diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 20140-8.txt | 1941 | ||||
| -rw-r--r-- | 20140-8.zip | bin | 0 -> 24514 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1957 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/20140-8.txt b/20140-8.txt new file mode 100644 index 0000000..048cb7c --- /dev/null +++ b/20140-8.txt @@ -0,0 +1,1941 @@ +The Project Gutenberg EBook of Hiilivalkea, by V. A. Koskenniemi + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Hiilivalkea + +Author: V. A. Koskenniemi + +Release Date: December 19, 2006 [EBook #20140] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HIILIVALKEA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +HIILIVALKEA + +Kirj. + +V. A. Koskenniemi + + +WSOY, Porvoo, 1913. + + + +SISÄLLYS: + +Sonetti sadun linnusta +Dionysos +Syyslilja +Ikarus +Iltapilviä +Orvokit lumessa +On kaikki syksyn tähdet syttyneet +Unta +Elegia yölle +Mister Hartley +»Hiljainen amiraali» +Nuori David +Palokärki +Yötä kohti +Viimeinen Lusignan +Pieni Chelotte +Hämärän lauluja +Sonetti suomenkielestä +Merikoski +Maisteri Pietari Särkilahden kiusaus +Kruunuja +Nuijamiesten marssi +Veljeshauta +Syysilta metsässä +Hiilivalkea +Maria +Rukous +Sibylla +Meri +Sonetti kellosta + + + + + SONETTI SADUN LINNUSTA + + + Niin monen äänen kaiku kuollut on + mun rinnassani öin ja päivin pitkin. + Mut kuinka vuotten taakse painuisitkin, + et joudu konsanaan sa unhohon. + + Näin unta: kotipihan puistikon + ma kuljin kevätöistä tietä pitkin, + kun äänes pimennosta pensaston + ma kuullessani hiljaa onnest' itkin. + + Tän' yönä kotikoivut urvut saa + ja keväthärmä kiiltää nurmikolla + yön auringossa hopein, helmivöin. + + Oi tuhat vuotta tahdon unhoittaa + ja tuhat vuotta onnellinen olla + ja kuulla laulua sen linnun öin! + + + + + DIONYSOS + + + Dionysos, jumala riemun, + sun satosi tuleentuu. + Kaikk' kesän-muistoni vie mun + on tänään syksyn kuu. + Mik' on poissa, on iäksi poissa, + miks eilistä surrakin! + Syysselkeiden aamujen koissa + ylös korjuujuhlihin! + + Dionysos, jumala huuman, + on päiväs saapuneet. + Joka huulen vilvotat kuuman, + joka silmästä pyyhit veet. + Tule unohdusta tuoden, + tule tanssien, seppelpäin, + tule leikkejä, lauluja luoden, + tule soittain, sytyttäin! + + Dionysos, jumala hurman, + kaikk' kesät katoo pois. + Elon viinin kädestä surman + ken hetkeks viedä vois! + Ilosilmin ken astua tohti + syysöiden pimeihin! + Käsin täysin talvea kohti + ja täysin sydämin! + + + + + SYYSLILJA + + + Suo päivän mennä ja toisen tulla, + ei ole kiirettä mulla. + + Minä salaisten unten saituri oon. + En herää ma kevään aurinkoon, + ja suhinan suven päivien + kuin suihkeen sadun lintujen + minä uneni lävitse kuulen vain. + Ja leikkejä tuulten lauhkeain + ja poutapilvien karkelon + vain aavistanut mun sieluni on. + Mut tullessa ensi syksy-yön + minä unteni lippaan auki lyön. + Kun katsovat tähdet maailmaa, + mun uneni yöhön puhkeaa. + Minä herään syksyyn härmäiseen + ja vuoden ensi kylmyyteen. + Ja edessä talven ja hallan ja yön + minä uhraan mun sieluni salaisen työn. + En herää ma kevään aurinkoon, + minä herään syksyn suuteloon. + + Suo päivän mennä ja toisen tulla, + ei ole kiirettä mulla! + + + + + IKARUS + + + Ah, Ikarus sa oot, et enempää! + Sun allas ammottavat aavat syvät. + Kun siipiesi iskut heikentyvät, + sun nielee ensi aalto vaahtopää. + + Et untes rantaa ikinä sa nää, + sun silmäs auringossa häikäistyvät. + Mut turhat ystäväin on neuvot hyvät, + kun kaikki veren kaiho kiidättää. + + Sa uskalikko unten ulappain, + sa tuudittama tuulien ja meren, + sun tappiosi todistaja vain + + on taivas, joka hautas tahdittaa. + Niin anna kantaa, kiidätellä veren! + Ah, Ikarus sa oot, et vähempää! + + + + + ILTAPILVIÄ + + + Mun uneni iltapilviä on, + punaviitta-urhoja kunniavahdissa + ylt'ympäri kuolevan auringon. + Surumarssin, mun kaipuuni soittaman tahdissa + ne liehuvat lippunsa paareille tuo. + Elon ruhtinas viimeisen loistonsa mahdissa + yli maidensa kuningas-katseen luo: + »Te unet, te pilvi-urohot, + miss' olitte taiston ja voiman ajalla? + Nyt on laanneet ilot ja taistelot. + Te tulette myöhään, kuoleman rajalla. + Yö nostaa ikuista valtikkaa.» + + Jo unet, jo pilvet sammukaa! + + + + + ORVOKIT LUMESSA + + + On kuollut koko kukkamaa, + mut silmämme ei unta saa. + Ja kaihojemme siivet lyö, + vaikk' on jo talvi, on jo yö. + Kaikk' kevään lapset syksy vei, + mut meitä ei, mut meitä ei. + + Oi talven talvi, syksyn syys, + oi öiden äiti, iäisyys, + sa yksin meille levon suot, + sa unen silmihimme tuot. + Me polvistumme lumehen + sun tuloasi vuottaen, + sa talven talvi, syksyn syys, + sa öiden yö, sa iäisyys. + + + + + ON KAIKKI SYKSYN TÄHDET SYTTYNEET + + + On kaikki syksyn tähdet syttyneet. + Taas seison yksin kotitasangolla. + On kedot runsaan sadon kantaneet, + mut mun on autio ja tyhjä olla. + + Ma yössä ajattelen itseksein: + niin monet kylvöt täällä tähkään ehti -- + miss' on mun vuoteni, mun nuoruutein? + Ma olen syksyn irrallinen lehti. + + Maan multa, siemenenä uudestaan + sa minut ota povees versomahan, + sun kesääs kauniimpana kukkimaan, + sun syksyys kypsempänä kuolemahan! + + + + + UNTA + + + Näin kerran unta -- siit' on kauan jo -- + en tiedä mikä, hetken oikkuko + sen unen taas mun mieleheni toi. + Kuin onnenmuisto sielussa se soi. + + Ma kuljin niinkuin mailla autuasten, + ja kukat elon, harvoin auenneet, + kaikk' oli ympärillein puhjenneet. + Ma niitä taitoin, painoin rintaa vasten. + Ja joka kukkaselta povellain + ma yhden toivon täytetyksi sain. + Ja käteni kun ylös ojensin, + niin taivaan tähtiä ma tapailin. + Ja joka tähtöseltä totehen + yks kävi unikuva kaukainen. + Vain hetken kaiho, toivon välähdys -- + koht' oli rinnassani täyttymys. + Ei mitään puuttunut mun onnestain -- + ja kuitenkin ma vielä jotain hain. + + Sen muistinko, ett' olin ihminen, + ett'en ma luotu ollut onnehen? + + Ma kukan kalkin huulilleni vein, + join riemukylläiseksi sydämein, + ei ollut taivas taivas, maa ei maa, + kaikk' oli autuasta unelmaa. + Mut sentään, syvemmällä jossakin, + ma tunsin kuni janon kuitenkin. + + Sen muistinko, ett' olin ihminen, + ett'en ma luotu ollut onnehen? + + Niin kuulin lähteen äänen lähelläin. + Ma oudoin tuntein astuin sitä päin. + Sen viimein löysin, taivuin puolehen + ja huulin janoisin join vettä sen. + Ja ihme! Kukat kaikki kuihtuivat + ja tähdet sammui, kentät ihanat, + kaikk' oli poissa -- mutta salaisin + myös tyyntyi sielun jano jossakin. + + Sen muistinko, ett' olin ihminen, + ett'en ma luotu ollut onnehen? -- + + Sa lähde tulit uumenista maan, + miss' ovat pimeys ja paine vaan, + maan kylmän veren huulilleni toit, + maan lapseks itsein tuntea sa soit. + Niin kadotessa kukkain, tähtien, + ma muistin, muistin: olin ihminen! + + + + + ELEGIA YÖLLE + + + Tähtien hiljaisuutta ja rauhaa, ah, olen juonut + kerran ma rinnoillas, lempeä äitini Yö, + tuntenut oon ohimoillani Eetterin viileän leyhkän + helmassa Kaaoksen kerran ma luonasi sun. + Ihmisten maill' olen nyt ja mun mieltäni ihmisen murhe, + ihmisen kaipaus kuin autius suur asustaa. + Turhist' aatoksista mun pääni on raskahaks käynyt, + turhaan taivaltamaan jalkani on väsyneet. + Muistelematta mun taakseni jäi monet autiot vuodet, + jolloin kaipaus vain vierellä viipynyt on + kuin kade ystävä, paikaltaan jok' ei konsana luovu. + Oi hänen vierellään vuoteni on kadonneet! + Tuskan kalkiks muuttunut on joka riemujen malja, + jonka ma huulillein nostanut oon janoten, + riutuvaks lauluks muuttunut on uni kukkiva rinnan + kuin kiron vallassa käyn. + Äitini, ah Iki-Yö, + tähtien viileäks leikiks ei elo ihmisen luotu. + Oi sinun luonasi on onni ja unhotus vain! + + + + + MISTER HARTLEY + + + On kaikunut käsky kapteenin: + »Alas naiset ja lapset venheihin!» + Joka gentleman, joka Brittein mies + hän tehtävänsä ties. + Hätämerkkien keskellä, ryskeen ja pauhun + ja lasten itkun ja naisten kauhun + myös mister Hartley hiljalleen + käy soittolavalle miehineen. + Ken on soittajaks luotu, hän soittakoon, + vaikk' allaan syvyydet auetkoon! + + Niin tähtiä täynnä on Atlantin yö. + Ens tahdit mister Hartley lyö, + ja kuin nyyhkien kielistä viulujen + käy saatot sävelten. + Ikimennehet päivät ken mielehen johti? + Ne astuvat unhosta tähtiä kohti, + ne hiipii, ne marssii, ne karkeloi. + Koko elämän kuoro yössä soi. + Ja mister Hartley ihmeissään + hän katsoo, kuuntelee miehiään. + + Niin aavistuksia täynnä on yö. + Yhä mister Hartley tahtia lyö. + Ilon, ikävän vuodet taistoineen + hän elää uudelleen. -- + Ja mister Hartley hän riemuiten kuulee -- + oman sydämensä hän laulavan luulee -- + miten tänä yönä viulut soi, + miten unet ja muistot kukkuroi: + hän on ehtinyt määrään elämän, + hän on taideniekka, mestari, hän! + + Taas johtajanpuikkonsa nostaissaan + hän keksiikin Kuoleman rinnallaan. + Sen on silmissä hymyä hyytävää. + Sydän Hartleyn sytkähtää. + Mut ei pyydä hän henkeään kerjätä, ostaa, + hän Kuoleman valtikan tempaa, nostaa: + tänä yönä hän, Hartley, johdattaa! + Soi kielistä »Lähemmäs Jumalaa...» + Niin odotuksen-tyyni on yö. + Yli laivan aallot yhteen lyö. + + + + + »HILJAINEN AMIRAALI» + + + Niin seuras ilta päivää Tshusiman. + Ja verta juonut meri tyynnytteli + jo aaltojansa eessä voittajan. + Hän laivasillalla vaan viipyeli + + ja tuskin mikään kasvoillansa eli. + Kun arpaa Euroopan ja Aasian + hän äsken käsissänsä punniskeli, + hän samanlaisna nähtiin seisovan. + + Kun viimein voiton päivä iltaan ehti + ja verkkaan kääntyi historian lehti, + hän oli hiljaisista hiljaisin. + + Vain silmissänsä, kylmissä kuin teräs, + kuin varkain jotain välähti ja heräs: + Mars, sodan tähti, yli Nipponin! + + + + + NUORI DAVID + + + »Sa David, korkealle + sun nimes nostettiin! + Ken vaipuu miekkas alle, + ken harppus helkkymiin! + Mik' enää määrä mainen + sun silmääs sarastaa? + Kaikk' aarteet, ihanainen, + sun etees aukeaa!» + + Ja kansa, silmät veessä, + huus Davidille näin, + kun Israelin eessä + hän seisoi seppelpäin + kuin kevään ikitaika, + kuin nuori viinipuu, + kun viel' on unten aika, + kun viel' on kevään kuu. + + Näin kaikki kunniata + soi nuoren valtiaan. + Mut voiton hekkumata + hän tuskin tunsikaan. + Kuin unen varjon tumman + toi aatos otsalleen, + kuin arvoituksen kumman + hän näytti ratkaisseen: + + »Ah, ylin kaipuu mulla + on itse kumartaa, + on itse lyödyks tulla: + ma vuotan voittajaa. + Jos miekoin, harpun kielin + jo huomen hänet tois -- + ah, hälle, hälle mielin + ma antaa kaikki pois!» + + + + + PALOKÄRKI + + + Sinä musta kalpaveli, + sinä ritari pelvoton, + kuka metsät mittaeli -- + suur usko sulla on! + Hio miekkas, hakkaa, hakkaa! + Ei sota lopu, ei lakkaa. + + Kuin iskus iltaan kaikaa! + Kuin säiläs lyö ja lyö! + Yö saapuu ennen aikaa: + on vielä kesken työ. + Hio miekkas, hakkaa, hakkaa! + Ei sota lopu, ei lakkaa. + + Ei pääty sota mailla -- + vain heikot horjukoon! + Sun töyhtös, tahraa vailla, + ei taivu sovintoon. + Palokärki, hakkaa, hakkaa! + Ei paha lopu, ei lakkaa. + + + + + YÖTÄ KOHTI + + + Mun linnani muurit sammaltuu + ja tornit suistuvat vanhuuttansa. + Kuin kyyhkyt haukkani uneksuu, + niin kaihomielinä orsillansa, + ja koirani haukkuvat varjojaan + ja salissa ruostuvat säilät ja maljat. + Mua kutsuvat uneen vuoteen taljat, + mua kutsuvat muistot kuolemaan. + + Ja pihojen puissa soittelee + yöt päivät tapaan samaan + ja muratti seiniä kiertelee + ylös harjan huippuhun hamaan. + Jos kämmeneni ma yhteen lyön, + kuin hautaholvi mun linnani kaikaa. + Mull' on syviin uniin ja unhoon aikaa + ja riutumukseen ja rauhaan yön. + + Jos veisin huuleni torvehen + tai löisin kilpeen miekkaa, + niin ratsut knaappien, huovien + heti korskuis ja kuopisi hiekkaa! + Taas koirani saalista vainuais + ja haukkani kyyhkyn-unista heräis, + kädet kiihkeät miekkoja seiniltä keräis, + ylös harjalle viirini hulmahtais! + + Ois juhlat ja silkin kahinaa + ja naurua täynnä ois salit ja puistot... + Mut en voi ma kättäni liikuttaa, + mua sitoo unet ja muistot. + Tee valmiiks, muratti, unhon työ, + syö, sammal, muuriin jälkeä syvää! + Ja te kaikki haukkani -- unta hyvää! + On edessä pitkä, pitkä yö. + + + + + VIIMEINEN LUSIGNAN + + + Minä isiltä kuningaskunnan sain, + mutta pilvissä vain -- + ja pilvet vaihtuu, haihtuu. + + Minun kuningasmanttelini on yö + ja mun kruununi kivet on tähtivyö, + ja jos muut ovat kaikki mun jättäneet, + mua seuraa muistojen saattueet, + mua seuraa salaiset unelmat + ja mun suuren sukuni vainajat. + + Vain valituimmat sille jää, + kenen yö voi päivätkin himmentää: + + Öin neuvospöydässä istuvat + mun kanssani isät kalpeat, + he ovat sinistä vanhaa verta, + mun valtikkaani he kantoi kerta. + He ylpeitä muistoja toistaa ja toistaa + ja viitoilla hopealiljat loistaa. + He hiljaa istuu ja nyökyttää + ja haukotuksensa nielee salaa: + ei mennyt kultainen aika palaa, + se mik' on jäänyt, se iäks jää. + + He vaivoin vanhat halunsa peittää: + he kruununsa kivistä noppaa heittää. + Lyö valkein sormin he neuvospöytään: + niin köykäiseksi tää aika löytään! + Joku kaularöyhelö kahahtaa, + joku kuningas toiselle kuiskuttaa, + kuin vastakeksityn leikinlaskun, + viissatavuotisen vanhan kaskun. + He peruukkejansa hypistää + ja hymyää ja hymyää. + + Jos vielä vainajat kuolla vois, + he ikävästä nääntyis pois. + + Vain joskus minuun katsahtain + taas syttyvät silmät vainajain: + öin neuvospöydässä kuninkaiden + olen nyt minä valtias Levantin maiden, + olen Jerusalemin ruhtinas, + olen Syyrian, Kypron kuningas + ja mun valtikkaani kumartaa + koko Idän vanha ihmemaa. + + Öin kuningas keskellä kuninkaiden, + öin yksinvaltias merten ja maiden -- + miten outona päivin vaeltaa, + ken kantaa yöllä valtikkaa, + miten koditon päivin päällä maan, + kell' on unessa kruunu kuninkaan! + + Minä isiltä kuningaskunnan sain, + en pilviä vain. + + + + + PIENI CHELOTTE + + + Kuu hopeaharsoon verhonnut on + koko kreivillisen kartanon, + kaikk' käytävät, puut ja pensastot. + On sisällä kemut ja karkelot. + Mutta hiljaa hiekalla puistikon, + käy kaunis pieni Chelotte. + + »Kun tulis kohta Mauritz vain!» -- + Yö henkii tuoksuja kuljettain. + Ulos kadrillin tahdit tulvehtii. -- + »Sst! hiljaa! Tuolla ken kuljeksii? + -- Mon Dieu! miten olen ma peloissain! + Jarl-herra ja sisar Anne-Marie!» + + »Nyt joutuin piiloon pensaan taa! + Täss' ei auta sormea liikuttaa. + Kuka moista ois siskosta uskonut! + Miten hellät ja rakkaat kuiskailut! + Tuo ääni muistutti suudelmaa -- + kuu varmaan on kaikki hullannut!» + + »Kyll' oikullinen Amor on: + he istuvat pensaan varjohon + ja minut he tänne vangitsee. + Mut Mauritz turhaan vuottelee, + ja täällä oksat pensaston + ja kaikki piikit pistelee!» + + »Hukass' ehk'ei kaikki kuitenkaan, + jos Mauritzilta ma anteeks saan. + Hän on hieno ja kaunis, mut ylpeä -- niin, + ja nyt vuottaa hän verensä kuohuksiin! + Näin ainako lempi palkitaan? + Ei sentään Jarl-herran ja Anne-Marien!» + + Vaan yössä jatkuvat karkelot + ja ruusupensaassa pieni Chelotte + hän itkee katkeran kyynelen. + Kuu käy yli kartanon hymyillen. + Sen hoivass' on nuoret kohtalot + ja nuoret haavat sydänten. + + + + + HÄMÄRÄN LAULUJA + + + 1 + + On raskas päivä päättynyt, + se tuskaa täynnä lähti. + Tuoll' yli kattoin palaa nyt + jo tyyni iltatähti. + + Tuoll' illan lepoon vavahtain + jo vaipui kadut, puistot. + Oi tule, armas, otsaltain + pois pyyhi päivän muistot! + + Kuin päivän piina sielussain + niin syvät juuret saikaan? + Vie minut iltaan, armahain, + vie minut unen aikaan! + + Mun teki päivä vangikseen, + sen vaivat sielu toistaa. + Vie minut, armas, vapauteen! + Jo iltatähti loistaa. + + + 2 + + Sun tuskin huomasin ma siihen aikaan -- + niin sokeaksi kevät tehdä voi. + Kuin läheiseksi sinun sielus saikaan, + kun syksyn sävel ympärillä soi! + + Ei ollut silmääs varten päivän kilo, + ei kevään kentät varten astuntaas. + Sun arat kätes kankeiks teki ilo + ja suru teki pehmehiks ne taas. + + Ja keväiden ja ilon kuoloon käyden + sa lohdun kalkin kannoit esiin vain, + kuin sielun lääkkeen, unhoitusta täyden, + kuin vilvoittavan tuoksun resedain. + + + 3 + + Ol' aamuyö, kun kerran matkallain + ma sattumalta kotitaloon sain. + + Kaikk' oli pihamaalla ennallaan, + kaikk' oli kivet, polut paikoillaan. + + Ja yli nukkuvien kenttien + viel' lepäs huntu öisen auteren. + + Ol' liki käynyt uhka hallayön -- + se sentään säästi veljieni työn. + + Kaikk' kiilsi koissa aamun nousevan + kuin uni onnellisen nukkujan. + + Ei vielä valveill' ollut yksikään, + viel' oli tuskin haavat hereillään. + + Vain tuuliviirin, vanhan tuttavan, + näin yhä paikallansa valvovan. + + Ja tallin puolelta ma kuulin vaan + kun tömisteli varsat jalkojaan. + + Niin oli kaikki ihmeen onnellista, + niin rauhaisaa, niin tyyntä, turvallista. + + Ma seisoin yössä, katsoin, kuuntelin: + tää kuului kerran kaikki mullekin. + + Niin lauloi kukko. Ah, en tiedä kuin + ma niinkuin valehesta vavahduin, + + ma seisoin, itkin, käännyin takaisin. + Ma itsessäni tunsin -- Pietarin. + + + 4 + + Se siemen, jonka kerran sydämehen + on suru syksyn aikaan kylvänyt, + ei kuole kylmyyteen ja pakkasehen. + Ruis-oraan tavoin kerran keväimehen + se nousee, kun on hanki häipynyt. + Ah, syksy, sydämien toukomies, + Syyskylvön yksin kypsyväksi ties! + + + 5 + + Te maaliskuiset aamuyöt, + kun kevät saapuu salaa, + kun punertavat metsäin vyöt + jo hohtain lumet palaa! + + Jo käenpiika kuulunut + on yli metsäin piirin + ja ojain luona nostanut + on paju kevään viirin. + + Ja nietokset jo painuvat. + Käy talvi pakosalle, + kun kevään jäiset valtikat + ne kasvaa räystään alle. + + Oon sokeaks sua katsellut, + sa maaliskuinen hanki. + Oi käteni, te sidotut! + Oi sydän, kevään vanki! + + + 6 + + Sun kevätkylmillä ma kohtasin + mun nuoruuteni keväimessä kerta, + kun omaa viluani värjötin -- + sa olit samaa värisevää verta. + + Ja lämpöä sun anoi sydämes + ja onnen puoleen pelokkaan ja vakaan + sa kylmyydestä käänsit katsehes -- + ja mull' ei ollut antaa kumpaistakaan. + + Sun tietäs maailmalla tunne en + ja oudot ovat sulle minun tieni. + Sa seuralainen kevätkylmien, + sua usein muistan, sisilisko pieni! + + + 7 + + Olit tuskasta väristen herännyt, syön. + Sinikellot soittivat halki yön: + Tänä yönä kuolema maita käy, + ei missään pelastusta näy. + + Ja ne soittivat suuressa hädässään: + me emme nää huomenta yksikään! + + Ulos keskelle ketojen kiiruhdin: + näin hallan työn jo valmihin. + + Ah, tiesinhän: kesät katoo pois, + mut näin varhain, näin varhain en uskonut ois! + + Vaan sen jälkeen niin usein oot kuullut sa, syön + sinikellojen soittavan halki yön! + + + 8 + + Sa outo kauhu, kusta + mun luoksein tulitkin, + yön hämähäkki musta, + kun unta odotin! + + Sun seittis seiniin kulkee + ja lakeen, lattiaan, + se minut ottaa, sulkee + ja pitää vallassaan. + + Ja langat kiristäytyy + ja sitoo sydämen. + Sen silti lyödä täytyy, + yön tunnit laskien. + + + 9 + + Arnon aallot ovat nukkuneet, + hiljallensa mereen virtaa veet + laakson läpi hopeisena vyönä. + Syttyy taivas suven tähtihin + yli Botticellin kaupungin + tuoksun täyttämänä kesäyönä. + + Vanha silta veteen kuvastuu, + mestarinsa aikaa uneksuu + hämyisessä yössä yksinänsä. + Joku koskee kieliin mandolan, + uskoo yölle, muilta salaaman + surun, säveliksi itkemänsä. + + Aika iäisellä matkallaan + pysähtynyt tääll' on kulussaan -- + mit' on täällä elää, mitä kuolla? + Ammoin kuollehitten unelmat + syönten keväimessä kukkivat, + niinkuin kukat ruusutarhan tuolla. + + Vanhat säkeet soivat mielehen, + surukin saa onnen hohtehen + tuoksunkylläisenä kesäyönä. + Arnon aallot ovat nukkuneet, + hiljallensa unhoon virtaa veet, + meren helmaan hopeisena vyönä. + + + 10 + + Ystävien piiri pienentyy -- + kenen syy, kenen syy? + Kaikki tylyt sanat haavoittaa, + kaikki hyvät suruiseksi saa. + Kukkii onni unelmissa vain. + Kiitos kaikesta, min sain. + Niinkuin kotihini kulkisin + loittonen ma tyynin askelin, + yksinäiseen majaan matkaten. + Ihminen, ihminen! + + + 11 + + Sa mykkä matkalainen maan, + sua tunnettu ei milloinkaan. + Kuin varjo kesken varjojen + pois liu'ut yöhön, unehen. + Ei hiekkaan jää sun jälkeäs, + ei ilmaan ääntä äänestäs. + Ken uskoikaan sun eläneen, + ken toivoneen, ken kärsineen, + kun kerran hautas tasataan, + sa mykkä matkalainen maan? + + + + + SONETTI SUOMENKIELESTÄ + + + Kuin tumma humu havahtuvain puiden -- niin + oot vielä aamuntuore koko olennolta, + kuin heräjävä honka, kastepisar jolta + viel' on, kuin kyynel, jäänyt havuin neulasiin. + + Yö hiipii ääntiöides immyt-unelmiin, + mut kerakkees saa voiman itse auringolta, + kun voiton usko, ylin lahja kohtalolta, + kuin soturit ne pukenut on pantsariin. + + Oi isäin suomenkieli, pyhä papitar, + jonk' kaino, kaunis neitsyys vielä peitettynä + on oudon-pitkäin laatusanain laskoksiin: + + Petrarca, Dante, Shakespeare, itse Runotar + sun uinuu nuoreen povehesi kätkettynä + ja sanais salaperäisehen musiikkiin! + + + + + MERIKOSKI + + (Oulun koulujen 300-vuotisjuhlaan.) + + + Merikoski, Kainuun poika, suonissaan + korven kylmän, mykän veren kantain + ikuisuuteen, mereen matkallaan + laulaa vasta yli Oulun rantain. + + Nuori ei hän enää, Sotkamoon + kauas nuoruutensa muistot johtaa, + miehuutensa Pyhän kuohukkoon, + vanhuutensa vasta meren kohtaa. + + Edessänsä meren ikuisuus, + takanansa pitkät päivätyönsä: + siitä laulun voima aina uus, + siks niin aavistavat päiväns', yönsä. + + Usein laulaa tuskaa tulkiten + kaipuun kasvavaisen yli laitain + niinkuin suolta huudon kuovien, + niinkuin nyyhkyn rannan itkuraitain. + + Milloin soi kuin taiston temmellys, + milloin kaikki vihan äänet helää: + yksinäisten hukkain ylpeys + korven kuninkaina kuolla, elää. + + Joskus tuntuu rauhan tuulahdus + niinkuin itse yöhyt laulahtaisi, + niinkuin kaikki öiden valkeus, + Pohjan ihme, säveliksi saisi. + + Milloin niinkuin urkuin ääni soi + iki-unohdusta rinnan haavain. + Mistä tyynen voimansa se toi? + Hartaudesta lakeutten aavain. + + Joskus soi kuin kuolon aavistus, + niinkuin salanyyhky sairaan rinnan: + tähtiöiden tyyni kimallus, + kuvastuva kalvoon veden pinnan. + + Merikoski, kohtalomme -- aina uus + ikivoima lauluhusi kerää! + Sukupolvet nukkuu lauleluus, + sukupolvet lauluhusi herää. + + + + + MAISTERI PIETARI SÄRKILAHDEN KIUSAUS + + (Uuden Ylioppilastalon vihkiäisjuhlaan.) + + + Toi yli Wittenbergin muurien + yöilma Elben luota lehmustoista + ens tuoksun esikevään huumeisen. + + Yövartija hän huusi yksitoista. + Jo oli kammioihin käynyt kansa + ja porvarit ja teinit unissansa + ne näki kullanteon keinot uudet + ja salamanterien salaisuudet + ja kukin onnen omaksensa ties. + Yks lamppu sentään loisti myöhään yöhön. + Ken siellä vielä väsynyt ei työhön? + Siell' asui Särkilahti, Suomen mies. + + Hän yössä istui eessä Vulgatansa. + Mut raskain lainein läpi ikkunansa + yön kaikki kaihot tuli tulvien + ja valtasivat pään ja sydämen. + Ja aatoksensa, latinasta poissa, + ne kiitelivät synnin karkeloissa, + kaikk' kaipuu pidätetty, kahleitaan + se puisti, tietoisena voimastaan. + + Näin Särkilahti aikaan keskiyön + sai itse Viettelijän vieraaksensa. + Niin myöhään sanoi siksi tullehensa, + ett' oli jälkeen pitkän päivätyön + hän kävelyllä terveytensä tähden, + ja Särkilahden lampunvalon nähden + sai halun pienehen hän pakinaan. + + Ja Särkilahti katsoo vierastaan: + ei turhaan teologiaa tutkinut, + ois unessakin Pirun tuntenut! + + Mut lailla miehen arvokkaan ja vapaan + tää alkoi kohta holhoavaan tapaan: + + »Sa Pietari, sun nuoruutesi päivät + kuin Elben aallot virtaa ohi, pois. + Kun iäks voiman vuodet kerran jäivät, + kuin paljon silloin eläneensä sois! + Et ole, Pietari, sa tyhmä mies, + pois karista sa turhan oppis ies + ja jätä paavi mun ja Herran huomaan + ja lörpötykset Martti-tohtorin, + ja elon sarkka opi pohjaan juomaan, + niin tiedät nuori ollees kerrankin! + + »Mit' iloista ja ihanaa on luotu, + se miehen rohkean on osaks suotu. + Sun suonissasi virtaa nuori veri, + mun mukahani tule, osas peri, + me juomme viinit, valloitamme naiset. + Nyt munkkilatinaasi tuijottain + sa hukkaat elos päivät ihanaiset, + ja palkakses saat käyrän seljan vain! + + »Sen kansas tähden teet -- jos oikein kuulin? + Sun, Pietari, ma viisaammaksi luulin. + Mit onkaan kansa? Kurja joukkokunta, + min ylin tahto uinua on unta. + Ken hetkeks unesta sen ravistaa, + hän siitä kunniansa kuulla saa, + ja joskin hetki maineeseen sun nostais, + sen sadat jalot sielut sulle kostais, + kuin hiiret mainettasi jyrsien. + Ei suurin nimikään oo ikuinen: + kuin tuntilasin hiekka verkalleen + sen loisto virtaa unhoon ikuiseen. + + »Kuin Pohjan jää ja hanget talviset + on kylmiä sun kansas sydämet, + ja vastaan kylmyyttä ken taistelee, + hän myöskin itse viimein kylmenee. + Yks pisar ei voi jäätä sulattaa. + Vain hetkinen, se itse jääksi saa. + Siis, Pietari, sa lapsen-hourees jätä: + pois karista sa unelmien ies + ja elä kerran omaa elämätä + ja ole oma itses, ole mies!» + + Näin puhui Piru vielä Pietarille + kun yli Wittenbergin syttyi koi. + Se tuvan matalille seinämille + niin hehkuvaisen sädekimpun loi. + Ja tuuli, lehmustoissa havautettu, + se peitti kaikki tuoksun laineisiin. + Vain puoleks nähty, puoleks aavistettu, + jo oli kevät tullut kaupunkiin. + + Kun Särkilahti puoleen vierahansa + taas katsoi, olikin hän lähtenyt. + Kai Viettelijä valon-arkuuttansa + ei aamun kirkkautta kestänyt. + + Ja Särkilahti ikkunansa luoksi + hän astui yöllisissä mietteissään + Niin kuuma veri suonissansa juoksi, + niin outo tunne autioitsi pään. + + Mut ensi kevätpäivä voittoisasti + se teki kaupunkihin tuloaan, + niin tyynen-lempeästi, laulavasti. + Se oli tänään herra yli maan. + Kuin voiton jälkeen nuolet viinestänsä + kaikk' aikoin tuhlaella yksin tein, + niin ammuskeli kultasateitansa + se ikkunoihin kunnon porvarein. + + Ja kiurut ylähällä ilakoivat, + miss' sini taivaan oli siintävin, + ne kevätaamun kirkkautta joivat + ja pukivat sen laulunsäkeihin. + Ja joku nuori teini työhön käyden + hän tunsi runoinnon rinnassaan + ja sydämensä onnen, liian täyden, + toi julki muillekin hän laulullaan. + + Ja Särkilahti kaiken näki, kuuli, + ja ilo syttyi salaa silmihin. + Sen kevään lainaksi hän itse luuli, + mut syvempää se tuli kuitenkin. + Se tuli jälkeen tuskan voitetun + kuin rauhan aamu yli taistelun. + Hän hiljaa lausui puoleks itselleen + ja puoleks keväimelle edessänsä: + + »Mik' kumma mahti luotu ihmiseen, + mik' outo voima ohjaa elämänsä? + En vuoksi itseni, en kansanikaan + ma tuhlaellut työhön nuoruuttain -- + syyt siihen salaiset ken arvaisikaan? + Hän, joka kevään työtä tekee, vain! + Kuin kevään riemu yllättää se rinnan + ja sitoo sielun kahlein salaisin. + Saa siitä maksaa kalliin veren hinnan + ja sielun iloks on se kuitenkin. + + »Kuin aalto mereen, maine unhoon vaipuu + on pysyvämpi rinnan luomiskaipuu. + Kuin luonnon ihme, joka kevään tuo, + se saapuu kerran joka polven luo. + Sen liittohon ken kerran käynyt on, + ei onnellinen hän, ei onneton, + ei nuori eikä vanha -- ihmisten + hän kesken enimmän on ihminen. + En vuoksi itseni, en kansanikaan + ma tuhlaellut työssä nuoruuttain. + Syyt siihen salaiset ken arvaisikaan? + Hän, joka kevään työtä tekee, vain.» + + Ett' oli taasen taivaan sini avoin + ja kevät tullut, porvaritkin ties + sin' aamuna, mut eivät sillä tavoin + kuin ties sen Särkilahti, Suomen mies. + + + + + KRUUNUJA + + _Legenda_ + + + Ajanvietteeks Jahve taivaassaan + teki kruunuja valtiaille maan. + Ei luomakuntaansa oivallista, + jonk' oli niin hyväks hän havainnut, + hän kaitsemasta luopunut. + Siin' ain' oli jotain parsimista: + monet saumat hiukan heikoiks jäivät, + kun oli niin kiireiset luomispäivät. + Yli sabbatin kun sai levänneheksi, + hän aina jotain uuttakin keksi. + Niin nytkin hän ylhäällä taivaassaan + teki kruunuja valtiaille maan. + + Hän takoi kullasta renkahan, + ja kiven toistaan kirkkaamman -- + on niitä Jahvella tukuttain -- + hän siihen upotti rinnakkain: + mikä sisälsi viisautta syvää, + mikä tahtoa vilpitöntä, hyvää, + mikä hehkui oikeuden tulta. + Niin loistivat kirkkaasti kivet ja kulta. + Mutta tuskin sai kruunun hän käsistään, + kun ryhtyi toista jo miettimään. + + Pian keksikin Jahve jo aiheen toisen + ja siekalehen aikamoisen + hän päättävästi hameestaan + pois leikkas ja tilkusta muovaamaan + hän ryhtyi suippolakkia somaa -- + ja taas hyväks katsoi hän työtään omaa! + Lakin kirjaeli kaunihisti + ja suippoon pienen ristin pisti. + Oli siinä totta tosiaan + taas kruunua valtiaille maan! + + Jo syntyi kruunu kolmaskin -- + teki Jahve sen lehvistä laakerin. + Oli sillekin oma loistonsa suotu, + oli iät se viheriöimään luotu. + + Niin muisti hän orjantappuran, + sekin kasvoi lehdossa taivahan. + Se oli niin väkevä kasvussaan, + se oli niin totinen hehkussaan. + Sen taittoi, ja siitä neljännen + teki Jahve kruununsa taivaisen. + + Siin' olivat nyt kruunut maan. + Oli Jahve ne luonut voimastaan + ja itsestänsä jotakin + oli antanut niihin kuhunkin. + + Tuli samassa Saatana Jahven luoksi -- + hän usein naapurissa juoksi -- + ja puhellen siinä iltaa vietti + ja salaa koukkujansa mietti. + Hänen silmänsä kääntyi kruunuja kohti, + niin viettelevästi ne loisti ja hohti. + (Ei vapaa oo Pirukaan kiusauksista!) + »Tuoss' on jotain mullakin sanomista», + niin mietti ja hautoi mielessään + ja istui ja vartoi hetkeään. + + Pikalähetti siivekäs taivahan + toi samalla Jahvelle sanoman. + Ja kun Jahve poistui hetkiseksi, + niin kohta Piru jo elkeet keksi. + Heti kulta helmensä kalleimman + sai jättää haltuun Saatanan, + ja sijaan aivan kaunihisti + Piru taskusta lasinpalan pisti. + + Ja suippolakkikin ristineen + sai Pirulta pienen lisäkkeen: + hän tilkkusella viitastaan + sen reunat harsi nopeaan. + ja alle laakerinlehvien + hän kätki narrin tiukusen. + Miten luonnisti kaikki sievään ja somaan! + Oli Pirukin mieltynyt työhönsä omaan. + + Mutta kesken jäi toimet Lusiferin, + tuli samassa Jahve takaisin. + Piru toivotti Jahvelle hyvää yötä + ja kiukkuili kesken jäänyttä työtä. + + Maan valtiaille kruunujansa + teki Jahve näin kerran taivaassansa, + mut yksin orjantappuraan + ei päässyt Piru sormellaan. + + + + + NUIJAMIESTEN MARSSI + + + Meill' on hanki ja jää, meill' on halla ja yö, + meill' on ankarat käskyt kohtalon. + Kenen kerran nuijamme maahan lyö, + se maassa on. + On meidät vihurit valinneet, + yöt meille salansa uskoneet, + on antanut hukka hampahansa + ja ilves varmimman katseistansa. + Meill' on halla ja yö, meill' on hanki ja jää + pelätkää, pelätkää! + + Meill' on leimuva lemmen ja vihan lies, + kuka meidän tiellämme kestää vois! + Kun on kerran lähtenyt Pohjan mies -- + seis, voitto pois! + Me tulemme voimalla kotoisen tarmon, + me hylkäämme kaiken vieraan armon. + Ken on syntynyt lakeilla Pohjanmaan, + hän tietää tuomion tunnossaan: + hän ei leppyä voi, hän ei väistyä saa -- + vaviskaa, vaviskaa! + + + + + VELJESHAUTA + + Armfeltin armeija uudenvuoden yönä tuntureilla. Nuori + upseeri kohottautuu kuolleiden ja kuolevien keskeltä. + + + Viime tähti sammui. Lumiaavat + ottaa vastaan meidän syleilymme + sokeana, jäisin käsivarsin puristain. + Täällä hyytyy kaikki rinnan haavat. + Veljet, niinkuin viereen lemmittymme, + tänne yövymme ja syvään nukahtain. + + Mit' on elämä ja onni? Unta, unta! + Kärsimys on totuus, tuska, surma -- + ah, ei ole mitään muuta alla tähtien! + Taivas antaa pakkasta ja lunta. + Mikä kuolon hekkuma ja hurma, + mikä kuninkainen hauta helmaan hankien! + + Tänä yönä uudenvuoden soiton + soittaa kellot kotikirkoissamme. + Toiko tuuli kaiun mukanaan? + Niinkuin ihmeen, tervehdyksen loiton + vielä kuulemme sen korvissamme + vaipuin veljeshautaan tuntereilla vieraan maan. + + + + + SYYSILTA METSÄSSÄ + + + Ma metsää sinne tänne samoilin, + ma miettehissä kuljin, määrää vailla. + Syysillan pitkät varjot oli mailla, + kun suuren hongan alle istahdin. + + Näin pienen aukeaman edessäin + ja kivipenger sammalpeiton alta + mun silmihini tuli sattumalta. + Ma sitä hetkeks katsomahan jäin. + + Siin' oli jäljet ihmisasunnon. + Vuossadat sitten metsän peittohon + se oli raivattu. Nyt sammaleet + ja kanervat sen oli peittäneet + ja metsä kasvoi verkkaan umpehen. + Tuoss' sorja nuori mänty etsiskeli + jo ravintonsa alta penkeren. + Se oli ainut merkki ihmisen, + jok' kerran kärsi, iloitsi ja eli. + + En ollut metsäss' enää yksinäin. + Vuossatain takaa, tuntematon veli, + sun kätesi ma tunsin kädessäin! + Sun kohtalosi edessäni näin: + Sa olit nuori tänne tullessasi + ja mukanas toit uljaan unelmasi. + Et tahtonut sa jäädä toisten luoksi, + et olla velkaa muille, jumalille. + Sun suonissasi valtaverta juoksi + ja itse metsän vaadit taistosille. + + Sa kirveesees ja kuokkahasi käyden + käs'varressasi tunsit voiman täyden + ja hongan hongan vierehen sa kaadoit + ja yöt ja päivät umpehensa raadoit. + Sa olit tullut kevään koittaessa -- + syysiltain ympärilläs tummetessa + sull' oli suojas alla oman katon, + ja niinkuin yksin metsä mittaamaton + sun ympärilläs valtas leventeli, + kun ylväs korpi, ennen koskematon, + sun kirves-valtikkasi alla eli. + + Ja naapurista sadan virstan takaa + toit vaimon lempeän kuin suviyön. + Sun kuinka rinnassasi paisui syön, + kuink' oli katsees onnen-tyyni, vakaa! + Niin voimatonna metsä irvisteli + ja ulvoi raivoansa syksyöin. + Sun tuvassasi nuori onni eli + ja talos varttui toimeliain töin. + Ja Pohjantähti, taivaan kuningas, + kun yli Pohjanmaiden silmäeli, + ei nähnyt toista sinun vertaistas. + + Niin tuli sota maahan. Kaikki ties, + min vaati kunnia ja kotilies. + Sa sodan leikkiin lähdit muiden mukaan. + Sua urhokkaampaa tuntenut ei kukaan. + Ja pahimmin sa vihollista löit, + kun kipeimmin sa kotiis ikävöit. + + Niin lakkas sota. Kotiin korpehes + sun paloi ikävästä sydämes. + Sa hiihdit läpi korven, kenttäin aavain. + Mut pahemmin kuin polton sodan haavain + sa tunsit peloittavan aavistuksen. + + Sa tulet. Pihan hankiin vajonneena + sa löydät. Sisään syökset, avaat uksen: + kuin sikeähän uneen uupuneena + sun nuori vaimos lepää vuoteellansa + ja pieni lapsi makaa rinnallansa. + + Sa katsot, katsot: kuolleet kumpikin! + Sa ulos karkaat talven hankihin + ja sodan arvet auki tempaiset, + ja Seitsentähdet näkee syttyessään + kuin vuotaa lumeen rintas hurmehet. + Vain joku vanha honka hyvyydessään + se oksillansa suojaa ruumistas. + Niin oli sentään metsä voittajas! + + Ja vielä metsässä ma uneksin, + kun vanhat hongat iltavirttään soitti + syystaivaan syttyessä tähtihin. + Yö, Metsä, Kaaos ottaa takaisin, + min siltä kerran ihmiskäsi voitti, + ja huviks kohtalonsa tähtien + vain lempii, vihaa, raataa ihminen. + Sua turhan harhakuvan tapailijaa -- + ei ole sulla pysyvätä sijaa! + Sun pyhin, armain, uljain unelmasi + kuin suven sade maahan katoaa + ja vihollinen ilkkuu haudallasi + ja kotis yllä kamartuupi maa. + + Ma miettiessäin katsoin tähtihin. + Näin oman kohtaloni tähden siellä. + Se oli niinkuin kaikki toisetkin. + Sen eteen polvilleni lankesin + ja pyysin siltä palavalla miellä: + Mua älä miltään oikultasi säästä, + suo ihmisosan pohjahan mun päästä, + suo tuntea mun rautakourat elon + ja tuskan, hädän, häpeän ja pelon, + tee tyhjäks työni, turhaks unelmani, + jok' askeleelle ansa kulkeissani -- + sua, tähteni, ma sentään siunailen + siit' että minusta teit ihmisen. + + + + + HIILIVALKEA + + + Vuossatain takaa yössä Judean + ma kartanolla papin ylimmäisen + nään palavaisen hiilivalkean + ja joukon kesken miehen yksinäisen, + jok' yli hiilten kättään kurkottain + niin lämmittelee kuin jos kylmäis mieltä, + ykskantaan kysymyksiin vastaa vain + ja puhuu murtain Juudan kansan kieltä. + + »En ole galilealainen -- en.» + Mies vanhan päänsä viitallansa peittää. + Yö kuluu verkalleen ja viipyen, + vain tuli kiviin hohdettansa heittää. + »En ole galilealainen -- en.» + Niin laulaa kukko, syttyy päivänsalo. + Mies kääntyy, katsoo, lähtee nyyhkien. + On silmissänsä kaiken tuskan palo. + + Niin, epätoivo, olet työntänyt + sa otas ihmislihaan, ihmisrintaan -- + ken omintaan ei kerran kieltänyt, + ken kalleintaan ei myöntänyt rovon hintaan! + Sa Galilean mies, sun kanssas ken + ei seissyt hiilivalkealla kerta, + sun kanssas parhaimpansa pettäen, + sa toinen Adam, veri meidän verta? + + + + + MARIA + + + Yli Libanonin-vuorten nousee kuu. + Kesäillassa Natsaret uneksuu. + Jo lepää höylä Joosefin, + on hiljaista talossa mestarin. + On tehtynä päivän askaret, + uni voittaa vanhan jäsenet. + + Maria, Maria hän viipyy vaan + tuvan sopessa ääneti, paikallaan. + Unet verhoo luomia silmien, + hän on nuori vielä kuin tyttönen, + maan lapsi ja synnin -- puoleks vain + ja paratiisin puolittain. + Hän on halpa ja armoon arvoton, + hänet sentään enkeli valinnut on, + hän tietää Korkeimman katseensa luoneen + hänen puoleensa joukossa vaimojen. + Ylin voima on varjonnut Joosefin huoneen + Maria, Herran piikanen! + + Hän nousee ja kulkee kuutamoon, + ulos laakson liljakartanoon. + Hän käy kuin unta nähden, + hän on iloissaan, hän on suruissaan + oman ainokaisen tähden. + Hän miettii äidinonneaan: + mit' on tuleva hänen pojastaan? + Hän varmaan kruunua kantaa kerta, + hän onhan kuningas Daavidin verta! + Hän on väkevä, sodassa voittamaton + ja kaunis kuin päivä hän nähdä on, + ja purppurassa hän varmaan käy, + eik' otsallansa pilveä näy, + on maljansa ylitsevuotavainen -- + hänen poikansa ihanainen! + + Maria, Herran piikanen, + sinä valittu joukossa vaimojen, + joka liljakartanossa käyt, + ovat pettävät kaikki sun untes näyt! + Laps synnin ja maan olet puoleks vain + ja paratiisin puolittain, + Maria, laakson lilja, joka kuuta katselet, + sinä Ihmisen Poikaa tunne et. + + Hänell' ei ole kultaa, kunniaa, + ei kunne hän päänsä kallistaa. + Hän kulkee kaikkeen maailmaan, + hänen sanansa väärin tulkitaan. + Hän istuu ystäväin kesken pöytään, + hänen rinnaltansa petturi löytään. + Hän maailmalle lohdun antaa + ja maailma hälle vihaa kantaa. + Kuin ei kukaan toinen hän syytön on + ja luetaan ryövärein joukkohon. + Ei otsallansa päärlyt loista, + on kruununsa orjantappuroista. + + Maria, laakson lilja, joka kuuta katselet, + pois pyyhi kulmiltasi kyynelet! + On poikas kuningas Daavidin verta: + hän voittaa maailman kerta! + + Maria, äiti äitien, + Maria, Herran piikanen! + + + + + RUKOUS + + + Suo, Korkein että kerran näkisin + ma niinkuin huipult' yli elämäni, + ma että tieni harhat tietäisin + ja onnen, sokeudessa hylkäämäni, + ja totuuden, jot' turhaan tavoitin, + suo kaikki kallis minun nähdäksein, + mik' ei voi koskaan tulla omaksein, + suo nähdä unelmaini Kaanaanmaa, + kun elon korpi minut kuristaa, + suo nähdä palmurannan viittovan, + kun itse kylmään aaltoon uppoan, + suo tietämisen tyyni viihdytys, + kun kutsuu kerran kaaos, pimeys. + + + + + SIBYLLA + + + Sa sulje silmäs -- kun ne avaat, on + jo sukupolvet käyneet kuolohon. + Ja ennenkuin sun silmäs kuivaa veet + on taivaan tähtikuvat vaihtuneet. + + Oi, kaikki tuskat nukkuu inehmoin, + yöt herää aina nousuun aamun koin. + Vuostuhansin sen vaivat niitataan, + ken elää tähti-aikaa päällä maan. + + + + + MERI + + + Minä seisoin rannalla nuoruutein, + missä kerran kaarnavenheitä tein. + + Meri lauloi suuria laulujaan, + meri läikytti suuria laineitaan. + + Minä seisoin laineita seuraten. + Ne toivat hylkyjä haaksien. + + Oli aikoja sitten samat veet + mun kaarnavenheeni kaataneet. + + Meri lauloi vanhoja laulujaan, + meri toi vain pirstoja tullessaan. + + Minä seisoin rannalla nuoruutein, + missä kerran kaarnavenheitä tein. + + Ah, tuhannen vuoden jälkehen + meri tuoda voi helmen pienoisen! + + + + + SONETTI KELLOSTA + + + Sa kello, ajan orja, turhaan lyöt + sa valjaihisi kaiken voimas lamaan, + kun vankkuriisi, herras valjastamaan, + saat raastaaksesi tunnit, päivät, yöt. + + Työt turhat teet sa, Sisyphoksen työt. + Sa joka kerta tulet kohtaan samaan. + Niin aina elämäsi loppuun hamaan + teet ilottomat, pitkät päivätyöt. + + Sa sentään kestät kaiken kuorman sen! + Ei hellitä sun herras kahleitansa, + et kohtalosi kulkua voi estää. + + On voimas sama kuin on sydämen: + sen sama herra pitää valjaissansa + ja sentään sekin kestää, kestää. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Hiilivalkea, by V. A. Koskenniemi + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HIILIVALKEA *** + +***** This file should be named 20140-8.txt or 20140-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/0/1/4/20140/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/20140-8.zip b/20140-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2343bf9 --- /dev/null +++ b/20140-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..ab1ccc0 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #20140 (https://www.gutenberg.org/ebooks/20140) |