diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50333-8.txt | 4256 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50333-8.zip | bin | 98325 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4256 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..1ad8a98 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50333 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50333) diff --git a/old/50333-8.txt b/old/50333-8.txt deleted file mode 100644 index f4d3bdc..0000000 --- a/old/50333-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4256 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Nordenskiöldin matkat ja retket napamerillä, by -Rafael Hertzberg - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Nordenskiöldin matkat ja retket napamerillä - Nuorisolle kerrottuina - -Author: Rafael Hertzberg - -Translator: Elias Erkko - -Release Date: October 28, 2015 [EBook #50333] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NORDENSKIÖLDIN MATKAT JA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -NORDENSKIÖLDIN MATKAT JA RETKET NAPAMERILLÄ - -Nuorisolle kerrottuina - - -Kirjoittanut - -Rafael Hertzberg - - -Suomentanut Elias Erkko - - -Werner Söderström, Porvoo, 1884. - - - - - - -SISÄLLYS: - - Esipuhe. - Nordenskiöldin matka Huippuvuorille v. 1864. - Vielä matkoja ja tutkimuksia. - - Vegan matka Aasian ja Euroopan ympäri. - Ruotsista Novaja Semlaan. - Novaja Semlan eläinmaailma. - Novaja Semlalta Jeniseille. - Jeniseiltä Lenan suulle. - Lenan suulta talvikortteeriin. - Talvenpito. - Tschuktschilais-niemellä Jaapaniin. - Jaapanista kotia. - - - - - - -ESIPUHE. - - -Napaseudut vetävät syvällä, salaperäisellä voimalla ihmisen -mielikuvitusta puoleensa. Osaksi herättää outous ja tuntemattomuus -halun tutkimiseen ja tietämisen janon, osaksi luonnon mahtavuus ja -majesteettisuus, jota ihminen ei missään tapaa niin valtaavassa -muodossa kuin pohjoisilla leveys-asteilla. Lauhkeain ilman-alain -asukkaiden, jotka ovat tottuneet pitämään talvea luonnon jähmettymisen -ja kuoleman kuvana, on vaikea ajatteleita maita, jotka eivät koskaan -luo kyynäränpaksuista lumivaippaansa, virtoja, joiden aallot ikuisesti -ovat jähmettyneinä, ihmisiä, jotka pitävät itsensä onnellisina ja -tyytyväisinä taivaan alla, jota ei aurinko kuukausmääriin valaise, -joiden ainoana ravintona on valaitten, hylkeitten ja mursujen liha ja -jotka juovat näiden eläinten ihraa yhtä mieluisasti, kuin me juomme -oltta ja viiniä. - -Ja kumminkin on näillä kuoleman jäykkyyteen peittyneillä mailla -jotkut sulonsa, jotka vielä täydellisesti vastaavatkin ne hirmukuvat, -joita ihminen siellä tapaa melkein joka askeleella. Ei missään maan -päällä tapahdu hämmästyttäviä luonnon-ilmiöitä niin usein kuin -pohjoisessa maailmassa, joka erittäinkin on merkillinen loistavista -valo-ilmiöistään. Ei mikään huvitulitus, kuinka suuri hyvänsä, voisi -antaa käsitystä niistä ihmeellisen kauniista revontulista, jotka siellä -kohoovat yhtyneinä ilma-aurinkoihin ja monivärisiin ympyröihin ja -joista lähtee ratiseva ääni, niinkuin sähkökonetta kiertäessä. -Pohjolan taivaalla loistavat tähdet leiskavan hohtavina, ja vahvat -valontaittumiset saattavat silmän näkemään korkeita vuoria, missä vaan -joku jäälohkare uiskentelee, ja syviä rotkoja, missä maa on tasainen ja -sileä. Ja meri sitten, näennäisesti jäätyneenä, kun se on peittynyt -äärettömiin jääkenttiin, jotka suuruudessa voivat vetää vertoja -kokonaisille Euroopan kuningasvalloille! Sitten vielä nuo mahtavat -jäälohkareet, jäätikköjen hyljätyt lapset, jotka vuorilta laskeutuvat -alas meren syvyyteen, juuriensa kohdalta aalloissa musertuaksensa -kelluviksi jäävuoriksi, jotka sitten uiskentelevat kauvas etelään päin, -valkeina kummituksina pohjoisten seutujen pimeästä yöstä. - -Niin täyttää napamaailman ihmeet, jotka muilla seuduin ovat -tuntemattomia, ja joiden valtaava ja majesteetillinen vaikutus -pakoittaa raaimmankin luonnon nöyrällä sydämmellä tunnustamaan Jumalan -suuruutta ja kirkkautta. - - Tulikuumall' Afrikan hiekalla, - Joss' aurinko polttaen hohtaa - Ja keidast' uumoen kulkunsa - Karavaani uupunut johtaa, - Siell' ihmisrinta se uskossaan - Rukouksen hartaan, toivokkaan - Ylös illan Herralle huokaa. - - Ken Jumalaa rannoill' ylistää, - Joill' autio on ikitalvi? - Ylistystään laulavi myrskyt, jää, - Revontulten roihtiva valvi, - Ja tähtönen loistavi kunniataan - Yli tunturien, ikijäisen maan, - Yli kentän valkeavaipan. - -Mutta luonnon kauneus ja ihmeellisyys se ei yksin ole kaikkina aikoina -houkutellut rohkeita merenkulkijoita uhalla kohtaamaan tylyn -napamaailman vaaroja. Kauppa ja tieteet ovat vuosisatoja kokeneet -löytää tietä tuon ijäisen jään lävitse, ja monia keksintöjä on sen -kautta tehty, vaikka vahingot ja tappiot ovat olleet useat ja suuret -nekin. - -Mahdollisuus löytää pohjoinen kulkuväylä Atlantin valtamerestä -Tyyneesen mereen ajattelutti hamasta Amerikan löytämisestä asti -hollantilaisia ja englantilaisia. Sittemmin yhtyivät venäläiset näihin -kokeihin, ja viime aikoina ovat saksalaiset ja ruotsalaisetkin alkaneet -työskennellä tämän tehtävän suorittamiseksi. Lukemattomia laivoja on -varustettu tätä tarkoitusta varten aina 1500-luvun alusta, ja -uskaliaimmat, tarmokkaimmat ja asiaan innostuneimmat miehet ovat olleet -näiden yritysten etupäässä; mutta vaikka he vitkallisesti, askel -askeleelta ovat urkkineet napamaailman salaisuuksia ja rikastuttaneet -tiedettä useilla uusilla keksinnöillä ja huomioilla, niin eivät he -kuitenkaan ole saavuttaneet aiottua päämaalia, sillä samalla kun he -voitollisesti ovat taistelleet kaikkia tuon kuolettavan ilman-alan -vaaroja, nälkää, kerpukkia, pakkaista ja raivoisia myrskyjä vastaan, -pani kuitenkin jää aina ylipääsemättömän muurin kaikkien heidän -vaivojensa ja ponnistuksiensa eteen. - -Kolmea tehtävää varsinkin koetettiin ehtimiseen suorittaa, huolimatta -kaikista kärsityistä vastoinkäymisistä, nimittäin löytää luoteinen ja -koillinen kulkuväylä Tyyneesen mereen, sekä toinen kulkuväylä suoraan -pohjoisnavan ylitse samaan mereen. Sittenkuin Hudsonin salmi oli -löydetty, ruvettiin toivomaan luoteisen kulkuväylän olevan mahdollisen. -Rohkea löytöretkeilijä Henry Hudson joutui väsymättömyytensä uhriksi. -Laivaväki, erään kurjan heittiön kiihoittamana, jonka Hudson kerta oli -hengenvaarasta pelastanut, teki kapinan häntä vastaan ja pani hänet -sekä kahdeksan hänelle uskollisena pysynyttä matruusia ja hänen -poikansa avonaiseen veneesen keskellä ajojäiden täyttämää Hudsonin -salmea, ilman ruokavaroja ja aseita. Sen jälkeen ei heistä ole mitään -kuultu eikä löydetty heidän jälkiänsä. William Baffin, Luke Fox, Ross, -Franklin j.m. jatkoivat tutkimuksia ja löytömatkoja samaan suuntaan ja -saattoivat Amerikan pohjoispuolen enemmän tunnetuksi, mutta tulivat -samalla myös huomaamaan Tyynesen mereen vievän kauppatien -mahdottomuuden, vaikka heidän vihdoin onnistuikin tunkeutua länteen -päin aina Beringin salmeen asti. - -Onnellisemmat eivät olleet nekään tulokset, jotka koskivat koillisen -kulkuväylän löytämistä. Hollantilainen Barents joutui v. 1596 Novaja -Semlan pohjoisrannikon likellä suljetuksi jäiden sekaan laivoinensa, -jonka jäälohkareet pian musertivat, niin että hänen täytyi olla yli -talven tuolla tylyllä rannalla suurimmassa puutteessa ja pakkasessa, -jota me ilman-alassamme tuskin voimme kuvitellakkaan; hänen -talviasuntonsa, joka oli kyhätty hänen laivansa palasista, löysivät -Norjalaiset merimiehet kolmesataa vuotta myöhemmin ja se oli säilynyt -niin hyvästi, niinkuin se olisi ollut vasta rakennettu. Semmoiset -miehet kuin Barents, amiraali Naij ja useat venäläiset, jotka uhrasivat -kaikki voimansa Siperian pohjoisrannikon tutkimiseen, panivat -terveytensä ja elämänsä kaupalle; ja vaikka Veit Bering, Venäjän -palveluksessa oleva tanskalainen, purjehti v. 1742 Aasian koillisen -rannikon ympäri, ja Aasian ja Amerikan välinen salmi sen vuoksi -nimitettiin hänen mukaansa (vaikk'ei hän itse koskaan saanut tietää -löytäneensä semmoista salmea), niin ei kumminkaan kellekkään ollut -onnistunut päästä suoraan jostakin eurooppalaisesta satamasta Tyyneesen -mereen Beringin salmen kautta. Samaten päättyivät kokeet tunkeutua -suoraa pohjoista suuntaa pohjoisnavan yli ikuiseen jäähän. - -Mutta vaikka ei siis päämaalia saavutettukkaan, rikastutettiin -kumminkin tiedettä melkoisesti näiden tutkimusten kautta. Vähitellen -aljettiin ryhtyä näihin matkoihin, jotka ennen pääasiallisesti -tarkoittivat uusien kauppateiden löytämistä, yksin-omaan tieteellisessä -tarkoituksessa, ja sekä hallitukset että yksityiset henkilöt alkoivat -yhä anteliaammin auttaa semmoisia yrityksiä. Siten ovat viime vuosina -melkein kaikki kansat varustaneet tieteellisiä tutkimusmatkoja -napamerelle, ja semmoisia ovat nekin tutkimusmatkat olleet, joita -Nordenskiöld on tehnyt tylyillä napamerillä, vaikka sitten, kun oli -kysymys varman meritien löytämisestä suurten siperialaisten virtojen -suille ja Beringin salmelle, myös tarkoitus löytää uusia teitä maailman -kaupalle sai suuren sijan. - -_Niilo Aadolf Eerik Nordenskiöld_ syntyi Helsingissä 18 p. Marrask. v. -1832. Lapsuutensa ja varhaisimman nuoruutensa vietti hän enimmäkseen -Uudellamaalla isänsä Frugård-nimisellä maatilalla. Hänen useimmat -esi-isänsä olivat olleet innokkaita varsinkin luonnontieteitten -tutkijoita, josta syystä Frugårdilla jo vanhoista ajoista oli joukko -arvokkaita kirjoja ja luonnontieteellisiä kokoelmia, joita hänen isänsä -vielä oli lisännyt, varsinkin kivennäisillä, joita hän oli tuonut -laveilta matkoiltansa. Siten heräsi pojassa jo aikaiseen halu -luonnontutkimiseen, jota vielä enemmän lisäsi se että hän usein sai -olla mukana isänsä matkoilla. - -Kolmentoistavuotisena tuli Nordenskiöld lukiolaiseksi Porvoosen. Siellä -edistyi hän alussa huononlaisesti eikä tullut kevätlukukauden lopulla -muutetuksi korkeammalle luokalle, vaan sai päälliseksi melkein kaikissa -aineissa todistukseensa arvosanan "vähemmän tyydyttävä". Mutta -seuraavana vuonna otti hän aikamiehen tavalla takaisin mitä oli -laiminlyönyt ja oli pian lukion paraita poikia. Lukiolaisaikanansa oli -hänellä onni saada usein olla Runebergin luona, joka silloin oli -rehtorina Porvoon lukiossa. - -Ylioppilaaksi tuli Nordenskiöld v. 1849, siis 17 vanhana. Ensimmäiset -vuodet kuluivat uutterassa työssä, luonnollisesti etenkin niissä -tieteissä, jotka aina olivat olleet hänelle rakkaita, nimittäin -luonnontieteissä. Nyt sai hän myöskin ottaa haltuunsa rikkaan -luonnontuotteiden kokoelman Frugårdissa, jonka isä uskoi hänen -käsiinsä. Hän sai myös lupa-aikoina tehdä matkoja ja retkiä -kivennäisrikkaudestansa kuuluisiin seutuihin Pitkärantaan, Tammelaan, -Paraisiin j.m. - -Otettuansa filosofian kandidaattitutkinnon v. 1853, seurasi hän isäänsä -tieteellisellä matkalla Uraaliin. Tultuansa sieltä kotia jatkoi hän -tutkimuksiansa yliopistossa ja saavutti filosofian tohtorin arvon. -Sittemmin tutki hän ulkomaillakin ja oli osallisena ruotsalaisten -tutkimusretkellä Huippuvuorille. V. 1858 nimitettiin Nordenskiöld -professoriksi ja Ruotsin valtionmuseon kivennäis-osaston ylijohtajaksi. -Hän matkusti joulukuun viimeisinä päivinä Helsingistä yli Ahvenanmaan, -ja niin kärsimättömästi halusi hän päästä uuteen ja arvokkaasen -virkaansa, että suksilla meni Ahvenanmeren yli niin heikkoa jäätä, että -sai kolme kylmää kylpyä aina kaulaan asti. Kelpo mies ei anna minkään -vaikeuksien estää itseänsä pääsemästä eteenpäin, kun on kysymyksessä -työ ja kunnia. - - - - -NORDENSKIÖLDIN MATKA HUIPPUVUORILLE V. 1864. - - -Oltuansa v. 1858 ja 1861 osallisena kahdessa tutkimusmatkassa -Huippuvuorille, teki Nordenskiöld v. 1864 kolmannen matkan tähän -pohjanperäiseen saaristoon; nyt oli hän itse matkueen johtaja. - -Matkaan osaaottajat kokoontuivat Tromsöhön Norjassa toukokuun lopulla -ja ryhtyivät aluksensa kuntoon laittamiseen. Semmoinen oli heillä -vanha, mutta lujasti rakennettu kanuunavene, joka 30 vuotta oli ollut -maalle vedettynä, jotta sen sodan tullessa voisi lykätä mereen ja -käyttää Norjan rantojen puolustamiseen; nyt taklattiin se kuunariksi ja -valittiin tutkimusmatkueen palvelukseen, sen rauhallisen toimen -suorittamisessa. Se ei ollut juuri kovin suuri, niin, pienempi kuin -moni jaala, jolla saaristolaiset halkoja kuljettavat; mutta sitä -sopivampi oli se hakemaan tietä ajojään keskellä, ja kylliksi vahva se -oli pelotta kohtaamaan sitä ja tätä töyttäystä siltä. Siinä oli neljä -venettä, jotka eivät kuitenkaan kuljettaissa voineet riippua reilingin -ulkopuolella, vaan jotka täytyi ottaa kannelle, joka sen kautta tuli -aivan täyteen, niin että ainoastaan vaivaloisesti voi veneitten ja -kansilastin keskellä kävellä aluksen toisesta päästä toiseen. Mukavata -se ei juuri ollut. Evästä oli aluksessa viideksi ja puoleksi -kuukaudeksi. Miehistönä oli kaksitoista henkeä, rohkeita ja kelpo -merimiehiä kaikki tyyni. - -Alus oli, niinkuin sanottu, pieni ja niukalta oli sekä tilaa että -mukavuutta. Etumaisessa, heti perämaston takana olevassa kajuutassa ei -voinut seisoa suorana, joll'ei asettunut katto-ikkunan alle. -Varsinainen suuri kajuutta oli vähän korkeampi. Siihen päästiin -etumaisesta kajuutasta vaan puolitoista kyynärää korkeasta aukosta, -jonka kautta kulkiessa täytyi melkein kömpiä, tahi ainakin syvään -kumartua. Etumaista kajuuttaa kutsuivat matkamiehet nimellä "Orcus", -s.o. Manala, koska se oli puolipimeä ja aivan sikin sokin täytetty -matkakapineilla ja kaikenlaisilla kokoelmilla. Tähän maailman-osaan -asettui seuran eläintentutkija asumaan, toiset sitä vastoin ottivat -asuntonsa suureen kajuuttaan. Kojut eli makuusijat olivat sisäpuolelta -verhotut paksuilla peurannahoilla ja olivat sen vuoksi lämpimät ja -kuivat. Muutoin ne olivat hyvin epämukavat, ne kun olivat aivan matalat -ja kun kattohirsi vaikeutti jokaisen yrityksen kääntyä kojussa tahi -kömpiä sen sisään ja siitä ulos. - -Kun kaikki oli järjestyksessä lähtöä varten, astui Nordenskiöld -kumppaninensa vaatimattomaan laivaansa, jonka sitten höyrylaiva hinasi -ulos merelle Tromsön lavean saariston kautta. Kova pohjatuuli ja -lumisade pakoitti heidät kumminkin laskemaan ankkurin saariston -viimeisten saarien sisäpuolella, ja onnekseen he niin tekivätkin, sillä -yöllä kiihtyi myrsky niin väkeväksi, että he pelkäsivät pienen jaalansa -irtautuvan kolmesta ankkuristaan ja viskautuvan maalle. Vasta muutamien -päivien kuluttua asettui tuuli niin paljon, että he voivat nostaa -ankkurit ja purjehtia edemmä. Päivän risteiltyänsä oli heidän kuitenkin -pakko jälleen hakea satamata ja odottaa suotuisampaa tuulta. Tämä -viivytys kesti kaikeksi onneksi vaan muutamia tuntia. Aikaiseen -seuraavana aamuna puhalsi raikas länsituuli, ankkuri nostettiin ja -matka suunnattiin merelle. - - Kas merta, kas mert', on siell' ihanaa, - Ja mieli se auvoa uhkuu, - Kun vaahtia välkkyvät aallot saa - Ja tuulet purjeissa puhkuu. - - Eespäin, niin eespäin, outoihin, - Ihanuuksia näkemään Herran! - Perämies ei uppoa kuohuihin, - Jos pelvotta ruoriss' on kerran. - - Kyll' uhkaa valtamer' aalloillaan - Ja nousee ärjyämällä, - Merimiespä se nostaa purjehen vaan, - Ja onni on myötänä hällä. - -Muutaman tunnin kuluttua näkivät rohkeat matkamiehet Norjan kallioisen -rannan pitkäksi aikaa vajoovan näköpiirin taa. Heidän edessään ja -takanaan levisi meri äärettömänä, edellisten päivien myrskystä vielä -levottomana pintana. Alussa heikko tuuli kiihtyi pian, niin että -jaala yöllä kulki aina 9,5 solmua, mutta samalla nousi meri, ja -puoliyön aikana mursi mahtava hyökylaine yli laivan, särki kajuutan -katto-ikkunan ruudut, tunkeusi Manalaan ja saattoi kaikki siellä -säilytetyt ruokavarat ja matkakapineet sekä eläintentutkijan kalut ja -koneet kauheaan epäjärjestykseen. Kesäkuun 17 p. aamulla oli Beeren -Eiland (Karhusaari), Huippuvuorien saarten itäisin, näkyvissä. - -Matka suunnattiin saaren eteläsatamata kohti. Sill'aikaa tyyntyi tuuli -ja tuli niin heikoksi ja huonoksi, että alus vasta seuraavana päivänä, -enemmän virran kuin tuulen ajamana voi saapua ankkuripaikalle. Rannat -ympärillä olivat jyrkkiä ruosteenvärisiä kallioita, joiden laidat nyt -olivat melkein aivan lumettomia ja kokonaan lintujen ja linnunpesien -peitossa. Sisempänä peitti saaren yhtäjaksoinen lumivaippa, joka -ulottui aina Mount Miseryn mahtavien vuorijonojen juurelle. Näiden -huippuja ympäröitsi kevyt pilviseppele, mutta muuten oli taivas kirkas -ja pilvetöin. Meren pinta oli samaten peilikirkas. Ainoastaan kova -maininki, joka aaltoili ääneti rantakallioita kohti ja heittiin sieltä -takaisin kumisevalla kohinalla, kertoeli vielä myrskystä, joka -vast'ikään riehuen oli kulkenut yli meren ja saaren. Napamaailma -tervehti matkustajia kesäpäivällä, joka oli sen raittiimpia ja -ihanimpia, ilman yötä ja pilveä, mutta myös ilman varia ja hellettä, ja -hiljaisuus, jota ei mikään muu ääni häirinnyt kuin aaltojen -yksitoikkoinen kohina rantaa vasten, johti mieleen aikaisen pyhäaamun, -jolloin, ankkurin laskettua, laivakellon heleä ääni kaikui yli meren ja -miehistö alkoi aamuvirtensä. - -Nyt syntyi koko laivalla elämää ja liikettä. Oivallisella ruokahalulla -syöty ateria nautittiin ja sitten miehitettiin kolme venettä, joihin -otettiin mukaan pyssyjä ja luonnontieteellisiä koneita. Maallenousu ei -ollut kumminkaan helposti toimeenpantu, sillä vuoren seinät olivat -pääsemättömiä ja täytyi soutaa pitkiä matkoja pitkin rantaa keskellä -särkyneitä kallioita, joita vasten maininki vaarallisena kuohuna -murtui. - -Lukemattomin paikoin olivat laineet kovertaneet nämä kalliot -mahdottoman suuriin rotkoihin ja holvikaarihin, jotka ynnä raunioitten -tavoin murtuneiden kallioiden kanssa kokonaisuudessaan näyttivät -valtavalta, muinoin suurelta ja mahtavalta, nyt raunioiksi muuttuneelta -kaupungilta. Suurimman rotkon suulla oli meri melkein asemillansa ja -tyynenä. Sisempänä rotkossa vallitsi puolihämärä, jossa matkustajat -pian luulivat tarkkaavansa suunnattoman suuria holveja ja pitkiä -pilaririviä, jotka ikäänkuin viittasivat heitä lähestymään. Muutaman -voimakkaan aironvedon kuljettamana solahti vene luolaan, mutta tuskin -olivat he ehtineet sinne, kun luolan sisästä takaisin viskattu -hyökylaine heitti veneen niin korkealle ylös, että heidän päänsä -melkein ottivat luolan kattoon, ja vene oli kaatumaisillansa, kun -hyökylaine yhtä nopeasti vetäysi takaisin. Oli niinkuin luolan -haltijatar olisi tahtonut varoittaa rohkeita matkamiehiä häiritsemästä -tuhatvuotista rauhaa ja lepoa hänen sinihohtoisessa palatsissaan. -Muutamia kyynäriä sisempänä luolassa olisi hyökylaine ehdottomasti -musertanut veneen kallioseinää vasten, ja siinäkin, missä matkustajat -nyt olivat, oli vaara niin uhkaava, että heidän kiireimmän kautta -täytyi soutaa ulos jälleen. - -Päästyänsä onnellisesti ulos luolasta, huomasivat he suurilukuisen -siirtokunnan merilintuja, joka oli hautomassa luolan ulkoreunoilla, ja -nyt alkoi innokas jahti, joka varsinkin tarkoitti luolan suulla -uiskentelevaa pulskahaahka-parvea, joka kaadettiin kokin varaston -lisäämiseksi. Kun eräästä komeasta holvikaaresta, niin korkeasta että -veneet voivat kulkea sen alitse, oli otettu valokuva, pitkitettiin -jahtia kokoomalla lintujen munia, joita saatiin runsain määrin. -Miehistö, joka halusi kerta oikein saada ajaa hottiinsa herkullisia -munia, oli väsymätöin. Pian olivat kaikki veneen laatikot ja akkilukset -täynnä komeita munia, samaten kuin miehistön röijynlakkaritkin. Vihdoin -riisuivat he öljyhousut jalastaan, sitoivat lahkeet alipäästä kiinni ja -täyttivät siten muodostuneet säkit suita myöten munilla. Mutta kaikki -tämä into ja vaiva oli turhaan hukattua, sillä kun sitten myöhemmin -päivällä palattiin laivalle ja miehistö aikoi nauttia rikkaasta -saaliistaan, huomattiin että munat olivat puoleksi haudottuja ja jo -poikiin tulleita, jonka vuoksi koko tuo runsas erä täytyi heittää -mereen. - -Noustuansa maalle tekivät matkustajat retkiä erihaaroille saarta. -Likellä rantaa oli tupa, jonka joskus maailmassa venäläiset erämiehet -olivat rakentaneet ja jossa sittemmin useita kertoja oli asunut -saarella talvehtivia merimiehiä. Tupa paha oli hyvin huonossa kunnossa; -ovet ja ikkunat olivat poissa ja permanto sekä makuusijat jään -peitossa. Nordenskiöld antoi sulkea ikkunat, ovet ja savureiän -presenningillä, toi valokuvauslaitoksensa sisään ja niin tuli vanha -ryssäläinen tupa muutetuksi valokuvaustyöhuoneeksi, josta Nordenskiöld -otti useita ympärillä olevien rantojen kuvia. Ennenkuin he taas -jättivät saaren antoi Nordenskiöld hakata vedenmerkin kallioon, äsken -mainitun korkean holviportin luona, kallioon lyödyn rautakiilan, että -tulevaisuudessa olisi mahdollista mitata se melkoinen maan kohoominen, -joka pohjoisilla seuduilla tapahtuu. - -Sen jälkeen nosti laiva ankkurinsa ja he purjehtivat saaren toiselle -puolelle, jossa Nordenskiöld toverinensa jälleen valmistautui maalle -menemään, vaikka kippari, levotoinna kovasta aaltoilemisesta, kaikin -mokomin koetti pidättää heitä siitä. Jonkun aikaa etsittyänsä pitkin -jyrkästi mereen laskeutuvia rantoja, löysivät he vihdoin korkeitten -kallioiden ympäröimän kapean maakaistaleen, jolle voi vetää veneen -ylös. Kuohut likinnä maata olivat kuitenkin niin kovat, että he alussa -kokonaan epäilivät voivansa nousta maalle, mutta vihdoin rohkenivat he -toki koettaa. He soutivat maata kohti, ja heti kun mahtava hyökylaine, -joka heitti veneen kauvas hiekalle, vetäysi takaisin, hyppäsivät kaikki -miehet veneestä ja hinasivat sen, ennenkuin ensi aalto tuli ja tempasi -sen takaisin, niin kauvas maalle, ett'eivät aallot siihen enää -ylettyneet. Luonto täällä oli ylt'yleensä yhtä villi ja suurenmoinen, -kuin edellisellä maallenousu-paikallakin, ja eräältä korkealta -kallionseinältä syöksi kristallikirkas ja välkkyvä vesiputous mereen. -Eräälle penkereelle kosken alla olivat muutamat merilinnut laittaneet -pesänsä ja lentelivät sinne tänne, silloin tällöin lennossa kastellen -siipiänsä vesiputoukseen. - -Sillä aikaa kuin Nordenskiöld oli maalla toverinensa, piti kokin, joka -oli tullut mukana soutajana, ampua joku syötävä lintu, tehdä valkea -rannalle ja paistaa saalis, niin että heillä palatessaan olisi iltainen -valmisna. Tätä varten annettiin hälle pyssy ja runsaasti ampumavaroja. -Mitään paistia eivät he kuitenkaan sillä kertaa saaneet, sillä heidän -palatessaan oli kokki kyllä ampunut kaikki ruudin ja kuulat, mutta -osaamatta. Ainoastaan yksi kalalokki parka, joka oli sattunut tulemaan -liian lähelle hänen pyssynsä suuta, oli saanut hengellään maksaa -julkeutensa. - -Beeren Eiland on erittäin kolkko maa. Suurin osa saarta on melkein -tasaista, 100-250 jalkaa merenpinnan yläpuolella olevata tasankoa, -jonka eteläisessä ja koillisessa osassa kaksi vuorenpenkerettä kohoaa, -toinen aina 1,200 jalkaa korkea. Vuoren juurelta alkaa lumettomana -aikana paljas ja autio, monien, matalien vesilätäkköjen uurtama kenttä, -joka laskeutuu aivan jyrkästi mereen. Vaan muutamissa kohdin erottaa -korkeita rantakallioita merestä kapea, matala ja tasainen hiekkaranta, -joka siihen aikaan, kun suuria mursukarjoja kävi saarella, oli mukavana -lepopaikkana niille hitaille eläville. Mahdottoman paljon mursunluita -on hujan hajan ylt'ympäriinsä, todistuksena julmasta jahdista, jota -täällä voitonhimoiset erämiehet kerta ovat harjoittaneet. Kaksi tupaa -on vielä muistona heidän käynnistään ja olostaan saarella. Saaren -sisäosa on erittäin autio. Tuskin oljenkortta tunkee siellä -hedelmättömästä maasta, ja ainoastaan joku vesilätäkössä hautova -vesilintu tahi joku kirkuva lokki, joka on eksynyt sinne kotoansa -rantakallioilta, keskeyttää erämaan kuolemanhiljaisuuden. Rannalla on -sitä vastoin kaikki toisin. Siellä on tuhansittain lintuja munimassa -vuorenkoloihin ja vesilintuja liikkuu lukuisat joukot kallioiden -juurella, hakien elatustansa meren rikkaasta pohjasta, sill'aikaa kuin -toiset kirkuen ja riidellen risteilevät ympäri ilmassa. Siellä rannalla -löytää myös usein jossakin merituulilta suojatussa ja linnunsonnalla -lannoitetussa rotkossa verrattain sangen runsaan kasvullisuuden. -Peuroja ei ole saarella, mutta kyllä kettuja ja talvella yksi ja toinen -jääkarhu, joka ajojään päällä on purjehtinut sinne Huippuvuorilta. -Kesäaikana on saari melkein aina sumun peitossa, ja harvoina -päivänpaisteisinakin päivinä näkee usein Mount Miseryn huipun -vaaleanharmaan pilviseppeleen ympäröimänä. Nämä sumut nousevat siitä, -että lämmin Golfinvirta siellä tapaa pohjoisen napavirran kylmän veden. -Paksu sumu ja monilukuiset ajojääkentät, jotka suuren osan kesää -alituisesti ovat koolla ympäri saaren rantoja, tekevät usein laivalle -vaikeaksi sitä lähestyä. Mutta niilläkin nyt niin autioilla seuduilla -maata on monia tuhansia vuosia sitten vallinnut troopillisen lämmin -ilman-ala. Sitä todistavat ne komeitten tammi-, plataani- j.m. metsien -jäännökset, joita saarella tavataan kivihiilikerroksissa. Siellä missä -ne kerta ovat viheriöineet ja varjossansa suojanneet ja elättäneet -norsuja, antilooppeja, tapiireja ja muita kuumien maiden eläimiä, -lainehtii nyt jäinen napameri, ja Beeren Eilannin kylmät kalliot ovat -nyt ainoana näkyväisenä jäännöksenä mantereesta, jonka ystävälliset ja -hyötyisät rannat siellä silloin kohosivat laineiden yli. - -Huolimatta saaren autioudesta ja tylyydestä on kuitenkin usein koetettu -olla siellä talven yli, vaikka melkein aina onnettomalla seurauksella. -Mutta niinkin on muutamia kertoja tapahtunut, että haaksirikkoon -joutunut laivaväki pakosta on saanut etsiä turvaa saarella. Niin -tapahtui viimeksi ei niin monta vuotta sitten. Laiva oli myrskyn kautta -Pohjanmerellä tullut ohjattomaksi ja laski vihdoin maalle erään -laivaväelle aivan tuntemattoman saaren luona. Osa lastia vietiin heti -maalle ja toivottiinpa voitavan aluskin turvaan saada, kun äkkiä -noussut myrsky sen irroitti ja särki rantakallioita vasten. Miehistön -onnistui kuitenkin pelastua, eikä sillä nyt ollut muuta neuvoa kuin -koettaminen kotiutua sillä vallan vähän viehättävällä saarella, jolle -kohtalo oli sen viskannut. Niin autiota maata eivät kokeneimmatkaan -merimiehistä olleet koskaan nähneet ja Beeren Eilannin kamoittavata -vaikutusta lisäsi vielä enemmän epävarmuus ja yksinäisyys. Mitään -asukkaita, joilta olisivat voineet saada tietoa, millä seudulla -maanpalloa he olivat, ei näet ollut tavattavana. Vihdoin löysivät he -kuitenkin muutamia rappeentuneita mökkiä, joista he heti ottivat yhden -haltuunsa ja korjasivat sitä särkyneen laivansa palasilla. Onneksi -olivat merimiehet, ennen laivan hukkumista, vieneet maalle kylliksi -ruokavaroja, ja muutamin paikoin rannalta löydettiin runsaasti -ajopuita, niin että heillä oli toivo kuitenkin muutaman kuukauden ajan -voida pikku mökissään suojella itseään kylmää ja nälkää vastaan. Lihaa -heillä vaan ei ollut ensinkään, ja pyssyjen puutteessa eivät he voineet -mitään jahtiakaan panna toimeen. Siitä syystä tulivat karhutkin, jotka -talvella saapuivat saarelle, niin nenäkkäiksi, että, kun ei tuvan ovea -luonnollisesti heille avattu, avonaisen ja avaran savutorven kautta -koettivat tehdä lähempää tuttavuutta saaren uusien asukkaitten kanssa. -Nämä tulivat tuosta kyläilemisestä niin pelkeillensä, että ajoittain -tuskin uskalsivat poistua 100 kyynärätä asunnostansa. Koko talvi meni -kuitenkin ilman mitään onnettomuuksia, myöskin säästyivät he napamaiden -kauhealta rutolta, kerpukilta. Kesän-ajalla nousi kaikeksi onneksi eräs -norjalainen Huippuvuorille matkustaja sattumalta maalle Beeren Eilannin -luona ja korjasi haaksirikkoisen laivaväen. - -Kun Nordenskiöld toverinensa onnellisesti oli palannut ulompana -risteilevään laivaansa, vedettiin vene ylös ja matka suunnattiin -pohjoista kohti. Jotakin valkoista haamoitti kaukaa taivaan rannalta. -Se oli jäänloisteiden näköinen, jotka ilmaisevat että vielä -silmännäkemättömiä jääkenttiä on taivaanrannan takana, mutta kun oli -purjehdittu useita tuntia eteenpäin, tapaamatta mitään jäätä, -suunnattiin matka suoraan Huippuvuorien Isonvuonon keskustaa kohti, -toivoen että jo seuraavana päivänä voitaisiin alkaa siellä tieteelliset -tutkimukset. Matkustavien kärsivällisyys joutui kumminkin kovaan -koetukseen, sillä alussa raikas tuuli tyyntyi pian täydelliseksi -tyveneksi, niin että maininki lönkytteli alusta sinne tänne, ilman että -se pääsi hiventäkään eteenpäin. - -Kesäk. 20 p. aamupuolla näkyi leveä jäänauha pohjoisessa. Kun he -tulivat lähemmäksi, huomasivat he sen olevan harvaa ajojäätä, ja -jatkoivat sen vuoksi matkaa samaan suuntaan, kunnes ajojää tuli niin -tiheäksi, että edemmä tunkeuminen kävi mahdottomaksi. Tuulikin hiljeni, -ja tiuha sumu laskeutui yli meren ja ympäröi kaikki esineet -läpitunkemattomalla, valkealla hunnulla. Pienemmät jääpalaset likellä -laivaa näyttivät silloin sumussa mahdottoman suurilta etäisiltä -jäävuorilta, taikka, jos ne olivat maasta mustuneita, etäiseltä -lumenpeittämältä maalta, jolta siellä täällä kohosi mustia -vuorenhuippuja korkealle pilviä kohti. Rohkeiden matkustajien tuli sen -kautta monta kertaa vaikeammaksi etsiä tietänsä tuosta jäälabyrintistä. -Risteiltyänsä hetken sinne tänne ja sumun harvennuttua, eivät he vielä -korkeimmankaan maston huipusta voineet nähdä jäätöintä vettä. Kolmen -vuorokauden purjehtimisen ja alituisen taistelemisen jälkeen -jääkappalten kanssa onnistui heidän vihdoin, raikkaan tuulen avulla, -Charles Forelannin leveys-asteella päästä lävitse ja tulla -Huippuvuorien suojaan. Kesäk. 25 p. laskettiin vihdoin ankkuri Safet -Havenin satamassa Jäävuonossa, joka on keskellä Huippuvuorien -länsirantaa. Kova luodetuuli alkoi seuraavina päivinä riehua ulkona -merellä, vaikka korkeitten vuorien suojeleman vuonon sisäpuolella oli -aivan tyyni, ja myrsky tunki ajojään likekkäin yhteen ympäri vuonon -suuta, niin että matkustajat eivät voineet toivoa voivansa kovin pian -purjehtia sieltä. - -Käyttääksensä ehdotointa viivytystä paraimman jälkeen, päättivät he -tehdä veneretkiä vuonon sisäosaan ja tutkia niiden vähäntunnetuiden -seutujen luonnonsuhteita. Eräällä semmoisella veneretkellä ammuttiin -7 peuraa, jotka olivat tervetullut lisäys ruokavaroihin. Vaikeinta oli -kantaa ammuttuja eläimiä veneesen. Peurat oleskelivat näet ulompana -rannasta kauniin, Huippuvuorille ruohokkaan laakson varsilla, jonka -laakson läpi se virta juoksi, jonka suulle matkustajat olivat vetäneet -veneensä. Täytyi kantaa peurat sen pitkän matkan, rämeen ja koleikon -yli ja saattaa ne sitte kovavirtaisen joen yli. Kun yhden miehistöstä, -nimeltä Olli, piti kahlata sen yli, kaksi ammuttua peuraa selkään -sidottuna, liukastui hän ja kuohuva virta vei hänet mukanaan. Onneksi -kahlasi toinen laivamies juuri samalla kertaa virran yli vähän alempaa -ja voi sen kautta pelastaa toverin, jota virta kuljetti hänen ohitsensa -melkein tiedottomassa tilassa selkään sidottuine peuroinensa. Hänen -lämmittämisekseen ja saattaakseen veren uudestaan juoksemaan hänen -suonissaan, laittoivat he sitten kahvikestit. Kuivia vaatteita ei ollut -muuttaa; ainoa mikä oli saatavana, oli makuusäkki (jommoisia -tavallisesti käytetään, kun on pakko yötellä paljaan taivaan alla), -jonka hän heitti hartioilleen pilapuheisten toveriensa suureksi -huviksi. Itse oli Olli, odottaessaan toisia, jotka ensin menivät -noutamaan vielä yhtä ammuttua peuraa, jo sitä ennen koettanut laittaa -valkeata, mutta hän oli pannut talin, jota ajopuiden puutteessa -käytetään polttoaineena, paljaalle hiekalle, sillä seurauksella, että -tali sulaessaan hävisi hietaan eikä valkeasta tullut mitään. Kun kahvi -oli juotu, -- mutta ilman sokuria, sillä sitä ei oltu muistettu ottaa -mukaan laivasta, -- lykkäsivät he veneen vesille ja palasivat laivalle, -mutta ainoastaan lähteäkseen uudelle tutkimusmatkalle, tällä kertaa -kahdessa joukossa, kumpikin veneellänsä. Me seuraamme sitä venettä, -jolla Nordenskiöld oli mukana. - -Tämä matka oli tulemaisillaan heidän viimeiseksi retkekseen. Heinäk. -5 p. aamulla laskivat he maalle erään niemen luona, jolle he vetivät -veneensä ja alkoivat työnsä ja tutkimuksensa. Seutu oli erittäin -loistava. Vähän matkaa rannasta kohosi korkea tunturi, jonka -alimpana osana oli kipsikerros, jossa siellä täällä oli valkeita -alabasteripallia ikäänkuin helminauhana. Ylempänä oli vuori äkkijyrkkää -mustaa kivilajia, ja sen päällä oli jälleen tornia harmaata -kivikerrosta ja häikäisevän valkeita lumikenttiä. Sen vuoren takana -kohosi vielä loistavampi tunturi, Temppelivuori, jonka seinät syöksivät -äkkijyrkästi alas mereen. Mahtavat, mustat vuorikerrokset, jotka -muodostivat tämän vuoren etuseinän, oli norovesi leikannut hyvin -säännöllisiin kuvioihin, jotka olivat göötiläisten holvikaarien -kaltaisia ja tekivät koko vuoren suuren, raunioiksi kukistuneen kirkon -näköiseksi. Vuoren juurella oli lukemattomien, omituisesti -muodostuneiden ajojääkappalten peittämä vuono niin tyyni ja hiljainen, -että se selvästi kuvasti joka jääpalan ja joka kallion rannalla. Joukko -vuoren sivuilla hautovia lintuja risteili ilmassa tahi ui jääpalasten -keskellä, etsien ruokaansa, ja teki eläväksi tuon hiljaisenkomean, -peräpohjaisen taulun. - -Kaikki vuonon lukemattomat saaret olivat sananmukaisesti haahkanpesien -peitossa. Haahkat hautovat siellä siirtokunnittain vissillä alavilla -saarilla, joiden rannoilta jää lähtee aikaiseen, niin ett'ei niille -pääse ketut, jotka siihen aikaan enimmäkseen elävät munilla ja -linnunpoikasilla. Paitse haahkoja munii niillä saarilla myös -tasaisemmilla paikoilla hanhia ja tiiroja, sekä yksi ja toinen isolokki -jonkun mereenpistävän kallion kielellä. Joka ei ole semmoisella -saarella käynyt, voipi tuskin kuvitella sitä elämää, sitä kinaa ja -riitaa, joka on alituisesti tämän lintujoukon kesken. Linnunpesät ovat -likekkäin pitkin saarta, usein niin tiheässä, että tuskin voipi kävellä -niiden välistä. Naarashaahka hautoo melkein puuttumatta muniaan; -likelle viereen on komea koiras asettunut ja antaa tuskallisella -äännähdyksellä tiedon, kun joku vaara lähestyy. Naarashaahka tahtoo -mielellään kuoria suuren joukon poikasia, ja jos se hukkaa jonkun -munan, ei se saa omantunnonvaivoja, vaikka varastaa sen takaisin -naapurilta. Lokit ja muut sensukuiset rosvot väijyvät joka tilaisuutta -päästä ryöstämään pesiä ja tappelevat sitten keskenään saaliista. -Haahkan pahin vihamies on kumminkin ihminen. Usein ryöstää useamman -veneen väki yhteisesti haahkasaarilta kaikki munat ja kaikki untuvat, -sekä ampuu linnut. Sen vuoksi on tämä komea ja hyödyllinen lintu -alkanut suuresti vähentyä. - -Siellä viipyi Nordenskiöld toverinensa seuraavaan päivään kootaksensa -kivennäisiä ja pyytääksensä peuroja, jotka söivät kapealla -maakaistaleella tunturin reunoilla. Sillä aikaa oli ajojää kokoontunut -niin suurissa joukoissa ympäri niemen, jolla he levähtivät, että he -valmistausivat viipymään siellä vielä kauvemmin, ja sen vuoksi olivat -he uudestaan pystyttäneet jo purkamansa teltan. Silloin ilmestyi aukko -tiheään tunkeutuneesen ajojäähän, teltta purjettiin kiireimmän kautta -ja vene työnnettiin vesille, jotta edullista hetkeä käyttämällä -päästäisiin toiselle rannalle. - -Sateellinen ilma, joka oli ollut pitkin päivää, oli vähitellen -muuttunut yhdeksi noita ihania auringonvalaisemia öitä, jotka -peräpohjolassa runsaasti palkitsevat etelän lämpöisen kesäpäivän. -Matkustajat olivat ilman seikkailuja raivanneet itsellensä tien -jääpalasten läpi peilikirkkaalla vedenpinnalla, niin että vaan kapea, -siellä täällä katkennut jäänauha vielä erotti heidät jäättömästä -vedestä liki toista rantaa. Jo kaukaa voi kuitenkin huomata, että -jäänauhan aukot nopeasti pienenivät. Kaikki miehet ryhtyivät sen vuoksi -airoihin, kiirehtiäksensä veneen kulkua. Mutta siitä huolimatta oli se -aukko, jota kohti he ohjasivat, heidän tullessaan niin sulkeutunut, -että ainoastaan veneen keula mahtui siihen. Vene olisi ehdottomasti -musertunut, joll'eivät he nopeasti olisi työntäneet sitä takaisin. He -käänsivät sukkelaan veneen ympäri etsiäksensä toista pääsytietä, mutta -joka aukko sulkeutui muutamia minuuttia ennen kuin he pääsivät sen luo. -Muutamassa silmänräpäyksessä huomasivat he olevansa aivan suljettuina -irtonaiseen jääkenttään, jota he ennen eivät olleet ensinkään -huomanneet, se kun oli näöltään mustaa ja vedenkarvaista, ja joka -suurella jytinällä likistyi yhteen vuonon sisällä olevan ison -kiintonaisen jääkentän ja tiheän ryhmän välillä tivistä ajojäätä, jota -kohovesi toi sisään ulkovuonolta. Irtonainen jää musertui ja vääntyi -korkealle kiintonaisen jääkentän päälle uskomattoman nopeasti. Vene -tuli pian aivan hoitamattomaksi, koska airoja ei voitu käyttää ja -jääkenttä johon matkustajat olivat suljettuina, oli liian heikkoa -kantamaan venettä tahi sen miehistöä. Milloin tunkeusi jää yhteen -veneen alla ja kohotti sen korkealle, milloin halkesi se uudestaan ja -puristi veneen alas reunoja myöten, niin että he töin tuskin voivat -estää sitä musertumasta tahi kaatumasta. Turhaan koettivat he raivata -tietä itselleen toiselle rannalle. Kun he suurimmilla ponnistuksilla -olivat onnistuneet raahaamaan venettä muutaman sylen eteenpäin, meni -jääsohjo yhteen heidän allansa ja tuli kahta vertaa paksummaksi -kuin ennen. Heidän täytyi sen vuoksi vihdoin tyytyä veneen -pystyssäpitämiseen ja suurimmalla tuskalla odottivat he sitä hetkeä, -jolloin raskas ajojää ja kiintonainen jääkenttä syöksivät yhteen, -puserrettuansa aivan kokoon irtonaisen jääkentän, jossa vene oli. -Helppoa oli arvata mikä kohtalo silloin tulisi veneen ja sen miehistön -osaksi. - -Kun irtonainen jää töyttäsi kiinteätä jääkenttää vasten, alkoivat -jääpalaset useammin paikoin liikkua nopeissa pyörteissä, jotka pian -murensivat pienemmät jääpalat. Eräs mahdottoman suuri jäälohkare, -suuruudeltaan melkein pieni vuori, liikkui semmoisessa pyörteessä -likellä venettä, musersi tahi työnsi syrjään jokaisen muun jääpalasen -tiellään, ja jätti sen kautta jälkeensä avonaisen vesiuran. Joka -kierroksessaan tuli tämä jääkallio lähemmäs venettä, joka melkein -liikkumatoinna oli jääsohjossa, ja hetken aikaa näytti siltä, kuin -tulisi se ja musertaisi veneen, ennenkuin kiintonainen jää ja -ajojäänvyö syöksi yhteen ja toimitti hävitystyön. Se tuli kuitenkin -heidän pelastuskeinoksensa. Kun näet jääkallio vihdoin singahti veneen -ohi, sitä kuitenkaan koskettamatta tahi vahingoittamatta, sauvoivat he -itsensä nopeasti siihen aukkoon, joka oli muodostunut kiertelevän -jääkappaleen jälkeen ja ulottui kiintonaisen jään reunalle asti. -Saavuttuansa onnellisesti sinne, vetivät he suurella vaivalla raskaan -veneen jään reunalle. He olivat nyt pelastetut ja voivat rauhassa -katsella suurenmoista näytelmää, kun ajojää räiskeellä ja jyrinällä -töyttäsi yhteen kiintonaisen jään kanssa ja nousi pystyyn sitä vastaan. -Heidän täytyi vetää vene ylemmä, ett'ei tunkeutuva jää sitä musertaisi; -mutta sitten oli kaikki hiljaa ja ääneti ikäänkuin olisi luonto -levännyt meluavan rauhattomuutensa jälkeen. - -Matkustajat pystyttivät nyt telttansa jäälle veneen yli, keittivät -kahvia ja kömpivät sitte makuusäkkeihinsä levätäksensä ponnistuksista. -Muutaman tunnin levättyänsä työnsivät he kuitenkin veneen uudestaan -vesille, sillä jääkenttä alkoi jälleen jakaantua. Kulkien rantaa -myöten, jatkettiin matkaa heinäk. 7 päivään klo 1 aamulla, jolloin vene -jälleen vedettiin ylös maalle ja levähdettiin. Siellä viipyivät he -tieteellisissä tutkimuksissa heinäk. 9 päivään, jolloin matkaa -jatkettiin, kosk'eivät jäljellä olevat niukat ruokavarat sallineet -pitempätä viipymistä. Se oli vaikea matka ja heidän oli pakko osaksi -keksillä alin-omaa työntää tieltään jääkappaleita, osaksi hakata niitä -rikki kirveillä, voidakseen päästä eteenpäin. Sitten pidettiin taas -lepoaikaa, ja 24 tunnin keskeyttämättömistä ponnistuksista väsyneet -miehet vaipuivat makeaan uneen teltassa, sitten kun kiireesti oli syöty -kylmä ateria. Vuoroittain ponnistellen ja leväten, jolloin myös suuri -osa aikaa käytettiin maan tieteelliseen tutkimiseen, jatkettiin sitten -matkaa seuraavina päivinä. Sen ohella tulivat ruokavarat aina -niukemmiksi, leipä oli loppunut ja väkijuomat olivat nautitut -viimeiseen pisaraan, samoin oli kahvi ja tupakkikin lopussa. Ainoa -jolla he voivat elättää itseänsä, oli niiden peurojen liha, joita -heidän onnistui ampua. Kerran, kun väsymys oli kovin suuri, turvausivat -he siihen väkiviinaan, jota oli otettu mukaan matelijoitten -säilyttämiseksi. Malja laitettiin ja se maistui erittäin hyvältä, -vaikka muutamia matoja olikin jonkun aikaa säilytetty väkiviinassa. - -Useitten ponnistusten ja vaarojen jälkeen saapuivat matkustajat vihdoin -heinäk. 12 p. Advent Bayhin, jossa löytyi venäläistupa, jonka kolme -norjalaista haaksirikkoista oli ottanut haltuunsa. He harjoittivat -siellä peuranpyyntiä ja aikoivat talvemmalla mennä kotia norjalaisten -valaskalanpyytäjien mukana, jotka tavallisesti aina paluumatkalla -poikkesivat sinne. Tynnyrit, joita oli asetettu päällekkäin tuon pienen -huoneen ympäri, riippumaan asetetut kappaleet kuivaa peuranlihaa j.m.s. -osottivat, että huoneessa vielä asuttiin. Yksi miehistöä sattuikin -olemaan kotona, ja hän otti väsyneet matkamiehet vastaan erittäin -vieraanvaraisesti ja jakoi heidän kanssaan hyväntahtoisesti pienet -leipävaransa. Sen sijaan pyysi hän ruutia, jonka tärkeän tarpeen -puutteessa tuo pieni siirtokunta oli, kadotettuansa onnettomuuden -kautta suurimman osan mukana tuotua ruutivarastoansa. Siellä sai -Nordenskiöld myös tietää että eräs englantilainen kuunari, joka -kuljetti muutamia huvimatkailijoita, oli laskenut ankkuriin Safet -Havenissa, ja että osa englantilaisia juuri silloin pyysi peuroja -Advent Bayn itärannalla. Ennenkuin Nordenskiöld toverinensa jatkoi -matkaansa, saapuivatkin sitte englantilaiset paikalle, ja he palasivat -sen jälkeen yhdessä tiheän sumun läpi Safet Haveniin, jossa löysivät -laivansa vahingoittumatoinna samalta paikalta, johon sen olivat -jättäneet. Siellä oli jo ruvettu tulemaan levottomiksi heidän -kohtalostaan ja lähetetty väkeä ulos etsimään heitä. Onneksi palasi -lähetetty miehistö jo päivää jälkeen. - -Nyt nostettiin jälleen ankkuri ja matkaa jatkettiin. 17 p. aamulla oli -laiva tullut ulos Jäävuonosta ja alkoi kulkea rantaseutua Bel Soundiin, -jossa ankkuri laskettiin 18 p. illalla, kovin myrskyisen matkan -jälkeen. Sieltä tehtiin retkiä maalle. Siinä seudussa oli ennen hyvin -hyvä satama, jossa Huippuvuorilla kulkijat tavallisesti laskivat -ankkurinsa. Nyt oli sen täyttänyt vuoden kuluessa muodostunut suuri -jäätunturi, suurimpia ja kauneimpia Huippuvuorilla, ja sen syrjiltä -tippui alinomaa suuria jäälohkareita, niin että oli vaarallista sitä -lähestyä. Nordenskiöld otti jääjättiläisestä valokuvan. Kun hänen sitte -piti palata laivalle, oli nouseva kohovesi musertamaisillaan hänen -veneensä kallioihin, ja hänen täytyi rankkasateessa rannalla odottaa -luodeaikaa. Pysyäkseen lämpiminä, juoksivat venemiehet edestakaisin -rannalla vehkeillen kaikin tavoin. Tämä keino piti veren liikkeessä ja -teki samalla mielen iloiseksi. Sill'aikaa oli myrsky niin koventunut, -että he sitte tarvitsivat useampia tunteja kulkeaksensa tuon vaan pari -pyssynkanto-matkaa pitkän tien laivalle, jonne he saapuivat aivan -väsyneinä ja läpimärkinä. - -Seuraavana päivänä, 20:nä, muuttui myrsky täydelliseksi tyveneksi ja -joutoaika käytettiin tutkimusretkien tekemiseen. Sillä välin alkoi -myrsky uudestaan, ja 24 p. kiihtyi se niin kovaksi, että laivalla -peljättiin ankkuriketjujen katkeevan. Onneksi ei tämä tapahtunut; -ketjut pitivät ja seuraavana päivänä hiljentyi myrsky. Sillä välin -aljettiin laivalla peljätä mitä pahinta Nordenskiöldin kohtalosta, -sillä hän ei ollut vielä palannut veneretkeltään, ja tämä pelko eneni -vielä enemmän, kun ei häntä 26 päivänäkään vielä kuulunut. Tähystäjä -meni ehtimiseen ylös mastoon katsomaan, eikö Nordenskiöldin venettä -näkynyt, ja jo ajateltiin nostaa ankkuri ja lähteä häntä etsimään, kun -tähystäjä vihdoin ilmoitti, että vene oli näkyvissä, ja ennen pitkää -oli Nordenskiöld jälleen laivalla. - -Hänellä ei ollut ollut mitään vaarallisempia seikkailuja, vaan kaikki -oli käynyt onnellisesti ja hyvästi. Veneesen oli lähtiessä otettu -leipää ja kahvia 8 päiväksi; sitä vastoin otettiin niukasti lihaa -mukaan, sillä Nordenskiöld toivoi voivansa pyytää runsaasti peuroja -ruohoisissa rantanotkoissa. Virtaveden avulla tulivat he pikaisen ja -keveän soutamisen jälkeen Sysitunturin rannalle, jonka jälkeen -lähetettiin yksi mies koettamaan onneansa peuranpyynnissä, ja toinen -laitettiin lohionki kädessä vähän matkaa siellempänä olevan virran -suulle. Sillä välin teki kokki valkean, keittääkseen ruokaa ja kahvia, -ja Nordenskiöld etsi kivettyneitä kasvi- ja eläinjäännöksiä rannan -liuskakivikerroksesta. Hän ei kumminkaan löytänyt jälkiäkään -semmoisista koko seudulla. Pian tuli metsästäjäkin takaisin, eikä ollut -nähnyt edes ainoatakaan peuraa, hetkisen kuluttua nähtiin kalastajan -tulevan lohionkinensa, vakuuttaen ett'ei löytynyt ainoatakaan lohta -meressä, joka koskaan olisi ollut kyllin tuhma eksyäkseen niin -mutaiseen jokeen kuin se oli. Kahvin juotua jätti Nordenskiöld sen -tylyn rannan ja kulki edemmä tekemään uusia löytöjä. He laskivat maalle -toisessa paikassa, johon aallot niin sattuivat, että heidän täytyi -vetää veneensä korkealle maalle, ettei ne tempaisi sitä mukanaan. Se -oli hyvin vaikeata, ja vasta kannettuansa kaikki kapineet maalle -onnistui heidän saada tyhjä vene ylös suojaiseen paikkaan. Kun kova -myrsky riehui 24 ja 25 p., pelkäsivät he että laivan kenties oli pakko -nostaa ankkuri ja purjehtia merelle, ett'ei myrsky paiskaisi sitä -kallioihin. Muutamia venemiehiä lähetettiin sen vuoksi eräälle -ulospistävälle niemelle, laittamaan kiviröykkiötä ja panemaan sen -sisään kirjallista kertomusta heidän matkastaan, että laivan miehistö -sitte, tullessaan heitä etsimään, saisi tietää minnekkä päin he olivat -lähteneet. Myrskyn aikana koetettiin pyytää peuroja, joita näkyi -kauvempana maalla. Pyynnistä palasi yksi mies liikaten ja surkeana. Hän -väitti nähneensä karhun, ajaneensa sitä takaa ja silloin pudonneensa -alas jyrkänteeltä. Toverit uskoivat hänen kertomuksensa kuitenkin vaan -puoleksi, ollen kyllä ilkeitä väittämään, että hän se oli juossut -karhua pakoon. Seuraavana päivänä valitti hän kaulaansa kipeäksi, ja -kun Nordenskiöld tuli kotia eräältä tutkimusretkeltä, näki hän hänen -istuvan veneessä suu selkoman seljällän ja erään toisen merimiehen -pistävän punaisella pulverilla peitettyä teräväksi hiotun veitsen -kärkeä hänen suuhunsa. Se oli cayennepippuria, jota merimies oli -ottanut Nordenskiöldin pippuripullosta ja jonka nyt piti parantaman -kipeän kaulan. Parannuskeinon seuraus oli, että miehellä, joka muuten -oli tunnettu puheliaisuudestaan, ei koko tutkimusretken loppuajalla -ollut sanaakaan sanomista, hän vaan piti kylmää vettä suussaan, -lieventääkseen polttavata kirvelemistä, jonka vahva pippuri vaikutti -hänen kipeässä kaulassaan. Kun Nordenskiöld leikillään kysäsi, eikö hän -tahtonut toista mokomata lisäksi, vastasi hän kieltämällä. - -26 p. hiljeni myrsky ja aaltoileminen, niin että Nordenskiöld jälleen -voi pyrkiä laivaan, joka oli vanhalla paikallaan ja jossa, niinkuin jo -on kerrottu, jo ruvettiin pelkäämään, että hänelle kenties oli -tapahtunut joku onnettomuus kovan myrskyn aikana. - -Aamusella 27 p. nostettiin jälleen ankkuri ja purjehdittiin edemmä. -Kovin hitaasti se kuitenkin kävi, sillä tuuli tyyntyi vähitellen ja -paksu sumu peitti meren läpitunkemattomalla hunnulla. 29 p. laskeutui -sumu kuitenkin meren pinnalle ja mitä juhlallisin näky aukeni -merimiesten eteen. Yli sumun kohosivat 4,500 jalkaa korkeat -Horn-Soundin tunturien auringon valaisemat kukkulat ja näyttivät -ikäänkuin lepäävän paksujen pilvikerrosten päällä, jotka verhosivat -niiden juuret. - -30 p. aamulla laskettiin ankkuri oivalliseen satamaan, jota suojasi -merta vasten joukko karia ja kolme suurta saarta. Niillä saarilla -munii lukematoin joukko haahkoja, jonka vuoksi ne onkin nimitetty -Untuvasaariksi, Sinne tulee aina kesäkuussa laivoja kokoomaan munia ja -haahkan-untuvia, ja siihen aikaan syödä ahmustavat niiden miehistöt -pelkkiä munia ja linnunpaistia. Syödään keitettyjä munia, paistetaan -munapannukaakkuja, pannaan munanruskuaista kahvin sekaan kerman -asemasta, ja munilla täytetty tynnyri on aina auki kannella. Osa -munasaalista pannaan suolaan ja viedään untuvien kanssa Norjaan. - -Kun laiva oli laskenut ankkurin, meni Nordenskiöld ja hänen toverinsa -heti maalle yhdelle niitä saaria. Munankuorimis-aika oli vast'ikään -loppunut ja nekin haahkat, joiden pesät olivat jääneet ryöstämättä, -olivat jo jättäneet saaren ja uiskentelivat ympäri rantoja, vasta -kuorittujen poikasiensa seuraamina. Sitä vastoin kohtasivat he maalle -mennessään isoja tiiraparvia, jotka hurjasti kirkuen koettivat -puolustaa muniansa tahi vasta untuvissa olevia poikasiansa, ja niin -julkeita ja villiä oli ne linnut, että matkustajat mielellään välttivät -niiden hävittämistä. - -Mannermaan rannalta tavattiin lukemattomia parvia erästä -merilintulajia, Mergulus Alle, jääkyyhkystä, jonka pesät ovat koloissa -kivien välissä. Niitä lintuja on siellä niin paljon, että niitä ensi -silmäyksellä voisi luulla pilveksi; toiset taas istuivat niin tiheässä -kivipaasilla, että yhdellä laukauksella voi kaataa niitä 10-12 -kappaletta. Hautomis-aikana on omituista tulla niille paikoille. Kaikki -linnut ovat silloin pesissään kivien välissä, ja jos matkii heidän -ääntänsä, voipi kuulla tuhansittain ääniä maan alta vastaavan siihen -omituisesti kaakottamalla. - -Eräällä saarella löysivät he pienestä kummusta yhdeksän pääkalloa; -kerrotaan erään englantilaisen aluksen siellä murhanneen erään -venäläisen miehistön ja ryöstäneen sen saaliin. Semmoisia töitä tehdään -valitettavasti silloin tällöin niillä seuduin, ja kun ei ketään ole -kertomassa ilkityötä, jäävät tekijät tavallisesti rankaisematta. Kerta -tuli kuitenkin semmoinen rikos odottamattomalla tavalla ilmi ja -rankaistuksi. Eräs venäläinen soima oli nimittäin jättänyt kapteininsa -ja kaksi miestä Huippuvuorille ja toiset kertoivat kotia Arkangeliin -tullessaan, heidän hukkuneen onnettomuuden kautta. Mutta muutamia -vuosia jälkeenpäin löysi eräs norjalainen laivuri ihmisen luurangon -rannalta ja sen vierestä pyssynperän, joka oli täynnä kirjoitusta. -Siitä näkyi että pyssyn omistajan, joka juuri oli se venäläinen -kapteini, oli kahden matruusin kanssa hänen kapinallinen miehistönsä -ehdoin tahdoin jättänyt kuolemaan. Molemmat matruusit olivat jo ennen -kuolleet nälkään, ja sama kohtalo näyttää tulleen kapteininkin osaksi. -Norjalainen laivuri lähetti pyssynperän surullisine merkkineen -Arkangeliin, ja siten saatiin se julma rikos ilmi. - -Mutta Nordenskiöld jatkoi purjehtimistaan ja elok. 9 p. laski laiva -vihdoin ankkuriin Isossavuonossa, joka oli matkan varsinainen päämaali. -Lyhyt napaseutujen kesä oli kuitenkin jo niin pitkälle kulunut, että -voi käyttää korkeintaan kuusi viikkoa tieteellisiin tutkimuksiin. Sillä -ajalla tehtiin ehtimiseen tutkimusretkiä, ja muun muassa nousivat -rohkeat matkustajat korkealle ja jyrkälle Whales Point-tunturille. -Kapuaminen oli vaikeata ja vaarallista. Milloin saivat he kulkea -jyrkänneitten yli, peittyneinä soraan, joka juoksi pois heidän -jalkojensa alta, milloin oli heidän pakko kiivetä jyrkkiä jääseiniä -myöten, joka tuli ainoastaan siten mahdolliseksi että he hakkasivat -veitsillään koloja jaloillensa, milloin saivat he kahlata syvässä -lumessa, jonka alla oli vesilätäkköjä, joihin he usein syvään -vajosivat. Mutta kun he saapuivat tunturinharjalle, tulivat he -runsaasti palkituiksi valtaavan-suurenmoisen näön kautta, joka siellä -aukeni heidän silmäinsä eteen. Syvällä heidän jalkojensa alla levisi -lukuisien saarien peittämien, laveitten vuonojen siniset seljät, -salmessa kaukana näkyi muutamia purjehtijoita ja toisella haaralla oli -joukko lumisia vuorenkukkuloita, kirkkaimman päivänpaisteen valossa. Ja -korkealle yli kaikkien näiden vuorien kohosi, niinkuin kirkko kaupungin -huoneitten yli, valtava Horn-Soundin tunturi, Huippuvuorien korkein -vuori. Tyyni, melkein juhlallinen hiljaisuus oli yli koko tämän -majesteetillisen kuvan ja teki sen vielä suurenmoisemmaksi. - -10 p. nostettiin jälleen ankkuri ja purjehdittiin edemmä pitkin -Isonvuonon rantaa, joka ei käynyt vaaroitta, sillä purjetie oli -täynnä karia ja matalikkoja. Suuret jäälohkareet, jotka olivat -tarttuneet matalimmille paikoille, olivat kuitenkin jonkunlaisina -purjehdusmerkkinä. Nämä jäälohkareet ovat muuten hyvin vaarallisia, -koska usein tapahtuu että ne, virran uurtamina, äkkiä kaatuvat ja -musertavat sen aluksen, joka sattuu olemaan lähellä. Niin kävi kerta -erään laivan, joka oli kiinnitetty semmoiseen jäälohkareesen, mikä -kaatuessaan muserti laivan niin nopeasti, että miehistö tuskin ennätti -pelastaa henkensä. Kaksi miestä jotka olivat pudonneet veteen, -pelastuivat veneesen, toiset neljä ajojääkentälle. Vasta yhdeksän -päivän kuluttua tapasivat niin erinneet kumppanit toisensa; veneessä -olleilla ei sillä ajalla ollut muuta elatusta ollut, kuin se -mursunnahka, jolla veneen airot olivat peitetyt ja jonka he keittivät -rautaäyskärissä, käyttäen teljoja halkoinansa. Vielä kymmenen -vuorokauden kärsimisten jälkeen korjasi haaksirikkoiset eräs -norjalainen laiva. - -Oleskeltuansa lyhyen ajan siellä, purjehti Nordenskiöld eteenpäin, -koska jää ajelehti vuonon sisäänpäin ja uhkasi sulkea laivan sinne. -Tuuli oli kumminkin tyyntynyt, niin että täytyi panna kaksi venettä -hinaamaan laivaa. Se heräsi kuitenkin pian jälleen, purjeet -pullistuivat ja matka kulki rivakasti eteenpäin. 13 p. iltapuolla -heitettiin ankkuri Lees Forelannin luona. Lukuisat mursunluurangot, -joita oli kasoittain rannoilla, olivat todistuksena siitä -hävityssodasta, jota norjalaiset erämiehet käyvät sitä komeata, ennen -pitkää aivan varmaan hävitettyä eläintä vastaan. Mursut ovat hyvin -seurallisia eläimiä ja heitä näkee suuriin joukkoihin asettuneina -ahjojäällä. Toiset uivat jääkappalten ympärillä ja koettavat suurilla -hampaillaan ajaa pois jotakin liketysten tunkeutuneita toverejansa, -päästäksensä itse auringonpaisteesen tyhjälle paikalle. Mursun -keihästäminen ei ole helppoa, sillä se on hyvin arka, mutta kun -ensimmäinen kerta on tavattu ja harpuuniköydellä valjastettu veneen -eteen, kokoontuvat kaikki haavoitetun kumppanin huutoon hänen -ympärillensä ja joutuvat siten helposti erämiesten saaliiksi. -Ainoastaan yksi ja toinen vanhempi eläin taikka äiti, joka on -kadottanut poikasensa, koettaa silloin puolustaita; ja kuitenkin voisi -pari voimakasta iskua heidän suurista vahvoista hampaistansa -muuntamassa silmänräpäyksessä musertaa veneen. Kun erämiehet jolloin -kulloin meressä tapaavat nukkuvan mursun, peljästyttävät he sen -tavallisesti samalla ylös kun harpuuni heitetään. Sitä eivät he tee -jalomielisyydestä makaavata vihollista kohtaan, vaan sen vuoksi ett'ei -mursu, luullen jonkun toverin päällensä käyvän, herätessään iskisi -hampaitansa veneesen. - -Talvella ajojäitten kadottua näkee mursuja tuhansittain koolla -hiekkarannoilla, jotka ovat niin matalia, että tuo kömpelö eläin voi -niille ryömiä. Silloin on niitä helppo pyytää. Kun erämiehet tapaavat -semmoisen joukon, lähestyvät he useammassa veneessä vastatuuleen, -ett'ei mursut hajusta voisi saada vainua vaarasta ja ajoissa pelastaa -itseänsä. Kun likinnä rantaa olevat eläimet on saatu tapetuiksi, ovat -ne muurina, jonka yli toiset eivät voi paeta. Silloin alkaa inhottava -teurastaminen, joka ei lopu, ennenkuin viimeinen eläin on kaadettu. Sen -jälkeen otetaan rasva pois ja ruumiit jätetään, ja paikka tulee sitten -pitkäksi aikaa jääkarhujen ja lokkien kokousseuduksi, sillä he -kestailevat jäännöksillä. - -Kun Nordenskiöldin piti purjehtiman sieltä eteenpäin, ei miehistö -sanonut tottelevansa, vaan tahtoi saada levähtää satamassa kumminkin -yön yli. Silloin ryhtyi Nordenskiöld ja hänen toverinsa, ynnä laivurin, -perämiehen ja kokin kanssa omin käsin toimeen, nosti ankkurin ja -laittoi purjeet reilaan; vasta silloin tuli miehistö ylös kannelle ja -meni työhönsä. Tämmöistä tottelemattomuutta ei ilmestynyt kuitenkaan -sitte koskaan enään. - -Laskettuansa jälleen ankkurin, näkivät he suuren jääkarhun, joka -mukavan-levollisesti teiskaili rannalla. Se seisahtui yksin kuuroin, -katseli ympärilleen ja nuuski ilmaa, tarkastellen samalla alusta. -Päätettiin panna toimeen jahti sitä vastaan, ja kaksi venettä -laskettiin vesille. Kun karhu huomasi heidän aikeensa, kulki se hyvin -hitaasti ja arvokkaasti pakoon toista venettä, lähteäksensä erään -niemen toisella puolen uimaan, mutta siellä tapasi se toisen veneen, -jossa Nordenskiöld oli, ja kaatui kahteen hyvin tähdättyyn luotiin, -jotka lähtivät hänen kivääristään. Uljas, häikäisevänvalkea eläin -kieri jyrkkää vierua alas, tehden monta kuperkeikkaa toiselta -kallionpenkereeltä toiselle, ja seisahtui vihdoin eräälle rannalla -olevalle kallionpaadelle, jonka luo veneen voi laskea. Sieltä -nostettiin kaatunut jäämajesteetti alas veneesen, ilman karvan -kastumatta sen kauniissa, hopeanvalkeassa turkissa. - -Seuraavana päivänä tuli samaan satamaan norjalainen erälaiva. -Nordenskiöld soudatti heti itsensä sinne tiedustamaan kirjettä, mutta -mitään semmoisia ei ollut. Se oli kuitenkin mieluisa kohtaus, sillä he -saivat laivurilta ostaa tuoreita munia, joita he suuresti tarvitsivat. - -Jälleen purjehdittiin eteenpäin ja laskettiin ankkuri eräässä toisessa -paikassa. Siellä meni Nordenskiöld toverinensa maalle peuroja -pyytämään. Se oli hyvin vaivaloista, sillä peurat olivat arkoja ja -ampujoiden täytyi melkein kömpiä eteenpäin syvässä mudassa. Vihdoin -kaatui muhkea koiraspeura Nordenskiöldin luotiin. Mutta toinen kysymys -oli, kuinka he saisivat saaliinsa kotia. Lopuksi päättivät he lähettää -laivalle kokin, joka noutaisi useampia miehiä ja soutaisi eräälle -kauvempana olevalle paikalle, joka oli likempänä sitä paikkaa, missä -peura ammuttiin, ja sieltä noutaisi metsämiehet saaliinensa; sitä -paitse sai hän käskyn ottaa mukaansa ruokaa ja olutta. He saivat -kuitenkin odottaa kylläkin kauvan, sillä venemiehiä ei kuulunut, ja kun -he menivät eräälle ulospistävälle niemelle huutamaan laivalle, näkivät -he sen täysissä purjeissa risteilevän kaukana merellä. Vihdoin käänsi -laiva erästä pientä lahtea kohti ja he kiiruhtivat pitkän ja tukalan -matkan sinne, uskoen tulleensa huomatuiksi. Mutta kun he pääsivät -perille, oli laiva jo kääntynyt ja risteili jälleen ulapalle päin, -huomaamatta heidän huutojansa, viittauksiansa ja pyssynlaukauksiansa. -Lopuksi menivät he takaisin sille paikalle, johon olivat peuran -jättäneet, ja näkivät ilokseen, että se oli viety pois ja että vene -siis oli tullut, vaikka se oli jossakin rantakallioiden piilossa. -Pitkän kapuamisen ja sinne tänne kulkemisen jälkeen, löysivät he -vihdoin veneen, mutta sen luona odotti heitä uusi kiusa, sillä kokki ja -venemiehet olivat syöneet kaikki ruoan, niin ett'ei ollut leivänpalaa -jäljellä; he luulivat, näet, että Nordenskiöld ja hänen jahtitoverinsa -jo olivat palanneet laivalle. Vasta laivalle tultuansa, saivat he -tyydyttää nälkänsä, joka vuorokautisen paastoomisen ja kuudentoista -tunnin yhtämittaisen kulkemisen ja vuorienkapuamisen jälkeen kyllä -tuntui. Kaikkien näiden pulien ja sekaannuksien muistoksi -kutsui Nordenskiöld sitten niemen, jolle he olivat laskeneet, -"Selkkausniemeksi", ja sillä nimellä on se otettu karttaan. - -Kun heidän jälleen piti purjehtia edemmä, pääsivät he tuskin paikasta -pois, sillä tuuli oli huono ja virta piti vastaan. Meren peitti harva -ajojää ja paksu sumu pimitti ilman. Usein tapahtuu että kulkevat -jääkappaleet menevät virranvastaista suuntaa, joka tulee siitä, että -osa jäälohkareita on hyvin syviä ja alivirta vie niitä eteenpäin. -Yhteen semmoiseen jäälohkareesen antoi Nordenskiöld silloin kiinnittää -laivan ja jäälohkare hinasi laivaa eteenpäin vasten virtaa melkoista -vauhtia. - -Seuraavan ankkuripaikan luona nousivat he jälleen eräälle korkealle -tunturille, josta oli mitä suurenmoisin näkyala yli seudun ja sen -lukemattomien lumenpeittämien vuorenkukkuloiden. Alastulo oli hyvin -vaikeata. Yksi miehistöstä tahtoi kulkea suorinta tietä ja juoksi aika -vauhtia erästä jäävierua alas, toisten suureksi kauhuksi, sillä he -tiesivät suurien railojen tavallisesti katkaisevan semmoiset jääkentät. -Äkkiä näkivät he hänen seisahtuvan ja kun he itse ehtivät sinne asti, -näkivät he hänen seisovan semmoisen railon reunalla. Kun he, kömpien -jäätä myöten, katsoivat alas railoon, näkivät he kamoittavan -pohjattoman syvyyden, jonka seininä oli taivaansiniset jääkalliot, -joista siellä täällä riippui valkeita, kohvaisia koristuksia. Alempana -katosi kaikki sinisenmustaan pimeyteen. Se onnetoin, joka sattuisi -putoomaan siihen pohjattomaan rotkoon, olisi ainiaaksi kadonnut eikä -kukaan elävä voisi koskaan löytää hänen jälkiänsä. - -Heidän poissa ollessaan oli muu venemiehistö ollut peuranpyynnissä ja -onnistunutkin ampua kaksi komeata peuraa. Kun he tulivat takaisin -veneelle, löysivät he siellä kaikki suurimmassa epäjärjestyksessä. -Karhu oli näet heidän poissa ollessaan käynyt kyläilemässä heidän -tavaroissansa. Pari hänen kelpo kämmeniensä koppausta oli kahdesta -kohdin repinyt veneteltan; kaksi villaröijyä, jotka karhun mielestä -luultavasti olivat liian vaikeasti sulavia, oli heitetty ulos veneestä -ja samaten yksi yösäkki, sekä kokin voirasia, jota kontio ei onneksi -ymmärtänyt avata. Suuren peuranlavan oli se sitä vastaan syönyt -onnekseen ja kalvanut lihan aina luuhun asti, ja viinaleipänä paistin -lisäksi, joka ei luultavasti tuntunut kylliksi herkulliselta ja -lihavalta, oli se syönyt puoli talikääryä, joka oli otettu mukaan -polttopuiksi, joll'ei ajopuita olisi löydettävänä. Säkillisen -laivakorppuja oli karhu heittänyt ulos veneestä ja tyhjentänyt -rannalle, mutta tavatoin kalina, joka syntyi kun kuivat korput -ratisivat vastakkain, oli pelottanut karhun pakoon. Yli tunnin meni -sitte teltan laittamiseen ja sekotettujen kapineiden kokoomiseen. - -Nordenskiöld päätti rankaista kutsumatointa vierasta -epäkohteliaisuudesta, jolla se oli käyttäinnyt hänen poissa ollessaan. -Kivääri ladattiin, ja suloisen hajun levittämiseksi karhun nenään, -heitettiin muutamia kappaleita rasvaista peuranlihaa sen valkean -nupuille, jolla heidän illallisensa oli laitettu. Heti sen jälkeen -kömpi joka mies telttaan ja makuusäkkinsä sisään. Jotta he tietäisivät, -milloin karhu tuli, ehdotteli joku, että sidottaisiin nuora yhteen -paistettuun peuranlapaan ja nuoran toinen pää kokin toiseen koipeen, -koska hän oli pannut enin pahakseen karhun kyläilemisen sekä näyttänyt -enimmin kostoa janoovalta. Sen pitivät kaikki hyvin hyvänä ehdotuksena, -paitse kokki itse, joka luultavasti pelkäsi tulevansa laahatuksi -sotavangiksi. Mutta maate käytiin, ja vähitellen tuli kaikki -hiljaiseksi. Nordenskiöld ja hänen toverinsa loikoivat kumminkin vielä -pitkän aikaa valveilla. He kuulivat silloin hiljaista meteliä teltan -ulkopuolelta, mutta luullen sen olevan miehistöstä jonkun, joka tahtoi -tehdä pilaa kokille, eivät he nousseet ylös. Silloin kuului äkkiä -kovempi meteli, he nostivat teltanreunaa ja näkivät nyt karhun, joka -täyttä vauhtia juoksi sieltä ja oli jo poissa, ennenkuin pyssy -ehdittiin lauaista. Teltassa nousi meteli ja kaikki kiirehtivät ulos. -He huomasivat silloin suureksi harmikseen, että karhu oli syönyt koko -hänen osallensa paistetun lihan, sekä sitä paitse kaikki seuraavan -päivän aamiaiseksi keitetyn lihan, joka oli pantu asetille. Tämä asetti -oli pantu usean, sopalla täytetyn läkkipikarin päälle, jotka karhu -sattui kaatamaan kumoon, ja sen kautta syntyi meteli. Karhu ei sitten -tullut koskaan enää takaisin eikä kokki siis saanut koskaan kostaa -kärsimäänsä kahdenkertaista häpeää ja kiusaa. - -25 p. aamulla jatkettiin purjehtimista. Raikkaan tuulen puhaltaessa -purjehtivat he pitkin Huippuvuorien länsirantaa pohjoista kohti. -Silloin keskeytti heidän matkansa aivan odottamatoin este. Huomattiin -näet eräässä salmessa miehistöä täynnä oleva vene, joka kuljetti suurta -lippua ja souti kaikin voimin laivaa kohti. Ne olivat arvattavasti -haaksirikkoisia merimiehiä ja Nordenskiöld antoi sen vuoksi pitää -suunnan alas venettä kohti. Pian oli sen miehistö laivalla. He -kertoivat kadottaneensa aluksensa jäihin ja että Nordenskiöldin vielä -piti valmistauta ottamaan vastaan 6 venettä haaksirikkoisia, kaikkiansa -37 miestä, jotka olivat kolmen onnettomuuteen joutuneen erälaivan -miehistö. - -Haaksirikkoiset, jotka siten odottamatta näkivät pelastuneensa pakosta -ilman mitään valmistuksia talveutua Huippuvuorien tylyillä rannoilla, -jossa melkein varma kuolema heitä odotti, olivat jo 14 päivää -soudelleet ylt'ympäri veneessään, toivoen tapaavansa jonkun pelastavan -laivan. Ilo loisti heidän kasvoistaan, kun he kiipesivät reilingin yli -Nordenskiöldin alukselle, ja suuret kyyneleet välkkyivät ahavoituneiden -merimiesten silmissä. Haaksirikkoisten joukossa oli myös eräs -11-vuotias poika Suomesta, laivurin sukulainen, muuten reipas poika, -joka puhui vähän, mutta oli rohkea ja uskalias ja monessa pahassa -säässä oli seissyt äsken hukkuneen kuuton peräsimellä. - -Iltapuolla saapui jälleen yksi veneellinen väkeä. Viisi venettä oli -vielä tulematta. He olivat hajaantuneet, etsiäksensä jotakin alusta, ja -määränneet yhtymäpaikaksi Safet Havenin Jäävuonossa. Nordenskiöld -päätti sen vuoksi purjehtia siihen satamaan ja odottaa siellä -haaksirikkoisia. Syysk. 4 p. olivat vihdoin kaikki veneet löydetyt. -Sillä välin oli yksi niistä Jäävuonossa tavannut kaksi pientä -erälaivaa, jotka lupasivat ottaa 10 haaksirikkoista, ja niin jäi vaan -27 miestä Nordenskiöldin luo. Niiden 27 miehen kanssa edemmä pohjoista -kohti purjehtiminen ilman tarpeellisia vesi- ja elatusvaroja olisi -ollut hulluutta, ja niin mielellään kuin Nordenskiöld ei olisikaan nyt -vielä matkaansa lopettanut, antoi hän kuitenkin käskyn purjehtia -etelään päin. Tieto pelastaneensa hirmuisista kärsimyksistä ja -kuolemasta niin monta kanssa-ihmistä sai hänelle palkita ilon niistä -loistavista tieteellisistä tuloksista, joita hän mahdollisesti vielä -olisi voinut saavuttaa jatkaessaan matkaansa peräpohjolata ja sen -salaperäisiä seutuja kohti. - -Yhdessä oman miehistönsä kanssa oli Nordenskiöldillä nyt pienessä -kuutossaan 42 henkeä, suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja -lappalaisia. Syysk. 4 p. jätti Nordenskiöld Jäävuonon ja yöllä 11 ja 12 -p. välillä saapuivat he paksussa sumussa ulkopuolelle Tromsön -saaristoa. 12 p. harveni sumu, mutta tuuli hiljeni täydelliseksi -tyveneksi. Palaen halusta saada tietoja kotoa, panetti Nordenskiöld -vesille veneen, jolla hän ja hänen toverinsa soudattivat itsensä -Tromsöhön, jonne saapuivat 13 p. aikaiseen aamusella. Laiva tuli -perille vasta seuraavan päivän illalla. - - - - -VIELÄ MATKOJA JA TUTKIMISIA. - - -Pohjoisnavalle pääsemistä oli viime aikoina pidetty houkuttelevana -tehtävänä pohjoisille tutkimusmatkoille, ja vaikka Nordenskiöld oli -niitä, jotka katsoivat semmoisen tunkeumisen mahdottomaksi, tahtoi hän -kumminkin koettaa tulla niin pitkälle pohjoista kohti kuin mahdollista. - -Kokemus, joka oli saatu kolmella ruotsalaisella tutkimusretkellä -Huippuvuorille, näytti, että syksy oli oikea vuoden-aika koetukselle -tunkeutua pohjoisnapaa kohti. Silloin oli näet jään syönyt rikki -kesäinen lämmin ja hajottanut tuulet ja merenvirrat, joka etu runsaasti -voitti ne lisävaikeudet, joita syksyinen pimeys ja raivokkaat myrskyt -tuottivat. - -Nordenskiöldin onnistui asiaa harrastavien göteborgilaisten sekä -Ruotsin kruunun avulla saada toimeen uusi napatutkimusretki v. 1868; -edelliset tutkimusretket olivat tehdyt Ruotsin kruunun kustannuksella. -Tutkimusretken tarpeiksi saatiin ruotsalainen postihöyrylaiva Sofia, ja -se sai tehtäväksensä käyttää kesän Huippuvuorien ja sen ympärillä -olevien merien tieteelliseen tutkimiseen, sekä sitten syksyllä koettaa -tunkeutua pohjoista kohti, niin pitkälle kuin voi päästä. Tämän -tutkimusretken tieteelliset tulokset oli loistavat ja syysk. 19 p. -liehui keltaisensininen Ruotsin lippu Sofian mastonnenistä -pohjoisimmalla leveys-asteella, jonka siihen asti mikään laiva oli -saavuttanut, 81° 42' pohjoista leveyttä. Ainoastaan pari retkikuntaa on -sittemmin päässyt hiukan kauvemmas pohjoisnapaa kohti, nimittäin -82° 16' ja 82° 27'. - -Mutta Nordenskiöldin oli pakko kääntyä kunniakkaalta retkeltään erään -onnettomuuden kautta, joka helposti olisi voinut saattaa koko -retkikunnan turmioon. Keskellä yötä viskautui Sofia raivokkaassa -myrskyssä niin ankarasti jäävuorta vasten, että alus rupesi vuotamaan -ja voitiin vaan uskomattomilla ponnistuksilla pitää tyhjänä siksi että -saavuttiin Huippuvuorille, jossa vahinko korjattiin, ja sen jälkeen -lähdettiin kotimatkalle. - -Mutta kauvan ei viipynyt, ennenkuin Nordenskiöld teki uuden -matkasuunnitelman. Sen piti nyt tarkoittaa talvenpitoa yhdellä -Huippuvuoriin kuuluvia Seitsensaaria, jolloin koetettaisiin rekiretkeä -yli jään pohjoisnavalle. Varat tähän matkaan sai Nordenskiöld -paitse muilta Göteborgin henkilöiltä, sekä Ruotsin valtiolta, -göteborgilaiselta _Oskar Dicksonilta_, joka sittemmin koskaan -väsymättömällä anteliaisuudella on auttanut kaikkia Nordenskiöldin -tutkimusretkiä. - -Saadaksensa kokemusta kaikista talvenpitoon ja rekiretkeen kuulujista -asioista, ryhtyi Nordenskiöld ensin tutkimusretkeen Grönlandiin -v. 1870. Niinkuin tiedetään, peittää koko Grönlannin, paitse -kapeata rantakaistaletta, valtava, yhtäjaksoinen jääjoukko. Sitä -myöten kulki Nordenskiöld kauvas maan sisään, ja kun grönlantilaiset, -jotka seurasivat häntä sillä vaarallisella matkalla, rupesivat -pelkäämään ja kääntyivät takaisin, jatkoi hän ynnä matkatoverinsa, -tohtori _Berggrenin_ kanssa, matkaansa hengenkaupalla. Yli -yhteenkokoontuneitten jäälohkareitten, ammottavien syvennyksien, -murtuvien lumiholvien, ja kirkkainta jäätä virtaavien, viileitten -jokien uomissa tunkeusivat he noin viisi penikulmaa maan sisään, tuon -"jääkuningattaren mahtavan, aution palatsin", kunnes he eräältä 2,200 -jalkaa yli meren olevalta ylänteeltä varmasti näkivät olevan turhaa -mennä edemmä. Joka haaralla minne silmä kannatti, ulottui näet se autio -jääkenttä loppumatoinna ja rajana taivaan lavea kansi. Koko tämä -tutkimusretki oli rikas tieteellisistä tuloksista. Muun muassa tekivät -he sen keksinnön, että jäällä ja siinä olevissa vesikuopissa vielä -löytyi kasvia, jotka voivat tuossa alituisessa kylmyydessä pitää vaikka -niukankin olemuksensa. Muuten oli Grönlannin jääkentän tutkimisella -suuri viehätyksensä, sillä tunnettuhan on, että Aasian, Euroopan ja -Amerikan pohjoiset maat kaikki joskus kaukaisessa muinaisuudessa ovat -olleet samanlaisen jääpeiton alla. - -Tultuansa kotia Grönlannin tutkimusretkeltä, alkoi Nordenskiöld -suurimmalla innolla tehdä valmistuksia pohjoisnaparetkeen. Kaksi -alusta, höyryvene "Polhem", jota ohjasi kapteini L. _Palander_, ja -priki "Gladan", jota ohjasi luutnantti G. v. _Krusenstierna_, antoi -hallitus hänen käytettäväkseen. Jälkimäisen aluksen piti jollekkin -Seitsensaarelle viedä rakennustarpeita asuinhuonetta varten, hiiliä ja -muita tarpeita, sekä sitte palata kotia. Siinä huoneessa piti -retkikunnan olla talvi toimittaen tieteellisiä töitä, ja sieltä piti -sitte rekiretki tehtämän pohjoisnapaa kohti, heti kun pitkä talviyö oli -kulunut ja aurinko tullut takaisin. Tälle tutkimusretkelle, joka -tehtiin v. 1872, sattui kumminkin iso joukko vastoinkäymisiä. Jäiden -tila oli tukalampi kuin lähimuistiin. Sen sijaan että jo kesällä -olisi saavuttu Seitsensaarille, pidättivät jääjoukot retkikunnan -Länsi-Huippuvuorten luoteisella kolkalla aina syyskuun alkuun asti. -Peurat, jotka Nordenskiöld oli ottanut mukaan Norjasta ja joiden -elättämiseksi kuljetettiin erityisellä laivalla mukana peuranjäkäliä, -karkasivat tiehensä eräänä myrskyisenä yönä eikä niitä voitu enää -löytää. Molemmat kuormalaivat, jotka eivät olleet varustettu olemaan -talven yli, vaan joiden piti purjehtia kotia takaisin, tulivat -suljetuiksi jäihin ja pidätetyiksi seuraavaan kesään. Eräässä kovassa -myrskyssä tammik. 30 p. olivat kaikki kolme alusta hukkumaisillaan -jäihin ja voivat vaan kaikkein suurimmilla ponnistuksilla pelastua. -Kulku pohjoisnapaa kohti ei myöskään antanut odotettuja tuloksia. -Ponnistettuansa kaikki voimansa ja uhalla kohdattuansa kaikkia vaivoja -ja vaikeuksia, onnistui heidän vaan päästä eteläisimmän Seitsensaaren -luo ja sen kukkuloilta näkyi jään päällä kaikkialla olevan summattoman -suuria jäälohkareita, kasoittain toinen toisensa päällä, niin että -selvästi näkyi että jokainen koetus päästä perille oli mahdotointa. -Kuitenkaan ei tutkimusretki ollut hyödytöin. Suuri joukko tärkeitä -tieteellisiä huomioita tehtiin ja rohkeilla ja vaarallisilla -vaelluksilla, joita Nordenskiöld ja Palander tekivät m.m. suoraan -sisämaanjään poikki, päästiin tarkemmin kuin siihen asti tuntemaan -pohjoisten Huippuvuorien luontoa. Sitä paitse olivat tämän talvenpidon -kokemukset arvaamattomaksi hyödyksi suuren Vega-retken valmistamisessa, -joka oli tuleva loistokohdaksi napamatkojen seikkailurikkaassa -historiassa. - -Palattuansa Huippuvuorilta alkoi Nordenskiöld heti työskennellä uutta -napamatkaa varten, johon hän jo viimeisellä matkallaan oli tehnyt -suunnitelman. Retken piti tällä kertaa kulkeman itäänpäin, Novaja -Semlaan, Kaarian merelle ja Jenisein suulle. Nordenskiöld tahtoi -näyttää, että hyvin valmistettu ja viisaasti suunniteltu matka niille -yleensä pääsemättömiksi arvelluille seuduille kaiken todennäköisyyden -mukaan oli onnistuva, ja että merikulku Euroopan ja Pohjois-Siperian -joensuiden välillä siis oli mahdollinen. Juhannuksen aikana v. 1875 -lähti hän pienellä aluksellaan, "Prövenillä". Tromsöstä, ja niin -täydellisesti oli hän laskenut matkasuunnitelman, että se tesmällensä -toteutui. Jenisein suulta antoi Nordenskiöld Prövenin kääntyä takaisin, -mutta itse jatkoi hän muutamien mukana olevien tiedemiesten keralla -matkaa Jeniseitä ylöspäin ja sitten maamatkaa Siperian ja Venäjän -kautta Suomeen. Koko tällä pitkällä maamatkallaan otettiin Nordenskiöld -kaikissa suurissa kaupungeissa, joiden läpi kuljettiin, suurella -innostuksella vastaan, eikä ilo ollut pienin, kun hän tuli niin kauvan -kaivattuun suomalaiseen isänmaahansa. V. 1876 teki Nordenskiöld jälleen -kaikin puolin onnistuneen matkan Jenisein suulle ja sieltä takaisin, -näyttäen niin, ett'ei Prövenin menestyksellinen matka tullut -onnellisesta sattumasta, vaan että nämä vesitiet todella olivat avoinna -merikululle, kun vaan osattiin valita sopivin aika. - -Nyt nousi Nordenskiöldissä ajatus matkaan pitkin Aasian koko -pohjoisrantaa Beringin salmelle asti. Se oli rohkea tuuma, jota moni -piti mahdottomana toteuttaa. Ei mikään laiva ollut vielä uskaltanut -ryhtyä siihen, vaikkakin tuon pitkän rantueen yksityiset osat olivat -tulleet tutkituiksi, etenkin venäläisten merenkulkijoiden kautta. Aivan -mahdottomana pidettiin varsinkin pääsemistä ohi Aasian pohjoisimman -niemen, Kap Tscheljuskinin, jonka ympäri ei koskaan oltu purjehdittu ja -jota ei edes minkään tutkijan jalka ollut polkenut; siellä luultiin -jääjoukkojen olevan koossa, muodostaen läpipääsemättömän muurin, jota -vastaan ihmisvoima ja ihmisnero muka turhaan taisteli. Mutta -Nordenskiöld oli toista mieltä. Jään, sanoi hän, sulattaa vuosittain se -suuri määrä lämpyisempätä vettä, jota Siperian virrat kevään kesän -laskevat mereen, ja sen vuoksi täytyy kesällä leveämpi tahi kapeampi -jäätöin ura muodostua pitkin rantaa purjehdittavana kanavana. Maan -pyörimisen vuoksi, niin tuumaili Nordenskiöld edelleen, piti siellä -löytyä kova virta itäänpäin, jonka täytyy auttaa pitämässä avovettä -jäättömänä. Näille ja muille syille rakensi Nordenskiöld tuumansa, ja -seuraavassa saamme nähdä, kuinka hän pani sen toimeen. - - - - -VEGAN MATKA AASIAN JA EUROOPAN YMPÄRI. - - - -Ruotsista Novaja Semlaan. - - -Kesäk. 22 p. v. 1878 lähti Nordenskiöld höyrylaivalla Vega tälle -suurimmalle matkalleen, matkalle jonka vertaista ei ole sitte -Kolumbuksen ja Vasco di Gaman ajan. Kysymyksenä oli nyt Pohjoisjäämeren -kautta pitkin Aasian pohjoisrantaa päästä Beringin salmelle ja sieltä -jatkaa matkaa ympäri Aasian, sekä edelleen Punaisen meren, Suezin -kanavan, Välimeren ja Gibraltarin salmen kautta kotia takaisin. - -Tarkimmalla huolella oli kaikki laitettu reilaan, mitä tarvittiin -matkaa varten. Vega oli erittäin hyvä ja jotenkin suuri alus, tammesta -rakettu, ja laitettu kulkemaan sekä purjeitten että höyrykoneen avulla. -Se oli paraimman mukaan valmistettu, kauniisti ja mukavasti. Paitse -tavallisia laivaveneitä oli sillä sen lisäksi kannella pikkuinen -höyryvene, käytettäväksi tieteellisillä retkillä ja muissa -satunnaisissa tarpeissa. - -Kesäk. 22 p. v. 1878 lähdettiin Karlskronan satamasta. Vegaa seurasi -samalla höyrylaiva Lena, joka oli määrätty kulkemaan Lenavirran suulle, -ja johon lastattiin osa retkikunnan ruokavaroja ja hiiliä, sekä kaksi -muuta laivaa, jotka olivat määrätyt menemään Jeniseivirralle. Nämä -kolme alusta oli valmistanut venäläinen Sibiriakoff viemään -eurooppalaisia tavaroita Siperiaan ja tuomaan sieltä jyviä ja muita -Siperian tuotteita. Vegan tutkimusretken kustansi kuningas Oskar -toinen, tohtori Oskar Dickson ja venäläinen Sibiriakoff. - -Seuraavat henkilöt seurasivat Nordenskiöldiä hänen rohkealla -purjehdusretkellään maailman ympäri: tohtorit _Kjellman_ ja _Stuxberg_, -jotka johtivat retkikunnan kasvi- ja eläintieteellisiä töitä; kapteini -Ruotsin laivastossa, L. _Palander_, joka oli Vegan päällikkö; -itaalialainen luutnantti _Bove_, tanskalainen luutnantti _Hovgaard_, -lääkäri _Almqvist_, suomalainen luutnantti O. _Nordqvist_ ja -ruotsalainen luutnantti _Brusewitz_, sekä 2l-miehinen laivaväki. - -Otettuansa Köpenhavnista ja Göteborgista ruokavaroja ja muita tarpeita -pitkää matkaansa varten, jätti Vega vihdoin heinäk. 4 p. Göteborgin -sataman, ja saapui, vastatuulten viivyttämänä, Tromsöhön heinäk. 17 p. -Siellä otettiin retkikunnan tarpeiksi vielä hiiliä, vettä, -peurannahkaisia turkiksia kaikille miehille, sekä muuta mikä voi olla -tarpeen. - -Heinäk. 21 p. oli kaikki reilassa lähtöä varten, ja innokkaiden -hurraahuutojen kaikuessa, jotka kohotti lukuisa rannalle kokoontunut -väkijoukko, nostettiin ankkuri ja matka aljettiin tylyn jäämeren -tuntemattomia vesiä kohti. Vegaa seurasi höyrylaiva Lena; toiset kaksi -alusta olivat lähteneet edeltä. - -Vaaroja ja seikkailuja täynnä oli matka, jolle nyt lähdettiin, ja monet -tutkimusretkeilijät ovat sortuneet jäiden sekaan niillä tylyillä -seuduilla. Aina vuodesta 1500 alkaen on merkittävänä pitkä ja -surullinen luku napajäihin hukkuneita tutkimusretkeilijöitä, jotka ovat -kulkeneet samaa tietä, kuin Vega nyt oli aikeessa mennä; toisille taas -oli onnistunut paremmin, vaikk'eivät he toki koskaan voineet tunkeutua -matkansa päämaaliin saakka, eivät lähimaillekkaan. - -Erään hollantilaisen retkikunnan oli v. 1596 pakko olla talvi Novaja -Semlalla. Kun laiva oli jäätynyt kiinni, rakensi miehistö itsellensä -huoneen maalle koilliselle rannalle, jonne laiva oli jäätynyt. Se oli -paljoa pohjoisemmassa, kuin mikään muu paikka, jossa ihmiset ennen -olivat viettäneet talvea. Yleinen luulo olikin, ett'ei ihminen voisi -elää talven yli niin pohjoisella leveys-asteella, alituisessa -pakkasessa ja yössä. Marrask. 14 p. katosi aurinko, ja samalla kertaa -myös karhut. Sen sijaan tuli pitkänä talviyönä kettuja tupaan, ja niitä -pyydettiin joukoittain elatukseksi, useita tuvan katolta. Ajan kuluksi -ja mielen virkeänä pitämiseksi, laitettiin joskus pidot, joissa iloinen -mieli sai palkita, mitä ylöspidosta puuttui. Auringon palattua tulivat -karhut, ja hollantilaisilla oli joukko jahtiseikkailuja niiden kanssa, -jotka kuitenkin kaikki loppuivat onnellisesti. Muutamat karhut -rupesivat kotiutumaan jätetyssä laivassa, heittivät kaikki sekaisin ja -mursivat syvän lumen peittämän kyökinluukun. Kun kerta kovalla -pakkasella oli tupaa lämmitetty kivihiilillä, oli koko miehistö -kuolemaisillaan häkään. Helmikuussa oli muutamia kertoja satanut niin -paljo lunta, ett'ei voitu avata ovea, vaan täydyttiin kömpiä ulos -savutorven kautta. Terveyden vuoksi otettiin usein höyrykylpyjä -höyrykaapiksi muutetussa tynnyrissä. Miehistön terveyden tila olikin -talven kuluessa heikontunut ja napayön vitsaus, kerpukki alkoi -ilmaantua. Yksi mies oli kuollut jo helmikuussa. Kesäk. 23 p., kun alus -yhä vielä oli jäihin suljettuna, lähtivät hollantilaiset kotimatkalle -avonaisissa veneissä, matkalle joka oli täynnä vaaroja, vaikeuksia ja -kärsimyksiä. Kapteini, joka jo venematkan alussa oli sairas, kuoli pian -sen jälkeen jäälautalle, kun he levähtivät sillä, ajojään pidättäminä. -Samana päivänä kuoli myös yksi laivaväestä, ja muutamia päiviä -jälkeenpäin toinen. Tavattuansa kaksi venäläistä erälaivaa, jotka -ottivat heidät vastaan hyvin ystävällisesti ja sääliväisesti, jatkoivat -haaksirikkoiset matkaansa veneissään ja saapuivat vihdoin onnellisesti -Kuolaan, jossa heitä kaikin tavoin pidettiin hyvänä ja kestitettiin. - -1600-luvun lopulla joutui eräs venäläinen erälaiva haaksirikkoon -Kaarian merellä ja laivaväen täytyi pitää talvea eräällä saarella. Jää -kokoontui sinne talvella kauhealla melulla korkeiksi vuoriksi, ja -joskus oli koko saari meren peitossa, niin että vaan pari kukkulaa oli -kuivana. Toiselle näistä laitettiin talviasunto, joka rakennettiin -peuran ja mursun verellä ja karvoilla yhteensotketusta savesta, -laivasta saatujen lautojen avulla. Viisitoistamiehisestä laivaväestä -kuoli talven kuluessa yksitoista kerpukkiin. Kahdeksan ensimmäistä -päivää talviolostansa elivät he merestä naaratuilla hauroilla, joihin -sekoitettiin vähän jauhoja. Sittemmin syötiin hylkeen, mursun, karhun -ja peuran lihaa. Joskus oli ruoanpuute niin suuri, että täytyi syödä -nahkaa turkista ja saappaista. Keväällä tuli samojeedia mannermaalta ja -ryösti heiltä osan saaliista, jonka he olivat talvella koonneet. -Vihdoin sattui muutamia erämiehiä tulemaan saarelle, ja niin saivat -hengissä olevat lopulta tilaisuuden jättää pitkällisen vankeutensa. - -Vielä meidän päivinämme on saatu nähdä semmoisia onnettomia ja -vaarallisia retkiä Kaarian merelle, vaikka onkin äärettömästi edistytty -laivojen rakentamisessa ja varustamisessa. Vuonna 1862 kärsi sillä -lailla eräs venäläinen retkikunta onnettomuuden Kaarian merellä. Kun -jää alkoi tunkeutua joka haaralta laivan ympärille, laskettiin veneet -ja ruokavarat alas jäälle. Sylenpaksuinen jäälautta tunkeusi laivan -alle ja saattoi sen kallistumaan toiselle kyljelleen. Monta kertaa sai -alus niin kovia sysäyksiä, että peljättiin sen musertuvan. Laivaväki -teki yöt päivät työtä hakatakseen kirveillä ja rautakangilla laivaa -vasten likistyvän jäälohkareen esiinpistäviä reunoja rikki. Lopulta ei -kauvemmin uskallettu jäädä laivaan, vaan muutettiin jäälle pystytettyyn -telttaan; laiva oli näet saanut suuren reiän keulaansa, josta vesi -virtasi sisään. Pian halkesi kuitenkin se jääkenttä, jolla teltta oli, -ja samalla sulkeutui laivan reikä, jonka vuoksi jälleen muutettiin -siihen. Seuraavina päivinä oli likistyminen laivaa vasten niin suuri, -että kansi välistä oli taivuksissa kuin vemmel, ja vihdoin oli pakko -jättää laiva ja koettaa jalkaisin päästä maalle. Siitä tuli pitkä, -vaarallinen ja vaivaloinen matka epätasaisen jään yli. Usein -tavattiin sulia paikkoja, joiden yli täytyi mennä lauttaamalla -ajojää-lohkareilla, joita soudettiin sauvoimilla. Kerta tahtoi joukko -mursuja tulla mukaan semmoiselle lautalle, joka silloin auttamatta -olisi uponnut, ja vasta sitten kun mursujen johtaja oli ammuttu, -luopuivat eläimet yrityksestään. Ajeltuansa useampia päiviä peräkkäin -sinne tänne likellä rantaa eräällä jäälautalla ja kuljettuansa pitkiä -matkoja hypäten jääkappaleelta toiselle, päästiin viimein maalle ja -haaksirikkoiset otettiin suurimmalla ystävyydellä vastaan eräässä -samojeedikylässä, jossa samojeedit kestittivät heitä raa'alla ja -keitetyllä peuranlihalla, peuran-ytimellä, raa'alla kalalla ja -hanhenrasvalla. Lopetettuaan ateriansa panivat haaksirikkoiset maate -pehmeille peurannahoille samojeediteltoissa. "Kaikki surut ja vaivat" --- niin kertoivat he sittemmin, -- "olivat unohdetut; me tunsimme -voivamme äärettömän hyvästi, niinkuin olisimme tulleet paratiisiin". - -Vaikka siis Nordenskiöldin ja hänen toveriensa matka oli täynnä -uhkaavia vaaroja ja vaivoja, niin olivat kuitenkin kaikki iloisella -mielellä. Nordenskiöld oli näet sekä mitä huolellisimmasti valmistanut -kaikki, mitä tarvittiin talvenpidon varalta, että sitä paitse niin -hyvästi ja tarkkaan ottanut vaaria kaikista saaduista kokemuksista -ilma- ja jääsuhteista, joita oli matkalla odotettavana, että hän niiden -perustuksella voi toivoa aivan onnellista loppua matkalleen. - -Matkan alun vaikeuttivat pitkälliset vastatuulet, sade, sumu ja ylen -kova aaltoileminen. Molempien laivojen täytyi senvuoksi heittää -ankkurinsa erään Nordkapin likellä olevan kalliosaaren, Lokkisaaren, -luona. Sillä saarella on, paitse joukko kalamökkiä, myös kirkko, -kauppapuoti, sairashuone ja postikonttori, pohjoisin maailmassa. Siellä -sivistyksen äärimmäisillä rajoilla peräpohjolassa otettiin -matkustavaiset erittäin ystävällisesti ja sydämmellisesti vastaan -seudun vieraanvaraisissa perheissä. Koko saarella ei ole yhtään metsiä, -ainoastaan pensaita. Kaikki maanviljelys on siellä mahdotoin, mutta -hyvin hoidetuissa ryytimaatilkuissa asuinhuoneitten vieressä viljellään -retiisiä ja kasvuksia. Puolukoita kasvaa saarella, mutta niin vähän, -että kaikki mitä voi poimia ei tee enempää kuin tuopin tai korkeintaan -kannun. Mustikoita löytyy vähän enemmän, mutta muuraimia on runsaasti. - -Mutta Nordenskiöld halusi päästä eteenpäin, ja vaikka sää oli yhä -epäedullinen, nostettiin ankkuri ja matkaa jatkettiin. - -Lähin päämaali oli Novaja Semla ja Kaarian meri. Matka sinne meni -onnellisesti ja nopeasti, ja heinäk. 28 p. tuli maa näkyviin. Se oli -Hanhimaa, matala, ruohokenttiä ja lukemattomia pikkujärviä täynnä oleva -rantaseutu, joka pistää ulomma Novaja Semlan päämaasta. Nimensä on se -saanut suuresta hanhi- ja joutsenpaljoudesta, joka munii siellä. -Joutsenien pesät ovat niin suuria että ne voipi nähdä jo kaukaa. Ne -ovat tehdyt sammaleista, joita joutsenet poimivat maasta ylt'ympäri -pesää kolmen kyynärän leveältä, jonka kautta ympärille muodostuu ikään -kuin vallihauta. Itse pesä on katkaistun kartion muotoinen ja sen -yläosassa on syvennys, johon naaras munii neljä suurta, valkeanharmaata -munaa. Ylipäätään ei lintujen elämä sillä rannalla ole likimainkaan -niin vilkasta, kuin tavallisesti muualla peräpohjolassa. - -Vaikka Hanhimaa kaukaa katsoen näyttää aivan tasaiselta ja alavalta, -kohoaa se kuitenkin rannasta sisämaahan päin hitaasti ja -aallonmuotoisesti lukemattomilla järvillä peitetyksi yläiseksi -tasamaaksi. Kesäkuun lopussa tahi heinäkuun alussa tulee suurin osa -Hanhimaata melkein lumettomaksi ja pian sen jälkeen pukeutuu pohjoinen -kukkamaailma muutamiksi harvoiksi viikoiksi koko väriloistoonsa. -Kuivat, suotuisilla kohdilla olevat paikat peittyvät nyt matalaan, -mutta hyvin rikkaasen, minkään ruohon ja minkään pensaan kätkemättömään -kukkapenkkiin. Kosteammilla paikoilla tapaa oikeita ruohikkoja, jotka, -ainakin kaukaa katsoen, näyttävät viheriäisiltä, hymyileviltä -niityiltä. - -Matkaa jatkettiin sieltä pitkin Novaja Semlan länsirantaa kauniilla ja -tyynellä ilmalla. Meri oli jäätöintä ja maalla näkyi lunta vaan siellä -täällä notkoissa. - -Kun oli tultu Jugor Schariin, Kaarian meren eteläisimmälle suulle, -havaittiin merellä höyrylaiva. Monen arvaamisen jälkeen tunnettiin se -vihdoin toiseksi niistä kahdesta laivasta, jotka olivat lähteneet -edeltä. Se oli nyt kääntynyt yhtymäpaikalta takaisin etsimään Vegaa. -21 p. oli sitten koko se pieni jäämerilaivasto koossa ja ankkurissa -määrätyllä yhtymäpaikalla, Chaborowan kylän luona, joka on -mannermaalla, eteläänpäin Jugor Scharista, ja erään pienen, kalarikkaan -joensuun länsipuolella. Kesäsittäin asuu paikalla joukko samojeedia, -jotka syöttävät porokarjojansa Waigatsch-saarella ja ympärillä olevalla -tunturilla, sekä muutamia venäläisiä ja venäläistyneitä suomalaisia, -jotka tulevat sinne harjottamaan vaihtokauppaa samojeedien kanssa ja -heidän avullaan kalastamaan ja metsästelemään ympärillä olevassa -meressä. - -Kylässä, taikka "Samojeedikaupungissa" niinkuin erämiehet sitä -suurellisesti nimittävät, on niinkuin muissakin suurissa kaupungeissa, -kaksi kaupungin-osaa, nimittäin isoisten kaupunki, jossa on muutamia -laakoilla turvekatoilla peitettyjä puumökkiä, ja kansankortteli, taikka -joukko likaisia samojeeditelttoja. Sitäpaitse on kylässä pikkuinen -kirkko. Sen kirkon luona näkee, niinkuin monissa paikoin rannallakin, -suuria puuristiä. Niitä ovat pystyttäneet erämiehet, hädässä ja -vaarassa tehdyn lupauksen mukaan, tahi taivuttaaksensa pyhimystä sen -kautta antamaan onnea ja hyvää saalista. Kirkkona on hyvin vaatimatoin -puumaja, jossa on kaksi huonetta. Sisimmäisessä huoneessa, joka on -varsinainen kirkko, näkee joukon pyhäinkuvia, joita erämiehet kylässä -ollessaan ovat sinne asettaneet. Kuvien eteen oli ripustettu suuria, -kiemuraisia vaskilamppuja tahi kynttiläjalkoja, täynnä useita pieniä ja -muutamia paksuja vahakynttilöitä, jotka sytytettiin, kun Nordenskiöld -ja hänen toverinsa kävivät kirkossa. - -Kylässä nähtiin paljon kauppatavaroilla kuormitettuja rekiä, joiden -syksyllä piti lähteä Venäjälle. Tavaroina oli hylkeenrasvaa, sekä -naalin, ketun, jääkarhun, suden, ahman, peuran ja hylkeen nahkoja; -vielä olivat kauppamiehet koonneet suuret joukot hanhenkyniä, sulkia, -untuvia ja riekon siipiä. Viimemainittujen piti varmaan kerta tulla -Euroopan naisten hattujen koristuksiksi. - -Samojeedit ovat kastetut kreikkalais-katoliseen uskoon, mutta -palvelevat sen ohella vanhoja epäjumaliaan, jotenkin niinkuin -venäläiset palvelevat pyhäinkuvia. He kulkevat usein yli sadan -penikulman vanhoille pakanallisille uhripaikoilleen, viedäksensä sinne -lahjojansa. Miehet pitävät useampia vaimoja ja avioliittoon mennään -ilman mitään juhlallisuuksia. Vaimoja pidetään kaikissa miehen -vertaisina, joka on kaunis piirre tuossa raa'assa luonnonkansassa. -Joutohetkinään samojeedit mielellään laulavat ja kertovat satuja. -Nordenskiöld tiesi että samojeedit aina matkoillaan kuljettavat -epäjumalansa mukanaan, ja koetti sen vuoksi saada ostaa muutamia -sellaisia. Mutta he vastasivat hänelle alussa vältellen. He eivät -näyttäneet uskaltavan vihoittaa jumalia, ja kenties häpesivät he myös -jumaliensa yksinkertaisuutta. Mutta muutamien hopearuplien loiste -saattoi sentään vihdoin erään vanhan mummon heittämään kaikki -epäilykset. Hän meni yhden kuormitetun reen luo ja haeskeli ison aikaa, -kunnes sai käsiinsä vanhan, kuluneen nahkasaappaan. Siitä otti hän -kauniin nahkasukan, jossa hänellä oli neljä jumalaa. Pitkillä -puhumisilla sai Nordenskiöld vihdoin ostaa ne hyvin kalliista hinnasta. -Yksi niistä oli nukki, jonka nenä oli taivutettua vaskipeltiä; eräs -toinen ryysyihin kiedottu, messinkilevyillä koristettu kivi, jonka yksi -syrjä oli ihmiskasvojen näköä. Kaikki samojeedien jumalat eivät -kumminkaan olleet yhtä muodottomia. Näkipä Nordenskiöld vallan -hyvästikin muodostettuja nukkia, rautaiset, taotut joutset kädessä, -vaikk'ei hän saanut niitä ostaaksensa. - -Kun jumalankauppa oli tehty, kutsui eräs venäläisistä Nordenskiöldin -toverinensa juomaan teetä hänen tuvassaan. Siinä oli etehinen ja pieni, -hyvin matala huone. Yhden nurkan täytti suuri takka; sen vieressä oli -tuvan ylen matala ovi ja vastapäätä sitä neliskulmainen ikkunaluukku, -jonka alle oli asetettu muutamia arkkuja, jotka sillä kertaa saivat -olla teepöytänä. Pitkin huoneen toisia seinuksia oli peurannahalla -verhotuista laudoista tehtyjä, seinäänkiinnitettyjä makuusijoja. - -Heti kun Nordenskiöld ja hänen toverinsa olivat tulleet tupaan, -otettiin sokuri, rinkilät, teekupit ja -vadit, sekä viinapullo esiin -tavallisesta venäläisestä matkariinistä. Valkea tehtiin, vesi -keitettiin ja tee valmistettiin tavallisella lailla teekyökissä, -jolloin paksu savu ja kovasti häkää levisi matalaan huoneesen, joka -sill'aikaa oli tullut täyteen uteliaita. Juhla kului muuten hyvin -hauskasti alituisessa keskustelussa, joka kävi hyvin vilkkaasti, vaikka -isäntä ja useimmat vieraat vaan vaivaloisesti voivat ymmärtää -toisiansa. - -Sieltä läksi Nordenskiöld toverinensa samojeedien nahkateltoille, -jotka olivat kappaleen matkaa kauvempana. Sielläkin otettiin heidät -ystävällisesti vastaan. Muutamat samojeedit olivat pukeuneet -erityisellä huolella vierailua varten. Naisten juhlapuku on erittäin -korea. Se on jotenkin pitkä, suolivyön kohdalta ruumiinmukainen -leninki, tehty poronnahasta, niin ohuesta, että se laskee vyötäisiltä -kauniisin, säännöllisiin laskoksiin. Hameessa on kaksi kolme -eriväristä, koirannahasta tehtyä vannikkoa eli rimsua, joiden -väliin on neulottu heleänvärisistä kankaanpalasista laitettuja -reunuksia. Jalkimina on korkeat, kauniisti ja somasti kirjaellut -peurannahkasaappaat. Kesällä käyvät samojeedit paljain päin. Naisten -tukka on silloin takaa jaettu kahteen kimppuun, joihin on palmikoittu -hihnoja, kirjavia nauhoja ja helmiä. Hiusten lopusta jatkuvat nämä -palmikkojen tekopitennyksenä, niin että ne, yhdessä helmillä, napilla -ja metallikoristuksilla täytettyjen pitennyshihnojen kanssa, ylettyvät -melkein maahan asti. Koko laitos on niin taitavasti tehty, että alussa -olisi valmis uskomaan sikäläisillä naisilla olevan oikein uskomattoman -tukankasvun. Joukko muita, nappikoruisia helminauhoja oli sitä paitse -usein hyvin somasti palmikoittu tukkaan tahi ripustettu korviin. Tämä -hiuskoristus on kaikkineen luonnollisesti hyvin raskas, ja vielä -enemmän on päässä painoa talvella, kun sen suojana pakkaista vastaan on -paksu ja hyvin lämmin, koirannahalla reunustettu peurannahkainen huntu, -jonka takapuolella riippuu kaksi hihnaa, täynnä messinki- ja -vaskilevyjä. - -Nuori nainen koristelee siis siellä, niinkuin kaikkialla muuallakin, -paraan taitonsa mukaan, mutta kaunis ei hän sentään ole meidän -silmissämme. Hän kilpailee miehen kanssa likaisuudessa. Niinkuin -mieskin on hän pienikasvuinen, hänellä on musta, karhea, jouhimainen -tukka, keltainen, usein lian peittämä kasvojenväri, pienet, vinot, -ivallisesti vesiset ja nilaiset silmät, litteä nenä, leveät, -ulospistävät poskipäät, hennot, ohuet koivet sekä pienet kädet ja -jalat. - -Miehen pukuna on yksinkertainen, avara ja pitkä peski, jota vyötäisten -kohdalta pitää koossa napilla ja messinkiheloilla runsaasti koristettu -vyö, jossa veitsi riippuu. Peurannahkaiset saappaat ulottuvat -tavallisesti yläpuolelle polvia ja päähineenä on päänmukainen huntu, -samaten peurannahkainen. - -Kesäteltat ovat kartionmuotoisia, katossa reikä savun johtamiseksi -tulisijasta, joka on keskellä laattiata. Makuusijat ovat monessa -teltassa kätketyt kirjavasta pumpulikankaasta tehdyn esiripun taa. -Semmoista kangasta käytetään myös, kun on varoja siihen, -alusvaatteihin. - -Napakansoista ovat porolappalaiset korkeimmalla kannalla. Sen jälkeen -tanskalaisessa Grönlannissa asuvat eskimot. Nämä molemmat kansat ovat -kristittyjä ja osaavat lukea, sekä ovat opetelleet käyttämään ja -tarvitsemaan useita maanviljelyksen, kaupan ja eurooppalaisen -teollisuuden tuotteita, niinkuin pumpuli- ja villakankaita, taottuja ja -valettuja rautakaluja, kivääriä, kahvia, sokuria, leipää j.m.s. He ovat -vieläkin paimentolaisia ja metsämiehiä, mutta heitä ei voi enää kutsua -raakalaisiksi, ja sivistynyt eurooppalainen, joka pitemmän aikaa on -ollut heidän seurassaan, mielistyy heidän elintapansa ja mielenlaatunsa -moneen puoleen. Näiden jälkeisiä siivoudessa ovat Luoteis-Amerikan -eskimot, joiden alkuperäisesti raakaan elämään yhteys amerikkalaisten -valaskalan-pyytäjien kanssa näyttää tehneen hyvin hyvän vaikutuksen. He -ovat yhä vielä pakanoita, mutta muutamilla heimoilla näkee jo -jonkunlaisen rakkauden somuuteen ja järjestykseen. - -Niiden jälkeisiä ovat Pohjois-Siperian tschuktschit, jotka vasta perin -vähän ovat seurustelleet eurooppalaisten kanssa. Heidän ansiolähteensä -ovat sitä paitse viimeaikoina melkoisesti vähenneet, josta syystä -heimon voima ja elämänhalu on näkyvästi heikontunut. - -Alhaisimmalla kannalla ovat samojeedit, tahi ainakin ne heistä, jotka -asuvat likinnä kaukaasialaista rotua. Heihin näyttää korkeamman rodun -vaikutus, sen asetukset ja säännökset, sen kauppamiehet ja ennen -kaikkia sen tulivesi, olleen kokonaan turmelevainen. Kun Nordenskiöld -kerta kysyi eräältä Koillis-Grönlannin eskimolta, joka oli tunnettu -jotenkin suuresta itsetunnostaan, eikö hän toki tahtonut myöntää, että -tanskalainen kuvernööri oli häntä suurempi, vastasi tämä: "se ei ole -varma; kuvernöörillä on kyllä enemmän omaisuutta kuin minulla ja -näyttää olevan enemmän valtaa, mutta Köpenhavnissa on väkeä, joita -hänen täytyy totella, ja minun ylitseni ei ole kenelläkään valtaa". -Saman ylpeän itsetunnon tapaa isännässään porolappalaisen ja -tschuktschin teltassa. Samojeedista sen sitä vastaan näyttää tunkeneen -alamaisuuden ja pelon tunto. - -Seuraavana päivänä läksi Nordenskiöld muutamien matkakumppaniensa -keralla toisella pikkuhöyryllänsä eräälle samojeedilaiselle -uhrikummulle, joka oli Waigatsch-saaren luoteisen niemen korkeimmalla -kohdalla. Se oli luonnollinen kukkula, muutamia kyynäriä yläisempi -ympäröivätä kenttää, joka syöksi mereen korkeana ja äkkinäisenä -jyrkänteenä. Kenttä oli täynnä loistavia kukkia, keltaisia ja valkeita -kivirikkoja, kauniita sinilatvoja, keltaisia linnunsilmiä j.m. -peräpohjolan kukkia; laaksonnotkoissa loisti tuore ruohikko. Metsää ei -ollut ensinkään. - -Pakanallinen uhrikumpu oli kiviraunio ja kivien välissä näkyi peurojen -pääkalloja ja sarvia, jotka olivat niin asetettu, että ne muodostivat -ikäänkuin tiuhan, piikkisen pensaston; vielä näkyi peurojen otsaluita -uhrikumpuun pistettyjen sauvojen nenissä; paitse niitä, peurojen ja -karhujen muita luita, joukko rautapalasia, niinkuin särkyneitä -kirveitä, patoja, veitsiä j.n.e., sekä karhun puoleksi nyljetty pää ja -käpälät, jotka niin vast'ikään olivat sinne pannut, että liha vielä oli -jäljellä. Viimemainittujen vieressä oli kaksi kivelle asetettua -lyijykuulaa. Kummun koillispuolella oli maahan pistettynä sadoittain -pieniä, sekä muutamia suuria puutikkuja. Niiden yläpäät olivat -kömpelösti leikatut kuvaamaan ihmiskasvoja. Lähellä uhripaikkaa näkyi -vähän koottuja ajopuita ja tulisijan jäännöksiä, jolla uhriateria oli -laitettu. Semmoisilla aterioilla sivellään jumalien suita verellä ja -kostutetaan paloviinalla, ja monessa suuremmassa jumalankuvassa näkyi -vielä veripilkkuja suuta tarkoittavan reiän alipuolella. - -Kun Nordenskiöld otti uhrikummusta muutamia jumalia ja luita, tuli -hänen oppaansa, eräs nuori venäläinen, levottomaksi ja arveli, että -Nordenskiöldin piti lepyttää jumalat jollakin uhrilla. Nordenskiöld -lupasi tehdä sen, kun mies vaan neuvoisi, mitenkä hänen olisi -menetteleminen. Mies näytti evertelevän, peljäten toiselta puolen -epäjumalten kostoa ja toiselta puolen kirkon rankaistus-uhkausta -tulevaisessa elämässä niille, jotka uhraavat väärille jumalille, mutta -sanoi vihdoin, että uhraaminen kävi siten, että pantiin muutamia -kolikoita kivien väliin. Nordenskiöld pani silloin vakavasti -uhrikumpuun lahjansa, joka varmaan oli suurin kalleus, mitä sen päällä -koskaan oli uhrattu, nimittäin kaksi hopearahaa. Ryssä oli nyt -tyytyväinen, mutta arveli, että Nordenskiöld oli ollut ylen antelias. -"Pari vaskikolikkoa", sanoi hän, "olisi ollut aivan tarpeiksi". - -Kun samojeedit sittemmin saivat tiedon käynnistä uhrikummulla, eivät he -itse puolestaan näyttäneet siitä suuria välittävän, mutta he -selittivät, että loukatut jumalat kyllä rankaisisivat venäläistä hänen -rohkeudestaan. Hän muka ehkä sai katua tekoansa jo syksyllä, kun hänen -poronsa palasivat Waigatsch-saarelta, jossa niitä silloin samojeedit -paimensivat. Ja joll'ei rankaistus kohtaisikaan häntä itseään hänen -eläissään, arvelivat he, niin etsiskelisivät jumalat hänen lapsiansa ja -lastenlapsiansa. - -Sitten kävi Nordenskiöld myös katsomassa erästä samojeedinhautaa, joka -oli eräällä lukemattomilla kukilla koreilevalla rantaäyräällä. Hautana -oli leveistä, vahvoista lankuista huolellisesti tehty arkku, joka oli -kiinnitetty maahan tukevilla saikoilla ja poikkipuilla, niin ett'ei -pedot eivätkä sopulit voineet päästä sen sisään. Arkussa oli miehen -luuranko ja sen ohella näkyi mädännyt nahkapeski, joka osotti että -ruumis oli ollut kiedottu täydelliseen samojeedipukuun. Haudassa oli -sitä paitse rautapadan, kirveen, veitsen, navarin, joutsen, puunuolen, -muutamien vaskikoristuksien j.m.s. jäännöksiä. Kääröönpantuja -tuohipalasiakin oli arkussa, luultavasti sitä varten että vainaja voisi -tehdä valkean toisessa maailmassa. Haudan vieressä oli ylös-alaisin -käännetty reki, jonka jälkeenjääneet olivat panneet siihen, ett'ei -edesmennyt olisi kulkuneuvojen puutteessa; arvattavasti oli -peijahaisissa myös tapettu poroja, ett'ei hän olisi vetäjiäkään vailla. - - - -Novaja Semlan eläinmaailma. - - -Joll'emme ota lukuun niitä harvalukuisia samojeedia, jotka viime -vuosina ovat ruvenneet oleskelemaan Novaja Semlalla tahi jotka -kesäsittäin kuljeskelevat Waigatsch-saaren tasangoilla, niin ovat -vanhalla pallonpuoliskolla kaikki ne maat, joita napamatkailijoiden -tutkimusretket tarkoittavat, asumattomia. Siellä ei näe niitä -vaihtelevia ja eläviä kuvia, joita matkustajat tapaavat vieraissa, -kaukaisissa maissa sisäasukkaiden ja heidän erilaisten tapojensa ja -elkiensä kautta. Sen sijaan on eläinmaailma, jonka niillä seuduin -kesällä kohtaa, tuoreempi ja ehkä rikkaampikin, tahi, oikeammin, -vähemmin kasvimaailman runsauden peitossa, kuin etelässä. Talvella -katoovat kumminkin kaikki olennot, jotka elävät merenpinnan -yläpuolella. - -Suuret nisäkkäät, niinkuin valaat, mursut, hylkeet, karhut ja peurat, -eivät kuitenkaan etupäässä vedä huomiota puoleensa, vaan ne -lukemattomat lintuparvet, jotka pyörivät napakulkijan ympärillä -pohjolan pitkänä kesäpäivänä. - -Jo aikoja ennen kuin ollaan likellä varsinaista jäämerenpiiriä, näkee -laivan ympärillä joukoittain suuria, harmaita lintuja, jotka lentävät, -tahi paremmin liitävät siipiänsä liikuttamatta, likellä meren pintaa, -kohoten ja laskeutuen aaltoamisen mukaan, ja kiinteästi etsien jotakin -syötävätä vedenpinnalta, tahi lentävät laivan vanavedessä, siepatakseen -laivasta heitettyjä perkeitä. Se on pohjolan _myrskylintu_ (Procellaria -glacialis). Se on pelotoin ja ahmo lintu; haisee pahalta, jonka vuoksi -sen lihaa ei kernaasti syödä, muutoin kuin hätätilassa. - -Kun purjehtija on päässyt vähän kauvemmas pohjoiseen ja tullut -jääpalaiselle merelle, lakkaa kerrassaan aaltoileminen, tuuli hiljenee -ja meri tulee peilikirkkaaksi, kohoten ja laskeutuen hitaasti, -hiljaisena laiminkina. Joukoittain jääkyyhkysiä ja pohjankiisloja ja -riskilöitä eli punajalka-kiisloja pyörii nyt ilmassa ja uiskentelee -jääpalasten välissä. - -_Jääkyyhkysiä_ (Mergulus alle) tavataan ainoastaan vähän Novaja -Semlalla eivätkä ne luultavasti muni siellä; siksi ovat sen rannat -liian jyrkkiä ja kivisiä, ja maan asema on liian eteläinen. -Huippuvuorilla tavataan niitä sitä vastoin lukemattomia parvia, jotka -hautovat rantojen mahtavilla kiviraunioilla. Ne kivirauniot ovat -jääkyyhkysen palatsi ja sisältävät useampia huoneita ja salia kuin -mikään muu palatsi maan päällä. Kun kiipee ylös kivien väliin, näkee -aina välistä oikeita lintupilviä äkkiä nousevan maasta, joko -parveillakseen ilmassa tahi lentääkseen merelle, samalla kun maan alle -jääneet antavat tiedon olemisestansa lakkaamattomalla kaakotuksella ja -hälinällä, niinkuin he olisivat täydessä riidassa. Jos tämä ääni -hetkiseksi lakkaisi, tarvitsee vaan koettaa jossakin aukossa kivien -välissä matkia heidän ääntänsä: rot-tet-tet-tet-tet, niin saapi heti -kiivaita ja pitkällisiä vastauksia joka haaralta. Ilmassa risteilevät -linnut laskeutuvat pian jälleen vuorenrinteen kiville, jossa ne -riidellen ja torellen työntäyvät niin likelle toisiansa, että niitä voi -kaataa 15-30 yhdellä laukauksella. Osa parvesta lentää silloin ylös -jälleen, toinen osa koettaa rottien tavalla turvautua piiloon -kivilohkareiden taakse. Pian kömpivät ne kuitenkin taas esiin ja -lähtevät suurissa joukoissa merelle etsimään ruokaansa, jona heillä on -rapueläimet ja madot. Ainoan, valkeansinisen munansa munii jääkyyhkynen -ilman mitään laitoksia maalle, niin syvälle kivistöön, että sitä on -oikein vaikea saada käsiinsä. - -Paitse jääkyyhkysiä tapaa jäiden keskellä jo kaukana maalta joukoittain -_pohjankiisloja_ (Uria Brünnickii), ja mitä likemmäksi rantaa tulee -sitä enemmän ne lisääntyvät. Munimispaikoikseen valitsevat ne -kallioseiniä, jotka syöksevät kohtisuoraan mereen, mutta joiden -ulkonemilla ja epätasaisuuksilla kuitenkin on tilaa hautoville -linnuille. Oikeilla pohjankiislatuntureilla on muna munan vieressä -tiheässä rivissä, kallion reunalta likelle vedenpintaa. Koko tunturi on -silloin peitetty linnuilla, jotka sitä paitsi tuhatlukuisissa joukoissa -lentelevät vuorelle ja sieltä takaisin ja särkevät ilmaa erittäin -vastenmielisellä huudollaan. Munat munitaan ilman minkäänlaisia -laitoksia paljaalle tahi ainoastaan vanhan linnunsonnan peittämälle -kalliolle, liketysten toinen toisensa viereen. Joka linnulla on vaan -yksi, hyvin suuri, harmaa ja ruskeanpilkullinen muna. Jos laukaisee -pyssyn pohjankiislavuorta kohti, lentää lintuja tuhansittain pesistään, -ilman että peljästymättömien luku näyttää yhtään vähentyneen. Nämä -kömpelöt ja lyhytsiipiset linnut putoovat, viskautuessaan ulos -pesästään, aluksi hyvän matkaa alaspäin, ennenkuin saavat kylliksi -ilmaa siipiensä alle voidakseen lentää. Moni pudota lumpsahtaa ennen -sitä veteen, jolloinkulloin pohjankiislavuoren alla soutavan erämiehen -veneesenkin. Pohjankiislojen asuinsijoilla on alituinen kaakotus, ja -ett'ei sopu siellä ole vallan hyvä, sen huomaa kovista kirkumisista, -joita yksin kuuroin kuulee. Joku lintu pyrkii saamaan paikkaa -jo täytetyllä ulkoilemalla, pari muuta riitelee erään munan -omistus-oikeudesta, joka on munittu vaan muutamaa tuumaa leveälle -kallionreunalle, ja riidan aikana sysätään alas syvyyteen. - -Vielä näkee jäiden keskellä _lunnin_ (Mormon arcticus) ja _riskilän_ -(Uria grylle), viimemainitun hyvin yleisesti. Napamerille purjehtiessa -seuraa laivaa melkein aina kaksi lokkilajia, saaliinhimoinen _isolokki_ -eli _pormestari_, niinkuin hollantilaiset sitä nimittävät (Larus -glaucus), ja siromuotoinen, nopeasti lentävä _kolmivarpainen lokki_ -(Larus tridactylus), ja jos erämies laskee veneensä jääpalasen luo, -peratakseen ammuttua hyljettä, niin ei kestä kauvan, ennenkuin joukko -lumivalkeita lintuja mustansinisine nokkineen ja mustine jalkoineen -asettuu lähelle saamaan osaa saaliista. Se on pohjolan kolmas yleinen -lokkilaji, _valkealokki_ (Larus ebumeus). - -Luonteeltaan ja elämäntavoiltaaan ovat nämä lokkilajit hyvin erilaisia. -Isolokki on kyllin suuri voidakseen puolustaa poikiansa ja muniansa -naalin hyökkäyksiä vastaan. Se munii sen vuoksi tavallisesti pienempien -kallioiden neniin, joille on helppo päästä, kukkuloille tahi -kivikkoihin, mieluisimmin pohjankiislatunturin läheisyyteen tahi -lintusaarille, jossa on hyvä tilaisuus ryöstämään ja pyytämään naapurin -poikasia, siihen aikaan kun omia täytyy syöttää. Vielä yleisempi on -kolmivarpainen lokki peräpohjaisissa maissa. Sen tapaa kaukana merellä, -jossa se päivät pitkään seuraa laivaa, pyörien mastonnenien ympärillä -ja välistä tavoittaen lipukkeen nenää. Silloin on myrsky lähellä, -sanovat erämiehet. Ne munivat suurissa joukoissa jyrkille ulkonemille, -jossakin pohjankiislavuoren syrjäpuolella, ja valitsevat aina paikan, -jonne ketun on vaikea päästä ja joka on myrskyiltä paraiten suojatussa -osassa tunturia. Kolmivarpainen lokki on hyvä rakennusmestari, joka -muuraa pääskysenpesän näköisen pesänsä oljista ja mudasta ja vuoraa sen -sisältä pehmeällä, huolellisesti järjestetyllä sammal-, ruoho- ja -korsikerroksella; tähän pesään munii naaras 3-4 hyvänmakuista munaa. -Valkealokki elelee suurimmaksi osaksi ulkona ajojäillä. Se syö -mielellään hylkeen ja mursun jälkeä, jonka vuoksi usein näkee joukon -valkeita lokkia isot ajat istuvan hyljeavennon ympärillä, hiljaa ja -liikkumatta, kärsivällisesti odotellen hylkeen tuloa. Linnun -varsinaisia munimispaikkoja ei vielä tunneta. - -Usein kuulee kesäiseen aikaan napaseuduilla repivän kirkunan ilmassa. -Tutkiessaan syytä siihen huomaa, että sen päästää kolmivarpainen lokki, -jota ajaa takaa lintu, variksen suuruinen, tummanruskea, rinta valkea -ja pyrstöhöyhenet pitkät. Se on _tunturiräiskä_ (Lestris parasitica), -jota norjalaiset erämiehet kutsuvat nimellä varasjuu, joka nimi on -johdettu linnun äänestä _i-uu, i-uu_, ja sen hävyttömästä -varasluonteesta. Kun tunturiräiskä näkee kolmivarpaisen lokin tahi -isonlokin lentävän, kala tahi rasvapala suussa, käy se heti päälle. Se -lentää silloin erittäin nopeasti edestakaisin uhrinsa ympärillä ja -hakkailee sitä nokallaan, kunnes ahdistettu lintu joko päästää -saaliinsa, jolloin sen tunturiräiskä heti sieppaa, tahi laskeutuu alas -vedenpinnalle, jossa se on hyökkäyksiltä suojassa. Sitä paitse syö -tunturiräiskä toisten lintujen, erittäinkin haahkojen ja hanhien munia, -jos munat vaan muutamaksikin hetkeksi jätetään suojatta pesään, on -tunturiräiskä heti paikalla ja on silloin niin ahmo, ett'ei pelkää -käydä pesien kimppuun, joista vaan muutaman kyynärän päässä munia -poimivat ihmiset ovat karkoittaneet hautovat linnut. Uskomattoman -taitavasti hakkaa se reiän muniin ja imee niiden sisuksen. Jos on -pidettävä kiirettä, käy tämä niin nopeasti ja niin monesta munasta -kerrassaan, että se joskus jää liikkumatoinna seisomaan, voimatta -lentää paikasta pois, ennenkuin on syömänsä jälleen oksentanut maalle. -Tunturiräiskä munii matalille, paljaille, usein vedenpeittämille -niemille ja saarille, yhden tahi kaksi munaa pelkälle maalle. Munat -ovat niin maankarvaisia, että niitä töin tuskin voi huomata. Jos -ihminen tahi eläin lähestyy munia, koettavat linnut kääntää huomiota -niistä poistumalla niiden luota, hypäten pitkin maata ja laahaten -siipiänsä surkeimmalla tavalla. Lintu näyttelee siten hyvin taitavasti -oikeata huvinäytelmää, mutta pitää kuitenkin tarkasti varansa, ett'ei -itse tule vangituksi. - -Samaten kuin tunturiräiskä ahdistelee kolmivarpaista lokkia ja -isoalokkia, ahdistaa sitä vuorostaan taas pieni, nopealentoinen ja -rohkea _tiira_ (Sterna macroura). Tämä kaunis lintu munii isoissa -joukoin matalilla, ruohokkailla, hiekka- tahi someropohjaisilla -niemillä ja saarilla. Paljaalle maalle munitut munat ovat väriltään -niin sammaleisten mukulakivien näköisiä, että niitä ainoastaan vaivoin -voi erottaa, ja niin on vielä enemmän laita vastakuorittujen poikasien, -jotka ilman mitään alustaa saavat maata kylmillä kivillä, vaikka heidän -pukunaan on vaan ohuet untuvat. Lyhyitten jalkojensa ja pitkien -siipiensä takia voipi tiira vaan vaivaloisesti kävellä maalla. Sen on -siitä syystä mahdotoin puolustaa pesäänsä samalla lailla kuin -tunturiräiskä. Sen sijaan ei ruumiiltaan pienin napamaiden vesilintu -epäile käydä kenen kimppuun hyvänsä, joka uskaltaa lähestyä sen pesää. -Lintu pyörii rauhanhäiritsijän ympärillä vihaisennäköisenä ja hyökkää -ehtimiseen niin mieletöintä vauhtia hänen päänsä ohitse, että hänen -joka hetki täytyy varoa saamasta haavoja sen terävästä nokasta. - -Vielä tapaa kaikkialla pitkin rantoja kaksi haahkalajia, _tavallisen -haahkan_ (Somateria mollissima) ja _pulskahaahkan_ (Somateria -spectabilis). Edelliset munivat suurissa parvissa, niin liketysten, -että joka askeleella on astumaisillaan munien päälle. Niitä hautoo -naaras, mutta sen läheisyydessä on komeapiirteinen koiras vartioimassa -ja antaa pakomerkin, kun vaara lähenee. Pesälaitoksena on paksu, pehmeä -untuvasija. Kun karkoittaa naaraan pois pesästä, koettaa se kiireissään -kaapaista untuvia munien päälle, ett'ei niitä näkyisi. Sitä paitse -vnodattaa se niiden päälle erittäin pahalta haisevaa nestettä, jonka -ilkeä haju on aina vasta kootuissa munissa ja untuvissa. Pahalta -haiseva aine on kuitenkin niin häviävätä, että haju muutamassa tunnissa -kokonaan katoo. Pulskahaahka on harvinaisempi kuin tavallinen haahka. - -Vesilinnuista, jotka vaikuttavat Novaja Semlan kesäelämän -muodostumiseen, mainittakoon vielä _sepelhanhi_ eli _mustahanhi_ (Anser -bernicla), _metsähanhi_ (Anser segetum), _alli_ (Fuligula glacialis) ja -_pikkujoutsen_ (Cygnus Bewickii), joka on hyvin yleinen. - -Maalinnut ovat peräpohjaisilla seuduilla harvinaisempia kuin -merilinnut. Muutamia kuitenkin löytyy niitäkin runsaasti. Melkein joka -paikassa, missä laskee maalle, näkee rannoilla muutamia pieniä -harmaanruskeita kahlaajia juoksevan edestakaisin. Näitä kahlaajia -löytyy monta eri lajia. Mainittakoon kaunis _leveänokka-vesipääsky_ -(Phalaropus fulicarius). Tämän linnun voisi tehdä aviorakkauden -vertauskuvaksi, niin uskollisesti näkee koiraan ja naaraan alituisesti -toinentoisensa seurassa. Kun toisen ampuu, lentää toinen vaan -hetkiseksi pois, kunnes se huomaa puolisonsa jääneen. Se lentää silloin -takaisin, uiskentelee silminnähtävästi levotoinna kuolleen ystävänsä -ympärillä ja nyhkii sitä nokallaan, saattaakseen sitä nousemaan. - -Retkillä rantamaan sisäosiin kuulee usein kivistöissä iloista -viserrystä. Sen vaikuttaa eräs vanha kotimaan tuttu, jokaiselle -pohjolan-asukkaalle tuttu _lumisirkku_ eli _pulmunen_ (Emberiza -nivalis). Talven-aikana asuskelee tämä sievä lintu niin kaukana -etelässä kuin lunta on skandinaavian niemellä, ja kesänaikana pyrkii se -pohjoiseen päin Lapin lumirajalle, Pohjois-Siperian tuntureille tahi -Huippuvuorille ja Novaja Semlan rannoille. Sinne rakentaa se ruohoista, -sulista ja untuvista huolellisesti laitetun pesänsä, syvälle -louhikkoon, mieluisimmin semmoiseen, jota ruohokenttä ympäröipi. Ilma -kaikuu tuon pienen, iloisen linnun viserryksestä, joka siellä tekee -sitä suuremman vaikutuksen, kun se on ainoa oikea laululintu, jota -peräpohjolassa kuulee. Mutta Novaja Semlan eteläosassa tapaa kuitenkin -muutamia muitakin laululintuja, niinkuin _lapinsirkun_ (Emberiza -lapponica) ja _tunturileivosen_ (Alauda alpestris). Ne munivat maahan -jonkun mäen, mättään tahi kiven alle, hyvin huolellisesti laitettuihin, -niittyvilloilla ja höyhenillä vuorattuihin pesiin. - -Lopuksi mainittakoon vielä _tunturipöllö_ (Strix nyctea). Se munii ja -elää talven riekkotunturilla, jota se näyttää pitävän kanapihanaan. -Ulkonäöltään on se, höyheniensä piirteiden puolesta, niin riekkojen -näköinen, että ne tuskin osaavat olla varoillaan vihollistansa vastaan. -Se istuu tavallisesti liikkumatta avonaisella vuorenrinteellä, näkyen -kauvas valkean, harmaanviheriästä maasta eroovan värinsä vuoksi. -Kirkkaimmassakin päivänpaisteessa näkyy se, päinvastoin kuin muut -pöllöt, aivan hyvästi. Se on hyvin arka ja sen vuoksi vaikea ampua. - -Euroopan viljellyillä seuduilla ovat suuret nisäeläimet niin -harvinaisia, että useimmat ihmiset eivät koko ijässään ole koskaan -nähneet edes koiransuuruista kesytöintä nisäeläintä. Niin ei ole laita -peräpohjolassa. Suurempien nisäkkäiden luku ei siellä tosin enää ole -niin suuri kuin 17-vuosisadalla, jolloin niiden pyytäminen antoi -runsaat tulot 20-30 tuhannelle miehelle, mutta vieläkin elää Novaja -Semlan ja Huippuvuorien metsänkäynnillä useampia satoja erämiehiä. -Harvoin kuluu päivä, ett'ei se, joka kesällä oleskelee näiden saarien -itärannoilla, näe hyljettä tahi mursua, peuraa tahi jääkarhua. - -_Peura_ löytyy vanhalla pallonpuoliskolla melkein niin pitkälle -pohjoiseen kuin maata riittää. Se on kuitenkin hävittävän pyynnin -alainen, ja tulee sen vuoksi yhä harvalukuisemmaksi. - -_Jääkarhu_ tavataan enimmäkseen ajojään ympäröimillä rannoilla ja -saarilla. Usein näkee sen myös kaukana merellä uiskentelevan jääkentän -päällä. Tätä nykyä on jääkarhu jotenkin harvinainen Huippuvuorien ja -Novaja Semlan lounaisilla rannoilla, jotka kesällä ovat melkein -jäättömiä, mutta yleisempi näiden saarien pohjoisilla, melkein aina -jään ympäröimillä seuduilla. Karhu ei ole vaikea kaataa. Huomatessaan -ihmisen lähestyy se tavallisesti, saaliin toivossa, notkeasti liikkuen -ja sinne tänne mutkistellen, ett'ei muka näyttäisi, minne oikeastaan -aikoo, ja siten pelottaisi saalistansa. Usein kapuaa se silloin -jäälohkaren päälle tahi nousee takajaloilleen, voidakseen nähdä -laveammalle, tahi seisahtuu se, silminnähtävästi epäillen, ja nuuskii -joka haaralle, saadakseen hajusta, johon se näyttää luottavan enemmän -kuin näköönsä, selvän ympärillä olevien esineiden oikeasta laadusta ja -luonnosta. Jos se luulee olevansa tekemisissä hylkeen kanssa, kulkee se -kömpien tahi laahaten itseään eteenpäin pitkin jäätä ja sanotaan, että -se silloin etukäpälillään kätkee ruumiinsa ainoan jään valkeasta -väristä eroovan osan, suuren, mustan kuononsa. Jos vaan pysyy hiljaa, -tulee karhu sillä lailla niin likelle, että sen voi kaataa pyssyllä -tahi, jota keinoa erämiehet pitävät varmempana, tappaa keihäällä. Jos -aseetoinna tapaa karhun, on muutama kiivas liike ja huuto tavallisesti -kylliksi ajamaan sen pakosalle, mutta jos itse pakenee, voi olla varma -että karhu on heti kintereillä. Tullessaan haavoitetuksi pakenee karhu -aina. Usein panee se kämmenellään lunta haavaan; joskus kaivaa se -kuolontempauksissaan reiän lumeen ja kätkee siihen päänsä. - -Laivan ankkurissa ollessa ui karhu välistä ulos laivalle, ja teltassa -maattaessa syrjäisillä paikoilla, huomaa usein herätessään -läheisyydessä karhun, joka yön aikana on kävellyt nuuskien ympäri -telttaa, uskaltamatta käydä sen kimppuun. Mutta kun kokki aamusella -nousee kahvia keittämään, voi olla varma että karhu lähenee -pyssynkantomatkan päähän. Erin-omainen halu on sillä pitää -kalunkirjoitusta ruokavarastossa, jätetyissä laivoissa tahi rannalle -vedetyissä veneissä. Useimmat jäämerenkulkijat osaavat kertoa -merkillisiä seikkailuja, joihin niin hyvin karhut kuin ihmiset -semmoisissa tiloissa ovat joutuneet. Niin löydettiin esm. kerta erään -karhun mahasta, joka oli tyhjentänyt varahuoneen, koko siellä olleet -heplaastarivarat. - -Jääkarhu on hyvä uimari, mutta ei kumminkaan ui niin nopeaan, että -voisi päästä pakoon ahdistavan veneen tieltä. Jos se lähtee merelle -pyytäjätä pakoon, on se aina hukassa. - -Ennen saattoi jääkarhun näkeminen jäämerenkulkijat kauhistumaan, mutta -nyt eivät erämiehet enää epäile käydä heti keihäs kädessä suuremmankin -karhujoukon kimppuun. Hyvin harvoin sattuu että karhu ketään -vaarallisesti vikoittaa. Niin käypi vaan etäisillä pohjoisseuduilla, -jossa karhut eivät vielä ole tutustuneet ihmisen vaarallisiin -jahtikaluihin ja sen vuoksi ovat rohkeampia ja vähemmin arkoja -nahastaan. Ensimmäisillä englantilaisten ja hollantilaisten matkoilla -Novaja Semlalle tavattiin esm. seuduilla, joilla nyt ei ole jääkarhuja -melkein ollenkaan, niitä melkein joka maallenousupaikalla, ja niiden -kanssa täytyi käydä oikeita sotia, jotka maksoivat useita ihmishenkiä. - -Karhun pääruokana on hylkeet ja mursut, ja sen sanotaan vahvalla -tassullaan voivan heittää mursun ylös jäälle. Peuraa se sitä vastoin -harvoin saapi kynsiinsä, sillä se juoksee nopeammin kuin karhu. - -Jääkarhun liha on, joll'ei se ole hyvin vanha tahi äskettäin syönyt -mädännyttä hylkeenlihaa, vallan syöntikelpoista, maultaan sian- ja -raavaanlihan välillä. Poikakarhun liha on valkoista ja vasikanlihan -kaltaista. - -Peurojen ja karhujen ohella tapaa näillä seuduin vaan kaksi -maanisäkästä, nimittäin _naalin_ (Vulpes lagopus) ja _sopulin_ (Myodes -obensis). Naali on jotenkin yleinen Novaja Semlalla. Sen pesänä on -tavallisesti joukko yhtyviä, maahan kaivettuja käytäviä, joissa on -useita suuaukkoja. Niiden edessä näkee heidän osaksi mustien, osaksi -punaisen- ja valkeankirjavien poikasiensa leikkivän notkeilla ja -somilla liikunnoilla. Sopulia täytyy toisin ajoin löytyä Novaja -Semlalla uskomattoman paljon. Kesän alussa, lumen sulattua, näkee näet -kaikkialla, tasaisilla ja lihavilla paikoilla, tiuhassa ruohikossa noin -tuumaa leveitä ja puolta tuumaa syviä käytäviä, joita nuo pienet -eläimet talven-aikana ovat polkeneet lumen alle, siihen ruoho- ja -sammalkerrokseen, joka päällimmäisenä peittää jäätyneen maan. He ovat -sillä lailla yhdistäneet keskenään maan alle kaivetut asuntonsa ja -laittaneet itselleen mukavia, kovaa talvipakkasta vastaan suojatuita -teitä ruokapaikoillensa. Tuhansia tuhansia eläimiä täytyisi olla, -tehdäkseen pienemmällekkin alalle tämän työn, ja ihmeellisen tarkan -täytyy niiden paikka-aistin olla, jos ne, niinkuin luultava on, -varmasti osaavat tiensä siinä loppumattomassa labyrintissä, jonka he -siten ovat laittaneet. Lumen sulamisaikana ovat nämä käytävät pieninä, -mutta kaikkialla löytyvinä vesijohtotorvina ja auttavat suuresti maan -kuivamista. - -Hyönteismaailma on näillä pohjoisilla seuduilla erittäin köyhä. Ei edes -hyttystä, joka muuten on peräpohjolan vitsaus, ole varsinaisilla -napaseuduilla. Meressä on laita sitä vastoin aivan toinen. Siellä on -eläinmaailma, niin kauvas kuin ihmisen on onnistunut tunkeuta pohjoista -kohti, äärettömän rikas. Melkein joka naarauksella vetää kaavinrauta -merenpohjasta joukoittain rapueläimiä, simpsukoita, meritähtiä, -meripiikkiäisiä j.m. monenmuotoisia ja itse merenpinnalla oikein -vilisee kirkkaalla päivällä pikku eläimiä. - -Korkeammatkin eläinmuodot ilmestyvät napaseuduilla lukuisammin merellä -kuin maalla. Niiden joukosta etsii kuitenkin nyt jo turhaan lukuisia -parvia Grönlannin valaita (Balaena mysticetus), joka pitkän aikaa oli -niin yleinen niillä tienoin, että niiden pyynti oli useitten maitten -arvokas tulolähde. Se on nyt niin hävitetty, ett'ei enää kannata -laittaa reilaan laivoja sen pyytämiseksi siellä. - -Tärkeimmät pyyntieläimet näillä tienoin ovat viimeisenä -viitenäkymmenenä vuonna olleet _mursut_. Niitä oli erittäin runsaasti -Huippuvuorilla. Niin voivat erämiehet 1600-luvulla tappaa 700-800 -mursua muutamassa tunnissa. Mursut makasivat tavallisesti suurissa -joukoissa jollakin tasaisella hiekkarannalla, sikeästi nukkuen -päivänpaisteessa, pitäen kuitenkin muutamia vartijoita. Jos erämiesten -silloin onnistui varovasti vastatuuleen lähetä maata ja tappaa ne -mursut, jotka makasivat alahalla rannalla, niin joutui koko karja -helposti erämiesten saaliiksi. - -Kun pyytäjä ahdistaa naarasta poikasinensa, koettaa äiti kaikin tavoin -pelastaa poikastansa. Se sysii ja nyhkii pikku eläintä, kiirehtiäksensä -pakoa, ja sukeltaa veteen, poikanen etukäpälän alla, eksyttääkseen -takaa-ajajata. Kuitenkin joutuvat he usein molemmat pyytäjän saaliiksi, -sillä huolenpito poikasesta estää äidin pelastumista. - -Seurallisuus ja uteliaisuus näyttää olevan pääpiirre mursujen -luonteessa. Kun Nordenskiöld kerta, hiljaisena, kauniina pohjolan -kesäpäivänä souteli ajojääpalaisella merellä, keskellä melkoista -joukkoa näitä eläimiä, seurasi osa niistä venettä ison matkaa aivan -rauhallisesti, silloin tällöin päästäen röhkivän äänen; toiset -uiskentelivat vallan lähellä ja kohottivat itseään korkealle vedestä, -tarkastellakseen hiukan muukalaisia; toiset taas makasivat niin -tiuhassa jääpalasilla, että ne painuivat aina vedenpintaan saakka, kun -meressä uiskentelevat toverit väkisin koettivat päästä juuri ennestään -täytetylle jääkappaleelle, vaikka joukko tyhjiä kuljeskeli likellä. - -Usein tapahtuu että erämiehet, tapettuaan naarasmursun, ottavat -poikasen kiinni elävältä. Se tulee helposti kesyksi ja hyvin -uskolliseksi hoitajalleen. Se koettaa paraimman jälkeen seurata -kannella käveleviä merimiehiä, kuivalla kulkemiseen huonosti sopivilla -jaloillaan, eikä saa lepoa, jos se jätetään yksin. Valitettavasti -elävät nämä eläimet vaan muutamia viikkoja vankeudessa. - -Keskiajalla kerrottiin monta ihmeellistä juttua mursuista. Niin -sanottiin sen m.m. tavallisesti makaavan sillä lailla, että se suurista -torahampaistaan riippui rantakallioissa. Erämiehet lähestyvät silloin -veneellään, leikkaavat palan sen nahasta ja kiinnittävät jonkun köyden -toisen pään loveen ja sitovat toisen pään paaluun tahi vuoren sisään -lyötyyn rautarenkaasen. Sitten heittävät he kivillä eläintä päähän, -josta se vihdoin herää ja, koettaessaan päästä irti, jättää nahkansa. -Itse kuolee eläin pian sen jälkeen tahi heitetään puolikuolleena -rannalle. - -Muut Novaja Semlalla elävät pyyntieläimet ovat _partahylje_ (Phoca -barbata), _Grönlannin hylje_ (Phoca groenlandia), _kiehkuraishylje_ eli -_norppa_ (Phoca hispida) ja _maitovalas_ (Delphinapterus leucas). - - - -Novaja Semlalta Jeniseille. - - -Elok. 4 p. aamulla nostivat kaikki laivat jälleen ankkurinsa ja tuo -pieni laivasto mennä höyrysi Waigatsch-salmen eli Jugor Scharin kautta -Kaarian merelle eli Kara-merelle. - -Novaja Semlan eteläosa tulee kesällä aivan jäättömäksi, mutta 73 -leveys-asteen pohjoispuolella alkavat jäätiköt. Matala tasankomaa -muuttuu samalla vuoriseksi ja purjehtija näkee kaukaa hujan hajan -yksinäisiä vuorenkukkuloita, joiden välistä jääjoukot loistavat; itse -kukkulat ovat kesällä jäättömiä. Mutta vasta kauvempana pohjoisessa -alkavat varsinaiset jääkentät, jotka lopuksi muodostavat tiviin -sisämaanjään, joka mahtavalla jääpeitteellään tasoittaa vuoret ja -laaksot ja muuttaa sisämaan jääerämaaksi. Tämän jääerämaan halkaisee -kesällä kuohuvat virrat, jotka tavallisesti laskevat jääkenttään -muodostuneesen järveen, joka laskee vetensä jään alitse useita tuhansia -jalkoja korkean rotkoholvin kautta läpinäkyvätä jäätä. Toisin paikoin -näkee virran, joka pauhaavalla melulla syöksee johonkin koloon, -ruiskuttaakseen jälleen vähän matkaa kauvempana ylös korkean putouksen -jostakin jäänhalkeamasta. Silloin tällöin kuulee melun, niinkuin -kanuunanlaukauksen jään sisästä. Se on uusi jäätikköloiro, joka on -muodostunut, tahi, jos ollaan likellä rantaa, jäälohkare, joka on -syössyt mereen. Sillä vuorien väliin likistynyt jää pusertuu eteenpäin -laaksourien kautta merta kohti ja muodostaa silloin usein oikeita -jääkoskia, joissa mahtava jääpeite, musertuneena ja palottuna, -verrattain nopeasti kierii alaspäin, jos laaksoura on jyrkästi vieru, -sinkahuttaen korkealle suuria kallionlohkareita ja työntäen mereen -oikeita jäävuoria. Jos laaksoura on leveä ja tasainen, kulkee jäävirta -hitaammin ja seisahtuu korkeana jääseinänä rannalle, josta silloin -tällöin suuria jääkappaleita irtaantuu; mutta jos laakson vieremä on -vaan vähäinen, sulaa jääreuna hitaasti ja näkymättömästi pois. Kun -Novaja Semlan sisämaanjää kumminkin alaltaan on verrattain vähäinen, ei -siellä irtaannu mitään erittäin suuria jäävuoria, jonka vuoksi niitä ei -tapaa Kaarian merelläkään. - -Kuitenkin on eräs tunnettu saksalainen tutkija antanut Kara-merelle -nimen "jääkellari", koska merenvirrat eivät voi kesällä viedä pois -jääpeitettä, joka talvella tulee äärettömän paksuksi, vaan se kokoontuu -Novaja Semlaa vasten, jossa se kesän alussa sulkee ne kolme salmea, -jotka johtavat Kara-mereen. Sen vuoksi luultiin, että Kaarian meri koko -kesän on jäätä täynnä, mutta Nordenskiöldin keksintöjen kautta, hänen -edellisellä matkallaan sinne, tiedetään nyt, ett'ei asian laita ole -niin tukala, vaan että jää suuremmaksi osaksi sulaa, ja että tätä merta -sen vuoksi kesällä voi aivan hyvästi käyttää merikulkuun. - -Matka kului suotuisimmassa säässä ja aivan jäättömällä merellä aina -elokuun 3 p. iltaan asti, jolloin ohut ajojää tuli vastaan, ja sumu, -joka kuitenkin ajoittain harveni. 4 p. tuli vesi keltaisenharmaan saven -väriseksi ja oli niin suolatointa, että sitä voitiin juoda. Oli tultu -Obin ja Jenisein virtapiiriin. Elok. 6 p. näkyi vihdoin laivojen -määräpaikka, "_Dicksonin satama_" Jenisein suussa, jossa tuo pieni -laivasto ehjänä laski ankkurinsa. - -Seutu Dicksonin sataman luona on aivan asumatointa, vaikka siellä ennen -on ollut joukko asuinhuoneita pitkin virran ja meren rantaa. Ne on jo -aikoja sitte jätetty, etupäässä sen vuoksi että jahti on vähennyt, -mutta myös sen vuoksi että elämäntarpeet aikojen kuluessa ovat -enentyneet, niin ett'ei kansa enää ole viihtynyt siellä. - -Nämä rakennukset, -- eli simovit, niinkuin niitä kutsutaan -- Jenisein -suulla, olivat Euroopan kansojen pohjoisimmat asuinsijat. Alastoman -tunturin juurella, alituisten lumimyrskyjen alaisina talvella ja -paksujen sumujen peittäminä sikäläisen lyhyen kesän aikana, oli niillä -luultavasti vähä riemuja ja mukavuutta tarjottavana asukkailleen. - -Kappaleen matkaa etelämpänä, mutta sentään kaukana metsärajan -pohjoispuolella, on kuitenkin sangen hyvästi voipia talonpoikia, jotka -asuvat suurissa, useita rakennuksia ja huoneita sisältävissä simovissa, -joissa jonkunlainen ylellisyys vallitsee. Siellä kävellään turkiksista -tehtyjen mattojen päällä, ikkunat ovat ehjiä, pyhäinkuvat ovat peitetyt -kulta- ja hopealevyillä, seinillä on peiliä ja runsaasti koreasti -maalattuja Venäjän keisarien ja kenraalien vaskipaino-kuvia. Tämä -varallisuus saadaan kaupanteolla kotoasukkaiden kanssa, jotka -paimentavat laumojansa tunturilla. - -Talvi on Jenisein suulla hyvin kylmä. Sen on kumminkin kerran -kestänyt eräs suomalainen, perämies Nummelin, joka muutamien matruusien -kanssa v. 1876 oli talven yli eräällä Jenisein saarella, 70° 48' -pohjoisella leveydellä, eräässä huoneessa, jota siellä oli käytetty -kesäkalastukseen, asuttuansa ensin jonkun aikaa talvikortteeriin -pannussa laivassa, jonka kapteini muun laivaväen kanssa oli palannut -Jeniseiskiin talveksi. Lokak. 5 p. muutti miehistö talviasuntoonsa ja -lokakuun lopusta marraskuun loppuun näytti lämpömittari 30-40 astetta -kylmää, samaten jälleen uudenvuoden jälkeen. Marrask. 21 p. ilmestyi -aurinko viimeisen kerran eikä näkynyt uudestaan ennenkuin tammik. 19 p. -Heti joulun jälkeen alkoi kerpukki ilmestyä ja vei kolme Nummelinin -laivatoveria; neljäs ja viimeinen upposi. Onneksi oli hän toki -hankkinut itselleen muutamia lisämiehiä likeisimmiltä asutuilta -seuduilta. - -Kesäkuun keskipalkoilla alkoi jää liikkua ja virta paisui niin -korkealle, että oli pakko paeta asuinhuoneen katolle, johon vähä -ruokavaroja ja polttopuita sekä kaksi koiraa oli turvaan saatu. Siellä -oltiin seitsemän vuorokautta alituisessa hengenvaarassa. Katto oli vaan -niukan puoli kyynärää veden yläpuolella ja ohikulkevat jääkappaleet -uhkasivat joka hetki viedä sen mukanaan, niin että niitä yöt päivät -täytyi pitää varalta ja poissa huoneesta pitkillä saikoilla. Kattoon -sidottu pieni vene olisi ollut, onnettomuuden sattuessa, heidän -viimeinen turvapaikkansa. Koko seutu oli vettä tulvillaan. -Muuttolinnuillakaan ei ollut pitkiin matkoihin mitään kuivaa paikkaa -levätä, ja sattui, että väsyneitä riekkoja laskeutui miesten pään -päälle, niin vieläpä koirienkin päälle katolla. Kesäk. 23 p. alkoi vesi -aleta, ja miehet voivat jälleen muuttaa veden autioksi tekemään -huoneesen. - - - -Jeniseiltä Lenan suulle. - - -Elokuun 10 p. kevensi Vega ja Lena jälleen ankkurinsa jatkaakseen -matkaansa. Ilma oli lämmin, jäitä ei näkynyt yhtään, ja raikkaan -kaakkoistuulen puhaltaessa voi Vega kulkea sekä höyryllä että täysillä -purjeilla. Pian tuli ilma kuitenkin sumuiseksi ja siellä täällä -kulkuväylällä näkyi kallioita, joita ei oltu otettu merikartalle, jonka -vuoksi täytyi ohjata eteenpäin suurimmalla varovaisuudella. Lisääntyvän -sumun tähden oli laivojen sitte pakko aina yksin kuuroin pysähtyä, -milloin ankkurissa, milloin jäälohkareesen kiinnitettynä. Matka kävi -sen vuoksi hyvin vitkallisesti. Usein oli sumu niin paksu, että laivat -eivät voineet nähdä toinen toistansa, jonka vuoksi täytyi antaa merkkiä -vihellyspiipulla. Ensi kerran maailman luomisen jälkeen kuului silloin -vihellyspiipun kimeä ääni näillä hiljaisilla seuduilla, joilla ei laiva -koskaan ennen ollut käynyt. - -Elokuun 19 p. näkyi vihdoin tumma, jäätöin niemi pilkahtavan sumusta. -Se oli Aasian pohjoisin huippu, Kap Tscheljuskin, jonka luona matkue -laski ankkurinsa klo 6 i. p. - -Nordenskiöld oli nyt saavuttanut suuren, vuosisatoja tavoitellun -päämaalin. Ensi kertaa oli laiva ankkurissa vanhan maailman -pohjoisimman niemen ulkopuolella. Sitä tärkeätä tapausta vietettiin -lippujen nostamisella ja kanuunan laukaisemisella ja, sittekun -Nordenskiöld toverinensa oli käynyt maalla ja jälleen palannut -laivalle, valmistettiin Vegalla iloiset pidot, joissa maljoja juotiin -tuon niin onnellisesti alotetun, vaarallisen matkan hyväksi -jatkamiseksi. - -Aasian pohjoishuippu muodostaa matalan, lahden kahtia jakaman niemen, -jonka itäinen haara pistää koko joukon pohjoisemmaksi kuin läntinen. -Laakkasivuinen vuorenharju kulkee itäiseltä niemeltä sisämaahan päin, -eteläistä suuntaa, ja näyttää pian kohoovan 900 jalkaa korkeaksi. Vaan -vuoren syrjillä ja syvissä, lumipurojen uurtamissa ouruissa ja -notkoissa tasangolla näkyi suuria valkoisia lumikenttiä, ja samaten -näkyi vähä jäätä merenrannalla. Mutta muuten oli maisema harmaata ja -yksitoikkoista, ilman sitä erin-omaista majesteetillista kauneutta, -joka on peräpohjolan maisemille omituinen. - -Kun laivat saapuivat Kap Tscheljuskinille, otti niitä vastaan iso -jääkarhu, jonka jo ennen ankkurien laskemista nähtiin kävelevän -edestakaisin rannalla, silloin tällöin katsahtaen ulos merelle päin, -ikäänkuin tiedustellakseen, ketä merkillisiä vieraita nyt ensi kerran -oli tullut hänen valtakuntaansa. Mutta kanuunanlaukaus pelotti karhun -pakoon, ja niin perinpohjaiseen, ett'ei se edes enää, niinkuin karhujen -muuten on tapana, palannut seuraavanakaan päivänä. - -Kasvullisuus siellä oli hyvin köyhä. Muutamissa harvoissa paikoissa -vaan oli maa sammalista, jäkälistä, ruohoista ja saraheinästä -muodostuneen peiton suojassa, mutta sekin kasvullisuus oli hyvin laiha. -Muutoin tunki sieltä täältä maanhalkeemista esiin muutamia raihnaisia -kukkakasvia, jäkäliä ja sammaleita. - -Kaikki joet olivat silloin kuivillaan, mutta laveat ja syvät -virranuomat näyttivät, että siellä lumen sulamis-aikana runsaasti vettä -virtaa. Lumipurojen lorina ja lintujen kirkuna tekevät silloin varmaan -vaihtelevammaksi sen autiouden ja hiljaisuuden, joka nyt levisi -tasangon paljaitten, melkein kaikkea kasvullisuutta vailla olevain -savikkojen yli. Mitään jälkiä ihmisistä ei missään voitu huomata. -Vanhan naparetkeilijän tavan mukaan antoi Nordenskiöld sinne rakentaa -kiviröykkiön käyntinsä muistoksi. - -Sieltä suunnitti Nordenskiöld kulkunsa suoraan itään päin Uudensiperian -saaria kohti, nähdäkseen eikö sitä tietä voisi tavata maata. Pari -päivää kuljettiin höyryllä eteenpäin esteettömästi hajanaisen ajojään -läpi; muutamia hyvin suuria jäälauttoja nähtiin myös, mutta ei yhtään -jäävuoria. Ilma oli sumuinen, ja sekä sumu että jää lisääntyi aina -enemmän, niin että vihdoin ainoastaan vaivaloisesti voitiin tunkeutua -eteenpäin. Monta kertaa täytyi laivan maata suurien jääkenttien luona -ja odotella sumua hiukan hälveneväksi. Sellainen onnen kaupalla -purjehtiminen oli kuitenkin hyvin vaarallista, sillä laiva voi milloin -hyvänsä töytätä jäätä vasten tahi likistyä jääkentän sisään pääsemättä -mitenkään ulos jälleen. Silloin päätettiin pyrkiä jäästä ulos -avovedelle likinnä rantaa, ja kun se ei onnistunut, vaan jää tuli aina -tiuhemmaksi, oli pakko kääntyä takaisin pitkä matka samaa tietä, jota -oli tultukkin. - -Kun Vega oli päässyt jäistä, ohjattiin kulku maata kohti, ja sitte -jatkettiin matkaa noin penikulman päässä rannasta, usein aivan -jäätöintä merta, aina Preobraschenien saarelle asti, jossa ankkuri -laskettiin. Saari oli lumetoin ja peittynyt ruohonsekaiseen -sammalvaippaan. Siellä tavattiin taas pohjoinen eläinmaailma koko -rikkaudessaan. Saaren kohtisuoran rantueen ulkonemat olivat -lukemattomien pohjankiislojen ja kolmivarpaisten lokkien -hautomispaikkoina, äärimmäisillä rantasärkillä juoskenteli kahlaajia -edestakaisin ja etsi vilkkaasti huutaen ruokaansa, ylimmäisillä -kallion-ulkonemilla hautoi joukko isojalokkia ja alangon rinteillä -näkyi valkea tunturipöllö väijymässä saalistansa, hiljaa ja -liikkumatoinna tuntikausittain, mutta niinkuin tavallisesti, valppaana -ja arkana, niin että erämies vaan vaivaloisesti voi lähestyä -pyssynkannon päähän. Rantaliuskalla vuoren alla nähtiin kaksi jääkarhua -ja meressä isonlainen joukko hylkeitä ja kauvempana oli purjehdittu -mursujoukkojen ohi. Tällä saarella, joka on koko joukon etelämpänä kuin -Kap Tscheljuskin, on kasvullisuuskin paljoa rikkaampi, johon myös on -suurena apuna siellä mereen laskeutuvan Chatangavirran kesällä lämmin -vesi. - -Elok. 27 p. oli päästy Lenavirran suun läheisyyteen, ja siellä erosi -Nordenskiöld Vegalla höyrylaivasta Lena, joka jatkoi matkaansa -määräpaikkaan, Lenan suulle ja Jakutskin kaupunkiin. Hyvästijätöksi -toverille laskettiin Vegalta muutamia rakettia, ja sen jälkeen mennä -höyrysivät laivat kumpikin omalle suunnalleen, Vega itäänpäin, uusia -vaaroja ja uusia löytöjä kohti, laivanpohjan siihen asti aina -kyntämätöintä merta. - - - -Lenan suulta talvikortteeriin. - - -Ilma oli tyyni, mutta enimmäkseen pilvinen, ja lämpömittari näytti -+4 astetta. Matka kävi alussa rivakasti eteenpäin Uudensiperian saaria -kohti, mutta sittekun länteisimmät niistä olivat tulleet näkyviin, tuli -vesi niin matalaksi ja jääsohjoa ilmestyi, niin että välttämättä täytyi -hiljentää vauhtia. Nordenskiöldin aikomus oli laskea siellä ankkuri ja -tutkia maata, mutta pelko että myrsky voisi nousta, jolloinka Vegan -tila matalassa väylässä olisi voinut tulla hyvin vaaralliseksi, tahi -että kokoontunut ajojää äkkiä tulleen pakkasen kautta jäätyisi ja -estäisi kaiken edemmä tunkeumisen, pakoitti hänen jatkamaan matkaa -ilman mitään seisahtumista. - -Syysk. 3 p. näkyi Karhusaaret. Silloin satoi lunta, niin että laivan -kansi ja saaret olivat valkean lumivaipan peitossa. - -Tähän asti ei Vega ollut matkallaan, kun pysyttiin likellä rantaa, -tavannut mitään muita ajojääkenttiä, kuin semmoisia, jotka muodostuivat -vedensyömistä, melkein jääsohjoksi muuttuneista jääkappaleista. Ei -yhtään jäävuorta ollut näkynyt. Mutta nyt alkoi jää tulla paksummaksi -ja Karhusaarien itäpuolella oli paksua merenjäätä jotenkin tiheissä -joukoissa ajelehtinut rantaa kohti. Pitkin rantaa oli kuitenkin vielä -avonainen jäätöin ura. - -Karhusaarien ohi kuljettua, asetettiin suunta suoraan Kap Schelagskoita -kohti, jolloin Vega jätti selvän uran rannan likellä ja kulki eteenpäin -ajojäitten läpi. Mutta samalla kun pohjoistuuli alkoi puhaltaa, aleni -lämpömäärä jäätymispisteen alipuolelle, vesi jääkappalten välillä -peittyi jotenkin paksuun jääkuoreen ja ajojäät tihenivät aina enemmän -ja enemmän. Silloin tuli mahdottomaksi jatkaa otettua suuntaa, ja Vegan -täytyi kääntyä maalle päin, siihen noin penikulman levyiseen selvään -uraan. Lämpömäärä, joka ulapalla jäiden keskellä oli -3, nousi täällä -+4 asti ja veden lämpö kohosi -- 1,2 asteesta 3,5 asti, jonka ohessa -suolaisuus oli puolta vähempi. Siitä voitiin päättää, että oli tultu -Kolymavirran uraan. - -Karhusaaret, jotka ovat tämän virran suun ulkopuolella, ovat muodoltaan -omituiset. Vuoret, joita saaret ovat, ovat näet vuosisatojen kuluessa -rapautuneet rikki, jättäen sinne tänne ikäänkuin korkeita pilareita ja -torneja, sekä rauniojoukkoja ja -riviä, jotka ovat särkyneitten muurien -ja huoneitten näköisiä. Mereltä katsoen näyttävät nämä muodostukset -suurensuuren kaupungin raunioilta, joka kaupunki kerta on ollut -vahvojen muurien ympäröimä ja täynnä temppeliä ja loistavia -rakennuksia. - -Matka alkoi nyt käydä aina hitaammin ja hitaammin. Puoliyön aikana oli -aurinko jo hyvin syvällä taivaanrannan alapuolella ja yöt olivat -tulleet niin pimeiksi, että Vegan siihen aikaan vuorokautta täytyi -pysyä asemillaan useita tuntia, kiinnitettynä johonkin suurempaan -pohjajäähän. Sitä paitse vallitsi usein päivillä paksu sumu, joka -pakotti kulkemaan eteenpäin suurella varovaisuudella, tuolla -tuntemattomalla kulkuväylällä. Purjehtiminen pitkin Aasian -pohjoisrantaa alkoi myöskin tulla jotenkin yksitoikkoiseksi, sillä -innokkainkin naparetkeilijä voi pitemmän päälle kyllästyä jäähän, -pelkkään jäähän, matalikkoon ja sumuun, ilman mitään vaihtelua. -Myöskään ei oltu sitte Jugor Scharista lähdettyä, s.o. koko kuukauden -purjehtimis-ajalla, nähty yhtään ihmisiä tahi ihmis-asuntoja, paitse -yhtä vanhaa asumatointa tupaa eräällä autiolla rantasärkällä. - -Nyt tapahtui kuitenkin mieluisa vaihetus. Syysk. 6 p. huomattiin -kappaleen matkaa Kap Schelagskoin ulkopuolella kaksi venettä, täynnä -väkeä. Kaikki miehet Vegalla -- paitse kokki, jota ei mikään tapaus -voinut viekoitella jättämään patoja ja paistinpannuja ja joka purjehti -Aasian ja Euroopan ympäri kenties ainoatakaan kertaa käymättä maalla -- -juoksivat ylös kannelle. Veneet olivat nahkaisia, laitetut samalla -lailla kuin eskimojenkin veneet, ja ne olivat täynnä nauravia ja -haastelevia kotoasukkaita, miehiä, vaimoja ja lapsia, jotka huudoilla -ja viittauksilla antoivat ilmi, että he tahtoivat tulla laivalle. Kone -seisotettiin silloin, veneet laskivat laivan luo, ja joukko nahkoihin -puettuja, avopäisiä olentoja kapusi ylös reilingin yli, tavalla, joka -selvästi osotti, että he olivat nähneet laivoja ennen. Vilkas -keskustelu alkoi, mutta pian huomattiin, ett'ei kukaan veneitten tahi -laivan väestä osannut mitään kieltä, jota molemmin puolin olisi -ymmärretty. Mutta asia autettiin merkeillä ja viittauksilla, niin hyvin -kuin voitiin. Pakina ei estynyt siitä, ja suuri ilo pääsi pian -vallalle, varsinkin sitte, kun oli jaettu muutamia lahjoja, -pääasiallisesti tupakkia ja muutamia liitupiippuja. Ne ihmiset olivat -tschuktschia. Eräs poika heistä osasi lukea kymmeneen asti engelskaksi, -joka näyttää että he olivat seurustelleet amerikkalaisten -valaskalanpyytäjien kanssa. - -Moni tschuktschi oli kookas ja kaunisvartaloinen mies. He olivat puetut -ruumiinmukaisiin nahkahousuihin ja peurannahkaisiin peskiin. Pää oli -paljaana, tukka kokonaan pois leikattu, paitse kapeata reunustaa -edessä, joka oli kammattu alas otsalle. Muutamilla oli nahkatakki -pistettynä taakse vyöhön, mutta he näyttivät pitävän ilmaa liika -lämpimänä, käyttääkseen päähinettä. Naisten ihoon oli piirrelty mustia -tahi mustansinisiä viivoja otsaan ja nenään, sekä muutamia koreuksia -poskille. Kasvojenmuoto ei tuntunut niin vastenmieliseltä kuin -samojeedien ja eskimojen; he olivat myös, verraten samojeedihin, -jotenkin puhtaita ja heillä oli kaunis, melkein vaaleanpunainen iho. -Pari miestä oli aivan valkeanveristä. Luultavasti olivat he sotavankina -tahi pakolaisina tschuktschien sekaan elämään joutuneitten ryssien -jälkeläisiä. - -Tschuktschit näyttivät olevan erittäin tyytyväisiä tapaamiseen ja -saamiinsa lahjoihin. Ne olivat lehtitupakkinippuja, liitupiippuja joita -jokainen sai niin paljo, kuin voi pitää sormiensa välissä, koristuksia -ja vanhoja vaatteita, joita löytöretkeilijät ja miehistö oli levitellyt -ympärilleen anteliaalla kädellä. Oltiin näet vakuutettuja, että Vega -muutamassa päivässä tulisi kulkuväylälle, jossa talvivaatteet olisivat -aivan tarpeettomia. - -Kun kotoasukkaat olivat lähteneet veneinensä, kulki Vega edemmä pitkin -rantaa. Yöksi ruvettiin olemaan suuren jäälautan luona. Mutta aamusella -huomattiin taas oltavan niin jään ja sumun keskellä, että oli mahdotoin -kulkea edemmä. Kun sumu harveni hiukan, niin että laivan voi erottaa -maalta, tuli jälleen vierailemaan kotoasukkaita, joita tälläkin kertaa -pidettiin paraimman jälkeen hyvänä. He kutsuivat selvillä merkeillä -matkustajia nousemaan maalle ja käymään heidän teltoissaan. Kun -kaikissa tapauksissa oli mahdotoin vielä jatkaa matkaa, totteli -Nordenskiöld kutsumusta, panetti veneen vesille ja meni useimman -toverinsa kanssa maalle. - -Ranta on sillä paikalla hiekkavallia, joka kulkee meren ja erään -syvemmän laguunin eli suolattoman järven välillä. Sisempänä kohosi maa -vähitellen paljaiksi, lumettomiksi tahi viime päivien lumisateen -jälkeen ohuella lumipöperöllä peitetyiksi vuorenharjuiksi. -Tschuktschien kylät rakennetaan tavallisesti semmoisille -rantavalleille. Asuntoina on tilavat nahkateltat, joiden sisällä on -lämpyisten, hyvästi valmistettujen peurannahkojen ympäröimä -laatikonmuotoinen makuukammio, jota valaisee ja lämmittää raanilamput. -Siellä makaa perhe kesällä, ja siellä oleskelee se enimmäkseen koko -päivän talvella. Sitä paitse poltetaan ulkoteltan keskellä puitakin, -jota varren avataan reikä taitteisen telttakaton harjalla. - -Nordenskiöld ja hänen toverinsa otettiin hyvin ystävällisesti vastaan -ja heille tarjottiin mitä talossa oli. Sillä kertaa oli ruokaa -runsaasti saatavana. Yhdessä teltassa keitettiin peuranlihaa suuressa -rautapadassa ja erään toisen ulkopuolella palottiin parastaikaa ja -otettiin sisuksia ulos kahdesta vasta ammutusta tahi teurastetusta -peurasta. Kolmannen teltan luona hääri eukko, ottaen peurojen -pötsistä ruohonpäisen, spenaatimaisen sisällyksen ja valaen sen -hylkeennahkasäkkiin, säilytettäväksi ruoaksi talvella. Hän käytti -käsiänsä kousikkana ja paljaat käsivarret olivat korkealle -ruohonpäiseksi värjätyt tuosta ei juuri maittavasta spenaatista. Toisia -nahkasäkkiä, täynnä raania, oli rinnakkain teltan seinillä. - -Kaikissa teltoissa oli palottuja hylkeitä, todistuksena että -hylkeensaanti viime päivinä oli ollut runsas. Erään teltan luona oli -kaksi tuoretta mursunpäätä suurine kauniine torahampainensa. -Nordenskiöld tahtoi ostaa ne päät, mutta tschuktschit eivät suostuneet -siihen, sillä he pitävät uskontonsa mukaan mursunpäitä jonkunlaisessa -kunniassa. Seuraavana päivänä tarjottiin kuitenkin torahampaat -myytäväksi. Myös tarjosivat tschuktschit raania kaupaksi, ja näyttivät -hyvin kummastelevan, ett'ei matkustajat tahtoneet vaihettaa sitä -itselleen muutamata erää. - -Lapsia näkyi joukoittain, raittiita ja tuoreita. Sisäteltassa kävelivät -suuremmat lapset melkein alastomina ja juoksivat ilman kenkiä tahi -muita vaatteita telttojen väliä, routaista maata. Pienempiä lapsia -kanniskeli niin hyvin miehet kuin vaimotkin hartioillaan ja ne olivat -silloin niin pyntätyitä, että ne näyttivät nahkapallilta. Lapsia -kohdeltiin mitä suurimmalla ystävyydellä, eikä koskaan kuullut -vanhempien sanovan niille pahaa sanaa. - -Seuraavana aamuna koetti Nordenskiöld kulkea edemmä, mutta hänen täytyi -sumun vuoksi pysähtyä erään pohjajään luo, joka oli tullut likelle -maata. Siellä täydyttiin viipyä kokonainen vuorokausi, joka aika -käytettiin maan tutkimisiin. Yhtään telttaa ei tavattu läheisyydessä, -mutta monissa paikoin rannalla nähtiin jälkiä vanhoista telttapaikoista -sekä särjettyjä talonkaluja ja hylkeen, peuran ja mursun luita. - -Ensi kertaa silloin mikään laiva laski sille rannalle, ja sanoma tästä, -kotoasukkaille niin merkillisestä tapauksesta oli levinnyt lavealti -ympäri. Vaikk'ei yhtään telttaa ollut läheisyydessä, sai Vega sen -vuoksi ottaa vastaan useita kyläilemisiä. Nordenskiöld käytti niitä, -ostaakseen vaatteita ja kaluja, jotka olivat tschuktschien elintavalle -omituisia. Mutta kauppa oli sillä kertaa hyvin vaikeata, sillä -Nordenskiöldillä oli puute vaihtotavarasta, ja rahoja voi siellä vähän -käyttää. Tschuktschit pitivät 25 ruplan seteliä vähemmän-arvoisena -kuin koreata saippuan päällystä, ja kulta- tahi hopearahaa -vähemmän-arvoisena kuin tinanappia. Yhden ja toisen 50 äyrin kappaleen -saatiin tschuktschit kuitenkin ottamaan, mutta vasta sitte, kun niihin -oli tehty reikä, että niitä voi käyttää korvarenkaina. Joukon -hopearahoja, joissa oli kuningas Oskar toisen kuva, jakeli Nordenskiöld -sitä paitse sekä siellä että edellisellä paikalla lahjaksi, jättääkseen -ohjausta heidän matkansa jälkien löytämiseksi, jos joku onnettomuus -kohtaisi laivaa ja retkikuntaa. - -Innokkaimmin haluttuja tavaroita olivat karkeat silmäneulat ja -parsinneulat, padat, suuret veitset, kirveet, sahat, navarit ja muut -rautakalut, liina- ja villapaidat, mieluisimmin hyvin koreaksi -värjätyt, kaulahuivit, tupakki ja sokuri, sekä ennen kaikkia paloviina, -jota kaikki villit kansat erittäin ahneesti ottavat. Kuitenkin oli -tschuktschienkin joukossa ymmärtäväisiä, jotka eivät koskaan maistaneet -tippaakaan tuota tulista ja petollista myrkkyä, vaan ylenkatseellisella -liikkeellä hylkäsivät tarjotun lasin. - -Tschuktschit ovat yleensä älykkäitä ja aprikoivia kauppamiehiä ja -pitävät tarkasti huolen omasta edustaan. Sen he ovat vähitellen -oppineet vaihtokaupan kautta, jota he välittävät Amerikan ja Siperian -välillä. Napa-Amerikan etäisimmässä kauppapaikassa sanottiin vielä -muutamia vuosia sitte majavannahasta maksetun vaan yhden tupakkilehden, -ja kun venäläiset ensin tulivat Kamtschatkaan, saivat he kahdeksan -sopelinnahkaa veitsellä ja kahdeksantoista kirveellä, ja sentään -nauroivat kamtschatkalaiset herkkäuskoisia muukalaisia, jotka niin -helposti antoivat itsensä pettää. Tätä nykyä on asianlaita kuitenkin -toinen. - -Syysk. 10 p:vää vasten yöllä peittyi meri jotenkin paksuun, uuteen -jääkuoreen, mutta sen mursivat jälleen laivan läheisyydessä ajelehtivat -vanhat jääkappaleet. Itse ajojääkin oli vähä hajaantunut ja -Nordenskiöld antoi sen vuoksi panna laivan liikkeesen, jatkaaksensa -matkaa. Pian sulki tien kuitenkin nauha vanhaa jäätä, jota yökylmä oli -niin vahvistanut, että vasta parin tunnin työn jälkeen kirveillä ja -tuurilla voitiin raivata ura sen läpi. Sitte tuli jälleen jotenkin -selvää vettä, mutta sen sijaan kohtasi paksu sumu, niin että jälleen -täytyi seisahtua pohjajään luo seuraavaksi päiväksi, jolloin matkaa -taas voitiin jatkaa iltaan asti, jolloin jälleen seisahduttiin -jäälohkareen luo. - -Seuraavana päivänä, syysk. 12, kun jo oli tultu hyvän matkaa ohi -Irkaipijn eli Nordkapin, tuli niin paksu jää vastaan, ett'ei ollut -mahdollista tunkeutua edemmä. Täytyi sen vuoksi palata ja töin tuskin -voi Vega päästä likelle maata tiuhassa olevien jääjoukkojen läpi. Laiva -laski vihdoin ankkurin pienessä, pohjoiseenpäin, kahden ulospistävän -vuoriniemen välissä olevassa mutkassa. Siellä oli sitte pakko viipyä -aina syysk. 18 p. asti, odotellen paremmuutta jääsuhteissa. - -Niemellä, joka yhdistää Irkaipijn mannermaahan, oli 16-telttainen kylä, -sekä jäännöksiä kansasta, joka oli asunut siellä ennen tschuktschia, -mutta jonka kerrotaan sotien johdosta muuttaneen vähä pohjoisemmassa -Jäämerta olevaan, vielä tuntemattomaan maahan. Huoneet näyttivät -ainakin osaksi olleen valaanluista rakettuja ja puoleksi kaivettuja -maan sisään. Kaivettaessa löydettiin kivisiä ja luisia kaluja, niinkuin -kivikirveitä, nuolenkärkiä, lusikoita j.m. Osan vanhoja rakennuksia -olivat tschuktschit laittaneet raanikellareiksi. Tschuktschit -näyttivät epäluulolla katselevan kaivamista, peljäten näiden -raaniloitten ryöstämistä. Mutta he kummastuivat suuresti nähdessään -muukalaisten jättävän nämä heidän silmissään verrattomat aarteet ja sen -sijaan etsivän vanhoja luunpalasia ja kiviliuskoja. - -Matkustajien ja kylän-asukkaiden väli tuli pian hyvin ystävälliseksi. -Eräs lihavanlainen tschuktschi, soreavartinen, kookas ja kaunis, -luultiin kylän päälliköksi, ja ystävyyden vahvistamiseksi kestitettiin -häntä laivalla useita kertoja paraimman jälkeen, jota paitse hän -sai pienempiä lahjoja. Hän näyttikin olevansa hyvin heikko -kohteliaisuuksille ja koristuksille ja käveli, kiitos lahjojen ja -vaihtokaupan, peskin päälle vedetyssä punaisessa villapaidassa, -kummassakin korvassa kullatut kellonvitjat, joiden alipäissä riippui -kymmenen-äyrinkappale. Jo Vegan saapuessa oli hän toisia tschuktschia -paremmin puettu ja hänen telttansa oli tilavampi ja siellä oli kaksi -makuusijaa, yksi hänen kummallekkin vaimolleen. Mutta pian havaittiin, -ett'ei tämä tschuktschilais-keikari ollutkaan mikään päällikkö ja -ett'ei minkäänlaista hallitusta löytynytkään tässä, yhtä vähän kuin -muissakaan tschuktschilais-kylissä. - -Lapsia, raittiita ja tuoreita, oli täälläkin joukoittain, ja -kotoasukkaat niitä hellien kohtelivat. Hyvä sana niille valmisti kyllä -ystävällisen vastaanoton teltassa. Naisia kohdeltiin miesten -vertaisina, ja mies kysyi aina neuvoa vaimolta, tärkeämpätä pyyntiä -päätettäessä. Miehen vaihtamalla hankkimat kapineet jätettiin heti -vaimon huostaan. Toisilla lapsilla oli kaulassa pienillä kiinalaisilla -ja amerikkalaisilla rahoilla koristettuja helminauhoja. Ei kukaan -osannut sanaakaan venättä koko kylässä, mutta sielläkin osasi eräs -nuorukainen lukea 10:een engelskaksi. Joka teltassa näki peuranmahoja -sisuksineen tahi säkkiä täynnä muuta apetta. Muutamat nuoret immet -paloivat eräässä teltassa samana päivänä jään alta paulalla pyydettyä -hyljettä. Heitä ympäröi silloin joukko tenavia, jotka aina välistä -mielihyvikseen saivat verisiä lihaviipaleita. - -Levotoinna pitkästä viipymisestä siellä, teki Nordenskiöld matkan -eräälle ankkuripaikan likellä olevalle vuorelle. Sieltä oli lavea -näkyala yli meren. Se oli ylt'yleensä yhteen likistyneen ajojään -peitossa. Vaan lähinnä maata näkyi avonainen vesiura, jonka kuitenkin -useissa paikoin jäänauha arveluttavalla tavalla katkaisi. - -Vielä syysk. 18 p. oli jään asema aivan muuttumatoinna, mutta nyt ei -sopinut viipyä kauvemmin, jos tahtoi välttää talveumista. Ankkuri -nostettiin sen vuoksi, ja Vega kulki edemmä, mutta niin matalata vettä, -että laiva usein oli vaan kolme neljä korttelia pohjasta irti. Kaksi -penikulmaa kuljettua tuli vastaan jäänauha, jonka läpi vaan -vaivaloisesti voi päästä, kiitos Vegan vahvan keulalaidan, joka voi -kestää jotenkin ankaria sysäyksiä. Kerran ajoi laiva kiinni -pohjajäähän; vesi oli alenemaan päin ja vasta seuraavana aamuna pääsi -laiva irti, kun iso osa pohjajäätä, jonka juurelle Vega oli ajanut, oli -hakattu pois kirveillä ja tuurilla. Koetettiin muutama kerta rikkoa -jäätä ruudillakin, mutta se ei onnistunut. Seuraavanakaan päivänä ei -päästy pitkältä. Mutta ilma tuli silloin suojaisemmaksi ja sateiseksi, -josta voi päättää että suuria aloja selvää vettä oli matkustajien -etupuolella. 22 p. teki Nordenskiöld ja kapteini Palander retken -pikkuhöyryllä, luodatakseen vettä. Heidän onnistui pian löytää kylliksi -syvän, jotenkin jäättömän uran, ja 23 p. voi Vega siis jälleen jatkaa -matkaansa, hyvin tiheässä ajojäässä ja usein niin likeltä maata, että -oli vaan muutamia tuumia vettä laivan emäpuun alla. Matka edistyi niin, -joskus hyvin vaivaloisesti. Sää oli hiljainen ja kaunis, mutta kylmä, -ja uutta jäätä syntyi kaikkialle ajojään väliin, missä sitä oli -tiuhalta. Jäiden välissä pyöri sadoittain pikku hylkeitä, uteliaasti -seuraten laivan vanavettä. Lintuja näkyi sitä vastaan vaan hyvin vähän. -Silminnähtävästi olivat useimmat jo muuttaneet lähestyvän talven -tieltä. Vegan toiveet tulivat aina huonommaksi, sillä kauvempana erään -niemen luona nähtiin jään olevan niin likellä maata, että oli -peljättävä, ett'ei selvä vesi likinnä rantaa ollut kylliksi syvä -laivalle. - -Jälleen lähetettiin pikkuhöyry luotaamaan ja eräs matruusi laitettiin -nousemaan niemen sisällä olevalle harjulle, nähdäkseen sieltä lavealti -jääsuhteita edempänä. Luotaus antoi sen mieluisan tiedon, että väylä -niemen ulkopuolella oli kylliksi syvä, ja tähystäjä palasi vuorelta -samaten rauhoittavalla ilmoituksella, että ohi niemen pitkin kaakkoista -rantaa oli hyvin leveälti avovettä. Nordenskiöld itse oli muutamien -muitten kanssa mennyt maalle tutkimaan seudun luonnonsuhteita, mikäli -alkava pimeys salli. Vuorelta palaava tähystäjä kertoi, että sieltä -ylähältä voi kuulla hälinää ja melua, sekä nähdä tulia teltoilta niemen -toisella puolen. Nähtävästi viettivät kotoasukkaat jotakin juhlaa, ja -Nordenskiöldin teki kovasti mieli mennä sinne sanomaan tschuktschille -hyvästi, kun heidät nyt, niin luuli hän, ainaiseksi jättivät, -purjehtiaksensa jonakin seuraavana päivänä vallan likellä olevan -Beringin salmen kautta Tyyneesen mereen. Mutta osaksi oli jo ilta myöhä -ja pimeä, osaksi ei vielä kylliksi tunnettu tschuktschien luonnetta, -että melkein aseettomina olisi voitu mennä yöllä kyläilemään -tuntemattomille teltoille. Sen sijaan viipyi Nordenskiöld toverinensa, -kun alus ei kumminkaan sinä iltana voinut nostaa ankkuria, rannalla ja -antoi ajopuista laittaa aikamoisen nuotiovalkean, jonka ympärille pian -kaikki kokoontuivat, iloisesti rupattaen matkan loppuosasta, merellä, -jolla ei tarvinnut nähdä vaivaa kylmästä, vaan lämpimästä, ja jolla -matkaa ei ainakaan estänyt jää, alituinen sumu ja tuntematoin pohja. Ei -kukaan heistä aavistanut silloin, että he saisivat viettää kymmenen -kuukautta pitkän talven, jäätyneinä kiinni avonaiselle rannalle, -melkein alituisissa lumipyryissä ja pakkasessa, jossa elohopea usein -vaipui syvälle jäätymäpisteen alipuolelle. - -Ilta oli ihana, taivas kirkas ja ilma niin tyyni, että nuotiovalkean -liekit ja savu nousivat korkealle pilviä kohti. Sen paiste kuvastui -mustaan, ohuen jääkalvon peittämään vedenpintaan pitkänä ja suorana -tulitienä, joka kaukana taivaanrannalla loppui jäänauhaan, jonka -epätasaisuudet pimeässä näyttivät etäisen, korkean vuorenharjun -huipuilta. Ilma oli suloisenlauhkea, niinkuin suojaisen talvipäivän. -Unohtumattoman ihanalta tuntui yksinäinen, majesteetillinen napayö -matkamiehistä, jotka kaukana kodistansa ja sukulaisistansa ja pitkän ja -aution matkan jälkeen viettivät, luulonsa mukaan, viimeistä iltaa -Pohjois-Aasian mantereella, ympäri suuren, roihtien leimuuvan nuotion, -johon napameri itse oli kantanut puut kaukaisilta seuduilta. - -Seuraavana päivänä, syysk. 28 p., nostettiin ankkuri ja Vega rupesi -mennä höyryymään eteenpäin kapeata vesiuraa jääkentän ja rannan -välillä. Se tuli kuitenkin pian liika matalaksi, ja pakko oli koettaa -raivata tietä ulompana olevien pohjajääkappalten ja ajojääkenttien -läpi. Mutta yökylmä oli sitonut ne niin lujasti yhteen, että oli -mahdotoin päästä eteenpäin. He kiinnittivät laivan sen vuoksi yhteen -pohjajäähän, odottaakseen tuulen kääntymistä, jolloin aivan varmaan -luultiin päästävän irti ja voitavan kulkea ne harvat penikulmat, jotka -vielä olivat Beringin salmelle. - -Mutta ohut, jääkappaleita yhdistävä jääpeite vahveni päivä päivältä, -pysyäkseen sulamatta seuraavan kesän lämpimiin asti. Tullut oli -pohjolan talvi odottamatta ja kuukautta aikaisemmin kuin tavallisesti. - -Vega oli jäätynyt kiinni, eikä muuta neuvoa ollut kuin valmistauta -talvenpitoon siellä siperialaisen Jäämeren aution rannan luona. - - - -Talvenpito. - - -Retkikuntaa kohdannut vastoinkäyminen, pakko talveutua, oli sitä -vastenmielisempi, kun se ei olisi sattunut, jos Vega olisi tullut sille -paikalle vaan muutamia päiviä aikaisemmin, ja kun, niinkuin sanottu, -vaan muutamia penikulmia enää oli Beringin salmelle, ja kun vihdoin -vaan puoli penikulmaa siitä paikasta, johon Vega jäi kiinni, oli -rannalla avovettä vielä useita viikkoja. Kotia Eurooppaan tullessa -sittemmin saatiin tietää, että vielä samana päivänä, jolloin Vegan -matka estyi, eräs amerikkalainen valaskalanpyytäjä aikaisemmalla oli -ollut ankkurissa sillä paikalla. - -Mutta nyt oli valmistuminen talvea vastaan-ottamaan. - -Aikaisemmin päivällä oli Vega ollut kiinni muutamissa -pohjajäälohkareissa. Jos laiva olisi jäänyt niihin kiinni, olisi käynyt -hyvin huonosti. Uusi jää ajautui näet kovissa syksymyrskyissä näiden -jäälohkareiden päälle, ja ne kulkivat sen kautta paljoa likemmäksi -maata. Liki kyynärän paksuinen jääpeite särkyi samassa suurella -jytinällä tuhansiin kappaleihin, jotka kokoontuivat suunnattomaksi -vuoreksi alla olevan pohjajään päälle. Jos laiva olisi ollut sillä -paikalla, niin olisi suuret jääkappaleet sen peittäneet, se olisi -työntynyt matalalle ja musertunut jo aikaiseen talvella. Mutta kun oli -turhaan koetettu päästä edemmä jääkentän läpi, kiinnitettiin laiva -erään suuren, viisi syltä syvälle tarttuneen pohjajään taakse, -odottamaan sopivata tilaisuutta kulkea edemmä, ja siihen se Vega jäi -olemaan talvea. Sekään paikka ei ollut lähimainkaan turvallinen eikä -ainakaan niin luotettava, kuin jos alus olisi ollut hyvin suojatussa -satamassa. Siinä ei ollut mitään muuta suojaa myrskyjä vastaan, kuin -maahan tarttunut jääkallio. Onneksi oli vesi sillä kertaa hyvin -korkealla, niin että jääkallio, veden aletessa tavalliselle tilalleen, -oli lujassa ja vasta myöhään kesällä jälleen pääsi irti, kun se oli -tullut keveämmäksi, sen kautta että sen veden yläpuolella oleva osa oli -sulamisesta pienentynyt. - -Laivan kiinnitarttuessa oli meri likinnä rantaa mennyt uuteen jäähän, -niin ohueen, ett'ei se pitänyt jalkamiestä, mutta kuitenkin kylliksi -paksuun, estääksensä venettä pääsemästä eteenpäin. Tämä jää vahveni -päivä päivältä, niin että jo lokak. 3 p. tschuktschia voi tulla -jalkaisin laivalle. - -Läheinen maa oli merestä hitaasti nousevata, hiukan aaltomaista ja -jokilaaksojen uurtamata kenttää, joka Vegan kiinni jäädessä vielä oli -lumetointa. Metsästä ei näkynyt jälkeäkään, mutta ylempänä rannalla -näki mataloita pajupensaita, laveita aloja täynnä harakanmarjoja ja -suuria mättäitä eräänlaista koiruohoa. Niiden välissä oli kesästä -jääneitä lakastuneita voikukkasia, sekä muuramia ja puolanvarsia. - -Työt Vegan talvipukuun laittamiseen alotettiin viipymättä. Lumi, joka -kokoontui kannelle ja joka alussa joka päivä lakaistiin pois, sai jäädä -siihen ja poljettiin kokoon paksuksi lumi- eli jääkerrokseksi, joka -suuresti suojasi, kannen apuna, pakkasta vastaan. Samaten luotiin -korkeita lumikinoksia laivan sivuille. Sitte rakennettiin sahatuista -jääpalasista komeat jääportaat ylihangan reilingille, ja suuri teltta -pystytettiin komentosillalta keulaan. Pimeinä talvipäivinä leimusi sen -teltan alla usein iloinen sepänvalkea, jonka ympärille tschuktschit -kokoontuivat, uteliaasti ihmetellen sitä taitavuutta, millä seppä -muodosti hehkuvata rautaa. Siellä teltan alla oli muutoin talvella -vilkasta elämätä, sillä siellä otettiin vastaan ja kestitettiin -tschuktschia ja siellä arvosteltiin ja ostettiin valaanluita, -puupalasia ja muita tavaroita, joita tschuktscheilla oli tarjona, sekä -sovittiin matkoista koiranreissä eri haaroille. - -Yöllä jouluk. 15 p. vasten liikkui jää rajusti. Se oli ankarana -muistutuksena siitä, ett'ei Vegan tila ulkona avonaisella väylällä -ollut suinkaan turvallinen, ja että voi käydä niin, että laiva mitään -varoitusta saamatta äkkiä tulisi muserretuksi. Siinä tapauksessa olisi -laivaväki kyllä voinut pelastua maalle. Mutta koska metsästämällä -siellä saatiin hyvin vähä saalista ja tschuktschit olivat erittäin -varattomia, niin olisi väki kuollut nälkään, joll'ei sen olisi -onnistunut pelastaa ruokavaroja laivasta. Ollaksensa turvassa -semmoiselta onnettomuudelta, veivät he silloin maalle varaston -elatustarpeita, kivääriä, ampumavaroja, vaatteita j.n.e., sen verran -että ne olisi riittäneet 30 miehelle 100 päivää. Tämä varasto jätettiin -suojaamatta lukoilla ja telkimillä, eikä yhtään vartijata pidetty -paikalla. Kuitenkaan eivät tschuktschit siihen ollenkaan koskeneet, -eivät likellä asuvaiset eivätkä ne, jotka joka päivä etäisemmiltä -seuduilta ajoivat ohi. Ja vaikka he olivat usein elatuksen puutteessa -ja kyllä tiesivät, mitä siinä kummussa purjeen alla oli, heidän -mielestänsä varmaan äärettömiä aarteita. - -Laivan vieressä pidettiin koko talven kaksi aventoa aina auki, toinen -tulen varalta, että vettä olisi käsillä jos valkea pääsisi irti, -toinen, kauvempana, veden liikkumisen tarkastamiseksi. Sinne tuli pieni -hylje asumaan pitkäksi aikaa, aina siksi että se yhtenä päivänä huvin -vuoksi vangittiin ja tuotiin vasten tahtoansa kyläilemään laivalle. Se -ei siitä juuri näyttänyt olevan hyvillään, ei huolinut tarjotuista -herkuista eikä tullut koskaan enää takaisin, päästyänsä jälleen -aventoon. - -Tieteellisten huomioitten tekemiseksi rakennettiin maalle jäähuone -suurista, suunnikkaanmuotoisista lohkareista koreinta sinijäätä. Tätä -rakennusta kutsuivat tschuktschit _tintinjaranga_ s.o. jäähuone, jota -nimitystä Vega-miehetkin pian yleisesti rupesivat käyttämään. -Saviruukiksi käytettiin vedensekaista lunta, ja katto tehtiin -laudoista. Mutta kun jonkun ajan kuluttua huomattiin, että myrsky -tunkeusi varojen läpi ja toi sisään lumiryöppyä, peitettiin koko huone -purjeilla. Tähän huoneesen asetettiin maneettilaitokset korkeille -puupölkyille. Että ne pysyisivät oikein vakavina, hakattiin kovalla -vaivalla jäätyneesen maahan suuret reiät, joihin pölkyt pantiin, jonka -jälkeen reiät täytettiin vedensekaisella hiekalla. Tämä jäähuone oli -tilava ja mukava observatoori. Se oli sitä paitse kauniimpi kuin moni -muu, sillä sitä käyttäessä muodostui vähitellen kattoon ja pitkin -seiniä sangen kauniita jääkristallisia koristuksia. Sillä oli vaan yksi -vika, se oli hyvin kylmä. Kun ei rautaa saatu käyttää rakennuksessa, -koska se olisi vaikuttanut häiritseväisesti maneetteihin, ei voitu -tulisijaakaan laittaa. Kun koetettiin lämmittää vaskisella teekyökillä, -oli havaintojentekijä kuolemaisillaan häkään. - -Maneettisia ja meteoroloogisia huomioita tekivät, paitse Vegan yhdeksän -tiedemiestä, yksi masinisti ja yksi matruusi. Jokaisella oli -vahtivuorona kuusi tuntia, joista viisi vietettiin jäähuoneessa. -Pakkasessa jolloin elohopea oli jäätymäpisteen alipuolella, tahi, mikä -oli pahempata, 36 asteen kylmässä myrskyssä mennä laivalta puolentoista -virstan päässä olevaan observatooriin, viipyä siellä viisi tuntia 17 -asteen kylmässä ja sen jälkeen palata laivalle, tavallisesti -vastatuuleen, oli kirmakkata kyllä. Kenellekkään ei siitä sentään -tullut mitään haittoja. Päinvastoin näyttää tämä vapaatahtoinen muutos -yksitoikkoiseen laivaelämään vaikuttaneen hyvää ja virkistävää sekä -ruumiisen että sieluun. - -Jäähuoneen lähelle rakennettiin n.k. lämpömittarihäkki ja myöhemmin -talvella laitettiin ympärillä oleviin kinoksiin pari muuta -havaintohuonetta lumesta, grönlantilaiseen rakennustapaan, s.o. -puolipallonmuotoista. Tavarahuone oli myös laitettu lähelle ja vähän -matkaa observatoorista oli suuri puulaari, johon havaintojentekijä pani -kiväärinsä, joka jokaisella aina oli mukana laivalta kulkiessa, ja muut -rautakalut, mitä hänellä oli, ennenkuin astui observatooriin. - -Tien osaaminen kulkiessa observatooriin ja sieltä takaisin lumipyryssä -tahi pimeässä olisi ollut aivan mahdotointa, ja auttamattomasti -kadonnut olisi se ollut, joka olisi sattunut eksymään. Sen vuoksi -laitettiin jääpatsaille johtonuora laivalta observatoorille, ja senkin -avulla kävi tien osaaminen usein vaikeaksi. - -Tyynellä ilmalla on tuskin 40 asteen pakkanen tukala, mutta jo -heikommallakin tuulella käy esm. 35 asteen kylmä aivan vaaralliseksi -sille, joka käy vastatuuleen ilman tarpeellista turvaa kasvoille, -käsille tahi ranteille kylmää viimaa vastaan. Ilman mitään kovempia -tuskia, puree pakkasenvihat, jotka, joll'ei niitä ajoissa lievitetä -hieromalla lumella tahi paljaalla kädellä, helposti voipi tulla aivan -vaarallisiksi. Useimpia niistä, jotka silloin ensikertaa pitivät talvea -peräpohjolassa, puri ensimmäinen pakkanen enemmän tahi vähemmän, mutta -onneksi ei ketään niin paljo, että kukaan olisi pahempata vahinkoa -saanut. - -Puku, jota Vega-miehet pitivät talvella, suojasi paraiten pakkaselta. -Siihen kuului paksut ja hyvät villaiset alusvaatteet; purjekankainen -mekko, joka vedettiin tavallisen viitan päälle suojaksi tuulta ja pyryä -vastaan; lappalaispeski, joka oli niin lämmin, että sitä vaan -käytettiin pitemmillä talvisilla rekimatkoilla; pari hyvin suuria -purjekankaisia saappaita, täynnä kenkäruohoa, jommoista lappalaiset -käyttävät; pyöreä lakki ja paslikki; hylkeennahasta ja säämiskästä -tehdyt kintaat, ranteen kohdalta reunustetut pitkäkarvaisilla -turkiksilla; sekä vihdoin värjätyt lasisilmät, suojaksi häikäisevän -lumen vaikuttamaa n.k. lumisokeutta vastaan. - -Laivalla oli kuitenkin lämmin ja hyvä olla. Asutuissa osissa oli -tavallisesti 12-17 astetta lämmintä, mutta yöllä aleni lämpömäärä -joskus 5-10 asteesen, ja makuusijan viereinen seinä kävi jääpeittoon. -Vesiviivan alipuolella olevassa laivahuoneessa ei lämpömäärä koskaan -ollut nollan alla, tavallisesti yksi kaksi astetta ylipuolella. - -Paljoa suurempi vastus, kuin pakkasesta, oli hyteissä äkkinäisestä -lämpimästä ja häästä, jota suurissa valurautaisissa kamiineissa -lämmittäminen tavallisesti tuottaa pienissä, umpinaisissa huoneissa. -Kun aamusella kylmän yön jälkeen vahti kovin hetaasti totteli käskyä -lämmittämään oikein kelpolailta, joka kuului joka haaralta, tuli -toivotus usein niin perinpohjaisesti täytetyksi, että joka miehen -ruumis puoli tuntia sen jälkeen ui hiessä. Silloin ei ollut mitään -muuta keinoa kuin jättää koju, huuhtoa itsensä kylmällä vedellä ja -hieroa, pukea nopeasti päälleen ja kiirehtiä kannelle saamaan raitista -ilmaa ja jäähdyttämään itseänsä 30-40 asteen kylmässä. - -Koko talven oli terveydentila erin-omaisen hyvä, kiitos ahkeran -kylpemisen, tarkan puhtauden ja oivallisen ruokajärjestyksen. Mitä -viimemainittuun tulee, niin oli Vegalla m.m. runsas varasto -säilyssäpidettyjä ruoka-aineita, niinkuin perunoita, kasvuksia, -lihaliotuksia, lihaa, kalaa, sipulia, pihvipaistia j.n.e., sekä sitä -paitse karpalonestettä ja muurainpuuroa, joka viimemainittu -romminsekaisena on huomattu varmaksi keinoksi kerpukkia vastaan. Pari -elävätä sikaa oli sitäpaitse otettu mukaan teurastettavaksi jouluksi. -Talvinen jahtisaalis oli vaan muutamia riekkoja ja jäniksiä. -Vaihtokaupalla saatiin kuitenkin kotoasukkailta kylliksi tuoretta -kalaa. Suolatointa vettä saatiin jäästä sulattamalla. - -Sää oli talven aikana hyvin myrskyistä ja tuulen suunta oli melkein -koko ajan luoteen ja luodepohjan välillä. Sen vaikutti paikan asema -likellä Beringin salmea, joka on ikäänkuin korkeitten vuorien ympäröimä -portti Jäämeren ja Tyynen valtameren välillä. Niinkuin avonaisen oven -kautta kylmä ilmavirta tunkee likeltä lattiata huoneesen, ja lämmin -ilma virtaa ulos laen rajasta, niin virtasi sielläkin jäämeren kylmä -ilma alas salmea kohti, samalla kun Tyynen meren lämmin ilma ylemmissä -ilmakerroksissa virtasi pohjoista kohti, jonka voi selvästi nähdä -pilvien suunnasta. - -Paikka, johon Vega oli jäänyt kiinni, oli niemi, jolla -vuosisatoja oli asunut tschuktschia ja jota sen vuoksi kutsuttiin -Tschuktschilais-niemeksi. Maa oli täynnä suuria valaanluita, hylkeitten -ja mursujen jäännöksiä ja rippeitä tschuktschien olosta siellä. Seutu -oli tavattoman ruma ja ikävä. - -Kaksi tschuktschilais-kylää oli sillä kertaa niemellä ja Vegan -likemmäisen nimi oli Pitlekai. Siinä oli alussa seitsemän telttaa, -mutta ruoanpuutteen vuoksi muuttivat sen asukkaat vähitellen talven -kuluessa, viimeiset helmikuussa, likempänä Beringin salmea olevaan, -kalaisempaan seutuun. Muuttaessa otettiin vaan välttämättömimmät -mukaan, sillä he aikoivat palata sittemmin, kun pyynti jälleen tuli -tuottavaksi. Toisesta kylästä, joka näytti saaneen runsaammat saaliit, -muutti sitä vastoin talvenaikana vaan muutamia perheitä. Kauvempana oli -vielä useita kyliä, ja yhteensä tuli seudun asukkaita noin 300 henkeen. - -Vegan kiinni jäädessä oli, niinkuin jo ennen on sanottu, jää likinnä -rantaa liian heikkoa kantamaan jalkamiestä, ja hyvin vaikeata oli siis -tulla maalta laivalle niillä keinoilla, joita tschuktscheilla oli. Kun -kotoasukkaat huomasivat laivan, nousi heidän keskellään kuitenkin suuri -liike. Miehiä, vaimoja, lapsia ja koiria näki sekaisin kiireesti -juoksentelevan edestakaisin rannalla, ja muutamia muita näkyi -ajelemassa koiranreillä jääkäytävällä likinnä huonoa jäätä. He -pelkäsivät silminnähtävästi, että se oivallinen tilaisuus, joka silloin -oli, vaihtaa itselleen paloviinaa ja tupakkia, pääsisi käsistä. -Laivasta voi kiikarilla nähdä, kuinka useita turhia kokeita, panna -venettä vesille, tehtiin, kunnes onnistuttiin hinata yksi alus -jäättömälle, tahi vaan ohuen jään peittämälle uralle lähellä rantaa, -joka ura vei aina laivan likelle. Siihen lykättiin nyt nahkavene, joka -ajettiin naisia ja miehiä reunoja myöten täyteen. Kun he olivat tulleet -laivan luo, kiipesi useimmat reilingin yli vähintäkään arvelematta, -leikkiä laskien ja nauraen, sekä huutaen _anoai, anoai!_ (hyvää päivää, -hyvää päivää!). Tämä ensimmäinen kotoasukkaiden kohtaaminen, joiden -kanssa sitte vietettiin kymmenen pitkää kuukautta, oli molemmin puolin -hyvin sydämmellinen ja alkuna erittäin hyvään ja ystävälliseen -suhteesen tschuktschien ja Vega-miesten välillä, joka pysyi muuttumatta -koko talvenpidon ajan. - -Kun tschuktschit eivät olleet suinkaan puhtaita ja siistiä, annettiin -heidän vaan poikkeustiloissa tulla kannen alle. Se suututti heitä -alussa suuresti, niin että yksi heistä kieltäysi laskemasta Vega-miehiä -telttansa sisäosaan. Kaikki tuli kuitenkin pian hyväksi jälleen sen -ystävyyden kautta, jolla tschuktschia aina kohdeltiin laivalla, ja kun -Vega-miehillä, käydessään tschuktschien luona, aina oli mukana makeisia -ja tupakkia sekä miehille että niiden vaimoille ja lapsille. - -Laivan teltanpeittämä välikansi tuli pian oikeaksi -vastaan-ottohuoneeksi koko seudun asukkaille, vieläpä kaikille -matkamiehillekkin. Joka päivä näki koiranvaljaat koiranvaljaiden -vieressä seisovan rivittäin tahi makaavan puoleksi lumessa Vegan -jääportaiden edessä, eikä kukaan ohikulkija jättänyt lepäämättä siellä -muutamia tuntia, tyydyttääkseen uteliaisuuttansa sekä saadakseen -hyvistä sanoista tahi tavaroista vähä lämmintä ruokaa, sipaleen -tupakkia tahi ryypyn, jos sää oli ruma. - -Kaikki laivalle tulleet saivat estämättä liikkua kannella, mutta niin -suuri oli kotoasukkaiden rehellisyys, ett'ei pienintäkään kalua -varastettu. Mutta valitettavasti olivat he hyvin taipuvaisia -kerjäämään, ja näyttivät sitä paitse pitävän kunniana eurooppalaisten -pettämisen vaihtokaupassa, ja pitivät silminnähtävästi niitä hyvin -tuhmina ja epäkäytännöllisinä semmoisissa asioissa. Välistä tarjosivat -he nyljettyjä ketunruumiita, joista pää ja jalat olivat pois leikatut, -jäniksinä, ja kummastuivat suuresti, kun petos heti huomattiin. - -Huonona saalis-aikana vuotta, veivät tschuktschit joka päivä laivalle -ajopuita sekä valaan nikamia ja muita luita, saadaksensa niistä leipää. -Kuormasta, jossa oli viisi polttopuuta, maksettiin kaksi tahi kolme -laivakorppua. - -Kaikki nämä tschuktschit olivat pakanoita. He eivät osanneet muuta -kieltä kuin omaansa, jonka vuoksi Vega-miesten oli vaikeata ymmärtää -heidän puhettansa. Luutnantti Nordqvist oppi sentään piankin heidän -kieltänsä niin hyvästi, että hän voi olla toisten tulkkina. Näytteeksi -tästä omituisesta kielestä pantakoon tähän muutamia sanoja. Niin -merkitsee _tirkir_ aurinkoa, _angka_ merta, _nekita_ yötä, _tintin_ -jäätä j.n.e. - -Eräänä päivänä nähtiin laivalta kummallisen matkueen liikkuvan jäällä. -Se oli joukko tschuktschia, jotka vetivät koiranreessä makaavata -miestä. Vega-miehet luulivat sitä ensin sairaaksi, joka tuli laivalle -saamaan lääkärin-apua. Mutta kun matkue oli päässyt laivan sivulle, -kapusi luultu sairas vallan ketterästi ylös kannelle, astui esiin hyvin -arvokkaasti ja luottavaisesti, teki ristinmerkin, tervehti armollisesti -ylen ja ilmoitti murtavalla venäjänkielellä olevansa merkillinen mies -siinä maailmankolkassa. Hän oli näet niemeläisten tschuktschien -venäläinen starosti eli nimismies nimeltänsä Wasili Menka. Hän -oli lyhytkasvuinen mies, puettu kauniisen valkeankirjavaan -peurannahkapeskiin, jonka alta vilahteli sininen flanellipaita. -Respektiä ja kunnioitusta herättääkseen hän oli tulla karauttanut -reessä, jota ei koirat vetäneet, vaan hänen alamaiset maanmiehensä. - -Hän teki alussa hyvin hartaasti ja innokkaasti ristinmerkin muutamien -valokuvien ja vaskipiirrosten edessä Vegan ruokahuoneessa, mutta jätti -sen tavan pian, huomattuansa, ett'ei kukaan muu tehnyt niin. Lahjana -toi hän tullessaan kaksi peuranpaistia ja sai vastalahjaksi -villapaidan. Hän jutteli aikovansa mennä Markovaan, erääsen Anadyrin -luona olevaan paikkaan, jossa asuu venäläisiä. Nordenskiöld antoi -hänelle silloin venäjäksi kirjoitetun avonaisen kirjeen, menemään -Irkutskin kenraalikuvernöörille, pyytäen että tämä laittaisi sen -edelleen kuningas Oskar II:selle. Kirje asetettiin kahden lapun väliin, -ja Menka otti sen mukaansa. Tultuansa maalle, kokosi hän piirin -tschuktschia ympärilleen, asettui arvokkaasti heidän keskelleen, avasi -paperin, mutta niin että se sattui tulemaan ylösalaisin -- hän ei näet -osannut lukea eikä kirjoittaa -- sekä lukea molotti pitkät pätkät -tschuktschinkielellä, kuuntelevalle, hänen suurta oppiansa -ihmettelevälle joukolle. - -Seuraavana päivänä kävi tuo suuri ja oppinut päällikkö jälleen -laivalla. Uusia lahjoja vaihdettiin ja häntä pidettiin paraimman mukaan -hyvänä. Lopuksi tanssi hän positiivin soiton jälkeen, osaksi yksin ja -osaksi yhdessä muutamien laivamiesten kanssa, katselevien -eurooppalaisten ja aasialaisten suureksi huviksi ja iloksi. - -Kirjeensä vei Menka kunnolla perille. Lähetettynä lokak. 6 p., saapui -se Irkutskiin toukok. 10 p. ja telegrafeerattiin sieltä Tukholmaan, -jonne sähkösanoma tuli toukok. 16 p., juuri kun aljettiin tulla kovin -levottomiksi Nordenskiöldin ja hänen toveriensa kohtalosta, ja kun jo -ajateltiin lähettää retkikuntaa häntä etsimään. - -Pitkän talven aikana käytiin usein läheisissä tschuktschilais-kylissä, -tutkimassa kansan tapoja ja elämänlaatua. - -Kaikki tschuktschilais-teltan asukkaat makaavat yhdessä, teltan -keskellä olevassa makuuhuoneessa. Ennen maatepanoansa syövät he -illallisen. Sekä miehet että naiset riisuvat kaikki vaatteet yltänsä -yöksi ja ottavat vaan lyhyen vaatekappaleen vyöllensä, mutta makaavat -muuten aivan alasti. Aamusella nousee perheen-emäntä ensiksi ylös ja -keittää vähä lihaa murkinaksi, jonka hän sitte laittaa makuuhuoneesen -ennen toisten nousemista. Lihan leikkaa hän kaukalossa viipaleiksi, -jotka jakaa jokaiselle. Semmoisessa teltassa on, varsinkin yön-aikana, -kaikkea muuta kuin mukava olla. Kova kuumuus leviää raanilampuista, -jotka sitä paitse antavat pahan hajun. Sen lisäksi tulee löyhkä väen -tyhjennyksistä, jotka tehdään makuuhuoneessa. - -Kun on ruvettava teurastamaan, menee kaksi miestä porokarjan luo, ja -saatuansa silmiinsä sen poron, jota tahtovat, heittävät he 15 kyynärän -päästä suopungin sen kaulaan. Eläin koettaa silloin päästä pakoon ja -laahaa perässään sitä, joka on köydessä, sillä aikaa kun toinen -lähestyy poroa, tarttuu sen sarviin ja heittää sen maahan, ja tappaa -sen sen jälkeen pistämällä veitsen olkapään taa. Sitte jätetään tapettu -poro naisten haltuun, jotka alkavat ottaa sisälmyksiä ulos. Mahalaukun -sisällys tyhjennetään ja siinä säilytetään sen jälkeen verta. -Viimeiseksi nyljetään nahka. - -Tschuktschien ajokaluina on pienet, kevyet reet, joissa tavallisesti on -valaan lakihetuloista tehdyt jalakset. Niitä vetää joukko koiria, jotka -ovat valjastetut rinnakkain, kukin vetohihnaansa reen eteen, -johtajakoira toisten etunenään. Matkoillansa lumikenttien yli lyhentää -tschuktschi usein aikaansa laululla. Se on yksitoikkoista ja usein vaan -eläinten äänen matkimista. - -Tschuktschit ovat, niinkuin kaikki luonnonkansat, taikauskoisia. Joka -teltassa on yksi n.k. noitarumpu, jota käytetään loitsiessa ja -ennustettaessa, sekä joukko taikakaluja kaikenlaisia esineitä, puisia, -osaksi suden tahi karhun pääkalloja, litteitä kiviä j.m. Tschuktschi -uskoo taikakalun kantamisen rinnalla suojelevan taudeista. Kun -täysikasvuinen nuori mies lähtee naimaan, ottaa hän suden pääkallon -mukaansa; se auttaa muka häntä valitsemaan onnellisesti. - -Nuoret tschuktschi-tytöt huvitteleivat välistä tanssilla. Kaksi tyttöä -asettuu vastakkain, pitävät joskus kätensä toinentoisensa olkapäällä, -tahi asettuvat vierekkäin ja tanssivat vaaputtaen itseään vuorottain -kummallekkin puolelle, hyppäävät tasakäpälää eteenpäin ja kääntyvät -ympäri, ja tähän tanssiin laulavat, tahi oikeammin röhkivät he tahtia. - -Talvea pitävien Vega-miesten elämätä laivalla kuvaa yksi heistä -seuraavalla tavalla: - -K:lo on noin puoli 9 aamusella. Vahdinpitäjä on palannut oltuansa -5 tuntia jäähuoneessa, jossa ilma yöllä on ollut noin -16°. Ulkona on -vähän päälle kolmekymmentä astetta. Murkina on juuri syöty, sikarit, -paperossit ja piiput sytytetään ja salongin väki menee ylös kannelle -liikkumaan ja saamaan raitista ilmaa, sillä alhaalla on ahdasta ja -kuumaa. Ylt'ympäri laivaa leviää autio maisema; valkea tasanko joka -haaralle, siellä täällä kaukana muutamia valkeita kukkuloita, joiden -yli joku korppi väsynein siivin lentää, etsien jotakin syömistä. - -"Metschinko Orpist!" -- "Metschinko Okerpist!" -- "Metschinko Kellman!" -j.n.e. kaikuu nyt kaikkialla laivalla ja jäältä sen likeltä. "Orpist" -on olevinaan Nordqvist, ja "Okerpist" taas Stuxberg. Se on -tschuktschien aamutervehdys. - -Verrattain kaunis sää on tänään houkutellut laivalle suuremman joukon -kotoasukkaita kuin tavallisesti, 30-40 henkeä, pienestä rintalapsesta -harmaihin vanhuksiin asti, sekä miehiä että naisia, jotka kaikki -huutavat tervehdyksensä "metschinko!" Useimmat ovat tulleet ajaen -pienissä reissään, neljästä 16-12 koiraan edessä. Teräväkuonoiset, -pitkätakkuiset, erittäin likaiset koirat ovat kiertyneet maate lumelle. - -Tervehdystä seuraa melkein heti muutamia muita sanoja: "Ouinga mouri -kauka", joka suomeksi olisi: minun on niin nälkä, minulla ei ole yhtään -ruokaa, antakaa vähä leipää! He ovat puutteessa nyt, ne olentoraukat. -Hylkeen lihaa, pääelatustansa, eivät he parhaalla tahdollaankaan voi -nyt hankkia. Ainoa ruoka, jota he voivat hankkia, on eräs laji kalaa, -joka kuitenkin on liika laihaa ruokaa heille. - -Pian on kansi täynnä tschuktschia ja jokapäiväiset markkinat alkavat. -Tschuktschit tarjoovat aseita, turkiksia, koristuksia, leikkikaluja, -kalaa, valaanluita, leviä, kasvuksia j.m. ja pyytävät maksoksi vaan -kaukaa, s.o. ruokaa. Kokki jakelee nälkäisille vieraille sopan -jäännöksiä ja muuta ruokaa, sekä pullia, joita aina leipoessa erittäin -tehtiin tschuktschia varten. - -Sen jälkeen alkavat tiedemiehet työnsä salongissa ja hyteissä. -Edellisenä vuorokautena tehdyt meteoroloogiset ja maneettiset huomiot -järjestetään silloin, luonnontieteelliset kokoelmat katsotaan ja -tarkastetaan, tutkimuksia ja kirjallisia töitä tehdään. Väliaikana -levätään muutamia silmänräpäyksiä ja puhellaan vakavista tahi -leikillisistä asioista. Läheisestä konehuoneesta kuuluu moukarin -lyöntiä ja viilojen kitinätä. Jotenkin hyvästi lämmitetyllä, mutta ei -erittäin valaistulla välikannella puuhailee osa miehistöä -kaikenlaisissa laivatöissä, ja kyökin vaiheilla häärii kokki pannujen -ja vatien kanssa. - -Aamupuoli kuluu levollisesti ja hiljaisesti. Heti k:lo 12 jälkeen ovat -melkein kaikki jälleen kannella, kävellen edestakaisin. Kokan puolella -on nyt hyvin vilkasta. On miehistön ruokatunti. Koko tschuktschi-joukko -on kokoontunut huoneen alaskäytävän luo; toinen soppamalja toisensa -jälkeen tulee ylös, sen tyhjentää paikalla se, joka tungoksessa ja -sekasorrossa on ollut kylliksi onnellinen pääsemään sen kimppuun. -Leipää ja lihakappaleita, sokurinpalasia j.m. jaellaan ahkerasti ja -katoo yhtä nopeasti. Vihdoin näkyy kokki itse, kantaen suurta kattilata -lihasoppaa, jonka kimppuun tschuktschit karkaavat niinkuin näljistyneet -eläimet, ammentaen kitaansa lusikoilla, tyhjillä säilytyspurkeilla ja -ennen kaikkia kourillaan. Huolimatta kovasta pakkasesta on yksi ja -toinen nainen paljastanut käsivartensa ja puoli rintaansa, ett'ei -avarat peskinhihat olisi tiellä. Kaikki tuo ei ole juuri viehättävätä -nähdä. - -K:lo 3 aikana alkaa hämärtää ja tschuktschit lähtevät toinen toisensa -jälkeen, palatakseen huomenna. Kaikki tulee tyyneksi ja hiljaiseksi -laivalla. Noin klo 6 on laivaväki lopettanut työnsä ja saa käyttää -loppuajan mielensä mukaan. Useimmat heistä lueskelevat iltahetken. Kun -illallinen k:lo puoli 8 on annettu salongissa, valmistautuu se, jonka -on oltava vahtina jäähuoneessa, täyttämään ikävätä velvollisuuttansa. -Toiset tiedemiehet ovat koolla salongissa ja kuluttavat illan jutellen, -pelaten, keveämpätä lukien j.n.e. K:lo 10 menee kukin erilleen, mutta -monen hytissä palaa kuitenkin kynttilä yli puoliyön. - -Semmoista oli yleensä talvielämä Vegalla. Toinen päivä oli melkein -kokonaan toisen kaltainen. Kun myrsky ulvoi, lunta pyrytti ja pakkanen -tuli ylen kovaksi, pysyttiin enemmän kannen alla; mutta kun sää oli -kaunis, elettiin enemmän ulkona taivas-alla, käytiin katsomassa -observaattoria jäähuoneessa ja ympärillä asuvia tschuktschia, tahi -käytiin jahdissa. - -Mutta otustensaanti oli niukka. Jään aukot olivat uskottavasti täynnä -hylkeitä, mutta ne olivat liika kaukana, eikä niitä voinut veneettä -lähteä pyytämään. Ei ainoatakaan jääkarhua näyttänyt löytyvän -lähimailla; monista merkistä voipi päättää, että jääkarhu on -tulemaisillaan hävitetyksi Siperian pohjoisrannalta. Susia oli sitä -vastoin runsaanlaisesti tunturilla. Kettuja, valkeita ja punaisia ja -mustia, oli joukoittain, mutta ei helposti metsämiehen saatavissa. -Jäniksiä oli sitä vastoin helpompi saada. Useimmat linnut olivat jo -Vegan kiinni jäätyessä lähteneet etelää kohti. Vaan tunturipöllö, eräs -kaarnelaji ja riekko ovat talven yli seudulla. - -Niin läheni vähitellen joulu. Kuinka toisenlaisilla tunteilla -valmistausivat Vega-miehet viettämään tätä rakasta juhlaa siellä, -kaukana sivistyneestä maailmasta ja kodostaan, isänmaasta ja ystävistä, -kuin olivat viettäneet edellisiä joulu-iltoja perheittensä ja -ystäviensä piirissä. Monta kertaa juhlallisemmalta tuntui se varmaan -nyt, napamaailman yksinäisyydessä ja napayön juhlallisessa -hiljaisuudessa ja rauhassa. - -Jouluaatto vietettiin totutulla pohjolan tavalla. Joulukuusen sijaan -verhottiin alastoin ajopuunrunko pajunvarvuilla ja laitettiin siten -reheväksi, oksaiseksi joulupuuksi, joka tehtiin niin tuuheaksi kuin -mahdollista. Joukko vartavasten joulukuusta varten mukaan-otettuja -pieniä vahakynttilöitä kiinnitettiin joulupuuhun, ynnä kotoa tuotujen -joululahjojen kanssa. Joulupuu sai paikkansa joulunpyhiksi -puhdistetulle ja useilla lipuilla somasti koristetulle välikannelle, ja -k:lo 6 i.p. kokoontui upseerit ja laivaväki sinne. Silloin ruvettiin -heittämään arpaa joululahjoista, silloin tällöin väliin pannen -jytisevätä polskaa komean joulukuusen ympärillä. Illallispöydässä -tarjottiin vanhan pohjolan tavan mukaan jouluolutta ja kinkkua. Myöhään -yöhön istuivat miehet koossa, juoden maljoja kuninkaan ja isänmaan -onneksi, retkikunnan hyväksi menestykseksi, sen päällikkökunnan ja -miehistön, kotonaolevien perheitten, sukulaisten ja ystävien muistoksi. - -Muitakin juhlapäiviä vietettiin paraimman jälkeen, ja uudenvuoden yönä -klo 12 otettiin uusi vuosi vastaan ampumalla kovia räjekranaattia -Vegan rihlakanuunista ja useita rakettia, jotka loistivat kuin kirkas -tähdenlento uuden vuoden synnyinhetkellä. - - * * * * * - -Uusi vuosi näytti tuovan vähän toivoa jään kahleista pääsemiseen. Tuuli -oli näet alkanut käydä idästä ja etelästä ja kaukana merellä näki -melkoiset matkat avovettä, jonka takana ei enää näkynyt yhtään jäätä. -Tschuktschitkin katselivat avovettä kaipauksella ja rupesivat -laittamaan yksinkertaisia pyyntikalujansa reilaan. Mutta sekä he että -Vega-miehet pettyivät toiveissansa. Vegan jääkahleet pysyivät -järkähtämättöminä ja sininen juova taivaanrannalla kapeni ja katosi -pian jälleen. Tämä vaikutti kotoasukkaiden kesken niin suuren -puutteen elatuksesta ja ennen kaikkia raanista, heidän valo- ja -lämmitys-aineestansa, että likimmäisen kylän, Pitlekain, asukkaiden -täytyi muuttaa itäänpäin, vaikka isot joukot ruokatarpeita joka päivä -jaettiin heille Vegasta. - -Kaikki toiveet päästä aikaiseen irti heitettiin jälleen. -Pohjoisen elämän yksitoikkoisuuden keskeyttämiseksi samalla kertaa -hupaisella ja hyödyllisellä tavalla, pidettiin laivaväelle sarja -yleistajuisia esitelmiä, joita suurella mieltymyksellä kuunneltiin. -Soitannollisia iltamia koetettiin myös panna toimeen, niin hyvästi kuin -soittokoneitten ja Vega-miesten soitannollisten lahjojen puute salli. - -Helmik. 20 p. pysähtyi kolme suurta tschuktschi-rekeä Vegan luokse, -täynnä tavarata ja 16-20 koiraa edessä. Ne tulivat idästäpäin ja olivat -matkalla markkinoille likelle Nischni Kolymskiä. Nordenskiöld antoi -heille kirjeitä kotimaahan, ja niiden viemispalkaksi saivat he kolme -pulloa rommia ja hyvän ylöspidon väelle ja koirille. He puolestansa -lupasivat saattaa kunnollisesti kirjeet perille ja palata toukokuun -alussa, ja siinä sanassaan he pysyivätkin. Toukokuun ensi päivinä kulki -näet useita rekiä lännestä itään, pitkin rantaa, kuormana peurannahkoja -ja vetäjinä joukko koiria. Luonnollisesti lepuuttivat kaikki -aasialaisen jäämerenrannan ainoan ravintolan, Vegan, luona, jossa -tiesivät voivansa kuluttaa hetkisen, jutellen hyvässä seurassa, sekä -saavansa ruokaa ja paloviinaa. He kertoivat silloin kirjeen olevan -tulossa toisen koirakuorman mukana, jonka piti tuleman vielä samana -päivänä. Se oli Vega-miehille suuri uutinen, joka sai kaikki kiihkeästi -odottamaan. Posti Euroopasta! Tämä ihmeellinen sanoma jääerämaassa, -kaukana sivistyneitten kansojen teiltä, sai uuteen vauhtiin ajatukset -isänmaasta, kodista ja ystävistä. Mutta kirjeen tultua, nähtiin sen -olevan vaan lyhyen lipun Kolymasta, venäläiseltä virkamieheltä, joka -ilmoitti Nordenskiöldille, että Vegan kirjeet olivat joutuneet hänen -käsiinsä ja tulleet lähetetyiksi huhtik. 4 p. lentolähetin kanssa -Jakutskiin. Sieltä lähetettiin ne postissa Irkutskiin, jonne saapuivat -toukok. 26 p., ja tulivat Ruotsiin elok. 2 p. Ne olivat olleet siis -kuusi kuukautta matkalla. - -Maaliskuun lopulla alkoi suuria, porojen vetämiä kuormia jotenkin -lukuisasti kulkea Vegan ohi. Niissä oli poronnahkoja ja venäläisistä -markkinapaikoista ostettuja tavaroita, jotka piti vaihdettaman Beringin -salmella. - -Poro-tschuktschi käy paremmissa vaatteissa ja näyttää uljaammalta kuin -ranta-tschuktschi. Hän elää paimentolaisena ja tekee sitä paitse koko -ikänsä matkoja venäläisten markkinapaikkojen ja jäämerenrantojen -välillä. - -Vegasta tehtiin talven-aikana useita matkoja poro-tschuktschien luo, -sisämaassa oleviin kyliin. Yhdessä kylässä oli kaksi, kukkulalle -pystytettyä telttaa. Toinen oli sillä kertaa kylmillään, toisessa asui -tschuktschi nuoren vaimonsa kanssa, sekä toinen nuori pari, joka oli -vierailemassa naapurikylästä. Läheisellä kukkulalla näki puolisataa -poroa kävelevän syömässä. - -Vega-miehiä käskettiin telttaan. Heidän sisään astuessaan sytytettiin -hylkeenraanilla täytetty, sammalsydämminen lamppu, ja nuori emäntä -koetti tehdä olon teltassa niin mukavaksi kuin mahdollista vieraille; -hän kiersi poronnahkoja pään-alasiksi ja teki tilaa, niin että he -saivat mukavasti levätä, väsyneitä kun olivat matkasta. Ulommaisessa -telttahuoneessa valmisti toinen vaimo illallista, keitettyä -hylkeenlihaa. Vieraita käskettiin ynnä aterialle, mutta kun ei -hylkeenliha juuri ole maittavata, vastasivat he, ett'ei heillä ollut -nälkä, koska juuri olivat syöneet päivällisen. Tschuktschit -aterioivat siis itse, maaten vatsallaan, ruumis sisäteltassa ja pää -poronnahkavällyjen alla ulkoteltassa, jossa ruoka oli. Aterian lopussa -vetivät he jälleen päänsä sisään, riisuivat päältään, jättäen vaan -aliruumiinsa verhot, ja ottivat poronnahkasaappaansa jalastaan. Ne -käännettiin nurin, kuivattiin tarkasti ja ripustettiin kattoon lampun -päälle, yöksi kuivamaan. - -Matkustajat kestittivät naisia sokurilla, jota nämä eivät koskaan ennen -olleet nähneet. He tutkivat sitä sen vuoksi alussa hyvin tarkasti ja -vähä varovasti, mutta sitte maistui se heistä oivalliselta. Mutta kun -isäntäväki näytti tulevan uniseksi, sanoivat matkustajat hyvää yötä ja -menivät maate telttaan, jonka olivat tuoneet mukanaan Vegasta. Se ei -suinkaan ollut lämmin ja mukava makuukammari. Yöllä aleni näet -lämpömäärä -11° asti. - -Kun matkamiehet seuraavana aamuna k:lo 7, suurimmaksi osaksi unettoman -yön jälkeen, tulivat ulos teltasta, olivat kaikki porot lähenemässä -tiheässä joukossa. Etupäässä kävi vanha, komea- ja korkeasarvinen poro. -Se meni isännän luo, joka oli lähtenyt karjaa vastaan, ja sanoi sille -hyväähuomenta, silitellen turpaansa hänen käsiinsä. Toiset porot -seisoivat sillä aikaa suorissa rivissä ja niiden omistaja meni ja -tervehti joka eläintä, antaen sen silittää kuonoansa hänen käsiinsä. -Hän tarttui jokaisen poron sarviin ja tutki eläintä tarkasti. Isännän -merkistä teki koko karja sitte kokokäännöksen ja palasi tiheissä -rivissä, johtaja etupäässä, laitumelle. Tämä pieni kohtaus teki kauniin -ja hyvän vaikutuksen Vegan miehiin. Julma ja raaka villi ei siinä -kovalla ja tylyllä tavalla näyttänyt valtaansa eläinten yli, vaan hyvä -isäntä kohteli siinä alamaisiansa rakkaudella. Itse oli hän komea nuori -mies, kasvot älykkäät ja ruumis solakka ja kaunis. Hänen vaatteensa, -erittäin somaa tekoa ja tavattoman kaunista peurannahkaa, kulkivat -tarkasti sorean ruumiin mukaan ja laskivat näkymään hänen miellyttävän -ryhtinsä. - -Näillä tschuktscheilla on tapana uhrata auringolle ja kuulle, sekä -jumalille, joiden he luulevat asuvan meressä ja virroissa ja järvissä, -maassa ja muutamilla vuorilla. Kalassa ollessaan uhraavat he esim. -tavallisesti niin, että polkevat kantapäillään pienen kuopan lumeen ja -heittävät siihen muutamia ruoanmuruja. - -Käydessään poro-tschuktschien teltoissa voivat Vega-miehet oppia -tuntemaan useampia piirteitä heidän kotielämässään. Soitanto ja tanssi -ovat siinä hyvin tärkeitä. Joka teltassa on muutamia rumpuja, jotka on -tehty suuresta puurenkaasta, jonka päälle on vedetty hylkeennahkainen -tahi mursunsuolista tehty rumpukalvo. Tätä rumpua lyödään -valaskalanluisella, kevyellä sauvalla. Sen kautta syntyvä ääni on -surumielistä, ja tämä vaikutus lisääntyy vielä enemmän, kun soittoon -yhtyy kotoasukkaiden yksiääniset, poljennolliset laulut, joita he -laulavat hyvin tunteellisesti. Kuulijat seuraavat niitä oikealla -ihastuksella, jonka näkee hymyilemisestä ja silmien säteilemisestä. - -Tschuktscheilla on erin-omainen ruokahalu. Illallinen nähtiin kerta -olevan seuraavia ruokalajia: raakaa kalaa, soppaa, keitettyä kalaa, -hylkeen-ihraa, hylkeenlihaa. Soppa keitetään verestä, vedestä, kalasta -ja ihrasta. Hylkeen-ihraa syövät he niin, että pistävät koko kunkin -osaksi tulleen kappaleen suuhunsa ja leikkaavat sitte veitsellään -sopivan suupalan, kuljettaen veistä aivan huulien likeltä. Samoin -tekevät he lihaa syödessään. - -Vanhempien ja lasten välillä vallitsee sydämmellisin rakkaus. Näkee -isien hellästi suutelevan ja hyväilevän lapsiansa, ennen maate -menemistänsä, ja lasten puolestansa aina kiirehtivän jakamaan -vanhempiensa kanssa, saadessaan jonkun makupalan tahi lahjan. - -Mutta vähitellen alkoi kevät lähetä. Kaikki oli kyllä talvimaista -niinkuin ennenkin ja maa lumen peitossa vielä pitkälle kesäkuuhun. -Mutta huhtik. 23 p. näkyi kevään ensimmäiset sanansaattajat, pulmuset, -jotka laskeutuivat jääkappaleille ja kinoksille ja alkoivat iloisen -viserryksensä. Sen jälkeen tuli lokit, hanhet, haahkat, kahlaajat ja -laululinnut. Ensimmäisiä näistä viimeisistä oli eräs Sylvian laji, jota -toukokuun alussa suurin joukoin asettui ainoalle mustalle paikalle, -joka vielä näkyi seudulla, -- Vegan kannelle. Väsyneet linturaukat -katselivat heti mukavia makuusijoja ja löysivät niitä laivan ri'issä. -Vega-miehet ottivat nämä uudet vieraat vastaan tavallista suuremmalla -ystävyydellä, ja jokainen koetti olla niitä häiritsemättä tahi -pelottamatta. - -Toisena kevään-enteenä oli railot, joita syntyi jäähän kappaleen matkaa -laivasta. Ne sulkeutuivat kuitenkin jälleen jään uuden siirtymisen -kautta, ja samalla työntäysi suuria jäälohkareita korkeiksi valliksi -niille paikoille, joissa railot olivat olleet. Vahvinkin laiva olisi -musertunut, jos se olisi sattunut olemaan semmoisessa railossa. -Kohovettä alkoi myös nousta niin paljo jäälle, varsinkin likelle maata, -että kävi vaikeaksi päästä laivalta maalle, ja moni mies sai kylmän -kylvyn jossakin syvemmässä kolossa jäällä. - -Eräänä päivänpaisteisena päivänä, toukokuun lopulla, ilmestyi muutamia -kärpäsiä, ja ensimmäinen kukka näkyi kesäk. 23 p., siis juuri -juhannus-aattona. Viikkoa jälkeen alkoi maa viheriöitä ja kaikenlaiset -kukat avasivat monenväriset nuppunsa. Silloin loppui myös se kaunis -valo-ilmiö, joka talvella ikäänkuin palkitsi maan kukkaloiston. Kun -näet kävelee niillä tienoin meren rannikkoa, kohoveden liottamassa -lumessa, syntyy joka askeletta ottaessa erittäin voimallinen, komea, -sinisenvalkea valonheijastus lumessa, ja näyttää, niinkuin tulimeri -avautuisi kulkijan jalkoihin. Naparetkeilijään tekee erittäin omituisen -vaikutuksen, pimeänä ja tuimana talvipäivänä kulkeminen tuossa lumen ja -liekkien sekoituksessa, joka joka askeleella parskuu kaikille -haaroille, loistaen niin kirkkaasti, että olisi valmis uskomaan -kenkiensä ja vaatteidensa syttyvän. Tämä valonheijastus lähtee pienestä -rapueläimestä, joka voipi loistaa, samaan tapaan kuin tavallinen -kiiltomato. - -"Metsäkin" alkoi käydä vihannaksi. Se ei kumminkaan ollut semmoista -metsää, kuin me olemme tottuneet näkemään. Metsä kaikille tuulille -avonaisen Pitlekain luona oli vaan aivan matalata, maassa -luikertelevata pajulajia, ainoastaan pari tuumaa korkeata. - -Heinäk. 17 p. irtaantui vihdoin talven-aikana muodostunut jää maasta ja -pitkin rantaa tuli pitkän matkaa avovettä. Mutta pohjajäät pysyivät -vielä liikkumattomina ja niiden välissä oli talvijääkin yhä niin lujaa -ja vahvaa, että kaikkien mielestä vielä meni neljätoista päivää, -ennenkuin Vega pääsi irti. Sillä välin oli kaikki laivalla laitettu -valmiiksi lähtöä varten ja kone pantu kuntoon milloin hyvänsä -lämmitettäväksi. Läheinen pääseminen talven pitkästä vankeudesta oli -oven edessä, ja kaikkien mielet olivat täynnä iloa ja toivoa. - -Kuu Vega-miehet seuraavana päivänä, heinäk. 18 p., olivat päivällisellä -tavalliseen aikaan, tunsivat he äkkiä laivan ruvenneen hiljaa -keikkumaan. Kapteini Palander riensi ylös kannelle ja näki jään olevan -liikkeillä. Hän antoi heti lämmittää höyrykoneen ja kaksi tuntia sen -jälkeen oli Vega, koristettuna kaikilla lipuillaan, jälleen höyryn -kuljettamana, matkalla päämaaliansa kohti. - -Aivan jäätöin rako oli syntynyt laivan ja rannemmalla olevan selvän -veden välille. Samalla oli jääkentät laivan toisella puolen -työntyneet merelle päin, niin että Vegalla oli mukava ja kylliksi -syvä kulkuväylä. Matka suunnattiin Beringin salmea kohti, -ja kun Vega höyrysi Pitlekain äärimmäisen niemen ohi, nähtiin koko -kylän väki, miehet, naiset ja lapset, koossa eräällä töyryllä aivan -rannalla, katsellen merelle päin tulikoiraan, -- niinkuin tschuktschit -kutsuivat höyrylaivaa --, joka ainiaksi vei vieraat, ystävät pitkän -talven ajoilta, pois heidän autiolta, kylmältä rannaltansa. -Varmaan tunsivat ne hyväsydämmiset villit surua ja liikutusta -ystävällisissä sydämmissään eronhetkenä. Pari heistä souti rannasta -hylkeennahkaveneessä, viitataksensa ikäänkuin vielä viime hetkenä -lähteville tervehdyksensä. Etummaisena istui siinä pienessä veneessä -kaksitoistavuotias tschuktschi-tyttö. Hänen nimensä oli _Reitinakka_ ja -hän oli ollut Vega-miesten suuri lemmikki. Kaikki hyväilivät häntä ja -antoivat hänelle lahjoja ja herkkuja, ja iloisella ja hilpeällä -olennollaan oli hän heille niinkuin ystävällinen auringonsäde. Hän se -nyt viittasi heille viimeisen tervehdyksen tuosta talvisatamasta, jonne -he eivät koskaan enää palaisi. - - - -Tschuktschilais-niemeltä Jaapaniin, - - -Kun Vega koko voimallaan mennä höyrysi Beringin salmesta, oli ne -korkeat vuoret, joita kohoo aasianpuoleisella sivulla, verhoontuneet -paksuun sumuun, josta vaan silloin tällöin yksinäisiä vuorenhuippuja -pisti esiin. Meri oli ajojään peitossa. Jääpalasilla lepäili siellä -täällä joukoittain erästä kaunispiirteistä hyljelajia, ja avoveden -päällä pyöri lukuisasti vesilintuja. - -S:t Lawrencen lahden ulkopuolella tavattiin kiintonaista jäätä, joka -sulki vuonon suun ja sen oivallisen sataman. Siellä rupesi Vega -ankkuriin Nynamon kylän luona. Tämä kylä oli kunnaalla ja vähän matkaa -kauvempana yleni korkea vuorenselkä, josta pisti joukko kukkuloita ja -jonka sivuina oli suuret, penkereittäin kokoontuneet kivirauniot. - -Kylässä oli kymmenen telttaa. Koska siellä oli puute ajopuista, -käyttivät kotoasukkaat valaanluita melkein kaikkiin tarpeihinsa. -Telttaverhokin, joka oli hylkeennahkaa, oli pingotettu paalujen tavoin -maahan lyötyjen valaskalan kylkiluiden ja alileukaluitten päälle. Niitä -yhdisti yläpäästä valaanluiset riu'ut, ja jott'ei tuuli voisi nostaa -telttaverhoa ylös maasta, oli sen reunan päälle pantu joukoittain -suuria raskaita luita, niinkuin lapaluita, selkänikamia j.m.s. -Polttopuiksi käytettiin ulkona keitettäessä raaniin kastettuja -valaanluita. Suurta, käyrää valaskalankylkiluuta, jonka toinen pää oli -pistetty maahan, pidettiin silloin hahloina. Valaannikamia käytettiin -huhmarina, lapaluut olivat ovina rasvakellareihin ja onsiksi tehtyjä -valaanluita pidettiin lamppuina. Halaistuja lakihetuloita, alileukaluun -kappaleita ja suorempia kylkiluita käytettiin talloiksi rekien -jalaksiin, ja lakihetuloista silvottuja kuituja käytettiin nyörinä ja -siteinä. - -Joka teltan ulkopuolella näki kasoittain mustaa hylkeenlihaa ja pitkiä, -valkeita, väriseviä nauhoja puhallettuja suolia oli ripustettu -kuivamaan. Teltan sisässä näki kaikkialla verisiä lihapaloja -inhottavimmalla tavalla valmistettavan tahi olevan maassa hujan hajan, -jonka kautta sekä asunnot että niiden eläjät saivat tavallista -inhottavamman näön. Mieluisan erotuksen teki viheriöivät pajun-oksat, -joita oli kasattu melkein joka teltan suulle ja joiden ympärillä -tavallisesti oli vaimoja ja lapsia, jotka halukkaasti söivät lehtiä. -Joka teltassa oli hyviä kivääriä sekä joukko eurooppalaisia -tarvekaluja, josta voi päättää näiden tschuktschien olevan vilkkaassa -yhteydessä merenkulkijoiden kanssa. Nämä tschuktschit hautaavat -kuolleensa samalla tavalla kuin heidän pohjoiset heimolaisensakin. He -panevat kuolleen viereen keihään, nuolia, piipun, lumenvarjostimen, -jääsiivilän j.m., mitä luulevat hänen tarvitsevan toisessa maailmassa. - -Heinäk. 22 p. laski Vega jälleen ankkurinsa, sillä kertaa Amerikan -puolelle Port Clarenceen, oivalliseen satamaan, Amerikan läntisimmän -niemen, Cap Prince of Walesin, eteläpuolella. Merta vastaan suojelee -satamata matala, pitkä hietasärkkä, ja sen sisään laskee jotenkin suuri -joki, jonka suu leviää järveksi. Idässä kohoo korkeita, epätasaisia -vuoria. Ensi kertaa Vega silloin, lähtönsä jälkeen Aktinian satamasta -Taimursaarella elok. 18 p., rupesi ankkuriin oikeassa satamassa; siihen -asti oli se ollut ankkurissa tahi kiinni avonaisilla väylillä, jään ja -tuulien vallassa, saamatta mitään suojaa maalta. Kuitenkin oli laiva -säilynyt aivan hyvästi ja oli vallan vikaantumatoin, kiitos kapteini -Palanderin taitavuuden ja miehistön kelvollisuuden. - -Heti kun ankkuri oli laskettu, tuli laivalle useita veneitä, osaksi -suuria nahkaveneitä, osaksi kajaakkia, s.o. kapeita umpikantisia -veneitä, joiden kannessa on yksi tahi pari pyöreätä reikää soutajalle. -Joskus makasi niissä vielä yksi mies pohjalla kannen alla; jos vene -olisi kaatunut, ei hän olisi voinut pelastua. Sillä lailla kulkevat -usein lapset vanhempiensa mukana niiden veneretkillä. - -Asukkaat siellä olivat eskimoja. Pari miestä, jotka olivat seuranneet -valaskalanpyytäjiä San Fransiskoon tahi Honoluluun, osasi puhua vähän -engelskaa. Sikäläiset eskimot ovat paljoa siistimmät muita napakansoja, -ja seurustelu eurooppalaisten ja amerikkalaisten kanssa oli vaikuttanut -heihin jalostuttavasti, joka ei muuten ole laita raakalaiskansojen -kanssa. - -Useimmat näistä eskimoista asuivat ohuesta pumpulikankaasta tehdyissä -kesäteltoissa. Osa heistä piti eurooppalaisia vaatteita, toiset olivat -puettuna hylkeen- tahi peurannahkaisiin housuihin ja keveään, pehmeään, -usein kauniisti kirjaeltuun ja murmelinnahkaiseen peskiin. Sateella -vedettiin sen päälle yhteenneulotuista suolista tehty sadetakki. - -Naisiin oli kirjaeltu muutamia piirroksia leukaan. Miehet pitivät -pieniä viiksiä tahi ohutta kokopartaa. Useimmilla heistä oli kaksi -pitkää reikää pistetty alihuuleen, jossa he kantoivat lasisia, luisia -tahi kivisiä koristuksia. Eräällä nuorella, melkein täysikasvuisella -tytöllä oli suuri sininen lasihelmi nenässä, jonka välikalvo sitä -varten oli lävistetty; mutta hän hätääntyi kovin ja kätki kasvonsa -äidin peskin laskoksiin, kun huomasi koristustansa kaikkien katselevan. -Kaikilla naisilla oli pitkät helminauhat korvissa, ja käsissä rautaiset -tahi vaskiset rannerenkaat. Silmät olivat hiukan vinossa, kasvot -litteät, nenä pieni ja juuresta litistynyt. Useimmat, miehet sekä -naiset, näyttivät raittiilta ja terveiltä. Teltoissa vallitsi -jonkunlainen järjestys ja somuus, ja lattioilla oli punotusta ruohosta -tehdyt matot. Useimmat tarvekalut ja aseet olivat amerikkalaista tekoa. -Mutta sen ohessa käytettiin tahi säilytettiin teltan romukätköissä -joutsia ja nuolia, linnunpyynti-keihäitä, luisia sauvoimia ja -joitakuita kivikaluja, useimmat hyvin taitavasti laitettuja ja -leikkauksilla ja piirroksilla koristettuja. Erittäin taidokkaasti oli -varsinkin heidän onkensa laitetut; ne oli sievästi muodostetut -syötiksi, kuvaamaan kuoriaisia ja muita hyönteisiä, värjätyistä luista, -lasihelmistä ja vesilintujen punaisesta varvasnahasta. Nämä -kotoasukkaat olivat iloisia ja ystävällisiä. Nainen oli yhtä suuressa -arvossa kuin mies, ja lapset olivat käytökseltään hiljaisia ja siivoja. -Kaikki nämä eskimot olivat pakanoita. Muutamien telttojen luona oli -punaiseksi maalattuja, puisia linnunkuvia, siivet leveellään, patsaiden -nenissä. Ne olivat teltan suojelusjumalia. Kuolleensa hautasivat -eskimot sillä lailla, että ruumiit täysissä vaatteissa pantiin maahan, -ilman mitään hautaa tahi arkkua, mutta tiheän aitauksen sisään. -Semmoisen ruumiin vieressä näki kajaakin airoinensa, ladatun -kaksipiippuisen pyssyn, jonka nalli oli valmiina ja hana puoleksi -vedettynä, muutamia muita aseita, vaatteita, tulukset, lumikengät, -juoma-astian, kaksi puusta leikattua, vereen tahrittua naamaria ja -kummallisia eläimenkuvia. - -Kun löytöretkeilijät liki sata vuotta sitte ensin tulivat niille -seuduille, olivat asukkaat vielä hyvin sivistymättömiä ja raakoja. Niin -kertoo eräs matkustaja seuraavata ensimmäisestä käynnistään S:t -Lawrencen saarella Beringin salmessa. He levittivät -- niin kertoo hän --- likaisen nahan teltan permannolle ja käskivät hänen istumaan sille. -Sen jälkeen tuli toinen kotoasukas toisen jälkeen, syleili häntä ja -hieroi kovasti nenäänsä hänen nenäänsä vastaan, sekä lopetti -hyväilemisensä sylkemällä käsiinsä ja silittämällä muutamia kertoja -hänen kasvojansa. Sitte panivat he hänen eteensä kaukalon valaan-ihraa, -jota hänen täytyi syödä kelpolailla, ett'ei olisi pahoittanut -hyväntahtoisten isäntiensä mieltä. - -Elok. 14 p. kävi Vega ankkuriin Beringin saaren luona, läntisimmän -niitä vuorisia saaria, jotka pitkien vitjojen tavalla etelässä -rajoittavat Beringinmeren. Näillä saarilla pitää eräs amerikkalainen -kauppayhtiö kaksi jotenkin suurta asemaa, joissa käydään kauppaa -kotoasukkaiden kanssa. Tärkeinnä kauppatavarana on erään hyljelajin, -n.k. merikarhun nahka, jota vuosittain tapetaan niillä tienoin aina -20,000-50,000. Kotoasukkaat siellä asuvat osaksi oikein mukavissa -turvehuoneissa, osaksi pienissä puuhuoneissa, joita yhtiö heille -lahjoittaa, ja siellä on koulu heidän lapsiansa varten. Beringin -saarella se kuuluisa löytöretkeilijä, josta saari on saanut nimensä, -lopetti päivänsä. Kun koko hänen miehistönsä oli sairastunut -kerpukkiin, ajelehti hänen laivansa ohjatoinna ja tuuli ja aallot -veivät sen sille saarelle. Ankkuri laskettiin mutta suuri hyökylaine -katkaisi ankkuriköyden ja heitti laivan maata kohti. Luultiin, että -laiva ensi laineessa musertuisi kallioita vasten, mutta aallot veivät -sen odottamatta kallioiden suojaamaan syvään lahteen, jossa vesi oli -aivan tyyni ja jota vaan kapea suu yhdisti mereen. Joll'ei ohjatoin -laiva olisi ajautunut juuri sille paikalle, niin olisi se ehdottomasti -musertunut ja kaikki miehet olisivat hukkuneet. Suurella vaivalla -jaksoi väsynyt miehistö panna veneen vesille. Erään puron rannalle -rakensi se osa väkeä, joka vielä jaksoi seistä jaloillaan, jonkunlaisia -majoja, peittäen purjeella muutamia syviä kuoppia. Kun sairaat piti -vietämän maalle, kuoli moni heti päästessään kajuutasta raittiisen -ilmaan. Toiset kuolivat veneessä tahi heti maalle tultuansa. He ehtivät -tuskin haudata ruumiita ja voivat vaivoin suojella niitä nälkäisiltä -ketuilta, joita ylen määrin kuljeskeli asumattomalla saarella. Muutaman -viikon kuluttua kuoli myös Bering. Hän tuli melkein elävältä haudatuksi -saarellensa. Sillä sen hietakuopan seiniltä, jossa hän makasi, vieri -puuttumatta hietaa hänen päällensä ja hän ei lopuksi antanut ottaa sitä -enää pois, koska se hänestä lämmitti hänen kylmeneviä jäseniänsä. Hänen -kuoltuansa täytyi ruumis kaivaa ulos, oikeaan hautaan laskettavaksi. -Eloon jääneet pelastivat itsensä seuraavana kesänä mannermaalle -laitettuansa itsellensä uuden aluksen sillä välin myrskyssä musertuneen -laivansa palasista. - -Kun Vega lähestyi Beringin saaren uudis-asuntoa, souti yksi mies laivaa -kohti ja tervehti, huutaen: "Onko se Nordenskiöld?" Ensimmäinen -eurooppalainen sanoi retkikuntaa tervetulleeksi koillisen kulkuväylän -löytämisen jälkeen. Mies oli suomalainen, Björkbodan tehtaalta -Kemiöstä, jossa Nordenskiöld oli oleskellut paljo nuoruudessaan. Nyt -oli hän amerikkalaisen yhtiön palveluksessa. - -Hyljelajia, merikarhua, jota täällä pyydetään, on saarilla -sadointuhansin, ja se on tunnettu omituisista tavoistansa. Kesällä -nousee se maalle ja etsii paikkoja paritus-ajaksi. Koiraat tulevat -ensiksi ja käyvät verisiä sotia maasta, jolloin kukin koettaa puolustaa -sitä alaa, jonka se on ottanut omalle varallensa ja jonka ulkopuolelle -se ei aja takaa voitettua vihollista. Taistelun jälkeen paneutuu -voittaja maahan itsetyytyväisellä röhkinällä, heittäytyy seljälleen, -kaapii itseään etujaloillansa ja vilvoittaa löyhyttelee leveillä -takajaloillansa, niinkuin viukalla. Tämä tapa takajaloillansa -löyhyttää, näyttää olevan merikarhuille hyvin rakas. Lämpimänä -kesäpäivänä voipi näiden eläinten kokouspaikalla nähdä sadointuhansin -semmoisia viuhkoja käymässä. Naaraitten ruvetessa tulemaan, ottavat ne -koiraat, jotka ovat vallanneet likinnä rantaa olevat paikat, ne -luoksensa, mutta heidän uidessaan uusia naaraita hakemaan, ryöstävät -naapurit entiset. Kun vihdoin koko parituspaikka on täynnä, on -vahvimmilla koirailla 12-15 naarasta ympärillänsä, heikoimmilla, jotka -ovat saaneet tyytyä korkealla rannasta oleviin paikkoihin, vaan neljä -viisi. Siellä viipyvät koiraat sitte kolme kuukautta ilman mitään -ruokaa, jonka jälkeen he jättävät paikan naaraille ja poikasille. - -Näitä hyljejoukkoja eivät erämiehet koskaan ahdista, vaan pyytävät -nuorempia koiraksia, jotka eivät ole saaneet paikkaa siellä, vaan ovat -nousseet läheisille saarille eivätkä parittele. Erämiehet ajavat niitä -hiljallensa maalle päin, jonka jälkeen niiden joukossa olevat naarakset -ja poikaset ajetaan takaisin rannalle ja muut tapetaan nuijilla. - -Beringin saarelta ohjattiin matka Jokahamaan Jaapanissa, jossa ankkuri -laskettiin syysk. 2 p. Matkalla iski ukkonen kovan sadevihurin aikana -ankaralla välähdyksellä ja jyrinällä Vegan isoonmastoon, jonka yläpää -musertui. Kaikki laivalla olevat tunsivat kovan pudistuksen, mutta -onneksi ei sentään mitään vahinkoa tapahtunut. - -Jokahamaan tultaessa olivat kaikki miehet terveitä ja laiva täydessä -kunnossa. Kuitenkin antoi kapteini Palander siellä vuorata laivan -vaskella, suojaksi kuumimpien seutujen merissä olevia laivamatoja -vastaan, jotka kiintyvät laivanpohjaan ja turmelevat puuaineen. - - - -Jaapanista kotia. - - -Kaksikymmentä vuotta takaperin oli Jokahama vaan mitätöin kylä. Siihen -asti eivät vierasten valtakuntien laivat saaneet poiketa Jaapaniin, -mutta silloin avattiin muutamia satamia maailmankaupalle. Jokahama on -sellainen kauppapaikka. Muinoisesta kylästä on tullut kukoistava -kaupunki, jossa on 70,000 asukasta, sekä jaapanilaisia että -eurooppalaisia rakennuksia, kauppapuoteja ja ravintoloita. Rautatie on -rakennettu sieltä Jaapanin pääkaupunkiin Tokioon ja höyrylaivat -kulkevat säännöllisesti Jokahamasta San Fransiskoon, Hongkongiin, -Indiaan j.m. - -Tiedon levittyä Vegan saapumisesta, tuli Nordenskiöldin luo joukoittain -onnentoivotus-lähetyksiä, ja juhlasta juhlaan vietiin urheita -purjehtijoita. - -Jaapanissa oleskellessaan ja tuon tuostakin juhlissa käydessään oli -Nordenskiöldillä hyvä tilaisuus tutkia tämän kummallisen maan kansaa ja -sen tapoja. - -Muun muassa kutsuttiin matkailijat päivällisille keisarin -suvipalatsiin; eräs keisarillinen prinssi oli isännän sijaisena. -Palatsi oli yksikerroksinen, ja puusta; sen rakennustapa oli -jaapanilainen, mutta sisustus eurooppalainen, jotenkin sellainen kuin -meillä varaakkaampien suvihuviloissa. Palatsin ympärillä oli puutarha, -jota jaapanilaiset pitivät erittäin kauniina ja suurena. Oikeimmin se -oli puisto pienennetyssä muodossa. Jaapanilaiset ovat näet taitavia -kasvattamaan kääpiömäisiä puita ja pensaita ja sellaisia olivat puut -siinäkin puistossa, ja tasaiset käytävät risteilivät siinä hyvin -hoidettuja ruohokenttiä; siellä täällä päilyi pieni lampi tai kohisi -vähäinen koski ja pieniä kivestä rakennettuja nukkisiltoja näkyi tuon -tuostakin. - -Eräänä päivänä kutsuttiin matkailijat keisarin luo, kun hovissa oli -suuri vastaan-otto. Edeltäkäsin ilmoitettiin heille ett'eivät saisi -kääntää selkäänsä keisarille ja että heidän tulisi kolmasti kumartaa, -ensi kerran ovella, toisen kerran keskellä huonetta ja kolmannesti -paikoilleen päästyään. Keisari luki ääneen puheen Jaapanin kielellä, -tulkki käänsi sen sitte ranskaksi. Sen jälkeen luki Nordenskiöld -ranskankielisen tervehdyksensä. Koko ajan seisoi keisari niin -liikkumattomana, että olisi voinut luulla häntä vahakuvaksi, ell'ei hän -itse olisi lukenut puhettaan. - -Kerta kulki Nordenskiöld veneellä ylöspäin jokea, joka laskee mereen -Tokion luona. Kun kulkuneuvot maassa ovat vielä hyvin alhaisella -kannalla, on se joki lisähaaroineen tärkein yhdysväylä pääkaupungista -sisämaahan. Silloinkin kulki joella joukoittain veneitä, joista toiset -veivät kaupunkiin ravintoaineita, toiset taas toivat sieltä tavaroita. -Joen rannoilla on taajassa ravintoloita ja teehuoneita. Useimmat niistä -ovat vaan jaapanilaisia varten, eikä eurooppalaisia suvaita niissä, -vaikka ne maksaisivat moninkertaisen hinnan. Syy siihen on se, että -jaapanilaiset pitävät eurooppalaisten käytöstä hyvin raakana ja -sivistymättömänä. Likaisin saappain kävelevät eurooppalaiset matoilla, -syljeksivät lattialle j.m.s., sanovat he. - -Ravintolaan, jossa käy vaan jaapanilaisia, pääsee ainoastaan -jonkun virkamiehen puoltosanalla. Sisään astuessa on jo portailla -riisuminen saappaat jalasta, muuten joutuu heti vihoihin. Isäntä ja -palvelijattaret tervehtivät tulijaa polvistumalla ja sitte ympäröi -häntä melkein yhtä mittaa naurava, lörpöttelevä tyttöliuma. -Matkustajien luo tuli eräs tyttö ja tarjosi heille polvillaan -jaapanilaista teetä, pienissä, puolilleen täytetyissä kupissa. Sitte -vietiin he vierashuoneihin, jotka olivat suuret ja häikäisevän puhtaat. -Huonekaluja ei ollut nimeksikään, mutta lattioita peitti palmikoidut -olkimatot. Seiniä oli koristettu jaapanilaisilla maalauksilla, -painetuilla runoilla ja sananlaskuilla. Makuuvaatteina on paksu, -lattialle levitettävä matto, ympyriäinen tyyny tai pehmeäksi -päällystetty halonpätkä sekä pumpulilla sisustettu yönuttu. -Palvelijattaret jakelevat heti tulijoille nelisnurkkaisia -istuintyynyjä, jotka asetetaan kehään lattialle, puulaatikon ympärille. -Laatikon yhdellä kulmalla on pieni tuliastia, toisella korkea -savimalja, jonka pohjalla on vähä vettä. Tämä malja on sylki- ja -tuhkakuppina polttaessa. Taas tuodaan teetä, piiput sytytetään ja puhe -pannaan alkuun. Aterioidessa tuodaan kaikki ruokalajit samalla kertaa -sisään, pienillä kiillotetuilla pöydillä, jotka ovat korttelia korkeat -ja neliökyynärän pinnaltaan. Ruoka on kiillotetuissa puukupposissa ja -suuhun se viedään pulikoilla, ilman veitsiä, kahvelia tai lusikoita. -Aterian aikana ympäröi vieraita lukuisa joukko naispalvelijoita, jotka, -istuen maassa, vilkkaasti pakinoivat heidän kanssaan, tuon tuostakin -nauruun remahtaen. Aamuisin pesevät vieraat itsensä joko pihalla tai -huoneen balkongilla. - -Kerran matkusti Nordenskiöld sisämaahan päinkin. Tiet Jaapanissa ovat -hyvin huonoja ja kapeita. Niitä pitkin kulkee myötänään pieniä -kuormavaunuja, kantajia ja kuormitettuja hevosia ja härkiä; ei näe -sentään ainoatakaan hevosta tai härkää ajopelien eteen valjastettuna. -Karjanhoito on vähäarvoinen ja maata viljellään ainoastaan -käsivoimilla. Alangot ovat erittäin hyvästi viljeltyjä, rinteet -tasoitettuja ja vesijohtoja risteilee kaikkialla. - -Nordenskiöld poikkesi muutamiin, tien varrella oleviin -talonpoikaistaloihin ja aina ottivat omistajat hänet hyvin -ystävällisesti vastaan. Tuliastia tuotiin esille, teetä ja namusia -tarjottiin ja myötänään kumarrellen pidettiin vilkasta keskustelua -vireillä. Rikasten ja talonpoikien asunnoilla on tuskin huomattavaa -erotusta eikä kerjäläisiä edes näkynytkään. - -Eräässä kylässä oli paljo ihmisiä koolla, katselemassa juuri tapahtuvaa -kilpailua. Kaksi nuorta miestä, joilla oli pukimena ainoastaan kapea, -lantioilla ja jalkainvälissä kulkeva vyö, painivat hiekkaan piirretyn -syltä leveän kehyksen sisäpuolella. Sitä pidettiin voittajana, joka -kaati vastustajansa tai työnsi hänet piirin ulkopuolelle. Erityinen -kilpatuomari päätti, kumpi oli voittanut. Omituisin oli taistelun alku, -kun painijat istuivat kykkysillään keskellä kehää, tiukasti tarkastaen -toisiaan, odottaessaan tuomarin antamaa merkkiä, sillä yksi ainoa -ryntäys voi siiloin ratkaista kilpailun. Tusinamäärä nuoria, vartevia -miehiä otti osaa kilpaukseen; vuoron jälkeen astuivat he uhkaavasti -huudahdellen piiriin, voimiaan koettamaan. - -Mitä syvemmälle Nordenskiöld tuli sisämaahan, sitä kauniimmaksi tulivat -seudut. Toisinaan painui tie läpi raivaamattomien laaksojen, joissa -rehevä kasvullisuus kokonaan kätki laakson pohjalla vaahtoovan, -helmeilevän virran, toisinaan luikerteli se halki ruohoisten ahojen tai -pitkin mäenrinteitä, joilla siellä täällä kasvava kastanja tai tammi -nuokutteli lehviään. Kastanjoiden korjuuaika oli parhaillaan ja joka -majan edustalla oli kastanjia kuivamassa, levitettynä paksuin kerroksin -matoille auringonpaisteesen. - -Monessa paikassa oli tie vaan vaivoin saatu raivatuksi jylhien, mustien -kallioiden lomitse, syvien jyrkänteiden äyräille, joilla usein rehotti -loistavin kasvullisuus. Mikään aitaus ei suojele matkustajaa -syöksemästä noihin pohjattomiin kuiluihin tien syrjillä. Ylt'ympäri -kohoo sekavassa kihermässä korkeita, monisärmäisiä vuorenhuippuja, ja -syvällä laaksoissa pulppuaa kalliopuroja, joiden helmeilevät vedet -paikkapaikoin kokoontuvat vähäisiksi järviksi. Tässä on matkustajan -meneminen pöyristävän syvyyden yli pitkin heiluvaa, hajoomaisillaan -olevata siltaa, tuolla näkee hän tiensä varrella vesisuihkun syöksevän -alas kamoittavan korkealta. Kaikkialla on eloa ja liikettä, kaikkialla -näkee vaan iloisia, ystävällisiä ihmisiä, eivätkä raa'at puheet tai -työt hämmennä tätä hyvää vaikutusta, niinkuin Euroopassa usein -tapahtuu. - -Kun Nordenskiöld eräänä aamuna seisahtui muutaman ravintolan eteen, -tapasi hän kartanolla tusinamäärän nuoria talonpoikaistyttöjä -pukeutumistaan lopettamassa. He olivat, niinkuin kaikki jaapanilaiset -talonpoikaistytöt, erittäin puhtautta rakastavia ja käytökseltään -miellyttäviä ja viehättäviä. Kartanolla olevan vesijohdon luona pesivät -he kasvonsa, järjestivät taidokkaasti kammatut hiuksensa, jotka -jaapanilaisella tyynyllä hieman vaan olivat pörrööntyneet, ja -puhdistivat häikäisevän valkeat hampaansa. Saipuan asemesta käyttivät -he listinpussia ja hammasharjana oli heillä puupuikko, jonka toinen pää -nakuttelemalla oli tehty notkeaksi kuin pehmeä harja tai suti; -hammaspulveriksi oli survottu hienoksi simpsukan kuoria ja koralleja. - -Nordenskiöld ja hänen toverinsa ottivat myös käsille matkakapineensa, -jaapanilaisten tavan mukaan pestäkseen kasvonsa ja ajellakseen partansa -kartanolla. Heti kokoontuivat tytöt heidän ympärilleen, nähdäkseen, -miten eurooppalaiset tuossa työssä menettelevät, ja tarjoutuivat -auttamaan. Muutamat työnsivät nauraen ja meluten kumoon toveriaan, -juostessaan hakemaan vieraille, mitä ne pyysivät; yksi piteli -partaharjaa, toinen saipuaa, kolmas peiliä j.n.e. Ympäri seisoi -piirissä joukko vanhempia naisia, joiden mustatuista hampaista näkyi, -että he olivat naimisissa; jaapanilaisen tavan mukaan mustaavat -näet naiset hampaansa, jouduttuaan naimisiin. Syrjempänä seisoi -kaiken-ikäisiä miehiä, ja niin oli katsojalla edessään palanen -raikasta, iloista maaelämätä. Tuota iloista avomielisyyttä piisasi -vielä sittekin, kun Nordenskiöld toverineen rupesi murkinoimaan -kaikkien läsnä ollessa, ravintolan portailla. Silloinkin heitä -piirittivät nuo avuliaat tytöt, jotka polvillaan lyykistelivät heidän -ympärillään, yhtämittaa päät kumarassa, nauraen ja lörpötellen. Vaikka -oli niin paljo yksinkertaista talonpoikaiskansaa koolla, ei kuullut -ainoatakaan raakaa tai loukkaavata sanaa. Hieno seurustelutapa, joka -Jaapanissa vallitsee sekä köyhien että rikkaiden kesken, mutta joka -Euroopassa on hyvin harvinainen, tekeekin olon tämän iloisen, -avosydämmisen, suoran ja ujostelemattoman kansan keskuudessa erittäin -hauskaksi ja miellyttäväksi. - -Jaapanin entiseen pääkaupunkiin, Kiotoon, pääsee Jokahamasta rautatietä -myöten. Siellä on paljo vanhoja palatsia ja temppeliä sekä eräs -kauneudestaan kuulu hautausmaa. - -Temppelit ovat aina puusta, runsaasti veistoksilla ja kultauksilla -koristetut. Monessa ei ole minkäänlaista jumalankuvaa tai muuta -sentapaista koristusta, ja toiset ovat pieniä kuin kyyhkyislakat, jotta -niitä tuskin huomaa keskellä leheviä puita, joita aina kasvaa -temppelien ympärillä. Oven vastapäisellä seinällä on sellaisessa -temppelissä reikäleikkauksilla kaunistettu kaappi, jossa jumalan hengen -luullaan asuvan. Toiset temppelit ovat suurempia ja komeampia. Sitä -paitse on yksinäisiä suuria pronssisia jumalankuvia, jotka kuvaavat -Buddaa, lempeän ja vakavan näköisenä, istuvassa asennossa. Muutamat -niistä ovat niin suuria että niiden sisusta on temppelinä, joissa taas -on pienempiä jumalankuvia. Eräs sellainen suunnattoman suuri Buddan -kuva on yli viidenkymmenen jalan korkuinen ja sen sieramesta voi -kontata pään sisään. - -Lokakuun 18 päivänä nosti Vega ankkurinsa, jatkaakseen kotimatkaa; -marraskuun 2 päivänä saapui se Hongkongiin ja 17 Labuaniin Borneon -saarella. Maan asukkaat, malaijit, asuvat rannikoilla, paalujen päälle -rakennetuissa majoissa; veden nousuaikana loiskuvat aallot ympäri -majoja, mutta luodeaikoina ovat ne kuivillaan. Sisälle mentäessä on -kiipeeminen meren puolella olevia sylenpituisia tikapuita myöten. -Muodoltaan ovat sellaiset majat jotenkin meidän nuottalatojemme -kaltaisia, rakennetut bamburuovoista, jotka ratisevat ja taipuvat joka -askeleella, jonka ottaa lattialla. Talouskaluina on ainoastaan -ruohomattoja ja keittoastioita; tulta ei koskaan tehdä majoihin, sillä -malaijit keittävät ruokansa ulkona. Luultavasti rakentavat malaijit -asumuksensa vedelle, ollaksensa siellä paremmin turvatut lukemattomilta -myrkyllisiltä matelijoilta, joita luikertelee lämpimissä maissa. - -Pienellä höyryveneellään kulkivat matkailijamme erästä jokea ylöspäin -sisämaahan. Aivan joen suulla oli kaksi kylää, joiden asukkaat -uteliaasti tarkastelivat vieraita. Alastoin lapsiliuta juoksi joen -vartta, kilpaa höyrylaivan kanssa, niin kauvan kuin mahdollista -katsellakseen tuota tavatointa ilmiötä. Ylempänä oli kasvullisuus joen -rannoilla joka paikassa niin rehevä, että oli tuiki mahdotointa nousta -maalle; joka taholle levisi aarniometsä jylhänä, läpipääsemättömänä. -Puut olivat oikeita jättiläisiä leveine, kiiltävine lehtineen. Muutamat -kukoistivat parastaikaa, toisissa oli jo hedelmiä. Likinnä vettä kasvoi -enimmästi viikunapuita, joiden taajat, veteen tunkeutuvat ilmajuuret -paalutuksen tavoin kokosivat ympärilleen joen mutaa ja siten auttoivat -rantoja yhä valloittamaan alaa vedeltä. Syvemmällä metsässä näkyi -korkeita vaaleanviheriäisiä palmuja. Puissa kiipeili apinoita ja -rannoilla loikoi parin kyynärän pituisia pieniä alligaatoria. - -Malaijit elävät köyhästi ja tukalissa oloissa. Kummassakin joen suussa -olevassa kylässä, joita myöhemmin käytiin katsomassa, vallitsi suurin -kurjuus. Lattiat olivat harvat ja likaiset ja kaikki aterioiden -jäännökset viskattiin sen rakoloista veteen. Asukkailla ei näkynyt -olevan muuta omaisuutta kuin mitä niin näin päällään kantoivat, s.o. -pieni vaatekaikale vyötäröillä riippumassa. Veneinä oli heillä -koverrettuja puunrunkoja. - -Asukkaista näkivät he likemmin ainoastaan kaksi keski-ikäistä miestä. -Naiset ja lapset juoksivat, vieraat nähdessään, suin päin kylän -syrjäisimpään majaan, jonne telkeytyivät, silloin tällöin tirkistellen -arkoina ja peloissaan eräästä aukosta; lapset parkuivat koko ajan mitä -surkeimmalla nuotilla. - -Joulukuun 15 päivänä laskettiin ankkuri Point de Gallen luona Ceilonin -saarella. Siellä kävivät he katsomassa noita kuuluisia jalokivien -huuhtomalaitoksia. Tavallisimmin ovat jalokivet siellä sellaisilla -paikoilla joissa virtoja ennen on kulkenut, murtaen ja huuhtoen -mukanaan osan hiekkakerrosta. Jalokivien etsijä kaivaa kuopan maahan ja -kokoo siihen tuon savella sekoitetun hiekan. Sitä huuhdotaan sitte -vasuissa, kunnes savi on eronnut, jonka jälkeen timantit poimitaan. -Toisinaan on saalis erittäin runsas, toisinaan aivan mitätöin. Hyvästi -ansaittuaan elävät huuhtojat ilossa ja humussa, kunnes kaikki on -tuhlattu. - -Ceilonin varsinaiset asukkaat ovat singalilaisia, kauniita, melkein -mustaihoisia ihmisiä. Lapset, jotka käyvät aivan alasti, kantavat -käsivarsissaan metallisia rannerenkaita ja lantioillaan metalliketjua, -joista etupuolelle riippuu kulta- tai hopealevy. Täysikasvuisten pukuna -on vyötäröille kiedottu vaate, sen lisäksi käyttävät naiset ohutta -puuvillaröijyä. Pitkää tukkaansa pitävät sekä miehet että naiset koossa -kammalla, joka kiinnitetään poikkipuolin pään päälle. - -Työmiesten majat ovat hyvin pieniä, tiilistä kyhättyjä ja -olkikattoisia sekä enemmän pidettäviä jonkunlaisina suojina sadetta ja -auringonpaistetta vastaan, kuin todellisina huoneina. Varakkaammat -singalilaiset asuvat tilavissa, melkein avonaisissa, uutimilla eri -osiin jaetuissa verannoissa. Temppelit ovat puisia ja perin -mitättömännäköisiä. Papit ja temppelinpalvelijat asuvat likellä -temppeliä jotenkin likaisissa ja siivottomissa huoneuksissa. Ilman-ala -on lämmin ja kostea, ja öisin näkee loistavia tulikärpäsiä -lentelemässä. Kasvullisuus on erittäin rehevä ja komea. Tuuheita -palmuja ja ryytikasvia tapaa kaikkialla. - -Ceilonin sisäosa on laadultaan vuorimaata. Korkeita vuorenhuippuja -kohoo taivasta kohti ja niiden välillä on penikulmittain vuorilaaksoja. -Rannikon rikkaat metsät ovat sieltä pois raivatut ja sen sijaan kasvaa -joka paikassa kukkuloilla ja laaksoissa kahvipensaita. Vasta ylempänä -vuorilla alkavat aarniometsät jälleen. - -Joulukuun 22 päivänä läksi Vega Ceilonista ja saapui Aadeniin, Punaisen -meren suulle, tammik. 7 päivänä. Indianmerellä vietettiin joulujuhlaa -hiljaisesti. Mutta uudenvuoden-iltana aukesi salongin ovi ja sisään -astui tschuktschi-joukko nahkapukimissaan ja lausui selvällä Ruotsin -kielellä ystävällisen tervehdyksen pohjan jäillä asuvilta ystäviltä, -lisäten siihen muutamia vielä muistissa säilyneitä sanoja Pitlekailta. -Vegan matruusit olivat keksineet tämän sukkelan huvituksen. Mutta kuuma -oli tschuktschi-parkojen nahoissaan päiväntasaajan lämpimässä ilmassa. - -Aadenin luona tervehdittiin Vegaa kanuunanlaukauksilla ja eräs siellä -oleskeleva itaalialainen sotalaiva nosti mastoonsa ruotsalaisen lipun. -Saman laivan upseerit pitivät sitte iloisen juhlan Vegan uroille. -Bab-el-Mandebin salmen ja Punaisen meren kautta tultiin sitte Suezin -kanavan suulle, jossa ankkuroittiin tammikuun 28 päivänä. Matkaa -jatkettiin sitte kanavaa myöten sen Välimeren puoleiselle suulle, Port -Saidin luo, ja sieltä Välimeren halki Napoliin, jossa oli tehty suuria -valmistuksia matkueen vastaan-ottamiseksi. Messiinan salmessa -ankkuroitsi Vega, ja Nordenskiöld meni itse itaalialaisen luutnantin -Boven kera maalle, lähettääkseen sähkösanoman Vegan saapumisesta -Eurooppaan. Yö tuli ennenkuin he pääsivät maalle, ja pilkkoisen -pimeässä saivat he tunkeutua läpi pensaiden ja viidakkojen, kunnes -tulivat rautatielle, jota myöten kävelivät läheisimmälle asemalle. -Siellä heitä heti ympäröi joukko karsasmielisiä rata- ja -rannikkovahtia, jotka pitivät heitä salakuljettajina; onneksi eivät -vahdit olleet havainneet heitä, heidän pensastoissa kömpiessään, sillä -varmaan olisivat he heti ampuneet. Epäluulot hälvenivät kuitenkin pian -ja matkustajia kohdeltiin silloin suurimmalla kunnioituksella. Se oli -viimeinen seikkailu matkalla. - -Helmikuun 14 päivänä saapui Vega Napoliin ja siitä alkaen oli kotimatka -vaan yhtämittaista riemukulkua. Napolissa, Lissabonissa, Lontoossa ja -Pariisissa, joissa viimeksimainituissa pääkaupungeissa käytiin Vegan -ollessa Falmouthissa, Köpenhavnissa ja viimeksi Tukholmassa oli -matkueelle valmistettu sydämmellisiä, suurenmoisia kunnian-osotuksia. -Huhtikuun 24 päivänä laski Vega ankkurinsa Tukholman satamassa, ja -jättiyritys, laadultaan historiassa ainoa, oli onnistunut. - -Mitä lähemmäksi Tukholmaa Vega tuli, matkallansa Ruotsin saariston -läpi, sitä enemmän lisääntyi höyrylaivoja, jotka täpötäynnä ihmisiä -olivat lähteneet Vegaa vastaan-ottamaan ja sitte seurasivat sitä -kahdessa pitkässä rivissä satamaan. Satama lukemattomine aluksineen ja -veneineen, kaupunki ja erittäinkin uljas kuninkaallinen linna olivat -loistavilla ilotulituksilla mitä komeimmasti kaunistetut ja -lukemattomat ihmisjoukot tervehtivät kaikuvilla hurraahuudoilla -rauhallisia sankareita, jotka, pitkän matkansa päätettyään, taas ensi -kerran laskivat jalkansa ruotsalaiselle mantereelle. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Nordenskiöldin matkat ja retket -napamerillä, by Rafael Hertzberg - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NORDENSKIÖLDIN MATKAT JA *** - -***** This file should be named 50333-8.txt or 50333-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/3/3/50333/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50333-8.zip b/old/50333-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 790e3ad..0000000 --- a/old/50333-8.zip +++ /dev/null |