diff options
| author | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-14 20:11:48 -0700 |
|---|---|---|
| committer | Roger Frank <rfrank@pglaf.org> | 2025-10-14 20:11:48 -0700 |
| commit | 594966216f2ff112f28af3021ea694b51d3a4daf (patch) | |
| tree | 231ffe5a800a68768eb3b897b20b6887667463a5 | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 39057-8.txt | 9145 | ||||
| -rw-r--r-- | 39057-8.zip | bin | 0 -> 172801 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 9161 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/39057-8.txt b/39057-8.txt new file mode 100644 index 0000000..6eb09ef --- /dev/null +++ b/39057-8.txt @@ -0,0 +1,9145 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kapteeni Grantia etsimässä, by Jules Verne + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + + +Title: Kapteeni Grantia etsimässä + +Author: Jules Verne + +Translator: Eino Voionmaa + +Release Date: March 5, 2012 [EBook #39057] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAPTEENI GRANTIA ETSIMÄSSÄ *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KAPTEENI GRANTIA ETSIMÄSSÄ + +Kirj. + +Jules Verne + + +Suomentanut Eino Voionmaa + + +Karisto Oy, Hämeenlinna, 1922. + + + +SISÄLLYS: + + Taas laivalla + Tristan da Cunha + Amsterdamin saari + Jacques Paganelin ja majuri MacNabbsin vedonlyönnit + Intian valtameren myrskyt + Kap Bernouilli + Ayrton + Lähtö + Victorian maakunta + Wimerra-joki + Burke ja Stuart + Rautatie Melbournesta Sandhurstiin + Ensimmäinen palkinto maantieteessä + Mount Alexanderin kaivokset + Australian ja Uuden Seelannin Uutiset + Majuri väittää alkuasukkaita apinoiksi + Upporikkaat karjanomistajat + Australian alpit + Teatteritemppu + Aland -- Zealand + Neljän päivän tuska + Eden + Viiteselitykset. + + + + +TAAS LAIVALLA. + + +Ensimmäiset hetket pyhitettiin jälleennäkemisen onnelle. Lordi +Glenarvan ei halunnut, että etsinnän epäonnistuminen kylmentäisi ilon +hänen ystäviensä sydämissä. Niinpä hänen ensimmäiset sanansa kuuluivat: +-- Luottamusta, ystäväni, luottamusta! Kapteeni Grant ei ole meidän +mukanamme, mutta meillä on varmuus, että löydämme hänet. + +Tarvittiinkin vähintään tällainen vakuutus toivon ylläpitämiseksi +_Duncanin_ matkustajissa. + +Lady Helena ja Mary Grant olivat tosiaan veneen lähestyessä laivaa +tähystäneet sitä odotuksen tuhansin tuskin. Korkealta paikaltaan he +yrittivät laskea laivalle palaavien lukumäärää. + +Milloin tuli nuori tyttö epätoivoiseksi, milloin hän taas päinvastoin +luuli näkevänsä Harry Grantin. Hänen sydämensä tykytti kovasti; hän ei +voinut puhua ja pysyi tuskin pystyssä. Lady Helena kiersi käsivartensa +hänen ympärilleen. John Mangles, joka seisoi hänen vieressään +tähystämässä, oli vaiti; hänen kauas näkemään tottuneet +merimiessilmänsä eivät nähneet kapteenia. + +-- Hän on mukana! Hän tulee! Isäni! neitonen puhui itsekseen. + +Mutta veneen lähestyessä tämä kuvitelma kävi mahdottomaksi. Tulijat +eivät olleet vielä sadanviidenkymmenen metrin päässä laivasta, kun lady +Helena ja John Mangles, vieläpä Mary itsekin, silmät kyynelissä, olivat +menettäneet kaiken toivon. Oli aika, että lordi Glenarvan saapui +lausumaan rauhoittavat sanansa. + +Ensimmäisten tervehdysten jälkeen lady Helenalle, Mary Grantille ja +John Manglesille tehtiin selkoa matkan päävaiheista, ja ennen kaikkea +Glenarvan ilmoitti heille uuden tulkinnan asiakirjasta, josta tuli +kiittää Jacques Paganelin terävyyttä. Hän ylisti sitten Robertia, +josta Mary hyvällä syyllä saattoi olla ylpeä. Hänen uljuuttaan, +uskollisuuttaan, hänen kestämiään vaaroja Glenarvan kuvasi siten, että +poika ei olisi tiennyt minne piiloutua, ellei hänen sisarensa syli +olisi ollut hänen turvapaikkanaan. + +-- Sinun ei tarvitse punastua, Robert, John Mangles sanoi, -- sinä olet +käyttäytynyt kapteeni Grantin pojan arvoisesti. + +Hän puristi Maryn veljen rintaansa vasten ja painoi huulensa tämän +poskille, jotka olivat nuoren tytön kyynelistä vielä kosteat. + +Vain sivumennen mainittakoon tässä majurin ja maantieteilijän osaksi +tullut vastaanotto ja se muisto, jolla jalomielistä Thalcavea +kunnioitettiin. Lady Helena pahoitteli, ettei saanut puristaa uljaan +intiaanin kättä. Ensimmäisten tervehdysten jälkeen oli MacNabbs mennyt +kajuuttaansa ja ryhtynyt, käsi tyynenä ja varmana, ajamaan partaansa. +Mitä Paganeliin tulee, hän pyrähteli yhden luota toisen luo kuin +mehiläinen imien tervehdysten ja hymyjen hunajaa. Hän tahtoi syleillä +_Duncanin_ koko väestöä, ja katsoen, että niin hyvin lady Helena kuin +myös Mary Grant kuuluivat siihen, aloitti tämän toimituksensa heistä +päättäen sen herra Olbinettiin. + +Muonamestari arveli ettei voinut paremmin vastata tällaiseen +kohteliaisuuteen kuin ilmoittamalla, että aamiainen oli valmis. + +-- Aamiainen! Paganel huudahti. + +-- Niin, herra Paganel, herra Olbinett vastasi. + +-- Oikea aamiainenko, oikealla pöydällä, jolla on täysi kalusto ja +lautasliinatkin? + +-- Tietenkin, herra Paganel. + +-- Eikä tarjota _charquita_, ei kovia munia eikä kamelikurkikyljystä? + +-- No no, herra Paganel! muonamestari vastasi ammattinsa puolesta +loukkaantuneena. + +-- Minä en tahtonut loukata teitä, ystäväni, tiedemies sanoi hymyillen. +-- Mutta kuukauden päivät on meidän ruokanamme ollut säännöllisesti +sellaista, emmekä syöneet pöydässä istuen, vaan maassa loikoen, ellemme +istuneet hajasäärin puiden oksilla. Teidän ilmoittamanne aamiainen +saattoi siis minusta tuntua unelta, kuvitelmalta, kangastukselta! + +-- No, menkäämme toteamaan, että se on kouraantuntuvaa todellisuutta, +herra Paganel, vastasi lady Helena, joka ei voinut olla nauramatta. + +-- Tässä käsivarteni, kohtelias tiedemies lausui. + +-- Mitä ohjeita teillä, mylord, on antaa minulle _Duncanin_ suhteen? +John Mangles kysyi. + +-- Aamiaisen jälkeen, rakas John, Glenarvan vastasi, -- keskustelemme +yhteisesti uuden retkemme ohjelmasta. + +Laivan matkustajat ja nuori kapteeni menivät salonkiin. +Koneenkäyttäjälle annettiin määräys pitää höyryä yllä, jotta voitaisiin +lähteä milloin tahansa. + +Kun majuri oli ajanut partansa ja muutkin pikaisesti hiukan +siistiytyneet, istuttiin pöytään. + +Herra Olbinettin aamiaispöydälle tehtiin oikeutta. Se julistettiin +oivalliseksi, vieläpä pampan loistavia juhla-aterioita paremmaksi. +Paganel otti jokaista ruokalajia kaksi kertaa, "hajamielisyydestä", +kuten hän selitti. + +Tämä varomaton sana sai lady Glenarvanin tiedustelemaan, oliko +tiedemies joskus sattunut lankeamaan vanhaan perisyntiinsä. Majuri ja +lordi Glenarvan katsahtivat toisiinsa hymyillen. Paganel puolestaan +purskahti äänekkääseen nauruun ja lupasi "kautta kunniansa", ettei +hän koko matkan aikana enää hairahdu ainoaankaan hajamielisyyteen; +sitten hän alkoi erittäin leikkisästi kertoa erehdyksistään ja +perinpohjaisista kieliopinnoistaan Camoënsin teoksen johdolla. + +-- Ja kuitenkin, hän sanoi lopuksi, -- on onnettomuudesta aina jollakin +tavalla hyötyäkin, enkä minä surkuttele erehdystäni. + +-- Minkä vuoksi, kelpo ystäväni? majuri kysyi. + +-- Kun nyt osaan sekä espanjan että myös portugalin kieltä. Puhun kahta +kieltä yhden asemesta. + +-- Kautta kunniani, sitä en tullut ajatelleeksi! majuri lausui. -- +Onnittelen, Paganel, onnittelen vilpittömästi. + +Muutkin onnittelivat Paganelia, joka söi rauhassa edelleen. Hän näet +söi ja jutteli yhtaikaa. Niinpä hän ei huomannut erästä seikkaa, jota +Glenarvan ei voinut olla havaitsematta: John Manglesin huomaavaisuutta +vieressään istuvaa Mary Grantia kohtaan. Lady Helenan salainen merkki +puolisolleen vahvisti, että "asia oli niin". Glenarvan katseli näitä +nuoria suopein silmin ja kääntyi John Manglesin puoleen, mutta aivan +toisessa asiassa. + +-- Entä kuinka teidän matkanne on sujunut, John? hän kysyi. + +-- Mitä parhaiten, kapteeni vastasi. -- Minun on vain ilmoitettava +teille, mylord, että me emme palanneet Magalhãesin salmen kautta. + +-- Ah, Paganel huudahti, -- te olette kulkeneet Kap Hornin ympäri, enkä +minä ollut mukana! + +-- Hirttäkää itsenne! majuri sanoi. + +-- Itsekäs mies! Sen neuvon te annatte minulle vain saadaksenne periä +köyden! maantieteilijä vastasi. + +-- Mutta, rakas Paganel, Glenarvan huomautti, -- ellei ihminen ole +saanut kykyä olla kaikkialla, hän ei voi olla joka paikassa. Kun nyt +olitte vaeltamassa pitkin pampaa, ette voinut samaan aikaan olla Kap +Hornia kiertämässä. + +-- Se ei estä minua sitä pahoittelemasta, Paganel vastasi. + +Häntä ei ahdisteltu enempää, vaan tyydyttiin tähän vastaukseen. John +Mangles jatkoi sitten kertomustaan _Duncanin_ matkasta. Kulkiessaan +pitkin Amerikan rannikkoa hän oli tarkastanut kaikki läntiset saaristot +tapaamatta jälkeäkään _Britanniasta_. Saavuttuaan Kap Pilaresin luo +salmen suulla hän kääntyi etelään, kun tuuli oli vastainen; _Duncan_ +sivuutti Desolacion-saaret ja eteni 67. asteelle eteläistä leveyttä, +kiersi Kap Hornin, kulki pitkin Tulimaan rantaa ja, sitten +purjehdittuaan Lemairen salmen läpi, Patagonian rannikkoa myöten. +Siellä nousi hirveä tuuli Kap Corrientesin kohdalla, arvatenkin sama, +joka niin ankarasti oli ahdistanut maata pitkin kulkeneita rajuilman +aikana. Mutta alus suoriutui hyvin, ja John Mangles oli risteillyt +rannikolla kolme päivää, kunnes pyssynlaukaukset ilmoittivat niin +hartaasti odotettujen matkamiesten saapuneen. Mitä lady Glenarvaniin ja +miss Grantiin tulee, olisi _Duncanin_ kapteeni tehnyt vääryyttä, ellei +olisi maininnut heidän harvinaista pelottomuuttaan. Myrsky ei heitä +huolettanut, ja heidän ainoa pelkonsa oli vain, kuinka heidän silloin +Argentiinan tasangoilla harhailevien ystäviensä kävisi. + +Näin päättyi John Manglesin kertomus, ja lordi Glenarvan kiitteli +kapteenia. Sitten hän kääntyi Mary Grantin puoleen sanoen: + +-- Rakas neiti, siitä, mitä kapteeni John Mangles kertoo teidän +uljaasta mielestänne, huomaan ilokseni, että te viihdytte hänen +laivallaan. + +-- Kuinkas muuten voisi olla? Mary vastasi katsahtaen lady Helenaan ja +ehkä hiukan myös nuoreen kapteeniin. + +-- Niin, minun sisareni rakastaa teitä, herra John, Robert huudahdi, -- +niin kuin minäkin! + +-- Ja minä sinua, rakas lapseni! John Mangles vastasi hiukan hämillään +Robertin sanoista, jotka olivat nostattaneet hienon punan Mary Grantin +otsalle. + +Sitten kääntäen keskustelun vähemmän polttavalle alalle, John Mangles +lisäsi: + +-- Kun minä nyt olen kertonut kaiken _Duncanin_ matkasta, ehkäpä te, +mylord, tahdotte kertoa meille muutamia yksityiskohtia matkastanne +Amerikan poikki ja nuoren sankarinne urotöistä. + +Mikään ei olisi voinut olla lady Helenalle ja neiti Grantille +mieluisampaa. Niinpä lordi Glenarvan kiiruhtikin tyydyttämään heidän +uteliaisuuttaan. Hän kertoi kohta kohdalta koko heidän matkansa +valtamereltä toiselle. Kordillieerien ylitys, maanjäristys, Robertin +katoaminen, kondorin kaappaus, Thalcaven pyssynlaukaus, punaisten +susien hyökkäys, Robertin uljuus siinä, kersantti Manuel, tulva, +pelastautuminen ombu-puuhun, ukonilma, tulipalo, kaimaanit, +pilvipatsas, yö Atlantin rannikolla, kaikki nämä eri kohdat, hauskat ja +hirvittävät, herättivät vuoron perään kuuntelijain riemua tai kauhua. +Mainittiin monta seikkaa, joista Robert joutui sisarensa ja lady +Helenan hyväiltäväksi. Milloinkaan ei poika ollut saanut niin suurta +suosiota, vieläpä niin innokkailta ystäviltä. + +Päätettyään kertomuksensa lordi Glenarvan lausui lopuksi: + +-- Nyt, ystäväni, ajatelkaamme nykyhetkeä; mennyt on mennyttä, mutta +tulevaisuus on edessämme; palatkaamme kapteeni Harry Grantiin. + +Aamiainen oli päättynyt; siirryttiin lady Glenarvanin erikoissalonkiin; +istuuduttiin kartoilla ja piirroksilla peitetyn pöydän ympärille, ja +keskustelu alkoi heti. + +-- Rakas Helena, lordi Glenarvan sanoi, -- noustessani laivaan lausuin, +että vaikka meillä ei ollut _Britannian_ haaksirikkoisia mukanamme, +meillä kuitenkin oli enemmän toivoa kuin milloinkaan löytää heidät. +Matkamme Amerikan halki on saanut meidät vakuuttuneeksi siitä tai +paremminkin antanut varmuuden, että haaksirikko ei ole tapahtunut +Tyynen Valtameren eikä Atlantin rannikolla. Siitä on luonnollinen +johtopäätös, että olimme tulkinneet asiakirjan väärin, mitä Patagoniaan +tulee. Onneksi ystävämme Paganel keksi erehdyksen äkillisen +mielijohteen ansiosta. Hän on todistanut, että olimme väärillä +jäljillä, ja tulkinnut asiakirjan tavalla, joka ei jätä mieleemme enää +mitään tilaa epäilylle. Tässä on puhe ranskaksi kirjoitetusta +asiakirjasta, ja minä pyydän Paganelia selittämään sen, jotta ei +kenenkään mieleen jäisi pienintäkään epäilystä tässä suhteessa. + +Tiedemies totteli pyyntöä; hän selitti katkelmat _gonie_ ja _indi_ mitä +vakuuttavimmalla tavalla; hän johti tavuista _austral_ ehdottomasti +sanan Australia; hän osoitti, että kapteeni Grant, lähdettyään Perun +rannikolta palatakseen Eurooppaan, oli voinut avuttomaksi käyneellä +aluksella joutua Tyynenmeren eteläisten tuulten viemänä Australian +rannikolle saakka; ja lopulta hänen nerokkaat olettamuksensa, hänen +hienoimmat päätelmänsä saavuttivat täydellisen hyväksymisen John +Manglesin taholta, joka tällä alueella oli ehdottoman tarkka eikä +antanut minkäänlaisten kuvittelujen eksyttää itseään. + +Kun Paganel oli antanut selityksensä, ilmoitti Glenarvan _Duncanin_ +lähtevän suoraa päätä matkalle Australiaan. + +Mutta ennen kuin annettiin käsky kääntyä itäänpäin, majuri pyysi saada +tehdä erään yksinkertaisen huomautuksen. + +-- Puhukaa, MacNabbs, Glenarvan vastasi. + +-- Minun tarkoitukseni, majuri sanoi, -- ei ole heikentää ystäväni +Paganelin todistelua, vielä vähemmin sitä kiistää vääräksi; minusta +hänen esittämänsä syyt ovat painavia, järkeviä ja ansaitsevat kaiken +huomiomme; niiden tulee olla tulevien etsiskelyjemme perustana. Mutta +minä haluan, että ne vielä kerran tarkastetaan, jotta niiden arvoa ei +käy kumoaminen eikä kumotakaan. + +Ei käsitetty, mihin järkevä MacNabbs oikein pyrki, ja häntä kuunneltiin +epämääräisen levottomina. + +-- Jatkakaa, majuri, Paganel sanoi. -- Minä olen valmis vastaamaan +kaikkiin kysymyksiinne. + +-- Ei mikään ole yksinkertaisempaa, majuri vastasi. -- Kun me neljättä +kuukautta sitten Clyden lahdella tutkimme näitä kolmea asiapaperia, +niiden tulkinta tuntui meistä eittämättömältä. Mikään muu seutu kuin +Patagonian länsirannikko ei voinut olla haaksirikon paikkana. Meillä ei +siinä suhteessa ollut epäilyn varjoakaan. + +-- Se on aivan totta, Glenarvan vahvisti. + +-- Sittemmin, majuri jatkoi, -- kun Paganel kaitselmuksen säätämässä +hajamielisyyden puuskassa asettui meidän alukseemme, näytettiin +asiakirjat hänelle, ja hän hyväksyi empimättä etsiskelyn aloittamisen +Amerikan rannikolla. + +-- Minä myönnän sen, tiedemies vastasi. + +-- Ja kuitenkin me olemme erehtyneet, majuri sanoi. + +-- Me olemme erehtyneet, Paganel toisti. -- Onhan ihminen erehtyväinen, +MacNabbs, mutta hullu se, joka pitää kiinni erehdyksestään. + +-- Odottakaa, Paganel, majuri vastasi, -- älkää kiivastuko. Minä en +tahdo sanoa, että meidän pitäisi jatkaa etsiskelyämme Amerikassa. + +-- Mutta mitä te sitten tahdotte? Glenarvan kysyi. + +-- Yhden tunnustuksen, en mitään muuta, tunnustuksen, että Australia +näyttää nyt olevan _Britannian_ haaksirikon tapahtumapaikka yhtä +eittämättömästi kuin taannoin näytti, että se oli Amerikka. + +-- Sen tunnustamme kernaasti, Paganel lausui. + +-- Minä panen sen muistiin, majuri jatkoi, -- ja minä käytän sitä +saadakseni teidät epäilemään näitä peräkkäisiä ja vastakkaisia +eittämättömyyksiä. Kuka tietää, eikö Australian jälkeen joku muu maa +näytä meistä yhtä varmalta ja jos etsiskelymme Australiassa osoittautuu +turhaksi, eikö meistä näytä eittämättömältä, että etsiskely on +siirrettävä sinne? + +Glenarvan ja Paganel katsahtivat toisiinsa. Majurin huomautukset olivat +täysin oikeita. + +-- Minä haluan siis, MacNabbs jatkoi, -- että asia tutkitaan vielä +kerran, ennen kuin lähdemme matkalle Australiaan. Tässä ovat +asiakirjat, tässä kartat. Tutkikaamme järjestyksessä kaikki paikat, +joiden kautta 37. leveysaste kulkee, ja katsokaamme, onko mitään muuta +maata, mihin asiakirja voi täysin sopia. + +-- Se on helposti ja pian tehty, Paganel vastasi, -- sillä onneksi ei +tällä leveysasteella ole moniakaan maita. + +-- Katsokaamme, majuri sanoi ja levitti englantilaisen, Mercatorin +projektion mukaan laaditun yleiskartan, joka tasapinnalla esitti koko +maapalloa. + +Kartta pantiin lady Helenan eteen, ja jokainen sijoittui niin, että +saattoi seurata Paganelin esitystä. + +-- Kuten jo olen sanonut, maantieteilijä lausui, -- koskettaa 37. +leveysaste Tristan da Cunhan-saaria kuljettuaan Etelä-Amerikan poikki. +Minä väitän, että ainoakaan asiakirjan sana ei voi koskea näitä saaria. + +Kun oli tarkoin tutkittu asiakirjoja, täytyi myöntää, että Paganel oli +oikeassa. Tristan da Cunha hylättiin yksimielisesti. + +-- Jatkakaamme, maantieteilijä sanoi. -- Poistuessamme Atlantilta +kuljemme kaksi astetta Hyväntoivonniemen eteläpuolitse ja tulemme +Intian valtamerelle. Yksi ainoa saariryhmä on meidän matkamme varrella, +Amsterdamin saariryhmä. Tutkikaamme sitä samalla tavalla kuin Tristan +da Cunhaa. + +Huolellisen tutkimuksen jälkeen hylättiin vuorostaan Amsterdamin +saaret. Ei mikään sana tai sen katkelma, ranskalainen, englantilainen +tai saksalainen soveltunut tähän Intian valtameren saaristoon. + +-- Me saavumme nyt Australiaan, Paganel jatkoi. -- 37. leveysaste +kohtaa tämän mantereen Kap Bernouillin kohdalla ja jättää sen Twofoldin +lahdessa. Te myönnätte kuten minä, tekstejä väkivaltaisesti +tulkitsematta, että englantilainen tavu _stra_ ja ranskalaiset tavut +_austra_ voivat soveltua sanaan Australia. Asia on siksi selvä, etten +voi olla pitämättä kiinni siitä. + +Kaikki hyväksyivät Paganelin päätelmän. Kaikki todennäköisyys oli sen +puolella. + +-- Menkäämme edemmäksi, majuri sanoi. + +-- Menkäämme, maantieteilijä vastasi, -- matka on helppo. Lähdettyämme +Twofoldin poukamasta kuljemme Australian itäpuolella olevan merenhaaran +poikki ja kohtaamme Uuden Seelannin. Ensinnäkin pyydän huomauttaa, että +ranskalaisen asiakirjan tavut _contin_ viittaavat epäämättömällä +tavalla mantereeseen. Kapteeni Grant ei siis ole voinut pelastua Uuteen +Seelantiin, joka on vain saari. Yhtäkaikki, tutkikaa, verratkaa, +käännelkää sanoja, ja katsokaa, voivatko ne ehkä sittenkin soveltua +tähän uuteen seutuun. + +-- Eivät millään tavoin, John Mangles vastasi, tarkasteltuaan +huolellisesti asiakirjoja ja karttaa. + +-- Ei, sanoivat Paganelin kuulijat, jopa majurikin, -- ei. Uudesta +Seelannista ei voi olla puhe. + +-- Nyt, maantieteilijä jatkoi, -- 37. leveysaste koko sillä laajalla +alueella, joka erottaa nämä suuret saaret Amerikan rannikosta, ei +kohtaa kuin yhden hedelmättömän ja aution pikku saaren. + +-- Jonka nimi on? majuri kysyi. + +-- Katsokaa karttaa. Se on Maria-Teresia, josta nimestä en löydä +jälkeäkään missään näistä kolmesta asiakirjasta. + +-- Oikeassa olette, Glenarvan myönsi. + +-- Minä jätän siis teidän päätettäväksenne, ystäväni, eikö kaikki +todennäköisyys, etten sanoisi varmuus, puhu Australian mantereen +puolesta. + +-- Eittämättä, _Duncanin_ matkustajat ja kapteeni vastasivat +yksimielisesti. + +-- John, Glenarvan kysyi nyt, -- onko teillä riittävästi +elintarvikkeita ja hiiliä? + +-- On, mylord, minä varustauduin runsaasti Talkahuanossa ja muuten +voimme hyvin helposti täydentää varastoamme Kapkaupungissa. + +-- Hyvä on, siispä lähtekäämme matkaan... + +-- Vielä yksi huomautus, majuri sanoi keskeyttäen ystävänsä. + +-- Tehkää se, MacNabbs. + +-- Mitä menestyksen takeita meille Australia antaakin, eikö kuitenkin +olisi syytä poiketa päiväksi tai kahdeksi Tristan da Cunha- ja +Amsterdam-saarille? Ne ovat matkamme varrella eivätkä sanottavasti +hidastuta sitä. Voimme tiedustella eikö _Britannia_ ole jättänyt sinne +mitään jälkeä haaksirikostaan. + +-- Epäuskoinen majuri! Paganel huudahti. -- Hän pitää kiinni +epäuskostaan! + +-- Minä pidän kiinni pääasiassa siitä, ettei tarvitse palata samaa +tietä, jos Australia sattumalta ei toteuttaisi niitä toiveita, joita se +herättää. + +-- Varovaisuus voi olla hyväksi, Glenarvan huomautti. + +-- Enkä suinkaan minä varoita sitä noudattamasta, Paganel sanoi. -- +Päinvastoin. + +-- No niin, John, Glenarvan lausui, -- käskekää kääntämään keula +Tristan da Cunhaa kohti. + +-- Heti, mylord, kapteeni vastasi ja lähti kannelle Robertin ja Mary +Grantin ryhtyessä innokkain sanoin kiittelemään lordi Glenarvania. + +Amerikan rannikolta poistuen ja itäänpäin kulkien halkoi _Duncanin_ +nopea keula pian Atlantin valtameren aaltoja. + + + + +TRISTAN DA CUNHA. + + +Jos laiva olisi purjehtinut pitkin päiväntasaajaa, olisivat ne +satayhdeksänkymmentäkuusi astetta, jotka erottavat Australian +Amerikasta, tai tarkemmin sanoen Kap Bernouillin Kap Corrientesista, +vastanneet noin kahdeksantoistatuhannen yhdeksänsadan kilometrin +matkaa. Mutta 37. leveysasteella eivät nämä satayhdeksänkymmentäkuusi +astetta maan pallomuodon vuoksi ole kuin viisitoistatuhatta kaksisataa +kilometriä. Amerikan rannikolta Tristan da Cunhaan lasketaan olevan +lähes kolmetuhatta neljäsataa kilometriä, jonka taipaleen John Mangles +toivoi voivansa suorittaa kymmenessä päivässä, elleivät itätuulet +hidastuttaisi laivan kulkua. Hänellä oli siis syytä olla tyytyväinen, +sillä iltapuolella tuuli tyyntyi tuntuvasti, vieläpä kääntyi, joten +_Duncan_ saattoi jokseenkin tyynellä merellä käyttää kaikkia +verrattomia ominaisuuksiaan. + +Matkustajat olivat vielä samana päivänä palanneet vanhoihin tapoihinsa +laivalla. Ei näyttänyt siltä, että he olivat olleet kokonaisen +kuukauden poissa alukselta. Tyynen valtameren aaltojen asemesta +levisivät heidän silmiensä eteen Atlantin laineet, ja muutamia +vivahteita lukuunottamatta ovat kaikki laineet samanlaisia. +Luonnonvoimat, jotka olivat heitä niin ankarasti koetelleet, liittyivät +nyt suosimaan heitä. Valtameri oli tyyni, tuuli puhalsi hyvästä +suunnasta, ja länsituulen pullistamat purjeet auttoivat kattilan +väsymätöntä höyryä. + +Nopea merimatka suoritettiin siis ilman minkäänlaisia välikohtauksia. +Odotettiin luottavaisesti Australian rannikkoa. Todennäköisyys muuttui +varmuudeksi. Puhuttiin kapteeni Grantista ikään kuin laiva olisi +menossa noutamaan häntä määrätystä satamasta. Hänen hyttinsä ja hänen +kahden kumppaninsa makuusijat pantiin jo kuntoon. Mary Grant tahtoi +omin käsinsä järjestää ja tehdä viihtyisäksi isänsä hytin. Sen oli +hänelle luovuttanut herra Olbinett, joka nyt siirtyi rouva Olbinettin +hyttiin. Tämä hytti oli sen kuuluisan numero kuuden vieressä, jonka +Jacques Paganel oli tilannut _Scotiassa_. + +Oppinut maantieteilijä pysytteli melkein koko ajan sinne sulkeutuneena. +Hän kirjoitti aamusta iltaan teosta, jonka nimenä oli: _Maantieteilijän +vaikutelmia Argentiinan aavikkotienoilta_. Hänen kuultiin ääni väristen +maistelevan siromuotoisia lauseitaan, ennen kuin hän uskoi ne +muistikirjansa valkoisille lehdille, ja useammin kuin kerran hän +uskottomana Kliolle, historian hengettärelle, vetosi jumalaiseen +Kalliopeen, joka innoittaa eeppisiä sankarirunoja. + +Paganel ei muuten sitä salannutkaan. Apollon neitseelliset tyttäret +jättivät mielellään hänelle Parnasson tai Helikonin kukkulat. Lady +Helena kiitteli häntä vilpittömästi siitä. + +Majuri onnitteli häntä myös näistä vierailuista mytologian alalle. + +-- Mutta kuulkaa, hän lisäsi, -- ei mitään hajamielisyyksiä, rakas +Paganel, ja jos mieleenne sattumalta juolahtaa ryhtyä opiskelemaan +australian kieltä, älkää ryhtykö opettelemaan sitä kiinalaisesta +kieliopista! + +Laivalla sujui siis kaikki mitä parhaiten. Lordi ja lady Glenarvan +tarkkailivat mielenkiinnolla John Manglesia ja Mary Grantia. Heillä ei +ollut siihen mitään muistuttamista, ja kun John Mangles ei avannut +suutaan, oli tietenkin parasta olla puuttumatta asiaan. + +-- Mitähän kapteeni Grant ajattelee siitä? Glenarvan kysyi eräänä +päivänä lady Helenalta. + +-- Hän ajattelee, että John on Maryn arvoinen, rakas Edward, eikä siinä +erehdy. + +Sillä välin laiva kulki nopeasti päämääräänsä kohti. Viisi päivää sen +jälkeen kun Kap Corrientes oli kadonnut näkyvistä, marraskuun 16:ntena, +alkoi tuntua suotuisia länsituulia, joita laivat käyttivät hyväkseen +kiertäessään Afrikan kärkeä tavallisia kaakkoistuulia vasten. _Duncan_ +viritti kaikki purjeensa, ja keulapurje, emäpurje, latvapurje, +prammipurje, sivupurje, kahvelipurje ja haruspurje levällään se kiiti +eteenpäin huikeaa vauhtia. Potkuri tuskin ennätti velloa sen keulan +halkomaa pakenevaa vettä, ja näytti siltä kuin se olisi kilpailemassa +Thamesin kuninkaallisen purjehduskerhon kilpaveneiden kanssa. + +Seuraavana päivänä meri oli täynnä suunnattomia ajopuita kuin ruohojen +tukkima ääretön lampi. Melkein olisi luullut, että kaikki läheisten +mantereiden pirstotut puut ja muut kasvit olisivat joutuneet tänne ja +muodostaneet ulapasta toisen Sargassomeren. Kapteeni Maury on +erityisesti kiinnittänyt merenkulkijoitten huomiota tällaiseen ilmiöön. +_Duncan_ näytti kulkevan pitkin laajaa ruohikkoa, jota Paganel +sattuvasti vertasi Argentiinan tasankoihin, ja sen kulku hidastuikin +jonkun verran. + +Vuorokautta myöhemmin, päivän noustessa, ilmoitti tähystäjämatruusi: + +-- Maata! + +-- Millä suunnalla? kysyi vahdissa oleva Tom Austin. + +-- Tuulen alla meistä, matruusi vastasi. + +Tämä aina innostava huuto toi laivan kannelle nopeasti väkeä. Pian +ilmestyi perähytistä pitkä kaukoputki ja heti sen takana Jacques +Paganel. Tiedemies kohdisti kapineensa sanottuun suuntaan, mutta ei +nähnyt maan häivääkään. + +-- Katsokaa pilviin, neuvoi häntä John Mangles. + +-- Todellakin, Paganel vastasi hetken kuluttua, -- siellä päin on +jonkinlainen epämääräinen piikki. + +-- Se on Tristan da Cunha, John Mangles sanoi. + +-- Niinkö? No, jos oikein muistan, tiedemies vastasi, niin olemme siitä +noin sadanviidenkymmenen kilometrin päässä, sillä Tristanin huippu on +2325 metriä korkea ja näkyy siis näin kauas. + +-- Aivan oikein, kapteeni John vastasi. + +Muutamia tunteja myöhemmin tuli tämä hyvin korkeiden ja jyrkkien +saarten ryhmä selvästi näkyviin. Tristanin keilamainen huippu piirtyi +mustana taivaan kirkasta taustaa vasten, jota nousevan auringon säteet +kirjasivat. Pian tästä kalliorykelmästä erottautui pääsaari koillista +kohti suuntautuvan kolmion kärjessä. + +Tristan da Cunha sijaitsee maantieteellisesti sanoen kohdassa, jossa +37° 8' eteläistä leveyttä ja 10° 44' läntistä pituutta leikkaavat +toisiaan. Paitsi pääsaarta kuuluu tähän eristyneeseen Atlantin +saariryhmään vielä kolmenkymmenenviiden kilometrin päässä lounaaseen +sijaitseva saari, nimeltä Inaccessible -- luoksepääsemätön -- ja +kahdeksantoista kilometrin päässä kaakkoon Nightingalen eli Satakielen +saari. Puolenpäivän aikaan tulivat näkyviin molemmat tärkeimmät +maamerkit, jotka ovat merenkulkijoille tienviittoina, nimittäin eräällä +Inaccessiblen niemekkeellä täysissä purjeissa olevaa laivaa +täydellisesti muistuttava kallio ja Nightingalen pohjoispäässä kaksi +raunioiksi murtuneen linnakkeen näköistä luotoa. Kello kolmen aikaan +laski _Duncan_ Tristan da Cunhan saaren edustalle Falmouth-poukamaan, +jota Help- eli Apuniemi suojaa länsituulilta. + +Siellä oli ankkurissa muutamia valaanpyyntilaivoja; ne olivat tulleet +pyydystämään hylkeitä ja muita merieläimiä, joita näillä rannikoilla on +lukemattomia lajeja. + +John Mangles ryhtyi etsimään hyvää ankkuripaikkaa, sillä nämä avoimet +valkamat ovat perin vaarallisia luoteis- ja pohjoistuulien sattuessa, +ja juuri tällä kohtaa hukkui englantilainen priki _Julia_ miehistöineen +päivineen vuonna 1829. _Duncan_ laski noin kilometrin päähän rannasta +ja ankkuroi kolmisenkymmentä metriä syvällä kalliopohjaan. Sen jälkeen +matkustajat laskeutuivat heti suureen soutuveneeseen ja nousivat maihin +hienolle, mustalle hiekalle, joka oli keräytynyt saaren rapautuneiden +kallioiden tomuista. + +Koko Tristan da Cunhan saariryhmän keskus on pieni kylä poukaman +pohjukassa isohkon ja kovasti kohisevan puron varrella. Siinä oli noin +viitisenkymmentä jokseenkin siistiä taloa; niiden rakentamisessa oli +noudatettu sitä mittausopillista säännöllisyyttä, joka näyttää olevan +englantilaisen rakennustaidon viimeinen sana. Tämän pienoiskaupungin +takana oli tuhat viisisataa hehtaaria tasankoa, jota rajoitti valtava +laavapenger; siitä kohosi keilamainen vuorenhuippu 2325 metrin +korkeuteen. + +Lordi Glenarvanin otti vastaan kuvernööri, joka on Kapkaupungin +englantilaisen siirtokunnan alainen. Kun häneltä kysyttiin Harry +Grantia ja _Britanniaa_, kävi ilmi, että nämä nimet olivat täysin +tuntemattomia. Tristan da Cunha-saaret ovat laivareitin ulkopuolella; +siksi siellä käydään vain harvoin. _Blendon Hallin_ kuulun haaksirikon +jälkeen Inaccessible-saaren kareilla vuonna 1821 oli äsken mainitun +_Julian_ lisäksi kaksi laivaa tuhoutunut pääsaaren rannikolla, +_Primauguet_ vuonna 1845 ja amerikkalainen fregatti _Philadelphia_ +vuonna 1857. da Cunhan haaksirikkotilasto rajoittui näihin neljään +onnettomuuteen. + +Glenarvan ei odottanutkaan tarkempia tietoja, vaan oli kysynyt +kuvernööriltä ainoastaan rauhoittaakseen omaatuntoaan. Lähettipä hän +laivan veneet kiertämään saarta, jonka ympärys on korkeintaan +kolmekymmentä kilometriä. Lontoo tai Pariisi ei mahtuisi sinne, vaikka +se olisi kolme kertaa suurempi. + +Tämän etsinnän aikana retkeilivät _Duncanin_ matkustajat kylässä ja +lähirannikolla. Tristan da Cunhalla ei ole asukkaita edes +sataaviittäkymmentä henkeä. He ovat englantilaisia tai amerikkalaisia, +naimisissa Kapmaan neekerinaisten tai hottentottien kanssa, +joiden rumuudessa ei tosiaan ollut enää lisää toivomista. Näiden +seka-avioliittojen lapset edustivat kovin epämiellyttävää +anglosaksilaisen jäykkyyden ja afrikkalaisen mustaihoisuuden +yhdistelmää. + +Matkailijat, joista tuntui hyvältä polkea vankkaa maata jalkojensa +alla, ulottivat kävelyretkensä sille rannalle saakka, johon vain tässä +saaren osassa tavattava viljelty peltoalue rajoittuu. Kaikkialla +muualla rannikko on jyrkkää ja hedelmätöntä laavatörmää. Siellä oli +suuria albatrosseja ja tyhmiä pingviinejä sadoin tuhansin. + +Tarkasteltuaan näitä tuliperäisiä kallioita matkailijat palasivat +tasangolle päin; lukuisia vuorikartion ikuisesta lumesta vetensä +saavia puroja kohisi siellä täällä; vihreät pensaat, joissa näkyi +melkein yhtä paljon varpusia kuin kukkiakin, tekivät maan elävämmäksi; +yksi ainoa puu, jonkinlainen _phylica_-laji, kuuden ja puolen metrin +korkuinen, ja _tusseh_, jättiläismäinen _arundinacea_-sukuun kuuluva +puuvartinen kasvi, kasvoi vihannoivalla laitumella; muuan rönsyinen, +kitkerämarjainen _acena_-laji, rehevät, sotkusäikeiset _lomariat_, +muutamat monivuotiset pensaskasvit, _ancerinit_, joiden hyvä tuoksu +tuntui tuulenhenkäyksessä, sammaleet, villi selleri ja sanajalat olivat +harvalajisena, mutta runsaana kasvistona. Ikuinen kevät tuhlasi tälle +luonnon suosimalle saarelle suloista vaikutustaan. Paganel väitti +innostuneena, että Fénelonin ylistämä kuuluisa Ogygia oli täällä. Hän +kehotti lady Glenarvania etsimään jotakin luolaa ryhtyäkseen kauniin +Kalypson seuraajaksi eikä pyytänyt itselleen muuta tointa kuin saada +olla "yksi häntä palvelevia nymfejä". + +Näin puhellen ja ihaillen palasivat palvelijat illan tullen laivalle; +kylän ympäristössä oli nauta- ja lammaskarjaa laitumella; vehnä-, +maissi- ja maustekasvipellot, joihin ensimmäiset siemenet oli tuotu +neljäkymmentä vuotta sitten, levittivät rikkauksiaan pääkaupungin +kaduille saakka. + +Samaan aikaan kuin lordi Glenarvan palasi laivalleen, saapuivat myös +_Duncanin_ venekunnat takaisin. Ne olivat muutamassa tunnissa +kiertäneet saaren. Matkalla ei ollut tavattu vähäisintäkään jälkeä +_Britanniasta_. Niinpä tästä kierroksesta oli ainoana tuloksena +Tristanin saaren lopullinen poistaminen etsiskelyn ohjelmasta. + +Sen jälkeen saattoi _Duncan_ jättää tämän afrikkalaisen saariryhmän ja +jatkaa matkaansa itään. Kun kuitenkaan ei matkaan lähdetty vielä samana +iltana, se johtui siitä, että Glenarvan antoi miehistölle luvan ryhtyä +pyydystämään hylkeitä -- merivasikoita, merileijonia, merikarhuja ja +merinorsuja -- joita Falmouth-poukaman rannat olivat täynnä. Muinoin +saaren vesillä uiskenteli oikeita valaskaloja, mutta niin monet +pyydystäjät olivat niitä ahdistaneet ja keihästäneet, että niitä tuskin +oli ainoatakaan jäljellä. Hylkeitä sen sijaan oli joukoittain. Laivan +miehistö päätti käyttää yön niiden pyydystämiseen ja seuraavan päivän +taas runsaan öljyvaraston kokoamiseen. + +Näin ollen lykkäytyi _Duncanin_ lähtö ylihuomiseen, 20. päiväksi +marraskuuta. + +Illallista syödessä Paganel kertoi Tristanin saarista yhtä ja toista, +mikä herätti hänen kuulijoidensa mielenkiintoa. Niinpä he saivat +kuulla, että tämä saariryhmä, jonka vuonna 1506 löysi portugalilainen +Tristao da Cunha, muuan Albuquerguen tovereista, pysyi sen jälkeen +toista vuosisataa täysin tutkimattomana. Näitä saaria pidettiin, syystä +kylläkin, myrskypesäkkeinä, ja ne olivat suunnilleen samassa maineessa +kuin Bermudan saaret. Siksi ei niitä lähestytty eikä yksikään laiva +laskenut sinne muuten kuin Atlantin myrskyjen pakottamana. + +Vasta vuonna 1697 sinne saapui kolme hollantilaista Itä-Intian +kauppayhtiön laivaa; tällöin laskettiin niiden maantieteellinen asema, +jonka sitten vuonna 1700 kuuluisa tähtitieteilijä Halley tarkisti. +Vuosien 1712 ja 1767 välillä sinne poikkesi muutamia ranskalaisia +merenkulkijoita ja sitten varsinkin Laperouse, joka ohjeidensa mukaan +kävi täälläkin kuuluisalla matkallaan vuonna 1785. + +Nämä saaret, joissa niin harvoin käytiin, olivat jääneet +asumattomiksi, kunnes vuonna 1811 muuan amerikkalainen, Jonathan +Lambert, ryhtyi tuomaan sinne siirtolaisia. Hän saapui sinne kahden +kumppaninsa kanssa tammikuussa, ja he jäivät rohkeasti toteuttamaan +siirtokuntasuunnitelmaansa. Hyväntoivonniemen englantilainen +kuvernööri, joka oli saanut kuulla heidän menestyksestään, tarjosi +heille Englannin suojelusta. Jonathan otti sen vastaan ja nosti +telttansa katolle Englannin lipun. Niinpä olisi luullut hänen voivan +turvallisesti hallita "väkeään", johon kuului ainoastaan vanha +italialainen ja eräs portugalilainen mulatti, mutta kerran ollessaan +tutkimassa valtakuntansa rajoja hän upposi tai upotettiin -- lähemmin +ei asiasta tiedetä. Tuli vuosi 1816. Napoleon vietiin vankina St. +Helenalle, ja Englanti sijoitti häntä varmemmin vartioidakseen osaston +varusväkeä Ascensionin ja toisen Tristan da Cunhan saarelle. Tristanin +varusväkenä oli komppania Kapmaan tykistöstä ja osasto hottentotteja. +Nämä oleilivat saarella vuoteen 1821, jolloin heidät, St. Helenan +vangin kuoltua, vietiin takaisin Kapmaahan. + +-- Mutta yksi ainoa eurooppalainen, Paganel lisäsi -- muuan korpraali, +skotlantilainen... + +-- Mitä? Skotlantilainenko? kysyi majuri, joka aina erikoisesti piti +silmällä omia maanmiehiään. + +-- Hänen nimensä oli William Glass, Paganel vastasi, -- ja hän jäi +saarelle vaimonsa ja kahden hottentotin kanssa. Pian sen jälkeen +skotlantilaiseen yhtyi kaksi englantilaista, toinen matruusi ja toinen +Thames-virran kalastaja, joka oli ennen ollut rakuunana Argentiinan +ratsuväessä, ja sitten, vielä samana vuonna 1821, pelastui eräs +_Blendon Hallin_ haaksirikkoisista nuoren vaimonsa kanssa Tristanin +saarelle. Niinpä siis tällä saarella oli vuonna 1821 kaikkiaan kuusi +miestä ja kaksi naista. Vuonna 1829 tiedetään täällä olleen seitsemän +miestä, kuusi naista ja neljätoista lasta. Vuonna 1835 oli ihmisten +lukumäärä noussut neljäänkymmeneen, ja nyt se on runsaasti +kolminkertainen. + +-- Näin alkavat kansakunnat, Glenarvan lausui. + +-- Minä lisäisin, Paganel jatkoi, -- täydentääkseni Tristan da Cunhan +historiaa, että minusta tämä saari tuntuu yhtä hyvin kuin Juan +Fernandez ansaitsevan Robinsonin saaren maineen. Nähkääs, joskin Juan +Fernandezille jätettiin perätysten kaksi matruusia, niin sama kohtalo +oli sattua kahdelle tiedemiehelle Tristan da Cunhalla. Vuonna 1793 +joutui muuan maanmiehiäni, luonnontutkija Aubert Dupetit-Thouars, +eksyksiin kerätessään innoissaan kasveja, ja löysi laivan vasta, kun +kapteeni jo oli käskenyt nostaa ankkurin. Vuonna 1824 taas eräs teidän +maanmiehenne, rakas Glenarvan, mainio piirtäjä, Auguste Earle, jäi +tosiaankin tälle saarelle kahdeksaksi kuukaudeksi. Hänen kapteeninsa ei +muistanut, että hän vielä oli maissa, ja purjehti Kapkaupunkiin. + +-- Sitäpä sopii sanoa hajamieliseksi kapteeniksi, majuri huomautti. -- +Eiköhän se liene ollut teidän sukulaisenne, Paganel? + +-- Ellei ollut, majuri, niin olisi ainakin ansainnut olla! + +Tiedemiehen vastaus päätti tämän keskustelun. + +Yön aikana oli _Duncanin_ miehistö saanut runsaan saaliin, ja noin +viitisenkymmentä suurta hyljettä oli saanut heittää henkensä. +Kun lordi Glenarvan kerran oli sallinut pyydystyksen. hän ei tietenkään +voinut kieltää saaliin käyttöä. Niinpä seuraava päivä kului öljyn +kokoamiseen, samalla kun näiden hyödyllisten eläinten vuotia +muokattiin. Matkustajat käyttivät tietenkin tätä toisen päivän +viivähdystä käydäkseen uudelleen saarella. Glenarvan ja majuri ottivat +mukaan pyssynsä ampuakseen da Cunhan riistaa. Tällä kertaa samottiin +vuoren juurelle saakka, alueelle, joka oli täynnä kuonaa, huokoista ja +mustaa laavaa ja kaikkinaisia tulivuorenpurkausten jätteitä. Vuori +kohosi sirpalekallioiden keskeltä. Olisi ollut vaikeata erehtyä tämän +huikean vuoren luonteesta, ja englantilainen kapteeni Carmichael oli +kyllä ollut oikeassa arvellessaan sitä sammuneeksi tulivuoreksi. + +Metsämiehet saivat näkyviinsä muutamia villisikoja. Majuri ampui niistä +yhden. Glevarvan tyytyi pudottamaan muutamia mustia pyitä. Näistähän +laivan kokki saattoi laittaa mainiota muhennosta. Korkeammilla +paikoilla nähtiin suuri joukko vuorikauriita. Mitä taas tuli +villikissoihin, jotka olivat äkäisiä, suuria ja voimakkaita, jopa +koirillekin pelottavia, ne näyttivät viihtyvän hyvin ja aikaa myöten +varttuvan vaarallisiksi pedoiksi. + +Kello kahdeksan illalla olivat kaikki jälleen laivalla, ja seuraavana +yönä jätti _Duncan_ ainiaaksi Tristan da Cunhan saaret. + + + + +AMSTERDAMIN SAARI. + + +John Manglesin tarkoituksena oli käydä ottamassa hiiliä +Hyväntoivonniemeltä. Hänen oli siis hiukan poikettava 37. asteelta ja +noustava kaksi astetta pohjoista kohti. _Duncan_ oli pasaatituulten +alapuolella ja kohtasi nopeita, matkalleen erittäin suotuisia +länsituulia, ns. vastapasaatituulia, joiden rajana näyttää olevan +kolmaskymmenes leveysaste. Niinpä se pääsi vajaassa kuudessa päivässä +ne noin kaksi ja puoli tuhatta kilometriä, jotka erottavat Tristan da +Cunhan Afrikan eteläkärjestä. Kello kolmen aikaan iltapuolella, 24. +päivänä marraskuuta, tuli näkyviin Table-vuori, ja vähäistä myöhemmin +totesi John ns. Signaali-vuoren, jonka ohitse tullaan poukamaan. Sinne +saavuttiin noin kahdeksan paikkeilla ja ankkuri laskettiin Kapkaupungin +satamaan. + +Maantieteellisen seuran jäsenenä Paganel ei tietenkään voinut olla +tietämättä, että Afrikan eteläkärjen oli ensimmäisen kerran löytänyt +portugalilainen amiraali Bartolomeus Diaz vuonna 1486 mutta että sen +ympäri oli kulkenut vasta kuuluisa Vasco di Gama vuonna 1497. Ja +kuinkapa Paganel olisikaan voinut olla tätä tietämättä, kun Camoëns +_Lusiadeissaan_ laulaa juuri tämän suuren löytöretkeilijän kunniaa? +Mutta hän teki tästä puhuessaan kuitenkin merkillisen huomautuksen: jos +Diaz vuonna 1486, kuusi vuotta ennen Kristoffer Kolumbuksen ensimmäistä +matkaa, olisi kiertänyt löytämänsä Hyväntoivonniemen, niin olisi +Amerikan löytäminen voinut lykkäytyä epämääräiseksi ajaksi. Olihan näet +kulku tämän niemen ympäri lyhyin ja suorin tie Itä-Intiaan. Ja mitä +suuri genovalainen länteenpäin lähtiessään etsikään muuta kuin lyhyintä +tietä mausteiden maahan? Jos siis Hyväntoivonniemi olisi kierretty, +hänen retkensä olisi jäänyt tarkoituksettomaksi ja siis arvattavasti +tekemättä. + +Kapkaupungin, joka sijaitsee Kap-poukaman pohjukassa, perusti vuonna +1652 hollantilainen Van Riebeck. Siitä tuli pääpaikka tärkeälle +siirtokunnalle, joka vuonna 1815 tehdyissä sopimuksissa lopullisesti +joutui Englannille. _Duncanin_ matkustajat käyttivät siellä +poikkeamista hyväkseen käydäkseen kaupunkia katsomassa. + +Heillä oli aikaa vain kaksitoista tuntia, sillä yksi päivä riitti +kapteeni Johnille varastojen täydentämiseen, ja hän halusi jatkaa +matkaa 26. päivänä marraskuuta, heti aamulla. + +Enempää ei muuten tarvittukaan säännöllisten ruutujen läpikulkuun tällä +Kapkaupungin nimisellä shakkilaudalla, jolla sen kolmekymmentätuhatta +asukasta, toiset valkoisia, toiset mustia, näyttelevät kuninkaan, +kuningattaren, juoksijan tai talonpojan, jotkut ehkä hevosenkin osaa. +Näin ainakin Paganel lausui. Ja tosiaan, kun on nähnyt kaupungin +kaakkoispuolella olevan linnan, hallintorakennuksen ja sen puutarhan, +pörssin, museon, Bartolomeus Diazin löytönsä merkiksi pystyttämän +kiviristin ja juonut lasin pontai-viiniä, parasta mitä Constantin +alueelta saadaan, niin voi huoleti lähteä. Ja niin retkeilijämme +tekivätkin seuraavana päivänä aamun valjetessa. _Duncan_ levitti +viisto-, harus-, keula- ja latvapurjeet ja kaarsi muutamaa tuntia +myöhemmin kuuluisan Myrskyniemen, jolle Portugalin hyväntoivoinen +kuningas Juhana II täysin aiheettomasti antoi Hyväntoivonniemen nimen. + +Kapkaupungista Amsterdamin saarelle lasketaan olevan runsaasti +viisituhatta kilometriä; suotuisissa oloissa saattoi _Duncan_ tehdä +matkan noin kymmenessä päivässä. Ja retkeilijät tuntuivat tosiaan +olevan luonnonvoimien suosiossa, toisin kuin pampan poikki samotessaan. +Tuuli ja vesi, jotka mantereella olivat liittoutuneet heitä vastaan, +olivat nyt ryhtyneet viemään heitä eteenpäin. + +-- Ah, meri! meri! Paganel toisteli, -- se on ihmisvoimien etevin +harjoituskenttä, ja laiva on kulttuurin varsinainen kulkuneuvo! +Ajatelkaa, ystäväni! Jos maapallo olisi vain mannerta, ei siitä vielä +yhdeksännellätoista vuosisadalla tunnettaisi tuhannetta osaa. Katsokaa +vain, kuinka on suurten mannerten sisäosien laita. Siperian aroille, +Keski-Aasian ylängöille, Afrikan sademetsiin, Amerikan preerioille, +Australian autiomaihin, napaseutujen jäisille lumikentille ihminen +uskaitaa tuskin yrittäkään ja uskaliainkin epäröi. Ei pääse kulkemaan. +Kulkuneuvot ovat riittämättömät. Kuumuus, taudit, alkuasukkaiden +julmuus ovat usein auttamattomina esteinä. Parikymmentä kilometriä +erämaata erottaa ihmisiä enemmän kuin viisisataa kilometriä vettä! +Toisella rannalla ollaan toisen rannan naapureita, mutta muukalaisia, +kun vain metsäkin on erottamassa! Englanti on Australian rajalla, kun +taas Egypti esimerkiksi tuntuu olevan miljoonien kilometrien päässä +Senegalista ja Peking toisella puolella maapalloa kuin Pietari! +Valtameren yli on nykyään helpompi kulkea kuin Saharan poikki +kapeimmaltakaan kohdalta, ja merten ansio on, kuten muuan +amerikkalainen oppinut sattuvasti on sanonut, että maailman eri osien +välille on syntynyt yleinen sukulaisuus. + +Paganel oli puhunut innostuneesti, eikä majurillakaan ollut yhtään +sanaa tingittävänä tästä valtameren ylistyksestä. Jos Harry Grantin +etsimiseksi olisi täytynyt seurata 37. leveysastetta yksinomaan maata +pitkin, ei yritykseen olisi voitu lainkaan ryhtyä; mutta nyt kantoi +meri rohkeat etsijät maasta toiseen ja 6. päivänä joulukuuta, aamun +sarastaessa, nousi uusi vuori näkyviin aaltojen keskeltä. + +Se oli Amsterdamin saari, jonka asema on 37° 47' leveyttä ja 77° 34' +pituutta ja jonka korkein huippu näkyy kirkkaalla ilmalla +yhdeksänkymmenen kilometrin päähän. Kello kahdeksan aikana sen vielä +epämääräinen muoto muistutti hyvinkin Teneriffan huippua. + +-- Ja niinmuodoin, Glenarvan huomautti, -- se on myös samanlainen kuin +Tristan da Cunha. + +-- Järkevästi päätelty, Paganel vastasi, -- sen +maantieteellis-mittausopillisen selviön mukaan, että jos jotkut kaksi +saarta ovat kolmannen näköisiä, ne ovat myös keskenään yhdennäköisiä. +Minä lisäisin, että samoin kuin Tristan da Cunha, myös Amsterdamin +saari on ja on ollut yhtä rikas hylkeistä ja Robinsoneista. + +-- Onko siis Robinsoneja kaikkialla? lady Helena kysyi. + +-- Kautta kunniani, rouva, Paganel vastasi, -- minä tunnen vähän +saaria, joilla ei olisi ollut sen luontoisia seikkailuja; jopa paljon +ennen kuin teidän kuolematon maamiehenne, Daniel Defoe, kirjoitti +romaaninsa, oli sattuma sen jo toteuttanut. + +-- Herra Paganel, Mary Grant sanoi, -- sallitteko minun tehdä teille +yhden kysymyksen? + +-- Kaksi, rakas neiti, ja minä lupaan vastata niihin. + +-- No, nuori neito jatkoi, -- olisiko teistä hyvin kamalaa joutua +olemaan autiolla saarella? + +-- Minustako? Paganel huudahti. + +-- No no, ystäväni, majuri huomautti, -- älkää nyt sentään selittäkö, +että se on teidän hartain halunne! + +-- Sitä en väitä, maantieteilijä vastasi, -- mutta sellainen seikkailu +ei olisi minusta kovin ikäväkään. Minä aloittaisin uuden elämän. +Metsästäisin, kalastaisin, asuisin talvella luolassa, kesällä puussa, +rakentaisin varastopaikkoja sadolle; sanalla sanoen, asuttaisin +saareni. + +-- Ihan yksinännekö? + +-- Yksin tietenkin, jos tarvittaisiin. Muuten, onko ihminen milloinkaan +yksin? Eikö hän voi valita itselleen ystäviä eläimistä, kesyttää nuorta +vuohenkaritsaa, puhuvaa papukaijaa, ovelaa apinaa? Ja jos kohtalo +lähettää luoksenne jonkun kumppanin, kuten Robinsonille uskollisen +Perjantain, mitä ihminen vielä tarvitsee ollakseen onnellinen? Kaksi +ystävystä yhdellä kalliolla, sitähän on onni! Olettakaa esimerkiksi, +että majuri ja minä... + +-- Kiitoksia, majuri vastasi, -- minulla ei ole halua ryhtyä +Robinsoniksi, ja minä sovin sellaiseen perin huonosti. + +-- Rakas herra Paganel, lady Helena puuttui puheeseen, -- teidän +mielikuvituksenne vie teidät taas utukuvien maille. Mutta todellisuus +on luullakseni hyvin erilainen kuin unelma. Te ajattelette vain +sellaista kuviteltua Robinsonia, joka huolellisesti sijoitetaan hyvin +valitulle saarelle ja jota luonto kohtelee hemmoitellen! Te näette +asioista vain parhaan puolen! + +-- Mitä, rouva, ettekö usko, että ihminen voisi olla onnellinen +autiolla saarella? + +-- En. Ihminen on luotu yhdyselämää eikä eristäytymistä varten. +Yksinäisyyden täytyy synnyttää epätoivoa. Se on vain ajan kysymys. Se +että alussa aineellisen toimeentulon huolet, elämän tarpeet, vaatisivat +aalloista juuri pelastuneen kaiken huomion, että nykyhetken +välttämättömyys kääntäisi hänen ajatuksensa pois tulevaisuuden +toivottomuudesta, on kyllä mahdollista. Mutta sitten, kun hän tuntee +itsensä yksinäiseksi, olevansa kaukana vertaisistaan, ilman toivoa +saada nähdä jälleen maansa ja omaisensa, mitä hän ajatteleekaan, mitä +kärsiikään? Hänen saarensa on koko maailma. Koko ihmiskunta supistuu +häneen, ja kun kuolema tulee, kamala kuolema tässä yksinäisyydessä, hän +on kuin maailman viimeinen ihminen sen viimeisenä päivänä. Uskokaa +minua, Paganel, parempi on, ettei tarvitse olla se ihminen. + +Paganel alistui, vaikka haikein mielin, lady Helenan todisteluun, ja +keskustelua jatkettiin näin yksinäisyyden eduista ja haitoista, kunnes +_Duncan_ laski ankkurin puolentoista kilometrin päähän Amsterdamin +saaren rannasta. + +Tähän erilliseen ryhmään Intian valtameressä kuuluu kaksi saarta, jotka +ovat noin viidenkymmenenviiden kilometrin päässä toisistaan, samalla +meridiaanilla kuin Intian niemimaan kärki; pohjoisempana on Amsterdamin +eli Pyhän Pietarin saari, etelämpänä Pyhän Paavalin saari, mutta on +myönnettävä, että sekä maantieteilijät että merenkulkijat ovat usein +sekoittaneet ne. + +Nämä saaret löysi joulukuussa 1796 hollantilainen Vlaming, ja +niitä tutki sittemmin d'Entrecasteaux, joka _Esperance_- ja +_Recherche_-nimisillä laivoilla oli etsimässä Laperousea. Tästä +matkasta johtuu saarten sekoittaminen toisiinsa. Merenkulkija Barrow, +Beautemps-Beaupre d'Entrecasteauxin kartassa, Horsburg, Pinkerton ja +muut maantieteilijät ovat säännöllisesti esittäneet Pyhän Pietarin +saarta Pyhän Paavalin saarena ja päinvastoin. Vuonna 1859 välttivät +itävaltalaisen fregatin _Novaran_ upseerit tekemästä tätä erehdystä, +jonka Paganel erikoisesti tahtoi oikaista. + +Pyhän Paavalin saari, joka on Amsterdamin saaren eteläpuolella, on +asumaton, kartiomaisesta vuoresta, arvatenkin entisestä tulivuoresta, +muodostunut luoto. Amsterdamin saari taas, jonne vene kuljetti +_Duncanin_ matkustajat, on noin kaksikymmentä kilometriä +ympärysmitaltaan. Siellä asuu muutamia vapaaehtoisia maanpakolaisia, +jotka ovat valinneet itselleen tämän kaukaisen asuinpaikan. He valvovat +kalastusta, joka koko saaren tavoin kuuluu eräälle herra Otovanille, +Reunion-saaren kauppiaalle. Tämä hallitsija, jota Euroopan suurvallat +eivät vielä ole tunnustaneet, nostaa täältä pankkitililleen +seitsemänkymmentäviisi tai kahdeksankymmentä tuhatta frangia +kalastamalla, suolaamalla ja myymällä "cheilodactylus'ta", jota +tavallisessa puheessa sanotaan turskaksi. + +Muuten tämä Amsterdamin saari oli määrätty tulemaan ja jäämään +ranskalaiseksi. Se kuului heti alusta alkaen, ensimmäisen +valtaajan oikeudella herra Caminille, laivanvarustajalle Bourbonin +Saint-Denisistä; sitten se luovutettiin, jonkinlaisen kansainvälisen +sopimuksen nojalla eräälle puolalaiselle, joka piti malgachelaisia +orjia sitä viljelemässä. Mikä on puolalaista, on ranskalaista, tässä +tapauksessa vieläpä niin täydellisesti, että puolalainen saari muuttui +jälleen ranskalaiseksi herra Otovanin haltuun joutuessaan. + +_Duncanin_ saapuessa sinne 6. päivänä joulukuuta 1864 oli sen väestönä +kolme asukasta, yksi ranskalainen ja kaksi mulattia, kaikki kolme +edellä mainitun kauppiaan ja omistajan palveluksessa. Jo hyvin iäkäs +ranskalainen, kunnianarvoisa herra Viot, edusti varsin kohteliaasti +saaren isäntää, etenkin saatuaan puristaa maanmiehensä Paganelin kättä. +Hän lausui, että hänelle oli onnen päivä, kun hän sai vastaanottaa +niin miellyttäviä vieraita. Pyhän Pietarin saarella kävi vain +hylkeenpyytäjiä ja joku valaanpyytäjä, karkeatapaista väkeä, joka ei +ole juurikaan sivistynyt seurusteltuaan "meren koirien" kanssa. + +Viot esitteli alamaisensa, molemmat mulatit; lukuunottamatta muutamia +sisämaassa eläviä villisikoja ja useita tuhansia tyhmiä pingviinejä, +oli nyt koolla saaren koko elävä asujamisto. Pieni hökkeli, jossa nämä +kolme saarelaista asuivat, sijaitsi lounaassa luonnonsataman +pohjukassa, joka oli syntynyt siten, että osa vuorta oli murtunut. + +Juuri vähää ennen Otovan I:n hallituskautta oli Pyhän Pietarin saari +ollut haaksirikkoisten turvapaikkana. Paganel herätti kuulijoissaan +suurta mielenkiintoa aloittamalla ensimmäisen kertomuksensa sanoilla: +_Kahden Amsterdamin saarelle jätetyn skotlantilaisen tarina_. + +Se tapahtui vuonna 1827. Englantilainen laiva _Palmira_ huomasi saaren +tullessa näkyviin ilmaan nousevan savua. Kapteeni lähestyi rantaa ja +näki pian kaksi miestä, jotka antoivat hätämerkkejä. Hän lähetti maihin +veneen, joka toi tullessaan Jacques Painen, kaksikymmentäkaksivuotiaan +miehen, ja Robert Proudfootin, joka oli noin neljänkymmenenkahdeksan +ikäinen. Nämä kovaonniset olivat tuskin enää ihmisen näköisiä. +Kahdeksantoista kuukautta he olivat eläneet melkein ilman ruokaa ja +raikasta vettä, elätelleet itseään simpukoilla, kalastelleet huonolla +koukkupahaisella, saaneet silloin tällöin kiinni jonkun eksyneen +villisianporsaan, mutta eivät nyt kolmeen päivään olleet syöneet +mitään, vaan valvoneet kuin vestaalit tulen ääressä, jonka olivat +sytyttäneet viimeisellä taulanpalasellaan, ja jota ei milloinkaan +saanut laskea sammumaan, niin että he kuljettivat sitä mukana +retkillään kalleimpana aarteenaan; he olivat siis viettäneet puutteen +ja kärsimysten täyttämää kurjaa elämää. Painen ja Proudfootin oli +laskenut maihin eräs hylkeenpyynnissä ollut kuunari. Kalastajien +piirissä vallitsevan tavan mukaan heidän piti kuukauden päivät koota +ihraa ja öljyä odotellessaan kuunarin paluuta; mutta kuunari ei +palannutkaan. Viisi kuukautta myöhemmin laski Van Diemenin +maahan matkalla ollut _Hope_, saaren rantaan, mutta jostakin +käsittämättömästä, julmasta oikusta sen kapteeni kieltäytyi ottamasta +skotlantilaisia mukaansa ja purjehti pois antamatta heille leivänmurua +tai hiilenpalasta. Epäilemättä nuo molemmat onnettomat olisivat ennen +pitkää kuolleet, ellei _Palmira_ olisi sattunut kulkemaan Amsterdamin +saaren läheltä ja ottanut heitä mukaansa. + +Toinen seikkailu, jonka Amsterdamin saaren historia -- jos tällaisella +kalliolla voi olla historiaa -- mainitsee, on ranskalaisen kapteeni +Peronin tarina. Se alkaa muuten samalla tavoin kuin molempain +skotlantilaisten ja päättyy myös samoin: vapaaehtoinen maihinnousu +saarelle, laiva, joka ei palaa, ja vieras laiva, jonka tuulten oikku +tuo tänne neljänkymmenen kuukauden kuluttua. Mutta kapteeni Peronin +oleskelun aikana sattui verinen murhenäytelmä, ja siinä on omituista +yhtäläisyyttä niiden kuviteltujen tapahtumien kanssa, jotka odottivat +Daniel Defoen sankaria hänen palatessaan saarelleen. + +Kapteeni Peron oli noussut maihin yhdessä neljän matruusin kanssa: +kahden englantilaisen ja kahden ranskalaisen; heidän oli määrä +viidentoista kuukauden ajan pyydystää merileijonia. Pyynti onnistui +hyvin, mutta kun nuo viisitoista kuukautta olivat kuluneet, laiva ei +palannutkaan, ja kun elintarvikkeet alkoivat loppua, syntyi +"kansainvälisiä selkkauksia". Molemmat englantilaiset nousivat kapinaan +kapteeni Peronia vastaan, jonka he olisivat tappaneet, elleivät hänen +maanmiehensä olisi rientäneet hänen avukseen. Tästä hetkestä aina +lähtöön saakka molemmat puolet vaanivat toisiaan yötä päivää, aina +aseissa, milloin voittajina, milloin vuorostaan voitettuina, ja +viettivät hirvittävää elämää kurjuudessa ja ahdistuksessa. Ja varmaan +olisi toinen puolue lopulta tuhonnut toisen, ellei muuan englantilainen +laiva olisi noutanut näitä onnettomia, jotka kurja kansallisuuskysymys +saattoi riitaan autioilla kallioilla Intian valtameressä. + +Tällaiset olivat nämä seikkailut. Kaksi kertaa joutui Amsterdamin saari +olemaan suojapaikkana sinne joutuneille merimiehille, jotka kaitselmus +molemmilla kerroilla pelasti kurjuudesta ja kuolemasta. Mutta myöhemmin +ei yksikään laiva ole haaksirikkoutunut näillä vesillä. Laivanhylystä +olisi ajautunut pirstaleita rannalle, ja haaksirikkoisia olisi saapunut +Viotin kalastusasemalle; mutta ukko oli jo monta vuotta asunut saarella +eikä hänen koskaan ollut tarvinnut tarjota vieraanvaraisuuttaan meren +uhreille. _Britanniasta_ ja kapteeni Grantista hän ei tiennyt mitään. +Tämän haaksirikon näyttämönä ei ollut Amsterdamin saari eikä Pyhän +Paavalin saarikaan, missä valaanpyytäjät ja kalastajat usein kävivät. + +Glenarvania ei tämä vastaus kummastuttanut eikä hän tullut +alakuloiseksi. Näillä eri satamiin poikkeamisillaan tiesivät hänen +kumppaninsa ja hän itse kyselevänsä kapteeni Grantia sieltä, missä hän +ei ollut, eikä sieltä, missä hän oli. He tahtoivat vain todeta, että +hän ei ollut tällä kohtaa määrättyä leveysastetta, siinä kaikki. +_Duncanin_ lähtö määrättiin siis seuraavaksi päiväksi. + +Iltaan saakka viipyivät vieraat saarella, joka on hyvin viehättävän +näköinen. Mutta sen eläimistö jä kasvisto eivät olisi täyttäneet +tarkimmankaan luonnontutkijan muistikirjaa. Nelijalkaisten, lintujen, +kalojen ja valaiden luokat käsittivät vain muutamia villisikoja, +myrskylintuja, albatrosseja, ahvenia ja hylkeitä. Lämpimiä lähteitä ja +rautapitoista vettä pulppusi siellä täällä mustahkosta laavasta, ja ne +työnsivät paksua huurua tuliperäisen maan ylle. Muutamat näistä +lähteistä olivat hyvin kuumia. John Mangles tutki niistä erästä +lämpömittarilla, joka osoitti kahdeksankymmentä astetta Celsiusta. +Muutaman askelen päästä merestä saadut kalat saattoi viidessä +minuutissa keittää tässä melkein kiehuvassa vedessä; Paganel päättikin +sen vuoksi olla uimatta siinä. + +Pitkän kävelyretken jälkeen Glenarvan lausui illansuussa jäähyväiset +kunnianarvoisalle herra Viotille. Kaikki toivottivat hänelle kaikkea +mahdollista menestystä autiolla saarellaan. Vanhus puolestaan toivotti +mitä parasta onnea retkikunnan etsiskelylle, ja _Duncanin_ vene vei +matkustajat laivaan. + + + + +JACQUES PAGANELIN JA MAJURI MACNABBSIN VEDONLYÖNNIT. + + +Joulukuun 7. päivänä kello kolme aamulla paloi jo tuli _Duncanin_ +pannuissa; varppikela oli täydessä toimessa; ankkuri kääntyi pystyyn ja +nousi pienen sataman hiekkapohjasta, potkuri pantiin pyörimään, ja +laiva lähti väljille vesille. Kun matkustajat kello kahdeksan aikaan +nousivat kannelle, Amsterdamin saari häipyi jo näköpiirin usviin. Se +oli viimeinen pysähdyspaikka matkalla pitkin 37. leveysastetta, noin +kuuden tuhannen kilometrin päässä Australian rannikosta. Jos +länsituulta yhä kestäisi ja meri pysyisi suotuisana, _Duncan_ saapuisi +perille kahdentoista päivän kuluttua. + +Mary ja Robert Grant tunsivat liikutusta katsellessaan näitä vesiä, +joita _Britannia_ varmaan oli kyntänyt muutamia päiviä ennen +uppoamistaan. Täällä, ehkä oli jo aluksensa hallinnan ja miehiä +menettänyt kapteeni Grant, kamppaillut Intian valtameren hirvittäviä +myrskyjä vastaan ja huomannut ajautuvansa rannikkoa kohti +vastustamattomalla voimalla. John Mangles näytti nuorelle neidolle +laivan kartoille merkityt merivirrat ja selitti hänelle niiden +muuttumattoman suunnan. Muiden muassa vie eräs Intian valtameren halki +kulkeva virta Australian mantereelle, ja sen vaikutus tuntuu lännestä +itään sekä Tyynellä valtamerellä että Atlantilla. Niinpä kun +_Britannian_ mastot olivat poikki ja peräsin epäkunnossa, niin että +alus oli avuttomana tuulten ja aaltojen ajeltavana, sen oli täytynyt +paiskautua maihin ja murskautua. + +Tässä ilmeni kuitenkin muuan pulma. _Mercantile and Shipping Gazetten_ +mukaan oli viimeiset tiedot kapteeni Grantista saatu Callaosta +toukokuun 30. päivänä 1862. Kuinka saattoi _Britannia_ 7. päivänä +kesäkuuta, kahdeksan päivää sen jälkeen, kun se oli lähtenyt Perun +rannikolta, olla Intian merellä? Kun Paganelilta kysyttiin tätä +seikkaa, hän antoi siihen niin todennäköisen vastauksen, että +epäilevimmätkin olisivat siihen tyytyneet. + +Oli ilta, 12. päivänä joulukuuta, kuusi päivää Amsterdamin saarelta +lähdettyä. Lordi ja lady Glenarvan, Robert ja Mary Grant, kapteeni John +MacNabbs ja Paganel juttelivat salongissa. Tavan mukaan oli +puheenaiheena _Britannia_, sillä tätä laivalla olevat alinomaa +ajattelivat. Silloin tehtiin äkkiä edellä mainittu huomautus, joka heti +tyrmäsi toiveikkaat ajatukset. + +Kun Glenarvan teki tämän odottamattoman huomautuksen, Paganel kohotti +äkkiä päätään. Mitään vastaamatta hän meni sitten etsimään asiakirjaa. +Palatessaan hän vain kohautti olkapäitään kuten mies, jota hävettää, +että hän hetkeksikään oli antanut sellaisen mitättömyyden hämmentää +itseään. + +-- No, rakas ystävä, Glenarvan sanoi, -- vastatkaa edes jotakin! + +-- En, Paganel sanoi, -- minä päinvastoin teen vain yhden kysymyksen ja +käännyn siinä kapteeni Johnin puoleen. + +-- Kysykää, herra Paganel, John Mangles lausui. + +-- Voiko hyväkulkuinen laiva kulkea yhdessä kuukaudessa yli koko sen +osan Tyyntä valtamerta, joka on Amerikan ja Australian välillä? + +-- Kyllä, jos se vuorokaudessa kulkee noin kolmesataa kilometriä. + +-- Onko se mikään tavaton nopeus? + +-- Ei ensinkään. Moni purjelaiva kulkee usein parempaakin vauhtia. + +-- No niin, Paganel lausui silloin, -- sen sijaan, että asiakirjassa +mainitaan '7. päivä kesäkuuta', olettakaamme, että meri on syönyt tästä +päivämäärästä pois yhden numeron, ja lukekaamme siis joko 17. päivä +kesäkuuta tai 27. päivä, ja asia on selvä. + +-- Tosiaan, lady Helena vastasi, -- toukokuun 30:nnen ja kesäkuun +27:nnen päivän välillä... + +-- On kapteeni Grant voinut kulkea Tyynen valtameren poikki ja saapua +Intian merelle! + +Tämä Paganelin päätelmä herätti vilkasta tyydytystä. + +-- Siinä selvisi vielä yksi seikka, Glenarvan lausui, -- ja se on +ystävämme ansiota! Meidän on siis vain pyrittävä Australiaan ja +etsittävä _Britannian_ jälkiä sen länsirannikolta. + +-- Tai itärannikolta, John Mangles huomautti. + +-- Siinä olette oikeassa, John. Asiakirjassa ei mikään osoita, että +onnettomuus olisi tapahtunut länsi- eikä itärannalla. Meidän on siis +etsiskeltävä niiltä molemmilta kohdilta, missä 37. leveysaste leikkaa +Australiaa. + +-- Onko tässä suhteessa siis epäselvyyttä, mylord? nuori neito kysyi. + +-- Ei suinkaan, neiti, John Mangles riensi vastaamaan haluten +haihduttaa Mary Grantin huolestumisen. -- Mylord tahtoo varmaankin +huomauttaa, että jos kapteeni Grant olisi joutunut maihin Australian +itärannikolla, hän olisi melkein heti saanut apua. Koko tämä rannikko +on näet englantilaista, siirtolaisten asuttamaa. _Britannian_ miehistön +ei olisi tarvinnut kulkea kahtakymmentä kilometriä tavatakseen +maanmiehiä. + +-- Oikein, kapteeni John, Paganel lausui. -- Minä olen samaa mieltä. +Itärannikolla, Twofold-lahden rannalla, Edenin kaupungissa, ei kapteeni +Grant olisi ainoastaan saanut suojaa englantilaisessa siirtolassa, vaan +myöskin mahdollisuuden palata Eurooppaan. + +-- Haaksirikkoiset eivät siis ole voineet saada samaa apua siinä +Australian osassa, jota kohti _Duncan_ nyt meitä vie? lady Helena +kysyi. + +-- Eivät, rouva, Paganel vastasi, -- rannikko on autio. Sieltä ei vie +yhtäkään tietä Melbourneen tai Adelaideen. Jos _Britannia_ on +murskautunut sen rannikon kareihin, se on ollut yhtä avuton kuin jos se +olisi haaksirikkoutunut Afrikan kolkoilla erämaarannoilla. + +-- Mutta kuinka sitten isäni on käynyt näinä kahtena vuonna? Mary Grant +kysyi. + +-- Rakas Mary, Paganel vastasi, -- pidättehän varmana, eikö totta, että +kapteeni Grant on haaksirikon jälkeen päässyt Australian mantereelle? + +-- Niin teen, herra Paganel, nuori neito vastasi. + +-- No, kuinka on kapteeni Grantin käynyt maihin päästyään? Sen +olettaminen on helppoa. On vain kolme mahdollisuutta. Joko Harry Grant +ja hänen kumppaninsa ovat päässeet johonkin englantilaiseen siirtolaan +tai joutuneet alkuasukasten käsiin, tai sitten he ovat menehtyneet +Australian laajoissa autiomaissa. Paganel vaikeni ja etsi kuulijainsa +katseista hyväksymistä päätelmilleen. + +-- Jatkakaa, Paganel, lordi Glenarvan sanoi. + +-- Minä jatkan, Paganel vastasi; -- ja ensinnäkin hylkään ensimmäisen +mahdollisuuden. Harry Grant ei ole voinut saapua englantilaiseen +siirtolaan, sillä silloin hänen pelastumisensa olisi ollut varma ja hän +olisi jo kauan sitten ollut lastensa luona Dundeen kelpo kaupungissa. + +-- Isä-parka! Mary Grant huokasi, -- kaksi vuotta erossa meistä! + +-- Anna herra Paganelin puhua, sisko, Robert sanoi, -- hän ilmoittaa +meille lopuksi... + +-- Ah, poikani, en! Kaikki, mitä voin vakuuttaa, on se, että kapteeni +Grant on australialaisten vankina tai... + +-- Mutta nämä alkuasukkaat, lady Glenarvan kysyi nopeasti, -- eivätkö +ne ole... + +-- Rauhoittukaa, rouva, vastasi tiedemies, joka ymmärsi lady Helenan +ajatuksen, -- nämä alkuasukkaat ovat tosin villejä, eläimellisiä, +ihmisälyn alhaisimmalla asteella, mutta hyväntapaisia eivätkä +verenhimoisia, kuten heidän naapurinsa Uudessa Seelannissa. Jos he ovat +ottaneet _Britannian_ haaksirikkoiset vangiksi, niin he eivät koskaan +uhanneet näiden henkeä, siinä saatte uskoa minua. Kaikki tutkijat ovat +yksimielisiä siitä, että australialaiset kammoavat verenvuodatusta, ja +monta kertaa he ovat saaneet näistä uskollisia liittolaisia torjuessaan +heitä paljoa julmempien rikollisjoukkojen hyökkäyksiä. + +-- Kuulkaa, mitä herra Paganel sanoo, lady Helena lausui kääntyen Mary +Grantin puoleen. -- Jos isänne on alkuasukkaiden käsissä, kuten muuten +asiakirjain mukaan on luultavaa, niin me löydämme hänet. + +-- Mutta jos hän on eksynyt äärettömiin autiomaihin? neito huomautti +katsahtaen kysyvästi Paganeliin. + +-- Niin me löydämme hänet sittenkin! maantieteilijä huudahti +luottavaisella äänellä. -- Eikö totta, ystäväni? + +-- Epäilemättä, vastasi Glenarvan, joka halusi antaa keskustelulle +hilpeämmän suunnan. -- Mutta minä en oletakaan eksymistä... + +-- Enkä minä, Paganel vahvisti. + +-- Onko Australia suurikin? Robert kysyi. + +-- Australia, poikani, on pinta-alaltaan noin seitsemänsataa +seitsemänkymmentäviisi tuhatta miljoonaa hehtaaria eli toisin sanoen +niin suuri kuin neljä viidettäosaa Euroopasta. + +-- Niinkö suuri? majuri kysyi. + +-- Niin, MacNabbs, melkein metrilleen. Ettekö myönnä, että semmoista +maata jo voi sanoa mantereeksi, kuten asiakirjassa sanotaan? + +-- Varmaan, Paganel. + +-- Mutta omituista, tiedemies lisäsi, -- että vain harva tutkija on +kuitenkaan kadonnut tässä laajassa maassa. Luulenpa melkein, että +Leichardt on ainoa, jonka kohtalosta ei ole tietoa, ja olen +Maantieteellisessä seurassa kuullut, että MacIntyre luuli löytäneensä +jälkiä hänestä. + +-- Eikö Australian kaikissa osissa ole vielä käyty? lady Glenarvan +kysyi. + +-- Ei, rouva, kaukana siitä! Paganel vastasi. -- Tätä mannerta ei +tunneta sen paremmin kuin Sisä-Afrikkaa, eikä kuitenkaan rohkeista +löytöretkeilijöistä ole ollut puutetta. Vuodesta 1606 vuoteen 1862 +ainakin viisikymmentä tutkijaa on matkustellut sen sisämaassa ja +rannikoilla maata tutkien. + +-- Oho, viisikymmentäkö? majuri lausui epäilevän näköisenä. + +-- Niin, MacNabbs, ainakin niin monta. Minä puhun nimittäin +merenkulkijoista, jotka ovat tutkineet Australian rannikkoa keskellä +tuntemattomilla vesillä purjehtimisen vaaroja, ja niistä +retkeilijöistä, jotka ovat tunkeutuneet tämän laajan maan sisäosiin. + +-- Mutta viidessäkymmenessä on sentään kovin monta, majuri huomautti. + +-- On, mutta minä menen vielä pitemmälle, MacNabbs, maantieteilijä +kivahti, kuten aina vastaväitteistä kiihtyneenä. + +-- Tehkää se, Paganel! + +-- Jos te ärsytätte minua, niin minä luettelen arvelematta nämä +viisikymmentä nimeltä. + +-- No, no! majuri sanoi tyynesti. -- Nuo tiedemiehet eivät sitten +epäile mitään! + +-- Majuri, Paganel sanoi, -- panetteko vetoon Purdey Moore & +Dickson-kiväärinne minun Secretan-kaukoputkeani vastaan? + +-- Miksen, Paganel, jos teitä huvittaa, MacNabbs vastasi. + +-- Hyvä on, majuri! tiedemies huudahti, -- silloin tiedän kiväärin, +jolla te ette enää ammu kauriita ettekä kettuja, ellen anna sitä teille +lainaksi, kuten kuitenkin aina tulen kernaasti tekemään. + +-- Paganel, majuri vastasi vakavasti, -- kun tarvitsette minun +kaukoputkeani, se on aina käytettävissänne. + +-- Alkakaamme siis, Paganel lausui. -- Hyvät naiset ja herrat, te +olette tuomareita. Sinä, Robert, pidät kirjaa. + +Lordi ja lady Glenarvan, Mary ja Robert, majuri ja John Mangles, joita +kiista huvitti, valmistautuivat kuuntelemaan maantieteilijää. Koskihan +se sitä paitsi Australiaa, jonne _Duncan_ heitä juuri vei, joten sen +historiaa ei olisi voinut kertoa sopivammalla hetkellä. Paganelia +kehotettiin siis aloittamaan muistitaidon näytöksensä. + +-- Mnemosyne! hän huudahti, -- muistin jumalatar, neitseellisten +runotarten äiti, avusta uskollista ja palavaa palvelijaasi! Siitä on +kaksisataa viisikymmentäkahdeksan vuotta, ystäväni, kun Australia vielä +oli tuntematon. Uumoiltiin tosin suuren eteläisen mantereen olevan +olemassa; kaksi teidän brittiläisen museonne kirjastossa säilytettyä +karttaa, rakas Glenarvan, vuodelta 1550 mainitsevat Aasian +eteläpuolella suuren maan, jota ne nimittävät Portugalin Suureksi +Jaavaksi. Mutta näiden karttojen alkuperä ei ole kiistämätön. Siirryn +siis seitsemännelletoista vuosisadalle, vuoteen 1606. Sinä vuonna eräs +espanjalainen purjehtija, Quiros, löysi maan, jolle hän antoi nimeksi +Australia de Espiritu Santo -- Pyhän Hengen etelämaa. Muutamat tutkijat +ovat väittäneet, että hän oli löytänyt Uusien Hebridien saaret eikä +Australiaa. Minä en käy kiistelemään siitä. Merkitse muistiin tämä +Quiros, Robert, ja siirtykäämme seuraavaan. + +-- Yksi, Robert sanoi. + +-- Samana vuonna jatkoi Luiz Vaz de Torres, joka komensi Quiroksen +toista laivuetta, uusien maiden tutkimista kauemmas etelään. Mutta +varsinaisen suuren löydön kunnia kuuluu hollantilaiselle Theodoric +Hertogelle. Hän saapui Australian länsirannikolle 15:nnen leveysasteen +kohdalla ja nimitti sen laivansa mukaan _Eendrachtiksi_. Hänen +jälkeensä löytöretkeilijöiden lukumäärä lisääntyy nopeasti. Vuonna 1618 +Zeachen löysi Arnheimin ja Diemenin maiden pohjoisrannan. Vuonna 1619 +kulki Jean Edels pitkin länsirannikkoa ja antoi sille oman nimensä. +Vuonna 1622 eteni Leuwin saman nimiseen niemeen saakka. Vuonna 1627 +Nuitz ja Witt, toinen lännessä, toinen idässä, täydensivät edeltäjiensä +löytöjä, ja heidän jälkeensä tuli kapteeni Carpenter, joka tunkeutui +laivoillaan siihen laajaan poukamaan, jota vieläkin sanotaan +Carpentaria-lahdeksi. Vihdoin, vuonna 1642, purjehti kuuluisa +merenkulkija Tasman Van Diemenin saaren ympäri, jonka hän luuli +kuuluvan mannermaahan, ja antoi sille Batavian kenraalikuvernöörin +nimen, jonka jälkimaailma oikeudenmukaisesti on muuttanut Tasmaniaksi. +Nyt oli purjehdittu Australian ympäri; tiedettiin, että sitä ympäröivät +Tyynen valtameren ja Intian meren vedet, ja vuonna 1665, juuri siihen +aikaan, jolloin hollantilaisten purjehtijoiden loistoaika oli +loppumassa, annettiin tälle valtavalle Etelän saarelle nimeksi Uusi +Hollanti, jota se kuitenkaan ei saanut pitää. Kuinka monta olen nyt +maininnut? + +-- Kymmenen, Robert vastasi. + +-- Hyvä, Paganel jatkoi, -- pannaan siihen risti, ja minä siirryn +englantilaisiin. Vuonna 1686 saapui merirosvopäällikkö Williams +Dampier, etelän vesillä kuuluisan merirosvon la Cötren veli, monien +myötä- ja vastoinkäymisten jälkeen _Cygnet_-nimisellä laivalla Uuden +Hollannin luoteisrannalle 16° 50' leveysasteen kohdalla; hän asettui +yhteyteen alkuasukkaiden kanssa ja laati heidän tavoistaan, +köyhyydestään ja älyllisestä tasostaan hyvin laajan kertomuksen. +Hän palasi vuonna 1699 samaan lahteen, jossa Hertoge oli noussut +maihin, ei enää rosvona, vaan kuninkaalliseen laivastoon kuuluvan +_Roebuck_-nimisen aluksen päällikkönä. Siihen saakka Uuden Hollannin +löydöllä ei kuitenkaan ollut muuta merkitystä kuin maantieteellisenä +tosiasiana. Ei ajateltukaan siirtoloiden perustamista, eikä lähes +kolmen neljännesvuosisadan aikana, vuodesta 1699 vuoteen 1770, yksikään +purjehtija saapunut sinne. Mutta silloin saapui maailman kuuluisin +merenkulkija, kapteeni Cook, ja pian avautui uusi maanosa Euroopan +siirtolaisille. Kolmella mainiolla matkallaan James Cook kävi Uuden +Hollannin maissa, ensimmäisen kerran 31. päivänä maaliskuuta 1770. +Tehtyään Otaheitissa tarkkoja huomioita Venuksen kulusta auringon +ohi[1] Cook lähti pienellä _Endeavour_-nimisellä laivallaan länteen +Tyynen valtameren yli. Löydettyään Uuden Seelannin hän saapui erääseen +Australian länsirannikon lahdelmaan, jonka hän katsoi niin rikkaaksi +uusista kasvilajeista, että antoi sille Botany-Bayn nimen, joka sillä +vieläkin on. Millä tavalla hän oli tekemisissä puoliksi eläimellisten +alkuasukasten kanssa, siinä ei ole paljonkaan mielenkiintoista. Hän +jatkoi matkaansa pohjoiseen, ja 16:nnen leveysasteen kohdalla, lähellä +Kap Tribulationia, tarttui _Endeavour_ koralliriutalle, kolmenkymmenen +kilometrin päässä rannasta. Uppoamisen vaara oli mitä suurin. +Elintarvikkeet ja kanuunat heitettiin mereen, ja seuraavana yönä nosti +nousuvesi irti keventyneen aluksen, joka pysyi pinnalla sen sattuman +avulla, että reikään jäänyt korallikappale esti vuodon pääsemästä +ylivoimaiseksi. Cook pääsi laivallaan pieneen lahteen, johon laskeva +joki sai Endeavourin nimen. Laivan korjaus kesti kolme kuukautta, ja +englantilaiset yrittivät tällä välin asettua hyödylliseen yhteyteen +alkuasukasten kanssa; mutta se ei sanottavasti onnistunut, ja he +lähtivät purjehtimaan edelleen. _Endeavour_ jatkoi matkaansa +pohjoiseen. Cook halusi tietää, onko Uuden Guinean ja Uuden Hollannin +välillä salmea; uusien vaarojen jälkeen, jolloin hänen aluksensa oli +sen seitsemän kertaa uppoamaisillaan, hän löysi kauas lounaaseen +levenevän meren. Salmi oli olemassa. Sen läpi purjehdittiin. Cook nousi +maihin eräälle pienelle saarelle ja otti Englannin nimessä haltuunsa +koko tutkimansa pitkän rannikkoalueen ja antoi sille nimeksi Uusi +Etelä-Wales. Kolme vuotta myöhemmin tällä rohkealla merenkulkijalla oli +komennossaan kaksi laivaa _Adventure_ ja _Resolution_; kapteeni +Furneaux lähti _Adventurella_ tutkimaan Van Diemenin maan rannikoita ja +palasi siinä uskossa, että ne kuuluivat Uuteen Hollantiin. Vasta vuonna +1777, kolmannella matkallaan, Cook ankkuroi _Resolution_- ja +_Discovery_ laivoillaan Adventure-lahdessa Van Diemenin maan +rannikolla, ja sieltä lähdettyään hän sitten, muutamia kuukausia +myöhemmin, kohtasi kuolemansa Sandwich-saarilla. + +-- Hän oli suuri mies, Glenarvan sanoi. + +-- Kuuluisin merimies, mitä milloinkaan on ollut. Hänen mukanaan ollut +Banks ehdotti sitten Englannin hallitukselle rangaistussiirtolan +perustamista Botany-Bayhin. Hänen jälkeensä tänne riensi purjehtijoita +kaikista maista. Viimeisessä Laperouselta saadussa kirjeessä, joka oli +päivätty Botany-Bayssa 7. päivänä helmikuuta 1787, tämä onneton +merimies ilmoitti aikomuksenaan olevan tutkia Carpentaria-lahti ja koko +Uuden Hollannin rannikko Van Diemenin maahan saakka. Hän lähti, mutta +jäi sille tielleen. Vuonna 1788 kapteeni Philipp perusti Port +Jacksoniin ensimmäisen englantilaisen siirtokunnan. Vuonna 1791 +Vancouver suoritti huomattavia tutkimuksia uuden maanosan +etelärannoilla. Vuonna 1792 Laperousea etsimään lähetetty +d'Entrecasteaux purjehti Uuden Hollannin länsi- ja eteläpuolella +löytäen tuntemattomia saaria matkallaan. Vuosina 1795 ja 1797 kaksi +nuorta miestä, Flinders ja Bass jatkoivat rohkeasti etelänrannikoiden +tutkimista kahden ja puolen metrin veneellä ja vuonna 1797 Bass kulki +Van Diemenin maan ja Uuden Hollannin välillä sen salmen läpi, joka on +saanut nimensä hänen mukaansa. Samana vuonna teki Amsterdamin saaren +löytäjä Vlaming tutkimuksia itäpuolella Swan-River-nimistä jokea, jossa +uiskenteli mitä kauneimpia mustia joutsenia. Flinders taas jatkoi +vuonna 1801 omaperäisiä tutkimuksiaan ja kohtasi 138° 58' pituus- ja +35° 40' leveysasteella Encounter-Bayssa _Geographen_ ja _Naturalisten_, +kaksi ranskalaista laivaa, joita komensivat kapteenit Baudin ja +Hamelin. + +-- Ah, kapteeni Baudinko? majuri kysyi. + +-- Niin! Miksi tämä huudahdus? Paganel kysyi. + +-- Muuten vain. Älkää siitä huoliko; jatkakaa, rakas Paganel! + +-- Minä jatkan siis lisäämällä näiden purjehtijain joukkoon kapteeni +Kingin, joka vuodesta 1817 vuoteen 1822 täydensi Uuden Hollannin +rannikoiden tuntemusta kääntöpiirien välisellä alueella. + +-- Nyt on kaksikymmentäneljä nimeä, Robert sanoi. + +-- Hyvä, Paganel vastasi, -- minulla on jo puolet majurin pyssystä. Ja +nyt lueteltuani merenkulkijat siirtykäämme mannermaan tutkijoihin. + +-- Mainiota, herra Paganel, lady Helena lausui. -- Täytyy myöntää, että +teillä on hämmästyttävä muisti. + +-- Mikä on perin merkillistä, Glenarvan lisäsi, -- miehellä, joka... + +-- On niin hajamielinen, Paganel riensi jatkamaan. -- Kas, minä muistan +vain aikamääriä ja tapahtumia. Siinä kaikki. + +-- Kaksikymmentäneljä, Robert toisti. + +-- No, kaksikymmentäviisi, luutnantti Daws. Se tapahtui vuonna 1789, +vuotta Port Jacksonin siirtolan perustamisen jälkeen. Uuden maanosan +ympäri oli kuljettu; mutta mitä se sisälsi, sitä ei kukaan osannut +sanoa. Pitkin itärannan suuntaa kulkeva pitkä vuorijono näytti kokonaan +estävän pääsyn sisämaahan. Yhdeksän päivämatkan jälkeen oli luutnantti +Dawsin pakko kääntyä ja palata Port Jacksoniin. Samana vuonna kapteeni +Tench yritti saman vuorijonon yli, mutta onnistumatta. Nämä molemmat +epäonnistuneet yritykset pidättivät löytöretkeilijöitä kolme +vuotta ryhtymästä uudelleen tähän vaikeaan yritykseen. Vuonna 1792 +siinä epäonnistui vielä eversti Paterson, rohkea afrikkalainen +löytöretkeilijä. Seuraavana vuonna kulki tavallinen Englannin laivaston +aliupseeri, uljas Hawkins, neljättäkymmentä kilometriä yli sen +linjan, jota pitemmälle hänen edeltäjänsä eivät olleet päässeet. +Kahdeksantoista vuoden ajalta ei minulla sitten ole mainittavana kuin +kaksi nimeä, äsken mainittu kuuluisa purjehtija Bass ja herra +Bareiller, eräs siirtokunnan insinööri, jotka eivät onnistuneet +edeltäjiään paremmin, ja niin joudun vuoteen 1813, jolloin vihdoinkin +löydettiin ylitysreitti Sydneyn länsipuolella. Kuvernööri Macquarie +suoritti uskalletun matkan 1815, ja Bathurstin kaupunki perustettiin +Sinivuorten toiselle puolelle. Siitä lähtien Throsby vuonna 1819, +Oxley, joka samosi maata noin viisisataa kilometriä, Howel ja Hune, +joiden lähtökohtana oli juuri Twofold-Bay, missä 37. leveysaste kulkee, +ja kapteeni Sturt, joka vuosina 1829 ja 1830 tutki Darlingin ja Murrayn +virrat, rikastuttivat maantiedettä uusilla tiedoilla ja edistivät +siirtokuntien kehittymistä. + +-- Kolmekymmentäkuusi, Robert sanoi. + +-- Mainiota! Minä olen voiton puolella, Paganel vastasi. -- Minun on +mainittava vielä Eyre ja Leichardt, jotka vuosina 1840 ja 1841 tutkivat +osan maata; Sturt, vuonna 1845; Gregoryn veljekset ja Helpmann, vuonna +1846 Australian länsiosassa; Kennedy, vuonna 1847, Victoria-joella ja +vuonna 1848 Pohjois-Australiassa; Gregory vuonna 1852; Austin, vuonna +1854; Gregoryn veljekset vuodesta 1855 vuoteen 1858 maan luoteisosassa; +Babbage, Torrens-järvestä Eyre-järveen; ja niin tulen vihdoin +Australian aikakirjoissa kuuluisaan matkailijaan, Stuartiin, joka teki +kolme rohkeaa matkaa halki maanosan. Hänen ensimmäinen retkensä +sisämaahan tapahtui vuonna 1860. Tuonnempana kerron, jos haluatte, +kuinka Australian halki kuljettiin neljä kertaa etelästä pohjoiseen. +Nyt rajoitun vain päättämään tämän pitkän nimiluettelon ja vuosilta +1860-1862 lisään tieteen niin uljaiden tienraivaajien joukkoon vielä +Dempsterin veljekset, Clarksonin ja Harperin, Burben ja Willsin, +Neilsonin, Walkerin, Landsboroughin, Mackinleyn, Howitin... + +-- Viisikymmentäkuusi! Robert huudahti. + +-- Hyvä majuri, Paganel jatkoi, -- minä annan teille kaupanpäällisiä, +sillä enhän ole vielä maininnut Duperreytä, en Bougainvilleä, en Fitz +Royta, en Wickamia, en Stokesia... + +-- Riittää, majuri huusi, lukumäärän masentamana. + +-- En Perouta enkä Quoyta, Paganel jatkoi kuin pikajuna, -- enkä +Bennettiä, enkä Cuninghamia, enkä Nutchelliä, en Tiersiä... + +-- Armoa! + +-- Enkä Dixonia, en Streleskyä, en Reidiä, en Wilkesiä, en +Mitchelliä... + +-- Lopettakaa, Paganel, pyysi Glenarvan, joka nauroi katketakseen, -- +älkää musertako MacNabbs-parkaa. Olkaa jalomielinen! Hän tunnustaa +itsensä voitetuksi. + +-- Entä hänen pyssynsä? maantieteilijä kysyi voitonriemuisena. + +-- Se on teidän, Paganel, majuri vastasi, -- ja minä muistelen sitä +haikeana. Mutta onhan teillä muisti, jolla voi voittaa kokonaisen +asevaraston. + +-- On varmaan mahdotonta tuntea Australiaa paremmin, lady Helena sanoi. +-- Ei vähäisintäkään nimeä, ei vähäisintäkään tapahtumaa... + +-- No, eikö vähäisintäkään tapahtumaa? majuri sanoi päätään pudistaen. + +-- Häh? Mikä se on, MacNabbs, Paganel huudahti. + +-- Minä sanoin, että ehkä eivät sentään aivan kaikki Australian löytöä +koskevat seikat ole teille tuttuja. + +-- Esimerkiksi? Paganel lausui ylevän ylpeänä. + +-- Ja jos mainitsisin teille yhden, jota ette tietäisi, annatteko +takaisin pyssyni? MacNabbs kysyi. + +-- Heti paikalla, majuri! + +-- Sovittu kauppa? + +-- Sovittu. + +-- Hyvä. Tiedättekö te, Paganel, minkä vuoksi Australia ei kuulu +Ranskalle? + +-- No niin, minusta tuntuu... + +-- Tai ainakin, mitä englantilaiset sanovat syyksi siihen? + +-- En, majuri, Paganel vastasi levottoman näköisenä. + +-- Yksinkertaisesti sen vuoksi, että kapteeni Baudin, joka ei +kuitenkaan ollut arkalasta kotoisin, pelästyi vuonna 1802 +australialaisten sammakoiden kurnutusta niin, että hän mahdollisimman +nopeasti nosti ankkurin ja lähti tiehensä eikä sen koommin palannut. + +-- Mitä! tiedemies huudahti. -- Puhutaanko Englannissa sellaista? Mutta +sehän on huonoa pilaa! + +-- Perin huonoa, myönnän sen, majuri vastasi, -- mutta se on +Englannissa historiaa. + +-- Se on roskaa! isänmaallinen tiedemies huudahti. -- Oikeinko +sellaista puhutaan vakavasti? + +-- Minun on pakko myöntää, rakas Paganel, vastasi lordi Glenarvan +keskeltä yleistä naurua. -- Ettekö tosiaan tiennyt tätä? + +-- En lainkaan. Mutta minä panen vastalauseeni. Englantilaisethan +sanovat meitä sammakonsyöjiksi! Eikä tavallisesti sitä pelätä, mitä +syödään. + +-- Mutta niin kuitenkin sanotaan, Paganel, majuri vastasi +vaatimattomasti hymyillen. + +Ja tällä tavoin jäi mainio Purdey Moore & Dickson -kivääri majuri +MacNabbsin omaisuudeksi. + + + + +INTIAN VALTAMEREN MYRSKYT. + + +Kaksi päivää tämän keskustelun jälkeen ilmoitti John Mangles +keskipäivämerkintänsä tehtyään, että _Duncan_ oli 113° 37' +pituuspiirillä. Matkustajat tutkivat karttaa ja huomasivat suureksi +mielihyväkseen, että enää tuskin viisi astetta erotti heidät Kap +Bernouillista. Tämän ja d'Entrecasteauxin niemen välillä on Australian +rannikko kaaren muotoinen, jonka jänteenä on 37. leveysaste. Jos +_Duncan_ olisi kulkenut päiväntasaajaa kohti, se olisi hyvin pian +saanut näkyviinsä Kap Chathamin, joka oli siitä noin kahdensadan +kilometrin päässä pohjoiseen. Nyt se purjehti siinä Intian meren +osassa, joka on Australian mantereen suojassa. + +Niinpä voitiin toivoa, että neljän päivän kuluttua Kap Bernouilli +alkaisi näkyä. + +Länsituuli oli siihen saakka suosinut laivan kulkua: mutta muutamia +päiviä sitten se oli alkanut heiketä ja vähitellen tyyntyi. Joulukuun +13. päivänä se taukosi kokonaan, ja veltot purjeet riippuivat pitkin +mastoja. + +Ilman voimakasta potkuriaan _Duncan_ olisi ollut valtameren tyynen +ulapan vankina. + +Tätä säätä saattoi kestää kuinka kauan tahansa. Illalla Glenarvan +keskusteli tästä asiasta John Manglesin kanssa. Nuori kapteeni, joka +näki hiilisäiliöittensä tyhjenevän, näytti olevan hyvin huonolla +tuulella tästä tuulettomuudesta. Hän oli nostattanut ylös kaikki +mahdolliset purjeet, jopa sivu- ja haruspurjeetkin, käyttääkseen +hyväkseen pienintäkin tuulahdusta; mutta, kuten matruusit sanoivat, +tuulta ei ollut edes yhtä lakintäyttä. + +-- Mutta, Glenarvan sanoi, -- eihän meillä kuitenkaan ole liikoja +valittamista, parempihan on tyven kuin vastatuuli. + +-- Siinä kyllä olette oikeassa, Mylord, John Mangles vastasi, -- mutta +juuri nämä äkilliset tyvenet ovat ilmanmuutoksen oireita. Ja siitä minä +olen levoton; me purjehdimme monsuunien[2] rajalla, jotka raivoavat +koillisesta päin lokakuusta huhtikuuhun, ja jos joudumme hiukankin +kokemaan niitä, hidastuu matkamme tuntuvasti. + +-- Entä sitten, John? Jos sattuu vastoinkäyminen, siihen täytyy +alistua. Sehän merkitsisi korkeintaan vain hiukan matkan hidastumista. + +-- Niin, ellei myrsky puutu asiaan. + +-- Pelkäättekö sään huonontuvan? Glenarvan kysyi tarkastellen taivasta, +joka kuitenkin horisontista sen laelle saakka oli ihan pilvetön. + +-- Pelkään, kapteeni vastasi, -- minä sanon sen teille, mylord, mutta +en tahtoisi säikyttää lady Glenarvania ja neiti Grantia. + +-- Siinä teette viisaasti. Kuinka asia on? + +-- On varmoja rajuilman oireita. Älkää luottako taivaan +selkeyteen, mylord. Ei mikään ole pettävämpää. Jo kaksi päivää on +ilmapuntari laskenut huolestuttavasti; se osoittaa tällä hetkellä +seitsemänsataakolmekymmentä ja yhdeksän kymmenesosaa millimetriä.[3] +Se on merkki, jota en voi olla ottamatta huomioon. Minä pelkään näet +erikoisesti etelämeren myrskyjä, sillä olen ennenkin kamppaillut niiden +kanssa. Etelänavan suunnattomilla jäätiköillä tiivistyneet höyryt +aiheuttavat äärimmäisen voimakasta ilmanpainetta. Siitä aiheutuu napa- +ja päiväntasaajatuulten taistelu, joka panee liikkeelle syklonit, +tornaadot ja muut hirmumyrskyt, joita vastaan yksikään laiva ei +kamppaile vaurioita saamatta. + +-- John, Glenarvan vastasi, -- _Duncan_ on tukeva alus ja sen kapteeni +taitava merimies. Antaa myrskyn tulla, me pystymme puolustautumaan. + +Kertoessaan nämä huolensa John Mangles noudatti merimiesvaistoaan. Hän +oli etevä _weather-wise_, kuten englantilaiset nimittävät +sääprofeettaa. Ilmapuntarin yhtämittainen laskeminen sai hänet +ryhtymään kaikkiin varokeinoihin laivallaan. + +Hän odotti ankaraa myrskyä, vaikka taivas ei sitä vielä ennustanut; +mutta hänen erehtymätön ilmapuntarinsa ei voinut erehtyä; ilmavirrat +liikkuvat niissä paikoissa, joissa ilmapuntari on korkealla, niitä +kohti, missä se laskee; mitä lähempänä toisiaan nämä kohdat ovat, sitä +nopeammin palautuu tasapaino ilmakerroksissa ja sitä suurempi on tuulen +nopeus. + +John jäi kannelle koko yöksi. Noin kello yhdentoista aikaan taivas +alkoi tummeta etelässä. John komensi kaikki miehensä mastoihin +korjaamaan pikkupurjeita; hän jätti vain keulapurjeen, emäpurjeen, +latvapurjeen ja haruspurjeet. Puolenyön tienoilla tuuli yltyi. Se kävi +pian melko navakaksi, niin että ilmahiukkaset kiitivät kymmenen metriä +sekunnissa. Mastojen ryske, köysien kitinä, purjeiden natina, +hytinseinien pauke kertoi matkustajille, mitä he eivät vielä tienneet. +Paganel, Glenarvan, majuri ja Robert nousivat kannelle sekä +uteliaisuudesta että ollakseen apuna. Taivaalla, joka äsken oli ollut +sees ja tähtikirkas, vyöryi paksuja pilviä, ja niiden välissä oli +leopardin turkin tapaan pilkullisia juovia. + +-- Myrsky? Glenarvan kysyi ykskantaan John Manglesilta. + +-- Ei vielä, mutta pian, kapteeni vastasi. + +Samalla hän antoi käskyn reivata latvapurjetta. Matruusit kiipesivät +ylös tuulen päältä ja saivat suurella vaivalla purjeen pintaa +pienennetyksi kiinnittämällä sen reiviköysistä alaslaskettuun +raakapuuhun. John Mangles halusi muuten pitää mahdollisimman paljon +purjeita tukeakseen alusta ja lievittääkseen sen keinahtelua. + +Näiden varotoimien jälkeen hän antoi Tom Austinille ja toiselle +perämiehelle määräyksiä myrskyn puhkeamisen varalta, joka ei enää +voinut viipyä kauan. Veneiden köysiä ja kaikkia surrausköysiä +lujitettiin. Kanuunan tukipuita vahvistettiin. Vantit ja partuunit +kiristettiin. Luukut tiivistettiin. Taistelua johtavana upseerina John +ei poistunut kannelta, vaan yritti komentosillalta temmata myrskyiseltä +taivaalta sen salaisuudet. + +Nyt oli ilmapuntari laskenut seitsemäänsataanviiteen millimetriin, mikä +on perin harvinaista, ja myrskylasi[4] osoitti myrskyä. + +Kello oli yksi yöllä. Lady Helena ja neiti Grant, joita myrsky pahoin +heitteli kajuutassaan, yrittivät tulla kannelle. Tuulen nopeus oli +silloin kaksikymmentäviisi metriä sekunnissa. Se vinkui köysistössä +huimasti. Nämä viulunkielten kaltaiset metallijänteet soivat kuin ne +olisi kiristetty jollakin jättiläisjousella nopeasti värisemään; +hihnapyörät kalskahtelivat vastakkain; purjeköydet kitisivät rosoisissa +uurroksissaan kimeästi, purjeet paukahtelivat kuin kanuunanlaukaukset; +aallot hyökkäsivät valtavan suurina päin alusta, joka kellui niiden +vaahtoharjoilla kuin kuningaskalastaja. + +Kun kapteeni John huomasi naismatkustajat, hän kiiruhti heidän luokseen +ja pyysi heitä palaamaan kannen alle; laineita pärskyi jo yli laidan ja +vesi saattoi minä hetkenä hyvänsä syöksähtää yli koko kannen. +Luonnonvoimien jyminä oli niin kova, että lady Helenan oli vaikea +kuulla kapteenin puhetta. + +-- Eihän ole mitään vaaraa? hän sai kuitenkin eräänä välihetkenä +kysytyksi. + +-- Ei, mylady, John Mangles vastasi, -- mutta te ette voi jäädä +kannelle ettekä te, neiti Mary. + +Lady Glenarvan ja neiti Grant eivät vastustaneet tätä pyynnön muodossa +annettua käskyä, vaan palasivat alas juuri kun eräs perän yli syöksyvä +aalto sai heidän hyttiensä ikkunat tärisemään. Samalla kävi myrsky +kahta ankarammaksi; mastot taipuivat purjeiden painosta, ja alus tuntui +nousevan irti aalloista. + +-- Nostakaa keulapurje! John Mangles huusi, -- alas latvapurje ja +haruspurjeet! + +Matruusit riensivät paikoilleen; laskunuoria hellitettiin, nostonuoria +kiristettiin, haruspurjeet vedettiin alas kohinalla, joka voitti +myrskynkin mylvinän, ja _Duncan_, jonka piippu oksenteli sakean mustaa +savua, pieksi epätasaisesti merta potkurinsa tuon tuostakin vedestä +kohoavilla siivillä. + +Glenarvan, majuri, Paganel ja Robert katselivat kauhunsekaisella +ihailulla tätä _Duncanin_ taistelua merta vastaan; he pitelivät lujasti +kiinni varppeiden vaarnoista, voimatta vaihtaa sanaakaan keskenään, ja +tähystivät myrskylintujen pahaenteisiä parvia, joita lensi tällaisessa +hirmumyrskyssä. + +Äkkiä kuului huumaavaa sihinää yli myrskyn metelin. Höyry syöksyi ulos, +ei varaventtiilistä, vaan kattilan läppien kautta; hätäpilli huusi +kimeästi; alus kallistui pelottavasti, ja peräsimessä seisovan Wilsonin +paiskasi odottamaton aalto nurin. _Duncan_ kääntyi kyljittäin aaltoihin +eikä enää totellut peräsintä. + +-- Mikä nyt on? John Mangles huusi ja riensi komentosillalle. + +-- Laiva kallistuu! Tom Austin vastasi. + +-- Onko peräsin rikki? + +-- Kone on hajonnut! kuului koneenkäyttäjän huuto. + +John kiiruhti konehuoneeseen heittäytyen portaita alas. Se oli höyrystä +sakeana; männät eivät liikkuneet sylintereissä eivätkä siis +pyörittäneet akselia. Nähdessään kaikki ponnistukset turhiksi ja +peläten pannujen räjähtävän koneenkäyttäjä riensi sulkemaan höyryn +tuloputken ja päästämään höyryä ulos toista putkea myöten. + +-- Mitä tämä oikein merkitsee? kapteeni kysyi. + +-- Potkuri on rikki tai juuttunut kiinni, koneenkäyttäjä vastasi, -- se +ei toimi. + +-- Voiko sen saada taas liikkeelle? + +-- Mahdotonta. + +Nyt ei ollut aikaa yrittää korjata tätä vauriota; tilanne oli +auttamaton; potkuri ei toiminut, ja höyry, joka ei voinut liikuttaa +mäntää, tunkeutui ulos läppien kautta. Johnin täytyi siis jälleen +turvautua purjeisiin ja etsiä apua samalta tuulelta, joka oli hänen +vaarallisin vihollisensa. + +Hän nousi kannelle ja selitti tilanteen parilla sanalla lordi +Glenarvanille; sitten hän vaati tätä muiden matkustajien kanssa +menemään kajuuttaan. Glenarvan tahtoi jäädä kannelle. + +-- Ei, mylord, John Mangles vastasi päättävästi, -- minun täytyy olla +täällä yksin miehistöni kanssa. Menkää hyttiinne! Laiva voi kallistua +entistä pahemmin ja laineet pyyhkäistä teidät armottomasti mereen. + +-- Mutta me voimme auttaa... + +-- Menkää, mylord, se on välttämätöntä! Eräissä oloissa minä olen +täällä komentajana. Menkää, minä vaadin! + +Kun John Mangles käytti tällaisia sanoja, täytyi aseman olla +äärimmäisen vaarallinen. Glenarvan ymmärsi, että hänen oli annettava +esimerkki kuuliaisuudesta. Hän poistui siis kannelta kolmen kumppaninsa +seuraamana ja palasi naisten luo, jotka levottomina odottivat tämän +luonnonvoimien kanssa käytävän kamppailun päättymistä. + +-- Tarmokas mies tuo kunnon John! Glenarvan sanoi päästyään laivan +ruokasaliin. + +-- On, Paganel vastasi, -- hän tuo mieleeni suuren Shakespearenne +puosun, joka näytelmässä _Myrsky_ huutaa kuninkaalle, kuljettaessaan +häntä aluksessaan: + +-- Pois täältä! Hiljaa! Hyttiinne! Ellette voi käskeä luonnonvoimia +vaikenemaan, niin olkaa itse vaiti! Pois tieltä, sanon minä teille! + +Tällä välin ei John Mangles hukannut sekuntiakaan pelastaakseen laivan +siitä vaarallisesta asemasta, johon se oli joutunut potkurinsa +vioittumisen vuoksi. Hän päätti suunnata aluksensa tiukasti +vastatuuleen, joutuakseen niin vähän kuin suinkin pois oikealta +reitiltä. Purjeita oli siis pidettävä levitettyinä, mutta viistoon +ahdettuina, niin että laivan toinen kylki oli tuulta vasten. +Märssypurje nostettiin matalalle reivattuna, ja lisäksi oli auki +jonkinlainen emäharuspurje; peräsimen kampi käännettiin tuulen alle. + +Laiva, joka erinomaisesti sopi meripurjehdukseen, käyttäytyi kuin virma +hevonen tuntiessaan kannukset ja käänsi kylkensä ahdistavia aaltoja +vastaan. Kestäisivätkö näin pienennetyt purjeet? Ne olivat kyllä +tukevimmasta Dundeenpalttinasta, mutta mikä kangas voisi kestää +sellaista tuulta? + +Tästä tiukasti päin tuulta kulkemisesta oli se etu, että laineet löivät +laivan vahvimpiin osiin ja että voitiin pysytellä alkuperäisessä +suunnassa. Mutta se ei ollut vaaratonta, sillä alus saattoi jäädä +aaltojen välisiin valtaviin laaksoihin kykenemättä jälleen kohoamaan. +John Manglesilla ei kuitenkaan ollut valinnanvaraa; niinpä hän päätti +pysyä tässä asennossa niin kauan kuin mastot ja purjeet kestivät. +Miehistö pysytteli hänen näkyvissään valmiina menemään mihin milloinkin +tarvittiin. John piteli kiinni touvista ja tarkasteli vimmastunutta +merta. + +Loppuyö kului tässä jännityksessä. Toivottiin myrskyn hellittävän +päivän koittaessa. Turha toivo. Kello kahdeksan aikaan aamulla se +päinvastoin kiihtyi; tuuli, jonka vauhti oli kolmekymmentäkaksi metriä +sekunnissa, yltyi hirmumyrskyksi. + +John ei puhunut mitään, mutta hän vapisi laivansa ja siinä olevien +ihmisten puolesta. _Duncan_ kallisteli hirvittävästi; se natisi +liitoksissaan, ja joskus raakapuiden nokat pieksivät aaltojen harjaa. +Kerran luultiin jo, ettei laiva enää nousisi. Kirveet kädessä aikoivat +matruusit rientää hakkaamaan poikki isonmaston vantteja, kun purjeet +riuhtautuivat irti kiinnikkeistään ja lensivät tiehensä kuin +jättiläisalbatrossit. + +_Duncan_ nousi taas; mutta ilman tukea laineilla, ilman peränpidon +mahdollisuutta se heittelehti niin hirvittävästi, että mastot uhkasivat +katketa juurta myöten. Se ei voisi kauan kestää tällaista heilahtelua, +sen kyljet antaisivat periksi, ja pian sen irtoavat laidat ja höltyneet +liitokset jättäisivät laineille vapaan tien. + +John Manglesilla oli jäljellä vain yksi mahdollisuus: saada pystyyn +myrskypurje ja paeta myötätuuleen. Se onnistui monen tunnin työn +jälkeen, johon ainakin parikymmentä kertaa oli ryhdyttävä uudelleen, +ennen kuin se saatiin tehdyksi. Vasta kello kolme iltapäivällä saatiin +keulapurje vihdoin nostetuksi asianmukaiseen kuntoon. + +Tämän kankaankappaleen varassa pakeni _Duncan_ nyt tuulta huimaa +vauhtia. Se kulki myrskyn työntämänä koillista kohti. Pääasia oli vain +päästä eteenpäin mahdollisimman nopeaa vauhtia, sillä siitä riippui +aluksen turvallisuus. Terävällä keulallaan rikkoen aaltoja, joita +myrsky niin ikään kiidätti eteenpäin, se toisinaan sukelsi niihin kuin +suuri valas ja antoi veden hulahtaa ylitseen perästä keulaan. Mutta +välillä sen vauhti oli enää sama kuin laineiden, peräsin menetti +merkityksensä, ja laiva oli joka hetki vaarassa kääntyä poikittain. +Sattuipa niinkin, että myrsky lennätti laineita nopeammin kuin sitä; +silloin syöksyi vesi perän yli ja ryöpsähti pitkin alusta perästä +keulaan vastustamattomalla voimalla. + +Tässä tuskallisessa tilassa, toivon ja toivottomuuden vaiheilla, kului +15. päivä joulukuuta ja sitä seuraava yö. John Mangles ei poistunut +paikaltaan hetkeksikään; hän ei huolinut mistään ravinnosta; ainoakaan +ilme hänen värähtämättömissä kasvoissaan ei ilmaissut kalvavaa pelkoa, +jota hän tunsi, ja hänen katseensa koetti vain itsepintaisesti +tunkeutua pohjoiseen keräytyneen usvan läpi. + +Hänellä oli tosiaan syytä pelätä pahinta. Suuntansa menettänyt _Duncan_ +syöksyi Australian rannikkoa kohti huimaa vauhtia, jota ei mikään +voinut hillitä. John Mangles tunsi, tosin vaistomaisesti, että ilmassa +oli ukkosta ennustava sähkövaraus. Joka hetki alus saattoi kolahtaa +karille, joka murskaisi sen tuhansiksi sirpaleiksi. Rannikko ei hänen +laskelmansa mukaan voinut olla kahtakymmentä kilometriä kauempana +suoraan tuulen alla. Näissä oloissa maa merkitsi samaa kuin +haaksirikko, aluksen menetys. Sata kertaa parempi oli ääretön ulappa, +jonka raivoa vastaan laiva sentään voi puolustautua, vaikkapa sitten +täytyisikin antaa periksi. Mutta kun myrsky heittäisi sen maihin, se +oli mennyttä kalua. + +John Mangles meni tapaamaan lordi Glenarvania ja puhui hänen kanssaan +kahden kesken; selitti hänelle aseman vaikeuden, avoimesti, niin +kylmäverisesti kuin kaikkeen valmiin merimiehen on tapana, ja sanoi +lopuksi, että hänen kenties oli pakko antaa _Duncanin_ paiskautua +maihin. + +-- Ihmisten pelastamiseksi, jos mahdollista, mylord. + +-- Tehkää niin, John, Glenarvan vastasi. + +-- Entä lady Helena ja neiti Grant? + +-- Minä en sano sitä heille ennen kuin viime hetkellä, kun ei enää ole +mitään toivoa pysytellä merellä. Sanottehan minulle hetken? + +-- Sanon, mylord. + +Glenarvan palasi naismatkustajien luo, jotka vaaran todellista +suuruutta tietämättä kuitenkin tunsivat sen uhkaavan. He osoittivat +suurta rohkeutta, ainakin yhtä suurta kuin heidän miehiset +toverinsa. Tällä peräti sopimattomalla hetkellä Paganel selitti +ilmavirtojen suunnan teoriaa; hän esitti häntä kuuntelevalle +Robertille mielenkiintoisia eroavaisuuksia tornadojen, syklonien ja +suorasuuntaisten myrskyjen välillä. Majuri puolestaan näytti odottavan +loppua kuin sallimukseen uskova muhamettilainen. + +Kello yhdentoista tienoilla tuntui hirmumyrsky hiukan hellittävän, +kostea usva hälveni, ja kun hetken oli valoisampaa, John näki matalan +juovan maata noin kymmenen kilometrin päässä tuulen alla. Laiva kiiti +sitä kohti täyttä vauhtia. Valtavat aallot nousivat sitä vastaan +murtuessaan huikeaan korkeuteen, jopa kuuteentoista metriin ja siitäkin +yli. Siitä John päätteli, että ne osuivat siellä kovaan kamaraan, joka +heitti ne takaisin niin korkealle. + +-- Siellä on hietasärkkiä, hän sanoi Austinille. + +-- Sitä mieltä minäkin olen, tämä vastasi. + +-- Me olemme Jumalan kädessä, John jatkoi. -- Ellei siellä ole +_Duncanille_ salmea ja ellei Hän itse johda meitä sinne, niin me olemme +hukassa. + +-- Tällä hetkellä on vuoksen aika, kapteeni; ehkäpä päästään särkkien +yli. + +-- Mutta katsokaa toki, Austin, noiden hyrskyjen raivoa. Mikä alus voi +niitä kestää? Rukoilkaamme Jumalan apua, ystäväni! + +Myrskypurje kiidätti _Duncania_ yhä rantaa kohti hirvittävää vauhtia. +Pian se oli parin kilometrin päässä särkästä. Huurut estivät maata +hetkeksikään näkymästä. Kuitenkin John luuli tuon vaahtovallin takana +huomanneensa tyynemmän pinnan. Siellä olisi _Duncan_ ollut +joltisessakin turvassa. Mutta kuinka päästä sinne? + +John käski matkustajain nousta kannelle; hän ei tahtonut, että he +haaksirikon sattuessa olisivat kajuuttaan suljettuina. + +Glenarvan ja hänen kumppaninsa katselivat pelottavaa merta. Mary Grant +kalpeni. + +-- John, Glenarvan sanoi hiljaa kapteenille, -- minä koetan pelastaa +vaimoni tai kuolen hänen kanssaan. Pidä sinä huolta neiti Grantista. + +-- Kyllä, mylord, John Mangles vastasi, nostaen lordin käden kosteille +silmilleen. + +_Duncan_ oli enää vain muutaman sadan metrin päässä särkästä. Kun oli +nousuveden aika, olisi emäpuun alla epäilemättä ollut riittävästi +vettä, jotta alus olisi päässyt kulkemaan tämän vaarallisen matalikon +yli. Mutta jättiläislaineet, jotka vuoron perään nostivat ja laskivat +alusta, saisivat sen ehdottomasti tarttumaan pohjaan. Oliko siis mitään +keinoa lauhduttaa laineiden liikettä, helpottaa nestehiukkasten +liukumista, sanalla sanoen tyynnyttää myllertävää merta? + +John Manglesin mieleen välähti viimeinen keino. + +-- Öljyä! hän huudahti. -- Pojat, laskekaa öljyä, laskekaa öljyä! + +Nämä sanat käsitti heti koko miehistö. Oli yritettävä keinoa, joka +joskus onnistuu; aaltojen raivoa voi tyynnyttää öljypeitteellä, joka +jää pinnalle, lieventää vesihiukkasten törmäystä toisiaan vastaan ja +tekee ne niljakkaiksi. Sen teho tuntuu heti, mutta menee äkkiä ohi. +Tuskin alus on kulkenut tämän keinotekoisen peitteen yli, kun meren +raivo käy kaksinkertaiseksi, ja onneton se, joka uskaltaa lähteä öljyä +heittäneen aluksen perään.[5] + +Hylkeenöljyä sisältävät tynnyrit vipusi miehistö, jonka voiman vaara +teki moninkertaiseksi, nopeasti laivan keulaan. Siellä iskettiin kannet +kirveillä puhki, ja tynnyrit ripustettiin keulan kahden puolen. + +-- Pitäkää varanne! John Mangles huusi otollista hetkeä vaanien. + +Puolessa minuutissa oli alus hurjasti tyrskyvän ylityspaikan äärellä. +Ratkaiseva hetki oli tullut. + +-- Jumalan nimeen, kaatakaa! kapteeni komensi. + +Tynnyrit heilautettiin nurin, ja niistä valahti alas valtava määrä +öljyä. Kohta kuoppaisen meren pinta tasoittui. _Duncan_ lensi +tyyntyneen veden yli ja oli pian verrattain rauhallisessa suvannossa +vaarallisten särkkien takana, samalla kun valtameri ikeensä heittäen +kohosi niiden takana sanomattomaan raivoon. + + + + +KAP BERNOUILLI. + + +John Manglesin ensimmäisenä huolena oli laivansa ankkuroiminen kahdella +ankkurilla. Veden syvyys oli yhdeksän metriä. Pohja oli hyvä, kovaa +soraa, johon voi tarttua lujasti kiinni, niin ettei ollut pelkoa +irtautumisesta tai ajautumisesta matalikolle. Näin monen vaarallisen +tunnin jälkeen oli _Duncan_ nyt jonkinlaisessa lahdelmassa, jota +korkea, kaareva niemi suojasi ulapan tuulia vastaan. + +Lordi Glenarvan oli puristanut nuoren kapteenin kättä. + +-- Kiitos, John! + +Ja John tunsi saaneensa runsaan palkinnon näillä kahdella sanalla. +Glenarvan piti pelkonsa omana tietonaan eikä lady Helena, enempää kuin +Mary Grant tai Robertkaan aavistaneet sen vaaran suuruutta, josta he +juuri olivat pelastuneet. + +Yksi tärkeä seikka oli saatava selville. Mille kohdalle rannikkoa tämä +kauhea myrsky oli _Duncanin_ heittänyt? Missä se jälleen kohtaisi +määrätyn leveysasteensa? Kuinka kaukana lounaassa oli Kap Bernouilli? +Nämä olivat ensimmäiset John Manglesille tehdyt kysymykset. Hän ryhtyi +heti havaintojen tekoon ja merkitsi ne merikortille. + +_Duncan_ ei ollut paljon poikennut suunnastaan; tuskin kahta astetta. +Sen asema oli 136° 12' pituutta ja 35° 07' leveyttä, Kap Catastrophen +kohdalla, joka on erään Etelä-Australian niemen kärjessä noin +viidensadan kilometrin päässä Kap Bernouillista. + +Kap Castastrophe, pahaenteisen niminen Onnettomuuden niemi, on +vastapäätä Kap Bordaa, jonka muodostaa eräs Kengurusaaren ulkonema. +Näiden kahden kärjen välillä aukeaa Investigatorin salmi, joka johtaa +kahteen jokseenkin syvään poukamaan, Spencerin lahteen pohjoisessa ja +Saint Vincentin lahteen etelässä. Jälkimmäisen itärannikolle on +kaivettu Etelä-Australiaksi nimitetyn maakunnan pääkaupungin +Adelaiden satama. Tässä kaupungissa, joka perustettiin 1836, on +neljäkymmentätuhatta asukasta, ja sillä on jokseenkin runsaat +luonnonvarat. Mutta kaupunki harrastaa enemmän hedelmällisen maan +viljelemistä ja rusinoiden, appelsiinien ja kaikenlaisten +maantuotteiden vientiä kuin suuria teollisuusyrityksiä. Sen väestössä +on enemmän maanviljelijöitä kuin insinöörejä, eikä yleensä kauppaa tai +teollisuutta sanottavasti ole. + +Saattoiko _Duncanin_ vaurioita korjata omin päin? Siihen kysymykseen +oli saatava vastaus. John Mangles tahtoi tietää, kuinka asian laita +oli. Hän pani miehiä sukeltamaan laivan peräpuolelle; he ilmoittivat, +että yksi potkurin siivistä oli rikkoutunut ja kääntynyt perävannasta +kohti: sen vuoksi ei potkuri voinut pyöriä. Se oli vakava vaurio, jopa +niin vakava, että sen korjaaminen vaati sellaisia apuneuvoja, joita ei +Adelaidessa ollut saatavana. + +Pitkään harkittuaan Glenarvan ja kapteeni tekivät seuraavan päätöksen: +_Duncan_ kulkisi purjeiden avulla pitkin Australian rannikkoa etsien +_Britannian_ jälkiä; pysähdyttäisiin Kap Bernouillin luona, missä +tehtäisiin viimeiset tiedustelut, ja laiva jatkaisi matkaansa etelään +Melbourneen saakka, missä sen vauriot voitaisiin helposti korjauttaa. +Kun potkuri olisi saatu kuntoon, _Duncan_ lähtisi tarpeen vaatiessa +risteilemään itärannikolle päättääkseen etsiskelyjensä sarjan. + +Tämä suunnitelma hyväksyttiin. John Mangles päätti käyttää hyväkseen +ensimmäistä tuulta lähteäkseen liikkeelle. Hänen ei tarvinnut odottaa +kauan. Iltaan mennessä oli hirmumyrsky kokonaan tauonnut. Sitä seurasi +siedettävä lounaistuuli. Ryhdyttiin panemaan purjeita kuntoon. +Rikkoutuneiden tilalle kiinnitettiin uudet. Kello neljä aamulla +alkoivat matruusit vääntää varppikelaa. Pian olivat ankkurit irti ja +ylhäällä, ja keula-, latva-, prammi-, harus-, emä- ja kahvelipurje +pystyssä lähti _Duncan_ oikea kylki mahdollisimman paljon tuuleen +suunnattuna pitkin Australian rannikkoa. + +Kaksi tuntia myöhemmin se oli kadottanut Kap Catastrophen näkyvistään +ja saapunut Investigatorin salmen kohdalle. Illalla kierrettiin Kap +Borda ja kuljettiin pitkin Kengurusaaren rantaa muutaman sadan metrin +päässä. Se on suurin Australian pikkusaarista; sitä käytetään +vankisiirtolasta karanneiden turvapaikkana. Näköala sinne oli ihana. +Rannoille kasaantuneet kalliot olivat valtavien ruohokenttien peitossa. +Samoin kuin saaren löytövuotena 1802 nähtiin nytkin epälukuisia +kenguruparvia vilahtelevan metsissä ja aukeilla. Seuraavana päivänä +kulki _Duncan_ aivan läheltä rantaa ja lähetti venekuntia maihin +tutkimaan rannikon särkkiä. Oltiin näet 36. leveysasteella; siitä 28. +asteelle saakka ei Glenarvan tahtonut jättää ainoatakaan kohtaa +tutkimatta. + +Joulukuun 18. päivänä laiva, joka kuin kilpa-alus kiiti hankatuulessa +kaikki purjeet levällään, sivuutti Encounterin poukaman rannikon. Tänne +juuri saapui tutkimusretkeilijä Sturt vuonna 1828 löydettyään Murrayn, +Etelä-Australian suurimman joen. Täällä ei enää ollut Kenguru-saaren +vihantia rantoja, vaan hedelmättömiä louhikkoja, jotka tavan takaa +katkaisivat matalan ja mutkittelevan rantaviivan yksitoikkoisuuden, +siellä täällä näkyi joku harmaa rantakallio tai esiinpistävä +hietaniemi; sanalla sanoen kaikkialla vallitsi napamaan kalseus. + +Tällä taipaleella olivat soutuveneet raskaassa työssä. Mutta merimiehet +eivät valittaneet. Melkein aina olivat Glenarvan, hänen erottamaton +kumppaninsa Paganel ja pikku Robert mukana. He tahtoivat omin silmin +etsiä _Britannian_ jälkiä. Mutta tunnollisesta etsinnästä huolimatta ei +tavattu merkkiäkään haaksirikosta. Australian rannat olivat tässä +suhteessa yhtä mykkiä kuin Patagonian. Mutta eihän toivoa saanut +heittää ennen kuin oli käyty asiakirjan tarkoin määrittelemällä +paikalla. Tässä noudatettiin vain ylenmääräistä varovaisuutta, jotta ei +mitään jätettäisi sattuman varaan. Yöksi _Duncan_ asetti purjeensa +pakkiin pysytelläkseen mahdollisuuksien mukaan samalla paikalla, ja +päivällä tutkittiin rannikkoa huolellisesti. + +Näin saavuttiin 20. päivänä joulukuuta Kap Bernouillin edustalle, johon +Lacepede-lahti päättyy, vähäisintäkään hylyn kappaletta löytämättä. +Mutta tämä epäonnistuminen ei todistanut mitään _Britannian_ kapteenin +asiassa. Niinä kahtena vuonna, jotka olivat kuluneet haaksirikosta, oli +meri saattanut hajottaa ja hävittää fregatin pirstaleet tai peittää ne +näkyvistä. Tai alkuasukkaat, jotka haistavat haaksirikot kuten korpit +raadot, olivat vieneet niiden pienimmätkin rippeet. Ja Harry Grant +molempien kumppaniensa kanssa oli aalloista maihin pelastuessaan +joutunut vangiksi ja tietenkin viety rannikolta sisämaahan. + +Silloin Jacques Paganel lausui taas yhden nerokkaita huomioitaan. Niin +kauan kuin oli puhe Argentiinasta, saattoi maantieteilijä hyvällä +syyllä väittää asiakirjan numeroiden tarkoittavan, ei haaksirikon, vaan +vankinaolon paikkaa. Pampan suuret joet oli todella kuin luotu +kuljettamaan mereen kallisarvoisen asiakirjan. Täällä sen sijaan, tässä +osassa Australiaa, virtaa 37. leveysasteen poikki kovin vähän jokia; +lisäksi Colorado- ja Negro-virta laskevat mereen asumattomien ja +asuttaviksi kelpaamattomien ranta-alueiden kohdalla, kun taas +Australian päävirrat Murray, Yarra, Torrens, Darling joko yhtyvät +toisiinsa tai laskevat mereen suistoissa, joihin usein poiketaan, onpa +niihin muodostunut monien laivojen käyttämiä satamia. Ei siis ollut +juuri luultavaa, että hauras pullo olisi päässyt kulkemaan näitä +vilkasliikkeisiä vesiä myöten Intian mereen. + +Tämä huomautus oli vähänkin asiaa harkitessa myönnettävä oikeaksi. +Paganelin Patagoniassa ja Argentiinan maakunnissa pätevä olettamus +olisi siis ollut järjenvastainen Australiassa. Paganel myönsi sen +keskustelussa, jonka majuri MacNabbs aloitti tästä asiasta. Oli selvää, +että asiakirjassa mainittu aste koski vain haaksirikon paikkaa, että +siis pullo oli heitetty mereen sillä kohtaa, missä _Britannia_ oli +Australian länsirannikolla murskautunut. + +Mutta, kuten Glenarvan sattuvasti huomautti, tämä tulkinta ei kumonnut +sitä olettamusta, että kapteeni Grant oli vankina. Hän päinvastoin +viittasi siihen asiakirjassa näillä sanoilla, jotka tuli ottaa +huomioon: _missä he joutuvat julmien alkuasukkaiden vangiksi_. Mutta +niin ollen ei enää ollut suurempaa syytä etsiä vangiksi joutuneita 37. +asteelta kuin miltä muulta tahansa. + +Pitkän keskustelun jälkeen ratkaistiin tämä kysymys lopullisesti näin, +ja siitä oli seurauksena: ellei _Britannian_ jälkiä tavattaisi Kap +Bernouillin luota, ei lordi Glenarvanilla ollut muuta tehtävää kuin +palata Eurooppaan. Hänen etsiskelynsä olivat olleet tuloksettomia, +mutta hän oli täyttänyt velvollisuutensa uljaasti ja tunnollisesti. + +Se ei voinut olla suuresti masentamatta laivan matkustajien mieltä ja +saamatta Mary ja Robert Grantia epätoivoisiksi. Noustessaan maihin +lordi ja lady Glenarvanin, John Manglesin, MacNabbsin ja Paganelin +kanssa kapteenin molemmat lapset tunsivat, että heidän isänsä kohtalo +nyt ratkaistaisiin lopullisesti. Lopullisesti, se täytyi sanoa, sillä +eräässä edellisessä keskustelussa oli Paganel selvästi osoittanut, että +haaksirikkoiset olisivat jo aikoja sitten päässeet palaamaan +isänmaahansa, jos heidän aluksensa olisi murskautunut itärannikon +kareihin. + +-- Toivoa! Toivoa! Ei milloinkaan saa luopua toivosta! lady Helena +toisteli nuorelle neidolle istuessaan hänen rinnallaan veneessä, joka +vei heitä maihin. -- Ei Herra meitä hylkää. + +-- Niin, neiti Mary, kapteeni John sanoi, -- kun ihmisiltä loppuvat +keinot, tulee taivas avuksi ja raivaa jonkun odottamattoman sattuman +kautta heille uusia teitä. + +-- Jumala kuulkoon sananne, herra John! Mary Grant vastasi. + +Ranta oli enää vain kahdensadan metrin päässä; noin kolmen kilometrin +pituinen niemeke päättyi loivaan kärkeen. Vene laski maihin pieneen +luonnonvalkamaan muodostumassa olevien koralliriuttojen välissä, joista +aikaa myöten tulisi karivyöhyke Australian eteläisen osan ympärille. + +Jo tällaisinakin ne saattoivat hyvin tuhota laivan rungon, ja +_Britannia_ oli kyllä voinut tuhoutua niihin miehineen päivineen. + +_Duncanin_ matkustajat nousivat hankaluuksitta maihin täysin autiolle +rannalle. Erilaisista kerrostumista syntyneet rantakalliot olivat noin +kahdenkymmenen, jopa kahdenkymmenenviiden metrin korkuisia. Tämän +luonnonvallin yli olisi ollut vaikea nousta ilman tikkaita ja koukkuja. +Onneksi John Mangles keksi vajaata kilometriä etelämpänä varsin sopivan +solan, joka oli syntynyt vuorenseinämän luhistuessa. Epäilemättä meri +oli ankarien päiväntasaajamyrskyjen aikana piessyt tätä murenevaa +karstakivimuuria ja saanut siten raskaan yläosan sortumaan. + +Glenarvan kumppaneineen tunkeutui solaan ja nousi jokseenkin jyrkkää +rinnettä pitkin kalliojonon harjalle. Notkean kissanpoikasen tavoin +Robert kapusi ylös melkein äkkijyrkkää seinämää ja saapui ensimmäisenä +harjun laelle Paganelin mielihaikeaksi, häntä kun nöyryytti se, että +kaksitoistavuotiaan pienet sääret voittivat hänen nelikymmenvuotiaat +pitkät koipensa. Sen sijaan hän jätti kauas taakseen maltillisen +majurin, joka ei siitä muuten mitään piitannut. + +Pian kaikki olivat jälleen yhdessä ja tarkastelivat silmiensä eteen +leviävää lakeutta. Se oli laaja, viidakkoa ja pensaikkoa kasvava, +viljelemätön maa, hedelmätön seutu, jota Glenarvan vertasi Skotlannin +alangon kangasmaihin ja Paganel Bretagnen hedelmättömiin nummiin. Mutta +vaikka tämä seutu näytti olevan asumaton pitkin rannikkoa, osoittivat +kuitenkin kauempana ihmisen läsnäoloa -- ei villin, vaan pysyväisen +ahertajan -- muutamat kelvollisen näköiset rakennukset. + +-- Mylly! Robert huudahti. + +Noin viiden kilometrin päässä pyörivät tosiaankin tuulimyllyn siivet. + +-- Onhan se totisesti mylly, Paganel vahvisti käännettyään +kaukoputkensa kyseistä näkyä kohti. -- Siinä on vaatimaton, mutta +hyödyllinen muistomerkki, jonka näkeminen ihastuttaa silmääni. + +-- Se on melkein kuin kellotapuli, lady Helena sanoi. + +-- Tosiaan, rouva, ja niillä on vielä sekin yhtäläisyys, että toinen +jauhaa ruumiin, toinen sielun ravintoa. + +-- Mennäänpä tuonne myllylle! Glenarvan ratkaisi. + +Lähdettiin matkaan. Puoli tuntia käveltyään he näkivät maaperän olevan +ihmiskäden muokkaamaa, toisen näköistä. Oli äkkiä siirrytty +hedelmättömästä erämaasta viljeltyyn seutuun. Viidakoiden ja villien +pensaiden asemesta ympäröi vihanta pensasaita vastakynnettyä +peltomaata; muutamia härkiä ja puoli tusinaa vuohia oli laitumella +niityillä, joita ympäröivät suuret Kengurusaaren laajoista +taimitarhoista tuodut akaasiat. Vähitellen näkyi parin hehtaarin +verran kylvettyjä viljapeltoja täynnä kullankeltaisia tähkäpäitä, +suurten mehiläispesien muotoisia heinärukoja, vasta-aidattuja +hedelmäistutuksia, kaunis Horatiukselle arvollinen puutarha, jossa huvi +ja hyöty yhdistyivät, sitten käytännöllisesti järjestettyjä uiko- ja +talousrakennuksia ja vihdoin yksinkertainen, mutta hauska +asuinrakennus, jonka ylle suippohuippuinen mylly heitteli suurten +siipiensä liikkuvaa varjoa. + +Nyt tuli päärakennuksesta ulos noin viisikymmenvuotias miellyttävän +näköinen mies, samalla kun neljä suurta koiraa haukkuen ilmoitti +vieraiden tulosta. Viisi komeaa ja reipasta poikaa, kaikki hänen +omiaan, seurasi häntä ja lisäksi heidän äitinsä, kookas ja roteva +nainen. Siitä ei voinut erehtyä: tämä mies, uljaan perheensä +ympäröimänä vielä uusien rakennusten keskellä, tässä melkein +koskemattomassa maassa, oli täysin tyypillinen irlantilainen +siirtolainen, joka väsyneenä kotoisten olojen kurjuuteen oli lähtenyt +etsimään onnea ja omaisuutta merten takaa. + +Glenarvan ja hänen kumppaninsa eivät vielä olleet esitelleet itseään, +he eivät olleet ehtineet vielä mainita nimiään tai arvojaan, kun heitä +jo tervehdittiin seuraavin sydämellisin sanoin: + +-- Vieraat, olkaa tervetulleet Paddy O'Mooren taloon. + +-- Oletteko irlantilainen? Glenarvan kysyi tarttuen siirtolaisen +hänelle ojentamaan käteen. + +-- Niin olen ollut, Paddy O'Moore vastasi. -- Nyt olen australialainen. +Astukaa sisään, keitä lienettekin, hyvät herrasväet, ja olkaa kuin +kotonanne! + +Näin herttaista kutsua täytyi noudattaa kursailematta. Lady Helena ja +Mary Grant astuivat sisälle rouva O'Mooren saattamina, sillä välin kun +uudisasukkaan pojat ottivat vastaan vieraiden aseet. + +Laaja, raikas ja valoisa pirtti, täytti vahvoista, päällekkäin +ladotuista tammilankuista rakennetun talon alemman kerroksen. +Kirkkaanvärisiksi maalattuihin seiniin kiinnitetyt puupenkit, +kymmenkunta rahia, kaksi tammiarkkua, jotka sisälsivät valkoisia +porsliiniastioita ja kiiltäviä tinakannuja, leveä ja pitkä pöytä, jonka +ääreen mahtui mukavasti kaksikymmentä henkeä olivat tämän tukevan talon +ja sen rotevien asukkaiden arvoisena kalustona. + +Päivällisateria oli katettu. Liemikulho höyrysi paahtopaistin ja +lampaanreiden välissä, ympärillä suuria lautasia oliiveja, rusinoita ja +appelsiineja; siinä oli kaikkea, mitä tarvittiin, vieläpä ylellisesti. +Isäntä ja emäntä olivat niin vieraanvaraisen näköisiä, houkutteleva +pöytä oli niin laaja ja niin runsaaksi katettuna, että olisi ollut +sopimatonta olla istumatta sen ääreen. Maatilan palvelijat, joita +pidettiin isäntäväen vertaisina, olivat tulleet ottamaan osaa heidän +ateriaansa. Paddy O'Moore viittasi kädellään vieraille varattuun +paikkaan. + +-- Minä odotin teitä, hän sanoi yksinkertaisesti lordi Glenarvanille. + +-- Tekö? tämä vastasi kummastuneena. + +-- Minä odotan aina niitä, jotka tulevat, irlantilainen vastasi. + +Sitten hän luki vakavalla äänellä rukouksen perheensä ja +palvelijoidensa kuunnellessa kunnioittavasti seisaallaan. Lady Helena +tunsi liikuttuvansa tällaisesta tapojen koruttomuudesta, ja hänen +puolisonsa katse osoitti hänen samoin ihailevan sitä. + +Siitä tuli juhla-ateria. Kaikki ottivat osaa keskusteluun. +Skotlantilaiset ja irlantilaiset ovat kuin samaa kansaa. Muutaman +metrin levyinen Tweed-joki kaivaa Skotlannin ja Englannin välille +syvemmän kuilun kuin Irlannin kanaalin toista sataa kilometriä, jotka +erottavat vanhan Kaledonian Vihreästä Saaresta. Paddy O'Moore kertoi +tarinansa. Se oli sama kuin kaikkien siirtolaisten, jotka kurjuus +karkottaa kotimaastaan. Moni lähtee etsimään omaisuutta kaukaa, mutta +ei löydä sieltä kuin vastoinkäymistä ja onnettomuutta. He syyttävät +onnea, unohtaen syyttää omaa tyhmyyttään, laiskuuttaan ja paheitaan. +Jos on kohtuullinen ja rohkea, säästäväinen ja kunnollinen, silloin +kyllä menestyy. + +Sellainen oli ollut ja sellainen oli vieläkin Paddy 0'Moore. Hän jätti +Dundalkin, jossa hän oli kuolla nälkään, vei perheensä Australian +rannikolle, nousi maihin Adelaidessa, halveksi kullankaivajan työtä +antautuen maanviljelijän vähemmän houkutteleviin vaivoihin, ja kahta +kuukautta myöhemmin hän aloitti menestyvän viljelyksensä. + +Koko Etelä-Australian alue on jaettu noin kolmekymmentä hehtaaria +käsittäviin palstoihin. Hallitus antaa näitä siirtolaisille, ja +kustakin palstasta voi ahkera maanviljelijä saada elantonsa, vieläpä +säästää noin kahdeksankymmentä puntaa vuodessa. + +Paddy 0'Möore tiesi sen. Hänen maanviljelystaitonsa oli hänelle hyvänä +apuna. Hän eli, säästi ja hankki uusia palstoja ensimmäisen voitolla. +Hänen perheensä menestyi, hänen taloutensa samoin. Irlantilaisesta +mökkiläisestä tuli tilanomistaja, ja vaikka hänen viljelyksensä eivät +vielä olleet kahta vuotta vanhat, hän omisti jo yli kaksisataa +hehtaaria työnsä hedelmöittämää maata ja viisisataa päätä karjaa. Hän +oli oma herransa oltuaan eurooppalaisten orja ja niin riippumaton kuin +voidaan olla vain maailman vapaimmassa maassa. + +Tähän irlantilaisen siirtolaisen kertomukseen vastasivat hänen +vieraansa vilpittömästi ja lämpimästi onnittelemalla. Oman tarinansa +päätettyään, Paddy O'Moore epäilemättä odotti luottamusta +luottamuksesta, sitä kuitenkaan sanoin vaatimatta. Hän oli niitä +hienotunteisia ihmisiä, jotka sanovat: tällainen minä olen, mutta en +kysy, keitä te olette. Glenarvanin mieli teki heti puhua _Duncanista_, +sen olosta Kap Bernouillin luona, ja niistä etsiskelyistä, joita hän +jatkoi väsymättömän itsepintaisesti. Mutta miehenä, joka menee suoraan +pääasiaan, hän ensin kyseli Paddy 0'Moorelta tietoja _Britannian_ +haaksirikosta. + +Irlantilaisen vastaus ei ollut suotuisa. Hän ei koskaan ollut kuullut +puhuttavan tästä laivasta. Kahteen vuoteen tällä rannikolla ei ollut +yksikään laiva haaksirikkoutunut, ei niemen kummallakaan puolella. +Mutta tuo onnettomuus kuului sattuneen vain kaksi vuotta sitten. Niinpä +hän saattoi täysin varmasti vakuuttaa, että haaksirikkoutuneet eivät +olleet joutuneet maihin tässä osassa länsirannikkoa. + +-- Nyt, mylord, hän lisäsi, -- sallinette minun kysyä, minkä vuoksi te +kysytte tätä minulta? + +Silloin Glenarvan kertoi siirtolaiselle asiakirjojen löytymisestä, +_Duncanin_ matkasta ja heidän yrityksistään löytää kapteeni Grantin +jäljet; hän ei salannut, että hänen hartain toivonsa raukeni +irlantilaisen varmoista vakuutuksista ja ettei hän enää uskonut +milloinkaan löytävänsä _Britannian_ haaksirikkoisia. + +Näiden sanojen täytyi tehdä masentava vaikutus Glenarvanin kuulijoihin. +Robert ja Mary olivat paikalla, ja heidän silmänsä kyyneltyivät. +Paganel ei keksinyt ainoatakaan lohdutuksen ja toivon sanaa. John +Mangles kärsi surusta, jota hän ei voinut lieventää. Toivottomuus +valtasi kaikkien näiden jalomielisten ihmisten mielen, jotka _Duncan_ +oli turhaan tuonut näille kaukaisille rannoille, kun huoneessa +lausuttiin nämä sanat: + +-- Mylord, kiittäkää ja ylistäkää Jumalaa. Jos kapteeni Grant on +elossa, niin hän elää Australiassa. + + + + +AYRTON. + + +Hämmästys, jonka nämä sanat synnyttivät, oli sanoin kuvaamaton. +Glenarvan oli ponnahtanut pystyyn ja huudahti työntäen istuimen +taaksepäin: + +-- Kuka sanoo niin? + +-- Minä, vastasi eräs Paddy O'Mooren palvelijoista, joka istui pöydän +päässä. + +-- Sinäkö, Ayrton! siirtolainen lausui yhtä hämmästyneenä kuin +Glenarvan. + +-- Minä, Ayrton vastasi liikuttuneella, mutta varmalla äänellä, -- +minä, skotlantilainen kuten tekin, mylord, minä, yksi _Britannian_ +haaksirikkoisista! + +Tämä selitys teki mitä valtavimman vaikutuksen. Mary Grant, +liikutuksesta pyörryksissä, onnesta puolikuolleena, syleili lady +Helenaa. John Mangles, Robert, Paganel nousivat paikoiltaan ja +riensivät Paddy Ö'Mooren Ayrtoniksi nimittämän miehen luo. + +Tämä oli neljänkymmenenviiden ikäinen karkeapiirteinen mies, hänen +kiiluva katseensa peittyi matalalla olevien kulmakarvojen kaaren alle. +Muuten hän näytti ruumiinsa laihuudesta huolimatta olevan tavattoman +voimakas. Hän oli pelkkiä luita ja jänteitä eikä, käyttääksemme erästä +skotlantilaista sananpartta, tuhlannut aikaansa tehdäkseen lihansa +ihraiseksi. Hän oli keskikokoinen, leveäharteinen, hyväryhtinen, +kasvoilla älyn ja tarmon ilme, joka piirteiden kovuudesta huolimatta +teki edullisen vaikutuksen. Myötätuntoa, jota hän herätti, lisäsivät +vielä äskettäin kärsityn puutteen jäljet, jotka olivat lyöneet leimansa +hänen kasvoihinsa. Selvästi näki, että hän oli paljon kärsinyt, vaikka +hän näyttikin pystyvän kestämään yhtä ja toista, uhmaamaan kärsimyksiä +ja voittamaan ne. + +Glenarvan ja hänen ystävänsä tajusivat sen ensi silmäykseltä. + +Ayrtonin persoonallisuus tehosi heti alusta. Glenarvan tulkitsi +kaikkien toiveita tekemällä hänelle lukuisia kysymyksiä, joihin Ayrton +vastasi. Glenarvanin ja Ayrtonin tapaaminen oli ilmeisesti herättänyt +kummassakin molemminpuolista liikutusta. + +Niinpä Glenarvanin ensimmäiset kysymykset tulivat hajanaisina melkein +kuin vaistomaisesti. + +-- Oletteko te _Britannian_ haaksirikkoisia? hän kysyi. + +-- Olen, mylord, kapteeni Grantin toinen perämies, Ayrton vastasi. + +-- Pelastunutko hänen kanssaan haaksirikon jälkeen? + +-- En, mylord, en. Sinä hirveänä hetkenä jouduin erilleen muista, vesi +pyyhkäisi minut laivan kannelta ja heitti minut lopulta rannikolle. + +-- Te ette ole siis toinen niistä kahdesta matruusista, jotka asiakirja +mainitsee? + +-- En. Minä en tiennyt tämän asiakirjan olemassolosta. Kapteeni on +heittänyt sen mereen, kun minä jo olin poissa laivasta. + +-- Mutta kapteeni? Kapteeni? + +-- Minä luulin hänen hukkuneen, hävinneen, hautautuneen _Britannian_ +koko miehistön mukana. Minä uskoin olevani ainoa eloonjäänyt. + +-- Mutta tehän sanoitte, että kapteeni Grant on elossa! + +-- En. Minä sanoin: jos kapteeni on elossa... + +-- Te lisäsitte: hän elää Australiassa!... + +-- Muualla hän ei todellakaan voi olla. + +-- Ettekö siis tiedä, missä hän on? + +-- En, mylord, minä toistan vielä kerran, että luulin hänen hukkuneen +aaltoihin tai murskautuneen kallioihin. Vasta teiltä kuulen, että hän +ehkä on vielä elossa. + +-- Mutta mitä te sitten tiedätte? Glenarvan kysyi. + +-- Vain tämän. Jos kapteeni Grant on elossa, hän on Australiassa. + +-- Missä sitten haaksirikko tapahtui? kysyi nyt majuri MacNabbs. + +Se oli ensimmäinen kysymys, joka olisi pitänyt tehdä, mutta tämän +tapaamisen hämmentämänä ei Glenarvan, joka ennen kaikkea tahtoi tietää, +missä kapteeni Grant oli, huomannut kysyä paikkaa, missä _Britannia_ +oli tuhoutunut. Tästä alkaen sai keskustelu, joka ensin oli ollut +häilyvää, sekavaa, hyppelevää ja vain hipaisi asioita niihin +syventymättä ja sekoitti tapahtumat, järkevämmän suunnan, ja pian tämän +hämärän tarinan yksityiskohdat olivat täsmällisinä ja tarkkoina +kuulijoiden mielessä. + +MacNabbsin tekemään kysymykseen Ayrton vastasi näin: + +-- Kun jouduin veteen, olin keulassa vetämässä alas keulapurjetta, ja +_Britannia_ kiiti Australian rannikkoa kohti. Se ei ollut siitä +kolmensadan metrin päässä. Haaksirikko tapahtui siis juuri sillä +paikalla. + +-- 37. leveysasteella? John Mangles kysyi. + +-- 37. leveysasteella, Ayrton vastasi. + +-- Länsirannikolla? + +-- Ei, vaan itärannikolla, perämies vastasi vilkkaasti. + +-- Milloin? + +-- Illalla 27. päivänä kesäkuuta 1862. + +-- Niin, juuri niin! Glenarvan huudahti. + +-- Te näette siis, mylord, Ayrton lisäsi, -- että minun sopi sanoa, +että jos kapteeni Grant vielä elää, niin häntä on etsittävä Australian +mantereelta eikä muualta. + +-- Ja me etsimme häntä, ja me löydämme hänet ja me pelastamme hänet, +ystäväni! Paganel huudahti. -- Ah, kallisarvoinen asiakirja! hän lisäsi +riemuissaan kuin lapsi, -- täytyy sanoa, että sinä olet joutunut +teräväsilmäisten miesten käsiin! + +Mutta kukaan ei varmaankaan kuullut Paganelin mairittelevia sanoja. +Glenarvan ja lady Helena, Mary ja Robert Grant tunkeilivat Ayrtonin +ympärillä. He puristivat hänen käsiään. Tuntui kuin tämän miehen +läsnäolo olisi ollut varma tae Harry Grantin pelastumisesta. Kun +matruusi oli pelastunut haaksirikon vaaroista, miksei kapteeni olisi +voinut selvitä hengissä tästä tapaturmasta? Ayrton toisteli mielellään, +että kapteeni Grant varmaankin oli hengissä niin kuin hänkin. Missä, +sitä hän ei osannut sanoa, mutta varmaan tällä mantereella. Hän vastasi +huomattavan älykkäästi ja täsmällisesti tuhansiin kysymyksiin, joilla +häntä ahdistettiin. Hänen puhuessaan piti neiti Mary kiinni hänen +toisesta kädestään. Sehän oli hänen isänsä toveri, tämä matruusi, yksi +_Britannian_ merimiehiä! Hän oli elänyt Harry Grantin parissa, kulkenut +hänen kanssaan halki merien, uhmannut samoja vaaroja! Mary ei voinut +irrottaa katsettaan näistä karheista kasvoista ja itki onnesta. + +Tähän saakka ei kenenkään mieleen ollut tullut epäillä perämiehen +sanojen todenperäisyyttä ja sitä, että hän todella oli ilmoittamansa +henkilö. Ainoastaan majuri ja ehkä John Mangles, jotka eivät olleet +niin herkkäuskoisia, ajattelivat voisiko Ayrtonin sanoihin ehdottomasti +luottaa. Hänen odottamaton tapaamisensa saattoi herättää epäilyksiä. +Tosin Ayrton oli maininnut yhteensopivia asioita ja aikamääriä ja +paikalleen osuvia yksityiskohtia. Mutta yksityiskohdat, olkoot kuinka +täsmällisiä tahansa, eivät vielä anna varmuutta, ja yleensä on +huomattu, että valhe perustuu yksityiskohtien tarkkuuteen. MacNabbs ei +siis vielä määritellyt mielipidettään eikä sanonut sitä. + +John Manglesin epäilykset taas eivät kauan kestäneet matruusin sanoja +vastaan, ja kuultuaan hänen puhuvan nuorelle neidolle tämän isästä, hän +piti miestä tosiaan kapteeni Grantin perämiehenä. Ayrton tunsi hyvin +Maryn ja Robertin. Hän oli nähnyt heidät Glasgowissa ennen _Britannian_ +lähtöä. Hän muisti heidän olleen läsnä kapteenin ystäville laivalla +annetuilla jäähyväisaamiaisilla. Pormestari MacIntyre oli myös ollut +siellä. Robert -- joka silloin oli tuskin kymmenvuotias -- oli uskottu +vanhimman matruusin Dick Turnerin hoitoon, mutta oli livahtanut tämän +käsistä ja kiivennyt prammitangolle. + +-- Se on totta, se on totta! Robert Grant vahvisti. + +Ja Ayrton mainitsi näin tuhat pikkuseikkaa näyttämättä kiinnittävän +niihin sitä merkitystä, jonka niille antoi John Mangles. Ja kun hän +vaikeni, Mary pyysi häneltä suloisella äänellään: + +-- Vielä, herra Ayrton, kertokaa vielä isästämme! + +Perämies tyydytti parhaansa mukaan neidon toivomuksen. + +Glenarvan ei tahtonut keskeyttää häntä, ja kuitenkin hänen mieltään oli +painamassa kymmeniä hyödyllisempiä kysymyksiä; mutta lady Helena pyysi +häntä malttamaan mielensä, viitaten Maryn riemuisaan liikutukseen. + +Tämän keskustelun aikana Ayrton kertoi _Britannian_ tarinan ja sen +matkat Tyynen valtameren vesillä. Mary Grant tunsi niistä suuren osan, +sillä tietoja laivasta oli saapunut vuoden 1862 toukokuuhun saakka. +Tänä vuoden kestäneenä ajanjaksona oli Harry Grant käynyt valtameren +pääsaarilla. Hän kävi Hebrideillä, Uudessa Guineassa, Uudessa +Seelannissa, Uudessa Kaledoniassa, tavaten eri paikoissa valtauksia, +jotka useinkin olivat varsin epäoikeutettuja, ja saaden Englannin +viranomaisten puolelta osakseen nyrpeää kohtelua, sillä hänen tulonsa +oli ilmoitettu brittiläisiin siirtokuntiin. Hän oli kuitenkin löytänyt +tärkeän paikan Papuan länsirannalla; skotlantilaisen siirtolan +perustaminen sinne näytti hänestä helpolta ja sen vaurastuminen +varmalta. Kun siellä oli hyvä satama Molukkien ja Filippiinien +välisellä reitillä, piti houkutella purjehtijoita, varsinkin sitten, +kun Suezin kannaksen puhkaiseminen olisi tehnyt Hyväntoivonniemen +kiertämisen harvinaisemmaksi. Harry Grant oli niitä, jotka Englannissa +ylistivät herra de Lessepsin työtä eivätkä halunneet valtiollista +kilpailua suuren kansainvälisen yhteistyön esteeksi. + +Papuan tutkimisen jälkeen lähti _Britannia_ Callaoon hakemaan muonaa ja +jätti tämän satamaan 30. päivänä toukokuuta 1862 palatakseen Eurooppaan +Intian valtameren ja Hyväntoivonniemen kautta. Kolme viikkoa lähdön +jälkeen runteli hirvittävä myrsky laivan avuttomaksi. Erään +kallistumisen jälkeen se ei enää kyennyt nousemaan. Täytyi hakata +poikki mastot. Pohjaan oli syntynyt reikä, jota ei kyetty tukkimaan. +Miehistö oli pian lopen nääntynyt. Ei jaksettu pumpata tarpeeksi. +Kahdeksan päivää oli _Britannia_ hirmumyrskyn leikkipallona. Sen +ruumassa oli kaksi metriä vettä. Se alkoi vähitellen vajota. Myrsky oli +vienyt veneet. Edessä oli hukkuminen laivan mukana, niin uskottiin, kun +illalla 27. päivänä kesäkuuta, kuten Paganel osavasti oli arvioinut, +saavuttiin Australian itärannikolle. Pian sen jälkeen laiva kolahti +karille. Tuntui ankara tärähdys. Tällöin pyyhkäisi muuan aalto Ayrtonin +hyrskyihin, ja hän menetti tajuntansa. Siitä tointuessaan hän oli +alkuasukkaiden vankina, ja nämä veivät hänet maan sisäosiin. Sen +koommin hän ei ollut kuullut puhuttavan _Britanniasta_, ja hän oletti, +eikä syyttä, sen tuhoutuneen täysin Twofold-lahden vaarallisiin +kareihin. Tähän päättyi kapteeni Grantia koskeva kertomus. Monella +kohtaa se aiheutti sääliviä huudahduksia. Majuri ei olisi voinut, +vääryyttä tekemättä, epäillä sen todenperäisyyttä. Mutta _Britannian_ +tarinan jälkeen Ayrtonin oma tarina tarjosi erikoista mielenkiintoa. +Grant oli näet, senhän asiakirja varmisti, pelastunut haaksirikosta +kahden matruusin kanssa, kuten Ayrton itsekin. Yhden kohtalosta saattoi +ymmärrettävästi tehdä päätelmiä, kuinka toisten oli käynyt. Ayrtonia +pyydettiin siis kertomaan omat seikkailunsa. Hän kertoikin hyvin +yksinkertaisesti ja lyhyesti. + +Erään alkuasukasheimon vankina haaksirikkoutunut matruusi vietiin +sisämaahan, Darling-joen kostuttamille tienoille, noin viisisataa +kilometriä pohjoiseen 37. asteelta. Siellä hän eleli suuressa +puutteessa, sillä heimo itse oli köyhä joskaan ei väkivaltainen. Siitä +tuli kaksi pitkää tuskallisen orjuuden vuotta. Mutta vapautumisen toivo +piti yllä hänen rohkeuttaan. Hän vaani vähäisintäkin pelastumisen +tilaisuutta, vaikka pako saattaisikin hänet lukemattomiin vaaroihin. + +Eräänä lokakuun yönä 1864 hän petti vartijoidensa valppauden ja katosi +loputtomien metsien syvyyteen. Kuukauden ajan hän harhaili näissä +valtavissa erämaissa syöden juuria, syötäviä saniaisia ja +mimoosanpihkaa, ottaen päivällä suunnan auringosta, yöllä tähdistä, ja +usein epätoivon masentamana. Näin hän samosi halki rämeiden, poikki +jokien, yli vuorien, läpi koko sen asumattoman osan mannerta, jonka +vain harvat löytöretkeilijät ovat sitkeillä matkoillaan taivaltaneet. +Vihdoin hän saapui puolikuolleena, lopen näännyksissä Paddy 0'Mooren +vierasvaraiseen asumukseen, missä hän työtään vastaan sai hyvän +toimeentulon. + +-- Ja jos Ayrton kiittää minua, irlantilainen siirtolainen sanoi, kun +tämä kertomus oli päättynyt, -- niin minunkin täytyy kiittää häntä. Hän +on älykäs, kunnon mies, hvvä työntekijä, ja jos hän vain itse haluaa, +voi Paddy 0'Mooren talosta tulla hänelle pitkäaikainen asuntopaikka. + +Ayrton kiitti irlantilaista kädenliikkeellä ja odotti vieraiden tekevän +hänelle uusia kysymyksiä. Itsekseen hän kuitenkin ajatteli, että +kuulijoiden pääasiallinen uteliaisuus varmaankin oli jo tyydytetty. +Mihin hän muuten enää olisi voinut vastata, kun kaikki oli jo sata +kertaa sanottu? Glenarvan aikoi juuri kääntää keskustelun uuden +suunnitelman laatimiseen käyttäen siinä hyväksi Ayrtonin tapaamista ja +häneltä saatuja tietoja, kun majuri kääntyi matruusin puoleen ja kysyi: + +-- Olitteko te _Britannian_ toisena perämiehenä? + +-- Olin, Ayrton vastasi epäröimättä. + +Mutta ymmärtäen, että jokin epäluottamuksen tunne, jokin epäilys, +vaikka vähäinenkin, oli aiheuttanut tämän majurin kysymyksen, hän +lisäsi: + +-- Minulla sattui muuten haaksirikossa olemaan pestauskirja taskussani. + +Ja hän lähti samalla pirtistä etsimään tätä virallista paperia. Hän ei +ollut poissa minuuttiakaan. Mutta Paddy 0'Moore ehti kuitenkin sanoa: + +-- Mylord, minä voin vakuuttaa, että Ayrton on rehellinen mies. Niinä +kahtena kuukautena, jotka hän on ollut palveluksessani, minulla ei ole +ollut syytä kertaakaan moittia häntä. Minä tunsin kertomuksen hänen +haaksirikostaan ja vankeudestaan. Hän on kunnon mies, joka ansaitsee +täysin luottamuksenne. + +Glenarvan aikoi vastata, ettei hän lainkaan ollut epäillyt Ayrtonin +rehellisyyttä, kun tämä palasi ja näytti virallisen pestauskirjansa. +Sen olivat allekirjoittaneet _Britannian_ varustajat ja kapteeni Grant, +jonka käsialan Mary hyvin tunsi. Se todisti, että "Tom Ayrton, ensi +luokan matruusi, oli otettu toiseksi perämieheksi fregatti +_Britanniaan_ Glasgowista". Ei siis ollut enää mahdollista epäillä +sitä, että Ayrton oli se, mikä sanoi olevansa, sillä vaikeata olisi +ollut väittää tämän pestauskirjan joutuneen hänelle, vaikka se ei +kuuluisi hänelle. + +-- Nyt, Glenarvan sanoi, -- vetoan kaikkien neuvokkuuteen ja pyydän +heti keskustelemaan siitä, mitä on tehtävä. Varsinkin teidän +mielipiteenne, Ayrton, on meille arvokas, ja minä olisin teille hyvin +kiitollinen, jos sanoisitte sen meille. + +Ayrton mietti pari silmänräpäystä ja vastasi sitten: + +-- Minä kiitän teitä, mylord, luottamuksestanne ja toivon voivani +osoittaa ansaitsevani sen. Minä tunnen jonkin verran tätä maata, sen +asukkaiden tapoja, ja jos voin olla teille hyödyksi... + +-- Aivan varmasti, Glenarvan huomautti. + +-- Olen samaa mieltä kuin tekin, Ayrton jatkoi, -- että kapteeni Grant +on kahden matruusin kanssa pelastunut haaksirikosta; mutta koska he +eivät ole päässeet englantilaisille asutuksille eivätkä ole jälleen +ilmestyneet ihmisten ilmoille, olen varma, että heidän kohtalonsa on +ollut sama kuin minunkin ja että he ovat jonkun alkuasukasheimon +vankeina. + +-- Siinä te sanotte, Ayrton, aivan saman, mitä minäkin jo olen +väittänyt, Paganel lausui. -- Haaksirikkoiset ovat ilmeisesti joutuneet +alkuasukkaiden vangeiksi, kuten pelkäsivätkin. Mutta tuleeko meidän +olettaa, että heidät on viety 37. asteen pohjoispuolelle, samoin kuin +teidät? + +-- Se on todennäköistä, hyvä herra, Ayrton vastasi, -- vihollisheimot +eivät juuri oleile englantilaisten hallinnassa olevien alueiden +lähettyvillä. + +-- Se vaikeuttaa etsiskelyämme, Glenarvan lausui masentuneena. -- On +vaikea löytää vankien jälkiä näin suuren mantereen sisäosista. + +Tätä huomautusta seurasi pitkä hiljaisuus. Lady Helena loi kaikkiin +kumppaneihinsa kysyvän katseen saamatta mitään vastausta. Vastoin +tapojansa oli itse Paganelkin vaiti. Hänen tavallinen nerokkuutensa +jätti hänet pulaan. John Mangles asteli huolestuneena pitkin askelin +pirtin permannolla, ikään kuin se olisi ollut hänen laivansa kansi. + +-- Entä te, herra Ayrton, lady Helena sanoi silloin matruusille, -- +mitä te tekisitte? + +-- Rouva, Ayrton vastasi vilkkaasti, -- minä nousisin jälleen +_Duncaniin_ ja menisin suoraa päätä haaksirikkopaikalle. Siellä +toimisin olojen ja niiden viitteiden mukaan, joita sattumalta ehkä +voitaisiin löytää. + +-- Hyvä, Glenarvan sanoi; -- täytyy vain odottaa, että _Duncan_ saadaan +korjatuksi. + +-- Ah! Onko laivanne rikkoutunut? Ayrton kysyi. + +-- On, John Mangles vastasi. + +-- Pahastikin? + +-- Ei, mutta vian korjaaminen vaatii työkalustoa, jota meillä ei ole +laivalla. Yksi potkurin siivistä on vääntynyt eikä sitä voi korjata +kuin Melbournessa. + +-- Ettekö voi kulkea purjein? perämies kysyi. + +-- Kyllä, mutta jos sattuu vastatuulia, veisi pitkään ennen kuin +_Duncan_ ehtisi Twofold-lahteen ja joka tapauksessa täytyy käydä +Melbournessa. + +-- No, antaa _Duncanin_ purjehtia Melbourneen, Paganel huudahti, -- ja +lähtekäämme me ilman sitä Twofold-lahteen. + +-- Mutta kuinka? John Mangles kysyi. + +-- Kulkemalla Australian halki samoin kuin marssimme Amerikan halki +pitkin 37. leveysastetta. + +-- Entä _Duncan?_ Ayrton tiedusteli erikoisen jännittyneenä. + +-- _Duncan_ etsii meidät tai me _Duncanin_, kuinka sattuu. Jos +matkallamme löydämme kapteeni Grantin, palaamme yhdessä Melbourneen. +Jos taas meidän on jatkettava matkaamme rannikolle saakka, _Duncan_ +tulee sinne meitä noutamaan. Kenellä on tätä suunnitelmaa vastaan +mitään muistuttamista? Majurilla ehkä? + +-- Ei, MacNabbs vastasi, -- jos Australian halki on mahdollista kulkea. + +-- Jopa niin mahdollista, Paganel vastasi, -- että minä ehdottaisin +lady Helenalle ja neiti Grantille, että he tulisivat mukaan? + +-- Puhutteko tosissanne, Paganel? Glenarvan kysyi. + +-- Aivan tosissani, rakas lordi. Se on noin viidensadankuudenkymmenen +kilometrin matka, ei enempää. Kulkemalla seitsemäntoista kilometriä +päivässä se kestää vajaan kuukauden, juuri sen ajan, joka tarvitaan +_Duncanin_ korjaukseen. Ah! Jos olisi puhe Australian mantereen halki +marssimisesta lähempänä päiväntasaajaa, suurimman leveyden kohdalta, +jos pitäisi samota äärettömien aavikoiden halki, jossa on hirvittävä +kuumuus, siis tehdä mitä rohkeimmatkaan matkustajat eivät vielä ole +yrittäneet, niin se olisi eri asia! Mutta tämä 37. leveysaste leikkaa +Victorian maakuntaa, miltei englantilaisten aluetta, missä on teitä, +rautateitä ja asutusta melkein kaikkialla pitkin matkaa. Sen matkan voi +ajaa vaunuilla, jos haluaa, tai vielä paremmin rattailla. Se on kuin +matka Lontoosta Edinburgiin. Ei muuta. + +-- Entä petoeläimet? kysyi Glenarvan, joka halusi tehdä kaikki +mahdolliset muistutukset. + +-- Australiassa ei ole petoeläimiä. + +-- No villit sitten? + +-- Tällä leveysasteella ei ole villejäkään, eivätkä ne missään +tapauksessa ole julmia, niin kuin Uuden Seelannin asukkaat. + +-- Entä rosvot? + +-- Australian eteläisissä maakunnissa ei ole rosvoja; karkotetut on +sijoitettu idän maakuntiin. Victorian maakunta ei ainoastaan ole +kieltäytynyt vastaanottamasta niitä, vaan on laatinut lain, jonka +mukaan toisten maakuntien vapautetutkaan rikolliset eivät saa tulla sen +alueelle. Onpa Victorian hallitus tänä vuonna uhannut peruuttaa +Peninsular Companylle myöntämänsä avustuksen, jos sen alukset käyvät +ottamassa hiiliä niissä Länsi-Australian satamissa, joissa +karkotettujen on sallittu oleskella. Kuinka, ettekö te tiedä sitä, +vaikka olette englantilainen? + +-- Ensinnäkään minä en ole englantilainen, Glenarvan vastasi. + +-- Mitä herra Paganel sanoo, se on aivan totta, lausui nyt Paddy +O'Moore. -- Ei ainoastaan Victorian maakunta, vaan Etelä-Australia, +Queensland, jopa Tasmaniakin ovat yksimielisesti sulkeneet alueensa +karkotetuilta. Sinä aikana kuin olen täällä asunut, en ole kuullut +puhuttavan ainoastakaan rosvosta. + +-- Enkä minäkään puolestani ole niitä milloinkaan tavannut, Ayrton +lisäsi. + +-- Ette siis, ystäväni, Jacques Paganel lausui, -- saa paljonkaan nähdä +villejä; ei ole petoeläimiä eikä rosvoja. Euroopassa ei liene sellaisia +paikkoja, joista voi sanoa samaa! No, onko sovittu? + +-- Mitä te arvelette, Helena? Glenarvan kysyi. + +-- Samaa kuin me kaikki, rakas Edward, lady Helena vastasi kääntyen +kumppaneidensa puoleen, -- matkaan, matkaan! + + + + +LÄHTÖ. + + +Kun Glenarvan oli kerran tehnyt päätöksen, hän pani sen myöskin +nopeasti toimeen. Kun siis Paganelin ehdotus oli hyväksytty, hän antoi +heti määräyksen panna matkavalmistelut toimeen mahdollisimman ripeästi. +Lähtö määrättiin tapahtuvaksi ylihuomenna, 22. päivänä joulukuuta. + +Mitä tuloksia saattoi tästä Australian halki kulkemisesta odottaa? Kun +kerran Harry Grantin katsottiin kiistämättömän varmasti olevan +Australiassa, saattoi tästä retkestä olla suuria seurauksia. Se lisäsi +suotuisien mahdollisuuksien todennäköisyyttä. Ei kukaan odottanut, että +kapteeni löytyisi juuri tältä 37. asteen linjalta, jota oli päätetty +tarkoin seurata; mutta se saattoi ehkä leikata hänen jälkiään, ja joka +tapauksessa se veisi suoraan hänen haaksirikkonsa paikalle. Se oli +tärkein kohta. + +Jos Ayrton lisäksi suostuisi liittymään matkustajiin, opastamaan heitä +Victorian maakunnan metsien läpi, saattamaan heitä itärannikolle +saakka, se lisäisi vielä menestyksen toiveita. Glenarvan oivalsi sen +hyvin; hän halusi hartaasti varata itselleen Harry Grantin kumppanin +arvokkaan avun ja kysyi hänen isännältään, olisiko tämä kovin +pahoillaan, jos hän pyytäisi Ayrtonia tulemaan mukaan. + +Paddy O'Moore suostui siihen, vaikkakin pahoitteli menettävänsä niin +erinomaisen rengin. + +-- No, Ayrton, suostutteko seuraamaan meitä lähtiessämme etsimään +_Britannian_ haaksirikkoisia? + +Ayrton ei vastannut heti tähän kysymykseen; näyttipä hän hetkisen +epäröivänkin, mutta harkittuaan asiaa hän lausui: + +-- Kyllä, mylord, minä seuraan teitä, ja ellen voikaan opastaa teitä +kapteeni Grantin jäljille, niin saatan teidät ainakin hänen laivansa +haaksirikkopaikalle. + +-- Kiitos, Ayrton, Glenarvan vastasi. + +-- Yksi ainoa kysymys, mylord. + +-- Kysykää, ystäväni. + +-- Missä te tapaatte _Duncanin_? + +-- Melbournessa, ellei meidän tarvitse marssia Australian halki +toiselle rannikolle saakka. Jos taas etsiskelymme ulottuu sinne asti, +niin tavataan itärannikolla. + +-- Kuinka sen kapteeni...? + +-- Sen kapteeni odottaa määräystäni Melbournen satamassa. + +-- Hyvä, mylord, luottakaa minuun. + +-- Niin luotankin, Ayrton, Glenarvan vastasi. + +_Duncanin_ matkustajat kiittivät lämpimästi _Britannian_ perämiestä. +Etenkin kapteeni Grantin lapset kohtelivat häntä mitä herttaisimmin. +Kaikki olivat hyvillään hänen päätöksestään, lukuunottamatta +irlantilaista, joka menettäisi hänessä älykkään ja uskollisen +apulaisen. Mutta Paddy ymmärsi kuinka tärkeänä Glenarvanin täytyi pitää +perämiehen mukaantuloa eikä väittänyt vastaan. Glenarvan pyysi häntä +varustamaan kulkuneuvot matkaa varten Australian halki, ja kun sopimus +oli tehty ja Ayrtonille ilmoitettu, milloin taas tavattaisiin, +palasivat matkustajat laivalle. + +Paluu tapahtui hilpeän mielialan vallitessa. Kaikki oli muuttunut. +Kaikki epäröinti hälvennyt. Uljaiden etsijöiden ei tarvinnut enää +kulkea umpimähkään pitkin tätä 37. leveysasteen linjaa. Harry Grant, +siitä ei voinut olla epäilystä, oli pelastunut tälle mantereelle ja +jokainen tunsi sydämessään sitä tyydytystä, jonka epätiedon jälkeen +saatu varmuus antaa. + +Suotuisissa oloissa saattoi _Duncan_ kahden kuukauden kuluttua laskea +Harry Grantin Skotlannin rannalle! + +Kun John Mangles kannatti ehdotusta, että matkustajat yrittäisivät +kulkea Australian halki, hän oletti tällä kertaa saavansa seurata +retkikunnan mukana. Hän neuvottelikin siitä Glenarvanin kanssa. Hän +esitti monia syitä tämän toivomuksensa tueksi, kiintymystänsä lady +Helenaan ja lordiin itseensä, hyödyllisyyttään matkueen järjestäjänä ja +tarpeettomuuttaan _Duncanin_ kapteenina, sanalla sanoen senkin +seitsemän pätevää perustetta, paitsi tietenkin sitä kaikkein pätevintä, +jonka Glenarvan tiesi muutenkin. + +-- Yksi ainoa kysymys, John, Glenarvan sanoi. -- Luotatteko +ehdottomasti apulaiseenne? + +-- Tinkimättä, John Mangles vastasi. -- Tom Austin on hyvä merimies. +Hän vie _Duncanin_ määräpaikkaansa, korjauttaa sen taitavasti ja tuo +sen määräpäivänä minne käsketään. Torp on täsmällinen velvollisuuden +ja kurin mies. Hän täyttää aina saamansa käskyn tarkasti ja +vitkastelematta. Te voitte siis, mylord, luottaa häneen niin kuin +minuun itseeni. + +-- Asia on siis sovittu, John, Glenarvan vastasi, -- te tulette meidän +mukaamme; sillä onhan hyvä, hän lisäsi hymyillen, -- että te olette +läsnä, kun löydämme Mary Grantin isän. + +-- Voi, mylord! ... John Mangles mutisi. + +Enempää hän ei saanut sanotuksi. Hän tunsi hetkeksi kalpenevansa ja +tarttui lordi Glenarvanin hänelle ojentamaan käteen. + +Seuraavana päivänä John Mangles palasi kirvesmiehen ja elintarvikkeita +kuljettavien matruusien kanssa Paddy O'Mooren maatilalle. Oli +järjestettävä kulkuneuvot yksissä tuumin irlantilaisen kanssa. + +Koko perhe odotti häntä valmiina työskentelemään hänen määräystensä +mukaan. Ayrton oli mukana eikä säästänyt kokemukseensa perustuvia +neuvoja. + +Paddy ja hän olivat yhtä mieltä siitä, että naismatkustajien piti +matkata härkävankkureissa ja miesten ratsain. Paddy otti toimittaakseen +juhdat ja vankkurit. + +Vankkurit olivat kuusi ja puoli metriä pitkät, öljykangaskatoksella +varustetut; pyörät, joita oli neljä, olivat umpinaiset puukiekot, ilman +puolia ja vanteita. Vankkurien etupää, joka oli hyvin kaukana +takapäästä, oli yhdistetty niihin alkeellisella laitteella, joka ei +sallinut äkkikäännöksiä. Etupäähän oli kiinnitetty kahdenkymmenenviiden +metrin pituinen aisa; kahden puolen sijoitettaisiin kuusi härkää +parittain, kolme kummallekin puolelle. Näin valjastetut härät vetivät +vankkureita niska- ja hartiavoimalla, sillä ies oli kiinnitetty niskaan +ja kaulahihna rautanalkilla ikeeseen. Kapean, pitkän, heiluvan, tieltä +helposti luisuvan kulkuneuvon ohjaamiseen ja valjakon ajamiseen kepin +avulla vaadittiin suurta taitoa. Mutta Ayrton oli jo harjaantunut +siihen irlantilaisen maatilalla, ja Paddy meni takuuseen hänen +taidostaan. Hän toimi siis ajurina. + +Glenarvan pyysi häntä varustamaan kulkuneuvot matkaa varten Australian +halki, ja kun sopimus oli tehty jä Ayrtonille ilmoitettu, milloin taas +tavattaisiin, palasivat matkustajat laivalle. + +Kun vankkureissa ei ollut jousia, ne olivat tietenkin epämukavat; mutta +siihen täytyi tyytyä. Kun John Mangles ei voinut niiden kömpelölle +rakenteelle mitään, hän piti huolen siitä, että sisäpuoli olisi +mahdollisimman viihtyisä. Ensinnäkin se jaettiin lautaseinällä kahteen +osastoon. Taakse päätettiin sijoittaa ruokavarat, matkatavarat ja +Olbinettin kantokeittiö. Etuosa kuuluisi kokonaan naismatkustajille. +Kirvesmiehen käsissä tämä osasto muodostui mukavaksi, paksulla matolla +verhotuksi kamariksi, jossa oli peilipöytä ja kaksi vuodetta, toinen +lady Helenalle, toinen Mary Grantille. Tarvittaessa saattoi etuosaston +sulkea paksuilla nahkaverhoilla suojaksi öiden viileyttä vastaan. +Hätätilassa voivat miehetkin saada siellä turvaa rankkasateiden aikana; +mutta levähdyspaikoille oli heitä varten varattu teltta. John Mangles +koetti ahtaaseen tilaan saada mahtumaan kaikki molemmille naisille +tarpeelliset kapineet ja onnistui siinä. Lady Helenan ja Mary Grantin +ei tarvinnut tässä pyörillä liikkuvassa kammiossa ylenmäärin ikävöidä +_Duncanin_ mukavia hyttejä. + +Miesmatkustajien varusteet olivat yksinkertaisempia: seitsemän +voimakasta hevosta varattiin lordi Glenarvanille, Paganelille, Robert +Grantille, MacNabbsille, John Manglesille ja molemmille matruuseille, +Wilsonille ja Mulradylle, jotka seurasivat isäntäänsä tällä uudella +retkellä. Ayrtonilla oli oma paikkansa vankkurien ajopenkillä, ja +Olbinett, jota ratsastaminen ei houkutellut, valmistautui kernaasti +matkustamaan tavaraosastossa. + +Hevoset ja härät olivat laitumella tilan niityillä ja sieltä helposti +saatavissa koolle lähdön hetkellä. + +Kaikki varattuaan ja annettuaan viimeiset ohjeet kirvesmiehelle John +Mangles palasi laivalle irlantilaisen perheen kanssa, joka halusi käydä +tervehtimässä lordi Glenarvania. Ayrton oli katsonut sopivaksi tulla +heidän mukaansa, ja kello neljän aikaan John nousi seuralaisineen +_Duncanin_ kannelle. + +Heidät otettiin vastaan avosylin. Glenarvan tarjosi heille päivällistä +laivallaan. Hän ei tahtonut olla kohteliaisuudessa huonompi, ja hänen +vieraansa ottivat mielellään vastaan korvauksen australialaisesta +vieraanvaraisuudestaan laivan salongissa. Paddy O'Moore oli ihmeissään. +Hyttien kalusto, verhoilu, koko vaahtera- ja palisanteripuinen sisustus +herätti hänen ihailuaan. Ayrton sitä vastoin antoi näille +kallisarvoisille ylellisyyksille vain niukan tunnustuksen. + +Mutta _Britannian_ toinen perämies katsahti alusta sen sijaan enemmän +merikuntoisuuden kannalta; hän tarkasti sen lastiruuman pohjaa myöten; +laskeutui konehuoneeseen; tutki konetta, kysyi sen voimaa ja +hiilenkulutusta; kävi sen hiiliruumissa, muonasäiliöissä, +ruutivarastossa ja osoitti erikoista harrastusta sen asevarastoon, +keulapakkaan sijoitettuun kanuunaan ja tämän kantavuuteen. Glenarvan +oli tässä tekemisissä asiantuntijan kanssa; sen hän saattoi hyvin +huomata Ayrtonin erikoisista kysymyksistä. Vihdoin tämä päätti +kiertelynsä tarkastamalla mastot ja taklauksen. + +-- Teillä on tässä komea laiva, mylord, hän sanoi. + +-- Ennen kaikkea hyvä laiva, Glenarvan vastasi. + +-- Kuinka suuri sen tonnimäärä on? + +-- Kaksisataakymmenen tonnia. + +-- Erehtyisinkö paljon, Ayrton lisäsi, -- olettaessani, että _Duncan_ +pääsee hyvinkin viisitoista solmua täydessä höyryssä? + +-- Sanokaa seitsemäntoista, John Mangles lausui, -- niin osutte +oikeaan. + +-- Seitsemäntoista! Ayrton huudahti, -- mutta sittenhän eivät edes +parhaat sotalaivat kykene saavuttamaan sitä! + +-- Ei ainoakaan! John Mangles vastasi. -- _Duncan_ on tosiaankin +kilpa-alus, joka ei antaisi periksi missään kilpailussa. + +-- Eikö siilonkaan, kun se käyttää ainoastaan purjeita? Ayrton kysyi. + +-- Ei silloinkaan. + +-- No niin, mylord, ja te kapteeni, Ayrton lausui, -- sallikaa laivoja +ymmärtävän merimiehen onnitella teitä. + +-- Hyvä on, Ayrton, Glenarvan vastasi, -- jääkää siis laivallemme, ja +vain teistä riippuu, saatteko tämän laivan haltuunne. + +-- Minäpä ajattelen asiaa, mylord, perämies vastasi yksinkertaisesti. + +Tällä hetkellä Olbinett tuli ilmoittamaan lordille, että päivällinen +oli katettu. Glenarvan ja hänen vieraansa siirtyivät peräsalonkiin. + +-- Älykäs mies, tuo Ayrton, Paganel sanoi majurille. + +-- Liiankin älykäs! murahti MacNabbs, jota -- täysin syyttä, se täytyy +sanoa -- toisen perämiehen kasvot ja eleet eivät miellyttäneet. + +Aterian aikana Ayrton kertoi mielenkiintoisia seikkoja Australian +mantereesta, jonka hän tunsi erinomaisesti. Hän tiedusti, kuinka monta +matruusia lordi Glenarvan ottaisi mukaan retkelle. Kuultuaan, että vain +kaksi heistä, Mulrady ja Wilson, tulisivat mukaan, hän näytti +hämmästyneeltä. Hän kehotti Glenarvania valitsemaan joukkonsa +_Duncanin_ parhaista merimiehistä. Olipa hän tässä suhteessa niin +itsepäinen, että sen olisi sivumennen sanoen pitänyt haihduttaa kaikki +epäluulo majurin mielestä. + +-- Mutta, Glenarvan sanoi, -- onko matkamme Etelä-Australian poikki +siis jossakin suhteessa vaarallinen? + +-- Ei laisinkaan, Ayrton kiiruhti vastaamaan. + +-- No, jättäkäämme siis laivalle niin paljon väkeä kuin mahdollista. +_Duncanin_ purjeita hoitamaan ja sitä korjaamaan tarvitaan miehiä. +Ennen kaikkea on tärkeätä, että se on täsmällisesti määräpaikalla, joka +sille tuonnempana ilmoitetaan. Älkäämme siis vähentäkö sen miehistöä. + +Ayrton näytti ymmärtävän lordi Glenarvanin huomautuksen eikä inttänyt +enempää. + +Illan tullen erosivat skotlantilaiset ja irlantilaiset. Ayrton ja Paddy +0'Mooren perhe palasivat kartanoonsa. Hevosten ja vankkurien oli määrä +olla valmiina huomiseksi. Lähtö määrättiin kello kahdeksaksi aamulla. + +Lady Helena ja Mary Grant suorittivat sitten viimeiset +matkavarustelunsa. Ne olivat lyhyet ja varsinkin mutkattomammat kuin +Jacques Paganelin. Tiedemies käytti osan yötä kiertääkseen auki, +puhdistaakseen ja taas kiertääkseen kiinni kaukoputkensa laseja. Niinpä +hän nukkui vielä seuraavana aamuna varhain, kun majuri kaikuvalla +äänellä herätti hänet. + +Tavarat oli jo kuljetettu maatilalle John Manglesin toimesta. Vene +odotti retkeläisiä, jotka astuivat siihen ripeästi. Nuori kapteeni +antoi viimeiset ohjeensa Tom Austinille, käski hänen ehdottomasti +odottaa lordi Glenarvanin määräyksiä Melbournessa ja noudattaa niitä +täsmällisen tarkasti, mitä ne sisältäisivätkin. + +Vanha merimies vastasi John Manglesille, että häneen saattoi luottaa. +Laivaväen puolesta hän toivotti lordille menestyksekästä retkeä. Vene +lähti, ja miehistö kajahdutti ilmoille kaikuvan hurraa-huudon. + +Kymmenen minuutin kuluttua vene saapui rannalle. Vähän myöhemmin +matkustajat ehtivät irlantilaisen maatilalle. + +Kaikki oli valmiina. Lady Helena oli ihastunut vankkurikammioonsa. +Valtavat ajoneuvot, niiden alkeelliset pyörät ja tukevat palkit +miellyttivät häntä erikoisesti. Parittain valjastetut kuusi härkää +olivat patriarkallisen näköisiä, mikä häntä suuresti viehätti. Ajokeppi +kädessä Ayrton odotti uuden isäntänsä käskyjä. + +-- Peijakas, Paganel sanoi, -- onpas siinä kulkuneuvo, joka vastaa +kaiken maailman postivaunuja! En tiedä parempaa keinoa kulkea maailman +ympäri silmänkääntäjien tapaan. Talo, joka siirtyy, kulkee, pysähtyy +minne hyväksi katsotte, voiko toivoa parempaa? Sen olivat muinaiset +sarmaatit ymmärtäneet ja matkasivat vain tällä tavoin. + +-- Herra Paganel, lady Helena vastasi, -- toivon saavani ilokseni +vastaanottaa teidät salongissani. + +-- Niinkö, rouva, tiedemies vastasi, -- sehän on minulle suuri kunnia. +Oletteko määrännyt erikoisen vierailupäivän? + +-- Minä olen kotona joka päivä ystäviäni varten, lady Helena vastasi +nauraen, -- ja te olette... + +-- Uskollisin kaikista, rouva, Paganel täydensi ritarillisesti. + +Tämän kohteliaisuuksien vaihdon keskeytti seitsemän täysin satuloidun +hevosen saapuminen, joita yksi Paddyn pojista talutti. Lordi Glenarvan +suoritti irlantilaiselle näiden eri tilaustensa hinnan, lisäten suuret +kiitoksensa, joille kunnon siirtolainen antoi ainakin yhtä paljon arvoa +kuin guineoille. + +Annettiin lähtömerkki. Lady Helena ja neiti Grant asettuivat +osastoonsa, Ayrton istuimelleen, Olbinett vankkurien takaosaan; +Glenarvan, majuri, Paganel, Robert, John Mangles ja molemmat matruusit, +kaikki kivääreillä ja revolvereilla aseistettuina, nousivat ratsujen +selkään. Paddy O'Moore lausui perheensä yhteen ääneen säestämänä: -- +Herran huomaan! Ayrton antoi kuulua omituisen äännähdyksen ja pisti +kepillä pitkää valjakkoaan. Vankkurit heilahtivat, palkit natisivat, +akselit kitisivät pyörien navoissa, ja pian oli tien käänteessä kunnon +irlantilaisen vierasvarainen maatila kadonnut näkyvistä. + + + + +VICTORIAN MAAKUNTA. + + +Oli 22. päivä joulukuuta 1864. Tätä kuukautta, joka pohjoisella +pallonpuoliskolla on niin kylmä, kalsea ja kostea, olisi tällä +mantereella pitänyt nimittää kesäkuuksi. Tähtitieteellisesti kesä +olikin alkanut jo eilen, sillä 21. päivänä joulukuuta oli aurinko +saavuttanut Kauriin kääntöpiirin ja se viipyi taivaanrannan yläpuolella +jo muutaman minuutin vähemmän. Niinpä tämä lordi Glenarvanin uusi matka +oli suoritettava vuoden kuumimpana aikana ja melkein trooppisen +auringon helteessä. + +Englantilaisia alueita tässä Tyynen valtameren osassa nimitetään +yhteisesti Australasiaksi. Siihen kuuluu Uusi Hollanti, Tasmania, Uusi +Seelanti ja muutamia lähisaaria. Australian mannermaa taas on jaettu +suuruudeltaan ja rikkaudeltaan hyvin erilaisiin, laajoihin maakuntiin. +Kun luo silmäyksen Petermannin tai Preschoellin piirtämiin uusiin +karttoihin, hämmästyy aluksi näiden jakojen suoraviivaisuutta. +Englantilaiset ovat viivoittimella vetäneet sovinnaiset, näitä suuria +maakuntia erottavat rajat. Ne eivät ole välittäneet vuorijonoista, +jokien uomista, ilmaston vaihtelusta tai rotujen eroavuuksista. Nämä +siirtokunnat rajoittuvat suorakulmaisesti toinen toiseensa ja liittyvät +yhteen kuin shakkilaudan ruudut. Tässä suorien viivojen ja suorien +kulmien järjestelyssä näkee maanmittarin, mutta ei maantieteilijän +käsialan. Ainoastaan rannikkojen vaihtelevat mutkat, vuonot, lahdet, +niemet ja poukamat panevat viehättävällä säännöttömyydellään luonnon +nimessä vastalauseensa. + +Tämä shakkilaudan jäljittely kiihdytti aina ja syystä kyllä vilkasta +Jacques Paganelia. Jos Australia olisi ollut Ranskan oma, niin +ranskalaiset maantieteilijät eivät varmastikaan olisi vieneet +kulmamittarin ja viivoittimen intoa näin pitkälle. + +Valtameren suuren saaren maakuntia on nykyään luvultaan kuusi: Uusi +Etelä-Wales, pääkaupunkina Sydney; Queensland, pääkaupunkina Brisbane; +Victorian maakunta, pääkaupunkina Melbourne; Etelä-Australia, +pääkaupunkina Adelaide; Länsi-Australia, pääkaupunkina Perth; ja +vihdoin Pohjois-Australia, vielä ilman pääkaupunkia. Uudisasukkaita +asuu ainoastaan rannikoilla. Tuskin yhtään tärkeää kaupunkia on osattu +perustaa kolmensadan kilometrin päähän sisämaahan. Maan sisäosa, toisin +sanoen se alue, joka on yhtä suuri kuin kaksi kolmannesta Euroopasta, +on melkein tuntematon. + +Onneksi 37. leveysaste ei kulje näiden äärettömien erämaiden, +luoksepääsemättömien seutujen kautta, jotka jo ovat maksaneet tieteelle +useita uhreja. Glenarvan ei olisi voinut uhmata niitä. Hän oli +tekemisissä vain Australian eteläisen osan kanssa, johon kuului pieni +kolkka Adelaiden maakuntaa, Victorian maakunta koko leveydeltään ja +vihdoin nurinkäännetyn kolmion muotoisen Uuden Etelä-Walesin eteläisin +kärki. + +Kap Bernouillista Victorian rajalle on matkaa tuskin sataa kilometriä. +Se oli kahden päivän taival, ei enempää, ja Ayrton arveli seuraavan +päivän iltana päästävän levolle Aspleyssä, Victorian maakunnan +läntisimmässä kaupungissa. + +Alkumatkalla ovat ratsastajat ja hevoset aina innokkaita. Edellisten +innosta ei ole mitään sanomista, mutta jälkimmäisten vauhtia näytti +olevan parasta hillitä. Jolla on pitkä matka edessään, sen on +säästettävä hevostaan. Niinpä päätettiin, että kunakin päivänä +kuljettaisiin keskimäärin vain neljäkymmentä, korkeintaan viisikymmentä +kilometriä. + +Härät, jotka ovat suorastaan kuin koneita, jotka menettävät ajassa sen, +mitä voittavat tehossa, astuvat tietysti hitaasti, ja hevosten oli +sovellettava vauhtinsa niiden mukaan. Vankkurit matkustajineen ja +varastoineen olivat karavaanin ytimenä, sen liikkuvana linnoituksena. +Ratsastajat saattoivat kuljeksia sen sivuilla, mutta eivät milloinkaan +etääntyä siitä kauas. + +Niinpä kun ei mitään vakinaista marssijärjestystä ollut säädetty, oli +jokainen vapaa tietyissä rajoissa noudattamaan omaa makuaan, +metsämiehet samoilemaan seutua, seuramiehet keskustelemaan vankkurien +asukkaiden kanssa, filosofit yhdessä filosofoimaan. Paganelin, jolla +oli kaikki nämä eri ominaisuudet, olisi pitänyt olla yhtä aikaa +kaikkialla. + +Matka Adelaiden maakunnan kautta ei ollut millään tavalla +mielenkiintoinen. Matalia, mutta pölyisiä kunnaita, suuria aloja +epämääräistä maaperää, joilla siellä on yhteisnimenä "bush", +luonnonniittyjä, joilla kasvavien suolapitoisten pensaiden kulmikkaita +lehtiä lampaat erityisesti himoitsevat, seurasi toinen toistaan +peninkulmittain. Siellä täällä näkyi muutamia "pig's-face" nimisiä, +Uudelle Hollannille ominaisia sikopäisiä lampaita, jotka liikuskelivat +laitumella Adelaidesta rannikolle äskettäin rakennetun +sähkölennätinlinjan pylväiden välissä. + +Tähän saakka nämä tasangot muistuttivat suuresti Argentiinan pampan +yksitoikkoisia lakeuksia. Sama ruohoinen ja tasainen maa. Sama taivasta +vasten jyrkästi rajoittuva näköpiiri. MacNabbs väitti, ettei ollut +vaihdettu maata; mutta Paganel vakuutti, että seutu muuttuisi pian. Hän +takasi, että saadaan nähdä ihmeellisiä asioita. + +Kello kolmeen mennessä vankkurit kulkivat laajan, puuttoman alueen yli, +joka on tunnettu moskiittotasankona. Tiedemies sai maantieteelliseksi +mielihyväkseen todeta, että se ansaitsi nimensä. Mutta matkustajat ja +eläimet kärsivät kovasti näiden kiusallisten hyönteisten alituisista +pistoista, joita oli mahdoton välttää; kirvely saatiin kuitenkin +lievennetyksi mukana olleen lääkevaraston ammoniakilla. Paganel ei +voinut olla toivottamatta hornan kattilaan näitä verenhimoisia sääskiä, +jotka raatelivat hänen pitkää vartaloaan kihelmöivillä pistoillaan. + +Illemmalla päästiin seudulle, missä muutamat vehmaat akasiapensaat +vilkastuttivat tasankoa; tuolla täällä oli rykelmä valkoisia kumipuita; +kauempana tuoreita pyöränjälkiä; sitten eurooppalaista alkuperää olevia +puita, oliivi- ja sitruunapuita ja vihantia tammia sekä vihdoin aitoja +hyvässä kunnossa. Kello kahdeksan aikaan saapuivat juhdat, jouduttaen +kulkuaan Ayrtonin kepin ajamina, Red Gumin asemalle. + +"Asemalla" tarkoitetaan sisämaan uudistaloja, joissa kasvatetaan +karjaa, Australian päärikkautta. Karjankasvattajat, "squatters", maassa +kyyhöttäjät, ovat saaneet nimensä englantilaisesta teonsanasta "squat", +kyyhöttää; se onkin ensimmäinen asento, johon jokainen vaelluksiinsa +näillä aavoilla alueilla väsynyt siirtolainen asettuu. + +Red Gumin asema oli pienehkö uudisasutus. Mutta Glenarvan sai siellä +osakseen runsasta vieraanvaraisuutta. Näiden yksinäisten asumusten +katon alla on pöytä alituisesti katettuna matkamiestä varten, ja +australialainen uudisasukas on aina kohtelias isäntä. + +Seuraavana aamuna valjasti Ayrton juhtansa päivän valjetessa. Hän +tahtoi vielä samana iltana ehtiä Victorian alueelle. Maaperä kävi +vähitellen epätasaisemmaksi. Jono pieniä, helakanpunaisen hiekan +peittämiä kunnaita aaltoili silmänkantamattomiin. Se oli kuin +suunnaton, tasangon ylle heitettv punainen vaippa, jonka poimuja +tuuli paisutti, joukko valkotäpläisiä, suora- ja sileärunkoisia +"malley"-kuusia levitteli oksiaan ja tummanvihreitä havujaan vehmaan +ruohiston yllä, missä vilisi hilpeitä hyppyrottia. Sen jälkeen tuli +pensaita ja nuoria kumipuita kasvavia laajoja kenttiä; sitten alkoivat +ryhmät olla hajanaisempia, yksinäisten pensaiden sijasta näkyi puita, +ja nyt nähtiin ensimmäinen näyte Australian metsistä. + +Victorian rajaa lähestyttäessä muuttui maan muoto yhä tuntuvasti. +Matkustajat huomasivat olevansa uudenlaisella maaperällä. He kulkivat +järkähtämättä suoraan eteenpäin, minkään esteen, järven tai vuoren +pakottamatta heitä poikkeamaan syrjään tai tekemään kierroksia. He +noudattivat käytännössä mittausopin ensimmäistä sääntöä ja seurasivat +poikkeuksetta lyhyintä tietä kahden pisteen välillä. Väsymyksestä ja +hankaluuksista ei ollut puhettakaan. + +Vauhti sovellettiin härkien verkkaisen kulun mukaan, ja vaikka nämä +tyynet eläimet eivät marssineet nopeasti, ne eivät ainakaan +pysähtyneet. + +Niinpä kuljettuaan kahtena päivänä lähes sata kilometriä karavaani +saapui, joulukuun 23. päivän illalla Aspleyhin, Victorian maakunnan +ensimmäiseen kaupunkiin, joka sijaitsee 141. pituusasteen kohdalla +Wimerran piirissä. + +Ayrton ohjasi vankkurit majataloon, joka paremman puutteessa oli saanut +nimekseen _Kruunun hotelli_. Illallinen, joka oli valmistettu +yksinomaan lampaanlihasta mitä moninaisimmalla tavalla, höyrysi +pöydällä. + +Syötiin paljon, mutta puhuttiin vielä enemmän. Kaikki halusivat oppia +tuntemaan Australian mantereen erikoisuuksia ja kyselivät niitä +uteliaasti maantieteilijältä. Paganel oli heti valmis ja kuvaili tätä +Victorian maakuntaa, jota sanotaan Onnelliseksi Australiaksi. + +-- Väärä määritelmä! hän sanoi. -- Olisi parempi sanoa sitä Rikkaaksi +Australiaksi, sillä maiden laita on kuin ihmistenkin: rikkaus ei tee +onnea. Kultakaivostensa vuoksi Australia joutui julmien ja tuhoisien +seikkailijoiden haltuun. Saatte sen nähdä, kun tulemme kulta-alueille. + +-- Eikö Victorian siirtokunta ole jokseenkin äskettäin perustettu? lady +Glenarvan kysyi. + +-- On, rouva, se ei ole vielä ollut olemassa täyttä kolmeakymmentä +vuotta. Kesäkuun 6 päivänä 1835, eräänä tiistaina... + +-- Kello neljännestä yli seitsemän illalla, lisäsi majuri, jonka teki +mieli nolata Paganel hänen turhantarkkojen tietojensa vuoksi. + +-- Ei, vaan kymmenen minuuttia yli seitsemän, maantieteilijä vastasi +vakavasti, -- Batman ja Falckner perustivat uudisasutuksen sen lahden +rannalle, missä nykyään on suuri Melbournen kaupunki. Viidentoista +vuoden aikana oli siirtokunta osana Uuden Etelä-Walesin maakuntaa ja +sen pääkaupungin Sydneyn alainen. Mutta vuonna 1851 se julistettiin +itsenäiseksi ja otti Victorian nimen. + +-- No onko se sittemmin menestynyt? Glenarvan kysyi. + +-- Päätelkää itse, jalo ystäväni, Paganel vastasi. -- Minulla on +viimeisen tilaston numerot; ajatelkoon MacNabbs mitä hyvänsä, mutta +minä en tiedä mitään kaunopuheisempaa kuin numerot. + +-- Antakaa kuulua, majuri sanoi. + +-- No kuulkaa sitten. Vuonna 1836 Port Philippen siirtokunnassa +oli kaksisataa neljäkymmentäneljä asukasta. Nykyään Victorian +maakunnan asukasluku on viisisataaviisikymmentä tuhatta. +Seitsemän miljoonaa viiniköynnöstä tuottaa sille vuosittain +satakaksikymmentäyksi tuhatta gallonaa viiniä. Satakolmetuhatta hevosta +kiitää sen tasangoilla ja kuusisataaseitsemänkymmentä viisi tuhatta +kaksisataakahdeksankymmentäkaksi sarvipäätä saa elantonsa sen laajoilla +laidunmailla. + +-- Eikö sentään ole jonkin verran sikojakin? MacNabbs kysyi. + +-- On, majuri, seitsemänkymmentäyhdeksän tuhatta +kuusisataakaksikymmentäviisi, ellei teillä ole mitään sitä vastaan. + +-- Entä paljonko lampaita, Paganel? + +-- Seitsemän miljoonaa sataviisitoistatuhatta yhdeksänsataa +neljäkymmentäkolme, MacNabbs. + +-- Niihin luettuna sekin jota paraikaa syömme, Paganel? + +-- Ei, se vähennettynä, siitä kun on syöty jo kolme neljännestä. + +-- Hyvä, herra Paganel! lady Helena huudahti nauraen sydämensä +pohjasta. -- Täytyy myöntää, että te olette valmistautunut näihin +maantieteellisiin kysymyksiin, ja tehköön serkku MacNabbs mitä tahansa, +hän ei saa teitä lankaan. + +-- Mutta minun ammattiinihan kuuluu, rouva, näiden asioiden tietäminen +ja niiden ilmoittaminen teille tarvittaessa. Ja voitte uskoa minua, kun +sanon, että tämä omituinen maa näyttää meille vielä ihmeitä. + +-- Tähän saakka kuitenkaan ... huomautti MacNabbs, joka huvikseen +ärsytti maantieteilijää saadakseen hänet kiihtymään. + +-- Odottakaa toki, maltiton majuri! Paganel huudahti. -- Tuskin on +vielä jalkanne rajalla, kun jo alatte nurkua! Mutta minä sanon teille, +toistan vielä kerran, että tämä seutu on merkillisin maan päällä. Sen +pinnanmuodot, sen luonto, sen tuotteet, sen ilmasto, jopa sen tuleva +häviäminenkin ovat hämmästyttäneet ja hämmästyttävät nyt ja vastakin +koko maailman tiedemiehiä. Kuvitelkaa, ystäväni, maata, jonka rannat, +eikä keskus, ovat ensiksi nousseet laineista kuten jättiläisrengas; +keskiosassa kenties on puoliksi kuivunut sisämeri; virrat kuivuvat +päivä päivältä; ei ole kosteutta, ei ilmassa eikä maassa; puiden lehdet +kääntävät reunansa eikä lapansa aurinkoa kohti eivätkä anna mitään +varjoa; puu on usein palamatonta; sateella putoaa suuria kiviä; metsät +ovat matalia ja ruoho jättimäistä; eläinkunta on kummallinen, +nelijalkaisilla on nokka, kuten echidna- ja ornithorynchus-lajeilla, +mikä on pakottanut luonnontieteilijät luomaan niitä varten erikoisen +uuden luokan, monotremit; kenguru hyppelee eripituisilla jaloillaan; +lampailla on sianpää; ketut loikkivat puusta puuhun; joutsenet ovat +mustia; rotat tekevät linnunpesiä; "bowes-bird" avaa salonkinsa oven +siivekkäille vierailleen; linnut hämmästyttävät meitä laulujensa ja +kykyjensä vaihteluilla, yksi kun on kuin kello ja toinen viuhuu kuin +postimiehen piiska, kolmas matkii tahkoamista, neljäs lyö sekunteja +kuin kellon heiluri, viides nauraa aamulla auringon noustessa ja kuudes +itkee illalla sen laskiessa! Ah! Onhan tämä, jos mikään, merkillistä, +järjetöntä seutua, arvoituksellista ja luonnotonta maata! Hyvällä +syyllähän siitä on kuuluisa kasvitieteilijä Grimard voinut sanoa: -- +Tällainen on Australia; jonkinlainen yleisten lakien irvikuva tai +pikemminkin koko muun maailman kasvoja vasten heitetty uhma! + +Paganelin vuolas sanatulva ei näyttänyt voivan loppua. Maantieteellisen +seuran kaunopuheinen sihteeri oli haltioissaan. Hän puhui yhä +edelleen liikutellen eloisasti käsiään ja heilutellen haarukkaa +pöytänaapureidensa suureksi vaaraksi. Mutta vihdoin hänen äänensä +hukkui jyliseviin hyvähuutoihin, ja hänen täytyi vaieta. + +Tällaisen Australian erikoisuuksien luettelon jälkeen kukaan ei +tietenkään ajatellut kysyä häneltä enempää. Mutta sittenkään majuri ei +malttanut olla tyynellä äänellään sanomatta: + +-- Onko siinä kaikki, Paganel? + +-- Kaikkiko? Ei toki! tiedemies vastasi uudelleen innokkaasti. + +-- Mitä? lady Helena kysyi erittäin uteliaana. -- Onko Australiassa +jotakin vielä hämmästyttävämpää? + +-- On, rouva, sen ilmasto! Se vie omituisuudellaan kaikesta muusta +voiton. + +-- Todellako? huudahdettiin. + +-- Minä en puhu happirikkaan ja typpiköyhän Australian mantereen +terveydellisistä ominaisuuksista; ei ole kosteita tuulia, kun +pasaatituulet puhaltavat yhdensuuntaisina sen rannikoiden kanssa, ja +useimmat taudit ovat täällä tuntemattomia, lavantaudista tuhkarokkoon +ja kroonisiin tauteihin saakka. + +-- Se ei olekaan mikään vähäinen etu, Glenarvan huomautti. + +-- Ei olekaan, mutta minä en puhu siitä, Paganel vastasi. -- Täällä on +ilmastolla eräs uskomaton ominaisuus. + +-- Mikä? John Mangles kysyi. + +-- Te ette kuitenkaan uskoisi minua. + +-- Päinvastoin, kuulijat huudahtivat, ollen loukkaantuvinaan. + +-- No niin, se on... + +-- Mikä sitten? + +-- Siveyttä parantava. + +-- Siveyttä parantava? + +-- Niin, tiedemies vastasi vakuuttavasti. -- Siveyttä parantava. Täällä +eivät metallit ruostu ilmassa eivätkä ihmiset. Täällä valkaisee puhdas +ja kuiva ilma pian kaikki, pellavan ja sielut! Ja Englannissa oli +varmaan huomattu tämän ilmaston edut, kun päätettiin tähän maahan +lähettää siveellisen parannuksen tarpeessa olevat ihmiset. + +-- Mitä! Onko sellaista vaikutusta todella huomattavissa? lady +Glenarvan kysyi. + +-- On, rouva, eläimiin ja ihmisiin. + +-- Ettekö laske leikkiä, herra Paganel? + +-- En ensinkään. Hevoset ja nautaeläimet ovat täällä huomattavan +kuuliaisia. Saattehan nähdä. + +-- Eihän se ole mahdollista! + +-- Niin on asia. Ja tähän elvyttävään ja terveelliseen ilmaan siirretyt +pahantekijät ovat kuin uudestisyntyneitä muutamassa vuodessa. +Filantroopit tuntevat tämän vaikutuksen. Australiassa parantuvat kaikki +luonteet. + +-- Mutta silloin, herra Paganel, lady Helena sanoi, -- mitä tuleekaan +teistä, joka olette jo niin hyvä, tässä armoitetussa maassa? + +-- Erinomainen, rouva, Paganel vastasi, -- kerrassaan erinomainen! + + + + +WIMERRA-JOKI. + + +Seuraavana eli 24. päivänä joulukuuta lähdettiin liikkeelle auringon +noustessa. Lämpö oli jo aikamoinen, mutta siedettävä, tie melkein +tasainen ja hevosille mukava. Matkue joutui harvanpuoleiseen +viidakkoon. Hyvän päivämatkan jälkeen se illalla majoittui Valkean +järven rannalle, jonka vesi oli suolapitoista ja juotavaksi +kelpaamatonta. + +Siellä oli Jacques Paganelin pakko myöntää, että tämä järvi ei ollut +valkoinen enempää kuin Mustameri on musta, Punainen meri punainen, +Keltainen joki keltainen tai Siniset vuoret sinisiä. Maantieteilijän +itserakkaus pakotti hänet kuitenkin kovasti väittelemään, mutta hänen +perustelujaan ei myönnetty päteviksi. + +Olbinett valmisti illallisaterian täsmällisesti kuten aina; sen jälkeen +matkustajat, toiset vankkureissa, toiset teltassa, riensivät nukkumaan +huolimatta "dingojen", Australian sakaalien, valittavasta ulvonnasta. + +Ihana tasanko levisi Valkean järven toisella puolella kirjavanaan +auringonkukkia. Herätessään seuraavana päivänä teki Glenarvanin ja +hänen kumppaniensa mieli kiljua ihastuksesta silmiensä eteen +aukenevasta suurenmoisesta näystä. Lähdettiin matkaan. +Ainoastaan muutamat kaukaiset kummut osoittivat maan kohoavan. Niin +kauas kuin silmä kantoi oli kaikki vain ruoho- ja kukkakenttää +keväisessä loistossaan. Hienolehtisen pellavan sinervä vivahdus suli +tälle seudulle ominaisen _acanthus_-lajin heleään punaan. Tätä +vihannuutta elävöittivät vielä monet _verbenaceae_-heimon lajit ja +suolapitoinen maa peittyi vihertävien tai punertavien, valtaiseen +_salsolaceae_-heimoon kuuluvien hanhenjalkojen, maksaruohojen ja +juurikkaiden alle. Ne ovat teollisuudelle hyödyllisiä kasveja, sillä +niistä saa mainiota soodaa polttamalla ja tuhkaa liuottamalla. Paganel, +josta kukkien keskellä tuli kasvitieteilijä, mainitsi kunkin eri lajin +nimeltä eikä häneltä, kun hän aina halusi esittää numeroita, jäänyt +huomauttamatta, että Australian kasvistossa oli tähän saakka tavattu +neljätuhattakaksisataa lajia, jotka on jaettu sataankahteenkymmeneen +heimoon. + +Myöhemmin, kun oli nopeasti kuljettu parikymmentä kilometriä, vierivät +vankkurit korkeiden akaasia-, mimoosa- ja kukinnoltaan niin +vaihtelevaisten, valkoisten kumipuumetsiköiden välissä. Kasvimaailma ei +tällä "spring-plainien", lähteiden kostuttamien tasankojen seudulla +ollut kiittämätön päivänkehrälle, vaan antoi tuoksuina ja väreinä +takaisin, mitä aurinko antoi sille säteinä. + +Eläinmaailman tuotteet eivät olleet niin moninaisia. Muutamia +kasuaareja hyppeli tasangolla, mutta niitä ei päästy lähestymään. +Majurin onnistui kuitenkin ampua kylkeen erästä perin harvinaista +eläintä, joka on sukupuuttoon kuolemassa. Se oli "jabiru", jota +englantilaiset siirtolaiset sanovat jättiläiskurjeksi. Tämä lintu oli +puolitoista metriä korkea, ja sen musta, leveä, kartiomainen ja +teräväkärkinen nokka oli neljäkymmentäviisi senttiä pitkä. Sen pään +orvokinsiniset ja purppuranpunaiset vivahteet olivat kaulan +kiiltävänvihreän, kurkun häikäisevänvalkoisen ja pitkien säärien +helakanpunaisen värin räikeänä vastakohtana. Luonto näytti tähän +lintuun tuhlanneen alkuperäisten väriensä koko varaston. + +Lintua ihmeteltiin kovasti, ja majuri olisi ollut päivän sankari, ellei +pikku Robert olisi muutamaa kilometriä kauempana tavannut ja +urhoollisesti tappanut erästä oudon muotoista eläintä, joka oli +puoleksi siili, puoleksi muurahaiskarhu, puolitekoinen olio kuten +luomisen alkuaikojen eläimet. Sen hampaattomasta suusta roikkui venyvä, +pitkä ja tahmea kieli, pyydystäen muurahaisia, jotka ovat tämän eläimen +pääasiallisena ravintona. + +-- Se on muurahaispiikkisika! Paganel sanoi, antaen tälle monotremille +oikean nimen. -- Oletteko koskaan nähnyt sellaista eläintä? + +-- Se on hirvittävä! Glenarvan lausui. + +-- Hirvittävä, mutta mielenkiintoinen, Paganel vastasi, -- muuten +yksinomaan Australiassa elävä, ja sitä saisi turhaan etsiä mistään +muualta maailmassa. + +Tietenkin Paganel halusi ottaa inhottavan muurahaispiikkisian mukaan ja +panna sen tavaraosastoon. Mutta Olbinett vastusti sitä niin +ehdottomasti, että tiedemies luopui tämän monotremi-näytteen +säilyttämisestä. + +Tänä päivänä kulkivat matkustajat 141. pituusasteen yli noin puolen +asteen verran. Tähän saakka he olivat tavanneet vähän siirtolaisia, +vähän squattereita. Maa näytti autiolta. Alkuasukkaista ei näkynyt +varjoakaan, sillä villit heimot harhailivat pohjoisempana pitkin +suunnattomia, Darlingin ja Murrayn lisäjokien kostuttamia erämaita. + +Muuan omituinen näky kiinnitti kuitenkin Glenarvanin joukon huomiota. +Se sai nähdä erään niitä tavattoman suuria karjalaumoja, joita rohkeat +yrittelijät kuljettavat idän vuorilta Victorian ja Etelä-Australian +maakuntiin saakka. + +Kello neljän aikaan iltapäivällä John Mangles huomasi viiden kilometrin +päässä edessäpäin horisontissa kohoavan suunnattoman pölypilven. Mistä +tämä ilmiö johtui? Sitä oli vaikea sanoa. Paganel oli taipuvainen +olettamaan jotakin meteoria, jolle hänen vilkas mielikuvituksensa jo +etsi luonnollista syytä. Mutta Ayrton lopetti hänen retkeilynsä +arvailujen mailla ilmoittaen, että pölyn nouseminen johtui liikkeellä +olevasta karjalaumasta. + +Perämies ei erehtynytkään. Paksu pilvi läheni. Sen keskestä kuului +loputonta määkinää, hirnuntaa ja mylvinää. Tähän karjan mölinään +sekaantui ihmisääniäkin huutojen, vihellysten ja melun muodossa. + +Metelöivästä pilvestä tuli esiin muuan mies. Hän oli tämän +nelijalkaisten armeijan ylijohtaja. Glenarvan meni häntä vastaan, ja +tuttavuutta tehtiin kursailuitta. Johtaja tai, käyttääksemme hänen +oikeaa arvonimeään "stock-keeper", omisti itse osan karjaa. Hän oli +nimeltään Sam Machell ja tuli todellakin itämaakunnista ja oli matkalla +Portlandin lahtea kohti. + +Hänen karjaansa kuului kaksitoistatuhatta seitsemänkymmentäviisi päätä +eli tuhat nautaa, yksitoistatuhatta lammasta ja seitsemänkymmentäviisi +hevosta. Kaikki nämä eläimet oli ostettu laihoina Sinivuorten +tasangoilla ja vietiin lihotettaviksi Etelä-Australian reheville +laitumille, missä ne taas myytäisiin suurella voitolla. Niinpä Sam +Machell saattoi hyötyä seitsemäntuhatta viisisataa puntaa voittaessaan +kaksi puntaa naudalta ja puoli puntaa lampaalta. Se oli suuri yritys. +Mutta millaista kärsivällisyyttä, millaista tarmoa tarvittiinkaan tämän +vastahakoisen lauman viemiseksi määräpaikkaan ja millaisia vaivoja +pitikään kestää! Tästä ankarasta ammatista saatu voitto oli raskaasti +ansaittu! + +Sam Machell kertoi muutamalla sanalla tarinansa, karjan jatkaessa +matkaansa mimoosametsiköiden välissä. Lady Helena, Mary Grant ja +ratsastajat olivat laskeutuneet maahan ja kuuntelivat stock-keeperin +kertomusta tuuhean kumipuun siimeksessä istuen. + +Karjakauppias oli lähtenyt matkalle seitsemän kuukautta sitten. Hän +pääsi noin viisitoista kilometriä päivässä, ja hänen pitkä matkansa +kestäisi vielä kolme kuukautta. Hänellä oli mukanaan apureina tässä +työläässä puuhassa kaksikymmentä koiraa ja kolmekymmentä miestä, joista +viisi mustaa, erinomaisen taitavia löytämään eksyneiden eläinten +jäljet. Kuudet vankkurit seurasivat armeijaa. Varustettuina +"stock-whipeillä", ruoskilla, joiden varsi oli noin puolimetrinen ja +siima kolme metriä pitkä, ajajat marssivat rivien välissä palauttaen +usein häiriytyvän järjestyksen, koirien keveän ratsuväen kirmaillessa +sivustoilla. + +Matkustajat ihmettelivät karjassa aikaansaatua kuria. Eri rodut +kulkivat erillään, sillä naudat ja villit lampaat eivät tule hyvin +toimeen keskenään; edelliset eivät suostu milloinkaan laitumeen, jonka +poikki jälkimmäiset ovat liikkuneet. Sen vuoksi oli pakko sijoittaa +naudat etupäähän, missä ne kulkivat kahteen pataljoonaan jaettuina. +Niitä seurasi viisi rykmenttiä lampaita kahdenkymmenen ajajan +komennossa, ja hevoskomppania oli jälkijoukkona. + +Sam Machell selitti kuulijoilleen, että armeijan oppaina eivät olleet +koirat eikä miehet, vaan sonnit, älykkäät "leaderit", joiden +etevämmyyden niiden kumppanit tunnustivat. Ne marssivat eturivissä, +juhlallisen arvokkaina, noudattaen vaistomaisesti oikeaa suuntaa, +syvästi vakuuttuneina oikeudestaan kunnioittavaan kohteluun. Niitä +kohdeltiin hellävaroen, sillä karja totteli näitä johtajia empimättä. +Jos niiden päähän pälkähti pysähtyä, siihen oikkuun täytyi mukautua, ja +turhaa olisi ollut yrittää liikkeelle levähdyksen jälkeen, elleivät ne +itse antaneet lähtömerkkiä. + +Muutamat stock-keeperin lisäämät yksityiskohdat täydensivät kertomusta +tästä retkestä, joka olisi ansainnut olla itse Ksenofonin kuvaama, +ellei suorastaan johtama. Niin kauan kuin armeija marssi tasangolla, +oli kaikki hyvin. Vähän hankaluutta, vähän vaivaa. Eläimet söivät +kulkiessaan, sammuttivat janonsa laidunten monista puroista, nukkuivat +yön, marssivat päivän ja kokoontuivat kuuliaisesti koirien +haukunnasta. Mutta mantereen suurissa metsissä, eukalyptus- ja +mimoosametsiköiden kautta kuljettaessa vaikeudet lisääntyivät. +Komppaniat, pataljoonat ja rykmentit sekaantuivat tai hajaantuivat, ja +niiden uudelleenjärjestämiseen meni pitkä aika. Jos onnettomuudeksi +joku "leader" sattui eksymään, se täytyi löytää kaikin mokomin yleisen +hajaannuksen välttämiseksi, ja mustilta meni usein monta päivää näihin +vaikeisiin etsiskelyihin. Jos sattui suuria sateita, laiskat eläimet +heittäytyivät liikkumattomiksi, ja ankarat ukonilmat synnyttivät +pelosta mielipuolten eläinten joukossa sekasortoista pakokauhua. + +Tarmokkaalla toimellaan stock-keeper oli kuitenkin suoriutunut näistä +yhä uusiutuvista vaikeuksista. Hän marssi; kilometri kilometriltä oli +päästy eteenpäin; tasankoja, metsiä, vuoria oli jäänyt selän taakse. +Mutta jokien yli mentäessä oli monen muun ominaisuuden lisäksi tarpeen +se suuri ominaisuus, jota sanotaan mielenmaltiksi ja joka kestää kaikki +koettelemukset, niin etteivät tunnit tai päivät eivätkä edes viikot saa +sitä masentaa. Kerrankin oli stock-keeperin pysähdyttävä erään virran +eteen, jonka yli ei suinkaan ollut mahdoton kulkea, vaikka ei ollut +kuljettu. Este johtui yksinomaan karjan itsepäisyydestä; eläimet +tekivät tenän. Sonnit haistelivat vettä ja kääntyivät takaisin. Lampaat +pakenivat joka suuntaan, mutta eivät vain menneet veteen. Odotettiin +yötä lauman ajamiseksi jokeen; se ei onnistunut. Heitettiin väkisin +veteen karitsoita, mutta emät eivät uskaltaneet mennä perässä. +Koetettiin houkutella laumaa kiusaamalla sitä janolla useita päiviä; +karja oli juomatta, mutta ei hievahtanut. Vietiin karitsat toiselle +rannalle toivossa, että emät tulisivat yli näiden määkynästä; karitsat +määkyivät, mutta emät eivät lähteneet toiselta rannalta. Sitä kesti +kuukauden päivät eikä stock-keeper enää tiennyt, mitä tehdä määkyvällä, +hirnuvalla ja mylvivällä laumallaan. Silloin eräänä päivänä, ilman +syytä, oikusta, ei tiedetä minkä vuoksi, meni eräs osasto joen yli, ja +silloin syntyi uusi pulma estää laumaa syöksymästä siihen sikinsokin. +Riveissä syntyi epäjärjestystä ja paljon eläimiä hukkui koskiseen +virtaan. + +Näin kertoili Sam Machell. Sillä välin oli suuri osa laumasta marssinut +ohi hyvässä järjestyksessä. Hänen oli aika palata armeijansa kärkeen +valitsemaan parhaita laidunmaita. Hän lausui siis jäähyväiset lordi +Glenarvanille, nousi mainiolle maatiaisratsulleen, jota yksi hänen +miehistään piteli suitsista, ja kätteli sydämellisesti kaikkia. Hetken +kuluttua hän oli kadonnut pölypilveen. + +Vankkurit jatkoivat päinvastaiseen suuntaan hetkeksi keskeytynyttä +matkaansa ja pysähtyivät vasta illalla Talbot-vuoren juurelle. + +Paganel huomautti nyt sopivasti, että oli 25. päivä joulukuuta, siis +joulupäivä, jota englantilaisissa perheissä on tapana viettää niin +juhlallisesti. Mutta muonamestari ei ollut sitä unohtanut, ja teltassa +tarjottu runsas illallinen tuotti hänelle aterioitsijoiden vilpittömät +kiitokset. Täytyykin sanoa, että Olbinett oli todella tehnyt ihmeitä. +Hän oli loihtinut varastostaan esille erinäisiä eurooppalaisia +ruokalajeja, joita harvoin tavataan Australian erämaissa. Poronsäärtä, +suolattua naudanlihaa, savustettua lohta, ohra- ja kaurakakkuja, teetä +mielin määrin, viskiä runsaasti ja muutamia pulloja portviiniä kuului +tähän hämmästyttävään ateriaan. Olisi voinut luulla olevansa Malcolmin +linnan suuressa ruokasalissa keskellä Skotlannin ylämaita. + +Tästä juhlasta ei tosiaankaan puuttunut mitään, inkivääriliemestä +jälkiruoan pikkutorttuihin saakka. Yhtäkaikki katsoi Paganel +velvollisuudekseen liittää ateriaan lähistökumpujen rinteillä kasvavien +villien appelsiinipuiden hedelmiä. Alkuasukkaiden kesken niillä on +nimenä "moccady"; appelsiinit olivat jokseenkin mauttomia, mutta niiden +siemenet purtuina kirpeitä kuin cayennen-pippuri. Rakkaudesta +tieteeseen pureksi maantieteilijä niitä niin tunnollisesti, että hänen +kitalakeaan alkoi polttaa eikä hän kyennyt vastaamaan majurin +kysymyksiin australialaisten jälkiruokien erikoisominaisuuksista. + +Seuraavana eli 26. päivänä joulukuuta ei tapahtunut mitään +mainitsemisen arvoista. Tavattiin Norton-puron ja vähää myöhemmin +puoleksikuivuneen Mackenzie-joen lähteet. Sää oli edelleen poutainen ja +lämpö varsin siedettävä; tuuli puhalsi etelästä ja vilvoitti ilmaa +kuten pohjoistuuli olisi tehnyt pohjoisella pallonpuoliskolla, mistä +Paganel huomautti ystävälleen Robert Grantille. + +-- Se on onnellinen seikka, hän lisäsi, -- sillä keskilämpö on suurempi +eteläisellä kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. + +-- Minkä vuoksi? poika kysyi. + +-- Minkäkö vuoksi? Paganel vastasi. -- Etkö sinä ole koskaan kuullut +puhuttavan, että maa on talvella lähempänä aurinkoa? + +-- Olen, herra Paganel. + +-- Ja että talven kylmyys johtuu vain auringonsäteiden vinoudesta? + +-- Sen tiedän. + +-- No, poikani, juuri tästä syystä on eteläisellä pallonpuoliskolla +lämpimämpää. + +-- Sitä minä en ymmärrä, Robert vastasi silmät suurina. + +-- Ajattelehan, Paganel selitti, -- kun meillä on talvi Euroopassa, +mikä vuodenaika on silloin täällä Australiassa, vastapuolella? + +-- Kesä, Robert vastasi. + +-- No, koska juuri tänä vuodenaikana maa on lähinnä aurinkoa ... +ymmärrätkö? + +-- Ymmärrän... + +-- Niin on eteläisten seutujen kesä tämän läheisyyden vuoksi kuumempi +kuin pohjoisten seutujen kesä. + +-- Aivan oikein, herra Paganel. + +-- Niinpä kun sanotaan, että aurinko on lähinnä maata 'talvella', pitää +se paikkansa vain meillä, jotka asumme pohjoisella pallonpuoliskolla. + +-- Sitä minä en ollut tullut ajatelleeksi, Robert myönsi. + +-- Mutta nyt, poikani, älä enää unohda sitä! + +Robert otti kernaasti vastaan tämän pienen opetuksen +maailmanrakenteesta ja sai sitten tietää, että keskilämpö Victorian +maakunnassa on kaksikymmentäkolme astetta Celsiusta. + +Illalla retkikunta majoittui kahdeksan kilometrin päähän +Lonsdale-järven rannalta, pohjoisessa kohoavan Drummont-vuoren ja +Dryden-vuoren välillä, jonka matalahko huippu kohosi eteläisellä +taivaanrannalla. + +Seuraavana päivänä kello yhdentoista aikaan vankkurit saapuivat +Wimerra-joen rannalle, 143. meridiaanin kohdalle. + +Lähes kilometrin levyinen joki virtasi kirkaspintaisena korkeiden +kumi- ja akaasiapuu-reunusten välissä. Muutamat komeat myrttipuut, +muiden muassa _Metrosideros speciosa_, kohotti viiden metrin korkeuteen +pitkiä ja riippuvia punaisilla kukilla koristettuja oksiaan. Tuhansia +lintuja, keltasirkkuja, peipposia, kultasiipisiä kyyhkysiä, +puhumattakaan puheliaista papukaijoista, pyrähteli vihreässä +lehvistössä. Alhaalla vedenkalvossa uiskenteli joukko mustia joutsenia +arkoina ja luoksepääsemättöminä. Tämä Australian jokien _rara avis_, +harvinainen lintu, katosi pian Wimerran mutkiin, jotka oikullisina +kostuttivat viehättävää seutua. + +Vankkurit olivat pysähtyneet ruohikolle, jonka reunat riippuivat +vilisevän veden yllä. Ei ollut lauttaa, ei siltaa. Täytyi kuitenkin +päästä yli. Ayrton otti etsiäkseen sopivan kahlaamon. Puolta kilometriä +ylempänä joki tuntui hänestä matalammalta, ja siltä kohtaa hän päätti +mennä toiselle rannalle. Eri kohdilta tunnustellessa todettiin vain +vajaa metri vettä. Vankkureilla saattoi siis ilman suurta vaaraa +uskaltaa tähän syvyyteen. + +-- Eikö ole muuta keinoa päästä tämän joen poikki? Glenarvan kysyi +perämieheltä. + +-- Ei, mylord, Ayrton vastasi, -- mutta tämä kahlaamo ei minusta näytä +vaaralliselta. Me suoriudumme siitä kyllä. + +-- Onko lady Glenarvanin ja neiti Grantin noustava pois vankkureista? + +-- Ei millään muotoa. Minun juhtani ovat tukevajalkaisia, ja minä otan +pitääkseni ne oikeassa suunnassa. + +-- Hyvä on, Ayrton, Glenarvan vastasi, -- minä luotan teihin. + +Ratsumiehet asettuivat raskaiden vaunujen ympärille, sitten ajettiin +päättävästi jokeen. Tavallisesti tällaisten kahlaamoiden yli +yritettäessä ympäröidään vankkurit tyhjillä tynnyreillä, jotka +kannattavat niitä veden pinnalla. Mutta täällä ei ollut moista +uimavyötä saatavissa; täytyi siis luottaa taitavan Ayrtonin ohjaamien +juhtien älyyn. Kuskipenkillä istuen Ayrton ohjasi valjakkoa; majuri ja +molemmat matruusit kahlasivat vuolaan virran yli muutamia metriä +edellä. Glenarvan ja John Mangles pysyttelivät kahden puolen +vankkureita valmiina auttamaan naisia; Paganel ja Robert olivat +jälkijoukkona. + +Kaikki kävi hyvin Wimerran keskikohdalle saakka. Mutta silloin vesi +syveni ja nousi yli pyöränkehien. Juhdat joutuivat pois suunnasta, ja +kun jalka ei enää tavoittaisi pohjaa, ne voisivat vetää kieppuvat +ajoneuvot mukanaan. Ayrton uhrautui rohkeasti; hän heittäytyi veteen ja +tarttuen juhtien sarviin sai eläimet jälleen oikeaan suuntaan. + +Tällä hetkellä sattui muuan uhkaava vaara, jota oli mahdoton aavistaa; +kuului rätinää, ja vankkurit kallistuivat huolestuttavalla tavalla; +vesi ulottui jo naisten jalkoihin, ja koko laitos alkoi liukua sivulle +huolimatta Glenarvanin ja John Manglesin yrityksistä tukea sitä. Se oli +tuskallinen hetki. + +Onneksi valjakon voimakas nykäisy sai vankkurit vastaisen rannan +törmälle. Juhdat ja hevoset saivat kohoavasta rinteestä jälleen tukevan +jalansijan, ja pian olivat ihmiset ja eläimet turvassa toisella +rannalla yhtä tyytyväisinä kuin likomärkinäkin. + +Mutta onnettomuudessa oli vankkurien etuosa murtunut, ja Glenarvanin +hevonen oli menettänyt etujalkojensa kengät. + +Tämä tapaturma vaati viipymätöntä korjausta. Matkailijat katselivat +toisiaan neuvottomina, kunnes Ayrton tarjoutui lähtemään Black Pointin +asemalle, neljääkymmentä kilometriä pohjoiseen, noutamaan seppää. + +-- Menkää, menkää, kunnon Ayrton, lordi Glenarvan sanoi hänelle. -- +Paljonko aikaa tarvitsette päästäksenne sinne ja tullaksenne takaisin? + +-- Ehkä noin viisitoista tuntia, Ayrton vastasi, -- mutta en enempää. + +-- Lähtekää siis, ja teidän paluutanne odottaessa me majoitumme +Wimerran rannalle. + +Wilsonin hevosella ratsastaen katosi perämies tuuhean mimoosalehvistön +taakse. + + + + +BURKE JA STUART. + + +Loppuosa päivää käytettiin keskusteluun ja kävelyihin. Jutellen +ja ihmetellen kävelivät matkalaiset pitkin Wimerran rantoja. +Tuhkanharmaita kurkia ja iibis-lintuja lähti käheästi kirkuen lentoon +heidän lähestyessään. Satiinilintu piiloutui villin viikunapuun +latvalehvistöön, kuhankeittäjät ja kärpässiepot pyrähtelivät +liljakasvien uhkeiden varsien välissä, jäälinnut jättivät tavallisen +kalastelunsa, kun taas koko papukaijojen sivistyneempi heimo, seitsemän +värin koristama "blue-mountain", punapäinen, keltakurkkuinen pieni +"roschill", ja puna- ja sinihöyheninen "lori" jatkoivat huumaavaa +lörpöttelyään kukkivien kumipuiden latvoissa. + +Milloin maaten nurmikolla solisevan veden rannalla, milloin umpimähkään +kuljeksien mimoosapensaiden välissä ihailivat kävelijät tätä kaunista +luontoa päivänlaskuun saakka. Lyhyen hämärän jälkeen heidät yllätti yö +lähes kilometrin päässä majapaikasta. He palasivat sinne, mutta oppaana +ei ollut Pohjantähti, jota eteläisellä pallonpuoliskolla ei näy, vaan +Etelän Risti, joka loisti taivaanlaen ja horisontin puolivälissä. + +Olbinett oli kattanut illallisen telttaan. Istuttiin pöytään. Aterian +huippukohtana oli Wilsonin ovelasti tappamien papukaijojen lihasta +valmistettu eräänlainen muhennos, jossa muonamestari oli osoittanut +taitonsa. + +Illallisen jälkeen nousi kysymys, kuka keksisi sopivan syyn, minkä +vuoksi näin kauniin illan ensi tunteina ei mentäisi levolle. Lady +Helena lausui julki kaikkien toivomuksen pyytäessään Paganelia +kertomaan suurten Australian tutkijoiden historian, minkä hän jo kauan +sitten oli luvannut tehdä. + +Paganel suostui siihen mielellään. Hänen kuulijansa asettuivat uhkean +banksian juurelle; sikarien savu kohosi pian pimeään peittyvään +lehvistöön saakka, ja maantieteilijä ryhtyi viipymättä kertomaan +tyhjentymättömään muistiinsa luottaen. + +-- Te muistatte, ystäväni, eikä ainakaan majuri liene sitä unohtanut, +kerran _Duncanilla_ esittämäni löytöretkeilijöiden luettelon. Kaikista +niistä, jotka koettivat tunkeutua mantereen sisäosiin, onnistui vain +neljän kulkea sen halki etelästä pohjoiseen tai pohjoisesta etelään. Ne +ovat: Burke vuonna 1860 ja 1861; MacKinlay vuonna 1861 ja 1862; +Ladsborough vuonna 1862 ja Stuart niin ikään vuonna 1862. MacKinlaysta +ja Landsboroughista minulla ei ole paljon sanomista. Edellinen samosi +Adelaidesta Carpentaria-lahdelle, jälkimmäinen Carpentaria-lahdelta +Melbourneen, kumpikin australialaisten komiteoiden lähettämänä etsimään +Burkea, joka oli jäänyt sille tielleen eikä koskaan palannutkaan. + +Burke ja Stuart ovat ne kaksi rohkeaa löytöretkeilijää, joista aion +teille puhua, ja nyt aloitankin ilman pitempiä esipuheita. + +Melbournen kuninkaallisen seuran lähettämänä lähti eronsaanut +irlantilainen upseeri, Castlemainen entinen poliisipäällikkö, nimeltä +Robert O'Hara Burke, matkalle 20. päivänä elokuuta 1860. Hänellä oli +mukanaan yksitoista miestä, William John Wills, nuori, etevä +tähtitieteilijä, tohtori Beckler, kasvitieteilijä Gray, King, nuori +sotilas Intian armeijasta, Landells, Brahe ja useita sepoy-sotamiehiä. +Kaksikymmentäviisi hevosta ja kaksikymmentäviisi kamelia kuljetti +retkeilijöitä, heidän tavaroitaan ja kahdeksaksitoista kuukaudeksi +varattua muonaa. Retkikunnan oli määrä pyrkiä Carpentaria-lahdelle, +pohjoisrannikolle, seuraten aluksi Cooper-jokea. Vaivattomasti se pääsi +Murrayn ja Darlingin yli ja saapui Menindien asemalle, siirtoloiden +rajalle. + +Matkalla oli havaittu, että suuresta tavaramäärästä oli paljon haittaa. +Tämä seikka sekä Burken jyrkkä luonne synnytti eripuraisuutta joukossa. +Kamelien johtaja Landells erosi muutamien hindupalvelijoiden kanssa +retkikunnasta ja palasi Darlingin rannoille. Burke jatkoi matkaansa +eteenpäin. Milloin suurenmoisia, kosteita laidunmaita, milloin kivisiä, +vedettömiä teitä hän taivalsi Cooper-jokea kohti. Marraskuun 20. +päivänä, kolme kuukautta lähtönsä jälkeen, hän sijoitti ensimmäisen +muonavaraston joen rannalle. + +Tänne täytyi retkeilijöiden jäädä joksikin aikaa, kun ei löytynyt +pohjoiseen päin sellaista kuljettavaa tietä, jonka varrella vedensaanti +olisi ollut taattu. Suurten vaikeuksien jälkeen he saapuivat paikkaan, +jolle annettiin nimeksi Fort Wills. Se oli puolitiessä Melbournesta +Carpentaria-lahdelle, ja he pystyttivät siihen paaluaitauksen. Siellä +Burke jakoi joukkonsa kahteen osaan. Toisen piti Brahen komentamana +jäädä Fort Willsiin kolmeksi kuukaudeksi tai pitemmäksi aikaa, elleivät +elintarvikkeet loppuisi, ja odottaa toisen paluuta. Jälkimmäiseen +kuuluivat vain Burke, King, Gray ja Wills. He ottivat mukaansa kuusi +kamelia ja ruokavaroja kolmeksi kuukaudeksi, nimittäin 150 kiloa +jauhoja, 20 kiloa riisiä, 20 kiloa kaurajauhoja, 50 kiloa kuivattua +hevosenlihaa, 50 kiloa suolattua sianlihaa ja silavaa ja 15 kiloa +korppuja, kaikki yhteensä mennen tullen noin kahdentuhannen kuudensadan +kilometrin matkaa varten. + +Nämä neljä miestä lähtivät siis matkalle. Vaivalloisen retken jälkeen +kivisen erämaan halki he saapuivat Eyre-joelle, kauimpana olevalle +paikalle, minkä Sturt oli saavuttanut 1845, ja samosivat pohjoista +kohti noudattaen sadattaneljättäkymmentä meridiaania niin tarkoin kuin +mahdollista. + +Tammikuun 7. päivänä he marssivat eteläisen kääntöpiirin poikki +hehkuvassa auringonhelteessä, harhauttavien kangastusten eksyttäminä +usein kärsien veden puutetta, joskus ankarien rajuilmojen virkistäminä, +tavaten siellä täällä harhailevia alkuasukkaita, joista heillä ei ollut +mitään valittamista; ylimalkaan oli verraten vähän haittaavia esteitä +tiellä, jota eivät sulkeneet järvet, joet tai vuoret. + +Tammikuun 12. päivänä näkyi pohjoisessa muutamia kukkuloita, +muiden mukana Forbes-vuori, ja jono graniittiharjuja, joilla on +englanninkielessä nimenä "range". Siellä matka kävi hankalaksi. +Päästiin töin tuskin eteenpäin. Eläimet eivät suostuneet marssimaan: -- +Aina vain harjuja, kamelit hikoilevat pelosta, Burke kirjoitti +päiväkirjaansa. Voimansa ponnistaen retkeilijät pääsivät kuitenkin +Turner-joen rannalle ja sitten latvapuolelle Flinders-jokea, jonka +Stokes oli nähnyt 1841 ja joka palmujen ja eukalyptusten reunustamana +laskee Carpentaria-lahteen. + +Valtameren läheisyyttä ilmaisi sarja suoperäisiä maita. Yksi +kameleista hukkui niihin. Toiset kieltäytyivät kulkemasta pitemmälle. +Kingin ja Grayn täytyi jäädä niiden luokse. Burke ja Wills jatkoivat +matkaa pohjoiseen ja suurten vaikeuksien jälkeen, joista heidän +muistiinpanoissaan on hyvin hämärästi mainittu, he saapuivat eräälle +kohdalle, missä meren nousuvettä oli rämeillä, mutta eivät nähneet itse +merta. Se tapahtui 11. päivänä helmikuuta 1861. + +-- Eivätkö nämä uljaat miehet siis päässeet pitemmälle? lady Glenarvan +kysyi. + +-- Eivät hyvä rouva, Paganel vastasi. -- Rämeet olivat +kulkukelvottomia, ja heidän täytyi kääntyä paluumatkalle yhtyäkseen +tovereihinsa Fort Willsissä. Surullinen paluu, sen saa sanoa! Heikkoina +ja näännyksissä eteenpäin laahautuen Burke ja Wills pääsivät Greyn ja +Kingin luo. Sitten he lähtivät nelisin, seuraten jo kulkemaansa tietä, +etelään Cooper-jokea kohti. + +Tämän matkan vastuksia, vaaroja ja kärsimyksiä emme tarkalleen tunne, +sillä retkeilijöiden muistiinpanoissa ei niitä kuvata. Mutta niiden on +täytynyt olla hirvittäviä. + +Saavuttuaan huhtikuussa Cooper-joen laaksoon, heitä ei enää ollut kuin +kolme. Gray oli kuollut uupumukseen. Neljä kamelia oli menehtynyt. Jos +Burken kuitenkin olisi onnistunut päästä Fort Willsiin, missä Brahe +häntä odotti muonavarastoineen, hän olisi tovereineen pelastunut. He +panivat peliin kaiken voimansa, laahustivat eteenpäin vielä muutamia +päiviä, ja 21. päivänä huhtikuuta he näkivät varuspaikan aitauksen, +pääsivät perille...! Mutta juuri sinä päivänä oli, viisi kuukautta +turhaan odotettuaan, Brahe lähtenyt. + +-- Lähtenyt! pikku Robert huudahti. + +-- Niin, lähtenyt! Vieläpä onnettoman sattuman oikusta juuri samana +päivänä! Brahen jättämä kirje ei ollut seitsemää tuntia vanhempi. Mutta +Burke ei voinut ajatellakaan hänen tavoittamistaan. Oman onnensa nojaan +jääneet virkistivät itseänsä hiukan varaston ruokavaroilla. Mutta +heillä ei ollut mitään kulkuneuvoja, ja Darling oli vielä +kuudensadankuudenkymmenen kilometrin päässä. + +Silloin Burke päätti vastoin Willsin neuvoa pyrkiä +Hopeless-vuoren läheisiin australialaisiin siirtoloihin, noin +kahdensadankahdeksankymmenen kilometrin päähän Fort Willsistä. +Lähdettiin matkalle. Kahdesta jäljellä olevasta kamelista toinen hukkui +erääseen Cooper-joen mutaiseen lisäjokeen, toinen ei jaksanut kulkea +enää askeltakaan; se täytyi tappaa ja sen lihat syödä. Pian olivat +ruokavarat lopussa. Kolmen kovaonnisen miehen täytyi elättää itseään +"nardulla", vesikasvilla, jonka siitepöly on syötävää. Kun heillä ei +ollut vettä eikä keinoja kuljettaa sitä mukanaan, he eivät voineet +jättää Cooperin rantoja. Tulipalo poltti heidän telttansa ja +leiritavaransa. He olivat hukassa. Ei ollut edessä muuta kuin kuolema! + +Burke kutsui luokseen Kingin: -- Minä en elä enää kuin muutaman tunnin, +hän sanoi tälle; -- tässä on kelloni ja muistiinpanoni. Kun olen +kuollut, pankaa oikeaan käteeni pistooli ja jättäkää minut paikalleni +hautaamatta! Tämän jälkeen Burke ei enää puhunut; hän kuoli seuraavana +aamuna kello kahdeksan. + +Järkyttyneenä ja murheissaan King lähti etsimään jotakin +australialaista heimoa. Kun hän palasi, oli Willskin kuollut. Kingin +ottivat alkuasukkaat hoiviinsa, ja syyskuussa löysi hänet Howittin +retkikunta, joka oli lähetetty etsimään Burkea samaan aikaan kuin +MacKinlay ja Landsborough. Niinpä neljästä retkeilijästä tältä matkalta +Australian mantereen poikki jäi yksi ainoa henkiin. + +Paganelin kertomus oli tehnyt hänen kuulijoihinsa masentavan +vaikutuksen. Kaikki ajattelivat kapteeni Grantia, joka kenties harhaili +samoin kuin Burke tovereineen keskellä erämaata. Olivatko +haaksirikkoiset pelastuneet niistä kärsimyksistä, joihin nämä uljaat +retkeilijät olivat menehtyneet? Tämä ajatus oli niin luonnollinen, että +kyyneleet kihosivat Mary Grantin silmiin. + +-- Isäni! Isäparkani! hän huokasi. + +-- Neiti Mary, tyyntykää! John Mangles lohdutti. -- Joutuakseen +tällaisiin kärsimyksiin täytyy kaiken uhalla lähteä sisämaahan. +Kapteeni Grant on alkuasukkaiden käsissä, kuten King, ja pelastuu kuten +King. Hän ei ole milloinkaan joutunut niin surkeaan asemaan. + +-- Ei olekaan, Paganel vahvisti, -- ja minä toistan teille, rakas +neiti, että australialaiset ovat ystävällisiä. + +-- Jumala toteuttakoon sananne! neito vastasi. + +-- Entä Stuart? kysyi Glenarvan, joka tahtoi kääntää ajatukset pois +surullisesta suunnasta. + +-- Stuartko? Paganel vastasi. -- Oh, Stuart oli onnekkaampi, ja hänen +nimensä on kuuluisa Australian aikakirjoissa. Vuodesta 1848 alkaen +valmistautui John MacDougal Stuart, teidän maanmiehiämme, hyvät +ystäväni, retkilleen, seuraten Sturtia matkoilla Adelaiden +pohjoispuolisissa erämaissa. Vuonna 1860 hän yritti turhaan tunkeutua +Australian sisämaahan vain kahden miehen seuraamana. Mutta hän ei ollut +niitä miehiä, jotka masentuvat. Vuonna 1861, tammikuun 1. päivänä, hän +lähti Chambers-joelta yhdentoista päättäväisen matkakumppanin +etunenässä ja pääsi kahdensadankahdeksankymmenen kilometrin päähän +Carpentaria-lahdesta; mutta muonavarojen puutteen vuoksi hänen täytyi +palata Adelaideen pääsemättä tämän hirvittävän mantereen halki. Mutta +hän rohkeni koetella onnea vieläkin ja varustaa kolmannen retkikunnan, +jonka tosiaan onnistui saavuttaa niin kiihkeästi tavoiteltu päämäärä. + +Etelä-Australian eduskunta kannatti lämpimästi tätä uutta löytöretkeä +ja myönsi sitä varten kahdentuhannen punnan avustuksen. Stuart ryhtyi +kaikkiin varokeinoihin, jotka kokemuksesta tiesi tarpeellisiksi. Hänen +ystävänsä, luonnontutkija Waterhouse, vanhat kumppaninsa Thring ja +Kekwick sekä lisäksi Woodforde ja Auld, kaikkiaan kymmenen miestä, +liittyivät häneen. Hän otti mukaansa kaksikymmentä amerikkalaista +nahkasäkkiä, joista kukin oli kolmenkymmenen litran vetoinen, ja 5. +päivänä huhtikuuta 1862 retkikunta oli saavuttanut Newcastle Waterin +alueen, kahdeksannentoista leveysasteen takana, yhtä kaukana +pohjoisessa kuin kovaonninen Burke oli päässyt. Hänen reittinsä +noudatti jokseenkin läheltä 131. meridiaania ja poikkesi niin ollen +seitsemän astetta länteen Burken reitistä. + +Newcastle Waterin alueen piti olla uusien löytöretkien lähtökohtana. +Stuart, jota kaikkialla ympäröi tiheä metsä, koetti turhaan tunkeutua +pohjoiseen ja koilliseen. Yritys samota länttä kohti Victoria-joelle ei +myöskään onnistunut; läpipääsemättömät viidakot sulkivat tien. + +Stuart päätti silloin muuttaa leiripaikkaa ja saikin sen siirretyksi +vähän pohjoisemmaksi, Howerin rämeille. Sitten kulkiessaan itää kohti +hän kohtasi keskellä ruohoisia tasankoja Daily-joen ja seurasi sitä +noin viisikymmentä kilometriä. + +Maaperä alkoi olla erinomaista; laitumet olisivat olleet squatterin +ilona ja onnena; kumipuut kasvoivat sieilä tavattoman korkeiksi. +Ihmeissään jatkoi Stuart matkaamista eteenpäin; hän saapui +Strangeway-joen ja Leichardtin löytämän Roper-joen rannalle; niiden +vedet virtasivat palmujen välitse, jotka olivat tämän trooppisen seudun +arvoisia; siellä eli alkuasukasheimoja, jotka ottivat löytöretkeilijät +ystävällisesti vastaan. + +Sieltä retkikunta kääntyi pohjoisluoteeseen pitkin hiekkaista ja +rautapitoisten kallioiden peittämää aluetta, etsien Van Diemenin +lahteen laskevan Adelaide-joen lähteitä. Se kulki tällöin Arnhemin maan +läpi, palmukaalien, bambujen ja pinjojen keskitse. Adelaide laajeni; +sen rannat kävivät rämeisiksi; meri oli lähellä. + +Tiistaina 22. päivänä heinäkuuta Stuart leiriytyi Fresh Waterin +rämeille jouduttuaan vaikeuksiin lukemattomien purojen vuoksi, jotka +katkaisivat hänen reittinsä. Hän lähetti kolme kumppaneistaan etsimään +mahdollisia teitä; seuraavana päivänä hän saapui, milloin kierrettyään +ylipääsemättömiä virranpoukamia, milloin rämmittyään upottavilla +soilla, muutamille ruohoisille ylätasangoille, missä kasvoi +kumipuurykelmiä ja kuitukuorisia puita; siellä lenteli parvittain +hanhia, iibiksiä ja eräitä erikoisen kesyttömiä vesilintuja. +Alkuasukkaita oli vähän tai ei laisinkaan. Vain siellä täällä savua +kaukaisista leiripaikoista. + +Heinäkuun 24. päivänä, yhdeksän kuukautta Adelaidesta lähtönsä jälkeen, +Stuart lähti kahtakymmentä minuuttia yli kello kahdeksan aamulla +liikkeelle pohjoista kohti; hän tahtoi vielä samana päivänä päästä +meren rannalle. Rautamalmien ja vulkaanisten kallioiden peittämä maa +kohosi hiljalleen; puut pienenivät ja alkoivat muistuttaa sellaisia, +joita kasvaa merten rannoilla; eteen tuli laaja, metsän reunustama +vesijättölaakso. Stuart kuuli selvästi murtuvien aaltojen kohinaa, +mutta ei sanonut mitään kumppaneilleen. Vihdoin tultiin villien +viiniköynnösten tukkimaan viidakkoon. + +Stuart astui muutaman askeleen. Silloin hän oli Intian valtameren +rannalla! -- Meri! Meri! huudahti Thring hämmästyneenä. Toiset +riensivät paikalle, ja kolme pitkää hurraahuutoa tervehti Intian merta. + +Australian mantereen poikki oli päästy neljännellä kerralla! + +Kuvernööri Richard Macdonnellille antamansa lupauksen mukaan Stuart +pesi jalkansa, kasvonsa ja kätensä merivedessä. Sitten hän palasi +laaksoon ja kaiversi erääseen puuhun nimensä alkukirjaimet J.M.D.S. +Leiri pantiin kuntoon pienen solisevan puron rannalle. + +Seuraavana päivänä Thring lähti tutkimaan, voisiko lounaaseen +kulkemalla päästä Adelaide-joen suulle, mutta maaperä oli liian +rämeistä hevosille, joten siitä täytyi luopua. + +Silloin Stuart valitsi korkean puun eräällä aukealla paikalla. Hän +katkaisi sen alemmat oksat ja kiinnitti latvaan Australian lipun. Puun +kaarnaan piirrettiin seuraavat sanat: _Kaiva maata puolen metrin päässä +etelään_. + +Ja jos joku matkustaja kerran kaivaa maata siltä paikalta, hän löytää +peltirasian ja siinä asiakirjan, jonka sanat ovat syöpyneet muistiini: + + SUURI TUTKIMUSRETKI JA KULKU AUSTRALIAN HALKI ETELÄSTÄ POHJOISEEN. + + John MacDougal Stuartin johtamat tutkimusretkeilijät saapuivat + tänne 25. päivänä heinäkuuta 1862 kuljettuaan koko Australian halki + Etelämereltä Intian valtameren rannalle, samoten keskeltä mannerta. + He olivat lähteneet Adelaidesta 26. päivänä lokakuuta 1861 ja + jättivät 21. päivänä tammikuuta 1862 taakseen viimeisen siirtolan + pohjoisessa. Tämän onnellisen tapahtuman muistoksi he pystyttivät + tähän Australian lipun, merkiten siihen retkikunnan johtajan nimen. + Kaikki on hyvin. Jumala varjelkoon kuningatarta. + +Alle on kirjoitettu Stuartin ja hänen seuralaistensa nimet. + +Näin todettiin tämä suuri tapahtuma, joka herätti tavatonta huomiota +koko maailmassa. + +-- Ja pääsivätkö kaikki nämä rohkeat retkeilijät takaisin ystäviensä +luo etelään? lady Helena kysyi. + +-- Pääsivät, rouva, Paganel vastasi, -- kaikki, mutta eivät ilman kovia +koettelemuksia. Stuart kärsi kaikkein enimmin, hän oli pahasti +sairastunut keripukkiin lähtiessään paluumatkalle Adelaidea kohti. +Syyskuun alussa hänen tautinsa oli niin pahentunut, ettei hän uskonut +enää näkevänsä asuttuja seutuja. Hän ei jaksanut enää istua satulassa, +vaan kulki kahden hevosen väliin ripustetussa kantotuolissa maaten. +Lokakuun lopulla hän joutui verensyöksyn takia viimeisilleen. Tapettiin +hevonen, jotta hänelle saatiin keitetyksi lihalientä; 28. päivänä +lokakuuta hän luuli kuolevansa, mutta onnellinen taudinkäänne pelasti +hänet, ja 10. päivänä joulukuuta retkikunta saapui täysilukuisena +ensimmäisille asutuksille. + +Adelaideen Stuart saapui 17. päivänä joulukuuta asukkaiden riemuitessa. +Mutta hänen vointinsa oli yhä huono, ja pian, saatuaan Maantieteellisen +seuran suuren kultamitalin, hän astui _Indus_-laivaan matkustaakseen +rakkaaseen Skotlantiinsa, isänmaahansa, missä palatessamme vielä hänet +tapaamme.[6] + +-- Hän oli mies, joka oli erinomaisen tarmokas, Glenarvan sanoi, -- ja +se vielä enemmän kuin ruumiillinen voima auttoi häntä suurtekoihin. +Skotlanti on syystä ylpeä saadessaan lukea hänet omiensa joukkoon. + +-- Eikö Stuartin jälkeen kukaan ole yrittänyt uusia löytöretkiä? lady +Helena kysyi. + +-- On kyllä, rouva, Paganel vastasi. -- Minä olen usein maininnut +teille Leichardtin. Tämä retkeilijä oli jo vuonna 1844 tehnyt +huomattavan tutkimusretken Pohjois-Australiaan. Vuonna 1848 hän lähti +toiselle matkalle koilliseen. Seitsemääntoista vuoteen ei hänestä +sitten ole mitään kuulunut. Viime vuonna toimeenpani kuuluisa +kasvitieteilijä, tohtori Muller Melbournesta rahankeräyksen retkikunnan +kustantamista varten. Rahat saatiin helposti kokoon, ja joukko uljaita +squattereita lähti älykkään ja rohkean MacIntyren johdolla 21. päivänä +kesäkuuta 1864 Paroo-joen laidunmailta. Tällä hetkellä, jolloin teille +puhun, se on Leichardtia etsiessään varmaankin tunkeutunut kauas +mantereen sisäosiin. Onnistukoon sen ja onnistukoon meidän kuten senkin +löytää etsityt rakkaat ystävät! + +Tähän päättyi maantieteilijän kertomus. Oli jo myöhäinen ilta. +Kiitettiin Paganelia, ja vähän ajan kuluttua nukkui itsekukin +rauhallisesti, valkoisten kumipuiden lehdistössä piilevän kellolinnun +raksuttaessa säännöllisesti tämän tyynen yön sekunteja. + + + + +RAUTATIE MELBOURNESTA SANDHURSTIIN. + + +Majuri oli ollut hieman levoton nähdessään Ayrtonin lähtevän Wimerran +leiriltä etsimään hevosenkengittäjää Black Pointin asemalta. Mutta hän +ei hiiskunut sanaakaan omista epäilyistään ja tyytyi vain pitämään +silmällä joen ympäristöä. Näiden rauhallisten seutujen tyyneyttä ei +millään tavoin häiritty, ja yön kestettyä muutamia tunteja aurinko +nousi jälleen taivaalle. + +Glenarvan puolestaan ei pelännyt muuta kuin että Ayrton tulisi takaisin +yksin. Ellei saataisi seppää, vankkureilla ei päästäisi jatkamaan +retkeä. Matka keskeytyisi ehkä useiksi päiviksi, ja Glenarvan, joka +malttamattomana halusi pian päästä perille, ei suvainnut mitään +viivytystä. + +Onneksi Ayrton ei ollut hukannut aikaa eikä laiminlyönyt mitään. Hän +palasi seuraavana päivänä aamun valjetessa. Hänellä oli mukanaan mies, +joka sanoi olevansa Black Pointin aseman seppä. Tämä oli suuri ja +reipas miehenroikale, tympäisevän ja eläimellisen näköinen. Mutta vähät +sillä, jos hän vain pystyisi tehtäväänsä. Hän oli muuten perin +vähäpuheinen eikä kuluttanut suutaan tarpeettomiin sanoihin. + +-- Onko hän pystyvä työmies? John Mangles kysyi perämieheltä. + +-- Minä en häntä tunne enempää kuin te, kapteeni, Ayrton vastasi. -- +Saadaan nähdä. + +Seppä ryhtyi työhönsä. Hän oli ammattimies, sen näki kyllä siitä +tavasta, kuinka hän korjasi vankkurien etuosan. Hän teki työtä +taitavasti ja harvinaisen nopeasti. Majuri huomasi hänen ranteidensa +pahasti runnellussa ihossa mustahkot, melkein verestävät raidat. Ne +olivat vereksien haavojen jälkiä, joita huonon pellavapaidan hihat vain +osaksi peittivät. MacNabbs teki sepälle näitä, vielä varmaankin perin +kipeitä vioittumia koskevan kysymyksen. Mutta mies ei vastannut, vaan +jatkoi työtään. + +Kahden tunnin kuluttua oli vankkurit korjattu. + +Mitä Glenarvanin hevoseen tuli, se oli pian kunnossa. Seppä oli ottanut +mukaansa valmiita hevosenkenkiä; niissä oli muuan omituisuus, joka ei +jäänyt majurilta huomaamatta: etuosaan oli lyöty selvä ristiässän kuva. +Majuri huomautti sitä Ayrtonille. + +-- Se on Black Pointin merkki, perämies vastasi. -- Sen avulla voi +seurata asemalta kadonneiden hevosten jälkiä sekoittamatta niitä +muihin. + +Kengät oli pian sovitettu hevosen kavioihin. Sen jälkeen seppä pyysi +palkkaansa ja lähti tiehensä tuskin neljä sanaa sanottuaan. + +Puoli tuntia myöhemmin olivat retkeilijät matkalla. Mimoosametsän +takana levisi laajalti avoin tasanko, joka hyvin ansaitsi nimensä "open +plain". Muutamia kvartsilohkareita ja rautapitoisia kiviä oli siellä +täällä pensaiden, korkean ruohikon ja aitausten välissä, missä lukuisia +karjalaumoja oli laitumella. Joitakin kilometrejä kauempana uursivat +vankkurien pyörät syvälle vesiperäiseen maahan, jossa solisi +säännöttömiä, jättiläiskaislikon puoleksi peittämiä puroja. Sitten +kuljettiin pitkin laajojen, rehevöityvien suolapitoisten lampien +reunoja. Matka sujui vaivattomasti ja, se täytyy sanoa, rattoisasti. + +Lady Helena kutsui herroja käymään luonaan vuoron perään, sillä hänen +salonkinsa oli kovin ahdas. Mutta näin sai kukin levähtää rasittavasta +ratsastuksesta ja virkistää itseänsä keskustelulla viehättävien naisten +kanssa. Neiti Maryn avustamana hän hoiti pyörivän talonsa emännyyttä +mitä miellyttävimmin. John Manglesia ei näissä jokapäiväisissä +kutsuissa unohdettu, eikä hänen hiukan juhlallista keskustelutapaansa +pidetty ikävänä. Päinvastoin. + +Näin kuljettiin kohtisuoraan poikki Growlandista Horshamiin johtavan +postitien, pahasti pölyisen tien muuten, jota jalkamiehet eivät juuri +käyttäneet. Talbotin kreivikunnan äärimmäisessä sopukassa sivuttiin +ohimennen matalahkojen kunnaiden kukkuloita, ja illalla seurue saapui +viiden kilometrin päähän Maryboroughin yläpuolelle. Satoi hienoa +vihmaa, joka missä muussa maassa tahansa olisi liottanut kamaran, mutta +täällä kosteus haihtui niin ihmeellisesti, että leiripaikalla ei ollut +siitä mitään haittaa. + +Seuraavana, 29. päivänä joulukuuta kulkua hidastutti jonkin verran jono +vuorennyppylöitä, jotka muistuttivat jonkinlaista pienoiskokoista +Sveitsiä. Tavan takaa piti nousta mäelle ja taas laskeutua, ja samalla +kärsiä epämieluisaa keinahtelua. Matkustajat kävelivät osan matkaa +jalkaisin eivätkä sitä pahoitelleet. + +Kello yhdentoista aikaan saavuttiin Carlsbrookiin, joka on jokseenkin +tärkeä kaupunki. Ayrton oli sitä mieltä, että olisi kierrettävä sen +ympäri sinne poikkeamatta, ajan voittamiseksi, hän selitti. +Glenarvan oli samaa mieltä, mutta aina utelias Paganel tahtoi käydä +Carlsbrookissa. Hänen ehdotukseensa suostuttiin, ja vankkurit jatkoivat +verkalleen kulkuaan. + +Tapansa mukaan Paganel otti Robertin seurakseen. Hänen käyntinsä +Carlsbrookissa oli hyvin lyhyt, mutta riitti antamaan hänelle tarkan +yleiskuvan kaupungista. Siellä oli pankki, raatihuone, kauppatori, +koulu, kirkko ja satakunta täysin samanlaista tiilitaloa, kaikki +järjestettynä säännölliseksi, yhdensuuntaisten katujen leikkelemäksi +suunnikkaaksi englantilaiseen tapaan. Ei mikään ole yksinkertaisempaa +-- eikä myöskään yksitoikkoisempaa. Kun kaupunki suurenee, pidennetään +sen katuja kuten kasvavan pojan housuja, alkuperäistä sopusuhtaa +millään tavoin rikkomatta. + +Carlsbrook oli vilkas kaupunki, mikä on näiden vastaperustettujen +kaupunkien huomattava ominaisuus. Australiassa näyttävät kaupungit +kasvavan kuin puut auringon lämmössä. Kiireisiä ihmisiä kulki kaduilla, +kullan välittäjiä tungeskeli tuontitoimistoissa, alkuasukkaisiin +kuuluvan poliisimiehistön saattamana tuotiin kallista metallia Bendigon +ja Mount Alexanderin kaivoksista. Kaikki nämä etujensa kannustamat +ihmiset ajattelivat vain kauppojaan, eikä tämän ahertavan väestön +joukossa muukalaisia huomattukaan. + +Käytettyään tunnin ajan vaellukseen Carlsbrookissa molemmat palasivat +toveriensa luo huolellisesti viljellyn peltomaan halki. Sitten tuli +laajoja ruohikkoja, nimeltään "low level plains", ja niillä näkyi +lukemattomia lammaslaumoja ja paimenhökkeleitä. Edempänä alkoi erämaa +välittömästi, Australian luonnolle ominaisen äkkinäisesti. Simpsonin +kukkulat ja Tarrangowerin vuori osoittivat Loddon piirin eteläistä +kärkeä 144. pituusasteen kohdalla. + +Tähän saakka ei kuitenkaan ollut tavattu yhtään alkuasukasheimoista, +jotka elävät villissä tilassa. Glenarvan tuumiskeli, puuttuiko +Australiasta australialaisia, kuten Argentiinan pampalta oli puuttunut +intiaaneja. Mutta Paganel selitti hänelle, että tällä leveysasteella +liikuskelivat villit enimmäkseen Murrayn tasangoilla puolentoistasataa +kilometriä idempänä. + +-- Me lähestymme kultaseutua, hän sanoi. -- Kahden päivän päästä +kuljemme Mount Alexanderin rikkaan alueen läpi. Sinne ryntäsivät vuonna +1852 kullanetsijöiden laumat. Alkuasukkaiden täytyi paeta heidän +tieltään erämaihin. Me olemme sivistyneessä maassa, vaikkei siltä +näytä, ja ennen tämän päivän päättymistä olemme kulkeneet rautatien +yli, joka yhdistää Murrayn ja meren. Tarvitseeko sanoakaan, ystäväni, +rautatie Australiassa tuntuu minusta yllättävältä. + +-- Minkä vuoksi, Paganel? Glenarvan kysyi. + +-- Minkäkö vuoksi? Sen vuoksi, että se on ristiriitaista! Oh, minä +tiedän kyllä, että te, jotka olette tottuneet asuttamaan kaukaisia +alueita, te, joilla on sähkölennättimiä ja maailmannäyttelyitä Uudessa +Seelannissa, pidätte sitä ihan luonnollisena! Mutta se sekoittaa minun +kaltaiseni ranskalaisen mieltä ja kaikkia hänen mielikuviaan +Australiasta. + +-- Kun te katsotte entisyyttä ettekä nykyisyyttä, John Mangles +huomautti. + +-- Olkoon, Paganel vastasi, -- mutta kun erämaiden halki kiitävät +veturit, mimoosien ja kumipuiden oksiin kiertyvät höyrypilvet, +pikajunien edestä pakenevat muurahaispiikkisiat, nokkaeläimet ja +kasuaarit, ja villit nousevat kello puoli neljän junaan matkustaakseen +Melbournesta Kynetoniin, Castlemaineen, Sandhurstiin tai Echucaan, +hämmästyttää tuo kaikki jokaista muuta kuin englantilaista tai +amerikkalaista. Teidän rautatienne hävittävät erämaiden runollisuuden. + +-- Mitäpä siitä, jos edistys tulee tilalle! majuri lausui. + +Kimeä vihellys keskeytti puheen. Matkustajat olivat vain puolentoista +kilometrin päässä rautatiestä. Muuan etelästä tuleva ja hiljaista +vauhtia kulkeva veturi pysähtyi juuri rautatien ja vankkurien käyttämän +maantien risteykseen. Tämä rautatie yhdisti, kuten Paganel oli sanonut, +Victorian pääkaupungin Australian suurimpaan virtaan Murrayyn. Tämä +valtava vesiuoma, jonka Sturt löysi vuonna 1828, alkaa Australian +Alpeilta, saa lisävettä Lachlanista ja Darlingista, on Victorian +maakunnan koko pohjoisrajana ja laskee Encounter-lahteen lähellä +Adelaidea. Se ulottuu rikkaiden, hedelmällisten seutujen halki, ja +squatter-asemat yhä lisääntyvät sen varsilla, kun näin on saatu mukava +kulkuyhteys Melbourneen. + +Tätä rautatietä oli siihen aikaan valmiina 168 kilometriä Melbournesta +Sandhurstiin; samalla se välitti liikennettä Kynetoniin ja +Castlemaineen. Parhaillaan rakennettiin sadankahdentoista kilometrin +pituista jatkorataa Echucaan, juuri tänä vuonna Murrayn varsille +perustetun Riverinen siirtokunnan pääkaupunkiin saakka. + +37. leveysaste leikkasi rautatietä muutamia kilometrejä Castlemainen +pohjoispuolella juuri sillä kohtaa, missä on Camden Bridge, +Lutton-nimisen Murrayn lisäjoen yli rakennettu silta. + +Sitä kohti Ayrton suuntasi vankkurinsa, ratsumiesten lähtiessä edeltä +nelistämään Camden Bridgelle. Heitä kannusti siihen muuten kova +uteliaisuus. + +Rautatien siltaa kohti riensi näet suuri ihmisjoukko. Läheisten asemien +asukkaat jättivät talonsa ja paimenet laumansa, tungeksien tiellä, niin +että oli vaikea päästä eteenpäin. Joukosta kuului usein toistuvia +huutoja: + +-- Rautatielle! Rautatielle! + +Ilmeisesti oli sattunut jokin vakava tapahtuma, joka aiheutti kaiken +tämän hälinän. Ehkäpä jokin suuri tapaturma. + +Glenarvan lisäsi hevosensa vauhtia kumppaneidensa seuratessa. Muutaman +minuutin kuluttua hän oli Camden Bridgen luona. Siellä hän ymmärsi syyn +ryntäykseen. + +Oli tapahtunut hirvittävä onnettomuus, ei junien yhteentörmäys, vaan +junan suistuminen radalta ja syöksyminen virtaan, mikä muistutti +Amerikan suurimpia samantapaisia onnettomuuksia. Rautatien alitse +kulkeva joki oli täynnä vaunuja ja veturin pirstaleita. Joko oli silta +murtunut junan painosta tai juna joutunut pois raiteilta: viisi vaunua +kuudesta oli suistunut Luttonin uomaan veturin perässä. Ainoastaan +viimeinen vaunu pelastui kuin ihmeen kautta, sen kytkyt kun oli +katkennut, ja seisoi radalla metrin päässä kuilun partaalta. Alhaalla +oli vain hirvittävä kasa mustuneita ja katkenneita akseleita, +murskautuneita vaunuja, vääntyneitä kiskoja, hiiltyneitä ratapölkkyjä. +Tärähdyksestä räjähtänyt höyrypannu oli lennättänyt metallikuoren +sirpaleita pitkän matkan päähän. Tästä muodottomien esineiden +rykelmästä nousi vielä muutamia liekkejä ja höyryä mustan savun +keskeltä. Hirveän syöksyn jälkeen vielä hirveämpi tulipalo! Suuria +verilätäköitä, irrallisia jäseniä, hiiltyneiden ruumiiden tynkiä näkyi +siellä täällä eikä kukaan uskaltanut ajatella näiden pirstaleiden alle +hautautuneiden uhrien lukumäärää. + +Glenarvan, Paganel, majuri ja Mangles kuuntelivat joukon keskellä +miehestä mieheen kulkevia puheita. Pelastustöissä puuhaillessaan kukin +koetti selittää tapaturmaa. + +-- Silta on murtunut, joku sanoi. + +-- Murtunutko! toinen vastasi. -- Se on yhtä hyvässä kunnossa kuin se +on aina ollut, mutta on unohdettu kääntää paikalleen junan tullessa. +Siinä kaikki. + +Siinä olikin kääntösilta, joka avattiin laivaa varten. Oliko siis +anteeksiantamattoman huolimaton vartija unohtanut sulkea sen, niin että +täyttä vauhtia kulkeva juna tyhjän päälle jouduttuaan, oli näin +syöksynyt Luttonin veteen? Tämä olettamus tuntui hyvin todennäköiseltä. +Vaikka toinen puoli siltaa oli murskana vaunujen pirstaleiden alla, +riippui toinen, vastapäiselle rannalle käännetty puoli vielä ehjänä +kannattimillaan. Ei ollut epäilystäkään! Vartijan huolimattomuus oli +aiheuttanut tapaturman. + +Se oli sattunut yöllä junalle n:o 37, joka oli lähtenyt Melbournesta +neljännestä vaille kaksitoista illalla. Kello oli varmaankin ollut +neljännestä yli kolme aamulla, kun juna kaksikymmentäviisi minuuttia +Castlemainen asemalta lähdön jälkeen saapui Camden Bridgelle ja kohtasi +siinä tuhonsa. Viimeisen vaunun matkustajat ja virkailijat ryhtyivät +heti etsimään apua, mutta sähkölennätin, jonka pylväät olivat kaatuneet +maahan, ei enää toiminut. Kului kolme tuntia, kunnes Castlemainen +viranomaiset ehtivät saapua onnettomuuspaikalle. Kello oli siis kuusi +aamulla, kun pelastustyö saatiin järjestetyksi siirtokunnan ylivalvojan +Mitchellin toimesta ja erään poliisiupseerin komentaman poliisiosaston +avulla. Squatterit ja heidän väkensä olivat tulleet myös auttamaan ja +ryhtyivät ensin sammuttamaan tulipaloa, joka hurjan kiihkeänä riehui +pirstaleiden keskellä. + +Muutamia ruumiita, joita oli mahdoton tunnistaa, oli nostettu +ratavallille. Ei voinut ajatellakaan, että kukaan selviytyisi elävänä +tästä palavasta pätsistä. Tuli oli nopeasti täydentänyt hävityksen. +Junan matkustajista, joiden lukumäärää ei tiedetty, oli jäänyt eloon +ainoastaan kymmenen, viimeisessä vaunussa olleet. Rautatien hallinto +oli lähettänyt apuveturin noutamaan heitä Castlemaineen. + +Tällä välin lordi Glenarvan, joka oli esitellyt itsensä, keskusteli +ylivalvojan ja poliisiupseerin kanssa. Jälkimmäinen oli kookas ja laiha +mies, järkähtämättömän kylmäverinen, joka ei ainakaan antanut +tunteidensa näkyä värähtämättömillä kasvoillaan. Hän katseli tätä +hirvittävää tuhoa kuin matemaatikko laskutehtävää: hän yritti ratkaista +sitä ja saada selville tuntemattoman tekijän. Niinpä kun Glenarvan +lausui: -- Tämä on suuri onnettomuus, hän vastasi tyynesti: + +-- Vielä pahempaa, mylord. + +-- Vielä pahempaa! Glenarvan huudahti tuosta lausunnosta +loukkaantuneena. -- Mitä tässä on 'pahempaa' kuin onnettomuus? + +-- Rikos! poliisiupseeri vastasi tyynesti. + +Takertumatta tällaiseen sopimattomaan puheeseen Glenarvan kääntyi herra +Mitchellin puoleen, luoden häneen kysyvän katseen. + +-- Niin, mylord, ylivalvoja vastasi, -- tutkimuksemme on saanut meidät +varmistumaan, että tämä on rikoksen tulos. + +Viimeinen tavaravaunu on ryöstetty. Eloon jääneiden matkustajien +kimppuun oli hyökännyt viisi tai kuusi miestä käsittävä rosvojoukko. +Silta on jätetty auki tahallisesti eikä epähuomiossa, ja jos tämän +seikan yhteydessä otetaan huomioon vartijan katoaminen, niin täytyy +päätellä, että se roisto on ollut rosvojen liittolaisena. + +Poliisiupseeri pudisti päätään tälle ylivalvojan päätelmälle. + +-- Ettekö te ole samaa mieltä? herra Mitchell kysyi häneltä. + +-- En, mitä vartijan osallisuuteen tulee. + +-- Mutta vain olettamalla sellaista tapahtuneen, ylivalvoja huomautti, +-- voimme katsoa rikoksen Murrayn varsilla liikkuvien villien +tekemäksi. Ilman vartijan apua villit eivät olisi voineet avata +kääntösiltaa, jonka rakenne on heille tuntematon. + +-- Aivan niin, poliisiupseeri vastasi. + +-- No, herra Mitchell lisäsi, -- se laivuri, jonka alus kulki Camden +Bridgen läpi kello kymmenen neljäkymmentä illalla, on todistanut, että +silta hänen päästyään läpi suljettiin säädetyllä tavalla. + +-- Niin oikein. + +-- Niinpä siis vartijan osallisuus rikokseen näyttää minusta olevan +ratkaisevasti todistettu. + +Poliisiupseeri pudisteli yhä päätään. + +-- Ettekö siis te, herra, Glenarvan kysyi häneltä, -- katso rikosta +villien tekemäksi? + +-- En ensinkään. + +-- Kenen sitten? + +Tällä hetkellä kuului joen yläjuoksun puolelta noin puolen kilometrin +päästä jokseenkin suurta melua. Sinne oli kerääntynyt väkijoukko, joka +ripeästi suureni ja sitten pian saapui asemalle. Joukon keskellä kantoi +kaksi miestä ruumista. Se oli vartijan jo kylmennyt ruumis. Häntä oli +isketty tikarilla sydämeen. Kantamalla hänen ruumiinsa kauas Camden +Bridgen luota olivat murhaajat ilmeisesti halunneet johtaa poliisin +epäluulot harhaan ensimmäisten etsiskelyjen aikana. Niinpä tämä löytö +vahvisti täydellisesti upseerin arvelun. Villeiliä ei ollut mitään +osuutta tässä rikoksessa. + +-- Tuon iskun antajat, hän sanoi, -- ovat tämän pikkukojeen käyttöön +tottuneita. + +Ja näin sanoessaan hän näytti eräänlaisia lukolla varustettuja, +kaksiosaisesta renkaasta tehtyjä käsirautoja. + +-- Ennen pitkää, hän lisäsi, -- saanen ilon antaa heille tämän +rannerenkaan uudenvuodenlahjaksi. + +-- Epäilettekö siis...? + +-- Niitä, jotka 'ovat matkustaneet vapaalipulla hänen majesteettinsa +laivoilla'. + +-- Mitä! Karkotettuja vankejako! huudahti Paganel, joka tunsi tämän +Australian siirtokunnissa käytetyn sanontatavan. + +-- Minä luulin, Glenarvan huomautti, -- että karkotusvangeilla ei ollut +oleskeluoikeutta Victorian maakunnassa. + +-- Mitä vielä, poliisiupseeri vastasi, -- jos ei heillä sitä oikeutta +ole, niin he ottavat sen itselleen. Joskus karkotusvankien onnistuu +livahtaa pakoon, ja suuresti erehtyisin, elleivät nämä tule suoraa +päätä Perthistä. No, he palaavat sinne myös, voitte uskoa minua. + +Herra Mitchell vahvisti poliisiupseerin sanat nyökkäämällä. Tällä +hetkellä saapuivat vankkurit rautatiesillan kohdalle. Glenarvan tahtoi +estää naisia näkemästä Camden Bridgen hirveää näytelmää. Hän sanoi +hyvästit ylivalvojalle ja antoi ystävilleen merkin tulla mukaan. + +-- Tämän vuoksi ei ole syytä keskeyttää matkaamme, hän sanoi. + +Tultuaan vankkurien luo Glenarvan kertoi lady Helenalle vain, että oli +tapahtunut rautatieonnettomuus, mainitsematta, mitä osuutta rikoksella +oli ollut tähän tapahtumaan; niin ikään hän jätti ilmaisematta, että +seudulla liikkui karkotusvankeja, päättäen puhua siitä Ayrtonille +erikseen. Sitten seurue ylitti rautatien muutamien satojen metrien +päästä sillasta ja jatkoi matkaansa itäänpäin, kuten ennenkin. + + + + +ENSIMMÄINEN PALKINTO MAANTIETEESSÄ. + + +Näkyviin kohosi muutamia leveähköjä kukkuloita, joihin tasanko päättyi +noin kolmen kilometrin päässä rautatiestä. Pian vankkurit vierivät +ahtaissa ja oikullisesti mutkittelevissa solissa. Mutta nämä veivät +kauniille seudulle, jossa kasvoi kauniita puita, ei metsinä, vaan +erillisiksi ryhmiksi järjestyneinä ja kerrassaan trooppisen rehevinä. +Kaikkein komeimpia olivat "casuarinat", jotka näyttivät lainanneen +tammelta runkonsa lujan rakenteen, akaasialta tuoksuvat siemenkotansa +ja männyltä sinivihreään vivahtavien lehtiensä karheuden. Niiden oksien +välistä näkyi "banksia latifolian" omituisia latvoja, joiden suippous, +on niin erinomaisen viehättävä. Suuret, riippaoksaiset puut näyttivät +metsiköissä liian täysistä altaista valuvalta vihreältä vedeltä. Katse +epäröi kaikkien näiden luonnonihmeiden keskellä eikä tiennyt, mihin +kohdistaa ihailunsa. + +Matkaseurue oli hetkeksi pysähtynyt. Ayrton oli lady Helenan käskystä +seisauttanut valjakkonsa. Vankkurien suuret pyörät lakkasivat +narisemasta kvartsipitoisella hiekalla. Puuryhmien alla levisi pitkiä +vihreitä nurmikoita; muutamat säännöllisen muotoiset maaperän +kohopaikat jakoivat ne vielä aivan selvästi huomattaviin ruutuihin kuin +suuren sakkilaudan. + +Paganel ei erehtynyt nähdessään nämä vihannoivat, ikään kuin ikuista +lepoa varten runollisesti järjestetyt erilliset kohdat. Hän tunsi nämä +hautausneliöt, joiden viimeiset jäljet ruoho nyt hävittää ja joita +matkamies niin harvoin tapaa Australiassa. + +-- Tuonen viidat, hän sanoi. + +Hänen silmiensä edessä oli todellakin alkuasukkaiden hautausmaa, mutta +niin raikas, niin siimekäs, lintujen hilpeän lentelyn elävöittämä, niin +puoleensavetävä, että se ei herättänyt ainoatakaan surullista ajatusta. +Sitä olisi hyvin voinut pitää jonakin Eedenin puutarhana siltä ajalta, +jolloin kuolemaa ei ollut maan päällä. Se näytti olevan luotu eläviä +varten. Mutta nämä haudat, joita villi hoitaa niin hartaan +huolellisesti, hävisivät jo vihannuuden tulvan alle. Valtaus oli +karkottanut australialaisen kauas seudulta, missä hänen esi-isänsä +lepäsivät, ja siirtolaisuus riensi pian muuttamaan nämä kuolonkentät +karjan laidunmaiksi. Niinpä ovat nämä tuonen viidat käyneet +harvinaisiksi; kuinka monia, jotka peittävät hiljattain haudatun +miespolven, tallaakaan jo välinpitämättömän matkailijan jalka! + +Paganel ja Robert, jotka olivat kiirehtineet kumppaniensa edelle, +kiertelivät pienillä varjoisilla käytävillä kumpujen välissä. He +puhelivat ja opettivat toinen toistaan, sillä maantieteilijä väitti +oppivansa paljon nuoren Grantin mielipiteistä. Mutta he eivät olleet +ratsastaneet puolta kilometriä, kun lordi Glenarvan näki heidän +pysähtyvän, laskeutuvan ratsailta ja sitten kumartuvan maata kohti. He +näyttivät tutkivan hyvin mielenkiintoista esinettä heidän ilmeikkäistä +eleistään päätellen. + +Ayrton hoputti valjakkoaan, ja vankkurit olivat pian tavoittaneet +molemmat ystävykset. Syy heidän pysähdykseensä ja hämmästykseensä kävi +kohta ilmi. Muuan alkuasukaslapsi, pieni kahdeksanvuotias poika +eurooppalaisissa pukimissa, nukkui rauhallista unta mahtavan banksian +siimeksessä. Hänen rotupiirteistään ei olisi voinut erehtyä: kiharat +hiukset, melkein musta iho, litteä nenä, paksut huulet ja käsivarsien +tavaton pituus osoittivat heti hänen kuuluvan sisämaan alkuasukkaisiin. +Mutta hänellä oli älykkäät kasvot, ja varmaan kasvatus oli jo +kohottanut tämän pikku villin alhaiselta alkutasoltaan. + +Lady Helena astui maahan perin uteliaana katselemaan häntä, ja pian +koko seurue ympäröi pienen alkuasukkaan, joka nukkui sikeästi. + +-- Lapsiparka, Mary Grant sanoi, -- onko hän joutunut eksyksiin tässä +erämaassa? + +-- Minä luulen, lady Helena vastasi, -- että hän on tullut kaukaa +käydäkseen näissä kuoleman lehdoissa! Täällä lepää varmaankin hänen +rakkaimpiaan! + +-- Mutta häntä ei voi jättää tänne! Robert sanoi. -- Hän on yksin ja... + +Robertin lauseen keskeytti nuoren australialaisen liikahdus; poika +käännähti kuitenkaan heräämättä. Mutta silloin nousi kaikkien hämmästys +huippuunsa. Pojan selässä oli kirjoitus ja siinä luki: + + TOLINE, + TO BE CONDUCTED TO ECHUCA, + CARE OF JEFFRIES SMITH, RAILWAY + PORTER, PREPAID[7] + +-- Aito englantilaista! Paganel huudahti. -- Lähettävät lapsen kuin +tavaramytyn! Kirjoittavat osoitteen kuin pakettiin! Minulle oli kyllä +siitä puhuttu, mutta en tahtonut uskoa sitä. + +-- Lapsiparka! lady Helena lausui. -- Oliko hän Camden Bridgeltä +suistuneessa junassa? Ehkä hänen vanhempansa ovat saaneet surmansa, ja +hän on nyt yksin maailmassa! + +-- Sitä en usko, rouva, John Mangles vastasi. -- Tämä kirjoitus +osoittaa päinvastoin, että hän matkusti yksin. + +-- Hän herää, Mary Grant sanoi. + +Lapsi todellakin heräsi. Hänen silmänsä avautuivat vähitellen, mutta +sulkeutuivat heti taas päivän häikäiseminä. Mutta lady Helena tarttui +hänen käteensä; poika nousi ja katseli kummastuneena matkailijajoukkoa. + +Pelon tunne värähdytti aluksi hänen piirteitään, mutta lady Glenarvanin +läsnäolo rauhoitti häntä. + +-- Ymmärrätkö englannin kieltä, ystäväni? tämä kysyi häneltä. + +-- Ymmärrän ja puhunkin, lapsi vastasi matkustajien kielellä, mutta +hyvin huomattavasti murtaen. + +Hänen ääntämisensä muistutti ranskalaisten tapaa, kun nämä puhuvat +englannin kieltä. + +-- Mikä sinun nimesi on? lady Helena kysyi. + +-- Toline, pikku australialainen vastasi. + +-- Ah, Toline! Paganel huudahti. -- Ellen erehdy, se sana merkitsee +australian kielellä kaarnaa? + +Toline nyökkäsi myöntävästi ja katsoi jälleen naisiin. + +-- Mistä sinä tulet, ystäväni? lady Helena kysyi. + +-- Melbournesta, Sandhurstin junalla. + +-- Olitko sinä siinä junassa, joka suistui radalta Camdenin sillalla? +Glenarvan kysyi. + +-- Olin, herra, Toline vastasi, -- mutta Raamatun Jumala suojeli minua. + +-- Matkustitko yksin? + +-- Yksin. Pastori Paxton oli uskonut minut Jeffries Smithin huostaan. +Onnettomuudeksi se miesparka sai surmansa! + +-- Etkö tuntenut ketään muuta junassa? + +-- En ketään, herra, mutta Jumala pitää huolta lapsista eikä hylkää +heitä milloinkaan! + +Toline lausui nämä sanat lempeällä äänellä, joka koski sydämeen. Kun +hän puhui Jumalasta, hänen äänensä kävi vakavammaksi, hänen silmänsä +sädehtivät, ja kuulija tunsi tässä nuoressa sielussa asuvan suuren +hartauden. + +Tämä uskonnollinen innostus näin nuoressa iässä on helposti +selitettävissä. Lapsi oli englantilaisten lähetyssaarnaajien kastamia +ja metodistiuskonnon ankariin menoihin totuttamia nuoria alkuasukkaita. +Hänen tyynet vastauksensa, siisti käytöksensä ja musta pukunsa +muistuttivat jo pikku pappia. + +Mutta minne hän oli menossa näin autioiden seutujen halki ja miksi hän +oli lähtenyt Camden Bridgen luota? Lady Helena kysyi sitä häneltä. + +-- Minä palaan heimoni luo Lachlaniin, hän vastasi. -- Minä haluan +nähdä jälleen omaiseni. + +-- Ovatko he australialaisia? John Mangles kysyi. + +-- Ovat, Lachlanin australialaisia, Toline vastasi. + +-- Ja onko sinulla isä ja äiti? Robert Grant kysyi. + +-- On, veljeni, Toline vastasi tarjoten kätensä pikku Robertille, +jota tämä veljen nimi liikutti syvästi. Hän syleili pientä +australialaispoikaa eikä enempää tarvittu tekemään heistä ystävyksiä. + +Tällä välin olivat matkustajat nuoren villin vastauksia tarkkaavaisesti +seuraten vähitellen istuutuneet hänen ympärilleen ja kuuntelivat hänen +puhettaan. Aurinko laski jo suurten puiden taakse. Ja kun paikka näytti +sopivalta pysähdykseen eikä ollut suurta väliä, kuljettiinko vielä +muutama kilometri ennen yön tuloa, antoi Glenarvan leiriytymiskäskyn. +Ayrton riisui juhdat, pani ne Mulradyn ja Wilsonin avulla liekaan ja +jätti ne syömään mielin määrin. Teltta pystytettiin. Olbinett valmisti +aterian. Toline suostui nauttimaan siitä osansa, ensin hiukan +esteltyään, vaikka hänen oli nälkä. Istuttiin siis pöytään, molemmat +lapset vierekkäin. Robert valitsi parhaat palat uudelle kumppanilleen, +ja Toline otti ne vastaan arastelevan ja viehättävän kiitollisena. + +Juttelu ei sillä välin keskeytynyt. Jokaista kiinnosti tämä lapsi, +ja kaikki tekivät hänelle kysymyksiä. Haluttiin kuulla hänen +elämäntarinansa. Se oli hyvin yksinkertainen ja samanlainen kuin +yleensä niiden köyhien alkuasukaslasten, jotka jonkin siirtokunnan +naapuriheimot jo pieninä uskovat hyväntekeväisyysyhdistysten huostaan. +Australialaisilla on lempeät tavat. He eivät osoita maahansa +tunkeutuvia kohtaan sitä hurjaa vihaa, joka on ominainen Uuden +Seelannin asukkaille ja kenties muutamille Pohjois-Australian +heimoille. Heitä näkee käyvän suurissa kaupungeissa, Adelaidessa, +Sydneyssä ja Melbournessa, vieläpä kävelevän siellä hyvin +alkuperäisissä pukimissa. He käyvät siellä kauppaa teollisuutensa pikku +esineillä, metsästys- tai kalastusvehkeillä ja aseilla, ja monet +heimopäälliköt antavat mielellään, epäilemättä taloudellisista syistä, +lastensa hyötyä englantilaisen kasvatuksen eduista. + +Näin tekivät myös Tolinen vanhemmat, jotka olivat todellisia villejä +Lachlanista, laajalta Murrayn takaiselta seudulta. Viiteen vuoteen, +jotka lapsi oli viettänyt Melbournessa, hän ei ollut nähnyt ketään +omaisistaan. Ja kuitenkin hänen sydämessään yhä eli katoamaton +sukuvaisto, ja hän oli lähtenyt vaivalloiselle erämaamatkalle etsimään +ehkä jo hajautunutta heimoaan ja epäilemättä harvennutta +kotiperhettään. + +-- Ja kun olet tavannut vanhempasi, palaatko taas Melbourneen, lapseni? +lady Glenarvan kysyi häneltä. + +-- Palaan, rouva, Toline vastasi luoden häneen harrasta hellyyttä +osoittavan katseen. + +-- Ja miksi sinä kerran aiot? + +-- Tahdon pelastaa veljeni köyhyydestä ja tietämättömyydestä! Tahdon +opettaa heitä, saattaa heidät tuntemaan Jumalan ja rakastamaan Häntä! +Aion pyrkiä lähetyssaarnaajaksi! + +Nämä sanat, jotka kahdeksanvuotias lapsi lausui innostuneena, olisivat +voineet naurattaa kevytmielisiä ja pilkallisia ihmisiä, mutta nämä +vakavat skotlantilaiset ymmärsivät ne ja antoivat niille arvoa; he +ihmettelivät tämän nuoren, jo taisteluun valmiin opetuslapsen +uskonvoimaa. Paganel oli liikuttunut sydänjuuriaan myöten ja tunsi +vilpitöntä myötätuntoa pientä australialaista kohtaan. + +Mutta totta puhuaksemme tämä eurooppalaispukuinen villi ei aluksi ollut +häntä juuri miellyttänyt. Hän ei tullut Australiaan nähdäkseen +australialaisia herrasvaatteissa! Hän tahtoi nähdä heitä vain +tatuoituina. Tämä "säädyllinen" puku häiritsi hänen mielikuviaan. Mutta +siitä hetkestä, kun Toline oli puhunut niin palavasti, hän muutti +mielensä ja selitti olevansa hänen ihailijansa. Keskustelun loppuosa +oli muuten omiaan tekemään kunnon maantieteilijästä pikku +australialaisen parhaan ystävän. + +Erääseen lady Helenan kysymykseen Toline vastasi näet käyvänsä pastori +Paxtonin johtamaa "normaalikoulua" Melbournessa. + +-- Ja mitä siinä koulussa sinulle opetetaan? lady Glenarvan kysyi. + +-- Uskontoa, laskentoa, maantiedettä... + +-- Ah, maantiedettä! Paganel huudahti. Toline oli osunut hänen +herkimpään kohtaansa. + +-- Niin, herra, Toline vastasi. -- Olen saanut ensimmäisen palkinnon +maantieteessä ennen tammikuun lomaa. + +-- Onko sinulla palkinto maantieteessä, poikani? + +-- Tässä se on, herra, Toline sanoi ottaen taskustaan esiin erään +kirjan. + +Se oli hyvin sidottu taskukokoinen Raamattu. Ensimmäisen lehden taakse +oli kirjoitettu: _Melbournen normaalikoulu, I palkinto maantieteessä, +Toline Lachlanista_. + +Paganel oli haltioissaan! Australialainen, joka tunsi maantiedettä, +ihastutti häntä ja hän suuteli Tolinea molemmille poskille yhtä +hartaasti kuin jos olisi itse ollut pastori Paxton palkintojen +jakopäivänä; Paganelin olisi kuitenkin pitänyt tietää, että tällainen +tapaus ei ole harvinainen australialaisissa kouluissa. Nuoret villit +käsittävät varsin helposti maantieteellisiä seikkoja, mutta ovat sitä +vastoin kovin vastahakoisia laskennossa. + +Toline ei ollut ollenkaan ymmärtänyt tiedemiehen äkillistä hyväilyä. +Lady Helenan täytyi selittää hänelle, että Paganel oli kuuluisa +maantieteilijä ja tarpeen tullessa etevä opettaja. + +-- Maantieteen opettaja! Toline vastasi. -- No, herra, kyselkää +minulta! + +-- Kyselisinkö sinulta, poikaseni? Paganel sanoi. -- Enhän parempaa +pyydä! Aioin tehdä niin ilman sinun lupaasikin. Tahdonkin mielelläni +nähdä, kuinka maantiedettä opetetaan Melbournen normaalikoulussa! + +-- Entäpä jos muna opettaisikin kanaa, Paganel! MacNabbs lausui. + +-- Mitä hittoa! maantieteilijä huudahti. -- Opettaa Ranskan +Maantieteellisen seuran sihteeriä! + +Sitten asettaen silmälasit nenälleen, oikaisten pitkän vartalonsa ja +ottaen juhlallisen äänen kuten opettajan tulee hän aloitti kyselynsä. + +-- Oppilas Toline, hän sanoi, -- nouskaa seisomaan. + +Toline, joka oli seisaallaan, ei voinut nousta lisää. Hän odotti siis +vaatimattomassa asennossa maantieteilijän kysymyksiä. + +-- Oppilas Toline, Paganel jatkoi, -- mitkä ovat viisi maanosaa? + +-- Oseania, Aasia, Afrikka, Amerikka ja Eurooppa, Toline vastasi. + +-- Oikein. Puhukaamme ensiksi Oseaniasta, koska olemme tällä hetkellä +siellä. Mitkä ovat sen pääosat? + +-- Polynesia, Malaijien maa, Mikronesia ja Megalesia. Sen pääsaaret +ovat Australia, joka kuuluu englantilaisille, Uusi Seelanti, joka +kuuluu englantilaisille, Tasmania, joka kuuluu englantilaisille, +Chatham, Auckland, Macquarie, Kermadec, Makin, Maraki ynnä muut saaret, +jotka kuuluvat englantilaisille. + +-- Hyvä, Paganel sanoi, -- entä Uusi Kaledonia, Sandwich-, Mendana- ja +Pomotu-saaret? + +-- Ne ovat Ison Britannian suojeluksessa. + +-- Mitä! Ison Britannian suojeluksessa! Paganel huudahti. -- Mutta +minun tietääkseni on päinvastoin Ranska... + +-- Ranska! pikku poika matki hämmästyneen näköisenä. + +-- Kas, kas! Paganel sanoi. -- Niinkö teille opetetaan Melbournen +normaalikoulussa? + +-- Niin, herra opettaja, eikö se ole oikein? + +-- On, on! Aivan oikein, Paganel vastasi. -- Koko Oseania kuuluu +englantilaisille. Se on sovittu asia! Jatkakaamme. + +Majurin riemuksi Paganel oli puoleksi suuttuneen, puoleksi ällistyneen +näköinen. Kyselyä jatkettiin. + +-- Menkäämme Aasiaan, maantieteilijä sanoi. + +-- Aasia, Toline vastasi, -- on suunnattoman suuri alue. Pääkaupunki: +Kalkutta. Suurimmat kaupungit: Bombay, Madras, Kalikut, Aden, Malakka, +Singapore, Pegu, Colombo; saaria ovat Lakkadiivit, Malediivit, Chagos +sekä monet muut; kuuluvat englantilaisille. + +-- Hyvä, hyvä, oppilas Toline! Entä Afrikka? + +-- Afrikka käsittää kaksi pääsiirtokuntaa: etelässä on Kapmaa, +pääkaupunkina Kapkaupunki, ja lännessä englantilaiset alusmaat, tärkein +kaupunki Sierra Leone. + +-- Oikein vastattu! lausui Paganel, joka alkoi oivaltaa tätä +englantilaista maantiedettä. -- Hyvin opetettu. Mitä Algeriaan, +Marokkoon ja Egyptiin tulee ... niin ne on pyyhitty pois brittiläisistä +kartoista. Minä haluaisin nyt mielelläni puhua hiukan Amerikasta! + +-- Se jaetaan, Toline jatkoi, -- Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. +Edellinen kuuluu englantilaisille Kanadan, Uuden Braunschweigin, Uuden +Skotlannin ja kuvernööri Johnsonin hallinnon alaisten Yhdysvaltain +kautta. + +-- Kuvernööri Johnson! Paganel huudahti. -- Hullun orjuusintoilijan +murhaaman, suuren ja hyvän Lincolnin seuraaja! Oikein! Sen paremmin ei +voi! Ja mitä Etelä-Amerikkaan tulee, niin Guyanan, Malvinas-saarten, +Shetlandin saariston, Georgian, Jamaikan, Trinidadin ja muiden kautta +kuuluu sekin englantilaisille! Minä en väitä sitä vastaan. Mutta, +Toline, tahtoisinpa kernaasti kuulla sinun tai paremmin sanoen sinun +opettajiesi ajatuksen Euroopasta. + +-- Euroopastako? kysyi Toline, joka ei ymmärtänyt mitään +maantieteilijän kiintymyksestä. + +-- Niin, Euroopasta! Kenelle kuuluu Eurooppa? + +-- Tottahan Eurooppa kuuluu englantilaisille, lapsi vastasi vakaumusta +kuvastavalla äänellä. + +-- Sitä minä vähän epäilen, Paganel lausui. -- Mutta millä tavalla? Sen +minä tahtoisin tietää. + +-- Englannin, Skotlannin, Irlannin, Maltan, Jerseyn ja Guernseyn +saarten kautta, ja sitten vielä Joonian saarten, Hebridien, Shetlandin, +Orkneyn... + +-- Hyvä, hyvä, Toline! Mutta siellä on toisia valtakuntia, joita et +muista mainita, poikani. + +-- Mitä sitten, herra? tiedusti lapsi, joka ei antanut hämmentää +itseään. + +-- Espanja, Venäjä, Itävalta, Preussi, Ranska! + +-- Ne ovat maakuntia eikä valtakuntia, Toline sanoi. + +-- Hemmetti, Paganel huudahti tempaisten lasit silmiltään. + +-- Epäilemättä. Espanja, pääkaupunki Gibraltar. + +-- Mainiota! Verratonta! Suurenmoista! Entä Ranska, sillä minä olen +ranskalainen eikä olisi haitaksi saada tietää, kenelle kuulun! + +-- Ranska, Toline vastasi tyynesti, -- on Englannin maakunta, +pääkaupunki Calais. + +-- Calais! Paganel huudahti. -- Mitä! Luuletko sinä, että Calais kuuluu +vielä Englannille? + +-- Epäilemättä. + +-- Ja että se on Ranskan pääkaupunki? + +-- Niin, herra, ja siellä asuu kuvernööri, lordi Napoleon... + +Näistä viimeisistä sanoista Paganel purskahti nauruun. Toline ei +tiennyt mitä ajatella. Häneltä oli kysytty, ja hän oli vastannut +parhaansa mukaan. Mutta hänen vastaustensa omituisuutta ei voitu lukea +hänen syykseen; hänellä ei ollut siitä edes aavistusta. Oli kuinka +hyvänsä, hän ei näyttänyt hämmentyvän, vaan odotti vakavana tämän +käsittämättömän hilpeydenpuuskan päättymistä. + +-- Siinä nyt näette, majuri sanoi nauraen Paganelille. -- Enkö ollut +oikeassa väittäessäni, että oppilas Toline antaisi teille uutta oppia? + +-- Olitte, ystäväni, maantieteilijä vastasi. -- Vai niinkö maantiedettä +opetetaan Melbournessa! Normaalikoulun opettajat hoitavat asiansa +hyvin! Eurooppa, Aasia, Afrikka, Amerikka, Oseania, koko maailma, +kaikki on englantilaisten! Totisesti, tämä nerokas kasvatus tekee +ymmärrettäväksi, että alkuasukkaat alistuvat. No, Toline poikaseni, +entäs kuu, onko sekin englantilaisten! + +-- Tulee olemaan, nuori villi vastasi vakavasti. + +Silloin Paganel ei voinut enää pysyä paikallaan. Hänen täytyi nauraa +kyllikseen eikä hän saanut naurunpuuskaansa hillityksi ennen kuin +viidenkymmenen metrin päässä leiristä. + +Tällä välin oli Glenarvan käynyt etsimässä pienen kirjan +matkakirjastosta. Se oli Samuel Richardsonin Englannissa yleisesti +käytettävä _Maantiedon oppikirja_, joka pysyi paremmin totuutta +vastaavalla kannalla kuin opettajat Melbournessa. + +-- Kuulepas, lapseni, hän sanoi Tolinelle, -- ota tämä kirja ja pidä +se. Sinulla on maantieteessä erinäisiä vääriä mielikuvia, jotka on hyvä +oikaista. Minä annan sen sinulle muistoksi tästä kohtaamisestamme. + +Toline otti kirjan mitään vastaamatta; hän katseli sitä tarkkaavasti +pudistellen päätään epäilevän näköisenä eikä osannut päättää, pannako +sen taskuunsa. + +Tällöin oli jo tullut pimeä. Kello oli kymmenen illalla. Täytyi +ajatella nukkumaanmenoa, jotta päivänkoitteessa voitaisiin nousta +liikkeelle. Robert tarjosi ystävälleen Tolinelle puolet +makuupaikastaan. + +Pikku australialainen suostui siihen. Lady Helena ja Mary Grant +nousivat vankkureihin, matkamiehet menivät telttaan Paganelin +naurunpurskahdusten sekoittuessa villien harakkain hiljaiseen +räkätykseen. + +Mutta kun aurinko seuraavana aamuna kello kuuden aikaan herätti +nukkujat, he etsivät turhaan australialaista lasta. Toline oli +kadonnut. Tahtoiko hän viivyttelyittä ehtiä Lachlanin seuduille, vai +oliko Paganelin nauru häntä loukannut? Sitä ei tiedetty. + +Mutta kun lady Helena heräsi, hän huomasi povellaan viuhkan koruttomia +mimoosankukkia ja Paganel taas taskussaan Samuel Richardsonin +_Maantiedon_. + + + + +MOUNT ALEXANDERIN KAIVOKSET. + + +Vuonna 1844 sir Roderick Impey Murchison, Lontoon Kuninkaallisen +maantieteellisen seuran nykyinen esimies, havaitsi vertailuja maan +muodostumisesta tehdessään huomattavaa yhtäläisyyttä Ural-vuorten ja +sen vuoriharjanteen välillä, joka läheltä Etelä-Australian rannikkoa +kulkee pohjoisesta etelään. + +Kun Ural-vuoret ovat kultapitoisia, oppinut geologi arveli, että tätä +kallisarvoista metallia pitäisi löytyä myös australialaisessa +vuorijonossa. Eikä hän siinä erehtynytkään. + +Kaksi vuotta myöhemmin lähetettiin hänelle todella muutamia +kultanäytteitä Uudesta Etelä-Walesista, ja hän päätti toimittaa suuren +joukon työmiehiä Cornwallista siirtolaisiksi Uuden Hollannin +kultamaille. + +Ensimmäiset kultanäytteet oli Etelä-Australiasta löytänyt herra Francis +Dutton. Sitten löysivät herrat Forbes ja Smith Uuden Walesin +ensimmäiset kultakentät. + +Heti tiedon tästä levittyä kullankaivajia saapui maapallon kaikilta +kulmilta, englantilaisia, amerikkalaisia, italialaisia, ranskalaisia, +saksalaisia, kiinalaisia. Mutta vasta 3. päivänä huhtikuuta 1851 löysi +herra Hargraves erityisen rikkaita kultakerroksia ja tarjoutui +ilmoittamaan niiden paikan Sydneyn siirtokunnan kuvernöörille, +sir Ch. Fitz-Roylle, vaatimattomasta viidensadan punnan hinnasta. + +Hänen tarjoustaan ei hyväksytty, mutta huhu hänen löydöstään oli +levinnyt. Kullanetsijöitä lähti samoamaan Summerhilliä ja Leni's Pondia +kohti. Perustettiin Ophirin kaupunki, joka kultasaaliinsa runsauden +vuoksi osoitti pian ansaitsevansa raamatullisen nimensä. + +Siihen saakka ei ollut puhettakaan Victorian maakunnasta, joka +kuitenkin sitten vei muista voiton kultaesiintymien runsaudessa. + +Muutamia kuukausia myöhemmin, elokuussa 1851, kaivettiin näet tässä +maakunnassa esille ensimmäiset kultajyväset, ja pian oli neljällä +alueella käynnissä laajat etsinnöt. Nämä neljä olivat Ballarat, Owens, +Bendigo ja Mount Alexander, kaikki hyvin rikkaita; mutta Owens-joella +vedenpaljous vaikeutti työtä; Ballaratissa tuotti kultaesiintymien +epätasaisuus kaivajille usein pettymyksiä; Bendigossa ei maaperä +vastannut kaivajien vaatimuksia. Mount Alexanderin säännöllisessä +maaperässä olivat mukana kaikki menestyksen edellytykset, ja tämä +kallisarvoinen metalli, jonka arvo oli jopa 1441 frangia naulalta, +saavutti korkeimman kurssin maailman kaikilla markkinoilla. + +Juuri tälle tuhoisia pettymyksiä ja odottamattomia onnensattumia niin +usein aiheuttaneelle paikalle johdatti 37. leveysasteen reitti kapteeni +Harry Grantin etsijät. + +Kuljettuaan koko 31. päivän joulukuuta hyvin epätasaista maastoa, joka +väsytti hevosia ja juhtia, he näkivät Mount Alexanderin pyöristyneet +kukkulat. Leiriydyttiin erääseen tämän lyhyen vuorijonon kapeaan +solaan, ja eläinten annettiin lieka jalassa etsiä ruokaansa maassa +lojuvien kvartsilohkareiden välistä. Tämä ei ollut vielä kaivosaluetta. +Seuraavana päivänä, vuoden 1865 ensimmäisenä, uursivat vankkurien +pyörät jälkensä tämän mineraalirikkaan seudun teihin. + +Jacques Paganel ja hänen toverinsa olivat ihastuneita nähdessään +ohimennenkin tämän kuuluisan vuoren, jota australiaksi sanotaan +Gebooriksi. Sinne teki rynnäkön koko seikkailijoiden lauma, varkaita ja +kunniallista väkeä, hirttäjiä ja hirtettäviä. Ensimmäisen huhun +levitessä tästä suuresta löydöstä kultavuonna 1851 asukkaat, squatterit +ja merimiehet jättivät kaupunkinsa, peltonsa ja laivansa. Kultakuume +muuttui kulkutaudiksi, tarttuvaksi kuin rutto, ja monet kuolivat siihen +luullessaan jo löytäneensä onnen. Luonto oli tuhlaavaisesti kylvänyt +miljoonia, sanottiin, 25. asteen alueelle tässä ihmeellisessä +Australiassa. Nyt oli elonkorjuunaika ja nämä uudet niittomiehet +riensivät saamaan osansa. "Diggerin" kullankaivajan, ammatti oli +arvokkaampi kuin kaikki muut, ja vaikka monet menehtyivät, oli +kuitenkin muutamia, jotka tulivat rikkaiksi yhdellä ainoalla +kuokaniskulla. Perikadosta ei puhuttu, rikastumisesta levenneltiin. +Näiden onnenpotkujen kaiku kuului viidessä maanosassa. Pian tulvi +kaikensäätyisiä onnenonkijoita Australiaan, ja vuoden 1852 neljänä +viimeisenä kuukautena saapui yksin Melbourneen viidenkymmenenneljän +tuhannen suuruinen siirtolaisarmeija, mutta ilman päällikköä ja kuria, +vielä saavuttamattoman voiton jälkeisen päivän armeija, sanalla sanoen +neljäkymmentäneljä tuhatta pahimmanlaatuista rosvoilevaa pahantekijää. + +Tämän hullun kiihkon ensimmäisinä vuosina vallitsi sanoinkuvaamaton +sekasorto. Tavallisella tarmollaan pääsivät englantilaiset kuitenkin +tilanteen herroiksi. Poliisit ja kotimaiset santarmit luopuivat +varkaiden puolelta ja muuttuivat kunnon ihmisiksi. Tapahtui täydellinen +muutos. Niinpä Glenarvan ei saanutkaan nähdä mitään vuoden 1852 +väkivaltaisista näytelmistä. Kolmetoista vuotta oli kulunut siitä +ajasta, ja nyt kultaa etsittiin näillä seuduilla järjestelmällisesti, +ankarien sääntöjen mukaan. + +Muuten alkoivat kaivokset jo ehtyä. Oli kaivettu jo pohjaan saakka. +Kuinkapa ei olisikaan tyhjennetty näitä luonnon aarteita, kun +kullankaivajat olivat Victorian maakunnasta vuosina 1852-1858 kaivaneet +63.107.478 puntaa? Siirtolaisten lukumäärä onkin tuntuvasti vähentynyt, +ja he ovat siirtyneet vielä koskemattomille seuduille. Niinpä Uuden +Seelannin Otagossa ja Marlboroughissa äskettäin löydetyt kultakentät, +ovat nykyään tuhansien kaksijalkaisten siivettömien muurahaisten +kaivettavina.[8] + +Kello yhdentoista tienoilla saavuttiin kaivosalueen keskustaan. Siellä +kohosi todellinen kaupunki tehtaineen, pankkeineen, kirkkoineen, +kasarmeineen, vuokrataloineen ja sanomalehden toimituksineen. +Hotelleja, maataloja, huviloita ei myöskään puuttunut. Olipa +teatterikin, yleisön suosima, vaikka paikka maksoi kymmenen sillingiä. +Esitettiin suurella menestyksellä paikallista kappaletta _Francis +Obadiah eli onnellinen kullankaivaja_. Kun näytelmän sankari epäioivon +vallassa iskee kuokkansa maahan viimeistä kertaa, se lohkaisee irti +uskomattoman suuren kultalohkareen. + +Glenarvan oli utelias näkemään Mount Alexanderin laajat kultakaivokset +ja antoi vankkurien lähteä edellä Ayrtonin ja Mulradyn johtamina. Hän +yhtyisi seuraan muutamaa tuntia myöhemmin. Paganel oli ihastunut tästä +päätöksestä ja asettui tapansa mukaan pikku ryhmän oppaaksi. + +Hänen neuvonsa mukaan mentiin ensin pankkiin. Kadut olivat leveät, +kivetyt ja huolellisesti astellut. Sen tapaiset toimistot kuin _Golden +Company Ltd, Digger's General Office, Nugget's Union_ vetivät +jättiläisilmoituksilla katseet puoleensa. Työvoiman ja pääoman yhtymä +oli asettunut yksinäisen kullankaivajan tilalle. Kaikkialta kuului +hiekkaa huuhtovien tai kallisarvoisten kvartsia murentavien koneiden +meteliä. + +Asuntojen takana alkoivat kultakentät, laajat kaivausalueet. Siellä +kuokkivat yhtiöiden runsaasti palkkaamat kullankaivajat. + +Silmin ei olisi voinut laskea maahan puhkaistujen reikien lukua. +Rautalapiot välkähtelivät auringonpaisteessa yhtenä säihkynänä. +Kaivajien joukossa oli kaikkia kansallisuuksia. He eivät kinastelleet, +vaan tekivät työtään äänettömästi, kuten ainakin palkatut miehet. + +-- Ei sovi sentään luulla, Paganel sanoi, -- ettei Australiassa enää +olisi lainkaan niitä kuumeisia etsijöitä, jotka koettavat onneaan +kullankaivamisen arpapelissä. Tiedän kyllä, että useimmat myyvät +työvoimansa yhtiöille pakostakin, kun kaikki kultapitoiset alueet ovat +hallituksen myymiä tai vuokraamia. Mutta sillä, jolla ei ole mitään, +joka ei voi vuokrata eikä ostaa, on jäljellä vielä yksi keino rikastua. + +-- Mikä? lady Helena kysyi. + +-- 'Jumpingin' mahdollisuus, Paganel vastasi. -- Sen avulla me, joilla +ei ole mitään oikeutta näihin kaivoksiin, voimme kuitenkin -- jos käy +oikein hyvä onni, tietenkin -- ansaita omaisuuden. + +-- Mutta kuinka? majuri kysyi. + +-- Jumpingin avulla, kuten minulla oli kunnia teille sanoa. + +-- Mitä se jumping on? majuri kysyi jälleen. + +-- Se on kullankaivajien välinen sopimus, joka usein aiheuttaa tappelua +ja epäjärjestystä, mutta jota viranomaiset eivät ole voineet poistaa. + +-- Selittäkää tarkemmin, Paganel, sanoi taas majuri, -- tehän saatte +veden herahtamaan kielellemme. + +-- No niin, on sovittu, että kaikki se kaivosalueen keskellä oleva maa, +joka on vuorokaudeksi, suuria juhlia lukuunottamatta, jätetty silleen, +niin ettei sitä kaiveta, joutuu yhteisomaisuudeksi. Kuka tahansa saa +sen vallata, kaivaa sitä ja rikastua, jos onni on hänelle suotuisa. +Niinpä, Robert, poikaseni, koeta keksiä jokin hylätty kuoppa, ja se on +sinun! + +-- Herra Paganel, Mary Grant sanoi, -- älkää panko veljeni päähän +sellaista! + +-- Minä lasken leikkiä, neiti kulta, Paganel vastasi, -- ja Robert +tietää sen hyvin. Hänkö kullankaivajaksi? Ei ikinä! Kaivaa maata, +kääntää sitä taas, muokata ja sitten kylvää siihen ja vaatia siltä +satoa vaivoistaan, se kyllä sopii! Mutta sen tonkiminen sokean myyrän +tavalla, jotta kouraan ehkä sattuisi siru kultaa, se on surkea ammatti, +johon antautuakseen täytyy olla Jumalan ja ihmisten hylkäämä! + +Käytyään pääkaivoksen luona ja asteltuaan pitkin tannerta, joka oli +suureksi osaksi kallioiden särkemisestä syntyneitä kvartsinsiruja, +liuskeita ja soraa, saapuivat retkeilijät pankkiin. + +Se oli laaja rakennus, katolla kansallislippu. Lordi Glenarvanin +vastaanotti ylitarkastaja, joka esitteli hänelle johtamaansa laitosta. +Sinne sijoittavat yhtiöt kuittia vastaan maasta kaivamansa kullan. +Siitä oli jo kauan aikaa, kun siirtokunnan kauppiaat olivat nylkeneet +alkuaikojen kullankaivajaa. He maksoivat hänelle kaivospaikalla +viisikymmentäkolme sillingiä unssilta ja sitten Melbournessa myivät +kuudestakymmenestäviidestä! Tosin kauppiaalla oli kuljetuksen riski; +kun valtatiellä vilisi kulkureita, ei kulta aina saapunut perille. + +Vieraille näytettiin mielenkiintoisia kultanäytteitä, ja ylitarkastaja +teki selkoa, eri menettelytavoista tämän metallin kaivamiseksi. + +Sitä esiintyy yleensä kahdessa muodossa, vyörykultana ja rapautuneena, +joko malmina lietteen seassa tai kvartsisuonessa. Sen irrottamiseksi +käytetäänkin maan laadun mukaan pinta- tai syvyyskaivamista. + +Vyörykulta piilee jokien, laaksojen ja vesiuurrosten pohjalla +suuruutensa mukaan sijoittuneena, ensin rakeet, sitten levyt ja vihdoin +hileet. + +Jos se sitä vastoin on rapautumakultaa, jonka suonen ilman vaikutus on +hajoittanut, se on keskittynyt yhteen paikkaan, kasoiksi, joita +kullankaivajat sanovat "taskuiksi". Jotkut näistä taskuista sisältävät +suuren omaisuuden. + +Mount Alexanderin alueella tavataan kultaa varsinkin savimaakerroksissa +ja liuskemaisten kallioiden lomissa. Siellä ovat kultarakeiden pesät, +siellä on onnekkaan kaivajan käteen usein sattunut kulta-arpajaisten +päävoitto. + +Kun vierailijat olivat tarkastelleet eri kultanäytteitä, he kävivät +pankin mineralogisessa museossa. Siellä he näkivät kaikkia niitä +tuotteita, joista Australian maaperä on muodostunut, luokiteltuina ja +nimilipuilla varustettuina. Kulta ei ole sen ainoa rikkaus; sitä voi +syystäkin pitää suunnattomana arkkuna, jossa luonto säilyttää +kalleuksiaan. Lasilevyjen alla kiilsi valkoinen topaasi, joka kilpailee +Brasilian topaasien kanssa, tummanvihreä granaatti, epidootti, +eräänlainen kauniin vihreä silikaatti, vaaleanpunainen rubiini, jota +edustivat helakanpunaiset spinellat ja eräs tavattoman kaunis +ruusunpunainen muunnos, vaalean- ja tummansinisiä safiireja, kuten +esimerkiksi korundi, ja yhtä haluttuja kuin Malabarin ja Tiibetin +safiirit, punahohtoisia timantteja ja vihdoin Turonin rannoilta +löydetty pieni timanttikristalli. Mitään ei puuttunut tästä jalokivien +loistavasta kokoelmasta eikä tarvinnut mennä kauas etsimään +tarpeellista kultaa, johon ne voisi upottaa. Ellei tahtonut nähdä niitä +koruiksi valmistettuina, ei saattanut pyytää enempää. + +Glenarvan lausui jäähyväiset pankin tarkastajalle kiittäen häntä +kohteliaisuudesta, jota vierailijat olivat käyttäneet runsaasti +hyväkseen. Sitten palattiin kultakentille. + +Niin vähän kuin Paganel välittikin tämän maailman mammonasta, hän ei +astunut askeltakaan tarkastamatta katseellaan tätä maaperää. Halu +siihen oli ylivoimainen, eikä hänen kumppaniensa leikinlasku voinut +sille mitään. Yhtä mittaa hän kumartui, poimi maasta jonkin kivensirun, +malminkappaleen tai kvartsihileen, tarkasteli niitä yksityiskohtaisesti +ja heitti ne pian taas halveksien menemään. Tätä kesti koko matkan. + +-- Kuulkaas, Paganel, majuri lausui, -- oletteko hukannut jotakin? + +-- Aivan varmasti, Paganel vastasi, -- tässä kullan ja kalliiden kivien +maassa on hukannut sen mitä ei ole löytänyt. En tiedä, miksi mieleni +tekisi saada mukaani muutaman unssin painoinen rae tai vaikkapa +isompikin. + +-- Ja mitä te sillä tekisitte, kelpo ystäväni? Glenarvan kysyi. + +-- Oh, se on kyllä selvillä, Paganel vastasi. -- Lahjoittaisin sen +maalleni. Sijoittaisin sen Ranskan pankkiin... + +-- Joka ottaisi sen vastaan? + +-- Epäilemättä, rautatieosakkeiden muodossa. + +Paganelia onniteltiin tavasta, kuinka hän aikoi tarjota kullan +"maallensa", ja lady Helena toivoi hänen löytävän maailman suurimman +kimpaleen. + +Leikkiä laskien retkeilijät tarkastelivat näin suurinta osaa +kaivosaluetta. Kaikkialla tehtiin työtä säännöllisesti, koneellisesti, +mutta ilman innostusta. + +Kahden tunnin kävelyn jälkeen Paganel huomasi hyvin siistin ravintolan, +jossa hän ehdotti istuttavaksi, kunnes olisi aika palata vankkurien +luokse. Lady Helena suostui siihen, ja kun ravintolasta ei ole +mihinkään ilman virvokkeita, Paganel käski ravintoloitsijaa tarjoamaan +jotakin paikkakunnan juomaa. + +Itsekullekin tuotiin niin sanottu "nobler". Tuollainen nobler on +yksinkertaisesti grogi, mutta nurinpäinen grogi. Sen sijaan, että +pantaisiin pieni lasillinen viinaa isoon lasiin vettä, pannaan pieni +lasillinen vettä isoon lasiin viinaa, sokeroidaan ja juodaan. Se oli +hieman liiaksi australialaista, ja ravintoloitsijan suureksi kummaksi +muutettiin nobler ison vesikarahvin avulla brittiläiseksi grogiksi. + +Sitten puhuttiin kultakaivoksista ja kaivajista. Tässähän oli sen +paikka, jos missään. + +Paganel oli hyvin tyytyväinen näkemäänsä, mutta myönsi kuitenkin, että +olojen oli täytynyt ennen, Mount Alexanderin kaivauksen ensimmäisinä +vuosina, olla vielä mielenkiintoisempia. + +-- Maa, hän sanoi, -- oli silloin täynnä reikiä ja tulvillaan +työmyyriä, mutta minkälaisia myyriä! Kaikilla siirtolaisilla oli myyrän +into, mutta ei sen ymmärrystä! Kultaa tuhlattiin mielettömästi. Se +juotiin ja pelattiin, ja tämä ravintola, jossa olemme, oli helvetti, +kuten silloin sanottiin. Rahapelejä seurasivat puukoniskut. Poliisi ei +mahtanut mitään, ja monta kertaa oli siirtokunnan kuvernöörin pakko +marssittaa sotaväkeä rauhoittamaan metelöiviä kullankaivajia. Mutta +lopulta hän sai heidät järkiinsä, määräsi kaivamisoikeudesta veron, sai +sen kannetuksi, vaikkakaan ei vaivattomasti, ja ylimalkaan olivat +rikkomukset täällä vähäisempiä kuin Kaliforniassa. + +-- Saako siis, lady Helena kysyi, -- kuka tahansa harjoittaa +kullankaivajan ammattia? + +-- Saa, rouva. Sitä varten ei tarvitse suorittaa tutkintoa. Hyvät +käsivarret riittävät. Kurjuuden ajamina seikkailijat saapuivat +kulta-alueille enimmäkseen rahattomina, rikkailla kuokka, köyhillä vain +puukko, mutta kaikilla tähän työhön into, jota he eivät olisi +osoittaneet missään oikeassa ammatissa. Oli omituista nähdä näitä +kultamaita. Maa oli täynnä telttoja, öljvkankaita ja mullasta, +laudoista tai oksista kyhättyjä hökkeleitä ja vajoja. Niiden keskellä +kohosi Englannin lipulla varustettu hallituksen katos, sen asiamiesten +sinisestä patjakankaasta tehtyjä telttoja, rahanvaihtajien, +kultakauppiaiden ja muiden, tässä rikkauden ja köyhyyden heilurissa +kalastelevien liikemiesten kojuja. Nämä rikastuivat varmasti. Ja +näkemisen arvoisia olivat vedessä ja liejussa elävät pitkäpartaiset ja +punapaitaiset diggerit. Ilma oli täynnä kuokkien yhtämittaista +kalahtelua ja maassa mädäntyvien eläinraatojen löyhkää. Tukahduttava +pöly peitti nuo onnettomat, jotka kohottivat kuolleisuuden tavattoman +suureksi, ja epäilemättä epäterveellisemmässä maassa olisi lavantauti +tuhonnut melkein koko väestön. Ja jospa sitten kaikki nämä seikkailijat +olisivat onnistuneet! Mutta paljon kärsimystä jäi korvauksetta, ja +lähemmin tarkastaessa saataisiin nähdä, että yhtä rikastunutta +kullankaivajaa kohti sata, kaksisataa, ehkäpä tuhat on kuollut köyhänä +ja epätoivoisena. + +-- Voisitteko selittää meille, Paganel, Glenarvan kysyi, -- miten kulta +kaivettiin ylös? + +-- Ei mikään ollut yksinkertaisempaa, Paganel vastasi. -- Ensimmäiset +kullanetsijät huuhtoivat sitä, kuten muutamilla Sevennien seuduilla +Ranskassa vieläkin tehdään. Nykyään yhtiöt menettelevät toisin; he +kaivautuvat siihen lähteeseen asti, josta hileet, levyt ja rakeet +tulevat. Mutta huuhtojat tyytyivät vain pesemään kultapitoisen hiekan, +siinä kaikki. He kaivoivat maata, paljastivat ne kerrostumat, jotka +heistä näyttivät kultapitoisilta, ja valelivat niitä vedellä +erottaakseen siitä kallisarvoisen malmin. Tämä huuhtelu tapahtui +amerikkalaista alkuperää olevan kehdoksi nimitetyn laitteen avulla. Se +oli viiden tai kuuden jalan mittainen laatikko, eräänlaatuinen avoin, +kahteen osastoon jaettu ruuhi. Ensimmäisessä osassa oli harva seula ja +sen alapuolella toisia tiuhempia seuloja; toinen osa oli alapäästään +suippeneva. Hiekka kasattiin toisessa päässä olevaan seulaan, +kaadettiin vettä päälle, ja laitetta liikuteltiin tai oikeammin +keinuteltiin käsin. Kivet jäivät ensimmäiseen seulaan, malmi ja hieno +hiekka toisiin aina karheutensa mukaan, ja lionnut muta valui veden +mukana pois toisesta päästä. Se oli tavallisimmin käytetty laite. + +-- Mutta sellainen piti sentään olla, John Mangles huomautti. + +-- Se ostettiin rikastuneilta tai rappiolle joutuneilta kaivajilta, +kuinka sattui, Paganel vastasi, -- tai tultiin toimeen ilman sitä. + +-- Kuinka se kävi laatuun? Mary Grant kysyi. + +-- Oli vain levy, rakas Mary, tavallinen peltilevy; heitettiin ilmaan +maata niin kuin viljaa; viljajyvien sijasta saatiin joskus kultajyviä. +Ensimmäisenä vuonna ansaitsi moni kullankaivaja omaisuuden ilman +muita apuvälineitä. Nähkääs, ystäväni, se oli hyvää aikaa, vaikka +saappaat maksoivat sataviisikymmentä frangia pari ja lasillisesta +limonadia piti maksaa kaksitoista frangia! Ensiksi tulleilla on aina +paras onni. Kultaa oli kaikkialla runsaasti maan pinnalla; purot +virtasivat metallipohjalla; sitä tavattiin Melbournen kaduiltakin; +katuja kovetettiin kultasoralla. Niinpä sen kullan arvo, joka +tammikuun seitsemässä viikossa alkupuolella vuotta 1852 hallituksen +suojeluksen alaisena tuotiin Mount Alexanderista Melbourneen, olikin +kahdeksan miljoonaa kaksisataa kolmekymmentäkahdeksan tuhatta +seitsemänsataaviisikymmentä frangia. Se tekee keskimäärin +satakuusikymmentäneljä tuhatta frangia päivää kohti. + +-- Melkein yhtä paljon kuin Venäjän keisarin pankkitilillä, Glenarvan +sanoi. + +-- Mies-parka! majuri lausui. + +-- Tunnetaanko erikoisia onnenpotkuja? lady Helena kysyi. + +-- Muutamia kyllä, rouva. + +-- Tiedättekö nekin? Glenarvan kysyi. + +-- Tottakai! Paganel vastasi. -- Vuonna 1852 löydettiin Ballaratista +kimpale, joka painoi viisisataaseitsemänkymmentäkolme unssia, +Gippslandissa toinen, jonka paino oli +seitsemänsataakahdeksankymmentäkaksi unssia, ja vuonna 1861 +kahdeksansadankolmenkymmenenneljän unssin painoinen harkko. Vihdoin, +taas Ballaratista, eräs kaivaja löysi tavattoman kimpaleen, joka painoi +kuusikymmentäviisi kiloa, mikä kolmentuhannen neljänsadan frangin +mukaan kilolta tekee kaksisataaviisikymmentäviisi tuhatta frangia. +Kuokanisku, joka tuottaa kymmenentuhannen frangin korot, on jo +aikamoinen! + +-- Missä määrin kullantuotanto lisääntyi näiden kaivosten löytämisen +jälkeen? John Mangles kysyi. + +-- Suunnattomasti, rakas John. Kullantuotanto ei tämän vuosisadan +alussa ollut kuin neljäkymmentäseitsemän miljoonaa vuodessa, mutta nyt, +Euroopan, Aasian ja Amerikan kaivosten tuotanto mukaan luettuna, se +tekee yhdeksänsataa miljoonaa, toisin sanoen lähes miljardin. + +-- Niinpä, herra Paganel, on ehkä paljonkin kultaa sillä paikalla, +missä nyt olemme, meidän jalkojemme alla? pikku Robert kysyi. + +-- On, poikani, miljoonia. Me tallaamme sitä. Mutta me tallaamme sitä +sen vuoksi, että halveksimme sitä! + +-- Eikö Australia kuitenkin ole hyvin onnellinen maa? + +-- Ei, Robert, maantieteilijä vastasi. -- Kultapitoiset maat eivät ole +onnellisia. Ne synnyttävät vain heikkoa väestöä, mutta eivät +milloinkaan voimakasta ja työteliästä. Katso Brasiliaa, Meksikoa, +Kaliforniaa, Australiaa! Mitä ne ovat yhdeksännellätoista vuosisadalla? +Oikein onnellinen maa, poikani, ei ole kulta-, vaan rautapitoinen maa! + + + + +AUSTRALIAN JA UUDEN SEELANNIN UUTISET. + + +Tammikuun 2. päivänä auringon noustessa matkustajat ylittivät +kulta-alueen ja Talbotin piirikunnan rajan. Heidän hevosensa kaviot +polkivat silloin Dalhousien piirikunnan pölyisiä teitä. Muutamia +tunteja myöhemmin he kahlasivat Colban- ja Campaspe-jokien yli +144° 35' ja 144° 45' pituusasteen välillä. Puolet matkasta oli tehty. +Vielä viisitoista päivää yhtä onnellista kulkua, ja matkue saapuisi +Twofold-lahden rannoille. + +Muuten olivat kaikki hyvissä voimissa. Paganelin väite tämän ilmaston +terveellisyydestä piti paikkansa. Kosteutta vähän tai ei ollenkaan, ja +varsin siedettävä lämpötila. Se ei rasittanut hevosia eikä juhtia. Ei +liioin ihmisiäkään. + +Yksi ainoa muutos marssijärjestykseen oli tehty Camden Bridgeltä +lähdettyä. Kun Ayrton sai tietää rautatieonnettomuuden johtuneen +rikoksesta, hän neuvoi noudattamaan erinäisiä siihen saakka +tarpeettomina pidettyjä varotoimia. Ratsastajat eivät saaneet jättää +vankkureita näkyvistään. Lepohetkinä jäi aina yksi heistä vahtiin. +Aamuin ja illoin pantiin uudet nallit pyssyihin. Oli varmaa, että +rikollisjoukkue liikkui maassa, ja vaikkei mitään suoranaista pelkoa +herättävää sattunut, piti olla valmiina kaiken varalta. + +Tarpeetonta on lisätä, että näihin varotoimiin ryhdyttiin lady Helenan +ja Mary Grantin tietämättä, joita Glenarvan ei tahtonut säikäyttää. + +Oikeastaan olikin syytä menetellä näin. Varomattomuus tai vain +laiminlyöntikin saattoi käydä kalliiksi. Glenarvan ei muuten ollut +ainoa, joka huolehti asioista tällä tavoin. Yksinäisillä tiloilla ja +asemilla varustautuivat asukkaat ja squatterit mahdollista hyökkäystä +tai yllätystä vastaan. Talot suljettiin pimeän tullen. Koirat +laskettiin irti aitauksiin ja alkoivat haukkua vähänkin lähestyttäessä. +Ei yksikään paimen, joka illalla ratsain kokosi suurta laumaansa +kotiinpaluuta varten, liikkunut ilman satulannuppiin kiinnitettyä +pyssyä. Uutinen Camdenin sillalla tapahtuneesta rikoksesta oli syynä +tähän poikkeukselliseen varovaisuuteen, ja moni siirtolainen, joka +tähän saakka oli nukkunut ikkunat ja ovet avoinna, sulki ne nyt +huolellisesti. + +Maakunnan hallituskin osoitti suurta intoa ja varovaisuutta. Kotimaisia +santarmiosastoja lähetettiin pitkin maata. Postinkuljetusta suojattiin +erityisin toimenpitein. Tätä ennen oli posti kulkenut valtateillä ilman +vartiostoa. Niinpä tänään, juuri kun Glenarvanin matkue oli menossa +Kilmoresta Heathcoteen ulottuvan tien poikki, kiiti posti ohitse niin +kiivasta vauhtia kuin hevoset suinkin pääsivät, jättäen suuren +pölypilven jälkeensä. Mutta niin nopeasti kuin se ohittikin, Glenarvan +oli kuitenkin nähnyt sen rinnalla ratsastavien poliisien pyssyjen +välkähtävän. Olisi luullut elettävän jälleen sitä hirvittävää aikaa, +jolloin ensimmäisten kultakenttien löytyminen ajoi Australian +mantereelle Euroopan kansakuntien kuonan. + +Pari kilometriä Kilmoren maantien yli ehdittyään saapuivat vankkurit +jättiläispuiden sekaan, ja ensimmäistä kertaa Kap Bernouillista +lähdettyään matkustajat joutuivat laajaan, useiden asteiden yli +ulottuvaan metsään. + +Ihmetyksen huudahdus pääsi matkustajilta, kun he näkivät yli puolen +sadan metrin korkuisia kumipuita, joiden sienimäinen kaarna oli jopa +yli kymmenen sentin paksuinen. Kuusi ja puoli metriä ympärysmitaltaan +olevat rungot, joiden kuoressa oli hyvänhajuista pihkaa sisältäviä +uurteita, kohosivat viidenkymmenen metrin korkeuteen ainoankaan haaran +tai oksan tai edes satunnaisen silmun ja pahkuran häiritsemättä niiden +pintaa. Sileämpiä ne eivät olisi voineet olla sorvarin kädestä +lähtiessään. + +Siinä oli sadoittain toistensa kaltaisia pylväitä. Ne levittivät +tavattoman korkealla käyriä oksiaan, joiden päissä oli sikermä lehtiä; +lehtihangoissa riippui yksinäisiä kukkia, joiden terät olivat kuin +ylösalaisin käännetty uurna. + +Tämän ikivihreän katoksen alla kierteli ilma vapaasti; alituinen +ilmanvaihto vei kosteuden maasta; hevoset, härkävaljakko ja vankkurit +saattoivat mukavasti liikkua näiden harvassa seisovien puiden välissä, +jotka olivat järjestyneet kuin hakkuun merkkipaalut. Siellä ei ollut +pensasrykelmiin sulloutuneita puuryhmiä, ei kaatuneiden runkojen ja +läpipääsemättömien liaanien aarniometsää, missä vain rauta ja tuli +voivat raivata tietä uudisviljelijöille. Vihreä nurmi puiden juurella, +vihreä varjostin niiden latvoissa, pitkät valtavien pylväiden rivit, +vähän varjoa, ylimalkaan vähän raikkautta, omituinen valaistus, joka +muistutti ohuen kankaan läpi tunkevaa valoa, säännölliset heijastukset, +tarkkapiirteiset kuviot maassa, kaikki tämä tarjosi eriskummaisen ja +uusista vaikutelmista runsaan näytelmän. Oseaanian mantereen metsä ei +muistuta ensinkään uuden maailman metsiä, ja kumipuu, alkuasukkaiden +"tara", joka kuuluu miltei lukemattomia lajeja käsittävään myrttien +heimoon, on Australian kasviston huomattavin edustaja. + +Ettei näiden vihreiden holvien alla ole varjoisampaa ja pimeämpää, se +riippuu siitä, että puiden lehtien asento on erikoinen. Lehtien lapa ei +ole näet kääntynyt aurinkoa kohti, vaan niiden terävä reuna. Silmä ei +tästä omituisesta lehvistöstä näe muuta kuin syrjät. Niinpä auringon +säteetkin pääsevät maahan asti ikään kuin sälekaihtimen rakosista. + +Jokainen huomasi tämän ja näytti hämmästyneen. Mistä tämä omituinen +järjestely? Se kysymys tehtiin tietenkin Paganelille. Hän vastasi kuten +ainakin mies, joka ei joudu mistään hämilleen. + +-- Luonnon eriskuinmaisuus, hän sanoi, -- ei hämmästytä minua täällä. +Se tietää kyllä mitä tekee, mutta kasvitieteilijät eivät aina tiedä, +mitä sanovat. Luonto ei ole erehtynyt antaessaan näille puille tämän +erikoisen lehvistön, mutta ihmiset ovat hairahtuneet, kun niille on +annettu nimi _eukalyptus_. + +-- Mitä se sana merkitsee? Mary Grant kysyi. + +-- Se tulee kreikan kielen sanoista _eu kalypto_ ja merkitsee _hyvin +peitän_. Varovasti kyllä erehdys on tehty kreikaksi, jottei sitä +huomattaisi, mutta selväähän on, että tuo puu peittää huonosti. + +-- Myönnetään, rakas Paganel, Glenarvan vastasi, -- mutta selittäkää +meille nyt, minkä vuoksi lehdet ovat tuossa asennossa. + +-- Pelkästä ulkonaisesta ja helposti ymmärrettävästä syystä, ystäväni, +Paganel vastasi. -- Tällä seudulla, missä ilma on kuiva, missä sateet +ovat harvinaisia, missä maaperä on kuivunut, eivät puut tarvitse tuulta +eikä aurinkoa. Kun ei ole kosteutta, ei ole myöskään mäihää. Siksi +kumipuulla on kapeat lehdet, jotka koettavat suojautua aurinkoa ja +liian suurta haihtumista vastaan. Siinä syy, miksi ne kääntävät +reunansa eivätkä lapaansa auringonsäteille. Ei ole mitään älykkäämpää +kuin lehti. + +-- Eikä mitään itsekkäämpää! majuri lisäsi. -- Nuokin ovat ajatelleet +vain itseään eivätkä ensinkään matkustajia. + +Jokainen oli hiukan samaa mieltä kuin MacNabbs, paitsi Paganel, joka +otsaansa kuivaten onnitteli itseään, että sai kulkea varjottomien +puiden alla. Tämä lehtijärjestelmä oli sittenkin ikävä, kun matka +näiden metsien läpi on usein varsin pitkä ja niin ollen kiusallinen, +sillä mikään ei suojaa matkustajaa päivän hellettä vastaan. + +Koko päivän vierivät vankkurit näitä loppumattomia kumipuukujia pitkin. +Ei tavattu nelijalkaisia eläimiä eikä alkuasukkaita. Eräänlaisia +papukaijoja asusti puiden latvoissa, mutta niin korkealta niitä tuskin +erotti, ja niiden pärpätys kuului vain epäselvänä sorinana. Joskus +lensi parvi pikku papukaijoja jonkun kaukaisen kujanteen poikki ja +vilkastutti sitä äkillisellä, monivärisellä väikkeellä. Mutta yleensä +vallitsi tässä laajassa vehreässä pylvästössä syvä hiljaisuus, ja vain +hevosten astunta, muutamat silloin tällöin vaihdetut sanat, vankkurien +pyörien kitinä ja Ayrtonin huudahdus hänen hoputtaessaan hidasta +valjakkoaan häiritsivät avaraa autiutta. + +Illan tullen leiriydyttiin kumipuiden juurelle, joissa näkyi jälkiä +jokseenkin hiljan palaneesta tulesta. Ne olivat kuin korkeita +tehtaanpiippuja, sillä liekki oli kolonut ne sisäpuolelta pitkin koko +niiden pituutta. Ne seisoivat aika tukevasti vain tyhjän kuorensa +varassa. Moinen squatterien tai alkuasukkaiden paha tapa hävittää +kuitenkin lopulta nämä suurenmoiset puut, ja ne kuolevat sukupuuttoon +niin kuin Libanonin nelisatavuotiset seetrit, jotka on poltettu +taitamattomilla nuotiotulilla. Paganelin neuvoa seuraten Olbinett +sytytti illallistulen yhteen näistä runkoputkista; heti syntyi tuntuva +veto, ja savu haihtui lehvistön tummaan katokseen. Yöksi ryhdyttiin +määrättyihin varotoimiin, ja Ayrton, Mulrady, Wilson ja John Mangles +pitivät vahtia vuorotellen päivännousuun saakka. + +Pitkin tammikuun 3. päivää lisääntyivät vain loputtoman metsän +sopusuhtaiset kujanteet. Tuntui kuin kumipuista ei koskaan tulisi +loppua. Mutta iltaan mennessä harvenivat jonot, ja muutamien +kilometrien päässä näkyi joukko säännöllisiä taloja pienellä aukealla. + +-- Seymour! Paganel huudahti. -- Se on Victorian maakunnan viimeinen +kaupunki. + +-- Onko se suurikin? lady Helena kysyi. + +-- Rouva, Paganel vastasi, -- se on tavallinen kylä, joka on saamassa +kaupunkioikeudet. + +-- Onkohan siellä sopivaa majataloa? Glenarvan kysyi. + +-- Toivottavasti, maantieteilijä vastasi. + +-- Niinpä menkäämme kaupunkiin, sillä reippaat naiskumppanimme eivät +luullakseni pane pahakseen, jos saavat levähtää siellä yhden yön. + +-- Rakas Edward, lady Helena vastasi, -- Mary ja minä suostumme siihen +sillä ehdolla, että se ei aiheuta hankaluutta eikä viivytystä. + +-- Ei vähimmässäkään määrin, lordi Glenarvan vastasi, -- valjakkomme on +väsynyt, ja sitä paitsi me jatkamme matkaa huomenna päivän koitteessa. + +Kello oli silloin yhdeksän. Kuu läheni jo taivaanrantaa ja heitti enää +vain vinoja, sumuun haihtuvia säteitä. Vähitellen tuli pimeä. Matkue +kulki pitkin Seymourin leveitä katuja Paganelin johdolla, hän kun aina +näkyi tuntevan täysin tuntemattomankin paikkakunnan. Mutta hän kulki +vaistonsa mukaan, ja hän saapui suoraan Campbell's North British +nimiseen hotelliin. + +Hevoset ja härät vietiin talliin, vankkurit vajaan, ja matkustajat +ohjattiin varsin mukaviin huoneisiin. Kello kymmenen aikaan istuttiin +pöytään, jonka ruokia Olbinett oli tarkastanut asiantuntijan +silmällä. Paganel oli käynyt kaupungilla Robertin kanssa ja kertoi +iltavaikutelmistaan perin lyhyesti. Hän ei ollut nähnyt kerrassaan +mitään. + +Vähemmän hajamielinen mies olisi kuitenkin huomannut Seymourin kaduilla +erikoista liikettä: siellä täällä kerääntyi ihmisiä joukkoihin, jotka +vähitellen suurenivat; puheltiin talojen porteilla; ihmiset kyselivät +toisiltaan jotakin ilmeisen levottomina; päivän sanomalehtiä luettiin +ääneen, niiden uutisista puhuttiin ja keskusteltiin. Nämä oireet eivät +olisi voineet jäädä vähänkään valppaalta tarkkailijalta huomaamatta. +Mutta Paganel ei ollut epäillyt mitään. + +Majuri sitä vastoin, vaikkei käynyt niin kaukana, eipä edes poistunut +hotellista, otti selvän huolestumisesta ja pikku kaupungissa +parhaillaan vallitsevasta levottomuudesta. Keskusteltuaan kymmenen +minuuttia hotellin puheliaan isännän, Dicksonin kanssa hän tiesi, mistä +oli kysymys. + +Mutta hän ei hiiskunut siitä sanaakaan. Vasta illallisen jälkeen, kun +lady Glenarvan, Mary ja Robert Grant olivat menneet huoneisiinsa, +majuri pyysi kumppaneitaan jäämään ja sanoi heille: + +-- Sandhurstin rautatiellä tapahtuneen rikoksen tekijät on tunnistettu. + +-- Onko heidät vangittu? Ayrton kysyi vilkkaasti. + +-- Ei, MacNabbs vastasi näyttämättä kiinnittävän huomiota perämiehen +intoon, joka näissä oloissa muuten oli varsin ymmärrettävä. + +-- Sen pahempi, Ayrton lisäsi. + +-- No, Glenarvan kysyi, -- kenen syyksi sitä rikosta luullaan? + +-- Lukekaa, majuri vastasi antaen Glenarvanille numeron Australian ja +Uuden Seelannin Uutisia, -- niin saatte nähdä, että poliisipäällikkö ei +erehtynyt. + +Glenarvan luki ääneen seuraavan uutisen: + + Sydney, 2. p. tammikuuta 1865. -- Kuten muistetaan, tapahtui + Camden Bridgellä, kahdeksan kilometrin päässä Castlemainen + asemalta, Melbournesta Sandhurstiin johtavalla rautatiellä, + viime joulukuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä + rautatieonnettomuus. Klo 11.45 lähtevä yöjuna syöksyi + täydessä vauhdissa Lutton-jokeen. + + Camdenin silta oli jätetty auki junan kulkiessa. + + Useat onnettomuuden jälkeen tapahtuneet varkaudet ja kilometrin + päässä Camden Bridgeltä löydetty sillanvartijan ruumis osoittivat, + että tämä onnettomuus oli johtunut rikoksesta. + + Viranomaisten tutkimuksista onkin käynyt selville, että rikoksen + on tehnyt joukko karkotusvankeja, jotka kuusi kuukautta sitten + olivat päässeet karkuun Perthin työvankilasta Länsi-Australiassa + juuri kun heidät piti siirtää Norfolkin saarelle.[9] + + Näitä karkotusvankeja on kaksikymmentäyhdeksän; heitä johtaa + eräs Ben Joyce, mitä vaarallisin rikollinen, joka muutamia + kuukausia sitten on saapunut Australiaan tuntemattomalla + laivalla ja jota oikeudenpalvelijoiden ei ole onnistunut + tavoittaa. + + Kaupunkien asukkaita, uudisviljelijöitä ja asemien squattereita + kehotetaan olemaan varuillaan ja antamaan ylitarkastajalle + tietoja, jotka ovat avuksi etsinnöissä. + + J.P. MITCHELL, + ylitarkastaja. + +Kun Glenarvan oli lopettanut tämän uutisen lukemisen, MacNabbs kääntyi +maantieteilijän puoleen ja sanoi hänelle: + +-- Näette nyt, Paganel, että Australiassa saattaa olla karkotusvankeja. + +-- Karkureita kyllä! Paganel vastasi. -- Mutta ei karkotettuja, joilla +olisi siihen laillinen lupa. Noilla miehillä ei ole oikeutta oleskella +täällä. + +-- Täällä he nyt kuitenkin ovat, Glenarvan sanoi, -- mutta +käsittääkseni meidän ei pitäisi heidän tähtensä muuttaa suunnitelmiamme +tai keskeyttää matkaamme. Mitä sinä siitä ajattelet, John? + +John Mangles ei vastannut heti; yhtäältä suru, jonka aloitetun etsinnän +lopettaminen tuottaisi molemmille lapsille, ja toisaalta se pelko, että +retkikunta joutuisi vaaraan, sai hänet epäröimään. + +-- Jos lady Glenarvan ja miss Grant eivät olisi mukana, hän sanoi +sitten, -- niin välittäisin vähät tuosta roistojoukosta. + +Glenarvan ymmärsi ja lisäsi: + +-- Sanomattakin on selvää, että yrityksestämme luopuminen ei tule +kysymykseenkään; mutta kenties olisi matkaseuramme vuoksi varovinta, +tavoittaa _Duncan_ Melbournessa ja sitten idästä käsin palata Harry +Grantin jäljille. Mitä te, MacNabbs, siitä ajattelette? + +-- Ennen kuin sanon sen, majuri vastasi, -- haluaisin kuulla Ayrtonin +mielipiteen. + +Perämies, jonka mieltä nimenomaan kysyttiin, katsahti Glenarvaniin. + +-- Minä ajattelen, hän sanoi, -- että me olemme yli kolmensadan +kilometrin päässä Melbournesta ja että vaara, jos sitä on, voi olla +yhtä suuri matkalla etelään kuin itäänkin. Kummallakaan suunnalla ei +paljon kuljeta, ne ovat samanlaisia molemmat. Muuten en luule, että +kolmisenkymmentä rikollista voisi pelottaa kahdeksaa hyvin +aseistautunutta ja päättäväistä miestä. Niinpä minä melkein katsoisin +parhaaksi lähteä eteenpäin. + +-- Hyvin puhuttu, Ayrton, Paganel lausui. -- Matkaa jatkamalla voimme +päästä kapteeni Grantin jäljille. Palaamalla etelään päinvastoin +loittonemme niistä. Minä ajattelen siis samoin kuin tekin ja välitän +vähät noista Perthin karkureista, joita rohkean miehen ei tulisi +ajatellakaan! + +Tämän jälkeen äänestettiin ehdotuksesta, ettei matkasuunnitelmaa +millään tavoin muutettaisi, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. + +-- Yksi huomautus kuitenkin, mylord, Ayrton sanoi juuri kun piti erota. + +-- Puhukaa, Ayrton. + +-- Eikö olisi hyvä lähettää _Duncanille_ käsky jälleen lähestyä +rannikkoa? + +-- Mitä varten? John Mangles vastasi. -- Kun olemme saapuneet +Twofold-lahdelle, on aika sen käskyn lähettämiseen. Jos jokin +odottamaton sattuma pakottaisi meidät pyrkimään Melbourneen, voisimme +katua, ettemme siellä tapaisikaan _Duncania_. Muuten sen vauriota ei +luultavasti vielä ole korjattu. Näistä eri syistä olisi minun +mielestäni parasta odottaa. + +-- Hyvä, Ayrton vastasi olematta itsepäinen. + +Seuraavana päivänä lähti retkikunta Seymourista aseissa ja valmiina +kaiken varalta. Puolta tuntia myöhemmin se oli jälleen kumipuumetsässä, +jota taas jatkui itäänpäin. Glenarvan olisi mieluummin kulkenut +avoimessa maastossa. Silloin on vähemmän vaaraa väijytyksistä ja +salahyökkäyksistä kuin tiheässä metsässä. Mutta ei ollut valinnanvaraa, +ja vankkurit etenivät koko päivän suurten yksitoikkoisten puiden +välissä. Kuljettuaan pitkin Angleseyn piirikunnan pohjoisrajaa ne +leikkasivat illalla 146. meridiaanin, ja sitten leiriydyttiin Murrayn +piirin rajalla. + + + + +MAJURI VÄITTÄÄ ALKUASUKKAITA APINOIKSI. + + +Seuraavana aamuna, 5. päivänä tammikuuta, saapuivat matkalaiset Murrayn +laajalle alueelle. Tämä epämääräinen ja autio piirikunta ulottuu +Australian alppien korkeaan vuorijonoon saakka. Sitä ei sivistys vielä +ole jakanut eri hallintopiireihin. Se on maakunnan vähän tunnettu osa, +jossa harvoin käydään. Uudisasukkaiden kirves kaataa kerran sen metsät, +karjankasvattajien karja ottaa valtaansa sen laitumet; mutta vielä se +on koskematonta maata jollaisena se nousi Intian valtamerestä; se on +suorastaan erämaata. + +Englantilaisilla kartoilla on näille alueille annettu kuvaava yhteinen +nimi: _Reserve for the blacks_, s.o. mustille varattu alue. Sinne ovat +siirtolaiset häikäilemättä työntäneet alkuasukkaat. Siellä kaukaisilla +tasangoilla, aarniometsissä, on näille jätetty erinäisiä määrättyjä +alueita, joilla alkuperäinen rotu vähitellen häviää. Kuka hyvänsä +valkoinen mies, uudisasukas, siirtolainen, squatter, bushmanni, saa +mennä näiden varattujen alueiden ulkopuolelle. Mutta mustaihoinen yksin +ei milloinkaan pääse sieltä pois. + +Eteenpäin ratsastettaessa Paganel otti puheeksi tämän vakavan +alkuasukkaita koskevan kysymyksen. Eikä oltu kuin yhtä mieltä siitä, +että Britannian menetelmä tarkoitti voitettujen väestöjen +näännyttämistä, niiden juurittamista pois seuduilta, missä heidän +esivanhempansa elivät. Tämä tuhoamistarkoitus tuli esille kaikkialla, +mutta Australiassa selvemmin kuin muualla. + +Siirtolaisuuden ensi aikoina kohtelivat karkotusvangit, jopa +uudisasukkaatkin mustia kuin villejä eläimiä. Metsästivät ja kaatoivat +heitä pyssyillänsä. Vedottiin vielä, kun heitä teurastettiin, +lainoppineihin sen todistamiseksi, että australialainen muka oli +luonnonlakien ulkopuolinen olio, jonka tappaminen ei ollut mikään +rikos. Esittivätpä Sydneyn sanomalehdet tehokasta keinoa Hunter-järven +heimojen hävittämiseksi: niiden joukkomyrkytystä. + +Englantilaiset ottivat, kuten näkyy, asutuksensa ensi avustajaksi +murhan. Heidän julmuutensa oli hirvittävä. He menettelivät Australiassa +samoin kuin Intiassa, missä viisi miljoonaa intialaista on kadonnut; +samoin kuin Kap-maassa, missä miljoonan suuruinen hottentottiväestö on +vähentynyt sataantuhanteen. Niinpä alkuperäinen väestö onkin huonon +kohtelun ja väkijuomien näännyttämänä katoamassa tältä mantereelta +murhaavan sivistyksen tieltä. Tosin muutamat kuvernöörit antoivat +julistuksia uudisasukkaiden verenhimoa vastaan. Uhkasivat muutamilla +ruoskaniskuilla rangaista valkoista, joka leikkasi nenän tai korvat +mustalta tai katkaisi häneltä pikkusormen "käyttääkseen sitä +piipputupakan tiivistäjänä". Turhia uhkauksia. Murhia tehtiin laajassa +mittakaavassa, ja kokonaisia heimoja hävisi. Mainitkaamme vain, että +Van Diemenin saarella vuosisadan alussa oli viisituhatta alkuasukasta, +mutta vuonna 1863 ainoastaan seitsemän henkeä! Ja äskettäin saattoi +_Mercure_ ilmoittaa viimeisen tasmanialaisen saapuneen Hobart-Towniin. + +Ei Glenarvan, ei majuri eikä John Mangles väittänyt Paganelia vastaan. +Ja vaikka he olisivat olleet englantilaisia, he eivät olisi +puolustaneet maanmiehiään. Tosiasiat puhuivat selvää, kiistatonta +kieltä. + +-- Viisikymmentä vuotta sitten, Paganel jatkoi, -- olisimme jo +matkallamme tavanneet monta alkuasukasheimoa, mutta nyt emme ole +nähneet ensimmäistäkään. Sadan vuoden päästä on musta rotu tältä +mantereelta tyyten loppunut. + +Mustille varattu alue tuntui todellakin olevan täysin asumaton. Ei +jälkeäkään majapaikoista tai hökkeleistä. Aukeiden jälkeen tuli taas +suuria metsiä, ja vähitellen muuttui seutu yhä selvemmin erämaaksi. +Näyttipä siltä ettei näillä syrjäseuduilla ollut ainoatakaan elävää +olentoa, ei ihmistä enempää kuin eläintä, kun Robert pysähtyi erään +kumipuurykelmän eteen ja huudahti: + +-- Apina! Täällä on apina! + +Ja hän viittasi suureen mustaan olentoon, joka hypellen oksalta oksalle +hämmästyttävän vikkelästi siirtyi puun latvasta toiseen, ikään kuin +näkymätön köysi olisi pitänyt sitä ilmassa. Lensivätkö siis apinat +tässä kummallisessa maassa kuten eräät ketut, joille luonto on antanut +yölepakon siivet. + +Vankkurit olivat pysähtyneet ja kukin tarkkaili eläintä, joka +vähitellen katosi kumipuiden latvuksiin. Pian sen nähtiin nopeana kuin +salama laskeutuvan, juoksevan maata pitkin tehden senkin seitsemän +mutkaa ja sitten tarttuvan pitkin käsivarsin suuren kumipuun sileään +runkoon. Kummasteltiin, kuinka se pääsisi ylös tätä suoraa ja liukasta +puuta myöten, jonka ympäri se ei ylettynyt. Mutta apina iski +kirveentapaisella puunkuorta, saaden aikaan säännöllisten välimatkain +päähän pieniä pykäliä, joiden avulla se kiipesi kumipuun haarukkaan. +Muutamassa sekunnissa se katosi lehvistön peittoon. + +-- Mikä ihmeen apina tuo on? majuri kysyi. + +-- Tuoko apina? Paganel vastasi. -- Se on puhdasverinen +australialainen. + +Maantieteilijän kumppanit eivät ehtineet edes kohauttaa olkapäitään, +kun ihan lähellä kuului huutoja: -- ku-ii! ku-ii! Ayrton hoputti +juhtiaan, ja sadan askelen päässä kohtasivat matkustajat odottamatta +alkuasukasleirin. + +Mikä surkea näky! Kymmenkunta telttaa paljaalla maalla. Nämä tiilien +tapaan päällekkäin ladotuista kaarnan kappaleista tehdyt "gunyot" eivät +suojanneet kurjia asukkaitaan kuin yhdeltä puolen. Ja asukkaat itse oli +puute painanut tympäiseviksi. Heitä oli siellä kolmisenkymmentä, +miehiä, naisia ja lapsia, pukunaan kengurunnahkoja, jotka oli leikelty +kaistaleiksi. Vankkurien lähetessä he ensin aikoivat paeta. Mutta +jotkut Ayrtonin sanat, jotka hän lausui käsittämättömällä murteella, +näyttivät rauhoittavan heitä. Niinpä he palasivat puoliksi +luottavaisina, puoliksi pelokkaina, kuten eläimet, joille tarjotaan +herkkupalaa. + +Näillä alkuasukkailla, joiden pituus vaihteli 160 sentistä 170 +senttiin, oli nokimainen iho, ei suorastaan musta, vaan vanhan noen +värinen, villava tukka, pitkät käsivarret, ulkoneva vatsa, +karvapeitteinen ruumis täynnä tatuointien ja hautajaistilaisuuksissa +leikattujen haavojen arpia. Oli hirvittävää katsella heidän muodottomia +kasvojaan, suunnatonta suutaan, litteätä ja poskille painunutta +nenäänsä, ulkonevaa alaleukaansa, josta valkoiset eteenpäin työntyvät +hampaat pistivät esiin. Milloinkaan ei ollut nähty näin eläinten +näköisiä ihmisolentoja. + +-- Robert ei erehtynyt, majuri sanoi, -- ne ovat apinoita, -- +puhdasverisiä, olkoon niin, -- mutta apinoita kuitenkin. + +-- MacNabbs, lady Helena huomautti, -- myöntäisittekö siis niiden +olevan oikeassa, jotka metsästävät näitä kuin petoeläimiä? Nämä +raukathan ovat ihmisiä. + +-- Ihmisiäkö! MacNabbs huudahti. -- Korkeintaan ihmisen ja orangutangin +välimuotoja! Ja jos vielä mittaisin heidän kasvokulmansa, se olisi yhtä +terävä kuin apinan! + +MacNabbs oli tässä suhteessa oikeassa; australialaisen alkuasukkaan +kasvojen kulma on hyvin terävä ja jokseenkin samanlainen kuin +orangutangin eli noin kuusikymmentä tai kuusikymmentäkaksi astetta. +Niinpä ei herra de Rienzi esittänytkään aivan syyttä näitä olentoja +luokiteltaviksi eri rotuun, jota hän nimitti "pithecomorpheiksi", siis +apinanmuotoisiksi ihmisiksi. + +Mutta lady Helena oli vielä oikeammassa kuin MacNabbs katsoessaan näitä +ihmisasteikon alimmalla portaalla olevia alkuasukkaita kuitenkin +sielulla varustetuiksi olennoiksi. Eläimen ja australialaisen välillä +on se ylipääsemätön kuilu, joka erottaa lajit. Pascal on sanonut aivan +oikein, että ihminen ei missään ole eläin. Tosin hän yhtä viisaasti +lisää: -- eikä enkelikään. + +Tällä kertaa kuitenkin lady Helena ja Mary Grant kumosivat jälkimmäisen +puolen suuren ajattelijan väittämästä. Molemmat laupiaat naiset olivat +astuneet maahan vankkureista; he ojensivat hyväätarkoittavaa kättä +näille kurjille olennoille; tarjosivat heille ruokaa, jota villit +ahmivat inhottavan ahnaasti. Alkuasukkaat taisivat sitäkin enemmän +luulla lady Helenaa joksikin jumalaksi, kun heidän uskontonsa mukaan +valkoiset ovat entisiä mustia, kuolemansa jälkeen valkoisiksi +muuttuneita. + +Naiset varsinkin herättivät lady Helenan ja Mary Grantin sääliä. Mikään +ei ole verrattavissa australialaisnaisen oloon; tyly luonto ei ole +antanut hänelle vähäisintäkään viehkeyden vivahdusta; hän on väkisin +viety orjatar, joka ei ole saanut muuta häälahjaa kuin "waddien", +isäntänsä kädessä aina pysyvän kepin iskuja. Siitä hetkestä alkaen, +ennenaikaisesti ja äkkiä vanhentuneena, hänen taakkanaan on kaikki +kulkurielämän raskaat vaivat: hänen on kannettava kaislakääröön +kiedottujen lapsiensa ohella kalastus- ja metsästysvälineitä ynnä +"phormium tenax"-varastoja, josta hän valmistaa verkkoja. Hänen täytyy +hankkia elintarvikkeet perheelleen; hän metsästää sisiliskoja, +pussirottia ja käärmeitä puiden latvoihin saakka; hän pienii +polttopuut; hän kiskoo tuohta telttaan; hän on sanalla sanoen työjuhta, +joka ei tunne lepoa, ja syö vasta isäntänsä jälkeen niitä huonoja +jätteitä, joita tämä ei enää huoli. + +Muutamat näistä raukoista, jotka kenties eivät pitkään aikaan olleet +saaneet ravintoa, koettivat juuri houkutella luokseen lintuja +tarjoamalla niille jyviä. + +He makasivat polttavassa maassa pitkällään liikkumattomina, kuin +kuolleina, tuntikausia odotellen, että joku ymmärtämätön lintu tulisi +heidän kätensä ulottuville! Pitemmälle heidän kekseliäisyytensä ei +ansapyynnin alalla ulottunut, ja täytyy olla australialainen lintu +joutuakseen mokomaan ansaan. + +Matkustajien anteliaisuuden kesyttäminä villit kerääntyivät vähitellen +heidän ympärilleen, ja silloin täytyi pitää varansa heidän ilmeistä +varasteluhaluaan vastaan. He puhuivat viheltelevää, kieltä +maiskuttelevaa murretta. Se muistutti eläinten ääntelyä. Kuitenkin +heidän äänessään oli usein myös hellästi hyväileviä äänteitä; sana +"noki, noki" toistui tuon tuostakin, ja eleet tekivät sen helposti +ymmärrettäväksi. Se merkitsi "antakaa" ja kohdistui matkustajien +pienimpiinkin esineihin. Olbinettilla oli täysi työ puolustaessaan +tavaravarastoa ja varsinkin retkikunnan ruokavaroja. + +Nälkiintyneet raukat loivat vankkureihin huolestuttavia katseita ja +näyttivät teräviä hampaitaan, jotka kukaties olivat pureksineet +ihmislihaa. Useimmat australialaiset heimot eivät tosin ole ihmissyöjiä +rauhan aikana, mutta vain muutamat villit kieltäytyvät ahmimasta +voitetun vihollisen lihaa. + +Helenan pyynnöstä Glenarvan käski kuitenkin jaella jonkin verran +ruokavaroja. Villit ymmärsivät hänen aikomuksensa ja riemastuivat +tavalla, joka olisi liikuttanut tunteettomintakin sydäntä. He +kiljahtelivat niin kuin villipedot, kun vartija tuo niille +jokapäiväistä annosta. Myöntämättä majurin olevan oikeassa ei +kuitenkaan voinut kieltää, että tämä rotu oli lähellä eläintä. + +Olbinett oli kohteliaana miehenä luullut olevan oikein ensin antaa +naisille. Mutta nämä olentoraukat eivät uskaltaneet syödä ennen +pelottavia isäntiään, jotka syöksyivät korppujen ja kuivatun lihan +kimppuun kuin saaliin ikään. + +Ajatellessaan isänsä olevan yhtä raakojen villien vankina Mary Grant +tunsi kyynelten kihoavan silmiinsä. Hän kuvitteli, kuinka suuresti +Harry Grantin kaltaisen miehen täytyi kärsiä näiden vaeltavien heimojen +orjana, puutteen, nälän ja huonon kohtelun uhrina. + +John Mangles, joka levottomana tarkkaili häntä, arvasi, mitä ajatuksia +hänen sydämensä oli täynnä, ja ehätti ennen pyyntöä puhuttelemaan +_Britannian_ perämiestä. + +-- Ayrton, hän sanoi, -- tällaistenko villien kynsistä te pääsitte +pakenemaan? + +-- Niin, kapteeni, Ayrton vastasi. -- Kaikki sisämaan heimot ovat +samanlaisia. Mutta täällä te näette vain kourallisen heitä, kun sitä +vastoin Darlingin rannoilla on väkirikkaita heimoja, joiden +päälliköillä on pelottava valta. + +-- Mutta, John Mangles kysyi, -- mitä eurooppalainen voi tehdä näiden +villien keskuudessa? + +-- Mitä minäkin tein, Ayrton vastasi, -- hän metsästää, kalastaa heidän +kanssaan, ottaa osaa heidän taisteluihinsa; kuten jo olen teille +sanonut, häntä kohdellaan sen mukaan mitä hän tekee, ja jos hän on +älykäs ja uskalias mies, hän saa heimossa huomattavan aseman. + +-- Mutta joutuuko hän olemaan vankina? Mary Grant kysyi. + +-- Joutuu, ja vartioituna, Ayrton vahvisti, -- vieläpä sillä tavoin, +ettei hän voi astua askeltakaan yöllä eikä päivällä. + +-- Mutta teidän kumminkin onnistui karata, Ayrton, lausui majuri, joka +tuli mukaan keskusteluun. + +-- Niin onnistui, herra MacNabbs, kun sattui taistelu minun heimoni ja +erään naapuriheimon välillä. Minä onnistuin. Hyvä juttu, enkä sitä +pahoittele. Mutta jos se täytyisi tehdä uudelleen, niin luulenpa, että +valitsisin ikuisen orjuuden ennen kuin ne kärsimykset, joita minun +täytyi kestää samotessani sisämaan erämaiden halki. Jumala varjelkoon +kapteeni Grantia yrittämästä sellaista pelastusta! + +-- Niin tosiaan, John Mangles vastasi, -- toivokaamme, miss Mary, että +isänne on pysynyt alkuasukasheimon luona. Silloin löydämme hänen +jälkensä helpommin kuin jos hän harhailisi mantereen metsissä. + +-- Toivotteko te siis yhä? neito kysyi. + +-- Toivon toki, neiti Mary, näkeväni teidät kerran onnellisena Jumalan +avulla. + +Mary Grant saattoi kiittää nuorta kapteenia vain kyyneleisellä +katseellaan. + +Tämän keskustelun aikana oli villien kesken syntynyt tavatonta +liikettä; he kiljahtelivat hirvittävästi, juoksivat eri suuntiin, +huitoivat käsiänsä ja näyttivät olevan hurjan raivon vallassa. + +Glenarvan ei tiennyt, mitä he tarkoittivat, kun majuri kysyi +Ayrtonilta: + +-- Kun te olette kauan aikaa elänyt australialaisten parissa, niin +ymmärrätte varmaan näidenkin kieltä? + +-- Enpä juuri, perämies vastasi, -- sillä murteita on yhtä monta kuin +heimojakin. Mutta arvelisin, että nämä villit haluavat kiitollisuuden +osoitukseksi esittää taistelunäytöksen hänen jalosukuisuudelleen. + +Se oli todellakin tämän metelin syynä. Ilman enempiä valmisteluja +villit hyökkäsivät toistensa kimppuun näköjään niin raivokkaasti, että +ellei asiaa ennakolta olisi tiedetty, olisi kamppailua voinut luulla +todelliseksi. Mutta australialaiset ovatkin tutkimusmatkailijoiden +kertoman mukaan mainioita näyttelijöitä, ja ainakin tässä tilaisuudessa +he osoittivat erinomaista taitoa. + +Heidän hyökkäys- ja puolustusaseinaan oli eräänlainen puinen sotanuija, +jolla voi puhkaista paksummankin kallon, omalaatuinen tomahawk, hyvin +kova teräväksi hiottu kivi, sitkeällä kumilla kahden kepin väliin +kiinnitetty. Tässä kirveessä on kolmimetrinen varsi; kamala sota-ase +samalla kuin hyödyllinen työkalu, jolla voi lyödä poikki oksia tai +päitä, iskeä miestä tai puuta, aina tarpeen mukaan. + +Näitä aseita heristeltiin hurjasti käsissä, kauheasti kiljuen +taistelijat syöksyivät toistensa niskaan; toisia kaatui kuolleina +maahan, toisten hihkuessa voitonhuutoja. Kuin pahanhengen riivaamina +kannustivat naiset, varsinkin vanhemmat, miehiä taisteluun, syöksyivät +muka kuolleina makaavien kimppuun ja olivat raatelevinaan niitä niin +hurjasti, ettei se olisi ollut raakamaisempaa todellisuudessakaan. Joka +hetki lady Helena pelkäsi leikin muuttuvan todelliseksi taisteluksi. +Lapset, jotka olivat ottaneet osaa taisteluun, jatkoivatkin sitä +täydellä todella. Pikku pojat ja tytöt, joista varsinkin jälkimmäiset +olivat raivokkaita, mukiloivat toisiaan aika lailla. + +Taistelunäytöstä oli kestänyt jo kymmenen minuuttia, kun taistelijat +äkkiä pysähtyivät. Aseet putosivat heidän käsistään. Syvä hiljaisuus +seurasi rajua meteliä. Villit jäivät liikkumattomiksi viimeisiin +asentoihinsa kuin kuvaelmanäytöksen henkilöt. + +Olisi voinut luulla heidän kivettyneen. + +Mikä oli tämän muutoksen syy, ja mistä äkkiä johtui tämä jähmettyminen +paikalleen? Se saatiin pian tietää. + +Tällä hetkellä tuli näkyviin parvi papukaijoja kumipuiden latvojen +tasalla. Linnut täyttivät ilman kirkunallaan ja näyttivät monikirjavine +höyhenineen lentävältä taivaankaarelta. Tämä kirkas lintupilvi oli +keskeyttänyt taistelun. Sitä seurasi sotaa hyödyllisempi linnustus. + +Eräs villeistä otti punaiseksi maalatun, omituisen muotoisen aseen, +jätti yhä liikkumattomina pysyvät toverinsa ja hiipi puiden ja +pensaiden välitse lintuparvea kohti. Ei kuulunut pienintäkään ääntä +hänen ryömiessään, hän ei kahauttanut lehteä, ei kolauttanut kiveä. Hän +liikkui kuin varjo. + +Kun villi oli saapunut sopivan välimatkan päähän, hän heitti aseensa +vaakasuoraan, vain puoli metriä maasta. Ase lensi reilut kymmenen +metriä; sitten se äkkiä, mihinkään koskettamatta, kohosi suorassa +kulmassa kolmenkymmenen metrin korkeuteen, tappoi kymmenkunta lintua, +käännähti ja palasi heittäjänsä jalkoihin. Glenarvan ja hänen +kumppaninsa hämmästyivät; he eivät olleet uskoa silmiään. + +-- Se on bumerangi! Ayrton sanoi. + +-- Bumerangi, Paganel huudahti, -- australialainen bumerangi! + +Ja niin kuin lapsi hän juoksi sieppaamaan tuon kummallisen aseen, -- +nähdäkseen, mitä se sisälsi. + +Olisi tosiaan voinut luulla, että jokin laite sen sisällä, äkkiä +lauennut jousi, muutti sen suuntaa. Mutta niin ei ollut laita! + +Bumerangi oli yksinkertaisesti 75-100 senttimetrin pituinen, +käyristetty, kova puunkappale. Se oli keskeltä noin 7,5 sentin +paksuinen ja molemmista päistä terävä. Sen kovera puoli oli painettu +noin sentin verran sisäänpäin, ja kuperalla puolella oli kaksi hyvin +terävää reunaa. Se oli yhtä yksinkertaista kuin käsittämätöntä. + +-- Tämä siis nyt on se kuuluisa bumerangi! Paganel sanoi tutkittuaan +tarkasti omituista asetta. -- Puunkappale, ei muuta. Minkä vuoksi se +vaakasuoraan kulkiessaan nousee tietyllä hetkellä ilmaan ja palaa +sieltä heittäjänsä käteen? Sitä ongelmaa eivät matkamiehet ja +tietoviisaat ole kyenneet selittämään. + +-- Eiköhän syy ole sama, minkä vuoksi vanne määrätyllä tavalla +heitettynä tulee takaisin lähtökohtaansa? John Mangles arveli. + +-- Tai pikemminkin, Glenarvan lisäsi, -- sellainen takaisinpäin +suuntautuva ponnahdus kuin iskettäessä biljardipalloa määrättyyn +kohtaan? + +-- Ei laisinkaan, Paganel vastasi. -- Niissä molemmissa tapauksissa +on jokin kohta, joka muuttaa liikkeen suunnan; vanteelle maa, +biljardipallolle valli. Mutta tässä ei sellaista ole, bumerangi ei +koske maahan, mutta ponnahtaa kuitenkin aika korkealle! + +-- No, kuinka te sen selitätte, herra Paganel? lady Helena kysyi. + +-- Selittää en osaa, rouva, minä vain totean sen vielä kerran; vaikutus +johtuu ilmeisesti siitä tavasta, kuinka bumerangia heitetään, ja itse +esineen erikoisesta muodosta. Mutta tuo heittotapa on vielä +australilaisten salaisuus. + +-- Joka tapauksessa se on hyvin nerokasta ... apinoiden keksimäksi, +lady Helena lisäsi katsahtaen majuriin, joka pudisti päätään +epäuskoisen näköisenä. + +Mutta aika kului, ja Glenarvan arveli, ettei sopinut enää viivyttää +matkaa itäänpäin; hän aikoi siis pyytää matkalaisia nousemaan jälleen +vankkureihin, kun eräs villi saapui juoksujalkaa ja sanoi muutamia +sanoja kovin kiihtyneenä. + +-- Ah, Ayrton ilmoitti, -- he ovat nähneet kasuaareja! + +-- Mitä, onko puhe niiden pyydystämisestä? Glenarvan kysyi. + +-- Se pitää nähdä, Paganel huudahti. -- Se on varmaankin +mielenkiintoista! Ehkäpä bumerangia jälleen käytetään. + +-- Mitä te arvelette, Ayrton? + +-- Ei se kauan kestä, mylord, perämies vastasi. + +Villit eivät olleet hukanneet sekuntiakaan. Tilaisuus metsästää +kasuaareja on heille onnenpotku. Heimon ruokavarat olisi siten taattu +moneksi päiväksi. Niinpä pyydystäjät käyttävätkin kaiken taitonsa +saadakseen sellaisen saaliikseen. Mutta kuinka he ilman pyssyä osuvat +ja ilman koiria tavoittavat niin nopean eläimen? Se oli hyvin +jännittävä seikka Paganelin haluamassa näytelmässä. + +Emu, eli kypärätön kasuaari, eräs strutsilaji, villien kielellä +"murök", alkaa jo olla harvinainen eläin Australian tasangoilla. Tämän +kookkaan, metrin korkuisen linnun liha on valkoista, ja muistuttaa +suuresti kalkkunan lihaa; sen päässä on sarveismainen levy; silmät ovat +kirkkaan ruskeat, nokka musta ja ylhäältä alas kaareva; varpaissa sillä +on valtavat kynnet; siivet tai oikeammin siiventyngät eivät voi nostaa +sitä lentoon; höyhenet, jotka ovat melkein kuin turkispeite, ovat +tummemmat kaulan ja rinnan kohdalla. Mutta vaikkei se lennä, se osaa +juosta ja voittaisi kilparadalla nopeimmankin hevosen. Sitä ei siis voi +saavuttaa muutoin kuin viekkaudella, ja silloin saakin olla erittäin +viekas. + +Niinpä villien päällikön käskystä kymmenkunta miestä asettui riviin +kuin sotilasosasto. Pyyntialueena oli kaunis tasanko, jossa villinä +kasvava indigo teki maan siniseksi kukkasillaan. Matkalaiset +pysähtyivät katselemaan mimoosametsikön reunaan. + +Villien lähestyessä kasuaarit, joita oli kuusi, lähtivät pakoon ja +pysähtyivät vasta noin kilometrin päässä levolle. Kun heimon johtaja +oli pannut merkille niiden aseman, hän antoi tovereilleen merkin jäädä +paikalleen. Nämä heittäytyivät pitkäkseen maahan, mutta johtaja otti +laukustaan kaksi taitavasti ommeltua kasuaarinnahkaa ja pukeutui +niihin. Hän piti oikeaa kättä päänsä yläpuolella ja matki eleillään +ravintoa etsivän kasuaarin liikkeitä. + +Pyydystäjä hiipi lintuparvea kohti; joskus hän pysähtyi ollen +poimivinaan joitakin jyväsiä; joskus kaapi maata jaloillaan nostaen +ympärilleen pölypilven. Kaikki nämä temput suoritettiin mainiosti. Ei +mikään voinut olla täydellisempää kuin tämä kasuaarin matkiminen. Mies +päästi ilmoille karkeita äännähdyksiä, jotka olisivat pettäneet itse +lintuakin. Ja lopulta niin kävikin. Villi oli pian huolettoman parven +keskellä. Äkkiä hänen käsivartensa heilautteli nuijaa, ja viisi +kasuaaria kuudesta kaatui hänen ympärilleen. + +Metsästäjä oli onnistunut; pyynti oli päättynyt. + +Nyt Glenarvan, naiset ja muu matkaseura sanoivat jäähyväiset +australialaisille. Nämä eivät näyttäneet tätä eroa pahoittelevan. Ehkä +oli kasuaarimetsästyksen onnistuminen saanut heidät unohtamaan nälkänsä +tyydyttämisen. Heillä ei ollut edes vatsan kiitollisuutta, joka +raakalaisissa ja eläimissä on suurempi kuin sydämen. + +Oli miten tahansa, muutamissa suhteissa ei voinut olla ihmettelemättä +heidän älyään ja taitavuuttaan. + +-- Nyt, rakas MacNabbs, lady Helena sanoi, -- te kai sentään +myöntänette, että australialaiset eivät ole apinoita? + +-- Senkö vuoksi, että he taitavasti matkivat eläinten eleitä? majuri +vastasi. -- Sehän päinvastoin vahvistaisi minun olettamustani. + +-- Leikinlasku ei ole vastaus, lady Helena sanoi. -- Minä vaadin, +majuri, teitä peruuttamaan väitteenne. + +-- No niin, hyvä serkku, pitänee myöntää tai oikeammin kieltää. +Australialaiset eivät ole apinoita, mutta apinat ovat australialaisia. + +-- Mitä ihmettä! + +-- Niin, muistakaa mitä neekerit väittävät mielenkiintoisesta +orangutangien rodusta. + +-- Mitä he väittävät? lady Helena kysyi. + +-- He väittävät, majuri vastasi, -- että apinat ovat mustia kuten +hekin, mutta ilkeämpiä: -- Se ei puhu, ettei tarvitsisi tehdä työtä, +sanoi kateellinen neekeri kesystä orangutangista, jota hänen isäntänsä +elätti ilman aikojaan. + + + + +UPPORIKKAAT KARJANOMISTAJAT. + + +Vietettyään rauhallisen yön 146° 15' pituusasteen kohdalla matkailijat +jatkoivat 6. päivänä tammikuuta kello seitsemän aamulla retkeään laajan +pirikunnan poikki. He kulkivat yhä auringonnousua kohti, ja heidän +askeltensa jäljet ulottuivat suorana viivana lakeudella. Kaksi kertaa +he tapasivat pohjoiseen kulkeneiden karjankasvattajien jälkiä, ja +silloin nämä eri jäljet olisivat sekaantuneet, ellei Glenarvanin +hevonen olisi jättänyt maahan kahdesta apilastaan tunnettua Black +Pointin merkkiä. + +Tasankoa uursivat siellä täällä mutkittelevat, puksipensaiden +reunustamat joet, joissa oli toisinaan vettä mutta ei aina. Ne alkoivat +Buffalo Ranges-nimisen horisontin reunaan aaltomaisena piirtyvän +keskikorkean vuorijonon rinteiltä. + +Illalla päätettiin yöpyä sinne. Ayrton hoputti valjakkoaan, ja juhdat +olivat silloin hiukan väsyneitä noin viidenkymmenen kilometrin +päivämatkan jälkeen. Teltta pystytettiin suurten puiden alle; kun oli +jo hyvin myöhä, illallinen syötiin nopeasti. Sellaisen päivämatkan +jälkeen ajateltiin enemmän nukkumista kuin syömistä. + +Paganel, jolla oli ensimmäinen vahtivuoro, ei pannut maata, vaan +paremmin valveilla pysyäkseen käveli pyssy olalla edestakaisin pitkin +leiriä. + +Vaikka ei ollut kuutamoa, yö oli melkein valoisa etelän tähtisikermien +tuikkeesta. Tiedemies luki mielihyvin tätä taivaan aina avointa, suurta +ja sen tuntevalle niin mielenkiintoista kirjaa. Uinuvan luonnon syvää +hiljaisuutta ei keskeyttänyt muu kuin hevosten jalkoihin sidottujen +liekojen rahina. + +Paganel antautui siis tähtitieteellisiin mietteisiinsä ja oli enemmän +kiinnostunut taivaan kuin maan asioista, kun kaukainen ääni herätti +hänet ajatuksistaan. + +Hän kuunteli tarkasti ja oli suureksi hämmästyksekseen kuulevinaan +pianonsoittoa. Muutamat korkeat ja matalat soinnut väreilivät hänen +korvaansa saakka. + +Hän ei voinut erehtyä. + +-- Piano erämaassa! Paganel mutisi. -- Sitä en ikinä myönnä todeksi. + +Se oli todella kovin outoa ja Paganel uskoi mieluummin, että jokin +omituinen Australian lintu jäljitteli Pleyel- tai Erard-pianon sointuja +kuten toiset jäljittelevät kellon raksutusta ja tahkon sihinää. + +Mutta silloin kuului ilmassa puhdas ääni. Pianonsoittajaan yhtyi +laulaja. Paganel kuunteli tahtomatta uskoa korviaan. Mutta muutaman +sekunnin kuluttua hänen oli pakko myöntää, että hänen korviinsa kuului +ihana sävelmä. Se oli "_Il mio tesoro tanto_", oopperasta _Don Juan_. + +-- Hemmetti! ajatteli Paganel, -- niin merkillisiä kuin Australian +linnut ovatkin ja vaikka ne olisivat maailman musikaalisimpia +papukaijoja, eivät ne voi laulaa Mozartia! + +Sitten hän kuunteli loppuun saakka mestarin suurenmoisen sävellyksen. +Tämän sulavan, kuulakkaassa yössä kaikuvan sävelmän vaikutus oli sanoin +kuvaamaton. Paganel oli kauan aikaa sanomattoman hurmion vallassa; +sitten ääni vaikeni, ja kaikki oli jälleen hiljaa. + +Kun Wilson tuli vapauttamaan Paganelia, hän tapasi tämän syviin +mietteisiin vaipuneena. Paganel ei sanonut mitään matruusille; hän +päätti ilmoittaa merkillisen havaintonsa vasta huomenna Glenarvanille +ja meni telttaan nukkumaan. + +Seuraavana aamuna odottamaton koirien haukunta herätti koko seurueen. +Glenarvan nousi heti. Kaksi komeaa, korkeajalkaista pointteria, +englantilaisen lintukoirarodun verratonta edustajaa, juoksenteli +metsikön reunassa. Matkalaisten lähestyessä ne peräytyivät puiden +suojaan haukkuen kiivaammin. + +-- Tässä erämaassa on siis jokin siirtola, Glenarvan sanoi, -- ja +metsästäjiä, sillä nämähän ovat jahtikoiria. + +Paganel avasi jo suunsa kertoakseen viimeöiset havaintonsa, kun +paikalle ilmestyi kaksi nuorta miestä ratsastaen kahdella komealla +rotuhevosella, todellisilla "huntereilla". + +Molemmat siroa metsästyspukua käyttävät herrat pysähtyivät nähdessään +pienen, mustalaistapaan leiriytyneen joukkion. He näyttivät aprikoivan, +mitä aseellisten miesten läsnäolo tällä paikkakunnalla oikeastaan +merkitsi, kun huomasivat vankkureista juuri nousevat naiset. + +Silloin he astuivat ratsailta alas ja tulivat näitä kohti lakki +kourassa. + +Lordi Glenarvan meni heitä vastaan ja ilmoitti vieraana nimensä ja +arvonsa. Nuoret miehet kumarsivat, ja heistä vanhempi sanoi: + +-- Mylord, nämä naiset, teidän seuralaisenne ja te, tahdotteko suoda +meille sen kunnian, että levähtäisitte meidän asunnossamme? + +-- Hyvät herrat...? Glenarvan sanoi. + +-- Michel ja Sandy Patterson, Hottam-aseman omistajat. Te olette jo +talon tiluksilla eikä sinne ole edes puolen kilometrin matkaa. + +-- Hyvät herrat, Glenarvan vastasi, -- en tahtoisi väärinkäyttää niin +kohteliaasti tarjoamaanne vieraanvaraisuutta... + +-- Mylord, Michel Patterson huomautti, -- suostumalla saatatte vain +kiitollisuudenvelkaan erakkoparat, jotka olisivat perin onnellisia +saadessaan tarjota teille, mitä erämaassa on mahdollista. + +Glenarvan kumarsi suostumuksen merkiksi. + +-- Hyvä herra, Paganel sanoi silloin kääntyen Michel Pattersonin +puoleen, -- olenko liian utelias, jos kysyn, tekö eilen illalla +lauloitte jumalaisen Mozartin aarian? + +-- Minä, hyvä herra, vastaus kuului, -- ja veljeni Sandy säesti minua. + +-- Jaha, Paganel jatkoi, -- ottakaa siinä tapauksessa vastaan vilpitön +kiitos ranskalaiselta, tämän musiikin innokkaalta ihailijalta. + +Paganel ojensi kätensä nuorelle herrasmiehelle, joka tarttui siihen +erittäin herttaisesti. Sitten Michel Patterson osoitti oikeanpuolista +tietä, jota myöten oli mentävä. Hevoset jätettiin Ayrtonin ja +matruusien hoitoon. + +Molempien nuorten miesten opastamina matkailijat lähtivät puhellen ja +ihmetellen Hottam-aseman kartanoon. + +Se oli tosiaan suurenmoinen tila, englantilaisten puistojen ankaraan +tyyliin järjestetty. Suunnattomia, aidattuja niittyjä aukeni +silmänkantamattomiin. Siellä oli laitumella tuhansia nautoja, miljoonia +lampaita. Suuri joukko paimenia ja vielä enemmän koiria oli tätä +meluavaa armeijaa vartioimassa. Mylvinään ja määkynään sekaantui +koirien haukunta ja ruoskien äänekästä mäiskettä. + +Idässä katse pysähtyi myrtti- ja kumipuu-rajaan, jota hallitsi +Hottam-vuoren valtava huippu yli kahdentuhannen metrin korkuisena. +Pitkiä, ikivihreiden puiden reunustamia kujia ulottui säteittäin joka +suuntaan. Siellä täällä oli tiheitä "grass-tree"-rykelmiä, kolmen +metrin korkuisia kääpiöpalmuja muistuttavia pensaita, jotka +peittyivät kapeiden ja pitkien lehtiensä verhoon. Ilma oli täynnä +laakeriminttujen, joiden valkoiset kukkakimput juuri olivat parhaassa +kukoistuksessaan, mitä hienointa tuoksua. + +Näiden kotimaisten puiden viehättäviin ryhmiin liittyi eurooppalaisesta +ilmastosta tänne siirrettyjä kasveja. Persikka-, päärynä-, omena-, +viikuna- ja appelsiinipuita, jopa tammiakin, saivat matkalaiset täällä +mielikseen katsella; jos he eivät vielä kovin kummastelleet, että +olivat joutuneet kotimaansa puiden siimekseen, he ällistyivät ainakin +nähdessään oksien lomissa lenteleviä lintuja, silkkihöyhenisiä +atlaslintuja ja muita ikään kuin puoliksi kultaan, puoliksi mustaan +samettiin puettuja siivekkäitä. + +Muiden muassa he nyt saivat ensimmäistä kertaa ihailla "menurea". Se on +lyyralintu, jonka pyrstö muistuttaa Orfeuksen kaunista soitinta. Se +pakeni puumaisten sanajalkojen väliin, ja kun sen pyrstö kosketti +oksia, teki melkein mieli kummastella, ettei kuulunut niitä +sulosointuja, joista Amfion innostui rakentamaan uudelleen Theban +muurit. Paganel olisi tahtonut soitella sillä. + +Mutta lordi Glenarvan ei tyytynyt vain ihailemaan tämän Australian +erämaahan loihditun keitaan lumoavia ihmeitä. Hän kuunteli nuorten +herrojen kertomusta. Englannissa, sen sivistyneellä maaseudulla, olisi +taloon astunut vieras heti aluksi ilmoittanut isännälleen, mistä oli +tulossa ja minne menossa. Mutta täällä katsoivat Michel ja Sandy +Patterson herkän hienotunteisina velvollisuudekseen ilmoittaa +matkalaisille, keiden vieraina he olivat. Niinpä he kertoivat +tarinansa. + +Se oli sama kuin kaikkien niiden nuorten, älykkäiden ja yritteliäiden +englantilaisten, jotka eivät katso rikkauden vapauttavan työnteosta. +Michel ja Sandy Patterson olivat lontoolaisen pankkiirin poikia. Kun he +olivat tulleet parinkymmenen vuoden ikään, perheen päämies oli sanonut +heille: -- Tässä on miljoonia, nuoret miehet. Menkää johonkin +kaukaiseen siirtokuntaan; perustakaa siellä jokin hyödyllinen yritys; +oppikaa työssä tuntemaan elämää. Jos onnistutte, sen parempi. Jos +yrityksenne ei menesty, ei ole väliä. Me emme sure miljoonia, jotka +ovat tehneet teistä miehiä. Nuoret miehet tottelivat. He valitsivat +australialaisen Victorian maakunnan kylvääkseen sinne isän antamat +rahat, eikä heidän tarvinnut sitä katua. Kolmen vuoden kuluttua oli +maatila kukoistavassa kunnossa. + +Victorian, Uuden Etelä-Walesin ja Etelä-Australian maakunnissa +lasketaan olevan yli kolmetuhatta asemaa; toisia näistä johtavat karjaa +kasvattavat squatterit, toisia muut uudisviljelijät, joiden +pääelinkeinona on maanviljelys. Näiden nuorten englantilaisten tuloon +saakka oli suurin tämänlaatuisista tiloista erään Jamesonin. Sen +pinta-ala oli sata neliökilometriä kahdenkymmenenviiden kilometrin +matkalla Darlingin lisäjoen Paroon rannalla. + +Nyt oli Hottamin asema ylittänyt sen sekä laajuuden että tuotannon +puolesta. Sen isännät olivat samalla kertaa sekä karjanhoitajia että +maanviljelijöitä. He hoitivat valtavaa tilaansa harvinaisen taitavasti +ja, mikä vielä vaikeampaa, tavattoman tarmokkaasti. + +Tämä asema sijaitsi pitkän matkan päässä kaupungeista, Murrayn melkein +asumattomien erämaiden keskellä. Se täytti 146° 48' ja 147° välisen +alueen, toisin sanoen kahdenkymmenenkahden kilometrin pituisen ja +levyisen alan Buffalo Rangesin ja Mount Hottamin välillä. Tämän laajan +neliön pohjoiskulmissa kohosi vasemmalla Mount Aberdeen ja oikealla +High-Barvenin kukkula. Kauniita ja kiemurtelevia puroja ei puuttunut: +ne olivat Murrayhin pohjoisessa yhtyvän Owenin joen lisäjokia ja +poukamia. Niinpä täällä menestyivät karjanhoito ja maanviljelys +yhtälailla. Neljätuhatta hehtaaria järkiperäiseen vuoroviljelykseen +palstoitettua maata antoi ulkomaisten tuotteiden ohella kotimaista +satoa, ja miljoonittain eläimiä oli lihomassa vihannilla laitumilla. +Hottam-aseman tuotteet olivatkin korkeassa kurssissa Castlemainen ja +Melbournen markkinoilla. + +Kun Michel ja Sandy Patterson olivat saaneet kerrotuksi nämä piirteet +yritteliäästä toiminnastaan, näkyi asuinrakennus erään casuarina-kujan +päässä. + +Se oli viehättävä, puusta ja tiilistä rakennettu talo +emerophilis-puistikon keskellä, siroa sveitsiläistä huvilatyyliä ja +kiinalaisin lyhdyin koristettu kuistikko ympäröi koko rakennusta kuin +muinaisajan impluvium. Ikkunoiden edessä oli monivärisiä, ikään +kuin kukkivia kaihtimia. Ei mikään voisi olla viehkeämmän ja +houkuttelevamman näköistä, mutta ei myöskään mukavampaa. Nurmikoilla ja +metsiköissä lähistöllä nähtiin pronssisia kynttilänjalkoja, joissa oli +sirot lyhdyt; illan tullessa valaistiin koko puisto valkoisella +kaasuliekillä pienestä säiliöstä, joka oli tuuheiden puumaisten +saniaisten peitossa. + +Muuten ei näkynyt ulkohuoneita, talleja tai vajoja, ei mitään +maanviljelykseen viittaavaa. Kaikki nämä lisärakennukset -- kokonainen +kylä, jossa oli yli kaksikymmentä vajaa ja taloa -- sijaitsivat puolen +kilometrin päässä, pienen laakson pohjalla. Sähkölangat pitivät yllä +jatkuvaa yhteyttä tämän kylän ja isäntien asunnon välillä. Kaukana +kaikesta melusta jälkimmäinen peittyi ulkomaisten puiden metsikköön. + +Pian oltiin casuarina-kujan päässä. Pieni, solisevan puron yli +rakennettu, siro rautasilta lisäsi eristetyn puiston vaikutelmaa. +Astuttiin toiselle puolelle. Juhlallisen näköinen vouti saapui +tulijoita vastaan; talon ovet avattiin, ja Hottam-aseman vieraat +astuivat tiili- ja kukkakuoren alaisiin komeisiin huoneisiin. + +Taiteellisen ja uhkean elämän koko loisto avautui heidän silmiensä +eteen. Eteisestä, jonka koristeiden aiheet oli otettu kilparata- ja +metsästysaloilta, tultiin suureen, viisi-ikkunaiseen saliin. Piano, +jonka kansi oli täynnä klassisia ja uusia nuotteja, taulutelineet +alulle pantuine maalauksineen, marmoriveistokset jalustoineen, +flaamilaisten mestarien taulut seinillä, upeat matot, jalalle niin +suloiset kuin paksu ruoho, hilpeät gobeliinit viehkeistä mytologisista +aiheista, antiikkinen lamppu katossa, kallisarvoiset fajanssiesineet, +hienot ja aistikkaat korut, tuhannet arvokkaat pikkuesineet, joita oli +hämmästyttävä nähdä australialaisessa asunnossa, olivat todistamassa +taiteiden ja mukavuudenhalun onnistuneinta yhtymää. Kaikkea, mikä +saattoi lieventää vapaaehtoisen maanpaon vaivoja, kaikkea, mikä oli +omiaan palauttamaan mieleen eurooppalaisten olojen muiston, oli tässä +tarumaisessa salissa. Olisi luullut olevansa jossakin Ranskan tai +Englannin linnassa. + +Viiden ikkunan kaihtimet päästivät hienon kudoksen läpi kuistikon +puolihämärän jo vaimentamaa valoa. Lady Helena ihastui astuessaan tähän +huoneeseen. Tältä puolelta rakennusta oli näköala laajaan laäksoon, +joka ulottui idässä kohoavien vuorten juurelle saakka. Niittyjen ja +metsiköiden vuorottelu, siellä täällä laajoja lakeuksia, sirosti +pyöristyneiden kukkuloiden kokonaisuus, maaperän vaihteleva korkeus +tarjosi sanoin kuvaamattoman kauniin näkymän. + +Mitään muuta seutua ei olisi voinut verrata siihen, ei edes kuuluisaa +Paratiisilaaksoa Telemarkin Norjanpuoleisella rajalla. + +Tämä laaja, suuriin varjo- ja valoläikkiin jaettu näköala muutti joka +hetki muotoaan auringon oikkujen mukaan. Mielikuvitus ei voinut keksiä +mitään enempää, ja ihana näky tyydytti katseen kaikki mielihalut. + +Tällä välin talon vouti oli Sandy Pattersonin käskystä valmistanut +aamiaisen, ja ennen kuin neljännestunti oli kulunut heidän +saapumisestaan, istuivat matkalaiset uhkeasti katetun pöydän ympärillä. +Ruokien ja viinien laatu oli verraton; mutta eniten miellytti kaiken +tämän ylenpalttisuuden keskellä nuorten karjankasvattajien ilo siitä, +että saivat kattonsa alla tarjota tätä loistavaa vieraanvaraisuutta. + +He saivat pian tietää retkikunnan tarkoituksen ja kuuntelivat hartaasti +kertomusta Glenarvanin etsiskelystä, antoivatpa vielä hyviä toiveita +kapteeni Grantin lapsille. + +-- Harry Grant, Michel sanoi, -- on ilmeisesti joutunut alkuasukkaiden +käsiin, koska häntä ei ole näkynyt rannikon asutuksilla. Hän tiesi +tarkasti asemansa, kuten asiakirja todistaa, ja kun hän ei ole saapunut +mihinkään englantilaiseen siirtolaan, hänen on täytynyt heti maihin +päästessään joutua villien vangiksi. + +-- Juuri niin tapahtui hänen perämiehelleen Ayrtonille, John Mangles +sanoi. + +-- Mutta te, herrat, lady Helena kysyi, -- ettekö te ole milloinkaan +kuulleet puhuttavan _Britannian_ haaksirikosta? + +-- Emme milloinkaan, rouva, Michel vastasi. + +-- Minkälaisen kohtelun on kapteeni Grant teidän luullaksenne saanut +australialaisten vankina? + +-- Australialaiset eivät ole julmia, rouva, nuori karjankasvattaja +vastasi, -- ja neiti Grant voi olla huoleton siinä suhteessa. Heidän +luonteensa lempeydestä on useita esimerkkejä, ja moni eurooppalainen on +kauan aikaa asunut heidän parissaan voimatta milloinkaan valittaa +heidän julmuuttaan. + +-- King muiden muassa, Paganel sanoi, -- ainoa Burken retkikunnasta +eloonjäänyt. + +-- Ei ainoastaan se rohkea retkeilijä, Sandy huomautti, -- vaan myös +eräs englantilainen sotamies, nimeltään Buckley, joka karattuaan vuonna +1803 Port Philipin rannikolle joutui alkuasukkaiden vangiksi ja eli +kolmekymmentäkolme vuotta heidän parissaan. + +-- Ja sittemmin, Michel Patterson lisäsi, -- eräs _Ausiralasianin_ +viimeisiä numeroita kertoo, että muuan Morrill on äskettäin palannut +maanmiestensä pariin kuusitoista vuotta kestäneen orjuuden jälkeen. +Kapteenin on luultavasti käynyt samoin kuin hänen, sillä hän joutui +_Peruviennen_ haaksirikon johdosta 1846 alkuasukkaiden vangiksi, ja he +veivät hänet sisämaahan. Niinpä luulen, että voitte olla hyvässä +toivossa. + +Nämä sanat herättivät suurta iloa nuoren karjankasvattajan kuulijoissa. +Ne sopivat yhteen Paganelin ja Ayrtonin jo ennen antamien tietojen +kanssa. + +Kun naiset olivat nousseet pöydästä, puheltiin karanneista +rikollisista. Squatterit tunsivat Camden-sillan tapahtuman, mutta +karkulaisjoukko ei herättänyt heissä levottomuutta, sillä sellaiset +pahantekijät eivät uskaltaisi hyökätä aseman kimppuun, jonka +henkilökuntaan kuului toista sataa miestä. Sitä paitsi oli luultavaa, +että he eivät painuisi Murrayn erämaihin, missä heillä ei ollut mitään +tekemistä, eikä Uuden Etelä-Walesin puolelle, jonka tiet ovat hyvin +vartioituja. Se oli myös Ayrtonin mielipide. + +Lordi Glenarvan ei voinut kieltäytyä viipymästä koko tätä päivää +rakastettavien isäntiensä vieraana Hottam-asemalla. Se oli kahdentoista +tunnin viivytys, josta aiheutui kahdentoista tunnin lepo; hevoset ja +juhdat saivat omaksi edukseen virkistyä aseman mukavissa talleissa. + +Niinpä asia oli sovittu, ja molemmat nuoret miehet laativat vierailleen +päivän ohjelman, johon innostuneina suostuttiin. + +Puolenpäivän aikaan tömisteli seitsemän voimakasta metsästyshevosta +päärakennuksen portilla. Naisille varattu siro "break", jonka eteen +oli valjastettu neljä hevosta, antoi ajajalle tilaisuuden näyttää +taitoaan nelivaljakon ohjauksessa. Erinomaisilla metsästyspyssyillä +varustettuina nousivat herrat satulaan, palvelijoiden ratsastaessa +edellä, ja nelistivät vaunujen vierellä, pointterijoukon hilpeästi +haukahdellessa pitkin pensaikkoja. + +Neljän tunnin ajan samosi ratsuseurue pitkin käytäviä ja teitä tässä +puistossa, joka oli suuri kuin joku Saksan pikku ruhtinaskunta. +Reuss-Schleitz tai Saksi-Koburg-Gotha olisivat mahtuneet sinne +kokonaan. Vaikka ei tavattu juurikaan asukkaita, siellä vilisi sen +sijaan lampaita. Mitä riistaan tuli, niin kokonainen ajomiesarmeija ei +olisi voinut ajaa sitä enempää metsästäjien pyssynkantaman päähän. Pian +kuuluikin sarja metsien ja laitumien rauhallisia vieraita pelottelevia +paukauksia. Nuori Robert teki ihmeitä majuri MacNabbsin rinnalla. +Rohkea poika oli aina etunenässä ja ensimmäisenä tulessa, sisarensa +varoitteluista huolimatta. + +Mutta John Mangles otti hänet valvontaansa, ja Mary Grant rauhoittui +jälleen. + +Tämän metsästyksen aikana kaadettiin useita tälle maalle tyypillisiä +eläimiä, joita Paganel siihen saakka tunsi vain nimeltä: muiden muassa +"wombat" ja "bandicoot". + +Wombat on ruohonsyöjä, joka kaivaa käytäviä niin kuin mäyrä; se on +lampaan kokoinen, ja sen liha on erinomaista. + +Bandicoot on eräänlainen pussieläin, joka voisi kilpailla +eurooppalaisen ketun kanssa ja antaa sille opetusta kanatarhojen +ryöstössä. Tämän ulkomuodoltaan jokseenkin epämiellyttävän, +puolimetrisen eläimen ampui Paganel, joka metsästäjän itserakkautta +tuntien piti sitä viehättävänä. -- Ihastuttava eläin, hän sanoi. + +Muiden huomattavien eläinten joukossa oli Robertin taitavasti ampuma +"dasyure", eräänlainen pieni kettu, jonka valkopilkkuinen musta turkki +on näädännahan veroinen, sekä pari pussirottaa, jotka piileksivät +suurten puiden tiheässä lehvistössä. + +Mutta mielenkiintoisin kaikista näistä urotöistä oli kieltämättä +kengurun metsästys. Kello neljän tienoilla alkoivat koirat ahdistaa +näiden ihmeellisten pussieläinten laumaa. Poikaset pakenivat kiireesti +emänsä pussiin, ja koko joukko lähti jonossa pakoon. Kummallista oli +nähdä kengurujen tavattomia loikkauksia, jolloin etujalkoja kahta +vertaa pitemmät takajalat ponnahtelivat kuin jouset. Pakenevan lauman +kärjessä loikki puolentoista metrin korkuinen koiras, suurenmoinen +"macropus giganteus"-lajin edustaja, "vanha mies", kuten uudisasukkaat +sanovat. + +Takaa-ajoa jatkettiin innokkaasti seitsemän tai kahdeksan kilometriä. +Kengurut eivät väsyneet, ja koirat, jotka syystä pelkäsivät niiden +voimakasta, teräväkyntistä käpälää, eivät uskaltaneet lähestyä niitä. +Vihdoin juoksu alkoi kuitenkin rasittaa, lauma pysähtyi, ja "vanha +mies" nojautui puunrunkoa vasten valmiina puolustautumaan. Eräs liikaa +innostunut koira sattui kompastumaan sen lähellä. Seuraavassa +silmänräpäyksessä lensi onneton pointteri ilmaan ja putosi maahan +maha revittynä. Koko koiraparvi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan +näitä voimakkaita pussielämiä vastaan. Tarvittiin siis lopuksi +pyssynlaukauksia, ja vain luodit saattoivat kaataa tämän jyhkeän +eläimen. + +Tällä hetkellä Robert oli vähällä joutua varomattomuutensa uhriksi. +Päästäkseen varmaan tähtäyspaikkaan hän lähestyi kengurua niin lähelle, +että se hyppäsi vastaan. + +Robert kaatui; kajahti huuto. Ajoneuvoilla seisten Mary Grant ojensi +käsiään veljeään kohti kauhistuksesta mykistyneenä ja miltei +sokaistuneena. Ei kukaan uskaltanut ampua eläintä, sillä luoti olisi +voinut osua myös lapseen. + +Mutta metsästyspuukko kourassa John Mangles syöksyi äkkiä kengurua +kohti omaa henkeään ajattelematta ja iski eläintä sydämeen. Kenguru +kaatui, ja Robert nousi maasta haavoittumattomana. Seuraavassa +silmänräpäyksessä hän oli sisarensa sylissä. + +-- Kiitos, herra John, kiitos! Mary Grant sanoi ja ojensi kätensä +nuorelle kapteenille. + +-- Minähän lupasin vastata hänestä, John Mangles huomautti tarttuen +neidon vapisevaan käteen. + +Tämä tapaus päätti metsästyksen. Kengurulauma oli hajaantunut +johtajansa kaaduttua, ja saalis vietiin kartanoon. Kello oli silloin +kuusi illalla. Suurenmoinen päivällinen odotti metsästäjiä. Ruokalajien +joukossa oli australialaiseen tapaan kengurunhännistä valmistettua +lientä, josta tuli aterian huippukohta. + +Jälkiruoan, jäätelöiden ja virvoitusjuomien jälkeen siirryttiin saliin. +Ilta omistettiin musiikille. Lady Helena oli hyvä pianonsoittaja ja +antoi karjanomistajien nauttia tästä taidosta. Michel ja Sandy +Patterson lauloivat erinomaisen kauniisti kappaleita Gounodin, Victor +Massén, Félicien Davidin, jopa Richard Wagnerinkin, monen mielestä +suurenmoisen neron, uusimmista sävellyksistä. + +Kello yksitoista tarjottiin teetä; se oli valmistettu niin +verrattomasti kuin vain englantilaiset osaavat. Mutta kun Paganel oli +pyytänyt saada maistaa australialaista teetä, hänelle tuotiin +pikimustaa nestettä, litra vettä, jossa puoli naulaa teetä oli kiehunut +neljä tuntia. Paganelin suu vääntyi, mutta hän vakuutti juoman olevan +erinomaista. + +Puoliyön aikaan saatettiin vieraat ilmaviin ja mukaviin makuusuojiin, +joissa he vielä näkivät unta päivän nautinnoista. + +Varhain seuraavana aamuna he lausuivat nuorille karjanomistajille +jäähyväiset. Kiiteltiin ja luvattiin tavata jälleen Euroopassa, +Malcolmin linnassa. Sitten vankkurit lähtivät liikkeelle, kääntyivät +Hottam-vuoren juuren ympäri, ja pian oli kartano kadonnut matkalaisten +silmistä kuin hetkellinen ilmestys. Vielä viiden tunnin ajan polki +heidän hevosensa jalka aseman aluetta. + +Vasta kello yhdeksän aikaan päästiin viimeisen aitauksen läpi, ja +seurue eteni Victorian maakunnan melkein tuntemattomia tienoita pitkin. + + + + +AUSTRALIAN ALPIT. + + +Kaakossa tien katkaisi valtava vuoriharjanne. Se oli Australian +alppijono, joka kuin suunnattomana linnoituksena säännöttömine +vallituksineen on parin tuhannen kilometrin pituinen ja tavoittelee +pilviä yli tuhannen metrin korkeudella. + +Pilvinen ilma ei päästänyt lämpöä maahan kuin tiheän sumuverhon läpi. +Kuumuus ei siis haitannut, mutta kulku oli hankalaa maaperällä, joka +oli jo hyvin epätasaista. Täällä maa alkoi kohoilla yhä useammin. +Siellä täällä näkyi vihantien kumipuiden peittämiä kukkuloita. +Kauempana nämä kuhmut nousivat yhä korkeammiksi, suurten alppien +ensimmäisiksi portaiksi. Piti edetä yhä ylemmäs, ja se tuntui hyvinkin +juhtien ponnistuksissa, ja ikeet natisivat raskaiden vankkurien +painosta; eläimet läähättivät kovasti, ja niiden polvitaipeiden +lihakset pingoittuivat melkein katketakseen. Ajoneuvojen palkit +narskuivat odottamattomista kolauksista, joita Ayrton ei voinut +välttää, niin taitava kuin olikin. Naiset alistuivat nauraen +kohtaloonsa. + +John Mangles molempine matruuseineen ratsasti muutamia satoja askelia +edellä valitsemassa sopivia teitä tai paremmin sanoen "salmia", sillä +kaikki nämä maaperän kumpareet olivat kuin kareja, joiden välistä +vankkurit hakivat parasta kanavaa. Heidän oli pakko suorastaan kuin +luovia vaikeakulkuisilla vesillä. + +Tehtävä oli vaikea, usein vaarallinenkin, ja monta kertaa täytyi +Wilsonin kirveen raivata tietä tiheiden pensaikkojen läpi. Savinen ja +kostea maa livetti jalkaa. Tietä pitensivät ne tuhannet mutkat, joita +täytyi tehdä ylipääsemättömien esteiden, korkeiden graniittikallioiden, +syvien kuilujen ja epäilyttävien lätäköiden vuoksi. Iltaan mennessä oli +siksi päästy tuskin puolta astetta eteenpäin. Leiriydyttiin alppien +juurella pienen Cobongra-joen rannalla, erään vähäisen aukeaman +laidalla; siellä kasvoi reilun metrin korkuisia pensaita, joiden +kirkkaanpunaiset lehdet hivelivät silmää. + +-- Meidän on hankala päästä eteenpäin, Glenarvan sanoi silmäillen +vuorijonoa, jonka piirteet jo häipyivät illan pimeyteen. -- Alpit! +Siinä nimi, joka antaa ajattelemista. + +-- Siitä saa sentään tinkiä, rakas Glenarvan, Paganel huomautti. -- +Älkää luulko, että teillä on aivan täydellinen Sveitsi edessänne. +Australiassa on kyllä Grampian-vuori, Pyreneitä, Alppeja, Sinivuoria +kuten Euroopassa ja Amerikassa, mutta pienoiskoossa. Se todistaa vain, +että maantieteilijän mielikuvitus ei ole rajaton tai että nimistä on +puutetta. + +-- Siis nämä Australian alpit...? lady Helena kysyi. + +-- Ovat taskuun mahtuvia vuoria, Paganel vastasi. -- Me kuljemme niiden +yli miltei huomaamatta. + +-- Puhukaa omasta puolestanne! majuri sanoi. -- Vain hajamielinen mies +voi kulkea vuorten yli sitä huomaamatta. + +-- Hajamielinen! Paganel huudahti. -- Enhän minä enää ole hajamielinen! +Minä vetoan naisiin. Enkö ole pitänyt lupaustani siitä saakka, kun +astuin maihin? Olenko ollut kertaakaan hajamielinen? Voiko minua +moittia ainoastakaan hairahduksesta? + +-- Ei ainoastakaan, herra Paganel, Mary Grant vastasi. -- Te olette nyt +niin moitteeton kuin mies voi olla. + +-- Liiankin mallikelpoinen, lady Helena lisäsi nauraen. + +-- Teidän hajamielisyytenne puuskat sopivat teille hyvin. + +-- Eikö totta, rouva? Paganel vastasi. -- Kun minussa ei enää ole +mitään virhettä, olen kuin kaikki muutkin ihmiset. Toivon siis ennen +pitkää tekeväni jonkun tyhmyyden, jolle saatte herttaisesti nauraa. +Nähkääs, ellen hairahdu, niin en mielestäni täytä kutsumustani. + +Huolimatta luottavaisen maantieteilijän vakuutuksista pääsi joukko vain +perin vaivalloisesti kulkemaan alppien solissa seuraavana eli 9. +päivänä tammikuuta. Täytyi ajaa onnella, uskaltautua ahtaisiin ja +syviin rotkoihin, jotka saattoivat päättyä umpikujaan. + +Ayrton olisi epäilemättä joutunut pahaan pulaan, ellei tunnin matkan +jälkeen odottamatta olisi erään vuoripolun varrella nähty ravintolaa, +kurjaa "tapia". + +-- Totisesti! Paganel huudahti, -- tuon kapakan isäntä ei voine koota +omaisuuksia tällaisessa seudussa! Mihin tuotakin tarvittanee? + +-- Antamaan meille reitistämme niitä tietoja, joita tarvitsemme, +Glenarvan vastasi. -- Menkäämme sisään. + +Ayrtonin saattamana Glenarvan astui ravintolan kynnyksen yli. +_Bush-Innin_ -- se nimi oli ravintolan kyltissä -- isäntä oli +karkeatekoinen, tympäisevän näköinen mies, joka nähtävästi itse oli +kapakkansa viinaksien ahkerin käyttäjä. Tuskinpa tänne koskaan poikkesi +muita kuin joku matkalla oleva karjankasvattaja tai karjankuljettaja. + +Hän vastaili nyreän näköisenä kysymyksiin. Mutta se riitti kuitenkin +antamaan Ayrtonille varmuuden siitä, minnepäin oli kuljettava. +Glenarvan korvasi muutamalla kruunulla kapakanisännän vaivat ja oli +juuri lähdössä ulos, kun eräs seinään kiinnitetty ilmoitus herätti +hänen huomiotansa. + +Se oli siirtomaapoliisin tiedonanto, joka ilmoitti vankien karanneen +Perthistä ja julisti palkinnon Ben Joycen päästä. Sata puntaa sille, +joka toimittaisi hänet kiinni. + +-- Se lurjus sietäisi joutua hirteen, Glenarvan sanoi perämiehelle. + +-- Ja varsinkin vangiksi! Ayrton vastasi. -- Sata puntaa! Onpa se +summa! Hän ei ole sen arvoinen. + +-- Ravintolanisäntä, Glenarvan lisäsi, -- ei minussa myöskään herätä +luottamusta, kyltistä huolimatta. + +-- Eikä minussa, Ayrton vastasi. + +Glenarvan ja perämies palasivat vankkurien luo, ja sitten lähdettiin +etenemään sinnepäin, missä Lucknowin tie päättyy. Siellä kiemurteli +kapea sola, joka meni viistoon vuoren yli. Noustiin yhä ylöspäin. + +Se oli hankala reitti, ja monta kertaa saivat naiset ja heidän +seuralaisensa astua maahan. Täytyi auttaa raskaita vankkureita pyöristä +työntämällä, usein pidätellä niitä vaarallisissa ahteissa, riisua +juhdat valjaista, kun käänteet olivat liian jyrkkiä, ja panna kiiloja +alle, milloin ajoneuvot uhkasivat liukua taaksepäin; monesti täytyi +Ayrtonin myös saada avukseen hevosia, vaikka nämä jo olivat väsyneitä +ponnisteltuaan ylöspain. + +Joko tästä pitkällisestä rasituksesta tai jostakin muusta syystä +menetettiin yksi hevosista tämän päivän kuluessa. Se kaatui äkkiä ilman +mitään oireita. Se oli Mulradyn hevonen, ja kun sen isäntä yritti sitä +nostaa, se oli kuollut. + +Ayrton tuli tutkimaan maassa makaavaa eläintä eikä näyttänyt ymmärtävän +syytä sen äkkikuolemaan. + +-- Siltä on varmaankin jokin suoni revennyt, Glenarvan arveli. + +-- Ilmeisesti, Ayrton myönsi. + +-- Ota minun hevoseni, Mulrady, Glenarvan lisäsi, -- minä menen lady +Helenan seuraan vankkureihin. + +Mulrady teki niin, ja joukko jatkoi vaivalloista nousuaan jätettyään +hevosenraadon korppien saaliiksi. + +Australian alppijono ei ole kovin leveä; juurelta noin neljätoista +kilometriä. Jos Ayrtonin valitsema reitti siis vei itärinteelle, +voitiin kahdessa vuorokaudessa päästä sen yli; siitä mereen saakka ei +sitten enää ollut ylipääsemättömiä esteitä eikä hankalaa tietä. + +Tammikuun 10. päivänä matkailijat saapuivat tiensä korkeimmalle +kohdalle, noin kuudensadan metrin korkeuteen. He olivat tällöin +aukealla ylätasangolla, josta levisi laaja näköala. Pohjoisessa kimalsi +Omeo-järven tyyni pinta vesilintuineen, ja sen sivulla näkyivät +Murrayn laajat tasangot. Etelässä olivat Gippslandin vehreät +ruohikot, sen kultapitoiset kentät, korkeat aarnioseutuja muistuttavat +metsät. Luonto oli siellä vielä tuotteidensa, vesiensä juoksun, +hakkaamattomien metsiensä herrana, eivätkä silloin vielä harvalukuiset +karjankasvattajat uskaltaneet käydä sen kimppuun. Tämä alppijono näytti +erottavan kaksi aluetta, joista toinen oli säilyttänyt villiytensä. +Aurinko laski juuri ja punertavien pilvien läpi tunkevat säteet loivat +eloisampaa väriä Murrayn piirikuntaan. Gippsland sitä vastoin häipyi +epämääräiseen hämärään vuorenhuippujen takana, niin että olisi voinut +sanoa varjon peittäneen koko alppientakaisen seudun ennenaikaiseen +yöhön. Tämä vastakohta herätti molempien näin erotettujen seutujen +välisissä katsojissa syvän tunnelman, kun he silmäilivät sitä melkein +tuntematonta aluetta, jonka läpi heidän nyt oli matkattava Victorian +maakunnan rajalle saakka. + +Yö vietettiin harjanteen aukeamalla, ja seuraavana aamuna aloitettiin +laskeutuminen, joka sujui verrattain nopeasti. Tavattoman rankka +raesade yllätti retkeläiset ja pakotti heidät etsimään suojaa +kallioiden alta. Raskaat pilvet eivät syytäneet vain rakeita, vaan +kämmenenlevyisiä jääkappaleita. Lingollakaan ei niihin olisi voinut +saada enemmän voimaa, ja monet isot mustelmat opettivat Paganelille ja +Robertille, että niiden iskuja oli paras välttää. Vankkurit +vaurioituivat monesta kohtaa, ja harva katto olisi kestänyt näiden +terävien jääkappaleiden pommitusta; muutamat niistä iskeytyivät puiden +runkojen sisään. Täytyi siis odottaa tämän tavattoman ryöpyn +päättymistä, ellei tahtonut tulla kivitetyksi. Rajuilmaa kesti noin +tunnin, minkä jälkeen matkue taas jatkoi taivaltaan kallioiden rinteitä +pitkin, jotka vielä olivat äskeisten rakeiden jäljiltä liukkaat. + +Illan suussa pahoin kolhiutuneet ja eri kohdilta vaurioituneet +vankkurit kulkivat yhä vielä tukevina puupyörillään alppien viimeisiä +rinteitä suurten yksinäisten kuusien välissä. Sola päättyi Gippslandin +tasangoille; alppien yli oli päästy onnellisesti, ja nyt ryhdyttiin +tavallisiin leiriytymispuuhiin. + +Aamunkoitteessa 12. päivänä tammikuuta jatkettiin matkaa yhtä +innokkaasti. Jokainen ikävöi pääsyä Tyynenmeren rannalle, juuri sille +kohtaa, jossa _Britannia_ oli murskautunut. Ainoastaan siellä saattoi +menestystä toivoen jälleen ryhtyä etsimään haaksirikkoisten jälkiä, +mutta ei Gippslandin erämaassa. Ayrton kehottikin lordi Glenarvania +lähettämään käskyn _Duncanille_ saapua rannikolle, jotta kaikki +mahdolliset apuneuvot olisivat käytettävinä tiedustelujen tekemiseksi. +Hänen mielestään pitäisi kulkea Lucknowista Melbourneen johtavaa tietä; +myöhemmin se kävisi vaikeaksi, sillä suoraa yhteyttä pääkaupunkiin ei +ollut. + +Nämä Ayrtonin neuvot tuntuivat hyviltä, ja Paganel pyysi kiinnittämään +niihin huomiota. Hän arveli myös, että _Duncanista_ olisi suurta hyötyä +näissä oloissa, ja lisäsi, että kun kerran olisi menty Lucknowin tien +poikki, ei enää voitaisi päästä kosketuksiin Melbournen kanssa. + +Glenarvan oli kahden vaiheella ja olisi ehkä lähettänyt tuon käskyn, +jonka Ayrton erikoisesti tarjoutui viemään perille, ellei majuri olisi +ankarasti vastustanut tätä päätöstä. Hän huomautti, että Ayrtonin +läsnäolo oli retkikunnalle välttämätön, kun hän tunsi tienoot lähellä +rannikkoa, ja jos sattumalta jouduttaisiin Harry Grantin jäljille, hän +paremmin kuin kukaan muu pystyisi niitä seuraamaan, ja vihdoin, että +hän yksin saattoi näyttää paikan, missä _Britannia_ oli tuhoutunut. + +MacNabbs ehdotti siis matkaa jatkettavan suunnitelmia muuttumatta ja +sai kannattajakseen John Manglesin, joka oli samaa mieltä. Huomauttipa +nuori kapteeni, että lordin käsky olisi helpompi viedä _Duncanille_ +Twofold-lahdesta kuin sanansaattajan mukana, jonka oli samottava +neljäsataa kilometriä miltei asumattomia maita. Tämä mielipide voitti, +ja niin päätettiin ryhtyä toimiin Twofold-lahdelle saavuttua. Majuri +tarkkaili Ayrtonia, joka tuntui hänestä jokseenkin pettyneeltä; mutta +hän ei puhunut huomioistaan mitään, vaan piti tapansa mukaan ne omina +tietoinaan. + +Australian alppien juurelta leviävät alangot olivat tasaisia +ja loivasti itäänpäin viettäviä. Suuria mimoosien ja eri +kumipuiden rykelmiä oli siellä täällä elävöittämässä yhtämittaista +yksitoikkoisuutta. "Gastrolobium grandiflorum"-pensaat koristivat maata +loistavilla kukillaan. Usein oli kuljettava pienten purojen poikki, +jotka olivat täynnä lyhyttä kaislaa ja kämmekkälajeja. Niiden yli +kahlattiin. Kaukaa pakeni trappi- ja kasuaariparvia retkeläisten +lähestyessä. Pensaiden yli hyppeli kenguruja kuin joustavia +hyppynukkeja; mutta retkikunnan pyssymiehillä ei ollut metsästyshalua, +eivätkä heidän hevosensa olleet lisäjaloittelun tarpeessa. + +Seudulla vallitsi rasittava kuumuus; ilmassa oli runsaasti sähköä, ja +sekä ihmiset että eläimet tunsivat sen vaikutuksen. Laahustettiin +suoraan eteenpäin mistään muusta välittämättä, ja hiljaisuuden +keskeyttivät vain Ayrtonin huudot, kun hän hoputti väsynyttä +valjakkoaan. + +Keskipäivästä kello kahteen saakka kuljettiin kummallisen saniaismetsän +läpi, joka olisi herättänyt vähemmän väsyneiden vaeltajien ihailua. +Nämä täydessä kukassa olevat puumaiset kasvit olivat jopa kymmenen +metrin korkuisia. Hevoset ja ratsastajat mahtuivat mukavasti niiden +riippuvien oksien alitse, ja joskus kilahti kannus osuessaan puumaiseen +runkoon. Niiden liikkumattoman katoksen alla vallitsi raikkaus, jota +kenenkään mieleen ei juolahtanut moittia. Jacques Paganel päästi +muutamia mielihyvän huokauksia, jotka saivat suuren papukaijaparven +pyrähtämään lentoon pelästyneinä ja rähähtämään huumaavaan meteliin. + +Maantieteilijä jatkoi sydämensä pohjasta tulevia riemunhuudahduksia, +kun hänen kumppaninsa äkkiä näkivät hänen horjuvan hevosensa selässä ja +sitten kaatuvan hervottomana maahan. Oliko se huimausta vai vielä +pahempaa, oliko hän pyörtynyt kuuman sään takia? Riennettiin hänen +luokseen. + +-- Paganel, Paganel! Mikä teitä vaivaa? Glenarvan huusi. + +-- Se vain, ystäväni, että minulla ei enää ole hevosta, Paganel vastasi +irrottautuen jalustimesta. + +-- Mitä! Mikä hevoseenne tuli? + +-- Se on kuollut, äkkiä kaatunut, niin kuin Mulradyn hevonen! + +Glenarvan, John Mangles, ja Wilson tutkivat eläintä. Paganel ei +erehtynyt. Hänen hevosensa oli heittänyt henkensä. + +-- Tämähän on omituista, John Mangles sanoi. + +-- Perin omituista tosiaankin, majuri mutisi. + +Glenarvan ei voinut olla huolestumatta tästä uudesta onnettomuudesta. +Erämaassa sitä ei voinut korvata. Jos joku kulkutauti tappaisi +retkikunnan kaikki hevoset, hänellä olisi vaikeuksia jatkaa matkaa. + +Sana "kulkutauti" näytti saavan vahvistusta ennen päivän päättymistä. +Kolmas hevonen, Wilsonin, kaatui kuoliaana maahan ja, mikä ehkä oli +vielä arveluttavampaa, yksi juhdista kuoli äkkiä samalla tavalla. +Kulku- ja vetoneuvot olivat supistuneet kolmeen härkään ja neljään +hevoseen. Asema kävi arveluttavaksi. Ratsunsa menettäneet miehet +saattoivat kyllä marssia jalkaisin. Moni karjankasvattaja oli jo siten +kulkenut näiden autiomaiden halki. Mutta jos täytyisi jättää vankkurit, +kuinka kävisi naisten? Jaksaisivatko he jalkaisin kulkea ne kaksisataa +kilometriä, jotka vielä erottivat heitä Twofold-lahdesta? + +John Mangles ja Glenarvan tutkivat perin levottomina jäljellä olevia +hevosia. Ehkäpä uudet onnettomuudet voisi ehkäistä. Tutkimuksessa ei +havaittu minkäänlaisia oireita sairaudesta. Hevoset olivat täysin +terveitä ja kestivät uljaasti matkan rasitukset. Niinpä Glenarvan +toivoi, että tämä omituinen kulkutauti ei vaatisi muita uhreja. + +Sama oli Ayrtoninkin ajatus; hänkin myönsi olevansa täysin ymmällä +näistä äkillisistä kuolemantapauksista. + +Lähdettiin jälleen matkaan. Vankkurit olivat apuna myös jalkamiehille, +jotka levähtivät niissä vuoron perään. Illalla, kun oli päästy vain +kuusitoista kilometriä, annettiin pysähdysmerkki, leiri pantiin +kuntoon, ja yö kului ilman ikävyyksiä puumaisten saniaisten lehdossa, +missä lenteli suuria, syystä kyllä lentäviksi ketuiksi nimitettyjä +lepakoita. + +Seuraava eli 13. päivä tammikuuta oli suotuisa, eikä edellisen päivän +onnettomuudet uusiutuneet. Hevoset ja juhdat tekivät alttiisti +tehtävänsä. Lady Helenan salongissa oli hyvin vilkasta vierailijoiden +suuren lukumäärän vuoksi. Olbinett tarjoili ahkerasti virvokkeita, +jotka kolmenkymmenen asteen kuumuudessa olivatkin tarpeellisia. Puoli +ankkuria skotlantilaista olutta tyhjennettiin kokonaan. Bacley & C:o +julistettiin Ison Britannian suurimmaksi mieheksi, vieläpä paremmaksi +kuin Wellington, joka ei koskaan olisi valmistanut näin hyvää olutta. +Siinä oli hyvä annos skotlantilaisten itserakkautta. Jacques Paganel +joi paljon ja puheli vielä enemmän _de omni re scibili_, kaikista +mahdollisista asioista. + +Näin hyvin alkanut päivä näytti myöskin päättyvän onnellisesti. Oli +päästy runsaat kaksikymmentäviisi kilometriä eteenpäin ja taitavasti +suoriuduttu jokseenkin mäkisestä, punamultaisesta maasta. Kaikesta +päättäen saataisiin vielä samana iltana leiriytyä Snowyn melkoisen +leveälle joelle, joka täällä Victorian eteläosassa laskee Tyyneen +valtamereen. Pian piirsivät vankkurien pyörät jälkensä laajoille +tasangoille mustahkoa vesijättömaata, rehevien ruohokasvien ja uusien +gastrolobium-kenttien väliin. Tuli ilta, ja näköpiirissä selvästi +erottautuva sumu osoitti Snowyn uomaa; vielä muutamia kilometriä +kuljettiin reippaalla mielellä. Eräässä mutkassa pienen kunnaan takana +oli metsikkö korkeita puita. Ayrton ohjasi väsyneen valjakkonsa +oikopäätä pimeyteen peittyneiden suurien runkojen väliin ja oli juuri +pääsemässä metsänreunaan kilometrin päässä joesta, kun vankkurit äkkiä +vajosivat pyörien napaa myöten. + +-- Huomio! hän huusi perässään tuleville ratsastajille. + +-- Mikä nyt on? Glenarvan kysyi. + +-- Olemme tarttuneet liejuun, Ayrton vastasi. + +Huudoilla ja kepillään hän hoputti juhtia, jotka olivat vajonneet +liejuun polviin asti eivätkä päässeet hievahtamaan. + +-- Jäädään tähän, John Mangles sanoi. + +-- Se on kai parasta, Ayrton vastasi. -- Huomenna päivänvalossa näemme +paremmin, kuinka tästä päästään. + +-- Seis! Glenarvan huusi. + +Lyhyen hämärän jälkeen oli tullut pimeä, mutta kuumuus ei vähentynyt +päivänvalon mukana. Ilma oli täynnä tukahduttavia höyryjä. Muutamia +salamoita välähteli taivaanrannalla merkkinä kaukaisesta ukonilmasta. + +Yöleiri järjestettiin. Kiinnitarttuneissa vankkureissa tehtiin +makuutilat niin hyvin kuin taidettiin, ja suurten puiden tumma holvi +suojasi miesten telttaa. Ellei sade sekaantuisi peliin, ei kellään +ollut valittamista. + +Ayrtonin onnistui vaivoin saada kolme juhtaansa vapautetuksi vetelästä +maasta, johon ne olivat vajonneet jo kupeitaan myöten. Hän pani ne +liekaan yhdessä hevosten kanssa eikä luovuttanut kenellekään muulle +huolenpitoa laidunpaikan valitsemisesta. Hän hoiti tätä tointansa perin +täsmällisesti, ja Glenarvan huomasi hänen tänä iltana olevan vielä +entistä huolellisempi ja kiitti häntä siitä, sillä vetojuhtien +säilyminen oli erittäin tärkeätä. + +Tällä välin retkeilijät söivät jokseenkin pikaisen illallisen. Väsymys +ja kuumuus veivät nälän, ja he olivat enemmän levon kuin ravinnon +tarpeessa. Lady Helena ja neiti Grant toivottivat seuralaisilleen hyvää +yötä ja menivät tavallisille makuupaikoilleen. Miehistä astuivat toiset +telttaan; toiset, kukin halunsa mukaan, asettuivat levolle rehevään +ruohikkoon jonkin puun juurelle, mistä tässä terveellisessä ilmastossa +ei ole mitään haittaa. + +Vähitellen kaikki vaipuivat syvään uneen. Pimeyttä lisäsivät +vielä paksut, taivasta peittävät pilvet. Ilmassa ei tuntunut +tuulenhenkäystäkään, ja yön hiljaisuuden rikkoi ainoastaan pöllöpääsky, +joka hämmästyttävän täsmällisesti heläytti molliterssin niin kuin +Euroopan surullinen käki. + +Noin kello yksitoista majuri heräsi huonosta, raskaasta ja väsyttävästä +unesta. Hänen vielä puoliksi sulkeutuneisiin silmiinsä sattui +epämääräistä valoa, jota levisi suurten puiden alla. Sitä olisi voinut +pitää valkoisena vaippana, joka kimmelteli kuin vesi järvessä, ja +MacNabbs luulikin ensin sen olevan maassa leviävää kuloa. + +Hän nousi pystyyn, astui metsään päin ja hämmästyi suuresti +havaitessaan sen olevan aivan luonnollinen ilmiö. Hänen edessään +levisi suunnaton kenttä sieniä, jotka heijastivat fosforimaista valoa. +Näiden salasiittiöiden kiiltävät itiöt loistivat pimeässä melko +voimakkaasti.[10] Majuri, joka ei ollut itsekäs, aikoi herättää +Paganelin, jotta tiedemies saisi omin silminsä tarkastella tätä +ilmiötä, kun eräs toinen seikka esti sen. + +Fosforimainen valo valaisi metsää puolen kilometrin laajuudelta, ja +MacNabbs oli näkevinään varjojen liikkuvan nopeasti valaistulla alalla. +Pettivätkö hänen silmänsä? Oliko se näköhäiriö? + +MacNabbs laskeutui pitkälleen ja tarkasti tähysteltyään erotti selvästi +useita miehiä, jotka milloin kumartuivat maahan, milloin taas nousivat +ja näyttivät etsivän tuoreita jälkiä. + +Oli saatava selville, mitä nämä miehet tahtoivat. + +Majuri ei epäröinyt. Herättämättä tovereitaan hän katosi korkeaan +ruohistoon ryömien maassa kuin ruohoaavikoiden intiaanit. + + + + +TEATTERITEMPPU. + + +Yö oli kauhea. Kello kaksi aamulla alkoi rankkasade, jota kesti aamuun +saakka. Teltasta ei ollut riittävää suojaa. Glenarvan ja hänen +toverinsa pakenivat vankkureihin. Nukkua ei voinut, vaan puheltiin +kaikenlaista. Vain majuri, jonka lyhyttä poissaoloa ei kukaan ollut +huomannut, tyytyi kuuntelemaan sanaakaan sanomatta. Hirvittävä +sateenryöppy ei hellittänyt ja nyt pelättiin sen saavan Snowyn +tulvimaan, jolloin liejuun tarttuneet vankkurit joutuisivat vaaraan. +Useita kertoja Mulrady, Ayrton ja John Mangles kävivätkin tutkimassa +veden korkeutta joessa ja palasivat kiireestä kantapäähän märkinä. + +Vihdoin valkeni päivä. Sade lakkasi, mutta auringonsäteet eivät +tunkeutuneet paksun pilviverhon läpi. Kaikkialle oli ilmestynyt suuria +sameita lätäköitä. Lionneesta maasta nousi lämmintä höyryä, joka täytti +ilman epäterveellisellä kosteudella. + +Glenarvan käänsi huomionsa ensin vankkureihin. Ne olivat hänen +mielestään pääasia. Tutkittiin raskasta ajoneuvoa, joka oli vajonnut +sitkeään saveen keskellä suurta syvennystä. Etuosa oli melkein kokonaan +kadonnut näkyvistä ja takaosa pyörien akseliin saakka. Olisi vaikeata +saada tätä painavaa laitosta nostetuksi. Miesten, hevosten ja juhtien +yhteisvoima tuskin riittäisi. + +-- Joka tapauksessa täytyy ruveta heti töihin, John Mangles sanoi. -- +Jos tämä savi pääsee kuivahtamaan, käy tilanne vielä vaikeammaksi. + +-- Aloitetaan, Ayrton vastasi. + +Glenarvan, molemmat matruusit, John Mangles ja Ayrton lähtivät metsään, +missä eläimet olivat olleet yötä. + +Se oli synkkä, korkea kumipuumetsikkö; kaikkialla oli kuivuneita puita +pitkien välimatkojen päässä, kolottuja jo vuosisatoja sitten tai +pikemminkin nyljettyjä, kuten korkkipuut korjuun aikana. Yli +viidenkymmenen metrin korkeudessa oli vielä ohut pienten riivittyjen +oksien verkko. Ainoakaan lintu ei tehnyt pesäänsä näihin ilmassa +häilyviin luurankoihin, ainoatakaan lehteä ei lepattanut näillä +kuivilla oksilla, jotka kalisivat kuin luukasa. Mistä valtavasta +tapahtumasta olikaan aiheutunut tämä ilmiö, joka tavataan Australiassa +usein, kun kokonaisia metsiä näyttää joutuneen jonkin kulkutaudin +uhriksi? Sitä ei tiedetä. Vanhimmatkaan alkuasukkaat tai heidän jo +kauan kuoleman lehdoissa makaavat esi-isänsä eivät koskaan ole nähneet +niitä vehreinä. + +Glenarvan katseli harmaata taivasta, jota vasten kumipuiden +pienimmätkin oksat selvästi piirtyivät hienoina viiruina. Ayrton +kummasteli, ettei hevosia ja juhtia enää ollut sillä paikalla, mihin +hän oli ne vienyt. Liekaan sidotut eläimet eivät toki voineet liikkua +kauaksi. + +Niitä etsittiin metsästä, mutta löytämättä. Hämmästyneenä Ayrton +kääntyi komeiden mimoosien reunustamaa Snowy-jokea kohti. Hän päästeli +huutoja, jotka olivat hyvin tuttuja hänen juhdilleen, mutta nämä eivät +vastanneet. Nyt hän näytti todella levottomalta, ja hänen toverinsa +katsoivat häntä huolestuneina. + +Tunti kului turhassa etsiskelyssä, ja Glenarvan aikoi jo palata +vankkurien luo, jotka olivat ainakin puolentoista kilometrin päässä, +kun hänen korvaansa kuului hirnuntaa, ja heti sen jälkeen kuultiin +mylvähdys. + +-- Tuolla ne ovat! John Mangles huudahti tunkeutuen korkeiden +gastrolobium-pensaiden väliin, jotka olivat kyllin korkeita kätkeäkseen +kokonaisen eläinlauman. + +Glenarvan, Mulrady ja Ayrton riensivät hänen perässään ja olivat pian +yhtä kummissaan kuin hänkin. + +Kaksi härkää ja kolme hevosta makasi maassa äkillisesti kuolleina kuten +aikaisemminkin oli sattunut. Raadot olivat jo kylmiä, ja joukko nuoria +korppeja raakkui mimoosien oksilla tähystellen tätä odottamatonta +saalista. + +Glenarvan ja hänen ystävänsä katselivat toisiaan, eikä Wilson voinut +pidättää kirousta, joka pääsi hänen huuliltaan. + +-- Mitä sille mahtaa, Wilson, sanoi lordi Glenarvan, joka tuskin itse +jaksoi pysyä rauhallisena, -- me emme voi sille mitään. Ottakaa +mukaanne elossa oleva juhta ja hevonen, Ayrton. Niiden on nyt +päästettävä meidät pälkähästä. + +-- Elleivät vankkurit olisi juuttuneet kiinni, John Mangles vastasi, -- +nämä kaksi eläintä riittäisivät pienin päivämatkoin vetämään ne +rannikolle. Täytyy siis välttämättä saada se kirottu peli irti. + +-- Koetetaan, John, Glenarvan vastasi. -- Palatkaamme leirille, jossa +luultavasti jo ollaan levottomia meidän pitkästä poissaolostamme. + +Ayrton irrotti juhdan siteet, Mulrady hevosen, ja sitten palattiin +pitkin joen mutkaista rantaa. Puolta tuntia myöhemmin tiesivät Paganel +ja MacNabbs, lady Helena ja neiti Grant, kuinka oli asian laita. + +-- Totisesti, majuri tuli lausuneeksi, -- onpa paha juttu, Ayrton, että +te ette kengityttänyt kaikkia hevosiamme Wimerran luona. + +-- Miten niin, herra? Ayrton kysyi. + +-- Kun kaikista hevosista ainoastaan se, jonka annoitte seppänne +pideltäväksi, on välttänyt yhteisen kohtalon. + +-- Se on totta, John Mangles sanoi. -- Se on tosiaan omituinen sattuma. + +-- Sattuma eikä mitään muuta, perämies vastasi katsoen kiinteästi +majuriin. + +MacNabbs puristi huulensa yhteen kuin olisi halunnut pidättää esiin +pyrkiviä sanoja. Glenarvan, Mangles, lady Helena näyttivät odottavan, +että hän lausuisi ajatuksensa loppuun, mutta majuri vaikeni ja meni +vankkurien luo, joita Ayrton tarkasteli. + +-- Mitä hän tarkoitti? Glenarvan kysyi John Manglesilta. + +-- En tiedä, nuori kapteeni vastasi. -- MacNabbs on muutenkin sellainen +mies, joka ei jaarittele turhanpäiten. + +-- Ehkä hän tuntee jotakin epäluuloa Ayrtonia kohtaan, lady Helena +sanoi. + +-- Epäluuloa? Paganel toisti kohauttaen olkapäitään. + +-- Mutta miksi? Glenarvan kysyi. -- Luuleeko hän Ayrtonin tappaneen +hevosemme ja juhtamme? Mitä varten? Ayrtonin etuhan on sama kuin +meidän. + +-- Sinä olet oikeassa, rakas Edward, lady Helena sanoi, -- ja minä +lisään, että hän matkamme alusta saakka on antanut meille +kieltämättömiä todisteita alttiudestaan. + +-- Epäilemättä, John Mangles lausui. -- Mutta mitä merkitsee sitten +majurin huomautus? Minun täytyy ottaa siitä selvä. + +-- Luuleeko hän Ayrtonin olevan liitossa karanneiden pahantekijöiden +kanssa? Paganel huudahti varomattomasti. + +-- Keiden karanneiden pahantekijöiden? neiti Grant kysyi. + +-- Herra Paganel erehtyy, John Mangles vastasi. -- Hän tietää hyvin, +ettei sellaisia ole Victorian maakunnassa. + +-- Ah, sehän on totta! myönsi Paganel, joka olisi halunnut saada +sanansa takaisin. -- Missä ajatukseni olivatkaan? Karkulaisiako? Kuka +on koskaan kuullut sellaisista puhuttavan Australiassa? Muuten he +tuskin ovat päässeet maihin, kun jo ovat varsin kunniallista väkeä! +Ilmasto! Tiedättehän, neiti Mary, ilmaston siveellinen vaikutus... + +Tiedemiehen kävi samoin kuin vankkureiden -- jäi kiinni yrittäessään +korjata hairahdustaan. Lady Helena katsoi häneen, ja se sai +Paganel-poloisen täysin ymmälle. Mutta kun hän ei tahtonut enempää +nolostuttaa ranskalaista, hän vei neiti Maryn telttaan, missä Olbinett +oli kaikkien taiteen sääntöjen mukaan valmistamassa aamiaista. + +-- Minut itseni sietäisi karkottaa, Paganel sanoi surkealla äänellä. + +-- Niin minustakin tuntuu, Glenarvan vastasi. + +Tämä vastaus sanottiin niin vakavasti, että kelpo maantieteilijä +masentui kokonaan. Glenarvan ja John Mangles menivät vankkurien luo. + +Ayrton ja molemmat matruusit olivat parhaillaan yrittämässä kiskoa +niitä ylös syvästä suosta. Härkä ja hevonen, jotka oli valjastettu +rinnakkain, vetivät jäntereidensä koko voimalla; vetohihnat +pingottuivat äärimmilleen, aisat olivat vähällä katketa ponnistuksissa, +Wilson ja Mulrady työnsivät pyöristä Ayrtonin kannustaessa huudoilla ja +kepillä epätasaista paria. Mutta raskaat vankkurit eivät hievahtaneet, +kuivahtanut savi piti niitä kiinni kuin sementissä ikään. + +John Mangles käski kastella savea pehmentääkseen sitä, mutta turhaan; +vankkurit eivät hievahtaneetkaan, ja pitkän ponnistelun jälkeen sekä +miehet että eläimet vihdoin lepäsivät. Ellei haluttu hajoittaa +vankkureita kappaleiksi, täytyi lopettaa niiden kiskominen ylös +liejusta. Mutta sellaiseen ei ollut työkaluja. + +Ayrton tahtoi kuitenkin kaikesta huolimatta yrittää uudelleen, kun +lordi Glenarvan esti sen. + +-- Antaa olla, Ayrton, antaa olla! hän sanoi. -- Meidän täytyy säästää +viimeistä hevostamme ja juhtaamme. Jos meidän on jatkettava matkaamme +jalkaisin, toinen kantaa molempia naisia ja toinen muonavarojamme. Ne +voivat siis vielä tehdä meille suuria palveluksia. + +-- Hyvä on, mylord, perämies vastasi ja päästi väsyneet eläimet +valjaista. + +-- Nyt, ystäväni, Glenarvan lisäsi, -- palatkaamme leiriin, +harkitkaamme ja tutkikaamme asemaamme, katsokaamme millä puolen on +hyvät, millä huonot toiveet ja tehkäämme sitten päätöksemme. + +Hetkistä myöhemmin virkistivät retkeilijät itseään jokseenkin hyvällä +aterialla ja alkoivat keskustella. Jokaista kehotettiin lausumaan +mielipiteensä. + +Ensiksi oli täsmällisesti määritettävä leiripaikan sijainti. Paganel, +joka sai sen tehtäväkseen, laati tarkan laskelman. Hänen vakuutuksensa +mukaan retkikunta oli pysähtynyt 37. leveysasteella, 147° 53' +pituusasteen kohdalla, Snowy-joen rannalla. + +-- Mikä on Twofold-lahden tarkka pituus? Glenarvan kysyi. + +-- Sataviisikymmentä astetta, Paganel vastasi. + +-- Ja nämä kaksi astetta seitsemän minuuttia tekevät...? + +-- Sataviisikymmentä kilometriä. + +-- Ja Melbourneen on...? + +-- Vähintään kolmesataakuusikymmentä kilometriä. + +-- Hyvä. Kun sijaintimme täten on määritetty, Glenarvan sanoi, -- mitä +on tehtävä? Vastaus oli yksimielinen: piti lähteä rannikolle +viipymättä. + +Lady Helena ja Mary Grant lupasivat marssia kahdeksan kilometriä +päivässä. Uljaat naiset olivat valmiit kävelemään jalkapatikassa +Snowy-joelta Twofold-lahdelle. + +-- Sinä olet mainio matkatoveri, rakas Helena, lordi Glenarvan sanoi. +-- Mutta onko varmaa, että lahdelle saapuessamme saamme sieltä kaikkea, +mitä tarvitsemme? + +-- Epäilemättä, Paganel vastasi. -- Eden on jo monta vuotta ollut +kaupunkina. Sen satamasta on luultavasti hyvät yhteydet Melbournen +kanssa. Oletan, että kuudenkymmenen kilometrin päässä täältä, Delegeten +kunnassa, Victorian rajalla, voimme täydentää retkikunnan ruokavaroja +ja saada kulkuneuvoja. + +-- Entä _Duncan_? Ayrton kysyi. -- Ettekö arvelisi hyödylliseksi, +mylord, käskeä sitä saapumaan lahdelle? + +-- Mitä te siitä sanotte, John? Glenarvan kysyi. + +-- Käsittääkseni teidän ei siinä suhteessa tarvitse pitää kiirettä, +mylord, nuori kapteeni vastasi hetken harkittuaan. -- Ehtiihän +sieltäkin lähettää sanan Tom Austinille ja kutsua hänet rannikolle. + +-- Se on totta, Paganel selitti. + +-- Huomatkaa, John Mangles jatkoi, -- että me olemme Edenissä neljän +tai viiden päivän kuluttua. + +-- Neljän tai viiden päivän! Ayrton sanoi kohottaen päätään. -- +Sanokaa, että siihen menee viisitoista tai kaksikymmentä päivää, +kapteeni, ellette tahdo liian myöhään katua erehdystänne. + +-- Viisitoista tai kaksikymmentä päivää sataanviiteenkymmeneen +kilometriin! Glenarvan huudahti. + +-- Vähintäänkin, mylord. Nyt on kuljettava Victorian vaikea +kulkuisimman osan halki, erämaan läpi, missä karjankasvattajien sanojen +mukaan ei ole mitään; se on metsistynyttä, raivaamatonta aluetta, jonne +ei ole voitu perustaa asemia. Siellä täytyy kulkea eteenpäin kirves tai +soihtu kourassa, ja uskokaa minua: siellä ei kuljeta nopeasti. + +Ayrton oli puhunut varmalla äänellä. Paganel, johon luotiin kysyviä +katseita, vahvisti päännyökkäyksellä perämiehen sanat. + +-- Minä myönnän nämä vaikeudet, sanoi silloin John Mangles. -- No +olkoon! Viidentoista päivän kuluttua voi mylord lähettää käskynsä +_Duncanille_. + +-- Minä lisäisin, Ayrton jatkoi tällöin, -- että suurimmat vaikeudet +eivät johdu tien hankaluuksista. Mutta on päästävä Snowyn yli ja +luultavasti odotettava veden laskemista. + +-- Odotettava! nuori kapteeni huudahti. -- Eikö voisi löytää kahlaamoa? + +-- Enpä luule, Ayrton vastasi. -- Tänä aamuna etsin sellaista turhaan. +On harvinaista, että joki on niin tulvillaan tähän vuodenaikaan, mutta +se on onnettomuus, jolle minä en mitään mahda. + +-- Onko tämä Snowy siis kovin leveä? lady Glenarvan kysyi. + +-- Leveä ja syvä, rouva, Ayrton vastasi, -- puolitoista kilometriä +leveä ja vuolasvirtainen. Hyväkään uimari ei voisi vaaratta yrittää sen +yli. + +-- Mitä siitä, rakennetaan kanootti, huudahti Robert, joka ei pelännyt +mitään. -- Kaadetaan puu, koverretaan se ja soudetaan yli, siinä +kaikki. + +-- Kapteeni Grantin poika ei joudu pulaan! Paganel sanoi. + +-- Ja hän on oikeassa, John Mangles vastasi. -- Meidän on lopulta pakko +ryhtyä siihen. Minusta on siis hyödytöntä kuluttaa aikaa turhiin +keskusteluihin. + +-- Mitä te siitä ajattelette, Ayrton? Glenarvan kysyi. + +-- Minä ajattelen, mylord, että ellemme saa apua, olemme vielä +kuukauden päästä Snowyn rannalla. + +-- Onko teillä siis parempaa ehdotusta? John Mangles kysyi hiukan +kärsimättömänä. + +-- On se, että _Duncan_ lähtee Melbournesta ja tulee itärannikolle. + +-- Aina vain _Duncan!_ Miten sen saapuminen Twofold-lahteen helpottaisi +meidän pääsyämme sinne? + +Ayrton mietti pari silmänräpäystä ennen vastaamistaan ja sanoi sitten +vältellen: + +-- En minä tahdo tyrkyttää kenellekään mielipidettäni. Ajattelin vain +kaikkien parasta, mutta olen valmis lähtemään, millä hetkellä vain +lordi antaa merkin. + +Sitten hän pani käsivarret ristiin rinnalleen. + +-- Se ei ole mikään vastaus, Ayrton, Glenarvan huomautti. -- Sanokaa +meille ehdotuksenne, ja me keskustelemme siitä. Mitä te ehdotatte? + +Ayrton lausui silloin tyynellä ja varmalla äänellä: + +-- Minä ehdotan, että emme lähde seikkailemaan Snowyn tuolle puolen +näin huonoin varustein. Meidän on odotettava apua juuri tässä, ja sitä +voi tuoda meille vain _Duncan_. Leiriytykäämme tänne, missä meiltä ei +puutu ruokavaroja, ja lähteköön yksi meistä viemään Tom Austinille +määräystä pptrjehtia Twofold-lahteen. + +Tämä odottamaton ehdotus herätti hiukan hämmästystä, eikä John Mangles +salannut paheksuvansa sitä. + +-- Sillä välin, Ayrton jatkoi, -- joko Snowyn vesi laskee, jolloin +voidaan löytää kelvollinen kahlaamo, tai ylitettävä virta kanootilla, +jonka rakentamiseen meillä silloin on aikaa. Siinä, mylord, +suunnitelma, jonka alistan teidän hyväksyttäväksenne. + +-- Hyvä, Ayrton, Glenarvan vastasi. -- Teidän suunnitelmanne ansaitsee +vakavaa harkintaa. Sen suurin haitta on, että se aiheuttaa viivytystä, +mutta se säästää suuria vaivoja ja kenties vakavia vaaroja. Mitä +ajattelette siitä, ystäväni? + +-- Sanokaa te, MacNabbs, lausui tällöin lady Helena. -- Keskustelun +alusta saakka te olette vain kuunnellut ja olette perin kitsas +puhumaan. + +-- Koska kysytte mielipidettäni, majuri vastasi, -- sanon sen teille +empimättä. Ayrton tuntuu minusta puhuneen viisaan ja varovaisen miehen +tavoin, ja minä yhdyn hänen ehdotukseensa. + +Tätä vastausta ei juuri ollut odotettu, sillä tähän saakka oli MacNabbs +aina vastustanut Ayrtonin suunnitelmia. Siksi Ayrtonkin vilkaisi +hämmästyneenä majuriin. Paganel, lady Helena ja matruusit olivat hyvin +taipuvia kannattamaan perämiehen ehdotusta. He eivät empineetkään +MacNabbsin sanojen jälkeen. + +Glenarvan julisti siis Ayrtonin ehdotuksen periaatteessa hyväksytyksi. + +-- Ja nyt, John, hän lisäsi, -- ettekö tekin katso varovaisuuden +vaativan toimimaan näin ja majailemaan tämän joen rannalla kulkuneuvoja +odottamassa? + +-- Miksen, John Mangles vastasi, -- kun vain sanansaattajamme voi +päästä Snowyn yli, vaikka me itse emme voi. + +Katsahdettiin perämieheen, joka hymyili varmana itsestään. + +-- Sanansaattaja ei mene joen yli, hän sanoi. + +-- Ahaa! John Mangles huudahti. + +-- Hän palaa yksinkertaisesti Lucknowin tielle, joka vie hänet suoraan +Melbourneen. + +-- Neljättäsataa kilometriä jalkaisin! nuori kapteeni huomautti. + +-- Ratsain, Ayrton vastasi. -- Meillähän on terve hevonen. Se on neljän +päivän asia. Lisätään siihen kaksi päivää _Duncanin_ matkaa varten +lahteen ja vuorokausi leirille paluuta varten, niin sanansaattaja on +viikon kuluttua täällä laivamiesten kanssa. + +Majuri hyväksyi päännyökkäyksellä Ayrtonin sanat, mikä ei ollut +herättämättä John Manglesin hämmästystä. Mutta perämiehen ehdotus sai +puolelleen kaikki äänet, eikä sen jälkeen ollut muuta tehtävää kuin +hyvin keksityn suunnitelman toimeenpano. + +-- Nyt, ystäväni, Glenarvan sanoi, -- on jäljellä vain sananviejän +valitseminen. En salaa, että tehtävä on vaivalloinen ja vaarallinen. +Kuka uhrautuu kumppaniensa puolesta ja lähtee viemään viestiämme +Melbourneen? + +Wilson, Mulrady, John Mangles, Paganel, jopa Robertkin tarjoutuivat +heti. John vaati erityisen hartaasti, että tämä tehtävä uskottaisiin +hänelle. Mutta Ayrton, joka ei vielä ollut puhunut mitään, lausui +silloin: + +-- Suvaitkaa, mylord, että minä lähden. Minä olen tottunut näihin +seutuihin. Olen monta kertaa kulkenut pahimmistakin paikoista. Minä +selviydyn siitä, mistä joku toinen ei. Yhteiseen etuun vedoten vaadin +siis oikeutta lähteä Melbourneen. Sana teiltä riittää suosittamaan +minua Tom Austinille, ja kuudessa päivässä otan toimittaakseni +_Duncanin_ Twofold-lahteen. + +-- Hyvin puhuttu, Glenarvan vastasi. -- Te olette älykäs ja rohkea +mies, Ayrton, ja te onnistutte. + +Perämies oli ilmeisesti sopivampi kuin kukaan muu tähän vaikeaan +tehtävään. Jokainen ymmärsi sen ja suostui. John Mangles teki viimeisen +vastaväitteen sanomalla, että Ayrtonin läsnäolo oli välttämätön +_Britannian_ tai Harry Grantin jälkien löytämistä varten. Mutta majuri +huomautti, että retkikunta jäisi Snowyn rannalle Ayrtonin paluuseen +saakka, ettei ollut puhettakaan tämän tärkeän etsinnän jatkamisesta +ilnaln häntä, joten hänen poissaolonsa ei millään tavoin vahingoittaisi +kapteenin parasta. + +-- Niinpä niin, lähtekää, Ayrton, Glenarvan sanoi. -- Pitäkää kiirettä +ja palatkaa Edenin kautta leirillemme Snowyn rannalle. + +Tyytyväisyyden välähdys pilkahti perämiehen silmissä. Hän käänsi +päätään, mutta niin vikkelästi kuin hän sen tekikin, oli John Mangles +sen huomannut. Vaistosta, ei muusta, tunsi John epäluulonsa Ayrtonia +kohtaan yltyvän. + +Perämies ryhtyi siis matkavalmisteluihin molempien matruusien +auttamana, joista toinen pani kuntoon hänen hevosensa, toinen hänen +eväänsä. Tällä välin Glenarvan kirjoitti Tom Austinille osoitetun +kirjeen. + +Hän määräsi _Duncanin_ ensimmäisen perämiehen viipymättä lähtemään +Twofold-lahteen ja suositti hänelle sanantuojaa miehenä, johon voisi +täydellisesti luottaa. Rannikolle saavuttuaan pitäisi Tom Austinin +luovuttaa osa laivan matruuseja Ayrtonin komentoon... + +Glenarvan oli ehtinyt kirjeessään tälle kohtaa, kun MacNabbs, joka +seurasi silmillään kynänjälkeä, kysyi omituisella äänellä, kuinka hän +kirjoitti Ayrtonin nimen. + +-- Niin kuin se lausutaan, Glenarvan vastasi. + +-- Se on erehdys, majuri huomautti tyynesti. -- Se lausutaan Ayrton, +mutta kirjoitetaan Ben Joyce! + + + + +ALAND -- ZEALAND. + + +Ben Joycen nimen mainitseminen vaikutti kuin salamanisku. Ayrton oli +äkkiä kääntynyt. Hänen kädessään oli revolveri. Kuului pamaus. +Glenarvan kaatui luodin iskemänä. Ulkoa kuului pyssynlaukauksia. + +John Mangles ja matruusit typertyivät aluksi, mutta yrittivät sitten +syöksyä Ben Joycen kimppuun; rohkea rosvo oli kuitenkin jo kadonnut ja +liittynyt kumipuumetsän reunassa vaanivaan joukkoonsa. + +Teltta ei suojannut riittävästi luodeilta. Täytyi peräytyä. Glenarvan +oli haavoittunut vain lievästi ja noussut pystyyn. + +-- Vankkureihin! John Mangles huusi ja tarttui lady Helenaan ja Mary +Grantiin, jotka pian olivat suojassa rattaiden paksun kehikon takana. +John, majuri Paganel ja matruusit tarttuivat pyssyihinsä ja +valmistautuivat vastaamaan rosvojen tuleen. Glenarvan ja Robert olivat +menneet naisten luo, ja Olbinett riensi yhteiseen puolustukseen. + +Tämä kaikki oli tapahtunut parissa silmänräpäyksessä. John Mangles +tähysti tarkasti metsän reunaa. Pamahdukset olivat äkkiä tauonneet Ben +Joycen saapuessa. Syvä hiljaisuus seurasi rätiseviä laukauksia. +Muutamia valkoisia savukiemuroita leijaili vielä kumipuiden oksien +välissä. Korkeat gastrolobium-töyhdöt olivat liikkumattomia. +Hyökkäyksestä ei enää näkynyt merkkiäkään. + +Majuri ja John Mangles tekivät tiedusteluretken suurille puille saakka. +Sieltä oli poistuttu. Näkyi vain paljon askelten jälkiä, ja muutamia +puoliksi palaneita pyssynpanoksia savusi maassa. Varovaisena miehenä +majuri sammutti ne, sillä yksikin kipinä riitti sytyttämään kauhean +kulon tässä kuivassa metsässä. + +-- Rosvot ovat poistuneet, John Mangles sanoi. + +-- Niin ovat, majuri vastasi, -- ja se huolestuttaa minua. Minusta +olisi parempi nähdä heidät silmästä silmään. Parempi tiikeri avoimella +kentällä kuin käärme ruohikossa. Tutkikaamme vankkurien pensaikot +lähettyviltä. + +Majuri ja John tarkastivat lähitienoot. Metsän reunasta Snowyn rantaan +ei tavattu yhtään rosvoa. Ben Joycen joukko näytti häipyneen tiehensä +kuin petolintuparvi. Tämä katoaminen oli liian kummallista, jotta olisi +voitu olla täysin turvallisin mielin. Siksi päätettiin olla varuillaan. +Vankkurit olivat kuin saveen muurattuna linnoituksena leirin +keskuksessa ja kaksi miestä piti vahtia aina tunnin kerrallaan. + +Lady Helenan ja Mary Grantin ensimmäisenä huolena oli ollut Glenarvanin +haavan sitominen. Miehensä kaatuessa Ben Joycen luodista oli lady +Helena säikähtyneenä rientänyt hänen luokseen. Sitten uljas nainen oli +malttanut mielensä ja taluttanut Glenarvanin vankkureihin. Siellä +paljastettiin haavoittunut olkapää, ja majuri totesi luodin vain +repineen ihoa aiheuttamatta mitään sisäistä vammaa. Luut tai lihakset +eivät näyttäneet vahingoittuneen. Haava vuoti paljon verta, mutta +Glenarvan liikutteli sormiaan ja kyynärvarttaan ja rauhoitti näin +ystävänsä. Kun side oli valmis, hän ei halunnut, että häneen +kiinnitettäisiin sen enempää huomiota, ja nyt siirryttiin selityksiin. + +Ayrton oli äkkiä kääntynyt. Hänen kädessään oli revolveri. Kuului +pamaus... + +Retkeilijät, lukuunottamatta Mulradya ja Wilsonia, jotka pitivät vahtia +ulkona, olivat sijoittuneet vankkureihin niin hyvin kuin taisivat. +Majuria pyydettiin puhumaan. + +Ennen kertomuksensa aloittamista hän selitti lady Helenalle ne seikat, +joita tämä ei tuntenut, nimittäin erään rosvojoukon karkaamisen +Perthistä, sen ilmestymisen Victorian seuduille ja osallisuuden +rautatieonnettomuuteen. Hän antoi ladylle Seymourissa ostamansa numeron +Australian ja Uuden Seelannin Uutisia ja lisäsi, että poliisi oli +julistanut palkinnon sille, joka ottaisi kiinni Ben Joycen, pelottavan +rosvon, jolle puolentoista vuoden aikana tehdyt rikokset olivat +hankkineet surullista kuuluisuutta. + +Mutta kuinka MacNabbs oli tuntenut perämies Ayrtonin Ben Joyceksi? +Siinä oli salaisuus, jonka kaikki pyysivät selittämään, ja majuri +selitti. + +Jo alusta alkaen oli MacNabbs vaistomaisesti epäillyt Ayrtonia. Pari +kolme täysin vähäpätöistä seikkaa, perämiehen ja sepän välillä +vaihdettu silmänisku Wimerra-joella, Ayrtonin vastahakoisuus poiketa +kaupunkeihin ja kyliin, hänen itsepintainen pyytelynsä, että _Duncan_ +komennettaisiin rannikolle, hänen hoitoonsa uskottujen eläinten outo +kuolema ja yleensä suoruuden puute hänen käytöksessään, kaikki nämä +vähitellen kertyneet ilmiöt olivat herättäneet majurin epäluuloa. + +Hän ei kuitenkaan olisi voinut tehdä suoranaista syytöstä ilman +viimeöisiä tapahtumia. + +Ruohopensaiden suojassa ryömien MacNabbs saapui epäilyttävien varjojen +luokse, jotka olivat herättäneet hänen huomiotaan vajaan kilometrin +päässä leiriltä. Fosforihohtoiset kasvit loivat himmeätä valoa +pimeyteen. + +Kolme miestä tutki maassa tuoreita jälkiä, ja heidän joukossaan +MacNabbs tunsi Black Pointin sepän. -- Ne ne ovat, yksi sanoi. -- Niin +ovat, toinen sanoi, -- tässä on hevosenkengän apila. -- Sama kuin +Wimerrasta saakka. -- Kaikki hevoset ovat kuolleet. -- Myrkkyäkään ei +tarvitse hakea kaukaa. -- Sillä voisi tuhota kokonaisen ratsuväen. +Hyödyllinen kasvi tuo gastrolobium. + +-- Sitten he vaikenivat, MacNabbs lisäsi, -- ja poistuivat. Minä en +tiennyt vielä kylliksi. Minä seurasin heitä. Pian alkoi keskustelu +uudelleen: -- Ovela mies, se Ben Joyce, seppä sanoi, -- mainio keksintö +tuo perämiehen haaksirikko! Jos hänen juonensa onnistuu, niin se vasta +on onnenpotku! Saakelin Ayrton! -- Sano Ben Joyce, sillä kyllä hän on +nimensä ansainnut! -- Tällöin roistot poistuivat kumimetsästä. Minä +olin saanut kuulla kaiken, minkä halusinkin, ja palasin leiriin siinä +uskossa, että kaikista rikollisista ei tule kunnon ihmisiä +Australiassa, ellei Paganelilla ole mitään sitä vastaan. + +Majuri vaikeni. + +Hänen kumppaninsa miettivät äänettöminä. + +-- Niinpä, Glenarvan sanoi suuttumuksesta kalpeana, -- Ayrton on tuonut +meidät tänne saakka rosvotakseen ja murhatakseen meidät. + +-- Aivan, majuri vastasi. + +-- Ja Wimerrasta asti hänen joukkonsa seurasi meidän jälkiämme ja +vakoili meitä otollista tilaisuutta väijyen? + +-- Aivan. + +-- Mutta eikö se lurjus sitten olekaan _Britannian_ matruusi? Onko hän +siis varastanut Ayrton-nimensä ja laivapassinsa? + +Katseet kääntyivät MacNabbsin puoleen, jonka mieleen näiden kysymysten +oli täytynyt juolahtaa. + +-- Kaikki on vielä hämärän peitossa, hän vastasi aina tyynellä +äänellään, -- mutta käsittääkseni miehen nimi todellakin on Ayrton. Ben +Joyce on hänen rosvonimensä. Kiistämättä hän tuntee Harry Grantin ja on +ollut _Britannian_ toisena perämiehenä. Nämä seikat, jotka Ayrtonin +kertomat tarkat yksityiskohdat jo ovat todistaneet, vahvistaa lisäksi +teille mainitsemani rosvojen keskustelu. Älkäämme siis eksykö turhiin +olettamuksiin, vaan pitäkäämme varmana, että Ben Joyce on Ayrton, kuten +Ayrton on Ben Joyce, siis _Britannian_ matruusi, josta on tullut +rosvojoukon päällikkö. + +MacNabbsin selitys hyväksyttiin keskustelutta. + +-- Nyt, Glenarvan lausui, -- selittäkää, kuinka ja miksi Harry Grantin +perämies on Australiassa. + +-- Kuinkako? Sitä en tiedä, MacNabbs vastasi, -- eikä poliisi näy +tietävän asiasta sen enempää kuin minäkään. Miksi? Sitä on minun +mahdoton sanoa. Se jää tulevaisuuden selitettäväksi. + +-- Poliisi ei tiedä edes, että Ayrton ja Ben Joyce on sama henkilö, +John Mangles huomautti. + +-- Te olette oikeassa, John, majuri vastasi, -- mutta se tieto olisi +omiaan helpottamaan etsiskelyä. + +-- Näin ollen, lady Helena sanoi, -- tuo onneton oli tunkeutunut Paddy +O'Mooren farmille jossakin rikollisessa tarkoituksessa? + +-- Niin, epäilemättä, MacNabbs vastasi. -- Hän valmisti jotakin juonta +irlantilaista vastaan, kun hänelle tarjoutui parempi tilaisuus. Sattuma +toi meidät paikalle. Hän kuuli Glenarvanin kertomuksen, pullopostin +haaksirikosta, ja käytti rohkeana miehenä sitä heti hyväkseen. +Päätettiin lähteä retkelle maitse. Wimerrassa hän ilmoitti aikeensa +yhdelle miehistään, Black Pointin sepälle, ja toimi niin, että jälkemme +saattoi helposti tuntea. Hänen joukkonsa on seurannut meitä. +Myrkkykasvin avulla hänen onnistui vähitellen tappaa vetojuhtamme ja +hevosemme. Sitten, kun katsoi hetken koittaneen, hän ajoi vankkurimme +Snowyn suohon, jotta hänen johtamansa rosvolauma voisi hyökätä +kimppuumme. + +Ben Joycen asia oli selvitetty. Majuri oli paljastanut hänen +menneisyytensä ja osoittanut hänen olevan rohkea ja pelottava +pahantekijä. Hänen selvästi todistetut aikeensa vaativat Glenarvanin +puolelta mitä suurinta valppautta. Onneksi paljastettua rosvoa sai +pelätä vähemmän kuin kavaltajaa. + +Mutta tästä selvästä tilanteesta koitui raskaat seuraukset. Kukaan ei +ollut vielä ajatellut niitä. Ainoastaan Mary Grant sivuutti kaiken +tämän keskustelun menneisyydestä ja ajatteli tulevaisuutta. John +Mangles oli ensimmäinen, joka huomasi hänen kalpeutensa ja epätoivonsa. +Hän ymmärsi, mitä neidon mielessä liikkui. + +-- Neiti Grant! hän huudahti. -- Te itkette! + +-- Mitä sinä itket, lapseni? lady Helena kysyi. + +-- Isäni! Voi, hyvä rouva, isäni! neito vastasi. + +Hän ei voinut jatkaa. Mutta asia valkeni äkkiä jokaiselle. Ymmärrettiin +Maryn suru, minkä vuoksi hänen silmänsä kyyneltyivät, miksi hänen +isänsä nimi nousi sydämestä huulille. + +Ayrtonin petoksen paljastuminen tuhosi toiveet. Saadakseen Glenarvanin +petetyksi mukaansa oli roisto keksinyt haaksirikkojuttunsa. MacNabbsin +kuulemassa keskustelussa olivat rosvot sen selvästi sanoneet. +_Britannia_ ei ollut ikinä murskautunut Twofold-lahden kallioihin! +Harry Grant ei ollut ikinä noussut maihin Australian mantereelle! + +Toista kertaa oli asiakirjan erheellinen tulkinta johtanut _Britannian_ +etsijät väärille jäljille! + +Tätä ja molempien lasten surua ajatellen olivat kaikki alakuloisen +äänettöminä. Kukapa enää olisi voinut löytää lohdutuksen sanaa? Robert +itki sisarensa sylissä. Paganel mutisi kiukkuisella äänellä: + +-- Ah, kirottu asiakirja! Voitpa kerskua panneesi näin monen kunnon +ihmisen pään pahasti pyörälle! + +Ja kunnon maantieteilijä mukiloi raivoissaan otsaansa ja oli vähällä +halkaista sen. + +Glenarvan lähti Mulradyn ja Wilsonin luo, jotka olivat vahdissa +ulkopuolella. Metsänreunan ja joen välisellä tasangolla vallitsi syvä +hiljaisuus. Suuret liikkumattomat pilvet näyttivät murskautuvan +toisiinsa taivaalla. Tässä painostavassa ilmassa, syvässä horroksessa, +olisi pieninkin rasahdus kuultu tarkasti, mutta mitään ei kuulunut. Ben +Joycen ja hänen joukkonsa oli täytynyt vetäytyä jokseenkin kauaksi, +sillä lintuparvet, jotka leikkivät puiden alimmilla oksilla, muutamat +kengurut, jotka rauhassa pureksivat nuoria vesoja, eurus-pari, joiden +päät luottavasti pistivät esiin suurten pensaiden lomasta, todistivat, +että ihmisen läsnäolo ei häirinnyt erämaan rauhaa. + +-- Yhteen tuntiin ette siis ole nähneet tai kuulleet mitään? Glenarvan +kysyi matruuseiltaan. + +-- Emme, mylord, Wilson vastasi. -- Rosvojen täytyy olla täältä monen +kilometrin päässä. + +-- Heitä ei nähtävästi ole ollut kyllin monta voidakseen hyökätä meidän +kimppuumme, Mulrady lisäsi. -- Tuo Ben Joyce on kai halunnut pestata +muutamia kaltaisiaan roistoja alppien juurella harhailevien lurjuksien +joukosta. + +-- Se on luultavaa, Mulrady, Glenarvan vastasi. -- Ne roistot ovat +pelkureita. He tietävät meidän olevan aseistettuja, hyvin aseistettuja +sittenkin. Ehkäpä he odottavat yötä aloittaakseen hyökkäyksensä. Päivän +laskettua täytyy olla kahta vertaa valppaampia. Kun vain voisimme +päästä tältä soiselta tasangolta ja jatkaa matkaamme rannikkoa kohti! +Mutta tulviva virta katkaisee tien. Jos voisin saada lautan, joka veisi +meidät toiselle rannalle, maksaisin siitä sen painon kultaa! + +-- Miksei mylord käske meitä rakentamaan lauttaa? Wilson kysyi. -- +Puistahan ei ole puutetta. + +-- Ei, Wilson, Glenarvan vastasi, -- Snowy ei ole tavallinen joki, se +on ylipääsemätön koski. + +Tällä hetkellä John Mangles, majuri ja Paganel saapuivat Glenarvanin +luo. He olivat juuri olleet tarkastamassa Snowya. Viime sateiden +paisuttama vesi oli vielä paljon korkeammalla kuin tavallisesti. Näin +oli syntynyt Amerikan koskia muistuttava kuohuva tulva. Oli mahdotonta +antautua sen kohiseville laineille ja valtavaan vyöryyn, jossa tuhannet +pyörteet aukoivat kuiluun. + +John Mangles selitti ylityksen olevan mahdotonta. + +-- Mutta, hän lisäsi, -- ei tännekään auta jäädä mitään yrittämättä. +Se, mitä aiottiin tehdä ennen Ayrtonin kavallusta, on vielä tärkeämpää +nyt jälkeenpäin. + +-- Mitä ehdotat, John? Glenarvan kysyi. + +-- Minä ehdotan, että apua on saatava, ja koska ei päästä +Twofold-lahdelle, täytyy mennä Melbourneen. Meillä on vielä yksi +hevonen. Antakaa se minulle, mylord, ja minä lähden Melbourneen. + +-- Mutta se on vaarallinen yritys, John, Glenarvan sanoi. -- +Puhumattakaan yli kolmensadan kilometrin matkasta tuntemattoman maan +halki ovat polut ja tie epäilemättä Ben Joycen kumppaneiden vartioimia. + +-- Tiedän sen, mylord, mutta tiedän myös, että tämä tilanne ei voi +jatkua. Ayrton vaati vain kahdeksan päivää tuodakseen tänne _Duncanin_ +miehet. Minä aion olla Snowyn rannalla jälleen kuudessa päivässä! No +niin, mitä käskette, mylord? + +-- Ennen kuin Glenarvan lausuu sanansa, Paganel puuttui puheeseen, -- +on minun tehtävä eräs huomautus. Melbourneen on kyllä lähdettävä, mutta +siihen vaaraan ei John Mangles saa antautua. Hän on _Duncanin_ kapteeni +eikä sen vuoksi saa uhrautua. Minä lähden hänen sijastaan. + +-- Hyvin puhuttu, majuri huomautti. -- Mutta miksi juuri te, Paganel? + +-- Eikö siis meitä lasketakaan mukaan? huudahtivat Mulrady ja Wilson. + +-- Ja luuletteko te, MacNabbs jatkoi, -- että minä pelkään kolmensadan +kilometrin matkaa hevosen selässä? + +-- Ystäväni, Glenarvan sanoi, -- arpa ratkaiskoon, kenen meistä on +lähdettävä Melbourneen. Paganel, kirjoittakaa meidän nimemme... + +-- Ei ainakaan teidän, mylord, John Mangles sanoi. + +-- Ja miksei? Glenarvan kysyi. + +-- Kuinka voisitte erota lady Helenasta, eikä haavannekaan vielä ole +ummessa! + +-- Glenarvan, Paganel sanoi, -- te ette voi jättää retkikuntaa. + +-- Ei, majuri vahvisti. -- Teidän paikkanne on täällä, Edward, teidän +ei sovi lähteä. + +-- Retki on vaarallinen, Glenarvan vastasi, -- enkä minä luovuta +osuuttani muille. Kirjoittakaa, Paganel, minun nimeni toverieni nimien +joukkoon, ja suokoon taivas, että se avataan ensimmäisenä. + +Tähän tahtoon oli taipuminen. Glenarvanin nimi kirjoitettiin muiden +joukkoon. Ryhdyttiin vetämään, ja arpa osui Mulradyyn. Uljas matruusi +hurrasi mielihyvästä. + +-- Mylord, minä olen valmis lähtemään, hän sanoi. + +Glenarvan puristi Mulradyn kättä. Sitten hän palasi vankkurien luo +jättäen majurille ja John Manglesille leirin vartioinnin. + +Lady Helenalle ilmoitettiin heti, että oli päätetty lähettää sananviejä +Melbourneen ja kenet arpa siihen oli määrännyt. Hän lausui Mulradylle +sanoja, jotka syöpyivät uljaan matruusin sydämeen. Tiedettiin, että hän +oli urhea, älykäs, voimakas, uupumaton, eikä arpa olisikaan voinut +tehdä parempaa valintaa. + +Mulradyn lähtö määrättiin kello kahdeksaksi, illan lyhyen hämärän +jälkeen. Wilson otti varustaakseen hevosen. Hän päätti vaihtaa sen +kengän, joka sillä oli vasemmassa takajalassa, ja panna sijalle yhden +yöllä kuolleiden hevosten kengistä. Rosvot eivät silloin voisi +tunnistaa Mulradyn jälkiä ja seurata häntä, sillä heillä ei ollut +hevosia. + +Wilsonin ollessa näissä puuhissa, Glenarvan valmisti Tom Austinille +lähetettävää kirjettä; mutta hänen haavoitettu olkansa häiritsi häntä, +ja hän pyysi Paganelia kirjoittamaan puolestaan. Tiedemies oli vaipunut +miettimään jotakin eikä näyttänyt huomaavan, mitä hänen ympärillään +tapahtui. Täytyy tunnustaa, että Paganel keskellä tätä peräkkäisten +onnettomuuksien sarjaa mietti vain väärintulkittua asiakirjaa. Hän +käänteli sanoja löytääkseen niistä uuden ajatuksen ja oli syventynyt +tulkinnan onkaloihin. + +Niinpä hän ei kuullut Glenarvanin pyyntöä, vaan se täytyi uudistaa. + +-- Jaha, hyvä on, Paganel vastasi, -- minä olen valmis. Ja vielä +puhuessaan Paganel otti konemaisesti muistikirjansa esiin. Repäisi +siitä puhtaan lehden ja asettui kynä kädessä kirjoittamaan. Glenarvan +alkoi sanella seuraavia ohjeita: + +-- Käsky Tom Austinille lähteä merelle viipymättä ja tuoda _Duncan_... + +Paganel kirjoitti viime mainitun sanan, kun hänen katseensa sattumalta +osui Australian ja Uuden Seelannin Uutiset lehden numeroon, joka oli +pudonnut maahan. Lehti oli niin taitettu, että sen nimestä näkyi vain +kaksi viimeistä tavua. Paganelin kynä pysähtyi, ja hän näytti kokonaan +unohtaneen Glenarvanin, kirjeen ja sanelun. + +-- No, Paganel? Glenarvan kysyi. + +-- Ah! maantieteilijä huudahti. + +-- Mikä teidän on? majuri kysyi. + +-- Ei mikään, ei mikään! Paganel vastasi. + +Sitten hän mutisi matalammalla äänellä: -- _Aland, aland, aland!_ + +Hän oli noussut pystyyn ja siepannut sanomalehden. Hän puristi sitä +koettaen pidättää sanoja, jotka pyrkivät hänen huulilleen. Lady Helena, +Mary, Robert ja Glenarvan katselivat häntä ymmärtämättä mitään tästä +selittämättömästä kohtauksesta. + +Paganel näytti äkkiä tulleen hulluksi. Mutta tätä kiihtymystä ei +kestänyt kauan. Hän tyyntyi vähitellen; ilo, joka loisti hänen +katseestaan, sammui; hän istui paikalleen ja sanoi tyynellä äänellä: + +-- Olen käytettävissänne, mylord, milloin tahdotte. Glenarvan ryhtyi +jatkamaan kirjeen sanelua, joka tuli lopullisesti tähän muotoon: + +-- Käsky Tom Austinille lähteä merelle viipymättä ja tuoda _Duncan_ 37. +leveysasteelle Australian itärannikolle... + +-- Australianko? Paganel kysyi. -- Niinpä niin, Australian! + +Sitten hän lopetti kirjeen ja ojensi sen Glenarvanin +allekirjoitettavaksi. Tämä, jota veres haava häiritsi, suoritti tämän +muodollisuuden niin hyvin kuin taisi. Kirje suljettiin ja sinetöitiin. +Paganel, jonka käsi vielä vapisi liikutuksesta, kirjoitti seuraavan +osoitteen: + + Tom Austin, + _Duncanin_ perämies, + Melbourne. + +Sitten hän lähti vankkureista levitellen käsiään ja toistellen näitä +käsittämättömiä sanoja: -- Aland! Aland! Zealand!_ + + + + +NELJÄN PÄIVÄN TUSKA. + + +Loppupäivä kului mitään erikoista tapahtumatta. Mulradyn +lähtövalmistelut suoritettiin loppuun. Uljas matruusi oli onnellinen +voidessaan tällä tavoin osoittaa uskollisuuttaan lordi Glenarvanille. + +Paganel oli jälleen tyyntynyt ja muuttunut entisekseen. Hänen katseensa +osoitti tosin vielä, että jokin asia askarrutti häntä ankarasti, mutta +hän näytti päättäneen pitää sen salassa. Hänellä oli epäilemättä +pätevät syyt menettelyynsä, sillä majuri kuuli hänen toistelevan näitä +sanoja, kuin itsensä kanssa kamppaillen: + +-- Ei, ei! He eivät uskoisi minua! Ja mitä se muuten hyödyttäisi? On +liian myöhäistä! + +Tehtyään tämän päätöksen hän ryhtyi antamaan Mulradylle tarpeellisia +ohjeita Melbournen matkaa varten ja piirsi hänelle matkareitin aivan +kuin hänellä olisi ollut kartta silmiensä edessä. Kaikki ruokoaavikon +polut yhtyivät Lucknowin tiehen. Kuljettuaan suoraan etelään rannikolle +saakka tämä tie teki jyrkän käänteen Melbournea kohti. Piti yhä vain +ratsastaa sitä pitkin eikä yrittää oikaista tuntemattomien seutujen +halki. + +Mikään ei siis ollut yksinkertaisempaa. Mulrady ei voinut eksyä. + +Mitä vaaroihin tuli, niitä ei ollut enää muutamien kilometrien päässä +leiriltä, jonka lähettyvillä Ben Joycen joukkoineen täytyi piileskellä. +Päästyään heidän ohitseen Mulrady lupasi ripeästi jättää rosvot +jälkeensä ja suorittaa tärkeän tehtävänsä hyvään loppuun. + +Kello kuusi syötiin yhteinen ateria. Oli rankkasade. Teltta ei antanut +riittävää suojaa, ja kaikki olivat kiivenneet vankkureihin. Se oli +muuten turvallinen paikka. Savi piti sitä lujasti kiinni maassa, johon +se oli juuttunut kuin linna perustalleen. Asevarastoa oli seitsemän +pyssyä ja seitsemän revolveria, ja linna saattoi kestää pitkän +piirityksen, sillä ampumavaroja tai elintarvikkeita ei puuttunut. +Kuuden päivän kuluttua ankkuroisi _Duncan_ Twofold-lahteen. +Kaksikymmentäneljä tuntia myöhemmin saapuisi sen miehistö Snowyn +toiselle rannalle, ja ellei joen yli vielä pääsisi, rosvojen ainakin +olisi pakko peräytyä suurempien voimien tieltä. Mutta ennen kaikkea +Mulradyn täytyi onnistua vaarallisessa yrityksessään. + +Kello kahdeksan oli tullut hyvin pimeä. Oli lähdön hetki. Hevonen +tuotiin esiin. Sen jalkoihin oli varovaisuuden vuoksi kääritty +liinakangasta, ettei askeleita kuuluisi. Hevonen näytti väsyneeltä, ja +kuitenkin kaikkien menestys riippui sen jalkojen varmuudesta ja +voimasta. + +Majuri neuvoi Mulradya säästämään sitä heti kun hän oli rosvojen +ulottumattomissa. Parempi oli kulkea hiukan hitaammin, mutta päästä +varmasti perille. + +John Mangles antoi matruusilleen revolverin, jonka oli erittäin +huolellisesti ladannut. Se oli pelottava ase miehen kädessä, joka ei +vapise, sillä kuusi muutamassa sekunnissa ammuttua laukausta aukaisi +helposti pahantekijöiden tukkiman tien. + +Mulrady nousi satulaan. + +-- Tässä on kirje, jonka annat Tom Austinille, Glenarvan sanoi hänelle. +-- Hän ei saa hukata tuntiakaan. Lähteköön Twofold-lahteen, ja ellei +hän tapaa meitä siellä, jos näet emme ole päässeet Snowyn yli, tulkoon +viipymättä meidän luoksemme. Lähde nyt, kunnon poikani, ja Jumala sinua +suojelkoon! + +Glenarvan, lady Helena, Mary Grant, kaikki puristivat Mulradyn kättä. +Tämä lähtö pimeässä ja sateisessa yössä vaaralliselle retkelle erämaan +tuntemattomien äärettömyyksien halki olisi vaikuttanut vähemmän +karaistuun mieleen kuin Mulradyn. + +-- Hyvästi, mylord, hän sanoi tyynellä äänellä ja katosi pian +metsänreunaa kulkevaa polkua pitkin. + +Tällä hetkellä kävi rajuilma kahta ankarammaksi. Kumipuiden korkeat +oksat kalisivat pimeässä kolealla äänellä. Saattoi kuulla kuivien +oksien putoilevan märkään maahan. Moni jättiläispuu, joka oli +elinvoimaton, mutta oli tähän saakka pysynyt pystyssä, kaatui näissä +myrskyvihureissa. Tuuli vonkui puiden natinaa äänekkäämmin ja sekoitti +kauheat huokauksensa Snowyn kohinaan. Suuret pilvet, joita se ajoi +itäänpäin, painuivat maahan saakka kuin usvariekaleet. Synkkä pimeys +lisäsi vielä yön kamaluutta. + +Mulradyn lähdettyä retkeläiset kömpivät vankkureihin. Lady Helena ja +Mary Grant, Glenarvan ja Paganel olivat etummaisessa osastossa, joka +oli tiiviisti suljettu. Toisessa olivat Olbinett, Wilson ja Robert +saaneet riittävän suojapaikan. Majuri ja John Mangles pitivät vartiota +ulkona. + +Se oli välttämätön varotoimi, sillä rosvojen hyökkäys oli helppo ja +siis mahdollinen. + +Molemmat uskolliset vartijat suorittivat siis vartiopalvelustaan ja +kestivät filosofisen tyynesti ne viimat, joilla yö pieksi heidän +kasvojansa. He koettivat nähdä salahyökkäyksille otollisen pimeyden +läpi, sillä korva ei voinut erottaa mitään myrskyn pauhinan, tuulen +vinkunan, oksien rätinän, puiden runkojen kaatumisen ja ryöppyävän +veden kohinan vuoksi. + +Silloin tällöin sattui kuitenkin tyynempiä hetkiä. Tuuli vaikeni kuin +henkeä vetääkseen. Snowy yksin kohisi liikkumattomien kaislojen ja +synkän kumipuumetsän välissä. Hiljaisuus tuntui näinä tyyninä hetkinä +syvemmältä. Majuri ja John Mangles kuuntelivat silloin tarkkaavasti. + +Erään tällaisen keskeytyksen aikana kuului kimeä vihellys. John Mangles +riensi majurin luo. + +-- Kuulitteko? hän kysyi tältä. + +-- Kuulin, MacNabbs sanoi. -- Oliko se ihminen vai eläin? + +-- Ihminen, John Mangles vastasi. + +Sitten molemmat kuuntelivat. Äkkiä kuului selittämätön vihellys +uudelleen, ja siihen oli vastauksena jotakin laukauksen tapaista, mutta +kovin epäselvästi, sillä myrsky pauhasi silloin uudella raivolla. +MacNabbs ja John Mangles eivät kuulleet toistensa puhetta. He menivät +vankkurien taakse tuulensuojaan. + +Tällä hetkellä avautui vankkurien nahkakuomu, ja Glenarvan tuli +molempien kumppaniensa luokse. Hän oli kuullut samoin kuin hekin tuon +kauhean vihellyksen ja pamahduksen, jonka kaiku oli tuntunut vaunujen +kuomussa. + +-- Millä suunnalla? hän kysyi. + +-- Tuolla, John sanoi osoittaen pimeää polkua siellä päin, minne +Mulrady oli mennyt. + +-- Kuinka kaukana? + +-- Tuuli kantoi, John Mangles vastasi. -- Sen täytyi tulla ainakin +kilometrin päästä. + +-- Lähtekäämme, Glenarvan sanoi heittäen pyssyn olalleen. + +-- Ei lähdetä, majuri vastasi. -- Se on ansa, jolla meitä houkutellaan +pois vankkurien luota. + +-- Entä jos Mulrady on kaatunut roistojen luodeista, Glenarvan sanoi +tarttuen MacNabbsin käteen. + +-- Sen saamme tietää huomenna, majuri vastasi kylmästi päätettyään +estää Glenarvania tekemästä hyödytöntä virhettä. + +-- Te ette saa lähteä leiristä, mylord, John sanoi, -- minä menen +yksin. + +-- Ettekä mene, MacNabbs sanoi tarmokkaasti. -- Tahdotteko siis, että +meidät tapetaan yksitellen, heikennetään voimiamme, kunnes olemme +noiden roistojen armoilla? Jos Mulrady on joutunut heidän uhrikseen, +sellaista onnettomuutta emme saa lisätä toisella. Mulrady on lähtenyt +arvan määräämänä. Jos arpa olisi osunut minuun hänen sijastaan, niin +olisin lähtenyt kuten hänkin, mutta en olisi pyytänyt enkä odottanut +mitään apua. + +Estettyään Glenarvania ja John Manglesia majuri oli kaikin puolin +oikeassa. Olisi ollut mieletöntä ja lisäksi hyödytöntä kiirehtiä +matruusin luo, juosta tässä pimeässä yössä piileksivien rosvojen eteen. +Glenarvanin pienessä joukossa ei ollut niin monta miestä, että niitä +olisi voitu vielä uhrata. + +Glenarvan ei kuitenkaan näyttänyt haluavan hyväksyä näitä syitä. Hän +puristi asettaan. Hän asteli edestakaisin vankkurien ympäri kuunnellen +parhaansa mukaan. Hän koetti läpäistä katseellaan tämän kauhean +pimeyden. Häntä kidutti ajatus, että yhteen hänen mieheensä oli +sattunut tappava luoti, että mies oli avuton ja huusi turhaan niitä, +joiden vuoksi hän oli uhrautunut. MacNabbs ei tiennyt onnistuisiko +hänen estää Glenarvania vai aikoiko tämä hyvän sydämensä kannustamana +heittäytyä Ben Joycen luotien eteen. + +-- Edward, hän sanoi, -- rauhoittukaa. Kuulkaa ystävän puhetta. +Ajatelkaa lady Helenaa, Mary Grantia, kaikkia, jotka jäävät tänne! Ja +minne te sitten aiotte mennä? Mistä löytäisitte Mulradyn? Hänen +kimppuunsa on hyökätty ehkä kilometrin päässä täältä. Missäpäin? Mitä +polkua menette? + +Tällä hetkellä ja kuin vastaukseksi majurin puheeseen kuului +epätoivoinen huuto. + +-- Kuunnelkaa! Glenarvan sanoi. + +Huuto kuului samalta suunnalta, missä laukaus oli pamahtanut, alle +puolen kilometrin päästä. Glenarvan työnsi MacNabbsin luotaan ja oli jo +menossa pitkin polkua, kun noin kolmensadan askelen päässä vankkureista +kuului uusi huuto: + +-- Apuun, apuun! + +Se oli valittava ja epätoivoinen ääni. John Mangles ja majuri riensivät +sitä kohti. + +Muutaman hetken kuluttua he huomasivat pensaikon laidassa ihmisolennon, +joka ryömi eteenpäin ja huokaili valittavasti. + +Se oli haavoittunut Mulrady, kuoleman kielissä, ja kun hänen +kumppaninsa nostivat hänet maasta, he tunsivat kätensä kastuvan +verestä. + +Satoi kahta kauheammin, ja tuuli ulvoi kuivien puiden oksissa. Keskellä +rajuilman puuskia Glenarvan, majuri ja John Mangles kantoivat Mulradya. + +Heidän saapuessaan nousivat kaikki. Paganel, Robert, Wilson, +Olbinett lähtivät vankkureista, ja lady Helena luovutti huoneensa +Mulrady-paralle. Majuri riisui matruusin takin, joka tihkui verta ja +vettä. Hän paljasti haavan. Onneton oli saanut oikeaan kylkeensä +tikariniskun. + +MacNabbs sitoi hänet huolellisesti. Hän ei osannut sanoa, oliko ase +vioittanut tärkeitä elimiä. Haavasta pulppusi helakanpunainen ja +epätasainen verivirta; haavoittuneen kalpeus ja voimattomuus todisti, +että häneen oli pahasti sattunut. + +Majuri pani haavan päälle, jonka hän ensin pesi raikkaalla vedellä, +suuren taulapalasen, sitten pehmeätä liinanöyhtää ja kiinnitti ne +siteellä. Hän sai verenvuodon tyrehtymään. Mulrady pantiin lepäämään +haavakylki ylöspäin, pää ja rinta korkealla, ja lady Helena sai hänet +juomaan muutamia kulauksia vettä. + +Neljännestunnin kuluttua siihen saakka alallaan maannut haavoittunut +liikahti. Hän raotti silmiään. Hänen huulensa mutisivat hajanaisia +sanoja, ja pannessaan korvansa lähelle hänen suutaan majuri kuuli hänen +toistavan: + +-- Mylord ... kirje ... Ben Joyce... + +Majuri toisti nämä sanat ja katsoi kumppaneihinsa. Mitä Mulrady halusi +sanoa? Ben Joyce oli hyökännyt matruusin kimppuun, mutta minkä vuoksi? +Pelkästään pysähdyttääkseen hänet, estääkseen häntä saapumasta +_Duncanille?_ Tuo kirje... + +Glenarvan tutki Mulradyn taskut. Tom Austinille osoitettua kirjettä ei +enää ollut niissä! + +Yö kului tuskallisessa levottomuudessa. Pelättiin joka hetki, että +haavoittunut kuolisi. Hän oli ankarassa kuumeessa. Lady Helena ja Mary +Grant pysyivät hänen luonaan uskollisina hoitajina. Milloinkaan +potilasta ei ole hoidettu huolellisemmin eikä sääliväisemmin käsin. + +Päivä koitti. Sade oli lakannut. Suuria pilviä vyöryi vielä taivaan +syvyyksissä. Maa oli täynnä katkenneita oksia. Vesiryöppyjen liottama +savi oli vajottanut vielä lisää. Vankkureihin pääsy kävi hankalaksi, +mutta ne eivät voineet upota enää syvemmälle. + +John Mangles, Paganel ja Glenarvan lähtivät päivänkoitteessa +tiedusteluretkelle leirin ympäristöön. He astelivat pitkin polkua, +jossa vielä näkyi veripilkkuja. Ben Joycesta ja hänen joukostaan ei +näkynyt jälkeäkään. He etenivät sinne asti, missä hyökkäys oli +tapahtunut. Siellä lojui maassa kaksi Mulradyn luotien kaatamaa miestä. +Toinen oli Black Pointin seppä. Hänen kuoleman kouristamat kasvonsa +olivat kauhistuttavat. + +Glenarvan ei jatkanut tiedusteluaan kauemmaksi. Varovaisuus kielsi +menemästä kovin pitkälle. Hän palasi siis vankkurien luo syvästi +huolissaan vaikeasta tilanteesta. + +-- Toisen sanansaattajan lähettämistä Melbourneen ei voi ajatella, hän +sanoi. + +-- Täytyy kuitenkin uskaltaa, mylord, John Mangles vastasi, -- ja minä +yritän päästä läpi, vaikka se ei matruusilleni onnistunut. + +-- Ei, John. Sinulla ei ole edes hevosta, joka kantaisi sinua +kolmesataa kilometriä. + +Mulradyn hevonen, ainoa jäljellä ollut, ei tosiaankaan ollut palannut. +Oliko se kaatunut murhaajien luodeista? Harhailiko se eksyneenä +erämaassa? Olivatko rosvot saaneet sen käsiinsä? + +-- Mitä tapahtuneekin, Glenarvan sanoi, -- me emme enää eroa. Odotetaan +viikko tai kaksi, kunnes Snowyn vesi laskee tavalliselle tasolleen. Me +pääsemme lyhyin päivämatkoin silloin Twofold-lahdelle ja lähetämme +varmempaa tietä _Duncanille_ käskyn saapua rannikolle. + +-- Se on ainoa keino, Paganel lausui. + +-- Niinpä, ystäväni, Glenarvan toisti, -- nyt ei enää erota. Kukaan ei +voi lähteä yksin rosvojen valtaamaan erämaahan. Jumala pelastakoon vain +matruusiparkamme ja suojelkoon meitä itseämme! + +Glenarvan oli oikeassa molemmissa asioissa; ensinnäkin kieltämällä +kaikki uhkayritykset ja toiseksi päättämällä odottaa kärsivällisesti +Snowyn rannalla ylitysmahdollisuutta. Hän oli vain noin viidenkymmenen +kilometrin päässä Delegetesta, Uuden Etelä-Walesin ensimmäisestä +rajakaupungista, josta oli saatavissa kulkuneuvoja Twofold-lahdelle. +Sieltä hän sähköttäisi Melbourneen _Duncania_ koskevat ohjeet. + +Nämä toimenpiteet olivat viisaita, mutta niihin ryhdyttiin myöhään. +Ellei Glenarvan olisi lähettänyt Mulradya retkelle, mitä onnettomuuksia +olisikaan vältetty, puhumattakaan matruusin murhasta! Leirille +palatessaan hän tapasi toverinsa paremmalla tuulella. He näyttivät +jälleen optimistisilta. + +-- Hän voi paremmin! Hän voi paremmin! Robert huusi juosten lordi +Glenarvanin luo. + +-- Mulradyko? + +-- Niin, Edward, lady Helena vastasi. -- On tapahtunut käänne. Majuri +on rauhallisempi. Matruusimme jää eloon. + +-- Missä MacNabbs on? + +-- Hänen luonaan. Mulrady on halunnut puhua hänen kanssaan. Heitä ei +saa häiritä. + +Tunti sitten oli haavoittunut todella toipunut tajuttomuudestaan, ja +kuume oli laskenut. Heti kun Mulradyn taju ja puhekyky palautui, hän +pyysi tavata Glenarvania tai tämän poissaollessa majuria. Nähdessään +hänen olevan niin heikkona MacNabbs halusi kieltää kaiken keskustelun; +mutta Mulrady oli niin itsepintainen, että majurin täytyi mukautua. + +Keskustelua oli kestänyt jo muutaman minuutin, kun Glenarvan palasi. +Täytyi siis vain odottaa MacNabbsin kertomusta. + +Pian avautuikin vankkurien kuomu, ja majuri ilmestyi esiin. Hän tuli +ystäviensä luo kumipuun juurelle, mihin teltta oli pystytetty. Hänen +tavallisesti niin tyynet kasvonsa osoittivat hänen ajattelevan +ankarasti. Kun hänen katseensa sattuivat lady Helenaan ja nuoreen +neitoon, niistä näkyi säälivää surua. + +Glenarvan tiedusteli, miten asianlaita oli, ja majuri kertoi seuraavaa: + +Lähdettyään leiriltä Mulrady oli ratsastanut Paganelin neuvomaa polkua. +Hän kulki niin nopeasti kuin yön pimeys salli. Arvionsa mukaan hän oli +päässyt kolme kilometriä, kun joukko miehiä -- hänen luullakseen viisi +-- juoksi hänen hevosensa eteen. Hevonen kavahti pystyyn. Mulrady +tempasi revolverinsa ja ampui. Hänestä näytti, että kaksi rosvoista +kaatui. Laukausten valossa hän tunsi Ben Joycen. Mutta siinä olikin +kaikki. Hän ei ehtinyt ampua asettaan tyhjäksi. Ankara isku osui +oikeaan kylkeen ja hän putosi maahan. + +Hän ei kuitenkaan vielä ollut menettänyt tajuntaansa. Murhamiehet +luulivat hänen kuolleen. Hän tunsi, että hänen taskujaan kopeloitiin. +Sitten joku sanoi: -- Minulla on se kirje. -- Anna tänne, Ben Joyce +vastasi, -- ja nyt on _Duncan_ meidän! + +Tällä kohtaa MacNabbsin kertomusta Glenarvan ei voinut olla +huudahtamatta. + +MacNabbs kertoi edelleen: + +-- Ottakaa te muut hevonen kiinni! Ben Joyce jatkoi. -- Kahden päivän +kuluttua olen _Duncanin_ kannella, kuuden Twofold-lahdella. Siellä on +sovittu paikka. Mylordin joukko on silloin vielä kiinni Snowyn soissa. +Menkää joen yli Kemple-pierin siltaa myöten aina rannikolle asti ja +odottakaa minua. Minä keksin kyllä keinon saada teidät laivalle. Niin +pian kuin sen miehistö on meressä, me hallitsemme _Duncanin_ omistajina +Intian valtamereltä. -- Eläköön Ben Joyce! huusivat rosvot. Mulradyn +hevonen tuotiin paikalle, Joyce lähti nelistämään Lucknowin tietä, ja +hänen miehensä kääntyivät kaakkoon Snowy-joelle. Vaikka Mulrady oli +pahoin haavoittunut, hänellä oli voimaa ryömiä kolmensadan askelen +päähän leiristä, missä tapasimme hänet melkein kuolleena. Siinä +Mulradyn kertomus. Te ymmärrätte nyt, minkä vuoksi uljas matruusi +tahtoi välttämättä puhua. + +Nämä tiedot pelästyttivät Glenarvanin ja hänen kumppaninsa. + +-- Merirosvoja! Merirosvoja! Glenarvan huudahti. -- Minun miehistöni +murhataan! _Duncan_ noiden rosvojen käsissä! + +-- Niin, sillä Ben Joyce yllättää laivan, majuri vastasi, -- ja +silloin... + +-- Hyvä on! Meidän on ehdittävä rannikolle ennen noita roistoja! +Paganel sanoi. + +-- Kuinka pääsemme Snowyn yli? Wilson kysyi. + +-- Samoin kuin hekin, Glenarvan vastasi. -- He menevät Kemple-pierin +siltaa myöten, samoin mekin. + +-- Entä Mulrady, kuinka hänen käy? lady Helena kysyi. + +-- Hänet kannetaan. Vuorotellen. Voinko jättää miehistöni +puolustautumatta Ben Joycen joukon valtaan? + +Snowyn ylitys Kemple-pierin siltaa myöten oli mahdollinen, mutta +arveluttava. Rosvot saattoivat asettua sillalle sitä puolustamaan. +Heitä olisi ainakin kolmekymmentä seitsemää vastaan! Mutta on olemassa +hetkiä, jolloin ei käy laskeminen lukumäärää, vaan on joka tapauksessa +mentävä eteenpäin. + +-- Mylord, sanoi silloin John Mangles, -- ennen kuin panemme kaiken +viimeisen kortin varaan, ennen kuin lähdemme siltaa kohti, on paras +mennä tutkimaan se. Minä otan sen tehdäkseni. + +-- Minä tulen mukaan, John, Paganel lausui. + +Esitys hyväksyttiin, ja John Mangles ja Paganel valmistautuivat +lähtemään heti. Heidän piti edetä pitkin Snowyn rantaa siihen saakka, +missä tulisivat Ben Joycen ilmoittamalle paikalle, ja ennen kaikkea +välttää näyttäytymästä rosvoille, joita epäilemättä liikkui rannalla. + +Elintarvikkein varustettuina ja hyvin aseistettuina lähtivät rohkeat +miehet retkelle ja katosivat pian rannan korkeiden kaislojen sekaan. + +Heitä odotettiin koko päivä. Iltaan mennessä he eivät vielä olleet +palanneet. Alettiin pelätä pahinta. + +Vihdoin kello yhdentoista seuduilla Wilson ilmoitti heidän palaavan. +Paganel ja John Mangles olivat aivan näännyksissä kuudentoista +kilometrin vaelluksesta. + +-- Silta? Onko sitä? Glenarvan kysyi rientäen heitä vastaan. + +-- On, liaanisilta, John Mangles sanoi. -- Rosvot ovat siitä tosiaan +menneet yli. Mutta... + +-- Mutta...? Glenarvan kysyi aavistaen uutta onnettomuutta. + +-- He ovat polttaneet sillan perässään! Paganel vastasi. + + + + +EDEN. + + +Nyt ei ollut epätoivon, vaan toiminnan aika. Kun Kemple-pierin silta +oli hävitetty, täytyi päästä Snowy-joen yli millä muulla keinolla +tahansa ja ehtiä ennen Ben Joycen joukkoa Twofold-lahden rannalle. +Niinpä aikaa ei tuhlattukaan turhiin puheisiin, vaan seuraavana eli 16. +päivänä tammikuuta lähtivät John Mangles ja Glenarvan tutkimaan jokea +valmistellakseen ylitystä. + +Sateen paisuttama kuohuva vesi ei laskenut. Se kohisi hirveänä koskena. +Sen uhmaaminen oli syöksymistä kuoleman kitaan. Glenarvan seisoi +liikkumatta, käsivarret ristissä, pää painuneena. + +-- Tahdotteko, että koetan päästä toiselle rannalle uimalla? John +Mangles kysyi. + +-- En, John, Glenarvan vastasi pidättäen kädellään rohkeata nuorta +miestä, -- odottakaamme! + +Ja molemmat palasivat leirille. Päivä kului suuressa levottomuudessa. +Kymmenen kertaa Glenarvan kävi uudelleen Snowyn rannalla. Hän koetti +keksiä jotakin rohkeata keinoa päästä virran yli. Mutta turhaan. Jos +sen uomassa olisi virrannut sulaa laavaa, ei ylimeno olisi ollut +mahdottomampi. + +Näiden pitkien hukkaan menneiden tuntien aikana lady Helena hoiti +majurin neuvojen mukaan Mulradya mitä huolellisemmin. Matruusi tunsi +virkoavansa elämään. MacNabbs vakuutti, että mikään tärkeä elin ei +ollut vioittunut. Suuri verenvuoto riitti selittämään potilaan +heikkouden. Niinpä kun verenvuoto oli tyrehtynyt ja haava sidottu, +tarvittiin vain aikaa ja lepoa hänen täydelliseksi paranemisekseen. +Lady Helena oli vaatinut, että sairas edelleen makaisi vankkurien +ensimmäisessä osastossa. Mulrady oli siitä melkein häpeissään. Hänen +suurin huolensa oli ajatus, että hänen tilansa saattaisi viivästyttää +Glenarvania, ja hänelle täytyi luvata, että hänet jätettäisiin leiriin +Wilsonin hoitoon, jos Snowyn ylitys kävisi mahdolliseksi. + +Paha kyllä, tämä ylimeno ei ollut mahdollista sinä eikä seuraavana, +tammikuun 17. päivänä. Se sai Glenarvanin epätoivoiseksi. Lady +Helena ja majuri yrittivät turhaan rauhoittaa häntä, kehottaa +kärsivällisyyteen. Kärsivällisyyteen, kun ehkä tällä hetkellä Ben Joyce +saapuisi laivan kannelle, kun _Duncan_ nosti ankkurinsa ja lisäsi +höyryä rientääkseen tälle turmionrannalle ja joka hetki toi sitä +lähemmäksi tuhoa! + +John Mangles tunsi sydämessään samaa tuskaa kuin Glenarvan. Niinpä +haluten kaikin mokomin ylittää virta hän rakensi kanootin +australialaisten malliin suurista kumipuunkuoren palasista. Nämä perin +kevyet liuskat oli sidottu yhteen puuvanteilla; siitä tuli kovin hauras +vene. + +Kapteeni ja matruusi koettivat tätä kanoottia seuraavan päivän +kuluessa. He tekivät kaikki, mitä notkeus, voima, taito ja rohkeus voi. +Mutta heti kun he olivat joutuneet virtaan, alus kaatui, ja he olivat +vähällä saada maksaa hengellään uskaliaan yrityksensä. Vene katosi +virran pyörteisiin. John Mangles ja Wilson eivät olleet ehtineet kulkea +edes reilua kymmentä metriä sateen ja sulaneen lumen paisuttamassa +virrassa, jonka leveys nyt oli yli puolitoista kilometriä. + +Samoin kuluivat 19. ja 20. päivä tammikuuta, eikä tilanne muuttunut. +Majuri ja Glenarvan tekivät pitkiä matkoja joen rantaa ylöspäin +löytämättä kahlaamoa. Kaikkialla sama tulviva virta, sama kuohuva +koski. Australian alppien koko etelärinteen vesimäärät kerääntyivät +tähän ainoaan uomaan. + +_Duncanin_ pelastamisen toivosta täytyi luopua. Viisi päivää oli +kulunut Ben Joycen lähdöstä. Laiva oli luultavasti tällä hetkellä +rannikolla ja rosvojen käsissä! + +Nykyinen tilanne ei kuitenkaan voinut kestää kauan. Satunnaiset tulvat +menevät pian ohi juuri ankaruutensa vuoksi. Aamulla 21. päivänä +tammikuuta totesikin Paganel, että vedenkorkeus alkoi vähetä. Hän +ilmoitti havaintonsa Glenarvanille. + +-- Mitä väliä sillä nyt on? Glenarvan vastasi. -- Se on liian +myöhäistä. + +-- Mutta silti emme voi jäädä tänne, majuri huomautti. + +-- Tosiaan, John Mangles sanoi. -- Huomenna ehkä ylitys on jo +mahdollinen. + +-- Entä pelastaako se onnettoman miehistöni? Glenarvan huudahti. + +-- Kuunnelkaa, mylord, John Mangles vastasi. -- Minä tunnen Tom +Austinin. Hänen on ollut määrä täyttää teidän käskynne ja lähteä niin +pian kuin mahdollista. Mutta kuka tietää, oliko _Duncan_ valmis, oliko +sen vauriot korjattu Ben Joycen saapuessa Melbourneen? Entä jos laiva +ei ole voinut lähteä merelle, jos on tapahtunut päivän, kahden +myöhästyminen? + +-- Sinä olet oikeasssa, John! Glenarvan vastasi. -- Täytyy päästä +Twofold-lahdelle. Me olemme vain viidenkymmenen kilometrin päässä +Delegetestä! + +-- Aivan, Paganel sanoi, -- ja sieltä saamme nopeita kulkuneuvoja. Kuka +tietää, emmekö ehdi ajoissa ehkäisemään onnettomuuden? + +-- Lähdetään! Glenarvan huudahti. + +John Mangles ja Wilson ryhtyivät heti rakentamaan suurta lauttaa. +Kokemus oli osoittanut, että kaarnan palat eivät voineet kestää virran +voimaa. John kaatoi siis kumipuita, joista rakennettiin kömpelö, mutta +tukeva lautta. Se oli pitkällinen työ, ja päivä kului, ennen kuin se +saatiin valmiiksi. Lautta valmistui vasta seuraavana päivänä. + +Silloin oli Snowyn vesi tuntuvasti laskenut. Koski oli muuttunut +virraksi, mutta kuitenkin vuolaaksi. Mutta suuntaamalla viistoon, sitä +määrätyissä rajoissa apuna käyttäen toivoi John päästävän toiselle +rannalle. + +Kello puoli yksi mentiin lautalle ja kukin otti mukaansa +elintarvikkeita kahdeksi päiväksi. Jäännös samoin kuin vankkurit ja +teltta jätettiin. Mulrady oli niin voimistunut, että hänet voitiin +siirtää; hänen paranemisensa edistyi nopeasti. + +Kello yhden aikaan oli kukin paikallaan lautalla, joka oli sidottu +kiinni rantaan. John Mangles oli järjestänyt aluksen oikealle puolelle +Wilsonin hoidettavaksi jonkinlaisen airontapaisen, jonka oli määrä +pitää lautan pois virrasta, ja hillitä sen ajelehtimista. Itse seisoi +hän perässä arvellen voivansa ohjata ison perämelan avulla. Lady Helena +ja Mary Grant olivat lautan keskellä Mulradyn luona, Glenarvan, majuri, +Paganel ja Robert heidän ympärillään valmiina auttamaan. + +-- Onko selvä, Wilson? John Mangles kysyi matruusiltaan. + +-- On, kapteeni, Wilson vastasi tarttuen airoonsa voimakkaalla kädellä. + +-- Ole varuillasi ja pidä meidät pois virrasta. + +John Mangles irrotti lautan ja survaisi sen Snowyn aalloille. Kaikki +sujui hyvin noin parisenkymmentä metriä. Wilson yritti estää lauttaa +joutumasta virtaan. Mutta pian olivat pyörteet temmanneet lautan, joka +kääntyi ympäri airon tai peräsimen voimatta pitää sitä oikeassa +suunnassa. Ponnistuksistaan huolimatta Wilson ja John Mangles olivat +heti täysin päinvastaisessa asennossa kuin piti, mikä teki airojen +käyttämisen mahdottomaksi. + +Täytyi alistua kohtaloon. Ei ollut mitään keinoa suoristaa lautan +kieppuvaa kulkua. Se pyöri ympäri huimaavaa vauhtia ja meni virran +mukana. John Mangles seisoi kalpeana hampaitaan purren ja katseli +kuohuvaa vettä. + +Tällä välin oli lautta saapunut keskelle Snowya. Se oli silloin noin +kilometrin verran alempana lähtökohtaansa. Siellä virta oli tavattoman +väkevä, ja kun se rikkoi pyörteet, lautta hiukan vakavoitui. + +John ja Wilson tarttuivat airoihinsa, ja heidän onnistui suunnata +alusta viistoon. Seurauksena oli, että päästiin lähemmäksi vasenta +rantaa. Ei oltu siitä enää kuin vajaan sadan metrin päässä, kun +Wilsonin airo äkkiä katkesi. Lautta, jossa ei enää ollut voimaa, joutui +virran valtaan. John yritti estää sitä melansa katkeamisen uhalla. +Wilson, jonka kädet olivat verillä, riensi auttamaan häntä. + +Vihdoin yritys onnistui, ja yli puoli tuntia kestäneen matkan jälkeen +lautta törmäsi jyrkkään rantaan. Tärähdys oli ankara, tukit +irtautuivat, köydet katkesivat, vesi tuli kohisten sisälle. Matkustajat +ehtivät vain tarttua kiinni rannan pensaisiin ja siepata mukaansa +Mulradyn ja puoliksi kastuneet naiset. Lyhyesti sanoen, kaikki +pelastuivat, mutta suurin osa eväitä ja aseet, majurin kivääriä +lukuunottamatta, menivät menojaan lautan rippeiden mukana. + +Joen yli oli päästy. Retkikunta oli jokseenkin ilman varusteita +viidenkymmenen kilometrin päässä Delegetestä, keskellä Victorian +maakunnan rajan tuntemattomia erämaita. Siellä ei ole uudisasukkaita +eikä karjankasvattajia, sillä tämä seutu on asumatonta, lukuunottamatta +ehkä julmia ja rosvoilevia varkaita. + +Päätettiin viipymättä lähteä eteenpäin. Mulrady huomasi hyvin olevansa +esteenä; hän pyysi saada vaikkapa yksikseen jäädä odottamaan apua +Delegetestä. + +Glenarvan ei suostunut. Hän ei voinut ehtiä Delegeteen ennen kolmea +päivää ja rannikolle ennen viittä, siis vasta 26. päivänä tammikuuta. +Ja _Duncan_ oli 16. päivänä lähtenyt Melbournesta. Mitäpä hänelle nyt +merkitsi muutaman tunnin viivytys? + +-- Ei, ystäväni, hän sanoi. -- Minä en jätä ketään. Tehkäämme paarit, +ja me kannamme sinua vuoron perään. + +Paarit tehtiin kumipuun oksista, ja Mulrady sijoitettiin niihin, tahtoi +tai ei. Glenarvan halusi olla ensimmäisenä kantamassa matruusiansa. Hän +tarttui paareihin yhdestä päästä, Wilson toisesta, ja niin lähdettiin +taivaltamaan. + +Mikä surkea näky ja kuinka huonosti olikaan päättynyt tämä niin hyvin +alkanut retki! Ei oltu enää etsimässsä Harry Grantia. Tämä mannermaa, +jossa hän ei ollut eikä koskaan käynytkään, uhkasi tuhota hänen +etsijänsä. Ja kun hänen rohkeat maanmiehensä saapuisivat Australian +rannalle, he eivät tapaisi siellä edes _Duncania_ päästäkseen takaisin +isänmaahansa! + +Ensimmäinen päivä marssittiin äänettöminä ja vaivalloisesti. Joka +kymmenes minuutti vaihdettiin paarien kantajia. Kaikki matruusin +toverit alistuivat nurkumatta tähän vaivaan, jota ankara kuumuus vielä +suurensi. + +Iltaan mennessä oli päästy ainoastaan kahdeksan kilometriä ja +leiriydyttiin erääseen kumipuulehtoon. Haaksirikosta pelastuneet muonan +jäännökset syötiin ilta-ateriaksi. Tästedes oli luotettava vain majurin +pyssyyn. + +Yö oli huono. Alkoi sataa. Aika tuntui pitkältä päivännousuun. +Lähdettiin taas liikkeelle. Majuri ei saanut tilaisuutta ampua +ainoatakaan laukausta. Tämä surkea seutu oli erämaatakin autiompi, kun +ei ollut edes eläimiä. + +Onneksi Robert löysi trapinpesän ja siinä kymmenkunta suurta munaa, +jotka Olbinett kypsensi kuumassa tuhkassa. Tämä sekä hiukkanen erään +rotkon pohjalta löydettyä paisuruohoa oli koko aamiainen 22. päivänä +tammikuuta. + +Kulku kävi nyt tavattoman hankalaksi. Hietakentillä kasvoi +"spinifexiä", piikkistä ruohoa, jota Melbournessa sanotaan +piikkisiaksi. Se repi vaatteet rikki ja sääret verille. Uljaat naiset +eivät kuitenkaan valittaneet; he kävelivät urheasti esimerkkiä antaen +ja rohkaisten toinen toistaan sanalla tai katseella. + +Illalla pysähdyttiin Bulla-Bulla-vuoren juurelle Jungalla-puron +reunalle. Illallinen olisi ollut laiha, ellei MacNabbs olisi vihdoin +saanut ammutuksi suurta rottaa, jonka tieteellinen nimi on "mus +conditor" ja joka on ravintorikas. Olbinett paistoi sen, ja se olisi +maistunut mainettaan vielä paremmalta, jos se olisi ollut lampaan +kokoinen. Piti kuitenkin tyytyä. Se kalvettiin luita myöten. + +Tammikuun 23. päivänä retkeilijät lähtivät taipaleelle väsyneinä, mutta +yhä tarmokkaina. Kierrettyään vuorenjuuren he vaelsivat pitkien +kenttien yli, joiden ruoho tuntui olevan valaskalanpartaa, sotkuista +piikkivyyhteä, teräväpiikkistä ryteikköä, missä tietä täytyi raivata +milloin kirveellä, milloin tulella. + +Tänä aamuna ei ollut puhettakaan aamiaisesta. Ei mikään voinut olla +hedelmättömämpää kuin tämä kvartsiliuskeita täynnä oleva seutu. Nälän +ohella myös jano alkoi vaivata ankarasti, ja polttava kuumuus lisäsi +sen tuskaa. Glenarvan seurueineen ei päässyt etenemään kilometriäkään +tunnissa; ja jos tätä veden ja ravinnon puutetta jatkuisi iltaan, he +kaatuisivat kesken matkan enää nousematta. + +Mutta kun ihmiseltä puuttuu kaikki, kun hän katsoo olevansa täysin +avuton, kun hän ajattelee hetkensä tulleen, silloin ilmestyy +kaitselmuksen käsi. + +Juotavaa tarjosivat kannukasvit, mainiota nestettä täynnä olevat +pikarintapaiset, joita riippui korallimaisten pensaiden oksilla. Kaikki +virkistivät itseään ja tunsivat elpyvänsä. + +Ruoka oli samaa, joka elättää alkuasukkaita, kun riistaa, hyönteisiä ja +käärmeitä ei ole. Paganel löysi erään puron kuivuneesta uomasta kasvin, +jonka erinomaisia ominaisuuksia muuan hänen toverinsa +Maantieteellisessä seurassa oli hänelle usein kuvannut. + +Se oli "nardu", marsileaceae-heimoon kuuluva salasiittiö, sama, joka +pitensi Burken ja Kingin elämää sisämaan autiomailla. Sen apilaa +muistuttavien lehtien alla oli kuivia itiöitä. Nämä pavun kokoiset +itiöt rikottiin kahden kiven välissä, ja niistä saatiin jonkinlaista +jauhoa. Siitä tehtiin karheata leipää, joka tyynnytti nälän tuskan. +Olbinett keräsi sitä ison joukon, joten ravinto oli turvattu useaksi +päiväksi. + +Seuraavana eli 24. päivänä Mulrady käveli osan matkaa itse. Hänen +haavansa oli kokonaan arpeutunut. Delegeten kaupunki oli vain +kuudentoista kilometrin päässä, ja illalla leiriydyttiin 149° +pituusasteen kohdalla Uuden Etelä-Walesin rajalla. + +Jo muutaman tunnin oli satanut läpitunkevaa vihmasadetta. Ei olisi +ollut mitään suojaa, ellei John Mangles olisi sattumalta löytänyt +hyljättyä ja heikkokuntoista halonhakkaajahökkeliä. Täytyi siis tyytyä +tähän kurjaan, oksista ja oljista tehtyyn kojuun. Wilson halusi +sytyttää tulen paistaakseen narduleipää ja keräsi maasta kuivia risuja. +Mutta kun ne piti sytyttää, se ei onnistunut. Niiden sisältämä suuri +alunamäärä teki ne palamattomiksi. Ne olivat sitä palamatonta puuta, +jonka Paganel oli maininnut merkillisessä luettelossaan Australian +tuotteista. + +Täytyi siis olla ilman tulta ja samoin ilman leipää ja nukkua märissä +vaatteissa, korkeissa puissa piileksivien naurulintujen ikään kuin +pilkatessa onnettomia matkustajia. + +Glenarvan oli kuitenkin lähellä kärsimystensä loppua. Nyt olikin jo +aika. Molemmat nuoret naiset ponnistelivat sankarillisesti, mutta +heidän voimansa vähenivät joka tunti. He laahustivat, he eivät enää +kävelleet. + +Seuraavana päivänä noustiin auringon sarastaessa. Kello yksitoista tuli +näkyviin Delegete Wellesleyn kreivikunnassa, kahdeksankymmenen +kilometrin päässä Twofoldista. + +Siellä saatiin pian kulkuneuvot. Ja tuntiessaan olevansa niin lähellä +rantaa Glenarvan alkoi jälleen toivoa. Jos _Duncan_ oli hiukankin +myöhästynyt, ehkäpä hän ehtisi perille ennen sen tuloa. Vuorokauden +kuluttua hän olisi lahden rannalla! + +Virkistävän aterian jälkeen lähtivät retkeläiset viiden vireän hevosen +vetämissä postivaunuissa Delegetestä. + +Ruhtinaallisen juomarahan toivossa innostuneina ajajat antoivat +vaunujen mennä hyvää tietä pitkin huimaa vauhtia. He eivät käyttäneet +kuin pari minuuttia hevosten vaihtoon joka kuudentoista kilometrin +päässä. Tuntui kuin Glenarvan olisi saanut heihin samaa intoa, joka +hänessä itsessään hehkui. + +Koko päivä kiidettiin näin kymmenen kilometriä tunnissa, koko yö +samoin. + +Seuraavana päivänä auringon noustessa maininkien kohina ilmoitti Tyynen +valtameren olevan lähellä. Täytyi ajaa lahden ympäri, jotta päästiin +37. asteen kohdalle, juuri sille paikalle, missä Tom Austinin oli määrä +odottaa retkeläisten saapumista. + +Kun meri näkyi, kaikkien katseet kääntyivät ulapalle tähystellen +horisonttia. Oliko kaitselmuksen ihmeellisestä sattumasta _Duncan_ +siellä purjehtien pitkin rannikkoa, kuten taannoin Cap Corrientesin +kohdalla Argentiinan rannikolla? + +Ei nähty mitään. Taivas ja vesi yhtyivät näköpiirin rajalla. Ei +ainoatakaan purjetta valtameren pinnalla. + +Yksi toivo oli vielä jäljellä. Kenties Tom Austin oli katsonut olevan +syytä laskea ankkuriin Twofold-lahteen, sillä meri aaltoili hurjasti +eikä alus voi tällaisilla rannikoilla tuntea oloaan turvalliseksi. + +-- Edeniin! Glenarvan määräsi. + +Vaunut kääntyivät heti oikealla pitkin lahden rantaa kiertävää tietä, +kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaa pientä Edenin kaupunkia kohti. + +Ajajat pysäyttivät lähelle majakkkaa, joka on sataman suulla. +Ulkosatamassa oli muutamia laivoja ankkurissa, mutta yhdenkään mastossa +ei liehunut Malcolmin lippu. + +Glenarvan, John Mangles, Paganel astuivat ajoneuvoista maahan ja +menivät tulliin, tiedustellen virkamiehiltä viime päivinä saapuneita +laivoja. Yhtään laivaa ei ollut saapunut satamaan viikon kuluessa. + +-- Ehkei hän ole lainkaan lähtenyt! huudahti Glenarvan, joka +ihmissydämessä helposti tapahtuvasta käänteestä ei tahtonut enää +antautua epätoivoon. -- Kenties olemme saapuneet ennen häntä! + +John Mangles pudisti päätään. Hän tunsi Tom Austinin. Hänen ensimmäinen +perämiehensä ei koskaan olisi vitkastellut kymmentä päivää, kun käsky +oli selvä. + +-- Minä tahdon tietää, kuinka on asianlaita, Glenarvan sanoi. -- +Varmuus on aina epävarmuutta parempi. + +Neljännestuntia myöhemmin oli lähetetty sähkösanoma Melbournen +laivanvarustajien esimiehelle. Sitten retkeläiset lähtivät +_Victoria_-hotelliin. Kello kaksi tuotiin lordi Glenarvanille +sähkösanoma. Se oli kirjoitettu seuraavaan muotoon: + + "Lordi Glenarvan, Eden, Twofold Bay + + _Duncan_ lähtenyt 18. päivänä tätä kuuta tuntemattomaan + suuntaan. + + J. Andrew." + +Sähkösanoma putosi Glenarvanin käsistä. + +Ei epäilystäkään! Kunniallinen skotlantilainen huvipursi oli Ben Joycen +käsissä merirosvolaivana. + +Näin päättyi tämä niin suotuisin entein alkanut retki Australian halki. +Kapteeni Grantin ja haaksirikkoisten jäljet näyttivät olevan +auttamattomasti kadonneet; tämä epäonnistuminen oli maksanut kokonaisen +laivaväen hengen; lordi Glenarvan oli joutunut tappiolle taistelussaan, +ja tämän urhean etsijän, jota yhteen liittoutuneet luonnonvoimat eivät +olleet voineet pysähdyttää aavikoilla, oli ihmisten kataluus voittanut +Australian mantereella. + + + + +VIITESELITYKSET: + + +[1] Venuksen kulku auringonkehrän editse tapahtui 1769. Tämä +harvinainen ilmiö oli tähtitieteellisesti perin mielenkiintoinen; sen +avulla saatettiin näet tarkoin määritellä auringon ja maan välinen +etäisyys. + +[2] Tavattoman ankaria, Intian valtamerellä puhaltavia tuulia. Niiden +suunta ei ole pysyvä, vaan vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja +tavallisesti ne ovat kesällä päinvastaisia kuin talvella. + +[3] Ilmapuntarin normaalikorkeus on 760 millimetriä + +[4] Lasissa on kemiallista seosta, joka muuttaa muotoaan tuulen suunnan +ja ilmakehän sähkövarauksen mukaan. + +[5] Merilaki kieltääkin kapteenia käyttämästä tätä epätoivoista keinoa, +jos toinen alus on tulossa sen perässä samaa reittiä myöten. + +[6] Jacques Paganel tapasikin Stuartin Skotlantiin palattuaan, mutta +ei saanut kauan nauttia tämän kuuluisan retkeilijän seurasta. Stuart +kuoli 5. päivänä kesäkuuta 1866 eräässä vaatimattomassa talossa +Nottingham-Hillissä. + +[7] Toline, vietävä Echucaan, rautatiekantaja Jeffries Smithin +huostassa. Rahti maksettu. + +[8] On kuitenkin mahdollista, että siirtolaiset ovat erehtyneet. +Kultaa sisältävät kerrostumat eivät todellisuudessa ole läheskään +tyhjentyneet. Viimeisten tietojen mukaan Australiasta arvioidaan +Victorian ja Uuden Walesin kultakentät viideksi miljoonaksi +hehtaariksi; kultasuonia sisältävän kvartsin painon arvioidaan olevan +suunnilleen 20.650 _miljardia_ kiloa, ja niiden tyhjentämiseksi +nykyisillä työvälineillä tarvittaisiin satatuhatta työmiestä +kolmensadan vuoden aikana. Rahassa arvioidaan Australian sisältämä +kultamäärä 664 miljardiksi 250 miljoonaksi frangiksi. + +[9] Norfolkin saari on Australian itäpuolella; sinne hallitus siirtää +rikoksen uusijoita ja parantumattomiksi katsottuja karkotusvankeja +erikoisvalvontaan. + +[10] Tämän ilmiön huomasi jo Drummond Australiassa sienissä, jotka +näyttävät kuuluvan _Agaricus olearicus_-heimoon. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Kapteeni Grantia etsimässä, by Jules Verne + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAPTEENI GRANTIA ETSIMÄSSÄ *** + +***** This file should be named 39057-8.txt or 39057-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/9/0/5/39057/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/39057-8.zip b/39057-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..028f37a --- /dev/null +++ b/39057-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..e2f14c5 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #39057 (https://www.gutenberg.org/ebooks/39057) |
