initial commit of ebook 17312HEADmain

5 files changed, 2571 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/17312-8.txt b/17312-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..730a2f6
--- /dev/null
+++ b/17312-8.txt
@@ -0,0 +1,2555 @@
+The Project Gutenberg EBook of Martin Paz, by Jules Verne
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Martin Paz
+
+Author: Jules Verne
+
+Release Date: December 15, 2005 [EBook #17312]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARTIN PAZ ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+MARTIN PAZ
+
+Kirj.
+
+Jules Verne
+
+
+Suomennos
+
+
+G. W. Edlund, Helsinki, 1880.
+
+
+
+
+I.
+
+
+Aurinko oli laskeumaisillaan Cordillerien lumenpeittämien huippujen
+taakse, vaan virkistyttävä viileys näkyi täyttävän Perun ihanan taivaan
+ilmaa. Tullut oli se päivän hetki, jolloin voi europalaisten tavalla
+nauttia elämää ja pylväskattojen ulkopuolella hengittää keuhkoihinsa
+jonkun terveellisen tuulahuksen.
+
+Ensimäisten tähtien kohotessa taivaan rannalla käveli monilukuisia
+jalkamiehiä Liman kaduilla ja keskusteli juhlallisesti joutavimmista
+asioista. Tänä päivänä oli ollut suuri kansankokous Plaza Mayor'illa,
+vanhan kuningaskaupungin torilla. Käsityöläiset käyttivät viileätä
+iltaa hyväkseen kokien ansaita rahoja; he hyörivät ja pyörivät
+toimeliaasti väkijoukossa ja kehuivat rähisevällä äänellä tavarainsa
+erinomaisuutta. Naiset, huolellisesti verhottuina viittoihinsa, jotka
+peittivät heidän kasvojaan, tunkesivat polttajien parvien läpi.
+Muutamat korkeasukuiset naiset tanssipuvuissa sekä kaunistetut
+paksuilla, pitkillä, luonnollisten kukkasten koristamilla palmikoilla
+rehentelivät raskaissa vaunuissa. Indianit kävelivät ohitse silmiään
+nostamatta ylöspäin, hyvin tietäen olevansa liian halvat tullakseen
+huomatuiksi, eivätkä liikenteillä eikä puheilla ilmaisseet salaista
+kateutta, joka heitä kalvasi; siten olivat he mestisien jyrkkiä
+vastakohtia, jotka niinikään olivat ylönkatsotuita, vaan joiden
+tytymättömyys enenmän tuli ilmi kuin indianien.
+
+Mitä hispanialaisiin, noihin Pizarron pöyhkeihin jälkeläisiin tulee,
+kävelivät he päät pystyssä, juuri kun siihen aikaan, jolloin heidän
+esi-isänsä perustivat "kuningasten kaupungin". Heidän polvesta polveen
+kulkeva ylönkatseensa käsitti sekä indianeja, joita he olivat
+kukistaneet että mestisejä, jotka olivat syntyneet hispanialaisten
+avioliitoista uuden mailman alku-asukasten kanssa. Indianit, jotka,
+kuten muutkin orjuuteen joutuneet kansakunnat, eivät miettineet
+kahleittensa murtamista, vihasivat yhtä paljon vanhan keisarikunnan ja
+Inkan voittajia kuin mestisiäkin, jotka olivat jonkunmoinen väliluokka,
+täynnä hävytöntä röyhkeyttä.
+
+Mutta nämä mestisit, jotka hispanialaisten tavoin ylenkatsoivat
+indianeja ja indianien tavoin vihasivat hispanialaisia, elivät huonossa
+sovussa muiden asukkaiden kanssa.
+
+Parvi tällaisia nuoria miehiä neuvotteli lähellä kaunista
+suihkulähdettä, joka on keskellä Plaza Mayor'ia. Verhottuina
+"punchoihinsa" (neliskanttisiin, suuriin vaatekappaleisiin, joissa on
+reikä päätä varten) ja leveälahkeiset, tuhansista väristä hohtavat
+housut jalassa sekä Guayaquillista tuodut, leveälieriset olkihatut
+päässä, he puhelivat, huusivat ja liikuttivat käsiänsä.
+
+"Olet oikeassa, André", sanoi hyvin nöyrästi pieni mies, nimeltä
+Millaflores.
+
+Tämä Millaflores oli André Certan kuokkavieras, nuori mestisi, rikkaan
+kauppamiehen poika, jonka isä oli tullut murhatuksi, kapinoitsia
+Lasuentes'en viimekst nosta. massa kapinassa. André Certa oli perinyt
+Suuren omaisuuden, jonka hän antoi Otävänsä vapaasti käyttää, niiltä
+hän vaati ainoastaan alamaista nöyrygttä.
+
+"Mitä nämä kaikki vallankumoukset, nämä alituiset neuvottelut
+hyödyttävät, jotka Perua kukistavat?" jatkoi André Certa puhettaan
+korkealla äänellä. "Hallitkoonpa sitten Gambarra tahi Santa Cruz
+valtakuntaa, niin se ei kuulu mihinkään, jollei tasa-arvo ole vallan
+päällä täällä".
+
+"Hyvin puhuttu, oikein puhuttu", huusi pieni Miillaflores, joka
+tasa-arvonkin vallitessa ei koskaan olisi voinut tulla tervejärkisen
+miehen veroiseksi.
+
+"Minkätähden", jatkoi André Certa puhettaan, "minkätähden pitää minun,
+rikkaan kauppamiehen pojan, kulkeman muulien vetämissä vaunuissa?
+Eivätkö minun laivani ole tuottaneet maalle rikkautta ja varallisuutta?
+Eikö piasterien ahkera ylimysvalta vedä vertoja kaikille Hispanian
+joutaville arvonimille?"
+
+"Se on herjaus meitä vastaan", vastasi nuori mestisi. "Kas tuossa!
+Tuossa ajelee don Fernand ohitse kahden hevosen vetämissä vaunuissa.
+Don Fernand d'Auguillo. Töin tuskin hän jaksaa kuskiaankaan elättää ja
+kuitenkin rehentelee hän herroiksi täällä torilla. Kas tuossa on toinen
+hyvä. Markiisi don Végal
+
+Komeat vaunut ajoivat tällä haavaa pitkin Plaza Mayoria. Niissä istui
+markiisi don Végal, ritari, varustettu Alcantaran, Maltan ja Kaarlo
+III:nen tähdillä. Mutta tämä korkea herra ei näkynyt tällä kertaa
+tahtovan näillä kerskailla, vaan tahtoi nähtävästi ainoastaan
+haihduttaa ikäväänsä. Hänen surullisesti alaspäin painuneesta päästään
+saattoi huomata, että levottomat ajatukset vaivasivat häntä ja hänen
+nelivaljakkonsa kulkiessa väkijoukon läpi, ei hän kuullut mestisien
+kateellisia puheita.
+
+"Minä vihaan tuota miestä!" sanoi André Certa.
+
+"Ei sinun tarvitse häntä kauan vihata", vastasi eräs nuorista
+herroista.
+
+"Ei! sillä nuo aatelismiehet näyttelevät nyt komeutensa viimeisiä
+tähteitä ja minä voin teille kertoa, mihin heidän hopiansa ja
+perhe-kalleutensa joutuvat".
+
+"Niin, senhän sinä kylä tietänet, joka käyt juutalaisen Samuelin
+talossa".
+
+"Ja vanhan juutalaisen tilikirjoihin kirjottavat korkeasukuiset
+velalliset nimensä, ja hänen raudoitettuun raha-arkkuunsa kokoontuvat
+heidän rikkautensa tähteet. Sen päivän koittaessa, jolloin kaikki nämä
+bispanialaiset tulevat köyhiksi kuten heidän "don Cezar de Bazano",
+silloin me tulemme iloitsemaan".
+
+"Sinä, André, etukynnessä, kun tulet saamaan kaikki nuo miljonat. Sinun
+omaisuutesihan on tulemaisillaan toista vertaa suuremmaksi!... Mutta
+odotappas! Milloin aivot naida juutalaisen Samuelin kauniin tyttären,
+joka on perulainen nainen sormenpäihin saakka eikä nähtävästi ole
+missään muussa suhteessa juutalainen kuin nimeltään, joka on Sara".
+
+"Kuukauden kuluessa", vastasi André Certa, "eikä silloin ole Perussa
+mikään omaisuus, joka olisi minun rikkauteeni verrattava".
+
+"Mutta", kysyi eräs nuorista mestisistä, "mintähden et nai
+korkeasukuista, hispanialasta naista?"
+
+"Minä saman verran ylönkatson kuin vihaan tätä kansaa", vastasi André
+Certa, joka ei tahtonut tunnustaa, että useat korkeasukuiset perheet,
+joiden tuttavuuteen hän oli pyrkinyt, olivat häpeällisellä tavalla
+käskeneet häntä pois.
+
+Samassa silmänräpäyksessä tuuppasi häntä voimallisesti kylkeen eräs
+pitkä, harmaatukkainen mies, jonka vahvat jäsenet osottivat väkevää
+ruumista. Tämä mies, eräs vuori-indiani, oli puettu ruuniin liiviin,
+jonka alla oli karkeasta palttinasta tehty paita leveällä kauluksella;
+kaulusta oli päästetty napista, niin että karvainen rinta oli
+näkyvissä. Jonkunlaiseksi koristukseksi oli viheriöitä nauhoja neulottu
+hänen lyhyille housuilleen, jotka taasen punaisilla sukkanauhoilla
+olivat sidotut maankarvaisiin sukkiin; jaloissa oli hänellä härän
+nahkasta tehdyt anturat; päähän kantoi hän huippupäistä hattua ja
+korvissa hohtivat suuret renkaat.
+
+Tuupattuaan André Certaa tarkasteli hän häntä, silmiään pois
+kääntämättä.
+
+"Kurja indiani", huusi mestisi nostaessaan kättään.
+
+Hänen ystävänsä pidättivät häntä ja Millaflores huusi, "André! André!
+Malta mielesi!"
+
+"Kurja orja uskaitaa tuuppia minua!"
+
+"Hänpä on mielipuoli! Hän on nimeltään Sambo!"
+
+Sambo yhä jäykästi katseli mestisiä, jota hän tahallaan oli tuuppinut.
+Tämä, raivostuneena, tarttui vyöhön kätkettyyn tikariin ja oli juuri
+hyökkäämäisillään hätyyttäjän kimppuun, kun kummallinen kurkku-ääni,
+joka oli perulaisen metsälinnun äänen kaltainen, kuului kävelevien
+hälinässä. Sambo katosi.
+
+"Väkevä ja pelkuri", huusi André Certa.
+
+"Malta mielesi", sanoi Millaflores hiljaa, "ja lähtekäämme pois P1aza
+Mayorilta. Liman naiset eivät ole missään niin röyhkeitä kuin täällä".
+
+Nuoret miehet lähtivät kävelemään torin syrjäpuoleen. Yö oli nyt
+seurannut päivää ja naiset kantoivat syystä nimensä "tapadas"
+[espanjalainen sana, merkitsee kätketyt], sillä ei voinut eroittaa
+heidän vartaloaankaan vaipan alta, joka kokonaan verhosi heitä.
+
+P1aza Mayorilla oli vielä sangen vilkas liike. Huuto ja rähinä eneni
+yhä. Hevoskaartilaiset, jotka olivat asetetut varakuninkaan palatsin
+keskimäisen portin ulkopuolelle torin pohjoispuolella, vaivoin pysyivät
+alallaan tässä hurjassa väkijoukossa. Kaikenlaisia tehdastelijoita oli
+kokoontunut tälle torille, jossa nyt oli kaikenmoisia tavaroita kaupan.
+Varakuninkaan palatsin alakerta ja kirkon kivijalka, joissa oli
+kauppapuoteja, muodostivat yhteensä suuren puodiston, jossa nähtiin
+tropikien kaikki tuotteet.
+
+Tällä paikalla oli siis suuri hälinä; mutta kun Angelus kaikui kirkon
+tornista, taukosi yhtäkkiä koko tämä melu. Rukousten kuiskaaminen
+seurasi huutoja ja naiset seisahtuivat keskellä kävelyänsä tarttuen
+rukousnauhoihinsa.
+
+Kaikkien muitten seisahtuessa ja laskeutuessa polvilleen, koki vanha
+naispalvelija, joka seurasi nuorta tyttöä, raivata itselleen tietä
+väkijoukon läpi. Tästä syystä soimattiin ja haukuttiin molempia naisia,
+koska häiritsivät rukousta. Nuori tyttö tahtoi seisahtua, vaan
+naispalvelija raahasi häntä innokkaasti mukanaan.
+
+"Näettekö tuota perkeleen tytärtä", sanoi joku läheisyydessä.
+
+"Hän on eräs Caracamin [haukkumanimi, jolla perulaiset nimittävät
+europalaisia] naisista!"
+
+Muori tyttö seisahtui vihdoin vallan hurmautuneena. Äkkiä löi muulin
+ajaja häntä oikapäälle ja tahtoi pakottaa häntä notkistamaan polviaan,
+vaan ajaja oli tuskin koskenut häneen, ennenkuin voimakas käsi kaatoi
+ajajan maahan. Silmänräpäyksen häiriö seurasi tätä lyöntiä, joka
+suoritettiin salaman nopeudella.
+
+"Pakene neitoseni", kuiskasi lempeä ja kunnioittava ääni nuoren tytön
+korvaan.
+
+Tyttö käännähti, kalpeana säikähyksestä ja näki nuoren, pitkän
+indianin, joka ristissä käsin pelotonna odotti vastustajaansa.
+
+"Totta tosiaan, me olemme hukassa!" huusi naispalvelija taluttaessaan
+nuorta tyttöä pois.
+
+Muulin ajaja, puolittain huumauksissa lyönnistä, nousi seisaalle,
+mutta, ollen liian viisas kostaakseen niin rohkealle ja
+pelkäämättömälle vastustajalle kuin nuori indiani, lähti pois ajaen
+muuliaan ja mutisten tyhjiä uhkauksia.
+
+
+
+
+II.
+
+
+Liman kaupunki piileilee Rimacin jokilaaksossa, yhdeksän franskalaista
+peninkulmaa joen suusta. Pohjassa ja idässä kohoaa maa aallontapaisesti
+ja tämä seutu on Andien suuren vuoriselänteen jatkona. Liman
+etukaupunkien tienoilla loppuu Luriganchon jokilaakso, jonka kaupungin
+edustalla alkavat San Christovalin ja Amancaien vuoriharjanteet
+muodostavat. Itse kaupunki sijaitsee joen toisella rannalla, vaan
+toisella puolella on etukaupunki San Lazaro ja molempia rantoja
+yhdistää viisiholvinen silta, joka lepää kohisevaan koskeen
+upotetuilla, äärettömän suurilla kivi-arkuilla. Kävelijöitä varten on
+penkkiä, joilla keikarit venyttelevät ruumiitansa kesä-illoilla ja
+joilta saattavat katsella kaunista koskea.
+
+Kaupunki on 2 peninkulmaa [nim. Franskan, s.o. noin 3 virstaa] pitkä
+idästä länteen ja ainoastaan 1 1/4 peninkulmaa leveä sillalta
+muureille. Muurit, 12 jalkaa korkeat ja 10 jalkaa paksut lähinnä maata,
+ovat rakennetut "adobesta", auringossa kuivatuista tiilistä. Tiilet
+ovat tehdyt savesta ja olkisilpuista sekä ovat vallan sopivia kestämään
+maanjäristyksiä. Vallissa on 7 porttia ja 3 ajoporttia ja vallinpäässä
+on pienoinen linnoitus Sainte Catherine.
+
+Sellainen on vanha "kuningaskaupunki", jonka Frans Pizarro perusti
+loppiaisena vuonna 1534. Kaupungissa on tapahtunut useita
+vallankumouksia ja vieläkin tapahtuu niitä tuon tuostakin. Lima oli
+muinoin Amerikan tärkein tavarapaikka Tyynen meren rannalla. Liman
+tulee tätä kiittää Callaon satamaa, joka 1779 rakennettiin omituisella
+tavalla. Annettiin vanhan rekatin joutua karille ja se täytettiin
+kivillä, soralla sekä kaitenlaisilla tähteillä. Sitten paalutettiin se
+ympäriinsä rhizophorapaaluilla [eräs amerikalainen puunlaji], joita oli
+tuotu Guayaquillista ja jotka erittäin hyvin voivat kestää vedessä
+lahoamatta; täten vähitellen syntyi se vankka perustus, jolla Callaon
+satamarakennukset lepäävät.
+
+Ilmanalansa puolelta, joka on lauhempi kuin Kartagenan ja Bahian, jotka
+kaupungit ovat samalla leveys-asteella Etelä-Amerikan toisella
+rannalla, Lima kuuluu Uuden mailman mitä suloisimpien kaupunkien
+joukkoon. Tuulella on kaksi suuntaa, jotka eivät vaihettele: tuuli joko
+käy lounaasta ja jähtyy kulkiessaan Tyynen valtameren yli tahi käy
+tuuli kaakosta ja silloin taasen on sitä raitistuttanut Cordillerien
+jäiset huiput.
+
+Yöt ovat kauniit ja terveelliset tällä tropillisella leveys-asteella;
+öisin on virvoittava kaste, joka tekee maan hedelmälliseksi, vaikka
+taivas alati on sekeessä. Päivän kuluttua iltapuoleen viettävät Liman
+asukkaat mielellään ylellisiä seurojaan nyt raitistuneissa huoneissaan
+pelaamalla l'hombrea, erästä hispanialaista seurapeliä; kadut pian
+käyvät autioiksi ja ainoastaan ravintoloissa on nyt oluen- ja
+viinanjuojia.
+
+Tänä iltana saapui nuori tyttö naispalvelijansa seurassa ilman muita
+seikkailuja Rimacin sillalle, jossa hän seisahtui kuunnellen epäselvää
+hälinää, joka hänen säikähtyneessä mielikuvituksessaan tuli vielä
+kuuluvammaksi. Tyttö huomasi kuitenkin, että tämä hälinä oli ainoastaan
+muulien kellojen kilinää sekä erään Indianin vihellyksiä.
+
+Nuori tyttö, jonka nimi oli Sara, joudutti matkaansa ja astui isänsä,
+juutalaisen Samuelin huoneesen. Hänellä oli tummanvärinen läninki
+yllään, joka oli sidottu ylös sopiviin laskuihin ja soukkeni jalkoihin
+päin; senpä vuoksi hänen täytyi ottaa lyhyiä askeleita ja hänessä oli
+tuo erinomainen sulo, joka on omituinen Perun naisille. Tämä läninki,
+reunustettu pitseillä ja kukilla, oli osaksi silkkikapan peittämä, joka
+ylettyi pään yli ja verhosi sen päähineellä. Erinomaisen hienot sukat
+ja pienet satiinikengät vilkkuivat sievän puvun alta; kallisarvoiset
+rannerenkaat koristivat nuoren tytön käsivarsia ja koko hänen
+olennossaan oli tuo omituinen sulo, jota sana bonayre hispanian
+kielellä niin selvästi kuvailee.
+
+Millaflores oli puhunut totta. André Certan morsian ei näkynyt olevan
+juutalainen muuta kuin nimeksi, sillä hän oli noiden korkeasukuisten,
+ihmeteltävien naisten todellisin perikuva, joiden kauneutta ei voida
+kyllin ylistää.
+
+Naispalvelija, eräs vanha juutalaisnainen, jonka kasvoissa ahneus ja
+saituus kuvautuivat, oli Samuelin uskollinen piika, ja hän palkitsi
+häntä ansionmukaisesti.
+
+Kun molemmat naiset astuivat etukaupunkiin, San Lazaroon, kulki heidän
+ohitsensa eräs mies, puettu pitkään munkkikaapuun. Tämän pitkän miehen
+kasvot osottivat tyyneyttä ja hyvyyttä. Hän oli pappi Joachim de
+Camarones ja käydessään ohitse hymyili hän ystävällisesti Saralle, joka
+suosiollisesti tervehti häntä kädenviittauksella, samassa luoden aran
+silmäyksen naispalvelijaan.
+
+"Mitä nyt, korkeasukuinen nainen?" kysyi kiivaalla äänellä eukko. "Eikö
+siinä ole kyllin, että kristityt ovat loukanneet teitä ja nyt te
+kuitenkin tervehditte heidän pappejaan. Arvatenkin me jonakuna päivänä
+saamme nähdä teidän rukousnauha kädessä, ottavan osaa kirkonmenoihin".
+
+Kirkonmenot ovat Liman naisille vallan tärkeä toimi.
+
+"Sinä teet kummallisia päätöksiä", vastasi nuori tyttö punehtuen.
+
+"Ne eivät ole kummallisempia kuin teidän käytöksenne. Mitä herrani
+Samuel on sanova, saatuaan kuulla, mitä on tapahtunut tänä iltana?"
+
+"Onko se minun syyni, että raaka muulin-ajaja on loukannut minua?"
+
+"Ymmärrän kyllä", sanoi eukko, puistellen päätään, "enkä tahdo
+ollenkaan kuulla puhuttavan muulin-ajajista".
+
+"Onko tuo nuori mies tehnyt väärin suojellessaan minua rahvaan
+solvauksia vastaan?"
+
+"Ensi kertako tuo nuori indiani ilmaantui matkoillanne?"
+
+Nuoren tytön kasvot olivat kaikeksi onneksi täydellisessä peitossa,
+sillä ei nyt oleva pimeyskään olisi kyllin suojellut hänen kasvojaan
+tutkivalta silmäykseltä, jonka vanha naispalvelija loi häneen.
+
+"Mutta jättäkäämme indiani sikseen", pitkitti nainen. "Minun asiani on
+ainoastaan valvoa teitä. Minua eniti levotuttaa se seikka, että
+tahdoitte viipyä, kunnes krtstityt olivat lopettaneet rukouksensa. Eikö
+teidän tehnyt mieli notkistaa polvianne kuten he. Voi, armollinen
+nainen, isänne heti paikalla karkottaa minun talosta, jos hän saa
+tietää, että minä olen sallinut sellaista luopumusta opistamme".
+
+Mutta nuori tyttö ei enää kuunnellut hänen puhettaan. Eukon muistutus,
+jonka esineenä nuori indiani oli, saattoi hänen suloisempiin
+ajatuksiin. Hänestä näytti juuri kuin nuoren miehen väliytyminen olisi
+ollut sallimuksen määräämä ja useampia kertoja käännähti hän
+katsoakseen, eikö mies seuraisi häntä varjossa. Sara oli jossain määrin
+rohkea ja tämä rohkeus aikaansaatti hänessä kummia. Sara oli ylpeä kuin
+hispanialainen nainen ja hän oli luonut silmänsä tähän mieheen,
+sentähden että mieskin oli ylpeä eikä kerjännyt silmäystäkään häneltä
+palkinnoksi suojeluksestaan.
+
+Kun Sara luuli indianin seuraavan häntä, ei hän pettynyt. Martin Paz
+tahtoi autettuaan nuorta naista myöskin pitää huolta hänen
+paluumatkastaan. Kävelijäin siis hajaantuessa eri tahoille aikoi hän
+seurata, Saran huomaamatta.
+
+Martin Paz oli nuori, kaunis mies; hän kantoi arvollisuudella
+vuori-indianien kansallispukua; leveäreunaisen olkihatun alta aaltoili
+kaunis, musta tukka, jonka kiharat olivat sopusoinnussa hänen
+kasvojensa kuparivärin kanssa. Hänen silmistään loisti sanomaton
+lempeys; hiukan kaareva nenä kohosi kauniin suun yläpuolella; tämä on
+enemmän harvinaista tässä ihmisrodussa. Hän oli Manco Capacin
+jälkeläisiä ja hänen suonissaan virtasi tulinen veri, joka saapi suuria
+aikaan.
+
+Hän oli uljaasti poimutellut kirjavan, loistavan vaippansa, hänen
+vyöllään riippui malajilainen tikari, joka oli peloittava ase
+tottuneessa kädessä, sillä nämä tikarit näkyvät olevan ikäänkuin
+naulatut siihen käsivarteen, joka niitä heiluttaa. Pohjois-Amerikassa
+Ontarion rannoilla olisi tämän indianin pitänyt olla niiden ympäri
+kiertelevien heimokuntien johtaja, jotka englantilaisten kanssa ovat
+sotineet niin kunniakkaita tappeluja.
+
+Martin Paz tiesi Saran olevan rikkaan juutalaisen Samuelin tytär ja
+mahtavan mestisin André Certan morsian; hän tiesi, että Sara sukunsa,
+asemansa ja rikkautensa vuoksi ei koskaan voinut tulla hänen omaksensa,
+mutta kaikki nämä mahdottomuudet unohtuivat hänen mielestään
+ajatellessaan omaa ihastustaan.
+
+Ajatuksiinsa vaipuneena joudutti hän askeleitansa, kun hän äkkiä tapasi
+kaksi indiania, jotka pidättivät häntä.
+
+"Martin Paz", sanoi toinen niistä hänelle, "sinun pitää jo tänä iltana
+saapua veljiemme luo vuorille".
+
+"Kyllä tulen", vastasi indiani tylysti.
+
+"Kuunari Annonciacion on näkynyt Callaon kohdalla. Laiva risteili
+siellä hetken ja katosi sitten niemen taakse. Epäilemättä laiva laskee
+maihin lähellä Rimacin suuta ja hyvä olisi, jos kaarnaveneemme voisivat
+purkaa laivasta näitä tavaroita. Sinun pitää olla muassamme siellä!"
+
+"Martin Paz kyiIä tietää, mitä hänen tulee ja pitää tehdä".
+
+"Sambon nimessä me sinua puhuttelemme".
+
+"Ja omassa nimessäni minä teille vastaan".
+
+"Etkö pelkää, että hän pitää oloasi San Lazaron etukaupungissa
+sopimattomana tällaisena aikan?"
+
+"Minä oleskelen, missä hyvänsä tahdon".
+
+"Juutalaisen huoneen edustalla?"
+
+"Olkoon menneeksi! Ne veljistäni, jotka pitävät tätä sopimattomana,
+tapaavat minua yöllä vuorilla".
+
+Kolmen miehen silmät säihkyivät, eikä sanaakaan puhuttu sen kovemmin.
+Molemmat indianit palasivat pitkin Rimacin jyrkkää rannikkoa ja niiden
+askelten kopina haihtui pimeässä...
+
+Martin Paz oli äkkiä lähestynyt juutalaisen taloa. Tämä oli kuten
+muutkin talot Limassa ainoastaan kaksinkertainen; tiilimuureja
+alakerrassa yhdisti saumoista kipsillä peitetyt putket. Koko tämä osa
+rakennuksesta, joka oli sovelias kestämään maanjäristyksiä, oli
+taidolla tehdyn maalauksen takia tiilten näköinen alemmissa
+kerroksissa; nelinurkkainen katto oli kukkia täynnä ja koko penger oli
+täynnä lemuavia kukkasia. Kahden huvihuoneen välissä olevan suuren
+portin kautta tultiin pihaan, mutta juutalaisten tavan mukaan ei näissä
+huvihuoneissa ollut akkunoita kadulle päin.
+
+Kello löi 11 lähimäisessä kirkossa, kun Martin Paz seisahtui Saran
+asunnon edustalle. Syvä äänettömyys vallitsi hänen ympärillään.
+Minkätähden seisoo indiani liikkumatonna näiden muurien ulkopuolella?
+Sentähden että valkoinen haamu näkyy penkereellä kukkien kesken, joille
+yö antoi epäselvän muodon, poistamatta niiden lemuja.
+
+Martin Paz nosteli ehdottomasti käsiään ja laski ne ristiin
+kunnioituksella.
+
+Äkkiä katosi valkoinen haamu ikäänkuin säikähtyneenä. Martin 3az
+kääntyi ja André Certa oli hänen silmäinsä edessä.
+
+"Milloin indianit ovat alkaneet viettää öitään tällaisissa mietteissä?"
+kysyi viime mainittu vihoissaan.
+
+"Sen he tekevät, niinkauan kuin polkevat esi-isien omaa maata", vastasi
+Martin Paz.
+
+André Certa astui askeleen lähemmäksi liikkumatonta kilpailijaansa
+kohti.
+
+"Kurja, väistytkö suosiolla?"
+
+"En väisty", vastasi indiani ja kohta välkkyi kaksi tikaria molempien
+vastustajain käsissä. Ne olivat saman kokoisia ja näkyivät olevan yhtä
+väkeviä. André Certa kohotti sukkelaan käsivartensa, jonka hän laski
+alas vielä sukkelammin. Hänen tikarinsa oli näet sattunut indianin
+tikariin; Andr6, haavotettuna olkapäähän, kaatui maahan huutaen:
+"Auttakaa, auttakaa!"
+
+Juutalaisen talon portti aukeni. Mestisiä tulvaili läheisistä taloista
+ja muutamat ajoivat pakenevaa indiania takaa, vaan toiset nostivat
+haavotettua ylös.
+
+"Kuka tämä mies on?" kysyi joku niistä. "Jos hän on merimies, anna
+viedä häntä Pyhän Hengen sairashuoneesen, mutta, jos hän on indiani,
+pyhän Annan sairashuoneesen".
+
+Vanha mies lähestyi haavoitettua ja hän tuskin oli nähnyt hänen,
+ennenkuin hän huusi: "Anna kohta viedä tämä nuori mies minun luokseni.
+Kuinka kummallinen onnettontuus!"
+
+Sillävälin toivoi Martin Paz pimeyden ja sukkeluuden avulla voivansa
+päästä takaa-ajavia pakoon. Hän juoksi kaikin voimin. Jos hän vaan
+voisi päätä maaseudulle olisi hän turvassa, mutta kaupungin porttia,
+joita suljettiin joka ilta kelo yksitoista, ei aukaistu ennen kello
+neljää aamulla. Hän tuli kivisillan toiseen päähän. Indianit
+lähestyivät yhä sekä muutamat sotamiehet, jotka olivat yhtyneet heihin.
+Kaikeksi onnettomuudeksi näkyi vahti-joukko vastakkaisella rannalla;
+Martin Paz huomattuaan, ettei hän voinut päästä eteenpäin eikä
+taaksepäin, hyppäsi rintavarustuksen yli ja heittäysi kohisevaan
+koskeen, joka murtui kivi-arkkuja vastaan.
+
+Kumpiki parvi riensi sillan reunalle, ottaakseen pakolaista kiini
+silloin, kun hän aikoi nousta maihin; mutta turhaan seisoivat siinä
+odottaen: Martin Pazia ei enää näkynyt.
+
+
+
+
+III.
+
+
+Kun André Certa oli viety juutalaisen taloon ja laskettu maata
+k(ireimmän kautta valmistetulle vuoteelle, virkosi hän tainnoksistaan
+pian ja puristi vanhan juutalaisen kättä. Lääkäri, jolle palvelijat
+olivat vieneet sanan, saapui paikalle. Haava ei näkynyt olevan
+vaarallinen, sillä mestisin olkapää oli haavottunut siten, että teräs
+ei sattunut lapaluuhun. Muutaman päivän kuluttua toivottiin hänen
+paranevan.
+
+Kun Samuel ja André Certa olivat kahden kesken, sanoi jälkimäinen:
+
+"Tekisitte oikein herra Samuel, jos muuraisitte kiini oven, jonka
+kautta päästään penkereelle".
+
+"Mitäpä sitten pelkäätte?" kysyi juutalainen.
+
+"Toivoisin, ettei Sara enää pitäisi indiania mielessään. Minun
+kimppuuni ei käynyt mikään varas; hän on kilpakosija, jonka kynsistä
+ihmeellisesti pelastuin".
+
+"Ei suinkaan!" huudahti juutalainen, "te petytte. Sara on oleva
+aviopuolison esikuva ja minä puolestani teen kaikkia, jotta hän olisi
+teille kunniaksi".
+
+André Certa kohottausi hiukan ylös, nojaten käsivarrelleen.
+
+"Herra Samuel, tahdon sanoa teille jotakin, jota ette kyllin usein voi
+muistella ja tämä on se, että minä Sarasta olen maksava teille
+satatuhatta piasteria".
+
+"André Certa", vastasi juutalainen saituri hymyilyllä, "tuota muistan
+alinomaa ja olen milloin hyvänsä valmis antamaan teille tämän kuitin
+saatuani kiliseviä kolikoita".
+
+Näin puhuessaan otti hän lompakostaan paperin, jonka André Certa työnsi
+pois sanoen:
+
+"Kauppa ei ole minkään arvoinen, ennenkuin Sara on tullut vaimokseni ja
+siksi hän ei ikänä tule, jos minun pitää kilpailla tuollaisen
+kilpakosijan kanssa! Te tiedätte kyllä, mihin minä pyrin. Mennessäni
+naimisiin Saran kanssa, tahdon päästä tämän ylimyskunnan vertaiseksi,
+joka nyt ainoastaan ylenkatseellisilla silmäyksillä katselee minua".
+
+"Ja tämän tarkoituksen te, André Certa, tulette saavuttamaan, sillä
+mentyänne kerran naimisiin, näette te ylpeimpien hispanialaistemme
+pakkautuvan saleihinne".
+
+"Missä Sara on ollut tänä iltana?"
+
+"Israelin temppelissä vanhan Ammonin seurassa".
+
+"Mitä hyvää siitä on, että annatte Saran noudattaa kirkollismenojanne?"
+
+"Olen juutalainen", vastasi Samuel, "eikä Sara olisi tyttäreni, ellei
+hän täyttäsi uskontoni vaatimuksia".
+
+Juutalainen Samuel oli ylenkatsottava ihminen. Rahan ahne ja
+vääryydellä etsien voittoa kaikesta, minkä hän voi, oli hän suoraan
+takenevassa polvessa syntyisin Judasta, joka myi Mestarinsa
+kolmestakymmenestä denariosta. Kymmenen vuotta sitten oli hän muuttanut
+Limaan. Omasta halustaan oli hän valinnut asuntonsa San Lazaron
+etukaupungin äärimmäisellä reunalla ja rupesi heti ajamaan vähemmän
+rehellisiä asioita. Vähitellen alkoi hän näyttää suurta loisteisuutta;
+hänen talossaan elettiin muhkeasti; hänen lukuisat palvelijansa ja
+loistoisat ajokalunsa ilmottivat, että hänellä oli äärettömiä tuloja.
+
+Samuelin asettuessa Limaan asumaan oli Sara ainoastaan
+kahdeksanvuotias. Suloinen ja miellyttämä Sara jo silloin miellytti
+kaikki ja näkyi olevan isänsä epäjumala. Muutamia vuosia myöhemmin
+hänen kauneutensa veti kaikkien silmät puoleensa ja silloin ruvettiin
+arvelemaan, että mestisi André Certa oli rakastunut nuoreen tyttöön.
+Suurta hämmästystä olisi tietysti herättänyt nuo satatuhatta piasteria,
+jotka olivat Saran käden hintana; mutta tämä kauppa pidettiin vallan
+huolellisesti salassa. Hyvin luultava oli, että Samuel hieroi kauppaa
+tunteillaan yhtä paljo kuin kotimaisilla tuotteilla. Pankkiiri,
+lainaaja panttia vastaan, kauppias ja laivan isäntä oli hän varsin
+taitava asian ujamisessa koko mailman kanssa. Kuunari "Annonciacion",
+joka tänä yönä yritti laskemaan maihin Rimac-joen suulla, oli hänen
+omansa.
+
+Kaikkien näitten moninaisten asiainsa keskellä täytti tämä mies, kumma
+kyllä, perityn taika-uskonsa vuoksi uskonnolliset velvollisuutensa
+turhanpäiväisellä tarkkuudella ja hänen tyttärelleen oli huolellisesti
+opetettu Israelin kirkollismenot.
+
+Nytkin mestisin tehdessä muistutuksiaan näistä asioista pysyi vanhus
+vaienneena ja miettiväisenä. André Certa lakkautti vaiti-olon sanoen:
+
+"Unhoitatteko että Saran, ruvetessaan vaimokseni, välttämättä täytyy
+tulla paavin-uskolaiseksi?"
+
+"Aivan oikein", vastasi Samuel alakuloisesti, "muttu Sara tulee
+pysymään juutalaisena, niinkauan kuin hän on minun tyttäreni".
+
+Nyt huoneen ovi aukaistiin ja hovimestari astui sisään.
+
+"Onko murhaaja vangittu?" kysyi Samuel.
+
+"Kaikesta päättäen hän on kuollut", vastasi hovimestari.
+
+"Kuollut!" huudahti André Certa iloissaan.
+
+"Meidän ja sotilasparven ahdistamana täytyi hänen hypätä
+rintavarustuksen yli ja heittäytyä Rimacjokeen".
+
+"Mutta mitä todistuksia teillä on siihen, ettei hän ole voinut pelastua
+rannalle?" kysyi Samuel.
+
+"Sulanut lumi on tehnyt virran kohisevaksi koskeksi", vastasi
+hovimestari. "Sitäpaitsi olimme asettaneet vahteja kummallekin
+rannalle, emmekä ole nähneet häntä. Olen jättänyt vahtimiehiä yöksi
+vartioimaan Rimacin rannikoita".
+
+"Hyvä", vastasi vanhus. "Hän on itse rangaissut itseänsä. Näittekö
+hänen pakoretkellä ja tiedättekö, kuka hän oli?"
+
+"Vallan hyvin. Hän oli Martin Paz, erät vuori-indianeista".
+
+"Hänkö se on, joka nyt kauan aikaa on vakoillut Saraa?" kysyi
+juutalainen.
+
+"E tiedä", vastasi mustalainen.
+
+"Käske vanhan Ammonin tulla tänne".
+
+Hovimestari vetäytyi pois.
+
+"Näillä indianellla", sanoi ukko, "on salaisia seuroja. Minun pitää
+saada tietää, onko tämän miehen kiikkuminen Saran jälessä kestänyt
+kauan".
+
+Naispalvelija astui huoneesen ja jäi seisomaan isäntänsä eteen.
+
+"Tyttäreni", kysyi Samuel, "ei tietäne mitään siitä, mitä on tapahtunut
+tänä iltana?"
+
+"En tunne sitä", vastasi naispalvelija, "mutta kun palvelijanne huudot
+olivat herättäneet minun, juoksin tyttärenne kamariin ja tapasin hänen
+siellä melkein hengetönnä".
+
+"Jatka", sanoi Samuel.
+
+"Kiihkeästi kysyessäni syytä tyttärenne mielentilaan ei hän tahtonut
+vastata. Hän laski levolle huolimatta avustani ja minä katsoin
+sopivaksi vetäytyä pois".
+
+"Onko tämä indiani usein ollut tyttäreni tavattavissa?"
+
+"En tiedä, mestari, kuinka usein; usein kyllä olen häntä tavannut San
+Lazaron kaduilla ja tänä iltana on hän auttanut tytärtänne P1aza
+Mayorilla".
+
+"Aauttanut ja mitenkä?"
+
+Eukko kertoi nyt, mitä torilla oli tapahtunut.
+
+"Voi! tyttäreni tahtoi notkistaa polviaan näiden kristittyjen seassa",
+huusi ukko vihoissaan, "enkä minä tiedä mitään kaikesta tästä! Sinä
+näyt tahtovan, että ajan sinut pois talostani?"
+
+"Mestari, antakaa minulle anteeksi".
+
+"Mene matkoihisi", vastasi ukko jäykästi.
+
+Eukko lähti hämmästyneenä pois.
+
+"Nythän näette, että meidän pian on häitämme viettäminen", sanoi sitten
+André Certa. "Mutta minun tarvitsee levätä ja pyydän siis, että jätätte
+minut yksinäisyyteen".
+
+Näin puhuttuaan ukko vetäysi verkalleen takaisin. ennen kaikkia tahtoi
+hän ennen levolle menoaan saada varma tieto tyttärensä tilasta ja astui
+hiljaa hänen kamariinsa. Sara uinaili levottomasti kalliiden silkkisten
+verhojen takana, jotka olivat poimuihin lasketut hänen ympärilleen.
+Alabasterista tehty öljylamppu, riippuen katon lehdityskuvausten
+keskellä, valaisi huonetta himmeästi ja puoleksi avattu ikkuna laski
+rullakartiinien läpitse kamariin viileätä ilmaa, joka oli kokonansa
+täytetty aloen ja magnolien väkevillä lemuilla. Creolilainen ylelliiyys
+ilmaantui tuhansissa taideteoksissa, joita hyvällä aistilla oli
+levitelty huoneen veistokuvilla koristetuille pöydille ja hyllyille, ja
+yön himmeässä valossa voipi miltei sanoa, että nuoren tytön henki
+leikitteli näiden ihmeteltävien esineiden keskellä.
+
+Ukko lähestyi Saran vuodetta ja kumartui hänen ylitsensä nähdäkseen,
+kuinka hän nukkui. Ikävä uni näkyi vaivaavan nuorta tyttöä ja kerran
+luiskahti Martin Pazin nimi hänen huuliltaan.
+
+Samuel palasi kamariinsa.
+
+Auringon ensimäisten säteitten paistaessa nousi Sara kiireesti ylös.
+
+Liberta, eräs neekeri, joka palveli Saraa, lähestyi nyt ja satuloitsi
+hänen käskystänsä muulin hallitsiatartansa varten ja hevosen itseänsä
+varten. Saralla oli tapana joka aamu tehdä ratsastusretken tämän
+palvelijan seurassa, joka oli hänelle hyvin uskollinen.
+
+Sara pukeutui ruuniin läninkiin ja kasmiri-vaippaan suurilla napeilla,
+kätki olkihatun leveiden reunojen alle pitkät, mustat palmikkonsa,
+jotka riippuivat pitkin. selkää, ja sytytti hyvänhajuisessa nesteessä
+kostutetun sikarin.
+
+Noustuaan satulaan ratsasti Sara kaupungista ja ajoi täyttä ravia
+kentän poikki, ohjaten kulkuansa Callaoon päin. Satama oli täynnä
+väkeä; rantavahdit olivat yön aikana otelleet kuunari "Annonciacionin"
+kanssa, jonka epämääräiset liikkeet näyttivät ilmaisevan petolisia
+hankkeita. "Annonciacion" näkyi odottaneen muutamia epäluulonalaisia
+aluksia Rimac-joen suulla; mutta ennenkuin satamaluupit olivat ehtineet
+laivalle, oli laivan onnistunut pötkiä pakoon. Kaikenlaisia juttuja
+kerrottiin kuunarin käytöksestä. Muutamat luulivat, että laiva,
+lastattuna columbialaisilla sotamiehillä, aikoi ottaa Callaon
+tärkeimmät rakennukset valtaansa ja kostaa Bolivarin sotamiesten
+kärsimää häväistystä, kun näitä häpiällisesti oli karkoitettu Perusta.
+
+Toiset taasen arvelivat kuunarin aikovan varkain kulettaa maahan
+europalaisia villatavaroita. Huolimatta näistä enemmän tahi vähemmän
+todenmukaisista huhuista palasi Sara Limaan ja lähestyi Rimac-joen
+rantaa. Saran ratsastusretki Callaoon oli ainoastaan ollut tekosyy
+päästäkseen joen varrelle.
+
+Sara ratsasti pitkin jokivartta sillalle saakka. Useat sotamiehet ja
+mestisit olivat kokoontuneet useissa paikoin joen rannalla. Liberta oli
+emännälleen kertonut yöllisiä tapauksia ja Saran käskystä kyseli hän
+muutamia sotamiehiä, jotka nojasivat rintavarustusta vastaan.
+Kerrottiin Martin Pazin hukkuneen, mutta hänen ruumistansa ei vielä
+ollut löydetty. Sara tarvitsi kaikki sielunvoimansa, jottei hän
+joutuisi epätoivoon.
+
+Niitten ihmisten joukossa, jotka juoksentelivat ympäri rannalla,
+huomasi Sara erään indianin julmilla kasvoilla. Tämä oli Sambo, joka
+näkyi olevan toivottomassa tilassa. Saran lähestyessä vanhaa
+vuorelaista kuului nämä sanat: "Mikä onnettomuus! Mikä onnettomuus!
+Ovat tappaneet Sambon pojan! Ovat tappaneet poikani".
+
+Muori tyttö astui muulin selästä ja käski viittauksella Libertan
+seurata.
+
+Tällä kertaa lukua pitämättä siitä että häntä huomattiin, lähti Sara
+pyhän Annan kirkkoon, jätti muulin neekerille ja aätui katolilaiseen
+temppeliin. Hän kysyi pappi Joachimia ja laskien polvilleen
+kivilattialle rukoili hän Martin Pazin sielun edestä.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+Jokainen muu ihminen paitsi Martin Paz olisi hukkunut Rimacin aaltoihin
+ja kuolemata välttääkseen oli hänen täytynyt käyttää koko äärettömän
+voimansa, lannistumattoman tahtonsa ja ennen kaikkia karskiutensa, joka
+on aivan omituinen omaisuus Uuden mailman indianille. Martin Paz tiesi
+sotamiesten koettavan parastansa ottaakseen hänet kiini sillan
+edustalla, jossa näkyi olevan mahdoton virtaa voittaa; mutta suurella
+uimataidollaan onnistui hän pelastua. Kun hän huomasi olevan helpompaa
+uida syvemmissä vesikerroksissa, saapui hän pian rannalle ja piili
+Rhizophorein suojassa. Mutta mitä hänen nyt oli tekeminen? Sotamiehet
+saattoivat pian muuttaa mielensä ja pitkittää tiedustelemisiaan pitkin
+jokivartta, jolloin Martin Paz ehdottomasti olisi joutunut heidän
+vangiksi. Äkkiä päätti hän jälleen tunkea kaupunkiin ja piileillä
+siellä.
+
+Martin Pazin täytyi käydä erästä leveimmistä kaduista, jottei hän
+tapaisi niitä indianeja, jotka ehkä olisivat viipyneet myöhempään
+kaupungissa. Aina hänestä näytti, juurikuin olisi häntä vakoiltu, eikä
+hän uskaltanut tuota epäilläkään. Hänen silmäinsä edessä oli eräs talo,
+joka vielä oli kirkkaasti valaistu; portti oli vielä auki vaunuja
+varten, jotka ajoivat pihalta ja veivät kotia hispanialaisen
+ylimyskunnan kermaa.
+
+Martin Paz hiipi taloon kenenkään huomaamatta ja hän oli juuri astunut
+sisään, kun ovet hänen takanaan suljettiin. Hän juoksi sukkelaan
+setripuusta tehtyjä, kallisarvoisia rappusia ylös, jotka olivat
+peitetyt uhkeilla matoilla. Huoneet olivat vielä valaistut, vaan aivan
+tyhjiä; hän riensi salaman nopeudella niiden läpi ja kätkeytyi vihdoin
+synkkään kamariin.
+
+Pian sammutettiin kynttiläkruunut ja kaikki oli hiljaa. Martin Paz
+alkoi silloin tutkia paikkaa. Tämän huoneen akkunat olivat puutarhaan
+päin ja näytti siltä, kuin täältä olisi vallan sopiva tilaisuus pötkiä
+pakoon. Hän oli juuri hyppäämäisillään ulos, kun nämä sanat tapasiavat
+hänen korvansa:
+
+"Herra! Te ette ole muistaneet varastaa niitä timanttia, jotka olin
+laskenut tähän pöydälle".
+
+Martin Paz kääntyi ääntä kohti. Uljaskasvoinen mies osotti sormellaan
+juveli-lipasta.
+
+Martin Paz, joka tällä tavoin oli loukattu, lähestyi hispanialaista,
+jonka karskius näkyi olevan muuttumatoin ja, vetäen tikarinsa
+tupestaan, käänsi hän tikarin kärkeä omaa rintaansa kohti.
+
+"Herra", sanoi Martin Paz hänelle kumisevalla äänellä, "jos vielä
+kerran lausutte noita sanoja, makaan minä kuolleena jalkainne
+juuressa".
+
+Hispanialainen katseli hämmästyneenä tarkemmin indiania ja sääli häntä
+sydämensä pohjasta. Hän astui akkunan luokse, sulki sen hiljaa ja
+palattuaan takasin paikalleen kysyi hän:
+
+"Kuka olette?"
+
+"Indiani Martin Paz. Sotamiehet minua ajavat takaa, sentähden että olen
+puolustanut itseäni erästä mestisiä vastaan, joka hyökkäsi minun
+kimppuuni ja minä kaasin hänen maahan tikarin pistolla. Tämä mestisi on
+kihloissa erään nuoren tytön kanssa, jota minä rakastan. Herrani! Te
+voitte jättää minut vihollisteni käsiin, jos pidätte sen soveliaana".
+
+"Herrani", vastasi hispanialainen mutkittelematta, "minä lähden
+huomenna Chorillon kylpypaikkaan. Jos tahdotte olla minun seurassani,
+tulette kohta olemaan turvassa kaikista tiedustelemisista, ettekä tule
+katumaan markiisi don Végalin kesti-ystävyyttä.
+
+Martin Paz kumarsi jäykästi.
+
+"Te voitte huomiseksi laskea levolle tälle vuoteelle", jatkoi don
+Végal. "Ei ole kukaan, joka voi löytää turvapaikkaanne".
+
+Hispanialainen lähti pois huoneesta ja indiani, jonka sydäntä niin jalo
+luottamus liikutti, jäi yksinänsä. Martin Paz antautui markiisin
+turviin ja vaipui tyynesti unen helmaan.
+
+Auringon noustessa seuraavana aamuna antoi markiisi viimeiset käskyt
+lähdön suhteen ja kutsutti juutalaisen Samuelin luokseen. Sitä ennen
+lähti hän kuitenkin aamusaarnaan.
+
+Tätä tapaa noudatti Perun koko ylimyskunta. Lima oli perustamisestansa
+saakka ollut katolilainen luonteeltaan; paitsi monilukuisia kirkkoja
+löytyi kaupungissa vielä 22 munkki-, 17 nunna-luostaria ja
+4 turvapaikkaa niitä naisia varten, jotka eivät tehneet
+luostarilupauksia. Kullakin näistä laitoksista oli oma kappelinsa, niin
+että Limassa oli enemmän kuin 100 huonetta jumalanpalvelusta varten ja
+800 munkkia sekä 300 nunnaa toimitti uskonnollisia menoja.
+
+Don Végal astuessaan pyhän Annan kirkkoon huomasi kohta nuoren tytön,
+joka notkisti polvensa, rukouksiin ja kyyneliin vaipuneena. Tytöllä
+näkyi olevan niin suuri suru, että markiisi ei voinut olla
+sääliväisesti häntä katsomatta ja hän aikoi lausua muutamia lohduttavia
+sanoja tytölle, kun pappi Joachim lähestyi häntä, puhuen matalalla
+äänellä.
+
+"Armosta, don Végal, älkää lähestykö häntä".
+
+Sitte viittasi pappi Saralle, joka seurasi häntä himmeään ja
+yksinäiseen rukouskappeliin.
+
+Don Végal kääntyi alttariin päin ja kuunteli jumalanpalvelusta, mutta
+palatessaan kotia kirkosta johtui vasten hänen tahtoaan tämä nuori
+tyttö hänen mieleensä, jonka kuva oli pysyväisesti piirrretty hänen
+sydämeensä.
+
+Tultuaan kotia tapasi don Végal juutalaisen Samuelin vierashuoneessa;
+hän oli totellut markiisin käskyä ja näkyi nyt unohtaneen yölliset
+tapaukset. Rahan ansaitsemisen toivo elähytti hänen kasvojaan.
+
+"Mitä teidän armonne käskee?" kysyi hän hispanialaiselta.
+
+"Minun pitää saada kolmekymmentätuhatta piasteria tunnin sisään".
+
+"Kolmekymmentätuhatta piasteria... Kellähän tuon verta rahoja on? Pyhän
+kuninkaan Davidin nimessä armollinen herra, minulla on pahempi pula
+niitä hankkia kuin teidän armonne voi ajatellakaan".
+
+"Kas tusä muutamia kallisarvoisia juveli-lippaita", jatkoi don Végal
+puhettaan, hämmästymättä juutalaisen vastauksesta. "Sitäpaitsi minä
+voin halvasta hinnasta myydä maatilan lähellä Cuzcoa".
+
+"Voi, armollinen herra!" huudahti Samuel. "Maa saattaa meitä häviölle,
+eikä meillä ole kyllin työntekijöitä sitä viljelläksemme. Indianit
+vetäytyvät vuorille, eivätkä touot tuota enemmän, kuin mitä niiden
+kasvattaminen maksaa".
+
+"Minkä arvoisina pidätte näitä timantteja?" kysyi markiisi.
+
+Samuel otti lakkaristaan esille pienen, erinomaisen huolellisesti
+laaditun vaa'an ja alkoi punnita kiviä suurimmalla tarkkuudella ja tätä
+toimittaessaan puhui hän tapansa mukaan polkien hänelle tarjotun pantin
+arvoa.
+
+"Timanttia ... hm... Huonoa arvo-ainetta... Mitä niillä voittaa?...
+Niillä voittaa yhtä paljo, kuin jos kaivaa rahan ja maahan... Katsokaa,
+armollinen herra, vesi tässä timantissa ei ole vallan kirkasta...
+Tietäkää, että minulle on sangen vaikeata saada nämä kallisarvoiset
+korvukset myydyiksi... Minun täytyy silloin kuljettaa näitä kalleuksia
+Yhdysvaltoihin. Amerikalaiset ostavat niitä epäilemättä minulta
+myydäkseen niitä sitten Albionin pojille. Mutta ne tahtovat niillä
+saada hyvän voiton, joka onkin paikallansa, niin että minun osuuteni ei
+tule suureksi... Arvelen että teidän armonne tytyy kymmeneen tuhanteen
+piasteriin ... epäilemättä tuo on kyllä vähän, mutta..."
+
+"Enkö minä ole sanonut", lausui hispanialainen ylenkatseellisesti,
+"ettei kymmenen tuhatta piasteria riitä".
+
+"Armollinen herra, en voi antaa teille puolen realiakaan enemmän".
+
+"Ota nämä juveli-lippaat ja anna minulle paikalla rahat. Saadakseni
+täyteen kolmekymmentä tuhatta piasteria, jotka minä tarvitsen, annan
+teille kyllin suuren pantin tässä minun talossani. Onko tämä takaus
+riittävä mielestänne?"
+
+"Voi, ei olekaan, armollinen herra! Tässä kaupungissa, jossa
+maanjäristyksiä vähän väliä tapahtuu, ihminen tuskin varmaan tietää,
+elääkö hän vai kuolee, seisooko hän pystyssä vai kaatuu".
+
+Samuel näin puhuttuaan alkoi kävellä kantapäillään pitkin lattiaa
+tutkiakseen palkkien vankkuutta.
+
+"Olkoon menneeksi! Auttaakseni teitä, armollinen herra", sanoi hän,
+"olen suostuva pyyntöönne, vaikka juuri tällä kertaa tulen tyhjäksi
+kovista rahoista, sillä minä aion naittaa tyttäreni herra André
+Certalle. Tunnetteko häntä, armollinen herra?"
+
+"En tunne häntä; ja nyt pyydän teitä kohta lähettämään sen rahasumman,
+josta olemme sopineet. Ota nämä lippaat".
+
+"Tahdotteko kuittia näistä?" kysyi juutalainen.
+
+Don Végal ei vastannut mitään, vaan meni läheisiin huoneisin.
+
+"Ylpeä hispanialainen", mumisi Samuel hampaiden välissä, "minä olen
+yhtä hyvin kukistava hävyttömyytesi, kuin hävittävä rikkautesi. Salomon
+nimessä! Sukkela mies olen; sillä minun korkoni ovat yhtä ylevät kuin
+ajatuksenikin".
+
+Don Végal, mentyään pois juutalaisen luota, huomasi Martin Pazin olevan
+hyvin alakuloisen.
+
+"Mikä teitä vaivaa?" kysyi markiisi ystävällisesti.
+
+"Voi, armollinen herra! minä rakastan juutalaisen tytärtä".
+
+"Juutalaista naista", sanoi don Végal inhon tunteella, jota hän ei
+voinut salata. Mutta huomattuaan nuoren indianin alakuloisuutta lausui
+hän, "Lähtekäämme matkalle, ystäväni; vastedes puhumme kaikesta tästä".
+
+Tuntia myöhemmin lähti Martin Paz valepuvussa kaupungista, seuraten don
+Végalia, joka ei ottanut ketään omasta väestä mukaansa.
+
+Chorillon merikylpylaitos on kaksi peninkulmaa Limasta. Tällä
+indiani-seurakunnalla on kaunis kirkko. Lämpöisempänä vuoden aikana
+kokoontuu Chorilloon Liman koko ylimyskunta. Pelihuoneet, joita ei
+suvaita Limassa, ovat täällä auki kaiken kesää. Ylimykset osottavat
+siellä palavaa intoa ja usea rikas, jalosukuinen nuorukainen on siellä
+nähnyt omaisuutensa lipuvan käsistään muutamassa yössä.
+
+Chorillossa oli nyt vähän väkeä. Kun don Végal ja Martin Paz olivat
+vetäyneet muutamaan merenrannalle rakennettuun huvilaan, saivat he siis
+elää rauhassa, katsellen Tyynen Valtameren ääretöntä pintaa.
+
+Markiisi don Végal, joka kuului Perun vanhimpiin hispanialaisiin
+perheisin, tiesi että hänessä sammui mainio suku, josta syystä hän
+saattoi ylpeillä. Hänen kasvoissaan näkyi myös syvän alakuloisuuden
+jälkiä.
+
+Oltuansa jonkun aikaa sekaantuneena valtiopuuhiin, inhoi hän nyt
+sanomattomasti noita alituisia vallankumouksia, jotka pantiin toimeen
+ainoastaan persoonallisen kunnianhimon vuoksi ja hän oli nyt vetäynyt
+jonkunlaiseen yksinäisyyteen, jota ainoastaan harvinaisella väliajalla
+keskeytti niiden velvollisuuksien täyttäminen, joita kohteliaisuus
+vaati.
+
+Hänen suuri omaisuutensa oli siten vähitellen huvennut. Hänen
+maatilansa oli työmiesten puutteesta rappio-tilassa ja sen vuoksi hän
+oli pakotettu ottamaan suuria summia velaksi; vaan häntä ei peloittanut
+se ajatus, että hän pian joutuisi häviölle. Hispanialaisen kansan
+huolettomuus ynnä kyllääntyminen hyödyttömään elämään oli tehnyt hänet
+tunnottomaksi uhkaavaisen tulevaisuuden suhteen. Muinoin naimisissa
+armaan puolison kanssa ja pienen viehättävän tytön isänä oli hän nähnyt
+hirveän onnettomuuden tempaavan nämä rakkauden esineet hänen käsistään.
+Hän ei ollut enää millään hellällä siteellä sidottu mailmaan ja hän
+antoi päivänsä kulua, miten vaan sattui.
+
+Don Végal luuli sydämensä olevan kuolleen, kun hän äkiki tunsi sen
+uudelleen sykkivän seurustellessaan Martin Pazin kanssa. Tämä vilkas
+luonne herätti hänet uuteen eloon; indianin jalo ja arvokas ryhti
+miellytti ritarillista hidalgoa; kyllääntyneenä hispanialaisiin
+ylimyksiin, joihin hän ei enää luottanut ja inhoen mestisiä, jotka
+pyrkivät kohota edellisten kustannuksella, yhtyi markiisi mielihyvällä
+siihen alkuperäiseen kansanheimoon, joka niin urhoollisesti taisteli
+Pizarron sotureiden kanssa Amerikan maasta.
+
+Indiania pidettiin kuolleena, kuten don Végal oli Limassa kuullut
+kerrottavan, mutta koska hän piti Martin Pazin ja juutalaisen naisen
+naimisen kuolemata pahempana, päätti hän pelastaa indianin tässäkin
+suhteessa, antaessaan Samuelin tyttären joutua naimisiin André Certan
+kanssa.
+
+Koska siis Martin Paz tunsi äärettömän alakuloisuuden painavan
+sydäntään, ei markiisi huolinut lainkaan keskustella hänen kanssaan
+menneistä ajoista, vaan puhui nuoren indianin kanssa arvottomia
+asioita.
+
+Kuitenkin sanoi don Végal, joka hänen alituisesta suremisestaan oli
+pahoillaan, eräänä päivänä hänelle:
+
+"Minkätähden, nuori ystäväni, olette luonnollista jalouttanne
+osoittamatta, kun kätkette sydämessänne niin jokapäiväistä tunnetta.
+Eikö esi-isienne joukkoon kuulunut Manco Capac, jonka isänmaan rakkaus
+on suonut hänelle paikan sankarien rivissä? Minkä jalon työn mies voi
+toimittaa, kun halpa himo ei tee hänen mielensä alakuloiseksi! Ettekö
+sydämessänne toivo joskus pääsevänne jälleen itsenäisiksi?"
+
+"Sitähän me puuhailemme, armollinen herra", vastasi indiani, "eikä se
+päivä ehkä enää ole kaukana, jolloin veljeni miehissä tekevät kapinan".
+
+"Ymmärrän kyllä. Te puhutte siitä salaisesta sodasta, jota veljenne
+valmistavat vuorillaan. Merkin annettua astuvat he alas kaupunkiin
+aseet kädessä ... ja ne pääsevät voitolle, kuten aina ennenkin. Olkoon
+menneeksi! Kas kuinka teidän etunne katoovat näissä alituisissa
+vallankumouksissa, joiden näyttämöpaikkana on Peru; vallankumoukset
+hävittävät indianeja ja hispanialaisia mestisien eduksi".
+
+"Me pelastamme maamme", huudahti Martin Paz.
+
+"Niin! Te pelastatte, jos toimitatte asianne hyvästi", vastasi don
+Végal. "Kuule minua! Minä rakastan teitä, niinkuin olisitte poikani.
+Mielikarvaudella sanon sen, sillä meillä hispanialaisilla, mahtavan
+kansan ylpeillä jälkeläisillä, ei ole enää kyllin voimaa valtion
+perustamiseen. Teidän asianne on voittaa tuota onnetonta
+"amerikalaisuutta", joka koettaa karkottaa europalaista muukalaista.
+Minun luullakseni ainoastaan europalaisten maahan-tulo voi pelastaa
+Perun vanhan valtakunnan. Keskellä sitä sisällistä sotaa, jota te
+valmistatte ja joka on sulkemaisillaan pois kaikki sääty-luokat, paitsi
+yksi ainoa, ojentakaahan silloin kätenne vanhan mailman ahkeroille
+kansoille!"
+
+"Indianit, armollinen herra, tulevat aina pitämään muukalaisia
+vihollisina, olkootpahan sitten mimmoiset tahansa, eivätkä ne koskaan
+tule sallimaan kenenkään rankaisematta hengittää heidän vuori-ilmaansa.
+Se valta, joka minulla nyt on heidän ylitsensä, on ilman mitään
+merkitystä sinä päivänä, jolloin en vanno kuolemaa heidän sortajilleen.
+Ja mikä minä nyt olen?" kysyi Martin Paz alakuloisesti. "Vankiraukka,
+joka ei saisi 3 tuntia olla hengissä Limassa!"
+
+"Ystäväni! Teidän täytyy luvata minulle, ettette sinne palaja".
+
+"Ja minkävuoksi minun täytyy sen luvata, don Végal? Minä en voi päästä
+sydämestäni".
+
+Don Végal ei puhunut mitään. Nuoren indianin rakkaus kiihtyi päivä
+päivältä. Markiisi vapisi nähdessään hänen käyvän varmaa kuolemaa
+kohti, jos hän uudelleen ilmaantuisi pääkaupungissa. Hän päätti
+innokkaasti puuhata jouduttaakseen juutalaisen naisen häitä.
+Hankkiakseen itselleen varmuutta asiassa, lähti hän eräänä aamuna
+Chorillosta ja palasi kaupunkiin.
+
+Silloin sai hän kuulla että André Certa, joka oli haavoistaan
+parantunut, oli jalkeella ja että hänen kohdakkoin tapahtuvat häät
+olivat päivän puhe-aineena.
+
+Don Végal halusi oppia tuntemaan sitä tyttöä, jota Martin Paz rakasti.
+Hän lähti illalla Plaza Mayorille. Täällä oli kuten tavallisesti paljo
+väkeä koolla. Markiisi tapasi vanhan ystävänsä, pastori Joachimin. Hän
+suuresti kummastui don Végalin kertoessa Martin Pazin elävän ja lupasi
+innokkaasti valvoa nuorta indiania sekä antaa markiisille kaikkia
+uutisia, jotka voisivat huvittaa häntä.
+
+Äkkiä huomasi don Végal mustaan kaapuun verhotun nuoren tytön, joka
+nojautui vaunujen nurkkaa vasten.
+
+"Kuka on tuo ihana impi?" kysyi hän pastorilta.
+
+"Hän on Adnré Certan morsian, juutalaisen Samuelin tytär".
+
+"Hän! Juutalaisen tytär!"
+
+Markiisi töin tuskin saattoi pidättää kummastustaan ja sanottuaan
+pastori Joachimille jäähyväiset palasi hän Chorilloon.
+
+Hänen kummastuksensa kävi vieläkin suuremmaksi, kun hän luulotellussa
+juutalaisessa naisessa tunsi sen nuoren tytön, jonka hän oli nähnyt
+rukoilevan Pyhän Annan kirkossa.
+
+
+
+
+V.
+
+
+Kun Columbian sotajoukot, joita Bolivar oli jättänyt kenraali Santa
+Cruzin käytettäviksi, olivat karkoitetut eteläisestä Perusta, oli
+rauhallisuus ja lepo palannut tähän maahan, jota sitä ennen sotaväen
+kapinat olivat hällinneet. Yksityisten kunnianhimo ei näkynyt
+todellakaan esiintyvän yhtä hurjasti kuin ennen ja presidentti Gambarra
+näkyi turvallisena asuvan palatsissaan P1aza Mayorin varrella. Tältä
+puolen ei siis ollut mitään peljättävää, sillä todellakin uhkaavaa
+vaaraa ei ollut näistä kapinoista, jotka yhtä pian kukistettiin, kuin
+syntyivätkin ja nämä kapinat näkyivät ainoastaan mairittelevan
+amerikalaisten halua sotaväen paraatiin.
+
+Todellinen vaara jäi kuitenkin hispanialaisilta huomaamatta; sillä ne
+olivat liian ylpeitä vaaraa huomatakseen. Mestisit eivät liioin vaaraa
+huomanneet, se oli päivän selvä asia, kun nämä eivät koskaan tahtoneet
+huomata heikompiansa.
+
+Kuitenkin oli tavaton liike ollut kaupungissa indianien kesken, jotka
+usein seurustelivat vuorelaisten kanssa. Tämä kansa näkyi heittäneen
+sikseen luonnollisen unteluutensa. Sen sijaan että ennen laiskasti
+venyivät punchoillaan jalat aurinkoa kohti, kuljeskelivat he nyt
+maaseuduilla, pidättivät toisiaan tavatessaan ja tunsivat toisiaan
+eräistä merkeistä sekä kävivät halvemmissa ravintoloissa, joihin
+saattoivat poiketa ilman mitään vaaraa.
+
+Muutamalla kaupungin syrjäisimmällä torilla huomattiin tämä liike
+kaikkian paraite. Tämän torin kulmassa oli eräs rakennus, jossa oli
+ainoastaan maakerta olemassa ja jonka ulkomuoto ilkeästi loukkasi
+silmää.
+
+Tämä oli mitä huonoin ravintola, jota piti eräs iäkäs indiani-eukko;
+ravintola tarjoi vierailleen, jotka kaikki kuuluivat köyhimpään
+kansaan, maissi-olutta ja erästä toista, sokeriputken nesteestä
+valmistettua juomaa.
+
+Indianien kokoukset tässä paikassa pidettiin aina määrätunnilla,
+jolloin pitkä tanko pystytettiin ravintolan katolle ikäänkuin merkiksi.
+
+Tämän merkin annettua astui huoneesen indiania kaikista ammateista,
+rakennus-johtajia, muulin-ajajia, ajureita, yksi erällään ja katosivat
+kohta etuhuoneen takana olevaan suureen saliin. Emäntä näkyi olevan
+suuressa puuhassa ja jätti ravintolan hoidon piiolleen sekä kiiruhti
+itse palvelemaan vieraitaan.
+
+Muutamia päiviä Martin Pazin katoamisen jälkeen oli suuri kokous
+pidetty ravintolan salissa. Töin tuskin saattoi eroittaa jokapäiväisiä
+vieraita tässä ravintolassa, sillä sali, joka ennestään oli sangen
+pimeä, kävi tupakin savun kautta vielä pimeämmäksi. Noin viisikymmentä
+indiania oli asettunut soikean pöydän ympäri; muutamat pureskelivat
+teelehtiä, joita sekoitettiin hyvänhajuisen maan kanssa; toiset joivat
+maissi-olutta suoraan suurista saviastioista, mutta nämä toimet eivät
+lainkaan heitä häirinneet, vaan he kuulivat suurimmalla tarkkuudella
+puhetta, jota muuan indiani piti.
+
+Puheenpitäjänä oli Sambo, jonka katse osotti suurta vakavuutta.
+
+Tarkoin tarkastettuaan kuulijoitaan, lausui hän:
+
+"Auringon pojat saattavat nyt puhua asioistaan. Ei löydy ketään
+petollista korvaa, joka heitä kuuntelee. Muutamat meidän ystävistämme,
+jotka ovat puetut katulaulajiksi, vetävät ohitsekulkevien huomion
+puoleensa ja meillä on täällä täydellinen vapaus".
+
+Todellakin kuului mandoliinin ääni ulkoa.
+
+Ravintolassa olevat indianit, jotka tiesivät olevansa turvallisessa
+paikassa, kuuntelivat tarkkaan Sambon puhetta: häneen luottivat ne
+kokonaan.
+
+"Mitä uutisia voi Sambo kertoa Martin Pazista?" kysyi muuan indiani.
+
+"Ei mitään. Onko hän kuollut vai elääkö hän?... Ainoastaan suuri henki
+sen tietää. Odotan muutamia veljistämme, jotka ovat kulkeneet pitkin
+jokea joen suuhun saakka ja ne ovat ehkä löytäneet hänen ruumiinsa".
+
+"Hän oli hyvä päällikkö", sanoi Manangani, eräs hurja indiani, jota
+suuresti peljättiin. "Mutta miksei hän ollut paikoillaan sinä päivänä,
+jolloin kuunari toi meille aseita?"
+
+Sambo ei vastannut, vaan painoi päänsä alas.
+
+"Veljenl", jatkoi Manangani, "eivät ehkä tiedä, että kuunari ja
+rantavahdit ovat ampuneet toisiaan kohti ja että, jos tämä laiva olisi
+joutunut heidän käsiinsä, meidän hankkeemme olisivat menneet myttyyn".
+
+Indianin puhetta seurasi hyväksyvä morina.
+
+"Ne veljistäni, jotka tahtovat jättää tuomionsa julistamisen
+toistaiseksi, ovat tervetulleet", jatkoi Sambo. "Kuka tietää, eikö
+poikani Martin Paz kerran ole palaava! Kuulkaa nyt! Aseet, joita olemme
+saaneet Cechurasta, ovat käsissämme; ne ovat kätketyt Cordillerien
+vuorirotkoihin ja ovat valmiit meitä palvelemaan, kun te tahdotte
+täyttää velvollisuutenne".
+
+"Ja kuka meitä estää?" kysyi eräs nuori indiani. "Me olemme
+teroittaneet puukkojamme ja odotamme nyt ainoastaan".
+
+"Odotamme ratkaisevaa hetkeä", sanoi Sambo. "Veljeni kyllä tietävät,
+ketä vihollisia meidän ensiksi on kukistaminen".
+
+"Noita mestisiä, jotka kohtelevat meitä kuten orjia", sanoi eräs
+läsnäolevista; "noita ylpeitä konnia, jotka lyövät meitä kädellä ja
+ruoskalla juurikuin olisimme itsepintaisia muulia".
+
+"Niin", vastasi toinen, "ensiksi niitä, jotka ovat anastaneet tämän
+meidän esi-isiemme maan".
+
+"Te petytte, sillä ensimäiset iskumme tehdään muualla", jatkoi Sambo,
+joka hänen puheestaan innostui. "Nämä miehet eivät ole samat, kuin ne,
+jotka kolme sataa vuotta sitten uskalsivat astua Perun vapaasen maahan?
+Nämä rikkaat miehet alhaisemmasta säätyluokasta eivät ole niitä, jotka
+ovat vieneet Manco Capacin poikia hautaan? Ei! Sen ovat ylpeät
+hispanialaiset, todelliset europalaiset tehneet, joiden orjia olette.
+Jos heillä ei ole rikkautta, on heillä sen sijaan arvoa ja vihasta
+perulaisiin vapautuspuuhiin polkevat he jalkojensa alle luonnolliset
+oikeutemme. Unohtakaamme, ketkä me olemme, muistaaksemme, mitä
+esi-isämme ovat olleet".
+
+"Niin! niin!" huudahti kokous, mielihyvällä jalkaansa polkien.
+
+Muutaman silmänräpäyksen vaiti-olon perästä, Sambo muutamia
+kapina-liittolaisia kyselemällä, vakuutti itseään siitä, että ystävät
+Cuzcossa ja koko Boliviassa olivat valmiit astumaan esiin yhtenä
+miehenä.
+
+Sitten jatkoi hän kiivaasti:
+
+"Ja meidän veljemme vuorilla, uskollinen Manangani, jos he sydämessään
+kantavat yhtä suurta vihaa kuin sinä itse ja yhtä suurta rohkeutta,
+eivätkö ne lankea Liman yli kuten lumivyöry Cordillerien huipuilta?"
+
+"Sambolla ei tule määräpäivänä olemaan syytä valitella heidän
+rohkeuttaan", vastasi Manangani. "Sambon, käydessään ulos kaupungista,
+ei tarvitse kävellä kauas, ennenkuin hän kaikkialla näkee indianeja
+nousevan ylös, vihasta hehkuvina. San Christovalin ja Amancaien
+vuorensolissa odottaa usea mies, punchoonsa käärittynä ja väkipuukko
+vyöllään. Pantakoon vaan karpiina (lyhyt ratsu-pyssy) hänen käteensä!
+Ne eivät ole unohtaneet, että heidän on hispanialaisille kostaminen
+Manco Capacin miestappoa".
+
+"Oikein Manangani", vastasi Sambo. "Suuri henki on puhunut suusi
+kautta. Veljeni tulevat ennen pitkää tietämään jotakin siitä, jonka
+heidän päällikkönsä ovat valinneet. Presidentti Gambarra kokee
+ainoastaan vahvistaa valtaansa; Bolivia on kaukana ja Santa Cruz on
+karkoitettu. Me voimme siis toimia täydessä turvasa. Muutaman päivän
+perästä kutsuu Amancaien juhla sortajamme riehuviin huveihin. Silloin
+olkoon kukin valmis lähtemään liikkeelle, jotta tämä uutinen levetköön
+Bolivian etäisimpiin kyliin".
+
+Tässä silmänräpäyksessä tunkesi kolme indiania esille suureen saliin.
+Sambo astui sukkelaan heitä vastaan.
+
+"Mitä kuuluu?" kysyi hän mnutamalta niistä.
+
+"Martin Pazin ruumista ei ole löydetty", vastasi eräs näistä
+indianeista. "Me olemme naaranneet useissa paikoin joessa ja
+taitavimmat sukeltajamme ovat suurella huolella etsineet. Nyt uskomme,
+ettei Sambon poika ole hukkunut Rimacin aaltoihin".
+
+"Ovatko tappaneet hänen? Mihin hän on joutunut? Piru heitä periköön,
+jos ovat poikani tappaneet. Erotkoot veljeni nyt hiljaisuudessa.
+Palatkoon kukin paikalleen, valvokoon ja odottakoon aikaa".
+
+Indianit lähtivät pihalle ja erkanivat. Sambo jäi yksin Mananganin
+kanssa, joka kyseli häneltä:
+
+T2iedättekö Sambo, mikä tunne se oli, joka johdatti pojan askeleet San
+Lazaron kortteliin? Onko Sambo varma pojastaan?"
+
+Salama leimahti Sambon silmistä niin että Manangani säpsähti; mutta
+edellinen hillitsi tunteitaan sanoen:
+
+"Jos Martin Paz pettäisi veljiään, tappaisin ensin kaikki ne, jotka
+ovat hänen ystävyydessään, kaikki ne, joita hän on rakastanut. Sitten
+tappaisin hänet itse ja vihdoin itseni, jottei häväistystä suvusta
+jäisi ketään eloon".
+
+Emäntä aukasi nyt salin oven, astuen esille Sambon luokse ja antaen
+hänelle kirjeen, joka oli hänelle tuleva.
+
+"Kuka on tämän antanut teille?" kysyi hän.
+
+"En tiedä", vastasi indiani-eukko; "joku vieraista on tahallaan
+jättänyt tämän paperin jälkeensä, sillä minä löysin sen pöydältä".
+
+"Onko täällä ollut ainoastaan indiania?"
+
+"Ainoastaan indiania".
+
+Emäntä meni matkoihinsa. Sambo aukasi kirjeen ja luki ääneen:
+
+"Nuori tyttö on rukoillut Martin Pazin puolesta, sillä hän ei ole
+unohtanut indiania, joka pani henkensä alttiiksi hänen edestään. Jos
+Sambolla on jotakin uutisia pojastaan tahi jotakin toivoa vielä löytää
+häntä, tulee hänen kääriä punaisen silkkihuivin käsivartensa ympäri.
+Silmäpari löytyy, joka näkee hänen kulkevan ohitse joka päivä".
+
+Sambo hieroi kirjettä sormiensa välissä.
+
+"Tuo onneton", sanoi hän, "joka on silmäillyt naista".
+
+"Kuka on tämä nainen?" kysyi Manangani.
+
+"Hän ei ole indianinainen", vastasi Sambo, "hän on joku nuori,
+korkeasukuinen neitonen. Voi! Martin Paz, en tunne sinua enään".
+
+"Aivotko tehdä sen, minkä tämä nainen pyytää teiltä?"
+
+"En suinkaan", vastasi indiani kiivaasti. "Kadottakoon hän kaiken
+toivon jälleen nähdä poikani ja kuolkoon hän siitä".
+
+Hän repi kirjeen palasiksi raivoissaan.
+
+"Näkyy olleen indiani, joka on tuonut kirjeen tänne muassaan",
+huomautti Manangani.
+
+"Niin, joku meikäläisistä on sen tehnyt. Hän on tiennyt, että minä
+usein käyn tässä ravintolassa, mutta minä en koskaan enään tule tänne.
+Palatkoon veljeni vuorille. Minä jään kaupunkiin valvomaan etujamme.
+Tahdomme nähdä, tuleeko Amancaien juhla iloisemmaksi sortajille vai
+sorretuille".
+
+Molemmat indianit erkanivat.
+
+Hanke oli hyvin harkittu ja hetki sen toimeen panemieeen hyvin valittu.
+Perussa, joka siihen aikaan oli melkein tyhjänä ihmisistä, oli
+ainoastaan harvoja hispanialaisia ja mestisiä. Idianien hyökkäys sekä
+Brasilian metsistä että Chilen vuorilta ja La Platan tasangoilta tulisi
+täyttämään kapinallisen alueen peljättävällä sotajoukolla. Suurten
+kaupunkien Liman, Cuzcon ja Punan kerran perin pohjin hävitettyä ei
+ollut luultavaa, että Columbian sotajoukot, joita Perun hallitus vähää
+ennen oli karkoittanut, nyt tulisivat pulassa olevia vihollisiaan
+avuksi.
+
+Tämän yhteiskunnallisen mullistuksen piti kuitenkin onnistuman, jos
+asiaa saatettiin pitää salassa, eikä muuten löytynyt tässä kansassa
+kavaltajia. Mutta he eivät tienneet, että muuan mies oli erikseen
+päässyt presidentti Gambarran puheille, he eivät tienneet tämän miehen
+kertoneen, että kuunari "Annonciacion" oli purkanut kaikenlaisia aseita
+indianien veneisin Rimac-joen suulla. Ja tämä mies oli äskettäin
+pyytänyt suuren palkinnon tästä palveluksesta, jonka hän oli tehnyt
+Perun hallitukselle, kertoessaan näitä tapauksia. Viekkaasti hän näet
+piti kummankin puolta. Vuokrattuaan laivansa Samhon asiamiehille
+korkeasta hinnasta, oli hän äsken myynyt presidentille kapinallisten
+salaisuuden.
+
+Näistä toimista tunnemme, että tämä mies oli juutalainen Samuel.
+
+
+
+
+VI.
+
+
+André Certa, joka vihdoin oli täydelleen toipunut, ja luuli Martin
+Pazin kuolleen joudutti nyt häitään. Hän halusi Liman kaduilla
+näyttäytyä ihanan, nuoren juutalais-naisen seurassa.
+
+Sara kuitenkin osoitti hänelle suurta jäykkyyttä, mutta hän ei pitänyt
+tuosta lukua, sillä hän näki Sarassa ainoastaan kallisarvoisen tavaran,
+josta hän oli maksanut satatuhatta piasteria.
+
+Meidän tulee tässä mainita, että André Certa syystä piti epäluuloa
+juutalaista kohtaan. Jos kontrahti ei juuri ollut kunniallinen, el
+niihin liioin ollut luottamista, jotka sen olivat tehneet. Mestisi
+tahtoi myöskin salaa puhutella Samuelia ja vei hänet eräänä päivänä
+mukanaan Chorilloon. André Certa halusi häittensä edellisinä päivinä
+koettaa onneaan pelissä. Pelihuoneet Chorillossa oli avattu muutamia
+päiviä don Végalin sinne tultua ja niiden avattua oli alituinen liike
+Liman tiellä. Moni tuli sinne jalkasin ja palasi vaunuissa ja moni
+menetti siellä lopun tavaroistaan.
+
+Don Végal ja Martin Paz eivät ottaneet osaa näihin huveihin, sillä
+nuoren indianin väliäpitämättömyyteen oli jalompia syitä.
+
+Iltakävelyjen perästä markiisin kanssa palasi Martin Paz huoneisinsa ja
+saattoi siellä ikkunaa vasten nojaten viettää pitkiä aikoja omissa
+mietteissään. Don Végal alinomaa muisteli Samuelin tytärtä, jonka hän
+oli nähnyt rukoilevan kirkossa; mutta hän ei uskaltanut kertoa tästä
+Martin Pazille, vaikka hän vähitellen häneen teroitti kristinopin
+totuuksia. Hän pelkäsi Martinin sydämessä verestää niitä tunteita,
+joita hän halusi tukahuttaa; sillä indiani alkoi luopua kaikesta
+toivosta saada Saraa omakseen. Poliisi oli nyt lakannut häntä etsimästä
+ja aikaa voittaen olisi Martin Paz ehkä kerran saattanut suojeliansa
+vaikutuksesta saada paikan Perun yhteiskunnassa.
+
+Mutta nyt alakuloinen indiani eräänä päivänä päätti hankkia tietoa
+siitä, mihin nuori juutalais-nainen oli joutunut. Hispanialaisen
+pukunsa vuoksi saattoi hän hiipiä johonkin pelisaliin ja siellä
+kuunnella vieraiden puhetta.
+
+André Certa oli niin mahtava mies, että hänen naimisensa, jos se oli
+tapahtumaisillaan, piti oleman heidän puhe-aineenansa.
+
+Indiani ei siis lähtenyt meren rannalle, vaan kiipesi niille korkeille
+kallioille, joille Chorillon mahtavimmat talot olivat rakennetut, ja
+astui muutamaan huoneesen, johon tultiin leveitä kiviportaita myöten.
+
+Tämä oli pelihuone. Päivä oli ollut kuuma usealle Liman asukkaalle.
+Muutamat, jotka edellisen yön vaivoista olivat henkisesti ja
+ruumiillisesti väsyneet, lepäsiivät lattialla, käärittyinä
+punchoihinsa. Toiset pelaajat istuivat suuren, viheriän liinan edessä,
+joka oli jaettu neljään pohjaan kahdellä viivalla, jotka kohtisuoraan
+halkasivat toisiaan; jokaisella pohjalla oli sanojen azar [hasaarti,
+onnen-touko, sattumus] ja suerte [kohtalo] alkukirjaimet A. S. Pelaajat
+merkitsivät pisteillä jommankumman näistä kirjaimista, pankin pitäjä
+teki panoksen ja nakkasi pöydälle kaksi arpa-noppaa, joiden yhteen
+lasketut pisteet määräsivät, voittivatko pelaajat A:lla vai S:llä.
+
+Tällä haavaa oli peli hyvin vilkas. Eräs mestisi takaa-ajoi onnetarta
+kuumeentapaisella innolla, mutta huonolla menestyksellä.
+
+"Kaksituhatta piasteria", huudahti hän.
+
+Pankin pitäjä nakkasi arpanopat ja pelaaja kiroili.
+
+"Neljätuhatta piasteria", huudahti hän kohta sen jälkeen.
+
+Ja taasen hän tappasi rahansa.
+
+Martin Paz, joka seisoi katveessa, saattoi nyt nähdä pelaria suoraan
+silmiin. Hän oli André Certa ja hänen vieressään seisoi juutalainen
+Samuel.
+
+"Kylin pelattu, herrani", sanoi Samuel. "Onni ei ole kanssanne tänään".
+
+"Mitä se teihin kuuluu?" vastasi mestisi äreästi.
+
+Samuel kumartui ja kuiskasi hänen korvaansa:
+
+"Jollei se minuun kuulu, niin se kuuluu teihin; sillä teidän täytyy
+luopua näistä tavoistanne häittenne edellisinä päivinä".
+
+"Kahdeksantuhatta piasteria", vastasi André Certa ja viittasi kirjainta
+S. Kirjain A. sattui tulemaan ja mestisi kiroili. Pankin pitäjä jatkoi:
+
+"Herra, tehkää panoksenne!"
+
+André Certa, joka oli ottanut käsille seteleitä lakkaristaan, tahtoi
+nyt uskaltaa suuren summan. Hän laski rahat yhdelle noista neljästä
+pohjasta ja pankin pitäjä puisteli jo arpa-noppia, kun eräs Samuelin
+viittaus pidätti häntä. Juutalainen uudelleen kyykistyi mestisin
+korvalliselle ja kuiskasi:
+
+"Jollei teillä ole kyllin rahoja päättääksenne kauppaamme, niin jo tänä
+iltana kaikki on rikottu".
+
+Aindré Certa nosteli olkapäitään ja osotti liikkeellään närkästymistä.
+Otettuaan rahansa takasin lähti hän pois pelisalista.
+
+"Jatkakaa nyt", sanoi Samuel pankin pitäjälle. "Tehän saatatte häiden
+jälkeen saattaa tämän herran perikatoon".
+
+Pankin pitäjä kumarsi nöyrimmästi, sillä juutalainen oli Chorillon
+pelihuoneen perustaja ja omistaja.
+
+Tämä mies tavattiin kaikkialla, missä oli realikaan ansaittavissa.
+
+Samuel lähti kävelemään mestisin jälkeen ja tarratessaan hänen
+kiviportailla sanoi hän:
+
+"Minulla on tärkeimpiä asioita teille kerrottavina, mutta missä
+saatamme rauhassa puhua".
+
+"Missä hyvänsä", vastasi mestisi äreästi.
+
+"Herra, teidän paha tuulenne ei suinkaan mahtane turmella
+tulevaisuuttanne. Minä en luota huoneisin vahvimmilla lukoilla, en
+luota autioimpaan kenttään, kun salaisuuden uskominen teille on
+kysymyksessä. Te saatte minulle kalliisti maksaa; mutta kannattaa kyllä
+hyvin kätkeä salaisuuteni".
+
+Niin puhuen olivat molemmat miehet tulleet rannalle niiden pienien
+mökkien edustalle, jotka olivat määrätyt kylpyvieraita varten. He eivät
+tienneet, että Martin Paz sekä näki että kuuli heitä, kun hän
+käärmeentapaisesti luikerteli heidän perässään.
+
+"Ottakaamme vene", sanoi André Certa, "ja lähtekäämme merelle".
+
+Mestisi irroitti rannalta pienen veneen ja heitti muutaman lantin
+vartijalle. Samuel astui hänen kanssa veneesen ja mestisi lähti
+soutamaan merelle päin.
+
+Mutta kun Martin Paz, joka oli ollut piilossa eräässä kallion kolossa,
+näki veneen etenevän, oli hän äkkiä riisunut vaatteet ja voimallisesti
+uinut veneen perässä, pitäen ainoastaan väkipuukkoa vyöllään. Auringon
+viimeiset säteet valaisivat Tyynen valtameren aaltoja ja taivas ja maa
+olivat synkän pimeyden peitossa.
+
+Martin Pazin mieleen ei johtunut että mitä vaarallisimpia haikaloja
+oleskeli tässä meressä. Hän pysähtyi veneen läheisyyteen ja kyllin
+lähelle saattaakseen kuulla, mitä puhuttiin.
+
+"Mitä todistuksia minä olen antava tämän tytön isälle, jos tyttö
+todellakin on sen, jonka sanotte hänen olevan?"
+
+"Teidän tulee muistuttaa häntä, miten hän kadotti lapsensa".
+
+"Miten se sitten tapahtui?"
+
+"Kyllähän saatte kuulla".
+
+Martin Paz, joka vaivoin keikkui aaltojen harjalla, kuunteli, vaan ei
+käsittänyt mitään.
+
+"Saran isä", sanoi juutalainen, "asui Concepcionissa Chilessä. Hän oli
+tuo korkeasukuinen mies, jota jo tunnette ja ainoastaan hänen
+omaisuutensa veti vertoja hänen aateliselle arvolleen. Tärkeiden
+asioiden vuoksi täytyi häne matkustaa Limaan, jonne hän yksin lähti
+jättäen Concepcioniin vaimonsa ja pienen tyttärensä, joka oli viiden
+kuukauden vanha. Perun ilman-ala oli hänelle kaikin puolin mieluinen ja
+hän kirjoitti markisinnalle, että tämä tulisi hänen luokseen.
+Markisinna nousi priki San Joseen Valparaison satamassa muutamain
+palvelijain seurassa. Minäkin matkustin Peruun samassa laivassa. Laiva
+oli hankkeessa poiketa Limaan, kun sitä Juan Fernandosin kohdalla
+kohtasi hirveä myrsky, joka teki sen ohjattomaksi ja kallisti sen
+toiselle kyljelle. Laivamiehet ja matkustajat turvautuivat nyt
+pelastusveneesen, mutta meren pauhatessa markisinna ei suostunut
+astumaan veneesen; hän painoi lastaan syliinsä ja jäi laivaan. Minä
+jäin niinikään laivaan. Vene lähti pois ja upposi lastineen muutamia
+satoja syltiä San Joseesta. Me olimme nyt yksinämme. Myrsky riehui
+sanomattomalla raivolla. Tuuli ajeli laivaa, jossa oli viisi jalkaa
+vettä, matalikkoja kohti, jossa se meni kerrassaan pirstaleiksi. Nuori
+vaimo tyttärineen nakattiin mereen, mutta kaikeksi onneksi sain minä
+lapsen käsiini, jonka äiti hukkui silmäini edessä, ja pääsin lapsen
+kanssa rannalle".
+
+"Ovatko nämät erityis-seikat todenmukaisia?"
+
+"Aivan tosia. Isä ei saata kieltää niiden totuutta. Voi! herra, minä
+olin tehnyt hyvän matkan, koska tämä tyttö tuotti minulle satatuhatta
+piasteria, joita te nyt suosiollisesti maksatte minulle."
+
+"Mitä paljo tuo on?" kysyi Martin Paz itsekseen.
+
+"Kas tässä minun lompakkoni sadallatuhannella piasterilla", vastasi
+André Certa juutalaiselle.
+
+"Kiitoksia herra", sanoi Samuel, tarttuen aarteesen. "Ottakaa te
+puolestanne tämä kuitti. Minä sitounnun antamaan teille kaksi kertaa
+tämän summan, jollette tule Hispanian korkeasukuisimpien perheiden
+jäseneksi".
+
+Indiani ei ollut kuullut tätä viimeistä lausetta. Hänen oli pakko
+sukeltaa venettä välttääkseen ja huomasi nyt äärettömän suuren esineen,
+joka ui häntä kohti. Tämä oli hai-kala mitä vaarallisinta lajia.
+
+Indiani näki hirviön lähenevän ja sukelsi, vaan täytyi pian palata
+veden pinnalle hengittääkseen. Hirviön pyrstö sattui häneen ja hän
+tunsi sen näljäiset suomukset koskettelevan rintaansa. Hai-kala
+käännähti seljälleen tarttuakseen saaliisensa ja aukasi kidan, joka oli
+varustettu kolmikertaisella hammasrivillä. Mutta Martin Paz, nähdessään
+hirviön valkoisen vatsan kiiltävän, työnsi puukkonsa sen vatsaan ja
+kohta hirviön veri punasi veden. Indiani sukelsi uudelleen ja poistui
+kymmenen syltää hai-kalasta ja huomaamatta, miten mestisi nousi maalle,
+pääsi hänkin hetkisen uitua rannikolle. Hän oli jo unohtanut päässeensä
+hengen vaarasta.
+
+Seuraavana päivänä lähti Martin Chorillosta ja don Végal levotonna
+palasi niinikään kiireimmän kautta Limaan etsiäkseen häntä.
+
+
+
+
+VII.
+
+
+André Certan hankkeessa olevat häät rikkaan Samuelin tyttären kanssa
+oli merkillinen tapaus. Korkeasukuiset naiset eivät suoneet itselleen
+hetkeksikään lepoa. He panivat kaiken älynsä liikkeelle keksiäkseen
+jotakin kaunista leninki-liiviä tahi jotakin päänkoristusta ja
+koetteeksi pukivat päälleen kaikenmoisia vaatteuksia.
+
+Lukemattomia valmistuksia tehtiin niinikään Samuelin talossa.
+Hän tahtoi Saran häitä vietettäviksi suurella loisteella.
+Kalkki-maalauksia, jotka hispanialaisten tavan mukaan kaunistivat
+hänen asuntonsa, oli huolellisesti uudistettu; kallisarvoisimpia
+ikkunaverhoja riippui suurissa laskuissa ikkunain ja ovien edessä
+huoneiden sisäpuolella; veistokuvilla koristeltuja huonekaluja, jotka
+olivat tehdyt kalliista ja hyvänhajuisista puulajeista, aseteltiin
+suuriin, vilpeihin huoneisin; harvinaisia pensaskasveja, kuumien maiden
+tuotteita, kiertyi koruhäkkien ja penkereitten ympäri.
+
+Nuorella tyttärellä ei enää ollut mitään toivoa, koska ei Sambollakaan
+näkynyt olevan; sillä hän ei kantanut käsivarrellaa toivon merkkiä.
+Liberta oli vakoillut vanhan indianin hankkeita, vaan ei ollut voinut
+huomata ikänä mitään.
+
+Jos Sara-parka olisi saanut noudattaa mielihaluansa, olisi hän paennut
+luostariin siellä elääkseen ja kuollakseen. Hänellä oli sanomaton
+taipumus katolilaiseen oppiin, johon hän salaa pastori Joachimin
+toimesta oli kääntynyt. Luostarissa hän siis olisi kokonaan antaunut
+uskonnon haltuun, koska tämä niin hyvin soveltui hänen sydämensä
+taipumuksiin.
+
+Pastori Joachim, joka paremmin osasi lukea breviaristaan kuin ihmisten
+sydämiä tutkia, oli, kaiken häväistyksen välttämiseksi, ilmottanut
+Saralle, että Martin Paz oli kuollut. Nuoren tytön kääntyminen oli
+hänelle tärkeä ennen kaikkia ja koska hän piti tytön kääntymisen
+varmana, jos tämä joutuisi naimisiin André Certan kanssa, koetti hän
+totuttaa tyttöä ajattelemaan tätä naimiskauppa, etenkin koska hän ei
+tuntenut, millä ehdoilla naiminen oli toimeen saatu.
+
+Vihdoin lähestyi tämä päivä, niin iloinen muutamille, niin surullinen
+toisille.
+
+André Certa oli kutsunut koko kaupungin häihin, mutta yihäisemmät
+perheet eivät noudattaneet hänen kutsumuksiaan, vaan vetivät syyksi
+mikä mitäkin verukkeita.
+
+Hetki oli kuitenkin tullut kontrahdin alle-kirjottamiseen, vaan nuorta
+tyttöä ei näkynyt, eikä kuulunut. Juutalainen Samuel oli pahoillaan,
+André Certa veti levottomana kulmiaan ryppyyn. Vieraat näkyivät olevan
+jonkunlaisessa pulassa; saleissa paloi lukemattomia kynttilöitä, joiden
+valoa peilit heijastuttivat. Kartanon edustalla kadulla kierteli eräs
+mies suuressa tuskassa; hän oli markiisi don Végal.
+
+
+
+
+VIII.
+
+
+Kaiken tämän tapahtuessa oli Sara ollut yksinänsä, salaisen tuskan
+rasittamana. Hän ei saattanut lähteä huoneestaan. Hetkisen nojautui hän
+liikutettuna balkongia vasten, joka oli puutarhaan päin.
+
+Äkkiä huomasi hän miehen, joka hiipi esiin magnoipuistosta. Hän tunsi
+orjansa Libertan. Tämä näkyi vainuvan jotakin salaista vaaraa, sillä
+väliin piileili hän jonkun kuvapatsaan taakse, väliin heittäytyi hän
+taasen pitkäkseen. Sara vaaleni yhtäkkiä. Liberta paini pitkän miehen
+kanssa, joka oli heittänyt hänen alleen ja muutamat huokaukset
+osottivat, että voimakas käsi oli tukkinut neekerin suun.
+
+Nuori tyttö oli huutamaisillaan apua, kun hän näki molempien miesten
+nousevan seisaalle. Neekeri tarkasteli vastustajaansa ja huudahti:
+
+"Te! Te! Tehän se olette!"
+
+Ja hän seurasi tätä miestä, joka, ennenkuin Sara oli voinut
+huudahtaakaan, näytti hänestä kummitukselta toisesta mailmasta. Ja
+juurikuin neekeri, joka oli tullut maahan viskatuksi indianin polvien
+alle, ei nuori tyttökään, joka Martin Pazia nähdessään oli vaipunut
+maahan, saattanut muuta kuin änkähyttää:
+
+"Te! Te! Tehän se olette!"
+
+Martin Paz loi häneen silmänsä ja sanoi:
+
+"Kuuleeko nuori morsian juhlamelua? Vieraat tunkevat toisiaan saleissa,
+nähdäkseen onnen loistavan hänen kasvoiltaan. Saavatko he nähdä
+uhri-eläimen, joka on uhria varten valmistettu. Näilläkö kalpeilla
+kasvoilla nuori tyttö on tuleva ylkänsä luokse?"
+
+Martin Pazin puhuessa Sara häntä tuskin kuuntelikaan. Nuori indiani
+jatkoi:
+
+"Mintähden nuori tyttö itkee? Koska hänen silmänsä leijailevat kaukana
+hänen isänsä asunnosta, kaukana siitä kaupungista, jossa hän kärsii
+niin paljon".
+
+Sara nosteli päätään. Martin Paz oli noussut pystyyn kaikessa
+pituudessaan ja kädellään viitaten Cordillerien huippuja kohti osoitti
+hän nuorelle tytölle tien vapauteen.
+
+Sara tunsi hillitsemättömän voiman ikäänkuin hurmoittavan itseään.
+Ääniä jo kuului. Ihmisiä lähestyi huonetta. Hänen isänsä olisi
+epäilemättä astuva sisään ja ylkä ehkä seuraisi häntä. Martin Paz
+sammutti äkkiä pään yli riippuvan lampun... Samallainen vihellys kuin
+kerran Plaza Mayorilla kuului yön pimeydessä.
+
+Ovi aukaistiin äkkiä. Samuel ja André Certa astuivat sisään. Kolkko
+pimeys vallitsi. Muutamat palvelijat riensivät sisälle tulisoittojen
+kanssa... Huone oli tyhjä.
+
+"Kuolema ja helvetti", huudahti mestisi.
+
+"Missä Sara lienee?" kysyi Samuel.
+
+"Teidän tulee vastata tästä minulle", vastasi André Certa vihaisesti.
+
+Näiden sanojen kaikuessa tunsi juutalainen, kuinka kylmä hiki valui
+hänen luihin saakka.
+
+"Seuraa minua!" huudahti hän.
+
+Palvelijain seurassa riensi hän talosta.
+
+Sillä välin pakeni Martin Paz sukkelaan kaupungin katuja pitkin.
+Kaksisataa askelta juutalaisen asunnosta tapasi hän muutamia indianeja,
+joita hänen vihellyksensä oli sinne kutsunut.
+
+"Seuratkaa meitä vuorillemme!" huudahti hän.
+
+"Seuraa minua don Végalin taloon", sanoi ääni hänen takanansa.
+
+Martin Paz kääntyi; hispanialainen seisoi hänen vieressään.
+
+"Ettekö tahdo uskoa tätä nuorta tyttöä minun haltuuni?" kysyi tämä.
+
+Indiani painoi päänsä alaa ja vastasi hiljaisella äänellä:
+
+"Markiisi don Végalin taloon!"
+
+Suostuen markiisin pyyntöön oli hän jättänyt hänelle nuoren tytön. Hän
+tiesi tytön olevan hyvässä turvassa markiisin talossa ja huomaten, mitä
+kunnia vaati, hän ei tahtonut viettää yönsä don Végalin katon alla.
+
+Martin Paz lähti pois palavissa päin ja veri kiehui kuumeentapaisesti
+hänen suonissaan.
+
+Mutta hän oli tuskin kävellyt satakaan askelta, kun viisi tahi kuusi
+miestä hyökkäsi hänen kimppuunsa ja vaikka hän teki kovaa vastarintaa,
+onnistui heille sitoa häntä. Martin Paz huusi epätoivossaan, sillä hän
+luuli olevansa vihollistensa käsissä.
+
+Muutamia silmänräpäyksiä sen jälkeen laskettiin hän erääsen kamariin ja
+side, joka oli peittänyt hänen silmänsä, otettiin pois. Hän katsahti
+ympärilleen ja oli siinä matalassa kellarisalissa, jossa hänen veljensä
+olivat päättäneet ryhtyä kapinaan.
+
+Samho, joka oli ollut saapuvilla nuoren tytön ryöväämisessä, oli
+myöskin siellä. Manangani ja muut indianit seisoivat hänen ympärillään.
+Vihan tuli säihkyi Martin Pazin silmistä.
+
+"Eikö minun poikani lainkaan sääli kyyneleitäni", sanoi Sambo, "koska
+hän niin kauan on antanut minun uskoa, että hän oli kuollut?"
+
+"Pitääkö päällikkömme Martin Pazin kapinan edellisenä iltana olla
+vihollistemme seurassa?" kysyi Manangani.
+
+Mutta Martin Paz ei vastannut isälleen, eikä Mananganille. Tämä jatkoi
+puhettaan:
+
+"Meidän tärkeimmät asiat ovat annetut alttiiksi naisen vuoksi". Näin
+sanoen lähestyi hän Martin Pazia, pitäen väkipuukkoa kädessään; vaan
+nuori indiani ei häntä huomannut.
+
+"Puhukaamme nyt ensiksi", sanoi Sambo, "sitten toimikaamme. Jos poikani
+pettää veljiään, tiedän, ketä kosto hänen petoksestaan on kohtaava.
+Varokoon hän itseään! Juutalaisen Samuelin tytär ei ole niin hyvässä
+piilopaikassa, että hän voisi päästä meitä pakoon. Minun poikani muuten
+tarkoin miettiköön asioitaan. Tuomittuna kuolemaan ei hänellä tässä
+kaupungissa ole kiveäkään, johon hän päänsä nojaisi. Mutta jos hän
+vapauttaa maansa, on hänelle tuleva kunnia ja vapaus".
+
+Martin Paz oli yhä äänetönnä; mutta hänen sydämessään riehui tuima
+taistelu, sillä Sambo oli äsken kosketellut tämän jalon luonteen
+hellimpiä jänteitä. Martin Paz oli välttämättömän tarpeellinen kapinan
+toimeen panemiseen; hän oli suuressa arvossa kaupungin indianien
+kesken, hän hallitsi niitä tavallaan ja yhdellä ainoalla viittauksella
+ne seuraisivat häntä kuolemaan.
+
+Siteet, jotka häntä kahlehtivat, katkaistiin Sambon käskystä. Martin
+Paz nousi seisaalle.
+
+"Poikani", sanoi hänelle vanha indiani, joka silmäili häntä tarkalleen,
+"huomenna ennen Amancaien juhlaa tulevat veljemme rynnistämään
+lumi-vyöryn tavoin Liman aseettomien asukasten kimppuun. Sinä olet
+vapaa".
+
+"Vuorille", huudahti Martin Paz. "Vuorille! Ja kuolema
+vihollisillemme!"
+
+Aurinko valaisi ensimäisillä säteillään indianien päällikköiden
+neuvotteluja Cordillerien vuorilla.
+
+
+
+
+IX.
+
+
+Oli 24 päivä kesäkuuta, jolloin Amancaien juhla oli vietettävä. Liman
+asukkaat lähtivät ratsastaen, jalkasin ja vaunuissa mainiolle
+ylängölle, puolen peninkulmaa kaupungista. Mestisiä ja indiania käveli
+sekasin; ne käydä tepastelivat iloisina sukulaisten tahi ystävien
+parvissa. Kullakin joukkiolla oli eväitä mukanaan ja edellä käveli
+kitaran soittaja, joka soitteli ja lauloi mieluisimpia lauluja. Nämä
+jalkamiehet kävelivät maissi-vainioiden kautta, puikahtelivat
+bananas-pensaiden läpi ja vaelsivat kauniiden piilikujien halki vihdoin
+saapuakseen orangi- ja sitruunalehtoihin, joiden tuoksut yhdistyivät
+raittiiden vuorituoksujen kanssa. Pitkin tietä oli pienissä ympäri
+kuljeksivissa mökeissä kaupan paloviinaa ja olutta, joiden suunnaton
+nauttiminen aikaansaattoi kaikuvaa hohotusta ja rähinää. Ratsastajat
+keikkuivat hevostensa selissä väkijoukon keskellä ja kilpailivat
+toistensa kanssa vilkkaudessa, notkeudessa ja taitavuudessa.
+
+Koko tämän juhlan aikana, joka on saanut nimensä pienistä
+vuorikukkasista, oli verraton ilo ja vapaus, eikä kuulunut -- kumma
+kyllä -- mitään riitaa tuhansien ilosanojen kesken. Muutamat
+keihäs-miehet hevosten selässä, puettuina loistavaan haarniskaan,
+pitivät siellä täällä järjestystä kansan kesken. Ja kun koko tämä
+väkijoukko saapui Amancaien ylängölle, kaikuivat ilohuudot vuorien
+rotkoista.
+
+Katsojain jalkain juurezsa oli vanha kuningaskaupunki, joka kohotti
+taivasta kohden monet kirkkotorninsa, joista huumaava kellojen kilinä
+kaikui. San Pedron, Augustinon ja tuomiokirkon katot, joita auringon
+säteet kultasivat, vetivät huomiota puoleensa; San Domingon rikas
+kirkko, jonka neitsyt Marian kuva ei koskaan kanna samaa pukua kaksi
+päivää perätysten, kohotti ylpeämmästi kuin naapurinsa pyöreän
+tornihuippunsa taivasta kohti. Oikealla kädellä aaltoili Tyynen meren
+ääretön sininen pinta ja kun silmä katsahti Canarosta Limaan päin,
+nähtiin kaikki nuo hautapatsaat, jotka peittävät Inkan suuren
+hallitsiasuvun jäännöksiä. Taivaan rannalla vilkkui tällä loistavalla
+taululla Morzo-Solarin niemeke.
+
+Verinen näytelmä valmistettiin Cordillerien jäisillä huipuilla, kun
+Liman asukkaat ihmettelivät näitä ihania näkö-aloja.
+
+Kaupungin tavallisten asukkaiden ollessa poissa vaelsi suuri joukko
+indiania ympäri kaduilla. Nämä miehet, jotka muuten ottivat
+juhlallisuuksiin osaa, kävelivt tyynesti ympäri ja nähtävästi syvissä
+mietteissä.
+
+Usein saivat he, kuten näkyi, salaisen käskyn joltakin päälliköltä,
+jonka jälkeen tämä jatkoi yksitoikkoista kävelyänsä. Vähitellen
+kokoontui koko joukko kaupungin rikkaimpaan osaan.
+
+Sillä välin alkoi aurinko laskeutua taivaan rannalla ja hetki oli nyt
+käsissä, jolloin Liman ylimykset tavallisesti lähtevät kotia Amancaien
+ylängöltä. Kalliimmat puvut nähtiin vaunuissa, jotka kulkivat pitkin
+lehtikujia. Jalkamiehiä, vaunuilla ja hevosen selässä matkustavia oli
+sekasin. Tuomiokirkon tornikello löi viisi. Kova ja pitkällinen huuto
+kuului kaupungissa.
+
+Kaikilta torilta, kaikilta kaduilta ja kaikista taloista hyökkäsi
+indiania esille aseet kädessä. Kapinoitsiat pian täyttivät komeimmat
+korttelit kaupungissa; useat heiluttivat palavia tuli-soittoja
+päittensä yli.
+
+"Kuolema sortajille! Kuolema hispanialaisille!" oli heidän
+sotahuutonsa, ja ylängön huipulla nähtiin pian toisia indiania, jotka
+yhtyivät veljiinsä kaupungissa.
+
+Lukija kuvitelkoon itselleen minkänäköinen Lima oli tällä haavaa.
+Kapinoitsijat olivat levinneet Liman kaikkiin kortteliin. Erään
+joukkion etupäässä heilutti Martin Paz mustaa lippua ja sillä aikaa kun
+osa indianeista kävi niiden rakennusten kimppuun, jotka olivat määrätyt
+hävitettäviksi, hyökkäsi hän osastoineen Plaza Mayorille. Manangani oli
+hänen toverinansa ja ulvoi kauheasti.
+
+Siellä olivat hallituksen sotamiehet, jotka olivat saaneet kapinasta
+vihiä, asettuneet tappohankkeisina presidentin palatsin edustalle.
+Kauhea kivääri-tuli vastaanotti kapinoitsioita heidän saapuessa
+torille. Alussa hämmästyneenä tästä odottamattomasta pamauksesta, joka
+kaasi suuren joukon heistä maahan, seisahtuivat he, mutta ryntäsivät
+sitten sanomattomalla tuimuudella sotamiehiä vastaan.
+
+Nyt seurasi hirveä kahakka, jossa mies taisteli miestä vastaan. Martin
+Paz ja Manangani olivat ihmeen urhoollisia ja pelastuivat ihmeellisesti
+kuolemasta. Heidän piti millä uhrauksella hyvänsä saada tämä palatsi
+käsiinsä ja sitten varustaa itsensä siellä.
+
+"Eespäin!" huusi Martin Paz, jonka mahtava ääni kehoitti hänen
+maanmiehiään ryntäykseen.
+
+Vaikka indiania ammuttiin oikealta ja vasemmalta kuoliaaksi, onnistui
+heille kuitenkin tunkea sen sotilas-vyöhykkeen läpi, joka ympäröitsi
+palatsia.
+
+Jo seisoi Manangani portaiden ensi astinlaudalla, kun hän äkkiä
+seisahtui, sillä sotamiesten eronneet rivit paljastivat kaksi tykkiä,
+valmiina lakaisemaan päällekarkaajia pois. Sekuntikin oli tässä kallis;
+hänen täytyi päästä patterin yli, ennenkun tämä laukaistiin.
+
+"Seuraa minua!" huusi hän, kääntyen Martin Paziin.
+
+Mutta tämä oli äsken kumartunut alas elkä häntä kuullut, sillä neekeri
+kuiskasi hänen korvaansa:
+
+"Don Végalin taloa ryöstetään! Hän ehkä tapetaan!"
+
+Kuultuaan nämä sanat vetäytyi Martin Paz taaksepäin. Manangani tahtoi
+pidättää häntä, vaan tässä silmänräpäyksessä laukaistiin tykit ja
+kaatoivat koko joukon indiania.
+
+"Seuratkaa minua!" huusi Martin Paz ja muutamat uskolliset toverit
+yhtyivät hänen kanssaan, niin että hän saattoi raivata itselleen tien
+sotamiesten läpi.
+
+Tämä pako näytti kavallukselta. Indianit luulivat päällikön pettäneen
+heitä. Turhaan yritti Manangani uudelleen johtaa heitä tappeluun.
+Kivääri-tulen aikaansaattama paksu savu kätki heidät hänen näkyvistään,
+eikä enää ollut mahdollista jälleen koota joukkoja. Hämminki oli
+ylimmillään ja pako oli täydellinen. Liekit, jotka nousivat taivaalle
+moniaista korttelista, houkuttelivat muutamia pakolaisia rosvoamiseen,
+mutta sotamiehet ajoivat heitä takaa ja tappoivat suuren joukon.
+
+Kaiken tämän tapahtuessa oli Martin Paz saapunut don Végalin asunnolle,
+jossa Sambo itse johti tuimaa taistelua. Vanhalla indianilla oli
+kaksikin syytä täällä viipymiseen: hän taisteli hispanialaisen kanssa
+ja tahtoi sen ohessa saada Saran käsiinsä, jotta hänellä olisi takaus
+poikansa uskollisuudesta.
+
+Kaatuneen portin ja kartanon maahan rauenneiden muurien kesken näkyi
+don Végal, miekka kädessä, palveliainsa seurassa, pitäen puoliaan
+ryntäävää väkijoukkoa vastaan. Tämän miehen uljuudessa ja rolkeudessa
+oli jotakin jaloa. Hän kaasi miekallaan lähimmät viholliset alleen ja
+hänen peljättävä käsivartensa oli koonnut hänen ympärilleen
+ruumiskasoja.
+
+Mutta mahdoton oli ajan pitkään pitää puoliaan tätä joukkoa vastaan,
+joka enenemistään eneni pakolaisten saapuessa tänne Plaza Mayorista.
+Don Végal huomasi, että puolustus joka silmänräpäys alkoi käydä
+heikommaksi ja aikoi nyt vaan taistella viimeiseen asti, kun Martin Paz
+salaman nopeudella takaapäin kävi ryntääjäin kimppuun ja siten pakoitti
+heidät kääntymään häntä itseä vastaan. Luoti-tuiskun läpi raivasi hän
+itselleen tietä don Végalin luo ja asettui markiisin ruumin vartijaksi.
+
+"Oikein! Poikani! Oikein!" huudahti don Végal, pusertaen hänen kättään.
+Nuori indiani pysyi yhtä alakuloisena.
+
+"Oikein Martin Paz!" sanoi toinen ääni, joka tunki hänen sydämeensä.
+
+Hän tunsi Saran äänen ja hänen käsivartensa raivasi verisen kehän
+ympärilleen.
+
+Sillä välin vetäytyi Sambo taappäin. Lukemattomia kertoja oli tämä
+meidän aikainen Brutus heiluttanut miekkaansa omaa poikaansa kohti
+haavottamatta häntä; ja yhtä usein oli Martin Paz pidättänyt
+käsivartensa, joka oli isää haavottamaisillaan.
+
+Äkkiä näkyi Sambon vieressä Manangani veren tahraamana.
+
+"Sinä olet vannonut", sanoi tämä, "kostaa tuon kurjaa petosta hänen
+sukulaisilleen, hänen ystävilleen ja hänelle itselleen. Nyt on koston
+hetki käsissä. Kas tuossa lähestyvien sotamiesten joukossa on André
+Certa!"
+
+"Tule Manangani", sanoi Sambo hirveällä hymyilyllä. "Tulehan nyt!"
+
+Ja molemmat lähtivät don Végalin kartanolta rientäen sotajoukkoa
+vastaan, joka tuli juoksujalassa.
+
+Sotilaat laukasivat pyssynsä, vaan pelkäämättä astui Sambo mestisin
+luo, sanoen:
+
+"Te olette André Certa. Aivan niin! Teidän morsianne on don Végalin
+talossa ja Martin Paz aikoo ottaa hänet mukaansa vuorille".
+
+Tämän sanottuaan indianit katosivat.
+
+Siten oli Sambo asettanut molemmat viholliset vastakkain; ja
+sotamiehet, petettyinä Martin Pazin läsnäolon kautta, ryntäsivät
+markiisin taloa vastaan.
+
+André Certa oli raivoissaan. Nähtyään Martin Pazin hyökkäsi hän tämän
+päälle.
+
+"Rahden kesken", ulvoi nuori indiani ja astui alas kiviportailta, joita
+hän niin urhoollisesti oli puollustanut sekä astui suoraan mestisiä
+1ohden.
+
+Siinä nämä nyt seisoivat jalka jalkaa vasten, rinta rintaa vasten,
+heidän kasvonsa koskettelivat toisiaan ja verivihollisina he
+silmäilivät toisiaan.
+
+Eivät ystävät, eivätkä viholliset voineet lähestyä heitä. Nyt he
+syleilivät toisiaan ja tässä kauheassa syleilyssä melkein tukehtuivat.
+Mutta André Certa pääsi uudelleen Martin Pazin päälle, jolta tikari oli
+hukkunut. Mestisi kohotti kätensä, vaan indianin onnistui saada käteen
+kiini, ennenkuin tämä laskeusi. André Certa koki nyt turhaan irtautua
+ja tämän kääntäessä tikarinsa itseään kohti upotti Martin Paz sen
+syvälle mestisin sydämeen. Sitten heittäytyi hän don Végalin syliin.
+
+"Paetkaamme vuorille, poikani", huudahti markiisi. "Vuorille! Minä
+rukoilen sinua".
+
+Nyt ilmaantui juutalainen Samuel, joka heittäysi André Certan ruumiin
+yli ja tempasi lompakon hänen povestaan. Mutta indiani, joka tämän
+huomasi, riisti vuorostaan lompakon juutalaiselta, aukasi ja käänteli
+lehtiä, huudahti ilosta ja lähestyi markiisia, antaen hänelle paperin,
+johon oli kirjoitettu:
+
+"Herra Andrélta olen saanut sadantuhannen piasterin suuruisen summan,
+jonka minä sitounnun hänelle maksamaan takaisin, jollei Sara, jonka
+olen pelastanut San José-laivan haaksirikossa, ole markiisi don Végalin
+tytär ja ainoa perillinen.      Samuel".
+
+"Tyttäreni!" huudahti hispanialainen ja riensi Saran huoneesen. Nuori
+tyttö ei ollut siellä ja pastori Joachim, ähkyen veressään, saattoi
+ainoastaan änkyttää nämä sanat:
+
+"Sambo ... vei ... hänet Madeiran rannalle..."
+
+"Lähtekäämme", huudahti Martin Paz.
+
+Don Végal seurasi indiania sanaakaan sanomatta. Hänen tyttärensä!...
+Hänen täytyi löytää tyttärensä.
+
+Muulit tuotiin esille ja molemmat miehet nousivat niiden selkään,
+varustettuina nahkaisilla säärystimillä, jotka ylettyivät polvien
+yläpuolelle sekä leveälierisillä olkihatuilla, jotka suojelivat heidän
+päitään. Pistolit pistettiin tuppeen ja kumpikin ripusti hartioilleen
+karpiinan (lyhyen ratsu-pyssyn). Martin Paz oli kiertänyt suopunkinsa
+ympärilleen ja sitonut suopungin toisen pään muulin siloihin.
+
+Indiani tunsi vallan hyvin niitä vuoria ja tasankoja, joita oli
+matkustaminen. Hän tunsi hyvin niitä seutuja, joihin Sambo oli vienyt
+hänen morsiamensa. Hänen morsiamensa! Uskalsiko hän kutsua markiisi don
+Végalin tytärtä morsiamekseen?
+
+Hispanialainen ja indiani, joilla nyt oli ainoastaan yksi ajatus, yksi
+päämäärä, joutuivat pian etäälle Cordillerien vuorien soliin, joissa
+kasvaa cocos- ja havupuita. Seeterit, pumpulipensaat ja aloet jäivät
+heidän selkänsä taakse sekä ne tantereet, joilla kasvoi maissi ja eräs
+laji hispanialaisia apilaita. Muutamat kaktuspensaat pistelivät välistä
+heidän muulejaan ja pidättivät niitä usein kuilujen rinteillä.
+
+Ihminen, joka tähän vuoden aikaan matkusti vuorten poikki, oli hengen
+vaarassa, sillä lumen sulaminen kesäkuun auringon paistaessa
+aikaansaattoi suuria tulvavesiä ja usein hirmuiset kalliolohkareet
+kiskottiin vuorten huipuilta ja romahtivat ukkosentapaisella jylinällä
+pohjattomiin syvyyksiin. Mutta isä ja rakastaja matkustivat yötä päivää
+lepäämättä.
+
+He saapuivat Andien korkeimmalle huipulle, joka on neljätoistatuhatta
+jalkaa merenpinnan yli. Siellä oli kasvullisuus runsaampi. Usein
+kohtasivat heitä nuo kauheat myrskyt, jotka riehuvat Cordillereilla ja
+jotka korkeimmilla vuoren huipuilla matkaansaattavat lumituiskuja. Don
+Végal välistä vasten tahtoansa pysähtyi, mutta Martin Paz auttoi ja
+suojeli häntä äärettömistä lumikinoksista.
+
+Täällä Andien korkeimmalla kukkulalla täytyi heillä olla sanomaton
+tahdon lujuus, jotteivät väsymyksestä uupuisi, kun vielä lisäksi olivat
+jonkunmoisessa taudissa, joka rohkeimmaltakin ihmiseltä riistää hänen
+uljuutensa.
+
+Cordillerien itäisellä rinteellä näkivät indianien jälkiä ja saattoivat
+vihdoin ruveta astumaan alas. He saapuivat äärettömän suuriin naispuu-
+metsiin, jotka kasvavat Perun ja Brasilian välisillä tasangoilla ja
+täällä näissä sanomattoman tiheissä metsissä oli Martin Pazin vainu
+hänelle vallan tarpeen. Puoleksi sammunut valkia, jalkojen jäljet,
+pienet katkotut, sinne tänne nakatut oksat, kaikki nämä olivat hänen
+tutkinto-esineitänsä.
+
+Don Végal pelkäsi, että hänen onneton tyttärensä oli raahattu jalkasin
+kivien ja muiden esteiden yli, mutta indiani näytti hänelle muutamia
+piikiviä, joita oli maahan poljettu ja joista näki, että jonkun eläimen
+jalka oli niitä polkenut; sitä paitsi oli puun oksia katkottu sekä aina
+nakattu samaan suuntaan ja niitä oli ainoastaan ratsastava ihminen
+saattanut katkoa. Don Végal alkoi toivoa; Martin Paz oli toki niin
+uskalias ja niin taitava, ikäänkuin eivät mitkään esteet olisi olleet
+hänelle ylitse-pääsemättömät, eivätkä mitkään vaarat liian suuret.
+
+Eräänä iltana täytyi don Végalin ja Martin Pazin seisahtua, sillä
+olivat vallan uuvuksissa. He olivat saapuneet virran rannalle; tämä
+virta oli nimeltään Madeira, jonka Martin Paz nyt vallan hyvin tunsi.
+
+Sanomattoman suuria rhizophoria levitti oksiaan yli veden ja oikulliset
+köynnös-kasvit yhdistivät niitä samansukuisiin puihin toisella
+rannalla.
+
+Olivatko rosvot kulkeneet pitkin rantoja, vai olivatko käyneet joen
+poikki ja oliko tämä ylikulku tapahtunut suoraan joen poikki. Kas
+tuossa, mitä seikkoja Martin Paz tuumaili itsekneen. Huolellisesti
+tutkien muutamia epäselviä jälkiä, kulki hän pitkin jyrkkää rannikkoa
+ja saapui pienelle aukealle metsässä. Muutamat jäljet maassa osottivat,
+että joukko ihmisiä oli käynyt joen poikki tällä kohdalla.
+
+Martin Paz koki juuri naada ylitsemenopaikkaa selville, kun hän äkkiä
+huomasi mustan, äärettömän suuren möhkäleen, liikkuvan lähellä
+katkaistua puuta. Hän päästi suopunkinsa irti ja valmistausi tappeluun,
+mutta, astuttuaan pari askelta, näki hän siinä makaavan muulin, joka
+oli juuri kuoleman kielissä. Kuoleva eläin-raukka oli tullut
+haavoitetuksi kaukana siitä paikasta, johon se nyt oli laahannut
+itsensä; veripisarat, joita indiani näki, todistivat sen. Hän selvään
+huomasi, että indianit olivat tappaneet eläimen tikarin pistolla, kun
+eivät saattaneet viedä sitä muassaan joen poikki. Nyt hän hyvin tiesi,
+mitä tietä hänen vihollisensa olivat kulkeneet ja palattuaan don
+Végalin luo sanoi hän:
+
+"Huomenna me ehkä tapaamme niitä".
+
+"Käykäämme heti paikalla joen poikki", vastasi hispanialainen.
+
+"Mutta miten?"
+
+"Uimme", vastasi don Végal ja molemmat riisuivat vaatteet yltään.
+Martin Paz kokosi vaatteet myttyyn, jonka hän sitoi päähänsä kiini. Ne
+liukuivat hiljakseen eteenpäin vedessä, peljäten noita vaarallisia
+kaimania, joita Brasilian ja Perun joet vilisee.
+
+Onnellisesti pääsivät toiselle rannalle.
+
+Martin Pazin ensimäisenä toimena oli löytää indianien jälkiä, mutta hän
+tutki turhaan lehtiä ja piikiviä; hän ei voinut mitään huomata.
+
+Virta oli kuljettanut heitä hiukka syrjään, mutta kun don Végal ja
+indiani nousivat jyrkälle rannikolle, onnistui heille jälleen löytää
+jälkiä, jotka nyt olivat vallan selvät. Tällä kohdalla oli Sambo
+noussut maihin joukkoineen, jotka olivat pitkin matkaa lisääntyneet.
+Indianit vuorilla ja tasangoilla kiljuivat vihoissaan, kun he, jotka
+tuskaantuneina odottivat voittoa, huomasivat olevansa petetyt ja kun
+sen ohessa huomasivat näillä olevan koston uhri muassaan, seurasivat he
+vanhan indianin joukkoa.
+
+Nuori tyttö ei enää pitänyt lukua siitä, mikä tapahtui hänen
+ympärillään. Hän astui eteenpäin, sillä raa'at kädet tuuppasivat häntä,
+kun hän tahtoi seisahtua. Jos hän olisikin jätetty tähän erämaahan, ei
+hän olisi voinut astua askeltakaan kuolemata välttääkseen. Väliin
+johtui hänen mieleensä nuori indiani; sitten kaatui hän juurikuin
+kuolleena muulin kaulaa vasten. Kun hänen täytyi joen toisella rannalla
+käydä jalkasin, laahasi kaksi indiania hänet perässään ja veri-jälki
+osotti, missä hän oli kulkenut. Mutta Sambo ei pitänyt suuresti lukua
+siitä, että tämä jälki ilmotti hänen matkaansa. Hän lähestyi näet
+päämaaliaan, sillä pian joen koskien pauhina alkoi kuulua!
+
+Indianiparvi oli nyt saapunut pieneen kylään, jossa oli satakunta
+kahiloista ja savesta rakennettua möktiä. Indianein perille päästessä
+huusi suuri joukko vaimoja ja lapsia ilosta; mutta nämä ilohuudot pian
+muuttuivat raivon huudoiksi, kun kuulivat Martin Pazin petoksesta
+kerrottavan.
+
+Sara katseli väliäpitämättömästi vihollisiaan. Kaikki nuo ilkeät
+olennot irvistelivät hänen ympärillään ja kauheimmat uhkaukset
+lausuttiin hänen kuullen.
+
+"Missä on puolisoni?" kysyi joku. "Sinä olet syypää hänen kuolemaansa."
+
+"Ja missä on veljeni, joka ei enää palaja wigwamiinsa? Mihin olet hänen
+pannut?"
+
+"Kuolema hänelle! Jokainen meistä saakoon palasen hänen lihastaan!
+Tappakaa hänet!"
+
+Kaikki nämä naiset lähestyivät nyt nuorta tyttöä, heiluttaen puukkoja
+ja sytytettyjä kekäleitä sekä ottaen käsiinsä suuria kiviä.
+
+"Hiljaa", huusi Sambo, "ja kuulkaat kaikki päälliköiden tuomioa".
+
+Naiset tottelivat vanhaa indiania, luoden kuitenkin kauheita katseita
+nuoreen tyttöön. Sara, verellä pirskoitettuna, makasi pitkänään
+piikivillä rannalla. Vallan kylän läheisyydessä syöksi Madeira, joka
+tässä oli ahdistettu syvään uomaan, vesipaljoutensa salaman nopeudella
+enemmän kuin sadan jalan korkeudelta ja päälliköt tuomitsivat Saran
+kuolemaan tässä koskessa.
+
+Auringon noustessa oli Sara sidottava kaarnaveneesen ja jätettävä
+virran vietäväksi.
+
+Tämä oli neuvoskunnan tuomio ja tuomion toimeenpaneminen lykättiin
+huomiseksi ainoastaan sen vuoksi, että uhrilla olisi tuskallinen yö.
+Kun tuomio kuultiin, kuului ilon ulina ja kauhea hurjuus näkyi
+vallanneen indianit.
+
+Yöllä pidettiin hurjat juomingit; viina kiehui hurjien päissä.
+Tanssijat hajalla hapsin ympäröivät nuorta tyttöä. Indianit juoksivat
+viljelemättömän kentän poikki, heiluttaen sytytettyjä piniepuun oksia.
+
+Koko tämä rähinä kesti auringon nousuun saakka ja siksi kunnes auringon
+ensimäiset säteet valaisivat näyttämöä.
+
+Muori tyttö sidottiin paaluun kiini ja sata kättä tahtoi raahata häntä
+tangaistukseen.
+
+Kun Martin Pazin nimi sattumalta kuului tytön huulilta, kaikui hänelle
+vastaukseksi vihan ja koston ulina.
+
+Tytön täytyi kävellä jyrkkiä polkuja pitkin terävien kivikasojen yli,
+sillä tätä tietä myöten kuljettiin joen yläpuolelle. Verisenä saapui
+uhri tälle paikalle. Kaarnavene odotti häntä sata askelta
+vedenputouksesta; siihen hän laskettiin ja sidottiin kiini köysillä,
+jotka leikkasivat syvälle lihaan.
+
+"Kostoa!" huusi koko heimokunta yhtä haavaa ja yhdestä suusta. Vene
+päästettiin irti ja pyöri vesipyörteessä.
+
+Äkkiä näkyi kaksi miestä toisella rannalla. Nämä olivat don Végal ja
+Martin Paz.
+
+"Tyttäreni! Tyttäreni!" huudahti isä ja laskeusi polvilleen rannalle.
+
+Martin Paz, joka seisoi kalliolla, heitti suopunkinsa viuhuen päänsä
+yli ja juuri kuin kaarnavene oli laskeumaisillaan koskea alas, kiertyi
+pitkä nuora auki ja tarttui ansan tavoin veneesen.
+
+"Tappakaa hänet!" ulvoi villi indiani-joukko.
+
+Martin Paz veti nuoran luokseen ja vene, killuen kuilun yläpuolella,
+lähestyi häntä vähitellen. Äkkiä suhisi nuoli läpi ilman ja nuori
+indiani, joka keikahti suulleen uhrin alukseen, joutui Saran kanssa
+kosken pyörteesen. Seuraavassa silmänräpäyksessä toinen nuoli sattui
+don Végaliin ja läpäsi hänen sydämensä.
+
+Martin Paz ja Sara olivat ijäksi päiväksi yhdistetyt, sillä kuoleman
+hetkellä oli nuoren tytön viimeinen toimi ollut uudesta-syntyneen
+indianin otsalle painaa kasteen pyhän merkin.
+
+
+loppu.
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Martin Paz, by Jules Verne
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARTIN PAZ ***
+
+***** This file should be named 17312-8.txt or 17312-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/7/3/1/17312/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/17312-8.zip b/17312-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..c021af9
--- /dev/null
+++ b/17312-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..84343f8
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #17312 (https://www.gutenberg.org/ebooks/17312)