diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 17586-8.txt | 1664 | ||||
| -rw-r--r-- | 17586-8.zip | bin | 0 -> 33929 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1680 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/17586-8.txt b/17586-8.txt new file mode 100644 index 0000000..c491fd2 --- /dev/null +++ b/17586-8.txt @@ -0,0 +1,1664 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kertomus maaseudulta, by Alli Nissinen + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kertomus maaseudulta + +Author: Alli Nissinen + +Release Date: January 23, 2006 [EBook #17586] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUS MAASEUDULTA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KUVAUS MAASEUDULTA + +Kirj. + +Alli Nissinen + + +O. W. Backman, Kuopio, 1893. + + + + +Oli lauantai-ilta Heinäkuun loppupuolella. Tahvolan mäki oli kotiutunut +etäisiltä niityiltä kotosalle maaseutua viettämään. Kaikki olivat +erinomaisen iloisella ja kevyellä mielellä; olihan saatu hyvänlaisesti +heiniä kokoon. Mutta omituisen juhlalliseksi muuttui vielä mieliala, +kun tiedettiin, että taloon oli tullut vieraita aina Amerikasta asti. + +Tahvo-isännän veli, Risto Kölli oli saapunut vanhaan kotitaloonsa pari +päivää sitte. Hän oli ollut poissa kauan aikaa ja nähnyt matkoillaan +monta eri maata ja kansaa. Olipa hän ansainnut rahojakin ja tuli nyt +niiden kanssa kotimaahan takaisin. + +Ijältään oli Risto viidenviidettä, ruumiiltaan vankka ja tukeva. +Katseensa oli tyyni ja älykäs. Tukkaan ei ollut vielä harmaata +ilmestynyt. + +Tämä kaikki hänestä tiedettiin ja kerrottiin tarkalleen väen kesken. +Kehuttiinpa häntä vielä hyvin viisaaksi ja ymmärtäväiseksi mieheksi. +Kaikkien uteliaisuus oli kovin jännitettynä, kuin tiedettiin, että +Risto oli luvannut lauantai-iltana kertoa matkoistaan koko talonväelle. + +Kun kaikki olivat saaneet tavanmukaisen lauantai-kylpynsä ja +pukeutuneet puhtaisiin vaatteisiinsa, joudutti Kerttu-emäntä ruokaa +pöytään. Ja tavallista nopeammin sitte syötiin. + +Kesäinen ilta oli ihanimmallaan; hämärää tuskin huomasi. Nurmikkoisesta +pihasta kohosi viehkeä tuoreen heinän lemu. Väki asettui istumaan mikä +portaille, mikä nurmikolle portaiden eteen. Isäntä ja emäntä asettuivat +vistin-penkille, rakkaan vieraansa läheisyyteen. + +"No, aloitappas nyt!" sanoi Tahvo-isäntä hyväntahtoisella äänellään. + +"Mielelläni, hyvä Tahvo", vastasi Risto. "Mutta anna anteeksi, jos +eivät matkaini kokemukset ole teille juuri kaikin puolin mieluisia +kuulla. Mutta katsos, se nyt on sillä tavoin tässä maailmassa että se, +mikä on hyödyllistä ja opettavaista, ei aina ole hauskaa!" + +"Sen tiedän hyvin, enkä hämmästy, jos meitä moititkin. Ymmärrän kyllä, +että me täällä sydänmailla olemme monessa suhteessa hyvin takapajulla." + +"Paljonhan olisi matkoistani kerrottavaa", alkoi Risto, "mutta tahdonpa +nyt aluksi kertoa teille mitä matkoillani olen oppinut. Olen oppinut +siellä kaksi asiaa: työtä tekemään ja säästämään. Ja ne asiat olen +oppinut perinpohjin. + +"Ja vaikka te nyt juuri olette tulleet kovasta viikon työstä, täytyy +minun kuitenkin nuhdella teitä hitaudesta! Tosiaankin, arvelette te. +Niin, tosiaan! Kun läksin kotimaastani ja tulin Ruotsiin, näin jo +siellä vireämpää työn tekoa kuin meillä. Ja vielä vireämmin tehdään +työtä muissa maissa. En liioittele, jos sanon, että ulkomailla tekee +yksi mies kolmessa tunnissa saman työn, johon täällä menee viisi +tuntia. Sen ajan, jonka nopeammalla työn teolla voittaa, voipi sitte +käyttää tietojensa kartuttamiseen. Tieto on hyvä jokaiselle. + +"Tiedän hyvin, että hitaus on suomalaisen luonteen ominaisuus. Mutta +luonne ja tavat muodostuvat vähitellen olojen mukaan. Ei ole kovin +kauan siitä, kun savupirtit olivat tavallisia Suomessamme. Eikä ole +kauan siitäkään, kun Suomen talonpoika vietti melkein koko talven +loikoen pirtin uunilla. Samoin kuin savupirtit ovat poistuneet +uloslämpiävien pirttien tieltä, ja samoin kuin talvi-unien sijaan on +tullut työ, (jospa hidaskin), samoin on kaikki työntekomme tuleva +vireämmäksi, kun vaan tulemme huomaamaan, mikä hyöty meillä siitä on. + +"Elkää luulko, että minun oli niin helppo muuttaa hidasta työtapaani, +mutta pakko on hyvä opettaja. Kun isäntäni huomasivat miten hitaasti +työskentelin, eivät he antaneet minulle enää päiväpalkkaa, vaan +antoivat minun tehdä summatyötä. Tämän perästä sain tehdä lujasti +työtä, ansaitakseni kunnollisen työpalkan, mutta vihdoin totuin siihen +ja lopuksi ansaitsin puolentoista päivän palkan yhdessä päivässä. + +"Tällaista summalaistyötä pitäisi meidän maanviljelijäimme ruveta enempi +käyttämään. Silloin loppuisi tuo velttous ja hitaisuus, jota täällä yhä +näkee. Varsinkin talvisaikaan, jolloin työt eivät ole niin +kiireellisiä, on ajan tuhlaus oikein häpeällistä! Niin, jos asiat vielä +lienevät sillä kannalla kuin täällä ollessani?" + +"Eipä se paljo parempaakaan ole", vastasi Tahvo-isäntä, "ja kyllähän +puheissasi on paljo tottakin, mutta laiskat lohduttavat itseään sanoen: +ei Jumala ole kiirettä luonut." + +"Elä suinkaan luule, hyvä Tahvo, että moitin vaan sinua ja sinun +työväkeäsi", jatkoi Risto. "Minä puhun vaan ylipäänsä oloista täällä ja +siellä ulkomailla. Tiedänhän esim. hyvin, että sinä et monien muiden +isäntien tavoin anna väkesi olla miten ne tahtovat, esimerkiksi +talvisaikaan. Jollet olisi ahkerasti ja pontevuudella työskennellyt, et +olisi saanut taloasi näin hyvään kuntoon. Mutta löytyy paljo isäntiä, +jotka lähettävät väkensä aamusilla työhön, eivätkä koko päivänä käy +katsomassa, mitä ne toimittavat. Kuinka voi kukaan luulla, että työväki +työskentelee hartaasti ja halulla, kun ei isäntä edes senvertaa huoli +työstä, että katsoisi miten he ovat sen tehneet. Ja sellaiset isännät +valittavat tavallisesti enimmin palvelijoittensa laiskuutta ja +huolimattomuutta. Mutta miksi eivät he itse opeta väelleen ahkeruutta +ja huolellisuutta? + +"Emme me myöskään korjaa tallelle kaikkea, mikä voisi olla meille +hyödyksi. Metsissä mätänee joka vuosi satojentuhansien markkojen +arvosta marjoja ja sieniä. Näen tuolla Pekan naurusta, ettei hän +sienistä pidä. Enkä minä tahdokaan, että keräisitte niitä itse +syödäksenne. Mutta kerätkää niitä ja myökää ne sitte! -- Lapset ja vanhat +voivat aina sillä tavoin ansaita muutamia markkoja. Olen huomannut, +että nyt on ruvettu viemään ulkomaalle marjoja, varsinkin puolukoita. +Meidänkin maassamme on ruvettu valmistamaan marjaviinejä. Edistäkäämme +mekin tavallamme näitä yrityksiä siten, että kokoamme marjoja ja myymme +niitä. Alussa saamme tästä vaan vähän tuloja, mutta kun tarvis +suurenee, voipi tästä tulla kansanlapsille sievä tulolähde. -- Liian +vähäinen yritteleväisyys ja liian suuri välinpitämättömyys ovat ehkä +edistymisellemme suurempana haittana kuin meidän maamme ilman-ala ja +huono maanlaatu. + +"Nyt siirryn toiseen asiaan, jonka olen oppinut, nimittäin +säästämiseen. Kun sanon, ettei kukaan Suomessa oikein ymmärrä miten +tulee säästää, täytyy minun myöskin näyttää toteen sanani. En tahdo +sillä sanoa, että meillä eletään ylellisesti. Sillä 'hyvät tukki-ajat', +jolloin tosiaankin muutamin paikoin maassamme elettiin ylellisesti, +ovat olleet ja menneet, ja kansa on oppinut niistä pitämään rahojaan +tarkasti. Mutta kansamme elää vieläkin huoletointa elämää. + +"Luuletteko, että minun asiani ulkomailla olisivat niin hyvin +menestyneet, jollen minä olisi säästänyt älyllä. Olihan aikoja, jolloin +en saanut tehdä työtä, jolloin minun täytyi matkustaa paikasta toiseen, +saadakseni uutta ansiota. + +"Jos olisin, niinkuin täällä on tapana, tuhlannut kaikki ansioni, niin +olisin työttöminä aikoina saanut nähdä nälkää. Kokemuksesta opin +vihdoin menettelemään seuraavalla tavalla: Minä laskin miten paljon +voin puolessa vuodessa ansatta. Sitte tein arviolaskun niistä menoista, +joita minulla välttämättömästi tuli olemaan saman ajan kuluessa. Samaan +laskuun otin myös joltisenkin summan aavistamattomia menoja varten. +Tulojeni ja menojen välille jäävän voiton voin puolen vuoden lopulla +panna säästöön. Elkää luulko, että käytin säästöjäni entisen +palvelustytön tavoin, joka päätti vuotuisesti säästää itselleen +villaisen puvun. Kun hän oli palvellut 30 vuotta, oli hänellä 30 +villaista pukua, mutta mitä teki hän niillä? Ei mitään. Päinvastoin oli +hänellä vaan vaivaa ja kustannuksia niiden tähden. Paljo oli vaivaa +niitä koilta suojellessa, ja kun piti muuttaa yhdestä palveluspaikasta +toiseen, täytyi hänen maksaa hevosesta, joka ne kuljetti, sillä ei +isäntä tahtonut kahta hevosta ilmaiseksi kyytiin antaa. Ja tuo +palvelustyttö oli kaikkien mielestä rikas ja säästäväinen. + +"Kerron teille toiste miten minä säästöni käytin. Tällä kertaa tahdon +vieläkin mieleenne painaa, että on aivan välttämätöntä laskea +tarkalleen tulonsa ja sen mukaan asettaa menonsa. Meidän maassamme on +sekä ylhäisten että alhaisten seassa tapana elää luokittain, eikä +suinkaan taloudellisen asemansa ja sisääntulojensa mukaan. Minun täytyy +elää samalla tavalla kuin sen ja sen, joka on samallaisessa asemassa +arvonsa suhteen kuin minäkin. Tämä on hullua. Tuolla toisella on ehkä +palkkansa lisäksi perityn omaisuuden korkoja tulojensa joukossa. Taikka +elää hän kevytmielisesti yli tulojensa. Kumpaisessakaan tapauksessa ei +hänen esimerkkiään sovi seurata. + +"Puhuin palvelustytön säästäväisyydestä. Elkää luulko isäntiä ja +emäntiä viisaammiksi! Jos Kerttu antaa minun tutkia vaate-aittaansa ja +luhtiansa, niin uskon varmaan näkeväni suuria kasoja höyhenpatjoja, +tyynyjä, vaippoja, nahkasia y.m. Mihin niitä kaikkia tarvitset? Olet +säästänyt lapsiasi varten. Niin tosin, mutta se pääoma, joka niihin on +kiinnitetty, on korotonta. Mutta jos olisit myynyt tavarat valmiiksi +saatuasi ja pannut rahat pankkiin, niin olisi rahat kasvaneet suuremman +arvoisiksi, kuin mitä nämä tavarat ovat silloin kuin lapsesi niitä +tarvitsevat. Ja toiseksi olisi niistä sillä ajalla ollut muille +ihmisille hyötyä ja koko maalle jotain siunausta. + +"Harvoja taloja on maassamme, joissa ei emäntä olisi elinajallaan +'säästänyt' lisätäkseen talon rikkautta vaatteilla, patjoilla, +vaipoilla ja kaikenlaisilla talouskaluilla. Isäntä jälleen 'säästää' +ostaakseen hopeakaluja, kauniita hevoiskapineita y.m. sellaista. +Molemmat he säästävät, mutta säästävät ajattelemattomasti. He +menettelevät vielä typerämmin kuin ne, jotka pistävät puhdasta rahaa +vanhaan sukkaan ja kätkevät sen kirstun pohjalle. Sillä puhdas raha ei +ainakaan kadota arvoansa, niinkuin talouskapineet tekevät. + +"Tahdonpa nyt numeroilla näyttää teille, mitä sekä palvelustyttö että +isäntäväki ovat sellaisella säästämistavallaan kadottaneet. Otaksun, +että jokainen palvelustytön puvuista on maksanut 20 markkaa. +Kolmenkymmenen vuoden kuluttua oli niiden arvo siis 600 markkaa. Mutta +tästä täytyy vähän vähentää, sillä vaatteet vanhenevat vuosien +kuluessa. Otaksukaamme tämä vahinko 10 prosentiksi. Siis oli hänellä 30 +vuoden kuluttua ainoastaan 540 markan omaisuus. Mutta jos hän olisi +vuotuisesti pannut nämä rahansa säästöön ja saanut 4 % korkoa korolle, +olisi hänellä ollut noin 1,100 markan pääoma. Siis oli hän +säästämistavallaan tullut 560 markkaa köyhemmäksi, kuin mitä hän olisi +ollut, jos hän olisi säästänyt ymmärtäväisesti. + +"Ja mitä on isäntäväki hävittänyt säästämisellään? Otaksun, että emäntä +on valmistaessaan patjoja, vaippoja y.m., joita hän ei jokapäiväisessä +elämässään tarvitse, käyttänyt aineksiin ja työvoimaan noin 100 markkaa +vuodessa. Jätän pois luvusta koko sen voiton, jonka hän olisi voinut +saada, jos hän olisi myynyt nämä tavarat heti kun ne valmistuivat. +-- Lisäksi otaksun, että isäntä on käyttänyt ostoksiinsa 50 markkaa +vuodessa. Tämä tekee siis yhteensä 150 markkaa vuodessa. Otaksun vielä, +että he täten ovat säästäneet 20 vuoden ajan. He ovat siis täten +keränneet talouskapineita 1,000 markan arvosta, joitten kapineitten +arvo on kuitenkin ajan pitkään alentunut, otaksukaamme noin 300 +markalla; siis on heidän säästönsä 2,700 markkaa. + +"Mutta jos he olisivat panneet rahansa pankkiin ja saaneet 4 % korkoa +korolle, olisi heidän säästönsä ollut 4,450 markkaa. + +"Huomaatte siis, ettei meidän tule ainoastaan säästää, vaan myöskin +tehdä säästömme hedelmääkantavaksi. + +"Rahoilla voin aina saada edellä mainittuja talouskaluja, jos niitä +tarvitsen, mutta varmaa ei ole saanko aina rahoja noilla +talouskapineilla, jos sattuisin rahoja tarvitsemaan. Sillä aina kun +rahoista on puute, vähenee muun tavaran arvo ja rahan arvo kasvaa. Ja +myydessäni tavarani sellaisena aikana tulen vahinkoon, jos minun +nimittäin täytyy turvautua niihin säästöihin, joita olen vuosien +kuluessa tehnyt, kooten itselleni paljon kalliita talouskaluja. + +"Olen koko ajan otaksunut, että kaikki tahtovat säästää ja todellakin +säästävät. Mutta kuinka moni sitte tosiaankin säästää? Niitä ei totta +totisesti ole monta. En voi sanoa kenen vika on, mutta tahdon kuitenkin +tuoda esille muutamia ajateltavia asioita. Sanoin äsken, kun puhuin +työnteosta, että isännän on näytettävä hyvää esimerkkiä väellensä. +Samoin tulee isännän olla väelleen hyvänä esimerkkinä säästäväisyyden +suhteen. + +"Miten paljon onkaan sellaisia taloja, joissa epäjärjestys ja +siivottomuus vallitsee, ja melkein kaikissa näissä taloissa on syy +siivottomuuteen talonväessä. Emäntä taikka isäntä on huolimatoin, eipä +välitä kodistaan, vaan antaa palvelijoiden tehdä miten ne tahtovat. Ja +kun palvelijat sen huomaavat, niin ei ole ihme jos rupeavat talon +tavaroiden kanssa huolimattomasti menettelemään. Monissakin taloissa, +joissa nyt köyhyys ja puute vallitsee, voisi varallisuus olla paljon +parempi, jos isäntäväki olisi säästäväisempää ja ajattelevampaa +talouttaan hoitaessa. Ja tällaisten talojen palvelijatkin ovat +köyhempiä kuin hyvin hoidettujen talojen, vaikkakin heillä on +samanlaiset palkat. Miksikä niin? Siksi etteivät he ole saaneet +isäntäväeltään hyvää esimerkkiä, eivätkä oppineet kunnolla omaisuuttaan +hoitamaan. + +"Ette voi uskoa kuinka suuri on esimerkin voima? Tahdonpa kertoa teille +pienen jutun Amerikasta. Olin palveluksessa erään tilanomistajan luona +Michiganin valtiossa. Eräänä päivänä tuli sinne muuan nuori +pohjalainen, Mikko Mikonpoika Laihialta. Hän oli luonteeltaan kiivas, +kuten pohjalaiset ainakin, ja tilaisuuden sattuessa varsin kärkäs +väkeviä juomia nauttimaan. Senvuoksi oli hän tällä, yhden vuoden +Amerikassa olo ajallaan, joutunut monenlaisiin rettelöihin. Säästää ei +hän ollut mitään voinut ja oli siis aivan köyhä. Isäntäni, joka oli +kveekari, otti hänen palvelukseensa koetteeksi. Mikko oli kunnon +työmies, mutta hänellä oli pahat tapansa. Muunmuassa noitui hän kerran +uskonnollisen isäntäni läsnäollessa. 'Älä noidu', sanoi isäntä, 'ei se +sillä parane. Minä en noidu milloinkaan.' -- 'Ettekö te noidu +milloinkaan', huudahti Mikko ihmeissään, sillä hän ei vielä tietänyt +kveekarin uskonnosta. Mikko näytti pitkän aikaa arvelevalta. Isäntä +koetti vähitellen taivutella häntä pois pahoista tavoistaan kveekarien +lempeällä, ihmisystävällisellä tavalla. Mikko muuttui. Kun erosin +hänestä kolmen kuukauden kuluttua, oli hän aivan toinen mies, kuin +tullessaan. Hän eli sovinnossa ympäristönsä kanssa, oli jättänyt +juonnin pois ja tullut säästäväiseksi. + +"Kun heitin hänelle hyvästiä, sanoi hän: 'Jumala ties, mitä minusta +olisikaan tullut, jollen olisi tänne saapunut. Olen oppinut niin paljon +hyvältä isännältämme. Jään vielä kauaksi aikaa tänne, sen uskon.' + +"Ystävällinen sana, hyvä kehoitus ja, ennen kaikkea, isäntäväen hyvä +esimerkki vaikuttaa palvelusväkeen epäilemättä parhaimmalla tavalla. +'Siksi mieheksi tulee, mitä miestä palvelee', sanoo suomalainen +sananlasku. + +"No, tällä kerralla olen ehkä puhunut tarpeeksi! Ja koska huomenna on +sunnuntai ja kaikki väki kotosalla, tahdon silloin jälkeen puolisen +teille kertoa, millä tavoin minä olen säästänyt ja millä tavoin teen +säästöni hedelmääkantaviksi." + + * * * * * + +Kirkkaana oli taivas sunnuntai aamuna. Suurin osa Tahvolan väestä +riensi juhlapuvuissaan lähellä olevaan kirkkoon. Ja sieltä takaisin +tultua ja päivällisen syötyä, alettiin taaskin odottaa luvattua +kertomusta säästämisestä. + +Isäntä ensimmäiseksi muistutti vierastaan eilisestä lupauksesta, +sanoipa vielä, että naapurin Mattikin oli kirkolla luvannut tulla tänne +Riston kertomusta kuulemaan. + +Väki oli jo asettunut samoille tienoille kuin eilenkin, porstuan +portaiden edustalle. Samassa tuli Yrjölän Mattikin. Hän tervehti +isäntäväkeä ja kääntyi sitte Ristoon, sanoen: "herran rauhaa +matkamiehelle!" + +Kun oli sitte kuulumiset kyselty, tultiin puhumaan Riston matkoista. + +"Niin, sinä tuota lienet jotakin nähnyt ja tietänet kertoakin yhtä ja +toista, joka olisi sekä hupaista että hyödyllistä meillekin tietää", +arveli Matti kääntyen taata Ristoon. + +"Onhan sitä matkoillaan jotain nähnytkin ja oppinutkin yhtä ja toista. +Olen juuri luvannut tässä kertoa kotijoukoille jotain hyödyllistä, mitä +olen matkoillani oppinut. Jos haluat kuulla kertomustani, niin pysähdy +tänne seuraamme hetkeksi ja istu tähän vierelleni." + +Mattia ei tarvinnut kahdesti käskeä. Mielihyvällä istahti hän entisen +lapsuuden toverin vierelle. Ja kun muut puheet olivat vaijenneet, +aloitti Risto kertomuksensa. + +"Eilen kertoilin täällä säästäväisyyden eduista ja hyödyistä, sekä +siitä miten tulee säästää älyllä. Tänään tahdon kertoa teille, mitä +olen oppinut koettaessani tehdä säästöni hedelmääkantaviksi. + +"Muistat kai sinä Tahvo, että kun kaksikymmentä vuotta takaperin meidän +sisaruksien välillä tehtiin perinnön jako, tuli minun osakseni 5,000 +markkaa, joilla sinä irroitit minut tämän maatilan hallinnosta. Tuo +5,000 markkaa oli siis koko omaisuuteni. Silloin päätin matkustaa +vieraille maille, voidakseni vähemmässä ajassa ansaita enempi rahaa, ja +sitte ostaa itselleni oma maa. + +"Mutta mielestäni en tarvinnut enkä saanut käyttää kaikkia niitä +rahoja, jotka silloin omistin. Senvuoksi päätin kääntyä jonkun puoleen, +saadakseni viisaan neuvon. Ensiksi puhuttelin seurakuntamme +kirkkoherraa. Hän neuvoi minua panemaan ne rahat, joita en tarvitsisi, +pitäjään säästöpankkiin. Mutta koska en olisi siellä saanut niin suurta +korkoa rahoilleni kuin olin ajatellut, jätin sen asian sikseen. Kun +sitte matkustaessani tulin pääkaupunkiin, menin siellä erääseen +raha-asioiden kanssa toimivaan konttooriin ja kysyin neuvoa. Tapasin +konttoorissa erään ystävällisen herrasmiehen, joka ensin kyseli +tarkkaan minun elämisistäni. Hän oli ensin minun mielestäni hyvin +kummallinen kysymyksissään. Sitte hän kysyi olinko naimisissa tai +ajattelinko mennä naimisiin, tahi oliko minulla ketään maailmassa, +josta välitin ja jolle tahtoisin jättää rahoja kuolemani jälkeen. En +ensin ymmärtänyt mitä hän tarkoitti, ja rupesin epäilemään hänen liian +lähenteleviä kysymyksiään. Hän huomasi sen ja sanoi: 'Älkää luulko että +kysyn tätä sulasta uteliaisuudesta, vaan ainoastaan voidakseni antaa +teille parhaimman neuvon. Huomaan ettei teillä ole nykyään ketään, +josta erityisesti välittäisitte. Mutta te ette myöskään tiedä, jos +satutte sellaisen saamaan; suoraan sanoen, te uskotte vielä tulevanne +naimisiin. No niin, ottakaamme tämä huomioon päättäessämme, mitä teidän +tulee tehdä. Katsokaa, minä annan teille sen neuvon, että vakuutatte +henkenne, kuitenkin sillä tavoin, että itse saatte pääoman +täyttäessänne määrätyn ikävuoden, mutta että sama pääoma maksetaan heti +teidän kuoltuanne teidän oikeudenomistajallenne, jos te kuolisitte +ennen määräpäivää. Mutta jos te ainoastansa tahtoisitte huolehtia +itsestänne ja omasta toimeentulostanne vanhoilla päivillänne, jolloin +olette kadottanut työkykynne, olisi elinkorko teille kaikista paras. Ja +jos taaskin tahtoisitte huolehtia ainoastaan jälkeenjäävien läheisten +sukulaisten, esim. vaimon ja lapsien toimeentuloa teidän kuolemanne +jälkeen, niin olisi tavallinen henkivakuutus, jossa pääoma maksetaan +ulos teidän kuoltuanne, parhaiten paikoillansa. Tahdon nyt numeroilla +näyttää ja selittää teille nämä kolme vakuutustapaa. + +"'Otaksukaamme, että käytätte 3,000 markkaa rahoistanne säästäen ne +tulevaisuuden varalle. Jos nyt haluaisitte huolehtia vaan omasta +tulevaisuudestanne, niin ehdottaisin teitä ottamaan elinkoron, joka +maksettaisiin teille vuotuisesti täytettyänne 55 vuotta. Te olette +nyt 25 vuoden vanha. Siis saisitte silloin nostaa jokaisena +neljännes-vuotena 308 markkaa 98 penniä eli yhteensä vuodessa aina +1,235 markkaa 92 penniä. Tämän mukaan tulee siis rahoillenne, jotka nyt +panette säästöön, silloin enempi kuin 40 prosenttia korkoa. Kuinka tämä +on mahdollista? Siten että yhtiö, joka tämän edun myöntää, saa pitää ne +rahat, jotka te yhtiölle maksatte, siinä tapauksessa jos te kuolette +ennenkun olette täyttänyt 55 vuotta. Yhtiö ikäänkuin antaa niille, +jotka jäävät eloon, sellaisten kuolleitten vakuutettujen perinnön, +joilla ei ollut ketään, jolle olisivat tahtoneet perintöä jättää. -- +Paremmalla tavoin ette voi koskaan rahojanne tallentaa, jos ajattelette +ainoastaan omaa itseänne ja jos ei teillä ole ketään, jonka +toimeentulosta tarvitsette huolehtia. + +"'Jos jälleen tahtoisitte turvata läheisten sukulaistenne +tulevaisuutta, siinä tapauksessa että itse sattuisitte kuolemaan +parhaassa miehuutenne iässä, ennenkuin olisitte ehtinyt säästää niin +paljon, että he hyvin toimeen tulisivat, olisi henkivakuutus parhain +talletus-keino. Jos te nyt yhdellä kertaa maksaisitte 3,247 markkaa, +maksaisi yhtiö heti teidän kuoltuanne kymmenentuhatta markkaa. Tällä +summalla voisivat perillisenne alkaa jotain elinkeinoa. Kymmenentuhatta +markkaa on meidän Suomessamme paljo rahaa. + +"'Koska ette kuitenkaan vielä näy olevan oikein selvillä +tulevaisuudestanne, neuvon teitä ottamaan sellaisen henkivakuutuksen, +että itse täytettyänne 60 vuotta saatte ulos pääoman, jos vielä silloin +elätte. Mutta jos kuolette aikaisemmin, maksetaan vakuutus-summa teidän +kuoltuanne teidän perillisillenne. Jos siis nyt yhdellä kertaa maksatte +3,141 markkaa 60 penniä, niin saatte elettyänne 60 vuotiseksi, nostaa +8,000 markkaa; mutta jos kuolette ennemmin, maksetaan koko summa 8,000 +markkaa teidän perillisillenne.' + +"Näin puhui ystävällinen herra minulle. Rupesin huomaamaan, että hänen +neuvonsa oli rehellinen ja hyvä. Mutta en voinut kuitenkaan +hetipaikalla päättää asiaa, vaan pyysin ajatusaikaa, saadakseni tarkoin +punnita hänen ehdoituksiaan. Silloin antoi hän minulle pari pientä +kirjaa, jotka hän käski minun lukea. Otin kirjat ja menin majatalooni +ajattelemaan asiata. + +"Varsinkin oli minua miellyttänyt tuon herran puheessa se kohta, joka +koski elinkorkoa. Tosin se seikka, että yhtiö saisi pitää rahani jos +kuolisin, tuntui ensin oudolta. Mutta kun mietin asiaa joka puolelta, +ei se ollutkaan niin hullua. Minä olin yksinäinen, naimisiin en +ajatellut aivan pian mennä, olin juuri ulkomaille lähdössä, enkä +tiennyt miten minulle siellä kävisi. Voisihan olla mahdollista, että +vanhaksi tultuani olisin aivan köyhä mies. Vihdoin päätin ottaa +elinkoron. En kuitenkaan ottanut niin suurta elinkorkoa kuin tuo herra +oli ehdoittanut, vaan ainoastaan sellaisen, josta minun piti maksaa +1,500 markkaa. Sitte päätin ottaa sellaisen vakuutuksen, josta itse +saisin pääoman elettyäni 60 vuotiseksi. Maksoin sitä varten 1,570 +markkaa 80 penniä, ja sain 4,000 markan vakuutuksen. Nyt voin +huolettomasti matkustaa. Minulla oli nyt matkarahaksi 1,500 markkaa, ja +sitäpaitsi tiesin ettei minun tarvinnut huolehtia toimeentulostani 55 +ikävuodestani eteenpäin, ja vielä lisäksi voin jättää jälkeeni 4,000 +markan pääoman, jos sattuisin aikaisemmin kuolemaan. Tämä pääoma +oli melkein yhtä suuri kuin se summa, jonka olin saanut periä +vanhemmiltani. Kuitenkin täytyi minun, ennenkuin kaikki oli selvillä, +käydä lääkärin tutkittavana. Lääkäri huomasi minut terveeksi ja minä +sain vakuutuksen, jota olin anonut. Henkivakuutuksesta ja elinkorosta +tuli minun yhteensä maksaa 3,070 markkaa 80 penniä. Niillä rahoilla +olin nyt hankkinut itselleni: + +"1:ksi 617 markan 96 pennin suuruisen elinkoron, joka oli maksettava +minulle vuotuisesti täytettyäni 55 vuotta. Sekä: + +"2:ksi 4,000 markan suuruisen henkivakuutuksen, joka oli maksettava +minulle täytettyäni 60 vuotta, tahi perillisilleni minun kuoltuani. + +"En ole koskaan tarvinnut katua tätä päätöstäni. Olen aina ollut aivan +tyyni vanhojen päivieni suhteen. Senvuoksi olen rohjennut ryhtyä moniin +yrityksiin, joihin en muutoin olisi uskaltanut osaa ottaa. Eihän uusien +yritysten menestyminen ole aina niin varma. Mutta minä olen aina saanut +olla tyyni ja rauhallinen. + +"Eikä tässä vielä kylläksi! Kun nyt olen palannut kotimaahani ja aijoin +asettua tänne loppu-iäkseni, tulen vielä vakuuttamaan henkeni yhden +kerran. Luulen nimittäin, että kenties tulen menemään naimisiin, koska +en vielä ole niin perin vanha, ja silloin on minun velvollisuuteni +henkivakuutuksen kautta hankkia perillisilleni varma toimeentulo, sillä +voisihan olla mahdollista, ettei muu jälkeenjättämäni omaisuus kuolemani +jälkeen olisi niin hyvässä arvossa, että perilliseni voisivat sillä +toimeen tulla." + +"No, mutta jos aijot ostaa talon", keskeytti Tahvo, jota tämä puhe +huvin vilkastutti, "niin onhan perheelläsi siitä varma toimeentulo. +Minun mielestäni on paljo viisaampaa panna rahansa maahan, kuin +antautua sellaisiin herrojen vehkeisiin. Pitäisi aina olla hyvin +varovainen tuollaisten uusien, tuntemattomien asioiden suhteen, joilla +vaan koetetaan talonpoikia pettää." + +"Mutta, hyvä Tahvo, etköhän nyt mene liian pitkälle epäilyssäsi. Ei +suinkaan sinulla ole mitään syytä valittaa herrojen petollisuutta. +Paljonhan sinulla on esimerkiksi ollut hyötyä meijeristäsi, ja sekin on +yksi herrojen keksintöjä. Puimakone, jota olet herraskartanosta +lainannut, ja joka on ollut niin käytännöllinen mielestäsi, on myöskin +'herrojen vehkeitä'." + +"Niin, niin ... mutta..." + +"Älä sano mutta! Me talonpojat emme saa katsoa sellaisella epäluulolla +kaikkea, mitä herrat ovat keksineet. Ja kuinka voisi maailma mennä +eteenpäin, jolleivät muutamat työskentelisi ajatuksella, keksien +parannuksia, joilla voidaan turhaa työtä poistaa, tahi moninverroin +lisätä ihmisten työntuotteliaisuutta. Kuinka paljo aikaa ja rahaa sen +kautta säästetään? Ja ei suinkaan sillä tahdota talonpoikia pettää?" + +"No, no Risto, ei nyt sentään niin pitkälle mennä. Kyllä nuo +laitokset, joita mainitsit, ovat hyviä, mutta minä tarkoitin etupäässä +rahoja-hoitavia laitoksia. Onhan meillä pankkia..." + +"Mutta kukas on pankit keksinyt?" keskeytti vilkkaasti Risto. "Ja +jos kerran pankit hyväksytään, jotka myöskin ovat herrain keksintöä, +miksi ei sitte henkivakuutusta? Ovathan samat herrat voineet keksiä +pankki-keksintönsä jälkeen jotain niin edullista kuin henkivakuutus on! +Ja koska henkivakuutus on jo elänyt näin kauan ja osoittanut niin hyviä +tuloksia, on se kyllä vielä voittava alaa ja saava itsepäisimmätkin +vastustajat puolelleen. Ja miksikä sinä, Tahvo, vastustat +henkivakuutusta? Pane pois ennakkoluulot! Tiedän jo edeltäpäin mitä +verukkeita tulet tekemään." + +"Olispa soma kuulla", sanoi Tahvo myhähtäen. + +"Ensiksikin sanot: Kyllä minä jätän tarpeeksi omaisuutta +perillisilleni. Taloni on velatoin ja siinä on kylliksi. Ja kyllähän +asia voi siltä näyttääkin. Mutta katsos, eihän 'varovaisuus vahingoita' +eikä 'lisä luotansa lykkää!' Sinulla on nyt neljä lasta ja saat kenties +vielä viidennen. Vanhin poikasi Juho rupeaa varmaankin tämän talon +isännäksi ja lunastaa toiset osat sisaruksilta. Tietysti koetetaan +tilan hinta panna niin alhaiseksi kuin mahdollista. Talo on ainakin +40,000 markan arvoinen, näin meidän kesken. Mutta en minä usko, että +nuoremmat sisarukset saavat enempi kuin minäkään aikoinani, siis 5,000 +markkaa. + +"Juholla on siis taloutta alkaessaan velkaa 20,000 markkaa, ja onhan +siinä kylliksi. Ja sen lisäksi jäävät vielä nuorimmat sisaret kotiin +vähille osille. + +"Sinä jätät mielestäsi kylliksi omaisuutta jälkeesi, mutta sinä et ole +tullut ajatelleeksi, että omaisuutesi voisi arvoltaan alentua +kuoltuasi. Voithan esimerkiksi kuolla sellaisena aikana, jolloin maassa +on nälänhätä ja köyhyys, jolloin maitten arvo on mitätöin, ja jolloin +omaistesi on vaikea suorittaa niitä maksuja, joita sinä jätät jälkeesi. +Lyhyesti: sinun perillisilläsi on kyllä maata ja tavaraa, mutta heillä +ei ole rahaa, jota tarvitsisivat, ja he eivät voi rahaa mistään saada. +Silloin olisi sinun henkivakuutuksesi heille suureksi siunaukseksi. +Aina kuin perheenisä kuolee, tarvitaan rahoja. Aina on hän jättänyt +jälkeensä jonkunlaisia raha-asioita, jotka silloin täytyy selvitellä. +Senvuoksi täytyy ymmärtäväisen perheenisän punnita tarkoin, millä +tavoin hän perheensä onnea voisi valvoa." + +"Kyllähän se niin voisi olla, mutta kun on jo elänyt näin vanhaksi, +niin..." + +"Sen arvasin", keskeytti taas Risto, "mutta ethän tuota nyt vielä niin +rutivanha ole! Sinä olet nyt 47 vuotta, siis parhaassa iässä. Kun tulin +kotiin ulkomailta ja kuljin Helsingin kautta, pistäysin uuden +henkivakuutusyhtiö Suomen talossa ja sain sieltä konttoorista +neuvokirjoja eli prospekteja. Voimme siis heti katsoa mitä sinun tulee +maksaa. Sinun tulisi maksaa kahdenkymmenen vuoden ajalla 462 markkaa +vuodessa 10,000 markan vakuutuksesta, joka maksettaisiin heti sinun +kuoltuasi, vaikka kuolisit heti ensimmäisen kerran maksettuasi. Ja +vaikka eläisit miten kauan, ei sinun kuitenkaan tarvitsisi maksaa +vakuutusmaksuasi kauemmin kuin 20 vuotta." + +Tahvo kävi mietteisinsä, ja kaikki olivat hetkisen aikaa äänettöminä. + +"Täällä kävi tässä tuonnoin eräs matkustavainen herrasmies", keskeytti +Matti äänettömyyden, "joka puhui minulle eräästä toisesta +vakuutusyhtiöstä ja kehoitti minua vakuuttamaan henkeni siinä. Mutta +minä rupesin epäilemään koko asian hyödyllisyyttä, kun hän moitti, +minkä ennätti, muita yhtiöitä. Varsinkin Suomi-yhtiötä sanoi hän +pahanpäiväiseksi laitokseksi, hänen yhtiönsä rinnalla. Ajattelin +silloin, että eikö liene koko henkivakuutus vaan sulaa peijausta, kuin +toisen yhtiön asiamies noin toista parjaa." + +"Sellainen on tosiaankin hyvin ikävää, ja sillä tavoin turmelevat +ajattelemattomat koko henkivakuutus-asiaa", sanoi Risto. "Kun minä +ensikerran vakuutin henkeni, täytyi minun tehdä se eräässä +ruotsalaisessa yhtiössä, sillä silloin ei vielä ollut suomalaisia +yhtiöitä olemassa. Mutta nyt en enää menisi ulkomaiseen yhtiöön. Meillä +on nyt jo kaksi kotimaista yhtiötä ja siinä on kylliksi meidän pienelle +maallemme. Emme suinkaan voi kokonaan vapautua ulkomaisista yhtiöistä, +mutta meidän tulee kuitenkin kaikkien koettaa niin paljo kuin +mahdollista edistää ja tukea kotimaisten yhtiöitten vaurastumista. +Meidän tulee muistaa, että rahat, jotka vakuutettu maksaa elinajallaan +ulkomaisiin yhtiöihin, vaeltavat muihin maihin ja pannaan siellä +korolle. Sillä tavoin hyödyttävät ne usein ulkomaata 30 tai 40 vuoden +ajan. Niin köyhän maan kuin meidän maamme ei pitäisi antaa markkaakaan +ulkomaalle. Tällaisessa asiassa ei yksityinen saa ajatella: no, +maksamani summa ei ole suuri, onhan vaan 100 markkaa vuodessa. Voipihan +olla mahdollista, että tuhat yksityistä ajattelee samalla tavoin, ja +kun he jokainen maksavat 100 markkaa, tulee siitä jo satatuhatta +markkaa vuodessa, ja kymmenessä vuodessa tulee siitä yksi miljoona, +puhumattakaan koroista. Tässä, jos missään, tulisi kaikkien olla +yksimieliset isänmaan etua valvoessa." + +"Kuules Risto", keskeytti Tahvo, "sinä sanoit äsken, että nuoremmat +sisarukset jäävät vähemmille osille, jos vanhempi veli lunastaa heiltä +talon. Mutta onhan asia hyvin helposti sillä tavalla autettavissa, että +talo myydään enimmän tarjoavalle, joka saa siitä maksaa puhtaat rahat, +ja ne saavat perilliset sitte keskenänsä tasan jakaa. Silloin ei +ainakaan kukaan heistä voi sanoa saaneensa vähempi kuin toinenkaan." + +"Mutta kuuleppas nyt hyvä Tahvo", sanoi tähän Risto, "sanoppas oikein +suoraan: olisitko koko elämäsi ajan niin ahkerasti työskennellyt ja +huolehtinut talosi hoidosta jos olisit ajatellut sen joutuvan vierasten +ihmisten käsiin? Eikö tunteesi tätä maata ja taloa kohtaan heti +paikalla muuttuisi jos ajattelisit sen joutuvan muille, kuin omille +lapsillesi. Ehken sanot, että työ, minkä olet tehnyt, koroittaa talon +hintaa huutokaupassa. Mutta se ei ole niinkään varmaa. Ajatteleppas, +jos satut kuolemaan kovana aikana. Silloin ei kuolinpesäsi saa +maatilasta hyvää hintaa. + +"Ja jos siitä saataisiinkin hyvä hinta, lienet siihen toki niin +kiintynyt, että et sitä vieraille suo." + +"Niin, niin, kyllähän sinulla on oikeinkin siinä asiassa", arveli +Tahvo, "ja kyllähän se tosiaankin olisi hyvin harmillista, jos talo +joutuisi vierasten käsiin; mutta mitä minun sitte pitäisi tehdä, että +kaikki lapseni voisivat saada yhtä paljon, sillä kaikki ovat ne minulle +yhtä rakkaita, joskin mieluummin soisin, että talo joutuisi vanhimman +poikani Juhon käsiin. Enhän minä voi niin paljo säästää, että +jokaiselle tulisi niin suuri summa, kuin tämän talon arvo on. Sehän on +aivan mahdotonta!" + +"Sitä en ole ajatellutkaan", sanoi Risto, "mutta sinä olisit voinut +tehdä paljo, jonka olet jättänyt tekemättä -- ja voit vielä paljo +tehdäkin asioiden kohentamiseksi." + +"Muistatko mitä eilen sanoin aitoistasi ja luhdeistasi, sekä niissä +säilytetyistä rikkauksista, joita tuskin koskaan käytetään. En ehkä +pannut liikoja, kun arvelin, että vuotuisesti säästätte näihin +tavaroihin 150 markkaa. Sinä olet nyt ollut naimisissa 20 vuotta. Jos +olisit naimisiin mennessäsi vakuuttanut henkesi 6,000 markasta sillä +ehdolla, että vakuutussumma saadaan täytettyäsi 60 vuotta, tahi ennen +heti kuoltuasi, olisi sinun tullut vuotuisesti maksaa 160 markkaa 20 +penniä. Niiden rahojen koroilla olisivat sinä ja vaimosi melkein +eläneet ja toimeentulleet vanhoilla päivillä, niin ettei eläkkeesi +olisi tullut talonsaajalle niin raskaaksi. Sillä tavoin olisi Juho +voinut maksaa sisarilleen suuremman osuusmaksun. Sinun ja vaimosi +kuoleman jälkeen olisi pääoma ollut sopiva jakaa niiden lasten välillä, +jotka olivat talo-osuutensa myöneet. + +"Jos sinulla olisi ollut tällainen henkivakuutus, olisit sitäpaitsi +aina saanut olla varma siitä, että olisit jättänyt jälkeesi 6,000 +markkaa, milloin ikinä olisitkaan kuollut. Varmaan olisit myöskin +nuorempana ollessasi monta kertaa saanut olla huolettomammalla +mielellä, vaikka sinulla olikin velkoja ja -- pieniä lapsia." + +"Niin," sanoi Kerttu-emäntä, "tosiaankin oli Tahvolla monet huolet +siihen aikaan, kun naimisiin menimme. Eräänä katovuonna puhuikin hän +siitä, minne me mahtaisimme joutua, jos hän kuolisi. Mutta minä +kehoitin häntä aina luottamaan Jumalaan ja Hänen ihmeelliseen +johtoonsa. Ja Jumala onkin meitä aina auttanut. Totta on, että +rehellinen työ kantaa hedelmän ilman joutavia henkivakuutuksia, tai +muita ihmiskeksintöjä." + +"Vai niin, Kerttu; vai kuulut sinä sellaisiin naisiin, jotka eivät +salli miestensä vakuuttaa henkeänsä", sanoi Risto. "Mutta miksi olet +henkivakuutusta vastaan? Tietysti tulee meidän luottaa Jumalaan ja +antaa tiemme hänen käteensä, vaan emme saa kuitenkaan olla asioistamme +huoletta. Onhan Jumala antanut meille ymmärryksen, että sitä oikein +käyttäisimme. Olet kai sinä lukenut vertauksen hyvin ja huonosti +hoidetusta leiviskästä? Varmaankin sinä muistat Jumalan käskyn: +Järjestä taloutesi, sillä sinun pitää kuoleman. Samoin kuin tämä käsky +tarkoittaa ihmisen henkistä valmistumista, tarkoittaa se myöskin +ihmisen aineellista valmistusta, taloutta ja perhettä. Jumala, joka on +avioliiton säätänyt, on myöskin samalla määrännyt miehen vaimonsa ja +perheensä ylläpitäjäksi ja hoitajaksi. Sentähden tulee miehen aina +pitää taloudelliset asiansa sellaisessa kunnossa, että hänen vaimonsa +ja lapsensa voivat huoletta toimeentulla, jos surman viikate hänen +elämänsä langan katkaisee, ennenkuin hän on ehtinyt koota niin paljon +omaisuutta, että hänen lapsensa voivat tulla sillä kasvatetuksi, ja +vaimonsa saada siitä tukea vanhoille päivilleen. Tässä ei auta +ainoastaan työ, vaan tässä tarvitaan myöskin ymmärrystä ja älyä. Ja se, +joka käsittää jonkun asian hyödyn ja tärkeyden eikä kuitenkaan sitä +tee, on rikkonut kaksin-kerroin." -- + +Tässä keskeytti Risto puheensa, sillä hän huomasi kaksi miestä, jotka +astelivat maantieltä pihaan päin. + +"Näkyy olevan itse kirkkoherra", sanoi Tahvo nousten seisaalleen, "vaan +tuota toista en tunne." + +Emäntä nousi myöskin ja tarkasteli tulevia. Sitte laskeusivat sekä +isäntä että emäntä portaita alas ja menivät pihalle kirkkoherraa +vaataan. + +Väki nousi kaikki seisaalleen ja puhelivat hiljaa keskenään. + +"Kukahan lienee tuo vieras, joka on kirkkoherran mukana", sanoi Matti +Ristolle. "Ei se vaan ole tämän pitäjän miehiä, siitä olen varma. Mutta +emmeköhän me lähde tästä huoneeseen", lisäsi hän. + +"Eikä mennä. Ollaan vaan tässä kunnes tulevat. Mitäpäs me pelkäämme", +sanoi Risto. + +Samassa lähenikin isäntä ja emäntä vieraineen. Kaikki tervehtivät +kirkkoherraa ja hän tervehti ystävällisesti kaikkia. + +"Hyvää päivää ja tervetultua taas kotimaahan!" toivotti kirkkoherra +Ristolle. + +"Herran rauhaa ja kiitos tervehdyksestä!" vastasi Risto kumartaen. + +"Kuulin juuri isännältä, että täällä kertoilette kotiväelle, mitä +olette pitkillä matkoillanne oppinut. Jatkakaa vaan kertomustanne, +kuulen sitä mielelläni!" sanoi kirkkoherra ystävällisesti. + +"En suinkaan minä ole paljon paljoa oppinut, mutta olenhan oppinut +säästämään ja vielä olen oppinut senkin, miten säästöt ovat tehtävät +parhaiden hedelmää kantaviksi. Olen juuri puhunut henkivakuutuksesta ja +koettanut selittää sen hyviä puolia. Mutta sallittenko minun tehdä +Teille yhden kysymyksen herra kirkkoherra. Kerttu täällä selitti +meille, että henkivakuutus on synti. Kuinka on Teidän mielestänne, +herra kirkkoherra. Onko henkivakuutus synti?" + +"Ei suinkaan! Kuinka se voisi olla synti?" sanoi kirkkoherra. "Vaikka +voihan sitäkin, niinkuin kaikkea ihmisellistä käyttää väärin, ja voihan +senkin nojalla tehdä syntiä; mutta syntiä voipi tehdä kaiken nojalla, +jopa itse Herran pyhän sakramentinkin. Mitä minuun tulee, niin pidän +henkivakuutusta jokaisen ihmisen velvollisuutena, varsinkin sellaisten, +joilla on jotain perhettä tai omaisia, joista on pidettävä huolta. +Mistä syystä pitää emäntä henkivakuutusta syntinä?" kysyi hän vielä +kääntyen Kertun puoleen. + +"Enhän minä sitä aivan synniksi tahdo väittää. Mutta kun siitä äsken +puhuivat, tuntui mielestäni, kun olisivat tahtoneet ohjailla ja +parannella Jumalan kaikkiviisaita sääntöjä ja päätöksiä. Jumala se +kuitenkin on, joka määrää, jos ihmiselle hyvin tai pahoin käy tässä +elämässä. Enkä minä ymmärtänyt henkivakuutusta niin hyödylliseksi, +miksi Risto sitä tässä juuri kehui", puolustelihe Kerttu hämillään. + +"Niin, hyvä emäntä," jatkoi kirkkoherra, "henkivakuutus onkin aivan +uuden uutukainen laitos, jota ei täällä maan sydämessä vielä paljoa +tunneta. Ja vaikka se onkin maallista laatua, on se, niinkuin monet +muut maalliset laitokset, meille ihmisille hyvin tärkeä ja +tarpeellinen. Varsinkin koskee tämä perheen isää, jolla on itse Luojan +asettama velvollisuus hoitaa perhettään ja huolehtia sen +toimeentulosta. Heidän pitäisi ehdottomasti vakuuttaa henkensä, +voidaksensa varmuuttaa perheensä tulevaisuutta." + +"Siitähän tässä juuri puhelimme ennen herra kirkkoherran tuloa, ja minä +kehoitin Tahvoakin vakuuttamaan henkensä," sanoi Risto hyvillä mielin +siitä, että oli saanut niin oivallisen puoltajan asialleen. + +"Se oli hyvin tehty," sanoi kirkkoherra lempeästi. "Ja emäntäkin panee +varmaan kaikki epäilyt pois, sillä kyllä emäntä varmaankin käsittää, +että minä en toivoisi pitäjäässäni synnin levenevän, vaan ainoastaan +hyveen. Ja hyveenä voinette henkivakuutusta pitää, koska tuon tässä +juuri mukanani kanttori Huopalan, joka on henkivakuutus-yhtiö +Suomen asiamies ja matkustaa ympäri maatamme levittämässä tietoja +henkivakuutus-aatteesta, sekä ottamassa vastaan mahdollisesti matkalla +saatavia henkivakuutuksia." + +"Vai niin!" sanoi Risto vilkkaasti. "Minä kävin Helsingin läpi +kulkiessani Suomen konttoorissa, ja olen siitä juuri täällä kertonut." + +"No sepä sopii!" jatkoi kirkkoherra. "Mehän tulemme siis aivan kuin +kutsutut. Niin mutta aijoin vielä sanoa, että minäkin ajattelen ottaa +vakuutuksen Suomi-yhtiössä, vaikka olenkin jo kerta ennen vakuuttanut +henkeni. Mutta minusta näyttää kuin tämä Suomi-yhtiö olisi aivan +vakituisesti meidän olojamme varten laadittu. Se ei ota rahaa +vakuutetuilta antaakseen sitä varakkaille osakkeen-omistajille. Se +hankkii itselleen rahastoja, voidakseen muodostua oikein vakavaksi. +Mutta näitten rahastojen korot käytetään tulevaisuudessa, sittenkuin +osakkeen-omistajat ovat vähitellen yhtiöstä lunastamalla eroitetut ja +yhtiö on tullut keskenäiseksi, kokonaan vakuutettujen eduksi. Silloin +ei pieninkään voitto joudu muille kuin vakuutetuille. En tahdo tässä +ruveta pitemmältä asiaa selittämään, vaan jätän sen kanttori Huopalan +tehtäväksi. Toivon kuitenkin että kaikki, ja etupäässä itse isäntä, +miettisivät asiaa, jota kanttori tulee teille esittämään." + +"Kyllä on tosiaankin hyvä asia, että tällaisista seikoista annetaan +tietoa kansalle maaseuduilla. Olot tälläkin puolen olisivat paljo +paremmalla kannalla, jos oppineet lähettäisivät tänne esitelmän +pitäjiä, jotka selittäisivät kansalle sekä säästäväisyyttä että muita +hyödyllisiä asioita," sanoi Risto. + +"Se on kyllä totta. Ja toivokaamme että ajat siinä suhteessa +muuttuvatkin yhä valoisemmiksi. Mutta Risto-hyvä, jatkakaa +kertomustanne, joka keskeytyi meidän tulomme tähden", sanoi +kirkkoherra. + +Kaikkien kuunnellessa selitti Risto lyhyesti mitä hän oli ennen +kertonut. Ja kertoelmansa lopetti hän seuraavilla sanoilla: "Jos +olenkin saanut huomata perinpohjin erehtyneeni siinä, kun luulin että +Amerikassa saapi leikata kultaa vuolupuukolla, olen kuitenkin sillä +matkalla oppinut sen tärkeän asian, että tarvitaan paljo työtä ja +runsaasti älyä ennenkuin saadaan kultaa kokoon. Meidän pitäisi täällä +Suomessa oppia paljo siinä suhteessa. Jos me tekisimme enempi työtä ja +hoitaisimme huolellisemmin talouttamme, olisi meidän taloudellinen +asemamme paljo parempi. Tämän samaisen taloudellisen asemamme +parantamisessa tulee henkivakuutuksella varmaankin olemaan etevä sija. +Senvuoksi koetan minäkin puolestani voimani ja kykyni mukaan vaikuttaa +tämän hyvän asian edistykseksi armaassa kotimaassani. Ja hyvin suurella +mielihyvällä ja uteliaisuudella tulen kuulemaan herra Huopalan esitystä +henkivakuutuksen merkityksestä ja hyödystä." + +"Erittäin hupaista on ollut kuulla teidän puhettanne", sanoi +kirkkoherra. "Ikävää on vaan ajatella, etteivät kaikki Amerikassa +käyneet ole kehittyneet yhtä valaistuun ja todellista hyötyä +harrastavaan suuntaan kuin Te. Jos tuollainen katsantokanta tulisi +yleisemmäksi meidän maassamme, voisimme pian toivoa taloudellisen +tilamme nopeaa parantumista ja kukoistusta. Kuitenkin toivon että +isänmaassamme edistytään, joskin hitaasti. Ja suokoon kaiken hyvän +Antaja, meidän taivaallinen Isämme, siunauksensa meidän kaikkien +rakkaalle isänmaallemme!" + +Kirkkoherran puhe liikutti syvästi kaikkia läsnä-olijoita. Hetkisen +oltiin ääneti. Sitte alkoi hiljaista keskustelua kuulua väen seasta. +Siellä alettiin tarkalleen pohtia asioita, joita oli kuultu. Ja +vähitellen hajosi kaikki väki pihalta pois. + +"Siemen on varmaan kylvetty hyvään maahan", sanoi kanttori. +"Toivoakseni saa 'Suomi' täällä hyvää aikaan". + +"Sitä hartaasti toivon", sanoi Risto. + +"Vieraat ovat hyvät ja lähtevät huoneeseen", sanoi Kerttu. Ja sitä +pyyntöä mielellä noudatettiin. + + * * * * * + +Kanttori Huopala oli päättänyt pitää esitelmän henkivakuutus-asian +tarkempaa valaisemista varten. Edellä kerrotut tapaukset olivat omiansa +innostuttamaan häntä aineessaan. -- Tahvolan talon iso tupa siistittiin +ja laitettiin kuntoon sitä varten. Sanaa levitettiin pitäjälle ja paljo +kokoontuikin kuulijoita. + + + + +KANTTORIN ESITELMÄ. + + +"Hyvät ystävät! Tässä tahdon nyt teille lyhyesti selittää mitä +henkivakuutus on. Vaikka se nimeltään onkin henkivakuutus, ei sen +avulla suinkaan voi vakuuttaa henkeänsä kuolemaa vastaan. Ei suinkaan! +Siihen ei voi kukaan vakuutusta hankkia, sillä jokaisen meistä tulee +kuolla. Mutta henkivakuutuksen avulla voimme me turvata jälkeen +jääneiden omaistemme taloudellista tilaa. + +"Valaistaksemme tätä otamme heti esimerkin. Jos joku kolmekymmen-vuotias +mies, jolla on vaimo ja lapsia, luulee voivansa ansaita elinajallaan +niin paljon, että hänellä kuusikymmen-vuotisena olisi 2,500 markan +pääoma. Jos hän säästöjä tehdessään voisi saada rahoista koron korolle +ja tietäisi varmasti elävänsä kaikki 30 vuotta, jotka hänellä on +elettävä tullaksensa 60 vuotiaaksi, ei hänen tarvitsisi panna säästöön +kuin ainoastaan 50 markkaa vuotuisesti. Mutta yksityisen henkilön on +hyvin vaikea saada rahojansa sillä tavoin talletetuksi että saisi koron +korolle. Sitä varten täytyy monen yhtyä ja panna sitte rahansa +säästöpankkiin. + +"Mutta nyt tulee toinen ja vaikeampi asia. Tietääkö tuo nuori mies että +hän elää niin kauan? Ei, sitä hän ei tiedä. Päinvastoin näkee hän joka +päivä, että yksi ja toinen hänen tovereistaan nukkuu ikuiseen uneen, +monetkin aivan parhaimmassa ijässään. + +"Jos tämä nuori mies sitävastoin maksaisi vuotuisesti +henkivakuutuksesta 60 markkaa, niin olisi hän varma: + +"1:ksi että kuolipa hän milloin tahansa, (vaikka se tapahtuisikin ennen +kuin hän on täyttänyt 60 vuotta) hänen vaimolleen ja lapsilleen +maksettaisiin hänen henkivakuutuksensa, joka tekisi 2,000 markkaa; ja: + +"2:ksi että hän itse, jos hän eläisi 60 vuotiseksi, saisi nostaa saman +summan, eli 2,000 markkaa. + +"Nyt te ehkä huomaatte, että jos hän itse säästää panemalla rahansa +säästöpankkiin, saapi hän 60 vuotisena 2,500 markkaa, ja on kuitenkin +tarvinnut maksaa ainoastaan 50 markkaa vuodessa. Mutta tämä hyvä tulos +riippuu siitä, jos säästöpankki maksaa hänen rahoistaan 4 %, ja +toiseksi siitä tärkeästä seikasta, että mies saa elää niin kauan. Jos +hän esim. elää ainoastaan 10 vuotta, on hänellä säästöpankissa vaan 600 +markkaa. Mutta henkivakuutus-yhtiö maksaa heti hänen kuoltuaan hänen +oikeudenomistajilleen 2,000 markkaa. + +"Henkivakuutus-yhtiön tehtävänä on hoitaa yksityisten säästörahoja, +ja se sitoutuu kuolemantapauksen sattuessa maksamaan ulos koko +vakuutus-summan. Osa yhdistykselle maksetuista rahoista käytetään +senvuoksi kuolleiden vakuutettujen henkivakuutus-summien +suorittamiseen, sekä vähäinen osa hoitokustannuksiin, ja loput pannaan +tallelle kasvamaan korkoa korolle. Näillä suoritetaan jälleen +tulevaisuudessa vakuutus-summia, jotka lankeavat maksettaviksi. + +"Kun monta tuhatta ihmistä yhtyy tällaiseen yhteiseen liittoon, tulee +mahdolliseksi saada rahoille korkoa korolle. Ja kuu rahat tällä tavalla +hoidetaan, voidaankin sellaisia tuloksia saavuttaa, kuin henkivakuutus +tarjoaa. + +"Tällainen on lyhyesti henkivakuutus. Mutta henkivakuutukseen kuuluu +monta eri lajia vakuutuksia. Niistä tahdon teille kullekin yksityisesti +puhua, mutta tahdon jo tässä tuoda esiin muutamia erittäin tärkeitä +kohtia. + +"Jokaisen tulee henkivakuutusta ottaessaan ajatella aina tulevaisuutta +ja tulevaista taloudellista tilaansa. Sillä samoin kuin henkivakuutus +ylipäänsä aina tarkoittaa tulevaisia aikoja, tulee myöskin sen, joka +vakuuttaa henkensä, 'katsoa eteensä'. + +"Kaikista halvin vakuutustapa on ehdottomasti se, jolloin vakuutettu +sitoutuu maksamaan vakuutusmaksua vuotuisesti koko elämänsä ajan, ja +yhtiö puolestaan sitoutuu suorittamaan vakuutus-summan heti vakuutetun +kuoltua. Mutta tämä tapa ei ole sovelias kaikille. Ja varsinkaan ei +maalaiselle, joka elää kättensä työllä. Sellaisen henkilön on nimittäin +hyvin vaikea vanhoilla päivillään ansaita niin paljo rahaa, että voisi +yhä suorittaa vakuutusmaksunsa. Kun sellainen henkilö nuorena ollessaan +vakuuttaa henkensä, tulee hänen aina ottaa sellainen henkivakuutus, +ettei hänen tarvitse vakuutusmaksuja suorittaa vanhoilla päivillä. Ja +tuollainen henkilö menettelee aina minun käsitykseni mukaan parhaiten, +jos hän ottaa sellaisen vakuutuksen, että voipi saada itse käsiinsä +pääoman. Jos hän elää kuusikymmen-vuotiseksi, on 2,000 tahi 3,000 +markan pääoma silloin hänelle suureksi hyödyksi. Hän voipi näillä +rahoilla turvata suuressa määrässä sekä itsensä että vaimonsa +toimeentuloa vanhoilla päivillä, eikä tarvitse silloin jäädä lastensa +vastukseksi. + +"Tahdon kertoa yhden esimerkin. Eräs pikku-talollinen vakuutti henkensä +4,000 markasta, mennessään naimisiin 22 vuoden vanhana. Tämä +vakuutus-summa oli suoritettava hänelle hänen täytettyään 60 vuotta, +tahi hänen kuoltuaan hänen oikeudenomistajalleen. Tästä vakuutuksesta +maksoi hän joka puoli vuosi 46 markkaa. Vuodet kuluivat. Lapset +kasvoivat ja tulivat aika-ihmisiksi. Hänellä oli neljä lasta. Kun hän +alkoi lähestyä kuudettakymmenettä ikävuottaan, antoi hän rakentaa +itselleen pienen tuvan talon lähistöllä olevaan metsäiseen niemeen. +Tupa oli tosin sangen pieni, mutta sievä ja mukava sekä kyllin suuri +kahden hengen asuttavaksi. Tuvan luo rakennettiin vielä aitta ja +navetta. Tuvan ympärille perattiin peltoa perunamaaksi ja niittyä +heinämaaksi. + +"Kun hän sitte täytti 60 vuotta ja oli nostanut vakuutus-summansa +yhtiöltä, kutsui hän perheensä luoksensa ja sanoi heille: 'Olen tullut +vanhaksi ja harmaa-pääksi. Voimani eivät enää riitä tämän talon +hoitamiseen ja kunnossa pitoon. Mutta elämäni työn olenkin kunnolla +suorittanut, vaikka sen itse sanon. Tämä talo on kartanoineen, +peltoineen, niittyineen ja metsineen nyt toisenlaisessa kunnossa kuin +silloin oli, kun sen sain. Silloin voitiin tällä paikalla pitää +ainoastaan 6 tahi 7 lehmää, nyt on meillä 15 lypsävää ja 4 hiehoa. +Ennen oli kaksi hevoista, nyt on meillä niitä neljä ja viides varsa +aina kasvamassa myötäväksi. Minun mielestäni on tämä talo nyt 12,000 +markan arvoinen. Sinä Eero, joka olet pojistani vanhin, saat nyt tämän +paikan täysineen haltuusi 10,000 markasta, seuraavilla ehdoilla: + +"'Kaksi lehmää, Tähti ja Ruusu, tulevat äitisi ja minun saatavakseni. +Me muutamme nyt tuonne niemelle tupaan asumaan, ettemme ole tässä +pihasalla vastuksina. Sinun on parempi taloasi hoitaa omin neuvoin. +Meidän kuolemamme jälkeen saat ottaa lehmät takaisin. + +"'Hevoista tulee meidän saada käyttää joka toinen pyhä ja muulloinkin +joskus, jos vähäiset tarpeemme sitä vaativat. + +"'Mitään muuta emme talosta tahdo. Kaikesta muusta pidämme itse huolen. + +"'Kun äiti ja minä olemme kuolleet, saatte te kaikki jakaa tasan mitä +olemme jälkeemme jättäneet. Meidän elinaikamme suoritat sinä Eero +meille velastasi 4 % vuotuisen koron. Niistä korkorahoista annamme +Mikolle, Aapolle ja Liisalle 100 markkaa kullekin ja pidämme itse +loput, eli 100 markkaa. Näillä rahoilla ja henkivakuutus-summani +koroilla tulemme me, äiti ja minä, hyvästi toimeen. + +"'Nyt olen mielestäni menetellyt oikein teitä kaikkia kohtaan. Eero +saapi tilan halvalla ja huokeaa korkoa vastaan meidän elinaikanamme. Hän +voi siis nyt ruveta säästämään, ja meidän kuoltuamme maksaa +sisaruksilleen kullekin osansa talonhinnasta. + +"'Te nuoremmat jälleen saatte meidän elinaikanamme 100 markkaa joka +vuosi. Tätä ette olisi voinut saada, jos äiti ja minä olisimme vielä +jääneet tähän taloa pitämään. Tähän pieneen raha-saaliiseenne saatte +nyt ansaita lisää, minkä voitte. + +"'Yhden neuvon tahdon teille tässä antaa. Vakuuttakaa henkenne nuorena +ollessanne. Minua ei ole mikään niin ilahduttanut vanhoilla päivilläni, +kuin se että vakuutin henkeni nuorena. Seuratkaa te isänne esimerkkiä!' + +"Tällä tavoin puhui lapsilleen Viisalan vanha isäntä, Iisakki. Ja hänen +puheensa ja menettelynsä siunausta tuottavat seuraukset näkyivät jonkun +ajan kuluttua. + +"Kun Iisakki ja emäntänsä noin 12 vuotta tämän puheen jälkeen kuolivat, +jättivät he jälkeensä Eeron 10,000 markan velkakirjan ja 5,000 markan +talletustodistuksen, joka osoitti että heillä oli mainittu summa +pankissa. He olivat näiden 12 vuoden kuluessa säästäneet lisäksi 1,000 +markkaa. + +"Nyt piti nämä jaettaman neljän lapsen kesken. Se oli helposti tehty. +Jokaisen osaksi tuli 3,750 markkaa. Eeron tuli siis toisille +sisaruksille maksaa 6,250 markkaa, jotka piti jaettaman heidän keskensä +tasan, samoin kuin puhtaat rahatkin. Eero oli näiden 12 vuoden ajalla +saanut säästöön 2,000 markkaa. Häneltä puuttui siis ainoastaan 4,000 +markkaa. Nämä rahat sai hän helposti lainaksi tilansa kiinnitystä +vastaan. Toiset sisarukset olivat myöskin hyvin tyytyväisiä, sillä +hekään eivät olleet jääneet osattomiksi, vaikkakin vanhin veli oli +saanut tilan halvemmalla. + +"Vielä tahdon puhua parista seikasta. Ensimäinen on se, ettei kenenkään +tule ottaa liian suurta henkivakuutusta. Jokaisen tulee vakuuttaa +henkensä niin suuresta summasta, että tietää varmasti voivansa pitää +vakuutuksensa kunnossa vaikeimpinakin rahan-pula aikoina. On paljo +parempi ottaa pienempi henkivakuutus ja pitää se loppuun asti voimassa, +kuin ottaa suuri ja antaa sen jonkun ajan kuluttua tulla mitättömäksi, +rahan puutteen tähden. + +"Usein olen tavannut henkilöitä, jotka ovat sanoneet: 'Miksi +vakuuttaisin henkeni? Sehän olisi aivan hullua! Minä olen terve ja +reipas, ja kuitenkin koroitti yhtiö vakuutus-maksuansa.' + +"Tämä valitus koskee yhtiön lääkäriä, sillä hän ei ole silloin pitänyt +mainitun henkilön terveyttä luotettavana ja on senvuoksi tahtonut +vakuutus-maksun koroitusta. Kyllähän voipi tapahtua, että lääkäri +joskus erehtyy, mutta tahdonpa kuitenkin kertoa teille muutamia +esimerkkiä tällaisista, näennäisesti erehdyksestä tulleista +vakuutus-hakemuksen hylkäämisistä, tai vakuutus-maksun koroituksista. + +"Kerran anoi eräs pappi henkivakuutusta, mutta häntä ei otettu vastaan. +Hän oli aivan terveen näköinen, suuri ja voimakas mies. Minua +ihmetytti, ettei tällaiselle henkilölle annettu henkivakuutusta, mutta +ajattelin vaan itsekseni: saammepa nähdä. Ja aivan oikein. Parin vuoden +perästä tapasin taas saman papin. Nyt oli hän aivan haudan partaalla. +Hänellä oli keuhkotauti, johon hän pian sen jälkeen kuoli. + +"Kerran taaskin sai eräs talonpoika hakemuksensa kumotuksi. Viiden +vuoden kuluttua kuoli hän munuaistautiin. + +"Eräs viilaaja, joka työskenteli tehtaassa, ei suostunut vakuuttamaan +henkeänsä senvuoksi, kuin yhtiö koroitti hänen vakuutus-maksuansa, +hänen vaarallisen toimensa tähden. Kyllä hän vielä nyt elää, mutta hän +on sairaan ja heikon näköinen. Nyt ei hän enää voisi saada +henkivakuutusta. Hänen vaarallinen toimensa on vienyt hänet haudan +partaalle. Myöhäistä on enää katua nuoruuden kopeutta! + +"Eräs talonpoika suuttui kovin, kun yhtiö koroitti hänen +vakuutus-maksunsa. Mutta nyt alkaa näkyä, ettei yhtiö erehtynyt. +Talonpoika on tullut sairaloiseksi ja on puolestaan hyvin iloinen, että +otti henkivakuutuksen, vaikka maksut koroitettiinkin. + +"Vielä sananen, joka koskee teitä, talonomistajat. Teidän asemanne on +edesvastuun alainen. Te olette varakkaita ja monessa suhteessa +monipuolisia tiedoissanne. Toiset seuraavat teidän esimerkkiänne. Ja +mikä on merkillisintä! Se juuri, että vaikka mainiosti käsitätte asian, +ette te kuitenkaan vakuuta henkeänne, vaan kohtelette tätä toimintaa +ylenkatseella. Teidän mielestänne ei se ole rikkaita ihmisiä varten. Ja +kuitenkin käyttävät henkivakuutusta hyväkseen äärettömän äveriäät +maanomistajat ulkomailla. Eräs sellainen suuri pohatta lausui kerran +yhdessä maanviljelys-kokouksessa Ruotsissa näin: 'Ymmärtäväisen ja +älykkään maanviljelijän tulee aina menetellä sillätavoin, niin kuin +aina kohtaisi vastuksia tulevaisissa teoissaan. Ei saa koskaan +ajatella, että huomenna on kaunis ilma sentähden, jos aurinko loistaa +tänään ihanasti. Sen vuoksi ei myöskään saa taloudellisessa suhteessa +olla varomatoin. Jos olenkin nyt varakas ja terve, ja tulevaisuus +näyttää valoisalta edessäni, en saa kuitenkaan luottaa siihen, että +aina on niin oleva. Äkkiä tulen sairaaksi; silloin sattuu olemaan huono +aika ja maanarvo alhaalla; rahoja ei mitenkään saada. Jos silloin +kuolen, on rikkauteni vähäinen. Mutta jos tällaisen sattuman +tapahtuessa olen henkivakuutettu, saavat perilliseni vakuutus-summalla +suorittaa tarvittavat maksut ja jatkaa toimintaani siksi, kunnes +paremmat ajat koituvat. Senvuoksi täytyy minun täydellä syyllä ja +hartaalla vakuutuksella sanoa, että henkivakuutus on maanviljelijän +paras säästölipas'. + +"Näin puhui tuo rikas maanviljelijä. Hän ei pitänyt itseään liian +rikkaana henkivakuutukseen. Ottakaa opiksi hänen neuvonsa, ja jos +ette vakuutakaan henkeänne itsenne tähden, niin tehkää se +jälkeentulevaisienne tähden. Näyttäkää heille hyvää esimerkkiä ja +varmentakaa heidän taloudellista asemaansa. Teidän tulee myöskin olla +esimerkkinä pienille tilallisille. Sillä henkivakuutuksen avulla voivat +nekin vähitellen polvi polvelta päästä vapaaksi niistä suurista +velkataakoista, jotka heitä painavat. Henkivakuutus on heillekin varmin +ja soveliain säästämiskeino. + +"Teidän, te varakkaat talolliset, on käytävä hyvänä esimerkkinä +uuden ajan valmistamalla edistyksen tiellä! Te ette saa tyytyä +vaarin-aikaisiin tapoihin, sillä silloin jäätte jäljelle, kun muut +rientävät eteenpäin. Teidän tulee huomata, että aika rientää, ja luoda +valpas silmänne tulevaisuuteen, sekä tehdä se lujaksi ja varmaksi +taloudellisessa suhteessa. Se on teidän tehtävänne! + +"Matkoillani olen tehnyt sen ikävän huomion, että rikkaat talolliset +eivät mielellään tue taloudellista asemaansa henkivakuutuksen kautta. +Paljon enempi käyttävät henkivakuutusta hyödykseen torpparit, +löysäläiset ja käsityöläiset. Eivätkö rikkaat käsitä henkivakuutuksen +hyötyä? Onko heidän kantansa edistyksen asiassa enempi takapajulla kuin +muiden? + +"Miten lieneekään. Minun hartain toivoni olisi vaan, että kaikki, sekä +maanviljelijät että löysäläiset, sekä naiset että miehet tukisivat +taloudellista asemaansa ottamalla henkivakuutuksen. Jos varallisuus ja +hyvinvointi pitäjissämme ja kylissämme kasvaa, on siitä hyöty koituva +koko Isänmaallemme!" + + * * * * * + +Kun kanttori oli lopettanut pontevan, sujuvasti lausutun esitelmänsä, +vallitsi yleisössä mitä hartain vakuutus henkivakuutuksen todellisesta +hyödystä. Moni rupesi mietiskelemään tulojensa suuruutta ja +punnitsemaan, minkä verran voisi niitä käyttää henkivakuutuksen +ottamiseen. + +"Kyllä asia hyvä on ja ansaitsee miettimistä", sanoi Lahtelan lautamies +muutamille isännille. "Mutta kyllä se talonpojalla aina raha on +tiukemmassa, kuin herroilla, jotka aina ovat raha kourassa". + +"Ei ole hätää talonpojallakaan", sanoi iloisesti Kuuselan nuori isäntä. +"kyllä raha erkanee yhtä hyvin maanmiehen kuin herrankin kouraan, kun +vaan on jotain rahan alaista tavaraa. Herralla on oppinsa, mutta meillä +on maantuotteita. Ja henkivakuutuksen minä otan heti huomispäivänä, jos +vaan kanttori Huopala jo silloin meille tulee!" + +"Hyvähän se on noin nuoren miehen ottaa," sanoi hiljaisesti Alatalon +vanha, vaatimaton isäntä. + +"Hyvä on. Mutta vanhalla siihen pitäisi olla vielä suurempi kiire," +vastasi Kuusela ketterästi. + +Vilkkaasti keskusteltiin hyvän aikaa, mutta vähitellen hajosivat +vieraat, lähtien kukin kotiinsa. Kanttorikin teki pois lähtöään ja meni +hyvästelemään emäntää. Mutta emäntä kielsi kanttorin vielä jäämään +illalliselle. Joukko suurimpien talojen isäntiä jäi myöskin vielä +asiasta keskustelemaan, sillä jos oli joukossa myöntyviä, oli siellä +myöskin henkivakuutuksen ankaria vastustajoita. + +Seuraavana aamuna läksi kanttori kiertoretkelleen pitäjälle. Risto +Kölli seurasi hänen mukanaan, sillä olihan hänkin innokas +henkivakuutusasian puollustaja. Hänestä oli muutoinkin hauska näin +hyvässä seurassa käydä tervehtimässä vanhoja tuttaviaan, joita hän ei +ollut nähnyt niin moniin vuosiin. + +Tahvolasta otettiin siis hevonen ja ajettiin ensimäiseksi Rumpuniemeen, +jonka isäntä oli Riston vanha kilpailija, olipa vielä kilpailija +sellainen, joka oli vienyt Ristolta voiton. + +Hän oli näet Ristoa rikkaampi ja senvuoksi antoi Rantalan isäntä +tyttärensä mieluummin hänelle. + +Heti kun pihaan ajettiin, tuli renki riisumaan hevosta. Näyttipä siltä +kuin vieraita olisi odotettu. + +"Onkos isäntä kotona?" kysyi kanttori. + +"Isäntä ... e-ei," vastasi renki. + +"Missä hän on?" kysyi Risto. + +"Juhannuksen aikaan se kuoli..." sanoi renki hitaasti. + +Tämä vaikutti oudosti tulijoihin. + +"No, mutta käydään nyt talossa kuitenkin," sanoi kanttori, ottaen +kärryistä laukkunsa ja pudistellen vaatteitansa. + +Ystävällisesti otti Rumpuniemen emäntä vieraat vastaan. Ja kun siinä +oli ensin puhuttu jokapäiväisistä asioista, tuli sitte henkivakuutuskin +puheeksi. + +Rumpuniemen emännän nato, Lehtolan emäntä, joka myös sattui silloin +olemaan kälynsä luona käymässä, rupesi heti tulijoille moittimaan +kälyään henkivakuutuksen vastustamisesta. + +"Tässä juuri puhuimme," sanoi hän, "miten suuri siunaus +jälkeenjääneille on henkivakuutuksesta. Kyllä kälynikin sen nyt jo +vähän huomaa, kun on nähnyt kuinka minä olen miesvainajani +henkivakuutussummalla maksanut taloni kiinnityksen. Mutta se on nyt +myöhäistä huomata, kun veli-Antti jo on haudassa." + +"No eikös Rumpuniemen Antti ollut henkivakuutettu? Muistaakseni oli hän +innokas edistyksen mies, joka puuhasi kaiken hyvän eteen? Kylläpä olisi +luullut hänen käsittävän henkivakuutuksen tarpeellisuuden," sanoi +Risto. + +"Jo se toki käsitti," sanoi Lehtolan emäntä, "ja olisi tahtonut ottaa +henkivakuutuksen sekä itselleen että kälylleni, mutta Loviisa oli niin +tiukasti vastaan, ettei siinä mikään auttanut. Hänen mielestään olivat +tällaiset tuumat vaan ibmiskeksintöjä, joita ei Jumala sallisi. Ja nyt +on hän vaikeassa taloudellisessa asemassa. Antti jätti jälkeensä paljo +velkoja". + +"Kyllähän sinun on nyt hyvä hulluuttani moittia," sanoi Loviisa, "mutta +en minä uskonut meidän taloudellista tilaamme niin huonoksi, kun aina +Antin aikana elettiin niin pulskasti." + +"Niin, vaikka sanonkin sen nyt jälkeenpäin, niin sanon sen kuitenkin," +keskeytti Lehtolan emäntä. "Te elitte aivan liian pulskasti! -- Meillä +oli kyllä monet kerrat henkivakuutus-maksun kokoonsaaminen hyvin +täperällä, mutta kun hyvin ymmärsin henkivakuutuksen suuren hyödyn +lapsille ja minulle, sillä mies-vainajani selitti sitä minulle +usein, niin keräilimme ja säästelimme aina yhdessä, että saimme +vakuutus-maksun suoritetuksi. Mutta teidän talossanne ei ajateltu +tulevaisuutta, vaan luotettiin sokeasti siihen, että kaikki hyvä, mitä +teillä oli, jatkuisi yhä edelleen." + +"Eihän nyt aivan niinkään kuin sinä sanot," puolusteli Loviisa, "mutta +minun ajatukseni oli aina, että Luoja kyllä lesket ja orvot hoitaa ja +heistä murheen pitää. Pidin henkivakuutusta Jumalan pilkkaamisena. +Totta on, että Antti-vainaja monta kertaa selitti minulle +henkivakuutuksen tarpeellisuuden sellaisessa tapauksessa, jos +hänestä aika jättäisi, ennenkuin hän olisi ehtinyt saada pois +talonkiinnitykset, jotka olivat suurenlaiset vielä, kun ei minullakaan +ollut perintöä." + +"No mutta isännehän oli niin kuuluisa rikkaudestaan," sanoi Risto. + +"Niin oli, se on juuri oikein sanottu!" sanoi Lehtolan emäntä +harmitellen. "Mutta hänkin luuli, että hyvät päivät riittäisivät aina. +Mutta tulipa sitte takauksien maksuja y.m. suorituksia, ja komea elämä +veti myös osansa. Hänkään ei ajatellut tulevaisuutta, ei katsonut +eteensä! Kyllä sinä, Loviisa, olet perinyt vähän isäsi luonnetta." + +"Mitäpä sitte," sanoi Loviisa närkästyen. "Elä puhu pahaa +isä-vainajasta! Hän oli kyllä hyvä kuin kulta, ja auttavainen myös, +missä apua tarvittiin." + +"Hm," sanoi Risto hiljaa, mutta kuitenkin siksi kovaa, että Loviisa +kuuli sen ja kääntyi pois punastuen. + +"Mutta kuinka sen henkivakuutuksen kanssa oikeastaan kävi?" kysyi +kanttori. "Kertokaa minulle koko juttu." + +"Kertokoon nato," sanoi Loviisa, "hän tekee sen kuitenkin hyvin +mielellään!" + +"No miksikä en", sanoi Lehtolan emäntä harmittavan iloisesti, "ei +minulla ole mitään kaduttamaa. Kerron siis koko tapauksen. + +"Me olimme kerran miesvainajani kanssa täällä Rumpuniemellä +kyläilemässä, kun tänne tuli eräs henkivakuutus-yhtiön asiamies. Hän +selitti meille kaikille henkivakuutuksen hyödyn ja tarpeellisuuden. +Sekä minun mieheni että Antti-vainaja olivat molemmat heti valmiit +ryhtymään tuumaan käsiksi ja kysyivät vaan meidän mieltämme asiassa. +Mutta kun minä en pidä erityisesti liiallisesta kiireestä, oli minun +mielestäni parasta siirtää asia muutamia päiviä tuonnemmaksi. Mutta kun +sillä asiamiehellä oli niin hirveän kiire, saimme me ajattelemisen +aikaa ainoastaan seuraavaan päivään asti. Loviisa vastusti ankarasti +asiata heti alusta alkaen, ja vaikka asiamies kuinka selvästi olisi +selittänyt, väitti hän vaan yhä, että henkivakuutus oli synti. Minä +käskin hänen mennä kirkkoherran luo kysymään, mutta se oli hänen +mielestään aivan turhaa. Hän oli niin varma asiansa oikeudesta. Kun me +sitte kotia tultuamme miesvainajani kanssa keskustelimme, tulimme +siihen päätökseen, että hän seuraavana päivänä ottaisi 5,000 markan +henkivakuutuksen. Ja sen hän tekikin. Silloin vielä tahtoi Anttikin +niin mielellään tehdä samoin, mutta Loviisa pani vastaan. Ja Loviisan +tahtoa vastaan ei hän elämässään mitään tehnyt. -- Näin asia silloin +kävi. Sitte voin vielä jatkaa, että aika kului ja minun mieheni sai +'lentsun'. Tätä hän ensin sairasteli jalahteella, mutta sitte joutui +vuoteen omaksi. Tässä kääntyi tauti keuhkokuumeeksi, eikä sitte enää +lääkäritkään voineet auttaa. Hän kuoli kahden viikon perästä. Hänen +kuolemansa jälkeen sain sitte henkivakuutussumman. Sillä maksoin talon +kiinnityksen, ja nyt on elantomme varmalla pohjalla." + +"Ei olisi 5,000 riittänyt minun asioissani mihinkään", sanoi Loviisa. +"Kiinnitykset ovat tässä kolminkerroin niin suuret." + +"Jopa toki," sanoi Lehtolan emäntä, "niillä 5,000:lla olisit nyt voinut +maksaa sen 4,000 markan kiinnityksen, joka nyt on uloshaettavana ja +johon et koskaan saa rahoja. Olishan sekin ollut hyvä minun +mielestäni!" + +"No voipihan niinkin olla", sanoi Loviisa, "mutta kyllä Jumala sitä +auttaa, joka luottaa häneen ja vaeltaa hänen teitänsä." + +"Mutta minun mielestäni vaeltaa se parhaiten Hänen teitänsä, joka +käyttää hänelle uskotun leiviskän ymmärtäväisellä ja oikealla tavalla," +sanoi Risto, joka oli koko ajan kuunnellut tarkasti tätä keskustelua. +Minun mielestäni olisi teidän miesvainajanne pitänyt vastoin +teidän tahtoannekin vakuuttaa henkensä, jos hän kerran käsitti +henkivakuutuksen hyödyn ja tärkeyden. Hän oli perheen hoitaja ja +huolenpitäjä, ja hänen oli vastattava perheen toimeentulosta, jos +hänestä sattuisi aika jättämään. Jos minä olisin ollut hänen sijassaan, +olisin menetellyt tällä tavoin, enkä suinkaan niinkuin hän teki." + +"Olisipas vaan tehnyt sillä tavoin!" sanoi Loviisa kärtyisästi. + +Lehtolan emäntä hymyili ja sanoi: "mitä ihminen kylvää, sitä hän myös +niittää!" + +Henkivakuutuksesta ei sillä kerralla siinä talossa sen enempää puhuttu. +Ja kun kahvit oli juotu, läksivät vieraat jatkamaan matkaansa. + +"Onnea vaan matkalle!" huusi Lehtolan emäntä heille, kun kärrit +pyörivät pois pihasta. + + * * * * * + +Kukapa olisi silloin, kun kanttori Huopala kävi Rumpuniemessä, voinut +uskoa että Rumpuniemen emäntä, kiivas henkivakuutuksen vastustaja, +Loviisa, vielä kerran itsekin olisi henkensä vakuuttanut. + +Mutta niin kuitenkin kävi. Kohtalo satutti sillä tavoin, että Ristosta +ja hänen nuoruutensa lemmitystä vielä tuli onnellinen pari. Risto +laittoi Rumpuniemen paikan mitä parhaimpaan kuntoon, ja hallitsi siinä +melkoisena isäntänä. Loviisa viihtyi myöskin paremmin kuin koskaan +ennen, ja menestys näkyi heidän toimintaansa seuraavan kaikessa. + +Mutta niinkuin usein kauniina kesäpäivänä äkkiä saapuu myrsky ja +runtelee lehtevät puut, vihannan nurmen ja kukoistavat vainiot, saapui +myöskin keskelle tätä onnellista elämää Tuonelan vieras, tauti. Riston +emäntä vilusti itsensä kevättalvella ja kuoli jo ennen kesää. Raskaalla +mielellä saattoi Risto vaimonsa hautaan. + +Parin viikon kuluttua kuoleman jälkeen nosti Risto henkivakuutus-yhtiö +Suomen asiamiehen luona 3,000 markkaa, Loviisa-vainajan +henkivakuutus-summan. Samalla tiellä ja samoilla rahoilla osti hän +Loviisa-vainajan kolmelle lapselle myötäjäis-vakuutuksen. + +Palattuaan kotiinsa kertoi hän Lehtolan emännälle, joka juuri oli sinne +saapunut, mitä hän oli rahoilla tehnyt. + +Lehtolan emäntä kiitti häntä käly-vainajansa puolesta tästä kauniista +teosta, jonka kautta lasten tulevaisuus oli suureksi osaksi turvattu. +"Paremmin et voinut tehdä," sanoi hän; "tästä teosta kyllä hedelmät +kauniina näkyvät tulevaisuudessa. Todet ovat totisesti vanhan +sananlaskun sanat: + + "Joka säästää saadessansa, + Sillä on ottaa tarvitessa!" + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kertomus maaseudulta, by Alli Nissinen + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUS MAASEUDULTA *** + +***** This file should be named 17586-8.txt or 17586-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/1/7/5/8/17586/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/17586-8.zip b/17586-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ecba032 --- /dev/null +++ b/17586-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..c50e2ab --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #17586 (https://www.gutenberg.org/ebooks/17586) |