diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 18473-8.txt | 9874 | ||||
| -rw-r--r-- | 18473-8.zip | bin | 0 -> 237875 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 9890 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/18473-8.txt b/18473-8.txt new file mode 100644 index 0000000..83328e1 --- /dev/null +++ b/18473-8.txt @@ -0,0 +1,9874 @@ +The Project Gutenberg EBook of Prosper Mérimée, by Kasimir Leino + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Prosper Mérimée + Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta + +Author: Kasimir Leino + +Release Date: May 30, 2006 [EBook #18473] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PROSPER MÉRIMÉE *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +PROSPER MÉRIMÉE + +Elämäkerta ja teokset kirjallisuushistorialliselta kannalta + + +Yliopistollinen väitöskirja + +Kirjoittanut + +KASIMIR LÖNNBOHM [LEINO], filos. maist. + + +Päivälehden Kirjapaino, Helsinki, 1895. + + + + +ESIPUHE. + + +Valitessani väitöskirjani esineeksi Prosper Mériméen, en suinkaan +salannut itseltäni niitä moninaisia vaikeuksia, joita meikäläisissä +oloissa työskentelevällä tutkijalla helposti käsitettävistä syistä on +edessään, jos tahtoo saada aikaan edes osapuillekaan tyydyttävää +monografiiaa hänestä. Tiesin kyllä, ettei hänestä ainakaan minun +työhön ryhtyessäni vielä löytynyt minkäänlaista tarkempaa +kirjallishistoriallista tutkimusta, vaikka kyllä sellaiset miehet kuin +Taine, Sainte-Beuve, Georg Brandes, Emile Faguet, Jules Lemaître, +Saintsbury y.m. olivat hänestä lyhempiä joko puhtaasti esteettisiä tai +psykoloogisia esseitä julkaisseet. Perehdyttyäni näihin aloinkin jo +eperoida koko yritystä, sillä oli ehkä turhaa minun ruveta heidän +jälkiänsä parsimaan. + +Kun sitten Suomen Yliopiston varoista sain matkarahan kirjallisia +opinnoita varten etupäässä Pariisissa, ja tulin täten tilaisuuteen +pitemmän ajan v. 1890 työskentelemään sikäläisessä, runsaasti +varustetussa Kansalliskirjastossa, selvesi minulle sentään ennen +pitkää, että jollen voisikaan tutkimuksellani vaikuttaa minkäänlaista +uutta muutosta yllämainittujen miesten antamaan yleiskuvaukseen tämän +etevimmän ranskalaisen novellistin kirjallisesta toiminnasta ja +kirjailijaluonteesta, niin voin minä ehkä kuitenkin käyttämättömistä +lähteistä ammentamillani tiedoilla ja näennäisesti vähempiarvoisilla, +vaikka kylläkin tärkeillä seikoilla tieteellisesti tukea heidän +ylimalkaisempia lausuntojaan ja osaksi myöskin näyttää tutkimukseni +esineessä uusia, huomaamatta jääneitä puolia. Tällaisia käyttämättömiä +lähteitä oli m.m. Ranskan sanomalehdistö, jonka näin sisältävän useita +valaisevia asianhaaroja, ja niinikään eräs Mériméen laajahko +kirjeenvaihto (luonnontieteilijä Requien'in kanssa,) joka enimmäkseen +oli julkaisematta ja säilytettiin Avignon'issa Calvet'n museon +arkistossa. + +Jälkimäinen, josta toivoin saavani vallan uusia asioita tutkimukseeni, +osottausi kuitenkin sangen niukkaperäiseksi tietolähteeksi. +Kysymykseeni olivatko nämä kirjeet kopioitavissa, sain nimittäin +mainitun museon esimieheltä ystävällisen kirjeen, joka on päivätty +23 p. toukokuuta 1890 ja jossa hän ilmaisi minulle, että hra Requien +oli jättänyt kokoelmansa mainitulle laitokselle "sous certaines +conditions", joihin m.m. kuului "de les tenir sous clef et de ne les +communiquer qu'après un très long laps de temps". Tosin ilmoitti hän +voivansa antaa niistä muutamia nähtäväksi, mutta nämä muutamat, joista +itselleni kopiat toimitin, olivat jo osaksi hra Tourneux'n julkaisemia +(teoksessa "Prosper Mérimée, ses portraits, ses dessins, sa +bibliothèque") osaksi sisälsivät ne vallan yksityisiä asioita +sellaisessa muodossa, ettei niitä voinut julkaista. + +Se toivo raukesi siis jotenkin mitättömiin. Tähän eivät +vastoinkäymiseni kuitenkaan päättyneet. Ollen monilta muilta toimilta +estettynä tarpeellisella tarmolla tutkimustani kiirehtimästä sain vielä +kestettäväkseni senkin kolauksen, että eräs ranskalainen kirjailija +Augustin Filon, joka persoonallisesti oli tuntenut Mériméen ja saanut +useilta hänen ystäviltään lukuisan joukon kirjeitä ja tiedonantoja +käytettäväkseen, m.m. Mériméen varsin sisältörikkaat kirjeenvaihdot +Albert Stapferin (vuosilta 1825-1870) ja -- leskikeisarinna Eugénien +kautta -- kreivitär Montijon kanssa, joka oli mitä parhaimmissa +ystävyyssuhteissa kirjailijamme kanssa aina vuodesta 1839 kuolemaansa +saakka, että tämä samainen Filon, Napoleon III:n pojan kotiopettaja, +keväällä 1893 julkaisi Revue des deux Mondes'ssa laajaperäisen esseen +väitöskirjani esineestä ilmoittaen samalla, että se oli ainoastaan +lyhennysote suuremmasta teoksesta. + +Tutkimukseni oli silloin jo ehtinyt niin pitkälle, että noin toinen +puoli (8 painoarkkia) oli jo valmiiksi painettuna ja käsikirjoitus +niinikään melkein kokonaisuudessaan viimeisteltynä. Arvelin kuitenkin +olevan turhaa jatkaa työtä, jonka toinen kaikin puolin suotuisemmissa +oloissa työskentelevä ja kykenevämpi mies oli ottanut sellaisen +perinpohjaisen käsittelyn alaiseksi. Ainakin katsoin täytyväni odottaa +siksi, kunnes tuo luvassa oleva teos oli ehtinyt julkisuuteen +nähdäkseni oliko minulla sen jälkeen enää mitään uutta esitettävänä. +Viime vuonna se sitten ilmestyi nimellä "Mérimée et ses amis" käsittäen +yhteensä lähes 400 sivua siihen luettuna kreivi Spoelberch de +Lovenjoulin tekemä erittäin tarkka luettelo Mériméen julkaisemista +kirjoituksista ja teoksista. Mielihyväkseni kuitenkin huomasin, ettei +teos suinkaan ollut tyhjentänyt ainetta yhtä vähän kuin se oli +tieteelliseksikään aiottu. Tosin oli siinä minulle uusiakin tietoja, +varsinkin Filonin julkaisemien arvokkaiden kirjeenvaihtojen kautta, +mutta toisaalta keksin siinä myöskin vajavaisuuksia, todistamattomia +väitteitä, jopa virheellisyyksiäkin. Sikäli kuin tutkimukseni +jälkiosassa olen tarvinnut, olen hänen kirjaansa myöskin hyväkseni +käyttänyt. Mitä jo valmiiksi painettuun alkuosaan taas tulee, on +mielestäni riittävää, että erityisenä lisänä julkaisen Filonin kirjasta +y.m. saamani uudet tiedot Mériméen elämäkerran alkupuoliskoon samoin +kuin ne oikaisutkin, joihin olen nähnyt syytä olevan. + +Kummastuksekseni huomasin muuten, että Filon on suunnitellut +elämäkertansa Mériméestä jotenkin samaan tapaan kuin minä. Hänkin on +tahtonut kuvata hänet lapsuudesta hautaan saakka ympäristöineen ja +taustoineen, vaikka minä, esittäessäni häntä suomalaiselle yleisölle, +luonnollisista syistä olen käsittänyt velvollisuudekseni vetää nuo +kehysviivat hiukan leveämmiksi kuin hän. Myöskin olen minä koettanut +pysyä tieteellisemmällä pohjalla siinä, että olen kaikille väitteilleni +etsinyt todistuksia hänen kirjeistään, kirjoituksistaan tai teoksistaan +ollen tietääkseni ainoa, joka todella on yrittänyt etsimään hänen +mielipiteitään ja näkökohtiaan niistä varsin hauskoista ja +sisältörikkaista kirjekokoelmista, jotka Mériméeltä on hänen kuolemansa +jälkeen julkaistu. Kaikille näille aineksille en kuitenkaan ole +väitöskirjan ahtaihin rajoihin sijaa saanut ja mitä edemmäs työni +edistyi, sen varmemmaksi kävi minulla käsitys siitä, että tarkempi +selonteko hänen estetiikastansa teosten analyysin pohjalla ynnä esitys +hänen mielipiteistänsä kirjallisissa sekä taiteellisissa kysymyksissä +täytyi minun täksi kertaa jättää ja tyytyä pelkkään elämäkerran +kuvaamiseen. Ehkäpä piankin saan tilaisuutta julkaista jo kokoomani +muistoonpanot jatkona tälle tutkimukselleni, jossa teokset ovat +ainostaan kirjallishistoriallisesti kronoloogisessa järjestyksessä +kosketellut ja jossa vain olen tahtonut muun ohessa näyttää, miten +hänen aikalaisensa kirjailijaamme ja hänen kynänsä tuotteita +tuomitsivat. + +Esitykseni romanttisen koulun synnystä tuntuu ehkä laveahkolta ensi +silmäyksellä, mutta tahallani olen tässä käyttänyt ensi käden lähteitä +enkä tyytynyt kirjallishistoriallisten käsikirjojen ylimalkaisiin +esityksiin, tutustuakseni näin itse paremmin tähän aikaan ja saadakseni +luotettavan pohjan kuvattavanani olevan henkilön omituiselle ja +aikalaisistaan niin selvästi eroavalle kirjailijaluonteelle. Mitä taas +tulee kirjassani löytyviin historiallisiin taustoihin, ja +jälkipuoliskossa oleviin selontekoihin kirjailijamme suhteesta +valtiollisiin tapauksiin Ranskassa, niin olivat ne minusta +välttämättömiä osaksi sen vuoksi, että tärkeämmät valtiolliset +mullistukset aina tuottivat jonkunlaisen uuden käänteen hänen +elämässään osaksi myöskin siksi, että arvelin lukijoitani huvittavan +nähdä, millä kannalla hän tällaisten suurten asiain suhteen oli ja +miten hän niitä arvosteli. Sillä kuten luulen tutkimuksestani selville +käyvän, Mérimée oli todellakin sekä arvostelu-älyltään ja +historialliselta käsitykseltään sellainen henkilö, että hänen +lausunnoilleen ja tuomioilleen on arvo annettava, hän kun oli +puolueeton päältäkatsoja ja sitä paitse tilaisuudessa seuraamaan esim. +toisen keisarikauden vaiheita lähempää kuin kukaan muu. + +Mitään täydellistä monografiiaa en luonnollisesti ole voinut +ajatellakaan. Myöskin olen ensimmäinen tunnustamaan siinä löytyvän +epätasaisuuksia, joihin ainakin osaksi työni keskeytys pariksi vuodeksi +on ollut syynä, samoin kuin vajavaisuuksiakin, joita jo pelkästään +riittämätön lähdekirjallisuuskin osaltaan selittää. Mutta jos kaikista +näistä puutteellisuuksista huolimatta onnistuisin kääntämään edes +muutamain lukijaini huomion tähän Ranskan puhtaimpaan klassilliseen +novellistiin, jonka kirjailija-persoonallisuus ja yksityinen +sielunelämä ovat mitä intressantimpia, hienoimpia ja valistuneimpia, +niin olisin jo tällä kertaa tyytyväinen. Ja jos sitä paitse +mahdollisesti olen voinut tuoda hänen elämänvaiheittensa sekä +luonteensa valaisemiseksi edes jotakin uutta, joka tulevilta +kirjallisuushistorioitsijoilta sentään jo pelkän esityskielenkin vuoksi +jäänee huomioon ottamatta, on kaikissa tapauksissa tieto tästä oleva +minulle enemmän kuin mitä olen toivoa rohjennut. + +Helsingissä 14 p. huhtikuuta 1895. + +Tekijä. + + + + + + +ELÄMÄKERTA + +(1803-1870) + + + + +I. + + +Mériméen suvun alkuperää ei kovin pitkälle tunneta, vaikka onkin tämä +nimi jo ehtinyt niin mainehikkaan kaiun saada. Sen mukaan kuin on +selville saatu, polveutuu suku Normandian maakunnasta; Prosperin +isoisä, nimen ensimmäinen tunnettu kantaja, vaikutti aluksi +parlamenttiadvokaattina Rouen'issa ja oli myöhemmin viimeisen Broglie'n +marsalkan sukulinnan intendenttinä. Täällä Broglie'ssa, Eure'n +maakunnassa, syntyi 17 p. syyskuuta v. 1757 Prosperin isä Jean François +Léonor Mérimée, joka tämän nimen suuremmalle yleisölle niin tutuksi +ehti tehdä, että sen perijällä jo oli synnynnäinenkin oikeus huomattuun +asemaan yhteiskunnassa.[1] + +Léonor Mériméen lapsuudesta ei tiedetä paljo minkäänlaisia +yksityisseikkoja enkä niitä ainettani varten tarvitsekaan. Tiedämme +vain, että hän ylipäänsä sai hyvän kotikasvatuksen ja että hänessä jo +tuiki nuorena huomattiin halua ja lahjoja taiteihin, erittäinkin +piirustukseen. Nämä taipumukset eivät kuitenkaan millään tavoin +estäneet nuorukaista menestyksellä harjoittamasta tieteellisiä +opinnoita kielentutkimuksen sekä kreikkalais-roomalaisen +kaunokirjallisuuden alalla. Yksistään humanistisiin opintoihin ei +Léonorin tiedonhalu sentään nuorenakaan rajoittunut. Paul Lacroix +kertoo nimittäin, ja sitä samaahan todistaa hänen myöhempi +toimintansakin, että nuorukainen aika ajoittain jätti kaikki muut +lukupuuhat ja antausi tutkimaan kemiaa, joka vanhemmiten kävikin hänen +lempiaineekseen. + +Maalaamista ja piirustusta harjoitteli hän kuitenkin enimmän, eivätkä +näy vanhemmatkaan häntä estelleen taipumustansa seuraamasta. Ilman +suurempia vaikeuksia joutuu hän oppilaaksi Gabriel François Doyen'in +atelieriin, jossa, kuten tietty, aikansa ehkä kuuluisin mestari, Louis +Davidkin oli sileää sivellintään käyttämään opetellut. Alkuopinnot +täällä suoritettuaan pääsi hän ennen pitkää David'n suosittamana tuon +aikoinaan hyvinkin tunnetun Fr. André Vincentin oppilaaksi, kertoo +ylempänä mainitsemani kirjallisuuden tutkija Lacroix. Todenmukaisempi +tuntuu meistä kuitenkin olevan Maurice Tourneux'n väite, jonka mukaan +Louis David itse on ollut Léonorin ensimmäinen ohjaaja, sillä hänpähän +se kuitenkin tätä Vincent'ille suositti. Miten lieneekin, mutta +etevimmäksi oppilaaksi nuori Léonor täällä Vincent'in atelierissä +piankin osottausi eikä viipynyt kauan ennen kuin hänelle myönnettiin +pääsy kuninkaalliseen maalausakatemiaan (Académie royale de peinture), +joka siihen aikaan oli korkein oppilaitos tällä alalla. + +V. 1788 uskalsi Léonor Mérimée jo kilpailla tunnetusta Rooman +matkarahasta, mutta yritykseksi se silloin vielä kuitenkin jäi. V:sta +1791 alkaen tapaamme sitten hänen teoksiaan salongissa, mutta jo sitä +edellisenä vuonna oli hän lähtenyt sille tutkimusmatkalle Hollantiin, +Saksaan ja Itaaliaan, jonka tulokset hän vasta 40 vuotta myöhemmin +julkaisi tunnetuksi tulleessa teoksessaan "De la peinture à l'huile +depuis Hubert et van Eyck, jusqu'à nos jours". Vasta Roomaan hän +vihdoin pitemmäksi aikaa pysähtyi ja siirtyi sieltä myöhemmin +Firenzeen, mistä useimmat etevät taulunsa (Les chasseurs dans une +forêt, l'Innocence nourissant un serpent, Daphnis et Chloë y.m.) +Pariisin salonkiin lähetteli. Kuuluisana miehenä palasi Mérimée +direktoriumin aikana kotimaahansa ja vastaanotti v. 1801 Lucien +Bonaparten ehdotuksesta opettajapaikan Pariisin polyteknillisessä +opistossa. Ja jo seuraavana vuonna kutsuttiin hän jäseneksi +"Yhdistykseen kansallisen taideteollisuuden kohottamista varten", jonka +vaikuttavimpia jäseniä hän kuolemaansa saakka oli. Niinikään valittiin +hän samana vuonna toimeenpannun näyttelyn arvostelulautakuntaan ja +tuli täten tutuksi Ranskan kuuluisimpien miesten kanssa. "École des +Beaux-Arts" nimisen taidekoulun elinkautisena sihteerinä, joksi hän +v. 1807 valittiin, oli hän tilaisuudessa osottamaan arvostelu- ja +kirjailijakykyään niissä useissa rapporteissa, joita hän virkansa +puolesta oli velkapää hallitukselle tekemään. Tuntuupa melkein siltä +kuin olisi näissä erinomaisen sujuvasti ja klassillisen selvästi +toimitetuissa, hienoa ja kehittynyttä taideaistia sekä laajaperäisiä +tietoja todistavissa kirjelmissä jo sitä samaa mestarillista tyyliä, +joka pojasta on tehnyt voittamattoman ja mallikelpoisen mestarin +novellikirjallisuuden alalla. + +Ja tuskinpa kovin paljo erehtyykään, jos otaksuu pojan jo kotoaan +perineen mainiot tyylilliset taipumuksensa ja ne esteetilliset +periaatteet, joita hän kirjallisessa tuotannossaan aina on seurannut. +Tosin en tunne lähemmin Léonor Mériméen esteetillisiä mielipiteitä +kaunokirjallisuudesta, mutta tiedänpä sen sijaan ne perustukset, joista +hän kaunotaiteet johti. Teoksessaan "Traité de la peinture à l'huile", +jonka lähempään käsittelyyn ryhtyminen veisi ulkopuolelle ainettani, +todistelee hän sitä perusajatustaan, että "piirustus on se yhteinen +lähde, josta saavat alkunsa nuo kolme taidehaaraa: maalaus-, veisto- ja +rakennustaide". Piirustus on hänestä pääasia maalauksessakin; väritys +tulee vasta toisessa sijassa. Samat periaatteet siis kuin hänen +opettajallaan David'lla ja aikalaisellaan Ingres'llä, joitten mukaan +taide oli palautettava yksinkertaisimpaan ja tärkeimpään +ilmenemismuotoonsa piirustukseen. Niinikään oli kokonaisuuden +sopusuhtaista taiteellisuutta etupäässä koetettava säilyttää. +"Yksityisseikat ovat olevinaan tärkeitä pikku herroja, jotka ovat +paikoilleen ohjattavat; muoto on kaiken ehto ja perustus: mitä +yksinkertaisimmat muotoviivat, sitä suurempi niiden voima ja kauneus". +Mutta esitystavan pitää olla laajanäköisen; todellisuudesta on +ihanteellisuus etsittävä ja sen luonteenomaisimmat ääriviivat +sopusointuisena kokonaisuutena kuvattavat leveällä, mutta säntillisellä +tavalla, kas siinäpä juuri taiteen tehtävä.[2] + +Tämä oli Ingres'n oppi ja samoin ajatteli myöskin Mérimée vanhempi. +Antiikia hän tutki ja rakasti suuresti, sillä siellä löysi hän sen +muodon kauneuden, joka hänestä oli kaiken taiteen elinehto. Eikä +ainoastaan taidetta, vaan myöskin kirjallisuutta koskevissa +kysymyksissä näyttää Léonor Mériméellä olleen kehittynyt ja varma +aisti. Ainakin kertoo hänestä eräs hänen lähimpiä ystäviänsä seuraavaa +"Mériméellä oli kirjallisissa asioissa sama selvä ja puhdas aisti, jota +hän taiteellisissakin kysymyksissä osotti; Horationsa hän osasi ulkoa; +innottelua, liioittelua ja kaikkea jokapäiväistä hän kammosi (il avait +en horreur le pathos, l'exagération et le commun); ihmisellisen älyn +kaikissa plastillisissa ilmestymismuodoissa hän etsi totuuden ihannetta +vielä enemmän kuin kauneuden; kirjallisuudessa samoin kuin taiteissakin +kuului hän valikoivaan kouluun; mutta filosofiiassa oli hänellä mitä +ylevimmät näkökannat, alkuperäisimmät aatteet ja järkähtämättömimmät +vakaumukset."[3] + +Sellaiseksi kuvataan Prosperin isä. Tämä lahjakas maalaaja antoi +opetustunteja eräässä yksityisessä tyttökoulussa, jota piti rva Moreau, +lääkärin leski ja kahdeksan lapsen äiti. Täällä oppi Léonor Mérimée +tuntemaan tulevan vaimonsa, talon nuorimman tyttären Anna Moreaun. +Nuorella Anna neidilläkin oli huomattava taipumus piirustukseen ja +maalaustaiteeseen, kuten hänen siveltimestänsä lähteneet taulut kyllin +selvästi osottavat. Salongissa ei häneltä tiettävästi ole ollut koskaan +mitään näytteillä. Mutta siitä huolimatta oli hänen kykynsä yleisesti +tunnettu. Hänen ehkä etevimmän muotokuvamaalauksensa -- muotokuvain +maalaajatar hän nimittäin oli -- kehutaan sattuvasti esittäneen +Prosperin hyvää ystävää ja lahjakasta, vaikka aikaisin poistemmattua +kasvientutkijaa Victor Jacquemont'ia, jonka elämäkerran Prosper Mérimée +on niin kauniisti kirjoittanut. + +Olen jo maininnut kuinka Léonor Mériméetä kehuttiin hyväksi +kynäniekaksi. Nyt on minun lisääminen, että myöskin Prosperin äidillä +vakuutetaan olleen mitä kauneimmat kertoilijan lahjat, joita hän käytti +suurella menestyksellä viihdyttäissään maalattavia vallattomia +pienokaisia kaikellaisilla saduilla ja omatekoisilla jutuilla.[4] +Yleisesti tunnettu on Goethen lause synnynnäisistä taipumuksistaan: + + "Vom Vater hab' ich die Statur + Des Lebens ernstes Führen; + Vom Mütterchen die Frohnatur + Und Lust zu fabuliren". + +Samaa voisi tavallaan Mériméekin sanoa itsestään. Ainakin oli tämä +"kertoilemisen halu" jo aikoja ollut hänen äitinsä suvun ominaisuuksia. +Hänen isoäitinsä rva Leprince de Beaumont oli näet Ranskan suosituimpia +kirjailijoita lasten kirjallisuuden alalla, ja on hänen satukokoelmansa +"Magasin des Enfants" vieläkin aarreaitta palleroisille. Arvattavasti +on nuori Prosperkin äitinsä jutelmia silloinkin kuunnellut, kun hän v. +1808 viisivuotiaana lapsukaisena istui emonsa maalattavana. Pitkät, +olkapäille ylettyvät kultaiset kiharat, pyöreä muoto, korkea otsa, +suuret, kirkkaat ja sielukkaat silmät, isonlainen nenä ja +hienopiirteinen, vaikka suurehko hymy-suu -- sellaiseksi on nuori äiti +ainoan lapsensa kuvannut.[5] + +Täydellisesti voimme kai nyt yhtyä siihen, mitä eräs Prosper Mériméen +biograafi, Eugène Mirecourt, kirjailijamme syntymästä lausuu: "Kas +tässä onnellinen ihminen, jolle oli suotu etuoikeus syntyä niin +sanoakseni taidejumalattarien siipien suojassa".[6] Onnellinen oli +kaikesta päättäen tämä avioliitto ennestäänkin eikä varmaankaan +vähimmän sen jälkeen kuin Prosper, "kauan toivottuna lapsena", syyskuun +28 p. v. 1803 ensi kerran näki päivän valon.[7] Raihnainen ja +kivulloinen lapsi hän oli ja joka hetki pelkäsi nuori äiti rakkaan ja +ainoan perillisen kadottamista. Ja senpä vuoksi istuikin hän myötäänsä +pienokaistansa vaalimassa ja usein sanotaan isänkin esikoisensa +kehdolle työstään kiiruhtaneen. Kivulloinen oli nuori Prosper jo +varhaisimman lapsuutensa päivinä ja kuten tulemme näkemään kärsi hän +melkein koko ikänsä terveytensä heikkoudesta. Lapsen alkuopetus jäi +melkein kerrassaan äidin huoleksi. "Hän (äiti) hoiteli lastansa mitä +hellimmällä ja väsymättömimmällä huolella. Hän se myöskin oli, joka +lapsen alkuopetuksen tehtäväkseen otti, ja epäilemättä on kirjailija +juuri äidiltään perinyt sen hienoaistisuuden, joka muodostaa paremman +osan hänen kyvystänsä" (-- -- cette sensibilité délicate qui fait +meilleure partie de son talent).[8] + +Muuten lienee Anna Moreaulla myöskin ollut englantilaista verta +suonissaan; ainakin tietää Prosperin englantilainen biograafi George +Saintsbury kertoa meille, että "Mérimée had English blood in his veins +on the mother's side".[9] Kuinka läheistä tämä sukulaisuus +englantilaisten kanssa sitten oli, siitä ei meille ole kukaan tarkempia +tietoja antanut. Tiedämme vain, että Prosper jo nuorena ylioppilaana +seurusteli englantilaisissa perheissä, että hän jo lapsuudestaan osasi +englannin kieltä, tutki hartaasti englantilaista kirjallisuutta ja +ulkoasussaankin jäljitteli Albionin asukkaita sillä menestyksellä, että +hänestä voitiin sanoa "he was always considered, at least in France, to +look and behave more like an Englishman than a Frenchman". + +Anna Mérimée, Prosperin äiti, on erään ominsilmin näkijän (kreivi +d'Haussonvillen) mielestä ollut "une femme plus intelligente que +raffinée".[10] Silloisen taantumisajan vanhoilliset mielipiteet +uskonnon ja kirkon alalla eivät tähän vapaamieliseen ja älykkääseen +naiseen olleet tehneet minkäänlaista vaikutusta. Päinvastoin pysyi hän +vastenmielisenä kaikille uskontunnustuksille, kuten Prosperin uusin +biograafi kreivi d'Haussonville selvästi lausuu: "Madame Mérimée +témoignait, en effet, contre toute croyance réligieuse une aversion +décidée" lisäten vielä, että kun hänen poikansa hyväksyi +periaatteekseen seuraavat, nimileimasimeensakin kaiverretut +kreikkalaiset tunnussanat: Memnaebo apibtein (muista epäillä!), niin +seurasi hän ainoastaan äitinsä opetusta. Kuinka kauas vapaamielisyys ja +kirkollisen uskonnon vastustushalu tässä muutoin kyllä tunteellisessa +naisessa oli kehittynyt, sitä osottaa parhaiten se seikka, ettei hän +antanut ensinkään kastaa poikaansa, jonka "pakanallisuus" myöhemmin +usein oli keskustelujen aineena niin hyvin yksityisissä seuroissa kuin +julkisuudessakin. + +Saatuaan kotona hyvät alkutiedot etupäässä äidiltään, siirtyi nuori +Prosper Henri IV:n lyseoon ulko-oppilaana.[11] Kivulloisuus, +taiteilijataipumukset vaiko kaunokirjalliset opinnot lienevät olleet +syynä siihen, etteivät koulutodistukset erittäin loistavia olleet. +Ainakin tietää Loménie kertoa meille, että "Mérimée fit des études +classiques assez médiocres" ja Mirecourt puolestaan lausuu, että +vaikka oppilas vuoden lopussa palasikin siksi hyvillä todistuksilla, +että äiti niistä voi ylpeillä, niin eivät ne kuitenkaan olleet kyllin +hyviä "pour mériter le titre de héros du thème grec". Koulussa ei +Prosper Mérimée näytäkään vielä saavuttaneen niitä perinpohjaisia +tietoja klassillisissa kielissä, joilla hän vanhempana niin usein +tuttaviansakin hämmästytti. Ne hankki hän vasta ylioppilaaksi ja +itsenäiseksi tultuaan. "Vasta koulusta päästyään -- sanoo Loménie -- +antausi nuori Mérimée ominpäin hankkimaan niitä hyviä ja perinpohjaisia +tietoja, jotka hänen kyvylleen antavat sellaisen voiman kaikilla +aloilla liikkuessa. Olen kuullut puhuttavan, että hän jo nuorena oli +innolla tutkinut Kreikan kaunista kieltä, jonka hän tosin oli +laiminlyönyt koulussa, mutta jota hän sittemmin uudelleen innostui +lukemaan erään kreikkalaisen johdolla". + +Näyttää melkein siltä kuin olisivat maalauspuuhat jo silloin Prosperia +suuremmassa määrässä huvittaneet. V. 1821, jolloin hän oli 18 vuotias, +näemme nimittäin vanhan Mériméen eräässä kirjeessä puhuvan pojastansa +seuraavalla ylpeilevällä tavalla: + +"Minulla on 18 vuotias pitkä poika, josta minä mielelläni tahtoisin +lakimiehen. Hänellä on muuten sellaiset taipumukset maalaustaiteeseen, +että hän, vaikka ei olekaan koskaan jäljennöksiä maalaillut, jo tekee +luonnoksia kuin mikähän nuori maalaajan oppilas; mutta tarkalleen ei +hän osaa piirtää silmääkään. Käytös ja sivistys pitäisi hänellä olla +hyvä, kotona näet kun aina on kasvatettu".[12] + +Tällainen oli hän siis, kun hän 17 vuotiaana Henri IV:n +lyseosta yliopistoon laskettiin tullakseen isänsä tahdon mukaan +sisäänkirjoitetuksi "École de Droit" nimiseen lakitieteelliseen +osastoon, johon useimmat varakkaampien pariisilaisten pojat siihen +aikaan kuuluivat. Lahjakas, monipuolinen ja hyvin kasvatettu hän oli ja +paljo hänestä vanhemmat toivoivat. Kooltaan oli hän pitkä ja hoikka +nuorukainen, jonka älykkäät, vilkkaat silmät, rohkea katsanto ja +ulkoneva nenä osotti lujaluontoisen miehen alkua. Ja jo silloin +huomattiin hänellä tuo aristokraattinen ilme kasvoissa ja pilkallinen +hymy huulilla, jonka hän siitä saakka luonteenomaisimpana piirteenään +säilytti kuolinpäiväänsä saakka. Niin kertoo kuitenkin muudan +Mériméen läheinen sukulainen, joka on ollut tilaisuudessa näkemään +rva Mériméen tekemän muotokuvan, mikä esitti Prosperia 15 vuotiaana +nuorukaisena.[13] + +Ennen kuin häntä seuraamme siihen laajempaan seurapiiriin ja +vilkkaaseen kirjalliseen elämään, johon hän ylioppilaaksi tultuaan +joutui, tahdomme muutamin lyhyvin piirtein luonnostella Ranskan +valtiollista ja yhteiskunnallista tilaa tähän aikaan antaaksemme +kuvauksillemme tarpeellisen historiallisen taustan. + + + + +II. + + +Ensin pari sanaa ajan valtiollisesta taka-alasta. Kovin äkkiä oli +vapautta rakastava ja pikaluontoinen Ranskan kansa vallankumouksen +kautta kahleensa katkaissut, katkaissut ne ennen kuin se ehti +henkisesti kypsyä voitettua valtaansa järkiperäisesti käyttämään. +Epävarmana se tietänsä eteenpäin haparoi ja tarmokasta johtoa kaipasi. +Jotenkin vapaaehtoisesti se sen vuoksi alistuikin sen raskauttavan, +joskin kunniakkaan ikeen alle, jonka Napoleon I ennen pitkää Gallian +kansan kannettavaksi laski. Olihan toki valtakunnan ruorissa taas mies, +joka tiesi mitä tahtoi, niin että ehkäpä hänen kanssaan turvallisempi +aika oli koittava, mietittiin. + +Näissä toivomuksissa petyttiin kyllä täydellisesti, mutta seisoipa sen +sijaan kunnian ja maineen seppelöimänä vanhan Ranskan sota-lippu, ja +siinähän oli tarpeeksi korvausta kaikille. Isänmaansa kunniaksi on näet +Ranskan kansa aina ollut valmis uhraamaan kaikki. Ja niin kauan kuin se +laakereita leikkasi, seurasi se nurkumatta ajan suurinta sankaria, +seurasi häntä halki koko Euroopan, kunnes luonnonvoimat ja vihollisten +paljous sen vihdoin lannisti. Venäjän lakeudet ne muodostuivat Ranskan +laskeutuvan kunnian haudaksi. Pian astuivat liittolaisten voittoisat +joukot itse Pariisin muurien sisäpuolelle ja kohtalonsa kovuutta sai +Elban saarella miettiä äskeinen valtaistuinten järisyttäjä. + +Vielä kerran yritti hän sitten aikansa ruoriin tarttua, mutta me +tiedämme hänen onnettoman kohtalonsa. Waterloon musertava tappio teki +lopun kaikesta ja "saaressa merellisessä" istui taas rauhan panttina +kukistunut sankari. + +Ja niin palasi Belgiaan paennut Louis XVIII taas Pariisiin ja hänen +kanssansa ahdashenkinen taantumisvalta. Eduskunta hajoitettiin, +tasavaltalaiset ja bonapartelaiset karkoitettiin maanpakoon ja +monarkkisen kirkollisvaltion perustuksia ruvettiin entisyyden +raunioille rakentamaan "pyhän liiton" turvallisessa suojassa. Jokainen +vapaa aate oli tukahdutettava, jokainen tasavaltaiselta hajahtava +laitos kukistettava ja Louis XIV:n aikuinen itsevaltius +kokonaisuudessaan palautettava. Paremmaksi vakuudeksi otettiin taas +jesuiitatkin armoihin ja pian näemme näiden veljellisessä sovussa +hallituksen kanssa työskentelevän keskiaikaisen hallitusmuodon +ylläpitämiseksi. + +Näin tumma on se valtiollinen tausta, johonka vuosisatamme mahtavin +kirjallinen liike niin loistavan ja valoisan vastakohdan muodostaa. Ja +tämä nouseva kirjailijapolvi se vihdoin tiranniudenkin kukistaa samoin +kuin tekivät aikoinaan negatiivisemmalla tavalla 18:n vuosisadan +filosoofit ja kaunokirjailijat Louis XIV:n absolutismille. Tämä +vuosisatojen vaihtumassa syntynyt sukupolvi se oli perinyt Rousseaun +uskon ja luottamuksen, innostunut onnettoman André Chénier'n +ylevämielisistä ja tuntehikkaista lauluista, laajentanut näköalojansa +tutkimalla M:me de Staël'in hauskoja kirjoituksia Saksan suurista +kirjailijoista, itkenyt Wertherin kanssa rakkauden autuasta surkeutta +ja raivonnut "Räuberein" ja Byronin kanssa yhteiskuntalaitoksia +vastaan. Se oli myöskin kuunnellut Schlegelin luentoja Saksan +nuorentuneesta kirjallisuudesta, nähnyt näyteltävän Shakespearen +mestaridraamoja ranskalaisessa käännöksessä ja ihastuksella lukenut +Walter Scottin epookintekeviä ja historiallisia tapahtumia ihan uudelta +kannalta käsitteleviä romaaneja. + +Kummako siis, etteivät Aristoteleen aikuiset ja Boileaun yhä +varmistamat ranskalaiset runomuodot enää heitä tyydyttäneet? Kummako +jos tyhjiltä ja sisällyksettömiltä tuntuivat heistä Arnault'n, Jouy'n, +Lemercier'n ja Baour-Lormian'in sileän kylmät ja tunteettomat +sepustukset Shakespearen ja Byronin, Goethen ja Schillerin ikuisten +luomien rinnalla? Se ei voinut enää entisellä ahdashenkisen +isänmaallisuutensa naiivilla vakaumuksella kerskailla puolijumalista +klassikoista eikä orjamaisesti alistua "suuren" Nicolas Boileaun, tuon +yksinvaltiaan tuomarin, varmoja runo-opillisia lakeja noudattamaan. +Tämä nuoriso oli näette vähitellen oppinut omin silmin ja vapaasti +luontoa ja oloja katselemaan, oivaltanut Racinen esitystavan sekä +kylmäksi että yksipuoliseksi ja nähnyt, että klassikkojen kuvaaman +maailman ulkopuolella oli olemassa vaiherikas ja pulppuava elämä +inhimillisine heikkouksineen ja tapoineen. + +Sisällisen vaistonsa pakosta asettui se siis sotakannalle, ja samaa +tekivät myöskin "vanhat" (Auger, Jouy, Parceval de Grandemaison, +Baour-Lormian, Raynouard y.m.), jotka yhtä itsepintaisesti tahtoivat +puolustaa olevia taidekäsitteitä. Mutta nuorisolla oli innostus ja +sisällinen voima puolellaan ja ehtimistään kehittyi tästä liikkeestä +mahtava kirjallinen vallankumous, joka uusia taidesuuntia ja +voimakkaita neroja ilmoille loihtii, klassillisuuden tiranniuden +kukistaa ja voitollisen taistelunsa ijäti pysyväksi muistomerkiksi +kauniit runotuotteensa jättää. Kuta ahtaammalle kirkollinen hallitus +yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan rajoittaa, sitä suuremmalla +voimalla kääntyy nuorison mieli taiteeseen ja kirjallisuuteen, joissa +se koettaa etsiä vapauteen pyrkivälle hengellensä tyydytystä. Kun se ei +löydä sitä vanhoista eikä uudemmista klassikoista, hakee se sitä +keskiajalta, jolla oli tarpeeksi tunnetta, innostusta ja ihanteita. Ja +noissa kaukaisen ajan unelmissa se viihtyy, niitä unelmoidessaan se +hetkeksi kurjan ja runottoman nykyisyytensä unhottaa. Samoista syistä +käyvät kaukaiset ulkomaiset olot ja tapakuvaukset mieluisaksi +nautinnoksi ja kun kerran vanha "kiinalainen muuri" Ranskan ja muun +Euroopan väliltä on murrettu, puhaltavat raittiit tuulet pian vapaasti +kaikilta tahoilta, Reinin, kanaalin, alppein ja Pyreneitten poikki. + +Turhaan ponnistelee tätä uutta pohjavirtaa vastaan sekä Napoleon että +hänen jälkeläisensä, turhaan säädetään lakeja ja asetuksia henkisen +uudistumisen ehkäisemiseksi. Keskellä kaikkea taantumista, keskellä +koko yhteiskunnallista seisausta näemme pienen joukon nuorukaisia, +jotka ovat ottaneet vaaliakseen vastaiseksi valoksi liehdottavaa +kipunaa. Shakespearen, Goethen, Byronin, Scottin, Danten, Calderonin +y.m. maailmannerojen ikuiset henget ovat auttamassa liehtomista.[14] Ja +kyllä sitä tarvitaankin, sillä 250 vuotta vanhat ovat ne sitkeät +juuret, joilla klassillisuus yhäkin niin ylpeänä pystyssä +pysytteleikse. + +Mutta sellaisten miesten kuin Villemain'in ja Cousin'in +iskuista alkoivat ne vihdoinkin katkeilla. Tuomalla historian +kirjallisuudenarvosteluun osoitti edellinen taiteellisen arvon olevan +relatiivista, ajasta ja oloista riippuvaista; Victor Cousin taas joutui +nuorison ihanteeksi heti kohta kun hän (v. 1815) yliopiston +kateederille astui.[15] -- Jo ensi päivänä kertyi nimittäin hänen +ympärilleen nuoria, innostuneita, jopa fanaatillisiakin ihailijoita, +jotka isoovina nielivät jokaisen sanan, mikä mestarin suusta tuli. + +Yleisen innostuksen vallassa joutuivat yhteiseen virtaan +taipumuksiltaan mitä erilaisimmat luonteet. Kukin antoi tunnussanalle, +"romantismille", mieleisensä merkityksen ja liittyi taistelemaan +yhteistä vihollista, klassillisuutta, vastaan. Ja näin tapahtui, että +mukaan tempausi sellaisiakin, jotka luonteeltaan olivat melkoisesti +toista kuin mitä nykyään sanalla "romanttiko" tarkoitetaan. + +Näitä oli varmaan myöskin Prosper Mérimée, joka nyt oli yliopistolliset +opintonsa alkanut. Isä tahtoi, kuten sanottu, pojastansa lakimiestä ja +tutkintoansa vartenhan hän hiljalleen lueskelikin; mutta suurin osa +ajasta meni kielten, kaunokirjallisuuden ja fisosofiian tutkimiseen. +Hänkin oli nimittäin yksi noita Cousin'in kuuntelijoita "qui font de la +philosophie et du romantisme". Nuoren johtajansa ympärille kokoutuneina +näemme siellä, paitsi Mériméetä, myöskin joukon hänen lähimpiä +ystäviänsä. Siellä istuu tuo aina uskollinen toveri, sittemmin tunnettu +tutkimusretkeilijä J. J. Ampère, siellä orientalisti Fulgence Fresnel, +valtiollinen puhuja Alex. de Jussieu, tuleva ministeri Jules Bastide +sekä ystävät Sautelet, Morel, Frank, Alb. Stapfer y.m.[16] + +Näiden mieluisampien luentojen ja seuraelämän huvitusten tieltä saivat +lainopilliset opinnot väistyä. "Mériméetä nähtiin harvoin luennoilla" +tietää Mirecourt kertoa; "hän näet harjoitti lukujaan kuten useimmat +varakkaiden pariisilaisten pojat s.o. hän huvittelihe paljo, lueskeli +kaunokirjallisuutta ja otti osaa salonkielämän iloihin". Espanjan ja +Englannin kirjallisuutta hän etupäässä harrasti; hiukan myöhemmin +antautui hän kuten jo olen maininnut erään kreikkalaisen johdolla +myöskin opiskelemaan uutta kreikkaa,[17] joka olikin hänelle +sanomattomaksi hyödyksi sillä matkalla, minkä hän v. 1842 teki +Kreikkaan ja Vähä-Aasiaan vanhan ystävänsä J. J. Ampèren kanssa. + +Sangen varhain joutui nuori ja nerokas ylioppilas jo salonkielämänkin +hauskutuksia nauttimaan eikä se kummaakaan ollut, sillä olihan hän +huomatusta ja varakkaasta pariisilaisesta perheestä. Noin 19-vuotiaana +tapaamme hänet jo nuoren ja ihanan laulajattaren Giudetta Pastan (synt. +1798) luona Pariisissa, missä tämä siihen aikaan (vv. 1822-30) suurella +menestyksellä esiytyi itaalialaisella näyttämöllä. Täällä Giudetta +Pastan salongissa kohtaa nuori lakitieteen oppilas ensi kerran Henri +Beylen, joka Napoleonin kanssa ympäri Eurooppaa retkeiltyään oli asunut +enimmäkseen Itaaliassa ja muutamia vuosia sitten (1817) julkaissut +ensimmäisen teoksensa "Histoire de la peinture en Italie". Poliisin +ahdistaessa oli tämä omituinen ja nerokas mies ollut pakotettuna +jättämään rakkaan Itaaliansa -- hänen epäiltiin kuuluvan kuuluisain +Carbonarein leiriin -- ja etsimään entisiä ystäviänsä Pariisissa. + +Suuresta merkityksestä oli tämä uusi tuttavuus Prosper Mériméelle. +Vaikka Beyle näet olikin 20 vuotta häntä vanhempi, syntyi heidän +välillään kuitenkin mitä kestävin ja rakkain ystävyyden liitto, jonka +vaikutus Mériméen mielipiteihin ja kirjalliseen toimintaan on arvattava +suuremmaksi kuin kenenkään muun. Mérimée olikin silloin juuri siinä +ijässä, jolloin ulkonaisille vaikutuksille ollaan enimmän alttiita ja +varmaankin on siitä Beylen ansioksi osa luettava, että hän niin varhain +romanttikoista erkausi. Itse kirjoittaa Mérimée tuttavuudestansa Beylen +kanssa seuraavasti: + +"Opin tuntemaan Beylen noin v. 1820; siitä lähtein aina hänen +kuolemaansa saakka on meidän välimme ikäerotuksesta huolimatta, aina +ollut mitä ystävällisin. Harvat ihmiset ovat minua enemmän +miellyttäneet, enkä tiedä ketään, jonka ystävyys olisi ollut minulle +kalliimpi."[18] + +En tahdo tässä yhteydessä ruveta tekemään tarkkaa ja seikkaperäistä +selkoa yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista molempain luonteiden, +käsitysten ja esitystavan välillä. Paljo niitä kuitenkin näkyy olleen +olemassa, jos saamme luottaa Mériméen omiin sanoihin: + +"Muutamia kirjallisia vastenmielisyyksiä ja mielihaluja lukuunottamatta +ei meillä ollut ainoatakaan yhteistä ajatusta, ja ani vähä löytyi +asioita, joista olisimme samaa mieltä olleet. Aika kului meiltä +keskinäisessä avomielisessä väittelyssä, jossa kumpikin epäili toistaan +hassutuksista ja paradokseista. Vaan aina me kuitenkin erityisellä +mielihyvällä uudestaan väittelymme alotimme".[19] + +Mutta jättäkäämme muut vertailut toistaiseksi ja seuratkaamme vielä +Mériméetä hänen salonkiretkillään. Paitsi rva Pastan luona kävi Mérimée +myöskin Mmes Récamier'n ja Lebrun'in, parooni Gérard'in ja etenkin +englantilaisen Mrs Clarken salongissa. Kuuluisan rva Récamier'n luo +saattoi hänet J. J. Ampère, joka ikäkautensa pysyi talon uskollisimpana +ystävänä. Täällä oli Mérimée tilaisuudessa tapaamaan Ranskan useimmat +suuret miehet (Chateaubriand, Ballanche, Tocqueville y.m.), Lebrun'in +salongissa joukon tiedemiehiä ja parooni Gérard'in luona kaikki maan +etevimmät taidemaalaajat.[20] + +Romanttisen koulun oikeihin pääpesiin joutui Mérimée vasta muutamia +vuosia myöhemmin s.o. esikoisensa "Théâtre de Clara Gazul'in" +ilmestyttyä. Rva Clarken valtiollisessa ja kirjallisessakin suhteessa +jotenkin puolueettomassa ja värittömässä salongissa näkyy hän sitä +vastoin alkaneen käydä jo heti koulusta päästyään. Nämä matineat ja +iltamat olivat muuten maan kuulut ja niissä kokoutui "ei ainoastaan +kaikki, mitä Pariisissa oli huomattavinta, vaan myöskin koko Euroopan +kuuluisimmat henkilöt".[21] Jo v. 1822 kerrotaan Mériméen usein käyneen +siellä "harjoitellaksensa itseään englanninkielessä, jota hän innolla +tutki", ja lisää sama kertoja, että "rva Clarke autteli häntä, +huomauttaen kielivirheitä, joita Mary tavallisesti ivaili".[22] Täällä +hän siis yhä kehitti sitä englanninkielen taitoa, jolla hän myöhemmin +Albion'in asukkaitakin petti, ja täällä hän myöskin aikojen kuluessa +tapasi miehiä sellaisia kuin Cousin, Thiers, Barthélemy Saint-Hilair, +Mignet, W. Müller, Ranke, Helmholtz, Raumer, Turgenjew y.m., jotka +talossa kävijöinä mainitaan. + +Tällä välin oli oppositsiooni vallalla olevaa klassillista +kirjallisuussuuntaa vastaan alkanut käydä yhä kiivaammaksi ja joutua +vähitellen innokkaan julkisen keskustelun alaiseksi. Suurta huomiota +oli varsinkin herättänyt Stendhal'in (Beyle) julkaisema riitakirjoitus +"Racine et Shakespeare", jossa tekijä erinomaisen sattuvalla ivalla ja +pirteällä hienoudella osotti, mikä suuri erotus näiden molempain +kirjailijain välillä oli.[23] Stendhal ei suinkaan ollut ensimmäinen, +joka koetti kääntää huomiota Englannin suurimpaan kirjailijaan. Jo +aikoja sitten oli näet Mercier julkaissut kyhäyksensä Tableau de Paris, +jossa hän m.m. lausui: + +"Nuoret kirjailijat, tahdotteko te tutustua tositaiteeseen, tahdotteko +te vapauttaa sen siitä lapsuuden aituuksesta, johon se nyt on suljettu? +Luopukaa klassikoista ja heidän mädänneistä säännöistään, lukekaa +Shakespearea, elkää häntä jäljitelläksenne vaan oppiaksenne häneltä +tuon laajan ja rehevän, yksinkertaisen ja luonnollisen, voimakkaan ja +puhuvan esitystavan; tutkikaa häntä, luonnon uskollista tulkkia, ja te +tulette pian huomaamaan, että kaikki nuo kuristetut, kaavamaiset ja +sekä totuutta että elämää vailla olevat pienet murhenäytelmät eivät +tarjoa teille muuta kuin kuivaa ja hirmuisen laihaa ravintoa". + +Uutta ei siis vetoominen Shakespeareen, "luonnon uskolliseen +tulkkiin", suinkaan ollut. Mutta nyt oli otollinen aika tullut ja +mielet kypsyneet, jotenka siis tällainen nerokas lentokirja herätti +tavatonta melua. Sanat klassillinen ja romanttinen -- tätä jälkimäistä +sanaa lienee ensiksi Mme de Staël, sittemmin Chateaubriand käyttänyt -- +olivat jo kaikkein huulilla. Olipa jo v. 1820 eräs akatemiakin +[l'Académie des Jeux Floraux] vastattavaksi palkintokysymykseksi +asettanut seuraavan: mitkä ovat sen kirjallisuuden erikoisominaisuudet, +jolle on annettu nimeksi romantismi ja mitä nuorentavia lisiä voi tämä +suunta klassillisuudelle tuottaa?[24] + +Noilla sanoilla käsitettiinkin ylipäänsä kovin erilaisia ominaisuuksia. +Järkevimmät ymmärsivät romanttisuudella alkuperäisen ja voimallisen +ihmisneron luontaista oikeutta vapautua entisten nerojen jo +jähmettyneistä mielipiteistä. He taistelivat siis ihmishengen +vapauttamiseksi. Niin tekivät ainakin ne etevät miehet, jotka v. 1824 +yhtyivät perustamaan uutta kirjallista sanomalehteä samaan tapaan kuin +itaalialainen "Il Concigliatore". Tällä lehdellä, joka kosmopoliittisen +värityksensä merkiksi sai nimekseen le Globe, on Ranskan +kirjallisuudessa suuri merkityksensä jo senkin kautta, että sen +toimittajain joukossa huomattiin nimet: Guizot, Rémusat, Vitet, +Barante, Sainte-Beuve, J. J. Ampère, Dubois, T. Jouffroy, Charles +Magnin, Sautelet, Duvergier de Hauranne fils j.n.e.[25] Sitä paitse +voimme huoletta otaksua, että ilman Globen tarmokasta apua ja +suosiollista arvostelua olisivat romanttisen koulun sankarit saaneet +ilman menestystä vielä kauan, kauan asiansa puolesta taistella. + +Periaatteellinen puoli alkoi sentään vähitellen saavuttaa kaikua +suuressa yleisössä. Mutta käytäntöä, tuotteita vaativat ivaillen +vastapuoluelaiset, jotka sanomalehdissä ja ivarunoissa pilkkasivat +nuoria "suun pieksäjöitä".[26] Näillä oli kyllä käytettävänään +kokonainen liuta pienempiä lehtiä [Muse, Étoile, Drapeau, Aristarque, +Nain y.m.], mutta elossa olevia kaunokirjailijoita, joilla he olisivat +voineet ylpeillä Légouvén, Lemercier'n, Étiennen, Auger'n, Arnault'n, +Jouy'n y.m. rinnalla ei heillä ollut muita kuin Chateaubriand ja +Nodier. + +Jonkunlaisella häpeän tunteella he siis taivaan rantaa tähystelivät, +eikö alkaisi heidän miehiään jo ilmestyä. Ja vilpittömällä ilolla +otettiin jokainen vastaan, ken vähänkään huomattavampaa tuotti: +Lamartine mietelmä-runojensa (1820), Hugo Oodiensa ja ballaadiensa +(1822) ja de Vigny runosikermiensä johdosta. Näissä ilmaantuvaa +tunnetta, lämpöä, luonnollisuutta ja intohimoa oli Globe heti kohta +valmis pitkissä kirjoituksissa huomauttamaan, mutta sen samoin kuin +hurjimpienkin romanttikojen täytyi myöntää, että draama ja romaani +oikeastaan olivat nykyajan runomuotoja ja että heidän näillä aloilla ei +ollut onnistunut mitään uutta luoda. Muukalaisiin kyllä voitiin +viitata, mutta omat miehet eivät vain näyttäneet uskaltavan käydä tämän +klassillisuuden vahvimman linnoituksen kimppuun, linnanvartijoilla kun +näet, paitse taitoa ja kokemusta, oli turvanaan traditsioonein vankka +rintasuojus. + +Saksalaisilla oli näytelmän alalla jo Schiller, Goethe, H. v. Kleist +ja Z. Werner, englantilaisilla Byron ja Shelley, itaalialaisilla +Manzoni[27] ja Niccolini, mutta ranskalaisilla romanttikoilla ei +ketään. Tosin oli jo Didérot runousopissaan (Poétique du drame) +uneksinut jonkunlaista uutta näytelmälajia lausuessaan, että "noiden +molempain äärimmäisyyksien välille, joista toinen koettaa saattaa meitä +itkemään, toinen nauramaan, on jonkunlaiseksi välitykseksi luotava uusi +näytelmälaji, joka ei koeta itkettää eikä naurattaa, vaan joka antaa +meille todenmukaisen kuvan elämästämme pysytteleimällä yhtä kaukana +molemmista äärimmäisyyksistä". Tahto oli siis oikea ja hyvä, mutta +kykyä toteuttaa periaatettaan ei hänellä ollut. Hänen _tragédie +bourgeoisensa_ -- Le fils naturel, Le père de famille etc. -- oli kovin +laihaa ja pehmeää laatua. + +Lähemmäksi romanttikoja oli näytelmätaiteen periaatteita +määritellessään jo tullut Sébastian Mercier, joka selitti, että "koska +teaatteri luonteeltaan on valetta, niin pitää sitä koettaa saada niin +uskottavaksi ja todenmukaiseksi kuin mahdollista"; ja koska +näytelmätaiteen hänen mielestään pitää antaa "laajaperäinen ja +todenmukainen kuva ihmiskunnasta", niin pitää sen etupäässä esittää +nykyajan ihmisiä ja elämää.[28] Periaatteittensa käytäntöönpanossa oli +sentään Mercierkin aivan saamaton. Hiukan tuotteliaampi ja +huomattavampi häntä oli kreivi Gain-Montaignac, joka v. 1820 julkaisi +kokoelman näytelmiä varustaen teoksensa esipuheella, missä puolusti +ylempänä huomautettua näytelmäkirjallista uudistusta.[29] + +Pieniä edeltäviä yrityksiä teaatterin uudistamiseksi oli siis tehty, +mutta ilman toivottua menestystä. Joko ei aika vielä ollut kypsynyt +taikka oli vika tuotteissa. Pian täytyi kuitenkin jonkun ottaa +ratkaiseva askel, sen tunsivat kaikki. Mutta kuka oli tämä uskalias +oleva? + + + + +III. + + +Hänen nimensä oli Prosper Mérimée. + +Klassikkojen ja romanttikojen välisiin periaatteellisiin +riitakysymyksiin ei hän ainakaan julkisuudessa ollut sekautunut. Eikä +hän ole sitä tehnyt koskaan jälestäkään päin. Hänen mielestään oli +etevä kirjallinen tuote uudistavaan suuntaan paljoa pätevämpi +todistus tämän suunnan kelvollisuudesta kuin kaikki nuo pitkät +programmi-väittelyt yhteensä. Jos hän ylipäänsä oli muodostanut +itselleen varsinaista mietittyä käsitettä noista riidanalaisista +nimityksistä, niin oli hän niiden suhteen arvatenkin samaa mielipidettä +kuin Globen miehet, nimittäin että taideluomassa paikallisväritystä +(couleur locale) ja todennäköisyyttä täytyy olla sekä että näytelmää +sommitellessa kernaasti voi hyljätä ajan ja paikan yhtäjaksoisuuden +toiminnan yhtenäisyyden hyväksi. Eikä Mériméellä varmaankaan olisi +ollut kovin paljoa muistuttamista sitä mielipidettä vastaan, joka +Goethellä oli tämän kuuluisan kirjallisen sodankäynnin suhteen. "Es ist +alles gut und gleich -- sanoo hän -- Classisches wie Romantisches, es +kommt nur darauf an, dass man sich dieser Formen mit Verstand zu +bedienen und darin vortrefflich zu sein vermöge. So kann man auch in +beiden absurd sein und dann taugt das eine so wenig wie das +andere".[30] + +Kirjallisen kaunoaistinsa oli Mérimée muodostanut kotoa saadun +opetuksen ja monipuolisten lukujensa perustuksella. Shakespeare, +Goethe, Scott, Lope de Vega ja Byron olivat varsinkin hänen +lempikirjailijoitaan ja näiden vaikutusta huomaakin hänen +varhaisemmissa tuotteissaan. Historiallisen romaanin ja draaman +suhteen on hän näet tavallaan omaksunut Scottin ja Goethen +mielipiteet semmoisina kuin ne käytäntöön pantuna ilmestyvät esim. +Waverley-novelleissa ja Goetz v. Berlichingen'issä. Epäilemättä +tunsikin Mérimée samoin kuin Vitetkin nämä teokset jo ensimmäisiä +tuotteitaan valmistellessa. Scott oli nimittäin äkkiä joutunut +muotikirjailijaksi ja Goetheä olivat useat aikakauskirjat, varsinkin +Globe-lehti, pitkissä ja ylistelevissä kirjoituksissa käsitelleet. Sitä +paitse ilmestyi juuri niinä vuosina etevät käännökset hänen +draamallisista teoksistaan,[31] niin että Mérimée aivan hyvin niidenkin +kautta voi tulla Goethen historiallisen esitystavan vaikutuksen +alaiseksi. + +Goethe, jolle tämä kunnioitus "nuoren Ranskan" puolelta oli erittäin +mieluinen,[32] näkyy muuten olleen kovinkin itsetietoinen niistä +ansioista, joita hänellä mahdollisesti oli Ranskan romanttisen liikkeen +suhteen ylipäänsä ja sen historiallisiin näytelmiin nähden erittäin. +Eckermannille sanoo hän näet kerran suoraan: "Der Keim der historischen +Stücke, die bei den Franzosen jetzt etwas Neues sind, findet sich schon +seit einem halben Jahrhundert in meinem Goetz".[33] Epäilemättä +tarkoittaa Goethe tällä enemmän Louis Vitet'ä, kuin Mériméetä, sillä +jälkimäistä piti hän aina omatakeisena ja voimakkaana kykynä, joka +kulki omia teitään. Saksalainen kirjallisuushistorioitsija Süpfle +koettaa kyllä ulottaa Goethen sanat Mériméen esikoiseenkin _Théâtre +de Clara Gazul'iin_,[34] joka ilmestyi Pariisissa keväällä 1825 +A. Sautelet'n kustannuksella. Mahdollista onkin että "siemen" on +sieltäpäin saatu. Mutta omatakeisen ja itsenäisen sisällyksen ja muodon +on se Mériméen käsissä saanut, se täytyy jokaisen myöntää, joka näitä +teoksia ottaa toisiinsa verratakseen. Samaa todistavat myöskin Goethen +omat sanat. Kun Eckermann kysyy hänen ajatustaan Béranger'sta ja +Mériméestä, sanoo hän: "Das sind grosse Talente, die ein Fundament in +sich selber haben und sich von der Gesinnttngsweise des Tages frei +erhalten". Ja "Théâtre de Clara Gazul'ista", antaa hän erittäin mitä +kauneimman tunnustuksen: "Allein in Deutschland soll einer es wol +bleiben lassen, so jung wie Mérimée, etwas so Reifes hervorzubringen +als er in den Stücken seiner 'Kara Gazul' gethan".[35] + +Béranger ja Mérimée näyttävät nuorista romanttikoista enin Goetheä +huvittaneen. Kun Ampère, joka oli Globessa julkaissut eteviä arvosteluja +Goethestä ja hänen teoksistaan, v. 1827 kävi runoilija-ruhtinaan luona +Weimarissa, oli tämä erittäin utelias kuulemaan yksityisseikkoja +Béranger'sta ja nuoresta Mériméestä.[36] Ja kun kreivi Reinhard v. 1829 +Pariisista palasi, täytyi hänen niinikään kertoa Goethelle, mitä hän +vain Clara Gazul'in tekijästä tiesi. Arvatenkin sai tämä ystävänsä +Ampèren kautta tietää olevansa hyvässä suosiossa Weimarin +kirjailijahovissa ja senpä vuoksi suostui hän mielellään istumaan +modellina David d'Angers'ille, joka Weimarissa käydessään oli luvannut +toimittaa Goethelle Ranskan etevimpäin kirjailijain teokset ja kuvat. V. +1830 lähetti David hänelle kokoelman basreliefejä ja medaljonkikuvia, +m.m. myöskin Mériméestä, ja oli Faustin runoilija suvainnut erityisellä +huomiolla tarkastaa juuri nuoren Mériméen piirteitä, joissa hän oli +ollut keksivinään "jotakin humoristista".[37] + +Mutta palatkaamme takaisin Mériméen esikoiseen Clara Gazul'iin, joka +22-vuotiaasta tekijästään oli yht'äkkiä niin merkillisen ja huomattavan +henkilön tehnyt. Jo Goethen sanoista on lukija huomannut teoksen +käsittäneen sarjan näytelmäkappaleita, joiden aiheet ainakin osaksi +olivat historiallisia. Niin olikin; teos sisälsi kuusi espanjalaisten +näytelmäin tapaan kirjoitettua _saynète'ä_, jotka kaikki olivat +luontevia käsittelyltään, pirteitä vuoropuhelultaan, vapaita +sommittelultaan (tarkoitan, ettei tekijä ollut noudattanut Boileaun +ja Laharpen määräyksiä kolmesta yhtäjaksoisuudesta), tosia +paikallisväritykseltään tai sanalla sanoen niillä oli luomisvoimaisen +alkuperäisyyden ja uutuuden tuoksu. + +Nimeänsä ei tekijä ollut paljastanut,[38] vaan olivat nuo näytelmät +olevinaan espanjalaisen naiskirjailijan Clara Gazul'in kirjoittamia +ja erään Joseph L'Estrange nimisen ranskalaisen kääntämiä. +Saadakseen anonyymisyytensä vielä varmemmaksi ja koko yrityksensä +todennäköisemmäksi varusti Mérimée teoksensa tekijättären +muotokuvalla[39] ja seikkaperäisellä elämäkerralla, mikä kaikki +luonnollisesti oli omiansa pettämään espanjalaiseen kirjallisuuteen +vähemmän perehtyneitä. Ja kun kokoelman kansilehdellä sitä paitse +luettiin niihin aikoihin juuri ilmestyvää käännössarjaa muistuttava +nimi, "Collection des théâres étrangers", niin oli todellakin +ymmärrettävää, että moni tietämättömämpi pettyi.[40] + +Kirjallisuuden tuntijat alkoivat kuitenkin jo lukiessaan asianlaitaa +epäillä ja vakautuivat ennen pitkää siinä mielipiteessä, ettei teos +ainakaan ollut espanjalaisen kirjoittama. Kaikki olivat he sentään +yksimielisiä siitä, että tässä oltiin tekemisissä todellisen ja +elinvoimaisen kyvyn kanssa ja että teos oli jotakin uutta ja etevää. +Pian oli se joutunut vilkkaiden väittelyjen esineeksi Pariisin +sivistyneissä piireissä ja tuokiossa oli sen tekijästä tullut päivän +sankari. + +Mutta kuka oli hän? Mériméetä eivät hänen lähimmät ystävänsäkään +tienneet epäillä, niin hyvin oli hän kirjailijalahjansa salannut.[41] +Että hän oli etevä kielimies, tunsi kirjallisuutta ja taidetta, +piirusteli, maalaili, harjoitti lainopillisia opintoja ja -- last not +least -- rakasti seuraelämän monipuolisia huvituksia, tämä kaikki +hänestä kyllä tiedettiin; mutta että hänessä piili yksi Ranskan +etevimpiä kirjailijoita, se oli kaikille uutinen, joka vaikutti heihin +melkein kuin salama pilvettömältä taivaalta. + +Romanttisen liikkeen miehet ne tietysti häntä suurimmalla riemulla +tervehtivät. Nuorten etevin äänenkannattaja Globe, jonka, Hugota ja +hänen oodejansa kiittäessä, oli täytynyt valittaa kotimaisen +romanttisen näytelmäkirjallisuuden olemattomuutta, riensi heti paikalla +esittämään uutta tulokasta yleisölleen mitä lämpimimmällä tavalla. +Arvostelija, Mériméen hyvä ystävä J. J. Ampère, ennusti häntä m.m. +"Ranskan näytelmätaiteen uudistajaksi" ja vakuutti hänen toteuttaneen +täydellisesti romanttisen suunnan periaatteet draamasta. "Clara +Gazul'in tekijä on osoittanut päivän selvästi, että voidaan olla tosia, +hienoja ja huvittavia kuvauksissaan ilman että jäljitellään Molièreä +tai muistetaan Duval'ia", sanoo hän. Ei hänkään muuten näy olleen +hetkeäkään siinä luulossa, että Clara Gazul'ia todella löytyisi; sen +huomaamme seuraavasta lauseesta: ... "Uskomme mieluummin muita huhuja, +joitten mukaan tekijä on nuori ranskalainen, joka ensimmäisenä on +uskaltanut pystyttää itsenäisen lipun näytelmäkirjallisuutemme +vainiolle... Näillä huvinäytelmillä -- jatkaa hän edelleen -- on eräs +suuri ansio, joka on jotenkin harvinainen nykyaikoina, ne ovat +nimittäin sommittelultaan naiiveja; ne huvittavat meitä, sillä me +tunnemme, että tekijä on itse nauttinut niitä kirjoittaessaan, +tunnemme, ettei hän työssään ole ajatellut mitään koulua tai +järjestelmää, vaan ainoastaan sitä, mikä on luonnollista ja totta. Hän +ei näet ole asettanutkaan itselleen muuta päämäärää kuin kuvata olot ja +asiat sellaisina kuin ne elämässä ovat. Löytyy taide, usein hyvinkin +hieno taide, joka ilmaikse luonteenkehitysten kuvaamisessa, kohtausten +ryhmittelemisessä ja vuoropuhelujen laatimisessa, mutta tämä taide on +päinvastainen sille väärälle taiteelle, joka vain etsii häikäisevää +vaikuttavaisuutta ja tutkii vastakkaisuuksia, tämä tarkoittamamme +taide ilmestyy yksinkertaisessa, kepeässä ja pirteässä (spirituel) +esitystavassa". Tosin ovat tapahtumat teoksen pisimmässä kappaleessa +"Les espagnols en Danemarck, comédie en trois journées" hiukan +rohkeasti valittuja ja romanttisia, mutta tapahtuuhan sellaisia +todellisuudessakin, arvelee hän. Sitä paitse on niissä intohimoa, jolla +aina on vakuuttava voima. Tosiespanjalaisia ovat hänestä "Une femme est +un diable" ja "Le ciel et l'Enfer", joissa "la fidelité aux couleurs +locales est poussée si loin, la différence de costume si bien observée, +et, nous osons le dire, notre clergé ressemble jusqu'à présent si peu à +celui là qu'on ne sera pas tenté de lui faire l'outrage de le +reconnaître dans un tableau où on n'a pas voulu le placer". +Kaksiosainen romanttinen näytelmä "Inès Mendo" on arvostelijasta +aiheeltaan ja sommittelultaau heikoin, vaikka kyllä esitys onkin tehty +"avec une sobriété sévère".[42] + +Tämä oli globelaisten mielipide Mériméen kirjallisesta esikoisesta ja +siihen yhtyivät muutkin samansuuntaiset. Eikä ollut klassikoillakaan +sitä vastaan paljo muistuttamista. Jotkut kyllä koettivat yhä mitata +sitä entisten kaavojensa mukaan, mutta heidänkin täytyi myöntää, että +tällainen uuden suunnan toteuttaminen oli ihan toista kuin mitä he +olivat peljänneet. Journal des Savans, joka jo pitkät ajat oli +edustanut tieteitä varsinkin akateemikkojen kesken ja karttanut +sekautumista kaunokirjallisiin riitoihin, tyytyi puolestaan seuraavaan +objektiiviseen ilmoitukseen Clara Gazul'ista: "Les six comédies sont +offertes au public comme des essais du nouveau genre appellé +romantique".[43] + +Kaikissa tapauksissa oli Mériméestä nyt tullut mies, jota Lebrun'in, +rva Pastan ja mrs Clarken salongeissa jo jonkunlaisella +huomaavaisuudella kohdeltiin. Romanttisesta leiristä oli hän tähän asti +kuitenkin pysynyt poissa. Tätä erillään-oloa ei kuitenkaan voinut kauan +kestää, sillä romanttikot tahtoivat tietysti kaikki mielellään +seuraansa Clara Gazul'in tekijän. + +Kirjallinen taistelu oli muuten yhä laajentunut ja kiihtynyt. Louis +XVIII oli vuosi sitten (1824) kuollut ja hänen jäykkä ja synkkämielinen +veljensä Artois'n kreivi astunut juhlallisesti voideltuna +hallitusistuimelle. Jesuiitoilla ja papistolla alkoi olla Ranskassa +suurin sananvalta ja kummallinen keskiajan henki laskeusi yli koko +valtakunnan. Ja merkillistä kyllä näytti uusi kirjallinen liike, +jonka piti vapautta valloittaman, antauvan selvästi tämän +taantumishallituksen kätyriksi. Se sai nimittäin ilmeisesti +uskonnollisen ja monarkistisen leiman, ansio, josta kunnia lienee +annettava etupäässä Chateaubriandin uskonnollisille ja monarkistisille +kirjoituksille, Lamartinen kristillismielisille ja haaveksivan +tunteelliselle "Mietelmille" (méditations poétiques) sekä Bonaldin ynnä +de Maistren paavillista ylivaltaa puolustaville filosoofisille +järjestelmille. + +Kukaan näistä ei sentään uskaltanut eikä luultavasti halunnutkaan +asettua taisteluintoisen nuorisojoukon etunenään. Chateaubriand oli +liian vanha, Lamartine liian mietiskelevä ja Mérimée taas, josta +globelaiset alussa toivoivat uudistuksen johtajaa, oli liiaksi +passiivinen luonne ruvetakseen rynnäkön etunenään; eikä hän +arvattavasti jaksanut edes innostuakaan kaikista romanttisen koulun +uudistuspuuhista. Pianpa löytyikin mies, joka tähän toimeen sekä halusi +että kykeni, sillä hänellä oli intoa, lahjoja ja tällaisissa otteluissa +tarvittava määrä -- yksipuolisuutta. + +Tarkoitan Victor Hugota. + +Parissa kymmenissä ollessaan julkaisi hän ensimmäisen osan kauniita ja +muodoltaankin sangen kypsyneitä oodejansa, joilla hän yleisön suosion +täydellisesti voitti. Seuraavina vuosina ilmestyi häneltä pari +vähempiarvoista romaania (Han d'Islande, Bug Jargal) sekä toinen osa +oodeja ja ballaadeja (1826). Näillä teoksillaan saavutti hän jo +etevimmän sijan nuorten keskuudessa ja itsestään alkoi hänen +ympärilleen kertyä yhä taajeneva liuta alkavia kirjailijoita. Hänen +vaatimaton kotinsa -- hän oli jo v. 1823 mennyt naimisiin +lapsuudenystävänsä neiti Foucher'n kanssa -- tuli vähitellen +yhtymäpaikaksi seuralle, jolle taide ja runous oli rakkainta maan +päällä ja joka ihanteensa eteen oli valmis uhraamaan mitä sillä +parhainta lie ollut. + +Tämä seurapiiri se sitten muodostui siksi Cénacle-liitoksi, josta +samoin kuin tuonoin Medan-iltamista[44] pilkkalehdet paljo leikkiä +laskivat; asianomaisille olivat nämä kokousillat juhlahetkiä.[45] +Siihen aikaan kun vielä kokouttiin Hugon luona, kävivät siellä m.m. +Sainte-Beuve, Eug. Delacroix, Béranger, G. Planche, A. ja E. Deschamps, +Louis Boulanger, Paul Foucher, Janin, Bertin vanh., Mérimée ja hiukan +myöhemmin Alfred de Musset. Kun seurue sitten laajeni, sai Cénaclen +nimen ja muutti kokouspaikkansa Boulevard du Crimen varrelle olivat +muutamat ylläolevista jo lakanneet näissä yhteisissä kokouksissa +käymästä ja heidän sijaansa astui parvi vielä nuorempia yltiöpäitä, +joista mainittakoon: Gautier, G. de Nerval, Petrus Borel, Céléstin +Nanteuil, Aug. Maquet, Bouchardy, J. Wabre, Jehan du Seigneur, Daniel +Jovard, Th. Dondey j.n.e.[46] Kuten näkyy, olivat kirjailijat, +maalaajat, kuvanveistäjät ja taide-arvostelijat miehissä yhtyneet +jouduttamaan sitä kirjallista vallankumousta, joka heidän kaikkien +mielestä oli välttämätön. + +Mérimée ei tähän seurapiiriin kuulunut kuin vähän aikaa enkä luule +hänen Boulevard de Crimen varrella pidetyissä kokouksissa enää +olleenkaan läsnä. Milloin hän muihin romanttikoihin oikeastaan +tutustui, on vaikea täsmälleen sanoa, mutta todennäköisimmin tapahtui +se jotenkin pian Clara Gazul'in ilmestymisen jälkeen. Sainte-Beuve ja +Delacroix nähtiin aika usein rva Clarken salongissa, missä Mérimée oli +jokapäiväinen vieras, ja arvatenkin joutui tämä juuri heidän kauttansa +Hugon ja muitten romanttikojen pariin.[47] Jos on lukenut, mitä Hugo +vuosia myöhemmin kirjoitti Mériméestä[48] ja mitä tämä Hugosta,[49] +niin on kovin vaikeaa ajatella, että nämä luonteeltaan vastakkaiset ja +valtiollisessakin suhteessa eri puolueihin kuuluvat kirjailijat +aikoinaan olivat parhaimpia ystävyksiä. + +Niin asianlaita kuitenkin oli. Tuon tuostakin nähtiin Mériméen puheina +olevaan aikaan suuntaavan askeleensa Place Royal'ille päin, jonka +varrella "oodien ja ballaadien" runoilija asui. Kun hän kerrankin istui +nuoren perheen luona päivällisillä, sattui niin hullusti, että +kyökkipiika kerrassaan turmeli erään makaroonilajin, josta Mérimée +ylipäänsä paljo piti. Onnettomuutta päiviteltäessä koetteli tämä +lohdutella isäntäväkeä sillä, että lupasi itse mennä kyökkiin ja +näyttää, miten mainittu ruokalaji oli valmistettava. Tuumalle +naurettiin eikä siitä sillä kertaa tullutkaan mitään. Mutta muutamia +päiviä myöhemmin tuli hän lupaustaan täyttämään, riisui pois pitkän +englantilaisen redingotensa, meni kyökkiin ja valmisti maccaroni +à l'italienne'n, "jolla oli yhtä hyvä menekki kuin hänen +kirjoillaankin".[50] + +Hugolla oli muuten siihen aikaan korkea ajatus Mériméen lahjoista sekä +kirjailijana että arvostelijana.[51] Samaa mieltä olivat muutkin ja +Globe-lehden arvostelija hänestä sanoikin, että "M. Mérimée est jusqu'à +ce jour le chef le plus brillant et le plus heureux qui ait paru à +l'avant-garde romantique: c'est le Mazeppa d'une armée dont Victor Hugo +est le chef."[52] Näissä Hugon luona pidetyissä kokouksissa oli elämä +muuten sangen vilkasta ja keskustelut liikkuivat kaikilla taiteen ja +kirjallisuuden aloilla. + +Viime aikoina oli halu tutustua vieraiden kansojen tapoihin ja oloihin +suuressa määrin kasvanut. Matkakertomuksia ilmestyi tuon tuostakin ja +lukuisat käännökset ulkomaisesta kansanrunoudesta saavuttivat mitä +suurinta suosiota romanttikojen leirissä.[53] Innokkaimman ihailijan +saivat ne kuitenkin J. J. Ampèressä, Mériméen hyvässä ystävässä. +Usein istuivat ystävykset yhdessä puhellen kaukaisista matkoista, +runonkeräyksistä y.m. ja tekivät mitä kummallisimpia suunnitelmia +näitä retkiänsä varten. Niinpä olivat he jo sopineet reitistä +Florens-Rooma-Neapeli-Venedig-Trieste ja Ragusa, eikä puuttunut muuta +kuin -- rahoja, jotta tuuma olisi toteutettu. Miettiessä keinoja +kustannusten ansaitsemiseksi oli heissä m.m. syntynyt sekin ajatus, +että ennakolta kirjoittaisivat matkakertomuksen, josta saaduilla +rahoilla sitten matkustaisivat ottamaan selkoa olivatko he +kertomuksissaan erehtyneet. + +Mérimée olikin jo saanut tehtäväkseen kerätä illyyriläisten +alkuperäiset kansanrunot; sitä tarkoitusta varten oli hän jo myöskin +ehtinyt ryhtyä valmistaviin puuhiin. Ihastuneena tällaiseen villiin +runouteen, luki hän paitsi Fauriel'in laulu-kokoelmaa, jossa juuri +vampyyreistä y.m. kamaloista asioista laulettiin, abbé Fortis'n vasta +ilmestyneen matkakertomuksen "Voyage en Dalmatie" sekä muutamia +maantieteellisiä ja tilastollisia teoksia.[54] Dalmatsian ja +Montenegron kielten oppiminen olisi kuitenkin vienyt kovin paljo aikaa +ja siihenkin nähden lienee Mérimée katsonut paremmaksi keksiä itse +illyyriläisiä runoja kuin koota ja kääntää niitä. + +Parissa viikossa oli hänellä niitä jo kokonainen kokoelma valmiina, ja +suurimmassa salaperäisyydessä painettiin se Strasburgissa, missä se +ilmestyi v. 1827 nimellä "_La guzla_ ou choix de poésies illyriques +recueillies dans la Dalmatie, la Bosnie, la Croatie et l'Herzégovine". +Samoin kuin Clara Gazul'in oli tekijä varustanut tämänkin kokoelmansa +sekä erityisellä esipuheella että oletetun illyyriläisen laulajan ja +guzlan soittajan, Hyacinthe Maglanovitsh'in, elämäkerralla.[55] + +Edellisessä selittää hän, kuka hän on ja miten hän on tullut +keränneeksi nämä runoelmat. Syntymältään on hän muka itaalialainen, +vaan asui nuorena Illyyriassa ja puhuikin silloin illyyrian kieltä, +hänen äitinsä näet kun oli Dalmatsiasta. Sittemmin muutti hän Ranskaan, +missä hän nyt jo kauan on asunut tottuen vähitellen pitämään tätä maata +isänmaanansa. Kun hän aina on rakastanut matkustuksia, päätti hän +kerran käväistä katsomassa syntymäseutujaankin. Ja kun vieraiden, +etenkin alkuperäisten kansojen laulut siihen aikaan olivat niin +suuressa suosiossa, kirjoitti hän muistikirjaansa kaikki runot, jotka +sattui kuulemaan samotessaan Dalmatsiassa, Bosniassa, Kroatsiassa ja +Herzegovinassa. Käännöksissä taas oli hän muka etupäässä pitänyt +silmällä sananmukaisuutta ja tarkkuutta, jonka vuoksi niissä +ranskankieli ehkä oli kankeaa(!). + +Seuraa sitten kuusi sivua pitkä ja pienimpiinkin yksityiskohtiin +ulottuva Hyacinthe Maglanovitsh'in elämäkerta, joka juuri pikku +seikkoihin menemällä saavuttaa todennäköisyyden. Itse kokoelma sisälsi +34 slaavilaisten kansanlaulujen henkeen laadittua suorasanaista runoa, +joissa laulettiin verikostoista, daimooneista, kummallisista aaveista +ja nä'yistä, murhista, aviorikoksista, naisten raiskaamisista, lemmen +seikkailuista, taikatempuista ja n.k. "pahasta silmästä" [joka tuottaa +onnettomuutta, jopa kuolemaakin], veren-imijistä vampyyreistä y.m. +julmista kohtauksista. + +Tähän aikaan olivat tuollaiset julmat ja tärisyttävät kertomukset +ja runoelmat naapurikansojen luona niin sanoakseni muodissa. +Kansanlauluissa ne ensin olivat päässeet levenemään ja sittemmin olivat +muutamat sivistyneetkin kirjailijat ruvenneet noita kauheita aiheita +käyttämään.[56] Ranskassa ei tämä suunta kuitenkaan vielä ollut +saavuttanut suurempaa suosiota. Milt'ei ainoat ilmiöt tällä alalla +olivat Fauriel'in vasta ilmestyneet "Chants populaires de la Grèce +moderne" sekä Mme Belloc'in "Poésies serviennes". Senpä vuoksi ei +aineellinen voitto Guzlasta ollutkaan suuri, sitä näet meni jotenkin +vähän kaupaksi. Mutta kunniaa tuotti se tekijälleen sitä enemmän, +sillä arvostelut siitä olivat erittäin ylistäviä; parhaimmatkin sen +aikuiset folkloren tuntijat erehtyivät näet ihan samalla tapaa kuin +aikoinaan englantilaiset tiedemiehet Macpherson'in muka gääliläisistä +Ossian-lauluista. Mérimée kertoo itse menestyksestään seuraavat hauskat +jutut: + +"Kaksi kuukautta Guzlan ilmestymisen jälkeen kirjoitti minulle Bowring, +erään slaavilaisen antologiian tekijä, pyytäen minulta alkutekstiä +runoihin, jotka minä niin hyvin muka olin kääntänyt. -- Niinikään +lähetti T:ri Gerhart, joka on professorina jossakin Saksanmaalla, kaksi +paksua nidosta saksankielelle käännettyjä slaavilaisia lauluja sekä +runomittaisen käännöksen Guzlasta, jota muka oli ollut helppo kääntää, +hän kun näet suoranaisen käännöksen takaa oli keksinyt alkuperäiset +illyyriläiset runomuodot. Saksalaiset ne, kuten tietty, keksivät paljo +asioita, ja tämä herra hän vielä pyysi minulta ballaadeja saadakseen +kolmannen nidoksensa täydelliseksi. -- Lopuksi on vielä Pushkin +kääntänyt venäjän kielelle muutamia kertovista runoelmistani, seikka, +joka muistuttaa Gil Blas'in espanjalaisesta ja 'Lettres d'une +religieuse portugaise'n' portugaalilaisista 'käännöksistä'."[57] + +Näin Mérimée itse. Ja ettei hän tässä liioittele, sitä todistavat +kaikki hänen aikalaisensa samoin kuin silloisten aikakauskirjain +arvostelutkin. Niinpä erehtyi esim. itse tieteellisyyden ijäkäs +edustaja Ranskassa, Journal des Savans, niin perinpohjaisesti, että se +vielä helmikuussa 1829 -- siis 18 kuukautta teosta tutkittuaan -- antaa +siitä seuraavan arvostelun: "Les romances illyriques et celle de +quelques autres Slaves ne sont pas dépourvues de tout intérêt; _elles +paraissent traduites avec soin_; mais l'importance excessive qu'on +attacherait à de pareilles productions ne contribuerait point à la +meilleure direction des études littéraires".[58] + +Ja tälläkin kertaa jaksoi Mérimée säilyttää salaisuutensa niin hyvin, +etteivät sitä tienneet hänen ystävänsä globelaisetkaan. Globen +arvostelu on läpeensä ylistelevä: "Il semble que la Guzla des Slaves +sera bientôt aussi célèbre que la harpe d'Ossian... Tandis que M:me +Belloc nous traduit les poésies serviennes, voici qu'un Italien pour +qui la France est devenue une seconde patrie nous donne quelques +échantillons des chants illyriens; -- -- et ce recueil est en éffet +fort précieux et fort remarquable", etc.[59] + +Ensimmäinen, joka julkisesti esiytyi asian oikeaa laitaa paljastamaan, +ei ollut sen vähäpätöisempi henkilö kuin -- Goethe. Hän kirjoitti +Weimarin sanomiin artikkelin, jossa hän ensinnäkin huomautti, että +Guzla on anagrammi Gazul'ista; sitten kertoi hän tehneensä tutkimuksia +Maglanovitsh'ista ja vakuutti niiden nojalla voivansa väittää Gazul'in +tekijää vain kuvitelluksi illyyriläiseksi laulajaksi. Tietysti +ihmettelivät saksalaiset lukijat runoruhtinaansa terävää silmää. Mutta +olisivatkohan niin tehneet, jos olisivat tienneet, että Goethe sai +tietonsa juuri Mériméeltä itseltään. Kun näet eräs ystävä yllämainitun +paljastuskyhäyksen Mériméelle lähetti, vastasi tämä ivallisesti: +"Goethen ansioita Guzlan tekijän keksimisessä vähentää kuitenkin se +seikka, että minä itse lähetin hänelle kirjan, nimikirjoituksellani ja +selityksellä varustettuna, erään Weimariin poikkeavan venäläisen +muassa. Goethe on tahtonut esiytyä keksijänä voidakseen olla sitä +ivallisempi".[60] Goethe ei muuten ollut mikään vampyrismin ja +kaikellaisia muita julmuuksia käsittelevän ultraromanttisen +kirjallisuuden ihailija, vaan piti hän koko suuntaa sairalloisen +mielikuvituksen tuotteena. Ylevältä kannaltaan ymmärsi hän kuitenkin +äärimmäisyyksilläkin voivan kirjallisuudessa olla arvonsa. Oikeastaan +oli ranskalaisten tarkoitus vain laajentaa runomuotoja, mutta muodon +mukana luopuivat he entisestä sisällyksestäkin, hän sanoi. +Kirjallisuudelle kokonaisuudessaan voi siitä ollakin hyötyä, mutta +yksityisille kirjailijoille on tällainen suunta vahingoksi. +Äärimmäisyydet näet aina vähitellen tasautuvat ja lopullinen seuraus on +se, että vapaampien muotojen mukana on runouden sisällys laajentunut, +niin ettei mitään elämässä pidetä epärunollisena. Kirjailija taas +tulee kauhistavia ja vaikuttavia aiheita etsiessään kerrassaan +laiminlyöneeksi kaiken syvemmän elämän tutkimuksen jotenka hänen +kykynsä ei sisällisesti kehity siinä määrässä kuin sen pitäisi.[61] + +Tämä näyttää ylipäänsä olleen Goethen ajatus tuosta suunnasta, jota +ranskalaiset usein nimittävät "genre hoffmannesque". Mutta +"lempilapsensa" Mériméen suhteen teki runoilijavanhus kuitenkin jyrkän +poikkeuksen, kuten näemme seuraavasta keskustelusta Goethen ja +Eckermannin välillä. + +"Minua kummastuttaa", huomautin minä (Eckermann), "että Mériméekin, +joka kuitenkin on teidän lempilapsianne, Guzlansa kauhistuttavien +aiheiden kautta on astunut tuolle ultraromanttiselle alalle". + +"Mérimée", vastasi Goethe, "on käsitellyt näitä asioita vallan toisella +tapaa kuin hänen kirjailijaveljensä. Näiltä runoilta ei kyllä puutu +hirvittäviä aiheita, sellaisia kuin ovat kirkkomaat, yölliset +tienhaarat, aaveet ja vampyyrit; mutta kaikki nämä ilettävät +hirmuisuudet eivät vaikuta mitään runoin sisälliseen olemukseen, vaan +käsittelee hän niitä vissin matkan päästä objektiivisesti ja samalla +myöskin ivallisesti. Hän tekee tämän kuin taiteilija ainakin, jota +huvittaa koettaa joskus tuollaistakin. Oman sisällisen elämänsä +on hän, kuten sanottu, kerrassaan peittänyt ja vieläpä koko +ranskalaisuutensakin siinä määrässä, että näitä Guzlan runoelmia alussa +todellakin pidettiin illyyriläisinä kansanlauluina eikä siis paljoa +puuttunut, että hänen salaperäinen yrityksensä täydelleen olisi +onnistunut".[62] + +Kuten ylempänä olen osottanut, onnistuikin se itse teossa täydellisesti +ja tuotti tekijälleen yhä enenevää mainetta. Saavutettuaan näin +huomatun aseman nuorten kirjailijain joukossa jo ensimmäisillä +teoksillaan siirtyi Mérimée nyt, Scottin ja Goethen esimerkkiä +seuraten, kotimaansa historiaa tutkimaan etsiäkseen sieltä uusia +lähteitä kaunokirjalliselle tuotannolleen. Mutta ennen kuin käyn +tekemään selkoa näistä hänen historiallisista teoksistansa, on minun +muutamilla sanoilla huomauttaminen niistä samansuuntaisista +romanttisista tuotteista, jotka hiukkasta ennen olivat ilmestyneet. + +Aikaisemmin olen maininnut niistä vaivaisista yrityksistä +näytelmätaiteen uudistamiseksi, joita olivat tehneet Didérot ja +Lemercier; parempaa älyä oli sitävastoin jo osoittanut Mme Staël, ja +todellisella nerolla ja sukkeluudella oli romanttisen draaman asiaa +ajanut Stendhal pamfletissaan "Racine et Shakespeare". Niinikään olen +huomauttanut Shakespearen, Byronin, Goethen, Schillerin, Calderonin, +Lope de Vegan y.m. ulkomaisten runoilijain ranskalaisista käännöksistä. +Näihin aikoihin (v. 1825) käänsi ranskankielelle usein mainitsemani +Fauriel myöskin nerokkaan itaalialaisen romanttikon Alessandro Manzonin +etevät kappaleet _Il Conte di Carmagnola_ ja _Adelehi_, joihin kääntäjä +esipuheeksi liitti Manzonin tunnetun kirjoituksen Aristoteleen +kolmiyhteydestä draamassa. Kun vielä otamme lukuun ne tiheät artikkelit +samasta asiasta, joita Globe tähän aikaan sisälsi etupäässä Louis +Vitet'n innokkaasta kynästä, niin alamme käsittää, että romanttisen +draaman periaatteet jo alkoivat ruveta selvenemään. Yhdeksi +kokonaisuudeksi ja johdonmukaiseksi järjestelmäksi ne kuitenkin kokosi +vasta (v. 1827) Victor Hugo "Cromwell" nimisen, laajaperäisen +historiallisen näytelmänsä pitkässä ja filosoofisessa esipuheessa, joka +lienee kaikille Ranskan kirjallisuutta lukeneille tuttu.[63] + +Tie oli siis tiedossa ja viitat selvät. Meistä suomalaisista, jotka +emme tiedä paljo traditsioonein painosta, _homines novi_ kun olemme +vanhain sivistyskansain rinnalla, tuntuvat Hugon vaatimukset huvi- ja +murhenäytelmäin yhtymisestä draamaksi (Schauspiel) peräti +kohtuullisilta ja luonnollisilta. Mutta niin eivät ajatelleet Racinen, +Boileaun ja Laharpen teoksiin tottuneet pariisilaiset akateemikot. +Kynsin hampain, ivaa ja manausta aseinaan käyttäen he uutta +evankeliumia vastustivat kuin ainakin taiteen surmaa. Eikä ollut +puhettakaan, että sellaisia kappaleita kuin "Cromwell" olisi hyväksytty +esitettäväksi. Kummallista se oikeastaan ei ollut, sillä tuskinpa +uskalsi Hugo itsekään pitää kappalettaan muuna kuin lukudraamana. Eikä +Globekaan hyväksynyt kaikkia hänen periaatteitaan: se myönsi kyllä, +että teos hyödytti taidetta, (parce que c'est à la fois une expérience +hardie, et l'exposition d'une nouvelle poétique du drame) ja että +ajatus groteskimaisuuden tehtävästä nykyaikaisessa draamassa on Hugon +omatakeinen keksintö; mutta kuitenkin oli siinä muka paljo vanhaa,[64] +paljo tehtyä ja epäjohdonmukaista sovittelua. Ja erittäin huomautettiin +häntä runomitan käytännöstä nykyaikaisessa draamassa, vaikka muuten +myönnettiin oikeaksi hänen tuumansa erotuksista "entre la réalité selon +la nature et la réalité selon l'art".[65] -- Samaan suuntaan kirjoitti +Charles Rémusat hiukan myöhemmin samassa lehdessä huomauttaen "de ce +qui se rencontre de bizarre dans ses inventions, de faux dans ses vues +et d'affecté, dans son style". Että hänellä, Hugolla, on lahjoja +myönnetään kyllä, mutta samalla sanotaan, että Hugo on niitä luonteita, +joita ei tarvitse hellien arvostella, sillä hän kyllä sittenkin tiensä +raivaa. Lopuksi sanotaan, että Hugon suurin ansio on kuitenkin siinä +että hän yrityksensä uskalsi tehdä antaen siten uutta vauhtia +ranskalaiselle näytelmätaiteelle, ja että vaikka "Cromwell" ei +olisikaan hyvä taideteos, niin on se kuitenkin mainio harjoitelma.[66] + +Muitakin oli jo taistelukentälle uskaltanut. Vitet julkaisi etevät +historialliset näytelmänsä "Les Barricades" ja "Les états de Blois", +Dumas draamansa "Henri III" ja sitä paitse esitettiin Odéonissa, jopa +itse Théâtre française'ssakin (Talman ja neitien Rachel'in sekä +Duchesnoir'in avulla) käännöksiä Goethen, Schillerin ja Shakespearen +kappaleista, jotka tavallisesti kuitenkin ilkeästi typisteltiin. Uutta +virkeyttä teaatterielämään aikaansai tavallaan eräs englantilainen +näyttelijäseura, joka tällä kertaa (1827) jo saavutti vallan +toisellaisia tuloksia kuin Pariisissa käydessään v. 1822. Että Scottin +historiallinen suunta Ranskassakin joutui n.s. muotiasiaksi, siihen +vaikutti hiukkasen ehkä sekin seikka, että Scott juuri näinä aikoina +(1826) kävi vierailemassa Pariisissa, missä häntä innostuksella ja +juhlilla tervehdittiin. Sitä paitse on muistaminen, että J. +Froissart'in historialliset kertomukset 14:ltä vuosisadalta juuri +muutamia vuosia ennen ilmestyivät uudessa painoksessa ja suurella +menestyksellä.[67] + +Edellytyksittä ei siis ollut Mériméen uusi historiallinen näytelmä "La +Jacquerie, scènes féodales, suivie de la Famille Carvajal, drame", joka +keväällä 1828 ilmestyi 430 siv. käsittävänä kirjana "par l'auteur du +Théâtre de Clara Gazul." Samoin kuin Hugokin oli tehnyt Cromwellinsa +suhteen, oli Mériméekin ennen julkaisua lukenut teoksensa pienelle +ystäväpiirille, joka yksimielisesti oli kehottanut häntä julkaisemaan +sen.[68] + +Ja niin hän suostui. Mutta Mérimée ei olisi ollut se, mikä hän oli, +ellei hän jollakin tavoin olisi esiytymistään ikäänkuin anteeksi +pyydellyt esipuheissaan. Ei hän ainakaan tahtonut astua julkisuuteen +minkäänlaisilla kaunokirjailijan vaatimuksilla; hän oli Jacquerie'ssaan +omien sanojensa mukaan vain "koettanut antaa jonkunlaisen käsityksen +14:n vuosisadan julmista tavoista". Kuten tunnettu, tarkoitetaan tällä +nimellä sitä kapinaa, jonka talonpojat Beauvais'n paroonikunnissa +mainitulla vuosisadalla tekivät läänitysherrojansa vastaan.[69] +Froissart on kronikoissaan ainoastaan muutamin piirtein tätä tapausta +käsitellyt eikä siitä ylipäänsä varmuudella tiedetäkään mitään. +Mérimée, joka oli tarkkaan näitä aikoja tutkinut, tahtoi tietojensa +perustuksella ja mielikuvituksensa avulla antaa mahdollisimmasti +todennäköisen kuvauksen tästä merkillisestä kapinasta. Vaikeaksi kävi +tämä tavallaan sen vuoksi, ettei mitään lähteitä löytynyt; mutta olipa +sillä se hyväkin puoli, että mielikuvitus sai työskennellä täydessä +vapaudessaan. Murhia, ryöväyksiä, naisten raiskauksia y.m.s. julmuuksia +oikein vilisee tämä elävästi kirjoitettu kappale. + +Mutta vielä julmempi on teoksen toinen näytelmä, jossa raaka ja +intohimoinen isä rakastuu omaan tyttäreensä ja koettaa väkisellä +raiskata häntä, vaan saakin surmaniskun oman lapsensa kädestä. +Aiheen tähän 16-sataluvulla liikkuvaan espanjalaiseen näytelmäänsä +ilmoittaa Mérimée saaneensa eräästä pienestä jutusta, jonka Ustariz +kertoo teoksessaan "Uudesta Granadasta". Mutta ei hän kuitenkaan +olisi kynään tarttunut, sanoo hän, ellei hän olisi saanut paria +kehoituskirjettä, joista toinen muka oli eräältä meriväen kapteenilta, +toinen 15-vuotiaalta nuorukaiselta. Kirjeet ovat tietysti Mériméen omaa +keksintöä ja käytti hän niitä vain -- kuten proloogia Clara +Gazul'issa[70] -- saadakseen siten tilaisuuden sopivalla tavalla sanoa +ajatuksensa vanhoista romaaneista ja näytelmistä, joista hän turhaan +oli etsinyt todellisia ihmisiä ja tunteita. Kapteenin kirjeessä näet +luetaan niistä m.m.: + +"Personnages, sentiments, aventures, tout nous y paraissait faux. Ce +n'étaient que princes soi-disant amoureux fous, qui n'osent toucher +seulement le bout du doigt de leurs princesses, lorsqu'ils les tiennent +à longueur de gaffe. Cette conduite et leurs propos d'amour nous +étonnaient, nous autres marins accoutumés à mener rondement les +affaires de galanterie. Pour moi tous ces héros de tragédie ne sont que +des philosophes flegmatiques sans passions, qui n'ont que du jus de +navet au lieu de sang dans les veines, de ces gens enfin à qui la tête +tournerait en serrant un hunier".[71] + +Omaa nimeään ei Mérimée nytkään julkaissut, vaan ilmestyi teos edelleen +"par l'auteur du Théâtre de Clara Gazul". Samallaista menestystä kuin +mainittu näytelmäkokoelma ei "La Jacquerie" saavuttanut, sillä toiminta +on tässä oivallisista tapakuvauksista ja erityiskohtauksista +huolimatta, hajanainen ja n.s. kovin levenevä.[72] Mutta erittäin +ystävällisen arvostelun se globelaisten puolelta kuitenkin sai. +Arvostelun kirjoittaja oli tunnettu kirjailija ja valtiomies kreivi +Charles Rémusat, joka tietääkseni ei muuten ole Globessa +näytelmätuotteita koskaan käsitellyt. + +Kuten kaikki luonnolliset kyvyt, sanoo hän, oli Mériméekin alkanut +kirjoitella ei hyödyttääksensä kirjallisuutta, vaan tyydyttääkseen +mielihaluaan ja huvitellakseen mieluisella tavalla. Ei koskaan voi +huomata, että hän olisi ajatellut julkaisemista ennen kuin teos oli +valmis. Tuntemattomain nimimerkkien takana hän esiytyi etsien totuutta, +vapaita muotoja, luonnollista esitystä. Mérimée on romanttiseen kouluun +tuonut jotain, jota sillä ennestään ei ollut, nimittäin "la grâce, +sensibilité, l'art des combinaisons et des développements dramatiques, +la poésie des caractères, l'éloquence du langage, la finesse, la vérité +d'observation, dialogue piquant, la force des situations, l'énergie des +sentiments". Mérimée ei esityksessään mukaile ketään. Tarkkojen +historiallisten tietojen puutteessa on tekijän täytynyt turvautua +mielikuvitukseensa. Ja myöntää täytyykin, että ne elävät edessämme nuo +vapaudestaan taistelevat talonpojat. Mutta vaikeaa, ehkäpä mahdotonta, +on järjestää tuollaisia tapahtumia johdonmukaiseksi, jännittäväksi +draamaksi. Sentähden on sommittelu hiukan tavoitteleva, vaikka kyllä +Shakespearellekin sellaista voi tapahtua. Yleinen paikallisväritys on +oikea, mutta yksityiskohdat eivät aina ole kyllin vaikuttavia. Muuten +muistuttaa kappale sekä aiheeltaan että sisällykseltään Goethen Götz v. +Berlichingen'istä, arvelee kirjoittaja. -- Paremmin sommiteltu kuin "la +Jacquerie" on hänestä "La famille Carvajal". Siinä ovat tapaukset +keskittyneesti ryhmitetyt ja kokonaisuus on siten saatu eheämmäksi. +Aiheeltaan on se kuitenkin kovin luonnottomasti julma ja kauhistuttava. + +Olkoonpa vain, että Beyle oli tavallaan oikeassa kirjoittaessaan +ystävällensä Mériméelle, että "je crois que vous seriez plus grand, +mais un peu moins connu, si vous n'aviez pas publié la Jacquerie et la +Guzla, fort inférieures à Clara Gazul".[73] Mutta senhän osottaa +ylläoleva Rémusat'n arvostelukin, ettei Jacquerie'kaan ollut mikään +ala-arvoinen tuote, vaikka se tosin ei täyttänytkään niitä toiveita, +joita Clara Gazul oli herättänyt. + +Mérimée käsitti sen hyvin itsekin. Hän käsitti myöskin, että hän +historiallisen draaman alalla oli saanut kovin vaarallisia +kilpailijoita Hugossa, Vitet'ssä ja Dumassa. Sitä vastoin houkutteli +Scottin suuri menestys antautumaan historiallisen romaanin alalle, joka +nyt oli muotiin tullut. Että hänellä oli erityinen taipumus entisaikain +olojen ja tapojen tutkiskeluun, sen me jo tiedämme. Niinikään oli hän +molemmissa teoksissaan osottanut oivaa kykyä asettumaan entisajan +ihmisten kannalle ja tarkasti kuvaamaan heidän sielunelämäänsä. + +Hänen objektiivinen esitystapansa soveltui myöskin erittäin hyvin +historiallisten aiheiden käsittelyyn. Tosin oli Jacquerie'ta moitittu +sommittelultaan hajanaiseksi; mutta se mikä on hajanaista draamaksi, +voi olla jännittävää romaanissa. + +Ja koska kaikki näytti kehottavan häntä antaumaan historiallisen +romaanin alalle, niin päätti hän tulevalla kerralla todellakin tehdä +sentapaisen koetuksen. + + + + +IV. + + +Historiaa ja historian tutkimusta ajan henki muuten näytti vaativankin. +Ja tietysti kääntyi huomio ensi sijassa kotimaan entisyyteen. Mutta +nyt ei haluttu enää pelkkiä kuivia tosiasioita sodista ja kuninkaista, +vaan eläviä kuvauksia menneistä ihmisistä ja tavoista. "Aikamme +kaipaa historioitsijoita, jotka esittävät meille eri aikojen +yhteiskunta-oloja, tapoja ja ihmisiä. Voltaire on luonut +filosoofillisen historiantutkimuksen, ja siitä olemme hänelle aina +kiitollisia, mutta me haluaisimme Herodoton ja Titus Livion kaltaisia +kertojia, jotka osaisivat antaa elävän kuvan oloista ja ihmisistä. +Meillä ei ole kuin kuivia kertomuksia, ikäviä kronikoita; Kreikan ja +Rooman historiat me kyllä tunnemme, mutta Ranskan vanhemmista oloista +me emme paljo mitään tiedä", valittaa eräs kirjoittaja v. 1825 +Globessa. Ilmestyivät sitten, kuten jo olen maininnut, Froissart'in +kronikat uudessa painoksessa ja herättivät suurinta mieltymystä. +"Mahdotonta on kenenkään -- sanoo Constitutionnel -- paremmin kuvata +tuollaisen kansallisen liikkeen luonnetta ja kuohahtamista, joka oman +kurjuutensa kautta itsensä tuhoaa. Froissart loihtii elämää +henkilöihinsä, ne ilmestyvät eteemme aikansa puvuissa tapoineen, +ennakkoluuloineen, taikauskoineen ja intohimoineen j.n.e." Mutta +keskellä ylistyksen tulvaa muistuu kirjoittajalle mieleen kotimaisen +historiantutkimuksen rappiotila tähän aikaan, jonka vuoksi hän näkee +hyväksi vaikeroiden huudahtaa: -- -- "Ei ole toista maata, joka olisi +niin välinpitämätön historiallisten muistojensa suhteen kuin Ranska. +Tai olisiko nyt vihdoinkin tämä kylmyys katoamassa?"[74] Ja siltä se +näytti. Niihin aikoihin julkaisi näet m.m. Desmichels keskiajan +historiansa ja B. de Barante aikoinaan hyvinkin suositun teoksensa +"Histoire des ducs de Bourgogne de la maison de Valois" (1824-27). +Näissä kertomuksissaan oli hän koettanut olla ihan objektiivinen, ja +kirjansa mottolauseeksi oli hän valinnut: Scribitur ad narrandum, non +ad probandum. + +Niin juuri tahtoi Mériméekin kirjoittaa. Hän tiesi voivansa pysyä +objektiivisena päältäkatsojana ja uskaltavansa hyvällä syyllä kilpailla +Alfred de Vigny'n kanssa, jonka v. 1826 ilmestynyttä etevää, "Cinq +Mars" nimistä historiallista kertomusta oli mielitty moitiskelemaan +yksipuolisuudesta. Laajaperäisten ja monipuolisten historiallisten +tutkimusten jälkeen kävi hän romaaninsa kirjoittamiseen käsiksi. Eikä +ollut vielä Jacquerien ilmestymisestä vuottakaan umpeen kulunut, kun +hän jo voi työnsä tulokset yleisön arvosteltaviksi tarjota. + +Maaliskuussa v. 1829 ilmestyi näet "Clara Gazul'in tekijältä" taas uusi +teos, tällä kertaa romaani nimeltä "Chronique du temps de Charles IX", +jossa hän käsitteli surkeasti kuuluisaa Perttulin yön verilöylyä.[75] +Alkulause oli tietysti taas jonkunlaisesta vaatimattomuudesta +huomattava. Hän oli muka tullut lukeneeksi joukon muistoonpanoja ja +lentokirjoja, jotka koskivat 16:ta vuosisataa, ja näistä luvuistaan oli +hän tehnyt kaunokirjallisen otteen. Mitä hänen käsitykseensä +historiasta tuli, selitti hän rakastavansa ainoastaan juttuja eli +anekdootteja, etenkin sellaisia, joissa jonkun ajan tavat ja luonteet +todenmukaisesti esiytyivät. Tämä taipumus ei kyllä ollut jalo, mutta +häpeäkseen hän tunnusti mielellään antavansa Thukydideen historialliset +teokset, jos vaan saisi Aspasian tai jonkun Perikleen orjan omakätiset +muistelmat. Sillä tällaiset välittömät kertoelmat juuri antoivat +sellaisen kuvan ihmisestä kuin hän halusi. Kun esim. vanhat +aikakauskirjat kertovat, että eräs kuningas Henri III:n hovinaisista, +joka naimisiin mentyään huomasi miehensä haureelliseksi, tappoi tämän +miehuullisesti ja "omilla käsillään", niin voi hänen mielestään +tällaisten todenperäisten juttujen perustuksella muodostaa oikean kuvan +sen aikuisista hovinaisista. Lähteinä oli hän käyttänyt etupäässä +Montluc'in, Brantômen, d'Aubigné'n, Tavannes'n, La Noue'n y.m. teoksia. +Merkittyään tosiasiaksi, että nykyaikana on huomattavissa jonkunlainen +"décadence des passions énergiques au profit de la tranquillité et +peut-être du bonheur", osoittaa tekijä meille, kuinka relatiiviset +oikeus- ja siveyskäsitteetkin ovat. Mikä on rikos nykyaikana voi olla +hyve ennen vanhaan. Sen tähden ei esim. keskiaikaisten ihmisten +tekojakaan saa tuomita nykyajan oikeus-käsitysten mukaan. Verilöyly +16:lla vuosisadalla ei ole samallainen rikos kuin 19:llä. Ja jos +kokonainen kansa tekee itsensä sellaiseen syypääksi, niin voi olettaa +sen toimivan tekoansa rikokseksi käsittämättä. Mériméen mielestä oli +Perttuliyön verilöyly v. 1572 uskonvihan äkkipikainen purkaus, johon +aika erehdyttävine, fanaattisine käsityksineen oli pääasiallisena +syynä; kuningas hovineen oli vain välillisesti antanut aihetta +tällaiseen mielten kiihoitukseen. + +Tällä kertaa oli Mérimée todellakin taas rikastuttanut Ranskan +kaunokirjallisuutta yhdellä mestariteoksella ja näyttänyt, mitä hän +voi, kun hän oikein tahtoi ja omalle alalleen osausi. On kyllä tehty +muistutuksia hänen käsitystään vastaan historiasta ylipäänsä ja +Perttulinyöstä erittäin, mutta taiteellisena, kaunokirjallisena +tuotteena pidettiin sitä silloin samoin kuin on pidetty aina jälestäkin +päin mallikelpoisena. Mitä siitä siihen aikaan ajateltiin, sen +osottavat Globen, Débats'n, Constitutionnel'in, Journal des Savans'in +y.m. lehtien ja aikakauskirjain arvostelut kyllin selvään. + +Tavallisella reserveeratulla tavallaan lausuu siitä Journal des Savans +m.m.: "Tämä historiallinen romaani näyttää olevan luonteeltaan +alkuperäisempi kuin useimmat samansuuntaiset tuotteet".[76] Globe lehti +sisälsi teoksesta kaksi kirjoitusta ja painatti siitä näytteeksi +kokonaisen luvun palstoihinsa. Nimimerkki C. M. (= Charles Magnin), +joka oli arvostellut Mériméen edellisiäkin teoksia, lausuu tästä +suunnille seuraavasti: + +"Kuten kaikki tämän nuoren tekijän kynästä lähteneet teokset on +'Chronique du temps de Charles IX' täynnä pirteyttä, voimaa ja +tuoreutta. On todellakin oikein hauskaa tänä velttouden aikakautena +saada käsiinsä noin elävä, alkuperäinen ja innostava teos. Mitä siitä, +jos emme hyväksyisikään tekijän rakkautta anekdootteihin ja +muistelmiin, mitä siitä, jos hänen kirjassaan kuvataankin enemmän Maria +de Médicin kuin Charles IX:n aikuisia tapoja ja jos hän, vastoin +esipuhettaan, keskittää toiminnan Louvreen ja antaa melkeinpä kaiken +tapahtua Charles IX:n tahdosta; romaani sisältää kuitenkin sarjan niin +elävästi, älykkäästi ja taiteellisen aistikkaasti kyhättyjä +tapahtumakohtauksia, että se asettaa tekijänsä ensimmäisten +kirjailijaimme joukkoon."[77] -- Seuraavassa numerossa jatkaa sama mies +arvosteluaan. "Mérimée on nuorimpain kirjailijaimme joukossa se, joka +ehkä enimmän on voittanut alaa uusille aatteille ja vähimmän ne +moittijoille alttiiksi saattanut. Uudistus käy näet hänellä aina +espriitin kanssa käsikädessä niin että hän aina näyttää luonnolliselta +ja säännöistä vapaalta. Hänen aatteensa ovat tavallisesti niin +raittiita, hänen esityksensä niin vilkasta ja piirteensä niin sattuvia, +että kummankin leirin miehet rientävät häntä kaikin lukemaan. +Kertomuksen kepeä ja luonteva kulku ilman katastroofeja ja myöskin +ilman pitkäveteisyyksiä, ei anna paljo mitään takertumisen aihetta +sellaisille ilkeä- ja ahdasmielisille arvostelijoille, jotka mieluummin +saivartelevat sanoja kuin antautuvat todellisen tunteen tai uuden +aatteen valtaan. -- --[78] Erään kolmannen lehden arvostelija mainitsi +siitä, että se hyvän romaanin ominaisuuksiin yhdistää oppineitten +tutkimuksien tärkeät tulokset, joten se tässäkin suhteessa on de Vignyn +'Cinq Mars' nimisen romaanin veroinen j.n.e." + +Tarpeetonta on minun muuten tehdä selkoa kaikista niistä +kirjoituksista, joihin tämä Mériméen romaani antoi aihetta ja joissa +sitä arvosteltiin. Että niitä todellakin oli kosolta, sen näemme +eräästä Beylen kirjeestäkin, jossa hän m.m. sanoo: "Je ne vois que vous +en littérature", ja lisää, että "suivant moi, les grands hommes du +Globe sont jaloux à vous".[79] + +Tosiasia se muuten olikin, että Mérimée jo tähän aikaan alkoi olla +sivistyneen yleisön lempikirjailija ja Pariisin salonkein mieluisimpia +vieraita. Eikä hän seuraelämän huvituksia suinkaan tällä välin +karttanutkaan. Hänellä näytti aina olevan aikaa yllin kyllin eivätkä +toveritkaan tienneet, milloin hän ehti lukea niin paljo ja kirjoittaa. +Kuin leikintekona ilmestyi häneltä toinen kirja toisensa perästä, +joissa lukeneisuus, hienostunut äly ja taiteellinen aisti huomiota +herättivät itse Goethe-vanhuksessakin.[80] + +Kotonansa olikin Prosper aina tilaisuudessa näkemään ja seuraamaan +taidetta sekä keskustelemaan sitä koskevista kysymyksistä. Itse hän +jouto-aikoinaan myöskin innolla piirusteli ja maalaili milloin omaa +mielikuvitustansa seuraten milloin taas tunnettujen mestarien tauluja +mukaillen tai kopioiden.[81] Toverinsakin hän mieluummin haki +taiteilijain, tiedemiesten y.m.s. joukosta kuin kaunokirjailijain +keskuudesta; hän näet ei tahtonut harjoittaa runoutta ja taiteita +ammattinaan, vaan huvituksenaan. Niinpä seurusteli hän, paitse ennemmin +mainituissa perheissä, myöskin varakkaan taiteilijan J. R. Auguste'n +salongissa ja että Auguste todellakin pani arvoa Mériméen +harrastuksille, sitä osoittaa m.m. eräs kirje v:lta 1829, jossa hän +pyytää tältä lainaksi erästä Géricault'n mukaan tehtyä harjoitelmaa. +Rva Clarken luona oli hän tutustunut romanttisen koulun johtajaan +maalaustaiteessa, Eugène Delacroix'han ja solminut hänen kanssaan +ystävyyden liiton, joka vanhemmilla päivillä kuitenkin kylmeni. Tähän +aikaan olivat he sentään erittäin hyviä ystäviä ja usein tapaamme me +heidät yhdessä. Milloin on kysymys yhteisistä herkullisista +päivällisistä parooni Maresten, kreivi de Viel-Castel'in, tri Koref'in +(Beylen ja Heinen henkilääkärin) ja tunnetun englantilaisen lakimiehen +Sutton Sharpen kanssa, milloin istuvat he Delacroix'n atelierissa +keskustellen taidetta koskevista kysymyksistä, milloin taas yhteisen +tuttavansa Hugon luona kuuntelemassa, kun tämä suuremmalle +ystäväjoukolle lukee innostavia teoksiansa.[82] + +Nämä puuhat eivät häntä kuitenkaan estäneet hoitamasta leipäopintojaan. +Jo muutamia vuosia sitten -- todennäköisintä on, että se tapahtui v. +1827 -- oli hän suorittanut lakitieteellisen tutkintonsa licencié-arvon +saavuttamiseksi, niin että hän asianajajana jo olisi kyennyt +ammattimieheksi. Varakkaan miehen poikana ollen ei hän kuitenkaan +pitänyt kiirettä viran hakemisessa, vaan täydenteli ja laajensi vain +tietojaan kirjoitellen yksin ajoin kertomuksia. + +Näihin aikoihin tehtiin hänelle myöskin mitä imartelevin tarjous, jonka +hän kuitenkin valtiollisten mielipiteittensä vuoksi katsoi parhaaksi +hylätä. Seikka oli seuraava. Lahjoillaan ja hienolla käytöksellään oli +hän voittanut kauneudestaan kuuluisan ja vaikutukseltaan mahtavan rva +Récamier'n suosion.[83] Ampèren kanssa hän aika ajoin Récamier'n luona +kävi tavaten siellä vastaanottoiltoina sekä vanhat ystävänsä rue de +Bac'in varrelta (rva ja neiti Clarken) että melkoisen parven Pariisin +sivistyneintä valiojoukkoa.[84] Sattui sitten syksyllä v. 1829 +avonaiseksi sihteerin virka Ranskan lähettiläsvirastossa Lontoossa ja +kun Mérimée oli tunnettu teräväksi ja lahjakkaaksi mieheksi ja sitä +paitse osasi oivallisesti englannin kieltä, niin juolahti rva +Récamier'lle mieleen koettaa tehdä hänestä valtiomies. Kun hän itse ei +kuitenkaan katsonut voivansa kääntyä suorastaan Mériméen puoleen, puhui +hän asiasta hyvälle ystävälleen Ampèrelle antaen tälle toimeksi +kuulustella Mériméen mielipidettä. Ampère kirjoittikin asiasta +entiselle koulutoverilleen,[85] mutta tämä hylkäsi tarjouksen +valtiollisista syistä, kuten hänen kohtelias, mutta päättäväinen +vastauksensa rva Récamier'lle osoittaa. Mielipiteiltään vapaamieliseen +vastustuspuolueeseen kuuluvana, ei hän katsonut voivansa suostua -- +niin mieluinen kuin tuo tarjous muuten olikin -- sellaisen vanhoillisen +hallituksen ja ministeristön palvelukseen, joka nyt Polignac'in +turvissa oli valtaan päässyt ja vasten kaikkia ajan vaatimuksia +asettunut. Ja siihen se asia sitten raukesi.[86] + +Ettei rva Récamier kuitenkaan pahastunut Mériméen hylkäävästä +vastauksesta ja että he edelleen ystävällisesti seurustelivat +keskenään, sen näemme eräästä Mériméen kirjeestä, jossa tämä hänelle +tiedustelee Hugolta pilettiä Hernanin kuuluisaan ensi näytäntöön.[87] + +Valtiollista menestystään ei Mérimée näihin aikoihin sen enempää +ajatellut. "Chronique du temps de Charles IX" oli hänestä tehnyt +muotikirjailijan ja hän tahtoi nyt tämän aseman toistaiseksi säilyttää +jatkamalla ahkerasti kaunokirjallista tuotantoaan. Mutta turmelemaan +mainettaan jollakin pitemmällä ja mahdollisesti epäonnistuneella +tuotteella oli hän liian viisas. Novellin alalla olikin sitä vastoin +aina helpompi pysyä aineensa täydellisenä herrana ja säilyttää se +taiteellinen sopusuhtaisuus, joka läpi vuosisatojen on ollut kaikkien +tositaiteellisten kirjailijain päämääränä. Romanttikojen heikot puolet +alkoivat jo vähitellen pistää silmiin heidän hölläperäisissä ja +muodottomissa tuotteissaan. Mérimée oli jo aikoja sitten sen huomannut, +eikä hän lyhyen kirjallisen toimintansa ajalla ollut paljo koskaan +heidän synteihinsä siinä suhteessa langennut. Koko hänen luonteensa ja +taidekäsityksensä sotikin kaikkea muodotonta ja epäsuhtaista vastaan. +Senpä vuoksi näemmekin hänen vähitellen heittävän pois viimeisetkin +tähteet romanttisen suunnan vaikutuksesta ja keskittävän kertomuksensa +lyhyiksi, sopusointuisiksi ja jännittäviksi novelleiksi. Keskellä +kiivainta ottelua pysyy hän näin sivistyneen yleisön suosikkina ja pian +ovat akateemikot valmiita mainitsemaan häntä esimerkkinä oikeasta +kirjailijasta. + +Kun Pariisissa v. 1829 perustettiin eräs uusi vapaamielinen +aikakauskirja nimeltä _Revue de Paris_, kääntyi sen toimitus melkeinpä +ensimmäiseksi Mériméen puoleen saadakseen tämän suositun +salonkikirjailijan avunantajoihinsa liitetyksi. Mérimée suostuikin +ehtoihin ja kirjoitti aikakauskirjaa varten _Mateo Falcone'nsa_, joka +on vain parikymmentä sivua pitkä, mutta joka arvelematta on luettava +maailmankirjallisuuden parhaimpiin tuotteihin novellin alalla. Samoin +kuin Carvajal'issa oli Mérimée tässä pientä anekdoottia hyväkseen +käyttänyt ja luonut siitä mestarillisen luonne- ja tapakuvauksen, jossa +noiden harvapuheisten, vaan päättäväisten korsikalaisten näemme +toimivan niin selvästi kuin kristallin läpi heitä katselisimme. + +Mérimée oli parhaimmalla kertomuksellaan alkanut. Kokonainen sarja +novelleja ilmestyi häneltä nimittäin kyllä samaisessa revue'ssä vielä +samana vuonna, mutta ainoastaan yksi niistä -- _L'enlèvement de la +redoute_ -- voi taiteellisessa ja voimakkaan selvässä objektiivisessa +esityksessä kilpailla Mateo Falcone'n kanssa. Toiset sitä vastoin -- +_Vision de Charles XI_,[88] _Tamango_,[89] _La perle de Tolède_ -- ovat +kyllä nekin tavallaan hyviä novelleja, mutta kuitenkin ala-arvoisempia. +Tavattoman tuottelias Mérimée muuten näinä aikoina oli. Kuuluisan +vallankumousvuoden alkupuoliskolla julkaisi hän näet Revue de Paris'ssa +etevät novellinsa _La partie de trictrac_ ja _Le vase étrusque_, jotka +kumpikin ovat merkillisiä sen kautta, että hän niissä osotaksen +täydelliseksi realistiksi käsitellen tavallisia aiheita nykyaikaisesta +elämästä. Viimeksi mainitun novellin kautta, jossa hienolla +sielutieteilijän kynällä ja aistilla on analyseerattu turhanpäiväisesti +mustasukkaisen rakastajan tunne-elämää, joutuivat Mériméen kertomukset, +jotka muuten eivät juuri ole lapsia ja tyttäriä varten, Pariisin +hienoimpienkin ylimystönaisten budoaaripöydille. + +Mutta tähän novellisarjaan ei hänen senaikuinen tuotteliaisuutensa +vielä suinkaan rajoittunut. Milt'eipä yksin ajoin yllämainittujen +kertomusten kanssa ilmestyi häneltä nimittäin hauska ivanäytelmä _Les +mécontents_, jossa hän purevalla satiirillaan ivaili pelkurimaisia +valtiollisia vehkeilijöitä, sekä nuo pirteät espanjalaiset +pikkukappaleet _L'Occasion_ ja _Le Carrosse du S:t Sacrement_, jotka +löydämme Clara Gazul'in toisessa painoksessa vuodelta 1830.[90] + +Olot olivat muuten tällä välin käyneet uhkaaviksi ja hallitus +kärsimättömän vanhoilliseksi. Théâtre français'n ei sallittu näytellä +Hugon kappaletta _Marion de Lorme_, jossa kuningas vainusi hyökkäyksiä +häntä itseään vastaan; tavallaan vapaamielinen Martignac'in +ministeristö sai väistyä Polignac'in ja de la Bourdonnaye'n tieltä, +kamarit hajoitettiin jo heti istuntoaikakauden alussa j.n.e. Tietysti +ei tämä tukehduttava pimentolaispolitiikka vaikuttanut muuta kuin +herätti kaikissa vapaamielisissä mitä suurinta paheksumista. +Nuorisokin, jota romanttinen suunta oli taivuttanut keskiajan ja +kuningasvallan ihailemiseen, alkoi sentään jo nuorten vapaamielisten +valtiomiesten, etupäässä globelaisten, yllytyksistä herätä ja huomata, +että vapaus oli todellakin vaarassa. Tuli sitten lisäksi Hugon näytelmä +Hernani, joka jonakuna muuna aikana varmaankin olisi mennyt ohi +vähäisemmällä rymyllä, vaan joka näinä levottomuuden päivinä suuresti +enensi mielten kiihoitusta. En tahdo syrjäytyä tekemään selkoa tästä +nuorten romanttikojen ratkaisevasta voitosta -- itse Théâtre français +oli näet täten antautunut heidän palvelukseensa -- ja Hugon suuresta +triumfista, jonka sitä paitse voinee olettaakin tunnetuksi.[91] Useat +käsittivät joko tahallaan tai bona fide tämän näytäntöillan +valtiolliseksi tapahtumaksi, ja vakaisimmatkin sanomalehdet (esim. +Débats ja Globe) käyttivät tilaisuutta purkaakseen sappeansa +Polignac'ia ja de la Bourdonnaye'tä vastaan. La Quotidienne, +ministeriläinen lehti, koettaa kyllä luulotella itselleen ja +lukijakunnalleen, että "olkoonpa Hernanin esitys mistä merkityksestä +tahansa kaunokirjallisuuden tasavallalle, Ranskan monarkkiaa se ei +kuitenkaan voi häiritä". Epäilemättä ei sillä mitään ratkaisevaa +valtiollista vaikutusta ollutkaan, mutta mieliä se kaikissa tapauksissa +vallankumousta varten aika lailla kypsytti ja kiihoitti. + +Uhkaavista enteistä huolimatta julkaistiin 26 p. heinäkuuta v. 1830 nuo +kuuluisat asetukset painovapauden lakkauttamisesta, eduskunnan +hajoittamisesta ja vaalijärjestyksen mielivaltaisesta muutoksesta. +Varomattomampaa toimenpidettä ei juuri voinut ajatella: revolutsiooni +puhkesi ilmiliekkiin jo 28 päivänä ja kolmipäiväisen kiivaan ottelun +perästä oli kuningas Kaarle X:n hallituskausi loppunut. Eduskunta ja +äkkiä muodostettu väliaikainen hallitus muutteli perustuslakia +vapaamieliseen suuntaan ja valitsi kuninkaaksi Orleans'in herttuan, +"kansalaisen" Louis Philippen, joka ainakin alussa seurasi +vapaamielisempiä periaatteita. + +Heinäkuun vallankumouksen hirmutöitä ja katutappeluja ei Mérimée +kuitenkaan ollut näkemässä. Toukokuussa v. 1830 oli hän nimittäin jo +jättänyt rakkaan Pariisinsa matkustaakseen Espanjaan, joka samoin kuin +Kreikkakin jo varhaisen nuoruuden päivinä oli kangastanut hänen +silmissään kuin joku ihana toivojen maa. Espanjalaisten kirjallisuutta +oli hän milt'eipä enin rakastanut, Calderonit, Lope de Vegat ja +Cervantesit alkukielellä lukenut, espanjalaisia näytelmiä ja oloja oli +hän ensimmäisessä teoksessaan käsitellyt ja Espanjan kansassa näki +hän parhaiten toteutuneena ihanteensa miehuullisesta, kuolemaa +halveksuvasta ja hienokäytöksisestä miehestä sekä tulisen +intohimoisesta ja sulavasta naisesta. + +Nyt kun hänen unelmansa vihdoinkin toteutui, ei hänellä kuitenkaan +Sevillan mustasilmäiset kaunottaret mielessä pyörineet. Juuri oli +nimittäin äkisti päättynyt eräs monivuotinen rakkaudensuhde, joka +Mériméelle oli monta onnellista hetkeä tuottanut. Jo nuorena oli hän +kovasti rakastunut erääseen häntä itseänsä hiukan vanhempaan, mutta +vielä sangen ihanaan rouvaan, jonka hän usein tapasi muutaman +protestanttisen pankkiirin salongissa. Pian olivat rakastavaiset +kirjeenvaihdossa. Mutta sattumalta sai rouvan puoliso käsiinsä yhden +kirjeistä, ja seuraus oli kaksintaistelu Mériméen ja hänen välillä.[92] +Siitä huolimatta jatkui luvatonta suhdetta vielä vuosikausia, kunnes se +yht'äkkiä ratkesi. "Profonde fut la blessure que lui causa cette +brusque rupture", tietää kreivi d'Haussonville tästä kertoa. Hän sanoo +myöskin puhutelleensa henkilöä, joka oli nähnyt muutamia Mériméen +rakkaudenkirjeitä tältä ajalta, ja oli tämä vakuuttanut "qu'elles +contenaient l'expression d'une tristesse réelle". Miten koko jutun +laita oikeastaan oli ja mistä syistä ero tapahtui, siitä ei minulla +tarkempaa tietoa ole. Ehkä oli kysymys naimisista tai jostakin +sellaisesta. Siihen luuloon antaa nimittäin aihetta seuraava kohta +eräästä Mériméen kirjeestä myöhäisemmiltä ajoilta, joka mielestäni ei +voi muuta tarkoittaa kuin tätä samaista lemmen suhdetta: + +"J'allais être amoureux quand je suis parti pour l'Espagne. La personne +qui a causé mon voyage n'en a jamais rien su. Si j'étais resté, +j'aurais peut-être fait une grande sottise, celle d'offrir à une femme +digne de tout le bonheur dont on peut jouir sur terre, de lui offrir, +dis je, en échange de la perte de toutes les choses qui lui étaient +chères, une tendresse que je sentais moi-même très inférieure au +sacrifice qu'elle aurait peut-être fait".[93] + +Kaikissa tapauksissa on minusta jotenkin selvää, että Mérimée lähti +matkalleen haihduttaakseen surujaan ja entisiä muistojaan. Samaa +vakuuttaa d'Haussonvillekin: "Pour secouer la tristesse que lui avait +laissée cette aventure, Mérimée entreprit un voyage en Espagne +etc."[94] Ehkä oli hänen matkallaan sentään joku muukin käytännöllinen +tarkoitus. Sitä osottaisivat tavallaan seuraavat lauseet eräästä +vanhemman Mériméen kirjeestä: "Mon fils vient de faire un voyage de +cinq mois en Espagne. Je l'avais chargé de prendre quelques notes sur +les plus anciens traités de peinture..."[95] + +Niinkuin jo tästäkin näemme viipyi Mérimée ulkomaanmatkallaan noin +viisi kuukautta. Kun heinäkuun vallankumous tapahtui, oleskeli hän +par'aikaa Madridissa, mistä hän suurella riemastuksella ja runsailla +toiveilla tervehti vapaamman ajan koittoa. Ylipäänsä ei hän kuitenkaan +malta olla mistään pientä pilaa laskematta, ja niinpä kirjoittaa hän +eräässä kirjeessä tästäkin verisestä tapauksesta tavalliseen +leikilliseen tapaansa: "J'ai passé à Madrid quinze jours de plus que je +n'en avais l'intention, à cause de farces que vous avez jouées là-bas. +Je voulais revenir aux premières nouvelles, mais les lettres de mes +parents m'ont appris que tout était tranquille. Je ne me console pas +d'avoir manqué un spectacle qui ne se donne que tous les mille ans. +Voilà deux représentations que je manque: la première pour être né un +peu trop tard (tarkoittaa vallankumousta 1789) et l'autre +[représentation extraordinaire, à notre bénéfice] pour ce malheureux +voyage d'Espagne. Si je restais plus longtemps dans ce pays-là, +peut-être verrais-je l'équivalent du spectacle dont vous avez +joui".[96] + +Tämä toivo ei hänelle tosin toteutunut. Mutta espanjalaisissa +härkätaistelijoissa sai hän kuitenkin ihailla niitä ominaisuuksia, +jotka aina ovat kuuluneet hänen miesihanteeseensa, nimittäin uljuutta, +intohimoa ja -- kylmäverisyyttä. Todellisella nautinnolla hän kuvaakin +noita kuuluisia härkätaisteluja pelkäämättömine toreadooreineen ja +verenhimoisine katsojineen vilkkaissa kirjeissä Revue de Paris-lehteen, +jossa ne syksyllä v. 1830 julkaistiin nimellä "Lettres adressées +d'Espagne au Directeur de la Revue de Paris". Näissä kirjeissä, joissa +kirjoitustapa muuten on selvä, luonteva ja levollinen niinkuin Mériméen +novelleissakin, käsittelee hän pelkästään pöyristyttäviä asioita +kertoen milloin härkätaisteluista, milloin ryöväreistä, milloin +hirttämisistä tai noita-akoista. Alussa pelotti häntä, sanoo hän itse, +ettei hän tyynesti ja kylmäverisesti voisi nähdä verivirtoja vuotavan +ja että hän täten joutuisi sikäläisten karaistujen tuttaviensa +naurunalaiseksi. Vaan pian hän tähän veriseen leikkiin sentään tottui +ja ennen pitkää oli hän jo härkätaistelujen väsymättömimpiä +katselijoita. Seikkaperäisesti ja jännittävästi kuvaa hän +ranskalaisille lukijoilleen tämän hengenvaarallisen huvituksen antaen +omasta puolestaan seuraavan kauniin tunnustuksen: + +"Ei mikään murhenäytelmä maailmassa ole mieltäni näin kiinnittänyt. +Espanjassa ollessani en ole ainoatakaan härkätaistelua laiminlyönyt ja +punastuen on minun tunnustaminen, että pidän enemmän taisteluista, +joissa jompikumpi -- jää kuoliaana paikalle, kuin sellaisista, joissa +härkiä vain ärsytetään".[97] + +Lievempiä asioita eivät hänen kaksi seuraavaakaan kirjettänsä +käsittele. Toisessa on hän tahtonut asettaa "hermostonsa koetteelle" ja +mennyt katsomaan erään rikoksentekijän hirttämistä, josta hän antaa +mitä vilkkaimman kuvauksen väittäen tuon raukan todelliseksi +marttiiraksi; toisessa taas juttelee hän hauskalla novellistin kynällä +Andalusian ryöväreistä, joista tehdään mitä viehättävimmät ja +romanttisimmat ilmiöt. "Melkein häpeällä" tunnustaa hän kuitenkin, +ettei hän ole heistä ainoaakaan kohdannut. Mutta kuullut on hän heistä +paljo, ja varsinkin kuvataan kuuluisa ryöväripäällikkö José Maria +kaikkialla sivistyneeksi, uljaaksi ja jalomieliseksi. Eikä ryövärin +ammatti hänestä ollutkaan halveksittava Espanjassa, sillä siellä "c'est +faire l'opposition, c'est protester contre des lois tyranniques". + +Tietysti on suuri osa kaikesta tästä julmuuden halusta pelkkää +koketteriiaa Mériméen puolelta. Mutta yhdenmukaista hänen muun +kirjallisen aistinsa kanssa on se kaikissa tapauksissa ja epäilemättä +on siinä joku määrä omituista hänen koko luonteellensakin, + +Espanjassa olonsa koetti hän muuten tehdä niin monipuolisesti +hyödylliseksi kuin mahdollista. Yksi hänen pääpyrintöjään oli +edistyminen espanjankielessä, jota hän kyllä jo ennestäänkin tavallisen +hyvästi osasi. Ennen pitkää oli hän matkoillaan Kastiliassa ja +Andalusiassa oppinut näiden maakuntain murteetkin niin hyvin, että hän +ilman vaikeuksia voi keskustella talonpoikain kanssa heidän elämästään +ja tavoistaan. Kieliopintojensa ohessa koetti hän laajentaa +taiteellisiakin tietojansa niin paljo kuin mahdollista tutkien milloin +Madridin rikkaita taidekokoelmia, milloin taas Alhambran, Sevillan tai +Granadan historiallisia muistomerkkejä. + +Useita hauskoja ja tulevaisuudellensa merkillisiä tuttavuuksia hän +tällä matkallaan niinikään solmi. Tärkein näistä oli epäilemättä hänen +tutustumisessa kreivi Montijon perheeseen. Mutta ei hän silloin voinut +edes aavistaakaan, että se 4-vuotias pikku Eugénie, jota hän Montijon +luona Granadassa polvillaan hypitteli, parin kymmenen vuoden päästä +istuisi Ranskan hallitsijan rinnalla keisarinnan kruunua kantaen. +Kaikissa tapauksissa oli täten alku ja perustus laskettu sille +uskolliselle ja lujalle ystävyydelle, jonka Mérimée hamaan kuolemaansa +saakka säilytti Montijon perhettä ja erittäinkin "pikku Eugénietä" +kohtaan. Miten tämä puolestaan hänen ystävyytensä palkitsi, sen saamme +myöhemmin nähdä. + +Kun hän syksyllä -- luultavasti marraskuun lopulla -- palasi takaisin +Pariisiin, olivat valtiolliset olot siellä suuresti muuttuneet ja hänen +ystävänsä globelaiset istuivat määräävinä henkilöinä hallituksessa. +Mikä luonnollisempaa kuin että nämä heti häntäkin muistivat; eikä hän +vielä ehtinytkään tointua ihanista matkamuistelmistaan ennen kuin hän +jo oli määrätty kabinettipäällikön virkaan kreivi d'Argout'n johtamassa +meriasiainministeristössä. Entiset kirjailijan ja salonkiherran vapaat +päivät olivat siis lopussa ja nuori (27-vuotias) Mérimée joutuu nyt +uusiin oloihin ja erilaisiin suhteihin, joissa hänen olentonsa puheessa +ja käytöksessä ennen pitkää saa tuon hänen miehuutensa päiville niin +omituisen tyynen, kylmän ja iroonisen englantilaisen diplomaatin +leiman. + + + + +V. + + +Niinä muutamina vallankumouksen jälkeisinä päivinä, joina +"kansalaiskuningas" Louis Philippe vielä kantoi sijaishallitsijan +vaatimattomampaa nimeä, nähtiin useissa keskuskaupungin nurkissa +Pariisissa pienenlainen ilmoitus, jossa eräs "ancien auditeur au +conseil d'état" kehoitti kansaa tarjoamaan Ranskan kruunua "Orleansin +herttualle ja hänen kuoltuaan hänen vanhimmalle pojalleen, jos tämä +kelpaavaksi katsotaan". Huomasivatko asianomaiset koko kehoitusta, sitä +en tiedä, mutta kahdeksan päivää myöhemmin (9 p. syyskuuta 1830) +luettiin kaikkialla väliaikaisen hallituksen julistus, jonka mukaan +"kansalainen Louis Philippe oli kansan tahdosta Ranskan kuninkaaksi +valittu". + +Se "entinen valtioneuvoston auditööri", joka näin pian näki toiveensa +toteutuvan, ei ollut kukaan muu kuin _Rouge et Noir'in_ tekijä Henri +Beyle. Hän oli nyt muutamia vuosia elättänyt itseänsä Pariisissa +kirjoittelemalla sanomalehtikyhäyksiä ja vastamainittua +sielutieteellistä romaaniansa kärsien ainakin parina viime vuonna mitä +suurinta puutetta.[98] Nyt näytti sentään hänelle samoin kuin +Mériméellekin suosiollisempi aika koittavan, kiitos olkoon uudelle +sisäasiainministerille Guizot'lle ja finanssiministerin apulaiselle +Thiers'ille. Melkein yksin ajoin nimitettiin molemmat ystävykset +valtion virkoihin, Beyle konsuliksi ensin Triest'iin, sittemmin +Civita-Vechiaan ja Mérimée meriasiainministerin, kreivi d'Argout'n +kabinetin päälliköksi.[99] + +Mitään suoranaista valtiollista merkitystä ei tällä toimella tietysti +ollut, sillä olihan hän ainoastaan hallituksen toimitusmiehiä. Mutta +että tunnettu vapaamielinen, joka vasta ikään oli kieltäynyt +lähetystösihteerin virasta Lontoossa, nimitettiin tällaiseen virkaan, +oli kuitenkin jonkunlaisena todistuksena siitä väristä, johon heinäkuun +hallitus ainakin alussa tunnustausi. Sangen vähätöinen, vaikka sentään +hyväpalkkainen, tämä virka muuten oli, johon Mérimée nyt ilman +pienintäkään omaa ponnistusta oli päässyt.[100] Taiteen, kirjallisuuden +ja tieteen viljelemistä varten jäi hänelle aikaa yllinkyllin niin hyvin +meriasiain kuin kaupan ja sisäasiain ministeristöissä, joihin molempiin +hän kreivi d'Argout'a seurasi, tullen nimitetyksi edelliseen 13 p. +maaliskuuta v. 1831 ja jälkimmäiseen 30 p. joulukuuta 1832. + +Sen verran vaikutti aseman muutos kuitenkin Mériméen ulkonaisiin +suhteisiin, että hänen entinen seurustelupiirinsä jossakin määrin +muuttui ja laajeni. Cénaclen iltamat kävivät ikäänkuin itsestään yhä +harvinaisemmiksi ja vaikka hän kyllä toisinaan ilmestyikin nuorten +taiteilijain ja kirjailijain yhteiseen kokouspaikkaan Café de +Paris-ravintolaan, niin kylmeni hänen välinsä useihin cenaclelaisiin +melkeinpä huomaamatta. + +Muutamien kanssa heistä hän kuitenkin yhä edelleen ylläpiti virkeää +seurustelua. Sellaisia olivat varsinkin Sainte-Beuve, jonka kanssa +Mérimée aina on pysynyt mitä ystävällisimmissä väleissä, Hugo, +Delacroix, Alfred de Musset, Devérian veljekset ja Béranger. Kun +ministeri d'Argout v. 1832, jolloin "Le roi s'amuse" oli jätetty +Théâtre français'n johtajalle kreivi Taylor'ille, pyysi saada ennakolta +silmäillä tätä "vaarallista" näytelmää ja persoonallisesti puhutella +sen hurjapäistä tekijää, oli se Mérimée, joka hänelle Victor Hugon +esitti, samoin kuin hän joku aika sitten oli hänet Beylellekin +esittänyt. Eräänä iltana (1830) oli hän nimittäin tahallaan kutsunut +luokseen Sainte-Beuve'n, kreivi de Viel-Castel'in, Hugon ja -- Beylen, +joka ei koskaan ole voinut kärsiä Hugon retoriikkaa. Vuosisatamme +suurin romanttiko ja ensimmäinen, todellinen realisti, jotka yleisen +innostuksen vallassa kuitenkin olivat rinnakkain yhteistä vihollista +vastaan sotineet, tapasivat täällä toisensa ensi kerran. Sainte-Beuve +kertoo tästä yhtymästä eräässä kirjeessään m.m. seuraavaa: "Quelle +singulière soirée! Hugo et Stendhal, chacun comme deux chats sauvages, +de deux gouttières opposées, sur la défensive, le poils hérissés et ne +se faisant la patte de velours qu'avec de précautions infinies: Hugo +plus franc, plus large, ne craignant rien, sachant qu'il avait affaire +dans Stendhal à un ennemi des vers et de l'idéal et du lyrique; +Stendhal plus pointu, plus gêné et (vous le dirai-je) moins grand +nature en cela. Mérimée qui avait ménagé le rendez-vous, ne la rendait +peut-être plus facile et n'aidait pas à rompre la glace; elle ne fut +jamais brisée ce soir-là".[101] Ja tuskinpa heidän välinsä +vastaisuudessakaan lie parannut. + +Nyt se muuten alkoikin jo selvään osoittautua, kuinka tuiki +eriluontoiset käsitteet oli sekoitettu tuohon yleisesti käytettyyn +nimitykseen romanttiika. Yhteistä ei näet oikeastaan ollut koskaan +ollutkaan muu kuin halu vastustaa kangistunutta klassillisuutta ja +sotia sovinnaisuuden sääntöjä vastaan, kuten Villemain jo v. 1825 oli +lausunut: "Le romantisme pratique est une coalition animée d'intérêts +divers, mais qui a un bout commun, la guerre aux règles, aux règles de +conventions".[102] Minne päin Mériméen kehitys oli käyvä, sen voi +arvata, kun tiesi missä määrin Beyle oli häneen vaikuttanut. Sitä +paitse osottivat sellaiset kertomukset kuin "L'enlèvement de la +redoute", "La partie de trictrac" ja varsinkin "Le vase étrusque" ihan +selvää vierautumista niistä periaatteista, joita n.k. romanttisen +koulun vasemmistolaiset ovat te'elmissään seuranneet. Näissä +novelleissaan osotaksen Mérimée nimittäin jotenkin puhdaskarvaiseksi +realistiksi. Ainakin voimme täydellä syyllä sanoa, että hänen +taiteessaan v:n 1830 vaiheilla tapahtuu huomattava käänne realismiin +päin. Tällä en tarkoita, että hän ennenkään olisi tehnyt itseänsä +syypääksi liian höysteisen ja retoorillisen kielen käytäntöön, +tarkoitan vain, että hän aineitansa valitessa nyt mieluummin liikkuu +todellisuuden ja nykyisyyden perustuksella. + +Beyle oli kuitenkin nyt muuttanut pois Pariisista, ja vietti ikäviä +päiviä syrjäisessä Civita-Vechiassa, mistä hän vasta 1836 palasi sinne +kolmeksi vuodeksi takaisin. Erään toisen hyvän ystävän oli Mérimée +menettänyt ijäksi. Keskellä vuotta 1828 oli nuori ja etevä +kasvientutkija Victor Jacquemont matkustanut tutkimusmatkalleen Intiaan +ja joulukuussa 1832 hän jo kuoli Bombayssa 31 vuoden vanhana. + +Vaikka Mériméen ja Delacroix'n esteetilliset käsitykset ainakin +käytännöstä päättäen olivat kovin erilaiset ja vaikka hän usein +moittiikin lahjakasta maalaajaa huolimattomasta piirustuksesta ja +epävarmoista ääriviivoista, pysyivät he kuitenkin kau'an parhaina +ystävinä. Mérimée tunnusti nimittäin aina kernaasti hänen "grandes +qualités de verve et d'imagination", joitten hän luuli parhaiten +soveltuvan monumenttaaliseen maalaukseen.[103] Koko Delacroix'n +myöhempi tuotanto[104] osottaakin kuinka oikeassa Mérimée oli häntä +näin arvostellessaan. Että Delacroix muuten pani suurta arvoa Mériméen +mielipiteille taidetta koskevissa kysymyksissä, sitä todistavat m.m. +eräät Ph. Burtyn hallussa olevat paperit, jotka sisältävät hänen +muistoonpanojaan näitä ajoilta. Kaikin puolin hyväksyvällä tavalla +mainitsee hän tässä nimittäin Mériméen määrittelyn taiteesta ylipäänsä +["l'art s'est l'exagération à propos"] ja useista erityisistä +kysymyksistä taiteen alalla.[105] Yhteistä oli näillä ystävyksillä +myöskin se, että kumpikin olivat hienoja salonkiherroja ja peittivät +kaikki tunteensa ja liikutuksensa "hinter der kühlen Haltung und den +abgeschliffenen Manieren des Weltmannes", kuten taidehistorioitsija +Meyer Delacroix'sta sanoo.[106] + +Mériméen mieleisimpiä miehiä oli myöskin Ranskan ehkä hienoin ja +taiteellisin lyyrikko Alfred de Musset, joka näinä aikoina vasta oli +muutamia vuosia yli kahdenkymmenen vanha. Mielipiteiltään oli hän +kuitenkin jo kypsä kuin täysi mies, käytökseltään ja tavoiltaan +täydellinen ylimys ja salonkimainen gentleman, joka yhtä vähän kuin +Mérimée tahtoi olla tekemisissä takkutukkaisten boheemikirjailijain ja +runoilijain kanssa. "Il ne fallait pas l'humilier en lui rappelant +qu'il était un grand poète, ce mondain irréprochable. Il n'aimait pas +les gens de lettres, sinon ceux de la coeur dont il se croyait quelque +peu par ses façons cavalières et hautaines. Il avait horreur du +débraillé dans sa personne comme dans son oeuvre et il n'y avait pas de +visage plus calme que celui de Musset", kirjoittaa hänestä eräs hänen +aikalaisistaan.[107] Ja ellemme ota lukuun sitä seikkaa, että Musset +kirjoitti useimmat teoksensa runomitalla, Mérimée taas jokaisen rivin +suorasanaisessa muodossa, ovatkin heidän luonteensa useissa suhteissa +sukulaisia. Molemmilla sama hieno taiteellinen aisti, sama sattuva, +kuvaava ja yksinkertainen kieli, sama epäilijän maailmankatsanto ja +totuuden halu. Musset olikin "Théâtre de Clara Gazul'in" suuri +ihailija, sitä osottavat kyllin hänen esikoisensa "Contes d'Espagne" +samoin kuin hänen tunnetut kauniit säkeensä Mériméen kunniaksi.[108] Ja +kun "La coupe et les lèvres" sekä "A quoi rêvent les jeunes filles" +valmistuivat, oli tietysti Mériméekin siinä pienessä seurueessa, jolle +runoilija nämä julkaisemattomat te'elmänsä v. 1832 luki. Seurue oli +ylipäänsä sama, joka oli ollut kuuntelemassa Musset'n "espanjalaisia +kertomuksiakin". Tällä kertaa olivat useimmat jotenkin kylmiä. Mérimée +oli ainoa, joka lähestyi runoilijaa ja kuiskasi hänelle hiljaa; "Tehän +olette edistynyt tavattomasti; tuo pieni huvinäytelmä minua varsinkin +äärettömästi miellyttää".[109] Nähtävästi on heidän hyvä välinsä +säilynyt siihen saakka, kunnes tuoni nuoren, tunteellisen runoilijan +korjasi (k. 1857), sillä ainakin olivat he vielä kuusi vuotta sitä +ennen vilpittömiä ystävyksiä. Klassikkoja peljäten eperoi näet Musset +silloin asettua ehdokkaaksi Akatemiaan, mutta taipui siihen kuitenkin +Mériméen kehoituksesta; kuten tunnettu, ei hänen tarvinnutkaan sitä +katua.[110] + +Yhtä usein kuin Delacroix'n luona nähtiin Mérimée istuvan veljesten +Achille ja Eug. Devérian atelieerissa arvostelemassa heidän taulujaan +ja keskustelemassa kirjallisuudesta ja taiteesta. Mielellään häntä +veljekset kuuntelivatkin, varsinkin kun hän innostui oikein puhumaan +lempikansastaan espanjalaisista, heidän tavoistaan ja kauneista +kaupungeistaan. + +"L'Espagne vient de nous rendre Mérimée qui, l'ayant parcourue seul et +en tous sens, ne voit qu' Espagne, Alhambra, Grenade, Burgos et combats +de taureaux; il est admirable à entendre conter les moeurs de ces gens +là", kirjoittaa Achille Devéria helmikuussa v. 1832 ystävälleen +taidemaalaaja Claude L. Zieglerille.[111] + +Epäilemättä on meidän kiittäminen juuri näitä iltamia siitä +onnistuneesta kuvasta, jossa A. Devéria esittää meille miehuutensa +parhaimmassa ijässä (29 v.) olevan Mériméen istuvassa asennossa, yllään +pitkä englantilainen redingote à la Goethe, ja kaulassa ajanmukainen +"fadermördare", siihen kuuluvine kaulahuivineen. Tukka on hänellä +tässä, kuten kaikissa muissakin muotokuvissa, joita olen nähnyt, pitkä, +suortuvainen ja jotenkin tuuhea, kasvot sileiksi ajetut, suu hienossa +ivahymyssä ja katse terävä ja tutkiva. Mielestäni on hän tässä +Tourneux'n toimesta litografieeratussa kuvassa juuri sellainen, joksi +hänet kuvailee, kun on lukenut hänen espanjalaiset kirjeensä ja +kertomuksensa. Tällaisena näyttääkin häneen täydellisesti sopivan se +arvostelu, jonka kuuluisa kuvanveistäjä David d'Angers hänestä antaa. +Taiteilijan suhteesta Mériméehen olen ylempänä jo puhunut. Pierre +Lebrun'in salongissa tutustuivat he toisiinsa. Nähtävästi teki Mérimée +kuuluisaan taiteilijaan syvän vaikutuksen, koskapahan tämän +päiväkirjassa tapaamme seuraavan lausunnon hänestä: + +"Mérimée parle peu. Il joue avec un album, insoucieux de tout ce qu'il +dit, affectant les manières d'un sceptique et d'un homme blasé, mais +observant néanmoins les détails avec une extrême finesse. Une certaine +timidité, une retenue qui perce toujours à travers l'aplomb que lui +fait prendre son excessive confiance dans son mérite, forment le fond +de son caractère. Mérimée examinait les traits de Lebrun, et l'on +pouvait deviner qu'il analysait les lignes froides d'un visage trop +régulier pour que la passion poétique ait passé par là".[112] + +Samaan suuntaan käy sekin arvostelu, jonka hänestä antaa aikoinaan +hyvinkin tunnettu kirjailijatar rva Ancelot, "Marie on Trois époques" +y.m. huvinäytelmäin ja romaanein tekijä. Rva Récamier'n ja varsinkin +"taiteilijakuninkaan", parooni Gérardin luona oli rva Ancelot usein +tilaisuudessa tapaamaan sekä Beylen että Mériméen, jotka molemmat +näyttävät olleen kertojan lemmikkejä. Annan sananvuoron nyt hetkeksi +hänelle: + +"Heti sinne (Gérardille) tultuani ympäröivät he minut ja vaikka usein +istuttiinkin seuraavan päivän aamuun -- aina viivyttiin nimittäin yli +puoliyön -- pysyi keskustelu sentään koko ajan vilkkaana ja hauskana +pienessä piirissämme. Mutta olikin siellä miellyttäviä seurakumppalia! +1:o) hra Mérimée, jonka kekseliäille, alkuperäisille ja luonteville +mielipiteille sattuva arvostelukyky, yksinkertainen ja sievä esitystapa +sekä syvä totuuden tunne soi niin vakuuttavan voiman; sitten 2:o) +Eugène Delacroix, jonka lempeä ja hieno keskustelu ilmaisi niin paljo +herttaisuutta ja hillittyä malttia kuin hänen taiteilijaneronsa lentoa, +tulta ja innostusta; 3:o) tuo erittäin miellyttävä ja hurmaava +(charmant) parooni de Mareste, jonka leikilliset ja hyväntahtoiset +sukkeluudet aina säilyttivät vanhan hyvän aistin paremmilta ajoilta, +-- -- -- -- sekä lopuksi Beyle eli Stendhal, jonka lystikkäästä +pirteydestä ei kellään voi aavistusta olla. Kas siinä tämän erinomaisen +hauskan keskustelun pääasialliset ylläpitäjät. Mérimée ja Beyle +ottelivat usein ja nämä keskustelut ne olivat -- jatkaa rva Ancelot -- +inimitables par l'originalité tout à fait opposée de leur caractère et +de leur intelligence, qui faisait valoir l'un par l'autre et élevait +par la contradiction, à leur plus grande puissance, des esprits d'une +si haute portée! -- Beyle innostui kaikesta ja tuhannet tunteet +vaihtelivat hänessä muutamien minuuttien kuluessa. Ei mitään jäänyt +häneltä huomaamatta ja välinpitämättömäksi; mutta surunsa peitti hän +usein leikillisyyden ta'a eikä hän koskaan ollut iloisempi kuin +sellaisina päivinä, joina hänellä oli ollut pahoja vastuksia. Mériméen +huolettoman kylmä ja kepeä iva häntä sentään toisinaan häiritsi ja sai +hänet ymmälle; mutta kun hän siitä taas selvisi, pulppusivat hänen +sukkeluutensa yhä alkuperäisempinä ja voimakkaampina."[113] + +Olen tahallani painattanut tämän pitkän otteen, koska rva Ancelot +tunnetulla sujuvalla kynällään tässä kuvailee juuri niitä miehiä, +joiden kanssa Mérimée ehkä eniten seurusteli näinä aikoina. Tuttavia +tällä kyllä oli hyvinkin paljo, mutta vähä sellaisia, jotka todella +olisivat voineet kehua olevansa hänen lähempiä ystäviään. Ystävyydestä +onkin Mériméellä aina ollut sangen korkea ajatus, sitä osottavat sekä +hänen kirjeensä että myöskin n.k. Librin juttu, josta edempänä tulen +selkoa tekemään. Mutta näiden uskottujensa arvostelusta hän olikin +arka, ainoastaan näille oli hän avonainen ja sydämmellinen;[114] +maailman edessä esiytyi hän sitä vastoin jo näihin aikoihin suljettuna, +kylmänä ja ivallisena, jonka vuoksi häntä yleisesti pidettiinkin +tunteettomana ja itsekkäänä.[115] + +Paitse muutamia pienempiä novelleja ja arvosteluja eri +sanomalehdissä[116] ilmestyi Mériméeltä juuri näihin aikoihin uusia ja +korjattuja painoksia entisistä teoksista. Niinpä Jacqueriesta (ynnä +Carvajal'ista) toinen painos v. 1829 ja kolmas v. 1832, Clara +Gazul'ista v. 1830 ja Chronique de Charles IX:stä v. 1832. + +Kaikkien näitten teosten kansilehdillä oli tekijänä mainittu "l'auteur +du Théâtre de Clara Gazul". Mutta kun v. 1832 Fournier'n kustannuksella +ilmestyi kokoelma ennen julkaistuja novelleja nimeltä "Mosaïque recueil +de contes et de nouvelles", niin seisoi nimilehdellä "Prosper Mérimée +auteur du Théâtre de Clara Gazul et de la Chronique de Charles IX", +joten siis viimeinenkin hitunen hänen julkisen salaisuutensa verhosta +nyt kerrassaan poistui. Huolimatta siitä, ettei tämä kokoelma +sisältänyt yhtään uutta kertomusta, saavutti se kuitenkin laajan +lukijakunnan. Varsinkin näyttävät kertomukset korsikalaisesta Mateo +Falconesta, jonka synkkä ja järkähtämätön kunniantunto oikein +puistattaa lukijaa, sekä turhanpäiväisesti mustasukkaisesta +Saint-Clair'istä eniten miellyttäneen Pariisin yleisöä. + +"Vasta v. 1829, useita kuukausia sen jälkeen kuin hän oli julkaissut +romaaninsa (Chronique de Charles IX), -- kirjoittaa hänestä tunnettu +arvostelija Gust. Planche -- tuli Mériméen nimi yleisesti tunnetuksi +Mateo Falconen kautta, joka todella onkin mestariteos... Huolimatta +näiden kolmen kertomuksen (Tamango, La partie de trictrac ja Mateo) +suuresta arvosta kävi yleisön ihastus Prosper Mériméehen oikein +selväksi, huomattavaksi ja todelliseksi taudiksi vasta 'Le vase +étrusque'n' jälkeen".[117] Kokoelma sisälsi paitse novelleja myöskin +huvinäytelmän Les Mécontents sekä nuo kolme hauskaa kirjettä +Espanjasta, joista jo ylempänä on ollut puhe. + +Espanjan matkallaan oli Mérimée muuten ollut tilaisuudessa vertaamaan +Clara Gazul'in espanjalaisia kuvauksia todellisuuteen ja sanotaan tämän +vertailun vaikuttaneen hänen totuudentuntoonsa niin ankarasti, että hän +epätoivoisena jo päätti lopettaa koko kaunokirjallisen tuotantonsa. Hän +näet rakasti totuutta, luonteiden, tapojen ja koko paikallisvärityksen +todellisuutta niin arkatuntoisesti, että hän kykyänsä epäillen arveli +parhaaksi luopua kaikista jälittely-yrityksistä. Taipumuksiaan ei +sentään niin vähällä tukahduteta. Ja olihan hän tilaisuudessa +pienimpiin yksityiskohtiinsa tutkimaan Pariisin elämää ja oloja, +ihmisiä ja luonteita ympärillään. Ehkä onnistuisi hän tässä saamaan +esille totuuden niin tunnollisesti kuin hän halusi ja toivoi. Ja +olikinhan "Le vase étrusque", jossa hän käsitteli nykyaikaista +pariisilaista aihetta, saavuttanut mitä suurinta suosiota ja +tunnustettu "palaseksi elämästä". Miksi ei hän siis, yhä tarkempaan +elämää ympärillään tutkittuansa, voisi edelleenkin onnistua Pariisin +elämän kuvaamisessa? Sopihan vielä kerran koettaa. + +Eivätkä ehtineet "Mosaïque'n" lukijat vielä unohtaa ainoatakaan näistä +kertomuksista, kun Mériméeltä seuraelämän huvitusten ja virkatöitten +lomassa jo oli valmistunut uusi romaani. Novellissaan "Le vase +étrusque" oli hän kuvannut mustasukkaista, rakastunutta nuorukaista, +joka intohimonsa seurauksista vihdoin kaatuu kaksintaistelussa. Uudessa +romaanissaan "La double méprise" esittää hän meille 1:o miehen, joka on +täydellinen egoisti ja rakastaa naisia ainoastaan huvikseen (Darcy); +2:o naisen, joka raakamaista miestään halveksiessaan ja ulkonaisen +käytöksen hienoutta ihaillessaan tulee antautuneeksi miehelle, jota hän +ei rakastanut eikä oikeastaan edes ollut tuntenutkaan kuin muutamia +tunteja (Julie de Chaverny). + +_La double méprise_ joka ilmestyi Revue de Paris'ssa syksyllä v. 1833 +ja heti sen jälkeen erityisenä kirjana, on niin hienon taiteilijan +älyllä kirjoitettu ja niin taitavan sielutieteilijän aistilla +sommiteltu teos, että sitä vielä kau'an tullaan lukemaan todellisella +nautinnolla. + +Kun se (elokuussa) alkoi ilmestyä mainitussa aikakauskirjassa, +kirjoitti sen päätoimittaja Amadée Pichot Mériméestä niin kauniin +esipuheen, etten malta olla siitä lyhyitä otteita antamatta. "Ei +kellään meidän nuorista kirjailijoistamme ole minun mielestäni enemmän +lahjoja ja mielikuvitusta kuin Pr. Mériméellä; mutta ei kukaan heistä +myöskään voi paremmin niitä hallita kuin hän. Ei kukaan heistä tiedä +paremmin, mitä hän milloinkin tahtoo, kuhun kulloinkin pysähtyy. Aina +on hän varma itsestään, aina tunteittensa herra... Mikä minua +erittäinkin miellyttää tässä lempikirjailijassani on se, että hän, +vaikka taitaakin englannin, espanjan, saksan ja itaalian kieliä, aina +pysyy ranskalaisena, tapahtukootpa hänen kuvaamansa tapaukset sitten +missä tahansa. Esitystavaltaan ja aatteiltaan ranskalaisena ollen, on +Pr. Mérimée asettunut suorastaan vastustamaan tuota lavertelevaa +metafyysillistä koulua, jota jonkun aikaa nyt on koetettu istuttaa +tänne Saksasta, koulua, joka muka on filosofiiaa, vaikka onkin vain +uskovaisuutta (illuminisme), mikä muutamissa on 'un dérangement des +organes cérébraux' ja toisissa 'tout bonnement un dérangement des +organes biliaires'."[118] + +Samassa aikakauskirjassa kirjoittaa syyskuun vihossa H. C. Saint-Michel +milt'ei yhtä lämpimän arvostelun _Double méprise'stä_. "Kertomus +Darcystä ja rva de Chavernystä on pieni mestariteos. Se on tapakuvaus, +samalla luonnollisen yksinkertainen ja hieno, ja havainnot sekä +luonteista että sydämmen sisimmistä tunteista ovat kaikki perin tosia +ja täydelliseen maailman kokemukseen perustuvia. Esitystavassa on niin +paljo siroutta (grâce) ja niin tuiki vähän maneeria. -- -- Ja +erittäinkin olen hänelle kiitollinen siitä, että hän on osannut kuvata +ylimysnaisen heikkouden niin suurella hienotuntoisuudella, sanoisinpa +melkein puhtaudella (chasteté). -- -- Tämä yksinkertainen juoni, tämä +etsimätön päätös muodostaa kuitenkin täydellisen draaman, jota eivät +häiritse joutavat pikkuseikat ja syrjähypyt, jotka nykyajan +melodramaattisissa kertoelmissa lukijaa väsyttävät". + +Yksimielisesti sitä muutkin arvostelijat kiittivät. Gustave Planche +kirjoitti siitä Revue des deux Mondes'en erityisen artikkelin, jossa +hän sielutieteellisesti selitteli Mériméen esittämät rakkauden tyypit: +a) raaka ja aistillinen, b) hienosteleva, mutta itserakas sekä c) +vaarallisin kaikista "l'amour de la tête". Tämän viimeisen oli +kirjailija ottanut kuvatakseen ja nuo kolme päähenkilöä ovatkin "tracés +de main de maître".[119] Samaan suuntaan kävi André Delrieu'nkin +arvostelu Le Temps'issa jossa kuitenkin löytyy eräitä pieniä +muistutuksia, mitkä Mériméestä epäilemättä tuntuivat kiitokselta: + +"Ainsi les personnages de la Double Méprise -- sanotaan siinä -- nous +les connaissons tous; nous ne les avons pas rêvés, mais nous les avons +vus, aimés haïs; nous les avons heurtés sur le Boulevard, lorgnés au +spectacle. -- -- Je regarde Julie comme le plus heureux type de femme +parce que toutes les femmes lui ressemblent. -- -- Darcy représente la +galantérie sèche et posée de l'homme d'esprit. -- -- -- Les qualités du +conteur y sont toujours exubérantes, les fantaisies du poète un peu +négligées; plus de justesse que d'imagination, une désespérante +sobriété".[120] + +Tarpeetonta on tuoda esille otteita useammista senaikuisista +arvosteluista, jotka, pieniä eroavaisuuksia lukuunottamatta, kaikki +olisivatkin samanlaatuisia. Mériméen kylmän objektiivinen, sattuva ja +ytimekäs esitystapa olikin nyt jo todellisen realistin käsialaa. +Järkähtämätön totuuden jälittely on käynyt hänen ihanteeksensa +taiteessa, kirjoitettiin hänestä kaikkialla, mikä sen sitten sanoi +kiitokseksi, mikä moitteeksi. Ikäänkuin ivatakseen kumpaisiakin -- +yleisön hämmästyttäminen ja nenästä vetäminen oli nyt kerran hänen +mielihalujaan -- kääntyi Mérimée äkkiä taas tarumaisiin aiheisiin. Vai +olisiko hänessä nyt todellakin vakaumukseksi kypsynyt Goethen +mielipide, jonka mukaan melkeinpä kaikki aiheet olivat hyviä, kunhan ne +tositaiteellisella tavalla esitetään? + +Miten lieneekin; vanhan espanjalaisen legendan Don Juan'in elämästä +hän nyt käsitelläkseen ottaa ja nimi -- _Les âmes du purgatoire_ +(Kiirastulen sielut) -- on yhtä kummallinen kuin sen sisällyskin.[121] +Kaksintaisteluja, murhia, naisten viettelyjä, uskonnonpilkkaa y.m. on +kirja täynnä ja tuhansiin siveellisyysrikoksiin tekevät itsensä +syypääksi päähenkilöt Don Juan de Marana ja hänen jumalaton +neuvonantajansa Don Garcia. Mutta kaikki nuo uskomattomat seikkailut +ovat kuitenkin kerrotut niin tarkasti ja luonnollisesti, niin +taiteellisesti ja jännittävästi, että sitä henkeänsä pidättäen lukee. +Tekijä itse säilyttää kuitenkin aina kylmäverisyytensä eikä koskaan +ainoalla sanallakaan asiain menoon sekaudu. + +Tämä kylmyyspä se juuri arvostelijoitakin suututti. "Mérimée est +l'auteur le plus froid et le plus sec de notre époque", kirjoittaa +hänestä Philarète Chasles. "Ne dirait-on pas que le génie français +actuel est un génie technique et architectural, plongé dans la science +des archivoltes et des pilastres, mesurant les ogives, respectueux pour +le passé et plein de vénération pour l'antiquité féodale? Le ton pédant +de M. Mérimée est tout bonnement la prétention d'un écrivain qui après +avoir sculpté quelques romans à la manière de Scott et quelques drames +dans le style misanthropique et acerbe de lord Byron, se constitue +aujourd'hui l'imitateur artistique de Goethe. Faute de véritable +enthousiasme pour l'art, il se met en frais de technologie inutile et +de science apprêtée".[122] + +Mérimée olikin aina rakastanut muinaistieteitä ja historiaa. Viime +aikoina varsinkin olivat nämä aineet käyneet hänelle melkeinpä ainoaksi +työskentelyksi, sillä virastossaan hän ei viipynyt muuta kuin sen +verran, mikä oli välttämätöntä. Kuitenkin lienee hän hoitanut nekin +toimensa kyllin tyydyttävästi, koskapahan hän koko ajan pysyi kreivi +d'Argout'n suosiossa ja muutti hänen muassaan ministeristöstä toiseen. +Kun ministeristön asema ylipäänsä ja sisäasiain ministerin tila +varsinkin Guizot'n ja Thiers'in välisten eripuraisuuksien ynnä +sisällisten rettelöjen vuoksi vähitellen kävi uhkaavaksi ja kun +eduskunta sitä paitse ankarasti ahdisteli asianomaisia hallituksen +jäseniä, näki kreivi d'Argout, silloinen sisäasiain ministeri, itsensä +pakoitetuksi eroamaan huhtikuussa v. 1834. Uusi ministeri halusi +kabinettinsa päälliköksi omia miehiään ja niin joutui Mériméekin +virattomaksi. Teostensa ja lukuisain tuttavuussuhteittensa kautta oli +hän kuitenkin jo ehtinyt tulla niin huomatuksi, että hänelle heti +toimitettiin toinen ja parempi toimi. Ministeriksi tultuaan oli Guizot +v. 1831 ystäväänsä Ludovic Vitet'ä varten perustanut uuden viran, +nimittäin valtioarkeoloogin eli "historiallisten muistomerkkien +ylitarkastajan". Kun Vitet, entinen globelainen ja "aide-toi, le ciel +t'aidera"-seuran jäsen keväällä v. 1834 sitten nimitettiin +kauppaministeri Duchâtel'in ylisihteeriksi, tarjottiin avoimeksi +jäänyt arkeoloogin virka Prosper Mériméelle, joka sen mielellään +vastaanottikin. + +Nyt oli Mérimée saanut toimen, joka häntä jo kau'an oli miellyttänyt. +Ja työteliään luonteensa koko voimalla hän antausikin uuteen +ammattiinsa. Kuinka perusteelliset hänen tietonsa Ranskan +muinaisuudesta ja taideolojen asteittaisesta kehityksestä ennen pitkää +olivat, sitä osottavat parhaiten ne lukuisat kirjoitukset Ranskan +historiallisista muistomerkeistä, kirkkomaalauksista y.m., joita hän +seuraavina vuosina julkaisi.[123] Ja kuinka tunnollisesti hän +tehtävänsä käsitti, siitä lienevät todistuksina m.m. ne matkat, jotka +hän vv. 1834-39 teki ympäri Ranskanmaata aina Korsikan saarelle saakka. +Kustakin tällaisesta virkamatkasta kirjoitti Mérimée sisäasiain +ministerille erityiset seikkaperäiset kertomukset. Näin ilmestyivät v. +1835 _Notes d'un voyage dans le Midi de la France_, seuraavana vuonna +_Notes d'un voyage dans l'Ouest de la France_, v. 1838 _Notes d'un +voyage en Auvergne_[124] ja kaksi vuotta myöhemmin tämän sarjan +viimeinen osa _Notes d'un voyage en Corse_. Kaikki nämä olivat +esitystavaltaan peräti asiallisia ja -- kuivia. Mériméetä näytti +ikäänkuin huvittavan vetää nenästä yleisöä, joka luonnollisesti odotti +tunnetun novellikirjailijan antamissa matkakertomuksissa löytävänsä +hauskoja ja jännittäviä sivukohtauksia. Tietysti ei tällaisessa +kaunokirjailijan elämäkerrallisessa tutkimuksessa voi ruveta näiden +tieteellisten teosten sisällyksestä selkoa tekemään. Niiden tuhansiin +kohoova sivuluku osottaa jo osaltansa tekijänsä uutteruutta;[125] mitä +taas hänen tiedonantojensa tarkkuuteen ja luotettavaisuuteen tulee, +ovat tiedemiehet niiden suhteen aina olleet sitä mieltä, että jokainen +piirre ja tieto on hänellä varma kuin kallio. + +Paitse näitä matkakertomuksia ilmestyi Mériméeltä tuon tuostakin +suurempia tai pienempiä tutkimuksia muinaistieteiden, taiteiden tai +historian alalta.[126] V. 1835 julkaisi hän m.m. _Henri de Guisen_ +elämäkerran, ja pari vuotta senjälkeen perinpohjaisiin tutkimuksiin +perustuvan ansiokkaan kirjasensa "Essay sur l'architecture réligieuse +du moyen âge, particulièrement en France",[127] missä hän teki selkoa +keskiaikana tehtyjen kirkkojen rakennustavasta varsinkin Ranskassa. + +Jo pitkät ajat oli Mériméetä muinaisten roomalaisten historia suuresti +huvittanut ja on hän tämän erikoistaipumuksensa viime hetkeensä +säilyttänyt. Näinä puheina olevina aikoina hän erityisesti tutki +tunnetun sisällisen sodan vaiheita ja sankareita voidakseen osottaa, +miten olot vähitellen kävivät niin sotkuisiksi ja rauhattomiksi, että +Caesarin lainen voimakas mies saattoi yhteisen turvallisuuden nimessä +vallan anastaa. Marraskuussa v. 1840 hän sitten tutkimustensa tulokset +julkaisi nimellä _Essay sur la guerre sociiale_ (IV + 403 siv.)[128] +Teos on tavallaan historian psykologiaa, vaikka tapahtumat kerrotaan +jotenkin alastomina ja henkilöt kuvataan vain reliefissä. Esitystapaa +ovat monet moittineet ikävän kuivaksi ja mehuttomaksi. Mitään +kuvarikasta kieltä ei se tietysti olekaan, ja se sotisikin vastoin +Mériméen koko luonnetta. Mutta voimakkaasti ja elävästi on tekijä noita +muinaisia oloja ja henkilöitä kuvannut eivätkä kaikki suinkaan ole samaa +mieltä esityksen kuivuudestakaan. Niinpä sanoo siitä esim. Loménie, että +"hänen tyylinsä säilyttää tässä kaikki kauniit ominaisuutensa" ja että +vaikka tekijä ei lisäilekään paljo omia arveluja, niin hän kuitenkin +"tire souvent un excellent parti de telle phrase courte, recueillie chez +Appien, Paterculus ou Florus, pour donner à une situation ou à un +incident une tournure animée et intéressante".[129] Ja Sainte-Beuve +huomauttaa arvostelussaan erittäin, että "on voit que M. Mérimée, dans +ce nouveau cadre de l'histoire critique, ne s'est pas interdit son +parfait talent de raconter".[130] Yhtä kiittävä on se tapa, millä eräs +Ranskan suurimpia historioitsijoita, Thiers, samaisesta teoksesta puhuu: +"Mon cher Mérimée", kirjoittaa hän tälle sen johdosta, "j'aime +l'histoire romaine par dessus toutes les autres et je vous envie votre +sujet et votre manière de rendre les choses".[131] Ja Béranger, tuo +rakastettava runoilija, jonka kanssa Mérimée aina pysyi mitä +ystävällisimmissä väleissä, hän lausuu herttaisella tavallaan siitä +eräässä kirjeessä näin: "Rakas Prosper! .... Se on todellakin kovin +oppinutta minulle ja minä ihmettelen oppisi syvyyttä ja maltillista +arvosteluasi. Eikä esityskään tunnu turhantarkalta, vaikka aine onkin +raskasta luonteeltaan .... Tiedätkös, että minua oikein pelottaa, kun +näen sinut noin oppineena? Entäpä jos sinä kaiken tämän tieteellisen +työsi keskellä unohdat Clara Gazul'it ja kronikat, romaanit ja novellit? +Elä tee itseäsi syypääksi sellaiseen hulluuteen ja ole muuten +vakuutettu, että aina olen ystäväsi Béranger".[132] + +Niin hyväntahtoinen ja parasta tarkoittava kuin tämä Béranger'n +loppumuistutus onkin, ei siihen sentään olisi näinä aikoina luullut +olevan tarpeeksi syytä. Sillä olihan Mérimée samoihin aikoihin +esiytynyt menestyksellä kaunokirjailijanakin. Tosin käytti hän +mielellään tieteellisiä tai kvaasitieteellisiä aiheita novellejansa +varten, mutta hän teki sen sellaisella taiteilijan aistilla, ettei aine +sen vuoksi käynyt hiukkastakaan kuivemmaksi; päinvastoin sai se tästä +jonkunlaisen sopivan alustan. Niin oli laita esim. _La Vénus d'Ille_ +nimisen kertomuksen, jossa tekijä mitä huolellisimmin oli kuvaavinaan +erästä muinaislöytöä (Venusta) Illen kaupungin läheistössä kietoen +siihen mitä hurjimman hoffmannilaisen rakkausjutun.[133] Muinaislöytö +kuvattiin niin tarkasti ja seikkaperäisesti, että moniaat tiedemiehet +taaskin pettyivät luullen Mériméen todellista löytöä kuvanneen. +Novellinsa synnystä kirjoittaa hän itse v. 1847 seuraavasti: + +"Ille'n Venusta ei ole koskaan ollut olemassa ja ovat nuo tieteelliset +kantakirjoituksetkin tehdyt _secundum artem_ Muratori'n ja Orelli'n +avulla. Aatteen tähän kertoelmaan sain lukiessani Freher'issä erään +keskiaikaisen legendan. Lainasin myöskin muutamia piirteitä +Lucianus'elta, joka puhuu ihmisiä kurittavasta kuvapatsaasta. +Mukaelmani höystelin sitten kaikellaisilla pienillä viittauksilla ja +leikillisyyksillä, jotka varmaankin käsittää se tuttavaryhmä, jonka +keskuudessa tätä novellia kirjoittaessani elin .... Olen muuten kovin +ylpeä siitä, että sellainen tiedemies kuin te olette (kirje on osotettu +eräälle taidehistorioitsijalle) on vaikkapa hetkenkin pitänyt täytenä +totena pientä juttuani".[134] + +Tämä viimeinen lause osottaa kyllin selvään, että Mérimée yhä säilyttää +saman poikamaisen halun vetää yleisöä nenästä ja että tuon tiedemiehen +pettymys oli todellinen nautinto hänelle. + +"La Vénus d'Ille" käsittelee ihan keksittyä ja romanttista aihetta, +joka Mériméetä nähtävästi on suuresti huvittanut. Romanttikoihin ei hän +siltä enää itseään lue ja kovinpa erehtyisikin se, joka sen tehdä +tahtoisi. Olen ennemmin huomauttanut, ettei Mérimée 30-luvun +alkupuolelta enää mihinkään suuntaan kuulu, vaan käy hän siitä lähtein +jo omia teitään antaen yleisölle milloin romanttisen, milloin +realistisen jutelman, jotka kuitenkin aina ovat esitystavaltaan +klassillisen yksinkertaisia ja selviä. Mutta aina hakee hän jännittäviä +aiheita, joita ei voi välinpitämättömyydellä lukea. Nyt kun hän juuri +oli julkaissut kertomuksen romanttiseen henkeen, niin oli sangen +luultavaa, että seuraava tulisi ikäänkuin tälle vastapainoksi olemaan +realistinen, sillä Mérimée suorastaan halusi säilyttää itsenäisen +asemansa Ranskan kirjallisuushistoriassa. + +Kesäkuussa v. 1840 ilmestyikin Revue des deux Mondes'ssa kirjailijamme +etevin kaunokirjallinen tuote "Colomba". + + + + +VI. + + +Ranskan kaunokirjallisuus oli vähitellen melkolailla rappeutunut ja +useilta tahoilta kuultiinkin 30-luvun loppupuolella valituksia siitä. +Romanttikojen puutteet ja virheet alkoivat noiden tunnettujen nerojen +jälkeläisissä käydä kovin ilmeisiksi ja heidän pilventakaisiin +fraaseihinsa ja deklamoiviin kappaleihinsa oltiin jo kyllästytty. +Todellista elämää kaipasi yleisö taas vähitellen niin hyvin romaaneissa +kuin näyttämöllä. Tai ainakin haluttiin taas taiteellista järjestystä +ja varmempia muotoja. Kuinka kipeästi muutamat siitä sekasortoisesta +tilasta kärsivät, jossa kaunokirjallisuus näihin aikoihin oli, sitä +osottaa m.m. seuraava haikea valitus Chaudes-Aïgues'n kynästä. "Ranskan +kirjallisuus -- kirjoittaa hän -- tarjoaa tätä nykyä surkeimman +näytelmän, mitä ajatella voi, nimittäin sellaisen anarkiian, että +täydellinen loppu (dissolution) olisi parempi. Ellemme ota lukuun +kolmea, neljää etevää kirjailijaa, jotka huomattavasta voipumuksestaan +huolimatta koettavat kantaa lippua voimakkaalla kädellä eteenpäin, niin +missä ovat ne uuden taiteen ylpeät edustajat, joiden itsetunto muutamia +vuosia sitten sellaisella melulla ja rohkeudella ilmausi".[135] + +Tähän kysymykseen olikin kyllin syytä, sillä monet tuonoisista +rähisijöistä olivat todellakin teille tietämättömille kadonneet. Ketkä +nuo hänen mainitsemansa "kolme neljä etevää kirjailijaa" ovat, sitä ei +hän meille ilmoita, mutta epäilemättä luki hän niihin myöskin Victor +Hugon. Ja kuitenkin alettiin tätä yhä useammalta taholta syyttää +seisauksesta kehityksessä, varsinkin draamallisessa. Marion de Lorme +oli jo saanut osakseen paljo kylmemmän vastaanoton kuin Hernani ja +vaikka Le roi s'amuse ja Lucrèce Borgia taas saivatkin yleisön vähän +lämpenemään, niin jähtyi tämä myötätuntoisuus sangen pian, eikä Ruy +Blas (v. 1838) enää kyennytkään yleisön välinpitämättömyyttä +karkoittamaan. Ja että Les Burgraves muutamia vuosia myöhemmin jo kärsi +täydellisen tappion, sen tiedämme kaikki. + +Huolimatta siitä, että Hugo juuri oli taistellut itsensä Ranskan +akatemian jäseneksi, oli hänen maineensa ja vaikutuksensa siis +kuitenkin alenemassa. Ne, jotka rakastivat intohimoa, lämpöä ja +tunnetta taideluomissa ja tyylissä, löysivät nämä ominaisuudet eräässä +uudessa tulokkaassa, joka nyt alkoi käydä päivän sankarittareksi +kaunokirjallisuuden alalla. + +Tarkoitan tietysti rva Aurore Dudevant'ia, joka George Sand'in nimellä +oli julkaissut huomiota herättävät yhteiskunnalliset romaaninsa +(Indiana, Valentin, Lélie, Jacques, André etc.), joissa hän Rousseaun +innolla ja Hugon lahjoilla kuvasi naisten sortotilaa ja yleistä +yhteiskunnallista mädännystä. Parannusta, totuutta tunteissa ja +tavoissa hän vaati ja outona kummallisena saarnaajana häntä +kuunneltiin. George Sand'illa oli myöskin eräs miespuolinen kilpailija +yhteiskunnallisen romaanin alalla, nimittäin Balzac. Tuotantokyvyssä ja +esityksen kypsyydessä oli hän kilpailijansa vertainen ja kaltainen, +mutta taiteellisilta periaatteiltaan olivat he vastakohtia. George Sand +on itse Balzac'ille kerran sanonut: "te kuvaatte olot ja ihmiset +sellaisina kuin ne ovat, minä taas sellaisina kuin niiden tulisi olla". + +Itse asiassa onkin tämä ihan oikein sanottu. Balzac on näet todellakin +vuosisatamme suurin sydänten analyseeraaja ja yhteiskunnallisen elämän +fysioloogi, joka ottaa aina todelliset olot perustuksekseen. Hän on +realisti. Mutta hän ei jaksa säilyttää luomissaan taiteellista muotoa +ja hänen voimakas mielikuvituksensa suurentaa usein alkuperäiset +luonteet ja olot. Sainte-Beuve onkin sanonut hänestä sen vuoksi, että +"Balzac n'est pas vrai... C'est un homme de génie, mais c'est un +monstre. Tout chez lui est de l'imagination, de l'invention".[136] + +Sekä George Sand että Balzac olivat muuten ammattikirjailijoita ja +työskentelivät käsittämättömän nopeasti. Koska he kumpikin sentään +olivat todellisia runoilijoita ja voimmepa sanoa neroja, säilyttivät +heidän tuotteensa kuitenkin aina runollisuuden ja taiteellisuuden +tuoksun. Mutta kun keskinkertaiset kyvyt alkavat samalla vauhdilla +työskennellä, käy kirjallisuus pian tusinatavaraksi ja menettää myöskin +taiteellisen arvonsa. Näin alkoi juuri näihin aikoihin Ranskassa käydä. +Romanttinen suunta oli joutunut kaikellaisten rahan-ahnaiden hutilusten +käsiin ja muodostui ennen pitkää huokeahintaiseksi kauppatavaraksi, +joka ihmeellisistä aiheista ja seikkailuista kyhätyillä jutuillaan +tuotti tekijöillensä suuria rikkauksia. Sanomalehdet nielivät +tavattomia novellimääriä ja maksoivat hyvästi. Eikä tarvinnut +tuotteiden erinomaisia ollakaan, keskinkertainen ja -tekoinen meni +täydestä, kunhan sitä tuli usein ja tarpeeksi. Sama oli laita +näytelmäkirjallisuudenkin. Pariisissa oli syntynyt teaatteri toisensa +perästä ja kaikki ne halusivat uusia näytelmiä houkutellakseen yleisöä. +Mitään mestariteoksia ei vaadittu, kunhan kappale vain illan kesti ja +yleisöä huvitti joko juonellaan tai sukkeluuksillaan. Näin syntyi +erityinen romaani- ja näytelmäkirjallisuus suurta yleisöä varten ja sen +jokapäiväiseksi ravinnoksi. Kun yksityiset kirjailijat eivät jaksaneet +yksin tuottaa niin paljo kuin heiltä pyydettiin, ottivat he apulaisia +ja ennen pitkää näemme syntyvän erityisiä kaunokirjallisuustehtaita, +joiden tavaroille isännät nimensä leimaavat. Sellaisia kirjallisuuden +tehtailijoita olivat Dumas vanhempi, Eug. Scribe, Janin y.m. Turhaan +koettivat taidetemppelin ovenvartijat, arvostelijat, taistella tätä +tusinatavaran tulvaa vastaan. _La littérature à la vapeur_ +(höyrykirjallisuus) levisi yhä laajemmalle ja laajemmalle kaikista +Nisard'in, Asselinen, Chaudes-Aïgues'n vaikerruksista huolimatta. + +Epäilemättä on Alfred de Vignykin juuri vastapainoksi näille +"tehtailijoille" pannut seuraavat sanat lordmaijorin suuhun Stellossa: +"J'ai retenu ceci de Ben Jonson et je vous le donne comme certain: +savoir que la plus belle Muse du monde ne peut suffire à nourrir son +homne et qu'il faut avoir ces demoiselles pour maîtresse, mais jamais +pour femme".[137] + +Prosper Mérimée oli tässä suhteessa aina ollut lordmaijorin +mielipidettä ja sitä myöskin seurannut. Ainoastaan silloin kuin hänellä +todellakin oli jotain arvokasta sanomista ja antamista tarttui hän +kynään. Ja moneen kertaan hän silloin jo oli aineensa läpi miettinyt, +monet tutkimukset sitä varten tehnyt. Mutta kun hän sitten työnsä +tuloksen käsistään laski, olikin se mestariteos, johon ei moite +pystynyt ja joka varmaankin säilyttää arvonsa ja asemansa halki +vuosisatojen. Käsittelipä hän romanttisia tai realistisia aiheita, aina +oli hän sama voittamaton mestari esityksen objektiivisuudessa ja +taiteellisuudessa. Ja siksi tunnustivat hänet aikalaisensakin, kuten jo +olemme nähneet ja yhä edelleen tulemme näkemään. + +V. 1839 oli Mérimée, niinkuin ylempänä olen maininnut, +valtioarkeoloogina tehnyt matkansa Korsikan saarelle ja ihastunut +tavattomasti sen asukkaiden alkuperäisiin ja villeihin tapoihin. En +tosin ole saanut käsiini hänen antamaansa virallista matkakertomusta +enkä siis varmuudella voi sanoa kuvastuiko siinä jollakin tavalla tämä +hänen ihastuksensa. Mutta jos hänen muista matkakertomuksistaan saa +päättää, niin pysyi Mérimée näistäkin oloista kertoessaan asiallisena +ja kuivana. Ja kuitenkin oli tämän saaren hurja kansa päättäväisine, +miehuullisine tapoineen, intohimoineen, seikkailuineen, verikostoineen, +pelkäämättömyyksineen ja vapaudenhaluineen ijäksi syöpynyt hänen +mieleensä. Virallista matkakertomusta suunnitellessa oli hänelle oikein +selvinnyt korsikalaisten näkökanta ja luonne, ja samalla oli hän +myöskin pakoitettu yksityiskohtiinsa tutustumaan saaren +maantieteellisiin suhteisiin ja historiallisiin muistoihin. Perustusta +hänellä siis kyllä oli, kun hän alkupuolella vuotta 1840 ryhtyi +kirjoittamaan etevintä romaaniansa, jolla hän on ikuisen muistomerkin +itselleen pystyttänyt. + +_Colomba_ ilmestyi ensin Revue des deux Mondes'n kesäkuun vihossa ja +muutamia kuukausia myöhemmin erityisenä kirjana "Les âmes du +Purgatoire" ja "Vénus d'Ille" kertomusten kanssa. Se on oikeastaan +mestarillinen tapakuvaus, josta korsikalaisten villeys ikäänkuin uhoaa +vastaamme joka piirteestä.[138] Päähenkilönä on siinä nuori tyttö, +nimeltä Colomba, joka koettaa ja jonka onnistuukin yllyttää Ranskan +sotapalveluksesta palaavaa veljeänsä verikostoon isänsä murhaajaa +vastaan. + +Tarpeetonta lienee mainita, että koko sanomalehdistö tämän kirjan +ilmestymistä yhteisellä riemastuksella tervehti. Niinpä kirjoittaa +siitä Sainte-Beuve mitä kauniimmalla tavalla Revue des deux Mondes'ssa, +puhuen ensin lyhyesti Mériméen ensimmäisestä esiytymisestä ja +varhaisemmista vaiheista ja siirtyen sitten Colombaan, joka hänen +mielestään heti osottaa, että "bien qu'il se prodigue peu, M. Mérimée +n'a pas épuisé ses plus beaux contes". Sisällyksestä ei arvostelija +viitsi ruveta selkoa tekemään, "koska jokainen on sen lukenut", ja +tarpeetonta on hänestä sitä edes kritikoidakaan sen "täydellisen +menestyksen" jälkeen, jonka se on saavuttanut. "Tällä tavoin voi siis +todellinen kyky odottamattomia teitä päästä samoihin tuloksiin kuin +vanhat mestarimme... Colomba on mitä klassillisin tuote sanan +parhaimmassa merkityksessä, kas siinä minun johtopäätökseni!" lopettaa +Sainte-Beuve arvostelunsa. + +Aug. Desplages siitä taas kirjoittaa m.m. että, "M. Mérimée, qui +n'élève point assez souvent, au gré du public, une voix toujours +applaudie, a cette année enrichi son écrin littéraire d'un fin joyau. +Tous ceux qui ont lu Colomba n'ont pu trop admirer le sagesse de cette +docte manière et les contours précis de ce beau style". -- Revue de +Paris'n arvostelija F. Bonnaire ei niinikään voi olla lausumatta +ihailuaan Mériméen uudesta mestariteoksesta: + +"Colomban menestys on jo niin tunnettu kaikille, ettei minun ole tarvis +ruveta luettelemaan niitä etevyyksiä, jotka kaikki tämän jännittävän +kertomuksen ymmärtäväiset lukijat itsestäänkin huomaavat. Hra Mérimée +ei vielä ole koskaan kohonnut niin liikuttavaan ja täydelliseen +todellisuuteen kuin tässä eikä hän koskaan ennen ole henkisen kykynsä +ja kirjallisen tyylinsä kallisarvoisia avuja suuremmalla menestyksellä +käyttänyt. Tiedämme myös jo vanhastaan kuinka mestarillisesti hän on +käsitellyt Les Ames du Purgatoire'n seikkailurikasta ja La Vénus +d'Ille'n fantastillista aihetta". -- --[139] + +Ivallisen leikillisellä tavalla arvostelee Mériméen uutta teosta eräs +kolmas aikakauskirja. "M. Mérimée comprend à merveille la Corse, et +cette Colomba est justement une histoire de vendetta, très correctement +racontée. On y met le doigt dans les trous de balles qui percent la +chair. L'auteur a quelque chose du talent d'un procureur impérial. Il +semble qu'il vous fasse avaler du vinaigre à la glace. Son style est +froid comme un serpent. Sa phrase est taillée en biseau et accusée par +méplats comme les traits du sardonique romancier lui-même à qui l'on +trouve quelque ressemblance avec le Méphistophélès de Goethe".[140] + +Pystytettyään itselleen Colombansa kautta ikuisen muistomerkin, heitti +Mérimée kaunokirjalliset hommansa pois muutamiksi vuosiksi antautuen +sen sijaan tieteitä ja taiteita viljelemään. Olen ennen jo usein +maininnut, että hän osasi sekä piirustaa että maalailla +akvarelleja. Nämä avut olivatkin hänelle vallan tarpeeseen, hänen +muinaistieteellisillä matkoillaan, kun hän halusi saada jonkun +muinaismuiston paperille. Näillä virkamatkoilla tehtyjä +rakennuspiirustuksia y.m.s. onkin säilynyt lukemattomia. Sitä paitse +oli hän, ennen kuin lähti ensimmäiselle matkalleen, opetellut +savimuovailua, taito, josta hänelle monta kertaa oli suuri hyöty.[141] + +Taiteihin ja taiteen historiaan oli hän muitten toimiensa ohessa täten +niin tutustunut, että itse Revue des deux Mondes katsoi hänet +kelvolliseksi arvostelemaan vuoden 1839 salonkia. Omalla nimellään ei +Mérimée tietysti kuitenkaan tätä arvosteluaan julkaissut. Peittäytyen +nimettömyyden läpäisemättömän verhon taakse koettaa hän tällä kertaa +vetää yleisöä nenästä antaen toimituksen ilmoittaa itsestään, että hän +muka on englantilainen maalaaja, joka useiden Pariisin matkojensa +kautta on perehtynyt ranskankieleen. Toimitus ei sano ottavansa +vastatakseen arvostelujen oikeudesta, tuo vieras taiteilija kun näet on +käynyt ulkomaista koulua; mutta sen se kuitenkin lausuu voivansa +vakuuttaa, että kirjoittaja on puolueeton ja kaikesta ammattikateudesta +vapaa. Tehtyään sitten joukon ehdotuksia uudistuksia varten näyttelyjen +toimeenpanemisessa käy Mérimée arvostelemaan eri taiteilijoiden teoksia +samalla selvitellen omia esteetillisiä periaatteitaan. Niin hauskaa +kuin olisikin ruveta näistä tässä laveammin selkoa tekemään, jätän sen +kuitenkin toistaiseksi voidakseni sitten samassa yhteydessä osottaa, +mikäli Mérimée kertomuksiansa kyhätessään on taiteellisia +periaatteitaan seurannut. Huomautettuaan kuinka uusi suunta +maalaustaiteessa on saanut draamallisen leiman ja siten poikennut +suurten mestarien viittomalta tieltä, kehoittaa Mérimée heitä omin +silmin ja tarkasti tutkimaan, vaan ei kopioimaan luontoa, sillä totuus +yksin ei riitä taiteelle: se vaatii todennäköisyyttä.[142] -- Mitä +taiteilijat tästä hänen kirjoituksestaan lienevät arvelleet, en +tiedä, mutta jokaisesta esteetikosta pitäisi sen näyttämän +hyväksyttävältä. -- -- -- + +Kuinka ihastunut Mérimée oli Espanjaan ja kuinka innostuneena hän +sieltä palasi, sen jo tiedämme. Helleeniläisyyttä, kreikkalaisten +taidetta, kieltä ja kirjallisuutta oli hän myöskin aina ihaillut ja +rakastanut. Suunniteltu, vaikka tekemättä jäänyt matka Illyyriaan, +Dalmatsiaan ja Peloponneson niemimaalle ennen Guzlan ilmestymistä +todistaa, että hän jo nuoruutensa päivinä oli uneksinut vaelluksista +Platon'in ja Sofokleen, Leonidaan ja Temistokleen syntymämaassa. Ja jos +hän silloin olisi haluansa saanut noudattaa olisi meillä häneltä +epäilemättä innokkaita ja vapautta ylistäviä kirjeitä tallella +todistamassa hänen silloista innostustansa. + +Espanjaan ja Kreikkaan hänen mielensä yhäkin halasi. Ja molempiin hän +myöskin ennen pitkää pääsi, kuten tulemme näkemään. Mutta aikaisemmin +olisi hänen pitänyt saada omin silmin nähdä Hellaan kuuluisa kansa, +joka maansa, kunniansa ja vapautensa edestä oli kaikki koittanut. Nyt +oli lähes parikymmentä vuotta kulunut Guzlan ajoista ja tällä välin oli +hän ehtinyt paljon muuttua. Entinen innostus oli laimennut ja usko +ihmiskunnan ihanteihin ei ainoastaan horjunut, vaan syöpynytpä ajan +pitkään poiskin jättäen sijaa kylmyydelle, epäilykselle ja +surumielisyydelle. Tosin ei hänellä oikeastaan ollut syitä +pessimismiin, sillä helppoahan oli pääasiassa hänen tähän astinen +kulkunsa ollut. Mutta onnenkin keskelle löytää repostelevan järjen ja +ankaran kritiikin synnyttämä epäilys tiensä. Ja vaikk'ei hänellä +itsekohtaisia suruja ollutkaan, oli häntä kuitenkin muutamia vuosia +sitten (v. 1836) kova onni kohdannut tempaamalla hänen rinnaltaan +vanhan isä Mériméen, joka aina oli ollut poikansa hyvä ystävä ja +tarvittaissa neuvonantaja.[143] Tosin oli tämä kuollessaan jo siinä +ijässä (79 vuotias), jolloin kuolema jo vähitellen on välttämätöntä, +mutta Prosperin pohjaltaan tunteelliseen luonteeseen vaikutti tämä +tapaus sentään paljo. Ehkä suri hän senkin vuoksi, että hänen äitinsä +suri, sillä äitiänsä rakasti hän hellemmin ja syvemmin kuin ketään +muuta ihmistä maailmassa. Äiti hänelle kuitenkin vielä jäi eloon ja se +tieto haihdutti surun isän kuolemasta vähitellen pois. Tähän vaikutti +epäilemättä myöskin se harvinaisen eriskummallinen ja romantillinen +suhde erääseen nuoreen, älykkääseen ja sivistyneeseen englantilaiseen +tyttöön, joka juuri siihen aikaan sai alkunsa ja jonka todistuksena +meillä on tuo tunnettu kokoelma Mériméen jälkeenjääneitä kirjeitä +"Lettres à une Inconnue".[144] Koska tämä henkinen ystävyyssuhde on +sangen omituinen ja intressantti ja sitä paitsi tarjoaa rikkaan alan +sielutieteellisille havainnoille Mériméen luonteesta, tulen sitä +myöhemmin laveammin käsittelemään; vasta mainittua kirjekokoelmaa ai'on +kuitenkin pitkin matkaa käyttää Mériméen elämäkerrallisia vaiheita +kertoessani. + +Todellisimman tyydytyksensä oli kirjailijamme kuitenkin aina tottunut +etsimään työstä. Ja työssä hän sen nytkin toivoi löytävänsä -- ja +matkustuksissa. Näihin yhdisti hän nimittäin tavallisesti jonkun +tieteellisen tarkoitusperänkin. Ensistäänkin virkamatkoihinsa +kotimaassa, sitten niihin molempiin ulkomaamatkoihin, jotka hän melkein +peräkkäin teki ihailemiinsa maihin, Espanjaan ja Kreikkaan. + +Syksyllä v. 1840 hän toiselle Espanjan matkalleen lähti verestääkseen +muistojansa härkätaisteluista, uljaista toreadooreista, vahtoavista +taisteluhevosista ja koko tuosta hurmeisesta näytelmästä, joka yhä vain +näkyy häntä viehättäneen. Espanjan rohkein ja taitavin härkätaisteilija +oli edelleen sama Francisco Sevilla, josta hän jo v. 1830 oli +sellaisella ihastuksella "espanjalaisissa kirjeissään" puhunut. "Minä +näin hänet jälleen v. 1840 Madridissa -- kirjoittaa hän pari vuotta +myöhemmin Sevillan kuoleman johdosta jälkimaineeksi noiden kirjeiden +uuteen painokseen -- näin hänet yhtä urhoollisena, yhtä uhkarohkeana +kuin siihen aikaan, jolloin kirjoitin ylläolevan kirjeeni.[145] Näin +hänen taas yli parikymmentä kertaa pehtaroivan tomussa kuoliaaksi +pusketun hevosensa alla, näin hänen katkovan poikki useita keihäitä ja +tekevän voimakkaita rynnäkköjä Gaviran hirmuisia härkiä vastaan". + +Mutta pelkkään näkemiseen ei hän tyytynyt, hän tahtoi myöskin +persoonallisesti tutustua heihin ja heidän näkökantaansa, kuulla heidän +puhetapaansa ja kieltänsä. "Ystäväni valmistivat minulle tilaisuuden +syödä päivällistä Sevillan kanssa; hän söi ja joi kuin mikähän +Homeeron sankari, ja oli muuten mitä iloisin seurakumppali. Hänen +andalusialaisella käyttäytymistavallaan, leikkisän tasaisella +luonteellaan ja pirteitä vertauskuvia uhkuvalla murteellaan oli +erityinen viehätyksensä, varsinkin kun edessään näki tuon jättiläisen, +jonka luonto näytti aikoneen ainoastaan kaiken hävittäjäksi". Vielä +enemmän kuin Sevillaa ihailee hän tämän nuorempaa kilpailijaa +tauromachian jalossa taidossa, Montesta. Tämä muka yhdistää mitä +kauniimpaan sopusointuun miehuuden, sirouden, kylmäverisyyden ja +ihmeteltävän taidon. "Montès a la tournure d'un homme comme il faut. +Il vit noblement, et se consacre à sa famille, dont il a par son talent +assuré l'avenir. Ses manières aristocratiques déplaisent à quelques +toréadors qui le jalousent. Je me souviens qu'il refusa de dîner avec +nous lorsque nous engageâmes Sevilla. -- -- Sevilla est le Marius de la +tauromachie, Montès en est le Cesar".[146] + +Marraskuussa Pariisiin takaisin palattuaan painatti Mérimée ylempänä +mainitseman teoksensa "Essay sur la guerre sociale", jota tiettävästi +ei kirjakauppoihin ensinkään jaettu. Tässä puuhassa kului talvi. Kesän +tullen halusi hän taaskin ulos maailmaan ja tällä kertaa sattuikin niin +onnellisesti, että hänelle tarjoutui tilaisuus hauskassa ja oppineessa +seurassa matkustaa kauan uneksimallensa Hellaan niemimaalla, jopa +Vähään-Aasiaankin. Empimättä haki ja sai Mérimée virkavapautta +muutamiksi kuukausiksi ja liittyi tähän pieneen matkaseurueeseen, johon +häntä paitse kuului seuraavat kolme tiedemiestä: + +1:o) hänen vanha, hyvä kumppalinsa kouluajoilta J. J. Ampère, joka +samoiltuaan Euroopan halki aina Skandinaaviaa myöten nyt halusi omin +silmin nähdä laulujen ja tarujen ihannoitseman Kreikan ja Itämaat. + +2:o) Charles Lenormant, Mériméen ystävä ja kuuluisa hellenisti, joka jo +kerran ennen (v. 1824) oli tieteellisiä tutkimuksiansa varten käynyt +Kreikan mainehikkaita muistomerkkiä tarkastelemassa. + +3:o) parooni Jean Antoine de Witte, nuori belgialainen tiedemies, joka +muinaistieteilijänä, savimaalausten (ceramografian) ja rahojen +(numismatian) tuntijana, myöhemmin teki itsensä laajoissa +tieteellisissä piireissä tunnetuksi. + +Mitään seikkaperäistä kertomusta tältä matkalta ei Mérimée ole koskaan +kirjoittanut. Eikä ole minunkaan aikomukseni ruveta siitä tässä +yksityiskohtiin käypää selkoa tekemään, vaikka Ampèren julkaisemat +kirjoitukset siihen antaisivatkin kyllin tarkkaa johtoa.[147] Tahdon +vain muutamilla otteilla Mériméen kirjeistä ja kirjoituksista osottaa, +kuinka ihastunut hän matkaansa oli ja kuinka täysin henkäyksin hän +siitä nautti. + +"Viime kesänä", kirjoittaa hän maaliskuussa v. 1842 'tuntemattomalle', +"sattui minulla olemaan hiukan liikoja rahoja. Ministeriltäni sain +virkavapautta kolmeksi kuukaudeksi, mutta viisi kuukautta minä +kuitenkin viivyin matkallani Ranskasta Maltaan, Ateenaan, Eefesoon ja +Konstantinoopelin. Näiden viiden kuukauden kuluessa en tuntenut ikävää +edes viiden minuutinkaan vertaa. Mitähän olisitte arvelleet minusta te, +joka jo ennenkin minua niin pelkäsitte, jos olisitte nähneet minut +matkoillani Aasiassa pistoolit vyöllä, sapelit sivulla ja -- tokko +voitte sitä uskoakaan -- korviin asti ulottuvat viikset viuhottamassa! +Uljainkin oopperaryöväri olisi minua epäilemättä peljännyt, vaikka itse +sitä sanonkin. Konstantinoopelissa näin minä sulttaanin kerran +lankkisaappaissa ja mustassa redingotessa, toisella kertaa taas +Baïram'in kulkueessa timanteilla tähitettynä. Eräältä sikäläiseltä +kaunottarelta, jonka tohvelille huomaamattomuudessani satuin astumaan, +sain oikein aika korvapuustin ja liika nimekseni giauri. Muita suhteita +turkkilaisiin kaunottariin ei minulla ollut. Ateenassa ja Aasiassa näin +minä muistomerkkiä ja maisemia niin ihania kuin maailmassa vain olla +voi. -- -- Syöpäläisiä siellä oli myös, kirppuja ja leivosen kokoisia +sääskiä, joilta en saanut hetkeäkään nukkua. Näiden kaikkien +rasitusten keskellä olen minä käynyt jotenkin vanhannäköiseksi. +Suosituskirjeessäni sanotaan minulla olevan kuherruskyyhkyn suortuvat; +se on kaunis itämainen vertaus rumasta todellisuudesta. Teidän on +nimittäin kuviteltava minut aivan harmaahapsiseksi".[148] + +On oikein hauska nähdä, että Mérimée, niin surumielinen ja +pessimistinen kuin hän jo aikoja sitten olikin, kuitenkin vielä liki +40-vuotijaana voi tulla vallan liikutetuksi vaeltaessaan Kreikan +historiallisista tapahtumista kuuluisilla kentillä ja vainioilla. Hänen +hyvän ystävänsä Lenormantin ihastus se näyttää hänenkin vaikuttaneen +innostavasti. "Nähdä Kreikanmaa hänen (Lenormantin) seurassaan", +kirjoittaa Mérimée kuvatessaan ystävävainajansa (k. 1859) +elämänvaiheita, "oli melkein sama kuin jos olisi saanut haudastaan +nousseen Pausaniaan oppaakseen. Me vietimme päivämme alituisessa +ihailemisessa. Ei majatalojen epämukavuus eikä teitten harmittava +kehnous voinut Kreikalta riistää sitä runoutta, mikä tunnustaa siellä +kaikkialta vastaan huokuvan; ei kukaan ole voinut liikutuksetta +koskettaa tuota pyhää maata, jonka ahtaalle alueelle niin paljo suuria +muistoja on kertynyt.[149] Joka silmänräpäyksessä tuntee matkustaja +astuvansa sankarin jälkiä. Tuolla selvään kallioon hakatulla +puhelavalla ei ole kuin muutamia neliskulmaisia jalkoja; mutta siltä on +aikoinaan Demostenes puhunut. Haaratiellä (route fourchue), jolla +Oidipus Laïus'en kohtasi, voi nyt tuskin kahdella hevosella rinnakkain +matkustaa; kukkula tahi oikeammin louhikko, missä viimeiset 300 +sparttalaista kaatuivat Leonidaan ruumiin ympärille, ei ole Herodoton +ajoilta muotoaan muuttanut. Kuinka tarkka kuvauksissaan hän olikin +Herodotos! Termopyleen läpi kulkiessamme kuulimme, kuinka maahan +varisseet tammenlehdet jalkojemme alla ritisivät; tästä ritinästä, +sanoo Herodotos, kuulivat kreikkalaiset, että Xerxeen kuolemattomat, +jotka kiersivät vuorisolaa, olivat lähenemässä".[150] + +Mérimée rakasti todellakin kreikkalaisia sydämmensä pohjasta. Miksi? +Ainoastaanko heidän historiallisten muistojensa ja sankaritöittensä +vuoksi? Eipäs, vaan koska tämä kansa vielä uskoi ihanteihin ja koska +"kaikkialla, missä kreikankieltä puhutaan, ilmaikse sama rakkaus +kauniiseen ja suureen, sama luonteisen kyky edistykseen, sama itsetieto +jonkunlaisesta tehtävästä valistuksen levittäjänä".[151] Ja ell'ei tämä +riitä todistamaan kuinka Hellaan muistorikkaat tanteret ja sen ihana +taivas todellakin pehmitti "kylmän" runoilijan sydäntä ja herätti +hänessä jaloimmat ja hennoimmat tunteet valveille, niin tuetkoot +mielipidettäni m.m. seuraavat kerrassaan tunteelliset rivit. "Koska te +niin hyvin säilytätte, mitä teille antaa -- kirjoittaa hän v. 1842 +'tuntemattomalle' -- niin voinpa tässä Kreikasta puhuessani lähettää +teille tämän heinänkorren. Sen olen poiminut Ateenan kummulta +Termopyleen solassa, siltä paikalta, missä nuo viimeiset kolme sataa +kaatuivat. Mahdollisesti on tämän pienen kasvin rakennesoluissa hitunen +Leonidasvainajan atoomeja. Muistanpa muuten kuinka juuri samalla +paikalla erään maissikuvon päällä loikoillen -- edessämme oli +santarmein vahtipaikka, mikä häväistys! -- puhelin ystävälleni +Ampèrelle nuoruudestani. Niistä hellistä muistelmista, jotka minulla +elämäni ajalta on tallella, sanoin minä hänelle, löytyy ainoastaan +yksi, johon mitään katkeruutta ei ole sekoittunut. Minä tarkoitin +meidän ihanaa nuoruuttamme. Pray keep my foolish flower".[152] + +Vaan olkoon jo kylläksi tästä Mériméelle niin nautintorikkaasta +Kreikanmatkasta. Hän sanoo itse tällä matkalla vanhenneensa ruumiinsa +puolesta; luultavasti on se enimmäkseen leikkiä, ja varmaa on ainakin, +että hän siellä henkisesti nuortui. + +Tammikuussa vuonna 1842 palasi Mérimée takaisin matkaltaan ja ryhtyi +taas entisiin virkatoimiinsa. Samoihin aikoihin tapahtui Victor Hugo'n +vaali akatemiaan, johon hän, kuten ylempänä jo mainittiin, +juhlallisesti vastaanotettiin 3 p. kesäkuuta. Jo joku vuosi sitten +olivat eräät Mériméen ystävät kehoitelleet tätä asettumaan samaa +tarkoitusta varten kandidaatiksi, mutta silloin ei Mérimée sitä ottanut +korviinsakaan. Mutta kun Hugo tuli valituksi, näyttää hän muuttaneen +mielipidettä. Toukokuussa hän näet jo kirjoittaa "tuntemattomalle": +"Oi niin, onhan minulla teille suuri uutinen! Niin pian kuin +ensimmäinen noista neljästäkymmenestä manalle muuttaa, on siitä se +seuraus, että minä teen 39 vieraskäyntiä; tietysti käy se minulta niin +tuhmasti, että minä vain saan 39 uutta vihamiestä. Kävisi kovin +pitkäksi selittää teille, mistä tämä itsetunnon kohtaus on alkuaan". +Hiukan myöhemmin, kesäkuussa, taas samasta asiasta: "Koska teidän +toivomuksenne toteutuvat, niin pyydän minä teitä nöyrimmästi toivomaan +minusta akateemikkoa. Se minua suuresti ilahduttaisi sillä +edellytyksellä tietysti, ett'ette tulisi vastaanottajaisiin. Muuten on +teillä aikaa kyllitellen toivoaksenne. Ruton näet täytyy päästä +raivoamaan noiden herrasmiesten keskuudessa, jotta merkit +suosiollisiksi kävisivät; ja varsinkin pitäisi minun samaa tarkoitusta +varten lainata teiltä jonkun verran tuota tekopyhyyttä, johon te +nykyään näytte lyöpyneen".[153] + +Odotellessaan oli Mérimée, virkaan kuuluvien toimiensa ja +matkustustensa ohessa eri osissa Ranskanmaata, jopa muutamia kertoja +Englannissakin, kustantajansa toimesta ryhtynyt tarkastelemaan entisiä +teoksiansa julkaistakseen niistä uusia painoksia. Niinpä ilmestyikin v. +1842 Charpentier'n kustannuksella "Théâtre de Clara Gazul suivi de la +Jacquerie et de la Famille Carvajal" sekä muutamia kuukausia myöhemmin +"Colomba suivi de la Mosaïque". Kaikki jälkimäisen kokoelman +kertomukset oli tekijä uudestaan "tarkastanut ja korjaillut" poistellen +m.m. sieltä täältä joitakuita ehkä vähän turhanpäiväisesti rohkeita +lauseparsia ja sanoja. + +Taivuttiko häntä tähän halu miellyttää akateemikkoja vai oliko ehkä +hänen näkökohtansa hiukan muuttunut tässä suhteessa, en varmasti voi +sanoa. Mutta jos edellinen olettaminen olisikin oikea, niin ei hän +sillä juuri paljoa voittanut. Sillä olihan hän kirjoittanut La double +méprise'n ja siinä oli syntiä tarpeeksi.[154] Jäseneksi siihen +L'institut de France'n osastoon, joka kantaa nimeä "Académie des +inscriptions et belles lettres", valittiin Mérimée kuitenkin 18 p. +marraskuuta v. 1843 markkiisi de Fortia d'Urban-vainajan jälkeen 25:llä +äänellä 35:stä;[155] loput jakautuivat nimittäin toisten ehdokasten, +herrojen Fernau-Compans'in, M. de la Grange'n ja Onésyme Leroy'n +kesken, joka viimeksi mainittu vanhempana miehenä, ahkerana +kaunokirjailijana sekä historioitsijana näytti olevan vaarallinen +kilpailija. + +Tämä uusi kunnianosotus oli Mériméelle samasta merkityksestä kuin on +piirittäjälle jonkun etukaupungin ja rintasuojuksen valloitus; sen +jälkeen oli näet pääsy Ranskan akatemiaan paljo helpompi. Mutta tämä ei +tapahdu niinkään ilman vaivatta. Vanha tapa näet vaatii, että kunkin +ehdokkaan täytyy käydä kaikkien akateemikkojen luona "kumartamassa". Ja +kun Mérimée kerran oli leikin alkanut, täytyi hänen se myöskin +lopettaa. Vaan kovasti näkyy hän siitä kärsineen. Maaliskuussa v. 1843 +kirjoittaa hän tästä "tuntemattomalle": "Odotellessani teen +tavanmukaisia visiittejä hyvin omantunnon mukaisesti. Olen tavannut +sangen kohteliaita miehiä, jotka näyttävät hyvin tottuneen tehtäväänsä +ja ottavan sen totiselta kannalta; minä koetan parastani pysyäkseni +yhtä totisena tehtäväni suhteen, vaan vaikeaksipa se tahtoo käydä. +Eikös se teistäkin tuntuisi hassulta, kun täytyisi sanoa jollekulle: +'hyvä herrani, minä pidän itseäni yhtenä Ranskan 40:stä älykkäimmistä +miehistä ja katson olevani teidän arvoisenne', y.m. hullutuksia. Tämä +on tietysti puettava sopivaan ja vaihtelevaan muotoon aina eri +henkilöiden mukaan. Semmoinen on se ammatti, jota minä nyt harjoitan ja +joka minua ajan pitkään kovin väsyttäisi."[156] + +Jo "Académie des inscriptions"-osastoa varten oli Mériméen täytynyt +tehdä noita ijankaikkisia vieraskäyntejä akateemikkojen luona. +Ilmoittauduttuaan ehdokkaaksi Ranskan akatemiaan oli sama tehtävä taas +edessä. Tiukalle se hänellä silloin näyttää ottaneen, sillä kovin +kärtyisiä ovat hänen kirjeensä tältä ajalta. Hänestä on se "vilain +métier", "le métier le plus bas et le plus ennyeux". Omasta tahdostaan +hän ei muka ollut ryhtynytkään koko puuhaan, puolustelee hän nyt +itseänsä. "C'est un peu à l'aveugle que je me suis embarqué ou plutôt +qu'on m'a embarqué dans cette affaire" sanoo hän eräässä kirjeessään +[n:o XCVII] "tuntemattomalle". "Oletteko koskaan nähnyt koiran +yrittävän piikkisian kompottiin? Jos sillä on vähänkään kokemusta, +näyttää se hirmuisen surkealta sinne mennessään ja usein palaa se +sieltä pikemmin kuin se meni, piikkisika näet on ilkeä elukka +isännäksi. Tarttuessani jonkun akateemikon kellonnauhaan ajattelen minä +aina piikkisikaa ja olen _in the mind's eye_ juuri tuollainen +koiranpenikka. Tähän asti ei minua kuitenkaan vielä ole purtu. Mutta +hauskoja kohtauksia on minulla ollut". Usein näet sattuivat kilpailijat +vastakkain rappusissa eivätkä juuri lempein silmin toisiaan katselleet. + +"Nyt on rohkeuteni ja kärsivällisyyteni jo jotenkin lopussa", +kirjoittaa hän "tuntemattomalle" 12 p. maaliskuuta 1844. "Mutta +kaikeksi onneksi päättyy tämä kurjuus jo ensi torstaina. Torstaina k:lo +1 p. olen jälleen tavallinen ihminen". Torstaina (14 p.) tapahtuikin +vaali Tuonelan tuville muuttaneen Charles Nodier'n sijalle; suurella +enemmistöllä päättyi se Mériméen eduksi. Samalla kertaa valittiin +Sainte-Beuve Casimir Delavignen paikalle. Kolme kertaa (vv. 1836, 1839 +ja 1840) oli Hugo kärsinyt tappion ennenkuin vihdoinkin neljännellä +yrityksellä (v. 1841) akatemiaan pääsi. Mériméelle onnistui se ensi +kerralla, vaikka kilpailijoina olivat m.m. Alfred de Vigny, Emile +Deschamps, Onésyme Leroy, Casimir Bonjour, Aimé Martin ja Vatout, joka +nyt 8:n tappionsa perästä raivoisana peräysi Neuillyynsä. Vaali oli +muuten ollut myrskyisä, jos tätä sanaa voi näistä "kuolemattomista" +käyttää; muutamat koettivat nimittäin ylempänä mainituista syistä +kynsin hampain estää Mériméen valitsemista. Vaikka hän tämän hyvinkin +tiesi, kävi hän vaalin jälkeen kuitenkin tavan mukaan persoonallisesti +kaikkia kiittämässä.[157] + +"Se on minua suuresti ilahduttanut", kirjoittaa hän vaalinsa johdosta +"tuntemattomalle" (kirje n:o LXXXIX) "varsinkin kun minä varmasti +odotin tappiota". Mériméen samoin kuin Sainte-Beuvenkin vaali näkyy +herättäneen muuten yleistä tyytyväisyyttä päättäen sanomalehdistöjen +arvosteluista. + +"Enfin l'Académie française a eu raison hier, contre ses habitudes", +luetaan m.m. Artiste'ssa (15 p. maalisk. 1844). "M. Sainte-Beuve a été +élu immortel par 21 autres. M. Sainte-Beuve va consoler l'Académie de +la perte de Charles Nodier dont il prendra la place sans prendre le +fauteuil. M. Prosper Mérimée a été élu ensuite; il a obtenu, comme M. +S.-Beuve, la voix de tous les académiciens sérieux. La brèche est +décidément ouverte aux esprits généreux et ardents qui luttent avec +éclat depuis quinze ans pour les destinées de la littérature. M. +S.-Beuve et M. Mérimée ne donneront jamais leur voix à ceux qu'on +pourrait appeler les parasites de l'Académie".[158] + +Kuten tästä näkyy koettivat romanttikot yhä lukea Mériméen leiriinsä. +Omituisinta asiassa on se, että klassikoilla oli samallainen taipumus +pitää häntä kuuluvana heidän joukkoonsa. Itse teossa voinee hänestä +sanoa samoin kuin eräs akateemikko sanoi Arsène Houssayelle jalosta +André Chénier'stä: "Chénier ei kuulu teihin eikä meihin; kaikkien +nerokasten miesten tavoin kantaa hän oman itsenäisen lippunsa". + +Mériméen oli pidettävä juhlaesitelmä Nodier'sta. Erittäin ihastunut ei +hän näy olleen tähän tehtäväänsä. Paul Stapfer julkaisee häneltä +kirjeen alulta vuotta 1845, jossa m.m. luetaan seuraavat rivit: "Meidän +kolmen vastaanottoesitelmät ovat valmiit. Minusta on tämä työ ollut +kovasti ikävää. On näet täytynyt lukea läpi kaikki Nodier'n teokset, +yksin Jean Sbogar'kin. Nodier oli vanha velikulta (un gaillard très +taré), joka oli olevinaan hyväluontoinen ja jolla aina oli kyynel +silmässä. Minun täytyy jo puheeni alussa sanoa, että hän oli hävytön +valehtelija. Tämän ajatuksen esittäminen akatemiallisella tavalla on +minulle ollut sangen vaikeaa".[159] + +Tarkalla ja hienolla sielutieteilijän kynällä kuvasi Mérimée Nodier'n +luonteen ja teokset kertoen samalla hänen elämänsä vaiheista. Koska +toisessa paikassa aion ottaa puheeksi Mériméen kaunokirjalliset ja +kriitilliset kirjoitukset, en rupea niistä tässä nyt tarkemmin selkoa +tekemään. Mainitsen vaan sen kohdan hänen esitelmästään, joka silloin +suurinta huomiota herätti. Mérimée uskalsi näet 40:n kuolemattoman +keskellä ja akatemian pyhien muurien sisäpuolella tutkittavana +mestarina mainita Rabelais'n, jolta Nodier hänen mielestään oli oppinut +"l'ingénieux mécanisme de son style". Käyttäen tilaisuutta hyväkseen +antoi hän mitä kauneimman tunnustuksen tälle etevälle, vaikka +ehkä liian vähän salonkimaiselle ja hiukan karkeakieliselle +kirjailijalle.[160] Muutamissa läsnäolevissa se herätti pahennusta ja +olivatpa jotkut sanomalehdetkin, jotka muutenkaan eivät häntä lempein +silmin katsoneet hänen ateististen mielipiteittensä vuoksi, tässä +löytävinään kyllin aihetta vakaviin muistutuksiin. + +Päästäkseen akatemian jäseneksi oli Mérimée, ylempänä kerrottujen +jalkavaivojen ohessa, koettanut ahkerasti puuhata kirjailijana, +varsinkin tiedemiesnä. Paitse jo mainittuja teoksia oli hän nimittäin +hiukkasta ennen vaalia julkaissut erään etevän novellin ja +historiallisia tutkimuksia Rooman menneisyydestä.[161] + +Novelli, nimeltään _Arsène Guillot_, ilmestyi Revue des deux Mondes'ssa +15 p. maaliskuuta 1844. Mériméen entisestä esitystavasta melkoisesti +poikkeavilla tavalla, nimittäin sydämmellisen lämpimästi ja +myötätuntoisesti, kertoo hän tässä liikuttavan yksinkertaisen jutun +köyhyyteen ja kurjuuteen joutuneesta grisettiraukasta, joka +rakastajansa ylläpidon ja vanhan äitinsä menetettyään joutuu +epätoivoon, heittäytyy akkunasta kiviselle kadulle ja saamiensa +vammojen johdosta vihdoin kuolee, huolimatta erään "hyväätekeväisen" +ylimysnaisen hoidosta. Mérimée ei ole tässä etsinyt mitään kummallista +eikä tekeynyt objektiivisen kylmäksi, kuten tavallisesti; päinvastoin +osottaa se kaunis ja runollinen tapa, millä tämän onnettoman +tyttöraukan kuolema kuvataan erityistä myötätuntoisuutta. +Todennäköisyyden, paikallisvärityksen ja henkilöiden yhteiskunnallisen +aseman- ja sivistyksen-mukaisen puhetavan on hän sentään aina +säilyttänyt. Sitä paitse on tämä kertomus Saintsburyn sattuvain sanojen +mukaan "a singular satire full of sarcastic pathos on popular morality +and religion". + +Luulisi melkein, että Mérimée tällä kertaa poikkesi tavallisesta kylmän +objektiivisesta tyylistään vain osottaakseen -- näin ennen vaalia -- +ettei hän suinkaan ollut sellainen hirviö, miksi häntä kuvailtiin. Näin +ei kuitenkaan ollut laita, vaan oli hän todellakin tähän aikaan +jostakin tuntemattomasta syystä käynyt "ihmisellisemmäksi", kuten hän +itse sanoo. Sitä todistaa m.m. seuraava kohta eräästä kirjeestä +"tuntemattomalle": "Autrefois, les ridicules des autres m'amusaient; +maintenant, je voudrais les épargner à presque tout le monde. Je suis +aussi devenu plus humain, et, lorsque j'ai revu des courses de +taureaux, à Madrid, (1840) je n'ai pas retrouvé mes émotions de plaisir +de dix ans plutôt; et puis j'ai horreur de toutes les souffrances et je +crois aux souffrances morales depuis quelque temps. Enfin je tâche +d'oublier mon moi le plus possible".[162] Oliko tähän katuvaisuuteen +syynä huonontunut terveys vaiko julkisten hyökkäysten vaikutus, sitä en +tiedä. Kovasti hän kuitenkin erehtyi, jos luuli tällä novellillaan +voivansa tukkia suun moittijoiltaan, n.k. siveellisiltä. Päinvastoin +herätti hän sillä yhä suurempaa pahennusta ja melua. Hän näkyy +kärsineenkin siitä aika lailla, koskapahan hän pari päivää +kertomuksensa ilmestymisen jälkeen kirjoittaa ystävättärelleen: + +"Je suis excédé, éreinté, démoralisé et complètement _out of my wits_. +Puis Arsène Guillot fait un fiasco éclatant et soulève contre moi +l'indignation de tous les gens soidisant vertueux, et particulièrement +des femmes à la mode qui dansent la polka et suivent les sermons du P. +Ravignan; tant il y a que l'on dit que je fais comme les singes, qui +grimpent au haut des arbres et qui, arrivés sur la plus haute branche, +font des grimaces au mondes. Je crois avoir perdu des voix (tarkoittaa +vaalia akatemiaan) par cette scandaleuse histoire; d'un autre côté, +j'en gagne. Il se trouve des gens qui m'ont blackboulé sept fois et qui +me disent qu'ils ont été mes plus chauds partisans. Ne trouvez vous pas +que cela vaut bien la peine de faire ainsi le péché de mensonge, +surtout pour le gré que j'en sais aux gens".[163] + +Ellei Arsène Guillot juuri avustanut Mériméetä akatemian vaalissa, niin +teki sitä sen sijaan hänen ansiokas ja syvällinen tutkimuksensa "Étude +sur l'histoire romaine",[164] joka tavallaan on jatkoa hänen edelliseen +historialliseen teokseensa "Essay sur la guerre sociale" ja käsittelee +etupäässä Catilinan vehkeitä. Mériméen rakkaimpia tuumia oli saada +valmiiksi Caesarin elämäkerta, jota hän jo oli vuosikausia tutkinut ja +josta hän toivoi pääteostansa. Nuo hänen molemmat nyt ilmestyneet +tutkimuksensa olivat vain edeltäviä valmistuksia tälle ja tahtoi hän +näistä perustella mielipidettä, jonka hän myöhemmin oli esittävä ja +jonka mukaan Caesar hänestä oli silloisten yhteiskunnallisten olojen ja +koko ilmakehän johdonmukainen tulos ja välttämätön järjestyksen +palauttaja. Jo v. 1840 oli hän suurella innolla antaunut sankarinsa +elämänvaiheita tutkimaan ja näyttääpä melkein siltä kuin olisi hänellä +jo seuraavana vuonna ollut siitä osa valmiinakin. "Je suis très occupé +d'un volume que je voudrais imprimer et qui comprendrait les premières +années politiques de César", kirjoittaa hän nimittäin 18 p. heinäk. v. +1841 eräälle ystävälleen.[165] Varmaa onkin, että Mériméellä aikojen +kuluessa todellakin valmistui 2-osainen Caesarin elämäkerta, joka +kuitenkaan ei ole koskaan painosta ilmestynyt. Syyt tähän lienevät +olleet moninaiset, mutta etupäässä kuitenkin kirjailijamme +hienotunteisuus Napoleon III:ta kohtaan, joka niinikään puuhasi +tutkimusta samaisesta sankarista.[166] + +"Étude sur l'histoire romaine" oli kirjoitettu etupäässä akatemiaa +varten, sen tunnustaa Mérimée aivan avonaisesti eräässä kirjeessä +(v. 1841) ystävällensä de Saulcy'lle. "Je vous dirais tout net -- sanoo +hän siinä -- que je voudrais me faire des titres à l'Académie, mais +cepandant je tâche de faire mon livre excessivement compréhensible pour +le public ignorant. Peut-être entre l'Académie et le public resterai-je +cul à terre. O heureux temps où j'écrivai de contes à dormir +debout!..." lisää hän lopuksi hänelle omituisella ivallisuudella. + +Onnistuiko hänen saada teoksensa sellaiseksi kuin hän halusi? +Luontevalta ja helppotajuiselta se todellakin tuntuu lukiessa. Mitä sen +tieteelliseen arvoon ja kuvausten todellisuuteen tulee, näkyvät siitä +tiedemiehet olleen vähän erimielisiä. Sainte-Beuven mielestä ei tekijä +ole oikein onnistunut kuvatessaan Catilinan luonnetta, ja arvelee hän +syyksi sen, että tämän luonne oli Mériméelle niin vieras.[167] Ehkä +onkin tässä väitteessä jonkun verran perää. Tahtomatta ryhtyä +ratkaisemaan tällaista varsinaisille historiantutkijoille kuuluvaa +asiaa pyydän kuitenkin saada Sainte-Beuven lausunnolle vastapainoksi +siteerata otteita Charles Lenormantin arvostelusta. "On peut remarquer +en lui", kirjoittaa hän m.m., "une juste mesure entre le respect de la +tradition scientifique qu'on ne saurait mépriser impunément, et ce +degré de nouveauté dans l'appréciation des faits qui permet échapper à +la routine des impressions scolaires. M. Mérimée qui a revise ses +matériaux avec autant de sagacité que de jugement, a produit un livre, +selon moi, bien supérieur à ce que nous possédons en français sur +aucune partie de l'histoire romaine, et je ne connais, dans aucune +langue, de meilleure préparation à l'étude de Ciceron et de Salluste +que la narration si ferme et si vraie de la conjuration de +Catilina".[168] + +Miten tämän kaiken laita lieneekin, mutta tarkoituksensa Mérimée sillä +kaikissa tapauksissa voitti. Hän näet vastaanotettiin 7 p. heinäkuuta +1845 Ranskan akatemian jäseneksi ja saavutti täten korkeimman +kunnianosotuksen, minkä kaunokirjailija ja tiedemies voi Ranskassa +saavuttaa.[169] + + + + +VII. + + +Mériméessä yhtyy harvinaisella tavalla tiedemies ja kaunokirjailija, +sen osottaa koko hänen kirjallinen toimintansa. Yhtä tunnokas kuin hän +on tutkiessaan ja punnitessaan tapahtumia ja oloja tieteilijänä, yhtä +taitava ja selvä on hän näitä samoja asioita kaunokirjallisesti +esittäessään. Ja kun hän matkustelee vaikkapa tieteellisiäkin +tarkoituksia varten, on hänessä sentään aina taiteilija valveilla, niin +että hän uusia, jännittävämpiä oloja nähtyään heti voi ne +romaanijuoneksi ryhmittää. + +Senkin vuoksi rakastaa hän siis matkustuksia, että ne antavat hänelle +uusia aiheita, uusia aatteita kaunokirjalliseen tuotantoon. "Voir, +c'est avoir, dit le bohémien de Béranger. Tout voyage excite dans l'âme +d'un artiste des émotions qui se gravent dans ses souvenirs et qui +deviennent la source d'inspirations fécondes. Sans doute celui qui ne +vise qu' à rendre une nature triviale et dont l'ambition ne s'élève pas +plus haut qu'un certain mérite d'exécution, celui-là peut rester dans +son pays; mais quiconque se croit une mission plus élevée voudra courir +le monde, voir et comparer".[170] + +Nähdä ja toisiinsa verrata eri kansoja, maita ja oloja, kas se se häntä +ihmisenä ja filosoofina miellytti, sillä siten laajentui hänen +näköpiirissä ja vakautui hänen katsantokantansa. Samaan suuntaan käyvät +hänen sanansa erään toisenkin kerran, nimittäin "tuntemattomalle" +kirjoittaessaan, että "vous savez que tout ce qui rapporte à l'histoire +de l'humanité est plein d'intérêt pour moi".[171] + +Omaa filosofiiaansa, omia mietteitään ei hän kaunokirjallisissa +teoksissaan sentään ole koskaan esittänyt, ei ainakaan millään +suoranaisella tavalla. Aina on hän kylmä, objektiivinen kertoja, joka +lahjomattoman kynänsä täydellä terävyydellä tosiasiat esittää jättäen +kaikki johtopäätökset kunkin yksityisen vedettäväksi. Tämän +esitystapansa on hän parhaiten juuri Colombassaan toteuttanut. + +Ilman Mériméeen Korsika-matkaa eivät ranskalaiset varmaankaan voisi +ylpeillä sellaisesta mestariteoksesta, jommoinen vastamainittu tapa- ja +luonnekuvaus epäilemättä on. Tekisipä melkein mieli sanoa samalla, että +jollei Mérimée olisi tehnyt matkustuksiansa Espanjassa, puuttuisi +maailman kirjallisuudelta eräs toinenkin helmi, nimittäin "Carmen", tuo +mainio kuvaus espanjalaisen mustalaistytön itsenäisyyden ja vapauden +halusta ja hänen intohimoisesta, itsekkäästä ja oikullisesta +rakkaudestaan. Sillä ainoastaan se, ken itse on Espanjan oloihin +perehtynyt, itse on seurustellut härkätaistelijain ja mustalaistyttöjen +kanssa, voi antaa heistä sellaisen tosikuvan kuin Mérimée tässä +kirjassaan on antanut. + +Viimeisen matkansa Espanjaan oli hän tehnyt v. 1840 ja arvatenkin +kypsyi hänessä sen jälkeen tuuma kuvata Carmen ja hänen lempijänsä José +Maria.[172] Milloin se hänellä käsikirjoituksena valmistui, en tiedä, +mutta julkisuuteen ilmestyi se lokakuussa v. 1845 Revue des deux +Mondes'sa ja herätti tämän arvoisan aikakauskirjan taajassa +lukijakunnassa suurta ja ansaittua huomiota. Ja kun se sitten -- +luullakseni se tapahtui toukokuussa 1847 -- eri kirjana painosta +ilmestyi ja suuremman yleisön sekä arvostelun käsiin joutui, sai se +taaskin saman hyvän menestyksen osakseen. + +Niinpä kirjoittaa siitä esim. tunnettu arvostelija de Pontmartin, jonka +uskonnolliset tunteet muuten olivat niin vastakkaisia Carmenin tekijän +käsitteille, seuraavalla ylistelevällä tavalla: + +"Ce que je ne me lasse pas d'admirer chez M. Mérimée, c'est cet art, à +la fois si caché et si réel, du premier coup, qui caractérise si bien +un personnage, qu'il n'y a plus à y revenir, et que les développemens +qui suivent paraissent la conséquence inévitable de ce premier trait. +Carmen n'est pas encore nommée, elle est à peine entrée en scène, +qu'elle existe déjà, et qu'on sent respirer en elle cette séduction +bizarre, cette fascination mystérieuse, principal élément du récit. Les +premières pages sont d'une fraîcheur délicieuse, l'ensemble est d'une +netteté magistrale. Pas une omission, pas une surcharge; un trait fin, +sobre, complet, ménageant les clairs et les ombres, et graduant, avec +une incomparable sûreté de main, la valeur relative de chaque figure et +de chaque objet. Heureux le critique, lorsqu' après avoir distribué de +son mieux le blâme et l'éloge, il rencontre une de ces oeuvres, comme +Carmen, qui lui permettent d'achever la leçon par un exemple!"[173] + +Samaan suuntaan käyvät muidenkin arvostelijain lausunnot. Mikä +kehuskelee, että "Carmen on kappale ihmissydäntä -- -- ja kuvataan siinä +meille espanjalainen manola, jossa yhtyy juutalainen kaksikielisyys, +maurilainen luonteen villiys ja andalusialainen kuvaus;" mikä taas +vakuuttaa, että "Carmenin luonne on kokonaisuudessaan kuin pronssiin +valettu" j.n.e.[174] + +Mériméen muista tämän aikuisista kaunokirjallisista tuotteista +mainittakoon kertomukset "L'abbé Aubain", joka ilmestyi yhdessä +Carmenin ja Arsène Guillot'n kanssa v. 1847, ja "Il viccolo di madama +Lucrezia", joka tekijän oman ilmoituksen mukaan valmistui jo +huhtikuussa (27 p.) v. 1846, vaikka en ole saanut selville, missä ja +jos se ylipäänsä tuli julkaistuksi ennen kuin hänen kuolemansa jälkeen. +Edellinen on tapakuvaus kirjeiden muodossa ja kerrotaan siinä, kuinka +eräs köyhtynyt pariisilainen ylimysperhe joutuu syrjäiseen +maaseutukylään, missä pääkaupungin huvituksia ikävöivä rouva tulee vain +huvin vuoksi antauneeksi pieneen rakkausseikkailuun seurakunnan nuoren +papin kanssa, jolle hän vihdoin hankkii hyvän paikan. Älykkäällä ja +todenmukaisella tavalla on Mérimée jälitellyt pariisilaisen rouvan ja +nuoren papin eri ajatus- ja kirjoitustapoja, hienoa satiirillista +aistia osottaa hän näyttäessään kuinka nämä rakastavaiset kumpikin +luulottelevat leikittelevänsä toisensa kanssa ja seuraavat kumpikin +vain omia itsekkäitä tarkoituksiaan. Jälkimäinen taas on samantapainen, +kaikellaisia kummitus- ja taikajuttuja sisältävä hoffmannilainen juttu +kuin esim. Vénus d'Ille, ja annetaan kertomuksen lopussa, kaikkien +pöyristävien tarinoiden jälkeen, vallan yksinkertainen, vaikka vähän +romanttinen selitys noille arvoituksille. Kertomus on taidolla kyhätty +ja kehitetty, mutta kuitenkin niin tehty, että sen ansio on melkein +yksinomattain jännittäväisyydessä. + +Taiteen jumalattaria lepohetkinä palvellessaan ei Mérimée suinkaan +unohtanut, mitä hän oli velkapää jo virkansakin puolesta tieteen +alttarille uhraamaan. Paitse lyhempiä virkaraportteja y.m. sellaisia +kirjoituksia ilmestyi häneltä v. 1845 laaja ja kallisarvoinen +muinaistieteellis-esteetillinen kuvateos "Les peintures de l'église de +Saint-Savin", joka julkaistiin kokoelmassa "Collection de documents +inédits sur l'histoire de France". Sama tietojen laajuus ja syvyys, +sama tarkka ja asiallinen tosiasiain esitys, jonka tunnemme Mériméen +muista tieteellisistä teoksista, on tässäkin selvästi nähtävissä, +vaikka kirjoitustapa niinikään pysyy vallan entisellään, yhtä +koristelemattomana, yhtä -- kuivahkona. + +Sujuvampi ja lämpimämpi on hänen esitystapansa kuitenkin siinä +perinpohjaisessa historiallisessa tutkimuksessa, jota hän useilla +Espanjan matkoillaan oli arkistoissa valmistellut ja täydennellyt, +nimittäin teoksessa "Histoire de don Pèdre I, roi de Castille" (in 8:o, +Charpentier), joka painettiin v. 1848. + +Kirja, joka on omistettu Mériméen vanhalle ystävättärelle Montijon +kreivinnalle, saavutti asiantuntijain puolelta ylipäänsä suurta +tunnustusta, vaikka jotkut, yleisön kannalta, mielivät moitiskelemaan +sitä. Loménie torjuu taitavasti tämän moitteen ainakin mikäli se koskee +Don Pèdroa. "La critique à reproché à Mérimée d'être un historien +froid: il ne l'est pas toujours dans Don Pèdre, par fois même on le +voit s'élever jusqu'au ton de la poésie".[175] Esimerkkinä siitä +mainitsee hän sitten sen kohdan, missä tekijä kuvaa lähestyvän du +Guesclin'in sotajoukon vaikutusta Kastiilian ja Aragoonian riiteleviin +pikku ruhtinoihin.[176] Historia don Pedrosta, Kastiilian kuninkaasta +on hänen mielestään hauskin kaikista Mériméen historiallisista +teoksista, sillä me tapaamme siinä tarkan tutkimuksen Espanjan +yhteiskunnallisesta ja valtiollisesta tilasta aikoina, jolloin +rappeutuneen läänityslaitoksen anarkkiia rasitti kansoja Pyreneeain +molemmilla puolin, tapaamme omantunnon mukaisen kertomuksen sotaisista +tapahtumista ja diplomaattisista keskusteluista sekä useimmiten sangen +vilkasvärisen kuvan tämän yhteiskunnan omituisista tavoista, joka ehkä +oli alkuperäisempi kuin roomalainen. + +Tehtiinpä sentään asiallisiakin muistutuksia don Pedroa vastaan, siitä +olkoon osotuksena seuraava ote Charles Lenormant'in arvostelusta: +"Parti d'un paradoxe de réhabilitation, M. Mérimée, malgré la sévérité +consciencieuse de ses recherches, ne pouvait arriver à une conclusion +irréprochable. D'ailleurs il prenait l'Espagne à un temps de crise qui +ne devait montrer le moyen âge que sous son aspect le plus défavorable +et il lui manquait, pour dominer son sujet et en faire valoire les +parties intéressantes cette connaissance intime et domestique de +l'histoire de l'église, sans la quelle les annales de l'Europe moderne +ne présentent qu'une succession de troubles, presque toujours +misérables dans leurs causes et bornés dans leurs conséquences. +Néanmoins l'histoire de don Pèdre I:er révélait, chez l'écrivain, cette +connaissance des lieux et de la langue sans laquelle il ne sera plus +guère permit d'écrire l'histoire".[177] + +Alkuperäiset omituiset olot ja voimakkaat luonteet ovat Mériméetä +aina huvittaneet. Se taipumus näkyy selvästi varsinkin hänen +kaunokirjallisessa tuotannossaan ja tieteellistenkin tutkimustensa +esineet valitsee hän mieluummin sellaisista kansoista ja sellaisilta +ajoilta, jotka voivat tuommoisia oloja ja luonteita kuvattavaksi +tarjota. Colomba ja Carmen, Caesar ja Don Pedro todistavat parhaiten, +minkälaiset aineet häntä parhaiten miellyttivät. Ja kun sen lisäksi +muistamme hänen lauseensa, että kaikki ihmiskunnan historiaa koskevat +asiat huvittavat häntä, niin ei ole ihmettelemistä, että hänen +huomionsa ennen pitkää kääntyi Euroopan itäisimpään suurvaltaan, jonka +alkuperäiset olot ja omituiset tavat vasta näinä aikoina Turgenjevin, +Gogolin ja Pushkinin kuvausten kautta alkoivat länsikansojen huomiota +herättää. + +Milloin Mérimée oikeastaan alkoi tutkia venäjänkieltä, en varmasti +tiedä sanoa, mutta jo heinäkuussa 1849 näemme hänen Revue des deux +Mondes'ssa julkaisevan käännöksen Pushkinin novellista "Pikovaja dama" +nimellä _La dame de pique_.[178] Toimitus liitti siihen omasta +puolestaan alkulauseen, jossa valitetaan, että Venäjän suuret +kirjailijat ovat Ranskassa niin tuntemattomia ja annetaan kääntäjälle +mitä kaunein tunnustus hänen kirjallisista ansioistaan ja venäjänkielen +taidosta. Tätä paitse käänsi Mérimée näinä aikoina Pushkinilta vielä +pari muuta kuvausta (Les Bohémiens ja Le hussard), jotka v. 1852 +ilmestyivät samassa nidoksessa Carmenin kanssa. + +Myöskin arvosteluilla koetti hän Venäjän kirjallisuutta kansalaisilleen +tutuksi tehdä. Yllämainitun revue'n marraskuun numerossa v. 1857 +löydämme häneltä pitemmän kirjoituksen "La littérature en Russie", +jossa hän "Kuolleiden sielujen", "Reviisorin" ja erään novellikokoelman +perustuksella arvostelee Gogolin kirjailijaluonnetta ja merkitystä +kirjallishistoriassa. Gogol on hänestä asetettava englantilaisten +humoristien rinnalle, sillä hänenkin erikoisominaisuutensa on +samanlaatuinen iva. Puutteina huomauttaa hän Gogolissa sommittelun +hajanaisuutta ja varsinkin kuvausten epätodennäköisyyttä, jota vastoin +hänen avuinaan mainitaan pikku seikkoihin ulottuva havaintokyky, tarkka +silmä kaikelle naurettavalle ja tarpeellinen rohkeus tehtyjen +havaintojen esittämisessä.[179] + +"Je suis de ceux qui goûtent fort les bandits, non que j'aime à les +rencontrer sur mon chemin; mais malgré moi, l'énergie de ces hommes en +lutte contre la société tout entière m'arrache une admiration dont j'ai +honte"[180] kirjoittaa Mérimée m.m. tässä arvostelussaan perustellen +itse sitä taipumusta, josta äskettäin juuri huomautin. Venäjänkin +historiaa tutkiessa huvittivat häntä enin juuri tuollaiset yhteiskuntaa +vastaan sotivat henkilöt, jotka luonteensa lujuudella, uhkarohkeudella +ja tarmolla koko valtakunnan mullistivat. N.k. väärät Demetriukset +tulivat siis luonnollisesti ensi sijassa hänen ihailunsa esineiksi ja +näiden elämänvaiheita hän nyt syventyikin oikein perinpohjin tutkimaan. +Alulla vuotta 1852 ilmestyi sitten näiden tutkimusten tuloksena teos +nimeltä _Les faux Démétrius_, jossa tekijä tavallisella tarkkuudellaan +punnitsee eri historioitsijain mielipiteitä ja tahtoo myönnettäväksi, +että tämä rohkea vallananastaja -- eräs Ukrainin kosakki -- oli aikansa +ja kansansa synnyttämä ilmiö taikka, kuten Sainte-Beuve sanoo: se oli +vapauttajaansa etsivän kansallishengen personoituminen. Verraten +Mériméetä roomalaiseen historioitsijaan Lucianukseen arvostelee hän +muuten ystävätään seuraavalla tavalla: "La manière, dont M. Mérimée +écrit l'histoire est saine, simple, pleine de concision et de fermeté; +il y porte un esprit et un tour qui n'est qu' à lui entre les +historiens modernes, et que je n'ai soin de définir, d'autant plus que +cette forme n'a pas encore acquis tout son développement. De nos jours +on a fort abusé des idées et des considérations générales; -- -- -- M. +Mérimée qui n'aime que ce qui est sûr s'en abstient strictement".[181] + +Charles Lenormant kiittää teosta niinikään, mutta tekee sitä vastaan +sentään seuraavan muistutuksen: + +"Il y a peut-être dans Les faux Démétrius vingt lignes regrettables, en +ce qu'elles montrent chez M. Mérimée un préjugé qui éloigne de la +vérité catholique; mais ces lignes sont la garantie du jugement +impartial que l'historien a dû porter de la conduite des catholiques en +général, et des jésuites en particulier, dans l'entreprise qui remit un +moment la Russie aux mains d'un imposteur éclairé entre le règne de +deux assassins".[182] -- Täydentääkseni selontekoani silloisten +arvostelijain mielipiteistä, liitän tähän vielä otteita Journal des +Débats'nkin arvostelusta: "M. Mérimée, il ne s'amuse pas aux +divagations; il n'abuse pas de la philosophie dans l'histoire, pas plus +qu'il n'exagère la sentimentalité dans le roman. Quand on croit qu'il +imagine, il raconte ce qu'il a observé; quand on croit qu'il écrit +l'histoire, il met simplement dans un certain ordre des matériaux +excellents, qu'il a bien choisis. Il juge peu, il ne disserte pas du +tout, il se passionne encore moins. -- -- -- Plus conteur que +philosophe, et plus vrai que passionné, c'est sa manière".[183] + +Jo monta kertaa ennen oli Mérimée ihmeteltävällä tavalla osottanut +osaavansa käsitellä samoja historiallisia aiheita yhtä hyvin +tieteellisellä tarkkuudella kuin kaunokirjailijan mielikuvituksella. +Tästä kyvystään antoi hän taaskin pätevän todistuksen julkaistessaan +v. 1852 Revue des deux Mondes'ssa vastamainitusta historiallisesta +teoksestaan muodostelemansa näytelmän (7:ssä kuvaelmassa) nimeltä +_Les débuts d'un aventurier_, jossa vapaalla ja jännittävällä tavalla +oli käytetty kaikellaisia taruperäisiä ja puolihistoriallisia +lähteitä ja kuvattu, miten Demetrius tuli rohkeaan yritykseensä +antauneeksi kaikellaisten ennustusten ja suosiollisten viittausten +houkutuksesta.[184] Ukrainin uljaat kosakit, joiden varhaisimmat vaiheet +muuten lienevät jotenkin hämäräperäisiä, näkyvät Mériméetä vielä +myöhemminkin kovasti huvittaneen, koskapahan hän yhä vain jatkoi +tutkimuksiansa heidän historiansa alalla julkaisten v. 1855 asiallisen +kirjoituksensa _Les cosaques de l'Ukraine et leurs derniers atamans_ +sekä kymmenen vuotta sen jälkeen (v. 1865) yhä laajemman ja +perinpohjaisemman tutkimuksen nimeltä _Les cosaques d'autrefois_, jonka +eräs arvostelija kehui olevan "dix mille plus poétique que le Corsaire +de lord Byron".[185] + +Venäjän historiallista kirjallisuutta ja harvinaisten lähteiden +kopioimista toimitti hänelle m.m. eräs ranskalainen tiedemies, jonka +ansiot suomalaisen kansanrunouden levittämisen suhteen aina säilyvät +kiitollisessa muistossa täällä Suomessa. Lukija arvaa minun +tarkoittavan tunnettua Suomen ystävää ja Kalevalan kääntäjää Louis +Antoine Léouzon-Leduc'ia, joka on välillisenä syynä siihen, että +Mérimée pari kertaa tuli käsittelemään Suomeakin koskevia asioita. +Suomen ja Venäjän oloja koskevilla kirjoituksillaan[186] oli tämä nuori +tiedemies (synt. 1815) vetänyt hallituksen huomion puoleensa ja saanut +valtioapuakin tieteellisten tutkimuksiensa jatkamista varten. Tämä ei +sentään näy riittäneen hänelle kauvaksi aikaa, koskapahan hän jo +lopulla vuotta 1849 pyysi Académie des Inscriptions et belles +lettres-seuran puoltolausetta uuden matkarahan saamista varten. Tässä +pyyntökirjassaan tekee hän selkoa suunnitelmastansa ja sitoutuu +"tutkimaan ja kopioimaan Ranskan historiaa koskevia asiakirjoja +Pietarissa sekä jatkamaan aloitettuja tutkimuksiaan Suomesta". Akatemia +asetti asiaa harkitsemaan komitean, johon kuuluivat Mérimée, Ampère, +Mohl ja Jules Berger de Xivrey. Komitea ehdottaakin, että +suostuttaisiin Leduc'in pyyntöön ja pitää varsinkin noiden +historiallisten asiakirjain kopioimista sangen tärkeänä. Leduc'in +aikomuksesta tutkia Suomen historiaa ja oloja lausuu komitea: + +"Quant à la partie de la demande de M. Léouzon-Leduc qui concerne les +antiquités finnoises la commission pense que ce voyageur pourrait +profiter de son séjour en Russie pour recueillir des documents imprimés +ou manuscrits relatifs à l'ancienne histoire et aux traditions de la +Finlande, qui sont, depuis quelque temps, l'objet de travaux importants +de la part des savants du pays, et qui sont demeurées jusqu'à présent +imparfaitement connues en France".[187] Leduc saikin valtiolta +matkarahan ja oleskeli yhä edelleen Pietarissa, ehkä kuitenkin +enimmiten täällä Suomessa. + +Valtion stipendiaattina ollen katsoi hän velvollisuudekseen tuon +tuostakin antaa Ranskan opetusasiain ministerille tietoja tutkimustensa +tuloksista. Niinpä oli hän esim. keväällä v. 1851 tälle kirjallisesti +esittänyt mielipiteensä n.k. Tsuudeista, jonka johdosta opetusministeri +taas kääntyi Académie des inscriptions-seuran puoleen pyytäen sen +lausuntoa puheina olevasta kysymyksestä. Sen komitean puolesta, jonka +akatemia tätä varten asetti ja johon kuuluivat Mérimée, Reinaud, +Stanislas Julien, Guignaud ja de Wailly, vastasi Mérimée tavalla, joka +samalla kuin se osottaa, mitä laatua Leduc'in arvelut olivat, myöskin +todistaa Mériméenn ankaraa velvollisuuden tuntoa. Hän näet siinä +peittelemättä moittii Leduc'ia itsenäisyyden ja alkuperäisyyden +puutteesta muistuttaen samalla, että matkaraha on hänelle annettu +etupäässä historiallisten käsikirjoitusten kopioimista varten. + +"La lettre adressée par M. Léouzon-Leduc au ministre de l'instruction +publique contient quelques conjectures sur le territoire anciennement +occupé par le peuple que les Russes appellent Tchoud, et que M. +Léouzon-Leduc, avec la plupart des historiens, identifie avec les +Finnois. Il ne nous a pas semblé que les recherches auxquelles M. +Léouzon-Leduc s'est livré jetassent un nouveau jour sur cette question +ni même qu'elles lui appartissent exclusivement. Il eût été à désirer +qu'au lieu de suivre plusieurs auteurs allemands ou russes dans leurs +systèmes plus ou moins fondés, il se fût appliqué à recueillir des +documents inédits. C'est ce qui parait manquer surtout à son travail. +M. Léouzon-Leduc annonce, qu'il s'occupe à traduire quelques morceaux +de poésie finnoise faisant partie du poème, intitulé le Kalevala, et +dont il a déjà donné des extraits. Ce travail est intéressant sans +doute, mais M. Léouzon-Leduc ne devrait pas perdre de vue les +recherches concernent l'histoire de France qu'il a été chargé de faire +dans la bibliothèque de l'Hermitage, et qui ont été le but principal de +sa mission".[188] + +Tästä komitean hiukan moittivasta lausunnosta huolimatta jatkoi +Léouzon-Leduc innokasta käännöstyötänsä, jonka tuloksena on Kalevala +ranskalaisessa asussa. Me suomalaiset olemme hänelle siitä tietysti +kiitollisuuden velassa samoin kuin useista muistakin Suomen maata ja +kansaa koskevista kirjoituksista, joita hän tuon tuostakin on +julkaissut aina kuolemaansa saakka (k. 1890). + +Yhteydessä Mériméen muun kirjallisen toimen ja tuotannon kanssa lienee +myöskin mainittava hänen esiytymisensä Théâtre français'n näyttämöllä. +Kuten tunnettu, ei hän Clara Gazul'in espanjalaisia pikkunäytelmiä +ollut esitettäväksi ajatellutkaan, mutta kun Th. Gautier eräässä +arvostelussaan huomautti teaatterin johtajaa Mériméen pikku +kappaleista, päätti Arsène Houssaye, Théâtre français'n silloinen +tirehtööri, muodostella näyttämöä varten Clara Gazul'in 2:ssa +painoksessa olleen näytelmän "Le carrosse du Saint Sacrement". + +Mérimée suostui niinikään mielellään tuumaan sillä ehdolla, että neiti +Brohan, laitoksen etevimpiä naisjäseniä, saisi näytellä kappaleen +tärkeintä naisosaa, Péricholea. Hänen vaatimustaan noudatettiin, +Mérimée kävi itse harjoituksissa ja odotti jännityksellä ensi +näytäntöä. Tämä tulikin ja saattoi tekijälle -- täydellisen fiaskon! +Turhaan koetti etevä näyttelijätär taitoansa, osa yleisöä oli tullut +teaatteriin tarkoituksessa viheltää ulos koko kappale, joka heistä oli +sisällykseltään säädytön, siinä näet kun ensi kerran näyttämöllä +esitettiin, miten katoolilainen piispa seurusteli kevytmielisen naisen +kanssa. Sitä paitse vaikuttivat tähän tappioon muutkin suhteet. Oli +näet siihen aikaan riidelty kiivaasti teaatterin johtajasta, joksi +yleisö tahtoi Houssayeta, mutta sisäasiain ministeri Baroche +suosikkiansa hra Mazères'a. Teaatterin jäsenistön, kirjailijain ja +yleisön yksimieliset vaatimukset pakottivat hra Barochen kuitenkin +nimittämään johtajaksi Houssayen, josta toivottiin Théâtre français'n +uudistajaa. Uusi tirehtööri taas halusi mielellään aloittaa +romanttisilla kappaleilla, näytteli Musset'n "Le chandelier" ja luuli +tekevänsä yleisön mieliksi valitessaan ohjelmaan yhden Mériméen +näytelmistä. Mutta ministeri Baroche ja hänen suosikkinsa Mazères +päättivät panna toimeen mielenosotuksen Houssayetä vastaan ja hänpä se +myöskin oli, joka premieeri-iltana [14 p. maaliskuuta 1850] aloitti +vihellyksen. Parhaaseen kahakkaan saapui silloin juuri Mérimée +"tuntemattoman" ja parin muun naisen kanssa eikä ollut uskoa korviaan, +kun hänelle selitettiin, että siellä salissa vihellettiin hänen +näytelmälleen. Suuttuneena poistui hän teaatterista eikä sen illan +jälkeen "hyvää päivää" Houssayelle tehnyt, sillä hänen mielestään +olisi tämän pitänyt ymmärtää, mitä siihen aikaan sopi esittää, mitä +ei.[189] + +Sanomalehtien teaatteriarvostelijat jakausivat eri ryhmiin; mikä +moitti johtajan ymmärtämättömyyttä, mikä yleisön ulkokullattua +ahdasmielisyyttä, mikä mitäkin. Itse selonteot kappaleen +menestyksestäkin ovat peräti eriäviä. Gautier tietysti kiittää +kappaletta ja sen esitystä, vaan moittii yleisöä seuraavaan tapaan: + +"A propos de l'évêque, disons au public français qui s'est un peu ému à +l'aspect de la simarre violette et de la présence d'un évêque dans une +comédie, que les espagnols aussi bons catholiques que nous pour le +moins, ne verraient là rien choquant; nous n'avons pas comme eux +l'habitude de vivre familièrement avec notre religion, et dès que nous +voyons quelque chose qui nous rappelle notre culte nous éprouvons une +espèce de gène inconnu aux catholiques méridionaux."[190] + +Samaan suuntaan kirjoittaa myöskin Pierre Malilourne: + +"Le Carrosse du Th. de Clara Gazul a eu un plein succès jusqu'à la +dernière scène, où l'on voit un évêque donner la main à une comédienne. +Cette scène est tout simplement un chef d'oeuvre, puisqu'elle exprime +avec une haute éloquence un des plus beaux sentiments du christianisme. +Le public a été choqué avant d'avoir compris. Quand il a compris, il a +été touché, mais la mauvaise impression s'était déjà manifesté. A la +seconde représentation, le succès a été tout à fait brillant".[191] + +Päinvastaista mielipidettä olivat Le Constitutionnel'in arvostelija +(nimimerkki R.) ja Journal des Débats'n pirteäkynäinen kriitikko Janin. +Molemmat huomauttivat, että kappale oli hyvä luettavaksi, vaan ei +näyteltäväksi. "Dans les oeuvres de M. Mérimée c'est toujours sans +doute un charmant carrosse", kirjoittaa hra R. Constitutionnel'issa 18 +p. maaliskuuta, "sur le théâtre, il s'est attiré cette apostrophe: Que +vient faire ici cette citadine? -- -- Ce qui va au livre ne va pas au +théâtre. Et nous ne sommes ni assez corrompus ni assez superstitieux +pour nous accommoder à voir un évêque auprès d'une cocotte".[192] + +Jules Janin kiittelee, tosin hiukan ivallisesti, Le Carrosse'a aika +tavalla, sanoen sitä jo 20 vuotta pidetyn "comme un de ces glorieux +chefs-d'oeuvre de la langue française aux quels il était impossible de +toucher, même de loin". Tämä kappale se muka oli "liitonarkki +entisyyden ja tulevaisuuden näytelmätaiteen välillä". Nähtiinpä muka +aikoinaan muutamien niinkin innostuvan siihen, että he suinpäin +matkustivat Espanjaan saadakseen nähdä edes varjonkaan tuosta +kuuluisasta Clara Gazul'ista, joka muka oli tämän Carrosse'n tekijä. Ja +nyt se on nähty näyttämöllä, jolla se on kerrassaan epäonnistunut. Kun +piispa Péricholelle käsivartensa tarjosi "vous eussiez vu les hommes et +les femmes se lever d'un commun accord, non comme on se fâche au +théâtre, mais comme on se fâcherait dans un salon de gens bien élevés +qui ne veulent pas devenir les complices de l'incartade de quelque +poète malencontreux. En un clin d'oeil, la salle a été déserte. Lisez +cette comédie c'est votre droit, -- le livre imprimé a des droits que +n'a pas la comédie parlée. -- Et ce qui est sûr c'est que cette +saynette n'a pas été faite pour être jouée en public dans un jour de +deuil, dans une ville encore toute couverte du sang de son archevêque, +et qui se demande par quels moyens soutenir l'univers croulant au +malice. A coup sûr, ce ne sera pas par ces moyens là".[193] -- Kuten +kaikesta näkyy ei aika ollut otollinen tämän kappaleen esittämiselle ja +oli Mériméellä siis syytäkin olla äreissään Houssayelle. + +Monta kertaa valittelee Mérimée näihin aikoihin hermostumista, +huonontunutta terveyttä ja kuolettavaa ikävää. Näinä vuosina kohtasikin +häntä useat vastoinkäymiset ja ikävyydet, joilla epäilemättä oli +vaikutuksensa hänen ruumiilliseenkin tilaansa. + +Yksi näistä, eikä suinkaan vähäisin, oli hänen rakkaan äitinsä kuolema, +joka tapahtui 1 p. toukokuuta 1850. Lapsesta asti oli hän elänyt +äitinsä kanssa yhdessä, nuoruutensa huvitusten aikoina muisti hän aina +määrättyyn aikaan palata hänen luoksensa ja vielä vanhana miehenä oli +hän kaikissa taloudellisissa ja käytännöllisissä kysymyksissä tottunut +luottamaan hänen huolenpitoonsa, niin ettei hän enää luullut voivansa +tulla toimeenkaan ilman äidin apua. "Tuntemattoman" kirjeessä, joka on +kirjoitettu heti tapahtuman jälkeen, mainitsee Mérimée asiasta +merkillisen lyhyesti: "Ma bonne mère est morte; j'espère qu'elle n'a +pas trop souffert. Elle avait les traits calmes et l'air doux qui lui +était ordinaire. Je vous remercie de tout l'intérêt que vous lui avez +témoigné".[194] + +Pian selvisi hänelle kuitenkin, mitä hän äitinsä kadottaessaan oli +menettänyt ja todellisinta kaihoa ja surua ilmaisevat hänen myöhemmät +kirjeensä. "J'ai vécu si longtemps par le dévouement de ma mère que je +crois être tous les jours comme un enfant le jour de son entrée au +collège", kirjoitti hän silloin eräälle ystävälleen. Eräälle toiselle +valittaa hän: "Vous avez connu ma mère, et vous savez tout ce que j'ai +perdu. Je suis encore dans l'étourdissement. Mais je sais que chaque +jour me montrera davantage l'étendue de la perte que je viens de +faire". Oikeassa hän tässä olikin, sillä vielä 18 vuotta myöhemmin +muistelee hän äitinsä kuolemaa katkerimpana surunaan eräässä kirjeessä +Emil Augier'lle, joka niinikään oli äitinsä menettänyt. "Je reçois un +billet qui m'annonce la perte que vous venez de faire. Il n'y a pas de +plus grande. J'ai passé par cette cruelle épreuve et j'y pense encore +sans cesse. Je vous souhaite du courage et de la résignation. +Travaillez si vous pouvez; voyagez si vous ne pouvez travailler. Je +vous serre le main et vous plains de toute mon âme." + +Kaikki Mériméen ystävät vakuuttavatkin, että rakkaampaa suhdetta kuin +hänen ja hänen äitivainajansa välillä ei juuri ajatella voinut. Yhtä +uskollinen oli tämä kylmännäköinen mies ystävyydessäänkin, kun hän +kerran johonkuhun pääsi kiintymään. Eikä hän vaarojakaan väistynyt, jos +oli kysymys ystävän puolustamisesta asiassa, jonka oikeudesta hän oli +vakuutuksensa muodostanut. Mutta ystävän silmä ei useinkaan näe eikä +tahdo nähdä mitä muut puolueettomat näkevät ja siten voi joutua +puolustamaan asioita ja henkilöitä, jotka yleinen mielipide ja +polkeeton tuomioistuin tuomitsee rikoksellisiksi. + +Niin kävi Mériméellekin n.k. Librin jutussa, kun hän otti +puhdistaaksensa käsikirjoitusten ja kirjain varkaudesta syytettyä +ystäväänsä kreivi Libri-Carrucci d'Alla Sommajaa, jonka syyllisyys +myöhemmin täydellisesti toteen näytettiin ja joka kesäkuun 22 p. 1850 +sen johdosta tuomittiin menettämään virkansa ja arvonimensä sekä +istumaan 10 vuotta vankeudessa.[195] + +Koska tämä kuuluisa oikeusjuttu aikoinaan oli koko sivistyneen maailman +huomion esineenä ja koska sen lopullinen päätös oli omituinen tapaus +Mériméen elämässä, katson olevan kyllin syytä sitä hiukan tarkemmin +käsitellä. + +Alkuperäisen syytöksen, että kreivi Libri vuosina 1842-47 oli Ranskan +kirjastoista varastanut käsikirjoituksia ja kirjoja 112 miljoonan +frangin arvosta, teki yleinen syyttäjä (Boucly) jo helmikuussa v. 1848, +mutta Mériméen esiytyminen jutussa alkaa vasta sen jälkeen kuin tuomio +oli julistettu. Yksityisesti olivat kyllä useat Librin ystävistä +(P. Lacroix, G. Brunet ja A. Jubinel) lausuneet moitteita yleisen +syyttäjän menettelystä huomauttaen, että syytetyn asema ja ansiot +puhuivat mokomaa halpamaisuutta vastaan ja että useita kadonneita +teoksia jo oli löydetty mikä mistäkin. Mutta julkisesti ei heistä +kukaan ollut esiytynyt. Librin vanhana ystävänä ei Mérimée voinut +oikeuden ankaraa tuomiota välinpitämättömänä lukea, semminkin kun häntä +itseään v. 1836 oli eräässä maaseutukaupungissa yritetty ihan +aiheettomasti syyttämään samanlaisesta teosta. Eräs oppilas "École des +chartes" opistossa se silloin oli syytöksen häntä vastaan tehnyt ja +kolme saman opiston miestä (Bordier, Bourquelot ja Lalanne) oli nytkin +antanut sen lausunnon, jonka nojalla Librin tuomio langetettiin. +Hänellä oli siis tarpeeksi syytä epäillä lausunnon pätevyyttä, etenkin +kun hän Lontooseen paenneelta Libriltä ja muutamilta muilta +asiantuntijoilta oli saanut todistuksia useiden syytöskohtain +perättömyydestä. Kuinka täysin vakuutettu hän ainakin silloin oli +puolustettavansa syyttömyydestä, osottaa seuraava ote hänen kirjeestään +"tuntemattomalle". "Le fond de question, c'est qu'à force de voir des +pièces justificatives sur l'affaire de Libre, j'ai eu la démonstration +la plus complète de son innocence, et je suis à faire une grande +tartine dans la Revue au sujet de son procès et de toutes les petites +infamies qui s'y rattachent. Plaignez-moi; il n'y a que des coups à +gagner à ce métier-là; mais quelquefois on se sent si révolté par +l'injustice qu'on devient bête".[196] + +Kuukauden päivät työskenteli Mérimée tätä varten ja julkaisi +tutkimustensa tulokset Revue des deux Mondes'ssa 15 p. huhtikuuta +31 sivua käsittävän kirjeen muodossa mainitun aikakauskirjan +päätoimittajalle Buloz'lle. Nerokas, pureva ja sukkela on tämä Mériméen +kirjoitus ja syystä ovat jotkut sitä verranneet P. L. Courier'n ja +Beaumarchais'n kuuluisiin ivakirjoituksiin. Mérimée tahtoi osottaa, +että Libri oli joutunut vihamiestensä koston uhriksi ja että koko École +des chartes oli polkeenalainen toimittamaan minkäänlaista tutkimusta +tässä asiassa. Kirjoitustapa on kuitenkin kovin kiivasta. Hän todistaa +kyllä, että ainakin puoli tusinaa niistä kirjoista, jotka on väitetty +kadonneen akatemian kirjastosta, ovat ilmoisen ikänsä olleet hyllyllään +samaisessa kirjastossa ja että tutkijat ovat monessa kohdin erehtyneet +nimistä ja vuosiluvuista. "Luulisipa melkein -- sanoo hän m.m. -- +syytöskirjoja nykyään valmistettavan samojen periaatteiden mukaan kuin +romaaneja tai draamoja, joissa taide, eikä totuus, on pääasiana. Ja +koska näin on asian laita, niin lienee minullakin oikeus arvostella +Libriä vastaan tehtyä syytöstä; olenhan näet ennen tehnyt romaaneja +enkä tarvitse poiketa alaltani ryhtyessäni nyt arvostelemaan +mielikuvituksen avulla syntynyttä kyhäystä".[197] + +Ainoa pätevä seikka Libriä vastaan on, Mériméen mielestä se, ettei tämä +saapunut oikeuden eteen, kun asia otettiin esille. Mutta Librillä oli +tuores esimerkki samallaisesta tapauksesta Itaaliassa, muistuttaa hän +siihen. Kreivi Albertia oli v. 1838 syytetty Tasson käsikirjoitusten +väärentämisestä ja väärennysten kauppaamisesta; tuomioistuin tuomitsi +hänet vangittavaksi. Kreivi kielsi yhä kiven kovaan ja vaati uusia +tutkijoita. Kolmetoista vuotta tutkivat nämät asiaa ennenkuin +julistivat kreivin -- syyttömäksi! Onko kummaa siis, jos Libri +mieluummin pysyttelihe turvassa Englannissa, kysyy Mérimée lopuksi. + +Kuten myöhempikin tutkimus on osottanut, oli Libri todellakin syyllinen +ainakin muutamiin varkauksiin. Häntä kerrassaan puhdistaa ja pelastaa +oli siis mahdotonta. Mutta jonkun aikaa oli kuitenkin, Mériméen +kirjoituksen johdosta, melkeinpä koko Pariisi vakuutettu Librin +syyttömyydestä. Tutkijat, jotka tähän saakka eivät olleet viitsineet +vastata heitä kohtaan tehtyihin syytöksiin, olivat nyt pakoitetut +esiytymään oman arvonsa puolustukseksi. Eivätkä he sitä aivan huonosti +tehneetkään, vaikka heiltä kyllä puuttui Mériméen nerokas ja ivallinen +kynä. Mutta samalla oli asianomainen tuomari uhannut saattaa Mériméen +haasteenalaiseksi, tuomioistuimen halventamisesta ja solvaamisesta. Ja +siitä näkyy Mérimée melkolailla säikähtyneen. Eräässä kirjeessä hra +Buloz'lle, joka sen aikakauskirjassaan myöskin julkaisi, koettaa hän +selittää, ettei hän suinkaan ole tahtonut millään tavoin oikeutta +loukata. "On a cru voir dans mon article des attaques, contre la +justice et la magistrature. Vous savez, monsieur, que telle n'a jamais +été mon intention". Ensimmäistä kirjoitusta paljo laimeampi oli sekin +vastaus herroille Lalanne, Bordier ja Bourquelot, joka kirjettä +seurasi. Hän muka on vain tahtonut kiinnittää välinpitämättömän yleisön +huomion onnettoman miehen puoleen, joka neljä vuotta oli turhaan +hakenut lehteä ja kynää puolustukseen. Mutta siitä huolimatta pysyi hän +kuitenkin alkuperäisessä mielipiteessään, "qu'on l'a cru coupable avant +de l'avoir entendu". + +Tämän uudistetun syytöksen johdosta haastoivat asianomaiset tuomarit +Mériméen oikeuteen. Mutta mielipidettään tuomareista ei hän sen vuoksi +suinkaan muuttanut, sen todistaa m.m. seuraava ote "tuntemattomalle" +osotetusta kirjeestä: "Je ne sais si l'on veut me pendre ou non, et +l'on me dit à ce sujet tantôt blanc, tantôt noir. Ce qui me rend très +_fidgetty_ c'est la pensée d'une cérémonie publique (kuulustelu) devant +la fleur de la canaille et trois imbéciles en robe noire, roides comme +les piquets et persuadés qu'ils sont quelque chose, auxquels on ne peut +songer à dire le profond mépris qu'on a pour leur robe, leur personne +et leur esprit".[198] + +Nämä viimeiset sanat osottavat jotenkin selvään, ettei ylempänä +painattamaani lausetta: "telle n'a jamais été mon intention" ole +otettava ihan sanojen mukaisesti. Aivan turhaa ei Mériméen pelko +ollutkaan. Huolimatta advokaatti Nogent-Saint-Laurens'in oivallisesta +puolustuspuheesta, josta Mérimée itse tunnustaa, että se oli tosihyvä, +tuomitsi hänet Pariisin kuudes raastuvanosasto (26 p. toukokuuta 1852) +1,000 frangin sakkoihin ja 15:n päivän vankeuteen, jota paitse Revue'n +ulosantaja hra de Mars sai 200 fr. sakkoja, ja kulut kuitattiin +syyllisten kesken.[199] + +Sillä kertaa ei Mérimée näy välittäneen paljo mitään koko jutusta. Ehkä +pyöri hänellä juuri mielessä eräs hauska kohtaus, joka hänelle tapahtui +oikeussalista poistuttaessa. Eräs korsikalainen mies, joka oli +uskollisesti istunut oikeussalissa asiain käsittelyä kuuntelemassa, +astui nimittäin kadulla hänen luokseen ja selitti tavanneensa hänet +Korsikassa 12 vuotta sitten, lukeneensa Colomban ja ihastuneensa niin +sen tekijään, ettei hän voinut kärsiä häntä näin syyttömästi +rangaistavan: hän tarjousi tekemään _vendetta'a_ (verikostoa) oikeuden +puheenjohtajaa taikka asianomaista ministeriä kohtaan. Mérimée, joka +mielellään ja nähtävällä tyytyväisyydellä myöhemminkin kertoi tästä +ystävilleen, kirjoittaa sen johdosta: "Cela m'a jeté dans une grande +confusion; mais j'ai résolu de ne l'employer que si le procureur de la +République en appelle _à minimâ_". + +Hän näyttää saaneenkin kostoa toisella ja kaikin puolin sopivammalla +tavalla, kuten eräs kirje 27 p:ltä toukokuuta v. 1852 osottaa. "Minun +kostoni on jo alkanut. Ystäväni Saulcy oli eilen ollut seurassa, jossa +puhuttiin minun vankeudestani; oikeuden mielipidettä kuulustelematta +alkoi oiva tykkimieheni taitavasti käytetyllä aseellaan pommittaa +tuomareita heidän typeryyksistään, lapsellisuuksistaan, halpamaisesta +itserakkaudestaan y.m. ja vetoaa erääseen mustiin puettuun herraan, +jonka hän tunsi näöltä, vaikk'ei tiennyt hänen ammattiansa. Vaan tämäpä +sattuikin olemaan hra M----, yksi minun tuomareistani, joka varmaankin +olisi halunnut olla jossain muualla sillä kertaa. Kuvitelkaa, miltä +näyttivät talon emäntä, läsnäolevat vieraat ja itse Saulcy, joka liian +myöhään huomasi asianlaidan ja heittäysi täyttä kurkkua nauraen +sohvalle ja huudahti: 'Vaan minä en, pahuus olkoon, peruuta +sanaakaan'."[200] + +Kirjoitettuaan tuomareitansa vastaan erään purevan ivakyhäyksen, jonka +eräs sanomalehti heti riensi julkaisemaan, astui Mérimée Pariisin +vankilaan heinäkuun alkupäivinä. Senrakumppalikseen sai hän ystävänsä +Henri Edouard Bocher'n, joka, niin Assemblée législativen jäsen ja +eduskunnan etevä puhuja kuin hän olikin, oli tuomittu kuukaudeksi +vankeuteen Orleansin prinssien julkaiseman protestin levittämisestä. + +Mikään ikävä ei ystävyksillä vankilan muurein sisäpuolella näy olleen. +Pääasiallisena työnä oli Mériméellä juuri sen Demetrius-tutkimuksen +valmisteleminen, josta ylempänä olen puhunut. Eivätkä he +ruokalajiensakaan suhteen näytä erittäin suuria supistuksia tehneen, +kuten eräät hänen kirjeensä osottavat.[201] Aikahan olikin muuten niin +lyhyt, että koko vankeuden merkitys luonnollisesti oli pelkästään +henkistä laatua. Mutta vaikka Mérimée ylipäänsä laski siitä mielellään +leikkiä toverein seurassa, jäi hänen mieleensä kuitenkin huomattava +katkeruus Ranskan tuomareita ja oikeuslaitosta kohtaan. + +Tähän päättyi sillä kertaa Librin juttu, jossa Mérimée niin loistavalla +tavalla oli ystävyytensä lujuutta osottanut.[202] Mitään muutosta ei +hänen esiytymisensä sentään voinut puolustettavansa tuomioon tuottaa, +vaan sai Libri ikänsä kaiken pysytellä maanpakolaisuudessa. Enimmäkseen +oleskeli hän Lontoossa, missä Mérimée kävi häntä usein tervehtimässä. +Olipa hän muuten samoihin aikoihin saanut siellä hyvän ystävän eräässä +toisessakin itaalialaisessa, nimittäin Antonio Panizzissa, joka +vuodesta 1831 oli ollut British Museum'in varakirjastonhoitajana.[203] +Tämä tuttavuus on merkillinen sen vuoksi, että se antoi aihetta 20 +vuotta kestäneeseen, rikassisällyksiseen kirjeenvaihtoon ystävysten +välillä, josta sentään ainoastaan Mériméen kirjeet ovat jälkimaailmalle +säilyneet Louis Fagan'in v. 1881 julkaisemana kokoelmana: _Lettres à M. +Panizzi_, 1850-70, I-II ja sisältävät nämä kirjeet mitä hauskimpia +kuvauksia toisen keisarikauden tavoista ja tapahtumista. + +Olen tahallani ollut tässä luvussa koskettelematta näiden vuosien +suuria valtiollisia tapauksia voidakseni seuraavassa antaa niistä ja +Mériméen kannasta vallankumoukseen sitä yhtenäisemmän selonteon. +Siirrymme siis nyt ensin vallankumousta muutamin piirtein +luonnostelemaan. + + + + +VIII. + + +Heinäkuun hallituksen doktrinäärinen politiikka Louis Philippen aikana +alkoi kyllä hyvillä vapaamielisyyden periaatteilla, mutta, kuten +historiasta tiedämme, poikkesi se vähitellen ahtaammille vesille. Uusi +vaalilaki ja päärilaitos eivät vastanneet alkuperäisiä tarkoituksiaan +ja kuninkaan ahnas rahanhimo kävi niin ilmeiseksi, että niin hyvin hän +itse kuin koko ministeristö joutuivat julkisen pilkan esineiksi. Alempi +käsityöläisluokka ja työkansa alkoi nurista liiallisia rasituksia ja +tuon tuostakin tehtiin murhayrityksiä voideltua päätä kohtaan. Turhaan +kiristettiin kansalaisten kokoutumisoikeutta ja painovapautta; se +enensi vain tyytymättömyyttä ja auttoi yhteiskunnan vaarallisinta +vihollista, joka uuden kommunistisen opin muodossa aivan hiljaisesti +levisi köyhälistön keskuudessa. + +Huomattuaan tämän uhkaavan vaaran koetti hallitus valloitussotien +kautta kääntää kansan huomiota toisaalle. Mutta Pellissier'n ja +Bugeaud'n harjoittamat julmuudet Algeriassa herättivät vain uutta +vihaa, Ranskan sekaantuminen Egyptin ja Tahitin asioihin osotti +hallituksen tarmottomuutta ja tunnettu Sonderbundin juttu saattoi +Guizot'n melkein naurunalaiseksi. Tähän tarmottomuuteen olivat suurena +syynä Guizot'n ja Thiers'in persoonalliset eripuraisuudet, joiden +johdosta viimemainittu vihdoin väistyikin näyttämöltä. Mutta v. 1845 +palasi hän takaisin ja asettui nyt vasemmistolaisen vastustuspuolueen +etunenään alkaen taitavan sodankäyntinsä Guizot'n ministeristöä +vastaan. Hänen puolueensa kasvoi päivä päivältä, yhä useammin kuului +ääniä "à bas le Guizot!" ja ympäri maata pidettiin kokouksia, joissa +vaadittiin uutta vaalilakia. Vallankumouksen oireita liikkui taas +ilmassa, vaikka ainoastaan tarkimmat huomiontekijät sen vielä +vainusivat. + +Näitä tarkkanäköisiä oli Mérimée, joka Guizot'n ja varsinkin Thiers'in +persoonallisena ystävänä oli tilaisuudessa vallan läheltä seuraamaan +valtiollisia tapahtumia ja olojen kehitystä. Thiers'iä hän ihaili +mainiona valtiollisena näyttelijänä, vaikka hän toisinaan uskalsi +kehottaa häntä parempaan varovaisuuteen. Hän huomasi johtajista, +etteivät puheet vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta olleet muita kuin +kauniita syöttilauseita ja että hallitus suorastaan manasi esille +vallankumousta. Jo alussa vuotta 1847 osottavat Mériméen kirjeet +kreivinna Montijolle, jonka kanssa hän muuten jo oli ollut useampia +vuosia kirjeenvaihdossa, että hän alkoi aavistaa pahaa. Köyhyys +maaseuduilla oli suuri ja Pariisissa tapahtui jo kaikellaisia +anarkismin enteitä.[204] + +Seuraavan vuoden alussa -- tammikuussa -- kirjoittaa Mérimée, että koko +kaupunki on surullinen ja että "Pariisi samoin kuin koko Ranska +vaistomaisesti pelkää vallankumousta; -- -- te voitte arvata, mistä +päin myrsky on tuleva", lisää hän. Helmikuun 5 p. ennustetaan jo +suoranaista kapinanyritystä, vallankumouksen henki leviää kaikkialle ja +kuninkaat (Neaapelin ja Tanskan) rientävät toimittamaan perustuslakeja +nuriseville kansoilleen. Pari viikkoa myöhemmin ilmoittaa hän +odotettavan jotain tapahtuvaksi ja omasta puolestaan ei hän epäile, +että kommunistit, tasavaltaiset ja ammattikapinalliset pian käyttävät +hyväkseen tilaisuuden otollisuutta. "Helmikuussa on ennen jo tapahtunut +neljä vallankumousta; ken tietää ennakolta mitä vielä on tapahtuva?" +sanoo hän fatalistin tavoin. Hän laskee tosin tapansa mukaan hiukan +leikkiä, mutta helppo on huomata, että hän todellakin on levoton. + +Ja syytä hänellä olikin. Kolme päivää myöhemmin puhkesi näet yleinen +tyytymättömyys ilmikapinaksi, jota kesti kaksi kokonaista päivää. Ei +auttanut enää Guizot'n erottaminen ja vapaamielisen Molén +pääministeriksi nimittäminen; kansa oli jo ehtinyt raivostua eikä +totellut enää johtajiansa Odilon Barrot'a ja Thiers'iä, vaan vaati +täydellistä tasavaltaa. Kaikkien ivaamana jättikin Louis Philippe 24 p. +helmikuuta pääkaupungin valiten turvapaikakseen Englannin.[205] Näin +oli siis bourbonilaisen kuningassuvun orleansilainen haara 18:n +vuotisen hallituskauden jälkeen Ranskan valtaistuimelta syösty ja +väliaikainen hallitus Ledru-Rollin'in johdolla otti ohjakset +toistaiseksi käteensä. + +Samana päivänä kuin kuningas, jonka kutsuissa muuten Mériméekin oli +silloin tällöin ollut, jätti isiensä maan, oli viimeksi mainittu +kansalliskaartin univormussa pelastamassa muutamia ylhäisiä naisia +valloitetusta Tuileries'n palatsista. Seuraavana päivänä kirjoittaa hän +jo kreivinna Montijolle ilmaisten ilonsa siitä, että kaikkialla sentään +vallitsee hyvä järjestys ja että kansa, rehellisesti kyllä, tuo +ryöstämänsä 100,000 frangin arvoiset taideteokset takaisin. Samaa +osottaa eräs kirje "tuntemattomallekin", jolle hän erityisistä syistä +kirjoittaa englannin kielellä. Tässä ilmoittaa hän jo alkavansa tottua +asiain menoon, koska voittajat käyttäytyvät gentlemannin tavoin ja +ylläpitävät järjestystä. "If it continues, I shall turn a staunch +republican" lausuu hän lopuksi tavallisella puolileikillään.[206] + +Viikkoa myöhemmin ihmettelee hän yhä, että kaikki "kävi niin helposti, +että ainoastaan muutamia kymmeniä heitti tappelussa henkensä ja että +alhaiso käyttäytyi niin rehellisesti ja ylläpiti järjestystä. Heinäkuun +hallitus kaatui melkein itsestään. Niin on meillä nyt siis tasavalta, +joka ei meitä juuri innostuta, vaan johon me sentään kaikki +turvaudumme, sillä se on enää ainoa pelastuksen mahdollisuus". Muuten +on hän äreissään kuninkaalle ja prinsseille, etteivät nämä näytä +ollenkaan älyävän historian antamia opetuksia tällaisista tapauksista. +"A quoi diable sert l'histoire puisque personne n'en profite."[207] +Viisi päivää sen jälkeen antaa Mérimée espanjalaiselle ystävättärelleen +lyhyissä piirteissä täydellisen selityksen helmikuun vallankumouksesta. +Siinä huomautetaan hallituksen tarmottomuutta, Orleansin herttuattaren +uljuutta ja lausutaan lopuksi, että koko revolutsiooni on muutamain +satojen toimeenpanema ja että näistä useimmat eivät tienneet itsekään +mitä he tekivät ja tahtoivat. Kaikissa tapauksissa "maintenant tout est +accompli". "Tuntemattomalle" hän samaan aikaan niinikään vakuuttaa, +ettei Pariisissa luultavasti enää synny minkäänlaisia katukahakoita; +siihen ei ole syytä, voima ja uljuus on samalla puolen ja ylipäänsä +ollaan liian velttoja ja pelkureita muka. "Jos todellakin kansallissota +alkaa, niin syttyy se luultavasti maaseuduilla, missä jo ollaan sangen +tyytymättömiä pääkaupungin yksinvaltiuteen (contre la dictature de la +capitale)". Mutta ei hän luule sitäkään mahdolliseksi "tässä pelkurein +maassa". + +Tällä välin oli väliaikainen hallitus Ledru-Rollin'in johdolla +koettanut tehdä, mitä se ikinä voi työväen ja työttömäin hyväksi, niin +että tyytyväisyys näytti todellakin palautuvan. Guizot'n hyväksymää +periaatetta _omnia pro populo, nihil per populum_ ei myöskään enää +noudatettu, vaan otettiin hallitukseen jäseniä työväenkin keskuudesta. +Sosialismin uhkaava vaara oli nyt käynyt ilmeiseksi ja sen vuoksi +liittyi joukko Ranskan etevimpiä kynäniekkoja ulosantamaan yhteisvoimin +viikkolehteä, jonka tarkoituksena oli "työskennellä erehdysten +välttämiseksi, tiedottomuuden poistamiseksi, kurjuuden lieventämiseksi, +yleisen äänivallan järjestämiseksi, vihamielisyyksien tukahuttamiseksi +ja puolueiden yhdistämiseksi". Lehti, jonka nimeksi tuli "Le Messaqer +de la semaine, journal du Comité pour la propagande antisocialiste et +pour l'amélioration du sort des populations laborieuses", sai +toimittajikseen hrat Thiers, Casimir-Périer, Molé, d'Haussonville ja +Balzac; apuansa olivat luvanneet m.m. Vitet, Mignet, Mérimée ja J. +Janin.[208] + +Omasta asemastaan uuden hallitusmuodon voimaan astuttua näkyy Mérimée +muuten olleen aika levoton. Vallankumouksen jälkimäisenä päivänä hän jo +kirjoittaa Montijon kreivinnalle: "Näin suuren tapauksen aikana tuskin +muistaakaan omia asioitaan; alanpa sentään jo olla levoton tietääkseni, +miten elänen vast'edes itse ja millä elätän vanhan äitiparkani". +Maaliskuun alussa hän taaskin sivumennen mainitsee, ettei hän tiedä +mitään tulevaisesta asemastaan eikä odota mitään hyvää itselleen, hän +näet kun kuului kuningasvallan entisiin ystäviin. Montijon kreivinna +näkyy kehottaneen häntä tulemaan luoksensa Espanjaan, koskapa hän +myöhemmin samassa kuussa kiittelee ystävättärensä jalomielisestä +tarjouksesta lisäten kuitenkin, ettei, Jumalan kiitos, vielä ole niin +pitkälle tultu. Tosin on hän väsynyt tähän jatkuvaan levottomuuteen +tulevaisuudesta, josta ainoastaan profeetat jotain tiennevät, mutta, +sanoo hän, "j'ai des devoirs ici et je saurai les remplir".[209] Vielä +kuukautta myöhemmin on hän sangen epätietoinen tulevaisuudestaan. +"Tahtoisin olla nuori ja alkaa elämäni uudestaan voidakseni olla vapaa +kaikkialla. Kysyn itseltäni lakkaamatta, mihin minä kelpaisin ja miten +minä tästä pälkähästä suoriutuisin, vaan mitään vastausta en vain +keksi. Olen kuin entinen suutari, joka oli keksinyt viedä -- Intiaan +laivanlastin anturakenkiä. Minä en tosin ole lähtenyt matkustelemaan +anturoitani kaupalle, mutta ilmanala on vaihtunut ja silloinhan on +seikka sama."[210] + +Väliaikainen hallitus alkoi muuten asiain kehittyessä jo käydä +erimieliseksi ja kansa, joka ei nähnytkään kaikkien toiveittensa +toteutuvan, rupesi taas osottamaan levottomuuden oireita. Toisten sanoo +Mérimée nähtävästi tahtovan tasavaltaa Yhdysvaltain malliin; toiset +taas arvelevat, ettei Ranskassa voi syntyä tasavaltaa ilman että vuoden +1793 muistot ja tavat jälleen eloon virkoavat. Mérimée puolestaan, joka +oikeastaan oli perustuslaillisen monarkkiian miehiä ja muuten +tosielämässä rakasti järjestystä ja rauhaa, huomasi tasavallan +täydellisesti pettäneen hänen toiveensa, alituiset levottomuudet kun +näet pitivät mieliä yhtenäisessä jännityksessä. Sellainen tarkka +huomioiden tekijä ja historian tutkija kuin Mérimée ei tietysti voinut +olla vertaamatta silloisia oloja entisiin samallaisiin. Mitä hän niiden +nojalla toivoo, käy selville jo eräästä maaliskuun 25 p. päivätystä +kirjeestä, jossa hän m.m. lausuu: "Kaikkialla etsitään jotain nimeä +etunenään asetettavaksi. Tiedättehän ranskalaisten mieluummin liittyvän +yksityiseen mieheen kuin johonkin aatteeseen. Mutta missä piilee tämä +mies?" kysyy hän lopuksi. + +Maaseutu kävi yhä rauhattomammaksi, anarkismin oireita ilmestyi yhä +tiheämmin ja Mérimée valittaa jo, että vapaus on tässä maassa mennyttä +kalua ja että anarkkiia ennen pitkää on perivä tasavallan. Ihmiset +olivat neuvottomia ja sättivät toisiaan siitä, ettei oltu tehty niin +ja niin. Kaikki ikäänkuin häpesivät omaa saamattomuuttaan ja +pelkuriuttaan. Kaikki kadehtivat toisiansa eikä kukaan uskalla mitään, +niin että "tout considéré, c'est bien la lâcheté qui fait le fond du +caractère français", lausuu hän ankarana tuomionsa. + +Väliaikaisen hallituksen säätämät yleiset vaalit perustavaan +eduskuntakokoukseen olivat sillä välin alkaneet ja jatkuivat suurella +melulla koko huhtikuun aikana. Toukokuun 4 p. kokoutui sitten uusi +edustajakamari, mutta jotenkin huonoilla enteillä Mériméen mielestä. +Miehuullisesti oli Lamartine puolustanut järjestettyä tasavaltaa +tricolorlippuineen kaikkia punaisen lipun vaatijoita vastaan. Sittenkin +näytti siltä kuin radikaalinen anarkisti-puolue pääsisi vallalle; mutta +toukokuun myrskyisä 15:s päivä tuli ja teki lopun tämän puolueen +yrityksistä. Mérimée oli kansalliskaartiin kuuluvana ollut mukana +hajoittamassa entistä ja asettamassa uutta eduskuntaa. "Minun +pataljoonani tunkeusi ensimmäisenä edustajakamariin, vaan suurta +ansiota ei meillä siitä ollut, sillä emme nähneet kuin kapinallisten +kengänkorkoja ja muuten näyttivätkin melunpitäjät enimmäkseen olevan +katupoikia. Kaikissa tapauksissa olivat nämä katupojat vähällä +mullistaa kaiken ylösalaisin. Meidän yhteiskuntamme on näet niin +hauras, että se voi rikkoutua pienimmästäkin tyrkkäyksestä". +"Tuntemattomalle" hän kirjoittaa vielä samana 15:nä päivänä, että +kaikki meni hyvin eikä ketään kuollut tahi edes haavoittunut. "Olen +saanut nähdä sangen draamallisia kohtauksia, jotka minua ovat kovasti +huvittaneet", lisää hän lopuksi. -- -- "Muuten on tilamme vallan +samanlainen kuin 17 p. brumaireä kuitenkin sillä pienellä erotuksella, +että vaikka meillä onkin joukottain valtaanpyrkijöitä, ei meillä +sentään ole Napoleonia", kirjoittaa hän espanjalaiselle +ystävättärelleen. Kuten tästäkin näkyy, oli Mérimée tarkasti vertaillut +nykyisiä oloja entisiin ja tuli näin tietämättänsä mainitsemaan nimen, +jonka perijä jo oli käynyt tarjoamassa apuansa väliaikaiselle +hallitukselle ja tullut valituksi, vaikka ei saapunut kesäkuun +eduskuntaan ja joka ennen pitkää oli tarttuva Ranskan valtakunnan +ohjaksiin käsiksi. + +Muitten velvollisuuksiensa ohessa oli Mérimée valittu Ranskan akatemian +esimiehenä vastaanottamaan vanhan ystävänsä J. J. Ampèren noiden "40:n +kuolemattoman", keskuuteen.[211] Ylipäänsä ei hän juuri rakastanut +julkista esiytymistä, mutta tässä tapauksessa olisi hänen sentään +luullut lämpenevän vanhoista yhteisistä muistoista. Tosin hän tässä +muistuttaakin ystäväänsä yhteisistä kouluajoista kolmekymmentä vuotta +sitten, matkasta Vähässä Aasiassa ja pitkästä, mieluisesta +kumppanuudesta, mutta kaikki tapahtuu virallisesti ja kylmästi. +Augustin Filon, Mériméen uusin ja laajaperäisin biograafi, moittii +häntä tästä pitäen koko puhetta sellaisena, ettei siinä näy Mériméetä +enempää kuin Ampèreäkään.[212] Minusta on Mérimée tässä vallan +ilmielävänä, sillä juuri tämä virallinen kylmyys on johdonmukainen koko +hänen julkisen esiytymisensä kanssa. Yksityisten tunteittensa +ilmaiseminen ei ole koskaan ollut hänelle ominaista sitä vähemmän kuin +Ampère oli hänen parhaita ystäviänsä. Koko puhe oli täydellisesti +akateemiseen tyyliin valmistettu ja Mérimée ilmestyy myöskin +seuraavissa lauseissa: "Auprès des plus beaux génies de l'Allemagne, +vous avez admiré leur liberté et leur audace, mais vous avez remarqué +en même temps les exagérations et les témérités de leur école", sekä +"on ne comprend pas bien le coloris d'un poëte, si l'on ne connaît son +soleil", samoin kuin ihastuksessa vasta vauhtiin päässeeseen uuteen +vertailevaan kielitieteeseen ja Ampèren tutkimuksiin, jotka "avec la +patience et la sagacité d'antiquaire" tarkoittivat saada selville +"toutes les sources du beau". Ainoa kohta koko puheessa, joka tuntuu +hänelle vieraalta, on se kiitos, minkä hän lopussa antaa uudelle +tasavallalle lausuen, ettei sen nyt, kun se ylpeydellä taas on ottanut +Ranskan tasavallan suuren nimen, tarvitse tehdä muuta, saavuttaakseen +Euroopan täydellisen myötätuntoisuuden, kuin levittää lippuansa ja +osottaa siinä nuo kaksi sanaa: "Ordre et liberté".[213] + +Tämä on todellakin joutavanpäiväinen korulause, varsinkin kun tiedämme, +ettei Mérimée tähän järjestykseen paljo luottanut. Mutta hän kai +ajatteli niin kuin hän ennenkin jo oli sanonut, että se kaikissa +tapauksissa oli ainoa pelastus -- Napoleonia kun ei ollut eikä Caesaria +-- ja että hyvin järjestetty tasavalta ehkä hänestäkin voisi tehdä +"a staunch republican".[214] + +Historiasta tunnemme kuitenkin, ettei Ranskan tasavalta noita kahta +kaunista sanaa Euroopalle silloin näyttänyt eikä siis myöskään sen +myötätuntoisuutta voittanut. Työväestössä kasvoi näet tyytymättömyys +päivä päivältä ja kesäkuun 24 p. se jo kiehahtikin yli äyräittensä. +Tällä kertaa olikin ottelu ankarampi ja yhteiskunnallisen järjestyksen +suojaamiseksi täytyi hallituksen jo antaa diktaattorin valta kenraali +Cavaignacille, joka ennen pitkää kukistikin kapinan. Järjestystä ase +kädessä puolustamassa oli Mériméekin kansalliskaartilaisena. +"Tuntemattomalle" kirjoittaa hän heti verisen ottelun jälkeen m.m. +seuraavaa: "Palasin tänä aamuna kotiin neljä päivää kestäneen kahakan +jälkeen, jossa en ollut minkään vaaran alaisena, mutta voin sentään +nähdä kaikki tämän ajan ja maan hirmut. Kaiken surun keskellä tunnen +sitä paitse tämän kansan koko tyhmyyden. Se on todellakin verraton. En +tiedä lieneekö koskaan mahdollista vieroittaa sitä pois villistä +raakalaisuudesta, jossa sillä on taipumus pehtaroida. -- -- Olemme +sangen väsyneitä emmekä ole nukkuneet neljään vuorokauteen". Sitten +kertoo hän muutamia kauheita esimerkkejä alhaisen kansan raakuudesta ja +kysyy: "ymmärrättekö te tätä suurta kansakuntaa? Varmaa vain on, että +huilaamme suoraan h----ttiin! Kuuteen viikkoon emme nyt ainakaan tulle +taistelemaan" lopettaa hän kirjeensä.[215] Seuraavana päivänä +kirjoittaa hän samoista asioista Montijon kreivinnalle antaen hänelle +pitemmän selonteon katutappeluista. Ja nyt myöntää hän vihdoinkin +nähneensä todellista uljuutta, vaikkakin kansan julmuus häntä +pöyristyttää. "Olemme näinä hirmuisina päivinä nähneet kaikellaisia +sankariuden ja julmuuden osotuksia, mitä mielikuvitus vain voinee +loihtia. -- -- Selittäköön ken osaa näitä luonnottomuuksia, jalouden ja +raakuuden vuorottaisia purkauksia". Hänen mielestään ovat "nuo kirotut +sanomalehdet" syynä kaikkeen villitykseen. Sama ajatus, joka on +periaatteena hänen teoksessaan. "Chronique du règne de Charles IX" +vilahtaa taaskin esille seuraavassa lauseessa: + +"Lieneeköhän koskaan mahdollista tehdä jotain kansasta, jolle kapinan +päivä on juhlapäivä ja joka aina on valmis järkeä vailla olevasta +sanasta tappamaan toisiansa ja itse kaatumaan".[216] + +Ollessaan heinäkuun vallankumouksen aikana Espanjassa kirjoitti hän +sieltä ystävälleen Stapferille kirjeen, jossa hän leikkiä lyöden kutsui +koko kahakkaa farssiksi ja valitti, ettei hän saanut nähdä näytelmää, +jota vain joka tuhannes vuosi annetaan.[217] Nyt hän kuitenkin sai +tyydyttää halunsa ja, kuten ylläolevasta näkyy, sai hän siitä aivan +kylläkseen. Mutta samalla osottavat kirjeet, että hän todellakin oli +mukana kaikkialla epäilemättä yhtä paljon uteliaisuudesta kuin +velvollisuudesta puolustaa järjestystä. Vähällä kuitenkin puuttui, +ettei hän tälläkin kertaa ollut matkoilla, sillä myöhään syksyllä +v. 1847 puuhasi hän tarkastusmatkaa Algeriaan, missä ranskalaiset +sotamiehet armotta turmelivat vanhoja roomalaisten ja araapialaisten +muistomerkkejä. Matkasta, jonka piti tapahtua vielä samana vuonna +yhdessä kreivi de Laborden[218] kanssa, ei kuitenkaan erityisistä +syistä tullut silloin mitään. Se lykättiin seuraavaan vuoteen, jolloin +taas valtiolliset tapahtumat tekivät sen tyhjäksi. + +Mérimée oli oikeassa ennustaessaan "tuntemattomalle" heinäkuun alussa, +että "Paris sera tranquille pour un assez longtemps". Hän näkyy +päättäneen tyytyä kohtaloonsa, varsinkin kun hän itsekin sai pitää +paikkansa.[219] Ei se hänestä mieluinen luultavasti ollut, mutta mielet +olivat väsyneitä myrskyn jälkeen ja halusivat rauhaa. "Que voulez-vous! +c'est le régime actuel et il faut s'y habituer" sanoo hän taaskin +fatalistiseen tapaansa. Viikkoa myöhemmin vakuuttaa hän niinikään +samaiselle ystävättärelleen viettävänsä "niin rauhallisia päiviä kuin +vain voi ajatella tai paremminkin toivoa -- tasavallan aikana".[220] +Kuuluisa muistopäivä, 14:s päivä heinäkuuta, meni myöskin kaikessa +rauhassa ja hänen mielestään rauhan takeet yhä kasvavat, huolimatta +muutamain pahanilkisten ennustuksista. Elokuun 5:nä päivänä tapahtui +tosin muutaman pommin räjähdys Thiers'in akkunan alla, mutta ketään ei +se vahingoittanut. Kaikissa tapauksissa se ilmaisi, ettei kaikki vielä +ollut niinkuin haluttiin ja ajan ilmiö oli tavallaan sekin, että +kaduilla jo silloin tällöin kuultiin huutoja "vive le roi!" Omasta +puolestaan ei Mérimée usko uutta kapinaa mahdolliseksi. Tasavalta on +hänestä kuitenkin "un peu plus poltronne que la monarchie" ja ylipäänsä +on asiain tila sangen sekava. "Elle ressemble comme deux gouttes d'eau +à celle de Rome pendant la conjuration de Catilina. Seulement, il n'y a +pas de Cicéron".[221] kirjoittaa hän 20 p. elokuuta arvellen muuten, +ettei siitä hyvä seuraa. Hän näkee kaikki harmaassa valaistuksessa, +mutta "c'est la couleur la plus gaie que comporte la République". + +Mies, jota Mérimée toivoi epäjärjestyksen ja sekavien olojen +selvittäjäksi ja, sanokaamme se suoraan, monarkkiian palauttajaksi, ei +ollut kovinkaan kaukana. Jännityksellä seurasi hän olojen kehitystä +Ranskassa ja hänen hyvät ystävänsä pitivät kyllä huolen siitä, että +hänellä aina oli luotettavimmat ja vereksimmät tiedot kansan +mielipiteistä. Hän odotti van otollista hetkeä ja sepä ei kauan enää +viivytellytkään. Tällä kertaa ei Mérimée kuitenkaan näytä olleen yhtä +selvänäköinen kuin tavallisesti. Siinä pienessä orleanistisessa +piirissä, jossa hän enimmäkseen seurusteli, oli hän aina kuullut muiden +nauravan ja itsekin nauranut Strassburgin ja Boulognen onnettomalle +vehkeilijälle. Vielä 16 p. lokakuuta, jolloin Louis Napoleon jo oli +istunut kuukauden päivät kansan kutsumana edusmiehenä Ranskan +eduskunnassa ja jolloin häntä usealta taholta jo ehdotettiin +edustajakamarin presidentiksi, kirjoittaa Mérimée ystävälleen +Stapferille, että ainakin Elsassissa ollaan levollisia eikä huolita +Louis Napoleonista.[222] Kun presidentin vaali sitten 10 p. joulukuuta +tapahtui ja Ranskan kansa Cavaignacin, Ledru-Rollin'in y.m. suureksi +hämmästykseksi kutsui eduskuntansa etunenään tuon samaisen vehkeilijän, +on Mérimée kuin puusta pudonnut. Kaikki ovat kummissaan, mutta valittu +itse "est le seul que son élection n'ait pas surpris" kirjoittaa hän. +Ihmiset ovat sangen uteliaita näkemään, miten hän aikoo uudessa +asemassaan menetellä ja Mérimée lausuu jonkunlaisella mielihyvällä, +että uusi presidentti "hämmästyttää kaikkia, jotka häntä lähestyvät, +sellaisella itsetietoisuuden katsannolla, joka on erikoista laillisille +hallitsijoille."[223] Ja ikäänkuin hänen silmänsä nyt olisivat +avautuneet ja hän jo olisi aavistanut presidentin aikeet lausuu hän +eduskunnasta ankaria sanoja arvellen, että "je ne crois pas qu'il +faille en venir à un coup d'État pour en délivrer le pays." + +"Coup d'État" se kuitenkin seurasi, vaikka kamppailua eduskunnan ja +Louis Napoleonin välillä kestikin kokonaista kaksi vuotta. Muuten +puuttuu meiltä täydellisempiä tietoja siitä, mitä hän Louis Napoleonin +presidenttinä olosta ja yhä karttuvasta vallasta oikeastaan ajatteli, +kaikki hänen kirjeenvaihtonsa ovat näet tältä ajalta aivan +vaillinaisia. Hän näyttää asettuneen vallan odottavalle kannalle, +vaikka edellisestä jo tunnemme, etteivät hänen tunteensa juuri olleet +eduskunnan puolella. Ainoat tiedot mitä meillä on hänen valtiollisista +mielipiteistään vuodesta 1849 aina joulukuun 21 päivään 1851, löytyvät +eräässä hänen yksityisessä kirjeessään akateemikko Auguste Le +Prévost'lle, missä hän m.m. lakoonisesti lausuu: -- -- "Rien de nouveau +de ce pays-ci. On y devient plus bête de jour en jour. La politique est +toujours déplorable",[224] sekä parissa kirjeessä kreivinna Montijolle, +jolle hän elokuussa 1850 kirjoittaa jotenkin halveksien Louis +Napoleonista, "meidän presidenttiraukastamme", joka maaseudulla on +tyytymättömyydellä vastaanotettu ja joka erottamalla virastaan kenraali +Changarnier'n on "vasemmalla kädellään leikannut oikean poikki", niin +että Ranskan valtakunta menee hänen mielestään taas "à tous les +diables". Seuraavan vuoden huhtikuussa on kaikki hänestä niinikään yhtä +ikävää ja rauhallista eivätkä Pariisia varmaankaan tuntisi samaksi +kaupungiksi ne, jotka sen neljä vuotta sitten näkivät. "Tämmöinen +vilkas vaihtelevaisuus asiain menossa muistuttaa oopperaa", kirjoittaa +hän ystävättärelleen Espanjassa. + +Syynä siihen, ettei politiikka häntä näinä aikoina suuresti huvittanut, +oli varmaankin sen pikkumaisuus. Lienee siihen sentään vaikuttanut +sekin seikka, että hänellä näihin aikoihin oli paljo yksityisiä asioita +ajateltavana: Librin juttu, tieteelliset työt, virkamatkat ympäri maata +ja lukemattomat komiteat. Sen lisäksi, mitä edellisessä luvussa olemme +hänen toimistaan ja puuhistaan kertoneet, annamme vielä muutamia +yksityistietoja. + +Niinpä pistäysi hän syksyllä 1848 Englannissa käyden m.m. +maanpakolaisen Louis Philippen luona -- arvattavasti toimituksissa -- +ja tullen samalla matkalla lordi Broughamin kautta esitetyksi +kuningatar Victorialle. Seuraavana vuonna istui hän komiteassa, jonka +tehtävänä oli antaa lausunto Louvren museon uudestaan järjestämisestä +ja kesällä v. 1850 tapaamme hänet taas 3 viikkoa kestävällä +huvimatkalla Lontoon maailmannäyttelyssä, englantilaisten ystävien +luona vierailemassa ja englantilaisia oloja arvostelemassa.[225] Muuten +oli hän näinä aikoina jäsen yhteensä -- kahdeksassa eri komiteassa, +kuten hän itse ilmoittaa.[226] + +Kuinka ahkerasti hän näinä vuosina opiskeli venäjää, josta hän +leikillisesti sanoo, että "peut-être cela me servira-t-il un jour à +parler aux Cosaques dans les Tuileries",[227] sen olemme jo nähneet +ylempänä. Mutta samalla kuin hän käänteli Pushkinin mainioita +novelleja, arvosteli asiantuntevaisuudella Gogolia, kirjoitti sangen +hauskan tutkimuksen espanjalaisesta kaunokirjallisuudesta (à propos +History of spanish Literature by George Ticknor I-III) ja julkaisi +joukottain historiallisia ja muinaistieteellisiä esseitä +aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä,[228] valmistui häneltä myöskin +kaksi merkillisempää teosta, jotka kumpikin sietävät tulla lukijalle +lyhyesti esitetyksi. + +Heinäkuun 1 p:nä v. 1850 ilmestyi näet Revue des deux Mondes'ssä +6-näytöksinen huvinäytelmä "Les deux Héritages ou Don Quichotte, +moralité à plusieurs personnages", jota kirjallisuushistorioitsijat +tuskin mainitsevatkaan, vaan joka sentään monessa suhteessa on sangen +kuvaava Mériméen luonteelle samoin kuin hänen mielipiteilleen +tasavallan aikuisesta, rappeutuneesta ylimystöstä. Mitään suurempaa +huomiota ei tämä lukunäytelmä -- sillä yhtä vähän kuin Clara Gazulin +pikkunäytelmät on tämäkin esitettäväksi aiottu -- ilmestyessään +herättänyt. Näyttää vähän siltä kuin hän, tappiostansa Théâtre +français'n näyttämöllä huolimatta, olisi tahallaan tämän tavallisista +teaatterisäännöistä poikkeavan kappaleensa julkaissut ikäänkuin +osottaakseen, ettei hän näyttämöä varten kirjoitakaan. Mutta hänen Don +Quichottestansa voisi sanoa jotenkin samaa kuin hän itse sanoo +Cervantes'in kuuluisasta ritariromaanista: "Son Don Quichotte prouve +qu'il connaissait les hommes et qu'il savait faire parler chacun de ses +personnages suivant son caractère."[229] + +Siinä esitetään meille nuori pariisilainen ylimys, joka palvelee +sisäasiain ministeristössä ja koettaa rikkaita maalaisia +mielittelemällä päästä kansan edusmieheksi sekä tavoittelemalla rikasta +perijätärtä mahtavaan asemaan. Näitä tarkoituksiaan varten käyttää hän +kaikellaisia keinoja ja uhraa niille rakkauden, kunniantunnon, y.m. +jalommat tunteet. Tälle nykyaikaiselle Sancho Panzalle vastakohdaksi +asettaa tekijä Don Quichotteksi hänen rehellisen enonsa, joka pitemmän +ajan Algeriassa palveltuaan palaa Pariisiin, missä hän katkeruudella +huomaa kaikki entiset ritarilliset tavat, kunniantunnon, jopa +rakkaudenkin vallan turmeltuneen. Nuoretkin ovat käyneet rahanahnaiksi, +heille ei ole mikään pyhää, mukavuutensa vuoksi rakastelevat he +mieluummin grisettejä kuin ylhäisiä naisia ("parce qu'on ne perd pas de +temps avec elles comme avec les femmes du monde. Économie de temps, +voyez-vous!"); ivallisen mielipiteensä eduskuntaan pyrkijöistä, jotka +valitsijoita mielittelemällä pyrkivät valtaan, panee Mérimée Sancho +Panzansa (Louis de Saquevillen) suuhun: "Est-ce que les électeurs n'ont +pas été faits pour qu'on se moque d'eux! Défaites-vous donc de votre +puritanisme. Nous vivons sous un régime constitutionnel, et nous savons +remédier aux lois bêtes par d'innocents subterfuges. -- -- Autre temps, +autres moeurs!"[230] + +Syksymmällä samana vuonna julkaisi Mérimée kuuluisan kirjasensa v. 1842 +kuolleesta ystävävainajastaan Henri Beylestä. Tämä kirjallinen +kuriositeetti, jota painettiin ainoastaan 25 kappaletta, ilmestyi +nimellä: "H. B. -- Offert par les éditeurs à M..."[231] ja on se +omituinen m.m. siitä, ettei siinä mainita puheina olevain henkilöiden +nimiäkään. Tourneux on kertonut tämän suurta huomiota ja melua +herättäneen broshyyrin vaiheet perin tarkasti ja omituiset ne näkyvät +olleenkin.[232] Tekijänsä tietämättä otettiin siitä moneen kertaan +pieniä painoksia, jotka sitten kiertelivät kädestä käteen hämmästyttäen +ihmisiä kaikellaisilla rohkeilla jutuilla ja arvosteluilla Beylestä, +Napoleonista ja hänen upseereistaan, pyhästä Johanneksesta, jopa itse +Jeesuksesta ja Jumalastakin. Mérimée sanoo siitä itse eräässä +kirjeessä, että se "on kerrassaan käsittämätön sille, joka ei tuntenut +perin pohjin Beyleä", ja että hän on jaellut sitä 16 kpl Beylen +ystäville sekä polttanut loput.[233] Kaikissa tapauksissa tuli tämä +kirjanen ennen pitkää julkisen arvostelun alaiseksi ja sai se silloin +ankaria sanoja Le Correspondant'in uskonnolliselta arvostelijalta +Armand de Pontmartin'iltä, kirjailija Maxime du Camp'ilta[234] ja +varsinkin sanomalehtimies Eugène Pelletan'ilta, joka eräässä kiivaassa +kirjoituksessa huomautti, että tekijä on tehnyt itsensä syypääksi +siveellisyysrikokseen, joka on "prévu par le Code pénal et puni des +travaux forcés à perpétuité".[235] + +Tämä "débauche d'athéisme", (Pontmartin) on kyllä otettu siihen +kokoelmaan, jonka kustantaja Michel Lévy kirjailijan kuoleman jälkeen +julkaisi nimellä "Portraits historiques et littéraires", mutta kaikki +höysteisimmät paikat ovat siitä pyyhityt pois. Olen teokseni alussa jo +huomauttanut ystävyydestä Beylen ja Mériméen välillä samoin kuin siitä +merkityksestä ja vaikutuksesta, joka edellisellä on jälkimäisen +kirjalliseen tuotantoon, luonteeseen ja näkökantoihin ollut. Koska +myöhemmin tulen laveammin käsittelemään Mériméen teoksia ja tekemään +selkoa hänen filosoofisista ja taiteellisista periaatteistaan, jotka +monessa suhteessa näyttävät mielestäni todistavan hengenheimolaisuutta +ystävävainajan mielipiteiden kanssa, en nytkään aio enemmän viipyä +tässä muuten sangen huvittavassa kirjasessa, vaan tyydyn siteeraamaan +sieltä yhden ainoan kohdan, joka sekin osottaa, kuinka tarkka silmä +Mériméellä oli näkemään tulevaisuuden hämäryyteen. "Je m'imagine -- +sanoo hän -- que quelque critique du XX:e siècle découvrira les livres +de Beyle dans le fatras de la littérature du XIX:e, et qu'il +leur rendra la justice qu'ils n'ont pas trouvée auprès des +contemporains".[236] + +Jokainen ken vähänkään lienee seurannut uudempaa kirjallisuushistoriaa +ja tutustunut Ranskan etevimpäin arvostelijain teoksiin, tietää myöskin +kuinka huomattuun asemaan he kaikki ovat Henri Beylen (Stendhalin) +asettaneet.[237] 19:s vuosisata ei siis ole ehtinyt päättyäkään +ennenkuin Mériméen luulo jo on täydellisesti toteutunut. + +Vielä on minun mainittava pari pientä nekroloogia, jotka Mérimée +kirjoitti v. 1851 Revue des deux Mondes'een, toisen (helmikuussa) +kirjailija Théodore Leclercq'istä (k. 15 p. helmik. 1851) toisen +(elokuussa) Revuen 28 vuotiaasta, tapaturmaisesti kuolleesta +arvostelijasta Alexis de Valon'ista (k. 20 p. elok.). Molemmat huokuvat +mitä lämpimintä ystävyyttä ja kuvaavat kukin osaltaan Mériméen +ritarillista luonnetta. Jälkimäisessä kiittää hän etupäässä terävän +arvostelijan itsenäisyyttä ja vapaamielisyyttä, edellisessä luonteen +hyvyyttä, iloisuutta ja häveliäisyyttä sekä kirjailijan lahjoja. +Leclercqistä puhuessaan ei hän myöskään malta olla sivumennen +koskettelematta valtiollisia oloja. "On commence à savoir ce que c'est +la haine en France. La politique nous a fait ce présent", sanoo hän +ensin; sitten siteeraa hän Paul Courier'n arvostelua ranskalaisista, +jotka muka ovat "un peuple de valets" ja antaa kiitoksensa Leclercqille +siitä, että tämä teoksessaan "Esprit de servitude" on ivaillut "ce vice +du Français, tantôt courtisan de Louis XIV, tantôt flatteur du peuple +souverain".[238] + +Puuhatessaan näin kirjallisissa toimissa, vieraillessaan kesällä 1851 +uudelleen Lontoossa, missä hänelle jo oli karttunut lukuisa +ystäväjoukko ylimyksellisissä ja kirjallisissa piireissä[239] sekä +huvitellessaan itseänsä Pariisin salongeissa,[240] ei Mérimée ehkä +huomannutkaan kuinka "peuple souverain" vähitellen oli liittynyt +presidenttiinsä, joka maaseuduilla matkustaessaan jo "prononçait des +discours de souverain", ja kuinka hän ministeristöjä vaihtelemalla oli +vihdoin saanut mieluisensa tuen taistelussaan eduskuntaa vastaan. +Marraskuussa oli tämä eripuraisuus presidentin ja kamarin välillä jo +kehittynyt niin ankaraksi, ettei minkäänlainen sovinnollinen työ enää +näyttänyt mahdolliselta. Muuta ei voinut seurata kuin joko eduskunnan +hajoitus tai presidentin lähettäminen Vincennes'een.[241] Huhuja +valtiokeikauksesta liikkuikin jo ilmassa, mutta harva lienee arvannut, +että se niin lähellä oli ja että se niin helposti oli käyvä päinsä. + +Suurin ansio tästä näyttää uusimman historiantutkimuksen mukaan tulevan +kreivi Mornylle, joka heti eduskunnan jäseneksi tultuaan oli +kallistunut presidentin puolelle ja asiain kireälle jouduttua ottanut +sotaministerin, kreivi Saint-Arnaud'n ja poliisipäällikkö Maupas'n +avulla järjestääksensä koko sen näytelmän, joka joulukuun 2 p:nä +näyteltiin ja joka onnistuneena teki valtiorikoksesta ainoastaan +valtiokeikauksen. Tässä ei ole paikka ruveta tekemään selkoa eri +tavalla tuomitusta tapahtumasta, johon, vaikka se olikin kreivi Mornyn +toimeenpanema, Louis Napoleon kaikissa tapauksissa antoi suostumuksensa +siten rikkoen juhlallisesti vannomansa valan "Jumalan ja Ranskan kansan +edessä pysyä aina uskollisena kansanvaltaiselle tasavallalle ja +puolustaa perustuslakia". Tahdon vain etupäässä muutamilla otteilla +Mériméen tämänaikuisista kirjeistä osottaa, mitä hän asiain menosta +arveli ja millä tunteilla hän näki tasavallan jälleen muuttuvan +monarkkiiaksi. + +Mirecourt sanoo, ettei Mérimée ollut tasavallan ystävä.[242] +Edellisestä näemme hänen olevan oikeassa. Louis Fagan taas väittää +lisäksi, että Mérimée oli kaikkia vallankumouksia vastaan eikä +suinkaan kuulunut bonapartelaisiin.[243] Se mitä hän ylempänä +"presidenttiraukasta", lausuu, osottaa luullakseni kyllin selvään, +ettei hän kovin suuria tältä taholta odottanut. Oliko hän kuullut jo +siihen aikaan kulkevia huhuja Louis Napoleonin syntymästä,[244] +huhuja, jotka muudan nykyaikainen historiantutkija autentisilla +todistuskappaleilla osottaa tosiksi,[245] sitä en tiedä, mutta kaikissa +tapauksissa oli tämä suuren Napoleonin jälkeläinen hänestä hiukan +epäiltävää laatua. Ylimysmielinen oli Mérimée sydämmeltään ja +tavoiltaan täydellisesti ja, kuten Augustin Filon sattuvasti sanoo "il +était plus impérialiste que l'empereur".[246] Se on käsitettävä niin, +että hän ei hyväksynyt edes sitä kansanvaltaiseen suuntaan +kallistumista, joka Louis Napoleonissa myöhemmin on huomattavissa yhtä +vähän kuin hänen vetoamistansa "yleiseen äänestykseen" niin hyvin +presidentin vaalissa joulukuun 20 p. v. 1851 kuin "keisarivaalissa" +seuraavana vuonna joulukuun 2 päivänä. + +Ettei taistelu presidentin ja eduskunnan välillä voinut enää kauan +kestää, sen käsitti Mérimée vallan hyvin. Senpä tähden hän ei niin +paljon kummastellutkaan Louis Napoleonin lakivastaista tekoa. Hän +myöntää tosin eräässä kirjeessä, että "il y a de quoi être de mauvaise +humeur, c'est vrai", ja että "quelques sous-préfets ont trouvé que la +répression a été trop prompte" ja sanoo kuulleensa mukana olleilta +kohtauksia, jotka luulisi 14:llä vuosisadalla tapahtuneiksi. +Mutta kaikki tämä on hänestä kuitenkin "bien nécessaire".[247] +"Tuntemattomalle" kirjoittaa hän joulukuun 2:n päivän illalla jotenkin +välinpitämättömästi: "Minusta näyttää kuin taisteltaisiin ratkaisevaa +taistelua, saas nähdä, kuka siinä voittaa? Jos presidentti joutuu +tappiolle, antanevat meidän sankarilliset edusmiehemme paikan +Ledru-Rollin'ille". Seuraavana päivänä taas samalle; "Quoi qu'il en +soit, nous venons de tourner un récif et nous voguons vers l'inconnu". +Ystävällensä Aug. Le Prévost'lle antaa hän äsken mainitsemassani +kirjeessä tarkan selityksen tuon merkillisen päivän tapahtumista ja +tuntuu hän minusta tässä käyttävän liian kevyttä kieltä ottelusta, +jonka uhreina virallisen Moniteur'in mukaan 380 henkeä (m.m. edusmies +Baudin) heitti henkensä, useita satoja pidettiin vankeudessa ja 88 +edusmiestä (m.m. Thiers, Hugo, Rémusat, Quinet, Girardin ja David +d'Angers) ajettiin maanpakoon. Hän päivittelee, että "les gens les plus +philosophes et les plus étrangers autrefois à toute exagération tombent +aujourd'hui dans le ton déclamatoire sans s'en apercevoir". Hänen +mielestään "la bataille fut peu de chose" ja "de part et d'autre on a +joué la comédie". "_All the world is a stage_, a dit Shakespeare", +jatkaa hän edelleen: "C'est surtout vrai en France. L'un a fait le +simulacre de découvrir sa poitrine et de l'offrir aux poignards +(Dupin?), l'autre a joué pour quarante huit heures le rôle de prince du +moyen âge (Louis Napoléon)". Edusmiesten protestikulku 3 p. joulukuuta, +josta Hugo antaa niin innokkaan kuvauksen, näyttää Mériméehen tehneen +melkein naurettavan vaikutuksen päättäen seuraavista sanoista: "Notre +exprésident conduisait la bande. Il était fort simple et fort calme... +D'autres suivaient, se drapant plus ou moins dans leurs paletots. +Quelquesuns fumaient, ce qui manquaient de dignité. Berryer -- +legitimistien johtaja -- a commancé par crier: vive la république! ce +qui fait rire. Le respectable public assistant à la procession était +fort partagé. Les uns trouvaient la chose comique, d'autres tragique; +quelques autres, mal élevés, disaient dans un style aussi peu +parlementaire qu'académique: enfoncez les 25 francs!"[248] + +On tahdottu eräältä taholta väittää, että Mérimée muka olisi ollut yksi +niitä harvoja, jotka ennakolta tiesivät Louis Napoleonin miettivän +valtiokeikausta ja kannattivat sitä; mutta tämä juttu on siksi joutava, +ettei edes Victor Hugokaan. joka tästä mainitsee ja joka totisesti ei +ole säästänyt väriä mustentaakseen Mériméetä jälkimaailman silmissä, +ota sitä uskoakseen.[249] Väite on arvattavasti saanut alkunsa siitä, +että Mérimée ainakin jo v. 1847 oli ystävällisissä väleissä kreivi de +Mornyn kanssa, jonka rikkaat lahjat, päättävä luonne ja hieno +gentlemannin käytös häntä miellyttivät ja jolle hän sen johdosta, Hugon +sanojen mukaan, ennusti "un grand avenir".[250] Kuinka oikeassa hän +tässä oli, sen on historia meille osottanut. + +Louis Napoleonille tuli Mérimée esitetyksi vasta myöhemmin, kenen +kautta, sen saamme piakkoin nähdä. + +Toukokuun 1 p. 1852 oli Mériméen äiti kuollut. Samoihin aikoihin +päättyi myös eräs rakkauden suhde, jota hän 18 vuotta oli onnellisesti +ylläpitänyt ja joka oli käynyt melkeinpä avioliitoksi.[251] Heinäkuun +alkupuoliskon istui hän vankeudessa Librin jutun johdosta. Ei ole kumma +siis, että hän tunsi itsensä hiukan onnettomaksi, etenkin kun hän heti +vankeustuomion kuultuaan katsoi täytyvänsä jättää erohakemuksensa +valtioarkeoloogin virasta.[252] Sen hän tekikin jo seuraavana s.o. +27 päivänä toukokuuta, koska hänen mielestään ministerille +oikeuden päätöksen jälkeen ehkä oli epämieluista pysyttää hänet +virassa.[253] Mutta ennenkuin hän edes ehti vankeuteenkaan, sai hän +sisäasiainministeriltä kohteliaan kirjeen, jossa pyydettiin häntä +kaikilla mokomin jäämään paikoilleen ja jonka johdosta hän kirjoittaa +Montijon kreivittärelle, että "je reste et je fais mon métier jusqu'à +nouvel ordre".[254] + +Mihin hänet seuraava "uusi käsky" jo vuoden päästä oli kutsuva, sitä ei +Mérimée varmaankaan osannut aavistaakaan. + + + + +IX. + + +Jo ennen kuin Louis Napoleon, suuren setänsä esimerkin mukaan, yleistä +kansanäänestystä käyttämällä huudatti itsensä Napoleon III:ksi, Ranskan +valtakunnan keisariksi, oli hän ruvennut miettimään sopivaa avioliittoa +hallitsijasuvun jatkumistakin varten. Mutta varsinkin joulukuun +2:n päivän jälkeen kävi tämä kysymys hänelle tärkeäksi ja +kiireelliseksi.[255] Useat keisarin neuvonantajista olivat ehdottaneet, +että hallitsija valitsisi puolisonsa Euroopan hallitsevista +ruhtinaallisista perheistä. Sopivina ehdokkaina mainittiin jo Kustaa +IV:n Aadolfin pojantytär Karoliina, eräs Hohenzollern-Sigmaringenin +prinsessa ja Badenin suurherttuattaren tyttären tytär Canota. Keisari +ei kuitenkaan näyttänyt olevan taipuvainen näitä ehdotuksia +noudattamaan, vaan kallistui mieluummin kuulemaan kreivi Mornya ja +ministeri Fould'ia, jotka neuvoivat häntä setänsä esimerkkiä tässäkin +seuraamaan valitsemalla puolisonsa todellisen rakkauden perustuksella +ja Ranskan rajain sisäpuolelta. Tavanmukaisissa hovitanssijaisissa +Compiègnessa, Elyséessä ja Fontainebleaussa oli Napoleon näet huomannut +erään yhtä ihanan kuin älykkään ylimysneidin, jonka sulous herätti +tässä 47 vuotiaassa hallitsijassa todellisen rakkauden tunteet. +Joulukuun ajan mietti hän otettavaa askelta. Mutta Sylvesterin päivän +iltapuolella 1852 teki hän lopullisen päätöksensä ja uudenvuoden +päivänä lähti hän kuin muutkin kuolevaiset viralliselle kosioretkelle. +Keisarilliset vaunut pysähtyivät erään upean yksityistalon kohdalle ja +muutama hetkinen sen jälkeen oli "sydän löytänyt sydämmen" ja Ranskan +kansa saanut keisarinnan. + +Mérimée sai arvatenkin ennen pitkää kuulla keisarin päätöksestä.[256] +Ranskan tuleva hallitsijatar ei näet ollut kukaan muu kuin hänen hyvän +ystävättärensä, Montijon kreivittären nuorin tytär Eugénie, "pikku +Eugénie", kuten Mérimée oli tottunut häntä nimittämään. Olen ennen +maininnut, milloin ja missä Mérimée tutustui Montijon perheeseen, joka +muuten kuului Espanjan korkeimpaan ylimystöön.[257] Don Cipriano Gusman +Palafox y Portocarrero, Teban kreivi ja Espanjan grandi, sekä hänen +puolisonsa Marie Manuela Kirkpatrick de Closeburn olivat v. 1830 +Mériméehen sattumalta tutustuttuaan, kutsuneet hänet luoksensa Calle +del Sardon linnaan ja ylipäänsä kohdelleet häntä kuin parasta +ystäväänsä. Mérimée puolestaan muisteli näitä aikoja aina suurella +mielihyvällä ja erittäinkin oli hänestä hauskaa, kun talon molemmat +kultakutriset tyttäret, 5-vuotinen Paca ja 4-vuotinen Eugenia istuivat +hänen polvillaan leikittelemässä. Heinäkuun vallankumouksen jälkeen +muuttivat Teban kreivi ja kreivitär lapsineen Pariisiin, missä Mérimée +puolestaan oli tilaisuudessa tekemään heille palveluksia esittämällä +heidät Pariisin hienoimmissa kirjallisissa ja taiteellisissa perheissä, +joissa hän lapsuudestaan asti oli seurustellut. Näinä aikoina nähtiin +Mérimée melkein joka päivä Montijon perheen seurassa ja hänen +biograafinsa kertovat kaikki, kuinka hän eräänä päivänä asteli de la +Paix'n katua taluttaen erittäin kaunista pikku tyttöstä, josta hän +muutamalle uteliaalle ystävälleen ilmoitti, että "se on pieni +espanjatar, erään ystävättäreni tytär; minä aion tarjota hänelle +leivoksia lähimmässä konditoriiassa". + +Montijon kreivitär itse oli tavattoman älykäs ja perinpohjaisesti +sivistynyt nainen,[258] jota hän suurimmassa määrin kunnioitti ja jolla +näyttää olleen jonkunlainen vaikutus hänen valtiollisiinkin +mielipiteisiinsä. Niiden kirjailijain joukossa, jotka Mérimée toi +mukanaan Montijon perheeseen, oli m.m. Henri Beyle, joka kovasti +mielistyi uusiin tuttaviinsa ja usein kävi talossa kertoellen nuorille +hartaasti kuunteleville tyttösille mitä jännittävimpiä kuvauksia suuren +Napoleonin sotaretkiltä, joita hän sitä paitse kuvilla valaisi. Mérimée +puolestaan kuletti heitä kaupungilla, oikoi heidän ranskalaisia +ainekirjoituksiaan ja opasti heitä kaunokirjoituksessa. Tyttösillä +olikin suuri kunnioitus opettajaansa kohtaan, joka ainakin Eugéniellä +pysyi yhtä syvällä vielä myöhempinäkin aikoina. V. 1839 sairastui +kreivi itse, joka vähää ennen oli matkustanut Espanjaan, ja silloin +täytyi kreivittären kiireimmiten rientää hoitamaan puolisoansa, joka +ennen pitkää muuttikin manalan majoille. Muutamia päiviä kreivittären +lähdön jälkeen s.o. 17 p. maaliskuuta 1839 täytyi lastenkin +jouduttautua kotimatkalle opettajattarensa miss Flowersin kanssa +ja isällisenä ystävänä Mérimée kehoitti lapsia tottelemaan +opettajatartansa ja saattoi heitä pitemmän taipaleen eroten näistä +ihanista tyttäristä -- Paca oli silloin 14, Eugenia 13 vuotias -- +todellisella surulla ja ottaen heiltä lupauksen, että he ensi tilassa +kirjoittaisivat hänelle matkastansa, niinkuin Eugenia myöskin +teki.[259] + +Oltuaan kymmenkunnan vuotta vilkkaassa kirjeenvaihdossa Montijon +kreivittären kanssa kävi Mérimée v. 1840 toisen kerran Espanjassa, +jolloin hän asuen Montijon kreivittären palatsissa Madridissa, sai +akkunastaan seurata silloista kapinaa Espanjan pääkaupungissa. Aseman +vaaralliseksi käytyä muutti hänen ystävättärensä tyttärineen ja +seurueineen lähellä olevalle Carabanchelin maatilalle, missä nuoret +hempeät naiset Mériméen omien sanojen mukaan häntä hemmottelivat +("elles m'ont prodigieusement gâté") iloisten huvitusten keskessä ja +missä hän sanoo tulleensa huomaamaan "qu'il était très doux d'être +ainsi sultan, même _ad honores_".[260] Pistäydyttyänsä kuusi vuotta +myöhemmin taas verestämässä espanjalaisia tuttavuuksiaan -- Montijon +kreivittären kanssa oli hän yhtämittaisessa kirjeenvaihdossa aina +kuolemaansa saakka -- ali hänellä v. 1849 ilo nähdä "uskollinen +sisarensa" (soeur devouée) täysikasvuisen ihanan Eugénien kanssa taas +Pariisissa ja olivat he tällä matkalla ensimmäisen kerran Louis +Napoleonin toimeenpanemissa hovitanssijaisissa läsnä. Jo silloin osotti +Ranskan tuleva hallitsija erityistä huomaavaisuutta Mériméen "pikku +Eugénietä" kohtaan, mutta arvattavasti ei kukaan sentään tullut +ajatelleeksi tämän tuttavuuden seurauksia. + +Montijon kreivi oli palvellut suuren Napoleonin aikana Ranskan +sotaväessä ja v. 1814 puolustanut Pariisia vihollislaumaa vastaan. +Kreivitär jumaloi vuosisatamme suurinta sankaria ja luonnollisesti +siirtyi melkoinen osuus tästä tunteesta Louis Napoleoninkin osaksi. +Samoin teki "pikku Eugéniekin", joka vanhempainsa ihailun ja Henri +Beylen kertomusten kasvattamana näki presidentissä mielikuvituksensa +uroon, jopa siihen määrään, että hän valtiokeikauksen johdosta +kirjoitti hänelle mitä innostuneimman kirjeen tarjoten koko +omaisuutensa -- joka muuten ei ollut niinkään vähäinen -- presidentin +mielivaltaisesti käytettäväksi. Ei ole siis kummaa, että tämän nuoren +ihailijattaren vilpitön innostus ja tavaton kauneus herätti +hidasverisen hallitsijankin povessa todellista rakkautta, jota hän +vuosina 1851-52 antamissaan loistavissa tanssijaisissa selvästi +osottikin, kunnes hän vihdoin teki ratkaisevan päätöksensä. + +Tammikuun 22 p. 1853 kutsui hän kokoon eduskunnan (les grands corps de +l'État) ja ilmoitti aikovansa ottaa puolisokseen 27 vuotiaan Teban +kreivittären Eugénie de Portocarreron julistaen samalla koko Ranskalle +ja Euroopalle tiedon sydämmensä valitusta. Mériméelle, perheen +parhaimmalle ystävälle, uskoi leskikreivitär puolestaan naimakirjan +kokoonpanon[261] ja luultavasti tuli hän juuri tämän johdosta +esitetyksi Napoleonille.[262] Viikkoa myöhemmin tapahtuivat sitten +vihkijäiset Notre-Damen kirkossa kaikella keisarillisella loistolla ja +prameudella. + +Viisaampaa vaalia valtiollisessakaan suhteessa ei Napoleon III +varmaankaan olisi voinut tehdä. Ranskan kansa, joka aina on ollut +herkkä tällaisille teoille ja joka nuoressa keisarinnassa näki älyn, +hyveet, sulon ja ihanuuden yhdistettynä, oli näet heti valmis +vilpittömään riemuun keisarillisen avioliiton johdosta. Kauneus ja sulo +pehmittää usein vihamielisenkin sydämmen. "Eugénien kauneus olikin +hurmaavinta laatua. Ihmeellisen hieno hipiä loi hänen kasvoilleen +jotain häikäisevää. Nuoruus, terveys ja sulo antoivat koko hänen +olennolleen runollisen heijastuksen", kirjoittaa hänestä eräs +historioitsija[263] ja Revue des deux Mondes antaa hänestä mitä +viehättävimmän kuvauksen, josta en malta olla siteeraamatta paria +riviä: "Elle frappait par une sorte de grâce virile qui en eût aisément +fait une héroine de roman, et elle portait fièrement, avant de ceindre +le bandeau impérial, cette couronne de cheveux dont un peintre vénitien +eût aimé la couleur."[264] + +Olen katsonut tarpeelliseksi esittää tämän avioliittohistorian sekä +Mériméen läheisen suhteen keisarinna Eugeniehen hiukan tarkemmin +voidakseni täten näyttää lukijoilleni, kuinka luonnollista se +oikeastaan oli, että hän tästä lähtein joutui hovimiehen asemaan, +vaikka useat hänen vihamiehistään ovat koettaneet vääristellä tätä +äkkipikaista muutosta selittämällä sitä karaktäärin puutteeksi. + +Kun "pikku Eugénie" näin oli kohonnut Ranskan hallitsijan rinnalle, +tahtoi hän tietysti edelleenkin nähdä vieraittensa joukossa entisen +huvittelijansa ja opastajansa. Mérimée taas noudatti mielellään hänen +tahtoansa saadakseen näin lähempää tutkia ja tarkastaa niitä oloja ja +henkilöitä, jotka historiaa tekevät ja muodostavat. Pari kuukautta +keisarillisten häiden jälkeen saattoi hän Espanjaan matkustavaa +Montijon kreivitärtä Poitiers'hen saakka, teki muutamia +virkatarkastuksia ja palasi sitten takaisin Pariisiin, josta hän +edelleen joka viikko laittoi bulletinit "maailman menosta" +ystävättärelleen Pyreneeain tuolla puolen. Jo Louis Philippen aikana +oli hän usein hovin huvituksissa läsnä ja kertoili kernaasti sieltä +kaikellaisia hauskoja juttuja tuttavain perheiden keskuudessa.[265] Nyt +oli hänellä erittäin kiitollinen tilaisuus askel askelelta seurata +kaunista suosikkiansa "uudessa ammatissa", kuten hänellä oli tapana +sanoa. Ensin tuntui hänestä hiukan oudolta ruveta puhuttelemaan häntä +arvonimellä "teidän majesteettinne", mutta, nuori keisarinna osasi jo +heti alusta asettua niin hyvin asemaansa, että se pian tuntui vallan +luonnolliselta. + +Mérimée kertoo itse eräässä kirjeessään, kuinka hän hetikohta, kun sai +tietää Eugénien olevan kihloissa keisarin kanssa, oli ottanut tältä +pyhän lupauksen, ettei tämä vain pyydä puolisoltaan mitään armon- ja +suosionosotuksia hänelle. Mutta siitä huolimatta tarjosi keisarinna +hänelle piakkoin viran, joka parhaiten todistaa hänen täydellistä +luottamustansa Mériméehen. Hän halusi tehdä näet entisestä +opettajastaan yksityisen sihteerinsä (secrétaire des commandements), +mutta Mérimée kieltäysi kohteliaimmalla tavalla tästä työläästä +toimesta syyttäen huonontunutta terveyttänsä ja pyysi saada edelleen +pitää entisen paikkansa, jossa hänellä oli enemmän vapautta. Keisari +hyväksyikin hänen esittämänsä syyt, mutta keisarinna lausui hänelle +espanjan kielellä, että "sitten annetaan teille joku muu virka ja +ell'ette sitäkään ota vastaan, pidämme teitä vihollisenamme".[266] + +Tämä tarjous tapahtui luultavasti jo helmikuun alulla.[267] Mikä tuo +"joku muu virka" oli oleva, sen sai Mérimée luultavasti tietää vasta +virallisen nimityksen kautta. Eräs henkilö, joka sattui olemaan hänen +luonansa, kun tämä nimitys aamulla kesäkuun 23 p. hänelle saapui, +vakuuttaa Mériméen joutuneen aika lailla hämilleen.[268] Koko sen +päivän oli hän sangen eperoivan näköinen miettien nähtävästi, mitä +hänen nyt oli tekeminen ja mitä vastaaminen monille tuttavilleen, jotka +eivät uutta hallitusmuotoa ensinkään suosineet. Hänen luontainen +ujoutensa näytäkse taas tässäkin. Sen sijaan, että hän olisi heti +ilmoittanut heille nimityksestänsä ja antanut sille oman selityksensä, +ei hän siitä hiiskunut kenellekään mitään, vaikka hän samana iltana +oleskeli eräässä Napoleonille sangen vihamielisessä perheessä, +jossa hän päälle päätteeksi puheli keisarista jotenkin suurella +halveksimisella. Hän tahtoi nähtävästi tällä käytöksellään saada +ihmiset siihen luuloon, joka muuten olikin vallan todenmukainen, että +hän oli nimitetty uuteen virkaansa vasten tahtoansa, jopa +tietämättänsäkin ja ilman että hänen oli tarvinnut valtiollisista +mielipiteistään luopua. + +Seuraavan päivän virallinen lehti Moniteur ilmoitti kaikille Mériméen +lukuisille tuttaville, että keisari Napoleon III oli nimittänyt hänet +-- senaattoriksi, ehdottaen samalla että hän, paitse senaattorin +tuloja, saisi nauttia entisen palkkansa valtioarkeoloogina.[269] +Mérimée, joka raha-asioissa aina oli erittäin hienotuntoinen, kieltäysi +heti tästä ja jätti erohakemuksensa entisestä rakkaasta toimestaan, +jossa hän oli hyvin viihtynyt yli 20 vuotta. + +Ja näin menetti hän siis "vanhan vapautensa", kuten hän eräässä +kirjeessään sanoo. Useat hänen entisistä tuttavistaan, jotka eivät +voineet kärsiä Napoleonia eivätkä koko uutta hallitusta, katsoivat +Mériméen suorastaan pettäneen heidät. Epäilemättä tunsi tämä itsekin +joutuneensa jotenkin ikävään asemaan, mutta koska asia nyt kerran ei +ollut autettavissa, rikkoi hän nuo tuttavuus-siteet ja lakkasi käymästä +muutamissa salongeissa. Ei hän koko nimitykselle muuten suurta arvoa +alussa antanut; mutta hän oli eräältä tuttavaltaan kuullut keisarinnan +innolla syleilleen puolisoansa, kun tämä ilmoitti hänelle asiasta. +"Tämä pieni sivuseikka on minulle, sen vakuutan teille, paljo +mieluisampi kuin itse nimitys", kirjoitti Mérimée vielä samana päivänä +kuin hän sai tiedon uudesta virastaan ystävättärelleen Montijon +kreivittärelle, jota hän, hienotunteisesti ja kohteliaasti kyllä, +kiittää senaattoriarvostaan.[270] + +Jos hän valtioarkeoloogina oli ollut vapaa ja saanut käyttää aikansa +kaunokirjalliseen sekä tieteelliseen työhön, niin kyllä hän mielestäni +tässäkin uudessa virassaan olisi ollut tilaisuudessa vapauttansa +käyttämään. Sillä kahdeksana ensimmäisenä vuonna ei hän senaatissa +suutansa avannut, vaikka tosin istunnoissa kävi. Hän istui siellä +enimmäkseen hiljaisena kuuntelijana ja piirusteli huvikseen +kaikellaisia hauskoja kuvia mustetta, teräskynää tai lyijykynää +käyttäen.[271] + +Tieteellisiä töitänsä jatkaa Mérimée, kuten ennenkin valtioarkeoloogina +ollessaan. Revue des deux Mondes'een kirjoittelee hän edelleen +muinaistieteellisiä sekä historiallisia tutkimuksia ja Le Moniteur +sisältää tuon tuostakin häneltä lyhempiä kirjoituksia eri +aineista.[272] Venäjän historia ja venäläinen kaunokirjallisuus ne +häntä myöskin suuresti huvittavat, erittäinkin Ukrainin kosakit ja +heidän sankarinsa sekä Pushkinin ja Gogolin etevät teokset. Niinpä +ilmestyi häneltä näihin aikoihin, paitse jo ennen mainittuja, kaksi +Pushkinin novellia (Les Bohémiens ja Le Hussard, v. 1852) sekä Gogolin +kuolematon "Reviisori" (yhdessä Les deux Héritages'n kanssa +heinäkuussa 1853) herättäen suurta mieltymystä tähän Venäjän ehkä +parhaimpaan ivailijaan. + +Mutta omatakeinen kaunokirjallinen tuotanto se Les deux Héritages'n ja +Les débuts d'un aventurier'n jälkeen melkeinpä kokonaan lakkaa. +Senaattoriksi tultuaan ei Mérimée kolmeentoista vuoteen julkaissut +ainoatakaan kaunokirjallista tuotetta ja senkin jälkeen ainoastaan +yhden novellin.[273] Béranger'n pelko, että tieteellisyys tappaa +hänessä kaunokirjailijan ja että hän tutkimustensa keskellä unohtaa +"Clara Gazulit ja kronikat, romaanit ja novellit" kävi todellakin +toteen. + +Aikomukseni ei ole syventyä seuraamaan Mériméetä hänen tieteellisellä +toimialallaan, joka kyllä olisi monipuolinen ja vaihteleva sekin, mutta +jonka seikkaperäinen käsittely kuitenkin menee ulkopuolelle niitä +rajoja, mitkä tälle elämäkerralliselle tutkimukselleni olen vetänyt. Ja +koska minulla samoin kuin hänen muillakin biograafeillaan on +yllämainitsemistani syistä sangen vähän sanottavaa senaattori +Mériméestä ylipäänsä ja kaunokirjailija Mériméestä näiltä parilta viime +vuosikymmeneltä, niin täytyy minun toistaiseksi seurata häntä enemmän +hovimiehenä ja tyytyä esittämään hänen elämäkertaansa pääasiallisesti +tältä kannalta. + + + + +X. + + +Keisarinna Eugénie oli epäilemättä valtiollisessakin suhteessa sopivin +henkilö Napoleon III:n puolisona Ranskan valtaistuimelle nousemaan. +Siinä puheessa, jonka Napoleon kokoutuneelle eduskunnalle piti 22 p. +tammikuuta 1853, antoi hän sydämmensä valitusta mitä kauneimman, eikä +suinkaan liioitellun kuvan lausuessaan m.m. seuraavat sanat: "Ollen +ranskalainen mieleltään, kasvatukseltaan ja muistoiltaan, hänen isänsä +kun aikoinaan vuodatti vertansa keisarikunnan edestä, on hänellä +espanjattarena se etu, ettei hänen perheellensä Ranskassa tarvitse +antaa kunnian- ja arvonylennyksiä. Omistaen kaikki hyvät henkiset +ominaisuudet on hän oleva valtaistuimen kaunistus samoin kuin hän +vaaran hetkenä epäilemättä on osottautuva sen rohkeimmiksi tukijoiksi. +Hurskaana katoolilaisena on hän lähettävä Jumalalle samat rukoukset +kuin minäkin Ranskan valtakunnan menestykseksi ja hänen suloutensa ynnä +hyvyytensä on, siitä olen varmasti vakuutettu, herättävä eloon +keisarinna Josefine-vainajan hyveet." + +Ja todellakin onnistui uuden hallitsijattaren jo alussa voittaa +keisarikunnalle monta ystävää sellaistenkin joukossa, jotka hänen +puolisoansa eivät erittäin lempeillä silmillä katselleet. Tavattomalla +luontevuudella osasikin hän uudessa asemassaan käyttäytyä kuin +todellinen hallitsijatar ainakin. Kirjeissään vanhalle ystävättärelleen +Espanjassa, jonka luona Mérimée oleskeli muutamia kuukausia syksyllä +v. 1853 tutustuen maan valtiollisiin oloihin, ja katsellen +härkätaisteluja, antaa hän tarkan selonteon nuoren keisarinnan ensi +askeleista. Hänen mielestään osaa tämä mainiosti tarpeen mukaan puhua +ja vaieta, tehdä nopeita ja oikeita huomioita ja ylipäänsä hyvin +mukautua ranskalaisten tapojen ynnä olojen mukaan. Velvollisuutensa +hallitsijattarena täyttää hän erittäin tarkasti ja kun hänelle Krimin +sodan aikana uskotaan hallitusohjat, oppii hän ulkoa perustuslain ja +vaatii sen täsmällistä noudattamista. Niinikään ei Mérimée, joka muuten +kaikella tavoin koettaa varoitella "pikku Eugénietänsä" uhkaavilta +vaaroilta, voi olla ihmettelemättä tämän tavatonta rohkeutta. "Jos me +aina ajattelisimme vaaroja, niin emme saisi nukkua rauhassa hetkeäkään. +Paras on olla niitä ajattelematta ja luottaa kaitselmukseen", sanoi +hänelle kerran keisarinna ja tämän kertoo Mérimée todellisella +ihmettelyllä. Ja kun tammikuun 14 p:nä v. 1858 itaalialainen Orsini +teki tunnetun murhayrityksensä keisarillista paria kohtaan, lausui +hallitsijatar niinikään vähintäkään säikähtämättä: "elkää meistä +huolehtiko, tämä kuuluu ammattiimme. Pitäkää huoli haavoitetuista". + +Eivätkä nämä tällaiset tapahtumat vaikuttaneetkaan paljo mitään +hovi-elämään. Sotaväkeen, ankaraan poliisijärjestykseen ja alemman +kansan suosioon luottaen elettiin Tuileriessä verrattain huolettomia +päiviä ja nuori keisarinna teki mitä vain taisi kerätäkseen +valtaistuimen ympärille maan parhaimmistoa. Mutta tämäpä ei ollut +niinkään helppo tehtävä, sillä valtiokeikauksen jälkeen "poistuivat +Ranskan seuraelämän etevimmät henkilöt arasti verellä tahrautuneen ja +äsken arvoon päässeen miehen luota". Ja huolimatta siitä, että Napoleon +suuressa määrin kannatti tieteitä ja taiteita, joita hän piti kansan +henkisen sivistyksen mittarina, eivät nämä tahtoneet ottaa oikein +kukoistaakseen. Osa vuossadan alkupuoliskon suuria miehiä oli jo +muuttanut manalan majoille, toiset olivat maanpaossa ja useat pysyivät +uudelle hallitukselle vieraina. Uusia tähtiä ei myöskään näyttänyt +ilmestyvän, sillä n.k. terveen järjen koulu Ponsardin turvissa ei +suinkaan ollut omiansa loihtemaan neroja esille. Keisari ja keisarinna +tekivät kuitenkin mitä ikinä voivat saadakseen ne henkiset kyvyt +hovipiiriin, mitkä Ranskalla vielä olivat tallella. Tässä toimessa oli +Mériméen apu heille varsin tervetullut, tämä kun itse kuului juuri +Pariisin parhaimpiin seuroihin ja tällä kun oli niin lukuisa joukko +eteviä ja ylhäisiä tuttavia. Tosin oli hän, kuten ylempänä olen +maininnut, lakannut seurustelemasta muutamissa nykyiselle hallitukselle +vallan vihamielisissä salongeissa, mutta sitä valmiimpipa hän +olikin tekemään uusia tuttavuuksia, varsinkin niiden ihanain +naisten keskuudessa, joita toinenkin keisarikunta pian osasi +hovitanssijaisiinsa ja huveihinsa koota.[274] + +Kuuluisimmat näistä pidettiin Compiègnessä, missä vähitellen nähtiin +kokoutuvan valiojoukko Ranskan nuorempaa ylimystöä, rahapohattoja, +tiedemiehiä, jopa ennen pitkää taiteilijoita, kirjailijoita ja +sanomalehtimiehiäkin. Neljän viimeisen luokan riveissä oli +keisarivallalla enimmäkseen pahimmat vihamiehensä ja senpä vuoksi +koetettiinkin juuri heitä hovin juhlallisuuksiin houkutella. Kaikissa +tapauksissa saatiin sinne sentään aikaa myöten melkoinen määrä, sillä +hovimestarin tekemät vierasluettelot mainitsevat juhlallisuuksissa +läsnäolleina m.m. hrat Sainte-Beuve, Feuillet, Jules Sandeau, About, +Gautier, Augier, Ponsard, Dumas n:pi, Legouvé, Flaubert, Paul de +Musset, Girardin, Cassagnac, Nisard, Pasteur, Cl. Bernard, Leverrier, +Oppert, Meissonier, Gérôme, Gust. Doré, Fromentin, Couture, +Viollet-le-Duc, Auber, Berlioz, Gounod, Thomas ja Mermet. Kaikkia näitä +kohtaan koettivat keisarilliset olla niin kohteliaita ja ystävällisiä +kuin mahdollista ja useat näistä huvittivat loistavaa seuraa +omantakeisilla tuotteillaan. Hovin varsinaiset huvittajat olivat +kuitenkin kreivi de Morny, jonka suuret lahjat ulottuivat itsenäisenkin +kirjallisen tuotannon alalle, ja -- Mérimée, joka kirjoitteli milloin +tilapäärunoja, milloin runoarvoituksia, milloin mitäkin. + +Näistä kaikista ei julkisuuteen ole riviäkään tullut, ellemme ota +lukuun paria kertomusta, jotka Mérimée myöhemmin kirjoitti ja +keisarinnalle luki. Jälkimaailma ei näistä tietäisikään mitään, ellei +Mérimée itse olisi puhunut niistä kirjeissään. Usein oleskeli hän +viikkokausia, jopa kuukausiakin keisarillisten kanssa milloin +Fontainebleaun, milloin Saint Cloud'n, milloin Compiègnen tai +Biarritzin linnoissa ottaen ahkerasti osaa huvituksiin ja työskennellen +väliajoilla. Tavallisesti kutsuttiin hänet sinne viikon päiviksi, kun +joku ylhäinen vieras oli saapunut hoviin vierailemaan, mutta usein +pyydettiin häntä sitten jäämään kuukausmääriksi.[275] Kun Hollannin +kuningatar esim. saapuu Pariisiin, tietää hän heti tehtävänsä: "il faut +que je lui fasse ma cour" ja aivan oikein hän arvaakin, sillä hän +käsketään heti hoviin huvittelemaan ylhäistä vierasta. Viittasin jo +äsken niihin huvituksiin, joilla hovin oli tapana tanssijaisten ohella +hauskuttaa vieraitaan. Muutamat otteet Mériméen kirjeistä tarjoavat +meille yksityistietoja. "En outre, j'ai fait des vers pour Sa Majesté +Néerlandaise, joué des charades et _made a fool of myself_".[276] -- +"Nous avons joué une charade un peu leste, mais qui a été bien prise et +qui a fait rire".[277] -- "Nous vivons ici en grandes occupations. Votre +serviteur est directeur de théâtre, auteur et acteur. Il fait des plus +des révolutions dans les beaux-arts et de la polémique avec +l'Institut".[278] -- "Depuis mon arrivée ici, j'ai mené la vie agitée +d'un impressario. J'ai été acteur et directeur, Nous avons joué avec +succès une pièce un peu immorale."[279] + +Jo näistä lyhyistä otteista käy selville, että keisarinna Eugénie osasi +pitää vieraitansa hyvällä tuulella. Häntä onkin monien tunnustusten +ohessa usein moitittu liiallisesta huvittelun ja loiston himosta sekä +tuhlaavaisuudesta, joilla hän Weberin arvelun mukaan koetti korvata +"tuota laillista ruhtinuutta, jota hänellä ei ollut". Epäilemättä +onkin tässä arvelussa paljo totta. Luultavasti oli se myöskin +nautinnonhaluisen keisarinnan keksintö, että hovissa samoihin aikoihin, +jolloin Napoleon III:n osanotto Krimin sodan ratkaisuun tuotti +Ranskalle ulkonaista mainetta ja kunniaa, perustettiin n.k. "cour +d'amour" sellaisten keskiaikaisten esikuvain mukaan, joista Martialis +d'Auvergne, Andreas Capellanus y.m. puhuvat ja joissa "galanta frågor +af olika art kommo under ompröfning af ett tribunal af damer under +presidium af Alienor af Poitou, Marie de France, grefvinna af Champagne +och Ermenjard, vicomtessa af Narbonne".[280] Niistä kirjeistä, jotka +viisi vuotta Mériméen kuoleman jälkeen (v. 1875) anonyymisesti +ilmestyivät nimellä "Lettres à une autre inconnue" H. Blaze de Buryn +varustamalla esipuheella käy selville, että presidenttinä näissä +huvituksissa oli ollut juuri näiden kirjeiden vastaanottaja, jonka +anonyymiteetin pariisilainen sanomalehti Le soir pian paljasti +ilmoittaen "toisen tuntemattoman" olevan puolalaisen kreivittären Lise +Przedzewskan, markiisitar de Noailles'n sisaren. Mérimée nimittää häntä +aina (kirjeenvaihto alkaa vuodesta 1865, jolloin kreivitär muutti +Pariisista tiluksilleen Podoliaan ja jatkuu aina vuoteen 1870) "ma +chère présidente" ja sanoo eräässä kohden: "Ne vaudrait il pas mieux +aller en gondole sur le lac -- tarkoittaa nähtävästi pientä järveä +Fontainebleaun luona, missä hoviseuran oli tapana iltasilla soudella +vieraineen[281] -- ou disserter dans la cour d'amour sous votre +présidence"[282] ja eräässä toisessa paikassa: "Nous aurions grand +besoin de restaurer notre cour d'amour et de rappeler notre présidente +au fauteuil".[283] Mériméen allekirjoituksista "votre humble +secrétaire", "votre très-dévoué secrétaire" näemme, että hänellä tässä +hienossa naisten oikeudessa oli ollut pöytäkirjurin kadehdittava +tehtävä; ja että hän tämänkin ammattinsa oli täyttänyt periaatteensa +mukaan: "il faut faire son métier en conscience", siitä ovat hänen +erinomaisen miellyttävästi ja pirteän hienostelevasti kirjoitetut +kirjeensä "rakkaalle presidentilleen", elävänä todistuksena. + +Ehdottomasti kysyy jokainen tätä lukiessaan, miten vakavaluontoinen +kirjailija ja tiedemies viihtyi tässä uudessa seurapiirissä. Vallan +vastenmielistä ei se Mériméelle kuitenkaan ollut ja olihan hän jo +nuoruudestaan saakka rakastanut seuraelämän nautintoja ja tälle +taipumukselleen pysyi hän uskollisena kuolemaansa saakka. Hän nimittää +itse asemaansa hovissa "métier de courtisan", mutta siitä huolimatta ei +meidän suinkaan tule sekoittaa häntä tavallisiin liehakoitsijoihin, +joita kaikki hovielämä luonnollisesti vetää puoleensa. Näistä sanookin +hän, että "tous ces ducs nouveaux sont des jeunes gens qui ne brillent +ni par l'intelligence ni par la vertu; mais il y a dans l'atmosphère +des cours quelque chose qui attire les niais et leur procure une bonne +réception".[284] Mikä Mériméetä erityisesti huvitti tässä hovimiehen +asemassa, oli se hyvä tilaisuus, joka hänellä nyt oli läheltä +tarkastaa, miten historiaa tehdään. "C'est amusant d'être aux premières +loges et d'assister à la comédie quand on n'est pas acteur, et qu'on +n'a pas la prétention d'y jouer un rôle", kirjoittaa hän kerran +Panizzille.[285] Eikä hänellä nähtävästi olekkaan koskaan ollut halua +persoonallisesti sekautua asiain menoon muuta kuin korkeintaan +keskusteluilla hallitsevain miesten kanssa. Että häntä siitä huolimatta +silloin tällöin käytettiin puhtaasti valtiollisissakin asioissa, sen +näemme hänen omista kirjeistään. Milloin pyytävät ministerit häntä +puhumaan jostakin asiasta keisarille ja kun hän kieltelee arvellen, +etteihän hänen, asiaan kuulumattoman, sanoilla voi mitään vaikutusta +olla, vastaavat nämä, että juuri sen vuoksi hän ehkä voikin +vaikuttaa.[286] Milloin taas on hän välittäjänä Panizzin ja keisarin +välisissä keskusteluissa[287] tai pyytää keisarinna häntä taivuttamaan +hyvää ystäväänsä ministeri Fouldia pysymään paikoillaan, j.n.e. + +Mériméen tunteet keisarinnaa kohtaan me tunnemme: ne olivat +yksinomattain uskollisen ystävän vilpitöntä osanottoa, joka pysyy +järkähtämättömänä niin hyvin tukalissa kuin suotuisissa oloissa. Mutta +vilpittömän ystävän velvollisuuksiin kuuluu suorapuheisuus ja rohkeus +lausua mielipiteensä. Ja näitä ominaisuuksiaan ei Mérimée koskaan +menettänyt hovissakaan, sitä osottaa hänen menettelynsä monissa +tärkeissä kysymyksissä. Niinpä kertoo hän Panizzille, kuinka hän eräänä +iltana niihin aikoihin, jolloin Ranska paavia suojellakseen ja +aluettansa lisätäkseen sekaantui Itaalian vapautussotaan, otteli näistä +asioista keisarinnan kanssa, jonka tekopyhyys (hypocrisie) ja +paavilliset tunteet olivat tärkeänä vaikuttimena Napoleonin käytökseen. +"L'affaire a été engagée avant que j'aie eu le temps de me reconnaître +et de l'éviter. Elle parlait avec une grande vivacité, mais sans +colère. Il me semble que j'ai été aussi ferme que possible, mais me +maintenant très calme sans rien ménager. On m'a dit que j'avais été +convenable. -- -- La discussion a fini par l'épuisement des gosiers, et +il y a eu un grand silence de huit à dix minutes; après quoi, il m'a +semblé qu'elle était plus prévenante pour moi qu'à l'ordinaire, +évidemment pour me montrer qu'elle n'était pas fâchée. Elle a même +demandé à madame de Rayneval (eräs keisarinnan hovinaisia) si elle +croyait que je n'avais pas été blessé. Vous la reconnaissez à ce +trait".[288] Samalla tavalla esiytyi Mérimée silloinkin, kun keisarinna +syksyllä 1863 hommasi purjehdusretkelleen Portugaliin ja Espanjaan. +Hänen samoin kuin monen muunkin mielestä oli tämä matka valtiollisesti +vaarallinen. "Mon attachement pour elle, et le danger très réel de +chose m'ont donné hardiesse et franchise et je lui ai débité très +nettement ma râtelée, quelquefois avec plus vivacité que le respect ne +l'exigeait. -- -- Il m'a paru cependant que mon discours l'avait +ébranlée, et lui laissait quelques inquiétudes".[289] + +Keisarinna tunsi jo vähitellen ystävänsä luonteen eikä hän ylipäänsä +näytä näistä otteluista pahastuneen. Ainoastaan kerran viittaa +Mérimée kirjeissään jonkunlaiseen epäsuosioon antamatta kuitenkaan +minkäänlaista selitystä syistä. "Entre nous il me semble que je suis un +peu en disgrâce", sanoo hän vain lyhyesti.[290] Vaarallisempaa laatua +ei tämä sentään näytä olleen, sillä kuukausi sen jälkeen saa hän taas +kutsun saapua Fontainebleaun linnaan. Eikä siinä auta hänen +vastustelunsakaan, mutta, lisää hän, "je suis parfaitement résolu à +m'excuser si, selon son usage, Sa Majesté m'invite à prolonger mon +séjour". Ja niin suuri oli keisarinnan luottamus monivuotiseen +uskolliseen ystäväänsä, että kun hänellä kerran mielestään olii syytä +mustasukkaisuuteen, valitsi hän uskotuksensa Mériméen. Peitetyin sanoin +kertoo tämä Panizzille puhelleensa asiasta kokonaista neljä tuntia +keisarinnan kanssa lohdutellen häntä. Keskinäinen perhesopu, joka +ylipäänsä oli mitä paras Napoleon III:n ja hänen puolisonsa välillä, +näkyy tälläkin kertaa pian palanneen, sillä hiukan myöhemmin kirjoittaa +jo Mérimée ystävälleen Lontoossa: "La concorde règne dans le ménage de +nos amis; après des nuages qui pouvaient amener un orage, le beau temps +a reparu".[291] Keisarinnan luottamus Mériméehen oli siis, kuten +näemme, kerrassaan tavaton. Mutta toiselta puolen ei hän juuri parempaa +miestä voinut perhesurujensakaan jakajaksi valita. Tämä näet oli +aina valmis muualla häntä puolustamaan kaikkia niitä lukuisia +parjausyrityksiä vastaan, joista ei edes ylhäinen asemakaan häntä +säästänyt. Keisarinnasta tiedettiin näet, että hän mielellään sekausi +valtiollisiin asioihin ja että keisari puolestaan ehkä liiankin paljo +antoi puolisonsa vaikuttaa päätöksiinsä. Niinpä kertoo Mérimée +ministeri Persignyn kerran sanoneen Napoleonille ihan suoraan, että +tämä oli puolisonsa vaikutuksille liian altis ja että hän sen johdosta +menettää valtiolliset ystävänsä. Sen johdosta lisää hän: "Ce qui me +fâche le plus, c'est qu'on en rend responsable notre aimable hôtesse, +et je ne doute pas qu'on ne lui attribue dorénavant tout le mal et +toutes les fautes qui se feront".[292] + +Mitä taas tulee Mériméen suhteeseen keisari Napoleoniin ei se mikään +erittäin läheinen ollut alussa eikä se koskaan samalle kannalle +kehittynyt kuin millä hän keisarinnan kanssa oli. Napoleonilla ei +ylipäänsä ollutkaan minkäänlaisia läheisiä ystäviä, joille hän olisi +aikeitaan edeltä päin selitellyt. Mériméen ilo siitä, että hän nyt muka +oli päässyt "ensimmäisestä looshista" katsomaan, miten historiaa +tehdään, näyttäytyy jotenkin perättömäksi. "Je suis dans le lieu du +monde où l'ara parle le moins de politique", valittaa hän kerrankin +Fontainebleausta ystävälleen Panizzille ja niinikään erään toisen +kerran: "J'assiste ici au spectacle le plus étrange. J'ai l'air d'être +aux premières loges, mais je ne sais rien et ne vois pas grand'chose. +C'est derrière le rideau que la pièce se joue".[293] + +Ja tämä esirippu, jonka takana kaikki toimitettiin, oli keisarin tyyni, +läpikuultamaton ulkomuoto. Mérimée kutsuukin häntä sfinsiksi ja +mykäksi. "On se plaint ici de ne rien comprendre à la politique de +l'empereur. Sous le gouvernement de Louis-Philippe, tout le monde était +assez vite au fait de toutes les affaires tandis que, maintenant +qu'elles sont dans la tête d'un muet, il est impossible d'en savoir ou +même d'en deviner quelque chose".[294] Samaa nuottia veisaa hän usein +muulloinkin arvellen, että keisari kyllä puhelee mielellään kaikkien +kanssa _de rebus omnibus et quibusdum aliis_, mutta hänen +strateegilliset tuumansa "ne peuvent être comprises que par de grands +capitaines tels que Thiers ou Cousin".[295] + +Tämä keisarin salaperäisyys ynnä hänen valtiollisten tuumiensa +verrattain hyvä onnistuminen näyttää vähitellen herättävän Mériméessä +todellista kunnioitusta, jopa ihailuakin mykkää hallitsijaa kohtaan. +"Je ne sais où il se renseigne pour si bien comprendre les instincts du +peuple."[296] -- "Il a un tour à lui pour dire les choses, et, quand il +parle en souverain, il a l'art de montrer qu'il n'est pas de la même +triviale pâte que les autres. Je crois que c'est exactement ce qu'il +faut à cette magnamime nation qui n'aime pas le commun".[297] Sokeaa ei +hänen ihailussa sentään ole koskaan. Niinpä hän monta kertaa moittii +keisaria siitä, ettei tämä "pidä piispojaan ja papistoansa paremmassa +kurissa" ja varsinkin siitä, että tämä tekee liiallisia myönnytyksiä +kansanvaltaisille eduskunnan aineksille. Vapaamielistä hallitusta hän +kyllä haluaa ja ihailee suuresti Englannin edustusta mallikelpoisena +laitoksena, mutta Ranskan kansa ei hänen mielestään ole kypsynyt +vapauttansa harjoittamaan eikä sen luonnekaan ainakaan toistaiseksi +näytä sellaiseen soveltuvan. Myönnytyksistä ei voi seurata muuta kuin +sanoja ja "te tiedätte, että Ranskassa seuraa sanojen perästä +vallankumoukset" kirjoittaa hän Panizzille eräänkin kerran.[298] + +Se mikä Mériméetä ja keisaria toisiinsa suuressa määrin lähensi, oli +heidän kirjallinen yhteistyönsä sekä monessa suhteessa yhtäläiset +mielipiteet ja sympatiiat. Olen edellä Mériméen historiallisista +teoksista puhuessani maininnut hänen ihastuksestaan Caesariin, josta +hän aikoi kirjoittaa perinpohjaisen tutkimuksen, vaikka tämä ei ole +koskaan julkisuuteen tullut. Niinikään huomautin arvelunani, että hän +hienotunteisuudesta Napoleonia kohtaan jätti teoksensa keskeneräiseksi +saatuaan tietää, että keisari, jonka lempisankari Caesar aina oli +ollut, puuhasi tutkimusta samasta miehestä. Tavallisella +historiallisella terävyydellään oli hän v:n 1848 vallankumouksen ja +Napoleon III:n valtiokeikauksen johdosta lausunut, että Caesarin +aikaiset ja noiden aikojen tapahtumat ovat vallan yhtäläisiä.[299] +Kirjeissään nimittääkin Mérimée Napoleon III:tta usein Caesariksi, +vaikka hän samalla käyttää sitä hienolla ivalla. Oli miten oli, +Caesarin ihailussa yhtyivät molempain sympatiiat ja kun Napoleon ryhtyi +tutkimukseensa käsiksi, ei tietysti voinut olla soveliaampaa apumiestä +kuin juuri Mérimée, joka tähän aineeseen oli perehtynyt tavallisella +perinpohjaisuudellaan. Hänen neuvonsa ylhäiselle tutkijalle oli se, +että tämä rajoittuisi omalta kannaltaan arvostelemaan Caesarin +kommentaattoreja eikä antautuisi kertomaan sankarin historiaa +kokonaisuudessaan. Tätä ystävällistä neuvoa ei Napoleon kuitenkaan +seurannut, vaan ryhtyi tunnetulla lujaluontoisuudellaan työhön. +Mériméen oleskellessa hovissa istui hän usein keisarin kanssa kahden +kesken näistä asioista keskustelemassa ja neuvottelemassa. + +"J'ai longtemps causé avec l'empereur, surtout d'histoire ancienne et +de César", kirjoittaa hän kerrankin "tuntemattomalle";[300] niinikään +eräässä toisessa kirjeessä: "Avanthier, j'ai dîné aux Tuileries en très +petit comité. Sa Majesté m'a parlé beaucoup de César".[301] Mutta +pelkkään puhelemiseen ei hänen osuutensa keisarin tutkimukseen suinkaan +rajoittunut. Napoleonilla näkyy nimittäin olleen tapana pyytää +kaikellaisia kirjallisiakin aputöitä erikoiskysymyksissä, sen näemme +Mériméen kirjeistä. "Je lui fais un petit travail sur la religion des +Romains et j'insiste sur l'avantage qu'ils avaient de se dire la messe +à soi-même, au lieu de payer un étranger pour cela".[302] -- "J'ai, +ici, en train, un petit travail pour le maître (näin nimittää hän usein +keisaria), que je voudrais lui porter (30/8 61)". + +Alussa ei Mériméellä näytä olleen luottamusta keisarin +tieteellisyyteen. Mutta mitä edemmäs työ edistyi, sen suuremmaksi +kasvaa hänen kunnioituksensa. "Il m'étonne par la facilité avec +laquelle il comprend les choses d'érudition, dont il n'a pris le goût +qu'assez récemment", kirjoittaa hän, "tuntemattomalle" lokakuussa v. +1860 ja myöhemmin taas: "L'empereur est devenu un archéologue accompli. +Il a passé trois heures et demie sur la montagne (Alise'n kaupungin +luona), par le plus terrible soleil du monde, à examiner les vestiges +du siège de César et à lire les Commentaires".[303] Mérimée se myöskin +tarkasti teoksen arkki arkilta ennenkuin se julkisuuteen +laskettiin.[304] + +Kun sitten 1865 ensimmäinen osa teosta valmistui painosta saavutti se +tiedemiestenkin puolesta melkoisen tunnustuksen. "Ils ont obligés de le +trouver un peu trop savante pour eux" kirjoittaa siitä Mérimée +"tuntemattomalle" liittäen teoksesta omana arvelunaan: "I1 me semble +qu'il y a des très belles pages. Je suis surpris de l'érudition, plus +grande et plus solide que je ne m'y serais attendu" ja Panizzille: "Le +grand défaut du livre, à mon avis, c'est qu'on dirait que l'auteur se +place devant un miroir pour faire le portrait de son héros".[305] +Pahaan pulaan joutui hän, kun Journal des Savants-lehden toimitus +kokonaisuudessaan kääntyi hänen puoleensa pyynnöllä, että hän +kirjoittaisi heille arvostelun keisarin teoksesta. "Comme c'est la +compagnie en corps qui m'avait imposé la tâche -- kirjoittaa Mérimée +'tuntemattomalle' -- il a fallu s'exécuter. Vous savez tout le bien que +je pense de l'auteur et même de son livre; mais vous comprenez les +difficultés de la chose, pour qui ne voudrait pas passer pour un +courtisan, ni dire des choses inconvénientes. J'espère m'être tiré +d'affaire assez bien. J'ai pris pour texte que la République avait fait +son temps et que le peuple romain s'en allait à tous les diables, si +César ne l'eût tiré d'affaire. Comme la thèse est vraie et facile à +soutenir, j'ai écrit des variations sur cet air".[306] Niin hyvin tämä +arvostelu, joka löytyy painettuna yllämainitun aikakauskirjaa syyskuun +numerossa 1865, kuin se, minkä hän vuotta myöhemmin kirjoitti saman +teoksen toisesta osasta (katso: Journal des Savants, heinäkuulta 1866) +todistavatkin, että hänen on onnistunut jotenkin hyvin saavuttaa +tarkoituksensa, joka oli "n'être ni courtisan ni factieux". + +Jo vuosikausia ennen oli Mérimée kirjoittanut "tuntemattomalle", että +"le bourgeois (ainoa kerta muuten, jolloin hän tällä hieman +halventavalla nimellä keisaria nimittää) me plaît chaque jour +d'avantage".[307] Ja sulasta ystävyydestä hän auttoi keisariakin. Hän +kertoo itse, kuinka Napoleon yhteistyön alussa puhui runsaasta +palkkiosta ja kuinka hän hymyillen vastasi: "Minulla on niin paljo +kirjoja kuin tarvitsen ja minä olen laskenut, että käden täysi paperia, +tusina sulkakyniä ja pullollinen Petite-Vertu-mustetta on minulle +tarpeeksi. Eiköhän teidän majesteettinne salli minun tehdä tätä +lahjatyönä". Filon lisää, että nyt oli keisarin vuoro hymyillä, sillä +tämä epäili lahjan vilpittömyyttä; hän ei ollut tottunut saamaan +palveluksia ilman palkkioita. Tällä kertaa hän sellaisen kuitenkin sai, +sillä hänen apumiehensä ei pyytänyt muuta kuin "l'estime du maître, +plus rare que sa faveur, et le droit d'être franc".[308] Ja että hän +tätä oikeuttaan käytti yhtä hyvin keisaria kuin muitakin kohtaan, sen +olen jo mielestäni osottanut.[309] + +Filon huomauttaa jommoisellakin syyllä, ettei Mérimée oikeastaan +ole tuntenut hovimiehen elämästä muita varjopuolia kuin "de veiller +tard, de faire de trop bons dîners et de rester debout quelquefois +plus longtemps qu'il ne convenait à des jambes de son âge". +Mutta kun terveys on niin huono kuin hänellä näihin aikoihin +jo oli, kun täytyy vanhoilla päivillään -- kävihän hän jo hyvässä +määrässä kuudettakymmentä -- näytellä, olla mukana kaikilla +kävely-, ratsastus- ja veneretkillä, istua ulkosalla ruohikossa +myöhäisillä illallisilla j.n.e., niin voihan käsittää, ettei se aina +vallan mieluista ollut. Se käykin selville hänen kirjeenvaihdostaan. +Niinpä kirjoittaa hän kerrankin Panizzille Biarritzista, missä hän +silläkin kertaa oleskeli lähes puolitoista kuukautta: "Bien que je +m'acquitte assez honorablement de mon métier de courtisan, je me sens +pris parfois d'idées à la Bright, et j'ai envie de m'en aller vivre en +homme libre dans quelque auberge au soleil"[310] ja vähän myöhemmin: +"Je suis bien déterminé à quitter pour cette année le métier de +courtisan. Vous ne vous doutez pas combien il est fatigant".[311] +Ja monen monituista kertaa valittelee hän, kuten aikoinaan +Voltairekin,[312] ettei hän ole hovimiehen vaivalloiseen ammattiin +luotu. "Je n'ai pas les qualités du courtisan" päivittelee hän +ystävälleen Panizzille väsyneenä pitkälliseltä hovimatkalta palattuaan +ja "tuntemattomalle" hän niinikään kirjoittaa: "Le destin ne m'avait +pas fait pour être courtisan".[313] + +Ludovic Halévy, joka persoonallisesti seurusteli Mériméen kanssa, +mainitsee myöskin näistä hänen vaikerruksistaan huomauttaen niiden +yhtäpitäväisyyttä Voltairen valitusten kanssa. "Mutta", sanoo hän, +"erotus on vain se, ettei Voltaire puhunut totta, jota vastoin Mérimée +sanoo sen vallan vilpittömästi".[314] Mériméetä ovat monet, etupäässä +Victor Hugo, koettaneet kaikilla tavoin halventaa sen vuoksi, että hän +"alentui verellä tahratun hallitsijan hovimieheksi". Siitä syystä olen +katsonut tarpeelliseksi näin laajaperäisesti käsitellä hänen +suhdettansa Napoleon III:n hoviin. Luulenkin jo selvästi todistaneeni, +ettei häntä suinkaan saa lukea tavallisten hoviliehakoitsijain joukkoon +ja yhdyn täydellisesti niihin (Filon, kreivi d'Haussonville, Houssaye, +Halévy, Mirecourt, yksinpä hänen vastustajansa Pontmartinkin y.m.), +jotka pitävät sitä onnena keisari Napoleonille ja keisarinna +Eugénielle, että heillä todellakin oli sellainen vilpitön ja +suorapuheinen ystävä kuin Mérimée oli, ystävä, joka ei ollut mikään +onnenetsijä, vaan jolla päinvastoin oli rohkeutta olojen +tukalammiksikin tultua pysyä järkähtämättömänä ja uskollisena. +Mériméellä näkyy itselläänkin olleen tieto siitä, että tähän Napoleon +III:n hallituksen loppupuolella rohkeutta tarvittiin; hän kirjoittaa +nimittäin Panizzille 1 p. tammikuuta 1870 seuraavasti: "On peut +aujourd'hui être poli pour les personnes couronnées sans risquer de +passer pour courtisan. Dans peu de temps même, il faudra pour cela un +degré de courage considérable".[315] + +Mutta ennen kuin ryhdyn tekemään selkoa Mériméen viimeisistä vuosista +rinnakkain toisen keisarikauden asteittaisen suistumisen kanssa +Sédanin onnettomaan tappeluun saakka, on minun annettava muutamia +elämäkerrallisia lisätietoja hänestä näiltä vuosilta (1854-64), ettei +lukija luulisi hänen uhranneen kokonaista vuosikymmentä yksinomattain +hovielämälle. + + + + +XI. + + +Virkistettyänsä ensin voimiaan useita kuukausia kestäneellä +ulkomaamatkalla, jonka nimellisenä tarkoituksena oli Münchenin +näyttely, vaikka hän samalla kertaa ihaili Reinin kauniita rantoja, +Badenin hyöteitä metsiä ja sinertäviä järviä sekä Tyroolin reipasta +kansaa, nautti Wienin "really truly" hauskasta seuraelämästä ja Pestin +alkuperäisistä tavoista, palasi Mérimée lokakuussa 1854 takaisin +rikkaaseen Pariisiinsa, missä häntä jo lukuisat kirjalliset toimet +odottivat.[316] + +Äitinsä kuoleman jälkeen oli Mérimée muuttanut rue Jacob'in varrelta +Lillen kadulle n:o 52, jonka omisti hänen orpanansa, tie- ja +vesilaitosten entinen ylitarkastaja Dubois-Fresnel. Täällä toisessa +kerroksessa oli hänellä neljä huonetta, joista yksi suuri budoaariksi +muodostetulla alkoovilla varustettu kirjastohuone samalla oli +työpajana. Seinillä riippui tauluja, suurin osa hänen isänsä +siveltimestä lähteneitä, ja uunin laiteilla kauniita jaapanilaisia +taideteollisuuden tuotteita. Makuuhuone oli niinikään arvokkailla +tauluilla koristettu, kunniapaikalla isänsä Leonorin ehkä etevin taulu +"l'Innocence nourrissant un serpent", muualla taiteilijoilta saamia +lahjatauluja. Kirjastohuoneessaan, jossa hänellä oli tuhansia nidoksia, +istui Mérimée suuren työpöytänsä ääressä, jonka Tourneux sanoo olleen +"une très belle table de travail en bois de rose avec cuivres dorés et +ciselés", työskennellen enimmäkseen öisin.[317] + +Kotona yksin istuessa ja pitkä persialainen yönuttu päällä turkkilaista +piippua poltellessa tuntui aika sentään toisinaan yksitoikkoiselta; ja +silloin kirjoitteli hän joskus ystävilleen surumielisiäkin mietteitä +elämästänsä ja yksinäisyydestään. Käyttäen hyväkseen muutamaa tällaista +valituksen tapaista uskalsi hänen vanha ystävättärensä kreivitär +Montijo ehdottaa, että hän menisi naimisiin, sillä vaimo oli hänen +mielestään välttämätön Mériméen asemassa olevalle miehelle. Samaa puhui +"tuntematonkin" ja nähtävästi m.m. myöskin rva Senior. Kun hän v. 1853 +palasi Espanjasta, huhuttiinkin hänen jo menneen kihloihin ja Filon +puolestaan vakuuttaa "qu'il y avait eu quelque chose".[318] En tiedä +millä perusteella hän tämän tekee; minä en ainakaan ole löytänyt +vähintäkään tukea tälle luulolle. Mérimée tiesi jo olevansa vanha, +liian vanha sulhasmieheksi ja se armoton tapa, millä hän usein +kirjeissään Panizzille ivailee vanhoja miehiä, jotka menevät nuorten +tyttöjen kanssa naimisiin, osottaa kyllin selvästi, ettei hänellä ole +vähintäkään halua siihen kaivoon hypätä, "Je suis trop vieux pour me +marier" vastaa hän sekä rva Seniorille että "tuntemattomalle"; ja +ystävättärelleen Espanjassa kirjoittaa hän: "Si vous me voyez (hän oli +silloin nuhakuumeessa) vous ne penseriez pas ä me marier avec les +belles demoiselles dont vous parlez. On guérit de la grippe, mais ce +dont on ne guérit pas c'est d'être vieux." Sitä paitse oli hänellä +nuoruudessaan ollut onnettomasti päättyneitä yrityksiä tähän suuntaan, +vaikka hän omain sanainsa mukaan, ei katsonut voivansa tarjota +lemmitylleen niin suurta onnea kuin tämä olisi ansainnut ja luultavasti +odotti. "Minulla ei ole rohkeutta eikä voimaa koettaa tällaista uutta +elämän muutosta", kirjoittaa hän kreivittärelle. "Ainoa etu, minkä +avioliitto minulle nyt voisi tarjota, olisi jonkunlainen lievennys +sairauden kohdatessa ja etenkin sillä aina ikävällä hetkellä, jolloin +täytyy tämä maailma jättää. Jos miettisin asiaa ainoastaan egoistin +kannalta, ansaitsisi se ehkä jo tämänkin edun vuoksi harkitsemista. +Mutta toisakseen on edesvastaus, vaimonsa huolestaminen ja hänen +päiviensä turvaaminen miehen kuoleman jälkeen kauhistavaa. Kun minulla +oli kissa, leikittelin minä mielelläni sen kanssa, mutta kun sen tuli +halu juosta kattoja pitkin narttuja katselemaan tai rottien perään +kellariin, epäilin minä, että tokkohan minulla oli oikeutta pidättää se +luonani omiksi huvikseni. Paljo suuremmalla syyllä tekisin itselleni +tämän kysymyksen, jos se koskisi naista".[319] Mies, jolla on tällaiset +periaatteet, on ehdottomasti vanhanpojan elämään tuomittu, niin +tyypilliset ne ovat. Ja samoin kuin monet muutkin naimattomat +poikamiehet pitävät lapsista, samoin Mériméekin. "Minä olen liian vanha +naimisiin mennäkseni -- kirjoittaa hän rva Seniorille 5 p. maaliskuuta +1855 -- mutta minä tahtoisin mielelläni pienen tyttösen kasvattaakseni. +Olen usein miettinyt ostaa lapsukaisen joltakin Espanjan mustalaiselta, +jott'en, jos kasvatukseni kävisi huonosti, luultavasti saattaisi +onnettomammaksi tätä piskuista olentoa, jonka kasvatikseni ottaisin. -- +Paha vain että mustalaiset ovat niin kovin tummia ja että heidän +tukkansa on sydenkarvainen. Miks'ei teillä ole pientä kultakutrista +tyttöstä minulle luovuttaa?" kysyy hän lopuksi. Samaa mieltä ilmaisee +hänen kirjeensä kreivitär de Montijollekin: "Tahtoisin mieluummin, jos +olisin varma siitä, että jätän jälkeeni jotain, pienen tyttösen +kasvattaakseni häntä parhaimpani mukaan, mutta -- ja tässä näytäkse +taas epäilijä oikeassa karvassaan -- sekin on niin vaarallista +leikkiä". Minkä vuoksi se on sitä, ilmaisee eräs hänen kirjeensä rva +Seniorille: "mais il pourrait bien se faire que le petit monstre, après +quelques années, s'amourachât d'un chien coiffé et me plantât là".[320] +Ja tämä tietysti taas olisi ikävä juttu. "Suo siellä, vetelä täällä +eikä kuivaa kussaan". Paras siis oli pysyä erillään sekä avioliitosta, +jossa voi tulla petetyksi, että kasvattitytöstä, joka äkkiä voi +kasvatti-isänsä jättää, ja pysyä koreasti yksinäisenä kissansa kanssa. +"Le mieux, je crois, c'est de s'habituer à vivre comme un arbre et à se +résigner".[321] + +Ja niin hän tekikin. Naisista hän kyllä piti ja seurusteli, kuten +olemme nähneet, mielellään ja alinomaa heidän kanssansa, mutta pysyviin +pauloihin eivät he häntä saaneet. Hänen kirjeistään näemme hänellä +vielä vanhoilla päivilläänkin olleen monituisia seikkailuja, jopa +hellempiä suhteitakin, mutta "Mérimée était fidèle, et plus que jamais, +à ses habitudes de gourmandise élégante: il ne faisait que tremper ses +lèvres à la coupe", sanoo vallan oikein Filon lisäten omasta +puolestaan, että Don Juanimme näistä voitoistaan oli "plus honteux que +fier". Siltä se näyttääkin. "Le fond de la question est que les jeunes +gens n'aiment plus que les lorettes, de sorte que les femmes honnêtes +sont obligées de recourir aux vieillards" kirjoittaa hän kerrankin +ystävälleen Panizzille tällaisen kohtauksen johdosta vetäen siitä +seuraavan johtopäätöksen: "Comme ce siècle de fer est drôle! Je crois +que, vous et moi excepté, tout le monde est fou".[322] + +"Peu de gens savent d'être vieux", sanoo Pascal. Että Mérimée +rakkausasioissa osasi sitä olla, olemme nähneet. Kaunokirjailijana hän +sen käsitti vielä ankarammin, hän, joka ei koskaan ole keskentekoista +työtä käsistään laskenut. "Kirjailijan pitää älytä ajoissa vai'eta", +näin ymmärsi hän Pascalin lauseen. Puoli vuosisataa senaattoriksi +tullessa täytettyänsä laski hän kaunokirjailijan kynän lopuksi ikäänsä +melkein täydellisesti käsistään ja jos hän viimeisinä vuosinaan siihen +pari kertaa vielä tarttui, tapahtui se erityisistä syistä, kuten +myöhemmin saamme nähdä. Vanhukselle muka sopivampi tieteellinen työ +tuli tästä lähtein hänen pääasialliseksi lomatoimekseen. + +Olen ylempänä jo huomauttanut kuinka ahkerasti Mérimée senaattoriksikin +tultuaan kirjoitteli aikakauskirjoihin lyhempiä tieteellisiä +tutkimuksia ja arvosteluja. Vähitellen katsoi hän niitä kertyneen siksi +paljon, että arvokkaimmat jo voi koota erityiseen nidokseen. Niinpä +ilmestyikin tammikuussa v. 1855 kokoelma "Mélanges historiques et +littéraires", johon tekijä oli Revue des deux Mondes'sta, Moniteurista, +Revue contemporainesta ja Constitutionnelistä koonnut seuraavat +kaksitoista tutkimusta: Les mormons, Les cosaques de l'Ukraine, +Histoire ancienne de la Grèce, Un tombeau découvert à Tarragone, +L'Hôtel de Cluny, Littérature espagnole, Les romains sous l'Empire, +Mémoires d'une famille huguenote, De l'enseignement des beaux-arts, +Restauration du Musée, Vie de César-Auguste ja Inventaire des Joyaux du +duc d'Anjou. + +Ensimmäinen kirjoitus mormoonilaisista on muutamien englantilaisten +lähteiden mukaan kokoonpantu objektiivinen selonteko mainitun lahkon +synnystä ja opista. "Ukrainin kasakat" on hauska tutkimus Zaporogein +omituisesta heimosta ja heidän tunnetuista sankareistansa Bogdan +Chmielniçkistä ja Mazepasta, jonka tarumaiset vaiheet ennen Mériméetä +jo olivat innostuttaneet Voltairea ja Byronia ihaniin runoelmiin ja +Horace Vernétä kuuluisaan tauluunsa. -- Todellakin hauskaksi on +Mérimée saanut toista sataa sivua käsittävän arvostelunsa ja +selontekonsa Groten suuresta "Kreikan historiasta". Samalla kuin hänen +muistutuksensa osottavat hänen perinpohjaisia tietojaan historian +laajaperäisellä alalla todistaa kirjoitus kokonaisuudessaan hänen +vilpitöntä ihailuansa helleeniläistä kansaa, sen kirjallisuutta ja +taidetta kohtaan. Kreikasta puhuessaan lämpenee tämä kylmä +historioitsija taas vasten tahtoaankin ja epäilemättä lämpenee +lukijakin seuraavista innostuneista lauseista: "Où touvera-t-on un +spectacle plus animé, plus fécond en péripéties que dans cette +classique Grèce, ce grand pays qui tient une si petite place sur la +carte? Dans cette terre privilégiée, pas une montagne qui ne redise le +nom d'un poète, d'un sage, d'un héros, d'un artiste. Pour nous, les +noms des hommes illustres de la Grèce, de ses grands morts, comme +disait César après Pharsale, sont encore les synonymes de génie et de +vertu. Quelle contrée, si vaste qu'elle soit, peut se vanter d'avoir +produit un Socrate, un Platon, un Phidias, un Homère, un Eschyle, un +Aristote? Souvent le monde a été bouleversé par des hordes brutales +mises en mouvement, comme les Huns, par un fléau de Dieu. A la Grèce +seule était réservée la gloire d'éclairer les autres nations et de les +policer. Ses armes, sa littérature, ses arts, ont été bienfaisants. +Dans l'espace de quelques siècles, vingt peuples helléniques, ou plutôt +vingt petites villes ont déployé une activité sans égale pour réaliser +tout ce qui se peut imaginer de bon, d'utile et de beau. Leurs +institutions si variées, leurs moeurs plus variées encore se sont +ressemblé pourtant par un résultat et peut-être par un but commun, +celui de conserver à l'individu sa valeur propre et de lui offrir le +plus libre développement de toutes ses facultés".[323] + +Minun täytyy pyytää anteeksi, että olen näin pitkällä otteella +poikennut puheena olevasta asiasta; mutta rohkenen kuitenkin toivoa, +ettei se lukijaa ole ikävystyttänyt. Jos nyt käymme jatkamaan +pintapuolista selontekoamme kirjoituksista "Mélanges hist. et +littéraires"-kokoelmassa, niin ovat molemmat seuraavat kyhäelmät +"L'Hôtel de Cluny", kertomus tämännimisen museon esineistä, ja "La +littérature espagnole", arvostelu Ticknorin laveahkosta teoksesta +"History of spanish Literature", jotenkin lyhkäisiä eivätkä mielestäni +erittäin huomattaviakaan muuten kuin että jälkimmäistä vastaan tehdyt +muistutukset taaskin osottavat kirjoittajan hyviä tietoja tälläkin +alalla. -- Nimellä "Les romains sous l'Empire" julkaisi Mérimée hauskan +arvostelun Ch. Mérivalen 2-osaisesta teoksesta "A History of the +Romains under the empire" liikkuen tässä omalla alallaan ja merkiten +ilolla tekijän puolueettoman ja oikean arvostelun lempisankaristaan +Caesarista, jota hän taaskin kiittämällä kiittää,[324] ja samoja +asioita, nimittäin Caesarin kuolemaa, käsittelee hänen lyhyt +selontekonsa niihin aikoihin löydetystä ja Piccolos'in julkaisemasta +Nicolas de Damasin käsikirjoituksesta. -- "Mémoires d'une famille +huguenote" on vain mitä ahtaimmaksi supistettu kertomus Jacques +Fontainen kirjoittamista perhemuistelmista Nantes'n ediktin ajoilta ja +"Inventaire des Joyaux de Louis, Duc d'Anjou" niinikään hyväksyvä +arvostelu tästä osasta kreivi de Laborden tarkkaa luetteloa Louvren +museon rikkaasta esinekokoelmasta. + +Käsittelemättä on minulla vielä Mériméen monessa suhteessa arvokas ja +huomiota ansaitseva kirjoitus "kaunotaiteiden opetuksesta", joka niihin +aikoihin kuin se kirjoitettiin (v. 1849) oli vilkkaan keskustelun +esineenä Ranskanssa. Tekijä ottaa tässä vertaillakseen toisiinsa +Pariisin ja Rooman taidekouluja ja ehdottelee edellisen toiminnassa +useita tärkeitä muutoksia, joista monet nykyään lienevätkin jo +toteutetut. Hallitukselle ehdottaa hän, että se 1:o edistäisi ja +helpoittaisi taiteilijain opetusta, 2:o toimittaisi palkkioita +etupäässä niille, jotka työskentelevät vaikeamman (historiallisen) +maalauksen alalla ja siis suoranaisemmin isänmaansa kunniaksi sekä 3:o +lakkaisi kannattamasta keskinkertaisuutta. Sitäpaitse vielä, että +tavalliset palkinnot korotettaisiin ja ainoastaan taiteilijat alle +25 vuotta saisivat ottaa osaa kilpailuihin, että palkinto +maisemamaalauksesta lakkautettaisiin, maisemamaalaajat kun muutenkin +saavat taulunsa paremmin kaupaksi ja että kaunotaiteiden akatemiaan +erityinen opettaja asetettaisiin, jonka velvollisuutena olisi pitää +luentoja keskiajan rakennustaiteesta. + +En tahdo vielä tällä kertaa antautua tekemään selkoa siitä vilkkaasta +osanotosta, millä Mérimée, joka perinpohjaisten tutkimusten ja +laajaperäisten matkustusten kautta oli kehittänyt itsensä tunnustetuksi +taiteentuntijaksi, aina seurasi taide-elämää Ranskassa ja +ulkomaillakin. "Mélanges historiques et littéraires" saavutti +ilmestyessään kyllä suosiollisen vastaanoton, joll'ei se mitään +suurempaa huomiota herättänytkään, kirjoitukset kun olivat jo ennestään +tuttuja. Näiden kokoominen ja julkaiseminen olikin hänelle vain +lepohetkien työtä. Samallaista oli myöskin se kaunis ja asiallinen +esipuhe, jonka hän vallan samaan aikaan (tammikuussa v. 1855) pyynnöstä +kirjoitti kreikkalaisen kirjailijan Marino Vreton ranskaksi kääntämään +kokoelmaan "Contes et poèmes de la Grèce moderne".[325] Tässä +alkulauseessaan, jossa taaskin ilmenee hänen lämmin tunteensa +helleeniläisyyttä kohtaan, huomauttaa hän laulujen alkuperäisyyttä ja +voimaa sekä kääntäjän taitavuutta. "Tour à tour poète et compilateur, +romancier et archéologue, M. Marino Vreto a su toujours conservé les +traits caractéristiques du génie de ses compatriotes et le mouvement +naturel de leurs compositions". Kirja saikin osakseen varsin hyviä +arvosteluja.[326] + +Mériméen pääasiallisena kirjallisena työnä vuosina 1854-55 oli +kuitenkin Agrippa d'Aubignén tunnetun ja 16:n vuosisadan elämää niin +mainiosti karakteriseeraavan teoksen "Les aventures du baron de +Foeneste" julkaiseminen uudessa painoksessa. Pierre Jannet, joka +kirjakauppaliikkeensä lakkautettuaan oli antaunut bibliofiilin jaloa +taitoa harjoittamaan, sai v. 1853 päähänsä ruveta "la Bibliothèque +elzévirienne"-sarjan nimellä julkaisemaan in -- 16:o "des anciens +auteurs qui représentent au naturel la naïveté ou les hardiesses de +l'esprit gaulois", kuten sanat kuuluivat. Tällaisina vanhoina +tosiranskalaisina mestareina pidettiin tietysti Rabelais, Brantôme, +d'Aubigné y.m. Mérimée oli tunnettu erittäin taitavaksi äidinkielensä +tuntijaksi ja kun häntä parooni Foeneste omituisine tapoineen jo +nuoruudessa erityisesti huvitti, niin ei ole kummeksimista, että Jaunet +melkein heti yrityksensä alussa kääntyi "Chronique de Charles IX:n" +tekijän puoleen pyynnöllä, että tämä ottaisi toimittaakseen +selityksillä ja esipuheella varustetun painoksen ylempänä mainitsemaan +d'Aubignén teosta.[327] Tourneux julkaisee osia kustantajan ja +toimittajan välisestä kirjeenvaihdosta, joka, ellei se muuten olekkaan +merkillinen, ainakin osottaa kuinka tarkasti hän tätäkin työtä teki. +Heinäkuussa v. 1855 se sitten ilmestyi käsittäen 348 sivua varsinaista +tekstiä ja parikymmentä sivua alkulausetta. Mitä Mérimée enimmän tässä +kirjailijassa ihaili, käy selville seuraavista esipuheen lauseista: +"Foeneste est un tableau de moeurs des plus remarquables et si on le +dépouille des exagérations que comporte ce genre de satire, il offre, +je crois, une image animée et fidèle de la société à l'époque où +l'auteur a vecu. Mais ce qui me semble surtout admirable dans ces +dialogues, c'est la vérité de caractères mis en scène et le rare talent +d'observation qu'on découvre jusque dans les plus petits détails. Il me +semble qu'il y a dans ce livre des traits de naturel que Molière +n'aurait pas désavoués". -- Arvostelijat olivat yksimielisiä siitä, +että toimittaja oli suoriutunut tehtävästään kaikin puolin +kiitettävällä tavalla. Niinpä esim. Librin jutusta tunnettu Ludovic +Lalanne, peräti tuima arvostelija, huomautteli siinä kyllä muutamia +erehdyksiä, mutta tuli lopulla kuitenkin siihen päätökseen, että +"l'auteur de Colomba s'est acquitté de ce travail avec son esprit et sa +sagacité habituels".[328] + +Asiain näin hyvin käydessä olivat sekä kustantaja että toimittaja +tyytyväisiä yhteistyönsä tulokseen. Senpä vuoksi näkyvät he hetikohta +tehneenkin uuden sopimuksen keskenään ja tähän piti heti kohta +ryhdyttämän käsiksi; apumieheksi Mériméelle otettiin nuori tiedemies +Louis Lacour. Jo seuraavana päivänä Foenesten ilmestymisen jälkeen +oltiin puuhassa ja silloin tällöin istuttiin rue de Lillen varrella +n:ossa 52 yhteisesti neuvottelemassa Brantômen teosten samantapaisesta +ulosantamisesta.[329] Työ ei kuitenkaan näy sujuneen niin nopeasti kuin +oli toivottu ja syy oli nähtävästi Mériiméessä, jonka huono terveys ja +ehkäpä osaksi myöskin väsyttävä hovielämä teki esteitä esipuheen +valmistumiselle. Tästä kärsi Mérimée itsekin ja päivittelee eräässä +kirjeessä "tuntemattomalle": "J'ai une Vie de Brantôme à faire, où j'ai +une grande quantité de choses téméraires à dire. Je m'amuse à en +retourner les phrases dans ma tête; mais le courage me manque lorsqu'il +s'agit de quitter mon fauteuil pour aller les écrire".[330] Vihdoin hän +sentään rohkaisi itsensä ja ensimmäinen osa ilmestyi syyskuussa 1858 +nimellä "Oeuvres complètes de Brantôme T. I". + +Esipuheessa, joka löytyy myöskin kokoelmassa "Portraits historiques et +littéraires", (ilmestyi vasta 4 vuotta Mériméen kuoleman jälkeen 1874), +ilmaisee hän miten historiallista teosta ei ole arvosteltava: "Dans +tous les cas, il faut se garder de juger les actions des hommes du +XVI:e siècle comme nous jugeons celles du XIX:e".[331] Kukin aika on +omalta kannaltaan arvosteltava ja tuomittava. Brantômesta itsestään +antaa hän samallaisen arvostelun kuin Royer-Collard Caesarista: "il fut +surtout un homme comme il faut, ou plutôt comme il le fallait pour son +siècle, dont il nous offre un type fidèle, moins les grands vices et +les grandes vertus".[322] -- Kahden seuraavan vuoden kuluessa +julkaistiin tätä suurella suosiolla vastaanotettua teosta toinen ja +kolmas osa, mutta v. 1859 keskeytyi työ moninaisista syistä eikä sitä +sen jälkeen jatkettu ennenkuin vasta v. 1875 ja silloin oli +toimittajana jo toinen mies. + +Vielä on minun tässä yhteydessä mainittava eräs kolmas Ranskan +muinaisten aikojen tapakuvaajia, nimittäin "keskiajan Herodotos" +Froissart, jonka merkitystä ja luonnetta Mérimée niinikään samoihin +aikoihin oli tilaisuudessa lyhyesti kuvaamaan.[333] Valenciennessä, +missä mainittu runoilija ja historioitsija oli neljä vuosisataa sitten +syntynyt, oli hänen muistoksensa pystytetty patsas, jonka juhlallinen +vihkimys tapahtui 21 p. syyskuuta 1856. Ranskan akatemia, joka +tavallisesti aina on edustettuna tällaisissa tilaisuuksissa, valitsi +Mériméen edustajaksensa ja tämä pitikin paljastusjuhlassa puheen, missä +hän ylistää lempikirjailijaansa nimillä "un poète ingénieux, un +chroniqueur incomparable", hän kun antoi meille "un tableau si animé +des moeurs et des passions du moyen âge" ja osasi "ennoblir la vérité +sans l'altérer jamais, et donner un air de grandeur à tous les sujets +qu'il a touchés". Samassa puheessa hän myöskin akatemian suostumuksella +-- akatemia ei muuten suinkaan ollut bonapartelainen, vaikka se +Pariisin rauhan jälkeen tunsi itsensä suosiollisemmaksi -- antoi +seuraavan kauniin tunnustuksen Napoleon III:lle ja hänen puolisollensa: +"Sur ce trône ... nous voyons le plus sage politique, qui, sans +conquêtes, a replacé la France au premier rang des nations, une +princesse qui nous représente la vertu parée de toutes les +grâces".[334] + +Näitä ja useita muita lyhempiä arvosteluja eri aikakauskirjoihin +kyhäillessään ei Mérimée sentään unohtanut sitä kansaa, jonka kieltä +hän myöhempinä aikoinaan ihaili "comme faite pour la poésie".[335] Olen +jo luetellut useita Mériméen kääntämiä Venäjän kirjallisuuden +parhaimpia novellituotteita, jotka, vaikka hän itse sanookin, että "la +concision et la richesse de la langue russe défient les plus habiles +traducteurs", erään täysin kykenevän arvostelijan mukaan ovat tehdyt +sellaisella taidolla, että niissä "le style précis de ce lettré +(Mérimée) altère l'original".[336] V. 1865 julkaisi hän Pushkinilta +uuden novellin "Le coup de pistolet", joka ilmestyi Moniteurissä 21 p. +maaliskuuta. + +Mutta tähän hänen rakkautensa Venäjän oloihin ei suinkaan rajoittunut +vielä nytkään. Hän syventyi yhä edelleen kasakkain vaiherikkaaseen +historiaan, josta, kuten tietty, sekä muut että hän itse ovat saaneet +aiheita niin moneen jännittävään kuvaukseen. "Mélanges hist. et +littéraires" kokoelmassa olleen kirjoituksensa Ukrainin kasakoista +laajensi hän vähitellen kahdeksi erittäin perinpohjaiseksi +tutkimukseksi, joista toinen "Stenka Razine" ilmestyi Journal des +Savants'in heinäkuun numerossa 1861 ja toinen "Bogdan Chmielniçki" +samassa paikassa tammikuun ja heinäkuun numeroissa kaksi vuotta +myöhemmin. Kun molemmat sitten v. 1865 julkaistiin erityisenä teoksena +nimellä "Les cosaques d'autrefois", saavuttivat ylipäänsä sangen +suosiollisen arvostelun, jopa niinkin, että kirja erään arvostelijan +mukaan on "mille fois plus poétique que le corsaire de Byron".[337] + +Käsiteltyänsä "Les faux Démétrius" nimisessä teoksessa Pietari Suuren +edeltäjää ja osotettuansa siinä, että väärä Demetrius, vastoin tunnetun +historioitsijan Karamsinin väitettä, "n'était pas le moine défroqué +Grégoire Otrépief, que l'Église russe maudit encore aujourd'hui", vaan +että kapinoitsija, vaikka kyllä olikin kirjeenvaihdossa Otrepiewin +kanssa, oli vallan toinen henkilö, nimittäin eräs Ukrainin kasakka, +kääntyi Mérimée nyt tutkimaan Pietari Suuren elämäntyötä. +Demetriuksesta sanoi hän, että tämä todellakin oli suuri mies, joka +"voulut réformer les abus et civiliser son pays", mutta että hän +"prétendait faire tout à coup et de primesaut tout ce que Pierre le +Grand fit plus tard, graduellement et avec une prudente lenteur".[338] +Kun hän näin oli täydellisesti perehtynyt omituisiin ja vaihteleviin +tapahtumiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla, eriytyi +Pietari Suuren hedelmällinen sivistystyö hänelle vallan uudessa ja +luonnollisessa valossa. Laajaperäiseksi suunnitellun tutkimuksensa +julkaisemisen aloitti hän syyskuussa 1864 Journal des Savants'issa +nimellä "Histoire du règne de Pierre le Grand" käsitellen ensin +"oikeudenkäyntiä perintöruhtinas Aleksista vastaan", jonka kuvausta +jatkui aina seuraavan vuoden helmikuun numeroon saakka. Pari vuotta +myöhemmin (kesäkuussa 1867) alkaa hän samassa lehdessä tutkimuksensa +toisen osan "Pietari Suuren nuoruudesta" ja tämä jatkuu helmikuuhun +1868. Epäilemättä työskenteli Mérimée sitten edelleen saadakseen tämän +laajan historiansa loppuun, mutta huono terveys ja lähestyvä +ranskalais-saksalainen sota suurine tapahtumineen estivät häntä sitä +täydelliseksi valmistamasta. Jatkoa siihen nimittäin ei koskaan tullut. + +Luulen jo osottaneeni, ettei Mérimée suinkaan hovielämän huvitusten ja +velvollisuuksien vuoksi laiminlyönyt kirjallisia toimiaan niinä +vuosina, joina hän kreivi de Mornyn kanssa oli "bouffon de sa Majesté", +kuten hän kerran leikillä itseänsä nimittää. Tahdon vielä, ennen kuin +käyn tekemään selkoa Mériméen viimeisistä vuosista, jotka samalla ovat +toisen keisarikauden loppuaikoja, näyttää kuinka ahkerasti hänen +kykyänsä ja taitoansa käytettiin muilla käytännöllisillä aloilla ja +minkälainen hän virkatoimissaan senaatissa sekä akatemiassa oli. + +Librin jutun kautta oli Pariisin kirjastojen epäjärjestys ja huono +hoito tullut näkyviin ja jo silloin olivat Lacroix, Jubinal y.m. +ottaneet sen uudesta järjestämisen julkisen keskustelun alaiseksi. +Minkäänlaisiin toimenpiteihin ei heidän kirjoituksensa silloin +kuitenkaan näy aihetta antaneen. Mérimée oli niinikään saman jutun +aikana tullut vakuutetuksi kirjastojen huonosta tilasta ja vielä +selvemmäksi kävi se hänelle, kun hän useiden Lontoonmatkojensa kautta +tutustui ystävänsä Panizzin järjestämään ja kaikin puolin +mallikelpoiseen British museumiin, jota varten Englannin parlamentti +vuosittain uhrasi niin suuria summia. Panizzin kanssa keskustellessa +vakautui hänessä vähitellen tuuma ryhtyä samallaisiin parannuspuuhiin +Pariisin kirjastojen suhteen. Tehtyään kesällä v. 1856 pari kuukautta +kestäneen matkan Englantiin, missä hän samalla huvittelihe lukuisain +englantilaisten ylimysystäväinsä luona, jotka kaikki kestitsivät häntä +omain sanojensa mukaan "avec une hospitalité pour laquelle je désespère +de trouver un adjectif et qui n'est praticable qu'en cet aristocratique +pays",[339] ja myöhemmin samana vuonna Espanjaan Madridin kirjastoja +tutkimaan sekä ystävätärtänsä Montijon kreivitärtä tervehtimään, lähti +hän seuraavana vuonna virkistysmatkalle Sveitsiin, mistä hän +viralliseen Moniteuriin lähetti seikkaperäisen, pitkän kirjoituksen +kirjasto-oloista Lontoossa ja teki lukuisia ehdotuksia Pariisin +kirjastojen järjestämiseksi. Kirjoitus, joka löytyy painettuna +mainitussa lehdessä 26 p. elokuuta 1857, ei tällä kertaa jäänytkään +vaikutuksia vaille. Muutama kuukausi sen jälkeen -- perustava kokous +oli 19 p. joulukuuta -- asetti nimittäin hallitus 11-miehisen +toimikunnan Mériméen esimiehyydellä asiaa käsittelemään.[340] + +Toimikunta tekikin, kiitos olkoon esimiehen innolle ja +uutteruudelle,[341] nopeaa työtä ja jo kolmisen kuukautta sen jälkeen +voi Mérimée antaa komitean tuloksista hallitukselle kirjallisen +kertomuksen, joka on päivätty 27 p. maaliskuuta 1858; painosta ilmestyi +se erityisenä vihkosena seuraavassa toukokuussa ja Moniteurissä vasta +20 p. heinäkuuta sisäasiain ministerin lausunto mukana. Ylipäänsä +hyväksyi ministeri ehdotuksen, jonka mukaan silloinen "Bibliothèque +impériale", nykyinen "Bibliothèque nationale", sittemmin järjestettiin +siksi erinomaisen hauskaksi ja tarkoituksenmukaiseksi työpaikaksi, +miksi jokaisen täytyy se tunnustan, ken vain on ollut tilaisuudessa +siellä tutkimuksia harjoittamaan. + +Tähän eivät kirjaston parannuspuuhat vielä sentään loppuneet. Pari +vuotta myöhemmin pyysi sisäasiain ministeri taaskin Mériméetä +puheenjohtajaksi uuteen 15-miehiseen komiteaan, jonka tehtävänä oli +valmistaa ehdotus kirjastojen välisistä kirjojen vaihdoista.[342] +Heinäkuun 10 p. 1860 oli Mériméellä tämänkin komitean puolesta lausunto +valmis ja 30 p. seuraavaa joulukuuta julkaistiin se Moniteurissä. +Vähitellen näkyy hän jo kyllästyneen näihin ikäviin hallinnollisiin +puuhiin, sillä 12 p. heinäkuuta kirjoittaa hän "tuntemattomalle": "Olen +juuri saanut valmiiksi pitkän lausunnon Pariisin kirjastoista. Siitä +kai minä olenkin näin kivulloiseksi käynyt. Minä kulutan aikani +turhanpäiväisesti sekautumalla asioihin, jotka eivät minulle kuulu ja +annan sysätä niskoilleni kaikki muiden ihmisten tehtävät. Tunnen +toisinaan halua kirjoittaa vielä jonkun kertoelman ennen kuolemaani, +mutta milloin puuttuu minulta rohkeutta, milloin taas, hyvällä +kirjoitustuulella ollessani, saan suoritettavakseni ikäviä +hallinnollisia asioita (des bêtises administratives)". + +Näiden joukkoon kai ovat yllämainitsemieni lisäksi luettavat myöskin +hänen virallinen matkansa vuoden 1857 näyttelyyn Manchesterissä, josta +hän antoi laveahkon kertomuksen Moniteuriin (katso numeroa 9 p:ltä +heinäkuuta 1857) huomauttaen erityisesti taideteollisuuden kehityksestä +ja taiteellisen kaunoaistin edistämisestä Englannissa, sekä hänen +osanottonsa Lontoon maailmannäyttelyyn v. 1862, jossa hän prinssi +Napoleonin kanssa edusti Ranskan taideosastoa. Leikillisellä tavallaan +ilmoittaa hän tästä ystävättärelleen Montijon kreivittärelle: "Comme +j'ai beaucoup barbouillé de papier dans ma vie, tant avec la plume +qu'avec le pinceau, on m'a chargé des papiers peints".[343] Tästäkin +näyttää olleen aikalailla puuhaa jo edeltäkättä, kuten esim. seuraavat +otteet Mériméen kirjeistä osottavat: "Je pense à faire un tour à +Londres, où j'ai affaire pour l'Exposition universelle" ja myöhemmin: +"Notre commission impériale de l'Exposition universelle est en travail +d'enfantement; nous faisons tous de la prose pour persuader aux gens +qui ont des tableaux de nous les prêter pour les envoyer à Londres. -- +Je crains que nous ne fassions pas trop belle figure à Londres l'année +prochaine".[344] Ja kun näyttely vihdoinkin pitkien puuhien perästä +saatiin valmiiksi, on se Mériméen mielestä sangen epäonnistunut ("cela +ressemble à un fiasco"). Hänestä "les Anglais ont fait de grands +progrès sous le rapport du goût et de l'art de l'arrangement" ja hän +pelkää, että englantilaiset menevät pian edelle taideteollisuudessa. +Juryn istunnot eivät myöskään tunnu olleen mieleisiä. "Notre jury est +présidé par un Allemand qui croit parler anglais et qui est à peu près +incompréhensible à tout le monde. Rien de plus absurde que nos +conférences: personne n'entend de quoi il est question. Cependant, on +vote".[345] Lopuksi on Mériméen, joka oli tämän monivärisen juryn +pöytäkirjurina, vielä kirjoitettava kaksi raporttia, toinen jurylle, +toinen Ranskan hallitukselle. Näyttelyä varten oleskeli Mérimée, asuen +British museumissa Panizzin luona, pari kolme kuukautta Lontoossa +lukien raportinsa jurylle 5 p. kesäkuuta 1862. Seuraavana päivänä +kirjoittaa hän "tuntemattomalle": "Je commence à entrevoir le terme de +mes peines. Mon rapport au jury international dans le plus pur anglais +saxon, sans un seul mot tiré du français, a été lu hier par moi, et +l'affaire est bâclée de ce côté. Il m'en reste un autre (rapport) à +faire à mon gouvernement". + +Vietettyänsä näin näyttelypuuhissa ja hauskassa seurassa -- hän +mainitsee käyneensä lordien Granvillen ja Palmerstonin, prof. Max +Müllerin y.m. luona -- enimmän osan kesää palasi hän kesäkuun lopulla +Pariisiin ja jätti hallitukselle raporttinsa "Des applications de l'art +à l'industrie à l'exposition de Londres", joka on päivätty 11 p, kesäk. +1862.[346] Lopuksi lienee "hallinnollisten tyhmyyksien" joukkoon, joita +Mérimée valittaa sälytettävän hänen niskoilleen, kai vietävä myöskin +eräs toinen yhteistyö prinssi Napoleonin kanssa. Hänet oli nimittäin jo +toisen keisarikauden alkuvuosina valittu jäseneksi komiteaan, jonka +tehtävänä oli Napoleon I:n kirjeenvaihdon julkaiseminen ja johon +jäsenenä kuului myöskin prinssi Napoleon. Mérimée se tämänkin +toimikunnan puolesta sai niinikään kirjoittaa alkulauseen mainitun +kirjeenvaihdon ensimmäiseen osaan, joka ilmestyi alussa vuotta 1858 ja +joka taas puolestaan osottaa kuinka suuri kunnioitus kirjoittajalla oli +tätä suurta sankaria kohtaan. Kaikille hänen nimensä kantajille ei tätä +ihailua sentään näy riittäneen. Sillä niin pian kun hän sai tietää, +että toimituskomitean esimieheksi v. 1864 oli nimitetty prinssi +Napoleon, jonka soveliaisuudesta tähän toimeen hänellä oli oma +mielipiteensä,[347] ilmoitti hän luopuvansa ehdottomasti. "On m'a fait +demander _sub rosa_ si je voudrais être de la seconde commission +présidée par le prince. J'ai remercié. C'était déjà assez désagréable +avec le maréchal; ce doit être encore bien pis avec le prince; en +outre, il est probable que la besogne que fera cette seconde commission +sera fort suspecte, et je ne me soucie pas d'en partager la +responsabilité".[348] + +Olen nyt tehnyt selkoa Mériméen toiminnasta toisen keisarikauden +loistoaikana kirjallisella alalla ja lukuisain toimikuntain +palveluksessa. Kuvaamatta on minulla vielä hänen esiytymisensä +senaattorina ja akatemian jäsenenä. + +Vaikka hän myöhempinä aikoinaan, kuten hänen kirjeistään varsinkin +Panizzille käy selville, olikin sangen huvitettu valtiollisista +kysymyksistä, joita hän näkyy seuranneen suurella jännityksellä ja +historioitsijan kaukosilmällä, ei hän senaatissa sentään ainoatakaan +kertaa poliittisena puhujana esiytynyt. Epäilemättä vaikutti tähän +hänen omituinen asemansa hovissakin, vaikka toisaalta kyllä olemme jo +nähneet, ettei hän ennenkään ollut julkisesti valtiollisten asiain +menoon sekautunut. Hänestä oli tarpeeksi saada istua katsojana +ensimmäisessä looshissa ja valppaalla silmällä katsastaa historian +juoksua. "Certains hommes regardent si bien que regarder leur suffit", +sanoo Filon,[349] ja Mériméestä sitä todellakin voi sanoa. Tiheillä +matkoillaan Englannissa,[350] + +Espanjassa, Itaaliassa y.m. seurusteli hän paljon valtiomiesten kanssa, +joita hän sitä paitse tapasi usein hovissa. Näin osasi hän aina pysyä +"au courant" valtiollisten tapahtumain kanssa ja teroitti +perinpohjaisen historiallisen sivistyksensä avulla silmänsä +arvostelemaan isänmaansa sisällisiä oloja, joiden hän arveli kehittyvän +"à tous les diables" s.o. vallankumousta ja sosialismia kohti. +Napoleon III teki näet hänen mielestään radikaaleille liiallisia +parlamenttaarisia myönnytyksiä, jotka Englannissa, missä mahtava +ylimystö oli vastapainona, kyllä voivat olla paikallaan, mutta jotka +Ranskan kansalle ja sen luonteelle olivat ennenaikaisia ja +sopimattomia. Näitä aatteitaan ei hän kuitenkaan missään julki +lausunut; niistä saamme tietää ainoastaan hänen kirjeenvaihtonsa +kautta. + +Senaatissa istui hän ylipäänsä mykkänä, mutta valppaana kuulijana. +Niinä 17:nä vuonna, joina hän Luxembourgissa senaattorituolillaan +istui, esiytyi hän ainoastaan kolme kertaa ja nämäkin kerrat ilman +menestystä s.o. saavuttamatta enemmistöä. Mutta enemmistöä ei hän +koskaan ollutkaan kumarrellut ja näinäkin kertoina hän vain tahtoi +tehdä velvollisuutensa. + +Olemme jo nähneet kuinka innokkaasti Mérimée seurasi taideoloja omassa +ja ulkomailla ja mitä ehdotuksia hän taiteen ja taideteollisuuden +edistämiseksi Ranskassa teki kirjoituksessaan "De l'enseignement des +beaux-arts". Entisten lisäksi on minun vielä mainittava hänen hauska ja +valaiseva arvostelunsa Englannin taiteesta ("Les beaux-arts en +Angleterre"). Tehtyänsä siinä selkoa englantilaisen taiteen nopeasta +kehityksestä Joshua Reynoldsin ja Th. Lawrencen sekä heidän +jälkeistensä preraphaeliittien avulla, puhuu hän piirustustaidon +levittämisen välttämättömyydestä käsityöläisten keskuuteen, antaa +kuvauksen South-Kensingtonin normaalikoulun oppijärjestelmästä ja +tulee lopulla siihen päätökseen, että Englannin taideteollisuus kohta +menee ranskalaisen edelle, ellei Ranskan hallitus ryhdy tositoimiin +toteuttaakseen seuraavia tarkoitusperiä, nimittäin: "rendre +l'enseignement plus varié et peut-être moins exclusif, multiplier les +écoles de dessin, compléter nos collections publiques, conserver avec +soin les trésors que nous possédons, renvoyer à la province un peu de +cette activité qui se concentre à Paris".[351] Tätä varten tarvittiin +hallitukselta rahoja, ja Mérimée tahtoi auttaa silloista kaunotaiteiden +ministeriä tekemällä ehdotuksen suuremman summan myöntämiseksi "pour +encourager les arts". Asia oli esillä senaatissa 4 p. maaliskuuta 1861 +ja mielestäni on parasta antaa Mériméen itsensä kuvata tämä istunto: +"D'abord, notre représentation, au Sénat, òu, comme M. Jourdain, je +puis dire que jamais je n'ai été si saoul de sottises. Tout le monde +avait un discours rentré qu'il fallait faire sortir. La contagion de +l'exemple est si forte, que j'ai délivré mon speech,[352] comme une +personne naturelle, sans aucune préparation, comme M. Robert Houdin +(siihen aikaan tunnettu silmänkääntäjä Pariisissa). J'avais une peur +atroce; mais je l'ai très-bien surmontée, en me disant que j'étais en +présence de deux cents imbéciles et quil n'y avait pas de quoi +s'émouvoir. Le bon a été que M. Walewski, à qui je voulais faire donner +un beau budget, s'est offensé du bien que je disais de son prédécesseur +(Walewskin edeltäjä ja kilpailija oli Fould, Mériméen hyvä ystävä), et +a bravement déclaré qu'il votait contre ma proposition. M. Troplong +(senaatin puheenjohtaja), près duquel je suis placé, eu ma qualité de +secrétaire,[353] m'a fait tout bas son compliment de condoléances à +quoi j'ai répondu qu'on ne pouvait pas faire boire un ministre qui +n'avait pas soif. On a rapporté cela tout chaud à M. Walewski, qui l'a +pris pour une épigramme, et, depuis lors, me fait grise mine; mais cela +m'empêche pas de mener mon fiacre".[354] + +Ja siihen se asia raukesi. Mérirnée sai tosin, kuten Filon sanoo, "un +vrai succès, non d'orateur, mais d'homme d'esprit", mutta taiteet ne +sillä kertaa jäivät lisäapua vaille. + +Olen ylempänä jo huomauttanut, ettei Librin juttu ja Mériméen tehtävä +siinä päättynyt vuoden 1852 tapahtumiin. Että senaattori Mérimée, +niistä kahdesta viikosta huolimatta "où il jouissait d'un profond +loisir et n'était nullement incommodé du soleil",[355] oli +maanpakolaisen ystävänsä suhteen vallan samalla kannalla kuin +valtioarkeoloogi, sen oli hän jo osottanut eräässä lyhyessä +kirjoituksessa, painettu Moniteurissä 1 p. elokuuta 1859, missä hän +yleisölle suositteli Librin viimeistä harvinaisten kirjain kokoelmaa, +jonka myynti alkoi samana päivänä Lontoossa. Siinä hän m.m., Librin +tuomarein uhallakin, onnitteli itsessään virallisessa lehdessä +ystäväänsä "du tact et du flair qui lui avaient permis de rassembler +tant de raretés". + +Pari vuotta myöhemmin oli hän taas tilaisuudessa suoranaisemmin +osottamaan, että hän edelleen oli vakuutettuna Librin syyttömyydestä. +Rva Libri oli marraskuun 14 p. 1860 jättänyt Napoleonille +Panizzin kokoonpaneman ja hänen sekä 28:n Itaalian eduskunnan +jäsenen allekirjoittaman anomuskirjan miehensä vapauttamiseksi +maanpakolaisuudesta. Sama anomus jätettiin myöskin Ranskan senaattiin. +Epäilemättä oli tästä uudesta rynnäköstä jo edeltäkättä sovittu +Mériméen kanssa ja varmaankin luotettiin paljo hänen vaikutukseensa +niin hyvin senaatissa kuin hovissa, missä Panizzikin muuten oli +Mériméen kautta tullut esitellyksi ja päässyt ainakin keisarinnan +erityiseen suosioon. Anomuskirjan tarkastamisen jätti senaatti +entiselle ministerille, senaattori Louis Bonjeanille, joka siinä +esitettyjä syitä ja Ranskan tuomioistuinta kohtaan tehtyjä syytöksiä +tyysti tutkittuaan luki ankaran vastauksensa senaatissa 4 p. kesäkuuta +1861. Vasta kuusi päivää sen jälkeen oli Mérimée valmistanut +vastauksensa Bonjeanille ja esitti sen senaatille 10 p. kesäkuuta. +Tourneuxkin sanoo tästä puheesta,[356] että se oli "très étudié", mutta +siitä huolimatta yhtyi senaatti Bonjeanin mielipiteihin, sitten kuin +tämä itse ja senaattorit Delangle, Dupin sekä de Royer, joka viime +mainittu vielä väitti Librin väärentäneen isänsä kuolintodistuksen +päästäkseen Ranskan kansalaiseksi, olivat Mériméetä vastustaneet. +Tappiostaan huolimatta pysyi Mérimée yhtä kylmänä kuin tavallisesti, +vaikka hän sisällisesti kuohuikin. Tämän näemme nimittäin selvästi +hänen kirjeestään "tuntemattomalle" keisarillisesta Fontainebleaun +linnasta, minne hän oli heti mainitun istunnon jälkeen matkustanut +lohduttautuaksensa: "Je n'ai jamais vu gens si enragés ni si hors de +sens que tous les magistrats. Pour ma consolation, je me dis que si, +dans vingt ans d'ici, quelque antiquaire fourre son nez dans le +Moniteur de cette semaine, il dira qu'il s'est trouvé, en 1861, un +philosophe plein de modération et de calme dans une assemblée de +_jeunes_ fous. Ce philosophe, c'est moi-même, sans nulle vanité".[357] +Ja sitten seuraa lause, jossa v:sta 1852 kytenyt katkeruus lakimiehiä +kohtaan puhkeaa täydellisesti ilmi: "Dans ce pays-ci, où l'on prend les +magistrats parmi les gens trop bêtes pour gagner leur vie à être +avocat, on les paye fort mal, et, pour en trouver, on leur permet +d'être insolent et hargneux". Mérimée on kuitenkin onnellinen, että +kaikki on ohitse, että hän on täyttänyt velvollisuutensa ja että +keisarilliset eivät ainakaan asettuneet vastapuolueen kannalle.[358] +"Enfin, heureusement", jatkaa hän, "tout est fini. J'ai fait tout ce +que je devais faire, et je recommencerais la séance à propos de la +pétition de madame Libri, si la chose était possible. Ici, on m'a reçu +fort bien sans me railler de ma défaite. J'ai dit très-nettement ce que +je pensais de l'affaire, et il ne m'a pas paru que l'on trouvât que +j'avais tort. Après toute l'excitation de ces jours passés, je me sens +comme débarrassé d'un poids énorme".[359] + +Julkiset esiytymiset näyttävät aina olleen Mériméelle raskaita +taakkoja. Sitä osottaa mielestäni se melkeinpä lapsellinen ilo, millä +hän aina kertoo ystävilleen näistä tärkeistä tapahtumista. Ja se tuli +kaiketi siitä, että hänellä aloittaessa tavallisesti oli "une peur +atroce",[360] vaikka hän siitä kehuu päässeensä kuvittelemalla, että +hänellä oli edessään parvi "des imbéciles". Nyt oli hän lähes kymmenen +vuotta senaatissa uskollisesti vaiettuaan muutamain kuukausien kuluessa +esiytynyt kokonaista kaksi kertaa. Ja nähtyään, ettei se sen kummempaa +ollut, esiytyi hän muutamain vuosien päästä vielä kolmannenkin kerran. + +Seikka oli seuraava. Hallitus oli jättänyt senaatille ehdotuksen laiksi +mekaanillisista soittokoneista, jossa samalla kuitenkin kosketeltiin +kirjailijain ja taiteilijain omistus-oikeutta. Senaatti, joka nimitti +Mériméen asian esittelijäksi ja perustelijaksi, näytti olevan +taipuvainen hylkäämään hallituksen tekemän lakiehdotuksen, jossa oli +seurattu periaatetta: "kirjallinen omistus-oikeus ei ole oikeus, vaan +myönnytys" (la propriété littéraire n'est pas une propriété, mais bien +une concession). Mérimée taas oli päinvastaista mielipidettä ja laati +lausuntonsa, jonka hän 7 p. heinäkuuta 1865 luki julki senaatissa, +vallan ministereitä (Rouheria ja Vuitryä) vastaan.[361] + +Melkein kokonaisen vuoden näkyy senaatti tarvinneen +"positiivi-ehdotuksen" -- sillä nimellä sitä tavallisesti kutsuttiin -- +perinpohjaiseksi harkitsemiseksi. Toukokuun 8 p. seuraavana vuonna oli +asia määrätty lopullisesti ratkaistavaksi. Mérimée varustausi ajoissa +lausuntoansa puolustamaan ja siinä oli hänelle työtä kylläksi, sillä +hän ei tahtonut lukea puhettansa paperista, vaan "improviser par les +procédés connus de M. Thiers et de M. Guizot", kuten hän Panizzille jo +paria viikkoa ennen ratkaisevaa istuntoa kirjoittaa. Syy miksi hän näin +huolellisesti valmistausi, oli se, että hän pelkäsi taaskin saavansa +vanhat vihollisensa lakimiehet kimppuunsa. Odotetusti istunnosta antaa +hän sen jälkeisenä päivänä (9 p, toukok.) Panizzille kirjoitetussa +kirjeessä seuraavan kuvauksen, josta taaskin käy selville hänen +mielialansa lainoppineita kohtaan: "J'ai fait mon speech hier sans la +moindre émotion. On m'a écouté et je n'ai pas trop ennuyé. +Malheureusement, je m'étais préparé pour une réplique, et je gardais +dans mon sac quelques bonnes méchanchetés contre les jurisconsultes qui +prennent le Sénat pour un tribunal de première instance. Je voulais +leur offrir cette citation de Cicéron: _Quum plurima praeclare legibus +essent constituta ex jure consultorum ingeniis corrupta et depravata +sunt_. Mais le Sénat était si ennuyé de cette discussion, que j'ai +compris qu'il ne fallait pas y répondre. Tout le monde, au fond, +trouvait la loi détestable mais on ne voulait pas donner un soufflet au +Corps législatif, en rejetant pour inconstitutionnalité la loi qu'il +avait votée, et on voulait dîner."[362] Tappiolle hän siis tälläkin +kertaa jäi, mutta -- huomauttaa Filon vallan oikein -- tällä kertaa voi +hän todellakin sanoa, että hän "était battu en ayant raison". + +Tähän voimme kernaasti lopettaa kuvauksen senaattori Mérimeéstä, sillä +nämä kolme tappiota kärsittyään ei hän sen koommin siellä suutansa +avannut, vaikka hän tosin istunnoissa kävikin sikäli kuin hänen päivä +päivältä alaa voittava keuhkotautinsa sen hänelle salli.[363] Ettei +hänellä ollut erittäin korkea ajatus senaatin lakimiehistä, sen olemme +jo nähneet. Ja kun tekopyhyys hänen mielestään siellä muittenkin +keskuudessa levisi levenemistään, kävi koko laitos hänelle sitä myöten +vastenmielisemmäksi. Vanhat kenraalit, jotka vänrikkivuosinaan olivat +eläneet kuin viimeistä päivää ja nyt vanhennuttuaan heittäytyivät +ulkokullatuiksi paavin puoltajiksi, ovat hänelle varsinkin tikku +silmässä. "Les vieux généraux sont particulièrement timides quand il +s'agit du _green gentleman below_" sanoo hän kerrankin kirjeessä +Panizzille (T. II, s. 13). Sitä paitse kävi senaatti hänestä vähitellen +niin matelevaiseksi, raukkamaiseksi ja kyvyttömäksi, että se hänestä +"montre son inutilité et sa nullité de la façon la plus claire".[364] +Sainte-Beuve, hänen vanha ystävänsä, joka alussa vuotta 1865 +nimitettiin senaattoriksi kilpailijain suruksi ja vapaamielisten +suureksi riemuksi,[365] on melkein ainoa hänen virkaveljistään, jota +kohtaan hän loppuunsa saakka säilytti todellisen kunnioituksen ja +ystävyyden.[366] + +Hiukan paremmalla kannalla oli Mérimée sentään erääseen toiseen +laitokseen, jossa häntä katsottiinkin toisellaisilla silmillä kuin +senaatissa. Tarkoitan Ranskan akatemiaa. Ylipäätään pysyi se Napoleon +III:n hallitukselle jotenkin samalla kannalla kuin Pariisin vanhin, +orleansilainen ylimysmaailma: se ei uutta hallitusta juuri vastustanut, +mutta ei siihen myöskään liittynyt; eli erillään omaa elämätään +ylimyksellisessä itsetiedossaan. Keisarinnan herttainen olento ja +kaikkia kohtaan lempeä käytös sulatti sentään kovimman jään ja Mérimée +oli tavallaan välittäjänä hovin ja akatemian välillä. -- Sellaisena +esiytyi hän m.m. juuri yllämainitsemissani tilaisuuksissa Froissart'in +patsaan paljastusjuhlassa ja "Vie de César" teoksen arvostelijana. Tämä +hänen välitysasemansa hovin ja akatemian välillä ei suinkaan edellytä, +että Mérimée olisi millään tavoin luopunut itsenäisistä mielipiteistään +ja asettunut keisarin tahdon alaiseksi akatemiaa koskevissa +kysymyksissä enemmän kuin muissakaan. Kun keisari, joka muuten oli +vallan vapaamielinen kirkollisissa asioissa, kerran paavin ystäväin +mieliksi ja kansan hyvitykseksi toivoi akatemian valitsevan jäsenekseen +erään tunnetun apotin ja kun hän tämän tarkoituksensa voittamiseksi +kääntyi Mériméen puoleen, sai hän jotenkin jyrkän vastauksen: "Sire, je +ne donnerais jamais ma voix à un clérical". Ja siihen sai hänen +majesteettinsa tyytyä. Yhtä järkähtämättömänä esiytyi hän v. 1860, +jolloin keisari vastoin akatemian tahtoa koetti puuhata tunnettua +Pariisin prefektiä ja kaunistajaa, parooni Haussmannia kaunotaiteiden +akatemiaan n.k. vapaan akateemikon paikalle. Mérimée puolestaan piti +keisarin sekautumista tähän asiaan vallan sopimattomana ja pani kaikki +voimansa liikkeelle tehdäkseen tyhjäksi keisarin puuhat, joka myöskin +onnistui. "Tuntemattomalle" kirjoittaa hän asiasta seuraavasti: "Je +suis dans de grandes intrigues académiques. Il ne s'agit pas de +l'Académie française, mais de celle des beaux-arts. J'ai un ami qui est +candidat préféré, mais sa Majesté lui a fait dire de se retirer devant +M. Haussmann, le préfet. C'est une place d'académicien libre. +L'Académie se fâche et veut nommer mon ami malgré lui. Je l'y encourage +de toutes mes forces et je voudrais pouvoir dire à l'empereur le tort +qu'il se fait en se mêlant de ce qui ne le regarde pas. J'espère que +j'en viendrai à bout".[367] Saiko hän tämän keisarille suoraan +sanotuksi, siitä ei hän kirjeissään mainitse. + +Akatemian sääntöjen mukaan toimivat sen jäsenet vuorotellen määrätyn +ajan esimiehenä ja esimiehen velvollisuuksiin kuuluu ottaa +juhlallisella puheella vastaan uudet tulokkaat. Muita tällaisia ei +Mériméen osalle tietääkseni ole tullut kuin hänen vanha koulutoverinsa +Ampère v. 1848. Esimiehenä hän luonnollisesti kyllä oli myöhemminkin, +niinpä esim. syksyllä v. 1865, mutta kaikeksi onneksi ei uusia +vastaanotettavia hänen aikanaan sattunut. Sanon kaikeksi onneksi siihen +nähden, että Mériméelle tällainen julkinen esiytyminen oli peräti +vastenmielistä[368] ja että hän mainitun vuoden syyskuussa juuri +erityisesti kirjeissään mainitsee pelkäävänsä Ponsardin kuolevan hänen +esimiehyytensä aikana.[369] Tuoni armahti kuitenkin tällä kertaa n.k. +"terveen järjen koulun" (école du bon sens) päämiestä ja kuuluisan +"Lucrèeen" ynnä "l'Honneur et l'argent" näytelmäin klassillista +runoilijaa ja Mérimée pääsi pitämästä muistopuhetta tälle aikoinaan +sellaisella melulla vastaanotetulle runonäytelmäin kirjoittajalle, +jonka corneillelaisesta runottaresta Mériméenkin, runoasun +leppymättömän vihaajan, täytyy sanoa, että se on "grand, sonore et +honnête".[370] + +Mutta vaikka Mérimée ei akatemian esimiehenä ollutkaan tilaisuudessa +sen enempää näkyväistä toimittamaan, on hän sentään sen jäsenenä ollut +sangen toimelias. Olen sellaisia tapauksia jo luetellut muutamia +vanhemmilta ja myöhemmiltä ajoilta. Näiden lisäksi on minun vielä +mainittava hänen usein käytetty apunsa kielimiehenä, apu, joka oli sitä +arvokkaampaa, kun hän osasi niin perinpohjaisesti monta vierasta kieltä +ja oman äidinkielensä ehkä paremmin kuin kukaan hänen aikalaisistaan +kirjailijoista. Cuvillier-Fleury kuvaa hänen esiytymistänsä akatemiassa +seuraavalla tavalla: "Parlant dans sa cravate quand il parlait devant +une assemblée, ses yeux plongeant en quelque sorte au fond de lui-même, +les mots tombaient goutte à goutte comme d'un flacon d'élixir. C'est +ainsi qu'il prenait part -- une part souvent importante -- à nos +discussions d'académie sur la langue française qu'il connaissait bien, +ne se vantant ni de cela ni d'autre chose".[371] Ampèren ollessa +muutamalla tutkimusmatkalla v. 1859 istui Mérimée akatemian +varsinaisessa sanakirjakomiteassa pakottaen kuitenkin ystävänsä +perimään työpaikan kuten ennenkin. Sen näemme hänen kirjeessään +Ampèrelle 24 päivältä toukokuuta 1859: "Voici la chose: M. Villemain et +M. Cousin veulent que je te succède. Je ne le puis, ni le veux. J'ai +mon scrupule. Je ne crois pas devoir prendre la petite indemnité dont +je n'ai pas besoin et dont plusieurs de nos confrères s'arrangeraient +fort. On me répond: 'Si nous vous voulons, ce n'est pas pour vos beaux +yeux, c'est parce que vous nous empêchez d'en prendre un qui nous +embêterait'. Je réplique: Vous pouvez jouir de ma présence, je serai +l'ombre d'Ampère. J'assisterai à sa place et provisoirement à vos +séances, mais je ne veux pas être membre en titre pour la raison dessus +dite".[372] Me näemme tästä kuinka vaatimattomasti hän esiytyy, hän, +joka "sans produire aucun travail spécial, a prouvé par une foule +d'observations répandues dans ses ouvrages qu'il connaissait à fond non +seulement les langues et les littératures de l'antiquité classique, +mais presque tous les idiomes modernes de l'Europe", kuten Loménie +hänestä sanoo.[373] Ja vallan oikeutettua oli sekin tunnustus, minkä +Jules Sandeau akatemian puolesta antoi hänelle samassa tilaisuudessa +lausuessaan: "Plus d'une fois, dans nos réunions, nous avons été à même +d'apprécier en lui le philologue; les langues mortes ou vivantes +n'avaient pas de secrets pour lui, et il nous a aidé plus d'une fois à +résoudre les difficultés de la nôtre".[374] + +Mitä taas tulee Mériméen tunteisiin akatemiaa kohtaan, niin viihtyi hän +siellä ylipäänsä jotenkin hyvin, eikä kummakaan, sillä siellähän +hänellä oli useimmat ystävänsä ja hengenheimolaisensa. Mutta kun +tekopyhyys, joka hänestä toisen keisarikauden aikana oli ihmiskunnan +suurin onnettomuus[375] ja josta akatemia sentään viimeiseen asti oli +pysytteleinyt vapaana, vihdoin kuitenkin alkoi tunkeutua tähänkin +filosoofiseen seuraan, silloin sai Mériméekin silmänsä auki. Hän, joka +omantunnon mukaisesti oli käynyt istunnoissa ja vaaleissa ainakin +omasta puolestaan vastustamassa kaikkien kirkollisten ainesten +tunkemista Mazarin'in palatsiin, jonka edustalla Voltairen muistopatsas +on traditsiooneja muistuttamassa, hän, joka keisarinkin ylempänä +mainitsemaani pyyntöön oli uskaltanut jyrkästi vastata, ettei hän ikinä +anna ääntänsä kirkollismieliselle ehdokkaalle, hän sai vihdoin +surukseen nähdä, että yksin hänen vanha opettajansa ja ystävänsä Victor +Consinkin kääntyi kirkonkävijäksi ja suostui äänestämään apotti +Lacordaireä akatemian jäseneksi Tocquevillen sijalle (v. 1860). Eikä +ainoastaan Cousin, vaan myöskin Thiers, Guizot ja "tous les burgraves", +kuten Mériméen on tapana heidän hengenheimolaisistaan sanoa. Tämä meni +hänestä todellakin jo liian pitkälle. "N'est-ce pas bien édifiant, et +cela ne donne-t-elle pas une belle idée de leur logique et de leur bon +sens!" kirjoittaa hän asiasta Panizzille.[376] "Au fond, la chose m'est +fort égale" -- jatkaa hän kertoessaan samasta asiasta "tuntemattomalle" +-- "tant qu'on ne m'obligera pas d'aller entendre leurs sermons, on +peut nommer à l'Académie tous les membres du sacré collège".[377] Kuten +tästä näemme, alkaa väli jo käydä jotenkin kireäksi. Ja vielä +huonommaksi se kävi, kun todellakin yhä uusia kirkollisia aineksia +sinne hyväksyttiin. "Nous voilà en proie aux cléricaux, et bientôt, +pour être admis comme candidat, il faudra produire un billet de +confession", valittaa hän "tuntemattomalle" 1 p. maaliskuuta 1862. Kun +hänen ehdokkaansa v. 1864 vielä tuli hyljätyksi, oli kukkurakin täysi. +Hän tahtoi vielä kerran ottaa yleissilmäyksen noista 40:stä +kuolemattomasta: "J'ai contemplé hier les figures de mes confrères, +sans parler de la mienne, on dirait des gens qui attendent le +fossoyeur". Ja tämän viime nä'yn mieleensä painettuaan teki hän lujan +päätöksen "de ne plus aller à l'Académie que pour toucher mes +indemnités, quatre-vingt-trois francs trente-trois centimes, tous les +mois".[378] + +Tietääkseni pitikin hän päätöksensä. + +Luulen mielestäni nyt täyttäneeni sen, minkä tässä luvussa tehtäväkseni +otin, nimittäin osottaa, ettei Mérimée toisen keisarikauden +loistoaikana hovielämän pyörteessä liikkuessaan suinkaan siihen +vajonnut ja sen vuoksi kirjallisia tai yhteiskunnallisia toimiansa +unhottanut. Koetan tulevassa luvussa tehdä selkoa Mériméen viimeisistä +vuosista ja hänen asteittaisesta suistumisestaan hautaa kohti +rinnakkain sen loistavan hallitusmuodon kanssa, jonka hän oli nähnyt +syntyvän ja kukoistavan ja jonka surkea häviö hänen myöskin täytyi omin +silmin nähdä ennenkuin hänen sallittiin ne ikuiseen rauhan uneen +ummistaa. + + + + +XII. + + +Sen keisarikruunun, jonka Napoleon verellä ja kavalluksella oli +vuoden 1852 valtiokeikauksella anastanut ja jonka perijäksi hänelle +puolisonsa Eugénien kanssa neljä vuotta myöhemmin syntyi poika, oli +hän Kriminsodan loistavalla päätöksellä verhonut sellaiseen +maineen ja voiton kehään, että se todellakin häikäisi useiden +ei-bonapartelaistenkin silmät ja lepytti monta hänen vaarallistakin +vastustajaa. Ranska oli nyt äkkiä kohonnut Euroopan ensimmäiseksi +valtioksi ja Napoleon suuren veljenpojan edessä oli Venäjän mahtavan +tsaarinkin täytynyt nöyrtyä. Ja kun tämän sotaisen kunnian lisäksi, +joka tietysti teki sotaväen valtaistuimen uskolliseksi vartijaksi, +tuli viisas ja kaikissa suhteissa maalle hyödyllinen sisäispolitiikka +suuntautuen etupäässä alemman kansan hyväksi, niin ei ole +ihmettelemistä, jos Tuileriessä uskallettiin niin huolettomia päiviä +viettää kuin X:ssa luvussa olen lyhyin piirtein koettanut kuvata. +Hallitusmuotokin, joka juuriltaan oli perustuvinaan suuren +vallankumouksen periaatteihin, siinä kun näet yleiselle +kansanäänestykselle myönnettiin painava merkitys, oli itse teossa +kuitenkin sellainen, että kaikki todellinen valta oli hallitsijalla ja +kansalla ainoastaan tarpeellinen vallan varjo. Tulevaisuus näytti siis +sangen valoisalta ja rauhallinen työ kehitti valtakunnan sisällistä +vaurastumista. + +Mutta Napoleon III oli myöskin aatteiden mies ja hänellä oli mielestään +suurempi kutsumus maailmassa. Suurelta sedältään oli hän muka +saanut tehtäväkseen auttaa Euroopan liittovallan muodostumista +kansallisuuksien perustuksella ja tällainen tehtävä ilmausikin jo ennen +kuin osattiin sitä aavistaakaan. Itaaliassa levisi levenemistään pikku +valtioiden yhdistämisen aate ja kun "Itaalian Bismarck" kreivi Cavour +piakkoin näki mahdottomaksi suoriutua tästä tehtävästä ilman vieraan +apua, tarjousi Napoleonille kuin itsestään tilaisuus esiytyä +kansallisuusaatteen palveluksessa vapauttamalla tuon sorretun maan +Itävallan raskaan ikeen alta. Tietysti liittyi tähän sekautumiseen +myöskin toivo laajentaa Ranskan rajoja ja täten taas lisätä +valtiollista mainetta ja lujittaa valtioistuimen perinnöllisyyttä. +Historiasta tunnemme, kuinka loistavasti Ranskan joukot taistelivat +Magentan ja Solferinon luona Napoleonin oman johdon alaisina, tappelut, +jotka tekivät keisarista kansallissankarin. Ainoastaan papisto ja +hartaimmat paavin ystävät vainusivat jo vaaraa Vatikaanille ja kävivät +levottomiksi. + +Mérimée, joka suurella innolla seurasi sodan valmistuksia ja toivoi +takaisin nuoruutensa voimia voidakseen sotilaana "voir un des +spectacles toujours beaux, le réveil d'un peuple opprimé",[379] kuvaa +valtiollista tilaa Ranskassa näiden voittojen jälkeen seuraavilla +lyhyillä piirteillä: "Jamais le gouvernement n'a été plus facile. Les +républicains sont convertis pour la plupart; mais les salons, les +belles dames et les beaux messieurs sont toujours mauvais. Les dévots, +de leur côté, se remuent et déclament contre une guerre impie".[380] +Mutta vaikkapa Napoleonilla olikin puolellaan rahvas ja sotilasto, niin +pelkäsi hän sentään papistoa, jonka kannatus oli tärkeä hänelle vielä +nytkin samoin kuin valtaistuimelle pyrkiessäkin. Ja sen vuoksi alkoi +hän aavistaa pahaa koko sodasta ja solmi yht'äkkiä Villafrancan +rauhansopimuksen, joka todellakin oli omiansa herättämään +tyytymättömyyttä omassakin maassa Itaalian vapautuksen ystäväin +keskuudessa. Mériméestä on myöskin varmaa "que personne ne sait ce +que veulent dires les bases du traité" ja että "la guerre n'a pas +produit un grand résultat". Hänen mielestään kursailtiin vallan +turhanpäiväisesti paavin kanssa; hänelle olisi pitänyt panna kova kovaa +vastaan ja pakottaa hänet myöntymään Itaalian yhdistymistuumaan. Eikä +hän käsittänyt tai tahtonut käsittää, että Napoleonia toiselta puolen +jo alkoi arveluttaa uuden suurvallan syntyminen ja sen läheinen +naapurius. Hän vain sättii Ranskan pappispuoluetta kaiken onnettomuuden +syyksi ja ottelee kiivaasti paavinmielisen keisarinnan kanssa Ranskan +menettelystä Rooman suhteen.[381] + +Kun Garibaldi astuu näyttämölle, innostuu hän alussa häntä kovasti +ihailemaan. "J'envie les émotions pittoresques de ce gaillard-là" +kirjoittaa hän Panizzille. "Il n'y que moi, ici, qui m'intéresse à son +expédition. Elle me plaît, parce que j'aime les romans et les +aventures". Mutta itse teossa on hänestä sentään surullista, että +keskiaikainen romaanisankari voi sytyttää koko Euroopan ilmiliekkiin. +Vielä kesäkuussa v. 1860 on hänestä Garibaldin retki "une des plus +drôles d'histoires", mitä hän ikinä on nähnyt. Ja kun tämä mainio +sankari sitten Sisiilian kukistettuaan ja Viktor Emanuelin rinnalla +voitettuun Neaapeliin ratsastettuaan loukkautuneena siitä, ettei +hänelle annettu maaherran virkaa, vetäytyy pois näyttämöltä, tekee hän +Mériméen mielestä ihan oikein, sillä "son affaire est de se battre, et +il n'entend rien à organiser".[382] Mutta kun Garibaldi ennen pitkää +astuu uudelleen esiin suorittamaan vapautustyönsä loppuun, muuttuu +Mériméen mieliala häntä kohtaan täydellisesti, sillä nyt hän uhkaa +häiritä koko Euroopan rauhaa "en montrant le fantôme de la Révolution", +ja tästä lähtein nimittelee hän kirjeissään sankaria milloin "le fou", +milloin "l'instrument de Mazzini", milloin "le mauvais génie de +l'Italie", tai "le rois des niais" j.n.e. Tämä käsitys se varmistuu +hänellä päivä päivältä niin, että hän jo joulukuussa pitää Garibaldia +Itaalian vaarallisimpana vihollisena, "ennemi d'autant plus dangereux +qu'il a toutes les qualités qu'il faut à un révolutionnaire, même celle +d'être niais et de se faire l'instrument des plus détestables coquins. +Il y dans toutes les révolutions de ces gens-là, et ce sont ceux-là qui +font le plus de mal".[383] Ja kun hän vihdoin vielä rupeaa +kirjoittelemaan kirjeitä "dans le style détestable de mélodrame" ja +tekemään valtiollisia matkoja (Englantiin v. 1864), niin on Mériméestä +hänen tyhmyytensä mitta kukkurillaan; hän kummastelee vain, ettei löydy +ketään "qui fasse justice de ce cerveau brûlé", jolle "tyhmyydet ovat +yhtä luonnollisia kuin omenapuulle omenain kantaminen". Mihin tämä viha +oikeastaan perustuu, käy selville Mériméen kirjeestä Panizzille 1 +päivältä toukokuuta 1864, jossa hän sanoo tietävänsä, että Garibaldi "a +promit la république à la France et fraternisé avec Ledru-Rollin". Ja +kun tunnemme Mériméen monarkkiset mielipiteet ja tiedämme, että hän +todellakin oli "kuningasmielisempi kuin itse kuningas", niin emme enää +kummastele tätä mielenmuutosta Garibaldia, vapauttajasankaria kohtaan. + +Olen jo huomauttanut, ettei Villafrancan rauha ollut omiansa Ranskan +vastustuspuoluetta tyydyttämään. Tosin tuottivat ranskalaisten aseiden +voitot Kiinassa, Kotkinkiinassa ja Syyriassa taas uutta mainetta +keisarivallalle; mutta siitä huolimatta alkoi vasemmisto ennen pitkää +taas meluta. Tukkiakseen heiltä suut lupaili Napoleon, jonka +nimenomaisiin periaatteisiin kuului kasvattaa Ranskan kansa Englannin +mallin mukaiseen, vapaaseen ja perustuslailliseen hallitusmuotoon, +vastustuspuolueelle uusia myönnytyksiä kokoutumis- ja painovapauden +suhteen. Mériméetä eivät ne ollenkaan miellyttäneet, sillä hän näki +niissä tulevaisuuden vaaran ja -- vallankumouksen enteitä.[384] Kaikki +myönnytykset ovat hänestä hyödytöntä järjettömyyttä: "Le résultat ne +peut être que _verba_. Je voudrais pouvoir ajouter _praetereaque +nihil_, mais vous savez qu'en France, après les mots, viennent les +révolutions".[385] + +Kuinka pitkälle näkevä silmä Mériméellä oli, sen todistaa toisen +keisarikauden valtiollinen loppuhistoria ilmielävästi. Kaikki tiedämme, +että Napoleonin auringon pimennys alkaa surullisesta Meksikon jutusta, +jolla oli tarkoituksena hankkia Ranskalle ensimmäisen luokan +vasallimaa, vaan joka niin äkkiä sai verisen ja onnettoman lopun. Siitä +alkaen ei luottamus Tuileries'n "sfinksiin" enää ollut niin +järkähtämätön alemmassakaan kansassa. Ja kun sen lisäksi tulivat +keisarin epäonnistuneet välitys-yritykset Puolan asioissa (v. 1863), +eperoiminen Preussiläis-tanskalaisen sodan aikana seuraavana vuonna ja +näihin aikoihin näyttämölle astuvan Bismarckin loistavat voitot +pohjoisen Saksan yhdistämisessä (v. 1866) ynnä vihdoin Luxembourgin +ostojutun tyhjiin raukeaminen samaisen rautakanslerin sekautumisen +johdosta, niin oli vastustuspuolueen jo helpompi taitavien johtajiensa +Ollivier'n, Thiers'in ja Jules Favren avulla todistaa kansalle, ettei +nykyinen keisarivalta ollut maalle siunaukseksi. Jopa uskalsi Thiers, +jota Mérimée muuten aina ihailee valtiollisena näyttelijänä, vaikka hän +moittiikin häntä valtiollisten aatteiden puutteesta, pikkumaisista +intohimoista ja horjuvasta kannasta,[386] lausua julki nuo kuuluisat +sanansa, että "Ranska nyt oli vajonnut kolmannen luokan valtioksi". + +Aineeni ulkopuolella on luonnollisesti ruveta objektiivisen historian +perustuksella tekemään seikkaperäisesti selkoa vastustuspuolueen +asteittaisista voitoista ja Napoleonin peräytymisestä siksi, kunnes hän +vihdoin joulukuussa 1869 yleisen kansanäänestyksen varjolla myönsi +Ranskalle täydellisen perustuslaillisen hallitusmuodon vastuunalaisten +ministerein kanssa ja tarjosi ministeristön muodostamisen pahimmalle +vastustajalleen Ollivier'lle. Sitä vastoin luulen valaisevani ainettani +ja Mériméen kykyä selväjärkisenä valtiollisten ynnä yhteiskunnallisten +olojen tarkastelijana, jos tekemällä muutamia otteita hänen +laajaperäisestä kirjeenvaihdostaan annan hänen omalta kannaltaan kuvata +olojen kehitystä. + +Mérimée oli siinäkin vallan napoleonilaisella kannalla, että hän piti +kansallisuuskysymystä vuossadan tärkeimpänä pyrintönä, vaikk'ei hän +hyväksynytkään niitä keinoja, joita kansallistunto eri maissa käytti +hyväkseen tarkoitusperiänsä voittaakseen. "Il est évident que la +question des nationalités est à présent ce qu'était la réforme +réligieuse au 16:e siècle, une grande et belle idée revêtu de formes +assez niaises" kirjoittaa hän 19 p. toukokuuta 1861 ystävälleen +Lontoossa. Koko Euroopassa kuohuu ja kiehuu hänen mielestään noina +aikoina eikä tämä "malaise général" voi hävitä ilman "une catastrophe +et une grande modification de la carte".[387] Mitä taas Ranskan +sisäispolitiikkaan tulee, niin nauttii keisari kyllä (v. 1862) vielä +melkoisessa määrin alemman kansan suosiota, mutta "ou souffre de la +crise monétaire, de la crise alimentaire, de la crise réligieuse". Ja +näiden aikana "l'anarchie fait des progrès". Kun Port-Saint-Martin'in +teaatterissa 22 p. huhtikuuta näytellään Victor Sejourin "Les +volontaires de 1814", niin peljätään sen johdosta hirmuista meteliä, +"car, maintenant, c'est au spectacle qu'on fait de l'opposition". Syynä +kaikkeen on, että "le socialisme fait des progrès et la bourgeoisie, +qui ne souvient plus de 1848, est de l'opposition et aide à scier la +branche sur laquelle elle est assiégée".[388] Ja kun hallitus ei tee +mitään vastustaakseen sosialismia ja kun painovapauttakin vain +laajennetaan, niin ei siitä voi seurata muu kuin vallankumous. Senpä +vuoksi hän jo 13 p. huhtikuuta 1864 voi kirjoittaa ystävälleen +Panizzille, että "nous avons un pied dans la révolution". Ja hänen +vanha ystävänsä Thiers "est devenu à peu près républicain, +vraisemblablement parce qu'il espère être nommé président à son +tour".[389] Yhä selvemmäksi käy hänelle, että vallankumouksen täytyy +tapahtua vielä hänen eläessään "dans les dernières années de notre +vie", sillä "le plus grand malheur qui puisse arriver à un peuple est, +je crois, d'avoir des institutions plus avancées que son +intelligence".[390] + +Ja yhtä varmaksi käy hänelle myöskin se, että vallankumous tulee jonkun +sodan jälestä. Milloin vilahtelee hänen kirjeissään jo Bismarckin +mahtava persoonallisuus, johon hän syksyllä v. 1865 on Biarritzissa +tutustunut ja joka hänestä on jo silloin tämän vuosisadan ainoa +todellisesti "suuri mies",[391] sillä hän on voimakas, tietää mitä +tahtoo, ei ole vähintäkään naivi, vaan on "absolument dépourvu de +gemüth, mais plein d'esprit".[392] Milloin taas vainuaa hän +historiallisella älyllään, että sodan aihe on tuleva Espanjasta, missä +"depuis la mort de Narvaêz, la chose est très probable".[393] Piakkoin +selviää hänelle kuitenkin, että jos vastustuspuolue tulevissa vaaleissa +-- kirje on Panizzille 1 p. syyskuuta 1868 -- pääsee kovin mahtavaksi, +niin täytyy ehkä keisarin tukalasta asemastaan pelastautuakseen koettaa +"engager une guerre" välttääkseen sisäistä mullistusta. Mutta aihe on +epäilemättä tuleva "par les traîneurs de sabre à Berlin". + +Olen hiukan laveammasti tahtonut kuvata Mériméetä +amatööri-valtiomiehenä sen vuoksi, että hänen muut biograafinsa +ovat mielestäni liian vaillinaisesti tätä puolta hänen elämässään +valaisseet. Lukija ehkä kummastelee, miten hänellä voi olla niin tarkka +silmä asiain menoa havaitsemaan ja mistä hän sai tietonsa +valtiollisista asioista, koska hän, vaikka elikin niin läheisessä +yhteydessä hovin kanssa, sentään aina valittaa, ettei siellä +valtioseikoista paljo koskaan puhuttu ja ettei Napoleon III:lta hänen +parhaimmatkaan ystävänsä voineet urkkia minkäänlaisia salaisuuksia. On +kuitenkin muistettava, että hän oli tuttava useimpain senaikuisten +valtiomiesten kanssa sekä Ranskassa että ulkomailla ja että hän +varsinkin ministeri Fouldin ja Thiers'in kanssa oli niin hyvä ystävä. +Sitä paitse oli hän, niinkuin jo olemme nähneet, sekä historiallisten +tutkimustensa että persoonallisten kokemustensa (v. 1848) kautta +teroittanut silmänsä huomaamaan, minkälaiset olot ja tilat +vallankumousta ennustivat. + +Muutamat ehkä kummastelevat myöskin sitä, ettei Mérimée, joka +kirjeissään varsinkin Panizzille osotakse niin huvitetuksi politiikasta +ja joka, kuten luulen näyttäneeni, myöskin ymmärsi sen moninaisia +vaiheita, kuitenkaan antaunut varsinaiseksi valtiomieheksi, pyrkien +esim. lähettilääksi johonkin suurvaltojen hoviin. Filon, ainoa Mériméen +biograafeista, joka tätä puolta hänen elämässään on kosketellut, +arvelee myöskin, että hän epäilemättä olisi sopinut "dans une de ces +grandes situations où l'éloquence est un défaut et où le talent +d'écrire est, au contraire, plus qu'une grâce et un ornement".[394] +Syynä siihen, ettei Mérimée koskaan joutunut politiikan palvelukseen, +mainitsee hän sen, ettei tämä ollut naimisissa ja että Napoleon liian +hyvin tunsi kirjailijain sopimattomuuden tällaiseen ammattiin. +Luultavasti voidaan kai nämäkin seikat jonkunlaisina syinä esittää, +mutta mielestäni on kuitenkin parhain ja pätevin syy se, ettei Mérimée, +jolla omien sanojensa mukaan ei ollut vähintäkään "prétention de jouer +un rôle dans le spectacle d'histoire", ikinä olisi tällaiseen +suostunut. Mielipiteensä valtio- ja edusmiehistä on hän niin selvästi +ja useasti lausunut, että voimme pitää varmana, ettei häntä +vähimmässäkään määrässä huvittanut antautua valtiolliseksi +näyttelijäksi, jonka täytyy joka hetki muistaa ruhtinas Talleyrand'in +kuuluisaa lausetta.[395] Mérimée rakasti edellä kaikkea persoonallista +vapauttaan ja hän oli vallan tyytyväinen siihen, että sai +"ensimmäisestä looshista" katsella historian tapahtumia. + +Elämä tässä "ensimmäisessä looshissa" oli kuitenkin, noiden moninaisten +ulkomaisten tappioiden ja sisällisten rettelöiden johdosta vähitellen +muuttanut melkoisesti muotoansa. Ei tehnyt enää mieli tanssimaan +tulivuoren juurella eikä keskustelemaan lemmenseikkailuista cour +d'amour'issa, kun mahtavat tummat pilvet saartoivat valtiollisen +taivaan rantoja. Hovin suuri huvimestari, v. 1862 herttuaksi koroitettu +Mornykin oli maaliskuussa v. 1865 kuollut, jättäen ainakin hovipiirissä +yleisen surun ja kaipauksen jälkeensä.[396] Mérimée, joka edelleen +vierailee hallitsijaparin luona, vuoroin Tuileriessä, Compiègnessä, +Biarritzissa ja Saint-Cloud'ssa, tekee päivä päivältä yhä surullisempia +havaintoja. Elokuussa 1864 kirjoittaa hän Panizzille, että siellä vielä +tanssittiin, mutta "fort tristement"; lokakuussa samana vuonna oli +"tout fort triste, plus même que vous (Panizzi) ne pouvez l'imaginer", +mutta hän ei tahdo sen maailmalle tiedoksi tulevan, sillä hän lisää: +"mais n'en dites mot à personne". Keisarinna elää "très rétirée et +presque toujours seule" ja koko talon elämä on muuttunut: "on est moins +gai, mais on est plus calme". Keisari itse osaa tietysti paremmin +peittää muuttuneen mielentilansa, mutta keisarinna, jonka Mérimée +luulee "muutamassa vuodessa oppineen ymmärtämään paljo asioita ja +ihmisiä", on kerrassaan menettänyt entisen luonteensa, josta hän +niin paljo piti. "Il n'y a plus d'Eugénie, il n'y a plus qu'une +impératrice", kirjoittaa hän syyskuussa v. 1865 Panizzille. "Je plains +et j'admire". Ja jos hovissa onkin vieraita, niin ei enää tanssita, ei +näytellä arvoituksia eikä muita sellaisia, vaan tutkitaan tiedemiesten +avulla taivaankappaleita y.m.s. "On a passé le temps assez gravement +sans charades ni facétie semblable. Il n'y a eu qu'une lanterne +chinoise dont M. Leverrier, l'astronome, était le montreur. Il nous a +fait voir des photographies de la lune et des planètes comme on montre +à la foire les sept merveilles du monde".[397] + +Mérimée puolestaan ei noita huvituksia myöskään enää kaivannut, sillä +hän alkoi jo tuntuvasti vanhentua ja terveydeltäänkin heikontua. Mutta +jotakin tahtoi hän sentään tehdä haihduttaakseen hyvän ystävättärensä +keisarinnan huolia. Toisen keisarikauden hovi ei koskaan ollut mikään +kirjallinen ja taiteellinen yhtymispaikka sanan oikeassa merkityksessä +eikä Napoleonin onnistunut parhaimmallakaan tahdolla kohottaa runouden +tilaa samalle kannalle, millä se vuossadan alkupuoliskolla oli +ollut.[398] Mutta sekin vähäinen kirjailija- ja taiteilijapiiri, jonka +keisarinna suurella vaivalla oli saanut kootuksi valtaistuimensa +kaunistukseksi, harveni harvenemistaan, niin että Mériméellä +loppuvuosina todellakin oli syytä valittaa, ettei hovielämä enää ollut +"assez littéraire" ja että sieltä vähitellen katosi "toute espèce de +goût pour les amusements intellectuels". En tiedä teenkö väärin +otaksuessani tämänkin vaikuttaneen siihen, että Mérimée vanhoilla +päivillään vielä ryhtyi kyhäilemään novelleja. Rva Seniorille. joka +eräässä kirjeessään oli kehoittanut häntä kirjoittamaan kertomuksia, +vastasi hän v. 1855, että hän luulee kirjoittaneensa jo liiaksikin ja +eräässä toisessa kirjeessään arvelee hän, että nyt on jo toinen aika +eikä hän tälle ajalle osaa kirjoittaa. "Tuntemattomalle" hän kuitenkin +elokuussa v. 1860 ilmaisee, että "j'ai quelquefois envie de faire un +roman avant de mourir, mais tantôt le courage me manque, tantôt, quand +je suis en bonne disposition, on me donne des bêtises administratives à +arranger".[399] Ja jotakin kertomusta kai hän valmistelikin näihin +aikoihin, koskapahan hän marraskuussa samana vuonna Panizzille +kirjoittaa: "J'étais allé travailler à la seconde partie de mon roman. +Je crois que c'est la dernière. La fin ne vaut pas le commencement. +Cependant il a commencé par la fin".[400] + +Mitä romaania hän tällä tarkoittaa sitä en ole saanut selville. Ettei +se ollut yksikään niistä novelleista, jotka häneltä myöhemmin on +julkisuuteen tullut, käy luullakseni alempana selville. Ensiksikin ei +se voinut olla _La Chambre bleue_, joka hänen oman ilmoituksensa mukaan +valmistui syyskuussa 1866, sitä todistaa mielestäni, paitse pitkä +väliaika, myöskin "tuntemattomalle" osotettu kirje 5 päivältä +marraskuuta 1866, jossa hän selittää miten hän tuli mainitun novellinsa +kirjoittaneeksi: "Étant à Biarritz, on disputa, un jour, sur les +situations difficiles où on peut se trouver, comme par exemple Rodrigue +entre son papa et Chimène, mademoiselle Camille entre son frère et son +Curiace. La nuit, ayant pris un thé trop fort, j'écrivis un quinzaine +de pages sur une situation de ce genre. La chose est fort morale au +fond, mais il y a des détails qui pourraient être désapprouvés par +monseigneur Dupanloup. Il y a aussi une petite pétition de principe +nécessaire pour le développement du récit: deux personnes de sex +différent s'en vont dans une auberge; cela ne c'est jamais vu, mais +cela m'était nécessaire, et à côté d'eux, il se passe quelque chose de +très-étrange. Ce n'est pas, je pense, ce que j'ai écrit de plus mal, +bien que cela ait été écrit fort à la hâte. J'ai lu cela à la clame du +logis", s.o. keisarinnalle.[401] + +Kertomus onkin omistettu hänelle nimellä "A la madame de la Rhune", +keisarinna kun inkognito-matkoillaan toisinaan käytti kreivitär de la +Rhunen nimeä ja Rhune taas on kaunis vuoren kukkula Biarritzin luona. +Nimensä alle kertomuksen lopussa oli Mérimée nähtävästi tarkoituksella +lisännyt: "bouffon de Sa Majesté", seikka, joka niinikään mielestäni +tukee mielipidettäni niistä vaikuttimista, jotka saivat hänen +lankeamaan tähän "nuoruuden syntiin", kuten hän itse sitä nimittää. +Novellissaan La Chambre bleue ei Mériméellä todellakaan näy olleen +mitään muuta tarkoitusta kuin pitää kuulijaa jännityksessä ja lopussa +vallan odottamattomalla päätöksellä hämmästyttää häntä. Juoni, joka +perustuu kokonaan pelkälle erehdykselle, on muuten taidolla sommiteltu +ja muutamat hienot psykoloogiset piirteet osottavat vanhan mestarin +käsialaa. + +Vaikka Mérimée ylempänä siteeraamassani kirjeessä tästä kertomuksestaan +sanookin, että "ce n'est pas, je crois, ce que j'ai écrit de plus mal", +ei hän kuitenkaan katsonut sen soveltuvan julkaistavaksi ainakaan hänen +eläessään. Syyt siihen ilmenevät seuraavasta kohdasta hänen kirjeessään +"tuntemattomalle" 3 päivältä tammikuuta 1867: "Il n'est nullement +question ni à propos de l'imprimer. Comme il n'y a rien dans cette +oeuvre qui soit en faveur du pouvoir temporel du pape, je craindrais +qu'on ne la reçût pas avec bienveillance". Samaa vakuuttaa hän +ystävälleen Albert Stapferillekin lisäten vain, että tällainen työ on +häntä kovasti huvittanut.[402] Painosta ilmestyikin se vasta tekijän +kuoleman jälkeen v. 1871.[403] + +Samassa tarkoituksessa kuin "La Chambre bleue" on epäilemättä Mériméen +seuraavakin novelli "Ours" tahi, kuten hän sen myöhemmin risti "Lokis" +syntynyt. Sitä todistaa osaltaan sekin seikka, että myöskin Lokis on +keisarillisten luona vieraillessa ainakin suurimmaksi osaksi +kirjoitettu. Kirjallisuuden historioitsijoille on hauskaa, että +Mérimée, joka nuorempana ei virka juuri sanaakaan kaunokirjallisten +teostensa syntymästä, myöhempinä aikoinaan niistä ystävilleen +mielellään kertoilee yksityisseikkoja. Niinpä kirjoittaa hän tästäkin +uudesta novellistaan, joka muuten näkyy häntä tavattomasti huvittaneen, +eräässä kirjeessään "tuntemattomalle" seuraavaa: "Pendant que j'étais à +Fontainebleau, il m'est arrivé un accident étrange. J'ai eu l'idée +d'écrire une nouvelle pour mon hôtesse -- tässä hän lausuukin suoraan +tarkoituksen ilmi -- que je voulais payer en monnaie de singe. Je n'ai +pas eu le temps de la terminer; mais, ici (Pariisissa), j'y ai mis le +mot fin auquel je crains qu'on ne trouve des longueurs. -- Lorsque +j'étais dans le château, on lisait des romans modernes prodigieux, dont +les auteurs m'étaient parfaitement inconnus. C'est pour imiter ces +messieurs que cette dernière nouvelle est faite. La scène se passe en +Lithuanie, pays qui vous est fort connu. On y parle le sanscrit presque +pur".[404] + +Sisällys tässä suurella taidolla ja tekijänsä parhaimmista novelleista +tunnetulla voimalla kerrotussa jutelmassa oli sangen omituista laatua +ja osottaa, kuinka Mérimée viimeisissä teoksissaan palasi "à ses +premiers amours" s.o. Guzlan kamaliin aiheisiin. Se on vampyyrijuttu +pöyristyttävintä laatua. Mutta ehkä on parasta antaa tekijän itsensä +tehdä siitä lyhyt selonteko: "Une grande dame du pays (Liettuassa), +étant à la chasse, a eu le malheur d'être prise et emportée par un ours +dépourvu de sensibilité, de quoi elle est restée folle; ce qui ne l'a +pas empêchée de donner le jour à un garçon bien constitué qui grandit +et devient charmant; seulement, il a des humeurs noires et des +bizarreries inexplicables. On le marie, et la première nuit de ses +noces, il mange sa femme toute crue. -- C'est que ce monsieur est +le fils illégitime de cet ours mal élevé. _Che invenzione +prelibata_!"[405] + +Tämmöinen oli juoni alkujaan ja Mérimée väitti, nojautuen +virkatoveriensa tiedeakatemian jäsenten antamiin todistuksiin, että +sellainen tapaus oli mahdollinen. Luettuansa sen "tuntemattomalle", +joka katsoi mainittua kohtaa liian rohkeaksi ja sopimattomaksi, +muutteli ja lieventeli hän sen niin, että nuo petoeläimen vietit muka +olivat siirtyneet lapseen pelkästä säikäyksestä ja karhun silmäyksestä. +"Ainsi c'est un simple regard de l'ours qui a rendu folle cette +pauvre femme et qui a valu à monsieur son fils ses instincts +sanguinaires."[406] Hän myönsi itsekin, että kertomus tästä muutoksesta +voitti. Saadakseen siihen oikean paikallisvärityksen kääntyi hän vielä +ystävänsä Turgenjewin puoleen, joka täten oli tilaisuudessa tehdä +Mériméelle vuoropalveluksen. Mutta eipä näy hänkään tunteneen Liettuan +oloja, sillä "le diable, c'est que ni lui (Turgenjew) ni moi n'avons pu +trouver un Lithuanien qui sût sa langue et connût son pays", lisää +hän.[407] Muutosten mukana antoi tekijä sille uuden nimenkin Lokis, +joka liettuan kielellä merkitsee karhua. Mielissään oli Mérimée siitä, +että "les manières de cet ours resterons fort mystérieuses, mais on ne +pourra rien conclure à son désavantage, quelque perspicace qu'on soit. +Il y a une infinité de choses qui demeurent inexpliquées". Lääkärit, +joiden puoleen hän oli kääntynyt, selittivät, että "les plantigrades +sont plus que d'autres bêtes en mesure de s'allier à nous; mais +naturellement les exemples sont rares, les ours étant peu avantageux", +lisää hän sitten omasta puolestaan.[408] + +Mériméen tarkoitus näkyy olleen varustaa kertomus kuvilla (katso +Lettres à une Inconnue, T. II, s. 343) ja lahjoittaa se keisarinnalle +uudessa siistimmässä asussaan. Sitä hänellä ei kuitenkaan huonontuneen +terveyden vuoksi tullut tehdyksi. Mutta kaikissa tapauksissa luki hän +sen eräänä elokuun iltana v. 1866 Saint-Cloud'ssa sanainsa mukaan +"devant un auditoire très-select, dont plusieurs demoiselles, qui n'ont +rien compris".[409] Filon, joka keisarillisen prinssin Louis'n +opettajana oli persoonallisesti läsnä tässä tilaisuudessa, antaa siitä +varsin seikkaperäisen ja tunnelmallisen kuvauksen vakuuttaen, ettei +hänkään sitä silloin "ymmärtänyt". Läsnä olivat olleet keisarinna, +hänen hovinaisensa neidit de Larminat ja d'Elbée, keisarinnan +sisarentyttäret Marie ja Louise, heidän opettajattarensa neiti Redel, +Filon ja vielä joku muu herrasmies. Mérimée oli lukenut novellinsa "de +sa voix indifférente et monotone, interrompu seulement par des sourires +ou par de légers murmures d'approbation dont l'impératrice donnait le +signal".[410] + +Aikaisemmin oli Mérimée lujasti päättänyt, että "rien de cela n'est +pour le public". Syy siihen oli vallan sama kuin edellisenkin +kertomuksen julkaisemattomuuteen. "Il faut tenir compte des progrès en +hypocrisie que le siècle a fait depuis quelques années", sanoo hän. +Mutta saatuansa selville, ettei yleisö sitä sentään ymmärrä ja ettei se +herätä minkäänlaista melua, taipui hän Buloz'n pyyntöön ja antoi sen +aikakauskirjaan Revue des deux Mondes, jossa se ilmestyi 15 p. +syyskuuta 1869. + +Päästyään näin vauhtiin kirjoitti hän vielä samana syksynä uuden ja +tietääkseni viimeisen novellinsa, epäilemättä _Djoumanin_, joka +kuitenkin ilmestyi vasta kolme vuotta hänen kuolemansa jälkeen.[411] +Itsekin oli hän vallan hämmästynyt tästä syksyn keväästä tai "nuoruuden +taudin uusimisesta", niinkuin hän sitä omalla tavallaan kutsuu. Se on +hänestä jo varma merkki siitä, että hän oli joutunut "à une seconde +enfance". Djoumanissa, jossa tapahtumat ovat sijoitetut Algeriaan,[412] +kerrotaan niinikään kaikellaisista kamaluuksista, käärmeen (se onkin +juuri Djoumane) palveluksesta, noita-akoista y.m., mutta juuri kun +lukija on pahimmassa jännityksessä, ilmaisee tekijä, että se onkin +ollut vain nuoren ratsu-upseerin ilkeää unta kaikki. + +Näyttää siltä kuin Mérimée, joka aina oli tahtonut pysyä erillään, jopa +oppositsioonissakin ajan kirjalliselle suunnalle, myöhempinä aikoinaan +taas tahallisesti ja ainakin osaksi Pushkinin vaikutuksesta olisi +kääntynyt romanttisiin aiheisiin muodostaakseen siten vastakohdan +realismille, jonka parhaimpia edeltäjiä hän Stendhalin kanssa itse +juuri on ja joka nyt Balzacin, Flaubertin y.m. johdolla marssi +kilpakentälle voittaakseen vihdoin Zolan mahtavan kyvyn ja +tuotteliaisuuden kautta täydellisen voiton. + +Djouman'iin loppuu Mériméen omatakeinen kaunokirjallinen tuotanto. +Innostuneena venäläiseen kaunokirjallisuuteen, josta hän jo oli niin +monta kaunista näytettä ranskankielelle kääntänyt, jatkoi hän vielä +viimeisinä vuosinaan ajan kuluksi tätä hänelle mieluista työtä kääntäen +etupäässä hyvän ystävänsä Turgenjewin novelleja. Sellaisia olivat +"Apparitions" (Revue des deux Mondes, 15 p. kesäkuuta 1866), "Le juif", +"Petouchkof", "Le Chien", jotka kaikki ilmestyivät hänen v. 1869 +julkaisemassaan novellikokoelmassa "Nouvelles moscovites", sekä +"Étrange Histoire" (samalta tekijältä), joka ensin oli luettavana +Revuessä (1 p. maalisk. 1870) ja sittemmin kokoelmassa "Étranges +Histoires, par Tourgueneff", painettu v. 1873. Turgenjewin novelliin +"Fumée", joka hänestä on tekijänsä parhaimpia ja jonka ranskankielelle +käänsi ruhtinas Aug. Galitzin, luki hän tekijän pyynnöstä, korrehtuurin +tehden lukuisia korjauksia ja joutuen riitoihin kääntäjän kanssa, joka +väärästä häveliäisyydestä tahtoi lievennellä hänen mielestään arempia +kohtia peräti naurettavalla tavalla.[413] + +Pushkin ja Turgenjew ne etupäässä häntä miellyttävät. Niitä hän kääntää +ja niistä hän v. 1868 myöskin julkaisee pari erittäin suosiollista +tutkimusta. Edellisen "La dame de pique" on hänestä "un immortel +ouvrage" ja hänen lyyrillisten runojensa joukosta löytää hän, joka +muuten vihasi runoutta, "des choses magnifiques, tout à fait selon mon +coeur, c'est à dire grecques par la vérité et la simplicité".[414] Hän +kääntääkin niistä suorasanaisesti muutamia näytteitä osottaakseen +kuinka Pushkin oli Byroniakin paljo etevämpi "pour la précision et la +netteté", vaikka hän eräässä toisessa tilaisuudessa valittaa, että +käännösrunous "c'est comme une jolie femme habillée en capucine; encore +la femme petit se tirer d'affaire en relevant ses manches, ouvrant un +peu sa robe, tandis que la prose jette son lourd manteau sur les belles +formes".[415] Tutkimus Pushkinista ilmestyi Moniteurissä 20 ja 27 p. +tammikuuta 1868. Heti sen jälkeen ryhtyy hän kirjoittamaan samanlaista +esseetä Turgenjewistä, jota muka pidetään yhtenä realistisen koulun +päämiehinä, vaikka hän Mériméen mielestä ei kuulu mihinkään kouluun, +vaan seuraa omia teitään. Hän on puolueeton elämän kuvaaja, tosi ja +yksinkertainen sommittelussaan, tarkka ja varma "sisällisten +näytelmäin" psykoloogisessa esityksessä. Nämä molemmat venäläiset +kirjailijat miellyttävät häntä varsinkin sen vuoksi, että ne "sont +sortis de l'ornière classique sans tomber dans la fondrière du +romantisme". Essee Turgenjewistä ilmestyi Moniteurissä 25 p. toukokuuta +1868. + +Päästyään näistä kirjailijamuotokuvista lueskeli Mérimée uudelleen +espanjalaista lempikirjailijaansa Cervantesta, josta hän jo v. 1826 oli +kirjoittanut esipuheen Don Quichotten silloiseen käännökseen ja josta +hän nyt taas oli ottanut valmistaakseen tutkimuksen uutta samallaista +yritystä varten. Tässä työssä puuhaili hän talvella 1869 kysellen m.m. +"tuntemattomalta" neuvoja. "Vous amuse-t-il (Don Quichotte) toujours? +Vous êtes-vous rendu compte du pourquoi? Il m'amuse et je n'en trouve +pas de raison valable; au contraire, j'en pourrais dire beaucoup qui +devraient prouver que le livre est mauvais; pourtant, il est excellent. +Je voudrais savoir vos idées là-dessus".[416] Huhtikuussa v. 1870 +näyttääkin hänellä jo olleen tämä pitkä ja peräti tarkka tutkimus +valmiina päättäen seuraavista riveistä "tuntemattomalle": "Je ne sais +quand paraîtra la notice sur Cervantes; elle sera en tête d'une grande +et belle édition de Don Quichotte, que je vous ferai lire un de ces +jours".[417] + +Jos vielä otan huomioon esipuheen hänen nuoruuden ystävänsä Victor +Jacquemontin uuteen kirjeenvaihtoon, jonka hän lopulla v. 1867 antoi +ulos vainajan omaisten aiheelliseksi hyväksi, sekä muutamia +kirjoituksia aikakauskirjaan Revue des deux Mondes ja Moniteuriin, niin +luulen vähitellen päässeenikin loppuun selonteossani Mériméen +kirjallisista töistä näinä hänen viimeisinä vuosinaan.[418] + +Mérimée oli jo lapsuudestaan saakka ollut heikonlainen terveydeltään. +Nuoruutensa parhaimpina päivinä ei hän juuri mitään sanottavasti +kärsinyt, mutta jo 39 vuotiaana näemme hänen valittelevan spasmeja, +pyörtymystä ja kauheaa päänkipua sekä pelkäävän joutuvansa pian +Proserpinan vieraaksi.[419] Säännöllisellä elämällään ja alituisilla +virkistysmatkoillaan piti hän kuitenkin tautia loitompana, vaikka kyllä +tuon tuostakin kärsi mitä hän nimitti "blue devils" ja "humeurs +noires". Varsinkin syntymäpäivinä häntä nämä synkät mietteet näkyvät +vaivanneen vanhemmaksi tultua, jos hän matkoillaan ollessa vielä oli +pakotettu viettämään ne ypö yksin jossakin majatalossa. Niinpä tapasi +hänet esim. syyskuussa 1852 virkamatkalla Moulins'issä ollessa +sellainen "congestion cérébrale", että hän jo luuli viimeisen hetkensä +tulleen. Ja silloin joutui hän mietiskelemään kuoleman mietteitä. +"J'étais dans un état de prostration physique et moral qui me rendait +la moindre excursion horriblement pénible. Je sentais bien quelque +ennui de passer dans un monde inconnu; mais ce qui me semblait encore +plus ennuyeux, c'était de faire de la résistance. C'est par cette +résignation brute, je crois, qu'on quitte ce monde, non pas parce que +le mal vous accable, mais parce qu'on est devenu indifférent à tout et +qu'on ne se défend plus". kirjoittaa hän syntymäpäivänsä aattona +"tuntemattomalle".[420] + +Ei hän itsekään näy oikein tienneen, mikä häntä vaivasi. Mutta jotakin +kalvavaa rintatautia se oli, joka ei aikonut helpottaa, se hänelle +vähitellen selveni. "Je ne me guéris pas de cette douleur au côté et à +la poitrine qui m'empêche de trouver une position pour dormir", +valittaa hän taas pari vuotta äskeisen kohtauksen jälkeen.[421] Ja kun +hän ei saanut unta öisin, kävi hän tietysti hermostuneeksi. +Pistäytyessään Espanjassa v. 1856 puhutteli hän erästä lääkäriä, joka +selitti hänellä olevan "des spasmes nerveux", kipu, joka oli +parannettava paljolla liikkumisella ulkoilmassa.[422] + +Valvomiset ja iltamyöhällä ulkona olo keisarillisten luona eivät nekään +juuri olleet omiansa huonontunutta terveyttä parantamaan. Mutta +Mérimée, joka oli Lucretion kanssa yhtä mieltä siitä, että "nil igitur +mors est, ad nos necque pertinet hilum" ja joka puhuu hyväksymällä +ystävänsä Gavarnin materialistisesta periaatteesta, ettei kuolema muka +ollut muuta kuin "la fin de l'effet chimique",[423] ei sentään tuntenut +aina olevansa yhtä väliäpitämätön tämän maailman elämälle kuin tuon +surullisen syntymäpäivänsä aattona. Hän seurasi espanjalaisen lääkärin +antamaa neuvoa, matkusteli Sveitsissä kapuellen Righin ja Grimselin +vuorenhuipuilla, missä levähdellessään piirusteli kauniita +näköaloja,[424] teki jalkamatkoja Oberlandissa, Tyroolissa ja +Itaaliassa tutkien kansantapoja, arkkitehtuuria ja taulukokoelmia, +missä sellaisia oli ja etsi vuoden kylmimmäksi ajaksi suojaa Ranskan +etelämmissä osissa. Mainion löydön kehui hän tehneensä osautuessaan v. +1857 Cannes'n pieneen rantakaupunkiin Alpes-Maritimes'n maakunnassa, +missä hän sen jälkeen useimmat talvensa vietti ja missä hän vihdoin +silmänsä viimeiseen uneen ummisti. + +Kaikki, jotka ovat tämän pienen provansaalilaisen kaupungin nähneet, +kuvaavat sen erittäin ihanaksi, rauhalliseksi ja idyllimäiseksi. Noin +viisisataa vuotta sitten perustivat munkit lymypaikakseen tämän kauniin +kylän melkeinpä meren saarille, joita vastaan loiskivat Välimeren +lempeät laineet. "O satis nunquam celebrata tellus! Dulce solamen, +requiesque cordis!" laulaa siitä eräs munkki keskiajalla ja vielä +innostuneempana huudahtaa toinen: "Dispeream, hic si non semper vivere +queam". Kauniit vuorimaisemat maan puolella tarjosivat sopivia +kävelypaikkoja ja kaupungin lehtevät, kukkivat puistot viileää +kalvetta kesäisen auringon paahtaessa. Tänne "tuoksujen ja kukkien" +keskeen pakeni Mérimée omain sanojensa mukaan kuin -- kissa, joka +häveliäisyydestä tai turhamielisyydestä pakenee syrjäiseen soppeen +peittääkseen muilta surunsa ja kärsimyksensä. Hänen talouttansa hoiti +siellä kaksi vanhaa englantilaista naista, rva Ewers ja nti Lagden, +molemmat Mériméen äidin hyviä ystävättäriä, joilla tässä maailmassa ei +vanhemmilla päivillään ollutkaan muuta tehtävää kuin vaalia ja palvella +"rakasta Prosperia". Bivouac-Napoléon-kadun varrella oli heillä +asuntonsa, akkunat merelle päin. "Mes fenêtres donnent sur la mer et je +vois les îles de mon lit. Cela est délicieux", kirjoittaa hän +"tuntemattomalle".[425] Tänne palasi hän Pariisista joka talveksi +pakoon pakkasta ja keuhkoille ilkeää ilmaa. Täällä sai hän kaukana +hovielämän pyörteestä ja valtiollisten tapausten kiihoittavista +riidoista mielensä mukaan hoidella riutuvaa terveyttään, +työskennellä rauhassa, minkä voimat sallivat, ja harjoittaa rakasta +maalaustaidettaan, joka oli tuottanut hänelle jo niin monta nautinnon +hetkeä. Täällä ottaa hän vielä vanhoilla päivillään oppitunteja +ystävänsä taiteilija Grenier'n edessä ja usein nähtiin hänen istuvan +meren rannalla päiväpaisteessa sivellin kädessä ja maalaustelineet +edessä. "Je fais des paysages tous plus beaux les uns que les autres. +-- Mon ami (Grenier), qui est peintre plus véritable que moi, est dans +une perpétuelle admiration de ce pays-ci. Nous passons nos journées à +faire des croquis", kertoo hän tammikuussa 1859 "tuntemattomalle" +ilmoittaen hiukan myöhemmin, että hänellä jo on "une trentaine de +croquis plus ou moins mauvais, mais qui m'ont amusé à faire". + +Ainoa vastoinkäymisensä on vain se, ettei tahdo olla tarpeeksi +pilvenhattaroita hänen akvarellejansa varten. Auringon laskut ja +kuutamoyöt ovat niin kauniit ja viehkeät, että tämä vanha runouden +vihaaja, joka väittää "je n'ai jamais pu mordre aux vers" (Lettres à +une Inconnue T. II, s. 40) väkiselläkin käy runolliseksi: "Prenez des +turquoises et des lapis-lazuli: voilà pour le fond du ciel. Mettez-moi +dessus de la poudre de diamants avec des feux de Bengale: ce sera pour +deux ou trois petits nuages au-dessus de notre montagne" kirjoittaa hän +innoissaan ystävättärelleen rva Beaulaincourtille. Ja illat sitten! +"Merveilleux claire de la lune, pas un nuage, la mer unie comme une +glace, point de vent", kuvaa hän niitä "tuntemattomalle".[426] + +Aikansa kuluksi antautuu hän myöskin luonnontutkimuksiin. Nuo kauniit +kukkaset houkuttelevat häntä ottamaan selkoa kasvitieteen +salaisuuksista, jotka häntä kovasti huvittavat. "C'est une étude que +j'aurais dû commencer il y a vingt ans, quand j'avais des yeux; c'est, +ailleurs, assez amusant, quoique souverainement immoral, attendu que, +pour une dame, il y toujours six ou huit messieurs pour le moins, tous +très-empressés à lui offrir ce qu'elle prend à droite et à gauche avec +beaucoup d'indifférence", kirjoittaa hän 6 p. tammik. 1862 +leikillisesti "tuntemattomalle". Toisinaan huvittaa häntä taas tehdä +kaikellaisia kokeita eläinpsykologiian alalla eikä hän voi olla +kummastelematta näiden "raisonnement évident", hän, joka muuten +päivitteli koko ihmiskunnan päivä päivältä arveluttavasti +tyhmistyvän.[427] + +Mutta Cannes'sa ollessaan tunsikin hän itsensä toiseksi kuin +Pariisissa. Paha vain että sivistys ja uusi aika tännekin ennen pitkää +tunkeutuu. Ikivanhoja puistokäytäviä hakataan maahan rautateitä varten, +matkailijavirta suuntautuu sinnepäin ja silloin on Cannes'n +neitseellinen viehkeys poissa. + +Mutta meri on toki vielä entisellään ja sininen taivas ja helteinen +päivä. Ja vähitellen hän varmistuukin luulossaan, että "c'est la +lumière qui me fait du bien, plus que la chaleur et le mouvement".[428] +Auringon paisteessa hän enimmäkseen istuksiikin: "Le soleil étant mon +grand remède je m'y rôtis toute la journée".[429] Mutta siitä +huolimatta, että hän elelee päivänsä "dans l'admiration de la pure +nature", täytyy hänen myöntää, että "la machine se détraque et qu'elle +ne vaut plus rien du tout" (talvella 1860). Toisinaan tämä ajatus häntä +pöyristyttää, toisinaan lohduttaa hän itseään samalla tunteella kuin +matkustajat rautatiellä: "c'est d'absence de responsabilité devant une +force supérieure et irrésistible".[430] Hänen lääkärinsä hra Maure +neuvoo hänelle milloin mitäkin, mutta kipu kyljestä ei katoa; silmätkin +päälle päätteeksi kipeytyvät, niin ettei käy työntekokaan. Milloin +syötetään hänelle arsenikkia, milloin eeteriä, milloin määrätään +kylpyjä puristetussa ilmassa, milloin ampumista jousipyssyllä, joka +häntä varsinkin kovasti huvitti ja johon hän koetti innostaa vanhaa +opettajaansa Cousin'iäkin, tämä kuin niinikään vietti monet talvet +Cannes'ssa. Lääkäreitä on hänellä Lontoossa, Pariisissa ja Cannes'ssa, +mutta apua ei tahdo olla heistäkään. Syksyllä 1862 saa hän vihdoinkin +eräältä lääkäriltä Pariisissa tietää "anatomiquement et très-clairement +la cause de mes maux". -- "Je croyais avoir le coeur malade; pas du +tout, c'est le poumon. Il est vrai que je n'en guérirai jamais; mais il +y a moyen de n'en pas souffrir, et c'est beaucoup, si ce n'est le +principal".[431] + +Vuosi vuodelta hän sitten huononee ja yhä tiheämmiksi käyvät valitukset +hänen kirjeissään. Ja surullisesti vaikuttaa sekin, että hänen +ystävistään toinen toisensa perästä muuttaa manalan majoille. "Pourquoi +les hommes ne tombent-ils pas tous comme les feuilles en une saison? +-- Qu'est-ce qu'est pour moi l'éternité? Ce qui est important pour moi, +c'est un petit nombre de jours. Pourquoi me les donne-t-on si amers?" +valittele hän talvella 1866 "tuntemattomalle".[432] Seuraa on hänellä +Cannes'ssa kyllä sekä ranskalaisia että englantilaisia. Olen jo +maininnut Cousin'in, jonka seurassa Mérimée hyvin viihtyi ja joka +puolestaan pani tämän ritarilliselle luonteelle ja tieteelliselle +perinpohjaisuudelle tavattoman arvon; "Mérimée ne sait rien +imparfaitement" oli hänen tapansa sanoa ja usein oli Mériméellä +tilaisuus oikaista entistä opettajaansa esim. historian alalla +liikuttaessa.[433] Sinne kokousivat myöskin hänen hyvät ystävänsä +Tocqueville, Saint-Hilaire, Fould, Ellice ja toisinaan Panizzikin. Sitä +paitse kävi siellä paljo ulkomaalaisia. Englantilaisista oli lordi +Brougham uskollisin ja tämän asteittaista muumioitumista seurasi +Mérimée suurella huomiolla. Joskus pistäysi siellä muitakin suuruuksia, +kuten esim. Jenny Lind, joka rakastettavasti kyllä, liverteli hänelle +ihania säveleitään saattaen kivulloisen vanhuksen vallan onnensa +kukkulalle; sillä Mérimée rakasti laulua ja soittoa, niin että hän +kerrankin rva Persiania kuultuaan huudahti "jospa minä olisin rikas +kuin Saul, niin tuosta palkkaisin minä itselleni Davidin huoliani +huojentamaan."[434] Muitakin korkeita vieraita oli hänellä täällä +syrjäisessä sopessaan kunnia vastaanottaa. Niinpä kävi joulukuussa 1862 +Baijerin kuningas Ludvig hänen luonaan vieraisilla ja Mérimée antaa +hänestä seuraavan lyhyen arvostelun: "C'est un bon diable, très vicieux +et spirituel".[435] Myöskin keisarilliset ystävät, joilla Biarritzista +ei ollut kovin pitkä matka, saapuivat kerran Cannes'een vastaten +Mériméen vieraskäyntiin. + +Kun kuninkaat ja keisaritkin olivat käyneet vieraisilla, niin ei enää +heitä korkeampia kuolevaisia voinut tulla. Vanhat hovimiehet pitävätkin +tällaisia käyntejä pahan merkkinä; sen jälkeen tulee muka keisarinkin +herra s.o. kuolema. Tuliko Mérimée, joka kyllä näyttää olleen hiukan +taikauskoinen hänkin,[436] ajatelleeksi tätä, en tiedä. Mutta ainakin +näytti tämä vanha ennakkoluulo hänen suhteensa pian toteutuvan. + +Kevättalvella, alkupäivinä maaliskuuta v. 1869 sairastui hän tuiki +ankarasti bronkiitikseen. Pari kolme lääkäriä oli häntä hoitamassa, +mutta siitä huolimatta näytti eräänä päivänä ruumiillinen koneisto +lakanneen työskentelemästä. Kaikki ympärillä olevat luulivat hänen +kuolleen, valkoinen huntu heitettiin jo hänen ylitsensä ja hyvät +ystävättäret nti Lagden ja rva Ewers noudattivat papin ruumista +siunaamaan. Samalla oli tieto hänen kuolemastaan levinnyt ympäri +kaupunkia, sähkölangat kuljettivat uutista edemmäs ja seuraavana +päivänä kertoivat kaikki Pariisin lehdet, että kuuluisa kirjailija ja +tiedemies, senaattori ja akatemian jäsen Prosper Mérimée ei ollut enää +elävien joukossa. Akatemiassa, jolla samoihin aikoihin sattui olemaan +istunto, piti silloinen esimies Guizot vanhasta tuttavastaan jo +muistopuheenkin ja uusia ehdokkaita alettiin miettiä Mériméen sijalle. + +Vaan tällä välin tapahtui Cannes'ssa ihmeitä. Kun pappi heitti +vihkivettä "vainajan" kasvoille lukien samalla siunauksiaan, virkosikin +elämä tässä uudelleen voimaansa ja muutamien päivien perästä voi hän jo +omin silmin lukea nekrolooginsa. Tämä juttu sai hänet taas hyvälle +tuulelle ja 15 p. saattoi hän jo kirjoitella ystävilleen ja ilmoittaa +uhallakin olevansa vielä tässä maailmassa. "Vous avez peut-être lu dans +les journaux que j'étais mort. J'espère que vous n'en avez cru un mot, +pas plus que moi, du reste... Le fait est que, pendant quelques jours, +j'ai pu donner de grandes espérances aux candidats à l'Académie, mais +j'ai tenu bon, et me voici en convalescence..." kirjoittaa hän Montijon +kreivittärelle. Niinikään kreivitär Przedzewskalle 1 p. huhtikuuta: +"Votre vieux secrétaire n'est pas encore mort et serait désolé d'être +remplacé auprès de vous". Samoin Panizzille: "Les journaux m'ont tué +plusieurs fois. M. Guizot a annoncé ma mort à l'Académie et fait mon +oraison funèbre. Il ne paraît pas que cela soit très malsain, car je ne +m'en porte pas plus mal". Pian alkoi hänen ystäviltään tulvata +onnentoivotuskirjeitä sen johdosta, että hän vielä oli Tuonelan joen +tällä puolen, ja toivomuksia "uuteen elämään". + +Ja sen verran hän siitä taas kostuikin, että kesäsydännä voi noudattaa +keisarinnan kutsua saapua hoviin. Oltuaan sitten heinäkuun ajan +Saint-Cloud'ssa, missä hän silloin viimeistä kertaa vieraillessaan m.m. +luki hoville ylempänä mainitsemani kertomuksen Lokis, palasi hän +takaisin Pariisiin peräti heikkona. Mutta silloin keksi hänen +lääkärinsä uuden lääkkeen (eukalyptus-pillereitä), joka hänet taas +vähäksi aikaa sai henkiin. Mérimée tiesi itsekin, ettei siihen ajan +pitkään ollut luottamista. Hänen olikin sen johdosta tapana leikillä +sanoa, että "kyllähän tämä hyvin menee, kunhan tätä vain kestäisi, +arveli entinen mieskin viidennestä kerroksesta pudottuaan kolmannen +kerroksen kohdalla". + +Tällä välin olivat sisälliset asiat Ranskassa käyneet kireimmilleen ja +Napoleon alkoi jo itsekin huomata, että keisarikauden loppu oli +käsissä. Vastustuspuolue oli etevien johtajiensa ohjaamana paisunut +niin mahtavaksi, että hänen täytyi nyt vasten tahtoansakin myöntää +Ranskalle perustuslaillinen hallitusmuoto ja turvautua Emile +Ollivier'hen uuden ministeristön muodostamiseksi. Mutta tyytyväisyyttä +ei sillä palautettu. Yleiseen kansanäänestykseen perustuslaillisesta +hallitusmuodosta vedottaissa oli 1 1/2 miljoonaa äänivaltaista ollut +sitä vastaan ja näiden joukossa huomattiin pahana enteenä 50,000 +armeijasta. Mériméetä, joka vähitellen oli käynyt vanhoillisen +perikuvaksi, joka myötäänsä päivitteli ajanhengen taantumista ja +levottomien ihmisten turhia parannuspuuhia, ei tämä Napoleonin +viimeinen ponnistus ensinkään miellyttänyt. "Je n'ai jamais vu dans +l'histoire qu'on changeât par des institutions le caractère d'un +peuple, surtout lorsqu'on lui accorde tout à la fois, ce qui ne devrait +se donner que lentement" kirjoittaa hän Panizzille kirjeessään 5 p:ltä +maalisk. 1870. + +Tällainen menettely vain vahvisti vastustuspuoluetta. Sitä paitse oli +sosialismi alemman kansan keskuudessa voittanut yhä laajempaa alaa, +seikka, josta Mérimée puolestaan pelkäsi mahtavampaa vihollista kuin +Preussi oli. "Le monstre grandit et prend des forces tous les jours". +-- "Il n'y aura bientôt plus que deux partis: celui de ceux qui ont des +culottes et prétendent les garder, et celui de ceux qui n'ont pas de +culottes et veulent prendre celles des autres". -- "Cet ennemi est bien +fort et j'ai grand'peur qu'il ne nous mangé", kirjoittelee hän syksyn +kuluessa Panizzille.[437] Kaikki näytti hänestä selvästi viittaavan +siihen, ettei nykyinen hallitusmuoto voinut kestää enää. "Le +gouvernement personnel est devenu impossible, et le gouvernement +parlementaire, sans bonne foi, sans honnêteté et sans hommes habiles me +paraît non moins impossible".[438] Suunpieksäjiä oli kyllä +eduskunnassa, mutta oikeita miehiä puuttui. "Le mal de la situation, +c'est qu'il n'y a plus d'homme. Les orateurs abondent au +contraire".[439] Ei voinut ummistaa silmiään totuudelle: vallankumous +pahempi kuin parikymmentä vuotta sitten oli tulossa. Mérimée puolestaan +ei lopulla toivonut enää muuta kuin että "la représentation fût un peu +retardée, pour n'y pas assister", kuten hän 6 p. tammikuuta +"tuntemattomalle" kirjoittaa. + +Omituisinta on, että vielä keväällä 1870 ylipäänsä luultiin sotaa +jotenkin mahdottomaksi. Mérimée ei hänkään usko sen syttyvän "à moins +que M. Bismark ne la veuille absolument". Euroopassa kuohui monella +taholla, mutta näennäisesti vallitsi sentään kaikkialla syvä rauha. Se +oli tyyntä myrskyn edellä. Chateaubriand sanoo muistelmissaan (Mémoires +d'outre-tombe), että v. 1815 vallitsi sellainen omituinen hiljaisuus +"qu'on croyait entendre les pas de Napoléon Bonaparte s'acheminant vers +le palais des Tuileries". Nyt olivat asiat muuttuneet niin päin, että +Napoleonin veljenpoika ahdistuksen hetkinään arvatenkin luuli +kuulevansa, miten nälkäynyt kansajoukko hurjistuneena ryntäsi +keisarillista palatsia kohti taikka miten preussiläiset ulaanit +korskuvine hevosineen laskivat nykyajan Roomaa kohti. Jos hän tahtoi +yrittää vielä jotain kruununsa säilyttämiseksi, oli hänellä enää vain +yksi tie avoinna, nimittäin sota, joka mahdollisesti johtaisi mielet +muualle ja päättyisi onnellisesti pelastaen ehkä siten hänet varmasta +perikadosta. Mutta sittenkin eperoi hän kauvan ennen kuin päätti +käyttää Espanjan aiottua hallitsijamuutosta aiheena sodanjulistukseen +Preussiä vastaan, joka lyhyessä ajassa oli paisunut niin mahtavaksi +naapuriksi, ja nyt uhkasi saada liittolaisen Pyreneeain toisella +puolenkin. Keisarinnan, sotaministeri Leboeufin ja ulkoasiain +ministerin herttua Gramont'in kehoitukset saivat vaa'an vihdoin +kallistumaan ja lyhyvien keskustelujen jälkeen vietiin sodanjulistus +Preussin hallitukselle 19 p. heinäkuuta 1870. + +Mérimée, joka lokakuusta asti aina toukokuun loppuun oli Cannes'ssa +hoidellut terveyttään ja mielenkiinnolla seurannut valtiollisia +tapahtumia, ei kesäkuussa enää jaksanut hillitä itseään, vaan hommausi +taas sijallensa senaattiin voidakseen lähempää asiain menoa silmällä +pitää. Kaikki menee hänestä nyt toden teolla "tous les diables", "tout +le monde est fou", vaan mitä Napoleonin politiikkaan tulee, niin katsoo +hän keisarin toimineen välttämättömyyden pakosta. "Je suis de ceux qui +croient que la chose ne pouvait pas s'éviter. On aurait peut-être pu +retarder l'explosion, mais il était impossible de la conjurer +absolument".[440] Hän on iloissaan siitä, että sotaväki semmoisella +innolla lähtee taisteluun, mutta hän pelkää, ettei ole nerokkaita +päällikköjä. Ja vaikka keisari itsekin lähtee poikineen sotakentälle +kokonaisuutta johtamaan, niin hän sittenkin valittaa, että "moi, je +meurs de peur", kantaen sentään hänkin tuhantensa haavoitettujen +hyväksi. + +Saapuvat sitten sanomat Wörthin ja Saarbrückenin onnettomista +tappioista. Kansa joutuu raivoon, syyttää ministeristöä, se kukistuu ja +epäjärjestys alkaa. Mérimée näkee selvästi mihin kaikki lopullisesti +menee. "Cette terrible boucherie, il ne faut pas se le dissimuler, +n'est qu'un prologue à une tragédie dont le diable seul sait le +dénoûment. Une nation n'est pas impunément remuée comme a été la nôtre. +Il est impossible que de notre victoire comme de notre défaite ne sorte +une révolution. Tout le sang qui a coulé ou coulera est au profit de la +République, c'est-à-dire du desordre organisé", kirjoittaa hän 29 p. +elokuuta "tuntemattomalle". Hän, joka aina tahtoi "faire son métier en +conscience", laittoi itsensä suurella vaivalla senaatin istunnoihin +tarkkana kuuntelijana keskusteluja seuraamaan. Keisarinnan, vanhan +ystävättärensä luona hän niinikään käy lohduttelemassa ja ihmettelee +vain, että tämä "est ferme comme un roc, bien qu'elle ne se dissimule +pas toute l'horreur de sa situation; -- elle me fait l'effet d'une +sainte". Hän luulee keisarin tahtovan kaatua tappotanterella, sillä +voitettuna ei hän voi kotimaahansa palata. + +Ja kun uutinen Gravelottenkin surkeasta ja murhaavasta ottelusta saapuu +Pariisiin, huudahtaa hän kuin Kosciuszko Maciejovicen tappelun jälkeen: +"_Finis Galliae_! Je m'attends dans une semaine à entendre proclamer la +République, et dans quinze jours à voir les Prussiens". Hänen pidätetty +surunsa ilmenee kyllin lauseessa: "Je vous assure que j'envie ceux qui +viennent de se faire tuer aux bords du Rhin". Surkeaa on vain tietää +tällaisena aikana olevansa niin peräti hyödytön, lisää hän. Ei hän +tahdo lähteä Pariisistakaan, sillä velvollisuus pidättää häntä siellä +niinkauan kuin keisarinnakin on kaupungissa. + +"Je suis trop vécu!" oli Mériméen vanha opettaja Villemain huudahtanut +ummistaessaan silmänsä viimeiseen uneen 8 p. toukokuuta v. 1870. Ja +kumminkin oli hänen sallittu päästä näkemästä isänmaansa täydellistä +kurjuutta ja sodan onnetonta loppua. Kuinka paljo suuremmalla syyllä +voikaan Mérimée näin sanoa; sillä se, mitä hän toivoi pääsevänsä +näkemästä, tapahtui kohta ihan hänen silmäinsä edessä. Syyskuun 1 +päivänä oli ratkaiseva Sédanin tappelu, ja seuraavana päivänä antautui +nöyrtynyt keisari sotajoukkoineen vangiksi vanhalle Wilhelmille ja +ruhtinas Bismarckille, joka Mériméen mielestä muka oli niin koomillinen +haarniskassa ja kaskissa. Samaan aikaan kuin saksalaisten tykit Sédanin +kukkuloilta syöksivät kuolon tultansa laaksoon ahdetun ranskalaisen +armeijan keskeen oli Mérimée luullakseni suorittamassa viimeistä +ystävyydentyötänsä "pikku Eugénielle", jonka hän nyt näki sortuvan alas +siltä loistavalta istuimelta, minne hän tavallaan oli ollut häntä +auttamassa. Keisarinnan pyynnöstä meni hän "kalpeana kuin kuolema" +ystävänsä Thiers'in luo, jota hän jo nimittää "le futur président de la +République" ja ehdotti tälle, että tämä yhtyisi muodostamaan +todellisesti perustuslaillista monarkkiiaa ja puuhaisi nuoren prinssi +Louis'n valtaistuimelle. Mutta Thiers ei suostunut ensinkään sellaisiin +tuumiin. "M. Mérimée me quitta fort malheureux" sanoo Thiers +kertoessaan tästä kohtauksesta lisäten vielä, että ruhtinas Metternich +seuraavana päivänä teki hänelle saman ehdotuksen -- yhtä turhaan. + +Valkeni sitten syyskuun neljäs päivä, jolloin tieto Sédanin +antautumisesta ehti Ranskan ihanaan pääkaupunkiin. Viimeiseen saakka +riutuneena ja näiden hirmuisten tapausten murtamana haalausi Mérimée +suurimpia ruumiillisiakin tuskia kärsien Luxembourgin palatsiin +senaattorin istuimelleen. "Il ne lui eût pas déplu peut-être de mourir +sur sa chaise curule" sanoo Filon (s. 346) ja Mériméen ylempänä +siteeraamieni lauseitten nojalla voi todellakin niin otaksua. "À bas +l'empereur, à bas l'impératrice, vive la république!" kaikuivat +raivostuneen kansanjoukon huudot, kun se vasemmiston mukana Jules +Favren ja Gambettan johtamana hyökkäsi senaatin sivu vallankumousten +vanhaan julistuspaikkaan Hôtel de ville'n palatsiin. Senaatilla ei enää +ollut mitään tekemistä. Mérimée koetti vielä viimeisen kerran pyrkiä +Tuileries'n linnaan "pikku Eugénietä" tapaamaan, mutta tämä oli jo +ehtinyt paeta hurjistuneesta kaupungista ja suuntasi par'aikaa +matkaansa Englantiin; keisari itse ajoi samaan aikaan Wilhelmshöheen +vankina vartioitavaksi ja nuori prinssi oli pelastunut Belgiaan prinssi +de Chimayn turviin. + +Toinen keisarikausi oli päättynyt ja uusi tasavalta 4 p. syyskuuta +julistettu. Minkä vaikutuksen tämä kaikki teki Mériméehen, sen näemme +hänen samana päivänä kirjoittamastaan kirjeestä Panizzille: "Un mot à +la hâte. Je n'ai pas la force de vous écrire davantage. Tout ce que +l'imagination la plus lugubre pouvait inventer de plus noir est dépassé +par l'événement. C'est un effrondement général. Une armée française qui +capitule: un empereur qui se laisse prendre. Tout tombe à la fois. -- +Vous savez tout ce que je souffre". + +Seuraavana päivänä hän matkusti lymypaikkaansa Cannes'een, mistä hän +kirjoittaa viimeisen kirjeensä (13 p. syyskuuta) ystävälleen Lontoossa +pyytäen, että tämä tarjoisi apuansa maanpakolaiselle keisarinnalle, +jonka pään ympärille vastoinkäymiset olivat hänen sanojensa mukaan +antaneet "pyhyyden kehän" (auréole d'une sainte). Samana päivänä +päivätty on niinikään hänen viimeinen kirjeensä rva Beaulaincourt'ille, +jolle hän myöskin vaikeroipi isänmaansa surkeaa kohtaloa ja vihdoin +todellakin liikuttavalla tavalla ja epäilemättä kyyneleet silmissä +paljastaa sielunsa syvyyden: "J'ai toute ma vie cherché à être dégagé +de préjugés, à être citoyen du monde avant d'être Français; mais tous +ces manteaux philosophiques ne servent à rien. Je saigne aujourd'hui +des blessures de ces imbéciles de Français, je pleurs de leurs +humiliations, et, quelque ingrats et absurdes qu'ils soient, je les +aime toujours". Hän, jota kaikki olivat sydämmettömäksi ja isänmaatansa +halveksivaksi kuvanneet, itki verta rakkaan Ranskansa surkeasta +nöyrtymyksestä. Ja olipa kuin kohtalo olisi tästä hänen viimeisestä +tunnustuksestaan heltynyt ja tahtonut täyttää hänen toivomuksensa +päästä näkemästä sitä verenvuodatusta, mikä kansalaisten kesken heti +häpeällisen rauhansopimuksen jälkeen alkoi. Kirjoitettuaan muutamia +rivejä sille naiselle, jonka kanssa hän yli kolmekymmentä vuotta oli +ollut niin lämpimässä kirjeenvaihdossa ja "sielujen avioliitossa" +elänyt, alkoi hän pari tuntia sen jälkeen, syyskuun 23 päivänä, "un +voyage difficile vers un pays qui n'est peut-être pas des plus +agréables", niinkuin hän kerran kuolemaa nimitti. "Si je pouvrais +m'endormir comme Épiménide!" oli hänen viimeinen toivonsa ollut.[441] +Ja jos saamme luottaa hänen kuolinvuoteellaan valvoneen kahden +uskollisen naisen, nti Lagdenin ja rva Ewersin, lausuntoihin, niin +toteutui hänelle tämäkin toivomus. "Mon cher Prosper, il n'est plus. Il +mourut la nuit dernière sans lutte aucune" kirjoittaa nti Lagden heti +Mériméen kuoleman jälkeen Panizzille ja kreivi d'Haussonville mainitsee +myöskin, että "il expirait d'une mort relativement douce, qui venait le +surprendre dans son sommeil". + +Näin päättyi Prosper Mériméen 67-vuotinen elämä. Hän kertoo eräässä +kirjeessään "tuntemattomalle" kerran miettineensä tämän maailman menoa +ja hänestä tuntui kuin olisi se ollut kalteva vuori, jonka huipulle hän +suurella vaivalla ja vähillä riemun hetkillä oli kiivennyt ja jota alas +hän nyt luistamistaan luisti. "Le seul motif de consolation que j'aie +découvert le longue de cette pente, c'est un peu de soleil bien loin, +quelques mois passés en Italie, en Espagne ou en Grèce à oublier le +monde entier, le présent et surtout l'avenir".[442] Toivokaamme, että +hän näistä muutamista onnellisista kuukausista sai edes vähäisenkään +vastapainon viimeisten päiviensä synkille murheen hetkille. Ja jos +Montaignen lause "le doute est un mol oreiller" pitää paikkansa, olikin +hänellä pehmeä päänalus levätäkseen. + +Testamentissaan, joka oli tehty 30 p. toukokuuta 1869, oli tämä vanha +ateisti, joka, sellaisella hyväksyvällä nautinnolla kertoo ystävänsä +Bixion hautausmääräyksistä (Il a formellement défendu les discours et +la pompe funèbre; pas d'église), viimeisinä toivomuksinaan lausunut, +ettei hän huolinut senaattorille tulevasta loistavasta hautausmenosta, +vaan halusi kumminkin "qu'on appelle à mon enterrement un ministre de +la confession Augsbourg".[443] Syyskuun 25 p. tapahtuivat hautajaiset +kaikessa hiljaisuudessa ja protestanttinen pastori Roussel vihki hänen +viimeisen leposijansa Cannes'n kirkkomaalla. Valtiolliset tapahtumat +vetivät tähän aikaan ihmisten kaiken huomion puoleensa, jonka vuoksi +hautajaisissa olikin ani vähän väkeä. Isänmaa ei joutanut huolehtimaan +kuolleitaan, ei edes parhaimpiansakaan. + + "Hän olis saanut toiste kuolla; aikaa + Kyll' olis ollut sille sanomalle".[444] + +sanoo Macbeth saadessaan sotatantereelle tiedon puolisonsa kuolemasta. +Niin voi Pariisikin sanoa, kun se muutama päivä sen jälkeen, omituista +kyllä, Englannin kautta -- Times-lehti sisälsi näet ensimmäisenä +uutisen tapahtumasta[445] -- sai tiedon Meriméen kuolemasta. + +"Le sage doit sortir du salon de la vie comme un homme d'esprit sort +d'un salon mondain, sans faire de bruit", lausuu Arsène Houssaye +"tunnustuksissaan". Mérimée, joka aina oli tahtonut käydä sekä +maailmanmiehestä että filosoofista ja josta on sanottu, että "c'était +un gentilhomme" (Victor Cousin), "un marquis de la plume" (Filon), oli +siis tässäkin suhteessa täyttänyt vaatimukset. Vallankumouksen suurten +valtiomiesten kanssa oli hän aina ollut yhtä mieltä "kuolemasta ilman +fraaseja" ja vaikka hän ulkonaisen sovinnaisuuden vaatimuksia +kunnioittaen halusikin kirkon siunaamaan hautaan, niin voimme pitää +varmana, että hän vielä viimeisenä hetkenään oli sama epäilijä, mikä +hän läpi elämänsä oli ollut. Nuoruudestaan asti oli hän ollut +Rabelais'n kiitollisimpia oppilaita ja jos hän täältä erotessaan +jotain mietti, niin oli se epäilemättä samantapaista kuin tämä hänen +oppi-isänsä, jonka ennen kuolemaansa kerrotaan lausuneen: "je vais +chercher un grand peut-être!" + + + + +KIRJEKOKOELMAT: + + +1) "La lettre, c'est l'homme" sanoo Cuvillier-Fleury (Posthumes et +revenants, Paris 1879, s. 256) juuri niiden kirjekokoelmain johdosta, +jotka Mériméeltä hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin ja jotka +paljastivat maailmalle vallan uuden ihmisen, miehen, jolla oli +ihmisellisiä heikkouksia kuin muillakin ja joka melkein koko elämänsä +läpi rakasti nti Jenny Dacquin'ia (sen nimiseksi on n.k. "tuntematon" +toteennäytetty) kuin Petrarca aikoinaan ihanaa ja saavuttamatonta +Lauraansa. + +Mérimée oli juuri maineensa kukkulalla ja n.s. muodissa, kun hän eräänä +päivänä sai parfymeeratun kirjeen eräältä nuorelta naiselta, joka oli +lukenut "Chronique de Charles IX" ja halusi sen johdosta lausua +ajatuksensa. Kirjeen alla luettiin nimi lady A. Seymour. Nuoresta +kirjailijasta oli kirje älykkäästi kokoonpantu ja häntä huvitti +antautua kirjeenvaihtoon tuon ihailijattarensa kanssa. Se kyllä +onnistuikin, mutta kun hän sitten haluaa saada nähdä viehättävän +kirjeenvaihtajan, niin ei se ollut niinkään helppoa. Ja juuri tämä +kirjeenvaihdon alku, jolloin kumpikaan ei vielä toisiaan oikein tunne, +vaan koettavat he kaikenmoisilla tavoilla päästä toistensa perille, on +todellakin hauska lukea. Rakkaus on taistelua ja tästä kirjeenvaihdosta +_Lettres à une Inconnue_, joka ilmestyi anonyymisesti v. 1873, se +varsinkin ilmenee. Alussa luuli hän olevansa tekemisissä englantilaisen +ylimysnaisen kanssa. V. 1840 sai hän vihdoin luvan tavata omituista +"tuntematonta" -- Lontoossa. Lady Seymouria ei hän kuitenkaan tavannut, +vaan sen sijaan nuoren, älykkään, kauniin ja sangen koketin impysen +nimeltä Jenny Dacquin, josta Mérimée tuon ensimmäisen kohtauksen +jälkeen ei muista muuta kuin että hänellä oli "juovikkaat sukat" ja +kauniit silmät, "pahat silmät", niinkuin Mérimée niitä nimittää +vaarallisuutensa vuoksi. + +Mutta nti Dacquin osasi miellyttää kirjailijaamme yhtä paljo kuin lady +Seymour ja kirjeenvaihto jatkui yhtä hellästi ja hauskasti kuin +ennenkin. Nuori neiti oli todellakin rakastunut, vaikka hän sitä ei +uskalla oikein tunnustaa pelossa, että hän silloin joutuisi rakkautensa +esineen valtaan. Hän koettaa kaiken maailman keinoilla ja veikeilyn +rikkaalla asevarastolla saada nuorta kirjailijaamme pauloihinsa, +milloin ivalla, milloin hyväilyllä, milloin yrittämällä saada hänet +mustasukkaiseksi ilmoituksella, että hän aikoo naimisiin y.m.s. Mutta +jos on viisas toinen, niin ei ole tyhmempi toinenkaan. Mériméellä ei +ole halua avioliittoon, jonka onnesta hänellä on omat ajatuksensa. Hän +tahtoo että ollaan ystäviä ja pidetään toisistaan sellaisina. Ja kun +nti Dacquin ilmoittaa perineensä suuren omaisuuden koettaen sitäkin +asetta, niin toinen vain onnittelee häntä ystävänä arvellen, että +nythän te olette vapaa ja voitte tehdä mitä tahdotte. Paremmaksi +vakuudeksi kuvaa hän itsensä vanhaksi ja kärtyisäksi, josta olisi vain +ristiä puolisolle. Mérimée kyllä rakastaa hänkin, mutta omalla +tavallaan, "pas d'église". Viimeisenä keinona käyttää nti Dacquin vielä +sitä, että rupeaa hankkimaan itselleen kaikenmoisia kirjallisia tietoja +aloittaen kreikan kielen oppimisesta. Tämä onkin Mériméestä sangen +järkevää, hän hankkii kirjallisuutta ja antaa neuvoja, mutta lopulta +pelottaa häntä kuitenkin, että "te aiotte varmaankin vielä kirjoittaa +oppineen teoksen?" Emansipatsioonin ystäviä ei hän nim. juuri ole. +(Katso esim. Lettres à M. Panizzi, T. II, s. 339). + +Sellaisiin pauloihin, ettei hän voisi käyttää vapauttaan tieteisiin ja +taiteisiin, ei hän mennyt, sillä "les plus grands philosophes +enseignent qu'il faut ne pas trop se préoccuper des femmes pour rester +plus libre et vaquer plus tranquillement à l'études des sciences" +(Lettres à M. Panizzi, T. II, s. 66). Kuinka hän sitte Kreikan +matkallaankin v. 1842 aina muistaa ystävätärtä, "amigo de mi alma", sen +olemme jo nähneet (siv. 96 ja 99). Sieltä palattua jatkuu suhde +edelleen ja sitä paremmilla enteillä, kun nti Dacquin nyt asuu +Pariisissa. Mérimée käy nyt tositeolla piirittämään, mutta niin +hienolla ja älykkäimmän Don Juan'in tavalla, että on melkein +käsittämätöntä, kuinka nti Dacquin sittenkin piti puolensa. En tahdo +antautua kaikkia yksityisseikkoja kuvaamaan, vaikka tällaisen suhteen +kuvaus voisi olla opettavainen kaikille rakkauden psykologiian +tutkijoille. Milloin yhdyttiin taidekokoelmia katselemaan Louvressa tai +muualla, milloin tehtiin pitkiä kävelyretkiä Pariisin ympäristössä, +milloin tavattiin toisensa oopperassa tai teaatterissa j.n.e. Toinen +uneksi vapaata rakkautta, toinen avioliittoa. Molemmat rakastivat +toisiansa; miks'eivät he siis voineet mennä naimisiin? Filon vastaa +tähän "par ce qu'il était en puissance de deux femmes: sa mère et +M----", josta viimeksi mainitusta olen jo huomauttanut siv. 154. +Kaikesta siitä päättäen, mitä Mérimée rakkaudesta ja avioliitosta +puhuu, täytyy mielestäni sentään ainakin yhtä suurena vaikuttimena +ottaa lukuun hänen n.s. monihyväisyytensä. Sillä jos kerran tahto olisi +ollut varma, niin kyllä muut esteet olisivat olleet poistettavissa. + +Kaikissa tapauksissa jatkui tämä kuutamorakkauden suhde edelleen ja +molemmat koettivat tyytyä "henkiseen toveruuteen", joka yhtä lämpimänä +ja puhtaana säilyi Mériméen kuolinpäivään saakka. Sen, mistä tämä +moitti ystäväänsä Ampèreä, joka oli koko ijäkseen joutunut ihanan rva +Récamier'n pauloihin (siv. 54), sai hän nyt itse kokea, vaikka hän +tosin aina lienee säilyttänytkin suuremman vapauden. + +"Lettres à une Inconnue" ovat todellakin hauskoja niinhyvin sen vuoksi, +että Mérimée niissä puhuu niin paljo kaikista aikansa henkilöistä ja +tapahtumista, kuin senkin tähden, että "l'auteur de Colomba y révèle +les secrets de sa vie, de ses travaux, de ses sentiments", kuten Le +soir-lehti (3 p. jouluk. 1874) siitä sanoo arvellen lopuksi: "Si les +oeuvres rares qu'il a laissées font admirer le maître en l'art +d'écrire, les Lettres font estimer et aimer l'homme". Mérimée, joka oli +unelmoinut niin monta kaunista iltaa nti Dacquin'in kanssa, hoiteli +loppuun saakka tätä rakkautta "comme un rosier sur une tombe, et +jusqu'au bout, il aima à respirer les fleurs de ce rosier-là". Nti +Dacquin taas, jota muutamat vähemmän hienotuntoiset arvostelijat ovat +koettaneet tehdä epäluulonalaiseksi ja epäilyttäväksi (Pontmartin), +säilytti vapautensa, pysyi naimatonna ja julkaisi saamansa kirjeet +voittaen näin kirjallishistoriassa huomatun sijan Petrarcan, Goethen +y.m. mainioiden miesten rakastajattarien rinnalla. + +"Tuntemattoman" kirjeet joutuivat epäilemättä tulen uhriksi siinä +tulipalossa, joka v. 1870 tuhosi Mériméen asunnon Pariisissa. Tämä +omituinen suhde on ihmisiä kuitenkin siinä määrässä huvittanut, että +moneen kertaan on julkaistu kirjekokoelmia, jotka muka oli löydetty ja +"tuntemattoman" kirjeiksi huomattu. Sellainen yritys tehtiin jo v. +1874, jolloin "Lettres de l'Inconnue" anonyymisesti ilmestyi; sen +tekijä lienee J. Marie Cournier. Lontoossa ilmestyi v. 1889 niinikään +nimettömästi kirjekokoelma "Author's love" samassa tarkoituksessa, +mutta se todistettiin pian vääräksi. Ilmestyessään herättivät "Lettres +à une Inconnue" suurta huomiota ja erilaisilla tunteilla se +vastaanotettiin. Myöskin runoilijat ovat sen johdosta lyyraansa +tarttuneet. + +2) Eräs toinen kirjekokoelma, josta niinikään jo on ollut puhe (s. +169), ilmestyi v. 1875 nimellä "Lettres à une autre inconnue", +joka hyvin pian tunnettiin puolalaiseksi kreivittäreksi, Lise +Przedzewskaksi. Nämä kirjeet, jotka alkavat v:sta 1865 ja jatkuvat +vuoteen 1870, ovat vallan toisellaisia kuin nti Dacquin'in. Näissä +näytäkse Mérimée täydellisenä hovimiehenä, lauseet ovat hienot ja sirot +ja avomielisyys on paljo vähempi, mutta sama mieltymys naisluonteiden +tutkimiseen ilmestyy näissäkin. Henkensä pirteydeltä pysyi hän +viimeiseen hetkeensä nuorena, rakastaen galanteriaa ja suloisia +muistojaan. "Qui ne veut point vieillir doit aimer les femmes, et, pour +bien les aimer, il faut les aimer toutes", sanoo Blaze de Bury tämän +johdosta (Esipuhe mainittuun kirjekokoelmaan, s. LII). Jokaisen naisen +sydän haluaa tulla analyseeratuksi, sanotaan. Mérimée taas puolestaan +oli aina valmis tähän toimeen. Ja heti oli hän valmis rupeamaan cour +d'amour'inkin sihteeriksi, kun kreivitär Lise häntä siihen pyysi. De +Bury tietää, että siihen myöskin kuuluivat Octave Feuillet ja Jules +Sandeau ja että siellä huviteltiin runoilemisella, lausumisella, +lukemisella y.m. Pian matkusti kreivitär sentään pois ja Mérimée, joka +nähtävasti oli ehtinyt häneen mielistyä, jatkoi kirjeenvaihtoa ihanan +muuttolinnun kanssa valitellen, että "il faut beaucoup de résignation +quand on est votre adorateur; autant vaudrait adorer une hirondelle". +He kirjoittelivat usein toisilleen, antoivat toisilleen kaikellaisia +lahjoja, tapasivat toisensa milloin Cannes'ssa, milloin Nizzassa. Ja +nuorta veikeätä kreivitärtä huvitti kovasti koketteerata vanhalle +kohteliaalle hovimiehelle ja saada tunnetulta kirjailijalta kirjeitä; +tätä välistä oikein pelotti "ce beau papillon fait pour le soleil". +Kreivitär matkusti sentään jälleen tiluksilleen Podooliaan ja silloin +pääsi Mériméekin rauhaan. + +3) Kolmas kokoelma Mériméen kirjeitä, "Lettres à M. Panizzi", +julkaistiin, kuten jo olen maininnut, v. 1881 ja sisältävät ne varsin +huvittavia ja runsaita tietoja toisen keisarikauden henkilöistä ja +tapahtumista. Niiden sisällyksestä olenkin jo suureksi osaksi pitkin +matkaa tehnyt selkoa ottamalla sieltä otteen toisensa perästä. +Mériméetä amatöörivaltiomiehenä ne varsinkin hyvin valaisevat. + + + + +LISÄYKSIÄ JA OIKAISUJA: + + +1) Filon sanoo (s. 6), että Pr. M. on syntynyt 27 p. syyskuuta 1803. +Mérimée mainitsee kuitenkin usein kirjeissään 28 p:n syntymäpäivänään +ja kaikki hänen biograafiansa niinikään. Filonin tiedonantoa täytyy +siis välttämättä pitää erehdyksenä. + +2) Mériméen nuoruuden tovereista antaa Filon muutamia lisätietoja. +Niinpä kertoo hän vähän laveammalta Alb. Stapferin kodista, missä m.m. +Henri Beylekin usein nähtiin. Niinikään kävi M. usein Viollet-le-Duc'in +luona, missä kiivaasti oteltiin kirjallisista ja taiteellisista +kysymyksistä ja missä tavallisesti perjantaisin kokoutuivat Beyle, +Sainte-Beuve, Victor Leclercq, Saint-Marc-Girardin, Henri Patin, Ch. +Magnin y.m. Varsinainen romanttisuuden ahjo oli kuitenkin Filonin +mukaan Étienne Delécluzen pieni asunto samassa talossa. Olen eräässä +muistutuksessa (s. 27) huomauttanut hänen ystävyyssuhteestaan +Mériméehen. Filon tietää, että Mérimée kävi sangen usein Delécluzen +luona, minne Sautelet hänet ensin saattoi, ja että hän pari kertaa +viikossa isännän, nti Louise Monod'n y.m. kanssa harjoitti ahkerasti +englanninkielen opintoja. Sunnuntaisin nähtiin siellä, paitse jo +mainittuja, Ampère, Stapfer, Vitet, Ch. de Rémusat, Duvergier de +Hauranne, Courier, Th. Leclercq, Adr. de Jussien. Useimmiten nähtiin +M. tähän aikaan yhdessä luonnontieteilijä V. Jacquemontin ja Beylen +kanssa. + +3) "Cromwell" nimisestä draamasta, Mériméen esikoisesta, olen s. 74 +muistutuksena maininnut Gust. Planchen mukaan, mutta ilmoittanut +samalla, etten siitä ole tarkempia tietoja saanut. Filon kertoo +kirjassaan Delécluzen "Souvenirs littéraires" nimisen teoksen mukaan, +jota minä en ole sattunut käsiini saamaan, että M. eräänä sunnuntaina +jo aikoja ennen Clara Gazulia luki 7 à 8 hengen läsnäollessa Delécluzen +luona mainitun draaman "qu'il avait composé d'après les doctrines de +Beyle" (s. 27). Hän oli lukenut näytelmänsä yksitoikkoisesti ja +välinpitämättömästi, kuten hänen vanhempanakin aina oli tapana tehdä. +M:n "Cromwell", joka ei koskaan julkisuuteen tullut, oli siis vanhempi +sekä Hugon samannimistä draamaa että Dumas'n, Vitet'n ja Rémusat'n +historiallisia kappaleita. Beyle oli ollut siitä vallan ihastuksissaan, +Delécluze taas antoi siitä seuraavan arvostelun: "Plus d'unités +d'aucune sorte: la scène changeait à chaque instant, l'action se +multipliait en mille complications. Dans tout cela, on se perdait un +peu. Le dialogue était vif et naturel, et quelques scènes frappèrent +par leur énergie, mais l'impression totale fut une sorte de +désappointement" (s. 28). Hiukan myöhemmin luki M. samassa paikassa ja +täydellisellä menestyksellä näytelmänsä Les espagnols en Danemark ja le +Ciel et l'Enfer, jotka sittemmin Clara Gazulin kokoelmassa ilmestyivät. +Tästä kaikesta käy kuitenkin selville, että Mériméen kirjailijakyky oli +ystäväpiirissä tuttu jo ennen Cl. Gazulia vastoin Loménien nojalla +tekemääni väitettä sivulla 28. + +4) V. 1826 teki Mérimée ystäväinsä Gérard'in, Delécluzen ja Duvergier +de Haurannen seurassa ensimmäisen matkansa Englantiin, missä hän +luultavasti silloin tutustui Sharpen ja Ellicen kanssa. (Filon, s. 35). + +5) "Guzlan" omituinen ja todellakin syystä ihmetelty synty, josta s. +34-40 olen kertonut samaa kuin Filonkin s. 36-40, saa erään äsken +keksimäni venäläisen lähteen mukaan vallan uuden selvityksen. Novoje +Vremjassa huomasin näet 25/6 p. marraskuuta. 1894 löytyvän hra P. +Matwejew'in kirjoittaman pitemmän artikkelin nimeltä "Prosper Mérimée +i ego otnoshenie k russkoj literaturoj", jossa tehdään selkoa ja +arvostellaan yllämainittua Filonin teosta ja sitä paitse annetaan m.m. +vallan uusia valaisevia tietoja Guzlan synnystä. Miten 23 vuotias, +vanhempainsa turvissa kasvanut pariisilainen nuorukainen melkein +ilman apukeinoja ja uskomattoman lyhyessä ajassa voi syventyä +niin slaavilaisten kansojen tapoihin ja näkökantoihin, että hän +omatekemillään runoilla vetää nenästä asiantuntijoita, jopa itse +Pushkinia ja -- Matwejewin mukaan -- puolalaista runoilijaa Adam +Mickiewicz'iä (s. 1798, k. 1855), joka siihen aikaan (v. 1826) oleskeli +Pariisissa, siinä kysymys, jonka selvitykseksi mainittu venäläinen +tiedemies esittää seuraavan tosiasian: + +"Prosper Mérimée tshastj svoego rannjago detstvo provel v Dalmatsii, +imenno v Rugaze, gde ego otets, izvestnyj zhyvopisets i architektor +Leonor Mérimée sostojal odno vremja pri marshal Marmon, upravljavshem +sozdannym Napoleonom post Presburgskago mira Illirijskim korolevstvom." + +Ja täällä Ragusassa poikasena oleskellessaan oli siis Prosper Mérimée +kuullut noita kansansatuja, joita hän sitten "Guzlassa" ikäänkuin +muistissaan jälitteli ja mukaili. Tämä kyllä kuulustaakin sangen +todenmukaiselta, kumma vain, ettei kukaan Mériméen biograafeista tästä +ole vähintäkään tiennyt. + +6) Filon on tietääkseni ainoa, joka on ottanut näyttääkseen +seikkaperäisemmin Mériméen merkitystä valtioarkeoloogina. Kehoittaen +huvitettua lukijaa silmäilemään hänen teostansa (s. 101-122) siteeraan +tähän ainoastaan ne rivit, joissa hänen loppulausuntonsa sisältyy. + +"A-t-il été un bon inspecteur des monuments historiques? Lorsque je me +suis posé cette question pour la première fois, j'hésitais à la +résoudre. Aujourd'hui, appuyé de témoignages dont l'autorité n'est +point contestable, je réponds avec certitude: 'Oui, Mérimée a été un +bon, et même un grand inspecteur des monuments; il a été l'inspecteur +type, un initiateur et un maître pour ceux qui sont venus après lui'. +En sorte que je me demande si toute son oeuvre littéraire accumulé fait +équilibre à ses rares services artistiques" (s. 109). + +En uskalla vallan jyrkkään tätä viimeistä lausuntoa vastaan +protesteerata, mutta kaikissa tapauksissa on tällainen "punnitseminen" +vallan sopimatonta ja ilman merkitystä. Paljo järkevämpi on silloin +Philippe Burtyn lausunto: "Si V. Hugo n'avait pas écrit _Notre-Dame de +Paris_ et si Mérimée n'avait pas provoqué la formation de la commission +des monuments historiques, on aurait rasé tous nos vieux édifices pour +construire des Madeleines et des Bourses". (Katso Burtyn teosta "l'Age +du Romantisme"). + + + + +VIITESELITYKSET: + + +[1] Paul Lacroix, eräs Fr. L. Mériméen biograafeja, ilmoittaa +"Biographies universelles" nimisessä kokoelmassa, että Mérimée vanh. +muka olisi syntynyt 8 p. syyskuuta; tämän oikaisee kumminkin tunnettu +tutkija ja M:n läheinen ystävä, Maurice Tourneux, perinpohjaisessa +teoksessaan "Prosper Mérimée, ses portraits, ses dessins, sa +bibliothèque" (Paris, 1879) varmasti mainiten syntymäpäiväksi, 17:n +päivän syyskuuta. + +[2] Vertaa näistä asioista: C. G. Estlander: Hippolyte Flandrin siv. +13-14. H:fors 1890. + +[3] P. Lacroix: M. Léonor Mérimée, Paris 1860 siv. 4. -- Tekijä ei ole +ollut tilaisuudessa näkemään sitä muotokuvaa Léonor Mériméestä, jonka +Ingres, hänen ystävänsä, valmisti. M. Tourneux, joka Mériméen hyvin +tunsi ja mainitun kuvankin on nähnyt, vakuuttaa, että Léonorin +hymyilevät kasvot selvään osottivat sitä herttaista hyväntahtoisuutta, +joka ei halunnut muuta kuin "se faire une belle épitaphe en lettres +d'or dans la mémoire de ses amis". + +[4] Katso H. Aron: Journal des Débats 9/174 ja Loménie (Discours de +réception à l'Académie française, 1874), joka hänestä sanoo +seuraavasti: "Sa mère a laissé à tous ceux qui l'ont connue le souvenir +d'une personne d'un esprit remarquable, associé à un caractère ferme et +à un excellent coeur... Ses amis assurent qu'elle avait une aptitude +singulière à raconter agréablement etc." + +[5] Kuva löytyy tällaisena Tourneux'n teoksessa "Prosper Mérimée, ses +portraits etc". + +[6] Les Contemporains, T. 74, siv. 5. (Paris, Chez Havard 1857). + +[7] Mirecourt ilmoittaa tosin, että hän sinä päivänä jo muka kastettiin +St. Germain des Près'n kirkossa, mutta kaikki M:n muut biograafit, +esim. Tourneux, ja Mérimée itsekin kirjeissään väittää, etteivät +vanhemmat, vapaa-ajattelijoita kun olivat, ensinkään antaneet kastaa +lastansa. Samaa todistavat myöskin ne useat jutut, joita Prosper +Mériméen myöhemmiltä ajoilta juuri tämän kastamattomuuden johdosta +kerrotaan. + +[8] Mirecourt, Les Contemporains T. 74, siv. 6. + +[9] Encyclop. Britannica, s. 37. + +[10] Picot'a, Davidin koulun ehkä uskollisinta oppilasta, on +kiittäminen siitä, että Anna Mériméen muotokuva jälkimaailmalle on +säilynyt. Kuva, joka on merkitty vuosiluvulla 1838, on lyijykynällä +tehty ja esittää rouva Mériméen "en bonnet fanfreluché, le corsage +étroit et haut, les lèvres minces, offrant une ressemblance visible +avec son fils". (M. Tourneux Prosper Mérimée, siv. 44). + +[11] Tämä tieto perustuu Loménien jo mainitsemaani akatemialliseen +muistopuheeseen ja on se nähtävästi oikea. Leo Joubert (Nouv. +Biographies) ja Mirecourt (Contemporains T. 74) tosin ilmoittavat +Prosperin käyneen Charlemagnen lyseota, mutta koska ne miehet, jotka +kirjailija itse myöhemmin on maininnut koulutovereinaan tiettävästi +Henri IV:n lyseossa kävivät, niin on Joubert'in ja Mirecourt'in +tiedonanto erehdyksenä pidettävä. + +[12] Kirje, päivätty 22 p. marraskuuta, on kirjoitettu Léonor Mériméen +hyvälle ystävälle F. X. Fabrelle ja säilytetään se samoin kuin muukin +heidän välinen julkaisematon kirjeenvaihtonsa tätä nykyä Montpellier'n +yleisessä kirjastossa. + +[13] Tämä taulu hukkui siinä suuressa tulipalossa, joka v. 1870 hävitti +Mériméen asunnon (rue de Lillen varrella Pariisissa) ynnä suuren ja +arvokkaan joukon käsikirjoituksia, kirjeitä j.n.e. + +[14] Kuinka korkealle romanttikot esim. Walter Scottin siihen aikaan +asettivat, siitä olkoon seuraava ote nuorten äänenkannattajasta, +"Globe" lehdestä parhaimpana todistuksena: "Depuis Homère, l'épopée n'a +guère reçu que trois formes nouvelles: la première lui a été donné par +le Dante, la seconde par Arioste et le troisième par Walter Scott. +Cette dernière forme, quoique privée du rhytme, et peut-être par ce +qu'elle en est privée, paraît convenir le mieux au goût des lecteurs de +notre époque". + +[15] Ja sellaiseksi näyttää hän sopineenkin erittäin hyvin, kuten +seuraava vilkas kuvaus hänestä selvästi osottaa: "Kuvitelkaa +mielessänne 23-vuotias nuori ja laiha mies, jolla on karakteristiset +kasvot ja leimuavat silmät, joka ensi hetkellä on tyyni kuin kuollut, +mutta joka vähitellen lämpenee, kiihtyy, pakottaa kuulijat seuraamaan +ajatustaan, etsii sanoja ja löytääkin hämmästyttävän hyviä, joka on +siksi selvä, että kuulijat tietävät mille he käsiään taputtavat, mutta +myöskin siksi verhottu, että se kannustaa mielikuvitusta; ajatelkaa +sitten lisäksi että tällä miehellä on kaunis ääni ja että hän +sormenpäihinsä saakka on näyttelijä, että hän on ajattelija, mutta +vielä enemmän taiteilija, lausuja enemmän kuin opettaja ja että hänen +olennossaan on apostolin ja valtiollisen kaunopuhujan yhteistä +ilmettä". -- V. Cousin [Les grands écrivains français, Paris 1887] par +Jules Simon s. 7-8. + +[16] Ktso A. M. Ampère et J. J. Ampère: "Corresp. et souvenirs", +recueillis par H. C. (Paris 1875) T. I. siv. 137. + +[17] Kuten tunnettu oli Mériméellä erityinen taipumus kieliin, ja puhui +hän sanomattoman vapaasti englantia, espanjaa (eri murteitakin), +itaaliaa, latinaa ja kreikkaa, vanhemmiten myöskin venäjän kieltä; +saksaa hän ainakin luki ja kai jollakin tavoin puhuikin, mutta kuinka +sujuvasti tämä häneltä kävi, sitä en voi varmasti sanoa. Hänen taitoaan +kreikan kielessä todistakoon seuraava Loménien lausunto: "comme il +abandonna jamais cette étude, il devint un helléniste de première +force, aussi familier avec le grec ancien qu'avec le grec moderne, +qui'l parlait avec une rare facilité". -- Kun Beyle (Stendhal), +Mériméen hyvä ystävä, kerran tapasi toverinsa kielentutkimuksiin +vaipuneena, sanoi hän leikillisesti: "nyt ei enää ole aikaa takoa +aseita, sillä nyt alkaa taistelu", johon Mériméen kerrotaan +rauhallisesti vastanneen: "Senpä tähden minä en taokkaan, vaan +ainoastaan terästän". + +[18] Portraits historiques et littéraires s. 166. + +[19] Portraits hist. et litt. S. 166. + +[20] Katso Mme Ancelot, Les salons de Paris, 2:e éd. + +[21] -- -- "non seulement tout ce que Paris avait de plus intéressant, +mais aussi les célébrités de toutes les capitales de l'Europe qui se +donnaient rendez-vous aux matinées du mercredi et aux soirées du +vendredi de la rue du Bac". -- Katso O'Meara: Un salon à Paris (1889) +s. 101. + +[22] O'Meara: Un salon s. 51. -- Mary, rva Clarken tytär, meni äitinsä +kuoleman jälkeen (k. 1816) noin 57 vuotiaana naimisiin tunnetun +orientalistin Jules Mohl'in kanssa. + +[23] Racine et Shakespeare par Stendhall VIII + 104 Paris 1823. Yksin +vastustajainkin (Journal des Savants) täytyi myöntää, että "avec +beaucoup d'esprit et de grâce défend l'auteur ici une cause qui nous ne +semble pas bonne". + +[24] Vastaukseksi tähän julkaistiin anonyymisesti (Villemain?) eräs +nykyään kerrassaan unhotuksiin joutunut teos: "Essai sur la littérature +romantique" (Paris 1825, 296 siv.), joka on sangen merkillinen tuote +eikä suinkaan nykyistä kohtaloansa ansaitse. Tekijä käsittelee kirjansa +viidessä luvussa seuraavia kysymyksiä: 1) kirjallisuuden suhteesta +sivistykseen, 2) vanhanajan yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta, 3) +nykyiskansain kulttuurista, 4) Romanttisen kirjallisuuden edustajista +[Ossian, Skandinaavian skaldit, Ranskan kirjailijat keskiajalla, +sekä Ariosto, Tasso, Shakespeare, Calderon, Milton, Klopstock, +Schiller, Goethe, Byron, Scott], 5) Romanttisen kirjallisuuden +erikoisominaisuudet. -- Kuten näkyy, on sanalla romanttinen tässä +sangen laaja merkitys. Merkillinen on teos myöskin siinä suhteessa, +että tässä ensi kerran julistetaan kirjallisuuden pitävän olla +yhteiskunnan kuvastimen. "La littérature est l'expression de la +société, et les peuples modernes ont un caractère particulier qui n'est +point de celui des anciens, ergo doivent leurs littératures être +différentes comme leurs moeurs. Le romantisme est ainsi la littérature +propre aux nations modernes". Niinikään puolustettiin tässä +Chateaubriandin mielipidettä, jonka mukaan kristinusko oli +romanttiselle suunnalle luonteenomaista. "Kristinusko on uuden ajan +tärkein ilmiö ja nykyajan yhteiskuntain johtava aate. Jos romanttisen +kirjallisuuden siis mieli uskollisesti kuvastaa Euroopan nykyistä +kulttuuria, täytyy kristillisyyden olla sen perustavana aatteena". +Klassikkoja, etenkin kreikkalaisia, ei suinkaan tahdota kerrassaan +hyljätä; niitäkin on tutkittava, että opittaisiin käsittämään luontoa. +Mitä on romantismi? Alkuperäisyyttä, luontoa, totuutta ja -- vapautta. + +[25] Katso A. M. Ampère et J. J. Ampère: Correspondance et souvenirs. +Paris 1875 T. I, siv. 268. + +[26] Ja lentokirjasia ilmestyi heiltä kuin sieniä sateen jälkeen; +mainittakoon vain: + + Le classique et le romantique p. Baour-Lormian, Paris 1825. + Encore un mot p. Le Même. P. 1825. + Les classiques vengés p. M. de Latouche. + Epître à M. Chateaubriand p. Le Même. + La Parnasse moderne (anonyme). + Le temple du Romantisme p. Hyacinthe Morel. Paris, 1825. + La conversion d'un romantique p. M. Jouy. + +[27] Manzoni oli jo julkaissut molemmat etevät näytelmänsä +_Carmagnola'n_ ja _Adelchin_ sekä sitä paitse kirjeensä ["ajan ja +paikan yhtäjaksoisuudesta draamassa"], jotka _Il giornale arcadico_ +katsoi niin vahingolliseksi tositaiteelle. + +[28] Séb. Mercier: Essai sur l'art dramatique. + +[29] Le théâtre de M. le comte de Gain-Montaignac. Paris, 1820. + +[30] Eckermann, Gespräche mit Goethe, 4:e Auflage T II s. 106. + +[31] Goetz v. Berlichingen'istä löytyi käännös jo v:lta 1795; uudelleen +käännettynä ilmestyi se Stapfer'in, Cavagnac'in ja Margueré'n +toimittamassa käännössarjassa "Oeuvres dramatiques de Goethe, I-IV vol. +Paris, 1821-24". + +[32] Katso esim. Eckermann, Gespräche mit Goethe T. III s. 109. + +[33] Ibidem, T. III s.'209. + +[34] Th. Süpfle: Geschiehte des deutschen Kultureinflusses auf +Frankreich T. II, A. siv. 124. + +[35] Gespräche mit Goethe, T. III, s. 112. + +[36] Sen näemme Eckermannin päiväkirjasta (T. III, siv. 114) ja Ampéren +kirjeistä isälleen, jolle hän m.m. kirjoittaa Weimarista, että "Goethe +ihailee suuresti globelaisia ja _varsinkin Clara Gazul'ia_" (Katso A. M. +Ampère et J. J. Ampère, Correspondance et souvenirs T. I, s. 442). + +[37] Tourneux kertoo, että kuuluisa kuvanveistäjä itse muka vei tämän +57 medaljonkikuvaa käsittävän kokoelman Goethelle silloin kun hän +elokuussa 1829 matkusti Weimariin runoilijavanhuksen rintakuvaa +valmistamaan. Tässä on Tourneux kuitenkin erehtynyt, sillä Eckermannin +päiväkirjasta (T. II, s. 132) näemme, että David lähetti lupaamansa +kuvat ja kirjat Pariisista käsin vasta maaliskuussa 1830. -- Mériméestä +sanoo samainen Eckermann: "Besonders erwartungsvoll war ich auf +Mérimée; der Kopf erschien so kräftig und verwegen wie sein Talent, und +_Goethe bemerkte, dass er etwas Humoristisches habe_". + +[38] Ehkä tahtoi Mérimée tässäkin suhteessa noudattaa Scottin +esimerkkiä; tämä näet oli julkaissut kaikki Waverley-novellinsa +anonyymisesti, ja juuri sen kautta oli hänen kuuluisuutensa niin äkkiä +kasvanut. + +[39] Tällä muotokuvalla, jonka on tehnyt Mériméen ystävä Étienne +Delécluze ja joka esittää kirjailijaa itseään espanjalaisessa +mantiljassa, oli ainoastaan osa painosta varustettuna. Kuva +löytyy muuten sekä Tourneux'n usein mainitussa teoksessa että +Poulet-Malassis'n toimittamassa vihossa "P. Mérimée tour à tour en +homme et en femme" (Paris 1876), missä näemme hänet pyöreäposkisena +naisena, jolla espanjalaisen tavan mukaan on huntu pään yli, helmivyö +kaulassa ja röijy melkolailla rinnalta auki. + +[40] Vuosina 1820-25 ilmestyi Ladvocat'n kustannuksella Pariisissa +sarja käännöksiä ulkomaisesta kirjallisuudesta nimellä "Chefs d'oeuvre +des théâtres étrangers, traduits en français par une société de gens +des lettres". + +[41] Loménie, Discours de réception, 8 janvier 1874. + +[42] Katso Globe 4 p. kesäk. 1825. -- Paitse tätä Ampèren kirjoitusta +sisälsi Globe (18/625) myöskin erään toisen ylistelevän arvostelun +Clara Gazul'ista. Sen kirjoittaja oli "eräs tilaaja" ja lausuu hän m.m. +seuraavaa: "Voici un jeune écrivain assez hardi pour lever, le premier, +l'étendard de l'indépendance dramatique en France. -- Ici j'ai vu, pour +la première fois, les hommes de notre temps parler comme ils parlent et +agir comme ils agissent. -- -- Ce qui est absolument nouveau, ce sont +les traits de vérité qui déposent à chaque instant de la sincérite et +de la passion. -- -- L'auteur est, avec Walter Scott, l'écrivain +moderne le plus éminemment vrai". -- Kirjoittaja ei sano kuuluvansa +mihinkään puolueeseen ja kehuu erittäin kappaletta "Les espagnols en +Danemarck", jonka kautta hän katsoo totuuden astuneen draamaan samoin +kuin Scott on sen tuonut romaaniin. Lie Scott auttanut tekijää muodon +löytämisessä, mutta sisällys se on läpeensä itsenäistä, lopettaa +tuntematon arvostelija. + +[43] Journal des Savans, kesäk. 1825. siv. 380. + +[44] Medan-iltamiksi (Les soirées de Medan) kutsutaan niitä yksityisiä +kokouksia, joita realismin kuuluisin edustaja Zola noin kymmenkunta +vuotta sitten piti nuorten hengenheimolaistensa kanssa asunnossaan +Medan'in pienessä kaupungissa lähellä Pariisia. + +[45] Mitä näissä kokouksissa oikeastaan tehtiin, sitä on vaikea parilla +sanalla sanoa. Maxime du Camp kertoo, että "il n'est question d'art, de +philosophie, d'histoire, de poésie qui ne soit agitée dans le Cénacle", +ja että hän kysymykseensä, mitä siellä ylipäänsä tehdään, sai +Gautier'lta vastaukseksi: "(on s'occupe) de tout, mais je ne sais guère +ce que l'on disait, parce que tout le monde parlait à la fois". +[Théophile Gautier, Paris 1890, s. 361]. Paul de Musset taas tietää, +että niissä "le temps se passait en lectures et en conversations +littéraires dans lesquelles tout le monde paraissait être du même avis, +bien qu'au fond il n'en fut pas toujours ainsi"... Myöskin oli +Cénaclelaisten tapa tehdä "promenades du soir, où l'on allait voir le +soleil se coucher, ou regarder le vieux Paris du haut des tours de +Notre-Dame". [Biographie d'Alfred de Musset, s. 71]. + +[46] Katso Maxime du Camp: Théophile Gautier, Paris 1890, siv. 38-39. + +[47] Ainakin oli se Mérimée, joka Hugon toi mukanaan rva Clarken +salonkiin (V. Hugo raconté, Paris 1885, T. II. s. 239). + +[48] Katso V. Hugo: Histoire d'un crime, T. II Paris 1884, sivut 24-25 +sekä 41-42. ("M. Mérimée était naturellement vil ... ce plat écrivain +de talent. -- -- Je quittais cet honnête et courageux homme; je vis +venir à moi tout le contraire, M. Mérimée, etc.") + +[49] Hugo oli v. 1862 pitänyt Belgiassa erään puheen, jonka Mérimée oli +lukenut sanomalehdissä: "Quel dommage -- kirjoittaa hän tämän johdosta +'tuntemattomalle' -- que ce garçon qui a de si belles images à sa +disposition, n'ait pas l'ombre de bon sens, ni la pudeur de se retenir +de dire des platitudes indignes d'un honnête homme!... Il n'y a ni +fond, ni solidité, ni sens commun; c'est un homme qui se grise de ses +paroles et qui ne prend plus la peine de penser". (_Lettres à une +Inconnue_ T. II. s. 201-202). Useissa muissakin kirjeissä lausuu +Mérimée samanlaisia ajatuksia Hugosta. + +[50] Victor Hugo raconté T. II. s. 238 (Paris 1885). + +[51] Tavallinen seuraleikki yhteisissä illanvietoissa oli tähän aikaan +anagrammein sommitteleminen. Hugo, joka Mériméen tyyliä piti +mallikelpoisena, teki hänen molemmista nimistänsä anagrammin "Première +prose", joka saavutti kaikkien läsnäolevain tunnustuksen. + +[52] Tätä lausetta on myöhemmin usein käytetty, mutta kaikille näyttää +sen alkuperäinen käyttäjä olevan tuntematon. Mirecourt panee lauseen +Guizot'n suuhun (Les Contemporains T. 74, s. 35); Tourneux, joka sitä +vähän muuttelee, sanoo Gust. Planchen sitä ensi kerran käyttäneen, +j.n.e. Asian oikea laita on kuitenkin se, että mainittu kohta +tavataan Globe-lehdessä maaliskuun 3 p:nä v. 1829. Kirjoituksen +alla on nimimerkki C. M, joka ei voi tarkoittaa muuta kuin lehden +teaatteriarvostelijaa Charles Magnin'ia. -- Vertaus on muuten +nähtävästi saanut alkunsa Horace Vernet'n "Mazeppa" nimisestä taulusta, +joka oli näytteillä salongissa v. 1825 ja johon aihe oli saatu Byronin +samannimisestä teoksesta. + +[53] Näihin aikoihin ilmestyivät näet Fauriel'in suorasanaiset +ja Lemercier'n runopukuiset käännökset uuskreikkalaisesta +kansanrunoudesta, sitä paitse käännökset Ossian-lauluista ja +Cid-romansseista, rva Belloc'in kääntämä kokoelma servialaisia +kansanlauluja y.m. + +[54] Epäilemättä sai hän suullisia tiedonantoja myöskin orpanaltaan +Fulgence Fresnel'iltä, joka oli etevä orientalisti ja matkojensa kautta +tunsi nämä seudut hyvinkin tarkkaan. + +[55] Teoksen nimilehdellä luettiin sitäpaitse: à Paris et à +Strassbourg, chez Levrault 1827, avec le Portrait lithographie +d'Hyacinthe Maglanovich (XII + 257). En ole ollut tilaisuudessa +näkemään tätä alkuperäistä painosta enkä siis myöskään siihen liitettyä +kuvaa, mutta M. Tourneux vakuuttaa, että "il serait inutile de lui +chercher une ressemblance avec Mérimée, même en cachant du doigt le +bonnet fourré et les formidables moustaches du barde morlaque". +(M. Tourneux, siv. 22). + +[56] Byron pienessä kertomuksessaan "The wampire" ja E. T. A. Hoffmann +kokoelmassaan "Elixire des Teufels" y.m. -- Hoffmann'in teokset +käännettiin ranskankielelle vasta vuosina 1829-33 (Oeuvres Complètes de +E. T. A. Hoffmann), niin ettei Mérimée vielä silloin niistä mitään +vaikutusta voinut saada. + +[57] Katso: La Guzla, avertissement, 2:e édition 1840. -- Loménie +vakuuttaa, että "tous les amateurs de poésie populaire en France et en +Europe y furent trompés". (Discours s. 21). Sitä todistanee sekin +seikka, että osa Guzlan lauluja käännettiin myöskin englanninkielelle. +Tamisier näet tietää kertoa, että kokoelma "fut mis en vers anglais par +une femme enthousiaste, veuve d'un poète célèbre, Shelley". (M. +Tamisier, Pr. Mérimée. Marseille 1875, siv. 11). + +[58] Journal des Savans, 1829 s. 126. + +[59] Katso: Globe 29 p. syysk. 1827. + +[60] "Ce qui diminue le mérite de Goethe à deviner l'auteur de la +Guzla, c'est que je lui en ai adressé un exemplaire avec signature et +paraphe, par un Russe qui passait par Weimar. Il s'est donné les gants +de la découverte afin de paraître encore plus malin". (Loménie, +Discours, s. 23. -- Vertaa myöskin G. Brandes, Den romant. Skole i +Frankrig, siv. 399). + +[61] Jotenkin jyrkän tuomion koko romanttisesta suunnasta antaa Goethe +erään kerran Eckermannin kanssa keskustellessaan, mutta arvatenkin ovat +saksalaiset romanttikot hänellä silloin olleet etupäässä silmäin +edessä. "Das Classiche nenne ich das Gesunde und das Romantische das +Kranke. Und da sind die Niehelungen classisch wie der Homer, denn beide +sind gesund und tüchtig. Das meiste Neuere ist nicht romantisch, weil +es neu, sondern weil es schwach, kränklich und krank ist, und das Alte +ist nicht classisch weil es alt, sondern weil es stark, frisch und +gesund ist". (Gespräche mit Goethe T II, 2 p. huhtik. 1829). + +[62] Gespräche mit Goethe, T. III, s. 212-213. + +[63] Niille, jotka sitä mahdollisesti eivät tunne, tahdon tässä antaa +siitä lyhyen selonteon. + +Ihmiskunnan kehitys jakaupi -- sanoo Hugo -- kolmeen aikakauteen, jonka +ensimmäistä (paimentolaista) astetta runoudessa vastaa genesis- eli +oodilaulut s.o. Piplia korkeine veisuineen; toista (antiikia) +sankarirunoelmat s.o. Homeeros, ja kolmatta (nykyaikaa) draama, jonka +etevin edustaja on Shakespeare. Oli tosin antiikillakin draamassa, +mutta se oli vain siemen, josta oikea taide oli itävä. Ja se puhkesi +kukkaansa vasta kristinuskon aikana, sillä kristinusko laajensi ihmisen +sielunelämää uusilla tunteilla, nim. alakuloisuudella, johon mietiskely +yhtyi. Runouskin rupesi nyt elämää toisilla silmillä tutkimaan, keksi +siellä irvistelevän rumuuden rehentelemässä ihanuuden rinnalla, +näki varjot valon sivulla ja ymmärsi ne Luojan luomiksi +välttämättömyyksiksi. Ja kun se nyt kävi elämää kuvaamaan, kuvasi se +rumankin, sillä se tahtoi kuvata totuutta. Näin on irvistelevä +groteskimaisuus saanut sijan runoudessa ja rikastuttanut entisiä +tyyppejä (Ariosto, Cervantes, Rabelais). Täyteen hedelmäänsä kypsyi +rikastunut runous vasta Shakespearessä, jossa yhtyi ylevyys ja +irvistely, julmuus ja leikillisyys, huvi- ja murhenäytelmä +nykyaikaiseksi draamaksi. Ja draama se on "la poésie complète". Hugo ei +tahdo kaikkia Aristoteleen yhteyksiä vastaan sotia: hän tahtoo vain +kumota säännöt ajan ja paikan yhteyksistä, jotta toiminta voisi olla +sitä yhtenäisempi. Nero ei saa huolia säännöistä, vaan säännöt +ovat tehtävät nerojen mukaan. Draaman tulee olla "un miroir de +concentration", ja historiallisen draaman tulee keskittyneessä muodossa +tarjota sitä, mikä on kuvattavalle ajalle luonteenomaista, +tunnusmerkillistä. Paikallisväritys pitää käydä esille joka sanasta ja +piirteestä, niin että historialliset henkilöt puhuvat aikansa +näkökannan puhetavan mukaan. Lopuksi koettaa Hugo puolustaa runomittaa +uudenkin draaman muotona, vaikka hän ei oikein näytä saavan itseäänkään +vakuutetuksi väitteensä oikeudesta, koskapahan hän puolustuksensa +seuraavin sanoin päättää: "Au reste, que le drame soit écrit en prose, +qu'il soit écrit en vers, qu'il soit écrit en vers et en prose, ce +n'est là qu'une question secondaire. Le rang d'un ouvrage doit se +fixer, non d'après sa forme, mais d'après sa valeur intrin sèque". + +[64] Ja olikinhan Manzoni jo vuosia ennen kirjoittanut samoista +asioista, hyljäten hänkin ajan ja paikan yhteydet toiminnan hyväksi. +Yksin taiteen tarkoituksenkin hän määritteli samoin kuin Hugo: +"taideteoksen tarkoitus on aina luonnon kuvaaminen, mutta sen tulee +antaa lyhyesti ja keskittyneesti se, mikä luonnossa käy hitaasti ja +asteittain". + +[65] Globe, joulukuulla 1827. + +[66] Ibidem, 28 p. tammikuuta v. 1828. + +[67] J. Froissart, Chroniques 2 vol.; kuului kokoelmaan "Collection des +Chroniques nationales", joka alkoi ilmestyä v. 1825. + +[68] Nämä ystävät, joille Mérimée teoksensa käsikirjoituksena luki, +olivat tri Edwards, parooni de Mareste ja kasveintutkija Victor +Jacquemont (L'amateur d'autographes, v. 1875, s. 52). -- Beyle, jonka +kanssa Mérimée muuten paljo seurusteli näihin aikoihin niinkuin +myöhemminkin, ei tässä tilaisuudessa näytä olleen läsnä. (Stendhal: +Corresp. inédite, Paris 1855, T II s. 79). + +[69] Samanlaisia kapinoita tapahtui melkein yksin ajoin Flanderissa, +Englannissa ja Pohjois-Saksassa. + +[70] Claran ja runoilijan välillä tapahtuu siinä m.m. seuraava +keskustelu: + +Le Poète: Et les unités? + +Clara: Ma foi! Je ne sais pas ce qu'il en est. Je ne vais pas +m'informer, pour juger d'une pièce, si l'événement se passe dans +vingt-quatre heures, et si les personnages viennent tous dans le même +lieu, les uns comploter leur conspiration, les autres se faire +assassiner, les autres se poignarder sur le corps mort, comme cela se +pratique de l'autre côté des Pyrénées. -- -- -- -- + +Le Poète: à la bonne heure, si c'étaient des gens morts depuis quatre +cents ans au moins. + +Clara: Et s'ils n'étaient morts que depuis trois cents cinquante ans, +est-ce que la comédie ne pourrait pas être bonne? + +Le Poète: C'est difficile. + +Clara: Alors elle deviendra bonne avec le temps! etc. + +[71] La Famille Carvajal, (1828) Préface, s. III. + +[72] Että Jacquerie todella ei saavuttanut samaa suosiota kuin Clara +Gazul, sitä osottaa m.m. se kohta Charles Magnin'in kirjoittamassa +arvostelussa Mériméen v. 1829 ilmestyneestä romaanista "Chronique du +temps de Charles IX", missä hän sanoo: "Luulimme Mériméestä jo tulevan +uuden draaman luojan. Clara Gazul'in näytelmäkappaleet olivat tosin +vain harjoitelmia, mutta tavattoman eteviä; ja senpä vuoksi näytti +siltä kuin antaisi tekijä seuraavalla kerralla täydellisen +mestariteoksen. La Jacquerie oli kuitenkin omiansa odotuksia +pettämään... Toiset jatkoivat hänen vakoansa paremmalla menestyksellä +j.n.e." (Globe, huhtikuun 25 p. 1829). + +[73] Stendhal: Correspondance inédite, Paris 1855, T II s. 79. + +[74] Le Constitutionnel, 1 p. tammikuuta 1825. + +[75] Kirja ilmestyi ilman Mériméen nimeä Alex. Mesnier'n kustannuksella +ja käsitti XV + 383 sivua. Lukiko Mérimée sen käsikirjoituksena taas +pienelle ystäväpiirilleen, sitä on voi varmasti sanoa. Arvatenkin hän +sen kuitenkin teki, sillä Jacquerien huononpuolinen menestys teki hänet +jotenkin araksi. Ja että hän nyt kysyi Beylenkin mielipidettä asiassa, +sitä osottaa eräs kohta Beylen v. 1829 kirjoittamassa kirjeessä +Mériméelle, joka oli pyytänyt saada alistaa teoksensa tämän ystävänsä +arvosteltavaksi. "... Si vous voulez manger 1000 francs sans délai, +lisez-moi votre roman; car, comme Courier, je ne puis juger sur le +manuscrit. Je l'entendrai avec plaisir, de sept heures du soir a minuit +en deux ou trois séances... S'il n'est pas supérieur à la Jacquerie, +vous tombez". [Katso Corresp. inédite de Stendhal. T. II siv. 80.] + +[76] J. des Savans, huhtik. v. 1829. + +[77] Globe, huhtikuun 25 p. 1829. + +[78] Globe 30 p. toukokuuta v. 1829. + +[79] Corresp. inédite, T. II joulukuun 26 p. 1829. + +[80] Eckermann, Gespräche mit Goethe T. III, s. 112. + +[81] Tourneux kertoo näet (siv. 44), että "Mérimée uhrasi maalaus- ja +piirustustaiteille kaiken loma-aikansa, mikä vain jäi yli opinnoilta +lakitieteen ja vanhojen sekä uusien kielten aloilla, joita hän +sittemmin tunsikin niin täydellisesti ja sujuvasti". + +[82] Jo Cromvellia luettaessa oli suuri joukko Hugon tuttavia ollut +läsnä arvostelemassa. Kun sitten eräänä heinäkuun iltana v. 1829 Marion +de Lorme (silloin oli sillä nimenä Un duel sous Richelieu) samalla +tapaa julkiluettiin, nähtiin tekijän luona kaunis seurue ajan +kirjallisinta ja taiteellisinta yleisöä: Balzac, Delacroix, Alfr. de +Musset, Alex. Dumas, Alfr. de Vigny, Sainte-Beuve, Villemain, Mérimée, +A. ja E. Bertin. Louis Boulanger, Fr. Soulié, Taylor, Soumet, Em. ja A. +Deschamps, veljekset Devéria, Ch. Magnin, rva Tastu y.m. -- Kaikki +läsnäolevat kiittivät kappaletta kummastellen, että Hugo oli osannut +mukautua näyttämön vaatimusten jälkeen. Mérimée oli ainoa, joka toisten +poistuessa jäi Hugota puhuttelemaan lausuakseen mielipiteensä +kappaleesta. Näytelmän lopussa oli hänen mielestään erehdys: Didier on +luonnottoman julma, ellei hän viime hetkessä helly Marion'in +rukouksista, sanoi hän. -- Hugo ei silloin myöntänyt ystävänsä +muistutusta oikeaksi. Vasta sitten kun Marion'in esittäjätär, kuuluisa +rva Dorval, harjoiteltaessa oli tehnyt saman muistutuksen, taipui hän +seuraamaan Mériméen neuvoa. (Katso V. Hugo raconté sivv. 259 ja 317). + +Painamattomien teosten julkilukeminen ystäväpiirissä oli muuten tähän +aikaan hyvin tavallista. Ja useimmissa tällaisissa tiloissa näyttää +Mérimée olleen läsnä, seikka, joka tavallaan todistaa häntä pidetyn +hyvänä arvostelijana. Niinpä tapaamme hänet 24 p. jouluk. 1829 Alfred +de Musset'n luona, jota Mérimée suuresti ihaili, kuuntelemassa tämän +espanjalaisia kertoelmia, "Contes d'Espagne". (-- Paul de Musset: +Biograph. d'Alfred Musset, siv. 88.) + +[83] Ampèren kautta oli Mérimée rva Récamier'n salonkiin tullut. Ampère +oli nimittäin silmittömästi ihastunut talon rouvaan ja samoin kuin +Petrarca kuolemaansa saakka pysyi uskollisena saavuttamattomalle +Lauralleen, samoin Ampèrekin ihanteelleen rva Récamier'lle, jonka +kanssa hän ylläpiti kirjeenvaihtoakin viimemainitun kuolemaan asti +(katso: Corresp. inédite). Mérimée ei koskaan oikein voinut käsittää +toverinsa tunteita tässä suhteessa. "Cela est bon pour Ampère... Moi, +pas si bête!" oli hänen tapansa sanoa. (Katso: Cuvillier-Fleyry: +Posthumes et revenants, Paris 1879, taikka Journal des Débats, heinäk. +1875). + +Ajatuksensa rva Récamier'stä on Mérimée vanhempana lausunut sangen +avomielisesti eräässä 30 p. toukok. 1862 rva Senior'ille osotetussa +kirjeessä, missä tuo kuuluisa nainen saa kuulla ankaroita totuuksia. +Mistä Mérimée myöhemmin oli suuttunut häneen, on vaikea sanoa, mutta +arvattavasti oli sekin siihen vaikuttanut, että rva Récamier kerrassaan +valloitti häneltä yhden hänen parhaimmista ystävistään, nimittäin +Ampèren. "Un de mes amis très intimes -- sanoo hän vasta mainitsemassani +kirjeessä -- a été amoureux d'elle très violemment. C'était un homme +d'un caractère très passionné, très capricieux, très original. Petit à +petit, elle l'a façonné de telle manière, qu'il est devenu doux, poli, +bénin, et médiocre comme tout le monde. Chose singulière, elle a +détruit le coeur en lui. Lorsqu'elle est morte, il m'a semblé qu'il en +éprouvait une sorte de soulagement". -- Comte d'Haussonville: Prosper +Mérimée & Hugh Elliot, Paris 1888, siv. 124. + +[84] Siellä kävijöinä mainitaan m.m.: Barante, Alex. de Toqueville, +Briffaut, de Loménie, Pasquier, Noailles'n herttua ja hänen kälynsä +kreivitär de Noailles, Beaumont, Montalembert, Quinet, Lerminier, +Chateaubriand, Sainte-Beuve y.m. + +[85] V. 1829 lokak. 20 p. päivätyssä kirjeessään rva Récamier'lle sanoo +hän näet m.m.: "Je vais écrire à Mérimée pour l'affaire dont vous me +parlez. Merci de l'intérêt que vous prenez à mes amis etc." +[Correspondance et souvenirs, T. 1.] + +[86] Mériméen vastaus löytyy kokonaisuudessaan julkaistuna teoksessa: +"Mme Récamier et les amis de sa jeunesse" (anonyme). + +Ehkä vaikutti tähän Mériméen tekoon jossakin määrin Hugon miehekäs +käytös muutamaa kuukautta ennen. Tämä näet hylkäsi vanhoillisen +pääministerin de la Bourdonnaye'n "parooni Victor Hugolle" tarjoaman +vuotuisen eläkkeen (4,000 fr.), jolla vallankumousta pelkäävä hallitus +koetti sitoa suun nuorelta runoilijalta. + +[87] ... Mme Récamier me demande si, par mon entreprise etc. Voyez ce +que vous pouvez faire. Vous savez qu'elle a un certaine influence dans +un certain monde. J'ai dit qu'il était impossible d'avoir une loge. +Alors elle m'a demandé s'il était possible d'avoir deux bonnets +d'évêque. Où la vertu va-t-elle se nicher. Tout à vous. Mérimée. +(Victor Hugo raconté T II, s. 277). + +[88] Ilmestyi yht'aikaa myöskin kokoelmassa "Bibliothèque des +Feuilletons" T V. + +[89] Ilmestyi myöskin samaan aikaan Constitutionnel'in julkaisemassa +valikoimassa: _Bibliothèque choisie du Constitutionnel_. + +[90] Kaikki nämä kertomukset ja näytelmät ilmestyivät yksitellen +aikakauskirjoissa, useimmat Revue de Paris'ssa. Vasta 1832 kokosi +Mérimée ne yhteen ja julkaisi nimellä _Mosaïque_, jonka menestyksestä +myöhemmin on oleva puhe. + +[91] Tämä sangen merkillinen "premieeri" on erittäin seikkaperäisesti +kuvattu kirjoissa V. Hugo raconté. T II, siv. 266-297, ja Th. Gautier +"Histoire du romantisme". + +[92] Tämä mustasukkainen aviomies sattui pahaksi onneksi olemaan +Pariisin kuuluisimpia kaksintaistelijoita. Mérimée ei kuitenkaan +säikähtänyt, vaan suostui muitta mutkitta antamaan aseilla hyvitystä. +Taistelukentälle kuljettaessa kerrotaan hänen sanoneen sekuntanteilleen: +"Ellen minä nyt kaadu, niin on tästä kaksintaistelusta minulle ainakin +jotain hyötyä. Tarkastakaahan te minun kasvojani ja ryhtiäni taistelun +aikana, niin tutkin minä tunteitani ja vaikutuksiani; jos pelastua, +kerron kaikki parhaillaan tekeillä olevassa romaanissani". Aseita +sovitulla paikalla valikoidessa kysyi loukattu aviomies Mériméeltä +ylenkatseellisesti: Kumpaanko käsivarteen haluatte mieluummin tulla +haavoitetuksi? -- Vasempaan, jos se teille on yhdentekevää, sanotaan +Mériméen rauhallisesti vastanneen. Ja vasempaa kättänsä hän todellakin +siteessä kantoi ilmestyessään tämän jälkeen tovereinsa pariin ja +tuttuihin perheisiin. Kaikkien uteliaihin kysymyksiin taistelun syistä, +vastasi hän aina: "Je me suis battu avec quelqu'un qui n'aimait pas ma +prose". Ja olikinhan tämä vastaus tavallaan oikea. [E. Wallis: Napoleon +III och det andra kejsardömet, Stockholm 1882, s. 199; Comte +d'Haussonville: Pr. Mérimée s. 16-17.] + +[93] Katso Lettres à une Inconnue 12:e édit. T I siv. 20. + +[94] Comte d'Haussonville, siv. 48. + +[95] Léonor Mérimée puuhasi tähän aikaan toista painosta teoksestaan +"De la peinture à l'huile". -- Kirje, joka on osotettu maalaajan +hyvälle ystävälle F. X. Fabrelle, säilytetään Montpellier'n yleisessä +kirjastossa. + +[96] Kirje on nähtävästi kirjoitettu Mériméen koulutoverille Paul +Stapfer'ille ja löytyy se tämän teoksessa "Etudes sur la littérature +française moderne", Paris 1881, ss. 322-23. + +[97] Lettre de Madrid. kokoelmassa _Mosaïque_ (Paris 1888) s. 259. + +[98] R. Colomb esipuheessaan Beylen romaaniin "Armance" (Paris 1877) +siv. L. + +[99] "La France littéraire" nimisessä aikakausikirjassa annetaan +hänelle arvonimet "chef de bureau du secrétariat de la marine, +secrétaire perpétuel de l'École royale des Beaux-arts et Membre adjoint +de la Société d'encouragement". Nähtävästi on arvoisa lehti tässä +sekoittanut isän ja pojan, sillä molemmat jälkimäiset arvonimet +kuuluvat vanhemmalle Mériméelle. Ylipäätään näyttää samaisella lehdellä +olleen vaikea erottaa heitä toisistaan, sillä eräässä toisessa kohden +kutsuu se isää nimellä "maître des requêtes", vaikka tämä arvonimi +olikin pojalle tuleva, hän näet kun noin kuusi viikkoa mainittua tointa +hoiteli, ennenkuin vakinaisesti meriministeristön kabinetin päälliköksi +nimitettiin. (Katso: La France littéraire, T VI). + +[100] Nestor Roqueplan, v. 1825 perustetun Figaron päätoimittaja ja +samaisen lehden purevain kaikellaisten (Nouvelles à la main) tekijä, +ivasi aikoinaan kovasti näitä virkamiehiä. "Les chefs des cabinets sont +des teinturiers qui se chargent de donner à l'étoffe des hommes d'État +des couleurs différentes et de varier le ton de leur langage selon les +circonstances. Il ne faut pas confondre le teinturier qui colore, avec +l'Egérie qui conseille. L'action de l'Egérie est plus décisive". -- +Mérimée mainitaan sitten d'Argout'n rinnalla tuollaisena "värjärinä". +(Revue anecdotique T VI siv. 25). + +[101] Sainte-Beuve: Correspondance T II s. 379. -- Kirje on kirjoitettu +Stendhalin biograafille Alb. Collignon'ille. + +[102] Globe, 2 p. huhtikuuta v. 1825. + +[103] Katso Mériméen anonyymistä arvostelua Salongista v. 1839 Rev. des +deux Mondes T XVIII s. 99. + +[104] Kirjaston seinämaalaukset Bourbon'in palatsissa, kattomaalaus +Luxembourg'issa, Apollogalleria Louvressa, maalaukset Hôtel de +ville'ssä ja St. Sulpicen kirkossa y.m. + +[105] Mériméen suhteesta Delacroix'han katso Tourneux, "Pr. Mérimée", s. +45-52, aikakauskirjaa "L'art, revue illustrée", Paris 1875, s. 265-71, +sekä Eug. Delacroix, Lettres T II sivut 67, 237. + +[106] J. Meyer, Geschichte der französischen Malerei seit 1789; Leipzig +1867, s. 207. + +[107] Arsène Houssaye: Confessions T II, s. 20. + +[108] "L'un, comme Calderon et comme Mérimée, + Incruste un plomb brûlant sur la réalité, + Découpe à son flambeau la silhouette humaine + En emporte le moule, et jette sur la scène + Le plâtre de la vie avec sa nudité. + Pas un coup de ciseau sur la sombre effigie. + Rien qu'un masque d'airain tel que Dieu l'a fondu + Cherchez vous la morale et la philosophie? + Rêvez, si vous voulez. -- Voilà ce qu'il a vu". + +[A. Musset: Premières poésies s. 231-32.] + +[109] P. de Musset, Biogr. d'Alfr. de Musset siv. 106. + +[110] Ibidem, siv. 309. + +[111] L'amateur d'autographes T XIII siv. 138. + +[112] L'oeuvre de David d'Angers p. H. Jouir, Paris 1867, T. I, s. 305 + +[113] Mme Ancelot, Les salons de Paris, 2:e édit. 1858 siv. 62-63. + +[114] Sen hän itsekin sanoo: "Mes amis m'ont dit bien souvent que je ne +prenais pas assez de soin pour montrer ce qu'il peut y avoir de bon +dans ma nature, mais je ne me suis jamais soucié que de l'opinion de +quelques personnes". -- Kirje, joka on kirjoitettu rva du Parquet'lle, +löytyy painettuna kreivi d'Haussonvillen teoksessa "Prosper Mérimée", +siv. 22. + +[115] Katso m.m. kreivi d'Haussonvillen teosta (s. 20), missä hän +erityisesti huomauttaakin, että Mériméen esiytyminen "au premier abord, +excitait peu de sympathie et de bienveillance". + +Gust. Planche taas kirjoittaa hänestä seuraavasti: "Ceux qui le +connaissent familièrement n'ont jamais vu en lui qu'un homme très +simple, d'une instruction solide, lisant facilement l'italien et le +grec moderne, parlant avec une pureté remarquable l'anglais et +l'espagnol, préférant volontiers entre tous les livres les relations de +voyages. Et c'est ce qui explique l'ubiquité de son esprit; car il n'a +jamais vu dans sa vie que l'Angleterre et l'Espagne." (Revue des deux +Mondes, 1 p. syysk. 1832). + +[116] Esim. Federigo aikakauskirjassa _Les annales romantiques_ jo +v. 1829. -- G. Planche tietää myöskin kertoa eräästä lyhyestä +tutkimuksesta, joka käsitteli Byron'ia. "Il faut ajouter à la liste +précédente -- sanoo hän lueteltuaan Mériméen teokset vuoteen 1832 -- +quelques pages sur lord Byron, remarquables par un goût sûr, et où, +pour la première, fois, le vrai caractère de don Juan et de Child +Harold est nettement défini; avant Mérimée, personne, que je sache, +n'avait trouvé dans le double aspect de son talent, la diffusion des +idées et la concision du style, la raison de son impuissance épique et +dramatique". Missä tämä tutkimus on ollut painettuna, sitä en tiedä; +eikä siitä mainitse mitään Tourneux'kaan, joka muuten on koettanut +antaa tarkan luettelon Mériméen teoksista. Planche on myöskin +tietävinään, että kirjailijallamme olisi ollut valmiina näytelmän +käsikirjoitus nimeltä "Cromwell", joka oikeastaan muka oli vanhempi +Clara Gazul'ia vaikk'ei se ole koskaan julkisuuteen tullut. (Revue des +deux Mondes T. VII. s. 690). Tästä seikasta en ole missään muualla +löytänyt sanaakaan, niin että juttu jää hämäräperäisyyteensä. + +[117] Revue des deux Mondes T. VII, siv. 588. + +[118] Revue de Paris, elokuulla v. 1833. + +[119] Revue des deux Mondes v. 1833 siv. 710-717. + +[120] "Le Temps", 31 octobre 1833. + +[121] Kertomus ilmestyi ensin Revue des deux Mondes'ssa 15 p. elok. v. +1834, sittemmin v. 1837 Dodécation ou le Livre de Douze'ssa T. II ja v. +1841 Colomban ja Vénus d'Ille'n kanssa yhdessä. + +[122] Chronique de Paris, 6 p. syysk. ja 29 p. marraskuuta v. 1835. + +[123] Ranskan tieteellinen maailma osottikin antavansa näille täyden +arvon kutsumalla hänet (29 p. syysk. 1837) jäseneksi siihen +historialliseen yhdistykseen, joka oli saanut tehtäväkseen tutkia ja +luetella Ranskan vanhat muistomerkit. Yhdistys, johon paitse Mériméetä +kuuluivat kreivi de Montesquieu, Vitet, Leprévost, parooni Taylor, +F. Duban ja F. N. Caristie, toimittikin luettelon 1,882:sta +säilytettävästä historiallisesta muistomerkistä. Mérimée oli tämän +yhdistyksen toimeliaimpia jäseniä. + +[124] Ilmestyi ensin sarjassa "Tablettes historique de l'Auvergne". + +[125] Voyage dans le Midi sisältää, paitse 2 kuvaa, VI + 484 siv., +Voyage dans le Ouest 436 siv. ja 7 kuvaa, Voyage en Auvergne 414 siv. +ja Voyage en Corse 255 siv. ja 10 litogr. + +[126] Näiltä ajoilta tavataan hänen etupäässä tieteellisiä +kirjoituksiansa seuraavissa aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä: Revue +de Paris, Revue des deux Mondes, Revue archéologique, Revue +contemporaine, l'Artiste. Globe, Dodécation, Mémoires de la société des +Antiquaires de France, L'instructions historiques, Annuaire de la +Société de l'histoire de France, Moniteur universelle, Constitutionnel, +Gazette des Beaux-arts y.m. + +[127] Julkaistuna aikakauskirjassa "L'annuaire de la société de +l'histoire de France" v. 1837. + +[128] Teosta painettiin silloin vain 150 kpl. + +[129] Discours, siv. 30. + +[130] Katso Revue des deux Mondes 1 p. lokak. v. 1841. -- +Arvostelussaan mainitsee Sainte-Beuve jo, että Mérimée puuhaa +täydellistä tutkimusta Caesarista. Kansallissota on hänestä muuten +vaikea aine, lähteetkin näet kun ovat vaillinaisia ja epäselviä. +Mérimée on kuitenkin uskaltanut siihen tarttua. "S'emparant de tous les +témoignages qui leur sont échappés" kirjoittaa hän m.m., "les +contrôlant réciproquement, les complétant, lorsqu'il le faut, par des +inductions brèves, M. Mérimée, sans phrases, sans système, avec ce +sentiment continu de la réalité et ce besoin qu'il a en tout de +s'expliquer les choses comme elles se sont passées, nous a donné un +récit instructif, enchainé, attachant, et qui jette, chemin faisant, la +plus grande clarté sur l'ensemble de l'organisation romaine". +Mainittuaan sitten, että Marius ja Sulla, teoksen pääsankarit, ovat +mestarin kädellä kuvatut, jatkaa hän edelleen: "Énergie, grandeur, +grossièreté, vices et bassesse, ces traits en eux de la nature romaine +corrompue, sont envisagés d'un coup-d'oeil ferme et recueillis dans une +parole en quelque sorte latine elle-même, sobre, positive, et qui +n'ajoute rien de moderne aux choses". + +[131] Kirje löytyy painettuna aikakauskirjassa "L'amateur +d'Autographes" v. 1876, n;o 268. + +[132] Ibidem, v. 1875, siv. 54. + +[133] Kertomus ilmestyi ensin Revue des deux Mondes'ssa elokuun 15 p. +v. 1837 ja myöhemmin Colomban kanssa v. 1841. + +[134] Le Catalogue des Manuscrits et des autographes d'Eloi Johanneau +v. 1853. + +[135] Chaudes-Aïgues esipuheessa teokseensa "Les écrivains modernes de +la France" (Paris 1841). + +[136] Journal des Goncourt, Paris 1888, T. II. s. 11. -- Renan piti rva +Sand'ia todellisempana kuin Balzac'ia sen tähden, että edellinen kuvasi +yleisiä intohimoja. + +[137] Alfred de Vignyn Stello ilmestyi v. 1835. + +[138] Kuvaukset ovat niin tosia kuin olisivat ne valokuvatut, sitä +todistavat lukuisat korsikalaiset matkakertomukset vielä myöhemmiltäkin +ajoilta. Vedotakseni ainoastaan erääseen, jossa kosketellaan Korsikan +oloja vuonna 1852, tahdon tähän painattaa otteita tri A. Bonne'n +kirjoituksesta "Les bandits corses". + +"Tämä tila käy todellakin sietämättömäksi ja lieneekin jo aika miettiä +keinoja ihmisten turvaamiseksi ja heidän omaisuutensa suojaamiseksi. +Omaisuus ei näet ole vähemmän vaarassa kuin ihmishenkikään tuon +tunnetun verikoston seurausten vuoksi ja varsinkin ryövärihalun sinne +päin kääntyessä. -- -- Myötäänsä puhutaan murhista; milloin on joku +santarmi murhattu, milloin taas joku ryöväri kaadettu, milloin on uusi +veijari näköpiiriin ilmestynyt j.n.e., kas siinä korsikalaisten puheet. +Ja sellaisia tapauksia on Korsikan vanha ja uusi historia täpösen +täynnä. Niin kauan kun noita töitä etäältä kuulee on niillä kyllä +romantillinen värityksensä, mutta kun äkkiä ojennetaan revolveri rintaa +kohden ja vaaditaan rahat pois, niin on leikki kaukana". -- -- -- +(Journal des Débats, 5 p. syysk. 1852). + +Yhtä julman kuvauksen antoi sekin henkilö, joka v. 1850 hallituksen +puolesta lähetettiin ottamaan selkoa olivatko Korsikan olot todellakin +sellaisia, miksi niitä jo usein oli kuvattu. Virallinen selonottaja +ilmoittaa ryövärein luvun olevan 265 henkeä. Harvoin he yhdessä +asuskelevat, mutta yksimielisiä he siltä ovat. "Toutes les lois sont +brisés, l'autorité s'efface, la force publique est énervée, la justice +est impuissante et la conscience publique n'ose plus espérer. -- -- +Toute la population est armée et c'est un sujet d'étonnement pour +l'étranger qui visite l'île. Pour apprécier le mal il faut l'avoir vu +de près". (Katso Rapport officiel adressé à M. le ministre de +l'Intérieur, 1850. Vertaa myöskin: Souvenirs de la Corse, Revue de +Paris, toukok. 1841 ja Moeurs corses par Comtesse de Bradi, Revue de +Paris, tammik, 1833). + +[139] Revue de Paris, kesäk. 1841. + +[140] Revue anecdotique T. VI, siv. 128. + +[141] Avant d'entreprendre les tournées officielles il avait appris à +mouler et cette pratique lui fut plus d'une fois précieuse (Tourneux, +s. 53). + +[142] Revue des deux Mondes T. XVIII. + +[143] J. François Léonor Mérimée kuoli Pariisissa syyskuun 27 p. 1836 +ja oli siis kuollessaan 79 vuotias. Hänen hyvä ystävänsä Ingres oli +hänestä sitä ennen ehtinyt piirustaa muotokuvan ja vakuutetaan siitä, +että siinä kauniisti esiytyi "la souriante bonhomie de l'homme qui +voulait se faire une belle épitaphe en lettres d'or dans la mémoire de +ses amis". Samalta kuuluisalta taiteilijalta (Ingres'ltä) sai rva +Mérimée miehensä kuoleman johdosta vastaanottaa mitä sydämellisimmän +kirjeen, jossa lohdutuksena m.m. mainitaan, että "onhan teillä vielä +jälellä rakas poikanne, teidän oikeutettu ilonne". (L'amateur +d'autographes 1876, N:o 268). + +[144] Ilmestyi vasta Mériméen kuoleman jälkeen Pariisissa v. 1873 +kahdessa osassa ja sisältäen lähes 300 kirjettä vuosilta 1836(7)-1870. + +[145] Tarkoittaa kirjettä Madridista 25 p:ltä 1830; katso Revue de +Paris'n marraskuun numeroa v:lta 1830 tai Mosaïque, Paris 1842. + +[146] Mosaïque, Paris 1888, sivv. 283-86. + +[147] J. J. Ampère: La Grèce, Rome et Dante, Paris 1848, sekä Une cours +en Asie Mineure (Lettres à M. Sainte-Beuve). + +[148] Lettres à une Inconnue T I siv. 40-51. + +Turkin hallitukselta oli Mérimée todellakin saanut tuollaisen +runollisen suosituskirjeen, jossa tunnusmerkkinä mainittiin, että +hänellä oli "kuherruskyyhkyn suortuvat ja jalopeuran silmät". Eräässä +toisessa samallaisessa suosituskirjeessä sanottiin hänen ihollaan +olevan "la couleur du cheval pâle de l'Apocalypse". + +Ja koska kerran on tullut puhe hänen ulkonäöstänsä tähän aikaan, voinen +kai tässä yhteydessä mainita, minkälaiseksi Ch. Monselet kuvaa hänet: +"Mérimée on pitkä ja solakka mies, jonka kasvoilla on kylmä ja +ivallinen ilme. Silloin tällöin käyttää hän monoklia (un lorgnon). +Kaikki olisikin hyvin ja Mérimée voisi kehua olevansa oikein todellisen +diplomaatin näköinen, ellei hänellä olisi silmäänpistävän pitkä ja +paksu nenä, komprometteeraava kuin Diderot'n jalokivet. Se on juuri +sellaisen miehen nenä, joka on kirjoittanut 'La double Méprise' ja 'Les +âmes du Purgatoire'. Ennen muinoin ei löytynytkään kuin yksi muu nenä, +joka Mériméen nenän kanssa kykeni kilpailemaan, ja sen omistaja oli +hänen ystävänsä Stendhal, jonka kanssa hänellä sitä paitse on paljo +muuta yhteistä henkisessä ja kirjallisessa suhteessa". (Ch. Monselet, +Le lorgnette littéraire, Paris 1857, siv. 158). + +[149] Samaan suuntaan kirjoitti hän jo v. 1849 Grotiuksen historiaa +arvostellessaan. "J'ai eu le bonheur, il y a quelques années, de passer +trois jours aux Thermopules, et j'ai grimpé, non sans émotion, tout +prosaïque que je sois, le petit tertre où périrent les derniers des +trois cents". (Mélanges hist. et litt., 4:s painos, siv. 166.) + +[150] Portraits historiques et littéraires, 2:nen painos, siv, 284-285 +tahi Moniteur Universel 1 p. tammik. 1860. -- Yhtä ylistävästi kuin +tässä ei Mérimée kuitenkaan ole aina Herodotosta arvostellut. Vallan +toisin piteli hän nimittäin häntä kirjoituksissaan Grotiuksen historian +johdosta. Puhuttuaan Cornelius Nepoksen "romaaneista" selittää hän +täydellisesti kannattavansa Grotiusta siinä, että Herodotos on Kreikan +taisteluja kuvatessaan laskenut hirveästi omiaan. "Jättäkäämme +Herodotolle hänen 9 runotartansa elkäämmekä hämmästykö, jos Grotius +meiltä riistääkin muutamia nuoruutemme illusiooneista", sanoo hän. Ja +sitten hän kritiseeraa Herodoton kertomusta Leonidaan kuolemasta ja +tulee seikkaperäisiä todistuskappaleita pohtimalla siihen päätökseen, +että se on kyllä ylevää, mutta -- valhetta. Leonidas muka hyvin tunsi +Termopyleen jo ennakolta ja kun kreikkalaisilla oli suojanaan +vasemmalla läpäisemättömät louhikot, oikealla n.k. pelaskilainen +kivimuuri sekä sitä paitse parhaimmat aseet ja tiedot sotatieteessä, +niin oli se muka päinvastoin kummallista, että persialaiset ensinkään +jaksoivat tämän solan valloittaa. Ja Leonidas teki väärin asettuessaan +itse puolustamaan niin helposti puolustettavaa asemaa ja antaessaan +vetelykselle tehtäväksi pitää huoli toisesta paljo vaarallisemmasta +solasta. Tosin kuoli hän sankarina, mutta muuta ei hän voinut, sillä +Termopyleen menetettyä ei hän kotiinsa olisi iljennyt palata. (Mélanges +hist. et litt., 4:s pain. siv. 167). + +[151] Katso Mélanges hist. et litt., s. 160. -- Ja sitä paitse oli +heillä tuo ihana Homeeros, jota Mérimée oli aina ihaillut ja jota hän +vasta Kreikassa käytyään sanoo oppineensa oikein ymmärtämään. "Le peu +que j'ai vu de la Grèce m'a mieux fais comprendre Homère... Tout est +remarquable dans Homère. Les épithètes, si étranges traduites en +français, sont d'une justesse admirable. Je me souviens qu'il appelle +la mer pourpre; et jamais je n'avais compris ce mot. L'année dernière" +(tämä on kirjoitettu 'tuntemattomalla' 20 p. heinäk. 1842), "j'étais +dans un petit caïque sur le golfe de Lépante, allant à Delphes. Le +soleil se couchait, Aussitôt qu'il eut disparu, la mer prit pour dix +minutes une teinte violet foncé magnifique. Il faut pour cela l'air, la +mer et le soleil de Grèce". + +[152] Lettres à une Inconnue, T I, siv. 48. + +[153] Lettres à une Inconnue, n:ris XVI et XVII. --- Tämä viimeinen +lause ei ollut mikään mietitty tapa moittia ystävätärtä ominaisuudesta, +joka lienee yhteistä kaikille englantilaisille naisille. Mériméetä +pidettiin todellakin kovasti jumalattomana ja epäsiveellisenä +henkilönä, jonka vuoksi jotkut akateemikot jo olivat rientäneet +ilmoittamaan, etteivät he tuollaiselle Jumalan kieltäjälle ja +epäsiveyden apostolille koskaan tule antamaan ääntänsä. Mérimée, joka +varsinkin nuorempana mielellään tahtoi käydä kevytmielisestä +elostelijasta, vaikka hän sitä tuskin koskaan oli, kärsi tästä +ajattelemattomuudestaan myöhempinä aikoina tuntuvasti. Hän kertoo itse +kuinka hän elokuussa v. 1842 tuli matkustaneeksi kahden kesken erään +nuoren naisen kanssa postivaunuissa ja kuinka tämä, nähtyään kapsäkin +kyljessä hänen nimensä, oikein pelkäsi häntä, "epäsiveellisten" +novellein kirjoittajaa. Tämä suututti Mériméetä niin, että hän omien +sanojensa mukaan oli pahalla tuulella kaksi kokonaista päivää. "Ce +qu'il y a de singulier dans ma vie", sanoo hän tämän johdosta, "c'est +qu'étant devenu un très-grand vaurien, j'ai vécu deux ans sur mon +ancienne réputation, et qu'après être redevenu très-moral, je passe +encore pour vaurien. En vérité, je ne crois pas l'avoir été plus de +trois ans, et je l'étais, non de coeur, mais uniquement par tristesse +et un peu peut-être par curiosité. Cela me nuira beaucoup, je crois, +pour l'Académie; et puis aussi on me reproche de ne pas être dévot et +de ne pas aller au sermon. Je me férais bien hypocrite, mais je ne sais +pas m'ennyer et je n'aurais jamais la patience". (Lettre XX). Siihen +oli Mérimée nimittäin liian hermostunut samoin kuin hän myöskin oli +liian suorapuheinen ja itsenäinen teeskennelläkseen. + +[154] "The autorship of the which (La double méprise) was objected to +Mérimée when he was elected of the Academy --" (George Saintsbury, +Encyclop. britannica, s. 38). + +[155] Juhlallinen vastaanotto tapahtui 25 p. marrask. + +[156] Yhtä surkea on sekin kirje, jonka hän samoihin aikoihin +kirjoittaa kreivitär Merlin'ille alkaen sanoilla: "Quel horrible métier +que celui de candidat à l'Académie française! etc". (Kirje on +Monselet'n perillisten hallussa). + +[157] "Je suis harrassé des courses que j'ai faites, car il faut +maintenant remercier, et remercier amis et ennemis, pour montrer qu'on +a de la grandeur d'âme. J'ai le bonheur d'avoir été blackboulé par des +gens que je déteste, car c'est un bonheur que de n'avoir pas le fardeau +de la reconnaissance à l'égard des personnes qu'on estime peu". +(Lettres à une Inconnue, T. I. 12:s painos, siv. 219). + +[158] Katso myöskin L'Illustration T IV, 15 p. helmikuuta 1845, jolloin +samainen kuvalehti sisälsi Mériméen muotokuvan, mikä arvatenkin on +Henri Valentin'in tekemä ja muuten aika lailla somistettu. + +[159] Ktso P. Stapfer, Études sur la litt. franç. moderne, Paris 1881, +siv. 331. + +[160] L'historien de Gargantua n'a pas, il est vrai, une seule page +qu'on puisse lire tout haut, mais il n'a pas une ligne qui n'offre un +sujet de méditation à qui veut écrire notre langue... Nul mieux que lui +ne connut ce que la position d'un mot peut ôter ou ajouter de grâce à +une période, etc. (Katso: Recueil des Discours de l'Académie française +1840-49 siv. 439). + +[161] Mainitsemista sietää myöskin hänen arkeolooginen kirjansa +"Monuments historiques", joka ilmestyi lopulla vuotta 1843. + +[162] Lettres à une Inconnue T. I. siv. siv. 97. + +[163] Lettres à une Inconnue T. I. siv. 220-21. + +[164] Ilmestyi Magen'in kustannuksella v. 1844 kaksi-osaisena in 8:o. + +[165] Katso Loménie, Discours siv. 31. -- Samassa kirjeessä lausuu hän +ajatuksensa Caesarista jotenkin höysteisissä lauseissa: "C'était une +franche canaille à cette époque. Ce diable d'homme a toujours été en se +perfectionnant. Il serait devenu honnête homme si on l'eût laissé +vivre. Bref, je trouve que César n'est point encore jugé, et j'ai une +terrible démangeaison". + +[166] Napoleonin teoksen ensimmäinen osa ilmestyi vasta 1865. Missä +määrin hän oli Mériméen apua käyttänyt, on vaikea täsmälleen sanoa; +mutta sen vakuuttaa kuitenkin Loménie varmaan, että jälkimäinen +puolisko hänen käsikirjoitustaan löydettiin, toisen keisarikauden +kukistuttua, Tuileries'n linnan kirjastosta, joten todennäköistä on, +että Mérimée kohteliaana hovimiehenä oli luopunut teoksensa julkaisusta +ja jättänyt sen hallitsijan käytettäväksi. Mihin tämä käsikirjoitus nyt +on joutunut, sitä ei tiedetä. Loménien mukaan pitäisi sen olla n.k. +siviililuettelon tekijällä (ligvidateur de la liste civile), mutta +Jules Soury, jolle v. 1870 annettiin tehtäväksi ottaa selkoa +Tuileries'n linnasta löydetyistä papereista, vakuuttaa, ettei hän sitä +ole käsiinsä saanut (katso Journal officiel, 11 p. marraskuuta 1870) Ei +sitä Tourneuxkaan sano löytäneensä, ja kieltävän vastauksen sain +minäkin tiedustellessani sitä Bibliothèque nationale'n arkistosta. +Edellinen osa Caesarin elämäkertaa joutui, se tiedetään varmaan, +liekkien uhriksi siinä tulipalossa, joka 23 p. toukokuuta 1871 hävitti +Mérirnéen asunnon, n:o 52 rue de Lille'n varrella. + +[167] Sainte-Beuve: Causeries du lundi T. VII. + +[168] Le Correspondant T XXXI, s. 484-88. + +[169] Vielä samana päivänä hän ystävättärelleen kirjoittaa: "Kaikki +meni paremmin kuin toivoinkaan. Satuinkin harvinaisen hyvälle tuulelle. +En tiedä onko yleisö tyytyväinen minuun, minä ainakin olen tyytyväinen +siihen". (Lettres à une Inconnue, T I, s. 249). + +[170] Mélanges hist. et littéraires, 4:e édit. s. 336. + +[171] Lettres à une Inconnue, n:o CCXXVI. + +[172] Tosin kävi Mérimée Espanjassa myöskin syksyllä 1845, mutta +silloin oli Carmen jo valmis, eikä hän enää voinut kuin kontrolleerata +tapa-kuvaustensa todenperäisyyttä. Tämä matka häntä ei muuten näy +miellyttäneen ensinkään, vaan löytää hän kaikkialla moittimista. Yksin +rakastajatkin ovat veltompia ja runottomampia kuin ennen. Mustalaiset +muulinkulettajat olivat ainoat, jotka olivat entisellään. (Lettres à +une Inconnue, T. I. siv. 256-59). + +[173] Revue des deux Mondes, vol. XVIII, s. 574. + +[174] Jo silloin kuului muutamia ääniä, että Mérimée muka olisi +Carmeniansa varten käyttänyt espanjalaisia esikuvia, ja myöhemmin on +m.m. Saintsbury väittänyt, että hän tässä "nähtävästi" (apparently) on +mukaillut Borrowin espanjalaisia kertomuksia. Tahtomatta väittää +valheeksi tai mahdottomaksi tätä olettamusta, johon kyllä voi olla +hiukan syytä, pyydän vain saada huomauttaa, että Mérimée aina, myöskin +muualta aiheen saatuaan, käsittelee sen itsenäisesti, oman luonteensa +ja oman kaunotieteensä mukaan. "Mukailla" on siis tässä vallan väärä +sana. + +[175] Loménie, Discours de réception, s. 37. + +[176] Hist. de don Pèdre, siv. 426. + +[177] Le Correspondant T. XXXI. p. 485. + +[178] Venäjän kielen rikkauteen ja tuoreuteen ihastui Mérimée sitä +paitse jo heti alussa, ja mitä paremmin hän sitä oppi tuntemaan, sen +suuremmaksi kasvoi hänessä tämä mieltymys. "La langue russe, qui est, +autant que j'en puis juger, le plus riche des idiomes de l'Europe", +kirjoittaa hän v. 1851. "semble faite pour exprimer les nuances les +plus délicates. Douée d'une merveilleuse concision qui s'allie à la +clarté il lui suffit d'un mot pour associer plusieurs idées qui, dans +une autre langue, exigeraient des phrases entières. Le français +renforcé de grec et de latin, appelant à son aide tous ses patois du +Nord et du Midi, la langue de Rabelais enfin, peut seule donner une +idée de cette souplesse et de cette énergie". + +[179] Katso Rév. des deux Mondes, 15 p. marrask. 1851 taikka Carmen +etc. 18:e édit. sivv. 311-358. + +[180] Carmen etc. 18:e édit. s. 318. + +[181] Katso Sainte-Beuve, Causeries du lundis T. VII. + +[182] Le Correspondant T. XXXI, siv. 488, -- Vertaa myöskin L'Univers +v:lta 1852. + +[183] Journal des Débats 20 p. helmik. 1853 tai Cuvillier Fleury, +Études hist. et littéraires, Paris 1854, T. II, s. 329-348. + +[184] Tämä näytelmä, joka mainitussa aikakauskirjassa luettiin +joulukuun 15 p. v. 1852, ilmestyi myöhemmin yhdessä Les deux +heritages'n kanssa. + +[185] Barbey d'Aurévilly, Les oeuvres et les hommes au XIX:e siècle, +T. VI, siv. 336. + +[186] Études sur la Russie, Le glaive russique, La Finlande, son +histoire primitive, sa mythologie, sa poésie etc. (1845, 2 vol. in -- +80), Histoire litt. du Nord, La Russie Contemporaine, Les îles d'Aland +y.m. + +[187] Hist. de l'Académie des Inscriptions T. XVIII, s. 130. + +[188] L'Histoire de l'Académie des inscriptions T. XVIII, s. 178-179. + +[189] Katso tästä jutusta: Arsène Houssaye: Les Confessions T. III +sivv. 86-88. + +[190] La Presse, 18 p. maalisk. + +[191] L'artiste, T. V, 5:e série s. 158. + +[192] Le Constitutionnel 18 p. maalisk. 1850. + +[193] Journal des Débats, 18 p. maalisk. a. v. + +[194] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 319. + +[195] Kreivi Guillaume Libri oli opettaja Sorbonnessa ja Collège de +France'ssa, kirjastojen ylitarkastaja, kunnialegioonan ritari ja +Ranskan akatemian jäsen. + +[196] Lettres à une Inconnue T. I, s. 316-17. + +[197] Revue des deux Mondes T. XIV, Nouv. série, s. 318. + +[198] Lettres à une Inconnue, T. I. s. 319-320. + +[199] Tuomio oli, mikäli se koski Mériinéetä, muuten näin kuuluva: +Attendu que dans cet article (dont Mérimée se reconnaît l'auteur), +notamment dans les passages énoncés dans l'ordonnance de la chambre du +conseil, Mérimée, en précisant certains faits qu'il déclare être à sa +connaissance personnelle, signale les magistrats qui ont pris part à +l'instruction de l'affaire Libri connue n'ayant apporté dans l'exercice +de leurs fonctions que de l'ignorance, de la légèreté et de +l'étourderie: + +Attendu que l'instruction nouvelle à laquelle il a été procédé a +démontré l'inexactitude des faits par lui allégués, soit en ce qui +concerne les prétendues irregularités commises par les magistrats, soit +en ce qui concerne les prétendues erreurs de l'acte d'accusation, qu'il +qualifie d'oeuvre d'imagination, rédigée d'après les mêmes principes +qu'un roman ou un mélodrame, où l'art, et non la vérité, est la +principale affaire: + +Attendu que si les actes du magistrat comme ceux de tout autre +fonctionnaire public appartiennent à la critique, c'est à la condition +que cette critique s'exercera avec mesure et convenance; + +Attendu que tel n'est pas le caractère de la critique à laquelle +Mérimée s'est livré; que l'article incriminé ne saurait donc être +considéré comme ne constituant qu'une simple appréciation critique +d'actes et de documens émanés de la justice; qu'examiné dans ces +termes, dans sa forme et dans son esprit, il présente évidemment, +notamment dans les passages sus-énoncés, tous les élemens constitutifs +du délit d'outrage public envers des fonctionnaires de l'ordre +judiciaire à raison de leurs fonctions: + +Attendu que l'article rectificatif que Mérimée a fait paraître dans le +numéro de la Revue des deux Mondes du 1:er de ce mois, et les +explications qu'il a présentées depuis devant le juge d'instruction, et +qu'il a renouvelées et complétées à l'audience, ne peuvent qu'atténuer +et non faire disparaître le délit qui lui est reproché; -- -- -- + +Condamne Mérimée à quinze jours d'emprisonnement et à 1,000 francs +d'amende. -- -- Fixe, en ce qui concerne Mérimée, la durée de la +contrainte par corps à une année, et les (Mérimée et de Mars) condamne +tous deux solidairement aux dépens. + +[200] Lettres à une Inconnue, T. I. s. 322. + +[201] "Oikeus on kyllä luvannut minulle valtiollista lientä ja leipää, +mutta kumpaakaan en hyväkseni käytä. Herrojen (akateemikkojen) ruokkija +ja juottaja se minustakin huolen pitää, ja hän onkin oikea taituri +vasikanpaistin ja kotletin valmistamisessa. Sitä paitse kantavat +armeliaat naiset meille ananaaseja, pasteijia, sokeroittuja kastanjia +y.m. Teetä, todellakin mainiota, me itse valmistamme, ellei +palvelijamme, eräs rikosveljiämme, juo väkiviinaa lampuistamme. Siinä +tapauksessa on meillä surun päivä." (Tourneux, s. 125). + +[202] Kuinka tämä juttu v. 1861 taas jatkui ja miten johdonmukaisesti +Mérimée yhä puolusti ystäväänsä, sen saamme vasta myöhemmin nähdä. + +[203] Modeenalainen tiedemies Antonio Panizzi oli osanottonsa vuoksi v. +1820 puhjenneeseen kapinaan Neaapelissa ollut pakotettu pakenemaan +Englantiin, missä hän ensin elätti itsensä kieliopettajana. V. 1828 hän +kuitenkin jo kutsuttiin Lontoon yliopistoon itaalian kielen ja +kirjallisuuden dosentiksi ja nimitettiin v. 1831 British Museum'in +varakirjastonhoitajaksi, jossa ammatissa hän silloinkin vielä oli, kun +Mérimée häneen tutustui. + +[204] "Hier, je passais sur le boulevard des italiens lorsqu'un gros +pétard est parti à quelques pas de moi et de quelques femmes qui +étaiènt assises, presque sous leurs jupes". (Kirje kreivinna Montijolle +16 p. elok. 1847). + +[205] Kuinka julkisesti häntä ahneudesta ivattiin, todistaa m.m. eräs +Ch. de N:n pilkkaruno, joka luetaan Figarossa maaliskuun 3 p. 1848 ja +josta lainaan näytteeksi seuraavan värssyn: + + "Honni, démasqué, détesté, + Pour son bien il prenait le nôtre, + Et couvert du manteau d'un autre + Il jouait à la majesté." + +Runo päättyy sanoilla: "Il eut de moeurs -- par avarice". + +[206] Kirje on päivätty 26 p. helmik. 1848. + +[207] Kirje kreivitär Montijolle 3 p. maaliskuuta. + +[208] Tietääkseni ei Mérimée kuitenkaan ole mitään tähän lehteen +kirjoittanut eikä kreivi de Spoelberch de Lovenjoulkaan luettelossaan +Mériméen kirjoituksista mitään siellä julkaistuksi mainitse. + +[209] Mitkä nämä velvollisuudet olivat, olen osaksi jo maininnut: hänen +oli m.m. näet pidettävä huoli vanhasta äidistään, joka silloin vielä +eli. Tammikuun 26 p:stä 1847 alkaen istui hän Chateaugiron'in +jälkeläisenä "Société des bibliophiles français" seurassa sekä +hallituksen erityisestä määräyksestä komiteassa, jonka tuli tehdä +luettelo Orleans'in suvun yksityisomaisuudesta Ranskassa (v. 1848). +Niinikään uskottiin hänelle yhdessä kreivi Laborden ja Châlons +d'Argen kanssa tehtäväksi toimittaa säilyyn Tuileries'n taideteokset +ja kokoelmat. Ettei hän myöskään laiminlyönyt kirjallisia +velvollisuuksiaan todistaa m.m. se muinaistieteellinen kirjoitussarja, +jonka hän näihin aikoihin Constitutionnelissa julkaisi käsitellen +parannuksia kansalliskokoelmain luokituksessa sekä tasavallan uusia +rahoja. + +[210] Kirje Montijon kreivinnalle 24 p. huhtik. + +[211] Esimies oli oikeastaan kirjailija Pierre Antoine Lebrun, jota +valtiolliset toimet estivät akatemiallista tehtävää täyttämästä. Ampère +oli valittu Guiraud-vainajan sijalle. -- Mériméestä kerrotaan muuten, +ettei hän koskaan, kuten niin monet muut, tullut akatemian kokouksiin +siviilitakissa, vaan aina univormussa. Tässä säntillisyydessä oli +hänellä vain yksi kilpailija, nim. parooni Pasquier (Mirecourt). + +[212] Filon, Prosper Mérimée et ses amis, Paris 1893, s. 197. + +[213] Réponse au discours de réception de M. Ampère à l'Académie +française (Paris 1848). + +[214] Että Mérimée todellakin jo toivoi tasavallasta hyvää koituvan, +osottaa myöskin eräs yksityinen kirje, joka tekijänsä tietämättä +julkastiin sanomalehdissä ja jossa Mérimée oli antanut tunnustuksensa +tasavallalle. Tästä oli luonnollisena seurauksena hänen välinsä +kylmeneminen useihin orleansisukua kannattaviin perheisiin. +(d'Haussonville, Pr. Mérimée siv 41.) Olen käynyt läpi useita +sanomalehtiä näiltä ajoilta, mutta en ole saanut selville, missä +lehdessä tämä kirje oli julkaistu. + +[215] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 290. + +[216] Kirje Montijon kreivinnalle 28 p. kesäk. 1848. + +[217] Katso viite 96. + +[218] Kreivi de Laborde, jonka yhteistyöstä Mériméen kanssa jo ennenkin +olemme maininneet, oli Louvren museon konservaattori, renessanssi-ajan +muistomerkkien ja uudenaikaisten veistokokoelmain intendentti. + +[219] Mirecourt sanookin tämän johdosta: "Mérimée oli ehkä ainoa ylempi +virkamies, joka sai pitää paikkansa tarvitsematta polvistua tasavallan +edessä tai näytellä silloista hallitusta kohtaan innostusta ja +myötätuntoisuutta, joita hän itse asiassa ei tuntenut". -- Les +Contemporains T. LXXIX, s. 74. + +[220] Lettres à une Inconnue T. I siv. 293. + +[221] Ibidem siv. 302. + +[222] Mérimée oli silloin Elsassissa tavallisilla virkamatkoillaan. + +[223] "Il étonne tous ceux qui l'approchent par cet air de self +conscience particulier aux légitimes". -- Kirje Montijon kreivinnalle +25 p. jouluk. 1848. + +[224] Kirje, joka on kirjoitettu 20 p. maaliskuuta 1851 ja päivätty +Mériméen uudessa asunnossa Rue de Jacob'in varrella, minne hän jo v. +1847 oli muuttanut "äitineen, kirjoineen ja kissoineen", kuten hän itse +sanoo, löytyy julkaistuna Gazette anecdotique-lehdessä 15 p. +maaliskuuta 1878. + +[225] Lettres à une Inconnue T I s. 306-311. + +[226] Kirje Stapferille 12 p. marraskuuta 1849. + +[227] Kirje Montijon kreivinnalle joulukuussa v. 1848. + +[228] Revue des deux Mondes'ssa julkaisi hän perinpohjaisen, toista +sataa sivua käsittävän selonteon ja arvostelun Groten laajasta +teoksesta "History of Greece", pitemmän ehdotuksen "De l'enseignenement +des Beaux-Arts", kirjoituksia "Museon uudesta järjestämisestä" ja +"Espanjan taiteista": Revue archéologiquessä useita, Ranskan +muistomerkkien korjausta koskevia kirjoituksia, joukon artikkeleita +aikakauskirjoihin Magasin pittoresque, Revue générale de +l'Architecture, Bulletin des Comités historiques ja Mémoires de +l'Institut de France, niinikään sanomalehtiin Moniteur ja +Constitutionnel sekä sitä paitse virkaraportit sisäasiain ministerille. + +[229] Pr. Mérimée, Portraits hist. et litt., Paris 1874, siv. 19. + +[230] Pr. Mérimée, Les deux Héritages, Paris 1878, siv. 17-18. + +[231] Paul Bourget sanoo Stendhalista kirjoittaessaan (Essais de +psychologie contemporaine, Paris 1889, siv. 256), että Mérimée olisi +varustanut tämän anonyymisen kirjasensa "de ce titre clandestin: +H. B., par l'un des Quarante", mutta niin ei kuitenkaan ole laita. +Semmoinenkin painos tosin löytyy, vaan se on Poulet Malassis'n +omavaltaisesti toimittama ja muuttelema jäljennöspainos (vuodelta +1864), jota painettiin 140 kpl. + +[232] Katso Tourneux, Pr. Mérimée etc., Paris 1879, sivut 71-80. -- +Kirjanen painettiin Didot'n luona Pariisissa ja käsitti 20 sivua in +8:o. Alkuperäistä ei löydy tallessa enää kuin 3 kappaletta, kaikki +yksityisten hallussa. + +[233] Kirje Guéret'n kirjastonhoitajalle, hra Bonafous'lle 12 p. +helmik. 1857. + +[234] Esipuheessa kokoelmaansa "Chants modernes" (1855, siv. 15.) + +[235] Katso hänen sanomalehtikirjoituksia sisältävää kokoelmaansa +"Heures de travail", Paris 1854, T. I siv. 276. + +[236] Portraits hist. et litt., 2:e édit. siv. 165. + +[237] Niinpä esim. Balzac oli vallan ihastunut häneen eikä tiennyt +kehen häntä vertaisi (Katso Correspondance de Balzac, kirje 6:lta +päivältä huhtikuuta 1839 sekä 30:ltä päivältä tammik. 1846, missä hän +m.m. sanoo: "Stendhal est un des esprits les plus remarquables de ce +temps".) -- H. Taine, aikamme ehkä etevin arvostelija, nimittää Beyleä +yhdellä sanalla "esprit supérieur", vertaa häntä Racineen ja pitää +häntä nykyajan etevimpänä psykoloogina. (Katso Essais de Critique et +d'histoire, Paris 1866.) -- Emile Zolan mielestä on Stendhal, yhdessä +Balzacin kanssa, koko realistisen suunnan luoja "eikä kukaan ole ennen +häntä kuvannut rakkautta suuremmalla todenmukaisuudella". (Katso: Les +romanciers naturalistes. Paris 1881, siv. 92.) -- Paul Bourget asettaa +Beylen täydellisesti Balzacin rinnalle, vertaa häntä Leonardo da +Vinciin ja sanoo, että hänen mestariteoksensa "Rouge et noir" -- -- "a +pris place dans le groupe de livres que Sainte-Beuve appellait les +Bibles du XIX:e siècle". (Essais de psychologie contemporaine, Paris +1889, siv. 293. -- Vrt. Georg Brandes: Den romantiske Skole i Frankrig, +Kjobenhavn 1882, s. 290-344.) -- Myöskin nuorimmat kriitikot, n.k. +symbolistit, kuten esim. Charles Morice, sanovat hänen olevan "un +psychologue infaillible -- -- plus que quiconque, du sens intime de la +vie" j.n.e. (La littérat. de tout à l'heure, Paris 1889, siv 180.) +Beyle oli siis itsekin vallan oikeassa ennustaessaan: "Je serai compris +vers 1880". + +[238] Portraits hist. et litt., 2:e édit., siv. 202. + +[239] M.m. oli hän tutustunut Dickensiin ja Cooperiin, jotka olivat +vierailleet hänen luonansa Pariisissa (Mirecourt, Les Contemporains, T. +LXXIX, s. 79). Niinikään tunsi hän nähtävästi silloin jo jotenkin hyvin +Panizzin, koskapa hän joulukuun lopulla 1850 kirjoittaa hänelle +kirjeen, joka alkaa sanoilla "Mon cher Monsieur". + +[240] Kesäkuussa 1851 kirjoittaa hän "tuntemattomalle" m.m. käyneensä +katsomassa englantilaisia tanssijattaria "qui travaillaient chez la +princesse Mathilde". + +[241] Että sellaista todellakin oli kysymyksessä, siitä on meillä +todistuksena V. Hugon merkillinen kertomus prinssi Napoleonin (Jerôme +Bonaparten toinen poika) käynnistä hänen luonansa 16 p. marraskuuta +1851, jolloin hän isänmaansa parasta silmällä pitäen ehdotti Hugolle: +"Eh bien, faites, cette nuit, arrêter le président", ehdotus, johon H. +ei kuitenkaan suostunut (katso V. Hugo: Histoire d'un crime, T. II, +siv. 214-226). + +[242] Mirecourt Les Contemporains, T LXXIX, s. 73. + +[243] Pr. Mérimée: Lettres à M. Panizzi, Paris 1881, s. XI. + +[244] Näytään jo näinä aikoina tiedetyn, ettei Louis Napoleon ollutkaan +Hollannin kuninkaan poika, vaikka hän virallisesti heti syntymänsä +jälkeen nimitettiin Napoleon I:n kruunun perilliseksi. Hugo kertoo +näet, että kirjailija Vieillard, joka muuten luki itsensä +bonapartelaisiin, keväällä 1840 useampain luotettavien miesten läsnä +ollessa jutteli, kuinka kuningas Louis kohteli uskotonta puolisoansa +Hortensea, jolle hän m.m. oli sanonut, ettei "kuninkaallinen mantteli +saa olla porton verhona" ja kuinka hän todellakin oli syytön Napoleon +III:n syntymiseen. Oikean isän nimeä ei kuitenkaan mainita. -- Histoire +d'un crime, T. II s. 26. + +[245] Fortnightly Review, elok. 1894, sisältää tästä pitkän +kirjoituksen William Grahamilta, jonka mukaan Napoleon III oli +hollantilaisen amiraalin Verhuelin poika. + +[246] Filon: Prosper Mérimée et ses amis s. 250. + +[247] Kirje, joka on päivätty 20 p. jouluk. 1851 ja osotettu +historioitsija Auguste Le Prévost'lle, löytyy julkaistuna +aikakauskirjassa "Gazette anecdotique" 15 p. maaliskuuta 1878. + +[248] Olen siteerannut tarkempaan tätä kirjettä sen vuoksi, että se +kuvaa jotenkin hyvin Mériméen mielipiteitä valtiokeikauksesta ja koska +se muuten on ainoa sisältörikkaampi kirje häneltä näinä aikoina. Sitä +paitse ei kukaan Mériméen biograafeista näy tätä unohdetusta paikastaan +Gazette anecdotiquen palstoilta keksineen. + +[249] Hugo sanoo ensin, en todellakaan tiedä millä syyllä, että Mérimée +"s'est donné à tort pour un des confidents du coup d'état": mutta +sittemmin lisää hän heti: "Mais la vérité c'est que M. Mérimée n'était +confident de rien. -- Ajoutons qu'il est peu probable, malgré quelques +indices contraires, que M. Mérimée fût à l'époque du 2 décembre en +rélation directe avec Louis Bonaparte. Cela ne vint que plus tard. +Mérimée d'abord ne connut que Morny". (Histoire d'un crime, T II siv. +24). -- Mitkä nämä "quelques indices contraires" ovat, jättää Hugo +sanomatta. Ei niitä tietääkseni ole kukaan muukaan voinut esille tuoda. +Ainoa mahdollisuus olisi mielestäni se, että Morny olisi joskus puhunut +hänelle jostakin läheisestä coup d'état'sta yleensä, yksityisseikkoja +selittämättä ja että Mérimée sitten olisi tämän nojalla tullut siitä +maininneeksi. + +[250] Histoire d'un crime, I. II. siv. 42. + +[251] Noin vuodesta 1834 oli hän näet elänyt onnellisissa rakkauden- ja +voimmepa melkein sanoa aviollisissa suhteissa erään ylhäisen +rouvan kanssa, jonka mies oli sangen kevytmielinen eikä välittänyt +vaimostansa. Mériméen läheisimmät ystävät tunsivat kaikki tämän +suhteen. Näihin aikoihin purkautui tämä pitkällinen "avioliitto" rouvan +tahdosta ja Mérimée tunsi sen jälkeen itsensä "comme le Juif-Errant" +sekä sen ohessa "vieux et ganache". -- Katso Filon, Prosper Mérimée, +siv. 68-70. + +[252] Ibidem, siv. 224. + +[253] Kirje Montijon kreivittärelle 27 p. toukok. 1852. + +[254] Kirje samalle 10 p. kesäk. + +[255] Toistaiseksi määrättiin Jerôme Bonaparten poika prinssi Louis +Napoleon kruununperilliseksi. + +[256] Filon tekee seuraavat kysymykset: "Tiesikö Mérimée tästä +salaisuudesta? Vai oliko keisarinnan avioliitto hänelle odottamaton +uutinen?" ja vastaa niihin, ettei keisarin rakkaus ollut kenellekään +salaisuus, vaan että tieto kihlauksesta oli kuitenkin odottamaton +uutinen kaikille. + +[257] Kreivi itse polveusi ylhäisestä ja vanhasta Portocarreron +suvusta, joka 14:llä vuosisadalla oli paennut Genuasta Estramaduraan ja +vähitellen joutunut Gusmanin, Fernandez'in. Cordovan, La Cerdan ja +Leiran aatelisalueitten omistajaksi, niin että Montijon kreivikunta +vihdoin yhdisti kolme Espanjan suurinta grandialuetta. Kreivitär oli +vanhaa skotlantilaista ylimyssukua, jonka Stuartien kukistuttua täytyi +paeta maasta. + +[258] Filon lausuu hänestä (s. 53), että hän "étonna et enchanta le +jeune homme par sa grâce, l'activité de son esprit, la vivacité de sa +parole, l'étendue de ses connaissances" ja että "elle savait à fond +l'histoire de l'Espagne, de ses anciens rois de sa langue et de ses +monuments". Että hän todellakin oli älykäs ja nerokas nainen, sitä +todistaa koko Mériméen kirjeenvaihto samoin kuin se korkea asema +(camarera mayor), johon kreivitär v. 1847 kutsuttiin, vaikka hän +vastapuolueen juonien vuoksi siinä pysyikin ainoastaan kolmisen +kuukautta. + +[259] Filon, s. 91. + +[260] Lettres à une Inconnue, T. I. siv. 49 ja Filon, siv. 157. + +[261] Katso d'Haussonville, siv. 41 ja Filon, siv. 230. + +[262] Varmuudella en kuitenkaan uskalla väittää, että se juuri tämän +johdosta tapahtui. Mutta ainakin oli hän jo silloin keisarille +esitetyksi tullut ja juuri Montijon kreivittären kautta, kuten +V. Hugokin sanoo; katso Histoire d'un crime, T. II siv. 25. + +[263] E. Wallis: Napoleon III och hans omgifning, Sthlm 1882, siv. 78. + +[264] "Revue des deux Mondes" vuodelta 1853. + +[265] Alfred Asseline, rva Victor Hugon serkku, mainitsee m.m. että +Mérimée ahkerasti seurusteli prefekti Gabr. Delessert'in perheessä +jutellen talon väelle höysteisiä kaskuja hovista. "A ces dîners je vis +Prosper Mérimée qui était un intime de la famille Delessert, un favori +de madame et mademoiselle qui le cajolaient pour en tirer par-ci par-là +quelques petites histoires un peu ... pimentées. C'était le château -- +toujours le château, comme on désignait alors les Tuileries qui faisait +les frais de ces aimables histoires". (Victor Hugo intime, Paris +1885, s. 125.) -- Louis Philippen tanssijaisissa Fontainebleaussa +ja Versailles'ssa nähtiin tavallisesti aina kirjailijat Hugo, +Sainte-Beuve, Mérimée, Musset, Balzac, Dumas, Gautier ja Houssaye. -- +Katso Arsène Houssaye: Confessions T. II. + +[266] Kirje, joka on osotettu mahtavan Le Constitutionnel-lehden +toimittajalle, tohtori Louis Véron'ille ja jonka kreivi d'Haussonville +kirjassaan julkaisee, on lyseon johtaja Matinéen hallussa (Rouenissa). + +[267] Koskapahan hänen sijallensa jo 7 p. helmik. 1853 nimitettiin +Damas-Hinard, Espanjassa syntynyt, mutta Pariisissa kasvatuksensa +saanut kirjailija, joka m.m. oli julkaissut teoksen Napoleon I:stä ja +kääntänyt ranskankielelle useita Espanjan mestariteoksia. + +[268] d'Haussonville, Pr. Mérimée, siv. 43. + +[269] Senaattorin palkka yksistään tekee jo 30,000 frangia. Niin +hiljaista elämää viettävälle yksinäiselle poikamiehelle kuin Mérimée +oli, riitti tämä palkka siis vallan hyvin, vaikka hän senaattoriksi +tultuaan katsoikin täytyvänsä elää hiukan rennommasti. Niinpä kertoo +Revue anecdotique (T. VI, s. 25), että hän m.m. osti itselleen pulskan +vaunuvaljakon. Siitä huolimatta käveli hän kuitenkin melkein aina +jalkaisin. Senpä vuoksi saivatkin kuskit laiskotella ja hevoset olivat +"dans un état pléthorique qui leur permettait de figurer avec honneur +dans les basreliefs du Parthénon". -- Mielellään tahtoivatkin kaikki +ajurit Mériméen palvelukseen. Niinikään oli kokin ammatti Colomban +tekijän luona "aussi brigué qu'un bureau de tabac". -- Mérimée oli +nimittäin, samoin kuin Sainte-Beuvekin, aika herkkusuu ruokien ja +ruokaviinien suhteen. Hänen kirjeissään sekä "tuntemattomalle" että +Panizzille tapaa tuhka tiheään puheita ruokalajeista ja niiden +valmistamisesta. Ulkomailla liikkuessaan kritiseeraa hän eri maiden +kyökkejä ja viinejä ja neuvoo koteuduttuaan pariisilaisille kokeilla +"des plats les plus fantastiques". + +[270] Kirje on päivätty 23 p. kesäkuuta 1853 ja alkaa sanoilla: "Vous +avez fait un sénateur il y a deux ou trois heures..." ja päättyy +toivomuksella, että hän edelleenkin tapaisi ystävänsä semmoisina kuin +vuosi sitten, jolloin he tulivat tervehtimään häntä vankeuteen. + +[271] Mériméen oli tapana piirustella joka paikassa, milloin akatemian, +milloin senaatin, milloin muinaistieteellisen komissioonin tai jonkun +muun valiokunnan kokouksessa. Tällaisia piirustuksia löytyy useiden +yksityisten hallussa (J. Troubat, Eug. Viollet-le-Duc, P. Lacroix, Ch. +Read, E. Boeswillwald y.m.). Julkisuudessa voi niitä löytää m.m. +seuraavissa: L'Art, v. 1875 T III, L'Autographe, 1 p. elok. 1865, Sept +dessins de gens des lettres, 1874. -- Katso muuten näistä asioista +Tourneux'n usein mainitsemaan teosta siv. 55-64. + +[272] Revuessa v. 1853 kirjoitukset "De la céramique" (1 p. huhtik.) ja +"Mémoires d'une famille huguenote" (1 p. syysk.) v. 1854 kirjoitus "La +littérature et le servage en Russie" (ll p. heinäk.); v. 1855 (1 p. +toukok.). "Un faux Dauphin en Amérique" ja "L'Espagne moderne" (15 p. +lokak.). -- Moniteurissä oli näinä neljänä vuonna parisen kymmentä +kirjoitusta, joista mainittakoon hänen pitkä ja asiallinen arvostelunsa +salongista v. 1853, kirjoitukset "Les mormons" (maaliskuun 25, 26 ja 31 +p. sekä 1 p. huhtik. v. 1853), "Les cosaques de l'Ukraine et leurs +derniers Atamans" (21, 22 ja 23 p. kesäk. 1854) ja "Louis David, p. +Delécluze" 26 p. maalisk. 1854). + +[273] "Lokis" niminen novelli, josta vasta enempi, ilmestyi 15 p. +ayysk. 1869 Revue des deux Mondes'ssa. -- Kertomuksen "La Chambre bleu" +kirjoitti hän tosin syyskuussa 1866 ja lukikin sen valikoidulle +hoviseuralle, mutta painosta ilmestyi se vasta tekijän kuoleman +jälkeen. + +[274] Loistavimpina tähtinä mainitaan ruhtinatar Metternich, +markiisitar de Gallifet, kreivitär Pourtalés, nti Erazo, yleisesti +tunnettu "Cuban ruusun" nimellä y.m. + +[275] Niinpä kirjoittaa hän kerrankin ystävälleen Panizzille +Fontainebleausta: "Après y être venu pour huit jours, j'y serai resté +près d'un mois. C'est l'usage de la maison". + +[276] Lettres à M. Panizzi, T. II, 11. + +[277] Ibid. T. I 350. + +[278] Ibid. s. 353. + +[279] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 234. -- Vertaa myöskin +laveampaa selontekoa eräästä iltamasta Compiègnessä kirjettä Panizzille +18/11 62. + +[280] W. Söderhjelm: Anteckningar om Martialis d'Auvergne och hans +kärleksdomar, H:fors 1889 s. 42. + +[281] Katso esim. Lettres à M. Panizzi T. I. siv. 327. + +[282] Lettres à une autre Inconnue, siv. 13. + +[283] Ibid. s. 45. + +[284] Lettres à M. Panizzi T. Il s. 30. + +[285] Ibid. T I siv. 327. + +[286] Lettres à M. Panizzi, T. I. siv. 252, jossa Mérimée itse kertoo +asiasta. + +[287] Filon, joka laveammasti käsittelee Mériméen ystävyyssuhdetta +Panizziin, on ottanut todistaakseen, että jälkimäinen suorastaan petti +ystävänsä teeskennellen avonaista sydämmellisyyttä, vaikka hän +oikeastaan vain tahtoi käyttää hyväkseen häntä ja hänen asemaansa +Ranskan hovissa päästäkseen sitä tietä Napoleon III:n puheille +keskustelemaan Itaalian yhdistyspuuhista ja taivuttamaan Ranskaa +esiytymään vapauttajain, Victor Emanuelin ja Garibaldin auttajina. +Minusta tuntuu tämä väitös jotenkin epäiltävältä. Ensistäänkin sen +vuoksi, ettei Mérimée juuri ollut kenenkään petettävissä ja toiseksi, +jos Panizzilla olisi ollutkin sellaiset aikeet, niin eihän Mériméetä +suinkaan tarvinnut "pettää" siihen tarkoitukseen. Olihan hän paavin +pahin vihollinen, halusi juuri yhteistoimintaa Englannin ja Ranskan +välillä niin hyvin Itaalian asioissa kuin esiintymisessä yhä paisuvaa +Saksaa vastaan. Ja että Panizzi olisi tahtonut Itaalian asiain +järjestyksessä sen tehtävän, minkä Cavour tunnetulla taidolla suoritti, +on väite, joka kaipaa todistuksia. Niitä ei Filon kuitenkaan esitä. +Totta kyllä, että Panizzi oli kirjeenvaihdossa -- Mériméen kautta -- +Napoleon III:n kanssa ja että hän persoonallisestikin kävi (v. 1860) +keisarin puheilla, mutta mitä heidän kesken puheltiin, sitä ei ilmaise +meille Mériméen ja Panizzin välinen kirjeenvaihto; mahdollista, että +Filon on toisia teitä päässyt asiain perille, mutta tätäkään ei hän ole +todistanut. Koko juttu jää mielestäni edelleen hämäryyteensä ja siis +myöskin se väite, että Mérimée "souvent trompé par les femmes, il ne +l'a été que cette fois par un homme". (Filon, Mérimée et ses amis, siv. +280). + +[288] Lettres à M. Panizzi T. I s. 269-271. + +[289] Ibid. s. 341. Kuten historiasta tunnemme teki keisarinna +kuitenkin tämän matkansa ilman pahempia seurauksia. + +[290] Ibid. T. Il s. 29. + +[291] Lettres à M. Panizzi T. II, s. 66. + +[292] Ibid. T. I, s. 285. + +[293] Lettres à M. Panizzi, T. Il s. 367. + +[294] Ibid. I, s. 132. + +[295] Ibid. s. 55 ja 62. + +[296] Ibid. T. I, s. 300. + +[297] Lettres à une Inconnue, T. II s. 181. + +[298] Lettres à M. Panizzi T. I. s. 154. + +[299] Vertaa myöskin Weber, Ihmiskunnan historia (suomalainen laitos) +T. II, s. 664. + +[300] Lettres à une Inconnue T. II s. 127. + +[301] Lettres à M. Panizzi, T. I s. 196. + +[302] Ibid. T. I s. 196. + +[303] Lettres à une Inconnue T. II s. 162. + +[304] Lettres à M. Panizzi. T. II, s. 37. +[305] Lettres à M. Panizzi T. II. s. 88. + +[306] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 271. + +[307] Ibid. S. 160. + +[308] Filon, Mérimée et ses amis, s. 249. + +[309] Arsène Houssaye, joka muuten ei kuulu juuri Mériméen ystäviin, on +eräässä runossa kuvannut, miten tämän oli tapana hovissa seurustella +ja mitä Napoleon hänestä ajatteli. Koska se lähde, josta olen mainitun +runon löytänyt, ei ole niinkään helpolla saatavissa, painatan tähän +huvin vuoksi runon kokonaisuudessaan (katso L'Artiste, T. I, s. 74). + + Il eut bien de l'esprit Alceste-Mérimée. + Un soir qu'il voulait plaire à Napoléon trois, + Il flagella les dieux, les hommes et les rois + Avec une mâche un peu trop imprimée. + + Il frappait tout le monde; aussi quels désarrois + Pas un homme vivant qui ne fût un pygmée + Et comme il s'enivrait de sa gloire en fumée + Pendant qu'il attachait ses amis à la croix. + + Napoléon lui-même eut sa part de supplice: + Il lui fallût gaîment avaler le calice, + Et se laisser marquer en noir par ce charbon. + L'empereur souriant ne daigna pas contredire. + A la fin, il ne put s'empêcher de lui dire: + "J'ai plus d'esprit que vous parce que je suis bon!" + +[310] Lettres à M. Panizzi T, II, s. 234. + +[311] Ibid. s. 243. + +[312] Katso Voltairen kirjeitä Formont'ille marraskuulta 1732, +presidentti de Bessières'lle 8 ja 17 p. lokak. 1725. + +[313] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 11. + +[314] L. Halévy, Notes et souvenirs, 1889, s. 263. + +[315] Lettres à M. Panizzi. T. II, s. 400. + +[316] Vanhastaan hauskaksi tunnettu pääkaupunki "an der schönen blauen +Donau" häntä varsinkin näkyy miellyttäneen tällä matkalla. Siellä +joutui hän hienoon naisseuraan, jossa häntä hemmoteltiin kuin ainakin +suurta kirjailijaa ja jossa hänen täytyi kirjoitella "yleviä aatteita" +ja piirustella naisten albumeihin y.m. Itse hän sanoo olleensa siellä +"parfaitement ridicule". Mutta kaikissa tapauksissa kehuu hän Wieniä +"paratiisin eteiseksi" (une antichambre du paradis) eräässä kirjeessä +rva Seniorille, jonka mies, etevä kansallistalouden professori +Oxfordissa, paljo seurusteli Mériméen kanssa ja muutamia vuosia sitten +julkaisi hänestä hauskoja muistelmiakin. (Katso: L'Indépendant +littéraire v. 1889.) + +[317] Mériméen asunnosta, kirjastosta y.m. antaa Tourneux kirjassaan +"Prosper Mérimée etc.", sangen seikkaperäisiä tietoja, vaikka en katso +tarpeelliseksi niihin laveammasti kajota. Mérimée itse antaa siitä +lyhyen kuvauksen kirjeessään (8 p. kesäk. 1855) rva Seniorille. joka +pelkäsi tulla asumaan Don Juaniksi huudetun vanhanpojan huoneustoon +tämän poissa ollessakin. "Il n'y pas de trappes ni de murailles +recouvertes de tapisseries cachant des portes secrètes. Il y a trois +lits dont un bon et deux très mauvais; deux chambres assez gaies, un +assez grand nombre de bouquins et deux divans avec quelques pipes +turques et autres". (d'Haussonville, Pr. Mérimée s. 70.) + +[318] Filon, Mérimée et ses amis, s. 257. + +[319] Filon, s. 257-58. + +[320] d'Haussonville, Pr. Mérimée, s. 115. + +[321] Filon, Mérimée et ses amis s. 258. + +[322] Katso tarkempia selontekoja näistä jutuista "Lettres à M. +Panizzi" v. 1863 11/5, 24/5, 1/6, 25/6. + +[323] Mélanges hist. et litt., 4:s painos, s. 110-111. + +[324] "En effet, rien en lui n'est médiocre ni vulgaire. Il n'a pas une +petite passion, pas une pensée qui ne soit grande, rien qui sent le +parvenu. Toujours il marche à son but fièrement et sans jamais défier +(s. 277). -- De toutes les qualités du général, César possédait à un +haut degré la plus rare et la plus précieuse: l'art de dominer les +hommes et d'en faire des machines intelligentes et dévouées (s. 284). +-- César était délicat, honnête homme jusque dans la débauche (s. 294)." + +[325] Tohtori Marino Vreto, synt. Korfussa v. 1825, oleskeli paljo +Ranskassa ja kirjoitteli useihin ranskalaisiin aikakauskirjoihin. +Julkaissut sitä paitse muutamia teoksia m.m. kreikkalaisista ja +helleemläisestä taiteesta. + +[326] Katso esim. L'Athéneum français, 1855, s. 525, jonka toimitukseen +Mériméekin kuului samoin kuin hänen ystävänsä Sainte-Beuve, Ampère, de +Viel-Castel, Viollet-le-Duc, Asselineau, Nisard y.m. + +[327] d'Aubignén "Foeneste" oli epäilemättä ollut Mériméellä tuoreessa +muistissa silloin kuin hän kirjoitti teoksensa "Chronique de Charles +IX", jossa helposti voi löytää sukulaisluonteita; niinpä muistuttaa +Mergy Foenesteä, Lubinille isä Angea j.n.e.. + +[328] L'Athéneum français, 28 p. heinäk. 1855. + +[329] Mériméen kirje Jannet'lle 9 päivältä joulukuuta 1855. + +[330] Lettres à une Inconnue, (T. II. s. 2) kirje päivätty 8 p. syysk. +1857. + +[331] Portraits hist. et litt., 2:n painos, s. 260. + +[332] Ibid. s. 226. + +[333] Froissart, jonka kronikat jo v. 1825 ilmestyivät sarjassa +"Collection des Chroniques nationales françaises en langue vulgaire", +oli nähtävästi antanut aihetta Mériméen teokseen "la Jacquerie". -- +Vertaa m.m. Le Constitutionnel 6 p. helmikuuta 1825. + +[334] Mémoires de l'Institut de France, T. XX, I:n osa. + +[335] Katso kirjettä Stapferille 10 p:ltä helmikuuta 1869 ja tutkimusta +Pushkinista (Portraits hist. et litt., 2:n painos s. 302). + +[336] Emile Hennequin, Revue libérale, jouluk. 1883 tai Écrivains +françisés, 1889, s. 89. + +[337] Barbey d'Aurévilly, Les oeuvres et les hommes au XIX:e siècle, T. +IV, s. 336. -- Filon on niinikään erittäin mielistynyt näihin "puoleksi +asiallisesti historiallisiin, puoleksi draamallisiin" kuvauksiin +arvellen, että Mérimée tässä esittää paljo enemmän aatteita kuin +sellainen historioitsija, joka lukemattomilla pikku seikoilla liikkuen +tyhjentää "tous ses tiroirs sur notre tête". -- "Quand on a lu _les +Cosaques d'autrefois_ -- sanoo hän -- on a une vue très claire de cette +démocratie militaire, des raisons qui la rendirent un moment redoutable +et de celles qui l'empechèrent de former un empire cosaque. Ce fut une +Rome condamnée à ne pas grandir". -- Vielä ihastuneempi on hän +Demetriukseen, jossa hänestä Mérimée taas osottaa "cette puissance +d'évocation et de divination qu'on avait reconnue dans _la Guzla_, de +cette imagination presque shakespearienne qu'on avait admirée dans +_Clara Gazul_". (Filon, Mérimée et ses amis, s. 297-298) + +[338] Katso Mériméen kirjoitusta Pushkinista (Portraits hist. et litt., +2:n painos s. 324), alkulausetta näytelmään "Débuts d'un aventurier" +(painos vuodelta 1878, s. 268) ja vertaa teosta "Episode de l'histoire +de Russie". + +[339] Tällä matkallaan kävi hän myöskin Skotlannissa, oleskeli +Hamiltonin herttuan, markiisi Breadalbanen, Ellicen y.m. luona "allant +de château en château". Hänellä olikin Englannissa lukematon joukko +ylhäisiä tuttavia. Paitse jo mainittujen kanssa seurusteli hän sitä +paitse lordien Palmerstonin, Shaftesburyn, Cowleyn, Clarendonin, +Baringin, Broughamin, Lansdownen, Glenelgin, Russellin, Disraëlin ja +Granvillen sekä Gladstonen, Newtonin. y.m. perheissä nauttien mitä +ruhtinaallisinta vierasvaraisuutta. + +[340] Muut jäsenet olivat: kenraali Allard (varaesimies), Lélut, +Marchand, Chaix-d'Est-Ange, Lascoux, Pellétier, de Laborde, de +Longpérier, de Saulcy ja Rouland. + +[341] Melkein koko työ oli sysätty Mériméen niskoille. Hän puolestaan +turvausi kokeneeseen ystäväänsä Panizziin, jolle hän 25 p. tammik. 1858 +m.m. kirjoittaa seuraavaa: "Meillä on halu tehdä kunnollista työtä, +mutta sitä tehdäksemme tarvitsisimme me soveliaita miehiä ja +melkoisesti rahoja. Enkä tiedä, mistä niitä voisimme saada. -- Ellette +tule tänä talvena Pariisissa käymään, täytyy minun tulla teitä +Lontooseen tapaamaan ja kiusata teitä niin pitkällä kysymyssarjalla +kuin olivat Jaakopin portaat unessa"; lopuksi hän vielä valittelee +työtänsä ikäväksi. Mérimée kävikin Panizzin puheilla Lontoossa ja +epäilemättä sai hän tietää, mitä tarvitsi. + +[342] Muut jäsenet olivat: Empis, Lascoux, de Rougé, Sainte-Beuve, de +Longpérier. Ravaisson, Littré, Chasles, Taschereau, de Sacy, Brunet, +Guessard, Rouland ja Bellaguet. -- Näistä Mériméen kirjastopuuhista ja +komitean lausuntojen sisällyksestä antaa Tourneux tarkempia tietoja +usein siteeraamassani teoksessa siv. 130-142. + +[343] Kirje on päivätty 3 p. kesäkuuta 1862. + +[344] Lettres à une Inconnue T. II, s. 171-72. + +[345] Ibid. s. 188-89. Vertaa myöskin kirjettä kreivitär Montijolle. +(Filon, s. 287). + +[346] Hallitukselle antamassaan kertomuksessa lausuu hän vallan samoja +mielipiteitä kuin kirjeissäänkin, nimittäin että Ranskan teollisuus +näyttää englantilaisen rinnalla joutuvan vähitellen takapajulle. Hän +tulee näet seuraavaan tulokseen: "L'industrie anglaise, en particulier +très arriérée au point de vue de l'art lors de l'exposition 1851, a +fait depuis dix ans de progrès prodigieux, et si elle continuait à +marcher du même pas nous pourrions être bientôt dépassés". (Katso +Rapport officiel sur l'exposition universelle de 1862). + +[347] Prinssi Napoleonin avuille ei hän suinkaan ummistanut silmiänsä, +varsinkin mitä tulee hänen tunnettuun kaunopuheliaisuuteensa. Niinpä +näemme hänen aina kiittävän prinssin puheita Panizzille; esim. +kirjeessä 1 p. maaliskuuta 1861: "Le prince Napoléon a parlé -- -- avec +beaucoup de verve, de véhémence et d'esprit. Il répond victorieusement +à toutes les platitudes de papalins et des légitimistes" (puheina ovat +Itaalian asiat). Niinikään muutama vuosi myöhemmin: "Rien de plus +éloquent, de plus incisif et de plus spirituel que son discours" +(avunannosta puolalaisille). Mutta toiselta puolen moittii hän +prinssiä, että "son grand défaut est un manque absolu de tact" (kirje +Panizzille 2/5 61) ja että "il est toujours prêt à faire des sottises", +koska "il a une absence de tact incroyable dans un homme d'esprit". +Hänen mielestään puuttui prinssiltä siis juuri niitä ominaisuuksia, +jotka Napoleon I:n kirjeenvaihdon julkaisukomiteassa tarvittiin. + +[348] Lettres à Panizzi, T. II, s. 15. + +[349] Mérimée et ses amis, s. 232. + +[350] On mielestäni tarpeetonta luetella kaikkia näitä matkoja. +Mainitsen kuitenkin niistä muutaman, jonka hän teki Lontooseen +huhti- ja toukokuussa 1858, ollen samalla kertaa läsnä lordi +Palmerstonin esimiehyydellä kokoutuvassa Literary fund-seurassa, jossa +puheenjohtaja piti hänelle juhlallisen puheen. Mérimée kertoo tästä +eräässä kirjeessä "tuntemattomalla", seuraavalla tavalla: "On m'a +invité à un dîner du _Literary fund_, présidé par lord Palmerston et +j'ai reçu, au moment d'y aller, l'avis de me préparer à débiter un +speech, attendu qu'on associait mon nom à un toast à la littérature de +l'Europe continentale. Je me suis exécuté avec le contentement que vous +pouvez imaginer, et j'ai dit des bêtises en mauvais(!) anglais, pendant +un gros quart d'heure, à une assemblée de trois cents lettrés ou +soi-disant tels, plus cent femmes admises à l'honneur de nous voir +manger des poulets durs et de la langue coriace. Je n'ai jamais été si +saoul de sottise, comme disait M. de Pourceaugnac". (Lettres à une +Inconnue, T. II. s. 8). + +[351] Revue des deux Mondes. 1859, lokakuun vihko, s. 880. -- +Samantapaiseen suuntaan meni sekin kirjoitus, jonka Mérimée nimellä "Le +conservatoire des arts et métiers" julkaisi teoksessa _Paris dans sa +splendeur_ (v. 1859). + +[352] Tämä puhe löytyy painettuna Moniteurissä 5 p. maaliskuuta 1861. + +[353] Kuten tästä näemme oli Mérimée näihin aikoihin senaatin +varsinaisena sihteerinä. Alussa vuotta 1860 nimitettiin hän +varasihteeriksi ja seuraavana vuonna "tekivät hänen vihollisensa +hänelle sen kepposen" (mes ennemis m'ont joué ce mauvais tour), kuten +hän itse sanoo, että valitsivat hänet senaatin varsinaiseksi +sihteeriksi, toimi, jota hän vertaa herneiden palkomiseen (écosser des +pois). + +[354] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 149-50. + +[355] Näin nimittää hän vankeuttansa esipuheessa näytelmäänsä "Débuts +d'un aventurier", jota hän vankilassa valmisteli. + +[356] Julkaistuna Monteurissa 11 p. kesäkuuta 1861. + +[357] Näitä tavattomalla itsetietoisuudella kirjoitettuja lauseita +lukiessa johtuu jo mieleen André Chénier'n sanat itsestään +vallankumouksen verisinä aikoina: "Ce pays qui produisit alors tant de +prodiges, d'imbécillité et de bassesse, produisit aussi un petit nombre +d'hommes qui ne renoncèrent ni à leur raison ni à leur conscience. -- +Dans ces temps de démance, ils osèrent examiner, dans ces temps de la +plus objecte hypocrisie, ils ne feignirent point d'être des scélérats +pour acheter leur repos aux dépens de l'innocence opprimée. Et un, +nommé André Chénier, fut un de ces cinq ou six etc." (Oeuvres en prose, +Paris 1840, s. 231). + +[358] Filon vakuuttaa kuitenkin, että keisarillisten osottama +myötätuntoisuus oli pelkkää kohteliaisuutta hyvää ystävää kohtaan ja +että "aux Tuileries, personne n'a jamais cru à l'innocence de M. Libri" +(s. 268). + +[359] Lettres à une Inconnue, T. II, siv. 158-59. + +[360] "Il apporta à la tribune cette figure de condamné à mort qu'il +avait montrée au public académique le jour de la réception" sanoo (s. +261) Filon hänen esiytymisestänsä senaatissa. + +[361] Tämä lausunto on painettuna Moniteurissa 8 p. heinäkuuta 1865. + +[362] Lettres à Panizzi, T. IlL s. 191. + +[363] Omantunnon mukaisesti hän tavallisesti sentään näihin saapui kun +terveys sen vain myönsi. Mutta usein istui hän muiden rähistessä ja +kirjoitteli pöytänsä ääressä aivan rauhallisesti kirjeitä ystävilleen +tai piirusteli kaikellaisia irvikuvia virkaveljistään y.m. + +[364] Lettres à Panizzi T. I, s. 171. + +[365] Katso esim. Revue française, tammikuulta 1865. + +[366] Lettres à Panizzi T. II. s. 293 sekä Lettres à une Inconnue +T. II, s. 306 ja 335. + +[367] Lettres à une Inconnue, T. II, s, 124. + +[368] Niinpä kirjoittaa hän "tuntemattomalle" 8 p. elokuuta 1843 +eräältä virkamatkalta Vezélaystä: "Je représente et vous me connaissez +assez pour savoir combien le métier d'homme public m'est odieux". +Samaan suuntaan niinikään eräästä juhlallisuudesta Caennessa 31 p. +heinäkuuta 1854 (Lettres à une Inconnue, T I, s. 341-42). + +[369] Lettres à Panizzi, T. II, s. 125 ja Lettres à une Inconnue, T. +II, s. 269. + +[370] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 284, niissä hän hiukan +jälempänä, ikäänkuin peljäten antaneensa runoasulle liian paljo +tunnustusta, lisää: "Je crains que des gens en culotte de peau avec des +oreilles de chien et parlant en vers, ne me semblent bien +extraordinaires". -- Kysymys on nimittäin Ponsardin v. 1866 annetusta +näytelmästä "Le lion amoureux". + +[371] Journal des Débats, 14 p. helmikuuta 1874. + +[372] A. M. et J. J. Ampère, Correspondance et souvenirs, Paris 1875, +T. II, s. 380. + +[373] Discours de réception, 1874, s. 9. + +[374] Réponse au discours de M. Loménie, 1874. s. 59. + +[375] "Le malheur de ce temps-ci est hypocrisie etc." kirjeessä rva +Beaulaincourt'ille 20 p. marraskuuta 1867. Vertaa myöskin Lettres à +Panizzi T. I, s. 160 y.m., T. II, s. 6 y.m. ja Lettres à une Inconnue +T. I, 64 y.m. + +[376] Lettres à Panizzi, T. I, s. 70. + +[377] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 82. + +[378] Ibid. s. 245. + +[379] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 45. -- Hän pelkäsi kuitenkin, +että pitkällinen sybariittielämä oli veltoetuttanut Ranskan kansan ja +että "nous avons désappris les émotions de nos pères". Sotainen halu +oli hänessä herännyt ja toukokuun 19 p. 1859 päivätyssä kirjeessä +"tuntemattomalle" hän taaskin vakuuttaa, että "si j'étais jeune, je me +ferais soldat". + +[380] Lettres à M. Panizzi, T. I, s. 43. + +[381] Lettres à M. Panizzi, T, I, s. 270. + +[382] Ibid. s. 117. + +[383] Lettres ä M. Panizzi, T. I, s. 163. + +[384] V. 1866 oli keisari aikeissa jättää senaatille käsiteltäväksi +lakiehdotuksen, jonka tarkoituksena oli "de remplacer la discussion de +l'adresse par la liberté des interpellations, au Corps législatif". +Tämä oli Mériméestä kovin vaarallinen hanke, joka piti tukahdutettaman +jo kapalossaan, sillä siitä saisi vastapuolue taas uutta jalansijaa. +Hyvänä ystävänä ollen päättää hän kirjeessä varoittaa hallitsijaa +tekemästä sellaista tyhmyyttä. Itse kertoo hän asiasta kirjeessä +Panizzille 5 p. heinäkuuta 1866 seuravasti: + +"Après m'être un peu tâté, je me suis résolu à me conduire en ami, et +j'ai écrit à l'impératrice une lettre aussi remarquable par la force +des pensées que par l'aménité du style. Je lui rends compt de l'effet +produit sur le Sénat par l'annonce de la chose, je lui dis en douze +lignes toutes les raisons contre le changement et contre l'opportunité +de le faire. Je n'ai pas reçu de réponse, mais je ne doute pas que ma +lettre n'ait été montrée, c'est ce que je désirais. Pour moi, j'ai +soulagé ma conscience, et, à mon avis, j'ai rempli le devoir d'ami." + +Semmoisena kuin alkuperäinen aikomus oli ei mainittu lakiehdotus +ilmestynytkään. Mérimée, joka näin oli tarkoituksensa voittanut, +pelkäsi kuitenkin "qu'on ne me sache mauvais gré d'avoir le premier dit +mon avis sur la mesure qu'on méditait et qu'on a abandonné" (samalle +7 p. heinäk.). Niin ei kuitenkaan käynyt ja Mérimée voi jo elokuussa +Saint-Cloud'sta, jonne hän taas oli kutsuttu, kirjoittaa ystävälleen +Lontoossa. että kirje "a fait assez bon effet, car on m'en a cité un +aphorisme qu'on avait retenu". Samalla kertoo hän, että ministeri +Routier oli ilmoittanut hänelle annettavan grand officier'n +kunniamerkin, joka hänen mielestään oli vallan tarpeeton hänelle, +muutenkin hallituksen ystävälle. "Cela ne changera rien à mon +dévouement. De plus, je suis le plus oisif et le plus inutile des +hommes. Je me considère comme très heureux. Je vis dans mon trou et +dans ma robe de chambre; que ferais je d'une plaque?" oli hän sanonut +ministerille. Siitä huolimatta hän kuitenkin tämän kunniamerkin sai; +kunnialegioonan commandeur-merkin oli hän saanut 12 p. huhtikuuta 1860. + +[385] Lettres à M. Panizzi, T. I, s. 154. + +[386] Siteeraan tähän tuekseni muutamia lauseita hänen kirjeistään +Panizzille: "C'est toujours le même facilité d'élocution, mais point +d'idées politiques, et, au fond, de petites passions mesquines", (16 p. +toukok. 1864) -- "Thiers a une faculté singulière, c'est d'oublier tout +ce qu'il a dit et tout ce qu'il a fait, dès que la passion s'en mêle +(22 p. huhtik. 1865)". -- "J'ajouterai que ce n'est pas par le sens +moral qu'il brille" (4 p. toukok. 1865) y.m. + +[387] Lettres à M. Panizzi, T. I, s. 117. + +[388] Ibid. T. 11, s. 20. + +[389] Ibid. s. 56. + + +[390] Ibid s. 175. + +[391] Toivossa, että lukijoitani huvittaa nähdä, kuinka oikein Mérimée +jo näinä aikoina, ennenkuin Bismarck vielä oli ehtinyt todellista +suuruuttaan osottaakaan, häntä arvostelee, otan tähän muutamia hänen +arvosteluistaan tästä Saksan suurvallan luojasta. "Il m'a paru homme +comme il faut, plus spirituel qu'il n'appartient à un Allemand, quelque +chose comme un Humboldt diplomatique". (kirje Panizzille 13/10 1865). +-- "Quant à M. Bismark, il est mon héros. Il me paraît, quoique +Allemand, avoir compris les Allemands et les avoir jugés pour aussi +niais qu'ils le sont", (samalle 15/7 1866). -- Milloin kutsuu hän +Bismarckia "le joueur le plus hardi", milloin "un homme de sens", +milloin "le commandeur de la musique politique". -- "C'est un grand +Allemand, très-poli qui n'est point naïf. Il a l'air absolument +dépourvu de gemüth, mais plein d'esprit. Il a fait ma conquête" (kirje +"tuntemattomalle" 13/10 1865). -- "Nous nous rapetissons tous les +jours. Il n'y a que M. de Bismark qui soit un vrai grand homme", +(samalle 16/12 1861). "Il n'y a malheureusement qu'un grand homme par +siècle, et c'est M. de Bismark qui occupe la place" (kirje rva +Beaulaincourt'ille 29/l1 1866). + +Vertauksen vuoksi sopii tässä ehkä mainita Mériméen arvosteluja parista +muusta aikamme suuresta valtiomiehestä, nimittäin lordi Palmerstonista +ja Gladstonesta, joitten kanssa hän Englannissa käydessään paljo +seurusteli ja joiden kotona hän oli mieluisa vieras. "J'ai un certain +tendre pour lui" sanoo hän edellisestä. -- "Il est si gracieux, qu'il +plaît, même dans ses méchanchetés, tandis que lord Russell a le talent +de déplaire toujours" (kirje Panizzille 19/3 1864) -- "Il a été l'homme +le plus heureux de ce siècle", kirjoittaa hän Palmerstonin kuoleman +johdosta samalle 24 p. lokakuuta seuraavana vuonna. "Il a fait presque +toujours tout ce qu'il a voulu, et il a voulu de bonnes et belles +choses. Il a eu beaucoup d'amis. Il laisse un grand nom et un souvenir +ineffaçable chez ceux qui l'ont connu." (Katso myöskin Filon, siv. +287-88). -- Gladstonesta, jonka luona hän elokuussa 1865 oleskeli +useita päiviä, sanoo hän: "M. Gladstone m'a paru, sous quelques +aspects, un homme de génie, sous d'autres un enfant. Il y a en lui +de l'enfant, de l'homme d'État et du fou", (kirje "tuntemattomalle" +23/8 1865). Filon huomauttaa (s. 290) jotenkin hyvällä syyllä tämän +johdosta, että "c'est le grand côté de cette nature qui lui semblait le +côté dangereux". + +[392] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 275. + +[393] Lettres à M. Papizzi. T. II, s. 336. + +[394] Mérimée et ses amis, s. 292. + +[395] Esim. seuraava kohta kirjeestä rva Beaulaincourtille 25 p. +tammikuuta 1866: "Il me serait impossible de me soumettre à +l'obligation de mentir tous les jours, condition _sine qua non_ de +toute discussion politique. Il faut mentir pour cacher les fautes de +son parti, mentir pour attaquer ses adversaires, mentir même pour dire +quelque vérité utile au public. Bref, c'est un métier qui me dégoûte +tout à fait". Vertaa myöskin Lettres à une Inconnue, T. I, s. 251, +missä hän Toulousesta kirjoittaa ystävättärelleen: "J'ai passé +vingt-quatre heures chez un député, et, si j'avais l'ambition d'être un +homme politique, cette visite-là m'aurait complétement fait changer +d'avis. Quel métier! quels gens il faut voir, ménager, flatter! Je +dirai comme Hotspur: _I had rather be a kitten and crew mew_." Ja +sitten seuraava lause, jossa hänen aristokraattinen näkökantansa oikein +Heinen tavalla ilmenee: "Esclavage pour esclavage, j'aime mieux la cour +d'un despote; au moins, la plupart des despotes se lavant les mains". + +[396] Katso Lettres à une autre inconnue, s. 4, ja Lettres à M. +Panizzi, T. II, s. 82, jossa Mérimée antaa seuraavan arvostelun +ystävävainajastaan: "Il n'est pas facile, en effet, de trouver un homme +d'esprit et de tact comme Morny, plein de bon sens et de décision". + +[397] Lettres à M. Panizzi, T. II, s. 155. + +[398] Maailmannäyttelyä varten v. 1867 antoi hän Théophile Gautier'lle, +Moniteurin kirjallisuusarvostelijalle tehtäväksi valmistaa kertomuksen +Ranskan runoudesta aina vuodesta 1830 nykyaikoihin saakka toivoen tästä +käyvän selville, että kirjallisuus ja runous hänen hallitusaikanaan oli +melkoisesti kehittynyt. Gautier ottikin tehtävän suorittaakseen, mutta +lopputulos hänen kertomuksestaan (Rapport sur les progrès de la poésie +française depuis 1830) olikin se, että runous toisen keisarikauden +aikana oli mennyt asteittain alaspäin. Entiset suuruudet olivat joko +kuolleet tai maanpaossa ja uusista oli Balzac ainoa nero, mutta raskaan +esitystapansa vuoksi ei hän ollut suosittu yleisön keskuudessa ja +hovissa vielä vähemmän. + +[399] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 104. + +[400] Lettres à M. Panizzi, T. I, s. 147. + +[401] Lettres à une Inconnue T. II, s. 297. -- Novellinsa vaiheista +kertoo Mérimée vielä seuraavan kuvaavan tapauksen: + +Biarritzissa oleskeli tähän aikaan Venäjän keisarivainajan Nikolain +tytär, suuriruhtinatax Maria, jonka Mérimée jo ennestään tunsi. Muutama +päivä sen jälkeen kuin hän oli lukenut novellinsa keisarinnalle, jolle +hän käsikirjoituksensa erittäin hienosti piirretyllä kuvalla +varustettuna lahjoitti, ilmestyi hänen luoksensa poliisi ilmoittaen +tulevansa suuriruhtinattaren puolesta pyynnöllä, että Mérimée tulisi +vielä samana iltana lukemaan hänelle jutelmansa. Mérimée, joka tämän +jutun itse kertoo kirjeessään "tuntemattomalle", päivätty 5 p. +marraskuuta 1866, lisää: "Je répondis que j'avais l'honneur d'être le +bouffon de Sa Majesté, et que je ne pouvais aller travailler en ville +sans sa permission" Ja sitten rientää hän heti keisarinnan luo +valittamaan suuriruhtinattaren sopimattomasta menettelystä. "Je +m'attendais qu'il en résulterait au moins une guerre avec la Russie, et +je fus un peu mortifié que non seulement on m'autorisât, mais encore +qu'on me priât d'aller le soir chez la grande-duchesse, à qui on avait +donné le policeman comme factotum". Mérimée oli kuitenkin tyytymätön ja +kirjoitti kiukussaan suuriruhtinattarelle kirjeen "d'assez bonne encre" +luvaten sentään saapua määrättynä aikana. Kirjettä tämän asuntoon +viedessään tapasi hän sattumalta suuriruhtinattaren, olipa vielä +tilaisuudessa tehdä hänelle pienen palveluksenkin ja heistä tuli hyvät +ystävät. + +[402] Kirje Stapferille on päivätty 10 p. helmikuuta 1869. + +[403] Käsikirjoitus löydettiin Tuileries'n linnasta 4 p. syyskuuta +1870 ja julkaistiin L'Independenee belge-lehdessä 7 p. syyskuuta +1871. Myöhemmin on eräs kirjailija de la Rounat muodostellut sen +1-näytöksiseksi huvinäytelmäksi nimeltä "Le petit voyage", jota +v. 1868 7 ä 8 kertaa Pariisissa esitettiin. (Le Correspondant, +T. LVIII, s. 60.) + +[404] Kirje on päivätty 2 p. syyskuuta 1868. + +[405] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 333. + +[406] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 335. + +[407] Ibid. s. 337. + +[408] Ibid. s. 340. + +[409] Lettres à une Inconnue, T. II. s. 352. + +[410] Mérimée et ses amis, s. 303-304. + +[411] Moniteurissa 9 ja 12 p. heinäkuuta 1873. + +[412] Paikallisväritykseen tarpeelliset tiedot oli hän luultavasti +saanut, paitse kirjoistaan, myöskin "tuntemattomalta" ja ystävältään +Seniorilta, jotka molemmat olivat Algeriassa oleskelleet ja joilta hän +utelee tietoja kansan tavoista etupäässä. + +[413] Lettres à une Inconnue, T. s. 314-15. + +[414] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 137. + +[415] Lettres à une autre inconnue, s. 20. + +[416] Lettres à une Inconnue T. II, s. 356. + +[417] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 365. Käännös, jonka Lucien +Biart oli taidolla suorittanut, ilmestyi vasta v. 1877. Mériméen +esipuhe on julkaistuna Revuessä 15 p. joulukuuta 1877. + +[418] Hänellä näkyy myöskin olleen aikeena julkaista Alban herttuan ja +Filip II:n välinen kirjeenvaihto, jonka keisarinna oli hänen +tarkastettavakseen uskonut. Hän kirjoittaa näet "tuntemattomalle" +kesäkuun 12 p. 1869: "Je passe mon temps à déchiffrer des lettres du +duc d'Albe et de Philippe II que m'a données l'impératrice. Ils +écrivaient tous les deux comme des chats". En tiedä kuka tämän +kirjeenvaihdon myöhemmin on julaissut, Mériméen toimesta se ainakaan ei +ilmestynyt. + +[419] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 78. + +[420] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 326. + +[421] Ibid. S. 341. + +[422] Ibid. S. 364. + +[423] Arsène Houssaye, Les Confessions, T. IV. -- Gavarni, joka oli +Mériméetä pari vuotta vanhempi, on saavuttanut ikuisen maineen +Charivari-kuvalehden nerokkaana piirustajana. Hän kuvasi pitkässä +piirustussarjassa yhteiskunnan eri luokkain elämää pyhänä ja arkena +tavoitellen kuvilla samaa kuin Balzac romaaneissaan. Sitä paitse on hän +kuvittanut useita Balzacin, Hoffmannin y.m. teoksia. Kirjoitteli +myöskin suorasanaista ja runopukuista tekstiä kuviinsa. Muuten Pariisin +suurimpia dandyjä ja osallinen 60-luvulla niin kuuluisissa +Magnypäivällisissä, joissa perjantaisin kokoutui pelkkiä ateisteja; +niiden joukossa mainitaan Sainte-Beuve, molemmat Goncourtit, Taine, +Renan, Gautier, P. Saint-Victor, Scherer, Turgenjew, Ch. Edmond, +Berthelot, Flaubert, Soulié, Baudry y.m. (Journal des Goncourt. T. II +[1862-65], 1888). Mérimée ei näillä päivällisillä tiettävästi koskaan +käynyt. + +[424] Lettres à une Inconnue T. Il, s. 14. + +[425] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 38. + +[426] Ibid. s. 34. + +[427] Lettres à une Inconnue T. II, s. 36 ja 39. + +[428] Ibid. s. 35. + +[429] Ibid. s. 78. + +[430] Ibid. s. 65. + +[431] Lettres à une Inconnue T. II, s. 208. + +[432] Ibid., s. 281. + +[433] Kreivi d'Haussonville, joka oli Mériméen hyvä tuttava ja vietti +muutaman talvenkin hänen kanssaan Cannes'ssa, kertoo näiden usein +istuneen toisensa luona juttelemassa. "Muistanpa eräänkin päivän, +jolloin Cousin oli innostunut puhumaan 13:sta vuosisadasta: Tämä +vuosisata, huudahti hän, joka näki Jumalan kauneimman luoman, pyhän +Ludvigin, ja ihmisten ihanimman työn, Notre-Dame'n ja joka... -- +Anteeksi, Cousin, keskeytti Mérimée kylmästi, mutta Notre-Dame'n +rakentamista alettiin jo v. 1163. -- Te olette oikeassa, Mérimée. +myönsi Cousin hiukan nolostuneena, mutta siitä huolimatta ... ja hän +jatkoi vain edelleen innostunutta ylistystään 13:sta vuosisadasta". +(d'Haussonville, Pr. Mérimée, s. 176.) + +[434] Lettres à une Inconnue, T. I, siv. 103. + +[435] Lettres à M. Panizzi, T. I, s. 300. + +[436] Ainakin vakuuttavat muutamat Mériméen läheiset tuttavat, että hän +oli taikauskoinen s.o. uskoi ennustuksia. Niinikään kertoo Le Temps (13 +p. tammik. 1874) hänestä seuraavaa: "Kuten useat epäilijät, oli Venus +d'Ille'n tekijäkin taikauskoinen. Eräänä päivänä ennusti hänelle muuan +mustalaisakka, että hän saa surmansa kiehuvan veden kautta. Mérimée +koetti nauraa koko jutulle, mutta ei hän sitä koskaan unohtanut. 'Miten +hiton lailla on minun meneteltävä välttääkseni joutumasta kiehuvaan +veteen', sanoi hän joskus ystävilleen. Eikä hän enää ottanut +kylpyjäkään sitomatta vesikranaa naurettavan huolellisella tavalla: tuo +ilkeä ja pahaa tietävä ennustus ei näet poistunut hänen mielestään. -- +Joku aika myöhemmin rakennettiin Ranskassa ensimmäinen rautatie, jonka +vihkimisjuhlassa Mériméekin virkansa puolesta -- hän oli silloin +valtioarkeoloogi -- oli läsnä. Veturi oli valmiina, koneenkäyttäjä +koetteli höyryn painetta ja kun höyrypannusta äkkiä ruiskahti väräjävä +vesisuihku, nähtiin Mériméen lyövän otsaansa samalla kun kuultiin hänen +ääneensä huudahtavan: 'kas tuossa se nyt on!' Kauvan aikaa pysyi hän +sitten siinä luulossa, että hän on saava surmansa höyrypannun +halkeamisen kautta syntyvässä rautatieonnettomuudessa. Siitä huolimatta +käytti hän usein hyväkseen näitä uusia kulkuneuvoja; mutta hän ylpeili +mielellään siitä, että joka kerran kun hän osti piletin antausi hän +myöskin hengen vaaraan fatalistin uhkarohkeudella." + +[437] Lettres à Panizzi, T. II, s. 356, 370 ja 390. + +[438] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 359. + +[439] Lettres à Panizzi, T. II, s. 392. + +[440] Lettres à une Inconnue T. II, s. 369, +[441] Lettres à Panizzi, T. II, s. 442. + +[442] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 106. + +[443] Filon, Mérimée et ses amis, s. 349. Filon antaa muuten jotenkin +seikkaperäisen kuvauksen näistä hautajaisista. + +[444] Macbeth, suoment. P. Cajander, s. 86. + +[445] Paul de Saint-Victor, Barbares et Bandits. 1871, s. 139. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Prosper Mérimée, by Kasimir Leino + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PROSPER MÉRIMÉE *** + +***** This file should be named 18473-8.txt or 18473-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/1/8/4/7/18473/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + diff --git a/18473-8.zip b/18473-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..0451aa8 --- /dev/null +++ b/18473-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..3e53c2f --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #18473 (https://www.gutenberg.org/ebooks/18473) |