diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 15440-8.txt | 6038 | ||||
| -rw-r--r-- | 15440-8.zip | bin | 0 -> 122265 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15440-h.zip | bin | 0 -> 126336 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15440-h/15440-h.htm | 8279 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
7 files changed, 14333 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/15440-8.txt b/15440-8.txt new file mode 100644 index 0000000..d7b67f9 --- /dev/null +++ b/15440-8.txt @@ -0,0 +1,6038 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kansallista itsetutkistelua + Suomalaisia kulttuuri-ääriviivoja + +Author: Volter Kilpi + +Release Date: March 23, 2005 [EBook #15440] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA *** + + + + +Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP +Distributed Proofreaders + + + + + + +KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA + +Kirj. + +VOLTER KILPI + + + + * * * * * + + + + +ALKULAUSE. + + +Täten lasken julkisuuteen teoksen, jonka alkuainekset jo ehkä pari +vuosikymmentä ovat kehäilleet mielessäni. Olen tuntenut +kansallisena onnettomuutena kielellisen kahtiajaottumisemme, olen +siinä nähnyt useimpain sivistyksellisten ja kansallisten +vajanaisuuksiemme juuret ja selityksen. Olen nähnyt erikielisten +ryhmiemme kuin itsetiedottomuuden sokeudessa yhä laventavan sitä +kuilua, joka kummankin menestykseksi päinvastoin olisi saatava--jos +ei täytetyksi--niin ainakin silloitetuksi ja käytännöllisesti +vaarattomaksi.--Varsinkin ruotsinkielinen kansalaisryhmämme on +tässä eristäytymisessä joutunut jo tuhoisan pitkälle, ja on +tämä eristäytymispyrkimys eräille sen vaikuttaville piireille +muodostunut aivan ohjelmalliseksi päämaaliksi. Etenkin +ruotsinkielinen nuorisomme--kasvaneena kodeissa ja ympäristössä, +jossa suomalaisuuden halpeleminen ja ynsiminen on ollut, jos ei +suoranaisena, tunnustettuna teoreettisena ohjelmana, niin ainakin +käytännöllisenä ilmakehänä, jokapäiväisenä henkisenä +leipänä--tämä nuoriso etenkin on tästä veriinsä eletystä +halveksumisesta ja vieroksumisesta vetänyt kansallisohjelmalliset +johtopäätökset ja on nyt isäinsä hengen johdonmukainen +toteuttaja. Jos eräät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ruotsikkomme +jonkun verran epäillen pudistelevat päitään nuorisonsa +erinäisille ruotsalaisuus-intoilun räikeimmille ilmauksille, niin +ovat ne silti täydessä henkisessä edesvastuussa niistä. + +Kun nyt tällainen kansallinen suhtautuminen käsitysteni mukaan +perustuu täydelliseen kansalliseen ja sivistykselliseen näköharhaan +ja kun se seurauksissaan saattaa vaaraan kansamme sivistyksellisen +sekä menneisyyden että tulevaisuuden, niin olen jo kauan tuntenut +tarpeen valaista kansallisia olosuhteitamme siltä kannalta kuin ne +minulle näkyvät. Olen tuntenut ikäänkuin +kansalaisvelvollisuudekseni koettaa osaltani tehdä voitavani sen +sivistyksellisen ja kansallisen vaaran torjumiseksi, jonka +turmiollisuuden niin elävästi tunnen ja näen. + +Jos käsittelyni pääasiassa tulee olemaan kielteinen, johtuu se +luonnollisesti siitä, että esitykseni tarkoituksena juuri on +valaista kansallisen kahtioitumisemme tuhoisuutta ja että sen +tähtäyslinjaan senvuoksi lankeavat juuri tämän lohkoutumisen +aiheuttamat sivistyksemme vajanaisuudet ja heikkoudet. + + * * * * * + +Työssäni on minua avustanut vaimoni _Hilja_, jonka huomautukset ja +osanotto ovat tehokkaasti vaikuttaneet teokseni monipuolistumiseen ja +muodolliseen selkenemiseen. + +_Tekijä_. + + + * * * * * + + + + +SISÄLTÖ + + +I. Kansallisten käsitteiden selvittelyä. + + 1. Johdanto + + 2. Kansa--yksilö--sivistyneistö + + 3. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ja kansallinen + kokonaisuus. + --Sivistyneistö kansallisen elämän tulos + --Perinnäiskultuuri--Hämäläis-karjalainen vastakohta + suomalaisessa sivistyksessä. + + +II. Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistö. + + 1. Kansallinen polveutuminen + + 2. Sivistyksellinen ja kansallinen eristäytyminen + (Sivistyselämän keinotekoisuus--Verekset, elvyttävät + voimat--Kansallinen myötäeläminen--Elimellinen + uusiutuminen--Sivistyksellinen rappeutuminen) + + 3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä. + (Erikoistunut muotokultuuri--Ripeät + arvioitsijat--Älyniekat--Yksilöllinen, siveellinen + ryhti--Yliopiston virka- ja kieliriidat--Esteetit--Kirjallisia + suuntaviivoja--Aatteellisia + ailahduksia--Aitofilistealaiset--Sivistyksellisesti + positiiviset yksilöt--Yhtymäkohdat nykyaikaisen + juutalaiskultuurin kanssa) + + 4. Kansallisen pohjan etsiskelyä. + (Suurruotsalaista haaveilua--Maakunnallista + kotiseutuintoilua--Luonnollinen kansallinen ja + yhteiskunnallinen pohja--»Ruotsalainen maa»--Kansallisessa + tienhaarassa--»Taisteleva» ruotsalaisuus ja + suomalaiskansallinen myötäeläminen) + + +III. Suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö. + + 1. Johdanto + + 2. Julkinen yhteiskunnallinen elämä. + Yksilöllinen työ--»hyväpääniekat»--komiteatyö + Puolue-elämä ja sanomalehdistö + Eduskuntajärjestys + + 3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä. + Aatteellinen harrastelu + Epäyksilöllisyys elämäntyössä + Älyllinen ja henkinen kultuuri. + (Seurakeskustelu--Periaatteilijat--Seurapiirien ja + henkisen harrastelun huiput--»Viisikymmenvuotiaat + nuoret»--Kaunosielut--Konsistoriaalit--Ylikriitilliset + »kultaiset» nuorukaiset) + + 4. Taiteellisia ja kirjallisia suuntaviivoja. + Yleistä + Kirjallisuus + Näyttämötaide + Eristyneisyys europalaisista hengenvirtauksista + + 5. Sivistyksen perustajia. + + +IV. Tulevaisuuden suuntaviivoja. + + 1. Kansallisen ristiriitamme selvenemis- ja + kehittymismahdollisuudet + + 2. Suomalaiskansallisen sivistyksen huomenkoitto + + + * * * * * + + + + + +I + +KANSALLISTEN KÄSITTEIDEN SELVITTELYÄ + + + + + * * * * * + +Epäilen, että kansoja kuten ihmisiäkin toisinaan johtavat luulot, +harhautuneet käsitykset siitä, mikä on oma sisäinen pyrkimys. +Kuten yksityisellä ihmiselämällä saattaa kansallakin joskus olla +kriisikautensa, ajankohta, jolloin joku vaihe sen kehityksessä on +saavuttanut huippunsa ja kypsyytensä ja jolloin kansaelimistössä on +pyrkimys, paisuva tarve vuolahtamaan uusille urille, hakemaan uutta +ilmenemis- ja toteutumismuotoa sisäiselle, alati vireessä olevalle +muodostumistarpeelleen, elämäntarpeelleen. + +Tällainen ajankohta on tavallisesti sisäisen tyytymättömyyden, +risteilevien, etsivien, taistelevien pyrkimyksien aikaa. On kuin +kansan sielu olisi käymistilassa, tulvehtimistilassa, hakisi uomaa, +ulospääsyuraa patoutuneille voimilleen, hyökyisi sokeassa, +itsetiedottomassa etsinnässä aivan ristiriitaisillekin, +vastakkaisille tahoille. Tällaisena ajankohtana saattaa sisäisessä +kuohunnassaan itsetiedoton, seestymätön kansan sielu vuolahtaa +harhateille, saattaa eksyä, murtautua väärään uomaan: +kiihtyneesti, ärtyneesti muodostumisaltis ja -valmis yleinen mieliala +voi saada sytytyksensä väärästä herätyssanasta, voi kiteytyä +väärien, umpimähkäisen sattuman sen tielle viskaamien johtosanojen +ympärille ja voi näiden hetkellisesti harhauttamana tuokioksi +hairahtua oman sisäisen laatunsa suunnasta, oman kehityksensä ja +historiansa syvästä pohjavirrasta, voi eksyä pitkille, vaikeillekin +harhataipaleille ennenkuin taas selkeytyy itsestään, huomaa +harhamutkansa ja taaskin taistelee itsensä takaisin omalle uralleen. +Kuten ihmisen on kansankin ratkaisevissa ajankohdissa hetken kuohun +keskeltä palauduttava, keräydyttävä itseensä, on väkevällä +hillinnällä seisahdettava satunnaiset virtailut mielialoissaan, +sukellettava syvemmälle niihin ja seestyttävä sisäisesti tyveneksi +ja kirkkaaksi tavatakseen sisäisen olemuksensa hiljaisen, syvän ja +väkevän pohjavirran, jonka haltuun antautuen ainoastaan menneisyys +voi suorana ja hämmentymättömänä virrata tulevaisuudeksi. + + * * * * * + +Suomen kansakin on parin, ehkä useammankin viimeisen vuosikymmenen +kuohukaudessa osaksi eksynyt itseltään ja on yhä kulkemassa +etäämmälle itsestään, särkymässä vuosisatojen luomasta +sivistyskansallisesta kokonaisuudestaan. Ja tätä uraa se on +kulkemassa osaksi väärinkäsitettyjen ja väärinsulatettujen, +hetkellisten poliittisten iskusanojen lumossa. On viime vuosina +unohdettu, että Suomen kansa ja Suomen historia eivät ole viimeisen +tai viimeisien vuosikymmenien, eivät edes viimeisen vuosisadankaan +luomia, ettei niiden syntyä ole laskettava ensimmäisen eduskunnan +kokoontumisesta, ei 1863-vuoden valtiopäivistä, ei edes Porvoon +valtiopäivistä, vaan että Suomen kansa on vuosisatojen +itsetiedottoman, sulattavan, kehittävän työn luoma elimellinen +kokonaisuus, jonka heräävät itsetietoisuuden ilmiöt ja +heräämisen vaiheet saatetaan määritellä edellämainituilla +merkkitapauksilla, mutta jonka olemus on saanut yksilöllisen +laatunsa, yksilölliset piirteensä, kansallisen muotonsa +kohtalokkaina vuosisatoina ennen tätä aikaa ja jonka ainekset ovat +perityt vielä kaukaisemmalta menneisyydeltä. Suomen kansa +historiallisena kansana, sivistyksellisenä kansayksilönä ei ole +viimeisen vuosisadan, vaan viimeisen vuosituhannen kehittämä ja +muodostama, sen periainekset ovat sitäkin vanhemmat, mutta vasta +viimeisen vuosituhannen vaiheissa nämä ainekset ovat sulautuneet, +muodostuneet ja hioutuneet siksi historialliseksi kokonaisuudeksi, +mikä meillä on edessämme Suomen kansana. + +Sen minkä vuosisadat ovat luoneet, ovat viime vuosikymmenet--etenkin +viimeinen--pyrkineet särkemään ja särkemään sisäisessä +harhassa, hetkellisten mielipidekiihkojen sokaisussa. On alettu puhua +Suomen kansasta kahtena kansallisuutena aluksi heikosti, +epämääräisesti ikäänkuin epäröiden, vähitellen yhä +varmemmin, vakuutetummin, lopulta kiistämättömänä tosiasiana. +Onhan Suomessa kaksi kansanainesta: suomen- ja ruotsinkielinen asutus. +Mutta siitä ei tässä kansamme vähittäisessä lohkouttamisessa ole +ollut kysymys. Kysymys on historiallisten olosuhteidemme vuoksi +ruotsia puhuvan yläluokkamme ja suomea puhuvan kansapohjan +vierautumisesta toisestaan. Tämä ikäänkuin maamme ja kansamme +menneisyyden, tähänastisen historiallisen kehityksen itsekielto, +itsemurha on viimeaikaisen traagillisen historiamme traagillisin +vaihe. + +Kukaan suomalainen, jolle kansamme sivistyksellinen, sanokaamme +europalainen menneisyys, kansamme viimeisen vuosituhannen historia ja +tämän historian kehitysviivojen eheys ovat kalliita, ei saata +tunnustaa kansallisesti ja sivistyksellisesti terveeksi ja +siunaukselliseksi tätä eristäytymispyrkimystä, joka tietoisena tai +tiedottomana virtauksena yhä väkevämpänä ja hallitsevampana +tulvii poliittisessa yhteiselämässämme ja yhteiskunnallisessa +yleistajunnassamme, ja joka voimastaan saa kiittää vain tilapäisen +kielieron aiheuttamaa optillista näköharhaa. + +Tämä eristäytymispyrkimys, joka yhtä väkevästi on lumonnut +pauloihinsa kansamme kummankinkieliset kansalaisryhmät, ei nimittäin +ole historiallisesti eikä kansallisesti mitenkään oikeutettu ja +perusteltu. Suomen ruotsiapuhuva sivistyneistö ja suomalainen +kansapohja eivät vereltään eivätkä historialliselta +kehitykseltään ole eri kansaa. Niin kiinteästi kuin missään +muussa maassakin tahansa kuuluvat meilläkin kansa ja sivistyneistö +yhteen. Minkä ulkonaisen, vahingollisen kielierojuovan +historiallisten olosuhteiden sattuma onkin luonut kansamme sivistyneen +luokan ja kansan välille, sivistyneistömme on kuitenkin +elimellisesti Suomen kansaan kuuluva osa: on suurin piirtein +katsottuna verta sen verestä ja mikäli vierastakin alkuperää, +historiallisen kehityksen kautta sen elimeksi omistettu ja sulanut. + + + * * * * * + + + + +KANSA--YKSILÖ--SIVISTYNEISTÖ. + + +Missään kansassa ei ole veren täydellistä yhteyttä. Kaikkien +nykyisten sivistyskansojen etnillinen kokoonpano ja alkuperä on +varsin kirjava ja epäyhtenäinen. Historiantakaiset, tietojemme +ylettyviltä ulottuvat ajat ovat olleet nähtävästi yhtämittaista +kansamyllerrystä: heimojen alinomaista vaellusta ja siirtyilemistä, +lakkaamatonta veren ja asuinsijojen vaihdosta, eroamista ja +yhtymistä. Tällaisista, rodullisesti varsin sekoittuneista heimoista +ovat nykyaikaiset europalaiset kansallisuudet muodostuneet sulattaen +jatkuvan pitkäaikaisen valtiollisen, yhteiskunnallisen ja +sivistyksellisen yhteiselämän puitteissa nämä ylen monitahkoiset +ainekset nykyisiksi yhtenäisiksi kansallisuusvaltioiksi.--Lienee +vaikeata ratkaista, onko esim. nykyinen Ranskan kansa etnillisesti +katsottava pääasiallisemmin keltiläis-gallialaiseksi vaiko +frankilais-burgundilais-normannilais-germaaniseksi, onko nykyinen +Saksa väkevämmästi germaaninen vaiko slaavilainen vai onko sen +kansallinen pohjaväri saanut voimakkaimman sävynsä ehkä muista +vielä alkuperäisemmistä, nykyiselle tieteelle tuntemattomista +kansa-aineksista tai mikä rotuaines antaa päävärin +englantilaiselle, italialaiselle, espanjalaiselle kansanluonteelle, +joissa kaikissa kansallisuuksissa germaaniset ja keltiläiset ainekset +eri tavoin ja eri määrin ovat sekoittuneet vielä aikaisempiin ja +pohjemmalta vaikuttaviin kansallisiin kanta-aineksiin. + +Ja juuri kansan ilmekkäin, toimekkain osa, sen taloudellinen ja +sivistyksellinen ylin kerros on kaikkialla kautta koko historiallisen +ajanjaksonkin ollut yhä jatkuvan muukalaisvirran vaikutuksen +alaisena. Juuri nämä yhteiskunnallisen ja kansallisen sivistyksen +elokkaimmat ja luonnehtivimmat kerrokset sisältävät kaikkialla +runsaasti verrattain hyvinkin myöhäisperäistä kansainvälistä +ainesta. Paitsi sitä lakkaamatta tapahtuvaa ja vuosisatojen kuluessa +hyvinkin merkittävää verenkiertoa, joka sivistyskansojen kesken +juuri näissä yhteiskuntakerroksissa tapahtuu yksityisten +henkilösiirtymisten kautta, mitkä henkilösiirtymiset sangen useassa +tapauksessa merkitsevät uuden sivistyssuvun astumista asianomaisen +kansan henkiselle viljelysmaalle--paitsi tätä säännöllistä +verenuusiutumista, on huomautettava sellaisista joukkotapahtumista +kuin normannilaisten hyökkäys Englantiin, uskonpuhdistuksen +yhteydessä tapahtuneet joukkosiirtymiset, hugenottien karkoitukset +Ranskassa, uskonvainot Espaniassa, palkkasoturilaitoksen aiheuttamat +lukuisat asettumiset uusiin kansallisiin ympäristöihin, juutalaisten +vaellukset, jotka kaikki ovat tuoneet runsaasti uutta vierasta verta +uusiin ympäristöihinsä. Tällaiset uudet, uuteen kansalliseen ja +sivistykselliseen ympäristöön joutuneet suvut sulautuvat +tavallisesti jo toisessa tai ainakin kolmannessa polvessa +jäljettömiin uusiin ympäristöihinsä, haihtuvat siihen kuin sateen +pisara virran vuoluun--ja minkä sitte myöhemmin kuvastelevatkin +kultuuri-ilmiöitä, minkä luovatkin kultuuria, sen kuvastelevat ja +luovat sitä kansallista kultuuria, joka on heidän aineellisen ja +henkisen elämänsä lähtökohtana, aineksena ja toimikehänä. + +Jokainen kansa on historiallisen yhteiselämän luoma kokonaisuus, +jonka jokaisessa solussa sykähtelee yhteinen elinhenki. Mikä ero +onkin maan uumeniin uppoavalla juurella, ylväästi, teräksisesti +ilmoihin nousevalla rungolla, huojuvalla, humisevalla lehvistöllä: +saman elimistön ilmestyksiä ne kuitenkin ovat ja sykkivät +yhteisenä samana elämisenpontena. Samaten kansakin. Miten eri +tahoille sen voimat näennäisesti ovatkin suuntautuneet, miten +vieraista, toisistaan etäällä olevista lähteistä sen jäsenet +näyttävätkin imevän elinnesteensä, miten eri näkö-alat niille +avautuvatkin, maan uumenet tai taivasten sinet, yhteisessä työssä +ne kuitenkin työskentelevät, ovat kansansa elämänhengen soluja, +sykkivät, välittävät, virtaavat sen elämää, ovat jokainen +kohdaltaan kaikessaan kansaansa, humiskoot sitte soivana lehvistönä +ilmojen sinessä ja juokoot auringon valoa kansansa elimistöön tai +hiipikööt hentoisina imusuonina mullan pimennossa noutaen +näkymättömässä työssä maan elähyttävät mehut kansansa +suoniin. + +Kansa on rodullisen kokoonpanonsa, maantieteellisten- ja +ilmasto-olosuhteittensa, historiallisten vaiheittensa ja +yhteiskunnallisten olojensa yhteis-, vuoro- ja vastavaikutuksien +kehittämä elimistö, joka edelleen on yhtäläisen kehittymis-, +muodostumis- ja vaihtumisprosessin alaisena kuin aikaisemmissakin +vaiheissaan ja kuin mikään muukin elävä elimistö hyvänsä ja +joka alinomaa etsii, saa ja sulattaa uusia aineksia itseensä +elääkseen ja vaurastuakseen. Mikään elävä, kasvava kansa ei ole +sulkeutunut laatuunsa, pysähtynyt itseensä, vaan jokaisella +toimivalla huokosellaan imee se uusia vaikutuksia, uusia aineksia +itseensä: alinomaa virtaa siihen sen omasta rodullisesta juuresta, +sen omalta maantieteelliseltä pohjalta, sitä ympäröivästä, sen +kanssa kosketuksissa olevista lähikansoista, aikakauden +yhteiskunnallisista ja historiallisista virtauksista, hetken +henkisestä ilmakehästä henkisiä ja aineellisia vaikutuksia, jotka +saattavat kansan hengen alinomaiseen hiljaiseen muuttumistilaan. +Mikään kansa ei ole henkisesti eikä aineksellisestikaan itsenäinen +ja alkuperäinen: tuhannet suonet liittävät sen kulloiseenkin +hetkelliseen historialliseen tilanteeseen, ja tuhansilla suonilla on +se kautta historiallisen ja historiantakaisenkin olemassaolonsa juonut +verenvaikutuksia ja sivistysvaikutuksia itseensä siitä +ympäristöstä, johon sen ravintoa hakevat imusuonet vain ovat +jaksaneet ulottua. + +Mutta joskaan ei itsenäinen, niin itseänsä kansa silti on, +itseänsä täydellisesti, tulisesti jokainen hetki. Kreikan tuore +raakalaiskansa herää hedelmälliseksi sivistyskansaksi vasta +juotuaan itämaiden sivistyksen itseensä. Tämän kansan henkiset +herätteet, kaikki ne ainekset, joista sen sivistys on rakentunut, +ovat juonnettavissa itämaille, mutta kreikkalainen, tulvivasti, +täyteläästi, jokaista kudosta myöten kreikkalainen on kuitenkin se +sivistys, joka kreikkalaisella pohjalla näistä vieraista aineksista +syntyy.--Englannin hallitsijakansa juontaa kansalliset juurensa yhtä +tukevasti alkuperäiseen brittiläis-keltiläiseen ja roomalaiseen +kuin myöhempään anglilais-saksilaiseen tai skandinaaviseen ja +normannilais-ranskalaiseen alkuperään, ja sen sivistyksen juuret +ovat yhtä syvällä keltiläisessä kuin germaanisessa, romaanisessa +kuin skandinaavisessa maaperässä; henkisen laatunsa ainekset on se +vuosisatain vaihteessa värjännyt vaikutuksilla yhtähyvin +kreikkalaisesta ja roomalaisesta muinaisuudesta kuin kunkin hetken +italialaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta, +saksalais-hollantilaisesta nykyisyydestäkin, on yhtäläisesti +sulattanut oman henkensä aineksiksi Europan kuin valtamerien +takaistenkin sivistysmaailmain henkiset ilmakehät, nykyiset ja +entiset; mutta huolimatta kaikesta tästä--tai oikeammin juuri +tämän suunnattoman sulattamansa aineksen voimistamana--on Englannin +kansa, Englannin ylpeä hallitsijakansa jokaisena historiallisena +hetkenään, jokaisessa historiallisessa teossaan esiytynyt niin +ilmekkäänä, tulisesti ja tarmokkaasti yhteenkuuluvana +kansayksilönä, että Europan nykyisistä kansoista se +sivistyksellisesti esiytyy kansallisesti eheimpänä ja +yksilöllisimpänä. + +Kansa, mikä sen etnillinen kokoonpano lieneekin, mistä se on +saanutkin sivistysvaikutuksensa ja mitä aineellisia ja henkisiä +herätteitä se onkin omakseen sulattanut, on nykyisellä elävällä +hetkellä ja on jokaisena entisenä hetkenään ollut kansallinen +kokonaisuus omine menneisyyksineen, jolle sen nykyisyys on perustunut +ja jolle sen tulevaisuuskin on rakentuva. Kansat ovat kokonaisuuksia, +yksilöitä, joilla on oma kiinteä, mutta kehityksenalainen laatunsa. + + * * * * * + +Tällaisessa elimellisessä, sulattavassa ja omistavassa +kansakokonaisuudessa on erillinen yksilö erikoisine rodullisine tai +kansallisine sukupuineen haihtuva pisara. Rodullinen alkuperä, +sikäli kuin se on vaikuttamassa, ei merkitse yksilölle mitään +hänen kultuurinsa ulkokohtaiseen laatuun tai ainekselliseen +sisältöön nähden, ainoastaan tämän kultuurin henkilökohtaiseen +tarmoon. Se ei merkitse mihinkään erikoiseen määrättyyn +sivistyskokonaisuuteen kuulumista, vaan ainoastaan aivan puhtaasti +yksilöllistä ominaisuutta, taipumusta, jolle ympäristö antaa +aineksen ja sisällön. Yksilö saa uskomattomassa määrässä +henkisen elämänsä suunnan, värin ja sisällön siitä +ympäristöstä, jossa hän elää. Yksilö on täydellisesti kansa-, +yhteiskunta- ja sivistysympäristönsä kuvastus, ase, se väline, +jossa tämän ympäristön sisällys puhkee muodoksi. Yksilön +omaa--polveutukoon se kansan omasta tai vieraasta rodusta--on vain se +hengen intensiteetti, lahjakkuuden mitta, jolla hän yksilölliseltä +kohdaltaan omistaa itseensä ja toteuttaa tämän ympäristönsä +aineellisen ja henkisen sisällön. Yksilön henki liikkuu, kehäilee +ja toteutuu niissä aineksissa, jotka hänen ympäristönsä hänelle +antaa; niistä saa hänen mielikuvituksensa aineensa ja värinsä, +hänen tahtonsa teräksen ja karaisun, hänen lahjakkuutensa +tehtävät ja työkentän. + +Rikkainkin, heränneinkin yksilö seisoo aina kansansa pohjalla; +hänen katseensa saattaa kantaa kauas, huimaaviinkin henkisiin +etäisyyksiin ja korkeuksiin, mutta pohja, jolta hän tähystää, +taso, joka määrää hänen näköpiirinsä rajat, on aina se +sivistyksellinen, kansallinen ympäristö, jossa hän elää.--Plato +sameammassa, epävalmiimmassa, henkisesti heräämättömässä +ympäristössä, joka ei olisi antanut hänen työskentelevän +henkensä läpitunkevalle voimalle rikasta aineistoa, laajaa +näköpiiriä, kirkasta, sisäistä viljeltyneisyyttä, olisi kaikilla +yksilöllisillä hengenvoimillaan varustettunakin takertunut vain +joksikin sokkeloiseksi Jakob Böhmeksi, jonka ajatukset +hedelmättömästi olisivat uurrelleet olemisen ongelmallisissa +läpinäkymättömissä syvyyksissä voimatta kirvoittua +vapahtuneeseen ja vapahtavaan, aurinkokatseiseen elämänavaruuden +näkemiseen. + +Missä määrin yksilö yksilöllisine lahjakkaisuuksineen ja +taipumuksineen on sivuseikka kansallisessa kokonaisuudessa, +historiallinen, yhteiskunnallinen ja kansallisrodullinen +ympäristökokonaisuus ratkaiseva pääasia, sen osoittaa elävästi +henkisten voima- ja kukoistuskausien esiintyminen jossakin kansassa. +Todennäköisesti on tässä kansassa suurin piirtein katsottuna aina +piillyt sama määrä yksilöllistä lahjakkuutta, yksilöllisiä +henkisiä mahdollisuuksia, luovia voimayksilöitä, mutta nukkuvina +vuosisatoina on tämä yksilöllinen lahjakkuus uinunut kuin itseään +tajuamatta kansan sielun verhossa. Lahjakkaat, lahjakkaimmatkin +yksilöt ovat vaeltaneet yksilöllisen elämänsä tulematta tajuntaan +niistä hengenvoimista, jotka ovat olleet heidän olentoonsa +kätkettyinä; he ovat yksilöinä haihtuneet ja lahonneet kuin +siemen, joka ei ole joutunut mullan kätköön. Mutta ainoastaan +yksilöinä he siten tehottomina häviävät, mahdollisuuksina +pysyvät he yhä läsnä kansansa henkisessä voimakokonaisuudessa. +Kun vihdoinkin sattuu historiallinen tilanne, jolloin kansalla on +käyttötilaisuus näillekin tähän asti ponnettomina häilyneille +voimille, sukeltavat ne odottamatta esille jonkun Napoleonin, jonkun +Shakespearen huikaisevana haahmona näennäisesti kuin yksilöllisen +lahjakkuuden ja itsetehon lihaksitulona, todellisuudessa kuitenkin +aina vain kulloisenkin kansallisen voima-aallon ylimpänä, +heijastavimpana huippuna. Ellei tilanne, heidän yksilöllisten +lahjojensa suunnassa kulkeva kansallinen voima-aalto olisi heitä +vyöryttänyt esiin, olisi Napoleon kuollut eläkkeellä olevana +ranskalaisena everstiluutnanttina Ajacciossa ja Shakespeare +kunnioitettuna porvarina Stratford-on-Avonissa, ja heidän muistonsa, +jossa heidän loistokkaat kansansa nyt näkevät kansallisen henkensä +loistavimman ilmestyksen, lepäisi ikuisen unhotuksen povessa niin +monen muun ehkä heidän vertaisensa, varjoon jääneen henkisen +suurmiehen muiston rinnalla. + +Yksilöllinen hengentarmo on vain kansan ase, se uinuu kätkettynä +mahdollisuutena kansan henkisessä elimistössä, muodostaa toisten +kaltaistensa kanssa ikäänkuin kansan henkisen voimasäiliön, +tarmopatouman, ja otollisena hetkenä vasta, milloin tilanne juuri sen +lahjoja kaipaa--olkoon tämä hetki nyt, olkoon vasta vuosisadan +takana--kirpoaa, sinkoaa se henkensä tehossa esiin ja muuttuu tekonsa +loistossa näkyväksi kuten pimeyden vaipassa piillyt saari, johon +valonsäteet yhtäkkiä sattuvat. + +Eikä kansa tätä asetta tarvitessaan, katso tämän aseen +alkuperää. Napoleonin, korsikalaisen se suistaa ranskalaisen +kunnian, sota- ja seikkailuhengen, loisteliaan, näkyvän toimitarmon +säihkyvimmäksi edustajaksi. Bellmanin, saksalaisperäisen se +soinnuttaa eräiden ruotsalaisessa kansanluonteessa piileväin +tunnelmallisten, surumielisesti iloittelevien ja vallattomien +mielialojen herkimmäksi laulavimmaksi ilmestykseksi. Larin-Kyöstin, +täysverisen ruotsalaisen, se sävyttää ja mielikuvituksellisesti +ravitsee aidoimman hämäläisen luonnon ja kansanluonteen, vaistoisan +korpimystiikan ja verevän kansanhuumorin herkäksi tulkiksi ja +kuvastajaksi. + +Yksilöllisessä nerossa on kuitenkin aina säkene itsevoimaista +aurinkoa. Se on valonlähde, joka kyllä on sidottu ympäristöönsä, +riippuu tästä ympäristöstään, mutta joka myöskin valaisee +tätä ympäristöään. Se kirpoaa ja vaikuttaa kansallisen +sivistyksen pohjalta, on tämän pohjan liikkeiden läike, on kansan +elinponnen kärki. Mutta yksilön omaa, hänen omasta verestään, +hänen perityn henkisen ja aineellisen laatunsa kudoksista noudettua +on kuitenkin se kiihkeys ja tarmo, jolla hän suorittaa ympäristön +ja olosuhteitten hänelle antaman teon. Kansa antaa hänelle +tehtävän, määrää hänen elintehtävänsä sisällön, mutta +yksilönä, hänen vereensä ja tuntemisen mahtiinsa kätketyillä +voimilla hän tekonsa suorittaa. + + * * * * * + +Sivistyneistö yhtenäisenä kokonaisuutena katsottuna on sensijaan +kaikessa sitä kansaympäristöä, jonka pintakerrosta se on. Se on +kansan luuta ja lihaa, on kansan tietoisa osa, se elin, jossa kansan +henkinen kypsyys kirpoaa toimivaksi. + +Kulloinenkin sivistystaso, aineellisen ja henkisen kultuurin summa on +ikäänkuin yhteenveto kansan historiallisen työn, vuosisatoja +kestäneen, sukupolvi sukupolvelta perityn luomisen tuloksista. Siinä +on kerrostuma kerrostumalta läsnä kaikki se pysyvä aineellinen ja +henkinen saavutus, minkä kansa on elämästä voinut irroittaa +pysyvään, jäävään muotoon. Tämän sivistyspääoman näkyvänä +kannattajana, hoitajana on kansallisen kehityksen ylin kerros, se +pintakerros, jonka historian virtaukset, tapahtumien sattuma, useasti +oma kuntokin ovat vyöryttäneet kansallisen kehityksen huipulle ja +huipuksi; mutta se on vain tämän sivistysperinnön kannattaja, +hoitaja, edustaja, ei sen luoja, omistaja. Kuten veden pintakalvo ei +itsessään ole sen vesimäärän kokonaisuus, jonka näkyvänä +rajaviivana se päilyilee--on vain tämän vesimäärän +ulottuvaisuuden ulkonainen raja, joka on alinomaisessa +hengittävässä, nousevassa tai laskevassa liikunnossa, sikäli kuin +sen kätkössä oleva, sitä kannattava vesimäärä paisuu tai +laskee--samaten ei kansan ylin kerroskaan, se, jossa kansan +sivistyspatouma ilmestyy toimivana, näkyvänä, ole itsessään muuta +kuin kansan sivistystason näkyvä rajaviiva, pinta, joka hengittää, +nousee ja laskee kansan hetkellisen voimarikkauden noustessa tai +laskiessa. + +Kansan ylin kerros, se kerros, jossa kerätty henkinen rikkaus herää +toimivaksi, jossa unhotukseen vaipuneiden sukupolvien ja nykyisen +näkymättömissä työskentelevän kansapohjan yhteinen henkinen ja +aineellinen voimasäästö kuin polttopisteessään sykähtelee ja +kukoistaa puhjeten voiman kukkurassaan itsenäisiksi hengen +teoiksikin, kuuluu yhtä kiinteästi ja välittömästi kansaan kuin +mikä salaisin, pohjaisin solu hyvänsä kansaelimistössä; on +voimassaan kansansa voimaa, teoissaan kansansa tekoja, loistossaan +kansansa loistoa, kukoistuksessaan kansansa kukoistusta. Älköön +ylpeilkö kukan terä heloittavuudestaan, ikäänkuin olisi sen +värien herkeä loisto sen omaa luomaa: tuhansin tiehykkein on se +liitetty lehvien ja rungon salaiseen elämään, juurien uupumattomaan +työhön maan ikuisessa hedelmällisessä viileydessä, niitä +tiehykkeitä myöten ovat ilmojen siniriemu ja maan sykkivä +väkevyyden punerrus imeytyneet sen kupuun: vamma juureen tai haava +runkoon ja kukkasen poskelle leviää kuoleman valjuus ja hedelmä +surkastuu ennenkuin se on muodostunutkaan. + +Kansan toimiva kerros, aineellinen ja henkinen ylimystö, luova ja +nauttiva, aineellisen vaurauden ja henkisen tietoisuuden +päivänvaloon noussut ja siinä elävä pintakerros on kansan kaiken +aineellisen saavutuksen ja henkisen sivistysperinnön sekä ilmestys +että vaalija. Siinä on läsnä se henkinen tarmo, jonka väistyneet +sukupolvet ovat jaksaneet herättää, viljellä toimivaksi +itsetiedottomasta kansasielusta; siinä on läsnä se elämäntapojen, +elämäntunnon, elämänkaipuun hioutuminen, herkistyminen ja +hienostuminen, joka polvi polvelta on virittynyt kansassa ja viljelty +eläväksi yhteisomaisuudeksi jäyhän, karun elämän kamarasta; +sillä on käytettävinään kaikki se aineellinen vauraus, joka +kansan kaikkien menneitten ja nykyisten sukupolvien uuraan yhteistyön +ylijäämänä on muodostunut vapaaksi, irralliseksi +kansallisvarallisuudeksi. Kaikestaan on tämä kerros velassa +kansalle, kansan kaikelle menneisyydelle ja sen koko nykyisyydelle: on +velassa aineellisesta vauraudestaan, on velassa henkisestä +luomistarmostaan ja -vapaudestaan, on velassa elämäntuntojensa ja +-vaatimustensa hienoudesta ja herkistymisestä, siitä henkisen +näköpiirin avaruudestakin ja vapaudesta, joka sillä kansansa +henkisen perinnön huipulla seisten on koko ihmiskunnan henkiseen +viljelykseen. + + + * * * * * + + + + +SUOMEN SIVISTYNEISTÖ JA KANSALLINEN KOKONAISUUS. + + +Niin kiinteästi ja välittömästi kuin missään muuallakin, on +Suomessakin sivistyneistö kansan henkisen tason näkyvä muoto. +Suomenkin sivistyneistö on kunakin historiamme hetkenä edustanut +sitä saavutusta, johon Suomen henkinen viljelys kulloinkin on +kypsynyt ja kohonnut. Suomen suomalaisesta kansapohjasta on se +määräävältä, värittävältä, sävyttävältä +enemmistöltään noussut; mikäli siinä on vierastakin verta, on +tämä veri kunakin ajankohtana sulautunut kansallisen sivistyneistön +vallitsevaan suomalaiseen kanta-aineistoon vain rikastuttaen, +monipuolistuttaen, henkisesti ja verellisesti elävöittäen sitä, +mutta sen kansallista laatua ratkaisevasti muuttamatta. Suomenkin +aineellinen ja henkinen ylin kerros on vain Suomen kansan +päiväpuolikerrosta, se kansallinen kerrostuma, johon viljelyksen +elähyttävät säteet ovat sattuneet ja joka sen alla ja kätkössä +elävien ja tykkivien voimien ja mehujen väkevöittämänä on +saavuttamassaan auringonvalossa puhjennut kukkaan ja hedelmänkantoon. + +Suomenkin sivistyneistö on kansansa historiallisen kehityksen, +suomalaisen kansallisen viljelyksen sekä tulos että ase; se on sekä +kansansa saavutetun aineellisen ja henkisen viljelyksen näkyvä +ilmestys että myöskin se elin, jonka avulla kansa taistelee itsensä +yhä elävämpään itsetietoon, yhä syvempään, herkempään +viljelykseen. + +Tässä, että sivistyneistö välittömästi on sekä kansansa +sivistystyön saavutus että kansansa tulevaisen sivistystyön ase, ei +merkitse mitään se, jos erikoisten historiallisten olosuhteitten +vuoksi tämä sivistyneistö on joutunut kielellisesti irroittautumaan +varsinaisesta kansasta, omasta kansastaan. Silti on tämä +sivistyneistö kaikessaan kansansa vuosisataisen viljelystyön +saavutus ja kannattaja, ja silti lepää tällä sivistyneistöllä +olemisen velkana velvollisuus olla tämän oman kansansa +sivistyselimenä.--Jos Suomessa erikoiset historialliset olosuhteet +ovat vuosisatojen kuluessa kehittäneet yläluokkamme +ruotsinkieliseksi, ei tämä vielä merkitse sitä, että +yläluokkamme silti olisi vaihtunut kansallisuudeltaan toiseksi kuin +mitä se itsessään on: yhä se silti pysyy vereltään pääasiassa +suomalaisena ja--mikä ratkaisee--yhä se silti on Suomen kansan +historiallisen kehityksen tulos. Ruotsinkielisenäkään se ei syki +Ruotsin kansan verta, eikä se viljelys, jonka povelta se on +puhjennut, josta se on imenyt ja edelleen imee mehunsa ja aineksensa, +josta se on saanut sekä olemisensa sisällön että muodon, ole +Ruotsin kansan vuosisataisen työn ponnistuksesta ilmoille puserrettu. +Suomalainen on yläluokkamme vereltään ja--mikäli se edustaa ja +sisältää aineellista ja henkistä viljelystä--on se viljelys +suomalaisen vaivannäön, suomalaisen ponnistuksen elämän kovasta +kamarasta esille taistelemaa. Yläluokallamme on olemisen ja +esiytymisen ehtona ja edellytyksenä kaikki se uuras, +näkymättömissä tapahtunut viljelystyö, jonka Suomen kansan +menneet ja nykyiset sukupolvet ovat vuosisatojen vaiheissa +suorittaneet ja nykyhetkellä suorittavat: se on suomalaisen työn +näkyvä tulos, suomalaisessa veressä, suomalaisessa maaperässä, +suomalaisessa historiassa ovat sen kaikki juuret. + +Mikäli alkuperä velvoittaa, mikäli kukaston elinvelvollisuutena, +olemisentehtävänä on kantaa sen elimistön hedelmää, jonka +povella se on puhjennut, jonka juurien, solujen tietä se imee +elämänsä mehun ja jossa yksin sillä on olemisensa, elämänsä ja +kukoistuksensa, sikäli on Suomenkin sivistyneistöllä +olemisenvelvollisuutena--tai paremmin vielä olemisen oikeutena ja +olemisen toteuttamisena--velvollisuus olla kansansa sivistyksen, ei +ainoastaan ilmestys ja tulos, vaan myöskin tekijä. + +Suomalaisen kansallisen sivistyksen suurin vamma onkin siinä, että +kielen juopa on joutunut eroittamaan toisistaan varsinaisen kansan ja +sen sivistyneistön, jonka vuosisatainen viljelystyö on tästä +kansasta kamppaillut ja kehittänyt esille. Tämä kielen juopa on +puolella ja toisella aiheuttanut sen harhatunnon kuin olisi tämän +kielieron takana olemassa todellinen kansallinenkin ero, kuin +edustaisi ruotsinkielinen sivistyneistömme vierashenkistä +sivistystä, jonka siteistä suomalaisen kansasielun on vapauduttava +löytääkseen oman todellisen itsensä, ja kuin olisi suomalainen +kansapohja toista vierasta rotua, jonka vereen ja vaistoihin ei voi +istua se viljelys, jonka edustajaksi ruotsinkielinen yläluokkamme +itsensä katsoo. Tämä harhatunto on aikojen kuluessa ja olojen +vaikutuksesta päässyt syöpymään yhä syvemmälle yleiseen +tietoisuuteen, ja uhkaa se kestävänä mielialavirtauksena +lopullisesti todella lohkoa kansamme sivistyksellisesti eri ryhmiksi. +Varsinkin viime aikoina ovat nämä eri tolille joutumisen oireet +aivan ahdistavassa määrässä kasvaneet ja muuttuneet +itsetietoisiksi ja päämäärästään selviksi. + + * * * * * + +Tätä vierauden tuntoa on tehostamassa ja kiihdyttämässä se +ilmeinen erilaisuus, joka todella kyllä on vallitsemassa vanhan +ruotsinkielisen sivistyneistömme ja muodostumassa olevan nuoren +suomenkielisen sivistyneistön yksilöllisten laatupiirteiden +välillä. + +Toisaalla vanha perinnäiskultuuri: sen joustavampi muotovalmius, +hiotumpi älyllisyys ja herkempi yksilöllinen viljely, joka varustaa +jokaisen jäsenensä sekä valmiimmalla hengen notkeudella että +keskitetyllä, tiiviillä, iskevällä asiallisuudella; toisaalla +nuori, vielä alullaan ja muodostumassa oleva kultuuri: sen +muodollinen epävalmius, hapuileva ylimalkaisuus, löyhä, vähän +pintapuolinen, ja epäasiallinen aatteellisuus, jonka kehässä +yksilö ei vielä voi valmiina perintönä saada sitä hengen +viljelystä, terästystä ja tiivistystä, minkä vasta +perinnäissivistys, vanhalla kultuurilla ladattu ilmakehä voi +antaa--nämä molemmat ovat toisiinsa verrattuina käsitetyt, ei eri +kultuuritason, jota ne ovat, vaan eri kansallisuuspohjan, eri rodun +tuntomerkkeinä. + +Täten aiheutunutta henkisen vierautumisen tuntoa on vielä lisäksi +ollut tehostamassa eräs toinenkin historiallisten olosuhteittemme +luoma laatupiirre ruotsinkielisessä sivistyneistössämme. +Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistömme on +historiallisista syistä etupäässä muodostunut +länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä ja pohjalla ja kantaa +edelleen vahvasti tämän alkuperäisen pohjansa laatuominaisuuksia. + +On nimittäin olemassa varsin tuntuva laatuero itäsuomalaisen ja +länsisuomalaisen kansanluonteen välillä. Tämä laatuero johtunee +useastakin samaan suuntaan vaikuttavasta asianhaarasta. +Länsisuomalais-hämäläisen asutuksen raja, joka yleispiirteisesti +määritellen kulkee Kyminjoen laaksoa ja Päijännettä pitkin +taipuen Päijänteen pohjoispäästä Pohjanlahtea kohden, on samalla +myöskin maamme vanhemman ja vankemman maanviljelysalueen raja, ja +värjännee jo tämä vakiintuneemman maanviljelyskultuurin tanakka +vauraampi asettuneisuus kansanluonnetta tällä alueella. +Länsisuomalais-hämäläinen ja savolais-karjalainen kansanluonne +ovat voineet saada eroavat vivahduksensa osaksi juuri tästä +aineellisen kultuurin vanhemmuudesta tai nuoremmuudesta--toisaalta +vanhemmasta, juurtuneemmasta yhteiskunnallisesta viljeltymisestä, +yhteiselämän juuriin pureutuneemmasta elämäntottumusten +muokkautumisesta, toisaalta nuoremmasta, vielä hataraksi ja +sulautumattomaksi jääneestä, epävalmiimmasta sivistys- ja +muokkaustyöstä. + +Mutta mahdollisuuksien ulkopuolella ei myöskään ole varsin +huomattavakin veren ja rodun erivivahteisuus näiden kansamme kahden +pääryhmän välillä. Edellytettynä kuten eräät kieli- ja +esihistorialliset seikat antanevat aihetta olettamaan, että +länsisuomalais-hämäläiset ovat saapuneet maahamme Virosta, +savolais-karjalaiset taas idästä ja kaakosta, niin ovat +länsisuomalaiset sekä aikaisemmilla että nykyisillä +asuinsijoillaan joutuneet monipuolisiin, elokkaisiin ja kestäviin +kosketuksiin germaanisten kansanheimojen kanssa, kun taas +savolais-karjalaiset ovat olleet yhtä eloisan ja kestävän +vaikutuksen alaisina slaavilaiselta taholta. Länsisuomalaisen +kansa-aineksemme sekä verellistä että sivistyksellistä +germaanistumista jo historiantakaisina aikoina tehostaa vielä se +seikka, että uudemman esihistoriallisen tutkimuksen mukaan nykyisen +länsisuomalaisten asuma-alueen pohja-asutus on ollut germaaninen, +joka nähtävästi rauhallista tietä vähitellen on sulautunut +tulokkaisiin. Kun vielä ottaa huomioon varsinaisen historiallisen +ajan tapahtumat, jolloin länsisuomalainen asutus jatkuvasti on +sulattanut itseensä runsaasti ruotsalaista rannikkoasutusta, samalla +kuin itäiset kansaheimomme alinomaisten sotien ja niiden seurauksien +vuoksi tuontuostakin ovat saaneet vahvoja venäläisiä veriannoksia +sulatettavikseen, niin lienee oikeutettu väittämään, että +länsisuomalaishämäläinen heimo on vahvasti germaanisesti +väritetty, kun taas itäsuomalaisessa laatusävyssä kuvastelee +melkoisesti slaavilaisia luonnepiirteitä. + +Ero itä- ja länsisuomalaisen kansanluonteen laatusävyssä onkin +jotenkin sama kuin on ero slaavilaisten ja germaanisten +yleispiirteisten luonnesävyjen välillä: toisaalla verrattain avoin +herttainen elokkuus ja välittömyys, toisaalla jäyhempi, karumpi +sulkeutuneisuus. Itäsuomalaisissa henkisesti liukuvampaa, +antoisampaa, mutta höllempää valmiutta, syttyvää, mutta +ylimalkaista innostelua ja harrastelua, juoksevaa sanavalmiutta ja +-vuolautta, kun on kysymyksessä yleinen suuntailu ja ylimalkainen +periaatteilu, mutta laimea, mieto, herpoutuva tartunta silloin, kun on +kysymyksessä kouraisu asialliseen, henkiseen tai aineelliseen +todellisuuteen ja tämän arkisen todellisuuden kärsivällinen +muodostaminen tahtovan mielikuvituksen mukaan. +Länsisuomalais-hämäläisissä taas henkisesti niukempi ja karumpi, +näköään vaatimattomampi, mutta todellisempi, koottu, kohdistuva ja +tarmokas hengenlaatu, sisäänpäinkääntynyt, niin sanoakseni +asialliseen täsmällisyyteen sitoutuva mielikuvitus, juro, tiukka, +sanojen ja liikkeiden liioittelua välttävä, melkein askeettisesti +kuivakiskoinen ja koruton asiallisuus.--Kirjallisuudessammekin näkee +tämän laatueron kuvastelua, ja edustaa siinä laulavaa, liukuvaa, +väljää karjalaisuutta elävimmästi ja loistoisimman Kalevala, kun +taas miehisesti järeämmän, yksilöllisesti hehkutetumman +länsisuomalais-hämäläisen laatusävyn suurimpina muistomerkkeinä +kirjallisuudessamme ovat Raamatun käännös [ja Aleksis Kiven runous.] + +Tämä luonnesävyjen ero on jokaiselle kansallista elämäämme +myötäelävälle kiistämätön. Onpa tämä vastakohtaisuus niin +tuntuva, että melkein yksilöä myöten voi päätellä, kummanko +heimon katsomustavat ja tunnesävy asianomaista henkilöä +vallitsevat, ja että koko julkisessa yhteiselämässämme voisi +vainuta ja seurata itä- ja länsisuomalaisten mielialasuuntien ja +-virtailujen vuorottelevaa voitollepääsyä. + +Nyt on--kuten jo huomautin--vanha ruotsinkielinen sivistyksemme +ratkaisevassa määrässä muodostunut +länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä ja pohjalla ja kantaa +edelleen vahvasti tämän alkuperänsä väriä, samalla kuin uusi +nouseva suomenkielinen sivistys melkein liika hallitsevasti on +perinyt määrääviä laatupiirteitä ja väriä +savolais-karjalaiselta henkipohjalta. Sitenpä joutuu näiden kansamme +kahden pohjalaadun eroavaisuus ja sen aiheuttama vieroksuva +suhtautuminen vielä tehostamaan jo erikielisyyden synnyttämää +juopaa kummankin sivistyneistömme välillä ja yhä vahvistamaan +sitä harhakäsitystä, että ruotsinkielisen sivistyneistömme muka +kansallisesti vieraana on vieroksuttava Suomen kansaakin. + +Sivistystasojen kehitysero ja eri heimoilta peritty luonnesävyn ero +ovat yhtyneinä tilapäisten historiallisten olosuhteiden aiheuttamaan +kielieroon virittäneet ja juurruttaneet kummallakin puolella mieliin +sen, näissä olosuhteissa läheisen ja luonnollisen vaistoharhan, +että erikieliset sivistyksemme muka edustaisivat myöskin eri +kansallisia ja rodullisia hengenlaatuja, että ruotsinkielinen +sivistyksemme olisi laadultaankin meille aivan vieras muodostuma, +josta eroittautuminen on kansallisen suomalaisen sivistyksen elinehto, +ja että ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme eristäytyminen +suomalaisesta yhteiselämästä merkitsisi tämän sivistyneistön +heräämistä ja selkeytymistä omaan kansallisrodulliseen +itsetajuntaan. + +Mutta miten luonnollinen ja selitettävä tämä vaistoharha onkin, +niin vaarallinen ja tuhoisa se silti on kansallisen sivistyksemme +kokonaisuudelle: tuhoisa kansalliselle sivistyksellemme +kokonaisuudessaan, vielä tuhoisampi kummallekin niistä ryhmistä +erikseen, jotka nyt näiden kiistämättömien, mutta kuitenkin +ainoastaan näennäisten luulosyiden sokaisemina pyrkivät erilleen +toisistaan. Niin totta kuin kukka kuoleutuu, jos se irroitetaan +varrestaan, ja niin totta kuin juuren on vaikea uudestaan versota, jos +siltä sen varsi katkotaan, niin totta vuotaa kuiville jalointa Suomen +verta, jos se, minkä vuosisatainen yhteinen kasvaminen on luonut, +viilletään toisestaan irti. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ei +surkastumatta voi tätä eroittumista, tätä kansallisesti +juurettomaksi joutumista kestää, ja kipeän, vaikean, vaikk'ei aivan +yhtä korvaamattoman vamman saa Suomen suomalainen kansapohjakin +kestää, jos siltä menee kansallisesti menetyksiin se korkeamman +henkisen viljelyksen ase, jonka sukupolvien ja vuosisatojen työ sille +oli valmiiksi hionut. + + + * * * * * + + + + +II + +RUOTSINKIELINEN SIVISTYKSEMME JA RUOTSINKIELINEN SIVISTYNEISTÖ + + + + + * * * * * + + + + +KANSALLINEN POLVEUTUMINEN. + + +Kielipoliittisessa taistelussamme nykyään esiytyvä pyrkimys +käsittää erikieliset kansalaisryhmämme vereltään eri rotuisiksi +perustuu siis eräänlaatuiseen näköharhaan. Historiallisten +olosuhteiden luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden aiheuttama +kehitystasoero, verrannollisesti runsaampi verellinen ja +traditionellinen pohjautuminen länsisuomalais-hämäläiseen +kansapohjaan ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen--vaikka luultua +paljoa vähäisempään--veren vierauteen vain ovat ne rajaviivat, +jotka eroittavat ruotsinkielisen sivistyneistömme nuoremmasta +suomenkielisestä sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina ja +väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet näiden +erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista toisistaan siinä +määrin, että harhautunut ja harkitsematon yleistajunta on johtunut +antamaan näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille jopa +ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen. + + * * * * * + +Jos olisi mahdollista laatia seikkaperäinen sukutilasto +sivistyneistömme polveutumisesta, kävisi siitä epäilemättä +varsin selvästi ja vakuuttavasti ilmi tämän sivistyneistön +vallitseva suomalaisuus. Tietysti on tämä sivistyneistö sulattanut +itseensä tuntuvat määrät ruotsalaista ja muutakin kansainvälistä +ainesta, mutta kanta-ainekseltaan on se kuitenkin aina ollut ja +pysynyt suomalaisena. + +Läheinen valtiollinen yhteytemme Ruotsin kanssa on aiheuttanut +kummankinpuolisen vilkkaan virkamies- ja sotilassukujen vaihdon. +Keskiaikainen vilkas hansakauppa ajoiksi puolittain saksalaistutti +kaupunkimme. Lukuisten sotain aiheuttama kestävä +palkkasoturijärjestelmä ja muut olosuhteet ovat kuten Ruotsiinkin +vetäneet tänne meillekin aikojen kuluessa runsaitakin +tulokasmääriä, joista useat valta- ja sivistyssukumme polveutuvat. +Varsinkin saksalaista ainesta on Saksasta ja Itämerenmaakunnista +saapunut tänne niin runsaasti, että meillä polveutuu jopa +useampikin valtasuku saksalaisesta kuin alkuperäisesti ruotsalaisesta +kantaisästä. + +Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä tulokkaat ovat saapuneet +maahamme varsin pitkänä, useamman vuosisadan kestävänä +ajanjaksona, että ne eivät koskaan ole saapuneet niin tiheinä +ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat saavuttaneet +henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme, vaan että ne ovat +saapuneet siten yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että +kunakin ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat ennättäneet +sulautua jo olevan kansallisen ympäristön pohjalle, +naturaliseerautua historiallisesti ja kansallisesti suomalaiseen +sivistyskehään tuoden ainoastaan uusia aineksia, uutta +kehitysvirikettä siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään +ratkaisevammasti sen sisäistä suuntaa ja laatua muuttamatta. +Suomalainen kansallisuus on jokaisena ajankohtana tasaisesti ja +vaikeudetta jaksanut siinä määrin sulattaa nämä uudet ainekset +historialliseen ja sivistykselliseen kokonaisuuteensa, että nämä +uudetkin sulatetut ainekset jo vuorostaan ovat myöhäisempiin +tulokkaisiin nähden välittömästi ja ehdottomasti kuuluneet siihen +sulattavaan kansalliseen pohja-aineistoon, jonka helmaan nämä +myöhäisemmät tulokkaatkin taas vuorostaan jäljettömästi +haihtuvat. + +Vielä on otettava huomioon, että tänne saapuneista tulokkaista +todennäköisesti enimmät ovat vasta täällä, suomalaisessa +ympäristössä perustaneet perheen ja että sukujen myöhempipolviset +jälkeläiset--lukuunottamatta avioliittoja tällaisten tulokassukujen +omassa kehässä--runsaasti ovat joutuneet perustamaan avioliittoja +puhtaasti suomalaisenkin ympäristön pohjalle, joten vierasperäisten +sukujemmekin vierasverisyys täten jatkuvasti ja kestävästi on +joutunut ohenemaan ja kulumaan, ja että tällä vierasverisyydellä +lopulta on enää vain historiallista, mutta ei sanottavaa +kansallisrodullista merkitystä. + +Sukujen alkuperää ratkaistaessa on myöskin otettava lukuun sekin +seikka, että sukujen alkuperän määritteleminen monessa tapauksessa +on suoritettava hyvin epäiltävien sukutarinain perustuksella. Varsin +usein saattaa puhtaasti kotimainenkin suku tällaisten sukutarinain +valossa esiintyä vieraana. On nimittäin aina ja kaikissa oloissa +ollut kiehtova eksoottisuutensa vieraalla alkuperällä, ja +mielellään vaippaa arkisinkin sielu viattomalla runollisella +itsekultauksella alkuperänsä siihen vaatimattomaankin romantiikan +heijastukseen, jonka jossakin suhteessa epätavallinen ja poikkeava +polveutuminen voi antaa. Kun norjalainen poroporvari, jolla ei ole +muutakaan häikäisevämpää sukupuuta esitettävänään, kuitenkin +tahtoo saada jotakin romantiikan heijettä, jotakin taikaisen +demoonisuuden vilettä vereensä ja sukuperäänsä, tarinoi hän +heikkona hetkenään mielihyväisesti jostakin esi-isästään, jonka +suonissa on juossut pisara suomalaista tai lappalaista verta. Ja yhtä +herkällä runollisella luomiskyvyllä unelmoi jokin kuopiontakainen +Asikainen savolaissuoniinsa puhdasta Asa-verta jostakin +epämääräisen muistotarinan haamuttelemasta kanta-isästä--tekee +tämän silläkin uhalla, että kerran johtelemiseen johduttua suku +tulee juonnetuksi hamaan kantaisään »asinukseen» asti.--Senpä +vuoksi lienevät ne suvut, joiden alkuperästä tiedot ovat +epämääräiset tai ristiriitaiset, useimmissa tapauksissa +oletettavat kotimaisiksi. + +Jos alkaisi päätellä sivistyneistömme yleistä +kansallisperäisyyttä sukutieteellisen kirjallisuutemme antamien +tietojen perustuksella, johtaisi sekin menetelmä osaksi vääriin +päätelmiin. Tässä kirjallisuudessa joutuu nimittäin +sivistyneistömme vieras alkuperä esiytymään tuntuvasti +korostetumpana, kuin minä se esiintyisi, jos olisi käytettävissä +laajempi aineisto. Eri sukukirjoissamme käsitellään ainoastaan +aatelistoamme ja ilmekkäimpiä sivistyssukujamme, kun taas +sivistyneistön määräävän kokonaisuuden meillä kuten muuallakin +muodostaa sankka, keskipinnan tasoon ja nimettömyyteen verhoutuva +sukumetsä. Nyt ovat tulokkaat irrallisen, elokkaan alotetarmonsa, +seikkailevan ennakkoluulottomuutensa--sekä henkisen että aineellisen +varallisuutensa niin sanoakseni käteisyyden ja käytettävyyden +vuoksi--kaikkialla ja kaikissakin olosuhteissa etupäässä liittyneet +kulloisenkin uuden ympäristönsä toimivaan intelligensiin, sen +elokkaimpaan ja esiintyvimpään kerrokseen. Siten etenkin meillä, +jossa tulokkaat säännöllisesti ovat tulleet paljoa +kehittyneemmistä oloista vielä verrattain alkuperäiseen, +viljelemättömään ympäristöön ja siten jo sinään taitoineen ja +tietoineen joutuneet sivistystekijöiksi uudessa ympäristössään +saavuttaen täten aineellisen vaurauden ja yhteiskunnallisen aseman, +joka on helpoittanut heidän jälkeläisilleenkin tällä +saavutetulla, näkyvällä yhteiskuntatasolla +säilymisen.--Sivistyneistö kokonaisuudessaan--myöskin vähemmän +ilmekkäät ja etualalle päässeet, keskipinnan varjoon painautuneet +suvut lukuunotettuina--on kaiken todennäköisyyden perustuksella +ollut vielä tuntuvasti suomalaisempi kuin mitä näkyvimmistä +sivistyssuvuista tehdyt johtopäätökset oikeuttavat +päättelemään. Ja tämä hallitsevasti suomalainen +yläluokka-kokonaisuus on kuitenkin kautta kaiken historiallisen +kehityksemme ollut sinä ainesmerenä, jolla alkuperäisesti puhtaasti +vieraatkin suvut ovat pitkäaikaisessa, useampipolvisessa +oleskelussaan tässä maassa joutuneet verestämään itsensä ja +vähitellen monessa polvessa tapahtuneiden avioliittojen jälkeen +kansallisesti ja verellisestikin liittymään ja sulamaan uuteen +elämänympäristöönsä. + +Nämä kaikki asianhaarat lukuunotettuina, voinee suurin piirtein +katsoen väittää, että sivistynyt yläluokkamme 1800-luvun +keskivaiheilla täydellisestä ruotsinkielisyydestään huolimatta +kansallisesti oli hallitsevassa määrässä suomalaista, ja että se +verellisesti kuten sivistyksellisestikin oli Suomen kansaa. + + + * * * * * + + + + +SIVISTYKSELLINEN ERISTÄYTYMINEN--ERIKOISTUMINEN--RAPPEUTUMINEN. + + +Terve henkinen ja aineellinen elämä tarvitsee kansallisen +kokonaisuuden taustan, eikä keinotekoista, sepitettyä kansallista +taustaa, väkivalloin sellaiseksi järkeiltyä, vaan luonnollisen +välittömän kansallisen maaperän, pohjan, johon se upottaa +juurensa, josta se imee mehunsa ja verensä, joka hetkellisen +elämänuudistumisensa. Se tarvitsee elääkseen ja kukoistaakseen +kansallisuuden kätkevän, kostuttavan, hedelmällisen mullan +juurilleen, tarvitsee huokuvan ja henkivän, auringon ja kosteuden +hedelmällisyydellä kyllästetyn kansallisen ilmakehän +lehvistölleen. + +Kun nyt ruotsinkielinen sivistyneistömme, huolimatta kansallisesta ja +sivistyksellisestä pohjautumisestaan Suomen kansaan, antaa vallan +hetkellisille mielialakiihkoiluilleen ja tilapäisen nurjamielisyyden +sokaisemana johdonmukaisesti alkaa vieroittaa ja repiä itseänsä +irti kansallisesta yhteydestä Suomen kansaan ja suomalaiseen +yhteiselämään, niin kääntyvät tämän työskentelyn tuhoisat +seuraukset ensi sijassa sitä itseään vastaan. Kun se vähitellen on +vieroittanut mielestään, sammuttanut itsessään kansallisen +myötätunnon Suomen suomalaista kansaa kohtaan, kun se vähitellen +yhä jatkuvassa itseraasimistyössä on repinyt irti, katkonut ja +kuolettanut ne hennot sisäiset suonet, joiden välityksellä se on +tykkinyt yhtä elämää suomalaisen kansapohjansa kanssa, niin on se +samalla eristäytynyt elinlähteistään, itse tukkinut ne tiehykkeet, +joita myöten elämän lämmittävä elähyttävä mehu on virrannut +sille. + + * * * * * + +Tämä eristäytyminen tapahtuu kahdella taholla, se on +eristäytymistä Suomen kansasta uuden veren lähteenä ja se on +eristäytymistä Suomen kansan sisäisistä elämyksistä uuden +henkisen aineksen lähteenä. + +Kun säännöllinen, välttämätön veren uusiutuminen nuorilla, +kansapohjasta kohoavilla, vereksillä voimilla ehtyy sivistyneeltä +luokalta, kun se välitön, vaistottu, veriin eletty, niin sanoakseni +elämän animaalisen todellisuuden taju, jonka tämä nuori veri tuo +mukanaan kansameren tiedottomilta pohjilta, ei enää verestä ja +hedelmöitä tämän luokan elämänvaistoja, niin vapautuu tämä +pintaluokka kyllä siitä raskaasta sulatustyöstä, jolla tämä +yhtämittainen, ehtymätön uuden aineksen virta on omistettava ja +valloitettava jo olevan sivistyspiirin kehään ja omaksi, mutta +samalla ikäänkuin erillistyy ja irtautuu tämä luokka elämän +elävältä pohjalta. + +Sivistyksen ilmakehä on keinotekoista. Syntyperäinen sivistysihminen +on sen kehässä tavallaan eroitettu todellisen elämän ulottuvilta +ja saavutettavilta, turvissa sen välittömyydeltä, eristetty +elävästä luonnosta: hän ei ole suoraan elämän kylmän +välinpitämättömyyden varoissa ja valloissa, hän ei +välittömästi riipu sen vaarallisesta odottamattomuudesta ja +epäluotettavuudesta, sen pakanallisesta epäinhimillisyydestä. + +Sivistysihminen kasvaa ja muodostuu kotien suojaavien ja sulkevien +seinien sisäpuolella, kehittyy ja muovautuu kasvatuksen hoivaavan ja +valikoivan, yht'aikaa hillitsevän ja kannustavan, karsivan ja +kiihoittavan vaikutuksen alaisena. Palvelijoiden ja vahtimestarien +avuliaat kädet vapauttavat hänet kaikista ruumiillisen +itsepalveluksen ja itseavun kasvattavista vähäpätöisyyksistä; +elämäntottumuksissaan eläytyy hän katujen asfaltin ihanteellisesti +luotettavaan säntillisyyteen ja sen--kesken kaikkea sen kirjavaa +sähköisää vilinääkin--yksiviivaiseen yllättämättömyyteen, +eläytyy ravintola-, kylpylä-, matkailuelämän rahanpyörillä +liukuvaan siloiseen elämänmenoon--yleensä kaikkeen sivistyselämän +mekaanisesti helpotettuun, keinotekoisesti turvattuun, ikäänkuin +elämisen ulkopuolelle siirrettyyn ja projisioituun, käsitteiksi +ohennettuun ilmapiiriin. Koulu ja konttoori, opinnot ja työ +kehittävät ja kiihoittavat hänessä täsmällistä ja selkeätä +käsitejohtelua, abstrahoivaa elämäntarkastelua ja erittelyä; +kirjojensa, tilisarekkeittensa, paperiomaisuuksiensa mekaanisesti +monimutkaisissa ja kirjavissa, elimellisesti yksinkertaisissa, +selkeissä ja yllättämättömissä, ihmisälyn hallittavissa +käsitemaailmoissa tottuu hän näkemään elämänkin vain +käsitteinä, katselemaan ja tajuamaan: ei luontoa, vaan luonnon +luokiteltuja ilmiöitä; ravitsemaan mielikuvituksensa: ei +elämänilmiöillä, vaan elämänilmiöiden typistävillä, +väkivalloin selvyyden niukkaan pakkopaitaan kiristetyillä +määritelmillä; tavoittelemaan työllään: ei maan mullasta +ihmisponnistuksin ja -vaivoin kamppailtavaa ja luotavaa leipää, vaan +jo suoritetun ihmistyön valmista kivettymää, rahaa; nauttimaan ja +aistimaan: ei elämää, vaan taidetta, ei välitöntä luontoa, vaan +ihmisälyn siivilöimää luonnon kuvausta. Sivistysihminen on +sivistysilmakehän sovinnaisuuksien sekä kannattama että sitoma, +hän on sen piirissä suistettu ikäänkuin valmiille, teräksisille +raiteille, joita myöten on soljuvaa, kevyttä liukua, mutta jotka +myöskin jäykästi sitovat hänet puitteisiinsa. Sen piirissä joutuu +hän kaikissa elämänsuhteissaan välittömän paljaan +elämänkosketuksen ylä- ja ulkopuolelle, koko elämänkokemuksessaan +kauttaaltaan keinotekoisuuden varaan. + +Minkä sivistysihminen täten on turvattu, sen hän myöskin on +ohennettu elämäntajussaan; minkä hän käsitteellisesti elämästä +selkeytyy, sen hän vaistoissa ja elämäntunnon välittömyydessä +niukentuu ja köyhtyy. Elämän vaikeuden, hankaluuden ja +vaarallisuuden ohella on häneltä mennyt menetyksiin elämän +kasvattava mahtikin. Ken ei joudu käsittelemään elämää +ikäänkuin omin paljain kourin, hän ei myöskään koskaan saa omiin +tarttuviin käsiinsä elävää tuntoa elämän todellisuudesta, sen +yli-inhimillisestä väkevyydestä, sen murtavasta voimakkuudesta ja +alttiisti taipuvaisuudesta: sen vastahakoisesta elävästä +muodostuvaisuudesta ihmiskäden ja ihmistahdon alla. Vasta se ihminen, +ken omin käsin on kamppailevassa taistelussa käsitellyt, muovannut +maan hengetöntä, hedelmällistä multaa; vasta se ihminen, jolle +elämä vielä on omin välittömin tajuin ja aistein koettua ja +elettyä, joka on ollut käsityksin ja silmityksin elävän luonnon +kanssa ja omien aistimustensa opettamana kokenut, että elämä ei ole +käsitteitä, vaan todellisuutta, että elämän kannattavana mahtina +ei ole pankista nostettava raha, vaan mullasta taisteltava ja +odotettava leipä, että ihmiselämä ei ole nauttimista ja +käsite-fantomien kekseliästä, ketterää sommittelemista, +johtelemista ja yhdistelemistä, vaan työtä ja luomista; vasta sille +ihmiselle, kenen mielikuvitus lapsuuden herkistä päivistä miehuuden +paisuvaan työponteen asti on ravittu läsnäolevalla, elävällä +elämällä, vasta hänelle avautuvat elämän todellisuuden aarniot +kaikessa versovassa hedelmällisyydessään ja kaikessa hyytävässä +pimennossaan, vasta hänellä on elämä elävänä tajussaan ja +veressään. + +Melkein säännöllisesti ovatkin luovat henget kansan +koskemattomista, kuluttamattomista pohjahetteistä kohonneita +yksilöitä, jotka sieltä ovat tuoneet mukanaan koko tuoreen raikkaan +elämänväkensä ja -näkemyksensä, tuoneet sivistyksen paloon oman +rikkaan koskemattoman aineksensa. Ainakin ovat nämä luovat henget +tavallisesti peräisin sellaisista kansankerrostumista, joiden +elämänkosketus vielä on ollut välitön, joiden elämäntaju siihen +asti vielä on levännyt älyllisen itsetiedottomuuden horroksessa ja +harsoissa, ja joiden henkisen heräämisen ensimmäisiä esikoisia he +ovat: väkeviä, käyviä, täydestä, hurmahtelevasta, paisuvasta +elämänkosketuksesta ammentavia ja tuhlailevia. Nämä tällaiset, +elämän kuluttamatonta tarmoa ja luovaa hedelmällisyyttä uhkuvat +voimat elvyttävät sivistyksen: niiden nuori voima omistaa tämän +sivistyksen omakseen, tämä sivistys virkoo uuteen elävään +liekkiin heidän vereksessä aineksessaan, ja itse sivistyksen +sytyttäminä sytyttävät ja hedelmöittävät he vuorostaan koko sen +sivistyneistön ajatus- ja tuntemispiiriin, jonka kehään he ovat +kohonneet. Ja on huomattava, että tällaisia sivistyksen verestäjiä +eivät ole ainoastaan valtaisessa, suuressa merkityksessä +herättävät ja luovat henget, vaan kaikilla ihmistyöskentelyn +aloilla, vaatimattomissa, rajoitetuissa tehtävissäkin ahertavat +voimat, joilla vain on mahti kouraista elämän sovinnaisuuskehän +ulkopuolelle, elävään todellisuuteen, jotka voivat käsitellä +työtään hedelmällisesti, joille elämänilmiöt ja -tehtävät +ovat olevaa, kouraistavaa, väkivoimin muodostettavaa todellisuutta, +joiden vakava työnsuhtautuminen hedelmöittää ja pätevistää koko +heidän ympäristönsä työnsuhtautumista, jotka kautta koko +kansallisen työskentelyn rintaman verestävät työn todelliseksi. + +--Jos nyt sivistyneeltä luokalta melkein tyyten ehtyvät tällaiset, +elämän todellisuuden ravitsemat ja kasvattamat, +elämäntodellisuuden kamaralta esiinponnistautuvat yksilöt, jos +siltä tyrehtyy se elämäntajun uusiutuminen, elpyminen, se +mielikuvituksen aineksellinen verestyminen ja rikastuminen, jonka +alinomainen uusien aineksien kohoaminen kansan pohjalta pinnalle tuo +tähän pintaan, niin kuihtuvat tämän sivistyneistön henkisen +elämän juuret. Missä sivistyneistö keinotekoisesti tulee +eristetyksi luonnollisista elähyttäjistään, siellä sen sivistys +on tuomittu vähittäiseen ohenemiseen ja tyhjenemiseen, siellä +liukastuu henkisesti vireinkin sivistyneistö näkemään ja +käsittelemään elämänä vain elämän pintaa, kuollutta kuorta, +seisahtunutta muotoa, jonka alta elämä toisinaan jo saattaa olla +väistynyt sykkimästäkin. + + * * * * * + +Samaan suuntaan kuin eristäytyminen kansallisesta pohjasta uuden +veren lähteenä, samaan suuntaan vaikuttaa eristäytyminen +kansallisesta elämästäkin uusien elämyksien lähteenä. Sekin +eristäytyminen vaikuttaa sisällöllisesti ohentavasti, muodollisesti +kiihdyttävästi. Kun kansallinen yhteenkuuluvaisuus ei ole tajuttu +sellaisena elävänä, vaikuttavana voimana, että se kansallisen +myötäelämisen välittömiä teitä ja tiehykkeitä myöten +väkevästi ja vastustamattomasti ajaisi ihmishengen pohjaiset +elämänvoimat toimintaan, että se suuren, itsensä unohtavan ja +uhraavan rakkauden järkytyksellä kirvottaisi ja sulattaisi +liikkeelle ja hereille ihmisessä jähmettyneen sisäisyyden meren ja +sen arvaamattomat, kätketyt voimat, niin jäävät yksilöt tätäkin +elämällistä herätystä, tätäkin yksilöllisen +elämänsisältönsä laajenemista ja kasvamista vaille, jäävät +tietämättömyyteen heidän omiin olentoihinsa kätketyistä, heidän +tietoisaa itseänsä suuremmista rakkauden ja itseuhrauksen +alkuvoimista, eivät saa kokea sitä elämäntunnon laajentumista, +kohottumista ja kirkastumista, johon ihminen kypsyy uhratessaan +itsensä sille kokonaisuudelle, jossa hänen henkensä ja verensä +juuret ovat. + +Jotta ihminen olisi hedelmällinen yhteiskunnan jäsen, satoisa +elävä elin yhteiskunnassa vaaditaan häneltä, ei käsitteellistä, +ohjelmallisesti selvää ja tietoisaa isänmaanrakkautta, vaan +elämällistä yhteenkuuluvaisuutta kansalliseen ja yhteiskunnalliseen +ympäristöön, välitöntä elämisen yhteyttä sen ympäristön +kanssa, jossa hänen elämäntyönsä tapahtuu. Välitön, ei +ajateltu, vaan vaistoinen rakkaus omaan kansaan, työ ja kärsiminen +sen kanssa ja puolesta, sen häpeän ja kunnian eläminen omassa +rinnassa omana nöyryyttävänä, syvempään itsetuntemukseen +leikkaavana häpeänä ja omana kannustavana, velvoittavana kunniana, +antautuminen sen elämänhengityksen läpitunkemaksi, sen toivojen +kohottamaksi, sen kamppausten terästämäksi, sen pyrkimysten +jännittämäksi, sen ihanuushurmioiden kirkastamaksi tulvahuttaa +yksilöön elämän elävän virran, joka täyttää hänen henkensä +sekä aineksen runsaudella että innon palolla, terästää ja +tiivistää hänen siveellisen tahtonsa, hedelmöittää ja +lämmittää hänen luovan mielikuvituksensa: antaa hersyvän +runsauden ja syvyyden, inhimillisyyden hänen elämäntunnolleen ja +elämännäkemykselleen. Kuten aalto vain meren povelta, meren +täyttämänä voi paisua ilmoja kohti, siten voi yksilökin vain +kansansa povelta, kansansa elonhengen kohottamana ja täyttämänä, +sen paisunnan hetkellisenä huippuna, kärkenä ja +voimanvyörähdyksenä singahtua täyteen ja terveeseen +elämäntietoisuuteen. + +Kansallisesti eristäytyneet yksilöt ja kansallisesti eristäytynyt +sivistyneistö jäävät vaille sitä itsesyventymistä ja +itsekypsymistä, sitä rikkaampaan ja pätevämpään itsekokemukseen +kehkenemistä, jonka kansallinen myötäeläminen ihmisessä +virvoittaa. Yksilö, väkevinkään, enempää kuin erikoinen +luokkakaan, henkisesti virein ja viritetyinkään eivät kostamatta +irroittaudu pohjaltaan. Ken ei koko olemisellaan elä siinä +ympäristössä, jossa hän suorittaa elämäntehtäväänsä, ketä +eivät tajunnantakaiset, yksilön tietoisaa valintaa väkevämmät ja +sitä ehdottomasti hallitsevat yhteiselämisen tuntoliitteet ole +kiinnittämässä siihen elämänympäristöön, jonka piirissä hän +elämänsä kuitenkin elää ja työnsä joutuu suorittamaan, hän +erillistyy tahtoen tai tahtomattaan tästä ympäristöstä, elävän +rakastavan myötätunnon ohella ehtyy häneltä tämän rakkauden +antama hedelmöittävä, yhä suurempaan ponnistukseen ja +antautuvampaan työhön elähyttävä ja kiihoittava aineskin, ja +hänen työnsä surkastuu kuolleeksi työskentelyksi, ulkonaiseksi +työn suorimiseksi. Virkamies ja muu elämäntehtävänsä suorittaja, +joka toimii tehtävänsä vain virallisena toimen suorituksena, eläen +itse myötätuntoineen, harrastuksineen, elämänvaikutteineen +täydellisesti ympäristönsä elämänpiirin ulkopuolella, jopa +tälle ympäristölle ynseänä, ohjelmallisesti vihamielisenä ja +vierovanakin, ei voi saada oikeata sisäistä otetta tehtävästään. +Hän on yksilöllisesti työnsä ulkopuolella, ja suorittaa hän +työnsä kuolleella, muodollisella, mielikuvituksettomalla +ulkopuolisuudella. Hän ei elä ympäristöstään välittömästi +itseensä niitä elämyksiä, jotka hedelmöittäisivät hänen +työnsä, joiden varassa hänen elämäntyönsä kasvaisi +elimelliseksi, liittyisi elävästi ympäristön elämän- ja +kehityksentarpeisiin, mukautuisi, kasvaisi, elämällisesti rikastuisi +ja kehkenisi näiden tarpeiden mukana, kiihoittamana ja nostamana. +Hänen ja hänen tehtävänsä väliltä ovat ummessa rakkauden +suonet. Hänen sulkeva, vierova suhteensa elämänympäristöön +sulkee häneltä oman kasvamisenkin ainekset: työ, joka on ihmisen +tehoisin kasvattaja, jonka ponnistuksessa ihminen kasvaa itsensä +yläpuolelle, jonka kiihtyvässä jännityksessä ihminen kuin +kierrevihuri kerää ja imee itseensä ympäristönsäkin +elämänvaistot, -ainekset ja -voimat, tältä työn intohimolta on +kadonnut tarkoitus, elinedellytys ja aines, ja +elämänympäristöstään sulkeutunut ihminen jää yksilöllisessä +elämässäänkin vaille tätä työn siunausta, sen antamia +elähyttäviä herätteitä ja vaikutuksia, sen hedelmöittämää +elämänkokemuksen rikkautta, pätevyyttä ja syvyyttä. + +--Kansalaisen isänmaanrakkaus on välitöntä yhteiselämistä siinä +yhteiskunnassa, jonka piirissä hän elää, ken tästä +yhteiselämästä itsensä irroittaa, hän tuomitsee itsensä sekä +itsekohtaiseen että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän +kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään +että yhteiskunnan työelimenä. + +Tällainen, joko omasta taipumuksestaan tai historiallisten +olosuhteiden painosta kansallisesta pohjastaan eristetty ja +vierautunut sivistyneistö vapautuu, kyllä välittömästi sille +virtailevan alinomaisen uuden ja alati uudistuvan elinaineksen +raskaasta omistamisesta ja sulattamisesta. Sen ei tarvitse +työläässä ja vaikeassa omistamistaistelussa oman valmiin +elämännäkemyksensä ja elämäntuntemuksensa kokonaisuuteen +jäljettömästi liittää niitä aina uusia, usein ristiriitaisia ja +vastahakoisia, aina rikkaita ja rikastuttavia elämänaineksia, jotka +kansallisen yhteiselämisen pohjalta virtailevat sille, sen ei +tarvitse niiden varassa kasvaa yhä kypsempään, syvempään, +pätevämpään ihmisyyteen. Se hengen ponnistus, minkä tämä yhä +uusien elämysten sulattaminen entiseen sivistyskokemukseen kysyisi, +säästyy täten puhtaasti muodollisen viljelyksen hyväksi. Henkinen +huomio ja muodostamistarmo kääntyy ja kohdistuu yksinomaisemmin, +vapaammin ja viileämmän jo saavutetun ja sulatetun elämänaineksen +henkistyneeseen, herkkään viljelyyn ja muodolliseen hallitsemiseen. + +Mutta tällainen muotokultuurin hetkellinen nopea jouduttuminen on +ainoastaan näennäistä elintoiminnan kiihtymistä, aineetonta, +hedelmättömästi nopeaan lakastumiseen rientävää kuten juurestaan +leikatun kukkasen, joka veteen pistettynä kyllä nopeammin kehittää +teränsä auki kuin omalla varrellaan, mutta jonka kukoistaminen on +vain heloittavaa kuolemista, ei hedelmän kehäilemistä. + + * * * * * + +Niin aineellinen kuin henkinenkin elämä on joka hetkistä +uudistumista; itse elämän sisältö, koko elintoiminta on +uudistumista: uuden aineksen alinomaista omistamista, sulattamista, +sen varassa uudeksi, yhä uudistuvaksi elämäksi palamista. Elämän +sisältö on taistelussa, omaksi omistamisessa, vieraan aineksen +väkevässä sulattamisessa oman elämän paloksi. Keneltä tämä +taistelu liiaksi helpottuu, kenen ei tarvitse syttyä pakottaakseen +vieraan, vastahakoisen aineksen sulautumaan hänen oman olentonsa +vaatimuksiin ja lakeihin, kenen ei tarvitse jännittää henkensä +tarmoa hallitakseen, elämäntuntonsa yksilölliseksi eheydeksi +muokatakseen häneen tulvivaa uuden elämän-aineksen virtaa, +häneltä menee taistelun ohella taistelemisen ainoa hedelmäkin +menetyksiin: eletty elämä. + +Kuten väkevimmän, elävimmän elämänkäsityksen omistaa se +ihminen, totisimpaan, palavimpaan hengen tekoon voi kypsyä se +yksilö, joka on lähimmältä kuullut luonnon hengityksen, elänyt +luonnon, maan, elämän povella, tuntenut sen suonien sykinnän ja +solinan, omalla elimistöllään liittynyt tähän sykintään ja +solinaan ja tästä versovin sisäisin voimin luo tuntemuksensa muodon +kirkkaudeksi, samaten omistaa rikkaimman ja painokkaimman, jokaista +jäsentänsä sekä sitovimman ja velvoittavimman että +hedelmöittävimmän elämänsisällön se kansa, jossa sisäisyyden +suonet välittöminä ja runsaina sykkivät mehua pohjalta pinnalle ja +jossa pinnan muotoloisto on sisäisyyden veren lämmintä, +hengittävää kukintaa. + +Missä sisäisen, uuden elon virtailu on ehtynyt tai ehtymässä, +siellä muuttuvat elämänilmiöt ikäänkuin irrallisiksi, ilmavan +kevyiksi. Kaikki kadottaa sisältönsä, kiinnekohtansa, leijaa +sisäisesti keventyneenä, virvailee satunnaisena muotojen +leikittelynä ja kimalteluna. Elämä häipyy tarttuvien käsien +välistä, elämältä katoo sisällön side, muotoansa etsivän, +muotoonsa pyrkivän aineksen sisältä käsin pakoittava, ajava mahti. +Elämän velvoituksenalainen raskas työntaistelu helpponee valmiiden +muotojen kokeilevaksi, keikailevaksi, leikkiväksi, melkeinpä +julkeaksi yhteensommittelemiseksi. Elämä eletään kevyemmin, kuin +elämän runsaus, moninaisuus ja syvyys ansaitsee. Itse eläminen, +elämisen tunto kadottaa vakavuutensa, ehdottomuutensa, velvoittavan, +ankaran ainokaisuusarvonsa. + +Elämällä on se pettävä, helposti harhaan vievä ominaisuus, että +se näkyy vain sikäli mikäli katsojalla on silmää sitä +huomaamaan: ken sen kevyenä, helppona näkee, sille se onkin kevyt, +helppo ja mitätön; kenen silmä taas sulkeltaa syvemmälle sen +syiden ja salaisuuksien kudelmaan, hänelle se selkenee yhä +painokkaampana, vaikeampana, merkitsevämpänä. On riisto oman +elämän arvolta elää elämänsä liian helposti. + +Tässä elämäntunnon rapistumisessa, höltymisessä, ohenemisessa on +selitys kansojen vanhenemiseenkin, kukoistavien sivistyskansojen +yht'äkkiseen tyhjenemiseen, kulumiseen ja rappeutumiseen. En usko, +että esimerkiksi kreikkalaisilta tai roomalaisilta niiden +rappeutumiskauden alkaessa kansalliset uusiutumismahdollisuudet vielä +olisivat tyyten ehtyneet; sivistys oli niiden keskuudessa kehittynyt +vain jonkinlaiseen umpikujaan: sivistyksen päivänvaloon kamppautunut +kansanosa oli erikoistunut tämän sivistyksen sisäisten +mahdollisuuksien etäisimpiin, erillisimpiin, hienoimpiin kärkiin ja +huippuihin, monisärmäisimmäksi kiteytynyt, hienoimmaksi hiottu, +arimmissa ilmiöissäänkin herkästi ja varmasti hallittu +muotokultuuri oli muodostunut niin monipuoliseksi ja +monivivahteiseksi, etäytynyt niin hiuksenhienoihin, sokkeloisiin +erikoisuuksiin, että sen ilmenemismuotojen ulkonainen omistaminenkin +riitti sekä kuluttamaan vahvankin henkisen työtarmon, että +ylipääsemättömänä juopana eroittamaan ja eristämään +sivistyksen muotoihin koulitun pintakerroksen pimeän muodottomuuden +syvänteissä uinuvasta kansapohjasta. Täten tapahtunut +eristäytyminen kyllä hetkellisesti helpoitti näiden sivistysten +yhä herkemmäksi kiihtyvää muodollista erikoistumista, mutta +samassa mitassa irkeni elämäntunto pohjaltaan: itse elämä höltyi +sisällisistä, pidättävistä siteistään, sisältö hupeni vain +muodoksi. + +Täten sivistyksen elimistöön hiipinyt höltyminen turmeli +vähitellen siveellisesti arvottomiksi ja kestämättömiksi koko +nämä sivistyspiirit, ja ainoa pelastus, joka näillä kansoilla +sivistyskansoina vielä olisi ollut, joka olisi voinut syöstä +näiden kansojen sisäiset, tiedottomuuden onkaloihin tyrehtyneet +voimat uuteen, luovasti sivistykselliseen toimintaan, olisi ollut joku +näiden kansojen sisältä tapahtuva mullistus, senkaltainen +sisäisten, salassa olleiden kansallisten voimien esiinpurkautuminen +kuin oli esimerkiksi Ranskan vallankumous, joka vastaavanlaatuisissa +sivistysolosuhteissa mursi kansan pohjavoimat huuhtomaan kansan +kansallisen sivistyksen uudeksi. + + + * * * * * + + + + +SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ. + + +Ruotsinkielinen yläluokkamme onkin juuri kansallisen ja aineellisen +eristäytymisensä ikäänkuin suljetun, suojaavan ansari-ilmakehän +turvin kehittänyt itselleen hyvinkin ilmekkään ja viljellyn, sekä +monivivahteisen ja elokkaan että täsmällisen ja joustavan +sivistyksen, melkein ylellisyyskasviksi vaalitun ja kehitetyn +muotokultuurin. Kielieron asettamaa keinotekoista, mutta +keskittävää ja kohdistavaa rajaa myöten tapahtunut, sukupolvilta +peritty ja sukupolvet kestänyt, jatkuva henkinen muokkaus on siinä +määrin tunkenut sen lävitse, että se kauttaaltaan on sävyttynyt +suhteellisesti hyvinkin vireään ja valveutuneeseen henkiseen +toimekkuuteen. + +Sillä on kestävän viljelystyön taipuisaksi vaivaamassa ja +joustavaksi, kimmahtavaksi terästämässä hengessä ase, joka yhtä +tarkasti tähdätyllä asiallisuudella ja yhtä hairahtumattomalla +iskuvarmuudella voi kohdistua niin aineellisten elämänilmiöiden +leikkaavaan, järjestelevään käsittelemiseen kuin arkojen hengen +asioiden herkkään aistivaan tajuamiseenkin. Tämä luokka on niin +viljelty, älyllisen valveutumisen virittämä muodon kuri on +istuttanut siihen sellaisen tartunnan hienouden ja nopeuden, ryhdin +täsmällisyyden ja samatahtisuuden, että se kuin valmiiksi +pingoitettu jänneverkko antaa silmänräpäyksellisen vastakaiun +jokaisen henkisen herätteen sen kieliä koskettaessa. Onkin +ihailtavaa se vireys ja joustavuus, jolla tämä luokka hetkellisesti +sähköittyy henkisillä virtauksilla, se mallikelpoinen, +suhtaumisvalmis yhtäaikaisuus, jolla se virittyy hetkellisiin +mielialasuuntiin--koko se ryhmittymisen kuri ja salamannopea valmius, +joka sitä vallitsee. Mutta tämä sähköittyminen on vain pinnan +hetkellistä leimahtamista: mielialavirrat kylmenevät yhtä +silmänräpäyksellisesti kuin ne syttyvätkin, ja heräys haihtuu +jättämättä pysyvää hengen tekoa hedelmänään. Ruotsinkielinen +sivistyneistömme on kuin valmis, herkässä vireessä oleva soitin; +siltä puuttuu vain soitavaa, sisäisen sävelrikkauden tulviva vuo. +Siltä puuttuu se sisäisen ainesrikkauden tuhatkertaistava +kaikupohja, joka sitoisi ja pidättäisi herätetyn äänen +pysyväiseksi, joka hedelmöittäisi sen sisäänpäin paisuvaksi +monikertaiseksi sävelkuoroksi. Sen sivistykselliseltä herkkyydeltä +puuttuu kansallisuuden syvä kätkevä multakerros, jonka +hedelmälliseen verhoon sivistysvaikutukset voisivat lykätä juurensa +pysyäkseen elävinä ja versoakseen väkeviksi ja hedelmää +kantaviksi. + +Ruotsinkielisessä sivistyksessämme ja sivistyneistössämme +huomaakin leikkaavan henkisen terävyyden ja älyllisen valppauden +ohella omituista löyhää, haihattelevaa pintapuolisuutta, melkein +naivia muodon ja näön palvontaa: pelkkään näköön, pinnalliseen, +muodolliseen näkösiloisuuteen takertuvaa ja tyytyvää +elämänilmiöiden ja -arvojen tajuamista. Ruotsinkielisen +sivistyneistömme ilmekkäimmät ja luonnehtivimmat piirit edustavat +melkein pintakiilloksi siloutunutta muodon huolittelua samalla kuin +sisäisen elämän taju, elämänilmiöiden sisäinen todellisuus ja +tosiasiallisuus melkein on häipynyt, ainakin surkastunut niiden +tietoisuudesta. Sivistysilmiöt ja hengenliikunnot jäävät sen +piirissä ominaisen irrallisiksi, seikkaileviksi, kokeileviksi, +häipyviksi. Niillä ei ikäänkuin ole ainesta, mihin sitoutua +ilmetäkseen olennaisina ja jäädäkseen pysyväisiksi. + + * * * * * + +Erittäin edustavasti ja luonnehtivasti esiytyy tämä älyllinen +kouliutuneisuus ja elämäntajun yliaineksellinen keveys erinäisissä +ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme luonteenomaisissa +ihmisryhmissä. + +Sekä tieteen että liiketoiminnan, sekä virkamiesuran että +taiteellisen elämän ja arvioinnin aloilla tapaa runsaasti noita +vireitä, ilmekkäitä, nopeakäänteisiä henkilöitä, noita ripeän +sanan, teon ja silmän miehiä, joiden salamannopea katse +silmänvilauksessa muka leikkautuu eteensattuvien elämänilmiöiden +ytimiin, jotka kuin kämmenellä punniten silmänräpäyksessä ovat +selvillä eteensattuneen elämänilmiön arvosta tai arvottomuudesta, +jotka yhdellä katseella luulevat luokittavansa, lopulliseen lyhyeen +kaavaan jähmettävänsä elämän tuhatsärmäiset, tuhatsoluiset, +itsessään tuhannet idut ja mahdollisuudet kätkevät pienois- ja +yksilömaailmat ja jotka yhtäläisesti yllättävät koulitun +älynsä valmiudella kuin sisäisen elämäntajunsa +niukkapuitteisuudella ja keveydellä. Ollenkaan aavistamatta, että +mahdollisesti voisivat hekin nähdä elämän pienempänä, niukempana +kuin se on, että ilmiöiden tilapäinen ulkonainen valmius tai +valmiuden puute hetkellisesti olisi voinut häikäistä tai +hämmentää heidänkin silmänsä näkemästä pintaa syvemmälle, +pinnan ja luonnon kätkössä kukaties uinuvaa oleellisempaa +pätevyyttä tai tyhjempää pätemättömyyttä, suvaitsevat ja +rohkenevat he leikkiä kohtaloa ihmiselämälle ja elämän +värjyville ilmiöille, säätää niille--mikäli heistä +riippuu--peruuttamattomasti ne elämän asemat ja rajat, jotka heidän +itsevarma, itsehyväinen, mutta niukka, elämän moninaisuutta +arastelematon näkemyksensä on niissä hetken ja sattuman +vilauttamien tilapäävaikutelmien nojalla havainnut. Tämän +älyllisen, yht'aikaa sekä tarkan että niukan selkeyden ja valmiuden +henkisenä edellytyksenä on jonkinmoinen elämänilmiöiden +sisäisten arvojen, niiden arvaamattomien yksilöllisten +voimamahdollisuuksien eliminoiminen tajunnasta. Elämä on tullut +käsiteltävämmäksi sitä tietä, että vieraat elämänilmiöt +nähdään kevyempinä, niukempina, elämänarvossaan +mitättömämpinä kuin mitä ne ovat. Tällaiselle arvioitsijalle +typistyvät ja tyhjenevät elämänilmiöt pelkäksi fasaadiksi, +julkisivuksi, näöksi; kaikki sopeutuu ja supistuu hänelle lyhyeksi, +selkeäksi, kuivaksi kaavakkeeksi, jota on kevyttä ja ketterätä +käsitellä, mutta jota käsitellessä helposti haihtuu tajusta ja +tietoisuudesta, mitä elämänarvoja, mitä taistelun hyökyä, mitä +muodostumisen ja muodostamisen raskasta, palavaa kamppailua tällainen +elämän jättämä, itsetehottomaksi kutistunut elämänmerkki, +kuollut, jähmettynyt muoto kätkee ja edustaa itsessään. + +Tämä elämällisen myötätunnon surkastuminen, sisäisen +elämännäkemyksen ehtyminen, välittömän elämänliitynnän +höltyminen kirvoittaa kyllä hetkellisesti älyn voimat kepeiksi ja +irrallisiksi, vapauttaa ne sisällön sitovasta raskaudesta ja antaa +niille ikäänkuin itsenäisen, ilmavan itsemääräämiskeveyden ja +riippumattomuuden, mutta sisällön raskauden ohella tyhjentyy +elämännäkemykseltä sisällön hedelmällisyyskin, se elimellinen +kasvu- ja uusiutumiskyky, jolla itsetiedoton elämänvaisto sisäisen +elämänliitynnän juuria myöten kokoo ja luo alati uutta ainesta +hengelle, liittää ihmishengen elämän hersyville lähteille ja +antaa sen niistä juoda elämäntajunsa, paisua elämäntäydeksi. + +Tästä johtuu se yllättävä keveys, se keveyden kimmoisuus, jolla +nämä ruotsalaistemme ilmekkäimmät ja edustavimmat piirit +suoriutuvat monista elämän raskaista, työläistä tilanteista ja +kysymyksistä. Tästä johtuu se nopeus, valmius ja tarkkuus, jolla he +silmänräpäyksessä ovat selvillä hetkellisen tilanteen +vaatimuksista, se niukka täsmällisyys, jolla he muodollisesti +arvioivat ihmiset ja elämänilmiöt; yleensä se muodon kuri, jolla +he pakoittavat elämän itselleen kuuliaiseksi. Mutta tästä samasta +lähteestä johtuu niinikään se siloisa ja siteetön, alati yhtä +ällistyttävä keveys jopa kevytmielisyys, jolla eräät älyllisesti +näköään vireimmätkin henget sen keskuudessa altistavat +notkistuneen älyllisen viljelyksensä ympäristönsä mielialojen ja +mielihalujen palvelukseen, se luonteeton mieskohtaisen vakaumuksen ja +elämänarvioinnin itsekielto, jolla he lainaavat hienoksi hiotun +henkensä aivan tukalasti arkisten, pintapuolisten ja töykeästi +itsekkäiden pyyteiden ja intohimojen aseeksi. + + * * * * * + +Ruotsinkielisen julkisen yhteiselämän tarkkaajalle ovat tässä +suhteessa psykologisesti aina yhtä yllättäviä ja mielenkiintoisia +eräät sen piireissä runsaasti esiytyvät, näennäisesti aivan +vastakkaisia luonnepiirteitä itsessään kätkevät yksilöt. +Lukuisat ovat heidän keskuudessaan nuo pirteät älyniekat, jotka +ilmekkäällä, elokkaalla yksilöllisyydellä tarpeen tullen sekä +virkeästi ja sukkelasti että suolaisesti ja kirvelevästi voivat +yksityiskohdissa iskeytyä jokaiseen asiannikamaan, penkoa ja seuloa +jokaista asiaa armahtamattomalla, tiukalla kriitillisyydellä ja +asiallisuudella, kaikella mahdollisella yksilöllisellä kiinteydellä +ja vastasukaisuudella; heidän lausuntonsa voivat säihkyä aivan +kritiikki-ilotulituksina, joissa väitteet ja vastaväitteet +singahtelevat terävinä, sattuvina ja asiallisina. Ja kaiken tämän +älyllisen yksilöllisyyden ja monisärmäisyyden rinnalla ja +vastakohtana sitte se yllättävä, hairahtumaton joukkorytmiikka, se +näköpiirin samakulmaisuus, se asiallinen yhdenmukaisuus, johon +nämä niin uhkareippaat älysissit, »frondeurit» lopulta kuitenkin +aina sopeutuvat ja mukautuvat muun tasaisemman joukon kanssa, kun +tulee äänestyksen, päätöksen tai muun tositoimen hetki! On kuin +kaikki tuo terävä, virkeä yksilöllisyys, arvostelun ja +näkökannan omintakeisuus olisi vain älyllistä voimistelua, leikki- ja +näköliikettä suoritettu hengen hygienian ja pirteyttämisen +vuoksi--ellei se vain ole pelkkää dialektista silmänlumetta, +huomion tahallista eksyttämistä epämukavasta pääasiasta +tyhjänpäiväisempiin sivuseikkoihin. Mitään tekoon ja itsenäiseen +luonneteräkseen velvoittavaa mahtia ei sillä ole: ratkaisun +hetkellä kieltäytyvät kaikki, niin elokkaat kuin kankeat aivotkin, +niin kimmoisat kuin uniset tahdotkin, niin heränneet ja herkät kuin +turtuneet ja tylstyneet omattunnotkin yhtä kevyesti ja auliisti +omasta itsenäisestä, inhimillisestä arvosteluoikeudestaan ja +arvosteluvelvoituksestaan ja alistuvat kaikkine näennäisine +itsenäisyys- ja yksilöllisyyspuuskineen täydellisen +myötäsukaiseksi äänestyskarjaksi tai laumamielialojen alttiiksi +kaikupohjaksi--olkoot sitte joukkomielialat miten yksipuoliset ja +hetken kuohun sokaisemat tahansa tai äänestyksen alaiset asiat miten +asiallisesti epäoikeutetut tai perustelemattomat hyvänsä. + +Tämä, sanoisiko ryhmä- ja puoluekurin kannalta ihailtava, sanoisiko +inhimillisen yksilöllisyyden kannalta siveellisesti tyrmistyttävä +keveys, jolla yksityistahdot ja yksityisvakaumukset kieltäytyvät +itsenäisestä elämänilmiöiden arvioimisesta ja mukautuvat +ryhmänäkökantojen mukaisiksi, on yleisenä määräävänä +laatupiirteenä ruotsinkielisen sivistyneistömme suhtautumiselle +julkiseen elämäämme. Ken tarkkaa asioiden käsittelyä +ruotsalaisissa valtuustoissamme ja johtokunnissamme, +ruotsinvoittoisissa yhdistyksissämme, yleensä ruotsinkielistemme +julkisessa esiytymisessä silloin kuin jossakin--vaikka kuinka +etäisessä--suhteessa heidän luokka- ja puolue-etunsa ovat +kysymyksessä, saa aina hämmästymisen aihetta huomatessaan, kuinka +siloisesti näköjään itsenäisimmät, siveellisesti +ryhdikkäimmät, henkisesti valppaimmatkin älyt ja luonteet +ehdottomasti ja tahdottomasti kaikessa taipuvat puoluekurin mukaan. +Olkoon kysymyksessä miten räikeä yksityiselle tai asialle tapahtuva +oikeusloukkaus tai ajatuksenväkivalta hyvänsä, käyttävät he +henkensä lahjoja korkeintaan, ei tämän oikeusloukkauksen +torjumiseksi ja vastustamiseksi, vaan sen loukkaavan alastoman +räikeyden peittelemiseksi--jopa näkösyiden keksimiseksi tällaista +tekoa puolustaakseen. + + * * * * * + +Kaikilla aloilla, missä ruotsinkielisillä meillä on ratkaisuvalta +ja missä heillä on tilaisuus käyttää tätä ratkaisuvaltaansa +suomenkielisiin nähden, esiytyy aivan naivisti ja peittelemättä +tämä näköään tuiki päätön ja silmitön, sanoisiko +siveellisesti häikäilemätön vai siveellisesti ryhditön liukuminen +puoluekurin vanavedessä: kaiken itsenäisen ja asiallisen arvioinnin +alistaminen puolue-ennakkoluulojen ja -pyyteiden määrättäväksi ja +palvelukseen. Suomenkielinen kansalainen joutuu melkein +säännöllisesti poljetuksi oikeuksissaan ja ansioissaan, milloin +hänen ansionsa tulevat ruotsinkielistemme arvioitaviksi, varsinkin, +jos niitä on punnittava jonkin ruotsinkielisen ansioita vastaan. +Voisi esittää lukuisia kuohuttavia oikeusloukkauksia, joita +ruotsinkielisemme ovat turtuneen joukkoitsehyväisyytensä turvissa +nukkuvin omintunnoin tehneet suomenkielisille tässä maassa, ilman +että ainoallakaan yksilöllä olisi heidän keskuudessaan ollut +siveellistä itsenäisyyttä ja ryhtiä nousta tällaista vääryyttä +vastaan. + +Räikeimmän ja valaisevimman esimerkin tästä ruotsinkielistemme +luonnepiirteestä tarjoavat useat yliopistomme opettajaviroista +suoritetut taistelut ja yleensä se häikäilemätön, keinoista +välittämätön sitkeys, jolla ruotsinkielisemme ovat koettaneet ja +edelleen koettavat mahdollisimman kauan säilyttää tämän +suomalaisen sivistyksen sydänelimen vierashenkisenä ja +vieraskielisenä suomalaiselle sivistykselle. + +On suorastaan siveellistä itsenöyryytystä havaita miesten, joiden +äly on viljelty ja terästetty käsittelemään hengen asioita +arimmalla, huojumattomimmalla tarkkuudella, joiden henki on koulittu +vilpittömässä, velvoituksenalaisessa työssä noutamaan ja +kirvoittamaan esiin elämän sokkeloista elämän todet lait, toden +sisällön, joiden uurastavaa, itseuhrautuvaa, toisinaan terävää, +syvyyksiinkin leikkaavaa työtä on kunnioittanutkin, havaita näiden +yht'äkkisessä laumahurmiossa liukuvan kuin kevyt kaarna joukon +mukana ja alentavan henkensä jalon aseen pintapuolisten ja +silmänräpäyksellisten puoluepyrintöjen auliiksi palvelijaksi. On +loukkaus ihmisluonteen ja ihmisvakaumuksen siveellistä arvoa vastaan +alentua hengen asioissa muodolliseksi asianajajaksi, loihtia +dialektisen taituruuden ja notkeuden avulla näkö- ja tekosyitä +asioiden ja tekojen perusteluksi ja puolusteluksi, joiden takana ei +kuitenkaan asiallinen ja luonteellinen vakaumus seiso--ei ainakaan +saata seista, jos on valveilla sokaisematon henkinen arvostelukyky ja +vääjäämätön siveellinen omatunto. + +Se yksityistahdoista limittynyt, mutta jokaisessa yksilöllisessä +kohdassaan horjumaton yksimielisyyden valli, jonka ruotsalaisemme +yliopistossa muodostavat suomalaisuuden kaikkein oikeutetuimpiakin +vaatimuksia vastaan ja jonka kuurolle juurelle suomalaisen sivistyksen +välttämättömät ja polttavat tarpeet saavat tehottomina pauhata ja +raueta, on selitettävissä vain siten, että elämän arvot ovat +tälle älyn ylimystölle keventyneet ja että se senvuoksi niin +kevyen vapaasti, melkein itsetiedottomuuden viattomuudella voi +leikkiä huimaavaa leikkiänsä todellisuuden kanssa. Se seikka, että +suomalaisen sivistyksen ahjossa suomenkielinen nuorukainen--jos hän +osoittaa terävämpää tieteellistä työskentelykykyä--heti +tieteellisen työskentelynsä alkutaipaleella saa ainakin eräillä +opintoaloilla kokea, että häntä katsotaan kuin vaarallista +tulokasta ja tungeksijaa, vastaista suomalaista stipendien ja +professuurien tavoittelijaa ja konsistoriossa äänestäjää, jonka +tielle jo ajoissa on viritettävä niin vaikeita ansoja ja +hankaluuksia kuin muodollinen säädyllisyys suinkin sallii, se +seikka, että _suomalaisessa_ ainoassa suomalaisessa korkeimmassa +opinahjossa opiskelijan _suomenkielisyys_ on se loukkauksen kivi, +jonka vuoksi hänen on langettava, ja että tällaista kuohuttavaa +kohtuuden ja oikeuden polkemista saattaa tapahtua koko samanmielisen +valistuneen opettajiston--ainakin vaikenemisella +osoitetulla--suostumuksella, se seikka osoittaa sellaista siveellisen +tajunnan heikkenemistä, sellaista mieskohtaisen ja yksilöllisen +vakaumuksen itsekieltoa, että se on mahdollista ainoastaan +sellaisille ihmisille, jotka ovat joutuneet niin etäälle +todellisuuden pohjalta, ettei se enää heidän henkeään ja tekojaan +sido ja velvoita.--Itse se teko, suomalaisuuden juurittaminen Suomen +kansan ainoasta korkeimman viljelyksen ahjosta, on jo sinään niin +huimaavasti paradoksaali, että siinä työssä voi viattomalla, +vilpittömällä mielellä uurastaa vain ihmisryhmä, jolle elämä on +kulunut pelkäksi estetisoivaksi ja dialektisoivaksi ajatuskokeeksi, +jota voi käsitellä ja taivutella täydellisen älyllisen mielivallan +mukaisesti. + + * * * * * + +Mitä likeisimmässä sielullisessa yhteydessä ja vuorovaikutuksessa +edellä esittämieni luonne- ja laatupiirteiden kanssa on se ilmekäs +ja vivahderikas esteettinen ja älyllinen kultuuri, jota +ruotsinkielisen sivistyneistömme parhaimmisto edustaa. Ylen lukuisat +ja ilmettä antavat ovat sen piirissä nuo herkät, koulitut esteetit +tai ajatuksen muotoihin notkeasti, joustavasti harjautuneet, ripeät, +terävät dialektikot, joiden silmä tuokiossa älyää +hengenilmiöiden arat ja hienot varjostumat ja jotka kukin +yllättävällä varmuudella liitävät ajatuksen ja kauneuden +maailmojen ilmaulappoja--kukin tietysti henkisen mahtinsa mukaisiin +korkeuksiin tai etäisyyksiin--jokainen yhtä tarkoin, tasapainoisin +liikunnoin, yhtä joustavalla hallitulla ryhdillä, yhtä +huolestetulla, muotovalmiilla varmuudella. + +He ovat terävät näkemisessä, nopeat älyävässä omistamisessa, +tarkat näkemänsä ilmaisemisessa; mutta tämä näkeminen, +omistaminen, ilmaiseminen sairastaa ominaista sisällön ohuutta ja +haurautta. Miten älyllisesti herkkiä he ovatkin ja miten hiottu, +valpas ja täsmällinen heidän katseensa onkin, ovat elämänilmiöt +kuluneet heille pelkän ulkonaisen huomioitsemisen esineiksi. +Elämänilmiöt eivät ole eletyt sisäisesti omiksi, eivät ole +vaikeassa ja vaikeudellaan kasvattavassa työssä taistellut +yksilöllisesti omistetuiksi, vaan on elämä jäänyt pohtivaksi, +arvioivaksi, jäsenteleväksi älyn ja maun herkutteluksi, irrallisten +yksityiskohtien aistikkaaksi, herkäksi, valppaaksi, mutta +valinnanvaraiseksi ja ulkokohtaiseksi vaalinnaksi. + +Heidän elämäntunnoltaan puuttuu eletyn kokonaisuuden elimellinen +kiinteys ja yhtenäisyys. Herkistyneen kauneusvaiston ja tarkistuneen +ajatusponnen ohellakin puuttuu heiltä ikäänkuin pohja ja aines, +jossa tämä pirteä älyllisyys ja täsmällinen käsiteselkeys +saisivat toteutua saavuttaakseen muodon kiinteän ja kirkkaan +valmiuden ohelle sisällön painokkaan vaakavan mahdin. Näiltä +hienoilta yksilöiltä puuttuu se kansallisen kokonaisuuden ja +kansallisen yhteiselämisen antama summaton ainesmeri, se kansalliseen +kokonaisuuteen kätkeytyvä ja siitä noudettava elämysten +voimasäiliö, ehtymätön elämänlähde, joka jokaisena hetkenä +sisältäkäsin tulvahuttaisi ja tykkisi heihin uutta hersyvää eloa +ja elämänainesta, elähyttäisi käsiteselkeyden ja -varmuuden +lämpöisellä elämänymmärtämisellä, syventäisi herkän, notkean +hienouden hartaalla elämänuskolla ja -rakkaudella, antaisi hengen +leikkaavalle terävyydelle sisäisen, siveellisen tarmon--yleensä +antaisi koulituille, hengen tekoihin ja ponnistuksiin norjistuneille +voimille aineksen, jossa niiden mahdissa oleva muodon säihke ja teon +terävyys pääsisi toteutumaan. + + * * * * * + +Erikoisen ilmekkäästi ja luonnehtivasti esiintyy tämä +aineksettomuus ja muodollisen valmiuden jousekas ponsi erinäisillä +taiteellisen luomisen ja aatteellisen harrastelun aloilla. + +Ruotsinkielinen kirjallisuutemme on viime aikoina silmin nähtävästi +virinnyt. Sen sävyttävänä laatupiirteenä on ominainen +yksityiskohtainen sanarunouden liekehtivä kiinto, yksinäisten +sanojen tunnelmallisesti puhdas, selkeä ja täysi kaiku, ikäänkuin +taotun metallin helähdys. Sanat säihkyvät kuin ilmaan leimuvat +tähdet, äly sinkauttelee vilkahtavia salamoitaan, yksityiskohtainen +taituruus kimmeltää ja häikäisee. Erotiikka kiiluu ja +sävähtelee, henkevyys keikailee ja korskailee, ylimielinen +hirtehisyys ja tuhattulimmaisuus eleilee ja pokkuroi. Mutta tämä +kaikki on vain diletantista elämällä herkuttelemista, ei +taiteellista elämän luomista. Tämä liekehtivä ilmehikkyys palaa +vain kuin lentävä virvaliekki kuloheinässä polttavana, kuumana, +kiihkeänä, mutta hupenee silmänräpäyksessä lämpöä +jättämättä ohitse. Sen näennäinen, tuhlaileva hengen +vallattomuus ja vaitonaisuus ei ole omia voimiaan hurmehtivaa elämän +rehevyyttä ja rikkautta, vaan on se irrallista, haurasta, itseänsä +esteettisesti huumailevaa älyn ilottelua; se ei tulvi elämän tumman +paisuvan vuon hillittömänä vyörähdyksenä, vaan on se vain maljan +piukkojen kimaltavain reunojen sisäpuolelle sidotun viinin +hivelevää, helmeilevää poreilua. + +Missä tämä älyllisesti tarmokas kirjallisuus saavuttaa +kirkkaimmatkin voittonsa, luo se teoksia, joiden kuritettu tyyli, +koottu, piukka sanonta, älyllisesti ryhdikäs ja kohdistuva +tehtävän pitely on kuin tiiveimpään, jaloimpaan jännitykseen +pingoitettu teräskaari, jonka alta vain puuttuvat kannattavat, +ilmoihin kohottavat pilarit--teoksia, jotka ovat kuin jaloimmaksi, +säihkävimmäksi kuvuksi taottuja ja kaareutuvia +haarniskarintakehiä, joiden väikkeen ja kiinteyden alla ja +sisältönä kuitenkin ammottaa vain tyhjyys, ei sykkivä, elävissä +voimissa läikähtävä ihmisrinta. Tällaisesta, ehkä vuosikausia +miehisellä älyllä taotusta ja hiotusta taideluomasta saattaa puhua +melkein aineettomuuteen hupeneva henkisen ilmakehän keveys ja +ohukaisuus. Tällä taituruuden tarmolla ei ole ollut veroistansa +ainesta toteutuakseen painavana, elämäntäytenä taideteoksena. +Tällainen taideluoma on rakennettu tyhjälle, se on elämän +konstruktioni, ei elämän paisuva, hallittu läike. Ja +pakoittavinkaan taide ei voi pusertaa, tiivistää tyhjää +elämänpitoiseksi. + +Milloin tällainen, elämäntajultaan ja -kosketukseltaan suppea +kirjailu ponnistautuu aatteelliseen elämänpitoisuuteenkin, puuttuu +siltä elämänaineksen runsauteen, elämännäkemyksen +hedelmöittävään syvyyteen, avaruuteen ja totuuteen perustuva +elämää luova välittömyys ja erittelee, julistelee se tykkivän +elävän elämänkuvauksen sijasta retoorisin, paisutetuin mahtielein +ainoastaan ohjelmanomaista, teoreettista, ohuesti elettyä ja +tunnettua maa- tai rotuhenkeä. + +Ruotsinkielisten yleisö- ja nuorisopiirien aatteelliset +harrastuksetkin kantavat erikoista, yht'aikaa niukkaa ja ylikypsää +leimaa. Näissä piireissä yllättää yhtä paljon henkisen +näköpiirin suppeus kuin näkemisen terävyyskin. Henkinen harrastus +on kireätä ja tiivistä, mutta aineksellisesti ohutta. Yhtä +suhdaton kuin on ruotsinkielisten yleisöpiiriemme kielteinen +kriitillisyys: niiden elämänarvojen ehdoton, tajuton kieltäminen, +jotka ovat heidän elämäntottumuksilleen vieraita, yhtä suhdaton on +näiden samojen yleisöpiirien myönteinen epäkriitillisyys: heitä +hyvittävien, itsekästen elämänarvojen ehdoton, ajatukseton +tunnustaminen. + +Nuorukaiset, joiden rikkiviisaan arvostelun edessä ei mikään +aatteellinen, yliaineellinen kudelma kestä, joille elämän +siveellinen ryhti, kansalaisen velvoituksenalainen työn- ja +rakkaudensuhde siihen yhteiskuntaan, jossa hän elää: elämän koko +uhrautuva, itsensä unohtava, itsensä ylitse kasvava uskon ja +rakkauden rikkaus on pelkkää löysää sanojen rihkamaa, nämä +samat ylikriitilliset nuorukaiset virittyvät toisaalta mitä +alttiimmasti aivan löyhiin, efemäärisiin lauma-aatteisiin ja +ohuimpiin, ohimenevimpiin lauma-ailahteluihin. He pohtivat kireällä +fanatismilla ijänikuista »finländare»-kysymystään, harrastelevat +elämän vakaisimpana, ainoana käsittelyn ja kiivailun arvoisena +kysymyksenä, onko joku kielen käänne--miten sisällöllisesti +kuvaava ja käsitteellisesti oikeavivahteinen hyvänsä--fennisisminä +karsittava käytännöstä, kuohtuvat täydelliseen, riehuvaan +vesilasimyrskyyn siitä, onko ylläpidettävä ruotsinmaalaisista +näyttelijöistä koottua »kotimaista» teatteria, vaiko vaalittava +kotimaisilla voimilla »korkearuotsalaista» teatteritaidetta, +marssivat--nämä kaiken intoilun yläpuolella olevat +punssipöytäkriitikot--tiukimmassa, hartaammassa tahdissa mihin +aatteellisesti pingoitettuun, teennäisesti touhuttuun ja +tuloksellisesti tyhjään suurruotsalaiseen nuorisokokoukseen +hyvänsä. + +Yleensä yllättää ruotsinkielisissä yleisöpiireissämme juuri +tämän yleisön kriitillinen kylmäkiskoinen asenne kaikkea +aatteellista hurmautumista vastaan ja sen samanaikainen aivan +päätön, jopa lapsekas huumautuminen kaikenmoiseen +tyhjänpäiväiseen aate- ja elämänsisältösurrogaattiin, sen +odottamaton pöyrähtäminen kaikenlaiseen ohueeseen, +sisällöttömään ja tarkoituksettomaan periaatehommasteluun ja +-hammasteluun. Tässäkin on vaikuttamassa elokas, toimekas, hanakka +äly, jolta vain puuttuu elämänaines paisuakseen näköharrastelusta +ja -hyörimisestä hedelmälliseen elämänkäsitykseen ja +elämänkäsittelemiseen. + + * * * * * + +Älyllisen kehityksen ylimahti vaistoisampien, välittömämpien +elämänvoimien kustannuksella johtaa henkisesti niukemmissa +yksilöissä suorastaan kuivakiskoiseen, mielikuvituksettomaan +kielteisyyteen. + +Jos jättääkin ruotsinkielisessä sivistyneistössämme sen +älyllisesti ja henkisesti viljellymmät yksilöt ja piirit, ja +siirtyy tarkastamaan tavallista porvarillista tasapintaa, tapaa siinä +aivan tukahuttavan näköpiirin ahtauden ja ilmattomuuden. Jos missä, +tapaa siinä aivan puhtaaksi viljeltyä filistealaisuutta ja paljainta +aineellisuuden palvontaa. Niin töykeä, sulkeva, ahdasnäköisyyden +silmälapuilla suojattu, itsehyväisyyden vallituksella turvattu kuin +tällainen keskipintainen ruotsinkielisen intelligensimme jäsen, voi +tuskin olla insulaarisesti itseriittävin englantilainenkaan. Mikä +vaatimattomimmassakin määrässä kohoo lähimmän, itsekkään +tähystys- ja tavoituspiirin piukkojen ja niukkojen rajojen ulko- ja +yläpuolelle, on näille aitofilistealaisille olematonta. He +suoriutuvat elämästä yksinkertaisimmalla ja lyhyimmällä keinolla: +kieltävät sen, mitä eivät tajua. + +Näiden piirien kritiikki on niin säälimätön, että +yhteiskunnallisen elämän tekijöistä sen edessä saattaa +korkeintaan löytää armon raha, taiteellisen elämän ilmiöistä +operetti, elävät kuvat ja viimeinen muotilehti, ihmisten +keskinäisistä elämänsuhteista skruuvikumppanuus ja +punssi-istunto.--Heille on Othello vanhanaikuista, koomillisesti +paisutettua sanatohinaa, yhteiskunnalliset ja kansalliset +velvollisuudet korkeintaan naisyhdistyksille kuuluvia asioita, +siveelliset, eetilliset elämänarvot vanhojen Runebergin-aikuisten +setien pakinaa. Vasta »Iloinen leski» voi virittää heissä +taiteellisen tuntemisen kielet, vasta tuoreimman kurssinoteerauksen +lukeminen voi avata heille näköaloja elämän jännittävään +kudelmaan, vasta virkaylennysten ja -syrjäyttämisten aiheuttama +juonien punonta voi lietsoa ja kirvottaa heissä hereille +yhteiskunnallisen toimekkuuden tai siveellisen suuttumuksen +yli-itsekkäät vaistot. Jos tällaisella kultuuri-ilmestyksellä on +kontinentaalisia mielitekoja ja kokemuksia, kirpoaa hänestä +täysverinen elämänihantelijakin: Parisin asfaltti kasvaa hänelle +elämän symboliksi, Nizzan hotellit luonnonhurmion »tiptopiksi», +tuoreimmalta nähty varieteediiva elämänveikeyden haltioittavaksi +hengettäreksi. Ainoana yliaistillisena, kiihdyttävänä +elämänongelmana saattaa tällaiselle--tavallisesti supisuomalaisesta +ympäristöstä lähteneen, vaurastuneen kauppiasisän tai -isänisän +aitoruotsalaiselle pojalle--olla, kutsuako itseään +»finsk-svenskiksi», »svensk-finneksi», »svensk-finländariksi», +»östsvenkiksi» vaiko yksinkertaisesti vain »finländariksi» tai +»finlänningiksi». Mutta tähän nähtävästi i'änikuisesti +ratkaisemattomaksi jäävään ajatuspulmaan tuhlautuukin sitte +kokonaisten nuorukaispolvien henkinen pohdintatarmo ja -tarve. + +Nämä tällaiset kuivakiskoisuuden fanatismissaan kaikelle +henkisyydelle tartuntavapaat henget tuntevat korkeintaan yhden ainoan +siveellisen johtotähden: millä hinnalla hyvänsä on vältettävä +näyttämästä nolatulta. Siitä syystä on yliolkaisesti oltava +uskomatta mitään, visusti vältettävä antamasta minkään seikan +viehättää itseään innostumiseen, kunnioitukseen, arvonantoon; +aina on kaikissa tilanteissa ja asianhaaroissa ennen kaikkea +säilytettävä irooninen, kylmäkiskoisesti halpeleva ylemmyyden +ilme. _Ja_ onnistuvatkin he tässä pyrinnössään toisinaan niin +hyvästi, saavat niin ilmanpitävästi suljetuksi itsensä kaikilta +elämän virikkeiltä, että he lopullisesti korkeintaan yhdessä +ainoassa seikassa joutuvat elämän puijaamiksi: omassa alastomassa, +rapautuneessa elämässään, omassa autiossa, tyhjässä +elämäntunnossaan. + + * * * * * + +Ruotsinkielisessä sivistyneistössämme on kuitenkin siellä +täällä kyllä yksilöitä, joiden henkisen näköpiirin avaruus ja +ylemmyys, luonteen puhtaus ja ryhti, luova työtarmo ja työrakkaus +sekä yksilöllisen uhrautuvaisuuden voima kohottaa heidät heidän +ympäristönsä puitteista ja ennakkoluuloista. + +Mutta nämä tällaiset valoisan, viileän, humaanisesti avaran +järjen miehet, lämpimän, hartaan sydämen, vilpittömän, +uskollisen tunnollisuuden miehet--työskennelkööt he taiteen tai +tieteen, yhteiskunnallisen tai yksityisen elämän piireissä, +näkyvillä julkiasemilla tai vaatimattomissa elämäntehtävissä--he +ovatkin elämäntehtäviensä suorittajina puhkaisseet itsensä +kielisympatiojensa asettamien rajojen ulkopuolelle, ovat särkeneet +sen hedelmättömyyden lasikehän, johon heidän ruotsinkielisyytensä +tässä maassa heidät on sulkenut ja kasvaneet työnsä suuruisiksi. +He ovat, vaikk'eivät he hakeudukaan suomenkieliseen sivistyspiiriin, +elämäntyönsä suorittajina ja toteuttajina joutuneet suomalaisen +sivistyselämän tekijöiksi: rakkaudella, harrastuksella ja +myötätuntoisella antaumuksella suhtautuessaan omaan työhönsä +joutuvat he rakkaudella, harrastuksella ja myötätunnolla +työskentelemään suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen +sivistyselämän kehittämiseksi. + +Nämä tällaiset, inhimillisesti lämpimät ja hedelmälliset henget +ovat, ei todistuksia siitä, että ruotsinkielisessä +sivistyneistössämme olisi vaikuttamassa elävä yhteisymmärryksen +henkikin suomalaisen yhteiskunnan elintarpeita kohtaan--sitä +todistaakseen ovat he liian poikkeuksellisia ja harvalukuisia--vaan +todistuksia siitä, että ruotsinkielinen sivistyneistömme +kokonaisuudessaankin, jos sillä olisi henkistä laajapiirteisyyttä +ja avaruutta, voisi uhraamatta hiventäkään enempää +ruotsinkielisyydestään kuin henkisen kultuurin +ylemmyydestäänkään elähyttävästi ja itse elähtyvästi lähetä +välittömään, luottavaan ja luottamusta virittävään +yhteistyöhön yhteisen suomalaiskansallisen sivistyksemme +kehittämiseksi. + + * * * * * + +Läheisen ja valaisevan vertauskohdan ruotsinkieliselle +yläluokallemme tarjoavat sivistyksellisessä suhteessa nykyajan +juutalaiset. Kummankin keskuudessa on sama kansallinen juurettomuus, +irrallisuus siitä ympäristöstä, jossa he kuitenkin elävät ja +vaikuttavat, aiheuttanut samansuuntaisen henkisen tilanteen. +Kummallekin ovat tunnusmerkillisiä henkisen valmiuden ohella henkinen +köykäisyys, nopean ja ripeän sopeutumiskyvyn ohella hyvin +ulkonainen liittyminen elämän ilmiöihin, esteettisen ja älyllisen +muotokultuurin ohella ominainen elämännäkemyksen ohuus ja +aineettomuus, terävän, käytännöllisen, ulkonaisen +järjestämiskyvyn ohella omituinen pintapuolinen kaavamaisuus +elämän sisäisessä omistamisessa ja tajuamisessa. + +Kummallakin on henkisen näkökulman, henkisen painopisteen +määrääjänä muotojen vanhoillisuus sisällön vapaamielisyyden +rinnalla: sitkeä, kireä, vaikkapa kiivailuun yltyvä taipumattomuus +entisten, totuttujen ja koettujen muotojen ja kaavojen noudattamisessa +ja säilyttämisessä samalla kuin siihen nähden, mitä nämä muodot +mahdollisesti kätkevät itsessään sisällöllisesti olennaista, on +vallalla aivan siveelliseen mielivaltaan ja henkiseen +välinpitämättömyyteen asti ulottuva ja venyvä suvaitsevaisuus; +kummallakin on hyvinkin näköisän, näennäisen vapaamielisyyden +rinnalla kirein, jäykin kaavaintoilu: älyn ja logiikan, ei sydämen +ja uskon suvaitsemattomuus. Kumpaakin luonnehtii melkein hermostuneen +herkäksi kiihdytetyn yksilöllisyyden rinnalla tyrmistyttävä +siveellisen itsenäisyyden ja ryhdin puute: juriidisesti muodollisen +ja kiivailevan sana- ja periaateratsastuksen rinnalla aivan luonteeton +yksilöllisen vakaumuksen taipuvaisuus, kun se joutuu johonkin +ajanhengen tai ympäristön ennakkoluulojen ja puoluepyyteiden +virta-uomaan, aivan siveelliseen tunnottomuuteen asti itsenäisestä +arvostelusta kieltäytyvä lauman ennakkoluulojen ja lauman +itsekkyyden kahleissa kulkeminen. Kummallekin on yhtä luonteenomaista +loogillisen, koulitun, melkein rikkiviisauteen asti valppaan +kriitillisyyden rinnalla aivan lapsekas ryöpsähtäminen hetkellisten +ohimeneväin ajanhengen muotipuuskausten ja pyörähdysten mukaan, +herkistyneen valitun esteettisen herkuttelun rinnalla mitä +vilpittömin ja karkein aineellisuuden palvonta. + +Kumpikin on kehityksessään kohonnut niin ohutilmaisiin korkeuksiin, +etäytynyt niin kauas maan mehujen ylettyviltä, että +yksilölliseltä elämäntajulta on kadonnut kansallisen kokonaisuuden +ja elämänympäristön tasoittava, vakiinnuttava pohja: sen jos +sitova ja pidättäväkin niin myöskin teon ja ajatuksen kiinteyteen +ja johdonmukaisuuteen ajava ja pakottava sisällön ja aineksen mahti. + +Elämänkosketuksensa ja sitä seuraavan elämäntajunsa rajoituksen +vuoksi ovat he kumpikin synnynnäisiä luokittelijoita +elämänilmiöiden muodollisia järjestäjiä. He suhtautuvat +elämään enemmän muodollisesti kuin asiallisesti, enemmän +älyllään kuin olennollaan, he huomioitsevat enemmän elämää kuin +elävät sitä. Elämä irtautuu heille vaistojen liitteistä ja +erillistyy yksinäisiksi tuokioiksi, erikseen, yhteydettä haratuiksi +yksityisilmiöiksi. He näkevät elämän pinnallisesti +selkeämpänä, mutkattomampana, suoraviivaisempana kuin mitä se on; +he typistävät sen elävät, vain oman yksilöllisen olemuksensa +arvaamattomista laeista aavistettavat ilmestykset muodollisen logiikan +ja matemaattisen joukkojärjestyksen pakkokaavoihin ja +joukkosarjoihin. He eivät käsittele elävää elämää: eivät +vaikeassa, kärsivällisessä työssä kehitä esiin, kasvata elämän +uinuvista iduista uusia, kehkeneviä elämänilmestyksiä, vaan +käsittelevät he valmiita asioita: mittaavat, punnitsevat, +luokittelevat lopullisen muotonsa saaneita esineitä. +Älynvoittoisuutensa harhassa johtuvat he näkemään elämän +elävät ilmiötkin juurettomina, valmiina, lopullisina esineinä: ei +elävinä, muodostuvina yksilöinä, vaan kategoorisina matemaattisina +yksikköinä, joita on yhtä kevyttä, luontevaa ja luotettavaa +käsitellä, sommitella ja summitella, läjitellä ja lajitella kuin +mitä kuolleita, pyöriviä metallikappaleita hyvänsä. Heille ei +elämän ikuisena tunnuskuvana häämötä pelto: maan vaivattava +hedelmällinen povi, jonka hetteistä uuraan ihmistyön on alati +uusiutuvassa vaivannäössä luotava alati yhtä uutta, odottamatonta, +alkuperäistä elämää; vaan on heille elämän elokkaimpana +tunnustähtenä raha: irrallinen, vierivä metalli, jonka helisevä, +kiirivä, kirkas liukkaus, mekaaninen, rajaton monistumismahdollisuus, +epäelimellinen, koneellinen, hengetön samanmukaisuus edellyttävät +vain muodollista, ei luovaa käsittelyä, vain matemaattista, +summittaista joukkoryhmittelyä, -luokittelua ja karsinoimista, ei +yksilöllisen olemuksen sisäistä, altista, noudattavaa näkemystä +ja tajuamista ja jonka hallitsemiseen ja vallitsemiseen ei tarvita +työtä, vaan taitavuutta. Kumpikin on etäytynyt liika etäälle maan +mullasta, josta ei mikään elävä kostamatta saa juuriansa +irroittaa: aines on ehtynyt sydämeltä ja ajatukselta, veren vaistot +haalenneet, elokas, ketterä äly enää vain työskentelee liukkaana, +liikkuvana, nopeana kuten aina järjestellen, arvostellen, +päätellen, mutta järjestellen, arvostellen, päätellen ei eläviin +muotoihin herätettävää, vangittavaa, muodotonta elämää, vaan +valmiita ilmiöitä, valmiita esineitä, valmiita arvoja, käsitellen, +sijoitellen, korkoja kasvatellen, keinotellen sivistyksen ja +aineellisen varallisuuden valmiilla, keräyneillä pääomilla. + + + * * * * * + + + + +KANSALLISEN POHJAN ETSISKELYÄ. + + +Ruotsinkielinen yläluokkamme on itse herännyt tämän kansallisen +juurettomuuden ja sen aiheuttamain henkisten ja siveellisten vaarojen +tajuun ja alkanut etsiä kansallista maaperää jalkojensa alle. Mutta +se on lähtenyt hakemaan tätä maaperää, ei altansa, suomalaiselta +pohjalta, josta se todella löytyisikin, vaikka sankan ja sakean +ennakkoluulokerroksen eristämänä ja kätkemänä, vaan jostain +sivummalta, etäämpää. + +Eräät luulevat ilmajuurilla voivansa liittyä Ruotsin jaloon ja +ylvääseen kansaan, luulevat voivansa ruotsalaisen kansayhdyskunnan +elonilmauksista, kansallisesta verestymisestä ja nuortumisesta, +yhteiskunnallisesta elpymisestä ja henkisestä elokkuudesta johtaa +eloa Suomen ruotsinkieliseen yläluokkaankin. + +Tämä on kuitenkin kaikkien älyihmisten ainaista, yhtä nokkelaa +kuin naiviakin elämän tosiasiallisuuden tajuamattomuutta. Elämää +ei voi lainata, sen on palettava niissä aineksissa, jotka kullakin +ovat itsessään. Kansojen kuten ihmistenkin on luotava +elämänvoimansa omassa elimistössään. Kansallinen +yhteenkuuluvaisuus ei ole sanoja, ei edes kauniita sanoja, vaan +jokapäiväistä, yhteistä henkistä tai aineellista, tietoisaa tai +tiedotonta työtä yhteiskunta-elimistön hyväksi: elämistä +yhteiskunnassa. Kansallista vireytymistä ei voi sinään siirtää +sen yhteiskunnallisen elimistön ulkopuolelle, jossa se vaikuttaa. Se +voi korkeintaan esimerkillään ja hengellään herättää ja +tartuttaa, mutta teon ja toimen voimana jää ja sulkeutuu se +jäljettömästi siihen elimistöön, jonka elintoiminnan tulos se on, +kiertää ja elostaa vain sitä elimistöä, joka sen on pusertanut +elämänaineksistaan ja jonka suonissa se virtaa. + +Yhtä hauraan, haaveksivan itsepetoksen uhriksi kuin jos poteva +alkaisi odottaa, että vieraassa elimistössä sykkivä väkeväkin +elonveri voisi mekaanisesti häneen siirrettynä elvyttää hänen +kuihtuvan elimistönsä laimenevat voimat, yhtä hauraan itsepetoksen +uhriksi joutuisi se yhteiskunta tai yhteiskunnallisen elimistön osa, +joka odottaisi yhteiskunnallisen elämänsä elpyvän vieraassa +elimistössä--vaikka kuinka elokkaina--sykkivistä voimista. +Ruotsalaiskansallinen elinvoima--mikäli sitä on--Ruotsin kansan +luova yhteiskunnallinen tarmo, aineellisen työn toimekkuus, +kekseliäs monipuolisuus, asianmukaisuus ja sitkeys, henkisen +harrastuksen virkeys toteutuu ja voi toteutua ainoastaan +ruotsalaisessa aineistossa, luo Ruotsin kansan yhteiskunnallista +järjestymistä ja kehkenemistä, Ruotsin kansan aineellista +vaurastumista ja toiminnallista tehostumista, Ruotsin kansan +syvempää ja eloisampaa henkistä viljeltymistä ja itsetietoon +heräämistä. Suomen ruotsinkielisellä sivistyneistöllä ja Ruotsin +kansalla ei ole keskenään mitään yhteistä, yhteiskunnallista +luotavaa ja rakennettavaa, ei mitään yhteisen työskentelyn +liitettä, eikä senvuoksi hyvää tarkoittavinkaan harrastelu voi +loihtia tyhjästä niiden välille mitään kestävämpää, +vakuutetumpaa, syvemmälle vaikuttavaa ja teoissa itsensä todistavaa +ja toteutuvaa kansallista yhteiselämistä. + +Eräiden haaveellisten ruotsalaispiiriemme unelmoima jonkinmoinen +ruotsalaiskansallinen renessanssi, joka aiheutuisi ruotsinkielisen +sivistyneistömme myötätuntoisesta eläytymisestä ja +lähestymisestä Ruotsin kansan kansallisiin liikuntoihin ja +virtauksiin, onkin avuttomassa lapsellisessa utopistisuudessaan ja +herkkätoivoisuudessaan lähimmin liikuttava. Kun kuulee tällaisen +lähestymisen ilahuttavina merkkeinä ja todistuksina uskollisesti +luetelluksi ja aikakirjoihin viedyksi jok'ainoan huvi- ja +virkistysmatkan, jonka nuoriso puolelta ja toiselta on suorittanut yli +Pohjanlahden, ja jok'ainoan illanvieton, mikä heillä on yhdessä +ollut ja näitten--ja vain näitten!--viattomien tilaisuuksien nojalla +näkee vedetyksi mitä kauaskantoisimpia ja siintävimpiä +johtopäätöksiä kansallisesta veljeytymisestä ja tulevasta +hedelmällisestä kansallisesta yhteistyöstä näiden juhlijain +välillä, niin ei voi olla hymyilemättä sille lapsellisen hartaalle +herkkäuskoisuudelle ja tosielämän tajuamattomuudelle, joka näissä +niin löyhästi pohjatuissa ja pohjattavissa odotuksissa +kuvastaikse.--Sitä tietä ja siitä touhuilusta ei voi syntyä kuin +kauniita maljapuheita ja asianomaisille kauniita, vilkkaita +nuoruudenmuistoja vanhuuden päivien varalle. Kansallista, +elimellistä yhteistuntoa ei voida saavuttaa intoisimmallakaan ja +kuohuvasanaisimmallakaan kansallispuku- ja punssiromantiikalla, se on +rakennettavissa vain koko yksilöllisen ihmiselämän kestävässä ja +isältä pojalle perityssä ja perinnöksi jätettävässä +koruttomassa, uuraassa työssä yhteisen yhteiskunnallisen +kokonaisuuden kehittämiseksi. + +Ponnettomassa kaihomielessä tähyilee osa nykyistä ruotsinkielistä +nuorisoamme ruotsalaisen yhteiskunnan elinilmiöihin, elää +mielikuvituksessaan ruotsalaista yhteiskuntaelämää, tuijottaa +itsensä sokeaksi nuoren ruotsalaisen kirjallisuuden tukholmalaisiin +tapainkuvauksiin, tuntee itsensä kotiutuneemmaksi Tukholmassa kuin +Helsingissä, istuu Kappelissa, mutta haaveilee itsensä +Hasselbackenille.--Tällainen mielikuvituselämä voi kuitenkin +kääntyä tuhoisaksi tälle nuorisolle. Heiltä katoaa ote elävään +suomalaiseen yhteiselämään, mutta he eivät kuitenkaan pääse +todelliseen luovaan ja työtätekevään elämänsuhteeseen +ruotsalaiseen yhteiskuntaan: he hylkäävät elämäntehtävän +täällä, mutta eivät saa elämäntehtävää sieltä. Hoippuessaan +kahden yhteiskunnan välillä, joista toisessa elävät heidän +mielihaaveensa, mielikuvituksensa, toisessa tapahtuu heidän työnsä, +joutuvat he kummankin näiden yhteiskunnan todellisen elämän +ulkopuolelle, jäävät mielikuvitustensa pilaamiksi +tyhjänpäiväisyyksiksi, jotka kummallakin taholla ovat yhtä +hyödyttömiä ja joiden ainoana elämänsisältönä on hipuva +tyytymättömyys ja tuhattulimmaisuutta näyttelevä vetelehtiminen +(dagdrifveri). + +Ruotsalaisen yhteiskunnan täysveroiseksi jäseneksi eivät +ruotsinkielisemme ikinä voi tuntea itseänsä niin kauan kuin he +eivät välittömästi elä ja työskentele tässä yhteiskunnassa. +Parhaimmassakin tapauksessa katsotaan ja kohdellaan heitä siellä +kuin siedettyjä, huonoihin olosuhteisiin joutuneita, armopaloilla +eleleviä, epämukavia sukulaisia, joiden kovaa kohtaloa +hyväntahtoisesti säälitellään ja surkutellaan, mutta joilta +evätään luonnollinen, itseoikeutettu ja tasa-arvoinen kansaperheen +jäsenyys. Niinpä voi ruotsinkielisen yläluokkamme suhde Ruotsin +yhteiskuntaan ilmetä vain liehivänä, nöyrtyvänä ihasteluna, ei +luovana yhteiskuntatyönä. + +Siinä määrin on tämä pelkkä vastaanottava, mukautuva, +hedelmätön suhtautuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan tenhonnut +ruotsinkielisen yläluokkamme, etteivät sen jäsenet tohdi +luonnollisesti ja välittömästi käyttää edes omaa perittyä ja +oman elämäntuntonsa muovaamaa kieltänsäkään henkensä +ilmaisijana, vaan kyhäilevät he ajatuksensa ja tuntemuksensa +sanoiksi ja lauseiksi kourassa sanalista ja sydämessä joka hetki +vavahtava, herpaseva säikähdys: olleeko tämäkin tuntemus +karsittava kielestä epäruotsalaisena? pitänevätkö hienot +puoliserkkumme Ruotsissa tätäkin fennisisminä? + + * * * * * + +Vakavampi, todellisempi ja myötätuntoon virittävämpi on eräs +toinen, edellisen kanssa rinnan käyvä mielialavirtailu +ruotsinkielisessä sivistyneistössämme: kääntyminen ruotsalaiseen +kansa-asutukseen maassamme, pyrkimys pohjautumaan kansallisesti +siihen. + +Missä tämä pyrkimys on välitöntä, luonnollista +yhteenkuuluvaisuutta, sellaisten henkilöiden lämmintä paikkakunta- +ja kotiseutuharrastusta, joita alkuperä, toimiala tai joku muu +välitön elämänsuhde liittää läheisesti tähän ruotsinkieliseen +asutukseen, siellä on se pelkästään ilahuttava ilmiö. Sellaisille +tämä liityntä on välitön sydämen teko, ei nokkelasti harkittu +poliittinen laskelma ja sellaisille se myöskin muodostuu eläväksi, +rakastavaksi työksi, ei kuolleeksi ohjelmapykälän kirjaimeen +vannomiseksi. Tällaiset henkilöt tulevatkin tämän rakkautensa +tietä todelliseen elämänkosketukseen kansan kanssa, ja saavat he +tästä välittömästä, ravitsevasta kosketuksesta henkeensä sitä, +mitä ruotsinkieliseltä sivistyneistöltämme yleensä puuttuu: +yksinkertaisen, koruttoman ja luonnollisen elämäntajun. Nämä +kansallisesti virittyneet ja värittyneet henkilöt ovatkin yleensä +ruotsinkielisen sivistyneistömme luonnollisimpia ja positiivisimpia +yksilöitä, eikä heiltä voi evätä oikeutettua myötätuntoa +sekään huomio, että paikkakunnalleen ja kielellinen erikoisrakkaus +usein tuntuu hämmentävän heiltä kyvyn tajuta yhteiskunnallisen +kokonaisuutemme elintarpeita ja -vaatimuksia.[2] + +Vilpittömässä ja yhteiskunnallisesti oikeutetussa muodossa onkin +tämä maamme ruotsinkieliseen asutukseen kääntynyt harrastus vain +kotiseututunnetta ja kotiseutuharrastusta vailla historiallisen, +sivistyksellisen ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen kokonaisuuden +taustaa. Ruotsalainen asutus maassamme ei muodosta itsenäistä +yhteiskunnallista kokonaisuutta, sen muodostavat alueellisesti, +historiallisesti ja sivistyksellisesti toisistaan irtonaiset +paikkakunnat, joiden yhteiskunnallinen kokonaisuus on Suomessa, ei +toisissaan. Ne eivät voi rakentua toistensa varaan muodostaakseen +eheämpää ja täyteläämpää kokonaisuutta kuin ne kukin jo +itsessään ovat: ne ovat oksia, jotka yhteiskunta-elimistön osina +jokainen erikseen liittyvät välittömästi yhteisrunkoon, Suomeen, +sitä ennen liittymättä toisiinsa. Senpävuoksi ei niiden kesken voi +yhteisen yhteiskunnallisen työskentelyn varassa kehittyä ja vakiutua +luonnollinen välitön yhteishenki, vaan on semmoinen viritettävä +keinotekoisesti: juhlien, puheiden ja aatteellisen kiihoitustyön +alati uudistettavalla ja tosiasiain tielle sattuessa alati turhaan +suoritetulla lietsomisella. + +Sitäpaitsi on tämmöinen, olosuhteiden pakosta vain +paikkakunnallinen kotiseutuharrastelu ruotsinkielisen +sivistyneistömme runsaalle ja hallitsevalle enemmistölle aivan +vieras ja keinotekoinen aatesuunta. Lukuunottamatta näitä +esittämiäni lämminsydämisiä, mutta henkisesti rajoitettuja +kotiseudunystäviä--semmoisia ovat pelkät kotiseutuharrastelijat +kuten muutkin vannoutuneet erikoisaatteilijat aina--on tämä niin +sanoakseni etnografis-romanttinen kansallinen heräämys ja kokoomus +enimmille ruotsinkielisen yläluokkamme jäsenille vain joko kevyt ja +ohimenevä, ailahtelevien joukkomielialojen aiheuttama muotioikku tai +keinotekoista poliittista laskelmaa, enemmän teoreettisen +järkeilemisen perustuksella hyödylliseksi ja tarpeelliseksi +pääteltyä toimintamenetelmää kuin välitöntä ja elettyä +yhteis- ja kokonaisuustuntoa. Koko yritys loihtia itsenäistä +kansallista yhteiskuntatuntoa ruotsinkielisen virka- ja +liikemiesluokkamme sekä ruotsalaisen rannikkoasutuksen välillä on +vain joko eräiden lämminsydämisten, tosiasioita tajuamattomien +haaveksijoiden tai joidenkin oveluuttaan rikkiviisaiden, tosiasioita +tahallisesti vääristävien poliittisten laskijoiden +kestämätöntä, keinotekoista kudelmaa. + +Ruotsinkielisellä sivistyneistöllämme kokonaisuudessaan ei ole +mitään olennaista, elimellistä yhteyttä erikoisesti ruotsalaisen +rannikkoasutuksen kanssa: ei ole alkuperän eikä elämäntyön +yhteyttä, ei ole historiallisen yhteis- ja sivistysperinnön eikä +yhteiskunnallisen rakennustyön yhteyttä. Ruotsinkielinen +sivistyneistömme on--kielestään huolimatta--suomalaisen +kokonaisuuden historiallisen kehityksen tulos ja elin, suomalaisen +kokonaisuuden, johon ruotsalaisen rannikkoasutuksen sekä osuus että +vaikutus on vain pieni murto-osa, ja tämän saman suomalaisen +kokonaisuuden sekä keskuudessa että kehkenemiseksi on sen +suoritettava ja suorittaa se tahtomattaankin elämäntyönsä. Vai +mitä yhteyttä on jollakin kuopiolaisella, viipurilaisella, vaikkapa +helsinkiläisellä ja turkulaisella--useinkin suomalaiselta +sydänmaalta polveutuvalla--vanhalla virkamies- tai liikemiessuvulla +erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen kanssa? Korkeintaan ovat he +rakentaneet kesähuvilansa jonnekin saaristosalmen kalteelle ja +huvipurtensa kannelta saaneet jonkin näkemyksen meren nuoleksimista +rantakallioista ja ulkokivistä--»kobbar och skär» onkin +viimeaikaisen ruotsalaisen heräämyksen tunnusmerkillisimpiä isku- ja +mielisanoja--mutta mitään elimellisempää liittymistä +ruotsalaiseen rannikkokansaan ei tällainen lomapäivien joutilaisuus +luo. + + * * * * * + +Suomalaisen kokonaisuuden tarpeiden mukaisesti on kaikkien +keskusvirastojen, keskeisten sivistyslaitosten, yhteiskunnallisen ja +lainsäädännöllisen kehitystyöskentelyn sovitettava työnsä ja +toimintansa, jotta ne täyttäisivät tehtävänsä. Suomalaisen +kansan keskuudessa, suomalaisissa viroissa suorittavat enimmät +virkamiehet elämäntehtävänsä. Ruotsinkielisellä +tiedemiehellä--mikäli hänen työllänsä on kansallista pohjaa ja +yhteiskunnallista taustaa--on tämä pohja ja tausta suomalainen; +ruotsinkielisellä estetiikolla--mikäli hänellä elävän elämän +tajua on-- --tämä taju virrannut häneen kosketuksesta on miten +etäisestä ja itsetiedottomasta hyvänsä-- suomalaiseen elämään; +ruotsinkielinen politiikko--mikäli hänellä on yhteiskunnallista +laajakatseisuutta, yhteiskunnallisen kehityksen tervettä, kypsää +näkemystä--on varttunut tähän laajakatseisuuteen, tähän +näkemykseen suomalaisen yhteiskunnan kasvattamana, suomalaisen +yhteiskunnan sekä saavutuksien että vajanaisuuksien opastamana ja +kannustamana. Suomalainen kansa ja suomalaiset olosuhteet ovat se +pohja, johon jokaisen suurisuuntaisemman teollisuusyrityksen on +tutustuttava ja perustauduttava, jotta tuloslaskelmat voivat rakentua +tosiasiallisten olosuhteitten perustalle ja jotta yrityksillä olisi +riittävä toiminta-ala laajetakseen ja vaurastuakseen. Suomalainen +ahertava työ, Suomen kansan tuhansia tiehykkeitä myöten keräämä +ja luoma aineellinen vauraus muodostaa sen varallisuuden pohjaveden, +jonka hetteille ruotsinkielisen liikemiehenkin on tunteutuminen +loihtiakseen itselleen ne omaisuudet, joiden varassa etupäässä +ruotsinkielinen sivistyneistömme on pysynyt ja pysyy +valta-asemassaan; niistä lähteistä ovat etupäässä heruneet nekin +pääomat, jotka lahjoituksina virtailevat »ruotsalaiseen +kultuurirahastoon»--tuohon Kiinan-muuriin, jonka tehtävä on +ikuisiksi ajoiksi edes keinotekoisesti ylläpitää Suomen +sivistyneistön nykyistä kielellistä kahtiajakoa ja vakiinnuttaa +ruotsinkielisen sivistyneistömme täydellinen ja lopullinen +eristäytyminen Suomen kansasta. + +Mitä hyvänsä työtä tässä maassa yleensä tehdäänkin, +henkistä tai aineellista, tapahtuu tämä työ suomalaisessa +aineksessa, suoritetaan se suomalaisessa ympäristössä ja näkyvät +sen jäljet ja hedelmät suomalaisessa yhteishengessä. Tahtoen tai +tahtomattaan on ruotsinkielinen sivistyneistömme määräävältä +enemmistöltään asemansa ja työalojensa vuoksi suomalaisen +yhteiskunnan osa ja elin, ja minkä se työtä tekee, sen se tekee +suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisen yhteishengen +palveluksessa, minkä sillä elämän kosketusta ja kokemusta on, sen +se on saavuttanut ja siihen se on kasvanut suomalaisessa +yhteiselämässä, ja minkä se on valmis ja terävä hengen teon ase, +sen se on taottu, karaistu ja hiottu suomalaisessa ja suomalaisella +elämän kamppauksella. Suomalaiseen yhteiskuntaan sitoo sitä ainoa +kestävä yhteiskunnallisen elämän side: suoritettu ja suoritettava +yhteinen työ. Erikoisesti ja rajoitetusti ruotsinkieliseen +rannikkoasutukseen ei sillä ole mitään elävää työn liitettä, +ja jos se yhteiskunnallisesti ja kansallisesti todella rajoittuisi +ainoastaan tähän asutukseen, typistäisi se samalla ehdoin tahdoin +koko henkisen ja aineellisen toimialansa: virkamiehiltä katoaisivat +virat, politiikoilta yhteiskunnallinen rakennustehtävä, +tiedemiehiltä ja luovalta taiteelta yhteiskunnallisen kokonaisuuden +ravitseva, elinaineksia henkivä ilmakehä, liike- ja +käytännön-miehiltä koko toiminta-ala. Yleensä merkitsisi se +kireään johdonmukaisuuteen vietynä nykyisen ruotsinkielisen +sivistyneistömme kieltäytymistä koko sen tähänastisesta +elämänasemasta ja elämäntehtävästä. Sitäpaitsi on ruotsalainen +kansa-asutus maassamme ehdottomasti liika niukka ja heikko mitenkään +edellyttääkseen, kannattaakseen ja antaakseen olemassa-olon oikeuden +niin runsaalle ja vaikutusvaltaiselle yläluokalle kuin nykyinen +ruotsiapuhuva sivistyneistömme on. Jos siis tämä yläluokka pyrkii +perustamaan olemassa-olon oikeutensa ja vaikutusvaltansa tässä +maassa tähän kansa-asutukseen, on sen siinä tapauksessa kaiken +järjen ja kohtuuden nimessä vapaaehtoisesti supistettava asemansa +varsin vaatimattomaksi Suomen kansan yhteiselämässä. + +Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö _on_ suomalaista ja suomalaisena +se on pysyväkin, ellei kansallissiveellisistä velvoitussyistä, niin +jo pelkästään yksilöllis-itsekkäistä etusyistäkin. Ennemmin tai +myöhemmin on tälle luokalle selkenevä, mihin uskomattomaan sekä +elämäntehtävän että elämänaseman itsekieltoon se on ollut +suistumassa katkoessaan elinjuuriaan siihen kansaan ja yhteiskuntaan, +jonka varassa ainoastaan se kuitenkin on, mitä se on. Tältä +luonnolliselta maaperältään se ei voi irroitella elinjuuriaan +samalla itse jäytämättä ja kalvamatta elämän pohjaa itsensä +alta. + +Oman erikoisen selvittelynsä kaipaa »ruotsalainen maa», joka viime +aikoina on virittänyt niin paljon kiihkoilua ja niin monta +silmitöntä ajojahtia nimiltämainittuja yksityishenkilöitä +vastaan. Kukapa ei tunnustaisi oikeaksi sitä tunnetta, joka on +tämän ärtymyksen pohjana. On katkerata elää olojen +murroskaudessa, jolloin vanha totuttu elämänympäristö särkyy +liitteistään ja vaihtuu uudeksi. Mutta on huomattava, että tämä +murroskausi ei ole mikään paikallisesti ruotsalaiseen +rannikkoasutukseen rajoittuva yhteiskunnallinen ilmiö. Myöskin +suomenkielisissä rannikkoseuduissa on käymässä aivan sama +murrosvaihe: alkuperäinen pohja-asutus on kummassakin huuhtoutumassa +uudeksi. + +Yleensä tapahtuu maassamme väestövirtailua sisämaasta rannikkoa +kohden. Varttuneempi nuoripolvi joutuu rantaseuduilla melkein +kauttaaltaan siirtolaisuuden tai meriliikkeen lumoihin, ja heidän +tilalleen imeytyy välttämätön työvoima sisempää maasta. Niinpä +on palkkatyöväki tällaisilla seuduilla aivan säännöllisesti +muualta siirtyneitä tulokkaita, ja mikäli maatkin siirtyvät uusiin +käsiin, ovat ostajat niinikään tavallisesti syvempää sisämaasta +tulleita. + +Tällainen uusi, liikkeelle joutunut, totutusta ympäristöstään +irtautunut aines on säännöllisesti jotenkin +häikäilemättömämpää, siveellisesti karkeampaa ja +välinpitämättömämpää kuin omassa ympäristössään pysynyt +alkuperäinen asutus. Sitä eivät sido mitkään traditsionit, +tottumukset ja perinnäiskunnioitus entiseen, paikkakunnaaseen +olotilaan; sillä ei ole mitään inhimillistävää ja hillitsevää +tunneliitekohtaa uuteen ympäristöönsä. Maanomistajina ovat heidän +joukossaan näkyisimpänä vaikkei suinkaan yksinomaisena tyyppinä +häikäilemättömät keinottelijat, jotka tulokkaan +välinpitämättömyydellä ja kylmäverisyydellä muuttavat haltuunsa +saamat maa-alueet suorinta tietä rahaksi: raiskaavat metsät ja +silpovat maat, ja tuovat kintereillään vieraan palstanostaja-lauman; +työmiehinä taas on näiden tulokkaiden joukossa kelvollisen +työväen ohella paljon löysää väkeä: kulkurielämän kasvattamaa +kuritonta, siteetöntä, välinpitämätöntä ainesta. + +Kaikkiallakin katsoo siis lämmin kotiseudun jäsen tapojen, olojen ja +elämänsävynystävä mielihaikeudella entisen olotilan murtumista, +silminnähtävää turmeltumista ja raaistumista. Ruotsinkielisellä +asuntoseudulla tietysti tehostaa tätä katkeroitumista se +lisä-ärsytin, että tulokkaat, jotka aiheuttavat tämän muutoksen, +sattuvat lisäksi olemaan vieraskielisiä, ja että erikielisyyden +vastakohta siis vielä joutuu kärjistämään eroa tulokkaiden ja +alkuperäisen, vakinaisen asutuksen välillä. + +Kysymys ei siis ole kansallinen, vaan yhteiskunnallis-taloudellinen, +eikä se ole autettavissa kansallisvihaa virittävin kiihoituskeinoin, +vaan perinjuurisella yhteiskunnallisella muokkaustyöllä. Niinkauan +kuin ruotsinkielinen pohja-asutus on siirtolaisuuden--Amerikkaan tai +kaupunkeihin ja tehdasalueille siirtymisen--lumoissa, niin kauan +korvaa »ruotsalainen maa» siten siltä menetyksiin menevät +työnsuorittajat ainoalla mahdollisella, tarjolla olevalla +työvoimalla, suomenkielisellä. Ja niin kauan kuin ruotsinkielinen +herrassäätyinen tai talonpoikainen maanomistajaluokka ei ole +elämäntottumuksissaan ja työtavoissaan sovittautunut nykyisten +maahintojen ja työpalkkojen aiheuttamaan ja pakoittamaan +häikäilemättömästi voimaperäiseen ja yksinomaan korkeinta +taloudellista tuottavaisuutta katsovaan maanviljelykseen, niin kauan +on ruotsalaisten ostajain työlästä kilpailla maatilahintojen +korkeudessa suomenkielisten ostajain kanssa ja niin kauan on vaikeata +keinotekoisesti estää maatilojen siirtymistä niihin käsiin, jotka +niistä voivat puristaa enimmät rahat tai muuttaa ne taloudellisesti +tuottoisimmiksi. Ken kiihoistustyön ja siveellisen painon pakottamana +sittenkin alistuu myymään maansa ruotsinkieliselle ostajalle, vaikka +hän vapaassa kaupassa olisi suomenkieliseltä ostajalta saanut siitä +tuntuvastikin enemmän, häntä jää tämä hänen taloudellinen +tappionsa kaivelemaan mieskohtaisesti kärsittynä vääryytenä, ja +ovat tällaiset yleisen mielipiteen terrorismilla saavutetut +»ruotsalaiskansalliset» voitot myöhemmin osoittautuvat +Pyrrhusvoitoiksi. Sitäpaitsi tekee juuri se yleisöpiiri, joka +kiihkoisimmasti kuohuilee jokaista »ruotsalaisen maan kavallusta» +vastaan itse itsensä syypääksi aivan samaiseen +»maankavallukseen». Jokainen vakuutetusti ruotsalainen +kaupunkilainen talonomistaja, liikemies, tehtaanisäntä, +perheenemäntä, joka kahdesta valittavissaan olevasta työnhakijasta +valitsee palvelukseensa ennen suomenkielistä myötäpyrkijää +ruotsinkielisen talonmiehen, vahtimestarin, raitiotiekonduktöörin, +kauppa-apulaisen, päällysmiehen, palvelijattaren, riistää tällä +vaalillaan yhdet terveet käsivarsiparit ruotsalaisen auran kurjelta +ja lähettää niiden sijalle »ruotsalaiselle pellolle» +»suomalaisen myyrän»--kukaties juuri saman miehen, jonka hän +hylkäsi, ja toimii siis tällä teollaan aktiivisena +ruotsalaisseutujen suomalaistuttajana. + +Ken ruotsalaisen talonpoikaisen maalaisasutuksen vaarumattomuutta +harrastaa, hän älköön tuhlatko sanaakaan suomalaisia tulokkaita +vastaan: _niiden_ vika ei ole, että he tavoittavat leivän sieltä, +mistä saavat.--Juurrutettakoon sensijaan rannikkoseudun +kansanluonteesta pois tämän rannikkoväestön luontainen taipumus +keveämpään, niin sanoakseni merkantiiliseen työskentelyyn. +Muunnettakoon siinä nykyään vallitseva pyrkimys paeta karkeasta, +raskaasta ruumiillisesta maatyöstä kevyempiin, herrasmaisempiin +elämänehtoihin, muunnettakoon se maahengen elähyttämäksi +kotiturpeen ja kotukonnun rakkaudeksi. Kohdistakoot ruotsalaisen +kotiseudun ja »ruotsalaisen maan» esitaistelijat toimintansa siihen, +että ruotsalainen työntekijä pysyy auransa kurjessa, että +ruotsinkielinen maamies, joka nykyään ammattitaidossaan ja +ammattiharrastuksessaan ehdottomasti on takapajulla suomenkielisen +ammattiveljensä rinnalla, että hän pystyy muokkaamaan maansa sillä +taidolla, tarmolla ja voimaperäisyydellä, jota uudet, muuttuneet +taloudelliset olosuhteet vaativat, niin silloin ei suomenkielisellä +työnhakijalla ole asiaa ruotsinkieliselle asuma-alueelle, eikä +ruotsalaisen talonpojan kannata myydä hänen omissa käsissään +hyötyisää maata vieraalle, olkoon tämä vieras suomenkielinen tai +herrassäätyinen ruotsinkielinen--yhtä turmiollisia tulokkaita +kumpikin ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen yhtenäisyydelle. Jos he +tämän voivat vaikuttaa, silloin on ruotsinkielinen kansa-asutus +maassamme vaarumaton, eikä mikään suomalaiskansallinen hyökylaine +johdu suuntautumaankaan heidän asuma-alueelleen: sillä ei silloin +ole siellä mitään tilaa ja tehtävää. + +Mutta tätä taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä +aiheutunutta kehitysilmiötä älköön yritettäkö muuttaa toiseksi +tuloksettomalla ja turmiollisella yltiökansallisella +kiihoitustyöllä. Miten katkeraksi, ärtyneeksi ja rotuylpeyden +samentamaksi »itäruotsalaiset» nuoret kaupunkilaisherramme +voivatkin kiihoittaa ruotsalaisen talonpoikaisväestön mielialan +suomalaisia tulokkaita vastaan, se kiihoitustyö on vain mielten +myrkyttämistä, eikä se voi muuttaa hiventäkään niissä +taloudellisissa oloissa, jotka ovat pakoittaneet esiin nykyisen +olotilan. Vasta kun kiihkoilematon, rakentava yhteiskunnallinen työ +ennättää poistaa syyt, joista nykyiset ilmiöt johtuvat, +häviävät seuraukset itsestäänkin. + +Niissä olosuhteissa, jotka ruotsalaisella rannikko-asutuksella +vallitsevat, on taistelevan kansallisvihan ja kansallisen +vieroksumisen lietsominen erikielisten kansalaisryhmien välille +lyhytnäköistä ja edesvastuutonta työtä. Se on kuin +mätäsiemenien kylvämistä avoimeen haavaan. Se virittää +ruotsinkielisessä asutuksessa kansallisvihan helposti sytytettävät +tunteet suomenkielisiä tulokkaita vastaan, mutta ei vapauta tätä +asutusta taloudellisesti tarvitsemasta näiden tulokkaiden apua. Se +ärsyttää toisistaan riippuvaisten kansalaisten keskinäisen +suhtautumisen ruttoisan katkeraksi ja aiheuttaa siten kansallisessa +yhteiselämässämme pysyväisen ja aivan tuloksettoman ärtymis- ja +kiihtymistilan: alati märkivän vihan lähteen. + +--Pohjaltaan ei ole mitään vastakohtaisuuden ja vieroksumisen +tunnetta suomalaisen ja ruotsalaisen kansa-asutuksen välillä. Olen +itse kasvanut ja saanut ratkaisevat elämänvaikutukseni aivan +kielialueiden yhtymäkohdalla ja tiedän senvuoksi juurilta käsin, +että erikielisten kansa-asutustemme välillä ei ole minkäänlaista +vierovaa tai vihamielistä suhdetta toisiinsa. Erikieliset +väestöryhmät elelevät näissä vaatimattomasti vauraissa +pikkupitäjissä--tarkoitan Turun pohjoista saaristoa--luonnollisessa +ja välittömässä naapuruus- ja useasti sukulaisuussuhteissakin +toistensa kanssa. Kummallakaan taholla ei satu olemaan +herras-säätyistä tilanomistaja- tai virkamiesluokkaa, joka +eriävine elämäntapoineen ja vieraine käsityksineen olisi +hämmentämässä tätä tervettä ja tasa-arvoista suhtautumista eri +kielisten välillä. Mitään kansallisuuskysymystä, joka kohdistuisi +näiden erikielisten asukasryhmien keskinäisiin suhteisiin, ei +siellä ole ollut, ell'ei aivan viime vuosien seminaristi- ja +kansanopistolais-sivistys ja puoluekiihoitus semmoista ole +keinotekoisesti viritellyt. + +Sen kyllä tajuan, että kansallisvihan voi minne hyvänsä istuttaa. +On ylen helppoa kiihoittaa ihmiset toisiaan vastaan ja toisiaan +väheksymään. Ihmisessä elää luonnollinen taipumus +laumoittumiseen ja samalla hän on ylen altis yliolkaisesti +halpelemaan sitä, joka sattuu kuulumaan vieraaseen laumaan. +Räätäli halveksuu vilpittömästi suutaria ja suutari yhtä +vilpittömästi räätäliä; uskollinen pitäjäpatriootti ilkkuu +naapuripitäjäläisten erikoisuuksia siinä, missä näiden kieli ja +tavat hieman sattuvat poikkeamaan hänen oman pitäjänsä +mallikielestä ja mallitavoista.--Niinpä uskonkin, että on varsin +helppoa virittää ja lietsoa hereille vihan, vieroksumisen ja +halpelun laumatunteet niin silmiinpistävän erilaisuuden kuin +erikielisyyden perustuksella. Missä siis toisista olosuhteista +lähteneet ja omien kieroutuneiden ennakkoluulojensa näkökulmasta +asioita arvioitsevat, lyhytajatuksiset kiihoittajat ryhtyvät +keinotekoisesti ja johdonmukaisesti kylvämään tällaisia vierauden +ja vihan siemeniä niille niin alttiisiin ihmismieliin, siellä uskon, +että tämä kylvö voi kantaa sadon, jopa yltäkylläisen +sadon.--Mutta kenen aittaa tällainen ohdake-sato on rikastuttava, +sitä en käsitä! + + * * * * * + +Ruotsinkielisen sivistyneistömme on tehtävä vaalinsa! Heidän on +joko käsitettävä itsensä suomalaisiksi: Suomen kansan +historiallisena kehityskautenaan itselleen luomaksi sivistyneistöksi, +sen sivistystyön tulokseksi, kannattajaksi ja tekijäksi; tai on +heidän käsitettävä itsensä ruotsalaisiksi: ruotsalaisen +rannikkoasutuksemme edustajiksi ja hoivaajiksi yhteiskunnassamme. + +Jos he ratkaisevat suhtautumisensa oman historiallisen +yhteenkuuluvaisuutensa ja luonnollisen asemansa mukaan ja +käsittävät itsensä suomalaisiksi, on heidän täytettävä +myöskin suomalaisen velvollisuudet: on välittömässä, rakastavassa +työssä elettävä tämän suomalaisen yhteiskunnan elämää, +vaistottava sen tarpeet ja pyrkimykset ja pyhittäydyttävä niiden +toteuttajaksi, myötätunnon välittömyydellä eläydyttävä Suomen +kansan elämyksiin, omistettava henkensä hienous, tahtonsa terä, +sydämensä rakkaus tämän kansan elämänpyrkimysten kehittämiseksi +ja toteuttamiseksi. + +Ihminen ei rakasta kansaansa siksi, että tämä kansa olisi jossain +suhteessa erinomainen, erinomaisempi kuin muut kansat, vaan siksi, +että se on hänen kansansa, siksi että hän itse elämässään +toteutuu siinä kansassa, siksi että hänenkin olemisensa on tätä +kansaa. Jokaisen kansan kohdalla on hyve yhtä korkealla, häpeä +yhtä matalalla. Jokaisessa kansassa on kuntoa niin paljon, että se +ansaitsee kunnioituksen ja heikkouksia niin paljon, ettei sillä ole +aihetta mihinkään itsejumaloimiseen; jokaisessa kansassa on +puuttuvaisuutta niin paljon, että se kaipaa jokaisen kansalaisensa +täyden työnteon rakkauden. Jokaisella kansalla ovat omat erikoiset +hyveensä ja vahvat puolensa, ylpeilynsä ja itsetuntonsa aiheet, +jotka ovat kehittyneet juuri sen elämisen ehdoissa ja sen +elintaistelun tuloksina ja jotka siitä syystä saattavat +läheltäkatsojasta tuntua verrattomilta. Jokaisella kansalla on +sitäpaitsi liiaksi ihailtavaa itsessään, ennättääkseen siinä +ohella kiinnittää erikoisempaa huomiota toisten kansojen +mahdollisiin ansioihin--ja saa kansallinen itseihailu kuten muukin +itserakkauden itsesuitsuttelu senvuoksi kaikkialla jäädä +yksinomaisesti asianomisten omaksi huoleksi. + +Mikäli kansallinen olemus ja laatu joitakin arvioivia, eetillisiä +atribuutteja ansaitsevat, eivät nämä ole elävälle ja +työtätekevälle kansan jäsenelle mitään peilailevan ylpeilyn, +vaan yhä jännittyvämmän työnponnistuksen aiheita; ne eivät +oikeuta pysähtyvään itseihailuun, vaan velvoittavat ne yhä +syvempään itsekeräymiseen ja voimien kokoomiseen.--Isänmaan +rakkaus ei ole sanoilla palvomista ja ylistelemistä eikä myöskään +oman mieskohtaisen turhamaisuuden mairittelemista ja tympäisevää +ihastelemista oman kansan ja oman rodun kuvitelluissa +erinomaisuuksissa, vaan on se työntekoa omassa yhteiskunnassa ja +välitöntä yhteenkuuluvaisuutta omaan kansaan. + +Ja sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden on taas jokainen +kansalainen velkaa kansalleen. Sellaisen työnteon ja +yhteenkuuluvaisuuden on jokainen ruotsinkielisen sivistyneistömme +jäsenkin velkaa suomalaiselle yhteiskunnalle, mikäli hän tämän +yhteiskunnan jäseneksi itsensä tunnustaa ja mikäli hän sellaisena +toimii ja toimia tahtoo. + +--Jos taas ruotsalaisemme valitsevat ruotsalaisuuden, keinotekoisesti +typistävät asemansa vain ruotsalaiseen rannikkoasutukseen +pohjautuvaksi ja kohdistuvaksi, niin on tämäkin valinta tehtävä +kaikkine seurauksineen. Vapaaehtoisesti ja välittömästi on heidän +silloin itse typistettävä tehtäviensä kehä tässä maassa. Suomen +kansaa vieroville ja suomalaisista pyrinnöistä sulkeutuville +ihmisille ei suomalainen yhteiskunta voi uskoa ainoatakaan +elimellisesti tärkeätä tehtävää yhteiskunnallisessa +kehitystyössään. Suomen yliopiston opettajana, suomalaisen tieteen +julistajana, suomalaisen nuorison ohjaajana tiedon lähteille ei voi +hedelmöittävästi toimia henkilö, jolta on sammunut kaikki elävä +myötätunto ja harrastus suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, joka +vieroksuu ja kylmii sitä nuorisoa, minkä tiedon tarvetta hänen +olisi holhottava, joka kuvitellun rotu- ja kansallisuus-eron +eristämänä elää ulkopuolella sekä sitä yhteiskuntaa että sitä +nuorisoa, joita ohjaamaan ja herättämään hänen asemansa hänet +velvoittaa. Samaten ei suomalaisen yhteiskunnan palveluksessa voi +hedelmällisesti työskennellä henkilö, joka on sulkeutunut +vieraaksi tämän yhteiskunnan sisäisille tarpeille ja toivomuksille, +jonka mielikuvitusta ei hedelmöitä ja työtarmoa kannusta näiden +tarpeiden ja pyrkimysten myötäelävä tajuaminen. + +Sille yhteiskunnalle, jonka palveluksessa tällainen elämän +ympäristöstään erillistynyt ihminen on, on hän +yhteiskunnallisesti kuollut ja hyödytön elin. Hän ei läiky tämän +yhteiskunnan elintahtoa ja -tarpeita, hänen elämänsä ei ole +tämän yhteiskunnan elämäntahdon ja -tarpeen paloa, eikä tämän +yhteiskunnan muodollinen, toiminnallinen ja älyllinen kehittymisen, +järjestäytymisen ja selkeytymisen tarve toteudu hänen +yksilöllisessä elämäntyössään. Mitä tärkeämmällä, +elimellisesti tähdellisemmällä sijalla hän tässä yhteiskunnassa +on, sitä enemmän on jo hänen pelkkä olemassaolonsa tämän +yhteiskunnan elintarpeiden ja elinedellytysten tiellä, sen elintehon +tukahuttajana. Elävän elimen sijasta muodostaa hän kuolleen sulun +elävien, esiintulvivien elämäntarpeiden edessä ja ne hersyvät, +kertyvät voimat, joiden toteuttajana hän vasta olisi toteuttanut +omankin elämänsä, ne paisuvat ja patoutuvat luonnonvoimaisella +välttämättömyydellä hänen suistamisekseen, huuhtoakseen hänet, +tämän hengettömän esteen tieltään. Ken irroittaa itsensä +kansallisesta yhteiselämästä, hän tuomitsee itsensä sekä +itsekohtaiseen että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän +kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään +että yhteiskunnan työelimenä.--Ja terveydestään huolehtiva +yhteiskunta hautaa aina kuolleensa. + +Jos siis ruotsalaisemme valitsevat kansallisen eristäytymisen Suomen +kansasta, on heidän tehtävä vaalinsa miehisellä selkeydellä ja +tinkimättä alistuttava kaikkiin vaalinsa seuraamuksiin. Heidän on +silloin vapaaehtoisesti myöskin jätettävä Suomen kansan +keskuselimet sellaisten työntekijäin käsiin, jotka niissä +työskentelevät suomalaisina, ja itse rajoituttava vain ruotsalaisen +rannikkoasutuksemme erikoisharrastajiksi ja paikallisiksi +virkailijoiksi. + +Ruotsinkielisen yläluokkamme suhtautumisessa +kansallisuuskysymykseemme onkin ärsyttävintä se käsitteiden +hämmennys, jolla he tahtovat kummastakin menettelytavasta omaksua +vain sen tuottamat edut ja heidän itsekkyyttään hyvittävät +puolet. He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan +suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta +yhteiselämästä tämän suomalaisen yhteiskunnan kanssa. He tahtovat +vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia +kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. He tahtovat vapaasti halveksia +Suomen kansaa, mutta yhtä vapaasti elää sen kustannuksella. Kuin +hemmotellut lapset oikuttelevat he eristäytymisharrastuksissaan: +pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalais-nimityksen tahrasta, +keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita +yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville +suomalaisille tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat +omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä »ruotsalaisesta +maastaan», pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maatilansa +suomalaiselle--_suomalaiselle_ Suomessa!--suorastaan maankavaltajana, +kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat korvia särkevän +hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuiksi +vetämään käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta. + +Ken välttämättä tahtoo katkaista yhteistunnon ja +elämänvelvoituksen siteet itsensä ja Suomen kansan väliltä, hän +olkoon miehen tavoin myöskin varattu siihen, että elinehdot samalla +myöskin sulkeutuvat häneltä tässä maassa! Ellei joku tahdo olla +suomalainen, niin ei häntä voi siksi pakoittaa, mutta jättäköön +sellainen henkilö silloin myöskin Suomen yliopiston, suomalaisen +viran, Suomen kansan varallisuudesta hyötyvän liiketoiminnan, sillä +hänen käsissään ne tehtävät ovat vieraissa, kuolleissa +käsissä, hänen sydämellään ne ovat vieraalla, kylmällä +sydämellä, joka ei voi tajuta, tunnustaa ja kehittää sitä +työtä, jonka suorittajaksi hän on joutunut. Ken häpeää +nimitystä suomalainen, »finne», hän hävetköön myöskin olla +suomalainen virkamies! Kenen »kunnian»-tunto on niin herkkä, ettei +hän mielentasaisuudella jaksa sietää sitä ajatusta, että +suomalainen talonpoika kerta on tallaava hänen jalorotuisen koiransa +tomua, hänen kunniantuntonsa herkistyköön vielä niinkin pitkälle, +ettei hän käy kuoppaamaan koiriaan suomalaiseen maakamaraan! Ken +pitää suomalaisuutta häpeänään, hän tekee itselleen ja maalle +palveluksen, jos hän ikuisiksi ajoiksi pudistaa jaloistaan sen maan +tomut, jonka kansalaisena hän aina on altis sille +väärinkäsitykselle, että hän on suomalainen. Miehen kunto ja +kunnia vaatii, ettei elä sen kustannuksella, jota halveksii! + + * * * * * + +Itse ruotsalaisuudellekin olisi ruotsinkielisen sivistyneistömme +lämmin ja myötämielinen yhteys suomalaiskansallisen sivistyksen +kanssa, välitön eläminen ja vaikuttaminen sen piirissä suuri +voitto. + +Mitä jyrkemmästi ruotsinkielisemme vetävät rajaviivat itsensä ja +kansallisen elämämme välille, mitä vierovampaan eristäytymiseen +he etäytyvät, mitä kylmemmäksi ja ynseämmäksi he ennättävät +suggeroida mielialansa suomalaista yhteiselämää kohtaan, sitä +heikommaksi tulee heidän vaikutuksensa suomalaiseen sivistykseen, +sitä sulkeutuvammin varjelee suomalainen yhteiselämä itseänsä +heiltä ja sitä etäisemmäksi ja vierotummaksi tulee kaikkikin +ruotsalaisuus suomalaiselle sivistyselämälle. + +Viime aikoina yhä itsetietoisemmin päätänsä kohottava, uhitteleva +ja pokkuroiva ruotsalainen kiihkonationalismi tekee tässä maassa +mahdollisimman huonon palveluksen itse ruotsalaisuudelle! Ja ken +meidän maassa todellisesti rakastaa ruotsalaisuutta, skandinaavista +sivistystä, ken soisi Suomen suomenkielisenkin sivistyksen säilyvän +läheisimmässä, myötämielisessä ja hedelmällisessä +vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa tämän sivistyksen kanssa, saavan +muun europalaisen sivistyskosketuksen ohella siitäkin herätteitä ja +edelleen kehittelevän itsessään sieltä saatuja vaikutuksia, hänen +on vaikeata tasaisin mielin katsoa ja sietää sitä lyhytnäköistä, +vain omaa sokaistua ja itsekästä turhamaisuutta hyvittävää +kiihkoilua, jolla esimerkiksi nykyinen ruotsinmielinen +ylioppilasnuoriso koppavoi luulotellulla ruotsalaisverisyydellään ja +uhittelevalla, tyhjänpäiväisellä junkkariylimielisyydellään +ärsyttää suomalaisen Suomen mielialoja ei yksin itseään--se nyt +olisikin vähäpätöinen seikka--vaan myöskin kaikkea arvokastakin +ruotsalaisuutta vastaan. Jokainen varomaton, joutava ja aiheeton +ruotsalaisuudella kopeilu ja korskailu--varsinkin jos se sitäpaitsi +esitetään solvaisun sivutarkoituksella suomalaisuutta +vastaan--tunnetaan veriin menevänä loukkauksena suomalaisella +taholla, ja palvelee se vain niiden pyrintöjä ja tarkotuksia, jotka +suomalaisellakin taholla yhtä silmittömässä lyhytmielisyydessä ja +tyhjässä kansalliskiihkoilussa työskentelevät kaikkien +ruotsalaisuuden muistojenkin sammuttamiseksi suomalaisesta +sivistyksestä ja joille Viena, Kalevala ja suomalais-ugrilaisuuden +hämy ovat ainoat ainekset, joille suomalais-suomalaisen +»sivistyksen» olisi perustuttava ja jotka tahtovat noutaa +elämänsanat jo vuosituhannet kumpujen yössä lahonneen Vipusen +suusta. + +Ruotsinkielinen sivistyneistömme tekisi siis ruotsalaisuudellekin +satoisimman palveluksen, jos se eristäytymisen sijasta pyrkisi +elävimpään, kiinteimpään ja myötätuntoisimpaan yhteyteen +suomalaisen kansallisen sivistyksen kanssa, jos se +elämäntehtäväkseen käsittäisi Suomen suomenkielisen sivistyksen +elävöittämisen sillä hengellä, jota se itse pitää +elinhenkenään. »Taistelevan ruotsalaisuudenkin» tunnussanana ja +pyrintöpäämääränä pitäisi siis olla suomenkielisenkin +sivistyksen läpitunkeminen ja hedelmöittäminen sillä +sivistyksellä ja hengellä, jonka esitaistelijoiksi nämä +»taistelevat ruotsalaiset» itsensä katsovat tässä maassa. + +Mutta jo tällainen pelkän ruotsalaisuuden edustajaksi rajoittuminen +on ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme ehdoin tahtoista itsensä ja +elämänmerkityksensä typistämistä. Ruotsinkielinen sivistynyt +luokkamme ei ole mikään ruotsalaisuuden edustaja sivistyksessämme, +vaan Suomen kansan europalaiseen yleissivistykseen kohonnut osa ja sen +tehtävänä on olla, ei ruotsalaisuuden kansalliskiihkoisesti +rajoitettuna vaalijana Suomessa, vaan europalaisten hengenvirtausten +herkimpänä välittäjänä suomalaiseen sivistyselämään. Ja +tämän tärkeän ja elimellisen elämäntehtävänsä voi se +suorittaa vain, mikäli se pysyy elävässä, myötätuntoisessa +elämänyhteydessä suomalaisen sivistyksen ja yhteiselämän kanssa. +Ainoastaan siten voi se saavuttaa vaikutusta suomalaisen sivistyksen +muodostamisessa. Eristäytyessään kadottaa se tämän vaikutuksen ja +menettää samalla kaiken luovan kansallisen ja sivistyksellisen +merkityksen ja siis myöskin olemassaolon oikeuden tässä maassa. Se +muuttuu silloin vain provinsielliksi, emämaahan pälyileväksi +siirtokunnaksi, jolla ei ole mitään elämän ja työnteon yhteyttä +ympäristönsä kanssa ja jonka ainoana elämäntehtävänä on +negatiivinen, hedelmätön ja kiivaileva itsepuolustus, +itsepuolustuksen pokkuroiva asenne semmoisessa asemassa, jossa se itse +koko olemisessaan kuitenkin on kokonaisen kansallisuuden elimellisten +kehitysedellytysten tiellä ja jossa sen koko oleminen ja +valta-asemassa säilyminen on tämän kansan henkistä +tukahduttamista. Tällainen surkastunut elämäntehtävä on arvoton +luokalle, jonka kansan historia ja oma yhteiskunnallinen asema oli +varustanut paljon hedelmällisempään, rikkaampaan ja suurempaan +tehtävään. + +Ruotsalaistemme omalta kannalta olisi hartaimmin toivottava, että sen +keskuudessa taaskin tapahtuisi suomalaiskansallinen heräämys, että +sille taaskin voisi koittaa sellaisen selkeän näkemyksen ja +kansallisen itselöytämisen päivä, päivä sellainen, jonka +suuressa sarastuksessa Runeberg, Snellman, Cygnaeus, Topelius, +ruotsinkielisen sivistyksemme jaloimmat henget kerta yhtäläisen +pimennon väistyessä rakkautensa terästämällä ja avartamalla +katseella näkivät Suomen kansan kansallisen ja sivistyksellisen +yhtenäisyyden ja loihtivat koko sukupolvensa luovaan ja rikkaaseen +kansalliseen heräämiseen. + + + * * * * * + + + + +III + +SUOMENKIELINEN SIVISTYS JA SIVISTYNEISTÖ + + + + + * * * * * + +Tämä kansallinen kaksilohkoistuminen, joka on viimeisien +vuosikymmenien kansallisen historiamme yhä selvemmin esiytyvä +päävirtaus, on aiheuttanut suomenkielisellekin +sivistyksellemme--joskaan ei korvaamatonta elinvammaa kuten +ruotsinkielisen sivistyksemme ennen pitkää on havaittava +kärsineen--niin ainakin sangen vakavan kasvuvaurion. Jos +ruotsinkielinen sivistyneistömme on tässä eristäytymisessä +menettänyt juurensa, niin on suomalaiselta sivistykseltä siinä +mennyt menetyksiin sen kukasto ja hedelmä. Jos ruotsinkielinen +sivistyneistömme on eristäytyessään irroittautunut siitä +maaperästä, josta sen olisi saatava yhäti uusiutuvat +elinnesteensä, niin on suomalainen sivistys ruotsinkielisen +sivistyneistön siitä vierautuessa ja elimellisesti irroittautuessa +menettänyt vuosisataisen historiallisen työn luoman ja kehittämän +henkisen työn elimen: vuosisatoja kootun ja kartutetun +sivistyksellisen ja aineellisen vaurauden ja valmiuden. + +Kun yhteisen historiallisen työn luoma sivistyneistö, kansan siihen +astisen kaiken henkisen aikaansaannoksen sekä tulos että kannattaja +korvaamattomana kansallisena menetyksenä ynseästi ja +vierasmielisesti kääntyy omasta kansastansa, unohtaa ja kieltää +oman alkuperänsä ja pohjansa ja sokaistussa, silmittömässä +itseraasimistyössä katkoo kaikki elävät myötäymmärtämisen, +myötätyöskentelemisen ja myötäkamppailemisen suonet itsensä ja +kansansa väliltä, niin silloin ei elävällä kansalla ole muuta +edessä kuin heittää menetetty menetetyksi, alkaa työnsä alusta, +luoda uudessa, kestävässä, kärsivällisessä työssä itselleen +kuoleutuneen elimen sijalle uusi. Kun se kärki, joka oli tahkottu +valmiiksi, jotta kansan henkinen sähkö siinä puhtaimpana ja +tulisimpana ilmiliekkinä palaisi, eristäytyy kosketuksesta kansan +piilevän, elävän sähkövoiman kanssa ja elimistön elimestä +muuttuu elimistön herkimmällä, jaloimmalla kohdalla istuvaksi +vieraaksi paaluksi, joka on särjettävä pois, jotta elimistö taas +voisi terveesti toimia, niin on kansan kestettävä tämä särkemisen +tuska ja palo ja uudessa vuosisataisessa voimain ponnistuksessa +kerättävä ja kehitettävä itsestään ainekset uuden elävän +sivistyselimen luomiseksi. + +Ja tämän uuden työn, uudistetun vaivannäön, on Suomen kansa +alkanut, alkanut alusta siinä, missä entisyys petti, missä omat +lapset, oman rinnan nesteillä kasvatetut ja vartutetut ovat +lyhytmielisessä nousukaskopeudessa, alkuperänsä sekä samalla oman +itsensä halveksunnassa unohtaneet ja kieltäneet sen pohjan, jolta +ovat nousseet ja jolta ovat kaikkensa saaneet, alkanut kuten +Saarijärven Paavo uudestaan ja upottaen viljelyksensä syvemmälle +siinä, missä entisen vaivannäön hedelmät korjasi vierauden halla. + +Mutta kokonaista kansallista sivistystä ei luoda hetkessä, ei +vuosissa, eikä vuosikymmenissäkään, se tarvitsee vuosisatojen ja +ihmispolvien uupumattoman, perityn ja perinnöksi jätetyn työn +versoakseen täyteläisyyteen ja kypsyyteen. Niinpä onkin orastava +suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö vielä kokonaisuutena +katsottuna sivistyksellistä uutisviljelystä ja kantaa se ja tulee +vielä ihmispolvet kantamaan tätä samaa uutisviljelyksen, uuden +raiviomaan epätasaista leimaa. Vielä pilkistää tuolla täällä +silkka korpi sarkojen keskeltä ja maa kokonaisuudessaan on vielä +matalalti viljeltyä, multa karkeata ja murenematonta. Kaikkialla +karahtaa vielä työase kiveen, kaikkialla paatuu maa uppiniskaiseksi +työntekijälle, jokaisella lapion iskemällä, jokaisella auran +kääntämällä tuntee maaperän muokkaamattomuuden. + + * * * * * + +Suomen suomenkielinen sivistys on sekä muodollisesti että +sisäisesti vielä kauttaaltaan kehkenemätöntä. Ken sitä tarkastaa +muodon valmiuden kannalta, saa rajoittaa vaatimuksensa varsin +alkeellisiksi ja yhtä vaatimaton ja vähään tyytyvä saa olla, jos +tunkeutuu tutkimaan tämän nuoren sivistyksen henkistä pätevyyttä +ja sisäistä kypsyyttä. Niin julkisen yhteiselämän kuin +yksityiselämänkin muodon kurissa; niin liike- ja toiminnanelämän +sekä siveellisessä että muodollisessa ryhdissä, asiallisessa +kohdistuvassa täsmällisyydessä kuin yksilöllisessä +itsekurissakin, viljellyssä ja vireässä henkisessä kiinteydessä +ja vaistovarmuudessa; niin jokapäiväisen elämän aistikkaassa +järjestämisessä, arkielämän vähäpätöisissä turhuuksissa kuin +siveellisen tietoisuuden ja hengen tekojen totisella työ- ja +taistotanterella, herkässä sisäisten arvojen tajuamisessa, kaikessa +siinä huomaa sivistysperinnön nuoruuden ja viljelyksen ohuuden. +Tässä, sivistysperinnön lyhytikäisyydessä, muotojen ja +viljelyksen vakiintumattomuudessa onkin se vaurio, jonka suomalainen +kansallinen sivistys on kärsinyt sen ruotsinkielisen sivistyneistön +siitä irtiriistäydyttyä. + +Kipeimmästi ja elävimmästi tuntee tämän vaurion se, joka +palavasti suomalaista sivistystä rakastaa ja soisi sen kukoistavan +eheässä voimassa ja kukassa. Muutamat, herkät ja hienot, mutta +lyhytnäköiset henget se hairahduttaa ansaitsemattomaan halpeluunkin: +mikä vain on olosuhteitten aiheuttama ja ajalla ja työllä +korjattava vamma, sen he pikkumaisuudessaan ja pikaisuudessaan +käsittävät laatuvajanaisuudeksi ja kääntyvät hyljeksien ja +kylmenevinä siinä pois, missä päinvastoin juuri tajuttujen +puutteellisuuksien velvoittavimmin pitäisi kutsua heitä ja heidän +hengenlahjojaan palavaan työhön. Oikea isänmaanrakkaus on +samanlaista kuin terve itsekunnioitus: omien virheiden ja +puuttuvaisuuksien selkeätä, lahjomatonta näkemistä, mutta niiden +näkemistä ei itseään halveksiakseen, vaan taistellakseen itsensä +vapaaksi niiden vallasta, teon ja tahdon siveellisellä teräksellä +juurittaakseen ne itsestään pois. + + * * * * * + +Yleensä on nuoren vakiintumattoman sivistyksen tuntomerkkinä +jonkinlainen yksilöllisyyden ylimalkaisuus ja keskeneräisyys. Juuri +tämä yksilöllisyyden kehkenemättömyys on hallitsevana piirteenä +nuoressa suomenkielisessä sivistyksessämme. Se luonnehtii niin +yksityis- kuin julkisenkin elämän muotoja, niin yksilöllistä +elämänsuhtautumista kuin valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän +ilmiöitäkin. + +Yksityiselämä on irtautunut vanhan ja vankan talonpoikaiskultuurin +luomista--tosin jäykistä ja umpinaisista, mutta kiinteistä ja +vakiintuneista--muodoista ennättämättä kuitenkaan vielä saavuttaa +riittävää elämänainesta ja veriin mennyttä tottumusta uusiin +elämänsuhteisiinsa. Niinpä on entinen tapojen ja menojen talttunut +tasasuhta ja elämäntottumusten hallittu tyylikkyys vaihtunut +monenmoiseksi kirjavaksi ja epäkypsäksi tavoitteluksi ja +puolivillaiseksi kokeiluksi: vanhat vuosisataisen elämäntottumuksen +luomat ja kypsyttämät muodot ovat joutuneet väistymään uusien, +muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamien elämänmuotojen tieltä. Mutta +nämä uudet elämisen muodot ovat kauttaaltaan vielä omistetut vain +ulkopuolisesti, ulkoaopitusti: ne eivät ole oman elämisen, omien +elämäntarpeiden muodostamia ja kehittämiä, vaan ovat ne matkitut, +sulattamattomasti--toisinaan väärin käsitettyinäkin--siirretyt +vieraista elämänsuhteista meidän vakiintumattomiin oloihimme. +Ihmiset eivät ole ikäänkuin kotiutuneet uusiin oloihinsa ja +tapoihinsa ja niinpä kantavat niin asumukset kuin asuminen, niin +pukeuminen kuin käyttäytyminen, niin kodit kuin seurustelu, niin +elämänkäsityksen ryhti kuin sen sisältö ominaista epävalmiuden, +yht'aikaa tavoittelun ja saamattomuuden epäaistikasta ja ikävää +leimaa. + + + * * * * * + + + + +JULKINEN YHTEISKUNNALLINEN ELÄMÄ. + + +Julkinen yhteiskunnallinen elämämme todistaa kauttaaltaan +yksilöllistä kehittymättömyyttä, yksilöllisyyden, yksilöllisten +vaikutinten ja tekijäin tajuamattomuutta, yksilöllisten +voimalähteiden laiminlyömistä. Meillä unohdetaan +yhteiskunnallisessa työskentelyssä helposti yksilöllisyyden +voimapanos. + +Mitään pysyvää, arvoa ansaitsevaa työtä ei suoriteta ilman että +ihminen omistaa itsensä tälle työlle; mitä vakavampi, painokkaampi +ja hedelmällisempi hän on, sitä yksinomaisemmin, ehdottomammin ja +kokonaisemmin. Työ tullakseen todellisesti ja tulevaisuuden +hedelmää kantavasti suoritetuksi--ei vain näennäisesti, +tilapäisesti käsistä suorituksi--vaatii tekijänsä kokonaisesti, +vaatii paitsi käsien askareen hengen kehittelevän, keskitetyn, +muovaelevan luomistyön, vaatii paitsi työhetken ponnistuksen +myöskin lepohetken itsekeräymisen, voimiinpatoutumisen, vaatii, +että työhön on antauduttava koko olennolla, hengen ja ruumiin +väellä, ei yksin tilapäisen istumisen sorminäppäränä +askarteluna, vaatii koko hedelmällisen ihmisen. Vain yksilöllinen +työantaumus ja voimanponnistus voi luoda elämästä esiin jotain +alkuperäistä, vain yksilöllinen alotetarmo, yksilöllinen, itse +työn vaikeuksien ohella kasvava, tästä vaikeudesta hedelmöittyvä +neuvokkuus voi suorittaa vaikeimman, sisäisesti kokonaisen, niin +sanoakseni elimellisen työn. + +Vain uskaltava voittaa jotakin elämässä, ja vain yksilöllä on +tämä uskaltamisen rohkeus. Vain yksilöllinen, vaistoonsa luottava +ja uskova näkemys uskaltaa kuolinhyppäyksen tuntemattomaan +noutaakseen sieltä voiton ja tappion uhallakin totuuden tai kauneuden +kangastelevan aarteen. Vain yksilöllä on uskalluksen mahti viskata +ja pingoittaa näkemyksen kaaret yli elämän kuiluisten syvänteiden +ja vaeltaa huipulta huipulle; joukon on vaellettava tasaista taivalta, +polettava taattua, koettua tietä, painauduttava laakson umpeen +uudelle huipulle kohotakseen; ja jos siltä jää moni suistuminen +kokematta, niin jäävät siltä myöskin syrjään ne huiput, joilta +avartuvat siintävät näköalat yli hengen maailmojen, ja jos se voi +laskelmillaan päästä tasaiseen etenemiseen, niin elämän uusia +aarnioita se ei ikinä aukaise; taatun vanhan se voi kokemuksen +perustuksella päätellä arvoisaksi, mutta väkevän uuden se +aavistuksettomana sivuuttaa. + +On hengen tuhlausta jos kansa laskee luottamuksensa ryhmille eikä +yksilöille. Ryhmä on vain yhteydetön ja hengetön kasauma toisiinsa +herpoutuneita, toistensa varaan pysähtyneitä yksilöitä; yksilö +taas on elävä, elimellinen kokonaisuus, johon on patoutunut teon ja +tulevaisuuden, alkuperäisen alotteen itsenäisyys ja mahti. Missä +teon alote, suunnittelun rohkeus ja valppaus, toteuttamisen tarmo ja +johdonmukaisuus on siirretty yksilöltä ryhmälle, siellä on +katkaistu kärki eteenpäin viiltävältä teolta, painettu maahan +suunnittelun hurmattu, itsenäinen lento, laimennettu ja hämmennetty +toteuttamisen kestävä, huumatussa itsensä unohduksessa tuloksiin +suistuva ponnistus; siellä viihtyy vain keskinkertaisuus, +keskinkertaisuus niin teossa kuin suunnittelussa, niin alotteessa kuin +toteuttamisessa; siellä on yhteisö eksynyt jokaisen pyrkimyksensä +ainoasta toteuttajasta, yksilöstä; siellä on miekalta kadonnut +terä, silmältä näkö, työn suoritukselta suorittaja. + + + + +KOMITEATYÖ. + + +Meillä Suomessa, eritoten suomenkielisissä sivistyspiireissä ja +suomenkielisessä julkisessa toiminnassa esiytyy tämä +yksilöllisyyden tajuamattomuus, yksilöllisen voimatehon +laiminlyöminen ja syrjäyttäminen aivan hallitsevana ja +sävyttävänä yleispiirteenä. Erittäin kuvaavasti ja ilmekkäästi +osoittautuu se jo yhteiskunnallisen työskentelymme tavallisimmissa +muodoissakin. + +Yhteiskunnallisessa järjestelyssä ja rakennustyössä on meillä +erikoistaipumuksena uskoa sekä alote, työ että edesvastuu +joukkotoiminnalle: komiteoille, johtokunnille, valiokunnille, +lautakunnille, hallintoneuvostoille--millä nimityksellä +kulkenevatkin. Arvellaan, että missä ei itsestään ole keksintö +kirvonnut, siellä kirpoaa se jonkinmoisena aivojen yhteistoiminnan +tuloksena, että missä tuntuu yksilöllistä alotetta, yksilöllistä +näkemystä, yksilöllistä järjestelykykyä puuttuvan, siellä +asetetaan joukko kokeneita miehiä kiskomaan toisistaan esiin tätä +alotetta, tätä näkemystä, tätä järjestämisen tarmoa. Jos +milloin ja missä huomataan jonkin seikan olevan takapajulla tai +muuten vinossa, asetetaan komitea pohtimaan, missä se takapajuisuus +oikein piilee ja mitä pajunköyttä sen korjaamiseksi on punottava. +Jos mitä uutta tuntuu tarpeelliselta muovata, turvaudutaan taaskin +samaan patenttikeinoon: asetetaan taaskin komitea tasapäisiä miehiä +pohtimaan ja jauhamaan, mikä tämä uusi oikeastaan olisi ja miten +sen toteuttamiseen olisi ryhdyttävä.--Tässä menetellään yhtä +nerokkaasti kuin teki entinen puumies, jolla oli kolme tylsää +kirvestä ja joka saadakseen muka veistävämmän työaseen sitoi +kirveensä yhteen. + +--Tämän komiteataikauskon rinnalla ja sen edellytyksenä on meillä +vallitsemassa eräs toinenkin taikausko: »hyväpäisyyden» +taikausko. Sen lumoissa ovat yhteistoiminnalliset käsityksemme. Sekin +johtaa osaltaan meillä vallitsevaan yksilöllisesti höllään ja +harhailevaan työalan valintaan, hataraan ja pintapuoliseen +tehtävälle omistaumiseen, näennäiseen työnsuoritukseen ja +mieskohtaisen työtarmon pirstoamiseen. + +Jos ken osoittautuu sujuvaksi, näppäräksi työntekijäksi, niin +sanotuksi »hyväpäisiksi» mieheksi, niin luullaan sillä meillä +kaiken autuuden täytetyksi. Tällaiselle, lahjakasilmeiselle +henkilölle ovat meillä kaikki portit myötäsukaan avoimina. Hänen +kaltaiselleen tyrkytetään--varsinkin jos hän lisäksi on »mukava» +ja mukautuva mies tai kuuluu »piireihin»--jos mitä virkatoimia ja +luottamustehtäviä, muovataan väkivoimin hänestä sellainen +komiteajuoksija, joka meillä juuri on ominainen yhteiskunnallinen +toimi- ja luottamushenkilö. Tällaisen, enemmän lahjakkaan eleen +kuin todellisen lahjakkuuden lumoissa unohdetaan omistaa huomiota ja +antaa niille tuleva arvo muille oleellisemmille ja elämäntyössä +painavammille ja ratkaisevammille luonteen ominaisuuksille. + +Tällainen »hyväpäinen» lahjakkuus on nimittäin usein sangen +näennäistä ja pintapuolista. Se on tavallisimmasti vain kevyttä, +ulkopuolista sopeutumista kulloiseenkin työhön, ei tunkeutumista +tehtävän sisäiseen laatuun ja ytimeen; se on vain tilapäistä +hetken vaatimusten käsistä suorimista, ei pysyvän teon +vaivanalaista mutta hedelmällistä esille kehittämistä; se on usein +vain pinnallisen ihmisen suulasta touhuilemista ja sanavalmista tiedon +ja taidon näyttelemistä, joka hämmentää sanatulvaan asiallisen +tietämättömyyden ja tartuntaherpouden. + +Ihmistyössä on taitavuus vain luonteellisen alkuperäisyyden ja +voiman ase ja palvelija. Vasta luonteen itsevoimainen kiinteys ja +paino, luonteen antaumiskyky, työuskollisuus ja sisäisen +omistautumisen mahti voi taidon vipusimella järkyttää vastahakoiset +ja ihmiskäsittelyltä livahtavat elämänilmiöt ihmistahdon ja +-tarpeiden mukaiseen järjestykseen. Pelkkä taitavuus ilman luonteen +painoa liuskahtaa muodostettavan elämän ohitse yhtä hervottomasti, +jälkeä jättämättömästi kuin aalto rantakallion ohitse: +peittää vain hetkelliseen haihtuvaan hyrskevaippaan hyökynsä +tuloksettomuuden ja rientää näennäisestä suorituksesta uuteen +yhtä näennäiseen. + + * * * * * + +Meillä, missä siis niin hartaan naivisti uskotaan johtokuntiin ja +komiteoihin--varsinkin jos niihin kuuluu tohtoreita ja neuvoksia--ja +missä yhtä naivisti ja sovinnaisesti uskotaan mihinkä hyvänsä +liukkaaseen, tuhatnäppärään hyväpääniekkaan, meillä on +sääntönä kaiken terveen, keskitetyn ja kohdistetun työtarmon +pirstonta. Meillä sälyyttää yleinen luottamus samalle +henkilölle--ja sälyyttää jo asianomainen itsekin itselleen--jos +mitä työn rihkamaa. Samainen yhteiskunnan pylväs istuu meillä +tavallisesti vakinaisena tai v.t:nä yht'aikaa puolessa kymmenessä +virassa ja kymmenessä komiteassa: opettaa tunnin parin jossakin +koulussa, hoitaa dosentuuriaan yliopistossa, näpertelee siinä ohella +tiedeaskareitaan, istuu tuntisirpaleensa jonkin aikakauslehden +toimituksessa, jossakin taidelautakunnassa ja teatterijohtokunnassa, +rientää sieltä juoksujalkaa jonkin aatteellisen valistustoimikunnan +kokoukseen, kuuluu sitäpaitsi vakaisena johtokunnan jäsenenä yhteen +tai useampaan liikeyritykseen, suunnittelee jossakin valtion +valiokunnassa vuosikausia jonkin yhteiskunnallisen toimialan +umpimähkäistä parantamista ja uusimista, pudistaa lisäksi +hihansuustaan artikkeleja ja arvosteluja sanomalehtiin ja +aikakauskirjoihin, mistä ainesta kulloinkin vain on kysyntää, +tekaisee siinä sivussa vaikkapa pitkän romaaninkin ja sujahuttaa +suomennostyön, hosuu yleensä tässä juoksemisessa ja istumisessa +niin päällään kuin kynälläänkin, niin käsillään kuin +takinliepeilläänkin senkin seitsemälle taholle ja tolalle.--Koko +tämmöinen tuoksina on joko todellisen työnteon täydellistä +tajuamattomuutta ja kykenemättömyyttä tai sitte todellisenkin +mieskohtaisen työtarmon--jos sitä on sattunut pohjalla +olemaan--kevytmielistä tuhlaamista ja pirstoamista. + +Meidän yhteiset asiamme hoitavat ja järjestävät nyt tällaiset +taidon ja tiedon sirpaleet, harrastuksen ja huomion murto osaset, +kymmenes-osaiset ihmistahdon siruset, joiden kokemus ja tarmo +toisillaan kerrottuinakin antavat--kuten murtoluvut ainakin--vain yhä +pienenevän murtoluvun, 1/100 ja 1/1000 osasen tahtoa, alotevoimaa, +järjestämisen kiinteyttä ja päämääräselvyyttä.--Tällaiset +voimat sepittävät lakimme, tällaiset johtavat puolueemme, ohjaavat +liikkeemme ja liike-elämämme, järjestävät yhteiskunnallisen +työskentelymme, johtavat sivistyslaitoksemme ja henkiset +herätysliikkeemme, värittävät ja vesistävät sanomalehtemme, +toimittavat kultuuriaikakauskirjamme, »taiteellistavat» teatterimme. + +Nämä yhteiskunnallisen järjestämistyön elintehtävät suoritetaan +päällepäätteeksi tilapäisissä, iltaisissa tai +sunnuntai-aamupäiväisissä joukkoistunnoissa, joihin tavallisesti +saavutaan aivan valmistaumattomina tai ainakin varsin puolinaisesti ja +hätimiten kokoonkyhätyillä ennakkotiedoilla varustettuina, pää ja +mielikuvitus vielä kuumina tälle istunnolle täysin vieraista +asioista. Silloin kysytään kylmäverisyyttä ja »hyväpäistä» +näppäryyttä, jotta tällaisissakin olosuhteissa kuitenkin voi +yht'äkkiä kyhätä ja improvisoida itselleen mielipiteeltä +näyttävän hätävarakäsityksen kulloinkin esille sattuvasta +kysymyksestä. Ainekset tällaiseen mielipidekyhäelämän antaa yhtä +luontevasti--jopa luontevamminkin--minkä hyvänsä komiteavirkaveljen +vuolas ja suulaava sanavalmius--miten asiallisesti hatara ja +perustelematon hyvänsä--kuin jonkun toisen sattumalta asiaan +perehtyneenkin jäsenen pätevämpi, mutta sanonnallisesta avuttomampi +ja kankeampi esitys. Joka tapauksessa tällainen tilapäisesti +tekaistu käsitys, vaikka se onnen kaupalla olisi sattunut solahtamaan +oikealle tolallekin, on mieskohtaisesti aivan tiivistämätön, +pintapuolinen ja vakaantumaton. Tällaisille aineksille rakentuva +yhteispäätös taas on aina aivan sattumanvarainen ja voi yhtä +helposti luontua löyhäksi kuin päteväksikin. + +Kun sitäpaitsi on otettava huomioon, että milloin tahdot ja +käsitykset käyvät ristiin, useamman henkilön yhteisharkinnan +tulokseksi täytyy muodostua välitysehdotus, josta on katkottu +kärjet ja tutkaimet niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan ja josta +ilmeisten, jokaisen näkyviin lankeavain erehdysten ja vajanaisuuksien +ohella on siloitettu pois uutta kehitystä lupaavat arimmat +silmukatkin ja tulevaisuuden taimet, niin käsittää, että komitea- ja +johtokuntatyö voi vaalia ainoastaan keskinkertaisuutta niin +ihmisissä kuin asioissa, sellaista, johon ei kompastu hyvässä eikä +huonossa merkityksessä tasainen järki, että vieras hyvä on niille +yhtä epäilyttävä ja vältettävä kuin ilmeisesti heikkokin, ja +että ratkaisevissa käänteissä ja uusia uria auottaessa jäävät +rohkeat, uskaltavat ja perille vievät alotteet suorittamatta. + +Juuri tästä komitea- ja johtokunta-omaisesta yhteistyöskentelystä, +sen välttämättömästä, luonteettomasta keskinkertaisuudesta +johtuukin se ominainen liukuva ylimalkaisuus ja asiallinen +epäpätevyys, joka usein leimaa erikoisesti suomenkielisiä--eritoten +helsinkiläisiä--yhteiskunnallisia johtopiirejä, se toimittelias +kykeneväisyyden ilme yksilöllisen ja luonteellisen +tyhjänpäiväisyyden ja puolikelpoisuuden rinnalla, se lavertelias +periaatteileminen silloin kun olisi annettava sanojen vaahdon sijasta +yksinkertainen, itse puolestaan puhuva teko. Kaikessa julkisessa +työskentelyssä, kaikessa keskeisessä luottamustyössä +uiskentelevat meillä kermana kaikenlaatuiset pauhun, kohinan ja +näön, suulaan, mutta epäpätöisen ja epäasiallisen sanavalmiuden +miehet, komiteapakisijat. Kansan luontainen kelpoisuuden vaisto on +äkillisissä uusissa olosuhteissa niin hämmentynyt tai vakaantumaton +vielä, että kaikellainen sivelty näkökulta häikäisee sen +näkemästä luottamusmiestensä todellista luonteen painoa ja arvoa +ja että se luottamuksellaan valtuuttaa usein sangen köykäisiä +henkilöitä. + + + + +PUOLUE-ELÄMÄ JA SANOMALEHDISTÖ. + + +Puolue-elämämme on tällaisen luonteettoman, yksilöllisesti +epäitsenäisen ja epäalkuperäisen, kanslianomaisen johdon vuoksi +luiskahtanut umpikujaan. Porvarilliset pääpuolueemme kilpailevat ja +kinastelevat täysissä tosissaan siitä, kumpi niistä on +vapaamielisiä uudistuksia harrastavampi, kumpi tervettä vanhaa +kehitystä säilyttävämpi, kumpi on kansallisempi, +perustuslaillisempi, kumpi ajaa tarmokkaammin raittiutta, +torppariasiaa, maalaiskansan etuja, työväenolojen parantamista, +nuorisoseura-aatetta, yhteistoimintaa, kumpi osoittaa suurempaa +kunnioitusta kirkolle ja kumpi on uskon asioissa vapaa-aatteisempi. +Tämä osoittaa vain, kuinka tyhjät, laimeat sydämet ja ontot, +juurettomat tahdot ovat näiden puolueiden keskeisenä ytimenä. +Puolueiden keskeisiltä henkilöiltä puuttuu alkuperäisen, +asiallisen näkemyksen mahti tajutakseen uusien olosuhteitten +asettamat ja viitoittamat uudet tehtävät ja uudet vaatimukset: +puuttuu se luonteen suorakasvuisuus ja itsenäisyys, joka väkevällä +kädellä pakoittaisi rintamat asettumaan siihen tanaan, jota nämä +uudet olosuhteet vaativat. + +Luonnollinen puolue-elämä on yhteisten asioiden, yhteisen +käsityksen perille ajamista ja toteutumiseen taistelemista. Siellä +missä päämäärä ja tarkoitusperät ovat yhteiset, siellä on +myöskin luonnollisesti taisteltava yhdessä, rinnan: siellä lyö +selvä, luja ja alkuperäinen tahto sillat entisten erimielisyyksien +ja lohkoumisten ylitse ja lykäten menneen menneeksi taistelee +nykyhetken yhteisen pyrintöperän luomalla yksimielisyydellä. Vain +siellä, missä puuttuu päämäärää luova luonteen mahti, missä +asiallinen näkemys ei ole niin alkuperäinen ja väkevä, että se +välittömästi heittää samaan pyrkivät tahdot yhteiseen +ponnistukseen, vain siellä saattavat vanhat heroittuneet kinat vielä +kummitella mielissä ja entisyyden varjot hämmentää nykyisen hetken +ja nykyisen tilanteen vaatimaa rintamaa.--Puolue ei ole mikään +kivettymä, joka pysyy kerta muodostuttuaan, vaan on se sen takana ja +sitä kannattavain pyrkimysten ja voimien patouma, aallon paisumus, +joka kasvaa ja heikkenee sen mukaan, kuinka elävä, suorassa +suunnassa kulkeva ja laajalti paisuva on sitä ajava pyrkimys. + +Nykyisten puoluemiesten, nykyisen puoluejohdon henkistä pienuutta, +hedelmättömyyttä ja alotekyvyn laimeutta osoittaa se, että +puolueemme vielä liukuvat entisillä teloillaan, vaikka yleinen +mielipide jo on aikoja sitte täysin kypsä uusiin, nykyisten +tarpeiden ja vaatimusten mukaisempiin ryhmityksiin. Nykyiset +puolueemme ovat oikeastaan enää vain entisten tarpeiden +jähmettymiä, sisällön jättämiä kuoria, joiden varjossa vielä +vanhasta tottumuksesta ollaan, mutta joilla ei enää ole mitään +lämmittävää, yhteen liittävää, taisteluun johtavaa mahtia. + +Viimeiset--vuoden 1916--eduskuntavaalit, joissa sosialistit +saavuttivat ehdottoman enemmistön eduskunnassa, tuntui +hämmästyttäneen puoluepiirejämme. Tulos oli kuitenkin +luonnollinen, koska sosialistit tällä hetkellä muodostavat ainoan +poliittisen puolueemme, jota yhdistää ja innoittaa yhteisen +pyrkimyksen päämäärä. Annettakoon porvaripuolueillekin asia, +jonka kaikki mielet välittömästi tuntevat yhteiseksi ja omakseen, +annettakoon niille selvittävä ja kokoova taisto- ja iskusana, jossa +on tavoitettu mielissä kytevä yleinen pyrkimys, ja enemmättä, +keinotekoisetta kiihoitustyöttä ovat rivit ryhmittyvät ja +taajenevat ja lähtevät liikkeelle ja yhteisen joukkohuumauksen +hurmassa riuhtaisevat mukaansa välinpitämättömätkin. + +Jos esimerkiksi näissä vaaleissa suomalaiset porvaripuolueet +olisivat kulkeneet yhdessä yhteisin tunnuslausein ja yhteisin +rintamin kuten niillä on yhteinen mielikin ja kuten kaikki muut, +paitsi muutamat piintyneet puoluepukarit, pitivät luonnollisena, niin +olisi tämän yhteisen liikunnon vuolas luonnollinen pyörre ollut +mahtavin ja tehoisin äänestykseen kiihoitin. Mutta mistä olisivat +meidän paatuneet puoluekanslistimme ja virastoiksi jähmettyneet +puolueneuvostomme oppineet tajuamaan tällaista joukkoliikuntojen +tenhoa ja vyöryttävää mahtia, ja ottamaan ovelissa, rikkiviisaissa +vaaliteknillisissä laskelmissaan huomioon myöskin elävän elämän +virtaukset? + + * * * * * + +Sama terävien, hallitsevien, alotevoimaisten yksilöiden puute, mikä +tekee puolue-elämämme niin seisahtaneeksi ja asiallisesti hataraksi, +sama puute laimentaa ja ylimalkaistaa julkista sanaammekin. + +Maaseudun lehdet ovat olosuhteiden vuoksi yleisemmästi +merkitsemättömiä. Niiden vaikutus ja harrastuspiiri rajoittuu +verrattain vähäiseen ympäristöön, ja ovat toimitusvoimatkin +yleisen yhteiskunnallisen mielipiteen johtajiksi ja suunnanantajiksi +yleensä toisarvoista väkeä. Pääkaupungin johtavat lehdet taas +ovat välittömästi monipäisten ja epäpersoonallisten puoluepiirien +ja -ryhmien välittömän vaikutuksen ja johdon alaisina. + +Sillä sijalla, jolta olisi luotava, annettava sisältöä yleiselle +mielipiteelle, hyörivät ja toimivat vain näppärät ja +sujahtelevat, mutta luonteettomat kynäniekat, itsenäistä +näkemystä ja vakaumusta vailla olevat, mutta sitä alttiimmin ja +ehdottomammin ryhmän uskoa vannovat sanasepät. Vain sellaiset +sopeutuvat kätyreiksi ja kirjureiksi puoluevaltuuskunnille, vain +sellaiset taipuvat siloisesti puhumaan valtuuskunnissa siloisiksi +tallatuista asioista; sellaisten sanakehrän pyörimistä ei häiritse +mikään itsenäinen, omavarainen havainto siitä, ett'eivät kaikki +asiat todellisuudessa kuitenkaan ehkä olekaan aivan niin selkeät, +yksinkertaiset, liukkaat ja pykäliin sopeutuvat kuin puoluekokouksen +pöytäkirja tai puolueen vahvistettu ohjelma säätävät. + +Toimituskuntien nimellisinä koristuksina saattavat kylläkin komeilla +jotkut tieteellisen tai yhteiskunnallisen toiminnan eturintaman +miehet, mutta työskentelevät nämä silti edelleen varsinaisilla +työaloillaan. Työ, joka itsessään kysyisi väkevimmän ja +hedelmällisimmänkin hengen täyden ja kokonaisen luonteen mahdin ja +luovan keskittyneen työtarmon, on täten joutunut muun varsinaisen +elämäntehtävän ohella tilapäisesti suoritetuksi sivutoimeksi. + +Tällaisen järjestyksen jäljet näkyvätkin elävästi +pääkaupungin johtavissa lehdissä. Niissä rehoittaa ilmeisin +keskinkertaisuus, ainoakaan johtava persoonallisuus ei puhu niiden +laimeasta arkisuudesta. Niissä kyhätään ja kyhätään palstat ja +taaskin palstat harmaata, ikuisen harmaata paperia, mutta kärjeksi +terästyvä, salamaksi singahtava, suorana sydämen verenä suihkuava, +naulan kantaan helähtävä johtajansana jää kirpoamatta niiden +sanaerämaasta. Niissä ei ole tilaa yksilöllisesti itsenäiselle ja +uutta luovalle valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle näkemykselle. + +Jos missä tuntuu paisuvan väkevämpi, itsenäisempi mahti, joka +ainoan riittävän ja pätevän valtuutuksen, oman henkilökohtaisen +vakaumuksen nojalla tahtoisi uudistaa ja asiallisemmille, elävän +elämän mukaisemmille perustuksille siirtää vanhoissa ja +vanhentuneissa uomissa kulkevan puolueryhmityksemme ja jossa on +näkemyksen totuutta ja vakuuttavuutta, julistajan tulta ja hartautta +niin paljon, että hänessä uhkaa nousta yleistä mielipidettä luova +ja muodostava voima, niin sävähtävät kaikki puoluekoneistoissa +hyörivät piskuiset ratassieluset, ja yhteisessä itsehyväisessä +häärinässä suljetaan ja teljetään tämä vaarallinen mies +vaikutuksesta ja pelastetaan puolue hetkeksi--vaikkapa puolueen koko +vastaisen elämän ja kehityksen kustannuksellakin. Onhan +viisaampaa--johtokunta-viisaampaa!--ottaa alaisekseen mies, joka ei +johda, on vain taipuva johdettava; silloin pysyy pääasia kuitenkin +entisellään: johtokunta _johto_kuntana. + +Mutta miten viisasta toimitusneuvostojen vallan ja vaikutuksen +säilyttämiseksi onkin miehittää sanomalehtemme--johtavatkin +lehtemme--keskinkertaisuuksilla, on tällainen menettely periaatteeksi +omistettuna kuitenkin kansan hengen tukahuttamista. Yksilöissä, +eheissä tahdoissa, luovan teon miehissä on kansan elävä voima: +niiden sydämen ja pään ahjosta sinkoo kaikki, mikä antaa kansan +tahdolle sisällön ja muodon, suuntaa sen, vie sen saavutuksiin. +Missä persoonallisuus, luova yksilöllinen voima esiytyy on riisto +kansalta, kansan oikeudelta herättäjäänsä, johtajaansa, jos ei +tätä persoonallisuutta lasketa sille paikalle, missä hänen +voimansa voi hedelmöittää kansan. Luova persoonallisuus on +kansallinen voima. On kuolemansynti kansaa vastaan tehdä tehottomaksi +tällainen luova persoonallisuus! + +Väkevällä, itsevoimaisella persoonallisuudella, henkisellä ja +luonteellisella kiintotähdellä, jolla on valonsäteilynsä +itsessään ja joka säihkyää valonsa polttavaa rikkautta +ympärilleenkin, hänen kaltaisellaan ei ole tilaa nykyaikaisessa +suomalaisessa hyvin johdetussa sanomalehdessä--enempää kuin +missään muussakaan suomalaisessa yhteisyrityksessä. Sillä mihin +joutuisivat silloin tärkeät toimitusneuvostot ja yhteiskokemuksen +ylenpalttisuutta nuokkuvat johtokunnat, jotka haukottelevat +pitkäpiimäisyyttään ja unisuuden malttiaan kuin hometta jokaiseen +asiaan, jota käsittelevät, ja joiden yhteisharkinnan kiirastulen +lävitse itsenäinen, alkuperäinen ja uutta hedelmöivä ajatus voi +yhtä helposti ja vammautumatta tunkeutua kuin kameeli neulansilmän +lävitse?--Keskinkertaisuus säikähtyy aina tyrmistyneemmäksi +alkuperäisesti hyvän ja väkevän ilmiön edessä kuin ala-arvoisen +ja heikon, sillä oikea itsesäilytysvaisto sanoo sille, että heikko +jää eloon jääneenäkin hedelmättömäksi ja siis vaarattomaksi, +mutta väkevä hyvä saattaa uhata mullistuksella koko olevaa +tilannetta ja suistaa keskinkertaisuuden itsensäkin valta-asemiltaan. + +Erittäin kuvaavaa henkiselle ryhdillemme on muuan pienoispiirre, joka +luonnehtii julkista sanaamme. Eräät asiat, laitokset, henkilöt tai +toimenpiteet ovat aina jonkun lehden erikoisen suojeluksen alaisina ja +ovat julkisessa toiminnassaankin pyhitetyt asianomaisen lehden +arvostelevalta suhtautumiselta. Pidetäänpä aivan julkisena +»skandaalina», jos vedetään julkisuuteen jotain tämmöisen, +asianomaisten helmoihin otettujen laitosten tai henkilöiden +heikkouksia--olkoonpa laitos tai ilmiö sivistyksellisesti tai +yhteiskunnallisesti miten tärkeä tahansa ja olkoonpa heikkous tai +harha-askel miten olennainen ja ilmeinen hyvänsä. Tätä +peittelevää jänis-diplomatiaa--pään piiloittamista pensaaseen +muun ruumiin jäädessä miten näkösälle hyvänsä--tätä hurskaan +viatonta toivomusta, että kun heikkouksista ei mitään hiiskuta, ei +niitä silloin olekkaan, sitä harrastetaan ja vaalitaan meillä +vähin joka taholla. Tämä piirre on yhtä tuttu ja koettu jokaiselle +helsinkiläiselle julkiselle arvostelijalle kuin maaseutulehtienkin +avustajille. Kaikkialla saa olla yhtä varautunut siihen, että +jossakin asiassa koskettaa arkaan kohtaan, jolloin arvosteleva +kirjoitus tai huomautus--miten vilpittömässä mielessä se on +tehtykin ja vaikkapa siitä vastaakin omalla nimellään--kuitenkin +joko painetaan villaisella tai hiljaisesti haudataan paperikoriin. + + + + +EDUSKUNTAJÄRJESTYS. + + +Suomen suomenkielisen yhteiskunnallisen luomisen tähän asti tärkein +ja ilmekkäin aikaansaannos, Suomen uusi eduskuntajärjestys valaisee +syntyhistoriassaan ja rakenteessaan mitä elokkaimmin sitä +yksilöllistä viljeltymättömyyttä, jonka katveessa julkinen +elämämme vielä on. + +Vain ympäristössä, jossa yksilölinen arvostelu ja itsenäinen, +asiallinen pohdintakyky vielä ovat aivan alkuasteella saattaa +tilapäinen mielialapuuska siten riuhtaista yhteiskunnallisen +kehityssuunnan aivan uusille, oudoille, jopa seikkaileville urille +kuin suurlakon tapahtumat meillä. Vain yleisen mielipiteen +luonteettomuus, viljelemättömyys ja kehittymättömyys selittää +sen, että kokonainen kansa hetkellisessä, sokaistussa hurmiossa +yrittää viskata siihen-astisen historiallisen yhteiskunnallisen +rakenteensa sivulle ja kevytmielisessä, vaistottomassa rohkeudessa +ryhtyy sepittelemään itselleen uutta, tilapäisten parantelijain +sille tyrkyttelemää patenttijärjestystä. + +Kuten esi-isäinsä itsetiedottomuuden unesta virvonnut nykyaikainen +talonpoika ensi tietoisuuden työnään turmelee esi-isäinsä +hänelle jättämän kodin: paloittaa seinät ikkunoiksi ja oviksi, +rakentaa julkihuoneet ja verannat, mutta hävittää tuvat, korottaa +katot ja korustaa salit, mutta unohtaa ovien ja ikkunoiden +ylenpalttisuuden välille varata itselleen vuoteen tilan, +vierashuoneittensa sekaan perheen huoneen, koko asuntonsa +tehdasmoiseen suurekkuuteen asuttavuuden ja kodin leiman; samaten on +Suomen valveutunut kansakin luodessaan uuden eduskuntajärjestyksen +unohtanut, että yhteiskuntaa ei järjestetä näöksi ja +näyteltäväksi, vaan elettäväksi, että yhteiskunnallisen luoman +kelpoisuus ei ole siinä, kuinka uusikuosiseksi se on sattunut +luontumaan, vaan siinä, kuinka taipuisasti se soveltuu oleviin +olosuhteisiin ja palvelee elävän elämän tarpeita luoden olevan, +menneisyydeltä perityn yhteiskunnan pohjalle kehittyneitten, +muodostuneitten elämäntarpeiden mukaista uutta.--Eduskunnan autuus +ei ole siinä, kuinka väljille äänioikeuksille se rakentuu, vaan +siinä, miten työkelpoisa elin se on yhteiskunnalle, miten runsaasti +yhteiskunnallisen työskentelyn taitoa, kokemusta ja kypsää, +raitista, uskaltavaa malttavaisuutta se voi pusertaa, kohottaa esiin +kansasta kansan yhteisiä asioita hoitamaan. + +Suomen nykyinen eduskuntajärjestys edustaakin erikoisen valaisevasta +nuorta, juurtumatonta yhteiskunnallista sivistystämme. Se on +kauttaaltaan rakennettu, ei missään kohdassaan muodostunut, se on +perustunut aatteille, ei elämälle. Se kantaa kaikessaan +hyväätarkoittavan, mutta löyhän ja hetkellisen aatteilun, +suuntailun Ja intoilun leimaa löytämättä missään todellisuuden, +olevaisuuden ja lahjomattoman käytännöllisyyden vankkaa +kulmakiveä. Siellä, missä olisi rakennettava salaperäisen, +näköä vaihtavan, mutta sittenkin pysyväisen yksilöllisen +ihmisluonteen tarkasti vaarinotetuille, tulisella sydämellä +tunnetuille ja kylmällä lahjomattomalla järjellä tajutuille ja +harkituille ominaisuuksille, siellä on pidetty silmällä vain +yleisen, hetkellisen mielipiteen joka hetki väriä ja muotoa +vaihtavaa, alati virtailevaa pintaa. On rakennettu virran kuplille ja +tuulen vaihteleville vireille, hetken näkö- ja luuloajatuksille ja +mielen pyräyksille siellä, missä olisi ollut rakennettava elämän +pysyvälle pohjalle: ihmisluonteen ja elämän todellisuuden vaikeasti +tavoiteltavalle, mutta olevalle perustalle. Yhteiskunnallinen +rakentaminen ei ole lapsen ilmavaa, oikullista, mielivaltaista +leikkimistä, vaan kypsän miehen ja mielen uurasta, syvyyksiin +tunkeutuvaa työtä, eikä sitä kudota hetken mielioikuista ja +mielenpistoista, vaan on se kärsivällistä, raskasta ja hidasta, +ihmispolvien yhteistyönä suoritettavaa, hankalan ja vastahakoisen +olevaisen sovittamista, taivuttamista, pakottamista ja sulattamista +ihmisjärjen, ihmistahdon ja ihmistarpeiden mukaiseksi elettäväksi +kokonaisuudeksi. + +Suomen kansakin ryhtyessään lapsen uskaliaalla herkkäuskoisuudella +silmänräpäyksessä kyhäilemään, miks'eipä loihtimaan itselleen +aivan alutonta ja pohjatonta sekä sen menneisyydestä että sen +nykyisestä kehitystasosta yhtä irrallista luomaa, kaikissa hetken +aatehelyissä koreilevaa eduskuntajärjestystä leipoikin leivän +asemesta itselleen kiven. Sommitellessaan kaiken vapaamielisen +uusikuosisuuden ja vannoutuneen, oikeaoppisen kansanvaltaisuuden +mukaisen eduskunnan, joka näköään on kansanvaltaisin, mitä toivoa +saattaa, loikin se eduskuntajärjestyksen, jossa kansa vain on +äänestyskone. Eduskunnan todellisen henkilökohtaisen kokoonpanon +määräävät kansan sijasta muutamasataiset henkilöpiirit, +vaalilistojen itsevalitut ja itsevaltiaat laatijat--vieläpä lisäksi +henkilöpiirit, jotka edustavat tyhjintä ja paperisinta +elämänkokemusta, mikä kansasta saattaa kiteytyä: +ammattipolitiikkojen ja ammattisanomalehtimiesten väljähtäneet, +sanojen helinässä paatuneet, henkisesti puolimittaiset ryhmät eri +puolueiden karsinoissa. + +Jo muuan ainoa piirre uudessa eduskuntajärjestyksessämme riittää +osoittamaan, miten pintapuoliselle ihmistuntemukselle se on rakennettu +ja miten keinotekoinen ja hetkellisesti järkeilty on sen +elämänkokemuksen perusta. Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on +tehty tehottomaksi tai ainakin arveluttavasti hämmennetty kaiken +yhteiskunnallisen järjestäymisen alkeellisin ja väkevin liitevoima, +ihmishengelle luontainen sankarikunnioitus: heikompien vilpitön ja +välitön luottamus väkevämpäänsä kohtaan, ryhmittyminen +luonnollisen johtajansa ympärille, oman mieskohtaisen voiman +vaapaaehtoinen siirtäminen ja omistaminen toisen ihmisen tueksi, +jonka alkuperäinen, luova, kokoova hengen mahti takaa suuremman +saavutuksen kuin oma yksilöllinen ponnistus. + +Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on tehty aivan näennäiseksi +henkilöä äänestäminen, henkilölle yksilönä, henkilön +mieskohtaisille, taatuille ja koetuille luonneominaisuuksille, hänen +elämän kokemukselleen ja luonteelleen annettu luottamus. +Äänestäessä varmaa, luottamuksen virittänyttä henkilöä +luiskahtaakin ääni tämän henkilön ohitse jotain +merkillisiä--itse vaaliliittymään piilotettuja, puoluekanslioiden +siihen kätkemiä--kimmahdusteitä aivan odottamattomalle, +äänestäjän sisäiselle luottamukselle tyyten vieraalle ja +yhdentekevälle henkilölle. Eduskuntajärjestyksemme johtaa ja +pakoittaa äänestämään, ei henkilöä, vaan puoluetta. +Mieskohtainen luottamus on kohdistettava henkilön sivutse +epäpersoonalliselle puolueelle, ja katkaisee eduskuntajärjestyksemme +täten väkevimmän ja luonnollisimman tunneliitekohdan yksilön ja +yhteiskunnallisen harrastuksen väliltä. + +Täten muodostuvalta eduskunnaltakin katoo välittömän edustavuuden +teho ja arvovalta. Kukaan ei yksilökohtaisesti tunne eduskunnassa +juuri hänen omalla, suoralla, välittömällä äänestämisellään +sinne valtuuttamaansa henkilöä, vaan tuntuvat eduskunnan jäsenet +naiville, välittömälle yleistajunnalle istuvan tehtävissään +joidenkin syrjäisten voimien sinne keinottelemina. Kaikesta +yleisestä äänioikeudesta huolimatta vaikuttaa vaalijärjestyksen +keinotekoisuus sen, ettei kansa välittömästi tunne ja tunnusta +eduskuntaa omakseen, omaksi yhteiskunnalliseksi parhaimmistokseen, +oman yhteiskunnallisen tahtonsa välittömäksi elimeksi. + +Hedelmästä puu tunnetaan! Kun vaalijärjestyksen seula, jonka olisi +sihdattava Suomen kansasta esille sen yhteiskunnalliseen +lainsäädäntöön kykenevin ja pätevin valiomiehistö, toimii +siten, että melkeinpä puolet eduskunnan jäsenistä ovat ruumenia, +vain perin alkeellisesti pystyvät minkäänlaiseen älylliseen, +rakentavaan yhteiskuntatyöhön, niin se ei todista hyvää tämän +seulan rakenteesta. Edustajistossamme istuu paljon henkilöitä, +joiden sijasta siellä yhtä tuloksellisesti eduskunnan työkyvylle ja +melkoista huokeammilla kuluilla yhteiskunnalle voisi istua vaikkapa +asianomaisten puolueiden väreillä maalattuja automaattisia +äänestysnukkeja--valitut saman suhteellisen vaaliponnistuksen mukaan +kuin muutkin edustajat, varustetut näiden kanssa samoilla +äänestysoikeuksilla ja merkityt kukin omalla +otsikkokirjoituksellaan: n.n. puolueen naisasian harrastelu, n.n. +puolueen torpparikalastus, kristillismielisyys j.n.e.--Tällaisia +periaatteellisia istujia ja automaattisia äänestäjiä kuuluu +jokaiseen puolueryhmään, ja ovatkin ne mukana vain asianomaisten +puolueiden kansan- ja naisvaltaisina dekoratsiooneina. + +Erikoisen runsaasti on näitä tällaisia pelkästään +dekoratiivisiä istujia sosialistisen puolueryhmän sekä +naisedustajain piireissä. Naisluonteelle ominainen yleiskatsauksen +puute--kykenemättömyys kylmäverisesti abstrahoimaan +yksityisseikoista niitä hallitsevaa yleispiirteistä, +järkivoittoista kokonaisuutta--ja tätä ominaisuutta seuraava +näkökulman yksipuolisuus, yksityisseikkainen kiihkoilu ja arvioinnin +hätiköivä liioittelu ja suhdattomuus, yleensä yhteiskunnallisen +vaiston ohuus tekee naisen osanoton yhteiskunnalliseen +lainsäädäntöön yleensä oikulliseksi, epätasaiseksi, +epävarmaksi ja epäjohdonmukaiseksi. + +Eduskunnan valtaryhmän, sosialidemokraattisen puolueen edustajat ovat +niinikään runsaissa määrin pelkkää kuollutta painolastia +rakentavassa lainsäädäntötyössä. Ahdas ja niukka +elämänkokemus, muutamiin kaavanomaisiin ja sulattamattomiin +puolueoppilauseihin kivettynyt henkinen näköpiiri, melkein +täydellinen tottumattomuus älylliseen ja käsitteelliseen +työskentelyyn tekevät useat tämän puolueen jäsenet melkein +kykenemättömiksi mihinkään muuhun positiiviseen tehtävään +eduskunnassa kuin periaatteelliseen istumiseen, uskollisiin +äänestysuurnalle kävelyihin valppaampien puoluetoverien ohjeitten +mukaisesti tai »toverien» valmistamien puheitten paukuttamiseen +puhujalavalta. Lisäksi istuu tässä puolueessa vielä runsaammin +kuin porvaripuolueissa kieroon kasvaneita kiihkoilijoita ja oman +ahdasnäköisyytensä pimittämiä fanatiikkoja, joiden älyn +pimentoon yhteiskunta ja yhteiskunnallisen kokonaisuuden tarpeet +näkyvät vain omien umpinaisten, sulkevien puoluemuurien ratkelmitse +ja jotka eivät hituistakaan lisää enempää eduskunnan +asiantuntemuksen rikkautta ja monipuolisuutta kuin elämänkokemuksen +inhimillisyyttäkään ja laajuutta tai luonteellista arvoa ja +ryhtiä. + +Uuden uutukainen, kansanvaltaisesti puhdasoppinen +eduskuntajärjestyksemme suhteellisine, nais- ja yleisine +äänioikeuksineen on siis luonut yhteiskunnalliselle +työskentelyllemme elimen, josta vain murto-osa on kelpoinen ja +kykenevä vaatimattomaankin yhteiskunnalliseen luomis- ja +rakennustyöhön. + +Luonteeton, pintapuolinen järkeily on eduskuntajärjestyksen +muovailemisessa kuten kaikkialla muuallakin, missä se yrittelee +alutonta ja pohjatonta sepitsemistään, hiuksenhienoissa +johteluissaan ja harkituissa suuntailuissaan unohtanut ja sivuuttanut +elämän läheiset, elävät ja vaikuttavat voimat ja tässäkin +tapauksessa pystynyt kyhäämään vain näennäisen onton varjoluoman +vailla elämän todellisuuden sisältöä, pontta ja kehittymisen +ainesta. Missä on kutsumattomassa luomisessa unohdettu ja sivuutettu +elämän elävät mahdit, siellä sivuuttaa lopulta elämä yhtä +ylväästi ja unohtavasti tällaisen luoman kuin se alkuvaiheessaan on +sivuuttanut elämän. + + + * * * * * + + + + +SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ. + + + + + +AATTEELLINEN HARRASTELU. + + +Tämä epäyksilöllisyys, yksilöllisyyden sekä kehittymättömyys +että sen merkityksen tajuamattomuus, joka niin hallitsevasti +luonnehtii julkista yhteiselämäämme, esiytyy tietysti vielä +selkeämpänä ja vallitsevampana varsinaisessa yksilöllisessä +elämänsuhtautumisessa ja mieskohtaisessa hengenviljelyksessä. + +Ken ankaralla ja lahjomattomalla silmällä tarkkailee henkisen +elämän ja henkisen harrastuksen ilmiöitä suomenkielisissä +sivistyspiireissä, hänelle selkeneekin nopeasti, kuinka hataraa +yksilöllinen viljely meillä vielä toistaiseksi on. Tämä +yksilöllinen viljeltymättömyys ilmenee niin yksilöiden omissa +elämän harrastuksissa kuin henkisten joukkovirtausten laadussakin. +Niin hyvin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisesti on henkinen +suhtautuminen yht'aikaa sekä hidasta että herkkäuskoista. + +On vaikeata virittää suomalaisessa ilmakehässä puhtaasti henkisen +harrastuksen liekkiä. Yksilöt, yksilöllinen tahto ja äly uinuvat +vielä jonkinmoisessa horroksen verhossa. Pelkästään omalla +asiallisella totuudellaan tehoava sana ja henkinen määrittely +raukeaa älylliselle tajunnalle voimattomana; sellainen ikäänkuin +tukahtuu yleiseen ajatuksen herpouteen, erillisen, itsenäisen, +mieskohtaisen ajatus- ja suhtaumiskyvyn untuneisuuteen. Älyllisen +selkeyden tarve, intellektualinen vilpittömyys on vielä +kehkenemätön. On vielä tuntematon ja kokematon se älyn ilmava +liekki ja leikki, joka löytää viileän tyydytyksensä elämän +ilmiöiden puhtaassa, lahjomattomassa huomioitsemisessa ja +määrittelemisessä, elämän vapaassa, omista mieliteoista +irtautuneessa tajuamisessa ja älyllisessä omistamisessa. + +Hengen ilmiöt tajutaan vielä aivan naivisti, niin sanoakseni +käytännöllisesti: niiden tilapäinen, elämällinen hyödykkyys +eikä niiden teoreettinen, ihmiseduista ja mielihaluista riippumaton +totuuspitoisuus ratkaisee niiden kiinnearvon. Tyydytään +aatteelliseen tarkoitusperään silloin kun olisi tunkeuduttava +aatteelliseen sisältöön. Aatteellinen ja älyllinen +elämänselvittely ei sinään ole riittävä kiihotin hengen +herättämiseksi toimintaan, vaan on aatteellisen harrastuksen +valjastauduttava jonkin käytännöllisen tarkoitusperän palvelukseen +tullakseen tajutuksi. + +Yleensä on suomenkieliselle sivistykselle ja sivistyneistölle +tunnusmerkillistä puhtaan henkisen harrastuksen sijasta aatteellinen +harrastelu. Kun hengenviljely vielä on niin alkuasteellaan, ettei +ihmisellä ole ainesta yksilöllisempään eetillisten ja +taiteellisten elämänarvojen itsenäiseen, alkuperäiseen ja +puhtaaseen tajuamiseen, yleensä yksilölliseen elämän selvittelyyn, +niin sivuutetaan yksinkertaisesti tämä työläs ahdinkoinen viljely, +ja purjehditaan lavein purjein yhteiskunnallisen parannustyön +väljille vesille. Kun ei ole hengen kiintonaisuutta ja tarmoa ainoaan +satoisaan hengentyöhön, itsekasvatukseen, oman yksilöllisen +elämäntuntemuksen ja -kokemuksen syvemmäksi ja tietoisammaksi +viljelyyn, niin livahdetaan kevyesti tämän raskaan ja ainoan +ihmisarvoisen elämäntehtävän ohitse, ja aletaan kasvattaa itsensä +sijasta muita ihmisiä, harjoittaa helppohintaisinta ja +hyödyttömintä hyväntekeväisyyttä, siveellispedagoogista. + +Suomenkielisen sivistyneistön henkinen harrastuspiiri kohdistuu ja +rajoittuukin arveluttavassa määrässä juuri tällaiseen +yleishyödylliseen suuntaan. Eräät sinään terveelliset ja +yhteiskunnallisesti tärkeät ja hyödylliset erikoisharrastukset ovat +suomenkielisen yleisön suurelle osalle muodostuneet kaiken henkisen +harrastuksen surrogaateiksi, joiden palveluksessa pauhaaminen +vapauttaa kaikesta julistajaan itseensä kohdistuvasta mieskohtaisesta +hengen viljelyksestä. Minkä tahansa ahtaan ja ulkopuolisen, vaikka +itsessään hyödyllisen ja tarpeellisen erikoisaatteen harrastaminen +ja levittäminen kasvaa henkisesti tottumattomissa aivoissa +suhteettomaan aatteelliseen ja eetilliseen arvoon, muodostuu +laajoille, henkisiin elämänarvoihin tottumattomille yleisöpiireille +ikäänkuin kaiken aatteellisen harrastuksen, kaiken siveellisen +itsekurin tunnusmerkiksi ja pimittää näiltä näköalat muille +vapaammille, laajemmille henkisen elämän ulapoille. Tyydytään ja +tyrehdytään kaikenmoisiin puoliaatteisiin, ohjataan satamaan jo +ennen ulapalle saapumistakin, laskeudutaan hengen työläästä, jos +ihanastakin avaruus- ja korkeuslennosta lähimmän kotikatajan oksalle +levähtämään. Missä on lähdetty lentoon noustaksi ja kohotaksi +hengen siintäviin avaruuksiin, tupsahdetaankin lähimpään, +viritettyyn käytännöllisen ja typpeän erikoisaatteilun verkkoon ja +sirkutellaan ja raksutellaan siinä, ikäänkuin jo olisivat kaikki +taivasten salit saavutetut. + +Jos missä, niin meillä on otollinen maaperä kaikenlaatuisille +seikkaileville aatesuunnille. Älyllinen arvostelu on niin haparoiva +ja kehittymätön vielä, ettei se voi omavaraisesti eroittaa kultaa +kuonasta. Vasta kun ajatus viskautuu todesta seikkailevaksi, +määrittelystä harhailevaksi haaveiluksi, johtopäätelmällisestä +ankaruudesta utopistiseksi suuntailuksi, vasta kun filosofia vaihtuu +teosofiaksi, yhteiskunnallinen rakennustyö sosialistiseksi tai +puolueuskonnoksi, yksilöllinen taisteleva, problemaattinen vakaumus +muodin ja joukkohuumauksen mukaan vannovaksi kategooriseksi +yleisvarmuudeksi, vasta silloin voi sillä olla maaperää +suomalaisessa yleishengessä--jopa ylen otollinenkin maaperä. + +Herkkäuskoisessa hurmiossa suistutaan jokaisen ylimalkaisen, +parannusta lupailevan tunnuslauseen mukaan, haltioidutaan sitä +ehdottomammin, mitä ahtaammin tai julkeammin noiden »aatteiden» +julistajat vain osaavat esittää keppihevosensa kaiken maallisen ja +taivaallisen siunauksen vuoretkin aukaisevana, viheriöivänä +Moses-sauvana. Meidän julistajamme--olkoot sitte teosofeja tai +tolstoilaisia, Prometheus-ihmisiä tai siviiliavioliittomarttyyrejä, +Kalevala-kalervoisia tai piilopirtti- ja tuohikulturisteja, +esperantisteja tai puhdaskielisyyspyöveleitä, kolmisointusinisukkia +tai eläinsuojelusharrastajia, naisasianaisia tai siveyssaarnaajia, +pappis- tai kasvissyöjiä, perustuslaillisia tai kansallismielisiä, +kristillismielisiä tai nuorisoseura-aatteilijoita, sosialisteja tai +raittiusprofeettoja, kansanvalistajia tai aatteellisia +henkivakuuttajia, osuustoimintaväkeä tai maahenkikiivailijoita, +kotiseutulahkolaisia tai maatiaiskarjaintoilijoita, urheiluhoukkoja +tai kinttuapostoleja, luontaisparantajia tai rokotuskauhuilijoita, +kuhnijoita tai myllertäjiä y.m., y.m. henkisiä tai ruumiillisia +puoskareita--mitä henkistä kulkutautia, hienompaa tai karkeampaa +sairastanevatkin--kaikki ovat he löytäneet ainoan ja lopullisen, +autuaaksi tekevän uskonsa. Kukin niistä on siepannut alkuperäisesti +ehkä eheästäkin elämänkatsomus-yhteydestä irrallisen, +liioitellun ajatuksen sirusensa, jolla sitte huitoo itään jos +länteen, hyvän jos huonon sään aikana kuin mikäkin +kääpiö-Simson aasinleukaluullaan, niin että siinä silmät alkavat +kirjavoitua jo muiltakin kuin filistealaisilta. + +Tällaiset löyhäpäiset ja vielä löyhäsuisemmat aateritarit, +joita ei suinkaan näkemyksen totuus, ajatuksen syvyys, tunteen tuli +ole julistajan tehtävään kutsunut, vaan ainoastaan pelkkä hyvä +suu ja liukas kieli, joutilas pää ja epäkaino sydän katsovat +meillä itsensä maan suolaksi ja--mikä pahempi!--käyvät meillä +sellaisesta. + + * * * * * + +Sivistyksellisiä ja henkisiä erikoisilmiöitä ovatkin meillä juuri +tällaiset kaiken jalon, kaiken ylevän, kaiken ihanteellisen, +yleensä kaiken kauniilta ja taivaiselta vilahtelevan ja valehtelevan +aatteellisuuden papit ja papittaret, nuo, jotka suu ja rinta ilmaa +täynnä vaeltavat puhujalavalta puhujalavalle ja +selittämättömässä sanahaltioitumisessa puhuvat sinisiin ilmoihin +milloin isänmaasta ja kotiseudusta, milloin raittiudesta ja +maahengestä, milloin sosiaalisesta yhteishengestä, milloin mistäkin +kauniista, jalosta, ylevästä, joka vain antaa tilaa ja tuulta +sanojen purjeille, ja jotka humaltuneessa hurmiossa vain tahtovat +kasvattaa, kasvattaa! yhden tekevää mihin, kunhan vain kasvatetaan, +kunhan vain »nuoriso herää, kansa virkoaa, mielet valveutuvat». + +Tämä kasvattaminen kasvattamisen vuoksi, tämä herättäminen, +valveuttaminen pelkän herättämisen, valveuttamisen vuoksi--olkoon +herääminen ja valveutuminen miten ainekseton, aiheeton ja +päämäärätön hyvänsä ja jääköön näiden herätettyjen +elämänsisältö miten ontoksi, ohueksi ja epämääräiseksi +tahansa--saattaa henkisen elämänaineksen ja elämäntehtävän +puuttuessa käydä tuhoisaksikin näille herätyksen uhreille, saattaa +suistaa heidät totutuista elämänkäsityksistä ja totutuilta +elämänradoilta antamatta mitään elettyä, mitään varmaa +elämänpohjaa tilalle muuta kuin heliseviä sanoja, puoliksi tai +väärin tajuttuina nekin. + +Niinpä tapaakin meillä taajaan näitä intomielisyyden uhreja, +joiden henkinen sisältö rajoittuu muutamaan sulattamattomana +hänelle annettuun ja hänen vielä sulattamattomampana omistamaansa +aateparteen, joille tämän aatteen murusen omistaminen on ollut +ikäänkuin henkisesti ylivoimainen teko, niin että kaikki henkinen +vastaanottokyky ja itsekasvatuksen mahti senjälkeen on tyrehtynyt +heissä. Kivettyneesti valmiina rientävät hekin taas vuorostaan +kuumaltaan julistelemaan uutta aatettaan, levittelemään sitä yhä +laajemmille piireille yhä väljempänä, ohuempana, +epämääräisempänä ja tyhjempänä kuta useamman aivon lävitse ja +puhujalavan kautta se on kulkenut. Itse kasvattajillekin ovat tämän +»kasvatuksen» seuraukset yhtä turmiollisia. Sensijaan että +työläässä ja uurtavassa tai runsaassa ja riemukkaassa työssä +kamppailisivat oman henkisen sisältönsä itselleen selkeäksi ja +elämänomaksi, rientävät »kansaa valistelevat» nuorukaisemme ja +neitosemme opinsirusen siepattuaan tai aatteen älyttyään heti +kuumaltaan saarnailemaan sitä toisten ihmisten, »kansan» +kasvatukseksi. Jonkun kauniin lauseparren huikaisemina viskautuvat he, +keskenkasvaneet toisia kasvattamaan, sokeat sokeiden +taluttajiksi--tyrkyttäytyvätpä välistä näkevienkin taluttajiksi: +pauhaavat aikuisille, työssä harmaantuneille ihmisille +elämänopetuksiaan, niin että syrjäinenkin saa vuoroin hymyillä +vuoroin häpeästä punastua puhujan viheriälle viattomuudelle. + +Tässä touhuamisessaan saarnaavat nämä vireät nuorukaisemme hengen +asiat itselleen kuolleiksi kirjaimiksi. Kun he lopulta astuvat +todelliseen elämäntyöhönsä, ovat he jääneet henkisesti ja +yksilöllisesti kehittymättömiksi. Aatteet ja ihanteet ovat heille +kuluneet tyrtymiseen asti tyhjennetyiksi, hengettömiksi +lauseparsiksi, joita kyllä vielä välistä käytetään suussa, +mutta jotka eivät ole elämäntyön pohjana, henkisenä, +siveellisenä kannattajana ja sisältönä.--Kun todellisen henkisen +harrastuksen ainoa elävä lähde ja pohja, oma yksilöllisyys on +jäänyt heissä viljelyksen ja aineksen puutteesta surkastumaan, +saattavat nämä aatteellisesti ja ihanteellisesti »heränneet» +nuorukaiset myöhemmässä varsinaisessa elämäntyössään +jäykistyä mitä autioimpaan henkiseen puisevuuteen ja +turtuneisuuteen. + +On unohdettu, että yksilön tehtävä ei ole toisten ihmisten +kehityksestä, vaan omasta kehittymisestään huolehtiminen, ja että +yhteiskunnankin palveluksessa vain se yksilö voi suorittaa jotakin +todellista, pätevää ja rakentavaa, jolla on annettavana työaseeksi +tähän yhteiskunnalliseen työhön valmiiksi viljelty yksilöllisyys, +tietoisuuden tehoon kehitetty yksilöllinen ja henkinen kypsyys. + + + + +EPÄYKSILÖLLISYYS ELÄMÄNTYÖSSÄ. + + +Tämä valeaatteellinen hengensuunta löyhentää meillä aivan +käytännöllistä elämäntartuntaakin. Toiminnallisesti +tähdellisilläkin elämänaloilla saa usein ratkaisu- ja +määräämisvallan aatteellinen yleishyvällinen tarkoitusperä eikä +käytännöllinen toteuttamisarvo ja asiallinen tärkeys. + +Jo elämänurien valinnassa saavat ylimalkaiset ja pintapuoliset +aatteelliset sivuvaikuttimet yksilöä harhauttavan arvon ja +merkityksen. Kun luonnollinen lähtökohta hedelmälliselle +ihmistyölle on se, että ihminen tuntee itsessään voiman ja +kutsumuksen jonkin tehtävän suorittamiseen ja tämän +toteuttamiseksi omistautuu koko luonteensa painolla työlleen, niin on +työskentelyn lähtökohta meillä usein toinen, epäpersoonallisempi, +»aatteellisempi». Elämäntehtävään ei kutsu vääjäämätön +vaisto, luonteen taipumus, vaan ainoastaan yleinen, periaatteellinen, +epäyksilöllinen harkinta, löyhä ja ulkopuolinen laskeminen, joko +pelkästään itsekäs etujen ja nousemisen tavoittelu tai +väärinkäsitetty luulovelvollisuus. + +Tällaisia henkisiä järkiavioliittoja tehtävän ja tekijän +välillä sitä seuraavine ilmiöineen elämäntehtävän +suorittamisessa tapahtuu suomalaisella sivistysvainiolla paljon. Niin +tieteen kuin taiteen, niin yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan +kuin käytännöllisen ja liike-elämänkin aloilla tapaa meillä +runsaasti puolikykyjä, joilla on taidollisesti saavutettavissa oleva +työn rutiini, muodollinen menettelytaito, mutta joiden sisäinen +suhde valitsemaansa työalaan on täydellisesti hedelmätön ja kylmä +ja joilta siitä syystä puuttuu kaikki yksilöllinen luova voima +työssänsä. + + * * * * * + +Tapaa suomalaisia liikemiehiä, jotka ovat liikemiehiä periaatteen +vuoksi--»suomalaistenkin on vallattava liikemaailma»--ei siksi että +heidän luonteessaan asuisi harrastus ja pakko toteuttamaan itsensä +liike-elämän rautaisessa ja taidokkaassa järjestämisessä. Tämän +mukaista onkin sitte usein heidän liiketoimintansa. He eivät +elämänikäänsä kotiudu, pätevisty tehtäviinsä, saa +elämäntehtäväänsä ikäänkuin omiin kouriinsa. Heidän +silmällään ei ole luonnon antamaa terävyyttä, heidän +kädellään luontaista taitoa, kätevyyttä ja jäntevyyttä +tarkkaamaan ja tahdon mukaan ohjaamaan taloudellisten ilmiöiden +oikukasta, vuolahtelevaa virtaa, ei sitä asiallisuuden tarmoa ja +intohimon uskallusta, joka tanakasti, paljain käsin tarttuisi +elämän oleellisuutta sarviin ja taivuttaisi, pakoittaisi sen +tottelemaan palavaa ihmistahtoa. Ja niinpä jäävätkin he vain +näköliikemiehiksi, pelkiksi liikemiestä näytteleviksi +touhuilijoiksi, joiden hatara käsi ja harhaileva silmä vain +päällisin puolin ja umpimähkään haparoi niillä ilmiöillä ja +voimilla, joita heidän olisi hallittava. + +Suomalaisissa liikemiespiireissä onkin runsaasti sellaista löyhää +ainesta, joka häärää hommissaan »onnen kaupalla», jonka +liiketoiminta ei perustu kovan, kylmän järjen laskelmiin ja +laskelmien johdonmukaiseen, terävään toteuttamiseen, vaan +ylimalkaiseen, summittaiseen toivorikkauteen. Tällaiset +»summamutikka» liikemiehet livastuvatkin etupäässä varsin +näennäiseen ja epäproduktiiviseen liiketoimintaan: valmiilla, +luoduilla omaisuuksilla keinottelemiseen. Sensijaan että he +mielikuvituksellaan vaistoaisivat ja työllään loisivat +mahdollisuudet ja edellytykset uusille antoisille liikeyrityksille, +että he huomioittensa asiallisuuden ja syvällisyyden perustuksella +tunkeutuisivat ja pääsisivät uusille liike-elämän urille ja +lähteille ja johtaisivat näidenkin elvyttävät vedet yleisen +taloudellisen elämän julkivirtaan, että he luovassa, todellisessa +liiketoiminnassa noutaisivat ja kohottaisivat päivän ja toiminnan +valoon yhteiskuntakokonaisuuden salauumenissa piilleet +pääoma-aiheet, sensijaan tyytyvät he leikkimään vain kuollutta, +hedelmätöntä, umpimähkäistä noppapeliä jo luoduilla ja +muodostuneilla pääoma-arvoilla: ostavat ja myyvät maatiloja ja +hevosia, kaupunkikiinteistöjä ja tehdas- ja pankki-osakkeita, +henkivakuutuskirjoja ja paperiomaisuuksia. + +Sitenpä muuntaa tosiasioiden paino ja oma löyhä ja pinnallinen +suhtautuminen omaan elämäntehtävään tällaisen alkuaan ehkä +vilpittömänkin aatteenpalvoja-liikemiehen silkaksi keinottelijaksi, +liikemiestoiminnan aatteellisesti tarkoituksettomimman ja +kyynillisesti itsekkäimmän ihmistyypin edustajaksi, tuoksi +taloudelliseksi rosvoritariksi, joka itse mitään luomatta +kärkkyelee taloudellisen elämän elävän virran varrella +siepatakseen sen paperivaahdosta valmiin satasen sieltä, tuhantisen +tuolta, mutta aina itse myöskin altisna tämän samaisen oikullisen +virran hahmaiseville pyörteille, yhtä läsnä miljoonien mahtia kuin +vararikon kuiluakin, yhtä kypsänä yhteiskunnallisen valtamiehen +luottamusasemaan kuin nimenväärentäjän vankikoppiinkin. + +Tapaa tiedemiehiä, joihin odottamatta onkin kätketty liike- ja +käytännönmies, ja joille saavutettu tohtoruus tai professorinistuin +merkitsee yht'-äkkistä selkeytymistä omasta varsinaisesta +elämäntehtävästä. Syrjäisen tutkijakammionsa viileästä, +eristetystä hiljaisuudesta pöllähtävätkin nämä luulotellut +minervalinnut yht'äkkiä maailman kirjavalle markkinaturulle +täysisiipisinä Merkuriuksina. Ylen tuttujahan ovat keskuudessamme +liike--ei! vaan tiede--ei! vaan liike-tiedemiehet, jotka +juoksevat--ei kirjastoissa ja arkistoissa, vaan pankeissa ja +pörsseissä; jotka urkkivat--ei tieteellisiä aikakauskirjoja, vaan +kurssilistoja; jotka pohtivat--ei tieteensä ongelmia, vaan tontti- ja +kiinteistöarvojen nousua ja laskua; jotka kantavat paksuissa +salkuissaan--ei tieteellisiä muistiinpanoja, vaan vekselilomakkeita +ja osakekirjoja; jotka harrastelevat--ei kansantalouttaan, vaan +yksityistalouttaan--ja alinomaisella liikekannalla ollen siinä +lomassa pistäytyvät nostamassa professorin-palkkansa tai +dosentuuri-apurahansa. + +Tapaa politiikkoja ja sanomalehtimiehiä--heitä on jo laajemmin +käsitelty puolue- ja sanomalehti-olojamme kuvattaessa--jotka ovat +politiikkoja ja sanomalehtimiehiä vain näytelläkseen julkisen ja +yhteiskunnallisen toiminnan mahti- ja hommamiestä ja kohistakseen +ylimalkaan kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa asioissa ilman +että heillä sydämellään on ainoatakaan asiaa, jonka toteuttaminen +pakottaisi tai ajaisi heidät tähän julkiseen toimintaan. Nämä +yhteiskuntaharrastelua keikaroivat esiytyisivät itselleen ja +luonteelleen paljoa otollisemmassa valaistuksessa, jos kätkisivät +älynsä kynttiläpätkäsen vakinaisen toimialansa vaatimattomaan +vakkaseen ja rajoittaisivat julkisuusmies-haaveensa ja -pyyteensä +niihin juhlahetkiin, jolloin nuoruudessaan pääsevät johtamaan +franseesikarkeloa, vanhuudessaan pitämään paistipuheita. + +Tapaa estetiikkoja ja kirjallisia arvostelijoita, tapaa taiteellisten +laitosten johtajia, työtarmoisia ja elokkaitakin joiden +hengenominaisuuksissa vain ei parhaalla tahdollakaan voi havaita +yksilöllisen taide-elämyksen vaistoa, sisäistä, mieskohtaista, +elävää tunnesuhdetta taideilmiöihin. Kysyy hämmästellen, mikä +ihme on vetänyt juuri heidät--ilmeiset ja luontaiset +yhteiskunnallisen työskentelyn miehet, joiden käytännöllinen ja +kylmä, mutta tunnelmallisesta tuiki rajoitettu ja niukka +selväpäisyys, älyllinen, jäykkä suoraviivaisuus ja toiminnallinen +kunnianhimo vasta yhteiskunnallisessa työssä ja vaikutuksessa tai +jollakin käytännöllisen toiminnan alalla, laajan maanviljelyksen, +monihaaraisen liiketoiminnan järjestämisessä olisi päässyt +luonnollisiin oikeuksiinsa--mikä ihme on juuri heidät, +taidevaistottomat, vetänyt arkojen, etupäässä ja pääasiassa +herkkää, altista, mieskohtaista henkistä vastaanottokykyä +vaativain kaunotieteellisten kysymysten käsittelemiseen. Oman +luonteensa rajojen vuoksi on heidän näillä aloilla aina liikuttava +vieraalla, oudolla ja arveluttavasti epävarmalla pohjalla ja +ainaiseksi rajoituttava pelkkään ulkoa älyttävään ja ulkoa +opittuun muodolliseen järjestelemiseen ja muodolliseen tajuamiseen, +kuolleeseen luokittelemiseen. He eivät voi oman sisäisen +välittömän näkemyksensä turvissa ja valtuuttamina käydä +itsenäisesti ja alkuperäisyyden luovalla itse- ja omavallalla +käsittelemään taiteellisen elämän arkoja ilmiöitä. + +Nämä estetiikkomme samaten kuin heidän varsin läheiset +hengenheimolaisensa, meidän »metafyysisesti tuijottelevan» kansamme +harvalukuiset »filosofit» ja elämäntutkistelijat, ovat henkisessä +epämääräisyydessään ja värittömyydessään, näkemyksensä +ylimalkaisuudessa, arkuudessa ja innottomuudessa, ilmaisunsa +väljähtäneessä unisessa laimeudessa, tuntopiirinsä harmaassa, +kuivassa, matalassa arkisuudessa, koko hengensävynsä laimeassa, +sovinnaisessa, järkeilevässä kalseudessa ja jäykkyydessä eksyneet +alalle, jolla vain terävä ja yksilöllinen tunteen ja älyn +intensiteetti voi avata työalat avoimiksi työskentelevälle +hengelle. + +Niin esteettisessä kuin siveellisessä elämänselvittelyssä voi +vain se ihminen, jolla on ehtymättömänä sisäisenä +havainto-aarteistonaan ja työaineistonaan syvä ja laaja, tuntemisen +tulessa herkistetty ja kypsytetty, järjen kirkkaudella valaistu, +tahdon tarmolla terästetty yksilöllinen elämäntunto puhua jotain +sanomisen arvoista ja avata syvemmän elämänkäsityksen vaot. Vain +sikäli mikäli ihmisen elämäntuntemus on noudettu palavasta +kokemuksesta ja mikäli hänellä on sanan hallitsevaa ja leimaavaa +mahtia, voi hän pakoittaa ulkonaisen ja sisäisen elämän +vastahakoiset, ihmisjärjen käsiteltävistä niin liukkaasti +livahtavat ilmiöt näkemyksen- ja totuudentäysiin, +alkuperäisyytensä voimalla itse itsensä todistaviin ja pysyväisiin +määritelmiin. + +Pelkkä hyvä tahto, tunnollinen harrastelu ja uskollinen uutteruus +eivät yksin avaa ihmisen eteen elämän sulkuja, eivät välähytä +hänen hurmioituvan katseensa ja tuntonsa eteen kauneuden ja totuuden +eläviä, rikkaita, huikaisevia maailmoja, eivät tee hänestä luovaa +henkeä. Todellinen kauneuden vaistooja, kuten todellinen totuuden +vaistoojakin tarvitsee elämän lähteille murtautuakseen tulisen +sydämen, hienon, leikkaavan, kylmän älyn, uljaan rohkenevan tahdon, +alku- ja itsevoimaisen luonteen, kypsän, tietoisan, +säikkymättömän yksilöllisyyden. + +Kaikilla henkisen työskentelyn ja itsetoteuttamisen aloilla tapaa +meillä tätä samaa yksilöllistä kehkenemättömyyttä. Suhde +elämäntehtävän ja tehtävän suorittajan välillä on +ulkopuolinen, epäyksilöllinen ja satunnainen. Useimmat ovat +juolahtaneet aloilleen ja elämäntehtäviinsä vain näön vuoksi, ei +oman luonteensa ja taipumustensa painosta, vain ulkopuolisten, +harkittujen sivuvaikuttimien aiheuttamina, ei sisäisestä +kutsumuksesta, vain arvonimien tai palkan vuoksi, ei suorittaakseen +oman elämäntyönsä, ja jäävät senvuoksi koko elämäntyössään +ulkopuolisiksi, löyhiksi ja puolinaisiksi vailla sitä yksilöllistä +antaumusta, joka yksin tekee ihmistyön eläväksi, luovaksi ja +todelliseksi. + + + + +ÄLYLLINEN JA HENKINEN KULTUURI. + + +Suomenkielisen sivistyneistön älyllinen ja henkinen harrastus saa +kauttaaltaan leimansa toisaalta epäpersoonallisesta ja +epäyksilöllisestä elämänsuhtautumisesta, toisaalta elokkaasta ja +vireästä aatteellisesta harrastelusta. Hyvää tahtoa ja hyvää +harrastusta on paljon, touhutaan ja toimitaan jos millä aatteellisen +ja henkisen työskentelyn alalla. Kirjallisuudella, taiteella, +teatterilla ovat viljelijänsä, suosijansa ja pakisijansa, soitolla +ja laululla touhukkaat hommahenkilönsä, jokaisella aatteellisella +yrityksellä kiitolliset harrastajapiirinsä. + +Suomalaisissakin sivistyneissä piireissä harrastellaan elämän +peruskysymysten käsittelemistä, keskustellaan elämän sisäisistä, +siveellisistä arvoista, harkitaan taide-elämän ilmiöitä ja +yritetään selvitellä yhteiskunnallis-eetillisiä +elämänkysymyksiä. Mutta tämä vireys ei tunnu vakuuttavalta. +Kaikessa tässä harrastuksen elokkuudessa on jotakin teennäistä, +näyteltyä, yksilöllisesti onttoa. Kaikki tuntuu tapahtuvan vain +ulkonaisista vaikuttimista, ei sisällisestä tarpeesta ja +ilmaisunpakosta. + +Suomenkielisen sivistyneistön kermapiirienkin seurakeskustelu, missä +se sattuu livahtamaan henkisesti vähänkin vaativammille aloille, +joilla kysytään yksilöllistä kypsyyttä, elämän käsityksen +varmuutta ja omavaraista itsenäisyyttä, on ominaisen +epäpersoonallista, haparoivaa ja arkailevaa, ikäänkuin epävarmasti +ympärilleen vilkuilevaa. Se liikkuu joko varsin väljissä ja +varovaisissa kaarissa itse puhuttavan asian ympärillä iskeytymättä +sen ytimeen, suoriutuu livahtavimmilla, soljahtavimmilla sanasuksilla +tällaisista yksilöllisen tuntemuksen arveluttavista, +viljelemättömistä suopaikoista, kätkeytyy joko ilmavien, jalojen +ja aatteellisten lauseparsien ylevään sumuun, vaippautuu +ylimalkaiseen ja kohdistumattomaan sanavaahtoon tai antautuu rohkeasti +taivaltamaan joukkototuuksien taattua ja tallattua, kivettyä +valtatietä. Sellainen keskustelu on kuin falsetissa laulamista, josta +ei virity ainoakaan puhdas, suora, rinnasta kajahtava, tartuttava ja +eteenpäin kehitettävä ääni. Ainoakaan vuorosana ei ole siksi +asiallinen ja kiinteä, että seuraava vuorosana voisi hampautua +siihen viedäkseen keskusteltavaa ainetta eteenpäin syvyyksiin tai +korkeuksiin, vaan livahtaa koko sananvaihto tuloksettomana +näkömiekkailuna tyhjyyteen selvittämättä mitään ja johtamatta +mihinkään. Se saattaa näköään olla erittäin sujuvaakin, +julkiliikkeistä ja itsevarmaa, mutta tiukemmasti katsoen on se +persoonallisesti epävarmaa ja epätarkkaa, sisäisesti tyhjää--vain +näyteltyä vakaumuksen kuorta. Sellaista keskustelemista kuunnellessa +on aina mielessä häiritty sivuajatus: nuo ihmiset eivät puhu omaa +tuntemaansa, omaa näkemäänsä, eivätkä selvittääkseen itse +asiata itselleen, vaan laskettelevat »ajatuksiaan» ja +»mielipiteitään» vain todistaakseen sivistyneisyyttään ja +lukeneisuuttaan ja koska näistäkin asioista juttuaminen kuuluu +hyvän seurustelun vaatimuksiin. + +Eletään niin tyyten ja naivisti näissä näkö-eleissä ja +näkö-mielipiteissä, tässä valhehenkisessä ilmakehässä, tässä +henkisen harrastuksen näyttelemisessä, että tällainen +keskipintainen suomalainen »sivistynyt» milloin hyvänsä kesken +virinnyttä, henkisesti kiintyvää keskustelua saattaa +luonnollisimpana kysymyksenä maailmassa sanoa tokaista »mutta mikä +on teidän yksityinen mielipiteenne asiassa?»--Seurapiirimme elävät +suuressa mitassa julkisen arvostelun murusilla, sieppaavat +seurakeskusteluun tarvittavat välttämättömät vaihtorahaset +lehtensä viimeisestä teatteri-, taide- tai +kirjallisuuskatsauksesta.--Onnistuneen letkauksen tästä +laatupiirteestä laski se petiittipilailija, joka pakinoidessaan +ensi-ilta vaikutelmiaan johtui pulmaan: »Entä kappale? kysytte. +Merkillinen kysymys! Eihän sitä vielä tiedä muut kuin lehtemme +arvostelija!» + +Valikoivaa muoto-aistiakin harrastellaan. Pidetään nolona juttuna, +jos jossakin kultuuriaikakauskirjassa sattuu epäjohdonmukaisuutta +kultuuri-sanan oikeinkirjoituksessa, mutta suvaitaan luonnollisena +seikkana samaisessa aikakauskirjassa kenen hyvänsä +kehittymättömän sinisukan vapaasti latelemia komprometteeraavia +naivisuuksia.--Hypistellään ja nyrpistellään jonkin näyttelijän +ääntämistä, mutta ollaan tajuttomia ja tunnottomia saman +näyttelijän tunteen hehkulle ja alkuvoimaiselle, väkevälle +ihmishahmoittamiselle. Hienostellaan jonkun kirjailijan keikailevissa +henkevyyksissä, mutta ei huomata hänen luomansa täydellistä +hengetöntä latteutta. Kaikessa taiteellisessa ja henkisessä +suhtautumisessa noudatetaan nähtävästi elämän ohjetta: +»kuurnitkaa hyttyset, nielkää kameelit». + + * * * * * + +Älylliseen selkeyteen ja itsetietoiseen totuuteen pyrkimys on +suomenkielisessä sivistyneistössä vielä niin uinuvalla asteella, +yksilöllisyys niin kehittymätön siinä, että herkät, sisäiset, +aineettomat hengen käsitteet ovat sille vielä vain pelkkiä +sisällöttömiä, epätajuttuja sanoja. Yksilöllinen viljely ei ole +vielä ennättänyt vaivata mielissä hereille yksilöllistä +vakaumusta: Sivistyksen tiivein, sisällökkäin ja jaloin hedelmä, +tietoisaan elämännäkemykseen virinnyt yksilöllisyys ei ole vielä +ennättänyt kypsyä suomenkielisellä sivistysvainiolla. +Erikoistyöaloilla saattaa kyllä tavata ammatillisesti ja opillisesti +tyydyttävästi valmistuneita henkilöitä, mutta puhtaasti +inhimillisesti on näiden kehitys vielä keskeneräinen. +Elämänkatsomus joko uinuu epämääräisissä itsetiedottomuuden +harsoissa tai on se päällisin puolin omistettua lainatavaraa, +sovinnaisia sanoja. + +Näköään henkisesti heränneetkin huomaa usein vain ulkonaisesti +omistettujen elämänkatsomuskaavojen ja -puitteiden mukaan sokeasti +vannoviksi jyrkiksi »periaatteen» miehiksi, joilla ei henkisessä +elämänsuhtaumisessaan ole itse-eletyn elämänkatsomuksen joustavaa +ja hedelmällistä mukautumis-, sopeutumis-, omistamis- ja +kehittymiskykyä. He ovat vain kuin viivoittimella koneellisesti kerta +kaikkiaan jakaneet itselleen elämänilmiöt periaatteen mukaisiksi ja +periaatteen vastaisiksi. Elämänkatsomus on heille samaa kuin +siviiliavioliitto, Prometheus-yhdistyksen jäsenyys, +radikaalis-materialistinen puhdasoppisuus j.n.e. Heidän naivi, +silmälappuinen ja suorakulmainen kriitillisyytensä, kaavailonsa ja +kaavauskoisuutensa sulkee viitoitettuihin puitteisiin mahtumattomat +ilmiöt yli-ikäisinä ja auttamattomasti vanhentuneina syrjään, +jakaa ja karsinoi käden käänteessä asiat, ihmiset ja aatteet +vuohiksi ja lampaiksi. + +Nämä tällaiset hanakat vapaa-aatteilijat, joiden koko henkinen +eläminen on taistoonhaastajan uhka-asennetta kaikkea kaavautunutta ja +vanhentunutta vastaan, ovat itse koko henkisessä sisällössään +pelkkää kaavaa ja kuorta, mitä ilmetyimpiä ja jäykimpiä puhdas- ja +oikeaoppisuusmiehiä, tuomitsevia ja ahtaita, ovat dogmaattisia +dogmien vastustajia. He taistelevat muissa sitä henkeä vastaan, +jonka täydellisiä ilmestyksiä he itse ovat. He huomaavat raiskan +toisten silmissä, mutta eivät malkaa omassaan. + + * * * * * + +Yhtä koneellinen ja kaavanomainen on eräiden toisten suomalaiselle +sivistyneistölle erittäin luonteenomaisten ja luonnetta antavien +kermapiirien elämänkatsomus, sillä erotuksella vain, että sen +suunnan- ja sisällönantajana ei ole ollut periaate, vaan muodin- ja +ajanhengenmukaisuus. Nuo tuollaiset joko jollakin henkisen +työskentelyn alalla eturintamaan joutuneet tai muuten seurapiirien +pintakerroksena uiskentelevat ihmiset tuntevat edustavan asemansa +velvoittavan heitä paitsi säädynmukaista esiytymis-, +käyttäytymis-, pukeumis- ja asumiskuosikkuutta myöskin omistamaan +ajan- ja asemanmukaisen elämänkatsomuksen. Samaten kuin he +varustavat itselleen riittävän seurustelupuvuston, samaten hankkivat +he itselleen käyvän ja siloisen lauseparsivaraston mistä henkisen +elämän ilmiöistä hyvänsä. Saattavatpa he jonakin kauniina +päivänä putkahtaa erikoisalansa tai salonkileijonuutensa kotelosta +täysin varustettuina taiteen, musiikin, kirjallisuuden, eetillisten +ja yhteiskunnallisten elämänkysymysten yleistuntijoina ja +arvostelijoina, valmiina muotikirjailijoina, teatterin johtajina, +minä vaan--omistaen kaikesta maailmassa omat erikoiset arvostelunsa, +mielipiteensä, käsityksensä yhtä yksilölliset, alkuperäiset, +syvälliset ja itsenäiset kuin siloisin tietosanakirjan artikkeli. + +Eivätkä tällaisia ole vain jotkut tyhjänpäiväiset, näköä ja +joutavuutta tavoittelevat seurapiirien huiput, vaan kuuluu näihin +vakaviakin, omilla erikoisaloillaan kunnioitettavia miehiä, +tieteellisen ja yhteiskunnallisen työskentelyn eturintaman miehiä, +jotka itseoikeutettuina luottamusmiehinä istuvat missä +taiteellisessa, kirjallisessa tai yhteiskunnallisessa lautakunnassa +hyvänsä. Tiede- ja julkisuusmies-arvonsa ohella puuttuu heiltä vain +yksilöllinen, mieskohtainen hengenviljelys, jonka varassa heillä +saattaisi olla itsenäistä näkemystä ja omavaraista hengen ja +arvostelun vapautta ja sisällökkyyttä liikkuakseen hallitsevalla +pätevyydellä ja asiallisella tarkka- ja laajanäköisyydellä +myöskin muilla inhimillisen tuntemuksen aloilla kuin ahtaimmasti +omilla ammattialoillaan. Kun heidän ulkonainen oppiarvonsa tai +yhteiskunnallinen asemansa kuitenkin työntää heidät tehtäviin ja +asemiin, joissa edellytetään tällaista laajempaa ja hallittua +inhimillistä kypsyyttä, ovat he inhimillisestä heikkoudesta +pakoitetut edes näön pelastamiseksi täydellisesti heittäytymään +lauseparsien armoille ja purjehtimaan niiden liukuvalla, häilyvällä +kaarnalla siellä, missä kokemuksen maaperä jo kauan sitte on +kadonnut jalkojen alta. + + * * * * * + +Entä meidän viisikymmenvuotiaat »nuoremme»? + +Tämä kahdeksankymmen- ja yhdeksänkymmenluvun kiihko- ja +heräämiskauden kanta- ja jälkijoukko, sen aikuisen kirjallisen ja +taiteellisen naturalismin ja yhteiskunnallisen radikalismin +elähyttämät piirit käsittävät yhä edelleen itsensä maan +suolaksi: kaiken verekkään nuoruuden, hengen vireyden ja +vapaamielisen, uhmailevan ennakkoluulottomuuden edustajiksi tässä +maassa. Ikäpolvensa oikeudella istuvat nämä, toistensa +50-vuotispäiviä juhlivat ikuiset nuorukaiset nyt vuorostaan +yhteiskuntamme määräävillä istuimilla, johtavat johtokunnissaan, +suuntailevat komiteoissaan, puuhailevat laitoksissaan, jaarittelevat +lehdissään ajatellen siinä ohessa yllättyneellä mielihyvällä: +kas, somasti tämä sujahtikin; voittipa _nuoruus_ kuitenkin lopulta! +nyt ei piintynyt, väljähtänyt _vanhoillisuus_ enää istu +ohjaksissa; nyt määräämme _me_ asiat, nyt saamme me vapaasti +järjestellä nuorten unelmiemme tuhatvuotista valtakuntaa!--Tosin on +elämän laki sellainen, että mikä kolmekymmentä vuotta sitten +vielä sykähteli nuoruuden uhoa, ei enää kolmeakymmentä vuotta +myöhemmin kukoistakaan aivan ehdottoman nuoruuden tenhossa ja +raikkaudessa. Saattaapa joku julkimus olla näkevinään aivan +ilmeisiä vanhuuden kurttujakin siinä, joka sentään kaikkien +asiantuntijain tunnustuksen mukaan varmasti oli nuorta kolmekymmentä +vuotta sitten! + +Niinpä hommastelevat ja järjestelevät nämä viisikymmenvuotiset +nuoret asioitaan, omia ja yhteisiä. Jo aikoja sitten suorittaneina +omat todelliset, kasvuvoimaiset alotteensa, tyhjentäneinä luovan +toteuttamistarpeensa ja -pontensa, ovat he nyt vuorostaan +saavutettuaan ja vallattuaan julkisuuden ja johtajain asemat +yhtäläisesti vaimenneet ja tasautuneet kuin sekin ikäpolvi, jonka +tyrehtyneisyyttä vastaan heidän nuori, käyvä voimansa aikoinaan +kuohuili ja pauhaili. Nämä nuoruuden patentin ottaneet entisen +ikäpolven »nuoret» muodostavat nyt vuorostaan sen vaisun +sivistyskerroksen, joka nykyhetkellä tyrehdyttää elämän palavaa +tykintää ja jota vastaan herännyt, luova elämänkäynti hyökyy. +Heidän luuloteltuun nuoruuteen kääriytynyt itsehyväisyytensä, +heidän pysähtynyt, itseään ihaileva vapaamielisyytensä, heidän +koko umpeutunut, arkeutunut, itsekylläisyyteen lihonnut +elämäntajunsa muodostavat nyt vuorostaan työläimmän ja +sitkeimmän esteen nykyhetken nuorten ja veresten voimien tiellä. +Mutta yhtä yllättävä ja kohtuuton kuin heidän nuoruutensa aikojen +keski- ja yli-ikäisille oli heidän nuorekas kritiikkinsä ja +tyytymättömyytensä, yhtä ällistyttävä ja paradoksaali on heille +itselleen tällä hetkellä se, että heidänkin--»nuorten»--takana +ja varjossa jo aikoja sitte on varttunut ja muodostunut uusi +ikäpolvi, jolle heidän malttuneet ja talttuneet elämänihanteensa +saattavat tuntua melko väljähtäneiltä ja sovinnaisilta, jonka +toimintahalulta he vuorostaan salpaavat tien ja toteutumisen ja joka +melkoisella kärsimättömyydelläkin jo odottaa omaa ratkaisevaa +sana- ja työvuoroaan yhteiskunnallisessa, johtavassa +rakennustyössä. + +Kuten aikaisemmille johtoon päässeille ikäpolville, ovat näillekin +niminuorille epämukavia ja epämieluisia heitä nuoremman ikäpolven +itsenäisemmät, kulmikkaammat, hedelmällisyyttä ja tarmoa +uhoavammat luonteet, ja vaalivat hekin otollisena ja suvaittuna +jälkivesanaan etupäässä vain tasaisia ja tyhjiä, siloisia ja +sovinnaisia vanhemman polven jälkitaivaltajoita, noita lupaavia +nuorukaisia, jotka kiltisti taipuvat »setien» ohjattaviksi setien +tallatuille laduille. Omistamatta sitä itsetuntemuksen +kehittyneisyyttä ja miehistä kypsyyttä, että tunnustaisivat ja +mukautuisivat vanhenemiseensa, että tuntisivat ja näkisivät +viileytymisensä ja vaimenemisensa ja alistuisivat siihen, omistamatta +tätä resignatsionin ja itsekieltäymisen suuruutta luulottelevat +nämä väistyvän ikäpolven nuoret itsensä yhä edelleen kaiken +hurmehtivan nuoruuden edustajiksi tässä maassa ja näkevät +senvuoksi heidän sijalleen ja ohitseen pyrkivässä todellisessa +nuoruudessa vain epäkypsää, nuorekkaasti liioittelevaa rabulismia, +jota ei edes kannata ottaa täysin vakavalta kannaltakaan. + +Tämä itsetyytyväisen ja itseriittävän viiskymmenvuotiaan +nuoruuden home tukahuttaakin meillä kuoleuttavana ja tahmaisena niin +yhteiskunnallisia harrastuksiamme kuin henkistä vireyttämme, niin +taidetta ja kirjallisuutta kuin politiikkaa ja sanomalehdistöäkin, +niin julkisten laitosten toimintaa kuin johtavien seurapiirien +yksilöllistä elämänsävyäkin. Aikoinaan elokas, europalaisuudella +ja nuorella vapaamielisyydellä kyllästetty elämänkatsomus on +vaisuuntunut ja seisahtunut läpäisemättömäksi henkiseksi +ilmakerrostumaksi, jonka puhki eivät uudemmat, terävät europalaiset +hengenvirtaukset ja raittiit puhdistavat hengähdykset enää ole +vapaasti päässeet puhaltamaan ja tuulettamaan henkistä +ilmakehäämme. Ja omassa kansallisessa elämässämme on tämä liian +kauan nuoreksi itsensä kuvitellut ja nuoruuden sekä nimen että +aseman ja etuoikeudet anastanut polvi yhtä tukahduttavasti ja +tyrehdyttävästi painanut todellista, uutta voimaa versovaa ja +hedelmöivää nuoruutta. + + * * * * * + +Kaikkiallakin on henkisesti laimeita, älyllisesti vaatimattomia ja +eetillisesti kehittymättömiä ihmisyksilöitä, joilla ei ole hengen +rohkeutta, arvostelun tarkkanäköisyyttä ja älyn vilpittömyyttä +katsoa elämää silmästä silmään, vaan jotka elämän +todellisuudesta pakenevat hemmoteltujen, tuudittavain toivojensa +kangasteleviin unelmamaailmoihin ja jotka kieltävät suuren, ankaran, +pakoittavan elämän, kätkevät ja hämmentävät itseltään +totisen, velvoittavan, taisteluun ja puhdistumiseen ajavan tai +sortumiseen suistavan totuuden hauraiden haaveittensa, löyhien, +uneksittujen toivojensa, niin sanotun ihanteellisuutensa aineettomalla +ja aiheettomalla verholla. Mutta muualla asettaa viljelty ja +valveutunut älyllinen ja eetillinen tietoisuus luonnolliset rajat +tälle hengen suunnalle, se ei siellä pääse leviämään henkisesti +puolimittaisten piirejä laajemmalle eikä vakavammasti eksyttämään +ja tartuttamaan yleistä mielipidettä. + +Meillä sensijaan on tällä, ei elämänkatsomuksella, vaan +elämänvaiheella ollut ylen otollinen ilmapiiri. Henkisessä +maaperässä, jossa ei ole arvostelun kirpeätä, leikkaavaa ja +karaisevaa suolaa riittävästi tuhotakseen kaikki ajatuksettomuuden +hyötyvät loiskasvit, siellä rehoittaa nopeasti kaikellaisen +perusteettoman valeaatteellisuuden, valeihanteellisuuden, sumuisen +haaveellisuuden, kaihoilevan hentomielisyyden, ylimalkaisen, +tehottoman hyvänsuopuuden löyhä rikkaruohosto; siellä ei hengen +kuri ole kitkonut kaikkia levitteleikseviä näkökasveja pois +peittämästä ja tukahuttamasta jaloa, todellista hedelmää kantavaa +kasvullisuutta. + +Niinpä kukoistaa ja heloittaakin meillä suomenkielisissä +sivistyspiireissä lavan täydeltä kaikenmoinen hengenvalhe. Niinkuin +se väkevästi värittää eetillistä ja yhteiskunnallista +elämänkatsomusta samaten se vallitsee taiteellista ja kirjallista +tajuakin. Määräävät yleisöryhmät, yleinen hallitseva +makusuunta, jopa yleensä katsoen taiteellinen ja kirjallinen +arvostelukin--sekä julkinen että vielä enemmän +yksityiskeskustelussa tapahtuva, mieskohtainen--ovat +selittämättömästi ja uskomattomasti vaistottomia taideilmiöiden +edessä. Sivistyneistömme parhaimmistokin on vielä suurelta osalta +hengen vaistoiltaan niin vakaantumaton ja kehittymätön, ettei sillä +useassa tapauksessa ole hengen ilmiöihin nähden välitöntä tajua, +henkistä herkkä- ja puhdaskuuloisuutta eroittamaan väärää +ääntä oikeasta. + +Meillä on jopa taiteellisesti määrääviäkin ja vaikutusvaltaisia +yleisöpiirejä, joilla--yhdensävyisinä ja -syvyisinä siveellisten +henki- ja kasvisiskostensa kanssa, noiden, jotka ovat ottaneet +erikoisalakseen uskonnollisen tai siveellisen hyväntekeväisyyden--ei +ole silmää ja rohkeutta katsoa elämää ja taidetta suoraan +silmiin. + +Omistamatta sitä tuntemisen alkuperäisyyttä ja välittömyyttä, +sitä elämän tunnustamisen syvyyttä ja laajuutta, että elämä +sinään riittäisi heille, että elämän oma syvyys, sen ankara ja +jalo, jos synnillinenkin suuruus, sen sekä alhaisuuden että +ylhäisyyden paisuva rikkaus puhuisi heille palavaa kieltänsä, +rientävät he naisekkaassa säikkymisessä ja kaihtimisessa +kaunistelun valhekaapulla kätkemään tämän alkuperäisen kauneuden +säälimätöntä, polttavaa suuruutta. Heille--näille kaihoileville +ja kainoileville kaunosieluille--on elämän alastomuus liika +aurinkoinen, häikäisevä ja paratiisillisen paljas ja siksi +verhoovat ja peittelevät he sitä viikunalehvillään, ripustelevat +kauneudelle sirostelun hepenöitä, somistavat siveyden +sopivaisuudeksi, viattomuuden sievistelyksi, hyvyyden makeudeksi, +peittävät alkuperäisyydeltä silmät ja sitovat rohkeudelta siivet, +kesyttävät taiteen ylväät, ankarat, ilmoja viiltävät, vapaat +kotkalinnut siroisiksi, sirkutteleviksi, kotoisiksi kanarialinnuiksi. + +Meillä ei vaadita taiteelta tunnetta, vaan tunteilemista, ei vaadita, +että elämän eletty suuruus, rikkaus ja hartaus on virittänyt +taiteilijan totuudellaan ja että hän taistelevassa--ehkä +tapailevassa ja sammaltelevassakin--etsinnässä hakee uusia muotoja +uudelle näkemykselleen, ammentaa täyttä, totta ja rikasta elämää +vaikkapa vielä vajanaisiinkin muotoihin, vaan vaaditaan, että hän +vaikkapa valehteleekin elämäntuntemuksensa sisällön, kunhan hän +vaan tarjoo sen sovinnaisissa, pintasiloisissa, näkövalmeissa +muodoissa: hän saa tarjota vanhoissa maljoissa vaikkapa vain jo +nautittujen hedelmien kuoriakin, näyteltyjä tuntemuksia elettyjen ja +alkuperäisten asemasta. + +Taiteellisten ankkalampiemme siipirikoille liitäjille ja +liihottajattarille on taiteellisena ja eetillisenä elämänihanteena +makeus, makeus liuotettuna teeveteen tai romaaniin, hilloon tai +tauluun, ompeleeseen tai arvosteluun, taiteelliseen luomaan tai +siveelliseen tekoon. Mitä häikäilemättömämmin teeskennelty ja +teennäinen taideluoma on, mitä hivelevämmästi siloisa ja +sovinnainen on taulun värisointu tai korskailevammasti pingoitettu +sen muotosommittelu, mitä epäkainommin hempeä ja makea on sävelen +väräjöinti, mitä höllemmästi tunteileva runon tunnepohja, mitä +sirostellumpi näytelmän elämänkuva, mitä ohuemmasti hentoileva ja +aatteileva kertomus on, sitä kiitollisemmin ottaa sen vastaan samassa +väärässä vireessä oleva yleisö. + +Tällaiselle yleisölle saa yleensä touhuta taiteessa ja taidetta +miten laimein, tyhjin ja tumpein hengin ja sydämin hyvänsä: saa +suurennella ja paisutella mitättömyyttä, pöyhistellä hengen, +ajatuksen ja tunteen turhanpäiväisyydellä--kunhan vain osaa silata +hommailunsa nimellisellä ja ulkopuolisella taiteilemisen +näkökorulla ja rihkamalla ja tekaistun taituruuden ilmeellä. Vasta +tällaiselle taiteelle alkavat humista ylistelyn virret ja vasta sitä +rientää palvomaan ihailijattarien ja ihailijoiden hurmattu +virta.--Taivaan kaukaisella, kylmällä laella kimalteleva omavaloinen +aurinkotähti ei tenhoa ja kiinnitä tottumattoman ja +mielikuvituksettoman silmää yhtä välittömästi kuin sateenkaaren +heijasteleva, silmää hivelevä värivalhe haihtuvan pilven +leijailevassa udussa. + + * * * * * + +Ihmeellistä kyllä kulkevat meillä tällaisen +sinisukka-elämänkäsityksen lumoissa, eivät vain hienosteleva, +taideharrastelua muoteileva naismaailma ja kaunosielujen sirosteleva, +kaihoileva parvi, vaan astelevat siinä mukana vakaisina »miehet +partasuu-urohotkin». Miehet, joiden jäyhien aivojen ja koleiden +rintojen odottaisi vasta jossain Edda- tai Nibelunglaulujen jylhissä +ja teräksenkalskavissa jäämaailmoissa löytävän jotain, joka +voisi antaa heille aavistuksen runottarien siipien suhinasta--nämä +osoittautuvatkin kauneuden maailmoissa liikkuessaan peräti kesyiksi +ja vaatimattomiksi. Liikkuen itselleen tuiki oudoissa ja +arveluttavissa ympäristöissä, joissa heillä ei ole mitään +omavaraisen tunnekokemuksen varmaa, vakavaa maaperää jalkojensa +alla, täytyy näiden mauntuomarien johtokunnissa ja lautakunnissa +istuessaan tuiki varovaisesti ja diplomaattisesti punnituin ja +kätkevin sanoin käsitellä ja hypistellä kohtalon ja luottamuksen +oikusta heidän arvioitavikseen joutuneita, heille niin +epäilyttävästi yllättäviä ja heidän karhunkämmenissään niin +hauraasti särkyviä, arkoja kauneusarvoja. + +Komiikka on toisinaan suurenmoinen, kun näkee tällaisista +arvonmiehistä kokoonpannun lautakunnan vakavimmalla hartaudella ja +perusteellisella seikkaperäisyydellä käsittelevän mitä elotonta +ja keinotekoista taiteellista tekokukkaa hyvänsä, sanelevan +pöytäkirjaan vakaisia arvelujaan sen teknillisen rakenteen +erinomaisuuksista--»tekniikka» onkin näiden konsistoriaalien +mielityimpiä iskusanoja ja, kun mieskohtainen taidevaisto on mykkä +eikä muutakaan sanottavaa keksi, niin sanoo, että teokselta puuttuu +tai että sillä on »tekniikkaa» ja verhoutuu sen jälkeen auguurin +vaippaan--pakisevan teoksen »vakavasta aatteellisesta pohjasta» ja +sen »henkevyydestä» tai »hienosta mausta».--Teknillisellä +erinomaisuudella tarkoittavat he tekeleen sovinnaista ja huoliteltua +siloutta; vakavalla aatteellisella pohjalla joko tekeleen puisevaa +yhteiskunnallista parannustendenssiä tai sen veretöntä, arkista +järkeilyä: »se herättää ajatuksia»; henkevyydellä ja hienolla +maulla tarkoittavat he taas sen löyhää ja pintapuolista +sievistelyä tai sen taivastelevaa ihantelua.--Tällaiset arvioimiset +osoittavat yhtä pätevää asiantuntemusta kuin jos puusepän työtä +arvioitaessa tuntijan ilmeellä tirkisteltäisiin ja siliteltäisiin +huonekalun höylättyä, lakeerattua pintaa ja sen perusteella +kehuskeltaisiin tekijän »tekniikkaa», »tarkoituksenmukaisuutta» +ja »kaunista, hienoa työnjälkeä», mutta jätettäisiin liitteet +ja rakenteen kiinteys tarkastamatta, muotojen puhdaspiirteisyys +aistimatta, huomaamatta edes voiko koko tekele seista omilla +vankkuvilla jaloillaankaan. + + * * * * * + +Näiden sievistelijöiden täydennyksenä ja vastineena on meillä +muuan toinenkin taiteellisten harrastelijoiden ryhmä, jonka henkinen +epäkypsyys ja omavaraisen itsenäisyyden puute on ihantelevan +kaunosieluisuuden sijasta viskautunut vastaavasti liioittelevaan ja +vaistottomaan kielteisyyteen ja varhaisvanhaan kriitillisyyteen. Kuten +edelliset suhtaumisensa epävarmuudessa turvautuvat valikoimattomaan +palvomiseen samaten nämä jälkimäiset koettavat peitellä +mieskohtaisen tunnesuhteensa epämääräisyyttä yhtä +valikoimattoman, ylimalkaisen ja epäasiallisen kriitillisyyden +näkökuorella. + +Ylen tutusti kotoisia ovat meillä savolaisemme, joiden itsevarmaa +kaikkitietoisuutta ei mikään maailmassa saa yllättää ja joiden +arvostelun terävyyttä ei mikään maailmassa saa vetää nenästä, +jotka, jos näkisivät lehmän lentävän, tyvenesti ja +ällistymättä kohta sanoa tokaisisivat: »noita tuommoisia näkee +siellä Savon puolessa joka päivä»--ja jotka sattumalta +teräspalloa kopeloidessaan eivät malta olla hiukan kehaisematta +arvostelunsa alituista valppautta huomauttamalla: »tokkopahan tuo +niin kova on kuin se on olevinaan, kehtaisipa sitä hiukan puserrella +näin miehen kourilla, niin eiköpähän pehmenisi». + +Näitä samoja hyviä savolaisiamme--savolaisia niin kuvaannollisessa +kuin kirjaimellisessakin merkityksessä--lievällä +ranskalaisvernissalla siveltyinä tapaa meidän taiteellisesti ja +henkisesti harrastelevissa piireissämme runsaasti. Sekä seura- että +julkisina maun- ja taiteentuomareinamme esiytyy paljon näitä +naivisti kriitillisiä sieluja, joilla ei tunnu olevan mitään +sisäistä näkemyksen suhdetta käsittelemiinsä asioihin: he puhuvat +vain itsensä tehostamiseksi, puolittain tajutun heikkoutensa +peittelemiseksi. Taiteellisesti tartuntavapaina on hetken kuosi tai +turhamaisuuden oikku heittänyt heidät arvostelemiseen; ja +säilyttääkseen edes ylemmyyden näön--jos ei +sisältöä--turvautuvat he silloin lähimpään ja helpoimpaan +keinoon: he kieltävät arvon kaikelta, jota eivät tajua tai jota ei +kuosin hetkellinen kaikkivalta pyhitä heille. Nämä, joille mikään +ei ole hirmuisempaa kuin ajatus, että hekin saattaisivat jossain +asiassa näyttää nenästä vedetyiltä, haarniskoivat +neuvottomuutensa epäilyn itsevarmaan sotisopaan ja aseistavat heikon +kätensä yleisen, periaatteeksi omistetun kieltämisen jäykällä +miekalla. Heille ei puhu, eikä heidän arvostelemistaan häiritse +taide- tai hengenilmiöiden oma sisäinen välitön arvo ja suuruus +enempää kuin niiden tajutut vajanaisuudet ja heikkoudetkaan. +Surmikseen eivät nämä tällaiset sallisi minkään vallata ja +tenhota itseään: he pitäisivät miehen kunniansa menneenä, jos +auringon täpliltä huomaisivat auringon, Homeron nukahduksilta +Iliadin jumalaisuudet. Heidän korkean kriitillisen +puujalkaylemmyytensä voi korkeintaan luhistaa vain uuden uutukaisin, +kontinentaalisin kuosinmukaisuus ja läikkävin, moitteettomin +ranskalaisvernissa. + +Tunnemmehan niin ylen hyvin nuo niin kotoisat kultuuri-ilmestykset, +nuo hieman taiteita harrastelevat, hieman elämää ja liköörejä +tutkistelevat, hieman elämäntehtäviinsä valmistautuvat, hieman +vekseleitään järjestelevät suomalaiset »kultaiset» +nuorukaisemme, jotka räätäli on ranskalaistanut ja ravintola +opettanut tavoille, viimeinen, siepattu henkisen kuosi-ismin +tunnuslause varustanut elämänkäsityksellä. + +Kapuamiltaan maailmanmiehisyyden yleviltä huipuilta tähyävät he +turvallisina maailman menoa ja elämän vellovaa merta. Mikä +maailmassa saattaisikaan enää olla niin suurta, ihanaa ja +alkuperäistä, että se näkyisi suurena, ihanana ja alkuperäisenä +tällaisiin korkeuksiin! Mikä innostuksen aalto voisi olla niin +paisuva, ettei se näyttäisi hymyilyttävän pieneltä ja litteältä +tällaisissa huimaavissa ilmapiireissä väilyvälle ja viihtyvälle +hengelle! + + + * * * * * + + + + +TAITEELLISIA JA KIRJALLISIA SUUNTAVIIVOJA. + + + + + +YLEISTÄ. + + +Varsinaisesti luovilla hengenaloilla pääsee tämä yksilöllinen +kehittymättömyys tuntuvammin esiytymään kirjallisuudessa ja +näyttämötaiteessa kuin säveltaiteessa ja kuvaavissa taiteissa. +Nämä, sävel- ja kuvaamataide ovat kielellisten rajojen ylä- ja +ulkopuolella ja senvuoksi välittömämmässä kosketuksessa ja +vuorovaikutuksessa niin yleiseuropalaisten hengenvirtausten kuin koko +kotimaisen henkisen viljelyksenkin kanssa. + +Korkeampi säveltaide ja ylimykselliset kuvaamataiteet edellyttävät +kaikkialla erikoistunutta ja vaurastunutta henkistä ja aineellista +viljelyä. Niinpä viihtyvät meilläkin nämä valitummat +muototaiteet etupäässä ruotsinkielisen yläluokkamme sekä +hienostuneen ja kouliutuneen taidevaiston että aineellisen +kannatuksen varassa. Tämän yleisöpiirin valikoimisen aisti ja +ymmärtävä, myötätuntoinen harrastus on siksi sekä valpas, +herkkä ja varma että armoton, että taiteenharjoittajat itsekin +tulevat tämän sekä kiihoittavan että ankaran ja karaisevan +henkisen ilmakehän vaikutuksesta pakoitetuiksi ja kannustetuiksi +tiiviimpään itsekritiikkiin, keskitetympään voimien kokoomiseen, +kohdistamiseen ja ponnistamiseen ja kantavat nämä taide-alat +senvuoksi meillä suhteellisesti puhtaampaa ja valitumpaa muotokurin +leimaa. + +Hataran mitättömyyden, suurentelevan keskinkertaisuuden ja +kaikellaisen teeskennellyn taideluomisen on senvuoksi vaikeampi +näillä aloilla saavuttaa ainakaan pysyvämpää jalan- ja arvosijaa, +jatkuvaa näkömenestystä, kun taas todellinen luova voima tulee +vaistoisammin huomatuksi ja nostetuksi oikeuksiinsa, saaden +virittävässä ja hedelmöittävässä yleisessä myötätunnossa +kiihottimen yhä syvempään, suurempaan ja ankarampaan +luomiseen.--Aineellisesti osoittautuu tämä ruotsinkielisten +yleisöpiiriemme kannatus näitä taidealoja kohtaan taas siinä, +että nämä yleisöpiirit yhä edelleenkin muodostavat meillä +jalompien musiikkitilaisuuksien taajan, uskollisen ja hallitsevan +kantajoukon ja että yleiseuropalainen musiikkielämä meillä +aineellisesti on mahdollinen vain näiden piirien varassa. Näiden +samojen yleisöpiirien varavampaan ja auliimpaan ostokykyyn on +lukuisten kuvaamataiteilijaimmekin niinikään etupäässä +perustettava niukka aineellinen toimeentulonsa. + +Tämä asiantila ei kuitenkaan oikeuta mihinkään päätelmiin +erikielisten yleisöpiiriemme suuremmista tai vähemmistä +taiteellisista edellytyksistä. Jos nimittäin alkaa vertailla +suhdetta suomen- ja ruotsinkielisen yleisön taideharrastuksen ja +luovan taiteellisen tuottavaisuuden välillä, huomaa nopeasti, +että--miten vireä ja herkistynyt ruotsinkielisten yleisöpiiriemme +taidetaju ja -harrastus onkin--tuottavat taitelijat siitä huolimatta +kuitenkin hallitsevalta enemmistöltään kuuluvat suomenkieliseen +yleisöryhmään. Tämä onkin luonnollista ja aivan kuten tulee +ollakin terveessä yhteiskunnassa. Luovat voimat kohoovat pohjan +vereksistä voimista, ylemmät, aineellisen ja henkisen kultuurin +saavuttaneet yleisöpiirit taas muodostavat sen suojaavan ilmakehän, +jonka turvissa, hoivissa ja kurissa herkät sisäiset hengenilmiöt +voivat aukoa ja kehittää arat terälehtensä.--Tämäkin kohdaltaan +viittaa sekin vain siihen, mikä olisi oikea ja terve, kansallisesti +ja sivistyksellisesti satoisin elämänsuhde erikielisten +kansalaisryhmiemme välillä: kumpikin ryhmä toisensa hoivana ja +voimana, toisensa elävöittäjänä ja väkevyytenä. + + + + +KIRJALLISUUS. + + +Kirjallisuus kuten näyttämötaidekin sensijaan joutuu +yksinomaisemmin kehittymään ja varttumaan kielellisten rajojen +määräämän henkisen ilmapiirin varassa. Niinpä puuttuukin +suomenkieliseltä kirjallisuudelta sekä vakiintuneen, yleisen +älyllisen viljelyksen virittämä vitsova, yhä tiukempaan +itseponnistukseen kannustava hengen kuri että tämän saman +viljeltyneisyyden herättämä älyävän ja aistivan myötätunnon ja +ymmärtämisen kiihoittava, hedelmöittävä ja rohkaiseva ilmakehä. +Nuoren kirjailijan itsekasvatukselta puuttuu sekä ymmärtävän +kritiikin vitsa, että alttiin tunnustuksen kiihotin. Niinpä jää +nuori kirjallisuutemme muutamissa suhteissa verrattain epätasaiseksi +ja tyrehtyvät useat sen antamat lupaukset kesken. + +Miten pätevää työtä kirjallisuudessamme erinäisissä tapauksissa +on suoritettukin, saattaa meillä kuitenkin yleisen suosion +valta-asemilla ja turvissa kukoistaa myöskin varsin löyhää ja +teennäistä taidekasvullisuutta. Jo itse kelpoisaakin +kirjallis-taiteellista luomistamme painaa useasti--ulkonaisesti komean +ja vuolahtelevan sanonnan ohellakin--sielullinen mehuttomuus, +mielikuvituksen arkinen kuivakiskoisuus, sisäisen tuntemuksen harmuus +ja niuva puisevuus. Sanonnan yksityiskohtainen ilmekkyys ja elo, +sanarunouden yksilöllinen terä ja tarmo kantaa--harvoja poikkeuksia +lukuunottamatta--laimeata leimaa. Tässä suhteessa juuri ilmenee +kirjallisuudessammekin koko suomenkielisen sivistyksemme yleinen +vajanaisuus: yksilöllisen, persoonallisen tuntemisen +epämääräisyys. + +Kielessämme ja kirjallisuudessamme ei vielä kuin poikkeukselta soi +impressionistinen, sisältä hehkutettu sanarunous. Sanat eivät ole +virinneet itsenäiseen yksilölliseen eloon, paloon, eivät hehku +tuntemuksen liekkeinä; ne ovat vain sointuja tai elottomia, +abstraktisia lauseen osia. Kaunis kielemme saattaa parhailla +käyttäjillään kyllä soida ja laulaa, mutta se ei leimua +tuntemusta. Parhaatkin kirjailijamme saattavat ainoastaan juoksutella +lauselmiaan, hyväillä lause-aaltojen nousulla ja laskulla, sanojen +äänteellisillä kuulosoinnuilla: heillä runoilee enemmän kieli +kuin tunto, he tuntevat enemmän kielen aaltoja kuin elämän. Heillä +ei runollinen luominen ole tuntojen elävää riemun ja kipeyden +aaltoamista, ei sielun näkemysten sisäisyyttään särkyvää +ihanuutta ja rikkautta, vaan sanojen äänteellistä soittelemista. + +Kirjalta ei meillä vaadita sanojen eloa, ei elämän esitystä, joka +lainehtii ajatusten ja elämäntuntemusten elävänä merenä, jossa +sairastaa tai riemuitsee läsnäoleva, läsnäeletty elämänhurma tai +-haikeus, jossa sanat, lauseet, ajatukset ovat elämyksiä, vaan +hurmaa ja häikäisee meillä halpahintaisempikin aate- ja +tunnekoreilu: pelkkä ulkopuolinen näköaatteilu, taustattomien +sanojen ihanteellisuuden ja ylevähenkisyyden kuvastelu ja +peiliheijastelu tai sanojen foneettinen, kalevainen kaikutenho. +Milloin kirjailijamme tavoittelevatkin tunne-ilmaisua, jää se +heillä joko komeilevaksi, paisutetuksi sanamahtiponneksi, jonka +kumisevan, suuri-eleisen korskuuden ja kajahtelun alta kaikki +persoonallinen tunteminen tuntuu jäätyneen, tai takeltuu se +arkailevaksi, epäyksilölliseksi, matalaksi sentimentaalisuudeksi +voimatta ainoassakaan sanassa tai tuntemuksessa leimahtaa todellisen +elämäntunnon kirkkaaseen, paljaaseen, polttavaan loimoon. + +Että kielemme kuitenkin tällaiseen välittömään, sisältä +hehkutettuun tunne-ilmaisuunkin voi puhjeta ja tulistua, kun vaan +kielenkäyttäjällä on rinnassaan ja mielessään ahjo tämän tulen +irtipäästämiseen ja esillelietsomiseen, sen todistaa Aleksis Kiven +runous, jonka ihanuuden hurma ja näkemyksellinen mahti juuri on +tässä sanarunouden tunnetäydessä, väkevässä välittömyydessä. + +Erittäin elävästi tulee tämä kirjallisuutemme persoonattomuus +esiin siinä löysässä, helpossa ja hedelmättömässä +suurtuotannossa, jota kirjallisuudessamme niin paljo harjotetaan. +Meillä tekaistaan ylen paljon sellaista kirjallisuutta, joka ei +kirjoittajaltansa kysy juuri muuta kuin alkeellisen kirjoittamisen +taidon ja istumisen uutteruuden. + +Meillä julkaistaan taiteellisina luomina tositapauskuvauksia, jotka +sinään tunnontarkalla seikkaperäisyydellä ovat juorutut +kirjoittajan kuulumiin sattuneista yksinäisistä elämäntapauksista +tai ovat sellaisinaan julkaistuja päiväkirjaotteita tekijän +pienelle minälle sattuneista, satunnaisista elämänkäänteistä tai +tilapäisistä vastoinkäymisistä. Ulkopuolisesti ja hengettömästi +irroitetaan tällainen ulkonainen, tilapäinen tapaus todellisuudesta +ja kohotetaan taidenäkemykseksi. Ainoastaan tällaisella +»luomis»-tavalla voidaankin joka vuosi, syksyin keväin jouduttaa +julkisuuteen kirja toisensa jälkeen, jokainen henkiseltä +näköalaltaan yhtä ahdas ja ilmaton, sisällöltään yhtä +tilapäinen ja ohut, ihmiselämän ymmärtämiseltään yhtä litteä +ja levitelty. Tällaista tunteen tai ajatuksen raakiloa ei +mielikuvituksen syvä, kokoova, tihentävä ja kehittelevä työ +vielä ole kypsentänyt ja muodostanut tekijän elämäntunnon ja +elämännäkemyksen täytelääksi ja täysipainoiseksi hedelmäksi, +taiteelliseksi, edustavaksi elämänkuvaksi. + +Erikoisalakseen on tämäntapainen eloton kirjailu ottanut meillä +kansankuvauksen. Kansanelämän kuvaukseen riittää meillä miten +ulkopuolinen jutustamis- ja sepitsemistaito hyvänsä. Meillä ei +kansankuvaukselta vaadita sitä mielikuvituksen syvää työtä, joka +eläytyisi ja sukeltaisi kuvauksenalaisten ihmisten omaan +elämäntuntemukseen ja välittäisi tämän elämäntuntemuksen +lukijalle sen eletyssä alkuperäisyydessä, vakavassa ainokaisuudessa +ja järkyttävässä pakottavaisuudessa; ei vaadita ihmiskuvauksen +sisältäpaisuvaa vuota, sitä hartautta eletyn ihmiselämän edessä, +joka on kaiken kirjallisen ja taiteellisen luomisen ainoana +työnarvoisena aiheena ja aineena, vaan tyydytään meillä +kansanelämänkuvauksessa ulkonaiseen, naturalistiseen miliöö- ja +tapainkuvaukseen tai aivan pinnalliseen, litteään, +tiivistämättömään tarinoimiseen. + +Läheistä sukua kansanelämänkuvauksellemme on erittäin runsas +viimeaikainen historiallinen kaunokirjallisuutemme. Meillä +sepitetään historiallisia kertomuksia, jotka ovat vain +historiallisten sattumain ulkonaista, mielikuvituksetonta +juttelemista, historiallisten yksityistapausten kaunokirjailevaa +värittämistä ja elävöittämistä; ne eivät paisu, keräydy ja +syvenny miksikään eheäksi, sielullisesti eletyksi ja +myötäelämiseen järkyttäväksi ihmiselämän ja -kohtalon +kuvaukseksi. Niissä on pääasiana tunnontarkka, arkeologinen esine-, +ajan- ja ympäristönkuvaus, mutta ihmiset liikkuvat niiden +museo-ilmakehässä vain hieveräisinä, mielenkiinnottomina varjoina, +etuala-nukkeina. Tai käy historiallisesta kuvauksesta mikä +Vienantakainen, löyhä ja tunteeton mielikuvitelma tahansa, jossa +historiallisen taustan hahmottelu, tapahtuman kuvittelu ja johtelu, +värityksen paisuva, eletty tenho, ihmiskohtaloiden myötäeläminen +kilpailevat keskenään laimeudessa, latteudessa, ilmattomuudessa ja +arkisuudessa. + +Historiallinen kaunokirjallisuutemme ja kansanelämänkuvauksemme +käyvät henkisesti siis aivan käsikädessä ja valaisevat +keskenään rinnastettuina erittäin elävästi toistensa laatua. +Kuten vakavampi historiallinen kertomataiteemmekin, tavoittelee +vakavampi kansanelämän kuvauksemmekin seikallista, tässä +tapauksessa arkeologisen tunnontarkkuuden sijasta kansatieteellistä +tarkkuutta ja todenperäisyyttä, mutta laiminlyö kaiken tämän +ulkokirjavuuden elävän ja eläväksi loihtivan keskipisteen: +ihmisen. Ja kuten kevyempi historiallinen kirjallisuutemme tarinoi +löyhästi ja laimeasti haamuiltuja juttuja menneisyydestä, samaten +sepittelee kevyempi nykyaikainen kansankuvaus juoksevasti +jutustettuja, mutta laimeasti tunnettuja ja haparoiden tartuttuja +todellisuuskuvauksia, joiden matalassa kuvastuksessa paljastuu vain +pintaeleissään havaittu, tajuttu ja esitetty +mieltäkiinnittämätön ihmisvarjojen ja tekaistujen +elämäntapausten ohut kudelma. + +Meillä sepitetään »ajankuvauksia», journalistisen kepeästi +kyhättyjä jutteluita, jotka venyttelevät ja juoksuttelevat +yksityistapauksia ja yksityisseikkoja, laskettelevat henkevääkin +tilapääpakinaa, antavat elokkaita, vilkkaitakin tilapäätilanteita +ja silmänräpäysvaikutelmia. Ne eivät kuitenkaan anna mitään +edustavaa, painoisaa elämänkuvaa, ne eivät tiivisty vakuuttavaksi, +elämänvakavuudella tehoavaksi, kokonaiseksi tapahtumiseksi. Ihmiset +ovat tällaisen kirjailijan kourissa kuin venykekummisia. Oikkunsa ja +tilapäisen tarpeensa mukaan saa tekijä repostella ja venytellä +niitä jos mihinkä tilanteisiin, vaiheisiin ja asenteihin: ne saa +pistää rakastelemaan, harrastelemaan, yrittelemään mitä vain, +matkustelemaan missä vain, antautumaan mille elämänuralle ja mihin +luonnesävyyn hyvänsä, tunteilemaan, ajattelemaan mitä vain, josta +kirjoittajalla hetkellisesti sattuu olemaan jotain pakinanaihetta--jos +ei juuri sydämellään, niin ainakin kielenpäässään ja +kynänkärjessään. Ja jokaisesta tällaisesta saman +henkilövenykkeen uudesta muunnosvaiheesta muodostuu uusi kirja: +»ajan- ja paikankuvaus». + +Meillä kirjoitetaan pingoitettuja, leikillisiä kertomuksia, joiden +ainoa elokkuus on kiljuvassa »grimaasissa», ilvehtivässä ele- ja +ilmeväännöksessä, luonnottomuuden paisuttelussa. Tai on kirjan +komiikka aivan mekaanisessa ja ulkopuolisessa ihmisen typistämisessä +ruumiillisesti ja automaattisesti sätkytteleväksi ihmiseläimeksi, +jonka »hengen» liikkeitä tekijän »psykologia» hallitsee ja +johtelee yhtä ehdottomalla henkisellä ylemmyydellä kuin kokeellinen +fysiologi, hermojen tutkija rampaamansa sammakon liikkeitä. + +Meillä kirjoitetaan tunnelmallisia kuvauksia, joiden elämänkuva on +kuin ilta-auringossa koreilevan, välkkyvän mutalammen pinta: kosketa +mistä hyvänsä sen heijailevaa, syväilevää, taivastelevaa kalvoa, +ja koko kuulakas, peilaileva avaruus pirstoutuu mutaiseksi +savipälveksi. Miten hennostellen sellaisen kirjan elämänkuvaa +tarkasteleekin, riisuutuu sen ihanteleva kuulto ensi katseella arkisen +sielun arkiseksi kuvitelmaksi, taiteilevan kaunosielun ohueksi, +siroksi, keikailevaksi hienosteluksi, artistiseksi, sentimentaaliksi +tunnelmoimiseksi. + +Johtavatkin henkemme kirjoittavat aatteellisia kirjoja, joissa lukijan +ihailtaviksi levitellään yhä ihanteellisempia ajatuksen +väikkeitä, yhä seesteisempiä, ylevämpiä hengen kauko- ja +kaunonäkyjä. Mutta koko tämä ylevähenkisyys ja jaloaatteisuus on +kuitenkin vain koreilua, ei koettua elämää: jokaisen sanan ja +lauseen taustana helähtää tyhjyys, jokaisessa ajatuksessa +teennäisyys ja tilapäisyys, koko elämänkatsomus on vain sanojen +virvaa, ei elämännäköaloja. Meillä ei vaadita ajattelijalta +elämänkatsomuksen kamppailtua, eheäksi valettua kokonaisuutta, ei +vaadita sitä persoonallisuuden keskeisyyttä, josta ajatukset +murtautuisivat esiin välittöminä ja välttämättöminä, vaan +tajutaan ja ihaillaan enemmän joutilasten hetkien arkiviisautta, +yhteydettömiä mieleenjohtumia ja päähänpistoja, ilmasta +siepattuja ja ilmaan iskeviä aprikoimisia, aattelehtimisia, joiden +oikukas, aluton ällistyttävyys käy syvämielisyydestä, aiheeton +hiuksenhalkoilu älyn hienoudesta, tavoittelu alkuperäisyydestä, +tyhjäsisältöisyys aatteellisesta taivashipoisuudesta, tyhjä +tuijotus metafyysisestä ongelmoitsemisesta, onttouden kumina +vakuutuksen rinta-äänestä. + + * * * * * + +Tämän taiteellisen harmauden, arkisuuden ja mataluuden aiheena on +pohjimmiltaan elämäntuntemuksen persoonattomuus. Elämäntuntemisen +sisältö ja sen ilmaisemisen pakko on ollut niin heikko ja +epämääräinen, että kirjallinen luominen näissä tapauksissa on +jäänyt keinotekoiseksi, pakoitetuksi ja näennäiseksi, vaille +elämän virtailevien verien hurmehtivaa väriä ja sisällön +paisumusta. Ellei oma mieskohtainen hengen sisältö, paisuva luomisen +ja julistamisen tarve kutsu taiteelliseen työhön, jää uutterinkin +työ tyhjäksi ja tyrehtyneeksi. + +Kirjallisuutemme on jättäytynyt henkisesti liiaksi itsensä varaan, +kehäilee liika umpinaisesta omassa ahtaassa piirissään. Se ahertaa +niin likinäköisesti jokapäiväisyyden harmaassa kivikossa, se on +niin sitkeästi tallautunut ja takertunut arkisuuden liejuun, että +siltä on jäänyt kokematta elämän suuri juhla: tuskan +täyteläät, paisuvat malmiäänet, elon kipeyden hieno, heljä +poltto ja kirvely, riemuisan veren elontäyteläs, hykähtynyt huuma, +ilmavan ilon aineeton vapaus ja keveys, ilman ja olemisen pieliin +leijaava onnen auer ovat kaikki sille yhtä outoja ja vieraita +tuntemuksia. Komeimmillaankin voi se sinertyä vain revontulten +kelmeään, kylmään loistoon, mutta ei läikkyä auringon siunattuna +ja siunaavana lämpönä. Sen henkiset, virittävät herätteet ovat +liika niukat ja karut, ja sillä on liika vähän hengen ainesta +kohotakseen elämän korkeimpaan käyntiin, tullakseen luomisessaan +ihmismielen syvien, jokapäiväisyyden jääpeitteistä +järkähtäneitten elämysten virtaniskalle. Ja sen näköalat ovat +liika suppeat, jotta se voisi havaita oikeat luomisen mittasuhteet, +jotta se voisi nähdä pyrkimyksensä ja saavutuksensa niiden +todellisessa arvosuhteessa ja jotta se tietäisi vaatia itseltään +täyden ja hartaan voimien kokoamisen ja ponnistamisen. Siltä puuttuu +sisäinen pakotus terästämään itseänsä kaikkeen sille +mahdolliseen elämännäkemyksen syvyyteen, korkeuteen ja totuuteen, +kiristämään itseänsä täyteen, ankaraan hengen ponteen ja +keskittymään kaikkeen sille mahdolliseen luomisen mahtiin ja +hartauteen, väkeen ja kirkkauteen. + + + + +NÄYTTÄMÖTAIDE. + + +Samaten kuin kirjallisuus, saa suomenkielinen näyttämötaidekin +kehittyä ja vaurastua rajoitetummasti suomenkielisen yleisön +vaalinnassa, sen kritiikin karsimana, sen tunnustuksen +elähyttämänä. Enkä tässä yhteydessä tarkoita kritiikillä ja +tunnustuksella yksinomaan julkisuudessa tapahtuvaa taideluomisen +arviointia, vaan sitä paljoa vaikuttavampaa ja luovalle taiteelle +läheisempää ja merkityksellisempää suhtautumista, jolla yleisö +välittömästi tenhoo esiintyvän taitelijan: vastaanotollaan joko +kannustaa tai laimentaa häntä, kylmäkiskoisuudellaan tai +innostumisellaan joko herpasee voimattomuuteen, tuudittaa +tyrehtyneeseen itsetyytymykseen, ohjaa harhapyrkimyksiin tai karaisee +ja kurittaa yhä tiiviimpään työhön. + +Suomenkielisten yleisöpiirien haparoiva taidevaisto esiytyykin varsin +elävästi näiden piirien suhtautumisessa useihin +näyttämötaiteellisiin ilmiöihimme. Meillä on eräitä +voimakkaitakin taiteilija-yksilöitä, jotka eivät yleisessä +myötätunnossa ja tajussa ikinä ole saaneet sitä ilmaa siipiensä +alle, johon heillä olisi ollut oikeus ja joka olisi nostanut heidät +niille taideluomisen huipuille, joihin heillä olisivat olleet +edellytykset; samalla kun yleinen suosio ja sitä seuraava +työtilaisuus toisaalla taas on ollut kohdistuneena ja sysännyt +etualalle aivan näennäisiä ja pintapuolisia ilmiöitä, joissa ei +ole ollut ainesta eikä edellytyksiä sisäiseen kehittymiseen ja +kasvamiseen. + +Meillä ei vaadita näyttelijältä elämää, vaan eleitä, ei +esityksen totuutta, vaan esityksen ulkotehoa. Häneltä ei vaadita +keskeistä, syvää osansa omistamista ja tämän osan sisäistä, +korutonta tulkitsemista, vilpitöntä, harrasta ja välittömästi +tehoavaa antaumusta, vaan ihaillaan hänessä pinnallista, +ulkopuolista loistelemista, itse taideluomalle vierasta ja +vaarallistakin, itsehyväistä, itsemielistelevää yksityiskohtien +taiturillista korostamista, kokonaisuuden kustannuksella tapahtuvaa +väärää itsensätehostamista--jopa osan aivan väärääkin +tulkitsemista. Vaikutelmiansa analysoimaankin kypsyneet yleisöpiirit, +kuten niiden kanssa samalla tasolla oleva julkinen arvostelukin ovat +vasta niin pitkällä, että ne tajuavat vain taituruutta, mutta +eivät vielä taidetta: aistivat yksityiskohtien häikäisyn, +taiteellisen luomisen ulkokuoren, mutta eivät vaistoa kokonaisuuden +joko totuutta tai onttoutta, esityksen sisäistä pätevyyttä. + +Niinpä viekin meillä yleisessä arvostelussa voiton sisäisesti +eletyn ehytviivaisen ja kiinteän näyttämöllisen sielutaiteen +rinnalla mikä ulkonaisesti suurenteleva tekotaide hyvänsä. Äänen +keikaileva soinnutteleminen ja paisutteleminen, liikehtimisen ja +eleiden muhkeus ja korskaileva mahtipontisuus--miten ontto ja +teennäinen hyvänsä--käy meillä sielun ja sydämen +valtaisuudesta--»mikä nerous, mikä loisto, mikä voima!» +huudahdetaan. Näyttelemisen hengetön arkisuus ja sisäisesti eloton, +ruumiillinen reuhtominen, kasvolihasten vääntely: koko ulkokohtainen +tilkku- ja yksityiskohtarealismi käy tarkasta sielullisesta +erittelemisestä ja näyttelemisen pätevyydestä--»sepä näyttelee +hyvin!» ihastellaan. Tekotavan ulkonainen, laskettu ja teeskennelty +konstikkuus, etsitty henkevyys ja tavoteltu sielukkuus: koko esityksen +pingoitettu, hengetön teennäisyys ja tilapäinen häikäisynräiske +käy näyttelemistaidon ihmeestä--»mikä tekniikka!» +innostellaan.--Tällaista näyttämötaidetta ihailevalle +yleisöllemme ja johtajillemme saattaa tapahtua, että heidän ilmetyt +suosikkinsa repivät rikki jalon taideluoman, että väkevä, +sisäisesti jännitetty ja suuri, tunnelman kiinteässä eheydessä +valtaava näyttämöluoma tämmöisten taiturien hyppysissä +pirstoutuu pikku loistohyrskysiksi ja että yllätetty yleisö +yht'äkkiä keksasee »kas, onpa Othellokin jo vanhentunut, se ei +tehoa enää, vaikka se 'näytellään' näin hyvin!» + + * * * * * + +Samassa epäkehittyneessä, haparoivassa hengessä suhtautuu +yleisömme ja arvostelumme teatterin johtotaiteeseenkin. Siinäkin +tyydytään vain näkösuoritukseen. Siltäkään ei vaadita +taideteoksen omassa hengessä palavaa tulkintaa: taideluoman henkisen +sisällön välitöntä, herkkää ja suurta antamista, sen +yksityiskohtaisesti vaatimatonta, mutta näkemyksen syvyyden ja +sisäisen totuuden voimalla tenhoavaa ja valtaavaa näyttämöllistä +hahmoittamista. + +Ei havaita ja vaistota, miten johtaja takertuu vale- ja +valoloistoiseen kulissiprameuden tavoitteluun, häikäisee +teatterikoneiston teknillisillä yllätyksillä, mahtailee +joukkokohtausten melulla ja ulkokohinalla, tanssiesitysten +silmäravinnolla, mutta hengettömästi ja tajuttomasti haparoi ja +tarttuu harhaan kulloisenkin esitettävän kappaleen yksilölliseen, +taiteelliseen elinhermoon nähden: sävyttää intiimin tunnelman +komeilevaksi mahtiponneksi, särkee pikkusyisellä, puisevalla +realismilla tyylitellysti suurpiirteisen ja ylväskaarisen +kokonaisuuden, raskauttaa hiljaa kuplehtivan hilpeyden joko +kuivakiskoiseksi tai räikeän meluavaksi, puhistuttaa herkeänä, +korkeana, polttavana loimuavan romanttisen tunteen joko ulkonaisesti +pauhailevaksi komeudeksi ja upeiluksi tai tyhjästi ja matalasti +mielisteleväksi tunteiluksi.--Tai jos johdolla on taiteellisia +ambitioneja ja pyrkimyksiä, niin niittää se auliin ylistyksen ja +tunnustuksen, jos se sirostellen ja hienostellen namustaa joissakin +epäolennaisissa yksityis- ja sivuseikka herkuttelemisissa, jos se +realistisen, mehevän laatukuvauksen keskelle sovittaa herkän +tunnepaussin, jos se ripustaa repäisevän, ketterä- tai +kömpelöjalkaisen ilveilyn laahustavan tunnelmallisuuden vaipoilla, +jos se yleensä kaikessa kaunosieluisessa puoli- ja +tekotaiteellisuudessaan hepenöittää ja korustaa arkisuutta, mutta +kuulottomana ja näöttömänä kulkee todellisten kauneuden +aarnioitten ja ihanuuden raikkaitten lähdesuonien sivutse. + +Johto, jossa on edustettuna vain voimaton, itsestään epävarma ja +hapuileva diletanttinen harrastelu, ei luomisvoimainen, hallitseva ja +vakuutuksensa voimasta auktoratiivinen taiteellinen näkemys, ja jossa +lisäksi sekin hitunen yksilöllistä, itsevaraista taiteellista +vaistoa ja alotekykyä, joka siinä sittenkin mahdollisesti piilisi, +on tehty tehottomaksi ja herpaistu pirstoamalla alote, suoritus ja +edesvastuu useammalle henkilölle ja lykkäämällä melkein kaikki +ratkaisuvalta monipäiselle ja monitahtoiselle +johtokunnalle--taiteellisissa, palavaa yksilöllistä suhtaumista ja +kannanottoa kysyvissä ratkaisuissa mahdollisimman epäpätevälle ja +epävarmalle auktoriteetille--sellainen johto suorittaa sekä +ohjelmiston määräämisen että kappaleiden miehittämisen +mahdollisimman haparoivasti, vaistottomasti ja avuttomasti. + +Ohjelmistot rakennetaan kutakuinkin sattuman kaupoin, sekaan tulee +hyvää ja huonoa kuinka onnistaa: ulkomailta tuotetaan vuotuisten +kassakappalten ohella arkisia, sirostelevia turhuuksia, joutavia +kuivakiskoisuuksia, ohuita, kaunosieluisia tunneleperryksiä, +sievisteleviä, hurskaita huvinäytelmiä, jotka eivät edes huvita +yleisöä tai kostuta kassaa, mutta syrjään jäävät useimmasti +väkevät, uusia tunne- ja näköpiirejä avaavat, rohkeat, ajan +hengellä ladatut ja kyllästetyt näyttämöluomat.--Samaten on +valinta kotimaisiin kappaleihin nähden haparoivaa, epätasaista ja +useasti perusteellisesti erehtyvää. Useat eloisimmatkin uudet luomat +ovat jääneet koettamatta näyttämöltä, jolle toisaalta taas +peräti teennäisillekin, keinotekoisille tekeleille on ollut aulis +pääsö. + +Yhtä hapuileva on ollut näyttelijävoimien käyttö. Ulkopuoliselle, +ainoastaan pinnallista vaikutusta huomaavalle ja tavoittelevalle +johdolle ovat näyttelijöiden yksilötehoon ja sisäiseen +työkiinteyteen kätkeyneet vaikutusedellytykset salattuja. Niinpä +miehitetäänkin kappaleet pelkästään ulkopuolisten laskelmien +perustuksella, jonkinmoisella silmärutiinilla: perustellaan valinta +näyttelijän lahjovaan ulkonäköön tai luuloteltuun +yleisösuosioon. Ulkopuolisille sivuseikoille annetaan ratkaiseva +arvo: Faustin on oltava nuori--sama sitten miten henkisesti riittävä +esittäjä on Faustiksi.--Sitenpä saattaakin tapahtua, että jonkun +teatterin vuotuisen ohjelmiston edesvastuullisin paino voi joutua +lepäämään aivan ulkopuolisen näyttelijän varaan, jonka sisäinen +antaumuksen mahti on peräti rajoitettu ja jonka ulkonaiset +temppuilemiset senvuoksi nopeasti on kyllästymiseen asti oppinut +ulkoa. Tällaiset »keksimänsä voimat» ratsastaakin +mielikuvitukseton ja tajuton johto tavallisesti lyhyessä ajassa aivan +hoki, laahaa niitä toisesta ylivoimaisesta tehtävästä toiseen ja +alleviivaa täten suosikkiensa--paremmin uhriensa--luontaisen +riittämättömyyden niin, etteivät nämä sitte muutamaan aikaan +kelpaa edes heidän omiin luonnollisiin tehtäviinsäkään, vaan +puhistuvat niissäkin luonnottomiksi.--Ohjelmisto jää siis +tällaisten tekaistujen suuruuksien varaan, kun taas samaisella +näyttämöllä toinen aivan alkuvoimainen näyttelijävoima +korvaamattomat, ohitseliitävät, viimeiset taiteellisen mahdin vuodet +saa lahota toimettomana--korkeintaan käytettynä, hän, näyttämön +ilmetty kuningas jonakin farssimajurina tai lantakuskina--asianomaisen +teatterijohdon ainoat nerollisuudella yllättävät päähänpistot! + +Ja kuitenkaan ei kappaleen perimmäinen teho ole kulisseissa, vaan +niissä ihmisissä, jotka sen elävät, ja johtaja, joka valitsee +esittävän taiteilijankin vain sillä silmällä, miten +koristeellinen lisä hän on muuhun kulissisommitelmaan, saattaa +tappaa yleisöltä sen taideluoman, joka hänen olisi tulkittava. +Moni, taiteellisesti pätevä kappale onkin tullut näyttämöllisesti +surmatuksi yksin väärän, vaistottoman henkilösovittelun ja harhaan +osatun yleissävyttelyn vuoksi. »Ne eivät mene yleisöön!» +yrittelee kyllä johto kannaltaan selitellä asiaa. + + * * * * * + +Kunpa voisivat tällaiset kutsumattomat johtajat edes +silmänräpäykseksi nousta taiteellisen vaistottomuutensa ja +kehittymättömyytensä yläpuolelle, voisivat edes yhden ainoan +silmänräpäyksen nähdä työtään silmästä silmään +aavistaakseen, mitä tuhotöitä he tietämättömyytensä +viattomuudessa saattavat taiteellemme aiheuttaa, selkeytyäkseen miten +he tylttyävät heikkoa ja tuhoavat hyvää, miten he tajuttomina, +näöttöminä tallaavat taimia, joissa versoo elämä, vaalivat +toisia, joilla ei ole juuria eikä ydintä, miten he pettävät +isoavalta yleisöltä taiteen, luovilta taiteilijoilta +elämäntehtävän, miten heidän haparoista käsistään ja laimeista +vaistoistaan riippuu, mikä hengen terä kansallemme näyttämöltä +puhuu ja mitkä näyttämötaitelijat saavat toteuttaa itsensä ja +piirtää elämäntyönsä nykyisyyden ja tulevaisuuden tietoisuuteen! + +Muilla luovilla taidealoilla riippuu taiteilijan lopullinen työtulos +kuitenkin perimmiltään siitä tarmosta, jolla hän itsensä +työssään toteuttaa. Näyttämötaiteilija sensijaan on työssään +riippuvainen toisen, vieraan henkilön arvioinnin syvällisyydestä ja +tarkkavaistoisuudesta. Johdosta riippuu, pääseekö hän yleensä +ollenkaan käyttämäänkään hänessä mahdollisesti piilevää +luovaa taiteellista mahtia ja pääseekö hän käyttämään sitä +hänen voimaedellytyksilleen otollisissa tehtävissä. Johtajan +taiteellisesta ja inhimillisestä herkkävaistoisuudesta riippuu, +tulevatko hänen johdossaan olevat taiteilijat oikein käytetyiksi. +Hänen tehtävänsä on yhtäpaljon siveellinen kuin taiteellinenkin, +hän on inhimillisesti edesvastuussa siitä, että jokainen hänestä +riippuva taiteilija pääsee sisäisten edellytystensä mukaiseen +voimiensa kehittämiseen ja toteuttamiseen, hänen omallatunnollaan on +toisten ihmisten taiteilijaelämä. + +Milloin siis johdon ilmeinen inhimillinen ja taiteellinen +riittämättömyys uhkaa sulkea totisilta taiteilijoilta +mahdollisuudet taiteilijatehtävänsä tehoisimpaan ja täyteen +toteuttamiseen, siellä on tämä riittämättömyys sekä luovan +taiteen että yleisön oikeuksien vuoksi armotta lausuttava julki! +Vielä enemmän kuin tavallisesti olisi tässä tapauksessa +peittelevä sääli julminta säälittömyyttä: se olisi heikkouden +tukemista siinä, missä tämä heikkous on jalompien voimien tiellä, +se olisi mitättömyyden säälimistä ja varjelemista, jotta se +mielinmäärin saisi tietämättömyydessään ja sokeudessaan polkea, +sortaa ja tukahuttaa jalompaansa. + +Hymyilkööt johdot ja johtokunnat tunnettua »ylemmyyden hymyään» +tällaisille »subjektiivisille» mielenpurkauksille! tuudittakoot +mielensä ja omattuntonsa rauhaan arvoasemiensa +luoksepääsemättömissä korkeuksissa!--yleisön, luovien +taiteilijain ja luovan näyttämökirjallisuuden elämänoikeuksien +vuoksi--jotka sittenkin painavat va'assa enemmän kuin joidenkin +väärille työskentelyaloille erehtyneitten henkilöitten +mielenrauha--on poltettava yleiseen tietoisuuteen, että he eivät +asemilleen riitä, että siinä edesvastuullisessa asemassa, mihin he +ovat joutuneet, heidän taide- ja ihmisnäkemyksensä heikkous ja +hataruus pidättää ja tukahuttaa verrattomasti enemmän kuin se +rakentaa! + + * * * * * + +Yksilöllisen suhtautumisen terävyyttä ja tiukkuutta on +näyttämötaiteen alalla sitäpaitsi hämmentämässä suomenkielisen +sivistystyöskentelyn alituinen vilkuileminen kansaan: sivistystyön +iänikuinen kasvattamistendenssi. Oltaisiin mukamas itse puolesta +kylläkin »taiteellisia», mutta »yleisön», »kansan» vuoksi +tingitään. Näyttämöluomaa ei valita esitettäväksi sen oman, +puhtaan taidetehon vuoksi, vaan ollaan ovelasti laskevinaan, miten +yleisö siihen suhtautuu tai miten kasvatuksellisesti otollinen se +tälle yleisölle on. Ja tapahtuu tässä kuten kaikkialla, missä +taide-asioissa luovutaan puhtaasti taiteellisista vaikuttimista. Kun +oma mieskohtainen suhde taide-elämykseen vielä on niin hieveräinen +ja etäinen, että alistaa taide-elämyksissä ainoan ratkaisevan +kriterion, arviointiperusteen, oman innoittumisensa toisarvoiselle +sijalle sivullisten luulo-ovelaiden laskelmien rinnalla, niin silloin +ollaan vielä hyvin kaukana vakiintuneesta, varmistuneesta +taidevaistosta ja silloin on varminta hyvin varovaisesti sovitella +näitä laskelmia todellisuuteen. Ellei tällöin ole varovainen, +saattaa tapahtua, kuten usein on tapahtunutkin meidän +laskeskeleville, pedagogisoiville johtajillemme ja johtokunnillemme, +että he nimittäin arvioidessaan yleisönsä taiteellista ja +siveellistä vastaanottokykyä ja mielikuvituksessaan rajoitellen +sille otollista ja mahdollista hengen ja sielun ravintoa, karsivat +tältä yleisöltä sekä alkuvoimaisesti väkevät, taiteellisesti +uudet näkemykset sille--oikeammin herroille itselleen--muka +epätajuttavina eriskummaisuuksina että myöskin riehakkaasti, +välittömästi ilakoivat vallattomuudet ja sytyttävät pilat muka +taiteellisesti mauttomina ja ala-arvoisina. Täten jää heille kuten +tavallisesti kaikillekin »kansanvalistajille» yleisönsä hengen +ravinnoksi esitettäväksi lopullisesti vain kaikesta +alkuperäisyydestä vapaaksi siivilöity keskinkertaisuus ja kaikesta +huvittavuudesta ja mielenkiinnosta puhdas »taiteellinen» +kuivakiskoisuus ja ikävyys. + + + + +ERISTYNEISYYS EUROPALAISISTA HENGENVIRTAUKSISTA. + + +Sekä kirjallisuudessa että näyttämötaiteessa esiytyvä +suhteellinen heikommuus ja ummehtuneisuus kuvaama- ja +säveltaiteittemme rinnalla johtunee osaltaan siitä eristäytyvästä +asemasta, johon koko suomenkielinen yleisömme ja siis myöskin +tämän yleisön henkisistä näköaloista välittömästi riippuvat +taide-alatkin ovat vähitellen joutuneet yleiseuropalaisiin +hengenvirtauksiin nähden. Sivistyksemme valmistumattomuus on +vaikuttanut sen, ettei meillä täydellä herkkyydellä ja +valppaudella ole voitu pysyä välittömässä, hedelmällisessä +vuorovaikutuksessa yleiseuropalaisen keskeisen hengenkäynnin kanssa. +Meillä on ollut liika paljon tehtävää alkeellisessa +muokkaustyössä, maaperän raivaamisessa mahdolliseksi sivistyksen +taimille, jotta riittävästi olisi voitu kohdistaa huomiota itse +näiden sivistystaimien, syvemmän henkilökohtaisen hengenviljelyksen +vaalimiselle. + +Niinpä ovatkin näköalat Europaan alkaneet huomaamatta päästä +sumenemaan suomenkieliseltä sivistykseltä. Sen henkinen näköpiiri +alkaa kattautua liika suppeaksi ja matalaksi, typistyä ja sulkeutua +kotoiseen umpinaisuuteen ja ilmattomuuteen. Tieteiden ja +käytännöllisen toiminnan aloilla kyllä jopa aivan hengettömästi +ja orjallisestikin noudatetaan ja jäljitellään yleiseuropalaisia +ilmiöitä ja saavutuksia, mutta mieskohtaisessa yksilöllisesti +hedelmöityvässä hengenviljelyksessä ei suhde ole yhtä välitön +ja vuorovaikutus elävä. + +Yksinäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei sivistyneistömme +kokonaisuus ole europalaisesti tietoisa, europalaisesti syttynyt. Se +ei välittömästi, omana hengenelämänään elä yleiseuropalaisia +hengenliikuntoja. Se ei elä ja avarru, inhimillisesti syvenny +taistelevassa europalaisessa hengenkäynnissä, ei koe omanaan sen +reutovaa aallokkoa, ei paisu sen patoutuvaa, pyrkivää ja etsivää +tarmoa, ei sinkoa sen syöksyvää hyökyvoimaa, ei suistu sen +murtumisiin, ei elä, herkisty ja karaistu, vartu ja kasva sen +haltioittavassa hurmassa, sen silmänräpäyksellisissä, vihlovissa +syvyysnäyissä, sen hetkittäin heijastelevissa, seesteisissä +kaukonäköaloissa. + +Ihmiskunta elää yhteistä henkistä elämää. Mitä +välittömämmin joku kansa tykkii yhtä lyöntiä ihmiskunnan +yhteisen henkisen valtimon kanssa, sitä väkevämpänä hyökyy +elämä sen suonissa. Mitä heikompana ja etäisempänä taas tämä +tykintä tuntuu kansan henkisessä elämässä, sitä laimeampi ja +surkastuvampi on kansa. + +Kansalle kuten yksilöllekin on henkinen eristäytyminen +sivistysvaara. Kansan, kuten yksilönkin voimat piilevät kyllä +siinä itsessään, mutta nämä voimat viriävät eloon vasta, kun ne +tulevat kosketukseen vierasten voimien kanssa. Vasta kun elimistö saa +vierasta sulatettavaa, pääsevät elinvoimat siinä valloille. +Vieraan aineksen omistamisessa loimuu elimistön elinmahti ilmoille, +ja mitä väkevämmästi se nämä vieraat ainekset omistaa, sitä +väkevämmäksi se paisuu ja kasvaa. Niin henkinen kuin ruumiillinen +elimistö vain väkevöityy omassa laadussaan, mitä runsaammalla +vieraalla aineksella se vain jaksaa itseään ravita. + +Kansallinenkin sivistys on tällainen elävä elimistö, joka palaa +eloisimmin ja toimivammin silloin, milloin sillä on omistettavana +runsaimmat vieraat ainekset. Kansallinen sivistys vain paisuu +itsenäisyydessä ja omavaraisuudessa, mitä vapaammin ja runsaammin +siihen virtaa vierasta ainesta ja mitä enemmän se saa ponnistaa ja +toteuttaa voimansa ja elinpontensa tämän vieraan aineksen +omistamisessa. Jos kansa joko olosuhteitten pakosta tai +vapaaehtoisesta vaalista sulkeutuu vierailta vaikutuksilta, ehtyy +siltä sivistyksellinen paloaines, ja sen oma olemus surkastuu kuten +ravinnosta kieltäytyvä elimistö. Jos se päälle päätteeksi +kuvittelee tätä tietä suojelevansa ja säilyttävänsä henkistä +omalaatuisuuttaan, menettelee se yhtä takaperoisesti kuin jos elävä +elimistö kavahtaisi vierasta ravinto-ainetta pelosta, että tämä +vieras aines kehittäisi sen elimistö-kudoksen toiseksi ja vieraaksi. +Elimistö pysyy elimistönä, kansa kansana, mutta kumpikin tarvitsee +ravintonsa elääkseen. + +Suomalainenkin kansallinen sivistys, jos se epäedullisten +olosuhteitten painosta tai harhailevasta, tietoisasta pyrinnöstä +tyytyy hakemaan voima-aineksensa vain itsestään ja sulkeutuu oman +henkensä kuoreen, on pian havaitseva, että se sivistyksellisen +alkuperäisyyden sijasta on tätä tietä tavoittava hiljaisen +hivutuskuoleman. Vain talvihorrokseensa valmistautuva karhukin tyytyy +imemään ainoastaan omia käpäliään. Suomalaisen kansallisenkin +sivistyksen voimalähde ei ole sulkeutumisessa europalaisilta +hengenvaikutuksilta, vaan päinvastoin avautumisessa niille, +antautumisessa niiden hedelmöitettäväksi. + +Mikäli tahdomme sivistyksellisesti elää, on meidän kaikella hengen +välittömyydellä ja ponnella pysyttäydyttävä elävässä +elämänyhteydessä europalaisen hengenelämän kanssa. Mikäli +tiehykkeet kansallisen suomalaisen sivistyksen ja europalaisten +hengenvirtausten väliltä heikkenevät ja ehtyvät, sikäli +heikkenevät ja tyrehtyvät välittömästi myöskin kansallisen +sivistyksemme ilmiöt. Jos kasvukykyiset, kehitysvoimaiset henkemme +jäävät yleiseuropalaisia, ajanhengessä kamppailevia herätteitä +vaille, jäävät heidän hengenlahjansa puolinaisesti ravituiksi, +heidän hengenmahtinsa jää aineksen puutteessa uinumaan puolinaiseen +itsetiedottomuuteen, he eivät pääse virkoamaan ja kasvamaan siksi, +mihin heillä olisi kasvuedellytykset. Jos sivistyneistöltämme +puuttuvat kosketukset ja välittömästi vaikuttava henkinen +yhteiselämä yleiseuropalaisen hengenkäynnin kanssa, elää sekin +elämänsä puolinaisessa henkisessä horroksessa: se ei pääse +elämään ajanhengessä, ei pääse kiristämään ja +jännittämään itsessään mahdollisesti piileviä voimia +hedelmällisiksi teoiksi. Sekä yksilöt että sivistyneistö +kokonaisuudessaan joutuvat elämään ajan ja hetken voimavirran +ulkopuolella, eivät ikäänkuin pääse kohoamaan oman elämänsä, +elämäntajunsa ja elämänvoimansa poltto- ja huippupisteeseen, +siihen voiman ja teon tehoon, johon ihmiskunnan yhteinen hengen ponsi +voisi heidät virittää. + + + * * * * * + + + + +SIVISTYKSEN PERUSTAJIA. + + +Miltä puolelta siis tarkastaakin uutta nousevaa suomalaista +sivistystä, huomaa vielä kaikkialla viljelyksen puolinaisuuden. +Tietysti tässä perusteluyhteydessä, jossa etupäässä otetaan +huomioon ja tehostetaan niitä kielteisiä tuloksia, joihin +kansallinen sivistyksemme kahtioituminen on johtanut, yleiskuva tulee +puolinaiseksi, jopa aivan vaaraksikin, jos sen käsittää laadun +kuvaukseksi, eikä vain tilapäisen ohimenevän sivistystilanteen +esitykseksi. + +Tältä näkökulmalta jää tehostamatta kaikki se mieskohtaiseen +työhön kätkeytyvä kuntoisuus, se yksityisolon varjoon jäävä +kelpoisuus, se luonnollinen vilpittömyys ja koristelemattomuus, se +itsestään pauhaamaton työnuurastus, jota Suomen suomalainen kansa +kätkee itsessään yhtä runsaasti kuin mikä muu elinkelpoinen kansa +hyvänsä. Huomioon ottamatta jää se elämänsisällön ja +elämänvoimien runsas, kuluttamaton varasto--se hartauden rikkaus, se +innostumisen välittömyys, se aherruksen sisu ja kunto, se +itsetiedottomuuden hedelmällisyys ja alkuperäinen mehevyys, se +luonnollisen elämänkäsityksen vankka juurevuus--joka takaa, että +suomalaisella sivistystyömaalla ei tehdä pelkkää turhaa +näkötyötä, vaan että, jos näköään erehdytäänkin ja +hapuillaankin, pohjempana on työskentelemässä ja ahertamassa +hartioita, jotka näkymättömässä, vaatimattomassa työssä +vakaasti, jos hitaastikin puskevat suomalaisen viljelyksen työauraa +suoraa vakoa eteenpäin. Mutta tämä työ ei ole näkyvää, siinä +ei lainehdi ja heilimöi nykyisen viljavuoden rikas laiho, vaan se +varustaa ja perustaa vasta tulevien, onnellisempien vuosien sadon. Ja +nämä työntekijät eivät ole näkösällä, ne uurastavat +yksinäisten eräpeltojensa harmaalla, matalalla kamaralla, eivät +puhujalavojen kohokkeilla ja luottamuslautakuntien julkilavitsoilla. + +Jokaisella elämänalalla--niin varsinaisen sivistyksen työmailla +kuin karussa aineellisessa uurastuksessakin--työskentelee Suomessakin +hartaita, vakavia työntekijöitä, jotka vilpittömässä, +koruttomassa työssä toteuttavat itsensä. Mutta meidän +kehittymättömässä, asialliseen arviointiin kypsymättömässä +henkisessä ilmapiirissämme nämä uskolliset työntekijät saavat +suorittaa työnsä vielä huomaamattomammin kuin muualla. Meidän +nousukkaanomaisesti epävalmiissa ja järjestymättömässä +henkisessä taloudessamme ei oteta varteen ja käytäntöön kaikkia +käytettävissä oleviakaan todellisia voimia. + +Suomalainen yhteiskunta ei vielä ole niin miehisen kypsä, eivätkä +sen valinnan vaistot niin kehittyneet ja seestyneet, että se voisi +keskuudestaan vaistota ja tavoittaa ne todelliset, työhönsä +hartaudella keskittyvät, henkisen tasapainon miehet, ne +persoonallisen työnteon miehet, joille työnteko on oman itsensä +toteuttamista ja jotka luonteensa painolla ja eheydellä iskeytyvät +valitsemaansa työhön ja suorittavat sen loppuun. Näitä todellisia, +senkin keskuudessa piileviä voimia ei suomalainen yhteishenki vielä +ole kypsynyt vaistoamaan ja kohottamaan esiin, vaan harhauttaa sen +vielä helposti aivan halpahintainen näköharrastelu ja pinnallinen +lahjakkaisuuden ilme. Sen nuoruuttaan ja kokemattomuuttaan haparoiva +ja epävarma ihmisarvioinnin vaisto näkee ja arvostaa julkisissa +toimihenkilöissäänkin ainoastaan niiden ulkopuolista kohisemista ja +touhuamista. Sen luottamus hairahtuu vielä helposti aivan +näennäisiin henkilöihin, sellaisiin, jotka vain näyttelevät +tietoa, taitoa, harrastelemista, jotka tohisevat periaatteita ja +touhuavat pilviin, mutta joilta työ useasti livahtaa suorittamatta +kourista. + +Niinpä työntäytyy ja työnnetään meillä julkisen toiminnan +etualalle paljon puolikuntoista ja löyhää ainesta, samalla kuin +siellä täällä löytyvät todelliset, hedelmälliset voimat +jäävät suhteellisesti varjoon ja tulevat sysätyiksi +näkymättömämpään, tois-arvoiseen työhön--jopa +tehottomuuteenkin. Täten tulee koko suomalaisen sivistyksen edustava, +luonnehtiva ääriviiva kohtuuttomasti näiden pätemättömien, vain +pinnallisesti hyrskähtelevien ainesten määräämäksi ja +värittämäksi. + +Tätä yksityistä, piilevää, runsastakin elämänkuntoa, joka takaa +että suomenkielinenkin sivistys vielä on kohoava ja saavuttava niin +sisällön voiman ja rikkauden kuin muodon kirkkaan tehonkin, sitä ei +tässä perusteluyhteydessä ole tilaisuus yksityiskohtaisemmin +tehostaa, vaan on tässä yhteydessä huomio kiinnitetty siihen +näköpintaan, jonka suomalainen sivistystyömaa nykyisenä +julkisivunaan tarjoaa. + +Ja tällä työmaalla on vielä kaikki kokeilun, tapailun ja +tavoittelun asteella. Muodot ovat vakiintumattomat, henget +puolikypsät, julkisuuden valoon työnnetyt edustajat puolikuntoisia. +Ja ken vasta tähänastisen työn perustuksella täyspitoisempia +saavutuksia odottaisikin syyttäköön mahdollisesta pettymisestään +ainoastaan omaa lyhytnäköistä herkkätoivoisuuttaan. Korpeen +raivattu peltokin kantaa vielä kauan uutisviljelyksen epätasaista +leimaa, kuinka saattaisi sitte niin monimutkainen, monisärmäinen +viljelyksen luoma kuin kansallinen sivistys täysvalmiina kirvota +maasta yhden ainoan ihmispolven taikapolkemalta. + +Kun kerta entinen sukupolvien yhteistyö on rikottu, kun Suomen +tähänastisen viljelystyön sekä tulos että kannattaja ja elin, +Suomen ruotsinkieltä puhuva sivistyneistö on irtautunut +kansallisesta maaperästään ja kielellisen vierautensa harhauttamana +myöskin kansallisesti ja sivistyksellisesti eksynyt omasta +kansastaan, niin tällaisen järkyttävän kansallisen onnettomuuden +tapahduttua ei saa odottaa, että tällaisen riiston ja vaurion +jäljet peittyisivät umpeen jo parin ihmispolven työn jälkeen. +Sivistyksen maaperä on muokattava uudestaan kuten pelto, josta +tuhotulva on huuhtonut sulatetun, viljellyn mullan pois. +Kärsivällisyydellä on vain odotettava, että tämäkin pelto vielä +tulevaisuudessa, kun ihmispolvien työ ja vaivannäkö taas on +ennättänyt sulatella ja vaivata sen kovaa pinnankamaraa ja +kehitellä siihen uuden hienoksi viljellyn multakerroksen, että sekin +silloin taas on kantava ne tasaiset, runsaammat laihot joita köyhä +nykyhetki ei vielä voi suoda. + + + * * * * * + + + + +IV + +TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA + + + + + * * * * * + + + + +KANSALLISEN RISTIRIITAMME SELVENEMIS- JA KEHITTYMISMAHDOLLISUUDET. + + +Yksi ainoa pelastuksen tie olisi tästä toistamiseen suoritettavasta, +vuosisataisesta työuhrista, yksi ainoa silta, joka oikaisisi ohitse +ihmispolvien uudistetun vaivannäön, ja se olisi se, että suomukset +vielä voisivat pudota harhautuneiden silmiltä, että veljet +tuntisivat veljeytensä, Suomen kansan toisistaan lohkoutuneet osat +yhteisen alkuperänsä, yhteisen tulevaisuutensa, yhteisen +kansaelämänsä: sekä voimiensa että heikkouksiensa yhteisyyden! + +Tämän lohkoutumisen vammat ja vauriot ovat kummallekin niin suuret, +että kannattaisi todellakin sen itsekieltäytymisen uhrin, jota +harhakäsityksistä valveutuminen ja luopuminen aina kysyy niin +yksityiseltä ihmiseltä kuin vielä enemmän kokonaisilta, toinen +toisensa harhakäsityksiä tukevilta ihmisryhmiltä. Kunpa voisi +vielä ruotsinkielinen sivistyneistömme virvota suomalaiskansalliseen +tajuntaan ja tuntea itsensä elimeksi Suomen kansan +sivistyselimistössä! ja kunpa Suomen suomalainen kansa vielä saisi +tuntea sivistyneistönsä välittömästi omakseen, oman elimistönsä +elimeksi! Jos katkaistut suonet vielä voisivat liittyä toisiinsa ja +alkeellinen muodostumisen voima ja viljelyksen herkkyys voisivat +yhteisinä virrata ja sykkiä yhteisessä elimistössä, niin silloin +olisi Suomen kansalle pelastettu sen yhteinen historiallinen +menneisyys ja kevennetty sen tulevaisuus: ruotsia puhuva +sivistyneistömme olisi pelastettu henkisestä hivutuskuolemastaan ja +Suomen suomalainen kansa vapautettu toistamiseen suoritettavasta, +vuosisataisesta raskaasta vaivannäöstä! + +Niin välittömästi ja kiinteästi kuin muoto ja sisältö kuuluvat +Suomen kansan toisistaan erilleen taistelevat osat toisiinsa. Vasta +toistensa kanssa yhdessä muodostavat ne luonnollisen kokonaisuuden. +Yhtä kipeästi kaipaa ruotsinkielinen sivistyneistömme +elinedellytyksenään suomalaisen kansapohjan verestävää, +elävöittävää maaperää allaan pysyäkseen terveessä +elämäntajussa ja todellisuuden verekkäällä, rikkaalla, +hedelmällisellä pohjalla kuin suomalainen kansapohjakin kaipaa +ruotsinkielisen viljelyksemme elokasta aistia, valpasta arvostelua ja +täsmällistä muodon kuria pysyäkseen sivistyksen ryhdissä ja +hengen joustavassa, karaistussa, eteenpäinleikkaavassa terässä. + +Suomalaisen kansapohjan aines on ruotsinkieliselle +sivistyneistöllemme yhtä välttämätön kuin suomalaiselle +kansapohjalle tämän sivistyneistön älyllinen terävyys ja valmius: +minkä toinen puuttuu vehmaassa, antoisassa, muodostumisalttiissa +sisällössä, sen puuttuu toinen tämän elämänsisällön +seulovassa, valikoivassa, kuonasta ja muodottomuudesta puhdistavassa +käsittelemisessä; missä toinen on rikkaudessaan avuton, siellä on +toinen niukkuudessaan neuvorikas. Ruotsinkielisen sivistyneistömme +älyn ja arvostelun suola kitkisi ja juurittaisi alkavalta +suomalaiselta sivistykseltä monta mauttomuuden ja muodottomuuden +hempeätä, levitteleivää rikkaruohoa ja monta älynvelttouden +suvaitsemaa rumaa kasvettumaa, ja suomalaisen kansapohjan versova +elinaines taas täyttäisi ruotsalaisen sivistyneistömme ohenneen +elämäntajun vaakavalla ja painoisalla elämän sisällöllä. + +--Mutta harhakäsitykset istuvat ihmisten mielissä yhtä kiinteästi +kuin oikeatkin ja sekä kansojen että yksityisten historia polkee +itseharhojen mutkittelevia polkuja pyrkien kiertoteitse sinne, minne +suoraankin olisi ollut saavuttavissa. + +Liiaksi syvälle on puolella ja toisella ehkä jo leikkautunut mieliin +se usko, että suomalaisen kansan ja ruotsinkielisen sivistyneistömme +välillä olisi kansallisuuden eroittava juopa, jotta tätä +näköhairahdukseen perustuvaa mielialavirtausta enää voisi +pysäyttää mikään mielipiteitten selkeytyminen ja totuuteen +palaaminen? Liiaksi perinjuurin on ehkä jo ehditty repiä rikki +Suomen tähänastinen kansallinen historia, tehdä tyhjäksi +vuosisataisen työn kallis tulos, jotta enää mikään paluutie olisi +mahdollinen? + +Sokaistuneessa itsepetoksessa on ruotsinkielinen sivistyneistömme +ehkä lopullisesti hyljännyt oman kansansa, sen kansan, jolta se on +perinyt kaiken, mitä sillä on, kääntynyt vieroksuen ja hyljeksien +pois siitä kansasta, jonka työn ja vaivannäön, henkisen ja +aineellisen saavutuksen kaikkea koottua aarteistoa se alkuperänsä ja +kehityksensä vuoksi oli asetettu valvomaan ja vaalimaan ja edelleen +kehittämään, jonka elimenä ja elimeksi se oli muodostunut ja jonka +palveleminen oli sille sekä elämänvelvollisuus että +elämänsisällön antava elinoikeus. Oman veren silmittömällä, +julkealla itsehäväisyllä ilkkuvat matalimmat näistä +lyhytnäköisistä riemullisella vahingonilolla, missä luulevat +vainuavansa kansallisten heikkouksiemme ja vajanaisuuksiemme jälkiä, +ilkkuvat ilokseen ja itsehyväisyytensä tyydytykseksi, eivät +kurittaakseen heikkouksia pois rakkauden vihastuksessa. Ja +ruotsalaistomme parhaat, arvokkaat aineksetkin etäytyvät +välinpitämättömyydellä ja kylmyydellä Suomen suomalaisen kansan +polttavista elinharrastuksista, riistävät tältä kansalta itsensä, +tämän kansan väellä ja vaivalla kehitetyt työnsuorittajat ja +riistävät itseltään elämäntyön, sen painokkaan +elämänsisällön ja pätevän elämänkypsyyden, joka kehittyy +ihmisessä vain edesvastuullisessa, itsensä unohtavassa työssä +yhteisen kokonaisuuden hyväksi. + +Ruotsalaistemme omalta kannalta on tämä heidän +vierautumispyrkimyksensä henkistä itsemurhaa: elämänpohjan +murentamista omien jalkojen alta, elämänlähteiden tukkimista +itseltään, vapaaehtoista elämäntehtävästä ja sen ohella +elämän arvosta ja elämänsisällöstä luopumista; yhteiseltä +suomalaiskansalliselta kannalta se taas on yhteisen lipun +pettämistä, kevytmielistä tehtävän hylkäämistä, korvaamatonta +kansallisen perintösaavutuksen menetystä ja tyhjiin heittämistä. + +Samallaisessa sokaistussa itseraasimiskiihkossa kamppailee +suomalainenkin kansanaines itseään irti kaikesta elämänyhteydestä +ruotsia puhuvan sivistyneistömme kanssa. Jos toisaalta matalat ja +henkisesti tajuttomat, siveellisesti edesvastuuttomat +sanomalehtimiesaivot vaahtosuin iskeytyvät jokaiseen »ruotsalaisen +maan» »kavallukseen» tai hirnuvalla vahingonilolla rekisteröivät +jokaisen »edeltäkävijäkansan» kompastuksen, esittävät +yleisölleen jokaisen puukotusjutun viimeisimpänä +suomalais-suomalaisena kultuurinäytteenä, niin täydentävät +heidän suomenkieliset vastineensa tätä järjetöntä +silpomistyötä aivan yhtä hengettömästi pikkumaisilla ja matalasti +katkeroilla partioretkillä, »Luukin jupakoilla» ruotsalaistemme +heikkouksien alueille. Jos toisaalta järjestelmällisesti +vetäydytään kaikesta yhteistyöstä suomalaisen aineiston kanssa, +jos toimialat jaetaan, rahastot hajoitetaan kielen karsinoiden mukaan, +jos vedetään--mikäli mahdollista--miehet ja varat pois yhteisistä +yrityksistä, jos kaivetaan vierauden vaot niin syviksi kuin +mahdollista eri kieliryhmiemme yhteiskunnallisen työskentelyn +väliltä, niin pyrkii yltiöiden yhä lisäytyvä parvi toisellakin +puolella tekemään yhtä perusteellista pesäeroa kielellisten +ryhmiemme ja sivistystemme välillä. Jos toisaalla ollaan +kansallisessa eristäytymisessä niin pitkällä, että kansalliseksi +otsikoksi omistetaan nimitys »öst-svensk», niin hakevat toisaalla +yhtälaiset hurma- ja yltiöpäät kaiken kansallisen, rodullisen ja +runollisen innoittumisensa lähteitä jostain Vienantakaisista +maailmoista. Jos toisaalla vietetään mahtipontisia +»ruotsalaisuuden» päiviä, jotka omistetaan tympäisevällä, +samealle ja sakealle rodulliselle itsesuitsutukselle, niin hommaillaan +toisaallakin yhtä keinotekoisesti eristäytyviä ja ärsyttäviä +erikoiskansallisia »Kalevala-päiviä». Katsomatta mitä kansallisen +elämämme perustavia, rakentavia arvoja he heittävät menetyksiin, +ovat nämä suomalaiskansalliset intoilijamme valmiit kielellisen +puhdasuskoisuuden alttarilla uhraamaan Runebergin ja hänen +aikakautensa korkean ja väkevälentoisen isänmaallis-kansallisen +heräämisen, ollenkaan huomaamatta, että heidän silloin +myöskin--jos heidän kiihkoilussaan nimittäin yleensä jotain +järkeä ja johdonmukaisuutta on--olisi uhrattava Snellmaninkin +ruotsinkielellä (huomaa _ruotsin_kielellä!) tapahtunut valtaisa +herätystyö. »Kansallismielisessä» haltioitumisessaan ovat he +valmiit leikkaamaan Suomen kansan historiasta viimeiset +kuusi-seitsemän kohtalokasta vuosisataa, joiden työ kuitenkin on +sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti rakentanut sen Suomen, jossa +me nyt elämme liittääkseen senjälkeen keinotekoisten löyhien +haaveittensa silloilla nykyisyyden johonkin epämääräiseen, +kuviteltuun Kalevala-alkuaikaan, ovat valmiit rotulahkolaisuuden +puhdasoppisuuden vuoksi hylkäämään kansallisesti hyödyttömänä +sen tiedon, kokemuksen ja henkisen viljelyksen pääoman, jota +ruotsinkielinen sivistyneistömme eittämättömästi edustaa ja joka +on yhtä kiinteästi, välittömästi ja läheisesti Suomen kansan +omaa, henkeä sen hengestä, verta sen verestä kuin nämä +kiihkoilijat konsanaan itsekin. + +Molemmin puolisena sokaistuna, itsetuhoavana uurastuksena on siis +yhteenkuuluvan eroittaminen, toistaan tukevan riistäminen toiseltaan, +vasta yhteistyössä täydellisen kansallisen sivistyskokonaisuuden +muodostavan elimistön lohkouttaminen kahdeksi epätäydelliseksi +ryhmäksi, joista toisella ei enää ole edessään elävää +tulevaisuutta, toisella taas pitkä, uudestaan suoritettava vaivan- ja +ponnistuksen alainen työrupeama, uudistetussa työssä ja toistetussa +vaivannäössä astuttava kiertotaival sitä päämäärää kohden, +joka jo näytti saavutetulta. + +Mutta jos tämä lohkoutuminen on lopullinen, jos nämä toisiinsa +kuuluvat ja toisiaan tarvitsevat osat lopullisesti ovat eksyneet +toisistaan, eivätkä enää voi liittyä välittömään +yhteiselämiseen, niin on Suomen kansallisen tulevaisuuden vuoksi +ainoastaan toivottava, että Suomen kansan kehitysmahdollisen osan, +Suomen suomalaisen kansapohjan suoritettava kiertotaival on +osoittautuva oikeaksi, todelliseksi kiertotieksi, eikä vain +harhapoluksi, että se onkin välttämätön, kehityksen nousun +vaatima, ylemmäksi johtava kiertoporras, joka kehänsä +kierrettyään ja näennäisesti entiselle kohdalleen palattuaan, +onkin johtanut hyvän saavutuksen entistä tähystystasoa ylemmäksi? +Ehkä se ruotsinkielisen sivistyneistömme kansallinen +irroittautuminen ja oman kansansa hylkääminen, joka meistä +nykypolven suomalaisista tuntuu niin katkeralta ja korvaamattomalta +sivistykselliseltä ja kansalliselta tappiolta, ehkä se onkin +historiallinen kova välttämättömyys? Ehkä Suomen kansan +tulevaisuus vaatii tämän suuren uhrin päästäkseen laajemmalle, +syvemmin muokatulle ja vakavammin perustetulle pohjalle kuin +nykyään, poimiakseen tulevaisuudessa rikkaammatkin ja +täyteläämmät hedelmät kuin ne, jotka jo heloittivat sen +saavutettavissa? Ehkä koko nykyinen kansallinen kysymyksemme onkin +Suomen kansan historian tiedotonta itsekorjausta! Ehkä +historiallisten olosuhteitten vuoksi ruotsinkieliseksi vierautuneen +sivistyneistömme irtautuminen suomalaisesta kansallisesta +elimistöstä on tämän kansallisuuden terveelle kehitykselle +välttämätön puhdistusprosessi, joka särkee pois tästä +elimistöstä sen, minkä olosuhteet ovat tehneet vieraaksi tälle +elimistölle, ja joka särky on kestettävä ja kestettävä loppuun, +jotta elimistö taas voisi toimia häiriöttä ja terveenä? + +Mutta miten käyneekin, minkä uran kehitys itselleen murtaneekin, +nykyinen murroskausi on varmasti oleva ohitsehaihtuvaa ylimenoaikaa. +Joko on ruotsinkielinen sivistyneistömme vielä kallistava korvansa +niille veren, velvollisuuden ja elämäntehtävän äänille, joiden +sen omassa rinnassa täytyy tehdä hiljaista työtään ja sisäisen +syventymisen ja itseensä kerääntymisen hetkinä kutsua sitä +yhteiseen suomalaiseen kansalliseen työhön. Silloin ovat katkenneet +juuret versoavat uudelleen, ehtyneet suonet elpyvät uuteen eloon ja +Suomen kansalla on taas oleva oma, kansallisesti läheinen ja lämmin, +sivistyksellisesti herkkä ja kypsä, elämänuskoinen ja uhrautuvaan +työhön altis sivistyneistönsä, jolla on juuret ja elämän lähde +kansassansa ja joka heloittaa kansansa jaloimpain pyrkimysten, +sisimpäin harrastusten kukkana, kansansa kypsien tekojen julkisena +suorittajana.--Tai on nykyinen alkanut kehitys johtava loppuunsa: +ruotsinkielinen sivistyneistömme on elimistöstään irtautuneena +kuihtuva, korkeintaan rajoittuva vaatimattomaksi provinsielliksi +sivuryhmäksi, joka on vetäytynyt kansallisen sivistys-elämän +valtavuolta pienen paikallisen elämän piirin harrastajaksi, ja +Suomen kansan sisäinen muodostamisvoima on kehittävä itsestään +menetetyn sijalle uuden, lähemmän, välittömämmän sivistyksen +elimen. + +Ja sen työn se voi suorittaa, niinkuin se jo kerta ennen on saman +työn suorittanut. Tarvitaan vain itsensä unohtamisen malttia ja +uhrautuvaisuutta meiltä nykypolven eläjiltä sitä odottaessa. Jos +nykyinen suomenkielinen sivistysvainio vielä näyttääkin +epätasaiselta, jos se monessa suhteessa vielä kantaakin nuoren +viljelyksensä epävalmista leimaa, niin se on vain luonnollista, +eivätkä olomme ole tuomitut jäämään sellaisiksi! Suomalainenkin +sivistyspohja on vielä vakiintuva, monet nykyiset, hätäisesti +joutuneet, varhaiskypsyyden liioittelevaa, näköhyötyisää leimaa +kantavat taimet ovat lakastuvat ja sijaan kasvava hitaammin +kehittyvä, vaatimattomammalta näyttävä, mutta todellinen, vankka, +jyväraskas ja satoisa laiho! + +Missä nyt vielä rehoittaa tavoittelu, missä toimekkuuden kermana +häärii hommaileva, hyörivä puolikuntoisuus, missä näkösällä +kannettu aatteileminen, lauseparseileminen ja löyhä suuntaileminen +vielä voi pimittää yleisen arvostelun ja anastaa sen sijan, jolla +pitäisi istua hengen kypsyyden, teon ja toimen karusanaisen mutta +tartuntaväkevän mahdin, missä sanojen runsaudella vielä voi +peittää teon puuttuvaisuuden, missä löyhä ja perusteeton +sivuuttaa pätevän ja painokkaan, missä näytelty, levitteleiksevä, +näkökoruissa kimaltava valhekauneus vielä voi häikäistä silmän +havaitsemasta todellisen kauneuden yksivakaisempaa, mutta kiintoista, +kestävää loistoa; siellä on tämän nykyisen sivistyksemme +julkisivun alla ja varjossa valmistumassa toinen, todellinen, +pätevä, perustettu sivistysrakennus, joka ei ole kyhätty vain +näön vuoksi, tilapäiseksi, hätäisesti valmiin näköiseksi +joudutetuksi sivistyksen näyttelyhuoneustoksi, vaan pysyväksi +sivistyksen työpajaksi, asunnoksi ja temppeliksikin; siellä on +kohoamassa uusi ja todellinen, itse kansan omaan vähittäiseen +viljeltymiseen perustuva sivistys, joka ei vain näyttele +sivistyneisyyttä, vaan on sivistystä, itsesivistymisen työtä; +siellä on muodostumassa todellinen kansallinen sivistys, joka +kansallisuutta näyttelemättä ja kansallisuudella kiivailematta, +mutta silti koko olemukseltaan kansallisena on kansan omana henkisenä +kypsymisenä kantava itsessään kaikkea kansansa pätevyyden voimaa, +näkemyksen laajuutta, tuntemuksen todellisuutta ja syvyyttä; oleva +välittömästi kansansa sivistyksen elävä elin ja toimekas työase. + + + * * * * * + + + + +SUOMALAIS-KANSALLISEN SIVISTYKSEN HUOMENKOITTO. + + +Ja todellakin näkee jo koittavan kansallisen sivistyskevään ensi +enteitä: Suomessakin ovat mielet sulamassa, itsetiedottomuuden +jähmettynyt talvi on väistymässä. Jo loiskahtaa tuolla täällä +jään kahleista vapaana aalto, jo vilkahtelee mielien roudan +keskeltäkin yksilöllisen elämännäkemyksen kirkas, herännyt, +itsenäisesti tähyävä ja tutkiva katse. Kuin kiurun lupaavana +liverryksenä kohoo tuolta täältä paljastuvien nurmipälvien yltä +yksilöllisen elämänkatsomuksen sula, kirkas äänensoitto. Ja yhä +kuoroisammaksi käy tämä soitto, yhä uusilta ilman pieliltä +tavoittaa tarkkaava korva tämän heräävän, hopeanheleän laulun. +Jopa viillettää tuolla täällä ilmojen sinistyvää, +kesäistyvää kantta armas pääskykin, jo pilkistää kukkasen +kirkas silmä viheriöityvien nurmien kaiteilta. + +Suomen nykyisessä nousevassa nuorisossa on taaskin virkoamassa Suomen +sivistyksen uusi kevät. Suomen Suomenkielinenkin sivistys on +kypsymässä siihen tilaan, että senkin piirissä jo alkaa kirvota +yksilöllinen viljeltyneisyys: Senkin kehässä tapaa jo tuolloin +tällöin ihmisen, joka oman tuntemuksensa valaisemana arvostelee, +oman näkemyksensä kirkastamana innostuu, oman elämyksensä +johtamana ajattelee, ihmisen, jolla ovat hengen näköalat omien +silmien edessä, hengen aseet omissa käsissä. Jo tapaa niitäkin, +joiden kanssa ei tarvitse tyytyä vaihtamaan vain sanoja, vaan +ajatuksiakin: joiden kanssa voi, ei vain jutella, vaan keskustellakin, +yhteisessä, toinen toista tukevassa ja kannustavassa ajatuksen +ponnistuksessa syventyä elämän sisäisten suhteiden yksilölliseen, +oman havainnon varaiseen selvittelyyn--tarvitsematta pelätä, että +heti ensimmäisessä tai toisessa vuorosanassa saa törmätä kuin +kiveen johonkin yhteiskunnallisen parannusintoilijan ja +periaatteilijan tai keikailevan kaunosielun sulattamattomaan +iskusanaan. + +Enää ei ole kaikkien hengen tulkkiemme julistus vain vakaisaa, +opettavaa »kansan valistelemista», joutavaa jaarittelua, joutilasta +väljien sanojen hyörittämistä, vaan on jo niitäkin, joiden puhe +on itseensä syventymisen ja itsetutkimisen kamppailevaa, +mieskohtaiseen selkeyteen pyrkimistä, kuumeista taistelemista +julistettavan vaikeuden kanssa, itsenäisen elämänkatsomuksen +poltetta, niitä, joiden julistus on elämännäkemyksen elävän, +kerkeän ja vaarallisen tulen ripeätä ja jännittynyttä +käsittelemistä, tietämiseen sytyttämistä eikä vain tietojen +levittelemistä. Jo kuulee äänten humusta tuolta täältä +itsenäisyyden vilpittömän rintaäänen, tapaa harhailevien, +haparoivien katseiden keskellä nuoren ja rohkean silmäparin, joka on +jaksanut kohdistaa katseensa tiukasti ja teräksisesti asioiden +kärkeen. Näkee tuolla täällä aseen heiluvan tietoisassa kädessä +ja iskun tähdätyksi siihen paikkaan, mihin on iskettäväkin.--Kunpa +vain ei herpautuisi tämä heräävä nuoriso, kunpa ei lohkeaisi +kesken arvostelun tutkain! Kunpa ei väsähtäisi katse etsivästä, +tutkivasta ankaruudesta, kunpa ei uupuisi itsenäisyyden tarmo kesken +leikkaavan lentonsa! Kunpa ei kuivuisi itsensä löytäneiden mielien +herkistynyt hedelmällisyys ja asettuisi hengen herännyt, käyvä +levottomuus malttavan keskinkertaisuuden tyrehtyneeksi tyytymykseksi! + +Virvonneet yksilöt ovat kansan herännyttä henkeä: niissä kuohuvat +kansan uinuneet voimat näkyväisiksi, puhkeavat itsetiedottomuuden +yöstä ajatusten, luomien kirkkaudeksi. Yksilö on käymisen liike +yhteiskunnassa, yksilössä potee kansa itsensä hengeksi! Yksilö on +kansan voimien hedelmä, kansan mullasta hengen päivään ja +kirkkauteen taiminut, kasvanut, jyviin täytelöitynyt tähkäpää. + +Mikäli heräävä nuori suomenkielinen sivistys voi säilyttää +itsensä henkisesti käyvänä, mikäli sillä on hengen tarmoa yhä +elävämpään ja eletympään yksilölliseen viljeltymiseen, sikäli +herkästi ja rikkaasti on se voiva tuoda muodon julkisuuteen ja +ajatuksen tietoisuuteen Suomen kansan sisäiset, salatut elämykset. +Meillä on jäljellä kansan säästetty hengen aines, meillä on +jäljellä koko kansan murtamaton työtarmo, koko kansan harras, uuras +työtahto, meillä on jäljellä oman elinpolvemme palava, yrittelevä +työinto ja tulevien sukupolvien koskematon työvoima! Meidän on vain +herättävä, virvottava tajuamaan nämä uinuvat voimamme, +kirvoitettava ne tiedottomuudestaan ja laskettava toimimaan! Ja vielä +me muokkaamme vainiomme sulaksi, viljelemme vielä murtamattomankin +maaperän möyheäksi ja hedelmän kantavaksi! Suomalainenkin sivistys +on vielä kantava sekä rikkaat että jalot hedelmät, hedelmät, +joiden kupuun on sidottu sekä muodon ja viljelyksen herkkä, kuulakas +hienous että aineksen ja sisällön täyteläs ja runsas paino ja +pätevyys. + +Kun elämäntunto on purrut niin syvälle kansaan, että siinä +virkoaa yksilöllinen hengentietoisuus, niin silloin on koittamassa +hetki, jolloin tämä kansa on saavuttamassa henkisen +täysikäisyytensä. Heränneissä, virittyneissä yksilöissään on +Suomenkin kansan henki ottava sivistyksen soihdun omiin käsiinsä +valaistakseen sillä omat hämäränsä, luonteensa ja lahjojensa, +toivojensa ja pettymystensä salat, oman elämänpolttonsa tuimuuden +ja oman paisuvan elämänriemunsa, oman voimansa tarmon ja oman +heikkoutensa häpeän. + +Tällaisessa yksilöllisyyttä käyvässä ja kuohuvassa +sivistyksessä ja sivistyneistössä, joka samalla pohjautuu +elävään ja omana elettyyn kansaan, on Suomen kansa vihdoinkin taas +löytävä itsensä kansallisesti ja sivistyksellisesti eheänä ja +väkevänä. Siinä sivistyneistössä on se tapaava omanaan ja +elävänä elimen, jonka välityksellä yksin se voi elää +sivistyskansan elämää, luoda ulkonaiset vaikutuksensa ja sisäisten +elämystensä rikkaudet omaksi tajutuksi ja tietoisaksi hengen +kokonaisuudekseen. + + + * * * * * + + + +ALAVIITTEET + + +[1] Nykyään on kuitenkin vaara tarjolla, että vanha suomalainen +raamattumme, tämä länsisuomalais-hämäläisen sivistyskautemme +ainoa suuri kirjallinen perintö, jonka ytimekäs iskevä kieli ja +harras sanakuvauksen mahti ovat kirjallisuutemme miehisimpiä +kaunistuksia, että se hyvää tarkoittavassa uusimisinnossa tässä +merkityksessä on tuleva turmelluksi ja laimennetuksi. + +[2] Voihan tällainen romanttisesti hurmioitunut kotitanhua-ihannointi +toisinaan tosin johtaa hupaisiinkin ajatuksen kuperkeikkoihin kuten +esimerkiksi on käynyt sille intoilijalle, joka puhuessaan +eteläpohjalaisesta puukko- ja aidanseiväskultuurista, varsin +selitettävässä ja inhimillisessä perintämuistojen +kultausharrastuksessa haltioituu ruotsinkielisellä alueella +näkemään siinä sotaisen urheiluhengen ja seikkailuhurmioisen +viikinkimielen karskeja ilmauksia, kun hän taas melkoista ynseämmin +määrittelee saman ilmiön, kun se esiytyy suomenkielisellä +alueella, kansanluonteen sameaksi viehtymykseksi joukkomurhiin. Mutta +asiallisesti eivät tämmöiset rakkauden ylenpalttisuudesta +aiheutuneet ajatushoiperrukset merkitse mitään vaaraa +yhteiselämälle, jos vaan niiden pohjana on terve yhteiskunnallisen +elämän taju ja tarve. + + + + + +End of Project Gutenberg's Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA *** + +***** This file should be named 15440-8.txt or 15440-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/4/4/15440/ + +Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP +Distributed Proofreaders + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/15440-8.zip b/15440-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7944fe3 --- /dev/null +++ b/15440-8.zip diff --git a/15440-h.zip b/15440-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..21a6161 --- /dev/null +++ b/15440-h.zip diff --git a/15440-h/15440-h.htm b/15440-h/15440-h.htm new file mode 100644 index 0000000..e98889c --- /dev/null +++ b/15440-h/15440-h.htm @@ -0,0 +1,8279 @@ + +<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd"> +<html> + +<head> +<title>Volter Kilpi -- Kansallista itsetutkistelua</title> +<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1"/> + + <style type="text/css"> +span.footnote_ref{ position: relative; top: -0.4em; font-size: 0.8em } +a{text-decoration:none; color:blue;} +a:visited{color:blue;} + + +div.indent{ + margin-left:1.5em;} + +td{ + vertical-align:top; +} + +div.preface_title{ + font-size:1.4em; + font-weight:bold; + margin-top:2.0em; + margin-left:1em; + margin-bottom:1.0em; +} + +div.footnotes_title{ + font-size:1.4em; + font-weight:bold; + margin-top:2.0em; + margin-left:1em; + margin-bottom:0.5em; +} + +div.contents{ +font-size:0.9em; +margin-bottom:2em; +} +div.contents_title{ + font-size:1.4em; + font-weight:bold; + margin-top:2.0em; + margin-left:1em; + margin-bottom:1.0em; +} + +div.contents_chapter_1{ + font-size:1.3em; + font-weight:bold; + margin-top:0.4em; + margin-left:1em; + margin-bottom:0.0em; +} + +div.contents_chapter_2{ + font-size:0.9em; + font-weight:normal; + margin-top:0.2em; + margin-left:1.5em; + margin-bottom:0.0em; +} + +div.contents_chapter_3{ + font-size:0.9em; + font-weight:normal; + margin-top:0.2em; + margin-left:2.0em; + margin-bottom:0.0em; +} + + +div.chp_title_level_1{ + text-align:center; + font-size:1.4em; + font-weight:bold; + margin-top:1.2em; + margin-bottom:2.0em; +} + +div.chp_title_level_2{ + text-align:center; + font-size:1.2em; + font-weight:bold; + margin-top:2.0em; + margin-bottom:1.0em; +} + +div.chp_title_level_3{ + text-align:center; + font-size:1.1em; + font-weight:normal; + margin-top:1.8em; + margin-bottom:0.0em; + padding:0em; +} + +div.chp_id_level_1{ + text-align:center; + font-size:1.4em; + font-weight:bold; + margin-top:2.2em; + margin-bottom:0.0em; +} + +div.description{ + font-size:0.9em; + margin-top:0.2em; + margin-left:1.0em; + margin-bottom:0.0em; +} + + +div.five_stars{ + font-size:1.3em; + font-weight:bold; + text-align:center; + margin:0em; + padding:0em; +} + +div.head{ + text-align:center; + margin-bottom:3em; +} + +div.head_title{ + font-size:1.9em; + text-align:center; + margin:0em; + font-weight:bold; +} + +div.author{ + font-size:1.4em; + text-align:center; + margin-bottom:1em; + font-weight:bold; +} + +p { + text-align: left; +} + + + +body{ + font-family: "Century Schoolbook", serif; + + font-size:1.0em; + margin: 1em; + margin-top: 3em; + border: 0px; + padding: 0px; +} + +div{ + font-size:1.0em; +} + + +table{ +border:0; +padding:0; +margin:0; + +} + + </style> +</head> + +<body> + + +<pre> + +The Project Gutenberg EBook of Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kansallista itsetutkistelua + Suomalaisia kulttuuri-ääriviivoja + +Author: Volter Kilpi + +Release Date: March 23, 2005 [EBook #15440] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA *** + + + + +Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP +Distributed Proofreaders + + + + + + +</pre> + + + +<div class="head"> +<div class="author">VOLTER KILPI</div> +<div class="head_title">KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA</div> +</div> + + +<div class="preface"><hr/> +<div class="preface_title">ALKULAUSE.</div> + +<p>Täten lasken julkisuuteen teoksen, jonka alkuainekset +jo ehkä pari vuosikymmentä ovat kehäilleet +mielessäni. Olen tuntenut kansallisena +onnettomuutena kielellisen kahtiajaottumisemme, +olen siinä nähnyt useimpain sivistyksellisten ja +kansallisten vajanaisuuksiemme juuret ja selityksen. +Olen nähnyt erikielisten ryhmiemme kuin +itsetiedottomuuden sokeudessa yhä laventavan +sitä kuilua, joka kummankin menestykseksi päinvastoin +olisi saatava--jos ei täytetyksi--niin +ainakin silloitetuksi ja käytännöllisesti vaarattomaksi.--Varsinkin +ruotsinkielinen kansalaisryhmämme +on tässä eristäytymisessä joutunut jo +tuhoisan pitkälle, ja on tämä eristäytymispyrkimys +eräille sen vaikuttaville piireille muodostunut +aivan ohjelmalliseksi päämaaliksi. Etenkin ruotsinkielinen +nuorisomme--kasvaneena kodeissa ja +ympäristössä, jossa suomalaisuuden halpeleminen +ja ynsiminen on ollut, jos ei suoranaisena, tunnustettuna +teoreettisena ohjelmana, niin ainakin käytännöllisenä +ilmakehänä, jokapäiväisenä henkisenä +leipänä--tämä nuoriso etenkin on tästä veriinsä +eletystä halveksumisesta ja vieroksumisesta vetänyt +kansallisohjelmalliset johtopäätökset ja on +nyt isäinsä hengen johdonmukainen toteuttaja. +Jos eräät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ruotsikkomme +jonkun verran epäillen pudistelevat päitään +nuorisonsa erinäisille ruotsalaisuus-intoilun +räikeimmille ilmauksille, niin ovat ne silti täydessä +henkisessä edesvastuussa niistä.</p> + + +<p>Kun nyt tällainen kansallinen suhtautuminen +käsitysteni mukaan perustuu täydelliseen kansalliseen +ja sivistykselliseen näköharhaan ja kun +se seurauksissaan saattaa vaaraan kansamme +sivistyksellisen sekä menneisyyden että tulevaisuuden, +niin olen jo kauan tuntenut tarpeen valaista +kansallisia olosuhteitamme siltä kannalta +kuin ne minulle näkyvät. Olen tuntenut ikäänkuin +kansalaisvelvollisuudekseni koettaa osaltani +tehdä voitavani sen sivistyksellisen ja kansallisen +vaaran torjumiseksi, jonka turmiollisuuden niin +elävästi tunnen ja näen.</p> + + +<p>Jos käsittelyni pääasiassa tulee olemaan kielteinen, +johtuu se luonnollisesti siitä, että esitykseni +tarkoituksena juuri on valaista kansallisen kahtioitumisemme +tuhoisuutta ja että sen tähtäyslinjaan +senvuoksi lankeavat juuri tämän lohkoutumisen +aiheuttamat sivistyksemme vajanaisuudet ja heikkoudet.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Työssäni on minua avustanut vaimoni <i>Hilja</i>, +jonka huomautukset ja osanotto ovat tehokkaasti +vaikuttaneet teokseni monipuolistumiseen ja muodolliseen +selkenemiseen.</p> +<div class="indent"><i>Tekijä</i>.</div> +</div> + + +<div class="contents"><hr/> + +<div class="contents_title">SISÄLTÖ</div> + + + <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_1" > + <div class="contents_chp_title_level_1"> + <a href="#chp_1" name="contents_chp_1"> + I. Kansallisten käsitteiden selvittelyä. + </a> + </div> + + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_1" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_1_1" name="contents_chp_1_1"> + 1. Johdanto + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_2" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_1_2" name="contents_chp_1_2"> + 2. Kansa--yksilö--sivistyneistö + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_3" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_1_3" name="contents_chp_1_3"> + 3. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ja kansallinen kokonaisuus. + </a> + </div> + + <div class="description"> --Sivistyneistö kansallisen elämän tulos --Perinnäiskultuuri--Hämäläis-karjalainen + vastakohta suomalaisessa sivistyksessä. </div> + </div> +</div> + + + + <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_2" > + <div class="contents_chp_title_level_1"> + <a href="#chp_2" name="contents_chp_2"> + II. Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistö. + </a> + </div> + + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_1" > + + <div class="contents_chp_title_level_2"> <a href="#chp_2_1" name="contents_chp_2_1"> + 1. Kansallinen polveutuminen </a> </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_2" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_2_2" name="contents_chp_2_2"> + 2. Sivistyksellinen ja kansallinen eristäytyminen + </a> + </div> + + <div class="description"> + (Sivistyselämän keinotekoisuus--Verekset, elvyttävät + voimat--Kansallinen myötäeläminen--Elimellinen + uusiutuminen--Sivistyksellinen + rappeutuminen) + </div> +</div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_3" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_2_3" name="contents_chp_2_3"> + 3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä. + </a> + </div> + +<div class="description"> +(Erikoistunut muotokultuuri--Ripeät arvioitsijat--Älyniekat--Yksilöllinen, +siveellinen +ryhti--Yliopiston virka- ja kieliriidat--Esteetit--Kirjallisia +suuntaviivoja--Aatteellisia +ailahduksia--Aitofilistealaiset--Sivistyksellisesti +positiiviset yksilöt--Yhtymäkohdat nykyaikaisen +juutalaiskultuurin kanssa) +</div> +</div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_4" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_2_4" name="contents_chp_2_4"> + 4. Kansallisen pohjan etsiskelyä. + </a> + </div> + +<div class="description"> +(Suurruotsalaista haaveilua--Maakunnallista +kotiseutuintoilua--Luonnollinen kansallinen +ja yhteiskunnallinen pohja--»Ruotsalainen +maa»--Kansallisessa tienhaarassa--»Taisteleva» +ruotsalaisuus ja suomalaiskansallinen +myötäeläminen) +</div> +</div> + + +</div> + + + + + <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_3" > + <div class="contents_chp_title_level_1"> + <a href="#chp_3" name="contents_chp_3"> + III. Suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö. + </a> + </div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_1" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_3_1" name="contents_chp_3_1"> + 1. Johdanto + </a> + </div> + </div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_2" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_3_2" name="contents_chp_3_2"> + 2. Julkinen yhteiskunnallinen elämä. + </a> + </div> + + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_1" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_2_1" name="contents_chp_3_2_1"> + Yksilöllinen työ--»hyväpääniekat»--komiteatyö + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_2" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_2_2" name="contents_chp_3_2_2"> + Puolue-elämä ja sanomalehdistö + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_3" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_2_3" name="contents_chp_3_2_3"> + Eduskuntajärjestys + </a> + </div> + </div> +</div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_3" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_3_3" name="contents_chp_3_3"> + 3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä. + </a> + </div> + + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_1" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_3_1" name="contents_chp_3_3_1"> + Aatteellinen harrastelu + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_2" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_3_2" name="contents_chp_3_3_2"> + Epäyksilöllisyys elämäntyössä + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_3" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_3_3" name="contents_chp_3_3_3"> + Älyllinen ja henkinen kultuuri. + </a> + </div> + + <div class="description"> + (Seurakeskustelu--Periaatteilijat--Seurapiirien + ja henkisen harrastelun huiput--»Viisikymmenvuotiaat + nuoret»--Kaunosielut--Konsistoriaalit--Ylikriitilliset + »kultaiset» nuorukaiset) + </div></div> +</div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_4" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_3_4" name="contents_chp_3_4"> + 4. Taiteellisia ja kirjallisia suuntaviivoja. + </a> + </div> + + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_1" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_4_1" name="contents_chp_3_4_1"> + Yleistä + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_2" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_4_2" name="contents_chp_3_4_2"> + Kirjallisuus + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_3" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_4_3" name="contents_chp_3_4_3"> + Näyttämötaide + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_4" > + <div class="contents_chp_title_level_3"> + <a href="#chp_3_4_4" name="contents_chp_3_4_4"> + Eristyneisyys europalaisista hengenvirtauksista + </a> + </div> + </div> +</div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_5" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_3_5" name="contents_chp_3_5"> + 5. Sivistyksen perustajia. + </a> + </div> + </div> + +</div> + + + <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_4" > + <div class="contents_chp_title_level_1"> + <a href="#chp_4" name="contents_chp_4"> + IV. Tulevaisuuden suuntaviivoja. + </a> + </div> + + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_4_1" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_4_1" name="contents_chp_4_1"> + 1. Kansallisen ristiriitamme selvenemis- ja kehittymismahdollisuudet + </a> + </div> + </div> + + <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_4_2" > + <div class="contents_chp_title_level_2"> + <a href="#chp_4_2" name="contents_chp_4_2"> + 2. Suomalaiskansallisen sivistyksen huomenkoitto + </a> + </div> + </div> +</div> + + <div class="contents_chapter_1"> + <div class="contents_chp_title_level_1"> + <a href="#alaviitteet" name="ref_alaviitteet"> + Alaviitteet + </a> + </div> + </div> + +</div> +<hr/> + + + + + + <div class="chapter_1" id="chp_1" > + <a name="chp_1"> + </a> + + + <div class="chp_id_level_1"> + <a href="#contents_chp_1" name="chp_1"> + I + </a> + </div> + + <div class="chp_title_level_1"> + + KANSALLISTEN KÄSITTEIDEN SELVITTELYÄ + + </div> + + + <div class="chapter_2" id="chp_1_1" > + <a name="chp_1_1"> + </a> + + + <p>Epäilen, että kansoja kuten ihmisiäkin toisinaan +johtavat luulot, harhautuneet käsitykset +siitä, mikä on oma sisäinen pyrkimys. Kuten yksityisellä +ihmiselämällä saattaa kansallakin joskus +olla kriisikautensa, ajankohta, jolloin joku vaihe +sen kehityksessä on saavuttanut huippunsa ja +kypsyytensä ja jolloin kansaelimistössä on pyrkimys, +paisuva tarve vuolahtamaan uusille urille, +hakemaan uutta ilmenemis- ja toteutumismuotoa +sisäiselle, alati vireessä olevalle muodostumistarpeelleen, +elämäntarpeelleen.</p> + + +<p>Tällainen ajankohta on tavallisesti sisäisen +tyytymättömyyden, risteilevien, etsivien, taistelevien +pyrkimyksien aikaa. On kuin kansan sielu +olisi käymistilassa, tulvehtimistilassa, hakisi +uomaa, ulospääsyuraa patoutuneille voimilleen, +hyökyisi sokeassa, itsetiedottomassa etsinnässä +aivan ristiriitaisillekin, vastakkaisille tahoille. Tällaisena +ajankohtana saattaa sisäisessä kuohunnassaan +itsetiedoton, seestymätön kansan sielu vuolahtaa +harhateille, saattaa eksyä, murtautua väärään +uomaan: kiihtyneesti, ärtyneesti muodostumisaltis +ja -valmis yleinen mieliala voi saada sytytyksensä +väärästä herätyssanasta, voi kiteytyä +väärien, umpimähkäisen sattuman sen tielle viskaamien +johtosanojen ympärille ja voi näiden +hetkellisesti harhauttamana tuokioksi hairahtua +oman sisäisen laatunsa suunnasta, oman kehityksensä +ja historiansa syvästä pohjavirrasta, voi +eksyä pitkille, vaikeillekin harhataipaleille ennenkuin +taas selkeytyy itsestään, huomaa harhamutkansa +ja taaskin taistelee itsensä takaisin omalle +uralleen. Kuten ihmisen on kansankin ratkaisevissa +ajankohdissa hetken kuohun keskeltä palauduttava, +keräydyttävä itseensä, on väkevällä hillinnällä +seisahdettava satunnaiset virtailut mielialoissaan, +sukellettava syvemmälle niihin ja seestyttävä +sisäisesti tyveneksi ja kirkkaaksi tavatakseen +sisäisen olemuksensa hiljaisen, syvän ja +väkevän pohjavirran, jonka haltuun antautuen +ainoastaan menneisyys voi suorana ja hämmentymättömänä +virrata tulevaisuudeksi.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Suomen kansakin on parin, ehkä useammankin +viimeisen vuosikymmenen kuohukaudessa osaksi +eksynyt itseltään ja on yhä kulkemassa etäämmälle +itsestään, särkymässä vuosisatojen luomasta +sivistyskansallisesta kokonaisuudestaan. Ja tätä +uraa se on kulkemassa osaksi väärinkäsitettyjen +ja väärinsulatettujen, hetkellisten poliittisten +iskusanojen lumossa. On viime vuosina unohdettu, +että Suomen kansa ja Suomen historia eivät ole +viimeisen tai viimeisien vuosikymmenien, eivät +edes viimeisen vuosisadankaan luomia, ettei niiden +syntyä ole laskettava ensimmäisen eduskunnan +kokoontumisesta, ei 1863-vuoden valtiopäivistä, +ei edes Porvoon valtiopäivistä, vaan että +Suomen kansa on vuosisatojen itsetiedottoman, +sulattavan, kehittävän työn luoma elimellinen +kokonaisuus, jonka heräävät itsetietoisuuden +ilmiöt ja heräämisen vaiheet saatetaan määritellä +edellämainituilla merkkitapauksilla, mutta jonka +olemus on saanut yksilöllisen laatunsa, yksilölliset +piirteensä, kansallisen muotonsa kohtalokkaina +vuosisatoina ennen tätä aikaa ja jonka ainekset +ovat perityt vielä kaukaisemmalta menneisyydeltä. +Suomen kansa historiallisena kansana, +sivistyksellisenä kansayksilönä ei ole viimeisen +vuosisadan, vaan viimeisen vuosituhannen kehittämä +ja muodostama, sen periainekset ovat sitäkin +vanhemmat, mutta vasta viimeisen vuosituhannen +vaiheissa nämä ainekset ovat sulautuneet, muodostuneet +ja hioutuneet siksi historialliseksi kokonaisuudeksi, +mikä meillä on edessämme Suomen +kansana.</p> + + +<p>Sen minkä vuosisadat ovat luoneet, ovat viime +vuosikymmenet--etenkin viimeinen--pyrkineet +särkemään ja särkemään sisäisessä harhassa, hetkellisten +mielipidekiihkojen sokaisussa. On alettu +puhua Suomen kansasta kahtena kansallisuutena +aluksi heikosti, epämääräisesti ikäänkuin epäröiden, +vähitellen yhä varmemmin, vakuutetummin, +lopulta kiistämättömänä tosiasiana. Onhan Suomessa +kaksi kansanainesta: suomen- ja ruotsinkielinen +asutus. Mutta siitä ei tässä kansamme +vähittäisessä lohkouttamisessa ole ollut kysymys. +Kysymys on historiallisten olosuhteidemme vuoksi +ruotsia puhuvan yläluokkamme ja suomea puhuvan +kansapohjan vierautumisesta toisestaan. +Tämä ikäänkuin maamme ja kansamme menneisyyden, +tähänastisen historiallisen kehityksen +itsekielto, itsemurha on viimeaikaisen traagillisen +historiamme traagillisin vaihe.</p> + + +<p>Kukaan suomalainen, jolle kansamme sivistyksellinen, +sanokaamme europalainen menneisyys, +kansamme viimeisen vuosituhannen historia +ja tämän historian kehitysviivojen eheys ovat kalliita, +ei saata tunnustaa kansallisesti ja sivistyksellisesti +terveeksi ja siunaukselliseksi tätä eristäytymispyrkimystä, +joka tietoisena tai tiedottomana +virtauksena yhä väkevämpänä ja hallitsevampana +tulvii poliittisessa yhteiselämässämme ja yhteiskunnallisessa +yleistajunnassamme, ja joka voimastaan +saa kiittää vain tilapäisen kielieron aiheuttamaa +optillista näköharhaa.</p> + + +<p>Tämä eristäytymispyrkimys, joka yhtä väkevästi +on lumonnut pauloihinsa kansamme kummankinkieliset +kansalaisryhmät, ei nimittäin ole +historiallisesti eikä kansallisesti mitenkään oikeutettu +ja perusteltu. Suomen ruotsiapuhuva sivistyneistö +ja suomalainen kansapohja eivät vereltään +eivätkä historialliselta kehitykseltään ole eri +kansaa. Niin kiinteästi kuin missään muussa +maassakin tahansa kuuluvat meilläkin kansa ja +sivistyneistö yhteen. Minkä ulkonaisen, vahingollisen +kielierojuovan historiallisten olosuhteiden +sattuma onkin luonut kansamme sivistyneen luokan +ja kansan välille, sivistyneistömme on kuitenkin +elimellisesti Suomen kansaan kuuluva osa: +on suurin piirtein katsottuna verta sen verestä ja +mikäli vierastakin alkuperää, historiallisen kehityksen +kautta sen elimeksi omistettu ja sulanut.</p> +</div> + + + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_1_2" > + <a name="chp_1_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_1_2" name="chp_1_2"> + KANSA--YKSILÖ--SIVISTYNEISTÖ. + </a> + </div> + + +<p>Missään kansassa ei ole veren täydellistä yhteyttä. +Kaikkien nykyisten sivistyskansojen +etnillinen kokoonpano ja alkuperä on varsin kirjava +ja epäyhtenäinen. Historiantakaiset, tietojemme +ylettyviltä ulottuvat ajat ovat olleet nähtävästi +yhtämittaista kansamyllerrystä: heimojen +alinomaista vaellusta ja siirtyilemistä, lakkaamatonta +veren ja asuinsijojen vaihdosta, eroamista ja +yhtymistä. Tällaisista, rodullisesti varsin sekoittuneista +heimoista ovat nykyaikaiset europalaiset +kansallisuudet muodostuneet sulattaen jatkuvan +pitkäaikaisen valtiollisen, yhteiskunnallisen ja +sivistyksellisen yhteiselämän puitteissa nämä ylen +monitahkoiset ainekset nykyisiksi yhtenäisiksi +kansallisuusvaltioiksi.--Lienee vaikeata ratkaista, +onko esim. nykyinen Ranskan kansa etnillisesti +katsottava pääasiallisemmin keltiläis-gallialaiseksi +vaiko frankilais-burgundilais-normannilais-germaaniseksi, +onko nykyinen Saksa väkevämmästi +germaaninen vaiko slaavilainen vai onko +sen kansallinen pohjaväri saanut voimakkaimman +sävynsä ehkä muista vielä alkuperäisemmistä, nykyiselle +tieteelle tuntemattomista kansa-aineksista +tai mikä rotuaines antaa päävärin englantilaiselle, +italialaiselle, espanjalaiselle kansanluonteelle, +joissa kaikissa kansallisuuksissa germaaniset ja +keltiläiset ainekset eri tavoin ja eri määrin ovat +sekoittuneet vielä aikaisempiin ja pohjemmalta +vaikuttaviin kansallisiin kanta-aineksiin.</p> + + +<p>Ja juuri kansan ilmekkäin, toimekkain osa, +sen taloudellinen ja sivistyksellinen ylin kerros on +kaikkialla kautta koko historiallisen ajanjaksonkin +ollut yhä jatkuvan muukalaisvirran vaikutuksen +alaisena. Juuri nämä yhteiskunnallisen ja kansallisen +sivistyksen elokkaimmat ja luonnehtivimmat +kerrokset sisältävät kaikkialla runsaasti verrattain +hyvinkin myöhäisperäistä kansainvälistä ainesta. +Paitsi sitä lakkaamatta tapahtuvaa ja vuosisatojen +kuluessa hyvinkin merkittävää verenkiertoa, +joka sivistyskansojen kesken juuri näissä yhteiskuntakerroksissa +tapahtuu yksityisten henkilösiirtymisten +kautta, mitkä henkilösiirtymiset sangen +useassa tapauksessa merkitsevät uuden sivistyssuvun +astumista asianomaisen kansan henkiselle +viljelysmaalle--paitsi tätä säännöllistä +verenuusiutumista, on huomautettava sellaisista +joukkotapahtumista kuin normannilaisten hyökkäys +Englantiin, uskonpuhdistuksen yhteydessä +tapahtuneet joukkosiirtymiset, hugenottien karkoitukset +Ranskassa, uskonvainot Espaniassa, +palkkasoturilaitoksen aiheuttamat lukuisat asettumiset +uusiin kansallisiin ympäristöihin, juutalaisten +vaellukset, jotka kaikki ovat tuoneet runsaasti +uutta vierasta verta uusiin ympäristöihinsä. Tällaiset +uudet, uuteen kansalliseen ja sivistykselliseen +ympäristöön joutuneet suvut sulautuvat +tavallisesti jo toisessa tai ainakin kolmannessa polvessa +jäljettömiin uusiin ympäristöihinsä, haihtuvat +siihen kuin sateen pisara virran vuoluun--ja +minkä sitte myöhemmin kuvastelevatkin kultuuri-ilmiöitä, +minkä luovatkin kultuuria, sen kuvastelevat +ja luovat sitä kansallista kultuuria, joka on +heidän aineellisen ja henkisen elämänsä lähtökohtana, +aineksena ja toimikehänä.</p> + + +<p>Jokainen kansa on historiallisen yhteiselämän +luoma kokonaisuus, jonka jokaisessa solussa sykähtelee +yhteinen elinhenki. Mikä ero onkin maan +uumeniin uppoavalla juurella, ylväästi, teräksisesti +ilmoihin nousevalla rungolla, huojuvalla, +humisevalla lehvistöllä: saman elimistön ilmestyksiä +ne kuitenkin ovat ja sykkivät yhteisenä samana +elämisenpontena. Samaten kansakin. Miten eri +tahoille sen voimat näennäisesti ovatkin suuntautuneet, +miten vieraista, toisistaan etäällä olevista +lähteistä sen jäsenet näyttävätkin imevän elinnesteensä, +miten eri näkö-alat niille avautuvatkin, +maan uumenet tai taivasten sinet, yhteisessä työssä +ne kuitenkin työskentelevät, ovat kansansa elämänhengen +soluja, sykkivät, välittävät, virtaavat +sen elämää, ovat jokainen kohdaltaan kaikessaan +kansaansa, humiskoot sitte soivana lehvistönä +ilmojen sinessä ja juokoot auringon valoa kansansa +elimistöön tai hiipikööt hentoisina imusuonina +mullan pimennossa noutaen näkymättömässä +työssä maan elähyttävät mehut kansansa suoniin.</p> + + +<p>Kansa on rodullisen kokoonpanonsa, maantieteellisten- +ja ilmasto-olosuhteittensa, historiallisten +vaiheittensa ja yhteiskunnallisten olojensa +yhteis-, vuoro- ja vastavaikutuksien kehittämä +elimistö, joka edelleen on yhtäläisen kehittymis-, +muodostumis- ja vaihtumisprosessin alaisena kuin +aikaisemmissakin vaiheissaan ja kuin mikään +muukin elävä elimistö hyvänsä ja joka alinomaa +etsii, saa ja sulattaa uusia aineksia itseensä elääkseen +ja vaurastuakseen. Mikään elävä, kasvava +kansa ei ole sulkeutunut laatuunsa, pysähtynyt +itseensä, vaan jokaisella toimivalla huokosellaan +imee se uusia vaikutuksia, uusia aineksia itseensä: +alinomaa virtaa siihen sen omasta rodullisesta +juuresta, sen omalta maantieteelliseltä pohjalta, +sitä ympäröivästä, sen kanssa kosketuksissa olevista +lähikansoista, aikakauden yhteiskunnallisista +ja historiallisista virtauksista, hetken henkisestä +ilmakehästä henkisiä ja aineellisia vaikutuksia, +jotka saattavat kansan hengen alinomaiseen hiljaiseen +muuttumistilaan. Mikään kansa ei ole +henkisesti eikä aineksellisestikaan itsenäinen ja +alkuperäinen: tuhannet suonet liittävät sen kulloiseenkin +hetkelliseen historialliseen tilanteeseen, ja +tuhansilla suonilla on se kautta historiallisen ja +historiantakaisenkin olemassaolonsa juonut verenvaikutuksia +ja sivistysvaikutuksia itseensä siitä +ympäristöstä, johon sen ravintoa hakevat imusuonet +vain ovat jaksaneet ulottua.</p> + + +<p>Mutta joskaan ei itsenäinen, niin itseänsä kansa +silti on, itseänsä täydellisesti, tulisesti jokainen +hetki. Kreikan tuore raakalaiskansa herää hedelmälliseksi +sivistyskansaksi vasta juotuaan itämaiden +sivistyksen itseensä. Tämän kansan henkiset +herätteet, kaikki ne ainekset, joista sen sivistys +on rakentunut, ovat juonnettavissa itämaille, +mutta kreikkalainen, tulvivasti, täyteläästi, jokaista +kudosta myöten kreikkalainen on kuitenkin +se sivistys, joka kreikkalaisella pohjalla näistä vieraista +aineksista syntyy.--Englannin hallitsijakansa +juontaa kansalliset juurensa yhtä tukevasti +alkuperäiseen brittiläis-keltiläiseen ja roomalaiseen +kuin myöhempään anglilais-saksilaiseen tai +skandinaaviseen ja normannilais-ranskalaiseen +alkuperään, ja sen sivistyksen juuret ovat yhtä +syvällä keltiläisessä kuin germaanisessa, romaanisessa +kuin skandinaavisessa maaperässä; henkisen +laatunsa ainekset on se vuosisatain vaihteessa +värjännyt vaikutuksilla yhtähyvin kreikkalaisesta +ja roomalaisesta muinaisuudesta kuin kunkin hetken +italialaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta, +saksalais-hollantilaisesta nykyisyydestäkin, on +yhtäläisesti sulattanut oman henkensä aineksiksi +Europan kuin valtamerien takaistenkin sivistysmaailmain +henkiset ilmakehät, nykyiset ja entiset; +mutta huolimatta kaikesta tästä--tai oikeammin +juuri tämän suunnattoman sulattamansa aineksen +voimistamana--on Englannin kansa, Englannin +ylpeä hallitsijakansa jokaisena historiallisena hetkenään, +jokaisessa historiallisessa teossaan esiytynyt +niin ilmekkäänä, tulisesti ja tarmokkaasti +yhteenkuuluvana kansayksilönä, että Europan +nykyisistä kansoista se sivistyksellisesti esiytyy +kansallisesti eheimpänä ja yksilöllisimpänä.</p> + + +<p>Kansa, mikä sen etnillinen kokoonpano lieneekin, +mistä se on saanutkin sivistysvaikutuksensa +ja mitä aineellisia ja henkisiä herätteitä se onkin +omakseen sulattanut, on nykyisellä elävällä hetkellä +ja on jokaisena entisenä hetkenään ollut +kansallinen kokonaisuus omine menneisyyksineen, +jolle sen nykyisyys on perustunut ja jolle sen tulevaisuuskin +on rakentuva. Kansat ovat kokonaisuuksia, +yksilöitä, joilla on oma kiinteä, mutta +kehityksenalainen laatunsa.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Tällaisessa elimellisessä, sulattavassa ja omistavassa +kansakokonaisuudessa on erillinen yksilö +erikoisine rodullisine tai kansallisine sukupuineen +haihtuva pisara. Rodullinen alkuperä, sikäli kuin +se on vaikuttamassa, ei merkitse yksilölle mitään +hänen kultuurinsa ulkokohtaiseen laatuun tai +ainekselliseen sisältöön nähden, ainoastaan tämän +kultuurin henkilökohtaiseen tarmoon. Se ei merkitse +mihinkään erikoiseen määrättyyn sivistyskokonaisuuteen +kuulumista, vaan ainoastaan aivan +puhtaasti yksilöllistä ominaisuutta, taipumusta, +jolle ympäristö antaa aineksen ja sisällön. Yksilö +saa uskomattomassa määrässä henkisen elämänsä +suunnan, värin ja sisällön siitä ympäristöstä, jossa +hän elää. Yksilö on täydellisesti kansa-, yhteiskunta- +ja sivistysympäristönsä kuvastus, ase, se +väline, jossa tämän ympäristön sisällys puhkee +muodoksi. Yksilön omaa--polveutukoon se +kansan omasta tai vieraasta rodusta--on vain se +hengen intensiteetti, lahjakkuuden mitta, jolla +hän yksilölliseltä kohdaltaan omistaa itseensä ja +toteuttaa tämän ympäristönsä aineellisen ja henkisen +sisällön. Yksilön henki liikkuu, kehäilee ja +toteutuu niissä aineksissa, jotka hänen ympäristönsä +hänelle antaa; niistä saa hänen mielikuvituksensa +aineensa ja värinsä, hänen tahtonsa +teräksen ja karaisun, hänen lahjakkuutensa tehtävät +ja työkentän.</p> + + +<p>Rikkainkin, heränneinkin yksilö seisoo aina +kansansa pohjalla; hänen katseensa saattaa kantaa +kauas, huimaaviinkin henkisiin etäisyyksiin ja +korkeuksiin, mutta pohja, jolta hän tähystää, +taso, joka määrää hänen näköpiirinsä rajat, on +aina se sivistyksellinen, kansallinen ympäristö, +jossa hän elää.--Plato sameammassa, epävalmiimmassa, +henkisesti heräämättömässä ympäristössä, +joka ei olisi antanut hänen työskentelevän +henkensä läpitunkevalle voimalle rikasta aineistoa, +laajaa näköpiiriä, kirkasta, sisäistä viljeltyneisyyttä, +olisi kaikilla yksilöllisillä hengenvoimillaan +varustettunakin takertunut vain joksikin +sokkeloiseksi Jakob Böhmeksi, jonka ajatukset +hedelmättömästi olisivat uurrelleet olemisen ongelmallisissa +läpinäkymättömissä syvyyksissä voimatta +kirvoittua vapahtuneeseen ja vapahtavaan, +aurinkokatseiseen elämänavaruuden näkemiseen.</p> + + +<p>Missä määrin yksilö yksilöllisine lahjakkaisuuksineen +ja taipumuksineen on sivuseikka kansallisessa +kokonaisuudessa, historiallinen, yhteiskunnallinen +ja kansallisrodullinen ympäristökokonaisuus +ratkaiseva pääasia, sen osoittaa elävästi henkisten +voima- ja kukoistuskausien esiintyminen +jossakin kansassa. Todennäköisesti on tässä kansassa +suurin piirtein katsottuna aina piillyt sama +määrä yksilöllistä lahjakkuutta, yksilöllisiä henkisiä +mahdollisuuksia, luovia voimayksilöitä, mutta +nukkuvina vuosisatoina on tämä yksilöllinen lahjakkuus +uinunut kuin itseään tajuamatta kansan +sielun verhossa. Lahjakkaat, lahjakkaimmatkin +yksilöt ovat vaeltaneet yksilöllisen elämänsä tulematta +tajuntaan niistä hengenvoimista, jotka ovat +olleet heidän olentoonsa kätkettyinä; he ovat +yksilöinä haihtuneet ja lahonneet kuin siemen, +joka ei ole joutunut mullan kätköön. Mutta ainoastaan +yksilöinä he siten tehottomina häviävät, mahdollisuuksina +pysyvät he yhä läsnä kansansa henkisessä +voimakokonaisuudessa. Kun vihdoinkin +sattuu historiallinen tilanne, jolloin kansalla on +käyttötilaisuus näillekin tähän asti ponnettomina +häilyneille voimille, sukeltavat ne odottamatta +esille jonkun Napoleonin, jonkun Shakespearen +huikaisevana haahmona näennäisesti kuin yksilöllisen +lahjakkuuden ja itsetehon lihaksitulona, +todellisuudessa kuitenkin aina vain kulloisenkin +kansallisen voima-aallon ylimpänä, heijastavimpana +huippuna. Ellei tilanne, heidän yksilöllisten +lahjojensa suunnassa kulkeva kansallinen +voima-aalto olisi heitä vyöryttänyt esiin, olisi +Napoleon kuollut eläkkeellä olevana ranskalaisena +everstiluutnanttina Ajacciossa ja Shakespeare +kunnioitettuna porvarina Stratford-on-Avonissa, +ja heidän muistonsa, jossa heidän loistokkaat kansansa +nyt näkevät kansallisen henkensä loistavimman +ilmestyksen, lepäisi ikuisen unhotuksen povessa +niin monen muun ehkä heidän vertaisensa, +varjoon jääneen henkisen suurmiehen muiston +rinnalla.</p> + + +<p>Yksilöllinen hengentarmo on vain kansan ase, +se uinuu kätkettynä mahdollisuutena kansan henkisessä +elimistössä, muodostaa toisten kaltaistensa +kanssa ikäänkuin kansan henkisen voimasäiliön, +tarmopatouman, ja otollisena hetkenä vasta, milloin +tilanne juuri sen lahjoja kaipaa--olkoon tämä +hetki nyt, olkoon vasta vuosisadan takana--kirpoaa, +sinkoaa se henkensä tehossa esiin ja muuttuu +tekonsa loistossa näkyväksi kuten pimeyden vaipassa +piillyt saari, johon valonsäteet yhtäkkiä +sattuvat.</p> + + +<p>Eikä kansa tätä asetta tarvitessaan, katso +tämän aseen alkuperää. Napoleonin, korsikalaisen +se suistaa ranskalaisen kunnian, sota- ja seikkailuhengen, +loisteliaan, näkyvän toimitarmon säihkyvimmäksi +edustajaksi. Bellmanin, saksalaisperäisen +se soinnuttaa eräiden ruotsalaisessa kansanluonteessa +piileväin tunnelmallisten, surumielisesti +iloittelevien ja vallattomien mielialojen herkimmäksi +laulavimmaksi ilmestykseksi. Larin-Kyöstin, +täysverisen ruotsalaisen, se sävyttää ja mielikuvituksellisesti +ravitsee aidoimman hämäläisen +luonnon ja kansanluonteen, vaistoisan korpimystiikan +ja verevän kansanhuumorin herkäksi tulkiksi +ja kuvastajaksi.</p> + + +<p>Yksilöllisessä nerossa on kuitenkin aina säkene +itsevoimaista aurinkoa. Se on valonlähde, joka +kyllä on sidottu ympäristöönsä, riippuu tästä ympäristöstään, +mutta joka myöskin valaisee tätä +ympäristöään. Se kirpoaa ja vaikuttaa kansallisen +sivistyksen pohjalta, on tämän pohjan liikkeiden +läike, on kansan elinponnen kärki. Mutta yksilön +omaa, hänen omasta verestään, hänen perityn +henkisen ja aineellisen laatunsa kudoksista noudettua +on kuitenkin se kiihkeys ja tarmo, jolla hän +suorittaa ympäristön ja olosuhteitten hänelle antaman +teon. Kansa antaa hänelle tehtävän, määrää +hänen elintehtävänsä sisällön, mutta yksilönä, +hänen vereensä ja tuntemisen mahtiinsa kätketyillä +voimilla hän tekonsa suorittaa.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Sivistyneistö yhtenäisenä kokonaisuutena katsottuna +on sensijaan kaikessa sitä kansaympäristöä, +jonka pintakerrosta se on. Se on kansan luuta +ja lihaa, on kansan tietoisa osa, se elin, jossa kansan +henkinen kypsyys kirpoaa toimivaksi.</p> + + +<p>Kulloinenkin sivistystaso, aineellisen ja henkisen +kultuurin summa on ikäänkuin yhteenveto +kansan historiallisen työn, vuosisatoja kestäneen, +sukupolvi sukupolvelta perityn luomisen tuloksista. +Siinä on kerrostuma kerrostumalta läsnä kaikki se +pysyvä aineellinen ja henkinen saavutus, minkä +kansa on elämästä voinut irroittaa pysyvään, jäävään +muotoon. Tämän sivistyspääoman näkyvänä +kannattajana, hoitajana on kansallisen kehityksen +ylin kerros, se pintakerros, jonka historian virtaukset, +tapahtumien sattuma, useasti oma kuntokin +ovat vyöryttäneet kansallisen kehityksen huipulle +ja huipuksi; mutta se on vain tämän sivistysperinnön +kannattaja, hoitaja, edustaja, ei sen luoja, +omistaja. Kuten veden pintakalvo ei itsessään ole +sen vesimäärän kokonaisuus, jonka näkyvänä +rajaviivana se päilyilee--on vain tämän vesimäärän +ulottuvaisuuden ulkonainen raja, joka on +alinomaisessa hengittävässä, nousevassa tai laskevassa +liikunnossa, sikäli kuin sen kätkössä oleva, +sitä kannattava vesimäärä paisuu tai laskee--samaten +ei kansan ylin kerroskaan, se, jossa kansan +sivistyspatouma ilmestyy toimivana, näkyvänä, +ole itsessään muuta kuin kansan sivistystason +näkyvä rajaviiva, pinta, joka hengittää, +nousee ja laskee kansan hetkellisen voimarikkauden +noustessa tai laskiessa.</p> + + +<p>Kansan ylin kerros, se kerros, jossa kerätty +henkinen rikkaus herää toimivaksi, jossa unhotukseen +vaipuneiden sukupolvien ja nykyisen näkymättömissä +työskentelevän kansapohjan yhteinen +henkinen ja aineellinen voimasäästö kuin polttopisteessään +sykähtelee ja kukoistaa puhjeten voiman +kukkurassaan itsenäisiksi hengen teoiksikin, +kuuluu yhtä kiinteästi ja välittömästi kansaan +kuin mikä salaisin, pohjaisin solu hyvänsä kansaelimistössä; +on voimassaan kansansa voimaa, teoissaan +kansansa tekoja, loistossaan kansansa loistoa, +kukoistuksessaan kansansa kukoistusta. Älköön +ylpeilkö kukan terä heloittavuudestaan, ikäänkuin +olisi sen värien herkeä loisto sen omaa luomaa: +tuhansin tiehykkein on se liitetty lehvien ja rungon +salaiseen elämään, juurien uupumattomaan työhön +maan ikuisessa hedelmällisessä viileydessä, +niitä tiehykkeitä myöten ovat ilmojen siniriemu +ja maan sykkivä väkevyyden punerrus imeytyneet +sen kupuun: vamma juureen tai haava runkoon ja +kukkasen poskelle leviää kuoleman valjuus ja +hedelmä surkastuu ennenkuin se on muodostunutkaan.</p> + + +<p>Kansan toimiva kerros, aineellinen ja henkinen +ylimystö, luova ja nauttiva, aineellisen vaurauden +ja henkisen tietoisuuden päivänvaloon noussut +ja siinä elävä pintakerros on kansan kaiken +aineellisen saavutuksen ja henkisen sivistysperinnön +sekä ilmestys että vaalija. Siinä on läsnä se +henkinen tarmo, jonka väistyneet sukupolvet ovat +jaksaneet herättää, viljellä toimivaksi itsetiedottomasta +kansasielusta; siinä on läsnä se elämäntapojen, +elämäntunnon, elämänkaipuun hioutuminen, +herkistyminen ja hienostuminen, joka polvi polvelta +on virittynyt kansassa ja viljelty eläväksi +yhteisomaisuudeksi jäyhän, karun elämän kamarasta; +sillä on käytettävinään kaikki se aineellinen +vauraus, joka kansan kaikkien menneitten ja nykyisten +sukupolvien uuraan yhteistyön ylijäämänä +on muodostunut vapaaksi, irralliseksi kansallisvarallisuudeksi. +Kaikestaan on tämä kerros velassa +kansalle, kansan kaikelle menneisyydelle ja +sen koko nykyisyydelle: on velassa aineellisesta +vauraudestaan, on velassa henkisestä luomistarmostaan +ja -vapaudestaan, on velassa elämäntuntojensa +ja -vaatimustensa hienoudesta ja herkistymisestä, +siitä henkisen näköpiirin avaruudestakin +ja vapaudesta, joka sillä kansansa henkisen +perinnön huipulla seisten on koko ihmiskunnan +henkiseen viljelykseen.</p> +</div> + + + + <div class="chapter_2" id="chp_1_3" > + <a name="chp_1_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_1_3" name="chp_1_3"> + SUOMEN SIVISTYNEISTÖ JA KANSALLINEN KOKONAISUUS. + </a> + </div> + + +<p>Niin kiinteästi ja välittömästi kuin missään +muuallakin, on Suomessakin sivistyneistö kansan +henkisen tason näkyvä muoto. Suomenkin sivistyneistö +on kunakin historiamme hetkenä edustanut +sitä saavutusta, johon Suomen henkinen +viljelys kulloinkin on kypsynyt ja kohonnut. Suomen +suomalaisesta kansapohjasta on se määräävältä, +värittävältä, sävyttävältä enemmistöltään +noussut; mikäli siinä on vierastakin verta, on +tämä veri kunakin ajankohtana sulautunut kansallisen +sivistyneistön vallitsevaan suomalaiseen +kanta-aineistoon vain rikastuttaen, monipuolistuttaen, +henkisesti ja verellisesti elävöittäen sitä, +mutta sen kansallista laatua ratkaisevasti muuttamatta. +Suomenkin aineellinen ja henkinen ylin +kerros on vain Suomen kansan päiväpuolikerrosta, +se kansallinen kerrostuma, johon viljelyksen +elähyttävät säteet ovat sattuneet ja joka sen +alla ja kätkössä elävien ja tykkivien voimien ja +mehujen väkevöittämänä on saavuttamassaan +auringonvalossa puhjennut kukkaan ja hedelmänkantoon.</p> + + +<p>Suomenkin sivistyneistö on kansansa historiallisen +kehityksen, suomalaisen kansallisen viljelyksen +sekä tulos että ase; se on sekä kansansa +saavutetun aineellisen ja henkisen viljelyksen +näkyvä ilmestys että myöskin se elin, jonka avulla +kansa taistelee itsensä yhä elävämpään itsetietoon, +yhä syvempään, herkempään viljelykseen.</p> + + +<p>Tässä, että sivistyneistö välittömästi on sekä +kansansa sivistystyön saavutus että kansansa +tulevaisen sivistystyön ase, ei merkitse mitään se, +jos erikoisten historiallisten olosuhteitten vuoksi +tämä sivistyneistö on joutunut kielellisesti irroittautumaan +varsinaisesta kansasta, omasta kansastaan. +Silti on tämä sivistyneistö kaikessaan +kansansa vuosisataisen viljelystyön saavutus ja +kannattaja, ja silti lepää tällä sivistyneistöllä olemisen +velkana velvollisuus olla tämän oman kansansa +sivistyselimenä.--Jos Suomessa erikoiset +historialliset olosuhteet ovat vuosisatojen kuluessa +kehittäneet yläluokkamme ruotsinkieliseksi, ei +tämä vielä merkitse sitä, että yläluokkamme silti +olisi vaihtunut kansallisuudeltaan toiseksi kuin +mitä se itsessään on: yhä se silti pysyy vereltään +pääasiassa suomalaisena ja--mikä ratkaisee--yhä +se silti on Suomen kansan historiallisen kehityksen +tulos. Ruotsinkielisenäkään se ei syki +Ruotsin kansan verta, eikä se viljelys, jonka povelta +se on puhjennut, josta se on imenyt ja edelleen +imee mehunsa ja aineksensa, josta se on saanut +sekä olemisensa sisällön että muodon, ole +Ruotsin kansan vuosisataisen työn ponnistuksesta +ilmoille puserrettu. Suomalainen on yläluokkamme +vereltään ja--mikäli se edustaa ja sisältää +aineellista ja henkistä viljelystä--on se viljelys +suomalaisen vaivannäön, suomalaisen ponnistuksen +elämän kovasta kamarasta esille taistelemaa. +Yläluokallamme on olemisen ja esiytymisen ehtona +ja edellytyksenä kaikki se uuras, näkymättömissä +tapahtunut viljelystyö, jonka Suomen kansan +menneet ja nykyiset sukupolvet ovat vuosisatojen +vaiheissa suorittaneet ja nykyhetkellä suorittavat: +se on suomalaisen työn näkyvä tulos, suomalaisessa +veressä, suomalaisessa maaperässä, suomalaisessa +historiassa ovat sen kaikki juuret.</p> + + +<p>Mikäli alkuperä velvoittaa, mikäli kukaston +elinvelvollisuutena, olemisentehtävänä on kantaa +sen elimistön hedelmää, jonka povella se on puhjennut, +jonka juurien, solujen tietä se imee elämänsä +mehun ja jossa yksin sillä on olemisensa, +elämänsä ja kukoistuksensa, sikäli on Suomenkin +sivistyneistöllä olemisenvelvollisuutena--tai +paremmin vielä olemisen oikeutena ja olemisen +toteuttamisena--velvollisuus olla kansansa +sivistyksen, ei ainoastaan ilmestys ja tulos, vaan +myöskin tekijä.</p> + + +<p>Suomalaisen kansallisen sivistyksen suurin +vamma onkin siinä, että kielen juopa on joutunut +eroittamaan toisistaan varsinaisen kansan ja sen +sivistyneistön, jonka vuosisatainen viljelystyö on +tästä kansasta kamppaillut ja kehittänyt esille. +Tämä kielen juopa on puolella ja toisella aiheuttanut +sen harhatunnon kuin olisi tämän kielieron +takana olemassa todellinen kansallinenkin ero, +kuin edustaisi ruotsinkielinen sivistyneistömme +vierashenkistä sivistystä, jonka siteistä suomalaisen +kansasielun on vapauduttava löytääkseen +oman todellisen itsensä, ja kuin olisi suomalainen +kansapohja toista vierasta rotua, jonka vereen +ja vaistoihin ei voi istua se viljelys, jonka edustajaksi +ruotsinkielinen yläluokkamme itsensä katsoo. +Tämä harhatunto on aikojen kuluessa ja olojen +vaikutuksesta päässyt syöpymään yhä syvemmälle +yleiseen tietoisuuteen, ja uhkaa se kestävänä +mielialavirtauksena lopullisesti todella lohkoa kansamme +sivistyksellisesti eri ryhmiksi. Varsinkin +viime aikoina ovat nämä eri tolille joutumisen +oireet aivan ahdistavassa määrässä kasvaneet ja +muuttuneet itsetietoisiksi ja päämäärästään selviksi.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Tätä vierauden tuntoa on tehostamassa ja +kiihdyttämässä se ilmeinen erilaisuus, joka todella +kyllä on vallitsemassa vanhan ruotsinkielisen +sivistyneistömme ja muodostumassa olevan nuoren +suomenkielisen sivistyneistön yksilöllisten +laatupiirteiden välillä.</p> + + +<p>Toisaalla vanha perinnäiskultuuri: sen joustavampi +muotovalmius, hiotumpi älyllisyys ja herkempi +yksilöllinen viljely, joka varustaa jokaisen +jäsenensä sekä valmiimmalla hengen notkeudella +että keskitetyllä, tiiviillä, iskevällä asiallisuudella; +toisaalla nuori, vielä alullaan ja muodostumassa +oleva kultuuri: sen muodollinen epävalmius, hapuileva +ylimalkaisuus, löyhä, vähän pintapuolinen, +ja epäasiallinen aatteellisuus, jonka kehässä yksilö +ei vielä voi valmiina perintönä saada sitä hengen +viljelystä, terästystä ja tiivistystä, minkä vasta +perinnäissivistys, vanhalla kultuurilla ladattu +ilmakehä voi antaa--nämä molemmat ovat toisiinsa +verrattuina käsitetyt, ei eri kultuuritason, +jota ne ovat, vaan eri kansallisuuspohjan, eri +rodun tuntomerkkeinä.</p> + + +<p>Täten aiheutunutta henkisen vierautumisen +tuntoa on vielä lisäksi ollut tehostamassa eräs toinenkin +historiallisten olosuhteittemme luoma +laatupiirre ruotsinkielisessä sivistyneistössämme. +Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen +sivistyneistömme on historiallisista syistä etupäässä +muodostunut länsisuomalais-hämäläisellä +maaperällä ja pohjalla ja kantaa edelleen vahvasti +tämän alkuperäisen pohjansa laatuominaisuuksia.</p> + + +<p>On nimittäin olemassa varsin tuntuva laatuero +itäsuomalaisen ja länsisuomalaisen kansanluonteen +välillä. Tämä laatuero johtunee useastakin +samaan suuntaan vaikuttavasta asianhaarasta. +Länsisuomalais-hämäläisen asutuksen raja, joka +yleispiirteisesti määritellen kulkee Kyminjoen +laaksoa ja Päijännettä pitkin taipuen Päijänteen +pohjoispäästä Pohjanlahtea kohden, on samalla +myöskin maamme vanhemman ja vankemman +maanviljelysalueen raja, ja värjännee jo tämä +vakiintuneemman maanviljelyskultuurin tanakka +vauraampi asettuneisuus kansanluonnetta tällä +alueella. Länsisuomalais-hämäläinen ja savolais-karjalainen +kansanluonne ovat voineet saada eroavat +vivahduksensa osaksi juuri tästä aineellisen +kultuurin vanhemmuudesta tai nuoremmuudesta--toisaalta +vanhemmasta, juurtuneemmasta yhteiskunnallisesta +viljeltymisestä, yhteiselämän juuriin +pureutuneemmasta elämäntottumusten muokkautumisesta, +toisaalta nuoremmasta, vielä hataraksi +ja sulautumattomaksi jääneestä, epävalmiimmasta +sivistys- ja muokkaustyöstä.</p> + + +<p>Mutta mahdollisuuksien ulkopuolella ei myöskään +ole varsin huomattavakin veren ja rodun +erivivahteisuus näiden kansamme kahden pääryhmän +välillä. Edellytettynä kuten eräät kieli- ja +esihistorialliset seikat antanevat aihetta olettamaan, +että länsisuomalais-hämäläiset ovat saapuneet +maahamme Virosta, savolais-karjalaiset +taas idästä ja kaakosta, niin ovat länsisuomalaiset +sekä aikaisemmilla että nykyisillä asuinsijoillaan +joutuneet monipuolisiin, elokkaisiin ja kestäviin +kosketuksiin germaanisten kansanheimojen +kanssa, kun taas savolais-karjalaiset ovat olleet +yhtä eloisan ja kestävän vaikutuksen alaisina +slaavilaiselta taholta. Länsisuomalaisen kansa-aineksemme +sekä verellistä että sivistyksellistä +germaanistumista jo historiantakaisina aikoina +tehostaa vielä se seikka, että uudemman esihistoriallisen +tutkimuksen mukaan nykyisen länsisuomalaisten +asuma-alueen pohja-asutus on ollut +germaaninen, joka nähtävästi rauhallista tietä +vähitellen on sulautunut tulokkaisiin. Kun vielä +ottaa huomioon varsinaisen historiallisen ajan +tapahtumat, jolloin länsisuomalainen asutus jatkuvasti +on sulattanut itseensä runsaasti ruotsalaista +rannikkoasutusta, samalla kuin itäiset +kansaheimomme alinomaisten sotien ja niiden +seurauksien vuoksi tuontuostakin ovat saaneet +vahvoja venäläisiä veriannoksia sulatettavikseen, +niin lienee oikeutettu väittämään, että länsisuomalaishämäläinen +heimo on vahvasti germaanisesti +väritetty, kun taas itäsuomalaisessa laatusävyssä +kuvastelee melkoisesti slaavilaisia luonnepiirteitä.</p> + + +<p>Ero itä- ja länsisuomalaisen kansanluonteen +laatusävyssä onkin jotenkin sama kuin on ero +slaavilaisten ja germaanisten yleispiirteisten +luonnesävyjen välillä: toisaalla verrattain avoin +herttainen elokkuus ja välittömyys, toisaalla jäyhempi, +karumpi sulkeutuneisuus. Itäsuomalaisissa +henkisesti liukuvampaa, antoisampaa, mutta +höllempää valmiutta, syttyvää, mutta ylimalkaista +innostelua ja harrastelua, juoksevaa sanavalmiutta +ja -vuolautta, kun on kysymyksessä +yleinen suuntailu ja ylimalkainen periaatteilu, +mutta laimea, mieto, herpoutuva tartunta silloin, +kun on kysymyksessä kouraisu asialliseen, henkiseen +tai aineelliseen todellisuuteen ja tämän arkisen +todellisuuden kärsivällinen muodostaminen +tahtovan mielikuvituksen mukaan. Länsisuomalais-hämäläisissä +taas henkisesti niukempi ja +karumpi, näköään vaatimattomampi, mutta todellisempi, +koottu, kohdistuva ja tarmokas hengenlaatu, +sisäänpäinkääntynyt, niin sanoakseni asialliseen +täsmällisyyteen sitoutuva mielikuvitus, juro, +tiukka, sanojen ja liikkeiden liioittelua välttävä, +melkein askeettisesti kuivakiskoinen ja koruton +asiallisuus.--Kirjallisuudessammekin näkee +tämän laatueron kuvastelua, ja edustaa siinä laulavaa, +liukuvaa, väljää karjalaisuutta elävimmästi +ja loistoisimman Kalevala, kun taas miehisesti +järeämmän, yksilöllisesti hehkutetumman länsisuomalais-hämäläisen +laatusävyn suurimpina +muistomerkkeinä kirjallisuudessamme ovat Raamatun +käännös<span class="footnote_ref"> + [<a class="footnote_ref" href="#footnote_1" name="footnote_ref_1">1</a>] + + </span> ja Aleksis Kiven runous.</p> + + +<p>Tämä luonnesävyjen ero on jokaiselle kansallista +elämäämme myötäelävälle kiistämätön. +Onpa tämä vastakohtaisuus niin tuntuva, että +melkein yksilöä myöten voi päätellä, kummanko +heimon katsomustavat ja tunnesävy asianomaista +henkilöä vallitsevat, ja että koko julkisessa yhteiselämässämme +voisi vainuta ja seurata itä- ja länsisuomalaisten +mielialasuuntien ja -virtailujen vuorottelevaa +voitollepääsyä.</p> + + +<p>Nyt on--kuten jo huomautin--vanha ruotsinkielinen +sivistyksemme ratkaisevassa määrässä +muodostunut länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä +ja pohjalla ja kantaa edelleen vahvasti +tämän alkuperänsä väriä, samalla kuin uusi nouseva +suomenkielinen sivistys melkein liika hallitsevasti +on perinyt määrääviä laatupiirteitä ja väriä +savolais-karjalaiselta henkipohjalta. Sitenpä joutuu +näiden kansamme kahden pohjalaadun eroavaisuus +ja sen aiheuttama vieroksuva suhtautuminen +vielä tehostamaan jo erikielisyyden synnyttämää +juopaa kummankin sivistyneistömme välillä +ja yhä vahvistamaan sitä harhakäsitystä, +että ruotsinkielisen sivistyneistömme muka kansallisesti +vieraana on vieroksuttava Suomen kansaakin.</p> + + +<p>Sivistystasojen kehitysero ja eri heimoilta +peritty luonnesävyn ero ovat yhtyneinä tilapäisten +historiallisten olosuhteiden aiheuttamaan kielieroon +virittäneet ja juurruttaneet kummallakin puolella +mieliin sen, näissä olosuhteissa läheisen ja luonnollisen +vaistoharhan, että erikieliset sivistyksemme +muka edustaisivat myöskin eri kansallisia +ja rodullisia hengenlaatuja, että ruotsinkielinen +sivistyksemme olisi laadultaankin meille aivan +vieras muodostuma, josta eroittautuminen on kansallisen +suomalaisen sivistyksen elinehto, ja että +ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme eristäytyminen +suomalaisesta yhteiselämästä merkitsisi tämän +sivistyneistön heräämistä ja selkeytymistä omaan +kansallisrodulliseen itsetajuntaan.</p> + + +<p>Mutta miten luonnollinen ja selitettävä tämä +vaistoharha onkin, niin vaarallinen ja tuhoisa se silti +on kansallisen sivistyksemme kokonaisuudelle: +tuhoisa kansalliselle sivistyksellemme kokonaisuudessaan, +vielä tuhoisampi kummallekin niistä +ryhmistä erikseen, jotka nyt näiden kiistämättömien, +mutta kuitenkin ainoastaan näennäisten +luulosyiden sokaisemina pyrkivät erilleen toisistaan. +Niin totta kuin kukka kuoleutuu, jos se +irroitetaan varrestaan, ja niin totta kuin juuren on +vaikea uudestaan versota, jos siltä sen varsi katkotaan, +niin totta vuotaa kuiville jalointa Suomen +verta, jos se, minkä vuosisatainen yhteinen kasvaminen +on luonut, viilletään toisestaan irti. Suomen +ruotsinkielinen sivistyneistö ei surkastumatta +voi tätä eroittumista, tätä kansallisesti juurettomaksi +joutumista kestää, ja kipeän, vaikean, +vaikk'ei aivan yhtä korvaamattoman vamman saa +Suomen suomalainen kansapohjakin kestää, jos +siltä menee kansallisesti menetyksiin se korkeamman +henkisen viljelyksen ase, jonka sukupolvien ja +vuosisatojen työ sille oli valmiiksi hionut.</p> +</div> +</div> + + + + + <div class="chapter_1" id="chp_2" > + <a name="chp_2"> + </a> + + + <div class="chp_id_level_1"> + <a href="#contents_chp_2" name="chp_2"> + II + </a> + </div> + + <div class="chp_title_level_1"> + RUOTSINKIELINEN SIVISTYKSEMME +JA RUOTSINKIELINEN +SIVISTYNEISTÖ + </div> + + + <div class="chapter_2" id="chp_2_1" > + <a name="chp_2_1"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_2_1" name="chp_2_1"> + KANSALLINEN POLVEUTUMINEN. + </a> + </div> + + +<p>Kielipoliittisessa taistelussamme nykyään esiytyvä +pyrkimys käsittää erikieliset kansalaisryhmämme +vereltään eri rotuisiksi perustuu siis +eräänlaatuiseen näköharhaan. Historiallisten olosuhteiden +luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden +aiheuttama kehitystasoero, verrannollisesti +runsaampi verellinen ja traditionellinen pohjautuminen +länsisuomalais-hämäläiseen kansapohjaan +ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen--vaikka +luultua paljoa vähäisempään--veren vierauteen +vain ovat ne rajaviivat, jotka eroittavat ruotsinkielisen +sivistyneistömme nuoremmasta suomenkielisestä +sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina +ja väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet +näiden erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista +toisistaan siinä määrin, että harhautunut +ja harkitsematon yleistajunta on johtunut antamaan +näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille +jopa ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Jos olisi mahdollista laatia seikkaperäinen sukutilasto +sivistyneistömme polveutumisesta, kävisi +siitä epäilemättä varsin selvästi ja vakuuttavasti +ilmi tämän sivistyneistön vallitseva suomalaisuus. +Tietysti on tämä sivistyneistö sulattanut itseensä +tuntuvat määrät ruotsalaista ja muutakin kansainvälistä +ainesta, mutta kanta-ainekseltaan on se +kuitenkin aina ollut ja pysynyt suomalaisena.</p> + + +<p>Läheinen valtiollinen yhteytemme Ruotsin +kanssa on aiheuttanut kummankinpuolisen vilkkaan +virkamies- ja sotilassukujen vaihdon. Keskiaikainen +vilkas hansakauppa ajoiksi puolittain +saksalaistutti kaupunkimme. Lukuisten sotain +aiheuttama kestävä palkkasoturijärjestelmä ja +muut olosuhteet ovat kuten Ruotsiinkin vetäneet +tänne meillekin aikojen kuluessa runsaitakin tulokasmääriä, +joista useat valta- ja sivistyssukumme +polveutuvat. Varsinkin saksalaista ainesta on +Saksasta ja Itämerenmaakunnista saapunut tänne +niin runsaasti, että meillä polveutuu jopa useampikin +valtasuku saksalaisesta kuin alkuperäisesti +ruotsalaisesta kantaisästä.</p> + + +<p>Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä +tulokkaat ovat saapuneet maahamme varsin pitkänä, +useamman vuosisadan kestävänä ajanjaksona, +että ne eivät koskaan ole saapuneet niin +tiheinä ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat +saavuttaneet henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme, +vaan että ne ovat saapuneet siten +yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että kunakin +ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat +ennättäneet sulautua jo olevan kansallisen ympäristön +pohjalle, naturaliseerautua historiallisesti +ja kansallisesti suomalaiseen sivistyskehään tuoden +ainoastaan uusia aineksia, uutta kehitysvirikettä +siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään ratkaisevammasti +sen sisäistä suuntaa ja laatua +muuttamatta. Suomalainen kansallisuus on jokaisena +ajankohtana tasaisesti ja vaikeudetta jaksanut +siinä määrin sulattaa nämä uudet ainekset historialliseen +ja sivistykselliseen kokonaisuuteensa, +että nämä uudetkin sulatetut ainekset jo vuorostaan +ovat myöhäisempiin tulokkaisiin nähden välittömästi +ja ehdottomasti kuuluneet siihen sulattavaan +kansalliseen pohja-aineistoon, jonka helmaan +nämä myöhäisemmät tulokkaatkin taas vuorostaan +jäljettömästi haihtuvat.</p> + + +<p>Vielä on otettava huomioon, että tänne saapuneista +tulokkaista todennäköisesti enimmät ovat +vasta täällä, suomalaisessa ympäristössä perustaneet +perheen ja että sukujen myöhempipolviset +jälkeläiset--lukuunottamatta avioliittoja tällaisten +tulokassukujen omassa kehässä--runsaasti +ovat joutuneet perustamaan avioliittoja puhtaasti +suomalaisenkin ympäristön pohjalle, joten vierasperäisten +sukujemmekin vierasverisyys täten jatkuvasti +ja kestävästi on joutunut ohenemaan ja +kulumaan, ja että tällä vierasverisyydellä lopulta +on enää vain historiallista, mutta ei sanottavaa +kansallisrodullista merkitystä.</p> + + +<p>Sukujen alkuperää ratkaistaessa on myöskin +otettava lukuun sekin seikka, että sukujen alkuperän +määritteleminen monessa tapauksessa on +suoritettava hyvin epäiltävien sukutarinain perustuksella. +Varsin usein saattaa puhtaasti kotimainenkin +suku tällaisten sukutarinain valossa esiintyä +vieraana. On nimittäin aina ja kaikissa oloissa +ollut kiehtova eksoottisuutensa vieraalla alkuperällä, +ja mielellään vaippaa arkisinkin sielu viattomalla +runollisella itsekultauksella alkuperänsä +siihen vaatimattomaankin romantiikan heijastukseen, +jonka jossakin suhteessa epätavallinen ja +poikkeava polveutuminen voi antaa. Kun norjalainen +poroporvari, jolla ei ole muutakaan häikäisevämpää +sukupuuta esitettävänään, kuitenkin +tahtoo saada jotakin romantiikan heijettä, jotakin +taikaisen demoonisuuden vilettä vereensä ja sukuperäänsä, +tarinoi hän heikkona hetkenään mielihyväisesti +jostakin esi-isästään, jonka suonissa on +juossut pisara suomalaista tai lappalaista verta. +Ja yhtä herkällä runollisella luomiskyvyllä unelmoi +jokin kuopiontakainen Asikainen savolaissuoniinsa +puhdasta Asa-verta jostakin epämääräisen +muistotarinan haamuttelemasta kanta-isästä--tekee +tämän silläkin uhalla, että kerran johtelemiseen +johduttua suku tulee juonnetuksi hamaan +kantaisään »asinukseen» asti.--Senpä vuoksi lienevät +ne suvut, joiden alkuperästä tiedot ovat epämääräiset +tai ristiriitaiset, useimmissa tapauksissa +oletettavat kotimaisiksi.</p> + + +<p>Jos alkaisi päätellä sivistyneistömme yleistä +kansallisperäisyyttä sukutieteellisen kirjallisuutemme +antamien tietojen perustuksella, johtaisi +sekin menetelmä osaksi vääriin päätelmiin. Tässä +kirjallisuudessa joutuu nimittäin sivistyneistömme +vieras alkuperä esiytymään tuntuvasti korostetumpana, +kuin minä se esiintyisi, jos olisi käytettävissä +laajempi aineisto. Eri sukukirjoissamme +käsitellään ainoastaan aatelistoamme ja ilmekkäimpiä +sivistyssukujamme, kun taas sivistyneistön +määräävän kokonaisuuden meillä kuten +muuallakin muodostaa sankka, keskipinnan tasoon +ja nimettömyyteen verhoutuva sukumetsä. Nyt +ovat tulokkaat irrallisen, elokkaan alotetarmonsa, +seikkailevan ennakkoluulottomuutensa--sekä +henkisen että aineellisen varallisuutensa niin +sanoakseni käteisyyden ja käytettävyyden vuoksi--kaikkialla +ja kaikissakin olosuhteissa etupäässä +liittyneet kulloisenkin uuden ympäristönsä toimivaan +intelligensiin, sen elokkaimpaan ja esiintyvimpään +kerrokseen. Siten etenkin meillä, jossa +tulokkaat säännöllisesti ovat tulleet paljoa kehittyneemmistä +oloista vielä verrattain alkuperäiseen, +viljelemättömään ympäristöön ja siten jo sinään +taitoineen ja tietoineen joutuneet sivistystekijöiksi +uudessa ympäristössään saavuttaen täten aineellisen +vaurauden ja yhteiskunnallisen aseman, joka +on helpoittanut heidän jälkeläisilleenkin tällä saavutetulla, +näkyvällä yhteiskuntatasolla säilymisen.--Sivistyneistö +kokonaisuudessaan--myöskin +vähemmän ilmekkäät ja etualalle päässeet, +keskipinnan varjoon painautuneet suvut lukuunotettuina--on +kaiken todennäköisyyden perustuksella +ollut vielä tuntuvasti suomalaisempi kuin +mitä näkyvimmistä sivistyssuvuista tehdyt johtopäätökset +oikeuttavat päättelemään. Ja tämä +hallitsevasti suomalainen yläluokka-kokonaisuus +on kuitenkin kautta kaiken historiallisen kehityksemme +ollut sinä ainesmerenä, jolla alkuperäisesti +puhtaasti vieraatkin suvut ovat pitkäaikaisessa, +useampipolvisessa oleskelussaan tässä maassa joutuneet +verestämään itsensä ja vähitellen monessa +polvessa tapahtuneiden avioliittojen jälkeen kansallisesti +ja verellisestikin liittymään ja sulamaan +uuteen elämänympäristöönsä.</p> + + +<p>Nämä kaikki asianhaarat lukuunotettuina, voinee +suurin piirtein katsoen väittää, että sivistynyt +yläluokkamme 1800-luvun keskivaiheilla täydellisestä +ruotsinkielisyydestään huolimatta kansallisesti +oli hallitsevassa määrässä suomalaista, ja että +se verellisesti kuten sivistyksellisestikin oli Suomen +kansaa.</p> +</div> + + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_2_2" > + <a name="chp_2_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_2_2" name="chp_2_2"> + SIVISTYKSELLINEN ERISTÄYTYMINEN--ERIKOISTUMINEN--RAPPEUTUMINEN. + </a> + </div> + + +<p>Terve henkinen ja aineellinen elämä tarvitsee +kansallisen kokonaisuuden taustan, eikä keinotekoista, +sepitettyä kansallista taustaa, väkivalloin +sellaiseksi järkeiltyä, vaan luonnollisen välittömän +kansallisen maaperän, pohjan, johon se +upottaa juurensa, josta se imee mehunsa ja verensä, +joka hetkellisen elämänuudistumisensa. Se tarvitsee +elääkseen ja kukoistaakseen kansallisuuden +kätkevän, kostuttavan, hedelmällisen mullan juurilleen, +tarvitsee huokuvan ja henkivän, auringon +ja kosteuden hedelmällisyydellä kyllästetyn kansallisen +ilmakehän lehvistölleen.</p> + + +<p>Kun nyt ruotsinkielinen sivistyneistömme, huolimatta +kansallisesta ja sivistyksellisestä pohjautumisestaan +Suomen kansaan, antaa vallan hetkellisille +mielialakiihkoiluilleen ja tilapäisen nurjamielisyyden +sokaisemana johdonmukaisesti alkaa +vieroittaa ja repiä itseänsä irti kansallisesta yhteydestä +Suomen kansaan ja suomalaiseen yhteiselämään, +niin kääntyvät tämän työskentelyn tuhoisat +seuraukset ensi sijassa sitä itseään vastaan. +Kun se vähitellen on vieroittanut mielestään, sammuttanut +itsessään kansallisen myötätunnon Suomen +suomalaista kansaa kohtaan, kun se vähitellen +yhä jatkuvassa itseraasimistyössä on repinyt irti, +katkonut ja kuolettanut ne hennot sisäiset suonet, +joiden välityksellä se on tykkinyt yhtä elämää suomalaisen +kansapohjansa kanssa, niin on se samalla +eristäytynyt elinlähteistään, itse tukkinut +ne tiehykkeet, joita myöten elämän lämmittävä +elähyttävä mehu on virrannut sille.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Tämä eristäytyminen tapahtuu kahdella +taholla, se on eristäytymistä Suomen kansasta +uuden veren lähteenä ja se on eristäytymistä +Suomen kansan sisäisistä elämyksistä uuden henkisen +aineksen lähteenä.</p> + + +<p>Kun säännöllinen, välttämätön veren uusiutuminen +nuorilla, kansapohjasta kohoavilla, vereksillä +voimilla ehtyy sivistyneeltä luokalta, kun se +välitön, vaistottu, veriin eletty, niin sanoakseni +elämän animaalisen todellisuuden taju, jonka tämä +nuori veri tuo mukanaan kansameren tiedottomilta +pohjilta, ei enää verestä ja hedelmöitä tämän +luokan elämänvaistoja, niin vapautuu tämä pintaluokka +kyllä siitä raskaasta sulatustyöstä, jolla +tämä yhtämittainen, ehtymätön uuden aineksen +virta on omistettava ja valloitettava jo olevan +sivistyspiirin kehään ja omaksi, mutta samalla +ikäänkuin erillistyy ja irtautuu tämä luokka elämän +elävältä pohjalta.</p> + + +<p>Sivistyksen ilmakehä on keinotekoista. Syntyperäinen +sivistysihminen on sen kehässä tavallaan +eroitettu todellisen elämän ulottuvilta ja saavutettavilta, +turvissa sen välittömyydeltä, eristetty +elävästä luonnosta: hän ei ole suoraan elämän kylmän +välinpitämättömyyden varoissa ja valloissa, +hän ei välittömästi riipu sen vaarallisesta odottamattomuudesta +ja epäluotettavuudesta, sen pakanallisesta +epäinhimillisyydestä.</p> + + +<p>Sivistysihminen kasvaa ja muodostuu kotien +suojaavien ja sulkevien seinien sisäpuolella, kehittyy +ja muovautuu kasvatuksen hoivaavan ja valikoivan, +yht'aikaa hillitsevän ja kannustavan, karsivan +ja kiihoittavan vaikutuksen alaisena. Palvelijoiden +ja vahtimestarien avuliaat kädet vapauttavat +hänet kaikista ruumiillisen itsepalveluksen +ja itseavun kasvattavista vähäpätöisyyksistä; elämäntottumuksissaan +eläytyy hän katujen asfaltin +ihanteellisesti luotettavaan säntillisyyteen ja sen--kesken +kaikkea sen kirjavaa sähköisää vilinääkin--yksiviivaiseen +yllättämättömyyteen, eläytyy +ravintola-, kylpylä-, matkailuelämän rahanpyörillä +liukuvaan siloiseen elämänmenoon--yleensä +kaikkeen sivistyselämän mekaanisesti +helpotettuun, keinotekoisesti turvattuun, ikäänkuin +elämisen ulkopuolelle siirrettyyn ja projisioituun, +käsitteiksi ohennettuun ilmapiiriin. Koulu ja +konttoori, opinnot ja työ kehittävät ja kiihoittavat +hänessä täsmällistä ja selkeätä käsitejohtelua, +abstrahoivaa elämäntarkastelua ja erittelyä; kirjojensa, +tilisarekkeittensa, paperiomaisuuksiensa +mekaanisesti monimutkaisissa ja kirjavissa, elimellisesti +yksinkertaisissa, selkeissä ja yllättämättömissä, +ihmisälyn hallittavissa käsitemaailmoissa +tottuu hän näkemään elämänkin vain käsitteinä, +katselemaan ja tajuamaan: ei luontoa, vaan luonnon +luokiteltuja ilmiöitä; ravitsemaan mielikuvituksensa: +ei elämänilmiöillä, vaan elämänilmiöiden +typistävillä, väkivalloin selvyyden niukkaan +pakkopaitaan kiristetyillä määritelmillä; tavoittelemaan +työllään: ei maan mullasta ihmisponnistuksin +ja -vaivoin kamppailtavaa ja luotavaa leipää, +vaan jo suoritetun ihmistyön valmista kivettymää, +rahaa; nauttimaan ja aistimaan: ei elämää, +vaan taidetta, ei välitöntä luontoa, vaan ihmisälyn +siivilöimää luonnon kuvausta. Sivistysihminen +on sivistysilmakehän sovinnaisuuksien sekä +kannattama että sitoma, hän on sen piirissä +suistettu ikäänkuin valmiille, teräksisille raiteille, +joita myöten on soljuvaa, kevyttä liukua, +mutta jotka myöskin jäykästi sitovat hänet +puitteisiinsa. Sen piirissä joutuu hän kaikissa +elämänsuhteissaan välittömän paljaan elämänkosketuksen +ylä- ja ulkopuolelle, koko elämänkokemuksessaan +kauttaaltaan keinotekoisuuden +varaan.</p> + + +<p>Minkä sivistysihminen täten on turvattu, sen +hän myöskin on ohennettu elämäntajussaan; +minkä hän käsitteellisesti elämästä selkeytyy, sen +hän vaistoissa ja elämäntunnon välittömyydessä +niukentuu ja köyhtyy. Elämän vaikeuden, hankaluuden +ja vaarallisuuden ohella on häneltä mennyt +menetyksiin elämän kasvattava mahtikin. Ken +ei joudu käsittelemään elämää ikäänkuin omin +paljain kourin, hän ei myöskään koskaan saa omiin +tarttuviin käsiinsä elävää tuntoa elämän todellisuudesta, +sen yli-inhimillisestä väkevyydestä, sen +murtavasta voimakkuudesta ja alttiisti taipuvaisuudesta: +sen vastahakoisesta elävästä muodostuvaisuudesta +ihmiskäden ja ihmistahdon alla. +Vasta se ihminen, ken omin käsin on kamppailevassa +taistelussa käsitellyt, muovannut maan +hengetöntä, hedelmällistä multaa; vasta se ihminen, +jolle elämä vielä on omin välittömin tajuin ja +aistein koettua ja elettyä, joka on ollut käsityksin +ja silmityksin elävän luonnon kanssa ja omien +aistimustensa opettamana kokenut, että elämä +ei ole käsitteitä, vaan todellisuutta, että elämän +kannattavana mahtina ei ole pankista nostettava +raha, vaan mullasta taisteltava ja odotettava +leipä, että ihmiselämä ei ole nauttimista ja käsite-fantomien +kekseliästä, ketterää sommittelemista, +johtelemista ja yhdistelemistä, vaan työtä ja luomista; +vasta sille ihmiselle, kenen mielikuvitus +lapsuuden herkistä päivistä miehuuden paisuvaan +työponteen asti on ravittu läsnäolevalla, elävällä +elämällä, vasta hänelle avautuvat elämän todellisuuden +aarniot kaikessa versovassa hedelmällisyydessään +ja kaikessa hyytävässä pimennossaan, +vasta hänellä on elämä elävänä tajussaan ja veressään.</p> + + +<p>Melkein säännöllisesti ovatkin luovat henget +kansan koskemattomista, kuluttamattomista +pohjahetteistä kohonneita yksilöitä, jotka sieltä +ovat tuoneet mukanaan koko tuoreen raikkaan +elämänväkensä ja -näkemyksensä, tuoneet sivistyksen +paloon oman rikkaan koskemattoman +aineksensa. Ainakin ovat nämä luovat henget +tavallisesti peräisin sellaisista kansankerrostumista, +joiden elämänkosketus vielä on ollut välitön, +joiden elämäntaju siihen asti vielä on levännyt +älyllisen itsetiedottomuuden horroksessa ja harsoissa, +ja joiden henkisen heräämisen ensimmäisiä +esikoisia he ovat: väkeviä, käyviä, täydestä, hurmahtelevasta, +paisuvasta elämänkosketuksesta +ammentavia ja tuhlailevia. Nämä tällaiset, elämän +kuluttamatonta tarmoa ja luovaa hedelmällisyyttä +uhkuvat voimat elvyttävät sivistyksen: niiden +nuori voima omistaa tämän sivistyksen omakseen, +tämä sivistys virkoo uuteen elävään liekkiin +heidän vereksessä aineksessaan, ja itse sivistyksen +sytyttäminä sytyttävät ja hedelmöittävät +he vuorostaan koko sen sivistyneistön ajatus- ja +tuntemispiiriin, jonka kehään he ovat kohonneet. +Ja on huomattava, että tällaisia sivistyksen +verestäjiä eivät ole ainoastaan valtaisessa, suuressa +merkityksessä herättävät ja luovat henget, +vaan kaikilla ihmistyöskentelyn aloilla, vaatimattomissa, +rajoitetuissa tehtävissäkin ahertavat voimat, +joilla vain on mahti kouraista elämän sovinnaisuuskehän +ulkopuolelle, elävään todellisuuteen, +jotka voivat käsitellä työtään hedelmällisesti, +joille elämänilmiöt ja -tehtävät ovat olevaa, kouraistavaa, +väkivoimin muodostettavaa todellisuutta, +joiden vakava työnsuhtautuminen hedelmöittää +ja pätevistää koko heidän ympäristönsä +työnsuhtautumista, jotka kautta koko kansallisen +työskentelyn rintaman verestävät työn todelliseksi.</p> + + +<p>--Jos nyt sivistyneeltä luokalta melkein tyyten +ehtyvät tällaiset, elämän todellisuuden ravitsemat +ja kasvattamat, elämäntodellisuuden kamaralta +esiinponnistautuvat yksilöt, jos siltä tyrehtyy +se elämäntajun uusiutuminen, elpyminen, se +mielikuvituksen aineksellinen verestyminen ja +rikastuminen, jonka alinomainen uusien aineksien +kohoaminen kansan pohjalta pinnalle tuo tähän +pintaan, niin kuihtuvat tämän sivistyneistön henkisen +elämän juuret. Missä sivistyneistö keinotekoisesti +tulee eristetyksi luonnollisista elähyttäjistään, +siellä sen sivistys on tuomittu vähittäiseen +ohenemiseen ja tyhjenemiseen, siellä liukastuu +henkisesti vireinkin sivistyneistö näkemään ja käsittelemään +elämänä vain elämän pintaa, kuollutta +kuorta, seisahtunutta muotoa, jonka alta elämä +toisinaan jo saattaa olla väistynyt sykkimästäkin.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Samaan suuntaan kuin eristäytyminen kansallisesta +pohjasta uuden veren lähteenä, samaan +suuntaan vaikuttaa eristäytyminen kansallisesta +elämästäkin uusien elämyksien lähteenä. Sekin +eristäytyminen vaikuttaa sisällöllisesti ohentavasti, +muodollisesti kiihdyttävästi. Kun kansallinen +yhteenkuuluvaisuus ei ole tajuttu sellaisena elävänä, +vaikuttavana voimana, että se kansallisen +myötäelämisen välittömiä teitä ja tiehykkeitä +myöten väkevästi ja vastustamattomasti ajaisi +ihmishengen pohjaiset elämänvoimat toimintaan, +että se suuren, itsensä unohtavan ja uhraavan +rakkauden järkytyksellä kirvottaisi ja sulattaisi +liikkeelle ja hereille ihmisessä jähmettyneen sisäisyyden +meren ja sen arvaamattomat, kätketyt voimat, +niin jäävät yksilöt tätäkin elämällistä herätystä, +tätäkin yksilöllisen elämänsisältönsä laajenemista +ja kasvamista vaille, jäävät tietämättömyyteen +heidän omiin olentoihinsa kätketyistä, +heidän tietoisaa itseänsä suuremmista rakkauden +ja itseuhrauksen alkuvoimista, eivät saa kokea +sitä elämäntunnon laajentumista, kohottumista ja +kirkastumista, johon ihminen kypsyy uhratessaan +itsensä sille kokonaisuudelle, jossa hänen henkensä +ja verensä juuret ovat.</p> + + +<p>Jotta ihminen olisi hedelmällinen yhteiskunnan +jäsen, satoisa elävä elin yhteiskunnassa vaaditaan +häneltä, ei käsitteellistä, ohjelmallisesti selvää ja +tietoisaa isänmaanrakkautta, vaan elämällistä +yhteenkuuluvaisuutta kansalliseen ja yhteiskunnalliseen +ympäristöön, välitöntä elämisen yhteyttä +sen ympäristön kanssa, jossa hänen elämäntyönsä +tapahtuu. Välitön, ei ajateltu, vaan vaistoinen +rakkaus omaan kansaan, työ ja kärsiminen sen +kanssa ja puolesta, sen häpeän ja kunnian eläminen +omassa rinnassa omana nöyryyttävänä, syvempään +itsetuntemukseen leikkaavana häpeänä ja +omana kannustavana, velvoittavana kunniana, +antautuminen sen elämänhengityksen läpitunkemaksi, +sen toivojen kohottamaksi, sen kamppausten +terästämäksi, sen pyrkimysten jännittämäksi, +sen ihanuushurmioiden kirkastamaksi tulvahuttaa +yksilöön elämän elävän virran, joka täyttää hänen +henkensä sekä aineksen runsaudella että innon +palolla, terästää ja tiivistää hänen siveellisen +tahtonsa, hedelmöittää ja lämmittää hänen luovan +mielikuvituksensa: antaa hersyvän runsauden ja +syvyyden, inhimillisyyden hänen elämäntunnolleen +ja elämännäkemykselleen. Kuten aalto vain +meren povelta, meren täyttämänä voi paisua +ilmoja kohti, siten voi yksilökin vain kansansa +povelta, kansansa elonhengen kohottamana ja +täyttämänä, sen paisunnan hetkellisenä huippuna, +kärkenä ja voimanvyörähdyksenä singahtua täyteen +ja terveeseen elämäntietoisuuteen.</p> + + +<p>Kansallisesti eristäytyneet yksilöt ja kansallisesti +eristäytynyt sivistyneistö jäävät vaille sitä +itsesyventymistä ja itsekypsymistä, sitä rikkaampaan +ja pätevämpään itsekokemukseen kehkenemistä, +jonka kansallinen myötäeläminen ihmisessä +virvoittaa. Yksilö, väkevinkään, enempää kuin +erikoinen luokkakaan, henkisesti virein ja viritetyinkään +eivät kostamatta irroittaudu pohjaltaan. +Ken ei koko olemisellaan elä siinä ympäristössä, +jossa hän suorittaa elämäntehtäväänsä, ketä eivät +tajunnantakaiset, yksilön tietoisaa valintaa väkevämmät +ja sitä ehdottomasti hallitsevat yhteiselämisen +tuntoliitteet ole kiinnittämässä siihen +elämänympäristöön, jonka piirissä hän elämänsä +kuitenkin elää ja työnsä joutuu suorittamaan, +hän erillistyy tahtoen tai tahtomattaan tästä +ympäristöstä, elävän rakastavan myötätunnon +ohella ehtyy häneltä tämän rakkauden antama +hedelmöittävä, yhä suurempaan ponnistukseen ja +antautuvampaan työhön elähyttävä ja kiihoittava +aineskin, ja hänen työnsä surkastuu kuolleeksi +työskentelyksi, ulkonaiseksi työn suorimiseksi. +Virkamies ja muu elämäntehtävänsä suorittaja, +joka toimii tehtävänsä vain virallisena toimen suorituksena, +eläen itse myötätuntoineen, harrastuksineen, +elämänvaikutteineen täydellisesti ympäristönsä +elämänpiirin ulkopuolella, jopa tälle +ympäristölle ynseänä, ohjelmallisesti vihamielisenä +ja vierovanakin, ei voi saada oikeata sisäistä +otetta tehtävästään. Hän on yksilöllisesti työnsä +ulkopuolella, ja suorittaa hän työnsä kuolleella, +muodollisella, mielikuvituksettomalla ulkopuolisuudella. +Hän ei elä ympäristöstään välittömästi +itseensä niitä elämyksiä, jotka hedelmöittäisivät +hänen työnsä, joiden varassa hänen elämäntyönsä +kasvaisi elimelliseksi, liittyisi elävästi ympäristön +elämän- ja kehityksentarpeisiin, mukautuisi, kasvaisi, +elämällisesti rikastuisi ja kehkenisi näiden +tarpeiden mukana, kiihoittamana ja nostamana. +Hänen ja hänen tehtävänsä väliltä ovat ummessa +rakkauden suonet. Hänen sulkeva, vierova suhteensa +elämänympäristöön sulkee häneltä oman +kasvamisenkin ainekset: työ, joka on ihmisen tehoisin +kasvattaja, jonka ponnistuksessa ihminen +kasvaa itsensä yläpuolelle, jonka kiihtyvässä jännityksessä +ihminen kuin kierrevihuri kerää ja +imee itseensä ympäristönsäkin elämänvaistot, +-ainekset ja -voimat, tältä työn intohimolta on kadonnut +tarkoitus, elinedellytys ja aines, ja elämänympäristöstään +sulkeutunut ihminen jää yksilöllisessä +elämässäänkin vaille tätä työn siunausta, +sen antamia elähyttäviä herätteitä ja vaikutuksia, +sen hedelmöittämää elämänkokemuksen rikkautta, +pätevyyttä ja syvyyttä.</p> + + +<p>--Kansalaisen isänmaanrakkaus on välitöntä +yhteiselämistä siinä yhteiskunnassa, jonka piirissä +hän elää, ken tästä yhteiselämästä itsensä irroittaa, +hän tuomitsee itsensä sekä itsekohtaiseen että +yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän +kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään +että yhteiskunnan työelimenä.</p> + + +<p>Tällainen, joko omasta taipumuksestaan tai +historiallisten olosuhteiden painosta kansallisesta +pohjastaan eristetty ja vierautunut sivistyneistö +vapautuu, kyllä välittömästi sille virtailevan +alinomaisen uuden ja alati uudistuvan elinaineksen +raskaasta omistamisesta ja sulattamisesta. Sen +ei tarvitse työläässä ja vaikeassa omistamistaistelussa +oman valmiin elämännäkemyksensä ja elämäntuntemuksensa +kokonaisuuteen jäljettömästi +liittää niitä aina uusia, usein ristiriitaisia ja vastahakoisia, +aina rikkaita ja rikastuttavia elämänaineksia, +jotka kansallisen yhteiselämisen pohjalta +virtailevat sille, sen ei tarvitse niiden varassa +kasvaa yhä kypsempään, syvempään, pätevämpään +ihmisyyteen. Se hengen ponnistus, minkä +tämä yhä uusien elämysten sulattaminen entiseen +sivistyskokemukseen kysyisi, säästyy täten puhtaasti +muodollisen viljelyksen hyväksi. Henkinen +huomio ja muodostamistarmo kääntyy ja kohdistuu +yksinomaisemmin, vapaammin ja viileämmän +jo saavutetun ja sulatetun elämänaineksen henkistyneeseen, +herkkään viljelyyn ja muodolliseen +hallitsemiseen.</p> + + +<p>Mutta tällainen muotokultuurin hetkellinen +nopea jouduttuminen on ainoastaan näennäistä +elintoiminnan kiihtymistä, aineetonta, hedelmättömästi +nopeaan lakastumiseen rientävää kuten +juurestaan leikatun kukkasen, joka veteen pistettynä +kyllä nopeammin kehittää teränsä auki kuin +omalla varrellaan, mutta jonka kukoistaminen on +vain heloittavaa kuolemista, ei hedelmän kehäilemistä.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Niin aineellinen kuin henkinenkin elämä on joka +hetkistä uudistumista; itse elämän sisältö, koko +elintoiminta on uudistumista: uuden aineksen alinomaista +omistamista, sulattamista, sen varassa +uudeksi, yhä uudistuvaksi elämäksi palamista. +Elämän sisältö on taistelussa, omaksi omistamisessa, +vieraan aineksen väkevässä sulattamisessa +oman elämän paloksi. Keneltä tämä taistelu +liiaksi helpottuu, kenen ei tarvitse syttyä pakottaakseen +vieraan, vastahakoisen aineksen sulautumaan +hänen oman olentonsa vaatimuksiin ja +lakeihin, kenen ei tarvitse jännittää henkensä +tarmoa hallitakseen, elämäntuntonsa yksilölliseksi +eheydeksi muokatakseen häneen tulvivaa +uuden elämän-aineksen virtaa, häneltä menee +taistelun ohella taistelemisen ainoa hedelmäkin +menetyksiin: eletty elämä.</p> + + +<p>Kuten väkevimmän, elävimmän elämänkäsityksen +omistaa se ihminen, totisimpaan, palavimpaan +hengen tekoon voi kypsyä se yksilö, joka on +lähimmältä kuullut luonnon hengityksen, elänyt +luonnon, maan, elämän povella, tuntenut sen suonien +sykinnän ja solinan, omalla elimistöllään liittynyt +tähän sykintään ja solinaan ja tästä versovin +sisäisin voimin luo tuntemuksensa muodon +kirkkaudeksi, samaten omistaa rikkaimman ja +painokkaimman, jokaista jäsentänsä sekä sitovimman +ja velvoittavimman että hedelmöittävimmän +elämänsisällön se kansa, jossa sisäisyyden +suonet välittöminä ja runsaina sykkivät mehua +pohjalta pinnalle ja jossa pinnan muotoloisto on +sisäisyyden veren lämmintä, hengittävää kukintaa.</p> + + +<p>Missä sisäisen, uuden elon virtailu on ehtynyt +tai ehtymässä, siellä muuttuvat elämänilmiöt +ikäänkuin irrallisiksi, ilmavan kevyiksi. Kaikki +kadottaa sisältönsä, kiinnekohtansa, leijaa sisäisesti +keventyneenä, virvailee satunnaisena muotojen +leikittelynä ja kimalteluna. Elämä häipyy +tarttuvien käsien välistä, elämältä katoo sisällön +side, muotoansa etsivän, muotoonsa pyrkivän +aineksen sisältä käsin pakoittava, ajava mahti. +Elämän velvoituksenalainen raskas työntaistelu +helpponee valmiiden muotojen kokeilevaksi, keikailevaksi, +leikkiväksi, melkeinpä julkeaksi yhteensommittelemiseksi. +Elämä eletään kevyemmin, +kuin elämän runsaus, moninaisuus ja syvyys +ansaitsee. Itse eläminen, elämisen tunto kadottaa +vakavuutensa, ehdottomuutensa, velvoittavan, +ankaran ainokaisuusarvonsa.</p> + + +<p>Elämällä on se pettävä, helposti harhaan vievä +ominaisuus, että se näkyy vain sikäli mikäli katsojalla +on silmää sitä huomaamaan: ken sen kevyenä, +helppona näkee, sille se onkin kevyt, helppo ja +mitätön; kenen silmä taas sulkeltaa syvemmälle +sen syiden ja salaisuuksien kudelmaan, hänelle se +selkenee yhä painokkaampana, vaikeampana, +merkitsevämpänä. On riisto oman elämän arvolta +elää elämänsä liian helposti.</p> + + +<p>Tässä elämäntunnon rapistumisessa, höltymisessä, +ohenemisessa on selitys kansojen vanhenemiseenkin, +kukoistavien sivistyskansojen yht'äkkiseen +tyhjenemiseen, kulumiseen ja rappeutumiseen. +En usko, että esimerkiksi kreikkalaisilta +tai roomalaisilta niiden rappeutumiskauden alkaessa +kansalliset uusiutumismahdollisuudet vielä +olisivat tyyten ehtyneet; sivistys oli niiden keskuudessa +kehittynyt vain jonkinlaiseen umpikujaan: +sivistyksen päivänvaloon kamppautunut kansanosa +oli erikoistunut tämän sivistyksen sisäisten +mahdollisuuksien etäisimpiin, erillisimpiin, hienoimpiin +kärkiin ja huippuihin, monisärmäisimmäksi +kiteytynyt, hienoimmaksi hiottu, arimmissa +ilmiöissäänkin herkästi ja varmasti hallittu muotokultuuri +oli muodostunut niin monipuoliseksi ja +monivivahteiseksi, etäytynyt niin hiuksenhienoihin, +sokkeloisiin erikoisuuksiin, että sen ilmenemismuotojen +ulkonainen omistaminenkin riitti sekä +kuluttamaan vahvankin henkisen työtarmon, että +ylipääsemättömänä juopana eroittamaan ja eristämään +sivistyksen muotoihin koulitun pintakerroksen +pimeän muodottomuuden syvänteissä uinuvasta +kansapohjasta. Täten tapahtunut eristäytyminen +kyllä hetkellisesti helpoitti näiden sivistysten +yhä herkemmäksi kiihtyvää muodollista erikoistumista, +mutta samassa mitassa irkeni elämäntunto +pohjaltaan: itse elämä höltyi sisällisistä, +pidättävistä siteistään, sisältö hupeni vain muodoksi.</p> + + +<p>Täten sivistyksen elimistöön hiipinyt höltyminen +turmeli vähitellen siveellisesti arvottomiksi ja +kestämättömiksi koko nämä sivistyspiirit, ja ainoa +pelastus, joka näillä kansoilla sivistyskansoina +vielä olisi ollut, joka olisi voinut syöstä näiden +kansojen sisäiset, tiedottomuuden onkaloihin tyrehtyneet +voimat uuteen, luovasti sivistykselliseen +toimintaan, olisi ollut joku näiden kansojen sisältä +tapahtuva mullistus, senkaltainen sisäisten, salassa +olleiden kansallisten voimien esiinpurkautuminen +kuin oli esimerkiksi Ranskan vallankumous, +joka vastaavanlaatuisissa sivistysolosuhteissa +mursi kansan pohjavoimat huuhtomaan kansan +kansallisen sivistyksen uudeksi.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_2_3" > + <a name="chp_2_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_2_3" name="chp_2_3"> + SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ. + </a> + </div> + + +<p>Ruotsinkielinen yläluokkamme onkin juuri +kansallisen ja aineellisen eristäytymisensä ikäänkuin +suljetun, suojaavan ansari-ilmakehän turvin +kehittänyt itselleen hyvinkin ilmekkään ja viljellyn, +sekä monivivahteisen ja elokkaan että täsmällisen +ja joustavan sivistyksen, melkein ylellisyyskasviksi +vaalitun ja kehitetyn muotokultuurin. +Kielieron asettamaa keinotekoista, mutta +keskittävää ja kohdistavaa rajaa myöten tapahtunut, +sukupolvilta peritty ja sukupolvet kestänyt, +jatkuva henkinen muokkaus on siinä +määrin tunkenut sen lävitse, että se kauttaaltaan +on sävyttynyt suhteellisesti hyvinkin +vireään ja valveutuneeseen henkiseen toimekkuuteen.</p> + + +<p>Sillä on kestävän viljelystyön taipuisaksi vaivaamassa +ja joustavaksi, kimmahtavaksi terästämässä +hengessä ase, joka yhtä tarkasti tähdätyllä +asiallisuudella ja yhtä hairahtumattomalla iskuvarmuudella +voi kohdistua niin aineellisten elämänilmiöiden +leikkaavaan, järjestelevään käsittelemiseen +kuin arkojen hengen asioiden herkkään +aistivaan tajuamiseenkin. Tämä luokka on niin +viljelty, älyllisen valveutumisen virittämä muodon +kuri on istuttanut siihen sellaisen tartunnan hienouden +ja nopeuden, ryhdin täsmällisyyden ja +samatahtisuuden, että se kuin valmiiksi pingoitettu +jänneverkko antaa silmänräpäyksellisen vastakaiun +jokaisen henkisen herätteen sen kieliä koskettaessa. +Onkin ihailtavaa se vireys ja joustavuus, +jolla tämä luokka hetkellisesti sähköittyy +henkisillä virtauksilla, se mallikelpoinen, suhtaumisvalmis +yhtäaikaisuus, jolla se virittyy hetkellisiin +mielialasuuntiin--koko se ryhmittymisen +kuri ja salamannopea valmius, joka sitä vallitsee. +Mutta tämä sähköittyminen on vain pinnan hetkellistä +leimahtamista: mielialavirrat kylmenevät +yhtä silmänräpäyksellisesti kuin ne syttyvätkin, +ja heräys haihtuu jättämättä pysyvää hengen tekoa +hedelmänään. Ruotsinkielinen sivistyneistömme +on kuin valmis, herkässä vireessä oleva soitin; +siltä puuttuu vain soitavaa, sisäisen sävelrikkauden +tulviva vuo. Siltä puuttuu se sisäisen +ainesrikkauden tuhatkertaistava kaikupohja, joka +sitoisi ja pidättäisi herätetyn äänen pysyväiseksi, +joka hedelmöittäisi sen sisäänpäin paisuvaksi +monikertaiseksi sävelkuoroksi. Sen sivistykselliseltä +herkkyydeltä puuttuu kansallisuuden syvä +kätkevä multakerros, jonka hedelmälliseen verhoon +sivistysvaikutukset voisivat lykätä juurensa +pysyäkseen elävinä ja versoakseen väkeviksi ja +hedelmää kantaviksi.</p> + + +<p>Ruotsinkielisessä sivistyksessämme ja sivistyneistössämme +huomaakin leikkaavan henkisen +terävyyden ja älyllisen valppauden ohella omituista +löyhää, haihattelevaa pintapuolisuutta, +melkein naivia muodon ja näön palvontaa: pelkkään +näköön, pinnalliseen, muodolliseen näkösiloisuuteen +takertuvaa ja tyytyvää elämänilmiöiden +ja -arvojen tajuamista. Ruotsinkielisen sivistyneistömme +ilmekkäimmät ja luonnehtivimmat +piirit edustavat melkein pintakiilloksi siloutunutta +muodon huolittelua samalla kuin sisäisen elämän +taju, elämänilmiöiden sisäinen todellisuus ja tosiasiallisuus +melkein on häipynyt, ainakin surkastunut +niiden tietoisuudesta. Sivistysilmiöt ja hengenliikunnot +jäävät sen piirissä ominaisen irrallisiksi, +seikkaileviksi, kokeileviksi, häipyviksi. +Niillä ei ikäänkuin ole ainesta, mihin sitoutua +ilmetäkseen olennaisina ja jäädäkseen pysyväisiksi.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Erittäin edustavasti ja luonnehtivasti esiytyy +tämä älyllinen kouliutuneisuus ja elämäntajun +yliaineksellinen keveys erinäisissä ruotsinkieliselle +sivistyneistöllemme luonteenomaisissa ihmisryhmissä.</p> + + +<p>Sekä tieteen että liiketoiminnan, sekä virkamiesuran +että taiteellisen elämän ja arvioinnin +aloilla tapaa runsaasti noita vireitä, ilmekkäitä, +nopeakäänteisiä henkilöitä, noita ripeän sanan, +teon ja silmän miehiä, joiden salamannopea katse +silmänvilauksessa muka leikkautuu eteensattuvien +elämänilmiöiden ytimiin, jotka kuin kämmenellä +punniten silmänräpäyksessä ovat selvillä +eteensattuneen elämänilmiön arvosta tai arvottomuudesta, +jotka yhdellä katseella luulevat luokittavansa, +lopulliseen lyhyeen kaavaan jähmettävänsä +elämän tuhatsärmäiset, tuhatsoluiset, itsessään +tuhannet idut ja mahdollisuudet kätkevät +pienois- ja yksilömaailmat ja jotka yhtäläisesti +yllättävät koulitun älynsä valmiudella kuin sisäisen +elämäntajunsa niukkapuitteisuudella ja keveydellä. +Ollenkaan aavistamatta, että mahdollisesti +voisivat hekin nähdä elämän pienempänä, niukempana +kuin se on, että ilmiöiden tilapäinen ulkonainen +valmius tai valmiuden puute hetkellisesti olisi +voinut häikäistä tai hämmentää heidänkin silmänsä +näkemästä pintaa syvemmälle, pinnan ja luonnon +kätkössä kukaties uinuvaa oleellisempaa pätevyyttä +tai tyhjempää pätemättömyyttä, suvaitsevat +ja rohkenevat he leikkiä kohtaloa ihmiselämälle +ja elämän värjyville ilmiöille, säätää niille--mikäli +heistä riippuu--peruuttamattomasti ne +elämän asemat ja rajat, jotka heidän itsevarma, +itsehyväinen, mutta niukka, elämän moninaisuutta +arastelematon näkemyksensä on niissä hetken ja +sattuman vilauttamien tilapäävaikutelmien nojalla +havainnut. Tämän älyllisen, yht'aikaa sekä +tarkan että niukan selkeyden ja valmiuden henkisenä +edellytyksenä on jonkinmoinen elämänilmiöiden +sisäisten arvojen, niiden arvaamattomien +yksilöllisten voimamahdollisuuksien eliminoiminen +tajunnasta. Elämä on tullut käsiteltävämmäksi +sitä tietä, että vieraat elämänilmiöt nähdään +kevyempinä, niukempina, elämänarvossaan mitättömämpinä +kuin mitä ne ovat. Tällaiselle arvioitsijalle +typistyvät ja tyhjenevät elämänilmiöt pelkäksi +fasaadiksi, julkisivuksi, näöksi; kaikki sopeutuu +ja supistuu hänelle lyhyeksi, selkeäksi, kuivaksi +kaavakkeeksi, jota on kevyttä ja ketterätä +käsitellä, mutta jota käsitellessä helposti haihtuu +tajusta ja tietoisuudesta, mitä elämänarvoja, mitä +taistelun hyökyä, mitä muodostumisen ja muodostamisen +raskasta, palavaa kamppailua tällainen +elämän jättämä, itsetehottomaksi kutistunut elämänmerkki, +kuollut, jähmettynyt muoto kätkee +ja edustaa itsessään.</p> + + +<p>Tämä elämällisen myötätunnon surkastuminen, +sisäisen elämännäkemyksen ehtyminen, välittömän +elämänliitynnän höltyminen kirvoittaa kyllä +hetkellisesti älyn voimat kepeiksi ja irrallisiksi, +vapauttaa ne sisällön sitovasta raskaudesta ja +antaa niille ikäänkuin itsenäisen, ilmavan itsemääräämiskeveyden +ja riippumattomuuden, mutta +sisällön raskauden ohella tyhjentyy elämännäkemykseltä +sisällön hedelmällisyyskin, se elimellinen +kasvu- ja uusiutumiskyky, jolla itsetiedoton +elämänvaisto sisäisen elämänliitynnän juuria myöten +kokoo ja luo alati uutta ainesta hengelle, liittää +ihmishengen elämän hersyville lähteille ja +antaa sen niistä juoda elämäntajunsa, paisua +elämäntäydeksi.</p> + + +<p>Tästä johtuu se yllättävä keveys, se keveyden +kimmoisuus, jolla nämä ruotsalaistemme ilmekkäimmät +ja edustavimmat piirit suoriutuvat monista +elämän raskaista, työläistä tilanteista ja +kysymyksistä. Tästä johtuu se nopeus, valmius ja +tarkkuus, jolla he silmänräpäyksessä ovat selvillä +hetkellisen tilanteen vaatimuksista, se niukka täsmällisyys, +jolla he muodollisesti arvioivat ihmiset +ja elämänilmiöt; yleensä se muodon kuri, jolla he +pakoittavat elämän itselleen kuuliaiseksi. Mutta +tästä samasta lähteestä johtuu niinikään se siloisa +ja siteetön, alati yhtä ällistyttävä keveys jopa +kevytmielisyys, jolla eräät älyllisesti näköään +vireimmätkin henget sen keskuudessa altistavat +notkistuneen älyllisen viljelyksensä ympäristönsä +mielialojen ja mielihalujen palvelukseen, se luonteeton +mieskohtaisen vakaumuksen ja elämänarvioinnin +itsekielto, jolla he lainaavat hienoksi +hiotun henkensä aivan tukalasti arkisten, pintapuolisten +ja töykeästi itsekkäiden pyyteiden ja +intohimojen aseeksi.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Ruotsinkielisen julkisen yhteiselämän tarkkaajalle +ovat tässä suhteessa psykologisesti aina +yhtä yllättäviä ja mielenkiintoisia eräät sen piireissä +runsaasti esiytyvät, näennäisesti aivan vastakkaisia +luonnepiirteitä itsessään kätkevät yksilöt. +Lukuisat ovat heidän keskuudessaan nuo pirteät +älyniekat, jotka ilmekkäällä, elokkaalla yksilöllisyydellä +tarpeen tullen sekä virkeästi ja sukkelasti +että suolaisesti ja kirvelevästi voivat yksityiskohdissa +iskeytyä jokaiseen asiannikamaan, penkoa ja +seuloa jokaista asiaa armahtamattomalla, tiukalla +kriitillisyydellä ja asiallisuudella, kaikella mahdollisella +yksilöllisellä kiinteydellä ja vastasukaisuudella; +heidän lausuntonsa voivat säihkyä aivan +kritiikki-ilotulituksina, joissa väitteet ja vastaväitteet +singahtelevat terävinä, sattuvina ja asiallisina. +Ja kaiken tämän älyllisen yksilöllisyyden ja +monisärmäisyyden rinnalla ja vastakohtana sitte +se yllättävä, hairahtumaton joukkorytmiikka, +se näköpiirin samakulmaisuus, se asiallinen yhdenmukaisuus, +johon nämä niin uhkareippaat älysissit, +»frondeurit» lopulta kuitenkin aina sopeutuvat +ja mukautuvat muun tasaisemman joukon +kanssa, kun tulee äänestyksen, päätöksen tai +muun tositoimen hetki! On kuin kaikki tuo terävä, +virkeä yksilöllisyys, arvostelun ja näkökannan +omintakeisuus olisi vain älyllistä voimistelua, +leikki- ja näköliikettä suoritettu hengen hygienian +ja pirteyttämisen vuoksi--ellei se vain ole pelkkää +dialektista silmänlumetta, huomion tahallista eksyttämistä +epämukavasta pääasiasta tyhjänpäiväisempiin +sivuseikkoihin. Mitään tekoon ja itsenäiseen +luonneteräkseen velvoittavaa mahtia ei +sillä ole: ratkaisun hetkellä kieltäytyvät kaikki, +niin elokkaat kuin kankeat aivotkin, niin kimmoisat +kuin uniset tahdotkin, niin heränneet ja +herkät kuin turtuneet ja tylstyneet omattunnotkin +yhtä kevyesti ja auliisti omasta itsenäisestä, +inhimillisestä arvosteluoikeudestaan ja arvosteluvelvoituksestaan +ja alistuvat kaikkine näennäisine +itsenäisyys- ja yksilöllisyyspuuskineen täydellisen +myötäsukaiseksi äänestyskarjaksi tai laumamielialojen +alttiiksi kaikupohjaksi--olkoot sitte +joukkomielialat miten yksipuoliset ja hetken kuohun +sokaisemat tahansa tai äänestyksen alaiset +asiat miten asiallisesti epäoikeutetut tai perustelemattomat +hyvänsä.</p> + + +<p>Tämä, sanoisiko ryhmä- ja puoluekurin kannalta +ihailtava, sanoisiko inhimillisen yksilöllisyyden +kannalta siveellisesti tyrmistyttävä keveys, +jolla yksityistahdot ja yksityisvakaumukset kieltäytyvät +itsenäisestä elämänilmiöiden arvioimisesta +ja mukautuvat ryhmänäkökantojen mukaisiksi, +on yleisenä määräävänä laatupiirteenä ruotsinkielisen +sivistyneistömme suhtautumiselle julkiseen +elämäämme. Ken tarkkaa asioiden käsittelyä +ruotsalaisissa valtuustoissamme ja johtokunnissamme, +ruotsinvoittoisissa yhdistyksissämme, +yleensä ruotsinkielistemme julkisessa esiytymisessä +silloin kuin jossakin--vaikka kuinka etäisessä--suhteessa +heidän luokka- ja puolue-etunsa +ovat kysymyksessä, saa aina hämmästymisen +aihetta huomatessaan, kuinka siloisesti näköjään +itsenäisimmät, siveellisesti ryhdikkäimmät, henkisesti +valppaimmatkin älyt ja luonteet ehdottomasti +ja tahdottomasti kaikessa taipuvat puoluekurin +mukaan. Olkoon kysymyksessä miten räikeä +yksityiselle tai asialle tapahtuva oikeusloukkaus +tai ajatuksenväkivalta hyvänsä, käyttävät +he henkensä lahjoja korkeintaan, ei tämän oikeusloukkauksen +torjumiseksi ja vastustamiseksi, vaan +sen loukkaavan alastoman räikeyden peittelemiseksi--jopa +näkösyiden keksimiseksi tällaista +tekoa puolustaakseen.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Kaikilla aloilla, missä ruotsinkielisillä meillä on +ratkaisuvalta ja missä heillä on tilaisuus käyttää +tätä ratkaisuvaltaansa suomenkielisiin nähden, +esiytyy aivan naivisti ja peittelemättä tämä +näköään tuiki päätön ja silmitön, sanoisiko siveellisesti +häikäilemätön vai siveellisesti ryhditön liukuminen +puoluekurin vanavedessä: kaiken itsenäisen +ja asiallisen arvioinnin alistaminen puolue-ennakkoluulojen +ja -pyyteiden määrättäväksi ja +palvelukseen. Suomenkielinen kansalainen joutuu +melkein säännöllisesti poljetuksi oikeuksissaan ja +ansioissaan, milloin hänen ansionsa tulevat ruotsinkielistemme +arvioitaviksi, varsinkin, jos niitä +on punnittava jonkin ruotsinkielisen ansioita vastaan. +Voisi esittää lukuisia kuohuttavia oikeusloukkauksia, +joita ruotsinkielisemme ovat turtuneen +joukkoitsehyväisyytensä turvissa nukkuvin +omintunnoin tehneet suomenkielisille tässä maassa, +ilman että ainoallakaan yksilöllä olisi heidän keskuudessaan +ollut siveellistä itsenäisyyttä ja ryhtiä +nousta tällaista vääryyttä vastaan.</p> + + +<p>Räikeimmän ja valaisevimman esimerkin tästä +ruotsinkielistemme luonnepiirteestä tarjoavat +useat yliopistomme opettajaviroista suoritetut +taistelut ja yleensä se häikäilemätön, keinoista +välittämätön sitkeys, jolla ruotsinkielisemme ovat +koettaneet ja edelleen koettavat mahdollisimman +kauan säilyttää tämän suomalaisen sivistyksen +sydänelimen vierashenkisenä ja vieraskielisenä +suomalaiselle sivistykselle.</p> + + +<p>On suorastaan siveellistä itsenöyryytystä havaita +miesten, joiden äly on viljelty ja terästetty +käsittelemään hengen asioita arimmalla, huojumattomimmalla +tarkkuudella, joiden henki on +koulittu vilpittömässä, velvoituksenalaisessa +työssä noutamaan ja kirvoittamaan esiin elämän +sokkeloista elämän todet lait, toden sisällön, joiden +uurastavaa, itseuhrautuvaa, toisinaan terävää, +syvyyksiinkin leikkaavaa työtä on kunnioittanutkin, +havaita näiden yht'äkkisessä laumahurmiossa +liukuvan kuin kevyt kaarna joukon mukana +ja alentavan henkensä jalon aseen pintapuolisten +ja silmänräpäyksellisten puoluepyrintöjen +auliiksi palvelijaksi. On loukkaus ihmisluonteen +ja ihmisvakaumuksen siveellistä arvoa vastaan +alentua hengen asioissa muodolliseksi asianajajaksi, +loihtia dialektisen taituruuden ja notkeuden +avulla näkö- ja tekosyitä asioiden ja tekojen perusteluksi +ja puolusteluksi, joiden takana ei kuitenkaan +asiallinen ja luonteellinen vakaumus seiso--ei +ainakaan saata seista, jos on valveilla sokaisematon +henkinen arvostelukyky ja vääjäämätön +siveellinen omatunto.</p> + + +<p>Se yksityistahdoista limittynyt, mutta jokaisessa +yksilöllisessä kohdassaan horjumaton yksimielisyyden +valli, jonka ruotsalaisemme yliopistossa +muodostavat suomalaisuuden kaikkein oikeutetuimpiakin +vaatimuksia vastaan ja jonka kuurolle +juurelle suomalaisen sivistyksen välttämättömät +ja polttavat tarpeet saavat tehottomina pauhata +ja raueta, on selitettävissä vain siten, että +elämän arvot ovat tälle älyn ylimystölle keventyneet +ja että se senvuoksi niin kevyen vapaasti, melkein +itsetiedottomuuden viattomuudella voi leikkiä +huimaavaa leikkiänsä todellisuuden kanssa. +Se seikka, että suomalaisen sivistyksen ahjossa +suomenkielinen nuorukainen--jos hän osoittaa +terävämpää tieteellistä työskentelykykyä--heti +tieteellisen työskentelynsä alkutaipaleella saa +ainakin eräillä opintoaloilla kokea, että häntä +katsotaan kuin vaarallista tulokasta ja tungeksijaa, +vastaista suomalaista stipendien ja professuurien +tavoittelijaa ja konsistoriossa äänestäjää, +jonka tielle jo ajoissa on viritettävä niin vaikeita +ansoja ja hankaluuksia kuin muodollinen säädyllisyys +suinkin sallii, se seikka, että <i>suomalaisessa</i> +ainoassa suomalaisessa korkeimmassa opinahjossa +opiskelijan <i>suomenkielisyys</i> on se loukkauksen +kivi, jonka vuoksi hänen on langettava, ja että +tällaista kuohuttavaa kohtuuden ja oikeuden polkemista +saattaa tapahtua koko samanmielisen +valistuneen opettajiston--ainakin vaikenemisella +osoitetulla--suostumuksella, se seikka osoittaa +sellaista siveellisen tajunnan heikkenemistä, sellaista +mieskohtaisen ja yksilöllisen vakaumuksen +itsekieltoa, että se on mahdollista ainoastaan sellaisille +ihmisille, jotka ovat joutuneet niin etäälle +todellisuuden pohjalta, ettei se enää heidän henkeään +ja tekojaan sido ja velvoita.--Itse se teko, +suomalaisuuden juurittaminen Suomen kansan +ainoasta korkeimman viljelyksen ahjosta, on jo +sinään niin huimaavasti paradoksaali, että siinä +työssä voi viattomalla, vilpittömällä mielellä +uurastaa vain ihmisryhmä, jolle elämä on kulunut +pelkäksi estetisoivaksi ja dialektisoivaksi ajatuskokeeksi, +jota voi käsitellä ja taivutella täydellisen +älyllisen mielivallan mukaisesti.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Mitä likeisimmässä sielullisessa yhteydessä ja +vuorovaikutuksessa edellä esittämieni luonne- ja +laatupiirteiden kanssa on se ilmekäs ja vivahderikas +esteettinen ja älyllinen kultuuri, jota ruotsinkielisen +sivistyneistömme parhaimmisto edustaa. +Ylen lukuisat ja ilmettä antavat ovat sen piirissä +nuo herkät, koulitut esteetit tai ajatuksen muotoihin +notkeasti, joustavasti harjautuneet, ripeät, +terävät dialektikot, joiden silmä tuokiossa älyää +hengenilmiöiden arat ja hienot varjostumat ja +jotka kukin yllättävällä varmuudella liitävät +ajatuksen ja kauneuden maailmojen ilmaulappoja--kukin +tietysti henkisen mahtinsa mukaisiin +korkeuksiin tai etäisyyksiin--jokainen yhtä tarkoin, +tasapainoisin liikunnoin, yhtä joustavalla +hallitulla ryhdillä, yhtä huolestetulla, muotovalmiilla +varmuudella.</p> + + +<p>He ovat terävät näkemisessä, nopeat älyävässä +omistamisessa, tarkat näkemänsä ilmaisemisessa; +mutta tämä näkeminen, omistaminen, ilmaiseminen +sairastaa ominaista sisällön ohuutta ja haurautta. +Miten älyllisesti herkkiä he ovatkin ja +miten hiottu, valpas ja täsmällinen heidän katseensa +onkin, ovat elämänilmiöt kuluneet heille +pelkän ulkonaisen huomioitsemisen esineiksi. +Elämänilmiöt eivät ole eletyt sisäisesti omiksi, +eivät ole vaikeassa ja vaikeudellaan kasvattavassa +työssä taistellut yksilöllisesti omistetuiksi, vaan +on elämä jäänyt pohtivaksi, arvioivaksi, jäsenteleväksi +älyn ja maun herkutteluksi, irrallisten yksityiskohtien +aistikkaaksi, herkäksi, valppaaksi, +mutta valinnanvaraiseksi ja ulkokohtaiseksi vaalinnaksi.</p> + + +<p>Heidän elämäntunnoltaan puuttuu eletyn +kokonaisuuden elimellinen kiinteys ja yhtenäisyys. +Herkistyneen kauneusvaiston ja tarkistuneen ajatusponnen +ohellakin puuttuu heiltä ikäänkuin +pohja ja aines, jossa tämä pirteä älyllisyys ja täsmällinen +käsiteselkeys saisivat toteutua saavuttaakseen +muodon kiinteän ja kirkkaan valmiuden +ohelle sisällön painokkaan vaakavan mahdin. +Näiltä hienoilta yksilöiltä puuttuu se kansallisen +kokonaisuuden ja kansallisen yhteiselämisen antama +summaton ainesmeri, se kansalliseen kokonaisuuteen +kätkeytyvä ja siitä noudettava elämysten +voimasäiliö, ehtymätön elämänlähde, joka +jokaisena hetkenä sisältäkäsin tulvahuttaisi ja +tykkisi heihin uutta hersyvää eloa ja elämänainesta, +elähyttäisi käsiteselkeyden ja -varmuuden +lämpöisellä elämänymmärtämisellä, syventäisi herkän, +notkean hienouden hartaalla elämänuskolla +ja -rakkaudella, antaisi hengen leikkaavalle terävyydelle +sisäisen, siveellisen tarmon--yleensä +antaisi koulituille, hengen tekoihin ja ponnistuksiin +norjistuneille voimille aineksen, jossa niiden +mahdissa oleva muodon säihke ja teon terävyys +pääsisi toteutumaan.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Erikoisen ilmekkäästi ja luonnehtivasti esiintyy +tämä aineksettomuus ja muodollisen valmiuden +jousekas ponsi erinäisillä taiteellisen luomisen +ja aatteellisen harrastelun aloilla.</p> + + +<p>Ruotsinkielinen kirjallisuutemme on viime +aikoina silmin nähtävästi virinnyt. Sen sävyttävänä +laatupiirteenä on ominainen yksityiskohtainen +sanarunouden liekehtivä kiinto, yksinäisten +sanojen tunnelmallisesti puhdas, selkeä ja täysi +kaiku, ikäänkuin taotun metallin helähdys. Sanat +säihkyvät kuin ilmaan leimuvat tähdet, äly sinkauttelee +vilkahtavia salamoitaan, yksityiskohtainen +taituruus kimmeltää ja häikäisee. Erotiikka +kiiluu ja sävähtelee, henkevyys keikailee ja korskailee, +ylimielinen hirtehisyys ja tuhattulimmaisuus +eleilee ja pokkuroi. Mutta tämä kaikki on +vain diletantista elämällä herkuttelemista, ei taiteellista +elämän luomista. Tämä liekehtivä ilmehikkyys +palaa vain kuin lentävä virvaliekki kuloheinässä +polttavana, kuumana, kiihkeänä, mutta +hupenee silmänräpäyksessä lämpöä jättämättä +ohitse. Sen näennäinen, tuhlaileva hengen vallattomuus +ja vaitonaisuus ei ole omia voimiaan +hurmehtivaa elämän rehevyyttä ja rikkautta, +vaan on se irrallista, haurasta, itseänsä esteettisesti +huumailevaa älyn ilottelua; se ei tulvi elämän +tumman paisuvan vuon hillittömänä vyörähdyksenä, +vaan on se vain maljan piukkojen kimaltavain +reunojen sisäpuolelle sidotun viinin hivelevää, +helmeilevää poreilua.</p> + + +<p>Missä tämä älyllisesti tarmokas kirjallisuus +saavuttaa kirkkaimmatkin voittonsa, luo se teoksia, +joiden kuritettu tyyli, koottu, piukka sanonta, +älyllisesti ryhdikäs ja kohdistuva tehtävän pitely +on kuin tiiveimpään, jaloimpaan jännitykseen +pingoitettu teräskaari, jonka alta vain puuttuvat +kannattavat, ilmoihin kohottavat pilarit--teoksia, +jotka ovat kuin jaloimmaksi, säihkävimmäksi +kuvuksi taottuja ja kaareutuvia haarniskarintakehiä, +joiden väikkeen ja kiinteyden alla ja sisältönä +kuitenkin ammottaa vain tyhjyys, ei sykkivä, +elävissä voimissa läikähtävä ihmisrinta. Tällaisesta, +ehkä vuosikausia miehisellä älyllä taotusta +ja hiotusta taideluomasta saattaa puhua +melkein aineettomuuteen hupeneva henkisen ilmakehän +keveys ja ohukaisuus. Tällä taituruuden +tarmolla ei ole ollut veroistansa ainesta toteutuakseen +painavana, elämäntäytenä taideteoksena. +Tällainen taideluoma on rakennettu tyhjälle, se on +elämän konstruktioni, ei elämän paisuva, hallittu +läike. Ja pakoittavinkaan taide ei voi pusertaa, +tiivistää tyhjää elämänpitoiseksi.</p> + + +<p>Milloin tällainen, elämäntajultaan ja -kosketukseltaan +suppea kirjailu ponnistautuu aatteelliseen +elämänpitoisuuteenkin, puuttuu siltä elämänaineksen +runsauteen, elämännäkemyksen hedelmöittävään +syvyyteen, avaruuteen ja totuuteen +perustuva elämää luova välittömyys ja erittelee, +julistelee se tykkivän elävän elämänkuvauksen +sijasta retoorisin, paisutetuin mahtielein ainoastaan +ohjelmanomaista, teoreettista, ohuesti elettyä +ja tunnettua maa- tai rotuhenkeä.</p> + + +<p>Ruotsinkielisten yleisö- ja nuorisopiirien aatteelliset +harrastuksetkin kantavat erikoista, yht'aikaa +niukkaa ja ylikypsää leimaa. Näissä piireissä +yllättää yhtä paljon henkisen näköpiirin +suppeus kuin näkemisen terävyyskin. Henkinen +harrastus on kireätä ja tiivistä, mutta aineksellisesti +ohutta. Yhtä suhdaton kuin on ruotsinkielisten +yleisöpiiriemme kielteinen kriitillisyys: niiden +elämänarvojen ehdoton, tajuton kieltäminen, +jotka ovat heidän elämäntottumuksilleen vieraita, +yhtä suhdaton on näiden samojen yleisöpiirien +myönteinen epäkriitillisyys: heitä hyvittävien, +itsekästen elämänarvojen ehdoton, ajatukseton +tunnustaminen.</p> + + +<p>Nuorukaiset, joiden rikkiviisaan arvostelun +edessä ei mikään aatteellinen, yliaineellinen kudelma +kestä, joille elämän siveellinen ryhti, kansalaisen +velvoituksenalainen työn- ja rakkaudensuhde +siihen yhteiskuntaan, jossa hän elää: elämän +koko uhrautuva, itsensä unohtava, itsensä +ylitse kasvava uskon ja rakkauden rikkaus on +pelkkää löysää sanojen rihkamaa, nämä samat +ylikriitilliset nuorukaiset virittyvät toisaalta mitä +alttiimmasti aivan löyhiin, efemäärisiin lauma-aatteisiin +ja ohuimpiin, ohimenevimpiin lauma-ailahteluihin. +He pohtivat kireällä fanatismilla +ijänikuista »finländare»-kysymystään, harrastelevat +elämän vakaisimpana, ainoana käsittelyn ja +kiivailun arvoisena kysymyksenä, onko joku kielen +käänne--miten sisällöllisesti kuvaava ja +käsitteellisesti oikeavivahteinen hyvänsä--fennisisminä +karsittava käytännöstä, kuohtuvat täydelliseen, +riehuvaan vesilasimyrskyyn siitä, onko +ylläpidettävä ruotsinmaalaisista näyttelijöistä +koottua »kotimaista» teatteria, vaiko vaalittava +kotimaisilla voimilla »korkearuotsalaista» teatteritaidetta, +marssivat--nämä kaiken intoilun yläpuolella +olevat punssipöytäkriitikot--tiukimmassa, +hartaammassa tahdissa mihin aatteellisesti +pingoitettuun, teennäisesti touhuttuun ja tuloksellisesti +tyhjään suurruotsalaiseen nuorisokokoukseen +hyvänsä.</p> + + +<p>Yleensä yllättää ruotsinkielisissä yleisöpiireissämme +juuri tämän yleisön kriitillinen kylmäkiskoinen +asenne kaikkea aatteellista hurmautumista +vastaan ja sen samanaikainen aivan päätön, jopa +lapsekas huumautuminen kaikenmoiseen tyhjänpäiväiseen +aate- ja elämänsisältösurrogaattiin, +sen odottamaton pöyrähtäminen kaikenlaiseen +ohueeseen, sisällöttömään ja tarkoituksettomaan +periaatehommasteluun ja -hammasteluun. Tässäkin +on vaikuttamassa elokas, toimekas, hanakka +äly, jolta vain puuttuu elämänaines paisuakseen +näköharrastelusta ja -hyörimisestä hedelmälliseen +elämänkäsitykseen ja elämänkäsittelemiseen.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Älyllisen kehityksen ylimahti vaistoisampien, +välittömämpien elämänvoimien kustannuksella +johtaa henkisesti niukemmissa yksilöissä suorastaan +kuivakiskoiseen, mielikuvituksettomaan kielteisyyteen.</p> + + +<p>Jos jättääkin ruotsinkielisessä sivistyneistössämme +sen älyllisesti ja henkisesti viljellymmät +yksilöt ja piirit, ja siirtyy tarkastamaan tavallista +porvarillista tasapintaa, tapaa siinä aivan tukahuttavan +näköpiirin ahtauden ja ilmattomuuden. +Jos missä, tapaa siinä aivan puhtaaksi viljeltyä +filistealaisuutta ja paljainta aineellisuuden palvontaa. +Niin töykeä, sulkeva, ahdasnäköisyyden +silmälapuilla suojattu, itsehyväisyyden vallituksella +turvattu kuin tällainen keskipintainen ruotsinkielisen +intelligensimme jäsen, voi tuskin olla +insulaarisesti itseriittävin englantilainenkaan. +Mikä vaatimattomimmassakin määrässä kohoo +lähimmän, itsekkään tähystys- ja tavoituspiirin +piukkojen ja niukkojen rajojen ulko- ja yläpuolelle, +on näille aitofilistealaisille olematonta. He suoriutuvat +elämästä yksinkertaisimmalla ja lyhyimmällä +keinolla: kieltävät sen, mitä eivät tajua.</p> + + +<p>Näiden piirien kritiikki on niin säälimätön, +että yhteiskunnallisen elämän tekijöistä sen edessä +saattaa korkeintaan löytää armon raha, taiteellisen +elämän ilmiöistä operetti, elävät kuvat ja +viimeinen muotilehti, ihmisten keskinäisistä elämänsuhteista +skruuvikumppanuus ja punssi-istunto.--Heille +on Othello vanhanaikuista, +koomillisesti paisutettua sanatohinaa, yhteiskunnalliset +ja kansalliset velvollisuudet korkeintaan +naisyhdistyksille kuuluvia asioita, siveelliset, +eetilliset elämänarvot vanhojen Runebergin-aikuisten +setien pakinaa. Vasta »Iloinen leski» +voi virittää heissä taiteellisen tuntemisen kielet, +vasta tuoreimman kurssinoteerauksen lukeminen +voi avata heille näköaloja elämän jännittävään +kudelmaan, vasta virkaylennysten ja -syrjäyttämisten +aiheuttama juonien punonta voi lietsoa ja +kirvottaa heissä hereille yhteiskunnallisen toimekkuuden +tai siveellisen suuttumuksen yli-itsekkäät +vaistot. Jos tällaisella kultuuri-ilmestyksellä on +kontinentaalisia mielitekoja ja kokemuksia, kirpoaa +hänestä täysverinen elämänihantelijakin: Parisin +asfaltti kasvaa hänelle elämän symboliksi, Nizzan +hotellit luonnonhurmion »tiptopiksi», tuoreimmalta +nähty varieteediiva elämänveikeyden haltioittavaksi +hengettäreksi. Ainoana yliaistillisena, +kiihdyttävänä elämänongelmana saattaa tällaiselle--tavallisesti +supisuomalaisesta ympäristöstä +lähteneen, vaurastuneen kauppiasisän tai +-isänisän aitoruotsalaiselle pojalle--olla, kutsuako +itseään »finsk-svenskiksi», »svensk-finneksi», +»svensk-finländariksi», »östsvenkiksi» vaiko yksinkertaisesti +vain »finländariksi» tai »finlänningiksi». +Mutta tähän nähtävästi i'änikuisesti ratkaisemattomaksi +jäävään ajatuspulmaan tuhlautuukin sitte +kokonaisten nuorukaispolvien henkinen pohdintatarmo +ja -tarve.</p> + + +<p>Nämä tällaiset kuivakiskoisuuden fanatismissaan +kaikelle henkisyydelle tartuntavapaat henget +tuntevat korkeintaan yhden ainoan siveellisen +johtotähden: millä hinnalla hyvänsä on vältettävä +näyttämästä nolatulta. Siitä syystä on yliolkaisesti +oltava uskomatta mitään, visusti vältettävä +antamasta minkään seikan viehättää +itseään innostumiseen, kunnioitukseen, arvonantoon; +aina on kaikissa tilanteissa ja asianhaaroissa +ennen kaikkea säilytettävä irooninen, kylmäkiskoisesti +halpeleva ylemmyyden ilme. <i>Ja</i> onnistuvatkin +he tässä pyrinnössään toisinaan niin hyvästi, +saavat niin ilmanpitävästi suljetuksi itsensä +kaikilta elämän virikkeiltä, että he lopullisesti +korkeintaan yhdessä ainoassa seikassa joutuvat +elämän puijaamiksi: omassa alastomassa, rapautuneessa +elämässään, omassa autiossa, tyhjässä +elämäntunnossaan.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Ruotsinkielisessä sivistyneistössämme on kuitenkin +siellä täällä kyllä yksilöitä, joiden henkisen +näköpiirin avaruus ja ylemmyys, luonteen puhtaus +ja ryhti, luova työtarmo ja työrakkaus sekä yksilöllisen +uhrautuvaisuuden voima kohottaa heidät +heidän ympäristönsä puitteista ja ennakkoluuloista.</p> + + +<p>Mutta nämä tällaiset valoisan, viileän, humaanisesti +avaran järjen miehet, lämpimän, hartaan +sydämen, vilpittömän, uskollisen tunnollisuuden +miehet--työskennelkööt he taiteen tai tieteen, +yhteiskunnallisen tai yksityisen elämän piireissä, +näkyvillä julkiasemilla tai vaatimattomissa elämäntehtävissä--he +ovatkin elämäntehtäviensä +suorittajina puhkaisseet itsensä kielisympatiojensa +asettamien rajojen ulkopuolelle, ovat särkeneet +sen hedelmättömyyden lasikehän, johon +heidän ruotsinkielisyytensä tässä maassa heidät +on sulkenut ja kasvaneet työnsä suuruisiksi. He +ovat, vaikk'eivät he hakeudukaan suomenkieliseen +sivistyspiiriin, elämäntyönsä suorittajina ja +toteuttajina joutuneet suomalaisen sivistyselämän +tekijöiksi: rakkaudella, harrastuksella ja myötätuntoisella +antaumuksella suhtautuessaan omaan +työhönsä joutuvat he rakkaudella, harrastuksella +ja myötätunnolla työskentelemään suomalaisen +yhteiskunnan ja suomalaisen sivistyselämän kehittämiseksi.</p> + + +<p>Nämä tällaiset, inhimillisesti lämpimät ja +hedelmälliset henget ovat, ei todistuksia siitä, että +ruotsinkielisessä sivistyneistössämme olisi vaikuttamassa +elävä yhteisymmärryksen henkikin suomalaisen +yhteiskunnan elintarpeita kohtaan--sitä +todistaakseen ovat he liian poikkeuksellisia +ja harvalukuisia--vaan todistuksia siitä, että +ruotsinkielinen sivistyneistömme kokonaisuudessaankin, +jos sillä olisi henkistä laajapiirteisyyttä +ja avaruutta, voisi uhraamatta hiventäkään enempää +ruotsinkielisyydestään kuin henkisen kultuurin +ylemmyydestäänkään elähyttävästi ja itse +elähtyvästi lähetä välittömään, luottavaan ja luottamusta +virittävään yhteistyöhön yhteisen suomalaiskansallisen +sivistyksemme kehittämiseksi.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Läheisen ja valaisevan vertauskohdan ruotsinkieliselle +yläluokallemme tarjoavat sivistyksellisessä +suhteessa nykyajan juutalaiset. Kummankin +keskuudessa on sama kansallinen juurettomuus, +irrallisuus siitä ympäristöstä, jossa he kuitenkin +elävät ja vaikuttavat, aiheuttanut samansuuntaisen +henkisen tilanteen. Kummallekin ovat +tunnusmerkillisiä henkisen valmiuden ohella henkinen +köykäisyys, nopean ja ripeän sopeutumiskyvyn +ohella hyvin ulkonainen liittyminen elämän +ilmiöihin, esteettisen ja älyllisen muotokultuurin +ohella ominainen elämännäkemyksen ohuus ja +aineettomuus, terävän, käytännöllisen, ulkonaisen +järjestämiskyvyn ohella omituinen pintapuolinen +kaavamaisuus elämän sisäisessä omistamisessa ja +tajuamisessa.</p> + + +<p>Kummallakin on henkisen näkökulman, henkisen +painopisteen määrääjänä muotojen vanhoillisuus +sisällön vapaamielisyyden rinnalla: sitkeä, +kireä, vaikkapa kiivailuun yltyvä taipumattomuus +entisten, totuttujen ja koettujen muotojen +ja kaavojen noudattamisessa ja säilyttämisessä +samalla kuin siihen nähden, mitä nämä muodot +mahdollisesti kätkevät itsessään sisällöllisesti olennaista, +on vallalla aivan siveelliseen mielivaltaan +ja henkiseen välinpitämättömyyteen asti ulottuva +ja venyvä suvaitsevaisuus; kummallakin on hyvinkin +näköisän, näennäisen vapaamielisyyden rinnalla +kirein, jäykin kaavaintoilu: älyn ja logiikan, +ei sydämen ja uskon suvaitsemattomuus. Kumpaakin +luonnehtii melkein hermostuneen herkäksi +kiihdytetyn yksilöllisyyden rinnalla tyrmistyttävä +siveellisen itsenäisyyden ja ryhdin puute: juriidisesti +muodollisen ja kiivailevan sana- ja periaateratsastuksen +rinnalla aivan luonteeton yksilöllisen +vakaumuksen taipuvaisuus, kun se joutuu johonkin +ajanhengen tai ympäristön ennakkoluulojen +ja puoluepyyteiden virta-uomaan, aivan siveelliseen +tunnottomuuteen asti itsenäisestä arvostelusta +kieltäytyvä lauman ennakkoluulojen ja lauman +itsekkyyden kahleissa kulkeminen. Kummallekin +on yhtä luonteenomaista loogillisen, koulitun, +melkein rikkiviisauteen asti valppaan kriitillisyyden +rinnalla aivan lapsekas ryöpsähtäminen +hetkellisten ohimeneväin ajanhengen muotipuuskausten +ja pyörähdysten mukaan, herkistyneen +valitun esteettisen herkuttelun rinnalla mitä +vilpittömin ja karkein aineellisuuden palvonta.</p> + + +<p>Kumpikin on kehityksessään kohonnut niin +ohutilmaisiin korkeuksiin, etäytynyt niin kauas +maan mehujen ylettyviltä, että yksilölliseltä elämäntajulta +on kadonnut kansallisen kokonaisuuden +ja elämänympäristön tasoittava, vakiinnuttava +pohja: sen jos sitova ja pidättäväkin niin +myöskin teon ja ajatuksen kiinteyteen ja johdonmukaisuuteen +ajava ja pakottava sisällön ja aineksen +mahti.</p> + + +<p>Elämänkosketuksensa ja sitä seuraavan elämäntajunsa +rajoituksen vuoksi ovat he kumpikin +synnynnäisiä luokittelijoita elämänilmiöiden muodollisia +järjestäjiä. He suhtautuvat elämään enemmän +muodollisesti kuin asiallisesti, enemmän älyllään +kuin olennollaan, he huomioitsevat enemmän +elämää kuin elävät sitä. Elämä irtautuu heille +vaistojen liitteistä ja erillistyy yksinäisiksi tuokioiksi, +erikseen, yhteydettä haratuiksi yksityisilmiöiksi. +He näkevät elämän pinnallisesti selkeämpänä, +mutkattomampana, suoraviivaisempana kuin mitä +se on; he typistävät sen elävät, vain oman yksilöllisen +olemuksensa arvaamattomista laeista aavistettavat +ilmestykset muodollisen logiikan ja matemaattisen +joukkojärjestyksen pakkokaavoihin ja +joukkosarjoihin. He eivät käsittele elävää elämää: +eivät vaikeassa, kärsivällisessä työssä kehitä +esiin, kasvata elämän uinuvista iduista uusia, kehkeneviä +elämänilmestyksiä, vaan käsittelevät he +valmiita asioita: mittaavat, punnitsevat, luokittelevat +lopullisen muotonsa saaneita esineitä. Älynvoittoisuutensa +harhassa johtuvat he näkemään +elämän elävät ilmiötkin juurettomina, valmiina, +lopullisina esineinä: ei elävinä, muodostuvina +yksilöinä, vaan kategoorisina matemaattisina yksikköinä, +joita on yhtä kevyttä, luontevaa ja luotettavaa +käsitellä, sommitella ja summitella, +läjitellä ja lajitella kuin mitä kuolleita, pyöriviä +metallikappaleita hyvänsä. Heille ei elämän ikuisena +tunnuskuvana häämötä pelto: maan vaivattava +hedelmällinen povi, jonka hetteistä uuraan +ihmistyön on alati uusiutuvassa vaivannäössä +luotava alati yhtä uutta, odottamatonta, alkuperäistä +elämää; vaan on heille elämän elokkaimpana +tunnustähtenä raha: irrallinen, vierivä metalli, +jonka helisevä, kiirivä, kirkas liukkaus, +mekaaninen, rajaton monistumismahdollisuus, +epäelimellinen, koneellinen, hengetön samanmukaisuus +edellyttävät vain muodollista, ei luovaa käsittelyä, +vain matemaattista, summittaista joukkoryhmittelyä, +-luokittelua ja karsinoimista, ei +yksilöllisen olemuksen sisäistä, altista, noudattavaa +näkemystä ja tajuamista ja jonka hallitsemiseen +ja vallitsemiseen ei tarvita työtä, vaan +taitavuutta. Kumpikin on etäytynyt liika etäälle +maan mullasta, josta ei mikään elävä kostamatta +saa juuriansa irroittaa: aines on ehtynyt sydämeltä +ja ajatukselta, veren vaistot haalenneet, elokas, +ketterä äly enää vain työskentelee liukkaana, liikkuvana, +nopeana kuten aina järjestellen, arvostellen, +päätellen, mutta järjestellen, arvostellen, päätellen +ei eläviin muotoihin herätettävää, vangittavaa, +muodotonta elämää, vaan valmiita ilmiöitä, +valmiita esineitä, valmiita arvoja, käsitellen, sijoitellen, +korkoja kasvatellen, keinotellen sivistyksen +ja aineellisen varallisuuden valmiilla, keräyneillä +pääomilla.</p> +</div> + + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_2_4" > + <a name="chp_2_4"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_2_4" name="chp_2_4"> + KANSALLISEN POHJAN ETSISKELYÄ. + </a> + </div> + + +<p>Ruotsinkielinen yläluokkamme on itse herännyt +tämän kansallisen juurettomuuden ja sen +aiheuttamain henkisten ja siveellisten vaarojen +tajuun ja alkanut etsiä kansallista maaperää jalkojensa +alle. Mutta se on lähtenyt hakemaan tätä +maaperää, ei altansa, suomalaiselta pohjalta, josta +se todella löytyisikin, vaikka sankan ja sakean +ennakkoluulokerroksen eristämänä ja kätkemänä, +vaan jostain sivummalta, etäämpää.</p> + + +<p>Eräät luulevat ilmajuurilla voivansa liittyä +Ruotsin jaloon ja ylvääseen kansaan, luulevat voivansa +ruotsalaisen kansayhdyskunnan elonilmauksista, +kansallisesta verestymisestä ja nuortumisesta, +yhteiskunnallisesta elpymisestä ja henkisestä +elokkuudesta johtaa eloa Suomen ruotsinkieliseen +yläluokkaankin.</p> + + +<p>Tämä on kuitenkin kaikkien älyihmisten ainaista, +yhtä nokkelaa kuin naiviakin elämän tosiasiallisuuden +tajuamattomuutta. Elämää ei voi +lainata, sen on palettava niissä aineksissa, jotka +kullakin ovat itsessään. Kansojen kuten ihmistenkin +on luotava elämänvoimansa omassa elimistössään. +Kansallinen yhteenkuuluvaisuus ei ole +sanoja, ei edes kauniita sanoja, vaan jokapäiväistä, +yhteistä henkistä tai aineellista, tietoisaa tai tiedotonta +työtä yhteiskunta-elimistön hyväksi: elämistä +yhteiskunnassa. Kansallista vireytymistä +ei voi sinään siirtää sen yhteiskunnallisen elimistön +ulkopuolelle, jossa se vaikuttaa. Se voi korkeintaan +esimerkillään ja hengellään herättää ja +tartuttaa, mutta teon ja toimen voimana jää ja +sulkeutuu se jäljettömästi siihen elimistöön, jonka +elintoiminnan tulos se on, kiertää ja elostaa vain +sitä elimistöä, joka sen on pusertanut elämänaineksistaan +ja jonka suonissa se virtaa.</p> + + +<p>Yhtä hauraan, haaveksivan itsepetoksen uhriksi +kuin jos poteva alkaisi odottaa, että vieraassa +elimistössä sykkivä väkeväkin elonveri +voisi mekaanisesti häneen siirrettynä elvyttää +hänen kuihtuvan elimistönsä laimenevat voimat, +yhtä hauraan itsepetoksen uhriksi joutuisi se +yhteiskunta tai yhteiskunnallisen elimistön osa, +joka odottaisi yhteiskunnallisen elämänsä elpyvän +vieraassa elimistössä--vaikka kuinka elokkaina--sykkivistä +voimista. Ruotsalaiskansallinen +elinvoima--mikäli sitä on--Ruotsin kansan +luova yhteiskunnallinen tarmo, aineellisen työn +toimekkuus, kekseliäs monipuolisuus, asianmukaisuus +ja sitkeys, henkisen harrastuksen virkeys +toteutuu ja voi toteutua ainoastaan ruotsalaisessa +aineistossa, luo Ruotsin kansan yhteiskunnallista +järjestymistä ja kehkenemistä, Ruotsin kansan +aineellista vaurastumista ja toiminnallista tehostumista, +Ruotsin kansan syvempää ja eloisampaa +henkistä viljeltymistä ja itsetietoon heräämistä. +Suomen ruotsinkielisellä sivistyneistöllä ja Ruotsin +kansalla ei ole keskenään mitään yhteistä, +yhteiskunnallista luotavaa ja rakennettavaa, ei +mitään yhteisen työskentelyn liitettä, eikä senvuoksi +hyvää tarkoittavinkaan harrastelu voi +loihtia tyhjästä niiden välille mitään kestävämpää, +vakuutetumpaa, syvemmälle vaikuttavaa ja +teoissa itsensä todistavaa ja toteutuvaa kansallista +yhteiselämistä.</p> + + +<p>Eräiden haaveellisten ruotsalaispiiriemme unelmoima +jonkinmoinen ruotsalaiskansallinen renessanssi, +joka aiheutuisi ruotsinkielisen sivistyneistömme +myötätuntoisesta eläytymisestä ja lähestymisestä +Ruotsin kansan kansallisiin liikuntoihin +ja virtauksiin, onkin avuttomassa lapsellisessa +utopistisuudessaan ja herkkätoivoisuudessaan lähimmin +liikuttava. Kun kuulee tällaisen lähestymisen +ilahuttavina merkkeinä ja todistuksina +uskollisesti luetelluksi ja aikakirjoihin viedyksi +jok'ainoan huvi- ja virkistysmatkan, jonka nuoriso +puolelta ja toiselta on suorittanut yli Pohjanlahden, +ja jok'ainoan illanvieton, mikä heillä on +yhdessä ollut ja näitten--ja vain näitten!--viattomien +tilaisuuksien nojalla näkee vedetyksi +mitä kauaskantoisimpia ja siintävimpiä johtopäätöksiä +kansallisesta veljeytymisestä ja tulevasta +hedelmällisestä kansallisesta yhteistyöstä +näiden juhlijain välillä, niin ei voi olla hymyilemättä +sille lapsellisen hartaalle herkkäuskoisuudelle +ja tosielämän tajuamattomuudelle, joka +näissä niin löyhästi pohjatuissa ja pohjattavissa +odotuksissa kuvastaikse.--Sitä tietä ja siitä +touhuilusta ei voi syntyä kuin kauniita maljapuheita +ja asianomaisille kauniita, vilkkaita nuoruudenmuistoja +vanhuuden päivien varalle. Kansallista, +elimellistä yhteistuntoa ei voida saavuttaa +intoisimmallakaan ja kuohuvasanaisimmallakaan +kansallispuku- ja punssiromantiikalla, se on +rakennettavissa vain koko yksilöllisen ihmiselämän +kestävässä ja isältä pojalle perityssä ja perinnöksi +jätettävässä koruttomassa, uuraassa työssä +yhteisen yhteiskunnallisen kokonaisuuden kehittämiseksi.</p> + + +<p>Ponnettomassa kaihomielessä tähyilee osa +nykyistä ruotsinkielistä nuorisoamme ruotsalaisen +yhteiskunnan elinilmiöihin, elää mielikuvituksessaan +ruotsalaista yhteiskuntaelämää, tuijottaa +itsensä sokeaksi nuoren ruotsalaisen kirjallisuuden +tukholmalaisiin tapainkuvauksiin, tuntee +itsensä kotiutuneemmaksi Tukholmassa kuin Helsingissä, +istuu Kappelissa, mutta haaveilee itsensä +Hasselbackenille.--Tällainen mielikuvituselämä +voi kuitenkin kääntyä tuhoisaksi tälle nuorisolle. +Heiltä katoaa ote elävään suomalaiseen yhteiselämään, +mutta he eivät kuitenkaan pääse todelliseen +luovaan ja työtätekevään elämänsuhteeseen +ruotsalaiseen yhteiskuntaan: he hylkäävät elämäntehtävän +täällä, mutta eivät saa elämäntehtävää +sieltä. Hoippuessaan kahden yhteiskunnan välillä, +joista toisessa elävät heidän mielihaaveensa, mielikuvituksensa, +toisessa tapahtuu heidän työnsä, +joutuvat he kummankin näiden yhteiskunnan +todellisen elämän ulkopuolelle, jäävät mielikuvitustensa +pilaamiksi tyhjänpäiväisyyksiksi, jotka +kummallakin taholla ovat yhtä hyödyttömiä ja +joiden ainoana elämänsisältönä on hipuva tyytymättömyys +ja tuhattulimmaisuutta näyttelevä +vetelehtiminen (dagdrifveri).</p> + + +<p>Ruotsalaisen yhteiskunnan täysveroiseksi jäseneksi +eivät ruotsinkielisemme ikinä voi tuntea +itseänsä niin kauan kuin he eivät välittömästi elä +ja työskentele tässä yhteiskunnassa. Parhaimmassakin +tapauksessa katsotaan ja kohdellaan heitä +siellä kuin siedettyjä, huonoihin olosuhteisiin joutuneita, +armopaloilla eleleviä, epämukavia sukulaisia, +joiden kovaa kohtaloa hyväntahtoisesti +säälitellään ja surkutellaan, mutta joilta evätään +luonnollinen, itseoikeutettu ja tasa-arvoinen kansaperheen +jäsenyys. Niinpä voi ruotsinkielisen yläluokkamme +suhde Ruotsin yhteiskuntaan ilmetä +vain liehivänä, nöyrtyvänä ihasteluna, ei luovana +yhteiskuntatyönä.</p> + + +<p>Siinä määrin on tämä pelkkä vastaanottava, +mukautuva, hedelmätön suhtautuminen ruotsalaiseen +yhteiskuntaan tenhonnut ruotsinkielisen yläluokkamme, +etteivät sen jäsenet tohdi luonnollisesti +ja välittömästi käyttää edes omaa perittyä ja +oman elämäntuntonsa muovaamaa kieltänsäkään +henkensä ilmaisijana, vaan kyhäilevät he ajatuksensa +ja tuntemuksensa sanoiksi ja lauseiksi kourassa +sanalista ja sydämessä joka hetki vavahtava, +herpaseva säikähdys: olleeko tämäkin tuntemus +karsittava kielestä epäruotsalaisena? pitänevätkö +hienot puoliserkkumme Ruotsissa tätäkin fennisisminä?</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Vakavampi, todellisempi ja myötätuntoon +virittävämpi on eräs toinen, edellisen kanssa rinnan +käyvä mielialavirtailu ruotsinkielisessä sivistyneistössämme: +kääntyminen ruotsalaiseen kansa-asutukseen +maassamme, pyrkimys pohjautumaan +kansallisesti siihen.</p> + + +<p>Missä tämä pyrkimys on välitöntä, luonnollista +yhteenkuuluvaisuutta, sellaisten henkilöiden lämmintä +paikkakunta- ja kotiseutuharrastusta, joita +alkuperä, toimiala tai joku muu välitön elämänsuhde +liittää läheisesti tähän ruotsinkieliseen asutukseen, +siellä on se pelkästään ilahuttava ilmiö. +Sellaisille tämä liityntä on välitön sydämen teko, +ei nokkelasti harkittu poliittinen laskelma ja sellaisille +se myöskin muodostuu eläväksi, rakastavaksi +työksi, ei kuolleeksi ohjelmapykälän kirjaimeen +vannomiseksi. Tällaiset henkilöt tulevatkin +tämän rakkautensa tietä todelliseen elämänkosketukseen +kansan kanssa, ja saavat he tästä välittömästä, +ravitsevasta kosketuksesta henkeensä +sitä, mitä ruotsinkieliseltä sivistyneistöltämme +yleensä puuttuu: yksinkertaisen, koruttoman ja +luonnollisen elämäntajun. Nämä kansallisesti +virittyneet ja värittyneet henkilöt ovatkin yleensä +ruotsinkielisen sivistyneistömme luonnollisimpia +ja positiivisimpia yksilöitä, eikä heiltä voi evätä +oikeutettua myötätuntoa sekään huomio, että +paikkakunnalleen ja kielellinen erikoisrakkaus +usein tuntuu hämmentävän heiltä kyvyn tajuta +yhteiskunnallisen kokonaisuutemme elintarpeita +ja -vaatimuksia.<span class="footnote_ref"> +[<a class="footnote_ref" href="#footnote_2" name="footnote_ref_2">2</a>] + + </span></p> + + +<p>Vilpittömässä ja yhteiskunnallisesti oikeutetussa +muodossa onkin tämä maamme ruotsinkieliseen +asutukseen kääntynyt harrastus vain kotiseututunnetta +ja kotiseutuharrastusta vailla +historiallisen, sivistyksellisen ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen +kokonaisuuden taustaa. Ruotsalainen +asutus maassamme ei muodosta itsenäistä yhteiskunnallista +kokonaisuutta, sen muodostavat +alueellisesti, historiallisesti ja sivistyksellisesti toisistaan +irtonaiset paikkakunnat, joiden yhteiskunnallinen +kokonaisuus on Suomessa, ei toisissaan. +Ne eivät voi rakentua toistensa varaan muodostaakseen +eheämpää ja täyteläämpää kokonaisuutta +kuin ne kukin jo itsessään ovat: ne ovat +oksia, jotka yhteiskunta-elimistön osina jokainen +erikseen liittyvät välittömästi yhteisrunkoon, +Suomeen, sitä ennen liittymättä toisiinsa. Senpävuoksi +ei niiden kesken voi yhteisen yhteiskunnallisen +työskentelyn varassa kehittyä ja vakiutua +luonnollinen välitön yhteishenki, vaan on semmoinen +viritettävä keinotekoisesti: juhlien, puheiden +ja aatteellisen kiihoitustyön alati uudistettavalla ja +tosiasiain tielle sattuessa alati turhaan suoritetulla +lietsomisella.</p> + + +<p>Sitäpaitsi on tämmöinen, olosuhteiden pakosta +vain paikkakunnallinen kotiseutuharrastelu ruotsinkielisen +sivistyneistömme runsaalle ja hallitsevalle +enemmistölle aivan vieras ja keinotekoinen +aatesuunta. Lukuunottamatta näitä esittämiäni +lämminsydämisiä, mutta henkisesti rajoitettuja +kotiseudunystäviä--semmoisia ovat pelkät kotiseutuharrastelijat +kuten muutkin vannoutuneet +erikoisaatteilijat aina--on tämä niin sanoakseni +etnografis-romanttinen kansallinen heräämys ja +kokoomus enimmille ruotsinkielisen yläluokkamme +jäsenille vain joko kevyt ja ohimenevä, ailahtelevien +joukkomielialojen aiheuttama muotioikku +tai keinotekoista poliittista laskelmaa, enemmän +teoreettisen järkeilemisen perustuksella hyödylliseksi +ja tarpeelliseksi pääteltyä toimintamenetelmää +kuin välitöntä ja elettyä yhteis- ja kokonaisuustuntoa. +Koko yritys loihtia itsenäistä kansallista +yhteiskuntatuntoa ruotsinkielisen virka- ja +liikemiesluokkamme sekä ruotsalaisen rannikkoasutuksen +välillä on vain joko eräiden lämminsydämisten, +tosiasioita tajuamattomien haaveksijoiden +tai joidenkin oveluuttaan rikkiviisaiden, tosiasioita +tahallisesti vääristävien poliittisten laskijoiden +kestämätöntä, keinotekoista kudelmaa.</p> + + +<p>Ruotsinkielisellä sivistyneistöllämme kokonaisuudessaan +ei ole mitään olennaista, elimellistä +yhteyttä erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen +kanssa: ei ole alkuperän eikä elämäntyön yhteyttä, +ei ole historiallisen yhteis- ja sivistysperinnön +eikä yhteiskunnallisen rakennustyön yhteyttä. +Ruotsinkielinen sivistyneistömme on--kielestään +huolimatta--suomalaisen kokonaisuuden +historiallisen kehityksen tulos ja elin, suomalaisen +kokonaisuuden, johon ruotsalaisen rannikkoasutuksen +sekä osuus että vaikutus on vain pieni murto-osa, +ja tämän saman suomalaisen kokonaisuuden +sekä keskuudessa että kehkenemiseksi on sen suoritettava +ja suorittaa se tahtomattaankin elämäntyönsä. +Vai mitä yhteyttä on jollakin kuopiolaisella, +viipurilaisella, vaikkapa helsinkiläisellä ja +turkulaisella--useinkin suomalaiselta sydänmaalta +polveutuvalla--vanhalla virkamies- tai +liikemiessuvulla erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen +kanssa? Korkeintaan ovat he rakentaneet +kesähuvilansa jonnekin saaristosalmen kalteelle +ja huvipurtensa kannelta saaneet jonkin +näkemyksen meren nuoleksimista rantakallioista +ja ulkokivistä--»kobbar och skär» onkin viimeaikaisen +ruotsalaisen heräämyksen tunnusmerkillisimpiä +isku- ja mielisanoja--mutta mitään elimellisempää +liittymistä ruotsalaiseen rannikkokansaan +ei tällainen lomapäivien joutilaisuus luo.</p> +<div class="five_stars">*</div> + + <p>Suomalaisen kokonaisuuden tarpeiden mukaisesti on kaikkien keskusvirastojen, + keskeisten sivistyslaitosten, yhteiskunnallisen ja lainsäädännöllisen kehitystyöskentelyn + sovitettava työnsä ja toimintansa, jotta ne täyttäisivät tehtävänsä. Suomalaisen + kansan keskuudessa, suomalaisissa viroissa suorittavat enimmät virkamiehet + elämäntehtävänsä. Ruotsinkielisellä tiedemiehellä--mikäli hänen työllänsä + on kansallista pohjaa ja yhteiskunnallista taustaa--on tämä pohja ja tausta + suomalainen; ruotsinkielisellä estetiikolla--mikäli hänellä elävän elämän + tajua on-- --tämä taju virrannut häneen kosketuksesta on miten etäisestä + ja itsetiedottomasta hyvänsä-- suomalaiseen elämään; ruotsinkielinen politiikko--mikäli + hänellä on yhteiskunnallista laajakatseisuutta, yhteiskunnallisen kehityksen + tervettä, kypsää näkemystä--on varttunut tähän laajakatseisuuteen, tähän + näkemykseen suomalaisen yhteiskunnan kasvattamana, suomalaisen yhteiskunnan + sekä saavutuksien että vajanaisuuksien opastamana ja kannustamana. Suomalainen + kansa ja suomalaiset olosuhteet ovat se pohja, johon jokaisen suurisuuntaisemman + teollisuusyrityksen on tutustuttava ja perustauduttava, jotta tuloslaskelmat + voivat rakentua tosiasiallisten olosuhteitten perustalle ja jotta yrityksillä + olisi riittävä toiminta-ala laajetakseen ja vaurastuakseen. Suomalainen + ahertava työ, Suomen kansan tuhansia tiehykkeitä myöten keräämä ja luoma + aineellinen vauraus muodostaa sen varallisuuden pohjaveden, jonka hetteille + ruotsinkielisen liikemiehenkin on tunteutuminen loihtiakseen itselleen ne + omaisuudet, joiden varassa etupäässä ruotsinkielinen sivistyneistömme on + pysynyt ja pysyy valta-asemassaan; niistä lähteistä ovat etupäässä heruneet + nekin pääomat, jotka lahjoituksina virtailevat »ruotsalaiseen kultuurirahastoon»--tuohon + Kiinan-muuriin, jonka tehtävä on ikuisiksi ajoiksi edes keinotekoisesti + ylläpitää Suomen sivistyneistön nykyistä kielellistä kahtiajakoa ja vakiinnuttaa + ruotsinkielisen sivistyneistömme täydellinen ja lopullinen eristäytyminen + Suomen kansasta.</p> + + +<p>Mitä hyvänsä työtä tässä maassa yleensä tehdäänkin, +henkistä tai aineellista, tapahtuu tämä +työ suomalaisessa aineksessa, suoritetaan se suomalaisessa +ympäristössä ja näkyvät sen jäljet ja +hedelmät suomalaisessa yhteishengessä. Tahtoen +tai tahtomattaan on ruotsinkielinen sivistyneistömme +määräävältä enemmistöltään asemansa ja +työalojensa vuoksi suomalaisen yhteiskunnan osa +ja elin, ja minkä se työtä tekee, sen se tekee suomalaisessa +yhteiskunnassa ja suomalaisen yhteishengen +palveluksessa, minkä sillä elämän kosketusta +ja kokemusta on, sen se on saavuttanut ja siihen +se on kasvanut suomalaisessa yhteiselämässä, ja +minkä se on valmis ja terävä hengen teon ase, sen +se on taottu, karaistu ja hiottu suomalaisessa ja +suomalaisella elämän kamppauksella. Suomalaiseen +yhteiskuntaan sitoo sitä ainoa kestävä yhteiskunnallisen +elämän side: suoritettu ja suoritettava +yhteinen työ. Erikoisesti ja rajoitetusti ruotsinkieliseen +rannikkoasutukseen ei sillä ole mitään +elävää työn liitettä, ja jos se yhteiskunnallisesti ja +kansallisesti todella rajoittuisi ainoastaan tähän +asutukseen, typistäisi se samalla ehdoin tahdoin +koko henkisen ja aineellisen toimialansa: virkamiehiltä +katoaisivat virat, politiikoilta yhteiskunnallinen +rakennustehtävä, tiedemiehiltä ja luovalta +taiteelta yhteiskunnallisen kokonaisuuden +ravitseva, elinaineksia henkivä ilmakehä, liike- ja +käytännön-miehiltä koko toiminta-ala. Yleensä +merkitsisi se kireään johdonmukaisuuteen vietynä +nykyisen ruotsinkielisen sivistyneistömme kieltäytymistä +koko sen tähänastisesta elämänasemasta +ja elämäntehtävästä. Sitäpaitsi on ruotsalainen +kansa-asutus maassamme ehdottomasti liika +niukka ja heikko mitenkään edellyttääkseen, kannattaakseen +ja antaakseen olemassa-olon oikeuden +niin runsaalle ja vaikutusvaltaiselle yläluokalle +kuin nykyinen ruotsiapuhuva sivistyneistömme +on. Jos siis tämä yläluokka pyrkii perustamaan +olemassa-olon oikeutensa ja vaikutusvaltansa tässä +maassa tähän kansa-asutukseen, on sen siinä tapauksessa +kaiken järjen ja kohtuuden nimessä +vapaaehtoisesti supistettava asemansa varsin vaatimattomaksi +Suomen kansan yhteiselämässä.</p> + + +<p>Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö <i>on</i> suomalaista +ja suomalaisena se on pysyväkin, ellei kansallissiveellisistä +velvoitussyistä, niin jo pelkästään +yksilöllis-itsekkäistä etusyistäkin. Ennemmin +tai myöhemmin on tälle luokalle selkenevä, +mihin uskomattomaan sekä elämäntehtävän että +elämänaseman itsekieltoon se on ollut suistumassa +katkoessaan elinjuuriaan siihen kansaan ja yhteiskuntaan, +jonka varassa ainoastaan se kuitenkin on, +mitä se on. Tältä luonnolliselta maaperältään se +ei voi irroitella elinjuuriaan samalla itse jäytämättä +ja kalvamatta elämän pohjaa itsensä alta.</p> + + +<p>Oman erikoisen selvittelynsä kaipaa »ruotsalainen +maa», joka viime aikoina on virittänyt niin +paljon kiihkoilua ja niin monta silmitöntä ajojahtia +nimiltämainittuja yksityishenkilöitä vastaan. +Kukapa ei tunnustaisi oikeaksi sitä tunnetta, joka +on tämän ärtymyksen pohjana. On katkerata +elää olojen murroskaudessa, jolloin vanha totuttu +elämänympäristö särkyy liitteistään ja vaihtuu +uudeksi. Mutta on huomattava, että tämä murroskausi +ei ole mikään paikallisesti ruotsalaiseen +rannikkoasutukseen rajoittuva yhteiskunnallinen +ilmiö. Myöskin suomenkielisissä rannikkoseuduissa +on käymässä aivan sama murrosvaihe: alkuperäinen +pohja-asutus on kummassakin huuhtoutumassa +uudeksi.</p> + + +<p>Yleensä tapahtuu maassamme väestövirtailua +sisämaasta rannikkoa kohden. Varttuneempi nuoripolvi +joutuu rantaseuduilla melkein kauttaaltaan +siirtolaisuuden tai meriliikkeen lumoihin, ja heidän +tilalleen imeytyy välttämätön työvoima sisempää +maasta. Niinpä on palkkatyöväki tällaisilla seuduilla +aivan säännöllisesti muualta siirtyneitä +tulokkaita, ja mikäli maatkin siirtyvät uusiin +käsiin, ovat ostajat niinikään tavallisesti syvempää +sisämaasta tulleita.</p> + + +<p>Tällainen uusi, liikkeelle joutunut, totutusta +ympäristöstään irtautunut aines on säännöllisesti +jotenkin häikäilemättömämpää, siveellisesti karkeampaa +ja välinpitämättömämpää kuin omassa +ympäristössään pysynyt alkuperäinen asutus. Sitä +eivät sido mitkään traditsionit, tottumukset ja +perinnäiskunnioitus entiseen, paikkakunnaaseen +olotilaan; sillä ei ole mitään inhimillistävää ja hillitsevää +tunneliitekohtaa uuteen ympäristöönsä. +Maanomistajina ovat heidän joukossaan näkyisimpänä +vaikkei suinkaan yksinomaisena tyyppinä +häikäilemättömät keinottelijat, jotka tulokkaan +välinpitämättömyydellä ja kylmäverisyydellä +muuttavat haltuunsa saamat maa-alueet +suorinta tietä rahaksi: raiskaavat metsät ja silpovat +maat, ja tuovat kintereillään vieraan palstanostaja-lauman; +työmiehinä taas on näiden tulokkaiden +joukossa kelvollisen työväen ohella paljon +löysää väkeä: kulkurielämän kasvattamaa kuritonta, +siteetöntä, välinpitämätöntä ainesta.</p> + + +<p>Kaikkiallakin katsoo siis lämmin kotiseudun +jäsen tapojen, olojen ja elämänsävynystävä mielihaikeudella +entisen olotilan murtumista, silminnähtävää +turmeltumista ja raaistumista. Ruotsinkielisellä +asuntoseudulla tietysti tehostaa tätä +katkeroitumista se lisä-ärsytin, että tulokkaat, +jotka aiheuttavat tämän muutoksen, sattuvat +lisäksi olemaan vieraskielisiä, ja että erikielisyyden +vastakohta siis vielä joutuu kärjistämään eroa +tulokkaiden ja alkuperäisen, vakinaisen asutuksen +välillä.</p> + + +<p>Kysymys ei siis ole kansallinen, vaan yhteiskunnallis-taloudellinen, +eikä se ole autettavissa +kansallisvihaa virittävin kiihoituskeinoin, vaan +perinjuurisella yhteiskunnallisella muokkaustyöllä. +Niinkauan kuin ruotsinkielinen pohja-asutus +on siirtolaisuuden--Amerikkaan tai kaupunkeihin +ja tehdasalueille siirtymisen--lumoissa, +niin kauan korvaa »ruotsalainen maa» +siten siltä menetyksiin menevät työnsuorittajat +ainoalla mahdollisella, tarjolla olevalla työvoimalla, +suomenkielisellä. Ja niin kauan kuin ruotsinkielinen +herrassäätyinen tai talonpoikainen +maanomistajaluokka ei ole elämäntottumuksissaan +ja työtavoissaan sovittautunut nykyisten +maahintojen ja työpalkkojen aiheuttamaan ja +pakoittamaan häikäilemättömästi voimaperäiseen +ja yksinomaan korkeinta taloudellista tuottavaisuutta +katsovaan maanviljelykseen, niin kauan +on ruotsalaisten ostajain työlästä kilpailla maatilahintojen +korkeudessa suomenkielisten ostajain +kanssa ja niin kauan on vaikeata keinotekoisesti +estää maatilojen siirtymistä niihin käsiin, +jotka niistä voivat puristaa enimmät rahat +tai muuttaa ne taloudellisesti tuottoisimmiksi. +Ken kiihoistustyön ja siveellisen painon pakottamana +sittenkin alistuu myymään maansa +ruotsinkieliselle ostajalle, vaikka hän vapaassa +kaupassa olisi suomenkieliseltä ostajalta saanut +siitä tuntuvastikin enemmän, häntä jää +tämä hänen taloudellinen tappionsa kaivelemaan +mieskohtaisesti kärsittynä vääryytenä, ja ovat +tällaiset yleisen mielipiteen terrorismilla saavutetut +»ruotsalaiskansalliset» voitot myöhemmin +osoittautuvat Pyrrhusvoitoiksi. Sitäpaitsi tekee +juuri se yleisöpiiri, joka kiihkoisimmasti kuohuilee +jokaista »ruotsalaisen maan kavallusta» vastaan +itse itsensä syypääksi aivan samaiseen »maankavallukseen». +Jokainen vakuutetusti ruotsalainen +kaupunkilainen talonomistaja, liikemies, +tehtaanisäntä, perheenemäntä, joka kahdesta valittavissaan +olevasta työnhakijasta valitsee palvelukseensa +ennen suomenkielistä myötäpyrkijää +ruotsinkielisen talonmiehen, vahtimestarin, raitiotiekonduktöörin, +kauppa-apulaisen, päällysmiehen, +palvelijattaren, riistää tällä vaalillaan yhdet terveet +käsivarsiparit ruotsalaisen auran kurjelta +ja lähettää niiden sijalle »ruotsalaiselle pellolle» +»suomalaisen myyrän»--kukaties juuri saman +miehen, jonka hän hylkäsi, ja toimii siis tällä +teollaan aktiivisena ruotsalaisseutujen suomalaistuttajana.</p> + + +<p>Ken ruotsalaisen talonpoikaisen maalaisasutuksen +vaarumattomuutta harrastaa, hän älköön +tuhlatko sanaakaan suomalaisia tulokkaita vastaan: +<i>niiden</i> vika ei ole, että he tavoittavat leivän +sieltä, mistä saavat.--Juurrutettakoon sensijaan +rannikkoseudun kansanluonteesta pois tämän +rannikkoväestön luontainen taipumus keveämpään, +niin sanoakseni merkantiiliseen työskentelyyn. +Muunnettakoon siinä nykyään vallitseva +pyrkimys paeta karkeasta, raskaasta ruumiillisesta +maatyöstä kevyempiin, herrasmaisempiin +elämänehtoihin, muunnettakoon se maahengen +elähyttämäksi kotiturpeen ja kotukonnun rakkaudeksi. +Kohdistakoot ruotsalaisen kotiseudun ja +»ruotsalaisen maan» esitaistelijat toimintansa siihen, +että ruotsalainen työntekijä pysyy auransa +kurjessa, että ruotsinkielinen maamies, joka nykyään +ammattitaidossaan ja ammattiharrastuksessaan +ehdottomasti on takapajulla suomenkielisen +ammattiveljensä rinnalla, että hän pystyy +muokkaamaan maansa sillä taidolla, tarmolla ja +voimaperäisyydellä, jota uudet, muuttuneet taloudelliset +olosuhteet vaativat, niin silloin ei suomenkielisellä +työnhakijalla ole asiaa ruotsinkieliselle +asuma-alueelle, eikä ruotsalaisen talonpojan kannata +myydä hänen omissa käsissään hyötyisää +maata vieraalle, olkoon tämä vieras suomenkielinen +tai herrassäätyinen ruotsinkielinen--yhtä +turmiollisia tulokkaita kumpikin ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen +yhtenäisyydelle. Jos he tämän +voivat vaikuttaa, silloin on ruotsinkielinen kansa-asutus +maassamme vaarumaton, eikä mikään +suomalaiskansallinen hyökylaine johdu suuntautumaankaan +heidän asuma-alueelleen: sillä ei silloin +ole siellä mitään tilaa ja tehtävää.</p> + + +<p>Mutta tätä taloudellisista ja yhteiskunnallisista +syistä aiheutunutta kehitysilmiötä älköön yritettäkö +muuttaa toiseksi tuloksettomalla ja turmiollisella +yltiökansallisella kiihoitustyöllä. Miten katkeraksi, +ärtyneeksi ja rotuylpeyden samentamaksi +»itäruotsalaiset» nuoret kaupunkilaisherramme +voivatkin kiihoittaa ruotsalaisen talonpoikaisväestön +mielialan suomalaisia tulokkaita vastaan, +se kiihoitustyö on vain mielten myrkyttämistä, +eikä se voi muuttaa hiventäkään niissä taloudellisissa +oloissa, jotka ovat pakoittaneet esiin nykyisen +olotilan. Vasta kun kiihkoilematon, rakentava +yhteiskunnallinen työ ennättää poistaa syyt, joista +nykyiset ilmiöt johtuvat, häviävät seuraukset +itsestäänkin.</p> + + +<p>Niissä olosuhteissa, jotka ruotsalaisella rannikko-asutuksella +vallitsevat, on taistelevan kansallisvihan +ja kansallisen vieroksumisen lietsominen +erikielisten kansalaisryhmien välille lyhytnäköistä +ja edesvastuutonta työtä. Se on kuin +mätäsiemenien kylvämistä avoimeen haavaan. Se +virittää ruotsinkielisessä asutuksessa kansallisvihan +helposti sytytettävät tunteet suomenkielisiä +tulokkaita vastaan, mutta ei vapauta tätä asutusta +taloudellisesti tarvitsemasta näiden tulokkaiden +apua. Se ärsyttää toisistaan riippuvaisten +kansalaisten keskinäisen suhtautumisen ruttoisan +katkeraksi ja aiheuttaa siten kansallisessa yhteiselämässämme +pysyväisen ja aivan tuloksettoman +ärtymis- ja kiihtymistilan: alati märkivän vihan +lähteen.</p> + + + <p>--Pohjaltaan ei ole mitään vastakohtaisuuden ja vieroksumisen tunnetta + suomalaisen ja ruotsalaisen kansa-asutuksen välillä. Olen itse kasvanut + ja saanut ratkaisevat elämänvaikutukseni aivan kielialueiden yhtymäkohdalla + ja tiedän senvuoksi juurilta käsin, että erikielisten kansa-asutustemme + välillä ei ole minkäänlaista vierovaa tai vihamielistä suhdetta toisiinsa. + Erikieliset väestöryhmät elelevät näissä vaatimattomasti vauraissa pikkupitäjissä--tarkoitan + Turun pohjoista saaristoa--luonnollisessa ja välittömässä naapuruus- ja + useasti sukulaisuussuhteissakin toistensa kanssa. Kummallakaan taholla ei + satu olemaan herras-säätyistä tilanomistaja- tai virkamiesluokkaa, joka + eriävine elämäntapoineen ja vieraine käsityksineen olisi hämmentämässä tätä + tervettä ja tasa-arvoista suhtautumista eri kielisten välillä. Mitään kansallisuuskysymystä, + joka kohdistuisi näiden erikielisten asukasryhmien keskinäisiin suhteisiin, + ei siellä ole ollut, ell'ei aivan viime vuosien seminaristi- ja kansanopistolais-sivistys + ja puoluekiihoitus semmoista ole keinotekoisesti viritellyt.</p> + + +<p>Sen kyllä tajuan, että kansallisvihan voi minne +hyvänsä istuttaa. On ylen helppoa kiihoittaa +ihmiset toisiaan vastaan ja toisiaan väheksymään. +Ihmisessä elää luonnollinen taipumus laumoittumiseen +ja samalla hän on ylen altis yliolkaisesti +halpelemaan sitä, joka sattuu kuulumaan vieraaseen +laumaan. Räätäli halveksuu vilpittömästi +suutaria ja suutari yhtä vilpittömästi räätäliä; +uskollinen pitäjäpatriootti ilkkuu naapuripitäjäläisten +erikoisuuksia siinä, missä näiden kieli ja +tavat hieman sattuvat poikkeamaan hänen oman +pitäjänsä mallikielestä ja mallitavoista.--Niinpä +uskonkin, että on varsin helppoa virittää ja lietsoa +hereille vihan, vieroksumisen ja halpelun laumatunteet +niin silmiinpistävän erilaisuuden kuin erikielisyyden +perustuksella. Missä siis toisista olosuhteista +lähteneet ja omien kieroutuneiden ennakkoluulojensa +näkökulmasta asioita arvioitsevat, +lyhytajatuksiset kiihoittajat ryhtyvät keinotekoisesti +ja johdonmukaisesti kylvämään tällaisia vierauden +ja vihan siemeniä niille niin alttiisiin ihmismieliin, +siellä uskon, että tämä kylvö voi kantaa +sadon, jopa yltäkylläisen sadon.--Mutta kenen +aittaa tällainen ohdake-sato on rikastuttava, sitä +en käsitä!</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Ruotsinkielisen sivistyneistömme on tehtävä +vaalinsa! Heidän on joko käsitettävä itsensä suomalaisiksi: +Suomen kansan historiallisena kehityskautenaan +itselleen luomaksi sivistyneistöksi, sen +sivistystyön tulokseksi, kannattajaksi ja tekijäksi; +tai on heidän käsitettävä itsensä ruotsalaisiksi: +ruotsalaisen rannikkoasutuksemme edustajiksi ja +hoivaajiksi yhteiskunnassamme.</p> + + +<p>Jos he ratkaisevat suhtautumisensa oman historiallisen +yhteenkuuluvaisuutensa ja luonnollisen +asemansa mukaan ja käsittävät itsensä suomalaisiksi, +on heidän täytettävä myöskin suomalaisen +velvollisuudet: on välittömässä, rakastavassa +työssä elettävä tämän suomalaisen yhteiskunnan +elämää, vaistottava sen tarpeet ja pyrkimykset +ja pyhittäydyttävä niiden toteuttajaksi, myötätunnon +välittömyydellä eläydyttävä Suomen kansan +elämyksiin, omistettava henkensä hienous, tahtonsa +terä, sydämensä rakkaus tämän kansan elämänpyrkimysten +kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.</p> + + +<p>Ihminen ei rakasta kansaansa siksi, että tämä +kansa olisi jossain suhteessa erinomainen, erinomaisempi +kuin muut kansat, vaan siksi, että se +on hänen kansansa, siksi että hän itse elämässään +toteutuu siinä kansassa, siksi että hänenkin olemisensa +on tätä kansaa. Jokaisen kansan kohdalla +on hyve yhtä korkealla, häpeä yhtä matalalla. +Jokaisessa kansassa on kuntoa niin paljon, +että se ansaitsee kunnioituksen ja heikkouksia niin +paljon, ettei sillä ole aihetta mihinkään itsejumaloimiseen; +jokaisessa kansassa on puuttuvaisuutta +niin paljon, että se kaipaa jokaisen kansalaisensa +täyden työnteon rakkauden. Jokaisella kansalla +ovat omat erikoiset hyveensä ja vahvat puolensa, +ylpeilynsä ja itsetuntonsa aiheet, jotka ovat kehittyneet +juuri sen elämisen ehdoissa ja sen elintaistelun +tuloksina ja jotka siitä syystä saattavat +läheltäkatsojasta tuntua verrattomilta. Jokaisella +kansalla on sitäpaitsi liiaksi ihailtavaa itsessään, +ennättääkseen siinä ohella kiinnittää erikoisempaa +huomiota toisten kansojen mahdollisiin +ansioihin--ja saa kansallinen itseihailu kuten +muukin itserakkauden itsesuitsuttelu senvuoksi +kaikkialla jäädä yksinomaisesti asianomisten +omaksi huoleksi.</p> + + +<p>Mikäli kansallinen olemus ja laatu joitakin +arvioivia, eetillisiä atribuutteja ansaitsevat, eivät +nämä ole elävälle ja työtätekevälle kansan jäsenelle +mitään peilailevan ylpeilyn, vaan yhä jännittyvämmän +työnponnistuksen aiheita; ne eivät +oikeuta pysähtyvään itseihailuun, vaan velvoittavat +ne yhä syvempään itsekeräymiseen ja voimien +kokoomiseen.--Isänmaan rakkaus ei ole sanoilla +palvomista ja ylistelemistä eikä myöskään oman +mieskohtaisen turhamaisuuden mairittelemista ja +tympäisevää ihastelemista oman kansan ja oman +rodun kuvitelluissa erinomaisuuksissa, vaan on se +työntekoa omassa yhteiskunnassa ja välitöntä +yhteenkuuluvaisuutta omaan kansaan.</p> + + +<p>Ja sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden +on taas jokainen kansalainen velkaa kansalleen. +Sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden on +jokainen ruotsinkielisen sivistyneistömme jäsenkin +velkaa suomalaiselle yhteiskunnalle, mikäli +hän tämän yhteiskunnan jäseneksi itsensä tunnustaa +ja mikäli hän sellaisena toimii ja toimia +tahtoo.</p> + + +<p>--Jos taas ruotsalaisemme valitsevat ruotsalaisuuden, +keinotekoisesti typistävät asemansa +vain ruotsalaiseen rannikkoasutukseen pohjautuvaksi +ja kohdistuvaksi, niin on tämäkin valinta +tehtävä kaikkine seurauksineen. Vapaaehtoisesti +ja välittömästi on heidän silloin itse typistettävä +tehtäviensä kehä tässä maassa. Suomen kansaa +vieroville ja suomalaisista pyrinnöistä sulkeutuville +ihmisille ei suomalainen yhteiskunta voi uskoa +ainoatakaan elimellisesti tärkeätä tehtävää yhteiskunnallisessa +kehitystyössään. Suomen yliopiston +opettajana, suomalaisen tieteen julistajana, suomalaisen +nuorison ohjaajana tiedon lähteille ei voi +hedelmöittävästi toimia henkilö, jolta on sammunut +kaikki elävä myötätunto ja harrastus suomalaista +yhteiskuntaa kohtaan, joka vieroksuu ja +kylmii sitä nuorisoa, minkä tiedon tarvetta hänen +olisi holhottava, joka kuvitellun rotu- ja kansallisuus-eron +eristämänä elää ulkopuolella sekä sitä +yhteiskuntaa että sitä nuorisoa, joita ohjaamaan +ja herättämään hänen asemansa hänet velvoittaa. +Samaten ei suomalaisen yhteiskunnan palveluksessa +voi hedelmällisesti työskennellä henkilö, joka +on sulkeutunut vieraaksi tämän yhteiskunnan +sisäisille tarpeille ja toivomuksille, jonka mielikuvitusta +ei hedelmöitä ja työtarmoa kannusta +näiden tarpeiden ja pyrkimysten myötäelävä +tajuaminen.</p> + + +<p>Sille yhteiskunnalle, jonka palveluksessa tällainen +elämän ympäristöstään erillistynyt ihminen +on, on hän yhteiskunnallisesti kuollut ja hyödytön +elin. Hän ei läiky tämän yhteiskunnan elintahtoa +ja -tarpeita, hänen elämänsä ei ole tämän yhteiskunnan +elämäntahdon ja -tarpeen paloa, eikä tämän +yhteiskunnan muodollinen, toiminnallinen ja +älyllinen kehittymisen, järjestäytymisen ja selkeytymisen +tarve toteudu hänen yksilöllisessä elämäntyössään. +Mitä tärkeämmällä, elimellisesti tähdellisemmällä +sijalla hän tässä yhteiskunnassa on, +sitä enemmän on jo hänen pelkkä olemassaolonsa +tämän yhteiskunnan elintarpeiden ja elinedellytysten +tiellä, sen elintehon tukahuttajana. Elävän +elimen sijasta muodostaa hän kuolleen sulun elävien, +esiintulvivien elämäntarpeiden edessä ja ne +hersyvät, kertyvät voimat, joiden toteuttajana +hän vasta olisi toteuttanut omankin elämänsä, ne +paisuvat ja patoutuvat luonnonvoimaisella välttämättömyydellä +hänen suistamisekseen, huuhtoakseen +hänet, tämän hengettömän esteen tieltään. +Ken irroittaa itsensä kansallisesta yhteiselämästä, +hän tuomitsee itsensä sekä itsekohtaiseen +että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, +hän kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä +elämänsisällössään että yhteiskunnan työelimenä.--Ja +terveydestään huolehtiva yhteiskunta hautaa +aina kuolleensa.</p> + + +<p>Jos siis ruotsalaisemme valitsevat kansallisen +eristäytymisen Suomen kansasta, on heidän tehtävä +vaalinsa miehisellä selkeydellä ja tinkimättä +alistuttava kaikkiin vaalinsa seuraamuksiin. Heidän +on silloin vapaaehtoisesti myöskin jätettävä +Suomen kansan keskuselimet sellaisten työntekijäin +käsiin, jotka niissä työskentelevät suomalaisina, +ja itse rajoituttava vain ruotsalaisen rannikkoasutuksemme +erikoisharrastajiksi ja paikallisiksi +virkailijoiksi.</p> + + +<p>Ruotsinkielisen yläluokkamme suhtautumisessa +kansallisuuskysymykseemme onkin ärsyttävintä +se käsitteiden hämmennys, jolla he tahtovat +kummastakin menettelytavasta omaksua vain +sen tuottamat edut ja heidän itsekkyyttään hyvittävät +puolet. He tahtovat säilyttää kaiken +mahdollisen vaikutusvallan suomalaisessa yhteiskunnassa, +mutta kieltäytyvät samalla kaikesta +yhteiselämästä tämän suomalaisen yhteiskunnan +kanssa. He tahtovat vapautua kaikista kansallisista +velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen +etuja ja oikeuksia. He tahtovat vapaasti +halveksia Suomen kansaa, mutta yhtä vapaasti +elää sen kustannuksella. Kuin hemmotellut lapset +oikuttelevat he eristäytymisharrastuksissaan: +pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalais-nimityksen +tahrasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, +järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat +esteitä eteenpäin pyrkiville suomalaisille +tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat +omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä +»ruotsalaisesta maastaan», pitävät sitä ruotsalaista, +joka myy maatilansa suomalaiselle--<i>suomalaiselle</i> +Suomessa!--suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa +menettäneenä, mutta nostavat +korvia särkevän hätähuudon, jos suomalaiset +tahollaan joutuvat pakoitetuiksi vetämään käytännölliset +johtopäätökset tästä puuhailusta.</p> + + +<p>Ken välttämättä tahtoo katkaista yhteistunnon +ja elämänvelvoituksen siteet itsensä ja Suomen +kansan väliltä, hän olkoon miehen tavoin +myöskin varattu siihen, että elinehdot samalla +myöskin sulkeutuvat häneltä tässä maassa! Ellei +joku tahdo olla suomalainen, niin ei häntä voi siksi +pakoittaa, mutta jättäköön sellainen henkilö silloin +myöskin Suomen yliopiston, suomalaisen +viran, Suomen kansan varallisuudesta hyötyvän +liiketoiminnan, sillä hänen käsissään ne tehtävät +ovat vieraissa, kuolleissa käsissä, hänen sydämellään +ne ovat vieraalla, kylmällä sydämellä, joka ei +voi tajuta, tunnustaa ja kehittää sitä työtä, +jonka suorittajaksi hän on joutunut. Ken häpeää +nimitystä suomalainen, »finne», hän hävetköön +myöskin olla suomalainen virkamies! Kenen +»kunnian»-tunto on niin herkkä, ettei hän mielentasaisuudella +jaksa sietää sitä ajatusta, että suomalainen +talonpoika kerta on tallaava hänen jalorotuisen +koiransa tomua, hänen kunniantuntonsa +herkistyköön vielä niinkin pitkälle, ettei hän käy +kuoppaamaan koiriaan suomalaiseen maakamaraan! +Ken pitää suomalaisuutta häpeänään, hän +tekee itselleen ja maalle palveluksen, jos hän ikuisiksi +ajoiksi pudistaa jaloistaan sen maan tomut, +jonka kansalaisena hän aina on altis sille väärinkäsitykselle, +että hän on suomalainen. Miehen +kunto ja kunnia vaatii, ettei elä sen kustannuksella, +jota halveksii!</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Itse ruotsalaisuudellekin olisi ruotsinkielisen +sivistyneistömme lämmin ja myötämielinen yhteys +suomalaiskansallisen sivistyksen kanssa, välitön +eläminen ja vaikuttaminen sen piirissä suuri voitto.</p> + + +<p>Mitä jyrkemmästi ruotsinkielisemme vetävät rajaviivat +itsensä ja kansallisen elämämme välille, +mitä vierovampaan eristäytymiseen he etäytyvät, +mitä kylmemmäksi ja ynseämmäksi he ennättävät +suggeroida mielialansa suomalaista yhteiselämää +kohtaan, sitä heikommaksi tulee heidän vaikutuksensa +suomalaiseen sivistykseen, sitä sulkeutuvammin +varjelee suomalainen yhteiselämä itseänsä +heiltä ja sitä etäisemmäksi ja vierotummaksi tulee +kaikkikin ruotsalaisuus suomalaiselle sivistyselämälle.</p> + + +<p>Viime aikoina yhä itsetietoisemmin päätänsä +kohottava, uhitteleva ja pokkuroiva ruotsalainen +kiihkonationalismi tekee tässä maassa mahdollisimman +huonon palveluksen itse ruotsalaisuudelle! +Ja ken meidän maassa todellisesti rakastaa ruotsalaisuutta, +skandinaavista sivistystä, ken soisi +Suomen suomenkielisenkin sivistyksen säilyvän +läheisimmässä, myötämielisessä ja hedelmällisessä +vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa tämän sivistyksen +kanssa, saavan muun europalaisen sivistyskosketuksen +ohella siitäkin herätteitä ja edelleen +kehittelevän itsessään sieltä saatuja vaikutuksia, +hänen on vaikeata tasaisin mielin katsoa ja sietää +sitä lyhytnäköistä, vain omaa sokaistua ja itsekästä +turhamaisuutta hyvittävää kiihkoilua, jolla +esimerkiksi nykyinen ruotsinmielinen ylioppilasnuoriso +koppavoi luulotellulla ruotsalaisverisyydellään +ja uhittelevalla, tyhjänpäiväisellä junkkariylimielisyydellään +ärsyttää suomalaisen Suomen +mielialoja ei yksin itseään--se nyt olisikin +vähäpätöinen seikka--vaan myöskin kaikkea +arvokastakin ruotsalaisuutta vastaan. Jokainen +varomaton, joutava ja aiheeton ruotsalaisuudella +kopeilu ja korskailu--varsinkin jos se sitäpaitsi +esitetään solvaisun sivutarkoituksella suomalaisuutta +vastaan--tunnetaan veriin menevänä +loukkauksena suomalaisella taholla, ja palvelee +se vain niiden pyrintöjä ja tarkotuksia, jotka +suomalaisellakin taholla yhtä silmittömässä lyhytmielisyydessä +ja tyhjässä kansalliskiihkoilussa +työskentelevät kaikkien ruotsalaisuuden muistojenkin +sammuttamiseksi suomalaisesta sivistyksestä +ja joille Viena, Kalevala ja suomalais-ugrilaisuuden +hämy ovat ainoat ainekset, joille suomalais-suomalaisen +»sivistyksen» olisi perustuttava +ja jotka tahtovat noutaa elämänsanat jo vuosituhannet +kumpujen yössä lahonneen Vipusen +suusta.</p> + + +<p>Ruotsinkielinen sivistyneistömme tekisi siis +ruotsalaisuudellekin satoisimman palveluksen, jos +se eristäytymisen sijasta pyrkisi elävimpään, +kiinteimpään ja myötätuntoisimpaan yhteyteen +suomalaisen kansallisen sivistyksen kanssa, jos se +elämäntehtäväkseen käsittäisi Suomen suomenkielisen +sivistyksen elävöittämisen sillä hengellä, +jota se itse pitää elinhenkenään. »Taistelevan +ruotsalaisuudenkin» tunnussanana ja pyrintöpäämääränä +pitäisi siis olla suomenkielisenkin sivistyksen +läpitunkeminen ja hedelmöittäminen sillä +sivistyksellä ja hengellä, jonka esitaistelijoiksi +nämä »taistelevat ruotsalaiset» itsensä katsovat +tässä maassa.</p> + + +<p>Mutta jo tällainen pelkän ruotsalaisuuden +edustajaksi rajoittuminen on ruotsinkieliselle +sivistyneistöllemme ehdoin tahtoista itsensä ja +elämänmerkityksensä typistämistä. Ruotsinkielinen +sivistynyt luokkamme ei ole mikään ruotsalaisuuden +edustaja sivistyksessämme, vaan Suomen +kansan europalaiseen yleissivistykseen kohonnut +osa ja sen tehtävänä on olla, ei ruotsalaisuuden +kansalliskiihkoisesti rajoitettuna vaalijana Suomessa, +vaan europalaisten hengenvirtausten herkimpänä +välittäjänä suomalaiseen sivistyselämään. +Ja tämän tärkeän ja elimellisen elämäntehtävänsä +voi se suorittaa vain, mikäli se pysyy elävässä, +myötätuntoisessa elämänyhteydessä suomalaisen +sivistyksen ja yhteiselämän kanssa. Ainoastaan +siten voi se saavuttaa vaikutusta suomalaisen +sivistyksen muodostamisessa. Eristäytyessään +kadottaa se tämän vaikutuksen ja menettää samalla +kaiken luovan kansallisen ja sivistyksellisen +merkityksen ja siis myöskin olemassaolon oikeuden +tässä maassa. Se muuttuu silloin vain provinsielliksi, +emämaahan pälyileväksi siirtokunnaksi, +jolla ei ole mitään elämän ja työnteon yhteyttä +ympäristönsä kanssa ja jonka ainoana elämäntehtävänä +on negatiivinen, hedelmätön ja kiivaileva +itsepuolustus, itsepuolustuksen pokkuroiva asenne +semmoisessa asemassa, jossa se itse koko olemisessaan +kuitenkin on kokonaisen kansallisuuden elimellisten +kehitysedellytysten tiellä ja jossa sen +koko oleminen ja valta-asemassa säilyminen on +tämän kansan henkistä tukahduttamista. Tällainen +surkastunut elämäntehtävä on arvoton luokalle, +jonka kansan historia ja oma yhteiskunnallinen +asema oli varustanut paljon hedelmällisempään, +rikkaampaan ja suurempaan tehtävään.</p> + + +<p>Ruotsalaistemme omalta kannalta olisi hartaimmin +toivottava, että sen keskuudessa taaskin +tapahtuisi suomalaiskansallinen heräämys, että +sille taaskin voisi koittaa sellaisen selkeän näkemyksen +ja kansallisen itselöytämisen päivä, päivä +sellainen, jonka suuressa sarastuksessa Runeberg, +Snellman, Cygnaeus, Topelius, ruotsinkielisen +sivistyksemme jaloimmat henget kerta yhtäläisen +pimennon väistyessä rakkautensa terästämällä ja +avartamalla katseella näkivät Suomen kansan +kansallisen ja sivistyksellisen yhtenäisyyden ja +loihtivat koko sukupolvensa luovaan ja rikkaaseen +kansalliseen heräämiseen.</p> +</div> +</div> + + + + + <div class="chapter_1" id="chp_3" > + <a name="chp_3"> + </a> + + + <div class="chp_id_level_1"> + <a href="#contents_chp_3" name="chp_3"> + III + </a> + </div> + + <div class="chp_title_level_1"> + +SUOMENKIELINEN SIVISTYS JA +SIVISTYNEISTÖ + </div> + + + <div class="chapter_2" id="chp_3_1" > + <a name="chp_3_1"> + </a> + + + <p>Tämä kansallinen kaksilohkoistuminen, joka +on viimeisien vuosikymmenien kansallisen historiamme +yhä selvemmin esiytyvä päävirtaus, on +aiheuttanut suomenkielisellekin sivistyksellemme--joskaan +ei korvaamatonta elinvammaa kuten +ruotsinkielisen sivistyksemme ennen pitkää on +havaittava kärsineen--niin ainakin sangen vakavan +kasvuvaurion. Jos ruotsinkielinen sivistyneistömme +on tässä eristäytymisessä menettänyt +juurensa, niin on suomalaiselta sivistykseltä siinä +mennyt menetyksiin sen kukasto ja hedelmä. Jos +ruotsinkielinen sivistyneistömme on eristäytyessään +irroittautunut siitä maaperästä, josta sen +olisi saatava yhäti uusiutuvat elinnesteensä, niin +on suomalainen sivistys ruotsinkielisen sivistyneistön +siitä vierautuessa ja elimellisesti irroittautuessa +menettänyt vuosisataisen historiallisen työn +luoman ja kehittämän henkisen työn elimen: +vuosisatoja kootun ja kartutetun sivistyksellisen +ja aineellisen vaurauden ja valmiuden.</p> + + +<p>Kun yhteisen historiallisen työn luoma sivistyneistö, +kansan siihen astisen kaiken henkisen +aikaansaannoksen sekä tulos että kannattaja korvaamattomana +kansallisena menetyksenä ynseästi +ja vierasmielisesti kääntyy omasta kansastansa, +unohtaa ja kieltää oman alkuperänsä ja pohjansa +ja sokaistussa, silmittömässä itseraasimistyössä +katkoo kaikki elävät myötäymmärtämisen, +myötätyöskentelemisen ja myötäkamppailemisen +suonet itsensä ja kansansa väliltä, niin silloin +ei elävällä kansalla ole muuta edessä kuin heittää +menetetty menetetyksi, alkaa työnsä alusta, luoda +uudessa, kestävässä, kärsivällisessä työssä itselleen +kuoleutuneen elimen sijalle uusi. Kun se kärki, +joka oli tahkottu valmiiksi, jotta kansan henkinen +sähkö siinä puhtaimpana ja tulisimpana ilmiliekkinä +palaisi, eristäytyy kosketuksesta kansan piilevän, +elävän sähkövoiman kanssa ja elimistön +elimestä muuttuu elimistön herkimmällä, jaloimmalla +kohdalla istuvaksi vieraaksi paaluksi, joka +on särjettävä pois, jotta elimistö taas voisi terveesti +toimia, niin on kansan kestettävä tämä särkemisen +tuska ja palo ja uudessa vuosisataisessa +voimain ponnistuksessa kerättävä ja kehitettävä +itsestään ainekset uuden elävän sivistyselimen +luomiseksi.</p> + + +<p>Ja tämän uuden työn, uudistetun vaivannäön, +on Suomen kansa alkanut, alkanut alusta siinä, +missä entisyys petti, missä omat lapset, oman rinnan +nesteillä kasvatetut ja vartutetut ovat lyhytmielisessä +nousukaskopeudessa, alkuperänsä sekä +samalla oman itsensä halveksunnassa unohtaneet +ja kieltäneet sen pohjan, jolta ovat nousseet ja +jolta ovat kaikkensa saaneet, alkanut kuten Saarijärven +Paavo uudestaan ja upottaen viljelyksensä +syvemmälle siinä, missä entisen vaivannäön hedelmät +korjasi vierauden halla.</p> + + +<p>Mutta kokonaista kansallista sivistystä ei luoda +hetkessä, ei vuosissa, eikä vuosikymmenissäkään, +se tarvitsee vuosisatojen ja ihmispolvien uupumattoman, +perityn ja perinnöksi jätetyn työn versoakseen +täyteläisyyteen ja kypsyyteen. Niinpä +onkin orastava suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö +vielä kokonaisuutena katsottuna sivistyksellistä +uutisviljelystä ja kantaa se ja tulee vielä +ihmispolvet kantamaan tätä samaa uutisviljelyksen, +uuden raiviomaan epätasaista leimaa. Vielä +pilkistää tuolla täällä silkka korpi sarkojen keskeltä +ja maa kokonaisuudessaan on vielä matalalti +viljeltyä, multa karkeata ja murenematonta. +Kaikkialla karahtaa vielä työase kiveen, kaikkialla +paatuu maa uppiniskaiseksi työntekijälle, jokaisella +lapion iskemällä, jokaisella auran kääntämällä +tuntee maaperän muokkaamattomuuden.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Suomen suomenkielinen sivistys on sekä muodollisesti +että sisäisesti vielä kauttaaltaan kehkenemätöntä. +Ken sitä tarkastaa muodon valmiuden +kannalta, saa rajoittaa vaatimuksensa varsin +alkeellisiksi ja yhtä vaatimaton ja vähään tyytyvä +saa olla, jos tunkeutuu tutkimaan tämän nuoren +sivistyksen henkistä pätevyyttä ja sisäistä +kypsyyttä. Niin julkisen yhteiselämän kuin yksityiselämänkin +muodon kurissa; niin liike- ja toiminnanelämän +sekä siveellisessä että muodollisessa +ryhdissä, asiallisessa kohdistuvassa täsmällisyydessä +kuin yksilöllisessä itsekurissakin, +viljellyssä ja vireässä henkisessä kiinteydessä ja +vaistovarmuudessa; niin jokapäiväisen elämän +aistikkaassa järjestämisessä, arkielämän vähäpätöisissä +turhuuksissa kuin siveellisen tietoisuuden +ja hengen tekojen totisella työ- ja taistotanterella, +herkässä sisäisten arvojen tajuamisessa, +kaikessa siinä huomaa sivistysperinnön nuoruuden +ja viljelyksen ohuuden. Tässä, sivistysperinnön +lyhytikäisyydessä, muotojen ja viljelyksen vakiintumattomuudessa +onkin se vaurio, jonka suomalainen +kansallinen sivistys on kärsinyt sen ruotsinkielisen +sivistyneistön siitä irtiriistäydyttyä.</p> + + +<p>Kipeimmästi ja elävimmästi tuntee tämän +vaurion se, joka palavasti suomalaista sivistystä +rakastaa ja soisi sen kukoistavan eheässä voimassa +ja kukassa. Muutamat, herkät ja hienot, mutta +lyhytnäköiset henget se hairahduttaa ansaitsemattomaan +halpeluunkin: mikä vain on olosuhteitten +aiheuttama ja ajalla ja työllä korjattava +vamma, sen he pikkumaisuudessaan ja pikaisuudessaan +käsittävät laatuvajanaisuudeksi ja kääntyvät +hyljeksien ja kylmenevinä siinä pois, missä +päinvastoin juuri tajuttujen puutteellisuuksien +velvoittavimmin pitäisi kutsua heitä ja heidän +hengenlahjojaan palavaan työhön. Oikea isänmaanrakkaus +on samanlaista kuin terve itsekunnioitus: +omien virheiden ja puuttuvaisuuksien selkeätä, +lahjomatonta näkemistä, mutta niiden näkemistä +ei itseään halveksiakseen, vaan taistellakseen +itsensä vapaaksi niiden vallasta, teon ja tahdon +siveellisellä teräksellä juurittaakseen ne itsestään +pois.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Yleensä on nuoren vakiintumattoman sivistyksen +tuntomerkkinä jonkinlainen yksilöllisyyden +ylimalkaisuus ja keskeneräisyys. Juuri tämä yksilöllisyyden +kehkenemättömyys on hallitsevana +piirteenä nuoressa suomenkielisessä sivistyksessämme. +Se luonnehtii niin yksityis- kuin julkisenkin +elämän muotoja, niin yksilöllistä elämänsuhtautumista +kuin valtiollisen ja yhteiskunnallisen +elämän ilmiöitäkin.</p> + + +<p>Yksityiselämä on irtautunut vanhan ja vankan +talonpoikaiskultuurin luomista--tosin jäykistä ja +umpinaisista, mutta kiinteistä ja vakiintuneista--muodoista +ennättämättä kuitenkaan vielä saavuttaa +riittävää elämänainesta ja veriin mennyttä +tottumusta uusiin elämänsuhteisiinsa. Niinpä on +entinen tapojen ja menojen talttunut tasasuhta ja +elämäntottumusten hallittu tyylikkyys vaihtunut +monenmoiseksi kirjavaksi ja epäkypsäksi tavoitteluksi +ja puolivillaiseksi kokeiluksi: vanhat vuosisataisen +elämäntottumuksen luomat ja kypsyttämät +muodot ovat joutuneet väistymään uusien, +muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamien elämänmuotojen +tieltä. Mutta nämä uudet elämisen muodot +ovat kauttaaltaan vielä omistetut vain ulkopuolisesti, +ulkoaopitusti: ne eivät ole oman elämisen, +omien elämäntarpeiden muodostamia ja kehittämiä, +vaan ovat ne matkitut, sulattamattomasti--toisinaan +väärin käsitettyinäkin--siirretyt +vieraista elämänsuhteista meidän vakiintumattomiin +oloihimme. Ihmiset eivät ole ikäänkuin kotiutuneet +uusiin oloihinsa ja tapoihinsa ja niinpä kantavat +niin asumukset kuin asuminen, niin pukeuminen +kuin käyttäytyminen, niin kodit kuin seurustelu, +niin elämänkäsityksen ryhti kuin sen +sisältö ominaista epävalmiuden, yht'aikaa tavoittelun +ja saamattomuuden epäaistikasta ja ikävää +leimaa.</p> +</div> + + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_3_2" > + <a name="chp_3_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_3_2" name="chp_3_2"> + JULKINEN YHTEISKUNNALLINEN ELÄMÄ. + </a> + </div> + + +<p>Julkinen yhteiskunnallinen elämämme todistaa +kauttaaltaan yksilöllistä kehittymättömyyttä, +yksilöllisyyden, yksilöllisten vaikutinten ja tekijäin +tajuamattomuutta, yksilöllisten voimalähteiden +laiminlyömistä. Meillä unohdetaan yhteiskunnallisessa +työskentelyssä helposti yksilöllisyyden +voimapanos.</p> + + +<p>Mitään pysyvää, arvoa ansaitsevaa työtä ei +suoriteta ilman että ihminen omistaa itsensä tälle +työlle; mitä vakavampi, painokkaampi ja hedelmällisempi +hän on, sitä yksinomaisemmin, ehdottomammin +ja kokonaisemmin. Työ tullakseen +todellisesti ja tulevaisuuden hedelmää kantavasti +suoritetuksi--ei vain näennäisesti, tilapäisesti +käsistä suorituksi--vaatii tekijänsä kokonaisesti, +vaatii paitsi käsien askareen hengen kehittelevän, +keskitetyn, muovaelevan luomistyön, vaatii paitsi +työhetken ponnistuksen myöskin lepohetken itsekeräymisen, +voimiinpatoutumisen, vaatii, että +työhön on antauduttava koko olennolla, hengen ja +ruumiin väellä, ei yksin tilapäisen istumisen sorminäppäränä +askarteluna, vaatii koko hedelmällisen +ihmisen. Vain yksilöllinen työantaumus ja voimanponnistus +voi luoda elämästä esiin jotain alkuperäistä, +vain yksilöllinen alotetarmo, yksilöllinen, +itse työn vaikeuksien ohella kasvava, tästä vaikeudesta +hedelmöittyvä neuvokkuus voi suorittaa +vaikeimman, sisäisesti kokonaisen, niin sanoakseni +elimellisen työn.</p> + + +<p>Vain uskaltava voittaa jotakin elämässä, ja +vain yksilöllä on tämä uskaltamisen rohkeus. Vain +yksilöllinen, vaistoonsa luottava ja uskova näkemys +uskaltaa kuolinhyppäyksen tuntemattomaan +noutaakseen sieltä voiton ja tappion uhallakin +totuuden tai kauneuden kangastelevan aarteen. +Vain yksilöllä on uskalluksen mahti viskata ja pingoittaa +näkemyksen kaaret yli elämän kuiluisten +syvänteiden ja vaeltaa huipulta huipulle; joukon +on vaellettava tasaista taivalta, polettava taattua, +koettua tietä, painauduttava laakson umpeen +uudelle huipulle kohotakseen; ja jos siltä jää moni +suistuminen kokematta, niin jäävät siltä myöskin +syrjään ne huiput, joilta avartuvat siintävät näköalat +yli hengen maailmojen, ja jos se voi laskelmillaan +päästä tasaiseen etenemiseen, niin elämän +uusia aarnioita se ei ikinä aukaise; taatun vanhan +se voi kokemuksen perustuksella päätellä arvoisaksi, +mutta väkevän uuden se aavistuksettomana +sivuuttaa.</p> + + +<p>On hengen tuhlausta jos kansa laskee luottamuksensa +ryhmille eikä yksilöille. Ryhmä on vain +yhteydetön ja hengetön kasauma toisiinsa herpoutuneita, +toistensa varaan pysähtyneitä yksilöitä; +yksilö taas on elävä, elimellinen kokonaisuus, johon +on patoutunut teon ja tulevaisuuden, alkuperäisen +alotteen itsenäisyys ja mahti. Missä teon +alote, suunnittelun rohkeus ja valppaus, toteuttamisen +tarmo ja johdonmukaisuus on siirretty +yksilöltä ryhmälle, siellä on katkaistu kärki eteenpäin +viiltävältä teolta, painettu maahan suunnittelun +hurmattu, itsenäinen lento, laimennettu ja +hämmennetty toteuttamisen kestävä, huumatussa +itsensä unohduksessa tuloksiin suistuva ponnistus; +siellä viihtyy vain keskinkertaisuus, keskinkertaisuus +niin teossa kuin suunnittelussa, niin alotteessa +kuin toteuttamisessa; siellä on yhteisö eksynyt +jokaisen pyrkimyksensä ainoasta toteuttajasta, +yksilöstä; siellä on miekalta kadonnut terä, silmältä +näkö, työn suoritukselta suorittaja.</p> + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_2_1" > + <a name="chp_3_2_1"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_2_1" name="chp_3_2_1"> + KOMITEATYÖ. + </a> + </div> + + +<p>Meillä Suomessa, eritoten suomenkielisissä +sivistyspiireissä ja suomenkielisessä julkisessa toiminnassa +esiytyy tämä yksilöllisyyden tajuamattomuus, +yksilöllisen voimatehon laiminlyöminen ja +syrjäyttäminen aivan hallitsevana ja sävyttävänä +yleispiirteenä. Erittäin kuvaavasti ja ilmekkäästi +osoittautuu se jo yhteiskunnallisen työskentelymme +tavallisimmissa muodoissakin.</p> + + +<p>Yhteiskunnallisessa järjestelyssä ja rakennustyössä +on meillä erikoistaipumuksena uskoa sekä +alote, työ että edesvastuu joukkotoiminnalle: +komiteoille, johtokunnille, valiokunnille, lautakunnille, +hallintoneuvostoille--millä nimityksellä +kulkenevatkin. Arvellaan, että missä ei itsestään +ole keksintö kirvonnut, siellä kirpoaa se jonkinmoisena +aivojen yhteistoiminnan tuloksena, että +missä tuntuu yksilöllistä alotetta, yksilöllistä +näkemystä, yksilöllistä järjestelykykyä puuttuvan, +siellä asetetaan joukko kokeneita miehiä kiskomaan +toisistaan esiin tätä alotetta, tätä näkemystä, +tätä järjestämisen tarmoa. Jos milloin ja +missä huomataan jonkin seikan olevan takapajulla +tai muuten vinossa, asetetaan komitea pohtimaan, +missä se takapajuisuus oikein piilee ja mitä pajunköyttä +sen korjaamiseksi on punottava. Jos mitä +uutta tuntuu tarpeelliselta muovata, turvaudutaan +taaskin samaan patenttikeinoon: asetetaan +taaskin komitea tasapäisiä miehiä pohtimaan ja +jauhamaan, mikä tämä uusi oikeastaan olisi ja +miten sen toteuttamiseen olisi ryhdyttävä.--Tässä +menetellään yhtä nerokkaasti kuin teki entinen +puumies, jolla oli kolme tylsää kirvestä ja joka +saadakseen muka veistävämmän työaseen sitoi +kirveensä yhteen.</p> + + +<p>--Tämän komiteataikauskon rinnalla ja sen +edellytyksenä on meillä vallitsemassa eräs toinenkin +taikausko: »hyväpäisyyden» taikausko. Sen +lumoissa ovat yhteistoiminnalliset käsityksemme. +Sekin johtaa osaltaan meillä vallitsevaan yksilöllisesti +höllään ja harhailevaan työalan valintaan, +hataraan ja pintapuoliseen tehtävälle omistaumiseen, +näennäiseen työnsuoritukseen ja mieskohtaisen +työtarmon pirstoamiseen.</p> + + +<p>Jos ken osoittautuu sujuvaksi, näppäräksi +työntekijäksi, niin sanotuksi »hyväpäisiksi» mieheksi, +niin luullaan sillä meillä kaiken autuuden +täytetyksi. Tällaiselle, lahjakasilmeiselle henkilölle +ovat meillä kaikki portit myötäsukaan avoimina. +Hänen kaltaiselleen tyrkytetään--varsinkin +jos hän lisäksi on »mukava» ja mukautuva mies +tai kuuluu »piireihin»--jos mitä virkatoimia ja +luottamustehtäviä, muovataan väkivoimin hänestä +sellainen komiteajuoksija, joka meillä juuri +on ominainen yhteiskunnallinen toimi- ja luottamushenkilö. +Tällaisen, enemmän lahjakkaan +eleen kuin todellisen lahjakkuuden lumoissa unohdetaan +omistaa huomiota ja antaa niille tuleva +arvo muille oleellisemmille ja elämäntyössä painavammille +ja ratkaisevammille luonteen ominaisuuksille.</p> + + +<p>Tällainen »hyväpäinen» lahjakkuus on nimittäin +usein sangen näennäistä ja pintapuolista. Se +on tavallisimmasti vain kevyttä, ulkopuolista +sopeutumista kulloiseenkin työhön, ei tunkeutumista +tehtävän sisäiseen laatuun ja ytimeen; se on +vain tilapäistä hetken vaatimusten käsistä suorimista, +ei pysyvän teon vaivanalaista mutta hedelmällistä +esille kehittämistä; se on usein vain pinnallisen +ihmisen suulasta touhuilemista ja sanavalmista +tiedon ja taidon näyttelemistä, joka hämmentää +sanatulvaan asiallisen tietämättömyyden +ja tartuntaherpouden.</p> + + +<p>Ihmistyössä on taitavuus vain luonteellisen +alkuperäisyyden ja voiman ase ja palvelija. Vasta +luonteen itsevoimainen kiinteys ja paino, luonteen +antaumiskyky, työuskollisuus ja sisäisen omistautumisen +mahti voi taidon vipusimella järkyttää +vastahakoiset ja ihmiskäsittelyltä livahtavat +elämänilmiöt ihmistahdon ja -tarpeiden mukaiseen +järjestykseen. Pelkkä taitavuus ilman luonteen +painoa liuskahtaa muodostettavan elämän +ohitse yhtä hervottomasti, jälkeä jättämättömästi +kuin aalto rantakallion ohitse: peittää vain +hetkelliseen haihtuvaan hyrskevaippaan hyökynsä +tuloksettomuuden ja rientää näennäisestä suorituksesta +uuteen yhtä näennäiseen.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Meillä, missä siis niin hartaan naivisti uskotaan +johtokuntiin ja komiteoihin--varsinkin jos +niihin kuuluu tohtoreita ja neuvoksia--ja missä +yhtä naivisti ja sovinnaisesti uskotaan mihinkä +hyvänsä liukkaaseen, tuhatnäppärään hyväpääniekkaan, +meillä on sääntönä kaiken terveen, keskitetyn +ja kohdistetun työtarmon pirstonta. +Meillä sälyyttää yleinen luottamus samalle henkilölle--ja +sälyyttää jo asianomainen itsekin itselleen--jos +mitä työn rihkamaa. Samainen yhteiskunnan +pylväs istuu meillä tavallisesti vakinaisena +tai v.t:nä yht'aikaa puolessa kymmenessä +virassa ja kymmenessä komiteassa: opettaa tunnin +parin jossakin koulussa, hoitaa dosentuuriaan yliopistossa, +näpertelee siinä ohella tiedeaskareitaan, +istuu tuntisirpaleensa jonkin aikakauslehden toimituksessa, +jossakin taidelautakunnassa ja teatterijohtokunnassa, +rientää sieltä juoksujalkaa jonkin +aatteellisen valistustoimikunnan kokoukseen, kuuluu +sitäpaitsi vakaisena johtokunnan jäsenenä +yhteen tai useampaan liikeyritykseen, suunnittelee +jossakin valtion valiokunnassa vuosikausia jonkin +yhteiskunnallisen toimialan umpimähkäistä +parantamista ja uusimista, pudistaa lisäksi hihansuustaan +artikkeleja ja arvosteluja sanomalehtiin +ja aikakauskirjoihin, mistä ainesta kulloinkin +vain on kysyntää, tekaisee siinä sivussa vaikkapa +pitkän romaaninkin ja sujahuttaa suomennostyön, +hosuu yleensä tässä juoksemisessa ja istumisessa +niin päällään kuin kynälläänkin, niin käsillään +kuin takinliepeilläänkin senkin seitsemälle +taholle ja tolalle.--Koko tämmöinen tuoksina on +joko todellisen työnteon täydellistä tajuamattomuutta +ja kykenemättömyyttä tai sitte todellisenkin +mieskohtaisen työtarmon--jos sitä on sattunut +pohjalla olemaan--kevytmielistä tuhlaamista +ja pirstoamista.</p> + + +<p>Meidän yhteiset asiamme hoitavat ja järjestävät +nyt tällaiset taidon ja tiedon sirpaleet, harrastuksen +ja huomion murto osaset, kymmenes-osaiset +ihmistahdon siruset, joiden kokemus ja tarmo +toisillaan kerrottuinakin antavat--kuten murtoluvut +ainakin--vain yhä pienenevän murtoluvun, +1/100 ja 1/1000 osasen tahtoa, alotevoimaa, järjestämisen +kiinteyttä ja päämääräselvyyttä.--Tällaiset +voimat sepittävät lakimme, tällaiset johtavat +puolueemme, ohjaavat liikkeemme ja liike-elämämme, +järjestävät yhteiskunnallisen työskentelymme, +johtavat sivistyslaitoksemme ja henkiset +herätysliikkeemme, värittävät ja vesistävät +sanomalehtemme, toimittavat kultuuriaikakauskirjamme, +»taiteellistavat» teatterimme.</p> + + +<p>Nämä yhteiskunnallisen järjestämistyön elintehtävät +suoritetaan päällepäätteeksi tilapäisissä, +iltaisissa tai sunnuntai-aamupäiväisissä joukkoistunnoissa, +joihin tavallisesti saavutaan aivan +valmistaumattomina tai ainakin varsin puolinaisesti +ja hätimiten kokoonkyhätyillä ennakkotiedoilla +varustettuina, pää ja mielikuvitus vielä +kuumina tälle istunnolle täysin vieraista asioista. +Silloin kysytään kylmäverisyyttä ja »hyväpäistä» +näppäryyttä, jotta tällaisissakin olosuhteissa kuitenkin +voi yht'äkkiä kyhätä ja improvisoida itselleen +mielipiteeltä näyttävän hätävarakäsityksen +kulloinkin esille sattuvasta kysymyksestä. Ainekset +tällaiseen mielipidekyhäelämän antaa yhtä +luontevasti--jopa luontevamminkin--minkä +hyvänsä komiteavirkaveljen vuolas ja suulaava +sanavalmius--miten asiallisesti hatara ja perustelematon +hyvänsä--kuin jonkun toisen sattumalta +asiaan perehtyneenkin jäsenen pätevämpi, +mutta sanonnallisesta avuttomampi ja kankeampi +esitys. Joka tapauksessa tällainen tilapäisesti +tekaistu käsitys, vaikka se onnen kaupalla olisi +sattunut solahtamaan oikealle tolallekin, on mieskohtaisesti +aivan tiivistämätön, pintapuolinen ja +vakaantumaton. Tällaisille aineksille rakentuva +yhteispäätös taas on aina aivan sattumanvarainen +ja voi yhtä helposti luontua löyhäksi kuin päteväksikin.</p> + + +<p>Kun sitäpaitsi on otettava huomioon, että milloin +tahdot ja käsitykset käyvät ristiin, useamman +henkilön yhteisharkinnan tulokseksi täytyy muodostua +välitysehdotus, josta on katkottu kärjet +ja tutkaimet niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan +ja josta ilmeisten, jokaisen näkyviin lankeavain +erehdysten ja vajanaisuuksien ohella on siloitettu +pois uutta kehitystä lupaavat arimmat silmukatkin +ja tulevaisuuden taimet, niin käsittää, +että komitea- ja johtokuntatyö voi vaalia ainoastaan +keskinkertaisuutta niin ihmisissä kuin asioissa, +sellaista, johon ei kompastu hyvässä eikä huonossa +merkityksessä tasainen järki, että vieras hyvä on +niille yhtä epäilyttävä ja vältettävä kuin ilmeisesti +heikkokin, ja että ratkaisevissa käänteissä ja +uusia uria auottaessa jäävät rohkeat, uskaltavat +ja perille vievät alotteet suorittamatta.</p> + + +<p>Juuri tästä komitea- ja johtokunta-omaisesta +yhteistyöskentelystä, sen välttämättömästä, luonteettomasta +keskinkertaisuudesta johtuukin se +ominainen liukuva ylimalkaisuus ja asiallinen epäpätevyys, +joka usein leimaa erikoisesti suomenkielisiä--eritoten +helsinkiläisiä--yhteiskunnallisia +johtopiirejä, se toimittelias kykeneväisyyden +ilme yksilöllisen ja luonteellisen tyhjänpäiväisyyden +ja puolikelpoisuuden rinnalla, se lavertelias +periaatteileminen silloin kun olisi annettava sanojen +vaahdon sijasta yksinkertainen, itse puolestaan +puhuva teko. Kaikessa julkisessa työskentelyssä, +kaikessa keskeisessä luottamustyössä uiskentelevat +meillä kermana kaikenlaatuiset pauhun, kohinan +ja näön, suulaan, mutta epäpätöisen ja epäasiallisen +sanavalmiuden miehet, komiteapakisijat. +Kansan luontainen kelpoisuuden vaisto on +äkillisissä uusissa olosuhteissa niin hämmentynyt +tai vakaantumaton vielä, että kaikellainen sivelty +näkökulta häikäisee sen näkemästä luottamusmiestensä +todellista luonteen painoa ja arvoa ja että se +luottamuksellaan valtuuttaa usein sangen köykäisiä +henkilöitä.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_2_2" > + <a name="chp_3_2_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_2_2" name="chp_3_2_2"> + PUOLUE-ELÄMÄ JA SANOMALEHDISTÖ. + </a> + </div> + + +<p>Puolue-elämämme on tällaisen luonteettoman, +yksilöllisesti epäitsenäisen ja epäalkuperäisen, +kanslianomaisen johdon vuoksi luiskahtanut umpikujaan. +Porvarilliset pääpuolueemme kilpailevat +ja kinastelevat täysissä tosissaan siitä, kumpi +niistä on vapaamielisiä uudistuksia harrastavampi, +kumpi tervettä vanhaa kehitystä säilyttävämpi, +kumpi on kansallisempi, perustuslaillisempi, kumpi +ajaa tarmokkaammin raittiutta, torppariasiaa, +maalaiskansan etuja, työväenolojen parantamista, +nuorisoseura-aatetta, yhteistoimintaa, kumpi osoittaa +suurempaa kunnioitusta kirkolle ja kumpi +on uskon asioissa vapaa-aatteisempi. Tämä osoittaa +vain, kuinka tyhjät, laimeat sydämet ja ontot, +juurettomat tahdot ovat näiden puolueiden keskeisenä +ytimenä. Puolueiden keskeisiltä henkilöiltä +puuttuu alkuperäisen, asiallisen näkemyksen +mahti tajutakseen uusien olosuhteitten asettamat +ja viitoittamat uudet tehtävät ja uudet vaatimukset: +puuttuu se luonteen suorakasvuisuus ja +itsenäisyys, joka väkevällä kädellä pakoittaisi +rintamat asettumaan siihen tanaan, jota nämä +uudet olosuhteet vaativat.</p> + + +<p>Luonnollinen puolue-elämä on yhteisten asioiden, +yhteisen käsityksen perille ajamista ja toteutumiseen +taistelemista. Siellä missä päämäärä ja +tarkoitusperät ovat yhteiset, siellä on myöskin +luonnollisesti taisteltava yhdessä, rinnan: siellä lyö +selvä, luja ja alkuperäinen tahto sillat entisten +erimielisyyksien ja lohkoumisten ylitse ja lykäten +menneen menneeksi taistelee nykyhetken yhteisen +pyrintöperän luomalla yksimielisyydellä. Vain +siellä, missä puuttuu päämäärää luova luonteen +mahti, missä asiallinen näkemys ei ole niin alkuperäinen +ja väkevä, että se välittömästi heittää +samaan pyrkivät tahdot yhteiseen ponnistukseen, +vain siellä saattavat vanhat heroittuneet kinat +vielä kummitella mielissä ja entisyyden varjot +hämmentää nykyisen hetken ja nykyisen tilanteen +vaatimaa rintamaa.--Puolue ei ole mikään kivettymä, +joka pysyy kerta muodostuttuaan, vaan on +se sen takana ja sitä kannattavain pyrkimysten ja +voimien patouma, aallon paisumus, joka kasvaa ja +heikkenee sen mukaan, kuinka elävä, suorassa +suunnassa kulkeva ja laajalti paisuva on sitä ajava +pyrkimys.</p> + + +<p>Nykyisten puoluemiesten, nykyisen puoluejohdon +henkistä pienuutta, hedelmättömyyttä ja +alotekyvyn laimeutta osoittaa se, että puolueemme +vielä liukuvat entisillä teloillaan, vaikka yleinen +mielipide jo on aikoja sitte täysin kypsä uusiin, +nykyisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisempiin +ryhmityksiin. Nykyiset puolueemme ovat oikeastaan +enää vain entisten tarpeiden jähmettymiä, +sisällön jättämiä kuoria, joiden varjossa vielä vanhasta +tottumuksesta ollaan, mutta joilla ei enää +ole mitään lämmittävää, yhteen liittävää, taisteluun +johtavaa mahtia.</p> + + +<p>Viimeiset--vuoden 1916--eduskuntavaalit, +joissa sosialistit saavuttivat ehdottoman enemmistön +eduskunnassa, tuntui hämmästyttäneen puoluepiirejämme. +Tulos oli kuitenkin luonnollinen, +koska sosialistit tällä hetkellä muodostavat ainoan +poliittisen puolueemme, jota yhdistää ja innoittaa +yhteisen pyrkimyksen päämäärä. Annettakoon +porvaripuolueillekin asia, jonka kaikki mielet välittömästi +tuntevat yhteiseksi ja omakseen, annettakoon +niille selvittävä ja kokoova taisto- ja iskusana, +jossa on tavoitettu mielissä kytevä yleinen pyrkimys, +ja enemmättä, keinotekoisetta kiihoitustyöttä +ovat rivit ryhmittyvät ja taajenevat ja lähtevät +liikkeelle ja yhteisen joukkohuumauksen hurmassa +riuhtaisevat mukaansa välinpitämättömätkin.</p> + + +<p>Jos esimerkiksi näissä vaaleissa suomalaiset +porvaripuolueet olisivat kulkeneet yhdessä yhteisin +tunnuslausein ja yhteisin rintamin kuten niillä +on yhteinen mielikin ja kuten kaikki muut, paitsi +muutamat piintyneet puoluepukarit, pitivät luonnollisena, +niin olisi tämän yhteisen liikunnon vuolas +luonnollinen pyörre ollut mahtavin ja tehoisin +äänestykseen kiihoitin. Mutta mistä olisivat meidän +paatuneet puoluekanslistimme ja virastoiksi +jähmettyneet puolueneuvostomme oppineet tajuamaan +tällaista joukkoliikuntojen tenhoa ja vyöryttävää +mahtia, ja ottamaan ovelissa, rikkiviisaissa +vaaliteknillisissä laskelmissaan huomioon +myöskin elävän elämän virtaukset?</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Sama terävien, hallitsevien, alotevoimaisten +yksilöiden puute, mikä tekee puolue-elämämme +niin seisahtaneeksi ja asiallisesti hataraksi, sama +puute laimentaa ja ylimalkaistaa julkista sanaammekin.</p> + + +<p>Maaseudun lehdet ovat olosuhteiden vuoksi +yleisemmästi merkitsemättömiä. Niiden vaikutus +ja harrastuspiiri rajoittuu verrattain vähäiseen +ympäristöön, ja ovat toimitusvoimatkin yleisen +yhteiskunnallisen mielipiteen johtajiksi ja suunnanantajiksi +yleensä toisarvoista väkeä. Pääkaupungin +johtavat lehdet taas ovat välittömästi monipäisten +ja epäpersoonallisten puoluepiirien ja -ryhmien +välittömän vaikutuksen ja johdon alaisina.</p> + + +<p>Sillä sijalla, jolta olisi luotava, annettava sisältöä +yleiselle mielipiteelle, hyörivät ja toimivat +vain näppärät ja sujahtelevat, mutta luonteettomat +kynäniekat, itsenäistä näkemystä ja vakaumusta +vailla olevat, mutta sitä alttiimmin ja ehdottomammin +ryhmän uskoa vannovat sanasepät. +Vain sellaiset sopeutuvat kätyreiksi ja kirjureiksi +puoluevaltuuskunnille, vain sellaiset taipuvat siloisesti +puhumaan valtuuskunnissa siloisiksi tallatuista +asioista; sellaisten sanakehrän pyörimistä ei +häiritse mikään itsenäinen, omavarainen havainto +siitä, ett'eivät kaikki asiat todellisuudessa kuitenkaan +ehkä olekaan aivan niin selkeät, yksinkertaiset, +liukkaat ja pykäliin sopeutuvat kuin puoluekokouksen +pöytäkirja tai puolueen vahvistettu +ohjelma säätävät.</p> + + +<p>Toimituskuntien nimellisinä koristuksina saattavat +kylläkin komeilla jotkut tieteellisen tai +yhteiskunnallisen toiminnan eturintaman miehet, +mutta työskentelevät nämä silti edelleen varsinaisilla +työaloillaan. Työ, joka itsessään kysyisi +väkevimmän ja hedelmällisimmänkin hengen täyden +ja kokonaisen luonteen mahdin ja luovan +keskittyneen työtarmon, on täten joutunut muun +varsinaisen elämäntehtävän ohella tilapäisesti +suoritetuksi sivutoimeksi.</p> + + +<p>Tällaisen järjestyksen jäljet näkyvätkin elävästi +pääkaupungin johtavissa lehdissä. Niissä +rehoittaa ilmeisin keskinkertaisuus, ainoakaan +johtava persoonallisuus ei puhu niiden laimeasta +arkisuudesta. Niissä kyhätään ja kyhätään palstat +ja taaskin palstat harmaata, ikuisen harmaata +paperia, mutta kärjeksi terästyvä, salamaksi singahtava, +suorana sydämen verenä suihkuava, +naulan kantaan helähtävä johtajansana jää kirpoamatta +niiden sanaerämaasta. Niissä ei ole +tilaa yksilöllisesti itsenäiselle ja uutta luovalle +valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle näkemykselle.</p> + + +<p>Jos missä tuntuu paisuvan väkevämpi, itsenäisempi +mahti, joka ainoan riittävän ja pätevän +valtuutuksen, oman henkilökohtaisen vakaumuksen +nojalla tahtoisi uudistaa ja asiallisemmille, +elävän elämän mukaisemmille perustuksille siirtää +vanhoissa ja vanhentuneissa uomissa kulkevan +puolueryhmityksemme ja jossa on näkemyksen +totuutta ja vakuuttavuutta, julistajan tulta ja +hartautta niin paljon, että hänessä uhkaa nousta +yleistä mielipidettä luova ja muodostava voima, +niin sävähtävät kaikki puoluekoneistoissa hyörivät +piskuiset ratassieluset, ja yhteisessä itsehyväisessä +häärinässä suljetaan ja teljetään tämä vaarallinen +mies vaikutuksesta ja pelastetaan puolue +hetkeksi--vaikkapa puolueen koko vastaisen elämän +ja kehityksen kustannuksellakin. Onhan viisaampaa--johtokunta-viisaampaa!--ottaa +alaisekseen +mies, joka ei johda, on vain taipuva johdettava; +silloin pysyy pääasia kuitenkin entisellään: +johtokunta <i>johto</i>kuntana.</p> + + +<p>Mutta miten viisasta toimitusneuvostojen vallan +ja vaikutuksen säilyttämiseksi onkin miehittää +sanomalehtemme--johtavatkin lehtemme--keskinkertaisuuksilla, +on tällainen menettely periaatteeksi +omistettuna kuitenkin kansan hengen +tukahuttamista. Yksilöissä, eheissä tahdoissa, luovan +teon miehissä on kansan elävä voima: niiden +sydämen ja pään ahjosta sinkoo kaikki, mikä +antaa kansan tahdolle sisällön ja muodon, suuntaa +sen, vie sen saavutuksiin. Missä persoonallisuus, +luova yksilöllinen voima esiytyy on riisto +kansalta, kansan oikeudelta herättäjäänsä, johtajaansa, +jos ei tätä persoonallisuutta lasketa +sille paikalle, missä hänen voimansa voi hedelmöittää +kansan. Luova persoonallisuus on kansallinen +voima. On kuolemansynti kansaa vastaan +tehdä tehottomaksi tällainen luova persoonallisuus!</p> + + +<p>Väkevällä, itsevoimaisella persoonallisuudella, +henkisellä ja luonteellisella kiintotähdellä, jolla on +valonsäteilynsä itsessään ja joka säihkyää valonsa +polttavaa rikkautta ympärilleenkin, hänen kaltaisellaan +ei ole tilaa nykyaikaisessa suomalaisessa +hyvin johdetussa sanomalehdessä--enempää kuin +missään muussakaan suomalaisessa yhteisyrityksessä. +Sillä mihin joutuisivat silloin tärkeät toimitusneuvostot +ja yhteiskokemuksen ylenpalttisuutta +nuokkuvat johtokunnat, jotka haukottelevat +pitkäpiimäisyyttään ja unisuuden malttiaan +kuin hometta jokaiseen asiaan, jota käsittelevät, +ja joiden yhteisharkinnan kiirastulen lävitse itsenäinen, +alkuperäinen ja uutta hedelmöivä ajatus +voi yhtä helposti ja vammautumatta tunkeutua +kuin kameeli neulansilmän lävitse?--Keskinkertaisuus +säikähtyy aina tyrmistyneemmäksi +alkuperäisesti hyvän ja väkevän ilmiön edessä +kuin ala-arvoisen ja heikon, sillä oikea itsesäilytysvaisto +sanoo sille, että heikko jää eloon jääneenäkin +hedelmättömäksi ja siis vaarattomaksi, mutta +väkevä hyvä saattaa uhata mullistuksella koko +olevaa tilannetta ja suistaa keskinkertaisuuden +itsensäkin valta-asemiltaan.</p> + + + <p>Erittäin kuvaavaa henkiselle ryhdillemme on muuan pienoispiirre, joka luonnehtii + julkista sanaamme. Eräät asiat, laitokset, henkilöt tai toimenpiteet ovat + aina jonkun lehden erikoisen suojeluksen alaisina ja ovat julkisessa toiminnassaankin + pyhitetyt asianomaisen lehden arvostelevalta suhtautumiselta. Pidetäänpä + aivan julkisena »skandaalina», jos vedetään julkisuuteen jotain tämmöisen, + asianomaisten helmoihin otettujen laitosten tai henkilöiden heikkouksia--olkoonpa + laitos tai ilmiö sivistyksellisesti tai yhteiskunnallisesti miten tärkeä + tahansa ja olkoonpa heikkous tai harha-askel miten olennainen ja ilmeinen + hyvänsä. Tätä peittelevää jänis-diplomatiaa--pään piiloittamista pensaaseen + muun ruumiin jäädessä miten näkösälle hyvänsä--tätä hurskaan viatonta + toivomusta, että kun heikkouksista ei mitään hiiskuta, ei niitä silloin + olekkaan, sitä harrastetaan ja vaalitaan meillä vähin joka taholla. Tämä + piirre on yhtä tuttu ja koettu jokaiselle helsinkiläiselle julkiselle + arvostelijalle kuin maaseutulehtienkin avustajille. Kaikkialla saa olla + yhtä varautunut siihen, että jossakin asiassa koskettaa arkaan kohtaan, + jolloin arvosteleva kirjoitus tai huomautus--miten vilpittömässä mielessä + se on tehtykin ja vaikkapa siitä vastaakin omalla nimellään--kuitenkin + joko painetaan villaisella tai hiljaisesti haudataan paperikoriin.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_2_3" > + <a name="chp_3_2_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_2_3" name="chp_3_2_3"> + EDUSKUNTAJÄRJESTYS. + </a> + </div> + + +<p>Suomen suomenkielisen yhteiskunnallisen luomisen +tähän asti tärkein ja ilmekkäin aikaansaannos, +Suomen uusi eduskuntajärjestys valaisee +syntyhistoriassaan ja rakenteessaan mitä elokkaimmin +sitä yksilöllistä viljeltymättömyyttä, +jonka katveessa julkinen elämämme vielä on.</p> + + +<p>Vain ympäristössä, jossa yksilölinen arvostelu +ja itsenäinen, asiallinen pohdintakyky vielä ovat +aivan alkuasteella saattaa tilapäinen mielialapuuska +siten riuhtaista yhteiskunnallisen kehityssuunnan +aivan uusille, oudoille, jopa seikkaileville +urille kuin suurlakon tapahtumat meillä. Vain +yleisen mielipiteen luonteettomuus, viljelemättömyys +ja kehittymättömyys selittää sen, että +kokonainen kansa hetkellisessä, sokaistussa hurmiossa +yrittää viskata siihen-astisen historiallisen +yhteiskunnallisen rakenteensa sivulle ja kevytmielisessä, +vaistottomassa rohkeudessa ryhtyy +sepittelemään itselleen uutta, tilapäisten parantelijain +sille tyrkyttelemää patenttijärjestystä.</p> + + +<p>Kuten esi-isäinsä itsetiedottomuuden unesta +virvonnut nykyaikainen talonpoika ensi tietoisuuden +työnään turmelee esi-isäinsä hänelle jättämän +kodin: paloittaa seinät ikkunoiksi ja oviksi, rakentaa +julkihuoneet ja verannat, mutta hävittää +tuvat, korottaa katot ja korustaa salit, mutta +unohtaa ovien ja ikkunoiden ylenpalttisuuden +välille varata itselleen vuoteen tilan, vierashuoneittensa +sekaan perheen huoneen, koko asuntonsa +tehdasmoiseen suurekkuuteen asuttavuuden ja +kodin leiman; samaten on Suomen valveutunut +kansakin luodessaan uuden eduskuntajärjestyksen +unohtanut, että yhteiskuntaa ei järjestetä +näöksi ja näyteltäväksi, vaan elettäväksi, että +yhteiskunnallisen luoman kelpoisuus ei ole siinä, +kuinka uusikuosiseksi se on sattunut luontumaan, +vaan siinä, kuinka taipuisasti se soveltuu oleviin +olosuhteisiin ja palvelee elävän elämän tarpeita +luoden olevan, menneisyydeltä perityn yhteiskunnan +pohjalle kehittyneitten, muodostuneitten elämäntarpeiden +mukaista uutta.--Eduskunnan +autuus ei ole siinä, kuinka väljille äänioikeuksille +se rakentuu, vaan siinä, miten työkelpoisa elin +se on yhteiskunnalle, miten runsaasti yhteiskunnallisen +työskentelyn taitoa, kokemusta ja kypsää, +raitista, uskaltavaa malttavaisuutta se voi pusertaa, +kohottaa esiin kansasta kansan yhteisiä +asioita hoitamaan.</p> + + +<p>Suomen nykyinen eduskuntajärjestys edustaakin +erikoisen valaisevasta nuorta, juurtumatonta +yhteiskunnallista sivistystämme. Se on +kauttaaltaan rakennettu, ei missään kohdassaan +muodostunut, se on perustunut aatteille, ei elämälle. +Se kantaa kaikessaan hyväätarkoittavan, +mutta löyhän ja hetkellisen aatteilun, suuntailun +Ja intoilun leimaa löytämättä missään todellisuuden, +olevaisuuden ja lahjomattoman käytännöllisyyden +vankkaa kulmakiveä. Siellä, missä olisi +rakennettava salaperäisen, näköä vaihtavan, +mutta sittenkin pysyväisen yksilöllisen ihmisluonteen +tarkasti vaarinotetuille, tulisella sydämellä +tunnetuille ja kylmällä lahjomattomalla järjellä +tajutuille ja harkituille ominaisuuksille, siellä on +pidetty silmällä vain yleisen, hetkellisen mielipiteen +joka hetki väriä ja muotoa vaihtavaa, alati +virtailevaa pintaa. On rakennettu virran kuplille +ja tuulen vaihteleville vireille, hetken näkö- ja +luuloajatuksille ja mielen pyräyksille siellä, missä +olisi ollut rakennettava elämän pysyvälle pohjalle: +ihmisluonteen ja elämän todellisuuden vaikeasti +tavoiteltavalle, mutta olevalle perustalle. +Yhteiskunnallinen rakentaminen ei ole lapsen +ilmavaa, oikullista, mielivaltaista leikkimistä, +vaan kypsän miehen ja mielen uurasta, syvyyksiin +tunkeutuvaa työtä, eikä sitä kudota hetken mielioikuista +ja mielenpistoista, vaan on se kärsivällistä, +raskasta ja hidasta, ihmispolvien yhteistyönä +suoritettavaa, hankalan ja vastahakoisen olevaisen +sovittamista, taivuttamista, pakottamista ja +sulattamista ihmisjärjen, ihmistahdon ja ihmistarpeiden +mukaiseksi elettäväksi kokonaisuudeksi.</p> + + +<p>Suomen kansakin ryhtyessään lapsen uskaliaalla +herkkäuskoisuudella silmänräpäyksessä kyhäilemään, +miks'eipä loihtimaan itselleen aivan +alutonta ja pohjatonta sekä sen menneisyydestä +että sen nykyisestä kehitystasosta yhtä irrallista +luomaa, kaikissa hetken aatehelyissä koreilevaa +eduskuntajärjestystä leipoikin leivän asemesta +itselleen kiven. Sommitellessaan kaiken vapaamielisen +uusikuosisuuden ja vannoutuneen, oikeaoppisen +kansanvaltaisuuden mukaisen eduskunnan, +joka näköään on kansanvaltaisin, mitä toivoa +saattaa, loikin se eduskuntajärjestyksen, jossa +kansa vain on äänestyskone. Eduskunnan todellisen +henkilökohtaisen kokoonpanon määräävät +kansan sijasta muutamasataiset henkilöpiirit, +vaalilistojen itsevalitut ja itsevaltiaat laatijat--vieläpä +lisäksi henkilöpiirit, jotka edustavat tyhjintä +ja paperisinta elämänkokemusta, mikä kansasta +saattaa kiteytyä: ammattipolitiikkojen ja +ammattisanomalehtimiesten väljähtäneet, sanojen +helinässä paatuneet, henkisesti puolimittaiset +ryhmät eri puolueiden karsinoissa.</p> + + +<p>Jo muuan ainoa piirre uudessa eduskuntajärjestyksessämme +riittää osoittamaan, miten pintapuoliselle +ihmistuntemukselle se on rakennettu ja +miten keinotekoinen ja hetkellisesti järkeilty on +sen elämänkokemuksen perusta. Uudessa eduskuntajärjestyksessämme +on tehty tehottomaksi +tai ainakin arveluttavasti hämmennetty kaiken +yhteiskunnallisen järjestäymisen alkeellisin ja +väkevin liitevoima, ihmishengelle luontainen sankarikunnioitus: +heikompien vilpitön ja välitön +luottamus väkevämpäänsä kohtaan, ryhmittyminen +luonnollisen johtajansa ympärille, oman mieskohtaisen +voiman vaapaaehtoinen siirtäminen ja +omistaminen toisen ihmisen tueksi, jonka alkuperäinen, +luova, kokoova hengen mahti takaa suuremman +saavutuksen kuin oma yksilöllinen ponnistus.</p> + + +<p>Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on +tehty aivan näennäiseksi henkilöä äänestäminen, +henkilölle yksilönä, henkilön mieskohtaisille, taatuille +ja koetuille luonneominaisuuksille, hänen +elämän kokemukselleen ja luonteelleen annettu +luottamus. Äänestäessä varmaa, luottamuksen +virittänyttä henkilöä luiskahtaakin ääni tämän +henkilön ohitse jotain merkillisiä--itse vaaliliittymään +piilotettuja, puoluekanslioiden siihen kätkemiä--kimmahdusteitä +aivan odottamattomalle, +äänestäjän sisäiselle luottamukselle tyyten vieraalle +ja yhdentekevälle henkilölle. Eduskuntajärjestyksemme +johtaa ja pakoittaa äänestämään, +ei henkilöä, vaan puoluetta. Mieskohtainen luottamus +on kohdistettava henkilön sivutse epäpersoonalliselle +puolueelle, ja katkaisee eduskuntajärjestyksemme +täten väkevimmän ja luonnollisimman +tunneliitekohdan yksilön ja yhteiskunnallisen +harrastuksen väliltä.</p> + + +<p>Täten muodostuvalta eduskunnaltakin katoo +välittömän edustavuuden teho ja arvovalta. Kukaan +ei yksilökohtaisesti tunne eduskunnassa +juuri hänen omalla, suoralla, välittömällä äänestämisellään +sinne valtuuttamaansa henkilöä, vaan +tuntuvat eduskunnan jäsenet naiville, välittömälle +yleistajunnalle istuvan tehtävissään joidenkin +syrjäisten voimien sinne keinottelemina. Kaikesta +yleisestä äänioikeudesta huolimatta vaikuttaa +vaalijärjestyksen keinotekoisuus sen, ettei +kansa välittömästi tunne ja tunnusta eduskuntaa +omakseen, omaksi yhteiskunnalliseksi parhaimmistokseen, +oman yhteiskunnallisen tahtonsa välittömäksi +elimeksi.</p> + + +<p>Hedelmästä puu tunnetaan! Kun vaalijärjestyksen +seula, jonka olisi sihdattava Suomen kansasta +esille sen yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön +kykenevin ja pätevin valiomiehistö, toimii siten, +että melkeinpä puolet eduskunnan jäsenistä ovat +ruumenia, vain perin alkeellisesti pystyvät minkäänlaiseen +älylliseen, rakentavaan yhteiskuntatyöhön, +niin se ei todista hyvää tämän seulan +rakenteesta. Edustajistossamme istuu paljon henkilöitä, +joiden sijasta siellä yhtä tuloksellisesti +eduskunnan työkyvylle ja melkoista huokeammilla +kuluilla yhteiskunnalle voisi istua vaikkapa asianomaisten +puolueiden väreillä maalattuja automaattisia +äänestysnukkeja--valitut saman suhteellisen +vaaliponnistuksen mukaan kuin muutkin +edustajat, varustetut näiden kanssa samoilla +äänestysoikeuksilla ja merkityt kukin omalla +otsikkokirjoituksellaan: n.n. puolueen naisasian +harrastelu, n.n. puolueen torpparikalastus, kristillismielisyys +j.n.e.--Tällaisia periaatteellisia +istujia ja automaattisia äänestäjiä kuuluu jokaiseen +puolueryhmään, ja ovatkin ne mukana vain +asianomaisten puolueiden kansan- ja naisvaltaisina +dekoratsiooneina.</p> + + +<p>Erikoisen runsaasti on näitä tällaisia pelkästään +dekoratiivisiä istujia sosialistisen puolueryhmän +sekä naisedustajain piireissä. Naisluonteelle ominainen +yleiskatsauksen puute--kykenemättömyys +kylmäverisesti abstrahoimaan yksityisseikoista +niitä hallitsevaa yleispiirteistä, järkivoittoista +kokonaisuutta--ja tätä ominaisuutta seuraava +näkökulman yksipuolisuus, yksityisseikkainen +kiihkoilu ja arvioinnin hätiköivä liioittelu ja +suhdattomuus, yleensä yhteiskunnallisen vaiston +ohuus tekee naisen osanoton yhteiskunnalliseen +lainsäädäntöön yleensä oikulliseksi, epätasaiseksi, +epävarmaksi ja epäjohdonmukaiseksi.</p> + + +<p>Eduskunnan valtaryhmän, sosialidemokraattisen +puolueen edustajat ovat niinikään runsaissa +määrin pelkkää kuollutta painolastia rakentavassa +lainsäädäntötyössä. Ahdas ja niukka elämänkokemus, +muutamiin kaavanomaisiin ja sulattamattomiin +puolueoppilauseihin kivettynyt henkinen +näköpiiri, melkein täydellinen tottumattomuus +älylliseen ja käsitteelliseen työskentelyyn +tekevät useat tämän puolueen jäsenet melkein +kykenemättömiksi mihinkään muuhun positiiviseen +tehtävään eduskunnassa kuin periaatteelliseen +istumiseen, uskollisiin äänestysuurnalle kävelyihin +valppaampien puoluetoverien ohjeitten mukaisesti +tai »toverien» valmistamien puheitten +paukuttamiseen puhujalavalta. Lisäksi istuu +tässä puolueessa vielä runsaammin kuin porvaripuolueissa +kieroon kasvaneita kiihkoilijoita ja +oman ahdasnäköisyytensä pimittämiä fanatiikkoja, +joiden älyn pimentoon yhteiskunta ja yhteiskunnallisen +kokonaisuuden tarpeet näkyvät vain +omien umpinaisten, sulkevien puoluemuurien ratkelmitse +ja jotka eivät hituistakaan lisää enempää +eduskunnan asiantuntemuksen rikkautta ja monipuolisuutta +kuin elämänkokemuksen inhimillisyyttäkään +ja laajuutta tai luonteellista arvoa ja +ryhtiä.</p> + + +<p>Uuden uutukainen, kansanvaltaisesti puhdasoppinen +eduskuntajärjestyksemme suhteellisine, +nais- ja yleisine äänioikeuksineen on siis luonut +yhteiskunnalliselle työskentelyllemme elimen, +josta vain murto-osa on kelpoinen ja kykenevä +vaatimattomaankin yhteiskunnalliseen luomis- ja +rakennustyöhön.</p> + + +<p>Luonteeton, pintapuolinen järkeily on eduskuntajärjestyksen +muovailemisessa kuten kaikkialla +muuallakin, missä se yrittelee alutonta ja +pohjatonta sepitsemistään, hiuksenhienoissa johteluissaan +ja harkituissa suuntailuissaan unohtanut +ja sivuuttanut elämän läheiset, elävät ja vaikuttavat +voimat ja tässäkin tapauksessa pystynyt +kyhäämään vain näennäisen onton varjoluoman +vailla elämän todellisuuden sisältöä, pontta ja +kehittymisen ainesta. Missä on kutsumattomassa +luomisessa unohdettu ja sivuutettu elämän elävät +mahdit, siellä sivuuttaa lopulta elämä yhtä ylväästi +ja unohtavasti tällaisen luoman kuin se alkuvaiheessaan +on sivuuttanut elämän.</p> +</div> +</div> + + + + <div class="chapter_2" id="chp_3_3" > + <a name="chp_3_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_3_3" name="chp_3_3"> + SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ. + </a> + </div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_3_1" > + <a name="chp_3_3_1"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_3_1" name="chp_3_3_1"> + AATTEELLINEN HARRASTELU. + </a> + </div> + + +<p>Tämä epäyksilöllisyys, yksilöllisyyden sekä +kehittymättömyys että sen merkityksen tajuamattomuus, +joka niin hallitsevasti luonnehtii +julkista yhteiselämäämme, esiytyy tietysti vielä +selkeämpänä ja vallitsevampana varsinaisessa +yksilöllisessä elämänsuhtautumisessa ja mieskohtaisessa +hengenviljelyksessä.</p> + + +<p>Ken ankaralla ja lahjomattomalla silmällä tarkkailee +henkisen elämän ja henkisen harrastuksen +ilmiöitä suomenkielisissä sivistyspiireissä, hänelle +selkeneekin nopeasti, kuinka hataraa yksilöllinen +viljely meillä vielä toistaiseksi on. Tämä yksilöllinen +viljeltymättömyys ilmenee niin yksilöiden +omissa elämän harrastuksissa kuin henkisten joukkovirtausten +laadussakin. Niin hyvin yksilöllisesti +kuin yhteiskunnallisesti on henkinen suhtautuminen +yht'aikaa sekä hidasta että herkkäuskoista.</p> + + +<p>On vaikeata virittää suomalaisessa ilmakehässä +puhtaasti henkisen harrastuksen liekkiä. Yksilöt, +yksilöllinen tahto ja äly uinuvat vielä jonkinmoisessa +horroksen verhossa. Pelkästään omalla +asiallisella totuudellaan tehoava sana ja henkinen +määrittely raukeaa älylliselle tajunnalle voimattomana; +sellainen ikäänkuin tukahtuu yleiseen +ajatuksen herpouteen, erillisen, itsenäisen, mieskohtaisen +ajatus- ja suhtaumiskyvyn untuneisuuteen. +Älyllisen selkeyden tarve, intellektualinen +vilpittömyys on vielä kehkenemätön. On +vielä tuntematon ja kokematon se älyn ilmava +liekki ja leikki, joka löytää viileän tyydytyksensä +elämän ilmiöiden puhtaassa, lahjomattomassa +huomioitsemisessa ja määrittelemisessä, elämän +vapaassa, omista mieliteoista irtautuneessa tajuamisessa +ja älyllisessä omistamisessa.</p> + + +<p>Hengen ilmiöt tajutaan vielä aivan naivisti, +niin sanoakseni käytännöllisesti: niiden tilapäinen, +elämällinen hyödykkyys eikä niiden teoreettinen, +ihmiseduista ja mielihaluista riippumaton totuuspitoisuus +ratkaisee niiden kiinnearvon. Tyydytään +aatteelliseen tarkoitusperään silloin kun olisi +tunkeuduttava aatteelliseen sisältöön. Aatteellinen +ja älyllinen elämänselvittely ei sinään ole +riittävä kiihotin hengen herättämiseksi toimintaan, +vaan on aatteellisen harrastuksen valjastauduttava +jonkin käytännöllisen tarkoitusperän +palvelukseen tullakseen tajutuksi.</p> + + +<p>Yleensä on suomenkieliselle sivistykselle ja +sivistyneistölle tunnusmerkillistä puhtaan henkisen +harrastuksen sijasta aatteellinen harrastelu. +Kun hengenviljely vielä on niin alkuasteellaan, +ettei ihmisellä ole ainesta yksilöllisempään eetillisten +ja taiteellisten elämänarvojen itsenäiseen, +alkuperäiseen ja puhtaaseen tajuamiseen, yleensä +yksilölliseen elämän selvittelyyn, niin sivuutetaan +yksinkertaisesti tämä työläs ahdinkoinen viljely, +ja purjehditaan lavein purjein yhteiskunnallisen +parannustyön väljille vesille. Kun ei ole hengen +kiintonaisuutta ja tarmoa ainoaan satoisaan hengentyöhön, +itsekasvatukseen, oman yksilöllisen +elämäntuntemuksen ja -kokemuksen syvemmäksi +ja tietoisammaksi viljelyyn, niin livahdetaan kevyesti +tämän raskaan ja ainoan ihmisarvoisen +elämäntehtävän ohitse, ja aletaan kasvattaa +itsensä sijasta muita ihmisiä, harjoittaa helppohintaisinta +ja hyödyttömintä hyväntekeväisyyttä, +siveellispedagoogista.</p> + + +<p>Suomenkielisen sivistyneistön henkinen harrastuspiiri +kohdistuu ja rajoittuukin arveluttavassa +määrässä juuri tällaiseen yleishyödylliseen +suuntaan. Eräät sinään terveelliset ja yhteiskunnallisesti +tärkeät ja hyödylliset erikoisharrastukset +ovat suomenkielisen yleisön suurelle osalle +muodostuneet kaiken henkisen harrastuksen +surrogaateiksi, joiden palveluksessa pauhaaminen +vapauttaa kaikesta julistajaan itseensä kohdistuvasta +mieskohtaisesta hengen viljelyksestä. Minkä +tahansa ahtaan ja ulkopuolisen, vaikka itsessään +hyödyllisen ja tarpeellisen erikoisaatteen harrastaminen +ja levittäminen kasvaa henkisesti tottumattomissa +aivoissa suhteettomaan aatteelliseen +ja eetilliseen arvoon, muodostuu laajoille, henkisiin +elämänarvoihin tottumattomille yleisöpiireille +ikäänkuin kaiken aatteellisen harrastuksen, kaiken +siveellisen itsekurin tunnusmerkiksi ja pimittää +näiltä näköalat muille vapaammille, laajemmille +henkisen elämän ulapoille. Tyydytään ja +tyrehdytään kaikenmoisiin puoliaatteisiin, ohjataan +satamaan jo ennen ulapalle saapumistakin, +laskeudutaan hengen työläästä, jos ihanastakin +avaruus- ja korkeuslennosta lähimmän kotikatajan +oksalle levähtämään. Missä on lähdetty lentoon +noustaksi ja kohotaksi hengen siintäviin +avaruuksiin, tupsahdetaankin lähimpään, viritettyyn +käytännöllisen ja typpeän erikoisaatteilun +verkkoon ja sirkutellaan ja raksutellaan siinä, +ikäänkuin jo olisivat kaikki taivasten salit saavutetut.</p> + + +<p>Jos missä, niin meillä on otollinen maaperä +kaikenlaatuisille seikkaileville aatesuunnille. Älyllinen +arvostelu on niin haparoiva ja kehittymätön +vielä, ettei se voi omavaraisesti eroittaa kultaa +kuonasta. Vasta kun ajatus viskautuu todesta +seikkailevaksi, määrittelystä harhailevaksi haaveiluksi, +johtopäätelmällisestä ankaruudesta utopistiseksi +suuntailuksi, vasta kun filosofia vaihtuu +teosofiaksi, yhteiskunnallinen rakennustyö sosialistiseksi +tai puolueuskonnoksi, yksilöllinen taisteleva, +problemaattinen vakaumus muodin ja +joukkohuumauksen mukaan vannovaksi kategooriseksi +yleisvarmuudeksi, vasta silloin voi sillä olla +maaperää suomalaisessa yleishengessä--jopa +ylen otollinenkin maaperä.</p> + + +<p>Herkkäuskoisessa hurmiossa suistutaan jokaisen +ylimalkaisen, parannusta lupailevan tunnuslauseen +mukaan, haltioidutaan sitä ehdottomammin, +mitä ahtaammin tai julkeammin noiden +»aatteiden» julistajat vain osaavat esittää keppihevosensa +kaiken maallisen ja taivaallisen siunauksen +vuoretkin aukaisevana, viheriöivänä Moses-sauvana. +Meidän julistajamme--olkoot sitte +teosofeja tai tolstoilaisia, Prometheus-ihmisiä tai +siviiliavioliittomarttyyrejä, Kalevala-kalervoisia +tai piilopirtti- ja tuohikulturisteja, esperantisteja +tai puhdaskielisyyspyöveleitä, kolmisointusinisukkia +tai eläinsuojelusharrastajia, naisasianaisia +tai siveyssaarnaajia, pappis- tai kasvissyöjiä, perustuslaillisia +tai kansallismielisiä, kristillismielisiä +tai nuorisoseura-aatteilijoita, sosialisteja tai raittiusprofeettoja, +kansanvalistajia tai aatteellisia +henkivakuuttajia, osuustoimintaväkeä tai maahenkikiivailijoita, +kotiseutulahkolaisia tai maatiaiskarjaintoilijoita, +urheiluhoukkoja tai kinttuapostoleja, +luontaisparantajia tai rokotuskauhuilijoita, +kuhnijoita tai myllertäjiä y.m., y.m. henkisiä +tai ruumiillisia puoskareita--mitä henkistä +kulkutautia, hienompaa tai karkeampaa sairastanevatkin--kaikki +ovat he löytäneet ainoan ja +lopullisen, autuaaksi tekevän uskonsa. Kukin +niistä on siepannut alkuperäisesti ehkä eheästäkin +elämänkatsomus-yhteydestä irrallisen, liioitellun +ajatuksen sirusensa, jolla sitte huitoo itään jos +länteen, hyvän jos huonon sään aikana kuin mikäkin +kääpiö-Simson aasinleukaluullaan, niin että +siinä silmät alkavat kirjavoitua jo muiltakin kuin +filistealaisilta.</p> + + +<p>Tällaiset löyhäpäiset ja vielä löyhäsuisemmat +aateritarit, joita ei suinkaan näkemyksen totuus, +ajatuksen syvyys, tunteen tuli ole julistajan tehtävään +kutsunut, vaan ainoastaan pelkkä hyvä suu +ja liukas kieli, joutilas pää ja epäkaino sydän +katsovat meillä itsensä maan suolaksi ja--mikä +pahempi!--käyvät meillä sellaisesta.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Sivistyksellisiä ja henkisiä erikoisilmiöitä ovatkin +meillä juuri tällaiset kaiken jalon, kaiken ylevän, +kaiken ihanteellisen, yleensä kaiken kauniilta +ja taivaiselta vilahtelevan ja valehtelevan aatteellisuuden +papit ja papittaret, nuo, jotka suu ja rinta +ilmaa täynnä vaeltavat puhujalavalta puhujalavalle +ja selittämättömässä sanahaltioitumisessa +puhuvat sinisiin ilmoihin milloin isänmaasta ja +kotiseudusta, milloin raittiudesta ja maahengestä, +milloin sosiaalisesta yhteishengestä, milloin mistäkin +kauniista, jalosta, ylevästä, joka vain antaa +tilaa ja tuulta sanojen purjeille, ja jotka humaltuneessa +hurmiossa vain tahtovat kasvattaa, kasvattaa! +yhden tekevää mihin, kunhan vain kasvatetaan, +kunhan vain »nuoriso herää, kansa virkoaa, +mielet valveutuvat».</p> + + +<p>Tämä kasvattaminen kasvattamisen vuoksi, +tämä herättäminen, valveuttaminen pelkän herättämisen, +valveuttamisen vuoksi--olkoon herääminen +ja valveutuminen miten ainekseton, aiheeton +ja päämäärätön hyvänsä ja jääköön näiden +herätettyjen elämänsisältö miten ontoksi, ohueksi +ja epämääräiseksi tahansa--saattaa henkisen +elämänaineksen ja elämäntehtävän puuttuessa +käydä tuhoisaksikin näille herätyksen uhreille, +saattaa suistaa heidät totutuista elämänkäsityksistä +ja totutuilta elämänradoilta antamatta +mitään elettyä, mitään varmaa elämänpohjaa +tilalle muuta kuin heliseviä sanoja, puoliksi tai +väärin tajuttuina nekin.</p> + + +<p>Niinpä tapaakin meillä taajaan näitä intomielisyyden +uhreja, joiden henkinen sisältö rajoittuu +muutamaan sulattamattomana hänelle annettuun +ja hänen vielä sulattamattomampana omistamaansa +aateparteen, joille tämän aatteen murusen +omistaminen on ollut ikäänkuin henkisesti +ylivoimainen teko, niin että kaikki henkinen vastaanottokyky +ja itsekasvatuksen mahti senjälkeen +on tyrehtynyt heissä. Kivettyneesti valmiina +rientävät hekin taas vuorostaan kuumaltaan +julistelemaan uutta aatettaan, levittelemään sitä +yhä laajemmille piireille yhä väljempänä, ohuempana, +epämääräisempänä ja tyhjempänä kuta +useamman aivon lävitse ja puhujalavan kautta se +on kulkenut. Itse kasvattajillekin ovat tämän +»kasvatuksen» seuraukset yhtä turmiollisia. Sensijaan +että työläässä ja uurtavassa tai runsaassa +ja riemukkaassa työssä kamppailisivat oman henkisen +sisältönsä itselleen selkeäksi ja elämänomaksi, +rientävät »kansaa valistelevat» nuorukaisemme +ja neitosemme opinsirusen siepattuaan tai +aatteen älyttyään heti kuumaltaan saarnailemaan +sitä toisten ihmisten, »kansan» kasvatukseksi. +Jonkun kauniin lauseparren huikaisemina viskautuvat +he, keskenkasvaneet toisia kasvattamaan, +sokeat sokeiden taluttajiksi--tyrkyttäytyvätpä +välistä näkevienkin taluttajiksi: pauhaavat aikuisille, +työssä harmaantuneille ihmisille elämänopetuksiaan, +niin että syrjäinenkin saa vuoroin hymyillä +vuoroin häpeästä punastua puhujan viheriälle +viattomuudelle.</p> + + +<p>Tässä touhuamisessaan saarnaavat nämä vireät +nuorukaisemme hengen asiat itselleen kuolleiksi +kirjaimiksi. Kun he lopulta astuvat todelliseen +elämäntyöhönsä, ovat he jääneet henkisesti +ja yksilöllisesti kehittymättömiksi. Aatteet ja ihanteet +ovat heille kuluneet tyrtymiseen asti tyhjennetyiksi, +hengettömiksi lauseparsiksi, joita kyllä +vielä välistä käytetään suussa, mutta jotka eivät +ole elämäntyön pohjana, henkisenä, siveellisenä +kannattajana ja sisältönä.--Kun todellisen henkisen +harrastuksen ainoa elävä lähde ja pohja, +oma yksilöllisyys on jäänyt heissä viljelyksen ja +aineksen puutteesta surkastumaan, saattavat +nämä aatteellisesti ja ihanteellisesti »heränneet» +nuorukaiset myöhemmässä varsinaisessa elämäntyössään +jäykistyä mitä autioimpaan henkiseen +puisevuuteen ja turtuneisuuteen.</p> + + +<p>On unohdettu, että yksilön tehtävä ei ole toisten +ihmisten kehityksestä, vaan omasta kehittymisestään +huolehtiminen, ja että yhteiskunnankin +palveluksessa vain se yksilö voi suorittaa jotakin +todellista, pätevää ja rakentavaa, jolla on annettavana +työaseeksi tähän yhteiskunnalliseen työhön +valmiiksi viljelty yksilöllisyys, tietoisuuden +tehoon kehitetty yksilöllinen ja henkinen kypsyys.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_3_2" > + <a name="chp_3_3_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_3_2" name="chp_3_3_2"> + EPÄYKSILÖLLISYYS ELÄMÄNTYÖSSÄ. + </a> + </div> + + +<p>Tämä valeaatteellinen hengensuunta löyhentää +meillä aivan käytännöllistä elämäntartuntaakin. +Toiminnallisesti tähdellisilläkin elämänaloilla saa +usein ratkaisu- ja määräämisvallan aatteellinen +yleishyvällinen tarkoitusperä eikä käytännöllinen +toteuttamisarvo ja asiallinen tärkeys.</p> + + +<p>Jo elämänurien valinnassa saavat ylimalkaiset +ja pintapuoliset aatteelliset sivuvaikuttimet yksilöä +harhauttavan arvon ja merkityksen. Kun luonnollinen +lähtökohta hedelmälliselle ihmistyölle on +se, että ihminen tuntee itsessään voiman ja kutsumuksen +jonkin tehtävän suorittamiseen ja tämän +toteuttamiseksi omistautuu koko luonteensa painolla +työlleen, niin on työskentelyn lähtökohta +meillä usein toinen, epäpersoonallisempi, »aatteellisempi». +Elämäntehtävään ei kutsu vääjäämätön +vaisto, luonteen taipumus, vaan ainoastaan yleinen, +periaatteellinen, epäyksilöllinen harkinta, +löyhä ja ulkopuolinen laskeminen, joko pelkästään +itsekäs etujen ja nousemisen tavoittelu tai +väärinkäsitetty luulovelvollisuus.</p> + + +<p>Tällaisia henkisiä järkiavioliittoja tehtävän ja +tekijän välillä sitä seuraavine ilmiöineen elämäntehtävän +suorittamisessa tapahtuu suomalaisella +sivistysvainiolla paljon. Niin tieteen kuin taiteen, +niin yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan +kuin käytännöllisen ja liike-elämänkin aloilla +tapaa meillä runsaasti puolikykyjä, joilla on taidollisesti +saavutettavissa oleva työn rutiini, muodollinen +menettelytaito, mutta joiden sisäinen +suhde valitsemaansa työalaan on täydellisesti +hedelmätön ja kylmä ja joilta siitä syystä puuttuu +kaikki yksilöllinen luova voima työssänsä.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Tapaa suomalaisia liikemiehiä, jotka ovat +liikemiehiä periaatteen vuoksi--»suomalaistenkin +on vallattava liikemaailma»--ei siksi että heidän +luonteessaan asuisi harrastus ja pakko toteuttamaan +itsensä liike-elämän rautaisessa ja taidokkaassa +järjestämisessä. Tämän mukaista onkin +sitte usein heidän liiketoimintansa. He eivät +elämänikäänsä kotiudu, pätevisty tehtäviinsä, saa +elämäntehtäväänsä ikäänkuin omiin kouriinsa. +Heidän silmällään ei ole luonnon antamaa terävyyttä, +heidän kädellään luontaista taitoa, kätevyyttä +ja jäntevyyttä tarkkaamaan ja tahdon +mukaan ohjaamaan taloudellisten ilmiöiden oikukasta, +vuolahtelevaa virtaa, ei sitä asiallisuuden +tarmoa ja intohimon uskallusta, joka tanakasti, +paljain käsin tarttuisi elämän oleellisuutta sarviin +ja taivuttaisi, pakoittaisi sen tottelemaan palavaa +ihmistahtoa. Ja niinpä jäävätkin he vain näköliikemiehiksi, +pelkiksi liikemiestä näytteleviksi +touhuilijoiksi, joiden hatara käsi ja harhaileva +silmä vain päällisin puolin ja umpimähkään haparoi +niillä ilmiöillä ja voimilla, joita heidän olisi +hallittava.</p> + + +<p>Suomalaisissa liikemiespiireissä onkin runsaasti +sellaista löyhää ainesta, joka häärää hommissaan +»onnen kaupalla», jonka liiketoiminta ei +perustu kovan, kylmän järjen laskelmiin ja +laskelmien johdonmukaiseen, terävään toteuttamiseen, +vaan ylimalkaiseen, summittaiseen toivorikkauteen. +Tällaiset »summamutikka» liikemiehet +livastuvatkin etupäässä varsin näennäiseen ja +epäproduktiiviseen liiketoimintaan: valmiilla, luoduilla +omaisuuksilla keinottelemiseen. Sensijaan +että he mielikuvituksellaan vaistoaisivat ja työllään +loisivat mahdollisuudet ja edellytykset +uusille antoisille liikeyrityksille, että he huomioittensa +asiallisuuden ja syvällisyyden perustuksella +tunkeutuisivat ja pääsisivät uusille liike-elämän +urille ja lähteille ja johtaisivat näidenkin elvyttävät +vedet yleisen taloudellisen elämän julkivirtaan, +että he luovassa, todellisessa liiketoiminnassa noutaisivat +ja kohottaisivat päivän ja toiminnan +valoon yhteiskuntakokonaisuuden salauumenissa +piilleet pääoma-aiheet, sensijaan tyytyvät he leikkimään +vain kuollutta, hedelmätöntä, umpimähkäistä +noppapeliä jo luoduilla ja muodostuneilla +pääoma-arvoilla: ostavat ja myyvät maatiloja +ja hevosia, kaupunkikiinteistöjä ja tehdas- ja +pankki-osakkeita, henkivakuutuskirjoja ja paperiomaisuuksia.</p> + + +<p>Sitenpä muuntaa tosiasioiden paino ja oma +löyhä ja pinnallinen suhtautuminen omaan elämäntehtävään +tällaisen alkuaan ehkä vilpittömänkin +aatteenpalvoja-liikemiehen silkaksi keinottelijaksi, +liikemiestoiminnan aatteellisesti tarkoituksettomimman +ja kyynillisesti itsekkäimmän ihmistyypin +edustajaksi, tuoksi taloudelliseksi rosvoritariksi, +joka itse mitään luomatta kärkkyelee taloudellisen +elämän elävän virran varrella siepatakseen +sen paperivaahdosta valmiin satasen sieltä, +tuhantisen tuolta, mutta aina itse myöskin altisna +tämän samaisen oikullisen virran hahmaiseville +pyörteille, yhtä läsnä miljoonien mahtia kuin +vararikon kuiluakin, yhtä kypsänä yhteiskunnallisen +valtamiehen luottamusasemaan kuin nimenväärentäjän +vankikoppiinkin.</p> + + + <p>Tapaa tiedemiehiä, joihin odottamatta onkin kätketty liike- ja käytännönmies, + ja joille saavutettu tohtoruus tai professorinistuin merkitsee yht'-äkkistä + selkeytymistä omasta varsinaisesta elämäntehtävästä. Syrjäisen tutkijakammionsa + viileästä, eristetystä hiljaisuudesta pöllähtävätkin nämä luulotellut + minervalinnut yht'äkkiä maailman kirjavalle markkinaturulle täysisiipisinä + Merkuriuksina. Ylen tuttujahan ovat keskuudessamme liike--ei! vaan tiede--ei! + vaan liike-tiedemiehet, jotka juoksevat--ei kirjastoissa ja arkistoissa, + vaan pankeissa ja pörsseissä; jotka urkkivat--ei tieteellisiä aikakauskirjoja, + vaan kurssilistoja; jotka pohtivat--ei tieteensä ongelmia, vaan tontti- + ja kiinteistöarvojen nousua ja laskua; jotka kantavat paksuissa salkuissaan--ei + tieteellisiä muistiinpanoja, vaan vekselilomakkeita ja osakekirjoja; jotka + harrastelevat--ei kansantalouttaan, vaan yksityistalouttaan--ja alinomaisella + liikekannalla ollen siinä lomassa pistäytyvät nostamassa professorin-palkkansa + tai dosentuuri-apurahansa.</p> + + +<p>Tapaa politiikkoja ja sanomalehtimiehiä--heitä +on jo laajemmin käsitelty puolue- ja sanomalehti-olojamme +kuvattaessa--jotka ovat politiikkoja +ja sanomalehtimiehiä vain näytelläkseen +julkisen ja yhteiskunnallisen toiminnan mahti- ja +hommamiestä ja kohistakseen ylimalkaan kaikissa +mahdollisissa ja mahdottomissa asioissa +ilman että heillä sydämellään on ainoatakaan +asiaa, jonka toteuttaminen pakottaisi tai ajaisi +heidät tähän julkiseen toimintaan. Nämä +yhteiskuntaharrastelua keikaroivat esiytyisivät +itselleen ja luonteelleen paljoa otollisemmassa +valaistuksessa, jos kätkisivät älynsä kynttiläpätkäsen +vakinaisen toimialansa vaatimattomaan +vakkaseen ja rajoittaisivat julkisuusmies-haaveensa +ja -pyyteensä niihin juhlahetkiin, jolloin +nuoruudessaan pääsevät johtamaan franseesikarkeloa, +vanhuudessaan pitämään paistipuheita.</p> + + +<p>Tapaa estetiikkoja ja kirjallisia arvostelijoita, +tapaa taiteellisten laitosten johtajia, työtarmoisia +ja elokkaitakin joiden hengenominaisuuksissa +vain ei parhaalla tahdollakaan voi havaita yksilöllisen +taide-elämyksen vaistoa, sisäistä, mieskohtaista, +elävää tunnesuhdetta taideilmiöihin. Kysyy +hämmästellen, mikä ihme on vetänyt juuri +heidät--ilmeiset ja luontaiset yhteiskunnallisen +työskentelyn miehet, joiden käytännöllinen ja +kylmä, mutta tunnelmallisesta tuiki rajoitettu ja +niukka selväpäisyys, älyllinen, jäykkä suoraviivaisuus +ja toiminnallinen kunnianhimo vasta +yhteiskunnallisessa työssä ja vaikutuksessa tai +jollakin käytännöllisen toiminnan alalla, laajan +maanviljelyksen, monihaaraisen liiketoiminnan +järjestämisessä olisi päässyt luonnollisiin oikeuksiinsa--mikä +ihme on juuri heidät, taidevaistottomat, +vetänyt arkojen, etupäässä ja pääasiassa +herkkää, altista, mieskohtaista henkistä vastaanottokykyä +vaativain kaunotieteellisten kysymysten +käsittelemiseen. Oman luonteensa rajojen +vuoksi on heidän näillä aloilla aina liikuttava vieraalla, +oudolla ja arveluttavasti epävarmalla pohjalla +ja ainaiseksi rajoituttava pelkkään ulkoa +älyttävään ja ulkoa opittuun muodolliseen järjestelemiseen +ja muodolliseen tajuamiseen, kuolleeseen +luokittelemiseen. He eivät voi oman sisäisen +välittömän näkemyksensä turvissa ja valtuuttamina +käydä itsenäisesti ja alkuperäisyyden luovalla +itse- ja omavallalla käsittelemään taiteellisen +elämän arkoja ilmiöitä.</p> + + +<p>Nämä estetiikkomme samaten kuin heidän +varsin läheiset hengenheimolaisensa, meidän +»metafyysisesti tuijottelevan» kansamme harvalukuiset +»filosofit» ja elämäntutkistelijat, ovat +henkisessä epämääräisyydessään ja värittömyydessään, +näkemyksensä ylimalkaisuudessa, arkuudessa +ja innottomuudessa, ilmaisunsa väljähtäneessä +unisessa laimeudessa, tuntopiirinsä harmaassa, +kuivassa, matalassa arkisuudessa, koko +hengensävynsä laimeassa, sovinnaisessa, järkeilevässä +kalseudessa ja jäykkyydessä eksyneet +alalle, jolla vain terävä ja yksilöllinen tunteen ja +älyn intensiteetti voi avata työalat avoimiksi +työskentelevälle hengelle.</p> + + +<p>Niin esteettisessä kuin siveellisessä elämänselvittelyssä +voi vain se ihminen, jolla on ehtymättömänä +sisäisenä havainto-aarteistonaan ja työaineistonaan +syvä ja laaja, tuntemisen tulessa +herkistetty ja kypsytetty, järjen kirkkaudella +valaistu, tahdon tarmolla terästetty yksilöllinen +elämäntunto puhua jotain sanomisen arvoista ja +avata syvemmän elämänkäsityksen vaot. Vain +sikäli mikäli ihmisen elämäntuntemus on noudettu +palavasta kokemuksesta ja mikäli hänellä on sanan +hallitsevaa ja leimaavaa mahtia, voi hän +pakoittaa ulkonaisen ja sisäisen elämän vastahakoiset, +ihmisjärjen käsiteltävistä niin liukkaasti +livahtavat ilmiöt näkemyksen- ja totuudentäysiin, +alkuperäisyytensä voimalla itse itsensä todistaviin +ja pysyväisiin määritelmiin.</p> + + +<p>Pelkkä hyvä tahto, tunnollinen harrastelu ja +uskollinen uutteruus eivät yksin avaa ihmisen +eteen elämän sulkuja, eivät välähytä hänen hurmioituvan +katseensa ja tuntonsa eteen kauneuden +ja totuuden eläviä, rikkaita, huikaisevia maailmoja, +eivät tee hänestä luovaa henkeä. Todellinen kauneuden +vaistooja, kuten todellinen totuuden vaistoojakin +tarvitsee elämän lähteille murtautuakseen +tulisen sydämen, hienon, leikkaavan, kylmän +älyn, uljaan rohkenevan tahdon, alku- ja itsevoimaisen +luonteen, kypsän, tietoisan, säikkymättömän +yksilöllisyyden.</p> + + +<p>Kaikilla henkisen työskentelyn ja itsetoteuttamisen +aloilla tapaa meillä tätä samaa yksilöllistä +kehkenemättömyyttä. Suhde elämäntehtävän ja +tehtävän suorittajan välillä on ulkopuolinen, epäyksilöllinen +ja satunnainen. Useimmat ovat juolahtaneet +aloilleen ja elämäntehtäviinsä vain näön +vuoksi, ei oman luonteensa ja taipumustensa painosta, +vain ulkopuolisten, harkittujen sivuvaikuttimien +aiheuttamina, ei sisäisestä kutsumuksesta, +vain arvonimien tai palkan vuoksi, ei suorittaakseen +oman elämäntyönsä, ja jäävät senvuoksi +koko elämäntyössään ulkopuolisiksi, löyhiksi ja +puolinaisiksi vailla sitä yksilöllistä antaumusta, +joka yksin tekee ihmistyön eläväksi, luovaksi ja +todelliseksi.</p> +</div> + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_3_3" > + <a name="chp_3_3_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_3_3" name="chp_3_3_3"> + ÄLYLLINEN JA HENKINEN KULTUURI. + </a> + </div> + + +<p>Suomenkielisen sivistyneistön älyllinen ja henkinen +harrastus saa kauttaaltaan leimansa toisaalta +epäpersoonallisesta ja epäyksilöllisestä elämänsuhtautumisesta, +toisaalta elokkaasta ja +vireästä aatteellisesta harrastelusta. Hyvää tahtoa +ja hyvää harrastusta on paljon, touhutaan ja +toimitaan jos millä aatteellisen ja henkisen työskentelyn +alalla. Kirjallisuudella, taiteella, teatterilla +ovat viljelijänsä, suosijansa ja pakisijansa, +soitolla ja laululla touhukkaat hommahenkilönsä, +jokaisella aatteellisella yrityksellä kiitolliset harrastajapiirinsä.</p> + + + <p>Suomalaisissakin sivistyneissä piireissä harrastellaan elämän peruskysymysten + käsittelemistä, keskustellaan elämän sisäisistä, siveellisistä arvoista, + harkitaan taide-elämän ilmiöitä ja yritetään selvitellä yhteiskunnallis-eetillisiä + elämänkysymyksiä. Mutta tämä vireys ei tunnu vakuuttavalta. Kaikessa tässä + harrastuksen elokkuudessa on jotakin teennäistä, näyteltyä, yksilöllisesti + onttoa. Kaikki tuntuu tapahtuvan vain ulkonaisista vaikuttimista, ei sisällisestä + tarpeesta ja ilmaisunpakosta.</p> + + +<p>Suomenkielisen sivistyneistön kermapiirienkin +seurakeskustelu, missä se sattuu livahtamaan +henkisesti vähänkin vaativammille aloille, joilla +kysytään yksilöllistä kypsyyttä, elämän käsityksen +varmuutta ja omavaraista itsenäisyyttä, on +ominaisen epäpersoonallista, haparoivaa ja arkailevaa, +ikäänkuin epävarmasti ympärilleen vilkuilevaa. +Se liikkuu joko varsin väljissä ja varovaisissa +kaarissa itse puhuttavan asian ympärillä +iskeytymättä sen ytimeen, suoriutuu livahtavimmilla, +soljahtavimmilla sanasuksilla tällaisista +yksilöllisen tuntemuksen arveluttavista, viljelemättömistä +suopaikoista, kätkeytyy joko ilmavien, +jalojen ja aatteellisten lauseparsien ylevään +sumuun, vaippautuu ylimalkaiseen ja kohdistumattomaan +sanavaahtoon tai antautuu rohkeasti +taivaltamaan joukkototuuksien taattua ja tallattua, +kivettyä valtatietä. Sellainen keskustelu on +kuin falsetissa laulamista, josta ei virity ainoakaan +puhdas, suora, rinnasta kajahtava, tartuttava ja +eteenpäin kehitettävä ääni. Ainoakaan vuorosana +ei ole siksi asiallinen ja kiinteä, että seuraava vuorosana +voisi hampautua siihen viedäkseen keskusteltavaa +ainetta eteenpäin syvyyksiin tai korkeuksiin, +vaan livahtaa koko sananvaihto tuloksettomana +näkömiekkailuna tyhjyyteen selvittämättä +mitään ja johtamatta mihinkään. Se saattaa +näköään olla erittäin sujuvaakin, julkiliikkeistä ja +itsevarmaa, mutta tiukemmasti katsoen on se +persoonallisesti epävarmaa ja epätarkkaa, sisäisesti +tyhjää--vain näyteltyä vakaumuksen +kuorta. Sellaista keskustelemista kuunnellessa +on aina mielessä häiritty sivuajatus: nuo ihmiset +eivät puhu omaa tuntemaansa, omaa näkemäänsä, +eivätkä selvittääkseen itse asiata itselleen, vaan +laskettelevat »ajatuksiaan» ja »mielipiteitään» vain +todistaakseen sivistyneisyyttään ja lukeneisuuttaan +ja koska näistäkin asioista juttuaminen kuuluu +hyvän seurustelun vaatimuksiin.</p> + + + <p>Eletään niin tyyten ja naivisti näissä näkö-eleissä ja näkö-mielipiteissä, + tässä valhehenkisessä ilmakehässä, tässä henkisen harrastuksen näyttelemisessä, + että tällainen keskipintainen suomalainen »sivistynyt» milloin hyvänsä + kesken virinnyttä, henkisesti kiintyvää keskustelua saattaa luonnollisimpana + kysymyksenä maailmassa sanoa tokaista »mutta mikä on teidän yksityinen + mielipiteenne asiassa?»--Seurapiirimme elävät suuressa mitassa julkisen + arvostelun murusilla, sieppaavat seurakeskusteluun tarvittavat välttämättömät + vaihtorahaset lehtensä viimeisestä teatteri-, taide- tai kirjallisuuskatsauksesta.--Onnistuneen + letkauksen tästä laatupiirteestä laski se petiittipilailija, joka pakinoidessaan + ensi-ilta vaikutelmiaan johtui pulmaan: »Entä kappale? kysytte. Merkillinen + kysymys! Eihän sitä vielä tiedä muut kuin lehtemme arvostelija!»</p> + + +<p>Valikoivaa muoto-aistiakin harrastellaan. Pidetään +nolona juttuna, jos jossakin kultuuriaikakauskirjassa +sattuu epäjohdonmukaisuutta +kultuuri-sanan oikeinkirjoituksessa, mutta suvaitaan +luonnollisena seikkana samaisessa aikakauskirjassa +kenen hyvänsä kehittymättömän sinisukan +vapaasti latelemia komprometteeraavia +naivisuuksia.--Hypistellään ja nyrpistellään +jonkin näyttelijän ääntämistä, mutta ollaan tajuttomia +ja tunnottomia saman näyttelijän tunteen +hehkulle ja alkuvoimaiselle, väkevälle ihmishahmoittamiselle. +Hienostellaan jonkun kirjailijan +keikailevissa henkevyyksissä, mutta ei huomata +hänen luomansa täydellistä hengetöntä latteutta. +Kaikessa taiteellisessa ja henkisessä suhtautumisessa +noudatetaan nähtävästi elämän ohjetta: +»kuurnitkaa hyttyset, nielkää kameelit».</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Älylliseen selkeyteen ja itsetietoiseen totuuteen +pyrkimys on suomenkielisessä sivistyneistössä +vielä niin uinuvalla asteella, yksilöllisyys niin kehittymätön +siinä, että herkät, sisäiset, aineettomat +hengen käsitteet ovat sille vielä vain pelkkiä +sisällöttömiä, epätajuttuja sanoja. Yksilöllinen +viljely ei ole vielä ennättänyt vaivata mielissä +hereille yksilöllistä vakaumusta: Sivistyksen tiivein, +sisällökkäin ja jaloin hedelmä, tietoisaan +elämännäkemykseen virinnyt yksilöllisyys ei ole +vielä ennättänyt kypsyä suomenkielisellä sivistysvainiolla. +Erikoistyöaloilla saattaa kyllä tavata +ammatillisesti ja opillisesti tyydyttävästi valmistuneita +henkilöitä, mutta puhtaasti inhimillisesti +on näiden kehitys vielä keskeneräinen. Elämänkatsomus +joko uinuu epämääräisissä itsetiedottomuuden +harsoissa tai on se päällisin puolin omistettua +lainatavaraa, sovinnaisia sanoja.</p> + + +<p>Näköään henkisesti heränneetkin huomaa +usein vain ulkonaisesti omistettujen elämänkatsomuskaavojen +ja -puitteiden mukaan sokeasti +vannoviksi jyrkiksi »periaatteen» miehiksi, joilla +ei henkisessä elämänsuhtaumisessaan ole itse-eletyn +elämänkatsomuksen joustavaa ja hedelmällistä +mukautumis-, sopeutumis-, omistamis- ja +kehittymiskykyä. He ovat vain kuin viivoittimella +koneellisesti kerta kaikkiaan jakaneet itselleen +elämänilmiöt periaatteen mukaisiksi ja periaatteen +vastaisiksi. Elämänkatsomus on heille +samaa kuin siviiliavioliitto, Prometheus-yhdistyksen +jäsenyys, radikaalis-materialistinen puhdasoppisuus +j.n.e. Heidän naivi, silmälappuinen ja +suorakulmainen kriitillisyytensä, kaavailonsa ja +kaavauskoisuutensa sulkee viitoitettuihin puitteisiin +mahtumattomat ilmiöt yli-ikäisinä ja auttamattomasti +vanhentuneina syrjään, jakaa ja +karsinoi käden käänteessä asiat, ihmiset ja aatteet +vuohiksi ja lampaiksi.</p> + + +<p>Nämä tällaiset hanakat vapaa-aatteilijat, joiden +koko henkinen eläminen on taistoonhaastajan +uhka-asennetta kaikkea kaavautunutta ja vanhentunutta +vastaan, ovat itse koko henkisessä sisällössään +pelkkää kaavaa ja kuorta, mitä ilmetyimpiä +ja jäykimpiä puhdas- ja oikeaoppisuusmiehiä, +tuomitsevia ja ahtaita, ovat dogmaattisia +dogmien vastustajia. He taistelevat muissa sitä +henkeä vastaan, jonka täydellisiä ilmestyksiä he +itse ovat. He huomaavat raiskan toisten silmissä, +mutta eivät malkaa omassaan.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Yhtä koneellinen ja kaavanomainen on eräiden +toisten suomalaiselle sivistyneistölle erittäin luonteenomaisten +ja luonnetta antavien kermapiirien +elämänkatsomus, sillä erotuksella vain, että sen +suunnan- ja sisällönantajana ei ole ollut periaate, +vaan muodin- ja ajanhengenmukaisuus. Nuo +tuollaiset joko jollakin henkisen työskentelyn +alalla eturintamaan joutuneet tai muuten seurapiirien +pintakerroksena uiskentelevat ihmiset tuntevat +edustavan asemansa velvoittavan heitä +paitsi säädynmukaista esiytymis-, käyttäytymis-, +pukeumis- ja asumiskuosikkuutta myöskin omistamaan +ajan- ja asemanmukaisen elämänkatsomuksen. +Samaten kuin he varustavat itselleen +riittävän seurustelupuvuston, samaten hankkivat +he itselleen käyvän ja siloisen lauseparsivaraston +mistä henkisen elämän ilmiöistä hyvänsä. Saattavatpa +he jonakin kauniina päivänä putkahtaa +erikoisalansa tai salonkileijonuutensa kotelosta +täysin varustettuina taiteen, musiikin, kirjallisuuden, +eetillisten ja yhteiskunnallisten elämänkysymysten +yleistuntijoina ja arvostelijoina, valmiina +muotikirjailijoina, teatterin johtajina, minä vaan--omistaen +kaikesta maailmassa omat erikoiset +arvostelunsa, mielipiteensä, käsityksensä yhtä +yksilölliset, alkuperäiset, syvälliset ja itsenäiset +kuin siloisin tietosanakirjan artikkeli.</p> + + +<p>Eivätkä tällaisia ole vain jotkut tyhjänpäiväiset, +näköä ja joutavuutta tavoittelevat seurapiirien +huiput, vaan kuuluu näihin vakaviakin, omilla +erikoisaloillaan kunnioitettavia miehiä, tieteellisen +ja yhteiskunnallisen työskentelyn eturintaman +miehiä, jotka itseoikeutettuina luottamusmiehinä +istuvat missä taiteellisessa, kirjallisessa tai yhteiskunnallisessa +lautakunnassa hyvänsä. Tiede- ja +julkisuusmies-arvonsa ohella puuttuu heiltä vain +yksilöllinen, mieskohtainen hengenviljelys, jonka +varassa heillä saattaisi olla itsenäistä näkemystä +ja omavaraista hengen ja arvostelun vapautta ja +sisällökkyyttä liikkuakseen hallitsevalla pätevyydellä +ja asiallisella tarkka- ja laajanäköisyydellä +myöskin muilla inhimillisen tuntemuksen aloilla +kuin ahtaimmasti omilla ammattialoillaan. Kun +heidän ulkonainen oppiarvonsa tai yhteiskunnallinen +asemansa kuitenkin työntää heidät tehtäviin +ja asemiin, joissa edellytetään tällaista laajempaa +ja hallittua inhimillistä kypsyyttä, ovat he inhimillisestä +heikkoudesta pakoitetut edes näön +pelastamiseksi täydellisesti heittäytymään lauseparsien +armoille ja purjehtimaan niiden liukuvalla, +häilyvällä kaarnalla siellä, missä kokemuksen +maaperä jo kauan sitte on kadonnut jalkojen +alta.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Entä meidän viisikymmenvuotiaat »nuoremme»?</p> + + +<p>Tämä kahdeksankymmen- ja yhdeksänkymmenluvun +kiihko- ja heräämiskauden kanta- ja +jälkijoukko, sen aikuisen kirjallisen ja taiteellisen +naturalismin ja yhteiskunnallisen radikalismin +elähyttämät piirit käsittävät yhä edelleen itsensä +maan suolaksi: kaiken verekkään nuoruuden, +hengen vireyden ja vapaamielisen, uhmailevan +ennakkoluulottomuuden edustajiksi tässä maassa. +Ikäpolvensa oikeudella istuvat nämä, toistensa +50-vuotispäiviä juhlivat ikuiset nuorukaiset nyt +vuorostaan yhteiskuntamme määräävillä istuimilla, +johtavat johtokunnissaan, suuntailevat komiteoissaan, +puuhailevat laitoksissaan, jaarittelevat +lehdissään ajatellen siinä ohessa yllättyneellä +mielihyvällä: kas, somasti tämä sujahtikin; voittipa +<i>nuoruus</i> kuitenkin lopulta! nyt ei piintynyt, +väljähtänyt <i>vanhoillisuus</i> enää istu ohjaksissa; +nyt määräämme <i>me</i> asiat, nyt saamme me vapaasti +järjestellä nuorten unelmiemme tuhatvuotista +valtakuntaa!--Tosin on elämän laki sellainen, +että mikä kolmekymmentä vuotta sitten +vielä sykähteli nuoruuden uhoa, ei enää kolmeakymmentä +vuotta myöhemmin kukoistakaan aivan +ehdottoman nuoruuden tenhossa ja raikkaudessa. +Saattaapa joku julkimus olla näkevinään +aivan ilmeisiä vanhuuden kurttujakin siinä, joka +sentään kaikkien asiantuntijain tunnustuksen +mukaan varmasti oli nuorta kolmekymmentä +vuotta sitten!</p> + + +<p>Niinpä hommastelevat ja järjestelevät nämä +viisikymmenvuotiset nuoret asioitaan, omia ja +yhteisiä. Jo aikoja sitten suorittaneina omat todelliset, +kasvuvoimaiset alotteensa, tyhjentäneinä +luovan toteuttamistarpeensa ja -pontensa, ovat +he nyt vuorostaan saavutettuaan ja vallattuaan +julkisuuden ja johtajain asemat yhtäläisesti vaimenneet +ja tasautuneet kuin sekin ikäpolvi, jonka +tyrehtyneisyyttä vastaan heidän nuori, käyvä +voimansa aikoinaan kuohuili ja pauhaili. Nämä +nuoruuden patentin ottaneet entisen ikäpolven +»nuoret» muodostavat nyt vuorostaan sen vaisun +sivistyskerroksen, joka nykyhetkellä tyrehdyttää +elämän palavaa tykintää ja jota vastaan herännyt, +luova elämänkäynti hyökyy. Heidän luuloteltuun +nuoruuteen kääriytynyt itsehyväisyytensä, heidän +pysähtynyt, itseään ihaileva vapaamielisyytensä, +heidän koko umpeutunut, arkeutunut, itsekylläisyyteen +lihonnut elämäntajunsa muodostavat nyt +vuorostaan työläimmän ja sitkeimmän esteen +nykyhetken nuorten ja veresten voimien tiellä. +Mutta yhtä yllättävä ja kohtuuton kuin heidän +nuoruutensa aikojen keski- ja yli-ikäisille oli heidän +nuorekas kritiikkinsä ja tyytymättömyytensä, +yhtä ällistyttävä ja paradoksaali on heille itselleen +tällä hetkellä se, että heidänkin--»nuorten»--takana +ja varjossa jo aikoja sitte on varttunut ja +muodostunut uusi ikäpolvi, jolle heidän malttuneet +ja talttuneet elämänihanteensa saattavat +tuntua melko väljähtäneiltä ja sovinnaisilta, jonka +toimintahalulta he vuorostaan salpaavat tien ja +toteutumisen ja joka melkoisella kärsimättömyydelläkin +jo odottaa omaa ratkaisevaa sana- ja työvuoroaan +yhteiskunnallisessa, johtavassa rakennustyössä.</p> + + +<p>Kuten aikaisemmille johtoon päässeille ikäpolville, +ovat näillekin niminuorille epämukavia ja +epämieluisia heitä nuoremman ikäpolven itsenäisemmät, +kulmikkaammat, hedelmällisyyttä ja +tarmoa uhoavammat luonteet, ja vaalivat hekin +otollisena ja suvaittuna jälkivesanaan etupäässä +vain tasaisia ja tyhjiä, siloisia ja sovinnaisia vanhemman +polven jälkitaivaltajoita, noita lupaavia +nuorukaisia, jotka kiltisti taipuvat »setien» +ohjattaviksi setien tallatuille laduille. Omistamatta +sitä itsetuntemuksen kehittyneisyyttä ja +miehistä kypsyyttä, että tunnustaisivat ja mukautuisivat +vanhenemiseensa, että tuntisivat ja näkisivät +viileytymisensä ja vaimenemisensa ja alistuisivat +siihen, omistamatta tätä resignatsionin ja +itsekieltäymisen suuruutta luulottelevat nämä +väistyvän ikäpolven nuoret itsensä yhä edelleen +kaiken hurmehtivan nuoruuden edustajiksi tässä +maassa ja näkevät senvuoksi heidän sijalleen ja +ohitseen pyrkivässä todellisessa nuoruudessa vain +epäkypsää, nuorekkaasti liioittelevaa rabulismia, +jota ei edes kannata ottaa täysin vakavalta kannaltakaan.</p> + + +<p>Tämä itsetyytyväisen ja itseriittävän viiskymmenvuotiaan +nuoruuden home tukahuttaakin +meillä kuoleuttavana ja tahmaisena niin yhteiskunnallisia +harrastuksiamme kuin henkistä vireyttämme, +niin taidetta ja kirjallisuutta kuin politiikkaa +ja sanomalehdistöäkin, niin julkisten laitosten +toimintaa kuin johtavien seurapiirien yksilöllistä +elämänsävyäkin. Aikoinaan elokas, europalaisuudella +ja nuorella vapaamielisyydellä kyllästetty +elämänkatsomus on vaisuuntunut ja seisahtunut +läpäisemättömäksi henkiseksi ilmakerrostumaksi, +jonka puhki eivät uudemmat, terävät europalaiset +hengenvirtaukset ja raittiit puhdistavat hengähdykset +enää ole vapaasti päässeet puhaltamaan +ja tuulettamaan henkistä ilmakehäämme. Ja +omassa kansallisessa elämässämme on tämä liian +kauan nuoreksi itsensä kuvitellut ja nuoruuden +sekä nimen että aseman ja etuoikeudet anastanut +polvi yhtä tukahduttavasti ja tyrehdyttävästi +painanut todellista, uutta voimaa versovaa ja +hedelmöivää nuoruutta.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Kaikkiallakin on henkisesti laimeita, älyllisesti +vaatimattomia ja eetillisesti kehittymättömiä +ihmisyksilöitä, joilla ei ole hengen rohkeutta, +arvostelun tarkkanäköisyyttä ja älyn vilpittömyyttä +katsoa elämää silmästä silmään, vaan +jotka elämän todellisuudesta pakenevat hemmoteltujen, +tuudittavain toivojensa kangasteleviin +unelmamaailmoihin ja jotka kieltävät suuren, +ankaran, pakoittavan elämän, kätkevät ja hämmentävät +itseltään totisen, velvoittavan, taisteluun +ja puhdistumiseen ajavan tai sortumiseen +suistavan totuuden hauraiden haaveittensa, löyhien, +uneksittujen toivojensa, niin sanotun ihanteellisuutensa +aineettomalla ja aiheettomalla verholla. +Mutta muualla asettaa viljelty ja valveutunut +älyllinen ja eetillinen tietoisuus luonnolliset +rajat tälle hengen suunnalle, se ei siellä pääse leviämään +henkisesti puolimittaisten piirejä laajemmalle +eikä vakavammasti eksyttämään ja tartuttamaan +yleistä mielipidettä.</p> + + +<p>Meillä sensijaan on tällä, ei elämänkatsomuksella, +vaan elämänvaiheella ollut ylen otollinen +ilmapiiri. Henkisessä maaperässä, jossa ei ole +arvostelun kirpeätä, leikkaavaa ja karaisevaa +suolaa riittävästi tuhotakseen kaikki ajatuksettomuuden +hyötyvät loiskasvit, siellä rehoittaa nopeasti +kaikellaisen perusteettoman valeaatteellisuuden, +valeihanteellisuuden, sumuisen haaveellisuuden, +kaihoilevan hentomielisyyden, ylimalkaisen, +tehottoman hyvänsuopuuden löyhä rikkaruohosto; +siellä ei hengen kuri ole kitkonut kaikkia +levitteleikseviä näkökasveja pois peittämästä ja +tukahuttamasta jaloa, todellista hedelmää kantavaa +kasvullisuutta.</p> + + +<p>Niinpä kukoistaa ja heloittaakin meillä suomenkielisissä +sivistyspiireissä lavan täydeltä kaikenmoinen +hengenvalhe. Niinkuin se väkevästi värittää +eetillistä ja yhteiskunnallista elämänkatsomusta +samaten se vallitsee taiteellista ja kirjallista +tajuakin. Määräävät yleisöryhmät, yleinen +hallitseva makusuunta, jopa yleensä katsoen taiteellinen +ja kirjallinen arvostelukin--sekä julkinen +että vielä enemmän yksityiskeskustelussa +tapahtuva, mieskohtainen--ovat selittämättömästi +ja uskomattomasti vaistottomia taideilmiöiden +edessä. Sivistyneistömme parhaimmistokin +on vielä suurelta osalta hengen vaistoiltaan +niin vakaantumaton ja kehittymätön, ettei sillä +useassa tapauksessa ole hengen ilmiöihin nähden +välitöntä tajua, henkistä herkkä- ja puhdaskuuloisuutta +eroittamaan väärää ääntä oikeasta.</p> + + +<p>Meillä on jopa taiteellisesti määrääviäkin ja +vaikutusvaltaisia yleisöpiirejä, joilla--yhdensävyisinä +ja -syvyisinä siveellisten henki- ja kasvisiskostensa +kanssa, noiden, jotka ovat ottaneet +erikoisalakseen uskonnollisen tai siveellisen hyväntekeväisyyden--ei +ole silmää ja rohkeutta katsoa +elämää ja taidetta suoraan silmiin.</p> + + +<p>Omistamatta sitä tuntemisen alkuperäisyyttä +ja välittömyyttä, sitä elämän tunnustamisen +syvyyttä ja laajuutta, että elämä sinään riittäisi +heille, että elämän oma syvyys, sen ankara ja jalo, +jos synnillinenkin suuruus, sen sekä alhaisuuden +että ylhäisyyden paisuva rikkaus puhuisi heille +palavaa kieltänsä, rientävät he naisekkaassa +säikkymisessä ja kaihtimisessa kaunistelun valhekaapulla +kätkemään tämän alkuperäisen kauneuden +säälimätöntä, polttavaa suuruutta. Heille--näille +kaihoileville ja kainoileville kaunosieluille--on +elämän alastomuus liika aurinkoinen, häikäisevä +ja paratiisillisen paljas ja siksi verhoovat ja +peittelevät he sitä viikunalehvillään, ripustelevat +kauneudelle sirostelun hepenöitä, somistavat siveyden +sopivaisuudeksi, viattomuuden sievistelyksi, +hyvyyden makeudeksi, peittävät alkuperäisyydeltä +silmät ja sitovat rohkeudelta siivet, kesyttävät +taiteen ylväät, ankarat, ilmoja viiltävät, +vapaat kotkalinnut siroisiksi, sirkutteleviksi, +kotoisiksi kanarialinnuiksi.</p> + + +<p>Meillä ei vaadita taiteelta tunnetta, vaan tunteilemista, +ei vaadita, että elämän eletty suuruus, +rikkaus ja hartaus on virittänyt taiteilijan totuudellaan +ja että hän taistelevassa--ehkä tapailevassa +ja sammaltelevassakin--etsinnässä hakee +uusia muotoja uudelle näkemykselleen, ammentaa +täyttä, totta ja rikasta elämää vaikkapa vielä +vajanaisiinkin muotoihin, vaan vaaditaan, että +hän vaikkapa valehteleekin elämäntuntemuksensa +sisällön, kunhan hän vaan tarjoo sen sovinnaisissa, +pintasiloisissa, näkövalmeissa muodoissa: hän saa +tarjota vanhoissa maljoissa vaikkapa vain jo nautittujen +hedelmien kuoriakin, näyteltyjä tuntemuksia +elettyjen ja alkuperäisten asemasta.</p> + + +<p>Taiteellisten ankkalampiemme siipirikoille liitäjille +ja liihottajattarille on taiteellisena ja eetillisenä +elämänihanteena makeus, makeus liuotettuna +teeveteen tai romaaniin, hilloon tai tauluun, +ompeleeseen tai arvosteluun, taiteelliseen luomaan +tai siveelliseen tekoon. Mitä häikäilemättömämmin +teeskennelty ja teennäinen taideluoma on, +mitä hivelevämmästi siloisa ja sovinnainen on +taulun värisointu tai korskailevammasti pingoitettu +sen muotosommittelu, mitä epäkainommin +hempeä ja makea on sävelen väräjöinti, mitä +höllemmästi tunteileva runon tunnepohja, mitä +sirostellumpi näytelmän elämänkuva, mitä ohuemmasti +hentoileva ja aatteileva kertomus on, sitä +kiitollisemmin ottaa sen vastaan samassa väärässä +vireessä oleva yleisö.</p> + + +<p>Tällaiselle yleisölle saa yleensä touhuta taiteessa +ja taidetta miten laimein, tyhjin ja tumpein +hengin ja sydämin hyvänsä: saa suurennella ja +paisutella mitättömyyttä, pöyhistellä hengen, +ajatuksen ja tunteen turhanpäiväisyydellä--kunhan +vain osaa silata hommailunsa nimellisellä +ja ulkopuolisella taiteilemisen näkökorulla ja rihkamalla +ja tekaistun taituruuden ilmeellä. Vasta +tällaiselle taiteelle alkavat humista ylistelyn virret +ja vasta sitä rientää palvomaan ihailijattarien ja +ihailijoiden hurmattu virta.--Taivaan kaukaisella, +kylmällä laella kimalteleva omavaloinen +aurinkotähti ei tenhoa ja kiinnitä tottumattoman +ja mielikuvituksettoman silmää yhtä välittömästi +kuin sateenkaaren heijasteleva, silmää hivelevä +värivalhe haihtuvan pilven leijailevassa udussa.</p> +<div class="five_stars">*</div> + + <p>Ihmeellistä kyllä kulkevat meillä tällaisen sinisukka-elämänkäsityksen + lumoissa, eivät vain hienosteleva, taideharrastelua muoteileva naismaailma + ja kaunosielujen sirosteleva, kaihoileva parvi, vaan astelevat siinä mukana + vakaisina »miehet partasuu-urohotkin». Miehet, joiden jäyhien aivojen + ja koleiden rintojen odottaisi vasta jossain Edda- tai Nibelunglaulujen + jylhissä ja teräksenkalskavissa jäämaailmoissa löytävän jotain, joka voisi + antaa heille aavistuksen runottarien siipien suhinasta--nämä osoittautuvatkin + kauneuden maailmoissa liikkuessaan peräti kesyiksi ja vaatimattomiksi. + Liikkuen itselleen tuiki oudoissa ja arveluttavissa ympäristöissä, joissa + heillä ei ole mitään omavaraisen tunnekokemuksen varmaa, vakavaa maaperää + jalkojensa alla, täytyy näiden mauntuomarien johtokunnissa ja lautakunnissa + istuessaan tuiki varovaisesti ja diplomaattisesti punnituin ja kätkevin + sanoin käsitellä ja hypistellä kohtalon ja luottamuksen oikusta heidän + arvioitavikseen joutuneita, heille niin epäilyttävästi yllättäviä ja heidän + karhunkämmenissään niin hauraasti särkyviä, arkoja kauneusarvoja.</p> + + +<p>Komiikka on toisinaan suurenmoinen, kun näkee +tällaisista arvonmiehistä kokoonpannun lautakunnan +vakavimmalla hartaudella ja perusteellisella +seikkaperäisyydellä käsittelevän mitä elotonta +ja keinotekoista taiteellista tekokukkaa hyvänsä, +sanelevan pöytäkirjaan vakaisia arvelujaan sen +teknillisen rakenteen erinomaisuuksista--»tekniikka» +onkin näiden konsistoriaalien mielityimpiä +iskusanoja ja, kun mieskohtainen taidevaisto +on mykkä eikä muutakaan sanottavaa keksi, niin +sanoo, että teokselta puuttuu tai että sillä on +»tekniikkaa» ja verhoutuu sen jälkeen auguurin +vaippaan--pakisevan teoksen »vakavasta aatteellisesta +pohjasta» ja sen »henkevyydestä» tai +»hienosta mausta».--Teknillisellä erinomaisuudella +tarkoittavat he tekeleen sovinnaista ja huoliteltua +siloutta; vakavalla aatteellisella pohjalla +joko tekeleen puisevaa yhteiskunnallista parannustendenssiä +tai sen veretöntä, arkista järkeilyä: +»se herättää ajatuksia»; henkevyydellä ja hienolla +maulla tarkoittavat he taas sen löyhää ja pintapuolista +sievistelyä tai sen taivastelevaa ihantelua.--Tällaiset +arvioimiset osoittavat yhtä pätevää +asiantuntemusta kuin jos puusepän työtä arvioitaessa +tuntijan ilmeellä tirkisteltäisiin ja siliteltäisiin +huonekalun höylättyä, lakeerattua pintaa ja +sen perusteella kehuskeltaisiin tekijän »tekniikkaa», +»tarkoituksenmukaisuutta» ja »kaunista, hienoa +työnjälkeä», mutta jätettäisiin liitteet ja rakenteen +kiinteys tarkastamatta, muotojen puhdaspiirteisyys +aistimatta, huomaamatta edes voiko koko +tekele seista omilla vankkuvilla jaloillaankaan.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Näiden sievistelijöiden täydennyksenä ja vastineena +on meillä muuan toinenkin taiteellisten +harrastelijoiden ryhmä, jonka henkinen epäkypsyys +ja omavaraisen itsenäisyyden puute on ihantelevan +kaunosieluisuuden sijasta viskautunut +vastaavasti liioittelevaan ja vaistottomaan kielteisyyteen +ja varhaisvanhaan kriitillisyyteen. +Kuten edelliset suhtaumisensa epävarmuudessa +turvautuvat valikoimattomaan palvomiseen samaten +nämä jälkimäiset koettavat peitellä mieskohtaisen +tunnesuhteensa epämääräisyyttä yhtä +valikoimattoman, ylimalkaisen ja epäasiallisen +kriitillisyyden näkökuorella.</p> + + +<p>Ylen tutusti kotoisia ovat meillä savolaisemme, +joiden itsevarmaa kaikkitietoisuutta ei mikään +maailmassa saa yllättää ja joiden arvostelun terävyyttä +ei mikään maailmassa saa vetää nenästä, +jotka, jos näkisivät lehmän lentävän, tyvenesti +ja ällistymättä kohta sanoa tokaisisivat: »noita +tuommoisia näkee siellä Savon puolessa joka +päivä»--ja jotka sattumalta teräspalloa kopeloidessaan +eivät malta olla hiukan kehaisematta +arvostelunsa alituista valppautta huomauttamalla: +»tokkopahan tuo niin kova on kuin se on olevinaan, +kehtaisipa sitä hiukan puserrella näin miehen +kourilla, niin eiköpähän pehmenisi».</p> + + +<p>Näitä samoja hyviä savolaisiamme--savolaisia +niin kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessakin +merkityksessä--lievällä ranskalaisvernissalla +siveltyinä tapaa meidän taiteellisesti ja henkisesti +harrastelevissa piireissämme runsaasti. Sekä seura- +että julkisina maun- ja taiteentuomareinamme +esiytyy paljon näitä naivisti kriitillisiä sieluja, +joilla ei tunnu olevan mitään sisäistä näkemyksen +suhdetta käsittelemiinsä asioihin: he puhuvat vain +itsensä tehostamiseksi, puolittain tajutun heikkoutensa +peittelemiseksi. Taiteellisesti tartuntavapaina +on hetken kuosi tai turhamaisuuden oikku +heittänyt heidät arvostelemiseen; ja säilyttääkseen +edes ylemmyyden näön--jos ei sisältöä--turvautuvat +he silloin lähimpään ja helpoimpaan keinoon: +he kieltävät arvon kaikelta, jota eivät tajua +tai jota ei kuosin hetkellinen kaikkivalta pyhitä +heille. Nämä, joille mikään ei ole hirmuisempaa +kuin ajatus, että hekin saattaisivat jossain asiassa +näyttää nenästä vedetyiltä, haarniskoivat neuvottomuutensa +epäilyn itsevarmaan sotisopaan ja +aseistavat heikon kätensä yleisen, periaatteeksi +omistetun kieltämisen jäykällä miekalla. Heille +ei puhu, eikä heidän arvostelemistaan häiritse +taide- tai hengenilmiöiden oma sisäinen välitön +arvo ja suuruus enempää kuin niiden tajutut +vajanaisuudet ja heikkoudetkaan. Surmikseen +eivät nämä tällaiset sallisi minkään vallata ja tenhota +itseään: he pitäisivät miehen kunniansa menneenä, +jos auringon täpliltä huomaisivat auringon, +Homeron nukahduksilta Iliadin jumalaisuudet. +Heidän korkean kriitillisen puujalkaylemmyytensä +voi korkeintaan luhistaa vain uuden uutukaisin, +kontinentaalisin kuosinmukaisuus ja läikkävin, +moitteettomin ranskalaisvernissa.</p> + + +<p>Tunnemmehan niin ylen hyvin nuo niin kotoisat +kultuuri-ilmestykset, nuo hieman taiteita +harrastelevat, hieman elämää ja liköörejä tutkistelevat, +hieman elämäntehtäviinsä valmistautuvat, +hieman vekseleitään järjestelevät suomalaiset +»kultaiset» nuorukaisemme, jotka räätäli on ranskalaistanut +ja ravintola opettanut tavoille, viimeinen, +siepattu henkisen kuosi-ismin tunnuslause +varustanut elämänkäsityksellä.</p> + + +<p>Kapuamiltaan maailmanmiehisyyden yleviltä +huipuilta tähyävät he turvallisina maailman menoa +ja elämän vellovaa merta. Mikä maailmassa +saattaisikaan enää olla niin suurta, ihanaa ja alkuperäistä, +että se näkyisi suurena, ihanana ja alkuperäisenä +tällaisiin korkeuksiin! Mikä innostuksen +aalto voisi olla niin paisuva, ettei se näyttäisi +hymyilyttävän pieneltä ja litteältä tällaisissa huimaavissa +ilmapiireissä väilyvälle ja viihtyvälle +hengelle!</p> +</div> +</div> + + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_3_4" > + <a name="chp_3_4"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_3_4" name="chp_3_4"> + TAITEELLISIA JA KIRJALLISIA SUUNTAVIIVOJA. + </a> + </div> + + + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_4_1" > + <a name="chp_3_4_1"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_4_1" name="chp_3_4_1"> + YLEISTÄ. + </a> + </div> + + +<p>Varsinaisesti luovilla hengenaloilla pääsee +tämä yksilöllinen kehittymättömyys tuntuvammin +esiytymään kirjallisuudessa ja näyttämötaiteessa +kuin säveltaiteessa ja kuvaavissa taiteissa. +Nämä, sävel- ja kuvaamataide ovat kielellisten +rajojen ylä- ja ulkopuolella ja senvuoksi välittömämmässä +kosketuksessa ja vuorovaikutuksessa +niin yleiseuropalaisten hengenvirtausten kuin koko +kotimaisen henkisen viljelyksenkin kanssa.</p> + + +<p>Korkeampi säveltaide ja ylimykselliset kuvaamataiteet +edellyttävät kaikkialla erikoistunutta +ja vaurastunutta henkistä ja aineellista viljelyä. +Niinpä viihtyvät meilläkin nämä valitummat +muototaiteet etupäässä ruotsinkielisen yläluokkamme +sekä hienostuneen ja kouliutuneen taidevaiston +että aineellisen kannatuksen varassa. +Tämän yleisöpiirin valikoimisen aisti ja ymmärtävä, +myötätuntoinen harrastus on siksi sekä valpas, +herkkä ja varma että armoton, että taiteenharjoittajat +itsekin tulevat tämän sekä kiihoittavan +että ankaran ja karaisevan henkisen ilmakehän +vaikutuksesta pakoitetuiksi ja kannustetuiksi +tiiviimpään itsekritiikkiin, keskitetympään voimien +kokoomiseen, kohdistamiseen ja ponnistamiseen +ja kantavat nämä taide-alat senvuoksi +meillä suhteellisesti puhtaampaa ja valitumpaa +muotokurin leimaa.</p> + + +<p>Hataran mitättömyyden, suurentelevan keskinkertaisuuden +ja kaikellaisen teeskennellyn taideluomisen +on senvuoksi vaikeampi näillä aloilla saavuttaa +ainakaan pysyvämpää jalan- ja arvosijaa, +jatkuvaa näkömenestystä, kun taas todellinen +luova voima tulee vaistoisammin huomatuksi ja +nostetuksi oikeuksiinsa, saaden virittävässä ja +hedelmöittävässä yleisessä myötätunnossa kiihottimen +yhä syvempään, suurempaan ja ankarampaan +luomiseen.--Aineellisesti osoittautuu tämä +ruotsinkielisten yleisöpiiriemme kannatus näitä +taidealoja kohtaan taas siinä, että nämä yleisöpiirit +yhä edelleenkin muodostavat meillä jalompien +musiikkitilaisuuksien taajan, uskollisen ja +hallitsevan kantajoukon ja että yleiseuropalainen +musiikkielämä meillä aineellisesti on mahdollinen +vain näiden piirien varassa. Näiden samojen +yleisöpiirien varavampaan ja auliimpaan ostokykyyn +on lukuisten kuvaamataiteilijaimmekin +niinikään etupäässä perustettava niukka aineellinen +toimeentulonsa.</p> + + +<p>Tämä asiantila ei kuitenkaan oikeuta mihinkään +päätelmiin erikielisten yleisöpiiriemme suuremmista +tai vähemmistä taiteellisista edellytyksistä. +Jos nimittäin alkaa vertailla suhdetta suomen- ja +ruotsinkielisen yleisön taideharrastuksen +ja luovan taiteellisen tuottavaisuuden välillä, huomaa +nopeasti, että--miten vireä ja herkistynyt +ruotsinkielisten yleisöpiiriemme taidetaju ja -harrastus +onkin--tuottavat taitelijat siitä huolimatta +kuitenkin hallitsevalta enemmistöltään +kuuluvat suomenkieliseen yleisöryhmään. Tämä +onkin luonnollista ja aivan kuten tulee ollakin terveessä +yhteiskunnassa. Luovat voimat kohoovat +pohjan vereksistä voimista, ylemmät, aineellisen +ja henkisen kultuurin saavuttaneet yleisöpiirit +taas muodostavat sen suojaavan ilmakehän, jonka +turvissa, hoivissa ja kurissa herkät sisäiset hengenilmiöt +voivat aukoa ja kehittää arat terälehtensä.--Tämäkin +kohdaltaan viittaa sekin vain siihen, +mikä olisi oikea ja terve, kansallisesti ja sivistyksellisesti +satoisin elämänsuhde erikielisten kansalaisryhmiemme +välillä: kumpikin ryhmä toisensa +hoivana ja voimana, toisensa elävöittäjänä ja +väkevyytenä.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_4_2" > + <a name="chp_3_4_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_4_2" name="chp_3_4_2"> + KIRJALLISUUS. + </a> + </div> + + +<p>Kirjallisuus kuten näyttämötaidekin sensijaan +joutuu yksinomaisemmin kehittymään ja +varttumaan kielellisten rajojen määräämän henkisen +ilmapiirin varassa. Niinpä puuttuukin suomenkieliseltä +kirjallisuudelta sekä vakiintuneen, +yleisen älyllisen viljelyksen virittämä vitsova, yhä +tiukempaan itseponnistukseen kannustava hengen +kuri että tämän saman viljeltyneisyyden herättämä +älyävän ja aistivan myötätunnon ja ymmärtämisen +kiihoittava, hedelmöittävä ja rohkaiseva +ilmakehä. Nuoren kirjailijan itsekasvatukselta +puuttuu sekä ymmärtävän kritiikin vitsa, että +alttiin tunnustuksen kiihotin. Niinpä jää nuori +kirjallisuutemme muutamissa suhteissa verrattain +epätasaiseksi ja tyrehtyvät useat sen antamat +lupaukset kesken.</p> + + +<p>Miten pätevää työtä kirjallisuudessamme erinäisissä +tapauksissa on suoritettukin, saattaa +meillä kuitenkin yleisen suosion valta-asemilla ja +turvissa kukoistaa myöskin varsin löyhää ja teennäistä +taidekasvullisuutta. Jo itse kelpoisaakin +kirjallis-taiteellista luomistamme painaa useasti--ulkonaisesti +komean ja vuolahtelevan sanonnan +ohellakin--sielullinen mehuttomuus, mielikuvituksen +arkinen kuivakiskoisuus, sisäisen tuntemuksen +harmuus ja niuva puisevuus. Sanonnan +yksityiskohtainen ilmekkyys ja elo, sanarunouden +yksilöllinen terä ja tarmo kantaa--harvoja +poikkeuksia lukuunottamatta--laimeata leimaa. +Tässä suhteessa juuri ilmenee kirjallisuudessammekin +koko suomenkielisen sivistyksemme +yleinen vajanaisuus: yksilöllisen, persoonallisen +tuntemisen epämääräisyys.</p> + + +<p>Kielessämme ja kirjallisuudessamme ei vielä +kuin poikkeukselta soi impressionistinen, sisältä +hehkutettu sanarunous. Sanat eivät ole virinneet +itsenäiseen yksilölliseen eloon, paloon, eivät hehku +tuntemuksen liekkeinä; ne ovat vain sointuja tai +elottomia, abstraktisia lauseen osia. Kaunis kielemme +saattaa parhailla käyttäjillään kyllä soida +ja laulaa, mutta se ei leimua tuntemusta. Parhaatkin +kirjailijamme saattavat ainoastaan juoksutella +lauselmiaan, hyväillä lause-aaltojen nousulla +ja laskulla, sanojen äänteellisillä kuulosoinnuilla: +heillä runoilee enemmän kieli kuin tunto, +he tuntevat enemmän kielen aaltoja kuin elämän. +Heillä ei runollinen luominen ole tuntojen elävää +riemun ja kipeyden aaltoamista, ei sielun näkemysten +sisäisyyttään särkyvää ihanuutta ja rikkautta, +vaan sanojen äänteellistä soittelemista.</p> + + +<p>Kirjalta ei meillä vaadita sanojen eloa, ei +elämän esitystä, joka lainehtii ajatusten ja elämäntuntemusten +elävänä merenä, jossa sairastaa +tai riemuitsee läsnäoleva, läsnäeletty elämänhurma +tai -haikeus, jossa sanat, lauseet, ajatukset +ovat elämyksiä, vaan hurmaa ja häikäisee meillä +halpahintaisempikin aate- ja tunnekoreilu: +pelkkä ulkopuolinen näköaatteilu, taustattomien +sanojen ihanteellisuuden ja ylevähenkisyyden +kuvastelu ja peiliheijastelu tai sanojen foneettinen, +kalevainen kaikutenho. Milloin kirjailijamme +tavoittelevatkin tunne-ilmaisua, jää se heillä joko +komeilevaksi, paisutetuksi sanamahtiponneksi, +jonka kumisevan, suuri-eleisen korskuuden ja +kajahtelun alta kaikki persoonallinen tunteminen +tuntuu jäätyneen, tai takeltuu se arkailevaksi, +epäyksilölliseksi, matalaksi sentimentaalisuudeksi +voimatta ainoassakaan sanassa tai tuntemuksessa +leimahtaa todellisen elämäntunnon kirkkaaseen, +paljaaseen, polttavaan loimoon.</p> + + +<p>Että kielemme kuitenkin tällaiseen välittömään, +sisältä hehkutettuun tunne-ilmaisuunkin +voi puhjeta ja tulistua, kun vaan kielenkäyttäjällä +on rinnassaan ja mielessään ahjo tämän tulen +irtipäästämiseen ja esillelietsomiseen, sen todistaa +Aleksis Kiven runous, jonka ihanuuden +hurma ja näkemyksellinen mahti juuri on tässä +sanarunouden tunnetäydessä, väkevässä välittömyydessä.</p> + + +<p>Erittäin elävästi tulee tämä kirjallisuutemme +persoonattomuus esiin siinä löysässä, helpossa ja +hedelmättömässä suurtuotannossa, jota kirjallisuudessamme +niin paljo harjotetaan. Meillä tekaistaan +ylen paljon sellaista kirjallisuutta, joka +ei kirjoittajaltansa kysy juuri muuta kuin alkeellisen +kirjoittamisen taidon ja istumisen uutteruuden.</p> + + +<p>Meillä julkaistaan taiteellisina luomina tositapauskuvauksia, +jotka sinään tunnontarkalla +seikkaperäisyydellä ovat juorutut kirjoittajan +kuulumiin sattuneista yksinäisistä elämäntapauksista +tai ovat sellaisinaan julkaistuja päiväkirjaotteita +tekijän pienelle minälle sattuneista, +satunnaisista elämänkäänteistä tai tilapäisistä +vastoinkäymisistä. Ulkopuolisesti ja hengettömästi +irroitetaan tällainen ulkonainen, tilapäinen +tapaus todellisuudesta ja kohotetaan taidenäkemykseksi. +Ainoastaan tällaisella »luomis»-tavalla +voidaankin joka vuosi, syksyin keväin jouduttaa +julkisuuteen kirja toisensa jälkeen, jokainen henkiseltä +näköalaltaan yhtä ahdas ja ilmaton, +sisällöltään yhtä tilapäinen ja ohut, ihmiselämän +ymmärtämiseltään yhtä litteä ja levitelty. Tällaista +tunteen tai ajatuksen raakiloa ei mielikuvituksen +syvä, kokoova, tihentävä ja kehittelevä +työ vielä ole kypsentänyt ja muodostanut +tekijän elämäntunnon ja elämännäkemyksen täytelääksi +ja täysipainoiseksi hedelmäksi, taiteelliseksi, +edustavaksi elämänkuvaksi.</p> + + +<p>Erikoisalakseen on tämäntapainen eloton kirjailu +ottanut meillä kansankuvauksen. Kansanelämän +kuvaukseen riittää meillä miten ulkopuolinen +jutustamis- ja sepitsemistaito hyvänsä. +Meillä ei kansankuvaukselta vaadita sitä mielikuvituksen +syvää työtä, joka eläytyisi ja sukeltaisi +kuvauksenalaisten ihmisten omaan elämäntuntemukseen +ja välittäisi tämän elämäntuntemuksen +lukijalle sen eletyssä alkuperäisyydessä, +vakavassa ainokaisuudessa ja järkyttävässä pakottavaisuudessa; +ei vaadita ihmiskuvauksen sisältäpaisuvaa +vuota, sitä hartautta eletyn ihmiselämän +edessä, joka on kaiken kirjallisen ja taiteellisen +luomisen ainoana työnarvoisena aiheena ja +aineena, vaan tyydytään meillä kansanelämänkuvauksessa +ulkonaiseen, naturalistiseen miliöö- ja +tapainkuvaukseen tai aivan pinnalliseen, litteään, +tiivistämättömään tarinoimiseen.</p> + + +<p>Läheistä sukua kansanelämänkuvauksellemme +on erittäin runsas viimeaikainen historiallinen +kaunokirjallisuutemme. Meillä sepitetään historiallisia +kertomuksia, jotka ovat vain historiallisten +sattumain ulkonaista, mielikuvituksetonta +juttelemista, historiallisten yksityistapausten +kaunokirjailevaa värittämistä ja elävöittämistä; +ne eivät paisu, keräydy ja syvenny miksikään +eheäksi, sielullisesti eletyksi ja myötäelämiseen +järkyttäväksi ihmiselämän ja -kohtalon kuvaukseksi. +Niissä on pääasiana tunnontarkka, arkeologinen +esine-, ajan- ja ympäristönkuvaus, mutta +ihmiset liikkuvat niiden museo-ilmakehässä vain +hieveräisinä, mielenkiinnottomina varjoina, etuala-nukkeina. +Tai käy historiallisesta kuvauksesta +mikä Vienantakainen, löyhä ja tunteeton mielikuvitelma +tahansa, jossa historiallisen taustan +hahmottelu, tapahtuman kuvittelu ja johtelu, +värityksen paisuva, eletty tenho, ihmiskohtaloiden +myötäeläminen kilpailevat keskenään laimeudessa, +latteudessa, ilmattomuudessa ja arkisuudessa.</p> + + +<p>Historiallinen kaunokirjallisuutemme ja kansanelämänkuvauksemme +käyvät henkisesti siis +aivan käsikädessä ja valaisevat keskenään rinnastettuina +erittäin elävästi toistensa laatua. +Kuten vakavampi historiallinen kertomataiteemmekin, +tavoittelee vakavampi kansanelämän kuvauksemmekin +seikallista, tässä tapauksessa arkeologisen +tunnontarkkuuden sijasta kansatieteellistä +tarkkuutta ja todenperäisyyttä, mutta +laiminlyö kaiken tämän ulkokirjavuuden elävän +ja eläväksi loihtivan keskipisteen: ihmisen. Ja kuten +kevyempi historiallinen kirjallisuutemme tarinoi +löyhästi ja laimeasti haamuiltuja juttuja menneisyydestä, +samaten sepittelee kevyempi nykyaikainen +kansankuvaus juoksevasti jutustettuja, +mutta laimeasti tunnettuja ja haparoiden tartuttuja +todellisuuskuvauksia, joiden matalassa kuvastuksessa +paljastuu vain pintaeleissään havaittu, +tajuttu ja esitetty mieltäkiinnittämätön +ihmisvarjojen ja tekaistujen elämäntapausten +ohut kudelma.</p> + + +<p>Meillä sepitetään »ajankuvauksia», journalistisen +kepeästi kyhättyjä jutteluita, jotka venyttelevät +ja juoksuttelevat yksityistapauksia ja yksityisseikkoja, +laskettelevat henkevääkin tilapääpakinaa, +antavat elokkaita, vilkkaitakin tilapäätilanteita +ja silmänräpäysvaikutelmia. Ne +eivät kuitenkaan anna mitään edustavaa, painoisaa +elämänkuvaa, ne eivät tiivisty vakuuttavaksi, +elämänvakavuudella tehoavaksi, kokonaiseksi +tapahtumiseksi. Ihmiset ovat tällaisen kirjailijan +kourissa kuin venykekummisia. Oikkunsa +ja tilapäisen tarpeensa mukaan saa tekijä +repostella ja venytellä niitä jos mihinkä tilanteisiin, +vaiheisiin ja asenteihin: ne saa pistää rakastelemaan, +harrastelemaan, yrittelemään mitä +vain, matkustelemaan missä vain, antautumaan +mille elämänuralle ja mihin luonnesävyyn hyvänsä, +tunteilemaan, ajattelemaan mitä vain, josta kirjoittajalla +hetkellisesti sattuu olemaan jotain +pakinanaihetta--jos ei juuri sydämellään, niin +ainakin kielenpäässään ja kynänkärjessään. Ja +jokaisesta tällaisesta saman henkilövenykkeen +uudesta muunnosvaiheesta muodostuu uusi +kirja: »ajan- ja paikankuvaus».</p> + + +<p>Meillä kirjoitetaan pingoitettuja, leikillisiä +kertomuksia, joiden ainoa elokkuus on kiljuvassa +»grimaasissa», ilvehtivässä ele- ja ilmeväännöksessä, +luonnottomuuden paisuttelussa. +Tai on kirjan komiikka aivan mekaanisessa ja +ulkopuolisessa ihmisen typistämisessä ruumiillisesti +ja automaattisesti sätkytteleväksi ihmiseläimeksi, +jonka »hengen» liikkeitä tekijän »psykologia» +hallitsee ja johtelee yhtä ehdottomalla henkisellä +ylemmyydellä kuin kokeellinen fysiologi, +hermojen tutkija rampaamansa sammakon liikkeitä.</p> + + +<p>Meillä kirjoitetaan tunnelmallisia kuvauksia, +joiden elämänkuva on kuin ilta-auringossa koreilevan, +välkkyvän mutalammen pinta: kosketa +mistä hyvänsä sen heijailevaa, syväilevää, taivastelevaa +kalvoa, ja koko kuulakas, peilaileva avaruus +pirstoutuu mutaiseksi savipälveksi. Miten +hennostellen sellaisen kirjan elämänkuvaa tarkasteleekin, +riisuutuu sen ihanteleva kuulto ensi +katseella arkisen sielun arkiseksi kuvitelmaksi, +taiteilevan kaunosielun ohueksi, siroksi, keikailevaksi +hienosteluksi, artistiseksi, sentimentaaliksi +tunnelmoimiseksi.</p> + + +<p>Johtavatkin henkemme kirjoittavat aatteellisia +kirjoja, joissa lukijan ihailtaviksi levitellään +yhä ihanteellisempia ajatuksen väikkeitä, yhä +seesteisempiä, ylevämpiä hengen kauko- ja kaunonäkyjä. +Mutta koko tämä ylevähenkisyys ja jaloaatteisuus +on kuitenkin vain koreilua, ei koettua +elämää: jokaisen sanan ja lauseen taustana helähtää +tyhjyys, jokaisessa ajatuksessa teennäisyys +ja tilapäisyys, koko elämänkatsomus on vain +sanojen virvaa, ei elämännäköaloja. Meillä ei +vaadita ajattelijalta elämänkatsomuksen kamppailtua, +eheäksi valettua kokonaisuutta, ei vaadita +sitä persoonallisuuden keskeisyyttä, josta +ajatukset murtautuisivat esiin välittöminä ja +välttämättöminä, vaan tajutaan ja ihaillaan +enemmän joutilasten hetkien arkiviisautta, yhteydettömiä +mieleenjohtumia ja päähänpistoja, +ilmasta siepattuja ja ilmaan iskeviä aprikoimisia, +aattelehtimisia, joiden oikukas, aluton ällistyttävyys +käy syvämielisyydestä, aiheeton hiuksenhalkoilu +älyn hienoudesta, tavoittelu alkuperäisyydestä, +tyhjäsisältöisyys aatteellisesta taivashipoisuudesta, +tyhjä tuijotus metafyysisestä +ongelmoitsemisesta, onttouden kumina vakuutuksen +rinta-äänestä.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Tämän taiteellisen harmauden, arkisuuden ja +mataluuden aiheena on pohjimmiltaan elämäntuntemuksen +persoonattomuus. Elämäntuntemisen +sisältö ja sen ilmaisemisen pakko on ollut niin +heikko ja epämääräinen, että kirjallinen luominen +näissä tapauksissa on jäänyt keinotekoiseksi, +pakoitetuksi ja näennäiseksi, vaille elämän virtailevien +verien hurmehtivaa väriä ja sisällön paisumusta. +Ellei oma mieskohtainen hengen sisältö, +paisuva luomisen ja julistamisen tarve kutsu taiteelliseen +työhön, jää uutterinkin työ tyhjäksi ja +tyrehtyneeksi.</p> + + +<p>Kirjallisuutemme on jättäytynyt henkisesti +liiaksi itsensä varaan, kehäilee liika umpinaisesta +omassa ahtaassa piirissään. Se ahertaa +niin likinäköisesti jokapäiväisyyden harmaassa +kivikossa, se on niin sitkeästi tallautunut ja takertunut +arkisuuden liejuun, että siltä on jäänyt +kokematta elämän suuri juhla: tuskan täyteläät, +paisuvat malmiäänet, elon kipeyden hieno, +heljä poltto ja kirvely, riemuisan veren elontäyteläs, +hykähtynyt huuma, ilmavan ilon aineeton +vapaus ja keveys, ilman ja olemisen pieliin leijaava +onnen auer ovat kaikki sille yhtä outoja ja vieraita +tuntemuksia. Komeimmillaankin voi se +sinertyä vain revontulten kelmeään, kylmään +loistoon, mutta ei läikkyä auringon siunattuna ja +siunaavana lämpönä. Sen henkiset, virittävät +herätteet ovat liika niukat ja karut, ja sillä on +liika vähän hengen ainesta kohotakseen elämän +korkeimpaan käyntiin, tullakseen luomisessaan +ihmismielen syvien, jokapäiväisyyden jääpeitteistä +järkähtäneitten elämysten virtaniskalle. +Ja sen näköalat ovat liika suppeat, jotta se voisi +havaita oikeat luomisen mittasuhteet, jotta se +voisi nähdä pyrkimyksensä ja saavutuksensa niiden +todellisessa arvosuhteessa ja jotta se tietäisi +vaatia itseltään täyden ja hartaan voimien kokoamisen +ja ponnistamisen. Siltä puuttuu sisäinen +pakotus terästämään itseänsä kaikkeen sille mahdolliseen +elämännäkemyksen syvyyteen, korkeuteen +ja totuuteen, kiristämään itseänsä täyteen, +ankaraan hengen ponteen ja keskittymään kaikkeen +sille mahdolliseen luomisen mahtiin ja hartauteen, +väkeen ja kirkkauteen.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_4_3" > + <a name="chp_3_4_3"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_4_3" name="chp_3_4_3"> + NÄYTTÄMÖTAIDE. + </a> + </div> + + +<p>Samaten kuin kirjallisuus, saa suomenkielinen +näyttämötaidekin kehittyä ja vaurastua rajoitetummasti +suomenkielisen yleisön vaalinnassa, sen +kritiikin karsimana, sen tunnustuksen elähyttämänä. +Enkä tässä yhteydessä tarkoita kritiikillä +ja tunnustuksella yksinomaan julkisuudessa tapahtuvaa +taideluomisen arviointia, vaan sitä paljoa +vaikuttavampaa ja luovalle taiteelle läheisempää +ja merkityksellisempää suhtautumista, jolla +yleisö välittömästi tenhoo esiintyvän taitelijan: +vastaanotollaan joko kannustaa tai laimentaa +häntä, kylmäkiskoisuudellaan tai innostumisellaan +joko herpasee voimattomuuteen, tuudittaa tyrehtyneeseen +itsetyytymykseen, ohjaa harhapyrkimyksiin +tai karaisee ja kurittaa yhä tiiviimpään +työhön.</p> + + +<p>Suomenkielisten yleisöpiirien haparoiva taidevaisto +esiytyykin varsin elävästi näiden piirien +suhtautumisessa useihin näyttämötaiteellisiin +ilmiöihimme. Meillä on eräitä voimakkaitakin +taiteilija-yksilöitä, jotka eivät yleisessä myötätunnossa +ja tajussa ikinä ole saaneet sitä ilmaa siipiensä +alle, johon heillä olisi ollut oikeus ja joka +olisi nostanut heidät niille taideluomisen huipuille, +joihin heillä olisivat olleet edellytykset; samalla +kun yleinen suosio ja sitä seuraava työtilaisuus +toisaalla taas on ollut kohdistuneena ja sysännyt +etualalle aivan näennäisiä ja pintapuolisia ilmiöitä, +joissa ei ole ollut ainesta eikä edellytyksiä sisäiseen +kehittymiseen ja kasvamiseen.</p> + + +<p>Meillä ei vaadita näyttelijältä elämää, vaan +eleitä, ei esityksen totuutta, vaan esityksen ulkotehoa. +Häneltä ei vaadita keskeistä, syvää osansa +omistamista ja tämän osan sisäistä, korutonta +tulkitsemista, vilpitöntä, harrasta ja välittömästi +tehoavaa antaumusta, vaan ihaillaan hänessä +pinnallista, ulkopuolista loistelemista, itse taideluomalle +vierasta ja vaarallistakin, itsehyväistä, +itsemielistelevää yksityiskohtien taiturillista korostamista, +kokonaisuuden kustannuksella tapahtuvaa +väärää itsensätehostamista--jopa osan +aivan väärääkin tulkitsemista. Vaikutelmiansa +analysoimaankin kypsyneet yleisöpiirit, kuten +niiden kanssa samalla tasolla oleva julkinen arvostelukin +ovat vasta niin pitkällä, että ne tajuavat +vain taituruutta, mutta eivät vielä taidetta: aistivat +yksityiskohtien häikäisyn, taiteellisen luomisen +ulkokuoren, mutta eivät vaistoa kokonaisuuden +joko totuutta tai onttoutta, esityksen sisäistä +pätevyyttä.</p> + + +<p>Niinpä viekin meillä yleisessä arvostelussa +voiton sisäisesti eletyn ehytviivaisen ja kiinteän +näyttämöllisen sielutaiteen rinnalla mikä ulkonaisesti +suurenteleva tekotaide hyvänsä. Äänen keikaileva +soinnutteleminen ja paisutteleminen, liikehtimisen +ja eleiden muhkeus ja korskaileva +mahtipontisuus--miten ontto ja teennäinen +hyvänsä--käy meillä sielun ja sydämen valtaisuudesta--»mikä +nerous, mikä loisto, mikä +voima!» huudahdetaan. Näyttelemisen hengetön +arkisuus ja sisäisesti eloton, ruumiillinen reuhtominen, +kasvolihasten vääntely: koko ulkokohtainen +tilkku- ja yksityiskohtarealismi käy tarkasta +sielullisesta erittelemisestä ja näyttelemisen pätevyydestä--»sepä +näyttelee hyvin!» ihastellaan. +Tekotavan ulkonainen, laskettu ja teeskennelty +konstikkuus, etsitty henkevyys ja tavoteltu sielukkuus: +koko esityksen pingoitettu, hengetön teennäisyys +ja tilapäinen häikäisynräiske käy näyttelemistaidon +ihmeestä--»mikä tekniikka!» innostellaan.--Tällaista +näyttämötaidetta ihailevalle +yleisöllemme ja johtajillemme saattaa tapahtua, +että heidän ilmetyt suosikkinsa repivät rikki jalon +taideluoman, että väkevä, sisäisesti jännitetty ja +suuri, tunnelman kiinteässä eheydessä valtaava +näyttämöluoma tämmöisten taiturien hyppysissä +pirstoutuu pikku loistohyrskysiksi ja että yllätetty +yleisö yht'äkkiä keksasee »kas, onpa Othellokin +jo vanhentunut, se ei tehoa enää, vaikka se +'näytellään' näin hyvin!»</p> +<div class="five_stars">*</div> + + <p>Samassa epäkehittyneessä, haparoivassa hengessä suhtautuu yleisömme ja + arvostelumme teatterin johtotaiteeseenkin. Siinäkin tyydytään vain näkösuoritukseen. + Siltäkään ei vaadita taideteoksen omassa hengessä palavaa tulkintaa: taideluoman + henkisen sisällön välitöntä, herkkää ja suurta antamista, sen yksityiskohtaisesti + vaatimatonta, mutta näkemyksen syvyyden ja sisäisen totuuden voimalla + tenhoavaa ja valtaavaa näyttämöllistä hahmoittamista.</p> + + +<p>Ei havaita ja vaistota, miten johtaja takertuu +vale- ja valoloistoiseen kulissiprameuden tavoitteluun, +häikäisee teatterikoneiston teknillisillä yllätyksillä, +mahtailee joukkokohtausten melulla ja +ulkokohinalla, tanssiesitysten silmäravinnolla, +mutta hengettömästi ja tajuttomasti haparoi ja +tarttuu harhaan kulloisenkin esitettävän kappaleen +yksilölliseen, taiteelliseen elinhermoon nähden: +sävyttää intiimin tunnelman komeilevaksi +mahtiponneksi, särkee pikkusyisellä, puisevalla +realismilla tyylitellysti suurpiirteisen ja ylväskaarisen +kokonaisuuden, raskauttaa hiljaa kuplehtivan +hilpeyden joko kuivakiskoiseksi tai räikeän +meluavaksi, puhistuttaa herkeänä, korkeana, +polttavana loimuavan romanttisen tunteen joko +ulkonaisesti pauhailevaksi komeudeksi ja upeiluksi +tai tyhjästi ja matalasti mielisteleväksi tunteiluksi.--Tai +jos johdolla on taiteellisia ambitioneja +ja pyrkimyksiä, niin niittää se auliin ylistyksen +ja tunnustuksen, jos se sirostellen ja hienostellen +namustaa joissakin epäolennaisissa yksityis- ja +sivuseikka herkuttelemisissa, jos se realistisen, +mehevän laatukuvauksen keskelle sovittaa herkän +tunnepaussin, jos se ripustaa repäisevän, ketterä- +tai kömpelöjalkaisen ilveilyn laahustavan tunnelmallisuuden +vaipoilla, jos se yleensä kaikessa +kaunosieluisessa puoli- ja tekotaiteellisuudessaan +hepenöittää ja korustaa arkisuutta, mutta kuulottomana +ja näöttömänä kulkee todellisten kauneuden +aarnioitten ja ihanuuden raikkaitten +lähdesuonien sivutse.</p> + + +<p>Johto, jossa on edustettuna vain voimaton, +itsestään epävarma ja hapuileva diletanttinen +harrastelu, ei luomisvoimainen, hallitseva ja vakuutuksensa +voimasta auktoratiivinen taiteellinen +näkemys, ja jossa lisäksi sekin hitunen yksilöllistä, +itsevaraista taiteellista vaistoa ja alotekykyä, +joka siinä sittenkin mahdollisesti piilisi, on tehty +tehottomaksi ja herpaistu pirstoamalla alote, suoritus +ja edesvastuu useammalle henkilölle ja lykkäämällä +melkein kaikki ratkaisuvalta monipäiselle +ja monitahtoiselle johtokunnalle--taiteellisissa, +palavaa yksilöllistä suhtaumista ja kannanottoa +kysyvissä ratkaisuissa mahdollisimman epäpätevälle +ja epävarmalle auktoriteetille--sellainen +johto suorittaa sekä ohjelmiston määräämisen +että kappaleiden miehittämisen mahdollisimman +haparoivasti, vaistottomasti ja avuttomasti.</p> + + +<p>Ohjelmistot rakennetaan kutakuinkin sattuman +kaupoin, sekaan tulee hyvää ja huonoa kuinka +onnistaa: ulkomailta tuotetaan vuotuisten kassakappalten +ohella arkisia, sirostelevia turhuuksia, +joutavia kuivakiskoisuuksia, ohuita, kaunosieluisia +tunneleperryksiä, sievisteleviä, hurskaita huvinäytelmiä, +jotka eivät edes huvita yleisöä tai kostuta +kassaa, mutta syrjään jäävät useimmasti +väkevät, uusia tunne- ja näköpiirejä avaavat, +rohkeat, ajan hengellä ladatut ja kyllästetyt näyttämöluomat.--Samaten +on valinta kotimaisiin +kappaleihin nähden haparoivaa, epätasaista ja +useasti perusteellisesti erehtyvää. Useat eloisimmatkin +uudet luomat ovat jääneet koettamatta +näyttämöltä, jolle toisaalta taas peräti teennäisillekin, +keinotekoisille tekeleille on ollut aulis pääsö.</p> + + +<p>Yhtä hapuileva on ollut näyttelijävoimien +käyttö. Ulkopuoliselle, ainoastaan pinnallista +vaikutusta huomaavalle ja tavoittelevalle johdolle +ovat näyttelijöiden yksilötehoon ja sisäiseen työkiinteyteen +kätkeyneet vaikutusedellytykset salattuja. +Niinpä miehitetäänkin kappaleet pelkästään +ulkopuolisten laskelmien perustuksella, jonkinmoisella +silmärutiinilla: perustellaan valinta näyttelijän +lahjovaan ulkonäköön tai luuloteltuun +yleisösuosioon. Ulkopuolisille sivuseikoille annetaan +ratkaiseva arvo: Faustin on oltava nuori--sama +sitten miten henkisesti riittävä esittäjä on +Faustiksi.--Sitenpä saattaakin tapahtua, että +jonkun teatterin vuotuisen ohjelmiston edesvastuullisin +paino voi joutua lepäämään aivan ulkopuolisen +näyttelijän varaan, jonka sisäinen antaumuksen +mahti on peräti rajoitettu ja jonka ulkonaiset +temppuilemiset senvuoksi nopeasti on kyllästymiseen +asti oppinut ulkoa. Tällaiset »keksimänsä +voimat» ratsastaakin mielikuvitukseton ja +tajuton johto tavallisesti lyhyessä ajassa aivan +hoki, laahaa niitä toisesta ylivoimaisesta tehtävästä +toiseen ja alleviivaa täten suosikkiensa--paremmin +uhriensa--luontaisen riittämättömyyden +niin, etteivät nämä sitte muutamaan aikaan +kelpaa edes heidän omiin luonnollisiin tehtäviinsäkään, +vaan puhistuvat niissäkin luonnottomiksi.--Ohjelmisto +jää siis tällaisten tekaistujen suuruuksien +varaan, kun taas samaisella näyttämöllä +toinen aivan alkuvoimainen näyttelijävoima korvaamattomat, +ohitseliitävät, viimeiset taiteellisen +mahdin vuodet saa lahota toimettomana--korkeintaan +käytettynä, hän, näyttämön ilmetty +kuningas jonakin farssimajurina tai lantakuskina--asianomaisen +teatterijohdon ainoat nerollisuudella +yllättävät päähänpistot!</p> + + +<p>Ja kuitenkaan ei kappaleen perimmäinen teho +ole kulisseissa, vaan niissä ihmisissä, jotka sen elävät, +ja johtaja, joka valitsee esittävän taiteilijankin +vain sillä silmällä, miten koristeellinen lisä hän +on muuhun kulissisommitelmaan, saattaa tappaa +yleisöltä sen taideluoman, joka hänen olisi tulkittava. +Moni, taiteellisesti pätevä kappale onkin +tullut näyttämöllisesti surmatuksi yksin väärän, +vaistottoman henkilösovittelun ja harhaan osatun +yleissävyttelyn vuoksi. »Ne eivät mene yleisöön!» +yrittelee kyllä johto kannaltaan selitellä asiaa.</p> +<div class="five_stars">*</div> + +<p>Kunpa voisivat tällaiset kutsumattomat johtajat +edes silmänräpäykseksi nousta taiteellisen vaistottomuutensa +ja kehittymättömyytensä yläpuolelle, +voisivat edes yhden ainoan silmänräpäyksen +nähdä työtään silmästä silmään aavistaakseen, +mitä tuhotöitä he tietämättömyytensä viattomuudessa +saattavat taiteellemme aiheuttaa, selkeytyäkseen +miten he tylttyävät heikkoa ja tuhoavat +hyvää, miten he tajuttomina, näöttöminä tallaavat +taimia, joissa versoo elämä, vaalivat toisia, joilla +ei ole juuria eikä ydintä, miten he pettävät isoavalta +yleisöltä taiteen, luovilta taiteilijoilta elämäntehtävän, +miten heidän haparoista käsistään +ja laimeista vaistoistaan riippuu, mikä hengen +terä kansallemme näyttämöltä puhuu ja mitkä +näyttämötaitelijat saavat toteuttaa itsensä ja piirtää +elämäntyönsä nykyisyyden ja tulevaisuuden +tietoisuuteen!</p> + + +<p>Muilla luovilla taidealoilla riippuu taiteilijan +lopullinen työtulos kuitenkin perimmiltään siitä +tarmosta, jolla hän itsensä työssään toteuttaa. +Näyttämötaiteilija sensijaan on työssään riippuvainen +toisen, vieraan henkilön arvioinnin syvällisyydestä +ja tarkkavaistoisuudesta. Johdosta riippuu, +pääseekö hän yleensä ollenkaan käyttämäänkään +hänessä mahdollisesti piilevää luovaa taiteellista +mahtia ja pääseekö hän käyttämään sitä +hänen voimaedellytyksilleen otollisissa tehtävissä. +Johtajan taiteellisesta ja inhimillisestä +herkkävaistoisuudesta riippuu, tulevatko hänen +johdossaan olevat taiteilijat oikein käytetyiksi. +Hänen tehtävänsä on yhtäpaljon siveellinen kuin +taiteellinenkin, hän on inhimillisesti edesvastuussa +siitä, että jokainen hänestä riippuva taiteilija pääsee +sisäisten edellytystensä mukaiseen voimiensa +kehittämiseen ja toteuttamiseen, hänen omallatunnollaan +on toisten ihmisten taiteilijaelämä.</p> + + +<p>Milloin siis johdon ilmeinen inhimillinen ja taiteellinen +riittämättömyys uhkaa sulkea totisilta +taiteilijoilta mahdollisuudet taiteilijatehtävänsä tehoisimpaan +ja täyteen toteuttamiseen, siellä on +tämä riittämättömyys sekä luovan taiteen että +yleisön oikeuksien vuoksi armotta lausuttava julki! +Vielä enemmän kuin tavallisesti olisi tässä tapauksessa +peittelevä sääli julminta säälittömyyttä: +se olisi heikkouden tukemista siinä, missä tämä +heikkous on jalompien voimien tiellä, se olisi mitättömyyden +säälimistä ja varjelemista, jotta se +mielinmäärin saisi tietämättömyydessään ja sokeudessaan +polkea, sortaa ja tukahuttaa jalompaansa.</p> + + +<p>Hymyilkööt johdot ja johtokunnat tunnettua +»ylemmyyden hymyään» tällaisille »subjektiivisille» +mielenpurkauksille! tuudittakoot mielensä +ja omattuntonsa rauhaan arvoasemiensa luoksepääsemättömissä +korkeuksissa!--yleisön, luovien +taiteilijain ja luovan näyttämökirjallisuuden elämänoikeuksien +vuoksi--jotka sittenkin painavat +va'assa enemmän kuin joidenkin väärille työskentelyaloille +erehtyneitten henkilöitten mielenrauha--on +poltettava yleiseen tietoisuuteen, että +he eivät asemilleen riitä, että siinä edesvastuullisessa +asemassa, mihin he ovat joutuneet, heidän +taide- ja ihmisnäkemyksensä heikkous ja hataruus +pidättää ja tukahuttaa verrattomasti enemmän +kuin se rakentaa!</p> +<div class="five_stars">*</div> + + <p>Yksilöllisen suhtautumisen terävyyttä ja tiukkuutta on näyttämötaiteen + alalla sitäpaitsi hämmentämässä suomenkielisen sivistystyöskentelyn alituinen + vilkuileminen kansaan: sivistystyön iänikuinen kasvattamistendenssi. Oltaisiin + mukamas itse puolesta kylläkin »taiteellisia», mutta »yleisön», »kansan» + vuoksi tingitään. Näyttämöluomaa ei valita esitettäväksi sen oman, puhtaan + taidetehon vuoksi, vaan ollaan ovelasti laskevinaan, miten yleisö siihen + suhtautuu tai miten kasvatuksellisesti otollinen se tälle yleisölle on. + Ja tapahtuu tässä kuten kaikkialla, missä taide-asioissa luovutaan puhtaasti + taiteellisista vaikuttimista. Kun oma mieskohtainen suhde taide-elämykseen + vielä on niin hieveräinen ja etäinen, että alistaa taide-elämyksissä ainoan + ratkaisevan kriterion, arviointiperusteen, oman innoittumisensa toisarvoiselle + sijalle sivullisten luulo-ovelaiden laskelmien rinnalla, niin silloin + ollaan vielä hyvin kaukana vakiintuneesta, varmistuneesta taidevaistosta + ja silloin on varminta hyvin varovaisesti sovitella näitä laskelmia todellisuuteen. + Ellei tällöin ole varovainen, saattaa tapahtua, kuten usein on tapahtunutkin + meidän laskeskeleville, pedagogisoiville johtajillemme ja johtokunnillemme, + että he nimittäin arvioidessaan yleisönsä taiteellista ja siveellistä + vastaanottokykyä ja mielikuvituksessaan rajoitellen sille otollista ja + mahdollista hengen ja sielun ravintoa, karsivat tältä yleisöltä sekä alkuvoimaisesti + väkevät, taiteellisesti uudet näkemykset sille--oikeammin herroille itselleen--muka + epätajuttavina eriskummaisuuksina että myöskin riehakkaasti, välittömästi + ilakoivat vallattomuudet ja sytyttävät pilat muka taiteellisesti mauttomina + ja ala-arvoisina. Täten jää heille kuten tavallisesti kaikillekin »kansanvalistajille» + yleisönsä hengen ravinnoksi esitettäväksi lopullisesti vain kaikesta alkuperäisyydestä + vapaaksi siivilöity keskinkertaisuus ja kaikesta huvittavuudesta ja mielenkiinnosta + puhdas »taiteellinen» kuivakiskoisuus ja ikävyys.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_3" id="chp_3_4_4" > + <a name="chp_3_4_4"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_3"> + <a href="#contents_chp_3_4_4" name="chp_3_4_4"> + ERISTYNEISYYS EUROPALAISISTA HENGENVIRTAUKSISTA. + </a> + </div> + + +<p>Sekä kirjallisuudessa että näyttämötaiteessa +esiytyvä suhteellinen heikommuus ja ummehtuneisuus +kuvaama- ja säveltaiteittemme rinnalla +johtunee osaltaan siitä eristäytyvästä asemasta, +johon koko suomenkielinen yleisömme ja siis +myöskin tämän yleisön henkisistä näköaloista +välittömästi riippuvat taide-alatkin ovat vähitellen +joutuneet yleiseuropalaisiin hengenvirtauksiin nähden. +Sivistyksemme valmistumattomuus on vaikuttanut +sen, ettei meillä täydellä herkkyydellä +ja valppaudella ole voitu pysyä välittömässä, +hedelmällisessä vuorovaikutuksessa yleiseuropalaisen +keskeisen hengenkäynnin kanssa. Meillä on +ollut liika paljon tehtävää alkeellisessa muokkaustyössä, +maaperän raivaamisessa mahdolliseksi sivistyksen +taimille, jotta riittävästi olisi voitu kohdistaa +huomiota itse näiden sivistystaimien, syvemmän +henkilökohtaisen hengenviljelyksen vaalimiselle.</p> + + +<p>Niinpä ovatkin näköalat Europaan alkaneet +huomaamatta päästä sumenemaan suomenkieliseltä +sivistykseltä. Sen henkinen näköpiiri alkaa +kattautua liika suppeaksi ja matalaksi, typistyä +ja sulkeutua kotoiseen umpinaisuuteen ja ilmattomuuteen. +Tieteiden ja käytännöllisen toiminnan +aloilla kyllä jopa aivan hengettömästi ja orjallisestikin +noudatetaan ja jäljitellään yleiseuropalaisia +ilmiöitä ja saavutuksia, mutta mieskohtaisessa +yksilöllisesti hedelmöityvässä hengenviljelyksessä +ei suhde ole yhtä välitön ja vuorovaikutus elävä.</p> + + +<p>Yksinäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei +sivistyneistömme kokonaisuus ole europalaisesti +tietoisa, europalaisesti syttynyt. Se ei välittömästi, +omana hengenelämänään elä yleiseuropalaisia +hengenliikuntoja. Se ei elä ja avarru, inhimillisesti +syvenny taistelevassa europalaisessa hengenkäynnissä, +ei koe omanaan sen reutovaa aallokkoa, +ei paisu sen patoutuvaa, pyrkivää ja etsivää +tarmoa, ei sinkoa sen syöksyvää hyökyvoimaa, ei +suistu sen murtumisiin, ei elä, herkisty ja karaistu, +vartu ja kasva sen haltioittavassa hurmassa, sen +silmänräpäyksellisissä, vihlovissa syvyysnäyissä, +sen hetkittäin heijastelevissa, seesteisissä kaukonäköaloissa.</p> + + +<p>Ihmiskunta elää yhteistä henkistä elämää. +Mitä välittömämmin joku kansa tykkii yhtä lyöntiä +ihmiskunnan yhteisen henkisen valtimon +kanssa, sitä väkevämpänä hyökyy elämä sen suonissa. +Mitä heikompana ja etäisempänä taas tämä +tykintä tuntuu kansan henkisessä elämässä, sitä +laimeampi ja surkastuvampi on kansa.</p> + + +<p>Kansalle kuten yksilöllekin on henkinen eristäytyminen +sivistysvaara. Kansan, kuten yksilönkin +voimat piilevät kyllä siinä itsessään, mutta +nämä voimat viriävät eloon vasta, kun ne tulevat +kosketukseen vierasten voimien kanssa. Vasta kun +elimistö saa vierasta sulatettavaa, pääsevät elinvoimat +siinä valloille. Vieraan aineksen omistamisessa +loimuu elimistön elinmahti ilmoille, ja mitä +väkevämmästi se nämä vieraat ainekset omistaa, +sitä väkevämmäksi se paisuu ja kasvaa. Niin henkinen +kuin ruumiillinen elimistö vain väkevöityy +omassa laadussaan, mitä runsaammalla vieraalla +aineksella se vain jaksaa itseään ravita.</p> + + +<p>Kansallinenkin sivistys on tällainen elävä elimistö, +joka palaa eloisimmin ja toimivammin silloin, +milloin sillä on omistettavana runsaimmat +vieraat ainekset. Kansallinen sivistys vain paisuu +itsenäisyydessä ja omavaraisuudessa, mitä vapaammin +ja runsaammin siihen virtaa vierasta +ainesta ja mitä enemmän se saa ponnistaa ja toteuttaa +voimansa ja elinpontensa tämän vieraan +aineksen omistamisessa. Jos kansa joko olosuhteitten +pakosta tai vapaaehtoisesta vaalista sulkeutuu +vierailta vaikutuksilta, ehtyy siltä sivistyksellinen +paloaines, ja sen oma olemus surkastuu kuten ravinnosta +kieltäytyvä elimistö. Jos se päälle päätteeksi +kuvittelee tätä tietä suojelevansa ja säilyttävänsä +henkistä omalaatuisuuttaan, menettelee se yhtä +takaperoisesti kuin jos elävä elimistö kavahtaisi vierasta +ravinto-ainetta pelosta, että tämä vieras aines +kehittäisi sen elimistö-kudoksen toiseksi ja vieraaksi. +Elimistö pysyy elimistönä, kansa kansana, +mutta kumpikin tarvitsee ravintonsa elääkseen.</p> + + +<p>Suomalainenkin kansallinen sivistys, jos se +epäedullisten olosuhteitten painosta tai harhailevasta, +tietoisasta pyrinnöstä tyytyy hakemaan +voima-aineksensa vain itsestään ja sulkeutuu oman +henkensä kuoreen, on pian havaitseva, että se +sivistyksellisen alkuperäisyyden sijasta on tätä +tietä tavoittava hiljaisen hivutuskuoleman. Vain +talvihorrokseensa valmistautuva karhukin tyytyy +imemään ainoastaan omia käpäliään. Suomalaisen +kansallisenkin sivistyksen voimalähde ei ole +sulkeutumisessa europalaisilta hengenvaikutuksilta, +vaan päinvastoin avautumisessa niille, antautumisessa +niiden hedelmöitettäväksi.</p> + + +<p>Mikäli tahdomme sivistyksellisesti elää, on +meidän kaikella hengen välittömyydellä ja ponnella +pysyttäydyttävä elävässä elämänyhteydessä +europalaisen hengenelämän kanssa. Mikäli tiehykkeet +kansallisen suomalaisen sivistyksen ja europalaisten +hengenvirtausten väliltä heikkenevät ja +ehtyvät, sikäli heikkenevät ja tyrehtyvät välittömästi +myöskin kansallisen sivistyksemme ilmiöt. +Jos kasvukykyiset, kehitysvoimaiset henkemme +jäävät yleiseuropalaisia, ajanhengessä kamppailevia +herätteitä vaille, jäävät heidän hengenlahjansa +puolinaisesti ravituiksi, heidän hengenmahtinsa +jää aineksen puutteessa uinumaan puolinaiseen +itsetiedottomuuteen, he eivät pääse virkoamaan +ja kasvamaan siksi, mihin heillä olisi kasvuedellytykset. +Jos sivistyneistöltämme puuttuvat +kosketukset ja välittömästi vaikuttava henkinen +yhteiselämä yleiseuropalaisen hengenkäynnin +kanssa, elää sekin elämänsä puolinaisessa henkisessä +horroksessa: se ei pääse elämään ajanhengessä, +ei pääse kiristämään ja jännittämään itsessään +mahdollisesti piileviä voimia hedelmällisiksi +teoiksi. Sekä yksilöt että sivistyneistö kokonaisuudessaan +joutuvat elämään ajan ja hetken +voimavirran ulkopuolella, eivät ikäänkuin pääse +kohoamaan oman elämänsä, elämäntajunsa ja +elämänvoimansa poltto- ja huippupisteeseen, siihen +voiman ja teon tehoon, johon ihmiskunnan +yhteinen hengen ponsi voisi heidät virittää.</p> +</div> +</div> + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_3_5" > + <a name="chp_3_5"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_3_5" name="chp_3_5"> + SIVISTYKSEN PERUSTAJIA. + </a> + </div> + + +<p>Miltä puolelta siis tarkastaakin uutta nousevaa +suomalaista sivistystä, huomaa vielä kaikkialla +viljelyksen puolinaisuuden. Tietysti tässä perusteluyhteydessä, +jossa etupäässä otetaan huomioon +ja tehostetaan niitä kielteisiä tuloksia, joihin kansallinen +sivistyksemme kahtioituminen on johtanut, +yleiskuva tulee puolinaiseksi, jopa aivan vaaraksikin, +jos sen käsittää laadun kuvaukseksi, +eikä vain tilapäisen ohimenevän sivistystilanteen +esitykseksi.</p> + + +<p>Tältä näkökulmalta jää tehostamatta kaikki +se mieskohtaiseen työhön kätkeytyvä kuntoisuus, +se yksityisolon varjoon jäävä kelpoisuus, se luonnollinen +vilpittömyys ja koristelemattomuus, se +itsestään pauhaamaton työnuurastus, jota Suomen +suomalainen kansa kätkee itsessään yhtä runsaasti +kuin mikä muu elinkelpoinen kansa hyvänsä. +Huomioon ottamatta jää se elämänsisällön ja +elämänvoimien runsas, kuluttamaton varasto--se +hartauden rikkaus, se innostumisen välittömyys, +se aherruksen sisu ja kunto, se itsetiedottomuuden +hedelmällisyys ja alkuperäinen mehevyys, se luonnollisen +elämänkäsityksen vankka juurevuus--joka +takaa, että suomalaisella sivistystyömaalla +ei tehdä pelkkää turhaa näkötyötä, vaan että, jos +näköään erehdytäänkin ja hapuillaankin, pohjempana +on työskentelemässä ja ahertamassa hartioita, +jotka näkymättömässä, vaatimattomassa +työssä vakaasti, jos hitaastikin puskevat suomalaisen +viljelyksen työauraa suoraa vakoa eteenpäin. +Mutta tämä työ ei ole näkyvää, siinä ei lainehdi +ja heilimöi nykyisen viljavuoden rikas +laiho, vaan se varustaa ja perustaa vasta tulevien, +onnellisempien vuosien sadon. Ja nämä työntekijät +eivät ole näkösällä, ne uurastavat yksinäisten +eräpeltojensa harmaalla, matalalla kamaralla, eivät +puhujalavojen kohokkeilla ja luottamuslautakuntien +julkilavitsoilla.</p> + + +<p>Jokaisella elämänalalla--niin varsinaisen +sivistyksen työmailla kuin karussa aineellisessa +uurastuksessakin--työskentelee Suomessakin +hartaita, vakavia työntekijöitä, jotka vilpittömässä, +koruttomassa työssä toteuttavat itsensä. +Mutta meidän kehittymättömässä, asialliseen +arviointiin kypsymättömässä henkisessä ilmapiirissämme +nämä uskolliset työntekijät saavat +suorittaa työnsä vielä huomaamattomammin +kuin muualla. Meidän nousukkaanomaisesti +epävalmiissa ja järjestymättömässä henkisessä +taloudessamme ei oteta varteen ja käytäntöön +kaikkia käytettävissä oleviakaan todellisia voimia.</p> + + +<p>Suomalainen yhteiskunta ei vielä ole niin miehisen +kypsä, eivätkä sen valinnan vaistot niin kehittyneet +ja seestyneet, että se voisi keskuudestaan +vaistota ja tavoittaa ne todelliset, työhönsä hartaudella +keskittyvät, henkisen tasapainon miehet, +ne persoonallisen työnteon miehet, joille työnteko +on oman itsensä toteuttamista ja jotka luonteensa +painolla ja eheydellä iskeytyvät valitsemaansa +työhön ja suorittavat sen loppuun. Näitä todellisia, +senkin keskuudessa piileviä voimia ei suomalainen +yhteishenki vielä ole kypsynyt vaistoamaan +ja kohottamaan esiin, vaan harhauttaa sen vielä +helposti aivan halpahintainen näköharrastelu ja +pinnallinen lahjakkaisuuden ilme. Sen nuoruuttaan +ja kokemattomuuttaan haparoiva ja epävarma +ihmisarvioinnin vaisto näkee ja arvostaa +julkisissa toimihenkilöissäänkin ainoastaan niiden +ulkopuolista kohisemista ja touhuamista. Sen +luottamus hairahtuu vielä helposti aivan näennäisiin +henkilöihin, sellaisiin, jotka vain näyttelevät +tietoa, taitoa, harrastelemista, jotka tohisevat +periaatteita ja touhuavat pilviin, mutta joilta työ +useasti livahtaa suorittamatta kourista.</p> + + +<p>Niinpä työntäytyy ja työnnetään meillä julkisen +toiminnan etualalle paljon puolikuntoista ja +löyhää ainesta, samalla kuin siellä täällä löytyvät +todelliset, hedelmälliset voimat jäävät suhteellisesti +varjoon ja tulevat sysätyiksi näkymättömämpään, +tois-arvoiseen työhön--jopa tehottomuuteenkin. +Täten tulee koko suomalaisen sivistyksen +edustava, luonnehtiva ääriviiva kohtuuttomasti +näiden pätemättömien, vain pinnallisesti hyrskähtelevien +ainesten määräämäksi ja värittämäksi.</p> + + +<p>Tätä yksityistä, piilevää, runsastakin elämänkuntoa, +joka takaa että suomenkielinenkin sivistys +vielä on kohoava ja saavuttava niin sisällön voiman +ja rikkauden kuin muodon kirkkaan tehonkin, +sitä ei tässä perusteluyhteydessä ole tilaisuus +yksityiskohtaisemmin tehostaa, vaan on tässä +yhteydessä huomio kiinnitetty siihen näköpintaan, +jonka suomalainen sivistystyömaa nykyisenä julkisivunaan +tarjoaa.</p> + + +<p>Ja tällä työmaalla on vielä kaikki kokeilun, +tapailun ja tavoittelun asteella. Muodot ovat +vakiintumattomat, henget puolikypsät, julkisuuden +valoon työnnetyt edustajat puolikuntoisia. +Ja ken vasta tähänastisen työn perustuksella +täyspitoisempia saavutuksia odottaisikin syyttäköön +mahdollisesta pettymisestään ainoastaan +omaa lyhytnäköistä herkkätoivoisuuttaan. Korpeen +raivattu peltokin kantaa vielä kauan uutisviljelyksen +epätasaista leimaa, kuinka saattaisi +sitte niin monimutkainen, monisärmäinen viljelyksen +luoma kuin kansallinen sivistys täysvalmiina +kirvota maasta yhden ainoan ihmispolven taikapolkemalta.</p> + + +<p>Kun kerta entinen sukupolvien yhteistyö on +rikottu, kun Suomen tähänastisen viljelystyön +sekä tulos että kannattaja ja elin, Suomen ruotsinkieltä +puhuva sivistyneistö on irtautunut kansallisesta +maaperästään ja kielellisen vierautensa harhauttamana +myöskin kansallisesti ja sivistyksellisesti +eksynyt omasta kansastaan, niin tällaisen +järkyttävän kansallisen onnettomuuden tapahduttua +ei saa odottaa, että tällaisen riiston ja vaurion +jäljet peittyisivät umpeen jo parin ihmispolven +työn jälkeen. Sivistyksen maaperä on muokattava +uudestaan kuten pelto, josta tuhotulva on huuhtonut +sulatetun, viljellyn mullan pois. Kärsivällisyydellä +on vain odotettava, että tämäkin pelto +vielä tulevaisuudessa, kun ihmispolvien työ ja +vaivannäkö taas on ennättänyt sulatella ja vaivata +sen kovaa pinnankamaraa ja kehitellä siihen uuden +hienoksi viljellyn multakerroksen, että sekin silloin +taas on kantava ne tasaiset, runsaammat laihot +joita köyhä nykyhetki ei vielä voi suoda.</p> +</div> +</div> + + + + + + + <div class="chapter_1" id="chp_4" > + <a name="chp_4"> + </a> + + + <div class="chp_id_level_1"> + <a href="#contents_chp_4" name="chp_4"> + IV + </a> + </div> + + <div class="chp_title_level_1"> + TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA + </div> + + + <div class="chapter_2" id="chp_4_1" > + <a name="chp_4_1"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_4_1" name="chp_4_1"> + KANSALLISEN RISTIRIITAMME SELVENEMIS- +JA KEHITTYMISMAHDOLLISUUDET. + </a> + </div> + + +<p>Yksi ainoa pelastuksen tie olisi tästä toistamiseen +suoritettavasta, vuosisataisesta työuhrista, +yksi ainoa silta, joka oikaisisi ohitse ihmispolvien +uudistetun vaivannäön, ja se olisi se, että suomukset +vielä voisivat pudota harhautuneiden silmiltä, +että veljet tuntisivat veljeytensä, Suomen kansan +toisistaan lohkoutuneet osat yhteisen alkuperänsä, +yhteisen tulevaisuutensa, yhteisen kansaelämänsä: +sekä voimiensa että heikkouksiensa yhteisyyden!</p> + + +<p>Tämän lohkoutumisen vammat ja vauriot ovat +kummallekin niin suuret, että kannattaisi todellakin +sen itsekieltäytymisen uhrin, jota harhakäsityksistä +valveutuminen ja luopuminen aina kysyy +niin yksityiseltä ihmiseltä kuin vielä enemmän +kokonaisilta, toinen toisensa harhakäsityksiä tukevilta +ihmisryhmiltä. Kunpa voisi vielä ruotsinkielinen +sivistyneistömme virvota suomalaiskansalliseen +tajuntaan ja tuntea itsensä elimeksi Suomen +kansan sivistyselimistössä! ja kunpa Suomen +suomalainen kansa vielä saisi tuntea sivistyneistönsä +välittömästi omakseen, oman elimistönsä +elimeksi! Jos katkaistut suonet vielä voisivat +liittyä toisiinsa ja alkeellinen muodostumisen voima +ja viljelyksen herkkyys voisivat yhteisinä virrata +ja sykkiä yhteisessä elimistössä, niin silloin olisi +Suomen kansalle pelastettu sen yhteinen historiallinen +menneisyys ja kevennetty sen tulevaisuus: +ruotsia puhuva sivistyneistömme olisi pelastettu +henkisestä hivutuskuolemastaan ja Suomen suomalainen +kansa vapautettu toistamiseen suoritettavasta, +vuosisataisesta raskaasta vaivannäöstä!</p> + + +<p>Niin välittömästi ja kiinteästi kuin muoto ja +sisältö kuuluvat Suomen kansan toisistaan erilleen +taistelevat osat toisiinsa. Vasta toistensa kanssa +yhdessä muodostavat ne luonnollisen kokonaisuuden. +Yhtä kipeästi kaipaa ruotsinkielinen sivistyneistömme +elinedellytyksenään suomalaisen +kansapohjan verestävää, elävöittävää maaperää +allaan pysyäkseen terveessä elämäntajussa ja +todellisuuden verekkäällä, rikkaalla, hedelmällisellä +pohjalla kuin suomalainen kansapohjakin +kaipaa ruotsinkielisen viljelyksemme elokasta aistia, +valpasta arvostelua ja täsmällistä muodon +kuria pysyäkseen sivistyksen ryhdissä ja hengen +joustavassa, karaistussa, eteenpäinleikkaavassa +terässä.</p> + + +<p>Suomalaisen kansapohjan aines on ruotsinkieliselle +sivistyneistöllemme yhtä välttämätön +kuin suomalaiselle kansapohjalle tämän sivistyneistön +älyllinen terävyys ja valmius: minkä toinen +puuttuu vehmaassa, antoisassa, muodostumisalttiissa +sisällössä, sen puuttuu toinen tämän elämänsisällön +seulovassa, valikoivassa, kuonasta ja +muodottomuudesta puhdistavassa käsittelemisessä; +missä toinen on rikkaudessaan avuton, siellä +on toinen niukkuudessaan neuvorikas. Ruotsinkielisen +sivistyneistömme älyn ja arvostelun suola +kitkisi ja juurittaisi alkavalta suomalaiselta sivistykseltä +monta mauttomuuden ja muodottomuuden +hempeätä, levitteleivää rikkaruohoa ja monta +älynvelttouden suvaitsemaa rumaa kasvettumaa, +ja suomalaisen kansapohjan versova elinaines taas +täyttäisi ruotsalaisen sivistyneistömme ohenneen +elämäntajun vaakavalla ja painoisalla elämän sisällöllä.</p> + + +<p>--Mutta harhakäsitykset istuvat ihmisten +mielissä yhtä kiinteästi kuin oikeatkin ja sekä +kansojen että yksityisten historia polkee itseharhojen +mutkittelevia polkuja pyrkien kiertoteitse +sinne, minne suoraankin olisi ollut saavuttavissa.</p> + + +<p>Liiaksi syvälle on puolella ja toisella ehkä jo +leikkautunut mieliin se usko, että suomalaisen +kansan ja ruotsinkielisen sivistyneistömme välillä +olisi kansallisuuden eroittava juopa, jotta tätä +näköhairahdukseen perustuvaa mielialavirtausta +enää voisi pysäyttää mikään mielipiteitten selkeytyminen +ja totuuteen palaaminen? Liiaksi perinjuurin +on ehkä jo ehditty repiä rikki Suomen tähänastinen +kansallinen historia, tehdä tyhjäksi vuosisataisen +työn kallis tulos, jotta enää mikään paluutie +olisi mahdollinen?</p> + + +<p>Sokaistuneessa itsepetoksessa on ruotsinkielinen +sivistyneistömme ehkä lopullisesti hyljännyt +oman kansansa, sen kansan, jolta se on perinyt +kaiken, mitä sillä on, kääntynyt vieroksuen ja +hyljeksien pois siitä kansasta, jonka työn ja vaivannäön, +henkisen ja aineellisen saavutuksen kaikkea +koottua aarteistoa se alkuperänsä ja kehityksensä +vuoksi oli asetettu valvomaan ja vaalimaan ja +edelleen kehittämään, jonka elimenä ja elimeksi se +oli muodostunut ja jonka palveleminen oli sille +sekä elämänvelvollisuus että elämänsisällön antava +elinoikeus. Oman veren silmittömällä, julkealla +itsehäväisyllä ilkkuvat matalimmat näistä lyhytnäköisistä +riemullisella vahingonilolla, missä luulevat +vainuavansa kansallisten heikkouksiemme ja +vajanaisuuksiemme jälkiä, ilkkuvat ilokseen ja +itsehyväisyytensä tyydytykseksi, eivät kurittaakseen +heikkouksia pois rakkauden vihastuksessa. +Ja ruotsalaistomme parhaat, arvokkaat aineksetkin +etäytyvät välinpitämättömyydellä ja kylmyydellä +Suomen suomalaisen kansan polttavista elinharrastuksista, +riistävät tältä kansalta itsensä, +tämän kansan väellä ja vaivalla kehitetyt työnsuorittajat +ja riistävät itseltään elämäntyön, sen +painokkaan elämänsisällön ja pätevän elämänkypsyyden, +joka kehittyy ihmisessä vain edesvastuullisessa, +itsensä unohtavassa työssä yhteisen kokonaisuuden +hyväksi.</p> + + +<p>Ruotsalaistemme omalta kannalta on tämä heidän +vierautumispyrkimyksensä henkistä itsemurhaa: +elämänpohjan murentamista omien jalkojen +alta, elämänlähteiden tukkimista itseltään, vapaaehtoista +elämäntehtävästä ja sen ohella elämän +arvosta ja elämänsisällöstä luopumista; yhteiseltä +suomalaiskansalliselta kannalta se taas on yhteisen +lipun pettämistä, kevytmielistä tehtävän hylkäämistä, +korvaamatonta kansallisen perintösaavutuksen +menetystä ja tyhjiin heittämistä.</p> + + +<p>Samallaisessa sokaistussa itseraasimiskiihkossa +kamppailee suomalainenkin kansanaines +itseään irti kaikesta elämänyhteydestä ruotsia +puhuvan sivistyneistömme kanssa. Jos toisaalta +matalat ja henkisesti tajuttomat, siveellisesti edesvastuuttomat +sanomalehtimiesaivot vaahtosuin +iskeytyvät jokaiseen »ruotsalaisen maan» »kavallukseen» +tai hirnuvalla vahingonilolla rekisteröivät +jokaisen »edeltäkävijäkansan» kompastuksen, esittävät +yleisölleen jokaisen puukotusjutun viimeisimpänä +suomalais-suomalaisena kultuurinäytteenä, +niin täydentävät heidän suomenkieliset +vastineensa tätä järjetöntä silpomistyötä aivan +yhtä hengettömästi pikkumaisilla ja matalasti +katkeroilla partioretkillä, »Luukin jupakoilla» +ruotsalaistemme heikkouksien alueille. Jos toisaalta +järjestelmällisesti vetäydytään kaikesta +yhteistyöstä suomalaisen aineiston kanssa, jos +toimialat jaetaan, rahastot hajoitetaan kielen karsinoiden +mukaan, jos vedetään--mikäli mahdollista--miehet +ja varat pois yhteisistä yrityksistä, +jos kaivetaan vierauden vaot niin syviksi kuin +mahdollista eri kieliryhmiemme yhteiskunnallisen +työskentelyn väliltä, niin pyrkii yltiöiden yhä +lisäytyvä parvi toisellakin puolella tekemään yhtä +perusteellista pesäeroa kielellisten ryhmiemme ja +sivistystemme välillä. Jos toisaalla ollaan kansallisessa +eristäytymisessä niin pitkällä, että kansalliseksi +otsikoksi omistetaan nimitys »öst-svensk», +niin hakevat toisaalla yhtälaiset hurma- ja yltiöpäät +kaiken kansallisen, rodullisen ja runollisen +innoittumisensa lähteitä jostain Vienantakaisista +maailmoista. Jos toisaalla vietetään mahtipontisia +»ruotsalaisuuden» päiviä, jotka omistetaan tympäisevällä, +samealle ja sakealle rodulliselle itsesuitsutukselle, +niin hommaillaan toisaallakin yhtä keinotekoisesti +eristäytyviä ja ärsyttäviä erikoiskansallisia +»Kalevala-päiviä». Katsomatta mitä kansallisen +elämämme perustavia, rakentavia arvoja he +heittävät menetyksiin, ovat nämä suomalaiskansalliset +intoilijamme valmiit kielellisen puhdasuskoisuuden +alttarilla uhraamaan Runebergin ja hänen +aikakautensa korkean ja väkevälentoisen isänmaallis-kansallisen +heräämisen, ollenkaan huomaamatta, +että heidän silloin myöskin--jos heidän +kiihkoilussaan nimittäin yleensä jotain järkeä +ja johdonmukaisuutta on--olisi uhrattava Snellmaninkin +ruotsinkielellä (huomaa <i>ruotsin</i>kielellä!) +tapahtunut valtaisa herätystyö. »Kansallismielisessä» +haltioitumisessaan ovat he valmiit leikkaamaan +Suomen kansan historiasta viimeiset kuusi-seitsemän +kohtalokasta vuosisataa, joiden työ +kuitenkin on sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti +rakentanut sen Suomen, jossa me nyt elämme +liittääkseen senjälkeen keinotekoisten löyhien haaveittensa +silloilla nykyisyyden johonkin epämääräiseen, +kuviteltuun Kalevala-alkuaikaan, ovat +valmiit rotulahkolaisuuden puhdasoppisuuden +vuoksi hylkäämään kansallisesti hyödyttömänä +sen tiedon, kokemuksen ja henkisen viljelyksen +pääoman, jota ruotsinkielinen sivistyneistömme +eittämättömästi edustaa ja joka on yhtä kiinteästi, +välittömästi ja läheisesti Suomen kansan omaa, +henkeä sen hengestä, verta sen verestä kuin nämä +kiihkoilijat konsanaan itsekin.</p> + + +<p>Molemmin puolisena sokaistuna, itsetuhoavana +uurastuksena on siis yhteenkuuluvan eroittaminen, +toistaan tukevan riistäminen toiseltaan, vasta +yhteistyössä täydellisen kansallisen sivistyskokonaisuuden +muodostavan elimistön lohkouttaminen +kahdeksi epätäydelliseksi ryhmäksi, joista toisella +ei enää ole edessään elävää tulevaisuutta, toisella +taas pitkä, uudestaan suoritettava vaivan- ja +ponnistuksen alainen työrupeama, uudistetussa +työssä ja toistetussa vaivannäössä astuttava kiertotaival +sitä päämäärää kohden, joka jo näytti saavutetulta.</p> + + +<p>Mutta jos tämä lohkoutuminen on lopullinen, +jos nämä toisiinsa kuuluvat ja toisiaan tarvitsevat +osat lopullisesti ovat eksyneet toisistaan, eivätkä +enää voi liittyä välittömään yhteiselämiseen, niin +on Suomen kansallisen tulevaisuuden vuoksi ainoastaan +toivottava, että Suomen kansan kehitysmahdollisen +osan, Suomen suomalaisen kansapohjan +suoritettava kiertotaival on osoittautuva oikeaksi, +todelliseksi kiertotieksi, eikä vain harhapoluksi, +että se onkin välttämätön, kehityksen +nousun vaatima, ylemmäksi johtava kiertoporras, +joka kehänsä kierrettyään ja näennäisesti entiselle +kohdalleen palattuaan, onkin johtanut hyvän saavutuksen +entistä tähystystasoa ylemmäksi? Ehkä +se ruotsinkielisen sivistyneistömme kansallinen +irroittautuminen ja oman kansansa hylkääminen, +joka meistä nykypolven suomalaisista tuntuu niin +katkeralta ja korvaamattomalta sivistykselliseltä +ja kansalliselta tappiolta, ehkä se onkin historiallinen +kova välttämättömyys? Ehkä Suomen kansan +tulevaisuus vaatii tämän suuren uhrin päästäkseen +laajemmalle, syvemmin muokatulle ja vakavammin +perustetulle pohjalle kuin nykyään, poimiakseen +tulevaisuudessa rikkaammatkin ja täyteläämmät +hedelmät kuin ne, jotka jo heloittivat +sen saavutettavissa? Ehkä koko nykyinen kansallinen +kysymyksemme onkin Suomen kansan +historian tiedotonta itsekorjausta! Ehkä historiallisten +olosuhteitten vuoksi ruotsinkieliseksi +vierautuneen sivistyneistömme irtautuminen suomalaisesta +kansallisesta elimistöstä on tämän kansallisuuden +terveelle kehitykselle välttämätön puhdistusprosessi, +joka särkee pois tästä elimistöstä +sen, minkä olosuhteet ovat tehneet vieraaksi tälle +elimistölle, ja joka särky on kestettävä ja kestettävä +loppuun, jotta elimistö taas voisi toimia +häiriöttä ja terveenä?</p> + + +<p>Mutta miten käyneekin, minkä uran kehitys +itselleen murtaneekin, nykyinen murroskausi +on varmasti oleva ohitsehaihtuvaa ylimenoaikaa. +Joko on ruotsinkielinen sivistyneistömme +vielä kallistava korvansa niille veren, +velvollisuuden ja elämäntehtävän äänille, joiden +sen omassa rinnassa täytyy tehdä hiljaista työtään +ja sisäisen syventymisen ja itseensä kerääntymisen +hetkinä kutsua sitä yhteiseen suomalaiseen +kansalliseen työhön. Silloin ovat katkenneet +juuret versoavat uudelleen, ehtyneet suonet +elpyvät uuteen eloon ja Suomen kansalla +on taas oleva oma, kansallisesti läheinen ja +lämmin, sivistyksellisesti herkkä ja kypsä, +elämänuskoinen ja uhrautuvaan työhön altis +sivistyneistönsä, jolla on juuret ja elämän +lähde kansassansa ja joka heloittaa kansansa +jaloimpain pyrkimysten, sisimpäin harrastusten +kukkana, kansansa kypsien tekojen julkisena suorittajana.--Tai +on nykyinen alkanut kehitys +johtava loppuunsa: ruotsinkielinen sivistyneistömme +on elimistöstään irtautuneena kuihtuva, +korkeintaan rajoittuva vaatimattomaksi provinsielliksi +sivuryhmäksi, joka on vetäytynyt kansallisen +sivistys-elämän valtavuolta pienen paikallisen +elämän piirin harrastajaksi, ja Suomen kansan +sisäinen muodostamisvoima on kehittävä itsestään +menetetyn sijalle uuden, lähemmän, välittömämmän +sivistyksen elimen.</p> + + +<p>Ja sen työn se voi suorittaa, niinkuin se jo kerta +ennen on saman työn suorittanut. Tarvitaan vain +itsensä unohtamisen malttia ja uhrautuvaisuutta +meiltä nykypolven eläjiltä sitä odottaessa. Jos +nykyinen suomenkielinen sivistysvainio vielä näyttääkin +epätasaiselta, jos se monessa suhteessa vielä +kantaakin nuoren viljelyksensä epävalmista leimaa, +niin se on vain luonnollista, eivätkä olomme +ole tuomitut jäämään sellaisiksi! Suomalainenkin +sivistyspohja on vielä vakiintuva, monet nykyiset, +hätäisesti joutuneet, varhaiskypsyyden liioittelevaa, +näköhyötyisää leimaa kantavat taimet ovat +lakastuvat ja sijaan kasvava hitaammin kehittyvä, +vaatimattomammalta näyttävä, mutta todellinen, +vankka, jyväraskas ja satoisa laiho!</p> + + +<p>Missä nyt vielä rehoittaa tavoittelu, missä toimekkuuden +kermana häärii hommaileva, hyörivä +puolikuntoisuus, missä näkösällä kannettu aatteileminen, +lauseparseileminen ja löyhä suuntaileminen +vielä voi pimittää yleisen arvostelun ja anastaa +sen sijan, jolla pitäisi istua hengen kypsyyden, +teon ja toimen karusanaisen mutta tartuntaväkevän +mahdin, missä sanojen runsaudella vielä voi +peittää teon puuttuvaisuuden, missä löyhä ja perusteeton +sivuuttaa pätevän ja painokkaan, missä +näytelty, levitteleiksevä, näkökoruissa kimaltava +valhekauneus vielä voi häikäistä silmän havaitsemasta +todellisen kauneuden yksivakaisempaa, +mutta kiintoista, kestävää loistoa; siellä on tämän +nykyisen sivistyksemme julkisivun alla ja varjossa +valmistumassa toinen, todellinen, pätevä, perustettu +sivistysrakennus, joka ei ole kyhätty vain +näön vuoksi, tilapäiseksi, hätäisesti valmiin näköiseksi +joudutetuksi sivistyksen näyttelyhuoneustoksi, +vaan pysyväksi sivistyksen työpajaksi, asunnoksi +ja temppeliksikin; siellä on kohoamassa uusi +ja todellinen, itse kansan omaan vähittäiseen viljeltymiseen +perustuva sivistys, joka ei vain näyttele +sivistyneisyyttä, vaan on sivistystä, itsesivistymisen +työtä; siellä on muodostumassa todellinen +kansallinen sivistys, joka kansallisuutta näyttelemättä +ja kansallisuudella kiivailematta, mutta +silti koko olemukseltaan kansallisena on kansan +omana henkisenä kypsymisenä kantava itsessään +kaikkea kansansa pätevyyden voimaa, näkemyksen +laajuutta, tuntemuksen todellisuutta ja syvyyttä; +oleva välittömästi kansansa sivistyksen +elävä elin ja toimekas työase.</p> +</div> + + + + + <div class="chapter_2" id="chp_4_2" > + <a name="chp_4_2"> + </a> + + + <div class="chp_title_level_2"> + <a href="#contents_chp_4_2" name="chp_4_2"> + SUOMALAIS-KANSALLISEN SIVISTYKSEN +HUOMENKOITTO. + </a> + </div> + + +<p>Ja todellakin näkee jo koittavan kansallisen +sivistyskevään ensi enteitä: Suomessakin ovat mielet +sulamassa, itsetiedottomuuden jähmettynyt +talvi on väistymässä. Jo loiskahtaa tuolla täällä +jään kahleista vapaana aalto, jo vilkahtelee mielien +roudan keskeltäkin yksilöllisen elämännäkemyksen +kirkas, herännyt, itsenäisesti tähyävä ja tutkiva +katse. Kuin kiurun lupaavana liverryksenä kohoo +tuolta täältä paljastuvien nurmipälvien yltä yksilöllisen +elämänkatsomuksen sula, kirkas äänensoitto. +Ja yhä kuoroisammaksi käy tämä soitto, +yhä uusilta ilman pieliltä tavoittaa tarkkaava +korva tämän heräävän, hopeanheleän laulun. +Jopa viillettää tuolla täällä ilmojen sinistyvää, +kesäistyvää kantta armas pääskykin, jo pilkistää +kukkasen kirkas silmä viheriöityvien nurmien +kaiteilta.</p> + + +<p>Suomen nykyisessä nousevassa nuorisossa on +taaskin virkoamassa Suomen sivistyksen uusi kevät. +Suomen Suomenkielinenkin sivistys on kypsymässä +siihen tilaan, että senkin piirissä jo alkaa +kirvota yksilöllinen viljeltyneisyys: Senkin kehässä +tapaa jo tuolloin tällöin ihmisen, joka oman +tuntemuksensa valaisemana arvostelee, oman näkemyksensä +kirkastamana innostuu, oman elämyksensä +johtamana ajattelee, ihmisen, jolla ovat +hengen näköalat omien silmien edessä, hengen +aseet omissa käsissä. Jo tapaa niitäkin, joiden +kanssa ei tarvitse tyytyä vaihtamaan vain sanoja, +vaan ajatuksiakin: joiden kanssa voi, ei vain jutella, +vaan keskustellakin, yhteisessä, toinen toista +tukevassa ja kannustavassa ajatuksen ponnistuksessa +syventyä elämän sisäisten suhteiden yksilölliseen, +oman havainnon varaiseen selvittelyyn--tarvitsematta +pelätä, että heti ensimmäisessä tai +toisessa vuorosanassa saa törmätä kuin kiveen +johonkin yhteiskunnallisen parannusintoilijan ja +periaatteilijan tai keikailevan kaunosielun sulattamattomaan +iskusanaan.</p> + + +<p>Enää ei ole kaikkien hengen tulkkiemme julistus +vain vakaisaa, opettavaa »kansan valistelemista», +joutavaa jaarittelua, joutilasta väljien +sanojen hyörittämistä, vaan on jo niitäkin, joiden +puhe on itseensä syventymisen ja itsetutkimisen +kamppailevaa, mieskohtaiseen selkeyteen pyrkimistä, +kuumeista taistelemista julistettavan vaikeuden +kanssa, itsenäisen elämänkatsomuksen +poltetta, niitä, joiden julistus on elämännäkemyksen +elävän, kerkeän ja vaarallisen tulen ripeätä ja +jännittynyttä käsittelemistä, tietämiseen sytyttämistä +eikä vain tietojen levittelemistä. Jo kuulee +äänten humusta tuolta täältä itsenäisyyden vilpittömän +rintaäänen, tapaa harhailevien, haparoivien +katseiden keskellä nuoren ja rohkean silmäparin, +joka on jaksanut kohdistaa katseensa tiukasti ja +teräksisesti asioiden kärkeen. Näkee tuolla täällä +aseen heiluvan tietoisassa kädessä ja iskun tähdätyksi +siihen paikkaan, mihin on iskettäväkin.--Kunpa +vain ei herpautuisi tämä heräävä nuoriso, +kunpa ei lohkeaisi kesken arvostelun tutkain! +Kunpa ei väsähtäisi katse etsivästä, tutkivasta +ankaruudesta, kunpa ei uupuisi itsenäisyyden +tarmo kesken leikkaavan lentonsa! Kunpa ei kuivuisi +itsensä löytäneiden mielien herkistynyt hedelmällisyys +ja asettuisi hengen herännyt, käyvä +levottomuus malttavan keskinkertaisuuden tyrehtyneeksi +tyytymykseksi!</p> + + +<p>Virvonneet yksilöt ovat kansan herännyttä +henkeä: niissä kuohuvat kansan uinuneet voimat +näkyväisiksi, puhkeavat itsetiedottomuuden yöstä +ajatusten, luomien kirkkaudeksi. Yksilö on käymisen +liike yhteiskunnassa, yksilössä potee kansa +itsensä hengeksi! Yksilö on kansan voimien +hedelmä, kansan mullasta hengen päivään ja kirkkauteen +taiminut, kasvanut, jyviin täytelöitynyt +tähkäpää.</p> + + +<p>Mikäli heräävä nuori suomenkielinen sivistys +voi säilyttää itsensä henkisesti käyvänä, mikäli +sillä on hengen tarmoa yhä elävämpään ja eletympään +yksilölliseen viljeltymiseen, sikäli herkästi ja +rikkaasti on se voiva tuoda muodon julkisuuteen ja +ajatuksen tietoisuuteen Suomen kansan sisäiset, +salatut elämykset. Meillä on jäljellä kansan säästetty +hengen aines, meillä on jäljellä koko kansan +murtamaton työtarmo, koko kansan harras, uuras +työtahto, meillä on jäljellä oman elinpolvemme +palava, yrittelevä työinto ja tulevien sukupolvien +koskematon työvoima! Meidän on vain herättävä, +virvottava tajuamaan nämä uinuvat voimamme, +kirvoitettava ne tiedottomuudestaan ja laskettava +toimimaan! Ja vielä me muokkaamme vainiomme +sulaksi, viljelemme vielä murtamattomankin maaperän +möyheäksi ja hedelmän kantavaksi! Suomalainenkin +sivistys on vielä kantava sekä rikkaat +että jalot hedelmät, hedelmät, joiden kupuun on +sidottu sekä muodon ja viljelyksen herkkä, kuulakas +hienous että aineksen ja sisällön täyteläs ja +runsas paino ja pätevyys.</p> + + +<p>Kun elämäntunto on purrut niin syvälle kansaan, +että siinä virkoaa yksilöllinen hengentietoisuus, +niin silloin on koittamassa hetki, jolloin tämä +kansa on saavuttamassa henkisen täysikäisyytensä. +Heränneissä, virittyneissä yksilöissään on +Suomenkin kansan henki ottava sivistyksen soihdun +omiin käsiinsä valaistakseen sillä omat hämäränsä, +luonteensa ja lahjojensa, toivojensa ja pettymystensä +salat, oman elämänpolttonsa tuimuuden +ja oman paisuvan elämänriemunsa, oman voimansa +tarmon ja oman heikkoutensa häpeän.</p> + + +<p>Tällaisessa yksilöllisyyttä käyvässä ja kuohuvassa +sivistyksessä ja sivistyneistössä, joka samalla pohjautuu +elävään ja omana elettyyn kansaan, on +Suomen kansa vihdoinkin taas löytävä itsensä +kansallisesti ja sivistyksellisesti eheänä ja väkevänä. +Siinä sivistyneistössä on se tapaava omanaan +ja elävänä elimen, jonka välityksellä yksin se +voi elää sivistyskansan elämää, luoda ulkonaiset +vaikutuksensa ja sisäisten elämystensä rikkaudet +omaksi tajutuksi ja tietoisaksi hengen kokonaisuudekseen.</p> +</div> +</div> + + + + + + +<div class="footnotes"><hr/> +<div class="footnotes_title"> + <a href="#ref_alaviitteet" name="alaviitteet"> +ALAVIITTEET. +</a> +</div> + + +<div class="footnote"> + + + + <table> + <tr> + <td class="footnote_index"> + <p>[<a href="#footnote_ref_1" name="footnote_1">1</a>]</p> + </td> + + <td> + + +<p>Nykyään on kuitenkin vaara tarjolla, että vanha +suomalainen raamattumme, tämä länsisuomalais-hämäläisen +sivistyskautemme ainoa suuri kirjallinen perintö, +jonka ytimekäs iskevä kieli ja harras sanakuvauksen +mahti ovat kirjallisuutemme miehisimpiä kaunistuksia, +että se hyvää tarkoittavassa uusimisinnossa tässä merkityksessä +on tuleva turmelluksi ja laimennetuksi.</p> + + </td> + + </tr> + </table> + + + </div> + +<div class="footnote"> + + <table> + <tr> + <td class="footnote_index"> + <p>[<a href="#footnote_ref_2" name="footnote_2">2</a>]</p> + </td> + + <td> + + +<p>Voihan tällainen romanttisesti hurmioitunut kotitanhua-ihannointi +toisinaan tosin johtaa hupaisiinkin ajatuksen +kuperkeikkoihin kuten esimerkiksi on käynyt sille +intoilijalle, joka puhuessaan eteläpohjalaisesta puukko- ja +aidanseiväskultuurista, varsin selitettävässä ja inhimillisessä +perintämuistojen kultausharrastuksessa haltioituu +ruotsinkielisellä alueella näkemään siinä sotaisen urheiluhengen +ja seikkailuhurmioisen viikinkimielen karskeja +ilmauksia, kun hän taas melkoista ynseämmin määrittelee +saman ilmiön, kun se esiytyy suomenkielisellä alueella, +kansanluonteen sameaksi viehtymykseksi joukkomurhiin. +Mutta asiallisesti eivät tämmöiset rakkauden ylenpalttisuudesta +aiheutuneet ajatushoiperrukset merkitse mitään +vaaraa yhteiselämälle, jos vaan niiden pohjana on terve +yhteiskunnallisen elämän taju ja tarve.</p> + + </td> + + </tr> + </table> + + + </div> + +</div> + + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of Project Gutenberg's Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA *** + +***** This file should be named 15440-h.htm or 15440-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/4/4/15440/ + +Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP +Distributed Proofreaders + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + + </body> + </html> + diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..d07cc18 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #15440 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15440) |