initial commit of ebook 34418HEADmain

5 files changed, 1481 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/34418-8.txt b/34418-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..33a9b80
--- /dev/null
+++ b/34418-8.txt
@@ -0,0 +1,1465 @@
+The Project Gutenberg EBook of Patarouva, by A. Pushkin
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Patarouva
+
+Author: A. Pushkin
+
+Translator: A. W--
+
+Release Date: November 23, 2010 [EBook #34418]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PATAROUVA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+PATAROUVA
+
+Kirj.
+
+A. Pushkin
+
+
+Suomensi A. W--.
+
+
+Helsingissä,
+K. E. Holm'in kustantama.
+1883.
+
+
+
+
+I.
+
+
+    Patarouva merkitsee salaista pahansuontoa.
+
+                           Uusi ennustuskirja.
+
+Kerran lyötiin korttia hevoskaartilaisen Narumovin luona. Pitkä talviyö
+kului huomaamatta; kävimme illalliselle viidettä käydessä aamulla. Ne,
+jotka olivat voittaneet, söivät hyvällä ruokahalulla; muut istuivat
+hajamielisinä tyhjien syömäneuvojensa ääressä. Mutta kun samppanja
+ilmestyi, niin puhelu vilkastui, ja kaikki ottivat siihen osaa.
+
+"Miten sinun on käynyt, Surin?" kysyi isäntä.
+
+-- Hävisin, kuten tavallisesti. Tunnustaa täytyy, ett'ei ole minulla
+onnea: pelaan mirandolina, en koskaan kiivastu, ei mikään saata minua
+hämille, ja kuitenkin yhä hävitän!
+
+"Ja kertaakaan et ole tullut houkutelluksi? Kertaakaan et ole pannut
+ruteelle. Lujuutesi minua ihmetyttää."
+
+-- Entä Herman! sanoi yksi vieraista, osottaen nuorta insinööriä; hän
+ei ole ikäpäivinään ottanut kortteja käsiinsä, ei ikänään ole tehnyt
+yhtäkään parolia, vaan viiteen asti istuu hän kanssamme katsellen
+peliämme.
+
+"Peli huvittaa minua kovin", sanoi Herman; "mutta minä en voi uhrata
+välttämätöntä, toivossa voittaa liikoja."
+
+-- Herman on saksalainen: hän on säästeliäs -- siinä kaikki! huomautti
+Tomski. Mutta jos kuka on minulle käsittämätön, niin se on isoäitini,
+kreivitär Anna Fedorovna.
+
+"Kuinka? Mitä?" huudahtivat vieraat.
+
+-- En voi käsittää, jatkoi Tomski, miten hän voi olla punkteeraamatta.
+
+"Mitäs ihmeteltävää siinä on", sanoi Narumov, "että kahdeksankymmenen
+vanha isoäiti ei punkteeraa."
+
+-- Siis ette hänestä mitään tiedä?
+
+"Emme mitään, todellakin!"
+
+-- O, siis kuulkaa! Sanottava on, että isoäitini noin kuusikymmentä
+vuotta sitte kävi Parisissa ja oli siellä suuressa muodissa. Ihmiset
+juoksivat hänen jäljestään nähdäkseen moscovite'a: Richelieu armasteli
+häntä, ja isoäiti vakuuttaa, että hän oli vähällä ampua itsensä hänen
+kovuutensa tähden. Siihen aikaan naiset pelasivat faraota. Hovissa
+hävitti hän samoin Orleans'in herttualle jonkun hyvin suuren summan.
+Kotia tultuaan isoäiti, irroittaen musfia kasvoistaan ja riisuen
+pönkkähameitaan, ilmoitti isoisälle häviön ja käski maksamaan. Isoisä
+vainaja, minkä verran muistan, oli isoäidin hovimestarin sukua. Hän
+pelkäsi isoäitiä kuin tulta; vaan kuultuaan moisen hirveän häviön, hän
+joutui raivoon, toi helmilaudan, näytti hänelle että he puolessa
+vuodessa olivat kuluttaneet puolen miljonaa, että lähellä Parisia
+heillä ei ole Moskovan läheistä tahi saratovilaista taloa, ja
+suorastaan kieltäytyi maksamasta. Isoäiti antoi hänelle korvapuustin ja
+pani yksin maata, epasuosionsa merkiksi. Seuraavana päivänä hän
+kutsutti miehensä, luullen kotirangaistuksen häneen vaikuttaneen, vaan
+löysi hänen järkähtämättömänä. Ensi kerran elämässään kävi hän hänen
+kanssaan keskusteluun ja selitykseen; hän luuli taivuttavansa hänen,
+ystävällisesti näyttäen että velka ja velka on eri asia, ja että on
+eroitus prinssin ja vaunujentekijän välillä. Vielä mitä! isoisä pani
+vastaan. Ei, ja siinä kaikki! Isoäiti ei tietänyt mitä tehdä. Hänen
+kanssaan oli läheltä tuttu muudan merkillinen mies. Olettehan kuulleet
+kreivi Saint-Germain'ista, josta niin paljon kummallista kerrotaan.
+Tiedätte että hän oli olevinaan ikuinen juutalainen, elinnesteen ja
+filosofikiven keksijä ynnä muuta. Häntä naurettiin, kuin veijaria,
+ja Kasanova muistelmissaan sanoo hänen olleen vakoojan; muutoin
+Saint-Germain'illa, huolimatta hänen salaperäisyydestään, oli
+kunnioitettava ulkomuoto ja seurassa oli hän herttainen mies. Isoäiti
+vieläkin rakastaa häntä kuin hullu ja suuttuu, jos hänestä puhutaan
+halveksivasti. Isoäiti tiesi, että Saint-Germainin käytettävänä oli
+suuria summia. Hän päätti turvautua häneen, kirjoitti hänelle lipun ja
+pyysi luokseen viipymättä. Vanha omituinen tulikin oitis ja tapasi
+hänen hirveässä murheessa. Isoäiti kuvasi hänelle mitä mustimmilla
+väreillä miehensä julmuuden ja sanoi vihdoin luottavansa kokonaan hänen
+ystävyyteensä ja herttaisuuteensa. Saint-Germain kävi miettiväiseksi.
+"Minä voin palvella teitä tällä summalla," sanoi hän; "mutta tiedän
+teidän ei voivan olla rauhassa, ennenkuin sen olette suorittaneet, vaan
+minäpä en tahtoisi saattaa teitä uusiin vaivoihin. Onhan toinen keino:
+te voitte voittaa rahanne jälleen." -- "Mutta, hyvä kreivi", vastasi
+isoäiti; "minä sanon teille, ett'ei meillä ole rahoja lainkaan." --
+"Rahoja siinä ei tarvita", lausui Saint-Germain, "suvaitkaa kuunnella
+minua." Ja sitte ilmaisi hän hänelle salaisuutensa, josta jokainen
+meistä paljo maksaisi -- --
+
+Nuoret kortinlyöjät kävivät kohta tarkastavammiksi. Tomski sytytti
+piippunsa, vetäsi haikuja ja jatkoi:
+
+-- Samana iltana isoäiti ilmestyi Versaillessa, au jeu de la reine.
+Orleansin herttua oli jakamassa; isoäiti pyysi vähäsen anteeksi ettei
+tuonut velkaansa; puolustukseksi keksi pienen jutun ja rupesi häntä
+vastaan punkteeraamaan. Hän valitsi kolme korttia, pani ne vieretysten:
+kaikki kolme voittivat hänelle sonikan, ja isoäiti sai rahansa
+täydellisesti takaisin.
+
+"Sattumus!" sanoi muudan vieraista.
+
+-- Taru! huomautti Herman.
+
+"Kenties kortit olivat merkityt!" pani kolmas.
+
+-- En luule, vastasi Tomski mahtavasti.
+
+"Kuinka", sanoi Narumov, "sinulla on isoäiti, joka panee kolme lehteä
+perätysten, ja vielä et ole häneltä urkkinut hänen kavaluuttaan?"
+
+-- Jo perhana! vastasi Tomski; hänellä oli neljä poikaa, niiden luvussa
+isäni, kaikki kolme kiihkeitä peluria, eikä yhdellekään hän ilmaissut
+salaisuuttaan, vaikka se kyllä ei olisi hullumpaa heille eikä
+minullekaan. Vaan, nähkääs, mitä minulle kertoi setäni, kreivi Ivan
+Iljitsh, vakuuttaen sen kunniallaan. Tshaplitski vainaja, sama, joka
+kuoli köyhyydessä, tuhlattuaan miljoneja, hävitti nuoruudessaan kerran
+-- muistaakseni Soritshille -- noin kolme sataa tuhatta. Hän oli
+epätoivossa. Isoäidin, joka oli ankara nuorien vallattomuuksille, kävi
+kuitenkin Tshaplitskia sääli. Hän antoi hänelle kolme korttia, ehdolla
+että hän ne panisi perätysten, ja otti häneltä lupauksen olla vast'edes
+milloinkaan pelaamatta. Tshaplitski tuli voittajansa luo: kävivät
+pelaamaan. Tshaplitski pani ensi kortille viisikymmentä tuhatta ja
+voitti sonikan; teki parolia -- voitti rahansa takaisin, jopa
+enemmänkin...
+
+- Vaan jopa on aika panna maata; on jo neljännestä vailla kuusi.
+
+Todellakin jo hämärsi; nuoret joivat lasinsa tyhjiin ja lähtivät
+kotiansa.
+
+
+
+
+II.
+
+
+Vanha kreivitär X. istui kammiossaan peilin edessä. Kolme neitsyttä
+ympäröi häntä. Yksi piti pune-astiaa, toinen hivusneulikkoa, kolmas
+korkeata, tulipunaisilla nauhoilla varustettua tanua. Kreivittärellä ei
+ollut vähintäkään vaatimusta ammon aikaa lakastuneesen kauneuteen,
+vaan säilytti nuoruutensa kaikki tavat, seurasi tarkalleen
+seitsenkymmenlu'un kuoseja ja pukeutui yhtä kauan, yhtä huolellisesti
+kuin kuusikymmentä vuotta sitte. Ikkunan luona, ompelupuiden ääressä
+istui neiti, hänen kasvattinsa.
+
+"Hyvää päivää, grand'maman", sanoi sisään astuessaan nuori upsieri,
+"Bon jour, mademoiselle Lise. Grand'maman, minulla on teille pyyntö."
+
+-- Mikä niin, Paul?
+
+"Suvaitkaa minun esitellä teille muudan ystäväni ja tuoda hänet teille
+perjantaina tanssijaisiin."
+
+-- Tuo hänet suoraan tanssijaisiin, ja silloin hänet esittelekin.
+Olitko eilen X--in luona?
+
+"Kuinkas! oli varsin hauskaa; tanssittiin kello viiteen. Kuinka
+Eletskaja on kaunis!"
+
+- Ja, rakkaani! Mitä hänessä on kaunista? Semmoinenko oli hänen
+iso-äitinsä, kreivitär Darja Petrovna?... Paraiksi: hän on kai hyvin
+vanhettunut, kreivitär Darja Petrovna?
+
+"Kuinka, vanhettunut?" vastasi hajamielisesti Tomski; "johan hän on
+ollut kuollut seitsemän vuotta."
+
+Neiti kohotti päätään ja teki merkin nuorelle miehelle. Hän muisti,
+että vanhalta kreivittäreltä salattiin hänen ikäisensä kuolema,
+ja puri huultaan. Mutta kreivitär kuuli uutisen suurimmalla
+yhtäkaikkisuudella.
+
+-- Kuollut! sanoi hän, minä en tiennyt. Me nimitettiin yhdessä
+hovineideiksi, ja kun meidät esiteltiin, niin keisarinna...
+
+Ja kreivitär kertoi sadannen kerran veljensä pojalle anekdootinsa.
+
+-- No, Paul, sanoi hän sitte; auta minua nyt nousemaan. Liisa, missä on
+nuuskarasiani?
+
+Ja kreivitär neitsyeineen meni väliseinän taa lopettamaan toalettiansa.
+Tomski jäi neidin kanssa.
+
+"Ketä te tahdotte esitellä?" kysyi hiljaa Lisaveta Ivanovna.
+
+-- Narumovia; tunnetteko häntä?!
+
+"En. Onko hän sotilas vai siviili?"
+
+-- Sotilas.
+
+"Insinööri?"
+
+-- Ei, hevosväkeläinen. Vaan miksi luulitte, että hän on insinööri?
+
+Neiti hymyili, eikä vastannut mitään.
+
+"Paul, huusi kreivitär väliseinän takaa, lähetä minulle joku uusi
+romaani, vaan, pyydän, ei nykyisiä."
+
+-- Mitenkä, grand'maman?
+
+"Se on, semmoinen romaani, jossa uros ei tapa isäänsä tahi äitiään, ja
+jossa ei ole hukkuneita. Minä hirveästi pelkään hukkuneita."
+
+-- Sellaisia romaaneja ei nykyään löydy. Ettekö tahdo ehkä venäläisiä?
+
+"Onko sitte venäläisiä romaaneja? -- Lähetä, hyväseni, lähetä, pyydän!"
+
+-- Anteeksi grand'maman; minun täytyy kiirehtiä. Anteeksi, Lisaveta
+Ivanovna! Miksi luulitte te, että Narumov on insinööri?
+
+Ja Tomski meni ulos.
+
+Lisaveta Ivanovna jäi yksin; hän heitti työnsä ja rupesi katselemaan
+ikkunasta. Kohta toisella puolella katua kulmakartanon takaa näyttäytyi
+nuori upsieri. Puna peitti Lisaveta Ivanovnan kasvot; hän ryhtyi taas
+työhönsä ja kumarsi päänsä kanvassikankaan yli. Samassa tuli kreivitär,
+valmiiksi puettuna:
+
+-- Käske, Liisa, valjastamaan vaunut ja lähdetään ajelemaan.
+
+Liisa nousi ompelupuiden takaa ja alkoi korjata työtään.
+
+- Mitä, muoriseni! oletko sinä kuuro, vai? huudahti kreivitär. Käske
+pian valjastamaan vaunut.
+
+"Paikalla!" vastasi hiljaa neiti ja juoksi eteiseen.
+
+Palvelija tuli ja antoi kreivittärelle kirjat ruhtinas Paavali
+Aleksandrovitshiltä.
+
+"Hyvä! kiittää käske, sanoi kreivitär. Liisa, Liisa! minnekäs sinä
+juokset?
+
+"Pukemaan itseäni."
+
+-- Ehdit, muoriseni. Istu tähän. Aukaise ensimmäinen osa, lue ääneen...
+
+Neiti otti kirjan ja luki muutamia rivejä.
+
+-- Kovemmin! sanoi kreivitär. Mikä sinun on, tyttö? Onko äänesi
+langennut, vai? -- Odota -- nosta tuoli lähemmäksi -- lähemmäksi -- no!
+
+Lisaveta Ivanovna luki kaksi sivua. Kreivitär haukotti.
+
+-- Heitä pois kirja, sanoi hän! Lähetä se ruhtinas Paavalille ja käske
+kiittämään. -- No entäs vaunut?
+
+"Vaunut on valmiit", sanoi Lisaveta Ivanovna, katsahdettuaan kadulle.
+
+-- Miksi sinä et ole pu'ettu? sanoi kreivitär; aina sinua pitää
+odottaa. Se on, muoriseni, kärsimätöintä!
+
+Liisa juoksi huoneesensa. Ei kulunut kahta minuuttia, niin kreivitär
+alkoi soittaa minkä jaksoi. Kolme neitsyttä juoksi yhdestä ovesta ja
+kamaripalvelija toisesta.
+
+-- Miksi ette kuule, kun huudetaan? sanoi kreivitär. Sanokaa Lisaveta
+Ivanovnalle, jotta häntä odotan.
+
+Lisaveta Ivanovna tuli sisään, puettuna kapottiin ja hattuun.
+
+-- Vihdoinkin! sanoi kreivitär. Kylläpä on koruja! Ja mitä varten? --
+Ketä miellyttääkseni?... Minkälainen ilma on? tuulee, kai.
+
+"Ei ollenkaan, teidän ylhäisyytenne! On hyvin tyyni", vastasi
+kamaripalvelija.
+
+-- Te aina puhutte, mitä sattuu! Aukaiskaa akkuna. Niinpä onkin,
+tuulee! ja oikein kylmä! Riisukaa valjaista! Liisa, me emme lähde:
+turhaa oli koristella itseään.
+
+"Ja tämä on elämäni!" ajatteli Lisaveta Ivanovna.
+
+Todellakin, Lisaveta Ivanovna oli mitä onnettomin olento. Katkeraa on
+vieras leipä, sanoo Dante, ja raskaat vieraiden portaiden astimet; ja
+kuka ei tuntisi riippuvaisuuden katkeruutta, joll'ei ylhäisen rouvan
+köyhä kasvatti?
+
+Kreivitär X:llä, tietysti, ei ollut paha sydän, mutta hän oli
+itsepäinen, kuin maailman turmelema nainen, itara ja kylmään
+itsekkäisyyteen vajonnut, kuin kaikki vanhat, jotka ovat aikaansa
+rakastaneet ja ovat vieraat nykyiselle. Hän otti osaa kaikkeen suuren
+maailman hyörinään; kävi tanssijaisissa, joissa hän istui nurkassa,
+punattuna ja vanhan kuosin mukaan puettuna, kuni tanssisalin
+eriskummallisena ja välttämättömänä koristeena; syvään kumartaen
+astuivat tulleet vieraat hänen luo, ikäänkuin määrätyn tavan mukaan, ja
+sitte ei kukaan enää hänestä välittänyt. Kotonaan otti hän vastaan koko
+kaupungin, noudatti ankaraa etikettiä, eikä tuntenut ketään nä'öltä.
+Hänen monilukuiset palkollisensa, lihoen ja harmeentuen hänen
+eteisessään ja palvelijain huoneessa, tekivät mitä tahtoivat, kilvan
+varastellen kuolemaa lähenevää ämmää. Lisaveta Ivanovna oli
+kotimarttiira. Hän hoiti taloutta ja sai nuhteita sokerin liiasta
+tuhlaamisesta; hän luki ääneen romaaneja -- ja oli syypää tekijän
+kaikkiin vikoihin; hän seurasi kreivitärtä kaikilla hänen matkoillaan
+-- ja vastasi ilmasta ja kadusta. Hänelle oli määrätty palkka, jota ei
+koskaan täyteen maksettu; yhtä kaikki vaadittiin häneltä, että hänen
+piti olla puettu kuin kaikki muut, se on: kuin varsin harvat.
+Seuraelämässä näytteli hän mitä kurjinta osaa. Kaikki hänen tunsivat
+eikä kukaan häntä huomannut; tanssijaisissa tanssi hän ainoastaan
+silloin kuin puuttui vis-à-vis'ia, ja naiset ottivat häntä
+käsivarteensa joka kerta, kun heidän täytyi mennä kammioon korjaamaan
+jotakin koristuksistaan. Hän oli itserakas, tunsi hyvin tilansa ja
+katseli ympärilleen kärsimättömänä odotellen vapauttajaa; mutta nuoret
+miehet, tarkat kevytmielisessä turhanpäiväisyydessään, eivät
+kunnioittaneet häntä huomiolla, vaikka Lisaveta Ivanovna oli sataa
+kertaa viehättävämpi röyhkeitä ja kylmiä morsioita, joiden ympärillä he
+hyörivät. Monta kertaa, jättäen salaa ikävän ja ankean vierashuoneen,
+meni hän itkemään köyhään huoneesensa, jossa oli väliseinä, tapeteilla
+verhottu, piironki, pieni peili ja maalattu sänky, ja jossa
+talikyntteli himmeästi paloi vaskisessa jalassa.
+
+Kerran -- tämä tapahtui kaksi päivää tämän kertomuksen alussa kuvatun
+iltaman jälkeen ja viikkoa ennen tapahtumaa, johon pysähdyimme --
+kerran Lisaveta Ivanovna, istuessaan ikkunan luona ompelupuiden
+ääressä, sattumalta katsahti kadulle ja näki nuoren insinöörin, joka
+seisoi liikkumatonna ja katsella tuijotti hänen ikkunaansa. Lisaveta
+Ivanovna laski alas päänsä ja ryhtyi taas työhönsä; viiden minuutin
+kuluttua katsahti hän jälleen -- nuori upsieri seisoi samalla paikalla.
+Koska hänellä ei ollut tapana virnailla ohi kulkevien upsierien kanssa,
+lakkasi hän katsomasta kadulle ja ompeli kaksi tuntia, nostamatta
+päätään. Päivällinen oli valmis. Hän nousi ylös, alkoi korjata
+ompelupuitaan ja, katsahdettuaan sattumalta kadulle, näki hän taas
+upsierin. Tämä näytti hänestä jotenkin kummalliselta. Päivällisen
+jälkeen astui hän ikkunan luo jonkunlaisen levottomuuden tunteella,
+vaan upsieria siellä ei enää ollut -- ja hän hänen unhotti...
+
+Kahden päivän kuluttua, astuessaan ulos kreivittären kanssa vaunuihin
+noustakseen, näki hän taas upsierin. Tämä seisoi aivan portaiden luona,
+peittäen kasvonsa majavannahkaisella kauluksellaan; hänen mustat
+silmänsä loistivat lakin alta. Lisaveta Ivanovna säikähti, itse
+tietämättä miksi, ja istui vaunuihin selittämättömällä vavistuksella.
+
+Palattuaan kotia, juoksi hän ikkunan luo -- upsieri seisoi entisellä
+paikalla, silmät suunnattuina häneen; Lisaveta Ivanovna meni pois,
+uteliaisuuden kiusaamana ja hänelle aivan oudon tunteen liikuttamana.
+
+Siitä alkaen ei kulunut päivää, ett'ei nuori mies, määrätyllä tunnilla,
+olisi ilmestynyt heidän talonsa ikkunan luo. Hänen ja Lisaveta
+Ivanovnan välillä syntyi ehdoton tuttavuus. Istuessaan paikallaan
+työnsä ääressä, tunsi hän hänen lähestymisensä -- kohotti päätään,
+katseli häntä joka päivä yhä enemmän. Nuori mies oli näköjään hänelle
+siitä kiitollinen: Lisaveta Ivanovna näki nuoruuden tarkalla silmällä,
+kuinka pikainen puna peitti hänen kalvaat poskensa joka kerta kun
+heidän katseensa kohtasivat toisensa. Viikon kuluttua hän hänelle
+hymyili...
+
+Kun Tomski pyysi kreivittäreltä lupaa saada esitellä ystävänsä, alkoi
+tyttö-raukan sydän sykkiä. Mutta kuultuaan, ett'ei Narumov ollut
+insinööri, vaan hevoskaartilainen, hän katui, jotta sopimattomasti
+kysymyksellään ilmaisi salaisuutensa huikentelevalle Tomskille.
+
+Herman oli venäläistyneen saksalaisen, joka oli jättänyt hänelle pienen
+pääoman, poika. Ollen lujasti vakuutettuna riippumattomuutensa
+vahvistamisen välttämättömyydestä, ei hän koskettanut korkoihin, eli
+palkallaan eikä sallinut itselleen pienintäkään oikkua. Muutoin olikin
+hän umpimielinen ja kunnianhimoinen, ja hänen tovereillaan oli harvoin
+tilaisuutta nauraa hänen liikanaista säästeliäisyyttään. Hänellä oli
+kovat intohimot ja tulinen kuvitus; mutta lujuus pelasti hänet
+nuoruuden tavallisista hairahduksista. Niinpä esimerkiksi, ollen
+sielussaan pelaaja, ei hän koskaan ottanut kortteja käsiinsä, sillä hän
+laski että hänen omaisuutensa ei sallinut hänen (niinkuin hän tapasi
+sanoa) "uhrata välttämätöintä toivossa voittaa liikoja" -- ja
+kuitenkin hän koko yöt istuskeli korttipöytien ääressä, seuraten
+kuumeentapaisella vavistuksella pelin eri käänteitä.
+
+Juttu kolmesta kortista teki hänen mielikuvitukseensa kovan vaikutuksen
+ja koko yönä ei se lähtenyt hänen päästään. "Mitähän" -- arveli hän
+seuraavana päivänä illalla, maleksiessaan Pietarissa -- "mitähän,
+jos vanha kreivitär ilmaisee minulle salaisuutensa! tahi määrää
+minulle nuo kolme ikuista korttia! Mikäs on koittaessa onneaan? --
+Esitelläitä hänelle, pyrkiä hänen suosioonsa, ehkäpä ruveta hänen
+rakastajakseen; vaan tähän kaikkeen tarvitaan aikaa, ja hän on
+kahdeksankymmenenseitsemän vuoden vanha; hän voipi kuolla viikon,
+kahden päivän kuluttua!... Ja itse juttu?... Voiko sitä uskoa?...
+Säästeliäisyys, kohtuullisuus ja ahkeruus, ne ovat minun kolme
+uskollista korttiani, ne tekevät minun pääomani monenkertaiseksi ja
+hankkivat minulle levon ja riippumattomuuden!" Näin mietiskellessään
+saapui hän yhdelle Pietarin pääkaduista, vanhaan tapaan rakennetun
+kartanon kohdalle, katu oli täynnä ajoneuvoja; vaunuja toinen toisensa
+perässä tuli valaistujen portaiden eteen. Vaunuista tuon tuostakin
+pisti esiin milloin nuoren kaunottaren soma jalka, milloin helisevä
+saapas, milloin juovikas sukka ja diplomaati-kenkä. Turkkeja ja
+viittoja vilkahteli muhkean ovenvartijan ohitse. Herman seisattui.
+
+-- Kenen talo tämä on? kysyi hän kulmassa seisovalta polisimieheltä.
+
+"Kreivitär X--n", vastasi polisimies.
+
+Herman vavahti. Kummallinen juttu tuli taas hänen mielikuvitukseensa.
+Hän rupesi kävelemään talon ympäri, ajatellen sen emäntää ja hänen
+ihmeellistä taitoaan. Myöhään palasi hän rauhalliseen kotiinsa; pitkään
+aikaan ei hän voinut nukkua, ja kun uni valtasi hänen, näkyi hänelle
+kortteja, viheriäinen pöytä, paperirahakimppuja ja kultakasoja. Hän
+asetti kortin kortin jälkeen, käänsi varmasti kulmia, voitti alati, ja
+veti puoleensa kultaa, pani paperirahoja taskuunsa. Herättyään kyllä
+myöhään, huoahti hän fantastillisen rikkautensa tähden, lähti taas
+kuljeskelemaan kaupungille, ja taas saapui hän kreivitär X--in talon
+kohdalle. Tietymätöin voima näkyi vetävän häntä sinne. Hän seisattui ja
+alkoi katsella ikkunoihin. Yhdessä näki hän mustahivuksisen pään, joka
+oli kumarruksissa, luultavasti joko kirjan tahi työn ääressä. Pää
+kohottautui. Herman mäki verevät kasvot ja mustat silmät. Tämä hetki
+ratkaisi hänen kohtalonsa.
+
+
+
+
+III.
+
+
+Tuskin ehti Lisaveta Ivanovna riisua kapotin ja hatun, kun kreivitär jo
+lähetti häntä hakemaan ja käski taas tuoda vaunut. He menivät niihin
+astuakseen. Samassa kun kaksi palvelijaa nosti vanhaa ja auttoi
+vaunujen ovesta sisään, näki Lisaveta Ivanovna aivan pyörän luona
+insinöörinsä; tämä tarttui hänen käteensä; tuskin ehti hän tointua
+säikähdyksestään, niin oli nuori mies kadonnut; kirje jäi hänelle
+käteen. Hän kätki sen sormikkaasensa ja koko matkalla ei täti kuullut
+eikä nähnyt mitään. Kreivittären oli tapa vähä väliä kysellä vaunuissa:
+kuka tuli meitä vastaan? mikä tämän sillan nimi on? mitä tuolla
+kilvellä on kirjoitettu? Tällä kertaa vastasi Lisaveta Ivanovna
+umpimähkään ja hullusti, ja suututti kreivittären.
+
+-- Mikä sinun on, muoriseni Oletko pilvistä pudonnut, vai? Sinä minua
+joko et kuule tai et ymmärrä? Jumalan kiitos en toki ole sorakieli enkä
+vielä päästä vialla!
+
+Lisaveta Ivanovna ei häntä kuunnellut. Palattuaan kotia, juoksi hän
+huoneesensa, otti sormikkaasta kirjeen: se ei ollut suljettu. Lisaveta
+Ivanovna luki sen. Kirje sisälsi rakkauden julistuksen; se oli
+hellästi, kunnioittavasti kirjoitettu ja sanasta sanaan otettu
+saksalaisesta romanista. Mutta Lisaveta Ivanovna ei osannut saksaa ja
+oli siihen tyytyväinen.
+
+Vaan saatu kirje teki hänen kuitenkin hyvin levottomaksi! Ensi kerran
+joutui hän salaisiin, likeisiin suhteisin nuoren miehen kanssa. Tämän
+julkeus hirvitti häntä. Hän soimasi itseään varomattomasta käytöksestä,
+eikä tietänyt mitä tehdä: lakatako istumasta ikkunan luona ja
+huomaamattomuudella jähdyttää nuoressa upsierissa halua pitempiin
+vainoomisiin? lähettääkö hänelle kirje takaisin? vastatako kylmästi ja
+päättäväisesti? Hänellä ei ollut kenen kanssa neuvotella: hänellä ei
+ollut kumppania, eikä opettajaa. Lisaveta Ivanovna päätti vastata.
+
+Hän kävi istumaan kirjoituspöytänsä ääreen, otti kynän, paperia, ja
+vaipui mietteisin. Useita kertoja alkoi hän kirjettään -- ja repi sen
+rikki: milloin näyttivät lauseet hänestä liian ystävällisiltä, milloin
+liian kovilta. Vihdoin hän onnistui kirjoittamaan muutamia rivejä,
+joihin hän oli tyytyväinen. "Olen vakuutettu", kirjoitti hän -- "että
+aikeenne ovat rehelliset, ja ett'ette tahtoneet loukata minua
+ajattelemattomalla käytöksellä; vaan tuttavuutemme ei saa alkaa sillä
+lailla. Laitan teille takaisin kirjeenne ja toivon ett'ei minulla
+vast'edes tule olemaan syytä valittaa ansaitsematointa kunnioituksen
+puutetta."
+
+Seuraavana päivänä, nähtyään Hermanin tulevan, Lisaveta Ivanovna nousi
+ompelupuittensa äärestä, meni saliin, aukaisi akkunuksen ja heitti
+kirjeen kadulle, luottaen nuoren upsierin sukkeluuteen. Herman juoksi,
+nosti sen ja meni konditorin puotiin. Au'aistuaan sinetin, löysi hän
+oman kirjeensä ja Lisaveta Ivanovnan vastauksen. Sitä hän odottikin, ja
+palasi kotiaan, ajatellen omaa juontaan.
+
+Kolmen päivän kuluttua toi Lisaveta Ivanovnalle nuori, vilkassilmäinen
+neito kirjelipun muotikaupasta. Lisaveta Ivanovna aukaisi sen
+levottomana, aavistaen rahavaatimusta, ja tunsi äkkiä Hermanin
+käsialan.
+
+-- Te, kultaseni, olette erehtyneet; tämä lippu ei ole minulle.
+
+"En, kyllä se on teille!" vastasi rohkea tyttö, salaamatta viekasta
+hymyään. "Lukekaa, olkaa hyvä."
+
+Lisaveta Ivanovna silmäili kirjettä. Herman pyysi yhtymystä.
+
+-- Mahdotointa, sanoi Lisaveta Ivanovna, pelästyen pikaisen vaatimuksen
+ja tavan tähden, jota hän käytti. Tämä kirje varmaan ei ole minulle!
+
+Ja hän repi kirjeen rikki pieniksi palasiksi.
+
+"Jos kirje ei ollut teille, miksi te sen sitte revitte?" sanoi neito;
+"minä olisin vienyt sen takaisin sille, joka sen lähetti."
+
+-- Olkaa niin hyvä, tyttöseni! sanoi Lisaveta Ivanovna, punehtuen hänen
+huomautuksestaan; vast'edes elkää tuoko kirjeitä minulle. Ja sille,
+joka teidät lähetti, sanokaa, että hän hävetköön...
+
+Mutta Herman ei herjennyt. Lisaveta Ivanovna sai häneltä kirjeitä joka
+päivä, milloin mitenkin. Nyt ne eivät enää olleet käännetyt saksasta.
+Herman niitä kirjoitti, intohimon kiihoittamana, ja puhui hänelle
+omituisella kielellä: niissä esiintyi hänen halujensa taipumattomuus ja
+hillitsemättömän mielikuvituksensa säännöttömyys. Lisaveta Ivanovna ei
+aikonut niitä enää lähettää takaisin: hän niistä hurmottui, rupesi
+vastaamaan niihin -- ja hänen kirjeensä tulivat yhä pitemmiksi ja
+hellimmiksi. Vihdoin heitti hän hänelle ikkunasta seuraavan kirjeen:
+"Tänään on tanssijaiset ----laisen lähettilään luona. Kreivitär menee
+sinne. Me olemme yksin kello kahteen. Nyt on teillä tilaisuus nähdä
+minut kahden kesken. Niin pian kuin kreivitär on lähtenyt, hänen
+palvelijansa, luultavasti, hajoavat, eteiseen jääpi ovenvartija; vaan
+hänkin tavallisesti menee kammioonsa. Tulkaa puoli kaksitoista. Astukaa
+vaan portaille. Jos tapaatte jonkun eteisessä, niin kysykää onko
+kreivitär kotona. Sanotaan: ei -- ei auta muu, kuin palata takaisin.
+Mutta varmaankaan et kohtaa ketään. Neitsyet istuvat kaikki omassa
+huoneessaan. Eteisestä menkää vasemmalle, ja suoraan kreivittären
+makuuhuoneesen. Siellä, väliseinän takana näette kaksi pientä ovea:
+oikealla työhuone, jossa kreivitär ei koskaan käy; vasemmalla käytävä,
+ja siellä kapeat kiertoportaat, jotka vievät huoneeseni."
+
+Herman vapisi kuin tiikeri, odottaessaan määrättyä aikaa. Kello
+kymmenen illalla seisoi hän jo kreivittären talon luona. Oli kauhea
+ilma: tuuli ulvo, märkää lunta sateli sinkaleittain; lyhdyt valaisivat
+hämärästi; kadut olivat tyhjät. Toisinaan kulki laihalla konillaan
+kuorma-ajuri, katsellen myöhäistä ohikulkijaa. Herman oli takkisillaan,
+tuntematta tuulta ja lunta. Vihdoin tuli kreivittären vaunut esille.
+Herman näki, kuinka palvelijat saattoivat käsivarresta köyryistä
+naista, joka oli kääritty soopeliturkkiin ja kuinka hänen jäljestään
+vilahti hänen kasvattinsa, ohukainen viitta yllä, paljain päin, ja
+koristettuna tuoreilla kukilla. Vaunut suljettiin. Ne vyörivät
+raskaasti kuohkeassa lumessa. Ovenvartija pani ovet kiinni. Ikkunat
+kävivät pimeiksi. Herman rupesi kävelemään aution talon ympärillä; hän
+astui lyhdyn luo, katsoi kelloaan: oli kaksikymmentä minuttia yli
+yksitoista. Hän jäi lyhdyn luo, katsella tuijottaen kellon viisaria ja
+odottaen jäljellä olevat minutit. Säntilleen puoli kaksitoista Herman
+meni kreivittären portaille ja astui kirkkaasti valaistuun eteiseen.
+Ovenvartijaa ei ollut. Herman juoksi ylös, aukaisi oven ja näki
+palvelijan, joka makasi lampun alla, vanhanaikuisessa, likaisessa
+nojatuolissa. Kevein, vakavin askelin kulki Herman hänen ohitsensa.
+Sali ja vierashuone olivat pimeät. Lamppu valaisi ne heikosti
+eteisestä. Herman meni makuuhuoneesen. Kaapin edessä, joka oli täynnä
+vanhoja jumalankuvia, hämärsi kultainen lamppu. Virttyneet
+silkkiverhoiset nojatuolit ja sohvat, joista kulloitus oli lähtenyt,
+seisoivat surullisessa järjestyksessä pitkin kiinalaisilla tapeteilla
+peitettyjä seiniä. Seinällä riippui kaksi portrettia, Parisissa Madame
+Lebrun'in maalaamia. Toinen niistä kuvasi noin neljänkymmenen vuoden
+vanhaa miestä, punakkaa ja lihavaa, puettuna vaaleanviheriäiseen
+pukuun, ja tähti rinnassa; toinen -- nuorta kaunotarta, jolla oli
+kotkannenä, hiukset ohimoista sileäksi kammatut ja ruusu jauhotetuissa
+hiuksissaan. Kaikissa nurkissa seisoi porsliinisia paimentyttöjä,
+pöytäkello, kuuluisan Leroy'n tekoa, koreja, pyörätuoleja, viuhkoja ja
+kaikenlaisia naisten koruja, keksittyjä kuluneen vuosisadan lopulla
+yhdessä Montgolfierin pallon ja Mesmerin magnetismin kanssa. Herman
+meni väliseinän taakse, jossa seisoi pieni rautainen sänky: oikealla
+oli ovi, joka vei työhuoneesen; vasemmalla -- toinen, käytävään. Herman
+aukasi sen, näki kapeat kiertoportaat, jotka veivät kasvattiraukan
+huoneesen... Mutta hän palasi ja meni pimeään työhuoneesen.
+
+Aika kului hitaasti. Kaikki oli hiljaa. Vierashuoneessa löi kello
+kaksitoista, ja kaikki vaikeni taas. Herman seisoi, nojaten kylmää
+uunia vastaan. Hän oli levollinen; hänen sydämensä tykytti tasaisesti,
+niinkuin sen, joka on päättänyt tehdä jotain vaarallista, vaan
+välttämätöintä. Kello löi yksi ja kaksi, ja hän kuuli vaunujen
+kaukaisen rätinän. Ehdoton levottomuus valtasi hänen. Vaunut tulivat ja
+seisattuivat. Hän kuuli kolinan, astinta alas laskettaessa. Talossa
+ruvettiin liikkumaan. Palvelijat juoksivat, kuului ääniä, ja kreivitär,
+tuskin voiden liikkua, astui sisään ja laskeutui volterilaiseen
+nojatuoliinsa. Herman katseli ra'osta. Lisaveta Ivanovna kulki hänen
+ohitsensa. Herman kuuli hänen kiireiset askeleensa portaiden astimilla.
+Hänen sydämessään kuului jotakin tunnonvaivain tapaista, joka taas
+vaikeni. Hän kivettyi.
+
+Kreivitär alkoi riisua päältään peilin edessä. Irroitettiin kukilla
+koristettu tanu; otettiin puuteroitu valetukka hänen harmaasta ja
+tasaiseksi keritystä päästään. Neuloja karisi sateena hänen
+ympärillään. Keltainen, hopealla ommeltu leninki putosi hänen
+turponeiden jalkojensa juureen. Herman oli hänen toalettinsa
+inhottavimpien salaisuuksien todistajana; vihdoin oli kreivittärellä
+jäljellä mekko ja yömyssy: tässä, hänen iälleen sopivimmassa pu'ussa
+näytti hän vähemmin hirvittävältä ja rumalta.
+
+Niinkuin kaikki vanhat ihmiset yleisesti, sairasti kreivitär
+unettomuutta. Riisuttuaan yltään, kävi hän istumaan ikkunan luo
+nojatuoliinsa ja laittoi pois neitsyet. Kynttelit vietiin pois;
+huonetta valaisi ainoastaan lamppu jumalainkuvain edessä. Kreivitär
+istui aivan keltaisena, liikuttaen riippuvia huuliaan ja kiikutellen
+ruumistaan oikealle ja vasemmalle. Hänen sumeissa silmissään kuvautui
+ajatuksen täydellinen poissa olo; katsellessa häntä, olisi voinut
+luulla, että hirveän ämmän kiikutus ei ollut vapaatahtoinen, vaan
+salaisen galvanismin vaikuttama.
+
+Äkkiä nämä kuolleet kasvot selittämättömästi muuttuivat. Huulet
+taukosivat liikkumasta, silmät vilkastuivat; kreivittären edessä seisoi
+tuntematoin miesihminen.
+
+-- Elkää peljästykö, Jumalan tähden, elkää peljästykö! sanoi tämä
+selvällä ja hiljaisella äänellä. Minulla ei ole aikomusta vahingoittaa
+teitä; minä tulen rukoilemaan teiltä yhtä suosion-osotusta.
+
+Kreivitär katseli häntä ääneti, eikä näyttänyt kuulevan häntä. Herman
+luuli häntä kuuroksi ja, kumartuen aivan hänen korvansa luo, kertoi
+hänelle saman. Ämmä oli vaiti edelleen.
+
+-- Te voitte, jatkoi Herman, matkaansaattaa elämäni onnen, ja se ei
+maksa teille mitään; minä tiedän, että voitte panna onnenkaupalle kolme
+korttia perätysten...
+
+Herman pysähtyi. Kreivitär näkyi käsittäneen, mitä häneltä vaadittiin,
+hän näkyi etsivän sanoja vastaukseksi.
+
+"Se oli leikkiä", sanoi hän vihdoin: "vannon teille, se oli leikkiä!"
+
+-- Se ei ole leikin asia, vastasi vihaisesti Herman. Muistatteko
+Tshaplitskia, jota autoitte voittamaan?
+
+Kreivitär nähtävästi hämmästyi. Hänen muotonsa kuvasi kovaa
+sielunliikuntoa; mutta hän vaipui kohta entiseen tunnottomuuteensa.
+
+-- Voitteko, jatkoi Herman, määrätä minulle nuo kolme varmaa korttia?
+
+Kreivitär oli vaiti; Herman jatkoi:
+
+-- Ketä varten säilytätte te salaisuuttanne? Lastenlapsiako varten? He
+ovat rikkaita ilmankin; eiväthän he tiedä rahan arvoakaan. Tuhlaajaa
+teidän kolme korttia ei auta. Kuka ei osaa säilyttää isänperintöä, se
+kuitenkin kuolee köyhyydessä, vaikka olisi mitä pirullisia ponnistuksia
+tahansa. Minä en ole tuhlaaja; minä tiedän rahan arvon. Teidän kolme
+korttia minulta ei mene hukkaan. No!...
+
+Hän seisattui ja odotti vavisten vastausta. Kreivitär oli vaiti; Herman
+kävi polvilleen.
+
+-- Jos koskaan, sanoi hän, sydämenne on tuntenut rakkautta, jos
+muistatte sen ihastusta, jos edes kerran olette hymyilleet
+vastasyntyneen pojan itkiessä, jos jotakin ihmisellistä koskaan on
+rinnassanne sykkinyt, niin rukoilen teitä puolison, rakastetun, äidin
+tunteilla, kaikella, mitä pyhää elämässä löytyy, älkää kieltäkö
+pyyntöäni, ilmaiskaa salaisuutenne, mitä teille siitä?... Kenties
+siihen on yhdistetty hirveä synti, ikuisen autuuden turmelus,
+pirullinen sopimus. -- Ajatelkaa: te olette vanha, kauan teidän ei ole
+elettävä -- minä olen valmis ottamaan syntinne sielulleni. Ilmaiskaa
+minulle vaan salaisuutenne. Ajatelkaa, että ihmisen onni on teidän
+käsissänne; että en ainoastaan minä, vaan lapseni, lastenlapseni ja
+lastenlasten lapseni ovat siunaavat teidän muistoanne ja kunnioittavat
+pyhyyttä...
+
+Kreivitär ei vastannut sanaakaan. Herman nousi ylös.
+
+-- Vanha noita! sanoi hän, kiristäen hampaitaan; vaan kyllä minä
+pakoitan sinua vastaamaan.
+
+Näin sanoen otti hän taskustaan pistoolin.
+
+Nähdessään pistoolin kreivitär toistamiseen näytti kovaa
+mielenliikuntoa. Hän heitti päänsä taaksepäin ja nosti kätensä,
+ikäänkuin suojellakseen itseään laukausta vastaan -- sitte vaipui hän
+selälleen ja jäi liikkumattomaksi.
+
+-- Herjetkää lapsettelemasta, sanoi Herman, tarttuen hänen käteensä.
+Kysyn viimeisen kerran: tahdotteko sanoa minulle nuo kolme korttia?
+tahdotteko vai ette?
+
+Kreivitär ei vastannut. Herman näki, että hän oli kuollut.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+Lisaveta Ivanovna istui huoneessaan, vielä tanssijaispu'ussaan,
+vaipuneena syvällisiin mietteisin. Tultuaan kotia, kiirehti hän
+laittamaan pois unisen neitsyen, joka vastenmielisesti tarjosi hänelle
+palvelustaan, sanoi riisuvansa itse, ja vavisten meni huoneesensa,
+luullen siellä löytävänsä Hermanin ja toivoen olla häntä löytämättä.
+Ensi silmäykseltä vakuuttautui hän ettei häntä siellä ollut ja kiitti
+sallimaa esteestä, joka oli tullut heidän yhtymyksensä väliin. Hän
+istuutui, riisuutumatta, ja rupesi muistuttelemaan seikkoja, jotka niin
+lyhyessä ajassa olivat hänet niin kauas vieneet. Ei ollut kulunut
+kolmea viikkoa siitä kuin hän ensi kerran näki ikkunasta nuoren miehen,
+-- ja nyt oli hän jo kirjeenvaihdossa hänen kanssaan ja tämä oli
+ehtinyt pyytää häneltä yöllistä yhtymystä! Hän tiesi hänen
+nimensä, ainoastaan siitä, että muutamat hänen kirjeistään olivat
+allekirjoitetut; ei koskaan ollut hän hänen kanssaan puhunut, ei
+kuullut hänen ääntään, ei koskaan ollut kuullut hänestä mitään ... aina
+tähän iltaan asti. Kummallista! Samana iltana tanssijaisissa oli
+Tomski, suutuksissa nuorelle ruhtinatar Pauline Z--lle, joka, vastoin
+tavallisuutta, ei virnaillut hänen kanssaan, tahtonut kostaa,
+näyttämällä kylmäkiskoisuutta: hän kutsui Lisaveta Ivanovnan ja tanssi
+hänen kanssaan loppumattoman masurkan. Koko ajan suottaili hän hänen
+kiihkostaan insinööri-upsiereihin, vakuuttaen tietävänsä paljoa
+enemmän, kuin hän voi luullakaan, ja toiset hänen piloistaan olivat
+niin sattuvia, että Lisaveta Ivanovna muutamia kertoja luuli hänen
+tietävän hänen salaisuutensa.
+
+-- Mistä te kaiken tuon tiedätte? kysyi hän hymyillen.
+
+"Olen kuullut teille tutun henkilön ystävältä", vastasi Tomski, "hyvin
+merkilliseltä mieheltä."
+
+-- Kuka se merkillinen mies on?
+
+"Hänen nimensä on Herman."
+
+Lisaveta Ivanovna ei vastannut mitään; mutta hänen kätensä ja jalkansa
+kävivät kylmiksi...
+
+"Tämä Herman", jatkoi Tomski, "on todella romantillinen henkilö:
+hänellä on Napoleonin profiili ja Mefistofeleen sielu. Minä luulen,
+että hänen omallatunnollaan on varmaankin kolme rikosta. Kuinka te
+olette vaalea!"
+
+-- Päätäni kivistää... Mitäs teille Herman ... vai mikä hänen nimensä
+onkaan ... on puhunut?...
+
+"Herman ei ole ollenkaan tyytyväinen ystäväänsä: hän sanoo, että hänen
+sijassaan hän tekisi aivan toisin... Minäpä luulen, että te olette
+Hermanilla itsellä silmällä; ainakaan hän ei välinpitämättömänä
+kuuntele ystävänsä rakastuneita huudahduksia."
+
+-- Missäs hän on minun sitte nähnyt?
+
+"Kirkossa kentiesi, kävelyllä!... Jumala hänen ties! ehkä huoneessanne
+teidän maatessa: kyllä hänellä paikkoja on..."
+
+Kolme naista, jotka tulivat heidän luo, kysyen: "oubli ou regret?"
+keskeyttivät puhelun, joka kävi tuskallisen hauskaksi Lisaveta
+Ivanovnalle.
+
+Nainen, jonka Tomski valitsi, oli itse ruhtinatar Z... Hän ehti
+selittäidä, tanssimalla yhden piirin liikaa ja pyörimällä yhden kerran
+liikaa tuolinsa edessä. Tomski, palatessaan paikalleen, ei ajatellut
+enää Hermania eikä Lisaveta Ivanovnaa, joka välttämättä tahtoi uudistaa
+katkaistua puhelua, mutta masurkka loppui ja kohta sen jäljestä lähti
+vanha kreivitär pois.
+
+Tomskin sanat eivät olleet muuta kuin lavertelemista; mutta ne
+lankesivat syvään nuoren haaveksijattaren sieluun. Tomskin piirtämä
+portretti oli hänen oman hänestä tekemän kuvan kaltainen ja, kiitos
+uusimpien romaanien, tuo jo inhoittava henkilö peloitti ja kiinnitti
+hänen mielikuvitustaan. Hän istui, alastomat käsivarret ristissä, pää
+kumarruksissa avatulla rinnalla, jota vielä kukat koristivat... Äkkiä
+aukeni ovi, ja Herman astui sisään. Lisaveta Ivanovna vapisi...
+
+-- Missä olette olleet? kysyi hän säikähtyneellä kuiskutuksella.
+
+"Vanhan kreivittären makuuhuoneessa", vastasi Herman; "minä tulen
+suoraan sieltä. Kreivitär kuoli."
+
+-- Herra Jumala! mitä te sanotte?...
+
+"Ja näköään", jatkoi Herman, "olen minä syypää hänen kuolemaansa."
+
+Lisaveta Ivanovna katsahti häneen, ja Tomskin sanat kaikuivat
+hänen sielussaan: _sillä miehellä on varmaankin kolme rikosta
+omallatunnollaan!_ Herman istui ikkunalle hänen viereensä ja kertoi
+kaikki.
+
+Lisaveta Ivanovna kuunteli häntä kauhistuksella. Ja siis, nuo innokkaat
+kirjeet, nuo kiihkeät pyynnöt, tuo röyhkeä, itsepäinen vainoominen --
+kaikki tuo ei ollutkaan rakkautta! Rahaa -- sitä hänen sielunsa isosi!
+_Hän_ siis ei voinut tyydyttää tämän halua ja tehdä häntä onnelliseksi!
+Kasvatti-raukka ei ollut muuta kuin rosvon, hyväntekijättärensä
+murhaajan sokea apuri!... Katkerasti itki hän myöhäisessä,
+tuskallisessa katumuksessaan. Herman katseli häntä ääneti: hänenkin
+sydäntänsä särki; vaan ei tyttöraukan kyyneleet, eikä hänen surunsa
+ihmeteltävä viehätys liikuttaneet hänen tylyä sieluaan. Hän ei tuntenut
+omantunnon vaivoja ajatellessa ämmän kuolemaa. Yksi häntä vaan
+kauhistutti: salaisuuden palautumatoin häviö, salaisuuden, josta hän
+rikastumista odotti.
+
+-- Te olette hirviö! sanoi vihdoin Lisaveta Ivanovna.
+
+"Minä en tahtonut hänen kuolemaansa", vastasi Herman, "pistoolini ei
+ole ladattu."
+
+He vaikenivat.
+
+Tuli aamu. Lisaveta Ivanovna sammutti loppuunpalavan kynttelin; hämärä
+valo valaisi hänen huoneensa. Hän pyyhki kyyneleiset silmänsä ja
+katsahti Hermaniin: hän istui ikkunalla kädet ristissä synkän
+näköisenä. Tässä asemassa muistutti hän ihmeteltävästi Napoleonin
+kuvaa. Yhtäläisyys hämmästytti Lisaveta Ivanovnaakin.
+
+-- Kuinka te menette ulos luotani? sanoi vihdoin Lisaveta Ivanovna.
+Minä arvelin viedä teidät salaisia portaita myöten; mutta on mentävä
+makuuhuoneen kautta, ja minä pelkään.
+
+"Sanokaa, miten löydän salaiset portaat, niin menen."
+
+Lisaveta Ivanovna nousi, otti piirongista avaimen, antoi sen Hermanille
+tarkkojen neuvojen ohessa. Herman puristi hänen kylmää kättänsä,
+suuteli hänen kumartunutta päätään ja meni ulos.
+
+Hän laskeutui kiertoportaita myöten ja tuli taas makuuhuoneesen.
+Kuollut istui kangistuneena; sen kasvot osoittavat syvällistä rauhaa.
+Herman seisattui sen eteen, katseli kauan, ikäänkuin tahtoen
+vakuuttautua hirveästä todellisuudesta; vihdoin meni hän työhuoneesen,
+löysi tapettien takaa oven, ja alkoi käydä pimeitä rappuja,
+kummallisten tunteiden valtaamana. "Näitä samoja portaita myöten --
+ajatteli hän -- kenties kuusikymmentä vuotta takaperin, samaan
+makuuhuoneesen, tähän samaan aikaan, puettuna koruommeltuun kauhtanaan,
+kammattuna à l'oiseau royal, painaen rintaansa vasten kolmikolkkaista
+hattua, hiiviskeli onnellinen nuori mies, jo kauan sitte haudassa
+mädännyt; ja tänään lakkasi hänen rakastettunsa sydän sykkimästä..."
+
+Alaalla löysi Herman oven, jonka hän aukaisi samalla avaimella, ja
+ilmestyi läpikäytävässä, joka vei hänen kadulle.
+
+
+
+
+V.
+
+
+Kolme päivää tuon onnettoman yön jälkeen, kello yhdeksän aamulla, lähti
+Herman ---- luostariin, jossa kreivitär vainajalle oli ruumis-saarna
+pidettävä. Tuntematta katumusta, hän yhtä kaikki ei voinut kokonaan
+tukehduttaa omaatuntoaan, joka hänelle toisti: sinä olet ämmän
+murhaaja! Omaten vähän totista uskoa, oli hänellä paljon etuluuloa. Hän
+luuli että kreivitär vainajalla saattoi olla vahingollinen vaikutus
+hänen elämäänsä, ja päätti mennä hautajaisiin, pyytääkseen häneltä
+anteeksi.
+
+Kirkko oli täysi. Herman voi töin tuskin tunkeutua väkijoukon läpi.
+Arkku seisoi komeana katafalkilla samettisen rankisen alla. Vainaja
+makasi siinä, kädet rinnalla, karikkatanu päässä ja valkoinen
+atlassileninki yllä. Ympärillä seisoi hänen kotiväkensä: palvelijat
+mustissa kauhtanoissa, nauhat olkapäillä ja kynttelit kädessä;
+sukulaiset syvässä surupu'ussa -- lapset, lastenlapset ja lastenlasten
+lapset. Ei kukaan itkenyt; kyyneleet olisivat olleet une affectation.
+Kreivitär oli niin vanha, ett'ei hänen kuolemansa voinut ketäkään
+kummastuttaa ja että hänen sukulaisensa jo kauan pitivät hänen
+elähtyneenä. Kuuluisa pappi piti ruumissaarnan. Yksinkertaisilla ja
+liikuttavilla sanoilla esitti hän hurskaan rauhallista eroa, jonka
+pitkä ikä oli hiljaisena, ylentävänä valmistuksena kristilliseen
+loppuun. "Kuolon enkeli", sanoi puhuja, "löysi hänen valvovana
+autuaallisissa ajatuksissa ja odottavana keskiyön ylkää." Menot
+toimitettiin, kuin surun säädyllisyys vaati. Ensiksi menivät sukulaiset
+heittämään vainajaa hyvästi. Sitten astuivat monilukuiset vieraat,
+tulleet kunnioittamaan sitä, joka niin kauan oli ollut osanottajana
+heidän maailmallisissa iloissaan. Heidän jälkeen tulivat kaikki
+kotoiset. Vihdoin lähestyi vanha vallasnainen, joka oli vainajan
+ikäinen. Kaksi nuorta tyttöä talutti häntä. Hän ei voinut kumartua
+maahan -- ja hän yksin vuodatti muutamia kyyneleitä, suudellessaan
+ruumiin kylmiä käsiä. Hänen jälkeensä päätti Herman mennä arkun luo.
+Hän kumarsi maahan ja makasi muutaman minutin kylmällä, havuilla
+peitetyllä permannolla; vihdoin nousi hän ylös, kalvaana kuin ruumis,
+nousi katafalkin astimelle ja kumarsi... Silloin oli hän näkevinään
+että kuollut pilkallisesti katsahti häneen, vilkuttaen toista
+silmäänsä. Herman, nopeasti peräytyen, astui hairaan ja romahti
+pitkälleen maahan. Hänet nostettiin ylös. Samassa vietiin Lisaveta
+Ivanovna pyörryksissä ulos. Tämä tapahtuma häiritsi hetkeksi
+surullisten menojen juhlallisuutta. Läsnäolevien kesken syntyi kumeaa
+huminaa, ja laiha kamariherra, vainajan läheinen sukulainen, kuiskutti
+hänen vieressään seisovan englantilaisen korvaan, että nuori upsieri
+oli hänen äpäräpoikansa, johon englantilainen vastasi kylmästi: Oh!
+
+Koko päivän oli Herman tavattoman hajamielinen. Syödessään yksinäisessä
+ravintolassa, hän, vastoin tavallisuutta, joi hyvin paljo, toivossa
+tukahduttavansa sisällistä mielenliikuntoaan. Mutta viini kiihdytti yhä
+enemmän hänen kuvitustaan. Palattuaan kotia, heittäytyi hän
+riisuutumatta vuoteelleen ja nukkui sikeästi.
+
+Hän heräsi vasta yöllä: kuu valaisi hänen huoneensa. Hän katsoi
+kelloaan: oli neljännestä vailla kolme. Uni häneltä katosi; hän istui
+vuoteelle ja ajatteli vanhan kreivittären hautajaisia.
+
+Silloin katsoi joku kadulta ikkunaan ja meni oitis pois. Herman ei
+ottanut sitä huomatakseen. Minutin perästä kuuli hän, että ovi avattiin
+etuhuoneessa. Herman luuli, että hänen palvelijansa, juopuneena
+tavallisuuden mukaan, palasi yömatkaltaan. Mutta hän kuuli
+tuntemattoman käynnin: joku käveli, hiljaa sipsuttaen tohveleita. Ovi
+aukeni: sisään astui nainen, valkoinen vaate yllä. Herman luuli hänen
+vanhaksi imettäjäkseen ja ihmetteli -- mikä hänen toi siihen aikaan.
+Mutta valkoinen nainen ilmestyi äkkiä hänen edessään -- ja hän tunsi
+kreivittären!
+
+-- Tulin luoksesi vastoin tahtoani, sanoi hän lujalla äänellä; minut
+käskettiin täyttämään pyyntösi. Kolmisilmä, seitsensilmä ja ässä
+voittavat sinulle perätysten, mutta ehdolla, ett'et vuorokaudessa käytä
+enempää, kuin yhtä korttia ja ett'et ikänäsi sitten enää pelaa. Annan
+sinulle anteeksi kuolemani, ehdolla, että nait kasvattini Lisaveta
+Ivanovnan...
+
+Näin sanoen hän hiljaa kääntyi, meni ovelle ja katosi, sipsuttaen
+tohveleita. Herman kuuli eteisen oven jyskähtävän ja näki, kuinka joku
+taas katsoi hänen ikkunaansa.
+
+Pitkään aikaan ei hän voinut tointua. Hän meni toiseen huoneesen.
+Palvelijansa makasi lattialla; töin tuskin sai Herman hänet hereille.
+Hän oli humalassa, kuin tavallisesti; mitään selkoa ei häneltä voinut
+saada. Eteisen ovi oli suljettu. Herman palasi huoneesensa, sytytti
+kynttelin ja kirjoitti muistiin näkemänsä.
+
+
+
+
+VI.
+
+
+Kaksi aatetta ei voi yhdessä olla henkisessä luonnossa, samoin kuin
+kaksi oliota fyysillisessä maailmassa ei voi olla samalla paikalla
+yht'aikaa. Kolmisilmä, seitsensilmä ja ässä peittivät kohta Hermanin
+mielikuvituksessa kuolleen kreivittären kuvan. Kolmisilmä, seitsensilmä
+ja ässä eivät lähteneet hänen päästään, vaan liikkuivat hänen
+huulillaan. Nähdessään nuoren tytön, sanoi hän: "kuinka hän on solakka!
+oikea herttakolmonen". Kun häneltä kysyttiin: "mitä kello on?" vastasi
+hän: "viisi minuttia vailla seitosta". Jokainen möhömahanen miesihminen
+muistutti hänelle ässää. Kolmisilmä, seitsensilmä ja ässä vainosivat
+häntä unessa, milloin missäkin muodossa; kolmisilmä kukoisti hänen
+edessään kauniina kukkana, seitsensilmä esiintyi götiläisenä korttina,
+ässä äärettömänä hämähäkkinä. Kaikki hänen ajatuksensa sulivat yhteen
+-- käyttää hyväkseen salaisuutta, joka hänelle niin paljo oli maksanut.
+Hän kävi ajattelemaan virkaeroa ja matkustusta. Hän tahtoi Parisin
+julkisissa pelihuoneissa temmata aarteen hurmoittuneelta onnettarelta.
+Sattumus vapautti hänet puuhista.
+
+Moskovassa oli muodostunut seura rikkaista pelureista, kuuluisan
+Tshekalinskin johdolla, joka oli kuluttanut ikänsä korttien ääressä ja
+voittanut miljooneja vekseleissä, hävittäen puhdasta rahaa.
+Monivuotinen kokemus oli voittanut hänelle toverien luottamuksen, ja
+vierasvarainen talo, mainio kokki, ystävällisyys ja hilpeys olivat
+hankkineet hänelle yleisön kunnioituksen. Hän saapui Pietariin. Nuoriso
+tulvasi hänen luo, unhottaen tanssijaiset korttien takia ja etuuttaen
+faaraopelin houkutukset lemmenkauppojen viehätyksille. Narumov vei
+sinne Hermanin.
+
+He kulkivat monen komean huoneen kautta, jotka olivat täynnä
+kohteliaita palvelijoita. Väkeä oli kaikkialla. Muutamat kenraalit ja
+salaneuvokset pelasivat whistiä; nuoria miehiä venyi sohvilla.
+Vierashuoneessa, pitkän pöydän takana, jonka ympärillä tungeskeli noin
+parikymmentä pelaajaa, istui isäntä, pitäen pankkia. Hän oli noin
+kuudenkymmenen vuoden vanha mies, ulkomuodoltaan arvokkaan näköinen;
+pään peitti harmaat hiukset; täydet, verevät kasvot osottivat
+hyväsydämisyyttä; silmät loistivat, ainaisen hymyn elähyttäminä.
+Narumov esitteli hänelle Hermanin. Tshekalinski puristi ystävällisesti
+hänen kättään, pyysi olemaan kursailematta ja jatkoi peliä.
+
+Jako kesti kauan. Pöydällä oli enemmän kuin kolmekymmentä lehteä.
+Tshekalinski pysähtyi jokaisen heiton jälkeen, antaakseen pelaajoille
+aikaa toimia, kirjoitti muistiin häviön, kohteliaasti kuunteli heidän
+vaatimuksiaan, vielä kohteliaammin käänsi lehden kulmaa liikaa, jotka
+jo hajamielisenä oli kääntänyt. Vihdoin loppui jako. Tshekalinski
+sakasi kortit ja valmistautui taas jakamaan.
+
+-- Sallikaa minun määrätä kortti, sanoi Herman, kurottaen kättään
+lihavan herran takaa, joka siinä punkteerasi.
+
+Tshekalinski hymyili ja kumarsi ääneti, nöyrän suostumuksen merkiksi.
+Narumov, nauraen, toivotti Hermanille onnea pitkän paaston lopuksi ja
+hyväksi aluksi.
+
+-- Valmis! sanoi Herman, kirjoitettuaan liidulla panoksen kortilleen.
+
+"Kuinka paljon?" kysyi pilkistellen pankin pitäjä, "anteeksi, minä en
+näe."
+
+-- Neljäkymmentä seitsemän tuhatta, vastasi Herman.
+
+Näistä sanoista kääntyivät silmänräpäyksessä kaikki päät ja kaikki
+silmät katselivat Hermania.
+
+"Hän on tullut hulluksi!" ajatteli Narumov.
+
+"Sallikaa minun huomauttaa", sanoi Tshekalinski muuttumattomalla
+hymyllään, että pelinne on liian ankara: ei kukaan ole vielä pannut
+enemmän kuin kaksisataa seitsemänkymmentä viisi.
+
+-- Mitä? vastasi Herman: tapatteko korttini vai ette?
+
+Tshekalinski kumarsi saman rauhallisen suostumisen nä'öllä.
+
+"Minä tahdoin vaan ilmoittaa teille", sanoi hän, "että, ansainnut kun
+olen toverieni luottamuksen, en voi jakaa muuten, kuin puhtaalla
+rahalla. Puolestani olen kyllä vakuutettu, että sananne on tarpeeksi,
+mutta pelin ja laskujen järjestystä varten, pyydän teitä panemaan rahat
+kortille."
+
+Herman otti taskustaan pankkipiletin ja antoi sen Tshekalinskille,
+joka, pikaisesti sitä silmäiltyään, pani sen Hermanin kortille.
+
+Hän rupesi jakamaan. Oikealla oli yhdeksänsilmä, vasemmalla kolmisilmä.
+
+-- Voitti! sanoi Herman, näyttäen korttiaan.
+
+Pelaajien kesken alkoi kuulua kuisketta. Tshekalinski rypisti silmiään;
+mutta kohta palasi hymy taas hänen kasvoihinsa.
+
+"Suvaitsetteko ottaa rahanne?" kysyi hän Hermanilta.
+
+-- Tehkää hyvin.
+
+Tshekalinski otti taskustaan muutamia pankkipilettejä ja suoritti oitis
+maksun. Herman otti vastaan rahansa ja meni pois pöydän luota. Narumov
+ei voinut koota ajatuksiaan. Herman joi lasillisen limonadia ja lähti
+kotia.
+
+Seuraavana päivänä illalla, tuli hän taas Tshekalinskin luo. Isäntä
+piti pankkia. Herman astui pöydän luo; punkteeraajat antoi hänelle
+oitis sijaa. Tshekalinski kumarsi hänelle ystävällisesti.
+
+Herman odotti uutta jakoa, asetti kortin, pantuaan sen päälle
+neljäkymmentä seitsemän ruplaa ja eilisen voittonsa.
+
+Tshekalinski rupesi jakamaan. Sotamies tuli oikealle, seitsensilmä
+vasemmalle.
+
+Herman aukaisi seitsensilmän.
+
+Kaikki ällistyivät. Tshekalinski joutui, näköään, hämille. Hän luki
+yhdeksänkymmentä neljä tuhatta ja antoi Hermanille. Herman otti ne
+kylmäkiskoisesti ja samassa poistui.
+
+Seuraavana iltana ilmestyi Herman taas pöydän luo. Kaikki odottivat
+häntä; kenraalit ja salaneuvokset jättivät whistinsä nähdäkseen niin
+tavatointa peliä. Nuoret upsierit nousivat sohvilta; palvelijat
+kokoontuivat vierashuoneesen. Muut pelaajat eivät panneet korttejaan,
+kärsimättöminä odottaen, mitenkä se loppuisi. Herman seisoi pöydän
+ääressä, valmistautuen yksin punkteeraamaan kalpeata, mutta yhä
+hymyilevää Tshekalinskia vastaan. Kumpikin aukaisi uudet kortit.
+Tshekalinski sakasi. Herman nosti ja pani korttinsa, peitettyään sen
+pankkipilettikimpulla. Tämä näytti kaksintaistelulta. Syvä äänettömyys
+vallitsi ympärillä.
+
+Tshekalinski rupesi jakamaan, hänen kätensä vapisi. Oikealla oli rouva,
+vasemmalla ässä.
+
+-- Ässä voitti! sanoi Herman ja aukaisi korttinsa.
+
+"Rouvanne on tapettu", sanoi ystävällisesti Tshekalinski.
+
+Herman vavahti: todellakin, ässän sijassa oli hänellä patarouva. Hän ei
+ottanut uskoakseen silmiään, käsittämättä, kuinka hän voi pettyä.
+
+Silloin oli hän näkevinään patarouvan hänelle vilkuttavan silmää ja
+hymyilevän. Tavatoin yhtäläisyys kummastutti häntä...
+
+- Ämmä! huudahti hän kauhistuneena.
+
+Tshekalinski veti puoleensa hävittämät rahansa. Herman seisoi
+liikkumatoinna. Kun hän poistui pöydän luota, alkoi hälisevä puhe.
+"Mainiosti punkteerattu!" sanoivat pelaajat. Tshekalinski sakasi taas
+kortit; peli kävi tavallista menoaan.
+
+
+
+
+Päätös.
+
+
+Herman tuli hulluksi. Hän istuu Obuhovan sairas-huoneessa,
+seitsemännessätoista numerossa. Hän ei vastaa mihinkään kysymykseen,
+vaan jupisee tavattoman sukkelaan: "Kolmisilmä, seitsensilmä, ässä!
+Kolmisilmä, seitsensilmä, rouva!..."
+
+Lisaveta Ivanovna joutui naimisiin erittäin herttaisen nuoren miehen
+kanssa; hän palvelee jossakin ja on jotenkin varakas; hän on vanhan
+kreivittären entinen intendentti; Lisaveta Ivanovna kasvattaa köyhää
+sukulaista.
+
+Tomski korotettiin katteiniksi ja nai ruhtinatar Paulinen.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Patarouva, by A. Pushkin
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PATAROUVA ***
+
+***** This file should be named 34418-8.txt or 34418-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/3/4/4/1/34418/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/34418-8.zip b/34418-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..b2f660f
--- /dev/null
+++ b/34418-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..998d36c
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #34418 (https://www.gutenberg.org/ebooks/34418)