diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50576-8.txt | 9787 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50576-8.zip | bin | 221267 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 9787 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..2a698b9 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50576 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50576) diff --git a/old/50576-8.txt b/old/50576-8.txt deleted file mode 100644 index 1c2b11c..0000000 --- a/old/50576-8.txt +++ /dev/null @@ -1,9787 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Herodotoksen historia-teos III-VI, by Herodotus - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Herodotoksen historia-teos III-VI - -Author: Herodotus - -Translator: Edvard Rein - -Release Date: November 29, 2015 [EBook #50576] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HERODOTOKSEN HISTORIA-TEOS III-VI *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -HISTORIA-TEOS III-VI - -Kirj. - -Herodotos - - -Kreikan kielestä suomentanut Edv. Rein - - - -WSOY, Porvoo, 1908. - - - - - - -KOLMAS KIEJA. - - -1. Yllämainittua Amasista vastaan Kambyses, Kyroksen poika, lähti -sotaretkelle, vieden mukaansa paitsi muita myös helleenien joukosta -ioonilaisia ja aiolilaisia. Syy tähän retkeen oli seuraava. Kambyses -lähetti Egyptiin airuen ja pyysi Amasiilta hänen tytärtään. Näin -tekemään häntä oli yllyttänyt eräs egyptiläinen mies, joka oli -vihoissaan Amasiille siitä, että tämä kaikkien Egyptin lääkärien -joukosta oli temmannut juuri hänet vaimostaan ja lapsistaan ja antanut -hänet persialaisten haltuun, silloin kun Kyros lähettiläiden kautta -pyysi Amasiilta Egyptin parasta silmälääkäriä. Siitä siis vihoissaan -egyptiläinen neuvollaan yllytti ja kehoitti Kambysestä pyytämään -Amasiin tytärtä, jotta tämä joko antaisi hänet ja siten saisi surua tai -olisi antamatta ja siten vihoittaisi Kambyseen. Amasis, joka sekä -vihasi että pelkäsi persialaisten valtaa, ei tiennyt antaako vai -kieltää. Hän tiesi näet vallan hyvin, että Kambyses ei aikonut ottaa -tytärtä puolisokseen, vaan jalkavaimokseen. Tätä punniten hän teki -seuraavalla tavalla. Entisen kuninkaan, Aprieen, huoneesta oli jäänyt -jälelle ainoastaan yksi tytär, joka oli hyvin kookas ja kauniinnäköinen -ja jonka nimi oli Nitetis. Tämän neitosen Amasis puki koruvaatteisiin -ja kultiin ja lähetti hänet omana tyttärenään Persiaan. Jonkun ajan -kuluttua, kun Kambyses tervehti neitosta kutsumalla häntä isän nimellä, -niin neitonen virkkoi hänelle: "Oi kuningas, sinä et tiedä, että Amasis -on sinut pettänyt, hän kun lähetti minut morsioksi koristettuna -sinulle, antaen minut pois muka omana tyttärenään. Mutta -todellisuudessa minä olen Aprieen tytär, hänen, jota vastaan Amasis -egyptiläisten kera nousi kapinaan surmaten hänet, oman valtiaansa." -Tämä ilmoitus ja tämä seikka nostattivat Kambyseen, Kyroksen pojan, -Egyptiä vastaan, sillä hän vihastui suuresti. - -2. Niin kertovat persialaiset. Egyptiläiset taas omistavat Kambyseen -itselleen, väittäen hänen syntyneen juuri tästä samasta Aprieen -tyttärestä. Kyros muka näet oli lähettänyt airuen pyytämään Amasiin -tytärtä, eikä Kambyses. Mutta väittäessään niin eivät he puhu oikein. -Eihän heille ole tietymätöntä -- sillä jos ketkään, niin egyptiläiset -tuntevat persialaisten tavat --, että ensiksikään äpärän ei ole heillä -tapana päästä hallitsijaksi, jos aviolapsi on tarjona, ja sitten, että -Kambyses oli akhaimenidi Farnaspeen tyttären, Kassandanen, poika, eikä -minkään egyptiläisnaisen. Vaan he vääristelevät historiaa tekeytymällä -Kyroksen huoneen sukulaisiksi. Näin on tämän asian laita. - -3. Kerrotaanpa myös seuraava tarina, jota minä puolestani en usko. -Muuan persialainen nainen tuli Kyroksen hoviin naisten puolelle ja kun -hän näki Kassandanen vieressä seisomassa kaunismuotoisia ja kookkaita -lapsia, niin hän ylen ihmeissään suuresti kiitteli niitä. Mutta -Kassandane, Kyroksen vaimo, sanoi näin: "Vaikka minä olen tämmöisten -lasten äiti, niin Kyros halveksii minua, mutta sitä, joka on tuotu -Egyptistä, hän pitää kunniassa". Niin hän lausui vihoissaan Nitetistä -kohtaan, mutta vanhempi hänen pojistaan, Kambyses, virkkoi: "Jahka -minusta tulee mies, oi äiti, niin käännän Egyptissä ylimmät alimmiksi -ja alimmat ylimmiksi". Niin lausui Kambyses, joka silloin oli noin -kymmenvuotias, ja naiset ihmettelivät suuresti. Mutta hän muisti -sanansa ja, sittenkun hän oli mieheksi varttunut ja saanut kuninkuuden, -teki hän sotaretken Egyptiä vastaan. - -4. Sattui myös eräs toinen tapahtuma, joka vaikutti -mainittuun sotaretkeen. Amasiin palkkasoturien joukossa oli muuan -halikarnassolainen mies, jonka nimi oli Fanes ja joka oli erittäin -älykäs sekä sodassa urhoollinen. Tämä Fanes oli jostakin syystä -suuttunut Amasis kuninkaaseen ja läksi laivalla karkuun Egyptistä, -päästäkseen Kambyseen puheille. Mutta koska hän palkkasoturien kesken -nautti melkoista arvoa sekä tunsi Egyptin olot mitä tarkimmin, niin -Amasis katsoi tärkeäksi saada hänet kiinni ja käski ajaa häntä takaa. -Ja Amasis tavoitti häntä lähettämällä luotettavimman kuohilaistaan -kolmisoudulla hänen jälkeensä. Tämä ottikin hänet kiinni Syyriassa, -mutta ei silti tuonut häntä takaisin Egyptiin. Sillä Fanes petti hänet -viekkaudellaan. Hän päihdytti näet vartiat ja pääsi siten pois -Persiaan. Ja juuri kun Kambyses läksi liikkeelle marssiakseen Egyptiä -vastaan, mutta ei tiennyt neuvoa, miten kulkea vedettömän erämaan läpi, -saapui Fanes ja ilmaisi Amasiin toimenpiteet sekä selitti samalla, -miten marssi oli suoritettava. Hän neuvoi nimittäin lähettämään -arabialaisten kuninkaalle pyynnön, että hän myöntäisi Kambyseelle -turvallisen läpikulun. - -5. Ainoastaan tältä kohtaa on pääsö Egyptiin tunnettu. Foinikiasta -näet aina Kadytis-kaupungin ääriin asti on maa Palestinan syyrialaisten -hallussa. Kadytis-kaupungista, joka minun luullakseni ei ole -paljoa pienempi kuin Sardes, ovat kauppapaikat merenrannalla -Ienysos-kaupunkiin saakka arabialaisten, Ienysoksesta taas -Serbonis-järveen saakka, jonka vieritse Kasion-vuorcn harju kulkee -mereen, ovat ne syyrialaisten hallussa. Ja Serbonis-järvestä, mihin -tarun mukaan Tyfon on kätketty, alkaa jo Egypti. Ienysos-kaupungin -ja Kasion-vuoren sekä Serbonis-järven välillä oleva maa, joka ei -ole mikään vähäinen alue, vaan jota on noin kolme päivänmatkaa, -on kovin vedetöntä. - -6. Nyt tahdon mainita jotain, jonka harvat Egyptissä käyneet ovat -vaarinottaneet. Egyptiin tuodaan kahdesti joka vuosi koko Hellaasta ja -lisäksi Foinikiasta saviastioita täynnä viiniä, mutta kuitenkaan ei -siellä sanalla sanoen ole nähtävissä yhtä ainoata tyhjää viiniruukkua. -Mihin siis -- kysyttänee -- ne joutuvat? Senkin tahdon ilmoittaa. -Jokaisen kunnanesimiehen täytyy omasta kaupungistaan koota kaikki -saviastiat ja viedä ne Memfiiseen, ja Memfiistä täytyy ne toimittaa -juuri äskenmainittuihin Syyrian erämaihin ja täyttää vedellä. Siten -Egyptiin tulleet ja siellä tyhjennetyt astiat tuodaan Syyriaan -ennestään siellä olevien lisäksi. - -7. Tällaisen pääsön Egyptiin persialaiset järjestivät, varustamalla -yllämainitulla tavalla taipaleen vedellä, heti kun olivat ottaneet -haltuunsa Egyptin. Vaan koska heidän tullessaan ei vielä ollut tarjona -vettä, niin Kambyses halikarnassolaiselta vieraaltaan saamansa neuvon -mukaan lähetti sanansaattajia arabialaisten kuninkaan luo ja pyysi sekä -sai suojelusta, sitä ennen annettuaan ja otettuaan häneltä vastaan -uskollisuuden vakuutuksen. - -8. Arabialaiset pitävät uskollisuudenliittonsa rehellisemniin kuin -ketkään muut ihmiset ja tekevät ne seuraavalla tavalla. Kun kaksi -henkilöä tahtoo tehdä uskollisuudenliiton keskenään, niin joku kolmas -mies seisoo molempien toisten keskellä ja leikkaa terävällä kivellä -liitontekijäin kämmenten sisäpuolelle haavan peukalon kohdalle ja -sitten hän ottaa kumpaisenkin vaipasta nukan ja sivelee verellä -seitsemää heidän välillään olevaa kiveä; ja niin tehdessään hän kutsuu -nimeltä Dionysosta ja Uraniaa. Näiden menojen jälkeen liiton tehnyt -suosittelee ystävilleen muukalaista tai myös heimolaistaan, jos hän -on heimolaisen kanssa liiton tehnyt. Ja ystävätkin katsovat -velvollisuudekseen pitää uskollisuudenlupaukset pyhinä. He pitävät -jumalina ainoastaan Dionysosta ja Uraniaa ja he väittävät leikkaavansa -tukkansa samalla tapaa kuin Dionysos itse. He leikkaavat hiuksensa pään -ympäri ajaen niitä hiukan ohimoiden kohdalta. Ja Dionysos on heillä -nimeltään Orotalt ja Urania Alilat. - -9. Sittenkun nyt arabialaisten kuningas oli tehnyt liittosopimuksen -Kambyseen luota tulleitten sanansaattajien kanssa, niin hän ryhtyi -seuraavaan toimenpiteeseen. Hän täytti kamelinnahasta tehtyjä säkkejä -vedellä ja sälytti niillä kaikki elävät kamelinsa, jonka tehtyään hän -marssi erämaahan ja odotti siellä Kambyseen sotajoukkoa. Tämä on -uskottavampi niistä kahdesta kertomuksesta, jotka ovat olemassa. Mutta -tulee myös mainita vähemmän uskottava kertomus, koskapa semmoinenkin on -olemassa. Arabiassa on suuri joki, nimeltä Korys, joka laskee -niinsanottuun Punaiseen mereen. Siitä joesta kerrotaan arabialaisten -kuninkaan johtaneen vettä johtoa myöten, jonka hän oli tehnyt -ompelemalla yhteen härän- ja muita vuotia ja joka ulottui aina -erämaahan saakka; mutta erämaahan hän kaivatti suuria säiliölammikoita, -joiden tuli ottaa vastaan ja säilyttää vesi. Ja kuitenkin on -kaksitoista päivämatkaa joelta tähän erämaahan. Ja hän kuljetti veden -kolmen vesijohdon kautta kolmeen eri paikkaan. - -10. Psammenitos, Amasiin poika, oli asettunut leiriin Niilin -niinsanotun pelusionilaisen suuhaaran luo odottamaan Kambysestä. Sillä -ei sattunut niin, että Kambyses Amasiin eläessä olisi hyökännyt Egyptiä -vastaan, vaan Amasis kuoli hallittuaan neljäviidettä vuotta, joiden -kestäessä ei mitään erittäin onnetonta tapausta häntä kohdannut. -Kuoltuaan ja tultuaan palsamoiduksi hänet haudattiin siihen pyhätössä -olevaan hautaan, jonka hän itse oli rakennuttanut. Mutta Amasiin pojan, -Psammenitoksen, hallitessa Egyptiä kohtasi egyptiläisiä mitä suurin -ihme. Egyptin Teebassa satoi vettä, mitä ei ole tapahtunut koskaan -ennen eikä myöhemmin minun aikoihini saakka, kuten teebalaiset itse -kertovat. Sillä Ylä-Egyptissä ylimalkaan ei laisinkaan sada; mutta -silloin Teebassa sataa pisarteli. - -11. Marssittuaan erämaan läpi asettuivat persialaiset lähelle -egyptiläisiä iskeäkseen yhteen. Mutta silloin Egyptin kuninkaan -apujoukot, jotka olivat muodostetut helleeneistä ja kaarilaisista, -vihoissaan Faneelle siitä, että hän oli opastanut muukalaisen -sotajoukon Egyptiä vastaan, ryhtyivät seuraavaan kostotoimeen. Faneen -pojat olivat jääneet Egyptiin. Ne he nyt veivät leiriin ja isän -näkyviin, asettivat sekoitusastian molempien leirien väliin ja sitten -he toivat kunkin lapsen yksitellen ja teurastivat heidät siten, että -veri valui sekoitusastiaan. Ja kun he olivat tehneet täten järjestänsä -kaikille lapsille, niin he kaasivat viiniä ja vettä astiaan; sitten -kaikki palkkasoturit joivat verta, jonka jälkeen he tekivät -hyökkäyksen. Syntyi ankara taistelu, jossa kummastakin sotajoukosta -kaatui useita, mutta lopuksi egyptiläiset pakenivat. - -12. Siellä minä näin jotain varsin ihmeellistä, johon kyselemällä sain -selityksen maanasujamilta. Tässä taistelussa kaatuneitten luut ovat -nimittäin luodut niin, että molempien sotajoukkojen luut ovat eri -läjissä. Sillä persialaisten luut ovat yhtäällä, niinkuin ne alun -pitäen olivat, ja toisaalla taas ovat egyptiläisten luut. Mutta -persialaisten pääkallot ovat siihen määrään hauraita, että jos vain -ohuella kiviliuskalla viskaa niitä, tulee niihin reikä. Egyptiläisten -taas ovat niin vahvat, että niitä vaivoin kiven iskulla voi murskata. -Syyksi siihen he sanoivat seuraavan seikan, jonka helposti saatoinkin -uskoa, että nimittäin egyptiläiset lapsuudesta alkaen ajavat päänsä, ja -siitä pääkallo kovettuu päivänpaisteessa. Sama seikka on myös syynä -siihen, että he eivät tule kaljuiksi. Sillä egyptiläisissä näkee -vähemmän kaljupäitä kuin missään muualla maailmassa, Tämä siis on syynä -siihen, että heillä on lujat pääkallot. Siihen taas, että -persialaisilla on heikot pääkallot, on seuraava syy. He hemmottelevat -alun pitäen päätään käyttämällä tiara nimisiä päähineitä. Se siitä. -Saman ilmiön näin Papremiissa niillä, jotka libyalainen Inaros tuhosi -yhdessä Dareioksen pojan, Akhaimeneen, kanssa. - -13. Kun egyptiläiset olivat taistelusta kääntyneet pakosalle, pakenivat -he epäjärjestyksessä. Mutta kun heidät oli tungettu Memfiiseen, niin -Kambyses lähetti jokea myöten ylös mytileneläisen laivan, joka kuljetti -persialaista airutta, ja vaati egyptiläisiä antautumaan. Vaan -nähdessään laivan tulevan Memfiiseen syöksyivät egyptiläiset miehissä -linnasta ulos, hävittivät laivan, hakkasivat miehet kappaleiksi ja -veivät ne muurien sisälle. Senjälkeen egyptiläiset joutuivat -piiritykseen ja antautuivat jonkun ajan kuluttua. Mutta lähellä asuvat -libyalaiset pelästyivät näistä Egyptin tapahtumista, jättäytyivät -taistelutta persialaisten valtaan, ottivat suorittaakseen veroa ja -lähettivät lahjoja. Niin tekivät myös kyreneläiset ja barkalaiset, -peloissaan, samoin kuin libyalaisetkin: Kambyses otti libyalaisilta -tulevat lahjat suopeasti vastaan, mutta ylenkatsoi kyreneläisten -lähettämiä, koska ne, kuten minusta näyttää, olivat liian vähäiset. -Kyreneläiset olivat nimittäin lähettäneet viisisataa minaa hopeaa. -Niinpä Kambyses tarttui niihin ja sirotti ne omin käsin sotajoukon -kesken. - -14. Kymmenentenä päivänä siitä, kun Kambyses oli valloittanut Memfiin -linnan, hän, häväistäkseen egyptiläisten kuningasta, Psammenitosta, -joka oli hallinnut kuusi kuukautta, pani hänet istumaan etukaupunkiin. -Sinne Kambyses pani hänet istumaan muiden egyptiläisten kanssa ja -koetteli hänen mielenlujuuttaan seuraavalla tavalla. Hän puetti hänen -tyttärensä orjanpukuun ja lähetti hänet, vesiastia olalla, hakemaan -vettä. Ja yhdessä kuninkaantyttären kanssa hän lähetti myös muita, -samalla tapaa puettuja neitoja, jotka hän oli valikoinut ensimäisten -miesten tytärten joukosta. Kun nyt neidot itkien ja ääneensä parkuen -kulkivat isiensä ohi, niin kaikki isät huusivat ja itkivät yhdessä -lastensa kanssa nähdessään heidät näin kurjassa tilassa. Mutta -Psammenitos tuijotti vain eteensä ja huomattuaan mitä tapahtui hän loi -silmänsä maahan. Senjälkeen kun vedenkantaja-neidot olivat kulkeneet -ohi, lähetti Kambyses Psammenitoksen pojan yhdessä kahdentuhannen muun -samanikäisen egyptiläisen kanssa, kaulassa köyden silmukka ja suissa -suitset. Heidät vietiin kärsimään rangaistusta kostoksi niiden -mytileneläisten surmasta, jotka laivan keralla olivat Memfiissä -joutuneet tuhon omiksi. Kuninkaalliset tuomarit olivat nimittäin -tuominneet niin, että maksoksi jokaisen miehen hengestä piti kymmenen -egyptiläisen ylimyksen kuoleman. Kun Psammenitos näki nuorukaisten -kulkevan ohi ja huomasi poikansa joukon etunenässä menevän kuolemaan, -niin hän ympärillään istuvien egyptiläisten itkiessä ja vaikeroidessa -teki samoin kuin nähdessään tyttärensä. Vaan kun nämäkin olivat menneet -ohi, sattui, että muuan vanhanpuoleinen mies Psammenitoksen -pöytäkumppanien joukosta, jolta oli viety koko omaisuus ja jolla ei -ollut jälellä enempää kuin kerjäläisellä, kulkiessaan anomassa almuja -sotaväeltä kävi Psammenitoksen, Amasiin pojan, ja etukaupungissa -istuvien egyptiläisten ohi. Niin pian kun Psammenitos sen näki, niin -hän purskahtaen ankaraan itkuun kutsui nimeltä ystäväänsä ja löi -päätään. Mutta Psammenitosta pitivät silmillä vartiat, jotka aina -ilmoittivat Kambyseelle, miten mikin kohtaus häneen vaikutti. -Ihmeissään hänen käytöksestään Kambyses sanansaattajan kautta kysyi -häneltä näillä sanoilla: "Psammenitos, sinun herrasi Kambyses kysyy, -minkä vuoksi, nähdessäsi tyttäresi kurjuudessa ja poikasi astumassa -kuolemaan, et huudahtanut etkä itkenyt, mutta sen sijaan olet -kunnioittanut tätä kerjäläistä, joka, niinkuin hän muilta on saanut -tietää, ei edes ole sinun sukulaisesi". Niin hän kysyi, mutta toinen -vastasi: "Oi Kyroksen poika, minun kotoiset onnettomuuteni olivat liian -suuret niitä itkeäkseni, mutta ystävän kärsimys ansaitsi kyyneleitä, -hänen, joka on sortunut suuresta varallisuudesta ja vanhuuden partaalla -joutunut mieron tielle". Niin pian kun tämä vastaus kerrottiin, oli se -heistä Psammenitoksen puolelta hyvin sanottu. Ja, niinkuin egyptiläiset -kertovat, itki Kroisos, joka oli sattunut seuraamaan Kambysestä -Egyptiin, ja itkivät läsnäolevat persialaiset. Itse Kambyseenkin -valtasi sääli, ja hän käski heti pelastaa Psammenitoksen pojan -surmattavien joukosta sekä tuoda hänet itsensä etukaupungista luokseen. - -15. Mutta ne, jotka olivat menneet noutamaan hänen poikaansa, eivät -enää tavanneet häntä elävänä, vaan oli juuri hän ensimäiseksi -teloitettu. Psammenitoksen itsensä sitävastoin he käskivät nousta ja -toivat Kambyseen luo. Siellä hän eleli edelleen kärsimättä mitään -väkivaltaa. Ja jos hän myös olisi ymmärtänyt pysyä alallaan, niin hän -olisi saanut Egyptin hoidettavakseen. Sillä persialaisilla on tapana -kunnioittaa kuningasten poikia. Niinpä he antavat hallituksen -kuningasten pojille, vaikka isät itse ovat kapinallisesti luopuneet. -Että heillä on tapana tehdä näin, sen saattaa päättää monesta muusta -seikasta, mutta erittäinkin Inaroksen pojasta Thannyraasta, joka sai -takaisin sen hallituksen, mikä oli ollut hänen isällään, ja -Amyrtaioksen pojasta Pausiriista, joka hänkin jälleen sai isänsä -vallan. Ja kuitenkaan eivät ketkään olleet persialaisia suuremmassa -määrin vahingoittaneet kuin Inaros ja Amyrtaios. Mutta nyt, koska -Psammenitos vehkeili, niin hän sai palkkansa. Hänet tavattiin nimittäin -yllyttämästä egyptiläisiä kapinaan. Ja kun Kambyses sen kuuli, niin -Psammenitos pakoitettiin juomaan härän verta ja kuoli heti. Siten hän -siis päätti päivänsä. - -16. Memfiistä Kambyses saapui Sais-kaupunkiin tehdäkseen sen, minkä -todella tekikin. Sillä heti kun hän oli tullut sisälle Amasiin -kuninkaanasuntoon, käski hän kantaa haudasta ulos Amasiin ruumiin. Niin -pian kun tämä oli suoritettu, käski hän ruoskia ruumista, nykiä siitä -pois karvat ja pistellä ynnä kaikella muulla tavalla häväistä sitä. Ja -kun ihmiset olivat sitä tehneet, siksi kunnes väsyivät -- palsamoitu -ruumis näet piti puoliaan eikä mennyt hajalle --, niin Kambyses käski -polttaa sen. Ja siinä hän määräsi tehtäväksi semmoista, joka ei ollut -oikeata. Sillä persialaiset pitävät tulta jumalana. Ruumiinpoltto ei -kumpaisellakaan kansalla ole käytännössä, persialaisilla siitä jo -mainitsemastamme syystä, että eivät pidä oikeana omistaa jumalalle -ihmisen ruumista, egyptiläiset taas, koska katsovat tulta eläväksi -eläimeksi, joka syö kaiken, mihin se tarttuu, vaan ravittuaan itsensä -kylläiseksi, kuolee yhdessä sen kanssa, jonka se on syönyt. Mutta nytpä -egyptiläisten ei mitenkään ole tapana antaa ruumista eläimille; juuri -siitä syystä he palsamoivatkin sen, jottei se maassa viruessaan -joutuisi matojen syötäväksi. Siten Kambyses määräsi tehtäväksi -semmoista, joka soti molempien kansojen tapoja vastaan. - -Mutta, niinkuin egyptiläiset kertovat, ei Amasis ollut se, jota näin -kohdeltiin, vaan eräs toinen, Amasiin kokoinen egyptiläinen oli muka -se, jota häväistessään persialaiset luulivat häpäisevänsä Amasista. He -kertovat näet, että kun Amasis oraakelilta oli saanut tietää, miten -hänen kuoltuaan oli käyvä, niin hän torjuakseen uhkaavan vaaran -hautautti tämän miehen, joka nyt joutui ruoskituksi, oman -hautakammionsa sisäpuolelle oven kohdalle, ja käski poikansa asettamaan -hänen oman ruumiinsa sitävastoin hautakammion perimmäiseen soppeen. -Mutta minusta näyttää siltä, kuin koko näitä Amasiin hautausta ja -mainittua miestä koskevia määräyksiä ei ollenkaan olisi annettu, vaan -että egyptiläiset ilman aikojaan kaunistelevat tosiasioita. - -17. Tämän jälkeen Kambyses päätti tehdä kolme eri sotaretkeä, nimittäin -karkhedonilaisia, ammonilaisia ja pitkäikäisiä etiopilaisia vastaan, -jotka asuvat siinä osassa Libyaa, mikä on eteläisen meren luona. Asiaa -harkitessa hänestä näytti parhaalta lähettää karkhedonilaisia vastaan -merivoimansa, ammonilaisia vastaan taas valiojoukko maasotaväestöä, -mutta etiopilaisia vastaan ensin vakoojia katsomaan, onko todella -etiopilaisten maassa se auringon pöytä, jonka kerrotaan siellä olevan, -ja sen lisäksi vakoilemaan muitakin seikkoja; mutta näön vuoksi tuli -heidän viedä lahjoja etiopilaisten kuninkaalle. - -18. Auringon pöytä kuuluu olevan tämmöinen. Etukaupungissa on niitty, -täynnä kaikkien nelijalkaisten eläinten keitettyä lihaa; öisin siihen -asettavat ja laativat taitavasti lihan kaupunkilaisista ne, jotka -kulloinkin ovat hallinnonhoitajina, vaan päivin sinne tulee aterioimaan -kuka vain tahtoo. Mutta maan asujamet väittävät, että maa itse joka -kerta tuottaa ruuat ilmoille. - -19. Semmoisen kerrotaan niinkutsutun auringon pöydän olevan. Niin pian -kuin Kambyses oli päättänyt lähettää vakoojia, hän heti käski noutamaan -Elefantine-kaupungista muutamia iktyofageja, jotka osasivat -etiopiankieltä. Sillä välin kun mentiin heitä noutamaan, hän käski -merivoimansa purjehtia Karkhedonia vastaan. Mutta foinikialaiset -kieltäytyivät sitä tekemästä. He olivat muka ankarain valojen sitomia -eivätkä tekisi oikein, jos lähtisivät sotaretkelle omia lapsiansa -vastaan. Ja kun foinikialaiset eivät tahtoneet mennä, eivät muut olleet -taistelukykyisiä. Sillä tavoin karkhedonilaiset pelastuivat -persialaisten orjuudesta. Sillä Kambyses ei tahtonut käyttää väkivaltaa -foinikialaisia kohtaan, siitä syystä että he itsestään olivat -antautuneet persialaisille, ja koko laivasto riippui foinikialaisista. -Myös kyprolaiset olivat antautuneet persialaisille ja tulivat siten -ottamaan osaa sotaretkeen Egyptiä vastaan. - -20. Sittenkun iktyofagit olivat Elefantinesta saapuneet Kambyseen luo, -niin hän lähetti heidät etiopilaisten tykö, neuvottuaan sitä ennen -heitä, mitä heidän piti sanoman ja annettuaan heidän mukaansa -purppurapuvun, kultaiset kaulakäädyt ja rannerenkaat sekä maljan -voidetta ja aarnin palmuviiniä. Näiden etiopilaisten, joiden luo -Kambyses lähetti sanan, kerrotaan olevan suurimmat ja kauniimmat -ihmiset koko maailmassa ja noudattavan sekä toisissa kohden muista -ihmisistä eroavia tapoja että erittäin hallituksen suhteen seuraavaa -tapaa. He ottavat kuninkaakseen sen, jonka he kansalaistensa joukosta -katsovat olevan kookkaimman ja jolla on kokoaan vastaavat -ruumiinvoimat. - -21. Niin pian kun siis iktyofagit olivat saapuneet mainittujen miesten -luo, niin he antoivat lahjat heidän kuninkaalleen ja sanoivat näin: -"Persialaisten kuningas, Kambyses, joka tahtoo tulla sinun ystäväksesi -ja kestituttavaksesi, on lähettänyt meidät matkaan, käskien meitä -tulemaan sinun puheillesi ja antamaan sinulle nämä lahjat, joita hän -itse mielellään käyttää". Mutta etiopilainen, joka käsitti, että he -olivat tulleet vakoojina, lausui heille näin: "Ei ole persialaisten -kuningas lähettänyt teitä tuomaan minulle lahjoja siitä syystä, että -katsoisi tärkeäksi tulla minun kestituttavakseni, ettekä te puhu totta, -sillä te olette tulleet vakoilemaan valtakuntaani. Eikä tuo mies ole -oikeamielinen. Sillä jos hän olisi oikeamielinen, ei hän haluaisi muuta -maata kuin omaansa eikä saattaisi orjuuteen ihmisiä, joiden puolelta -hän ei ole mitään loukkausta kärsinyt. Mutta antakaa te nyt hänelle -tämä jousi ja sanokaa hänelle näin: 'Etiopilaisten kuningas antaa -persialaisten kuninkaalle sen neuvon, että vasta silloin kun -persialaiset voivat jännittää näin suurta jousta, hän lähteköön -ylivoimaisen sotajoukon keralla sotaan pitkäikäisiä etiopilaisia -vastaan. Mutta siihen asti hän kiittäköön jumalia, jotka eivät johdata -Etiopian lasten mieleen koettaa hankkia muuta maata oman maansa -lisäksi.'" - -22. Näin sanottuaan hän laski jousen vireestä ja antoi sen -sanansaattajille. Sitten hän otti purppurapuvun ja kysyi, mikä se oli -ja millä lailla se oli tehty. Ja kun iktyofagit totuudenmukaisesti -kertoivat purppurasta ja värjäyksestä, niin hän sanoi: "Petollisia ovat -ihmiset, petollisia heidän vaatteensa." Toiseksi hän kyseli kultaisia -kaulakäätyjä ja rannerenkaita. Ja kun iktyofagit selittivät, miten -niitä käytettiin koristukseksi, niin kuningas, joka piti niitä -kahleina, sanoi naurahtaen, että heillä itsellään oli vahvemmat -kahleet. Kolmanneksi hän kyseli voidetta. Ja kun he selittivät sen -valmistuksen ja miten sitä käytetään ihon sivelemiseen, niin hän -virkkoi siitä samaa kuin puvusta. Mutta kun hän joutui puhumaan -viinistä ja sai tietää sen valmistuksen, niin hän ylenmäärin -ihastuneena juomasta vielä kysyi, mitä kuningas syö ja kuinka kauan -korkeintaan persialainen mies elää. He mainitsivat että hän syö leipää, -sitä ennen selitettyään vehnän luonteen, ja että kahdeksankymmentä -vuotta on pisin elämänmäärä, mikä ihmiselle on säädetty. Siihen -etiopilainen sanoi, ettei hän ollenkaan ihmetellyt, että he niin -harvoja vuosia elävät, koska syövät lantaa. Eivätkä he -- sanoi hän -iktyofageille -- voisi niinkään kauan elää, jolleivät virkistäisi -itseään tuolla juomalla, tarkoittaen viiniä; sillä siinä kohden -etiopilaiset olivat persialaisiin nähden alakynnessä. - -23. Kun iktyofagit vuorostaan kyselivät kuninkaalta etiopilaisten -elämää ja elintapaa, niin hän sanoi, että useimmat heistä pääsevät -sataankahteenkymmeneen ikävuoteen saakka, että muutamat heistä pääsevät -yli senkin, ja että heidän ruokanaan on keitetty liha ja juomanaan -maito. Vakoojien ihmetellessä etiopilaisten pitkää ikää, johdatti -kuningas heidät muutamalle lähteelle, ja kun he sen vedellä olivat -pesseet itsensä, niin he tulivat kiiltäviksi, aivan kuin jos vesi olisi -ollut öljyä. Ja siitä lähti ikäänkuin orvokin tuoksu. Edelleen vakoojat -kertoivat, että tämän lähteen vesi oli niin keveätä, ettei mikään esine -voinut sen pinnalla kellua, ei puu eivätkä puutakaan keveämmät aineet, -vaan että ne kaikki vaipuivat pohjaan. Jos tämä vesi todella on -semmoista kuin mitä kerrotaan, niin etiopilaiset kaiketi siitä syystä -ovat niin pitkäikäisiä, että käyttävät sitä vettä kaikkeen. Lähteellä -käytyä kuningas vei heidät vankilaan, missä kaikki vangit olivat -kultaisissa kahleissa. Näiden etiopilaisten kesken on nimittäin vaski -kaikkein harvinaisin ja arvokkain aine. Ja katseltuaan vankilaakin he -myös kävivät katsomassa niinsanottua auringon pöytää. - -24. Tämän jälkeen he viimeiseksi katselivat etiopilaisten ruumisarkkuja, -jotka, kuten kerrotaan, tehdään hyalos ["hyalos" tarkoittaa nähtävästi -jotain lasintapaista ainetta] nimisestä aineesta ja valmistetaan -seuraavalla tavalla. Kuivattuaan ruumiit, joko samalla tapaa kuin -egyptiläiset tai jollain muulla lailla, he sivelevät niitä kipsillä ja -maalaavat ne sitten yltä yleensä väreillä, koettaen mikäli mahdollista -jäljitellä vainajan ulkomuotoa. Sitten he asettavat ruumiin ympärille -hyaloksesta tehdyn onton pylvään. Semmoista ainetta saadaan heillä -runsaasti kaivamalla ja siitä on helppo valmistaa esineitä. Ruumis, -joka on pylvään sisällä, kuultaa sen läpi eikä ole ollenkaan -pahanhajuinen tai missään muussakaan suhteessa iljettävä. Ja siinä -näkyy kaikki yhtä selvästi kuin itse ruumiissa. Vuoden ajan pitävät -sitten lähimmät sukulaiset pylvästä kodissaan, ja antavat sille -esikoislahjat kaikesta sekä tuovat sille uhreja. Tämän jälkeen he -toimittavat sen ulos ja pystyttävät sen kaupungin ulkopuolelle. - -25. Katseltuaan kaikkea vakoojat lähtivät takaisin, ja kun he olivat -tämän ilmoittaneet, niin Kambyses vihastui ja läksi heti sotaretkelle -etiopilaisia vastaan. Eikä hän antanut mitään käskyä ruokavarojen -hankkimisesta eikä ottanut huomioon, että hän oli aikeessa lähteä -sotaan maan ääriin. Vaan hullu ja mieletön kun oli, hän heti -iktyofagien ilmoituksen kuultuaan, läksi retkelle, mutta määräsi -saapuvilla olevat helleenit jäämään paikoilleen ja vei mukaansa koko -maaväkensä. Mutta kun hän retkellään oli saapunut Teebaan, eroitti hän -sotajoukostaan noin viisikymmentätuhatta miestä ja käski heidän tehdä -ammonilaiset orjiksi ja sitten polttaa Zeun oraakelin. Itse hän, -mukanaan muu sotajoukko, kävi etiopilaisia vastaan. Mutta ennenkuin -sotajoukko oli suorittanut viidennen osan matkasta, olivat kaikki -ruokavarat, mitä heillä oli, lopussa ja ruokavarojen jälkeen syötiin -juhtia, mutta nekin loppuivat pian. Jos nyt Kambyses sen huomattuaan -olisi muuttanut päätöksensä ja vienyt takaisin sotajoukon, olisi hän, -huolimatta alussa tapahtuneesta erehdyksestä, ollut viisas mies. Mutta -nyt hän pitämättä lukua mistään kulki aina vain eteenpäin. Ja niin -kauan kun sotamiehillä oli jotain maasta otettavaa, ylläpitivät he -henkeään syömällä yrttejä, mutta senjälkeen kun he olivat saapuneet -hieta-aavikolle, tekivät muutamat heistä kauhean teon. Kymmenestä -miehestä he näet heittämällä arpaa aina ottivat yhden ja söivät hänet. -Saatuaan siitä tiedon Kambyses kauhistui sitä, että he söivät toinen -toisensa, heitti sikseen retken etiopilaisia vastaan, kääntyi takaisin -ja saapui Teebaan, menetettyään suuren osan sotaväestään. Teebasta hän -sitten lähti alas Memfiiseen ja antoi helleenien purjehtia sieltä pois. - -26. Niin kävi Etiopian retken. Ne taas, jotka lähetettiin sotaretkelle -ammonilaisia vastaan, läksivät oppaiden johdolla liikkeelle Teebasta, -ja varmaa on, että he saapuivat Oasis-kaupunkiin, joka on niiden -samolaisten hallussa, joiden sanotaan kuuluvan aiskhrionilais-heimoon. -Sinne on hieta-aavikon halki seitsemän päivänmatkaa Teebasta, ja sen -paikan nimi on helleenien kielellä "Autuasten saari". Siihen paikkaan -asti siis kerrotaan sotajoukon saapuneen, mutta siitä eteenpäin -tietävät heistä jotain kertoa ainoastaan ammonilaiset ja ne, jotka -näiltä ovat sen kuulleet. Persialaiset eivät näet saapuneet -ammonilaisten luo eivätkä myöskään palanneet takaisin. Ammonilaiset -itse kertovat seuraavalla tavalla. Kun persialaiset mainitusta Oasiista -menivät hieta-aavikon poikki ammonilaisia vastaan, sattui, heidän -ollessaan jotenkin näiden alueen ja Oasiin keskivälillä ja parhaillaan -suurustaessaan, että alkoi puhaltaa ankara ja raju etelätuuli, joka -kuljetti muassaan hiekkavuoria, joiden alle he hautaantuivat ja siten -hävisivät jäljettömiin. Näin ammonilaiset kertovat käyneen sen -sotaretken. - -27. Juuri samaan aikaan, kun Kambyses oli saapunut Memfiiseen, ilmestyi -egyptiläisille Apis, jonka nimi helleenien kielellä on Epafos. Heti sen -ilmestyttyä egyptiläiset pukeutuivat kauniimpiin vaatteisiinsa ja -panivat toimeen juhla-aterioita. Kun Kambyses näki egyptiläisten -tekevän näin, niin hän varmasti uskoi egyptiläisten viettävän ilojuhlaa -hänen vastoinkäymisensä johdosta. Hän kutsui niinmuodoin luokseen -Memfiin päällysmiehet, ja kysyi heidän saavuttuaan heiltä, minkä vuoksi -egyptiläiset eivät, hänen edellisellä kerralla Memfiissä ollessaan, -olleet sellaista tehneet, vaan juuri silloin, kun hän oli saapunut -kadotettuaan melkoisen osan sotajoukkoaan. Päällysmiehet ilmoittivat, -että heille oli ilmestynyt jumala, joka tapaa ilmestyä vasta pitkän -ajan kuluttua, ja silloin kun hän on ilmestynyt, juhlivat kaikki -egyptiläiset riemusta. Sen kuultuaan Kambyses väitti heidän -valehtelevan ja rankaisi heidät valehtelijoina kuolemalla. - -28. Surmautettuaan heidät hän toiseksi kutsui papit eteensä. Kun papit -sanoivat samalla tapaa, lausui hän, ettei häneltä kauan tule pysymään -salassa, onko egyptiläisten luo tullut lauhkea jumala vai ei. Enempää -sanomatta hän käski pappien tuoda esiin Apis jumalansa. Niinpä he -läksivät sitä noutamaan. Tämä Apis eli Epafos on vasikka, syntynyt -lehmästä, joka sen jälkeen ei enää saa tulla kantavaksi. Egyptiläiset -sanovat, että taivaasta iskee valonsäde alas lehmään, ja että se siitä -synnyttää Apiin. Mainittu vasikka, jota nimitetään Apiiksi, on muuten -musta, mutta sillä on seuraavat merkit: otsassa sillä on kolmion -muotoinen, valkea täplä, selässä ikäänkuin kotkankuva, hännässä -kahdenlaatuiset karvat, ja kielen alla kovakuoriaisen tapainen. - -29. Niin pian kun papit olivat tuoneet Apiin, Kambyses, joka jo oli -jotenkin hullu, tempasi tikarinsa ja tahtoi pistää Apista vatsaan, -mutta iskikin sitä kupeeseen. Naurahtaen hän silloin virkkoi papeille: -"Voi teitä konnia, semmoisiako ovatkin jumalat, että niissä on lihaa ja -verta ja että voivat tuntea rautaa? Vaikka, onhan tämä jumala -egyptiläisten arvoinen. Mutta ette te rankaisematta pidä minua -pilkkananne." Näin lausuttuaan hän antoi käskyn asianomaisille ruoskia -pappeja ja tappaa muista egyptiläisistä jokaisen, jonka tapaisivat -juhlimasta. Siten egyptiläisten juhla sai loppunsa ja papit -rangaistuksen. Mutta kupeeseen lyöty Apis riutui temppelissä, missä se -virui ja kun se haavastaan kuoli, niin papit Kambyseen tietämättä -hautasivat sen. - -30. Mutta, niinkuin egyptiläiset kertovat, heti tämän ilkityön jälkeen -Kambyses, joka jo ennestäänkin oli mieletön, tuli kerrassaan raivoksi. -Ensi työkseen hän surmasi Smerdiin, oman veljensä isän ja äidin -puolelta, jonka hän kateudesta oli lähettänyt pois Egyptistä, siitä -syystä että tämä yksin persialaisten joukosta taisi kahden sormen -leveyden jännittää sitä jousta, jonka iktyofagit olivat tuoneet -Etiopian kuninkaan luota, mitä ei kukaan muista persialaisista kyennyt -tekemään. Smerdiin lähdettyä pois Persiaan Kambyses näki unessa -tämmöisen näyn. Hänestä oli kuin olisi Persiasta tullut sanansaattaja -ilmoittaen, että Smerdis, istuen kuninkaallisella valtaistuimella, -kosketti päälaellaan taivasta. Tämän johdosta siis huolissaan ja -peläten omasta puolestaan, että veli surmaisi hänet ja tulisi -hallitsijaksi, Kambyses lähetti Prexaspeen, joka persialaisten joukosta -oli hänen uskollisimpansa, Persiaan tappamaan Smerdiin. Prexaspes -läksikin sisämaahan Susaan ja tappoi Smerdiin, houkutellen hänet -metsästysretkelle; toisten mukaan vieden hänet Punaiselle merelle ja -siellä upottaen hänet. - -31. Tämä oli -- niin he kertovat -- ensimäinen Kambyseen pahoista -teoista. Toiseksi hän surmasi sisarensa, joka oli seurannut häntä -Egyptiin, ja jonka hän oli ottanut vaimokseen, vaikka olikin hänen -sisarensa molempien vanhempien puolelta. Tämän avioliiton laita oli -seuraava, sillä sitä ennen ei persialaisilla ollut tapana naida -sisariaan. Kambyses oli rakastunut erääseen sisaristaan ja tahtoi naida -hänet, mutta koska hän siinä aikoi tehdä semmoista, joka ei ollut tavan -mukaista, niin hän kutsui luokseen kuninkaalliset tuomarit ja kysyi, -oliko olemassa lakia, joka sallii sen ken niin tahtoo naida sisarensa. -Ja kuninkaalliset tuomarit ovat miehiä, jotka valitaan persialaisten -joukosta elinajaksi tahi kunnes heidät tavataan harjoittamasta jotain -vääryyttä. He istuvat persialaisten kesken oikeutta ja selittävät -esi-isien säädöksiä, ja kaikki asiat jätetään heidän ratkaistavakseen. -Kun nyt siis Kambyses kysyi sitä, niin he antoivat hänelle samalla -kertaa oikeudenmukaisen ja itselleen turvallisen vastauksen. He -sanoivat nimittäin, etteivät tosin löytäneet mitään lakia, joka sallii -veljen naida sisarensa, mutta toiselta puolen he väittivät löytäneensä -semmoisen lain, joka sanoo, että persialaisten kuninkaan on lupa tehdä -mitä vain haluaa. Siten he eivät tulleet lain purkajiksi Kambyseen -pelosta, mutta, jotteivät itse suojellessaan lakia joutuisi turmioon, -he keksivät toisen lain, joka suosi Kambyseen avioliittoa sisartensa -kanssa. Silloin Kambyses nai hänet, jota hän rakasti, ja jonkun ajan -kuluttua hän otti vaimokseen toisenkin sisarensa. Nuorempi näistä oli -se, joka oli seurannut Kambysestä Egyptiin, ja jonka hän tappoi. - -32. Hänen kuolemastaan on, samoin kuin Smerdiin, olemassa kaksi eri -kertomusta. Helleenit kertovat, että Kambyses kerran laski yhteen -leijonanpojan ja koiranpenikan, ja että hänen puolisonsa katseli -tapausta. Kun penikka joutui tappiolle, mursi penikan veli, toinen -penikka, kahleensa ja tuli toisen avuksi, jolloin penikat yksissä -neuvoin pääsivät leijonanpojasta voitolle. Nähdessään sen Kambyses -iloitsi, mutta vieressä istuva kuningatar itki. Sen huomattuaan -Kambyses kysyi, minkä vuoksi hän itki. Silloin kuningatar virkkoi -että hän, nähdessään toisen penikan puolustavan veljeään, itki -muistellessaan Smerdistä, koska hän tiesi ettei ollut olemassa ketään, -joka Kambysestä puolustaisi. Tämän sanan vuoksi hän, kuten helleenit -kertovat, sai surmansa Kambyseeltä. Egyptiläiset taas kertovat, että -kerran kun istuttiin pöydän ääressä, vaimo otti vuohenkaalin, nyppi -lehdet ympäriltä pois ja kysyi mieheltään, oliko hänestä kuorittu vai -lehdellinen vuohenkaali kauniimpi, johon Kambyses vastasi: -"lehdellinen". Siihen vaimo sanoi: "Ja kuitenkin sinä kerran olet -tehnyt niinkuin minä tälle vuohenkaalille, kun olet Kyroksen huoneen -paljaaksi raastanut". Silloin Kambyses vihastui ja potkaisi vaimoaan. -Ja vaimo, joka oli raskaana, kuoli saamastaan vammasta. - -33. Näin Kambyses riehui omaisiansa vastaan, joko sitten Apiin vuoksi -tai jostain muusta kohtaamastaan onnettomuudesta raivoissaan; onhan -niin paljon onnettomuuksia, jotka saattavat ihmiselle sattua. -Sitäpaitsi kerrotaan Kambyseen syntymästään saakka poteneen vaikeata -tautia, jota muutamat sanovat "pyhäksi taudiksi". Eipä siis ollut -ihmeellistä, että kun ruumis sairasti vaikeata tautia, ei sielukaan -ollut terve. - -34. Seuraavalla tavalla Kambyses riehui myös muita persialaisia -vastaan. Kerrotaan näet, että hän kerran virkkoi näin Prexaspeelle, -jota hän kunnioitti kaikista enimmin, joka toi sisään hänelle sanomat, -ja jonka poika oli Kambyseen juomanlaskijana, mikä sekin on varsin -suuri kunnia: "Prexaspes, minä miehenä pitävät persialaiset minua, ja -mitä he minusta puhuvat?" Toinen vastasi: "Oi herra, kaikissa muissa -kohdin sinua suuresti kiitetään, mutta he väittävät sinun liiaksi -pitävän viinin juonnista". Niin siis hän puhui persialaisista, mutta -kuningas vastasi vihastuneena: "Persialaiset siis väittävät, että olen -juomari ja niin ollen vailla mieltä ja järkeä. Siispä eivät heidän -aikaisemmat puheensa olleetkaan tosia." Kerran ennen oli nimittäin -Kambyses kysynyt neuvostossaan olevilta persialaisilta sekä -Kroisokselta, minkälainen mies hän heistä oli isäänsä Kyrokseen -verraten. Siihen he vastasivat, että hän oli parempi isäänsä; sillä hän -omisti kaiken sen, minkä isäkin, mutta oli sitäpaitsi hankkinut -itselleen Egyptin ja meren. Näin persialaiset vastasivat, mutta -Kroisos, joka oli saapuvilla eikä pitänyt arvosteluista, virkkoi -Kambyseelle näin: "Minusta taas, oi Kyroksen poika, et ole isäsi -vertainen sillä sinulla ei ole vielä semmoista poikaa, jommoisen hän -sinussa on jälkeensä jättänyt." Sen kuultuaan Kambyses ihastui ja -kiitteli Kroisoksen tuomiota. - -35. Muistellen siis tätä Kambyses vihoissaan sanoi Prexaspeelle: -"Tarkkaa nyt itse, puhuvatko persialaiset totta, vai ovatko he itse -vailla mieltä näin sanoessaan. Jos minä ampumalla osaan tuohon -poikaasi, joka seisoo eteisessä, keskelle sydäntä, on ilmeistä, että -persialaiset puhuvat joutavia. Mutta jos en osaa, niin myönnän, että -persialaiset puhuvat totta ja että minä en ole täydessä tajussani." -Näin sanottuaan hän jännitti jousen ja ampui poikaa sekä käski sen -tehtyään avata ruumiin ja tutkia haavaa. Niin pian kun huomattiin, että -nuoli oli sydämessä, naurahti Kambyses ylen iloisena ja lausui pojan -isälle: "Prexaspes, on siis käynyt ilmi, että minä en ole hullu, vaan -että persialaiset ovat vailla mieltä. Sanoppa nyt minulle, oletko -milloinkaan maailmassa nähnyt ketään niin tarkkaa ampujaa?" Siihen -Prexaspes, joka näki että mies oli mieletön, ja pelkäsi omasta -puolestaan, virkkoi: "Herra, en luule että itse jumalakaan olisi voinut -niin hyvin ampua." -- Niin Kambyses menetteli sillä kertaa. Toisen -kerran taas hän todisti kaksitoista etevintä persialaista syypäiksi -vähäpätöiseen hairahdukseen ja kaivatti heidät elävältä maahan, pää -edellä. - -36. Kun Kambyses näin menetteli, katsoi Kroisos velvollisuudekseen -nuhdella häntä. Ja hän puhutteli Kambysestä näin: "Oi kuningas, älä -kaikessa anna myöten nuoruudellesi ja intohimoillesi, vaan hillitse ja -suista itseäsi. Hyvä on olla huolellinen ja viisasta on varovaisuus. -Vaan sinä tapat joutavan syyn nojalla miehiä, omia maanmiehiäsi, sinä -tapat myös lapsia. Jos edelleen niin teet, niin katso vain, etteivät -persialaiset sinusta luovu. Minua on isäsi Kyros hartaasti käskenyt ja -kehoittanut panemaan mieleesi ja huomauttamaan, aina milloin voin -jonkun hyvän neuvon antaa." Niin Kroisos hyvänsuovassa tarkoituksessa -häntä neuvoi. Mutta Kambyses vastasi näin: "Sinäkin tässä rohkenet -neuvoa minua, sinä, joka niin oivallisesti hoidit valtakuntaasi ja -annoit niin hyvän neuvon isälleni, kun kehoitit häntä kulkemaan -Araxes-joen yli ja menemään massagetejä vastaan, silloin kun he itse -tahtoivat tulla meidän maahamme. Itsesi syöksit turmioon, kun niin -huonosti hoidit omaa valtakuntaasi, ja myös Kyroksen, sen kautta että -hän totteli sinua. Mutta etpä rankaisematta ole minua neuvonut, sillä -minä olen jo kauan aikaa etsinyt tilaisuutta saadakseni sinut kiinni." -Näin sanottuaan hän otti jousen ampuakseen Kroisoksen, mutta tämä -kavahti pystyyn ja juoksi ulos. Kun Kambyses ei voinut ampua häntä, -käski hän palvelijoita ottamaan kiinni ja tappamaan hänet. Mutta -palvelijat, jotka tunsivat Kambyseen luonnonlaadun, piiloittivat -Kroisoksen siinä aikeessa, että jos Kambyses alkaisi katua ja etsisi -Kroisosta, he ilmaisemalla hänet saisivat palkintoja, koska olivat -pelastaneet Kroisoksen hengen; siinä tapauksessa taas että Kambyses ei -katuisi eikä kaipaisi häntä, he ottaisivat hänet hengiltä. Vähän ajan -kuluttua Kambyses todella kaipasikin Kroisosta, ja huomattuaan sen, -palvelijat ilmoittivat hänelle, että tämä oli elossa. Vaan Kambyses -sanoi kyllä iloitsevansa siitä, että Kroisos oli hengissä, mutta -lisäsi, että he eivät olleet sitä ilmaiseksi tehneet, vaan että -saisivat surman palkakseen. Ja niin tapahtuikin. - -37. Näin hirveästi Kambyses siis riehui sekä persialaisia että -liittolaisia vastaan oleskellessaan Memfiissä. Hän avasi myös vanhat -hautakammiot ja katseli ruumiita. Niinpä hän myös tuli Hefaistoksen -pyhättöön ja laski paljon pilaa jumalankuvasta. Hefaistoksen kuva on -nimittäin hyvin niitten foinikialaisten pataikien kaltainen, joita -foinikialaiset kuljettavat kolmisoutujensa kokissa. Mutta niiden -varalle jotka eivät ole semmoista nähneet, tahdon ilmoittaa seuraavan -tunnusmerkin: pataiki on lintukotolaisen mukailu. Kambyses meni myös -kabeirien pyhättöön, johon ainoastaan papin on lupa käydä sisälle. -Niidenkin kuvat hän poltti, paljon niitä pilkattuaan. Nekin ovat -samanlaiset kuin Hefaistoksen kuvat ja niitä sanotaankin hänen -lapsikseen. - -38. Minusta on siis aivan ilmeistä, että Kambyses oli tullut kovin -raivoksi, sillä ei hän muuten olisi ryhtynyt pilkkaamaan pyhiä asioita -ja tapoja. Jos näet joku ehdottaisi ja käskisi kaikkia ihmisiä -valitsemaan itselleen kaikista kauniimmat tavat, niin jokainen kansa -harkittuaan ottaisi omansa; niin pitää kukin omia tapojaan kaikista -tavoista kauniimpina. Ei ole siis todennäköistä, että kukaan muu kuin -hullu ihminen tekee semmoisista asioista pilkkaa. Että kaikki ihmiset -arvelevat tapojen suhteen tällä lailla, sen saattaa päättää monesta -muustakin merkistä, mutta varsinkin seuraavasta. Hallitusaikanaan -Dareios kerran kutsui saapuvilla olevat helleenit luokseen ja kysyi, -mistä hinnasta he tahtoisivat syödä kuolleet isänsä. He sanoivat, -etteivät mistään hinnasta sitä tekisi. Senjälkeen Dareios kutsui -luokseen muutamia niistä indialaisista, joita kutsutaan kallatilaisiksi -ja jotka syövät vanhempiaan. Niiltä hän helleenien läsnäollessa, jotka -tulkkien kautta saivat tietää, mitä puhuttiin, kysyi, kuinka paljosta -rahasta ottaisivat tulella polttaakseen kuolleet isänsä. He huusivat -ääneen ja käskivät hänen olla puhumatta syntiä. Semmoinen on nyt kerran -tapa, ja oikein näyttää minusta Pindaros runoilleen sanoessaan, että -tapa on kaikkien kuningas. - -39. Samaan aikaan kun Kambyses läksi sotaretkelle Egyptiä vastaan, -tekivät myös lakedaimonilaiset retken Samosta ja Polykratesta, Aiakeen -poikaa vastaan. Viimemainittu oli panemalla toimeen kapinan saanut -haltuunsa Samoksen ja jakoi ensiksi kaupungin kolmeen osaan sekä antoi -veljilleen Pantagnotokselle ja Sylosonille kummallekin osansa. Sitten -hän tappamalla toisen heistä ja karkoittamalla nuoremman, Sylosonin, -sai haltuunsa koko Samoksen. Ja sen tehtyään hän teki sopimuksen -Egyptin kuninkaan Amasiin kanssa ja lähetti hänelle ja otti häneltä -vastaan lahjoja. Ja vähässä ajassa lisääntyi Polykrateen mahti ja oli -kuulu kautta Ioonian ja muun Hellaan. Sillä mihin tahansa hän -suuntasi kulkunsa, päättyi kaikki onnellisesti. Hänellä oli sata -viisikymmensoutua ja tuhat jousimiestä ja hän ryösti ja raastoi kaikkia -ilman eroitusta. Sillä hän sanoi pikemmin tekevänsä ystävilleen -mieliksi antamalla pois mitä oli ottanut, kuin jos alun pitäen ei olisi -mitään ottanut. Hän valloitti lukuisia saaria, niinikään myös useita -kaupunkeja mannermaalla. Muun muassa hän meritaistelussa löi myöskin -lesbolaiset, jotka koko sotaväellään tulivat miletolaisten avuksi, ja -vangitsi heistä useita, joiden sitten kahleissa täytyi kaivaa koko -kaivanto Samos-kaupungin muurin ympäri. - -40. Mutta Polykrateen suuri onni ei kaiketi jäänyt Amasiilta -huomaamatta, vaan se huolestutti häntä. Ja kun Polykrateen onni -kasvamistaan kasvoi, niin Amasis kirjoitti näin kuuluvan kirjeen ja -lähetti sen Samokseen: "Näin lausuu Amasis Polykrateelle. On tosin -suloista kuulla ystävänsä ja kestituttavansa menestyvän. Minulle -kuitenkaan sinun suuri myötäkäymisesi ei ole mieleen, minä kun tiedän, -että jumaluus on kateellinen. Siksi soisinkin mieluummin, että niin -hyvin minulla itselläni kuin niillä, jotka ovat mieltäni lähellä, -toimissaan osaksi olisi menestystä, osaksi vastoinkäymistä, ja että -mieluummin viettäisin elinaikani vaihtelevalla onnella kuin että -minulla kaikessa olisi menestystä. Sillä en ole vielä kuullut -kerrottavan kenestäkään, jonka ei lopulta olisi käynyt perin huonosti, -jos hänellä kaikessa on ollut onni. Noudata sinä siis minun neuvoani ja -tee onnesi suhteen näin. Mieti, mikä sinulle on kallisarvoisinta ja -minkä menettämisestä enimmin murehtisit, ja viskaa se pois, niin että -se ei enää tule ihmisten ilmoille. Ja jos ei siitä perin myötä- ja -vastoinkäymiset vuorotellen tule osaksesi, niin koeta parantaa -kohtaloasi tätä minun neuvoani noudattaen." - -41. Luettuaan tämän ja käsittäen, että Amasis antoi hänelle hyvän -neuvon, Polykrates alkoi tuumia, minkä kalleutensa menettäminen -tuottaisi hänelle enimmin murhetta. Ja tuumiessaan hän tuli seuraavaan -päätökseen. Hänellä oli kultaan upotettu smaragdikivinen sinetti, jota -hänen oli tapana kantaa ja joka oli samolaisen Theodoroksen, Telekleen -pojan, tekoa. Sen Polykrates siis päätti viskata pois ja teki näin. Hän -täytti viisikymmensoudun miehillä, astui itse siihen ja käski sitten -laskea ulapalle. Niin pian kun hän oli joutunut kauas pois saaresta, -hän veti sormestaan sinettisormuksen ja viskasi sen koko miehistön -nähden mereen. Sen tehtyään hän purjehti pois ja kotiin tultuaan hän -tunsi itsensä onnettomaksi. - -42. Mutta viisi tai kuusi päivää senjälkeen sattui Polykrateelle -seuraava tapaus. Muuan kalastaja sai suuren ja kauniin kalan ja -arveli, että se oli annettava Polykrateelle. Niinpä hän vei sen -kuninkaanlinnalle ja sanoi tahtovansa päästä Polykrateen puheille. Ja -kun se hänelle suotiin, niin hän lausui antaessaan kalan: "Oi kuningas, -kun minä tämän kalan sain, en katsonut oikeaksi viedä sitä torille, -vaikkakin elän kätteni työstä, vaan se näytti minusta olevan sinun ja -sinun valtasi arvoinen. Siksi minä tuon ja annan sen sinulle." -Ihastuneena näistä sanoista kuningas vastasi näin: "Sinä olet tehnyt -varsin hyvin ja kaksinkertainen kiitos olkoon sinulle sekä sanoistasi -että lahjastasi. Niinpä me kutsumme sinut aterialle." Kalastaja piti -tätä suurena kunniana ja läksi kotiinsa. Mutta leikatessaan auki kalan -löysivät palvelijat sen vatsasta Polykrateen sinettisormuksen. Heti kun -he olivat sen nähneet ja ottaneet, he iloissaan veivät sen Polykrateen -luo. Ja antaessaan hänelle sinettisormuksen he kertoivat, millä tavalla -se oli löytynyt. Silloin Polykrateen mieleen juolahti, että se oli -jumalallinen tapahtuma, ja hän kirjoitti kirjeeseen kaiken sen, mikä -oli hänelle sattunut, senjälkeen kun hän oli tekonsa tehnyt. Ja -kirjoitettuaan sen hän antoi kirjeen vietäväksi Egyptiin. - -43. Luettuaan Polykrateelta tulleen kirjeen Amasis huomasi, että -ihmisen on mahdoton pelastaa toista ihmistä häntä odottavasta -kohtalosta, ja että Polykrateen ei tulisi käymään hyvin, koska hän oli -siihen määrään onnellinen, että löysi senkin, minkä oli viskannut pois -luotaan. Senvuoksi hän lähetti airuen Samokseen ja ilmoitti purkavansa -kestiystävyyden. Sen hän teki siitä syystä, että silloin kun ankara ja -suuri onnettomuus kohtaisi Polykratesta, hänen ei tarvitsisi murehtia -kestiystävän tähden. - -44. Tätä Polykratesta vastaan, joka kaikessa oli niin onnellinen, -lähtivät siis lakedaimonilaiset sotaan niiden samolaisten kutsumina, -jotka myöhemmin perustivat Kydonian kaupungin Kreetaan. Kun Kambyses, -Kyroksen poika, kokosi sotajoukkoaan Egyptiä vastaan, lähetti -Polykrates hänelle viestin, että hän lähettäisi pyytämään häneltäkin -Samoksesta sotajoukkoa. Kuultuaan sen Kambyses mielellään laittoi sanan -Samokseen pyytäen Polykratesta lähettämään sotajoukon hänen mukaansa -Egyptiä vastaan. Polykrates valitsi silloin ne alamaisistaan, -joiden epäili olevan halukkaimpia kapinaan, ja lähetti heidät -neljälläkymmenellä sotalaivalla sekä pyysi Kambysestä, ettei tämä -lähettäisi heitä takaisin. - -45. Toiset kertovat, että Polykrateen lähettämät samolaiset eivät -saapuneetkaan Egyptiin, vaan että kun he olivat joutuneet -Karpathos-saaren seuduille, he neuvottelivat keskenään ja päättivät -olla purjehtimatta enää edemmäs. Toiset kertovat, että he tosin -saapuivat Egyptiin, jossa heitä pidettiin vartioituina, mutta pääsivät -sieltä karkuun. He purjehtivat niinmuodoin kotia Samokseen, ja -Polykrates meni laivoillaan heitä vastaan sekä ryhtyi taisteluun. -Kotiinpalaavat voittivat ja astuivat maihin saareen, mutta joutuivat -siellä maataistelussa tappiolle ja purjehtivat sitten Lakedaimoniin. -Jotkut kertovat, että Egyptistä karanneet voittivat Polykrateen, mutta -erehtyvät luullakseni siinä. Sillä ei heidän olisi ollenkaan tarvinnut -kutsua lakedaimonilaisia avukseen, jos itse olisivat kyenneet -kukistamaan Polykrateen. Sitäpaitsi sanoo terve järki, että -kotiinpalaavat samolaiset, harvalukuisia kun olivat, eivät olisi -voineet voittaa häntä, jolla oli niin suuri joukko sekä palkattua -apuväkeä että omia jousimiehiä. Senlisäksi Polykrates oli sullonut -hallitsemiensa kaupunkilaisten vaimot ja lapset laivavajoihin ja oli -valmiina polttamaan heidät vajoineen päivineen, jos kaupunkilaiset -menisivät kotiinpalaavien puolelle. - -46. Kun ne samolaiset, jotka Polykrates oli karkoittanut, olivat -saapuneet Spartaan ja päässeet hallitusmiesten eteen, niin he puhuivat -lavealti, suuressa avuntarpeessa kun olivat. Mutta spartalaiset -vastasivat ensimäisessä esittelyssä heille, että he olivat unohtaneet -puheen alkuosan eivätkä taas ymmärtäneet sen loppua. Toisessa -esittelyssä sitten samolaiset eivät virkkaneet mitään muuta kuin toivat -säkin ja sanoivat, että säkki tarvitsee leipää. Spartalaiset vastasivat -heille, että säkki oli tarpeeton, mutta päättivät kuitenkin auttaa -heitä. - -47. Sitten lakedaimonilaiset varustautuivat ja läksivät sotaan Samosta -vastaan, kuten samolaiset sanovat, siitä syystä, että nämä aikaisemmin -itse olivat auttaneet heitä messenialaisia vastaan. Mutta kuten -lakedaimonilaiset taas kertovat, eivät he niin paljon lähteneet -aikeessa puoltaa apua anovia samolaisia kuin kostaa samolaisille sen, -että nämä olivat ryöstäneet heidän Kroisokselle kuljettamansa -sekoitusmaljan ja sen haarniskan, jonka Egyptin kuningas Amasis oli -lähettänyt heille lahjaksi. Haarniskan olivat nimittäin samolaiset -ryöstäneet vuotta ennen kuin sekoitusmaljan. Se oli pellavasta, siihen -oli kudottu runsaasti kuvia ja se oli koristettu kulta- ja -puuvillakuteilla. Mutta varsin ihmeteltävä se on siitä syystä, että -haarniskan jokaisessa langassa, joka jo itse on ohut, on -kolmesataakuusikymmentä lankaa, kaikki näkyviä. Toinen samanlainen on -se, jonka Amasis pyhitti Atenelle Lindos-saareen. - -48. Myös korintolaiset uurastivat osaltaan hartaasti, että sotaretki -Samosta vastaan saataisiin aikaan. Sillä heitäkin olivat samolaiset -loukanneet, mikä oli tapahtunut yhtä miespolvea aikaisemmin kuin -puheenalainen sotaretki ja samaan aikaan kuin sekoitusmaljan ryöstö. -Periandros, Kypseloksen poika, oli nimittäin lähettänyt kolmesataa -etevinten kerkyralaisten poikaa Sardeeseen Alyatteen luo kuohittaviksi. -Kun lapsia vievät korintolaiset olivat laskeneet Samoksen rantaan, ja -samolaiset saivat kuulla, mitä varten heidät vietiin Sardeeseen, niin -he ensiksikin neuvoivat lapsia pysyttelemään Artemiin pyhätössä ja -sitten eivät sallineet turvananojia vedettävän pyhätöstä pois. Ja kun -korintolaiset estivät lapsia saamasta ruokavaroja, niin samolaiset -sääsivät juhlan, jota vieläkin viettävät seuraavaan tapaan. Koko sen -ajan kuluessa, jolloin lapset tarvitsivat turvaa, he yön tullen panivat -toimeen neitosten ja nuorukaisten kuorotansseja, ja näiden tanssien -yhteyteen he sääsivät lain, että piti tuotaman sesami- ja -mesileivoksia, jotta kerkyralaisten lapset voisivat ottaa ne ja siten -saada elatuksensa. Näin tapahtui siihen saakka, kunnes ne -korintolaiset, jotka vartioivat lapsia, poistuivat ja läksivät -tiehensä. Mutta lapset samolaiset veivät kotiin Kerkyraan. - -49. Jos nyt korintolaiset Periandroksen kuoltua olisivat olleet -ystävällisissä väleissä kerkyralaisten kanssa, eivät he tästä syystä -olisi ottaneet osaa sotaretkeen Samosta vastaan. Mutta nyt he, aina -siitä saakka kun korintolaiset perustivat siirtolan saareen, ovat -olleet erimielisiä keskenään, vaikka ovatkin samaa heimoa. Senvuoksi -siis korintolaiset kantoivat kaunaa samolaisille. - -50. Mutta Periandros oli kostonhimosta valinnut etevinten -kerkyralaisten lapset ja lähettänyt ne Sardeeseen kuohittaviksi. Sillä -kerkyralaiset olivat ensiksi tehneet hänelle ilkityön. Sittenkun -nimittäin Periandros oli tappanut vaimonsa Melissan, kohtasi häntä -tämän lisäksi toinenkin onnettomuus. Se oli seuraava. Hänellä oli -Melissasta kaksi poikaa, toinen iältään seitsentoista-, toinen -kahdeksantoista-vuotias. Nämä äidinisä Prokles, joka oli Epidauroksen -valtias, noudatti luokseen ja otti ystävällisesti vastaan, niinkuin -luonnollista olikin, kun olivat hänen tyttärensä lapsia. Mutta kun hän -laski heidät luotaan, niin hän saattaessaan heitä matkalle lausui: -"Tiedättekö sitten, lapset, kuka on tappanut teidän äitinne?" Näistä -sanoista vanhempi poika ei sen enempää välittänyt. Mutta nuorempi, -jonka nimi oli Lykofron, tuli sen kuultuaan niin murheelliseksi, että -saavuttuaan Korintokseen ei puhutellut isäänsä, koska tämä oli hänen -äitinsä murhaaja, ei vastannut, kun isä tahtoi keskustella hänen -kanssaan, eikä lausunut mitään, kun isä kyseli. Lopuksi Periandros -suuttui ja ajoi hänet pois kotoa. - -51. Ajettuaan Lykofronin pois Periandros kysyi vanhemmalta pojaltaan, -mitä äidinisä heille oli jutellut. Tämä kertoi, että hän oli -ystävällisesti ottanut heidät vastaan. Mutta sitä, minkä Prokles, -lähettäessään heidät pois, oli heille lausunut, hän ei muistanut, -syystä että ei ollut sitä käsittänyt. Mutta Periandros sanoi olevan -kerrassaan mahdotonta, ettei äidinisä olisi jotain heidän päähänsä -pannut, ja tutkisteli sitä itsepintaisesti. Vihdoin tuo lause -muistuikin pojalle mieleen ja hän ilmoitti sen. Periandros, joka -käsitti asianlaidan eikä ollenkaan tahtonut osoittaa leväperäisyyttä, -lähetti sanansaattajan niiden luo, joitten tykönä hänen karkoittamansa -poika eleli, ja kielsi heitä ottamasta häntä vastaan huoneisiinsa. Ja -kun poika sieltä karkoitettuna tuli toiseen taloon, ajettiin hänet -tästäkin pois, koska Periandros uhkasi vastaanottajia ja käski häätää -hänet. Kun hänet taas karkoitettiin, niin hän meni vieläkin toiseen -taloon, jossa hänen ystävänsä asuivat. Sillä koska hän oli -Periandroksen poika, niin he ottivat hänet vastaan, vaikka -pelkäsivätkin. - -52. Lopuksi Periandros julisti semmoisen kuulutuksen, että sen, joka -ottaisi pojan vastaan taloonsa tai puhuttelisi häntä, täytyisi sakkona -suorittaa määrätty, Apollolle pyhitetty rahasumma. Mainitun kuulutuksen -vuoksi ei kukaan tahtonut keskustella pojan kanssa eikä ottaa häntä -vastaan taloonsa. Eikä hän itsekään katsonut oikeaksi koettaa uhmailla -kieltoa, vaan kuljeskeli itsepäisesti pylväskäytävissä. Kun Periandros -neljäntenä päivänä näki poikansa viheliäisessä tilassa pesemättömänä ja -nälkäytyneenä, niin hän sääli häntä. Ja heittäen sikseen suuttumuksensa -hän meni lähemmäs ja virkkoi: "Oi poikani, kumpi näistä kahdesta -tilasta on otollisempi, nykyinenkö vai se, että teet niinkuin isäsi -tahtoo ja otat vastaan itsevaltiuden ynnä kaiken sen hyvän, mikä -minulla on? Olethan sinä, vaikka olet minun poikani ja onnellisen -Korintoksen kuningas, valinnut kerjäläisen elämän ja vastustelet sekä -olet vihoissasi sille, jota sinun kaikkein vähimmin pitäisi vihata. -Sillä jos joku onnettomuus on tapahtunut, jonka johdosta kannat kaunaa -minua kohtaan, niin se on kohdannut minua ja minä olen siitä sitä -enemmän saanut osani, koska itse olen sen aikaansaanut. Mutta koska nyt -olet huomannut, kuinka paljoa parempi on olla kadehdittu kuin säälitty, -ja samalla, mitä merkitsee olla vihastunut vanhemmilleen ja -mahtavammilleen, niin lähde nyt pois kotiin." Näillä sanoin Periandros -koetti voittaa hänet puolelleen. Mutta poika ei vastannut isälleen -mitään muuta kuin sanoi, että isä nyt oli velkapää maksamaan jumalalle -pyhät sakot, koska oli antautunut puheisiin hänen kanssaan. Kun -Periandros huomasi, että pojan vamma oli parantumaton ja voittamaton, -niin hän toimitti hänet pois näkyvistään lähettämällä hänet laivalla -Kerkyraan. Periandros vallitsi näet myös tätä saarta. Mutta senjälkeen -kun Periandros oli lähettänyt pojan pois, lähti hän sotaretkelle -appeansa Proklesta vastaan, joka hänen mielestään oli enimmin syypää -hänen silloiseen onnettomuuteensa, valloitti Epidauroksen ja sai myös -itse Prokleen valtaansa. - -53. Mutta kun Periandros aikaa myöten vanheni ja huomasi, ettei hän -enää jaksanut valvoa ja hoitaa toimiaan, niin hän lähetti sanan -Kerkyraan ja kutsui Lykofronia ottamaan käsiinsä valtikan. Sillä -vanhemmassa pojassaan hän ei huomannut olevan kykyä siihen, tämä kun -ilmeisesti tuntui tylsälahjaiselta. Vaan Lykofron ei katsonut edes -kannattavan antaa vastausta viestintuojalle. Mutta Periandros, joka oli -kovin kiintynyt nuorukaiseen, lähetti vielä tämän luokse hänen -sisarensa, oman tyttärensä, arvellen että poika helpoimmin tottelisi -tätä. Saavuttuaan perille sisar virkkoi: "Oi poika, tahdotko -mieluummin, että itsevaltius joutuu toisille, ja että isäsi omaisuus -häviää kuin itse tulla ottamaan ne haltuusi? Lähde pois kotiin, lakkaa -itseäsi kurittamasta. Liiallinen kunniantunto on huono tavara. Älä -paranna pahaa pahalla. Monet asettavat kohtuuden oikean edelle. Moni, -joka pyytää puoltaa äitinsä oikeuksia, menettää isänsä oikeudet. -Itsevaltius on häilyväinen kapine, ja monet sitä tavoittelevat; isä -taas on jo vanha ja ikäloppu. Älä anna siis omaisuuttasi muille." Niin -sisar, isänsä opettamana, mitä houkuttelevimmin puhui veljelleen. Mutta -tämä vastasi, ettei hän ollenkaan tulisi Korintokseen, niin kauan kun -hän kuuli isän olevan elossa. Kun sisar oli tämän ilmoittanut, niin -Periandros kolmannen kerran lähetti kuuluttajan ehdottamaan, että hän -itse tulisi Kerkyraan, mutta että poika saapuisi Korintokseen ja -seuraisi häntä hallituksessa. Kun poika suostui tähän ehdotukseen, niin -Periandros hankkiutui lähtemään Kerkyraan, poika taas Korintokseen. -Mutta saatuaan tietää kaiken sen, tappoivat kerkyralaiset nuorukaisen, -jottei Periandros saapuisi heidän maahansa. Tämän johdosta Periandros -tahtoi kostaa kerkyralaisille. - -54. Niin pian kun lakedaimonilaiset suurella sotajoukolla olivat -saapuneet, alkoivat he piirittää Samosta. Hyökättyään muuria vastaan he -nousivat etukaupungissa meren luona olevaan torniin, mutta kun -Polykrates itse tuli avuksi, työnnettiin heidät suurella voimalla ja -väellä takaisin. Ylemmästä, vuorenselänteellä olevasta tornista taas -tekivät hyökkäyksen sekä palkkasoturit että useat itse samolaisista. -Mutta jonkun aikaa pidettyään puoliaan lakedaimonilaisia vastaan, -pakenivat he takaisin. Lakedaimonilaiset puolestaan seurasivat heitä -kintereillä ja tappoivat heidät. - -55. Jos nyt saapuvilla olevat lakedaimonilaiset olisivat sinä päivänä -esiintyneet samanlaisina kuin Arkhias ja Lykopas, olisi Samos tullut -valloitetuksi. Arkhias ja Lykopas olivat nimittäin yksin tunkeutuneet -muurien sisäpuolelle, pakenevien samolaisten kintereillä, ja olivat -saaneet surmansa Samoksen kaupungissa, kun paluu oli heiltä katkaistu. -Tämän Arkhiaan jälkeläisen kolmannessa polvessa, erään toisen Arkhiaan, -joka oli vanhemman Arkhiaan Samios nimisen pojan poika, minä itse -tapasin Pitanessa -- hän näet oli kotoisin siitä kunnasta. Kaikista -muukalaisista hän enimmin kunnioitti samolaisia ja sanoi, että hänen -isälleen oli pantu nimeksi Samios siitä syystä, että tämän isä Arkhias -oli Samoksessa kunnostanut itseään ja siellä kuollut. Ja hän sanoi -kunnioittavansa samolaisia, senvuoksi että samolaiset valtion -kustannuksella olivat haudanneet hänen isoisänsä. - -56. Kun lakedaimonilaiset olivat Samoksen piiritykseen kuluttaneet -neljäkymmentä päivää ollenkaan pääsemättä sen pitemmälle, niin he -läksivät pois Peloponnesokseen. Niinkuin muuan tyhjänpäiväinen huhu -tietää kertoa, oli muka Polykrates lyöttänyt suuren joukon kotimaista -lyijyrahaa, sekä kullannut rahat ja antanut ne lakedaimonilaisille; -viimemainitut olivat muka ottaneet ne vastaan ja sitten lähteneet pois. -Tämä oli ensimäinen sotaretki, minkä doorilaiset lakedaimonilaiset -tekivät Aasiaan. - -57. Ne samolaiset taas, jotka olivat lähteneet sotaretkelle -Polykratesta vastaan, purjehtivat nekin, kun lakedaimonilaiset olivat -aikeessa jättää heidät, tiehensä ja tulivat Sifnokseen. He tarvitsivat -näet rahoja, jota vastoin sifnolaiset siihen aikaan olivat -mahtavuutensa kukkuloilla ja olivat rikkaimmat saarelaisista, heillä -kun oli saaressaan kulta- ja hopeakaivoksia, jopa siihen määrään, että -niistä saaduista kymmenyksistä asetettiin Delfoihin aarre, joka veti -vertoja mitä kallisarvoisimmille vihkilahjoille. Itse he joka vuosi -jakoivat keskenään niistä tulevat rahat. Silloin kun he nyt laittoivat -itselleen aarrekammion, kysyivät he neuvoa oraakelilta, salliko -kohtalo, että heidän nykyinen onnekas tilansa säilyisi kauankin. Siihen -vastasi Pytia heille: - - "Sifnoksesaa kun valkeanaan prytanein talo hohtaa, - valkeanaan torin laidat, silloin tarvis on miestä, - puisen joukon mi torjua voi, puna-airuen häätää." - -Ja sifnolaisilla oli siihen aikaan todella tori ja hallintohuone -koristettuina parolaisella marmorilla. - -58. Tätä oraakelilausetta sifnolaiset eivät kuitenkaan kyenneet -käsittämään silloin heti eivätkä myöskään samolaisten saavuttua. Sillä -kohta kun samolaiset olivat laskeneet Sifnoksen rantaan, lähettivät he -kaupunkiin yhden laivoistaan, jossa oli lähettiläitä. Muinoin olivat -nimittäin kaikki laivat punamaalilla sivellyt, ja sitä juuri Pytia oli -tarkoittanut, käskiessään heitä pitämään varansa puista joukkoa ja -punaista airutta vastaan. Saavuttuaan perille lähettiläät pyysivät -sifnolaisilta kymmenen talenttia lainaksi. Kun sifnolaiset -kieltäytyivät lainaamasta heille, niin samolaiset havittelivat heidän -viljamaitaan. Saatuaan siitä tiedon sifnolaiset heti menivät -puolustamaan maitaan ja iskivät heidän kanssaan yhteen, mutta joutuivat -tappiolle. Tällöin samolaiset sulkivat useilta heistä paluun kaupunkiin -ja kiskoivat heiltä sittemmin sata talenttia. - -59. Hermionelaisilta samolaiset ostivat Peloponnesoksen luona olevan -Hydrea-saaren ja uskoivat sen troizenilaisten huostaan. Itse he -asettuivat Kreetassa sijaitsevaan Kydoniaan, vaikka tosin eivät siinä -tarkoituksessa sinne purjehtineet, vaan ajaakseen zakyntholaiset pois -saaresta. Sinne he jäivät ja elelivät siellä viiden vuoden ajan -onnellisessa tilassa ja he ovat rakentaneet Kydoniassa olevat pyhäköt. -Mutta kuudentena vuotena aiginalaiset yhdessä kreetalaisten kanssa -meritaistelussa tekivät heidät orjiksi ja hakkasivat poikki heidän -laivojensa villisianpään muotoiset kokat sekä vihkivät ne Aiginassa -olevaan Atenen temppeliin. Sen aiginalaiset tekivät, koska kantoivat -kaunaa samolaisille. Sillä samolaiset olivat Amfikrateen hallitessa -Samosta tehneet sotaretken Aiginaa vastaan ja tuottaneet aiginalaisille -suurta vauriota, mutta myös itse heidän puoleltaan kärsineet paljon -vahinkoa. Se oli siis syynä yllämainittuun seikkaan. - -60. Olen pitemmältä puhunut samolaisista, syystä että he ovat kaikkien -helleenien joukosta aikaansaaneet kolme mahtavinta suurtyötä. On -nimittäin olemassa sadan viidenkymmenen sylen korkuinen vuori, johon on -kaivettu alhaalta alkava kaksisuinen kaivos. Kaivoksen pituus on -seitsemän stadionia, sen korkeus ja leveys molemmat kahdeksan jalkaa. -Pitkin kaivosta on sen pohjaan kaivettu toinen, kahdenkymmenen kyynärän -syvyinen ja kolmen jalan levyinen kaivos, jonka kautta johdettu vesi, -mikä tuodaan eräästä suuresta lähteestä, saapuu putkien kautta -kaupunkiin. Mainitun kaivoksen rakentaja oli megaralainen Eupalinos, -Naustrofoksen poika. Tämä on yksi mainituista kolmesta suurtyöstä. -Toinen on sataman ympäri mereen tehty pato, jonka syvyys on ainakin -kaksikymmentä syltä. Padon pituus taas on kolmatta stadionia. Kolmas -heidän aikaansaamistaan rakennuksista on kaikista suurin temppeli, -minkä me tunnemme. Sen ensimäinen rakentaja oli muuan kotimainen mies -Roikos, Fileen poika. Tämän vuoksi olen pitemmältikin puhunut -samolaisista. - -61. Sill'aikaa kun Kambyses, Kyroksen poika, viipyi Egyptissä mielensä -menettäneenä, nousi kaksi maagia kapinaan. He olivat veljeksiä, -+ja Kambyses oli jättänyt toisen heistä huoneensa kaitsijaksi. -Viimemainittu nousi kapinaan häntä vastaan, koska hän hyvin tiesi, että -Smerdiin kuolema oli pidetty salassa, ja että monet luulivat hänen -olevankin elossa. Tätä silmälläpitäen maagi ryhtyi seuraavaan tuumaan -saadakseen käsiinsä hallituksen. Hänellä oli veli, joka, kuten -mainitsin, yhdessä hänen kanssaan oli noussut kapinaan ja oli -ulkonäöltään aivan Smerdiin, Kyroksen pojan, näköinen, hänen, jonka -Kambyses surmautti, vaikka olikin hänen oma veljensä. Mainittu mies oli -siis ulkomuodoltaan Smerdiin näköinen ja hänellä oli sitäpaitsi vielä -sama nimikin, Smerdis. Tämän miehen maagi Patizeitbes voitti puolelleen -lupaamalla toimittaa hänelle kaikki ja vei sekä asetti hänet -valtaistuimelle. Ja sen tehtyään hän lähetti airuita joka suunnalle, -muun muassa myös Egyptiin ilmoittamaan sotajoukolle, että siitä pitäen -oli toteltava Smerdistä, Kyroksen poikaa, eikä Kambysestä. - -62. Niinpä muiden muassa julisti sen myös Egyptiin määrätty airut. Hän -tapasi näet Kambyseen sotajoukkoineen Syyrian Agbatanassa, asettui sen -keskelle ja julisti maagin käskyt. Kuultuaan tämän airuen omasta suusta -Kambyses luuli, että tämä puhui totta, ja että Prexaspes oli hänet -pettänyt eikä muka ollutkaan tappanut Smerdistä, silloin kun hänet -lähetettiin sitä tekemään. Hän katsahti siis Prexaspeeseen ja virkkoi: -"Prexaspes, näinkö siis suorititkin sen tehtävän, minkä sinulle -uskoin?" Mutta toinen lausui: "Oi herra, ei ole totta, että veljesi -Smerdis milloinkaan olisi noussut sinua vastaan kapinaan, eikä että -sinulle sen miehen puolelta koskaan koituisi mitään taistelua, ei -suurta eikä pientä. Sillä minä olen tehnyt sen, minkä minun käskit -tekemään ja olen omin käsin itse hänet haudannut. Jos todella vainajat -nousevat kuolleista, niin voit odottaa, että meedialainen Astyageskin -herää eloon. Mutta jos kaikki jää ennalleen, ei ainakaan Smerdiin -puolelta enää nouse mitään turmiota. Mutta nyt minusta näyttää -parhaalta ajaa takaa airutta sekä tutkistella ja kysellä, kenenkä luota -hän on tullut julistamaan meille, että meidän tulee totella Smerdis -kuningasta." - -63. Tämä Prexaspeen ehdotus miellytti Kambysestä; kohta lähdettiin -tavoittamaan airutta, ja hän tulikin. Hänen saavuttuaan Prexaspes kysyi -häneltä näin: "Ihminen, sinä väität tulevasi sanansaattajana Smerdiin, -Kyroksen pojan, luota. Sano nyt siis totuus ja lähde sitten rauhassa -matkoihisi! Näyttäytyikö Smerdis itse sinulle ja antoiko hän itse tämän -tehtävän, vai tekikö sen joku hänen palvelijoistaan?" Hänpä virkkoi: -"Smerdistä, Kyroksen poikaa, en ole nähnyt aina siitä saakka, kun -Kambyses kuningas marssi Egyptiin. Mutta se maagi, jonka Kambyses -määräsi huoneensa hoitajaksi, hän se antoi nämä tehtävät, sanoen että -Smerdis, Kyroksen poika, oli se, joka käski ilmoittamaan teille tämän." -Niin hän heille kertoi aivan totuudenmukaisesti. Vaan Kambyses sanoi: -"Prexaspes, sinä olet kunnon miehen tavoin täyttänyt käskyni ja olet -viasta vapaa. Mutta kukahan saattaa olla se persialainen, joka on -noussut kapinaan minua vastaan, ja anastanut Smerdiin nimen?" Siihen -Prexaspes virkkoi: "Minä luulen käsittäväni tämän asian laidan, oi -kuningas. Maagit ne ovat, jotka ovat tämän kapinan panneet toimeen, -nimittäin Patizeithes, jonka jätit huoneesi kaitsijaksi, ja hänen -veljensä Smerdis." - -64. Kun Kambyses siinä kuuli Smerdiin nimen, välähti hänen mieleensä -yhtäpitäväisyys näiden sanojen ja hänen unensa välillä. Hänestä oli -unessa tuntunut siltä, kuin olisi joku ilmoittanut hänelle, että -Smerdis istuutui kuninkaalliselle valtaistuimelle ja kosketti -päälaellaan taivasta. Koska hän nyt ymmärsi suotta tuhonneensa -veljensä, niin hän itki Smerdistä. Vaan itkettyään ja haikeasti -murehdittuaan koko kovaa onneaan hän hyppäsi hevosen selkään, aikoen -pikimmiten lähteä sotaretkelle Susaan maagia vastaan. Mutta hänen -hypätessään hevosen selkään putosi miekan tupen kenkäin pois, jolloin -miekka paljastui ja tunki hänen reiteensä. Hän haavoittui niinmuodoin -samaan paikkaan, mihin itse aikaisemmin oli iskenyt egyptiläisten -jumalaa Apista. Ja kun Kambyses tunsi saaneensa kuolettavan haavan, -niin hän kysyi, mikä kaupungin nimi oli. He sanoivat: "Agbatana". Nytpä -oli hänelle jo aikaisemmin Buton kaupungista annettu sellainen -oraakelinvastaus, että hän tulisi päättämään päivänsä Agbatanassa. Sen -vastauksen hän oli käsittänyt niin, että hän tulisi vanhana kuolemaan -Meedian Agbatanassa, missä koko hänen valtansa keskus oli. Mutta -oraakeli tarkoittikin Syyrian Agbatanaa. Niinpä kun hän kyselemällä -silloin sai tietää kaupungin nimen, hän niin hyvin maagin aikaansaaman -onnettomuuden tärisyttämänä kuin haavansa johdosta tuli järkiinsä, -käsitti jumalanvastauksen ja virkkoi: "Sallimus on määrännyt, että -Kambyses, Kyroksen poika, täällä on päättävä päivänsä." - -65. Sillä kertaa Kambyses virkkoi vain sen verran. Mutta noin -kaksikymmentä päivää myöhemmin hän lähetti noutamaan luokseen -arvokkaimmat läsnäolevista persialaisista ja lausui heille näin: "Oi -persialaiset, nyt on minulle sattunut semmoinen tapaus, että minun -täytyy ilmaista teille muuan asia, jota olen enimmin kaikista salannut. -Sillä ollessani Egyptissä minä näin unessa näyn, jota minun ei -milloinkaan olisi pitänyt näkemän. Minusta näytti siltä, kuin kotoa -olisi tullut sanansaattaja ilmoittamaan, että Smerdis istuutui -kuninkaalliselle valtaistuimelle ja kosketti päälaellaan taivasta. -Peläten, että veljeni riistäisi minulta hallituksen, minä silloin -toimin suuremmalla nopeudella kuin viisaudella. Sillä eihän ihmisen -vallassa ollut torjua sitä, minkä piti tapahtuman. Vaan minäpä houkkio -lähetän Prexaspeen Susaan tappamaan Smerdiin. Tämän näin suuren -ilkityöni jälkeen elelin pelotta, ollenkaan aavistamatta, että -senjälkeen kuin Smerdis oli raivattu pois, joku toinen ihminen nousisi -kapinaan. Mutta minä erehdyin kaikesta siitä, mikä oli tapahtuva, ja -jouduin vallan suotta velisurmaajaksi; ja minä olen yhtäkaikki -menettänyt kuninkuuteni. Sillä Smerdis maagi oli se, josta jumala -unessa minulle ilmoitti, että hän tulisi nousemaan minua vastaan -kapinaan. Mutta minun tekoni on kerta kaikkiaan tehty, ja, huomatkaa -se, Smerdis, Kyroksen poika, ei ole enää elävien joukossa. -Kuninkaanlinnaa vallitsevat maagit, nimittäin se, jonka jätin -omaisuuteni hoitajaksi ja hänen veljensä Smerdis. Mutta se, jonka -etenkin olisi pitänyt puolestani kostaa sitä häväistystä, minkä maagien -puolelta olen kärsinyt, on saanut osakseen mitä jumalattomimman -kuoleman lähimpiensä käden kautta. Koska hän nyt ei enää ole elävien -joukossa, on tästä puolen tärkeintä teille, oi persialaiset, ilmoittaa -viimeinen tahtoni. Niinpä minä, huutaen avuksi kuninkaallisia jumalia, -lasken teidän kaikkien, mutta varsinkin läsnäolevien akhaimenidien -sydämelle, ett'ette sallisi johdon jälleen joutua meedialaisille, vaan -että, jos he vilpillä ovat saaneet sen ja pitävät sitä hallussaan, -vilpillä otatte sen heiltä pois, ja jos he taas väkivoimalla ovat sen -tehneet, väkivoimalla ja vallalla sen voitatte takaisin. Ja jos te -tämän teette, niin kantakoon maa teille kasvun, synnyttäkööt teille -hedelmää vaimot ja karjalaumat; ja itse tulette iät päivät olemaan -vapaina. Mutta jos ette voita takaisin hallitusta tai ette yritä sitä, -niin minä rukoilen, että teille tulisi päinvastainen kohtalo osaksi. Ja -senlisäksi vielä, että jokainen persialainen saisi saman lopun kuin -mikä minulle on tullut." Samalla kuin Kambyses sen virkkoi, itki hän -ääneen koko kohtaloaan. - -66. Nähdessään kuninkaan purskahtavan äänekkääseen itkuun kaikki -persialaiset reväisivät vaatteensa ja puhkesivat määrättömään -valitukseen. Kun sitten kylmänvihat kävivät luuhun ja reisi nopeasti -mätäni, tempasi tauti pois Kambyseen, Kyroksen pojan, joka oli -hallinnut kaikkiaan seitsemän vuotta ja viisi kuukautta, hänen -jättämättä jälkeensä yhtään mies- tai naispuolista perillistä. Mutta -läsnäolevat persialaiset eivät ollenkaan uskoneetkaan, että maageilla -oli hallussaan valta, vaan luulivat Kambyseen, heidät pettääkseen. -lausuneen Smerdiin kuolemasta mitä lausui, jotta koko persialainen -väestö ryhtyisi sotaan tätä vastaan. Niinpä he todella luulivat, että -Smerdis, Kyroksen poika, oli tullut kuninkaaksi. Sillä myöskin -Prexaspes jyrkästi kielsi tappaneensa Smerdiin, koska ei ollut hänelle -turvallista Kambyseen kuoltua väittää omin käsin tuhonneensa Kyroksen -pojan. - -67. Kambyseen kuoltua maagi hallitsi rauhassa ne seitsemän kuukautta, -jotka Kambyseeltä jäivät vajaaksi kahdeksasta vuodesta. Niitten -kuluessa hän suoritti kaikkia alamaisiaan kohtaan suuria hyviätöitä, -niin että hänen kuoltuaan kaikki Aasiassa asuvat, paitsi itse -persialaiset, häntä kaipasivat. Maagi lähetti nimittäin sanan kaikille -niille kansoille, joita hän hallitsi, julistaen, että saisivat kolmeksi -vuodeksi vapautuksen sotapalveluksesta ja veroista. - -68. Näin hän julisti heti noustessaan valtaistuimelle. Mutta -kahdeksantena kuukautena tuli seuraavalla tavalla ilmi, kuka hän oli. -Oli muuan Otanes niminen mies, Farnaspeen poika, joka suvultaan ja -rikkauksiltaan oli ensimäisiä persialaisia. Mainittu Otanes ensiksi -alkoi epäillä, että maagi ei ollutkaan Kyroksen poika Smerdis, vaan se, -mikä hän todella olikin. Ja näin hän päätteli siitä, ettei maagi -kulkenut ulos linnasta ja ettei hän kutsunut eteensä ketään -arvossapidetyistä persialaisista. Kun tämä epäluulo Otaneessa oli -herännyt, menetteli hän seuraavalla tavalla. Kambyses oli ottanut -vaimokseen hänen tyttärensä, jonka nimi oli Faidyme. Tämä oli siihen -aikaan maagilla, joka oli nainut hänet, samoin kuin kaikki muutkin -Kambyseen puolisot. Otanes nyt siis lähetti tiedustelemaan mainitulta -tyttäreltään, kenen kanssa hän lepäsi, Smerdiinkö, Kyroksen pojan, -vaiko jonkun muun kanssa. Tytär lähetti vastaukseksi sanan, ettei hän -sitä tiennyt. Hän näet ei ollut koskaan nähnyt Kyroksen poikaa -Smerdistä eikä myöskään tiennyt, kuka se oli, joka hänet oli nainut. -Silloin Otanes uudestaan lähetti näin kuuluvan sanan: "Jollet itse -tunne Kyroksen poikaa Smerdistä, niin kysy Atossalta, kenenkä kanssa -sekä hän itse että sinä olette naimisissa. Sillä totta varmaan hän -tuntee oman veljensä." Siihen tytär lähetti vastineeksi: "En saata -päästä Atossan puheille enkä nähdä ketään muutakaan niistä naisista, -jotka oleskelevat yhdessä minun kanssani. Sillä heti niin pian kun tämä -ihminen -- kuka sitten lieneekin -- sai hallituksen, niin hän hajoitti -meidät eri tahoille ja käski toisen sinne, toisen tänne." - -69. Sen kuullessaan näytti Otaneesta asia vieläkin selvemmältä, ja hän -lähetti siis tyttären luokse kolmannen, näin kuuluvan sanan: "Oi tytär, -jalon syntysi vuoksi täytyy sinun alistua vaaraan, johon isäsi käskee -sinun antautua. Jos nimittäin miehesi ei ole Kyroksen poika Smerdis, -vaan se, joksi minä puolestani epäilen, älköön hän saako ilokseen pitää -sinua vaimonaan ja hallita persialaisia, vaan tulee hänen siitä kärsiä -rangaistus. Tee siis näin. Kun hän kanssasi lepää, ja sinä huomaat -hänen nukkuneen, niin tunnustele hänen korviaan. Ja jos ilmenee, että -hänellä on korvat, niin voit olla varma siitä, että puolisosi on -Kyroksen poika Smerdis, mutta jos hänellä ei ole korvia, on hän maagi -Smerdis." Siihen Faidyme lähetti vastauksen ja sanoi joutuvansa suureen -vaaraan, jos hän niin tekisi. Sillä jos sattuisi niin, että miehellä ei -olisi korvia, ja Faidyme tavattaisiin niitä tunnustelemasta, niin hän -hyvin tiesi, että Smerdis tulisi tuhoamaan hänet. Kuitenkin hän sanoi -aikovansa tehdä niin. Niinpä hän otti toimittaakseen tehtävän isälleen. -Mainitulta Smerdis maagilta oli nimittäin Kyros, Kambyseen poika, -hallitusaikanaan leikkauttanut korvat pois jonkun suurenpuoleisen -rikoksen vuoksi. Siispä tämä Otaneen tytär Faidyme suoritti kaikki, -mitä oli ottanut tehdäkseen isälleen. Sittenkun näet hänen vuoronsa -tuli mennä maagin luo -- persialaiset antavat näet vaimojensa -järjestyksessä tulla luokseen, -- niin hän meni sisälle ja lepäsi -miehen vieressä; ja kun maagi oli nukkunut sikeään uneen, niin Faidyme -tunnusteli hänen korviaan. Vaivatta ja huokeasti Faidyme silloin -huomasikin, että miehellä ei ollut korvia, ja heti päivän valjettua hän -lähetti sanan ja ilmoitti asianlaidan isälleen. - -70. Mutta Otanes otti luokseen Aspathineen ja Gobryaan, jotka olivat -ensimäiset miehet persialaisten keskuudessa sekä hänen erityiset -uskottunsa, ja kertoi heille koko asian. He epäilivät jo itsestäänkin, -että niin oli laita, ja kun nyt Otanes esitti heille asian, niin he -hyväksyivät hänen ehdotuksensa ja päättivät ottaa kukin liittoonsa sen, -johon enimmin luottivat. Niinpä Otanes toi mukaansa Intafreneen, -Gobryas Megabyzoksen ja Aspathines Hydarneen. Kun heitä niinmuodoin oli -kuusi, saapui Susaan Dareios, Hystaspeen poika, tullen Persiasta, jonka -maaherrana oli hänen isänsä. Sittenkun nyt tämä oli saapunut, päättivät -mainitut kuusi persialaista ottaa liittoonsa myös Dareioksen. - -71. Nämä seitsemän kokoontuivat nyt ja antoivat toisilleen -uskollisuudenvakuutuksia. Mutta kun tuli Dareioksen vuoro lausua -mielipiteensä, sanoi hän heille näin: "Minä luulin vallan yksin -tietäväni, että hallitsijana on maagi, ja että Smerdis, Kyroksen poika, -on kuollut. Ja juuri siitä syystä olen minä kiireesti tullut tänne -nostattamaan teidät kapinaan maagia vastaan. Mutta koska on käynytkin -niin, että tekin siitä tiedätte, enkä ainoastaan minä, niin on minun -mielestäni heti toimittava eikä lykättävä asiaa toistaiseksi, sillä se -ei ole sille eduksi." Siihen virkkoi Otanes: "Oi Hystaspeen poika, sinä -olet kelpo miehen poika ja näyt osoittavan olevasi isäsi vertainen. -Mutta älä mitenkään noin maltittomasti jouduta yritystä, vaan ryhdy -siihen suuremmalla harkinnalla. Sillä meitä täytyy olla useampia, -ennenkun käymme asiaan käsiksi." Siihen Dareios virkkoi: "Läsnäolevat -miehet, jos noudatatte Otaneen neuvoa, niin huomatkaa, että siten -kuljette kurjimpaan perikatoonne. Sillä joku tulee kantelemaan asian -maagille, itse saadakseen siitä voittoa. Paras olisi ollut, jos omalla -uhallanne olisitte sen tehneet. Mutta koska kerran katsoitte hyväksi -ilmoittaa asiasta useammille ja uskoitte sen minullekin, niin pankaamme -se toimeen tänään. Taikka muuten tietäkää, että, jos tämä päivä menee -menojaan, niin minä, eikä kukaan muu, ehätän ilmiantamaan ja -ilmoittamaan asian maagille." - -72. Kun Otanes tällöin näki Dareioksen näin kiihtyneenä, virkkoi hän -siihen: "Koska nyt pakoitat meitä jouduttamaan asiaa etkä anna lykätä -sitä toistaiseksi, niin sanopa itse, millä tavalla pääsemme -kuninkaanlinnaan ja käymme heidän kimppuunsa. Tiedät kai itsekin, että -vartiastoja on asetettu joka paikkaan, joskaan et näkemästäsi, niin -ainakin kuulemastasi. Millä tapaa pääsemme niitten läpi?" Dareios -vastasi näin: "Otanes, on monta asiaa, joita syillä ei voi osoittaa -oikeiksi, mutta kyllä teoilla. Toisia taas on, joita sanoilla voi -todistaa oikeiksi, mutta joista ei synny mitään mainehikasta tekoa. -Tiedättehän, ettei ole ollenkaan vaikeata kulkea asestettujen -vartiastojen sivu. Ensiksi näet tulee jokainen laskemaan meidät ohi -asemamme vuoksi, joko ehkä kunnioituksesta tai pelosta meitä kohtaan -Sitten on minulla varsin sopiva tekosyy, minkä nojalla pääsemme niiden -ohi, jos sanon äsken juuri tulleeni Persiasta ja tahtovani ilmoittaa -kuninkaalle erään sanoman isältäni. Sillä missä on tarvis valehdella, -valehdeltakoon. Samaan päämäärään me pyrimme, joko sitten valehtelemme -tai puhumme totta. Toiset valehtelevat silloin, kun valheilla -vakuuttaen voivat saavuttaa jonkun edun, toiset taas puhuvat totta, -jotta totuudella voittaisivat hyötyä ja että heihin enemmän -luotettaisiin. Siten me eri tavoin uurastamalla pidämme kiinni samasta -päämäärästä. Mutta jos ei ole mitään voitettavana, saattaa totuutta -puhuva yhtä hyvin valehdella, kuin valehtelija puhua totta. Se -ovenvartia, joka hyvällä laskee meidät ohi, on aikanaan siitä saava -palkkansa; mutta sitä, joka koettaa tehdä tenää, kohdeltakoon -vihollisena. Ja sitten tunkeutukaamme sisälle ja ryhtykäämme työhön." - -73. Sen jälkeen lausui Gobryas näin: "Hyvät ystävät, milloinka meille -on tarjoutuva kauniimpi tilaisuus saavuttaa takaisin hallituksemme -taikka, jos emme siihen kykene, kuolla? Nythän meitä, jotka olemme -persialaisia, hallitsee meedialainen mies, maagi, vieläpä sellainen, -jolla ei ole korvia. Ja kaikki ne teistä, jotka olitte saapuvilla -Kambyseen tautivuoteen ääressä, muistatte kaiketi varsin hyvin, mitä -hän päiviensä päättyessä uhkasi persialaisille, jos eivät yrittäisi -voittaa takaisin hallitusta -- mitä me silloin tosin emme uskoneet -todeksi, vaan luulimme Kambyseen vilpillisessä aikeessa niin puhuneen. -Nyt siis äänestän, että tottelemme Dareiosta emmekä hajaannu tästä -kokouksesta, vaan -- nyt suoraa päätä maagia vastaan!" Niin lausui -Gobryas, ja kaikki kiittivät ehdotusta. - -74. Mutta sill'aikaa kun nämä tästä neuvottelivat, sattui seuraava -tapaus. Maagit neuvottelivat keskenään ja päättivät tehdä Prexaspeen -ystäväkseen, koska hän oli sekä Kambyseen puolelta kärsinyt julmaa -kohtelua, tämä kun oli ampunut hänen poikansa kuoliaaksi, että yksin -tunsi Smerdiin, Kyroksen pojan, kuoleman, koska hän omin käsin oli -hänet surmannut. Lisäksi tuli vielä, että hän persialaisten kesken -nautti mitä suurinta mainetta. Sentähden he siis kutsuivat ja ottivat -hänet ystäväkseen sekä vannottivat häntä lupauksilla ja valoilla -pitämään omana salaisuutenaan eikä kenellekään ihmiselle ilmoittamaan -heidän persialaisia kohtaan tekemäänsä petosta. Ja samalla he lupasivat -antaa hänelle runsaassa määrin kaikkea hyvää. Niin pian kuin maagit -olivat saaneet Prexaspeen taivutetuksi ja hän oli luvannut tehdä mitä -nämä tahtoivat, he tekivät toisen ehdotuksen; he sanoivat aikovansa -kutsua kaikki persialaiset kuninkaanlinnan muurien alle ja käskivät -hänen nousta muurille ja julistaa, että heidän hallitsijanaan on -Kyroksen poika Smerdis, eikä kukaan muu. Tähän he häntä kehoittivat, -koska hän tietenkin oli luotettavin mies persialaisten joukossa, ja -monasti oli lausunut, että Kyroksen poika Smerdis oli elossa, sekä oli -kieltänyt hänen murhansa. - -75. Kun Prexaspes sanoi olevansa valmis tekemään tämänkin, niin maagit -kutsuivat kokoon persialaiset, veivät hänet ylös torniin ja käskivät -häntä puhumaan. Mutta hän jättikin tahallaan mainitsematta kaiken sen, -mitä he häneltä pyysivät, vaan alkaen Akhaimeneesta saakka hän esitti -Kyroksen sukujohdon, ja vihdoin, kun hän saapui viimeksimainittuun, hän -lopetti kertomalla mitä hyvää Kyros oli tehnyt persialaisille; ja -läpikäytyään nämä seikat hän ilmaisi totuuden sanoen ennen salanneensa -sen -- olisihan hänen ollut vaarallista kertoa mitä oli tapahtunut --, -mutta sillä hetkellä oli hänen pakko ilmaista asianlaita. Niinpä hän -kertoi, että hän, Kambyseen pakoittamana, itse oli tappanut Kyroksen -pojan Smerdiin, ja että maagit nyt hallitsivat. Ja ankarasti kirottuaan -persialaisia, elleivät anastaisi takaisin hallitusta ja kostaisi -maageille, hän viskautui pää edellä alas tornista. Sen lopun sai -Prexaspes, joka koko ikänsä oli ollut arvossapidetty mies. - -76. Niin pian kun siis yllämainitut seitsemän persialaista olivat -päättäneet heti käydä maagien kimppuun ja olla lykkäämättä asiaa -toistaiseksi, he rukoiltuaan jumalia läksivät matkaan, tietämättä -mitään siitä, miten Prexaspeen oli käynyt. Mutta kulkiessaan he -puolitiessä saivat tietää myöskin Prexaspeen kohtalon. Silloin he -astuivat tiepuoleen ja neuvottelivat taas keskenään. Siinä Otanes -puoluelaisineen jälleen kehoitti kaikin mokomin lykkäämään tuuman -toistaiseksi eikä käymään siihen käsiksi, niin kauan kun asiat olivat -näin kuohutilassa, jota vastoin Dareios kannattajineen vaati, että heti -mentäisiin panemaan päätös toimeen eikä sitä lykättäisi. Heidän siinä -kiistellessään ilmestyi seitsemän haukkaparia, mitkä ajoivat takaa -kahta korppikotkaparia, joita ne nykivät ja raastoivat. Sen nähtyään -kaikki seitsemän kiittivät Dareioksen mielipidettä ja menivät sitten -lintumerkin rohkaisemina kuninkaanlinnalle. - -77. Ja kun he saapuivat portille, kävi niinkuin Dareios oli -otaksunutkin. Sillä kunnioituksesta persialaisten ensimäisiä miehiä -kohtaan ja ollenkaan aavistamatta mitään semmoista heidän puoleltaan, -laskivat vartiat jostakin jumalallisesta vaikutuksesta heidät ohitseen, -eikä kukaan kysynyt mitään. Ja sittenkun he olivat tulleet pihaan, he -tapasivat siellä ne kuohilaat, joitten tehtävänä oli viedä sanomat -sisälle. Viimemainitut kyselivät heiltä, missä tarkoituksessa he olivat -tulleet. Ja samalla kuin kuohilaat sitä näiltä kyselivät, he uhkailivat -ovenvartioita, koska olivat laskeneet heidät ohitseen, ja koettivat -pidättää seitsemää salaliittolaista, kun nämä tahtoivat kulkea -eteenpäin. Mutta viimemainitut rohkaisivat toisiaan, tempasivat -tikarinsa ja pistivät tuossa paikassa kuoliaiksi vastarinnan tekijät -sekä menivät juoksujalassa miestupaan. - -78. Maagit sattuivat juuri silloin molemmat olemaan sisällä -neuvottelemassa Prexaspeen teosta. Kun he siis näkivät kuohilaat -hämmentyneinä ja kuulivat heidän huutavan, juoksivat he molemmat -takaisin huoneeseen ja, huomattuaan mitä oli tekeillä, asettuivat -puolustautumaan. Toinen heistä ehätti ottamaan seinältä jousen, toinen -turvautui keihääseen. Siinä he joutuivat hyökkääjien kanssa käsirysyyn. -Sillä heistä, joka oli ottanut jousen, ei ollut siitä mitään hyötyä, -syystä että viholliset ahdistivat häntä vallan läheltä. Vaan toinen -puolustautui keihäällä ja iski ensin Aspathinesta reiteen, sitten -Intafrenestä silmään. Ja saamastaan vammasta Intafrenes menetti -silmänsä, mutta ei kuitenkaan kuollut. Niinpä toinen maageista -haavoitti nämä. Vaan kun toisella ei ollut mitään hyötyä jousesta, niin -hän pakeni miestuvan vieressä olevaan makuuhuoneeseen ja tahtoi teljetä -oven, mutta kaksi noiden seitsemän joukosta, Dareios ja Gobryas, -syöksivät yhdessä hänen kanssaan sisään. Gobryaan painiessa maagin -kanssa Dareios seisoi vieressä neuvotonna, koska pelkäsi pimeässä -iskevänsä Gobryasta. Nähdessään hänen joutilaana vieressä seisovan -Gobryas kysyi, miksei hän käyttänyt kättään. Toinen vastasi: "Pelkään, -että isken sinuun." Mutta Gobryas lausui siihen: "Työnnä miekkasi -vaikkapa meidän molempienkin lävitse!" Dareios totteli, iski -tikarillaan ja osasikin onnen kaupalla maagiin. - -79. Tapettuaan maagit salaliittolaiset leikkasivat poikki heidän päänsä -ja jättivät molemmat haavoittuneensa siihen paikkaan, sekä senvuoksi, -että nämä olivat voivuksissa, että myös linnaa vartioimaan. Mutta -toiset viisi juoksivat, käsissään maagien päät, huutaen ja meluten -ulos, kutsuivat kokoon muut persialaiset ja kertoivat tapahtuman sekä -näyttivät päitä. Samalla he tappoivat jokaisen maagin, joka joutui -heidän tielleen. Mutta saatuaan tietää noiden seitsemän teon ja maagien -petoksen, persialaiset katsoivat oikeudekseen itsekin tehdä samalla -tapaa, tempasivat tikarinsa ja tappoivat missä vain tapasivat jonkun -maagin. Ja ellei yö olisi yllättänyt ja pidättänyt heitä, eivät he -olisi jättäneet yhtä ainoata maagia jälelle. Tätä päivää persialaiset -yhteisesti pitävät kaikista päivistä pyhimpänä ja viettävät silloin -juhlaa, jota he kutsuvat "maagien murhaksi". Sinä päivänä ei yksikään -maagi saata näyttäytyä, vaan he pysyttelevät koko sen päivän kotosalla. - -80. Kun melu oli asettunut, ja oli kulunut kuudetta päivää siitä, -neuvottelivat maageja vastaan kapinantehneet asiain koko tilasta. Ja -siinä tilaisuudessa pidettiin puheita, jotka muutamista helleeneistä -ovat olleet uskomattomia, mutta jotka siitä huolimatta ovat pidetyt. -Otanes puolestaan kehoitti jättämään asiain johdon persialaisten kansan -omiin käsiin, sanoen näin: "Minusta näyttää parhaalta, että yksi ainoa -ei enää ole hallitsijanamme, sillä se ei ole mieluista eikä hyvää. -Tiedättehän, mihin määrään Kambyseen röyhkeys kohosi, olettehan saaneet -kokea myös maagin kopeutta. Ja kuinka voisikaan yksinvalta olla hyvin -järjestetty tila, se kun ilman vastuuta sallii tehdä, mitä haluaa? -Sehän saattaisi kaikkein parhaimmankin miehen, joka semmoiseen valtaan -on joutunut, pois niistä mielipiteistä, joita hän siihen saakka on -kannattanut. Sillä tarjonaolevat edut synnyttävät kopeutta, kateus taas -on ihmiselle synnynnäinen. Ja sillä, jolla on nämä kaksi ominaisuutta, -on kaikki paha omanaan. Osaksi näet yltäkylläisyyden synnyttämästä -röyhkeydestä, osaksi kateudesta hän tekee paljon ilkitöitä. Ja -kuitenkin pitäisi ainakin itsevaltiaan olla mitään kadehtimatta, -hänellä kun on käytettävänään kaikki edut. Mutta hän käyttäytyykin -päinvastoin maanmiehiänsä kohtaan. Sillä hän kadehtii parhaimpia -kansalaisia, kun nämä elävät ja menestyvät, mutta iloitsee huonoimmista -ja on erittäin kärkäs kuuntelemaan parjauksia. Häntä on erinomaisen -vaikea kohdella. Sillä jos häntä kohtuullisesti ihailee, niin hän panee -pahakseen, ettei häntä nöyrästi palvella, jos taas joku nöyrästi häntä -palvelee, niin hän närkästyy tähän kuten imartelijaan ainakin. Mutta -pahin on se, josta nyt tulen puhumaan. Hän rikkoo isiltä perittyjä -lakeja, tekee väkivaltaa naisille ja tappaa ihmisiä tuomitsematta. -Mutta sillä tilalla, jolloin kansa hallitsee, on ensiksi kaikista -kaunein nimi, yhdenvertaisuus, toiseksi sen tilan vallitessa ei tehdä -mitään semmoista, mitä yksinvaltias tekee. Kansa hallitsee arvan -nojalla, sillä on vastuunalainen hallitus, ja se lykkää kaikki asiat -yhteisesti ratkaistavaksi. Minä lausun siis sen mielipiteen, että me -heittäisimme sikseen yksinvaltiuden ja korottaisimme kansan valtaan. -Sillä paljoudesta kaikki riippuu." - -81. Otanes siis esitti tämän mielipiteen. Megabyzos taas kehoitti -jättämään hallituksen harvojen käsiin ja puhui näin: "Mitä Otanes sanoi -itsevaltiuden lakkauttamisesta, sen sanon minäkin. Mutta kun hän käski -siirtämään vallan kansalle, niin hän erehtyi siitä, mikä on paras -mielipide. Sillä ei ole olemassa mitään ymmärtämättömämpää eikä -röyhkeämpää kuin kelvoton väkijoukko. Siispä on kerrassaan sietämätöntä -paeta itsevaltiaan kopeudesta kurittoman kansan röyhkeyden turviin. -Sillä jos edellinen jotakin tekee, niin hän tekee sen tietensä, mutta -jälkimäinen ei tiedä mitään. Ja kuinka se voisikaan mitään tietää -- -se, joka ei kotoaan ole oppinut eikä nähnyt mitään jaloa ja joka -ajattelematta heittäytyy yleisiin asioihin, syösten eteenpäin -tulvavirran tavoin! Ne, jotka siis suovat pahaa persialaisille, -käyttäkööt kansaa; mutta me sitävastoin valitkaamme paraimpien miesten -joukosta toverikunta ja jättäkäämme sille valta. Näitten joukossahan -mekin tulemme olemaan. Ja otaksuttavaa on, että paraimmat miehet myös -tulevat antamaan paraimmat neuvot." - -82. Tämän mielipiteen esitti siis Megabyzos. Kolmanneksi Dareios -ilmaisi mielipiteensä sanoen: "Siinä, minkä Megabyzos lausui yhteisestä -kansasta, hän näyttää oikein puhuneen, mutta siinä, mitä hän -harvainvallasta lausui, hän ei näy puhuneen oikein. Sillä jos nämät -kolme, nimittäin kansanvalta, harvainvalta ja yksinvalta, ovat tarjona, -ja edellytetään, että kukin on paras mahdollinen laatuaan, niin minä -väitän, että viimeksimainittu on niistä paras. Onhan ilmeistä, ettei -mikään ole parempi kuin yksi ainoa mies, jos hän nimittäin on paras. -Sillä jos hänellä on paras mielipide, niin hän moitteettomasti saattaa -hoitaa kansaa, ja silloin voidaan vihamiehiä vastaan tehtyjä neuvoja -paraiten pitää salassa. Harvainvallassa sitävastoin, missä monet -käyttävät kykyään yhteiseksi hyväksi, syntyy tavallisesti kiivasta -yksityistä vihamielisyyttä. Sillä kun jokainen omasta puolestaan tahtoo -olla ylinnä ja saattaa oman mielipiteensä voimaan, niin he joutuvat -keskenään ankaraan vihamielisyyteen, josta syntyy puolueriitoja, ja -puolueriidoista murhia. Murhista taas on seurauksena yksinvalta, ja -juuri tämän kautta osoittautuu, että viimemainittu on paras. Jos taas -kansa hallitsee, on mahdotonta, ettei kaikkinaista huonoutta syntyisi. -Ja kun huonous kerran on päässyt juurtumaan yhteiskuntaan, niin ei -huonojen kesken synny vihollisuuksia, vaan lujat ystävyysliitot. Sillä -ne, jotka pyytävät vahingoittaa yhteiskuntaa, tekevät sen liittymällä -yhteen. Näin tätä jatkuu, kunnes joku asettuu kansan etunenään ja tekee -lopun semmoisten toiminnasta. Seuraus siitä on, että viimemainittu -joutuu kansan ihailemaksi ja, ihailtuna kun on, hän pian saattaa -esiintyä yksinvaltiaana. -- Ja senkin kautta kansa itse osoittaa, että -yksinvalta on paras. Sanalla sanoen ja kokoamalla kaikki asianhaarat -yhteen, mistä on meille tullut vapaus ja kenenkä antamana? Kansaltako, -harvainvallaltako vai yksinvaltiaalta? Minun mielipiteeni on siis se, -että koska yksi mies on meidät tehnyt vapaiksi, me säilytämme -yksinvaltiuden. -- Sitäpaitsi ei ole hyvä kumota isiltä perittyjä -lakeja, sillä se ei ole edullista." - -83. Nämä kolme mielipidettä siis esitettiin. Mutta seitsemästä miehestä -liittyi neljä viimeksi esitettyyn mielipiteeseen. Niin pian kun nyt -Otanes, joka uurasti yhdenvertaisuuden toimeenpanoa, joutui -mielipiteineen tappiolle, sanoi hän heille näin: "Liittoutuneet miehet, -selväähän on, että yksi meistä on tuleva kuninkaaksi, joko sitten arvan -nojalla tai siten, että uskomme valitsemisen Persian kansan huostaan, -tai vielä jollakin muulla keinoin. Minä puolestani en aio teidän -kanssanne kilpailla. Tahdon nimittäin yhtä vähän hallita kuin tulla -hallituksi. Mutta minä luovun hallituksesta vain sillä ehdolla, ettei -kukaan teistä tule hallitsemaan, ei minua itseäni eikä niistäkään -ketään, jotka minusta vasta tulevat polveutumaan." Kun Otanes tämän oli -lausunut, ja muut kuusi olivat siihen suostuneet, niin hän siis ei -kilpaillut heidän kanssaan, vaan väistyi syrjään. Ja vielä nytkin hänen -huoneensa on ainoa persialaisten joukossa, joka on vapaa, ja jota -hallitaan vain sen verran kuin se itse haluaa, kunhan se vain ei -loukkaa persialaisten lakeja. - -84. Mutta jälellejääneet kuusi neuvottelivat keskenään, kuinka he -tarkoituksenmukaisimmalla tavalla asettaisivat kuninkaansa. Ja he -katsoivat parhaaksi, että jos kuninkuus joutuisi jollekin muista -seitsemästä, niin annettaisiin Otaneelle ja kaikille hänen -jälkeläisilleen etuoikeutena joka vuosi meedialainen puku ynnä kaikki -ne lahjat, joita persialaisten kesken pidetään arvokkaimpina. Tämän he -päättivät annettavaksi hänelle siitä syystä, että hän ensiksi oli -keksinyt asian laidan ja saanut aikaan salaliiton. Ja omaksi hyväkseen -he päättivät, että jokainen seitsemästä saisi ilman edelläkäyvää -ilmoitusta päästä kuninkaanlinnaan, jollei nimittäin kuningas sattuisi -lepäämään vaimonsa kanssa, ja että kuninkaan ei olisi lupa naida -muualta kuin liittoutuneitten perheistä. Mutta kuninkuudesta he -päättivät seuraavasti. Se, jonka hevonen ensiksi hirnuisi, kun he -auringon noustessa olivat astuneet hevosen selkään etukaupungissa, oli -saapa kuninkuuden. - -85. Nytpä oli Dareioksella ovela hevosrenki, jonka nimi oli Oibares. -Tälle miehelle Dareios, liittoutuneitten erottua toisistaan, puhui -näin: "Oibares, me olemme päättäneet valita kuninkaan seuraavalla -tavalla. Se, jonka hevonen ensiksi hirnuu, kun me auringon nousussa -astumme hevostemme selkään, saapi kuninkuuden. Nyt siis, jos tiedät -jonkun keinon, niin laita niin että minä saan tämän arvon eikä kukaan -muu." Oibares vastasi näin: "Jos tästä, oi herra, riippuu, tuletko -kuninkaaksi vai et, niin ole sen puolesta huoleti ja hyvällä mielellä, -sillä ei kukaan muu pääse sinun sijastasi kuninkaaksi. Semmoiset on -minulla taiat." Dareios virkkoi siihen: "Jos sinulla on tiedossa joku -sellainen juoni, niin on aika ryhtyä siihen eikä lykätä toistaiseksi, -sillä huomispäivänä on meillä kilpailu." Sen kuultuaan Oibares teki -seuraavasti. Niin pian kun yö tuli, ajoi hän erään tamman, sen, josta -Dareioksen orhi eniten piti, etukaupunkiin, sitoi sen siihen ja vei -jälestäpäin Dareioksen hevosen sinne. Sitten hän kuljetti oritta tamman -ympäri enimmäkseen niin läheltä, että se kosketti tammaa, ja antoi sen -lopulta astua tamman. - -86. Päivän valjetessa nuo kuusi sopimuksensa mukaan saapuivat -hevostensa selässä. Kun he ajaessaan etukaupungin läpi saapuivat siihen -paikkaan, mihin tamma edellisenä yönä oli ollut sidottuna, juoksi -Dareioksen hevonen esiin ja hirnahti. Ja samalla kun hevonen sen teki, -välähti salama kirkkaalta taivaalta ja jyrähti ukkonen. Nämä -Dareiokselle sattuneet enteet vahvistivat hänelle kuninkuuden, -ikäänkuin ne olisivat tapahtuneet jostain sopimuksesta. Mutta muut -hyppäsivät hevosten selästä ja heittäytyen maahan tervehtivät Dareiosta -kuninkaanaan. - -87. Näin sanovat toiset Oibareen menetelleen. Toiset taas -- sillä -kummallakin tavalla persialaiset kertovat -- sanovat hänen tehneen -siten, että hän muka siveli samaisen tamman häpyä kädellään, jonka -sitten kätki roimahousuihinsa. Kun sittemmin hevosten auringon -noustessa piti lähtemän pois, oli Oibares ojentanut esiin kätensä ja -vienyt sen lähelle Dareioksen hevosen sieraimia, jolloin se -vainutessaan oli korskunut ja hirnunut. - -88. Siten tuli Dareios, Hystaspeen poika, kuninkaaksi, ja hänen -alamaisiaan olivat, paitsi arabialaisia, kaikki Aasian kansat, jotka -Kyros ja myöhemmin Kambyses olivat kukistaneet. Arabialaiset kuitenkaan -eivät ollenkaan olleet orjan suhteessa persialaisiin, vaan olivat -kestiystäviä, silloin kun laskivat Kambyseen maansa läpi Egyptiin. -Sillä vasten arabialaisten tahtoa eivät persialaiset olisi voineet -hyökätä Egyptiin. Ja Dareios nai persialaisten ensimäisistä perheistä, -nimittäin kaksi Kyroksen tytärtä, Atossan ja Artystonen, joista Atossa -ennen oli ollut naimisissa Kambyses veljensä ja toisen kerran maagin -kanssa, mutta Artystone oli neitsyt. Ja hän nai vielä toisen, Smerdiin, -Kyroksen pojan, tyttären, jonka nimi oli Parmys. Hän otti vaimokseen -myös Otaneen tyttären, hänet, joka paljasti maagin. Ja kaikki oli -täynnänsä Dareioksen valtaa. Ensiksi hän teetti ja pystytti kivisen -korkokuvan, mihin oli kuvattuna ratsumies, ja siihen hän teki näin -kuuluvan päällekirjoituksen: "Dareios, Hystaspeen poika, on hevosensa -(siinä hän mainitsi sen nimen) ja hevosrenkinsä Oibareen kunnon kautta -saavuttanut persialaisten kuninkuuden." - -89. Tehtyään Persiassa tämän Dareios asetti kaksikymmentä -maaherrakuntaa, joita persialaiset itse kutsuvat satrapikunniksi. -Perustettuaan maaherrakunnat ja asetettuaan maaherrat hän sääsi, että -hänelle suoritettaisiin veroa kansojen mukaan, yhdisti kuhunkin kansaan -sen naapurit, mutta liitti naapurien tuolla puolen ja kauempana asuvat -kansat, minkä mihinkin kansaan. Mutta maaherrakunnat ja vuotuiset -veromäärät hän jakoi seuraavalla tavalla. Niitä kansoja, jotka -suorittivat hopeassa, oli käsketty suorittamaan paino laskettuna -babylonilaisen talentin mukaan, niitä, jotka suorittivat -kullassa, euboialaisen; ja babylonilainen talentti tekee -seitsemänkymmentäkahdeksan euboialaista minaa. Sillä Kyroksen ja -sittemmin myös Kambyseen hallitessa ei ollut verosta määrätty mitään, -vaan tuotiin lahjoja. Mainitun verojärjestelmän ja muiden sentapaisten -säännösten vuoksi sanovat persialaiset, että Dareios oli kaupustelija, -Kambyses herra ja Kyros isä, syystä että ensinmainittu teki kaikki -asiat kaupanalaisiksi, toinen oli tuima ja välinpitämätön, kolmas -lempeä ja oli hankkinut heille kaiken sen hyvän, mikä heillä oli. - -90. Niinpä ioonilaisilta, Aasiassa asuvilta magneteilta, aiolilaisilta, -kaarilaisilta, lykialaisilta, milyeiltä ja pamfyleiltä -- kaikille -näille näet Dareios oli säätänyt yhteisen veron -- tuli neljäsataa -talenttia hopeassa. Tämä oli ensimäinen hänen säätämistään piireistä. -Myysialaisilta, lasoneilta, kabaleilta ja hytenneiltä tuli viisisataa -talenttia. Tämä oli toinen piiri. Niiltä hellespontolaisilta, jotka -jäävät oikealle kädelle salmeen käsin purjehdittaessa, fryygialaisilta, -Aasiassa asuvilta traakialaisilta, paflagoneilta, mariandyneilta ja -syyrialaisilta tuleva vero oli kolmesataa kuusikymmentä talenttia. Tämä -oli kolmas piiri. Kilikialaisilta tuli kolmesataa kuusikymmentä -valkoista hevosta, yksi joka päivän kohdalle, ja viisisataa talenttia -hopeata. Siitä kului sataneljäkymmentä sen ratsuväen ylläpitoon, joka -oli vahdissa Kilikianmaassa, mutta kolmesataa kuusikymmentä meni -Dareiokselle. Tämä oli neljäs piiri. - -91. Alkaen Posideionin kaupungista, jonka Amfilokhos, Amfiaraoksen -poika, rakensi kilikialaisten ja syyrialaisten rajalle, aina Egyptiin -saakka, paitsi arabialaisten osuutta -- se näet oli verosta vapaana --, -teki vero kolmesataa viisikymmentä talenttia. Tässä piirissä on koko -Foinikia ja niinkutsuttu palestinalainen Syyria sekä Kypros. Tämä oli -viides piiri. Egyptistä, Egyptin naapureina olevilta libyalaisilta, -Kyrenestä ja Barkasta -- nämä olivat nimittäin asetetut egyptiläiseen -piiriin -- tuli seitsemänsataa talenttia, paitsi sitä Moiris-järvestä -saatua hopeata, joka kertyi kaloista. Lukuunottamatta tätä hopeata -ynnä viljaa, tuli seitsemänsataa talenttia. Sillä lisäksi tulee -satakaksikymmentä tuhatta medimniä viljaa, joka jaetaan Memfiin -"Valkolinnassa" asuville persialaisille ja näiden palkkasotureille. -Tämä oli kuudes piiri. Sattagydit, gandarit, dadikit ja aparytit, jotka -luettiin yhteenkuuluviksi, toivat sataseitsemänkymmentä talenttia. Tämä -oli seitsemäs piiri. Susasta ja muusta kissiläisten maasta tuli -kolmesataa. Tämä oli kahdeksas piiri. - -92. Babylonista ja muusta Assyriasta tuli Dareiokselle tuhat -hopeatalenttia ja viisisataa kuohittua poikalasta. Tämä oli -yhdeksäs piiri. Agbatanasta, muusta Meediasta, parikaneilta ja -orthokorybanteilta neljäsataa viisikymmentä talenttia. Tämä oli -kymmenes piiri. Kaspialaiset, pausikit, pantimathit ja dareitit panivat -maksunsa yhteen ja suorittivat kaksisataa talenttia. Tämä oli -yhdestoista piiri. Baktrialaisista aina aiglilaisiin saakka tuli verona -kolmesataa kuusikymmentä talenttia. Tämä oli kahdestoista piiri. - -93. Paktyikesta, armenialaisilta ja heidän naapureiltaan Pontos -Euxeinokseen saakka tuli neljäsataa talenttia. Tämä oli kolmastoista -piiri. Sagarteilta, sarangeilta, thamanalaisilta, utilaisilta, mykeiltä -ja Punaisen meren saarilla asuvilta, jonne kuningas lähettää -niinsanotut maastakarkoitetut asumaan, -- kaikilta näiltä tuli verona -kuusisataa talenttia. Tämä oli neljästoista piiri. Sakit ja -kaspialaiset suorittivat kaksisataa viisikymmentä talenttia. Tämä oli -viidestoista piiri. Parthilaiset, khorasmilaiset, sogdilaiset ja -areialaiset kolmesataa talenttia. Tämä oli kuudestoista piiri. - -94. Parikanit ja Aasian etiopilaiset suorittivat neljäsataa talenttia. -Tämä oli seitsemästoista piiri. Matieneille, saspeireille ja -alarodilaisille oli säädetty kaksisataa talenttia. Tämä oli -kahdeksastoista piiri. Moskheille, tibareneille, makroneille, -mossynoikeille ja mareille oli määrätty kolmesataa talenttia. Tämä oli -yhdeksästoista piiri. Indialaiset taas, jotka ovat paljoa lukuisammat -kaikkia kansoja, mitä tunnemme, toivat suurimmat verotkin verraten -kaikkiin muihin, nimittäin kolmesataa kuusikymmentä talenttia -kultahiekkaa. Tämä oli kahdeskymmenes piiri. - -95. Babylonilaisessa rahassa maksettu hopeamäärä tekee, laskettuna -euboialaisen talentin mukaan yhdeksäntuhatta kahdeksansataa -kahdeksankymmentä talenttia. Ja koska kulta lasketaan kolmetoista -kertaa niin kalliiksi kuin hopea, niin havaitaan, että kultahiekka -tekee neljätuhatta kuusisataa kahdeksankymmentä talenttia. Jos siis -kaikki yllä luetellut summat lasketaan yhteen, kertyi vuotuista veroa -Dareiokselle neljätoistatuhatta viisisataa kuusikymmentä euboialaista -talenttia. Tätä kuuttakymmentä vielä pienempiä summia en tällöin -mainitse, vaan olen jättänyt ne sikseen. - -96. Tämä oli se vero, joka tuli Dareiokselle Aasiasta ja vähäksi osaksi -Libyasta. Aikaa myöten tuli kuitenkin toinen vero myös saarista ja -Europassa Tessaliaan saakka asuvilta. Näitä aarteita kuningas tallettaa -seuraavalla tavalla. Hän sulattaa ja valaa ne saviruukkuihin ja -täytettyään astian hän ottaa ympäriltä pois saven. Ja joka kerta kun -hän tarvitsee rahoja, hän hakkaa pois niin suuren kappaleen kuin hän -kulloinkin tarvitsee. - -97. Nämä olivat maakunnat ja veromääräykset. Persia on ainoa maa, jota -en ole maininnut veroamaksavaksi. Persialaiset asuvat nimittäin -maassaan maksamatta veroa. Seuraavien kansojen taas ei ollut määrätty -suorittaa mitään veroa, vaan ne toivat lahjoja: Egyptin rajoilla asuvat -etiopilaiset, jotka Kambyses marssiessaan pitkäikäisiä etiopilaisia -vastaan oli kukistanut, sekä ne, jotka asuvat pyhän Nysän seuduilla ja -viettävät Dionysos-juhlia. Nämä molemmat suorittivat veroa joka toinen -vuosi ja ovat suorittaneet aina minun aikoihini saakka kaksi khoiniksia -puhdasta kultaa, kaksisataa ebenpuun runkoa, viisi etiopilaista poikaa -ja kaksikymmentä suurta norsunhammasta. Kolkhilaiset ja heidän -naapurinsa Kaukasos-vuoreen saakka ottivat antaaksensa lahjoja -- -siihen vuoreen saakka nimittäin persialaiset hallitsevat, mutta ne -seudut, mitkä ovat Kaukasos-vuoresta pohjoiseen päin, eivät enää -ollenkaan välitä persialaisista -- mainitut kansat ovat siis minun -aikoihini asti joka neljäs vuosi tuoneet ne lahjat, jotka ovat ottaneet -suorittaakseen, nimittäin sata poikaa ja sata neitoa. Arabialaiset -toivat joka vuosi tuhat talenttia suitsutusta. Nämä lahjat he, paitsi -veroa, toimittivat kuninkaalle. - -98. Mainitun runsaan kullan saavat indialaiset seuraavalla tavalla. Se -osa Indian maata, joka on auringon nousuun päin, on paljasta hiekkaa. -Ensimäisinä itään ja auringon nousuun päin kaikista Aasiassa asuvista -ihmisistä, joita me tunnemme ja joista myös varmuudella jotain -kerrotaan, asuvat indialaiset. Sillä indialaisista itäänpäin oleva maa -on hiekan vuoksi erämaata. Indialaisten joukossa on monta, keskenään -eri kieliä puhuvaa heimoa, joista toiset ovat paimentolaisia, toiset -eivät, toiset asuvat joen suistomaissa ja syövät raa'altaan kaloja, -joita pyytävät ruokoveneillä. Ja vene tehdään yhdestä ainoasta ruo'on -solmuvälistä. Nämä indialaiset käyttävät kaislasta tehtyjä vaatteita. -He niittävät nimittäin kaislan virrasta, loukuttavat sen, punovat sitä -maton tapaan ja pukeutuvat sitten siihen ikäänkuin haarniskaan. - -99. Toiset niistä indialaisista, jotka asuvat itään päin, ovat -paimentolaisia ja syövät raakaa lihaa; niitä nimitetään padalaisiksi ja -heidän kerrotaan noudattavan seuraavia tapoja. Kun joku heidän -heimostaan sairastuu, oli se mies tai nainen, tappavat miehen hänen -lähimmät miesystävänsä, väittäen, että kun tauti häntä riuduttaa, niin -heiltä menee hukkaan hänen lihansa. Hän kyllä kieltelee olevansa -sairas, mutta he eivät myönnä sitä, vaan tappavat hänet ja panevat -toimeen pidot. Jos taas nainen sairastuu, tekevät hänen lähimmät -naistuttavansa samalla tapaa kuin miehet. Vaan sen, joka pääsee -korkeaan ikään, he ensin juhlallisesti uhraavat ja syövät sitten -pidoissa. Mutta niin pitkälle eivät monetkaan heistä pääse. Sitä ennen -näet he tappavat jokaisen, joka sairastuu. - -100. Toisilla indialaisilla on käytännössä tämä toinen tapa. He eivät -tapa mitään elävää, eivät kylvä mitään eivätkä ylipäänsä omista -huoneita; he syövät yrttejä ja heillä on muuan hirssijyvän kokoinen -palkohedelmä, joka itsestään kasvaa maasta, ja jota he palkoineen -päivineen keittävät ja syövät. Jos joku heistä sairastuu, niin hän -menee erämaahan ja laskeutuu sinne pitkälleen. Eikä kukaan välitä -siitä, onko hän kuollut vai sairas. - -101. Nämä indialaiset, jotka olen maininnut, pitävät kaikki -sukupuoliyhteyttä julkisesti, aivan kuin elukat, ja heillä on kaikilla -yhtäläinen ja samankaltainen ihonväri kuin etiopilaisilla. Heidän -siemenensä ei ole, kuten muilla ihmisillä, valkeaa, vaan mustaa, -niinkuin heidän ihonsa; semmoinen siemen on myös etiopilaisilla. -Mainitut indialaiset asuvat tosin muita etäämpänä persialaisista ja -etelään päin eivätkä ole koskaan totelleet Dareios kuningasta. - -102. Toiset indialaiset asuvat Kaspatyros-kaupungin ja Paktyiken -rajoilla, pohjoiseen päin niiltä seuduilta sekä muista indialaisista, -ja heillä on samanlaiset elintavat kuin baktrialaisilla. Ne ovat myös -sotaisimmat indialaisista ja nämät ne ovat, jotka lähtevät hakemaan -kultaa. Sillä mainitussa seudussa on hiekka-erämaa. Siinä erämaassa ja -hiekassa elää muurahaisia, jotka ovat kooltaan pienemmät kuin koirat, -mutta kettuja suuremmat; Persian kuninkaan luona on niitä muutamia, -jotka on pyydetty sieltä. Mainitut muurahaiset tekevät itselleen -pesänsä maan alle ja luovat hiekan maan pinnalle, samalla tapaa kuin -helleenien maassa tavattavat, ja ovatkin ulkomuodoltaan aivan niiden -kaltaiset. Ja se hiekka, jonka ne luovat maan pinnalle, on -kullanpitoista. Tätä hiekkaa noutamaan lähtevät indialaiset erämaahan. -Jokainen valjastaa kolme kamelia, jolloin kummallakin puolen on koiras, -joka vetää vain hihnasta, mutta keskellä kulkee naaras. Viimemainitun -selkään mies itse astuu, sitä ennen toimitettuaan niin, että emällä on -niin nuoret varsat kuin mahdollista, silloin kun hän sen viepi niiden -luota pois ja panee sen valjaisiin. Sillä heidän kamelinsa eivät -nopeudessa ole hevosia huonommat ja jaksavat sitä paitsi paljoa -paremmin kantaa kuormia. - -103. En huoli kuvailla helleeneille, minkälainen kamelin ulkomuoto on, -koska he sen tietävät, mutta mitä he eivät kamelista tunne, sen tahdon -ilmaista. Kamelilla on takajaloissa neljä reittä ja neljä polvea, ja -sen siittimet ovat takajalkojen välissä ja kääntyneinä häntään päin. - -104. Sellaista tapaa noudattamalla ja siten valjastamalla indialaiset -ratsastavat hakemaan kultaa, jolloin he laskevat niin, että tulevat -olemaan ryöstöpaikalla silloin, kun kuumuus on polttavimmillaan. -Kuumuuden vuoksi näet muurahaiset kätkeytyvät maan alle. Mutta näiden -ihmisten maassa on aurinko kuumimmillaan aamusin, ei, niinkuin muilla -ihmisillä, puolenpäivän aikaan, vaan sen noususta toriajan loppuun -saakka. Siihen aikaan se paahtaa paljoa ankarammin kuin puolenpäivän -aikaan Hellaassa, niin että kerrotaan ihmisten silloin vilvoittelevan -itseään vedessä. Keskipäivällä on melkein yhtä lämmintä muitten -ihmisten luona kuin indialaisten. Mutta päivän kallistuessa iltaa kohti -tulee aurinko heillä yhtä lämpimäksi kuin aamuaurinko muualla. Ja siitä -pitäen kylmenee yhä, kunnes päivänlaskussa on aika kylmä. - -105. Sittenkun indialaiset, säkit mukanaan, ovat saapuneet paikalle, -täyttävät he nämä hiekalla ja ratsastavat mitä pikimmin takaisin. -Sillä, niinkuin persialaiset kertovat, tuntevat muurahaiset heti hajun -ja lähtevät ajamaan heitä takaa. Niille ei vedä nopeudessa vertoja -mikään muu eläin, niin että elleivät indialaiset pääsisi jonkun verran -edelle, sill'aikaa kun muurahaiset keräytyvät kokoon, ei yksikään -heistä pelastuisi. Koiraskamelit, jotka ovat huonompia juoksemaan kuin -naaraat ja laahaavat mukana, lasketaan sitten irti, ei kuitenkaan -yht'aikaa molempia. Mutta naaraat, jotka muistelevat jälkeensä -jättämiään varsoja, eivät ollenkaan hellitä. Siten saavat, kuten -persialaiset väittävät, indialaiset enimmän kultansa, sillä sitä -kultaa, jonka he omasta maastaan kaivavat, on harvemmassa. - -106. Maailman äärimmäiset seudut ovat tavallaan saaneet jaloimmat -luonnontuotteet, samoin kuin Hellas on saanut suotuisimmin tasoitetut -vuodenajat. Ensinnä näet on idässä äärimmäisenä asutuista maista India, -niinkuin vähän aikaisemmin olen maininnut. Siellä ensiksi ovat -nelijalkaiset eläimet ja linnut paljoa suuremmat kuin muissa maissa, -paitsi hevosia (nämä ovat nimittäin pienemmät meedialaisia hevosia, -joita kutsutaan nesalaisiksi); toiseksi siellä on rajaton määrä kultaa, -osaksi kaivettua, osaksi jokien kuljettamaa ja osaksi osoittamallani -tavalla ryöstettyä. Viljelemättömät puut kantavat siellä hedelmänä -villaa, joka kauneudessa ja hyvyydessä voittaa lampaan villan; ja -indialaiset käyttävät näistä puista tehtyjä vaatteita. - -107. Etelään päin taas on viimeisenä asutuista maista Arabia, ja se on -ainoa kaikista maista, missä libanotos, mirhami, kasia, kaneli ja -ledanon kasvavat. Kaikki nämä aineet hankkivat arabialaiset itselleen -suurella vaivalla, paitsi mirhamia. Libanotoksen he kokoovat -polttamalla styrax-puuta, jota foinikialaiset tuottavat helleenien -maahan. Näitä libanotosta kantavia puita näet vartioivat siivekkäät, -kooltaan pienet ja ulkomuodoltaan kirjavat käärmeet, suuri joukko -kunkin puun ympärillä; nämä ne ovat, jotka suurissa parvissa lähtevät -Egyptiä kohti. Eikä niitä millään muulla voi ajaa puitten luota pois -kuin styraxin savulla. - -108. Arabialaiset kertovat myös, että koko maa tulisi täyteen näitä -käärmeitä, jollei niiden kävisi jotenkin niinkuin ymmärsin tapahtuvan -kyykäärmeille. Nähtävästi on jumalallinen kaitselmus viisaana, niinkuin -se luonnollisesti onkin, tehnyt kaikki ne eläimet, jotka ovat -pelkurimaiset ja syötävät, erittäin sikiäviksi, jotteivät syötäessä -joutuisi sukupuuttoon, mutta ne, jotka ovat hirveitä ja tuottavat -vastusta, vain vähän sikiäviksi. Niinpä jänis, jota jokainen eläin, -lintu ja ihminen pyytää, on niin kovin hedelmällinen. Se on ainoa -eläin, jolla on moninkertainen hedelmöityminen, niin että samalla -kertaa yksi sikiö on karvainen, toinen alaston, kolmas juuri muodostuu -kohdussa ja neljäs vasta sikiytyy. Niin on tämän asian laita. -Naarasleijona sitä vastoin, joka on väkevin ja rohkein eläin, synnyttää -vain kerran elämässään ja silloin vain yhden poikasen. Sillä samalla -kuin se synnyttää, se yhdessä sikiön kanssa viskaa pois kohtunsa. -Siihen on seuraava seikka syynä. Kun poikanen emässä alkaa liikkua, -niin se raatelee kohtua, koska sillä on kaikista eläimistä terävimmät -hampaat. Ja kasvaessaan se tulee kynsimistään kynsineeksi sitä, niin -että kun synnytyshetki on käsillä, ei koko kohtuun ole jäänyt yhtään -eheää paikkaa. - -109. Niin myös, jos kyykäärmeet ja Arabiassa asuvat siivekkäät käärmeet -sikiäisivät luontonsa mukaisesti, ei ihmisten olisi mahdollista elää. -Mutta nytpä, kun parit yhtyvät ja koiras juuri siittää ja heittää -siemenensä, karkaa naaras sen kaulaan ja imeytyy siihen kiinni eikä -hellitä, ennenkun se on sen syönyt suuhunsa. Koiras siis kuolee -mainitulla tavalla, mutta naaras kärsii seuraavan rangaistuksen -koiraksen taposta. Isänsä puolesta kostaen vielä kohdussa olevat sikiöt -syövät emänsä, ja syötyään puhki vatsan ne tunkeutuvat ulos. Mutta muut -käärmeet, jotka eivät ole vahingollisia ihmisille, munivat ja hautovat -suuren määrän poikasia. Nytpä on kyykäärmeitä kautta koko maan, mutta -siivekkäitä käärmeitä on lukuisasti Arabiassa, vaan niitä ei ole -missään muualla. Siitä syystä näyttää siltä kuin niitä olisi niin -paljon. - -110. Mainitun libanotoksen arabialaiset hankkivat itselleen -ylläkerrotulla tavalla, kasian taas seuraavalla. He sitovat vuotia ja -nahkoja ruumiinsa ympäri ja kasvoilleen, paitsi silmilleen, ja lähtevät -sitten kasian hakuun. Se kasvaa eräässä järvessä, joka ei ole varsin -syvä ja jonka ympärillä ja sisässä asustaa joitakin siivellisiä -eläimiä, jotka jokseenkin muistuttavat yökköjä, vikisevät kovasti ja -pitävät urhoollisesti puoliaan. Ne täytyy torjua silmiltään ja sitten -niittää kasia. - -111. Mutta kanelin he keräävät vielä ihmeellisemmällä tavalla. Missä se -kasvaa ja mikä maa sen tuottaa, sitä he eivät saata mainita, muuta kuin -että muutamat todenmukaisesti väittävät sen kasvavan niillä seuduin, -missä Dionysosta kasvatettiin. Kerrotaan, että näitä puikkoja, joita me -foinikialaisten mukaan kutsumme kinamomoniksi [s.o. kaneliksi], tuovat -suuret linnut, jotka kantavat niitä pesiinsä. Ja ne ovat laatineet -pesänsä savesta jyrkille vuorille, minne ihminen ei mitenkään pääse. -Tämän vuoksi ovat siis arabialaiset keksineet seuraavan juonen. He -hakkaavat kuolleitten härkien, aasien ja muiden juhtien lihan -kappaleiksi ja toimittavat niin suuria kappaleita kuin suinkin -mainittuihin paikkoihin, asettavat ne lähelle pesiä ja lähtevät kauas -pois niistä. Silloin lentävät linnut alas ja vievät lihakappaleet -pesiinsä, mutta viimemainitut eivät kestä niin suurta painoa, vaan -särkyvät ja putoovat maahan, jolloin ihmiset tulevat paikalle -korjaamaan kanelin. Sillä tavoin se kerätään kokoon ja saapuu sitten -sieltä muihin maihin. - -112. Ledanon taas, jota arabialaiset kutsuvat ladanoniksi, syntyy vielä -ihmeellisemmällä tavalla kuin edellinen. Se syntyy näet mitä -pahanhajuisimmasta aineesta, mutta on kuitenkin hyvänhajuisin. Sitä -tavataan nimittäin pukkien parrassa, missä se kasvaa niinkuin pihka -puissa. Sitä käytetään useiden voiteitten tekoon ja varsinkin sitä -arabialaiset käyttävät suitsuttaessaan. - -113. Sen verran olkoon sanottu suitsutusaineista. Mutta Arabianmaassa -vallitsee sanomattoman suloinen tuoksu. Siellä on kahta ihmeellistä -lajia lampaita, joita ei ole missään muualla. Toisella niistä on -pitkät, ainakin kolmen kyynärän pituiset hännät. Jos annettaisiin -niiden laahata maata, niin lampaat saisivat haavoja, kun hännät -hankautuisivat maata vasten. Mutta nyt osaa jokainen paimen ainakin -jonkun verran veistellä puuta. Niinpä he tekevät pieniä vaunuja ja -sitovat ne lammasten häntiin, niin että kiinnittävät kunkin eläimen -häntään yhdet vaunut. Toisella lammaslajilla taas on leveät, jopa -kyynärän levyiset hännät. - -114. Lounaaseen päin asutuista maista leviää Etiopianmaa. Se tuottaa -paljon kultaa, suunnattoman suuria norsuja, pelkkiä istuttamattomia -puita ja ebenpuuta. Ja siinä asuvat mitä kookkaimmat, kauniimmat ja -pitkäikäisimmät ihmiset. - -115. Nämä ovat äärimmäiset maat Aasiassa ja Libyassa. Mutta mitä tulee -niihin Europan äärimmäisiin seutuihin, jotka ovat lännessä päin, en voi -varmuudella sanoa niistä mitään. Sillä minä puolestani en voi uskoa, -että on olemassa joki, jota barbarit kutsuvat Eridanokseksi, joka -laskee pohjoisessa olevaan mereen ja jonka varsilta kertomuksen mukaan -meripihka tulee. Enkä tiedä, onko olemassa Tinasaaria, joista tina -meille tuodaan. Sillä itse Eridanos-nimi todistaa, että se on -helleeniläinen eikä vieraskielinen, ja että se on jonkun runoilijan -sepittämä. Toiseksi en ole, vaikka olen nähnyt vaivaa saadakseni -asiasta selvän, keltään silmännäkijältä voinut kuulla, onko todella -merta sillä kulmalla Europpaa. Joka tapauksessa tina ja meripihka -tulevat meille Europan äärimmäisistä seuduista. - -116. Europan pohjois-osissa näkyy olevan kaikkein suurin määrä kultaa. -Millä tavoin se saadaan, sitä en voi varmuudella sanoa, kerrotaan vaan, -että sen ryöstävät aarnikotkilta yksisilmäiset miehet, niinsanotut -arimaspit. Mutta minä en voi uskoa, että muka olisi olemassa -yksisilmäisiä miehiä, jotka muuten ovat samanluontoiset kuin muut -ihmiset. Näyttää siis siltä kuin juuri äärimmäisissä seuduissa, jotka -ympäröivät ja sulkevat sisäänsä muun maan, tavattaisiin ne -luonnontuotteet, joita me pidämme jaloimpina ja harvinaisimpina. - -117. Aasiassa on olemassa tasanko, jota kaikkialta ympäröi vuori, ja -siinä viisi kalliorotkoa. Tämä tasanko oli muinoin khorasmien hallussa, -ollen khorasmien itsensä, hyrkanien, parthilaisten, sarangien ja -thamanalaisten rajamailla. Mutta siitä pitäen, kun persialaisilla on -ollut valta käsissään, se tasanko on kuninkaan oma. Sitä ympäröivästä -vuoresta virtaa suuri joki, jonka nimi on Akes. Tämä kasteli ennen -näiden mainittujen kansojen maita, haaraantumalla viiteen eri suuntaan -ja kulkien joka rotkon läpi kunkin maahan. Mutta siitä perin, kun -mainitut kansat ovat tulleet Persian vallan alle, he ovat joutuneet -tällaiseen pulaan. Kuningas on rakentanut patoja rotkoihin ja pannut -sulkuportin kunkin rotkon eteen. Kun nyt vesi on suljettu ja estetty -pääsemästä pois, muuttuu vuorien välinen tasanko mereksi, koska joki -laskee siihen, mutta ei pääse minnekään pois. Niinmuodoin kun -asujamilla, jotka ennen olivat tottuneet käyttämään vettä, ei enää -ollut sitä käytettävissä, niin he joutuivat suureen hätään. Talvisin -näet Jumala kyllä antaa sadetta heille, niinkuin muillekin ihmisille, -mutta kesäisin, kun he kylvävät hirssiä ja sesamia, he ovat veden -tarpeessa. Kun nyt siis heille ei suoda mitään vettä, niin he tulevat -vaimoineen persialaisten maahan ja asettuvat kuninkaan ovelle huutamaan -ja ulvomaan. Silloin kuningas käskee avaamaan tasangolle vievät portit -niille heistä, jotka eniten vettä tarvitsevat. Kun nyt heidän maansa on -kylläkseen imenyt vettä, suljetaan se portti, ja kuningas käskee -avaamaan toisen portin niille, jotka muiden joukosta eniten tarvitsevat -vettä. Ja niinkuin minä kuulemasta tiedän, niin kuningas tällä -avaamisella tuottaa itselleen suuria summia, lukuunottamatta veroa. - -118. Niin on asianlaita. -- Mutta yhdelle niistä seitsemästä miehestä, -jotka olivat tehneet kapinan, Intafreneelle, sattui, että hän heti -kapinan jälkeen erään ylimielisen teon johdosta seuraavalla tavalla -kuoli. Hänellä oli näet asiaa kuninkaalle ja hän tahtoi mennä sisälle -kuninkaanlinnaan. Sillä oli olemassa semmoinen laki, että ne, jotka -olivat nousseet kapinaan maagia vastaan, pääsivät kuninkaan luo ilman -edelläkäyvää ilmoitusta, paitsi jos kuningas sattui lepäämään vaimonsa -kanssa. Intafrenes ei siis katsonut kenenkään tarvitsevan ilmoittaa -häntä, vaan koska hän oli yksi noista seitsemästä, niin hän tahtoi -mennä sisälle. Mutta ovenvartija ja ilmoittaja eivät sitä sallineet, -väittäen että kuningas paraillaan lepäsi vaimonsa kanssa. Silloin -Intafrenes, joka arveli heidän valehtelevan, teki näin. Hän tempaa -tikarinsa ja leikkaa heiltä poikki korvat ja nenät, jotka hän pujotti -hevosensa suitsiin; ne hän sitten sitoi heidän kaulaansa ja laski -heidät menemään. - -119. Hepä näyttäytyivät kuninkaalle ja mainitsivat syyn, minkä vuoksi -heidän oli niin käynyt. Dareios, joka pelkäsi, että nuo kuusi -liittoutunutta olivat tehneet sen yhteisestä päätöksestä, lähetti -noutamaan luokseen kunkin yksitellen ja tutki jokaisen mielipidettä, -saadakseen selville, hyväksyivätkö he sen, mikä oli tapahtunut. -Huomattuaan, että Intafrenes ei ollut tekoaan tehnyt yksissä neuvoin -muiden kanssa, Dareios otatti kiinni tämän lapsineen ja kaikkine -miespuolisine omaisineen, siinä lujassa vakaumuksessa, että -viimemainittu sukulaistensa kanssa valmisteli kapinaa häntä vastaan. Ja -vangittuaan heidät hän heitätti heidät kuolemaantuomittujen vankilaan. -Mutta Intafreneen vaimo kulki kuninkaanlinnan ovella itkemässä ja -vaikeroimassa. Aina vain tätä samaa tekemällä hän vihdoin herätti -Dareioksen säälin, niin että kuningas lähetti sanansaattajan, joka -lausui näin: "Oi vaimo, kuningas Dareios antaa sinun pelastaa yhden -vangituista omaisistasi, sen, minkä kaikkien joukosta tahdot valita." -Mietittyään vaimo vastasi näin: "Jos kuningas suo minulle yhden hengen, -niin minä kaikkien joukosta valitsen veljeni." Saatuaan sen kuulla -Dareios ihmetteli vastausta ja lähetti julistajallaan tämän sanan: "Oi -vaimo, kuningas kysyy sinulta, mitä sinä ajattelet, kun sinä jätit -miehesi ja lapsesi sikseen, mutta valitsit veljesi jäämään eloon, -hänet, joka kuitenkin on sinulle lapsiasi vieraampi ja vähemmän rakas -kuin miehesi." Hänpä vastasi näin: "Oi kuningas, saattaahan minulle -tulla toinen mies, jos Jumala niin tahtoo ja muita lapsia, jos minä -kadotan nämä. Mutta koska isäni ja äitini eivät enää ole elossa, en -minä millään tavalla voi saada toista veljeä. Tätä minä ajattelin -sanoessani niin." Hyvinpä näytti vaimo puhuvan Dareioksen mielestä, ja -kuningas laski vapaaksi sekä sen, jota vaimo pyysi, että vanhimman -lapsista, sillä vaimon käytös oli miellyttänyt Dareiosta. Mutta kaikki -muut hän surmautti. Sanotulla tavalla siis yksi noista seitsemästä -joutui turmioon. - -120. Jotenkin siihen aikaan, jolloin Kambyses oli sairaana, sattui -seuraava tapaus. Sardeen käskynhaltijana oli Kyroksen asettama -persialainen mies, nimeltä Oroites. Hänenpä teki mieli ryhtyä erääseen -jumalattomaan tekoon. Vaikka hän näet ei ollut mitään pahaa kärsinyt -eikä mitään loukkaavaa sanaa kuullut samolaisen Polykrateen puolelta, -eipä edes ennen ollut nähnytkään häntä, halusi hän kuitenkin ottaa -kiinni ja tuhota hänet ja, niinkuin useammat kertovat, seuraavasta -syystä. Oroites ja muuan toinen, Mitrobates niminen persialainen, joka -hallitsi Daskyleionin piiriä, istuivat kerran kuninkaan ovella; ja -siinä jutellessaan he joutuivat riitaan. Heidän siinä kiistellessään -kunnostaan Mitrobates sanoi moittien: "Vai sinäkö tässä tahdot olla -miesten joukossa, sinä, joka et ole kuninkaalle hankkinut Samos-saarta, -joka sijaitsee aivan sinun piirisi ääressä ja joka on niin helppo -vallata, että eräs maanasujamista viidentoista raskasaseisen -keralla nousi kapinaan, valtasi saaren ja hallitsee sitä vieläkin -itsevaltiaana." Muutamat väittävät siis, että Oroites, kuultuaan tämän -ja harmissaan häväistyksestä, alkoi vähemmän haluta kostaa sille, joka -näin oli sanonut, kuin kerrassaan tuhota Polykrateen, jonka takia hän -oli joutunut huonoon huutoon. - -121. Toiset ja harvemmat taas sanovat, että Oroites lähetti Samokseen -kuuluttajan pyytämään jotain -- ei näet kerrota mitä. Silloin juuri -Polykrates sattui makaamaan miestuvassa ja hänen luonaan oli myös -teolainen Anakreon. Ja joko sitten, koska Polykrates jostain syystä -tahallaan tahtoi näyttää halveksivansa Oroiteen valtaa, tai jostakin -sattumasta tapahtui seuraavalla tavalla. Kun nimittäin Oroiteen airut -saapui ja kertoi asiansa, niin Polykrates joka sattui makaamaan kasvot -seinään päin, ei yhtään kääntynyt eikä vastannut mitään. - -122. Nämä kaksi aihetta Polykrateen kuolemaan kerrotaan, ja kullakin on -lupa uskoa, kumpaako tahtoo. -- Niinpä Oroites, joka oleskeli -Maiandros-joen yläpuolella sijaitsevassa Magnesiassa, lähetti erään -lyydialaisen miehen, Gygeen pojan Myrsoksen, viemään sanoman -Samos-saareen, koska hän tunsi hyvin Polykrateen mielen. Polykrates on -nimittäin, mikäli me tiedämme, ensimäinen helleeni, joka alkoi ajatella -merivaltaa, lukuunottamatta knossolaista Minosta, ja jos mahdollisesti -joku muu ennen häntä lienee hallinnut merta. Mutta niinsanottua -ihmissyntyä olevista henkilöistä on Polykrates ensimäinen, ja hänellä -oli vahvat toiveet saada haltuunsa Ioonia ja saaret. Oroites, joka -tiesi hänen semmoista miettivän, lähetti näin kuuluvan sanoman: "Näin -sanoo Oroites Polykrateelle. Minä tiedän, että sinä tavoitat suuria, -mutta että sinulla ei ole aikeitasi vastaavia varoja. Jos nyt teet -niinkuin esitän, tulet sekä kohottamaan omaa asemaasi että pelastamaan -minut. Kuningas Kambyses väijyy näet henkeäni, ja siitä olen saanut -varman tiedon. Toimita nyt minut itseni ja rahani pois täältä, pidä -itse osa niistä ja anna minun pitää osani. Ja mikäli rahoista riippuu, -tulet hallitsemaan koko Hellasta. Mutta jos et usko minua mitä rahoihin -tulee, niin lähetä se, joka on uskotuimpanasi, ja hänelle minä tahdon -näyttää ne." - -123. Ehdotuksen kuultuaan Polykrates ihastui ja suostui siihen. Ja -koska hän nähtävästi kovin halusi rahoja, niin hän ensiksi lähetti -erään maanmiehistään, Maiandrioksen, Maiandrioksen pojan, joka oli -hänen kirjurinsa ja joka vähää myöhemmin pyhitti kaikki Polykrateen -miestuvassa olevat merkilliset koristukset Heran temppeliin. Mutta kun -Oroites sai tietää, että hänellä oli odotettavissa tiedustelija, niin -hän teki seuraavalla tavalla. Hän täytti kivillä kahdeksan arkkua -vähäistä vaille reunoja myöten, kaasi peitteeksi kivien päälle kultaa, -sulki arkut kiinni ja piti ne valmiina. Kun Maiandrios tuli ja näki ne, -ilmoitti hän näkemänsä Polykrateelle. - -124. Niinpä Polykrates läksi sinne, vaikka tietäjät paljon epäsivät, ja -myös ystävät, ja lisäksi vielä hänen tyttärensä oli nähnyt seuraavan -unennäön. Hänestä näytti silta kuin hänen isänsä olisi riippunut -korkealla ilmassa, jolloin Zeus häntä pesi ja aurinko voiteli. Tämän -unen nähtyään hän teki kaiken voitavansa estääkseen Polykratesta -matkustamasta Oroiteen luo ja vielä tämän astuessa viisikymmensoutu -laivaansa, hän huusi isälleen pahoja aavistuksiaan. Silloin isä uhaten -virkkoi, että jos hän itse ehona palajaisi, tytär saisi kauan olla -neitseenä. Mutta tytär rukoili, että uhkaus kävisi täytäntöön; hän -tahtoi näet ennen olla enemmänkin aikaa neitseenä kuin kadottaa isänsä. - -125. Mutta mistään neuvosta välittämättä Polykrates purjehti Oroiteen -luo, ottaen myötänsä useiden muiden toveriensa muassa myös erään -krotonilaisen miehen, Demokedeen, Kallifonin pojan, joka oli lääkäri ja -ammatissaan taitavin aikalaisistaan. Vaan saavuttuaan Magnesiaan -Polykrates joutui kurjasti turmioon, tavalla, joka ei ollut hänen -itsensä eikä hänen ajatustapansa arvoinen. Sillä lukuunottamatta -Syrakusan itsevaltiaita, ei yksikään muista helleeniläisistä -itsevaltiaista mielenjaloudessa ansaitse vertailua Polykrateen kanssa. -Siispä Oroites surmautti hänet tavalla, jota ei sovi kertoakaan, ja -ristiinnaulitsi hänet. Kaikki ne Polykrateen seuralaisista, jotka -olivat samolaisia, Oroites laski pois, kehoittaen heitä kiittämään -häntä vapaaksi pääsemisestään; mutta kaikki häntä seuranneet -kestiystävät ja palvelijat hän teki orjiksi ja piti heidät hallussaan. -Ja kun tällöin Polykrates riippui ilmassa, kävi hänen tyttärensä koko -uni toteen. Sillä joka kerta kun satoi, niin häntä pestiin, ja silloin -kun hänen ruumiistaan tunki pinnalle visvaa, niin aurinko voiteli -häntä. - -126. Semmoisen lopun sai Polykrateen suuri onni. Mutta vähän aikaa -myöhemmin saavutti kosto Polykrateen surmasta myös Oroiteen. Sillä -Kambyseen kuoleman ja maagien kuninkuuden jälkeen Oroites viipyi -Sardeessa, millään tavoin hyödyttämättä persialaisia, joilta -meedialaiset olivat riistäneet hallituksen. Siinä sekasorrossa hän -päinvastoin tappoi Daskyleionin käskynhaltijan Mitrobateen, joka oli -herjannut häntä Polykrateen vallan vuoksi, tappoipa myös Mitrobateen -pojan Kranaspeen, molemmat persialaisten kesken arvossapidettyjä -miehiä, ja teki myös kaikenmoisia muita ylimielisiä tekoja. Niinpä kun -hänen luokseen tuli muuan Dareioksen sanansaattaja, eikä sanoma ollut -hänelle mieleen, hän tämän paluumatkalla murhautti hänet asettamalla -tien varrelle miehiä väijyksiin ja antoi murhan jälkeen piiloittaa -miehen hevosineen päivineen. - -127. Niin pian kun Dareios sai käsiinsä hallituksen, teki hänen -mielensä kostaa Oroiteelle kaikista hänen rikoksistaan ja varsinkin -Mitrobateen ja hänen poikansa surmasta. Mutta hänestä ei näyttänyt -hyvältä lähettää sotajoukkoa suoraa päätä häntä vastaan, katsoen -siihen, että vielä vallitsi yleinen sekasorto, että hän itse äskettäin -oli saanut hallituksen ja että hän kuuli Oroiteen olevan erittäin -mahtavan; hänellä oli nimittäin henkivartijoina persialaisia ja -hallussaan Fryygian, Lyydian ja Ioonian piirit. Tämän vuoksi Dareios -niinmuodoin ryhtyi seuraavaan toimenpiteeseen. Hän kutsui kokoon -arvokkaimmat persialaiset ja lausui heille näin: "Oi persialaiset, kuka -teistä ottaisi viekkaudella, mutta ei väkivallalla eikä hälinällä -täyttääkseen minulle erään tehtävän? Sillä missä viekkaus on tarpeen, -ei väkivallalla ole mitään virkaa. Kuka teistä siis joko toisi Oroiteen -elävänä minulle tai tappaisi hänet? Sillä hänhän ei ole ollenkaan -hyödyttänyt persialaisia, vaan päinvastoin tehnyt heille paljon pahaa. -Niinpä hän ensiksi on tuhonnut kaksi meistä, Mitrobateen ja hänen -poikansa, ja sitten hän tappaa ne, jotka minä olen lähettänyt kutsumaan -häntä pois, ilmaisten siten sietämätöntä ylimielisyyttä. Ennenkun hän -siis tuottaa jotain suurempaa pahaa persialaisille, täytyy meidän -suistaa hänet kuolemalla." - -128. Näin Dareios kyseli, ja kolmekymmentä miestä heidän joukostaan -tarjoutui, itsekukin tahtoen toimittaa tehtävän. Heidän siitä -riidellessään Dareios pidätti heitä käskien heittämään arpaa. Heidän -arpoessaan sai arvan Bagaios, Artonteen poika. Sen saatuaan Bagaios -teki näin. Hän kirjoitti joukon useita eri aineita käsitteleviä -kirjeitä, painoi niihin Dareioksen sinetin ja meni sitten, muassaan -kirjeet, Sardeeseen. Saavuttuaan perille ja tultuaan Oroiteen eteen, -hän otti esille kunkin kirjeen yksitellen ja antoi ne kuninkaallisen -kirjurin luettavaksi. Kaikilla käskynhaltijoilla on nimittäin -kuninkaalliset kirjurit. Bagaios antoi kirjeet koetellakseen -henkivartijoita, olisivatko he valmiit luopumaan. Nähdessään heidän -suuresti kunnioittavan kirjeitä ja vielä enemmän kirjeiden sisällystä -hän antoi toisen kirjeen, jossa oli nämä sanat: "Oi persialaiset, -kuningas Dareios kieltää teitä olemasta Oroiteen henkivartijoina." -Kuultuaan tämän he laskivat keihäät maahan hänen eteensä. Kun Bagaios -näki heidän uskovan mitä kirje sisälsi, niin hän rohkaistuna antoi -kirjurille viimeisen kirjeen, jossa sanottiin: "Kuningas Dareios käskee -Sardeessa olevia persialaisia tappamaan Oroiteen." Sen kuultuaan -henkivartijat tempasivat tikarinsa ja tappoivat heti Oroiteen. Siten -persialaisen Oroiteen saavutti kosto samolaisen Polykrateen surmasta. - -129. Kun vangit olivat tulleet Susaan, ja Oroiteen rahat oli tuotu -sinne, sattui vähän aikaa myöhemmin, että kuningas Dareios -metsästysretkellä hyppäsi hevosen selästä ja nyrjäytti jalkansa. Ja -nähtävästi jalka nyrjähti ankaranpuoleisesti, sillä kehräsluu meni -sijoiltaan. Ja koska hänellä jo ennestäänkin oli tapana pitää -ympärillään semmoisia egyptiläisiä, joita katsottiin etevimmiksi -lääketaidossa, niin hän silloinkin käytti niitä. Mutta ne käänsivät ja -väänsivät jalkaa niin, että tekivät sen vieläkin pahemmaksi. Niinpä -Dareios seitsemään päivään ja seitsemään yöhön ei saanut kivulta unta. -Kun nyt kahdeksantena päivänä hänen tilansa oli huono, niin joku, joka -jo ennen Sardeessa oli kuullut puhuttavan krotonilaisen Demokedeen -taidosta, ilmoitti siitä Dareiokselle. Tämä käski tuoda Demokedeen mitä -pikimmin luokseen. Niin pian kun he löysivät hänet jostakin Oroiteen -vankien joukosta, missä hän kenenkään huomaamatta oleskeli, toivat he -hänet saapuville kahleitaan laahaten ja repaleihin puettuna. - -130. Kun hänet oli asetettu Dareioksen eteen, kysyi tämä, ymmärsikö hän -ammattiaan. Toinen ei myöntänyt, koska pelkäsi, että jos hän ilmaisisi -itsensä, hän ei koskaan pääsisi takaisin Hellaaseen. Mutta Dareios -huomasi selvästi, että hän teki verukkeita, vaikka tunsi asiansa, ja -käski niitä, jotka olivat hänet tuoneet, panemaan esille ruoskia ja -tutkaimia. Silloin Demokedes ilmaisi itsensä, väittäen, että hän tosin -ei varmasti ammattia osannut, mutta että hän seurustelemalla erään -lääkärin kanssa oli huononlaisesti oppinut sitä. Kun Dareios sittemmin -uskoi asiansa hänelle, niin hän noudattaen helleeniläistä lääketaitoa -ja käyttämällä lieviä keinoja ankarien jälkeen auttoi kuninkaan saamaan -unta. Ja vähässä ajassa hän saattoi terveeksi kuninkaan, joka ei enää -toivonut koskaan jalastaan saaliista tulevan. Tämän jälkeen Dareios -lahjoitti Demokedeelle kaksi paria kultaisia kahleita. Mutta tämä -kysyi, tahtoiko kuningas tahallaan tehdä hänen onnettomuutensa -kaksinkertaiseksi siitä syystä, että hän oli tehnyt hänet terveeksi. -Tämä sana miellytti Dareiosta ja hän lähetti hänet naisväkensä luo. Ja -kuohilaat veivät ja näyttelivät häntä sanoen naisille, että tämä oli -se, joka oli pelastanut kuninkaan hengen. Ja kukin naisista ammensi -maljallaan kultaa ja lahjoitti Demokedeelle niin runsaat antimet, että -häntä seuraava Skiton niminen kotiorja kokosi maljoista putoavat -staterit, jolloin hänelle kertyi aika suuri joukko kultaa. - -131. Tämä Demokedes oli seuraavalla tavalla saapunut Krotonista ja -tullut Polykrateen tuttavuuteen. Hän eleli Krotonissa riidassa isänsä -kanssa, joka oli äreäluontoinen. Ja koska Demokedes ei voinut sietää -tätä, niin hän jätti hänet ja läksi pois Aiginaan. Hän asettui sinne ja -voitti jo ensimäisenä vuotena muut lääkärit, vaikka hänellä ei ollut -niitä työkaluja, joita tähän ammattiin tarvitaan. Ja toisena vuotena -aiginalaiset valtion puolesta antoivat hänelle palkaksi talentin, mutta -kolmantena vuotena atenalaiset antoivat sata minaa, neljäntenä taas -Polykrates kaksi talenttia. Näin tavoin Demokedes saapui Samokseen, ja -tästä miehestä alkaen krotonilaiset lääkärit saivat varsin suuren -maineen. - -132. Kun nyt Demokedes Susassa oli parantanut Dareioksen, oli hänellä -sangen suuri omaisuus ja hän pääsi kuninkaan pöytäkumppaniksi; ja, -lukuunottamatta sitä ainoaa, että hän ei päässyt takaisin Hellaaseen, -oli hänellä kaikki tarjona. Ja kun ne egyptiläiset lääkärit, jotka -ennen olivat koettaneet parantaa kuningasta, piti ristiinnaulittaman, -syystä että helleeniläinen lääkäri oli heidät voittanut, niin hän -rukoilemalla kuningasta heidän puolestaan pelasti heidät. Edelleen hän -pelasti muutaman eliläisen, joka oli seurannut Polykratesta ja -kenenkään huomaamatta oleskeli orjien joukossa. Sanalla sanoen -Demokedes merkitsi erinomaisen paljon kuninkaan luona. - -133. Vähän aikaa tämän jälkeen sattui toinen tällainen tapaus. Atossa, -Kyroksen tytär ja Dareioksen vaimo, sai rintaansa paiseen, joka -sittemmin puhkesi ja syöpyi laajemmalle. Niin kauan kun se vielä oli -pieni, hän häpesi ja salasi sitä eikä ilmaissut sitä kenellekään. Mutta -kun se kääntyi häijyksi, noudatti hän luoksensa Demokedeen ja näytti -sen hänelle. Tämä sanoi tekevänsä kuningattaren terveeksi, mutta -vannotti häntä tekemään hänelle sen vastapalveluksen, jota hän sitten -pyytäisi. Mutta mitään sopimattomia hän ei aikonut pyytää. - -134. Niin pian kun Demokedes sitten lääkitsemällä oli tehnyt Atossan -terveeksi, niin tämä, niinkuin Demokedes oli opettanut, puhui vuoteessa -Dareiokselle näin: "Oi kuningas, vaikka sinulla on niin suuri valta, -istut sinä joutilaana etkä laske persialaisten vallan alle mitään muuta -kansaa tai valtakuntaa. Mutta onhan kohtuullista, että mies, joka on -nuori ja suurien rikkauksien valtias, myös osoittaa jotakin saavansa -aikaan. Kahdessa suhteessa sinulle on hyödyllistä tehdä niin, -ensinnäkin, jotta persialaiset ymmärtäisivät, että heitä hallitsemassa -on mies, ja toiseksi, jotta kuluttaisivat voimansa sodassa eivätkä -joutilaisuudessa eläen ryhtyisi salajuoniin sinua vastaan. Nythän sinä -saatat suorittaa jonkun teon, niin kauan kun iältäsi olet nuori. Sillä -sitä myöten kuin ruumis kasvaa, kasvavat myös sielunvoimat, mutta sen -riutuessa nämäkin riutuvat ja tylsistyvät kaikkiin tehtäviin." Näin -Atossa saamansa ohjeen mukaan lausui, mutta kuningas vastasi näin: "Oi -vaimo, sinä olet maininnut kaiken sen, minkä minä itsekin aion tehdä. -Minä olen nimittäin päättänyt rakentaa sillan tältä mantereelta -toiselle ja sitten lähteä sotaretkelle skyyttejä vastaan. Ja tämä on -oleva tehty ennen pitkää." Siihen Atossa virkkoi näin: "Pidä nyt -varasi, ja jätä tällä kertaa matka skyyttien maahan sikseen. Nehän -tulevat olemaan vallassasi, kun vain tahdot. Vaan lähde sinä Hellasta -vastaan. Sillä sen johdosta, mitä olen kuullut, haluan saada -lakonilaisia, argolaisia, attikalaisia ja korinttolaisia -palvelijattaria. Onhan sinulla mies, joka kaikista paraiten osaa -näyttää kaikkea ja olla oppaana Hellaassa, nimittäin se, joka sinun -jalkasi paransi." Dareios vastasi: "Oi vaimo, koska nyt sinusta näyttää -hyvältä, että ensiksi koettelemme Hellasta, niin minusta tuntuu -paremmalta ensin yhdessä hänen kanssaan, jonka sinä mainitset, lähettää -muutamia persialaisia vakoojia sinne tarkastamaan ja katsomaan sekä -ilmoittamaan meille kaikki asiat. Ja saatuaan selvän kaikesta minä -sitten tahdon kääntyä heitä vastaan." - -135. Näin Dareios virkkoi ja -- tuumasta toimeen. Sillä heti kun päivä -valkeni, kutsui hän eteensä viisitoista arvossapidettyä miestä, käski -heidän seurata Demokedesta ja käydä kaikissa Hellaan rannikkopaikoissa. -Mutta heidän piti katsoman, ettei Demokedes karkaisi heidän luotaan, -vaan kaikin mokomin tuoda hänet takaisin. Annettuaan heille sen -toimeksi Dareios toiseksi kutsui eteensä Demokedeen itsensä ja pyysi -häntä selittämään ja näyttämään koko Hellaan persialaisille, mutta -sitten tulemaan takaisin. Ja hän käski häntä ottamaan ja viemään kaiken -irtaimen omaisuutensa lahjaksi isälleen ja veljilleen, sanoen antavansa -hänelle sijaan moninkertaisesti. Lisäksi hän sanoi antavansa lahjaksi -kuormalaivan, jonka oli täyttänyt kaikenmoisilla hyvyyksillä, ja jonka -oli määrä purjehtia hänen mukanaan. Tätä ei Dareios minun luullakseni -missään vilpillisessä mielessä ilmoittanut. Mutta Demokedes, joka -pelkäsi, että Dareios koetteli häntä, ei suinpäin syössyt ottamaan -vastaan kaikkea, vaan sanoi jättävänsä jälkeensä osan paikoilleen, -jotta hänellä se olisi palattuaan takaisin; kuormalaivan, jonka Dareios -ilmoitti antavansa lahjaksi hänen veljilleen, hän kuitenkin sanoi -ottavansa vastaan. Ja annettuaan myös tälle yllämainitut tehtävät -Dareios lähetti heidät luotaan merenrannalle. - -136. Nämä läksivät alas Foinikiaan ja siellä olevaan Sidonin -kaupunkiin, miehittivät heti kaksi kolmisoutulaivaa ja täyttivät -niitten mukana myös suuren kuljetuslaivan kaikenmoisilla hyvyyksillä. -Saatuaan kaikki valmiiksi he purjehtivat Hellaaseen, ja kulkien läheltä -maata he katselivat ja kuvasivat Hellaan rannikkoa, kunnes katseltuaan -sen enimmät ja huomattavat paikat saapuivat Italiaan Taras-kaupunkiin. -Tämän kaupungin kuningas, Aristofilides, tehdäkseen palveluksen -Demokedeelle, ensiksi otatti meedialaisten laivoista irti peräsimet ja -pidätti toiseksi itse persialaiset muka vakoojina. Heidän ollessaan -tässä pulassa, Demokedes saapui Krotoniin. Ja kun hän jo oli saapunut -kotiinsa, niin Aristofilides laski persialaiset irti ja antoi heille -takaisin sen, minkä oli ottanut pois heidän laivoistaan. - -137. Persialaiset purjehtivat sieltä ajaakseen Demokedesta takaa ja -saapuivat Krotoniin, jossa tapasivat hänet torilla ja tarttuivat kiinni -häneen. Toiset krotonilaisista, jotka pelkäsivät persialaista valtaa, -olivat valmiit luovuttamaan hänet, mutta toiset tarttuivat hekin -puolestaan häneen ja pieksivät nuijillaan persialaisia. Nämä silloin -lausuivat näin: "Krotonin miehet, katsokaa, mitä teette! Te riistätte -pois miehen, joka on kuninkaan karannut orja. Kuinka voi Dareios -kuningas tyytyä kärsimään tämän loukkauksen? Kuinka voi teidän tekonne -päättyä teille hyvin, jos otatte hänet pois meiltä? Mitä kaupunkia -vastaan me ennemmin kuin tätä teemme sotaretken? Mitä me ennemmin -koetamme orjuuttaa?" Näin he sanoivat, mutta eivät kuitenkaan voineet -taivuttaa krotonilaisia, vaan saivat purjehtia takaisin Aasiaan, -menetettyään Demokedeen ja samoin kuormalaivan, jonka olivat -kuljettaneet mukanaan, eivätkä enää pyytäneet päästä edemmäs Hellaaseen -ja tutkia sitä, heiltä kun oli riistetty opas. Yhden tehtävän kuitenkin -Demokedes antoi heille, heidän lähtiessään merille: hän käski nimittäin -heidän sanoa Dareiokselle, että Demokedes oli nainut Milonin tyttären. -Painiskelija Milon nautti nimittäin suurta mainetta kuninkaan luona. Ja -minusta näyttää siltä kuin Demokedes siitä syystä olisi suorittamalla -suuren rahasumman jouduttanut tätä avioliittoaan, että Dareios -ymmärtäisi hänen kotonaankin olevan suuressa arvossa. - -138. Lähdettyään Krotonista persialaiset ajautuivat laivoineen -Iapygtaan. Mutta heidän ollessaan siellä orjina, pelasti heidät muuan -Gillos niminen maanpakolainen Taras-kaupungista ja toimitti heidät pois -kuningas Dareioksen luo. Tämä tarjoutui silloin palkinnoksi antamaan -Gillokselle mitä hän vain tahtoi. Gillos kertoi onnettomuutensa ja -valitsi sen, että kuningas auttaisi hänet takaisin kotiin Tarakseen. -Mutta että hän ei tekisi Hellasta levottomaksi, jos hänen tähtensä -suuri laivasto purjehtisi Italiaa vastaan, Gillos sanoi, että -riittäisi, jos knidolaiset yksin veisivät hänet takaisin; hän näet -arveli, että nämä, jotka olivat tarantolaisten ystäviä, paraiten -voisivat tehdä niin, että hän pääsisi kotiin. Dareios suostui siihen ja -täyttikin lupauksensa. Hän lähetti näet sanansaattajan Knidokseen ja -käski knidolaisten viedä Gilloksen kotia Tarakseen. Nämä tottelivat -Dareiosta, mutta eivät kuitenkaan saaneet tarantolaisia taivutetuiksi -eivätkä myöskään kyenneet pakoittamaan heitä. Niin oli sen asian laita. -Nämä olivat ensimäiset persialaiset, jotka saapuivat Aasiasta -Hellaaseen, ja sellaisesta syystä he tulivat vakoilemaan. - -139. Tämän jälkeen kuningas Dareios valloitti Samoksen, kaikista -helleeni- ja barbarivaltioista ensimäisen, ja siihen hänet sai seuraava -seikka. Kun Kambyses, Kyroksen poika, läksi sotaretkelle Egyptiä -vastaan, saapui myös useita helleenejä sinne, mitkä, niinkuin -luonnollista olikin, harjoittaakseen kauppaa, mitkä taas katsellakseen -itse maata. Niiden joukossa oli myös Syloson, Aiakeen poika, joka oli -Polykrateen veli ja oli Samoksesta karkoitettu. Mainitulle Sylosonille -sattui seuraava onnellinen tapaus. Hän otti kerran tulipunaisen viitan, -viskasi sen ylleen ja liikuskeli sitten Memfiin torilla. Kun hänet -siinä näki Dareios, joka oli Kambyseen henkivartijana eikä vielä -nauttinut mitään erityistä arvoa, niin hänen teki mielensä viittaa. Hän -tuli senvuoksi Sylosonin luo ostaaksensa sen. Nähdessään Dareioksen -niin suuresti haluavan viittaa Syloson jostakin jumalallisesta -vaikutuksesta virkkoi: "Minä en myy tätä mistään hinnasta, mutta annan -sen ilmaiseksi, jos kerran niin pitää tapahtuman". Hartaasti kiittäen -siitä Dareios niinmuodoin otti vaatekappaleen. - -140. Sylosonpa luuli tehneensä typerästi, kun kadotti viittansa. Mutta -kun ajan vieriessä Kambyses kuoli, seitsemän liittoutunutta nousi -kapinaan maagia vastaan, ja näiden seitsemän joukosta Dareios sai -kuninkuuden, niin Syloson sai tietää, että kuninkuus oli joutunut sille -miehelle, jolle hän itse kerran Egyptissä oli hänen pyytäessään antanut -vaatteensa. Hän läksi siis ylös Susaan ja istuutui kuninkaanlinnan -eteiseen sekä väitti olevansa Dareioksen hyväntekijä. Sen kuultuaan -ovenvartija ilmoitti asian kuninkaalle. Ihmeissään tämä lausui näin: -"Ja kuka sitten on se helleeni, jolle minä olen kiitollisuuden velassa? -Vasta äskenhän olen päässyt hallitukseen, ja tuskin vielä yksikään -heistä on meidän luoksemme tullut, enkä tiedä mistään velasta kellekään -helleenille. Tuokaa kuitenkin hänet sisälle, jotta saisin tietää mitä -hän tahtoo, kun näin puhuu." Ovenvartija toi Sylosonin sisälle, ja kun -hän seisoi kuninkaan edessä, kysyivät tulkit häneltä, kuka hän oli ja -mitä hän oli tehnyt, kun väitti olevansa kuninkaan hyväntekijä. Syloson -kertoi siis koko tapauksen viitasta ja että hän itse oli viitan antaja. -Siihen Dareios vastasi: "Oi sinä miehistä jaloin, oletko sinä se, joka -annoit minulle lahjan, silloin kun minulla vielä ei ollut mitään -valtaa. Ja joskin se oli vähäinen, niin on hyvätyö kuitenkin sen -arvoinen kuin jos nyt olisin jostakin suuren lahjan saanut. Niinpä minä -siitä hyvästä annan sinulle yllin kyllin kultaa ja hopeaa, niin ettei -sinun koskaan tarvitse katua tehneesi hyvää Dareiokselle, Hystaspeen -pojalle." Siihen virkkaa Syloson: "Älä, oi kuningas, anna minulle -kultaa äläkä hopeata, vaan pelasta ja anna minulle isänmaani Samos, -jonka nyt hallussaan pitää meidän orjamme, senjälkeen kun veljeni -Polykrates sai surmansa Oroiteen kautta. Anna minulle se, mutta -murhaamatta ja orjuuttamatta ketään." - -141. Tämän kuultuaan Dareios lähetti pois sotajoukon ja teki sen -päälliköksi Otaneen, yhden noista seitsemästä, ja käski hänen panna -toimeen kaikki, mitä Syloson oli pyytänyt. Otanes matkasi alas -merenrantaan ja laittoi sotajoukkonsa lähtövalmiiksi. - -142. Samoksessa vallitsi Maiandrios, Maiandrioksen poika, jolle -Polykrates oli uskonut hallituksen. Hän tahtoi olla kaikista -oikeamielisin, mutta se ei häneltä onnistunut. Sillä senjälkeen kun -hänelle oli ilmoitettu Polykrateen kuolema, hän teki näin. Ensiksi hän -pystytti alttarin Zeus Vapauttajalle ja rajoitti sen ympärille sen -alueen, joka nyt on etukaupungissa. Sitten hän, tämän tehtyään, kutsui -kokoon kaikki asujamet ja puhui näin: "Minulle on, kuten tekin -tiedätte, uskottu koko Polykrateen valta ja mahti, ja minun asiani on -nyt hallita teitä. Mutta sen, mitä minä lähimmäisessäni moitin, tahdon, -mikäli voin, itse jättää tekemättä. Sillä en minä ollut tyytyväinen -siihen, että Polykrates hallitsi vertaisiaan miehiä, enkä kehenkään -muuhun, joka tekee samoin. Polykrateen kohtalo on nyt mennyt -täytäntöön, mutta minä jätän hallituksen teidän haltuunne ja julistan -teille yhdenvertaisuuden. Minä katson kuitenkin, että minun tulee saada -seuraavat kunnialahjat: Polykrateen rahoista tulee minun erikseen saada -kuusi talenttia, ja sitäpaitsi minä valitsen itselleni ja kaikille -jälkeläisilleni Zeus Vapauttajan pappisviran, sillä itse olen hänelle -perustanut pyhätön ja teille minä hankin vapauden." Tämän hän ilmoitti -samolaisille. Mutta muuan heistä nousi ja virkkoi: "Etpä sinä -ansaitsekaan hallita meitä, mokoma halpasyntyinen roisto! Vaan tee sinä -mieluummin tili niistä rahoista, joita olet hoitanut." - -143. Tämän lausui kaupunkilaisten kesken arvossapidetty mies, jonka -nimi oli Telesarkhos. Maiandrios, joka käsitti, että jos hän luopuisi -hallituksesta, joku toinen asettuisi itsevaltiaaksi hänen sijaansa, ei -enää ajatellut luopumista, vaan vetäytyi linnaan, noudatti luokseen -jokaisen yksitellen, muka tehdäkseen tiliä rahoista, ja otti kiinni -sekä sitoi heidät kahleisiin. Niin he olivat vangittuina, mutta -sittemmin Maiandrios itse sairastui. Silloin hänen veljensä, nimeltä -Lykaretos, joka luuli hänen kuolevan, tappoi kaikki vangit, saadakseen -helpommin käsiinsä hallituksen Samoksessa. Sillä samolaiset nähtävästi -eivät tahtoneet olla vapaina. - -144. Sittenkun siis persialaiset olivat saapuneet Samokseen vieden -Sylosonin kotiinsa, ei yksikään kohottanut kättään heitä vastaan. -Maiandrioksen puoluelaiset sanoivat näet olevansa valmiit tekemään -sopimuksen, ja Maiandrios itse sanoi poistuvansa saaresta. Kun Otanes -siihen suostui ja teki sopimuksen, niin arvokkaimmat persialaisista -antoivat asettaa itselleen istuimet vastapäähän linnaa ja istuutuivat -sinne. - -145. Maiandrios hallitsijalla oli hourunsekainen veli, nimeltä -Kharilaos. Tätä pidettiin jonkun hairahduksen vuoksi kahleissa -maanalaisessa vankilassa, ja kun hän nyt kuuli, mitä oli tekeillä, ja -vankilan aukoista kurkistaessaan näki, kuinka persialaiset kaikessa -rauhassa siinä istuivat, niin hän huusi ja sanoi tahtovansa päästä -Maiandrioksen puheille. Sen kuultuaan Maiandrios käski päästää irti ja -tuoda hänet luokseen. Niin pian kun Kharilaos oli sinne tuotu, koetti -hän heti herjaten ja haukkuen taivuttaa Maiandriosta käymään -persialaisten kimppuun, sanoen näin: "Minut, joka olen sinun oma -veljesi ja joka en ole tehnyt mitään semmoista rikosta, joka ansaitsisi -kahleita, olet sinä, miehistä kurjin, vanginnut ja heittänyt -maanalaiseen vankilaan. Mutta vaikka näet persialaisten karkoittavan ja -tekevän itsesi kodittomaksi, et uskalla rangaista heitä, vaikka heidät -olisi niin helppo kukistaa. Vaan jos todella heitä pelkäät, niin anna -palkkasoturit minulle, ja minä tahdon kostaa heille heidän tänne -tulonsa. Sinut itsesi taas olen valmis lähettämään saaresta pois." - -146. Näin siis Kharilaos virkkoi. Maiandrios hyväksyi ehdotuksen eikä -hän luullakseni siinä mennyt niin pitkälle mielettömyydessä, että olisi -luullut oman valtansa voittavan kuninkaan mahdin, vaan hän teki sen -pikemmin siksi, ettei rankaisematta suonut Sylosonille kaupungin -joutuvan hänen valtaansa aivan vahingoittumatonna. Hän tahtoi siis -ärsyttämällä persialaisia heikontaa Samosta niin paljon kuin suinkin ja -sitten jättää sen käsistään, hyvin älyten, että jos persialaiset -kärsisivät jotakin vahinkoa, he tulisivat vieläkin katkerammiksi -samolaisia kohtaan. Omasta puolestaan hän tiesi turvassa pääsevänsä -pois saaresta, milloin vain itse tahtoi. Hän oli näet ennakolta -teettänyt salakäytävän, joka vei linnasta merelle. Siispä Maiandrios -itse purjehti pois Samoksesta. Mutta Kharilaos asesti kaikki -palkkasoturit, avasi portit ja hyökkäsi persialaisten kimppuun, jotka -eivät odottaneet mitään semmoista, koska luulivat, että kaikki oli -sovittuna. Ja palkkasoturit heittäytyivät niitten persialaisten -kimppuun, joita kannettiin kantotuoleissa ja jotka nauttivat mitä -suurinta arvoa, sekä tappoivat heidät. Niin he tekivät. Mutta muu -persialainen sotajoukko tuli avuksi, joten ahdistetut palkkasoturit -tungettiin takaisin linnaan. - -147. Kun sotapäällikkö Otanes näki, että persialaiset kärsivät suurta -vauriota, niin hän unohti ne ohjeet, jotka Dareios, lähettäessään hänet -luotaan, oli hänelle antanut, että nimittäin hän ei saisi tappaa eikä -tehdä orjaksi ketään samolaista, vaan että hänen tuli antaa saari -loukkaamatonna Sylosonille. Nämä ohjeet hän tahallaan jätti -noudattamatta ja komensi sotajoukkoa tappamaan jokaisen, jonka saivat -kiinni, eroituksetta niin miehet kuin lapsetkin. Siinä osa sotajoukosta -piiritti linnaa, toiset taas tappoivat jokaisen, joka vastaan tuli, -yhtäläisesti pyhätössä ja pyhätön ulkopuolella. - -148. Karattuaan Samoksesta, Maiandrios purjehti pois Lakedaimoniin. -Saavuttuaan sinne ja vietyään sisämaahan ne tavarat, mitkä hän -lähtiessään oli ottanut mukaansa, hän teki näin. Hän asetti esiin -hopeaisia ja kultaisia juoma-astioita, joita hänen palvelijansa aina -huuhtoivat puhtaiksi; sill'aikaa hän jutteli Spartan kuninkaan -Kleomeneen, Anaxandridaan pojan kanssa ja vei hänet vähitellen -kotiinsa. Kun Kleomenes näki juoma-astiat, ihmetteli hän ja oli -hämmästyksissään. Mutta toinen käski hänen viedä pois niistä mitä vain -tahtoi. Kun Maiandrios pari kolme kertaa oli näin lausunut, käyttäytyi -Kleomenes mitä oikeamielisimmän miehen tavoin, hän kun ei katsonut itse -voivansa ottaa vastaan tarjouksia. Ja kun Kleomenes käsitti, että -Maiandrios antamalla muille porvareille lahjoja voisi saada apua, niin -hän meni eforien luo ja sanoi, että oli Spartalle parempi, jos -samolainen vieras lähtisi pois Peloponnesoksesta, ettei viettelisi joko -häntä itseään tai jotakin muuta spartalaista huonoon tekoon. He -tottelivatkin ja julistivat Maiandrioksen karkoitettavaksi. - -149. Mutta persialaiset jättivät Sylosonin haltuun Samoksen, tyhjänä -miehistä. Myöhemmin kuitenkin sotapäällikkö Otaneskin auttoi -kansoittamaan sitä erään unennäön ja siittimeensä tulleen taudin -johdosta. - -150. Sotalaivaston ollessa poissa Samoksen luona, nousivat -babylonilaiset kapinaan, erittäin hyvin valmistettuaan hankkeensa. -Sillä koko sen ajan ja sen sekasorron vallitessa, jolloin maagi -hallitsi, ja seitsemän liittoutunutta nousi häntä vastaan kapinaan, he -varustautuivat piirityksen varalle. Ja nämä heidän toimensa jäivät -kaiketi huomaamatta. Mutta julkisesti luovuttuaan he tekivät -seuraavalla tavalla. Otettuaan ensin pois äitinsä, he valitsivat kukin -talonväestään itselleen yhden naisen, sen, jonka jokainen tahtoi, mutta -muut kaikki he veivät yhteen paikkaan ja kuristivat. Sen yhden, jonka -jokainen itselleen valitsi, tuli leipoa hänen leipänsä. Ja he -kuristivat naiset, jotteivät nämä kuluttaisi heidän ruokavarojaan. - -151. Sen kuultuaan Dareios kokosi koko sotavoimansa ja -läksi sotaretkelle heitä vastaan. Ja marssittuaan Babylonia -vastaan hän alkoi piirittää sen asujamia, jotka eivät ollenkaan -välittäneet piirityksestä. Babylonilaiset nousivat näet ylös muurin -rintasuojuksille, hyppivät ja pilkkasivat Dareiosta ja hänen -sotajoukkoaan; ja muuan heistä lausui näin: "Mitä te täällä kökötätte, -persialaiset, ettekö mene matkoihinne? Vasta silloinhan te voitte -meidät valloittaa, kun muulit synnyttävät." Näin virkkoi eräs -babylonilaisista, joka ei ikinä saattanut uskoa, että muuli voisi -synnyttää. - -152. Vuosi ja seitsemän kuukautta oli jo kulunut, ja Dareios ynnä koko -sotajoukko hänen kanssaan olivat kärsimättöminä, kun eivät voineet -valloittaa Babylonia. Ja kuitenkin Dareios oli käyttänyt kaikkia juonia -ja kaikkia temppuja babylonilaisia vastaan. Mutta eipä hän sittenkään -voinut saada heitä haltuunsa. Ja muiden juonien muassa, joita hän -käytti, hän myös koetti sitä, jolla Kyros oli heidät vallannut. Mutta -babylonilaiset olivat varuillaan, eikä hän kyennyt heitä saamaan -valtaansa. - -153. Mutta silloin sattui kahdentenakymmenentenä kuukautena -Zopyrokselle, Megabyzoksen pojalle, hänen, joka oli yksi noista -seitsemästä maagin surmaajasta -- tälle Megabyzoksen pojalle -Zopyrokselle siis sattui seuraava ihme: yksi hänen muonavaroja -kantavista muuleistaan synnytti. Kun se ilmoitettiin, ei Zopyros sitä -uskonut, ennenkuin itse näki varsan. Sitten hän kielsi näkijöitä -ilmaisemasta tapausta kellekään, mutta mietti itsekseen sitä. Ja -katsoen sen babylonilaisen lausuntoon, joka alussa oli sanonut, että -kaupunki tulisi valloitetuksi, silloin kun muulit synnyttävät, Zopyros -arveli, että Babylon nyt oli valloitettavissa. Sillä jumalallisesta -vaikutuksesta oli mies puhunut, ja hänen oma muulinsa synnyttänyt. - -154. Niin pian kun Zopyroksesta jo näytti tulleen kohtalon määräämä -hetki, jolloin Babylon oli valloitettava, lähestyi hän Dareiosta ja -tiedusteli häneltä, pitikö hän Babylonin valloittamista erittäin -tärkeänä. Saatuaan tietää, kuinka tärkeäksi kuningas sen katsoi, hän -edelleen mietti, miten itse voisi tulla siksi, joka kaupungin -valloittaisi, ja se urotyö tulisi hänen omakseen. Sillä persialaisten -kesken palkitaan suuresti ansioita virka- ja arvoylennyksillä. Mutta -nytpä hän huomasi, ettei hän millään muulla keinoin voisi saada -Babylonia käsiinsä, kuin että silpoisi itseänsä ja sitten karkaisi -heidän puolelleen. Silloin Zopyros, pitäen vähäpätöisenä oman -turmelemisensa, turmeli itsensä parantumattomalla tavalla. Hän leikkasi -nimittäin pois nenänsä ja korvansa, ajoi hiukset yltympäri rumasti -pois, ruoski itseään ja tuli sitten Dareioksen eteen. - -155. Mutta Dareios pani kovin pahakseen nähdessään tämän mitä -arvokkaimman miehen niin silvottuna, kavahti valtaistuimeltaan pystyyn, -huudahti ja kysyi häneltä, kuka se oli, joka oli hänet silponut, ja -mitä hän puolestaan oli tehnyt. Zopyros virkkoi: "Ei ole olemassa muuta -miestä kuin sinä, jolla olisi niin suuri valta, että voisi kohdella -minua tällä tavalla. Eikä kukaan muu ihminen, oi kuningas, ole tätä -minulle tehnyt kuin minä itse. Sillä minusta on harmittavaa, että -assyrialaiset näin pitävät persialaisia pilkkanaan." Kuningas vastasi: -"Oi sinä hirvein mies, riettaimmalle teolle olet pannut mitä jaloimman -nimen, väittäessäsi piiritettyjen vuoksi kohdelleesi itseäsi noin -kauheasti. Miksi, oi sinä huimapää, viholliset pikemmin tulevat -menemään puolellesi, jos olet silvottu? Etkö sinä ole joutunut vallan -suunniltasi, kun näin olet itsesi turmellut?" Mutta Zopyros lausui: -"Jos olisin sinulle ehdottanut sen, mitä minä aioin tehdä, et olisi -sallinut minun sitä tehdä. Mutta nyt olen sen tehnyt omalla uhallani. -Siis, jos vain sinä teet tehtäväsi, niin me otamme Babylonin. Minä aion -nimittäin tässä tilassa mennä karkulaisena kaupungin muurin luo ja -sanoa babylonilaisille, että olen sinun puoleltasi kärsinyt tämän. Ja -luulen että jos minun onnistuu vakuuttaa heidät siitä, että niin on -asianlaita, olen saava sotajoukon johdon. Mutta aseta sinä puolestasi -kymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jolloin minä tulen muurien -sisälle, siitä sotajoukkosi osasta, jonka hukkumisesta ei ole mitään -väliä, tuhat miestä niinkutsutulle Semiramiin portille. Aseta sitten -taas seitsemäntenä päivänä, lukien kymmenennestä, minulle toiset -kaksituhatta niinkutsutulle ninolaisten portille. Anna edelleen -seitsemännestä päivästä kulua kaksikymmentä päivää ja vie sekä sijoita -sitten toiset neljätuhatta niinkutsutulle kaldealaisten portille. -Mutta älköön olko edellisillä älköönkä näillä jälkimäisilläkään -muita puolustusaseita kuin tikari. Mutta se anna heidän pitää. -Kahdennenkymmenennen päivän jälkeen käske muun sotajoukon suoraapäätä -joka puolelta rynnätä muuria vastaan, mutta aseta persialaiset -niinkutsutulle beliläiselle ja kissiläiselle portille. Sillä, niinkuin -minä luulen, tulevat babylonilaiset, kun minä kerran olen suorittanut -semmoisia suurtekoja, uskomaan minulle muun ohella myös portin avaimet. -Ja siitä alkaen on oleva minun ja persialaisten huolena tehdä mitä -tehdä tulee." - -156. Nämä ohjeet annettuaan Zopyros meni portille, tavantakaa kääntyen -ympäri, ikäänkuin todella olisi ollut karkuri. Kun hänet näkivät -torneista ne, jotka vartavasten olivat sinne asetetut, niin he -juoksivat alas, raottivat hiukan toista portinpuoliskoa ja kysyivät, -kuka hän oli ja mitä hän oli tullut pyytämään. Hän ilmoitti heille -olevansa Zopyros ja karanneensa heidän puolelleen. Sen kuultuaan portin -vartijat veivät hänet babylonilaisten kansankokoukseen. Siinä -seisoessaan kokouksen edessä hän vaikeroi ja väitti Dareioksen puolelta -kärsineensä sen, minkä itse oli tehnyt, ja muka siitä syystä osakseen -saaneensa tämmöistä kohtelua, että oli neuvonut kuningasta luopumaan -sotaretkestä, koska ei näkynyt mitään mahdollisuutta Babylonin -valloittamiseen. Ja puhuessaan hän virkkoi näin: "Ja nyt, oi -babylonilaiset, minun tuloni tuottaa teille mitä suurimman edun, mutta -Dareiokselle, sotajoukolle ja persialaisille mitä suurimman turmion. -Eipä näet hän suotta ole minua näin silponut. Minähän tunnen tyystin -kaikki hänen tuumansa." - -157. Niin Zopyros puhui. Mutta nähdessään persialaisten kesken suurinta -arvoa nauttivan miehen vailla nenää ja korvia, ruoskanjälkien -rumentamana ja veren tahraamana, niin babylonilaiset, siinä lujassa -uskossa, että hän puhui totta ja todella tuli heidän liittolaisenaan, -olivat valmiit jättämään hänen huostaansa mitä hän heiltä pyysi. Ja hän -pyysi sotajoukkoa. Saatuaan sen heiltä hän teki aivan niinkuin -Dareioksen kanssa oli sopinut. Hän vei näet kymmenentenä päivänä -babylonilaisten sotajoukon ulos ja saartoi sekä surmasi ne tuhat -miestä, jotka hän oli neuvonut Dareioksen ensiksi asettamaan vastaansa. -Kun babylonilaiset huomasivat, että Zopyros suoritti tekoja, jotka -vastasivat hänen sanojaan, niin he olivat erinomaisen iloiset ja -valmiit kaikessa palvelemaan häntä. Sitten hän antoi sovittujen päivien -kulua, valitsi taas itselleen muutamia babylonilaisia, vei ulos ne ja -surmasi toiset kaksituhatta Dareioksen sotaväestä. Nähtyään tämänkin -teon kaikki babylonilaiset kiittelivät häntä. Mutta hän antoi taas -sovittujen päivien kulua ja vei miehensä ulos määräpäivänä, saartoi -viholliset ja surmasi niistä neljätuhatta. Kun sekin teko oli -suoritettu, oli Zopyros babylonilaisten kesken kaikki kaikessa, ja he -nimittivät hänet sotajoukon ylipäälliköksi ja linnoitusten -komentajaksi. - -158. Mutta silloinpa vasta, kun Dareios sopimuksen mukaan teki -hyökkäyksen joka puolelta muuria vastaan, Zopyros paljasti koko -vilppinsä. Babylonilaiset näet nousivat muurille ja koettivat torjua -Dareioksen päällehyökkäävää sotajoukkoa, mutta Zopyros avasi -niinkutsutun kissiläisen ja beliläisen portin ja laski persialaiset -muurin sisäpuolelle. Ne babylonilaisista, jotka näkivät mitä oli -tapahtunut, pakenivat Zeus Beloksen pyhättöön. Ne taas, jotka eivät -olleet sitä nähneet, jäivät kukin paikoilleen, kunnes hekin huomasivat -tulleensa kavalletuiksi. - -159. Sillä tavoin Babylon toisen kerran valloitettiin. Sittenkuin -Dareios sai valtaansa babylonilaiset, hajoitti hän ensiksi heidän -muurinsa ja kiskoi irti kaikki heidän porttinsa. Sillä kun edellisellä -kerralla Kyros valloitti Babylonin, ei hän ollut tehnyt kumpaakaan. -Edelleen Dareios seivästytti noin kolmetuhatta etevintä miestä, mutta -antoi kaupungin muiden babylonilaisten asuttavaksi. Ja jotta -babylonilaisilla olisi vaimoja, ja he saisivat jälkeläisiä, Dareios -menetteli näin -- sillä, niinkuin jo alussakin on osoitettu, olivat -babylonilaiset elatuksestaan huolehtiessaan kuristaneet naisensa. -Dareios käski näet naapurikansoja tuomaan Babyloniin naisia, säätäen -kullekin kansalle määrätyn luvun, niin että naisia tuli kaikkiaan -viisikymmentätuhatta. Näistä naisista polveutuvat nykyiset -babylonilaiset. - -160. Dareioksen arvostelun mukaan ei yksikään persialainen, ei -myöhemmin eikä aikaisemmin eläneistä, lukuunottamatta ainoastaan -Kyrosta, voittanut Zopyrosta ansiokkaissa teoissa; sillä vain Kyrokseen -ei kukaan persialainen vielä ole katsonut voivansa verrata itseään. Ja -monasti kerrotaan Dareioksen lausuneen mieluummin tahtovansa, että -Zopyros olisi jäänyt kärsimättä runtelunsa kuin että hänellä olisi -kaksikymmentä Babylonia entisen lisäksi. Ja Dareios osoitti -Zopyrokselle suurta kunniaa. Niinpä hän vuotuisesti antoi hänelle -semmoisia lahjoja, jotka persialaisten mielestä ovat arvokkaimpia, -jättipä hänelle Babylonin verotta hoidettavaksi koko hänen elinajakseen -ja antoi vielä paljon muutakin. Mainitun Zopyroksen poika oli se -Megabyzos, joka Egyptissä johti sotajoukkoa atenalaisia ja liittolaisia -vastaan. Ja tämän Megabyzoksen poika oli se Zopyros, joka karkulaisena -tuli Persiasta Atenaan. - - - - -NELJÄS KIRJA - - -1. Babylonin valloituksen jälkeen tapahtui Dareioksen retki skyytejä -vastaan. Sillä kun Aasia väkilukunsa puolesta oli kukoistavimmillaan ja -suuria rahasummia kertyi kokoon, teki Dareioksen mieli kostaa -skyyteille se, että he aikaisemmin olivat hyökänneet Meedianmaahan ja -taistelussa voitettuaan vastustajansa aloittaneet vihollisuudet. Sillä -skyytit hallitsivat, niinkuin ennenkin olen maininnut, Ylä-Aasiata -kahdeksankolmatta vuotta. Ajaessaan näet takaa kimmeriläisiä he -hyökkäsivät Aasiaan ja tekivät lopun meedialaisten hallituksesta. Nämä -hallitsivat nimittäin Aasiata, ennenkuin skyytit saapuivat. Mutta kun -skyytit, oltuaan poissa kotoa kahdeksankolmatta vuotta, tämän ajan -kuluttua palasivat omaan maahansa, odotti heitä siellä ottelu, joka ei -ollut meedialaisia vastaan kestettyä vähäisempi. He tapasivat nimittäin -vastassansa melkoisen sotajoukon. Sillä skyytien vaimot olivat, kun -heidän miehensä olivat niin kauan poissa, menneet orjien tykö. - -2. Skyytit sokaisevat kaikki orjansa maidon vuoksi, jota he juovat, -tehden näin. He ottavat huilujen kaltaisia luupillejä, asettavat ne -tammojen siittimeen ja puhaltavat niihin, jolloin toiset lypsävät -toisten puhaltaessa. Ja näin sanotaan heidän tekevän seuraavasta -syystä. Kun näet tamman suonet puhallettaessa täyttyvät ilmasta, -laskeutuvat utaret. Ja lypsettyään he kaatavat aina maidon -puupönttöihin, asettavat sokeat orjat riviin pönttöjen ympäri ja -antavat niiden hämmentää maitoa. Ja sen, mikä nousee pinnalle, he -kuorivat pois ja sitä he pitävät arvokkaimpana, mutta se, mikä jää -pohjaan, on huonompaa. Tästä syystä skyytit sokaisevat jokaisen, jonka -ottavat kiinni. He näet eivät kynnä, vaan ovat paimentolaisia. - -3. Näistä heidän orjistaan ja vaimoistaan oli siis kasvanut nuori -polvi. Ja kun nämä olivat saaneet tietää syntyperänsä, niin he kävivät -Meediasta kotiinpalaavia skyytejä vastaan. Ja ensiksi he eroittivat -maan luomalla leveän kaivannon, joka ulottui Taurian vuorista -Maiotis-järveen, sen leveimmälle kohdalle. Kun sitten skyytit koettivat -hyökätä maahan, niin he asettuivat leiriin ja taistelivat näitä -vastaan. Koska nyt monasti jo oli törmätty yhteen, eivätkä skyytit -taistelussa voineet päästä voitolle, lausui muuan heistä näin: "Mitä me -teemmekään, skyytiläiset miehet! Sillä aikaa kuin me taistelemme omia -orjiamme vastaan, me sekä itse tulemme tapetuiksi ja vähenemme että -tappamalla heidät saamme hallita harvempia. Siksipä minusta näyttää -parhaalta, että heitämme keihäät ja jouset ja otamme kukin -hevosruoskamme ja käymme sitten heidän kimppuunsa. Sillä niin kauan -kuin he näkivät meidän kantavan aseita, niin he arvelivat olevansa -vertaisiamme ja vertaisistamme syntyisin, mutta jahka näkevät, että -meillä aseiden sijasta on ruoskat, niin he tulevat huomaamaan olevansa -meidän orjiamme, ja kun he sen älyävät, eivät he tule pitämään -puoliaan." - -4. Kuultuaan tämän skyytit noudattivat neuvoa. Hämmästyneinä moisesta -hyökkäyksestä vastustajat unohtivat taistella ja pakenivat. Siten -skyytit hallitsivat Aasiata ja palasivat, meedialaisten karkoitettua -heidät, tällä tavoin jälleen omaan maahansa. Siksi Dareios tahtoi -kostaa heille ja keräsi sotajoukon heitä vastaan. - -5. Kuten skyytit itse kertovat, on heidän kansansa kaikista nuorin ja -sen synty on tällainen. Ensimäinen mies, joka oli tässä siihen aikaan -autiossa maassa, oli nimeltään Targitaos. He kertovat, että tämän -Targitaoksen vanhemmat olivat Zeus ja Borysthenes-joen tytär -- jota -minä puolestani tosin en usko, mutta niin he kuitenkin kertovat. -Semmoista syntyperää siis oli muka Targitaos; mutta hänellä oli kolme -poikaa, Lipoxais, Arpoxais ja nuorin Kolaxais. Näiden hallitessa putosi -liitäen taivaasta alas Skyytianmaahan kultaisia esineitä, nimittäin -aura, ies, sotakirves ja malja. Vanhin oli ensiksi nähnyt ne, mutta kun -hän tahtoi mennä lähemmäksi ja tarttua niihin, oli kulta hänen -lähestyessään leimahtanut palamaan. Hänen mentyään pois oli toinen -mennyt likelle, mutta kulta oli uudestaan tehnyt samalla tavalla. -Niinpä heidät karkoitti pois kullan palo, mutta kun kolmas veli meni -sinne, niin kulta oli sammunut, ja hän vei sen kotiinsa. Silloin olivat -vanhemmat veljet harkinneet asiaa ja luovuttaneet koko kuninkuuden -nuorimmalle. - -6. Lipoxais oli niiden skyytien kantaisä, joita kutsutaan aukhatien -heimoksi, keskimäinen, Arpoxais, niiden, joita kutsutaan katiareiksi ja -traspeiksi, nuorin heistä, kuningas, niiden, joita kutsutaan -paralateiksi. Kaikilla heillä on yhteisesti, kuninkaan nimen mukaan, -nimenä skolotit. Helleenit taas ovat nimittäneet heidät skyyteiksi. - -7. Näin siis skyytit kertovat alkuperästään. Kaikkiaan he sanovat -kuluneen ensimäisestä kuninkaastaan Targitaoksesta Dareioksen retkeen -vain tuhat vuotta. Tätä pyhää kultaa kuninkaat etupäässä vartioivat ja -joka vuosi he rukoilevat ja palvovat sitä suurilla uhreilla. Se, joka -juhlassa taivasalla vartioidessaan pyhää kultaa nukkuu, ei skyytien -puheen mukaan elä vuotta täyteen. Siitä toimesta annetaan hänelle -senvuoksi niin paljon maata kuin minkä ympäri hän yhdessä päivässä itse -voi ratsastaa. Mutta koska maa oli suuri, jakoi Kolaxais sen kolmeen -kuningaskuntaan ja antoi ne pojilleen; niistä hän teki yhden muita -suuremmaksi ja siinä säilytettiin kulta. Mutta kauemmas ylös, -pohjoiseen päin heidän tuollapuolellaan asuvien maasta, ei saata nähdä -mitään eikä mennä edemmäksi ilmassa liitelevien höyhenien vuoksi; sillä -sekä maa että ilma ovat muka täynnä höyheniä, ja ne siis estävät näön. - -8. Näin kertovat skyytit itsestään ja heidän tuollapuolellaan olevasta -maasta, mutta Pontoksessa asuvat helleenit seuraavalla tavalla. -Ajaessaan Geryoneen karjaa Herakles saapui tähän maahan, joka silloin -oli autiona, mutta jossa nyt skyytit asuvat. Geryones asui kuitenkin -Pontoksen ulkopuolella, siinä saaressa, jota helleenit sanovat -Erytheiaksi ja joka sijaitsee Gadeiran luona ulkopuolella Herakleen -patsaiden, Okeanoksen äärellä. Okeanoksesta taas he kertovat semmoisen -tarinan, että se alkaa auringonnousun kohdalta ja virtaa koko maan -ympäri, mutta tosiasiassa eivät he voi sitä todistaa. Sieltä Herakles -oli saapunut nyt niinkutsuttuun Skyytianmaahan ja oli, kun hänet täällä -yllätti talvi ja pakkanen, vetänyt päälleen leijonantaljansa ja -nukkunut; mutta sillävälin olivat laitumella käyvät hevoset -yliluonnollisella tavalla hävinneet vaunujen edestä. - -9. Niin pian kuin Herakles heräsi, alkoi hän etsiä niitä ja kulkiessaan -läpi maan hän saapui niinkutsuttuun Hylaian maahan. Siellä hän tapasi -eräästä luolasta jonkunmoisen puoli-immen, kaksimuotoisen kyyn, joka -yläosaltaan vyötäisistä alkaen oli nainen, mutta alaosaltaan käärme. -Nähtyään hänet Herakles ihmetteli ja kysyi, oliko hän missään nähnyt -hevosia kuljeskelemassa. Käärme-impi vastasi, että ne oli hänellä -itsellään, mutta että hän ei anna niitä pois, ennenkuin Herakles pitää -yhteyttä hänen kanssaan. Ja siitä hinnasta Herakles teki sen. Mutta -nainen lykkäsi lykkäämistään hevosten antamisen, koska niin kauan kuin -suinkin tahtoi pitää Heraklesta luonaan, kun sitävastoin tämä tahtoi -lähteä pois saatuaan hevosensa. Vihdoin hän antoi ne pois sanoen: "Nämä -hevoset, jotka tänne tulivat, minä kyllä olen ottanut talteen, ja sinä -olet niistä minulle antanut löytöpalkan: minä kannan nimittäin sinusta -kolme poikaa. Mutta selitä nyt, mitä tulee tehdä, kun ne tulevat -täysikasvuisiksi? Pitääkö minun jättää heidät tänne asumaan -- sillä -minä yksin vallitsen tässä maassa --, vai lähettää ne sinun luoksesi?" -Näin hän kysyi, mutta Herakleen kerrotaan siihen virkkaneen: "Jahka -näet poikien miehistyneen, teet viisaasti, jos menettelet näin. Anna -sen heistä, jonka näet osaavan jännittää tätä jousia tällä lailla ja -tällä tavoin vyöttää ympärilleen tämä vyö, asua tässä maassa. Mutta -lähetä maasta pois se, joka ei pysty suorittamaan näitä määräämiäni -tehtäviä! Jos niin teet, olet sekä itse siitä saava iloa että täyttävä -minun käskyni." - -10. Silloin Herakles jännitti toisen jousistaan -- siihen asti -nimittäin Herakles kantoi kahta --, näytteli vyötään ja antoi jousen ja -vyön, jossa oli ylhäällä vyönkiinnekohdalla kultainen malja; ja sen -tehtyään hän läksi pois. Mutta kun pojat syntyivät ja miehistyivät, -niin äiti ensiksi antoi heille nimet, yhdelle heistä nimen Agathyrsos, -häntä seuraavalle Gelonos, ja nuorimmalle Skythes, ja toiseksi hän -muistaen määräystä teki niinkuin käsketty oli. Nytpä kaksi pojista, -Agathyrsos ja Gelonos, eivät kyenneet suorittamaan kilpakoetta, jonka -vuoksi he äidin maasta karkoittamina läksivät matkaansa; mutta nuorin -heistä, Skythes, täytti sen ja jäi maahan. Ja Herakleen pojasta -Skytheestä polveutuvat aina skyytien kuninkaat, ja maljan muistoksi -kantavat skyytit aina tähän aikaan saakka maljoja vöissään. Tämän oli -äiti yksin saanut toimeen Skytheelle. Näin kertovat Pontoksessa asuvat -helleenit. - -11. On olemassa vielä eräs näin kuuluva kertomus, ja sen käsitykseen -minä itse enimmin kallistun. Paimentolaisskyytit, jotka asuivat -Aasiassa, olivat massagetien sodalla ahdistamina kulkeneet yli -Araxes-joen Kimmerian maahan. Sillä sen maan, jossa skyytit nyt asuvat, -kerrotaan muinoin olleen kimmeriläisten oman. Skyytien lähestyessä -kimmeriläiset neuvottelivat sen johdosta, että suuri sotajoukko oli -tulossa, ja tällöin kävivät heidän mielipiteensä kahtaalle; molempia -puolustettiin kiivaasti, mutta kuningasten mielipide oli parempi. -Kansan mielipide oli näet se, että oli edullisinta lähteä pois eikä -jäädä taistelemaan tomun ja tuhkan puolesta, mutta kuningasten, että -piti oteltaman maan puolesta hyökkääjiä vastaan. Eipä nyt kansa -tahtonut totella kuninkaita, eivätkä kuninkaat kansaa. Toiset siis -neuvoivat, että taistelutta lähdettäisiin pois ja jätettäisiin maa -hyökkääjien käsiin, mutta kuninkaista näytti parhaalta kuolla ja kaatua -omassa maassaan eikä paeta yhdessä kansan kanssa, sillä he punnitsivat -kuinka suuria etuja he siinä olivat nauttineet ja kuinka suuret -onnettomuudet todennäköisesti heitä kohtaisivat, kun olisivat -maanpakolaisina. Tämän päätöksen tehtyään he jakaantuivat kahtia ja -tultuaan luvultaan tasaväkisiksi he taistelivat toisiansa vastaan. Ja -siinä kaikki kuninkaat saivat surman omiensa kädestä, ja kimmeriläisten -kansa hautasi heidät Tyras-joen luo, missä yhä vieläkin heidän hautansa -on nähtävänä. Ja haudattuaan heidät he hankkivat lähtöä maasta ulos. -Mutta sinne hyökänneet skyytit ottivat haltuunsa aution maan. - -12. Ja vielä nytkin on Skyytianmaassa "kimmeriläisten linna", ja -"kimmeriläisten kahluupaikka", on olemassa myös maa nimeltä Kimmeria ja -niinkutsuttu "kimmeriläinen salmi". On ilmeistä, että kimmeriläiset -lähtivät skyytejä pakoon Aasiaan ja asuttivat sen niemimaan, jossa nyt -on olemassa helleeniläinen kaupunki Sinope. On myös ilmeistä, että -skyytit ajoivat heitä takaa ja hyökkäsivät Meedianmaahan, koska -eksyivät tiestä. Kimmeriläiset pakenivat näet koko ajan pitkin -merenrantaa, mutta skyytit ajoivat heitä takaa, jättäen Kaukasoksen -oikealle kädelleen kunnes he, käännyttyään tieltään sisämaahan, -hyökkäsivät Meediaan. Tämä on se toinen kertomus, jossa helleenit ja -barbarit pitävät yhtä. - -13. Mutta prokonnesolainen. Aristeas, Kaystrobioksen poika, väitti -runoelmissaan saapuneensa Foiboksen haltioimana issedonien maahan ja -kertoi edelleen, että issedonien tuollapuolen asui yksisilmäinen kansa, -nimeltä arimaspit, näiden takana kultaa vartioivat aarnikotkat, ja -näiden takana hyperborealaiset, jotka ulottuvat mereen saakka. Kaikki -nämä siis, paitsi hyperborealaisia, olivat, alkaen arimaspeista, muka -ahdistaneet naapureitaan, niin että arimaspit olivat tunkeneet -issedonit pois maastaan, issedonit taas skyytit, ja eteläisen meren -luona asuvat kimmeriläiset, skyytien hätyyttäminä, jättäneet maansa. -Siten ei hänkään, mitä tähän maahan tulee, pidä yhtä skyytien kanssa. - -14. Olen jo maininnut, mistä se Aristeas oli kotoisin, joka tämän -lausui. Mutta tahdon kertoa sen jutun, jonka hänestä kuulin -Prokonnesoksessa ja Kyzikoksessa. Kerrotaan nimittäin että Aristeas, -joka sukuperältään ei ollut ketään toista kaupunkilaista huonompi, oli -Prokonnesoksessa tullut vanuttajan työhuoneeseen ja siihen kuollut. -Vanuttaja oli silloin sulkenut työpajansa ja mennyt ilmoittamaan -kuolemaa vainajan sukulaisille. Mutta kun jo oli pitkin kaupunkia -levinnyt huhu, että Aristeas oli kuollut, saapui Artake-kaupungista -muuan kyzikolainen mies, joka intti toisten kertomusta vastaan, -väittäen että Aristeas oli kohdannut häntä, kun hän oli menossa -Kyzikokseen, ja oli puhellut hänen kanssaan. Tämä mies kiisteli -kiivaasti vastaan, mutta vainajan sukulaiset tulivat vanuttajan -työpajalle, uhrilahjoja mukanaan, haudatakseen hänet. Mutta kun huone -avattiin, ei Aristeasta näkynyt, ei elävänä eikä kuolleena. Mutta -sittemmin, seitsemäntenä vuotena, hän ilmestyi Prokonnesokseen ja -sepitti nämä runoelmat, joita helleenit nyt kutsuvat arimaspilaisiksi -runoelmiksi. Ja sen tehtyään hän toistamiseen hävisi. - -15. Näin kertovat nuo molemmat kaupungit. Mutta tämän -tiedän tapahtuneen Italiassa asuville metapontiolaisille -kaksisataaneljäkymmentä vuotta Aristeaan toisen häviämisen jälkeen, -niinkuin minä vertaamalla Prokonnesoksessa ja Metapontionissa -kuulemiani kertomuksia olen havainnut. Metapontiolaiset väittävät, että -Aristeas itse ilmestyi heidän maahansa ja käski pystyttämään -Apollon alttarin ja asettamaan sen viereen kuvapatsaan, missä on -prokonnesolaisen Aristeaan nimi. Hän sanoi näet, että Apollo oli -saapunut ainoastaan heidän maahansa italiotien joukosta, ja että hän -itse, joka nyt oli Aristeas, oli seurannut häntä; ja jumalaa -seuratessaan hän muka oli ollut korppina. Sen sanottuaan hän oli -hävinnyt, mutta metapontiolaiset kertovat lähettäneensä tiedustajan -Delfoihin kysymään jumalalta, mitä tuon ihmisen ilmestys tiesi. Pytia -käski heidän totella ilmestystä, ja jos he tekisivät sen, tulisi heidän -käymään paremmin. He olivat ottaneet varteen tämän neuvon ja panneet -sen täytäntöön. Ja nyt seisoo Apollon kuvan vieressä kuvapatsas, jossa -on Aristeaan nimi, ja sen ympärillä kasvaa laakereita. Ja se kuvapatsas -on pystytetty torille. Sen verran olkoon nyt sanottu Aristeaasta. - -16. Mutta mitä on sen maan tuollapuolella, josta tätä on ruvettu -kertomaan, siitä ei kukaan tiedä mitään varmaa. En näet ole voinut -mitään kuulla keltään silminnäkijältä, joka väittäisi jotain siitä -tietävänsä. Eipä näet Aristeaskaan, josta juuri-ikään oli puhe, -väittänyt yllämainituissa runoelmissaan saapuneensa issedoneja -edemmäksi, vaan siitä, mitä heidän tuollapuolellaan on, hän kertoo vain -kuulemansa mukaan, väittäen että issedonit ovat ne, jotka näin -kertovat. Vaan niin kauas kuin olemme varmuudella voineet kuuleman -nojalla päästä, tulee kaikki mainittavaksi. - -17. Borystheneläisten kauppapaikasta -- se näet on merenrannikolla -olevista paikoista keskimäisin koko Skyytiassa -- asuvat ensiksi -kallippidit, jotka ovat helleeniläisiä skyytejä, heidän -tuollapuolellaan toinen kansa, jota kutsutaan alazoneiksi. Nämä, -samoinkuin kallippiditkin, harjoittavat samoja elinkeinoja kuin -skyytit, mutta kylvävät ja syövät myös viljaa ynnä sipulia, laukkaa, -virnaa ja hirssiä. Alazonien takana asuvat kyntäjä-skyytit, jotka eivät -kylvä syödäkseen vaan myydäkseen. Näiden takana asuvat neurit. Neurien -pohjoispuolella oleva maa on ihmisistä autio erämaa, mikäli me -tiedämme. - -18. Nämä ovat ne kansat, jotka asuvat Hypanis-joen varsilla -länteenpäin Borystheneestä. Mutta kun menee Borystheneen yli, on -merestä lukien ensimäisenä Hylaia, siitä sisämaahan mennessä asuvat -maanviljelijä-skyytit, joita Hypanis-joen luona asuvat helleenit -kutsuvat borystheneläisiksi, kun he itse taas käyttävät nimeä -olbiopolitit. Näiden maataviljelevien skyytien aluetta on siis kolme -päivämatkaa itään päin, ulottuen sille joelle, jonka nimenä on -Pantikapes, pohjoiseen taas yhdentoista päivän laivamatka ylös -Borysthenestä myöten. Heidän tuollapuolellaan on jo laaja erämaa. -Erämaan takana asuvat androfagit, joka on erikoinen kansa eikä -ollenkaan skyytiläinen. Näiden tuollapuolella on sitten todellinen -erämaa, jossa, mikäli tiedämme, ei asu mitään kansakuntaa. - -19. Itään päin näistä maanviljelijä-skyyteistä ja kun on mennyt yli -Pantikapes-joen, asuvat jo paimentolais-skyytit, jotka eivät kylvä -eivätkä kynnä. Koko tämä maa on aivan puutonta, paitsi Hylaia. Näiden -paimentolais-skyytien aluetta on neljätoista päivämatkaa maassa, joka -ulottuu Gerros-jokeen saakka. - -20. Gerros-joen toisellapuolen ovat nämä niinkutsutut kuninkaansijat ja -ne skyytit, jotka ovat etevimmät, sekä lukuisimmat ja jotka pitävät -muita skyytejä orjinaan. Nämä ulottuvat etelään Taurianmaahan saakka, -itään taas sille kaivannolle asti, jonka sokeista polveutuneet -kaivoivat, sekä siihen Maiotis-järven rannalla olevaan kauppapaikkaan, -joka on Kremnoi nimeltään. Toiset osat heidän aluettaan ulottuvat -Tanais-virtaan. Pohjoiseen päin, yläpuolella kuninkaallisia skyytejä, -asuvat melankhlainit, eräs toinen kansa, joka ei ole skyytiläinen. -Melankhlainien tuollapuolella on järviä ja ihmisistä tyhjä erämaa, -mikäli me tiedämme. - -21. Kun menee yli Tanais-virran, ei ole enää Skyytian maata, vaan -ensimäinen alueista on sauromatien, jotka Maiotis-järven sopukasta -alkaen asuvat pohjoiseen päin viidentoista päivämatkan verran, ja on -heidän maansa tyhjä sekä metsäpuista että istutetuista. Näiden takana -asuvat toisen alueen saaneet budinit; heidän asumansa maa kasvaa -tiheästi kaikenlaista metsää. - -22. Budinien tuollapuolen on pohjoiseen päin ensiksi seitsemän -päivämatkan verran erämaata, idempänä erämaan takana asuvat -thyssagetit, lukuisa ja omaperäinen kansa. Ne elävät metsästyksestä. -Lähellä näitä ja samoissa paikoissa asuvat ne, joilla en nimenä iyrkit; -nekin elävät metsästyksestä ja tekevät seuraavalla tavalla. Metsämies -nousee väijyksiin puuhun, joita on taajassa pitkin koko maata. -Jokaisella on varalla hevonen, jota on opetettu makaamaan vatsallaan, -ollakseen niin matala kuin suinkin, ynnä koira. Kun hän nyt puusta -näkee otuksen kaukaa, ampuu hän siihen nuolensa, astuu hevosen selkään -ja ajaa sitä takaa, ja koira ottaa sen kiinni. -- Näiden tuollapuolella -itään päin asuvat muut skyytit, jotka luopuivat kuninkaallisista -skyyteistä ja siten saapuivat tähän maahan. - -23. Aina näiden skyytien maahan saakka on mainittu maa kokonaan -tasankoa ja hyötyisää, mutta siitä pitäen se on kivistä ja rosoista. Ja -kun on mennyt tämän laajan rosoisen maan läpi, asuu korkeiden vuorien -juurella ihmisiä, joiden sanotaan kaikkien olevan syntymästään saakka -kaljupäisiä, miehet ja naiset yhtälailla; ne ovat myös tylppänenäisiä -ja niillä on suuret poskipäät, ne puhuvat omaa kieltään, mutta -käyttävät skyytiläis-pukua ja elävät puiden tuotteista. Pontilainen puu -on sen puun nimi, josta ne elävät, ja suuruudeltaan se on lähinnä -viikunapuuta. Sen hedelmä on pavunkaltainen, mutta siinä on sydän. Kun -tämä hedelmä on tullut kypsäksi, niin he siivilöivät sitä kankailla; ja -siitä vuotaa neste, joka on paksua ja mustaa, ja sen nimi on "askhy". -Sitä ne sekä nuolevat että sekoittavat maitoon ja juovat tahi myös -laittavat sen tahmeasta sakasta kakkuja, joita syövät. Karjaa näet ei -heillä ole paljon, sillä laitumet eivät ole sielläpäin juuri -erinomaisia. Jokainen asustaa puun alla, ja talvisin he peittävät puun -valkealla huopapeitteellä, mutta kesäisin ovat ilman peitettä. Heitä ei -yksikään ihminen loukkaa, sillä heidän kerrotaan olevan pyhiä. Eikä -heillä ole mitään sota-aseita. He ratkaisevat ympärillä asuvien -riitoja, vieläpä jos joku maanpakolaisena pakenee heidän turviinsa, -niin ei yksikään häntä loukkaa. He ovat nimeltään argippilaiset. - -24. Aina näihin kaljupäisiin saakka on maa vallan tunnettu, samoinkuin -niiden tällä puolen asuvat kansatkin. Sillä muutamat skyyteistä -saapuvat heidän luokseen, ja näiltä, samoinkuin Borystheneen -kauppapaikasta ynnä muista pontolaisista kauppapaikoista tulevilta -helleeneiltä, on helppo saada tietoja heistä. Mutta ne skyytit, jotka -heidän luokseen tulevat, toimittavat asiansa seitsemän tulkin avulla ja -seitsemällä kielellä. - -25. Aina näihin saakka on siis maa tunnettu, mutta siitä, mikä on -tuollapuolella kaljupäisiä, ei kukaan varmuudella tiedä ilmoittaa -mitään. Sillä korkeat, pääsyttömät vuoret eroittavat maan, eikä kukaan -voi kulkea niiden yli. Nämä kaljupäiset kertovat, mitä minä tosin -en usko, että vuorilla asuu vuohijalkaisia miehiä, ja heidän -tuollapuolellaan muita ihmisiä, jotka nukkuvat kuusi kuukautta. Tätä -minä en laisinkaan saata olettaa todeksi. Itään päin kaljupäisistä -oleva maa tunnetaan varmuudella, ja siinä asuu issedoneja, mutta siitä, -mikä on tuollapuolella kaljupäisiä ja issedoneja, heistä pohjoiseen -päin, ei tunneta muuta kuin mitä nämä itse kertovat. - -26. Issedonien kerrotaan noudattavan tämmöisiä tapoja. Kun joltain -mieheltä on kuollut isä, tuovat kaikki sukulaiset elukoita, ja -teurastettuaan nämä sekä hakattuaan lihat kappaleiksi, he hakkaavat -myös isännän kuolleen isän palasiksi, sekoittavat kaikki lihat ja -valmistavat niistä aterian. Mutta vainajan pään ne tekevät sileäksi, -puhdistavat ja kultaavat sen, ja sitten ne käyttävät sitä pyhänä -esineenä sekä suorittavat hänelle vuotuiset suuret uhrit. Näin tekee -poika isälleen, samoinkuin helleenit viettävät vainajainjuhlaa. Muuten -kerrotaan näidenkin olevan oikeamielisiä, ja miehillä sekä naisilla on -yhtäläinen valta. - -27. Nämätkin siis ovat tunnetut, mutta siitä eteenpäin kertovat -issedonit asuvan yksisilmäisiä ihmisiä ja kultaa vartioivia -aarnikotkia. Heiltä ovat skyytit saaneet tämän tiedon, skyyteiltä taas -me muut olemme ottaneet sen ja nimitämme heitä skyytinkielellä -arimaspeiksi; yksi on näet skyytinkielellä "arima", silmä taas "spu". - -28. Koko tässä kuvatussa maassa on niin ankara talvi, että siellä -kahdeksan kuukautta vallitsee vallan sietämätön pakkanen, jolloin ei -maa sula loaksi, jos siihen kaataa vettä, mutta kyllä, jos sytyttää -tulen. Mutta meri ja koko kimmeriläinen Bosporos jäätyvät ja kaivannon -tällä puolella asuvat skyytit kulkevat joukoissa yli jään ja ajavat -vaununsa toiselle puolelle sindien luo. Sillä tavoin talvea jatkuu -kahdeksan kuukautta, mutta neljänä jälelläolevanakin siellä on kylmä. -Tämä talvi eroaa luonteeltaan kaikista muiden seutujen talvista siinä -kohden, että siellä sadeaikana tuskin sataa nimeksikään, mutta kesäisin -ei tule sateesta loppua; ja siihen aikaan kun muualla käy ukkonen, -silloin siellä ei jyrise, vaan kesäisin tavan takaa. Jos ukkonen -talvella jyrisee, on tapana kummastella sitä kuten ihmettä ainakin. -Samoin myös jos tapahtuu maanjäristys, oli se sitten kesällä tai -talvella, pidetään sitä Skyytianmaassa ihmeenä. Hevoset jaksavat kestää -tämän talven, mutta muulit ja aasit eivät ensinkään sitä siedä. Mutta -muualla, jos hevoset seisovat pakkasessa, paleltuvat niiden jäsenet, -jota vastoin aasit ja muulit kestävät. - -29. Minusta näyttää siltä kuin myös sikäläinen sarveton lehmärotu siitä -syystä ei saisi sarvia. Tämän mielipiteeni puolesta todistaa myös se -Homeroksen säe Odysseiassa, joka kuuluu näin: - - "Libyan myös, miss' oinahat oitis sarvia saavat;" - -siinä aivan oikein mainitaan, että kuumissa maissa sarvet nopeasti -ilmestyvät. Mutta kovassa kylmyydessä elukoille joko ei kasva ollenkaan -sarvia tai sitten kasvaa aivan pienet. - -30. Siellä nyt tapahtuu siis kylmän vuoksi näin. Mutta minä ihmettelen --- kertomuksenihan on alusta saakka pitänyt välikertomuksista --, minkä -vuoksi koko Elis-maakunnassa ei saata syntyä muuleja, vaikka maa ei ole -kylmä eikä ole mitään muutakaan näkyväistä syytä. Eliläiset itse -väittävät, että jokin kirous on syynä siihen, että heillä ei synny -muuleja. Mutta kun lähestyy se aika, jolloin tammojen tulee varsoa, -niin he ajavat ne pois naapuriensa luo ja päästävät sitten niiden tykö -aaseja, kunnes tammat tulevat kantaviksi. Senjälkeen ne ajetaan -takaisin kotia. - -31. Mitä taas tulee höyheniin, jota skyytit kertovat ilman olevan -täynnä ja joiden vuoksi muka ei voi nähdä eikä kulkea edemmäksi -mannermaahan, niin on minulla niistä seuraava mielipide. Tämän maan -tuollapuolella sataa aina lunta, vähemmän tosin kesällä kuin talvella, -kuten luonnollista onkin. Niinpä jokainen, joka läheltä on nähnyt -sakean lumen putoavan, kyllä tietää mitä minä tarkoitan. Lumi näet -muistuttaa höyheniä. Ja koska siellä talvi on tämmöinen, ovat tämän -mannermaan pohjoisosat asumattomat. Niinmuodoin luulen, että skyytit ja -heidän naapurinsa kuvannollisesti sanovat lunta höyheniksi. Täten on -siis mainittu, mitä kerrotaan kauimpana asuvista kansoista. - -32. Mitä taas tulee hyperborealaisiin ihmisiin, niin eivät skyytit -niistä kerro mitään, eivätkä ketkään muutkaan sielläpäin asuvista, -jolleivät mahdollisesti issedonit. Mutta minun luullakseni eivät -nämätkään kerro mitään. Sillä siinä tapauksessa skyytitkin kertoisivat -niistä, kuten kertovat yksisilmäisistä. Sitävastoin on Hesiodos -maininnut hyperborealaisista, samoin myös Homeros "Epigoneissa", jos -nimittäin Homeros todella on sepittänyt tämän runoelman. - -33. Mutta kaikkein enimmin kertovat heistä delolaiset, jotka väittävät, -että vehnänolkiin käärittyjä uhrilahjoja tuodaan hyperborealaisten -maasta skyytien maahan; skyyteiltä taas ottavat naapurit ne vastaan ja -toimittavat ne toiselta toiselle länteen päin aina Adrian merelle -saakka. Sieltä ne lähetetään edelleen etelää kohti, jolloin -dodonalaiset ensimäisinä helleenien joukosta ottavat ne vastaan, -näitten tyköä ne saapuvat Malis-lahdelle, kulkevat salmen poikki -Euboiaan, missä ne lähetetään kaupungista toiseen aina Karystokseen -saakka. Mutta sitten jää Andros sivulle, sillä karystolaiset -toimittavat ne Tenokseen. Siten he kertovat näiden uhrilahjojen -saapuvan Delokseen. Mutta ensimäisellä kerralla hyperborealaiset -lähettivät viemään uhrilahjoja kaksi tyttöä, delolaisten mukaan -nimeltään Hyperokhe ja Laodike. Heidän myötään hyperborealaiset -lähettivät viisi miestä kansalaistensa joukosta turvasaatoksi -- nuo, -joita kutsutaan perfereiksi ja jotka nauttivat suurta kunniaa -Deloksessa. Mutta koska hyperborealaisten lähettämät henkilöt eivät -palanneet takaisin, niin heistä oli liian ankaraa, jos heidän alati -kävisi niin, että eivät saisi jälleen niitä, joita lähettivät, ja -kantoivat senvuoksi rajoille uhrilahjat, käärittyinä vehnänolkiin, sekä -antoivat toimeksi ja käskivät naapureita lähettämään niitä edelleen -omasta maastaan toiseen maahan. Ja täten lähetettyinä edelleen lahjat, -kuten he kertovat, saapuvat Delokseen. Minä tunnen itsekin eräitä -menoja, jotka muistuttavat näiden uhrilahjojen antamista. Kun nimittäin -traakialaiset ja paionilaiset naiset uhraavat kuningatar Artemiille, -pitävät he aina uhrilahjoja vehnänoljissa. - -34. Niin minä tiedän näiden tekevän. Mutta näiden hyperborealaisten -maasta tulleiden ja Deloksessa kuolleiden neitojen kunniaksi keritsevät -delolaisten tytöt ja pojat hiuksensa. Tytöt leikkaavat ennen häitään -palmikkonsa, kietovat sen värttinän ympäri ja asettavat sen -hautakummulle; ja hautakumpu on vasemmalla kädellä, kun astuu Artemiin -temppelitarhaan, ja sen päällä kasvaa öljypuu. Kaikki delolaisten pojat -taas kietovat hiussuortuvan ruohonkorren ympäri ja asettavat sen -hautakummulle. - -35. Semmoista kunniata siis he nauttivat Deloksen asujainten -puolelta. Nämät samat väittävät myöskin, että Arge ja Opis, kaksi -hyperborealaisten maasta tullutta neitoa, ovat matkustaneet näiden -samojen kansojen kautta ja saapuneet Delokseen jo aikaisemmin kuin -Hyperokhe ja Laodike. Viimemainitut olivat nimittäin saapuneet -tuodakseen Ileithyialle sen veron helposta synnyttämisestä, jonka -olivat ottaneet suorittaakseen, kun sitävastoin Arge ja Opis, kuten he -kertovat, olivat tulleet yhdessä itse jumalien kanssa ja he ovat -asukasten puolelta saaneet muita kunnianosoituksia. Heidän naisensa -keräävät näet näitä varten antimia, nimeltä mainiten heitä eräässä -virressä, jonka muuan lykialainen mies, Olen, on sepittänyt. -Delolaisilta taas ovat saarelaiset ja ioonilaiset sen tavan oppineet -sekä laulavat Opiin ja Argen kunniata, nimeltä mainiten näitä ja -keräten lahjoja. (Tämä Olen, joka tuli Lykiasta, oli muuten sepittänyt -muitakin vanhoja virsiä, joita lauletaan Deloksessa.) Ja kun -uhriteurasten reisikappaleet ovat poltetut alttarilla, viskataan niistä -jäänyt tuhka Opiin ja Argen haudalle ja kulutetaan siihen. Ja niiden -hauta on Artemiin temppelin takana, itäänpäin, sekä on aivan lähellä -keolaisten majataloa. - -36. Ja tämä olkoon mainittu hyperborealaisista. Sillä juttua -Abariksesta, jonka kerrotaan olevan hyperborealainen, en huoli esittää; -sen mukaan hän, mitään syömättä, kuljetteli nuolta ympäri koko maata. -Mutta jos on joitakin hyperborealaisia (pohjantakaisia) ihmisiä, on -myös toisia, eteläntakaisia. Ja minun täytyy nauraa nähdessäni, kuinka -monet kyllä piirustavat maan karttoja, mutta ei kukaan ole järkevällä -tavalla sitä kuvannut. Ne piirustavat nimittäin Okeanoksen virtaavaksi -maan ympäri, joka taas laitetaan niin pyöreäksi, kuin jos se olisi -harpilla vedetty, ja tekevät Aasian yhtä suureksi kuin Europan. Minä -tahdon senvuoksi muutamin sanoin osoittaa näiden kumpaisenkin suuruuden -sekä millaiseksi kumpikin on piirrettävä. - -37. Aasiassa asuvat persialaiset, jotka ulottuvat eteläiseen, -niinkutsuttuun Punaiseen mereen saakka. Näiden tuollapuolella asuvat -pohjoiseen päin meedialaiset, meedialaisten takana saspeirit, -saspeirien takana kolkhilaiset, jotka ulottuvat pohjoiseen mereen -saakka, mihin Fasis-joki laskee. Nämä neljä kansaa asuvat merestä -mereen. - -38. Siitä jatkuu Aasia kahtena niemekkeenä länteen päin, ja näitä minä -nyt aion kuvata. Toinen niemeke, alkaen yhdeltä puolen pohjoisessa -Fasis-joesta, ulottuu Aigeian mereen pitkin Pontosta ja Hellespontosta -troialaisen Sigeionin kohdalle. Etelässä taas tämä sama niemeke ulottuu -Foinikian äärellä sijaitsevasta Myriandos-lahdesta mereen Triopionin -kärkeen saakka. Tällä niemekkeellä asuu kolmekymmentä kansakuntaa. - -39. Tämä on nyt toinen näistä niemekkeistä. Toinen alkaa Persiasta ja -jatkuu Punaiseen mereen; sen muodostavat Persia, siitä alkava Assyria -ja sen jälkeen Arabia. Se päättyy, jos kohta ainoastaan tavallisen -kielenkäytön mukaan, Arabianlahteen, johon Dareios johti Niilistä -kanavan. Persiasta aina Foinikiaan saakka on maa leveä ja laaja; mutta -Foinikiasta tämä niemeke jatkuu pitkin palestinalaista Syyriaa ja -Egyptiä, mihin se päättyy. Siinä on ainoastaan kolme kansaa. - -40. Tämä on se osa Aasiaa, joka ulottuu Persiasta länteen päin. Mutta -persialaisten, meedialaisten, saspeirien ja kolkhien tuollapuolen, -itään päin olevaa maata rajoittaa yhtäältä Punainen meri, pohjoisessa -taas Kaspianmeri ja Araxes-joki, joka virtaa itään päin. Aina Indiaan -saakka on Aasia asuttu, mutta siitä pitäen on maa autio itään päin, -eikä yksikään saata ilmoittaa, minkälainen se on. - -41. Semmoinen ja niin suuri on Aasia. Mutta Libya liittyy toiseen -niemekkeeseen. Sillä Egyptin jälestä alkaa jo Libya. Egyptin kohdalta -on tämä niemeke kapea. Tästä meidän merestämme Punaiseen mereen on -satatuhatta syltä, mikä tekisi tuhat stadionia. Mutta tästä kapeasta -kannaksesta alkaen on se niemeke, jota kutsutaan Libyaksi, erinomaisen -leveä. - -42. Minä siis ihmettelen niitä, jotka ovat rajoittaneet ja eroittaneet -toisistaan Libyan, Aasian ja Europan. Sillä eroitus niiden suuruudessa -on melkoinen. Europpa ulottuu nimittäin pituudelleen pitkin molempia, -mutta leveydeltään niitä ei voi verratakaan keskenään. Sillä Libya on -selvästi meren ympäröimä, paitsi sitä osaa siitä, mikä rajoittuu -Aasiaan, kuten egyptiläisten kuningas Neko ensimäisenä, mikäli me -tiedämme, on näyttänyt. Senjälkeen nimittäin kuin hän lakkasi -kaivamasta Niilistä Arabianlahteen ulottuvaa kanavaa, hän lähetti -foinikialaisia miehiä laivoissa matkalle, käskien niitä paluumatkallaan -purjehtimaan Herakleen patsasten kautta, kunnes tulisivat pohjoiseen -mereen ja siten saapuisivat Egyptiin. Foinikialaiset läksivät matkalle -Punaisesta merestä ja purjehtivat pitkin eteläistä merta. Ja aina kun -tuli syysmyöhä, laskivat he maihin ja kylvivät viljaa maahan, missä -osassa Libyaa purjehtiessaan kulloinkin olivat, sekä odottivat -leikkuuaikaa. Korjattuaan viljan he purjehtivat pois, niin että he -kahden vuoden kuluttua kolmantena vuotena kiersivät Herakleen patsasten -ohi ja saapuivat Egyptiin. Ja he kertoivat, mitä minä tosin en saata -uskoa, mutta mahdollisesti joku toinen, että heillä purjehtiessaan -Libyan ympäri oli aurinko oikealla kädellä. - -43. Siten tämä seikka ensiksi huomattiin. Sittemmin kertovat -karkhedonilaiset tehneensä saman matkan. Sillä akhaimenidi Sataspes, -Teaspiin poika, ei purjehtinut Lihyan ympäri, vaikka hänet vartavasten -lähetettiin, vaan säikähtäen sekä matkan pituutta että kolkkoutta hän -kääntyi takaisin, suorittamatta äitinsä hänelle määräämää ansiotyötä. -Hän oli näet häväissyt immen, joka oli Zopyroksen, Megabyzoksen pojan, -tytär. Kun Sataspes sitten tämän rikoksen vuoksi piti kuningas Xerxeen -käskystä seivästettämän, niin hänen äitinsä, joka oli Dareioksen sisar, -rukoili hänen puolestaan, sanoen aikovansa säätää pojalleen vielä -suuremman rangaistuksen kuin kuningas. Hänen täytyisi nimittäin -purjehtia Libyan ympäri, kunnes hän, purjehtiessaan sen ympäri, -saapuisi Arabianlahteen. Xerxes suostui tähän ehdoitukseen, ja Sataspes -saapui Egyptiin, otti sieltä laivan ja merimiehiä sekä purjehti -Herakleen patsaille. Purjehdittuaan niiden kautta ja kierrettyään sen -Libyan niemen, jonka nimi on Soloeis, hän purjehti etelään päin. Hän -kulki useiden kuukausien ajan laajaa merta, mutta koska samaa kulkua -kesti yhä edelleen, kääntyi hän takaisin ja purjehti pois Egyptiin. -Sieltä hän saapui kuningas Xerxeen luo ja väitti kauimpana ollessaan -purjehtineensa vähäkasvuisten ihmisten ohi, jotka käyttivät -palmunlehvistä tehtyjä vaatteita. Ja kun he itse laivallaan laskivat -maihin, niin nämä aina pakenivat vuorille jättäen kaupunkinsa. Itse he, -mennessään kaupunkeihin, eivät tehneet mitään vahinkoa, ottivat niistä -ainoastaan ruokavaroja. Mutta syy siihen, ettei hän kokonaan -purjehtinut Libyan ympäri, oli, niinkuin hän väitti, se, että laiva ei -enää voinut kulkea eteenpäin, vaan pysähtyi. Mutta Xerxes ei uskonut -hänen puhuvan totta, vaan, koska hän ei ollut suorittanut määrättyä -ansiotyötä, niin hän seivästytti hänet, vahvistaen siten entisen -rangaistuksen. Tämän Sataspeen kuohilas läksi, heti kun kuuli herransa -kuolleen, karkuun Samokseen, mukanaan suuri rahasumma, minkä muuan -samolainen mies anasti; minä tiedän kyllä hänen nimensä, mutta jätän -sen tahallani mainitsematta. - -44. Mutta suurin osa Aasiaa tuli tutkituksi Dareioksen toimesta. Tämä -tahtoi nimittäin tietää, missä Indos-joki, joka kaikkien jokien -joukosta on toinen, jossa tavataan krokodiilejä -- missä siis tämä joki -laskee mereen. Hän lähetti laivoilla muutamia luotettavia miehiä, -muiden muassa Skylaxin, joka oli kotoisin Karyandasta. Nämä läksivät -matkalle Kaspatyros-kaupungista ja Paktyike-maakunnasta ja purjehtivat -pitkin virtaa mereen saakka, ja, merta myöten taas länteen päin -purjehtien, he kolmantenakymmenentenä kuukautena saapuivat siihen -paikkaan, mistä egyptiläisten kuningas oli, niinkuin aikaisemmin olen -maininnut, lähettänyt foinikialaiset purjehtimaan Libyan ympäri. -Senjälkeen kuin he olivat tehneet tämän kiertomatkan, laski Dareios -indialaiset valtansa alle ja vallitsi tätä merta. Siten havaittiin, -että muu osa Aasiaa, paitsi sitä, mikä on itään päin, on laadultaan -samanlaista kuin Libya. - -45. Mitä Europpaan tulee, ei kukaan ole selvästi huomannut, onko se -idässä ja pohjoisessa meren ympäröimä, mutta pituudeltaan tiedetään sen -ulottuvan pitkin molempia toisia maanosia. Enkä minä myöskään saata -arvata, miksikä maalla, joka kuitenkin on yksi, on kolme eri nimeä, -joilla on naisten nimitykset, enkä, miksi egyptiläinen joki Niili ja -kolkhilainen Fasis ovat määrätyt rajoiksi (toiset taas mainitsevat -maiotilaisen Tanais-joen ja kimmeriläisen kahluupaikan). En myöskään -ole voinut saada selville niiden nimiä, jotka ovat laatineet nämä -rajat, enkä, minkä mukaan he ovat antaneet nimet. Niinpä väittävät -useimmat helleenit, että Libya on saanut nimensä eräästä kotimaisesta -naisesta, Libyasta, ja Aasia taas Prometheuksen vaimon nimen mukaan. -Tämän nimen omaksuvat myös lyydialaiset väittäessään, että Aasia on -saanut nimensä Asieen, Kotyksen pojan ja Maneen pojanpojan, eikä -Prometheuksen Asian mukaan. Edellisen mukaan on myös asilainen -sukukunta Sardeessa saanut nimensä. Mutta mitä Europpaan tulee, ei -yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on -tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, -jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta -Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin -toisetkin maanosat. Mutta nytpä onkin ilmeistä, että tämä oli kotoisin -Aasiasta eikä saapunut tähän maahan, jota helleenit nykyään kutsuvat -Europaksi, vaan ainoastaan Foinikiasta Kreetaan ja Kreetasta Lykiaan. -Sen verran olkoon nyt tästä mainittu; me puolestamme tulemme käyttämään -maanosien käytäntöön otettuja nimiä. - -46. Lukuunottamatta skyytejä asuvat Pontos Euxeinoksen seuduilla, joita -vastaan Dareios läksi sotaretkelle, kaikkein sivistymättömimmät kansat. -Sillä me emme voi tälläpuolen Pontosta asuvista kansoista mainita -ainoatakaan, joka kekseliäisyydessä olisi merkillinen, emmekä tiedä -ketään huomattavaa miestä, paitsi skyytiläistä kansaa ja Anakharsista. -Skyytiläinen heimo on nimittäin tehnyt erään kaikista inhimillisistä -keksinnöistä, mitä me tunnemme, sukkelimman keksinnön, mutta muissa -kohdin en minä sitä kiitä. Tämä heidän suurin keksintönsä on siinä, -että ei kukaan, joka heitä vastaan hyökkää, voi päästä pakoon, ja ettei -kukaan voi saavuttaa heitä, jos eivät tahdo tulla tavatuiksi. Heillähän -ei ole rakennettuina kaupunkeja eikä linnoituksia, vaan he siirtävät -asumuksiaan, ovat kaikki hevos-jousimiehiä, eivät elä kynnöstä, vaan -karjasta, ja kuljettavat asumuksiaan vankkureilla. Kuinka semmoisia -vastaan voisi taistella ja heidän kimppuunsa päästä? - -47. Tämän he ovat keksineet, syystä että maa on siihen sovelias, ja -heillä on joet liittolaisinaan. Sillä tämä maa, joka on tasankoa, on -ruohoinen ja vesiperäinen, ja jokia siinä virtaa melkein yhtä monta -luvultaan kuin on kanavia Egyptissä. Tahdon mainita nimeltään -ainoastaan ne niistä, jotka ovat kuuluisat, ja joita myöden voi -purjehtia mereltä ylös. Ne ovat: viisisuinen Istros, sitten Tyras, -Hypanis, Borysthenes, Pantikapes, Hypakyris, Gerros ja Tanais. Ne -virtaavat seuraavalla tavalla. - -48. Istros, joka on suurin kaikista joista, joita me tunnemme, virtaa -aina samanlaisena, sekä kesät että talvet, ja on ensimäinen virta -lännestä lukien niistä, jotka ovat Skyytianmaassa. Sen suuruuteen on -syy tämä. Ne monet muut joet, jotka siihen laskevat, tekevät sen -suureksi. Skyytianmaan kautta virtaa siihen viisi suurta jokea: se, -jolle skyytit antavat nimen Porata ja helleenit Pyretos, edelleen -Tiarantos, Araros, Naparis ja Ordessos. Ensinmainittu joki on suuri ja -yhdistää, virraten idän puolelta, vetensä Istrokseen. Toinen, -niinsanottu Tiarantos, on lännempänä ja pienempi. Araros, Naparis ja -Ordessos kulkevat näiden keskitse ja purkautuvat Istrokseen. - -49. Nämät ovat ne omassa maassa alkavat skyytiläiset joet, jotka -täyttävät Istros-virran. Agathyrsien maasta virraten yhtyy siihen -Maris-joki, Haimoksen huipuilta taas virraten pohjoiseen päin laskee -siihen kolme muuta suurta jokea: Atlas, Auras ja Tibisis. Traakian ja -traakialaisten krobyzien kautta virraten purkautuvat Athrys, Noes ja -Artanes Istrokseen. Paionien maasta ja Rodope-vuoresta laskee siihen -Kios-joki, joka kulkee halki Haimos-vuorten. Illyriasta virraten -pohjoiseen laskee Angros joki triballien tasankoon ja Brongos-jokeen, -Brongos taas Istrokseen. Siten Istros vastaanottaa nämä molemmat -suuret joet. Ombrilaisten yläpuolella olevasta maasta laskee siihen -Karpis-joki ja eräs toinen, Alpis niminen joki, virraten nekin -pohjoiseen päin. Istros virtaa näet koko Europan läpi, alkaen kelttien -maasta, jotka kynetien jälestä asuvat äärimmäisinä lännessä Europan -kansoista. Virraten koko Europan halki se laskee Skyytian sivulta -mereen. - -50. Sen kautta että yllä luetellut joet ynnä monet muut laskevat -vetensä yhteen, tulee Istros suurimmaksi kaikista joista, koskapa, jos -vertaa niitä semmoisinaan, Niili voittaa vedenpaljouden puolesta. Sillä -viimemainittuun ei mikään joki eikä mikään lähde laske, siten lisäten -sen vesimäärää. Istros virtaa kesät talvet aina yhtäläisenä minun -luullakseni seuraavasta syystä. Talvella sillä on luonnollinen -korkeutensa, tai vähän suurempi. Sillä tässä maassa sataa ylimalkaan -talvella vähän, vaan tulee ainoastaan lunta. Kesällä taas se suunnaton -lumimäärä, joka talvella sataa, sulaa ja laskee kaikkialta Istrokseen. -Tämä lumi, joka laskee siihen, ynnä sen ohella runsaat ja ankarat -rankkasateet täyttävät sen. Sillä koko kesän siellä sataa. Mutta kuta -enemmän vettä aurinko vetää puoleensa kesällä talveen verraten, sitä -runsaammat ovat toiselta puolen Istroksen lisävedet kesällä kuin -talvella. Kun näitä verrataan keskenään, syntyy tasapaino, niin että -vesi aina pysyy samalla korkeudella. - -51. Istros on siis yksi Skyytian joista. Senjälkeen seuraa pohjoisesta -tuleva Tyras, saaden alkunsa suuresta järvestä, joka eroittaa Skyytian -ja neurien maan. Sen suistamossa asuu helleenejä, joita kutsutaan -tyriteiksi. - -52. Kolmas joki, Hypanis, lähtee Skyytianmaasta ja virtaa suuresta -järvestä, jota ympäröivillä laitumilla elää valkoisia villihevosia. -Tätä järveä kutsutaan vallan oikein "Hypaniin äidiksi". Siitä siis -Hypanis saa alkunsa ja virtaa viiden päivämatkan pituuden matalana ja -suolattomana, mutta siitä perin neljän päivän laivamatkan se on kovin -katkeraa. Siihen laskee nimittäin katkera lähde, joka on siihen määrään -katkera, että se, niin vähäinen kuin onkin kooltaan, antaa makunsa -Hypanis-joelle, jolla suuruudessa ei ole monta vertaistaan. Tämä lähde -sijaitsee kyntäjä-skyytien ja alazonien maan rajoilla. Nimenä on -lähteellä ja sillä paikalla, mistä se virtaa, skyytinkielellä -Exampaios, tahi helleenien kielellä "Pyhät tiet". Alazonien kohdalla -Tyras ja Hypanis lähestyvät toisiaan, mutta siitä pitäen kumpikin -kääntyy omalle taholleen ja virtaa, välillään leveä maa. - -53. Neljäs joki on Borysthenes, joka Istroksen jälkeen on suurin näistä -ja meidän mielipiteemme mukaan tuotteliain ei ainoastaan skyytiläisistä -joista, vaan myös kaikista muista, lukuunottamatta egyptiläistä Niiliä. -Sillä ei ole toista jokea, jota saattaisi verrata tähän. Mutta muista -on Borysthenes tuotteliain, se kun tarjoo mitä kauniimpia ja rehevimpiä -karjalaitumia ynnä erinomaisen oivallisia ja runsaita kaloja, on mitä -hyvänmakuisin ja virtaa puhtaana liejuisten rantojen läpi. Sen varsilla -tulee vilja mitä parasta, ja missä maahan ei kylvetä, kasvaa erittäin -pitkää heinää; sen suistamossa laskeutuu itsestään suunnattomat määrät -suolaa ja siinä tavataan suuria selkärangattomia merieläviä, joita -kutsutaan antakaieiksi ja joita kaupitellaan suolattuina, ynnä paljon -muuta ihmeteltävää. Aina gerrien maahan saakka, johon on neljänkymmenen -päivän laivamatka, on sen juoksu pohjoisesta tunnettu. Mutta minkä -kansojen kautta se tämän maan tuollapuolen virtaa, sitä ei kukaan -saata ilmoittaa. On ilmeistä, että se erämaan kautta virtaa -maanviljelijä-skyytien maahan. Nämä skyytit näet asuvat sen varsilla -kymmenen päivän laivamatkan pituudelta. Ainoastaan tämän joen, -samoinkuin Niilin, lähteitä en saata ilmoittaa, eikä luullakseni kukaan -muukaan helleeneistä. Lähellä sitä paikkaa, missä Borysthenes virtaa -mereen, yhtyy siihen myös Hypanis, joka purkautuu samaan suomaahan. -Näiden jokien välistä maata, joka on kiilanmuotoinen kaistale, -kutsutaan Hippolaoksen niemeksi, johon on pystytetty Demeterin pyhättö. -Mutta pyhätön toisella puolen, Hypaniin luona, asuvat borystheneläiset. - -54. Tämä olkoon sanottu näistä joista. Näiden jälkeen on viidentenä -vielä joki, jonka nimi on Pantikapes ja joka sekin virtaa pohjoisesta -päin ja järvestä; sen ja Borystheneen välillä asuvat maataviljelevät -skyytit, ja se laskee Hylaiaan, jonka läpi kuljettuaan se yhtyy -Borystheneeseen. - -55. Kuudes joki on Hypakyris, joka saa alkunsa järvestä ja virraten -paimentolais-skyytien kautta laskee Karkinitis-kaupungin kohdalle, -jättäen oikealle Hylaian ja niinkutsutun Akhilleuksen juoksuradan. - -56. Seitsemäs joki, Gerros, on Borystheneestä erillään niin kauas kuin -Borysthenes on tunnettu, ja sillä on sama nimi kuin itse maallakin, -nimittäin Gerros. Se virtaa mereen päin, eroittaa toisistaan -paimentolais- ja kuninkaallisten skyytien maan, sekä laskee -Hypakyris-jokeen. - -57. Kahdeksas joki on Tanais, joka virtaa halki pohjoisesta, saaden -alkunsa suuresta järvestä, ja laskee vielä suurempaan, niinkutsuttuun -Maiotis-järveen, joka eroittaa toisistaan kuninkaalliset skyytit ja -sauromatit. Tähän Tanais-virtaan laskee toinen, jonka nimi on Hyrgis. - -58. Nämät siis ovat kuuluisimmat niistä joista, joita skyytit -omistavat. Mutta Skyytiassa kasvava ruoho lisää kaikista ruoholajeista, -joita tunnemme, enimmin sappea karjassa. Että niin on asianlaita, sen -saattaa päättää, jos avaa elukat. - -59. Nämät ovat siis heidän suurimmat tulolähteensä. Mutta muuten on -heillä tämänkaltaiset tavat. He palvelevat ainoastaan seuraavia -jumalia: enimmin Hestiaa, edelleen Zeusta ja Maata, joista pitävät -Maata Zeun puolisona, näiden jälkeen Apolloa, taivaallista Afroditea, -Heraklesta ja Aresta. Näitä kunnioittavat kaikki skyytit, mutta -niinkutsutut kuninkaalliset skyytit uhraavat myös Poseidonille. Ja -skyytinkielellä on Hestia Tabiti, Zeusta kutsutaan minun mielestäni -vallan oikein nimellä Papaios, Maa on Api, Apollon Goitosyros, -taivaallinen Afrodite Argimpasa, Poseidon Thagimasadas. Kuvia, -alttareita ja temppeleitä ei heillä ole tapana pystyttää muuta kuin -Areelle. Mutta hänelle se on tapana. - -60. Sama uhraustapa vallitsee yhtäläisesti kaikissa juhlissa, ja siinä -menetellään näin. Uhriteuras seisoo etujalat sidottuina, uhraaja, joka -taas seisoo elukan takana, kaataa sen maahan vetämällä köydenpäätä; -uhriteuraan sortuessa hän kutsuu nimeltä sitä jumalaa, jolle uhraa, -sitten hän kiireesti viskaa ansan kaulaan, pistää silmukkaan puikon, -kierittää tätä ja kuristaa siten elukan. Eikä hän siinä sytytä tulta, -vihi teurasta tai vala viiniuhria. Vaan kuristettuaan ja nyljettyään -sen hän heti käy sitä keittämään. - -61. Koska Skyytianmaa on kovin puutonta, on siellä keksitty tällainen -keino lihan keittämiseksi. Senjälkeen kuin uhriteuraat on nyljetty, -puhdistavat he lihat luista, sitten he viskaavat ne kotitekoisiin -kattiloihin, jotka enimmin muistuttavat lesbolaisia sekoitusastioita, -paitsi että ovat paljoa suuremmat. Niihin he viskaavat lihan ja -keittävät sen polttamalla uhriteurasten luita. Mutta jos heillä ei ole -käsillä kattilaa, viskaavat he kaikki lihat uhriteurasten mahalaukkuun, -sekoittavat siihen vettä ja sytyttävät luut. Nämä palavat -erinomaisesti, ja luista puhdistetut lihat mahtuvat helposti -mahalaukkuun. Siten härkä keittää itsensä ja samoin muutkin uhriteuraat -kukin itsensä. Senjälkeen kuin liha on keitetty, antaa uhraaja lihoista -ja sisälmyksistä osan esikoislahjaksi ja viskaa sen eteensä. Ja he -uhraavat sekä muuta karjaa että erittäin hevosia. - -62. Muille jumalille he siis uhraavat tällä tavoin sekä tämmöisiä -elukoita, mutta Areelle taas näin. Valtakuntiensa jokaiseen piiriin he -ovat pystyttäneet tämmöisen Areen pyhätön. He pinovat risukimppuja noin -kolmen stadionin pituisiksi ja levyisiksi, mutta ei perin korkeiksi -läjiksi. Tämmöisen päälle tehdään tasainen neliönmuotoinen paikka, -jonka kolme kylkeä on äkkijyrkät, mutta neljännen kohdalta voi astua -ylös. Joka vuosi he ajavat sinne sataviisikymmentä vaunullista risuja, -läjä kun aina rankkasateitten vuoksi laskeutuu. Tämän pyhitetyn paikan -päällä on jokaisella pystytettynä vanha tikari, ja tämä on Areen kuva. -Tälle tikarille he vuotuisesti uhraavat karjaa sekä hevosia, vieläpä -seuraavassa kohden enemmänkin, mitä eivät muille jumalille. Kaikista -vangiksi saaduista vihollisista he näet uhraavat aina yhden sadasta, -mutta ei samalla tavalla kuin elukoita, vaan toisella tavalla. He -vuodattavat näet viiniä vankien päähän, jonka jälkeen he teurastavat -heidät niin, että veri valuu astiaan, sitten he vievät veren ylös -risuläjälle sekä vuodattavat sen tikarin päälle. Sen he siis kantavat -ylös, mutta alhaalla, pyhätön luona he tekevät näin. He leikkaavat -teurastetuilta miehiltä pois aina oikean käsivarren olkapään kohdalta -ja viskaavat sen ilmaan ja sitten he päätettyään muutkin uhrit lähtevät -pois. Käsivarsi jää makaamaan siihen, mihin se putoo, ja ruumis taas -makaa erillään siitä. - -63. Nämä uhrimenot siis vallitsevat heillä. Sikoja sitävastoin he eivät -ensinkään käytä, eikä heidän lainkaan ole tapana kasvattaakaan niitä -maassaan. - -64. Sotatavat ovat heillä seuraavat. Senjälkeen kuin skyytiläinen mies -on kaatanut ensimäisen miehen, niin hän juo tämän verta, ja vie -kaikkien niiden päät, jotka hän taistelussa surmaa, kuninkaalle. Sillä -vain se, joka tuo pään, saa osan saadusta saaliista, mutta se, joka ei -tuo, ei sitä saa. Ja seuraavalla tavalla hän nylkee nämä päät. Hän -tekee ensin leikkauksen pään ympäri korvien kohdalta, sitten hän -tarttuu päänahkaan ja ravistaa sen irti, jonka jälkeen hän härän -kylkiluulla kaapii lihan pois, hieroo nahkaa hyppysissään ja saatuaan -sen kyllin pehmeäksi hän käyttää sitä pyyheliinaksi sekä ripustaa sen -ratsuhevosensa suitsiin ja ylpeilee siitä. Ja sitä, jolla on useimmat -semmoiset, pidetään paraimpana miehenä. Monet heistä tekevät -nyljetyistä nahoista myöskin viittoja pukeakseen ne ylleen, ommellen -niitä samalla tapaa kuin paimenpaitoja. Monet nylkevät kuolleilta -vihollisilta pois kädet kynsineen päivineen ja tekevät niistä kansia -nuoliviiniinsä. Ihmisen nahka onkin sekä paksua että loistavaa ja on -valkeudessa melkein loistavin kaikista nahoista. Monet nylkevät myös -kokonaisia miehiä, pingoittavat nahan puun ympäri ja kuljettavat niitä -hevostensa selässä. - -65. Tämmöinen tapa siis heillä on. Mutta itse päiden suhteen, ei -kuitenkaan kaikkien, vaan pahimpien vihamiestensä, he menettelevät -seuraavalla tavalla. Kaikki, mikä on kulmakarvojen alapuolella, -sahataan pois jonka jälkeen kallo puhdistetaan. Ja jos omistaja on -köyhä, niin hän verhoo sen ulkoa ainoastaan karvaamattomalla -härännahalla ja käyttää sitä niin. Mutta jos hän on rikas, niin hän -verhoo sen nahalla, mutta kultaa sen sitäpaitsi sisältä ja käyttää sitä -siten juoma-astiana. Tämän he tekevät myös sukulaistensa suhteen, jos -nämä joutuvat riitaan heidän kanssaan, ja kantaja kuninkaan edessä -pääsee voitolle. Ja kun hänen luokseen tulee semmoisia vieraita, joita -hän pitää arvossa, niin hän asettaa esille päät ja kertoo, mitenkä -nämä, vaikka olivatkin sukulaisia, olivat häntä vainonneet, vaan että -hän oli saanut heidät valtaansa. Ja sitä he sanovat kelpo työksi. - -66. Kerran vuodessa jokainen piirinpäällikkö omassa piirissään täyttää -viinillä sekoitusastian, josta juovat ne skyytit, jotka ovat tuhonneet -vihollisia. Mutta ne, jotka eivät ole sitä tehneet, eivät saa maistaa -tätä viiniä, vaan istuvat syrjässä halveksittuina. Tämä tuottaa heille -mitä suurimman häpeän. Ne sitävastoin heistä, jotka ovat tuhonneet -erittäin monta miestä, saavat yht'aikaa juoda kahdesta maljasta. - -67. Tietäjiä on skyyteillä paljon, ja nämä ennustavat pajuvitsoista -seuraavalla tavalla. He tuovat mukanaan suuria risukimppuja, panevat ne -maahan, purkavat ne, asettavat kunkin vitsan yksitellen paikoilleen ja -lukevat sitten loitsuja; ja niitä lukiessaan he jälleen käärivät vitsat -kokoon ja sitten he uudestaan asettavat kunkin paikoilleen riviin. Tämä -heidän ennustustapansa on esi-isiltä peritty. Mutta, enareit, jotka -ovat miesvaimoja, sanovat, että Afrodite on heille opettanut -ennustustaidon. Joka tapauksessa he ennustavat niinipuun kuoresta. He -pilkkovat niinen kolmeen kaistaleeseen, kietovat nämä sormiensa ympäri -ja purkaessaan ne auki he ennustavat. - -68. Kun skyytien kuningas sairastuu, noudattaa hän luokseen kolme -enimmin arvossa pidettyä miestä tietäjien joukosta, ja nämä ennustavat -yllämainitulla tavalla. He puhuvat tavallisesti jotenkin siihen -suuntaan, että se tai se on vannonut väärän valan kuninkaan kotiliesien -kautta, mainiten jonkun maanmiehistään. Mutta kuninkaan kotiliesien -kautta on skyyteillä tapana vannoa varsinkin silloin, kun tahtovat -vannoa suurimman valansa. Paikalla otetaan kiinni ja tuodaan se, jonka -he väittävät tehneen väärän valan; ja kun hän saapuu, niin tietäjät -todistavat häntä vastaan, että hän on vannonut väärän valan kuninkaan -kotiliesien kautta, ja että kuningas siitä syystä on pahoinvoipa. Hän -kieltelee, väittää, ettei ole vannonut väärin ja valittelee kovasti. -Koska tämä kieltelee, noudattaa kuningas luokseen kaksi vertaa niin -monta tietäjää. Ja jos nämätkin katsoessaan arpoja selittävät hänet -syypääksi väärään valaan, niin ensimäiset tietäjät suoraa päätä -leikkaavat pään häneltä poikki ja saavat hänen rahansa. Mutta jos -lisäksi tulleet tietäjät vapauttavat hänet, saapuu muita tietäjiä ja -taas muita. Jos nyt useammat vapauttavat henkilön, on säädetty, että -ensimäisten tietäjien itsensä täytyy menettää henkensä. - -69. Seuraavalla tavalla he siis surmaavat nämä. He täyttävät vaunut -risuilla, valjastavat niiden eteen härkiä, sitovat tietäjät, kytkevät -heiltä kädet takaa kiinni, pistävät kapulan heidän suuhunsa, painavat -heidät keskelle risuja, sytyttävät ne tuleen, säikäyttävät härkiä ja -laskevat ne menemään. Monet härät palavat poroksi yhdessä tietäjien -kanssa, monet taas pääsevät liekkien keskeltä pakoon, sittenkuin niiden -aisa on palanut poroksi. He polttavat yllämainitulla tavalla muistakin -syistä tietäjiä ja kutsuvat niitä valetietäjiksi. Eikä kuningas jätä -jälelle niiden lapsiakaan, jotka hän tappaa, vaan hän surmaa kaikki -miehenpuolet; mutta naispuolia hän ei vahingoita. - -70. Valaliittonsa skyytit tekevät niiden kanssa, joiden kanssa tekevät, -tällä tavalla. He valavat suureen savimaljaan viiniä ja sekoittavat -siihen liitontekijäin verta, jonka saavat joko pistämällä ruumista -naskalilla tai viiltäen puukolla hiukan ihoa. Sitten he pistävät -maljaan tikarin, nuolia, tapparan ja heittokeihään. Tämän tehtyään he -lukevat pitkiä rukouksia ja sitten juovat siitä sekä ne itse, jotka -liiton keskenään tekevät, että arvokkaimmat heidän seuralaisistaan. - -71. Kuningasten haudat ovat gerrien maassa. Sinne he, kun heiltä on -kuollut kuningas, kaivavat suuren neliskulmaisen maakuopan. Saatuaan -sen valmiiksi he ottavat ruumiin ylös vaunuihin ja kuljettavat sen -lähimmän kansan luo. Sitä ennen he ovat vahalla sivelleet ruumista sekä -viiltäneet auki, puhdistaneet ja täyttäneet vatsan survotulla -kypeiroksella suitsutuksella ynnä sellerin ja dillin siemenillä sekä -sitten jälleen ommelleet sen kiinni. Ne, jotka ottavat vastaan täten -tuodun ruumiin, tekevät aivan samoin kuin kuninkaalliset skyytit. He -leikkaavat kappaleen korvastaan, keritsevät hiuksensa ylt'ympäri pään, -viiltävät viiruja käsivarsiensa ympäri, raastavat otsaansa ja nenäänsä -ja pistävät nuolia vasemman kätensä läpi. Maastaan he sitten vaunuissa -kuljettavat kuninkaan ruumiin seuraavan luo niistä kansoista, joita he -hallitsevat. Ja ne, joiden luo he aikaisemmin ovat tulleet, seuraavat -heitä. Ja sittenkuin he viedessään vainajaa ovat matkanneet kaikkien -kautta, niin he ovat gerrien maassa, jotka asuvat kauimpana niistä -kansoista, joita he hallitsevat, sekä hautojen luona. Sitten he -laskevat ruumiin hautaan oljille, iskevät keihäitä maahan ruumiin -kummallekin puolelle, panevat riukuja niiden päälle ja kattavat ne -sitten risuilla. Haudan jälelläolevaan avaraan tilaan he hautaavat -yhden hänen jalkavaimoistaan, jonka ovat kuristaneet kuoliaaksi, hänen -juomanlaskijansa, ruuanlaittajansa, tallirenkinsä, palvelijansa, -sanantuojansa, hevosensa ynnä esikoiset kaikesta muusta sekä kultaisia -maljoja; he näet eivät ollenkaan käytä hopeata eikä vaskea. Tämän -tehtyään he kaikki luovat suuren maakummun, jolloin he kilpailevat -keskenään ja pyrkivät tekemään niin suuren kuin mahdollista. - -72. Vuoden kuluttua he taas tekevät näin. He ottavat kelvollisimmat -muiden palvelijain joukosta -- ne ovat syntyperäisiä skyytejä, sillä -kaikkien niiden täytyy palvella, joita kuningas itse siihen käskee, -heillä kun ei ole rahalla ostettuja palvelijoita -- ja kuristavat -näistä palvelijoista viisikymmentä ynnä viisikymmentä hänen kauniinta -hevostaan. Viimemainittujen vatsaontelon he tyhjentävät ja -puhdistettuaan sen he täyttävät sen akanoilla ja ompelevat sen sitten -kiinni. Senjälkeen he pystyttävät pyöränkehän puoliskon kahden tangon -nenään, niin että se riippuu alaspäin, toisen puoliskon kahden toisen -tangon nenään, ja iskevät sillä tapaa useita semmoisia maahan; edelleen -he ajavat paksuja seipäitä hevosten läpi pitkittäin kaulaan saakka ja -nostavat ne pyöränpuoliskoille, joista etumaiset kannattavat hevosten -lapoja, takana olevat taas vatsoja reisien kohdalta. Jalat riippuvat -kummallakin puolen ilmassa. Senjälkeen he pistävät niitten suuhun -suitset ja kuolaimet, vetävät niitä eteenpäin ja kiinnittävät ne sitten -vaarnoihin. Nyt he asettavat kunkin viidestäkymmenestä kuristetusta -nuorukaisesta hevosensa selkään ja asettavat ne sillä tavoin, että -ensin ajavat suoran tangon kunkin kuolleen selkärankaa myöten kaulaan -saakka. Alaspäin ulottuu osa tästä tangosta ruumiin ulkopuolelle ja sen -he iskevät toisessa, hevosen läpi kulkevassa tangossa olevaan reikään -kiinni. Ja pystytettyään nämä ratsumiehet piiriin hautakummun ympäri he -lähtevät pois. - -73. Sillä tavoin he hautaavat kuninkaansa. Mutta aina milloin muut -skyytit kuolevat, vievät lähimmät sukulaiset vainajat vaunuihin -sijoitettuina ympäri ystävien luo. Näistä jokainen ottaa vastaan ja -kestitsee saattomiehiä sekä asettaa vainajan eteen aivan samaa kuin -muillekin. Neljäkymmentä päivää yksityisiä henkilöitä sillä tapaa -viedään ympäri, ja sitten ne haudataan. Ja hautajaisten jälkeen skyytit -puhdistavat itsensä seuraavalla tavalla. He saippuoivat ensin päänsä ja -pestyään saippuan pois he ruumiilleen tekevät näin. He pystyttävät -kolme salkoa, niin että ne nojaavat toisiansa vasten, levittävät niiden -ympäri villahuopia ja kiinnitettyään ne toisiinsa niin tiukkaan kuin -suinkin he viskaavat tulesta hehkuvia kiviä salkojen ja huopien -keskellä olevaan hinkaloon. - -74. Heidän maassaan kasvaa liinaa, joka, lukuunottamatta paksuutta ja -kokoa, muistuttaa hyvin paljon pellavaa; mutta viimemainitun voittaa -liina suuressa määrin. Se kasvaa niin hyvin itsestään kuin kylvettynä, -ja siitä tekevät traakialaiset itselleen vaatteitakin, jotka ovat aivan -pellavasta tehtyjen kaltaiset; niinpä joka ei ole erittäin perehtynyt -siihen, ei voisi eroittaa, onko kangas pellavaa vai liinaa. Mutta se, -joka ei vielä ole nähnyt liinakangasta, saattaa luulla vaatetta -pellavakankaaksi. - -75. Tämän liinan siemeniä skyytit siis ottavat, jonka jälkeen he -ryömivät huopien alle ja viskaavat sitten siemenet hehkuville kiville. -Ja viskattaessa ne suitsuavat ja levittävät sellaisen höyryn, ettei -mikään helleeniläinen höyrykylpy sitä voittaisi. Ja skyytit ulvovat -ihastuksissaan löylystä. Se käy heillä kylvyn sijasta. Sillä vedellä he -eivät ollenkaan pese ruumistaan. Heidän vaimonsa taas survovat rosoista -kiveä vasten kypressi-, seeteri- ja libanospuuta ja valavat vettä -päälle; ja sitten he voitelevat koko ruumiinsa ja kasvonsa tällä -survomuksella, joka on tahmeata. Ja samalla kuin heille siitä lähtee -hyvä tuoksu, tulee heidän ihonsa puhtaaksi ja kiiltäväksi, kun he -seuraavana päivänä ottavat pois voiteen. - -76. Mutta vierasten tapojen noudattamista he kovasti karttavat, niin -hyvin muiden kuin erittäin helleeniläisten tapojen, niinkuin osoittivat -Anakharsis ja toiseksi taas Skyles. Niinpä kun Anakharsis, paljon -maailmaa katseltuaan ja kaikkialla suurta viisautta osoitettuaan, -oli matkalla skyytien asuinpaikoille, niin hän purjehtiessaan -Hellespontoksen läpi pysähtyi Kyzikokseen. Ja kun Anakharsis näki, -kuinka kyzikolaiset erinomaisen suurenmoisesti viettivät juhlaa -jumalten emolle, niin hän teki emolle semmoisen lupauksen, että jos hän -ehona ja terveenä palajaisi kotiansa, hän uhraisi samalla tavalla kuin -näki kyzikolaisten tekevän sekä panisi toimeen yöjuhlan. Ja niin pian -kuin hän saapui Skyytiaan, hän läksi salaa niinkutsuttuun Hylaiaan, -joka sijaitsee Akhilleuksen kilparadan vieressä ja on kokonaan täynnä -kaikenmoisia puita -- sinne hän siis läksi ja pani toimeen juhlan -kaikkine menoineen jumalattarelle, kädessä rumpu ja kantaen ylleen -ripustettuja jumalankuvia. Mutta eräs skyyti, joka äkkäsi hänet, kun -hän teki niin, antoi hänet ilmi Saulios kuninkaalle. Ja kun tämä -itsekin saapui paikalle ja näki Anakharsiin sitä tekevän, niin hän -ampui hänet jousellaan kuoliaaksi. Ja jos joku nykyään mainitsee -Anakharsista, eivät skyytit sano tuntevansa häntä, siitä syystä että -hän siirtyi maastaan pois Hellaaseen ja omaksui vieraita tapoja. Mutta -niinkuin minä kuulin Tymneeltä, Ariapeitheen asiamieheltä, oli -Anakharsis skyytien kuninkaan Idanthyrsoksen setä ja Gnuroksen poika -sekä Lykoksen pojanpoika ja Spargapeitheen pojanpojanpoika. Jos siis -Anakharsis kuului tähän huoneeseen, niin tietäköön hän, että kuoli -veljensä kädestä. Sillä Idanthyrsos oli Saulioksen poika, ja Saulios -taas oli se, joka tappoi Anakharsiin. - -77. Kuitenkin olen kuullut myös erään toisen, peloponnesolaisten -kertoman tarinan, jonka mukaan Anakharsis skyytien kuninkaan -lähettämänä oli tullut Hellaaseen oppilaaksi ja sitten palattuaan -takaisin lausunut sille, joka oli hänet lähettänyt, että kaikki -helleenit lakedaimonilaisia lukuunottamatta uutterasti harrastivat -kaikkea viisautta; mutta viimemainitut olivat muka ainoat, jotka -saattoivat ymmärtäväisesti puhella ja vastata. Tämän jutun ovat ilman -aikojaan sepittäneet helleenit itse; mutta joka tapauksessa mies -tuhoutui sillä tavoin kuin aikaisemmin mainittiin. - -78. Näin huonosti kävi tämän hänen vieraitten tapojensa ja -tuttavallisuutensa vuoksi helleenien kanssa. Ja hyvin monta vuotta -myöhemmin sai samanlaisen kohtalon Skyles, Ariapeitheen poika. Skyytien -kuninkaalla Ariapeitheellä oli nimittäin muiden lasten ohella poika -Skyles. Tämä oli syntynyt istrialaisesta naisesta eikä suinkaan -kotimaisesta, ja tämä hänen äitinsä opetti hänelle Hellaan kielen ja -kirjoituksen. Jonkun ajan kuluttua kuoli Ariapeithes agathyrsien -kuninkaan Spargapeitheen vilpin kautta, ja Skyles sai isänsä -kuninkuuden ja vaimon, jonka nimi oli Opoia. Mainittu Opoia oli -omanmaalainen, ja hänen kanssaan oli Ariapeitheellä poika Orikos. Mutta -ollessaan skyytien kuninkaana Skylestä ei ollenkaan miellyttänyt -skyytiläinen elintapa, vaan hän oli paljoa enemmän taipuvainen -helleeniläisiin tapoihin sen kasvatuksen takia, jonka oli saanut, ja -hän teki seuraavasti. Joka kerta kun Skyles vei skyytien sotajoukon -borystheneläisten kaupungin alueelle -- nämä borystheneläiset sanovat -itse olevansa miletolaisia --, aina milloin hän siis tuli heidän -luokseen, niin hänellä oli tapana jättää sotajoukkonsa etukaupunkiin, -tulla itse muurin sisäpuolelle, sulkea portit, ja riisuen pois -skyytilaisen puvun ottaa helleeniläiset vaatteet ja niihin puettuna -seurustella muiden kanssa ilman henkivartijoita tai muutakaan -saattuetta. Mutta portteja vartioitiin, jottei kukaan skyyteistä näkisi -häntä siinä puvussa. Ja hän noudatti sekä muissa kohdin helleeniläistä -elintapaa että toimitti uhreja jumalille helleeniläisillä menoilla. Ja -kun hän oli siellä viettänyt kuukauden tai vielä pitemmän ajan, niin -hän lähti pois puettuna skyytiläiseen vaatetukseen. Niin hän teki -useasti ja rakensi taloja Borystheneen kaupunkiin ja nai sieltä -kotimaisen naisen. - -79. Mutta koska hänen nyt kerran täytyi käydä huonosti, niin se -tapahtui seuraavasta syystä. Hän sai halun tulla vihityksi Dionysos -Bakkheioksen salaismenoihin. Mutta juuri kun hän oli saava tämän -vihkimyksen, tapahtui mitä suurin ihme. Hänellä oli borystheneläisten -kaupungissa suuri ja kallisarvoinen, muurilla aidattu talo, jonka -ympärillä seisoi marmorista tehtyjä sfinksejä ja aarnikotkia. Siihen -jumala iski salamansa. Ja se paloi kokonaan poroksi, mutta Skyles -suoritti siitä huolimatta loppuun vihkimisen. Mutta skyytit herjaavat -helleenejä heidän Bakkhos-juhlistaan. He näet väittävät, ettei ole -oikein otaksua semmoista jumalaa, joka saattaa ihmiset raivoamaan. -Mutta sittenkuin Skyles oli tullut vihityksi Bakkheioksen menoihin, -ilmiantoi eräs borystheneläisistä hänet skyyteille näin sanoen: "Tehän -pilkkaatte meitä, oi skyytit, siitä että me vietämme Bakkhos-juhlia ja -että jumala meidät haltioi. Mutta nyt on tämä jumala vallannut teidän -kuninkaannekin, ja hän viettää Bakkhos-juhlaa ja raivoaa haltioissaan. -Mutta jos ette usko minua, niin seuratkaa ja minä tahdon teille -näyttää." Skyytien päämiehet seurasivat, ja borystheneläinen vei ja -sijoitti heidät salaa torniin. Ja kun sitten Skyles juhlajoukkueen -keralla tuli saapuville, ja skyytit näkivät hänen viettävän -Bakkhos-juhlaa, niin he panivat sen kovin pahakseen ja menivät ulos -kaupungista sekä ilmaisivat koko sotajoukolle, mitä olivat nähneet. - -80. Niin pian kuin Skyles tämän jälkeen marssi omille asuinsijoilleen, -asettivat skyytit johtajakseen hänen veljensä Oktamasadeen, joka oli -Tereuksen tyttärenpoika, ja nousivat kapinaan Skylestä vastaan. -Huomattuaan, mikä hanke häntä uhkasi ja minkä vuoksi niin tehtiin, hän -pakeni Traakiaan. Saatuaan tietää sen Oktamasades lähti sotaretkelle -Traakiaa kohti. Ja sittenkuin hän oli päässyt Istrosjoelle, tulivat -traakialaiset häntä vastaan. Mutta kun he olivat ryhtymäisillään -käsikähmään, lähetti Sitalkes Oktamasadeelle näin kuuluvan sanan: -"Minkä vuoksi pitää meidän koetella toistemme voimia? Olethan sinä -sisareni poika ja sinulla on luonasi veljeni. Anna sinä siis minulle -pois hänet, niin minä luovutan sinulle Skyleesi. Mutta älkäämme me, -sinä ja minä, yrittäkö taistelua." Tämän sanan lähetti ja julistutti -hänelle Sitalkes. Oktamasadeen luona oleskeli Sitalkeen veli, joka oli -hänen luotaan paennut. Oktamasades suostuikin siihen, antoi pois oman -enonsa Sitalkeelle ja sai takaisin veljensä Skyleen. Ja Sitalkes -vetäytyi pois saatuaan veljensä, mutta Oktamasades hakkautti siinä -paikassa Skyleeltä pään poikki. Siten skyytit vaalivat omia tapojaan ja -sillä lailla he rankaisevat niitä, jotka omaksuvat vieraita tapoja. - -81. En kyennyt täsmälleen saamaan selville skyytien paljoutta, vaan -kuulin erilaisia puheita heidän luvustaan. Sillä kerrottiin heitä, -nimittäin varsinaisia skyytejä, olevan sekä erittäin paljon että vähän. -Tämän verran he kuitenkin saattoivat nähtäväkseni: Borysthenes- ja -Hypanis-jokien välillä on paikka, jonka nimi on Exampaios; siitä olen -myös vähän tätä ennen maininnut sanoessani, että siellä on katkera -lähde, josta virtaava vesi tekee Hypaniin veden kelvottomaksi juoda. -Siinä paikassa sijaitsee vaskiastia, suuruudeltaan jopa kuusikin kertaa -niin suuri kuin se Pontoksen suulla oleva sekoitusmalja, jonka -Pausanias, Kleombrotoksen poika, pystytti. Sille, joka ei vielä ole -tätä nähnyt, tahdon osoittaa sen seuraavasti. Skyytiassa sijaitseva -vaskiastia vetää huokeasti kuusisataa amforaa ja seiniltään se on -kuuden sormen paksuinen. Sen kertoivat maan asukkaat syntyneen -nuolenkärjistä. Kun nimittäin heidän kuninkaansa, jonka nimi oli -Ariantas, tahtoi tietää skyytien lukumäärän, niin hän käski kaikkia -skyytejä tuomaan yhden nuolenkärjen kunkin. Mutta sitä, joka ei toisi, -hän uhkasi kuolemalla. Niinpä tuotiin aika suuri joukko nuolenkärkiä, -ja hän päätti niistä tehdä ja jättää jälkeensä muistomerkin. Niistä hän -siis oli tehnyt mainitun vaskiastian ja pystyttänyt sen tähän -Exampaiokseen. Tämän kuulin skyytien lukumäärästä. - -82. Muita merkillisyyksiä tässä maassa ei ole, lukuunottamatta että -siinä on mitä suurimmat ja luvultaan useimmat joet. Ja mikä paitsi -jokia ja suurta tasankoa vielä ansaitsee ihmettelyä, sen tahdon nyt -mainita. Asukkaat osoittavat Tyras-joen luona kalliossa olevaa -Herakleen jälkeä, joka näyttää miehen jalansijalta ja on kahden -kyynärän pituinen. Semmoinen nyt siis se on, mutta minä tahdon palata -siihen aineeseen, josta alussa rupesin kertomaan. - -83. Kun Dareios parhaillaan varustautui skyytejä vastaan ja lähetti -sanansaattajia käskien toisia asettamaan maasotaväkeä, toisia laivoja, -ja toisia rakentamaan sillan traakialaisen Bosporoksen yli, pyysi -Dareioksen veli Artabanos, Hystaspeen poika, ettei Dareios millään -muotoa ryhtyisi sotaretkeen skyytejä vastaan, huomauttaen miten -mahdotonta oli päästä heidän kimppuunsa. Koska hän kuitenkaan ei -hyvillä neuvoillaan voinut taivuttaa veljeään, niin hän vaikeni. Mutta -Dareios taas marssitti, sittenkuin kaikki hänellä oli valmiina, -sotajoukkonsa pois Susasta. - -84. Tällöin muuan persialainen Oiobazos pyysi Dareiokselta, että koska -hänellä oli kolme poikaa ja kaikki sotapalveluksessa, yksi saisi jäädä -kotiin hänen luokseen. Dareios lausui siihen, että koska Oiobazos oli -hänen ystävänsä ja hänen pyyntönsä niin kohtuullinen, niin hän oli -salliva kaikkien hänen poikiensa jäädä kotiin. Oiobazospa ihastui -ikihyväksi, koska luuli poikiensa päässeen vapaiksi sotapalveluksesta. -Mutta kuningas käski niitä, joiden tehtävänä se oli, tappamaan kaikki -Oiobazoksen pojat. - -85. Niinpä heidät teloitettiin ja siten he saivat jäädä kotiin. Mutta -sittenkuin Dareios oli lähtenyt Susasta ja saapunut siihen Kalkhedonin -alueella sijaitsevaan paikkaan Bosporoksen varrella, missä siltaa -rakennettiin, niin hän astui laivaan ja purjehti sieltä niinsanottujen -Kyaneai-kallioiden luo, joiden helleenit väittävät aikaisemmin -liikkuneen lyöden toisiansa vasten. Ja istuen kallionkielekkeellä hän -katseli Pontosta, joka ansaitseekin katsomista. Sillä se on kaikista -meristä ihmeellisin. Sen pituus on yksitoistatuhatta sata stadionia, ja -leveys, leveimmältä kohdalta, kolmetuhatta kolmesataa stadionia. Tämän -meren suu on leveydeltään neljä stadionia. Mutta suun pituus, tuo -kaula, jota kutsutaan Bosporokseksi ja johon silta oli rakennettu, on -satakaksikymmentä stadionia. Bosporos ulottuu Propontiiseen. Propontis -taas, joka on leveydeltään viisisataa stadionia ja pituudeltaan -tuhatneljäsataa, laskee Hellespontokseen, joka kapeimmalta kohdaltaan -on seitsemän stadionia ja pituudeltaan neljäsataa. Ja Hellespontos -purkautuu siihen merikitaan, jota kutsutaan Aigeianmereksi. - -86. Mainitut välit ovat seuraavalla tavoin mitatut. Laiva suorittaa -yleensä, silloin kun on pitkät päivät, seitsemänkymmentätuhatta syltä, -ja yöllä kuusikymmentätuhatta. Nytpä on Pontoksen suusta Fasikseen -- -siitä on nimittäin Pontos pisinnään -- yhdeksän päivän ja kahdeksan yön -laivamatka. Tämä tekee yhden miljoonan satakymmenentuhatta syltä, ja -nämä sylet tekevät yksitoistatuhatta sata stadionia. Mutta Sindikestä -Thermodon-joen varrella olevaan Themiskyraan -- siltä kohdalta näet -Pontos on levein -- on kolmen päivän ja kahden yön laivamatka. Tämä -tekee kolmesataakolmekymmentätuhatta syltä eli kolmetuhatta kolmesataa -stadionia. Siten minä olen mitannut mainitun Pontoksen, Bosporoksen ja -Hellespontoksen ja semmoisia ne ovat kuin olen maininnut. Tämän -Pontoksen yhteydessä on myös järvi, joka laskee siihen ja joka ei ole -sitä paljon pienempi; sitä kutsutaan Maietis-järveksi ja "Pontoksen -äidiksi". - -87. Pontosta katseltuaan Dareios purjehti takaisin sillalle, jonka -rakennusmestari oli samolainen Mandrokles. Ja katseltuaan myös -Bosporosta hän pystytti sen rannalle kaksi marmoripylvästä ja uursi -toiseen assyrialaisen, toiseen helleeniläisen kirjoituksen, jotka -ilmoittivat kaikki ne kansat, joita hän vei mukanaan. Ja hän vei -kaikkia niitä, joita hallitsikin. Näiden sotamiesten määrä oli, -lukuunottamatta meriväkeä, seitsemänsataatuhatta, ratsumiehet niihin -luettuina; ja laivoja oli kerääntynyt kuusisataa. Byzantionilaiset -kuljettivat nämä pylväät myöhemmin kaupunkiinsa ja käyttivät niitä -Artemis Orthosian alttariin, paitsi yhtä kiveä; tämä kivi jätettiin -näet Dionysoksen temppelin viereen Byzantionissa ja on täynnään -assyrialaista kirjoitusta. Mutta se paikka, mihin Dareios kuningas -rakensi sillan Bosporoksen yli, on, niinkuin minä päätän ja luulen, -puolivälissä Byzantionia ja salmen suussa olevaa pyhättöä. - -88. Ihastuneena laivasiltaan Dareios lahjoitti sen rakentajalle, -samolaiselle Mandrokleelle, runsaat määrät antimia. Esikoislahjana -niistä Mandrokles maalautti koko sillan rakentamisen Bosporoksen yli, -Dareioksen istumassa valtaistuimellaan ja koko hänen sotajoukkonsa -marssimassa salmen yli. Maalautettuaan tämän taulun hän vihki sen -Heraioniin ja kirjoitti siihen seuraavan otsakirjoituksen: - - "Sillan laadittuaan yli Bosporon veen kalarikkaan - Heralle Mandrokles vihkinyt muiston on tään. - Seppelen itselleen, kotimaalleen kunnian hankki: - valtias Dareios tyytyen nähnyt on työn." - -89. Tämä siis jäi olemaan muistomerkkinä sillan rakentajasta. Mutta -annettuaan Mandrokleelle lahjat Dareios kulki Europan puolelle, sitä -ennen käskettyään ioonilaisten purjehtia Pontokseen Istros-joelle -saakka, ja Istrokselle saavuttuaan häntä odotellessaan rakentaa -sillan joen yli. Laivastoa johtivat ioonilaiset, aiolilaiset ja -hellespontolaiset. He purjehtivat Kyaneai-kallioiden välitse ja -suuntasivat kulkunsa suoraa päätä Istrosta kohti ja kuljettuaan virtaa -myöten ylös kahden päivän laivamatkan merestä he rakensivat sillan joen -kaulakohdan yli, mistä Istroksen suuhaarat jakaantuvat. Niin pian kuin -Dareios oli laivasiltaa myöten kulkenut Bosporoksen yli, matkasi hän -Traakian läpi ja saavuttuaan Tearos-joen lähteille hän leiriytyi sinne -kolmeksi päiväksi. - -90. Ympärillä asuvaiset kertovat, että Tearoksen vesi on jokivesistä -paras lääke sekä muissa taudeissa että erittäinkin parantamaan ihmisten -ja hevosten rohtumia. Sen lähteet ovat luvultaan kahdeksanneljättä ja -virtaavat samasta kalliosta; ja muutamat niistä ovat kylmiä, toiset -lämpimiä. Ja niille on yhtä pitkä matka Perinthoksen luona olevasta -Heraiopoliista ja Pontos Euxeinoksen rannalla sijaitsevasta -Apolloniasta, nimittäin kahden päivän matka kummastakin. Mainittu -Tearos laskee Kontadesdos-jokeen, Kontadesdos taas Agrianeeseen, -Agrianes Hebrokseen ja viimemainittu Ainopoliin luona mereen. - -91. Niin pian kuin siis Dareios tämän joen luo saavuttuaan oli sinne -asettunut leiriin, pystytti hän, ihastuneena jokeen, patsaan ja -kirjoitti siihen näin kuuluvan kirjoituksen: "Tearos-joen lähteet -tarjoovat kaikista joista parhaimman ja oivallisimman veden. Ja niiden -luo saapui marssiessaan sotajoukkoineen skyytejä vastaan paras ja -oivallisin mies kaikkein ihmisten joukosta, Dareios, Hystaspeen poika, -persialaisten ja koko mannermaan kuningas." Tämä kirjoitettiin sinne. - -92. Lähdettyään sieltä liikkeelle Dareios saapui toiselle joelle, jonka -nimi on Arteskos ja joka virtaa odrysien alueen läpi. Mainitulle joelle -saavuttuaan hän teki seuraavalla tavoin. Hän osoitti paikan -sotajoukolle ja käski kunkin miehen kulkiessaan siitä ohi asettamaan -sinne kiven. Ja kun sotajoukko oli sen pannut täytäntöön, niin hän -marssi sotajoukkoineen pois, jätettyään sinne suuria kiviröykkiöitä. - -93. Mutta ennenkuin hän saapui Istrokselle, hän ensiksi kukisti getit, -jotka uskovat kuolemattomuuteen. Sillä Salmydessoksessa asuvat -traakialaiset sekä Apollonian ja Mesambrian kaupunkien takana asuvat, -niinsanotut kyrmianit ja nipsalaiset, olivat taistelutta antautuneet -Dareioksen valtaan. Mutta getit joutuivat heti orjiksi, kun -ymmärtämättömyydestä asettuivat vastarintaan, ollen miehuullisimmat ja -oikeamielisimmät traakialaisista. - -94. Ja heidän kuolemattomuuden-uskonsa on tämmöinen. He eivät luule -kuolevansa, vaan uskovat vainajan menevän Salmoxis-haltian tykö. Toiset -heistä kutsuvat tätä samaa nimellä Gebeleizis. Aina joka viides vuosi -he arvalta määräävät henkilön, jonka sanansaattajanaan lähettävät -Salmoxiin tykö, uskoen hänen huolekseen mitä kulloinkin tarvitsevat, ja -lähettävät hänet seuraavalla tavalla. Toiset heistä järjestyvät riviin, -käsissään kolme keihästä, toiset tarttuvat kummaltakin puolen käsistä -ja jaloista siihen, joka on lähetettävä Salmoxiin tykö, heiluttavat -häntä ilmassa ja viskaavat hänet keihäänkärkiä vastaan. Jos hän nyt -lävistettynä kuolee, niin he luulevat jumalan olevan heille suopean. -Mutta jos hän ei kuole, niin he syyttävät sanansaattajaa itseään, -hokien häntä häijyksi ihmiseksi, ja tätä näin syytettyään he lähettävät -tielle toisen. Ja he uskovat hänelle asiansa hänen vielä eläessään. -Nämä samat traakialaiset ampuvat myös nuolia ukkosta ja salamaa vastaan -ylös taivasta kohti uhaten jumalaa. Eivätkä he usko minkään muun -jumalan olevan olemassa kuin heidän omansa. - -95. Mutta sen mukaan kuin minä olen saanut tietää Hellespontoksen ja -Pontoksen maissa asuvilta helleeneiltä, oli mainittu Salmoxis ihminen -ja palveli orjana Samoksessa; ja hän palveli Pythagoraalla, -Mnesarkhoksen pojalla. Sitten hän tultuaan vapaaksi oli hankkinut -itselleen suuria rikkauksia, jonka jälkeen hän oli lähtenyt pois omaan -maahansa. Siihen aikaan viettivät traakialaiset kurjaa elämää ja olivat -jotenkin ymmärtämättömiä. Mutta tämä Salmoxis, joka tunsi ioonilaisen -elinlaadun ja hienostuneempia tapoja, kuin mitä traakialaisilta saattoi -odottaa, hän kun oli seurustellut helleenien ja Pythagoraan kanssa, -joka ei ollut heikoimpia helleenien tietoviisaista, valmistutti -itselleen miessalin, johon otti vastaan kaikki etevimmät maanmiehensä -ja kestitsi heitä. Ja samalla hän opetti, ettei hän itse eivätkä hänen -juomaveikkonsa ynnä kaikki heistä polveutuvat kuolisi, vaan joutuisivat -paikkaan, missä alati tulisivat elämään ja nauttimaan kaikkea hyvää. -Mutta sillävälin kun hän näin teki ja puhui, hän teetti itselleen -maanalaisen huoneuksen. Ja kun huoneus oli hänellä täydellisesti -valmiina, niin hän katosi traakialaisten näkyvistä, astui alas -maanalaiseen huoneeseen ja eleli siellä kolme vuotta. Ja traakialaiset -ikävöivät ja surivat häntä kuin kuollutta. Mutta neljäntenä vuotena -Salmoxis ilmestyi heille, ja siten he uskoivat mitä hän oli sanonut. - -96. Niin he väittävät hänen tehneen. Mutta mitä maanalaiseen huoneeseen -tulee, en sitä usko enkä ole liioin uskomattakaan; kuitenkin luulen -mainitun Salmoxiin eläneen monta vuotta ennen Pythagorasta. Mutta -olkoonpa Salmoxis ollut joku ihminen tai joku getien kotimainen haltia, -jätämme hänet sikseen. - -97. Kun siis persialaiset olivat kukistaneet nämä getit, jotka -yllämainitulla tavalla olivat menetelleet [kts. luku 93], seurasivat -kukistetut muuta sotajoukkoa. Mutta niin pian kuin Dareios ja hänen -mukanaan maasotajoukko oli saapunut Istrokselle, kulkivat kaikki joen -yli, jonka jälkeen Dareios käski ioonilaisia purkamaan sillan sekä -yhdessä muun laivaväen kanssa maata myöten seuraamaan häntä. Mutta kun -ioonilaiset juuri aikoivat purkaa sillan ja tehdä niinkuin oli -käsketty, lausui Koes, Erxandroksen poika, joka oli mytileneläisten -päällikkö, Dareiokselle näin, kysyttyään sitä ennen häneltä, suvaitsiko -hän kuulla sen mielipidettä, joka tahtoi lausua mitä ajatteli: "Oi -kuningas, sinähän lähdet sotaretkelle maata vastaan, jossa ei ole -näkyvä mitään kynnettyä peltoa tai asuttua kaupunkia. Anna sinä nyt -tämän sillan jäädä paikoilleen ja jätä sen vartijoiksi ne, jotka ovat -sen rakentaneetkin. Ja jos käy mielemme mukaan, niin että tapaamme -skyytit, pääsemme sitä myöten pois; jos taas emme voi heitä tavata, on -paluumatkamme turvattu. En ole nimittäin koskaan pelännyt, että -joutuisimme tappiolle taistelussa skyytejä vastaan, vaan pikemmin, -ettemme voi heitä tavata ja että siten eksyksiin jäämällä kärsimme -jotain vauriota. Ja kenties joku sanonee puhuvani näin omasta -puolestani, että muka saisin jäädä tänne. Mutta minä esitän ainoastaan -sen mielipiteen, jonka olen huomannut parhaimmaksi sinulle, kuningas; -itse olen kuitenkin seuraava mukanasi enkä tahtoisi jäädä jälelle." -Dareios ihastui suuresti ehdoituksesta ja vastasi hänelle näin: -"Lesbolainen vieras, jahka olen terveenä palannut kotiini, niin ilmesty -kaikin mokomin luokseni, hyvillä töillä palkitakseni sinua hyvästä -neuvostasi." - -98. Näin lausuttuaan ja tehtyään kuusikymmentä solmua hihnaan, hän -kutsui puheilleen ioonilaisten itsevaltiaat ja lausui näin: "Ioonian -miehet, aikaisemmin sillasta lausumani päätös jääköön sikseen. Mutta -pitäkää tämä hihna ja tehkää näin. Heti senjälkeen kuin olette nähneet -minun matkaavan skyytejä vastaan, purkakaa siitä ajasta lukien yksi -solmu kunakin päivänä. Mutta jos minä tässä ajassa en tule saapuville, -vaan solmujen päivät kuluvat teiltä loppuun, niin purjehtikaa pois -omaan maahanne. Mutta siihen saakka, koska nyt kerran olen siten -muuttanut päätökseni, vartioikaa laivasiltaa ja harrastakaa kaikin -voimin sen suojelemista ja vartioimista. Jos niin teette, teette -suuresti minulle mieliksi." Näin lausuttuaan hän kiiruhti eteenpäin. - -99. Traakia pistäytyy Skyytianmaata edemmäksi mereen. Mutta siinä, -missä ensinmainitun maan ranta vetäytyy poukamaksi, alkaa Skyytia ja -siinä laskee Istros, jonka suu on kääntynyt itäiseen ilmansuuntaan. -Mutta nyt minä, määritelläkseni itse Skyytian suuruutta, aion kuvata -sitä osaa siitä, joka alkaa Istroksesta ja on meren luona. Tämä -alkuperäinen Skyytia alkaa Istroksesta, antaen kaakkoon päin, -niinsanottuun Karkinitis-kaupunkiin asti. Siitä alkavassa maassa pitkin -saman meren äärtä, asuu taurilaiskansa niinsanottuun "karuun -niemimaahan" saakka. Viimemainittu ulottuu itään päin olevaan mereen. -Kahdelta puolen Skyytia tapaa mereen, nimittäin sekä eteläiseen että -itäiseen mereen, niinkuin on laita Attikankin maan; ja melkein samalla -lailla kuin on laita viimemainitun, niin taurilaisetkin asuvat -Skyytiassa, ikäänkuin jos toinen kansa eivätkä atenalaiset asuisi -Sunionin niemekkeellä Thorikoksen kunnasta Anaflystokseen saakka, -edellyttämällä, että se pistäisi kauemmas mereen. Minä puhun nimittäin, -mikäli voipi verrata näitä niin vähäisiä seikkoja suuriin. Semmoinen on -Tauria. Mutta sille, joka ei ole purjehtinut näiden Attikan paikkojen -ohi, tahdon toisella lailla tehdä asian selväksi. On ikäänkuin jos -Iapygiassa toinen kansa, eivätkä iapygit, olisi anastanut Brentesionin -sataman ja Taras-kaupungin välisen maan ja siinä niemessä asuisi. Ja -mainitsemalla näitä kahta esimerkkiä olen samalla maininnut monta muuta -samanlaista, joiden näköinen Tauria on. - -100. Tauriasta alkaen, taurilaisten takana ja itäisen meren viereisissä -maissa, nimittäin kimmeriläisen Bosporoksen ja Maietis-järven -länsipuolella, aina Tanais-jokeen saakka, joka laskee tämän järven -sopukkaan, asuu jo skyytejä. Ylös sisämaahan ulottuvia seutuja taas -rajoittavat Istroksesta lukien ensiksi agathyrsit, senjälkeen neurit, -sitten androfagit ja viimeksi melankhlainit. - -101. Kaksi sivua Skyytiasta, joka on ikäänkuin neliönmuotoinen, -rajoittuu mereen, ja se osa rajaa, joka kulkee sisämaassa, ja meren -luona oleva ovat aivan yhtä pitkät. Istroksesta Borystheneeseen on -nimittäin kymmenen päivänmatkaa, Borystheneestä Maietis-järvelle toiset -kymmenen. Ja merestä sisämaahan melankhlainien luo, jotka asuvat -skyytien takana, on kaksikymmentä päivänmatkaa. Ja päivämatkan minä -lasken kahdeksisadaksi stadioniksi. Siten olisi Skyytia poikinpäin -neljätuhatta stadionia ja pitkinpäin, sisämaahan, yhtä monta stadionia. -Se siis on tämän maan suuruus. - -102. Mutta itsekseen punnitessaan, etteivät yksin kykenisi avonaisessa -taistelussa torjumaan Dareioksen sotajoukkoa, skyytit lähettivät -sanansaattajia naapureilleen. Niinpä heidän kuninkaansa tulivatkin -kokoon ja neuvottelivat, mitä olisi tehtävä, kun suuri sotajoukko -marssi heitä vastaan. Ja ne, jotka tulivat kokoon, olivat taurilaisten, -agathyrsien, neurien, androfagien, melankhlainien, gelonien, budinien -ja sauromatien kuninkaat. - -103. Näistä noudattavat taurilaiset seuraavia tapoja. He uhraavat -"Neidolle" kaikki haaksirikkoiset ja yleensä kaikki helleenit, joita he -ottavat kiinni purjehtimalla ulapalle, tällaisilla menoilla. He alkavat -toimituksen lyömällä uhrattavia nuijalla päähän. Toiset kertovat heidän -työntävän ruumiin jyrkänteeltä alas -- pyhättö on nimittäin -jyrkänteelle perustettu --, mutta seivästävän pään. Toiset taas pitävät -edellisten kanssa yhtä päähän nähden, mutta kertovat, etteivät he -työnnä ruumista alas jyrkänteeltä, vaan että he kätkevät sen maahan. -Sen jumaluuden, jolle taurilaiset uhraavat, sanovat he itse olevan -Ifgeneian, Agamemnonin tyttären. Mutta niille vihollisille, joita he -saavat käsiinsä, he tekevät näin. Kukin leikkaa poikki pään ja tuo sen -kotiinsa; sitten hän pistää sen pitkän salon nenään ja pystyttää sen, -niin että se kohoaa paljon yli rakennuksen, aivan savureijän kohdalta. -Ja he väittävät, että ne riippuvat siellä ilmassa koko talon -vartijoina. Mutta he elävät ryöstösaaliista ja sodasta. - -104. Agathyrsit ovat mitä ylellisintä kansaa ja kantavat -päällään erittäin paljon kultaa; vaimot he ovat tehneet miesten -yhteisomaisuudeksi, jotta olisivat toistensa veljiä ja, ollen kaikki -keskenään heimolaisia, eivät olisi kateellisia ja vihamielisiä -toisilleen. Mutta mitä muihin tapoihin tulee, niin he lähentelevät -traakialaisia. - -105. Neurit noudattavat skyytiläisiä tapoja. Mutta yhtä miespolvea -ennen Dareioksen sotaretkeä sattui, että heidän täytyi jättää koko -maansa käärmeiden vuoksi. Heidän maahansa ilmaantui näet paljon -käärmeitä, mutta vielä enemmän tunki niitä sinne takaisista erämaista, -kunnes he ahdingossaan jättivät oman maansa ja asettuivat asumaan -budinien keskuuteen. Ja neurien luullaan olevan noitia. Skyytit ja -Skyytiassa asuvat helleenit kertovat näet, että kukin neuri kerran -kunakin vuotena muuttuu sudeksi ja sitten muutaman päivän kuluttua -jälleen palaa entiselleen. Minua tosin he eivät saa uskomaan tätä -kertomustaan, mutta he kertovat yhtäkaikki, vieläpä kertoessaan -vannovatkin niin olevan. - -106. Androfageilla on kaikista ihmisistä raaimmat tavat; he eivät -harjoita oikeutta eivätkä käytä mitään lakia. He ovat paimentolaisia ja -kantavat vaatepartta, joka on samanlainen kuin skyytien, mutta heillä -on oma kielensä. Ja he ovat ainoat näiden joukossa, jotka syövät -ihmisiä. - -107. Melankhlaineilla on kaikilla mustat vaatteet, joista he ovat -liikanimensäkin saaneet, ja he noudattavat skyytiläisiä tapoja. - -108. Budinit, joka on suuri ja laaja kansa, ovat järjestänsä vallan -vaaleasilmäisiä ja punakoita. Heidän maassaan on rakennettuna puinen -kaupunki, ja nimenä sillä kaupungilla on Gelonos. Muurin joka sivu on -kolmenkymmenen stadionin pituinen, se on korkea ja kokonaan puusta. -Myös heidän talonsa ovat puusta, samoinkuin heidän pyhättönsä. Siellä -on näet helleeniläisten jumalien pyhättöjä, jotka ovat laaditut -helleeniläiseen tapaan jumalankuvineen, alttareineen ja puisine -temppeleineen, ja Dionysoksen kunniaksi he viettävät kolmivuotis-juhlia -ja Bakkhos-juhlia. Gelonit ovat nimittäin alkujaan helleenejä, jotka -siirtyivät pois kauppapaikoilta ja asettuivat asumaan budinien maahan. -Ja he käyttävät kieltä, joka on osaksi skyytiläistä, osaksi -helleeniläistä. Mutta budinit eivät käytä samaa kieltä kuin gelonit, -eikä heillä ole sama elintapa. - -109. Sillä budinit, jotka ovat alkuasukkaita, ovat paimentolaisia ja -ovat ainoat täkäläisistä kansoista, jotka syövät kuusenkäpyjä. Gelonit -sitävastoin muokkaavat maata, syövät viljaa ja omistavat puutarhoja, -eivätkä ollenkaan ole ensinmainittujen kaltaisia ulkomuodoltaan eikä -ihonväriltään. Helleenit kuitenkin kutsuvat budinejakin geloneiksi, -mutta nimitys ei ole oikea. Heidän maassaan on taajassa kaikenmoisia -puita kasvavia metsiä; ja laajimmassa on suuri ja syvä järvi, ja sen -ympärillä suo sekä kaislikko. Siitä pyydystetään saukkoja ja majavia -sekä eräänlaisia muita eläimiä, joilla on neliskulmaiset kasvot; niiden -nahkoja he ompelevat päärmeeksi turkkeihinsa ja niiden kiveksiä -käytetään parantamaan emätautia. - -110. Sauromateista taas kerrotaan seuraavaa. Silloin kun helleenit -taistelivat amazoneja vastaan -- amazoneja kutsuvat skyytit nimellä -"Oiorpata," ja se nimi merkitsee Hellaan kielellä "miessurmaajia"; mies -on nimittäin heidän kielellään "oior" ja surmata "pata" -- silloin -tarinan mukaan helleenit, voitettuaan Thermodonin taistelussa, -purjehtivat pois vieden myötänsä kolmessa laivassaan kaikki amazonit, -jotka vain olivat saaneet vangiksi; mutta nämä karkasivat ulapalla -miesten kimppuun ja tekivät heistä lopun. Mutta naiset eivät tunteneet -laivoja eivätkä osanneet käyttää peräsintä eikä purjeita eivätkä -soutaakaan. Siksi he, tuhottuansa miehet, ajelehtivat aaltojen ja -tuulen varassa ja saapuivat Kremnoihin Maietis-järven luo. Ja Kremnoi -on vapaiden skyytien alueella. Siellä amazonit astuivat laivoista -maihin ja alkoivat vaeltaa asuttuihin seutuihin. Ja ensimäisen -hevoslauman kohdattuaan he anastivat sen sekä ryöstelivät ratsain -skyytien omaisuutta. - -111. Mutta skyytit eivät osanneet arvata asianlaitaa. He eivät näet -tunteneet amazonien puhetta, ei vaatepartta eikä kansaa itseään, vaan -kummastelivat, mistä he olivat tulleet. He luulivat heidän olevan -miehiä varhaisimmassa iässään ja ryhtyivät taisteluun heitä vastaan. -Taistelussa skyytit saivat valtaansa muutamia kuolleita ja siten he -huomasivat heidän olevankin naisia. He neuvottelivat siis keskenään ja -päättivät, etteivät enää millään muotoa heitä tappaisi, vaan että he -lähettäisivät heidän luokseen nuorimmat joukostaan, arvioltaan yhtä -monta kuin oli naisiakin; ja niiden piti asettua leiriin likelle -amazoneja ja tehdä samalla lailla kuin nämäkin tekivät. Mutta jos -viimemainitut ajaisivat heitä takaa, ei heidän pitänyt taistella, vaan -paeta heidän edestään. Vaan aina milloin he herkeäisivät, tulisi -nuorukaisten jälleen leiriytyä heidän läheisyyteensä. Niin skyytit -päättivät tehdä, koska tahtoivat heistä saada lapsia. - -112. Nuorukaiset lähetettiin matkaan ja tekivät niinkuin oli käsketty. -Mutta kun amazonit huomasivat, etteivät he olleet ensinkään tulleet -vahinkoa tekemään, niin he jättivät heidät rauhaan. Ja päivä päivältä -leirit likenivät likenemistään toisiaan. Nuorukaiset eivät enemmän kuin -amazonitkaan omistaneet mitään muuta kuin aseensa ja hevosensa, vaan he -hankkivat elatuksensa samalla tavoin kuin nekin, nimittäin -metsästämällä ja ryöstelemällä. - -113. Mutta amazoneilla oli tapana puolipäivän aikaan tehdä näin. He -hajaantuivat yksitellen tai kaksitellen poistuen edemmäs toisistaan -toimittaakseen tarpeensa. Huomattuaan sen skyytitkin tekivät samalla -tavalla. Ja yksi heistä lähenteli erästä yksikseen jäänyttä amazonia, -eikä tämä työntänyt häntä luotaan, vaan salli hänen seurustella -kanssaan. Ja vaikka nainen ei osannut puhua -- he näet eivät -ymmärtäneet toistensa kieltä -- niin hän kädellään viittasi, että -nuorukainen seuraavaksi päiväksi tulisi samaan paikkaan, muassaan -toinen, osoittaen, että heitä tuli olla kaksi, ja itse tulisi hän -tuomaan muassaan toisen. Nuorukainen meni pois ja kertoi sen muille. -Seuraavana päivänä hän tuli itse samaan paikkaan, muassaan toinen, ja -tapasi amazonin toisen keralla odottamassa. Niin pian kuin nuorukaisten -toverit kuulivat sen, kesyttivät hekin muut amazonit. - -114. Sitten he liittivät leirinsä yhteen ja asuivat yhdessä, kullakin -vaimonaan se, jonka kanssa ensin oli pitänyt yhteyttä. Mutta miehet -eivät saattaneet oppia vaimojensa kieltä, jota vastoin vaimot -omaksuivat miestensä kielen. Ja sittenkuin he olivat alkaneet käsittää -toisiaan, lausuivat miehet amazoneille näin: "Meillä on vanhemmat, -meillä on omaisuutta. Älkäämme siis enää kauemmin viettäkö tällaista -elämää, vaan menkäämme pois kansamme luo ja eläkäämme siellä. Mutta -teitä me tulemme pitämään vaimoinamme, emmekä ketään muita." Siihen -virkkoivat naiset näin: "Me emme voisi asua yhdessä teidän naistenne -kanssa, sillä meillä ei ole samoja tapoja kuin heillä. Me ammumme -jousella, heitämme keihästä ja ratsastamme, mutta emme ole oppineet -naisten töitä. Teidän naisenne taas eivät tee mitään sellaista, mitä me -olemme maininneet, vaan harjoittavat naisaskareitaan pysytellen -vankkureissaan menemättä metsästämään tai mihinkään muuallekaan. Emme -me siis heidän kanssaan voisi elää sovussa. Mutta jos tahdotte pitää -meitä vaimoinanne ja käydä oikeamielisistä, niin menkää vanhempienne -tykö, arpokaa itsellenne teille tuleva osuus omaisuudesta, ja menkäämme -sitten asumaan itseksemme." - -115. Nuorukaiset tottelivat ja tekivätkin niin. Mutta sittenkuin he -arpomalla olivat saaneet osuutensa ja olivat tulleet takaisin amazonien -tykö, virkkoivat naiset heille näin: "Meidät valtaa pelko ja kauhu -ajatellessamme, miten meidän tulee asua tässä maassa, osaksi sentähden -että olemme riistäneet teidät isienne luota, osaksi koska olemme paljon -havitelleet teidän maatanne. Mutta koska tahdotte pitää meitä -vaimoinanne, niin tehkää yhdessä meidän kanssamme näin. Lähtekäämme -tästä maasta ja kulkekaamme Tanais-joen yli ja sinne asettukaamme -asumaan." - -116. Nuorukaiset tottelivat siinäkin, ja mentyään Tanaan yli he -vaelsivat kolmen päivän matkan Tanaiista itään päin sekä kolmen päivän -matkan Maietis-järvestä pohjoiseen päin. Ja saavuttuaan siihen maahan, -jossa nyt asuvat, he asettuivat sinne. Ja siitä pitäen noudattavat -sauromatien vaimot vanhaa elintapaansa, kulkevat ratsain metsästämässä -sekä yhdessä miesten kanssa että erikseen, käyvät sotia ja kantavat -samaa pukua kuin miehetkin. - -117. Sauromatit käyttävät skyytin kieltä, mutta vääntelevät sitä -vanhoista ajoista saakka, koska amazonit eivät sitä oppineet -kunnolleen. Avioliittoon nähden on heillä näin säädetty. Neito ei pääse -naimisiin, ennenkuin hän on tappanut yhden vihollisen. Siksipä jotkut -heistä kuolevatkin vanhoina joutumatta naimisiin, koska eivät ole -voineet lakia täyttää. - -118. Näiden lueteltujen kansojen kokoontuneitten kuningasten tykö -saapuivat skyytien sanansaattajat ja ilmoittivat, että sittenkuin -persialainen oli laskenut valtansa alaiseksi koko toisen mantereen, hän -oli rakentanut sillan Bosporoksen niskan yli, astunut tälle mantereelle -ja mentyään yli sekä kukistettuaan traakialaiset parhaillaan teetti -siltaa Istros-joen poikki, saattaakseen kaikki nämäkin maat valtaansa. -"Älkää siis millään muotoa syrjästä katsojina salliko meidän joutua -turmioon, vaan käykäämme yksimielisesti hyökkääjiä vastaan. Jos te ette -tee näin, niin me, vihollisen ahdistamat, joko jätämme maamme tai -pysyen paikoillamme teemme sovinnon hänen kanssaan. Sillä kuinka meidän -käy, jos te ette tahdo meitä puoltaa? Teidän ei senjälkeen tule olemaan -helpompi. Onhan persialainen tullut yhtäpaljon teitä kuin meitäkin -vastaan, eikä hän ole tyytyvä siihen, että on karkoittanut meidät ja -pysyy teistä erillään. Tähän väitteeseemme on meillä vahva todistus. -Sillä jos persialainen olisi lähtenyt sotaretkelle ainoastaan meitä -vastaan kostaaksensa entisen orjuutensa, olisi hänen pitänyt pidättyä -kaikista muista ja siten käydä meidän maatamme vastaan sekä selittää -kaikille marssivansa skyytejä, eikä muita vastaan. Mutta nyt hän, heti -kun on astunut tälle mantereelle, kukistaa kaikki, jotka vaan hänen -tielleen joutuvat. Niinpä hän jo vallitsee kaikkia traakialaisia ja -näiden ohella myös naapureitamme getejä." - -119. Skyytien ilmoitettua tämän neuvottelivat kansojen luota tulleet -kuninkaat keskenään, ja heidän mielipiteensä kävivät eri tahoille. -Niinpä gelonien, budinien ja sauromatien kuninkaat pitivät yhtä ja -lupasivat auttaa skyytejä, mutta agathyrsi, neuri, androfagi ja -melankhlainien sekä taurilaisten edustajat vastasivat skyyteille näin: -"Jollette te ensiksi olisi loukanneet persialaisia, ja alottaneet -sotaa, niin te ilmeisesti meidän mielestämme puhuisitte oikein -pyytäessänne sitä, mitä nyt pyydätte, ja me noudattaisimme mieltänne ja -toimisimme yksissä neuvoin teidän kanssanne. Mutta nytpä te ilman meitä -olette hyökänneet persialaisten maahan ja vallinneet heitä, niin kauan -kuin jumala sen salli, ja nyt he kostavat teille samalla mitalla, -sittenkuin sama jumala on heitä kohottanut. Me sitävastoin emme silloin -ole mitenkään loukanneet näitä miehiä emmekä nyt koeta ensin heitä -loukata. Jos kuitenkin persialainen hyökkää meidän maatamme vastaan ja -alkaa sitä loukata, emme mekään tule virumaan toimettomina. Mutta -siksi, kunnes me tämän näemme, jäämme kotiimme. Sillä me luulemme, että -persialainen ei ole tullut meitä, vaan niitä vastaan, jotka ovat -syypäitä loukkaukseen." - -120. Niin pian kuin skyytit olivat saaneet tiedon tästä, päättivät he -olla julkisesti ryhtymättä mihinkään avonaiseen taisteluun, koska -yllämainitut kansat eivät olleet heihin liittyneet, vaan, kulkien ja -ratsastaen aina tieltä pois, itse luoda umpeen kaivot ja lähteet, -joiden ohi kulkivat, nyhtää ruohon maasta ja jakaantua kahteen -osastoon, joista sauromatien tuli yhtyä toiseen, nimittäin siihen, -jonka kuninkaana oli Skopasis. Näiden tuli vähitellen vetäytyä edestä -pois, jos persialainen kääntyisi sille taholle, ja verkalleen pitkin -Maietis-järven rantaa paeta suoraan Tanais-jokea kohti, mutta -persialaisten marssiessa pois ajaa takaa hyökkääjiä. Tämä oli -kuninkaallisten skyytien yksi osasto, joka oli määrätty kulkemaan sitä -tietä, mikä juuri mainittiin. Mutta kahden muun osan kuninkaallisia -skyytejä, sekä sen suuren, jota hallitsi Idanthyrsos, että kolmannen, -jonka kuninkaana oli Taxakis, tuli kokoontua samaan paikkaan. Ja -gelonien sekä budinien liityttyä heihin tuli heidänkin aina kulkea -yhden päivämatkan verran persialaisten edellä väistyen tieltä pois ja -tehden niinkuin oli päätetty. Heidän tuli nyt ensin vetäytyä suoraa -päätä niiden maihin, jotka olivat kieltäytyneet rupeamasta skyytien -liittolaisiksi, siten sekoittaakseen nekin sotaan. Sillä joskaan nämä -eivät vapaaehtoisesti olleet antautuneet sotaan persialaisia vastaan, -tulisivat he kuitenkin vasten tahtoaan siihen kiedotuiksi. Senjälkeen -tuli heidän kääntyä omaan maahansa ja käydä vihollisten kimppuun, jos -nimittäin neuvotellessaan sen hyväksi näkisivät. - -121. Niin päätettyään skyytit menivät Dareioksen sotajoukkoa vastaan, -lähetettyään sitä ennen etujoukkona parhaimmat ratsumiehensä. Mutta -kaikki vankkurit, joissa heidän lapsensa ja vaimonsa elelivät, he -lähettivät edelleen ja vankkurien keralla kaikki elukat, paitsi mitä -tarvitsivat elatuksekseen ja minkä he pidättivät itselleen, käskien -aina ajamaan pohjoista kohti. - -122. Nämä lähetettiin siis edeltä. Mutta niin pian kuin skyytien -etujoukko tapasi persialaiset noin kolmen päivän matkan päässä -Istroksesta, niin he, ollen päivän matkan verran edellä, asettuivat -leiriin ja hävittivät kaiken, mitä maasta kasvoi. Ja kun persialaiset -näkivät skyytien ratsuväen ilmaantuvan, niin he seurasivat näiden -jälkiä, samalla kuin nämä alati vetäytyivät tieltä pois. Ja näin -persialaiset, suuntautuen tuota yhtä osaa vastaan, ajoivat heitä takaa -itään päin ja suoraan Tanaista kohti. Ja heidän mentyään Tanais-joen -yli menivät persialaisetkin heti jälestä yli ja ajoivat heitä takaa, -kunnes he tultuaan sauromatien maan läpi saapuivat budinien alueelle. - -123. Niin kauan kuin nyt persialaiset kulkivat Skyytian ja Sauromatian -maan läpi, ei heillä ollut mitään ryöstettävänään, koska maa oli -autiota. Mutta hyökättyään budinien maahan he tapasivat puisen -kaupungin, jonka budinit sitä ennen olivat hyljänneet ja jättäneet -aivan tyhjilleen, sekä sytyttivät sen tuleen. Sen tehtyään he kulkivat -eteenpäin seuraten aina jälkiä, kunnes kuljettuaan sen maan läpi -saapuivat ylempänä mainittuun erämaahan [vrt. luku 22]. Tässä erämaassa -ei asu ketään ihmistä, se sijaitsee budinien maan tuollapuolen ja on -seitsemän päivämatkan laajuinen. Erämaan tuollapuolen asuvat -thyssagetit, ja heidän maastaan virtaa neljä suurta jokea, jotka -laskevat maietien alueen läpi niinkutsuttuun Maietis-järveen; niiden -nimet ovat Lykos, Oaros, Tanais ja Syrgis. - -124. Kun Dareios siis oli tullut erämaahan, niin hän lakkasi -pikamarssistaan ja sijoitti sotajoukon Oaros-joen luo. Sen tehtyään hän -rakensi kahdeksan suurta linnoitusta, yhtä pitkän matkan päähän -toisistaan, nimittäin noin kuudenkymmenen stadionin. Ja niiden -jäännökset ovat säilyneet minun aikoihini saakka. Mutta sillä välin kun -Dareioksen huomio oli kääntynyt tähän, kiersivät takaa-ajetut skyytit -taampana olevien maiden kautta ja palasivat Skyytiaan. Kun he -täten olivat kadonneet jäljettömiin eivätkä enää näyttäytyneet -persialaisille, niin Dareios heitti linnoitukset keskeneräisiksi ja -palasi itse kulkien länteen päin, siinä luulossa, että siinä olivatkin -kaikki skyytit ja että he pakenivat länteen päin. - -125. Niin pian kuin Dareios suorinta tietä marsittaen sotajoukkoaan oli -saapunut Skyytiaan, tapasi hän skyytien molemmat osastot, ja -kohdattuaan heidät hän ajoi heitä takaa, jolloin he väistyivät, aina -pysytellen päivämatkan päässä. Ja koska hän ei tauonnut ahdistamasta, -pakenivat skyytit päätöksensä mukaan niiden luo, jotka olivat -kieltäytyneet rupeamasta heidän liittolaisikseen, ja ensiksi -melankhlainien maahan. Ja niin pian kuin skyytit ja persialaiset -hyökkäämällä heidän maahansa olivat saattaneet heidät liikkeelle, -johdattivat skyytit takaa-ajajansa androfagien alueelle. Kun nämätkin -oli saatu liikkeelle, niin he veivät persialaiset neurien maahan. Ja -kun nämäkin saatiin liikkeelle, pakenivat skyytit edelleen ja menivät -agathyrsien tykö. Mutta nähdessään naapuriensakin pakenevan skyytien -edestä näiden liikkeelle ajamina, lähettivät agathyrsit, ennenkuin -skyytit olivat heidän maahansa tunkeutuneet, kuuluttajan ja kielsivät -skyytejä astumasta heidän rajojensa yli sekä julistivat ennakolta, että -jos he yrittäisivät tunkeutua maahan, niin agathyrsit aikoivat ensiksi -otella heidän kanssaan. Näin siis selittäen agathyrsit riensivät -puolustamaan rajojaan, torjuakseen päällekarkaajat. Mutta silloin kun -persialaiset ynnä skyytit olivat hyökänneet maahan, eivät -melankhlainit, androfagit eivätkä neurit asettuneet vastarintaan, vaan -unohtaen uhkauksensa he pakenivat hämmennyksissään erämaahan pohjoista -kohti. Mutta skyytit eivät enää saapuneet agathyrsien maahan, koska -nämä olivat sen kieltäneet, vaan neurien maasta he johdattivat -persialaiset omaan maahansa. - -126. Mutta kun tätä oli kauan jatkunut eikä siihen loppua tullut, niin -Dareios lähetti ratsumiehen skyytien kuninkaan Idanthyrsoksen tykö näin -sanoen: "Kummallinen mies, miksi aina pakenet, vaikka sinulla on -tilaisuus tehdä näistä kahdesta jompikumpi? Jos näet luulet olevasi -kyllin voimakas tekemään minun mahdilleni vastarintaa, niin pysähdy, -lakkaa harhamatkoistasi ja taistele. Jos taas myönnät olevasi heikompi, -niin lakkaa siinäkin tapauksessa juoksustasi ja tule puheilleni tuoden -herrallesi lahjoina maata ja vettä." - -127. Siihen vastasi skyytien kuningas Idanthyrsos sanoen: "Näin on -minun laitani, oi persialainen. Minä en ole vielä ennen pelosta ketään -ihmistä paennut enkä nytkään sinua pakene; enkä minä nyt tee mitään -outoa, vaan samaa, mitä olen rauhan aikana tottunut tekemään. Mutta -tahdon ilmoittaa senkin, minkä vuoksi en heti paikalla kanssasi -taistele. Meillä ei ole kaupunkeja eikä viljeltyä maata, joitten -valloittamisen ja hävittämisen pelosta meidän tarvitsisi nopeammin -ruveta teidän kanssanne taisteluun. Mutta jos kaikin mokomin täytyy -pian niiksi tulla, onhan meillä esi-isiemme haudat. Niinpä siis, -etsikää ne ilmi ja koettakaa niitä turmella: silloin saatte kyllä -tuntea, tulemmeko hautojen puolesta kanssanne taistelemaan vai emme. -Mutta sitä ennen, taikka jollemme niin hyväksi näe, emme aio ryhtyä -otteluun. Sen verran olkoon taistelusta sanottuna, mutta herroikseni -tunnustan ainoastaan esi-isääni Zeusta ja Hestiaa, skyytien -kuningatarta. Mutta maan ja veden sijasta aion lähettää sinulle -semmoisia lahjoja, kuin sinulle sopiikin tulla, ja siitä että väitit -olevasi minun herrani, sanon että olet itkevä." - -128. Kuuluttajapa läksi matkaan ilmoittamaan tämän Dareiokselle. Mutta -kuultuaan sanan "orjuus" skyytien kuninkaat suuttuivat silmittömästi. -Niinpä he lähettivät sen osaston, joka oli määrätty menemään -sauromatien kanssa, ja jota Skopasis johti, niitten ioonilaisten -puheille, jotka vartioivat Istrosta ynnä siltaa. Ne taas heistä, jotka -olivat jääneet jälelle, katsoivat parhaaksi olla enää viemättä -persialaisia harhaan ja käydä heidän kimppuunsa, aina kun nämä -keräsivät elintarpeita. Siispä he, milloin vain havaitsivat Dareioksen -väen keräävän elintarpeita, tekivät niinkuin oli päätetty. Ja skyytien -ratsuväki käänsi aina pakosalle persialaisten ratsuväen, mutta näiden -ratsumiehet pakenivat ja syöksyivät jalkaväen sekaan, joka silloin tuli -auttamaan. Mutta ajettuaan ratsuväen pakosalle skyytit palasivat, koska -pelkäsivät jalkaväkeä, öisinkin skyytit tekivät samanlaisia -päällekarkauksia. - -129. Mutta minä tahdon mainita mitä suurimman ihmeen, mikä oli -edullinen persialaisille, mutta haitaksi skyyteille. Monasti kun kesken -hyökkäystä persialaisia vastaan hevoset kuulivat aasien äänen, niin ne -hämmentyivät ja kääntyivät ihmeissään takaisin, korviaan heristäen, -koska eivät olleet ennen semmoista ääntä kuulleet eivätkä semmoista -ulkomuotoa nähneet. Sillä Skyytianmaa ei tuota aasia eikä muulia, -niinkuin ennenkin olen osoittanut, eikä ylimalkaan koko Skyytianmaassa -ole pakkasten vuoksi ollenkaan aaseja eikä muuleja. Siten aasit -riuhtomisellaan saattoivat skyytien ratsuväen hämmennyksiin. - -130. Tämä oli se etu, jonka persialaiset vähäksi aikaa saivat sodassa. -Mutta aina milloin skyytit näkivät persialaisten hämmentyneen, he -tekivät seuraavalla tavalla, jotta persialaiset jäisivät pitemmäksi -aikaa Skyytianmaahan ja siellä viipyessään joutuisivat ahdinkoon, -kaiken puutteessa kun olivat. He jättivät näet jälkeensä osan karjaansa -paimenineen, ja aina milloin niin tekivät, he lähtivät pois toiseen -paikkaan. Mutta persialaiset hyökkäsivät karjan kimppuun, ottivat aina -elukat ja sen tehtyään ylvästelivät teostaan. - -131. Kun tämä monasti uudistui, ei Dareios viimein tietänyt mitä tehdä. -Ja huomattuaan sen skyytien kuninkaat lähettivät kuuluttajan, joka toi -Dareiokselle lahjaksi linnun, hiiren, sammakon ja viisi nuolta. -Persialaiset kysyivät lahjojen tuojalta, mitä antimet merkitsivät. -Mutta hän sanoi, ettei ollut muuta toimekseen saanut kuin antaa ne ja -sitten heti mennä matkoihinsa. Vaan persialaisia itseään hän käski, jos -olivat viisaita, harkitsemaan, mitä lahjat tiesivät. Ja sen kuultuaan -persialaiset neuvottelivat. - -132. Dareioksen mielipide oli tällöin, että skyytit antoivat sekä -itsensä että maata ja vettä, ja sen hän arvasi siitä, että hiiri elää -maassa ja syö samaa viljaa kuin ihminenkin, mutta sammakko vedessä; -lintu taas näyttää enimmin hevoselta, ja nuolet muka tiesivät, että he -jättivät pois puolustusaseensa. Tämän mielipiteen esitti Dareios, mutta -sitä vastaan soti Gobryaan mielipide, hänen, joka oli yksi niistä -seitsemästä miehestä, jotka surmasivat maagin. Hän nimittäin arvasi, -että lahjat tiesivät tämän: "Jollette te, oi persialaiset, lintuina -taivaalle lennä tai hiirinä maan alle pujahda tai sammakkoina -lätäkköihin sukella, niin ette palaja, vaan näillä vasamoilla teidät -ammutaan." - -133. Sitenpä persialaiset arvailivat lahjoja. Mutta se skyytien osasto, -joka aikaisemmin oli määrätty vartioimaan Maietis-järven luona, vaan -nyt oli saanut käskyn mennä Istrokselle ioonilaisten puheille, puhui -sillalle saavuttuaan näin: "Ioonian miehet, me olemme tulleet tuomaan -teille vapauden, jos nimittäin tahdotte meitä kuunnella. Tietoomme on -tullut, että Dareios on antanut toimeksenne ainoastaan kuusikymmentä -päivää vartioida siltaa, ja jollei hän tämän ajan kuluttua tule -saapuville, saatte lähteä matkoihinne omaan maahanne. Niinmuodoin, jos -te tämän teette, tulette hänen silmissään olemaan syyttömiä ja -syyttömiä myös meidän silmissämme. Viipykää siis säädetyt päivät ja -lähtekää niiden kuluttua tiehenne!" Kun nyt ioonilaiset lupasivat tehdä -näin, kiiruhtivat skyytit pikimmiten takaisin. - -134. Sen jälkeen kuin lahjat olivat tulleet Dareiokselle, järjestyivät -paikoilleen jääneet skyytit persialaisia vastaan, jalka- ja -ratsuväellään iskeäkseen heidän kanssaan yhteen. Mutta skyytien jo -ollessa järjestyneinä, kiiti jänis rivien keskitse. Ja aina sitä myöten -kuin kukin heistä sen näki, he alkoivat ajaa jänistä takaa. Kun skyytit -olivat joutuneet epäjärjestykseen ja huutelivat, kysyi Dareios syytä -vihollisten meluun. Saatuaan tietää heidän ajavan takaa jänistä, lausui -hän niille, joille hänen oli tapana muutenkin puhua: "Nämä miehet -halveksivat meitä paljon, ja nyt näyttää minusta Gobryas ilmeisesti -puhuneen oikein mitä skyytien lahjoihin tulee. Koska niinmuodoin minä -itsekin jo olen sitä mieltä, on tarvis hyvää neuvoa, jotta -paluumatkamme voisi turvassa tapahtua." Siihen virkkoi Gobryas: "Oi -kuningas, jo kertomuksesta minä jotakuinkin ymmärsin, että näiden -miesten kimppuun on mahdoton päästä, mutta tänne tultuani olen minä -vielä täydellisemmin sen huomannut, nähdessäni, miten he meitä pitävät -pilkkanaan. Minusta näyttää nyt siis parhaalta, heti kun on tullut yö, -sytyttää nuotiotulet, niinkuin meillä on tapana muulloinkin tehdä, -viekoitella niitä sotamiehiä, jotka ovat heikoimmat rasituksia -kestämään, jäämään tänne sekä kytkeä kiinni kaikki aasit ja sitten -lähteä tiehemme, ennenkuin skyytit suuntaavat kulkunsa Istrostakin -kohti hajoittaakseen sillan, taikka myös ioonilaiset tekevät jonkun -päätöksen, joka on omiaan tekemään meistä lopun." - -135. Sen neuvon antoi Gobryas. Sitten tuli yö, ja Dareios noudatti tätä -neuvoa. Raihnaat miehistön joukosta ja ne, joiden hukkumisesta oli -vähimmin väliä, sekä kaikki kiinni kytkettämänsä aasit hän jätti siihen -paikkaan leiriin. Ja hän jätti sinne aasit sekä sotaväen heikot sitä -varten, että aasit kirkuisivat; ihmiset taas jätettiin sinne -heikkoutensa vuoksi, mutta syyksi ilmoitettiin, että Dareios itse muka -taistelukuntoisella osalla sotajoukkoaan aikoi käydä skyytien kimppuun, -ja sill'aikaa tuli heidän suojella leiriä. Ilmoitettuaan sen -paikoilleen jääneille Dareios sytytti nuotiotulet ja kiiruhti -pikimmiten Istrokselle. Mutta väkijoukosta yksikseen jääneet aasit -päästivät nyt vielä paljoa enemmän ääntä. Ja kuultuaan aasien kiljunnan -uskoivat skyytit vallan varmasti persialaisten olevan paikoillaan. - -136. Niin pian kuin päivän tultua leiriin jätetyt huomasivat, että -Dareios oli kavaltanut heidät, kurottivat he käsiään skyytejä kohti ja -kertoivat, missä tilassa olivat. Sen kuultuaan nämä pikimmiten -vetäytyivät yhteen, sekä skyytien molemmat muut osastot että yksinäinen -osasto, ynnä sauromatit, budinit, gelonit ja ajoivat takaa persialaisia -suoraan Istrosta kohti. Mutta koska persialainen sotajoukko enimmäkseen -oli jalkaväkeä eikä tuntenut teitä, kun ei ollut mitään raivattuja -teitä, mutta skyytiläinen taas oli ratsuväkeä ja tunsi lyhyimmän tien, -niin he eivät tavanneetkaan toisiaan, vaan skyytit ennättivät paljon -ennen persialaisia sillalle. Huomattuaan, että persialaiset eivät vielä -olleet saapuneet, he lausuivat laivoissaan oleville ioonilaisille: -"Ioonian miehet, päivien luku on kulunut umpeen, ettekä te tee oikein -enää viipyessänne täällä. Mutia jos te aikaisemmin olette pelosta -viipyneet, niin purkakaa nyt silta ja lähtekää pikimmiten kaikessa -rauhassa, vapaina, kiittäen jumalia ja skyytejä. Mutta hänet, joka -ennen oli teidän herranne, me tulemme masentamaan niin, ettei hän enää -lähde sotaretkelle keitään ihmisiä vastaan." - -137. Tämän johdosta ioonilaiset neuvottelivat keskenään. Niinpä oli -atenalainen Miltiades, joka hoiti sotapäällikön virkaa sekä oli -Hellespontoksen khersonesolaisten itsevaltiaana, sitä mieltä, että tuli -totella skyytejä ja vapauttaa Ioonia. Mutta miletolaisen Histiaioksen -mielipide oli vastainen tälle; hän näet sanoi, että nyt kukin heistä -Dareioksen avulla oli kaupungissaan itsevaltiaana, mutta jos Dareioksen -mahti kukistuisi, ei hän kykenisi hallitsemaan miletolaisia eikä kukaan -muukaan keitään muita. Sillä jokainen kaupunki tulisi mieluummin -haluamaan kansanvaltaista kuin itsevaltaista hallitusta. Kun Histiaios -esitti tämän mielipiteen, kääntyivät kaikki heti paikalla sen puoleen, -vaikka aikaisemmin olivat omaksuneet Miltiadeen kannan. - -138. Ja ne, jotka ottivat osaa äänestykseen ja nauttivat arvoa -kuninkaan puolelta, olivat hellespontolaisten itsevaltiaat, nimittäin -abydolainen Dafnis, lampsakolainen Hippoklos, parionilainen -Herofantos, prokonnesolainen Metrodoros, kyzikolainen Aristagoras ja -byzantionilainen Ariston. Nämä olivat Hellespontoksesta tulleet. -Iooniasta olivat khiolainen Strattis, samolainen Aiakes, fokaialainen -Laodamas ja miletolainen Histiaios, jonka mielipide oli vastakkainen -Miltiadeen esittämälle. Aiolilaisten joukosta oli läsnä ainoastaan yksi -huomattava mies, kymeläinen Aristagoras. - -139. Omaksuttuaan Histiaioksen neuvon he katsoivat hyväksi siihen -liittää seuraavat teot ja sanat: he päättivät nimittäin purkaa skyytien -puoleisen osan siltaa, ja purkaa sen jousen kantomatkan verran, jotta -he myös näyttäisivät jotakin tekevän, vaikk'eivät mitään tehneet, ja -jott'eivät skyytit yrittäisi väkivaltaa; ja purkaessaan Skyytiaan -vievän sillan he aikoivat sanoa tulevansa tekemään kaiken, mikä -skyyteille oli mieleen. Sen he lisäsivät ehdoitukseen. Sitten vastasi -kaikkien puolesta Histiaios näillä sanoin: "Skyytian miehet, oivallisia -neuvoja olette tullessanne tuoneet ja otolliseen aikaan te pidätte -kiirettä. Te olette meitä oivallisesti opastaneet, ja me täytämme -huolellisesti palveluksemme teitä kohtaan. Sillä, niinkuin te näette, -me sekä puramme sillan että tulemme osoittamaan kaikkea alttiutta, -koska tahdomme olla vapaita. Mutta sillävälin kuin me tämän hajoitamme, -on teillä otollinen tilaisuus etsiä persialaisia, ja heidät -löydettyänne sekä meidän että omasta puolestanne kostaa heille ansion -mukaan." - -140. Skyytit puolestaan uskoivat nyt toisen kerran, että ioonilaiset -puhuivat totta, kääntyivät takaisin etsiäkseen persialaisia, mutta -hairahtuivat kokonaan näiden kulkusuunnasta. Ja syypäinä siihen olivat -skyytit itse, he kun olivat turmelleet sikäläiset hevoslaitumet ja -luoneet vedet umpeen. Jos he näet eivät olisi tätä tehneet, olisi -heidän, jos olisivat tahtoneet, ollut mahdollista huokeasti löytää -persialaiset. Mutta nyt heidän hankkeensa jäi epäonnistuneeksi juuri -sen tuuman takia, joka heistä oli näyttänyt parhaimmalta. Skyytit -kulkivat nimittäin siltä kohtaa omaa maataan, missä oli rehua hevosille -sekä vettä, ja etsivät sieltä vihollisiaan, koska luulivat heidänkin -samojen seutujen läpi peräytyvän. Mutta persialaiset kulkivatkin -noudattaen entisiä jälkiään ja löysivät siten vaivalla ylimenopaikan. -Vaan koska he saapuivat yöllä ja tapasivat sillan purettuna, niin he -joutuivat mitä suurimpaan pelkoon, että ioonilaiset olivat heidät -hyljänneet. - -141. Dareioksen ympäristössä oli muuan egyptiläinen mies, jolla oli -vahvin ääni maailmassa. Tämän miehen Dareios käski asettua Istroksen -äyräälle ja kutsua miletolaista Histiaiosta. Hän tekikin niin, ja -Histiaios, joka ensimäisestä huudosta kuuli, toimitti saapuville kaikki -laivat sotajoukon kuljettamiseksi ylitse ja laittoi sillan eheäksi. - -142. Siten siis persialaiset pääsivät pakoon, mutta skyytit, etsiessään -persialaisia, jäivät toistamiseen heitä tapaamatta. Ja ioonilaisista -skyytit lausuivat sen arvostelun, että he, ollakseen vapaita, olivat -pelkurimaisimmat kaikista ihmisistä, mutta, orjina heistä puhuen, mitä -suurimmassa määrin herroillensa uskollisia ja heihin kiintyneitä. Tämän -moitteen ovat skyytit ioonilaisia vastaan syytäneet. - -143. Matkatessaan Traakian kautta Dareios saapui Khersonesos-niemelle -Sestokseen. Sieltä hän itse meni laivoillaan Aasian puolelle, mutta -jätti päälliköksi Megabazoksen, erään persialaisen miehen, jolle -Dareios kerran Persiassa oli osoittanut suurta kunniaa, lausuessaan -seuraavaa. Kun Dareios näet kerran ryhtyi syömään kranaattiomenia ja -juuri ikään oli avannut ensimäisen omenan, kysyi hänen veljensä -Artabanos häneltä, mitä hän soisi saavansa yhtä suuren paljouden kuin -oli kranaattiomenassa kiviä. Siihen Dareios virkkoi haluavansa saada -yhtä monta Megabazosta mieluummin kuin Hellaan käskynalaisekseen. Sillä -lausumallaan hän kunnioitti Megabazosta Persiassa, mutta nyt hän jätti -hänet päällikkönä komentamaan kahdeksaakymmentätuhatta miestä -sotajoukostaan. - -144. Tämä Megabazos jätti jälkeensä kuolemattoman muiston -hellespontolaisten kesken lausumalla seuraavan sanan. Kun hän näet -Byzantionissa ollessaan oli saanut kuulla kalkhedonilaisten asettuneen -tähän seutuun seitsemäätoista vuotta ennen byzantionilaisia, niin hän -väitti kalkhedonilaisten siihen aikaan olleen sokeita. Sillä eivät he -olisi valinneet rumempaa paikkaa, kun heidän oli tilaisuus asettua -kauniimpaan, elleivät olisi olleet sokeita. Mainittu Megabazos -jätettiin siis ylipäälliköksi hellespontolaisten maahan ja laski -valtansa alle ne, jotka eivät pitäneet meedialaisten puolta. Tämän hän -nyt toimitti. - -145. Tähän samaan aikaan tehtiin Libyaa vastaan toinen suuri sotaretki -syystä, jonka tulen kertomaan, sitä ennen kerrottuani toisen seikan. -Niiden pelasgien Lemnoksesta karkoittamina, jotka Brauronista olivat -ryöstäneet itselleen atenalaisten naisia, olivat Argo-laivassa -kulkijain jälkeläiset purjehtineet matkoihinsa Lakedaimoniin ja -asettuneet Taygetos-vuorelle sekä siellä tehneet tulen. Sen nähtyään -lakedaimonilaiset lähettivät sanansaattajan tiedustelemaan, keitä ja -mistä he olivat. Sanansaattajan kysymykseen he sanoivat olevansa -minyejä ja Argo-laivassa purjehtineitten sankarien lapsia; nämä olivat -näet laskeneet maihin Lemnoksessa ja siittäneet heidät. Kuultuaan jutun -heidän syntyperästään lakedaimonilaiset lähettivät uudestaan kysymään, -missä aikomuksessa he olivat tulleet maahan ja sytyttäneet tulen. He -väittivät pelasgien karkoittamina tulleensa isiensä tykö, ja olihan -vallan oikein, että näin tapahtui. Ja he pyysivät lupaa asua yhdessä -heidän kanssaan sekä saada osaa heidän kunniaviroistaan ynnä -maapalstoja. Lakedaimonilaiset suostuivatkin ottamaan vastaan minyit -niillä ehdoilla, millä nämä itse pyrkivät. Ja varsinkin saattoi heidät -tekemään näin se seikka, että tyndaridit olivat olleet mukana Argon -matkalla. He ottivat vastaan minyit ja antoivat heille maata sekä -jakoivat heidät heimopiiriensä kesken. Minyit taas solmivat heti -avioliittoja, mutta antoivat muille ne vaimot, jotka olivat Lemnoksesta -mukanaan tuoneet. - -146. Kohta jonkun ajan kuluttua minyit alkoivat käyttäytyä röyhkeästi -vaatien osallisuutta kuninkuuteen ja tehden muitakin häijyyksiä. -Lakedaimonilaiset päättivät niinmuodoin tappaa heidät; niinpä he -ottivat heidät kiinni ja heittivät vankilaan. Ja lakedaimonilaiset -tappavat yöllä ne, jotka he tappavat, mutta päivällä ei ketään. Mutta -kun he siis aikoivat ottaa minyit hengiltä, pyysivät näiden vaimot, -jotka olivat vapaasyntyisiä ja etevinten spartalaisten tyttäriä, saada -mennä sisälle vankilaan ja päästä kukin oman miehensä puheille. -Spartalaiset antoivat heidän tehdä niin, mitään vilppiä heidän -puoleltaan aavistamatta. Mutta sittenkuin vaimot olivat tulleet -sisälle, niin he tekivät näin. He antoivat miehilleen kaikki vaatteet, -mitkä heillä oli yllään, ja ottivat itse miestensä vaatteet. Ja minyit, -puettuina naisten vaatteisiin, läksivät ulos kuten naiset ainakin, ja -päästyään sillä tavoin pakoon he jälleen asettuivat Taygetos-vuorelle. - -147. Samaan aikaan hankki Theras, Autesionin poika, Teisamenoksen -pojanpoika, Thersandroksen pojanpojanpoika ja Polyneikeen -pojanpojanpojanpoika, lähtöä Lakedaimonista pois. Tämä Theras, -joka sukuperältään oli kadmolainen, oli Aristodemoksen lasten, -Eurystheneen ja Prokleen, eno. Näiden alaikäisyyden aikana Theras hoiti -holhous-kuninkuutta Spartassa. Mutta sisarenpoikien vartuttua ja -otettua vastaan hallituksen Theras piti ikävänä joutua muiden -hallittavaksi kerran päästyään hallituksen makuun eikä sanonut enää -aikovansa jäädä Lakedaimoniin, vaan purjehtivansa pois heimolaistensa -tykö. Nykyisessä Theran saaressa, jonka nimi aikaisemmin oli Kalliste, -oli näet erään foinikialaisen Membliaroksen, Poikileen pojan, -jälkeläisiä. Etsiessään Europaa oli näet Kadmos, Agenorin poika, -laskenut maihin Therassa, niinkuin sen nykyinen nimi on. Ja hänen -laskettuaan sinne maihin, joko maa häntä miellytti tai hän jostakin -muusta syystä tahtoi tehdä näin. Hän jätti näet tähän saareen useita -foinikialaisia, niiden muassa oman sukulaisensa Membliaroksen. Nämä -asuivat tässä niinsanotussa Kallistessa kahdeksan miespolvea, ennenkuin -Theras tuli Lakedaimonista. - -148. Näiden luokse siis Theras hankkiutui lähtemään mukanaan muita -heimopiirien jäseniä, asuakseen yhdessä heidän kanssaan eikä suinkaan -ajaakseen heitä pois, vaan lukien heidät varsin läheisiksi ystävikseen. -Ja kun myös minyit vankilasta karattuaan olivat asettuneet -Taygetokseen, ja lakedaimonilaiset tahtoivat tuhota heidät, pyysi -Theras, ettei heitä surmattaisi, vaan lupasi itse viedä heidät maasta -pois. Lakedaimonilaisten suostuttua ehdoitukseen hän purjehti kolmella -kolmikymmensoudulla Membliaroksen jälkeläisten luo, viemättä kuitenkaan -muassaan kaikkia minyejä, vaan ainoastaan muutamia harvoja. Sillä -useimmat heistä kääntyivät parorealaisten ja kaukonien puoleen, ajoivat -heidät maasta pois, jakoivat itsensä kuuteen osaan ja perustivat sitten -alueelleen seuraavat kaupungit: Lepreon, Makistos, Frixai, Pyrgos, -Epion ja Nudion. Useimmat näistä ovat elis-maalaiset minun aikanani -hävittäneet. Mutta saari sai asuttajansa mukaan nimen "Thera". - -149. Mutta Theraan poika ei mielinyt purjehtia hänen mukanaan, jonka -vuoksi isä sanoi jättävänsä hänet lampaaksi susien keskelle. Tästä -sanasta sai nuorukainen nimen Oiolykos [s.o. Lammassusi], ja jostakin -syystä se nimi pääsi voimaan. Oiolykoksen poika oli Aigeus, jonka -mukaan aigeidien suuri heimo Spartassa on saanut nimensä. Koska -mainitun heimon miesten lapset eivät jääneet eloon, niin he oraakelin -neuvosta perustivat pyhätön Laioksen ja Oidipuksen Kostottarille; ja -tämän jälkeen he jäivät eloon. Ja sittemmin tapahtui, että näiden -miesten jälkeläiset Therassakaan eivät jääneet eloon. - -150. Aina tähän kohtaan saakka kertomusta pitävät lakedaimonilaiset -yhtä theralaisten kanssa, mutta tästä alkaen kertovat ainoastaan -theralaiset; ja he kertovat näin. Grinnos, Aisanioksen poika, joka oli -yllämainitun Theraan jälkeläinen ja hallitsi Theran saarta, saapui -Delfoihin, tuoden mukanaan hekatombin kaupungistaan. Muiden -kansalaisten muassa, jotka häntä seurasivat, oli myös Battos, -Polymnestoksen poika, joka polveutui Eufemos nimisestä minyistä. Kun -theralaisten kuningas Grinnos kyseli oraakelilta muita asioita, neuvoi -Pytia häntä perustamaan kaupungin Libyaan. Mutta hän vastasi sanoen: -"Minä puolestani, oi valtias, olen jo liian vanha ja ikäloppu -lähteäkseni liikkeelle. Vaan käske sinä jotakuta näistä nuoremmista -niin tekemään." Ja niin sanoessaan hän viittasi Battokseen. Sen verran -tapahtui silloin. Mutta sittemmin he kotiin tultuaan eivät välittäneet -oraakelilauseesta, syystä etteivät tietäneet, missä päin maailmaa Libya -oli, eivätkä uskaltaneet lähettää siirtokuntaa tuiki tuntemattomiin -seutuihin. - -151. Seitsemään vuoteen senjälkeen ei Therassa satanut, ja niiden -kuluessa heiltä kuivi kaikki saaressa olevat puut, paitsi yhtä. Kun -theralaiset kysyivät neuvoa oraakelilta, nuhteli Pytia heitä siitä, -etteivät olleet perustaneet siirtokuntaa Libyaan. Koska heillä -nyt ei ollut mitään keinoa päästä onnettomuudesta, niin he -laittoivat lähettiläitä Kreetaan tutkistelemaan, oliko joku -kreetalaisista tai heidän keskuudessaan asuvista muukalaisista saapunut -Libyaan. Harhaillessaan ympäri saarta lähettiläät saapuivat myös -Itanoksen kaupunkiin, ja siellä he tapasivat Korobios nimisen -purppurasimpukan-pyydystäjän, joka väitti tuulten ajelemana saapuneensa -Libyaan ja siellä Platean saareen. Hänet he palkkaa vastaan taivuttivat -ja veivät Theraan. Therasta purjehti sitten miehiä vakoilemaan, aluksi -ei varsin monta. Kun nyt Korobios oli johdattanut heidät mainittuun -Platean saareen, niin he jättivät Korobioksen sinne annettuaan hänelle -ruokavaroja muutamaksi kuukaudeksi, mutta purjehtivat itse pikimmiten -tuomaan theralaisille tietoja saaresta. - -152. Kun nämä viipyivät poissa kauemman aikaa kuin sovittu oli, loppui -Korobiokselta kaikki. Sittemmin ajautui mainittuun Plateaan samolainen -laiva, jonka isäntänä oli Kolaios ja joka oli matkalla Egyptiä kohti. -Saatuaan Korobiokselta tietää koko asianlaidan samolaiset jättivät -hänelle ruokavaroja vuodeksi. Itse he lähtivät saaresta merelle pyrkien -Egyptiä kohti, mutta joutuivat itätuulen ajamina pois suunnastaan. Ja -kun tuuli ei hellittänyt, niin he kulkivat Herakleen patsasten sivu ja -saapuivat jumalallisesta sallimasta Tartessokseen. Tämä kauppapaikka -oli siihen aikaan koskematon, niin että he palattuaan takaisin saivat -tavaroistaan suurimman voiton kaikista helleeneistä, mikäli me -varmuudella tiedämme, nimittäin aiginalaisen Sostratoksen, Laodamaan -pojan, jälkeen; sillä tämän kanssa ei pysty toinen kilpailemaan. Mutta -ottamalla voitostaan pois kymmenyksenä kuusi talenttia samolaiset -teettivät niistä vaskiastian argolilaisen sekoitusmaljan malliin, ja -yltympäri sen reunaa kohoaa aarnikotkanpäitä. Sen he vihkivät -Heraioniin ja asettivat sen alle kolme seitsemän kyynärän korkuista -polvistuvaa vaskista jättiläiskuvaa. Mutta yllämainitun tapauksen -johdosta tuli kyreneläisten ja theralaisten ensimäinen läheinen -ystävyys solmituksi samolaisten kanssa. - -153. Sittenkuin theralaiset, jätettyään Korobioksen saareen, olivat -saapuneet Theraan, niin he ilmoittivat asuttaneensa saaren Libyan -luona. Theralaiset katsoivat silloin hyväksi lähettää aina kahdesta -veljestä arvan nojalla toisen sekä kaikista maalaiskunnista, joita oli -seitsemän, joukon miehiä; ja heidän sekä johtajanaan että kuninkaanaan -oli oleva Battos. Siten he laittoivat kaksi viisikymmensoutua Plateaan. - -154. Näin kertovat theralaiset, ja kertomuksen loppuosassa theralaiset -pitävät yhtä kyreneläisten kanssa. Sillä mitä Battokseen tulee, eivät -jälkimäiset suinkaan ole samaa mieltä kuin theralaiset. He näet -kertovat täten. Kreetassa on Oaxos-kaupunki, jossa oli kuninkaana -Etearkhos. Hänellä oli Fronime niminen äiditön tytär, mutta hän nai -vielä toisen vaimon. Taloon tultuaan tämä tahtoi tositeossakin olla -äitipuolena Fronimelle; niinpä hän tuotti hänelle pahaa ja keksi hänen -varalleen kaikkea kiusaa. Ja vihdoin hän syyttäen Fronimea -hekumallisuudesta sai miehensä uskomaan, että niin oli laita. Niinpä -tämä vaimonsa suostuttamana mietti jumalattoman teon tyttärensä pään -varalle. Oaxoksessa oleskeli näet muuan theralainen kauppamies -Themison. Hänet kutsui Etearkhos vieraakseen ja vannotti häntä -lupaamaan panna täytäntöön mitä ikänä Etearkhos pyytäisi. Hänen siis -vannottuaan toi Etearkhos tyttärensä, antoi tämän hänen käsiinsä ja -käski hänen viedä pois sekä upottaa hänet mereen. Mutta vimmastuneena -valasta, johon hänet oli viekoiteltu, Themison purkaa kestiystävyyden -ja tekee näin. Hän otti vastaan tytön ja purjehti pois. Vaan ulapalle -päästyään hän täytti Etearkhokselle antamansa lupauksen siten, että -sitoi tytön köysiin ja laski hänet mereen, mutta vedätti hänet heti -ylös. Ja sitten hän saapui Theraan. - -155. Sitten otti Fronimen vastaan muuan theralaisten kesken -arvossapidetty mies, Theraion, joka piti häntä jalkavaimonaan. Ajan -vierittyä hänelle syntyi poika, joka änkytti ja sammalsi ja jonka -nimeksi pantiin Battos, kuten theralaiset ja kyreneläiset kertovat, -mutta, niinkuin minä kuitenkin luulen, joku muu. Vaan Battokseksi -muutettiin nimi, senjälkeen kuin hän oli saapunut Libyaan, ja sen nimen -hän sai Delfoissa annetun oraakelivastauksen johdosta sekä siitä -arvosta, jonka hän sai. Libyalaiset kutsuvat nimittäin kuningasta -nimellä "battos", ja luulen Pytian ennustaessaan kutsuneen häntä -libyankielellä siitä syystä, että hänestä oli tuleva Libyan kuningas. -Sillä senjälkeen kuin tämä oli mieheksi varttunut, niin hän tuli -Delfoihin kysyäkseen neuvoa äänestään. Hänen kysymykseensä antoi Pytia -tällaisen vastauksen: - - "Battos, ääntäsi käyt, vaan ruhtinas Foibos Apollon - lammashyötysän Libyan viljelemään sinut laittaa", - -ikäänkuin olisi sanonut meidän kieltä käyttämällä: "Oi kuningas, sinä -ääntäsi käyt." Mutta Battos vastasi näin: "Oi ruhtinas, minä olen -tullut kysymään sinulta neuvoa äänestäni, mutta sinä neuvot minulle -muuta, mahdottomuuksia, kun käsket minua asuttamaan Libyaa -- mutta -millä väellä ja millä miesvoimalla?" Näillä sanoillaan hän ei -kuitenkaan voinut taivuttaa jumalaa antamaan hänelle toista vastausta. -Ja kun jumala antoi Battokselle saman vastauksen kuin ennenkin, niin -tämä jätti Pytian kesken hänen puhettaan ja meni Theraan. - -156. Senjälkeen kävi niin hyvin hänelle itselleen kuin muillekin -theralaisille uudestaan huonosti. Mutta kun theralaiset eivät tunteneet -syytä onnettomuuksiinsa, niin he lähettivät Delfoihin kysymään neuvoa -siihen kurjaan tilaan, jossa parhaillaan olivat. Pytia antoi heille sen -vastauksen, että jos yhdessä Battoksen kanssa rakentaisivat Kyrenen -Libyassa, tulisi heidän käymään paremmin. Senjälkeen theralaiset -lähettivät Battoksen pois, mukanaan kaksi viisikymmensoutua. Nämä -purjehtivat Libyaan, mutta kun eivät voineet mitään muuta tehdä, -läksivät he taas kotia Theraan. Mutta kun he saapuivat sinne, niin -theralaiset ampuivat näitä eivätkä sallineet heidän laskea rantaan, -vaan käskivät heidän purjehtia takaisin. Pakosta nämä purjehtivat pois -ja tekivät asutuksi Libyan luona sijaitsevan saaren, jonka nimi, kuten -ennenkin on mainittu, on Platea. Ja saaren kerrotaan olevan yhtä suuri -kuin nykyinen kyreneläisten kaupunki. - -157. Siinä he asuivat kaksi vuotta, mutta kun ei mikään heillä -menestynyt, niin, jätettyään yhden joukostaan jälkeensä, muut kaikki -purjehtivat pois Delfoihin. Ja oraakeliin saavuttuaan he kysyivät -neuvoa sanoen, että asuivat Libyassa, mutta ettei heidän siltä yhtään -käynyt paremmin. Siihen vastasi heille Pytia näin: - - "Lammashyötysän Libyan jos tuta, käymätön, voisit - kuin minä, käynyt, niin ylen viisaaks' sun ylistäisin." - -Sen kuultuaan Battos seuralaisineen purjehti takaisin. Sillä jumala ei -hellittänyt vaatimasta heitä perustamaan siirtolaa, ennenkuin olivat -saapuneet itse Libyaan. Saavuttuaan saareen ja otettuaan mukaansa -hänet, jonka olivat jättäneet, he asuttivat erään itse Libyassa, -vastapäätä saarta sijaitsevan paikan, jonka nimi oli Aziris; sitä -ympäröivät kahden puolen mitä kauniimmat notkot ja yhdeltä puolen sen -sivu virtaa joki. - -158. Siinä paikassa he asuivat kuusi vuotta. Mutta seitsemäntenä -vuotena libyalaiset pyysivät saada viedä heidät parempaan paikkaan ja -taivuttivat heidät siten jättämään sen. Saatuaan heidät liikkeelle -libyalaiset veivät heidät sieltä länttä kohti, ja, jotteivät helleenit -kulkiessaan kauniimman paikan ohi, sitä näkisi, niin he sovittivat -päivän ajan siten, että veivät heidät yöllä siitä ohi. Mainitun paikan -nimi on Irasa. Ja he veivät helleenit lähteelle, jonka sanotaan olevan -Apollonin oma, sekä lausuivat: "Hellaan miehet, tässä on teidän mukava -asua. Sillä täällä on taivas puhki." - -159. Battos perustajan eläessä, joka hallitsi neljäkymmentä vuotta, ja -hänen poikansa Arkesilaoksen aikana, joka hallitsi kuusitoista vuotta, -asuivat siinä kyreneläiset, ollen heitä vain niin suuri joukko kuin -mitä heitä alun pitäen oli lähtiessään siirtolaan. Mutta kolmannen -hallitsijan, niinsanotun "onnellisen" Battoksen aikana sai Pytia -oraakelilauseellaan helleenejä kaikista heimoista lähtemään Libyaan ja -asuttamaan sitä yhdessä kyreneläisten kanssa. Kyreneläiset kutsuivat -näet heitä maanjaolle. Mutta Pytian lause kuului näin: - - "Sen, joka saapuva lie ylen armaan Libyan maille, - kun jako niist' on tehty jo, kerran käy katumoiksi." - -Kun nyt suuri väkijoukko kerääntyi kokoon Kyreneen, hupeni ympärillä -asuvien libyalaisten ja heidän Adikran nimisen kuninkaansa alue -melkoisesti. Koska jälkimäisiltä näin riistettiin maata, ja -kyreneläiset heitä kohtelivat röyhkeästi, niin he lähettivät sanan -Egyptiin ja antautuivat Egyptin kuninkaan Aprieen valtaan. Tämä kokosi -suuren sotajoukon egyptiläisiä ja lähetti sen Kyreneä vastaan. Mutta -kyreneläiset lähtivät sotaan yllämainittuun Irasa nimiseen paikkaan -sekä Theste-lähteelle, iskivät yhteen egyptiläisten kanssa ja voittivat -taistelussa. Sillä koska egyptiläiset eivät olleet aikaisemmin -koetelleet helleenejä ja ylenkatsoivat heitä, joutuivat he niin -perinpohjaiseen häviöön, että vain aniharvat palasivat kotiinsa -Egyptiin. Tämän tappion tähden ja koska syyttivät Apriesta siitä, -luopuivat egyptiläiset hänestä. - -160. Tämän Battoksen poika oli Arkesilaos. Kuninkaaksi tultuaan hän -riitaantui ensiksi omien veljiensä kanssa, niin että he jättivät hänet -ja läksivät muuanne Libyaan sekä perustivat itselleen sen kaupungin, -jota silloin ja vielä nytkin kutsutaan Barkaksi. Ja samalla kun he sen -perustivat, saattoivat he libyalaiset luopumaan kyreneläisistä. -Sittemmin läksi Arkesilaos sotaretkelle niitä libyalaisia vastaan, -jotka olivat ottaneet turviinsa hänen veljensä ja itsekin luopuneet. -Peläten häntä libyalaiset läksivät pakoon itäisten libyalaisten tykö. -Mutta Arkesilaos seurasi pakenevia, kunnes takaa ajaessaan joutui -Leukoniin Libyassa, missä libyalaiset päättivät käydä hänen kimppuunsa. -Ja taistelussa he saivat kyreneläisistä sellaisen voiton, että -seitsemäntuhatta raskasaseista kyreneläistä siinä kaatui. Tämän tappion -jälkeen Arkesilaos sairastui, ja kun hän tällöin oli nauttinut -lääkettä, kuristi hänet hänen veljensä Haliarkhos. Haliarkhoksen taas -tappoi vilpillä Arkesilaoksen vaimo, jonka nimi oli Eryxo. - -161. Kuninkuuden peri nyt Arkesilaoksen poika Battos, joka ontui ja oli -huonojalkainen. Mutta kohdanneeseen tapaturmaan nähden kyreneläiset -lähettivät Delfoihin sanansaattajan kysymään, millä tavoin heidän tuli -parhaiten järjestää olonsa ja elonsa. Silloin Pytia käski heidän -Arkadian Mantineiasta tuottamaan itselleen sovintotuomarin. -Kyreneläiset niinmuodoin pyysivät semmoista, ja mantineialaiset -antoivat suurinta arvoa nauttivien kansalaistensa joukosta erään -miehen, jonka nimi oli Demonax. Tämä mies saapui Kyreneen ja saatuaan -tietää kaikki asianhaarat hän ensiksi jakoi heidät kolmeen -heimopiiriin, järjestäen jaon seuraavalla tavoin. Theralaisista ja -ympärillä asuvista hän muodosti ensimäisen piirin, toisen -peloponnesolaisista ja kreetalaisista ja kolmannen kaikista -saarelaisista. Sitten hän eroitti Battos kuninkaalle tiluksia ja -pappisvirkoja, mutta kaikki muut etuudet, mitä kuninkailla aikaisemmin -oli ollut, hän laski kansan käsiin. - -162. Mainitun Battoksen ajan kesti tätä tilaa. Mutta hänen poikansa -Arkesilaoksen aikana syntyi paljon levottomuutta kunnia-etuuksista. -Battos "ontuvan" ja Feretimen poika Arkesilaos selitti nimittäin, ettei -hän tulisi suostumaan siihen järjestykseen, jonka mantineialainen -Demonax oli laatinut, vaan vaati esi-isiensä etuoikeuksia. Sitten hän -nosti sisällisen sodan, mutta joutui tappiolle ja pakeni Samokseen; -hänen äitinsä taas pakeni Kyproksen Salamiiseen. Salamiissa vallitsi -siihen aikaan Euelthon, joka vihki sen katsomista ansaitsevan -suitsutusastian, joka on Delfoissa korintolaisten aarrekammiossa. Hänen -luoksensa saavuttuaan Feretime häneltä pyysi sotajoukkoa, joka toisi -heidät takaisin Kyreneen. Mutta Euelthon antoi kaikkea muuta hänelle -mieluummin kuin sotajoukon. Nainen otti vastaan mitä annettiin ja -sanoi, että kyllä sekin oli kaunis, mutta kauniimpaa olisi, jos -kuningas antaisi hänelle hänen pyytäessään sotajoukon. Niin hän sanoi -joka lahjaa annettaessa. Lopuksi Euelthon lähetti hänelle lahjaksi -kultaisen rukin ynnä värttinän, ja oli siinä myös villoja. Kun Feretime -taas lausui samat sanat, niin Euelthon virkkoi, että semmoisia lahjoja -naisille annetaan, vaan ei sotajoukkoa. - -163. Siihen aikaan Arkesilaos oleskeli Samoksessa ja keräsi joka miehen -kokoon maanjaolle. Kun suuri sotajoukko oli koossa, läksi Arkesilaos -Delfoihin kysymään oraakelilta, kuinka hänen jälleenpalaamisensa oli -onnistuva. Ja Pytia vastasi hänelle näin: "Neljän Battoksen ja neljän -Arkesilaoksen ajan eli kahdeksan miespolvea antaa Loxias teidän hallita -Kyreneä; mutta sen kauemmin hän ei neuvo edes koettamaankaan hallita. -Palaja sinä kuitenkin omaan maahasi ja ole levollinen. Mutta jos löydät -uunin täynnä ruukkuja, niin älä polta ruukkuja, vaan lähetä ne -vahingoittamatta matkaansa. Vaan jos sinä poltat ne, niin älä mene -merenhuuhtomaan paikkaan; jos sen teet, olet kuoleva sekä itse että -kaunihin härkä." Sen vastauksen julisti Pytia Arkesilaokselle. - -164. Viimemainittu otti myötään väkensä Samoksesta ja palasi Kyreneen. -Mutta saatuaan hallinnon käsiinsä hän ei muistanut ennustusta, vaan -kosti vastustajilleen kärsimänsä maanpaon. Niistä muutamat läksivät -kokonaan maasta pois, muutamat, jotka Arkesilaos sai käsiinsä, hän -lähetti Kyprokseen tuhottaviksi. Mutta heidät pelastivat knidolaiset, -joiden maahan he olivat ajautuneet, ja lähettivät heidät Theraan. -Muutamat muut kyreneläiset, jotka olivat paenneet Aglomakhoksen -omistamaan suureen torniin, Arkesilaos sitävastoin poltatti -pinottuaan tornin ympäri puita. Mutta työn suoritettuaan hän huomasi, -että tämä olikin se ennustus, jossa Pytia oli varoittanut häntä -polttamasta uunista löytämiään ruukkuja. Senvuoksi hän pidättäytyi -kyreneläisten kaupungista, peläten ennustettua kuolemaa ja arvellen -"merenhuuhtomalla" paikalla tarkoitettavan Kyreneä. Hänellä oli vaimona -muuan sukulaisensa, joka oli barkalaisten Alazeir nimisen kuninkaan -tytär. Tämän luokse hän saapui. Mutta kun muutamat barkalaiset ja eräät -Kyrenestä tulleet pakolaiset huomasivat hänen liikkuvan torilla, niin -he tappoivat hänet ja lisäksi vielä hänen appensa Alazeirin. Ja joko -sitten tahallaan tai vasten tahtoaan Arkesilaos erehtyi oraakelilauseen -suhteen. Joka tapauksessa hänen kohtalonsa täyttyi. - -165. Mutta niin kauan kuin Arkesilaos eleli Barkassa ja valmisti omaa -turmiotaan, piti hänen äitinsä Feretime poikansa kunnia-arvoja -Kyrenessä hoitaen sekä muita toimia että istuen neuvostossa. Vaan -saatuaan tietää poikansa kuolleen Barkassa hän läksi pakoon Egyptiin. -Hän käytti näet hyväkseen niitä hyviä töitä, joita Arkesilaos oli -tehnyt Kambysestä, Kyroksen poikaa, kohtaan. Tämä oli nimittäin se -Arkesilaos, joka oli antanut Kyrenen Kambyseelle ja säätänyt sille -veron. Egyptiin saavuttuaan Feretime anoi turvaa Aryandeelta ja pyysi -häntä kostamaan puolestaan esittäen syyksi, että hänen poikansa oli -meedialaismielisyytensä tähden saanut surmansa. - -166. Tämä Aryandes oli Kambyseen alainen Egyptin käskynhaltija, joka -jonkun aikaa näitä tapauksia myöhemmin joutui turmioon, syystä että -tahtoi tekeytyä Dareioksen vertaiseksi. Saatuaan näet tietää ja -nähdessään, kuinka Dareios halusi jättää jälkeensä muistomerkin, -jommoista ei kukaan muu kuningas ollut saanut aikaan, hän jäljitteli -tätä, kunnes sai palkkansa. Dareios oli nimittäin sulatuttanut kultaa -niin puhtaaksi kuin mahdollista ja lyöttänyt siitä rahaa, ja nyt -Aryandes, Egyptin hallitusmies, teki samoin rahaa hopeasta. Ja vielä -nytkin on "aryandikon" puhtain hopea. Saatuaan tietää hänen tekevän -niin Dareios syyttäen häntä eräästä toisesta seikasta, nimittäin että -hän muka kapinoitsi häntä vastaan, surmautti hänet. - -167. Mutta silloin yllämainittu Aryandes antoi, säälistä Feretimeä -kohtaan, hänelle koko Egyptissä olevan sotajoukon, sekä maa- että -meriväen, ja nimitti maasotaväen päälliköksi Amasis nimisen -marafilaisen miehen, laivaston päälliköksi taas Badreen, joka -syntyperältään oli pasargadi. Mutta ennenkuin Aryandes laittoi -sotajoukon matkaan, niin hän lähetti Barkaan kuuluttajan kysymään, kuka -oli Arkesilaoksen surmaaja. Silloin kaikki barkalaiset itse ottivat -syyn niskoilleen: he olivat näet kärsineet hänen puoleltaan paljon -pahaa. Vasta tästä tiedon saatuaan Aryandes lähetti sotajoukon -Feretimen keralla matkaan. Tämä syy oli niinmuodoin retken näennäinen -aihe, mutta itse asiassa lähetettiin sotajoukko minun luullakseni -Libyan kukistamista varten. Libyalaisia on näet useita erilaisia -kansoja, ja vähäinen osa niitä oli kuninkaan vallan alaisina, mutta -useimmat eivät välittäneet Dareioksesta ollenkaan. - -168. Mutta libyalaiset asuvat seuraavassa järjestyksessä. Egyptistä -alkaen asuvat ensimäisinä libyalaisista adyrmakhidit, jotka enimmäkseen -noudattavat egyptiläisiä tapoja, mutta käyttävät samanlaista pukua kuin -muutkin libyalaiset. Heidän naisensa kantavat molemmissa pohkeissaan -vaskista rannerengasta ja pitävät pitkää tukkaa; ja aina kun kuka ottaa -täin päästään, puree hän ensin sitä ja viskaa sen sitten vasta pois. -Nämä ovat ainoat libyalaisista, jotka niin tekevät. He ovat myös -ainoat, jotka näyttävät kuninkaalle niitä neitoja, jotka aikovat mennä -miehelään; ja siltä, joka silloin kuningasta miellyttää, hän ottaa -neitsyyden. Mainitut adyrmakhidit asuvat Egyptistä alkaen Plynos -nimiseen satamaan asti. - -169. Näiden naapureina ovat giligamit, jotka asuvat länteen päin -Afrodisias-saareen saakka. Tällä välillä on Platean saari, jonka -asuttivat kyreneläiset, ja mannermaalla ovat Menelaos-satama sekä -Aziris, jossa kyreneläiset asuivat ja josta lähtien silfion alkaa -kasvaa. Silfion kasvaa nimittäin Platean saaresta aina Syrtin suuhun -saakka. Ja he noudattavat samanlaisia tapoja kuin muutkin. - -170. Giligamien naapureina länteen päin ovat asbystit. Nämä asuvat -yläpuolella Kyreneä, mutta rannikolle saakka eivät asbystit ulotu. -Sillä rannikolla asustavat kyreneläiset. Nelivaljakon käyttö ei ole -vähimmin, vaan päinvastoin enimmin levinnyt heihin libyalaisten -joukossa, ja he koettavat jäljitellä useimpia kyreneläisten tavoista. - -171. Asbystien naapureina länteen päin ovat auskhisit. Nämä asuvat -Barkan tuollapuolella ja ulottuvat mereen Euesperides-kaupungin -kohdalla. Keskellä auskhisien maata asuvat bakalit, vähäinen kansa, -joka ulottuu mereen Taukheira-kaupungin kohdalla Barkan alueella. Ne -noudattavat samoja tapoja kuin Kyrenenkin tuollapuolella asuvat. - -172. Näiden auskhisien naapureina länteen päin ovat nasamonit, lukuisa -kansa, joka kesäisin jättää elukkansa merenrannikolle ja nousee Augila -nimiseen paikkaan poimiakseen taateleita. Taatelipuita kasvaa siellä -runsaasti ja ne tulevat kookkaiksi sekä kantavat kaikki hedelmiä. Ja he -pyydystävät heinäsirkkoja, paahtavat ne päivänpaisteessa ja survovat -jauhoksi, sitten he valavat maitoa päälle ja käyttävät seosta -juomanaan. Kullakin heistä on tapana pitää useita vaimoja, mutta he -pitävät niitä yhteisinä samaan tapaan kuin massagetitkin. Ja he -pystyttävät sauvan oven eteen, kun pitävät yhteyttä. Kun nasamonilainen -mies ensi kerran viettää häitä, on tapana, että morsian ensimäisenä -yönä vuoron perään pitää yhteyttä kaikkien juhlavierasten kanssa. -Ja senjälkeen jokainen antaa hänelle lahjan, jonka on tuonut -mukanansa. Ja he käyttävät seuraavia valoja sekä ennustustapoja. He -vannovat nimittäin niiden miesten kautta, joiden sanotaan olleen -oikeamielisimmät ja parhaimmat heidän joukossaan ja tekevät sen -koskettamalla heidän hautakumpujansa. He hankkivat ennustuksia käymällä -esi-isiensä haudoilla, joitten viereen he rukoiltuaan panevat maata. Ja -sitä unta, minkä kukin näkee, hän noudattaa. Ja he käyttävät tämmöisiä -uskollisuudenvakuutuksia. Toinen antaa juoda kädestään ja juo itse -toisen kädestä. Mutta jos heillä ei ole mitään nestettä, niin he -ottavat maasta tomua ja nuolevat sitä. - -173. Nasamoneihin rajoittuvat psyllit. Nämä tuhoutuivat seuraavalla -tavalla. Heillä puhalsi kerran etelätuuli, joka kuivasi vesialtaat; -koko heidän Syrtin sisäpuolella oleva maansa oli näet vedetöntä. -Silloin he neuvottelivat ja läksivät sitten yhteisestä päätöksestä -sotaan etelätuulta vastaan -- kerron tässä mitä libyalaiset kertovat; -mutta heidän jouduttuaan hiekka-aavikolle nousi etelätuuli, joka -hautasi heidät. Ja siitä perin kun nämä hukkuivat, ovat nasamonit -pitäneet tätä maata hallussaan. - -174. Näiden takana asuvat etelään päin villieläinten alueella -garamantit, jotka karttavat kaikkia ihmisiä ja kaikkea seurustelua; -heillä ei ole mitään sota-asetta eivätkä he osaa itseänsä puolustaa. - -175. Nämä siis asuvat nasamonien takana. Mutta meren luona ja -viimemainituista länteen päin asuvat makilaiset, jotka ajavat hiuksensa -töyhdöksi antamalla tukkansa keskeltä kasvaa, mutta ajaen sen kahden -puolen ihoon saakka; ja sodassa he kantavat suojanaan kamelikurkien -nahkoja. Heidän alueensa läpi virtaa niinsanotusta "Sulotarten -kummusta" Kinyps-joki, joka laskee mereen. Tämä Sulotarten kumpu kasvaa -taajaa metsikköä, kun sitävastoin yllämainittu Libya muuten on -paljasta. Mereltä on sen luo kaksisataa stadionia. - -176. Näiden makilaisten naapureina ovat gindanit, joiden naiset -kantavat kukin nilkkansa ympärillä nahkanauhoja seuraavasta syystä, -kuten kerrotaan. Joka miehestä, joka heidän kanssaan on yhteyttä -pitänyt, he sitovat nilkkaansa nauhan. Ja se, jolla on useimmat, käy -parhaimmasta, häntä kun useimmat miehet ovat rakastaneet. - -177. Mainittujen gindanien alueesta mereen pistäytyvällä -kallioniemekkeellä asustavat lotofagit, jotka elävät ainoastaan -syömällä lotos-kasvin hedelmiä. Lotoksen hedelmä on kooltaan -mastiks-puun hedelmän suuruinen ja jotenkin yhtä makea kuin taateli. -Tästä hedelmästä lotofagit myös valmistavat itselleen viiniä. - -178. Lotofagien naapureina meren luona ovat makhlyilaiset, jotka nekin -käyttävät lotosta, mutta vähemmässä määrin kuin edelliset. Niiden alue -ulottuu eräälle suurelle joelle, jonka nimi on Triton. Tämä laskee -suureen Tritonis-järveen. Siinä on saari, jonka nimi on Fla. Ja -väitetään, että tämä saari annettiin oraakelilauseen nojalla -lakedaimonilaisten asuttavaksi. - -179. Kerrotaanpa myös tällainen tarina. Senjälkeen kuin Iason Pelionin -juurella oli rakentanut valmiiksi Argo-laivan, niin hän asetti siihen -muun hekatombin muassa myös vaskisen kolmijalan ja purjehti sitten -Peloponnesoksen ympäri saapuakseen Delfoihin. Mutta hänen ollessaan -matkalla Malean kohdalla yllätti ja ajoi hänet pohjatuuli Libyaa -kohti. Ennenkuin hän näki maata, joutui hän näet Tritonis-järven -matalikkoihin. Hänen ollessaan siinä neuvotonna, miten päästä ulos, -ilmestyi, kuten tarina tietää, Triton käskien, että Iason antaisi -hänelle kolmijalan; silloin hän lupasi sekä näyttää heille väylän että -saattaa heidät vauriotta pois. Kun Iason siihen suostui, oli muka -Triton vihdoin näyttänyt heille pääsypaikan matalikkojen läpi sekä -asettanut kolmijalan omaan pyhättöönsä. Ja sitten Triton kolmijalalla -istuen ennusti ja ilmoitti Iasonin tovereille koko asianlaidan, -nimittäin että silloin kun joku niiden jälkeläisistä, jotka -Argo-laivassa purjehtivat, veisi pois kolmijalan, silloin ei mikään -voisi estää, että sata helleeniläistä kaupunkia perustettaisiin -Tritonis-järven ympärille. Sen kuultuaan olivat libyalaiset -maanasukkaat piiloittaneet kolmijalan. - -180. Mainittujen makhlyilaisten naapureina ovat auseilaiset. Nämä, -samoinkuin makhlyilaiset, asuvat Tritonis-järven ympärillä, ja rajana -heidän välillään on Triton. Makhlyilaiset jättävät tukkansa pitkäksi -takaa, auseilaiset taas edestä. Athenen vuotuisessa juhlassa -jakaantuvat heidän neitonsa kahteen puolueeseen ja taistelevat -toisiansa vastaan kivillä ja kartuilla, samalla kuin sanovat panevansa -toimeen isiltä perittyjä menoja kotoperäiselle jumalalle, jota me -kutsumme Atheneksi. Ja niitä neitoja, jotka kuolevat haavoistaan, he -kutsuvat valeneidoiksi. Mutta ennen kuin kansa laskee heidät -taistelemaan, tekevät he yhteisesti näin. He koristavat kulloinkin -kauniimman neidon korintolaisella kypärillä ja helleeniläisillä -sotatamineilla, antavat hänen astua vaunuihin ja kuljettavat häntä -järven ympäri. Minkälaisilla aseilla he muinoin koristelivat neitojaan, -ennenkuin helleenit asettuivat asumaan heidän keskuuteensa, sitä en -saata sanoa, mutta luulenpa, että niitä koristettiin egyptiläisillä -aseilla. Minä väitän nimittäin sekä kilven että kypärin saapuneen -helleeneille Egyptistä. Athenen he väittävät olevan Poseidonin ja -Tritonis-järven tyttären; hän oli muka, jostakin syystä isälleen -vihastuneena, antautunut Zeun haltuun, ja Zeus oli tehnyt hänet omaksi -tyttärekseen. Niin he kertovat. -- Heillä ovat vaimot yhteiset, eivätkä -he vietä avioelämää, vaan pitävät yhteyttä elukkain tavoin. Mutta kun -jonkun vaimon lapsi on kasvanut suureksi, kokoontuvat miehet kolmantena -kuukautena siitä lukien, ja sen miehen lapsena, jonka näköinen lapsi -on, sitä pidetään. - -181. Täten on mainittu meren luona asuvat paimentolais-libyalaiset. -Mutta niiden tuollapuolen on sisämaahan päin petoeläinten asuma osa -Libyaa, ja petoeläinten alueen tuollapuolen rajoittaa niitä -hiekkaharju, joka ulottuu Egyptin Teebasta Herakleen patsaille saakka. -Tässä harjussa on noin kymmenen päivämatkan päässä toisistaan kumpuja, -jotka ovat muodostuneet isorakeisista suolakokkareista, ja kunkin -kummun laelta pursuaa suolan keskeltä kylmää, makeata vettä. Niiden -ympärillä asuu ihmisiä, äärimmäisinä erämaan luona ja petoeläinten -alueen tuollapuolen. Ensimäisinä asuvat kymmenen päivämatkan päässä -Teebasta ammonilaiset, joilla on pyhättönsä teebalaisesta Zeusta -alkuisin. Sillä Teebassakin, kuten jo ennen olen maininnut, on -oinaankasvoinen Zeun kuvapatsas. Onpa heillä myös muutakin lähdevettä, -joka varhain aamulla on haaleata, mutta kylmenee siihen aikaan, jolloin -tori on täynnä. Ja kun on puolipäivä, tulee se varsin kylmäksi, ja -tällöin he kastavat puutarhojaan. Mutta päivän aletessa veden kylmyys -lauhtuu, kunnes aurinko laskee, jolloin vesi tulee haaleaksi. Sitten se -lämpenemistään lämpenee keskiyöhön saakka, jolloin se kumpuilee -kiehuvana. Mutta kun keskiyö on mennyt ohi, kylmenee vesi aamun -koittoon saakka. Tällä lähteellä on nimenä "Auringon lähde". - -182. Ammonilaisten jälkeen on hiekkaharjulla, kymmenen päivämatkan -päässä edellisistä, ammonilaisen suolakummun kaltainen kumpu, jonka -ympärillä asuu ihmisiä. Tämän paikan nimi on Augila. Siinä paikassa -käyvät nasamonit korjaamassa taateleita. - -183. Augilasta taas on kymmenen päivämatkan päässä toinen suolakumpu -ynnä vettä ja paljon hedelmiä-kantavia taatelipuita, kuten on laita -Augilankin asukkailla. Siellä asuu ihmisiä, joilla on nimenä -garamantit, kovin suuri kansa, jotka luovat suolan päälle maata ja -kylvävät sitten siihen. Siitä on lyhyin tie lotofagien tykö, joista -heille on kolmenkymmenen päivän matka. Garamantien maassa elävät myös -nuo härät, jotka laitumella syödessään kulkevat takaperin. Ja -syödessään ne kulkevat takaperin seuraavasta syystä. Niillä on -eteenpäin kaareutuvat sarvet, ja siitä syystä ne syövät menemällä -takaperin. Sillä eteenpäin ne eivät voi mennä, syystä että sarvet -pistävät maahan. Mutta missään muussa kohden ne eivät eroa muista -häristä kuin tässä, samoinkuin myös siinä, että niiden nahka on paksua -ja notkeata. Mainitut garamantit pyydystävät nelivaljakoilla luolissa -asustavia etiopilaisia. Sillä luolissa asustavat etiopilaiset ovat -nopeajalkaisimmat kaikista ihmisistä, joista me olemme kuulleet -kerrottavan. Luola-ihmiset syövät käärmeitä, sisiliskoja ynnä muita -sentapaisia matelijoita. Se kieli, jota he käyttävät, ei ole minkään -muun kaltaista, vaan ne vikisevät aivan kuin yölepakot. - -184. Garamanteista on jälleen kymmenen päivämatkan päässä suolakumpu -ynnä vettä, ja sen ympärillä asuu ihmisiä, joilla on nimenä atarantit. -Ne ovat ainoat meille tunnetuista ihmisistä, jotka ovat nimettömät; -yhteisesti on näet heillä kyllä nimenä atarantit, mutta kellään -yksityisellä heistä ei ole mitään nimeä. Nämä kiroovat aurinkoa, -silloin kun se ylenmäärin paahtaa, ja syytävät sen lisäksi kaikenlaisia -häijyjä herjauksia, syystä että se polttamalla näännyttää heitä, sekä -ihmisiä että heidän maataan. Sitten, kymmenen päivämatkan päässä on -taas suolakumpu ynnä vesi, ja sen ympärillä asuu ihmisiä. Tästä -suolakummusta eteenpäin on vuori, jonka nimi on Atlas; se on kapea ja -joka puolelta ympyriäinen, ja sen kerrotaan olevan niin korkean, että -ei ole mahdollista nähdä sen huippuja. Sillä kesät talvet niitä -peittävät pilvet. Tämän vuoren väittävät maanasukkaat olevan taivaan -kannatuspylvään. Ja sen vuoren mukaan ovat nämä ihmiset saaneet -nimensä; heitä kutsutaan näet atlanteiksi. Ja heistä kerrotaan, -etteivät he syö mitään, missä henki on, ja etteivät näe unia. - -185. Näihin atlanteihin saakka siis saatan luetella harjulla asuvien -kansojen nimet, mutta heistä eteenpäin en enää. Joka tapauksessa harju -ulottuu Herakleen patsaisiin saakka ja vielä niiden ulkopuolellekin. Ja -siellä on kymmenen päivämatkan päässä atlanteista suolakaivos, jonka -ääressä asuu ihmisiä. Heillä kaikilla on rakennukset tehdyt -suolaharkoista. Siinä osassa Libyaa nimittäin ei sada, sillä jos tulisi -vettä, eivät seinät, suolasta kun ovat, kestäisi. Mutta tämän harjun -tuollapuolen, etelään ja Libyan sisämaahan päin, on maa autiota, -vedetöntä, eläimetöntä, sateetonta ja puutonta, eikä siellä ole mitään -kosteutta. - -186. Siten ovat libyalaiset Egyptistä aina Tritonis-järveen saakka -paimentolaisia ja syövät lihaa sekä juovat maitoa; ja samasta syystä -kuin egyptiläisetkin, eivät hekään nauti lehmänlihaa eivätkä kasvata -sikoja. Lehmänlihaa eivät kyreneläistenkään naiset Egyptin Isiin tähden -katso luvalliseksi maistaa ja he panevat myös toimeen paastoja ynnä -juhlia hänen kunniakseen. Samoinkuin lehmän-, eivät barkalaisten naiset -nauti sianlihaakaan. - -187. Niin on sen asian laita. Mutta Tritonis-järvestä länteen päin -eivät libyalaiset enää ole paimentolaisia, eivät käytä samoja tapoja -eivätkä lasten suhteen tee samoin kuin paimentolais-libyalaisilla on -tapana. Sillä Libyan paimentolaisheimot tekevät näin -- tekevätkö -kaikki, sitä en voi täsmälleen sanoa, mutta ainakin monet heistä. Kun -heidän lapsensa ovat täyttäneet neljä vuotta, polttavat he likaisilla -lampaanvilloilla päälaella olevia suonia, jotkut myös ohimoilla olevia, -siitä syystä, ettei päästä vuotava nilja vastaisuudessa tuottaisi -vahinkoa. Ja siitä syystä sanotaan niiden olevan mitä terveimpiä. Sillä -itse asiassa ovat libyalaiset terveimmät kaikista ihmisistä, joita me -tunnemme, -- tästäkö syystä sitten, sitä en saata täsmälleen sanoa, -mutta terveimmät ne joka tapauksessa ovat. Mutta jos poltettaessa -lapsia kohtaa kouristus, niin he ovat sen varalta keksineet -parannuskeinon; he valelevat niitä pukin vedellä ja pelastavat ne -siten. Minä tässä kerron mitä libyalaiset itse kertovat. - -188. Paimentolaisilla on tällaiset uhritavat. He vihkivät -esikoislahjaksi elukan korvan ja viskaavat sen talon yli; ja sen -tehtyään he vääntävät siltä niskan. He uhraavat ainoastaan auringolle -ja kuulle. Näille kaikki libyalaiset uhraavat, mutta Tritonis-järven -ympärillä asustavat enimmin Athenelle, senjälkeen Tritonille ja -Poseidonille. - -189. Ja helleeneillä on itsellään Athenenkuvien puku ynnä aigis tehty -libyalaisnaisten puvun mukaan. Sillä lukuunottamatta sitä, että -libyalaisnaisten puku on nahkainen ja että aigiksista riippuvat hetulat -heillä eivät ole käärmeitä, vaan nahkahihnoista tehtyjä, on Athene -kaikissa muissa kohdin puettu samalla tavoin. Vieläpä nimityskin -todistaa, että Pallaankuvien puku on tullut Libyasta. Libyalaisnaiset -käyttävät näet vaatteittensa päällä sileitä, ripsuisia ja punalla -värjättyjä vuohennahkoja ja näiden vuohennahkojen mukaan on saanut -nimensä helleenien aigis. Näyttääpä minusta siltä kuin naisten parku -pyhissä toimituksissa siellä ensin olisi saanut alkunsa. Sillä Libyan -naiset käyttävät sitä tapaa suuressa määrin ja hyvin kauniisti. Ja -libyalaisilta helleenit ovat oppineet valjastamaan yhteen neljä -hevosta. - -190. Vainajiaan hautaavat paimentolaiset samalla tavoin kuin helleenit, -lukuunottamatta nasamoneja. Nämä hautaavat heidät istuvaan asentoon ja -pitävät huolta siitä, että asettavat vainajan istumaan, silloin kun hän -heittää henkensä, ja ettei hän kuole selällään maatessaan. Heidän -asumuksensa ovat tehdyt nuorien ympäri palmikoidusta ruokokudoksesta ja -niitä kuljetetaan paikasta toiseen. Semmoisia tapoja nämä noudattavat. - -191. Länteen päin Triton-joesta ovat auseilaisten naapureina jo -maataviljelevät libyalaiset, joilla on vakinaiset asumukset ja joilla -on nimenä maxyilaiset. He antavat hiuksensa oikealla puolella päätä -kasvaa, mutta ajavat ne vasemmalta puolen pois sekä maalaavat -ruumistaan punaliidulla. He väittävät olevansa Troiasta tulleita -miehiä. Tässä maassa, samoinkuin muussa länsiosassa Libyaa, on paljon -enemmän eläimiä ja metsiä kuin paimentolaisten asumassa maassa. Sillä -Libyan itäosa, jossa paimentolaiset asustavat, on matalaa ja hiekkaista -aina Triton-joelle saakka, mutta siitä alkava, länteen päin ulottuva -maataviljeleväin alue on erittäin vuorista, metsäistä ja rikasta -eläimistä. Heidän alueellaan on näet ylen suuria käärmeitä, leijonia, -elefantteja, karhuja, kyykäärmeitä, aaseja, joilla on sarvet, -koirankuonolaisia ja päättömiä, joilla on silmät rinnassaan, ainakin -niinkuin niistä kertovat libyalaiset, sekä villimiehiä ja -naisia ynnä -paljon muita eläimiä, jotka eivät ole sepitettyjä. - -192. Paimentolaisten luona ei tavata mitään näistä eläimistä, vaan -seuraavia toisia: valkoperäisiä, gaselleja, antilooppeja, aaseja -- ei -kuitenkaan niitä, joilla on sarvet, vaan muita, jotka eivät juo, niitä -kun ei janota --, orys-gaselleja, joiden sarvista foinikialais-lyyryn -haarat tehdään, -- kooltaan tämä eläin on härän suuruinen --, -libyalaisia kettuja, hyeenoja, piikkisikoja, villioinaita, -verkkoeläimiä, sakaaleja, panttereita, borys-gaselleja, noin kolmen -kyynärän pituisia mannermaakrokotiilejä, jotka muistuttavat -sisiliskoja, kamelikurkia ja pieniä käärmeitä, joilla kullakin on yksi -sarvi. Näitä eläimiä siis tavataan siellä, ja lisäksi niitä, joita -muuallakin tavataan, paitsi hirveä ja villisikaa. Hirveä ja villisikaa -ei ensinkään ole Libyassa. Hiiriä taas siellä on kolmea lajia. -Toisia kutsutaan kaksijalkaisiksi, toisia zegereiksi -- tämä -nimi on libyalainen ja merkitsee meidän kielellä "kumpua", -toisia neulahiiriksi. Onpa siellä myöskin kärppiä, jotka elävät -silfion-kaislikoissa ja ovat hyvin tartessolaisten kärppien kaltaisia. -Niin paljon erilaisia eläimiä on paimentolais-libyalaisten maassa, -mikäli me pisimmälle tunkeutuen saatoimme tutkia. - -193. Maxyilais-libyalaisten naapureina ovat zauekit, joitten naiset -ohjaavat sotavaunuja. - -194. Näiden naapureina ovat gyzantit, joitten maassa mehiläiset -valmistavat paljon hunajaa, mutta vielä enemmän kerrotaan työmiesten -sitä valmistavan. Joka tapauksessa kaikki nämä maalaavat itseään -punaliidulla ja syövät apinoita, joita suunnattomassa määrässä tavataan -heidän vuorillaan. - -195. Heidän läheisyydessään sijaitsee, niinkuin karkhedonilaiset -kertovat, Kyrauis niminen saari, kahdensadan stadionin pituinen, mutta -kapea; sinne pääsee kahlaamalla mannermaalta, ja se on täynnä öljypuita -ja viiniköynnöksiä. Saaressa on järvi, jonka liejusta maanasukasten -neidot piellä sivellyillä linnunsulilla nostavat kultahiekkaa. En -tiedä, onko tämä totta, kirjoitan vain mitä kerrotaan. Mutta saattaa -hyvinkin olla niin, koskapa itsekin Zakynthoksessa näin, mitenkä -järvestä ja vedestä nostettiin pikeä. Siellä on useampiakin järviä, -mutta suurin niistä on joka suunnalle seitsemänkymmentä jalkaa ja -syvyydeltään kaksi syltä. Siihen he laskevat kangen, jonka nenään ovat -kiinnittäneet myrtinoksan, ja sitten he myrtinoksalla nostavat pien, -jolla on maapihkan haju ja joka muuten on parempaa kuin pieriläinen -piki. He valavat sen järven lähelle kaivettuun kuoppaan. Mutta kun he -ovat koonneet sitä runsaan määrän, niin he valavat sen kuopasta -ruukkuihin. Vaan se, mikä putoaa järveen, menee maan alitse ja tulee -näkyviin meressä, joka on noin neljän stadionin päässä järvestä. Täten -on myös se, mitä kerrotaan Libyan luona sijaitsevasta saaresta, -todennäköistä. - -196. Karkhedonilaiset kertovat myös seuraavaa. Libyassa on Herakleen -patsasten ulkopuolella paikka, jossa asuu ihmisiä. Heidän luokseen -karkhedonilaiset saapuvat ja ottavat esille tavaransa. Ja asetettuaan -ne riviin rannikolle he astuvat aluksiinsa ja tekevät savua. Kun -maanasukkaat näkevät savun, niin he tulevat meren rantaan; sitten he -asettavat siihen kultaa maksuksi tavaroista, jonka jälkeen he -vetäytyvät pois tavaroiden luota. Silloin karkhedonilaiset astuvat -maihin ja tulevat katselemaan, ja jos kulta heistä näyttää vastaavan -tavaroiden arvoa, ottavat he sen myötänsä ja lähtevät matkoihinsa. -Mutta jos se ei niitä vastaa, astuvat he uudestaan aluksiinsa ja jäävät -niihin istumaan. Mutta asukkaat tulevat sinne ja asettavat heti lisäksi -kultaa, kunnes saavat heidät tyydytetyiksi. Mutta eivät kummatkaan tee -pahaa toisilleen. Sillä toiset eivät kajoa kultaan, ennenkuin kulta -heistä on tullut samanarvoiseksi kuin tavarat, eivätkä toiset kajoa -tavaroihin, ennenkuin edelliset ovat ottaneet kullan. - -197. Nämä ovat ne libyalaiset kansat, joita me saatamme mainita, ja -useimmat niistä eivät silloin välittäneet eivätkä nytkään ollenkaan -välitä meedialaisten kuninkaasta. Sen verran saatan vielä tästä maasta -mainita, että siinä asuu neljä kansaa eikä enemmän, mikäli me tiedämme, -joista kansoista kaksi on syntyperäistä, kaksi ei. Libyalaiset ja -etiopilaiset ovat nimittäin syntyperäisiä, ja niistä toiset asuvat -Libyan pohjois-, toiset sen eteläosassa: foinikialaiset ja helleenit -taas ovat tulokkaita. - -198. Minusta Libya etuihinsa nähden ei ole niin oivallinen, että sitä -voisi verrata Aasiaan ja Europpaan, lukuunottamatta ainoastaan -Kinypsiä; maalla on näet sama nimi kuin joella. Se on parhaimpia maita -kantamaan viljaa eikä ole ollenkaan muun Libyan näköinen. Maa on näet -mustaa multaa, ja sitä kostuttavat lähteet, eikä sitä haittaa se, että -sen tarvitsisi olla huolissaan kuivuudesta tai että se joisi liian -paljon vettä; tässä osassa Libyaa näet sataa. Mitä tulee viljasatojen -määriin, ovat ne yhtä suuret kuin Babylonian maassa. Hyväpä on sekin -maa, jossa euesperitit asuvat. Se tuottaa näet, parasta antiaan, -sadannen jyvän, mutta Kinypsin seuduilla oleva maa kolmannen sadannen. - -199. Myös Kyrenen maassa, joka on korkein siinä osassa Libyaa, missä -paimentolaiset asustavat, on kolme ihmeteltävää vuodenaikaa. Ensiksi -näet vilja merenrantaseuduilla kypsyy leikattavaksi ja korjattavaksi. -Kun se on korjattu kokoon, korjataan rannikkoseutujen yläpuolella -olevat keskipaikat, joita kutsutaan "kummuiksi". Ja kohta kun tämä -keskimaan vilja on korjattu, tuleentuu ja kypsyy vilja myös ylimmässä -maassa, niin että juuri siksi kun ensimäinen vilja on syöty ja juotu, -joutuu viimeinenkin. Siten kestää kyreneläisillä korjuuaikaa kahdeksan -kuukautta. Sen verran olkoon tästä mainittu. - -200. Mutta sittenkuin ne persialaiset, jotka Aryandes oli Egyptistä -lähettänyt Feretimen puolesta kostamaan, olivat saapuneet Barkaan, -saartoivat he kaupungin ja vaativat asujamia luovuttamaan Arkesilaoksen -murhaan syylliset. Mutta koska koko heidän väestönsä oli rikokseen -osallinen, eivät he suostuneet vaatimukseen. Silloin persialaiset -piirittivät Barkaa yhdeksän kuukauden ajan kaivamalla muurin luo -johtavia maanalaisia käytäviä ja tekemällä voimakkaita hyökkäyksiä. -Mutta nämä käytävät sai vaskisen kilven avulla selville muuan -vaskiseppä, käyttämällä tällaista keksintöä. Kuljettaen kilpeä -sisäpuolelta, muuria pitkin, hän lähenteli sitä kaupungin perustaan. -Silloin muissa kohdissa, joihin hän lähenteli kilpeä, ei kuulunut -mitään, mutta kaivettujen paikkojen kohdalla kumisi aina kilven vaski. -Nytpä barkalaiset siltä kohtaa kaivoivat vastakäytävän ja tappoivat ne -persialaiset, jotka kaivoivat maata. Sillä tavoin siis se keksittiin, -ja hyökkäykset barkalaiset niinikään torjuivat. - -201. Kun he nyt siinä kuluttivat paljon aikaa ja kummaltakin puolen -useita kaatui, eikä vähemmän persialaisten puolelta, teki maasotajoukon -ylipäällikkö Amasis, joka oli huomannut, etteivät barkalaiset -väkivoimalla olleet vallattavissa, mutta kyllä vilpillä, tällä tavoin. -Hän kaivautti yöllä leveän haudan ja laski sen yli heikkoja hirsiä; -hirsikerroksen päälle hän loi maata, jonka teki yhtä korkeaksi kuin -muun maanpinnan. Heti päivän tullen hän kutsui barkalaisia -keskusteluihin. He tottelivat mielellään, ja lopuksi he katsoivat -hyväksi tehdä sopimuksen. Ja uhraten valateuraita tällä salahaudalla -molemmat tekivät keskenään sellaisen sopimuksen, että niin kauan kuin -tämä maapohja pysyisi semmoisenaan, pysyisi myös vala muuttumatonna; -barkalaisten piti suorittaa kuninkaalle asianomainen vero, ja -persialaiset lupasivat olla tekemättä muutoksia barkalaisten oloihin. -Valan jälkeen barkalaiset, luottaen persialaisiin, astuivat itse ulos -kaupungista ja avasivat kaikki portit sekä sallivat kenenkä hyvänsä -vihollisista, joka vain tahtoi, tulla sisälle linnoitukseen. Mutta -persialaiset repivät rikki kätketyn sillan ja juoksivat sitten muurin -sisäpuolelle. Ja he hajoittivat tekemänsä sillan siinä tarkoituksessa, -että he pitäisivät sen valan, jonka olivat barkalaisille vannoneet, -että nimittäin sopimus tulisi pysymään niin kauan kuin maa pysyisi -semmoisenaan kuin se silloin oli; mutta senjälkeen kuin he olivat -repineet rikki sillan, ei sopimus enää pysynyt vahvana. - -202. Sittenkuin nyt persialaiset olivat Feretimelle luovuttaneet -syyllisimmät barkalaisten joukosta, niin tämä seivästytti heidät -piiriin muurin ympäri ja leikkasi pois heidän vaimojensa rinnat sekä -kiinnitti nekin muurin ympäri. Muita barkalaisia hän käski -persialaisten kohdella saaliinaan, lukuunottamatta niitä heidän -joukostaan, jotka olivat battiadeja ja syyttömiä murhaan; näille -Feretime uskoi kaupungin. - -203. Tehtyään niinmuodoin muut barkalaiset orjiksi persialaiset -läksivät takaisin. Ja kun he olivat pysähtyneet kyreneläisten kaupungin -kohdalle, laskivat kyreneläiset, täyttääkseen erään oraakelinkäskyn, -heidät kaupunkinsa läpi. Sotajoukon kulkiessa siitä läpi käski -laivaston ylipäällikkö Badres valtaamaan kaupungin, mutta maasotajoukon -päällikkö Amasis ei sitä sallinut. Barka oli muka ainoa helleeniläinen -kaupunki, jota vastaan heidät oli lähetetty. Mutta kun he jo olivat -kulkeneet kaupungin läpi ja olivat asettuneet Zeus Lykaioksen -kukkulalle, niin he alkoivat katua, etteivät olleet vallanneet Kyreneä. -Ja he koettivat toistamiseen mennä sisälle, mutta kyreneläiset eivät -sitä sallineet. Ja vaikkei kukaan taistellut, valtasi persialaiset -pelko, niin että juoksivat noin kuusikymmentä stadionia, ennenkuin -asettuivat leiriin. Mutta kun leiri oli tehty, tuli sinne Aryandeen -luota sanansaattaja, joka kutsui heitä pois. Silloin persialaiset -pyysivät kyreneläisiä antamaan heille eväitä, ja ne saatuaan he -läksivät matkalle Egyptiin. Mutta siitä lähtien he joutuivat tekemisiin -libyalaisten kanssa, jotka saadakseen käsiinsä heidän vaatteensa ja -aseensa murhasivat heistä ne, jotka jäivät tielle tai laahasivat -jälestä; ja tätä jatkui aina siksi kunnes he saapuivat Egyptiin. - -204. Etäisin kohta, johon tämä persialaisten sotajoukko Libyassa pääsi, -oli Euesperides-kaupunki. Mutta ne barkalaiset, jotka he olivat tehneet -orjiksi, he kuljettivat Egyptistä kuninkaan luo, ja Dareios kuningas -antoi heille erään kylän Baktrianmaassa asuttavaksi. He panivat sille -kylälle nimeksi "Barka", ja se on aina minun aikoihini saakka ollut -Baktrianmaassa asuttuna. - -205. Mutta eipä Feretimenkään päivät onnellisesti päättyneet. Sillä -heti kun hän, barkalaisille kostettuaan, oli Libyasta palannut -Egyptiin, sai hän kurjan kuoleman. Vielä eläessään hän pöhöttyi ja tuli -täyteen matoja, tietenkin siitä syystä, että liian ankarat kostot -nostattavat jumalten vihan ihmisiä kohtaan. -- Sellainen ja niin suuri -oli se kosto, joka kohtasi barkalaisia Battoksen puolison Feretimen -puolelta. - - - - -VIIDES KIRJA - - -1. Dareioksen Europpaan jättämät persialaiset, joiden päällikkönä oli -Megabazos, laskivat hellespontolaisten joukosta valtansa alle ensiksi -perintholaiset, jotka eivät tahtoneet alistua Dareiokselle alamaisiksi -ja joita aikaisemmin paionitkin olivat tylysti kohdelleet. Strymonin -seudun paionit saivat nimittäin jumalalta semmoisen oraakelineuvon, -että heidän tuli lähteä sotaan perintholaisia vastaan, ja jos -perintholaiset, leiriytyessään vastarintaa varten, huutaisivat heitä -nimeltä, tulisi heidän käydä näiden kimppuun, mutta jolleivät heitä -huutaisi, ei heidän pitänyt tehdä hyökkäystä. Ja paionit tekivätkin -näin. Kun sitten perintholaiset asettuivat heitä vastaan leiriin -kaupungin edustalle, haastoivat he toinen toisensa taisteluun, jonka -jälkeen heidän kesken pantiin toimeen kolminkertainen kaksintaistelu; -siinä iski yhteen mies ja mies, hevonen ja hevonen, sekä koira ja -koira. Mutta kun perintholaiset kahdessa ottelussa voittivat ja siitä -iloissaan virittivät "paian"-laulua, päättivät paionit, että tätä juuri -oraakeli olikin tarkoittanut, ja lausuivat toisilleen tähän suuntaan: -"Nyt kaiketi on meille annettu oraakelin lause täyttynyt, nyt on meidän -vuoromme". Ja niin paionit kävivät "paian"-virttä laulavien -perintholaisten kimppuun, pääsivät heistä täydellisesti voitolle ja -jättivät heistä vain muutamia jälelle. - -2. Näin olivat paionit aikaisemmin menetelleet. Vaan nyt perintholaiset -vapauttansa puolustaessaan esiintyivät kelpo miesten tavoin, mutta -kuitenkin persialaiset ja Megabazos ylivoimallaan saivat heistä voiton. -Mutta niin pian kuin Perinthos oli saatu kukistetuksi, marssitti -Megabazos sotajoukkonsa Traakian kautta laskien kuninkaan vallan alle -jokaisen sikäläisen kaupungin ja kansan. Sillä sen oli Dareios hänelle -antanut tehtäväksi, että nimittäin laskisi Traakian valtansa alle. - -3. Traakian kansa on indialaisten jälkeen suurin kansa maailmassa. Ja -jos sitä hallitsisi yksi mies, tai se olisi yksimielinen, olisi se -minun käsitykseni mukaan voittamaton ja kaikista kansoista vahvin. -Mutta koska on kerrassaan mahdotonta, että milloinkaan voisi näin -käydä, ovat traakialaiset heikkoja. Heillä on useita nimiä, kunkin maan -asujamilla kun on omansa, ja he noudattavat kaikissa kohdin keskenään -samankaltaisia tapoja, lukuunottamatta getejä ja trauseja sekä niitä, -jotka asuvat tuollapuolen krestonilaisia. - -4. Näistä olen jo maininnut, miten sielun kuolemattomuuteen uskovat -getit tekevät. Trausit menettelevät kaikissa muissa kohdin samalla -tavoin kuin muut traakialaiset, mutta aina kun heillä syntyy tai kuolee -joku, he tekevät tällä tavoin. Sukulaiset istuutuvat vastasyntyneen -ympäri ja valittavat niitä suuria onnettomuuksia, jotka sen on -kestettävänä, sittenkuin se kerran on maailmaan syntynyt; ja samalla he -luettelevat kaikkia inhimillisiä kärsimyksiä. Mutta manalle menneen he -leikkiä laskien ja iloiten kätkevät maahan, ja samalla he mainitsevat, -kuinka suurista onnettomuuksista hän on vapautunut ja kuinka hän nyt -nauttii kaikkea autuutta. - -5. Krestonilaisten tuollapuolella asuvaiset tekevät näin. Jokaisella on -monta vaimoa. Kun siis joku heistä kuolee, syntyy heidän vaimojensa -kesken suuri riita siitä, ketä heistä mies on enimmin rakastanut. Ja -ystävät puuhaavat kovasti saadaksensa sen selville. Sitä vaimoa, jolle -myönnetään etusija ja palkinto, ylistävät miehet ja naiset, ja hänet -teurastaa haudalle hänen lähin sukulaisensa; ja sittenkuin vaimo on -teurastettu, haudataan hän yhdessä miehensä kanssa. Mutta muut pitävät -tätä suurena onnettomuutena, sillä siitä koituu heille mitä suurin -häpeä. - -6. Muilla traakialaisilla on tämä tapa. He myyvät lapsiaan vietäväksi -maasta ulos eivätkä he vartioi neitojaan, vaan sallivat niiden pitää -yhteyttä keiden kanssa vain tahtovat. Mutta vaimojaan he ankarasti -vartioivat ja ostavat nämä heidän vanhemmiltaan suurista summista. Ja -jalona pidetään, jos kellä on ihoon piirrettyjä merkkejä, mutta -epäjalona, jos ei ole merkkejä. On erinomaisen kunniakasta olla -harjoittamatta maatöitä, mutta mitä kunniattominta tehdä niitä. -Sitävastoin on erittäin kunniakasta elää sodasta ja ryöstöstä. - -7. Nämä ovat heidän huomattavimmat tapansa. Jumalina taas he -kunnioittavat ainoastaan näitä: Aresta, Dionysosta ja Artemista. Mutta -heidän kuninkaansa kunnioittavat, toisin kuin muut kansalaiset, -jumalien joukosta enimmin Hermestä, vannovat ainoastaan hänen nimeensä -ja sanovat polveutuvansa Herneestä. - -8. Heidän varakkaittensa kunniaksi tapahtuvat hautajaismenot ovat -tämmöiset. Kolmen päivän ajaksi he asettavat ruumiin näytteille ja -teurastavat kaikenlaatuisia uhrieläimiä sekä pitävät kemuja, sitä ennen -itkettyään vainajaa. Sitten he tekevät haudan, ensin joko poltettuaan -tai jollakin muulla tavoin kätkettyään ruumiin maahan, jonka jälkeen he -luovat päälle maakummun ja panevat toimeen kaikenmoisia kilpaleikkejä, -jolloin palkintojen suuruus määrätään sen mukaan, miten tärkeä mikin -kilpa on. Semmoiset siis ovat traakialaisten hautausmenot. - -9. Mitä tulee siihen seutuun, joka on tästä maasta vielä edempänä, ei -kukaan saata täsmälleen ilmoittaa, mitä ihmisiä siellä asuu, mutta se -näyttää olevan ääretöntä erämaata. Ainoat niistä ihmisistä, jotka -asuvat tuollapuolen Istroksen, ja joista olen saanut tietoa, ovat -nimeltään sigynnit ja he käyttävät meedialaista pukua. Heidän hevosensa -taas kuuluvat olevan yli koko ruumiin pitkäkarvaiset, ollen karvat jopa -viiden sormen pituiset; ne ovat pienet ja tylppäkuonoiset eivätkä jaksa -selässään kantaa miestä, mutta jos ne valjastetaan vaunujen eteen, ovat -ne mitä ripeimmät. Siitä syystä maan asukkaat ajavatkin vaunuissa. -Heidän alueensa ulottuu lähelle Adrian enetejä, jotka sanovat olevansa -meedialaisten siirtolaisia. Millä lailla he muka ovat meedialaisten -siirtolaisia, sitä minä puolestani en saata ilmoittaa, mutta saattaahan -pitkän ajan kuluessa tapahtua vaikka mitä. Joka tapauksessa ylämaissa -Massilian tuollapuolen asuvat ligyit kutsuvat sigynneiksi -kaupustelijoita, kyprolaiset taas samalla nimellä keihäitä. - -10. Ja kuten traakialaiset kertovat, on Istroksen tuonpuolinen maa -mehiläisten vallassa ja näiden vuoksi on muka mahdotonta tunkeutua -edemmäs. Minusta tämä heidän kertomuksensa ei kuitenkaan tunnu -todenmukaiselta, sillä onhan tunnettua, että mainitut eläimet eivät -siedä pakkasta. Vaan minusta näyttävät pohjanpuoleiset seudut pakkasten -vuoksi olevan asumattomia. Näin nyt kerrotaan tästä maasta. -- Sen -rannikkoseudut siis Megabazos saattoi persialaisten valtaan. - -11. Heti kun Dareios oli kulkenut Hellespontoksen yli ja saapunut -Sardeeseen, hän muistellen miletolaisen Histiaioksen hyvää työtä ja -mytileneläisen Koeen neuvoa noudatti heidät luokseen Sardeeseen ja -antoi heidän valita, mitä halusivat. Histiaios, joka jo oli -Miletoksen itsevaltiaana, ei pyytänyt entisen lisäksi mitään muuta -itsevaltiaskuntaa, mutta anoi edonien omistamaa Myrkinosta, -perustaakseen sinne kaupungin. Hän puolestaan siis valitsi itselleen -tämän, mutta Koes, joka ei ollut itsevaltias, vaan yksityinen -kansalainen, pyysi päästä Mytilenen itsevaltiaaksi. - -12. Kummankin saatua toivomuksensa täytetyksi he läksivät valitsemiinsa -paikkoihin. Mutta sattumalta Dareios tuli nähneeksi erään kohtauksen, -jonka johdosta hänessä heräsi halu käskeä Megabazosta ottamaan ja -siirtämään paionit Europasta Aasiaan. Oli nimittäin kaksi paionilaista -miestä, Pigres ja Mantyes, jotka itse tahtoivat päästä paionien -itsevaltiaiksi. Siksi he senjälkeen kuin Dareios oli mennyt Aasian -puolelle, saapuivat Sardeeseen, tuoden mukanaan kookkaan ja -hyvännäköisen sisarensa. Ja nyt he siitä ottivat vaarin, milloin -Dareios meni lyydialaisten etukaupunkiin istuntoa pitämään, ja tekivät -sitten tällä tavoin. Koristeltuaan sisartaan parhaimpansa mukaan he -laittoivat hänet hakemaan vettä, astiaa päänsä päällä kantaen ja -kuljettaen hevosta talutusnuora käsivarrellaan sekä kutoen pellavaa. Ja -kun nyt nainen kulki siitä ohitse, herätti tämä Dareioksen huomiota. -Sillä se, mitä nainen teki, ei ollut persialaisen eikä lyydialaisen -tavan mukaista eikä yleensä minkään Aasian kansan. Ja niin pian kuin -kuninkaan huomio oli tähän kiintynyt, lähetti hän muutamia -henkivartijoistaan ottamaan vaaria siitä, mitä nainen hevosella aikoi -tehdä. Niinpä he seurasivat naisen jälestä. Joelle saavuttuaan tämä -juotti hevosta ja juotettuaan sekä ammennettuaan astian täyteen vettä -hän meni takaisin samaa tietä siitä sivu, kantaen päänsä päällä vettä, -taluttaen käsivarrellaan hevosta ja kiertäen värttinää. - -13. Ihmeissään sekä siitä, mitä vakoojilta kuuli, että mitä itse näki, -Dareios käski tuoda naisen nähtäväkseen. Ja kun tämä tuotiin, saapuivat -paikalle myöskin hänen veljensä, jotka jotenkin läheltä pitivät -silmällä, mitä tapahtui. Dareios silloin kysyi, mitä kansaa nainen oli, -jolloin nuorukaiset sanoivat itse olevansa paionilaisia ja naisen -olevan heidän sisarensa. Edelleen kuningas kysyi, mitä miehiä paionit -olivat, missä päin maailmaa he asuivat ja missä aikomuksessa -nuorukaiset itse olivat tulleet Sardeeseen. He ilmoittivat kuninkaalle -tulleensa sinne antautuakseen tämän valtaan. Paionia oli Strymon-joen -varsilla sijaitseva maa, Strymon taas oli lähellä Hellespontosta, ja -itse he olivat Troiasta tulleitten teukrolaisten siirtolaisia. -- -Kaiken tämän he kertoivat, mutta kuningas kysyi, olivatko kaikki naiset -sielläpäin yhtä uutteria. Siihen he mielellään vastasivat myöntävästi; -tämänhän kysymyksen varalle kaikki olikin valmistettu. - -14. Silloin Dareios kirjoitti kirjeen Megabazokselle, jonka hän oli -jättänyt ylipäälliköksi Traakiaan, ja antoi hänelle siinä toimeksi ajaa -paionit liikkeelle heidän olinpaikoiltaan ja tuoda luokseen sekä heidät -itsensä että heidän lapsensa ja vaimonsa. Heti riensi muuan ratsumies -viemään sanaa Hellespontokseen ja kuljettuaan salmen poikki antoi tämä -kirjeen Megabazokselle. Sen luettuaan viimemainittu otti mukaansa -oppaita Traakiasta ja läksi sotaretkelle Paioniaa vastaan. - -15. Saatuaan tietää persialaisten tulevan vastaansa paionit miehissä -läksivät sotaan ja kulkivat merelle päin, koska luulivat persialaisten -sieltä käsin tekevän hyökkäyksen. Niinpä paionit olivat valmistautuneet -torjumaan Megabazoksen lähenevää sotajoukkoa. Mutta kun persialaiset -saivat tietää paionien keräytyneen kokoon ja vartioivan meren puoleista -pääsöpaikkaa, niin he oppaitten johdolla kääntyivät ylemmälle tielle ja -tunkivat paionien huomaamatta näiden miehistä autioiksi jääneisiin -kaupunkeihin. Ja tyhjiä kun olivat persialaisten niitten kimppuun -hyökätessä, saivat nämä helposti ne haltuunsa. Mutta heti kun paionit -saivat tietää, että kaupungit olivat vallatut, hajaantuivat he eri -tahoille, kääntyivät kukin kotipuoleensa ja antautuivat persialaisten -valtaan. Sillä tavoin siis paionien joukosta siriopaionit, paioplit ja -Prasias-järveen saakka asuvaiset karkoitettiin asuinsijoiltaan ja -vietiin Aasiaan. - -16. Mutta Pangaion-vuoren seuduilla ja itse Prasias-järvellä asuvaiset -eivät ensinkään joutuneetkaan Megabazoksen vallan alle. Tämä koetti -nimittäin myös karkoittaa järvi-asukkaita, jotka siinä asuivat tällä -tavoin. Keskellä järveä on korkeiden paalujen nenään kiinnitettyjä -palkkeja, joihin mannermaalta pääsee yhtä ainoata kaitaa siltaa myöten. -Palkkeja kannattavia paaluja pystyttivät kaiketi alkujaan yhteisesti -kaikki kansalaiset, mutta sittemmin on heillä ollut tapana pystyttää -niitä tällaista lakia noudattamalla. Ne tuodaan Orbelos nimiseltä -vuorelta, ja jokainen naimisiin menevä pystyttää kultakin vaimoltaan -kolme paalua; jokainen ottaa nimittäin itselleen lukuisan joukon -vaimoja. Ja he asuvat sillä tavoin, että kukin omistaa palkeille -rakennetun majan, missä elelee, sekä iaskuoven, joka palkkien läpi vie -alas järveen. Pikkulapsensa he sitovat nuoralla jalasta, koska -pelkäävät niiden muuten vierähtävän veteen. Mutta hevosilleen ja -juhdilleen he antavat appeeksi kaloja. Ja näitä on niin runsaasti, että -kun avaa laskuoven ja nauhasta laskee tyhjän kopan järveen, ei tarvitse -kauan odottaa, ennenkuin sen saa vetää ylös täynnään kaloja. Ja kaloja -on kahta laatua, joista toisia kutsutaan nimellä "paprax", toisia -nimellä "tilon". - -17. Ne paionit, jotka kukistettiin, vietiin siis Aasiaan. Mutta niin -pian kuin Megabazos oli kukistanut paionit, lähetti hän sanansaattajina -Makedoniaan seitsemän persialaista, jotka hänen itsensä jälkeen -nauttivat suurinta arvoa leirissä. Nämä lähetettiin Amyntaan luo -vaatimaan maata ja vettä Dareios kuninkaalle. Prasias-järvestä on -nimittäin varsin lyhyt matka Makedoniaan. Ensiksi näet on järven -laidassa se metallikaivos, josta näitä tapauksia myöhemmin joka päivä -kertyi Alexandrokselle hopeatalentti, kaivoksen jälestä taas on -Dysoron-vuori, ja sen yli kuljettua ollaan jo Makedoniassa. - -18. Niin pian kuin siis nämä Amyntaan luo lähetetyt persialaiset olivat -perille saapuneet, astuivat he tämän eteen ja vaativat Dareios -kuninkaalle maata ja vettä. Amyntas sekä antoi heille kumpaakin että -kutsui heidät vieraikseen. Ja valmistettuaan komeat pidot hän otti -persialaiset ystävällisesti vastaan. Mutta aterialta päästyään ja -kilvan juodessaan lausuivat persialaiset näin: "Makedonilainen -kestiystävä, meillä persialaisilla on semmoinen tapa, että aina milloin -panemme toimeen suuret pidot, tuotamme sisälle sekä jalkavaimomme että -lailliset vaimomme ja annamme heidän istua viereemme. Niinpä seuraa nyt -sinäkin tätä tapaa, koska auliisti olet meitä ottanut vastaan ja -suurenmoisesti meitä kestitset sekä annat kuninkaalle maata ja vettä." -Siihen virkkoi Amyntas: "Oi persialaiset, meillä ei ole semmoista -tapaa, vaan meillä ovat miehet eroitettuina naisista. Mutta koska -kerran te, jotka olette valtiaina, sitä haluatte, niin on sekin -tapahtuva." Sen verran lausuttuaan Amyntas lähetti noutamaan naiset. He -tulivat kutsusta ja istuutuivat riviin vastapäätä persialaisia. -Nähtyään siinä nuo kaunismuotoiset naiset persialaiset puhuivat -Amyntaalle ja sanoivat, että se, mikä oli tehty, ei suinkaan ollut -viisasta. Olisi näet ollut parempi, jos naiset eivät ensinkään olisi -tulleet, kuin että tulivat ja istuivat siinä persialaisten silmäkipuna. -Amyntaan oli niinmuodoin pakko käskeä heidän istua miesten viereen. -Naiset tottelivat, ja heti persialaiset tarttuivat heidän rintoihinsa, -liiaksi kun olivat juoneet, yrittipä kaiketi joku suudellakin. - -19. Nähdessään tämän Amyntas, vaikka panikin sen pahakseen, pysyi -alallaan, syystä että kovasti pelkäsi persialaisia. Mutta Amyntaan -poika, Alexandros, joka oli saapuvilla ja näki tämän, ei, nuori ja -loukkauksia kokematon kun oli, enää kyennyt itseään hillitsemään, vaan -virkkoi närkästyneenä Amyntaalle näin: "Oi isä, anna myöten iällesi ja -lähde levolle äläkä itsepintaisesti jää juominkeihin. Minä taas tahdon -pysyä täällä tarjotakseni vieraille kaikkea, mikä asiaan kuuluu." -Siihen virkkoi Amyntas, vaikka kyllä ymmärsi, että Alexandros aikoi -panna toimeen selkkauksia: "Oi poikani, melkeinpä minä, kun olet noin -kuohuksissa, ymmärrän sanasi, että nimittäin aiot panna toimeen -selkkauksia, jahka ensin olet lähettänyt minut pois. Minä sen vuoksi -pyydän sinua olemaan panematta toimeen mitään selkkauksia näiden -miesten kanssa, jottet syöksisi meitä turmioon, vaan katsele -kärsivällisesti sitä, mikä tapahtuu. Mitä poislähtööni tulee, tahdon -kuitenkin totella sinua." - -20. Niin pian kuin Amyntas tämän pyydettyään oli mennyt tiehensä, -lausui Alexandros persialaisille: "Näihin naisiin nähden on teillä, oi -vieraat, täysi valta, joko sitten tahdotte pitää yhteyttä kaikkien tai -muutamien kanssa heistä. Ilmoittakaa vain itse, mitä tässä kohden -haluatte. Mutta koska teidän nyt kohdakkoin tulee aika käydä levolle, -ja näen teidän olevan kelpolailla juovuksissa, niin antakaa, jos niin -suvaitsette, näiden naisten mennä kylpemään ja ottakaa heidät jälleen -vastaan, sen jälkeen kuin ovat kylpeneet." Näin hän virkkoi, ja koska -persialaiset tähän suostuivat, käski hän naisten mennä ulos ja lähetti -heidät naisten huoneeseen. Mutta itse Alexandros puki naisten -vaatteisiin muutamia sileäposkisia nuorukaisia, luvultaan yhtä monta -kuin oli naisia, antoi heille tikarit ja vei heidät sisälle. Ja -tuodessaan nämä hän virkkoi persialaisille näin: "Oi persialaiset, -kylläpä te näytätte tulleen kestityiksi niin perinpohjaisesti kuin -suinkin. Sillä kaikkea, mitä meillä on ollut, ja mitä sen lisäksi -olemme voineet keksiä ja tarjota, on teillä ollut saatavana, ja, mikä -on kaikista suurinta, tämän lisäksi me annamme teille vielä omat -äitimme ja sisaremme, jotta täysin huomaisitte meidän kunnioittavan -teitä arvonne mukaisesti. Ja ilmoittakaa lisäksi vielä kuninkaalle, -joka teidät on lähettänyt, että helleeniläinen mies, hänen -käskynhaltijansa Makedoniassa, on hyvästi teitä vastaanottanut sekä -pöydällä että vuoteella." Sen lausuttuaan Alexandros asetti kunkin -persialaisen viereen makedonilaisen miehen, muka naisena. Ja kun sitten -persialaiset koettivat kosketella näitä, tekivät jälkimäiset heistä -lopun. - -21. Sellaisen lopun saivat osakseen sekä persialaiset itse että heidän -paivelijajoukkonsa. Heidän mukanaan oli näet seurannut sekä ajoneuvoja -että palvelijoita ynnä kaikki heidän runsaat laitoksensa. Kaikki tämä -joutui kadoksiin samalla kertaa kuin kaikki persialaiset. Sitten, -jonkun aikaa myöhemmin, alkoivat kyllä persialaiset innokkaasti etsiä -näitä miehiä, mutta Alexandros rauhoitti heidät viekkaudellaan ja -antamalla paljon rahaa sekä oman sisarensa, jonka nimi oli Gygaia. Ja -Alexandros rauhoitti heidät antamalla mainitut lahjat Bubares nimiselle -persialaiselle, joka oli hukkuneita etsivien ylipäällikkö. - -22. Täten nyt saatiin näiden persialaisten kuolema unohduksiin -painetuksi. Mutta nämä Perdikkaasta polveutuvat ovat, sen mukaan kuin -he itse sanovat, helleenejä; itsekin olen minä sitä käsitystä ja aion -myöhemmin historiassani osoittaa, että he ovat helleenejä. Ja lisäksi -vielä Olympian kilpaleikkejä järjestävät hellenodikit ovat sen -julistaneet. Sillä kun Alexandroksen piti ottaa osaa kilpailuihin ja -hän siinä tarkoituksessa oli astunut alas radalle, tahtoivat ne -helleenit, jotka tulivat hänen kilpakumppaneikseen, sulkea hänet niistä -pois, väittäen, että kilpaleikki ei ollut barbarisia, vaan -helleeniläisiä kilpailijoita varten. Mutta sittenkuin Alexandros oli -todistanut olevansa argolainen, julistettiin, että hän oli helleeni, ja -ottaessaan osaa kilpajuoksuun hän yhdessä erään toisen kanssa sai -ensimäisen sijan. - -23. Jotenkin näin oli tämä tapahtunut. Mutta tuoden muassaan paionit -Megabazos saapui Hellespontoksen rannalle. Ja sieltä hän, salmen poikki -kuljettuaan, saapui Sardeeseen. Mutta silloin miletolainen Histiaios -linnoitti sitä paikkaa, jonka hän pyynnöstään oli Dareiokselta saanut -palkaksi laivasillan vartioimisesta, ja joka sijaitsee Strymon-joen -varrella sekä on nimeltään Myrkinos. Huomattuaan siis, mitä Histiaios -teki, Megabazos, heti kun saapui Sardeeseen, muassaan paionit, lausui -Dareiokselle näin: "Oi kuningas, mitä oletkaan tehnyt antaessasi -taitavan ja viisaan helleenin perustaa kaupungin Traakiaan, missä on -viljalti metsää laivanrakennustarpeiksi, airopuita ja kaivoksia, ja -jonka ympärillä asuu suuri helleeniläinen ja barbarinen väestö, joka -saatuaan hänestä johtajan tulee öin päivin noudattamaan jokaista hänen -vihjaustaan. Saata nyt tämä mies lakkaamaan tätä tekemästä, jottet -joutuisi sisälliseen sotaan; mutta tee se suopeasti, noudattamalla -hänet luoksesi. Ja jahka kerran olet saanut hänet valtaasi, niin laita -niin, ettei hän enää Hellaaseen pääse." - -24. Näin puhumalla Megabazos helposti taivutti Dareioksen, koska hän -niin hyvin ennakolta näki, mitä oli tulossa. Sitten kuningas lähetti -sanansaattajan Myrkinokseen ja käski sanoa näin: "Histiaios, tämä on -Dareios kuninkaan sana. Harkitessani olen havainnut, ettei ole ketään -miestä, joka olisi minua ja minun asioitani kohtaan altismielisempi -kuin sinä. Ja tämän tiedän en ainoastaan sanojesi, vaan myös tekojesi -kautta. Nyt siis, koska aion suorittaa suuria tekoja, tule kaikin -mokomin luokseni, jotta uskoisin sinulle aikeeni." Luottaen näihin -sanoihin ja samalla pitäen suurena kunniana päästä kuninkaan -neuvonantajaksi, Histiaios saapui Sardeeseen. Hänen saavuttuaan Dareios -lausui hänelle näin; "Histiaios, olen noudattanut sinut luokseni -seuraavasta syystä. Kun olin palannut Skyytiasta, ja sinä jouduit pois -näkyvistäni, en minä, lyhyesti sanoen, ole vielä ikävöinyt mitään niin -paljon, kuin että saisin nähdä sinua, ja että sinä tulisit puheilleni -Sillä käsitän, että arvokkainta kaikesta, mitä saattaa omistaa, on -järkevä ja hyväntahtoinen ystävä; ja näitä molempia ominaisuuksia -saatan kokemuksesta todistaa sinun osoittaneen minun hankkeitani -kohtaan. Sinä olet nyt siis tehnyt hyvin saapuessasi luokseni, ja -tahdon sinulle ehdoittaa tämän. Heitä mielestäsi Miletos ja äsken -rakentamasi kaupunki Traakiassa ja seuraa minua Susaan. Siellä olet -saava samaa, mitä minullakin on, ja pääsevä minun pöytätoverikseni ja -neuvonantajakseni." - -25. Näin lausuttuaan ja asetettuaan Artafreneen, velipuolensa isän -puolelta, Sardeen käskynhaltijaksi, Dareios matkusti Susaan vieden -mukaansa Histiaioksen, nimitettyään sitä ennen Otaneen rannikkolaisten -päämieheksi. Viimemainitun isä, Sisamnes, oli ollut kuninkaallisia -tuomareita, mutta oli rahasta langettanut väärän tuomion, josta syystä -Kambyses kuningas oli teurastuttanut hänet ja nylkenyt pois koko hänen -nahkansa; ja vedätettyään pois hänen nahkansa hän siitä leikkautti -hihnoja ja antoi punoa ne siihen tuoliin, jolla Sisamnes tuomitessaan -oli istunut. Ja levitettyään ne istuimen yli Kambyses nimitti Sisamneen -sijaan, jonka oli tappanut ja nylkenyt, tuomariksi Sisamneen pojan ja -teroitti hänen mieleensä, että muistelisi millä istuimella istui -tuomitsemassa. - -26. Siispä mainittu Otanes, joka tällä istuimella istui, tuli silloin -Megabazoksen seuraajaksi ylipäällikkyydessä. Ja hän kukisti -byzantionilaiset ja kalkhedonilaiset, valloitti Troian maassa -sijaitsevan Antandroksen, valloitti Lamponeionin ja otettuaan -lesbolaisilta laivoja hän valloitti Lemnoksen ja Imbroksen, joissa -molemmissa silloin vielä asui pelasgeja. - -27. Lemnolaiset taistelivat urhoollisesti ja pitivät puoliaan, mutta -joutuivat kuitenkin aikaa myöten tappiolle. Vaan eloonjääneille heistä -asettivat persialaiset käskynhaltijaksi Lykaretoksen, Samoksen entisen -hallitsijan, Maiandrioksen, veljen. Tämä Lykaretos hallitsi Lemnoksessa -kuolemaansa saakka. Ja Otanes syytti yllämainittuja kansoja siitä, että -toiset olivat karanneet sotaretkeltä skyytejä vastaan, toiset taas -ryöstäneet Dareioksen sotajoukkoa sen palatessa takaisin skyytien -maasta. - -28. Niin paljon hän sotajoukkoa johtaessaan sai aikaan. Senjälkeen oli -vähäksi aikaa rauhaa onnettomuuksilta, mutta sitten alkoivat -onnettomuudet toistamiseen Naxoksen ja Miletoksen puolelta tulla -ioonilaisille. Sillä toiselta puolen Naxos hyvinvoinnissa voitti muut -saaret, toiselta puolen oli Miletos samaan aikaan kukoistavimmillaan ja -koko Ioonian koriste, oltuaan sitä ennen kahden miespolven ajan kovin -heikkona sisällisistä riidoista, kunnes parolaiset sovittivat ne; -viimemainitut näet miletolaiset kaikkien helleenien joukosta olivat -valinneet itselleen riidanratkaisijoiksi. - -29. Ja parolaiset sovittivat heidät seuraavalla tavalla. Heidän -parhaimmat miehensä saapuivat Miletokseen ja kun he näkivät asukasten -olevan kovassa taloudellisessa rappiotilassa, niin he sanoivat -tahtovansa kulkea näiden maan läpi. Niin he tekivätkin. Ja aina milloin -he kautta koko Miletoksen alueen kulkiessaan näkivät muuten autiossa -maassa hyvin hoidetun maatilan, he kirjoittivat muistiin tilan isännän -nimen. Ja heti kun he koko maan läpi matkattuaan ja vain muutamia -harvoja semmoisia tavattuaan olivat tulleet kaupunkiin, panivat he -toimeen kansankokouksen ja määräsivät ne hoitamaan kaupunkia, joiden -tilat he olivat havainneet hyvin hoidetuiksi. He sanoivat nimittäin -luulevansa, että nämä tulisivat samalla lailla huolehtimaan yleisistä -asioista kuin omistaan. Mutta muita miletolaisia he käskivät -tottelemaan näitä. - -30. Silläpä tavoin parolaiset sovittivat miletolaiset. Mutta silloin -alkoi mainittujen kaupunkien puolelta koitua onnettomuuksia Joonialle. -Naxoksesta läksi rahvasta pakoon muutamia miehiä hyvinvoipien joukosta, -ja pakoon lähdettyään he saapuivat Miletokseen. Miletoksen -hallitusmiehenä sattui silloin olemaan Molpagoraan poika Aristagoras, -joka oli Lysagoraan pojan, Histiaioksen, vävy ja serkku, hänen, jota -Dareios pidätteli luonansa Susassa. Histiaios oli näet Miletoksen -itsevaltias, mutta sattui juuri siihen aikaan olemaan Susassa, jolloin -Histiaioksen entiset kestiystävät naxolaiset saapuivat. Miletokseen -saavuttuaan naxolaiset pyysivät Aristagoraalta, että hän, jos -mahdollista, hankkisi heille jonkun sotavoiman, niin että voisivat -palata omaan maahansa. Mutta tämä laski niin, että jos he hänen -avullaan palaisivat kaupunkiinsa, hän itse pääsisi Naxoksen -hallitsijaksi, ja piti heille Histiaioksen kestiystävyyden varjolla -seuraavan puheen: "Itse puolestani en voi taata voivani hankkia teille -niin suurta sotavoimaa, että vastoin niiden naxolaisten tahtoa, joilla -on kaupunki vallassaan, saattaisin toimittaa teidät jälleen kotiinne. -Sillä olen saanut tietää naxolaisilla olevan kahdeksantuhatta -raskasaseista ja useita sotalaivoja. Mutta minä tahdon ponnistaa kaikki -voimani auttaakseni teitä. Minä tuumin nimittäin tällä tavoin. Minulla -sattuu olemaan ystävänä Artafrenes. Ja Artafrenes, tietäkää se, on -Hystaspeen poika ja Dareios kuninkaan veli. Hän hallitsee kaikkia -Aasian rannikolla asuvia, ja hänellä on suuri sotajoukko ja suuri -laivasto. Luulenpa, että tämä mies siis tulee tekemään, mitä vain -häneltä pyydämme." Sen kuultuaan naxolaiset antoivat Aristagoraalle -tehtäväksi toimia parhaimman kykynsä mukaan ja käskivät hänen luvata -lahjoja ja kuluja sotajoukkoa varten, mitkä he itse tulisivat -suorittamaan; heillä oli nimittäin vahvat toiveet siitä, että kun he -vain ilmestyisivät Naxokseen, naxolaiset tulisivat tekemään kaikkea, -mitä he vain käskisivät, ja niin myös muut saarelaiset. Sillä näistä -Kykladisaarista ei vielä yksikään ollut Dareioksen vallan alainen. - -31. Sardeeseen saavuttuaan Aristagoras lausui Artafreneelle, että Naxos -oli saari, joka ei ollut kooltaan suuri, mutta muuten kaunis ja viljava -sekä lähellä Iooniaa; ja siellä oli muka paljon rahaa ja orjia. "Lähde -siis sotaretkelle tätä maata vastaan ja vie sinne takaisin ne, jotka -sieltä ovat karkoitetut. Ja jos sen teet, on minulla ensin sinulle -tarjottavana suuria rahasummia, lukuunottamatta sotakulunkeja. On näet -kohtuullista, että me johtajat hankimme ne. Toiseksi olet kuninkaalle -hankkiva lisäksi sekä itse Naxos-saaren että sen alaiset Paros- ja -Andros-saaret ynnä muut niinkutsutut Kykladit. Sieltä käsin voit -helposti käydä Euboian kimppuun, joka on suuri ja varakas saari, ei -pienempi Kyprosta ja erittäin helppo valloittaa. Ja näitä kaikkia -valtaamaan riittää sata laivaa." Artafrenes vastasi hänelle näin: -"Sinä osoitat, miten kuninkaan huoneelle on koituva etuja, ja neuvot -tätä kaikkea hyvin, paitsi mitä tulee laivojen lukumäärään. Vaan -sadan laivan sijasta on sinulla kevään tullen oleva valmiina -kaksisataa laivaa. Mutta kuninkaan itsensä täytyy myös tähän antaa -suostumuksensa." - -32. Niin pian kuin Aristagoras tämän kuuli, niin hän ylen iloissaan -läksi Miletokseen. Mutta kun Artafrenes oli lähettänyt sananviejän -Susaan ilmoittamaan, mitä Aristagoras oli sanonut, ja Dareios itse oli -siihen suostunut, niin edellinen varusti kaksisataa kolmisoutua sekä -erittäin suuren joukon persialaisia ynnä muita, nimittäin liittolaisia, -ja nimitti näiden päälliköksi erään Megabates nimisen persialaisen, -joka oli akhaimenideja ja itse Dareioksen serkku ja jonka tyttären -- -jos nimittäin se puhe on tosi -- lakedaimonilainen Pausanias, -Kleorabrotoksen poika, myöhemmin kihlasi, silloin kun hänen teki mieli -ruveta Hellaan itsevaltiaaksi. Niinpä Artafrenes nimitti Megabateen -päälliköksi ja lähetti sotajoukon Aristagoraan luo. - -33. Otettuaan Miletoksesta mukaansa sekä Aristagoraan että ioonilaisen -sotajoukon ja naxolaiset Megabates oli purjehtivinaan Hellespontosta -kohti. Mutta Khioksen kohdalle päästyään hän laski laivat satamaan -Kaukasassa, sieltä kulkeakseen pohjatuulella Naxokseen. Vaan koska ei -ollut niin sallittu, että naxolaisten sen retken kautta piti -tuhoutuman, sattui seuraava tapaus. Megabateen kulkiessa ympäri -tarkastamassa laivoilla olevia vartijastoja, ei myndolaisella laivalla -sattunut olemaan ketään vartioimassa. Kovin suuttuneena siitä hän käski -henkivartijoitaan hakemaan esille laivan päällikön, jonka nimi oli -Skylax, sitomaan hänet ja vetämään hänet laivan aironreijän läpi sillä -tavoin, että pää tuli olemaan ulkopuolella ja ruumis sisäpuolella. Kun -Skylax oli sidottu, ilmoitti joku Aristagoraalle, että Megabates oli -sitonut ja häväissyt hänen myndolaista kestiystäväänsä. Aristagoras -tuli ja rukoili persialaista, mutta koska hänen pyyntöjään ei otettu -mihinkään kuuloon, meni hän itse ja vapautti miehen. Tämän kuultuaan -Megabates pani sen kovin pahakseen ja vimmastui Aristagoraaseen. Vaan -tämä virkkoi: "Mitä sinulla on tämänkin asian kanssa tekemistä? Eikö -Artafrenes lähettänyt sinua tottelemaan minua ja purjehtimaan sinne, -mihin minä käsken? Mitä sinä sekaannut toisten asioihin?" Näin virkkoi -Aristagoras. Mutta tästä sydäntyneenä toinen heti yön tultua lähetti -Naxokseen aluksessa miehiä ilmaisemaan naxolaisille kaiken, mikä heitä -uhkasi. - -34. Naxolaiset näet eivät ollenkaan odottaneet mainitun sotajoukon -lähtevän liikkeelle heitä vastaan. Mutta saatuaan siitä kuitenkin -tietää he heti toivat muurin sisäpuolelle, mitä heillä oli maaseudulla, -varustivat piirityksen varalle itselleen ruokaa ja juomaa sekä -parantelivat muuria. Niinpä nämä varustautuivat heitä lähestyvän sodan -varalle. Ja kun sitten persialaiset olivat laivoineen kulkeneet -Khioksesta Naxokseen, niin he sinne laskiessaan tapasivat heidät hyvin -suojattuina ja piirittivät heitä neljä kuukautta. Mutta niin pian kuin -ne rahat, jotka persialaisilla tullessaan oli ollut, heiltä olivat -kuluneet loppuun, lisäksi Aristagoraalta itseltään oli mennyt paljon -rahaa, ja piiritys vaati vielä enemmän, niin he rakensivat varustuksen -karkoitettujen naxolaisten suojaksi ja läksivät huonossa tilassa -matkoihinsa mannermaalle. - -35. Mutta Aristagoras ei voinut täyttää lupaustaan Artafreneelle. -Samalla häntä ahdistivat sotaväen kustannukset, joita vaadittiin pois, -ja hän oli myös tuskissaan huonoon tilaan joutuneen sotajoukon sekä -Megabateen vuoksi, jonka kanssa oli riitaantunut; luulipa hän myös, -että häneltä riistettäisiin Miletoksen hallitus. Kaikesta tästä -tuskissaan hän mietti luopua kuninkaasta. Samaan aikaan sattui myös, -että Histiaioksen luota Susasta saapui tuo orja, jonka päähän oli -piirrelty pilkkuja, ja joka ilmoitti, että Aristagoraan piti luopuman -kuninkaasta. Sillä kun Histiaios tahtoi kehoittaa Aristagorasta -luopumaan, mutta ei millään muulla keinoin saattanut turvallisesti sitä -tehdä, tiet kun olivat vartioituina, niin hän ajoi uskollisimman -orjansa pään, piirsi siihen pilkkuja ja odotti, kunnes hiukset jälleen -olivat kasvaneet. Ja heti kun ne olivat jälleen kasvaneet, niin hän -lähetti orjan Miletokseen, antamatta hänelle mitään muuta toimeksi kuin -että, sittenkuin hän saapuisi Miletokseen, käskisi Aristagorasta -ajamaan hänen hiuksensa ja senjälkeen tarkastamaan hänen päätään. Mutta -pilkut merkitsivät, niinkuin ennenkin olen maininnut, että Aristagoraan -piti luopuman kuninkaasta. Sen Histiaios teki, suuresti harmissaan kun -oli siitä, että häntä pidätettiin Susassa. Siinä tapauksessa nimittäin, -että syntyisi kapina, oli hänellä vahvat toiveet päästä meren rannalle, -mutta jos Miletos ei panisi toimeen mitään levottomuuksia, ei hän -otaksunut milloinkaan enää pääsevänsä sinne takaisin. - -36. Siinä aikeessa nyt Histiaios lähetti luotaan sanansaattajan. Ja -sattui niin, että kaikki tämä kohtasi yht'aikaa Aristagorasta. Hän -neuvotteli niinmuodoin puoluelaistensa kanssa, ilmaisten niinhyvin oman -mielipiteensä kuin sen viestin, mikä Histiaiokselta oli saapunut. -Kaikki muut lausuivat samaan suuntaan ja käskivät luopumaan. Mutta -historiankirjoittaja Hekataios koetti ensiksi estää heitä alottamasta -sotaa persialaisia vastaan, mainitsemalla kaikkia niitä kansoja, joita -Dareios hallitsi, ja hänen valtaansa. Vaan koska hän ei saanut heitä -taivutetuiksi, niin hän sitten neuvoi heitä tekemään niin, että -tulisivat valtiaiksi merellä. Sillä muuten hän ei sanonut käsittävänsä, -kuinka se voisi tapahtua. Hän sanoi ymmärtävänsä, että miletolaisten -mahti itsessään oli heikko, mutta jos otettaisiin Brankhidain pyhätöstä -pois ne aarteet, jotka lyydialainen Kroisos sinne oli pyhittänyt, niin -hänellä oli vahvat toiveet, että he pääsisivät meren valtijaiksi; ja -sillä tavoin sekä he itse saisivat rahoja käytettäväkseen, että -viholliset eivät voisi niitä ryöstää. Nämä olivat nuo suuret aarteet, -joista ensimäisissä kertomuksissani olen maininnut. Tämä mielipide -kyllä ei päässyt voitolle, mutta kuitenkin he päättivät luopua, antaa -yhden joukostaan purjehtia Myus-kaupunkiin Naxoksesta tulleen laivaston -luo, joka nyt oli ensinmainitussa paikassa, ja koettaa ottaa vangiksi -laivoilla palvelevat päälliköt. - -37. Ja Ietragoras, joka siinä tarkoituksessa oli lähetetty, otti -petoksella vangiksi mylassalaisen Oliatoksen, Ibanolliin pojan, -termeralaisen Histiaioksen, Tymneen pojan, Koeen, Erxandroksen pojan, -jolle Dareios oli lahjoittanut Mytilenen, kymeläisen Aristagoraan, -Herakleideen pojan, ynnä lukuisia muita. Silloin Aristagoras julkisesti -luopui Dareioksesta ja vehkeili kaikella mahdollisella tavalla häntä -vastaan. Ensiksi hän näennäisesti luopui itsevaltiudestaan ja sääsi -tasa-arvoisuuden Miletokseen, jotta miletolaiset vapaaehtoisesti -yhdessä hänen kanssaan luopuisivat; ja senjälkeen hän muussakin -Iooniassa teki samoin, karkoittaen muutamia itsevaltiaista; ne -itsevaltiaat taas, jotka hän oli ottanut vangiksi Naxosta vastaan -purjehtineista laivoista, hän, saavuttaakseen kaupunkien ystävyyden, -antoi pois, luovuttaen minkä mihinkin kaupunkiin, aina mistä kukin oli. - -38. Heti kun nyt mytileneläiset olivat ottaneet vastaan Koeen, niin he -veivät hänet ulos ja kivittivät, mutta kymeläiset antoivat oman -hallitsijansa mennä menojaan. Niin useimmat muutkin antoivat heidän -mennä. Siten lakkautettiin itsevaltius kaupungeissa. Ja niin pian kun -miletolainen Aristagoras oli tehnyt lopun itsevaltiaiden hallituksesta, -niin hän käski kaikkia asettamaan kuhunkin kaupunkiin hallitusmiehiä, -ja sitten hän itse läksi kolmisoudulla lähettinä Lakedaimoniin. Hänelle -oli näet tarpeen ruveta liittoon jonkun mahtavan hallitsijan kanssa. - -39. Spartassa ei enää ollut kuninkaana Leonin poika Anaxandrides, hän -kun ei enää ollut elossa, vaan oli jo kuollut. Mutta Kleomenes, -Anaxandrideen poika, piti hallitusta, jota hän ei ollut saanut -kunnollisuutensa, vaan syntyperänsä vuoksi. Anaxandrideella oli -nimittäin puolisona oma sisarentyttärensä, joka oli hänen mielensä -mukainen. Mutta heille ei syntynyt lapsia. Näin ollen eforit kutsuivat -hänet luokseen ja lausuivat: "Jos todella et itse välitä itsestäsi, -niin me ainakaan emme voi sallia Eurystheneen suvun sammuvan. Koska nyt -se vaimo, joka sinulla on, ei synnytä, niin eroa hänestä ja nai toinen. -Ja jos niin teet, olet oleva spartalaisille mieleen." Mutta hän vastasi -ja sanoi, ettei hän aikonut tehdä kumpaakaan, ja että he eivät antaneet -hyvää neuvoa kehoittaessaan häntä eroamaan siitä vaimosta, joka hänellä -oli ja joka ei ollut häntä vastaan rikkonut, sekä ottamaan toisen. Ei -hän missään tapauksessa mielinyt heitä totella. - -40. Neuvoteltuaan tämän johdosta eforit ja gerontit tekivät -Anaxandrideelle seuraavan ehdoituksen: "Koska nyt siis näemme, kuinka -kiintynyt olet vaimoosi, niin tee ainakin näin äläkä vastustele tätä, -jotteivät spartalaiset sinuun nähden tekisi jotain ikävää päätöstä. -Emme nyt vaadi sinua eroamaan nykyisestä vaimostasi, vaan suo hänelle -kaikkea, mitä tähänkin asti olet suonut. Mutta ota hänen lisäkseen -toinen vaimo, joka lapsia synnyttää." Heidän puhuessaan tähän suuntaan -Anaxandrides suostui ehdoitukseen, ja hänellä oli sittemmin kaksi -vaimoa ja kaksinkertainen talous, mikä ei suinkaan ollut spartalaisten -tavan mukaista. - -41. Jonkun ajan kuluttua myöhemmin tullut vaimo synnyttää juuri tämän -Kleomeneen. Mutta juuri silloin kun hän spartalaisille antoi -vallanperillisen, sattui sellainen tapaus, että entinenkin vaimo, joka -aikaisemmin oli ollut hedelmätön, joutui raskaaksi. Vaan kun -vastatulleen vaimon sukulaiset saivat tietää, että hän todella oli -siunatussa tilassa, niin he rupesivat meluamaan ja väittivät hänen -ilman aikojaan kerskailevan ja aikovan ottaa vaihdokkaan. Koska he -olivat kovin suutuksissaan, ja aika läheni, istuutuivat eforit -lapsensaajan ympärille häntä vartioiden, syystä että epäilivät häntä. -Mutta hän synnytti Dorieuksen, ja pian senjälkeen hän sai Leonidaan ja -tämän jälestä Kleombrotoksen. Toiset sanovat myös Kleombrotoksen ja -Leonidaan olleen kaksoiset. Mutta se vaimo, joka Kleomeneen oli -synnyttänyt, ja oli Demarmenoksen pojan, Prinetadeen, tytär, ei enää -toista kertaa synnyttänyt. - -42. Kleomenes, niinkuin kerrotaan, ei ollut täysjärkinen, vaan -raivohullu, jotavastoin Dorieus oli ensimäinen kaikkien yhdenikäistensä -joukossa, ja oli siinä varmassa toivossa, että kunnollisuuden puolesta -hänen piti saada hallitus. Niin hän siis ajatteli ja siksi, kun -Anaxandrides oli kuollut, ja lakedaimonilaiset lakia noudattamalla -olivat asettaneet kuninkaaksi vanhimman, Kleomeneen, hän pani sen -pahakseen ja katsoi arvolleen alentavaksi olla Kleomeneen hallittavana. -Senvuoksi hän pyysi spartalaisilta väkeä ja vei heidät siirtolaan, -kysymättä Delfoin oraakelilta neuvoa, mihin maahan lähtisi perustamaan -sen, ja suorittamatta mitään muitakaan tavanmukaisia menoja. Vaan -närkästynyt kun oli, hän antoi alusten mennä Libyaa kohti, ja oppaina -oli theralaisia. Libyaan saavuttuaan hän sitten asettui libyalaisten -kauniimpaan paikkaan Kinyps-joen varrelle. Mutta kun libyalaiset, -makilaiset ja karkhedonilaiset kolmantena vuotena hänet karkoittivat -sieltä, niin hän saapui Peloponnesokseen. - -43. Mutta tällöin muuan eleonilainen, Antikhares, Laiosta koskevien -oraakelilauseitten nojalla käski hänen asuttamaan Herakleian aluetta -Sikeliassa, väittäen koko Eryxin maan olevan herakleidien, koska -Herakles itse oli ottanut sen haltuunsa. Sen kuultuaan Dorieus läksi -Delfoihin kysymään oraakelilta, tulisiko hän valloittamaan sen maan, -johon hankki lähtöä. Ja Pytia julisti, että hän tulisi sen -valloittamaan. Otettuaan mukaansa saman sotajoukon, jonka oli vienyt -Libyaankin, Dorieus laittautui Italiaan. - -44. Siihen aikaan aikoivat, niinkuin sybarilaiset kertovat, he itse ja -heidän kuninkaansa Telys lähteä sotaretkelle Krotonia vastaan, mutta -krotonilaiset pelästyivät ja pyysivät Dorieusta heitä puolustamaan; ja -hän suostuikin heidän pyyntöönsä. Niinpä Dorieus lähtikin heidän -mukanaan sotaretkelle Sybarista vastaan ja valloitti Sybariin. Näin -kertovat puolestaan sybarilaiset Dorieuksen seuralaisineen tehneen. -Krotonilaiset taas väittävät, ettei yksikään vieras ollut heidän -kerallaan ryhtynyt sotaan sybarilaisia vastaan, lukuunottamatta -ainoastaan elis-maalaista Kallias tietäjää, joka oli iamideja; ja hän -oli sen tehnyt seuraavasta syystä. Hän oli nimittäin karannut -Sybaris-kaupungin itsevaltiaan Telyksen luota ja saapunut heidän -luokseen, sentähden että hänen uhratessaan Krotonin retken puolesta -uhrit eivät olleet onnistuneet. - -45. Näin he kertovat. Ja molemmat esittävät siihen todistuksia. -Sybarilaiset puolestaan mainitsevat erään Krathis-joen kuivuneen uoman -varrella sijaitsevan temppelin pyhine alueineen, jonka he kertovat -Dorieuksen perustaneen krathilaiseksi nimitetylle Athenelle, senjälkeen -kuin oli hävittänyt kaupungin. Ja toiseksi he pitävät itse Dorieuksen -kuolemaa mitä tärkeimpänä todistuksena, koska hän tekemällä vastoin -oraakelin neuvoja joutui turmioon. Sillä jos hän ei olisi tehnyt asiaan -kuulumatonta, vaan olisi tehnyt sen, mitä varten läksi matkaan, olisi -hän vallannut Eryxin alueen ja sen vallattuaan saanut sen pitääkin, -eikä hän itse eikä sotajoukko olisi joutunut turmioon. Krotonilaiset -taas näyttävät Krotonin alueella useita elis-maalaiselle Kalliaalle -annettuja valtiotiloja, joita Kalliaan jälkeläiset aina minun aikoihini -saakka ovat omistaneet, mutta ei mitään Dorieukselle ja Dorieuksen -jälkeläisille annettua. Ja kuitenkin, jos Dorieus olisi ottanut osaa -Sybariin sotaan, olisi hänelle annettu monta vertaa enemmän kuin -Kalliaalle. Nämä todistukset siis he molemmat esittävät, ja kunkin on -tilaisuus kallistua siihen näistä kahdesta, jota uskoo. - -46. Dorieuksen kanssa purjehti muitakin spartalaisia -siirtolanperustajia, nimittäin Thessalos, Paraibates, Kelees ja -Euryleon. Saavuttuaan koko laivastoineen Sikeliaan he joutuivat -tappiolle taistelussa foinikialaisia ja egestalaisia vastaan ja -kaatuivat. Ainoastaan Euryleon jäi siirtolanperustajista eloon tästä -onnettomuudesta. Koottuaan sotajoukosta jälelle jääneet tämä otti -haltuunsa Selinus-kaupungin siirtolan Minoian ja auttoi selinuntilaisia -vapautumaan yksinvaltiaansa Peithagoraan ikeestä. Mutta myöhemmin, -kukistettuaan tämän, hän itse anasti saman kaupungin itsevaltiuden ja -oli lyhyen ajan yksinvaltiaana. Sillä selinuntilaiset nousivat kapinaan -ja tappoivat hänet, vaikka hän oli paennut Zeus Torinsuojelijan -alttarin turviin. - -47. Dorieuksen mukana seurasi ja yhdessä hänen kanssaan kuoli -krotonilainen Filippos, Butakideen poika, joka kihlattuaan sybarilaisen -Telyksen tyttären oli paennut Krotonista. Mutta kun avioliitosta ei -tullut mitään, niin hän läksi purjehtimaan Kyreneen, ja sieltä käsin -hän seurasi mukana omalla kolmisoudullaan itse kustantaen miehistönsä. -Hän oli olympialainen voittaja ja kaunein aikalaisistaan helleeneistä. -Ja kauneutensa tähden hän egestalaisten puolelta sai osakseen sellaista -kunnioitusta, mitä ei yksikään muu; hänen haudalleen näet he ovat -pystyttäneet puolijumalan pyhätön ja lepyttelevät häntä uhreilla. - -48. Siten Dorieus päätti päivänsä. Mutta jos hän olisi sietänyt olla -Kleomeneen hallittavana ja olisi jäänyt paikoilleen Spartaan, olisi hän -päässyt Lakedaimonin kuninkaaksi. Sillä Kleomenes ei hallinnut pitkää -aikaa, vaan kuoli ilman poikaa, jättäen jälkeensä ainoastaan Gorgo -nimisen tyttären. - -49. Miletoksen itsevaltias Aristagoras saapui siis Spartaan Kleomeneen -pitäessä siellä hallitusta. Hän meni, kuten lakedaimonilaiset kertovat, -tämän puheille, mukanaan vaskitaulu, johon oli kaiverrettu koko -maanpiiri, koko meri ja kaikki joet. Hänen puheilleen saapuessaan -Aristagoras virkkoi hänelle näin: "Kleomenes, älä ihmettele, että pidän -niin tärkeänä tänne tuloani. Meidän nykyinen tilamme on nimittäin -tämmöinen. Ioonian lapset ovat vapaista joutuneet orjiksi, suurimmaksi -häpeäksi ja tuskaksi meille itsellemme ja vielä muiden muassa -teillekin, sikäli kuin olette Hellaan ensimäiset. Niinpä siis, nimessä -Hellaan jumalien, pelastakaa orjuudesta veriheimolaisenne ioonilaiset. -Helposti on tämä teille onnistuva. Sillä barbarit eivät ole -taistelukuntoisia, jota vastoin te, mitä tulee uljuuteen sodassa, -olette korkeimman asteen saavuttaneet; ja heidän taistelutapansa on -tämmöinen: heillä on jouset ja lyhyet keihäät, ja he menevät -taisteluun, yllään roimahousut ja päässään suippolakit. Niinpä on -helppoa kukistaa heidät. Onpa myös tuon mannermaan asujamilla etuja -semmoisia, joita ei ole kellään muilla: alkaen kullasta hopeata, -vaskea, kirjavia pukuja, juhtia ja orjia, joista te voitte saada, mitä -ikänä haluatte. Ja he asuvat toistensa vieressä siinä järjestyksessä -kuin olen mainitseva. Ioonilaisten vieressä ovat nämä lyydialaiset, -jotka asuvat hyvässä ja metallirikkaassa maassa." Niin hän sanoi -osoittaen maanpiiriin, joka hänellä oli mukanaan, tauluun -kaiverrettuna. "Lyydialaisiin taas", lausui puhuessaan Aristagoras, -"rajoittuvat nämä fryygialaiset, jotka asuvat itään päin ja joilla on -suurimmat karjalaumat ja runsaimmin hedelmiä kaikista kansoista, joita -tunnen. Fryygialaisiin rajoittuvat nämä kappadokialaiset, joita me -kutsumme syyrialaisiksi. Näiden naapureina ovat kilikialaiset, jotka -ulottuvat tähän mereen saakka, missä tämä Kypros-saari sijaitsee. Ne -suorittavat kuninkaalle vuotuisena verona viisisataa talenttia. Näihin -kilikialaisiin rajoittuvat nämä armenialaiset, nekin omistaen suuria -karjalaumoja, ja armenialaisiin matienelaiset, joilla on hallussaan -tämä maa. Näihin rajoittuu tämä Kissian maa, jossa sijaitsee tämän -Khoaspes-joen varrella tämä Susa, missä suurkuningas elelee, ja siellä -nuo raha-aarteet ovat. Jos te sen kaupungin saatte haltuunne, voitte jo -huoleti kilpailla Zeus jumalan kanssa rikkaudessa. Mutta nythän teidän -täytyy vähäisen, eikä varsin oivallisen maan ja ahtaitten rajojen -puolesta ryhtyä sotaan sekä messenialaisia vastaan, jotka ovat -vertaisianne, että arkadilaisia ja argolaisia vastaan, joilla ei ole -vähintäkään kultaa eikä hopeata, jonka tähden toki saattaa viehättyä -taistelemaan ja kuolemaan. Kun teillä siis on tilaisuus huokeasti -hallita koko Aasiata, niin miksi te valitsette itsellenne jotakin -muuta?" Niin lausui Aristagoras, Kleomenes taas vastasi seuraavin -sanoin: "Oi miletolainen vieras, vastauksen antamisen lykkään -kolmanteen päivään." - -50. Niin pitkälle he sillä kertaa pääsivät. Mutta kun vastausta varten -määrätty päivä oli joutunut, ja he tulivat sovittuun paikkaan, niin -Kleomenes kysyi Aristagoraalta, kuinka monen päivän matka oli -ioonilaisten mereltä kuninkaan tykö. Tällöin Aristagoras, joka muuten -oli ovela ja osasi hyvästi häntä pettää, teki erehdyksen. Vaikka hänen -ei olisi pitänyt lausua, niinkuin asia todella oli, jos kerran tahtoi -viedä spartalaiset Aasiaan, hän kuitenkin sanoi sinne saakka olevan -kolmen kuukauden matkan. Mutta silloin Kleomenes keskeyttämällä -Aristagoraan, kun tämä alkoi edelleen kertoa matkasta, lausui: "Oi -miletolainen vieras, lähde matkoihisi Spartasta ennen auringon laskua! -Sillä et esitä lakedaimonilaisille mitään mieluista ehdoitusta, kun -tahdot viedä heidät kolmen kuukauden matkan merestä." - -51. Näin sanottuaan Kleomenes meni kotiinsa. Mutta Aristagoras otti -turvananojan oksan ja meni Kleomeneen taloon. Tultuaan sisälle kuten -turvananoja ainakin hän käski Kleomenesta häntä kuulemaan, mutta sitä -ennen lähettämään pois lapsen. Kleomeneen vieressä näet seisoi hänen -tyttärensä, jonka nimi oli Gorgo; tämä olikin hänen ainoa lapsensa ja -iältään kahdeksan- tai yhdeksänvuotias. Mutta Kleomenes käski -Aristagoraan puhua, mitä halusi, eikä lapsen vuoksi pidättyä siitä. -Siinä nyt Aristagoras lupasi rahaa, alkamalla kymmenestä talentista, -jos Kleomenes täyttäisi hänen pyyntönsä. Vaan kuu Kleomenes hylkäsi -ehdoituksen, meni Aristagoras rahantarjouksissaan yhä pitemmälle, -kunnes hän jo lupasi viisikymmentä talenttia. Mutta silloin huudahti -lapsi: "Isä, vieras lahjoo sinut, jollet nouse ja mene pois." Iloissaan -lapsen neuvosta Kleomenes meni toiseen huoneeseen, ja Aristagoras läksi -tykkönään tiehensä Spartasta saamatta tilaisuutta sen laveammin -selvittää matkaa kuninkaan tykö. - -52. Tämän tien laita on seuraava. Kaikkialla on kuninkaallisia -asemapaikkoja ja mitä kauneimmat majatalot, ja koko tie kulkee asutun -ja turvallisen seudun kautta. Pitkin Lyydiaa ja Fryygiaa on jonossa -kaksikymmentä asemapaikkaa, ja matkaa on yhdeksänkymmentäneljä ja puoli -parasangia. Fryygian jälestä seuraa Halys-joki; sen varrella on sola, -jonka läpi välttämättömästi on kuljettava, ja vasta sitten pääsee joen -yli, jonka vieressä on suuri vartiasto. Kun on tullut joen yli -Kappadokiaan ja edelleen matkustaa kilikialaisten rajoille asti, on -sillä välillä kahdeksankolmatta asemapaikkaa sadanneljän parasangin -matkalla. Näiden rajoilla on kuljettava kahden solan läpi ja -sivuutettava kaksi vartiastoa. Niiden läpi kuljettua ja Kilikian kautta -matkattaessa on kolme asemapaikkaa, viidentoista ja puolen parasangin -matkalla. Kilikian ja Armenian rajana on laivoilla kuljettava joki, -jonka nimi on Eufrates. Armeniassa on viisitoista asemapaikkaa -majataloineen viidenkymmenenkuuden ja puolen parasangin matkalla ynnä -vartiasto. Kun sieltä on mennyt Matienen maan puolelle, on siellä -kolmekymmentäneljä asemapaikkaa sadankolmenkymmenenseitsemän parasangin -matkalla. Sen läpi virtaa neljä laivoilla kuljettavaa jokea, joitten -yli välttämättömästi täytyy kulkea; ensimäinen on Tigris, toinen ja -kolmas ovat sitten samannimiset, vaikka eivät ole samaa jokea eivätkä -virtaa samasta paikasta. Sillä ensinmainittu virtaa Armeniasta, -jälkimäinen Matienestä. Neljäs joki on nimeltään Gyndes, jonka Kyros -kerran jakoi kolmeensataan kuuteenkymmeneen kanavaan. Sieltä taas -Kissian maahan tullessa on yksitoista asemaa, ja neljäkymmentäkaksi ja -puoli parasangia on Khoaspes-joelle, joka sekin on laivoilla -kuljettava. Ja sen varrelle on Susan kaupunki rakennettu. Kaikkia näitä -asemia on yhteensä satayksitoista. Niin monta majataloa ynnä asemaa -siis on Sardeesta Susaan noustessa. - -53. Jos nyt kuninkaallinen valtatie on oikein mitattu parasangeissa, ja -parasangi tekee kolmekymmentä stadionia, niinkuin se todella tekeekin, -on Sardeesta niinsanottuun memnonilaiseen kuninkaanlinnaan -kolmetoistatuhatta viisisataa stadionia eli neljäsataaviisikymmentä -parasangia. Ja jos joka päivää kohti tulee sataviisikymmentä stadionia, -kuluu matkaan juuri yhdeksänkymmentä päivää. - -54. Siten miletolainen Aristagoras puhui oikein sanoessaan -lakedaimonilaiselle Kleomeneelle, että kuninkaan tykö oli kolmen -kuukauden matka. Ja jos kuka haluaa tietää vielä tarkemmin, tahdon -ilmoittaa senkin. Täytyy näet laskea tähän lisäksi vielä matka -Efesoksesta Sardeeseen. Niinpä minä sanon olevan Hellaanmerestä Susaan -asti siksi nimittäin sanotaan memnolaista kaupunkia -- kaikkiaan -neljätoistatuhatta neljäkymmentä stadionia. Efesoksesta Sardeeseen on -nimittäin viisisataa neljäkymmentä stadionia, joten kolmikuukautinen -matka pitenee kolmella päivällä. - -55. Lähtiessään pois Spartasta Aristagoras meni Atenaan, joka -seuraavalla tavalla oli päässyt vapaaksi itsevaltiaista. Aristogeiton -ja Harmodios, jotka esi-isiensä puolelta olivat gefyralaisia, olivat -surmanneet Peisistratoksen pojan Hipparkhoksen, Hippias tyrannin -veljen, joka unessa oli nähnyt vallan selvään, kuinka hänen oli käyvä. -Mutta vielä senkin jälkeen atenalaiset neljän vuoden ajan kärsivät -itsevaltiudesta yhtä paljon, jopa enemmänkin kuin ennen. - -56. Hipparkhoksen unennäkö oli tällainen. Panathenaia-juhlan edellisenä -yönä Hipparkhos oli näkevinään, kuinka hänen viereensä seisahtui kookas -ja komea mies, joka lausui seuraavat hämärät sanat: - - "Sietämätöntäkin sietäös, leijona, sietävin mielin. - Rikkoja ainoakaan ei vältä rankaisijaansa." - -Tiettyä on, että hän ilmoitti tämän unenselittäjille, heti kun päivä -valkeni. Mutta sitten hän heitti mielestään unen ja otti osaa siihen -juhlasaattoon, jossa kuolikin. - -57. Gefyralaiset, joihin kuuluivat Hipparkhoksen surmaajat, -polveutuivat, niinkuin he itse väittävät, alkujaan Eretriasta, mutta, -niinkuin minä tutkiessani olen havainnut, ne olivat niitä -foinikialaisia, jotka Kadmoksen keralla olivat saapuneet nyt -niinsanottuun Boiotiaan ja asuivat siinä maassa, saatuaan osakseen -Tanagran alueen. Mutta sittenkuin ensin argolaiset sieltä olivat -karkoittaneet kadmolaiset, ja sitten boiotialaiset mainitut -gefyralaiset, niin viimemainitut kääntyivät Atenaan päin. Ja -atenalaiset ottivat heidät määrätyillä ehdoilla kansalaisikseen, -sulkemalla kuitenkin pois heidät useista oikeuksista, joista ei kannata -mainita. - -58. Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla -saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden -taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita ei ollut -ennen helleeneillä ja jotka minun luullakseni aluksi olivat samoja kuin -ne, joita kaikki foinikialaiset käyttävät. Myöhemmin he ajan edetessä -muuttivat, samalla kertaa kuin kielensä, myös kirjainten muodon. Siihen -aikaan asui heidän ympärillään enimmäkseen helleeniläisiä ioonilaisia, -jotka opittuaan foinikialaisilta kirjaimet käyttivät niitä hiukan -muunneltuina, ja käyttäessään he tekivät yleiseksi nimityksen -"foinikialaiset merkit", niinkuin kohtuus vaatikin, syystä että -foinikialaiset olivat tuoneet ne Hellaaseen. Ja kirjoja ioonilaiset -vanhastaan kutsuvat nahoiksi, sen vuoksi että muinoin byblos-niinen -puutteessa käyttivät vuohen- ja lampaannahkoja. Ja vielä minun -aikoinani kirjoittavat monet barbarit semmoisiin nahkoihin. - -59. Minä olen itsekin nähnyt kadmolaisia kirjaimia ismenolaisen -Apollonin pyhätössä Boiotian Teebassa; ne ovat uurretut kolmijalkoihin -ja enimmäkseen samanlaiset kuin ioonilaiset. Kolmijalkoihin tehty -päällekirjoitus kuuluu näin: - - "Amfitryon minut vihki, kun teleboein tuli maasta." - -Tämä olisi siis Laioksen, Labdakoksen pojan, Polydoroksen pojanpojan ja -Kadmoksen pojanpojanpojan, ajoilta. - -60. Toinen kolmijalka sanoo kuusimittarunossa näin: - - "Skaios, voittaen nyrkillään, minut sulle, Apollon, - kauas-ampuja, vihkinyt on, ylen kaunihin lahjan." - -Skaios olisi kaiketi Hippokoonin poika, jos nimittäin tämä on se, joka -lahjan vihki, eikä kukaan muu samanniminen, ja Laioksen pojan, -Oidipuksen aikalainen. - -61. Kolmas kolmijalka, sekin kuusimittasäkeellä, sanoo: - - "Valtias Laodamaalta, Apollon sattuva-nuoli, - kolmijalka on tää, ylen kaunis, lahjana sulle." - -Mainitun Laodamaan ollessa yksinvaltiaana karkoittivat argolaiset -kadmolaiset, ja nämä kääntyivät enkheleiläisten puoleen. Mutta -gefyralaiset, jotka jäivät paikoilleen, läksivät myöhemmin boiotilaisia -paeten Atenaan. Ja he ovat Atenaan perustaneet pyhättöjä, joissa muilla -atenalaisilla ei ole mitään osaa, vaan jotka ovat muista pyhätöistä -erilaiset, ja niinikään akhaialaisen Demeterin pyhätön salaismenoineen. - -62. Olen siis kertonut Hippiaan unennäöstä ja mistä olivat peräisin -gefyralaiset, joita olivat Hipparkhoksen surmaajat. Mutta nytpä täytyy -minun tämän lisäksi vielä uudestaan ryhtyä siihen kertomukseen, jota -aloin esittää, nimittäin mitenkä atenalaiset pääsivät vapaiksi -itsevaltiaista. Hippiaan ollessa itsevaltiaana ja katkeroituneena -atenalaisia kohtaan Hipparkhoksen kuoleman vuoksi, koettivat -alkmaionidit, jotka sukuperältään olivat atenalaisia, mutta olivat -peisistratidien vainoamina lähteneet maanpakoon, yhdessä muiden -atenalaisten maanpakolaisten kanssa väkivoimalla päästä takaisin. Mutta -he kärsivät suuren tappion koettaessaan palata ja vapauttaa Atenan, -sitä ennen varustettuaan Leipsydrion nimisen paikan Paionian -tuollapuolella. Tällöin alkmaionidit, jotka tekivät kaiken voitavansa -peisistratideja vastaan, ottivat amfiktyoneilta urakalla rakentaakseen -sen Delfoin temppelin, joka nyt on olemassa, mutta jota silloin ei -vielä ollut. Mutta varakkaita ja vanhastaan arvossa pidettyjä miehiä -kun olivat, niin he rakensivat temppelin sekä muissa kohdin -kauniimmaksi kuin malli oli, että laativat sen etupuolen Paroksen -marmorista, vaikka olivat tehneet semmoisen välipuheen, että tekisivät -temppelin karstakivestä. - -63. Niinkuin siis nyt atenalaiset kertovat, olivat mainitut miehet -Delfoissa oleskellessaan lahjomalla taivuttaneet Pytian, joka kerta kun -tuli spartalaisia joko yksityisasioissa tai valtion puolesta, vaatimaan -näitä vapauttamaan Atenan. Kun lakedaimonilaisille aina julistettiin -samaa, niin he lähettivät Asterin pojan Ankhimolioksen, joka -kansalaisten kesken oli arvossa pidetty mies, sotajoukkoineen -karkoittamaan peisistratidit Atenasta, huolimatta siitä, että nämä -olivat heidän hyvin läheisiä kestiystäviään; sillä he pitivät jumalan -tahtoa ihmis-suhteita korkeampana. Nämä he lähettivät laivoilla merta -myöten. Ankhimolios purjehti Faleroniin ja laski siellä sotajoukon -maihin. Mutta peisistratidit, jotka ennakolta olivat saaneet siitä -vihiä, kutsuivat Tessaliasta itselleen apua. He olivat nimittäin ennen -tehneet liiton tessalialaisten kanssa. Heidän pyynnöstään viimemainitut -yhteisestä päätöksestä lähettivät tuhat ratsumiestä ynnä kuninkaansa -Kineaan, joka oli kotoisin Kytinasta. Saatuaan nämä liittolaiset -avukseen peisistratidit keksivät tällaisen juonen. He raivasivat -faleronilaisten kentän tasaiseksi ja tekivät sen paikan hevosilla -kuljettavaksi, jonka jälkeen antoivat ratsuväkensä hyökätä leiriä -vastaan. Ja päällekarkauksellaan se tuhosi useita lakedaimonilaisia, -muiden muassa myös Ankhimolioksen, eloonjääneet taas he tunkivat -laivoihin. Siten päättyi ensimäinen Lakedaimonista tehty retki; ja -Ankhimolioksen hauta sijaitsee Attikan Alopekessä, lähellä -Kynosargeessa olevaa Herakleen pyhättöä. - -64. Myöhemmin lakedaimonilaiset varustivat ja lähettivät Atenaa vastaan -suuremman sotajoukon, jonka päälliköksi nimittivät Kleomenes kuninkaan, -Anaxandrideen pojan; mutta tätä he eivät enää lähettäneet meritse, vaan -mannermaata myöten. Ja heidän hyökättyään Attikan maahan joutui ensiksi -tessalialaisten ratsuväki heidän kanssaan käsikähmään, mutta kääntyi -vähän ajan perästä pakosalle, ja heitä kaatui viidettäkymmentä miestä. -Eloonjääneet läksivät ilman muuta suoraapäätä Tessaliaa kohti. Mutta -Kleomenes saapui yhdessä niiden atenalaisten kanssa, jotka tahtoivat -olla vapaita, kaupunkiin ja alkoi piirittää pelargilaislinnaan -suljettuja vallanpitäjiä. - -65. Mutta yhtäkaikki eivät lakedaimonilaiset olisi voineet karkoittaa -peisistratideja. Sillä heillä ei ollut mielessä panna toimeen -säännöllistä piiritystä, ja toiselta puolen olivat peisistratidit hyvin -varustautuneet ruoalla ja juomalla. Ensinmainitut olisivat niinmuodoin -muutamien päivien saarron jälkeen lähteneet tiehensä Spartaan. Mutta -nytpä sattui tapaus, joka toisille oli vahingollinen, mutta toisille -edullinen. Kun nimittäin koetettiin salaa toimittaa peisistratidien -lapset ulos maasta, niin ne joutuivat vangiksi. Tämä saattoi kaikki -heidän asiansa hämmennyksiin, ja sitä vastaan, että saisivat takaisin -lapset, he suostuivat atenalaisten asettamaan ehtoon, nimittäin -lähtemään pois Attikasta. Senjälkeen he läksivät pois Skamandroksen -luona olevaan Sigeioniin hallittuaan atenalaisia kolmenkymmenenkuuden -vuoden ajan, ja olivat hekin alkujaan pylolaisia ja neleidejä, -polveutuen samoista esi-isistä kuin Kodroksen ja Melanthoksen sukukin, -jotka olivat muualta tulleet ja aikaisemmin olivat heidän kuninkainaan. -Sen johdosta myös Hippokrates antoi pojalleen nimen Peisistratos, -Nestorin pojan Peisistratoksen muistoksi. - -Sillä tavoin atenalaiset pääsivät vapaiksi itsevaltiaistaan. Ja nyt -tahdon ensiksi ilmoittaa, mitä kaikkea kertomista ansaitsevaa he -vapaiksi päästyään suorittivat ja kokivat, ennenkuin Joonia luopui -Dareioksesta, ja miletolainen Aristagoras saapui Atenaan. - -66. Atena, joka jo ennestäänkin oli suuri, tuli silloin, itsevaltiaista -vapauduttuaan, vieläkin suuremmaksi. Siinä oli kaksi mahtavaa miestä, -alkmaionidi Kleisthenes, josta tarina tietää, että hän oli lahjonut -Pytian, ja Isagoras, Teisandroksen poika, arvossa pidettyä sukua, jonka -alkujuurta en kuitenkaan saata ilmoittaa. Hänen heimolaisensa uhraavat -kaarilaiselle Zeulle. Mainitut miehet kiistelivät keskenään vallasta, -ja kun Kleisthenes joutui tappiolle, niin hän otti kansan puolelleen. -Senjälkeen hän jakoi atenalaiset, jotka muodostivat neljä heimoa, -kymmeneen heimoon sekä poisti Ionin poikien, Geleonin, Aigikoreuksen, -Argadeen ja Hopleen nimet, keksien sijaan toisten puolijumalien nimiä, -jotka, lukuunottamatta Aiasta, ovat kotimaisia. Viimemainitun, joka oli -vieras, hän lisäsi, syystä että tämä oli naapuri ja liittolainen. - -67. Sen tehdessään mainittu Kleisthenes minun luullakseni jäljitteli -äidinisäänsä Kleisthenestä, Sikyonin itsevaltiasta. Sillä jouduttuaan -sotaan argolaisia vastaan tämä Kleisthenes ensiksikin kielsi ja -lakkautti rapsodien laulukilpailut Sikyonissa; ja sen hän teki -homerolaisten runoelmien vuoksi, koska niissä yltä yleensä laulellaan -argolaisista ja Argoksesta. Ja toiseksi, koska oli ja vieläkin on -olemassa itse Sikyonin torilla Talaoksen pojalle Adrastokselle -omistettu puolijumalan-pyhättö, niin Kleisthenes halusi karkoittaa -hänet maasta pois, syystä että hän oli argolainen. Siksi hän tuli -Delfoihin ja kysyi, tuliko hänen karkoittaa Adrastos. Mutta Pytia -julisti hänelle, että Adrastos oli sikyonilaisten kuningas, mutta -Kleisthenes heidän teloittajansa. Kun nyt jumala ei tätä sallinut, -niin Kleisthenes, tultuaan kotiin, uudestaan mietti keinoa, miten -Adrastos itsestään lähtisi pois. Niin pian kuin hän luuli keksineensä -sen, lähetti hän sanan Boiotian Teebaan ilmoittaen tahtovansa tuottaa -tykönsä Astakoksen pojan Melanippoksen. Ja teebalaiset antoivat hänet. -Tuotettuaan kotiin Melanippoksen Kleisthenes määräsi hänelle -temppelialueen itse prytaneionin viereen ja pystytti hänelle pyhätön -parhaiten varustettuun paikkaan. Ja Kleisthenes tuotti maahansa -Melanippoksen -- sillä sekin täytyy kertoa --, siitä syystä että -viimemainittu muka oli Adrastoksen verivihollinen, joka oli tappanut -sekä hänen veljensä Mekisteen että vävynsä Tydeuksen. Määrättyään -hänelle temppelialueen hän otti Adrastokselta pois uhrit ja juhlat sekä -antoi ne Melanippokselle. Mutta sikyonilaisilla oli ollut tapana -suuresti kunnioittaa Adrastosta, sillä tämä maa oli Polyboksen oma, -Adrastos taas oli Polyboksen tyttärenpoika; ja kun Polybos kuoli -jättämättä jälkeensä poikaa, niin hän antoi Adrastokselle hallitukeen. -Ja sikyonilaiset kunnioittivat Adrastosta monella tavoin, muun -muassa he viettivät hänen kärsimystensä muistoa traagillisilla -kuorotansseilla, niillä kunnioittaen, ei Dionysosta, vaan Adrastosta. -Mutta Kleisthenes omisti kuorotanssit Dionysokselle, vaan kaikki muut -uhrijuhlallisuudet Melanippokselle. - -68. Niin hän oli menetellyt Adrastokseen nähden. Ja doorilaisten -heimonimet taas hän muutti toisiksi, jotteivät ne olisi samat -sikyonilaisilla ja argolaisilla. Tällöin hän vasta oikein teki pilaa -sikyonilaisista. Muuttaessaan näet näitä nimiä hän johti ne siasta, -aasista ja porsaasta ja lisäsi niihin ainoastaan itse päätteet -- -paitsi mitä tulee hänen omaan heimoonsa; viimemainitulle hän antoi -nimen oman hallituksensa mukaan. Näitä nimitettiin arkhelaeiksi -(kansanvaltiaiksi), toisia hyateiksi, toisia oneateiksi ja vielä toisia -khoireateiksi [sika on kreikankielellä "hys", aasi "onos" ja porsas -"khoiros"]. Näitä heimojen nimiä sikyonilaiset käyttivät niin hyvin -Kleistheneen hallitessa kuin hänen kuoltuaan vielä kuudenkymmenen -vuoden ajan. Myöhemmin he kuitenkin keskenään harkiten muuttivat ne, -nimittäen itsensä hylleeiksi, pamfyleiksi ja dymanateiksi, ja -neljänneksi he niihin lisäsivät aigialeit, jotka saivat nimensä -Adrastoksen pojan Aigialeuksen mukaan. - -69. Näin siis oli sikyonilainen Kleisthenes menetellyt. Atenalainen -Kleisthenes taas, joka oli ensinmainitun tyttärenpoika ja oli nimitetty -hänen mukaansa, halveksi minun luullakseni hänkin ioonilaisia, niinkuin -edellinen doorilaisia, ja jäljitteli kaimaansa Kleisthenestä, jottei -heillä olisi samoja heimoja kuin ioonilaisilla. Sillä kun hän oli -voittanut puolellensa atenalaisten rahvaan, joka silloin oli suljettuna -pois kaikista oikeuksista, niin hän muutti heimojen nimet ja lisäsi -niiden luvun. Ja hän asetti kymmenen heimonpäämiestä neljän sijaan ja -jakoi kunkin heimon kohdalle kymmenen kuntaa. Ja voitettuaan rahvaan -puolelleen hän oli paljon voitolla vastustajistaan. - -70. Mutta kun nyt Isagoras vuorostaan oli alakynnessä, niin hän ryhtyi -tällaiseen vastajuoneen. Hän kutsuu avukseen lakedaimonilaisen -Kleomeneen, joka oli hänen kestiystävänsä peisistratidien piirityksen -ajoilta; muuten Kleomenesta syytettiin siitä, että hän muka oli -suhteissa Isagoraan vaimon kanssa. Aluksi nyt siis Kleomenes lähetti -Atenaan kuuluttajan julistaen Kleistheneen ja hänen kerallaan useita -muita atenalaisia maasta karkoitetuiksi, syyttäen heitä samalla -veripattoisiksi. Tämän sanan hän lähetti Isagoraan neuvosta. -Alkmaionideja ja heidän puoluelaisiaan syytettiin nimittäin -murhateosta, mutta Isagoras itse ei ollut siihen osallinen eivätkä -myöskään hänen ystävänsä. - -71. Mutta muutamia atenalaisia kutsuttiin seuraavasta syystä -veripattoisiksi. Kylon oli muuan atenalainen ja olympialainen voittaja. -Saadakseen itsevaltiuden hän esiintyi pöyhkeästi ja koetti, voitettuaan -liittoonsa ikätoverinsa, anastaa linnan. Mutta kun hän ei voinut sitä -vallata, niin hän istuutui turvananojana jumalankuvan ääreen. Vaan -laivakuntien päällysmiehet, jotka silloin hoitivat Atenaa, ajoivat -heidät pois, mutta takasivat heille hengen. Siitä huolimatta heidät -murhattiin ja heidän murhastaan syytetään alkmaionideja. Tämä tapahtui -ennen Peisistratoksen aikaa. - -72. Niin pian kuin Kleomenes oli julistanut karkotetuiksi Kleistheneen -ja nuo veripattoiset, väistyi Kleisthenes itse. Mutta yhtäkaikki -Kleomenes saapui Atenaan muassaan vähäinen sotavoima, ja sinne -saavuttuaan hän karkoitti veripattoisina seitsemänsataa atenalaista -perhettä, jotka Isagoras oli hänelle ilmoittanut. Sen tehtyään -hän sitten koetti hajoittaa neuvoston ja jätti hallintovirat -kolmellesadalle Isagoraan puoluelaiselle. Mutta kun neuvosto asettui -vastarintaan eikä tahtonut totella, anastivat Kleomenes ja Isagoras -puoluelaisineen linnan. Silloin kaikki muut atenalaiset yksissä neuvoin -piirittivät heitä kahden päivän ajan. Mutta kolmantena päivänä tekivät -välirauhan ja läksivät maasta pois kaikki ne heistä, jotka olivat -lakedaimonilaisia. Niinpä kävi Kleomeneelle toteen ennustus. Sillä kun -hän oli noussut linnaan ottaakseen sen haltuunsa, meni hän jumalattaren -pyhättöön muka häntä tervehtimään. Mutta ennenkuin hän oli ovesta -astunut sisälle, virkkoi papitar, istuimeltaan nousten: "Oi -lakedaimonilainen vieras, väisty takaisin äläkä tule sisälle pyhättöön! -Sillä tänne ei ole lupa doorilaisten astua." Mutta hän lausui: "Oi -nainen, minäpä en olekaan doorilainen, vaan akhaialainen." Ja ollenkaan -noudattamatta kehoitusta hän käytti väkivaltaa, mutta tuli silloin -yhdessä lakedaimonilaisten kanssa karkoitetuksi. Vaan atenalaiset -vangitsivat muut mestattaviksi, niiden joukossa myös delfolaisen -Timesitheoksen, jonka kätten töistä ja rohkeudesta voisin hyvinkin -paljon kertoa. - -73. Nämä nyt vangittiin ja saivat surmansa. Mutta atenalaiset -noudattivat sen jälkeen takaisin Kleistheneen ynnä nuo seitsemänsataa -Kleomeneen karkoittamaa perhettä; sitten he lähettivät sanansaattajia -Sardeeseen, koska tahtoivat tehdä liiton persialaisten kanssa. Sillä he -ymmärsivät, että lakedaimonilaiset ja Kleomenes olivat ärsytetyt sotaan -heitä vastaan. Sanansaattajien saavuttua Sardeeseen ja ilmoittaessa -asiansa, kysyi Sardeen käskynhaltija Artafrenes, Hystaspeen poika, mitä -väkeä he olivat ja missä he asuivat, kun tahtoivat päästä persialaisten -liittolaisiksi. Saatuaan sanansaattajilta tietää sen, hän vastasi -heille lyhyesti näin. Jos atenalaiset antavat Dareios kuninkaalle maata -ja vettä, suostuu hän rupeamaan liittoon, mutta jolleivät anna, niin -hän käski heidän mennä matkoihinsa. Silloin sanansaattajat, jotka -tahtoivat tehdä liiton, omalla vastuullaan sanoivat antavansa. Mutta -kotimaahan palattuaan he saivat tästä kärsiä suurta moitetta. - -74. Mutta Kleomenes, jota hänen mielestään atenalaiset sanalla ja -teolla olivat ankarasti loukanneet, keräsi koko Peloponnesoksesta -kokoon sotajoukon, ilmoittamatta kuitenkaan, mitä varten hän sen -keräsi. Hän tahtoi nimittäin kostaa Atenan kansalle ja asettaa -Isagoraan itsevaltiaaksi; viimemainittu oli nimittäin seurannut hänen -mukanaan ulos linnasta. Ja Kleomenes hyökkäsi suurella sotajoukolla -Eleusiiseen, samalla kun boiotilaiset sopimuksen mukaan valtasivat -Attikan äärimmäiset kunnat, Oinoen ja Hysiain, ja toisella puolen -khalkidilaiset hyökkäsivät Attikan alueelle ja ryöstivät sitä. Mutta -vaikka atenalaisia ahdistettiin kahtaalta, niin he aikoivat vasta -myöhemmin kostaa boiotilaisille ja khalkidilaisille, mutta asettuivat -nyt tekemään vastarintaa Eleusiissä oleville peloponnesolaisille. - -75. Mutta kun he olivat hyökkäämäisillään toisiansa vastaan, alkoivat -ensiksi korintolaiset keskenään arvella, etteivät tehneet oikein, jonka -vuoksi kääntyivät takaisin ja läksivät tiehensä. Ja sitten teki samoin -Aristonin poika Demaratos, joka hänkin oli spartalaisten kuningas ja -niinikään oli johdattanut sotajoukkoa Lakedaimonista eikä sitä ennen -ollut Kleomeneen kanssa ollut eri mieltä. Tämän eripuraisuuden johdosta -säädettiin Spartassa semmoinen laki, etteivät molemmat kuninkaat saisi -seurata mukana sotajoukon lähtiessä sotaan; sillä siihen asti olivat -molemmat seuranneet. Samalla säädettiin, että koska toinen heistä -vapautettiin päällikkyydestä, myös toinen tyndarideista jäisi kotiin. -Sitä ennen näet molemmat nämäkin olivat apulaisiksi kutsuttuina -seuranneet mukana. - -76. Kun silloin muut liittolaiset Eleusiissä näkivät, että -lakedaimonilaisten kuninkaat eivät olleet yksimielisiä, ja että -korintolaiset olivat jättäneet paikkansa rintamassa, niin hekin -läksivät matkoihinsa. Tämä oli neljäs kerta, jolloin doorilaiset -saapuivat Attikaan. Kahdesti nimittäin he hyökkäsivät maahan -vihollisessa tarkoituksessa ja kahdesti he tulivat Atenan kansan -hyväksi, ensimäisen kerran, silloin kun he myös asuttivat Megaran -- -tätä retkeä voitanee syystä kutsua atenalaisten kuninkaan Kodroksen -aikuiseksi --, toisen ja kolmannen kerran, silloin kun he, Spartasta -lähtien olivat saapuneet karkoittamaan maasta peisistratidit, ja -neljännen kerran, silloin kun Kleomenes, peloponnesolaisten kera, -hyökkäsi Eleusiiseen. Siten tämä oli neljäs kerta, jolloin doorilaiset -hyökkäsivät Atenan alueelle. - -77. Senjälkeen kuin nyt tämä retki näin kunniattomasti oli mennyt -myttyyn, ryhtyivät atenalaiset, jotka tahtoivat kostaa, ensiksi -sotaretkeen khalkidilaisia vastaan. Mutta boiotilaiset tulivat -Euripoksen rannalle khalkidilaisten avuksi. Vaan huomattuaan sen -atenalaiset päättivät ennemmin käydä boiotilaisten kuin khalkidilaisten -kimppuun. Niinpä atenalaiset iskivät yhteen boiotilaisten kanssa ja -saivat suuren voiton; ja surmattuaan varsin monta heistä he ottivat -seitsemänsataa vangiksi. Sinä samana päivänä atenalaiset kulkivat -salmen poikki Euboiaan ja iskivät yhteen khalkidilaistenkin kanssa. Ja -voitettuaan heidätkin he jättivät neljätuhatta palstasiirtolaista -hippobotien tiluksille. Hippoboteiksi (s.o. ratsunpitäjiksi) sanottiin -varakkaita khalkidilaisia. Kaikki ne, jotka he näiden joukosta ottivat -vangiksi, he kahlehtivat ja pitivät vartioituina yhdessä vangittujen -boiotilaisten kanssa. Jonkun ajan kuluttua nämä vangitut kuitenkin -lunastivat itsensä maksamalla kukin puolestaan kaksi minaa. Mutta -heidän kahleensa, joihin he olivat olleet kytkettyinä, atenalaiset -ripustivat linnaan. Ja ne ovat säilyneet aina minun päiviini saakka ja -riippuvat siinä muurin seinässä, jonka meedialainen ylt'ympärinsä -tulella kärvensi, vastapäätä sitä temppelisalia, joka antaa -länteenpäin. Ja kymmenykset lunnaista he pyhittivät teettämällä niistä -vaskisen nelivaljakon. Se seisoo vasemmalla kädellä, heti kun käy -sisälle linnan esikartanoon. Ja siinä on tämä päällekirjoitus: - - "Boiotian sekä Khalkiin kansaa kamppaelussa - poiat Atenan löi, sortelivat sotatöin, - rautaisiin polokahleisiin heilt' uhman he kytki; - kymmenyslahjana tään Pallas valjakon sai." - -78. Ja nyt alkoi Atenan mahti kasvaa. Niinpä osoittautuu kaikkialla -- -eikä vain jossakin kohden --, mikä arvokas asia tasavertaisuus on. -Sillä niin kauan kuin atenalaisia hallitsivat itsevaltiaat, eivät he -sota-alalla olleet ketään naapuriansa etevämpiä. Mutta päästyänsä -itsevaltiaista vapaiksi heistä tuli kaikista ensimäiset. Tämän osoittaa -se, että he ollessaan hallittuina tahallaan esiintyivät pelkureina, -valtiaan hyväksi kun toimivat; mutta vapauduttuaan kukin osoittautui -alttiiksi, koska omaksi hyväkseen toimi. - -79. Näin oli asiain tila Atenassa. Mutta teebalaiset puolestaan -lähettivät tämän jälkeen sanan jumalalle, koska tahtoivat kostaa -atenalaisille. Pytia kuitenkin lausui, ettei heistä itsestään olisi -kostajiksi, vaan käski heidän esittää neuvostolle, että tulisi pyytää -apua "lähimmiltä". Kotiin tultuaan lähetit siis panivat toimeen -kansankokouksen, missä esittivät oraakelinkäskyn. Niin pian kuin -teebalaiset kuulivat heidän sanovan, että tuli pyytää apua -"lähimmiltä", virkkoivat he sen kuullessaan: "Eivätkö lähimpänä meitä -asu tanagralaiset, koroneialaiset ja thespialaiset? Ja nämähän aina -taistelevat meidän puolellamme ja auttavat meitä alttiisti sotaa -käymään. Miksi juuri heitä tarvitsisi pyytää? Eiköhän oraakeli pikemmin -tarkoittanut jotakin muuta?" - -80. Heidän näin puhuessaan virkkoi joku, joka myöskin oli asian -kuullut: "Minä luulen käsittäväni, mitä oraakeli mielii meille sanoa. -Asopoksella kerrotaan olleen tyttäret Teeba ja Aigina. Koska siis nämä -ovat sisaruksia, luulen jumalan neuvoneen meitä pyytämään aiginalaisia -rupeamaan auttajiksemme." Ja koska ei mikään muu mielipide näyttänyt -sen paremmalta, niin he heti lähettivät sanan aiginalaisille ja -vetoamalla oraakelilauseeseen kutsuivat ja pyysivät heitä tulemaan -avukseen, he kun muka olivat heidän "lähimpänsä". Ja teebalaisille -avunpyytäjille aiginalaiset lupasivat lähettää heidän myötään aiakidit. - -81. Mutta kun teebalaiset, luottaen aiakidien apuun, kävivät -atenalaisten kimppuun, tuottivat nämä heille ankaraa vauriota. Silloin -teebalaiset toistamiseen lähettivät aiginalaisille sanan ja antoivat -heille takaisin aiakidit, mutta pyysivät sijaan miehiä. Kun nyt -teebalaiset tekivät tämän pyynnön, alottivat suuresta varallisuudestaan -ylvästelevät aiginalaiset, muistellen vihollisuuttaan, joka heillä -vanhastaan oli atenalaisia kohtaan, näitä vastaan leppymättömän sodan. -Sillä sill'aikaa kuin atenalaiset parhaillaan ahdistelivat -boiotilaisia, purjehtivat he sotalaivoillaan Attikaan ja hävittivät -Faleronin ynnä useita muitakin rannikko-kuntia. Ja näin tehdessään he -suuresti vahingoittivat atenalaisia. - -82. Aiginalaisten vanha, vielä kostamaton vihamielisyys atenalaisia -kohtaan oli saanut alkunsa seuraavasta tapauksesta. Maa ei kantanut -epidaurolaisille mitään hedelmiä. Tämän onnettomuuden tähden -epidaurolaiset siis kysyivät neuvoa Delfoin oraakelilta. Pytia käski -heidän pystyttää itselleen Damian ja Auxesian kuvapatsaat; sen jos -tekisivät, tulisi heidän käymään hyvin. Epidaurolaiset kysyivät nyt, -tuliko heidän tehdä kuvat vaskesta vai kivestä. Pytia kielsi heitä -käyttämästä kumpaakaan, vaan neuvoi tekemään ne istutetusta öljypuusta. -Epidaurolaiset pyysivät niinmuodoin, että atenalaiset antaisivat heidän -hakata maahan öljypuun, koska pitivät sikäläisiä öljypuita pyhimpinä; -kerrotaanpa niinkin, että siihen aikaan ei missään muualla maailmassa -ollutkaan öljypuita. Atenalaiset sanoivat sallivansa sen sillä ehdolla, -että epidaurolaiset joka vuosi toisivat uhreja kaupungin jumalattarelle -Athenelle sekä Erekhteukselle. Kun epidaurolaiset suostuivat tähän -ehtoon, saivat he, mitä pyysivät, ja tekivät näistä öljypuista -itselleen jumalankuvia sekä pystyttivät ne. Ja maa kantoi heille -hedelmiä, ja he täyttivät sopimuksensa atenalaisille. - -83. Siihen aikaan tottelivat aiginalaiset vielä, niinkuin olivat sitä -ennenkin tehneet, epidaurolaisia, niinpä he muun muassa kulkivat -Epidaurokseen, aina kun heidän, keskinäisissä riitajutuissaan, täytyi -esiintyä joko kantajana tai vastaajana. Mutta sitten he alkoivat -rakentaa sotalaivoja ja luopuivat uhkamielin epidaurolaisista. Ja koska -aiginalaiset nyt olivat heidän vihollisiaan, niin he, meren valtijoina, -tuottivat heille vahinkoa. Niinpä he salaa ryöstivät mainitut Damian ja -Auxesian kuvat, toivat ne kotiinsa ja pystyttivät ne keskelle omaa -maataan, Oia nimiseen paikkaan, joka on noin kahdenkymmenen stadionin -päässä kaupungista. Ja pystytettyään ne tähän paikkaan he -suostuttelivat niitä uhreilla ja pilkkaavilla naiskuoroilla, jolloin -kummallekin jumaluudelle määrättiin kymmenen miestä kuoronjohtajiksi. -Kuorot eivät herjanneet ketään miespuolta, vaan ainoastaan oman maan -naisia. Samat pyhät menot olivat myös epidaurolaisilla, mutta heillä on -sitäpaitsi vielä salaisia menoja. - -84. Kun nyt jumalankuvat olivat varastetut, eivät epidaurolaiset enää -täyttäneet sopimuksiaan atenalaisille. Silloin viimemainitut lähettivät -epidaurolaisille sanan ja nuhtelivat heitä. Mutta nämä osoittivat -pätevillä syillä, etteivät menetelleet väärin. Sillä koko sen ajan, -jolloin heillä oli kuvat maassaan, he näet olivat täyttäneet -sopimuksensa, mutta senjälkeen kuin ne oli heiltä riistetty, eivät he -enää olleet velvolliset tuomaan veroa, vaan käskivät heitä kiristämään -sitä niiltä, joilla kuvat oli, nimittäin aiginalaisilta. Tämän johdosta -lähettivät atenalaiset sanan Aiginaan ja vaativat pois kuvia. Vaan -aiginalaiset sanoivat, ettei heillä ollut mitään tekemistä atenalaisten -kanssa. - -85. Nytpä atenalaiset kertovat, että tämän vaatimuksen jälkeen oli -kolmisoudussa kansalaisten joukosta lähtenyt muutamia valtion puolesta -lähetettyjä miehiä, jotka saapuivat Aiginaan. Siellä he koettivat -kiskoa jumalankuvat jalustoistaan irti, koska ne muka olivat heidän -omista puistaan, viedäkseen ne sitten kotiinsa. Vaan kun he eivät sillä -keinoin voineet saada kuvia valtaansa, heittivät he köysiä niiden -ympäri ja alkoivat vetää. Mutta heidän vetäessään jyrähti ukkonen, ja -ukkosen jälkeen tuli maanjäristys. Siitä joutuivat kolmisoudun miehet, -jotka vetivät, mielipuoliksi, ja siinä tilassa he tappoivat toinen -toisensa, kuten vihollisensa, kunnes kaikista vain yksi ainoa jäi -jälelle ja palasi yksinään Faleroniin. - -86. Näin kertovat atenalaiset tapauksen. Aiginalaiset sitävastoin eivät -myönnä atenalaisten vain yhdellä laivalla saapuneen. Olisivathan he -huokeasti kyenneet torjumaan yhden laivan, jopa hiukan useampiakin, -vaikkakaan heillä itsellään ei olisi ollut laivoja. Vaan useilla -laivoilla atenalaiset purjehtivat heidän maatansa vastaan, ja siitä -syystä he väistyivät vihollista, antautumatta meritaisteluun. Mutta he -eivät saata tarkalleen ilmoittaa, väistyivätkö he siitä syystä, että -huomasivat olevansa heikompia merivoimaltaan, vai siksi, että tahtoivat -tehdä sen, minkä tekivätkin. Mutta koska nyt ei ketään asettunut -taisteluun atenalaisia vastaan, astuivat atenalaiset laivoista maihin -ja kääntyivät jumalankuvain puoleen. Vaan kun he eivät jaksaneet kiskoa -niitä jalustoista, kietoivat he vihdoin köysiä niitten ympäri ja -alkoivat vetää, kunnes molemmat kuvat vedettäessä tekivät samalla -tavoin. Ja tässä he kertovat semmoista, jota minä puolestani en saata -uskoa, mutta kenties joku muu. Kuvat olivat muka näet langenneet -polvilleen heidän eteensä ja jääneet siihen asentoon ainiaaksi. Niin -olivat -- aiginalaisten mukaan atenalaiset tehneet; itse taas olivat -aiginalaiset, saatuaan tietää, että atenalaiset aikoivat heitä vastaan -alottaa sotaretken, suostuttaneet argolaiset puolelleen. Niinpä kun -atenalaiset olivat astuneet maihin Aiginassa, olivat myös argolaiset -tulleet aiginalaisten avuksi, salaa kulkeneet Epidauroksesta salmen -poikki saareen, hyökänneet atenalaisten kimppuun, jotka eivät siitä -olleet saaneet mitään vihiä, ja katkaisseet heiltä paluun laivoille; ja -siinäpä samassa oli ukkonen jyrähtänyt ja maanjäristys käynyt. - -87. Näin nyt kertovat argolaiset ja aiginalaiset. Ja myös atenalaiset -myöntävät, että vain yksi heistä pelastui takaisin Attikaan. Muuten -kertovat argolaiset itse tuhonneensa attikalaisen sotajoukon, jolloin -tuo yksi jäi henkiin, atenalaiset taas väittävät, että sen teki -jumaluus. He kertovat kuitenkin, ettei tämä yksikään saanut jäädä -eloon, vaan että hän sai tuhonsa seuraavalla tavalla. Atenaan päästyään -hän nimittäin ilmoitti onnettomuuden. Mutta kun siitä saivat tiedon -Aiginan-sotaan lähteneitten miesten vaimot, tarttuivat he joka puolelta -tuohon ihmiseen, pistivät häntä viittojensa solkineuloilla ja kyselivät -kukin järjestänsä, missä hänen miehensä oli. - -88. Sillä lailla oli hän tuhoutunut. Mutta atenalaisten mielestä oli -naisten teko vielä kamalampi kuin itse onnettomuus. Vaan koska eivät -voineet millään muulla tavoin naisia rangaista, muuttivat he heidän -pukunsa ioonilaiseksi. Siihen asti olivat näet atenalaisten naiset -käyttäneet doorilaista pukua, joka on vallan korintolaisen näköinen. -Sen he siis vaihtoivat pellavamekkoon, jottei heidän tarvitsisi käyttää -solkia. Tosiasiassa kuitenkaan tämä puku alkujaan ei ole ioonilainen, -vaan kaarilainen, koskapa naisten koko vanha puku juuri oli sama kuin -se, jota nyt kutsumme doorilaiseksi. Mutta argolaiset ja aiginalaiset -ottivat kummatkin tämän johdosta käytäntöön semmoisen tavan, että -tekivät solkineulansa puolitoista vertaa siihenastista mittaa -pitemmiksi. Ja naiset vihkivät näiden jumalatarten pyhättöön varsinkin -solkia, mutta mitään attikalaista eivät he pyhättöön vie, ei mitään -muuta esinettä eikä saviastiaa, vaan kotimaisista astioista on heillä -siitä saakka ollut tapana siellä juoda. - -89. Siitä asti nyt argolaisten ja aiginalaisten naiset riidan vuoksi -atenalaisten kanssa ovat vielä minunkin aikoihini saakka kantaneet -pitempiä solkineuloja kuin ennen. Mainitulla tavalla siis sai -atenalaisten vihollisuus aiginalaisia kohtaan alkunsa. Ja kun nyt -teebalaiset kutsuivat aiginalaisia avukseen, riensivät nämä -boiotilaisten avuksi muistellen, mitä jumalankuville oli tapahtunut. -Mutta kun aiginalaiset parhaillaan ryöstelivät Attikan rannikkoa, ja -atenalaiset juuri olivat lähdössä aiginalaisia vastaan, tuli näille -Delfoista ennuslause, että heidän tuli pysyä alallansa kolmekymmentä -vuotta aiginalaisten väärinteosta lukien, mutta ensimäisenäneljättä -vuotena säätää Aiakokselle pyhitetty alue. Vasta sitten tuli heidän -alottaa sota aiginalaisia vastaan ja silloin oli heidän aikeensa -menestyvä. Mutta jos he heti paikalla ryhtyisivät sotaan, tulisivat he -sillävälin paljon kärsimään ja paljon myös toimittamaan; lopuksi he -kuitenkin tulisivat kukistamaan aiginalaiset. Niin pian kun atenalaiset -olivat tämän viestin kuulleet, sääsivät he Aiakokselle sen -temppelialueen, joka nykyjään sijaitsee torilla. Mutta vaikka -kuulivatkin, että heidän tuli pysyä alallansa kolmekymmentä vuotta, -eivät he kestäneet odotusta, koska aiginalaisten puolelta olivat -kärsineet sietämätöntä kohtelua. - -90. Mutta heidän valmistautuessaan kostamaan nousi heille este -lakedaimonilaisten puolelta. Saatuaan näet tietää sekä alkmaionidien -vehkeet Pytiaan nähden että Pytian menettelyn heitä itseään ja -peisistratideja vastaan pahastuivat lakedaimonilaiset kaksin verroin, -syystä että ensiksikin olivat karkoittaneet miehiä, jotka olivat heidän -kestiystäviään, näiden maasta, ja toiseksi, että ilmeisesti ei -osoitettu mitään kiitollisuutta atenalaisten puolelta, vaikka olivatkin -näin tehneet. Tämän lisäksi heitä vielä kiihoittivat oraakelilauseet, -jotka kertoivat, että he tulisivat atenalaisten puolelta kokemaan -paljon sietämätöntä. Niistä ei heillä aiemmin ollut mitään vihiä, mutta -nyt he saivat tietää ne Kleomeneelta, kun hän oli Spartaan kotiutunut. -Kleomenes oli näet Atenan linnasta saanut käsiinsä oraakelilauseet, -jotka ennen olivat olleet peisistratidien hallussa. Mutta joutuessaan -karkotetuiksi nämä jättivät ne pyhättöön, josta ne Kleomenes korjasi. - -91. Kun silloin lakedaimonilaiset olivat saaneet käsiinsä -oraakelilauseet ja näkivät, kuinka atenalaisten mahti kasvoi ja kuinka -nämä eivät suinkaan olleet taipuvaisia heitä tottelemaan, niin he -ymmärsivät, että jos Attikan väestö tulisi vapaaksi, tulisi se heidän -kanssaan tasaväkiseksi, mutta jos se jäisi itsevaltiuden alaiseksi, -olisi se voimaton ja valmis tottelemaan. Kaikkia näitä asianhaaroja -silmällä pitäen he noudattivat luokseen Hippiaan, Peisistratoksen -pojan, Hellespontoksen rannalla sijaitsevasta Sigeionista. Ja kun -Hippias spartalaisten kutsusta oli tullut, ja nämä olivat noudattaneet -myös muiden liittolaisten luota sanansaattajia, lausuivat spartalaiset -heille näin: "Miehet, liittolaiset, me myönnämme, ettemme ole oikein -menetelleet. Kierojen ennuslauseitten yllyttäminä olemme isänmaastaan -karkoittaneet miehiä, jotka olivat mitä läheisimpiä kestiystäviämme ja -olivat ottaneet saattaakseen Atenan valtamme alle, ja sen tehtyämme -olemme kiittämättömälle rahvaalle uskoneet kaupungin. Mutta sittenkuin -se, meidän avullamme vapaaksi päästyään, oli kohonnut, alkoi se -röyhkeästi kohdella meitä ja kuningastamme sekä karkoitti meidät. Ja -nyt se pöyhkeydessään paisumistaan paisuu. Sitä ovatkin jo kovin -saaneet kokea heidän naapurinsa boiotilaiset ja khalkidilaiset, ja pian -kai moni muukin on huomaava hairahtaneensa. Ja koska me noin -tehdessämme erehdyimme, niin tahdomme nyt yhdessä teidän kanssanne -käydä sinne ja koettaa kostaa heille. Juuri siitä syystä näet olemme -noudattaneet luoksemme Hippiaan ja teidät kaupungeista, jotta yksissä -tuumin ja yhteisellä retkellä toisimme hänet Atenaan ja antaisimme -hänelle takaisin, mitä me juuri olemme häneltä riistäneet." - -92. Näin he puhuivat, mutta liittolaisten enemmistö ei hyväksynyt -ehdoituksia. Vaan kun muut nyt pysyivät ääneti, puhui korintolainen -Sokles näin: "Totta tosiaan, silloin taivas joutuu maan alle, ja maa -tulee häilymään taivaan yläpuolella, ihmiset saavat asuinsijansa mereen -ja kalat ihmisten entiset asuinpaikat, kun te, oi lakedaimonilaiset, -kumoatte tasavaltoja ja valmistaudutte kaupunkeihin palauttamaan -itsevaltiuden, jota väärempää tai verisempää ei ihmiskunnassa ole -toista. Sillä jos nyt teistä näyttää edulliselta, että kaupungit ovat -itsevaltiaitten hallussa, niin asettakaa itse ensin itsellenne -itsevaltias ja koettakaa vasta sitten asettaa niitä muille. Mutta nyt, -vaikka itse ette ole itsevaltiaita kokeneet, ja mitä ankarimmin -valvotte, ettei semmoista Spartaan tulisi, käyttäydytte nurjasti -liittolaisia kohtaan. Jos sitä olisitte kokeneet, niinkuin me, olisi -teillä siitä esitettävänä parempia mielipiteitä kuin nyt." - -Korintolaisilla oli näet tämmöinen valtiomuoto. Siellä oli -harvainvalta, ja kaupunkia hallitsivat bakkhiadit, jotka naittoivat -tyttärensä ja ottivat vaimonsa vain omasta keskuudestaan. Nytpä syntyi -Amfionille, joka oli näitä miehiä, ontuva tytär. Tämän nimi oli Labda. -Koska ei kukaan bakkhiadi tahtonut häntä naida, sai hänet Eetion, -Ekhekrateen poika, joka oli kotoisin Petran kunnasta, mutta esi-isiensä -kautta lapithi ja Kaineuksen jälkeläinen. Vaan hänelle ei tästä, -enempää kuin muustakaan vaimosta, syntynyt lapsia. Hän matkusti siis -Delfoihin tiedustelemaan, saisiko hän jälkeläisiä. Ja hänen astuessaan -pyhättöön puhuttelee häntä oitis Pytia näillä sanoin: - - "Ei sua, arvoisa Eetion, pidä arvossa kenkään. - Labda on kantava; kohdustaan kivi vyöryvä kirpoo - murskaten hallitsijat, tilin käyden kanssa Korinton." - -Tämä Eetionin saama oraakelilause tuli jollain tavoin bakkhiadien -tietoon, jotka eivät olleet ymmärtäneet aiemmin tullutta, Korintosta -koskevaa ennuslausetta, joka tarkoitti samaa kuin Eetionin saama ja -kuului näin: - - "Kallion kotka on kantava, synnyttäin jalopeuran - ankaran, raateliaan, monen polvet hervaisevaisen. - Huomatkaa tämä, kansa Korinton, kaikk' asuvaiset - Peirenen suloreunan ja kaupungin monikunnaan." - -Tämä aikaisemmin bakkhiadeille annettu ennuslause oli jäänyt -selittämättömäksi. Mutta kun he nyt kuulivat Eetionille annetun -ennuslauseen, niin he heti käsittivät, että edellinenkin piti yhtä -Eetionin lauseen kanssa. Tämän käsitettyään he pysyivät alallaan, koska -tahtoivat tuhota sen lapsen, joka Eetionille oli syntyvä. Ja heti kun -vaimo oli synnyttänyt, lähettivät he joukostaan kymmenen miestä siihen -kuntaan, missä Eetion asui, surmaamaan lapsukaisen. Saavuttuaan Petraan -ja tultuaan Eetionin taloon he pyysivät lasta. Ja Labda, joka ei -ensinkään tiennyt, minkä vuoksi he olivat saapuneet, ja luuli heidän -ystävyydestä hänen isäänsä kohtaan pyytävän lasta, toi ja ojensi tämän -eräälle heistä. Nytpä he tullessaan olivat päättäneet niin, että se -heistä, joka ensin ottaisi lapsen, murskaisi sen maata vasten. Mutta -kun siis Labda toi lapsen esille ja antoi sen pyytäjälle, niin lapsi -jostakin jumalallisesta vaikutuksesta hymyili tälle miehelle, joka sen -otti vastaan. Tämän nähdessään ei hän raskinut lasta surmata, vaan -antoi sen säälistä toiselle, ja tämä taas kolmannelle. Sillä tavoin se -siirtyen toiselta toiselle kulki kautta kaikkien kymmenen sylin, kun ei -kukaan tahtonut sitä tuhota. He antoivat niinmuodoin lapsen takaisin -äidille ja läksivät ulos. Mutta ovella seistessään he alkoivat soimata -ja syytellä toinen toistansa ja varsinkin sitä, joka ensimäisenä oli -ottanut vastaan lapsen, koska hän ei ollut tehnyt, niinkuin oli -sovittu. Ja vihdoin he hetkisen kuluttua päättivät mennä kaikki -uudestaan sisälle yksissä neuvoin suorittaakseen surmatyön. - -Mutta oli niin säädetty, että Eetionin kannasta oli versova turma -Korintokselle. Labda oli näet kuullut kaiken tämän seisoen oven takana. -Ja koska hän pelkäsi, että he alkaisivat katua ja, toistamiseen -saatuaan käsiinsä lapsen, tappaisivat sen, niin hän vei ja kätki sen -mielestään parhaimpaan piilopaikkaan, erääseen laatikkoon; hän ymmärsi -nimittäin, että jos he palaisivat ja saapuisivat etsimään, he -tutkisivat kaikkia läpikotaisin. Ja niinpä kävikin. He tulivat, mutta -kun heidän etsiessään ei mitään löytynyt, katsoivat he parhaaksi lähteä -tiehensä ja sanoa lähettäjille täyttäneensä kaikki heidän määräyksensä. - -Niinpä he läksivät pois ja kertoivat sillä tavoin. Mutta Eetionin poika -kasvoi sittemmin ja koska hän laatikon avulla oli tästä vaarasta -pelastunut, annettiin hänelle sen mukaan nimeksi Kypselos [laatikko on -kreikaksi "kypsele"]. Mieheksi vartuttuaan Kypselos kysyi neuvoa -Delfoin oraakelilta ja sai sieltä kaksimielisen vastauksen, johon -luottaen hän kävi Korintoksen kimppuun ja otti sen haltuunsa. Tämä -oraakelilause kuului näin: - - "Miekkonen mies, joka luokseni käy, juurt' Eetionin - Kypselos, kuulun Korinton valtias, miekkonen itse, - miekkoset lapset myös, mut lastenlapsensa eivät." - -"Näin kuului oraakelilause. Mutta itsevaltiaaksi päästyään esiintyi -Kypselos tällä tavoin. Monta korintolaista hän ajoi maanpakoon, monelta -hän riisti omaisuuden ja vielä useammalta hengen. Ja hänen hallittuaan -kolmekymmentä vuotta onnellisesti päiviensä päähän saakka seurasi häntä -hallituksessa hänen poikansa Periandros. Aluksi Periandros oli -lempeämpi isäänsä, mutta siitä pitäen kun hän lähettien välityksellä -oli joutunut tekemisiin Miletoksen itsevaltiaan Thrasybuloksen kanssa, -tuli hän vielä Kypselostakin verenhimoisemmaksi. Hän lähetti näet -Thrasybuloksen luo airuen kysymään, millä tavoin hän turvallisimmin -järjestäisi hallituksen ja parhaiten kaupunkiaan hoitaisi. Thrasybulos -silloin vei Periandroksen luota tulleen sanantuojan kaupungin -ulkopuolelle ja astui viljavainioon; ja laihon läpi kulkiessaan hän -samalla uudestaan kyseli ja tutkiskeli kuuluttajalta syytä hänen -tuloonsa Korintoksesta. Ja aina milloin hän huomasi jonkun muista -ylenevän tähkäpään, niin hän liisti sen poikki; ja niin tehdessään hän -viskasi ne pois, kunnes hän tuolla tavalla oli tärvellyt kauniimman ja -rehevimmän osan laihoa. Mutta kuljettuaan vainion läpi laski hän airuen -luotaan, sanaakaan sitä ennen lausumatta. Vaan kun airut oli palannut -Korintokseen, oli Periandros halukas saamaan tietää, minkä neuvon hän -oli saanut. Airut virkkoi, ettei Thrasybulos ollut hänelle mitään -neuvonut ja lisäsi ihmettelevänsä, että Periandros oli hänet lähettänyt -semmoisen miehen tykö, joka oli mielenhäiriössä ja vahingoitti omaa -tavaraansa; ja samalla hän kertoi, mitä oli nähnyt Thrasybuloksen -tekevän." - -"Mutta Periandros älysi asianlaidan ja käsitti, että Thrasybulos oli -neuvonut häntä surmaamaan muita ylemmäksi kohoavat kaupunkilaiset. -Siksi hän tekikin kaikkea mahdollista pahaa kansalaisilleen. Sillä -kaikki, jotka Kypselos oli jättänyt tappamatta ja karkoittamatta, -Periandros raivasi järjestänsä pois. Niinpä hän yhtenä päivänä riisutti -vaatteet kaikilta korintolaisten naisilta oman vaimonsa Melissan -vuoksi. Hän oli näet lähettänyt sanansaattajia siihen vainajain -ennuspyhättöön, joka sijaitsee thesprotien maassa Akheron-joen -varrella, kysymään, mihin erään vieraan hänelle uskoma tavara oli -joutunut. Mutta kun Melissa tällöin oli ilmestynyt, oli hän -kieltäytynyt osoittamasta ja ilmaisemasta, missä uskottu tavara oli -kätkettynä. Hänen oli näet vilu ja hän oli alaston. Sillä niistä -vaatekappaleista, jotka Periandros hänen myötänsä oli haudannut, ei -hänellä ollut mitään hyötyä, koska niitä ei oltu poltettu. Ja -todistuksena siitä, että hän, Melissa, puhui totta, oli se, että -Periandros oli pistänyt leivät kylmään uuniin. Kun tämä vastaus oli -tuotu Periandrokselle -- merkki oli nimittäin luotettava, koska hän oli -yhtynyt Melissaan, kun tämä jo oli kuollut --, käski hän oitis -kuuluttaa, että kaikki korintolaisten naiset kokoutuisivat Heran -temppeliin. He menivät siis sinne, mitä kauniimmin koristeltuina kuten -juhlaan ainakin. Mutta Periandros oli salaa asettanut sinne -henkivartijoita, joiden avulla hän riisutti heiltä kaikilta vaatteet, -eroituksetta vapailta ja palvelijattarilta. Sitten hän antoi viedä -kaikki vaatteet kuoppaan, missä hän, Melissaa avukseen huutaen, poltti -ne. Hänen tehtyään tämän ja toistamiseen lähetettyään sanan -ennuspaikkaan, ilmaisi Melissan haamu, mihin hän oli pannut vieraan -uskoman esineen. Semmoinen, oi lakedaimonilaiset, on itsevaltius ja -semmoisia tekoja se aikaansaa. Mutta meidät korintolaiset valtasi suuri -ihmettely jo heti silloin, kun saimme tietää teidän lähettävän -noutamaan Hippiasta, ja nyt olemme vieläkin enemmän ihmetelleet, kun -olette näin puhuneet. Ja Hellaan jumalien nimessä me vannotamme teitä, -ettette asettaisi itsevaltiaita kaupunkeihin. Mutta jollette herkeä, -vaan koetatte vastoin oikeutta tuoda takaisin Hippiasta, niin tietäkää, -että korintolaiset eivät tule tekoanne hyväksymään." - -93. Näin puhui Korintoksesta saapunut lähettiläs Sokles. Mutta avukseen -huutamalla samoja jumalia, kuin hänkin, Hippias vastasi, että -korintolaiset kyllä tulisivat kaikista enimmin peisistratideja -kaipaamaan, jahka ne päivät olivat käsissä, jolloin heidän oli -joutuminen atenalaisten sorrettaviksi. Näillä sanoin Hippias vastasi, -hän kun tarkemmin kuin kukaan muu tunsi oraakelilauseet. Sillä välin -olivat muut liittolaiset pysyneet ääneti. Mutta kun he kuulivat Sokleen -puhuvan rohkeamielisesti, ratkesi kukin heistä puhumaan ja yhtyi -korintolaisen mielipiteeseen; ja he vannottivat lakedaimonilaisia, -etteivät panisi toimeen valtiollisia mullistuksia missään Hellaan -kaupungissa. - -94. Siten se yritys raukesi. Hippiaan jouduttua sieltä poisajetuksi, -tarjosi makedonilaisten kuningas Amyntas hänelle Anthemus-kaupunkia ja -tessalialaiset Iolkosta. Mutta hän ei ottanut kumpaakaan näistä, vaan -vetäytyi jälleen Sigeioniin, jonka Peisistratos kahakassa oli voittanut -mytileneläisiltä ja sen vallattuaan asettanut sinne itsevaltiaaksi -äpäräpoikansa Hegesistratoksen, joka oli syntynyt argolaisesta -naisesta. Hän ei kuitenkaan saanut taistelutta pitää, mitä hän oli -Peisistratokselta saanut. Sillä pitkän aikaa sotivat Akhilleionin ja -Sigeionin kaupungeista mytileneläiset ja atenalaiset keskenään. Ensin -mainitut vaativat takaisin maata, atenalaiset taas eivät siihen -myöntyneet, vaan osoittivat pätevillä syillä, että heillä ja niillä -muilla helleeneillä, jotka yhdessä Menelaoksen kanssa olivat lähteneet -kostamaan Helenan ryöstön, oli aivan yhtä paljon oikeutta Ilionin -alueeseen, kuin konsanaan aioleilla. - -95. Heidän sotiessaan sattui taisteluissa kaikenmoisia kohtauksia, -niinpä muun muassa Alkaios runoilija muutamassa ottelussa, missä -atenalaiset voittivat, pakeni ja pelastui tosin itse, mutta kadotti -aseensa, jotka atenalaiset saivat haltuunsa ja ripustivat Athenen -pyhättöön Sigeionissa. Tästä sepitti Alkaios runon, jonka hän lähetti -Mytileneen, kertoen siinä tapaturmastaan Melanippos nimiselle -ystävälleen. Mutta mytileneläiset ja atenalaiset sovitti keskenään -Periandros, Kypseloksen poika. Tämän ratkaistavaksi näet he olivat -uskoneet asiansa. Ja hän sovitti heidät niin, että kumpienkin piti -saada pitää, mitä heillä oli. - -96. Siten joutui Sigeion atenalaisten valtaan. Mutta saavuttuaan -Lakedaimonista Aasiaan Hippias pani liikkeelle kaikkensa parjatakseen -atenalaisia Artafreneen edessä ja teki, mitä voi, jotta Atena joutuisi -hänen oman ja Dareioksen vallan alle. Näin Hippias puuhasi. Saatuaan -siitä tiedon atenalaiset taas lähettivät sanansaattajia Sardeeseen ja -kielsivät persialaisia kuuntelemasta atenalaisia maanpakolaisia. Mutta -Artafrenes käski heidän, jos tahtoivat ehoina säilyä, jälleen ottaa -vastaan Hippiaan. Vaan atenalaisetpa eivät suostuneet moisiin -esityksiin. Ja ne hyljätessään he tiesivät asettuneensa persialaisten -ilmi vihollisiksi. - -97. Juuri siihen aikaan, jolloin he näin ajattelivat ja -riitaantuivat persialaisten kanssa, saapui miletolainen Aristagoras, -lakedaimonilaisen Kleomeneen karkoittamana Spartasta Atenaan. Tämä -kaupunki näet oli mahtavampi kaikkia muita. Astuttuaan kansankokoukseen -Aristagoras puhui samaa, mitä hän oli puhunut Spartassa Aasian -rikkauksista ja persialaisten sotatavasta, ja mainitsi, kuinka -persialaiset eivät käyttäneet kilpeä eivätkä keihästä, ja kuinka helppo -oli kukistaa heidät. Näin hän kertoi ja lisäksi, että miletolaiset -olivat atenalaisten siirtolaisia, jonka vuoksi oli kohtuullista, -että nämä, ollessaan niin mahtavia, heitä suojelivat. Ja hän -lupaili jos mitä, kunnes sai heidät taivutetuiksi. Näyttääpä näet -olevan huokeampi pettää useita kuin yhtä, koska hän ei kyennyt -pettämään lakedaimonilaista Kleomenesta yksinään, mutta teki sen -kolmellekymmenelle tuhannelle atenalaiselle. Niinpä atenalaiset -taipuivat tuumaan ja päättivät äänestettyään lähettää ioonilaisten -avuksi kaksikymmentä laivaa, joiden päälliköksi he nimittivät -kaupunkilaisten kesken erittäin suurta arvoa nauttivan miehen nimeltä -Melanthios. Näistä laivoista johtui sitten onnettomuuksia sekä -helleeneille että barbareille. - -98. Mutta Aristagoras purjehti edeltä ja saapui Miletokseen. Ja siellä -hän keksi tuuman, josta ioonilaisille ei ollut koituva mitään hyötyä, --- eikä hän tässä tarkoituksessa sitä tehnyt, vaan suututtaakseen -Dareios kuningasta. Hän lähetti nimittäin miehen Fryygiaan, paionien -luo, jotka Megabazos oli tehnyt orjiksi ja vienyt pois Strymon-joen -varsilta; nyt he itsekseen asuivat eräässä paikassa Fryygiassa, missä -heillä oli oma kylänsä. Paionien luo saavuttuaan tämä mies virkkoi -näin: "Paionilaiset miehet, minut lähetti Miletoksen itsevaltias -Aristagoras esittämään teille pelastuskeinon, jos nimittäin tahdotte -totella neuvoani. Nyt on näet koko Ioonia luopunut kuninkaasta, ja -teillä on tilaisuus pelastua omaan maahanne. Mereen saakka täytyy -teidän itse pitää matkastanne huolta, mutta siitä perin me kyllä aiomme -sen tehdä." Tämän kuultuaan paionit tervehtivät ehdotusta ilolla, -ottivat myötänsä lapsensa ja vaimonsa ja läksivät karkuun meren -rannalle; muutamat heistä kuitenkin olivat peloissaan ja jäivät -paikoilleen. Meren rannalle saavuttuaan paionit kulkivat salmen poikki -Khiokseen. Ja heidän jo Khiokseen päästyään tuli lukuisa persialainen -ratsujoukko, ajaen kintereillä paioneja takaa. Kun he eivät siis näitä -saavuttaneet, niin he lähettivät Khiokseen paioneille käskyn palata -takaisin. Mutta paionit eivät suostuneet vaatimukseen, vaan Khioksesta -veivät heidät khiolaiset Lesbokseen, lesbolaiset taas toimittivat -heidät Doriskokseen, ja sieltä he jalan matkaten saapuivat Paioniaan. - -99. Sillävälin saapuivat atenalaiset kahdellakymmenellä laivalla ja -tuoden matkassaan viisi eretrialaisten kolmisoutua, jotka eivät -atenalaisten vuoksi ottaneet osaa sotaretkeen, vaan miletolaisten -itsensä vuoksi. Ja siinä he maksoivat vanhan velkansa. Miletolaiset -olivat näet aikaisemmin auttaneet eretrialaisia sodassa khalkidilaisia -vastaan, silloin kun samolaiset tulivat khalkidilaisten avuksi -eretrialaisia ja miletolaisia vastaan. Sittenkuin nyt nämä olivat -saapuneet, ja muutkin liittolaiset jo olivat koolla, pani Aristagoras -toimeen sotaretken Sardeeseen. Itse hän ei kuitenkaan sotaretkelle -lähtenyt, vaan jäi Miletokseen, mutta määräsi miletolaisten päälliköksi -muita, nimittäin Kharopinos veljensä ja erään toisen, Hermofantos -nimisen kaupunkilaisen. - -100. Tällä laivastolla saavuttuaan Efesokseen ioonilaiset jättivät -aluksensa Efesoksen alueella olevaan Koresokseen, mutta läksivät itse -efesolaisten opastamina lukuisalla sotavoimalla sisämaahan. He -matkasivat pitkin Kaystrios-joen vartta, astuivat sitten Tmolos-vuoren -yli ja saapuivat Sardeeseen. Ja kun ei kukaan heille tehnyt -vastarintaa, niin he valloittivat Sardeen kokonaan, lukuunottamatta -linnaa. Mutta linnaa suojeli Artafrenes itse, jolla oli melkoinen -miesvoima. - -101. Mutta seuraava seikka esti heitä ryöstämästä kaupunkia, sittenkuin -olivat sen vallanneet. Sardeessa olivat useimmat rakennukset kaisloista -tehdyt, ja kaikissa niissäkin, jotka olivat tiilestä, oli kaislakatto. -Yhden näistä sytytti muuan sotamies tuleen, ja heti levisi tuli kautta -koko kaupungin, kulkien talosta taloon. Siinä nyt kaupungin palaessa -lyydialaiset ja kaikki kaupungissa olevat persialaiset joka puolelta -joutuivat saarroksiin, kun tuli levisi ylt'ympärinsä, eikä heidän ollut -mahdollista päästä kaupungista ulos. Niinpä he juoksivat kokoon torille -ja Paktolos-joelle, joka kuljettaen kultahiekkaa Tmoloksesta virtaa -torin halki ja sitten yhtyy Hermos-jokeen, joka taas laskee mereen. -Tämän Paktolos-joen varrelle ja torille kerääntyivät lyydialaiset ja -persialaiset joukottain ja olivat siellä pakoitetut puolustautumaan. -Mutta nähdessään muutamien vihollisista puolustautuvan, toisten -lukuisassa joukossa rientävän päin, säikähtyivät valloittajat ja -vetäytyivät niinsanotulle Tmolos-vuorelle; ja sieltä he yön tullen -läksivät tiehensä laivoille. - -102. Ja Sardes paloi poroksi ja siinä myös kotimaisen Kybele -jumalattaren pyhättö. Tähän vedoten sytyttivät persialaiset myöhemmin -kostoksi helleenien pyhätöt tuleen. Saatuaan tapahtumasta tiedon -ne persialaiset, jotka tällä puolen Halys-jokea hallitsivat -maaherrakuntia, kokoontuivat ja riensivät lyydialaisten avuksi. Mutta -osuikin niin, että he eivät enää tavanneet ioonilaisia Sardeesta; he -siis seurasivat näiden jälkiä ja yllättivät heidät Efesoksessa. -Ioonilaiset kyllä asettuivat vastarintaan, mutta käsikähmässä he -kärsivät suuren tappion. Ja paitsi useita muita kreikkalaisten -mainioita miehiä, persialaiset surmasivat myös eretrialaisten päällikön -Eualkideen, joka oli saanut voitonseppeleitä kilpailuissa ja jota -keolainen Simonides paljon oli ylistänyt. Mutta ne heistä, jotka -pääsivät taistelusta pakoon, hajaantuivat sinne tänne kaupunkeihinsa. - -103. Näin he silloin kamppailivat. Vaan sittemmin atenalaiset kokonaan -hylkäsivät ioonilaiset eivätkä enää sanoneet tulevansa näille avuksi, -kun Aristagoras lähettien kautta hartaasti heitä kutsui. Mutta vaikka -ioonilaiset olivatkin menettäneet atenalaisten liittouden, -varustautuivat he yhtäkaikki sotaan kuningasta vastaan, koska he jo -olivat niin paljon Dareiosta vihoittaneet. He purjehtivat -Hellespontokseen, panivat valtansa alle Byzantionin ynnä kaikki muut -sikäläiset kaupungit ja purjehdittuaan jälleen Hellespontoksesta -ulos he saattoivat puolellensa enimmän osan Kaariata. Niinpä -Kaunos-kaupunkikin, joka aiemmin ei tahtonut olla heidän kanssaan -liitossa, yhtyi nyt heihin. - -104. Ja kaikki kyprolaiset liittyivät vapaaehtoisesti heihin, paitsi -amathusilaiset. Nämäkin luopuivat meedialaisista, ja se tapahtui näin. -Oli muuan Onesilos, salaminiläisten kuninkaan Gorgoksen nuorempi veli, -Khersiin poika, Siromoksen pojanpoika ja Euelthonin pojanpojanpoika. -Tämä mies oli jo monasti ennenkin kehoitellut Gorgosta luopumaan -kuninkaasta, mutta kun hän nyt kuuli ioonilaistenkin luopuneen, niin -hän varsin kiihoittamalla kiihoitti häntä siihen. Mutta kun Onesilos ei -saanut Gorgosta taivutetuksi, käytti hän kerran tilaisuutta, kun veli -oli poistunut Salamiin kaupungista, ja sulki puoluelaistensa avulla -hänet porttien ulkopuolelle. Kaupunkinsa menetettyään Gorgos pakeni -Meediaan, mutta Onesilos hallitsi Salamista ja kehoitti kaikkia -kyprolaisia luopumaan yhdessä hänen kanssaan. Ja muut hän saikin -taivutetuiksi, mutta Amathus-kaupungin asukkaat, jotka eivät tahtoneet -häntä totella, hän saartoi ja alkoi piirittää heitä. - -105. Niinpä Onesilos piiritti Amathus-kaupunkia. Mutta niin pian kun -Dareios kuninkaalle oli ilmoitettu, että atenalaiset ja ioonilaiset -olivat vallanneet ja polttaneet Sardeen, ja että tämän kapinahankkeen -oli punonut miletolainen Aristagoras, niin kerrotaan, ettei hän aluksi -ollenkaan välittänyt ioonilaisista, hän kun hyvin tiesi, että he -luopumisestaan kyllä saisivat palkkansa. Mutta hän kysyi, keitä -atenalaiset olivat, ja saatuaan sen tietää hän pyysi jousta. Otettuaan -jousen asetti hän siihen nuolen ja lennätti sen kohti taivasta. Ja -ampuessaan ilmaan hän virkkoi: "Oi Zeus, suo minun kostaa -atenalaisille!" Sen sanottuaan hän käski yhtä palvelijoistaan, aina kun -ateria oli valmiina, kolmasti lausumaan: "Valtias, muista atenalaisia!" - -106. Käskettyään tämän hän kutsutti eteensä miletolaisen Histiaioksen -ja lausui: "Olen saanut tietää, Histiaios, että sinun viransijaisesi, -jolle olet uskonut Miletoksen, on ryhtynyt vehkeilemään minua vastaan. -Hän on näet toiselta mantereelta tuottanut luokseen miehiä, yllyttänyt -ioonilaisia, jotka minä kyllä aion rangaista heidän teostaan, -seuraamaan heidän mukanaan ja sitten riistänyt minulta Sardeen. Onko -nyt tämä siis sinusta kaunista? Ja kuinka sellaista on voinut tapahtua -ilman sinun neuvonpiteitäsi? Varo vain, ettet vielä saa syyttää -itseäsi!" Siihen virkkoi Histiaios: "Kuningas, millaisen sanan -lausuitkaan! Minäkö olisin keksinyt hankkeen, josta voisi koitua -sinulle jotakin ikävää, oli se sitten suurta tai pientä? Mitä -tavoitellen ja minkä puutteessa minä sen tekisin? Minä, jolla on -tarjona kaikki, mitä sinullakin on, ja jonka sinä olet katsonut kyllin -arvokkaaksi kuulemaan kaikkia päätöksiäsi. Vaan jos viranhaltijani -todella toimittaa jotakin semmoista, kuin olet maininnut, niin tiedä, -että hän on tehnyt sen omalla uhallaan. Mutta minä en ollenkaan saata -uskoa todeksi, että miletolaiset ja minun viranhaltijani vehkeilisivät -sinun valtaasi vastaan. Vaan jos he todella tekevät jotakin semmoista, -ja sinä, oi kuningas, olet kuullut totuuden, niin katso nyt, kuinka -pahoin teit muuttaessasi minut tänne meren luota. Ioonilaiset ovat -kaiketi tehneet sen, mitä heidän kauan aikaa on tehnyt mieli, koska -minä olin joutunut pois heidän näkyvistään. Sillä jos minä olisin ollut -Iooniassa, ei olisi yksikään kaupunki liikahtanut. Anna nyt siis minun -mitä pikimmin matkustaa Iooniaan sovittamaan kaikki sikäläiset asiat -entiselleen ja saattamaan käsiisi tuo Miletoksen haltija, joka nämä -vehkeet on pannut toimeen. Ja minä vannon kautta kuninkaallisten -jumalien, että kun olen toimittanut nämä asiat mieltäsi myöten, en ole -riisuva yltäni sitä ihotakkia, joka minulla on päälläni astuessani -Ioonian maahan, ennenkuin olen tekevä suuren Sardo-saaren -veronalaiseksesi." - -107. Näin puhui Histiaios petollisella mielellä. Ja Dareios suostuikin -hänen sanoihinsa ja lähetti hänet menemään, käskien häntä saapumaan -luoksensa Susaan, lupauksensa täytettyään. - -108. Sillävälin kun sanoma Sardeen kohtalosta saapui kuninkaalle, ja -Dareios teki joutsellaan ylläkerrotulla tavalla sekä rupesi puheisiin -Histiaioksen kanssa, ja Histiaios Dareioksen lähettämänä matkusti -merenrannalle -- sillävälin kun kaikki tämä tapahtui, sattui seuraava -seikka. Salaminilaisen Onesiloksen piirittäessä Amathusia, ilmoitettiin -hänelle, että muuan Artybios niminen persialainen, joka laivoissaan -kuljetti suurta persialaista sotajoukkoa, oli odotettavissa Kyprokseen. -Saatuaan tästä tiedon lähetti Onesilos kuuluttajia Iooniaan kutsumaan -ioonilaisia avukseen. Ja sen pitemmältä arvelematta ioonilaiset tulivat -lukuisalla sotajoukolla. Niinpä ioonilaiset saapuivat Kyprokseen, ja -persialaiset kulkivat laivoillaan Kilikiasta saareen ja menivät sitten -jalkaisin Salamista vastaan. Foinikialaiset taas purjehtivat -laivoillaan sen niemenkärjen ympäri, jota nimitetään "Kyproksen -avaimiksi". - -109. Kun tämä oli näin tapahtunut, kutsuivat Kyproksen itsevaltiaat -kokoon ioonilaisten päälliköt ja virkkoivat heille: "Ioonian miehet, me -kyprolaiset annamme teidän valita, kumpiako vastaan tahdotte hyökätä, -persialaisiako vai foinikialaisia. Sillä jos te tahdotte maalla asettua -taistelujärjestykseen mittelemään voimianne persialaisten kanssa, olisi -teidän nyt aika astua laivoista ja asettua rintamaan maalla, meidän -taas astua teidän laivoihinne otellaksemme foinikialaisten kanssa. -Mutta jos te mieluummin tahdotte taistella foinikialaisten kanssa, -täytyy teidän, kumman tahansa näistä valitsettekin, tehdä niin, että -mikäli teistä riippuu, Ioonia ja Kypros tulevat vapaiksi." Siihen -virkkoivat ioonilaiset: "Meidät lähetti ioonilaisten liittoneuvosto -matkaan vartioidaksemme merta, mutta ei luovuttaaksemme kyprolaisille -laivoja ja itse hyökätäksemme maalla persialaisia vastaan. Niinpä me -aiomme kunnostaa itseämme siinä paikassa, mihin meidät on asetettu. -Teidän taas tulee, muistaen mitä orjina ollessanne olette meedialaisten -puolelta kärsineet, esiintyä kunnon miehinä." - -110. Näillä sanoin vastasivat ioonilaiset. Kun sittemmin persialaiset -tulivat salaminilaisten kentälle, järjestivät kyprolaisten kuninkaat -muut kyprolaiset muita sotamiehiä vastaan, mutta asettivat -salaminilaisten ja soloilaisten valiomiehistön persialaisia vastaan. Ja -persialaisten ylipäällikköä Artybiosta vastaan asettui vapaaehtoisesti -Onesilos. - -111. Artybios ratsasti hevosella, jota oli opetettu raskasaseisen -edessä nousemaan pystyyn takajaloilleen. Nytpä oli Onesiloksella -aseenkantaja, syntyperältään kaarilainen, erittäin sotakuntoinen ja -muuten lujaluontoinen mies. Saatuaan siis tietää Artybioksen hevosesta -Onesilos virkkoi aseenkantajalleen: "Kuulen, että Artybioksen hevonen -nousee pystyyn ja etujaloillaan sekä suullaan tekee lopun jokaisesta, -jota vastaan se karkaa. Mieti nyt siis ja lausu sitten kohta, kumpaako -tahdot pitää silmällä ja iskeä, hevostako vai Artybiosta itseänsä?" -Tähän virkkoi hänen palvelijansa: "Oi kuningas, olen valmis tekemään -kumpaisenkin tai jommankumman, ja ylimalkaan, mitä sinä vain määräät. -Tahdon kuitenkin ilmaista sinulle, mikä sinun asemallesi on -edullisinta. Minun mielestäni kuninkaan ja ylipäällikön tulee käydä -kuninkaan ja ylipäällikön kimppuun. Sillä jos surmaat ylipäällikön, -koituu sinulle siitä suuri kunnia, ja toisekseen, jos hän sinut, mikä -älköön tapahtuko, on onnettomuus puolta vähempi, jos vertaisensa -kädestä kuolee. Meidän, palvelijoiden, taas tulee hyökätä muita -palvelijoita ja myös hevosta vastaan. Äläkä sinä yhtään pelkää tämän -temppuja. Sillä minä lupaan sinulle, ettei se tästä puolen enää nouse -ketään miestä vastaan." - -112. Näin hän virkkoi, ja kohta joutuivat sotajoukot käsikähmään sekä -maalla että merellä. Laivoilla esiintyivät sinä päivänä ioonilaiset -erinomaisesti ja saivat voiton foinikialaisista, ja yli muiden -kunnostivat itseään etenkin samolaiset. Maalla taas ryntäsivät -sotajoukot toisiansa vastaan, iskivät yhteen ja taistelivat. Mutta -molempien ylipäälliköiden kävi näin. Kun hevosen selässä istuva -Artybios hyökkäsi Onesilosta kohti, iski Onesilos, niinkuin oli -aseenkantajansa kanssa sopinut, itse hyökkäävätä Artybiosta. Mutta -silloin kun hevonen löi etujalkansa Onesiloksen kilpeen, iski -kaarilainen sirpillään ja leikkasi hevoselta etujalat poikki. - -113. Siten persialaisten ylipäällikkö Artybios sortui yhdessä hevosensa -kanssa siihen paikkaan. Mutta muiden vielä parhaillaan taistellessa -petti heidät Stesenor, joka oli Kurionin itsevaltias ja jolla oli -ympärillään melkoinen miesvoima. Näiden kurionilaisten sanotaan olevan -argolaisten siirtolaisia. Kun nyt kurionilaiset olivat pettäneet, -tekivät myös salaminilaisten sotavaunut samalla tavoin kuin -kurionilaiset. Tämän johdosta pääsivät persialaiset voitolle -kyprolaisista. Niinpä koko sotajoukko kääntyi pakosalle, ja siinä -kaatuivat useiden muiden muassa myöskin Onesilos, Khersiin poika, joka -juuri oli aikaansaanut kyprolaisten luopumisen, sekä Soloi-kaupungin -kuningas Aristokypros, Filokyproksen poika, saman Filokyproksen, jonka -luo atenalainen Solon saapui Kyprokseen ja jota hän runoelmissaan -kiitti kaikista itsevaltiaista enimmin. - -114. Ja koska Onesilos oli piirittänyt Amathus-kaupungin asukkaita, -leikkasivat nämä pois hänen päänsä ja ripustivat sen kaupungin portin -yläpuolelle. Kun nyt pää siinä riippui ja jo oli tullut ontoksi, -pujahti sen sisälle mehiläisparvi, joka täytti sen vahakakuilla. Kun -amathusilaiset tämän tapauksen johdosta kysyivät neuvoa oraakelilta, -vastattiin heille, että heidän tuli ottaa alas ja haudata pää ja joka -vuosi uhrata Onesilokselle kuten puolijumalalle ainakin; jos nimittäin -niin tekisivät, olisi heidän käyvä hyvin. - -115. Amathusilaiset tekivätkin sen ja tekevät niin yhä vielä minun -aikoihini saakka. Mutta kun ne ioonilaiset, jotka Kyproksessa -suoritettuaan meritaistelun saivat tietää Onesiloksen joutuneen -perikatoon ja kaikkia Kyproksen kaupunkeja piiritettävän, paitsi -Salamista, jonka salaminilaiset olivat luovuttaneet entiselle, Gorgos -nimiselle kuninkaalle, niin he heti paikalla purjehtivat matkoihinsa -Iooniaan. Ja Kyproksessa olevista kaupungeista kesti kauimman ajan -piiritystä Soloi, jonka persialaiset, kaivamalla ylt'ympäri puhki -muurien perustan, viidentenä kuukautena valloittivat. - -116. Vain vuoden ajan vapaina oltuaan kyprolaiset toistamiseen -joutuivat orjuuteen. Mutta Daurises, joka oli nainut Dareioksen -tyttären, ja Hymaies sekä Otanes, jotka nekin olivat naineet Dareioksen -tyttäret, ajoivat takaa Sardesta vastaan lähteneitä ioonilaisia ja -tunkivat heidät takaisin laivoihin. Ja lyötyään heidät taistelussa he -jakoivat keskenään kaupungit ja hävittivät ne. - -117. Mutta Daurises, joka oli kääntynyt Hellespontoksen rannalla -sijaitsevia kaupunkeja vastaan, valloitti Dardanoksen ja valloitti myös -Abydoksen, Perkoten, Lampsakoksen ja Paisoksen. Nämä hän valloitti, -yhden kunakin päivänä. Mutta hänen marssiessaan Paisoksesta -Parion-kaupunkia vastaan tuli viesti, että kaarilaiset olivat yhtyneet -ioonilaisiin ja luopuneet persialaisista. Hän kääntyi siis -Hellespontoksesta poispäin ja marssitti sotajoukkonsa Kaariata vastaan. - -118. Mutta ennenkuin Daurises saapui, ilmoitettiin tämä jollakin tavoin -kaarilaisille. Saatuaan siitä tiedon kerääntyivät kaarilaiset -niinsanottujen "Valkoisten pylväitten" luo Marsyas-joen varrelle, joka -virraten Idrias-maasta laskee Maiandros-jokeen. Kaarilaisten -kokoonnuttua esitettiin siinä useita mielipiteitä, ja sen, joka -minusta näyttää parhaalta, lausui muuan kindyeläinen Pixodaros, -Mausoloksen poika, joka oli nainut kilikialaisten kuninkaan Syennesiin -tyttären. Tämän miehen mielipide oli, että kaarilaisten tuli kulkea -Maiandros-joen yli ja, saatuaan näin joen selkänsä taakse, sitten iskeä -yhteen, jotta kaarilaiset esiintyisivät vieläkin urhoollisempina kuin -mitä luonnostaan olivat, kun heillä ei olisi tilaisuutta paeta -takaisin, vaan olisivat pakoitetut jäämään paikoilleen. Tämä mielipide -tosin ei päässyt voitolle, vaan päinvastoin se, että Maiandros-joen -pikemmin tuli joutua persialaisten kuin heidän itsensä taakse, -tietenkin siksi, että jos persialaiset lähtisivät pakoon ja kahakassa -joutuisivat alakynteen, he eivät voisi palata, vaan sortuisivat jokeen. - -119. Kun sittemmin persialaiset saapuivat ja olivat kulkeneet -Maiandroksen yli, iskivät kaarilaiset persialaisten kanssa yhteen -Marsyas-joen varsilla, taistelivat siellä ankaran taistelun ja kauan -aikaa, mutta lopulta he sortuivat ylivoiman alle. Persialaisia miehiä -kaatui noin kaksituhatta, kaarilaisia noin kymmenentuhatta. Sieltä -paenneet tungettiin Labraundaan Zeus Stratioksen temppelitarhaan, joka -on suuri ja pyhä plataanilehto. Kaarilaiset ovat, mikäli me tiedämme, -ainoat, jotka toimittavat uhreja Zeus Stratiokselle. Kun heidät siis -oli tänne tungettu, neuvottelivat he, miten pelastuisivat, ja olisiko -heidän parempi antautua persialaisille vai kokonaan lähteä Aasiasta. - -120. Heidän tästä neuvotellessaan saapuivat miletolaiset ynnä näiden -liittolaiset avuksi. Tällöin kaarilaiset heittivät aikaisemmat tuumansa -ja valmistautuivat jälleen taistelemaan alusta alkaen. Ja he iskivät -hyökkäävien persialaisten kanssa yhteen, mutta taistelussa he kärsivät -vieläkin suuremman tappion kuin ennen. Ja kaikista kaatui useita, vaan -suurimman tappion kärsivät miletolaiset. - -121. Mutta sittemmin kaarilaiset korjasivat tämän vamman ja rupesivat -jälleen taistelemaan. Saatuaan näet tietää, että persialaiset lähtivät -liikkeelle heidän kaupunkejansa vastaan, he asettuivat väijyksiin -Pedasokseen vievän tien varrelle. Ja kun persialaiset yön aikaan -joutuivat sille paikalle, tuhoutuivat he itse sekä heidän päällikkönsä, -Daurises, Amorges ja Sisamakes. Yhdessä heidän kanssaan kaatui myös -Myrsos, Gygeen poika. Mutta tämän väijytysjoukon päällikkönä oli muuan -mylasalainen, Herakleides, Ibanolliin poika. - -122. Sillä tavoin nyt tuhoutuivat nämä persialaiset. Hymaies, joka -hänkin oli Sardesta vastaan lähteneitten ioonilaisten takaa-ajajia, -kääntyi Propontis-merelle päin ja valtasi Kios-kaupungin Mysiassa. Niin -pian kuin hän tämän vallattuaan sai tietää Dauriseen Hellespontoksesta -lähteneen Kaariata vastaan, niin hän Propontiin luota poistuen vei -sotajoukkonsa Hellespontosta vastaan ja kukisti kaikki Ilionin alueella -asuvat aiolit, samoinkuin myös gergithit, jotka ovat muinaisten -teukrolaisten jäännöstä. Mutta näitä kansoja kukistaessaan sairastui -Hymaies itse ja kuoli Troas-maakunnassa. - -123. Siten hän kuoli. Mutta Sardeen käskynhaltija Artafrenes ja kolmas -sotapäällikkö, Otanes, määrättiin lähtemään Iooniaa ja sen viereistä -Aiolista vastaan. Ja Iooniassa he valtasivat Klazomenain, Aioliissa -Kymen. - -124. Sillä aikaa kuin nyt kaupunkeja vallattiin, osoittautui, ettei -miletolainen Aristagoras ollut mikään rohkea mies, vaikka hän oli -nostattanut Ioonian kapinaan ja matkaansaanut suurta hämminkiä. -Nähdessään näet tämän hän mietti pakoa. Sen lisäksi hänestä myös näytti -mahdottomalta päästä voitolle Dareios kuninkaasta. Tämän johdosta hän -siis kutsui kokoon puoluelaisensa ja neuvotteli heidän kanssaan. Ja -siinä hän lausui, että olisi edullista, jos heillä olisi tarjona joku -pakopaikka siinä tapauksessa, että heidät häädettäisiin Miletoksesta; -ja hän kysyi, tuliko hänen viedä siirtokunta tästä paikasta Sardoon vai -edonien maassa sijaitsevaan Myrkinokseen, jonka ympäri Histiaios oli -alkanut rakentaa muuria, saatuaan sen lahjaksi Dareiokselta. - -125. Näin kysyi Aristagoras. Silloin esitti historiansepittäjä -Hekataios, Hegesandroksen poika, sen mielipiteen, ettei hänen tulisi -lähteä kumpaankaan näistä paikoista, vaan rakentaa itselleen linnoitus -Leros-saareen ja siellä pysyä alallaan, jos hän joutuisi Miletoksesta -karkoitetuksi; sitten hän voisi sieltä käsin palata Miletokseen. - -126. Tämän neuvon siis antoi Hekataios. Mutta Aristagoraan itsensä teki -enimmin mieli lähteä Myrkinokseen. Niinpä hän uskoi Miletoksen -Pythagoraan, erään arvossapidetyn kaupunkilaisen huostaan, otti itse -mukaansa jokaisen, joka halusi tulla, purjehti Traakiaan ja otti -haltuunsa sen maan, johon oli matkalle suoriutunut. Sieltä käsin -liikkeelle lähtiessään Aristagoras itse ynnä hänen sotajoukkonsa saivat -surmansa traakialaisten kautta, kun hänen piirittäessään erästä -kaupunkia traakialaiset välirauhan tehtyään tahtoivat vapaasti lähteä -kaupungista. - - - - -KUUDES KIRJA. - - -1. Saatuaan Ioonian nousemaan kapinaan Aristagoras siis kuoli tällä -tavoin. Mutta Miletoksen itsevaltias Histiaios sai Dareiokselta luvan -matkustaa ja saapui Sardeeseen. Hänen saavuttuaan Susasta kysyi Sardeen -käskynhaltija Artafrenes häneltä, mistä syystä hänen mielestään -ioonilaiset olivat tehneet kapinan. Histiaios ei sanonut tietävänsä -sitä ja ihmetteli tapahtumaa, ikäänkuin muka olisi ollut tietämätön -siitä, mitä oli tekeillä. Mutta Artafrenes, joka huomasi hänen -teeskentelevän ja täsmälleen tunsi kapinan syyn, lausui: "Tämän asian -laita on näin, Histiaios. Sinä se kengän ompelit, mutta Aristagoras -pisti sen jalkaansa." - -2. Artafrenes viittasi näillä sanoilla kapinaan. Mutta Histiaios, joka -pelkäsi Artafreneen oivaltavan asianlaidan, lähti heti seuraavana yönä -karkuun merelle päin ja petti siten Dareios kuninkaan. Sillä vaikka hän -oli luvannut laskea valtansa alle suuren Sardo-saaren, otti hän vastaan -johdon ioonilaisten sodassa Dareiosta vastaan. Mutta kun hän oli -kulkenut Khiokseen, vangitsivat khiolaiset hänet, koska epäilivät hänen -Dareioksen toimesta valmistavan heitä vastaan joitakin kapinahankkeita. -Saatuaan tietää koko asianlaidan, että hän nimittäin oli vihollisissa -väleissä kuninkaan kanssa, he kuitenkin laskivat hänet vapaaksi. - -3. Tällöin ioonilaiset kysyivät Histiaiokselta, minkä vuoksi hän niin -hartaasti oli kehoittanut Aristagorasta luopumaan kuninkaasta ja -tuottanut niin suuren onnettomuuden ioonilaisille. Mutta hän ei -paljastanutkaan heille todellista syytä, vaan sanoi heille, että -Dareios kuningas oli päättänyt siirtää foinikialaiset heidän maastaan -ja asettaa ne asumaan Iooniaan, ja ioonilaiset taas Foinikiaan; siitä -syystä hän muka oli lähettänyt viestejä. Kuninkaalla kyllä ei ollut -mitään sellaista mielessään, mutta sillä Histiaios kuitenkin säikähytti -ioonilaisia. - -4. Senjälkeen Histiaios, käyttäen sanansaattajanaan Hermippos nimistä -miestä, joka oli kotoisin Atarneuksesta, lähetti kirjeitä Sardeessa -oleville persialaisille, jotka ennestään olivat hänen kanssaan -jutelleet kapinasta. Mutta Hermippos ei antanutkaan kirjeitä niille, -joiden luo oli lähetetty, vaan vei ja jätti kirjeet Artafreneen käsiin. -Saatuaan tietää kaiken, mitä oli tekeillä, tämä käski Hermippoksen -viedä ja antaa Histiaiokselta saamansa kirjeet niille, joille hän oli -saanutkin toimeksi viedä ne, mutta antaa hänelle itselleen ne -vastakirjeet, jotka persialaiset lähettivät Histiaiokselle. Kun nämä -siten tulivat paljastetuiksi, surmautti Artafrenes useita persialaisia. - -5. Sardeessa tämä synnytti levottomuutta. Mutta Histiaioksen, joka -tässä toiveessaan oli pettynyt, veivät hänen omasta pyynnöstään -khiolaiset Miletokseen. Vaan iloissaan jo siitä, että olivat päässeet -Aristagoraasta, eivät miletolaiset suinkaan olleet halukkaita -vastaanottamaan toista itsevaltiasta maahansa, kun kerran olivat -saaneet maistaa vapautta. Ja kun nyt Histiaios yöllä koetti -väkivoimalla palata Miletokseen, haavoitti muuan miletolainen häntä -reiteen. Kun hän nyt joutui karkoitetuksi omasta maastaan, niin hän -saapui takaisin Khiokseen. Mutta koska hän ei voinut taivuttaa -khiolaisia antamaan hänelle laivoja, niin hän kulki Mytileneen ja -kehoitti lesbolaisia antamaan hänelle laivoja. Nämä miehittivätkin -kahdeksan kolmisoutua ja purjehtivat yhdessä Histiaioksen kanssa -Byzantioniin; sinne he asettuivat ja ottivat kiinni kaikki Pontoksesta -ulos purjehtivat laivat, paitsi niitä, jotka sanoivat tottelevansa -Histiaiosta. - -6. Näin tekivät siis Histiaios ja mytileneläiset. Mutta itse Miletosta -odotettiin suuren meri- ja maasotajoukon lähestyvän. Persialaisten -sotapäälliköt olivat näet vetäytyneet yhteen ja muodostaneet yhden -leirin sekä marssivat Miletosta vastaan, pitäen muita kaupunkeja -vähäpätöisinä. Meriväestä olivat foinikialaiset innokkaimmat, ja -sotaretkeen ottivat osaa myös kyprolaiset, jotka vast'ikään olivat -kukistetut, sekä kilikialaiset ja egyptiläiset. - -7. Nämä siis lähtivät sotaretkelle Miletosta ja muuta Iooniaa vastaan. -Mutta sen kuultuaan ioonilaiset lähettivät edusmiehensä Panionioniin. -Saavuttuaan mainittuun paikkaan ja neuvoteltuaan nämä katsoivat -parhaaksi olla kokoamatta mitään maasotajoukkoa persialaisia vastaan, -vaan olivat sitä mieltä, että miletolaisten itsensä oli suojeltava -muurejaan. Sitävastoin tuli heidän miehittää laivasto, jättämättä -kotiinsa yhtäkään laivaa, ja sen tehtyään mitä pikimmiten kokoontua -Ladeen, meren puolelta puolustaakseen Miletosta. Lade on nimittäin -vastapäätä Miletoksen kaupunkia sijaitseva pieni saari. - -8. Tämän jälkeen saapuivat ioonilaiset miehitettyine laivoineen, ja -heidän kanssaan myös Lesboksessa asuvat aiolilaiset. Ja he järjestyivät -seuraavasti. Itäpuolisen siiven saivat miletolaiset itse, asettaen -kahdeksankymmentä laivaa. Heidän jälestään tulivat prieneläiset, tuoden -kaksitoista laivaa, ja myusilaiset, tuoden kolme laivaa. Myusilaisten -jälestä tulivat teolaiset seitsemällätoista laivalla, ja teolaisten -jälestä khiolaiset sadalla laivalla. Näiden viereen järjestettiin -erythraialaiset ja fokaialaiset, erythraialaiset asettaen kahdeksan -laivaa, fokaialaiset kolme. Fokaialaisten jälestä tulivat lesbolaiset, -tuoden seitsemänkymmentä laivaa. Viimeiseksi asetettiin samolaiset, -mukanaan kuusikymmentä laivaa läntiselle sivustalle. Kaikkien näiden -laivojen yhteinen luku teki kolmesataa viisikymmentäkolme kolmisoutua. - -9. Nämä olivat ioonilaisten laivat, mutta barbarien laivojen luku oli -kuusisataa. Niin pian kuin viimemainitutkin saapuivat Miletoksen -alueelle, ja myös koko heidän maasotajoukkonsa oli läsnä, niin -persialaisten sotapäälliköt, saatuaan tietää ioonilaisten laivojen -määrän, alkoivat pelätä, etteivät voisi päästä voitolle ja että siten -eivät kykenisi valloittamaan Miletosta, koska eivät olleet merellä -mahtavia, ja lisäksi joutuisivat vaaraan Dareioksen puolelta kärsiä -jotakin pahaa. Tätä silmällä pitäen he kokosivat yhteen ioonilaisten -itsevaltiaat, jotka olivat paenneet Meediaan, senjälkeen kuin -miletolainen Aristagoras oli riistänyt heiltä vallan, ja jotka sillä -haavaa ottivat osaa sotaretkeen Miletosta vastaan. Ne, jotka näistä -olivat saapuvilla, he kutsuivat kokoon ja lausuivat heille näin: -"Ioonian miehet, nyt on jokaisella teistä tilaisuus osoittaa -palvelustaan kuninkaalle. Koettakaa nimittäin kukin eroittaa omat -maanmiehenne muusta liittolais-sotajoukosta. Esittäkää heille tämä ja -ilmoittakaa, että he eivät luopumisensa vuoksi tule kärsimään mitään -ikävyyttä, ei heidän pyhättönsä eikä omaisuutensa tule poltettavaksi, -eivätkä he tule saamaan osakseen sen ankarampaa kohtelua kuin tähänkään -asti. Mutta jos he eivät tätä tee, vaan kaikin mokomin tahtovat -taistella, niin sanokaa silloin heille ja uhatkaa, niinkuin todella -heidän tuleekin käymään, että heidät, jouduttuaan taistelussa -tappiolle, myydään orjiksi, että me teemme heidän poikalapsensa -kuohilaiksi, kuljetamme heidän neitosensa Baktraan ja annamme heidän -maansa muille." - -10. Näin he lausuivat. Vaan ioonilaisten itsevaltiaat lähettivät kukin -yöllä sanan omaistensa luo. Mutta ne ioonilaiset, joiden tykö nämä -sanomat saapuivat, pysyivät lujina eivätkä taipuneet kavallukseen, -luullen kutkin, että persialaiset ilmoittivat tämän yksistään heille. - -11. Tämä tapahtui heti senjälkeen kuin persialaiset olivat saapuneet -Miletoksen läheisyyteen. Kun sitten ioonilaiset olivat kerääntyneet -Ladeen, pidettiin siellä neuvotteluja, ja niissä kaiketi puhuivat -useatkin, mutta ennen muita fokaialainen päällikkö Dionysios, lausuen -näin: "Nyt, oi loonian miehet, on ratkaistava, pysymmekö vapaina, vai -joudummeko orjien, vieläpä karkulaisorjien kohtaloon. Siis, jos ette -tahdo karttaa vaivoja, on teillä ensi aluksi kyllä oleva kovia -kestettävänä, mutta sitten on teidän onnistuva voittaa vastustajanne ja -päästä vapaiksi. Mutta jos heittäydytte veltoiksi ja huolimattomiksi, -ei mielestäni ole mitään toivoa siitä, että pääsette kärsimästä -kuninkaan puolelta rangaistusta kapinastanne. Vaan totelkaa minua ja -uskokaa itsenne minun haltuuni. Ja jos jumalat noudattavat kohtuutta, -niin lupaan teille, että joko viholliset eivät ollenkaan yhdy -käsikähmään tai, jos sen tekevät, joutuvat he aivan alakynteen." - -12. Tämän kuultuaan ioonilaiset antautuivat Dionysioksen johdon -alaisiksi. Mutta tämä käski laivojen kulkea jonossa toinen toisensa -jälestä, ja aina kun hän antoi niiden purjehtia toistensa välitse ja -siihen käytti soutajia, hän antoi myös merisotilasten olla aseissa. -Muun osan päivää hän piti laivat ankkurissa, ja ioonilaiset saivat olla -työssä koko päivän. Seitsemän päivän ajan he tottelivat ja tekivät, -mitä käskettiin. Mutta kahdeksantena päivänä ioonilaiset, -tottumattomina sietämään semmoisia vaivoja ja uupuneina rasituksista ja -päivän paahteesta, sanoivat toisilleen näin: "Ketä jumaluutta vastaan -olemme rikkoneet, kun meidän täytyy kestää tämmöistä? Olimmehan -mielettömiä ja järkeä vailla, kun uskoimme itsemme fokaialaisen -kerskurin huostaan, joka tuo muassaan vain kolme laivaa. Mutta saatuaan -meidät valtaansa hän tuottaa meille korvaamatonta vahinkoa, ja jo ovat -monet meistä sairastuneet, ja monen tulee nähtävästi käymään samoin. -Parempi on meidän kärsiä vaikka mitä hyvänsä kuin tätä kurjuutta, ja -mieluummin tulee meidän odottaa orjuutta, oli se minkälainen tahansa, -kuin kärsiä tätä tilaa. Niinpä siis, täst'edes älkäämme enää totelko -häntä!" Niin he sanoivat, ja kohta tämän jälkeen ei kukaan tahtonut -totella Dionysiosta, vaan maasotajoukon tavoin he iskivät saaressa -telttansa maahan ja pysyttelivät varjossa eivätkä tahtoneet nousta -laivoihin ja suorittaa meriharjoituksia. - -13. Huomattuaan ioonilaisten tekevän näin punnitsivat samolaisten -päälliköt niitä ehtoja, joita Aiakes, Sylosonin poika, oli -persialaisten käskystä tarjonnut, pyytäessään heitä luopumaan -ioonilaisten liittolaisuudesta. Niinpä, koska samolaiset huomasivat, -kuinka suuri epäjärjestys vallitsi ioonilaisten keskuudessa, ja koska -heistä niinikään oli ilmeistä, että heidän oli mahdoton voittaa -kuninkaan mahtia, niin he hyväksyivät ehdoitukset. He näet ymmärsivät -hyvin, että joskin he voittaisivat sillä haavaa uhkaavan laivaston, -heillä kohta tulisi olemaan edessään viittä vertaa suurempi. Heti kun -he siis näkivät, että ioonilaiset eivät tahtoneet esiintyä kunnon -miesten tavoin, ottivat he siitä tekosyyn ja katsoivat edulliseksi -pelastaa niin hyvin pyhättönsä kuin yksityisomaisuutensa. Ja se Aiakes, -jolta samolaiset olivat vastaanottaneet yllämainitut ehdot, oli Aiakeen -pojan, Sylosonin, poika ja oli, Samoksen itsevaltiaana ollessaan, -miletolaisen Aristagoraan toimesta menettänyt hallituksensa, samoinkuin -muutkin Ioonian itsevaltiaat. - -14. Kun siis foinikialaiset silloin purjehtivat kohti, toivat myös -ioonilaiset laivansa esille. Mutta siitä perin, kuin he tulivat lähelle -toisiaan ja iskivät yhteen, en saata täsmälleen kuvailla, ketkä -ioonilaisista tässä meritaistelussa esiintyivät pelkureina, ja ketkä -kelpomiehinä. He syyttävät näet toisiaan. Kerrotaanpa, että tällöin -samolaiset, niinkuin sovittu oli Aiakeen kanssa, nostivat purjeensa ja -purjehtivat taistelurintamasta pois Samokseen, lukuunottamatta -yhtätoista laivaa. Näiden kolmisoutujen päällysmiehet pysyivät -paikoillaan ja tottelematta ylipäälliköitä suorittivat meritaistelun. -Ja tämän teon tähden salli samolaisten neuvosto heidän nimensä ynnä -kunkin isännimen piirrettäväksi patsaaseen, koska olivat olleet kunnon -miehiä; ja tämä patsas on torilla. Mutta nähdessään vierustoveriensa -pakenevan tekivät lesbolaisetkin samoin kuin samolaiset. Ja samalla -tavoin tekivät myös useimmat ioonilaiset. - -15. Mutta niitten joukosta, jotka jäivät meritaisteluun, saivat -khiolaiset kestää kovimmat vauriot, he kun tekivät loistavia urotöitä -eivätkä tahallaan käyttäytyneet pelkurimaisesti. Heillä oli näet, -niinkuin ennemmin jo on mainittu, sata laivaa, ja jokaisessa niistä oli -miehistönä neljäkymmentä valiomiestä heidän joukostaan. Vaikka he nyt -näkivät useimpien liittolaisten pettävän, eivät he katsoneet asiakseen -esiintyä yhtä raukkamaisesti, vaan jääden vain muutamien harvojen -liittolaisten kanssa taisteluun he murtautuivat vihollislaivaston läpi -ja taistelivat, kunnes olivat vallanneet useita vihollisten laivoja ja -kadottaneet enimmät omistaan. - -16. Jälellejääneillä laivoillaan khiolaiset pakenivat omaan maahansa. -Mutta ne khiolaiset, joiden laivat saamistaan vammoista olivat tulleet -kelpaamattomiksi, pakenivat, kun heitä ajettiin takaa, Mykaleen. Maihin -laskettuaan he jättivät laivansa sinne ja kulkivat itse jalan -mannermaata myöten. Mutta samotessaan tunkeutuivat khiolaiset Efesoksen -alueelle. Ja koska he saapuivat yöllä, ja sikäläiset naiset parhaillaan -viettivät Thesmoforia juhlaa, luulivat efesolaiset, jotka eivät ennen -olleet kuulleet khiolaisten kohtalosta ja nyt näkivät sotajoukon -hyökänneen heidän maahansa, varmasti, että ne olivat rosvoja, jotka -tahtoivat ahdistaa heidän naisiaan. Niinpä he miehissä riensivät avuksi -ja tappoivat khiolaiset. - -17. Semmoisen kohtalon siis nämä saivat. Mutta kun fokaialainen -Dionysios sai tietää, että ioonilaisilta oli kaikki mennyt hukkaan, -niin hän vallattuaan kolme vihollislaivaa purjehti tiehensä, mutta ei -enää Fokaiaan, hyvin tietäen, että se, yhdessä muun Ioonian kanssa, oli -joutuva orjuuteen. Hän purjehti nimittäin oikopäätä Foinikiaan, ja -upotettuaan siellä joukon rahtilaivoja mereen ja anastettuaan paljon -rahaa hän läksi Sikeliaan, josta käsin hän harjoitti merirosvoutta -karkhedonilaisia ja tyrsenejä, mutta ei ketään helleeniä vastaan. - -18. Sittenkuin persialaiset meritaistelussa olivat voittaneet -ioonilaiset, saartoivat he Miletoksen maan ja meren puolelta, kaivoivat -puhki muurien perustat ja kuljettivat niiden luo kaikenmoisia -piirityskoneita. Ja kuudentena vuotena Aristagoraan kapinasta he -kokonaan valloittivat kaupungin ja tekivät sen asukkaat orjiksi, niin -että näiden kohtalo tuli aivan sellaiseksi kuin Miletosta koskevassa -oraakelilauseessa oli sanottu. - -19. Sillä kun argolaiset Delfoissa olivat kysyneet neuvoa, miten -pelastaisivat oman kaupunkinsa, annettiin yhteinen oraakelivastaus, -joka varsinaisesti koski argolaisia itseänsä, mutta jossa samalla oli -miletolaisiakin tarkoittava lisäys. Argolaisia koskevan osan aion -mainita, kun ehdin siihen kohtaan kertomustani. Mutta se vastaus, mikä -annettiin miletolaisille, huolimatta siitä, että nämä eivät olleet -saapuvilla, kuului näin: - - "Silloin, sa häijyjen juonten nostaja, korska Miletos, - runsautes monen ruokana lie, jaloriistana joukkoin, - vaimojes pestävä jalkoja miesten tuuheatukkain, - muiden hoidettavaksi mun templini jää Didymassa." - -Tämä kohtalo tuli miletolaisten osaksi silloin, kun heidän useimmat -miehensä saivat surmansa pitkätukkaisten persialaisten kädestä, heidän -vaimonsa ja lapsensa joutuivat orjiksi, ja Didymassa oleva pyhä alue -temppeleineen ja ennuspaikkoineen ryöstettiin ja poltettiin poroksi. Ja -tässä pyhätössä säilytetyistä aarteista olen usein muissa paikoin -kertomustani maininnut. - -20. Miletolaiset vangit vietiin sitten Susaan. Ja kuningas Dareios pani -heidät asumaan niinsanotun Punaisen meren rannalla sijaitsevaan -Ampe-kaupunkiin, jonka ohi Tigris-joki virtaa laskiessaan mereen. Mutta -muuten hän ei tehnyt heille mitään pahaa. Miletoksen kaupungin ja sen -osan sikäläistä aluetta, joka on tasankoa, persialaiset itse pitivät -hallussaan, mutta ylämaan he antoivat Pedasoksen kaarilaisille -asuttavaksi. - -21. Kun tämä onnettomuus persialaisten puolelta kohtasi miletolaisia, -eivät sybarilaiset, jotka, kadotettuaan oman kaupunkinsa, asuivat -Laoksessa ja Skidroksessa, maksaneet heille samalla mitalla. Sillä -silloin kun krotonilaiset olivat valloittaneet Sybariin, leikkasivat -kaikki miletolaiset järjestänsä hiuksensa ja murehtivat suuresti. Nämä -kaupungit olivat nimittäin kaikista kaupungeista, joita me tunnemme, -läheisimmissä kestiystävyyssuhteissa keskenään. Vallan toisin -käyttäytyivät atenalaiset. Nämä osoittivat näet Miletoksen valloituksen -johdosta monella muotoa haikeata suruaan. Niinpä kun Frynikhos esitti -"Miletoksen valloitus" nimistä näytelmäänsä, purskahtivat katsojat -kyyneliin; ja atenalaiset tuomitsivat hänet maksamaan tuhat drakhmaa, -koska hän heidän mielestään oli muistuttanut heitä heidän omista -onnettomuuksistaan, ja he sääsivät, ettei kukaan enää saisi ottaa tätä -näytelmää esitettäväksi. - -22. Miletos jäi nyt tyhjäksi miletolaisista. Mutta ne samolaiset, -joilla oli jotakin omaisuutta, eivät ensinkään olleet tyytyväisiä -siihen, mitä heidän omat päällikkönsä olivat tehneet meedialaisten -hyväksi. Siksi he heti meritaistelun jälkeen, ennenkuin vielä -hallitsija Aiakes oli saapunut heidän maahansa, päättivät perustaa -siirtolan eikä jäädä odottamaan persialaisia ja joutua Aiakeen orjiksi. -Sikelian zanklelaiset lähettivät nimittäin juuri samaan aikaan -sanansaattajia Iooniaan ja kutsuivat ioonilaisia saapumaan Kaleakteen, -koska tahtoivat sinne perustaa ioonilais-kaupungin. Tämä niinsanottu -Kaleakte (s.o. "Kaunoranta") on sikelialaisten oma, sijaiten siinä -osassa Sikeliaa, joka on vastapäätä Tyrseniaa. Kun nyt siis -zanklelaiset kutsuivat ioonilaisia, laittautuivat näistä ainoastaan -samolaiset matkaan, ja heidän kerallaan miletolaiset pakolaiset. -Sillävälin sattui seuraava tapaus. - -23. Samolaiset saapuivat matkallaan Sikeliaan epizefyriläisten -lokrilaisten luo. Siihen aikaan piirittivät parhaillaan zanklelaiset -ynnä heidän Skythes niminen kuninkaansa erästä sikelialaisten -kaupunkia, jonka he tahtoivat valloittaa. Saatuaan tietää tämän ryhtyi -Regionin itsevaltias Anaxilaos, joka silloin oli riidassa zanklelaisten -kanssa, keskusteluihin samolaisten kera ja vakuutti heille, että tuli -jättää sikseen Kaleakte, jonne he olivat matkalla, mutta sensijaan -ottaa haltuunsa miehistä tyhjäksi jäänyt Zankle. Samolaiset noudattivat -neuvoa ja ottivat haltuunsa Zanklen. Mutta niin pian kuin zanklelaiset -kuulivat, että heidän kaupunkinsa oli vallattu, riensivät he sitä -puolustamaan ja kutsuivat avukseen Gelan itsevaltiaan Hippokrateen. -Tämä näet oli heidän liittolaisensa. Vaan kun Hippokrates -sotajoukkoineen todella oli tullut heidän avukseen, vangitsi hän -zanklelaisten yksinvaltiaan Skytheen, koska tämä juuri oli ollut -syypäänä kaupungin menetykseen, sekä hänen veljensä Pythogeneen, ja -lähetti heidät Inyx-kaupunkiin. Mutta muut zanklelaiset hän jätti -samolaisten haltuun, joitten kanssa hän teki sopimuksen ja -molemminpuolisen valaliiton. Ja samolaiset määräsivät Hippokrateelle -palkaksi kaikesta kaupungissa olevasta irtaimistosta ja kaikista -orjista puolet, ja lisäksi kaiken, mikä oli maaseudulla. Itse hän -vangitsi useimmat zanklelaisista ja kohteli heitä orjina, mutta -kolmesataa heidän johtomiestään hän jätti samolaisten tapettaviksi. -Tätä eivät samolaiset kuitenkaan tehneet. - -24. Mutta zanklelaisten yksinvaltias Skythes karkasi Inyxistä Himeraan, -josta hän saapui Aasiaan ja matkasi Dareios kuninkaan tykö. Ja Dareios -piti häntä oikeamielisimpänä kaikista ihmisistä, jotka Hellaasta olivat -hänen luokseen tulleet. Sillä saatuaan kuninkaalta luvan lähteä -Sikeliaan hän saapui sinne, mutta tuli jälleen takaisin Dareioksen luo -ja eleli siellä suuressa onnessa, kunnes hän vanhuuttaan kuoli -Persiassa. -- Siten samolaiset pääsivät vapaiksi meedialaisten vallasta -ja saivat vaivatta haltuunsa kauniin Zanklen kaupungin. - -25. Miletoksen omistamisesta suoritetun meritaistelun jälkeen -toimittivat foinikialaiset persialaisten käskystä takaisin Samokseen -Aiakeen, Sylosonin pojan, jota he pitivät arvossa hänen suurten -palvelustensa vuoksi. Niistä, jotka kapinallisesti olivat luopuneet -Dareioksesta, olivat samolaiset ainoat, joitten kaupunkia ja pyhättöjä -ei poltettu, ja se tapahtui siksi, että heidän laivansa lähtivät pois -meritaistelusta. -- Ja heti Miletoksen valloitettuaan persialaiset -ottivat haltuunsa Kaarian, jolloin muutamat kaupungit vapaaehtoisesti -alistuivat; mutta toiset taas persialaiset saattoivat valtaansa -väkivoimalla. - -26. Niin oli siis tämän asian laita. Mutta miletolaisen Histiaioksen -oleskellessa Byzantionin seuduilla ryöstellen ioonilaisten -kuormalaivoja, niiden purjehtiessa ulos Pontoksesta, ilmoitettiin -hänelle Miletoksen kohtalo. Silloin hän uskoi Hellespontoksen asiat -abydolaiselle Bisalteelle, Apollofaneen pojalle, mutta purjehti itse, -mukanaan lesbolaisia, Khiokseen. Ja kun khiolaisten vartiojoukko ei -laskenut häntä lähelle, iski hän niinsanotussa Koilaissa (s.o. -"Luolissa") Khioksen alueella yhteen heidän kanssaan. Khiolaisista -Histiaios surmasi useita, ja muut, jotka meritaistelussa olivat -kärsineet suurta vauriota, hän lesbolaisten keralla kukisti, lähtien -liikkeelle Khioksen Polikhnesta. - -27. Tavallisestihan sattuu enteitä, silloin kun on tulossa suuria -onnettomuuksia joko jollekin kaupungille tai kansalle. Niinpä -khiolaisillekin oli sitä ennen sattunut suuria ennemerkkejä. Ensiksi -näet, kun he olivat lähettäneet Delfoihin sata nuorukaista käsittävän -kuoron, oli ainoastaan kaksi niistä palannut, koska rutto oli temmannut -ja vienyt pois muut yhdeksänkymmentäkahdeksan. Toiseksi sattui samoihin -aikoihin, vähää ennen meritaistelua, että kouluhuoneen katto sortui -ja putosi lukevien poikien päälle sillä seurauksella, että -sadastakahdestakymmenestä lapsesta yksi ainoa pääsi pakoon. Nämä merkit -jumala antoi heille. Kohta senjälkeen suoritettiin meritaistelu, -joka mursi kaupungin, ja meritaistelun jälkeen tuli Histiaios -lesbolais-joukkoineen. Ja kun nyt khiolaiset olivat kärsineet näin -suuria vaurioita, niin hän vaivatta kukisti heidät. - -28. Sieltä Histiaios teki sotaretken Thasosta vastaan, muassaan suuri -luku ioonilaisia ja aiolilaisia. Hänen parhaillaan piirittäessään -Thasosta tuli viesti, että foinikialaiset purjehtivat Miletoksesta -muuta Iooniaa vastaan. Saatuaan tietää sen hän jätti hävittämättä -Thasoksen, mutta kiiruhti itse Lesbokseen muassaan koko sotajoukkonsa. -Mutta koska hänen sotajoukkonsa kärsi nälkää, niin hän kulki -Lesboksesta meren poikki mannermaahan, korjatakseen viljan sekä -Atarneuksesta että Kaikoksen kedolta Mysiassa. Näillä paikoin sattui -olemaan persialainen Harpagos, melkoisen suuren sotajoukon päällikkönä. -Kun nyt Histiaios astui maihin, iski Harpagos hänen kanssaan yhteen, -otti hänet vangiksi ja tuhosi enimmän osan hänen sotajoukkoaan. - -29. Ja Histiaios vangittiin seuraavalla tavalla. Taistellessaan -persialaisia vastaan Malenessa Atarneuksen alueella kamppailivat -helleenit kauan aikaa, mutta sitten lähti ratsuväki liikkeelle ja -hyökkäsi heidän kimppuunsa. Ja ratsuväki ratkaisi asian. Silloin, -helleenien kääntyessä pakosalle, Histiaios, joka ei luullut kuninkaan -tämän uuden rikoksen vuoksi häntä surmaavan, turvautui tämmöiseen -pelkuruuteen. Kuu näet hänen paetessaan muuan persialainen mies otti -hänet kiinni ja juuri tarttui häneen pistääkseen hänet kuoliaaksi, niin -hän persiankielellä ilmaisi olevansa miletolainen Histiaios. - -30. Ja jos hän nyt jouduttuaan vangiksi olisi viety ja saatettu Dareios -kuninkaan tykö, ei hän minun luullakseni olisi kärsinyt mitään pahaa, -vaan kuningas olisi antanut anteeksi hänen rikoksensa. Mutta juuri tätä -estääkseen ja jottei hän pujahtaisi tiehensä ja jälleen saavuttaisi -kuninkaan luona suurta vaikutusta, seivästyttivät Sardeen käskynhaltija -Artafrenes ja Histiaioksen vangitsija Harpagos, heti kun hänet oli -tuotu Sardeeseen, siellä hänen ruumiinsa, mutta pään he palsamoivat ja -lähettivät Dareios kuninkaalle Susaan. Saatuaan tästä tiedon Dareios -nuhteli niitä, jotka olivat sen tehneet, etteivät olleet elävänä -tuoneet Histiaiosta hänen eteensä. Ja hän käski pestä ja koristella pään -sekä haudata sen, ikäänkuin se olisi ollut miehen, joka oli tehnyt -suuria palveluksia sekä hänelle itselleen että persialaisille. - -31. Näin kävi Histiaioksen. Mutta kun persialaisten merivoima, joka oli -talvehtinut Miletoksen seuduilla, seuraavana vuonna lähti vesille, niin -se vaivatta valtasi mannermaan ääressä olevat saaret, Khioksen, -Lesboksen ja Tenedoksen. Ja joka kerta kun barbarit valloittivat jonkun -saaren, panivat he aina toimeen ihmisajon. Ja he panevat sen toimeen -tällä tavalla. He tarttuvat toinen toisensa käteen ja muodostavat -ketjun, joka ulottuu pohjoisesta etelään, merestä mereen, ja sitten he -kulkevat kautta koko saaren pyydystämässä ihmisiä. He valtasivat -niinikään mannermaallakin olevat ioonilaiset kaupungit, vaikka eivät -siellä panneet toimeen ihmisajoa; se näet ei käynyt päinsä. - -32. Tällöin persialaisten päälliköt eivät jättäneet täyttämättä niitä -uhkauksia, joita olivat lausuneet ioonilaisille, silloin kun nämä -asettuivat leiriin heitä vastaan. Sillä niin pian kuin he olivat -saaneet valtaansa kaupungit, valitsivat he hyvännäköisimmät pojat, -salvoivat nämä ja tekivät heidät miehistä kuohilaiksi. Ja he -kuljettivat kauniimmat neidot kuninkaalle. Näin he tekivät ja polttivat -kaupungit pyhättöineen. Siten ioonilaiset kolmannen kerran joutuivat -orjuuteen, ensimäisen kerran lyydialaisten ja nyt kaksi kertaa -peräkkäin persialaisten. - -33. Mutta laivasto lähti Iooniasta ja valloitti kaikki ne -Hellespontoksen ääreiset paikat, jotka salmen suuhun purjehdittaessa -jäävät vasemmalle kädelle. Sillä oikealla puolella sijaitsevat paikat -olivat persialaiset itse saattaneet maan puolelta valtaansa. Europan -puolella ovat Hellespontoksen alueella seuraavat paikat: Khersonesos, -jossa on lukuisasti kaupunkeja, Perinthos, Traakiassa olevat -linnoitukset, Selymbria ja Byzantion. Byzantionilaiset ja heitä -vastapäätä asuvat kalkhedonilaiset puolestaan eivät jääneet odottamaan -foinikialaisten tuloa, vaan jättivät kotinsa, läksivät menemään Pontos -Euxeinokseen ja asettuivat asumaan Mesambrian kaupunkiin. Mutta -poltettuaan nämä luetellut paikat foinikialaiset kääntyivät -Prokonnesoksen ja Artaken puoleen, ja jätettyään nekin liekkien valtaan -he purjehtivat jälleen Khersonesokseen hävittääkseen muutkin kaupungit, -joitten luo edellisellä kerralla olivat laskeneet maihin, mutta -jättäneet ne ryöstämättä. Vaan Kyzikoksen luo eivät he ollenkaan -purjehtineet. Kyzikolaiset olivat nimittäin itse jo ennen -foinikialaisten tuloa Pontos Euxeinokseen joutuneet kuninkaan -vallanalaisuuteen ja tehneet sopimuksen Daskyleionin käskynhaltijan -Oibareen, Megabazoksen pojan, kanssa. - -34. Ja foinikialaiset ottivat haltuunsa kaikki muut Khersonesoksen -kaupungit, paitsi Kardian kaupunkia. Niitten valtiaana oli siihen -saakka ollut Miltiades, Kimonin poika, Stesagoraan pojanpoika, ja -niiden hallituksen oli aikaisemmin saanut Miltiades, Kypseloksen poika, -seuraavalla tavalla. Mainittu Khersonesos oli traakialaisten dolonkien -hallussa. Kun nyt apsintholaiset sodalla ahdistivat näitä dolonkeja, -niin jälkimäiset lähettivät kuninkaansa Delfoihin kysymään neuvoa -oraakelilta. Ja Pytia julisti heille, että heidän tuli tuoda -uutisasukkaana maahansa se, joka, heidän mennessään pois pyhätöstä, -ensiksi kutsuisi heitä vieraiksi. Ja mennessään dolonkit kulkivat pyhää -tietä myöten Fokiin ja Boiotian kautta. - -36. Ja kun ei kukaan kutsunut heitä, niin he kääntyivät Atenaan päin. -Atenassa oli tosin siihen aikaan kaikki valta Peisistratoksen käsissä, -mutta mahtava oli myös Miltiades, Kypseloksen poika. Hän kuului näet -huoneeseen, joka piti nelivaljakkoa, ja polveutui alkujaan Aiakoksesta -ja Aiginasta, mutta myöhempien polvien kautta hän oli atenalainen, -koska Aiaan poika Filaios oli ensimäinen mainitun huoneen jäsen, joka -tuli atenalaiseksi. Tämä Miltiades istui kerran pylväspihassaan, kun -hän näki dolonkien kulkevan ohi yllään ulkomainen puku ja kädessä -keihäät. Silloin hän huusi heille, ja kun he olivat tulleet saapuville, -tarjosi hän heille majapaikkaa ja kestitystä. He suostuivat siihen, -saivat häneltä kestitystä ja ilmoittivat hänelle koko ennuslauseen. Ja -sen tehtyään he pyysivät häntä noudattamaan jumalan kehoitusta. -Miltiades suostui kohta ehdoitukseen, kyllästynyt kun oli -Peisistratoksen hallitukseen ja koska ei tahtonut olla hänen tiellään. -Kohta hän laittautui Delfoihin kysyäkseen oraakelilta, tuliko hänen -tehdä se, mitä dolonkit häneltä pyysivät. - -36. Kun Pytiakin kehoitti siihen, otti Miltiades, Kypseloksen poika, -joka sitä ennen Olympiassa oli saanut voiton, silloin mukaansa jokaisen -atenalaisen, joka tahtoi ottaa osaa retkeen, purjehti yhdessä dolonkien -kanssa ja otti haltuunsa maan. Ja ne, jotka olivat vieneet hänet -mukanaan, asettivat hänet itsevaltiaaksensa. Ja ensiksi hän eroitti -Khersonesoksen kannaksen Kardian kaupungista Paktyeen menevällä -muurilla, jotteivät apsintholaiset voisi heitä vahingoittaa -hyökätessään heidän maahansa. Mainitun kannaksen leveys on -kuusineljättä stadionia. Mutta tämän kannaksen sisäpuolella on koko -Khersonesos neljänsadankahdenkymmenen stadionin pituinen. - -37. Rakennettuaan siis muurin Khersonesoksen kannakselle ja torjuttuaan -sillä tavoin apsintholaiset hän ensiksi sitten aloitti sodan -lampsakolaisia vastaan. Ja siinä lampsakolaiset olivat väijyksissä ja -ottivat hänet vangiksi. Mutta Miltiades oli rakas lyydialaiselle -Kroisokselle. Niinpä tämä, saatuaan tietää asian, lähetti sanan -lampsakolaisille ja käski heidän laskea Miltiadeen vapaaksi. Jolleivät -he sitä tekisi, niin hän uhkasi juuria myöten hävittää heidät kuin -petäjän. Lampsakolaiset arvailivat sinne tänne, mitä Kroisoksen uhkaus -tarkoitti, kun hän sanoi juuria myöten hävittävänsä heidät kuin -petäjän. Vihdoin sen sitten älysi muuan vanhemmista ja sanoi, niinkuin -totuus oli, että petäjä on kaikista puista ainoa, joka kerran hakattuna -ei enää työnnä mitään vesaa, vaan kuolee lopen. Peläten Kroisosta -lampsakolaiset vapauttivat ja laskivat pois Miltiadeen. - -38. Tämä siis pääsi Kroisoksen avulla pois, mutta kuoli senjälkeen -lapsetonna, jätettyään hallituksen ja varansa Stesagoraalle, Kimonin -pojalle, joka Kimon oli hänen veljensä äidin puolelta. Ja -khersonesolaiset uhraavat hänelle, kuten tapa on uhrata uutisasutuksen -perustajalle, ja panevat toimeen hänen muistokseen ratsu- ja -voimistelukilpailuja, joihin ei yksikään lampsakolainen saa ottaa -osaa. Mutta sodassa lampsakolaisia vastaan sattui, että Stesagoraskin -kuoli lapsetonna; häntä iski nimittäin prytaneionissa kirveellä päähän -mies, joka väitti karanneensa hänen puolelleen, mutta tositeossa oli -hänen kiivain vihollisensa. - -39. Kun Stesagoraskin tällä tavoin oli kuollut, lähettivät -peisistratidit Miltiadeen, Kimonin pojan ja kuolleen Stesagoraan -veljen, kolmisoudussa matkaan ottamaan haltuunsa hallituksen -Khersonesos-niemellä. Nämä olivat jo Atenassakin tehneet hänelle hyvää, -ikäänkuin eivät muka olisi mitään tienneet hänen isänsä kuolemasta, -josta minä toisessa yhteydessä aion kertoa. Saavuttuaan Khersonesokseen -Miltiades pysytteli kotosalla, silminnähtävästi kunnioittaakseen -veljensä Stesagoraan muistoa. Saatuaan tietää sen kokoontuivat -khersonesolaiset joka taholta ja saapuivat yhteisesti lausumaan -osanottoaan; mutta Miltiades vangitsi heidät. Sitten hän otti haltuunsa -Khersonesoksen ja elätti viittäsataa palkkasoturia sekä nai -traakialaisten kuninkaan Oloroksen tyttären Hegesipylen. - -40. Mainittu Miltiades, Kimonin poika, oli juuri äsken tullut -Khersonesokseen, mutta hänen sinne tultuaan kohtasivat häntä vielä -ankarammat vastukset kuin ne, jotka aikaisemmin olivat häntä -kohdanneet. Kolmantena vuotena sitä ennen hänen oli täytynyt paeta -skyytejä. Paimentolaisskyytit olivat näet Dareios kuninkaan -kiihoittamina kerääntyneet yhteen ja samonneet tähän Khersonesokseen -saakka. Heidän hyökkäystään Miltiades ei jäänyt odottamaan, vaan pysyi -poissa Khersonesoksesta, siihen asti kunnes skyytit läksivät matkaansa -ja dolonkit toivat hänet maahansa takaisin. Tämä siis oli tapahtunut -kolmantena vuotena ennen niitä tapauksia, jotka silloin häntä -kohtasivat. - -41. Kun hän nyt sai tietää, että foinikialaiset olivat Tenedoksessa, -niin hän täytti viisi kolmisoutua niillä tavaroilla, joita hänellä oli -käsillä, ja purjehti pois Atenaan. Hän läksi liikkeelle Kardian -kaupungista, purjehti Melaslahden poikki ja kulki Khersonesoksen sivu, -mutta silloin foinikialaiset laivoineen kävivät hänen kimppuunsa. -Miltiades itse pääsi pakoon Imbrokseen, mukanaan neljä laivoistaan, -mutta viidennen laivan saivat foinikialaiset takaa ajaessaan valtaansa. -Sen laivan päällikkönä sattui olemaan vanhin Miltiadeen pojista, -Metiokhos, joka ei ollut traakialaisen Oloroksen tyttären, vaan erään -toisen naisen poika. Hänet ottivat foinikialaiset samalla kuin laivan, -ja saatuaan tietää, että hän oli Miltiadeen poika, he veivät hänet -kuninkaan tykö, luullen saavansa palkakseen suurta kiitollisuutta, -syystä että Miltiades, ioonilaisten neuvottelussa lausuessaan -mielipiteensä, oli käskenyt tottelemaan skyytejä, kun viimemainitut -vaativat heitä purkamaan laivasillan ja purjehtimaan kotiinsa. Mutta -kun foinikialaiset olivat Dareioksen luo tuoneet Miltiadeen pojan -Metiokhoksen, ei hän tehnyt tälle mitään pahaa, vaan sensijaan paljon -hyvää. Niinpä kuningas antoi hänelle asunnon ja omaisuutta sekä -persialaisen vaimon, josta hänelle syntyi lapsia, mitkä luetaan -persialaisiin kuuluviksi. Mutta Miltiades saapui Imbroksesta Atenaan. - -42. Sinä vuonna ei persialaisten puolelta koitunut mitään tämän enempää -vihamielisyyttä ioonilaisille, mutta sen sijaan ryhdyttiin sinä vuonna -seuraaviin ioonilaisille perin hyödyllisiin toimenpiteisiin. Sardeen -käskynhaltija Artafrenes noudatti luokseen sanansaattajia eri -kaupungeista ja pakoitti ioonilaiset tekemään keskenään semmoisen -sopimuksen, että alistuisivat tuomioihin eivätkä ryöstelisi toisiltaan. -Näin hän pakoitti heidät tekemään sekä mittasi heidän maansa -parasangittain, niinkuin persialaiset kutsuvat kolmenkymmenen stadionin -matkaa, ja määräsi sen mukaan kullekin ne verot, joita he muuttamatta -ovat siitä alkain aina minun aikoihini asti kantaneet semmoisina, miksi -Artafrenes ne sääsi. Ja ne säädettiin melkein semmoisiksi, kuin ne -ennenkin heillä olivat. - -43. Ja siten he saivat elää rauhassa. Mutta kevään tullen, kun kuningas -oli eroittanut muut päälliköt, marssi Mardonios, Gobryaan poika, alas -merenrannalle, muassaan erinomaisen suuri maasotajoukko ja suuri -laivasto; hän oli iältään nuori ja oli äsken nainut Dareios kuninkaan -tyttären Artozostren. Ja sittenkuin Mardonios, tuoden tämän sotajoukon, -oli joutunut Kilikiaan, niin hän itse astui laivaan ja matkasi muiden -laivojen keralla, mutta maasotajoukon johtivat muut päälliköt -Hellespontoksen rannalle. Ja kun Mardonios purjehtiessaan Aasian rantaa -myöten oli saapunut Iooniaan, niin tapahtui siellä jotakin sellaista, -joka on mitä suurin ihme niistä helleeneistä, jotka eivät usko Otaneen -noille seitsemälle persialaiselle esittäneen sen mielipiteen, että -persialaisten tuli saada kansanvaltainen hallitus. Mardonios -eroitti nimittäin ioonilaisten kaikki itsevaltiaat ja sääsi -kaupunkeihin kansanvaltaisen hallituksen. Sen tehtyään hän kiiruhti -Hellespontokseen. Ja niin pian kuin suuri määrä laivoja ja suuri -maasotajoukko oli kokoontunut, kulkivat he laivoilla Hellespontoksen -yli ja matkasivat Europan kautta Eretriaa ja Atenaa kohti. - -44. Viimemainitut kaupungit olivat niinmuodoin ne, jotka näennäisesti -olivat heidän retkensä päämääränä, mutta itse asiassa oli heillä -mielessään laskea valtansa alle niin monta Hellaan kaupunkia kuin -suinkin. Niinpä he ensiksi laivoillaan saattoivat valtaansa -thasolaiset, jotka eivät kättänsä kohottaneet heitä vastaan, ja -toiseksi he maasotajoukollaan entisten alamaistensa lisäksi tekivät -makedonilaiset orjikseen. Sillä kaikki makedonilaisten ja persialaisten -väliset kansat olivat jo joutuneet näitten vallanalaisuuteen. -Thasoksesta he sitten kulkivat meren poikki mannermaalle, matkasivat -Akanthokseen saakka, ja Akanthoksesta käsin he kiersivät Athoksen. -Mutta heidän purjehtiessaan tämän ympäri yllätti heidät ankara ja raju -pohjatuuli, joka runteli laivoja pahanpäiväisesti ja viskasi useita -niistä Athosta vasten. Kerrotaan, että tuhoutuneitten laivojen luku -teki kolmesataa ja että hukkui kolmattakymmentätuhatta ihmistä. Sillä -koska Athosta ympäröivässä meressä on viljalti meripetoja, joutuivat -toiset näiden saaliiksi ja saivat siten surmansa, toiset taas -murskautuivat kallioita vastaan. Muutamat heistä eivät osanneet uida ja -hukkuivat siitä syystä, toiset taas paleltuivat kuoliaaksi. - -45. Näin kävi laivaston. Mutta Mardonioksen ja Makedoniaan leiriytyneen -maasotajoukon kimppuun hyökkäsivät eräänä yönä traakialaiset brygit. Ja -brygit surmasivat useita persialaisia ja haavoittivat Mardonioksen -itsensä. Kuitenkaan eivät hekään pelastuneet persialaisten orjuudesta. -Sillä Mardonios ei lähtenyt niiltä paikoilta liikkeelle, ennenkuin oli -saattanut heidät käskynalaisikseen. Laskettuaan heidät valtansa alle -hän kuitenkin vei sotajoukon takaisin, syystä että hänen -maasotajoukkonsa oli kärsinyt suurta vauriota brygien puolelta ja -laivastonsa taas Athoksen luona. Näin sotajoukko häpeällisesti -kamppailtuaan läksi tiehensä Aasiaan. - -46. Mainittujen tapausten jälkeisenä vuotena lähetti Dareios ensiksi -sanansaattajan thasolaisten luo, joita heidän naapurinsa valheellisesti -olivat syyttäneet kapinahankkeista, ja käski heidän repiä kaupunkinsa -ympäriltä pois muurin ja toimittaa laivat Abderaan. Sillä kun -miletolainen Histiaios piiritti thasolaisia, niin nämä käyttivät suuria -tulojaan sotalaivojen rakentamiseen ja ympäröidäkseen kaupunkinsa -vahvemmalla muurilla. Ja nämä tulot kertyivät heille sekä mannermaalta -että kaivoksista. Skaptesylessä olevista kultakaivoksista heille näet -tuli kaikkiaan kahdeksankymmentä talenttia, itse Thasoksessa olevista -taas vähemmän, mutta kuitenkin siksi runsaasti, että thasolaisille, -jotka sitäpaitsi olivat vapaat viljaveroista, joka vuosi kertyi -kaksisataa talenttia, ja silloin kun tuli enimmin, kolmesataa. - -47. Minä olen itsekin nähnyt nämä kaivokset, ja kaikkein ihmeellisimmät -niistä olivat niiden foinikialaisten keksimät, jotka yhdessä Thasoksen -kanssa olivat asuttaneet tämän saaren, minkä nykyinen nimi johtuu tästä -foinikialaisesta Thasoksesta. Nämä foinikialaiset kaivokset sijaitsevat -Thasoksessa, Ainyra ja Koinyra nimisten paikkojen välillä, vastapäätä -Samothrakea; vuori on laaja ja metalleja etsittäessä on sitä paljon -mylleröity. Semmoinen se on. Mutta kuninkaan käskystä thasolaiset sekä -hajoittivat muurinsa että toimittivat kaikki laivansa Abderaan. - -48. Senjälkeen Dareios koetti saada selville, mitä helleeneillä oli -mielessään, sotiako häntä vastaan vai antautua hänen valtaansa. Hän -lähetti siis kuuluttajia kautta Hellaan, määräten minkä minnekin ja -käskien vaatimaan itselleen maata ja vettä. Nämä hän siis lähetti -Hellaaseen, muita kuuluttajia hän taas lähetti veronalaisiinsa -rannikkokaupunkeihin, käskien näiden asettaa sotalaivoja ja aluksia -hevosten kuljettamista varten. - -49. Ne siis varustivat nämä laivat. Hellaaseen saapuneille -kuuluttajille taas antoivat monet mannermaalaisista sen, mitä -persialainen esitti vaatimuksenaan, ja samoin kaikki saarelaiset, -joiden luo lähettiläät tulivat samaa pyytämään. Niinpä muiden muassa -myös aiginalaiset antoivat Dareiokselle maata ja vettä. Mutta heidän -tehtyään tämän alkoivat atenalaiset heti ahdistaa heitä, arvellen -aiginalaisten sillä tarkoittaneen atenalaisia, jotta nimittäin yhdessä -persialaisten kanssa tekisivät sotaretken heitä vastaan. Ilolla he siis -ottivat tästä itselleen tekosyyn, läksivät Spartaan ja syyttivät -aiginalaisia siitä, että nämä olivat kavaltaneet Hellaan. - -50. Tämän kanteen johdosta meni Spartan kuningas Kleomenes Aiginaan -ottaakseen vangiksi syyllisimmät aiginalaisten joukosta. Mutta kun hän -yritti vangita heitä, tekivät muut aiginalaiset hänelle vastarintaa; -varsinkin häntä vastusteli Krios, Polykritoksen poika, joka sanoi, -ettei Kleomenes rankaisematta olisi vievä yhtään ainoata aiginalaista -muassaan pois. Sillä tämän hän teki Spartan kansan käskemättä, mutta -atenalaisten lahjomana; olisihan hän muuten toisen kuninkaan keralla -tullut heitä vangitsemaan. Tämän Krios lausui Demaratoksen -kehoituksesta. Lähtiessään sitten Aiginasta pois Kleomenes kysyi -Kriokselta, mikä hänen nimensä oli. Kun tämä ilmoitti, mikä se oli, -virkkoi Kleomenes hänelle: "Vaskita nyt jo sarvesi, oinas, sillä kohta -joudut voittosille kovan kohtalon kanssa." ["Krios" merkitsee oinasta.] - -51. Sill'aikaa Demaratos, Aristonin poika, joka oli jäänyt Spartaan, -panetteli Kleomenesta. Hänkin oli Spartan kuningas, mutta kuului -halvempaan huoneeseen, joka tosin ei muussa kohden ollut halvempi, -koska molemmat suvut polveutuivat samasta esi-isästä; mutta -esikoisuutensa nojalla Eurystheneen huone tavallaan nautti suurempaa -kunnioitusta. - -52. Minkään runoilijan kanssa yhtä pitämättä lakedaimonilaiset -kertovat, että heitä eivät tuoneet heidän nykyiseen maahansa -Aristodemoksen pojat, vaan Aristodemos itse, joka oli Aristomakhoksen -poika, Kleodaioksen pojanpoika ja Hylloksen pojanpojanpoika. Mutta -vähän ajan kuluttua Aristodemoksen Argeia niminen vaimo, jonka -kerrotaan olleen Autesionin, Tisameneen pojan, Thersandroksen -pojanpojan ja Polyneikeen pojanpojanpojan tytär, muka synnytti. Ja hän -synnytti kaksoiset, joiden syntymän Aristodemos vielä sai nähdä; mutta -pian senjälkeen hän kuoli tautiin. Silloiset lakedaimonilaiset -päättivät lakia noudattaen tehdä vanhemman lapsista kuninkaaksensa, -mutta eivät tienneet, kummanko valitsisivat, ne kun olivat siihen -määrään yhdenkaltaiset ja samankokoiset. Ja kun he eivät voineet -ratkaista, kumpiko oli vanhempi, niin he -- joko nyt tai mahdollisesti -jo sitä ennenkin -- kysyivät asiaa äidiltä. Mutta tämä väitti, ettei -hän itsekään osannut heitä eroittaa. Näin hän, vaikka hyvinkin sen -tiesi, lausui siinä aikeessa, että mahdollisesti molemmat voisivat -tulla kuninkaiksi. Lakedaimonilaiset olivat niinmuodoin neuvottomina, -ja tässä pulassaan he tiedustelivat Delfoin oraakelilta, kuinka heidän -oli meneteltävä. Pytia silloin käski heidän pitää molempia lapsia -kuninkainaan, mutta enemmän kunnioittaa vanhempaa. Näin vastasi Pytia -heille, mutta kun lakedaimonilaiset yhtäkaikki olivat neuvottomina -miten saada selville, kumpiko oli vanhempi, antoi heille neuvon -muuan Panites niminen messenialainen. Tämä Panites antoi näet -lakedaimonilaisille sen neuvon, että pitäisivät silmällä, kumpaako -lapsista äiti ensin pesi ja ruokki; ja jos ilmeni, että tämä aina teki -samalla tavalla, olivat lakedaimonilaiset saaneet tietää kaiken sen, -mitä tahtoivatkin; mutta jos äitikin epäröi ja teki milloin mitenkin, -oli selvää, ettei hänkään tiennyt mitään sen enempää, ja siinä -tapauksessa oli lakedaimonilaisten käännyttävä muuanne. Kun sitten -spartalaiset messenialaisen neuvoa noudattaen vakoilivat Aristodemoksen -lasten äitiä, niin he huomasivat, että tämä, joka ei tiennyt, minkä -vuoksi häntä pidettiin silmällä, aina samalla tapaa antoi etusijan -vanhemmalle lapselle, joko sitten sitä ruokki tai kylvetti. He ottivat -silloin sen lapsen, jolle äiti vanhempana oli antanut etusijan ja -kasvattivat sitä valtion kustannuksella. Tälle pantiin nimeksi -Eurysthenes, toiselle taas Prokles. Ja näistä kerrotaan, että he -miehiksi vartuttuaan koko ikänsä olivat riidassa keskenään ja että -heidän jälkeläisensä jatkavat samalla tapaa. - -53. Näin kertovat lakedaimonilaiset yksin helleenien joukosta, mutta -seuraavassa kirjoitan sen mukaan, mitä helleenit kertovat. Helleenit -luettelevat nämä doorilaisten kuninkaat aina Perseukseen, Danaen -poikaan saakka ja ovat siinä oikeassa, jos nimittäin jättää pois -jumalan [s.o. Zeus jumalan, jota väitettiin Perseuksen isäksi]. Ja he -osoittavat, että nämä olivat helleenejä, sillä jo siihen aikaan -luettiin heidät helleenien joukkoon. Sanoin "aina Perseukseen saakka", -enkä hakenut sukujohtoa vielä kauempaa, siitä syystä ettei mainita -ketään kuolevaista Perseuksen isäksi, niinkuin Amfitryonia sanotaan -Herakleen isäksi. Olen siis hyvällä syyllä sanonut: "aina Perseukseen -saakka oikein". Jos taas Akrisioksen tyttärestä Danaesta alkaen -luettelisi heidän esi-isänsä, niin kävisi ilmi, että doorilaisten -johtajat ovat suoraan etenevässä polvessa egyptiläisiä. - -54. Tämä on, sen mukaan kuin helleenit kertovat, heidän sukujohtonsa. -Vaan niinkuin persialaisten kertoma tarina tietää, oli Perseus itse -assyrialainen, mutta tuli helleeniksi; Perseuksen esi-isät sitävastoin -eivät olleet helleenejä. Akrisioksen esi-isät taas, jotka eivät olleet -missään sukulaissuhteissa Perseukseen, olivat persialaisten mukaan, -samoinkuin helleenienkin, egyptiläisiä. - -55. Tämä olkoon nyt mainittuna näistä asioista. Mutta minkä vuoksi he, -vaikka olivat egyptiläisiä, ja minkä ansioiden nojalla he pääsivät -doorilaisten kuninkaiksi, sen tahdomme jättää sikseen, koska muut jo -ovat siitä puhuneet. Mutta sen, mitä muut eivät vielä ole kertoneet, -tahdon minä mainita. - -56. Spartalaiset ovat kuninkailleen antaneet seuraavat arvot ja -valtuudet: kaksi pappisvirkaa, nimittäin Zeus Lakedaimonin ja Zeus -Uranioksen, sekä oikeuden ryhtyä sotaan mitä maata vastaan ikänä -tahtovat, josta ei yksikään spartalainen saa heitä estää; ja jos joku -sen tekee, niin hän joutuu syypääksi veripattoisuuteen. Sotaan -lähtiessä menevät kuninkaat ensimäisinä, mutta palaavat viimeisinä. -Sotaretkellä vartioi sata valiomiestä heitä. Partioretkillä he saavat -ottaa niin monta lammasta kuin haluavat, ja kaikista, jotka uhrataan, -he saavat ottaa nahat ja selkäkappaleet. - -57. Nämä etuudet ovat heillä sodassa, mutta muutoin, rauhan aikana, on -heille annettu seuraavat. Jos valtion varoilla toimitetaan joku uhri, -saavat kuninkaat istua ensimäisinä pöydässä, heille tarjotaan ensiksi -ja kummallekin heistä annetaan kaikista ruo'ista kaksi vertaa niin -paljon kuin muille pöytäkumppaneille. He saavat ensimäisen maljan ja -myös uhrattujen eläinten nahat. Aina uutena kuuna ja kunkin kuukauden -seitsemäntenä päivänä annetaan valtion kustannuksella kumpaisellekin -Apollonin temppelissä täysikasvuinen uhriteuras, lakonilainen medimni -jauhoja ynnä kortteli viiniä, ja sitäpaitsi kaikissa kilpaleikeissä -erikoiset kunniasijat. Heidän oikeutenaan on nimittää vierasten -valtioiden kestiystäviksi kansalaisten joukosta ne, joita vain -tahtovat, ja he saavat kumpikin valita kaksi pytholaista. Pytholaiset -ovat nimittäin sanan saattajia, jotka lähetetään Delfoihin kysymään -neuvoa ja jotka yhdessä kuningasten kanssa valtion kustannuksella -saavat elatuksensa. Jos kuninkaat eivät tule aterialle, lähetetään -heille kotiin kaksi khoiniksia jauhoja ja kotyle viiniä kummallekin, -mutta jos he ovat saapuvilla, annetaan heille kaikkea kaksin kerroin; -sama kunnia heille osoitetaan myös silloin, kun joku yksityinen on -kutsunut heidät aterialle. He säilyttävät saadut oraakelilauseet, -joista sitäpaitsi vain pytholaiset saavat tietoa. Kuninkaat tuomitsevat -yksin seuraavissa asioissa: siitä, kenenkä kanssa perijäneidon tulee -mennä naimisiin, siinä tapauksessa että isä ei aikoinaan ole häntä -kihlannut, sekä valtion maanteistä. Ja jos joku tahtoo ottaa jonkun -ottolapsekseen, tulee hänen tehdä se kuningasten edessä. He saavat -istua vanhusten neuvostossa, jossa on kahdeksankolmatta jäsentä. Mutta -jos he eivät tule saapuville, saavat ne neuvosmiehistä, jotka ovat -enimmin sukua kuninkaille, heidän etuoikeutensa, jolloin he antavat -kaksi ääntä ja sitten kolmannen, omansa. - -58. Mainitut etuudet annetaan Spartan yhteiskunnan puolelta kuninkaille -heidän eläessään, mutta seuraavat heidän kuoltuaan. Ratsumiehet -ilmoittavat kautta koko Lakonian tapauksesta, ja kaupungissa taas -kulkevat naiset ympäri, kalistaen kattilaa. Sittenkuin tämä on -tapahtunut, täytyy joka huoneesta kahden vapaan, miehen ja naisen, -pukeutua surupukuun; ja jolleivät he sitä tee, tuomitaan heidät suuriin -sakkoihin. Ne menot, joita lakedaimonilaiset noudattavat kuningastensa -kuoltua, ovat samanlaisia kuin Aasiassa asuvilla barbareilla; -noudattavatpa useimmat barbarit samoja menoja kuningastensa kuoltua. -Sillä milloin lakedaimonilaisten kuningas kuolee, täytyy vielä, paitsi -spartalaisia, koko Lakoniasta perioikien määrätyssä luvussa pakosta -ottaa osaa suruun. Sittenkuin näitä sekä heloteja ja itse spartalaisia -on kerääntynyt yhteen monta tuhatta miestä yhdessä vaimojensa kanssa, -niin he lyövät rajusti otsaansa, vaikeroivat kauheasti ja sanovat aina, -että viimeksi kuollut kuningas on ollut paras. He tekevät sen kuninkaan -kuvan, joka sodassa on kuollut, ja kantavat sitä kauniilla peitteillä -koristetulla leposijalla. Ja siitä lukien, kun ovat hänet haudanneet, -ei kymmeneen päivään pidetä mitään kokousta torilla eikä toimiteta -virkamiesten vaalia, vaan he pitävät surua niiden päivien kestäessä. - -59. Myös eräässä toisessa kohdassa he pitävät yhtä persialaisten -kanssa. Kun kuninkaan kuoltua toinen tulee kuninkaaksi, niin -jälkimäinen, astuessaan hallitukseen, vapauttaa velastaan jokaisen, -joka on jotakin velkaa spartalaisten joko kuninkaalle tai valtiolle. -Persiassa taas hallitukseen astuva kuningas antaa kaikille kaupungeille -anteeksi maksamatta jääneet verot. - -60. Seuraavassa kohden taas lakedaimonilaiset pitävät yhtä -egyptiläisten kanssa. Heidän kuuluttajansa, huilunsoittajansa ja -ruoankeittäjänsä perivät isiensä ammatit, niin että huilunsoittajan -pojasta tulee huilunsoittaja, ruoan keittäjän pojasta ruoankeittäjä ja -kuuluttajan pojasta kuuluttaja; eivätkä muut, jotka heleän äänensä -vuoksi ovat viimemainittuun toimeen antautuneet, heitä sulje pois, vaan -pojat täyttävät viran isän tapaan. - -61. Niin tämä tapahtuu. Mutta nyt Demaratos panetteli Kleomenesta, -joka oleskeli Aiginassa ja työskenteli Hellaan yhteiseksi hyväksi -- ei -niin paljon suosiosta aiginalaisia kohtaan kuin kateudesta ja -pahansuonnista. Kleomenes taas päätti, Aiginasta palattuaan, syöstä -Demaratoksen kuninkuudesta, jolloin hän, käydessään tämän kimppuun, -nojasi seuraavaan asianhaaraan. Spartan kuninkaana oli Ariston, joka -oli nainut kaksi vaimoa, mutta ei saanut lapsia. Ja koska hän tiesi, -että hän itse ei ollut siihen syypää, niin hän nai kolmannen vaimon. Ja -naiminen tapahtui näin. Aristonilla oli spartalaisten joukossa ystävä, -johon hän kaikista kansalaisista oli enimmin kiintynyt. Tällä miehellä -sattui olemaan vaimo, joka Spartan naisista oli kaikkein kaunein, ja -niin kauniiksi hän oli tullut oltuaan sitä ennen mitä rumin. Koska -nimittäin hänellä oli mitätön ulkomuoto, niin hänen imettäjänsä, joka -säälitteli sitä, että lapsi oli varakasten ihmisten tytär ja kuitenkin -niin rumannäköinen, sekä lisäksi vielä huomasi, kuinka vanhemmat -pitivät hänen ulkonäköään onnettomuutena, punnitsi tätä kaikkea ja -keksi seuraavan keinon. Hän kantoi tytön joka päivä Helenan pyhättöön, -joka on niinsanotussa Therapnessa, Foiben pyhätön yläpuolella. Ja joka -kerta kun imettäjä toi lapsen, niin hän seisahtui jumalankuvan eteen ja -rukoili, että jumalatar ottaisi lapselta pois rumuuden. Mutta kerran -kun imettäjä meni pyhätöstä ulos, kerrotaan hänelle ilmestyneen erään -naisen. Ja ilmestyttyään nainen oli kysynyt, mitä hän kantoi sylissään, -jolloin toinen oli sanonut kantavansa lasta; nainen oli silloin -käskenyt häntä näyttämään lasta, mutta imettäjä ei siihen suostunut, -sillä vanhemmat olivat kieltäneet häntä näyttämästä sitä kellekään. -Mutta nainen käski kaikin mokomin näyttämään sitä. Kun imettäjä -huomasi, kuinka välttämättömästi nainen tahtoi nähdä lasta, niin hän -vihdoin näytti sen. Silloin nainen silitteli lapsen päätä ja sanoi, -että hänestä oli tuleva Spartan kaunein nainen. Ja siitä päivästä -muuttui lapsen ulkonäkö. Ja kun tyttö sitten tuli naimakuntoiseksi, nai -hänet Agetos, Alkeideen poika, juuri yllämainittu Aristonin ystävä. - -62. Tähän naiseen rakastui Aiiston tulisesti. Niinpä hän keksi -tällaisen juonen. Hän lupasi itse antaa ystävälleen, mainitun vaimon -miehelle, koko omaisuudestaan lahjaksi sen, minkä toinen vain tahtoi, -ja käski ystävän niinikään antaa hänelle vastalahjan. Ollenkaan -pelkäämättä vaimonsa puolesta, koska tiesi, että Aristonillakin oli -vaimo, ystävä suostui siihen, ja sitten he vielä valalla vahvistivat -sopimuksensa. Senjälkeen Ariston antoi sen, minkä Agetos oli Aristonin -kalleuksien joukosta itselleen valinnut mitä sitten lienee ollut. Mutta -kun hän itse parhaillaan oli etsivinään vastalahjaa poisvietäväksi -ystävältä, niin hän koettikin viedä pois ystävän vaimon. Agetos sanoi -suostuneensa kaikkeen muuhun, paitsi siihen ainoaan; mutta valan ja -petollisen juonen pakoittamana hän kuitenkin salli viedä hänet pois. - -63. Sillä tavoin siis Ariston otti kolmannen vaimon, sitä ennen -hyljättyään toisen vaimonsa. Mutta ennen aikojaan ja ennenkuin kymmenen -kuukautta oli umpeen kulunut, tämä kolmas vaimo synnyttää juuri -yllämainitun Demaratoksen. Ja muuan kotoväestä tuli ilmoittamaan -Aristonille, joka yhdessä eforien kanssa istui neuvostossa, että -hänelle oli syntynyt poika. Mutta hän, joka hyvin muisti ajan, milloin -oli ottanut vaimonsa, laski sormillaan kuukaudet ja lausui vannoen: "Ei -se liene minun poikani." Sen kuulivat kyllä eforit, mutta eivät -kuitenkaan sillä haavaa ollenkaan siitä piitanneet. Ja poika kasvoi, ja -Ariston katui niin lausuneensa, sillä hän oli vallan varmasti -vakuutettu siitä, että Demaratos oli hänen poikansa. Ja hän antoi -hänelle nimeksi "Demaratos" [s.o. "Kansan rukoilema"] siitä syystä, -että spartalaiset sitä ennen olivat julkisissa rukouksissaan anoneet, -että Aristonille, jota he kunnioittivat yhtä paljon kuin mitä edellistä -kuningasta hyvänsä, syntyisi poika. - -64. Siitä syystä pantiin hänelle nimeksi Demaratos. Jonkun ajan -kuluttua kuoli Ariston, ja Demaratos sai hallituksen. Mutta kohtalo oli -nähtävästi niin määrännyt, että kun tämä seikka tulisi tunnetuksi, se -oli syöksevä Demaratoksen pois kuninkuudesta. Ja se tapahtui -seuraavasta syystä. Demaratos oli jo ennen, silloin kun hän oli vienyt -sotajoukon pois Eleusiistä, ankarasti riitaantunut Kleomeneen kanssa, -ja niinpä nyt taaskin, kun Kleomenes oli mennyt niitä aiginalaisia -vastaan, jotka olivat meedialaismielisiä. - -65. Kleomenes hankkiutui nyt kostamaan ja teki Leutykhideen kanssa, -joka oli Agiin pojan, Menareen, poika ja kuului samaan huoneeseen kuin -Demaratos, semmoisen sopimuksen, että jos Kleomenes tekisi Leutykhideen -kuninkaaksi Demaratoksen sijalle, niin Leutykhides seuraisi häntä -retkelle aiginalaisia vastaan. Leutykhides taas oli tullut Demaratoksen -vihamieheksi varsinkin seuraavan tapauksen johdosta. Leutykhides oli -kihlannut Perkaloksen, Demarmenoksen pojan, Khilonin, tyttären, mutta -Demaratos teki juonillaan tuon avioliiton tyhjäksi ryöstämällä itse -sitä ennen Perkaloksen, jonka hän otti vaimokseen. Tästä aiheesta oli -Leutykhideen vihollisuus Demaratosta kohtaan saanut alkunsa. Ja nyt -Leutykhides Kleomeneen vaikutuksesta vannomalla syyttää Demaratosta, -väittäen, että hän ei kohtuudenmukaisesti ole spartalaisten kuninkaana, -koska hän ei ole Aristonin poika. Ja valan tehtyään hän syyttää -Demaratosta oikeuden edessä, vetämällä jälleen esille sen sanan, minkä -Ariston lausui, silloin kun orja ilmoitti hänelle, että oli syntynyt -poika, ja kuinka hän laskettuaan kuukaudet vannomalla väitti, että -lapsi ei ollut hänen omansa. Nojautuen siis tähän lauseeseen -Leutykhides osoitti, että Demaratos ei ollut Aristonin poika ja ettei -hän kohtuudenmukaisesti ollut Spartan kuninkaana; ja tällöin hän otti -todistajiksi ne eforit, jotka silloin sattuivat olemaan neuvostossa ja -olivat kuulleet tämän Aristonin lauseen. - -66. Kun tämän johdosta kesti riitaa, katsoivat vihdoin spartalaiset -parhaaksi kysyä Delfoin oraakelilta, oliko Demaratos Aristonin poika. -Mutta kun asia sitten Kleomeneen vaikutuksesta ilmoitettiin Pytialle, -niin Kleomenes sai puolelleen Aristofantoksen pojan Kobonin, erään -Delfoissa erittäin mahtavan miehen, ja Kobon taas taivutti -tietäjäpapittaren Periallan sanomaan, niinkuin Kleomenes tahtoi -sanottavan. Siten Pytia sanansaattajain kysyessä julisti, että -Demaratos ei ollut Aristonin poika. Myöhemmin tuli kuitenkin asia -tunnetuksi, jolloin Kobonin täytyi paeta Delfoista, ja Perialla -tietäjätär eroitettiin kunniatoimestaan. - -67. Niin tapahtui Demaratoksen eroittaminen kuninkuudesta. Mutta -seuraavan häväistyksen johdosta Demaratos pakeni Spartasta Meediaan. -Tultuaan eroitetuksi kuninkuudesta Demaratos valittiin hoitamaan erästä -virkaa. Olipa sitten Gymnopaidiai-juhla, jota Demaratos oli katsomassa. -Silloin Leutykhides, joka itse jo oli tullut kuninkaaksi Demaratoksen -sijalle, lähetti palvelijan ilkkumaan ja häväisemään Demaratosta ja -käski kysyä häneltä, miltä viranhoito tuntui kuninkaana-olon jälkeen. -Harmistuneena kysymyksestä Demaratos sanoi itse kyllä jo kokeneensa -kumpaakin, mutta toisen ei sitä tehneen; tuo kysymys oli kuitenkin -oleva alkuna joko tuhatkertaiseen onnettomuuteen tai tuhatkertaiseen -onneen. Sen lausuttuaan ja peitettyään kasvonsa hän läksi katsomosta -kotiinsa ja valmisti sekä uhrasi heti Zeulle härän, jonka tehtyään hän -kutsui saapuville äitinsä. - -68. Äidin saavuttua Demaratos asetti hänen käsiinsä osan sisälmyksistä -ja rukoili häntä näin sanoen: "Oi äiti, ottaen todistajikseni niin -hyvin muut jumalat kuin erittäin tämän taloa-suojaavan Zeun minä -rukoilen sinua ilmaisemaan minulle totuudenmukaisesti, kuka oikeastaan -on minun isäni. Sillä riidan kestäessä Leutykhides väitti ja sanoi, -että sinä olit edellisestä miehestäsi raskaana, kun jouduit -Aristonille. Toiset pitävät vielä riettaampaa puhetta, kun väittävät, -että sinä olet käynyt aasirengin luona ja että minä muka olen hänen -poikansa. Minä rukoilen senvuoksi kautta jumalain, että sanoisit -totuuden. Ethän sinä, joskin olet tehnyt jotakin sellaista, mitä on -puhuttu, ole ainoa, joka niin olet tehnyt, vaan monet sinun kanssasi -ovat sen tehneet. Ja Spartassa on yleinen puhe se, että Aristonilla ei -ollut siitoskykyä; muutenhan olisivat hänen edellisetkin vaimonsa -synnyttäneet." - -69. Siten Demaratos puhui, mutta äiti vastasi näin: "Oi poikani, koska -rukoilemalla pyydät minua lausumaan totuuden, olet myös saapa tietää -koko totuuden. Kolmantena yönä siitä, kun Ariston toi minut kotiinsa, -tuli minun luokseni Aristonin näköinen haamu, joka lepäsi kanssani ja -sen tehtyään pani päähäni ne seppeleet, jotka hänellä oli muassaan. -Sitten hän meni menojaan, ja senjälkeen tuli Ariston. Nähdessään, että -minulla oli seppeleet, hän kysyi, kuka ne oli minulle antanut. Minä -väitin, että hän itse oli sen tehnyt, vaan hän ei sitä myöntänyt. Mutta -minä vannoin ja sanoin, ettei hän tehnyt kauniisti, kun kielsi; olihan -hän itse vähää ennen tullut ja levännyt kanssani ja sitten antanut -minulle seppeleet. Mutta kun Ariston kuuli minun vannovan, niin -hän älysi, että tapaus oli yli-inhimillinen. Tulipa sitten vielä -ilmi, että seppeleet olivat peräisin pihaportin viereisestä -puolijumalan-pyhätöstä, jota sanotaan Astrobakoksen pyhätöksi, ja -toiseksi tietäjät selittivät, että haamu juuri oli ollut tuo -puolijumala. Niinpä sinä, oi poika, tunnet kaiken, mitä tahdotkin saada -tietää. Sillä joko sinä olet tästä puolijumalasta syntyisin ja isäsi -siis Astrobakos-puolijumala, taikka sitten Ariston; sillä sinä yönä -sinun elämäsi sikisi. Sinun vihamiehesi ahdistavat sinua, varsinkin -sanomalla, että Ariston itse, kun hänelle ilmoitettiin sinut -syntyneeksi, useiden kuullen oli kieltänyt sinun olevan hänen poikansa, -muka siksi, että aika, kymmenen kuukautta, ei ollut kulunut umpeen. -Mutta sen sanan hän päästi, siksi ettei tuntenut niitä asioita. Sillä -naisethan synnyttävät niin hyvin yhdeksännellä kuin seitsemännellä -kuukaudella, eivätkä kaikki kymmenen kuukautta täyttäneinä. Nytpä minä, -oi poika, synnytin sinut seitsemännellä kuukaudella. Huomasipa itse -Aristonkin vähän aikaa myöhemmin ajattelemattomuudesta päästäneensä -tuon sanan. Älä usko muita juttuja syntymästäsi, sillä olet kuullut -kaikki aivan totuuden mukaan. Mutta aasirenkien kanssa synnytelkööt -vaimot lapsia Leutykhideelle itselleen ja niille, jotka moista -puhuvat." - -70. Niin sanoi äiti. Mutta saatuaan tietää, mitä tahtoi, Demaratos otti -mukaansa evästä ja matkusti Eliiseen, ollen matkustavinansa Delfoihin -kysymään neuvoa oraakelilta. Vaan lakedaimonilaiset, jotka epäilivät, -että hän yritti karata, ajoivat häntä takaa. Ja nähtävästi -Demaratos ennätti päästä Eliistä meren poikki Zakynthokseen. Mutta -lakedaimonilaiset tulivat sinne jälestä ja koettivat ottaa hänet kiinni -sekä veivät pois hänen palvelijansa, Zakyntholaiset eivät kuitenkaan -luovuttaneet häntä. Sieltä hän sittemmin matkusti Aasiaan Dareios -kuninkaan luo. Viimemainittu otti hänet suurenmoisesti vastaan ja antoi -hänelle maata sekä kaupunkeja. Sillä tavoin ja sellaisten vaiheiden -jälkeen saapui Aasiaan Demaratos, joka useasti oli lakedaimonilaisten -kesken kunnostanut itseään sekä toimissa että neuvoissa ja varsinkin -oli tuottanut heille kunniaa voittaessaan nelivaljakolla Olympian -kilpaleikeissä, ollen kaikista Spartan kuninkaista ainoa, joka sen oli -tehnyt. - -71. Demaratoksen menetettyä kuninkuutensa otti Leutykhides, Menareen -poika, vastaan hallituksen, ja tälle syntyi poika Zeuxidemos, jota -muutamat spartalaiset nimittivät Kyniskokseksi. Tämä Zeuxidemos ei -tullut Spartan kuninkaaksi. Hän kuoli näet ennen Leutykhidestä ja jätti -jälkeensä Arkhidemos nimisen pojan. Kadotettuaan Zeuxidemoksen -Leutykhides nai toisen vaimon, Eurydamen, joka oli Menioksen sisar ja -Diaktorideen tytär. Tästä hänelle ei syntynyt mitään miespuolista -perillistä, mutta sensijaan tytär Lampito, jonka Zeuxidemoksen poika -Arkhidemos Leutykhideen suostumuksella nai. - -72. Mutta eipä Leutykhideskään saanut vanheta Spartassa, vaan sai -tavallaan maksaa Demaratokselle tekemänsä teon. Hän johti näet -lakedaimonilaisten sotajoukon Tessaliaan, jolloin hänen olisi ollut -mahdollista saattaa koko maa käskynalaisekseen, vaan hän antoi lahjoa -itsensä suurella rahasummalla. Mutta hänet tavattiin leirissä itse -teosta, kun hän istui rahapussilla, joka oli täynnään hopeaa, ja -vedettiin oikeuteen. Hän kuitenkin pakeni Spartasta, ja hänen talonsa -revittiin. Silloin hän pakeni Tegeaan ja kuoli siellä. - -73. Tämä tapahtui myöhemmin. Mutta sillä kertaa, kun nyt Kleomeneen -hanke Demaratosta vastaan oli onnistunut, meni hän heti Leutykhideen -keralla aiginalaisia vastaan, joille hän oli kovin vihoissaan itseänsä -kohdanneen häväistyksen vuoksi. Kun nyt molemmat kuninkaat tulivat -aiginalaisia vastaan, katsoivat nämä parhaaksi olla enää vastarintaa -tekemättä, ja kuninkaat valitsivat aiginalaisten joukosta kymmenen sekä -rikkautensa että syntyperänsä puolesta huomatuinta miestä ja veivät -heidät pois, muiden muassa myös Krioksen, Polykritoksen pojan, ja -Kasamboksen, Aristokrateen pojan, jotka olivat mahtavimmat. Nämä he -veivät Attikaan ja jättivät heidät pantiksi aiginalaisten pahimmille -vihollisille, atenalaisille. - -74. Mutta kun sittemmin Kleomeneen häijyt vehkeet Demaratosta vastaan -tulivat ilmi, alkoi hän pelätä spartalaisia ja poistui salaa -Tessaliaan. Sieltä hän saapui Arkadiaan, ryhtyen vehkeilyihin ja -yllyttäen arkadeja Spartaa vastaan. Ja hän käytti kaikenmoisia valoja -saadakseen heidät seuraamaan itseään, mihin hän vain heidät johtaisi. -Niinpä hän muun muassa myös hartaasti halusi viedä Arkadien johtomiehet -Nonakris kaupunkiin, vannottaakseen heitä Styxin veden kautta. Mainitun -kaupungin ääressä kertovat nimittäin arkadit Styxin veden olevan, ja se -on tämäntapainen. Vähäinen, kalliosta valuva vesimäärä vuotaa notkoon, -ja ylt'ympäri notkon kiertää aitaus. Nonakris taas, jonka luona tämä -lähde on, on kaupunki Arkadiassa, lähellä Feneosta. - -75. Huomattuaan Kleomeneen tämmöistä puuhaavan toivat -lakedaimonilaiset, jotka häntä pelkäsivät, hänet kotia Spartaan ja -asettivat hänet hoitamaan niitä samoja toimia, joita hän ennenkin oli -hoitanut. Mutta heti kotiin tultuaan hän joutui mielisairaaksi, oltuaan -jo sitä ennenkin hieman sekapäinen. Niinpä hän, joka kerta kun kohtasi -jonkun spartalaisen, sauvallaan töykkäsi tätä kasvoihin. Koska hän nyt -teki näin ja oli aivan mielensä menettänyt, sitoivat sukulaiset hänet -jalkapuuhun. Mutta kun hän sidottuna ollessaan huomasi vartijan jääneen -yksikseen, pyysi hän veistä. Kun ei vartija aluksi tahtonut sitä antaa, -uhkasi Kleomenes vastaisuudessa muuten kostavansa, niin että vartija, -joka oli heloti, uhkausten pelosta vihdoin antoi hänelle veitsen. -Saatuaan käteensä aseen Kleomenes silpoi itseään, alkaen pohkeista. Ja -viiltäen ruumistaan pitkin pituuttaan eteni hän pohkeista reisiin -saakka, reisistä lonkkaan ja nivuslihoihin, kunnes pääsi vatsaan, ja -tätä vihloessaan hän heitti henkensä. Ja niinkuin useimmat helleenit -kertovat, hän sai tämän lopun siitä syystä, että hän oli taivuttanut -Pytian puhumaan, sillä tavoin kuin tämä Demaratoksen suhteen oli -puhunut, mutta, niinkuin atenalaiset yksin sanovat, siitä syystä, että -hän oli hyökännyt Eleusiiseen ja hakkauttanut paljaaksi jumalatarten -temppelitarhan, tahi, niinkuin vihdoin argolaiset väittävät, siitä -syystä, että hän oli houkutellut sikäläisestä Argoksen pyhätöstä ne -argolaiset, jotka taistelusta olivat sinne paenneet, ja lyönyt heidät -kuoliaaksi sekä pyhää lehtoa kunnioittamatta sytyttänyt sen tuleen. - -76. Sillä kun Kleomenes kerran kysyi neuvoa Delfoin oraakelilta, -vastattiin, että hän oli valloittava Argoksen. Spartalaisten -keralla hän siis saapui Erasinos-joelle, jonka kerrotaan virtaavan -Stymfalis-järvestä. Tämä järvi laskee nimittäin näkymättömään kuiluun, -mutta sen vesi tulee jälleen näkyviin Argoksessa; tästä alkaen -argolaiset kuitenkin jo sanovat sitä Erasinokseksi. Saavuttuaan siis -tälle joelle Kleomenes sille teurasti uhrieläimen. Mutta uhrienteet -eivät ollenkaan olleet hänen ylimenolleen suotuisat. Silloin hän lausui -kyllä ihailevansa Erasinosta, koska se ei pettänyt omia maanmiehiään, -mutta lisäsi, että argolaiset eivät silti tulisi jäämään rankaisematta. -Senjälkeen hän väistyi pois ja vei sotajoukkonsa Thyreaan, missä uhrasi -merelle sonnin, ja vei sitten miehistönsä laivoissa Tirynsin alueelle -ja Naupliaan. - -77. Tämän kuultuaan argolaiset riensivät merenrannalle. Ja saavuttuaan -Hesipeia nimiseen paikkaan, lähelle Tirynsiä, asettuivat he leiriin -vastapäätä lakedaimonilaisia, jääden näistä vain lyhyen välimatkan -päähän. Tällöin eivät argolaiset niin paljon pelänneet avonaista -taistelua, kuin että heidät vilpillä yllätettäisiin. Sillä juuri -tämmöisen tapauksen varalle oli annettu se oraakelivastaus, jonka Pytia -julisti yhteisesti heille ja miletolaisille ja joka kuului näin: - - "Mutta kun miehestä voiton vienyt on nainen ja maasta - pois hänet häätänyt, Argoksess' ikikunnian saanut, - silloin tuskissaan moni argotar poskensa raastaa. - Näin sukupolvet vastaisetkin virkkavat kerran: - Keihäs kauhean kaatanut on monikiemura-käärmeen." - -Kaikki tämä siis herätti pelkoa argolaisissa. He päättivät senvuoksi -seurata vihollisten kuuluttajan esimerkkiä ja tämän päätöksen tehtyään -he menettelivät näin. Joka kerta kun spartalainen kuuluttaja antoi -merkin lakedaimonilaisille, noudattivat argolaisetkin sitä. - -78. Huomattuaan, että argolaiset aina tekivät hänen oman kuuluttajansa -antaman merkin mukaan, käski Kleomenes, että silloin kun kuuluttaja -antaisi merkin käydä suurustamaan, he tarttuisivat aseisiin ja -kävisivät argolaisia vastaan. Ja lakedaimonilaiset tekivätkin näin. -Sillä kun argolaiset kuuluttajan merkin mukaisesti parhaillaan -suurustivat, hyökkäsivät lakedaimonilaiset heidän kimppuunsa ja -surmasivat useita heistä, mutta vielä useampia, jotka olivat paenneet -Argoksen lehtoon, he saartoivat ja vartioivat. - -79. Sitten Kleomenes teki näin. Hänellä oli luonaan karkulaisia, joilta -hän sai tietää pyhättöön suljettujen argolaisten nimet, ja nyt hän -lähetti kuuluttajan kutsumaan heitä sieltä pois, mainiten nimeltä -kunkin; ja samalla hän käski sanoa saaneensa heistä lunnaat. Ja -lunnaina on peloponnesolaisilla jokaisesta vangista säädettynä kaksi -minaa. Tällä tavoin siis Kleomenes kutsutti yksitellen pois -viisikymmentä argolaista ja surmasi heidät Ja tämä toimitettiin siten, -että muut temppelitarhassa olevat argolaiset eivät siitä tienneet -mitään. Sillä koska metsikkö oli sankka, eivät siellä olijat nähneet, -kuinka ulkopuolella olevien kävi, ennenkuin muuan heistä kiipesi puuhun -ja sen latvasta näki, mitä tapahtui. Ja nyt he eivät enää sen koommin -kutsuttaessa lähteneet ulos. - -SO. Silloin Kleomenes käski kaikkien helotien pinoa halkoja lehdon -ympäri, ja heidän tehtyään tämän hän sytytti sen tuleen. Ja kun se jo -paloi, kysyi hän eräältä karkulaiselta, minkä jumalan oma lehto oli. -Karkulainen sanoi sen olevan Argoksen oman. Tämän kuultuaan Kleomenes -raskaasti huoahtaen lausui: "Oi ennuslauseiden antaja Apollon, suuresti -olet minua pettänyt, kun lausuit, että muka olin valloittava Argoksen. -Nyt käsitän, että ennuslause jo onkin mennyt täytäntöön." - -81. Senjälkeen Kleomenes antoi suurimman osan sotajoukkoaan lähteä -takaisin Spartaan, mutta otti itse mukaansa tuhat parasta miestä ja -meni Heran pyhättöön uhraamaan. Mutta kun hän tahtoi uhrata alttarilla, -kielsi sen pappi sanoen, ettei vieraan ollut sallittu uhrata siellä. -Vaan Kleomenes käski helotien viedä papin pois alttarin luota ja -ruoskia häntä, ja sitten hän itse uhrasi. Ja sen tehtyään hän palasi -Spartaan. - -82. Kleomeneen tultua kotiin haastoivat hänen vihamiehensä hänet -eforien eteen väittäen, että hän, vaikka helposti olisi voinut -valloittaa Argoksen, oli jättänyt sen tekemättä, syystä että oli -ottanut vastaan lahjoja. Kleomenes puolestaan lausui heille -- en saata -tarkalleen sanoa, puhuiko hän siinä totta vai valetta --, että hän -luuli jumalan ennuslauseen toteutuneen, silloin kun he olivat -valloittaneet Argoksen pyhätön. Tästä syystä siis hän ei ollut katsonut -oikeaksi koettaa käydä kaupungin kimppuun, ennenkuin oli uhrannut ja -saanut selville, salliko jumala tämän vai oliko hän sen estävä. -Uhratessaan Heran pyhätössä Kleomenes kyllä sitten sai suotuisia -enteitä, mutta kun jumalankuvan rinnasta äkkiä välähti tulenliekki, -huomasi hän asian todellisen laidan, että hän nimittäin ei ollut -valloittava Argosta. Sillä jos liekki olisi jumalankuvan päästä -leimahtanut, olisi hän voinut valloittaa kaupungin kaikkineen -päivineen, mutta kun se leimahti rinnasta, käsitti hän tehneensä -kaiken, mitä jumala tahtoi tapahtuvaksi. Tämä hänen selityksensä tuntui -spartalaisista uskottavalta ja todenmukaiselta, ja suurella äänten -enemmistöllä hänet vapautettiin syytöksestä. - -83. Mutta Argos joutui siihen määrään tyhjäksi miehistä, että -sikäläiset orjat ottivat haltuunsa koko johdon, halliten ja hoitaen -asioita, kunnes kaatuneitten pojat olivat varttuneet nuorukaisiksi. -Nämä ottivat jälleen haltuunsa Argoksen ja karkoittivat orjat. Mutta -kun viimemainitut olivat häädetyt pois, niin he taistelulla valtasivat -Tirynsin. Jonkun aikaa heidän välillään vallitsi sovinto, mutta -myöhemmin tuli orjien tykö Kleandros niminen tietäjä, syntyperältään -figalialainen Arkadiasta. Tämä kehoitti orjia käymään herrojensa -kimppuun. Sen johdosta kesti heidän välillään sotaa kauan aikaa, kunnes -vihdoin argolaiset vaivoin pääsivät voitolle. - -84. Argolaiset väittävät siis, että Kleomenes tästä syystä tuli -hulluksi ja sai niin surkean lopun. Spartalaiset itse sitävastoin -väittävät, ettei Kleomenes minkään jumaluuden vaikutuksesta tullut -hulluksi, vaan että hän seurustellessaan skyytien kanssa oli -ruvennut juomaan sekoittamatonta viiniä ja siitä tullut hulluksi. -Paimentolais-skyytit olivat nimittäin, senjälkeen kuin Dareios oli -hyökännyt heidän maahansa, kiihkeästi halunneet kostaa hänelle, ja -siitä syystä lähettäneet sanan Spartaan ja tehneet sotaliiton sekä -semmoisen sopimuksen, että skyytien itsensä piti Fasis-joen kohdalta -koettaa tunkeutua Meedianmaahan, mutta käskeä spartalaisten, -Efesoksesta käsin, nousta sisämaahan ja sitten yhtyä heihin samassa -paikassa. Niinpä he kertovat, että kun skyytit tässä tarkoituksessa -olivat tulleet, Kleomenes seurusteli heidän kanssaan liian paljon, ja -kohtuullista enemmän heidän kanssaan seurustellessaan hän muka heiltä -oppi juomaan sekoittamatonta viiniä. Ja siitä arvelevat spartalaiset -hänen tulleen hulluksi. Siitä perin, milloin he, kuten itse kertovat, -tahtovat juoda jotakin väkevämpää, sanovat he: "Ota skyytin ryyppy!" -Niin kertovat spartalaiset Kleomeneesta. Mutta minun luullakseni -Kleomenes kärsi tämän rangaistuksen Demaratoksen vuoksi. - -85. Saatuaan tietää Kleomeneen kuolemasta lähettivät aiginalaiset -sanansaattajia Spartaan syyttämään Leutykhidestä niitten panttivankien -vuoksi, joita pidätettiin Atenassa [ks. luku 73]. Lakedaimonilaiset -asettivat tuomioistuimen, havaitsivat, että Leutykhides oli -häpeällisesti kohdellut aiginalaisia, ja tuomitsivat hänet -luovutettavaksi pois Aiginaan, Atenassa pidätettyjen miesten sijasta. -Mutta kun aiginalaiset juuri olivat viemäisillään Leutykhideen pois, -lausui heille Theasides, Leoprepeen poika, joka oli Spartassa -arvossapidetty mies, näin: "Mitä aiotte tehdä, Aiginan miehet? Viedäkö -Spartan kuninkaan, jonka kansalaisensa ovat luovuttaneet? Joskin -spartalaiset vihoissaan nyt ovat näin päättäneet, niin katsokaa vain, -etteivät, jos tämän panette toimeen, myöhemmin tuota turmiota ja -onnettomuutta maahanne." Sen kuultuaan aiginalaiset luopuivat viemästä -Leutykhideen pois, mutta tekivät semmoisen sopimuksen, että hän -seuraisi heitä Atenaan ja siellä luovuttaisi miehet aiginalaisille. - -86. Atenaan saavuttuaan Leutykhides vaati pois panttivankeja, mutta -atenalaiset, jotka eivät tahtoneet niitä antaa, vetivät esille -verukkeita sanoen, että koska kaksi kuningasta oli pantin heille -jättänyt, niin he eivät pitäneet oikeana antaa sitä pois toiselle, -toisen olematta läsnä. Kun atenalaiset eivät sanoneet aikovansa niitä -luovuttaa, puhui Leutykhides heille näin: "Tehkää vain, atenalaiset, -kummin itse tahdotte. Mutta jos luovutatte heidät, teette oikein, -jos taas ette luovuta, päinvastoin. Tahdon kuitenkin mainita teille, -kuinka kerran Spartassa kävi erään pantin. Meidän spartalaisten kesken -käy kertomus, että kolme miespolvea ennen minua Lakedaimonissa eli -Glaukos, Epikydeen poika. Tästä miehestä meillä mainitaan, että hän -sekä kaikissa muissa kohdin oli ensimäinen että erittäin oli -oikeamielisyydestään parhaimmassa huudossa kaikista, jotka siihen -aikaan Lakedaimonissa asuivat. Hänelle nyt sattui, kuten meillä -kerrotaan, sallimuksen määräämänä aikana tällainen tapaus. Muuan -miletolainen mies saapui Spartaan, tuli hänen puheilleen ja teki -tällaisen esityksen: 'Minä olen miletolainen ja olen tullut -nauttiakseni hyötyä sinun oikeamielisyydestäsi, Glaukos. Sillä koska -kautta koko suuren Hellaan ja myös Iooniassa on ollut paljon puhetta -sinun oikeamielisyydestäsi, niin minä harkitsin itsekseni, kuinka -vaaranalainen Ioonia vanhastaan on, kun sitävastoin Peloponnesos elelee -rauhassa ja turvassa, ja kuinka meillä ei ollenkaan saa nähdä -rikkauksien säilyvän samoissa käsissä. Tätä siis tuumiessani ja -miettiessäni näytti minusta parhaalta muuttaa puolet koko -omaisuudestani rahaksi ja uskoa se sinun huostaasi, hyvin ymmärtäen, -että rahat sinun luonasi talletettuina tulevat säilymään. Ota nyt siis -vastaan rahani ja ota sekä säilytä nämä tunnukset. Ja anna sille, jolla -ne on mukanaan, rahat pois, hänen vaatiessaan.' Näin puhui Miletoksesta -tullut vieras, ja Glaukos otti pantin vastaan äskenmainitulla ehdolla. -Pitkän ajan kuluttua tulivat sitten Spartaan sen miehen lapset, joka -oli Glaukokselle uskonut rahat. He tulivat hänen puheilleen, näyttivät -tunnuksiaan ja vaativat pois rahoja. Mutta Glaukos hylkäsi vaatimuksen -vastaten näin: 'En minä muista sellaista tapausta, eikä mieleeni johdu -mitään semmoista, mitä te puhutte. Mutta jos se muistuu mieleeni, niin -tahdon tehdä kaiken, mitä kohtuus vaatii. Sillä jos minä olen jotakin -vastaanottanut, tahdon oikeudenmukaisesti antaa sen takaisin, ja jos -minä en ensinkään ole mitään vastaanottanut, tahdon teihin nähden -menetellä helleenien lakien mukaisesti. Minä annan teille siis neljän -kuukauden ajan tästä lukien, näyttääksenne toteen vaatimuksenne.' -Pahoillaan läksivät miletolaiset matkaansa, koska luulivat rahansa -menetetyiksi. Glaukos taas matkusti Delfoihin kysymään neuvoa -oraakelilta. Mutta kun hän siellä kysyi, voisiko hän valalla saada -rahat omikseen, uhkasi Pytia häntä seuraavin sanoin: - - "Hetkeksi hyödyttää, oi Glaukos, laps Epikydeen, - vannoa väärin ja itselleen raha ryöstäen voittaa. - Vanno'os siis! Valan täyttäjäkään ei kuoloa vältä. - Vaan valan lapsi se jää, nimi puuttuvi, ei ole kätt', - ei jalkoakaan, mut on nopsa se seuraamaan, koko heimon - kunnes on raastanut pois, nukutellut huonehen kaiken. - Vaan valakelvon vaurastuu suku suosima onnen." - -"Tämän kuultuaan Glaukos pyysi, että jumala antaisi hänen puheensa -anteeksi. Mutta Pytia virkkoi, että on yhdentekevää, kiusaako jumalaa -vai tekeekö pahaa. Silloin Glaukos noudatti luokseen miletolaiset -vieraat ja antoi heille pois rahat. -- Mutta minä tahdon mainita, minkä -vuoksi ryhdyin teille kertomaan tämän tapauksen, atenalaiset: -Glaukoksen suvusta ei tätä nykyä ole jälellä ketään, eikä ole olemassa -mitään kotiliettä, jota pidettäisiin hänen omanaan, vaan on hänen -muistonsa juurta myöten hävinnyt Spartasta. Niin tärkeätä on, ettei -edes ajattelekaan muuta, kuin antaa pois pantin vaadittaessa." - -87. Näin lausui Leutykhides. Mutta koska atenalaiset eivät sittenkään -häntä kuunnelleet, läksi hän matkoihinsa. Vaan ennenkuin vielä -aiginalaiset olivat antaneet hyvitystä atenalaisille niistä -loukkauksista, joita he teebalaisten mieliksi olivat heille tuottaneet, -tekivät he näin. Vihoissaan atenalaisille ja arvellen kärsineensä -näiden puolelta loukkausta, he hankkiutuivat kostamaan heille. Ja kun -nyt atenalaisilla oli viisisoutu Sunionin luona, asettuivat -aiginalaiset väijyksiin ja valtasivat pyhän juhlalaivan, joka oli -täynnään Atenan ensimäisiä miehiä, ja ottivat vangiksi sekä sitoivat -miehet. - -88. Saatuaan tämmöistä kohtelua aiginalaisten puolelta osakseen eivät -atenalaiset enää vitkastelleet, vaan koettivat keksiä kaikkea, mitä -vain voivat aiginalaisia vahingoittaakseen. Aiginassa oli muuan -arvossapidetty mies, Nikodromos, jota sanottiin Knoithoksen pojaksi. -Kun nyt tämä, joka oli suutuksissaan aiginalaisille siitä, että he -aikaisemmin olivat ajaneet hänet saaresta pois, sai tietää atenalaisten -juuri silloin olevan valmiina tuottamaan aiginalaisille vahinkoa, niin -hän sopi atenalaisten kanssa Aiginan kavaltamisesta ja määräsi päivän, -milloin hän aikoi käydä käsiksi asiaan ja milloin viimeistään -atenalaisten oli tultava avuksi. - -89. Senjälkeen hän atenalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti -ottaa haltuunsa niinsanotun vanhan kaupungin. Mutta atenalaiset eivät -saapuneetkaan oikeaan aikaan. Sillä heillä ei sattunut olemaan laivoja, -jotka taistelussa olisivat voineet pitää puoliaan aiginalaisten laivoja -vastaan. He pyysivät senvuoksi korintolaisilta laivoja lainaksi, mutta -sillä välin meni heidän hankkeensa hukkaan. Korintolaiset, jotka siihen -aikaan olivat erittäin ystävällisissä väleissä atenalaisten kanssa, -luovuttivat näiden pyynnöstä heille kaksikymmentä laivaa, antaen ne -vuokraksi viidestä drakmasta; sillä lain mukaan heillä ei ollut -oikeutta antaa niitä lahjaksi. Saatuaan siis nämä ja otettuaan myötään -omansa atenalaiset miehittivät kaikkiaan seitsemänkymmentä laivaa ja -purjehtivat Aiginaa vastaan, mutta myöhästyivät yhden päivän. - -90. Mutta kun atenalaiset eivät oikeaan aikaan tulleet saapuville, -astui Nikodromos alukseen ja karkasi Aiginasta. Hänen mukanaan seurasi -muitakin aiginalaisia, ja atenalaiset antoivat heille Sunionin -asuttavaksi. Sieltä käsin he sitten ryöstelivät saaressa asuvia -aiginalaisia. - -91. Tämä tapahtui kuitenkin myöhemmin. -- Mutta aiginalaisten varakkaat -pääsivät voitolle rahvaasta, joka yhdessä Nikodromoksen kanssa oli -noussut kapinaan, ja saatuaan nämä kukistetuiksi veivät he heidät ulos -kaupungista surmattavaksi. Tästä tapauksesta heihin jäi verisyy, jota -he kaikista yrityksistään huolimatta eivät kyenneet sovittamaan, vaan -ennenkuin jumalatar oli heihin leppynyt joutuivat he saarestaan -karkoitetuiksi. He ottivat näet vangiksi seitsemänsataa rahvaanmiestä -ja veivät heidät surmattavaksi. Mutta yksi näistä pääsi irti -kahleistaan ja pakeni Demeter Thesmoforoksen temppelin esipihaan, -tarttui ovirenkaaseen ja riippui siinä. Kun he silloin eivät saaneet -häntä vedetyksi irti, niin he hakkasivat poikki hänen kätensä ja -vetivät hänet siten pois, mutta kädet jäivät ovirenkaaseen kiinni. - -92. Näin nyt aiginalaiset tekivät itselleen. Vaan kun atenalaiset -tulivat seitsemälläkymmenellä laivallaan, taistelivat he merellä näitä -vastaan, mutta joutuivat taistelussa tappiolle. He kutsuivat silloin -avukseen entisiä liittolaisiaan, argolaisia. Mutta nämä eivät enää -heitä auttaneet, suuttuneina siitä, että ne aiginalaiset laivat, jotka -Kleomenes väkisin oli ottanut, olivat pysähtyneet Argolis-maakuntaan ja -niitten miehistö mennyt maihin yhdessä lakedaimonilaisten kanssa. Tätä -samaa hyökkäystä tehtäessä oli myös miehiä sikyonilaisista laivoista -astunut yht'aikaa maihin. Siitä syystä olivat argolaiset asettaneet -heidän maksettavakseen sakkoina tuhat talenttia, viisisataa -kumpaistenkin. Sikyonilaiset puolestaan myönsivät tehneensä väärin ja -suostuivat maksamaan sata talenttia ja saivat loput anteeksi, mutta -aiginalaiset eivät myöntyneet, vaan olivat itsepäisempiä. Siitä syystä -siis, heidän pyytäessään apua, ei valtion puolesta yksikään argolainen -enää auttanut, mutta vapaaehtoisia tuli noin tuhat. Heidän -päällikkönään oli Eurybates niminen mies, joka oli harjoittanut -viisiottelua. Useimmat heistä kuitenkaan eivät palanneet takaisin, vaan -saivat atenalaisilta surmansa Aiginassa. Itse päällikkö Eurybates -kunnosti itseään kaksintaistelussa ja tappoi sillä tavoin kolme miestä, -mutta sai neljännen, dekeleialaisen Sofaneen, kädestä surmansa. - -93. Mutta kun atenalaiset olivat epäjärjestyksessä, iskivät -aiginalaiset yhteen heidän kanssaan laivoillaan ja voittivat heidät -sekä ottivat heiltä neljä laivaa miehineen päivineen. - -94. Näin siis oli syttynyt sota atenalaisten ja aiginalaisten kesken. -Mutta koska Persian kuninkaan palvelija aina kehoitti häntä muistamaan -atenalaisia ja lisäksi peisistratidit häntä yllyttivät panettelemalla -atenalaisia, niin hän pani toimeen aikeensa. Samalla Dareios, tätä -tekosyytä käyttämällä, tahtoi laskea valtansa alle ne Hellaan valtiot, -jotka eivät olleet antaneet maata ja vettä. Mutta Mardonioksen, jonka -oli käynyt kehnosti sotaretkellä, hän eroitti ylipäällikkyydestä ja -nimitti muita ylipäälliköltä sekä lähetti ne Eretriaa ja Atenaa -vastaan, nimittäin Datiin, joka oli meedialainen syntyperältään, ja -veljensäpojan Artafreneen, Artafreneen pojan. Hän lähetti heidät -luotaan annettuaan heille toimeksi orjuuttaa Atenan ja Eretrian sekä -tuoda orjat eteensä. - -95. Niin pian kuin nämä olivat nimitetyt päälliköiksi, lähtivät -he kuninkaan luota ja saapuivat aleiselle kentälle Kilikiaan, -muassaan suuri ja hyvin varustettu maasotajoukko. Ja heidän -ollessaan siellä leirissä tuli lisäksi koko laivasto, sen mukaan -kuin itsekutakin oli käsketty sitä varustamaan. Sinne saapuivat myös -hevostenkuljetus-laivat, joita Dareios edellisenä vuotena oli käskenyt -veronalaistensa valmistaa. Sijoitettuaan niihin hevoset ja asetettuaan -maasotajoukon laivoihin he purjehtivat kuudellasadalla kolmisoudulla -Iooniaan. Sieltä he eivät suunnanneet laivoja pitkin mannermaata -suoraan Hellespontusta ja Traakiaa vastaan, vaan lähtien Samoksesta -käsin he kulkivat Ikaroksen sivu ja saarien kautta, kuten minusta -näyttää, varsinkin koska pelkäsivät purjehdusta Athoksen ympäri, -he kun edellisenä vuotena siitä matkatessaan olivat kärsineet suuren -vaurion. Siihen pakoitti heitä sitäpaitsi myös Naxos, jota ei vielä -oltu valloitettu. - -96. Ikaroksen mereltä persialaiset kulkivat Naxokseen ja laskivat -siellä maihin. Sillä tätä vastaan he, muistellen entisiä tapauksia, -ensiksi ajattelivat lähteä sotaretkelle. Naxolaiset läksivät pakoon -vuorille, koettamatta pitää puoliaan. Mutta persialaiset tekivät -orjiksi ne, jotka he heistä saivat kiinni, ja sytyttivät tuleen sekä -pyhätöt että kaupungin. Sen tehtyään he läksivät merille muita saaria -vastaan. - -97. Sillävälin kun persialaiset menettelivät näin, jättivät -delolaisetkin Deloksen ja läksivät pakoon Tenokseen. Kun laivasto -lähestyi Delosta, purjehti Datis esiin eikä sallinut laivojen laskea -ankkuriin saaren tykö, vaan vastapäätä olevan Renaian rantaan. Mutta -itse hän saatuaan tietää, missä delolaiset olivat, lähetti kuuluttajan -ja julisti heille näin: "Pyhät miehet, miksi olette lähteneet pakoon, -syyttäen minua epäystävällisestä mielialasta? Sillä osaksi minä -itsestäni olen sen päättänyt, osaksi on kuningas niin määrännyt, etten -siinä maassa, missä nuo kaksi jumalaa ovat syntyneet, ryöstä mitään, en -itse maata enkä sen asujaimia. Lähtekää nyt siis omillenne ja hoitakaa -saartanne." Niin hän käski kuuluttaa delolaisille ja sitten hän antoi -pinota alttarille kolmesataa talenttia libanotosta ja poltti sen. - -98. Sen tehtyään Datis purjehti sotajoukkonsa kera ensiksi Eretriaan, -vieden mukanaan ioonilaisia ja aiolilaisia. Ja tämän sotajoukon -lähdettyä sieltä liikkui Delos, niinkuin delolaiset kertovat, -maanjäristyksen takia, ensimäisen ja viimeisen kerran minun aikoihini -saakka. Ja sen kaiketi jumala teki, jotta se ihmisille olisi enteenä -vastaisiin onnettomuuksiin. Sillä Dareioksen, Hystaspeen pojan, ja -Xerxeen, Dareioksen pojan, sekä Artoxerxeen, Xerxeen pojan, aikana, eli -kolmen miespolven aikana peräkkäin, sattui enemmän onnettomuuksia -Hellaalle kuin kahdellakymmenellä muulla miespolvella ennen Dareiosta, -ja niistä tuli osa persialaisten puolelta, osa ylivallasta sotivien -johtovaltojen puolelta. Siten ei ollut ensinkään ihmeellistä, että -Delos, joka ennen oli ollut liikkumaton, silloin liikkui. -Hellaankielellä merkitsevät nämä nimet: Dareios "toimittajaa", Xerxes -"soturia" ja Artoxerxes "suurta soturia". Näillä nimityksillä helleenit -oman kielensä mukaan voisivat oikein nimittää näitä kuninkaita. - -99. Lähdettyään Deloksesta pois barbarit laskivat laivansa muihin -saariin, ottivat niistä sotaväkeä ja veivät panttivangeiksi -saarelaisten lapsia. Purjehtiessaan saaresta toiseen he myös laskivat -Karystokseen, sillä karystolaiset eivät olleet antaneet heille -panttivankeja ja olivat kieltäytyneet lähtemästä sotaretkelle -naapurikaupunkeja vastaan, tarkoittaen Eretriaa ja Atenaa. Näitä he -tällöin piirittivät ja havittelivat heidän maataan, kunnes -karystolaiset asettuivat persialaisten puolelle. - -100. Kuullessaan, että persialainen sotajoukko purjehti heitä vastaan, -eretrialaiset pyysivät atenalaisia avukseen. Atenalaiset eivät -kieltäneet apuaan, vaan antoivat heille avuksi ne neljätuhatta miestä, -jotka olivat saaneet osakseen khalkidilaisten hippobotien maan. Mutta -eretrialaiset eivät tehneetkään mitään järkevää päätöstä; he tosin -noudattivat luoksensa atenalaiset, mutta heidän keskuudessaan vallitsi -kaksi mielipidettä. Toiset heistä ajattelivat nimittäin jättää -kaupungin ja vetäytyä Euboian ylängöille, toiset taas hankkivat petosta -siinä toivossa, että voittaisivat etua Persian kuninkaan puolelta. -Selvillä siitä, millä kannalla molemmat puolueet olivat, ilmoitti -Aiskhines, Nothonin poika, joka oli ensimäisiä miehiä eretrialaisten -joukossa, sinne tulleille atenalaisille kaikki esilläolevat asianhaarat -ja pyysi heitä lähtemään pois kotiinsa, jott'eivät samalla joutuisi -tuhon omiksi. Ja atenalaiset noudattivatkin tätä Aiskhineen kehoitusta. - -101. Niinpä atenalaiset kulkivat salmen poikki Oropokseen ja -pelastuivat siten. Mutta persialaiset purjehtivat ja laskivat laivansa -maihin Eretrian alueella Temenoksen, Khoiroain ja Aigilean kohdalla. Ja -vallattuaan nämä paikat he heti toivat hevoset laivoista pois ja -valmistautuivat hyökkäämään vihollisia vastaan. Mutta eretrialaiset -eivät päättäneet tulla ulos taistelemaan, vaan heidän huolenaan oli -suojella muureja, sittenkuin kerran se mielipide oli voittanut, ettei -pitänyt jättää kaupunkia. Kun sitten tapahtui ankaria rynnäköitä, -kaatui muurien luona kuuden päivän aikana useita kummaltakin puolen. -Mutta seitsemäntenä päivänä kavalsivat kaupungin persialaisille -Euforbos, Alkimakhoksen poika, ja Filagros, Kyneuksen poika, kaksi -kansalaisten kesken arvossapidettyä miestä. Päästyään kaupungin sisään -persialaiset ryöstivät ja sytyttivät pyhätöt tuleen, kostoksi Sardeessa -poltetuista pyhätöistä, ja sitten he Dareioksen käskyn mukaisesti -tekivät ihmiset orjiksi. - -102. Masennettuaan Eretrian ja pysyteltyään siellä muutamia päiviä he -purjehtivat Attikanmaahan, kovasti kiiruhtaen ja luullen atenalaisten -tulevan tekemään samoin, kuin eretrialaisetkin olivat tehneet. Ja koska -Marathon oli sopivin paikka Attikassa ratsuväen liikkeille ja lähinnä -Eretriaa, johdatti Hippias, Peisistratoksen poika, heidät sinne. - -103. Saatuaan tietää sen atenalaisetkin riensivät Marathoniin. Heitä -johti kymmenen päällikköä, joista kymmenes oli Miltiades, hän, jonka -isän, Kimonin, Stesagoraan pojan, oli täytynyt paeta Atenasta -Peisistratoksen, Hippokrateen pojan, tieltä. Ja maanpakolaisuudessa -ollessaan hänen oli onnistunut nelivaljakolla voittaa Olympian -kilpaleikeissä, ja sen voiton saadessaan hän oli saanut saman voiton -kuin hänen veljensä äidin puolelta, Miltiades. Sittemmin hän seuraavana -olympiadina voitti samalla valjakolla, mutta salli kuuluttaa -Peisistratoksen voittajaksi; ja koska hän luovutti viimemainitulle -voiton, sai hän sopimuksen nojalla palata kotiinsa. Mutta sittenkuin -hän samoilla hevosilla vielä kerran oli voittanut Olympiassa, kävi -niin, että hän sai surmansa Peisistratoksen poikien toimesta; -Peisistratos näet itse ei enää ollut elossa. Nämä surmauttivat hänet -prytaneionin luona, yöllä lähettämiensä salamurhaajien kautta. Kimon on -haudattuna kaupungin edustalle, toiselle puolen niinsanottua -"Solatietä". Ja vastapäätä häntä ovat hänen hevosensa haudattuina, nuo, -jotka saavuttivat kolme voittoa Olympiassa. Saman on jo tehnyt eräs -toinenkin valjakko, nimittäin lakonilaisen Euagoraan, mutta paitsi -näitä ei yksikään muu. -- Siihen aikaan kasvatettiin vanhempaa Kimonin -pojista, Stesagorasta, setänsä Miltiadeen luona Khersonesoksessa, mutta -nuorempaa Kimonin itsensä luona Aienassa, ja hän oli Khersonesoksen -asuttajan, Miltiadeen, mukaan saanut nimekseen Miltiades. - -104. Mainittu Miltiades siis oli atenalaisten päällikkönä tultuaan -Khersonesoksesta ja pelastuttuaan kaksinkertaisesta kuolemasta. Ensiksi -näet foinikialaiset ajoivat häntä takaa Imbrokseen saakka ja koettivat -kaikin voimin ottaa kiinni ja viedä hänet kuninkaan tykö. Ja toiseksi, -kun hän oli edellisten käsistä päässyt pakoon, saapunut kotiinsa ja jo -luuli olevansa turvissa, ottivat hänen vihamiehensä hänet vastaan niin, -että vetivät hänet oikeuteen ja syyttivät häntä itsevaltaisesta -hallinnosta Khersonesoksessa. Päästyään näidenkin käsistä hän vihdoin -kansan valitsemana oli nimitetty atenalaisten sotapäälliköksi. - -105. Ja ensiksikin, vielä kaupungissa ollessaan, lähettivät -sotapäälliköt Spartaan Feidippides kuuluttajan, erään atenalaisen -miehen, joka muuten oli pikajuoksija ja hoiti tätä ammattia. Mainittu -Feidippides kohtasi, kuten hän itse kertoi ja ilmoitti atenalaisille, -Parthenion-vuoren seuduilla, Tegean yläpuolella, Panin. Pan oli muka -huutanut Feidippidestä nimeltä ja käskenyt hänen kysyä atenalaisilta, -minkä vuoksi nämä eivät ollenkaan välittäneet hänestä, vaikka hän oli -heitä kohtaan suopea ja monasti jo oli ollut heille hyödyksi sekä -vastakin aikoi olla. Atenalaiset uskoivat tämän todeksi, ja myöhemmin, -kun heidän tilansa jo oli hyvällä kannalla, he pystyttivät linnan -alapuolelle Panille pyhätön, ja tämän ilmoituksen johdosta he -vuotuisilla uhreilla ja soihtujuhlalla suostuttelevat häntä. - -106. Juuri tällä matkalla siis, jolloin mainittu Feidippides -väitti Panin hänelle ilmestyneen, hän sotapäällikköjen lähettämänä -saapui toisena päivänä Atenasta lähdettyään Spartaan. Ja perille -saavuttuaan hän lausui hallitusmiehille: "Oi lakedaimonilaiset, -atenalaiset pyytävät teitä auttamaan heitä eikä sallimaan Hellaan -vanhimman kaupungin joutua barbarien orjuuteen. Sillä onhan jo -Eretria orjuutettu, ja Hellas on joutunut yhtä huomattavaa -kaupunkia köyhemmäksi." Näin hän ilmoitti heille sanottavansa, ja -lakedaimonilaiset päättivät tulla atenalaisten avuksi; mutta heidän oli -mahdoton heti paikalla tehdä se, koska eivät tahtoneet rikkoa lakia. -Oli nimittäin kuluvan kuukauden yhdeksäs päivä, ja he selittivät, -etteivät aikoneet maastaan marssia yhdeksäntenä päivänä, koska kuun -kehä ei ollut täysi. - -107. Niinpä he siis odottivat täysikuuta. Mutta barbareja opasti -Marathoniin Hippias, Peisistratoksen poika, nähtyään edellisenä yönä -sellaisen näyn, että hän oli lepäävinään äitinsä vieressä. Ja tämän -unennäön nojalla hän päätti, että hän oli palajava Atenaan ja saapa -takaisin hallituksen sekä vihdoin kotonaan iäkkäänä kuoleva. Tämän hän -siis päätti unennäöstään. Mutta nyt hän johtajana ollen ensiksi laski -Eretriasta otetut sotavangit maihin styralaisten saareen, jota -nimitetään Aigleiaksi, ja sitten hän antoi laivojen laskea rantaan -Marathonin luona ja ankkuroida, jonka jälkeen hän antoi barbarein astua -ulos laivoista ja järjesti ne. Mutta tätä puuhatessaan hän alkoi -aivastaa ja yskiä tavallista ankarammin. Ja vanhanpuoleinen kun hän -oli, olivat useimmat hänen hampaistaan irrallaan. Kun hän nyt siis -rajusti yskähti, niin hän pudotti yhden hampaistaan. Se putosi -hiekkaan, ja hän näki siinä paljon vaivaa sitä etsiessään. Mutta kun -hammasta ei näkynyt, niin hän huoahtaen virkkoi vieressä seisoville: -"Tämä maa ei ole meidän, emmekä me saa pakoitetuksi sitä valtaamme, -sillä sen verran kuin minulla vielä oli siinä osaa, sen on hampaani -saanut." - -108. Sillä tavoin Hippias päätti näyn toteutuneen. Mutta -kun atenalaiset olivat asetettuina järjestykseen Herakleen -temppelialueella, tulivat plataialaiset miehissä heitä auttamaan. -Plataialaiset olivat nimittäin antautuneet atenalaisille, ja -atenalaiset olivat jo heidän puolestaan nähneet paljon vaivaa. Ja he -antautuivat atenalaisille seuraavalla tavoin. Teebalaisten ahdistamina -plataialaiset ensiksi antautuivat Kleomeneelle, Anaxandrideen pojalle, -joka sattumalta oli läheisyydessä, sekä lakedaimonilaisille. Mutta nämä -eivät suostuneet siihen, vaan sanoivat heille näin: "Me asumme liian -kaukana, ja teille tulisi tämmöinen apu kylläkin laimeaksi. -Ehtisittehän te monta kertaa tulla orjuutetuiksi, ennenkuin kukaan -meistä saisi siitä vihiäkään. Mutta me neuvomme teitä antautumaan -atenalaisille, jotka asuvat lähellä teitä eivätkä ole huonoja -auttamaan." Sen neuvon lakedaimonilaiset antoivat eivätkä sitä tehneet -niin paljon hyväntahtoisuudesta plataialaisia kohtaan kuin siksi, että -tahtoivat että atenalaiset joutuisivat sotaan boiotilaisten kanssa ja -siitä saisivat vaivaa. Sen neuvon antoivat lakedaimonilaiset -plataialaisille. Jälkimäiset noudattivatkin neuvoa, ja atenalaisten -toimittaessa uhrejaan kahdelletoista jumalalle he istuutuivat -alttarille sekä antautuivat heidän turviinsa. Saatuaan siitä tiedon -teebalaiset lähtivät sotaretkelle plataialaisia vastaan, ja atenalaiset -tulivat näille avuksi. Mutta kun he olivat ryhtymäisillään taisteluun -eivät korintolaiset, jotka sattumalta olivat läsnä, sitä sallineet. -Ja kun molemmat uskoivat riidan ratkaisun näille, niin he määräsivät -maan rajat ja sovittivat riidan sillä ehdolla, että teebalaiset -jättäisivät rauhaan ne boiotilaiset, jotka eivät tahtoneet kuulua -boiotilais-liittoon. Niin tuomittuaan korintolaiset läksivät -matkoihinsa, mutta atenalaisten lähtiessä pois hyökkäsivät boiotilaiset -heidän kimppuunsa, vaan joutuivat hyökkäyksensä jälkeen taistelussa -tappiolle. Silloin atenalaiset menivät niitten rajojen yli, jotka -korintolaiset olivat säätäneet plataialaisille; niitten rajojen yli he -siis kulkivat ja tekivät itse Asopoksen teebalaisten rajaksi Plataiaa -ja Hysiaita vastaan. Sanotulla tavalla plataialaiset olivat antautuneet -atenalaisille, ja nyt he tulivat avuksi Marathoniin. - -109. Atenalaisten sotapäälliköiden mielipiteet kävivät eri tahoille, -toiset kun heidän harvalukuisuuteensa nähden neuvoivat, ettei -iskettäisi yhteen meedialaisten kanssa, toiset taas, niiden joukossa -myös Miltiades, kun kehoittivat siihen. Kun mielipiteet menivät -kahtaanne ja pelkurimaisempi pääsi voitolle, oli yhdestoista -äänestysliuska atenalaisten arvalla määrätyn polemarkin annettava; -entisinä aikoina antoivat nimittäin atenalaiset saman äänestysoikeuden -polemarkille kuin sotapäälliköille. Ja polemarkkina oli siihen aikaan -afidnalainen Kallimakhos. Hänen luokseen tuli Miltiades ja lausui näin: -"Sinun vallassasi, Kallimakhos, on nyt joko saattaa Atena orjuuteen tai -vapauttamalla se ikipäiviksi jättää jälkeesi muisto semmoinen, -jommoista eivät edes Harmodios ja Aristogeiton ole jättäneet. Sillä -ovathan atenalaiset nyt joutuneet suurempaan vaaraan kuin kaikkena -olinaikanaan. Jos he alistuvat meedialaisten valtaan, on ilmeistä, mitä -he Hippiaan haltuun jääneinä tulevat kärsimään; mutta jos tämä kaupunki -säilyy, niin se saattaa tulla ensimäiseksi Hellaan kaupunkien joukossa. -Millä lailla siis tämä saattaa tapahtua, ja millä lailla näiden asiain -ratkaisu kuuluu juuri sinulle, sen minä nyt aion ilmaista. Meidän -kymmenen sotapäällikön kesken käyvät mielipiteet eri tahoille, kun -toiset kehoittavat iskemään yhteen, toiset eivät. Jos me nyt emme iske -yhteen, niin pelkään, että nousee jokin suuri eripuraisuus, joka siihen -määrään järkyttää atenalaisten mielipiteet, että he menevät -meedialaisten puolelle. Mutta jos me iskemme yhteen, jo ennenkuin -atenalaisten kesken syntyy mitään hajaannusta, saatamme jumalain avulla -yhteentörmäyksessä päästä voitolle. Kaikki tämä kohdistuu nyt sinuun ja -riippuu sinusta. Sillä jos sinä yhdyt minun mielipiteeseeni, on -isänmaasi oleva vapaa, ja kaupunkisi Hellaan kaupunkien joukossa -ensimäinen. Mutta jos valitset niiden mielipiteen, jotka neuvovat -karttamaan taistelua, on kaikkien niiden etujen vastakohta, joita olen -luetellut, sinua odottava." - -110. Näin puhumalla Miltiades voitti Kallimakhoksen puolelleen. Ja kun -polemarkin ääni oli tullut lisäksi, tuli päätetyksi, että iskettäisiin -yhteen. Sitten ne sotapäälliköt, joiden mielipide oli ollut, että piti -taisteltaman, jättivät Miltiadeelle ylijohdon, aina milloin heidän -päivänsä tuli johtaa. Hän otti kyllä vastaan ylijohdon, mutta ei vielä -ryhtynyt taisteluun, ennenkuin hänen oma vuoronsa tuli. - -111. Niin pian kuin Miltiadeen vuoro oli tullut, järjestäytyivät -atenalaiset seuraavalla tavoin taisteluvalmiiksi. Oikeata siipeä johti -polemarkki Kallimakhos; atenalaisilla oli nimittäin siihen aikaan -tapana, että polemarkki piti oikeata siipeä. Tämän päällikön jälkeen -seurasivat heti kaikki heimopiirit siinä järjestyksessä, mikä niillä -oli, toinen toisensa jälestä. Viimeisiksi järjestyivät plataialaiset, -jotka saivat vasemman siiven. Tästä taistelusta pitäen rukoilee -atenalainen kuuluttaja, atenalaisten toimittaessa uhreja joka neljäs -vuosi tapahtuvissa kansanjuhlissaan menestystä plataialaisillekin, -samalla kertaa kuin atenalaisille. Mutta nyt kun atenalaiset -järjestäytyivät Marathonissa, kävi näin. Kun sotajoukon rintaman pituus -tehtiin yhtä suureksi kuin meedialais-sotajoukon, tuli sen keskusta -vain muutaman rivin syvyiseksi, joten sotajoukko siltä kohtaa oli -varsin heikko, mutta kumpikin siipi oli mieslukunsa vuoksi vahva. - -112. Niin pian kuin he olivat järjestyksessä ja uhri oli tullut -hyväenteinen, riensivät atenalaiset, heti valloilleen päästyään, -juoksujalkaa barbareja vastaan. Heidän välillään ei ollut vähempää kuin -kahdeksan stadionia. Nähdessään heidän pikamarssissa rientävän -vastaansa persialaiset valmistautuivat heitä kohtaamaan ja luulivat -atenalaisten olevan hulluja ja syöksyvän suoraan turmioonsa, kun -näkivät heidän harvalukuisina, vieläpä juoksujalkaa, kiiruhtavan, -vaikk'ei heillä ollut ratsuväkeä eikä jousimies-joukkoja. Niin -arvelivat barbarit. Mutta sittenkuin atenalaiset taajoissa joukoissa -olivat joutuneet käsikähmään barbarien kanssa, niin he taistelivat -mainehikkaasti. Ensimäisinä näet kaikista helleeneistä, joita me -tunnemme, he menivät juoksujalkaa vihollista vastaan, ja ensimäisinä he -kestivät meedialais-puvun ja siihen puettujen miesten näön. Sillä -siihen saakka oli yksin meedialaisten nimen kuuleminenkin herättänyt -pelkoa helleeneissä. - -113. Marathonin kedolla taisteltiin kauan aikaa. Ja sotajoukon -keskustassa, mihin persialaiset itse sekä sakilaiset olivat -asetettuina, voittivat barbarit. Siinä siis barbarit voittivat ja -mursivat rintaman sekä ajoivat atenalaisia takaa sisämaahan, mutta -kummallakin siivellä voittivat atenalaiset ja plataialaiset. Ja -voitettuaan he antoivat barbarein pakosalle kääntyneen sotajoukon -paeta, mutta vetivät molemmat siipensä yhteen ja taistelivat niitä -vastaan, jotka olivat murtautuneet heidän keskustansa läpi, ja -atenalaiset voittivat. Ja he seurasivat iskien persialaisia, kunnes -saapuivat merenrantaan ja vaativat tulta sekä tarttuivat laivoihin. - -114. Tässä taisteluntuoksinassa sai surmansa polemarkki Kallimakhos, -joka oli esiintynyt kunnon miehen tavoin, ja sotapäällikköjen joukosta -kuoli Stesileos, Thrasyleoksen poika. Edelleen kaatui siinä Kynegeiros, -Euforionin poika, jolta kirveellä hakattiin poikki käsi, kun hän -tarttui laivankeulan kärkeen. Ja sitäpaitsi kaatui monta muuta -tunnettua atenalaista. - -115. Sillä tavoin atenalaiset saivat valtaansa seitsemän laivaa. Mutta -muut laivat barbarit työnsivät merelle ja otettuaan Eretriasta saamansa -sotavangit siitä saaresta, johon olivat jättäneet heidät, he -purjehtivat Sunionin ympäri ehtiäkseen ennen atenalaisia kaupunkiin. Ja -atenalaisten kesken nousi semmoinen syytös, että barbarit alkmaionidien -juonesta olivat saaneet sen päähänsä. Nämä olivat muka sopimuksesta -näyttäneet kilpeä persialaisille, näiden jo ollessa merellä. - -116. Persialaiset siis purjehtivat Sunionin ympäri. Mutta atenalaiset -riensivät kiireesti, minkä jalat kestivät, kaupunkinsa avuksi ja -ennättivät sinne, ennenkuin barbarit saapuivat. Ja samoinkuin he olivat -lähteneet Herakleen pyhätön luota Marathonin kedolla, samoin he -saavuttuaan perille asettuivat leiriin toisen Herakleen pyhätön, -nimittäin Kynosargeessa olevan luo. Mutta päästyään laivoineen -Faleronin kohdalle, joka silloin oli atenalaisten satamana ja oltuaan -siinä ankkurissa barbarit purjehtivat takaisin Aasiaan. - -117. Tässä Marathonin taistelussa kaatui barbareja noin kuusituhatta -neljäsataa miestä, atenalaisia taas satayhdeksänkymmentäkaksi. Näin -monta kaatui kummallakin puolen. Siinä sattui myös tällainen ihme. -Miehuullisesti taistellessaan käsikähmässä menetti muuan atenalainen, -Epizelos, Kufagoraan poika, silmänsä, vaikka hänen ruumiiseensa ei -sattunut mitään iskua tai heittoa, ja pysyi sitten siitä hetkestä -elämänsä loppuun saakka sokeana. Minä kuulin hänen siitä kohtauksesta -kertoneen siihen tapaan, että hänestä tuntui kuin olisi häntä vastaan -asettunut suuri, raskasaseinen mies, jonka parta varjosti koko hänen -kilpensä. Tämä haamu oli kulkenut hänen ohitsensa, mutta tappanut hänen -vierustoverinsa. Niin kuulin Epizeloksen kertoneen. - -118. Mutta sittenkuin Datis, sotajoukkonsa keralla lähtiessään Aasiaan, -oli joutunut Mykonokseen, niin hän unessa näki näyn. Mikä se näky oli, -sitä ei kerrota. Mutta heti kun päivä oli valjennut, hän pani toimeen -tutkimuksen laivoissa. Ja löydettyään foinikialaisesta laivasta -kullatun Apolloninkuvan hän tiedusteli, mistä se oli ryöstetty. -Saatuaan selville, mistä pyhätöstä se oli, hän purjehti omalla -laivallaan Delokseen. Sitten hän laski jumalankuvan pyhättöön ja käski -delolaisia, jotka siihen aikaan jo olivat tulleet takaisin saareensa, -viemään kuvan teebalaisten Delioniin, joka on merenrannalla, vastapäätä -Khalkista. Sen käskyn annettuaan Datis purjehti takaisin, mutta -kuvapatsasta delolaiset eivät vieneetkään pois; vaan kahdenkymmenen -vuoden kuluttua teebalaiset itse oraakelilauseen nojalla toimittivat -sen Delioniin. - -119. Laskettuaan Aasian rantaan veivät Datis ja Artafrenes ottamansa -eretrialaiset sotavangit Susaan. Ennenkuin eretrialaiset olivat -joutuneet vangiksi, oli Dareios kuningas heitä kohtaan kantanut -ankarata vihaa, syystä että eretrialaiset ensiksi olivat ryhtyneet -vihollisuuksiin. Mutta kun hän nyt näki heidät tuotuina luokseen ja -vallanalaisinaan, ei hän heille tehnyt muuta sen pahempaa, kuin että -sijoitti heidät asumaan Arderikka nimiselle tilukselleen, joka on -Kissianmaassa ja kahdensadankymmenen stadionin päässä Susasta sekä -neljänkymmenen stadionin päässä siitä kaivosta, josta saadaan -kolmenlaatuista ainetta. Siitä ammennetaan nimittäin maapihkaa, suolaa -ja öljyä seuraavalla tavalla. Ne nostetaan pumpulla, mutta sangon -sijasta pumppuun kiinnitetään säkin puolikas. Tämä työnnetään pohjaan, -ja se, mikä nostetaan ilmoille, kaadetaan säiliöön. Ja kun se siitä -kaadetaan, muuttuu se kolmella eri tavoin. Ja maapihka ja suola -hyytyvät heti. Mutta öljy, jota persialaiset kutsuvat nimellä -"radinake", on mustaa ja pahanhajuista. Sinne Dareios kuningas sijoitti -eretrialaiset, jotka aina minun aikoihini saakka ovat pitäneet tätä -maata hallussaan ja säilyttäneet muinaisen kielensä. Näin kävi -eretrialaisten. - -120. Mutta täysikuun jälkeen tuli Atenaan kaksituhatta -lakedaimonilaista, joilla oli semmoinen kiire ehtiäkseen perille, että -saapuivat Attikaan kolmantena päivänä siitä, kun olivat lähteneet -Spartasta. Ja vaikka he saapuivat taistelun jälkeen, niin he kuitenkin -halusivat katsella meedialaisia. Niinpä he menivät Marathoniin heitä -katsellakseen. Sitten he kiittivät atenalaisia ja heidän tekoaan sekä -läksivät takaisin. - -121. Ihmeellinen ja uskomaton on minusta se puhe, että muka -alkmaionidit ensinkään olisivat sopimuksesta näyttäneet kilpeä -persialaisille siinä tarkoituksessa, että atenalaiset joutuisivat -barbarien ja Hippiaan valtaan. Ovathan he ilmeisesti vihanneet -yksinvaltaa enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin Hipponikoksen isä -Kallias, Fainippoksen poika. Tämä Kallias oli nimittäin ainoa -atenalainen, joka, silloin kun Peisistratos oli karkoitettu Atenasta, -uskalsi ostaa hänen tavaransa, kun niitä kaupunginpalvelija kuulutti, -ja muutenkin punoi mitä vihamielisimpiä juonia häntä vastaan. - -122. Mainittu Kallias ansaitsee monessa kohden muistamista. Ensiksi -näet sen nojalla mitä edellä kerrottiin, kun hän kunnosti itseään -isänmaansa vapauttajana. Toiseksi siihen nähden, mitä hän teki -Olympiassa, missä hän, voitettuaan hevosellaan ja päästyään -nelivaljakollaan toiselle sijalle sekä sitä ennen saavutettuaan -pythialais-kilpailuissa palkinnon, kaikkien helleenien kesken tuli -kuuluisaksi uhkeitten pitojensa vuoksi. Ja vihdoin siihen nähden, miten -hän käyttäytyi kolmea tytärtänsä kohtaan. Heidän päästyään näet -naimaikään hän antoi heille mitä arvokkaimmat myötäjäiset ja noudatti -siihen määrään heidän mielihalujaan, että antoi heidät sille miehelle, -jonka kukin kaikkien atenalaisten joukosta tahtoi valita itselleen. -[Tätä lukua ei pidetä Herodotokaen kirjoittamana.] - -123. Ja alkmaionidit vihasivat itsevaltiaita yhtä paljon tai ainakaan -ei vähemmän kuin Kallias. Siispä minä pidän ihmeellisenä enkä voi uskoa -sitä parjausta, että he olisivat näyttäneet kilpeä, he, joiden kaiken -aikaa täytyi itsevaltiaitten karkoittamina elää maanpaossa ja joiden -toimesta peisistratidit menettivät itsevaltiuden. Niinpä he minun -mielestäni paljoa suuremmassa määrässä kuin Harmodios ja Aristogeiton -olivat ne, jotka vapauttivat Atenan. Nämä näet tekivät, tappamalla -Hipparkhoksen, muut peisistratidit vieläkin katkerammiksi, eivätkä -viimemainitut silti lakanneet olemasta itsevaltiaita. Alkmaionidit -sitävastoin ilmeisesti vapauttivat Atenan, jos nimittäin he todella -olivat ne, jotka taivuttivat Pytian käskemään lakedaimonilaisia -vapauttamaan Atenan, kuten edellä olen osoittanut. - -124. Mutta ehkä he, jostakin syystä atenalaisten kansalle suuttuneina, -kavalsivat isänmaansa? Päinvastoin, eihän ollut atenalaisten kesken -suuremmassa arvossa pidettyjä miehiä eikä keitään, joita olisi enemmän -kunnioitettu. Niinpä ei ole todennäköistä, että he olisivat semmoisessa -tarkoituksessa näyttäneet kilpeä. Nyt kuitenkin kilpi näytettiin, eikä -sitä vastaan voi väittää mitään. Vaan kuka se oli joka sitä näytti, -sitä en saata tämän enempää sanoa. - -125. Alkmaionidit olivat jo vanhastaan Atenassa kuuluisat, mutta -Alkmaionin ja sitten taas Megakleen ajoista he vasta oikein tulivat -maineeseen. Ensiksi näet Alkmaion, Megakleen poika, auttoi Sardeesta -Kroisoksen luota Delfoin oraakeliin saapuneita lyydialaisia ja teki -heille alttiisti palveluksia. Nytpä Kroisos, saatuaan oraakelissa -käyneiltä lyydialaisilta tietää, että Alkmaion oli tehnyt hänelle -hyvää, noudatti hänet luokseen Sardeeseen. Ja hänen saavuttuaan sinne -Kroisos lahjoitti hänelle niin paljon kultaa, kuin hän vain saattoi -yht'aikaa päällään kantaa ulos. Katsoen tähän omituiseen lahjaan -Alkmaion varustautui seuraavasti. Hän pukeutui väljään ihotakkiin, -jättäen sen povustan pullottamaan, sitoi jalkoihinsa leveimmät -hihnakengät, mitä saattoi löytää, ja meni siihen aarreaittaan, johon he -hänet veivät. Kun hän siellä tapasi kultahiekkaläjän, sulloi hän -ensiksi pohkeittensa ympäri niin paljon kultaa kuin kenkiin mahtui, -sitten hän mätti povustansa täpötäyteen kultaa, siroitti hiuksiin -kultahiekkaa, pisti osan suuhunsa ja läksi ulos aarreaitasta, vaivoin -laahaten kenkiään ja näyttäen enemmän miltä muulta tahansa, kuin -ihmiseltä. Sillä hänen suunsa oli tukittuna, ja kaikki oli pullollaan. -Nähdessään hänet purskahti Kroisos nauruun ja antoi hänelle kaiken sen -ja lahjoitti vielä toisen mokoman lisää. Näin rikastui mainittu huone -suuresti, ja Alkmaion piti siten nelivaljakkoa ja saavutti voiton -Olympiassa. - -126. Sittemmin kohotti tätä huonetta seuraavassa polvessa -Sikyonin itsevaltias Kleisthenes, niin että se tuli vielä paljoa -kuuluisammaksi helleenien kesken, kuin mitä se ennen oli ollut. -Kleistheneellä, Aristonymoksen pojalla, joka oli Myronin pojanpoika ja -Andreaan pojanpojanpoika, oli Agariste niminen tytär. Tämän hän tahtoi -antaa vaimoksi sille, jonka hän huomaisi parhaimmaksi kaikista -helleeneistä. Kun siis vietettiin Olympian kilpaleikkejä ja Kleisthenes -siinä voitti nelivaljakolla, niin hän antoi kuuluttaa, että sen -helleeneistä, joka tahtoi ruveta hänen, Kleistheneen, vävyksi, tuli -kuudenneksikymmenenneksi päiväksi tai sitä ennen saapua Sikyoniin, -koska hän, Kleisthenes, oli pitävä häät, vuoden kuluttua tästä -kuudennestakymmenennestä päivästä lukien. Tällöin tulivat helleenein -joukosta kosijoina kaikki ne, jotka pöyhkeilivät itsestään sekä -isänmaastaan. Ja heille Kleisthenes vartavasten teetti juoksuradan ja -painitantereen. - -127. Italiasta tuli sybarilainen Smindyrides, Hippokrateen poika, -joka oli ylellisin mies maailmassa (siihen aikaan oli Sybaris -mahtavimmillaan), ja Damasos Siris-kaupungista, Amyriin poika, hänen, -jota sanottiin "viisaaksi". Nämä tulivat Italiasta, Ioonian lahden -rannoilta taas tuli epidamnolainen Amfimnestos, Epistrofoksen poika; -tämä tuli Ioonian lahden rannoilta. Aitoliasta tuli sen Titormoksen -veli, Males, joka ruumiinvoimiltaan voitti kaikki helleenit ja pakeni -ihmisiä Aitolianmaan viimeisiin ääriin. Peloponnesoksesta tuli Argoksen -itsevaltiaan, Feidonin, poika Leokedes, sen Feidonin, joka laittoi -peloponnesolaisille mitat ja kaikista helleeneistä esiintyi -röyhkeimmin, hän kun karkoittaen elis-maalaisten kilpatuomarit itse -järjesti Olympiassa kilpaleikit. Hänen poikansa siis tuli, ja tulivatpa -myös arkadilainen Amiantos, Lykurgoksen poika, Trapezus-kaupungista, -sekä azanialainen Lafanes, Euforionin poika, Paiopoliista, hänen, joka, -niinkuin Arkadiassa kerrotaan, oli kodissaan vastaanottanut dioskurit -ja siitä pitäen osoittanut vieraanvaraisuutta kaikkia ihmisiä kohtaan, -ja elis-maalainen Onomastos, Agaioksen poika. Nämä siis tulivat itse -Peloponnesoksesta. Atenasta taas saapuivat Megakles, Alkmaionin poika, -hänen, joka oli saapunut Kroisoksen luo, ja toiseksi Hippokleides, -Teisandroksen poika, joka rikkaudessa ja kauneudessa voitti kaikki -atenalaiset. Eretriasta, joka siihen aikaan kukoisti, tuli Lysanias; -hän oli ainoa, joka tuli Euboiasta. Tessaliasta taas tuli muuan -krannonilainen skopadi, Diaktorides, ja molossien maasta Alkon. - -128. Näin monta oli kosijoita. Heidän saavuttuaan määräpäiväksi -Kleisthenes ensiksikin tiedusteli heidän kotimaataan ja kunkin -sukuperää ja sitten hän piti heitä vuoden ajan luonaan, jolla aikaa hän -koetteli heidän miehuuttaan, luonnettaan, kasvatustaan ja käytöstään, -seurustellen sekä yksityisesti kunkin kanssa että kaikkien kanssa -yhdessä, ja vieden voimistelulaitoksiin kaikki ne, jotka olivat -nuorempia; mutta enimmin hän koetteli heitä pidoissa. Sillä koko sen -ajan, jolloin hän piti heitä luonaan, hän teki niin, ja samalla hän -kestitsi heitä mitä suurenmoisimmin. Ja kosijoista häntä nähtävästi -enimmin miellyttivät Atenasta saapuneet, ja näistä hän antoi etusijan -Hippokleideelle, Teisandroksen pojalle, niin hyvin hänen miehuutensa -takia kuin senvuoksi, että hän esivanhempiensa kautta oli sukua -Korintosta hallitseville kypselideille. - -129. Ja kun oli tullut se päivä, joka oli määrätty häitä varten ja -jolloin Kleistheneen itsensä tuli ilmaista, kenenkä hän kaikkien -joukosta valitsi, uhrasi hän sata härkää ja kestitsi kosijoita itseään -ynnä kaikkia sikyonilaisia. Ja aterialta päästyään kosijat kilpailivat -keskenään soitossa ja kertomistaidossa. Juominkien jatkuessa -Hippokleides, joka oli joukossa ylimmäisenä, käski huilunsoittajaa -soittamaan tanssisäveltä, ja kun huilunsoittaja totteli, niin hän alkoi -tanssia. Ja kaiketi hänen tanssinsa miellytti häntä itseään, mutta sen -nähdessään Kleisthenes katseli karsaasti koko menoa. Hetkeksi -herettyään Hippokleides käski tuoda sisään pöydän, ja kun pöytä oli -tuotu, alkoi hän ensiksi, sillä seisten, esittää lakonilaisia -tanssivuoroja, sitten muita, nimittäin attikalaisia, ja kolmanneksi hän -asettui päälaelleen pöytää vasten ja sätkytteli säärillään ilmassa. Jo -silloin kun Hippokleides tanssi ensimäistä ja toista kertaa, luopui -Kleisthenes hänen tanssinsa ja julkeutensa vuoksi inholla siitä -ajatuksesta, että Hippokleideestä tulisi hänen vävynsä. Mutta hän -pidätti kuitenkin itseään, koska ei tahtonut purkaa suuttumustaan tätä -vastaan. Mutta nähdessään hänen sääriään sätkyttävän, hän voimatta enää -hillitä itseään lausui: "Oi Teisandroksen poika, nyt olet kuin oletkin -tanssinut hääsi myttyyn." Mutta siihen Hippokleides sanoa tokaisi: -"Siitä välittää vähät Hippokleides!" - -130. Siitä on tämä sananparsi saanut alkunsa. Mutta Kleisthenes vaati -äänettömyyttä ja lausui kaikkien kuultavaksi näin: "Miehet, tyttäreni -kosijat, minä sekä kiitän teitä kaikkia että soisin voivani teille -kaikille osoittaa suosiotani, jos se olisi mahdollista, enkä -valitsemalla joukostanne yhden tahtoisi hyljätä muita. Mutta koska -minulla on vain yksi tytär annettavana enkä siis voi tehdä teille -kaikille mieliksi, niin minä annan niille teistä, joilta tämä -avioliitto menee hukkaan, kullekin lahjaksi hopeatalentin siitä -kunniasta, että olette tahtoneet naida minun huoneestani ja -matkustaneet tänne kotoanne; mutta Alkmaionille. Megakleen pojalle, -minä kihlaan tyttäreni Agaristen atenalaisten lakien mukaan." Kun -Megakles sanoi suostuvansa kihlaukseen, niin Kleisthenes piti häät. - -131. Semmoisen päätöksen saivat kosijat, ja siten alkmaionidit -joutuivat huutoon kautta Hellaan. Siitä avioliitosta syntyi se -Kleisthenes, joka sääsi atenalaisille heimopiirit sekä kansanvallan ja -joka oli saanut nimensä sikyonilaisen äidinisänsä mukaan. Hän ynnä -Hippokrates olivat Megakleen poikia, Hippokrateen lapsia olivat toinen -Megakles sekä toinen Agariste, joka oli saanut nimensä Kleistheneen -tyttären Agaristen mukaan. Hän joutui naimisiin Xanthippoksen, -Arifronin pojan kanssa, ja raskaana ollessaan hän näki semmoisen unen, -että hän oli synnyttävinään leijonan; ja muutamien päivien perästä hän -synnytti Xanthippokselle Perikleen. - -132. Marathonin tappelun jälkeen Miltiades, joka jo ennenkin oli -nauttinut suurta arvoa atenalaisten kesken, varsinkin kohosi kunniassa. -Hän pyysi nyt atenalaisilta seitsemänkymmentä laivaa, sotajoukon ja -rahaa, ilmoittamatta heille, mitä maata vastaan hän aikoi lähteä -sotaretkelle, vaan sanoen ainoastaan, että he tulisivat rikastumaan, -jos häntä seuraisivat. Hän oli näet vievä heidät semmoiseen maahan, -mistä he helposti voisivat saada suunnattomasti kultaa. Näin sanoen hän -pyysi laivoja. Ja sen toivon kiihoittamina atenalaiset antoivatkin -laivat. - -133. Saatuaan sotajoukon hän purjehti Parosta vastaan siitä syystä -muka, että parolaiset ensiksi olivat alottaneet loukkaukset lähtiessään -kolmisouduillaan Marathoniin yhdessä persialaisten kanssa. Se oli -kuitenkin vain näennäinen syy, sillä hän kantoi kaunaa parolaisia -kohtaan Lysagoraan, Teisiaan pojan vuoksi, joka syntyperältään oli -parolainen ja oli panetellut häntä persialaisen Hydarneen edessä. -Saavuttuaan määräpaikkaansa Miltiades tunki parolaiset muurin sisälle, -piiritti heitä ja lähetti kuuluttajan vaatimaan sata talenttia, uhaten -että, jolleivät antaisi, hän ei tulisi viemään sotajoukkoa pois, -ennenkuin oli valloittanut heidän kaupunkinsa. Mutta parolaiset eivät -ajatelleetkaan antaa mitään rahaa Miltiadeelle, vaan miettivät vain, -millä keinoin voisivat suojella kaupunkiaan; ja muiden keksintöjen -muassa he myös laittoivat niin, että se osa muuria, mistä kulloinkin -saattoi parhaiten hyökätä, yön tullen kohosi kahta vertaa korkeammaksi -entisestään. - -134. Niin pitkälle kertomustani pitävät kaikki helleenit yhtä, mutta -tästä alkaen kertovat parolaiset tapahtuneen seuraavalla tavalla. -Miltiadeen ollessa neuvotonna tuli hänen puheilleen muuan sotavangiksi -joutunut nainen, joka syntyperältään oli parolainen ja nimeltään Timo -ja jonka sanotaan olleen Manalan jumalten alipapittaren. Tämä oli muka -tullut Miltiadeen eteen ja ilmoittanut, että jos hän piti Paroksen -valloitusta tärkeänä, tuli hänen tehdä, mitä nainen neuvoi. Senjälkeen -papitar antoi neuvonsa ja Miltiades meni kaupungin edessä olevalle -kummulle. Sitten hän hyppäsi Demeter Thesmoforoksen pyhätön aitauksen -yli, kun ei voinut avata ovia, ja sen tehtyään hän meni temppelisalia -kohti ties mitä siellä sisällä tehdäkseen joko sitten koskettaakseen -jotakin niistä esineistä, joita ei saa koskettaa tai tehdäkseen jotakin -muuta. Ja jo oli hän päässyt ovelle saakka, kun yht'äkkiä hänet valtasi -kauhu, ja hän riensi takaisin samaa tietä, mutta hänen hypätessään -aidan yli meni häneltä reisiluu sijoiltaan; toiset taas kertovat hänen -satuttaneen polvensa. - -135. Tässä huonossa tilassa Miltiades nyt purjehti takaisin, viemättä -atenalaisille rahoja ja olematta hankkinut Parosta, vaan ainoastaan -piiritettyään sitä kuusikolmatta päivää ja hävitettyään saarta. Mutta -saatuaan tietää, että jumalain alipapitar Timo oli opastanut -Miltiadesta, lähettivät parolaiset, rangaistakseen häntä siitä, -neuvonkysyjiä Delfoihin, niin pian kuin pääsivät piirityksestä. He -lähettivät kysymään, tuliko heidän ottaa hengiltä jumalain alipapitar, -koska hän oli isänmaan vihollisille kertonut, miten kaupunki voitaisiin -valloittaa, ja oli Miltiadeelle ilmaissut semmoisia pyhiä asioita, -joita miespuolisille ei saa puhua. Mutta Pytia ei sitä sallinut, sanoen -että Timo ei ollut syypää siihen, mitä oli tapahtunut, vaan koska oli -niin määrätty, että Miltiadeen piti saada huono loppu, oli Timon haamu -näyttäytynyt Miltiadeelle, johtaakseen hänet turmioon. - -136. Niin julisti Pytia parolaisille. Mutta kun Miltiades oli palannut -Paroksesta, oli hänen nimensä kaikkien huulilla, ja muiden muassa -moitti häntä varsinkin Xanthippos, Arifronin poika, joka haastoi -Miltiadeen kansan tuomittavaksi ja syytti häntä Atenan kavaltamisesta. -Miltiades ei itse ollut läsnä puolustautumassa. Hän oli näet heikkona, -reitensä kun oli alkanut mädätä. Hänen levätessään kantovuoteella -oikeuspaikassa puolustivat häntä hänen ystävänsä, muistuttamalla paljon -Marathonin taistelusta ja siitä, kuinka hän oli valloittanut Lemnoksen -ja sen tehtyään sekä pelasgeille kostettuaan jättänyt saaren -atenalaisille. Ja kansa asettui hänen puolelleen mitä tuli kuolemasta -vapauttamiseen, mutta hänen rikoksensa vuoksi he määräsivät hänelle -viidenkymmenen talentin sakot. Vaan senjälkeen Miltiades kuoli, kun -reiteen tuli vihat ja se mätäni; ja nuo viisikymmentä talenttia -suoritti hänen poikansa Kimon. - -137. Lemnoksen sai Miltiades, Kimonin poika, haltuunsa seuraavalla -tavalla. Atenalaiset olivat Attikasta karkoittaneet pelasgit, joko -sitten oikeudella taikka vääryydellä. Sillä siitä minä en saata -ilmoittaa muuta kuin mitä kerrotaan, että nimittäin Hekataios, -Hegesandroksen poika, kertomuksissaan on sanonut "vääryydellä". Kun -näet atenalaiset huomasivat, että se Hymettoksen juurella oleva maa, -jonka he olivat antaneet pelasgeille asuttavaksi palkaksi näiden, -linnan ympäri kerran laittamasta muurista, -- että siis tämä maa, joka -ennen oli ollut huonoa ja aivan arvotonta, oli hyvin viljeltyä, valtasi -heidät kateus ja himo tuohon maahan; ja niin atenalaiset ajoivat heidät -pois, esittämättä sen enempää syytä siihen. Mutta niinkuin atenalaiset -itse sanovat, he oikeudella ajoivat heidät maasta. Asuessaan näet -Hymettoksen juurella pelasgit sieltä käsin tällaisella tavalla -loukkasivat atenalaisia. Viimemainittujen tyttäret kulkivat nimittäin -aina hakemassa vettä Enneakrunos-lähteestä, syystä että heillä, yhtä -vähän kuin muillakaan helleeneillä, siihen aikaan ei vielä ollut -kotiorjia. Mutta joka kerta kun neidot tulivat, niin pelasgit -röyhkeydestä ja halveksumisesta tekivät heille väkivaltaa. Eikä -siinäkään ollut kyllin, että he tekivät niin, vaan lopulta heidät -tavattiin itse teostaan, kun suunnittelivat päällekarkausta itse -kaupunkia vastaan. Ja silloin olivat atenalaiset esiintyneet siihen -määrään jalompina miehinä kuin pelasgit, että vaikka he olisivat -voineet tappaa pelasgit, kun olivat tavanneet heidät vehkeilemästä, -eivät he sitä tahtoneet, vaan käskivät heidän ainoastaan lähteä pois. -Ja siten olivat pelasgit väistyneet maasta ja ottaneet haltuunsa muiden -paikkojen muassa myös Lemnoksen. Edellisellä tapaa on Hekataios -kertonut, jälkimäisellä taas kertovat atenalaiset. - -138. Mutta mainitut pelasgit, jotka silloin asuivat Lemnoksessa, -tahtoivat kostaa atenalaisille. Ja koska he hyvin tunsivat atenalaisten -juhlat, niin he hankkivat itselleen viisikymmensoutuja, virittivät -väijytyksiä atenalaisten vaimoille, jotka Brauronissa viettivät -juhlaa Artemiin kunniaksi, ryöstivät sieltä useita heistä, ja -purjehtivat tiehensä. Ja vietyään naiset Lemnokseen he pitivät heitä -jalkavaimoinaan. Mutta kun nämä vaimot saivat yhä enemmän lapsia, -opettivat he pojilleen Attikan kieltä ja atenalaisten tapoja. Nämä -pojat eivät tahtoneet seurustella pelasgilaisnaisten poikien kanssa, ja -jos joku jälkimäisistä löi jotakin heistä, riensivät kaikki avuksi ja -puolustivat toisiaan. Katsoivatpa nämä pojat olevansa toisten herroja -ja vallitsivatkin heitä. Huomattuaan sen pelasgit neuvottelivat -keskenään. Ja heidän tuumiessaan heräsi heissä pelko siitä, mitä nuo -pojat miehiksi vartuttuaan tulisivat tekemään, kun he nyt jo ryhtyivät -auttamaan toisiaan laillisten vaimojen poikia vastaan ja nyt jo -koettivat vallita näitä. Heistä näytti tällöin parhaalta tappaa -attikalaisten vaimojen pojat. He tekivätkin niin ja surmasivat vielä -lisäksi heidän äitinsä. Tämän teon johdosta sekä siitä aikaisemmasta, -jonka tekivät lemnolaisnaiset, kun tappoivat miehensä yhdessä Thoaan -kanssa, on kautta Hellaan tullut tavaksi nimittää kaikkia hirmutekoja -"lemnolaisiksi". - -139. Mutta senjälkeen kuin pelasgit olivat tappaneet omat lapsensa ja -vaimonsa, ei heidän maansa kantanut hedelmää, eivätkä heidän vaimonsa -ja karjalaumansa synnyttäneet enää niinkuin ennen. Nälän ja -lapsettomuuden rasittamina he lähettivät Delfoihin avunpyytäjiä anomaan -vapautusta niistä onnettomuuksista, joihin olivat joutuneet. Ja Pytia -käski heidän antaa atenalaisille ne hyvitykset, joita atenalaiset itse -heille tuomitsisivat. Niinpä pelasgit tulivat Atenaan ja selittivät -suostuvansa antamaan hyvitystä kaikesta vääryydestä, jota olivat -tehneet. Mutta atenalaiset järjestivät prytaneionissa lepovuoteen niin -kauniisti kuin saattoivat ja asettivat esille pöydän täynnään kaikkia -hyvyyksiä sekä käskivät pelasgeja jättämään heille maansa yhtä -oivallisessa tilassa. Vaan heidät keskeyttäen virkkoivat pelasgit: -"Silloin kun laiva pohjatuulella yhdessä päivässä suorittaa matkan -teidän maastanne meidän maahamme, tahdomme jättää maamme." He näet -pitivät sen aivan mahdottomana. Sillä Attika on Lemnoksesta kaukana -etelässä. - -140. Niin tapahtui siihen aikaan. Mutta hyvin monta vuotta myöhemmin, -kun Hellespontoksen ääressä sijaitseva Khersonesos oli joutunut -atenalaisten valtaan, suoritti Miltiades, Kimonin poika, asuntatuulten -vallitessa laivallaan matkan khersonesolaisesta Elaius-kaupungista -Lemnokseen ja vaati pelasgeja lähtemään saaresta pois, muistuttaen -heille tuota sanaansa, jonka pelasgit eivät luulleet milloinkaan käyvän -toteen. Niinpä hefaistialaiset tottelivatkin, mutta myrinalaiset eivät -myöntäneet Khersonesoksen olevan attikalaista aluetta, jonka vuoksi he -joutuivat piiritykseen ja lopulta antautuivat. Täten siis atenalaiset -ja Miltiades saivat haltuunsa Lemnos-saaren. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Herodotoksen historia-teos III-VI, by Herodotus - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HERODOTOKSEN HISTORIA-TEOS III-VI *** - -***** This file should be named 50576-8.txt or 50576-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/5/7/50576/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/50576-8.zip b/old/50576-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9ab15a0..0000000 --- a/old/50576-8.zip +++ /dev/null |