diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51348-0.txt | 12579 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51348-0.zip | bin | 192281 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 12579 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..af892e5 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51348 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51348) diff --git a/old/51348-0.txt b/old/51348-0.txt deleted file mode 100644 index 06a5a75..0000000 --- a/old/51348-0.txt +++ /dev/null @@ -1,12579 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit, by -Quintus Horatius Flaccus - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit - -Author: Quintus Horatius Flaccus - -Translator: A. Leino - -Release Date: March 3, 2016 [EBook #51348] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OODIT, KARMEN-SEEKULAARE JA *** - - - - -Produced by Juha Kiuru - - - - - - -OODIT, KARMEN-SEEKULAARE JA EPOODIT - -Kirj. - -Kvintus Horatius Flaccus - - -Suomentanut ja selityksillä varustanut - -A. Leino - - - - - -K. E. Holm, Helsinki, 1891. - - - - - - -SISÄLLYS: - - Alkulause. - Kvintus Horatius Flakkuksen lyhyt elämäkerta. - Lyhennyksiä. - -I. Oodit. - -Ensimmäinen Kirja. - - 1. K. Cilnius Maecenaalle. - 2. Caesar Augustukselle. - 3. Laivalle, jolla Vergilius matkusti Athenaan. - 4. Lucius Sextiukselle. - 5. Pyrrhalle. - 6. M. Vipsanius Agrippalle. - 7. Munatius Plankukselle. - 8. Lydialle. - 9. Thaliarkhukselle. - 10. Merkuriukselle. - 11. Leukonoëlle. - 12. Caesar Augustukselle. - 13. Lydialle. - 14. Valtiolle. - 15. Nereuksen ennustus Trojan häviöstä. - 16. Ystävättärelle. - 17. Tyndarikselle. - 18. P. Kvintilius Varukselle. - 19. Glykeralle. - 20. K. Cilnius Maecenaalle. - 21. Dianalle ja Apollolle. - 22. Aristius Fuskukselle. - 23. Khloëlle. - 24. P. Vergilius Marolle. - 25. Lydialle. - 26. Aelius Lamialle. - 27. Juomatovereille. - 28. Merimies ja Tarentilaisen Arkhytaan haahmu. - 29. Iksiukselle. - 30. Venukselle. - 31. Apollolle. - 32. Lyyrylle. - 33. Albius Tibullukselle. - 34. "Itsellensä" (ad se ipsum). - 35. Antiumin Onnettarelle. - 36. Plotius Numidalle. - 37. Tovereille. - 38. Palvelijallensa. - -Toinen Kirja. - - 1. K. Asinius Polliolle. - 2. K. Sallustius Krispukselle. - 3. Kvintus Delliukselle. - 4. Xanthias Fokeukselle. - 5. Lalagen rakastajalle. - 6. Septimiukselle. - 7. Pompejus Varukselle. - 8. Barinelle. - 9. Valgiukselle. - 10. Licinius Murenalle. - 11. Kvintius Hirpinukselle. - 12. K. Cilnius Maecenaalle. - 13. Puulle, jonka iskusta hän oli kuolemaisillansa. - 14. Posthumukselle. - 15. Aikakautensa ylellisyydelle. - 16. Pompejus Grosfukselle. - 17. K. Cilnius Maecenaalle. - 18. Ahnaalle. - 19. Bakkhukselle. - 20. K. Cilnius Maecenaalle. - -Kolmas Kirja. - - 1. Ihmisten erilaisista riennoista. - 2. Roman nuorisolle. - 3. Caesar Augustukselle. - 4. Kalliopelle. - 5. Caesar Augustuksen kunniaksi. - 6. Roman kansalle. - 7. Asterielle. - 8. K. Cilnius Maecenaalle. - 9. Lydialle. - 10. Lycelle. - 11. Lydelle. - 12. Neobulelle. - 13. Bandusian lähteelle. - 14. Roman kansalle. - 15. Khlorikselle. - 16. K. Cilnius Maecenaalle. - 17. Aelius Lamialle. - 18. Faunukselle. - 19. Telefukselle. - 20. Pyrrhukselle. - 21. Viini-astialle. - 22. Dianalle. - 23. Fidylelle. - 24. Ahnaille. - 25. Bakkhukselle. - 26. Venukselle. - 27. Galatealle. - 28. Lydelle. - 29. K. Cilnius Maecenaalle. - 30. Melpomenelle. - -Neljäs Kirja. - - 1. Venukselle. - 2. Julus Antoniukselle. - 3. Melpomenelle. - 4. Klaudius Drusus Nerolle. - 5. Caesar Augustukselle. - 6. Apollolle. - 7. Torkvatukselle. - 8. K. Marcius Censorinukselle. - 9. M. Lolliukselle. - 10. Ligurinukselle. - 11. Fyllikselle. - 12. Vergiliukselle. - 13. Lycelle. - 14. Caesar Augustukselle. - 15. Caesar Augustukselle. - -II. Karmen-Seekulaare eli Vuosisataislaulu. - -III. Epoodit. - - 1. K. Cilnius Maecenaalle. - 2. Koronkiskoja Alfiukselle. - 3. K. Cilnius Maecenaalle. - 4. Kohtuuttomasta kohoamisesta. - 5. Velhotar Kanidialle. - 6. Kassius Severukselle. - 7. Roman kansalle. - 8. Hekumalliselle akalle. - 9. K. Cilnius Maecenaalle. - 10. Runoilija Maeviukselle. - 11. Pettiukselle. - 12. Hekumalliselle akalle. - 13. Ystäville. - 14. K. Cilnius Maecenaalle. - 15. Neaeralle. - 16. Roman kansalle. - 17. Kanidialle. - - - - -Alkulause. - - - "Quisque suorum verborum interpres." - -Kun nyt tässä julkaisen tämän pienen tutkimukseni tuloksen, olen -täysin vakuutettu siitä, ett'en ole saavuttava läheskään kaikkein -vanhan klassillisuuden ihailijain yksimielistä hyväksymistä. Ainakin -ahdasmielisemmät heistä katselevat karsain silmin tällaisen teoksen -ilmestymistä, koska muka tämän kautta alkukieltä opiskelevain hieno -kieli-aisti ja itseensäluottamus voivat pilaantua. Minä puolestani, -yhtyen muutaman entisen etevän opettajani mielipiteisin ja perustuen -omaan pieneen kokemukseeni, uskallan asiasta arvella päinvastoin ja -luulen siis tällä pienellä teoksellani saavani alkukielen tutkijan -ainakin perinpohjaisemmin asiaa ajattelemaan sekä siitä ehkä enempi -innostumaan, kuin kuivan sanakirjan selailemisesta. - -Sen vaikeuden helpoittamiseksi, joka sen ajan oloja, Roman historiaa -ja muinaistiedettä tarkemmin tuntemattomalle tällaisen teoksen -käyttämisestä luonnollisesti voi syntyä, olen varustanut tekstin -selityksillä. Nämä olen koettanut saada niin monipuolisiksi, kuin -suinkin mahdollista, tietysti siitä syystä, että jokainen muukin, -paitsi juuri tämän aineen varsinainen harrastaja, viljellessänsä -näitä harvinaisen viehättäviä ja opettavia runotuotteita, ehkä -suorasanaisessa asussa, saisi luettavastansa niin selvän kuvan, -kuin mahdollista. Ikäväkseni vaan, ehkä liian myöhään, olen nyt, -teosta lopullisesti valmistaessani, huomannut sen epäkohdan, että -toiset selityksistä ovat tulleet liian laveiksi, toiset taas -jääneet ehkä liian niukoiksi. Vieläpä on sattunut niinkin, että -helposti-ymmärrettäviä kohtia on selitetty, vaikeita taas jäänyt -selittämättä. - -Mitä itse teoksen suomalaiseen asuun tulee, niin olen sitä koettanut -saada niin umpisuomalaiseksi, kuin suinkin mahdollista. Siinä -tarkoituksessa olen muutamia kohtia suomentanut jotenkin vapaasti, -jos ehkä johonkin kohtaan taas liiallinen alkukielen noudattaminen on -saattanut tehdä kielivirheenkin. Ominaisnimien oikeinkirjoittamisessa -en ole seurannut mitään erityistä teosta -- koska tähänastiset -tutkimukset sillä alalla ovat vielä jotenkin häilyväisiä -- vaan -olen siinä suoraan käyttänyt omaa, osaksi korvakuulooni perustuvaa -menetystapaa. - -Mutta missä määrin minun on onnistunut päästä tarkoitusteni perille, -sitä en saata itse arvostella, se jääköön asiantuntijain tarkemmin -punnittavaksi. Etukättä tunnustan kuitenkin ujostelematta sen, -ett'en parhaimmalla taidollanikaan ole voinut teokseeni saada sitä -viehättävää maukkaisuutta, joka alkuperäisessä on ihailtavana tahi -toisin sanoen, en ole voinut luoda sellaista mestariteosta, jossa - - "Ei tunnu vasaran jälki, - Eikä pihtien pitimet." - -Suomennoksen olen parhaasta päästä tehnyt C. H. Weisen (Leipzigissä -1873) stereotypeeratun painoksen mukaan. Apulähteinäni olen, -mainitsematta muita, käyttänyt seuraavia arvokkaita teoksia, -nimittäin: - - Bojesen, C. F., Handbok i Romerska Antiqviteterna. - Fjerde upplagan. Örebro, 1868. - Broman, A. Th., Handbok i Romerska Litteraturens Historia. - Andra upplagan. Stockholm (Falun), 1871. - Freund, Schüler-Bibliothek. Präparation zu Horaz' Werken. - Dritte Auflage. I. Oden, Säculargesang, Epoden. - Kumlin, L. F., Horatii Oden, Epoder och Sekularsång. - Andra, öfversedda upplagan. Stockholm, 1865. - Mellin, R., Q. Horatius Flaccon Valittuja Lauluja. - Oulussa, 1866. - Nauck, C. W., Des Q. Horatius Flaccus Oden und Epoden. - Zwölfte Auflage. Leipzig, 1885. - Rothsten, F. W., Latinais-Suomalainen Sanakirja. - Toinen painos. Helsingissä, 1884. - Stoll, H. W., Fornromerska Bilder. - Stockholm, 1882. - Weber, G., Yleinen Ihmiskunnan Historia. Vanha aika. - Porvoossa, 1883. - -Lopuksi pyydän saada lausua kiitokseni kaikille niille, jotka -tavalla tahi toisella ovat olleet minulle avuksi työssäni. Näiden -joukossa olen kiitollisuuden velassa erittäinkin professoreille -A.O.G. Genetz'ille ja O.E. Tudeer'ille, jotka hyväntahtoisesti -käsikirjoituksena silmäilivät teostani ja tekivät siinä tarpeellisia -huomautuksia, samoin, enkä suinkaan vähimmässä, kustantajalle, h:ra -K. E. Holm'ille, jonka ansio on teoksen painosta ilmestyminen. - -Muistaessani, että intoa ja ahkeruutta ei suinkaan ole puuttunut, -vaan että työ on ollut paljoa vaikeampi, kuin mihin voimani -oikeastansa ovat riittäneet, voin nyt jättää teokseni yleisön -käytettäväksi, siinä toivossa, ett'ei työni ole aivan turhaan mennyt. - -Helsingissä Marraskuulla 1891. - -_A. Leino_. - - - - -Kvintus Horatius Flakkuksen lyhyt elämäkerta. - - -Kvintus Horatius Flakkus oli erään vapautetun orjan poika Apulian -Venusia-nimisestä pikkukaupungista, joka oli eräs Romalaisten -uudisasutuksia lähellä Lukanian rajaa. Hän oli syntynyt 8 p:nä -Joulukuuta v. 65 e.Kr. Lucius Manlius Torkvatuksen ja Aurelius -Kottan konsuleina ollessa. Venusiassa oli hänen isällänsä, joka -viraltansa oli huutokauppa-kassööri, pieni maatila, ja siellä -sitten runoilijakin lapsuutensa herttaiset hetket vietti. Perheen -varallisuus näyttää muuten olleen kohtalaisen hyvä, joten siis -pikku Horatiuksellakin oli jo pienokaisesta tilaisuus saada -kyllin kaikenlaista sen ajan hienompaa koti-opetusta. Muun muassa -todistaa hänen kotinsa kunnollista asemaa sekin seikka, että hän -jo pienuudesta näkyy osanneen Kreikan kieltä, jota siihen aikaan -pidettiin Roman ylimysperheiden hienomman sivistyksen merkkinä. - -Koulu-ikään tultuansa lähetettiin hän Roman hienosti-sivistyneihin -piireihin. Siellä hän kävi sen ajan kuuluisimman opettajan, Orbilius -Pupilluksen, koulua ja sai kunnollisen kasvatuksen. Opin tietä -kulkiessansa mielistyi hän erittäinkin runouteen ja filosofiaan. -Pitkittääksensä näitä harrastuksiansa lähti hän, kahdenkymmenen -vuoden isässä, Kreikanmaalle Athenaan, kuten sen ajan ylhäisempäin -romalaisten nuorukaisten tapa oli, siellä kuunnellaksensa Kreikan -kuuluisimpain filosoofein, Theomnestuksen ja Kratippuksen, mainioita -luennoita. Mutta täällä hän ei saanut rauhassa työskennellä kauempaa, -kuin vuoden ajan, ennenkun hän v. 44 e.Kr. tasavaltalaisten johtajan, -Markus Junius Brutuksen, kehoituksesta palasi jälleen isänmaahansa, -jossa silloin oli tapahtunut huomattavia seikkailuja (Caesarin murha -y.m.) tasavaltalaisten ja yksinvallan-puolustajain metelöivissä -riveissä. Horatius nimitettiin nyt sotatribuuniksi ja hän taisteli -urhollisesti tasavaltalaisten johtajana isänmaansa vapauden -puolesta tuossa Filippin kuuluisassa tappelussa v. 42 e.Kr. Mutta -kun tasavaltalaiset joutuivat tässä tappiolle, ja heidän etevimmät -johtajansa (Brutus ja Kassius) kaatuivat, hylkäsi Horatiuskin -kilpensä, kuten hän itse leikillisesti sanoo, sai voittajalta armon -ja läksi Romaan. - -Aineellisessa suhteessa oli Horatius nyt joutunut milt'ei -täydelliseen rappiotilaan. Hänen isänsä oli tällä välin kuollut ja -tämän perinnöksi jättämä maatila omaisuuksinensa oli maanjaossa -joutunut sotilasten eli veteraanein haltuun. Varattomuus pakoitti -Horatiusta etsimään jotakin sopivaa tointa henkensä elättämiseksi. -Sen hän saikin, kun hän rupesi erään kvaestorin kirjuriksi. Mutta -tämä virka ei häntä miellyttänyt, ja senvuoksi hän jonkun ajan -kuluttua otti eron siitä. Senjälkeen sai hän viran valtionrahastossa, -mutta tämäkään ei ollut hänen mieleisensä, eikä hän siinäkään kauan -ollut. Hän päätti vihdoin heittää koko virkamiesuran. - -Samaan aikaan oli Horatius herättänyt yleistä huomiota, julkaisemalla -muutamia runotuotteitansa. Nämä saattoivat hänet piankin silloisten -runoilijain, P. Vergilius Maron ja L. Variuksen, tuttavuuteen -ja suosioon. Vergilius esitti hänet v. 39 e.Kr. tuolle suurelle -seuramiehelle, tiedetten ja taidetten innokkaalle suosijalle, -Maecenaalle. Jonkun ajan kuluttua tuli Horatiuksesta ja Maecenaasta -eriämättömät ystävät. Maecenaan luona Horatius tutustui aikakautensa -etevimpien miesten kanssa, mainitsematta muita, myöskin Roman -mahtavan hallitsijan, Augustuksen. Sittemmin kun Horatius, -luultavasti Maecenaan välityksestä, oli täydellisesti luopunut -tasavaltalaisista mielipiteistänsä, pääsi hän Augustuksen sisimpään -suosioon. Tämä, joka tahtoi Horatiuksen erottamattomasti yhdistää -omaan persoonaansa, aikoi tehdä hänet käsikirjuriksensa; mutta -Horatius ei siihen suostunut. Hän halusi mieluummin yksinäisyydessä -viettää elämänsä hetkiä ja muista erillänsä harjoitella -lempityötänsä, runoilemista. Hänen jalo ystävänsä Maecenas teki sen -vuoksi hänelle mieluisan työn, kun hän lahjoitti hänelle pienen -maatilan Sabinilaisten maassa, Tiburin läheisyydessä.[1] Täällä -hän hiljaisuudessa sai kehittää neronsa tuotteita ja täälläpä hän -useimmat teoksensa valmistikin. - -Luonteeltansa oli Horatius erittäin vilkas, iloinen ja leikkisä mies, -jonka huulilta usein hieno iva ja pistävä pilkkakin pujahtivat. Hänen -periaatteensa oli: "ihmisen pitää olla iloinen ja kohtuudella käyttää -hyväksensä kaikkea, mitä Onnetar antaa, niin kauan kun se on hänelle -luvallista." Hän eli yksinkertaista elämää ja rakasti ahkeruutta, -paheksui taas ylellisyyttä ja velttoutta. Suoralla ja rehellisellä -käytöksellänsä hankki hän itsellensä useita ystäviä, joitten -seurassa vietti sitten monta hupaista hetkeä, keskustellen tärkeistä -ihmiselämää koskevista asioista. -- Uskonnosta Horatius ei juuri -välittänyt. Ensiksi suosi hän epikurolaista oppia, mutta vieraantui -siitä vähitellen, kääntyen Stoalaisten puoleen. - -Vähän jälkeen ystävänsä Maecenaan kuoleman muutti runoilijakin -Marraskuun 25 p:nä v. 8 e.Kr., lyhyen taudin sairastettuansa, Manalan -majoille, viidenkymmenen seitsemän vuoden iässä, ja koska hän oli -naimaton, eikä hänellä ollut rintaperillisiä, määräsi hän Augustuksen -perilliseksensä. Hänen ruumiinsa haudattiin Eskvilian kummun -kupeesen, Maecenaan hautakummun viereen, siis sen maan poveen, jota -hän sydämestänsä rakasti ja josta hän lauloi: - - "Dulce et decorum est pro patria mori." - - * * * * * - -Runoilija Horatiuksen teokset ovat seuraavat: - -I. _Oodit_, joista tiedemiehet käyttävät tavallisesti nimeä -_Carmina_. Näistä ilmestyi kolme ensimmäistä kirjaa vv. 41-24 -e.Kr. ja neljäs vv. 18-13 e.Kr. Oodinsa Horatius on kirjoittanut -kokonansa kreikkalaiselle pohjalle. Mestarimaisesti kuvaa hän niissä -perinpohjaisiin tutkimuksiin perustuvaa kreikkalaista elämänviisautta -ja runoutta, ehkä se tapahtuu puhtaasti romalaisessa puvussa. - -II. _Karmen-Seekulaare_ eli _Vuosisataislaulu_, kirjoitettu v. 17 -e.Kr. pidettävää, Roman seitsemättä Vuosisatais- eli sovitus- ja -kiitosjuhlaa varten. - -III. _Epoodit_, joita Horatius itse kutsui nimellä _Iambi_, mutta -joille myöhemmin tiedemiehet antoivat nimen _Epodi_ (εποδοι), -sepitettiin vv. 41-30 e.Kr. Nämä, samoin kuin Ooditkin, ovat hedelmiä -Kreikan kirjallisuuden perinpohjaisesta tutkimisesta. - -IV. _Satiirat_, joita myös kutsutaan nimellä _Sermones_, ovat -sepitetyt vv. 41-30 e.Kr. Satiirat ovat kirjoitetut puhtaasti -romalaiselle pohjalle. Niitä on kaksi kirjaa, jotka kumpikin -sisältävät hauskoja kuvauksia sen ajan tapauksista, opetuksia -ihmiselämästä, luonteista y.m. Satiireissa on huomattava varsinkin se -iloinen, leikillinen esitystapa, jolla Horatius suorittaa tehtävänsä, -tahi, käyttääksemme runoilijan omia sanoja: _"ridendo dicere verum."_ - -V. _Epistolat_ eli _Runokirjeet_, joista ensimmäinen kirja on -nähtävästi sepitetty vv. 24-20 e.Kr. ja toinen vv. 17-10 e.Kr., ovat -sekä kirjoitustavaltansa että sisällykseltänsä jotenkin samaa laatua, -kuin Satiiratkin. - -VI. _Ars-Poetika_ eli _Runousoppi_ on jonkunlainen kirje Lucius Pison -pojille. Tässä runoilija lausuu mielipiteensä sekä runousopista -ylipäänsä että erittäinkin draamallisesta runoudesta. Sepitysvuotta -ei tarkemmin tunneta. - - - - -Lyhennyksiä. - - -C. l. Carm. I = Ensimmäinen | C. l. Carm. II = Toinen | Kirja Oodeja. -C. l. Carm. III = Kolmas | C. l. Carm. IV = Neljäs | C. S. l. Carm. -S. = Karmen-Seekulaare (Vuosisataislaulu). E.Kr. = Ennen Kristuksen -syntymää. Ep. = Epoodi. Eritt. = Erittäinkin. J.Kr. = Jälkeen -Kristuksen syntymän. Kts. l. ks. = Katso. N.k. = Niin kutsuttu. Nim. -= Nimittäin. S.o. = Se on. V. = vuonna. Vrt. = Vertaa. VV. = Vuosina -l. vuosien välillä. Ylim. = Ylimalkaan. - - - - - - -I. - -Oodit. - - - "Omne principium grave." - - - - - -ENSIMMÄINEN KIRJA. - - - - -1 Laulu. - -Kajus Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Oi Maecenas, sinä vanhain kuninkaallisten[2] esi-isäin jälkeläinen, -sinä sekä turvani että kallis kaunistukseni![3] Löytyy muutamia, -joita huvittaa vaunuillansa tuprutella pölyä Olympian[4] kiistämöllä -ja heidät juuri kohoittavat sekä kuumettuneilla[5] kilparattailla -kääntöpatsaan[6] kaarteleminen että tuo mainetta-tuottava -palmuseppele[7] jumalain, maailman hallitsijain, vertaisiksi; tätä[8] -se, jos kevytmielisten Kviritein[9] joukkio kilvan koroittaa hänet -ylimpiin[10] kunniavirkoihin;[11] tuota[12] taas se, jos hän on -omaan aittaansa saanut korjata kaiken sen viljan, mitä la'aistaan -kokoon Libyan[13] puimatantereilta. Sitä, joka iloitsee siitä, -että hän saa karhilla muokata esi-isiltä perimiänsä peltoja, -sitä et koskaan Attaluksen[14] suurilla tavaroillakaan voisi -taivuttaa siihen, että hän, arkana merimiehenä, kyprolaisella[15] -laivalla viiltelisi Myrtos-mertä.[16] Kauppijas, joka pelkää -ikarilaisten[17] aaltoin kanssa taistelevaa Afrikusta[18] -ylistää rauhaa ja kaupunkinsa lähiseutuja; pian korjaa hän -kuitenkin vuotavat[19] laivansa, tottumaton kun on köyhyyttä[20] -kärsimään. Löytyypä joku sellainenkin, joka ei halveksi vanhalla -Massikus-viinillä[21] täytettyjä pikareja, eikä surkaile viettää -hetkistä[22] kokonaisesta päivästänsä niiden ääressä, milloin loikuen -[23] viheriöitsevän arbuuttus-pensaan juurella, milloin pyhän[24] -lähteen vienosti kumpuavan silmän reunustalla. Useita huvittaa -leiri ynnä sotatyytyn[25] ääneen yhtyvä koukerotorven[26] toitotus -sekä nuot äitejä kauhistuttavat sodat. Metsästäjä viipyy kylmässä -taivasalla, muistamatta hellää puolisoansa, joko sentähden että hänen -uskolliset koiransa ovat havainneet naarashirven tahi sentähden -että marsilainen[27] metsäsika on turmellut hänen lujasti-kudotut -verkkonsa. Minut kohoittaa murattiseppele[28] tuo oppineiden -otsankaunistus, ylijumalain joukkoon; minut eroittaa kansajoukosta -viileä lehto ja Nymfain[29] keveät tanssit Satyrusten[30] kanssa, -joll'ei Euterpe[31] pidätä minulta huiluansa tahi Polyhymnia[32] -kieltäydy virittämästä lesbolaista[33] kantelettani. Mutta jos sinä -luet minut lyyrillisten runoilijain joukkoon, niin kohoanpa kopeasti -päälaellani tähtien tasalle. - - - - -2 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Jo kyllin lunta ja turmiokkaita rakeita [2] on Yli-isä[3] lähettänyt -maihin ja, iskettyänsä punertavalla kädellänsä salamiansa pyhiin -kumpuihin,[4] peljästyttänyt kaupungin;[5] hän on peljästyttänyt -kansat,[6] että Pyrrhan[7] kova aikakausi jälleen palajaisi, -hänen, joka päivitteli outoja enteitä: kun Proteus[8] ajoi koko -karjalaumansa[9] katselemaan vuorten huippuja ja kalain suku -riippui jalavan latvassa, joka ennen oli ollut kyyhkyisten tunnettu -olopaikka, ja pelokkaat metsäkauriit uiskentelivat tulvailevassa -meressä. Me olemme nähneet kellertävän Tiberin[10] jonka laineita -syöksee takaisin etruskilainen ranta,[11] kiitävän kukistamaan -kuninkaan muistomerkkejä[12] ja Vestan temppeliä,[13] sillä aikaa -kun se heittäytyy kostajaksi liiaksi päivittelevälle[14] Ilialle[15] -ja tulvaillen lipuu pitkin vasenta rantaa, vasten Jupiterin -tahtoa, tuo liian vaimovaltainen joki(jumala). Tuo esi-isäinsä -virheiden vuoksi vähälukuinen nuoriso on kuuleva kansalaisten -teroittaneen miekkojansa,[16] joten pelättävät Persialaiset[17] -parhaiten olisivat joutuneet perikatoon; kuuleva on se myöskin -taisteluista.[18] Ketä jumalista huutaa kansa riutuvan vallan -avuksi? Millä rukouksella ahdistavat pyhät neitseet[19] Vestaa, -joka tuskin kuulee[20] heidän valitusvirsiänsä? Kenen tehtäväksi -antaa Jupiter virheen sovittamisen? Tule vihdoinkin sinä, sitä me -rukoilemme, loistavilta hartioiltasi pilvellä verhottuna,[21] oi -tietäjä Apollo,[22] tahi jos mieluummin tahdot sinä, oi hymyilevä -Erycina,[23] jonka ympärillä pyörii Jokus[24] ja Kupido,[25] tahi -näetkö hyljättyä sukuasi ja jälkeläisiäsi, oi kanta-isämme -- voi! -- -sinä liian pitkään sotamelskeesen kyllästynyt, sinä, jota huvittaa -sotahuuto, kiiltävät kypärit ja maurilaisen jalkasoturin[26] tuima -tuijotus verivihollisiansa vastaan; tahi jälitteletkö sinä, oi -armaan Majan[27] siivekäs poika,[28] muutetuin muodoin, maan päällä -nuorukaista,[29] sallien kutsuttaa Caesarin kostajaksi? Myöhään -palatkos sinä taivaasen jälleen ja ollos kauan iloisena Kviritein -kansan[30] seurassa; älköön sinua, vihastuneena meidän virheitemme -tähden, liian aikainen tuulenpuuska temmatko pois! Täällä rakastaos -sinä mieluummin suuria triumfeja,[31] täällä halutkos sinä kutsuttaa -isäksi ja esimieheksi;[32] älä salli Medialaisten[33] rankaisematta -ratsastella sinun johtaessasi, oi Caesar! - - - - -3 Laulu. - -Laivalle, jolla Vergilius matkusti Athenaan.[1] - - -Niin ohjatkoon sinua Kyprusta hallitseva jumalatar,[2] niin Helenan -veljet,[3] nuot loistavat tähdet, ja tuulien isäntä[4] kätkettyänsä -kaikki muut[5] paitsi Japyxin,[6] sinua, oi laiva, joka vastaat -huostaasi uskotusta Vergiliuksesta, sitä rukoilen minä, että -vahingoittumatta lasket hänet[7] Attikan rannalle ja siten säilytät -puolen minun elämääni.[8] Rautatammea ja kolmenkertaista vaskea[9] -on sydämen ympärillä sillä, joka ensiksi uskoi särkyvän aluksensa -kolkolle merelle, eikä peljännyt vinhaa, Akviloja[10] vastaan -taistelevaa Afrikusta,[11] eikä synkkiä Hyadeja,[12] eikä raivoavaa -Notusta,[13] jota mahtavampaa hallitsijaa Hadrian merellä[14] ei -ole, joko hän sitten tahtoo kuohutella tahi asetella sen aaltoja. -Mitä kuoleman laatua pelkäsi se, joka kuivin silmin[15] katseli -uiskentelevia hirviöitä, kuohuvaa mertä ja noita pahanmaineisia -Akrokeraunia-kallioita?[16] Turhaan on jumala viisaudessansa -eroittanut maa-osat Okeanuksesta,[17] josta olisi erillänsä -pysyminen, jos kuitenkin jumalattomain alukset kulkevat niiden -syvänteiden ylitse, joita ei pitäisi lähestyä. Rohkeana kaikkia -kestämään, syöksyy ihmissuku kiellettyyn rikokseen. Rohkea Japetuksen -poika[18] toi onnettomalla petoksella tulen ihmiskunnalle. Tulen -taivaasta varastettua, laskeutui kuihtumus ja odottamaton tautien -paljous maihin, ja ennen etäällä-oleva, hidasliikkeinen, välttämätön -kuolema alkoi kiirehtää askeliansa.[19] Siivillä, joita ei ole -ihmiselle sallittu, koetteli Daedalus[20] tyhjää ilman avaruutta; -tunkihan Herkuleen[21] ponnistus aina Akheroniinkin. Ei mikään -ole kuolevaisille liian vaikeata. Tyhmyydessämme pyrimme itse -taivaasenkin, emmekä rikoksiemme kautta anna Jupiterin asettaa -vihaisia salamiansa. - - - - -4 Laulu. - -Lucius Sextiukselle.[1] - - -Ankara talvi väistyy, kevään ja Favoniuksen[2] hupaisesti -vaihdellessa, ja koneet kiskovat kuivanomaisia laivoja;[3] karja -ei enää viihdy navetoissa, eikä kyntömies tulen ääressä, eivätkä -niityt kimaltele vaaleanharmaasta härmästä. Jopa kytheralainen -Venus[4] johtaa piirihyppyjä, Lunan taivaalta kuumottaessa, ja -sievät Gratiat[6] Nymfain seurassa vaihettelevin jaloin polkevat -maata, sillä aikaa kun hehkuva Vulkanus[7] polttaa Kyklopsien[8] -vaivanalaisia tehtaita. Nyt sopii ympäröitä kiiltävä[9] päänsä -joko viheriällä myrtillä tahi niillä kukilla, joita muokattu maa -tuottaa; nyt sopii uhrata Faunukselle[10] varjoisissa lehdiköissä, -joko hän tahtoo uuhikaritsan tahi mieluummin pukin. Samalla -jalallansa polkee kalpea kuolema niin hyvin köyhäin hökkelejä, kuin -kuningastenkin palatseja. Onnellinen Sextus! Lyhyen elämän määrä -kieltää meitä alkamasta pitkiä toiveita. Pian on sinut verhoava yö -ja sadunomaiset Manit[11] ja Pluton[12] köyhä koti; niinpian kun -kerran olet tänne tullut, et suinkaan ole pelinopposilla heittävä -arpaa juomingin-johdannosta, etkä ihaileva hentoa Lycidasta, jonka -tähden nyt jokaisen nuorukaisen sydän sykkii ja johon pian tytötkin -rakastuvat. - - - - -5 Laulu. - -Pyrrhalle.[1] - - -Kuka hento[2] poika, viruen tuuheassa ruohistossa ja hajuvoiteilla -tahrittuna, sinua, oi Pyrrha, rakkaudellansa ahdistelee -lemmenluolassa?[3] Ketä varten törhöttelet[4] sinä kellertäviä -kiharoitasi, teeskentelemättä siroudessasi? Voi! kuinka usein on hän -itkevä sinun uskollisuuttasi[5] ja jumalain muuttunutta mieli-alaa -ja rajutuulien mylleröimää mertä, hän, joka nyt herkkä-uskoisena -nauttii sinun suloasi, oi Kullatar; hän, joka toivoo sinun -aina olevan vapaana,[6] aina lemmittävissänsä, tietämättä itse -petollisesta rakkaudesta.[7] Onnettomat ne, joille sinä loistat vielä -kokemattomana! Pyhä seinä[8] pyhitettyine tauluinensa osoittaa minun -ripustaneen[9] kosteat vaatteeni meren mahtavalle jumalalle.[10] - - - - -6 Laulu. - -Vispanius Agrippalle.[1] - - -Sankariksi ja vihollisten voittajaksi kuvailee sinua Varius,[2] tuo -maeonilaisen[3] runoelman joutsen,[4] mitätahansa urhollinen sotilas, -joko merellä tahi maalla, sinun johdollasi lienee toimittanutkin! -Me, oi Agrippa, emme koeta kertoa näitä tekoja, emmekä Pelideen[5] -ankaraa vihaa, hänen, joka ei osannut väistyä, emmekä myöskään -viekkaan Ulixeen[6] harharetkiä pitkin merta, emmekä Pelopsin[7] -kauheaa sukua, me pienet suuria, sillä aikaa kun häveliäisyys ja -rauhallista lyyryä hallitseva Musa[8] kieltää minut, syntyperäisen -kyvyn puutteessa, vähentämästä jalon Caesarin ja sinun[9] ansioitasi. -Kuka voisi kyllin sattuvasti kuvailla Marsia,[10] teräksiseen -tuunikaansa puettuna, tahi trojalaisesta pölystä mustunutta -Merionesta[11] tahi Pallaan[12] avulla Ylijumalain kaltaista -Tydidestä?[13] Me laulamme juomingeista, me tyttöjen taisteluista, -tyttöjen, jotka leikatuin kynsin tuimasti taistelevat poikia vastaan, -joko sitten olemme rakkaudesta vapaina tahi jossakin määrin siitä -palamme, emme kuitenkaan vastoin tavallisuutta ole kevytmielisiä. - - - - -7 Laulu. - -Munatius Plankukselle.[1] - - -Muutamat kehuvat mainiota Rhodusta[2] tahi Mytilenaa[3] tahi -Efesusta[4] tahi tuon kahden meren välillä olevan Korinthuksen[5] -muureja tahi Bakkhuksen[6] palveluksesta kuuluisaa Thebaa[7] tahi -Apollon[8] palveluksesta kuuluisaa Delfiä[9] tahi Thessalian -Tempeä.[10] Löytyypä niitäkin, joiden ainoana työnä on alituisilla -lauluilla ylistellä sievän Pallaan kaupunkia[11] ja kaunistella -otsaansa joka taholta poimituilla oliiviseppeleillä. Moni ylistää, -Junon[12] kunniaksi, hevoshoitoon sopivaa Argosta[13] ja rikasta -Mykenaa.[14] Minua taas ei luja Lakedaemon,[15] eivätkä Larissan[16] -viljavat kentät niin ole liikuttaneet, kuin Albunean kaikuva -koti,[17] kuin syöksyvä Anio[18] kuin Tiburnuksen[19] lehto ja -juoksevain puroin kostuttamat hedelmäpuistot. Niinkuin poutainen -Notus[20] usein poistaa pilvet taivaalta, eikä tuo alituisia sateita, -samoin muista sinäkin, Plankus, viisaasti poistaa murheet ja elämän -vaivat makealla viinillä, joko sitten olet sotalipuista liehuvassa -leirissä tahi Tiburisi[21] siimeksessä! Kun Teuker[22] pakeni -Salamiksesta ja isänsä luota, sanotaan hänen kuitenkin sitoneen -poppeliseppeleen[23] viinistä kosteille ohimoillensa, näin puhutellen -surullisia ystäviänsä: "Mihin tahansa isääni mahtavampi Fortuna[24] -meitä vieneekin, niin menkäämme, oi toverit ja kumppanit! Teidän -ei missään suhteessa tarvitse epäillä, niinkauan kun Teuker on -johtajana, niinkauan kun Teuker on suojelijana; sillä varmaan lupasi -Apollo, että uudella maalla on meille toinen Salamis syntyvä. Oi te, -urholliset miehet, jotka usein olette kanssani pahempiakin kärsineet, -nyt poistakaa huolenne viinillä, huomenna lähdemme aavalle merelle!" - - - - -8 Laulu. - -Lydialle.[1] - - -Oi Lydia! Sano -- kaikkein jumalain nimessä rukoilen sinua -- miksi -kiiruhdat rakkaudellasi syöksemään Sybariksen perikatoon? Miksi -vihaa päivänpaisteista kenttää[2] se, joka voi sietää tomua ja -auringon hellettä? Miks'ei se, joka on harjoitellut sotatemppuja, -ratsastele[3] ikätovereinsa keskuudessa, eikä hillitse gallialaisen -hevosen turpaa sudenhammas-suitsilla?[4] Miksi pelkää hän -koskettaa[5] kellertävää Tiberiä?[6] Miksi karttaa hän varovammin -oliivi-öljyä[7] kuin käärmeen vertä? Eikö enää kanna aseiden -käytännöstä sinertäviä käsivarsia se, joka oli kuulu milloin kiekon-, -milloin keihään-heitosta yli määräkohdan? Miksi on hän viiksessä, -kuten kerrotaan tehneen merenjumalatar Thetiksen pojan[8] Trojan -kurjan perikadon aikana, ettei miehen puku tempaisi häntä murhaan ja -lykialaisten[9] laumain keskelle? - - - - -9 Laulu. - -Thaliarkhukselle.[1] - - -Sinä näet, kuinka Sorakte[2] on paksusta lumesta -valkeankimaltelevana, kuinka nuokkuvat[3] metsät eivät enää jaksa -taakkaansa kantaa ja kuinka virrat ovat jäähmettyneet[4] kovasta[5] -pakkasesta. Lievennä kylmyys, panemalla runsaasti halkoja liedelle, -ja tuo anteliaammin esille neljän vuoden vanhaa[6] sekoittamatonta[7] -viiniä kaksikorvaisella sabinilaisella astialla,[8] oi Thaliarkhus! -Jätä kaikki muut jumalain huoleksi: nämät kun kerran ovat asettaneet -kuohuvalla meren selällä raivoavat myrskyt, eivät nuoku kypressit -eivätkä vanhat vuorisaarnetkaan. Älä laisinkaan välitä siitä, -mitä huomenna on tapahtuva, ja minkälaisen päivän tahansa kohtalo -suoneekin, lue se eduksesi; älä halveksi nuorena ollessasi suloista -rakkauden nautintoa, äläkä[9] piirihyppyjä, niin kauan kun juro -vanhuus pysyy etäällä kukoistusajastasi. Nyt[10] tulee sinun käyttää -hyväksesi kenttää,[11] kisatanteria[12] ja vienoja hämäränaikaisia -kuiskeita suostutulla hetkellä, vieläpä tytön suloista nauruakin, -joka kuuluu sisimmästä loukosta ja ilmaisee[13] hänen piilopaikkansa, -sekä panttia, joka riistetään käsivarrelta tahi näön vuoksi -vastustelevasta sormesta. - - - - -10 Laulu. - -Merkuriukselle.[1] - - -Oi Merkurius! Sinä Atlaan sulosanainen jälkeläinen, joka -puhetaidolla[2] ja jalon palaestran[3] ohjeella olet ymmärtäväisesti -sievistänyt veresten[4] ihmisten raa'at tavat, sinusta, suuren -Jupiterin ja jumalain lähettiläästä,[5] sinusta, käyrän lyyryn -isästä,[6] tahdon minä laulaa, sinusta, joka olet kykenevä kätkemään -leikillisellä varkaudella[7] sen, mikä sinua vaan miellyttää.[8] -Kerran täytyi Apollon, kun hän tahtoi peljästyttää sinua pikkupoikana -uhkaavalla äänellänsä, joll'et vaan olisi antanut takaisin noita -petoksella riistettyjä härkiä,[9] kerran täytyi hänen nauraa, kun hän -näki itseltänsä viinen viedyksi. Vieläpä nuot pöyhkeät Atridatkin[10] -on rikas Priamus,[11] jätettyänsä Iliumin, sinun johdollasi pettänyt -sekä thessalialaiset vartiotulet ynnä Trojalle vihamielisen leirin. -Sinä saatat hurskasten sielut onnellisten asunnoihin[12] ja ohjaat -kultasauvallasi keveää joukkoa,[13] ollen suotuisa niin hyvin taivaan -kuin Manalankin jumalille. - - - - -11 Laulu. - -Leukonoë'lle[1] - - -Älä tutkistele, oi Leukonoe -- sillä mahdoton on tietää -- -minkälaisen lopun jumalat ovat määränneet minulle, minkälaisen -sinulle; äläkä haparoitse babylonialaisia numeroita![2] Kuinka paljoa -parempi on kärsiä, mitä tahansa tapahtuneekin! Joko Jupiter on suonut -sinulle useampia talvia tahi tämä on viimeinen, joka nyt noita -vastukseksi asetettuja hohkakivivuoria[3] vastaan murtaa Tyrrhenian -meren vaahtoavia aaltoja; ollos viisas, siivilöitse[4] viinisi -ja supista laveanlainen toiveesi lyhyellä aikaa. Sillä aikaa kun -puhumme, on kateellinen aika paennut.[5] Nauti päivääsi, ollen niin -vähän kuin mahdollista hetas uskomaan seuraavaan. - - - - -12 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Oi Klio![2] Minkä miehen tahi sankarin otat lyyrylläsi tahi kimakalla -huilullasi ylistelläksesi? Minkä jumalan valitset kehuaksesi? -Kenen nimeä on leikkisä kaiku matkiskeleva joko Helikonin[3] -siimekkäillä rinteillä tahi Pindus-vuoren[4] huipulla tahi kylmällä -Haemus-vuorella,[5] josta metsät sikin-sokin seurasivat laulelevaa -Orfeusta,[6] joka äidiltänsä perityllä taidollansa[7] seisautti -vihaiseen virtaavat joet juoksemasta ja vinhat vihurit; jolla oli -kyllin suloa sointuvilla sävelillänsä viekoittelemaan tammetkin[8] -kuulosalle. Mutta mitäpä ennemmin ylistäisin, kuin Kaikkivaltiaan[9] -tavallista kunniaa, hänen, joka ohjaa jumalain ja ihmisten kohtalot, -joka hallitsee maat ja meret sekä taivaan,[10] vuoden aikain -vaihdellessa; hänen, josta ei mitään häntä itseänsä mahtavampaa -synny, eikä mitään hänen vertaistansa tahi läheskään samanlaista[11] -ole olemassa? Häntä läheisimmän kunniasijan on kuitenkin Pallas[12] -anastanut. Sinustakaan en tahdo olla mainitsematta, oi sotakelpo -Liber;[13] enkä sinusta, oi villipetoja vainoava neito;[14] enkä -sinustakaan, oi tarkasti-osuvan nuolesi tähden peljättävä Foebus![15] -Myös tahdon minä laulaa Alcideesta[16] ja Ledan pojista,[17] -joista toinen[18] oli kuulu ratsastaja, toinen mainio voittamaan -nyrkkitaistelussa: heti kun näiden tuikkiva tähti on alkanut kiilua -merimiehille, valuu meren velloma kuohu kallioilta alas, tuulet -asettuvat, pilvet pakenevat ja uhkaava aalto -- niin jumalat ovat -säätäneet[19] -- painuu jälleen mereen. Olen kahden vaiheilla, -tokko heti näiden perään mainitsen Romulusta,[20] tahi Pompiliuksen -rauhallista hallitusta, tahi Tarkviniuksen uhkamielistä valtaa, tahi -Katon[21] kuuluisaa kuolemaa. Kiitollisesti tahdon oivalla laululla -ylistää Regulusta[22] ja Skauruksia[23] sekä Paullusta,[24] joka -Punilaisen[25] voittaessa mielellänsä pani henkensä altiiksi, ynnä -Fabriciusta.[26] Tämä sekä pitkätukkainen,[27] sotakelpo Kurius[28] -ynnä Kamillus[29] syntyivät kovassa köyhyydessä ja kasvoivat -esi-isiltä perityssä kohtalaisen varakkaassa[30] kodissa. Niinkuin -puu, jonka ikää ei tiedetä, kasvaa Marcelluksen[31] maine; Juliuksen -tähti[32] tuikkaa muiden joukossa, niinkuin kuu pienempien tähtien -keskellä. Oi sinä ihmissuvun isä ja suojelija, Saturnuksen poika,[33] -sinulle on kohtalo uskonut huolen suuresta Caesarista:[34] hallitse -sinä ja Caesar toisena![35] Joko hän loistavassa voittokulussa -kuljettaa mukanansa nuot lannistetut, Latiumia[36] uhkaavat -Parthialaiset[37] tahi Itämaan äärimmäisillä seuduilla asuvat -Seriläiset[38] ja Indialaiset, niin on hän kohtuudella, sinulle -alamaisena, hallitseva laajaa maanpiiriä; sinä sitä vastoin olet -painavilla vaunuillasi tömistävä Olymposta,[39] sinä olet lähettävä -koston nuolia saastutettuihin lehtoihin.[40] - - - - -13 Laulu. - -Lydialle.[1] - - -Kun sinä, oi Lydia, ylistät Telefuksen ruusunkarvaista kaulaa ja -vahanvalkeita käsivarsia -- voi! -- silloinpa tulistuu minun maksani -kiehumaan hurjasta kiukusta.[2] Silloin ei mieleni, eikä kasvojeni -väri ole enää oikeassa olossansa ja salavihkoa viruvat kyyneleet -poskilleni, ilmoittaen, miten perinpohjin minä kuihdun pitkällisistä -rakkauden kipinöistä. Minä palan,[3] joko viinistä ylenmääräiset -riidat[4] ovat rumentaneet sinun hohtavanvalkeat hartiasi tahi raivo -poika[5] on hampaallansa painanut muistomerkin sinun huulosillesi. -Sinun ei pidä, jos vaan kyllin kuulet minua, toivoa sen olevan -alituisesti uskollisen,[6] joka on raa'asti loukannut niitä sulo -huulia, jotka Venus on mehustanut viidennellä osalla nektariansa.[7] -Kolmesti ja enemmänkin onnelliset ovat ne, jotka katkaisematon -side[8] yhdistää, eikä katkerain soimaustenkaan pakahuttava rakkaus -ole toisistansa eroittava ennenkuin elämän viimeisenä päivänä. - - - - -14 Laulu. - -Valtiolle.[1] - - -Oi laiva! Taashan uudet laineet vievät sinut merelle. Oi, minne -aijotkaan? Pyri kaikin mokomin satamaan! Etkö huomaa, miten airoton -laitasi, miten rajun lounastuulen murtama mastosi, miten raakapuusi -ruskavat[2] ja miten emäpuusi tuskin enää köysittä voi kestää liian -väkivaltaista mertä? Eiväthän purjeesi ole enää ehjinä, eikä sinulla -enää ole jumalia, uudelleen hädän ahdistaessa, avuksi huutaaksesi. -Vaikka sinä, oi Pontuksesta peräisin oleva mänty,[3] jalon metsän -tytär, vaikka kehutkin sukuperääsi ja hyödytöntä nimeäsi, niin ei -pelkuri merimies sinun kirjaeltuun keulaasi kumminkaan luota. Joll'et -tahdo tulla tuulien leikkikeräksi, niin pidä varasi! Sinä, joka -äsken[4] olit huolettava mieliharmini, mutta nyt[5] olet kaipaukseni -ja painavan huoleni esineenä, vältä hohtavien[6] Kykladien[7] välillä -aaltoilevia merenselkiä! - - - - -15 Laulu. - -Nereuksen ennustus Trojan häviöstä.[1] - - -Kun petollinen paimen[2] idalaisilla laivoillansa[3] kuljetti meren -ylitse[4] kestitsijätärtänsä Helenaa,[5] vaivutti Nereus[6] nopeat -tuulet vastenmieliseen lepoon, ennustellaksensa kauheita kohtaloja: -"Pahalla enteellä[7] viet sinä kotiisi sen, jota koko Kreikka, -liittoutuneena yhteen purkaaksensa avioliittosi[8] ja kukistaaksensa -Priamuksen vanhan kuningasvallan, on suurella sotavoimalla takaisin -vaativa. Voi, voi! Kuinka suuri vaiva on niin hyvin hevosilla kuin -miehilläkin! Kuinka suurta onnettomuutta valmistat sinä Dardanuksen -suvulle![9] Jo varustaa Pallas[10] kypäriänsä, kilpeänsä,[11] -sotavaunujansa ja raivoansa. Turhaan olet sinä, luottaen Venuksen[12] -suojelukseen, suoriva suortuviasi, turhaan vieno-äänisellä -kitarallasi virittelevä säveliä naisten ratoksi, turhaan -makuuhuoneessasikin välttelevä raskaita keihäitä, gnosolaisen[13] -peitsen kärkiä, sotamelskettä ja tuimasti ahdistelevaa Ajaxia.[14] -Voi! kuitenkin olet sinä vihdoin viimeinkin tahraava viehättävät -kasvosi tomuun. Etkö näe takanasi Laerteen poikaa,[15] sukusi -surmaa, etkö Pyloksen[16] Nestoria?[17] Pelkäämättä ahdistavat -sinua Salamiksen[18] Teuker[19] ja Sthenelus,[20] joka on taitava -taistelussa ja väsymätön ohjastaja, jos vaan on tarve hillitä -hevosia. Myöskin Merioneen[21] olet oppiva tuntemaan. Kas tuossa! -Julma, isäänsä mahtavampi, Tydides[22] riehuu löytääksensä sinut. -Häntä olet sinä arkamaisesti ja lähkävällä läähötyksellä pakeneva, -kuten hirvi, jättäen nurmikkonsa, pakenee toisella puolen laaksoa -näkemäänsä sutta; tätä et kumminkaan lemmityllesi[23] luvannut. -Vihastuneen Akhilleen[24] laivasto on viivyttävä tuhopäivää Iliumilta -ja Frygialaisten äideiltä;[25] määrättyin vuotten kuluttua on -akhajalainen[26] tuli polttava Pergamumin[27] rakennukset." - - - - -16 Laulu. - -Ystävättärelle.[1] - - -Oi sinä kaunista äitiäsi kauniimpi tytär! Teeppä loppu, minkälaisen -vaan itse tahtonet, minun herjausrunoistani, joko sitten tahdot[2] -tulella tahi Hadrian meressä.[3] Ei Dindymene,[4] eikä Pythian -asukas[5] niin sykytä pappein sydäntä sisimmässä temppelissä, -samoin ei Liber;[6] eivätkä Korybantit[7] siten kalkuttele -kimakasti-kiliseviä vaskikilpiänsä, kuin katkerat vihat, joita -ei peloita Norikumin miekka,[8] ei haaksirikkoinen meri, ei -riehuva tuli, eikä itse tuo hirvittävällä jymyllä maahan-syöksyvä -Jupiterkaan.[9] Prometheuksen kerrotaan pakosta täytyneen kaikkialta -ottaa osa ja liittää se alku-aineesen[10] sekä sijoittaa meidän -sydämeemme raivon jalopeuran tuimuus. Vihan vimma saattoi Thyesteen -kauheaan perikatoon;[11] se on aina varsinaisesti vaikuttanut siihen, -että mahtavatkin kaupungit ovat joutuneet perinpohjin häviölle ja -että uhkamielinen sotajoukko on ajanut vihollisen auransa niiden[12] -muurin-muraläjäin ylitse. Hillitse mieltäsi! Minuakin innostutti -sydämeni hehku viehättävän nuoruuteni päivinä ja saattoi minut -ryhtymään ajattelemattomiin jambeihin. Nyt haluan minä muuttaa -katkeruudet vienouksiin, kunhan vaan, peräytettyäni herjaukseni, -tulet ystäväkseni ja lupaat minulle sydämesi. - - - - -17. Laulu. - -Tyndarikselle.[1] - - -Usein muuttaa nopea Faunus[2] ihanan Lukretiliksen[3] Lycaeukseen[4] -sekä estää yhtenänsä vuohistani paahtavan päivän paisteen ja sateiset -tuulet. Ilman vaaraa pitkin turvallista lehdikkoa etsiskelevät -haisahtelevan miehen[5] harhailevat puolisot[6] salassa-kasvavia[7] -sianpuolanvarsia ja ajuruohoja, eivätkä kilit pelkää vihertäviä -käärmeitä tahi Marsin susia,[8] miten tahansa, oi Tyndaris, viertävän -Ustikan[9] laaksot ja jylhät kalliot lienevätkin kajahdelleet -paimenpillin sulo-sävelistä. Jumalat suojelevat minua: minun -hurskauteni ja Musani ovat jumalain mieleen. Täällä valuu sinulle -anteliaasta sarvesta[10] täysin määrin maan hyvyyksiä. Täällä -syvässä laaksossa olet sinä välttävä Kanikulan[11] paahdetta, täällä -teialaisella[12] kitaralla ylistävä Penelopea[13] ja kaunista -Kirkeä,[14] noita, jotka kiistelivät yhdestä ja samasta miehestä.[15] -Täällä siimeksessä olet sinä tyhjentävä kolpakoita mietoa Lesboksen -viiniä:[16] eikä semeleläinen Thyonoeus[17] nosta taisteluja Marsin -kanssa, etkä sinä epäilyksen alaisenakaan[18] ole pelkäävä, että -julkea Kyrus[19] satuttaisi maltittomat kätensä paljoa heikompaan[20] -ja tuhoaisi sinun kiharoissasi riippuvan seppeleen ja viattomat[21] -vaatteesi. - - - - -18 Laulu. - -P. Kvintilius Varukselle.[1] - - -Oi Varus! Älä istuta mitään muita puita ennemmin, kuin pyhiä -viiniköynnöksiä, Tiburin[2] möyheään maahan ja Katiluksen muurein[3] -ympärille. Sillä raitismielisille on jumala sallinut kaikenlaisia -vastuksia, eivätkä kalvavat murheet haihdu millään muulla lailla.[4] -Kukapa juomingin jälkeen haastellee rasittavasta sotapalveluksesta -tahi köyhyydestä? Kuka ei mieluummin sinusta, oi isä Bakkhus,[5] sekä -sinusta, oi sievä Venus?[6] Mutta ett'ei joku ylenmäärin nauttisi -kohtuullisen Liberin[7] lahjoja, siitä muistuttaa Kentaurien[8] -ja Lapithien[9] keskinäinen jupakka, joka syntyi juuri viinin -tähden;[10] siitä muistuttaa tuo Sithonilaisille[11] ankara[12] -Evius,[13] koska he, noudattamalla himojansa, pienessä määrin voivat -eroittaa oikeutta vääryydestä. Minä en pudista sinua, oi herttainen -Bassareus,[14] vasten tahtoasi; enkä tempaa näkösälle sitä, mikä -piilee moninaisten lehtien peitossa.[15] Häihdytä korvistani -berekyntilaisen torventoitotuksella[16] noiden kauhistuttavien -käsirumpujen[17] räminät, joita seuraa sokea itserakkaus, liiaksi -tyhjää päälakeansa kohoittava kerskaus ja salaisuutta takanansa -pitämätön, lasia läpikuultavampi luottamus. - - - - -19 Laulu. - -Glykeralle.[1] - - -Kupidojen julma äiti[2] ja thebalaisen Semelen poika[3] sekä -irstas Vallattomuus[4] käskee minun jälleen kääntämään huomioni -rajoitettuihin rakkauspuuhiin. Minua innostuttaa Glykeran kauneus, -hänen, joka loistaa kirkkaammin kuin Paroksen[5] marmori; minua -innostuttaa hänen hupa vallattomuutensa ja nuot hänen silmäillä liian -viehättävät kasvonsa. Koko voimallansa syöksyen minuun, on Venus -jättänyt Kypruksen,[6] eikä salli minun laulaa Skythalaisista[7] -eikä tuosta vielä pakoon kääntämänsä hevosen selässäkin urhollisesta -Parthialaisesta,[8] eikä siitä, mikä ei laisinkaan koske häneen. -Tuokaa tänne minulle, oi pojat, viheriöitseviä turpeita,[9] pyhiä -yrttejä ja suitsutusaineita ynnä malja kaksivuotista viiniä: uhrin -toimitettua,[10] on hän[11] lempeämpänä lähestyvä. - - - - -20 Laulu. - -Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Sinä olet[2] maisteleva kohtalaisista kolpakoistani mietoa -Sabinilais-viiniä,[3] jonka minä itse[4] sivelin kreikkalaiseen -astiaan säilytettäväksi sitä päivää varten, jolloin sinulle, oi oiva -ritari Maecenas, suotiin teaatterissa[5] sellainen suosionosoitus,[6] -että kotimaisen joen[7] rannat, samalla myös Vatikanus-vuoren -leikillinen kaiku matkiskelivat kiitostasi. Sinä mahdat nauttia -Caekubus-viiniä[8] ja Kaleen[9] painimella puserrettua viinirypäleen -mehua; minun maljojani eivät Falernuksen[10] viiniköynnökset, eivätkä -Formian[11] viinimäet vienonna. - - - - -21 Laulu. - -Dianalle ja Apollolle.[1] - - -Oi hennot neidot! Ylistäkää Dianaa.[2] -- Oi pojat! Laulakaa -kauniskiharaisesta[3] Kynthiuksesta[4] ja ylijumala Jupiterin[5] -hellästi rakastamasta Latonasta.[6] -- Te (oi neidot)! Ylistäkää -häntä, joka huvitteleikse virtain tienoilla ja metsäin lehdiköissä, -joko hän sitten esiytyy kylmällä Algidus-vuorella[7] tahi -Erymanthuksen[8] jylhissä metsissä tahi Graguksen[9] viheriöitsevillä -rinteillä. -- Te, oi pojat! Ylistäkää yhtä monella laululla -Tempeä[10] ja Apollon syntymäsaarta Delosta[11] sekä noita hänen -viinellä ja veljen lyyryllä[12] kaunistettuja hartioitansa. Teidän -rukouksestanne liikutettuna on tämä[13] lähettävä surkuteltavan -sodan, kurjan nälän ja ruttotaudin Roman kansasta ja sen ruhtinaalta -Caesarilta Persialaisiin[14] ja Britannialaisiin.[15] - - - - -22 Laulu. - -Aristius Fuskukselle.[1] - - -Se, joka on nuhteeton elämältänsä ja puhdas virheestä, se -- oi -Fuskus! -- ei tarvitse maurilaisia peitsiä,[2] eikä jousta, eikä -myrkytetyillä nuolilla täytettyä koteloa; joko hän sitten aikoo -matkustaa läpi polttavain Syrtien[3] tahi asumattoman Kaukasuksen[4] -tahi niiden seutujen, joita tarunomainen Hysdaspes huuhtelee.[5] -Sillä kun laulelin Lalagestani ja huoletonna kuljeskelin rajani -ulkopuolelle, pakeni minua susi Sabinilaismetsässä, vaikka olinkin -aseetta: hirviö, jonkalaista ei kasvata sotaisa Daunia[6] avarissa -tammikoissansa, eikä synnytä Juban maa,[7] tuo jalopeurain -kuivettunut kotimaa. Muuta minut niille hedelmättömille kentille, -joilla ei yksikään puu kostu kesätuulen hengähdyksestä, tahi siihen -maailmanosaan, jota usvapilvet ja paha sää[8] rasittavat; muuta minut -tuon liian läheltä kulkevan auringon(jumalan) vaunujen alle, siihen -maahan, jossa kaikellainen asumus on mahdoton,[9] sielläkin olen -rakastava tuota suloisesti-hymyilevää, tuota suloisesti-ääntelevää -Lalagetani. - - - - -23 Laulu. - -Khloë'lle.[1] - - -Sinä väistät minua, oi Khloë, nuoren metsäkauriin tavoin, joka -etsii vauhkoa emäänsä etäisillä vuorenharjanteilla, vavahdellen -turhaan[2] tuulenpuuskia ja metsän huminaa. Sillä joko se on -hätkähdellyt[3] keväisen tuulen mukaan lentelevistä lehdistä tahi -siitä, että viheriänvoivat sisiliskot ovat liikuttaneet karhunvattua, -niin värisee se sekä sydämestänsä, että polviltansa. Mutta minä en -kuitenkaan ahdislele sinua repiäkseni, kuten julma tiikeri tahi -gaetulilainen jalopeura.[4] Luovu vihdoinkin seuraamasta äitiäsi, -ollessasi jo mieskuntainen![5] - - - - -24 Laulu. - -P. Vergilius Marolle.[1] - - -Mikä kammo tahi mikä suhta olisi kaipuulla näin rakkaasen mieheen?[2] -Opeta minulle surulauluja, oi Melpomene,[3] sinä, jolle Yli-isä[4] -on lahjoittanut juoksevan äänen sekä kitaran. -- Siis painaa -umpinainen uni[5] Kvintiliusta! Milloin todellakin on Häveliäisyys[6] -ja Oikeuden sisar, lahjomaton Rehellisyys, sekä suora Totuus -keksivä jonkun hänen kaltaisensa? Hän on kuollut monen kunnon -miehen kaipaamana, mutta ei kukaan ole itkenyt häntä enemmän, kuin -sinä, oi Vergilius! Turhaan sinä helleydessäsi vaadit jumalilta -takaisin Kvintiliusta, jota -- voi! -- ei sinulle näillä ehdoilla -uskottukaan. Mutta joskin thrakialaista Orfeusta[7] viehättävämmin -soittelisit lyyryä, jonka säveliä puutkin kuuntelivat; niin veri ei -kumminkaan palaa takaisin tuohon varjokuvaan, jonka Merkurius,[8] -rukouksista heltymättä peruuttamaan Sallimuksen määräyksiä, on kerran -hirvittävällä sauvallansa työntänyt haahmuin mustaan laumaan.[9] -Kovaa kyllä! Mutta se, jota on mahdoton muuttaa, tulee helpommaksi -kärsivällisyydellä. - - - - -25 laulu. - -Lydialle.[1] - - -Harvemmin vallattomat pojat tiheillä koputuksillansa kolkuttelevat -sinun suljetuille akkunoillesi,[2] eivätkä riistä sinulta unta; -sitäpaitsi tuo ovi, joka ennen hyvin helposti liikkui saranoillansa, -pysyy nyt mielellänsä suljettuna. Vieläpä sinä harvaa harvemmin -kuulet tämän valituksen: "Makaatko sinä, oi Lydia, minun, lemmittysi, -kiusautuessa[3] täällä ulkona kaiket yökaudet?" Sinä taas -vuorostasi olet vanhoilla päivilläsi ja halveksitussa tilassa,[4] -kun Thrakiasta puhaltava tuuli[5] uudenkuun vaihtuessa raivommin -riehuu, yksinäisessä loukossa itkevä kopeita kosioitasi: kun palava -rakkaus ja kiihko, joka tavallisesti emähevoset vimmastuttaa, -riehuvat haavoitetun[6] maksasi ympärillä, katkerasti valittaessasi -sitä, että iloinen nuoriso pitää enemmän vihreästä muratista, kuin -tummanvärisestä myrtistä, mutta pyhittää kuivat lehdet Eurukselle,[7] -talven seuralaiselle. - - - - -26 Laulu. - -Aelius Lamialle.[1] - - -Minä, Runottarien[2] lemmikki, annan kaiken surun ja pelon -rajutuulille, vietäviksi Kretan mereen,[3] aivan huoletonna -siitä, ketä pohjan perillä peljätään hyisen maan kuninkaana, mikä -Tiridatesta[4] peloittaa. Oi Pimplan[5] sulo Runotar! Sinä, joka -iloitset kirkkaista lähteistä, sido päivänpaistetta rakastavia -kukkia toisiinsa, sido Lamialleni seppeleeksi. Sinun avuttasi ei -kunnioituksistani tule mitään. Tätä sopii sinun sekä Siskojesi -ikuisuuttaa uusilla soittimilla, tätä lesbolaisella näppäimellä.[6] - - - - -27 Laulu. - -Juomatovereille.[1] - - -Taistella iloiseen seurusteluun määrätyillä maljoilla on -Thrakialaisten mukaista.[2] Luopukaa raa'asta tavasta ja häätäkää -suunnallista Bakkhusta[3] verisistä riidoista! Miten hirveästi -medialainen miekka kalskuu juomingeissa ja öisissä vieraspidoissa! -Hiljentäkää, oi toverit, jumalatonta huutoanne ja sijoittukaa -kyynäräpäänne nojaan![4] -- Tahdotteko minunkin ottamaan osani -väkevää Falernus-viiniä?[5] Sanokoon opuntilaisen[6] Mergillan veli, -mistä haavasta hän tulee onnelliseksi, mistä nuolesta taas hän -menehtyy. Puuttuuko tahtoa? Muulla ehdolla en juo. Mikä Venus[7] -tahansa vallanneekin sinut, ei hän hehota sinua hävettävillä -liekeillä, vaan sinä hairahdut aina jalossa rakkaudessa. Mitä tahansa -sinulla lieneekin -- noh hyvä! -- usko se varmain korvain taakse! Oi -onneton! Kuinka suuressa Kharybdissa[8] sinä ponnistelet, oi poika, -sinä joka ansaitset paremmankin lempijättären![9] Kuka velhotar, kuka -noita thessalialaisten taikakeinoin[10] avulla, kuka jumala on sinut -kirvoittava? Tuskin Pegasus[11] on vapauttava sinut kolmimuotoisen -Khimaeran[12] kidasta. - - - - -28 Laulu. - -Merimies ja Tarentilaisen Arkhytaan haahmu.[1] - - -_Merimies:_ - -Oi sinä, meren ja maan sekä äärettömän hietikon mittaaja, Arkhytas! -Sinua siis pidättää pieni lahja vähä-arvoista multaa[2] Matinuksen[3] -rannan läheisyydessä, sinua ei missään suhteessa hyödytä se, että -olet tutkistellut taivaan avaruudet ja ajatuksissasi kulkenut halki -kuperan taivaan kannen, sinua, jonka kuitenkin täytyy kuolla? - - -_Arkhytas:_ - -Kuollut on Pelopsin isäkin,[4] jumalain pöytävieras, ja Tithonus,[5] -joka temmattiin ilmaan, ynnä Minos,[6] joka päästettiin Jupiterin -salaneuvotteluihin; Tartarus[7] taas kätkee Panthoideen,[8] toisen -kerran[9] alas Orkukseen[10] työnnettynä, vaikka hän, kilven alas -temmattua, osoitti trojalaisia aikoja, eikä uskonut mustalle -kuolemalle mitään muuta, kuin jäntäreet ja nahan, tuo sinun oman -mielipiteesi mukaan jalo luonnon- ja totuudentutkija. Mutta kaikkia -meitä odottaa yksi ja sama yö[11] ja kerran täytyy kaikkein meidän -kulkea samaa kuolon uraa. Muutamia Furiat[12] määräävät julmalle -Marsille[13] katsoinkaluiksi: täytymätön meri on perikadoksi -merimiehille. Sekaisin kokoutuu vanhusten ja nuorukaisten ruumiita: -julma Proserpina[14] ei ole säästänyt mitään päätä. Minutkin on -laskevan Orionin[15] nopea seuralainen, Notus,[16] upottanut Illyrian -aaltoihin.[17] Mutta sinä, oi merimies, älä itarana surkaile luoda -osaa juoksevasta hiekasta minun luuni ja hautaamattoman pääni -verhoksi: siten kaiken sen, mitä tahansa Eurus[18] uhanneekin -Hesperian[19] aalloille, Venusian[20] metsät kärsikööt, sinun itse -ollessasi vahingoittamatta: vieläpä suuri palkinto, mistä vaan -on mahdollista, tulkoon sinulle armolliselta Jupiterilta[21] ja -Neptunukselta,[22] pyhän Tarentumin[23] suojelijalta. Halveksitko -alkaa petosta, joka ennen pitkää on vahingoittava viattomat -jälkeläisesi? Kentiesi sekä ansaittu rankaistus[24] että kova kohtalo -odottavat sinua itseäsikin: minä en joudu unhotuksiin, kirousteni -jäädessä kuulematta, mitkään sovitus-uhrit, eivät ole pelastavat -sinua.[25] Vaikka kiiruhdat, viipymys ei ole pitkä; sinulla on lupa -jatkaa matkaasi, kunhan vaan olet kolmesti heittänyt multaa.[26] - - - - -29 Laulu. - -Iksiukselle.[1] - - -Oi Iksius! Sinä kadehdit siis nyt Arabialaisten rikkaita aarteita,[2] -sinä hankit siis kovalle sotaretkelle noita ennen voittamattomia -Saban[3] kuninkaita vastaan ja ta'ot kahleita peljättävälle -Medialaiselle?[4] Kuka muukalaisneito, sulhonsa kaaduttua, on -palveleva sinua? Kuka hovipoika, kaunistelluin kiharin, on asettuva -maljasi ääreen,[5] sellainen, joka on kotimaisella joutsella tottunut -ampumaan seriläisiä nuolia.[6] Kuka mahdollisesti kieltää korkeilta -vuorilta kiitäväin purojen voivan juosta jälleen ylöspäin ja Tiberin -kääntyvän takaperin, koska sinä, luvattuasi jotakin parempaa, mielit -muuttaa nuot Panaetiuksen[7] mainiot, kaikkialta kokoon haalimasi -teokset ja sokratilaisen[8] koulun iberialaisiin[9] pantsareihin. - - - - -30 Laulu. - -Venukselle.[1] - - -Oi Venus, sinä Kniduksen[2] ja Pafuksen[3] kuninkatar, jätä tuo -hellimäsi Kyprus ja muuta Glykeran ihanaan asuntoon, hänen, joka -runsaalla suitsutuksella sinua kutsuu! Kiiruhtakoot mukanasi tulinen -poikasi,[4] Gratiat[5] paljastetuin vyötäisin, Nymfat[6] ja tuo ilman -sinua hiukan ystävällinen Juventas[7] ynnä Merkurius.[8] - - - - -31 Laulu. - -Apollolle.[1] - - -Mitä runoilija anoo Apollolta,[2] jolle temppeli on pyhitetty? -Mitä hän rukoilee, kaataessansa uutta viiniä maljasta?[3] Hän ei -ano suinkaan viljavan Sardinian[4] runsaita satoja, ei helteisen -Kalabrian[5] suosittuja karjalaumoja, ei kultaa, ei Indian -norsunluuta,[6] eikä niitä maisemia, joita Liris,[8] tuo tyven -joki, vienolla virrallansa uurtelee. Leikelkööt ne, joille Onnetar -sen on suonut, Kaleen[9] viiniköynnöksiä sirpillänsä, juokoon myös -rikas kauppijas kultamaljoistansa viiniä, jota hän on vaihettanut -Syrian tavaroilla,[10] itse jumalainkin suosimana, koska hän, näet, -kolmasti ja neljästi vuodessa ilman vaaraa viiltelee Atlantin[11] -aaltoja. Minun ruokani ovat oliivimarjat, maksanohdake ja -helposti-sulava koirannauris. Oi Latous![12] Minä rukoilen sinua: -suo minun sekä ruumiin että sielun puolesta terveenä nauttia sitä, -mitä olen hankkinut; älä salli minun viettää vanhoja päiviäni[13] -ylenkatseessa,[14] äläkä runolahjan[15] puutteessa! - - - - -32 Laulu. - -Lyyrylle.[1] - - -Meitä vaaditaan laulamaan -- jos siis joutohetkinäni siimeksessä -kerallasi[2] olen laulanut jotakin sellaista, joka pysyy katoamatta -sekä tämän vuoden että useampiakin[3] -- niin, hyvä! laulappa siis -latinalainen[4] laulu, oi lyyryni, sinä, jota ensiksi soitteli -Lesboksen kansalainen,[5] joka, vaikka hän oli kylläkin uljas -taistelutantereella, kuitenkin joko aseiden kalskeessa tahi -kiinnitettyänsä myrskyn mättimän laivansa[6] kosteaan rantaan, -lauleli Liberistä,[7] Runottarista,[8] Venuksesta[9] ja aina -hänessä riippuvasta Pojasta[10] sekä tuosta mustain silmäinsä ja -mustan tukkansa tähden pulskasta Lykuksesta.[11] Oi lyyryni! Sinä -Foebuksen[12] kaunistus ja ylijumala Jupiterin[13] atrioissa suotuisa -soittokalu,[14] sinä vaivain viehättävä lievitys, ole minulle -suotuisa, milloin vaan oikein sinua avukseni anon! - - - - -33 Laulu. - -Albius Tibullukselle.[1] - - -Oi Albius! Älä sure, muistellessasi liian paljon tylyä Glykeraa, -äläkä virittele surullisia valitusvirsiä siitä, jotta nuorempi, -vastoin annettua vakuutusta, näyttää sinua viehättävämmältä. -Matalalta otsaltansa[2] kaunis Lykoris palaa rakkaudesta Kyrusta[3] -kohtaan; Kyrus taas kääntyy ynseän Foloen puoleen. Mutta ennen vuohet -yhtyvät apulialaisiin susiin,[4] kuin Foloe hairahtuu riettaan -rakastajansa seurassa. Niin on päättänyt Venus, jota huvittaa -julmalla leikillä yhdistää erilaiset luomat ja luonteet vaski-ikeensä -alaisiksi. Minua itseäni on, jalomman[5] Venuksen lähestyessä, -vapautettu Myrtale pidättänyt lemmenpauloissa, paljoa tulisemmin, -kuin Kalabrian lahtia kiemuroivan[6] Hadrian meren laineet. - - - - -34 Laulu. - -"Itsellensä" (ad se ipsum).[1] - - -Minua, jumalain lienteää ja velttoa palvelijaa, kun olin -hairauksissa, tuntiessani mieletöntä viisautta, minua pakoitetaan nyt -kääntämään purjeeni takatuuleen sekä jälleen kulkemaan hylkäämääni -suuntaan: sillä Diespiter,[2] joka usein halkoo pilvet välähtelevällä -salamallansa, on ajanut halki kirkkaan ilmakehän tömistävillä -hevosillansa ja kiitävillä vaunuillansa, jotta[3] raskas maa ja -juoksevat joet, jotta Styx[4] ja vihattavan Taenaruksen[5] kauhistava -asunto sekä atlantilainen maanääri[6] tärisee. Jumala voi tehdä -pienen suureksi ja alentaa ylhäisen, tuomalla päivänvaloon hämärät -seikat: täältä on ahnas Onnetar vinkuvalla vihinällä[7] riistänyt[8] -kuningasruunun, tuonne taas hän iloitsee sen asettaneensa.[8] - - - - -35 Laulu. - -Antiumin Onnettarelle.[1] - - -Oi jumalatar![2] Sinä, joka hallitset ihanaa Antiumia;[3] sinä, joka -olet sekä tehokas koroittamaan kuolevaisen alimmaltakin arvo-asteelta -että muuttamaan komeat voittosaatot hautijaiskulkueiksi; sinua -lähestyy köyhä maan asukas levottomalla rukouksella, sinua, oi meren -valtijatar, lähestyy se, jokatahansa bithynialaisella[4] aluksella -kulkeneekin Karpathus-mertä.[5] Sinua kavahtaa villi Dakialainen,[6] -sinua pelkäävät kuljeskelevat Skythalaiset,[7] sinua sekä kaupungit -että kansat ynnä sotaisa Latium, samoin muukalaiskuninkaiden äidit -ja purpuraan puetut itsevaltijaat, että väkivaltaisella jalallasi -syökset kumoon pystytetyn patsaan[8] tahi että lukuisa väkijoukkio -yllyttää hidastelevia: "aseisin!" "aseisin!" ja kukistaa heidän -valtansa. Edelläsi käy aina tuo ankara Välttämättömyys, kantaen -väkinauloja ja nalkkeja vaskisessa kädessänsä; eipä puutu häneltä -vahva hakakaan, eikä sulava lyijy. Sinua kunnioittavat Toivo -ja tuo valkeaan huntuunsa verhottu, harvinainen Rehellisyys, -joka ei kieltäydy olemasta seuralaisenasi,[9] milloin vaan, -muutettuasi asusi, vihastuneena jättänet mahtavain asunnot. Mutta -epäluotettava yleisö ja petollinen portto pakenevat; ystävät eriävät, -tyhjennettyänsä maljat sakoinensa, ollen liian viekkaat yhteisesti -kantamaan iestä. Suojele Caesaria, tämän aikoessa lähteä sotaretkelle -Britannialaisia, maailman äärimmäisiä asukkaita vastaan, sekä tuota -verestä nuorukaislaumaa,[10] josta on tuleva pelko Itämaalaisille -ja Punasenmeren rantalaisille. Voi, voi! Minua hävetyttää arpemme, -rikoksemme ja veljemme.[11] Mitä me, tämä karaistu miespolvi, olemme -karttaneet? Minkä jumalattoman työn olemme jättäneet tekemättä? -Mistä on nuorisomme, pelosta jumalia kohtaan, pidättänyt kätensä? -Mitä alttareja on se säästänyt? Oi jospa uudella alasimella -teroittaisit tuon tylsyneen miekan jälleen, Massagetalaisten[12] ja -Arabialaisten[13] kauhuksi! - - - - -36 Laulu. - -Plotius Numidalle.[1] - - -Sekä suitsutuksella että kielisoitimilla[2] että vasikan luvatulla -verellä tekee minun mieleni sovittaa Numidan suojelusjumalat, hänen, -joka nyt, palattuansa terveenä äärimmästä Hispaniasta,[3] suikkaa -useita suuteloja hyville ystävillensä, kuitenkaan ei kellekään -useampia, kuin rakkaalle Lamialle,[4] muistellessansa saman hoitajan -hulpiloissa kulunutta lapsuuttansa ja samalla kertaa muutettua -toogaansa.[5] Älköön mikään armas päivä kaivatko liidunmerkkiä:[6] -älköön olko mitään määrää esille-tuodulla kaksikorva-astialla; -älköön, Salilaisten tapaan,[7] olko mitään lepoa jaloilla; älköön -äsmälti-juova Damalis[8] voittako Bassusta thrakialaisissa -ylellisjuominkeissa;[9] älköön puuttuko ruusuja atrioista:[10] -älköön pysyväinen persilja, älköön lakastuva lemmenkukka! Kaikki -ovat kääntävät raukeavat silmänsä Damaliksen puoleen; eikä Damalis, -kiinteämmin[11] kuin seipäilevä seiniläs, ole eroava uudesta -ihailijastansa. - - - - -37 Laulu. - -Tovereille.[1] - - -Oi toverit! Nyt pitää juoda,[2] nyt vapain jaloin polkea -maata; nyt olisi aika kaunistaa jumalain patja saliarisilla -ruokalajeilla.[3] Ennen oli väärin tuoda esille Caekubus-viiniä[4] -esi-isäin viinivarastoista,[5] konsa kuninkatar taudin tahraamine, -häpeällisine miesjoukkoinensa[6] valmisteli mieletöntä perikatoa -Kapitoliumille[7] ja häviötä valtakunnalle, määrästä tietämättömänä -toivoessansa kaikkea[8] ja ihanasta onnesta päihtyneenä. Mutta -hänen raivoansa hälvensi yksi, tulesta tuskin pelastettu laiva;[9] -hänen Mareotikus-viinistä[10] riehuvan mielensä käänsi todelliseen -pelkoon Caesar,[11] airoin ahdistamalla häntä[12] hänen paetessansa -Italiasta[13] -- kuten haukka[14] arkoja kyyhkysiä tahi rivakka -metsästäjä jänistä Haemonian[15] lumi-aavikoilla --- pannaksensa -kahleisin[16] tuon onnettoman hirviön, joka,[17] haluten jalosti -kuolla, ei akkamaisesti pelännyt miekkaa, eikä kiitävällä -laivastolla etsinyt salaisia[18] rantoja,[19] vaan uskalsi -loistavin silmin katsella kukistettua palatsiansa ja rohkeasti -kosketella julmia käärmeitä, imeäksensä niistä ruumiisensa mustaa -myrkkyä,[20] päättämästänsä kuolemasta vieläkin rajumpana: koska -hän, korkea-arvoinen nainen, katsoi luonnollisesti karsain silmin -julmia Liburnilais-aluksia,[21] kuljettamaan itseänsä alhaisesti[22] -loistavassa voittosaatossa. - - - - -38 Laulu. - -Palvelijallensa.[1] - - -Oi poika! Minä paheksun persialaisia[2] valmistuksia; minua eivät -miellytä niinillä[3] sidotut seppeleet. Ole tiedustelematta, missä -paikassa myöhäinen ruusu löytyy! Älä puuhaile mitään yksinkertaisen -myrtin lisäksi -- siitä minä pidän huolta:[4] sillä myrtti sievistää -somasti sekä sinua, joka olet palvelija, että minua,[5] joka -maisteskelen maljaani tiheälehtisen viinipuun siimeksessä. - - - - - -TOINEN KIRJA - - - - -1 Laulu. - -K. Asinius Polliolle.[1] - - -Sinä käsittelet kansalaislevottomuuksia[2] aina Metelluksen -konsuli-ajoista asti;[3] sinä sodan syitä, sen virheitä ja -vaiheita; sinä Onnettaren ilveilyä,[4] ylimysten turmiollisia -ystävyysliittoja[5] ja noita aseita, jotka ovat tahratut -vieläkin sovittamattomalla verellä -- todellakin vaarallisesta -onnenkoetuksesta ainehikas tehtävä[6] -- ja astuskelet petollisen -tuhan alla kytevässä mujussa. Hiukan aikaa olkoon tuo yksitotisen -murhenäytelmän Runotar[7] etäällä teaattereistamme! Mutta heti kun -olet säntilleen selitellyt tapaukset,[8] jatka jälleen suuri-arvoista -työtäsi kekropialaisen[9] murhenäytelmän tapaan, oi Pollio, sinä -surullisten syytteen-alaisten[10] ja neuvottelevan senaatin -erinomainen turva; sinä, jolle laakeriseppele voittosaatossa -Dalmatian valloittamisen johdosta[11] on tuottanut ikuisen kunnian! --- Nytpä väleen halkaiset korvani sotatorvien uhkaavalla törmällä: -jo koukerotorvet räikkyvät; jo aseiden välke säikähyttää arat -hevoset ja synkistää ratsastajain muodot. Jo luulen kuulevani nuot -jalot, kunniakkaalla pölyllä tahritut päälliköt ja koko maanpiirin -lannistetuiksi, paitsi Katon miehevää mieltä. -- Juno[12] ja -jok'ainoa jumalista, joka, suosien Afrikalaisia, voimattomana oli -paennut tästä kostamattomasta maasta[13] on tuonut voittajain -jälkeläisiä sovitusuhriksi Jugurthalle.[14] Mikä latinalaisella[15] -verellä höystytetty kenttä on hautakummuillansa todistamatta noita -kauheita taisteluja ja tuota aina Medialaistenkin[16] kuulemaa -Hesperian[17] hävityksen ryskettä? Mitkä virrat tahi mitkä joet ovat -tietämättä tuosta surkuteltavasta sodasta? Minkä meren Daunian[18] -verilöyly on pitänyt punaamatta? Mikä merenranta on vapaa verestämme? --- Mutta, oi rohkea Runotar, älä ole leikkiä laskematta, äläkä enää -ryhdy keolaisen[19] murherunoelman muodostukseen, vaan käy kerallani -Dionen luolaan[20] ja virittele vieressäni sointuisampia[21] säveliä. - - - - -2 Laulu. - -K. Sallustius Krispukselle.[1] - - -Oi Sallustius Krispus, sinä, joka nureksit rahaa![2] Hopealla ei ole -mitään hohtoa,[3] itaran maan poveen kätkettynä,[4] joll'ei se kiillä -ajanmukaisesta käytännöstä. Maailman ajat[5] on elävä Prokulejus,[6] -joka on tunnettu isällisestä mieli-alastansa veljiänsä kohtaan:[7] -häntä on jälkeenjäävä maine kannatteleva iäti-uupumattomalla -siivellänsä.[8] -- Laajemmalle olet levittävä valtaasi, masentamalla -ahnaan mielesi,[9] kuin jos yhdistäisit Libyan[10] kaukaiseen -Gadeesen[11] ja kumpikin Punilainen[12] palvelisi ainoastaan -sinua. Kauhistava vesitauti yltyy, saaden hillitsemättä noudattaa -himojansa, eikä saa janoansa sammumaan, joll'ei itse taudin syy -väisty verisuonista ja vesinen velttous kalvakasta ruumiista. -Rahvaan mielipiteestä poikkeava Virtus eroittaa onnellisten luvusta -tuon Kyruksen valta-istuimelle[13] jälleen-asetetun Fraateen[14] -ja totuttaa kansan käyttämään vääriä nimityksiä, uskoen varman -valtikan ja kuningasruunun[15] sekä lakastumattoman laakeriseppeleen -ainoastansa sille, joka voi tähystellä äärettömiä rahaläjiä, -taaksensa vilkaisematta.[16] - - - - -3 Laulu. - -Kvintus Delliukselle.[1] - - -Muistappa säilyttää maltillista mieltä vastoinkäymisissä, samoin -liiallisesta ilosta hillittyä[2] myötäkäymisissä, oi Dellius, sinä, -jonka kuitenkin täytyy kuolla, joko sitten elät surullisena kaiken -ikäsi tahi, loikuen etäisellä nurmikolla[3] juhlapäivät päähänsä, -huvitteleikset parhaalla Falernus-viinillä.[4] Missä suuren suuri -petäjä ja vaalehtava poppeli mieluisasti oksistansa muodostavat -vieraita-verhoavan varjon ja missä livakas vesi puikeltelee, -liristäksensä kiertelevässä purossa, tänne käske tuomaan viiniä ja -voiteita sekä pian-kauhtuvia, ihania ruusun[5] kukkia, niin kauan -kun tilaisuus, ikä[6] ja kolmen Sisaren[7] mustat[8] langat sen -sallivat. Sinun täytyy kerran jättää ostamasi puistot, kartanosi[9] -ja maatalosi, jonka maisemia kellertävä Tiber[10] huuhtelee; sinun -täytyy jättää kaikki, ja perillinen on anastava läjiin ladotut -aarteesi. Oletko rikas ja ikivanhan Inakhuksen[11] jälkeläinen tahi -köyhä, vieläpä alhaisesta säädystä ja oleskelet taivasalla -- siitä -ei ole mitään väliä: tuon säälimättömän Orkuksen[12] saaliiksi sinä -kumminkin joudut. Meidän kaikkein täytyy kokoutua samaan paikkaan: -onnenuurnassa pudistellaan meidän kaikkein arpaa, joka ennemmin tahi -myöhemmin lankee ja määrää meidät veneesen,[13] ikuiseen maanpakoon -vietäviksi. - - - - -4 Laulu. - -Xanthias Fokeukselle.[1] - - -Älköön olko sinulle häpeäksi rakkaus orjattareesi,[2] oi Xanthias -Fokeus! Orjatar Briseis liikutti kerran vaalevalla värillänsä -kopeata Akhillesta. Vankitun Tekmessan[3] muoto viehätti Ajaxia, -Telamoninpoikaa, hänen omaa herraansa. Atrides[4] hehkui keskellä -juhlakulkuansakin rakkaudesta ryöstettyyn tyttöön, kun vihollisen -sotajoukot olivat sortuneet thessalialaisen voittajan[5] käsiin -ja surmattu Hektor[6] oli jättänyt Pergamumin[7] uupuneille -Kreikkalaisille helpommin hävitettäväksi. Sinä et voi tietää, -tokko keltakiharaisen Fylliksen varakkaat vanhemmat kunnioittavat -sinua vävynänsä:[8] varmaankin hän huolehtii suurta sukuansa ja -Penatiensa[9] tylyyttä. Ole vakuutettu siitä, ett'ei tuo hellimäsi -hempukka ole voinut polveutua konnamaisesta roistorahvaasta ja -ett'ei niin uskollinen ja omaa etuansa katsomaton ole voinut syntyä -äidistä, jota sinun tarvitsee hävetä. Ihastumatta ylistelen minä -hänen käsivarsiansa, hänen muotoansa ja pyöreitä pohkeitansa; ole -epäilemättä[10] enää sitä, jonka ikäkausi on kiiruhtanut päättämään -kahdeksatta lustrumiansa![11] - - - - -5 Laulu. - -Lalagen rakastajalle.[1] - - -Hän ei vielä jaksa kantaa iestä nöyryytetyllä[2] niskallansa, ei -vielä tehdä toverin[3] tehtäviä, eikä sietää kiimassansa riehuvan -härän painoa. Pitkin viheriöitseviä kenttiä liehuu sinun hiehosi -mieli; hiehosi, joka milloin huojentaa kovaa kuumaansa joissa,[4] -milloin taas haluaa leikkiä vasikkain keralla kosteassa pajukossa. -Lakkaa himoitsemasta kypsymätöntä viiniköynnöstä: pian on purpuralta -punertava syksy tasaava sinulle sinertäviä terttujansa. Pian on -se seuraava sinua; sillä aika kuluu rajusti ja lisää hänelle ne -vuodet, jotka sinulta riistää. Pian on Lalage julkein otsin pyytävä -aviomiestäkin pauloihinsa, viehättävämpänä kuin arka Foloë, kuin -Khloris, joka vahanvalkealta niskaltansa loistaa samoin kuin kirkas -kuu, joka yö-aikoina kuumottaa meren ulapalla, tahi kuin gnidolainen -Gyges;[5] ja tämän jos asettaisit tyttöjen joukkoon, niin pettäisi -tuo hajallisilta hapsiltansa ja epäselvältä muodoltansa salainen -eroitus[6] ihmeellisesti nuo teräväjärkiset vieraat. - - - - -6 Laulu. - -Septimiukselle.[1] - - -Oi Septimius, sinä, joka aijot käydä kanssani Gadeesen[2] ja noiden -iestämme kantamaan tottumattomani Kantabrialaisten maahan[3] -sekä muukalaisille Syrteille,[4] missä maurilainen aalto alati -pauhaa! Oi, jospa tuo argolaisen asukkaan[5] perustama Tibur olisi -vanhuuteni[6] asuinpaikka, oi jospa se olisi päämäärä minulle -meri- ja maamatkoista sekä sotapalveluksesta uupuneelle! Mutta jos -tylyt Parkat estävät minut sieltä,[7] niin menen tuolle hienovillaisista -lampaistansa herttaiselle Galaesus-joelle[9] ja lakonialaisen -Falantuksen hallitsemille maaseuduille.[10] Tuo maailman kolkka[11] -on minulle kaikista suotuisin; siellä hunaja vetää vertoja -Hymettus-hunajalle[12] ja öljypuun marja kilpailee Venafrumin[13] -vihannan marjan kanssa; siellä Jupiter[14] lahjoittaa pitkän -kevään ja lauhkeita talvia; siellä satoisaa Bakkhusta[15] suosiva -Aulon[16] ei laisinkaan kaiheksu Falernus-rypäleitä. Tuo paikka[17] -ja nuo hedelmälliset kummut kutsuvat meitä sinne; siellä olet sinä -velvoitetuilla kyynelilläsi kostuttava ystäväsi, runoilijan, vieläkin -tulista tuhkaa.[18] - - - - -7 Laulu. - -Pompejus Varukselle.[1] - - -Oi sinä, joka usein kerallani jouduit mitä suurimpaan vaaraan, kun -Brutus oli sotaväen päällikkönä! Kuka on sinut kansalaisena[2] -jälleen lahjoittanut isäisi jumalille ja Italian taivaalle, oi -Pompejus, sinä ylin ystävistäni, sinä, jonka seurassa usein olen -viettänyt pitkänlaisen päiväni viinin ääressä, seppelöittynä Syrian -malobathrum-öljystä[3] kiiltäviltä kiharoiltani? Sinun seurassasi -olen kokenut Filippin[4] tappelun ja nopean paon, jätettyäni -onnettomasti kilpeni, kun urhollisuus[5] oli lannistunut ja yhä -uhkaavat viholliset leuoin koskettelivat häpeällä tahrattua[6] maata. -Mutta minut, peloissani, tempasi nopeasti Merkurius[7] vihollisten -keskitse paksuun pilveen; sinut taas ahmaiseva aalto valkopäissä -vaahdoissansa saattoi jälleen sodan riehunaan.[8] -- Valmista siis -velvollinen atria Jupiterille; laske laakeripuuni siimekseen[9] -tuo pitkällisestä sotapalveluksesta uupunut kylkesi, äläkä säästä -varallesi määrättyjä maljoja! Täytä aina partaita myöden nuot -kiiltävät kolpakot unhoitusta-tuottavalla[10] Massikus-viinillä;[11] -vuodata öljyä noista avarista karinkaukaloista! Kuka tahtoo -kiiruusti sitoa seppeleitä tuoreista persiljoista tahi myrteistä? -Kenen Venus[12] on määräävä juomingin kuninkaaksi? Minä en riehu -järjellisemmin kuin Edonilaisetkaan:[13] minusta on hauska hurjailla, -saatuani ystäväni jälleen takaisin. - - - - -8 Laulu. - -Barinelle.[1] - - -Joll'ei koskaan mikään tunnonvaiva väärästä valasta olisi haitannut -sinua, oi Barine; jos sinä mustan hampaan tahi yhden ainoan kynnen -kautta saisit häväistystä, niin todellakin uskoisin[2] sinua; mutta -samalla kun olet velvoittanut valapattoisen pääsi lupauksiin,[3] -loistat sinä paljoa kauniimpana ja esiydyt julkisesti nuorukaisten -yleiseksi levottomuudeksi.[4] Sinulle on eduksi pettää äitisi -haudattu tuhka[5] ja koko öinen taivas tuikkivine tähtinensä[6] sekä -kolkosta kuolemasta vapaat[7] jumalat. Tätä nauraa -- luulen minä -- -itse Venus, tätä nauravat myös yksinkertaiset Nymfat[8] ja tuo julma -Kupido, joka aina teroittaa säkeneviä nuoliansa verisellä sieralla. -Ajatteleppas tähän lisäksi, että sinua varten kasvaa koko nuoriso, -kasvaa uudeksi orjakunnaksi, eivätkä edelliset jätä jumalattoman -herrattarensa taloa, vaikka he usein ovat uhanneetkin.[9] Sinua -pelkäävät äidit nuorten poikainsa tähden; sinua itarat vanhukset -ja nuot onnettomat,[10] nykyään naidut vaimot, että sinun -henkäyksesi[11] on pidättelevä heidän aviomiehiänsä. - - - - -9 Laulu. - -Valgiukselle.[1] - - -Oi rakas Valgius! Rankkasateet eivät alinomaa herahtele pilvistä -ryöttäisille pelloille, eivätkä mylleröivät myrskyt vello Kaspian -mertä; jähmeä jää ei kaikkia kuukausia ole sulamatta Armenian -ylängöillä,[2] eivätkä Garganuksen[3] tammikot nuoku Akviloin[4] -vaikutuksesta, eivätkä vuorisaarnet varista lehtiänsä; mutta sinä -vaivaat alinomaa itkusävelin Mystes-vainajaa,[5] eikä sydämestäsi -lähde lemmittysi kaipuu,[6] ei Iltatähden noustessa, eikä sen -paetessa nopeasti-nousevan auringon säteitä. Eihän edes tuo kolme -ihmisikää elänyt vanhus[7] koko ikäänsä vaikeroinnut armasta -Antilokhusta,[8] eivätkä nuorta Troilusta[9] iänkaiken itkeneet -hänen vanhempansa ja frygialaiset sisarensa. Lakkaa vihdoinkin -akkamaisista valituksistasi ja laulelkaamme ennemmin Caesar -Augustuksen uusista voitoista[10] ja kolkosta Nifates-vuoresta[11] -sekä, miten Medialais-joki,[12] luettuna lannistettujen kansakuntain -jokien joukkoon, masentuneena vierittelee pienempiä pyörteitä ja -miten Gelonilaiset[13] määrätyn rajan sisäpuolella ratsastelevat[14] -tiukilla tantereillansa.[15] - - - - -10 Laulu. - -Licinius Murenalle.[1] - - -Ymmärtäväisemmin[2] olet nauttiva elämääsi, oi Licinius, pyrkimättä -alinomaa aavalle ulapalle ja, arkamaisesti vältellessäsi myrskyjä, -liiaksi lähestymättä vaarallista[3] rannikkoa! Kuka hyvänsä rakastaa -kultaista kohtuutta, hän varovasti välttää rappiolle-joutuneen -mökin siivottomuutta, hän älykkäästi pidättyy kateutta-herättävästä -palatsista. Useammin[4] tuulet nuokuttavat suuren suurta petäjää ja -korkeat tornit kaatuvat raskaammalla rymäyksellä sekä ukonnuolet -iskevät vuorien huippuihin. -- Hyvin varustettu[5] sydän toivoo -vastoin-, pelkää myötäkäymisissä toisenlaista kohtaloa. Noita -kauheita myrskyjä tuo[6] Jupiter[7] tavantakaa, mutta hän sama -ne poistaakin. Jos nykyinen tilasi on tiukka, ei se sentään -vast'edes ole niin oleva. Apollo herättää joskus vaienneen Musan[8] -lyyryllänsä, eikä aina jännitä joustansa. Näyttäy vastoinkäymisissä -miehekkääksi ja uljaaksi; mutta kääri[9] viisaasti myös ko'ommalle -nuot liiallisen myötätuulen pullistamat purjeesi. - - - - -11 Laulu. - -Kvintius Hirpinukselle.[1] - - -Oi Kvintius Hirpinus! Mitä ajattelee sotainen Kantabrialainen,[2] -mitä Skythalainen,[3] jonka välillä-oleva Hadrian meri[4] eroittaa -täältä -- jätä se tiedustelematta, äläkä ole levoton vähän-vaativan -elämän tarpeista. Ihana nuoruus ja sulo väistyvät, kun koruton -vanhuus[5] poistaa leikillisen lemmen ja keveän[6] unen. Eihän kevään -kukilla aina ole samaa somuutta, eihän punertava kuu aina kuumota -samalla muotoa. Miksi vaivaat liian heikkoa[7] mieltäsi ikuisilla -tuumilla? Miksi emme, joko korkean vaahteran tahi tämän petäjän -juurella,[8] loikuen huoletta niin ja näin,[9] maistele maljaamme, -koska se meille on luvallista, harmailta hapsiltamme haiskahtaen -ruusunlemulta[10] ja voideltuina assyrialaisella[11] nardus-öljyllä? -Evius[12] poistaa kalvavat huolet. Kuka poika jäähdyttää nopeammin -sivuitse-virtaavalla vedellä nuot kiihdyttävät Falernus-kolpakot? -Kuka viekoittelee tuon etäällä-asuvan Lyde-porton hänen kopistansa? -Hyvä siis! Hän kiiruhtakoon tänne norsunluisine lyyryinensä, -Lacaenan[13] tavoin koruttomat kiharat solmuun sidottuina! - - - - -12 Laulu. - -Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Älä vaadi minua sovittelemaan kitarani sulosäveliin villinomaisen -Numantian pitkällisiä sotia,[2] älä hirmuista Hannibalia,[3] älä -punilaisella verellä punattua Sicilian mertä,[4] älä villejä -Lapitheja,[5] älä viiniin-vaipunutta Hylaeusta,[6] äläkä Herkuleen[7] -kädellä masennettuja Telluksen nuorukaisia,[8] joilta uhkaavan vaaran -vuoksi itse tuon vanhan Saturnuksen[9] asuntokin tärisi; mutta sinä, -oi Maecenas, sinä olet paremmin suorasanaisella kertomuksella[10] -ylistelevä Caesarin taisteluja ja kuvaileva noita uhkaavia[11] -kuninkaita, joita kuljeteltiin[12] pitkin katuja.[13] Minut velvoitti -Musa[14] laulamaan herratar Likymnian[15] lempilauluja, hänen -kirkkaasti-säihkyvistä silmistänsä ja keskinäisiin rakkauksiin -aivan altiista sydämestänsä; hänen, jonka vallan hyvin sopii pistää -jalkansa piirihyppyihin, kiistellä piloillansa ja leikkiessänsä, -pyhän Dianan[16] juhlapäivänä, kiertää käsivartensa sirojen neitosten -kaulaan. Tokkopa kaiken sen, mitä oli äveriäällä Akhaemeneella,[17] -tokkopa viljavan Frygian mygdonilaiset[18] aarteet, tokkopa -Arabialaisten täysinäiset aitat -- tokkopa kaikki nämät tahtoisit -vaihettaa Likymnian kiharoihin, silloin kun hän kääntää niskansa -tulisille suuteloille tahi hellällä tylyydellä kieltää sen, jonka -hän kuitenkin mieluummin, kuin itse vaatija, iloitsee itseltänsä -riistettävän, välistepä itsekin ennalta haluaa riistää. - - - - -13 Laulu. - -Puulle, jonka iskusta hän oli kuolemaisillansa.[1] - - -Oi puu! Sekä onnettomana päivänä on sinut istuttanut se, kukatahansa -sen ensiksi lienee tehnytkin, että jumalattomalla kädellä hoitanut -jälkeläisten turmioksi ja seudun häpeäksi; hänen voisin uskoa sekä -murtaneen isältänsä niskan että öistä aikaa tahranneen sisäkammiot -kesti-ystävän verellä; hän on käytellyt sekä kolkhilaista myrkkyä[2] -että mitä törkeätä tahansa missäkin voitaneen keksiä, joka istutti -alueelleni sinut, oi katala puu, joka olit kaatumaisillasi -viattoman herrasi päähän! -- Mitä kunkin pitää välttää, siitä -ei ihminen milloinkaan joka hetki ole kyllin varma. Punilainen -merimies[3] kammoksuu Bosporusta,[4] eikä varo kovia kohtauksia -muualla kauempana olevankaan: sotilas[5] pelkää Parthialaisen[6] -nuolia ja nopeaa perääntymistä, Parthialainen taas kahleita ja -Italian sotavoimaa: mutta odottamaton kuolon voima on temmannut -ja tempaa vastakin sukukunnat mukaansa. -- Miten näkemäisilläni -olin synkän Proserpinan[7] valtakunnan, tuomio-istuimella istuvan -Aeakuksen[8] autuasten etäiset asunnot,[9] tuon aeolialaisella[10] -kitaralla kotiseutunsa neitosia vaikeroitsevan Sapfon[11] ja sinut, -oi Alcaeus,[12] juurin-jaksain kultakanteleellasi lauleskelevan -hirveistä haaksirikoista, paon kovista kohtauksista ja sodan -raakamaisista rasituksista! Ihmetellen kuuntelevat varjot -näiden kummankin[13] laulavan kaikkea sellaista, joka ansaitsee -pyhää hiljaisuutta; mutta harrasta hartaammin kuuntelee[14] -tuo hartioiltansa taaja joukko[15] kerrottavan taisteluista ja -hirmuhallitsijain karkoittamisista. Mitä kummaa? Heti kohta, noista -lauluista ällistyneenä, laskee tuo satapäinen peto[16] mustat -korvansa lotkollensa ja nuo Eumenidein[17] kiharoihin kiemuroitut -käärmeet tointuvat jälleen. Vieläpä sekä Prometheus[18] että Pelopsin -isä,[19] tuon suloisen soiton hurmaamina, unhoittavat vaivansa, eikä -Orionkaan[20] huoli hätyytellä jalopeuroja, eikä arkoja ilveksiä. - - - - -14 Laulu. - -Posthumukselle.[1] - - -Voi Posthumus, Posthumus! Vuodet vierivät nopeasti tiehensä, eikä -hurskautesi voi viivytellä kurttuja kasvoiltasi, eikä lähestyvää -vanhuutta,[2] eikä säälimätöntä kuolemaa; ei, ystäväni, vaikka joka -päivä, joka kuluu, kolmellasadalla härällä koettaisit hyvitellä -heltymätöntä Plutoa,[3] joka kiusaa kolmiruumiista Geryonia[4] ja -Tityosta[5] noissa kauheissa aalloissansa, joiden ylitse nähtävästi -meidän kaikkein, jotka elämme tämän maailman hedelmistä, on -purjehdittava, lienemme sitten kuninkaita tahi köyhiä maan asukkaita. -Turhaan olemme karttavat veristä Marsia[6] ja kohisevan Hadrian[7] -meren murtuneita aaltoja; turhaan olemme syksykaudet varovat tuota -ruumiillemme epäterveellistä Austeria.[8] Meidän täytyy käydä tuolla -hirvittävällä, hitain juoksuin kiertelevällä Kokytus-joella[9] ja -Danauksen[10] pahanmaineisen suvun sekä pitkään pakkotyöhön tuomitun -Aeoluksen jälkeläisen, Sisyfuksen[11] luona. Sinun täytyy jättää -maisemasi ja kartanosi sekä hellä puolisosi; eikä yksikään noista -puista, joita kasvattelet, ole seuraava lyhyt-ikäistä isäntäänsä, -paitsi nuo vihattavat kypressit.[12] Sinua itseäsi onnellisempi[13] -perillinen on nauttiva sinun sadankin salvan takapuolella säilytetyt -Caekubus-viinisi ja kostuttava laattiasi[14] nesteellä,[15] jota -parempaa ei käytetä ylipappein upeissa atrioissa. - - - - -15 Laulu. - -Aikakautensa Ylellisyydelle.[1] - - -Kohta nuo muhkeat[2] rakennukset jättävät enää muutamia -maakaistaleita auran varalle, kohta saadaan kaikkialla nähdä -laajempia kalalammikkoja, kuin Lukrinus-järvi,[3] ja köynnöksetön -vaahtera[4] työntää jalavat tieltänsä. Vieläpä orvokkipenkit, myrtit -ja joukko hyvänhajuisia kukkia levittävät lemuansa öljypuistoihin, -jotka tuottivat satoa entiselle omistajallensa; sitäpaitsi -tuuhea-oksainen laakeripuu[5] estää auringon polttavat säteet. -Niin ei ollut Romuluksen,[6] eikä pitkätukkaisen Katon[7] laeissa -määrätty; niin ei ollut esi-isäin elämäntapa. Heidän yksityinen -omaisuutensa oli pieni, yhteinen sitävastoin suuri; ei mikään -yksityisillä kymmenjalan-mittapuilla määritetty pylväskäytävä ollut -viileään pohjaan päin,[8] eivätkä lait sallineet halveksia tilapäistä -turvetta, nuo lait, jotka velvoittivat koristelemaan kaupunkeja ja -jumalain temppelejä[9] yhteisellä kustannuksella ja hakatulla kivellä. - - - - -16 Laulu. - -Pompejus Grosfukselle.[1] - - -Tuulilakkoa rukoilee jumalilta tuo aavalla Aegaean ulapalla -hätääntynyt merimies, kun synkkä pilvi on pimittänyt kuun, eivätkä -taatut[2] tähdet tuika merimiehille; rauhaa rukoilevat nuot -sodassa raivot Thrakialaiset,[3] rauhaa nuot viineltänsä komeat -Medialaiset,[4] tuota rauhaa, oi Grosfus, joka ei ole kaupan -kalliilla kivillä, ei purpuralla, eikä kullalla. Sillä eivät mitkään -aarteet, eikä konsulin henkivartija[5] kykene karkoittamaan mielen -surkuteltavaa levottomuutta, eikä noita huolia, jotka leijailevat -pitkin korukattoja.[6] Onnellisesti elää niukastakin se, jonka -yksinkertaisella pöydällä heloittaa kotoinen[7] suolakuppi[8] ja -jolta ei pelko, eikä ahnas voitonhimo riistä keveää unta. Miksi -puuhailemme paljon tämän lyhyen aikamme varaksi?[9] Miksi vaihetamme -isänmaamme toisen auringon lämmittämän maihin? Kuka maanpakolainen -saattaisi paeta omaa itseänsä? Kalvava huoli kiipee vaskivaruisiin -laivoihinkin, eikä jätä ratsastajainkaan laumoja, vikkelämmin kuin -hirvi tahi nopeammin kuin pilviä-nostava Eurus.[10] Nykyiseen -tilaansa tyytyväinen mieli ei huolehdi siitä, mitä tulevaisuudessa -on tapahtuva, ja tukahuttaa elämän katkeruudet hienolla hymyllä. -Ei mikään ole kaikin puolin onnellista. Aikainen kuolema tempasi -mainehikkaan Akhilleen;[11] pitkä ikä riudutti Tithonuksen;[12] mutta -aika on kentiesi antava minulle sen, jonka sinulta on kieltänyt. -Sinun ympärilläsi määkii satoja lammaslaumoja ja mylvii Sicilian -lehmiä; sinulle hirnuu nelivaljakoksi luonteva tamma;[13] sinua -vaatettavat kahdesti Afrikan purpuralla punatut villat; minulle taas -on sanansa-pitävä Parka[14] suonut pienet tilukset ja kreikkalaisen -Kamenan[15] hienon hengen sekä kyvyn halveksia pahanilkistä rahvasta. - - - - -17 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Miksi vaivaat minua valituksillasi?[2] Ei ole jumalille eikä minulle -mieleen, että kuolisit ennen minua, oi Maecenas, sinä elämäni -kallein kaunistus ja paras pylväs! Voi! Jos odottamaton kuolon -koura[3] tempaa sinut, joka olet osa henkeäni,[4] miksi viipyisin -minä, toinen puoli, joka en enää olisi samanarvoinen,[5] enkä aivan -kokonainenkaan? Sama päivä on saattava meidät kummankin perikatoon. -Minä en ole vannonut väärin: "Menkäämme, menkäämme, kunhan vaan sinä -astut edellä; varustakaamme toveruksina kulkemaan tuota viimeistä -taivalta." Minua ei eroita sinusta tultasyöksyvän Khimaeran[6] -henkäys, eikä satakäsinen Gyges,[7] vaikka tämä vastukseksi -nousisikin; niin on mahtavan Justitian[8] ja Parkain[9] tahto. Joko -minut[10] on nähnyt Libra[11] tahi kauhistava Skorpius,[12] tuo -syntymähetken pahempi puoli,[13] tahi Kaprikornus,[14] Hesperian -meren hallitsija; niin erinomaisesti kummankin meidän tähtemme -sopivat yhteen. Sinut tempasi turvihinsa välähyttelevä Jupiter[15] -tuon julman Saturnuksen[16] käsistä ja ehkäisi vinheän Fatumin[17] -siipiä, kun lukuisa kansajoukko ilonsa innossa taputteli sinulle -teaatterissa kolmesti käsiänsä.[18] Minut olisi tuo päälaelleni -kaatunut puunrunko surmannut,[19] joll'ei Faunus,[20] Merkuriuksen -miesten[21] suojelija, olisi kädellänsä keventänyt iskua. Muistappa -toimittaa uhri ja rakentaa luvattu temppeli;[22] minä tahdon -teurastaa pienen karitsan. - - - - -18 Laulu. - -Ahnaalle.[1] - - -Ei norsunluu, eikä kullattu korukatto hohda huoneessani,[2] eivät -Hymettuksen palkit[3] paina noita äärimmässä Afrikassa[4] pälhittyjä -pylväitä; enkä minä, tuntemattomana perillisenä, ole anastanut -Attaluksen[5] kuningaslinnaa; eivätkä kunnialliset[6] turvatit -kehrää minulle Lakonian purpuraa.[7] Mutta minulla on rehellisyyttä -ja runsas runosuoni; minua, vaikka olen köyhä, etsii rikaskin. -Mitään enempää en jumalilta rukoile, enkä runsaampia lahjoja ano -äveriäältä ystävältäni, sillä olen täysin tyytyväinen ainoastaan -Sabinilais-tilaani. Aika kuluu päivä päivältä ja uudetkuut katoavat -katoamistansa. Sinä annat marmoria hakattavaksi vielä hautasi -partaallakin ja, muistamatta kuolemaasi,[8] rakennutat palatseja sekä -puuhailet siirtääksesi kauemmaksi[9] Bajassa[10] pauhaavan meren -rantaa, vaikka oletkin kyllin rikas mannermaasta.[11] Mitä siihen -sanot, että tuon-tuostakin hävittelet likimmän naapurisi kivipyykkejä -ja ahnaana samoilet turvattisi rajain toiselle puolelle? Sekä mies -että vaimo, kantaen sylissänsä isäinsä jumalia ja repaleisin puettuja -lapsiansa, karkoitetaan kodistansa. -- Kuitenkaan ei mikään palatsi -odota rikasta herraa varmemmin, kuin tuo saaliinhimoisen Orkuksen -kaikille määrätty koti. Miksi puuhailet enempää? Samoin aukenee -maanpovi köyhälle, kuin kuningastenkin pojille: eikä Orkuksen -vartija,[12] rahallakaan lahjottuna, ole tuonut lakaisin kavalaa -Prometheusta.[13] Hän pitää kytkössänsä korskean Tantaluksen[14] -ja koko Tantaluksen suvun;[15] hän tulee, kutsulla ja kutsumatta, -huojentamaan vaivoista väsynyttä köyhää. - - - - -19 Laulu. - -Bakkhukselle.[1] - - -Minä olen nähnyt Bakkhuksen[2] opettavan lauluja kaukaisilla -kallioilla[3] -- uskokaa minua, jälkeläiset! -- ja opettelevat -Nymfat[4] sekä vuohenjalkaiset Satyrukset[5] kuuntelevin korvin. -Evoe![6] Sydämeni sykkyy vereksestä pelosta ja Bakkhuksesta -täysinäinen rintani riemuitsee kammokkaasti. Evoe! Säästä, -säästä minua, oi Liber,[7] sinä, jota täytyy pelätä painavan -thyrsus-sauvasi[8] tähden! Minulla on lupa laulaa yksipäisistä -Thyiadeista[9] ja viinin lähteestä sekä maitoa tulvailevista puroista -ynnä siitä, miten hunaja heruu ontoista puunrungoista;[10] minulla -on lupa laulaa myöskin tuosta onnellisen aviopuolen aina tähtiin -asti kohoitetusta kaunistuksesta ja Pentheuksen[11] suuren suurella -ryskeellä hävitetystä hovista ynnä thrakialaisen Lykurguksen[12] -perikadosta. -- Sinä ohjaat jokien juoksut,[13] sinä muukalaisen -meren aallot;[14] sinä, juovuspäissäsi, etäisillä vuorenharjanteilla -rehellisesti[15] palmikoitset Bistonidein[16] kiharat -kyykäärmeen-solmuun.[17] Sinä olet, kun Gigaatien[18] jumalaton -joukko syöksyi yli korkeiden kukkulain Isäsi[19] valtakuntaan, -jalopeuran kynsin ja kauhistuttavin kidoin[20] törmäissyt takaisin -Rhoetuksen,[21] vaikka sinua, jota kyllä kehuttiin taipuvaiseksi -tansseihin, pilantekoon ja leikkiin, ei pidetty kyllin sopivana -sotatoimiin; mutta kuitenkin olit sinä sama niin hyvin sodan kuin -rauhankin kestäessä. Sinua, kultasarvella koristettuna,[22] tähysteli -Kerberus,[23] pahaa tekemättä ja hienosti häntäänsä liehuttaen, ja -poislähtiessäsi kosketti kolmikielisellä suullansa jalkojasi ja -sääriäsi. - - - - -20 Laulu. - -Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Aivan oudon ja tukevan siiven avulla leijailen minä, kaksimuotoinen -runoilija,[2] läpi selkeän ilmakehän; enkä viivy kauemmin -maailmassa, vaan, kateutta kopeampana, jätän sen kaupungit. Minä, -köyhäin vanhempain jälkeläinen, jota sinä, oi rakas Maecenas, -kutsut luoksesi; minä en kuole, eikä minua vangitse stygilainen[3] -aalto. Pian, pian karkea nahka liittyy säärieni ympärille ja -minä muutun yläpuoleltani[4] valkeaksi linnuksi[5] ja hienot -höyhenet kasvavat pitkin sormiani ja hartioitani. Pian käyn minä, -sulosti-laulavana lintuna, nopeammin kuin Daedaluksen poika -Ikarus,[6] pauhaavan Bosporuksen[7] rannalla, gaetulilaisilla -Syrteillä[8] ja hyperborealaisilla[9] kentillä. Minut oppii tuntemaan -Kolkhilainen[10] ja Dakialainen,[11] joka salaa pelkonsa Marsin -laumain[12] suhteen, ja kaukaiset Gaelonit;[13] minut oppii tuntemaan -taitava Iberialainen[14] ja Rhodanuksen[15] ääreinen asukas. -Älköön kuuluko kalmanlauluja, älköön noita häpeällisiä murhe- ja -valitusvoivotuksia tyhjissä[16] hautijaisissani! Hillitse huutoasi ja -jätä joutavat vainajain[17] jumaloitsemiset siksensä! - - - - - -KOLMAS KIRJA. - - - - -1 Laulu. - -Ihmisten erilaisista riennoista.[1] - - -Minä vihaan vihkimätöntä[2] joukkoa ja suljen sen seurastani; -vaietkaa hartaasti:[3] minä, Runotarten pappi, laulan tytöille -ja pojille[4] lauluja, joita ei koskaan ennen ole kuultu. -- -Peljättävillä kuninkailla on valta omain alamaistensa[5] suhteen, -mutta Jupiterilla[6] taas itse kuningasten, hänellä, joka on -kuuluisa Gigaatein[7] kukistamisesta[8] ja joka viittauksellansa[9] -mullistaa koko maanpiirin. Sattuu kyllä, että toinen henkilö -laajemmalti kuin toinen asettelee istutuksia[10] vakoihinsa; tämä -taas suurisukuisempana viranhakijana astuu Marskentälle;[11] -toinen[12] kilpailee suuremmassa määrin tavoiltansa ja maineeltansa; -toisella taas on lukuisampi joukko turvatteja; mutta samalla -lailla Välttämättömyys[13] kuitenkin heittää arpansa niin -ylhäisistä kuin alhaisistakin; kaikkein nimeä pudistellaan tuossa -avarassa onnenuurnassa. -- Sille, jonka jumalattoman päälaen -yläpuolella riippuu paljastettu miekka,[14] sille eivät Sicilian -ruokalajitkaan[15] voi hankkia hyvää ruoanhalua, sille ei lintujen -laulu, eivätkä kitaran säveleet anna entistä unta takaisin. Vieno uni -ei halveksi maalaisten mataloja majoja, ei varjoisaa rantaa, eikä -länsituulien liehuttamaa Tempeä.[16] Sitä, joka haluaa ainoastaan -sitä, mitä tarve vaatii, sitä ei huoleta myrskyävä meri, ei laskevan -Arkturuksen[17] eikä nousevan Hoeduksen raivot puuskat; sitä eivät -huoleta raesateen raiskaamat viinimäet, eikä tuloa-tuottamaton[18] -maatilansa, kun puut syyttävät milloin vesitulvia, milloin -ketoja-korventavia tähtiä,[19] milloin ankaria talvia. Kalat tuntevat -meren supistuneeksi pohjaan lasketuista kivipadoista:[20] tänne -upottaa urakoitsija palvelijoinensa, tänne mannermaahan kyllästynyt -tilanomistaja, tavan-takaa kivimöhkäleitä;[21] mutta Timor[22] ja -Minat[23] nousevat samaan paikkaan,[24] johon isäntäkin; synkkä -Kura[25] ei väisty vaskivaruisestakaan kolmisoudusta ja istuu -ratsastajankin selän takana. Mutta joll'ei Frygian marmori,[26] -tahi tähtiä kirkkaampi purpuran käytäntö, tahi Falernus-viini, tahi -akhaemenilainen[27] kostum-voide[28] huojenna surevaa, niin miksi -koettaisin varustaa korkeaa etusaliani[29] kateutta-herättävillä -pihtipielillä ja uuteen tapaan? Miksi vaihettaisin Sabinilaislaaksoni -huolettavampiin omaisuuksiin? - - - - -2 Laulu. - -Roman nuorisolle.[1] - - -Ankarassa sotakurissa karaistu nuorukainen[2] oppikoon tyytyväisesti -kestämään kovaa köyhyyttä; vieläpä hätyyttäköön hän, keihäältänsä -peljättävänä ratsastajana,[3] noita villejä Parthialaisia[4] sekä -viettäköön elämänsä taivasalla ja tukalassa tilassa![5] Kun sotivan -itsevaltijaan[6] puoliso ja mieskuntainen[7] tytär näkevät hänet -vihollisen muureilta,[8] huahtakoot he: "Voi, voi! Ett'ei tuo -sotaan[9] harjaantumaton, kuninkaallinen sulhoni[10] ärsyttäisi -tuota koskettaa vaarallista jalopeuraa, jonka raivo verenhimo -syöksee keskelle verilöylyjä!" -- Suloista ja kunniakasta on kuolla -isänmaansa puolesta.[11] Kuolema ahdistaa arkaakin miestä, eikä -säästä sotaan tottumattomankaan nuorison polventaipeita, eikä arkaa -selkää.[12] Hyve, joka ei tiedä häpeällisestä epäyksestä, loistaa -tahraamattomin kunnioin, eikä nosta eikä laske tapparoitansa[13] -kansan suosion[14] mielivallan mukaan. Hyve, joka avaa taivaan -niille, jotka kuolemattomuutta ansaitsevat,[15] raivaa itsellensä -tien pitkin muilta kiellettyä uraakin ja halveksien, pakenevin -siivin, jättää halvat kansalaumat sekä kostean maan. -- Hartaalla -äänettömyydelläkin on varma palkkionsa.[16] Minä kiellän sen, joka on -ilmaissut Cereen[17] salaisen palveluksen, olemasta kanssani samojen -kattojen suojassa tahi astumasta särkyväiseen alukseen. Usein on tuo -polkuna-pidetty[18] Diespiter[19] rankaissut viatontakin viallisen -mukana.[20] Harvoin on Kosto, vaikka ontuvin jaloinkin, lakannut -ahdistamasta edellänsä-pakenevaa pahantekijää. - - - - -3 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Rehellistä ja päätöksessänsä-pysyvää miestä ei saa horjumaan -järkähtämättömästä mielipiteestänsä mikään säännötöntä säätäväin -kansalaisten kiihko,[2] ei uhkaavan itsevaltiaan tuijotus, ei -Auster,[3] tuo levottoman Hadrian[4] meren hirmuhallitsija, -eikä välähyttelevän Jupiterin mahtava käsikään. Vaikka koko -taivaankansi särkyisi ja raukenisi, niin säikäleet kohtaisivat -häntä aivan säikähtymättä. Tällä lailla[5] puuhailtuansa, saapuivat -sekä Pollux[6] että kuljeskeleva Herkules[7] taivaan kiiluviin -tähtitarhoihin;[8] näiden keskelle[9] Augustus asettuu nojallensa[10] -ja nauttii purpuraisella suullansa jumalain juomaa. Tämän hyveen -vuoksi[11] juuri, oi isä Bakkhus,[12] ovat tiikerisi, syystä kyllä, -vetäneet sinua,[13] kantaen iestä tottumattomalla niskallansa. Tämän -avulla Kvirinus[14] Marsin[15] hevosilla pakeni Akheronista,[16] -kun Juno[17] oli neuvotteleville jumalille myöntyen[18] lausunut -näin: "Iliumin, Iliumin ovat turmiokas ja rietas tuomari[19] sekä -muukalainen vaimo[20] muuttaneet muraksi, Iliumin, joka aina siitä -ajoin, jolloin Laomedon petti jumalat sovitusta palkkiosta,[21] oli -kansoinensa ja petollisine ruhtinainensa[22] määrätty[23] minulle -ja puhtaalle[24] Minervalle.[25] Nyt ei enää korskeile haureliaan -Lacaenan[26] pahanmaineinen kesti-ystävä,[27] eikä Priamuksen -valapattoinen suku Hektorin voimilla masenna taistelonhimoisia -Akhivilaisia;[28] myöskin meidän eripuraisuutemme[29] kautta -pitkistynyt sota on asettunut. Nyt kohta tahdon minä Marsin mieliksi -heittää sekä tulisen vihani että luovuttaa hänelle tuon vihattavan -jälkeläiseni,[30] jonka Trojan papitar[31] synnytti. Minä annan -hänen[32] astua valon asunnoihin,[33] nauttia nektarin nestettä ja -luettaa jumalain rauhallisiin riveihin. Niin kauan kun avara meri -myrskyää Iliumin ja Roman välillä, hallitkoot maanpakolaiset[34] -onnellisesti missä maailman osassa tahansa; niin kauan kun -karjalauma tepastelee Priamuksen ja Pariin hautakummulla ja pedot -ilman vaaraa[35] säilyttelevät siellä sikiöitänsä, seisokoon -Kapitolium komeudessansa ja kyetköön uljas Roma laatimaan lakeja -masennetuille Medialaisille.[36] Peljättävänä levittäköön se[37] -laajalle, aina kaukaisempiin maanääriin asti, nimeänsä; sinne, -missä välinen vesi[38] eroittaa Europan Afrikasta, missä tulviva -Nilus[39] kostuttelee ketoja; uljaampi olkoon se[40] halveksimaan -kaivamatonta[41] kultaa ja siten[42] paremmin säilytettyä, että -maa sen kätkee, kuin keräilemään sitä ihmisten käytettäväksi -kädellä, joka turmelee kaikki pyhätkin paikat. Mikä ääri tahansa -maailmaa rajoittaneekin, tätä tavoitelkoon se aseillansa, kärkkien -katsoaksensa, missä osassa maailmaa tulet, missä pilvet ja -vesisateet[43] rajusti riehuvat. Mutta sotaisille Kvinteille[44] -julistan minä nämät kohtalot sillä ehdolla, ett'eivät, liiaksi -isänmaansa hyvää tarkoittaen[45] ja luottaen voimaansa, tahtoisi -uudestansa[46] rakentaa tuon esi-isiltänsä perinnöksi saamansa -Trojan rakennuksia. Jos Trojan mahtavuus onnettomalla ajalla kohoaa -entisellensä, niin raukenee se uudestansa surullisen häviön kautta, -kun minä, Jupiterin puoliso ja sisar, johdan voittoisia laumoja. Jos -vaikka kolmesti, Foebuksen toimesta,[47] vaskinen muuri kohoaisi, -niin kolmesti pitää sen jälleen Argolaisteni[48] hävittämänä -kukistuman, kolmesti pitää vankitun puolison itkemän miestänsä ja -lapsiansa.[49]" -- Mutta nämät seikat eivät sovi leikilliselle -lyyrylleni. Mitä tarkoitatkaan, oi Musa?[50] Lakkaa noin itsekkäästi -kertomasta jumalain jutelmia ja kehnoilla sävelilläsi halventamasta -näin yleviä asioita! - - - - -4 Laulu. - -Kalliopelle.[1] - - -Noh hyvä, oi ruhtinatar Kalliope![2] Astu alas taivaasta[3] ja säestä -huilullasi tahi, jos mieluummin tahdot,[4] sointuvalla äänelläsi tahi -lyyryllä tahi Foebuksen kitaralla, pitkäikäinen laulu! Kuuletteko, -vai pettääkö minut sulo mielettömyys? Minä luulen kuulevani hänet[5] -sekä[6] harhailevani pitkin pyhiä lehdikköjä,[7] joihin sekä ihanat -lähteet että tuulenpuuskat puikeltavat. Minua ovat tarunomaiset -kyyhkyset,[8] poikana ollessani sekä leikistä ja unesta väsyneenä, -Apulian Vulturilla,[9] syntymämaani Apulian rajan ulkopuolella, -peittäneet tuoreina lehdillä -- suureksi ihmeeksi kaikille niille, -jotka asustavat korkean Akherontian[10] pesäpaikkaa, Bantian[10] -korpia ja alhaisen Forentumin[10] viljavia vainioita, että makasin -mustilta käärmeiltä ja karhuilta turvallisin ruumiin, että minua, -jumalain avulla[11] rotevaa lasta, verhosi pyhä laakeripuu ja -tuuhea myrtti. - Teikäläisenä,[12] oi Kamenat,[13] kohoan minä -Sabinilaisylängöille, tahi jos minua on miellyttänyt viileä -Praeneste[14] tahi viertävä Tibur[15] tahi selkeätaivainen Baja.[16] -Minua, lähdettenne ja tanssienne suosijaa, ei tuhonnut Filippistä[17] -pakosalle löylytetty sotajoukkomme, ei myöskään kirottu puu, -eikä Palinurus[18] sicilialaisella aallolla. Milloin vaan olette -apunani, tahdon merimiehenä halusti kulkea pauhaavaa Bosporusta[19] -ja maamatkailijana Assyrian[20] rannan polttavia hiedikköjä; -tahdon käydä kesti-ystäville nurjamielisten Britannialaisten ja -hevosverestä iloitsevien Konkanilaisten[21] luona; tahdon vaaratta -käydä viinivaraisten Gelonien[22] luona ja Skythalais-joella.[23] -- -Te virkistätte jaloa Caesaria pierialaisessa luolassa,[24] kun hän -on majoittanut kaupunkeihin sotapalveluksesta uupuneet laumansa ja -koettaa lopettaa vaivansa. Te sekä annatte hänelle lempeää neuvoa -että iloitsette jo antamastanne, oi vienot olennot! -- Me tiedämme, -miten jumalattomat Titanit[25] ja heidän kauhean laumansa on -isketyllä salamallansa tuhonnut se,[26] joka hallitsee muokkaamatonta -maata ja myrskyisää mertä sekä yksin kohtuullisella valtikallansa -ohjaa kaupunkeja ja kolkkoja valtakuntia,[27] jumalia ja kuolevaisten -laumoja. Suuren pelon olivat vaikuttaneet Jupiterissa tuo raaka, -käsivarsihinsa luottava nuoriso[28] ja nuot veljekset,[29] jotka -puuhailivat sälyttää Pelionin[30] Olympokselle.[31] Mutta mitä voisi -Tyfoeus,[32] mitä voimakas Mimas,[33] mitä tuo uhkaavassa asennossa -oleva Porfyrion,[34] mitä Rhoetus[35] ja mitä tuo hurja, juurinensa -kiskottuja puunrunkoja ympärillensä paiskeleva Enkeladus[36] -- mitä -todellakin nämä kaikki voisivat raivotessansa Pallaan[37] jymisevää -kilpeä vastaan? Täällä seisoi saaliinhimoinen Vulkanus;[38] täällä -herratar Juno[39] ja tuo, joka ei koskaan aijo heittää jousta -olaltansa; tuo, joka puhtaalla Kastilian[40] kasteella kostuttaa -hajalliset hapsensa, joka hallitsee Lykian[41] orjantappuristoja ja -syntymämaansa metsiä,[42] tuo delolainen ja pataralainen[43] Apollo. --- Voima ilman viisautta vaipuu omalla painollansa; maltillista -voimaa auttavat itse jumalatkin edistymään; samat taas vihaavat noita -kaikellaista vääryyttä mielessänsä mietiskeleviä Väkivaltoja.[44] -Minun mietteiteni todistuksena ovat satakäsinen Gyas[45] ja tuo -tunnettu neitseellisen Dianan[46] kiusaaja Orion,[47] jonka masensi -neitseen oma nuoli. Omain hirviöittensä hartioille syöksyneenä, -suree ja valittaa Maa[48] niitä sikiöitä, jotka salama on saattanut -kalmakkaasen Orkukseen;[49] nopea tuli ei ole kuluttanut sen selkään -sälytettyä Aetnaa; lintu ei jätä hillitsemättömän Tityoksen[50] -maksaa, tuo lintu, joka on määrätty konnan kostajaksi; kolmesataa -kahletta taas pitää kytkössänsä ihailija Pirithousta.[51] - - - - -5 Laulu. - -Caesar Augustuksen kunniaksi.[1] - - -Taivaassa, siihen vakuutukseen olemme tulleet, hallitsee jyrisevä -Jupiter;[2] mahtavana[3] jumalana[4] pidetään myöskin Augustusta, -laskettuansa valtamme alaisiksi Britannialaiset ja peljättävät -Parthialaiset.[5] -- Tokkohan on mahdollista, että Krassuksen sotilas -on elänyt häpeällisissä aviopuuhissa[6] muukalaisen vaimon yhteydessä -ja että sekä Marsilainen että Apulialainen[7] -- voi senaattia, -voi tapain turmiota! -- muistamatta kilpeänsä, nimeänsä,[8] -pukuansa ja ikuista Vestaa,[9] kun Jupiter[10] ja Roman kaupunki -vielä olivat loukkaamatta, ovat harmaantuneet muukalaisappien -alueilla,[11] Median kuninkaan[12] hallitessa? -- Tätä oli varonut -Reguluksen[13] ennalta-arvaava henki, hänen, joka ei hyväksynyt -häpeällisiä ehtoja, eikä esimerkkiä, joka viivytti tuhon tuleviin -aikoihin, jollei nimittäin vangittu nuoriso säälimättä menehtyisi. -"Minä olen nähnyt",[14] sanoi hän, "sota-lippumme ripustetuiksi -Punilaisten temppeleihin ja aseet riistetyiksi sotilailtamme ilman -miesmurhaa; minä olen nähnyt kansalaisten kädet pannuiksi ristiin -vapaan selän taakse ja portit[15] sulkematta sekä noita sotamme -jaloissa hävinneitä vainioita jälleen viljeltävän.[16] Varmaankin tuo -kullalla[17] vapaaksi lunastettu sotilas on urhollisempana palaava -kotiin?! Te lisäätte häpeään tappion. Eihän purpuralla punattu -villa saa enää takaisin kadotettua väriänsä; eikä tosi hyve, kun -se kerran on haihtunut, tahdo enää palata kehnontuneimpiin. Jos -emähirvi, tuskin selvittyänsä tiheästä verkosta, alkaa taistella,[18] -silloin on oleva urhollinen sekin, joka on antautunut valapatoille -vihollisille; silloin on uudessa taistelussa kukistava Punilaiset -se, joka arkamaisesti kavahti kahleita selkänsä taakse sidotuilla -käsillänsä ja pelkäsi kuolemaa. Tällainen, tietämättä, miten hänen -pitäisi elämänsä säilyttää, sekoitti rauhan sotaan. Oi häpeää! Oi -sinua, Karthago, joka kohoat Italian häpeällisille raunioille!"[19] -- Hänen[20] sanotaan, kuten kansalaisoikeutensa menettäneen, -työntäneen luotansa kainon, syleilevän puolisonsa ja pienet lapsensa -sekä tuimasti luoneen miehekkään silmäyksensä maahan, kunnes hän -nerokkaasti rohkaisisi nuot horjuvaiset Isät[21] neuvolla, jommoista -ei milloinkaan muulloin ole annettu, sekä oivana maanpakolaisena -kiitäisi surevien ystäviensä keskuudesta. Mutta kaiketikin tiesi -hän, mitä muukalainen rääkkääjä mieli tehdä hänelle;[22] kuitenkin -hän samalla lailla raivasi itsellensä tien keskitse vastustelevien -ystäviensä ja paluumatkaansa estelevän kansan, kuin jos hän, riidan -ratkaistua,[23] jättäisi turvattiensa pitkäveteiset asiat siksensä, -kiiruhtaaksensa Venafrumin[24] alueelle tahi lakedaemonilaiseen -Tarentumiin.[25] - - - - -6 Laulu. - -Roman kansalle.[1] - - -Vaikka oletkin itse viaton,[2] täytyy sinun kuitenkin kärsiä -esi-isäin[3] rikoksista, oi Romalainen, kunnes jälleen olet -laittanut kuntoon jumalain temppelit ja riutuneet rakennukset[4] -sekä heidän mustasta savusta[5] likamustuneet kuvansa. Sentähden -että olet alamainen jumalille, hallitset sinä; tästä[6] johda -jokainen alku, tähän kohdista loppu. -- Polkuna-pidetyt jumalat ovat -valmistaneet paljon onnettomuutta huolelliselle Hesperialle.[7] -Jo kahdesti[8] Monaeses[9] ja Pakoruksen[9] sotajoukko ovat -masentaneet meidän pyhittämättömät[10] hyökkäyksemme ja -loistavat ilosta, lisättyänsä meidän saaliillamme vähäpätöisiä -kaulavitjojansa.[11] Kaupungin, jossa puolueriidat vallitsivat, -olivat Dakialaiset[12] ja Aethiopialaiset[13] hävittämäisillänsä; -näistä edelliset olivat mahtavat heittokeihäiltänsä, jälkimmäiset -peljättävät laivastoltansa. -- Rikoksista runsaat aikakaudet -ovat ensin tahranneet avioliitot, suku- ja perhekunnat; tästä -lähteestä johtaen alkunsa, on turmio virtaillut isänmaata ja kansaa -vastaan. Mieskuntainen[14] tyttö iloitsee siitä, että hänelle -opetetaan jonialaisia tanssiliikkeitä;[15] vieläpä opetteleikse hän -keikailemiskeinojakin,[16] ja aina pienestä lapsesta asti mietiskelee -hän riettaita lemmenliittoja. Pian[17] hän miehensä juomingeissa[18] -etsiskelee itsellensä nuorempia lemmikkejä; kuitenkaan hän ei valitse -vasituisesti ketään, jolle hän äkkiä, tulen sammutettua, lahjoittaisi -luvattomia huvituksia; vaan käskettäessä, kaikkein nähden ja -miehensä tieten, hän kavahtaa seisoallensa,[19] joko häntä sitten -kutsuu luoksensa kaupustelija tahi hispanialaisen laivan kapteini, -joka irstaisista nautinnoista on valmis kalliistikin maksamaan. -- -Sellaisista vanhemmista ei ole syntynyt se nuoriso, joka on punannut -meren punilaisella verellä,[20] joka on kukistanut Pyrrhuksen[21] ja -voimakkaan Antilokhuksen[22] ja julman Hannibalin;[23] vaan se on -maalaissotilasten jälkeisöä, sellaista, joka on oppinut kääntämään -turpeita sabellilaisilla[24] lapioilla sekä ankaran äidin käskyn -mukaan kotiin tuomaan katkottuja karankoja, kun aurinko muutti -vuorten varjot[25] ja riisti ikeet väsyneiltä häriltä, tuoden -virvoittavaa lepoa kiitävillä vaunuillansa. -- Mitä tuhoisa aika on -ollut turmelematta? Isäimme aikakausi, joka oli katalampi kuin heidän -isäinsä,[26] on synnyttänyt meidät vielä kehnoimmiksi, meidät, jotka -taas pian synnytämme vieläkin virheellisemmän jälkeisön. - - - - -7 Laulu. - -Asterielle.[1] - - -Miksi itket, oi Asterie, tuota erittäin luotettavaa nuorukaista, -Gygesta,[2] jonka poutaiset Favoniukset[3] ovat kevään alussa -asettavat sinulle jälleen, Thynian[4] saaliilla sälytettynä? -Hän, Notuksien[5] ahdistamana Orikukseen[6] päin, kun Kapran[7] -myrskyä-ennustavat tähdet ovat nousseet taivaalle, viettää unettomana -kylmät yönsä, runsaasti[8] kyyneliä vuodattaen. Ja kuitenkin hänen -levottoman[9] ystävättärensä[10] lähettiläs kertoo hänelle, että -Khloë huokailee ja surkuteltavasti hehkuu rakkaudesta,[11] sekä -viekkaasti koettelee häntä tuhannellakin tavalla. Hän kertoo, -miten valapatto vaimo väärillä syytöksillä yllytti herkkäuskoisen -Proetuksen kiiruhtamaan kuolemaa liian puhtaalle Bellerofonille.[12] -Hän kertoo Peleuksen[13] olleen joutumaisillansa Tartarukseen,[14] -kun hän, puoltansa pitämättä, pakeni magnesialaista[15] Hippolytea, -ja koskettelee petollisesti sellaisiakin kertomuksia, jotka saattavat -hänet hairahtumaan. Turhaan! sillä Ikaruksen kallioita[16] kuurommin -kuuntelee hän tällaista puhetta, ollen vielä viaton. -- Mutta varo, -ett'ei naapurisi Enipeus olisi sinulle kohtuutta enemmän mieleen, -vaikka ei kukaan muu näytäkään yhtä taitavalta ohjaamaan hevostansa -Marskentällä, eikä kukaan yhtä nopeasti ui pitkin Tuskus-joen[17] -väylää. Sulje huoneesi heti yön alussa, äläkä katsahda kadulle -hänen[18] vaikeroivan huilunsa soidessa ja ole hänelle tyly, jos hän -usein sinua tylyksi kutsuukin. - - - - -8 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Mitä minä, vanhapoika,[2] teen Maaliskuun ensimmäisenä päivänä,[3] -mitä tarkoittavat kukat, ja suitsutusaineesta täysinäinen astia ynnä -nuot viheriälle turpeelle[4] hohutetut[5] hiilet, ihmettelet kuin -sinä, joka olet perehtynyt kumpaankin kieleen.[6] Minä olin luvannut -herkku-atriat ja valkean[7] pukin Liberille,[8] kun puuniskusta olin -kuolemaisillani. Tämä päivä, jonka joka vuosi[9] tahdon juhlallisesti -viettää, on poistava silatun tulpan[10] viini-astiasta, joka -Tulluksen konsulina ollessa[11] on varustettu särpimään savua[12] -- -Tyhjennä, oi Maecenas, sata maljaa suositun ystäväsi menestykseksi -ja anna yölamppujen palaa aina päivään asti! Loitolla olkoon kaikki -huuto ja kiukku![13] Heitä nuo valtio-huolesi,[14] jotka sinulla ovat -kaupunkimme suhteen! Dakialaisen Kotison[15] joukko on kaatunut; -vihamieliset[16] Medialaiset[17] ovat keskenänsä riidoin noiden -kurjain sotain tähden; Hispanian rannalla asuvat vanhat vihollisemme, -Kantabrialaiset,[18] jotka myöhään ovat masennetut kahleilla,[19] -ovat meidän alamaisiamme; jopa Skythalaisetkin,[20] jännittämättömin -joutsin, aikovat väistyä kentiltänsä. Huolimatta siitä,[21] että -kansa jossakin kohdin voi olla pulassa, älä[22] yksityismiehenä -huolehdi liiaksi, vaan ota iloisesti vastaan nyky-ajan lahjat ja -luovu yksitotisista tuumistasi. - - - - -9 Laulu. - -Lydialle.[1] - - -Horatius: - -Niin kauan kun pysyin suosiossasi,[2] eikä yksikään nuorukainen, -minua suotuisammin,[3] kietonut käsivarsiansa vahanvalkean kaulasi -ympärille, elin Persian[4] kuningasta onnellisemmin. - - -Lydia: - -Niin kauan kun et lempinyt[5] ketään muuta tulisemmin, eikä Lydia, -tuo nimikuulu[6] Lydia, ollut Khloën[7] perakolla,[8] elin romalaista -Iliaa[9] kuuluisammin. - - -Horatius: - -Minut valtaa nyt thrakialainen Khloë, joka osaa lempilaulujani ja -taitaa soittaa kitaraa;[10] tämän puolesta en kauhistu kuolemaa, -kunhan vaan Onnetar säästää eloon-jäävää sydänkäpyäni.[11] - - -Lydia: - -Minua hehuttaa keskinäisellä liekillä[12] thurilaisen[13] Ornytuksen -poika, Kalais; tämän puolesta tahdon vaikka kahdesti kuolla, kunhan -vaan Onnetar säästää eloon-jäävää "poikaistani". - - -Horatius: - -Mitäpä - jos entinen Venus[14] palaa ja yhdistää eroitetut -vaski-ikeensä alaisiksi; jos keltakiharainen Khloë karkoitetaan -tiehensä ja ovi on avoinna hyljätylle Lydialle? - - -Lydia: - -Vaikka hän on tähteä kirkkaampi,[15] sinä korkkia keveämpi ja -riehuvaa Hadrian[16] mertä raivompi; sinun seurassasi mielelläni -tahtoisin elää, sinun seurassasi kuolla! - - - - -10 Laulu. - -Lycelle.[1] - - -Vaikka joisit äärimmäisestä Tanais-joesta,[2] oi Lyce, sinä, joka -olet naimisissa raa'alla miehellä, niin kuitenkin sinua itkettäisi -jättäessäsi minut, kolkkoen[3] oviesi edustalla pitkänäni venyvän, -noiden maassa-raivoavien pohjatuulien[4] saaliiksi. Kuuletko, -millä jyskeellä ovi, millä tuo kaunisten huoneusten välimaalle[5] -istutettu lehto ärjytuulista jymisevät; miten Jupiter[6] pelkällä -nyökkäyksellänsä jäädyttää sataneen lumen? Heitä tuo Venukselle[7] -vastenmielinen kopeus, jott'ei tuo pyörivällä pyörällä käyvä hihna -alkaisi käydä päinvastaiseen suuntaan.[8] Tyrrhenialainen isä[9] -ei ole synnyttänyt sinua kosijoille tylyksi Penelopeksi.[10] Oi! -Vaikk'eivät lahjat, eivätkä rukoukset, eikä kosijain orvokilla -kirjaeltu vaaleus, eikä Pierian[11] porton[12] haavoittama miehesi -voi taivuttaa mieltäsi; niin sääli kuitenkin niitä, jotka sinua -rukoilevat, sinä, joka et ole jäykkää tammea taipuvampi, etkä -mieleltäsi[13] maurilaisia[14] käärmeitä lempeämpi! Tämä sivuni ei -aina ole sietävä kynnystäsi, eikä sadevettä.[15] - - - - -11 Laulu. - -Lydelle.[1] - - -Oi Merkurius[2] -- sillä sinun opettajana ollessasi on oppelias -Amfion[3] liikuttanut kivetkin laulullansa -- ja sinä, oi -kanteleeni,[4] joka kykenet kaikumaan seitsemälläkin kielellä, sinä, -joka ennen olit mykkä ja suloton, mutta nyt sekä rikasten pöydissä -että temppeleissä suotuisa; säestä minulle sellaisia säveliä, -joihin Lydekin kallistaa vastahakoiset korvansa; hän, joka, kuten -kolmivuotinen tamma laajoilla kentillä, hyppien leikittelee ja varoo -kosketettaa, ollen lemmenseikoista tietämätön[5] ja irstaan puolison -varaksi vielä liian nuorikin.[6] -- Sinä voit viehättää tiikerit ja -metsät seuralaisiksesi[7] ja hiljentää vinhaan-juoksevat purot. Sinun -viehätystäsi väistyi kauhean hovin[8] ovenvartija, Kerberuskin,[9] -vaikka sata käärmettä suojelee hänen hirvittävää päätänsä sekä -julma henkäys ja verivisva valuu hänen kolmikielisestä kidastansa. -Vieläpä sekä Ixion[10] että Tityos[11] nauroivat inhoittavin -muodoin; ammennusastia seisoi hiukan aikaa kuivana, kun sinä -ihanalla laulullasi viehätit Danauksen tyttäriä.[12] -- Huomatkoon -Lyde näiden tyttöjen rikoksen ja tuon tunnetun rankaistuksen sekä, -miten astia aina on tyhjänä vedestä,[13] joka vuotaa alhaalta -pohjasta, ynnä nuo lopulliset kohtalot, jotka odottavat rikoksia -vielä Orkuksessakin.[14] He jumalattomat -- sillä mitä pahempaa he -ovat voineet tehdä? -- he jumalattomat ovat julenneet kauhistavalla -miekalla surmata sulhonsa. Noista useista vaan yksi ainoa,[15] -joka ansaitsee hääsoihdun,[16] oli merkillisen[17] petollinen -valapattoista[18] isäänsä kohtaan ja ikuisiin aikoihin kuulu tyttö; -hän, joka sanoi nuorelle miehellensä:[19] "Nouse, nouse, ett'ei pitkä -uni[20] kohtaisi sinua sieltä, josta et pelkääkään! Peijaa[21] appesi -ja rikokselliset sisareni, jotka, kuten naarasjalopeurat, saatuansa -vasikoita kynsihinsä -- voi kauheata! -- kukin repii omansa.[22] -Minä, joka olen heitä hellempi, en surmaa sinua,[23] enkä kiusaa -salpain takapuolella. Minut sälyttäköön isäni kauheilla kahleilla, -koska armeliaisuudesta olen säästänyt kurjaa miestäni, tahi -kuljettakoon laivastolla[24] Numidian[25] äärimmäisille seuduille! -Mene sinne, minne jalkasi ja tuulenpuuskat sinun vievät, niin kauan -kun vaan yö ja Venus[26] suosivat matkaasi; mene myötäisellä enteellä -ja kaiverra hautakummulleni valitus, joka muistuttaa minusta!"[27] - - - - -12 Laulu. - -Neobulelle.[1] - - -Kurjain tyttöjen osa on se, ett'eivät saa noudattaa rakkauttansa,[2] -eivätkä mehukkaalla viinillä haihduttaa huoliansa tahi että -menevät tajultansa,[3] peljätessänsä setänsä ankaraa toraa.[4] -Kytherean[5] siivikäs poika[6] riistää sinulta, oi Neobule, -vasusi; liparalaisen[7] Hebruksen pulskeus riistää sinulta -kankaasi ja koko halusi uutteran Minervan[8] käsitöihin; kun hän -on huuhdellut voidellut[9] hartiansa Tiberin[10] aalloissa, on hän -itse Bellerofoniakin[11] etevämpi ratsumies, nyrkkitaistelussa ja -kilpajuoksussa voittamaton, samoin älykäs hiihtämään hirviä, jotka, -kun laumaa on hädistetty, pakenevat pitkin lakeutta,[12] ynnä sukkela -hyökkäämään tiiheässä pensastossa piileskelevän metsäkarjun kimppuun. - - - - -13 Laulu. - -Bandusian lähteelle.[1] - - -Oi Bandusian[2] lähde! Sinä, joka olet lasia[3] kirkkaampi ja -ansaitset mehukasta viiniä sekä kukkia; huomenna uhrataan sinulle -kauris,[4] jolle hänen sarvenaluista[5] pöhistynyt otsansa -määrää sekä rakkaus- että riitaseikat. Kuitenkin turhaan! Sillä -vallattoman karjan sikiö värittää kylmät purosi punaisella -verellänsä. Sinuun ei saata vaikuttaa polttavan Kanikulan[6] -rasittava aika; sinä suot suloista virkistystä aurasta uupuneille -härille ja ympärinsä-kuljeskelevalle karjalle. Sinäkin olet tuleva -kuuluisaksi lähteeksi, kun laulelen tammikosta, joka kasvaa noissa -kallion-rotkoissa, joista lirisevät[7] vetesi puikeltavat. - - - - -14 Laulu. - -Roman kansalle.[1] - - -Oi rahvas! Tuo Caesar, jonka äskettäin, Herkuleen[2] tavalla, -sanottiin hankkineen itsellensä laakeriseppeleen[3] henkensä -kaupalla, hän palaa nyt voittajana Hispanian rannalta Penatiemme[4] -luokse jälleen. Jaloon mieheensä ihastunut puoliso[5] astukoon -julkisalle, toimittamaan asianmukaisia uhreja, samoin myös -kuulun päällikön sisar[6] sekä tyttöjen ja nykyään pelastettujen -nuorukaisten[7] äidit, rukoilijan päähineellä koristeltuina. Oi -pojat ja te, tytöt, jotka olette oppineet tuntemaan miehen,[8] -pidättäkää pahanenteiset sananne! -- Tämä päivä, jonka todellakin -pidän juhlain juhlana, on poistava synkät huolet;[9] minä en pelkää -sotamelskettä,[10] enkä väkivaltaista kuolemaa,[11] Caesarin -hallitessa maanpiiriä. Mene, oi poika, tuomaan öljyä, seppeleitä ja -Marsilaissotaa[12] muistuttava viini-astia, jos sellainen johonkin -ehkä on sattumalta jäänyt kuljeskelevalta Spartakukselta[13] -huomaamatta. Sano myöskin terävä-ääniselle Neaeralle, että hän -rientää sitomaan myrrhasta-haisahtelevat hapsensa solmuun. Jos -viipymys tapahtuu vihattavan ovenvartijan toimesta, niin mene -tiehesi. Mieliä, jotka haluavat riitaa ja ilkeää toraa, masentavat -harmaat hapset. Mutta minäpä nuoruuteni innossa en olisi kärsinyt -tätä, Plankuksen[14] konsulina ollessa. - - - - -15 Laulu. - -Khlorikselle.[1] - - -Oi kurjan lbykuksen akka! Paneppa vihdoinkin määrä -leväperäisyydellesi ja huudossa-oleville[2] puuhillesi! Lakkaa -leikkimästä tyttöjen seurassa, koska olet jo jotenkin lähellä -hautasi parrasta,[3] sekä siroittamasta pilveä loistavien tähtien -joukkoon![4] Jos jokin kyllin kaunistaa Foloëta,[5] se sama ei -kaunista sinua, oi Khloris! Suuremmalla syyllä anastaa tyttäresi -nuorukaisten asunnot,[6] kuten käsirumpun lyönnistä kiihtynyt -Thyias.[7] Rakkaus Nothukseen[8] pakoittaa häntä[9] kiimaisen vuohen -tavalla leikkimään; sinua, oi akka, miellyttävät kuulun Lucerian[10] -läheisyydessä kerityt villat;[11] mutta eivät kitarat, eikä -ruusunpurpurainen kukka, eivätkä sakoon asti[12] tyhjennetyt maljat. - - - - -16 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Vaskitorni,[2] rautatammiset ovet ja valpasten koirain huolellinen -vartioiminen olisivat kyllin suojelleet salvatun Danaën[3] -öisiltä ihailijoilta, joll'eivät Jupiter[4] ja Venus[5] olisi -nauraneet Akrisiusta, kätketyn tytön pelokasta[6] vartijaa: tie -olisi nimittäin turvallinen ja avoin, jos vaan jumala muuttuisi -kullaksi. Kulta haluaa kulkea henkivartijain[7] keskitse ja halkoa -kalliotkin,[8] paljoa voimakkaammin kuin ukonnuoli. Argolaisen -ennustajan[9] huone[10] kukistui, voiton vuoksi perikatoon -vaipuneena; lahjoin aukasi Makedonialainen[11] kaupunkien portit -ja kukisti kilpailevat kuninkaat;[12] lahjat kietovat laivain -julmat johtajat.[13] -- Kasvavaa rahasummaa seuraa huoli ja himo -suurempiin. Syystä, oi Maecenas, sinä ritarein kaunistus,[14] syystä -olen kauhistunut kohoittaa laajalle-näkyvää päälakeani. Mitä enemmän -kukin itseltänsä kieltää, sitä enemmän hän on jumalilta saava. -Varatonna etsin minä niiden leiriä, jotka eivät mitään ahnehdi, -ja karkurina taas haluan jättää rikasten roikat, koska silloin -olen vähä-arvoisen[15] omaisuuden loistavampana isäntänä, kuin jos -minun sanottaisiin varastohuoneissani säilyttävän kaiken sen, mitä -ahkera Apulialainen[16] maanviljelyksellänsä saaneekin -- varatonna -suurien varain keskellä. Kirkasvesinen puro,[17] harvain auranmaiden -metsä ja varma luottamus laihooni ovat minun onnellisempi osani, -vaikk'ei sitä huomaa se, joka loistaa viljavan Afrikan[18] vallasta. -Vaikk'eivät Kalabrian[19] mehiläiset kokoa minulle mettä, eikä -viini mietone laestrygonilaisessa[20] kaksikorva-astiassa, eivätkä -tuuheat villat kasva minua varten gallialaisilla[21] laitumilla; niin -ahdistava köyhyys on kuitenkin kaukana, etkä sinäkään kieltäyisi -antamasta lisää, jos sitä vaan haluaisin. Supistamalla himojani, -lisään paremmin pieniä tulojani, kuin jos yhdistäisin Alyatteen[22] -valtakunnan Mygdonilaisten[23] tantereihin. Niiltä, jotka paljo -pyytävät, puuttuu paljo. Onnellinen[24] on se, jolle jumala -säästävällä kädellänsä lahjoittaa sen, mitä hän tarvitsee. - - - - -17 Laulu. - -Aelius Lamialle.[1] - - -Oi Aelius! Sinä vanhan Lamuksen[2] jalo jälkeläinen -- koska -kerrotaan sekä muinaisten Lamiain että koko heidän jälkeläistensä -suvunkin aina siihen aikaan asti, johon muistorikkaat aikakirjat -kestävät, tästä[3] saaneen nimensä; tuosta esi-isästä[4] johtaa -alkunsa sekin, jonka sanotaan ensimmäiseksi, lavealti-hallitsevana -kuninkaana, pitäneen hallussansa Formian[5] muureja ja tuota -Marikan[6] rantoja[7] huuhtelevaa Liristä -- huomenna on Euruksen[8] -lähettämä myrsky siroittava lehtoon moninaisia lehtiä ja -merenrannalle hyödyttömiä merikasveja, joll'ei sateen ennustajatar, -vuosikas[9] varis, erehdy. Niin kauan kun ehdit,[10] kokoile kuivia -puita:[11] huomenna pitää sinun palvelijoinesi, jotka ovat vapaina -toimistansa, uhraaman Geniukselle[12] viiniä ja kahden kuukauden -vanha[13] porsas. - - - - -18 Laulu. - -Faunukselle.[1] - - -Oi Faunus,[2] sinä vauhkojen Nymfain[3] ihailija! Kulje suopeana -alueeni ja päivänkämmenessä-olevain vainioitteni keskitse; mene -menojasi, suosien nuorta karjaani,[4] jos vaan vuoden lopulla[5] -sinun kunniaksesi teurastetaan pieni kauris, eikä runsasta viiniä -puutu maljasta, joka on Venuksen ylin ystävä, ja vanha alttarisi -suuresti savuaa hyvänhajuisesta suitsutusaineesta. Kaikki karja -leikkii ruohoisella kentällä, kun Nonae-Decembres[6] jälleen -palaa sinun kunniaksesi; koko kyläkunta[7] viettää juhlallisesti -joutohetkensä niityillänsä ikeestä-irroitettuine härkinensä; susi -kiertelee edestakaisin rohkeiden vuonain keskellä;[8] metsä varistaa -viljelemättä-kasvavat lehtensä sinun kunniaksesi[9] ja maanmies[10] -iloitsee, saadessansa kolmitahdissa[11] jaloin poljeskella[12] -vihattavaa[13] maata.[14] - - - - -19 Laulu. - -Telefukselle.[1] - - -Paljonko lienee[2] Inakhuksen[3] ja Kodruksen[4] väliä, hänen, -joka ei kauhistunut kuolla isänmaansa puolesta; sekä Aeakuksen -suvusta[5] ja pyhän Iliumin juurella[6] tapahtuneista taisteluista, -näistä kaikista sinä kerrot; mutta millä hinnalla ostamme astian -Khioksen[7] viiniä, kuka kuumentaa vettä tulella,[8] kenen -suojaan[9] ja millä hetkellä pääsen tuosta peligniläisestä[10] -pakkasesta, näistä kaikista sinä et hiisku sanaakaan. -- Oi poika! -Tarjoa nopeasti uudenkuun, tarjoa sydänyön, tarjoa auguri[11] -Murenan menestykseksi! Maljat sekoitettakoon kolmeen tahi yhdeksään -asianmukaiseen[12] mittaan. Runoilija, joka rakastaa Musain[13] -erilaista lukua,[14] anoo innostuksissansa kolme kertaa kolme -mittaa; kolmea[15] enempää kieltää tuo riitoja-kaihtava, alastomista -sisaristansa eroittamaton Gratia[16] koskettamasta. Minua huvittaa -mellastaa: miksi berekyntilaisen[17] huilun säveleet hidastelevat? -Miksi paimenpilli ynnä lyyry riippuvat ääntelemättä? Minä vihaan -kitsaita käsiä: siraittele[18] ruusunkukkia! Kateena kuunelkoon -Lykus mieletöntä meluamme, samoin tuo vanhalle Lykukselle vallan -soveltumaton naapurittaremme![19] Sinun, joka loistat tuuheilta -kiharoiltasi ja olet Vesperin[20] kaltainen, sinun perääsi, oi -Telefus, pyörii mieskuntainen Rhode; minua taas kalvaa aikava rakkaus -omaan Glykeraani.[21] - - - - -20 Laulu. - -Pyrrhukselle.[1] - - -Oi Pyrrhus! Etkö näe, millaisella vaaralla koskettelet[2] -gaetulilaisen emäjalopeuran[3] penttuja? Ennen pitkää olet sinä -pelkurin rosvon tavoin pakeneva kovia taisteluja, kun hän[4] syöksyy -vastustelevain nuorukaislaumain[5] keskitse, perien kaunista -Nearkhustansa: tulinen taistelu,[6] tokkopa suurempi saalis -sattuu sinun vai hänen osallensa! Sillä välin, kun otat esille[7] -nopeat nuolesi ja tämä teroittaa hirveät hampaansa, sanotaan -riidanratkaisijan[8] polkeneen paljasten käpäläinsä alle palmun -ja vienossa tuulenhengessä virkistävän lemahtavain kiharainsa[9] -verhoamia hartioitansa, ollen yhtä ihana kuin Nireus[10] tahi se, -joka ryöstettiin vesirikkaalta Idalta.[11] - - - - -21 Laulu. - -Viini-astialle.[1] - - -Oi uskollinen viini-astiani! Sinä, joka olet ilmaantunut maailmaan -samaan aikaan, kuin minäkin, Manliuksen konsulina ollessa;[2] sinä -tuot[3] seurassasi joko valituksia tahi leikkipuheita tahi riitaa -tahi mieletöntä rakkautta tahi keveää unta, ja mikä nimi tahansa -lieneekin[4] tuolla oivalla Massikus-viinillä,[5] sen säilytät -sinä, joka ansaitset ilmaistaa[6] ilopäivänä; astuppa alas,[7] -kun Korvinus[8] käskee tuomaan esille lauheampaa viiniä! Hänpä -ei jyreänä halveksi sinua, vaikka hän onkin varustettu Sokrateen -puhelahjoilla.[9] Myöskin vanhan Katon[10] urheuden sanotaan usein -kiihtyneen viininmehusta. -- Sinä tavallisesti saatat hienoa -pinnistystä kovaankin mielenlaatuun; sinä ilmaiset viisasten huolet -ja salaiset tuumat tuolle leikilliselle Lyaeukselle;[11] sinä saatat -toivoa ja voimia surullisiin sydämiin jälleen ja kohotat sarven[12] -köyhälle, joka sinun seurassasi[13] ei kauhistu närkästyttäviä -kuningasruunuja,[14] eikä sotilasten aseita. -- Sinua sekä Liber[15] -että Venus,[16] jos hän iloisena lähestyy, ynnä nuot solmua -irroittamaan hitaat Gnatiat[17] ja palavat lamput viivyttävät aina -siihen asti, kunnes Foebus[18] palaa ja karkoittaa tähdet. - - - - -22 Laulu. - -Dianalle.[1] - - -Sinä vuorien ja lehtojen suojelijatar, oi Neitsy, sinä, joka, -kolmesti avuksi huudettuna, kuulet synnytystuskissa hikoilevia nuoria -naisia[2] ja pelastat heidät surman suusta,[3] sinä kolmimuotoinen -jumalatar![4] Sinulle olkoon pyhitetty tuo maataloani[5] varjostava -petäjä; tätä[6] tahdon minä iloisena joka vuoden lopulla höystyttää -sivu-iskuun valmistaivan[7] karjun verellä. - - - - -23 Laulu. - -Fidylelle.[1] - - -Jos sinä, oi maalainen Fidyle, kuun alussa[2] rukoillen[3] kohoitat -kämmenesi taivasta kohden, jos suitsutusaineilla ja vuoden hedelmillä -sekä ahvatulla porsaalla lepytät Larit;[4] silloin ei satoisa -viiniköynnös ole kärsivä rutonsekaisesta Afrikuksesta,[5] eikä -vilja hedelmää-tuhoavasta ruosteesta, eivätkä rehevät kasvit[6] -ankarasta säästä syksyllä.[7] Sillä tuo jumalille luvattu uhri-eläin, -joka eleskelee lumisella Algiduksella,[8] tammien ja rautatammien -keskellä, tahi kasvaa Alban[9] ruohistossa, on niskallansa punaava -ylipappien teurastustapparat.[10] Ei missään suhteessa hyödytä -sinua suositella pieniä jumalia[11] suurella lammasuhrilla, jos -vaan seppelöitset ne rosmarinikasvilla ja murtuvalla myrtillä. -Jos puhdas käsi on koskettanut alttaria, ei se suotteliaammin ole -kallisarvoisella uhri-eläimellä lepyttänyt suuttuneita Penatia, kuin -pyhillä uhrijauhoilla ja suolanrakeellakaan.[12] - - - - -24 Laulu. - -Ahnaille.[1] - - -Vaikka olisit Arabialaisten kajoamattomia aarteita[2] ja Indian -rikkauksia[3] suuremman omaisuuden herra ja vaikka kivimöhkäleilläsi -täyttäisit koko Tyrrhenian ja Apulian meren,[4] niin et sittenkään -voi pelastaa sieluasi pelosta,[5] etkä päätäsi kuoleman pauloista, -jos vaan julma Necessitas[6] on kiinnittänyt teräksiset naulansa -palatsisi harjalle.[7] Paremmin elävät nuot kentällä-asuskelevat -Skythalaiset,[8] jotka tapansa mukaan[9] kuljettavat vaunuillansa -liikkuvaisia asunnoitansa; paremmin jäykät Getalaiset,[10] joille -jakamattomat peltovainiot tuottavat yhteisiä[11] maanhedelmiä sekä -jyviä ja joita ei miellytä vuotta pidempi viljelys; vaan sille, joka -on toimistansa uupunut, suo virkistystä yhtä-oikeutettu[12] sijainen. -Siellä[13] nuhteeton vaimo hoitaa äidittömiä lapsipuoliansa; siellä -ei myötäjäisvarainen[14] puoliso hallitse miestänsä, eikä luota -siroon rakastelijaan. Suuret myötäjäiset ovat siellä vanhempain -hyve,[15] samoin kuin tuo lujaliittoinen puhtaus, joka kammoksuu -toista[16] miestä; erhettyminen taas pidetään[17] syntinä ja kuolema -sen rankaistuksena.[18] -- Oi! kukapa tahtoo juuria nuot kauheat -murhat ja tuon kansalaisraivon,[19] hän uskaltakoon, jos tahtoo -patsaisiin piirrettää isänmaan isäksi[20] ja tulla kuuluisaksi -jälkimaailmassa,[21] hillitä tuota vallatonta itsevaltaisuutta; -mihin määrään -- voi kauheaa! - vihaamme eloisaa hyvettä,[22] -mutta kateellisina taas kaipaamme sitä, kun se on kadonnut -silmistämme. Mitä hyödyttävät kurjat valitukset, joll'ei rikosta -juurita rankaistuksella; mitä tyhjät lait ilman tapoja, joll'ei -tuo polttavan kuumuuden käsittämä maailmanosa,[23] joll'ei Boreaan -läheinen seutu,[24] joll'eivät sen tantereeksi[25] kovettuneet -kinokset karkoita kauppijasta; jos taitavat merimiehet selkiävät -riehuvilta meriltä ja jos köyhyys, joka on muka suuri häpeä,[26] -pakoittaa tekemään ja kärsimään mitätahansa sekä hylkäämään tuon -korkean[27] hyveen suunnan. -- Heittäkäämme joko Kapitoliumiin,[28] -johon suosivan joukon huuto[29] meitä kutsuu, tahi likeiseen -mereen nuot jalokivemme, helmemme ja hyödytön[30] kultamme, tuo -suurimman onnettomuutemme alku, jos nimittäin meitä kaduttaa -rikoksiamme. Pahan himon[31] juuret ovat hävitettävät[32] ja liiaksi -hennot mielemme ovat muodostettavat vakaisemmilla harrastuksilla. -Vapasukuinen nuorukainen, harjaantumaton kun hän on, ei taida istua -hevosen[33] selässä ja pelkää metsästystä; mutta harjaantuneempi on -hän huvitteleimaan, joko käskenet kreikkalaisella[34] kiekolla[35] -tahi mieluummin la'eissa kielletyllä[36] noppapelillä, sillä välin -kun isä valapattoisilla lupauksillansa[37] pettää osatoverinsa[38] -ja kesti-ystävänsä, pikaisesti hankkiaksensa rahaa kelvottomalle -perilliselle. Kyllähän väärät rikkaudet karttuvat; mutta aina, -tietääkseni, puuttuu niukasta omaisuudesta[39] jotakin. - - - - -25 Laulu. - -Bakkhukselle.[1] - - -Oi Bakkhus![2] Mihin sinä kaamaiset minut, nesteestäsi -täyteläisenä?[3] Mihin lehtoihin tahi mihin luoliin[4] minä, uudessa -hengessä,[5] äkisti askellan? Missä luolissa[6] kuullaan minun -laulavan jalon Caesarin ikuisesta kunniasta ja yrittävän kohoittaa -sitä aina tähtiin ja Jupiterin neuvostoon asti? Minä tahdon säestää -oivallisen, vereksen laulun, jota ei mistään muusta suusta tähän -asti ole kuultu. Samalla lailla seisoo vuorten huipuilla[7] uneton -Evias,[8] ällistyneenä, kun hän katselee Hebrusta[9] ja lumesta -kimaltelevaa Thrakiaa sekä muukalaisen jalan polkemaa Rhodopeta,[10] -kuin minuakin viehättää[11] etäällä ihmetellä joen rantoja ja autiota -lehtoa. Oi sinä, joka hallitset Najadeja[12] ja Bakkhatinnoja, jotka -kykenevät[13] käsin kaatamaan korkeat saarnipuutkin kumoon! Minä en -laula mitään vähänarvoista, enkä alhaisella tavalla, enkä mitään -katoavaa. Suloinen on vaara, oi Lenaeus,[14] seurata sitä jumalaa, -joka ympäröi[15] ohimonsa viheriällä viiniköynnöksellä. - - - - -26 Laulu. - -Venukselle.[1] - - -Äskettäin elin vielä tyttöjen mielen mukaan ja tein sotapalvelusta -suurella kunnialla:[2] nyt ovat tällä seinällä,[3] joka verhoaa -merestä-syntyneen Venuksen vasenta kylkeä,[4] riippuvat aseeni ja tuo -sodassa-palvellut lyyryni. Tänne, tänne tuokaa loistavat tulisoitot -ja kanget[6] sekä nuot suljettuja ovia uhkaavat joutset![7] -Oi jumalatar! Sinä, joka hallitset onnellista[8] Kyprusta[9] -ja sithonilaisesta[10] lumesta vapaata Memfistä,[11] sinä, oi -kuninkatar, iske kerran kohoitetulla piiskallasi röyhkeää Khloëta![12] - - - - -27 Laulu. - -Galatealle.[1] - - -Jumalattomia johtakoot tuon ääntelevän parra-linnun[2] ennustus -ja kohtuinen koira tahi Lanuviumin[3] maalta juosta löllöttävä, -harmaankellertävä naarttususi ja tiine kettu! Käärme keskeyttäköön -taas heidän aletun matkansa, jos se nimittäin, nuolen nopeudella, -viteesen[4] on säikähyttänyt hevoset![5] Minä, ennalta-arvaava -ennustaja, tahdon rukouksellani manailla hänen nähtäväksensä, jonka -etua huolehdin, auringon noususta[6] koikkuvan[7] korpin, ennenkun -tuo uhkaavia sateita ennustava lintu[8] laskeuu jälleen rauhallisille -lätäköille. Oi Galatea! Ole onnellinen, missä vaan mieluummin tahdot, -ja elä, muistaen aina minua! Älköön tuo onnettomuutta-ennustava[9] -tikka tahi ympärinsä-lentelevä varis kieltäkö sinua kulkemasta! -- -Sinä näet toki, millaisella myrskyllä Orion[10] kiiruhtaa laskemaan. -Minä itse olen oppinut tuntemaan, mitä Hadrian meren musta lahti -merkitsee[11] ja mitä selkeä Japyx[12] vehkeilee. Vihollistemme -vaimot ja lapset oppikoot tuntemaan nousevan Austerin[13] sokeita -liikkeitä ja synkän meren riehuntaa sekä aaltojen pieksennästä -täriseviä rantoja! -- Siten Europekin[14] uskoi lumivalkean ruumiinsa -petolliselle härälle ja rohkeasti vaaleni pedoista-kihisevää mertä -ja ympäröiviä petoksia. Hänpä vielä äskettäin niityillä kukkia -poimiessansa ja Nymfeille[15] luvattua seppelettä sitoessansa, -kirkkaana tähti-yönä, ei nähnyt muuta, kuin tähtiä[16] ja aaltoja. -Kun hän vihdoin oli saapunut tuohon sadasta kaupungista mahtavaan -Kretaan,[17] lausui hän: "Oi isäni! Voi tyttären menetettyä[18] -nimeä! Voi raivon valtaamaa lapsenrakkautta! Mistä ja mihin olen -tullut? Yksi kuolema on liian helppo[19] neidon rikokseen katsoen! -Valveillaniko valitan häpeällistä rikostani, vai pilkkaako minua -viatonta haahmu, joka, paetessansa norsunluuportista,[20] tuottaa -unta? Oliko parempi kulkea pitkin laveita laineita, vai poimia -vereksiä kukkia? Jospa nyt joku antaisi minun, joka olen vihoissani, -käsiini sen häpeällisen härän, niin koettaisin miekalla silpoa ja -murskata tuon äsken niin kovin rakkaan hirviön sarvet. Häpeällä -jätin isäin Penatit,[21] häpeällä viivytän Orkusta![22] Oi jospa -jumalista sinä, joka kuulet tämän, sallisit minun alastonna -harhailla jalopeurain keskellä! Ennenkun häpeällinen laihuus anastaa -kauniit poskeni ja elonmehu häviää nuoresta saaliista,[23] tahdon, -vieläkin pulskana, syöttää tiikerejä. 'Kurja Europe!' ahdistaa -etäällä-oleva isäni, 'miksi viivyt kuolemasta? Sinä voit tuolla -vyöllä, joka onneksi[24] on seurannut sinua, tässä saarnipuussa -riippuen hirttäytyä[25] tahi jos sinua viehättävät kallionkatkelmat -ja nuot kuolemaa varten terävät[26] kivimöhkäleet; noh hyvä, uskon -nopean myrskytuulen haltuun, joll'et mieluummin tahdo[27] ryhtyä -emännän tehtävään, vaikka oletkin kuninkaallista perua, sekä -jalkavaimona heittäytyä muukalaisen herrattaren huostaan.'" -- Kun -hän parhaillansa näin vaikeroitsi, lähestyi häntä Venus, viekkaasti -nauraen, sekä hänen poikansa,[28] jännittämättömin joutsin. Heti, kun -oli kyllin ilveillyt,[29] sanoi hän: "Karta vihaa ja tulista toraa, -kun tuo vihaamasi härkä antaa jälleen[30] sarvensa katkottaviksi. -Sinä et ymmärrä olevasi[31] voittamattoman Jupiterin puoliso; -lakkaa nyyskyttämästä, opi oikein käyttämään suurta onneasi! Puoli -maailmaa[32] on saava nimesi." - - - - -28 Laulu. - -Lydelle.[1] - - -Mitä mieluummin tahtoisin tehdä Neptunuksen juhlapäivänä?[2] -Tuoppa nopeasti esille, oi Lyde, säilyttämääsi Caekubus-viiniä[3] -ja käytä väkivaltaa lujaa järkevyyttäsi vastaan![4] Sinä näet -puolipäivän olevan illastumaisillansa ja kuitenkin, ikäänkuin -katoava päivä seisahtuisi, vitkastelet noutaa varastohuoneesta[5] -kaksikorva-astian, joka on ollut talletettuna aina konsuli -Bibuluksen[6] ajoista asti. Me olemme vuorotellen[7] laulavat -Neptunuksesta ja vihreäkiharaisista Nereideistä;[8] sinä taas olet -käyrällä lyyrylläsi ylistelevä Latonaa[9] ja nopean Kynthian[10] -nuolia sekä laulusi lopulla[11] myöskin tuota, joka hallitsee -Knidusta[12] ja kimaltelevia Kykladeja[13] ja joka joutsenvaljakoilla -ajaa Pafuksessa.[14] Myöskin Yötä[15] ylistellään asianmukaisella -laululla. - - - - -29 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -oi Maecenas, sinä Tyrrhenian[2] kuningasten jälkeläinen! Jo -kauan aikaa on minulla ollut sinun varaksesi mietoa[3] viiniä -ennen-alkamattomassa ruusun kukilla[4] kaunistetussa astiassa sekä -puserrettua terhovoidetta[5] kiharoitasi varten. Irtau kaikista -esteistä; älä alituisesti tähystele vesirikasta Tiburia,[6] älä -Aesulan[7] viertäviä vainioita, äläkä isänmurhaaja Telegonuksen[8] -harjanteita! Jätä tuo inhoittava ylellisyys sekä tuo korkealla-olevia -pilviä tavoitteleva palatsisi;[9] herkeä ihailemasta äveriään -Roman savupylväitä, sen loistoa ja melskettä! Tavallisesti ovat -vaihtelevaisuudet rikasten mieleen; köyhäin siistit atriat taas, -vaikka katalan katon suojassa sekä katteitta ja purpurapeitteittä, -ovat silittäneet[10] heidän huolien rypistämän otsansa. -- Jo -Andromedan[11] loistava isä on ilmaissut salatun valonsa; jo -Prokyon[12] ja raivon Jalopeurantähti[13] riehuvat, kun aurinko -palauttaa jälleen poutaiset päivänsä. Jo uupunut paimen lanttuneine -laumoinensa etsii siimeksiä ja puroja sekä tuon pörröisen -Silvanuksen[14] tappuristoja, ja hiljainen ranta[15] kaipaa häilyviä -tuulia. -- Mutta sinä pidät huolta siitä, mikä kanta paraiten -sopii valtiolle ja, valvoen kaupunkisi etuja, hätäilet siitä, mitä -Seriläiset[16] ja Kyruksen hallitsema Baktra[17] sekä Tanais-joen[18] -eripuraiset rantalaiset[19] puuhailevat.[20] -- Mutta jumala on -viisaasti verhonnut synkkään yöhön koko tulevan ajan kohtalon; hän -myös hymyilee, jos kuolevainen ylinmäärin häliköitsee.[21] Muistappa -tyynesti järjestellä käsillä-olevat seikat;[22] kaikki muu menee -menoansa, niinkuin tuo virta,[23] joka milloin pitkin keskiväyläänsä -hiljaisesti[24] laskee Etrurian mereen,[25] milloin taas vierittelee -mukanansa[26] noita liikkeesen-hivuttamiansa[27] kivimöhkäleitä ja -irralle-nihuttamiansa karankoja[28] sekä karjaa ja kartanoitakin, -vuorten ja läheisen metsän kaikuessa rymäkästä ryskeestä,[29] kun -hirveä tulva paisuttaa hiljaiset virrat. -- Se on oma herransa ja -viettää aikansa iloisesti, joka kunkin päivän lopulla[30] voi sanoa: -"Minä olen elänyt.[31]" Huomenna Yli-isä[32] täyttäköön taivaslaen -joko synkillä pilvillä tahi kirkkaalla päivänpaisteella; hän[33] -ei kuitenkaan voi kumota[34] sitä, mitä kerran on tapahtunut,[35] -eikä muuttaa tahi peruuttaa[36] sitä, mitä haihtuva hetki kerran on -mukanansa vienyt. -- Onnetar, joka iloitsee julmista teoistansa ja -itsepäisesti lyö liiallista leikkiä, muuttelee epävakaisesti[37] -kunnianosoituksia, suosien milloin minua, milloin jotakin toista. -Jos hän[38] viipyy luonani, kiitän häntä; jos hän räpyttää -siipiänsä,[39] annan takaisin sen, mitä hän on antanut, ja verhoun -omaan hyveeseni[40] sekä etsin itselleni kunniallista köyhyyttä ilman -hänen lahjojansa.[41] Jos purjepuu ruskaa lounaistuulten käsissä, -ei suinkaan ole minun luonteeni mukaista[42] turvautua akkamaisiin -rukouksiin ja lupauksilla tinkiä, ett'eivät Kypruksesta[43] ja -Tyruksesta[44] tulevat tavarani enentäisi ahnaan meren rikkautta. -Silloin myötätuuli ja Pollux[45] kaksoisveljinensä ovat kuljettavat -minun, turvallisena kaksisoutuni suojassa, halki Aegaean meren -mylläkkäin. - - - - -30 Laulu. - -Melpomenelle.[1] - - -Minä olen pystyttänyt[2] vaskea vahvemman ja kuninkaallista -pyramiidirakennusta[3] korkeamman muistopatsaan, jota ei ruhjova -rankkasade, eikä riehuva[4] pohjatuuli voi hävittää, ei myöskään -ääretön vuosijono, eikä aikain vaihe. Minä en kuole kokonani, -vaan suuri osa "minua"[5] on välttävä Libitinaa.[6] Yhä olen minä -kasvava jälkimaailman maineessa, iäti nuorena, niin kauan kun[7] -ylipappi hiljaisen Virgon[8] seurassa nousee Kapitoliumiin.[9] -Minun, alhaisen suvun mahtavan jälkeläisen, kerrotaan siellä, missä -raivokas Aufidus[10] kohisee ja missä vähävesinen Daunus[11] on -hallinnut maalaiskansoja, ensiksi saattaneen aeolialaisen laulun[12] -italialaisiin runomittoihin. Omista, oi Melpomene, tuo omanarvosi -tunto, jonka ansiosi ovat sinulle hankkineet, ja sido leppeästi -kiharani delfiläisellä[13] laakerilla! - - - - - -NELJÄS KIRJA. - - - - -1 Laulu. - -Venukselle.[1] - - -Oi Venus! Herätätkö noita kauan sitten keskeytyneitä sotia -vireillensä jälleen?[2] Säästä[3] minua, sitä rukoilen, sitä -rukoilen! Minä en enää ole sellainen,[4] jommoinen olin hyvän -Cinaran[5] hallitessa. Herkeä, oi herttaisten Kupidoin[6] julma -äiti,[7] taivuttamasta enää sitä, joka on noin kymmenen lustrumia[8] -vanha sekä jo kovettunut[9] liian hellään hallitukseesi.[10] -Mene sinne, mihin nuorukaisten mairittelevat rukoukset sinua -kutsuvat! Ajanmukaisemminpa[11] saavut, loistavain joutsentesi -lennättämänä,[12] vieraspitoihin Paullus Maximuksen[13] taloon, -jos etsit hehuttaaksesi maksaa, joka on siihen sopiva.[14] Sillä -hän, joka on sekä suurisukuinen että kaunis, eikä jää mykäksi[15] -kovanonnen kohtauksissakaan, vaan on jos sadankin keinon keksivä[16] -nuorukainen, hän on kuljettava sotalippusi[17] laajalle; ja kun -hän tehokkaammin, kuin runsasantoisen[18] kilpakosijan lahjat, -kerran on voittanut[19] hänet,[20] on hän pystyttävä marmorisen -kuvasi[21] Albanus-järven[22] läheisyyteen Kypruksen[23] puusta -tehdyn katon[24] suojaan. Siellä olet runsaammin vetävä sieramiisi -suitsutussavua ja iloitseva lyyryllä ja berekyntiläisellä[25] -huilulla ynnä paimenpillillä[26] säestetyistä sävelistä; siellä ovat -kahdesti päivässä[27] pojat hentojen tyttöjen seurassa, ylistäen -jumaluusvoimaasi, vahanvalkealla jalallansa, Salilaisten[28] tapaan, -kolmesti polkevat maata. -- Minua ei enää ilahuta tyttö, eikä poika, -eikä tuo keskinäistä rakkautta uskomaan hetas toivo; minua ei ilahuta -kilpailla viininjuonnissa, eikä seppelöitä ohimojani tuoreilla[29] -kukilla. Mutta miksi -- voi! -- oi Ligurinus,[30] miksi valuu kyynel -silloin-tällöin pitkin poskiani? Miksi kaunopuheinen[31] kieleni, -keskellä puhettani, tyrmehtyy yksitoikkoiseen hiljaisuuteen? -- Öisin -unissani pitelen sinua,[32] oi armoton, milloin syliini suljettuna, -milloin taas seuraan sinua, kiitäessäsi pitkin Mars-kentän ruohistoa, -pitkin läikkyviä laineita.[33] - - - - -2 Laulu. - -Julus Antoniukselle.[1] - - -Kukapa vaan yrittää kilpailemaan Pindaruksen[2] rinnalla, hän, oi -Julus, luottaa Daedaluksen[3] tavoin vahattuihin siipiin, antaaksensa -nimen kimaltelevalle[4] merelle. Kuten tuo vuorelta vyöryvä virta, -jonka rankkasateet ovat paisuttaneet yli tavallisten[5] törmiensä, -siten kuohuu ja tulvailee Pindaruskin äärettömästi puuttumattomin -lauserunsauksin;[6] hän, joka palkinnoksensa ansaitsee Apollon -laakerin,[7] joko hän vierittelee uusia[8] sanoja rohkeissa -dithyrambeissa[9] ja liikkuu säännöttömin[10] runomitoin tahi -laulaa jumalista tahi kuninkaista,[11] jumalain jälkeläisistä, -joiden käsiin Kentaurit[12] ansaitulla kuolemalla sortuivat ja -kauhean Khimaeran[13] liekki tukehtui; tahi hän ylistää niitä, jotka -Eliksen palmuseppele[14] saattaa jumaloittuina kotiinsa takaisin, -tahi nyrkkitaistelijaa tahi kilpahevosta, ja lahjoittaa heille -kilpapalkinnon, joka on kalliimpi, kuin sata muistopatsasta;[15] -tahi hän voivottelee nuorukaista,[16] joka riistettiin itkevältä -immeltänsä, ja ylistelee aina tähtiin asti sekä miehuutta että -urhollisuutta ynnä kultaisia tapoja, eikä salli niiden haihtuvan -mustaan Manalaan.[17] Oi Antonius! Tarmokas tuulenhengähdys -kohoittaa keveästi Dirken joutsenen,[18] niin usein kun se pyrkii -pilvien ylhäisiin piireihin; minä taas, Matinuksen[19] mehiläisen -tavoin ja keinoin, joka ahkeraan imeskelee suosimaansa ajuruohoa, -minä mitätön taas sepittelen runoni suurella vaivalla tuon -vesirikkaan Tiburin metsän ja rantain[20] tienoilla. -- Koska olet -lahjakkaampi[21] runoilija, niin laulappa Caesarista, kun hän, -seppelöittynä ansaitsemallansa laakerilla, juhlasaatossa kuljettaa -noita sotaisia Sygambrilaisia[22] pyhälle vuorelle;[23] sillä -Kohtalo ja hyvät jumalat eivät ole lahjoittaneet maanpiirille mitään -tätä[24] suurempaa tahi jalompaa, eivätkä lahjoitakaan,[25] vaikka -ajat palaisivat entiseen kultaiseen aikakauteensa jälleen. Laula -sekä kaupungin[26] juhlapäivistä että julkisista leikeistä, joita -vietämme jalon Augustuksen sallitun[27] paluumatkan johdosta, sekä -torista, joka on tyhjänä riita-asiain käytännöstä.[28] Silloinpa -on hyvä osa äänestäni,[29] jos nimittäin kykenen laulamaan jotakin -sellaista, joka ansaitsee kuulemista, yhtyvä siihen ja, iloissani -Caesarin paluumatkasta, olen huudahtava: "Oi armas päivä, oi -ylistettävä!" Ja kun sinä saatossasi[30] kuljet, me, koko kaupunki, -huudamme tuon-tuostakin: "Io triumfe, io triumfe![31]" ja toimitamme -suitsutusuhreja hyvänsuoville jumalille. -- Kymmenen härkää ja -yhtämonta lehmää vapauttaa sinut,[32] minut taas nuori vasikka, joka, -vieroitettuna emästänsä, varttuu rehevillä ruohikoilla[33] lupaukseni -täyttämistä varten, mukaillen otsallansa noita kaarimaisia tulia -kuussa, joka tekee kolmatta nousuansa,[34] lumivalkea katsoa[35] -siitä kohden, missä[36] se kantaa[37] pilkkua, mutta muuten[38] -punakellertävä. - - - - -3 Laulu. - -Melpomenelle.[1] - - -Ketä sinä, oi Melpomene, olet kerran silmäillyt ystävällisellä -katseellasi, hänen syntymähetkellänsä, häntä ei Isthmuksen puuha[2] -ole tekevä kuuluisaksi nyrkkitaistelijaksi, eikä uljas hevonen -kuljettava voittajana Akhajan[3] vaunuissa, eikä sotakunto osoittava -delolaisilla lehdillä[4] seppelöittynä päällikkönä Kapitoliumissa, -syystä, että hän on masentanut kuningasten ylpeät uhkaukset; vaan -ne vedet, jotka juoksevat viljavan Tiburin[5] sivuitse, ja tiiheät -vehmasten suojat ovat tekevät hänen kuuluisaksi aeolialaisen -laulun[6] kautta. -- Roman, kaupunkien kaupungin, jälkisuku on -velvollinen lukemaan minut runoilijain rakastettuun joukkoon, ja -väleen vioittaa minua jotenkin vähän[7] tuo pahansuovan hammas. -Oi Pierialainen![8] Sinä, joka kultalyyrystäsi virittelet[9] -sulosäveliä; sinä, joka mykille kaloillekin voit lahjoittaa[10] -joutsenen äänen, jos niin tahdot: tämä on kokonaan sinun lahjaasi, -että minua ohitsemeneväin sormilla osoitellaan romalaisen lyyryn -isäksi; tämä on kokonaan sinun vaikutustasi, että minä elän ja olen -mieleen, jos nimittäin olen. - - - - -4 Laulu - -Klaudius Drusus Nerolle.[1] - - -Millaisena salaman siivekkään palvelijan,[2] jolle jumalain kuningas, -Jupiter, huomattuansa hänet uskolliseksi keltakiharaisen Ganymedeen -ryöstämisessä,[3] uskoi vallan lenteleväin lintujen suhteen, -milloin[4] nuoruuden innostus ja syntyperäinen tarmo, vaivoista[5] -tietämättä, pakoittavat pesästänsä, milloin taas kevätuulet, usvan -haihduttua, opettavat arastelevalle[6] äkkinäisiä lento-yrityksiä, -milloin vilkas taipumuksensa vihollisena syöksee lammaslaumoihin, -milloin ruoan- ja taistelunhalu yllyttää taistelevain -lohikäärmetten[7] kimppuun; tahi millaisena tuo kellertävän emänsä -utareista reheviin ruokamaihin mielistynyt metsäkauris[8] keksii -äskettäin emänsä maidosta vieroitetun jalopeuran, jonka nuoresta -hampaasta se pelkää surman saavansa; sellaisena Vindelikialaiset[9] -ovat nähneet Drusuksen,[10] kun hän kävi sotaa Raetialais-Alppien[11] -juurella -- mistä näille[12] tuo ammoisista ajoista totuttu tapa, -joka asestaa heidän oikean kätensä Amazonien[13] tapparalla, sen -olen jättänyt tutkiskelematta, eikä ole mahdollistakaan tietää -kaikkia -- mutta heidän aikaa ja laajalti voittoisat laumansa,[14] -lannistettuina vuorostansa[15] nuorukaisen neuvokkaisuudella, ovat -saaneet kokea, mitä mieli, mitä oikealla tavalla ja onnellisen -perheen[16] keskuudessa kasvatettu luonne ja mitä Augustuksen -isällinen sydän nuoria[17] Neroja kohtaan ovat mahtaneet. Sankarit -polveutuvat sankareista[18] ja kunnon miehistä. Mulleissa ja -varsoissakin ilmaantuu siittäjäinsä kyky; villit kotkat eivät synnytä -vauhkoja kyyhkysiä. Mutta opetus kehittää syntyperäistä kykyä, -ja kelvollinen kasvatus karkaisee sydämen. Milloin tahansa tavat -ovat rappioilla, pahuus turmelee[19] hyvätkin luonnonlahjat. -- Oi -Roma! Mitä olet velkaa Neroille, siitä todistavat Metaurus-joki[20] -ja Hastrubalin löylytys sekä tuo Latiumille herttainen päivä, -joka hälvensi kaiken synkkyyden ja jona ensiksi sulo voitonkunnia -hymyili meille,[21] aina niistä ajoin, kun julma Afrikalainen[22] -riehui pitkin Italian kaupunkeja, kuten tuli pihkapetäjissä tahi -Eurus[23] Sicilian aalloilla. Tästä alkain on Roman nuoriso yhä -kasvanut[24] onnellisissa yrityksissänsä ja nuot Punilaisten[25] -jumalattomassa[26] sotamelskeessä hävitetyt temppelit ovat saaneet -jumalainsa kuvat uudellensa pystytetyiksi sekä vihdoin[27] täytyi -tuon uskottoman Hannibalin lausua: "Kuten hirvet, syöläisten susien -saalis, me ahdistelemme ehdoin-tahdoin niitä, joista pettämällä -ja pakenemalla saisimme loistavamman voiton. Tämä kansa, joka, -urhistuneena Trojan hävityksestä, on tuonut Ausonian[28] kaupunkeihin -Tuscian[29] merellä ajelehtineet pyhät esineensä[30] ja lapsensa -sekä iäkkäät isänsä,[31] tämä kansa saa, kuten kaksiterätapparoilla -karsittu rautatammi tuolla tummista lehdistä[32] rikkaalla -Algiduksella,[33] tappioiden ja verilöylyjen keskelläkin voimaa ja -urhollisuutta itse miekaltakin. Eipä tullut vesikäärmekään,[34] -sen ruumista katkomalla, väkevämmäksi Herkulesta vastaan, jonka -sydäntä kirvelteli joutua tappiolle; eivätkä Kolkhilaiset,[35] eikä -Ekhionin[36] Theba ole synnyttäneet suurempaa hirviötä.[37] Syökse se -meren syvyyteen, niin yhä upeampana sukeltaa se sieltä; käyppä sen -kimppuun, niin suurella kunnialla paiskaa se maahan voimakkaankin -vastustajansa ja harjoittaa taisteluja, joista puolisotkin[38] -pakisevat. Minä en lähetä enää Karthagoon kopeita sanansaattajia;[39] -haihtunut on koko toivomme,[40] haihtunut tuo nimeemme kiintynyt -onni, Hastrubalin kuoltua. Klaudiusten kädet ovat kaikkea[41] -toimittavat: näitä Jupiter suojelee armollisella jumaluusvoimallansa, -ja tarkka varovaisuus pelastaa heidät sodan vaaroista." - - - - -5 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Oi sinä, hyväin jumalain jälkeläinen, Roman[2] kansan suurin -suojelija! Liian kauan[3] olet jo poissa keskuudestamme; palaa -heti, koska olet Isäin pyhälle neuvostolle[4] luvannut pikaiseen -palata! Tuo, oi jalo johtaja, ilo[5] isänmaallesi jälleen; sillä -kun kasvosi, kevään lailla,[6] loistavat kansalle, kuluu päivä -hupaisemmin ja aurinko paistaa kirkkaammin. Kuten äiti, kääntämättä -kasvojansa mutkikkaalta rannalta, lupauksin ja aavistuksin sekä -rukouksin kutsuu kotiin poikaansa, jota Notus[7] vastaisella[8] -puuskallansa viivyttelee Karpathus-meren[9] toisella puolella ja -enemmän kuin vuoden aikaa pidättää rakkaasta kodistansa; siten -isänmaakin, uskollisten kaipauksen tunteiden valtaamana, kaipaa -Caesariansa. -- Sillä härkä käyskentelee pelotta laitumella, -Ceres[10] ja armas Faustitas[11] höystyttävät vainioita, merimiehet -purjehtivat rauhassa[12] pitkin mertä, Fides[13] pelkää moittimista, -mikään häpeä[14] ei tahraa puhdasta perhe-elämää, tapa ja laki ovat -peräti poistaneet kauheat rikokset, synnyttäjättäriä kiitetään -samanmuotoisista[15] sikiöistä ja rankaistus seuraa heti rikoksen -kiintereillä.[16] -- Kukapa pelkäisi Parthialaista,[17] kuka -kylmäkiskoista Skythalaista,[18] kuka niitä sikiöitä, joita -villi Germania[19] synnyttää, niin kauan kun Caesar on asiain -etunenässä? Kukapa välittäisi villin Iberian[20] sodasta? -- -Jokainen päättää[21] päivänsä omilla kummuillansa[22] ja johtelee -viiniköynnöksiänsä yksinäisiin[23] puihin; sitten palaa[24] hän -iloisena maljansa ääreen ja kunnioittaa päättäjäisissä[25] sinua -jumalanansa. Sinua kunnioittaa hän hartaalla rukouksella, sinua -maljoista[26] vuodatetulla viinillä ja hämmentää sinun jumaluutesi -Lareihinsa,[27] kuten Kreikka,[28] muistellen Kastoria[29] ja suurta -Herkulesta.[30] "Oi jalo johtaja, jospa soisit pitkällistä rauhaa[31] -Hesperialle![32]" sitä me rukoilemme kuivin suin aamulla päivän -koittaessa,[33] sitä päihtyneinä, kun aurinko laskee Okeanukseen. - - - - -6 Laulu. - -Apollolle.[1] - - -Oi Jumala! Sinä, jonka ovat tulleet tuntemaan kerskailevan kielen -kostajaksi sekä Nioben[2] suku että rosvo Tityos[3] ynnä tuo -fthialainen[4] Akhilles, joka oli kukistamaisillansa[5] kopean -Trojan; hän, joka oli kaikkia muita etevämpi soturi, mutta -kehnompi kuin sinä, vaikka hän, ollen merenjumalatar Thetiksen -poika, taistelun halusta täristeli peljättävällä keihäällänsä -Dardanuksen[6] torneja. Kuten terävällä kirveellä kaadettu petäjä -tahi itätuulen rouhima kypressi, siten hänkin[7] kaatua romahti[8] -ja mökkäsi päänsä teukrialaiseen[9] hiekkaan. Hän ei olisi -sulkeutunut Minervan hevoseen,[10] joka valheellisesti kuvaili -hänelle pyhitettyä uhria, eikä pettänyt[11] ajattomalla ajalla[12] -juhlailevia Trojalaisia, eikä Priamuksen tansseista iloitsevaa -hovia;[13] vaan -- voi, voi kauheata! -- hän olisi ollut säälimätön -kaikkia julkisessa taistelussa[14] voitettuja kohtaan ja polttanut -akhajalaisissa[15] liekeissä pienet puhumattomat lapset, vieläpä -äitinsä kohdussa piilevätkin, joll'ei jumalain isä, sinun[16] -ja sulon Venuksen[17] rukouksista heltyneenä, olisi sallinut -Aeneaalle[18] muureja, jotka rakennettiin onnellisemmalla enteellä. --- Oi Foebus, sinä heleä-äänisen[19] Thalian[20] runollinen[21] -opettaja, sinä, joka kostutat kiharasi Xanthus-virrassa,[22] sinä -sulo Agyieus,[23] suojele Daunian Kamenan[24] kunniaa! Foebus on -antanut minulle runo-innon ja runolahjan sekä runoilijan nimen. -Oi te, ensimmäiset[25] tyttöjen joukossa, ja te pojat, jalojen -vanhempain jälkeläiset, te Deloksen jumalattaren[26] turvatit, hänen, -joka joutsellansa kaataa[27] vauhkoja ilveksiä ja hirviä, noudattakaa -lesbolaista runomittaa[28] ja peukaloni näppäystä[29] ylistäkää -totutulla tavalla Latonan poikaa,[30] samoin tuota valoltansa -vaurastuvaa Noktilukaa,[31] joka edistää hedelmällisyyttä[32] ja on -vireä vierimään nopeasti-kuluvat kuukaudet päästä päähän. Tuota pikaa -olet naituna sanova: "Minäkin, joka olen sievä oppimaan runoilija -Horatiuksen säveliä, minäkin lauloin jumalille[33] otollisen laulun, -kun vuosisata jälleen toi meille juhlalliset päivät.[34]" - - - - -7 Laulu. - -Torkvatukselle.[1] - - -Lumikinokset[2] ovat rauenneet,[3] ruoho virkistyy jälleen -kedoilla ja lehdet[4] puhkeavat puihin; maa muuttaa muotonsa[5] -ja vähenevät[6] virrat juoksevat parrastensa sivuitse;[7] jopa -Gratiakin[8] Nymfien[9] ja molempain sisartensa seurassa alastonna -rohkenee johtaa piirihyppyjä. Mutta ett'et toivoisi kuolemattomuutta, -siitä muistuttaa sinua vuodenkulu ja Aika,[10] joka riistää sinulta -tuon herttaisen päivän. Pakkaset lauhtuvat länsituulien henkäyksistä, -kevään karkoittaa kesä, joka itsekin vuorostansa väistyy, kun vaan -hedelmiä-tuottava syksy on jaellut antimiansa, ja kohta tulee kolkko -talvi jälleen. Kuitenkin tasoittavat nopeat kuunvaiheet aikain -kulun;[11] me taas, kun olemme tulleet sinne, mihin isä Aeneas, -mihin rikas Tullus[12] ja Ankus, olemme tomu[13] ja varjo.[14] -- -Kukapa tietää, tokko taivaan jumalat lisäävät huomispäivän hetket -tämän päivän lukuun? Mutta kaikki, mitä nyt omaksi huviksesi[15] olet -puuhaillut, kaikki on väistyvä perillisten ahnaista käsistä. Kun -elämäsi lanka on kerran katkennut ja Minos[16] on sinusta julistanut -juhlallisen tuomionsa; sitten, oi Torkvatus, ei enää sukusi,[17] -ei kaunopuheliaisuutesi,[18] eikä hurskautesi voi asettaa sinua -entiseen asemaasi. Sillä eipä Dianakaan[19] voi pelastaa siveellistä -Hippolytusta[20] Manalan pimeydestä, eikä Theseus[21] kykene -palauttamaan rakasta Pirithoustansa[22] Tuonelasta elämään.[23] - - - - -8 Laulu. - -K. Marcius Censorinukselle.[1] - - -Minä tahtoisin mielelläni, oi Censorinus, lahjoittaa tovereilleni -Maljoja[2] ja komeita vaski-astioita;[3] minä tahtoisin lahjoittaa -kolmijalkoja, noita urhollisten Kreikkalaisten kunniapalkintoja; -etkä sinäkään saisi[4] kaikkein kehnompia lahjoja, jos vaan olisin -rikas sellaisista taideteoksista,[5] joita joko Parrhasius[6] -tahi Skopas[7] ovat luoneet; näistä jälkimmäinen on taitava -veistämään kivestä, edellinen taas juoksevin värin kuvailemaan -milloin ihmistä, milloin jumalaa. Mutta tätä varaa minulla ei ole, -eivätkä sinunkaan asemasi tahi yksilösi sellaisten kalleuksien[8] -tarpeessa. Sinua huvittaa laulu: minä voin lahjoittaa lauluja ja -määrätä antimeni arvon. Nuot julkisilla piirroksilla kaiverretut -marmoripatsaat,[9] joiden kautta henki ja elämä palaavat urhollisiin -päällikköihin jälleen vielä kuolemankin jälkeen, nuot Hannibalin -ripeät pakoilemiset[10] ja perin masennetut uhkaukset[11] -- -sekä jumalattoman Karthagon palo[12] -- ne eivät kalabrialaisia -Pieriä[13] loistavammin ikuisuuta sen sankarin[14] mainetta, joka -palasi kotiin, perittyänsä nimen Afrikan valloittamisesta. Etkä -sinäkään, jos vaan aikakirjat[15] ovat vaiti, nauti mitään palkintoa -siitä, mitä jalomielisesti ole toiminut. Mitä olisi Ilian ja Marsin -poika,[16] jos kateellinen hiljaisuus[17] hämmentäisi Romuluksen -ansioita? Eteväin runoilijain taito, suosio ja kieli ovat pelastaneet -Aeakuksen[18] stygiläisistä[19] aalloista ja vihkivät hänet autuasten -saarten[20] omaksi. Musa[21] ei salli mainehikkaan miehen kuolla; -Musa koroittaa hänet taivaasen. Näin reipas Herkules[22] ottaa osaa -Jupiterin[23] suotuisiin[24] atrioihin; näin kuulu Tyndarideen -tähtiryhmä[25] pelastaa vuotavat laivat meren pohjasta; näin tuo -ohimoiltansa vihreällä viiniköynnöksellä seppelöitty Liber[26] -saattaa toivomukset hyvään päätökseen. - - - - -9 Laulu. - -M. Lolliukselle.[1] - - -Älä usko sattumaltakaan niiden laulujen häviävän, mitkä minä, -joka olen syntynyt tuon kovasti[2] kohisevan Aufidus-joen[3] -läheisyydessä, ennen tuntemattomin[4] keinoin[5] sepittelen, -soittimilla säestettäviksi.[6] Jos maeonialaisella Homeruksella[7] -onkin etusija, niin Pindaruksen,[8] keolaisen runoilijan,[9] -Alcaeuksen[10] uhkaavat[11] ja Stesikhoruksen[12] mahtavat laulutkaan -eivät ole unhoituksissa; aika ei ole voinut haihduttaa sitä, mitä -Anakreon[13] muinoin huviksensa sepitteli; vielä uhkuu rakkaus, -vielä elävät nuot hehkuvat tunteet, jotka uskottiin aeolialaisen -tytön[14] kitaran huostaan. Lakedaemonilainen Helena[15] ei ollut -ainoa, joka hehkui,[16] ihaillessansa rakastelijansa[17] koristeltuja -kiharoja ja kullalla kirjaeltuja vaatteita sekä kuninkaallista -komeutta ja seuruetta. Teuker[18] ei ollut ensimmäinen, joka ampui -nuolia kydonialaisella[19] joutsella; Ilios ei ole vaan kerran -ollut ahdinko-tilassa; mahtava Idomeneus[20] ja Sthenelus[21] -eivät ole ainoat, jotka taistelivat sellaisia taisteluja, joista -Musainkin[22] täytyy laulaa; uljas Hektor[23] ja tuima Deifobus[24] -eivät olleet ensimmäiset, jotka saivat ankaria iskuja kainojen -puolisoinsa ja lastensa puolustuksen tähden. Monta urosta on elänyt -ennen Agamemnonia,[25] mutta he kaikki lepäävät itkemättä ja -tuntematta kuolon pitkässä pimeydessä, koska heiltä puuttuu pyhä -runoilija.[26] -- Vähän on siis unhoittuneen ansion ja toimettoman -kunnottomuuden[27] väliä. Minä en ole ilman kiitosta sinusta, oi -Lollius, lauluissani mainitsematta, enkä salli tuon kateellisen[28] -unhoituksen rankaisematta halvennella useita urotöitäsi. Sinulla -on mieli, joka on älykäs elämänkokemuksissa ja vakava sekä -myötä- että vastoinkäymisissä[29]; ahneuden ja petoksen kostaja[30] -sekä tuon kaikkivoivan rahan halveksija;[31] eikä ainoastaan -yhden vuoden konsuli,[32] vaan niin usean kuin se, rehellisenä ja -uskollisena tuomarina,[33] on pitänyt hyveen hyötyä parempana ja -kopein silmäyksin halveksinut rikollisten lahjoja sekä voittajana -levittänyt[34] aseitansa vastustelevien joukkojen keskitse. -- Sitä, -jolla on paljo, ei voida kutsua oikein onnelliseksi; suuremmalla -syyllä ansaitsee onnellisen nimen se, joka osaa viisaasti käyttää -jumalain lahjoja sekä kestää kovaa köyhyyttä ja joka pelkää virhettä -kuolemaa pahemmin; hän[35] ei kammoksu[36] kuolla rakasten ystäväin -tahi isänmaan puolesta. - - - - -10 Laulu. - -Ligurinukselle.[1] - - -Oi sinä, joka yhä vielä olet julma ja Venuksen lahjoista mahtava! -Kun kerran utuparta odottamattasi kasvaa leukasi pöyhkeydeksi[2] ja -nuot kiharasi, jotka nyt liehuvat olkapäilläsi, ovat lähteneet[3] ja -tuo muotosi, joka nyt on purpuraista ruusunkukkaa[4] kauniimpi, on -lakastunut ja muuttunut karheaksi laadultansa;[5] silloin sinä, oi -Ligurinus, joka kerta kun näet kuvasi peilissä[6] toisenlaisena,[7] -olet sanova: "Voi, voi! Miks'ei tämä ajatus, joka minulla on -tänäpänä, ollut jo poikana? Miks'eivät tällaisessa mielenlaadussa -nuot entiset terveennäköiset[8] poskeni tule entisellensä?" - - - - -11 Laulu. - -Fyllikselle.[1] - - -Oi Fyllis! Minulla on astia täynnä Alban viiniä,[2] joka pian täyttää -yhdeksän vuotta; minulla on puutarhassani persilja, seppelein -sitomista varten; minulla on suuri paljous[3] muratteja, joista -sinä, sidotuin suortuvin,[4] olet loistava; talo hohtaa hopeasta; -alttari, pyhillä kasveilla kaunisteltuna,[5] haluaa pirskoitettaa[6] -uhrivuonan verellä. Jokainen käsi on kiiruissansa, sinne-tänne -juoksevat tytöt poikien joukossa;[7] tulet leimuavat, tupruttaen -sakeaa savua katonharjalta.[8] -- Mutta että kuitenkin tietäisit, -mihin huvituksiin sinua kutsutaan:[9] sinun pitää juhlallisesti -viettää Idusta,[10] sitä päivää, joka jakaa kahtia Huhtikuun,[11] -tuon merestä-syntyneen Venuksen[12] kuukauden; tämä on syystä -minulle juhlapäivä ja milt'ei pyhempi, kuin oma syntymäpäiväni, -koska juuri tästä päivästä[13] Maecenaani laskee kasvavat vuotensa. --- Telefuksen, jota sinä koetat lähestyä, tuon nuorukaisen, joka ei -ole sinun "ettääsi" myöden, valtasi rikas ja irstas tyttö sekä pitää -lemmenpauloihin kiedottuna. Ukonnuolen iskemä Faëton[14] pelkää -liian rohkeita[15] toiveita; tärkeän esimerkin taas tarjoaa siivekäs -Pegasus,[16] joka ylenmielin kantoi selässänsä[17] kuolevaista -ratsastajaa Bellerofonia,[18] jotta aina puuhailisit ainoastaan sitä, -joka sinulle sopii, sekä, pitäen sopimattomana toivoa enempää, kuin -on luvallista, välttäisit sitä, joka ei ole vertaisesi. -- Hyvä siis! -Sinä, oi rakkauteni päämäärä[19] -- sillä täst'edes en rakastu[20] -enää kehenkään muuhun naiseen - opetteleppa[21] säveliä, joita sitten -armaalla[22] äänelläsi laulelet;[23] mustat huolet ovat haihtuvat -laulun avulla. - - - - -12 Laulu. - -Vergiliukselle.[1] - - -Pian kevään seuralaiset, nuo Thrakiasta puhaltavat tuulet,[2] -jotka asettavat meren, pullistavat purjeet; niityt eivät enää -ole kankeina kylmästä; joet eivät kohise, talven lumesta -paisuneina. Surkeasti vaikeroiten Itystänsä,[3] tekee pesäänsä -tuo onneton lintu,[4] kekropialaisen talon[5] ikuinen häpeä, -koska hän[6] on kehnosti kostanut kuninkaan[7] raa'at himot. -Istuen[8] nuorella ruohikolla, laulelevat lihavain lammasten -paimenet laulujansa, paimenpillillä säestäen, ja ilahuttavat sitä -jumalaa,[9] jota karjalauma ja Arkadian[10] varjoisat kummut -viehättävät. -- Vuodenaika on tehnyt janon, oi Vergilius; mutta -jos sinua, oi jalosukuisten nuorukaisten[11] turvatti, haluttaa -juoda Kaleessa[12] puserrettua viiniä, pitää sinun ostaa sitä -nardus-öljyllä. Pieni pullo nardus-öljyä voi houkutella esille -astian, joka nykyään on Sulpiciuksen[13] varastohuoneessa,[14] -astian, joka on aulis lahjoittamaan uusia toiveita ja tehokas -poistamaan katkeria huolia.[15] Jos kiiruhdat näihin huvituksiin, -niin tule pian tavaroinesi! Minä en aijo juottaa sinua maksutta -omista pokaaleistani, kuten rikas varakkaassa talossansa. -- Mutta -herkeä todellakin hidastelemasta ja voitonhimosta! Ajattele mustaa -tulta[16] ja sekoita, koska se sinulle on vielä luvallista,[17] tuo -lyhytaikainen tyhmyys viisaudellasi:[18] suloista on kohdallansa[19] -tyhmystelläkin. - - - - -13 Laulu. - -Lycelle.[1] - - -Oi Lyce! Jumalat ovat kuulleet rukoukseni; jumalat ovat kuulleet ne, -oi Lyce: sinä tulet akaksi, mutta kuitenkin tahdot näyttää kauniilta, -sinä riehut ja juot ujostelematta sekä tahdot vapisevalla laulullasi -humalapäissäsi ärsytellä hidasta[2] Kupidoa.[3] Hän[4] väijyilee -kukoistavan ja kitaraa-taitavan Khian[5] kauniilla poskilla. -Sillä vastenmielisesti lentää hän kuivettuneiden tammien ylitse -ja siten pakenee sinua, koska kellertävät hampaasi, koska kurtut -kasvoillasi ja lumi päälaellasi[6] rumentavat sinut. Ko'oksen[7] -purpura ja loistavat jalokivet eivät enää tuo takaisin niitä aikoja, -jotka katoava päivä kerran on kirjoittanut noihin tunnettuihin -aika-kirjoihin säilytettäviksi.[8] -- Voi! Mihin Venus[9] on -paennut, mihin värisi, mihin sievä liikkeesi? Mitä sinulla on enää -tuosta, tuosta,[10] joka uhkui rakkaudesta, joka minutkin valtasi -omalta itseltäni, oi sinä Cinaran jälkeen[11] onnellinen, kaunis -ja lemmenseikoista viehättävä olento? Mutta Cinaralle Onnetar[12] -on suonut lyhyen elinajan, säilyttääksensä kauan Lyceä, jotta tämä -tulisi iässä vanhan variksen vertaiseksi,[13] niin että tuliset -nuorukaiset hymyillen voisivat silmäillä tuota tuhaksi rauennutta -tulisoittoa. - - - - -14 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Mikä senaatin tahi mikä kansan toimi[2] voisi täydellisillä -kunnianosoituksilla, kirjoituksien[3] ja muistoja-säilyttävien -aikakirjain avulla, ikuisuuttaa iäksi päiviksi ansioitasi, oi -Augustus, sinä ruhtinasten ruhtinas, niin laajalti kuin aurinko -valaisee asuttavia[4] seutuja;[5] sinä, jonka Latinalais-la'ista[6] -riippumattomat Vindelikialaiset[7] nykyään ovat tulleet tuntemaan, -mitä mahdat sodassa?[8] Sillä sinun sotilastesi[9] avulla on Drusus -useammin kuin yhden erän urhollisesti kukistanut Genaunit,[10] -tuon rauhattoman kansakunnan, ja reippaat Breunit[11] sekä heidän -noille kauhistuttaville Alppituntureille rakentamansa linnoitukset; -heti sen jälkeen vanhempi Neroista[12] ryhtyi tuliseen taisteluun -ja voitti onnellisesti[13] villit Raetialaiset;[14] hän, jota -olisi pitänyt nähdä tuossa tuimassa tappelussa, kummoisellako -miestapolla hän uuvutti heidän vapaehtoisesti kuolemaan vihityt -rintansa;[15] melkein niinkuin Auster[16] mylleröi masentamattomia -aaltoja, kun Plejadein[17] joukko halkoo pilviä, niin hänkin -oli innokas ahdistelemaan vihollisten laumoja ja kannustelemaan -korskuvaa hevostansa tulien keskitse. Siten vyöryy sonninmuotoinen -Aufidus,[18] joka juoksee apulialaisen Daunuksen[19] valtakunnan -sivuitse, kun se kuohuen valmistaa hirveää tulvaa viljelysvainioille, -kuten Klaudius hirveän suurella hyökkäyksellä syöksi hajalle -muukalaisten rautavaruiset laumat, sekä, tuhoamalla ensimmäiset ja -viimeiset, peitti kentän kaatuneilla, voittaen saamatta mieshukkaa, -kun sinä annoit hänelle sotaväkeäsi, neuvoasi ja jumalasi.[20] -Sillä samana päivänä, jona Alexandria[21] nöyrästi avasi sinulle -satamansa ja tyhjän[22] kuningaslinnansa, samana päivänä, -kolmantena lustrumina[23] sen jälkeen, on Fortuna[24] suotuisasti -tehnyt onnellisen lopun sodasta sekä hankkinut sinulle mainetta -ja lopetetuille sotatoimillesi toivottua kunniaa. -- Sekä tuo -ennen masentamaton Kantabrialainen[25] että Medialainen[26] että -Indialainen[27] että kuljeskeleva Skythalainen[28] kunnioittavat -sinua, oi Italian ja ruhtinatar Roman tehokas turva. Niilinvirta,[29] -joka salaa alkulähteensä, Ister,[30] vuolas Tigris,[31] elävikäs -Okeanus,[32] joka pauhaa etäisen Britannian[33] rannoilla, nuot -Gallian[34] kuolemaa-kammomattomat ja Iberian[35] niskoittelevat -asukkaat,[36] ne kaikki kuulevat sinua; nuot murhaa-rakastavat -Sygambrilaiset[37] laskettuansa aseensa maahan,[38] kunnioittavat -sinua. - - - - -15 Laulu. - -Caesar Augustukselle.[1] - - -Foebus[2] on lyyryllänsä varoittanut minua, kun tahdoin laulaa -taisteluista ja kaupunkien valloituksista, ett'en pienillä -purjeillani lähtisi Tyrrhenian[3] merelle. Sinun aikakautesi, oi -Caesar, on sekä pelloille saattanut. niiden runsaan hedelmällisyyden -entisellensä[4] että Jupiterillemme hankkinut takaisin sotalippumme, -jotka riistettiin Parthialaisten muhkeista pihtipielistä;[5] -sulkenut sodista vapaana tuon Kvirinus-Januksen temppelin;[6] -hillinnyt mielivaltaisuutta, joka hylkää kaiken hyvän järjestyksen; -tukahuttanut virheet ja virkistänyt vanhat hyveet, joiden kautta -Latinalaisten nimi ja Italian voima ovat kohonneet ja Romalaisvallan -maine ja mahtavuus ovat levinneet auringon laskusta sen nousuun asti. --- Niin kauan kun Caesar on asiain etunenässä ei kansalaisraivo, -eikä väkivalta häiritse rauhaa, eikä puoluevihakaan, joka teroittaa -miekkoja ja saattaa eripuraisuutta onnettomiin kaupunkeihin. -Nekään, jotka sammuttavat janonsa syvästä Danubius-virrasta,[7] -eivät voi kumota Julialais-säädöksiä,[8] samoin Getalaiset,[9] -Seriläiset,[10] epäluotettavat Persialaiset[11] tahi ne, jotka ovat -syntyneet Tanais-joen[12] läheisyydessä.[13] -- Mutta me olemme -sekä arki- että juhlapäivinä, nauttiessamme leikillisen Liberin[14] -lahjoja, lapsinemme ja vaimoinemme velvollisuutemme mukaan, jumalia -rukoiltuamme, esi-isäin tavoin lydialaisten huilujen[15] säestämällä -laululla ylistävät noita urheista urotöistänsä uupuneita sankareja -ynnä Trojaa ja Ankhisesta[16] sekä armaan Venuksen jälkeläistä.[17] - - - - - - -II. - -Karmen-Seekulaare - -eli - -Vuosisataislaulu. - - - "Hora praeterita nunquam revertitur." - - - - -Lyhyt johdanto Vuosisataislauluun. - - -Meillä on jokseenkin hämärää tietoja tuon Roman kuuluisan -Vuosisataisjuhlan alku-ajoilta. Arvellaan sitä vietetyn jo -kuningastenkin aikakaudella; vaikka kaikki lähempi määritteleminen -kuitenkin uinuu tuon häilyvän tarumaailman helmassa. Muutaman hämärän -tarun mukaan olisi juhla alkuansa ollut ainoastaan jonkunlainen -n.k. sukujuhla. Eräs Valerius-niminen mies olisi nim. keksinyt -Marskentällä (Terentumissa l. Tarentumissa), lähellä Tiberin rantaa, -muutaman tulta-suitsevan luolan, johon pystytettiin jonkinlainen -maanalainen alttari Pluton (Dis pater) ja Proserpinan palvelemista -varten. Luola pyhitettiin Valerius-suvulle (gens Valeria) ja -siellä uhrailtiin aluksi ainoastaan tämän suvun menestykseksi. -Varsinaiseksi Vuosisataisjuhlaksi tahi ainakin siltä vivahtavaksi -lienee tuo mainittu Valerius-suvun uhritoimitus muuttunut vasta -tasavallan aikana, jolloin ensimmäisen konsulin, Publius Valerius -Publikolan, sanotaan (toisten mukaan v. 509, toisten v. 456 e.Kr) -Terentumissa ensi kerran juhlallisesti uhranneen koko kansan -puolesta. -- Sibyllan kirjain mukaan piti Vuosisataisjuhlaa -vietettämän säännöllisesti joka sadas vuosi, kolme vuorokautta -kestävillä leikeillä ("ludi terentini vel seculares") ja uhreilla -Marskentällä. Kuitenkaan mitään säännöllisyyttä juhlan viettämisessä -ei liene ollut, koska eri kirjailijat kertovat sen tapahtuneen -aivan eri aikoina. Ainakin ajan pitkään, sen voimme varmuudella -sanoa, joutui juhla joutumistansa unhoituksiin ja vihdoin v. 126 -e.Kr. mainitaan viimeisen Vuosisataisjuhlan tapaisen juhlallisuuden -vietetyn. -- Kun Augustus oli kymmenen vuotta hoitanut yksinvaltaa -Roman valtakunnassa ja ottanut sen vieläkin viideksi vuodeksi, antoi -hän käskyn Vuosisataisjuhlan viettämiseen, nähtävästi tämän suuren -valtansa vakavammaksi vahvistamiseksi. Sibyllan pappein avulla, -jotka, Etrurialaisten tapaan, arvattavasti Augustuksen mieliksi, -kavalasti selittelivät Sibyllan kirjain mukaan vuosisataan kuuluvan -satakymmenen vuotta, ja erään Volkatius-nimisen ennustajan (haruspex) -julistuksen nojalla, koska muka eräs suuri "Maailmanvuosi", jonka -piti tuoda aivan uusi järjestys (ανάστασισ τών πάντων) maailmaan, -oli loppunut ja se sattunut juuri v. 17 e.Kr., pani Augustus -hätämältänsä tuon loistavan juhlan toimeen. Mitä muuten itse -juhlaan tulee, näkyy se Augustuksen mahtavissa käsissä saaneen -kokonansa toisen tarkoituksen, kuin sillä ennen oli ollut. Kuten jo -edellä on huomautettu, oli juhla vähitellen muuttunut yksityisestä -"sukupalveluksesta" valtakunnan yhteiseksi, etupäässä Manalan -jumalain kunnioittamisjuhlaksi. Mutta Augustuksen toimesta muuttui se -taivaan jumalain, varsinkin niiden, jotka suosivat Roman kaupunkia -("quibus septem placuere colles"), siis tavallansa itse Roman ja -sen menestyksen kunniaksi. -- Juhlaa vietettiin kolme vuorokautta. -Lähettiläät kutsuivat aluksi kansan juhlailemaan ja Sibyllan papit -l. Viisitoistamiehet ("quindecimviri sacris faciundis") jakelivat -kaikille vapaille kansalaisille suitsutusaineksia ("suffinzenta" -s.o. soihtuja, tulikiveä, pikiä y.m., joita uhrauksissa tarvittiin), -samalla kun nisuja, ohria ja herneitä oli saatavissa Jupiterin, -Apollon ja Dianan temppeleissä, niin kutsuttujen "esikoisuhrien" -toimittamista varten. Auringon laskun jälkeen alkoi keisari -Viisitoistamiesten seurassa varsinaisen toimituksen Marskentallä -(Terentumissa), uhraamalla kolme pukkia Parkoille, Ilithyialle ja -Tellukselle. Seuraavana päivänä uhrattiin Kapitoliumissa Jupiterille -valkeita härkiä ja Junolle valkeita lehmiä sekä pidettiin Apollon -kunniaksi juhlaleikit ("ludi scenici") teaatterissa; toisen päivän -pyhittivät vaimot (matronat) Junon kunniaksi Kapitoliumissa ja -vasta kolmantena toimitettiin uhrit Apollon ja Dianan kunniaksi -sekä laulettiin Vuosisalaislaulu ("Carmen-Seculare") Apollon -temppelissä Palatinus-vuorella. -- Tätä tilaisuutta varten oli -Horatius Augustuksen kehoituksesta sepittänyt kysymyksessä-olevan -Vuosisataislaulun. Laulamaan tätä uutta juhlalaulua valittiin -ylhäisempien Romalaisten lapsia ("patrimi et matrimi" s.o. sellaisia, -joiden molemmat vanhemmat vielä olivat elossa). Näitä oli luvullansa -viisikymmentäneljä, jaettuina kahteen vuorotellen laulavaan kööriin, -poika- ja tyttökööriin, joissa kummassakin oli kaksikymmentäseitsemän -henkeä. Laulu laulettiin seuraavaan tapaan: - - Säkehistö 1 ja 2: (προσωδός) Pojat ja Tytöt. - Säkehistö 3: Pojat. Säkehistö 4: Tytöt. - Säkehistö 5: Pojat. Säkehistö 6: Tytöt. - Säkehistö 7: Pojat. Säkehistö 8: Tytöt. - Säkehistö 9: (μεσωδός). Säkeet 1 ja 2 Pojat. Säkeet 3 ja 4 Tytöt. - Säkehistö 10: Pojat. Säkehistö 11: Tytöt. - Säkehistö 12: Pojat. Säkehistö 13: Tytöt. - Säkehistö 14: Pojat. Säkehistö 15: Tytöt. - Säkehistö 16-19: (επωδός). Pojat ja Tytöt. - - - - -Vuosisataislaulu.[1] - -("Carmen-Seculare.") - - -Pojat ja Tytöt: - -Oi Foebus[2] ja sinä metsäin hallitsijatar Diana,[3] te taivaan -kirkas kaunistus! Oi te, joita ainian on palveleminen ja palveltu! -Suokaa meille, mitä rukoilemme tällä pyhällä hetkellä,[4] jolloin -Sibyllan[5] kirjat ovat velvoittaneet valitut[6] tytöt ja kainot -pojat virittämään ylistysvirren niiden jumalain kunniaksi, jotka -suosivat seitsemää kumpua![7] - - -Pojat: - -Oi armas aurinkoinen! Sinä, joka loistavina vaunuillasi tuot päivän -ja viet sen jälleen sekä aina nouset uutena, mutta kuitenkin samana; -ällös nähkö mitään mahtavampaa, kuin Roman kaupunki! - - -Tytöt: - -Oi Ilithyia![8] Sinä, joka olet suopea onnellisesti tuomaan päivän -valoon täysi-aikaiset sikiöt; suojele äitejä,[9] joko sitten ennemmin -tahdot kutsuttaa Lucinaksi[10] tahi Genitalikseksi![11] - - -Pojat: - -Oi jumalatar! Auta nuorta vesaa[12] vaurastumaan ja siunaa nuot -isäin[13] säädökset, jotka koskevat naisten naittamista ja tuota -uusista sikiöistä runsasta aviolakia![14] - - -Tytöt: - -Oi että määrätty ajanjakso,[15] joka sadaskymmenes vuosi, palauttaisi -nämä laulut ja nämä kolmena kirkkaana päivänä ja yhtä monena -hupaisena yönä vietettävät juhlaleikit[16] jälleen! - - -Pojat: - -Oi Parkat![17] Te, jotka todenperäisesti julistatte,[18] mitä kerta -on päätetty ja mitä asiain vakava loppu todistaa;[19] liittäkää uusia -onnenvaiheita noihin jo koettuihin![20] - - -Tytöt: - -Tuo hedelmistä ja karjasta rikas Tellus[21] lahjoittakoon tähkäruunun -Cereelle![22] Sekä virvoittavat sateet että Jupiterin[23] tuulet -virkistäkööt hedelmällisyyttä! - - -Pojat: - -Oi Apollo! Kätke nuolesi ja kuule lempeästi ja armiaasti meidän -poikain rukoukset! - - -Tytöt: - -Oi Luna![24] Sinä tähtien kaksikantainen[25] kuninkatar; kuule meitä -tyttöjä! - - -Pojat: - -Jos Roma on teidän käsi-alaanne, jos Iliumin[26] joukot ovat -saapuneet Etrurian[27] rannalle, nimittäin se osa niistä, jota -oli käsketty[28] onnellista matkaa muuttamaan Lariansa[29] ja -kaupunkiansa.[30] - - -Tytöt: - -Se osa, jolle hurskas Aeneas,[31] joka jäi eloon isänmaastansa, -vaaratta[32] raivasi vapaan tien Trojan liekkien keskitse, -antaaksensa heille enemmän,[33] kuin mitä he olivat jättäneet. - - -Pojat: - -Niin suokaa, oi jumalat, oppivalle nuorisolle kelpo tapoja, -sävyisälle vanhuudelle lepoa, Romuluksen[34] kansalle valtaa, -jälkeläisiä ja kaikkea kunniaa! - - -Tytöt: - -Mitätahansa tuo Ankhiseen ja Venuksen jalo jälkeläinen,[35] -uhraamalla valkeita härkiä, teiltä rukoilleekin, saakoon hän, ollen -taistelevaa vihollista mahtavampi, mutta lempeä voitettua kohtaan! - - -Pojat: - -Jopa Medialainenkin[36] pelkää hänen sekä maalla että merellä -mahtavia sotajoukkojansa ja Alban[37] kirveitä; jopa nuot vielä -äskettäinkin kopeat Skythalaiset[38] sekä Indialaiset[39] anovat -hänen lausuntoansa riita-asioissansa. - - -Tytöt: - -Jopa Luottamus,[40] Rauha, Kunnia, entinen Kainous ja unhoitettu -Miehuus rohkenevat palata ja runsas Ylellisyys, täysinäisine -sarvinensa, ilmestyy näkyviimme. - - -Pojat ja Tytöt: - -Jospa tuo tietäjä Foebus, koristettuna välkkyvällä joutsellansa, -tuo yhdeksän Kamenan[41] lemmikki, joka parannustaidollansa -virkistää ruumiin väsyneet jäsenet, jospa[42] hän vaan suotuisasti -katsahtaa Palatinuksen[43] kummuille, säilyttää hän Roman vallan -ja Latiumin[44] onnen loistossansa toiseen lustrumiin[45] -ja aina onnellisempaan aikakauteen asti. -- Ja Diana, joka -hallitsee Aventinusta[46] ja Algidusta,[47] hän ottaa vaarin -Viisitoistamiesten[48] rukouksista ja kallistaa hyväntahtoisesti -korvansa poikain[49] lupauksiin! -- Me taas, tämä laulukunta, jotka -olemme oppineet virittämään ylistyslauluja sekä Foebuksen että Dianan -kunniaksi, viemme kotiimme sen hyvän ja varman toiveen, että Jupiter -ja muutkin jumalat kuulevat tämän rukouksemme. - - - - - - -III. - -Epoodit. - - - "Finis coronat opus." - - - - -1 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Oi ystäväni Maecenas! Sinä aijot Liburnilaisaluksillasi[2] lähteä -noiden korkeilla torneilla varustettujen laivain[3] keskelle, -valmiina kokemaan jokaista Caesarin vaaraa, oman henkesi uhalla.[4] -Mitäpä teen minä,[5] jolle elämä on hupaista sinun eläessäsi, mutta -päinvastoin[6] vastenmielistä? Tokkopa minä, käskysi mukaan,[7] -vietän rauhallista elämää, elämää, joka on suloton, paitsi sinun -seurassasi, tahi koenko sietää tätä rasitusta[8] sellaisella -mielellä, jolla sopii[9] ainoastaan urhollisten[10] miesten? -- -Minä tahdon sietää sitä ja seurata sinua rohkealla mielellä joko -pitkin Alppien harjanteita ja vierasvaratonta Kaukasusta[11] tahi -aina Länsimaiden[12] äärimmäiseen soppeen asti. Kentiesi kysyt, -miten minä, joka olen rauhaa-rakastava ja heikonlainen, omalla -vaivallani voin huojentaa sinun?[13] Sinun seurassasi olen tunteva -vähemmin tuota pelkoa, joka pikemmin valtaa etäällä-olevat;[14] -niinpä[15] lintukin, joka vartioitsee[16] höyhenettömiä poikiansa, -enemmän pelkää käärmeiden luokse-luikertelemisia, jätettyänsä ne -yksin,[17] vaikk'ei itse teossa läsnä-ollessansakaan voisi niille -antaa enempää apua. -- Mielihyvällä tahdon käydä tätä ja jokaista -muutakin sotaa,[18] ainoastaan sinun suosiosi saavuttamiseksi; mutta -en suinkaan, että aurani, jotka ovat valjastetut useampain härkäin -hinattaviksi, röyhiskelisivät[19] eteenpäin tahi karjani ennen -polttavan tähden[20] nousua vaihtaisi lukanialaiset[21] laitumet -kalabrialaisiin,[22] enkä että komea maataloni koskettaisi korkean -Tuskulumin kirkeläisiä[23] muureja. Kyllin ja ylinmäärinkin on -hyvyytesi rikastuttanut minua. Minä en tahdo hankkia sellaista, jota -joko ahnaan Khremeen[24] tavoin kätkisin[25] maahan tahi irstaan -hekumoitsijan[26] hävittäisin.[27] - - - - -2 Laulu. - -Koronkiskoja Alfiukselle.[1] - - -"Onnellinen se, joka, asioimishommista[2] erillänsä, kuten -muinainen[3] ihmissuku, omilla härillänsä muokkaa[4] isältänsä -perittyjä peltojansa, vapaana kaikesta koron käyttelemisestä:[5] -hän ei sotilaana innostu[6] sotatorven uhkaavasta äänestä,[7] -eikä kauhistu kuohuvaa mertä; hän karttaa sekä toria[8] että -mahtavain kansalaisten komeita kynnyksiä.[9] Niinmuodoin hän joko -johdattelee[10] viiniköynnösten vaurastuneita vesoja korkeisin -poppeleihin tahi katselee alhaisessa laaksossa mylvien[11] -kuljeskelevia karjalaumojansa tahi leikkelee sirpillänsä -kuivettuneita oksia ja istuttelee[12] satoisampia sijaan tahi -panee puserretun[13] hunajan puhtaisin astioihin tahi keritsee -arkoja[14] lampaitansa tahi, kun Syksy[15] kohoittaa vainioille[16] -herttaisilla[17] hedelmillä ruunatun päänsä, miten hän iloitsee -poimiessansa ympättyjä[18] pääronoita ja noita väriltänsä -purpuralle[19] vertoja-vetäviä viinirypäleitä lahjoittaaksensa -sinulle, oi Priapus,[20] ja sinulle, oi isä Silvanus,[21] sinä rajain -suojelija! Häntä huvittaa virua milloin vanhan tammen siimeksessä, -milloin tuuhealla nurmikolla. Sillä välin purot puikeltavat korkeiden -äyrästensä välillä,[22] linnut visertelevät metsissä ja lähteet -lirisevät juoksevin vesin,[23] viekotellen vienoon uneen. Mutta kun -jyrisevän Jupiterin[24] talvi valmistelee myrskyjä ja lumipyryjä, -silloin hän joko koiralaumallansa[25] kaikilta puolin[26] ahdistelee -julmia metsäsikoja viritettyihin verkkoihinsa tahi pingoittaa -sileille virepuille harvat verkkonsa syölästen rastasten paulaksi[27] -tahi tavoittelee ansallansa jänistä ja muuttelevaa[28] kurkea, noita -vaivainsa viehättäviä palkintoja. Kukapa näiden ohella[29] olisi -unhoittamatta niitä raskaita huolia, joita rakkaus tuottaa? Mutta -jos vielä kaino puoliso puolestansa hoitaa taloutta ja rakkaita -lapsia, kuten Sabinilaisnainen[30] tahi rivakan Apulialaisen -päivettynyt[31] puoliso, jos hän läjäilee vanhoja[32] halkoja pyhälle -liedelle vähää ennen väsyneen miehensä kotiintuloa ja, sulkien -muhkean karjansa vitsaksista-tehtyihin aitauksiin, lypsää[33] -tyhjiksi sen täysinäiset utareet ja, ottaen käsille tämänvuotista -viiniä[34] armaasta astiasta, valmistaa ostamattoman[35] atrian; -silloin minua eivät miellytä enemmän Lukrinus-järven[36] -ostronit,[37] ei kampela, eivätkä skaaritkaan,[38] jos nimittäin -niitä joitakuita[39] tuo kovalla kohinalla idästä noussut myrsky -ajelee tähän mereen;[40] silloin ei Afrikan[41] kana eikä Jonian[42] -pyy maukkaammin mahdu vatsaani, kuin noista puiden tuuheimmista -tertuista poimitut oliivimarjat tahi niityillä kasvava hierakkaheinä -tahi nuo vaivaantuneelle vatsalle terveelliset koirannauriit tahi -Terminalis-juhlaa[43] varten teurastettu karitsa tahi sudelta -säilynyt vohla. Miten hauska on tällaisten atriain ohella nähdä -täyteläisten lammasten kiiruhtavan kotiin, nähdä uupuneiden härkäin -väsyneellä niskallansa kantavan nurinkäännettyä iestä ja orjain, -noiden rikkaan talon työmehiläisten, kokoontuneen[44] loistavain -Larien[45] ympärille!" -- Kun koronkiskoja Alfius oli lausunut näin, -keräsi hän, aikoen suoraapäätä ruveta maanmieheksi, koko rahasummansa -kassaan Iduksena[46] -- mutta Kalendaena[47] hän taas koki panna sen -kasvuille. - - - - -3 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Jos joku jumalattomalla kädellänsä on kerran ruhtonut isänsä iäkkään -kaulan,[2] hän syököön[3] tuota vielä keisoakin[4] vaarallisempaa -kynsilaukkaa! Oi elonleikkaajain karaistut sisälmykset! Mitä lajia -myrkkyä lieneekään tämä, joka polttaa sisustassani? Tokkohan näihin -yrtteihin kiehutettu käärmeen veri on jäänyt minulta huomaamatta -tahi onko Kanidia[5] valmistanut minulle tämän onnettoman atrian? -Kun Medea[6] ihaili tuota kaunista päällikköä,[7] enemmän kuin -ketään muuta Argonauttaa,[8] voiteli hän tällä[9] Jasonin,[10] -jonka piti valjastaa härät outoon[11] ikeesen:[12] tällä[9] hän, -kostaessansa kilpakosijatartansa, kostutti lahjansa ja pakeni sitten -siivekkäillä käärmevaljakoillansa.[13] Ei mikään senvertainen -tähtien[14] helle ole koskaan sattunut kuivan[15] Apulian[16] osaksi, -eikä suurempaan tuleen ole syttynyt lahja tuon toimekkaan Herkuleen -hartioillakaan.[17] -- Kuitenkin, jos sinulla, oi leikikäs Maecenas, -olisi joskus himoa johonkin sellaiseen, toivon, että tyttösi -kädellänsä vastustelisi suuteloasi ja makaisi aivan[18] vuoteen -syrjällä. - - - - -4 Laulu. - -Kohtuuttomasta kohoamisesta.[1] - - -Millainen eripuraisuus on, salliman määräyksestä, sattunut susien -ja vuonain osaksi, sellainen vallitsee meidänkin välillämme, oi -sinä, kyljiltäsi iberialaisilla pampuilla[2] ja sääriltäsi vahvoilla -kahleilla löylytetty! Vaikka kävelet, pöyhkeillen rikkaudestasi, niin -kohtalo ei kuitenkaan muuta kantaasi.[3] Näetkö, astua kenottaessasi -pitkin Pyhää-Katua[4] tuossa kuusikyynäräisessä toogassasi, miten -ohitse-kulkijain teeskentelemätön närkästys kääntää heidän katseensa -sinne tänne? "Tämä", he sanovat "tämä triumvirein[5] piiskoilla -aina julistajan[6] inhoon asti piesty, tämä kyntää falernolaisen[7] -kartanonsa tuhansia auranmaita ja ajaa Appian-tietä[8] hevosillansa -sekä istuu ylevänä ritarina ensi rivissä,[9] vastoin Othon[10] lakia. -Mitä hyödyttää varustaa niin monta, raskasta[11] ja keularaa'alla -varustettua laivaa merirosvoja ja orjajoukkoa vastaan,[12] kun tämä, -tämä on sotatribuunina?" - - - - -5 Laulu. - -Velhotar Kanidialle.[1] - - -"Mutta, kaikkein jumalain nimessä, jotka taivaassa, jotka maailmaa -ja ihmissukua hallitsevat, mitä merkitsee[2] tämä melske? Mitä -merkitsee kaikkein[3] tuima tuijotus minua ainoata kohtaan? -Kautta lastesi, jos nimittäin Lucina,[4] rukouksesi mukaan, -on auttanut sinua[5] todellisissa synnytyksissä; kautta tämän -arvottoman[6] purpurakoristuksen;[7] kautta Jupiterin,[8] joka ei -hyväksy tällaista, sadattelen sinua: sano, miksi tuijotat minuun, -kuten äitipuoli[9] tahi keihäällä isketty peto?" Kun poika, joka -vapisevin huulin, oli näin vaikeroinnut, seisoi siinä riistetyin -kaunistuksin,[10] tuo pieni olento, joka olisi voinut hellyttää -Thrakialaistenkin[11] armottomat sydämet; käskee Kanidia, jonka -hiuksissa ja siivoamattomassa päässä kiemuroi pieniä käärmeitä,[12] -kolkhilaisessa[13] taikatulessa poltettaa haudoilta riistettyjä -viikunapuita,[14] hautijaiskypressejä, ruman sammakon verellä -tahrittuja munia, öisen tarhapöllön[15] höyheniä ja noita kasveja, -joita Jolkus[16] ja taika-yrteistä rikas Hiberia[17] tuottaa, sekä -nälkäisen koiran suusta riistettyjä luita. -- Mutta sonnustettu -Sagana, pirskuttaen Avernus-järven[18] vedellä kauttahaltansa -koko talon, törröittää karkeista hiuksistansa, kuten meri-iili -tahi raivo metsäsika. Minkään pahan omantunnon häätämättä kaiveli -Veja, puhkuen ponnistellessansa,[19] lujilla lapioilla maata,[20] -jotta pojan, silmäillessänsä[21] useampia kertoja[22] päivän -pitkään muuteltua ruokaa, pitäisi tähän kuopattuna kuoleman, -koska hän ainoastaan kasvoin sen verran yleni näkyviin,[23] kuin -kelluvat[24] ruumiit leu'oin kohoavat vedenpinnan yläpuolelle -- -siinä tarkoituksessa -- jotta hänen tyhjäksi imetty sydämensä -ja nesteetön maksansa kelpaisi lemmenjuomaksi, kun nuot hänen -kiellettyyn[25] ravintoon luodut silmänsä kerran olisivat -riutuneet. Ett' ei tuota himoissansa miesten-tapaista[26] -Foliaa, kotoisin Ariminumista,[27] ole puuttunut, häntä, joka -thessalialaisen loitsunsa lumoamina voi temmata tähdet ja kuun -taivaslaelta maahan, sen uskoi sekä joutilas Neapolis[28] että -jokainen naapurikaupunki.[29] -- Mutta julma Kanidia sitten, joka -kellertävillä hampaillansa kaiveli leikkaamatonta peukaloansa,[30] -mitä hän sanoi tahi oli sanomatta? "Oi te, jotka olette toimissani -mitä uskollisimmat[31] kanssatietäjättäret, Nox[32] ja Diana,[33] -sinä, joka hallitset hiljaisuutta, kun salaista jumalanpalvelusta -pidetään; nyt, nyt auttakaa minua, nyt kääntäkää vihanne ja -jumaluusvoimanne viholliseni[34] asuntoa kohden! Sillä aikaa kuin -villipedot piileksivät metsässä, makeaan uneen vaipuneina, haukkukoot -Suburan[35] koirat, kaikkein nauruksi, tuota haureliasta ukkoa, -joka on kauttahaltansa voideltu nardus-öljyllä, jommoista vaan -minun käteni eivät olisi täydellisemmin valmistaneet.[36] -- Mitä -on tapahtunut? Miksi vaikuttavat vähemmin muukalaisen[37] Medean -kauheat taikakeinot, joilla hän kosti kopean kilpakosijattarensa,[38] -mahtavan Kreonin[39] tyttären, sekä sitten pakeni, kun päällysvaate, -tuo verivisvalla[40] tahrittu lahja, tulella poltti nuoren -vaimon? Ja kuitenkaan ei mikään kasvi, eikä mikään karkeissa -paikoissa piileskelevä juuri ole jäänyt minulta huomaamatta. Hän -viruu vuoteella, joka on pirskoitettu nesteellä, joka saattaa -unhoittamaan kaikki kilpakosijattareni. -- Hah, hah! Vapaana -taitavamman[41] loihtijattaren puoskaroimisista, kuljeskelee hän -edestakaisin! Mutta Varus! Tuntemattomain juomain avulla olet sinä --- oi mies-parka, joka olet vielä paljo itkevä! -- kiiruhtava -luokseni takaisin, eikä sydämesi enää marsilaisten[42] loihtujen -lumoamanakaan pääse vehkeistäni vapaaksi. Vaikuttavamman[43] maljan -valmistan, vaikuttavamman täytän sinua, halveksijaani[44] varten; ja -pikemmin vaipuu taivas merenpintaa syvemmälle ja maa leviää sen[45] -yläpuolelle, kuin sinä olet palamatta rakkaudesta minuun, samoin kuin -pihka mustanpunaisessa liekissä." -- Tämän ohella poika ei enää, -kuten ennen, koettanut lempein sanoin suositella jumalattomia,[46] -vaan epäillen, miten keskeyttäisi hiljaisuuden, tokaisi hän -näihin thyestelaisiin[47] rukouksiin:[48] "Taikakeinot eivät voi -muuttaa korkeaa oikeutta vääryydeksi, ihmisen mielen mukaan. Minä -kiusaan teitä manauksillani; kauheaa manausta ei soviteta millään -uhrilla. Vieläpä, kun teidän kuolemaan tuomitsemananne[49] olen -heittänyt henkeni, tapaan minä yöllisenä raivohaahmuna teidät sekä -varjona käyrin kynsin[50] raapin kasvojanne, joka voima on pyhille -Maneille[51] suotu, sekä, oleskellen levottomain rintakehäinne -tiehyvillä, riistän teiltä pelolla unen. Teitä, oi noita-akat, pitää -ihmisjoukon, katu kadulta, molemmin puolin, kivillä paiskeleman ja -selkänne pehmittämän; sitten pitää sutten ja Eskvilian[52] lintujen -raasteleman hautaamattomia jäseniänne sinne-tänne; tämä näytelmä ei -väisty vanhempiani, jotka -- ikävä kyllä! -- elävät jälkeeni." - - - - -6 Laulu. - -Kassius Severukselle.[1] - - -Miksi häiritset viattomia vieraita,[2] sinä susia arasteleva -koira? Miks'et mahdollisesti[3] suuntaa tänne tyhjiä uhkauksiasi -ja hätyyttele minua, joka taas voin purra sinua? Sillä, kuten -Molossus[4] tahi kellertävä Lakon,[5] nuo paimenten uskolliset -toverit, pyydän minä hörössä korvin[6] otuksia pitkin korkeita -lumikinoksia, mikä peto tahansa sitten sattuneekin edelleni. Mutta -sinä taas, kun olet täyttänyt lehdon peloittavalla äänelläsi, vainuat -ainoastaan itsellesi heitetyn ruokapalan.[7] Varo, varo; sillä mitä -rajuimpana kohoitan minä varustetut sarveni pahoja vastaan, kuten -tuo valapattoisen Lykambeen[8] halveksima vävy[9] tahi Bupaluksen -tuima vihollinen.[10] Kentiesi, jos joku mustalla hampaallansa kajoaa -minuun, pitää minun itkeä tillittää lapsen lailla, jota ei saata -rankaista? - - - - -7 Laulu. - -Roman kansalle.[1] - - -Mihin, oi pahantekijät, mihin syöksytte? Miksi tartutte -miekkoihin, jotka ovat olleet kätkössä?[2] Onko liian vähän -Latinalais-vertä[3] vuotanut sekä maalla että merellä?[4] Ei -suinkaan siinä tarkoituksessa, että Romalainen polttaisi poroksi -kateellisen Karthagon[5] komeat linnat tahi että tuo masentamaton -Britannialainen[6] vangittuna kulkisi pitkin Pyhää-Katua,[7] vaan -että tämä kaupunki,[8] Parthialaisten[9] toivomuksen mukaan, -kukistuisi omain kättensä kautta. Mutta sellaista tapaa ei ole -ollut susilla eikä jalopeuroillakaan, jotka ovat julmia ainoastaan -erilaista sukupuolta vastaan.[10] Tokko teidät hurmaa sokea raivo -vai joku väkevämpi Voima[11] vai oma rikoksenne? Vastatkaa! He -vaikenevat: vaalea kalpeus[12] anastaa heidän kasvonsa ja heidän -mielensä tyrmehtyvät hämmästyksestä. Niin on asian laita! Kova -kohtalo ja veljenmurhan[13] kauhistus ahdistavat Romalaisia, -aina niistä ajoin, jolloin viattoman Remuksen veri vuoti maahan, -kostoksi[14] jälkeentulevaisille. - - - - -8 Laulu. - -Hekumalliselle akalle.[1] - - -Kysytkö[2] vielä, sinä pitkän iän laahaama, mikä lamauttaa -voimiani,[3] ehkä sinulla on musta hammas ja korkea ikä vakoo -kurttuja otsallesi sekä inhoittava takapääsi on ammollansa -kuihtuneiden perävieriesi välillä, kuten hivuneen lehmän? -Todellakin minua kiihoittavat[4] rintasi ja niukeat nisäsi,[5] -nuot tamman utareiden kaltaiset, sekä veltto vatsasi ja -pöhistyneisin pohkeisin liittynyt laiha reitesi. Vaikka oletkin -äveriäs ja voittojuhlaa-viettäneiden esi-isäin Kuvat[6] johtavat -ruumissaattoasi, niin kumminkaan ei löydy ketään aviovaimoa, joka -pyöreämmin helmin[7] kaunistettuna kopeasti kulkisi mukana! Mitäpä -todellakin siihen sanot, että stoalaiset kirjat[8] tavallisesti[9] -viruvat silkkipatjaisi välillä?[10] Tokkohan harjaantumattomat -jänteet vähemmin kangistuvat tahi lakastuuko vähemmin siitinkalu? -Vaan olkoon -- kiihoittaaksesi tätä haluttomasta[11] masmalosta, -täytyy sinun suullasikin työskennellä. - - - - -9 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Oi onnellinen Maecenas! Milloin minä, iloissani Caesarin voitosta, -nautin komeassa palatsissa[2] seurassasi tuota juhla-atrioita -varten säilytettyä[3] Caekubus-viiniä[4] -- niin on Jupiterin[5] -mieleen -- lyyryn kajahdellessa huilulla säestetyistä sävelistä, -edellisen dorilais-,[6] jälkimmäisen frygialais-tapaan,[7] kuten -äskettäin,[8] kun Neptunilaispäällikön[9] laivaston palon jälkeen, -aaltojen ahdistamana, täytyi paeta,[10] uhattuansa kaupunkia[11] -niillä kahleilla, jotka hän ennen ystävänä oli riistänyt kavalilta -orjilta?[12] Romalainen,[13] voi toki! -- te jälkeentulevaiset -kiellätte sen -- perin naisen[14] valtaan vaipuneena, kantaa sen -sotilaana aseita ja saarros-aineksia[15] ja julkeaa palvella -kurttuisia kuohilaita,[16] vieläpä aurinko häpeäksemme näkee -hyttöstorjukkeenkin[17] sotamerkkiemme keskellä! Toki kaksituhatta -Gallialaista,[18] mutisten tämän johdosta, käänsi hevosensa -ympäri, ylistellen Caesaria; ja vihollisen laivasto, nopeasti -käännettyänsä peräkeulansa vasemmalle, piileksii satamassa. Io -triumfe! Viivytätkö kultaisia vaunuja[19] ja loukkaamattomia[20] -hiehoja? lo triumfe! Sinä et ole tuonut kotia samallaista -päällikköä Jugurthan sodasta,[21] etkä myöskään tuota Afrikusta,[22] -jolle hänen urhollisuutensa pystytti hautapatsaan Karthagon[23] -kukistamisen johdosta. Sekä maalla että merellä masennettuna, muutti -vihollinen[24] purpurapukunsa surukaapuun. Nyt suuntaa hän matkansa, -kokien vastatuulta, joko tuohon sadasta kaupungistansa kuuluisaan -Kretaan[25] tahi Notuksen[26] huuhtelemille Syrteille[27] tahi -ajeltuu epävarmalla merellä. -- Tuoppa tänne, oi poika, avarampia -maljoja ja Khios- tahi Lesbos-viiniä;[28] tahi sekoita meille -Caekubus-viiniä, joka tukahuttaa tuppaavaa oksennusta. Hauska on -makealla viinillä poistaa huoli ja pelko, jotka ovat vallinneet -meissä Caesarin kohtalon suhteen. - - - - -10 Laulu. - -Runoilija Maeviukselle.[1] - - -Tuo laiva, jonka ankkuri nostettiin onnettomalla hetkellä,[2] lähtee -merelle, vieden mukanansa inhoittavan Maeviuksen. Muistappa, oi -Auster,[3] peloittavilla aalloilla piestä sen kumpaakin kylkeä! -Pimittävä Eurus[4] paiskelkoon sinne tänne pitkin myrskyävää mertä -sen köysiä ja murtuneita airoja! Nouskoon sellainen Akvilo,[5] -joka murskaa tutisevat tammet korkeilla vuorilla! Älköön yhtään -ystävällistä tähteä tuikkako tuona synkkänä yönä, jolloin myrskyisä -Orion[6] laskee! Älköön hän kulkeko tyynemmällä merellä, kuin -Kreikkalaisten voittoisa sotajoukkokaan, kun Pallas[7] käänsi vihansa -poltetusta Iliumista[8] Ajaxin[9] jumalatonta laivaa vastaan! Oi mikä -hiki on merimiehilläsi, mikä kellahtava vaaleus sinulla ja entäs tuo -akkamainen voivotus ja nuo rukoukset vihastuneelle Jupiterille, kun -Jonian lahti, sateensekaisesta etelätuulesta vonkuen, on murtanut -laivasi! Mutta jos sinä lihavana saaliina,[10] mutkikkaalla rannalla -pituman pitkänäsi, huvittelet[11] kalalokkeja,[12] silloin pitää -Myrskyille[13] uhrattaman kiimainen kauris ja uuhikaritsa! - - - - -11 Laulu. - -Pettiukselle.[1] - - -Oi Pettius! Minua ei enää, kuten ennen, laisinkaan huvita[2] -kirjoitella värsysiä,[3] koska minua on kohdannut tulinen rakkaus, -joka on valinnut[4] minut, ennen kaikkia muita, ihastumaan -sieviin poikiin tahi tyttöihin. Tämä on kolmas Joulukuu, joka on -varistanut metsiltä niiden kaunistuksen, siitä ajasta lukien, -jolloin lakkasin Inakhian[5] tähden riehumasta. Voi minua! -- sillä -minua hävettää sellainen pilkka[6] -- millaisena loruna[7] olen -ollut pitkin kaupunkia! Myöskin kaduttaa minua nuot vieraspidot, -joissa alakuloisuus, hiljaisuus ja sydämen[8] pohjasta vedetty -henkäys ilmaisevat rakastavan. "Eikö missään suhteessa saata -voitonhimoa[9] vastaan vaikuttaa köyhän rehellinen luonne?" -vaikeroitsin minä sinulle itkusilmin, heti kun kainostelematon -jumala[10] hehkuvamman viinin avulla viekoitteli piilopaikastansa -rakastelevan[11] salaisuudet. "Mutta jos sappeni saa vapaasti riehua -rinnassani, tuhotaksensa tuuliin nämä hyödyttömät lohduttimet,[12] -jotka eivät laisinkaan huojenna haavaani, silloin lakkaa poistettu -häpeä[13] kilpailemasta erilaisten[14] vastustajain kanssa." Kun -tämän vakavasti läsnä-ollessasi[15] olin selittänyt, ja sinä olit -käskenyt[16] minua kotiin[17] menemään, lähdin epävarmoin askelin --- voi, voi! -- noiden minulle vihamielisten ovien ja kovien -kynnysten luokse, joihin loukkasin lanteeni ja kylkeni. Nyt rakkaus -Lysiskukseen,[18] joka kehuu hempeydessä voittavansa minkä naisen -tahansa, vallitsee minua; hänestäpä[19] ystäväin julkiset varoitukset -tahi heidän ankarat nuhteensa eivät voi irroittaa minua, vaan -ainoastaan joku toinen lemmenliekki joko kauniisen tyttöön tahi -johonkin solakkaan poikaan, joka antaa pitkäin kiharainsa liehua.[20] - - - - -12 Laulu. - -Hekumalliselle akalle.[1] - - -Mitä tarkoitat,[2] oi akka, sinä, joka olet jotenkin sovelias -mustille luontokappaleille?[3] Miksi lähetät minulle lahjoja, -miksi kirjeitä, nuorukaiselle, joka en ole kyllin voimakas, enkä -tarkkanenäinenkään? Sillä todellakin minä yksinäni[4] haistan paljoa -tarkemmin, polyyppiko[5] vai pahanhajuinen pukki[6] on hatuisissa -kainalokuopissa, kuin tarkkavainuinen koira, missä sika piileksii. -Mikä hiki ilmaantuu surkastuneissa jäsenissä ja miten ilkeä löyhkä -joka paikassa, kun hän hillitsemättömässä irstaisuudessansa kiiruhtaa -tyydyttämään hurjaa himoansa! Eikä hänessä pysy enää nehkeä liitu,[7] -eikä krokotiilin lannalla kaunisteltu värikään, ja tuota pikaa hän -kiimassansa ruhjoaa valmistetut vuoteet peitteinensä; tahi kun hän -kiihoittaa haluttomuuttani näillä kiivailla sanoilla: "Inakhiasta[8] -uuvut sinä vähemmin, kuin minusta; Inakhiaa jaksat sinä kolmesti -yössä, minun hyväkseni olet sinä aina veltto yhteen ainoaankin -toimeen! Kurjasti kuolkoon tuo Lesbia,[9] joka minulle, himoissani, -osoitti sinut hitaaksi häräksi, ehkä minulla oli saatavissani -ko'olainen Amyntas,[10] jonka veltostumattomassa masmalossa -siitinkalu törröittää paljoa kankeampana, kuin nuori puu vuoren -rinteellä. Ketä varten kiiruhdettiin noita Tyruksen[11] purpuralla -kahdesti punattuja villanuntuvia? Tietysti sinua varten,[12] jott'ei -ikätoverien joukossa olisi ketään vierasta, jota hänen vaimonsa -rakastaisi enemmän, kuin sinua. Oi, minä onneton, jota sinä pakenet, -kuten uuhikaritsa syöläitä susia tahi metsäkauriit jalopeuroja!" - - - - -13 Laulu. - -Ystäville.[1] - - -Hirveä raju-ilma on synkistänyt taivaan, sekä rankkasateet että -lumipyryt vierittävät Jupiterin alas: milloin meri, milloin metsät -kohisevat Thrakiasta[2] puhaltavasta pohjatuulesta. Käyttäkäämme, -oi ystävät,[3] tänä päivänä tilaisuutta hyväksemme, ja niin kauan -kun polvemme ovat voimissansa ja se muuten meille sopii, poistukoon -yksitotisuus synkältä otsaltamme! Tuoppa käsille viiniä, joka -on puserrettu Torkvatukseni[4] konsulina ollessa! Ole puhumatta -kaikesta muusta: jumala on kentiesi suotuisin vaihein saattava -tämän taas entisellensä. Nyt huvittaa meitä voidella itsemme -akhaemenilaisella[5] nardus-öljyllä ja huojentaa sydäntämme näissä -kauheissa levottomuuksissa kylleniläisellä[6] lyyryllä, kuten tuo -kuuluisa Kentauri[7] on lausunut suurelle kasvatillensa:[8] "Oi -voittamaton", sanoi hän, "sinä jumalatar Thetiksen kuolevainen poika! -Sinua odottaa Assarakuksen[9] maa, jota pienen Skamandruksen[10] -kylmät tulvat ja vinhaan virtaava Simois[11] huuhtelevat; sieltä nuo -varmasti kehräävät[12] Parkat[13] estävät sinulta paluumatkan, sieltä -ei sinervä Äiti[14] tuo sinua takaisin kotiin. Siellä[15] haihduta -jokainen vastus viinillä ja laululla, noilla kalvavan[16] murheen -suloisilla lohdutuksilla!" - - - - -14 Laulu. - -K. Cilnius Maecenaalle.[1] - - -Miksi vetko velttous on vuodattanut sellaista unhoitusta sisimpään -sydämeeni,[2] kuin janosta pakahtuvin kurkuin olisin tyhjentänyt -useampia noita lethaelaista[3] unta tuottavia maljoja; tätä -tavan-takaa kyselemällä otat sinä, oi oiva[4] Maecenas, minulta -hengen. Sillä jumala, jumala kieltää minun päättämästä alkamiani -jambeja, tuota kerran lupaamaani runokokoelmaa.[5] Samoin kerrotaan -hehkuneen samolaisen[6] Bathylluksen[7] tähden tuon teolaisen[8] -Anakreonin,[9] joka usein ontolla lyyryllänsä, sieventämättömän -runomitan mukaan, itkusävelin valitteli rakkauttansa. Sinä itsekin -hehut, oi onneton! Mutta jollei kauniimpi liekki ole polttanut -piiritettyä Iliosta,[10] niin iloitse onnestasi! Minua surkastuttaa -vapautettu Fryne,[11]joka ei tyydy yhteen. - - - - -15 Laulu. - -Neaeralle.[1] - - -Yö oli ja kuu kuumotti pienempien tähtien keskellä selkeällä -taivaslaella, kun sinä, valmiina loukkaamaan[2] mahtavain jumalain -majesteettisuutta, liittyen minuun notkein käsivarsin paljoa -kiinteämmin, kuin seiniläs kiertyy korkean tammen ympärille, vannoit -minulle[3] näin: "Niin kauan kun susi on karjalauman vihollinen -ja tuo merimiehiä uhkaava Orion[4] mylleröi talvista mertä[5] ja -ilmanhenkäys liehuttelee Apollon[6] leikkaamattomia kiharoita, -niin kauan on tämä rakkaus oleva molemminpuolinen." Oi Neaera, -sinä, jonka minun miehuuteni tähden täytyy paljon kärsiä! Sillä jos -Flakkuksessa[7] on jotakin miestä, ei hän kärsi sinun lakkaamatta -tuhlailevan öitäsi etevämmän seurassa, vaan vihoissansa etsii hän -omaa kaltaistansa;[8] mutta jos todellinen tuska on tunkenut hänen -sydämeensä, ei hänen lujuutensa enää taivu kaunottareenkaan,[9] joka -kerran on hänen vihansa-alaiseksi joutunut. Vaikka sinä, kuka vaan -lienetkin, joka olet minua onnellisempi ja nykyään kopeana kenottelet -onnettomuudestani, vaikka oletkin rikas karjasta ynnä suurista -alueista ja Paktolus[10] virtaa sinun hyväksesi, älköön kuitenkaan -tuon uudesti-syntyneen Pythagoraan salaisuudet[11] olko sinulle -tuntemattomia, äläkä ole kauneudessasi voittamatta Nireusta[12] --- voi, voi! -- sinä olet kerran sureva toisaalle[13] käännettyä -rakkautta, mutta minä taas vuorostani silloin nauran. - - - - -16 Laulu. - -Roman kansalle.[1] - - -Toinen miespolvi[2] jo menehtyy kansalaissotien riehunnassa ja -itse Roma kukistuu omaan mahtavuuteensa. Tätä eivät läheiset -Marsilaiset[3] voineet hävittää, eikä uhkaavan Porsenan[4] -etruskilainen sotajoukko, eikä Kapuan[5] Kilpaileva[6] urhollisuus, -eikä ärhäkkä Spartakus,[7] eivätkä nuo meteleissä epäluotettavat -Allobrogit;[8] tätä ei ole masentanut villi Germania[9] -sinisilmäisellä miehistöllänsä, eikä esi-isäin sadattelema -Hannibal;[10] tämän me, jumalaton ja kirottu miespolvi, olemme -perikatoon saattavat, ja villipedot ovat jälleen[11] anastavat -sen maa-alan. Voi, voi! Muukalainen on voittajana astuskeleva -sen raunioilla ja ratsastaja tömistävin kavioin ajaa rötköttävä -kaupungin alueella; vieläpä mielivaltaisesti -- kauheata nähdäkin! --- on hän hajoitteleva sinne-tänne Kvirinuksen[12] luut, jotka ovat -kätkössä tuulilta ja auringolta. Kentiesi kysytte kaikki yhteisesti -tahi ainakin paras osa teistä, mikä auttaisi teitä vapautumaan -näistä kovista kohtaloista? Mikään mietelmä ei liene tätä[13] -tehokkaampi: kuten Focaean[14] asujaimisto, tehtyänsä valan, -väistyi esi-isiltä perityiltä pelloiltansa ja huoneistansa sekä -jätti temppelinsä metsäsikain ja raatelevain sutten asuttaviksi; -samoin pitää meidänkin mennä, mihintahansa jalkamme vienevätkin ja -mihintahansa Notus[15] tahi ärjy Afrikus[16] kutsunevat. Näinkö -arvelette, vai onko jollakin jotakin parempaa neuvoa? -- Miksi -viivymme nousemasta laivoihin onnellisella ajalla? Mutta vannokaamme -näin:[17] "Silloin älköön luettako rikokseksi palata, kun kalliot -kuohuvat ja pullahtavat näkyviin meren pohjasta; silloin älköön -olko vastenmielistä kääntää purjeet kotia kohden, kun Padus[18] on -huuhdellut Matinus-vuoren[19] harjanteita tahi korkea Apenninus[20] -syöksynyt mereen tahi kummallinen rakkaus oikullisesti sovittanut -toisiinsa outoja ilmiöitä, niin että naarastiikeriä haluttaa asettua -hirven alle,[21] että kyyhkynen harjoittaa sukurutsautta haukan -kanssa, että herkkä-uskoinen karja ei pelkää kellertäviä jalopeuroja -ja että parraton pukki rakastaa suolasta mertä.[22]" - Vannottuamme -tämän ja muutakin sellaista, joka voi estää rakasta paluumatkaa, -lähtekäämme, me koko asujaimisto, tahi ainakin se osa, joka on raakaa -rahvasta parempi. Tämä venyköön velttona ja toivottomana onnettomilla -vuoteillansa! Mutta te, joissa on miehuutta, luopukaa akkamaisista -valituksistanne ja kiitäkää Etrurian[23] rantamien ohitse! -- Meitä -odottaa maailmaa kiertelevä Okeanus;[24] etsikäämme maisemia, noita -viljavia maisemia ja hedelmällisiä saaria,[25] missä muokkaamaton maa -tuottaa meille vuosittain viljaa, ja viiniköynnös viljelemättä yhä -kukoistaa, missä tuon aina menestyvän öljypuun oksa puhkeaa lehdelle -ja mustanvoipa viikunapuu kaunistaa runkonsa, missä hunaja vuotaa -rautatammen kolosta ja missä livakas vesi porisevin pyörtein syöksyy -alas korkeilla vuorilta. Siellä tulevat naarasvuohet huutamatta[26] -lypsinkiululle, ja karja ystävällisesti tarjoo täyteläiset utareensa, -eikä karhu ehtoisin örise lammastarhan ympäristöllä, eikä maa pöhisty -korkeaksi käärmeistä. Siellä mitkään tarttuvat taudit eivät vioita -karjaa, eikä minkään tähden polttava helle kärvennä pientälaumaa. -Siellä saamme vielä enempääkin onnellisina ihmetellä: miten sateisa -Eurus[27] on holvailematta peltoja ylellisillä vesitulvilla, miten -satoisat siemenet ovat menehtymättä kosteettomissa tuoroissa, -koska taivaan kuningas antaa kumpaakin[28] parahiksi. Tänne ei ole -koskaan tullut argolaisilla soutajilla varustettu laiva;[29] tänne -ei hävytön Kolkhitar[30] ole pistänyt jalkaansa; tänne eivät Sidonin -Merimiehet[31] ole kääntäneet laivansa keulaa, eikä Ulixeen[32] -vaivoja-kärsinyt joukkokaan. Nuot rannat on Jupiter[33] eroittanut -hurskaalle ihmissuvulle, kun hän pahensi kulta-ajan vaskella; sitten -kovensi hän vaskiset vuosisadat raudalla; mutta tästä[34] voivat -hurskaat onnellisesti päästä, minä ennustan sitä. - - - - -17 Laulu. - -Kanidialle.[1] - - -Horatius: - -Jo, jo peräydyn[2] sinun tehokasta taitoasi ja, polviani notkistaen, -rukoilen sinua kautta Proserpinan[3] valtakunnan, kautta Dianan[4] -pyhän jumaluusvoiman ja kautta noiden loitsulukujen, jotka kykenevät -kutsumaan kirvonneet tähdetkin taivaslaelta alas, luovu vihdoinkin -noista kirotuista loitsimisistasi, oi Kanidia,[5] ja irroita, -irroita jälleen tuo nopea taikapyörä.[6] Liikuttanut on Nereuksen -jälkeläistä[7] Telefus,[8] jota vastaan hän kopeasti oli rivittänyt -Mysialaisten[9] sotalaumat ja jota vastaan hän oli nakannut teräviä -keihäitä. Iliumin[10] äidit ovat voidelleet tuon petolintujen ja -koirain saaliiksi määrätyn miestuhoojan, Hektorin,[11] sittenkun -kuningas oli jättänyt kaupungin muurit ja -- voi, voi! -- langennut -maahan yksipäisen Akhilleen[12] jalkain juureen. Kirkon[13] tahdosta -heittivät nuo paljon-kokeneen Ulixeen[14] soutajat harjaksikkaista -jäsenistänsä karkeat nahat:[15] silloin äly, ääni[16] ja tuo -tunnettu kauneus[17] tulivat heidän kasvoihinsa jälleen. Kyllin -ja yltäkyllinkin olen kärsinyt rankaistusta sinulta, jota meri- ja -kauppamiehet suuresti rakastavat. Nuoruus ja häpeänpuna ovat -kadonneet[18] -- ne ovat jättäneet kellertävän nahan verhoamat -luuni; tukkani on harmaa taika-öljyistäsi,[19] eikä mikään rauha -päästä minua tuskastani. Yö jouduttaa päivää ja päivä yötä, eikä -ole mahdollistakaan huojentaa henkäyksen rasittamaa rintaani. Minua -poloista pakoitetaan siis uskomaan sitä, mitä kielsin,[20] nimittäin -että sabellilaiset[21] loitsurunot värisyttävät sydäntä ja että pää -halkee marsilaisesta[22] loitsulaulusta. Mitä vielä[23] tahdot? -Oi meri, oi maa! Minä hehun rajummin, kuin Nessuksen[24] mustalla -verellä pirskoitettu Herkules,[25] kuin hehkuva sikanilainen[26] -tuli kuumassa Aetnassa.[27] Sinä taas olet työhuone, joka olet -lämpimänä kolkhilaisista[28] taikakeinoista, kunnes minä, kuten kuiva -tuhka, kuljeksin rajutuulien mukaan. Mikä loppu, mikä palkka minua -odottaa? Sanoppa! Uskollisesti[29] kärsin määrätyt rankaistukset, -valmiina sovittamaan, joko sitten vaadit sata härkää tahi tahdot -valheellisella lyyryllä soitettavan kunniaksesi: oi häveliäs, oi -rehellinen, sinä olet kultatähtenä kuljeskeleva pitkin tähtiä. -Kastor ja suuren Kastorin veli,[30] jotka olivat suutuksissansa tuon -pahanmaineisen Helenan vaiheista, taipuivat kuitenkin rukouksista, -antamaan näön takaisin runoilijalle, jolta sen olivat riistäneetkin. -Oi sinä, joka kykenet, päästä minut mielettömyydestä, sinä, joka -et ole saastutettu isäin lialla, etkä ole akka, joka ymmärrät -yhdeksäntenä päivänä tuprutella tuhkaa[31] köyhäin haudoissa! Sinulla -on ystävällinen sydän ja puhtaat kädet; sinun kohtusi hedelmä on -Paktumejus;[32] sinun veressäsi tahrattuja räsyjä peseskelee kätilö, -kun vaan nouset vuoteeltasi[33] voimakkaana synnyttäjättärenä. - - -Kanidia: - -Miksi tuhlaat rukouksiasi tukittuihin korvihini? Alastomille -merimiehille eivät ole kuurompia ne kalliot, joita talvinen -Neptunus[34] pieksee korkeilla aalloillansa. Kostamattako sinun -olisi pitänyt ilmaista ja pilkkailla Kotytton[35] juhlaa, -vapaan Kupidon[36] pyhää toimitusta? Ja kostamattako sinun, -tuon eskvilinolaisen[37] loitsimisen ylipapin, olisi pitänyt -täyttää nimelläni koko kaupunki? Mitä olisi hyödyttänyt minua -rikastuttaa[38] peligniläisiä[39] akkoja tahi sekoittaa nopeammin -vaikuttavaa myrkkyä? Hitaammin, kuin toivotkaan, odottavat sinua -kohtalosi; kurjana pitää sinun viettää vastenmielistä elämää siinä -tarkoituksessa, että yhä olisit uusille huolille altisna. Rauhaa -toivoo petollisen Pelopsin isä, Tantalus,[40] joka ei milloinkaan saa -maistaa yltäkylläisestä atriasta; rauhaa toivoo Prometheus,[41] joka -on velvoitettu linnun saaliiksi; toivoopa Sisyfuskin[42] voivansa -laskea louhimöhkäleensä vuoren huipulle: mutta Jupiterin[43] lait -kieltävät sen. Milloin tahdot hypätä maahan korkeista torneista, -milloin lävistää rintasi Norikumin[44] miekalla; ja turhaan -huolissasi inhoittavasta mielikarvaudesta sidot narun kaulaasi. -Silloinpa minä ratsastajana ajelen vihamieheni hartioilla, ja maa -väistyy kopeuttani. Tahi pitäisikö kentiesi minun, joka voin panna -vaskikuvatkin liikkeille, kuten itsekin hyvin olet huomannut, joka -voin loitsumisillani temmata kuunkin taivaslaelta maahan, joka -voin herättää kuolleista poltetut[45] ja lauhduttaa kaipuumaljan; -pitäisikö minun itkeä taitoni vaikutusta, taitoni, joka ei laisinkaan -mahtanut sinuun?[46] - - - - - - -VIITESELITYKSET: - - - - -Kvintus Horatius Flakkuksen lyhyt elämäkerta. - - -[1] Sittemmin näkyy Horatiuksella olleen toinenkin maatila samoilla -seuduilla; mutta saiko hän tämänkin lahjaksi, vai ostiko hän sen, -siitä ei ole tarkempia tietoja. - - - - -ENSIMMÄINEN KIRJA - -1 Laulu. (Kajus Cilnius Maecenaalle) - - -[1] Kajus Cilnius Maecenas polveutui eräästä ikivanhasta -kuningassuvusta Arretiumin kaupungista Itä-Etruriasta. Hän syntyi -noin v. 70 e.Kr., kuoli v. 8 e.Kr. Romalainen ritari, keisari -Augustuksen hyvä ystävä ja uskottuinen, suuri tieteiden ja taiteiden -harrastaja, Horatiuksen ja Vergiliuksen suosija. -- Kun Horatius -v. 22 e.Kr. antoi kaksi ensimmäistä kirjaa laulujansa Maecenaalle, -liitti hän tämän laulun mukaan, jonkunlaiseksi selitykseksi: -hän kuvailee tässä eri asteilla olevain Romalaisten erilaisia -harrastuksia ja puuhia sekä vihdoin ottaa käsitelläksensä oman -itsensä. - -[2] Alkukielessä: "regibus", appositsiooni sanalle "atavis", -attribuuttin asemasta; tarkoittaa tässä tuota hänen edellämainittua -ylevää etruskilaista syntyperäänsä. Vrt. Carm. III, 29: "Tyrrhena -regum progenies." - -[3] Alkukielessä: "dulce decus", alliteratsiooni. - -[4] Olympia oli Zeus-jumalalle pyhitetty paikkakunta Elis-maakunnassa -Kreikassa. Täällä pidettiin hänen kunniaksensa joka neljäs vuosi -juhlalliset kilpaleikit, joissa harjoitettiin kilvan-ajoa, -painin-lyöntiä, kiekon-heittoa ja nyrkki-taistelua; myöhemmin -arvosteltiin myöskin runoilijain, historiankirjoittajain, -kuvanveistäjäin y.m. taiteilijain teoksia. Näitä leikkejä pidettiin -erittäin suuressa arvossa vielä Roman vallan aikanakin, vieläpä itse -ylhäisten Romalaistenkin, niinkuin esim. keisari Tiberiuksen ja -Neron, kerrotaan persoonallisesti niihin ottaneen osaa. - -[5] Nim. kovasta kilvan-ajosta radalla (kuumettuivat vaunujen kapat). - -[6] Kilparadan kummassakin päässä oli patsas ja näiden ympäri tuli -kilpailijan ajaa. - -[7] Kreikassa oli voittajain palkintona alkuansa ainoastaan -oliiviseppele, joka tuotti suuren kunnian sekä itse voittajalle -että koko hänen syntymäpaikallensa. Sittenkun Romalaiset rupesivat -ottamaan osaa leikkeihin, valmistivat he seppeleitä palmun-oksista -tahi käyttivät ainoastaan palmun-oksia. Tämä sitten myöhemmin tuli -yleiseksi tavaksi Kreikkalaisillekin. - -[8] Nim. huvittaa (juvat). -- Myöskin voimme siihen ajatella -kuuluvaksi "kohoittaa" (evehit ad deos). Siis: tämän kohoittaa (nim. -jumalain pariin l. vertaiseksi) se, jos j.n.e. - -[9] Kviritit olivat alkuansa Kures-nimisen sabinilaisen kaupungin -asukkaat. Kun sittemmin Romulus yhdisti heidät ja Romalaiset yksiksi, -tuli heidän nimensäkin yhteiseksi koko Roman kansalle, vaikka sitä -käytettiin ainoastaan porvarillisissa ja kunnallisissa suhteissa, -kun sitä vastaan nimeä "Romani" valtiollisissa ja sotia-koskevissa -suhteissa. - -[10] Alkukiel.: "tergeminis", alk. kolmisyntyinen, kolminainen, -"ylin". - -[11] Roman valtiossa oli kolme korkeinta virkaa, nim.: aedilin-, -praetorin- ja konsulin virat. -- V. 494 e.Kr. asetettiin kaksi -"aediles plebis", joiden tuli pitää huolta kansan juhlapäivistä, -hoitaa Ceres-jumalan temppeliä sekä säilyttää siellä senaatin- ja -kansan päätökset. V. 366 e.Kr. asetettiin näiden lisäksi vielä -kaksi, "aediles curules", jotka toimittivat näytelmiä kansalle. -Sitäpaitsi tuli heidän kaikkein yhteisesti pitää huolta leikkien, -julkisten rakennusten: kylpylaitosten, katujen, teiden, vesilaitosten -y.m. kunnossa pitämisestä, ruokavarain tuonnista, hinnasta, -mitoista y.m. V. 44 e.Kr. lisäsi Caesar edellisten lukua kahdella, -"aediles cereales", joille koko muonavarain hoito uskottiin. -- -V. 367 e.Kr. asetettiin praetor, jonka tuli pitää huolta la'eista -ja tuomiovallasta. V. 243 e.Kr. asetettiin kaksi praetoria, nim.: -"praetor urbanus", joka ratkasi riidat Roman porvarien kesken, ja -"praetor peregrinus", joka tuomitsi Roman porvarien ja muukalaisten -tahi vaan muukalaisten keskinäisissä asioissa. Vuoden kuluttua tuli -heidän erota virastansa ja saivat silloin jonkun provincian eli -voittomaan hallitaksensa (propraetor). Sodassa olivat praetorit -päällikköinä. Tähän virkaan päästettiin ainoastaan patriceja. -- -V. 509 e.Kr. asetettiin kuninkaan sijaan kaksi yhdeksi vuodeksi -valittua konsulia. Nämä olivat ylimmäisiä virkamiehiä hallinnon -hoidossa, kutsuivat kokoon senaatin sekä kansan, olivat kokousten -esimiehinä suurivaltaisia päätöksiä tehtäessä, rankaisivat muutamista -rikoksista, olivat täysinvaltaisia sotapäälliköitä y.m. Virka oli -avoinna ainoastaan patriceille aina vuoteen 366 e.Kr., jolloin -ensimmäinen plebeji Sextius tuli konsuliksi. - -[12] Nim. huvittaa (juvat). Vrt. edellä 2 selitystä. - -[13] Tarkoittaa Roman provinciaa eli voittomaata Afrikassa, joka oli -kuuluisa erinomaisesta viljavuudestansa. - -[14] Kaikki Pergamumin kuninkaat Vähässä-Asiassa olivat kuuluisat -summattomasta rikkaudestansa. Mainitsemista ansaitsee erittäinkin -Attalus II Filadelfus, hallitsi vv. 197-133 e.Kr., jolloin Romalaiset -testamentin kautta saivat haltuunsa koko hänen valtakuntansa ja -rikkautensa. Hän oli muuten innokas edistyksen harrastaja ja kulutti -suuria summia erittäinkin arvokasten kirjain ja taideteosten -ostamiseen. - -[15] Kyprus, saari Välimeren itäosassa, oli kuuluisa -laivan-valmistusaineksistansa. - -[16] S.o. lounainen osa Aegaean mertä, Euboean ja Kretan välillä. - -[17] S.o. itä-osa Aegaean mertä, Samos- ja Ikarus-saarien välillä. - -[18] S.o. lounastuuli, hirmutuuli, myrsky. - -[19] Särkyneet, rikkoutuneet, vuotavat. - -[20] Tässä: ylellisyyden ja köyhyyden välinen tila, "kultainen -kohtalaisuus", lat. "mediocritas". - -[21] Massikus, eräs Kampanian vuoria, pohjoiseen Neapolista, lähellä -Sinuessaa, kuuluisa mainiosta viinistänsä. - -[22] Alkup. osaa. - -[23] Jäsentensä suhteen asettunut, makaava, loikuva. - -[24] Lähteet olivat Nymfeille eli Luonnottarille pyhitetyt. Heidän -kunniaksensa vietettiin joka vuosi 13 p:nä Lokakuuta "lähdejuhla" eli -fontinalia, jolloin kukkakiehkuroita paiskeltiin veteen, toimitettiin -vuodatusuhreja ja teurastettiin pukki. - -[25] Roman jalkaväen päristin (tuba). - -[26] Roman ratsuväen torvi (lituus). - -[27] Eräs Marsilaisten metsäseutu Fucinus-järven tienoilla -Samniumissa, lähellä Latiumin rajaa, oli kuuluisa villeistä -metsäsioistansa. - -[28] Muratti oli viininjumalalle l. Bakkhukselle pyhitetty kasvi, -senvuoksi aina juomingeissa kaunisteltiin, hänen kunniaksensa, ohimot -murattiseppeleillä. - -[29] Nymfejä l. Luonnottaria oli viittä lajia, nim.: Nereidit, -jotka asustelivat meressä, Najadit, jo'issa ja lähteissä, Dryadit -metsissä, Hamadryadit puissa ja Oreadit vuorilla. -- Usein käytetään -Nymfa-sanaa Runottaristakin puhuen. - -[30] Satyrukset olivat alkup. Bakkhuksen seuralaisia, vaikka ne -myöhemmin sekoitettiin metsänjumalain l. Faunusten kanssa, kuuluisat -laulustansa ja tanssistansa. --- Kreikkalaisilla oli eräs laji -näytelmiä, joissa Satyruksia käytettiin laulajina. - -[31] Soittotaiteen Runotar. - -[32] Ylistys- l. kiitosvirtten Runotar. - -[33] Lesbos, eräs Arkipelagin saaria, Vähän-Asian rannikolla. Sen -asukkaat olivat tunnetut runollisuudestansa. Horatius tarkoittaa -tässä eritt. Alcaeusta (n. 610 e.Kr.) ja Sapfoa (n. 590 e.Kr.), -molemmat kotoisin Mytilenasta, Lesbos-saaren pääkaupungista. -Lesbolaisten tavallinen soittokalu oli kantele, norsunluisilla y.m. -koristeilla runsaasti kirjaeltu. -- Sitäpaitsi oli Lesbos-saari -kuuluisa myöskin mainiosta viinistänsä. Vrt. Carm. I, 17. - - - - -2 Laulu. (Caesar Augustukselle) - - -[1] K. Julius Caesar Oktavianus Augustus tuli Aktiumin tappelun -jälkeen v. 31 e.Kr. yksinvaltiaaksi Roman valtakunnassa ja hallitsi -aina vuoteen 14 j.Kr. K. Julius Caesarin otto- ja sisarenpoika. -Roman "onnellisen monarkkian" ja sisällisen hallinnon perustaja, -suuri tieteiden ja taiteiden suosija. Nimi "Augustus", joka hänelle -annettiin, merkitsee: "kunnioitusta-ansaitseva", "pyhä" ja vastaa -melkein samaa kuin meillä: H.K. Majesteettinsa l. Korkeutensa. -- -Laulu on nähtävästi tehty heti Aktiumin tappelun jälkeen (v. 29 -e.Kr.), jolloin Augustus aikoi uudestaan järjestää tasavaltaisen -hallitusmuodon, mutta Maecenas ja Horatius saivat hänen kuitenkin -siitä estettyä, selittämällä, ett'ei sellainen hallitusmuoto -sellaisissa oloissa voisi säilyttää Roman valtakunnan onnellisuutta. - -[2] Horatius tarkoittaa epäilemättä sitä ankaraa talvea, joka oli -vv. 30-29 välillä, sekä kuvailee ylipäänsä tässä runossa niitä -luonnonilmiöitä (lunta, rankkoja raesateita, Tiberin tavatonta tulvaa -y.m.), jotka tapahtuivat Caesarin murhan aikoina Roman valtakunnassa. - -[3] Sama kuin Jupiter (Kreikkalaisten Zeus), Saturnuksen ja Rhean -poika, Neptunuksen ja Pluton veli, Junon veli ja puoliso. Vrt. -"Divum pater atque hominum rex." Jupiter oli alkuansa taivaan ja -ylimmän ilmapiirin hallitsija, joten siis vuodenajat, hyvät ja pahat -säät, olivat hänen mielivallassansa: myöhemmin pidettiin häntä myös -valtiolaitoksen ja perhe-elämän jumalana. Ukonnuolen-kantaja kotka -oli hänelle pyhitetty, samoin myös tammipuu ja Idus-päivä. Roman -kaupungin ja kansan suojelija. Kapitoliumilla Romassa oli hänen -temppelinsä; "feriae Latinae"-niminen juhla vietettiin vuosittain -Albanus-vuorella hänen kunniaksensa. Hänen kunnianimiänsä ovat: -Optimus Maximus, Stator, Feretrius, Capitolinus, Latiaris ja -Diespiter. - -[4] Runoilija tarkoittaa noita seitsemää kumpua, joille Roman -kaupunki oli rakennettu. Ne ovat: Palatinus, Capitolinus, Coelius, -Aventinus, Esquilinus, Viminalis ja Quirinalis. - -[5] Nim. Roman. - -[6] Nim. kaikki ne, jotka Roma oli valtansa alaisiksi laskenut ja -jotka noista "oudoista enteistä" olivat vihiä saaneet. - -[7] Pyrrha oli Epimetheuksen ja Pandoran tytär, Deukalionin -puoliso. -- Runoilija tarkoittaa koko seuraavalla kuvauksella -erästä tarunomaista vedenpaisumusta. Jupiter, näet, oli vihastunut -maailmassa vallitsevaan pahuuteen ja päätti vedenpaisumisella -hävittää koko elinkunnan. Tämä tapahtuikin. Mutta Deukalion ja -Pyrrha kuitenkin pelastuivat. Sitten kysyivät nämä oraakkelilta -neuvoa, miten uusi ihmissuku mahdollisesti voisi syntyä maailmaan. -Tämä vastasi, että heidän piti paiskeleman "rannalla olevia kiviä -taaksensa". He tekivät sen ja nämät muuttuivat ihmisiksi. - -[8] Proteus oli eräs ennustuslahjoilla varustettu merenjumala, joka -kaitsi Neptunuksen ja Amfitriten merikarjaa (s.o. hylkeitä); häntä -kutsuttiin "ambiguus", koska hän voi moninaisesti muutella muotoansa. - -[9] Meri-elävät (s.o. hylkeet). - -[10] Tiberin vesi, samoin kuin sen syrjäjoen Anionkin, on -punakellertävää, joka seuraa siitä maanlaadusta, jonka läpi se -juoksee. -- Tiberin tulvaa pitivät Romalaiset pahaa-ennustavana -enteenä. - -[11] S.o. Tiberin oikeanpuoleinen ranta, vastakohtana "vasemmalle" -(sinistra ripa). Tulva oli nähtävästi niin raju, että kauheat -hyökylaineet syöksyivät poikettain jokeakin, joten siis vasenkin -ranta, jolla suurin ja paras osa Roman kaupunkia sijaitsi, oli -hirveässä vaarassa. - -[12] Runoilija tarkoittaa nähtävästi kuningas Numan palatsia l. -"Regiaa", joka oli Forumin päässä, Palatinus-vuoren juurella. - -[13] Vesta oli Saturnuksen ja Opsin tytär, kotilieden, sovinnon, -turvallisuuden ja koko Roman kansan suojelijatar. Hänen -temppelissänsä, joka oli "Regian" vieressä, paloi pyhä tuli -lakkaamatta; sitä hoitivat "puhtaat neitseet", Vestalit, luvultansa -neljä, sittemmin kuusi; heidän piti olla tässä pyhässä virassa -kolmekymmentä vuotta. - -[14] Nim. Caesarin murhaaja kansalaissotia. - -[15] Ilia on Rhea Sylvian runollinen nimi, koska hänen sukuperänsä -oli alkuansa Iliumista l. Trojasta; Romuluksen ja Remuksen äiti, -joka sodanjumala Marsille synnytti nämät kaksoispojat, vaikka hänen -setänsä Amulius oli hänet Vestan neitsyeksi vihkinyt ja surmannut -hänen veljensä, koska pelkäsi näiden tahi näiden jälkeläisten -anastavan itseltänsä Alba-Longan kuningasruunun, jonka hän, veljensä -Numitorin karkoitettuansa, oli itsellensä riistänyt. Rhea Sylvian -pojat Amulius heitti Tiberiin kuolemaan. Nämä pelastuivat kuitenkin -erään paimen Faustuluksen kautta ja perustivat sittemmin Roman -kaupungin pelastuspaikalle. Itse Rhea Sylvian pani hän vankeuteen -sekä syöksi vihdoin Tiberiin, jossa hän tuli vedenjumalan puolisoksi. -Ilian suku selvenee paraiten seuraavasta taulusta: - - Zeus. - | - Dardanus. - | - Erikthonius. - | - Tros. - | - /-------------------------------^------------------------\ - | | | - Ilos. Assarakus. Ganymedes. - | | - Laomedon. Kapys. - | | - /--------^-------\ | - Tithonus, Priamus. Ankhises. - | | - /------------^------------\ | - Hektor, Paris, Troilus etc. Aeneas. - | - Askanius. - | - -- -- -- - | - Prokas. - | - /------^-------\ - Numitor, Amulius. - | - /-------^------\ - Rhea Sylvia etc. - | - /-----^------\ - Romulus, Remus. - -[16] Nim. toisiansa vastaan. - -[17] Samat kuin Parthialaiset, eräs sotaisa Skythalais-kansa Kaspian -meren eteläpuolella, Romalaisten vaarallisimpia vihollisia, joita -vastaan sotaretkellä v. 53 e.Kr. kaatui Krassus, Itämaiden (Syrian) -maaherra, estäessänsä näitä hyökkäämästä Roman alueelle. - -[18] Nim. kansalaisten kesken. - -[19] Vestan naispapit. - -[20] Koska hän nim. oli kovin vihastunut Romalaisiin Caesarin, -Pontifex-Maximuksen l. Ylipapin, murhan johdosta. - -[21] Jott'eivät ihmiset huomaisi. - -[22] Apollo, Jupiterin ja Latonan poika, Dianan veli, alkup. -valon jumala (Foebus), myöhemmin karjan, teiden ja porttien -suojelija, tautien tuottaja ja parantaja, soitto- ja runotaidon -jumala, Runotarten johtaja, joutsi-ammunnan keksijä ja, -surmattuansa lohikäärme Pythonin, Delfin oraakkelin omistaja. Hänen -päätemppelinsä, Augustuksen rakentama, oli Palatinus-vuorella -Romassa. "Ludi Apollinares", jotka asetettiin toisen Punilaissodan -aikana, vietettiin vuosittain Heinäkuun 5 p:nä hänen kunniaksensa. -Tietäjäksi (augur) kutsuttiin häntä, koska hän huomasi, rankaisi ja -vainosi paheita ja rikoksia. - -[23] Erycina, sulouden ja rakkauden jumalattaren Venuksen -toisintonimi, eräästä Sicilian länsirannalla olevasta Eryx-nimisestä -vuoresta, missä hänellä oli kuuluisa temppeli ynnä samanniminen -kaupunki; Vulkanuksen puoliso ja Kupidon äiti. Hänen rakkaita -seuralaisiansa olivat, paitsi Lempeä (Amor, Kupido), jonka rakastettu -taas oli Sielu (Psyke), myöskin Sulottaret (Gratiat: Aglaja, -Eufrosyne ja Thalia) ja Vuodenajan jumalattaret (Horat: Jupiterin -ja Themiksen tyttäret, Eunomia, Dike ja Irene). Venuksen palvelus -oli yleinen koko Siciliassa, tuli myöhemmin, toisen Punilaissodan -aikana, Romaankin ja kukoisti eritt. J. Caesarin aikana, koska -häntä pidettiin nim. Aeneaan ja koko Julius-suvun kanta-äitinä. -Romassa oli hänellä kaksi temppeliä: toinen Kapitoliumilla, vihitty -tarkoitukseensa v. 216 e.Kr.; toinen Porta-Kallikan edustalla, -vihitty v. 181 e.Kr. Kyprus- ja Kythera-saarilla olivat kuitenkin -hänen päätemppelinsä ja hartaimmat palvelijansa. Taru kertoo hänen -syntyneen merenvaahdosta ja ensi kerran nähneen päivän valon -Kythera-saaren rannikolla. - -[24] Leikki, Leikinjumala. - -[25] Venuksen poika, Lempi, Lemmenjumala. - -[26] Maurilaiset tavallisesti ratsastivat, paitsi jos ratsunsa -sattuivat kaatumaan taistelussa. - -[27] Maja oli vankin Plejadeista, Atiaan ja Plejonen tyttäristä, -joita oli seitsemän. - -[28] S.o. Merkurius, Jupiterin ja Majan poika, alkup. vanha -pelasgilainen maanviljelyksen ja karjanhoidon jumala, jumalain -lähettiläs ja sanansaattaja, viekkauden, sukkeluuden ja -kauppaliikkeen jumala, lyyryn ja kirjainten keksijä, puhetaidon -ja kielten tulkitsija, vainajain sielujen Manalaan saattaja, -voimistelijain ja runoilijain suosija. Vrt. Carm. I, 10. - -[29] Nim. Augustusta, joka oli syntynyt v. 63 e.Kr. ja oli siis -silloin nuorukainen s.o. 34 vuoden vanha. - -[30] S.o. Roman kansan. - -[31] Palattuansa Itämailta vietti Augustus v. 29 e. Kr. kolme suurta, -triumfia l. voittojuhlaa, nim.: Pannonian ja Dalmatian, Makedonian ja -Aktiumin tappelun sekä Egyptin ja Kleopatran voittamisen muistoksi. - -[32] Kunnianimen "princeps" sai Augustus v. 28 e.Kr., "augustus" -v. 27 e.Kr., ja "pater patriae" v. 2 e.Kr., siis tässä kohdin -liian aikaiseen Augustukselle omistetut, ell'ei niitä soviteta -Merkuriukselle. - -[33] Samat kuin Parthialaiset. Vrt. sam. run. ed. - - - - - -3 Laulu. (Laivalle, jolla Vergilius matkusti Athenaan.) - - -[1] P. Vergilius Maro syntyi Andeen kylässä Mantuan läheisyydessä -v. 70 e.Kr. Etevä runoilija, Augustuksen ja Maecenaan hyvä ystävä. -Hän matkusti, luultavasti v. 22 e.Kr. (keväällä v. 19 e.Kr.?), -Kreikkaan siellä miedommassa ilman-alassa hoitamaan terveyttänsä ja -lopullisesti valmistamaan Aeneis-runoelmaansa; palausmatkallansa -täältä kuoli hän v. 19 e.Kr. joko Tarentumissa tai Brundusiumissa. -- -Tälle matkalle runoilija tässä laulussa rukoilee jumalain suojelusta, -esittelee niitä vaaroja, jotka merelläkulkijaa uhkaavat, paheksuu -itse purjehtimisen keksijääkin sekä vihdoin niitä rohkeita yrityksiä, -joilla ihmissuku useinkin tyydyttää himojansa. - -[2] S.o. Venus, jota pidettiin myöskin meren ja merikulun -jumalattarena. Vert. Carm. I, 2. - -[3] S.o. Kastor ja Pollux, Spartan kuninkaan Tyndareuksen (toisen -tarun mukaan Jupiterin) ja Ledan pojat, Helenan ja Klytaimnestran -veljet, Dioskureiksi kutsutut, kaksoistähtenä merimiesten oppaina. - -[4] Aeolus, tuulten kuningas ja jumala, joka hallitsi Aeolian -saarella, pohjaiseen Siciliasta. - -[5] Nim. tuulet. - -[6] Oik. Daedaluksen poika, joka asettui asumaan Etelä-Italiaan -(Apuliaan); sitten: luodetuuli, joka oli myötäinen Brundusiumista -Kreikkaan purjehtiville. - -[7] Nim. Vergiliuksen. - -[8] Runoilija kuvailee tässä Vergiliuksen ja hänen omaa keskinäistä -ystävyyttänsä. Vrt. φιλία έστί μία ψφχη έν δυοιν σώμασι. - -[9] Tässä kuvann.: rohkeus ja urhollisuus. - -[10] S.o. pohjatuulia. - -[11] Vrt. Carm. I, 1. - -[12] Sadetähtye, seitsemän tähteä Härkä-sikerön päässä, tarun mukaan -Atiaan ja Aithran tyttäret. Niiden nousua (Toukokuulla) ja laskua -seurasivat myrskyt ja rankkasateet. - -[13] Alkukielessä: "rabiem Noti", Notuksen raivoa s.o. raivoavaa -Notusta. -- Notus on etelätuuli. - -[14] Nyk. Adrian meri. - -[15] Itkemättä, rohkealla mielellä. - -[16] Epeiruksen luoteinen niemi. - -[17] S.o. maata kiertelevä valtameri. - -[18] S.o. Prometheus, Epimetheuksen veli, Deukalionin isä. Hän -varasti ihmiskunnalle tulen taivaasta. Rankaistukseksi tästä kahlehti -Jupiter hänet Kaukasus-vuoreen, jossa korppikotka lakkaamatta repi -hänen jälleen-kasvavaa maksaansa. Tästä kärsimyksestä vapautti hänet -vihdoin Herkules. - -[19] Runoilija kuvailee tässä ihmisten iän tulleen Prometheuksen -rikoksen tähden lyhyemmäksi. - -[20] Daedalus oli kotoisin Athenasta, Ikaruksen isä, muinaisajan -kuuluisa taiteilija. Kretan kuninkaalle Minolle rakensi hän esm. -erään Minotaurus-nimisen hirviön (puoleksi härkä puoleksi ihminen) -talletuspaikaksi niin keinokkaan Labyrintin, että joka kerran sen -sisälle meni, hän ei osannut tulla sieltä ulos. Vihdoin, jouduttuansa -Minon vihoihin, kun hän oli autellut tämän puolisoa ja tytärtä -heidän rakkausseikoissansa, pantiin hän poikinensa vankeuteen, -josta he eivät millään ehdolla päässeet irki. Silloin valmisti hän -itsellensä ynnä pojallensa vahasiivet, niillä pelastaaksensa tuosta -tuskallisesta vankeudesta. Daedalus, joka erään ennen tekemänsä -murhan tähden ei uskaltanut palata isänmaahansa, lensi onnellisesti -Siciliaan, josta sitten myöhemmin tuli Kumaan; mutta Ikarus, joka -lensi liian likelle aurinkoa, sulatti siipensä, putosi Aegaean mereen -ja hukkui. Tämän tapauksen johdosta annettiin Aegaen merelle nimi -"Mare Icarum" eli Ikarian meri ja saarelle, johon hän haudattiin, -"Ikaria". - -[21] Herkules oli Jupiterin ja Alkmenan poika, Dejaneiran puoliso, -kuuluisin kreikkalaisista satu-ajan sankareista, eritt. noista -kahdestatoista urotyöstä, joista Horatius tässä käsittelee -viimeistä, Kerberus-koiran noutamista Manalasta (Akheronista) -Eurystheus-kuninkaalle. Hänen kuolemantautinsa alkuperäisenä syynä -kerrotaan olleen eräs Kentauri Nesson antama, itse Herkuleen tappaman -Lernalais-lohikäärmeen verellä myrkytetty vaate, jonka mustasukkainen -Dejaneira oli antanut hänen yllensä, hänen lähtiessänsä Euboean -saareen uhraamaan Jupiterille, vaikka hän sittemmin itse toimitti -itsellensä lopullisen kuoleman tulen avulla Olympos-vuorella. -Kuoleman jälkeen koroitti hänet Jupiter Olympoksen jumalain joukkoon. -Hän sai siellä puolisoksensa nuoruuden jumalattaren Heben, Jupiterin -tyttären, jumalain juomanlaskijan, ja häntä kunnioitettiin sitten -voimanjumalana ja tavarain suojelijana. - - - - -4 Laulu. (Lucius Sextiukselle) - - -[1] Lucius Sextius oli erään Caesarin murhaajista, Junius Brutuksen, -hyvä ystävä. Myöskin Augustus näkyy häntä suosineen, koska -määräsi hänet konsuliksi sijaansa, kun hän itse v. 23 e.Kr. erosi -siitä virasta. Horatius oli luultavasti tullut tuntemaan tämän -sotaharjoituksissa, ei ainakaan siitä tarkemmin tiedetä. -- Muuten -runoilija tässä runossansa muistuttaa elämän lyhyyttä ja kehoittaa -käyttämään hyväksensä kaikkia mahdollisuuksia, niin kauan kun siihen -on tilaisuutta. - -[2] S.o. länsituulen, joka puhaltaa lauhkeasti kevään alussa. - -[3] Nim. talvikorjusta merelle. - -[4] Vrt. Carm. I, 2 ja 3. - -[5] S.o. Kuutar, tarun mukaan Latonan tytär, Sol'in (auringonjumalan -Apollon) sisar. - -[6] S.o. Sulottaret (Aglaja, Eufrosyne. Tralia), tarun mukaan -Jupiterin ja Eurynomen tyttäret. Nämät, samoin kuin Nymfatkin, olivat -Venuksen seuralaisia. Vrt. Carm. I, 1,2. - -[7] Vulkanus, Jupiterin ja Junon poika, Venuksen puoliso, -tulenjumala, metallinvalmistustaidon keksijä. Pajanansa käytti hän -tulivuoria (eritt. Aetnaa) ja työntekijöinä Kyklopseja. - -[8] Kyklopsit olivat tarun mukaan eräs yksisilmäinen, la'iton, raaka -paimenkansa Siciliassa, mainio sepäntöissä ja muurein rakentamisessa. - -[9] Nim. voiteista. - -[10] Faunus oli tarunaikainen Latiumin kuningas, Saturnuksen -pojanpoika, useiden vanhain heimokuntain, hyväin tapain, -maanviljelyksen ja karjanhoidon perustaja. Kuoltuansa palveltiin -häntä hyvänä henkenä, joka teki hedelmälliseksi maan, karjan ja -ihmiset, vieläpä ennusjumalanakin. Myöhemmin ajateltiin Faunus ja -Arkadialaisten (Evander) metsä- ja paimenjumala (Luperkus) samaksi -olennoksi. Vrt. Carm. I, 17. - -[11] S.o. Vainajain sielut, Manalan haahmut. - -[12] Pluto oli Manalan jumala, Jupiterin ja Neptunuksen veli, -Proserpinan puoliso, jonka hän ryösti tämän äidiltä Cereeltä. -Vähän-Asian Plutonia-maisemalla oli hänen kuuluisa temppelinsä. -Uomassa oli eräs maanalainen holvi, josta luultiin tien menevän -Pluton asunnoille; se avattiin kolmesti vuodessa, ja niitä päiviä -pidettiin aina onnettomuutta tuottavina. - - - - -5 Laulu. (Pyrrhalle) - - -[1] Eräs Horatiuksen lemmittyinen, jolle hän tekaisee tässä runoll. -Pyrrha-nimen. Päästyänsä erilleen tämän uskottoman rakastajattarensa -pauloista, julkaisee runoilija tässä hänen huonot puolensa sekä -samalla surkuttelee sitä, joka mahdollisesti, kuten hän itsekin -ennen, kietoutuu hänen pauloihinsa. - -[2] Alkukiel: "gracilis" = "tener". - -[3] Alkukiel: "grato sub antro", ihanassa, hupaisessa luolassa. - -[4] Alkukielessä: "religas", sidot ylös, törhöttelet. - -[5] Nim. loukattua uskollisuuttasi s.o. uskottomuuttasi. - -[6] Nim. muista kosijoista. - -[7] S.o. uskottomuudesta. - -[8] Nim. temppelin. - -[9] S.o. pyhittäneen. - -[10] Haaksirikosta pelastuneet ripustivat onnellisen pelastuksensa -johdosta jonkun muistomerkin Neptunuksen temppeliin. Muistellen -tätä vanhaa tapaa, kuvaa runoilija onnellisesti päässeensä -rakkauden-haaksirikosta, mitä Pyrrhaan tulee. -- Neptunus oli -meren ja muiden vesien jumala, Saturnuksen poika, Jupiterin veli, -Amfitriten puoliso. Marskentällä Romassa oli hänellä mainio temppeli. - - - - -6 Laulu. (Vispanius Agrippalle) - - -[1] M. Vipsanius Agrippa, Augustuksen vävy, etevä sotapäällikkö. -Runoilija ei sano kyllin voivansa ylistellä Agrippan toimia ja -ansioita, koska hänellä ei muka ole Homeruksen kykyä, mutta -kuitenkin sattuvat hänen sanansa niin luonnistumaan, että tämä oodi -on runoilijan mitä onnistuneimpia kappaleita. -- Laulu on tehty -nähtävästi vv. 27-25 välillä e.Kr. - -[2] Lucius Varius Rufus, etevä runoilija, Augustuksen, Maecenaan, -Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä. Hänen ynnä Plotius Tukkan -toimesta julaistiin Vergiliuksen Aeneis-runoelma vasta tekijän -kuoleman jälkeen. - -[3] S.o. homerolainen, koska Homerus, niinkuin useammat väittävät, -oli kotoisin Smyrnasta Vähän-Asian Maeonia- (Lydia-) nimisestä -maakunnasta. Vrt. säkeet: - - Έπτά πολεις διερίζουσι περί ρίζαν ´Ομήρου: - Σμυρνα, Πόδος, Κολοφών, Σαλαμίν,´Ιος, ´Άργος, ´Άϑήναι. - -[4] S.o. runoilija. - -[5] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin -veli. Hänen ja Thetiksen poika oli Akhilles (Peleidi), jonka vihaa -kuvaamalla Homeruksen Iliadi alkaa, jota runoilija tässä juuri -tarkoittaakin. - -[6] S.o. Odysseus, Ithakan kuningas, Laërteen poika, Penelopen -puoliso, Telemakhuksen ja Telegonuksen (Kirkestä synt.) isä. -Runoilija tarkoittaa tässä Homeruksen Odysseiaa, jossa kerrotaan -hänen harharetkistänsä ja paluumatkastansa Trojan sodasta. - -[7] Pelops oli Frygian kuningas, josta, Kreikkaan paenneena, -Peloponnesus nimensä sai. Täällä hankki hän viekkaudella -puolisoksensa Eliksen kuninkaan Oenomauksen tyttären Hippodameian -ja sai hänen valtakuntansa. Hänen jälkeläisensä harjoittelivat -sukurutsautta ja omaistensa murhaa, joten suku joutui kauhean maineen -ja kovan kirouksen alaiseksi, kunnes sen pelasti siitä vihdoin -Orestes, hankittuansa takaisin sisarensa Ifigeneian, joka oli -Tauriissa irstaan Dianan naispappina. Pelopsin suku selviää parhaiten -seuraavasta sukutaulusta. - - Tantalus. - | - Pelops. - | - /---------------^--------------\ - | | - Atreus. Thyestes - | | - /--------^---------\ | - Agamemnon, Menelaus. Aigisthus - | - /------------^-------------\ - Ifigeneia, Elektra, Orestes - -[8] Musa oli laulannon ja soitannon jumalatar, siitä: Runotar ylim. - -[9] Nim. Agrippan. - -[10] Mars oli Romutuksen ja Remuksen isä ynnä koko Roman kansan -kanta-isä, sodan ja tappeluin, maanviljelyksen, paimenten ja -tietäjäin jumala. Romassa oli hänellä kuuluisa temppeli, jossa -Salilaispapit säilyttivät erästä pyhää, taivaasta pudonnutta -kilpeä (aegis). Marskentällä oli hänen uhrialttarinsa. Maalisk. 1 -p:nä vietettiin hänen kunniaksensa juhla, jolloin aseisin puetut -Marsin papit, laulaen ja tanssien, juhlasaatossa kulkivat läpi -kaupungin. Hänen sisarenansa pidettiin Bellonaa, jonka temppelissä -(Marskentällä) senaatti päätti triumfeista ja otti vastaan -ulkomaalaisia lähettiläitä. Athenassa oli hänellä pyhä kukkula -(Areiopagos), jossa istui valtiolaitosta ja hengen-asioita valvova -korkein virkakunta. - -[11] Meriones oli Idomeneuksen vaunuin-ajaja, eräs Trojan sodan -sankareita, kotoisin Kretasta. - -[12] Pallas Athene (Kreikkalaisten Minerva), aseellisena syntynyt -Jupiterin päästä, alk. loistavan taivaan ja kirkkaan taivassinen -jumalatar; sitten viisauden, tieteiden ja taiteiden jumalatar, -huilun, kutomisen ja auran keksijätär ja siten maanviljelyksen -edistäjätär; kaupunkein ja yhteiskuntalaitosten suojelijatar, -sodan ja taistelujen ohjaajatar. Hänen kuvaansa (Palladium), jonka -Aeneas, kuten taru kertoo, toi mukanansa Italiaan, säilytettiin -Vestan temppelissä. Minervan kunniaksi olivat myös nuot kuuluisat -"Quinquatrus"-juhlat, joita vietettiin 5 päivää Maalis- ja 3 päivää -Kesäkuulla. Öljypuu ja tarhapöllö olivat hänelle pyhitetyt. - -[13] Diomedes, Aetolian kuninkaan Tydeuksen poika (Tydides), Aigoksen -kuninkaan Adrastuksen vallanperijä, Arpi-nimisen Italian kaupungin -perustaja, eräs Trojan sodan sankareita. - - - - -7 Laulu. (Munatius Plankukselle) - - -[1] Munatius Plankus, Ciceron ja Caesarin hyvä ystävä, oli kovin -horjuvainen mielipiteiltänsä, kuului jonkun aikaa Caesarin murhan -jälkeen tasavaltalaisiin, meni sitten Antoniuksen ja vihdoin -Oktavianuksen puolelle, saavutti hänen suosionsa ja pääsi sensoriksi -v. 22 e.Kr. Vihdoin pälkähti hänen päähänsä muuttaa Italiasta pois -Kreikkaan asumaan. Estääksensä tätä hänen tuumaansa, näkyy runoilija -ryhtyneen tämän laulun tekoon, osoittaaksensa hänelle, ett'ei ihmisen -koskaan pidä lähteä "kultaveitsellä hopeata leikkaamaan". - -[2] Rhodus, eräs saari Vähän-Asian rannalla, samannimisine -kaupunkeinensa, jonka asukkaat olivat kuuluisat kaupastansa ja -kaunopuheliaisuudestansa. - -[3] Mytilena oli Lesbos-saaren pääkaupunki, tunnettu -luonnonihanuudestansa ja kauniista rakennuslaadustansa. - -[4] Efesus, eräs Jonian kaupunki, kuuluisa kauniista asemastansa. -Siellä oli mainio Dianan temppeli. - -[5] Korinthus sijaitsee Peloponnesuksen kannaksella, Korinthuksen ja -Saronin lahden välillä, ihanalla paikalla. - -[6] Bakkhus, Jupiterin ja Semelen poika, Ariadnen puoliso, viinin, -juomingin ja innokasten runoilijainkin jumala. Romassa vietettiin -hänen kunniaksensa joka kolmas vuosi, sittemmin tiheämminkin, öisiä -irstaita juhlia (Bacchanalia), jotka vihdoin v. 186 e.Kr. peräti -kiellettiin. - -[7] Theba oli "seitsenporttinen Boeotian kaupunki". Sen linnan -perustajaksi sanoo taru foenikialaisen Kadmuksen, jonka tytär, -Semele, oli Bakkhuksen äiti. Kuulu Bakkhuksen palveluksesta, -Pindaruksen syntymäpaikka. - -[8] Vrt. Carm. I, 2. - -[9] Delfi, eräs kaupunki Fokis-maakunnassa, Parnassus-vuoren -juurella, jossa oli Apollon kuuluisa oraakkeli. - -[10] Tempe-laakso on Peneus-joen varrella, Olympos- ja Ossa-vuorten -välillä, tunnettu ihanuudestansa. - -[11] S.o. Athenaa, johon hän, tarun mukaan, istutti öljypuita. - -[12] Juno oli Argoksen suojelijatar, Saturnuksen ja Rhean tytär, -Jupiterin sisar ja puoliso, avioliiton suojelijatar. - -[13] Argolis-maakunnan pääkaupunki, tunnettu mainioista hevosistansa -ja niiden hoidosta. - -[14] Mykena, eräs kaupunki Argolis-maakunnassa, sen kuningas oli -Agamemnon. - -[15] Lakonian pääkaupunki (Sparta), tunnettu la'eistansa ja -valtiojärjestyksestänsä. - -[16] Larissa, eräs Thessalian kaupunki, jossa Akhilleen isä Peleus -oli kuninkaana. - -[17] Löytyi eräs rikinsekainen lähde Tibur-kaupungin luona -Latiumissa, jossa Tiburin suojelijattaren, tuon ennustelevan Albunean -(Sibyllan) luultiin asuvan. Täällä oli hänelle pyhitetty luola, -lehto, temppeli ja oraakkeli. - -[18] Anio, eräs Tiberin lisäjoki. Vrt. Carm. I, 2. - -[19] Tiburnus oli Argoksen kuninkaan Amflarauksen poika, Tiburin -perustaja. Hänellä, samoin kuin Sibyllallakin, oli Tiburin -läheisyydessä pyhä lehto. - -[20] Vrt. Carm. I, 3. - -[21] S.o. Plankuksen maatalo Tiburin läheisyydessä. - -[22] Teuker oli Salamiksen kuninkaan Telamonin poika, Ajaxin veli. -Molemmat veljet olivat isältänsä saaneet luvan lähteä Trojan sotaan -ainoastaan sillä ehdolla, että he yhdessä jälleen palaisivat. -Kuitenkin palasi Teuker yksinänsä. Silloin vihastui Telamon ja ajoi -hänet maanpakoon. Apollon johdolla läksi Teuker sitten hakemaan -itsellensä uutta isänmaata ja sai Sidonin kuninkaalta Belukselta -sellaiseksi Kyprus-saaren. - -[23] Poppeli oli pyhitetty Herkuleelle, jota palveltiin matkustajain -suojelijana. Vrt. Carm. I, 3. - -[24] S.o. Onnetar. - - - - -8 Laulu. (Lydialle) - - -[1] Lydia oli Horatiuksen entinen lemmittyinen. Tämä oli taas -kietonut erään nuorukaisen pauloihinsa, jonka johdosta Horatius tässä -ilmaisee paheksumisensa. - -[2] S.o. Marskenttää. - -[3] Tässä tarkoitetaan ratsastusharjoituksia. - -[4] Sudenhampaan tapaisilla piikeillä varustetut. - -[5] Nim. uimalla. - -[6] Vrt. Carm. I, 2. - -[7] Kilpailijat voitelivat itsensä aina ennen kilpailemistansa -öljyllä. - -[8] S.o. Akhilleen, jonka Thetis, tytön pukuun puettuna, vei -Lykomedes-kuninkaan luokse Skyros-saareen, jottei hän ottaisi -osaa Trojan sotaan ja saisi siellä surmaansa. Mutta Kalkhas oli -ennustanut, ettei Trojaa voitaisi valloittaa ilman Akhillesta. -Silloin Odysseus puki itsensä kauppamieheksi, meni Lykomedeen hoviin -ja löysi hänet kuninkaan tytärten seurasta sekä houkutteli hänet -lähtemään sotaan. - -[9] Lykialaiset, joita johtivat Sarpedon ja Glaukus, olivat -Trojalaisten liittolaisia. - - - - -9 Laulu. (Thaliarkhukselle) - - -[1] Runo ei näytä tarkoittavan ketään määrättyä henkilöä; nimi -"Thaliarkhus" on tekaistu tähän tarpeesen. -- Runoilija kehoittaa -heittämään kaikki tulevaisuuden huolet selkänsä taakse ja nauttimaan -niitä mukavuuksia, joita nykyinen aika tarjoo. - -[2] Sorakte, eräs Etrurian vuoria, Tiberin läheisyydessä, pohjaiseen -Romasta. Sen huipulla pysyy usein kesälläkin lumi sulamatta; mutta, -kummallista kyllä, rinteillä kumpuilee kuumia lähteitä. Koko vuori -oli Apollolle pyhitetty ja siellä oli hänellä kuuluisa temppeli. -Vuoren juurella oli Feroman, kasvullisuuden ja vapautettuin orjain -suojelijattaren, pyhä paikka. - -[3] Alk.: "laborantes", työksentelevät, sälytetyt, nuokkuvat. - -[4] Alk.: "constiterint", (consisto) perf., seisoa törröittää, -jäätyä, jähmettyä. - -[5] Alk.: "acuto", terävä, pureva, kova. - -[6] Siis jokseenkin hyvää. - -[7] Romalaisilla oli tapana miedontaa viiniä vedellä tahi lumella. - -[8] Kun viiniä piti säilytettämän kauemman aikaa, pantiin se -savi-astiaan (amphora), sen suuhun savitulppa, joka silattiin -pi'illä, savella tai kipsillä. Astian kylkeen oli kirjoitettu viinin -laji, valmistusvuosi, astian suuruus ja valmistajan nimi. Tästä -kaadettiin sitä sitten pienempiin astioihin (diota), joissa tuotiin -juotavaksi. - -[9] Nim. halveksi (so. sperne). - -[10] S.o. nuorena ollessasi. - -[11] S.o. Marskenttää, Marsille pyhitettyä kenttää Tiberin varrella, -jolla, paitsi kansankokouksia, pidettiin julkisia leikkejä, -harjoituksia, huvituksia y.m. - -[12] S.o. nuorison vapaita leikkijä seurustelupaikkoja; niitä oli -tavall. temppelein ja julkisten rakennusten edustalla. - -[13] Alkukielessä: "proditor", subst.; tässä adjekt. käytettynä: -"ilmoittava". - - - - -10 Laulu. (Merkuriukselle) - - -[1] Merkurius, Kreikkalaisten Hermes (Έρμής), oli vanha -pelasgilainen jumala, tarun mukaan: Jupiterin ja Atlaan tyttären -Majan poika (nepos Atlantis), jumalain sanansaattaja, kaupan ja -kanssakäynnin, puhetaidon ja voimistelun jumala, lyyryn keksijä, -teitten suojelija, vainajain sielujen Manalaan johdattaja. -- Tässä -laulussa ylistelee runoilija Merkuriuksen suuria ansioita ihmiskuntaa -kohtaan. - -[2] Siitä nimi: Έρμής λόγιος. - -[3] S.o. paikka, jossa taistelu-, voimistelu- y.m. harjoituksia -pidettiin. Sen johtajana pidettiin Merkuriusta; siitä nimi: -Έρμής αγώνιος. - -[4] S.o. ensimmäisten, vanhimpien. - -[5] Sentähden: Έρμής διάκτορος. - -[6] Siitä nimi: Έρμής μουσικός. - -[7] Hän oli sukkeluuden, viekkauden ja varkaudenkin suosija; siitä -nimet: Έρμής εριουνιος, δόλιος, κλέπτης. - -[8] Nim. kätkeä ("condere jocoso furto"). - -[9] Tarun mukaan Hermes oli varastanut Apollon härät (toisten mukaan -jumalain yhteiset, joita Apollo vaan paimenteli) heti synnyttyänsä; -kun sitten Apollo vaati niitä takaisin ja uhkaili rankaista pientä -varkahaista, varasti tämä vielä hänen viinensäkin, jonkatähden juuri -Apollon täytyi nauraa hänen sukkeluuttansa, vieläpä lahjoitti hänelle -Apollo tämän sukkeluutensa palkinnoksi ennustussauvankin. - -[10] S.o. Agamemnon ja Menelaus. - -[11] Priamus oli Trojan kuningas, Hekuban puoliso. Vrt. Carm. 1, 2 -(sukutaulu). - -[12] Siitä nimi: Έρμής φυχοτομπός, φυχαγωγός, ταμίας τών φυχών. - -[13] S.o. henki- l. haahmulaumaa. - - - - -11 Laulu. (Leukonoë'lle) - - -[1] Runoilija kieltää erästä tarkemmin tuntematonta Leukonoë-nimistä -naista tiedustelemasta tulevan ajan tapauksia ja käskee hänen -jättämään kaikki huolet sekä nauttimaan hyväksensä sitä, niitä -käsillä-oleva aika tarjoaa. - -[2] S.o. tähtitiedettä, -- Babylon oli nim. itämaisen tähtitieteen -ja tähtitaikauden pesäpaikka. Romassa pidettiin itämaalaista -ennustustaitoa erittäin suuressa arvossa. - -[3] Alkukielessä: "pumicibus", pro: "saxis" vastassa-olevia kallioita -j.n.e. - -[4] Viini puhdistettiin pienireikäisellä metallisiivilällä, johon -pantiin jäätä, jotta viini jäähtyi ja sen maku miedontui. - -[5] Alk.: "fugerit", 2 fut., ilmoittaa sitä suurta nopeutta, jolla -aika kuluu. - - - - -12 Laulu. (Caesar Augustukselle) - - -[1] Runoilijan tarkoitus on tällä laululla ikuisuuttaa Augustusta -sekä hänen sisarensa poikaa Marcellusta, vaikka hän teeskentelee -laulavansa jumalista ja muinaisajan sankareista. -- Toiset arvelevat -runon tehdyksi v. 29 e.Kr., jolloin Augustus voittajana palasi -Itämailta; toiset taas v. 24 e.Kr., jolloin hän palasi Hispaniasta ja -sai senaatilta rajattoman vallan. - -[2] Klio oli historianjumalatar; tässä: Runotar yleensä. - -[3] Helikon oli Apollolle ja Runottarille pyhitetty vuori Boeotiassa. - -[4] Pindus, Thessalian ja Epeiruksen välinen vuori, eräs Runotarten -olinpaikkoja. - -[5] Haemus, Thrakian päävuori, samoin kuin edellisetkin, Runottarille -pyhitetty. -- Muuten olivat Thrakialaiset kuuluisat erinomaisesta -runollisuudestansa ja sieltä olivat kotoisin Kreikan vanhimmat -laulajat: Orfeus, Linus, Musaeus ja Thamyris. - -[6] Orfeus oli Kalliopen ja Apollon t. Oiagruksen poika, Eurydiken -puoliso. Orfeuksen sävelien liikuttavaa vaikutusta kuvaa sattuvasti -seuraava runonpätkä: - - "Voimin sai jumalain pyhä Orfeus ihmiset, metsäin - Kiertäjät, hylkäämään pois murhan, raa'an elämänsä; - Siks' sanotaan: hän tuimat tiikerit, leijonat ohjaa. - Amfionkin -- sanotaan -- joka laittoi Tebelle linnan, - Heltymähän kivet sai sävelin kitaransa ja heitä - Miellyttäin, mihin tahtoi, vei." - -Orfeus muuten vastaa Kreikkalaisten lauluissa täydellisesti meidän -Väinämöistä, jonka sävelien vaikutuksesta niinikään: - - "Vuoret loukkui, paaet paukkui, - Kaikki kalliot tärähti, - Kivet laikkui lainehilla, - Somerot vesillä souti, - Petäjät piti iloa, - Kannot hyppi kankahilla." - -[7] Hänen (Orfeuksen) äitinsä oli sankarirunouden jumalatar; siitä: -ylim. Runotar. - -[8] S.o. vahvempia ja kovajuurisempia puita, siis sopiva vertauskuva. - -[9] Jupiterin. Ks. Carm I, 2. - -[10] Vastakohtana maalle ja merelle. - -[11] Oik.: toinen järjestyksessä, "lähes samanlainen". - -[12] Pallas Athene (Kreikkalaisten Minerva). Vrt. Carm. I, 6, 7. - -[13] Liber oli alkup. muinais-italialainen siittämisen ja -istuttamisen jumala, sittemmin sama kuin Bakkhus. Viinipuut ja --köynnökset olivat hänelle pyhitetyt. Vrt. Carm. I, 7. - -[14] Diana (Kreikkalaisten Artemis), Jupiterin ja Latonan tytär, -Apollon sisar, metsästyksen jumalatar (kuvattu joutsella ja viinellä -varustetuksi), neitsetten ja synnyttäjättärien suojelijatar (Lucina), -kuun (Luna) ja yöllisten noitavehkeiden ihailijatar. Tauriissa -palveltiin häntä raa'oilla ihmisuhreilla (Ifigeneia naispappina); -Efesuksessa oli hänellä kuuluisa temppeli, samoin myös Romassa -Aventinus-vuorella (Servius Tulliuksen aikana vihitty). Dianan juhlaa -vietettiin Elokuun 13 päivänä; tässä juhlassa ylhäiset neitoset -toimittivat juhlallisia tansseja hänen kunniaksensa. - -[15] Vrt. Carm. I, 2. - -[16] S.o. Herkuleesta. - -[17] Vrt. Carm. I, 3. - -[18] Alkukielessä: "hunc",nim. Kastor; "illum", nim. Pollux. - -[19] Nim. Dioskurit s.o. Kastor ja Pollux. - -[20] Romulus, Numa Pompilius ja Tarkvinius Superbus, kaikki Roman -kuninkaita. - -[21] S.o. nuoremman (Uticencis), vanhemman pojanpojan pojan, Caesarin -vastustajan, joka Thapsuksen tappelun jälkeen lopetti itsensä -Utikassa. - -[22] Regulus oli eräs romal. konsuli, joka voitti Punilaiset -Eknomus-niemen luona v. 256 e.Kr. - -[23] Nämä Skaurukset olivat vanhaa patricisukua. Tässä tarkoitetaan -L. Aemilius Skaurusta, joka oli konsulina v. 116 e.Kr. ja tunnettu -taitavaksi valtiomieheksi. - -[24] L. Aemilius Paulus, mainio romal. sotapäällikkö, kaatui v. 216 -e.Kr. tuossa kuuluisassa Kannan tappelussa (Hannibalia vastaan), -jossa 70,000 Romalaista kaatui. - -[25] S.o. Hannibalin. - -[26] Hänen täysi nimensä on K. Fabricius Luscinus. - -[27] Muinais-Romalaiset käyttivät pitkää tukkaa ja partaa; vasta v. -300 e.Kr., jolloin ensimmäiset parturit tulivat Siciliasta Romaan, -ruvettiin niitä leikkaamaan. - -[28] S.o. M. Kurius Dentatus, joka v. 275 e.Kr. voitti Epeiruksen -kuninkaan Pyrrhuksen Beneventumin luona. - -[29] S.o. M. Kurius Kamillus, diktaattori, Vejin valloittaja (v. 396 -e.Kr.), Roman pelastaja Gallialaisten orjuudesta. - -[30] Alk.: "aptus lar", "riittävä, ulottuva omaisuus". - -[31] S.o. M. Klaudius Marcellus, konsuli ("Roman miekka"), joka -voitti Hannibalin Nolan luona v. 215 e.Kr. ja valloitti Syrakusan v. -212 e.Kr.; tarkoittaa tässä nähtävästi myöskin nuorempaa Marcellusta, -Augustuksen sisarenpoikaa. - -[32] Runoilija tarkoittaa luultavasti erästä pyrstötähteä, joka -näkyi Romassa heti Caesarin murhan jälkeen ja jossa kansa kuvitteli -nähneensä jumaloitun Caesarin. - -[33] Vrt. Carm. I, 2. - -[34] Alk. gent. objectivus. - -[35] Ajatus on: Hallitkoon Jupiter taivaassa ja Caesar (Augustus) -maailmassa. - -[36] Alk.: "Latio" s.o. "Imperio Romano". - -[37] Vrt. Carm. I, 2. - -[38] Kansakunta Itä-Aasiassa, kuuluisa silkkikankaistansa. - -[39] Vrt. Carm. I, 3. Jumalain asunpaikka. - -[40] Romalaiset luulivat salaman iskevän ainoastaan sellaisiin -paikkoihin, jotka murhalla ja veren vuodatuksella olivat saastutetut. -Pappien (fratres arvales) toimena oli pyhittää jälleen tällaiset -saastaiset paikat. - - - - -13 Laulu. (Lydialle) - - -[1] Lydia oli Horatiuksen entinen lemmittyinen. Sentähden runoilija -koettaa tässä nostaa eripuraisuutta hänen ja hänen toisen lemmittynsä -Telefuksen välille ja tulla itse jälleen Lydian suosioon. Lopuksi -ylistää hän onnellisiksi niitä, jotka ovat toisillensa uskollisia -aina kuolemaan saakka. - -[2] Alk.: "bile" = "bili". - -[3] Nim. rakkaudesta. - -[4] Nim. Telefuksen ja sinun välillä. - -[5] S.o. Telefus. - -[6] Alkukielessä: "speres perpetuum", lisäksi ajateltava: "eum -futurum esse". - -[7] S.o. Jumalain juomaa. -- Runoilijat kuvaavat nektarin kymmenen -kertaa makeammaksi kuin hunajan, ja kun suutelon sanotaan olevan -viides osa nektaria, niin täytyy sen olla kahdesti niin makean kuin -hunajan. - -[8] Nim. rakkauden. - - - - -14 Laulu. (Valtiolle) - - -[1] Horatius vertaa Roman valtion rappeutuneesen laivaan ja kieltää -sitä enää sisällisiin rauhattomuuksiin ryhtymästä, koska niiden -johdosta pian voisi tulla valtiolle perikato. Koko tämä laulu on -nähtävästi mukailua siitä puheesta, jonka Maecenas piti senaatissa v. -29 e.Kr., jolloin Oktavianus oli tahtovanansa luopua hallituksesta. - -[2] Alk.: "gemant", konj. riippuu sanoista "vides ut". - -[3] Pontus, eräs Vähän-Aasian maakunta, oli vanhaan aikaan kuuluisa -laivanrakennusaineksistansa. - -[4] Nim. kun oli sota triumvirejä vastaan. - -[5] Kun nim. eräs uusi sota oli puhkeamaisillansa. - -[6] Nim. marmorista, marmorivuorista. - -[7] Tämä saariryhmä on niemekkeittensä ja salakariensa vuoksi -laivakululle erittäin vaarallinen. - - - - -15 Laulu. (Nereuksen ennustus Trojan häviöstä) - - -[1] Toisten mukaan on tämä laulu mukailua erään kreikkalaisen -runoilijan Bakkhylideen (Keoksesta, noin 460 e.Kr.) Trojan hävitystä -käsittelevästä runosta; toiset taas arvelevat Horatiuksen tässä -kuvailevan niitä yleisiä onnettomuuksia, jotka olivat seurauksina -Antoniuksen ja Kleopatran keskinäisistä rakkaussuhteista. - -[2] S.o. Paris, Trojan kuninkaan Priamuksen poika, joka -vierasmatkoillansa ryösti Spartan kuninkaan Menelauksen puolison -Helenan. Tämän tapauksen johdosta sitten syntyi tuo kuuluisa Trojan -sota (1190-1180 e.Kr.), jossa Troja perinpohjin hävitettiin. - -[3] S.o. Trojan laivoilla. -- Trojan läheisyydessä oli nim. eräs -Ida-niminen vuori, jonka mukaan Trojaa usein nimitetään. - -[4] Nim. Trojaa kohden. - -[5] Vrt. Carm. I, 3. - -[6] Νηρευς oli Pontuksen ja Gajan poika, Okeanuksen tyttären -Doriksen puoliso, merenneitojen (Nereidien, 15 luvultansa) isä, -merenjumala, joka kolmikärjellänsä mylleröitsi meret pohjia myöden, -sekä tyyvensi jälleen, sulkemalla tuulet muutamaan luolaan. -- -Herkules-tarussa esiytyy hän ennusjumalana. Kun Herkules tuli -Eridanos-joelle, ilmasivat Zeuksen ja Themiksen nymfit hänelle -Nereuksen olopaikan; sinne meni Herkules ja vangitsi Nereuksen tämän -maatessa, eikä päästänyt vapaaksi, ennenkuin tämä neuvoi hänelle -Hesperidien puutarhan. - -[7] Alkukielessä: "Mala avi", onnettomuutta-ennustavan linnun -seuratessa sinua s.o. pahalla enteellä. - -[8] S.o. luvattoman yhtymisesi. - -[9] Dardanus oli Jupiterin ja Elektran poika Arkadiasta, Trojan -kuningasten kanta-isä. Vrt. Carm. I, 2. - -[10] Vrt. Carm. I, 7, 12. - -[11] Kilpi (aegis) kuului alkuaan Jupiterille, sittemmin myöskin -Pallas Athenelle; tähän oli Medusan pää kuvattu. - -[12] Vrt. Carm. I, 2. - -[13] Gnosus oli vanha Kretan kaupunki, Minon valta-asema, kuuluisa -Labyrintistansa (Carm. I, 3); siitä: ylim. koko Kretan saari, jossa -kasvoi mainion kovia ruokoja, joita käytettiin keihään varsiksi. - -[14] Lokriksen kuninkaan Oileuksen poika, eräs Trojan sodan -sankareita. - -[15] S.o. Ulixesta (Odysseusta), Ithakan kuningasta. - -[16] Pylos-nimisiä kaupunkeja oli kaksi: toinen Messeniassa, jossa -Neleus asui ja toinen Eliksessä, jossa Nestor asui. - -[17] Nestor oli Neleuksen poika, Pyloksen kuningas, viisaudeltansa, -puheliaisuudeltansa ja korkealta iältänsä kuuluisa. - -[18] Salamis on saari, samannimisille pääkaupunkeinensa, vastapäätä -Athenaa. Siellä hallitsi Telamon, jonka poika Teuker rakensi myös -Salamis-nimisen kaupungin Kyprus-saareen. Vrt. Carm. 1, 7. - -[19] Ajaxin veli. Vrt. Carm. I, 7. - -[20] Sthenelus oli Kapaneuksen poika, Diomedeen vaunuin-ajaja. - -[21] Meriones oli eräs Idomeuksen ystävä. - -[22] S.o. Tydeuksen poika, Diomedes. - -[23] Alk.: "tuae" (sc. uxori), substantiivisesti, "lemmityllesi". - -[24] Alkukielessä: "iracunda classis Achillei", Akhilleen vihastunut -laivasto s.o. vihastuneen Akhilleen laivasto. - -[25] S.o. Trojan naisille. - -[26] S.o. kreikkalainen. - -[27] S.o. Trojan. Tämä oli Troas-nimisen Vähän-Asian maakunnan, -Priamuksen valtakunnan pääkaupunki. Vrt. Carm. S. - - - - -16 Laulu. (Ystävättärelle) - - -[1] Tämä runo on kirjoitettu eräälle tarkemmin tuntemattomalle -Horatiuksen ystävättärelle, jota hän ennemmin jollakin herjausrunolla -oli loukannut. Tässä runoilija katuu sitä tekoansa ja pyytää -päästäksensä hänen entiseen suosioonsa jälleen. - -[2] Nim. tehdä (alkukielessä: "ponere"). - -[3] Vrt. Carm. I, 3. - -[4] S.o. Kybelen, erään frygialaisen jumalattaren nimi, johdettu -hänelle pyhitetystä Dindymus-vuoresta, joka on Frygian ja Galatian -rajalla. Sittemmin (Sibyllan kirjain mukaan v. 204 e.Kr.) palveltiin -häntä Romassakin nimellä Ops l. Magna-Mater. Romassa oli hänellä oma -temppelinsä. Megalesia-juhla vietettiin leikeillä ja tansseilla hänen -kunniaksensa. Vrt. Carm. I, 18. - -[5] S.o. Apollo, joka peri tämän nimen Delfin ja sen seudun vanhasta -nimestä, koska hänellä siellä oli mainio oraakkeli. Vrt. Carm. I, 2. - -[6] Vrt. Carm. I, 7, 12. - -[7] S.o. Kybelen papit, jotka viettivät jumalanpalvelustansa -soitoilla ja hurjilla hypyillä. - -[8] Norikum oli Donaun ja Alppein välinen maakunta, kuuluisa -teräksestänsä, josta vanhan ajan paraat miekat tehtiin. - -[9] Vrt. Carm. I, 2. - -[10] Josta hän loi ihmisiä. Taru on muuten lähemmin tuntematon. - -[11] Thyestes oli Pelopsin ja Hippodamejan poika, joka, tarun mukaan, -veljensä Atrouksen toimesta tietämättänsä oli syönyt oman surmatun -poikansa jäseniä. Vrt. Carm. I, 6. - -[12] Nim. hävitettyjen kaupunkien. - - - - -17. Laulu. (Tyndarikselle) - - -[1] Horatius kehoittaa erästä Tyndaris-nimistä, tarkemmin -tuntematonta ystävätärtänsä tulemaan luoksensa viettämään kesän -suloutta hänen maatilallansa Sabinilaisten maassa. - -[2] Eräs karjanhoidon y.m. jumala. Hänen kunniaksensa vietettiin -vuosittain (Helmikuulla) "Luperkalia"- juhla. Palatinus-vuorella oli -hänen pyhitetty luolansa. Hänen puolisonsa oli Fauna, joka niinikään -usein vaihetettiin Opsiin, Kybeleen ja Bona-Deaan. Vrt. Carm. I, 4. - -[3] S.o. eräs vuori Sabinilaisten maassa, lähellä Horatiuksen -maataloa. - -[4] S.o. eräs Zeus- ja Pan-jumalille pyhitetty vuori Arkadiassa. - -[5] S.o. pukin. - -[6] S.o. vuohet. - -[7] S.o. salaisilla l. yksinäisillä paikoilla kasvavia. - -[8] Sudet olivat Marsille pyhitetyt, koska nim. eräs naarassusi oli -imettänyt tämän poikia, Romulusta ja Remusta, Tiberin ruohistossa, -kunnes Faustulus löysi ja korjasi heidät. Vrt. Carm. I, 2. - -[9] Ustika on pieni kukkula Sabinilaisten maassa. - -[10] Alkukielessä: "cornu", abl. separativus. - -[11] S.o. Koirantähti = Sirius. - -[12] Teialainen,tark. Anakreonia, joka oli tunnettu -lempilauluistansa. Hän oli syntyisin Teos-nimisestä Jonian -kaupungista. - -[13] Ikaruksen ja Periboean tytär, Odysseuksen puoliso, Telemakhuksen -äiti. Vrt. Carm. I, 6. - -[14] Kirke oli Helioksen tytär, Aeeteen sisar, mainio -loihtutaidoltansa; pakeni Kolkhiksesta ja asettui Kirkejin kaupungin -luo asumaan. - -[15] Nim. Odysseuksesta. - -[16] Lesbolainen viini oli kuuluisaa miedon makunsa vuoksi. Vrt. -Carm. III, 19. - -[17] Bakkhuksen liikanimi. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[18] Nim. Kyruksen. - -[19] S.o. orja. -- Horatiuksen aikakaudella käytettiin nim. -"Kyrus"-sanaa orjista ja vapautetuista hyvin yleiseen. - -[20] S.o. sinuun. - -[21] S.o. sellaista tekoa ansaitsemattomat. - - - - -18 Laulu. (P. Kvintilius Varukselle) - - -[1] Horatius kehoittaa P. Kvintilius Varusta istuttamaan etupäässä -viinipuita, koska niiden mehu on tehokasta poistamaan huolet ja -murheet, mutta samalla muistuttaa häntä kuitenkin siitä, että -kohtuutta on noudatettava kaikessa viinin nautinnossa. - -[2] Tibur, eräs vanha Latiumin kaupunki. Vrt. Carm. I, 7. - -[3] Erään vanhan tarun mukaan perustivat tuon kuulun ennustajan, -Argoksen kuninkaan Amfiarauksen, joka retkellä "Seitsemän Thebaa -vastaan" suistui surman suuhun, pojat: Katilus, Koras ja Tiburtus -Sikanilaisten maahan erään kaupungin, jota kutsuttiin Tiburtum l. -Tibur. Siis "moenia Catili" sama kuin Tibur. - -[4] Nim. kuin juomalla viiniä. Vrt. Carm. III, 16. - -[5] Vrt. Carm. I, 1. 7, 12. - -[6] Vrt. Carm. I, 2. - -[7] Vrt. Carm. I, 12. - -[8] Kentaurit olivat eräs raaka ratsukansa, asuskeleva Thessalian -vuorimailla (Pelion-vuoren tienoilla). Taru kertoo heidän olleen -Ixionin ja Junon jälkeläisiä, ylipuoleltansa ihmisen, alipuoleltansa -hevosen kaltaisia. - -[9] Lapithit olivat eräs raaka vuorikansa Thessaliassa, Olympos- ja -Pelion-vuorien tienoilla. - -[10] Tarun mukaan eräs kuulu Kentauri, Eurution (Kentaurien -kuningas?) kutsuttiin Lapithien kuninkaan Pirithouksen ja Hippodamian -häihin. Liiallisesta viininjuonnista tulistui Eurution ja tahtoi -itsellensä riistää Pirithouksen morsiamen. Silloin sulhon ystävä -Theseus surmasi hänet. Tästä syntyi sota Kentaurien ja Lapithien -kesken. Vrt. Hom. Odyss. ´Oivoς και Κένταυρον, άγακλυτον Ευρυτίωνα, -όασ επί μεγάρω μεγαϑυμου Πειριϑόοιο, ες Λαπίϑας ελϑονϑ', ό δ´ επί -φρένας όασεν οΐνω μαινουενος κακ´ ερεξε δoμov κατα Πειριϑόοιο etc. - -[11] Sithonilaiset olivat eräs kansakunta Thrakiassa, saanut nimensä -Neptunuksen ja Ossan pojasta (Sithon), joka oli kuninkaana Thrakian -Khersonesuksessa. Muuten olivat ylimalkaan Thrakialaiset kuulut -viininjuonnistansa ja usein sentähden syntyneistä keskinäisistä -kahakoistansa. Vrt. Carm. 1, 27: "natis in usum laetitae scyphis -pugnare Thracum est." - -[12] Alkukielessä: "non levis", litotes, kova, ankara. - -[13] S.o. Bakkhuksen nimitys, tulee sanasta "euhoe", jota -Bakkhus-juhlia viettävät käyttivät huudahduksissansa. Vrt. Carm. I, -1, 7, 12. - -[14] Bakkhuksen nimitys, tulee siitä vaatteuksesta (Βασσαρα), jota -käytettiin Bakkhus-juhlissa l. Orgioissa. - -[15] Tarkoittaa niitä, varsinkin viiniköynnöksen ja muratin lehdillä -peitettyjä salaisuuksia, joita ainoastaan Bakkhus-juhlissa ilmaistiin. - -[16] S.o. Kybelen (Rhean) palvelukseen kuuluvalla torvella, jota -sittemmin oli ruvettu Bakkhus-juhlissakin käyttämään. Kybelellä oli -pyhitetty Berekyntus-vuori Frygiassa. Vrt. Carm. I, 16. - -[17] Näitä rämistettiin Orgioissa l. Bakkhus-juhlissa. - - - - -19 Laulu. (Glykeralle) - - -[1] Horatius näyttää silmittömästi rakastuneen erääsen naiseen, -jolle hän tekaisee oikein lempeä-käsittävän nimenkin kreikkalaisesta -sanasta γλυκερός, makea, suloinen, rakas; koettaa sitten edistää -aikeitansa uhraamalla lemmen suosijattarelle Venukselle. -- Laulu -näyttää tehdyn joko v. 25 tahi 24 e.Kr. - -[2] S.o. Venus. Vrt. Carm. I, 2. - -[3] S.o. Bakkhus. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[4] Tässä personoittuna (Licentia, Ύβρις), Venuksen seuralaisena. - -[5] Paros on eräs Kykladein saaria, kuulu marmorista. - -[6] Vrt. Carm. I, 1, 2. - -[7] Pohjoiset paimentolais-kansat Europassa ja Asiassa, -Mustastamerestä itäänpäin. - -[8] Vrt. Carm. I, 2. - -[9] Nim. alttarin pystyttämistä varten Venukselle. - -[10] Nim. Venukselle. -- Venus-uhria muuten ei välttämättömästi -tarvinnut teurastaa alttarilla, vaan sai se tapahtua jossakin muualla. - -[11] Nim. Venus (eikä Glykera). - - - - -20 Laulu. (Cilnius Maecenaalle) - - -[1] Horatius ilmoittaa ystävällensä Maecenaalle, joka nähtävästi -oli luvannut käydä vieraisilla hänen luonansa, ett'ei hänellä ole -tarjottavana muuta kuin Sabinilais-viiniä, vaan että silläkin on -suuri arvo, verraten siihen juhlaan, joksi se on valmistettu. - -[2] Nim. minun luonani, Sabinilais-talossani. - -[3] Tämä on tunnettu miedosta, suloisesta maustansa; se kuului -neljännen luokan viineihin ja kasvoi Sabinilais-vuorilla. - -[4] Runoilija huomauttaa, että hän itse oli valmistanut tämän viinin, -eivätkä orjat, joitten tehtäviin viininvalmistus oikeastaan kuului. -Vrt. Carm. I, 9, 11. - -[5] Nim. Pompejuksen teaatterissa, vastapäätä Janikulusta ja -Vatikanusta. - -[6] Toiset arvelevat tämän tapahtuneen v. 29 e.Kr. silloin kun -Augustus koroitti hänet ritarisäätyyn; toiset taas silloin, kun hän -(Maecenas), pitemmän aikaa sairastettuansa, ensikerran julkisesti -esiytyi teaatterissa. - -[7] S.o. Tiberin. - -[8] Caekubum on paras Italian viinilajeista, kasvaa Amyklan luona -Pohjois-Latiumissa. - -[9] Kales-viini kuuluu alempiin viinilajeihin, kasvaa Kales-kaupungin -luona Kampaniassa. - -[10] Falernus-viini kuuluu toiseen arvoluokkaan, kasvaa -Falernus-alueella Kampaniassa. - -[11] Formian viini kuuluu kolmanteen arvoluokkaan, kasvaa Formian -kaupungin luona Etelä-Latiumissa. - - - - -21 Laulu. (Dianalle ja Apollolle) - - -[1] Laulu näkyy tehdyksi v. 28 e.Kr. sen temppelin vihkimysjuhlaan, -jonka Augustus Aktiumin tappelun jälkeen rakensi Apollolle -Palatinus-vuorelle. Samalla kertaa asetettiin myöskin n.k. "Ludi -Actiaci", joita sitten joka viides vuosi vietettiin Aktiumin voiton -muistoksi. -- Toiset arvelevat tämän kuuluvan "Vuosisataislauluun" -(Carmen Saeculare), vaan sillä arvelulla ei näytä olevan -minkäänlaisia luotettavampia perusteita. - -[2] Dianaa palveltiin lehdoissa, vuorilla, jokien ja lähteiden -reunustoilla. Vrt. Carm. I, 12. - -[3] Oikeastaan: leikkaamattomasta, pitkätukkaisesta. - -[4] S.o. Apollosta, joka on saanut tämän nimen Kynthos-vuoresta -Delos-saarella, jossa Latona synnytti hänet ja Dianan. Vrt. Carm. I, -2, 7, 9. - -[5] Vrt. Carm. I, 2, 15. - -[6] S.o. Apollon ja Dianan äidistä, Coeuksen ja Foeben tyttärestä. - -[7] Eräs Latiumin vuoria Tuskulumin ja Praenesten välillä, ikivanha -Dianan palveluspaikka. - -[8] Vuori Pohjois-Arkadiassa, Eliksen ja Akhajan rajalla. - -[9] Vuori Lykiassa. - -[10] Vrt. Carm. I, 7. - -[11] Delos on pienin Kykladeista. Tarun mukaan syntyi Delos siitä, -kun Poseidon kolmikärjellänsä iski meren aaltoihin; sitten killui se -pitkin meren pintaa, kunnes Zeus kahlehti sen meren pohjaan. Delos -oli Apollolle pyhitetty. Sen maa pidettiin niin pyhänä, ett'ei mitään -ruumistakaan haudattu siihen, vaan vietiin läheiseen Rhenia-saareen. - -[12] Lyyry oli hänen veljensä Merkuriuksen keksimä ja hänelle -lahjoittama. - -[13] Nim. Apollo. - -[14] Vrt. Carm. I, 2. - -[15] S.o. Englannin ja Skottlannin asukkaisin. -- Nämät, samoin kuin -Persialaisetkin (Parthialaiset), olivat Romalaisten kaukaisempia -vihollisia. - - - - -22 Laulu. (Aristius Fuskukselle) - - -[1] Horatius tahtoo omalla esimerkillänsä näyttää, kuinka puhdas ja -moitteeton elämänlaatu on kaikille paras ja luotettavin pelastuskeino -vaaroissa. -- Laulu on kirjoitettu eräälle hänen hyvälle ystävällensä -Fuskukselle; samalla voimme kuitenkin pitää sitä jonakin lempilauluna -hänen rakastetullensa Lalagelle. - -[2] Nim. puolustukseksi vaarassa j.n.e. - -[3] S.o. hiekkasärkkien meressä, erittäinkin Pohjois-Afrikan rannalla -olevien. - -[4] Kaukasus on eräs jylhä vuoriselänne Mustan ja Kaspian meren -välillä. - -[5] S.o. Indian, jossa Hysdaspes, eräs Induksen syrjäjoki, juoksee. - -[6] S.o. Apulia, saanut tämän nimen eräästä Apulian tarunaikaisesta -Daunus-kuninkaasta. - -[7] S.o. Mauretania ja Numidia. - -[8] Malus Jupiter, "paha sää". - -[9] Nim. auringon helteen vuoksi. - - - - -23 Laulu. (Khloë'lle) - - -[1] Runoilija koettaa tällä laulullansa suostuttaa erästä naimaiässä -olevaa tyttöä hänen rakkauspuuhiinsa. -- Muuten arvellaan tämän -laulun olevan mukailua eräästä kreikkalaisesta laulusta. - -[2] Alkukielessä: "non sine" ete., litotes. - -[3] Alkukielessä: "inhorruit", pf. aor. - -[4] Gaetulilaiset jalopeurat olivat kuulut suuruudestansa ja -raivostansa. - -[5] Alkukielessä: "tempestiva viro", ajanmukainen, kypsi, -mieskuntainen. - - - - -24 Laulu. (P. Vergilius Marolle) - - -[1] Horatius ilmaisee surunsa tunteet ja koettaa samalla lohduttaa -Vergiliusta heidän yhteisen ystävänsä Kvintilius Varuksen (vrt. 18 -laulua) kuoleman johdosta, joka tapahtui v. 24 e.Kr. - -[2] Nim. Kvintilius Varukseen. - -[3] Melpomene on traagillisen ja lyyrillisen runouden Runotar. - -[4] S.o. Jupiter, Runottarien isä. - -[5] S.o. kuolemanuni, kuolema. - -[6] Tässä personoittuna, samoin kuin Oikeus, Rehellisyys ja Totuuskin. - -[7] Vrt. Carm. I, 12. - -[8] Vrt. Carm. I, 2, 10. - -[9] Haahmuin ajateltiin olevan Orkuksen l. Manalan pimeydessä. -- -Täällä hallitsi Pluto ja hänen puolisonsa Proserpina. - - - - -25 laulu. (Lydialle) - - -[1] Runoilija esittelee tässä häväistysrunossa uskottomuuden ja -kevytmielisyyden seurauksia eräälle Lydia-nimiselle lemmityllensä -(vrt. 13 laulua). - -[2] S.o. akkunanlaudallesi l. luukuillesi. - -[3] Alkukielessä: "pereunte", kuljeskella, menehtyä rakkaudesta, -kiusautua. - -[4] Alkukielessä: "levis", kevyt, vähä-arvoinen, halveksittu. - -[5] S.o. pohjaisesta puhaltava pohjatuuli l. boreas, joka uudenkuun -aikana ankarammin riehuu. - -[6] Nim. kovista tuskista. - -[7] Kaakkotuuli; tässä: talvinen myrskytuuli. - - - - -26 Laulu. (Aelius Lamialle) - - -[1] Lucius Aelius Lamia, romalainen ritari, oli Horatiuksen hyvä -ystävä. Tätä ylistääksensä virittää runoilija tämän laulun sekä -pyytää Runottaren suosiota yrityksellensä. -- Laulu on nähtävästi -tehty vv. 211-28 välillä e.Kr. - -[2] Runottaria (Musa) oli yhdeksän, nim.: Kalliope (sankarirunouden), -Klio (historian), Melpomene (traagillisen ja lyyrillisen runouden), -Thalia (huvinäytelmän), Euterpe (soittotaiteen), Erato (laulu- ja -lempirunouden ynnä mimiikin), Urania (tähtitieteen), Polyhymnia -(ylistyslaulun) ja Terpsikhore (tanssin ja köörilaulun). - -[3] S.o. Kretan ja Kykladein välillä; tässä: kaukainen l. etäinen -meri ylim. - -[4] Tiridates oli useamman Armenian kuninkaan nimi. -- Tämä Tiridates -oli Parthian kuninkaan Fraateen vastakuningas, joka hänen ja -Skythalaisten ahdistamana v. 30 e.Kr. pakeni Syriaan Oktavianuksen -luokse, turvaa etsimään, sekä eli sitten jonkun aikaa Romassa. Vrt. -Carm. II, 2. - -[5] Pimpla, eräs kaupunki Pieria-maakunnassa Makedoniassa, -Olympos-vuoren juurella, jossa myöskin Pimpla-niminen vuori sekä -Runottarille pyhitetty lähde. - -[6] S.o. lyyrillisellä laululla. Vrt. Carm. 1, 1. - - - - -27 Laulu. (Juomatovereille) - - -[1] Horatius esiytyy tässä juomingin-johtajana, jonka vuoksi hän -esittelee tovereillensa viinin-juonnin vaikutukset, sekä hyvältä että -huonolta kannalta katsottuina, sekä kehoittaa heitä noudattamaan -"kultaista kohtuutta" sen nauttimisessa. -- Laulu on nähtävästi -mukailua eräästä kreikkalaisesta "viini-runosta". - -[2] Thrakialaiset olivat nim. tunnetut ylellisestä viininjuonnistansa -ja siitä usein syntyneistä riidoistansa. Vrt. Carm. I, 18. - -[3] Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[4] Romalaiset makasivat longallaan s.o. kyynäräpään nojassa -(accubare) niin hyvin syödessänsä kuin juodessansakin. Katso asiasta -enemmän H. W. Stoll'in "Fornromerska Bilder", siv. 567 ja seur. - -[5] Vrt. Carm. I, 20. - -[6] Opus oli Lokris-maakunnan pääkaupunki. - -[7] Tässä: Kaunotar. - -[8] Kharybdis, eräs vaarallinen merenkuilu Messinan salmessa, -vastapäätä Skyllan kallionkärkeä. Tässä purjehtijoilla oli siis kaksi -vaaraa: joutua karille tahi kuiluun. -- Runoilija tarkoittaa tässä -rietasta naista, jonka ansasta ei myöskään hevillä päästä. - -[9] Alkukielessä: "flamma", tuli. - -[10] Thessalialaisot olivat tunnetut suuriksi velhoiksi. - -[11] Pegasus oli Perseuksen, Jupiterin ja Danaen pojan siipihevonen, -jonka kavion-iskusta Hippokrenen lähde (Runottarille pyhitetty, -Helikon-vuoren juurella) ilmi kumpusi; tämän selässä istuen -Bellerofon surmasi Khimaeran. - -[12] Khimaera oli eräs tarujen mainitsema hirviö Lykiassa: edestä -jalopeura, takaa lohikäärme ja keskeltä vuohi. Vert. Hom. II. 6: 181: -πρυσϑε λέων, οπιϑεν δέ δράκων, μέσση δέ χίμαιρα. - - - - -28 Laulu. (Merimies ja Tarentilaisen Arkhytaan haahmu.) - - -[1] Arkhytas, kotoisin Tarentumista, eli noin 400-360 e.Kr. Hän -oli etevä valtiomies, mainio sotasankari, innokas pythagoralainen -filosoofi, taitava matematiikko, harras musiikin ihailija, Platon -aikalainen ja hyvä ystävä. -- Erään vanhan tarun mukaan joutui -Arkhytas haaksirikkoon Apulian rannalla, Matinus-niemen edustalla, -jossa hukkui. Tuuli ajoi sittemmin hänen ruumiinsa Apulian rannalle, -jossa se oli kauan aikaa hautaamatta. Mutta koska sen ajan käsityksen -mukaan sielun luultiin harhailevan Styx-virran tienoilla niin kauan -kun ruumis on hautaamatta, tekee runoilija tässä Arkhytaan haahmun -rukoilevaksi erästä merimiestä, joka sattumalta oli löytänyt tuon -tuulen ajeleman ruumiin hiekalta, hautaamaan sitä, jotta vihdoin -sielukin saisi levon. -- Horatius oli nähtävästi jo nuoruudessansa -kuullut kerrottavan tästä tapauksesta sekä sittemmin purjehtiessansa -Apulian rannan ohitse nähnyt tuon tarun mainitseman hautakummunkin. - -[2] S.o. pieni, vähäpätöinen hautakumpu. - -[3] Matinus, vuori Apuliassa, eräs Garganus-vuoren harjanteita. - -[4] S.o. Tantalus, Jupiterin ja Pluton poika, Frygian kuningas. -Hän oli päässyt jumalain pöytävieraaksi (conviva deorum); mutta -sittemmin suututtanut heidät joko ilmaisemalla heidän salaisuutensa -tahi varastamalla heidän nektariansa ja ambrosiansa tahi -syöttämällä heillä oman surmatun poikansa Pelopsin hartialihoja, -(näistä olikin Demeter toisen hartian syönyt, mutta Zeus huomasi -petoksen, teki Pelopsin jälleen eläväksi ja valmisti hänelle uuden -norsunluusta, vrt. Carm. I, 6.) siten tullaksensa vakuutetuksi -heidän kaikkitietäväisyydestänsä. Rankaistukseksi tästä pantiin hän -Manalassa seisomaan kaulaansa myöden vedessä, vaan josta hän ei -millään lailla saanut juotua, vaikka hänellä oli hirveä jano. Toisten -mukaan taas hän sai rankaistukseksi killua ilmassa, hirveän suuri -kallion lohkare pään päällä, joka aina oli putoamaisillansa hänen -päähänsä. Vrt. Carm. I, 6. - -[5] Tithonus oli Laomedonin ja Strymon l. Plakian poika, Priamuksen -veli (vrt. Carm. I, 2), Auroran (Eos) puoliso. -- Tarun mukaan Aurora -riisti hänet hänen kauneutensa tähden omille asunnoillensa, pyysi ja -sai hänelle Zeus-jumalalta kuolemattomuuden, mutta unhoitti pyytää -ikuista nuoruutta, jonka vuoksi hän aina rutistui rutistumistansa. - -[6] Minos oli Zeus-jumalan ja Europan poika, Rhadamanthuksen veli, -Kretan kuningas, tunnettu lainlaatija; kuoltuansa oli hän tuomarina -Manalassa (Hadeksessa) Rhadamanthuksen ja Aeakuksen (ent. Aeginan -kuninkaan) keralla. (Manalan lautamiehillä oli kolme äänestyslippua, -yhdessä: kirjain C [= condemno, tuomitsen]; toisessa: kirjain A [= -absolvo, vapautan] ja kolmannessa: N L [= non liquet, asiaa ei voida -ratkaista] ja minkä-kirjaimellisia lippuja enin karttui uurnaan, sen -mukaan tuomari päätti asian.) Vanhan tarun mukaan kävi Minos joka -uusi vuosi eräässä salaisessa, pyhässä luolassa Zeus-jumalan kanssa -neuvottelemassa (Μίνως Λιός μεγάλoυ όαριστής, Hom. Odyss. 19: 179) -ja saamassa uusia lakeja Kretan saarelle. - -[7] S.o. Tuonela, Manala. - -[8] Panthoides oli erään arvoisan Trojalaisen, Panthouksen ja -Prontiksen poika, Euforbus nimeltänsä, joka Trojan sodassa haavoitti -Patrokluksen. Myöskin Pythagoras hoki Trojan sodan aikoina olleensa -Euforbus. Todistukseksi ottaa hän erään Heren temppeliin Mykenassa -ripustetun kilven, jonka sanoi silloin itsellänsä olleen, ja kun tämä -kilpi otettiin alas, oli siihen todellakin merkitty Euforbuksen nimi. --- Pythagoras, mainio filosoofi, kotoisin Samos-saarelta,eli vv. -580-500 välillä e.Kr. - -[9] Nim. Pythagoraana. - -[10] Vrt. Carm. I, 24. - -[11] Kuolon yö l. pimeys. - -[12] S.o. Kostottaret (nimiltänsä: Alekto, Megaera ja Tisifone), -jotka ihmisten rikoksia rankaisevat taikka rikoksellista mieltä -tuhotyöhön kiihdyttävät; tässä: sodassa-vallitsevat jumalattaret. - -[13] Vrt. Carm. I, 6. - -[14] Proserpina oli Jupiterin ja Cereen tytär, Pluton puoliso, -Manalan kuninkatar. Romassa oli eräs maanalainen käytävä, jonka -luultiin vievän Manalan valtakuntaan; tämä aukaistiin kolmesti -vuodessa ja nämät päivät pidettiin onnettomuutta-tuottavina. - -[15] Orion eräs tähtisikerö, vastapäätä Arktosta (Karhua). Tämän -lasku syksyllä, Marraskuun alussa, tuotti myrskyjä ja sateita. -Meillä: Kalevanmiekka, Väinämöisen viikate, Kolmoiset. - -[16] S.o. etelätuuli, suvituuli; ilmat ylim. - -[17] S.o. Adrian mereen, joka ulottuu aina Illyriaan asti. - -[18] Eurus on kaakkotuuli; siitä tuuli ylim. - -[19] S.o. Italian. - -[20] Venusia oli Horatiuksen syntymäkaupunki Apuliassa, lähellä -Matinus-vuorta. - -[21] Vrt. Carm. I, 2, 15. - - -[22] Vrt. Carm. I, 5. - -[23] Tarentumia sanotaan pyhäksi sentähden, että Neptunus oli sen -suojelijajumala. - -[24] Alkukielessä: "debita jura", ansaittu rankaistus, kreikk. -οίκην ήν όφείλεις. - -[25] Nim. rankaistuksesta. - -[26] Nim. ruumiini siunaukseksi, koska "kolme" oli pyhä luku. - - - - -29 Laulu. (Iksiukselle) - - -[1] Iksius oli eräs nuori filosoofi, Horatiuksen hyvä ystävä. Kun -tämä oli aikonut ottaa osaa sotaretkeen Arabialaisia vastaan (toisten -mukaan v. 27 e.Kr., toisten taas v. 24 e.Kr.), pilkkaa Horatius -häntä, koska hänestä näytti ihan mahdottomalta "kirjatoukan" tarttua -miekkaan. - -[2] Arabialaiset olivat ympäri koko silloin tunnetun maailman -kuuluisat äärettömistä rikkauksistansa. - -[3] Saba on "onnellisen Arabian" kaupunki, jonka ympäristöllä -Sabalaisten maa. - -[4] Vrt. Carm. I, 2. - -[5] Nim. kaatamaan viiniä pikariin ja tarjoamaan. - -[6] Seriläiset (Itä-Asiassa) ja ylipäänsä kaikki Itämaan kansat -olivat tunnetut taitaviksi joutsimiehiksi. Seriläiset olivat kuulut -myöskin silkkikankaistansa. - -[7] Panaetius oli mainio stoalainen filosoofi, kotoisin Rhoduksesta, -eli noin vv. 180-110 välillä e.Kr., Laeliuksen ja nuoremman Scipion -hyvä ystävä. Hänen toimestansa alkoi kreikkalainen filosofia levitä -ja kukoistaa Romassakin. - -[8] Sokrates, kotoisin Athenasta. eli noin vv. 469-399 välillä e.Kr. -Hänen koulunsa miehiä ovat: Plato, Xenofon, Euklides (Megarasta), -Antisthenes y.m. - -[9] Hispanian rauta, samoinkuin Norikuminkin, oli kuuluisaa -vahvuudestansa ja sitä käytettiin vallankin pantsareiksi. Vrt. Carm. -I, 16. - - - - -30 Laulu. (Venukselle) - - -[1] Runoilija rukoilee Venusta seuralaisinensa suosimaan sitä uhria, -jonka Glykera hänelle toimittaa. Vrt. Carm. I, 2. - -[2] Knidus, eräs Karian merikaupunki, jossa oli Venuksen temppeli. - -[3] Pafus, eräs Kyprus-saaren kaupunki, jossa Venuksen palvelus -suuresti rehoitti. - -[4] Vrt. Carm. I, 2 - -[5] Vrt. Carm. I, 2 - -[6] Vrt. Carm. I, 1. - -[7] S.o. nuoruuden jumalatar (Hebe). - -[8] Vrt. Carm. I, 2. - - - - -31 Laulu. (Apollolle) - - -[1] Laulu on nähtävästi valmistunut siihen juhlaan, joka Aktiumin -tappelun jälkeen, v. 28 e.Kr., vietettiin Romassa ja jolloin Augustus -vihki Palatinus-vuorelle rakentamansa muhkean temppelin Apollon -palvelukseen. Runoilija katsoo kaikki ne maalliset hyvyydet, joita -kansa itsellensä tässä juhlassa Apollolta rukoilee, turhiksi; hän on -tyytyväinen omaan pieneen kohtaloonsa, kunhan vaan runolahjaa riittää -hänellä aina vanhuuteen saakka. (Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21.) - -[2] Alkukielessä: "dedicatum Apollinem", oik. temppelillä -kunnioitetulta Apollolta s.o. Apollolta, jolle temppeli on pyhitetty -l. vihitty. - -[3] S.o. nuorta viiniä. -- Uhritoimituksissa käytettiin nimitt. -nuorta viiniä, kun sitä vastoin juotavaksi vanhaa. Vrt. Carm. I, 9, -11. - -[4] Sardinia samoin kuin Siciliakin olivat tunnetut -hedelmällisyydestänsä. Niitä kutsuttiinkin siitä syystä "Italian -jyvä-aitoiksi". - -[5] S.o. nykyisen Apulian. - -[6] Indiasta tuotiin paljo norsunluuta Romaan ylellisyyskapineiden -valmistamista varten. - -[7] S.o. Etelä-Latiumia. - -[8] Liris saa alkunsa Apenninusvuorilta, läheltä Fucinus-järveä ja -juoksee Marsilaisalueen ja eteläisen Latiumin lävitse Tyrrhenian -mereen. - -[9] Alkukielessä: "Calena falce", oik. Kaleen sirpillä j.n.e. Vrt. -Carm. I, 20. - -[10] Syriasta (Arabiasta ja Indiasta) tuotiin kallisarvoisia öljyjä -(esim. malobathrum-öljyä μαλόβαϑρος), ja suitsutusaineksia. - -[11] Tässä: kaukaisen valtameren ylim. - -[12] Latonan poika, Apollo. - -[13] Alkukielessä: "senectam", sivumuoto "senectus"-sanasta. - -[14] Alkuk. mukaan oikeastaan: "häpeällistä vanhuutta j.n.e." - -[15] Oik. kitara; siitä: runolahja. - - - - -32 Laulu. (Lyyrylle) - - -[1] Runoilija pyytää lyyryänsä, ikäänkuin jotakin jumalatarta, -auttamaan itseänsä uusissa runousyrityksissänsä. Laulu on siis itse -asiassa suora ylistyslaulu lyyrylle ja sen keksijälle. - -[2] Tarkoittaa lyyryä. - -[3] Nim. vuosia (in plures annos). - -[4] S.o. romalainen. - -[5] S.o. Alcaeus. Hän oli syntyisin ylimyssuvusta Mytilenan -kaupungista Lesbos-saarella, oli ja vaikutti noin v. 610 e.Kr., oli -etevä valtiomies ja runoilija. Synnyinkaupunkinsa ylimyssukujen -puolesta taisteli hän sekä huiluin että miekoin kansan- ja -hirmuvaltaa vastaan, vaan täytyi sittemmin jalon isänmaallisen -hallitsijan Pittakuksen kourista mennä vähäksi aikaa maanpakoon. -Intohimot näyttävät olleen hänessä vallitsevina. Hänen runoelmistansa -mainittakoon: "Poliitilliset puoluelaulut" (Στασιωτικά), "Juomalaulut" -(Συμποτικά) ja "Lempilaulut" (Έρωτικά). - -[6] Nim. palatessansa sotaretkeltä. - -[7] Nim. juoma- ja lempilauluissansa. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[8] Vrt. Carm. I, 26. - -[9] Vrt. Carm. I, 2. - -[10] S.o. Amorista l. Kupidosta. - -[11] Lykus oli joku Alcaeuksen lemmittyinen. - -[12] Vrt. Carm. I, 2. 7, 9, 21. - -[13] Vrt. Carm. I, 2,' 15. - -[14] Alkukielessä: "testudo", kilpikonna, kilpikonnan kuori; siitä.: -kantele, koska niitä alkuansa valmistettiin kilpikonnan kuorista. - - - - -33 Laulu. (Albius Tibullukselle) - - -[1] Horatius koettaa lohduttaa Albius Tibullusta joka erään nuoren -ihailijan tähden oli joutunut lemmittynsä Glykeran epäsuosioon; hän -sanoo monelle käyvän samoin, ottaa vihdoin oman itsensä esimerkiksi -rakastavien keskinäisestä tilasta. -- Albius Tbullus oli kuuluisa -runoilija (elegiankirjoittaja), syntynyt Romassa noin v. 54 e.Kr. -kuollut noin v. 20 e.Kr, Horatiuksen hyvä ystävä. - -[2] Romalaisilla pidettiin kauneuden merkkinä otsan mataluutta. - -[3] Muutaman rakastetun nimi. - -[4] Romalaiset käyttivät usein tämänlaista lausetapaa, kun tahtoivat -ilmaista jotakin aivan mahdotonta. - -[5] Vastakohtana sanalle "vapautettu". - -[6] Kalabrian ranta on mm. hyvin mutkainen. - - - - -34 Laulu. ("Itsellensä") - - -[1] Tässä laulussa puhuu runoilija omasta uskonnollisesta -kääntymyksestänsä. Horatius oli nimittäin kuulunut Epikuroksen -lahkokuntaan, joten hän luuli jumalain olevan vaikuttamatta maailman -järjestykseen, eikä siis tunnustanut laisinkaan jumalallista -kaitselmusta; mutta erään kerran raju ukonilma opetti hänet tuntemaan -jumalan kaikkivaltijaan voiman. Estääksensä ketään tällaiseen -varjo-uskoon joutumasta, esittelee hän tässä, varoitukseksi, -Jupiterin jumalallista vaikutusta maailman ja sen rakennuksen suhteen. - -[2] S.o. Jupiter. Vrt. Carm. I, 2. - -[3] Alkukielessä: "quo", josta, minkäkautta; jotta. - -[4] Styx on Manalassa virtaava joki, jonka kautta jumalat valansa -tekevät; Manala, Tuonela. -- Arkadiassa löytyi eräs Styx-niminen -lähde, jossa oli erittäin kylmää vettä. - -[5] Taenarus, Lakonian läntinen niemeke, jossa oli eräs luola, mistä -luultiin tien käyvän Manalaan. - -[6] Tässä: kaukainen maanääri ylim., Länsimaan ranta. - -[7] Nim. siipien (alarum). - -[8] Alkukielessä: "sustulit -- posuisse", perf. aor. - - - - -35 Laulu. (Antiumin Onnettarelle) - - -[1] Tässä laulussa Horatius rukoilee Onnetarta auttamaan ja ottamaan -suojahansa Augustuksen, joka v. 27 e.Kr. varusti samalla kertaa kahta -suurta sotaretkeä, nim. toista Britannialaisia ja toista Arabialaisia -vastaan. - -[2] Fortuna l. Onnetar, jota Italiassa palveltiin jo vanhimmista -ajoista (Romassa vasta Ankus Marcuksen ja Servius Tulliuksen ajoista) -elämän ja kuoleman jumalattarena sekä maalla että merellä. Hän oli -Roman ja Latiumin suojelijatar. Hänen kuuluisimmat palveluspaikkansa, -mainitsematta Romaa, olivat Praeneste ja Antium, joissa kummassakin -hänellä oli kuuluisa oraakkeli. - -[3] Antium, eräs ikivanha Latiumin kaupunki, eteläänpäin Romasta, -tarun mukaan Odysseuksen ja Kirken pojan (toisten mukaan Askaniuksen) -perustama. Oli kauan aikaa Volskilaisten pääkaupunkina, melkoisen -kauppansa tähden rikas ja mahtava. Sen ihanan aseman ja terveellisen -ilmanalan vuoksi rakensivat useimmat keisarit ja ylhäiset Romalaiset -sinne itsellensä muhkeita palatseja tasavallan viime aikoina, siellä -pääkaupungin hälinästä vapaina nauttiaksensa kaikkia mahdollisia -huvituksia. - -[4] Romalaiset kävivät melkoista kauppaa Bithynian rantamaan kanssa, -senvuoksi alustakin tässä sanotaan bithynialaiseksi. - -[5] Rhoduksen ja Kretan välillä s.o. Arkipelagi; tässä: meri -ylipäänsä. - -[6] Eräs raaka kansakunta, asui nykyisessä Unkarissa, Siebenbürgissä, -Vallakhiassa ja Moldaussa, joista alituisesti hyökkäsi Roman alueelle. - -[7] Vrt. Carm. I, 19. - -[8] Nim. kuvapatsaan. - -[9] Alkukielessä: "comitem abnegat", nim. "se tibi", eikä kieltäydy -olemasta seuralaisenasi. - -[10] S.o. hiljakkoin koottua, nuorta sotajoukkoa, jonka piti Aelius -Gralluksen johdolla lähteä sotaretkelle Arabialaisia vastaan. - -[11] Nim. surmatut (occisorum) veljemme. Runoilija tarkoittaa niitä -seikkoja, jotka kansalaissodan aikana tapahtuivat. -- Koko lause -täydellisesti pitäisi kuulua alkukielessä näin: "Eheu, cicatricum -acceptorum et sceleris commissi et fratrum occisorum pudet." - -[12] Massagetalaiset olivat eräs sotaisa Skythalaisheimo -Imaus-vuorella Kaspian meren ja Aral-järven välillä. - -[13] Vrt. Carm. I, 29. - - - - -36 Laulu. (Plotius Numidalle) - - -[1] Kun Horatiuksen hyvä ystävä, Plotius Numida, v. 24 (toisten -mukaan v. 25) e.Kr. palasi Kantabrian pitkälliseltä ja vaivaloiselta -sotaretkeltä, johon itse Augustuskin oli ottanut osaa, iloitsee -runoilija hänen onnellisesta palaamisestansa, tahtoo juhlallisesti -viettää sen päivän ja kehoittaa Numidan ystävää, Lamiaa, tekemään -samoin. - -[2] Romalaiset käyttivät uhritoimituksissansa "fides"-nimistä -soittokapinetta. - -[3] S.o. Kantabriasta. - -[4] Täydellisesti: Lucius Aelius Lamia. Vrt. Carm. I, 26. - -[5] Numida ja Lamia olivat nim. samanikäiset kasvinkumppanit. - -[6] Liitumerkkiä pidettiin onnellisuuden, kun sitävastoin -hiilimerkkiä onnettomuuden merkkeinä. - -[7] Salilais- l. Marsin papit kulkivat Marsin juhlissa laulaen ja -tanssien halki kaupungin. - -[8] Naisen nimi (δάμαλις, nuori lehmä). - -[9] Alkukielessä: "amystide" (αμυστις), maljan tyhjentäminen yhdellä -siemauksella, ylellisjuominki. Vrt. Carm. I, 18. - -[10] Juhlallisissa atrioissa olivat istuimet, pöydät ja astiat -kukilla kaunistettuina. - -[11] Nim. riippuen hänessä (ihailijassansa). - - - - -37 Laulu. (Tovereille) - - -[1] Kun Syyskuussa v. 30 e.Kr. oli tullut Romaan tieto kuninkatar -Kleopatran itsemurhasta, kehoittaa Horatius toveriansa juhlailemaan -tämän iloisen uutisen johdosta. Laulu on siis ylistyslaulu siitä, -että Roma oli päässyt tästä vaarallisimmasta vihollisestansa. Roma -kyllä kadotti saman itsemurhan kautta triumviri Antoniuksen, joka -sotaretkellä Parthialaisia vastaan v. 35 e.Kr. oli sekautunut -lemmenpauloihin Kleopatran kanssa ja sittemmin aikoi tehdä hänestä -Roman hallitsijattaren, mutta arkatuntoisuudesta, koska hän oli -Roman kansalainen ja naimisissa Augustuksen sisaren Oktavian kanssa, -jättää runoilija tästä mainitsematta. Samalla ylistää runoilija tässä -laulussa Augustusta Roman vallan ja isänmaan pelastajaksi tuosta -uhkaavasta perikadosta. - -[2] Tämä on nähtävästi mukailua eräästä Alcaeuksen tekemästä laulusta -Lesbos-saaren itsevaltijaan Myrsiloksen kuoleman johdosta; se alkaa: -Nυv χρή μεϑύσϑην καί τινα προς βίαν πίνην επειδή κατϑανε Μυρσιλος. -(Alcaei fragm. 20 p. 775 ed. Bergk.) - -[3] Salilaispapit pitivät Marsin juhlissa loistavia kemuja, -joissa lukemattomia ruokalajia nautittiin. -- Vanhan tavan mukaan -levitettiin tällainen "patja" (pulvinar) rukous- ja kiitosjuhlissa -sekä muissa juhlallisissa atrioissa; tälle asetettiin jumalain pyhät -kalut ja kuvat, seppeleillä kaunisteltuina, ynnä osa uhreista ja -ruokalajeista, jumalia varten. - -[4] Vrt. Carm. I, 20. - -[5] Romalaisten viinikellari ei ollut tehty maan alle, kuten meidän -kellarimme; se oli tehty aivan tasaiselle maanpinnalle (loco plano), -tavallisesti talon pohjais-puolelle. - -[6] Runoilija tarkoittaa tässä niitä kuohilaita (eunuchus), joita oli -Kleopatran seurassa. - -[7] S.o. jos Kleopatra Antoniuksen avulla pääsisi sekautumaan Roman -asioihin, niinkuin hän toivoi, niin silloin olisi tasavallan häviö -käsissä. - -[8] Nim. Roman kuningasruunua. - -[9] Antoniuksen koko laivasto, paitsi yksi, jolla hän pakeni, paloi -poroksi Aktiumin tappelussa v. 31 e.Kr.; Kleopatra taas pakeni omine -laivoinensa, joita kerrotaan olleen kuusikymmentä. - -[10] Tätä saatiin Mareotis-järven ympäristöltä, Alexandrian -läheisyydestä. - -[11] K. Julius Caesar Oktavianus Augustus. Vrt. Carm. I, 2. - -[12] Nim. Kleopatraa. - -[13] Caesar oli nim. Aktiumista, Akarnanian luoteiselta niemeltä, -alkanut Kleopatraa ahdistamaan. - -[14] Nim. ahdistaa (adurget). - -[15] S.o. Thessalian. - -[16] Oktavianuksen tarkoitus oli saada Kleopatra elävänä haltuunsa -ja sitten vangittuna kuljettaa hänet loistavassa voittosaatossansa -Romaan. - -[17] Alkukielessä: "monstrum, quae". Relatiivipronomini on fem. -suvussa, koska se tarkoittaa Kleopatraa. - -[18] S.o. kaukaisia, etäisiä. - -[19] Horatius ei näytä asiasta olleen oikein selvillä, koska ei -mainitse Kleopatran pako-yrityksestä mitään. Hän aikoi nim. paeta -Alexandriasta Arabian lahden toiselle puolelle, vaan tuli estetyksi -siten, että arabialaiset polttivat laivaston. - -[20] Kun Antonius oli surmannut itsensä, eikä hänen -viehättäväisyytensä vaikuttanut voittajaan suotuisasti, surmasi -Kleopatra itsensä kahden käärmeen myrkyllä. - -[21] "Liburnae" (sc. naves) olivat pieniä, nopeasti-kulkevia -kaksisoutuja, saaneet nimensä eräästä Illyrian kansakunnasta, joka -niitä käytti. - -[22] S.o. yksityishenkilönä, kuninkaallisen arvonsa menettäneenä. - - - - -38 Laulu. (Palvelijallensa) - - -[1] Horatius ilmoittaa tässä ajatuksensa palveljallensa, hänen -atrioitansa ja juominkiansa ei tarvitse varustaa ylellisillä -kaunistuksilla, hän on tyytyväinen ainoastaan yksinkertaiseen -myrttiseppeleesen; sillä ylelliset varustukset eivät tee nautitsijaa -iloiselle tuulelle, Vaan nautitsijan oma, tarkoitukseen soveltuva -mielenlaatu. - -[2] Tässä: "ylellisiä", koska persialaiset olivat tunnetut -ylellisestä elämästänsä. - -[3] Kaikki seppeleet ja kiehkurat sidottiin niininkuoririhmalla. - -[4] Alkukielessä: "curo", absoluuttisesti käytettynä. - -[5] Nim. näin yksinkertaista, tyytyväistä miestä. - - - - - -TOINEN KIRJA - - - - -1 Laulu. (K. Asinius Polliolle) - - -[1] K. Asinius Pollio syntyi Romassa v. 75 e.Kr. ja kuoli -maatilallansa Tuskulumissa v. 5 j.Kr. Hän oli Augustuksen -suosiossa, Maecenaan, Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä, -etevä sotapäällikkö, valtiomies, puhuja, runoilija, murhenäytelmäin -kirjoittaja ja historioitsija, valtiollisten toimiensa ohella -hän koetti edistää kansan henkisiäkin pyrintöjä ja perusti -ensimmäisen julkisen kirjaston Romaan. Hän kirjoitti, paitse muuta, -kansalaissodan historian, josta syystä juuri, koska se oli mitä -vaikeimpia tehtäviä, Horatius ylisteleekin häntä tässä laulussa. -- -Mitä muuten tämän laulun syntyvuoteen tulee, niin sitä ei tarkoin -tiedetä; toiset arvelevat sen tehdyn ennen Aktiumin tappelua vv. -33-32 välillä e.Kr, toiset taas Aktiumin tappelun jälkeen vv. 29-27 -välillä e.Kr. - -[2] S.o. kansalaissotaa (bellum civile). - -[3] Kvintus Caecilius Metellus Celer ja Lucius Afranius olivat -konsuleina v. 60 e.Kr. - -[4] S.o. käännöskohtia, etupäässä Pompejuksen ja Caesarin murhia. -- -Egyptiläiset murhasivat edellisen, kun tämä Farsaluksen onnettoman -tappelun jälkeen v. 48 e.Kr., Caesarin voittamana, pakeni sinne; -Caesar taas kaatui salamurhaajain (Markus Junius Brutuksen ja Kajus -Kassiuksen) käden kautta Maaliskuun 15 p:nä v. 44 e.Kr. - -[5] Runoilija tarkoittaa tässä K. Julius Caesarin, Kn. Pompejus -Magnuksen ja M. Licinius Krassuksen n.k. triumviraattia v. 60 e.Kr, -jonka tarkoituksena oli antaa keskenäistä apua itsekästen aikomusten -toteuttamiseen. - -[6] Nim. sentähden, että se silloisissa puolue-oloissa olisi helposti -voinut vaikuttaa levottomuutta. - -[7] S.o. Melpomene. Vrt. Carm. I, 26. - -[8] Nim. kansalaissodan historian. - -[9] Alkukielessä: "Cecropio cothurno", kekropialaisella -kothurnuksella (joka oli oikeastaan paksulla korkkipohjalla -varustettu, koko jalan peittävä, Kretan metsästäjäin ja -murhenäyttelijäin saapas); siitä: kekropialaisella s.o. -athenalaisella murhenäytelmällä, koska tämä näytelmän laji paraiten -kukoisti Athenassa. -- Nimitys "kekropialainen" johtuu Athenan -Kekropia-nimisestä linnasta, jonka, tarun mukaan, perusti eräs -ikivanha Attikan Kekrops-niminen kuningas, joka oli puoleksi ihminen, -puoleksi käärme. - -[10] Pollio oli nim. tunnettu mainioksi puolustuspuhujaksi -oikeuksissa. - -[11] V. 39 e.Kr. Pollio valloitti Dalmatian (Salonae-kaupungin) ja -piti sen johdosta triumfin Lokakuun 25 p:nä samana vuonna. - -[12] Juno oli Karthagon suojelijatar ja sentähden Romalaisia vastaan. -Vrt. Carm. I, 7. - -[13] Nim. Afrikasta, kun Karthago oli hävitetty (v. 146 e. Kr.) -ja Jugurtha kukistettu (v. 105 e.Kr.); sen ajan käsityksen mukaan -jumalat heti lähtivät maasta ja kaupungeista, kun vihollinen -valloitti ne. - -[14] S.o. Jugurthan haahmulle. -- Hän oli Numidian kuningas, -jonka romal. sotapäällikkö Marius v. 105 lopulla sai vangiksi ja -sitten Tammik. 1 p:nä v. 104 e.Kr. vei loistavassa voittosaatossa -Kapitoliumiin, josta hän työnnettiin vankiholviin nälkään kuolemaan. - -[15] S.o. romalaisella. - -[16] Vrt. Carm. I, 2. - -[17] S.o. Italian. - -[18] S.o. Apulian; tässä: Italian, Roman valtakunnan ylim. Vrt. Carm. -I, 22. - -[19] Eräs Kykladein saaria on Keos, josta murherunoelmain päämestari -Simonides oli kotoisin. Hän oli syntynyt v. 560 ja kuoli v. 470 e.Kr. - -[20] Dione oli Venuksen äiti. - -[21] Alkukielessä: "leviore plectro", keveämmällä näppäimellä s.o. -"sointuisampia". - - - - -2 Laulu (K. Sallustius Krispukselle) - - -[1] Sallustius Krispus, historioitsijan jälkeläinen (nepos) -ja perillinen; hän oli nuoruudessansa elänyt ylellisesti ja -huikentelevaisesti, mutta sitten varttuneempana käytti rikkauttansa -ymmärtäväisesti ja jaloihin tarkoituksiin. Tätä menetystapaa -ylistelee runoilija tässä, esittämällä, että ihmisen mahtavuus ja -hyvä maine eivät riipu laajalle-ulottuvasta vallasta, suurista -maatiluksista ja runsaista raha-aarteista, vaan himojensa -hillitsemisestä ja jalosta elämänlaadusta. -- Laulun arvellaan tehdyn -vv. 26-24 välillä e.Kr. - -[2] Oik. metallilevy, raha. - -[3] Oik. loisto, hohto. - -[4] Aarre-aitan vastakohtana. - -[5] Alkukielessä: "extento aevo", jonka ikä on pidennetty s.o. hänen -maineensa on elävä ikuisesti. - -[6] Kajus Prokulejus, romal. ritari, Augustuksen ystävä, Maecenaan -puolison Terentian veli. Tämän Augustus lähetti Aktiumin tappelun -jälkeen Antoniusta ja Kleopatraa vangitsemaan. - -[7] Isän kuoleman jälkeen jaettiin omaisuus kolmen veljen kesken; -mutta kun kaksi heistä kansalaissodan aikana oli proskriptsioonissa -menettänyt omaisuutensa, jakoi Prokulejus vielä kolmanneksensakin -kolmeen osaan ja antoi osan heille kummallekin. - -[8] Alkukielessä: "penna metuente solvi", siivellä, joka pelkää -irroitettaa, joka varouu väsymästä s.o. iäti-uupumattomalla siivellä. - -[9] S.o. voitonhimosi. - -[10] Vrt. Carm. I, 1. - -[11] Eräs Etelä-Hispanian kaupunki; tässä: Hispania ylim. - -[12] Sekä itse Karthago että sen alue Hispaniassa s.o. Afrikan ja -Hispanian Punilaiset. - -[13] S.o. Parthian. -- Parthialaisten kuningassuku l. Arsakidit, -jotka tämän nimen perivät Parthian ensimmäisestä Arsakes-nimisestä -kuninkaasta, pitivät itsiänsä Persian kuninkaan Kyruksen jälkeläisinä. - -[14] S.o. Parthian kuningas, Fraates IV, jonka Parthialaiset -hänen julmuutensa tähden olivat karkoittaneet valta-istuimelta ja -asettaneet Tiridateen hänen sijaansa; Skythalaisten avulla sai -Fraates kuitenkin kuningasvaltansa takaisin. Vrt. Carm. I, 26. - -[15] Alkukielessä: "diadema", alkup. side Persian kuninkaan turbaanin -ympärillä; siitä: turbaani, kuningasruunu. - -[16] Alkukielessä: "oculo irretorto", taakse kääntämättömällä -silmäyksellä, taaksensa vilkaisematta s.o. välinpitämättä, silmiänsä -niihin lainaamatta. - - - - -3 Laulu. (Kvintus Delliukselle) - - -[1] Kvintus Dellius oli luonteeltansa erittäin häilyväinen mies; -kansalaissodan aikana esim. hän kuului milloin mihinkin puolueesen -(Dolabellan, Kassiuksen, Antoniuksen), mutta liittyi lopuksi -Oktavianukseen (v. 31 e.Kr.) ja saavutti hänen suosionsa ja -luottamuksensa. Asiain näin ollen ja kun sitäpaitsi Dellius näyttää -olleen tyytymätön silloiseen asemaansakin, kehoittaa runoilija -häntä olemaan yhtä tyytyväinen ja vakava niin hyvin myötä- kuin -vastoinkäymisessäkin, muistamaan tämän elämän velvollisuuksia -ja kuoleman välttämättömyyttä sekä ymmärtäväisesti nauttimaan -käsilläolevia mukavuuksia niin kauan kun "kolmen Onnettaren musta -lanka sen sallii". - -[2] Nim. mieltä (mentem servare). - -[3] Nim. rauhassa ja kenenkään häiritsemättä. - -[4] Alkukielessä: "interiore nota Falerni", taampana varastossa -säilytetty, vanhempi, paras laji. Vanhemmat viinilajit jäivät nim. -aina takapuolelle varastoa, kun nuorempia pantiin etupuolelle. Nootan -l. etiketin, johon kirjoitettiin sen konsulin nimi ja vuosi, jonka -aikana se oli kasvanut ja valmistettu, nootan mukaan tuotiin sitä -juotavaksi. Vrt. Carm. I, 9, 11, 20, 37. - -[5] Alkukielessä: "flores rosae", ruusun kukkia, gent. epexegeticus. - -[6] Nim. nuoruuden. - -[7] S.o. Parkain l. Vaihettarien (Klotho, Lakhesis ja Atropos), -jotka olivat Jupiterin palvelijattaria ja jokaiselle ihmiselle hänen -elämänlankansa kehräsivät. - -[8] Sentähden että musta kuolema seurasi, kun elämänlanka katkesi. - -[9] Nim. kaupungintalosi. - -[10] Vrt. CARM. i, 2. - -[11] Okeanuksen ja Tethyksen poika, Argoksen ensimmäinen kuningas, -jokijumala. Eli noin v. 1667 e.Kr. - -[12] Tässä: Manalan jumala. Vrt. Carm. I, 24. - -[13] Nim. Kharonin, s.o. Manalan lauttamiehen; vastaa Tuonen-tyttöä -meidän Kalevalassa. - - - - -4 Laulu. (Xanthias Fokeukselle) - - -[1] Horatius lohduttaa erästä Xanthias Fokeus-nimistä ystäväänsä, -joka oli sattunut rakastumaan omaan orjattareensa, mutta nähtävästi -jälkeenpäin katu ajattelematonta tekoansa. Koko joukon muinaisajan -uhkeita urhoja ottaa runoilija esitelläksensä, joille myöskin on sama -seikka tapahtunut, vaan eivät senvuoksi ole arvoansa menettäneet: -hänenkään siis ei pidä turhia voivotella. -- Laulun arvellaan -tehdyn jälkeen v. 25 e.Kr. - -[2] Romalaiset katsoivat nim. erinomaisen suureksi häpeäksi isännälle -rakastua omaan orjattareensa. - -[3] Tekmessa oli Frygian kuninkaan Teuthraan tytär, jonka Ajax -Telamoninpoika vangitsi. - -[4] S.o. Agamemnon, joka heti Trojan valloituksen jälkeen rakastui -vangittuun Kassandraan. Vrt. Carm. I, 10. - -[5] S.o. Akhilleen. Vrt. Carm. I, 8.100 - -[6] Hektor oli Trojan kuninkaan Priamuksen ja Hekuban poika, -Andromakhen puoliso, urhollisin Trojan sankareita, jonka Akhilles -surmasi. - -[7] S.o. Trojan. - -[8] Nim. koska he itse olivat suurta sukua. - -[9] Penatit olivat perhe-, suku-, heimo- ja valtion jumalia. - -[10] S.o. älä ole mustasukkainen. - -[11] Lustrum on viiden vuoden aikakausi, siis tässä 40:s ikävuosi. - - - - -5 Laulu. (Lalagen rakastajalle) - - -[1] Horatius varoittaa erästä ystäväänsä ryhtymästä lemmenseikkoihin -Lalagen kanssa liian nuoresta ja käskee hänen odottamaan siksi kun -tämä tulee mieskuntaiseksi. - -[2] Nim. ikeesen. - -[3] S.o. kaksivaljakon. - -[4] Nim. uimalla. - -[5] Tekaistu pojannimi. - -[6] Alkukielessä: "discrimen", väli, suku-eroitus; apposits. sanalle -Gyges. - - - - -6 Laulu. (Septimiukselle) - - -[1] Septimius oli Horatiuksen hyvä ystävä, Augustuksen suosikki -ja uskottuinen. -- Hänelle runoilija ylistelee tässä Tiburin ja -Tarentumin erinomaista luonnonihanuutta ja sanoo sydämestänsä -haluavansa kummassa tahansa näistä kaupungeista mielellänsä sekä elää -että kuolla, kunhan vaan saisi olla hänen seurassansa. - -[2] Vrt. Carm. H, 2. - -[3] Kantabria, eräs Hispanian pohjaisia maakuntia, tunnettu villeistä -asujaimistansa, jonka Romalaiset valloittivat v. 29 e.Kr. V. 26 -e.Kr. nousivat Kantabrialaiset kapinaan ja luopuivat Romalaisista; -vv. 25-24 välillä he jälleen lannistettiin, mutta lopullisesti he -masennettiin vasta v. 19 e.Kr. - -[4] Vrt. Carm. I, 22. - -[5] S.o. Katiluksen. Vrt. Carm. I, 7, 18. - -[6] Alkukielessä: "senectae", dat., sivumuoto sanasta "senectus". - -[7] Nim. Tiburista. - -[8] Alkukielessä: "pellitus", nahalla varustettu l. villan -suojelemiseksi nahalla peitetty: siitä: hienovillainen. - -[9] Galaesus, eräs Etelä-Italian joki Tarentumin läheisyydessä; -alkukielessä: "Galaesi flumen", gent. epexegeticus. - -[10] S.o. Tarentumin alueelle. Tarun mukaan tuli sinne v. 707 e.Kr. -uudisasukkaita Lakoniasta, Falantuksen johdolla. - -[11] Nim. Tarentumin alue. - -[12] Hymettus on eräs vuori Athenan läheisyydessä Attikassa, tunnettu -mainiosta hunajastansa ja marmoristansa. - -[13] Venafrum, eräs ikivanha Samniumin kaupunki, lähellä Kampanian -rajaa, jonka ympäristöllä Italian parhaat öljypuut kasvoivat. - -[14] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[15] Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[16] Aulon, eräs ihana laakso Tarentumin alueella, lähellä Saturumia, -tunnettu mainiosta viinistänsä. - -[17] Nim. Aulon. - -[18] Vanhaan aikaan ruumiit poltettiin ja tuhka koottiin uurnaan, -jossa sitä säilytettiin. - - - - -7 Laulu. (Pompejus Varukselle) - - -[1] Tämä on ilolaulu Horatiuksen hyvän ystävän ja toverin, Pompejus -Varuksen, onnellisen kotiintulon johdosta Filippin tappelusta (v. -30 e.Kr ), johon hänen seurassansa myöskin Horatius oli ottanut -osaa. Asiain näin ollen kehoittaa runoilija häntä valmistamaan -juhlallisuutta jumalain kunniaksi ja tämän vaarallisen retken -muistoksi. - -[2] S.o. menettämättä kansalaisoikeuttasi. - -[3] Vrt. Carm. I, 31. - -[4] Filippi on Makedoniassa, pohjaiseen Strymon-joesta. Filippin -tappelu oli myöhään kesällä v. 42 e.Kr., jossa Brutus ja Kassius -voitettiin. - -[5] Nim. Brutuksen puoluelaisten. -- Alkukielessä: "fracta", -ajateltava lisäksi: "erat", oli lannistunut. - -[6] Nim. verenvuodatuksen kautta. - -[7] Vrt. Carm. I, 2, 10. - -[8] Pompejus Varus pakeni muiden tasavaltalaispuoluelaisten kanssa -Sext. Pompejuksen luokse Siciliaan; tämän kuoltua (v. 35 e.Kr.), -liittyi hän Antoniukseen ja palasi kotiin vasta v. 30 e.Kr. - -[9] Romal. talon sisäpihaan oli laakeripuita istutettu, joiden -siimeksessä sitten huviteltiin. - -[10] S.o. surut-poistavalla. - -[11] Vrt. Carm. I, 20. - -[12] Tässä: Venus-peli, arvanheitto (Jactus Venereus), jonka avulla -juominginjohtaja määrättiin. - -[13] Edonilaiset olivat eräs Thrakian kansakunta, Nessus- ja -Strymon-jokien välillä, kuuluisa Bakkhuksen palveluksesta. - - - - -8 Laulu. (Barinelle) - - -[1] Barine oli nähtävästi eräs vapautettu orjatar (libertma), joka -ihanan-kauniilla muodollansa herätti yleistä huomiota varsinkin -nuorten miesten kesken. Vaikka hän tämän kauneutensa nojalla -oli usein erehtynytkin, eivät jumalat, kuten runoilija tässä -vaikeroitsee, rankaisseet häntä, silloisen käsityksen mukaan, millään -ruumiinvammalla, vaan aina "loisti hän paljoa kauniimpana ja esiytyi -julkisesti nuorukaisten yleiseksi levottomuudeksi". - -[2] Alkukielessä: "crederem", absol., uskoisin (nim. "tibi" sinua). - -[3] Alkukielessä: "obligasti votis caput", olet lupauksilla -velvoittanut pääsi s.o. olet väärin vannonut onnettomuudeksesi. - -[4] Alkukielessä: "cura", praedikatiivi. - -[5] S.o. ajattelemattomasti vannoa äitisi tuhan kautta. - -[6] Alkukielessä: "toto taciturna noctis signa cum coelo", yön -hiljaiset tähdet koko taivainensa. - -[7] S.o. kuolemattomat (immortales). - -[8] Nämä samoinkuin Kupidokin olivat Venuksen seuralaisia. Vrt. Carm. -I, 2. - -[9] Nim. jättää (relinquere tectum). - -[10] Nim. pelkonsa vuoksi. - -[11] Nim. rakkauden henkäys, rakkaus sinuun s.o. että heidän miehensä -parhaiten viihtyvät sinun "ilmakehässäsi", sinun pakinoillasi. - - - - -9 Laulu. (Valgiukselle) - - -[1] K. Valgius Rufus, Horatiuksen hyvä ystävä, kielimies, puhuja ja -runoilija. -- Horatius koettaa lohdutella häntä hänen lemmittyisensä -Mystes-vainajan (luultavasti erään vapautetun orjattaren) kuoleman -johdosta sekä suunnata hänen mielensä ilahuttavimpiin tapauksiin, mm. -etupäässä Augustuksen loistaviin voittoihin. -- Laulu on nähtävästi -tehty vv. 25-24 e.Kr. - -[2] S.o. Taurus-vuoren harjanteilla. - -[3] Garganus, eräs vuori Apuliassa, pohjaiseen Sipotumista. - -[4] Vrt. Carm. I, 3. - -[5] Alkukielessä: "ademptum" (sc. tibi), kuoleman kautta sinulta -riistetty s.o. vainaja. - -[6] S.o. rakkaus l. ikävä kuolleen suhteen; siitä: kuolleen kuva l. -muoto. - -[7] Vrt. Carm. I, 15. - -[8] Antilokhus oli Nestorin vanhin poika, jonka Memnon surmasi Trojan -edustalla. - -[9] Troilus oli Priamuksen nuorin poika, jonka Akhilles surmasi jo -ennen Homeruksen kuvailemaa sota-aikaa. Vrt. Carm. I, 2. - -[10] Nim. niistä, jotka saatiin Armenialaisista ja Parthialaisista. - -[11] Nifates, eräs Taurus-vuoren harjanteita, joka kulkee Armenian -lävitse. - -[12] S.o. Eufrat; tässä: Parthialaisten alueen asemasta. - -[13] Gelonilaiset olivat eräs Skythalais-kansa Isterin tienoilla; -siitä: Skythalaiset ylim. - -[14] S.o. kulkevat, muuttelevat. Skythalaiset olivat nim. -kuljeskeleva ratsukansa. - -[15] Nim. Augustuksen voittojen kautta vähennetyillä alueillansa. - - - - -10 Laulu. (Licinius Murenalle) - - -[1] Luultavasti Lucius Licinius Varo Murena, konsuli Murenan -poika, Prokulejuksen veli, tuo erittäin rauhaton, kunnianhimoinen -ja tyytymätön mies, joka kansalaissodan aikana menetti kaiken -omaisuutensa, vaan sai sittemmin veljeltänsä uutta sijaan (vrt. -Carm. II, 2). Horatius näyttää pelänneen, että hän tämän levottoman -luonteensa kautta saattaisi ennen pitkää joutua perikadon partaalle, -ja sentähden neuvoi häntä kaikissa yrityksissänsä käyttämään -"kultaista kohtuutta". Sittemmin näyttää hän vehkeilleen Augustuksen -henkeä vastaan ja saaneen surmansa teloittajan tapparasta (v. 22 -e.Kr.). -- Laulun arvellaan tehdyn vv. 24-23 e.Kr. - -[2] Alkukielessä: "rectius",absol., oikeammin kuin nyt l. kuin jos -toisin tekisit. - -[3] Nim. kallioiden ja karien tähden. - -[4] Alkukielessä: "saepius" (eikä "saevius"),parasten auktorien -mukaan. - -[5] Nim. opilla ja viisaudella. - -[6] Alkukielessä: "reducit", tuo (nim. tavantakaa). - -[7] Vrt. Carm. I, 2. 15, 24. - -[8] Vrt. Carm. I, 26. - -[9] Alkukielessä: "contrahes", fut. imper:n asemasta. - - - - -11 Laulu. (Kvintius Hirpinukselle) - - -[1] Runoilija kehoittaa Kvintius Hirpinusta heittämään huolensa -jumalain haltuun ja viettämään elämäänsä, niin kauan kun Onnetar sen -suo, iloisissa viinin- ja rakkaudennautinnoissa. - -[2] Vrt. Carm. II, 6. - -[3] Vrt. Carm. II, 19. - -[4] S.o. nykyinen Adrian meri. - -[5] Alkukielessä: "canities", harmaus, harmaat hiukset, vanhuus. - -[6] Unen tavall. epiteetti. - -[7] Nim. niin syviin ajatuksiin. - -[8] S.o. näiden puiden siimeksessä, koska näillä on tuuheat oksat ja -ovat niin muodoin hyvin varjokkaat. - -[9] Alkukielessä: "sic temere", niin sikin-sokin l. mullin-mallin -s.o. huoletta niin ja näin. - -[10] S.o. ruususeppeleet päässä. - -[11] Vrt. Carm. I, 31. - -[12] S.o. Bakkhus. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[13] Lakedaemonin l. Spartan nainen (Helena), jonka tapana oli punoa -hiuksensa päälaellensa solmuun ja sitoa ne rihmalla kiinni. - - - - -12 Laulu. (Cilnius Maecenaalle) - - -[1] Runoilija, jota Maecenas oli kehoittanut ikuisuuttamaan -Augustuksen loistavia urotöitä, valittaa itsellänsä olevan -sellaisiin jaloihin tehtäviin liiaksi vähän voimia ja kykyä, sanoo -itse Maecenaan siihen paremmin sopivan, mutta itsensä kykenevän -hyräilemään ainoastaan Maecenaan ja hänen lemmittynsä Likymnian -keskinäisistä suhteista. -- Laulu näkyy tehdyn noin v. 28-27 e.Kr. - -[2] Numantia oli eräs mahtava kaupunki Pohjois-Hispaniassa, -Durius- (Duero-) joen lähteillä, jonka asukkaat noin 10 vuotta -(vv. 141-133 e.Kr.) vastustelivat urhollisesti Romalaisia, kunnes -vihdoin Scipio Afrikanus Minor 15-kuukautisella piirityksellä -sai kaupungin niin ahtaalle, että asukkaat viimein hädissänsä -polttivat itsensä ja kaupunkinsa v. 133 e. Kr. - -[3] Hannibal oli eräs kuuluisa Karthagon sotapäällikkö, joka voitti -Romalaiset (konsuli P. Kornelius Scipion) Ticinus-joella v. 218 -e.Kr., (konsuli Sempronius Longuksen) Trebia-joella v. 218 e.Kr., -(konsuli K. Flaminiuksen) Trasimonus-järvellä v. 217 e. Kr., -(konsulit Terentius Varron ja Aemilius Pauluksen) Kannan luona v. 216 -e.Kr. ja valloitti Tarentumin v. 212 e.Kr. - -[4] Nim. konsuli Kajus Duiliuksen merivoiton kautta Mylan luona v. -260 e.Kr. ja konsuli Lucius Lutatius Katuluksen Aegates-saarten luona -v. 241 e.Kr. - -[5] Vrt. Carm. I, 18. - -[6] Hylaeus oli eräs Kentauri, joka Lapithi-taistelussa surmattiin. - -[7] Vrt. Carm. I, 3. - -[8] S.o. Gigaateja, käärmejalkaisia jättiläisiä, Telluksen (Maan) -Tartaruksen (Manalan) poikia, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja -hautasi Aetnan alle. - -[9] Saturnus oli maanviljelyksen jumala, Opsin puoliso, Jupiterin, -Pluton ja Neptunuksen isä. Hän karkoitettiin taivaasta, tuli -Latiumiin, jossa Janus otti hänet vastaan; hänen hallitessansa -oli Latiumissa "kultainen aikakausi". Hänen temppelissänsä -säilytettiin valtionrahasto ja -arkisto; hänen kunniaksensa -vietettiin Saturnalia-juhla Joulukuussa. Myöhemmin hän sekoitettiin -Kronos-jumalaan. - -[10] S.o. Roman historiassa. - -[11] S.o. niitä, jotka olivat ahdistaneet Roman valtakuntaa. - -[12] Nim. voittosaatossa l. triumfissa. - -[13] Nim. Roman; Marskentältä Porta-Triumfaliksen kautta pitkin -Sakra-Viaa Jupiterin temppeliin Kapitoliumilla. - -[14] Vrt. Carm. I, 26. - -[15] Likymnia oli Maecenaan lemmittyinen, muutamain arvelun mukaan -Maecenaan puoliso Terentia, Augustuksen sisar. - -[16] Vrt. Carm. I, 12. - -[17] Hän oli Persian kuningassuvun (Kyruksen) kanta-isä, tunnettu -suurista rikkauksistansa. - -[18] Mygdon (Mύγδον) oli eräs Frygian tarunaikainen kuningas. - - - - -13 Laulu. (Puulle, jonka iskusta hän oli kuolemaisillansa.) - - -[1] Horatius oli kerran, kävellessänsä Sabinilais-talonsa tiluksilla, -hengen vaarassa erään puun iskusta, joka yhtäkkiä, kaatua romahti -aivan hänen viereensä. Tämän tapauksen johdosta runoilija manailee -ensin puun istuttajaa, kääntää sitten huomionsa ylipäänsä kaikkiin -niihin onnettomuuksiin, jotka voivat kohdata ihmistä aivan hänen -odottamattansa, sekä kuvailee vihdoin sitä tilaa, johon ihminen -kuolemansa jälkeen joutuu. -- Milloin tämä laulu on tehty, ei varmaan -tiedetä; toiset arvelevat sen tapahtuneen keväällä v. 30 e.Kr., -toiset taas keväällä v. 24 e.Kr. - -[2] Semmoista, jota tuo kuulu velhotar, Medea, kuningas Aeeteen -tytär, Kolkhiissa käytti. - -[3] S.o. foenikialaiset, jotka olivat tunnetut maailman paraiksi -purjehtijoiksi. - -[4] S.o. Konstantinopolin salmea. - -[5] Nim. Roman valtakunnan. - -[6] Vrt. Carm. I, 2. - -[7] Vrt. Carm. I, 4, 28. - -[8] Aeakus oli Zeuksen ja Aeginan poika, Peleuksen ja Telamonin isä, -Akhilleen ja Ajaxin isoisä. Aegina-saaren kuningas, aikansa jumalisin -ja rehellisin mies, kuoltuansa Manalan tuomari. Vrt. Carm. I, 28. - -[9] S.o. Elysium l. Sulola, johon Hermes Manalan tuomarein käskystä -"autuaat sielut" saattoi; Tartaruksen vastakohta, johon "kadotetut -sielut" joutuivat. - -[10] S.o. lesbolaisella. -- Lesbos-saaren asukkaat kuuluivat nim. -aeolialaiseen sukuun. - -[11] Sapfo oli mainio runoilijatar, kotoisin Lesbos-saaren -pääkaupungista Mytilaenasta (tahi Ereboksesta), kukoisti noin v. -610 e.Kr. Hänen runoistansa huomattakoon erittäinkin n.k. Häälaulut -('Επιϑαλάμοι). - -[12] Vrt. Carm. I, 32. - -[13] Nim. Sapfon ja Alcaeuksen. - -[14] Alkukielessä: "bibit aure" s.o. ammentaa korvillansa, hartaasti -kuunnella. - -[15] Nim. haahmujen l. varjojen. - -[16] S.o. Kerbeirus (Κέρβερος), Manalan ovenvartija (janitor Orci), -joka kuvaillaan milloin kolmi- milloin viisi- ja milloin satapäiseksi. - -[17] S.o. Kostottarien. Vrt. Carm. I, 28. - - -[18] Vrt. Carm. I, 3, 16. - -[19] S.o. Tantalus. Vrt. Carm. I, 6, 28. - -[20] Orion (´Ωρίων), Hyrieuksen poika, Hygriasta Boeotiasta, -Eoksen (Auroran, Aamuruskon) lemmitty, mainion väkevä, erinomainen -metsästäjä, jonka Artemis surmasi. Tarun mukaan hän vielä -Manalassakin metsästeli Manalan otuksia. - - - - -14 Laulu. (Posthumukselle.) - - -[1] Runoilija muistuttaa erästä, meille tarkemmin tuntematonta -Posthumus-nimistä ystäväänsä tämän elämän lyhyydestä. Posthumus -näyttää nim. olleen rikas, mutta sangen ahnas; sentähden runoilija -kieltää häntä liiaksi himoitsemasta tätä katoavaista tavaraa, jonka -hänen kuitenkin kerran täytyy jättää perillisten tasattavaksi, ja -koettaa kääntää hänen huomionsa tulevaan, katoamattomaan elämään. - -[2] Alkukielessä: "senectae", "senectus"-sanan sivumuoto. - -[3] Vrt. Carm. I, 4, 28. - -[4] Kreik. Γηρυων, Länsi-Europan kuninkaan Khrysaorin poika, -Hispanian saaren Erythoian kuningas; tarun mukaan kolmipäinen ja -kolmiruumiinen, kuusikätinen ja kuusijalkainen. Hänen härkänsä -Herkules riisti. - -[5] Tityos oli Jupiterin ja Gaian poika, hirmuinen jättiläinen, -joka yritti vietellä Latonaa, mutta tämän lapset, Apollo ja -Artemis, surmasivat hänet; rankaistukseksi tästä yrityksestänsä -kaksi korppikotkaa Manalassa istui lakkaamatta hänen maassa -selällänsä olevan ruumiinsa molemmin puolin ja nokki hänen alati -jälleen-kasvavaa maksaansa. - -[6] S.o. sotaa. Vrt. Carm. I, 6. - -[7] Vrt. Carm. II, 11. - -[8] S.o. etelä- l. suvituulta, Sirocco-tuulta. - -[9] Kokytus on Manalan jokia. Manalassa on nim. neljä jokea: Styx, -Akheron, Pyriflegethon ja Kokytus; näistä on Akheron pää- ja Manalan -rajajoki, johon kaikki toiset laskevat. - -[10] Danaus, Beluksen poika, Aegyptuksen veli, Argos-kaupungin -perustaja, noiden surkean-kuuluisain viidenkymmenen tyttären isä, -jotka, paitse Hypermnestraa, hänen käskystänsä miehensä surmasivat. - -[11] Sisyfus oli Aeoluksen poika, Salmoneuksen veli, Korinthuksen -kuningas, tunnettu kavaluudestansa ja saaliinhimostansa. Hän ilmaisi -jokijumala Aesopukselle, että Zeus oli vienyt tämän tyttären -Aeginan; hän ei tahtonut enää palata takaisin Hadekseen, josta hän -oli päästetty ylä-ilmoihin kostamaan puolisoansa huolimattomasta -hautaamisesta. Rankaistukseksi kaikesta tästä sai hän Manalassa -vieritellä suurta kivimöhkälettä jyrkkää vuoren rinnettä ylös, mutta -aina kun hän oli sen saamaisillansa huipulle, vierähti se hänen -käsistänsä jälleen alas. -- Suomen Runotar on ottanut säestääksensä -näitä tässä kosketeltuja Manalan rankaistuksia seuraavin säkein: - - "Louhtaan Sisyfos viers' ylös, tuo vier' ain' alas taaskin; - Korppia kaks', väsymättä ne Tityon maksoa raastaa, - Ain' yht' ympäri pyörtää kyyratas Iksion-kurjaa; - Tantalos nääntyä on janohon, vesi tulvassa seisten; - Turhaan Danaon tyttäret seulalla ammensi vettä." - -[12] Kypressit olivat Manalan jumalalle pyhitetyt ja niitä käytettiin -hautijaiskoristuksina. - -[13] Alkukielessä: "dignior", nim. "te", onnellisempi kuin sinä (abi. -compr.). - -[14] Nim. marmorilaattaasi, jommoisia rikkaat Romalaiset käyttivät. - -[15] Tuhlaava perillinen ei ainoastaan nauti viiniä, vaan vieläpä -kaataa hän sitä maahankin. - - - - -15 Laulu. (Aikakautensa Ylellisyydelle.) - - -[1] Runoilija paheksuu aikakautensa ylellisyyttä, sen rientoja ja -pyrinnöitä; kehuu taas entisen ajan yksinkertaisuutta ja mukavuutta. - -[2] Alkukielessä: "regiae", kuninkaalliset, muhkeat. - -[3] Lukrinus-järvi, Kampanian rantamaalla; saanut alkunsa, kuten -luullaan, maan halkeamasta, johon sitten ihmiset ovat patojen avulla -sulkeneet veden (s.o. eroittaneet merestä). - -[4] Vaahteraan, tuuheain oksain ja lehtien vuoksi, ei viiniköynnös -kierry. - -[5] Alkukielessä: "laurea", "laurus "-sanan sivumuoto. - -[6] Nim. la'eissa (auspiciis). Vrt. Carm. I, 2. - -[7] S.o. vanhemman l. Censoriuksen. Vrt. Carm. I, 12. - -[8] Alkukielessä: "excipiebat", ottanut vastaan s.o. ollut päin. - -[9] Jotka olivat joko palaneet tahi muuten häviölle joutuneet. - - - - -16 Laulu. (Pompejus Grosfukselle.) - - -[1] Runoilija opettaa tässä laulussa erästä Pompejus Grosfus-nimistä -ystäväänsä (romal. ritaria, kotoisin Siciliasta) käyttämään oikeita -välikappaleita (eritt. tyytyväisyyttä ja himojensa hillitsemistä) -saavuttaaksensa todellisen rauhan ja todellisen onnen, joita jokaisen -on ennen kaikkia etsiminen, olkoon sitten rikas tahi köyhä. -- Laulun -arvellaan tehdyn jälkeen v. 34 e.Kr. - -[2] S.o. opastavat, johdattavat. - -[3] Alkukielessä: "Thrace", maakunta kansan asemasta. - -[4] Vrt. Carm. I. 2. - -[5] S.o. liktori, joka aina kulki konsulin edellä, vitsakimppu -(fascis) olalla, tekemään konsulille tilaa väkijoukon lävitse -kaduilla sekä huomauttamaan lähellä-olevia kunniaa tekemään. Myöskin -panivat nämä määrätyt rankaistukset toimeen, vieläpä toimittivat -teloittajan virkaakin. - -[6] Vanhempina aikoina kattoliistat maalattiin, mutta myöhemmin -koristeltiin kullalla ja norsunluulla. - -[7] S.o. esi-isiltä peritty. - -[8] Romalaiset käyttivät hopeista suolakuppia, jonka orjat pitivät -kirkkaana. - -[9] Alkukielessä: "brevi aevo". lyhyellä aikaa s.o. lyhyen ajan -varaksi. - -[10] S.o. kaakkotuuli. - -[11] Kohtalo oli Akhilleelle määrännyt joko lyhyen ja mainehikkaan -tahi pitkän ja maineettoman elämän. - -[12] Vrt. Carm. I, 28. - -[13] Valjakoiksi käytettiin tavall. tammoja. - -[14] Vrt. Carm. I, 3. - -[15] S.o. Runotar, Laulutar; runo, laulu. - - - - -17 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Horatius onnittelee ystäväänsä Maecenasta, joka melkeen samaan -aikaan, kuin Horatiuskin puuniskusta, oli ollut hengenvaarassa -(hengen sairaana?), vaan sittemmin onnellisesti pelastunut siitä; -sekä rohkaisee häntä vanhan tapansa mukaan jälleen käyttämään -hyväksensä kaikkea, mitä Onnetar tarjoaa, aina eteenkinpäin luvaten -olla hänen todellinen ystävänsä sekä elämän että kuoleman vaiheissa. - -[2] Maecenas oli koko loppupuolen elämäänsä ollut kivullainen, -kentiesi hänen ylellisen elämänsä seurauksista; hän luultavasti aina -vähän väliä valitteli tuskiansa runoilijalle. - -[3] Alkukielessä: "maturior vis", kypsyneempi voima, ennenaikainen -kuolontapaus. - -[4] Tarkoittaa heidän hyvin läheistä ystävyyttänsä. Vrt. Carm. I, 3. - -[5] Alkukielessä: "nec carus aeque" (nim. "atque nunc sum"), "nec -superstes integer", en enää olisi samanarvoinen (nim. kuin nyt olen), -enkä jälkeesi jääneenä (s.o. aivan) kokonainenkaan. - -[6] Vergiliuksen mukaan Khimaera oli Manalan portilla. Vrt. Carm. I, -27. - -[7] Gyges oli eräs jättiläinen. - -[8] S.o. Oikeus, kreikk. Δίκη, Zeuksen ja Themiksen tytär, Parkain -sisar. - -[9] Vrt. Carm. II, 3. - -[10] Nim. syntyessäni, syntymähetkelläni. - -[11] S.o. tähtisikerö Vaaka. - -[12] S.o. tähtisikerö Skorpiooni. - -[13] Vanhain luulon mukaan riippui ihmisen onnellisuus siitä, minkä -tähden kiiluttaessa hän sattui syntymään. Senvuoksi jakoivat he -tähdet kahteen osaan, nim. onnea-ennustaviin, joihin kuuluivat: -Libra, Jupiter, Venus, Luna y.m. ja onnettomuutta-ennustaviin taas: -Skorpios, Kaprikornus, Saturnus, Mars y.m. - -[14] S.o. Kauriin tähtisikerö. Vanhain luulon mukaan tämä tähti -tuotti raju-ilmoja, hallitusmullistuksia y.m. - -[15] Tässä: tähti. Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[16] Tässä: tähti. -- Runoilija on nähtävästi koko tällä lauselmalla -tahtonut ilmaista, että Jupiter oli sattunut juuri Maan ja -Saturnuksen välille, joten Saturnus peittyi kokonaan Jupiterin -varjoon. Vrt. Carm. II, 12. - -[17] S.o. Kohtalo, eritt. kuolonkohtalo. - -[18] Vrt. Carm. I, 20. - -[19] Vrt. Carm. II, 13. - -[20] Vrt. Carm. I, 4, 17. - -[21] S.o. runoilijain, jotka olivat Merkuriuksen suojeluksessa. - -[22] Nim. Jupiterille tahi Menestykselle (Salus). - - - - -18 Laulu. (Ahnaalle.) - - -[1] Runoilija kehuu olevansa tyytyväinen omiin yksinkertaisiin -elontapoihinsa pienellä Sabinilais-tilallansa; paheksuu taas muiden -ylellisyyden- ja loistonhimoa, joka saattaa usein heidät vielä -haudan partaallakin laittomuuksiin ja ajattelemattomiin tekoihin; -lopuksi muistuttaa hän tämän elämän katoavaisuudesta ja kuoleman -välttämättömyydestä. - -[2] Vrt. Carm. II, 16. - -[3] Nim. marmoripalkit. Vrt. Carm. II, 6. - -[4] Afrikasta (Numidiasta) tuotiin kellertävää, punasuonista marmoria -romalaisia rakennuksia varten. - -[5] Vrt. Carm. I, 1. - -[6] S.o. vapaasyntyiset. - -[7] Lakonia, eräs maakunta Peloponnesuksella, jonka purpura, Tyruksen -purpuraa lukuun ottamatta, oli parasta arvoltansa. - -[8] Oikeastaan: hautaasi. - -[9] S.o. täyttääksesi, laajentaaksesi merenrantaa rakennuksiasi -varten. - -[10] Baja (Bajae), Kampanian rannalla, lähellä Neapolia, vastapäätä -Puteolia, Misenumin lahden läheisyydessä, jossa oli Roman laivaston -satamapaikka; tunnettu terveellisestä ilmanalastansa, Romalaisten -paras kylpypaikka. Juuri tämän ilmanalan ja ihanan aseman vuoksi -ylhäiset Romalaiset rakennuttivat sinne itsellensä erinomaisen -muhkeita palatseja, joten tästä pikkukaupungista oli syntymäisillänsä -toinen Roma. - -[11] Alkukielessä: "continente ripa", abl. abs., kun ranta on -keskeymätön s.o. jos rannalle ei ole rakennettu. - -[12] Alkukielessä: "satelles Orci", toiset luulevat tällä kohdalla -tarkoitettavan Kerberusta (Manalan kolmipäistä koiraa), toiset taas -Kharonia (Manalan lautturia). Vrt. Carm. I, 24; II, 3, 13. - -[13] Vrt. Carm. I, 3, 16. - -[14] Vrt. Carm. I, 28. - -[15] S.o. Pelopsin. Vrt. Carm. I, 6. - - - - -19 Laulu. (Bakkhukselle.) - - -[1] Tässä laulussa, joka nähtävästi on mukailua eräästä -kreikkalaisesta dithyrambista, ylistelee runoilija Bakkhuksen -hyviä töitä ihmiskuntaa kohtaan; sitten esittelee Horatius hänen -rankaistuksiansa vihollisia kohtaan ja vihdoin kuvailee hänen -urhollisuuttansa ja rohkeuttansa. - -[2] Vrt. Carm. I, 1, 7. - -[3] S.o. yksinäisillä paikoilla, joissa Bakkhus mielellänsä oleskeli. - -[4] Vrt. Carm. I, 1 - -[5] Vrt. Carm. I, 1. - -[6] Eräs laji Bakkhatinnain riemuhuutoja. - -[7] Vrt. Carm. I, 12. - -[8] S.o. Bakkhatinnain sauva, jonka ympärille oli kierretty -muratinvarsia ja viiniköynnöksiä. - -[9] S.o. Bakkhatinnoista, jotka riehuen viettivät Bakkhuksen juhlaa. - -[10] Jumalain sallimuksesta vuoti Bakkhuksen juhlaa viettäville -viiniä, maitoa ja hunajaa, vaikka niistä muuten olisi kuinkakin puute -ollut. - -[11] Pentheus oli Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneen -Ekhionin ja Kadmuksen tyttären Agaven poika, Theban kuningas, -joka pilkkasi Bakkhuksen palvelusta, ja sentähden hänen äitinsä -sisarillensa repi hänet kappaleiksi Kithaeron-vuorella; hänen kotinsa -hävitettiin perinpohjin. - -[12] Lykurgus oli Thrakiassa asuvain Edonien kuningas, joka -vastusteli Bakkhuksen palvelemisen leviämistä maassansa ja vainosi -Bakkhuksen palvelijoita. Rankaistukseksi tästä tuli hän sokeaksi, -vieläpä pian menetti henkensäkin. - -[13] Tarun mukaan Orontes- ja Hysdaspes-joet tottelivat, kun niitä -kosketti thyrsus-sauvalla. - -[14] S.o. Indian meren, jonka Bakkhus, tarun mukaan, tyvensi. - -[15] So. ilman vaaraa. - -[16] Bistonidit olivat eräs kansakunta Thrakiassa, etelään -Rhodopesta, kuulut Bakkhuksen palveluksestansa. - -[17] Bakkhatinnat käyttivät kiharoissansa käärmeitä, jotka jumalan -sallimuksesta heitä eivät vahingoittaneet. - -[18] Gigaatit olivat Gaian ja Tartaruksen pojat, käärmejalkaiset -jättiläiset, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle. - -[19] S.o. Jupiterin. - -[20] Bakkhus muutti itsensä tässä taistelussa jalopeuraksi. - -[21] Rhoetus oli eräs Gigas. - -[22] Bakkhusta pidettiin hedelmällisyyden suojelijana ja kuvailtiin -kultasarviseksi. - -[23] Mm. kun Bakkhus meni Manalaan äitiänsä Semeleä hakemaan. Vrt. -Carm. II, 13. - - - - -20 Laulu. (Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Horatius ilmaisee tässä laulussa ystävällensä Maecenaalle -tuolla tavallisella, hienolla tavallansa ajatuksensa nimensä ja -maineensa kuolemattomuudesta, jonka hän on runoillansa itsellensä -saavuttava; pitää sentähden juhlalliset hautijaiset ynnä muut -ikuisuuttamispuuhat, jotka mahdollisesti seuraavat hänen kuolemansa -jälkeen, turhina ja kieltää ne kokonansa. - -[2] Nim. runoilija ja joutsen. - -[3] Vrt. Carm. I, 34. - -[4] S.o. päältäni ja kaulaltani. - -[5] S.o. joutseneksi. - -[6] Vrt. Carm. I, 3. - -[7] Vrt. Carm. II, 13. - -[8] Vrt. Carm. I, 22. - -[9] Pohjanpuoleisilla, pohjaisilla. - -[10] Vrt. Carm. II, 13. - -[11] Vrt. Carm. I, 35. - -[12] S.o. Italian soturien. - -[13] Vrt. Carm. II, 9. - -[14] Vrt. Carm. I, 29. - -[15] S.o. Rhonen. - -[16] S.o. näennäisissä. - -[17] Oikeastaan: haudan. - - - - - -KOLMAS KIRJA. - - - - -1 Laulu. (Ihmisten erilaisista riennoista.) - - -[1] Runoilija esittelee tässä laulussa Roman nuorisolle, että -todellinen onnellisuus ei riipu rikkaudesta ja arvosta, vaan -tyytyväisyydestä ja himojen hillitsemisestä. - -[2] Nim. Runottarien palvelukseen. - -[3] Oikeastaan: suosikaa kieliänne s.o. olkaa ääneti. - -[4] Nim. Roman. - -[5] Oikeastaan: laumainsa. - -[6] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[7] Vrt. Carm. 11. 12. - -[8] Tahi: "joka sai loistavan voiton Gigaateista." Vrt. Carm. 11,19. --- Alkukielessä: "triumfus" s.o. voiton johdosta pidetty juhlaretki -l. -kulkue, jossa voiton-saanut sotapäällikkö kulki valkealla -hevosella ja vaunuilla, laakeriseppele päässä ja norsunluinen -valtikka kädessä, halki Roman kaupungin Kapitoliumiin, sotaväen -seuratessa "io triumphe"-huudoilla ja lauluilla. - -[9] Oikeastaan: kulmakarvoillansa. - -[10] S.o. puita tahi viiniköynnöksiä, joita Romalaiset istuttelivat -riveihin, tavall. romal. viittosen (V) muotoon. - -[11] Romalaiset toimittivat vaalinsa Marskentällä. - -[12] Nim. viranhakija. - -[13] Tässä: personoittuna, kreik. 'Ανάγκη. - -[14] Tarkoittaa tuota kuuluisaa tarua "Damokles-miekasta". -- -Syrakusassa oli itsevaltijas, Dionysius nuorempi. Hänellä oli paljo -imartelijoita, niiden joukossa myöskin Damokles. Tämä alituisesti -ylisteli hänen onnellisuuttansa. Kyllästyneenä tähän, valmisti -Dionysius kerran suuret pidot, joissa Damokles sai istua Dionysiuksen -valta-istuimella, varustettuna kaikilla itsevaltiaan oikeuksilla. -Pidoissa totteli häntä kaikki, jopa itse Dionysiuskin. Ne olivat -erinomaisen hauskat ja Damokles näytti sangen onnelliselta. -Mutta sattumalta joutui Damokles vilkaisemaan kattoon ja huomasi -hämmästykseksensä hienossa rihmassa päänsä yläpuolella katossa -riippuvan paljastetun, terävän miekan. Hän peljästyi ja syöksähti -paikalla istuimelta alas. Silloin huomautti Dionysius hänelle, että -itsevaltijaan asema on aina samallainen, yhtä vaarallinen, kuin -hänen, istuessansa miekka päänsä yläpuolella riippumassa. - -[15] Sicilialaiset atriat olivat tunnetut ylellisyydestänsä ja -loistostansa. - -[16] Tässä: ihanaa laaksoa ylim. Vrt. Carm. I, 7. - -[17] Arkturus, samoinkuin Hoeduskin, kuuluivat -onnettomuutta-ennustaviin tähtiin; näiden noustessa ja laskiessa -tavall. myrskyilmat seurasivat. Vrt. Carm. 11, 17. - -[18] Alkukielessä: "mendax", valheellinen; "fundus mendax", -sellainen maatila, joka pettää omistajansa toiveet s.o. viljaa-, -satoatuottamaton. - -[19] S.o. sitä kuumuutta, joka seurasi Kanikulan (Koirantähden) -nousua ja oli kasveille sangen turmiollinen. - -[20] Näillä täytettiin mertä komeita rakennuksia varten. - -[21] Nim. patoihin tarpeellisia. - -[22] S.o. Pelko, personoittuna. - -[23] Uhkaukset, personoittuina. - -[24] Nim. laivaan. - -[25] S.o. Huoli, personoittuna. - -[26] Valkeaa, punasuonista marmoria tuotiin Synnadan -marmorilouhoksesta Frygiasta, rakennustarpeiksi. - -[27] Vrt. Carm. II, 12. - -[28] Eräs hyvänhajuinen voide, jota tuotiin Indiasta, Syriasta ja -Arabiasta. Tässä: "Achaemenium costum" s.o. Persian balsami. - -[29] S.o. atriumia, jossa esi-isäin rintakuvat olivat; siellä myös -perheenemäntä piikoinensa työskenteli ja vieraat vastaan otettiin. - - - - -2 Laulu. (Roman nuorisolle.) - - -[1] Runoilija ylistää tässä Roman nuorisolle esi-isäin muinaista -sotakuntoa, hyviä tapoja ja pyhää jumalain kunnioittamista, jotka -olivat juuri ne hyveet, joiden avulla Roman valtio oli saavuttanut -mahtavuutensa, vaan jotka runoilijan aikoina olivat jääneet kovin -takapajulle. - -[2] Alkukielessä: "puer", poika; nuorukainen, asevelvollinen, joksi -Romalainen tehtiin 17 v. iällä. - -[3] Alkukielessä: "eques", ratsastaja, praedikatiivi. - -[4] Vrt. Carm. I, 2. - -[5] S.o. suurimmissa vaaroissa (in summis periculis). - -[6] Nim. vihollisten. - -[7] S.o. naima-ikäinen. - -[8] Entisen ajan tavan mukaan katselivat vaimot ja lapset kaupunkein -muureilta niiden edustalla tapahtuvia tappeluja. - -[9] Alkukielessä: "agminum", tässä sama kuin "belli". - -[10] Nim. jonkun ystävällisen, naapurikuninkaan poika. - -[11] Vrt. Tyrtaeus (7, 1 ed. Bergk p. 308): Tεϑnάμεvai, γαρ καλόν -εν προμάχοισι πεσόντα ανδρ´ άγαϑον, περί η πατρίδι μαρνάμενον; -sekä meidän Kalevalamme säkeitä: - - "Somap' on sotahan kuolla, - Kaunis miekan kalskehesen." - -[12] Koska nim. pakenevain polventaipeet ja selkä ovat vihollisiin -päin käännettyinä. - -[13] Kuvannoll. sanottu liktoorein vitsakimpuissa olevista kirveistä. -Vrt. Carm. II, 16. - -[14] Alkukielessä: "popularis aurae", kansanpuuskan l. suosion. - -[15] Alkukielessä: "immeritis mori", litotes, pro: "dignis -immortalitate". - -[16] Vrt. Simonides (p. 398 ed. Schneidew): έστι καί αίγας -ακίνδυνον γέρας. - -[17] Oikeastaan: "salaisen Cereen" j.n.e. -- Ceres oli Saturnuksen -tytär, Jupiterin ja Pluton sisar, Proserpinan äiti, hedelmällisyyden -ja maanviljelyksen jumalatar, jota kuvaeltiin unikukka käteen. -Myöskin kätki hän vainajain sielut poveensa ja oli niin muodoin -kuolleiden jumalatar. Muutamia vuosia kuningasten karkoittamisen -jälkeen vihittiin hänelle temppeli Romassa. Suuri "Cerealia"-niminen -juhla Huhtikuulla vietettiin sirkus-leikkinensä hänen kunniaksensa. -Häntä palveltiin varsinkin Thessaliassa, Attikassa (Eleusiissa) ja -Siciliassa. -- Erään tarun mukaan ryösti Pluto hänen tyttärensä -Proserpinan. Jupiterilta sai hän luvan lähteä Manalaan hakemaan tätä -takaisin. Mutta Proserpina oli ennättänyt maistaa kranaatti-omenaa, -joten asiasta ei enää tullut mitään. Silloin suostui Ceres siilien, -että Proserpina tuli Pluton puolisoksi ja eli puolen vuotta Manalassa -ja toisen puolen maailmassa. -- Cereen "salainen palvelus" on jäte -muinaisten Pelasgilaisten luonnonuskonnosta. Tätä oli kahta lajia, -nim. Eleusiin "mysteriat" ja Athenan "tesmoforiat". Eleusiin juhlat -taas olivat: suuret, joita vietettiin syksyllä yhdeksän päivää, ja -pienet, joita vietettiin keväällä. Esimiehenä näissä oli aina näiden -perustajan Eumolpuksen jälkeläinen, myöhemmin myös Athenan kuningas -tahi toinen arkhontti, joka piti viran aina kuolemaansa asti. Juhlaa -viettävät käyttivät purpuraviittaa ja päässänsä myrttiseppelettä. -Toimituksina näissä juhlissa olivat: puhdistukset, sovitukset, -uhrit, juhlasaatot, öiset kulut ja uutten jäsenten vihkimiset. -Salaisoppiin kuuluivat etenkin syvälliset kysymykset jumalain ja -ihmisten tilasta keskenänsä sekä sielun tilasta kuoleman jälkeen. -Salaisopin jäseneksi pääsemisen välttämättömänä ehtona oli: puhtaus -ja synnittömyys. Tesmoforiat, joita viettivät ainoastaan vaimot, -kantaen käsivarsillansa vasuja, joissa oli vertauksellisia merkkejä -yhteiskunta- ja perhe-elämästä sekä maanviljelyksestä, olivat -Lokakuussa. - -[18] S.o. jota ei ole kyllin kunnioitettu l. palveltu. - -[19] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[20] Oikeastaan alkukielen mukaan: yhdistänyt l. liittänyt viattoman -vialliseen. - - - - -3 Laulu. (Caesar Augustukselle.) - - -[1] Tässä laulussa Horatius esittelee rehellisyyden (justitia) ja -kestäväisyyden (constantia) niiksi hyveiksi, jotka sekä yksityisille -että koko Roman valtiolle ovat saattaneet kuolemattoman nimen -jälkimaailmassa; sitävastoin petoksen ja horjuvaisuuden seurauksena -esittelee hän Trojan kurjan perikadon. -- Laulu on nähtävästi tehty -jälkeen v. 27 e.Kr. - -[2] S.o. raivo, vimma (furor). - -[3] Vrt. Carm. II, 14. - -[4] Vrt. Carm. II, 11. - -[5] Nim. tämän hyveen (sc. constantia) avulla l. kautta. - -[6] Vrt. Carm. I, 3. - -[7] Vrt. Carm. I, 3. - -[8] Alkukielessä: "arces igneas", tuliset s.o. tähtien valaisemat -l. kiiluvat linnat. -- Etelä-Hämeen kansan kielessä käytetään tämän -käsitteen ilmaisemiseksi sanaa "tähtitarha". - -[9] Alkukielessä: "quos inter", anastrofe, pro: "inter quos". - -[10] Romalaisilla oli tapana ruokapöydässä sekä juomingeissa maata -longallansa pöydän ääressä. - -[11] Alkukielessä: "hac" (sc. arte); siis oikeastaan: tämän hyveen -tähden ansioittuneena j.n.e. - -[12] Vrt. Carm. I, 1, 7. - -[13] Nim. taivaasen. - -[14] Romuluksen nimi, jonka hän jumaloittuna sai; myöskin Augustusta -kutsuttiin tällä nimellä, koska hän oli ikäänkuin Roman toinen -perustaja. - -[15] Vrt. Carm. I, 6. - -[16] Vrt. Carm. I, 3. - -[17] Vrt. Carm. I, 7; II, 1. - -[18] Alkukielessä: "gratum", mieluista, mieluisat sanat s.o. myöntyen. - -[19] S.o. Paris. Häntä sanotaan "turmiokkaaksi" (fatalis), koska -Trojan oli Kohtalo (Fatum) määrännyt hävitettäväksi; "Riettaaksi", -koska hän oli vietellyt Helenan ja "tuomariksi" (judex), koska -hän Peleuksen ja Thetiin häävieraiden (jumalattarien) välisessä -kultaomenan-riidassa oli tuomarina ja määräsi sen "kauneimmalle" -(Venukselle), josta palkinnoksi sai Helenan. Vrt. Carm. I, 2. - -[20] S.o. Helena. - -[21] Tarun mukaan Poseidon ja Apollo rakensivat "sovitusta -palkkiosta" Trojan muurit; mutta kun työ oli valmis, kielsi Laomedon -palkkion heiltä ja ajoi uhkauksillansa jumalat kaupungista pois. - -[22] S.o. Laomedon kansoinensa. - -[23] Nim. rankaistusta saamaan, kostoa kärsimään. - -[24] S.o. neitseelliselle. - -[25] Vrt. Carm. I, 6, 12. - -[26] S.o. Helenan. - -[27] S.o. Paris. - -[28] S.o. Kreikkalaisia. - -[29] Oikeammin: jumalain eripuraisuuden kautta, koska toiset niistä -olivat Akhivilaisten (Kreikkalaisten), toiset Trojalaisten puolella. - -[30] S.o. Aeneaan jälkeisen, Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2. - -[31] S.o. Rhea Sylvia. Vrt. Carm. I, 2. - -[32] Nim. Romuluksen. - -[33] S.o. Jumalain (Olympoksen) asuntoihin. Vrt. Carm. I, 3. - -[34] S.o. Romalaiset, jotka polveutuivat Troialaisista. Vrt. Carm. I, -2. - -[35] Alkukielessä: "inultae", pro: "impunes", rankaisematta, ilman -vaaraa. - -[36] Vrt. Carm. I, 2. - -[37] Nim. Roma. - -[38] S.o. Välimeri. - -[39] Niilinvirta Egyptissä. - -[40] Nim. Roma. - -[41] Alkukielessä: "irrepertum", löytämätöntä, keksimätöntä. - -[42] Alkukielessä: "sic", siten; selitetty tarkemmin seuraavalla: -"että maa sen kätkee" (cum terra celat). - -[43] Alkukielessä: "pluvii rores", s.o. "imbres", vesisateet. - -[44] Vrt. Carm. I, 1. - -[45] Alkukielessä: "nimium pii" (nim. Trojaa kohtaan) s.o. liiaksi -isänmaansa (Trojan) etua tarkoittaen. - -[46] Augustuksella oli aikomus muuttaa valta-istuin Romasta Trojaan. -Tämä tuuma ei näytä runoilijaa miellyttäneen ja sentähden hän asettaa -tässä Junon suuhun nämät uhkaavat lauseet. Myöskin aikaisemmin oli -Caesar ajatellut tehdä valtakunnan pääkaupungiksi joko Trojan tahi -Alexandrian. - -[47] Foebus oli Trojalaisten suojelusjumala. Vrt. ed. - -[48] Juno oli Argoksen suojelusjumalatar. - -[49] Nim. jotka voittaja oli surmannut. - -[50] Vrt. Carm. I, 26. - - - - -4 Laulu. (Kalliopelle.) - - -[1] Tässä laulussa, jolla runoilijan tarkoitus oikeastaan on ylistää -Augustuksen ansioita, vaikka hän tuolla hienolla, tunnetulla -tavallansa sovittaa sen Runottareen, opettaa Horatius, että viisaus, -ymmärtäväisyys ja sivistys ovat ihmisen onnellisuuden elinehtoja, -mutta sitävastoin raakuus ja väkivalta saattavat hänet ennen pitkää -perikadon partaalle. - -[2] Vrt. Carm. I, 26. - -[3] S.o. Olympoksesta, jossa Runottaret, Zeuksen tyttäret, -asuskelivat. - -[4] Nim. laulaa (dicere). - -[5] Nim. Runottaren. - -[6] Nim. luulen (videor). - -[7] Runottaret oleskelivat tavall. lehdoissa, senvuoksi sanotaan -niitä "pyhiksi". - -[8] "Tarunomaisiksi" sanotaan kyyhkysiä sentähden, että niiden -kerrotaan kantaneen Zeukselle ambrosiaa ja vieneen ensimmäistä -elatusta Semiramiille, joka oli kuolemaan jätetty. -- Runoilija -näkyy tässä jälittelevän erästä tarua nuoresta Pindaruksesta, jonka -huulia mehiläisten kerrotaan medellä kostutelleen, kun hän jollakin -matkallansa oli nukahtanut taivasalle. - -[9] Vultur, eräs vuori Apulian ja Lukanian rajalla, etelään -Venusiasta. - -[10] Akherontia, Bantia ja Forentum, kaupunkeja Venusian -läheisyydessä, Vulturin juurella. - -[11] Alkukielessä: "non sine dis", litotes (= cum dis), ei ilman -jumalia s.o. jumalain avulla. - -[12] S.o. teidän lemmikkinänne. - -[13] Vrt. Carm. II, 16. - -[14] Praeneste, perinvanha Latiumin kaupunki, kaakkoon Romasta. Sen -terveellisen ilmanalan vuoksi ylhäiset Romalaiset viettivät siellä -kesä-aikaansa. - -[15] Vrt. Carm. I, 7, 18. - -[16] Nim. niin menen niihin. Vrt. Carm. II, 18. - -[17] Filippi, eräs Makedonian kaupunki. - -[18] Palinurus, eräs Lukanian niemi, joka sai nimensä Aeneaan -perämiehestä, joka sen edustalla joutui haaksirikkoon ja hukkui. - -[19] Nim. "Bosporus Thracius". - -[20] S.o. Syrian. Vrt. Carm. I, 31. - -[21] Konkanilaiset, eräs kantabrialainen kansakunta Hispaniassa. - -[22] Vrt. Carm. II, 9. - -[23] S.o. Tanais- l. Don-joella. - -[24] Augustus käytti joutohetkensä tavallisesti runokirjallisuuden -lukemiseen, vieläpä itsekin runoili. Vrt. Carm. I, 26. - -[25] Titan oli Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maan) poika, Saturnuksen -vanhempi veli, josta syntyi Titanein suku, kuusi luvultansa; nämä -riitelivät Jupiterilta taivaan hallintoa, vaan tämä ukonnuolella -paiskasi heidät Tartarukseen. - -[26] Nim. Jupiter. - -[27] S.o. Manalaa (Tartarusta). - -[28] S.o. Gigaatit. Vrt. Carm. II, 19. - -[29] Nim. Otos ja Efialtos, Aloeuksen (Neptunuksen) ja Ifimedeian -pojat. Yhdeksännellä ikävuodellansa hyökkäsivät he Olymposta vastaan, -vangitsivat Marsin, joka vastusti heitä; Apollo heidät vihdoin -lannisti. - -[30] Pelion, eräs Thessalian vuori. - -[31] Vrt. Carm. I, 3. - -[32] Tyfoeus oli Tartaruksen ja Gaian poika, hirveä jättiläinen, -jolla oli sata lohikäärmeenmuotoista, tultasuitsevaa päätä ja -hirveä ääni. Hän oli niin suuri, että päällänsä kosketteli pilviä -ja sylellänsä ulottui idästä länteen. Hän tahtoi anastaa itsellensä -vallan jumalain ja ihmisten suhteen, mutta Jupiter surmasi ja hautasi -hänet Aetnan alle jonka puhkeamiseen hänen luultiin vaikuttavan. - -[33] Mimas oli eräs Kentauri. - -[34] Porfyrion oli Uranoksen ja Gaian poika, jättiläinen, jonka -Herkules Gigaati-taistelussa surmasi. - -[35] Vrt. Carm. II, 19. - -[36] Enkeladus oli eräs Gigas, jonka niskalle Minerva taistelussa -paiskasi Sicilian. - -[37] Vrt. Carm. I, 6, 12. - -[38] Vulkanus oli Jupiterin ja Junon poika, Venuksen puoliso, -tulenjumala ja metallinvalmistustaidon keksijä. Pajoinansa käytti hän -tulivuoria, erittäinkin Aetnaa, ja apulaisinansa Kyklops-jättiläisiä. -Hänen kunniaksensa vietettiin "Vulcanalia"-niminen juhla Elokuussa. - -[39] Vrt. Carm. I, 7; II, 1. - -[40] Kastilia, kuulu lähde Parnasos-vuoren juurella. - -[41] Lykia, eräs Vähän-Asian maakunta, jossa oli Apollon temppeli ja -oraakkeli Patarassa, hänen palveluksensa pääpaikka. 1 - -[42] S.o. Kynthosta, erästä vuorta Delos-saarella. Vrt. Carm. I, 21. - -[43] Patara oli eräs Lykian kaupunki, Xanthos-joen suulla. Vrt. sama -run. ed. - -[44] Tässä personoittuina. - -[45] Vrt. Carm. II, 17. - -[46] Vrt. Carm. I, 12. - -[47] Vrt. Carm. II, 13. - -[48] Terra l. Tellus (Maa) on Gigaatien äiti. Vrt. Carm. II, 19. - -[49] Vrt. Carm. I, 24. - -[50] Vrt. Carm. II, 14. - -[51] Pirithous oli Jupiterin ja Dian poika, Lapithein kuningas, jonka -häissä syntyi tuo kuulu taistelu Lapithein ja Kentaurien kesken -(vrt. Carm. I, 18). Hän tahtoi ystävänsä Theseuksen avulla ryöstää -Proserpinan Manalasta, mutta Pluto pani hänet irroittamattomiin -kahleisin. - - - - -5 Laulu. (Caesar Augustuksen kunniaksi.) - - -[1] Horatius rohkaisee tällä laulullansa Augustusta, joka varusteli -sotaretkille Britannialaisia ja Parthialaisia vastaan (v. 27 -e.Kr.) sekä ylistelee sitä ikuista mainetta, joka näiden kansain -kukistamisesta oli hänelle tuleva. Sitten runoilija manailee sitä -häpeää, joka tahrasi Roman valtion kuulun maineen, kun Krassus joutui -tappiolle ja hänen sotilaansa, ollessansa Parthialaisten vankeina, -naimasitoumusten kautta liittyivät lähemmin heihin, jopa taistelivat -heidän riveissänsäkin omaa isänmaatansa vastaan; aivan näiden -vastakohtana taas kehuu Reguluksen jaloa tekoa ja lujuutta. -- Laulu -on nähtävästi tehty noin v. 27 e.Kr.; toiset kyllä arvelevat sen -tehdyn v. 20 e.Kr., jolloin Parthialaiset antoivat Roman sotavangit -ja liput takaisin, vaan tällä arvelulla ei näytä olevan luotettavaa -perustusta. - -[2] Vrt. Carm. I, 2, 15. - -[3] S.o. näkyväisenä. - -[4] Nim. maailmassa. - -[5] Vrt. Carm. I, 2. - -[6] Roman lain mukaan avioliitot muukalaisten kanssa ja etenkin -vihollisen maassa olivat ankarasti kielletyt. - -[7] Marsilaiset ja Apulialaiset olivat Italian urhollisempia -sotureja. Vrt. Carm. I, 2. - -[8] S.o. "Nomen Romanum", josta todelliset Romalaiset kopeilivat. - -[9] Vrt. Carm. I, 2. - -[10] Nim. Jupiter-Kapitolinus s.o. Jupiterin temppeli -Mons-Tarpejus-nimisellä Roman kukkulalla. - -[11] Toisten mukaan: "in armis", aseissa, nim. Romalaisia vastaan. -Tällainen tapaus sattui esim. tappelun jälkeen, jolloin Kvintus -Labienus pakeni Parthialaisten luo ja näiden päällikkönä anasti -Syrian ja Foenikian v. 40 e.Kr. - -[12] Vrt. Carm. I, 2. - -[13] Vrt. Carm. I, 12. - -[14] Tästä alkaa Reguluksen senaatissa pitämä puhe. - -[15] Nim. Karthagon. - -[16] Karthagolaiset eivät siis enää pelänneet mitään vaaraa -Romalaisten puolelta, vaan alkoivat jälleen puuhailla, -saavuttaaksensa entistä mahtavuuttansa. - -[17] S.o. rahalla. - -[18] Nim. verkon asettajaa vastaan. - -[19] Nim. samassa määrässä kuin Roma häviää. - -[20] S.o. Reguluksen. - -[21] S.o. senaattorit. - -[22] Reguluksen kärsimykset eivät ole, tarkemman tutkimuksen mukaan, -täydellisesti luotettavia; varma kuitenkin on, että hän joutui -Karthagolaisten vangiksi v. 255 e.Kr. ja kuoli sitten Karthagossa. - -[23] S.o. turvattiensa suojelijana ja välittäjänä. - -[24] Vrt. Carm. II, 6. - -[25] Vrt. Carm. II, 6. - - - - -6 Laulu. (Roman kansalle.) - - -[1] Horatius moittii tässä laulussa aikakautensa ylellisyyttä -ja tapainturmiota sekä kehoittaa kansalaisiansa todelliseen -jumalanpelkoon ja kohtuulliseen elintapaan, jotka ovat juuri -ne tehoisat välikappaleet, joiden avulla valtakunnat paraiten -saavuttavat onnellisuutensa ja mahtavuutensa. - -[2] Nim. Roman valtion uskonnolliseen häviöön. - -[3] Nim. aina Sullan ajoista asti. - -[4] Kansalaissodan aikoina oli täydellinen uskonnollinen häviö -tullut: jumalain kunnioittaminen oli laimiinlyöty, useat temppelit -olivat raunioina joko tulipalon tahi vanhuuden seurauksista tahi -olivat muuten perinpohjin hävitetyt. - -[5] Nim. joko tulipalon tahi uhrin savusta. - -[6] Nim. jumalain palveluksesta l. kunnioittamisesta. - -[7] S.o. Italialle. - -[8] Nim. Krassuksen v. 53 e.Kr. ja Antoniuksen v. 40 e.Kr. - -[9] Monaeses ja Pakorus olivat Parthialaisia sotapäälliköitä. - -[10] Nim. auspiciumilla l. lintukatseloilla. - -[11] Parthialaiset käyttivät pieniä vitjoja kaulassansa. - -[12] Vrt. Carm. I, 35. - -[13] S.o. Afrikalaiset, Kleopatran laivasto. - -[14] S.o. naima-ikäinen. - -[15] Jonialaiset tanssit olivat tunnetut tulisista liikkeistänsä. - -[16] Nim. tyttönä ollessansa. - -[17] Nim. vaimona ollessansa. - -[18] Alkukielessä: "inter vina", viinin keskellä s.o. juomingeissa. - -[19] Nim. kestipöydästä. - -[20] S.o. ensimm. punilaissodassa. Vrt. Carm. II, 12. - -[21] Pyrrhus oli Epeauksen kuningas. - -[22] Vrt. Carm. II, 9. - -[23] Vrt. Carm. II, 12. - -[24] S.o. sabinilaisilla. - -[25] S.o. kun ilta tuli. - -[26] Alkukielessä: "aetas peior avis", pro: "peior aetate avorum". - - - - -7 Laulu. (Asterielle.) - - -[1] Horatius lohduttelee erästä Asterie-nimistä ystävätärtänsä, -joka sureksii ja kaipaa myrsky-ilman, kaukana vieraassa maassa, -viivyttelemää lemmittyänsä (miestänsä?), vakuuttaen tämän kyllä -olevan uskollisen Asterielle ja palaavan sieltä hänen luoksensa -jälleen keväällä; sitävastoin kieltää hän Asterien, lemmittynsä -poissa ollessa, kovin paljon suosimasta naapuriansa. - -[2] Vrt. Carm. II, 5, 17. - -[3] S.o. länsituulet. - -[4] S.o. Bithynian. Vrt. Carm. I, 35. - -[5] Vrt. Carm. I, 28. - -[6] Kreik. Epeiruksen kuulu merikaupunki, lähellä Keraunia-vuorta. - -[7] Kapra, eräs Ajomiehen tähti-sikerön tähtiä. - -[8] Alkukielessä: "non sine multis", litotes, runsaasti. - -[9] Nim. rakkaudesta Gygesta kohtaan. - -[10] Nim. Kloën. Vrt. Carm. I, 23. - -[11] Niin. sinuun, Gygeesen. - -[12] Bellerofon oli surmannut sukulaisensa ja paennut Proetuksen, -Tirynsin kuninkaan luokse, puhdistuaksensa rikoksestansa. Silloin -Proetuksen puoliso, Anteia, nosti kanteen häntä vastaan. - -[13] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin veli, -Thetiin puoliso, Akhilleen isä. Häntä syytti Hippolyte, Akastuksen, -Jolkuksen kuninkaan puoliso, saastaisista aikeista, koska ei voinut -tätä itseensä miellyttää. Eräs Kentauri Khiron pelasti hänet -kuitenkin. - -[14] Vrt. Carm. I, 28. - -[15] Magnesia-nimisestä Thessalian maakunnasta. - -[16] Ikarus-meren kallioita. Vrt. Carm. I, 1. - -[17] S.o. Tiberin. Vrt. Carm. I, 2. - -[18] Nim. Enipeuksen. - - - - -8 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Horatius kutsuu ystäväänsä Maecenasta tulemaan Maaliskuun -ensimmäiseksi päiväksi luoksensa, juhlailemaan sen johdosta, että -hän oli onnellisesti pelastunut kuolemasta, jonka kaatuessansa oli -vaikuttamaisillansa eräs hänen Sabinilaistilallansa myrsky-ilman -rouhima puu (vrt. Carm. II, 13); hän oli sitten päättänyt pyhittää -tämän päivän joka vuosi Sallimukselle tapauksen muistoksi. - -[2] Horatius oli naimaton; siis: "vanhapoika", vanha nuorimies. - -[3] Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Roman vallasvaimot -viettivät vuosittain loistavaa juhlaa (Matronalia) avioliittojen -perustajattaren ja suosijattaren Junon kunniaksi. - -[4] S.o. turpeista tehdylle alttarille. - -[5] Oikeastaan: asetetut. - -[6] Nim. Latinan- ja Kreikankieleen; muita kieliä Romalaiset -halveksivat raakoina ja muukalaisina. - -[7] Romalaisilla oli tapana uhrata valkeita elukoita jumalillensa, -paitsi Manalan jumalille, jotka aina saivat mustia. - -[8] Liber oli runoilijain suojelija. Vrt. Carm I, 7, 12. -- -Oikeastaan hänen oli pelastanut Faunus. Vrt. Carm. II, 17. - -[9] Alkukielessä: "anno redeunte", vuoden palatessa jälleen s.o. joka -vuosi. - -[10] Vrt. Carm. I, 9. - -[11] L. Volsatius Tullus ja M. Aemilius Lepidus olivat konsuleina v. -66 e.Kr.; siis kysymyksessä-oleva viini oli noin 43 v. vanhaa. - -[12] Romalaisilla oli tapana savustella viinejä, jotta ne pikemmin -saisivat vanhan ja hyvän ma'un. - -[13] Nim. jotka tavallisesti seuraavat ylellisestä nauttimisesta. - -[14] S.o. sisällisten asiain suhteen (sota-asioista pitivät huolta -Augustus ja Agrippa); hän johti niin. Augustuksen poissa-ollessa -sisällistä hallitusta. - -[15] Hän oli Getein, erään Thrakian kansakunnan, kuningas - -[16] Nim. Romalle (Romae). - -[17] Vrt. Carm. I, 2. - -[18] Vrt. Carm. II, 6. - -[19] S.o. kauan-kestäneessä l. pitkällisessä sodassa. - -[20] Vrt. Carm. I, 19. - -[21] Alkukielessä: "neglegens", pro: "non timens", jonka tähden myös -"ne" seuraa; siis: huolimatta l. pelkäämättä, että j.n.e. - -[22] Alkukielessä: "paree", pro: "noli", älä, j.n.e. - - - - -9 Laulu. (Lydialle.) - - -[1] Tämä laulu on n.k. kanssapuhe (dialogus), jossa kumpikin, sekä -Horatius että Lydia, ilmaisevat toisillensa, miten onnelliset -he ennen olivat, nauttiessansa toistensa todellista lempeä ja -uskollisuutta ja miten onnettomiksi he taas olivat tulleet -keskinäisen rakkautensa loukkautumisesta; vihdoin he kuitenkin -sopivat keskenänsä ja lupaavat olla toisillensa uskollisia sekä -elämässä että kuolemassa. -- Tämä laulu on muuten erinomaisen -älykkäästi ja viehättävästi tehty. Eräs ulkomaalainen tiedemies -(Julius Caesar Scaliger, 1484-1558) sanoo tämän olevan yhtä "suloisen -kuin jumalain ruoan ja juoman" sekä lisää, että hän "mieluummin -tahtoisi olla tällaisen laulun tekijänä, kuin koko Aragonian -kuninkaana". Tiedemiehet ovat antaneet tälle laululle nimen "Carmen -amoeboeum", kreik. ασμα άμοίβοΐον. - -[2] Alkukielessä: "gratus eram", olin mieleen s.o. pysyin suosiossa. - -[3] S.o. onnellisemmin. - -[4] Alkukielessä: "Persarum rege", Persialaisten k. s.o. Persian k. - -[5] Alkukielessä: "alia arsisti", palanut (sc. rakkaudesta) toiseen -s.o. rakastanut l. lempinyt toista. - -[6] Alkukielessä: "multi nominis", gent. qualit., suuri- l. -kuulu-niminen, tunnettu, "nimi-kuulu". - -[7] Vrt. Carm. I, 23; III, 7. - -[8] S.o. vähä-arvoisempi l. huonompi kuin Khloë. - -[9] S.o. Rhea Sylviaa. Vrt. Carm. I. 2. - -[10] Alkukielessä: "citharae sciens", gent., kitaraa (sc. soittaa) -taitava. - -[11] Alkukielessä: "animae", henkeäni s.o. rakastettuani, -sydänkäpyäni; oik. sama kuin "puellae", tyttöäni. - -[12] Nim. rakkauden. - -[13] Thurii, orum; eräs Etelä-Italian (Lukanian) kaupunki, -Athenalaisten perustama uudisasutus (colonia), ent. Sybaris. - -[14] Vrt. Carm. I, 2; II, 7. - -[15] Kauniin henkilön vertaus. - -[16] Vrt. Carm. II, 11. - - - - -10 Laulu. (Lycelle.) - - -[1] Runoilija koettaa tällä "sisäänpyrkimislaulullansa" -(παρακλαυσίϑυρον, sc. μέλος) taivuttaa erästä Lyce-nimistä -tyttöä avaamaan oviansa, kun hän, muka kosimistuumissa, pyrkii tämän -luokse; mutta kun koko tämä yritys ei näyttänyt vaikuttavan tyttöön -mitään, alkaa runoilija ladella tavallista korkeampia sanoja. - -[2] S.o. Don-joesta. - -[3] Sentähden ett'eivät au'enneet. - -[4] Alkukielessä: "incolis Aquilonibus", tässä adjekt. käyt., -maassa-raivoavat pohjatuulet. - -[5] S.o. avonainen piha (impluvium) romalaisen asuinrakennuksen -keskellä, johon puita oli istutettu; tätä käytettiin huvitus-paikkana -(viridarium). - -[6] Vrt. Carla. I, 2, 15. - -[7] Vrt. Carm. I, 2. - -[8] S.o. ett'ei jumalatar kääntäisi sen kulkua toiseen suuntaan. -Kuvannollinen lause. Ajatus siinä on seuraavaa laatua: Ole -varoillasi, ett'ei sinua, jota nyt ihaillaan ja etsiskellään, -tulevaisuudessa halveksita. - -[9] Lycen sukuperä näyttää polveutuneen Etruriasta. - -[10] Penelope, Ikaruksen ja Periboean tytär, Ithakan kuninkaan -Odysseuksen puoliso, joka tämän "harharetkillä" ollessa ei suostunut -kosijain viettelyksiin. - -[11] S.o. Makedonian. Vrt. Carm. I, 26. - -[12] Alkukielessä: "pellice", pro: "amore pellicis", siis oikeammin: -Pierian porton rakkaudesta haavoittunut. - -[13] Alkukielessä: "animum", acc. resp., mielesi suhteen, mieleltäsi. - -[14] S.o. Mauretanian, Afrikan. - -[15] Alkukielessä: "coelestis", s.o. "pluviae" (sc. aquae). - - - - -11 Laulu. (Lydelle.) - - -[1] Runoilija rukoilee kanteleen keksijältä, Merkuriukselta, apua -pehmittääksensä kanteleellansa ja laulullansa erään Lyde-nimisen -kaunottaren kylmäkiskoista sydäntä; kuvailee, varoitukseksi hänelle, -Danauksen tytärten rikoksen ja rankaistukset sekä esikuvaksi yhden -heistä, Hypermnestran, jalon esimerkin. - -[2] Vrt. Carm. I, 2, 10. - -[3] Amfion oli Zeuksen ja Antiopen poika, joka, tarun mukaan, sai -lyyryn Merkuriukselta ja rakensi Theban muurit laulullansa. - -[4] Tässä personoittuna. - -[5] Alkukielessä: "nuptiarum expers", häistä osaton s.o. naimaton, -lemmenseikoista tietämätön. - -[6] Alkukielessä: "cruda" (= immatura), verinen, ei vielä -mieskuntainen, liian nuori. - -[7] Alkukielessä: "comitesque", praedikatiivi sanoille "tigres" ja -"silvas". - -[8] S.o. Manalan (Tartaruksen). - -[9] Silloin kun Orfeus meni Manalaan puolisoansa, Eurydikea, -noutamaan ja lepytteli Kerberusta. Vrt. Carm. I. 12: II. 13. - -[10] Ixion oli Flegyaan, Lapithein kuninkaan poika, Pirithouksen isä, -Kentaurien kanta-isä. Hän kosi Diaa, Deioneuksen tytärtä; lupasi -vanhan tavan mukaan Deioneukselle kallisarvoisia morsiuslahjoja -ja kutsui hänet asuntoonsa, jossa tämä putosi erääsen, Ixionin -valmistamaan, salaiseen tulikuoppaan ja paloi. Kuitenkin jätti Zeus, -joka sääli häntä, vehkeen kostamatta. Sittemmin yritti hän ryhtyä -Junoon, mutta Hermes, Zeuksen käskystä, paiskasi hänet Manalaan, -jossa hän käsistänsä ja jaloistansa sidottiin iäti-pyörivään tuliseen -pyörään. Vrt. Carm. II, 14. - -[11] Vrt. Carm. II, 14. - -[12] Vrt. Carm. II, 14. - -[13] Alkukielessä: "lymphae", gent. inopiae. - -[14] Vrt. Carm. I, 24. - -[15] Nim. Hypermnestra. - -[16] Soihtu (fax) oli tehty tavallisesti hongan, harvemmin -orapihlajan säleistä ja sitä käytettiin monenlaisissa eri tiloissa, -niinkuin hautijaisissa, häissä y.m. Tällainen n.k. hääsoihtu (fax -nuptialis) pidettiin hääpäivänä, morsiamen edessä. -- Horatius -koskettaa tässä kohdin mainittua seikkaa siitä syystä, että tuo -kuuluisa murha oli määrätty hääyönä tapahtuvaksi. - -[17] Oikeastaan: loistavasti, loistavalla tavalla. - -[18] Sentähden että hän oli käskenyt tyttärensä tällaiseen kamalaan -tekoon. - -[19] Nimeltänsä Lynkeus, Aegyptuksen poika. - -[20] S.o. kuolema. - -[21] Alkukielessä: "falle", nim. "fugiendo", pakenemalla. - -[22] Alkukielessä: "singulos" s.o. "suum quaeque maritum", kukin oman -miehensä. - -[23] Alkukielessä: "feriam", nim. "ferro", koskettaa raudalla l. -miekalla s.o. surmata. - -[24] Alkukielessä: "classe", pro: "navibus", laivastolla, laivoin, -mertä myöden. - -[25] Numidia, eräs Afrikan pohjaispuolisia maakuntia. - -[26] Vrt. Carm. I, 2. - -[27] Hypermnestra nim. odotti kuolemaa isältänsä, -tottelemattomuutensa rankaistukseksi. - - - - -12 Laulu. (Neobulelle.) - - -[1] Runoilija lohduttaa Neobulea, joka oli silmittömästi rakastunut -nuoreen Hebrukseen; lopuksi hän ylistelee Hebruksen monipuolisia -kykyjä. - -[2] Alkukielessä: "amori dare ludun", antaa leikin rakkaudelle s.o. -suositella l. noudattaa rakkautta. - -[3] Alkukielessä: "exanimari", hengästyä puolikuoliaaksi, mennä -tajulta. - -[4] Alkukielessä: "patruae verbera linquae", sedällisen kielen -pieksemisiä s.o. sedän toraa. - -[5] S.o. Venus. Vrt. Carm. I, 2. - -[6] S.o. Lempi l. Amor. - -[7] Lipara, eräs Aeolian saaria, pohjaispuolella Siciliaa. - -[8] S.o. Athenen, käsitöiden ja erittäinkin kutomataidon -suojelijattaren. Vrt. Carm. I, 6, 12. - -[9] Nim. uimisen l. kylpemisen edellä. - -[10] Vrt. Carm. I, 2. - -[11] Vrt. Carm. I, 27; III, 7. - -[12] Alkukielessä: "apertum", pro: "apertum campum". - - - - -13 Laulu. (Bandusian lähteelle.) - - -[1] Runoilija ylistelee tässä Bandusian lähdettä ja lupaa sille -loistavan uhrin. - -[2] Alkukielessä: "O fons Bandusiae", gent. epexegeticus. -- -Bandusian lähde oli Horatiuksen syntymäkaupungin Venusian -läheisyydessä. - -[3] Alkukielessä: "vitro splendidior", abl. comp., lasia kirkkaampi. - -[4] Joka vuosi Lokakuun 13 p:nä vietettiin n.k. Lähdejuhla l. -Fontinalia, jolloin paiskottiin kukkakiehkuroita veteen, toimitettiin -vuodatusuhreja ja teurastettiin pukki n.k. vedenjumalille. - -[5] Alkukielessä: "cornibus primis", ensim. sarvista s.o. -"sarvenaluista". - -[6] Vrt. Carm. I, 17; III, 1. - -[7] Alkukielessä: "loquaces", puheliaat, kielevät, lirisevät. - - - - -14 Laulu. (Roman kansalle.) - - -[1] Runoilija kehoittaa sekä Roman kansaa yleisesti että erittäinkin -Augustuksen omaisia, tuttavia ja sotilaita uhraamaan ja viettämään -loistavaa juhlaa sen johdosta, että Augustus voittajana ja -onnellisesti palaa Kantabrian sodasta v. 24 e.Kr. Romaan jälleen; -itse sanoo hän pitävänsä tämän päivän pyhäin pyhänä ja viettävänsä -erittäin juhlallisesti. - -[2] Vrt. Carm. I, 3. - -[3] S.o. hän sai loistavan voiton, lannisti Kantabrialaiset. - -[4] Vrt. Carm. II, 4. - -[5] S.o. Livia, Augustuksen puoliso. - -[6] S.o. Oktavia, Augustuksen sisar. - -[7] S.o. sotilasten. - -[8] Nim. Caesar Augustuksen. - -[9] Nim. valtion suhteen (curas civiles). - -[10] Nim. sisällissotaa (tumultus Italicus). - -[11] Alkukielessä: "mori per vim", väkivallan kautta kuolla s.o. -väkivaltaista kuolemaa. - -[12] Marsilais- l. liittolaissota oli vv. 90-85 e.Kr. - -[13] Orjainsodan (tumultus servilis), joka oli vv. 73-71 e.Kr., -johtaja. - -[14] L. Munatius Plankus ja M. Lepidus olivat konsuleina v. 42 e.Kr. - - - - -15 Laulu. (Khlorikselle.) - - -[1] Runoilija kehoittaa erästä Khloris-nimistä akkaa luopumaan -vihdoinkin entisestä irstaisuudestansa, koska kuolema jo on aivan -hänen kiintereillänsä, ja jättämään kaikki nuorempien haltuun. - -[2] S.o. pahanmaineisille. - -[3] Alkukielessä: "maturo funeri", kypsän s.o. jotenkin lähellä -haudan parrasta. - -[4] S.o. rumentamasta kaunisten neitosten seuraa vanhoilla, -kurttuisilla kasvoillasi. - -[5] Tytön nimi. - -[6] S.o. tunkee väkisin heidän suojihinsa. - -[7] Thyias, haltioissansa-oleva s.o. Bakkhatinna l. Bakkhuksen juhlaa -viettävä. Vrt. Carm. II, 19. - -[8] Nothus merkitsee oikeastansa: avioton, salavuoteinen, äpärä; -tässä: nom. propr., miehen nimi. - -[9] Nim. Foloëta. - -[10] Luceria, kaupunki Pohjais-Apuliassa, kuuluisa erinomaisista -villoistansa. - -[11] S.o. villakankaat. - -[12] Kun nim. viinimalja on tyhjennetty, jää pohjaan jonkunlaista -sakoa (faex). - - - - -16 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Tässä laulussa Horatius opettaa, että rikkaus ei tee ihmistä -tosi-onnelliseksi: hän on aina rauhaton ja himoitsee yhä enempää; -vaan onnellisuus, sanan oikeassa merkityksessä, riippuu himojensa -hillitsemisestä ja tyytyväisyydestä. -- Aiheen kirjoittaaksensa -tämän laulun sai Horatius sen johdosta, että Augustus oli v. 28 -e.Kr. tarjonnut hänelle kirjurinvirkaa hovissansa, vaan Horatius -hylkäsi sen, koska hän ei rakastanut mahtavuutta, vaan rauhallista -ja yksinkertaista elämää, jonka hän parhaiten voi saavuttaa -maatilallansa Sabinilaisten maassa. - -[2] Linnan seinät olivat vaskivaruiset. - -[3] Danaë oli Akrisiuksen, Argoksen kuninkaan tytär. -- Oraakkeli -oli hänelle ennustanut, että Danaën pitäisi synnyttää poika, -joka surmaisi iso-isänsä. Siitä peljästyi Akrisius ja pani -Danaën maanalaiseen suojaan (Horatiuksen mukaan vaskitorniin) -säilytettäväksi. Mutta Zeus "tapasi häntä kultasateessa" ja hän -synnytti Zeukselle pojan, nimeltä Perseus. Akrisius heitätytti -arkussa äidin poikinensa mereen, mutta Diktys, Serifuksen kuninkaan -veli, pelasti heidät. Kuningas itse, nimeltä Polydektes, kasvatti -Perseuksen hovissansa Serifuksella (Kykladein saarella). Myöhemmin -Perseus tietämättänsä surmasi diskuksella (kiekolla) iso-isänsä -Larissan leikkilöissä. - -[4] Vrt. Carm. I, 2, 15. - -[5] Vrt. Carm. I, 2. - -[6] Nim. oraakkelin ennustuksen tähden. - -[7] S.o. vartijain, palvelijain. - -[8] S.o. kivimuuritkin. - -[9] S.o. Amfiarauksen, joka ei tahtonut ottaa osaa Polyneikeen -retkeen ("Seitsemän Thebaa vastaan"), vaan piiloutui, koska hän -edeltäkäsin tiesi retken onnettoman lopun. Hänen puolisonsa -Erifyle, jonka Polyneikes lahjoi kultaisella kaulaseppeleellä, -ilmoitti kuitenkin miehensä olopaikan ja tämän täytyi lähteä -mukaan. Täällä Amfiaraus suistui surman suuhun (maan repeämisen -johdosta) ja Erifylen taas surmasi hänen oma poikansa Alkmaion tuon -edellä-mainitun kavalluksen johdosta. Vrt. Carm. I, 18. - -[10] S.o. suku. - -[11] S.o. Filip II Makedonian kuningas, hallitsi vv. 360-336 e. -Kr., "emptor Olynthi" l. "mercator Graeciae", jonka lauseena oli: -"Kultakuormaa kuljettava aasi pääsee kivimuurienkin ylitse"; hän -valloitti lahjain avulla Olynthuksen, Potidaean, Amfipolin, Pydnan -y.m. - -[12] S.o. kreikkalaiset (esm. Spartan, Molossien y.m.) -pikku-kuninkaat. - -[13] Esim. Menaan, Pompejuksen orjan, jonka tämä vapautti ja -teki laivastonsa päälliköksi; myöhemmin luopui Menas kuitenkin -hyväntekijästänsä ja meni lahjottuna Oktavianuksen puolelle. Vrt. Ep. -4. - -[14] Vrt. Carm. I, 1. - -[15] S.o. rikasten halveksiman, vähäpätöisen. - -[16] Kollektiivisesti, siis: Apulialaiset. - -[17] S.o. Digentia, eräs puro Sabinilaisten alueella, lähellä -Horatiuksen maataloa. - -[18] Vrt. Carm. I, 1. - -[19] Kalabria, eräs Ala-Italian maakunta, tunnettu -mehiläishoidostansa. - -[20] S.o. kampanialaisessa. -- Laestrygonit, tarun mukaan, eräs -villi jättiläiskansa Sisiliassa, alkup. kotoisin Formian tienoilta -Kampaniasta. - -[21] S.o. Gallia-Cisalpinan. - -[22] Alyattes, Lydian kuningas, tuon mainion rikkaan Kroesuksen isä. - -[23] Vrt. Carm. II, 12. - -[24] Alkukielessä: "bene est", hyvin on sen laita s.o. onnellinen on -se, joka j.n.e. - - - - -17 Laulu. (Aelius Lamialle.) - - -[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä, ritari Aelius Lamiaa, -"huomispäiväksi" laittamaan Geniuksen kunniaksi loistavat kemut, -koska se, ennustuksista päättäen, myrskynsä ja sateensa tähden olisi -muuten ikävänlainen viettää. Vrt. Carm. I, 26. - -[2] Lamus oli Laestrygonilaisten kuningas, Formian perustaja. Lamiain -suku (Aelia gens) kuului Roman ylhäisimpiin sukuihin. - -[3] Nim. vanhasta Lamuksesta (ab vetusto Lamo). - -[4] Nim. Lamuksesta. - -[5] Formia, eräs Latiumin kaupunki, Appiuksen tien varrella, -ikivanha tyrrhenialaisten merirosvojen pesäpaikka, tunnettu mainosta -viinistänsä. Sen ihanalla ympäristöllä oli ylhäisillä Romalaisilla -(esim. Cicerolla) huviloita. - -[6] Marika oli eräs puolijumalatar Minturnan seuduilla Liris-joen -varrella, jolle tammipuisto (lucus Maricae) oli pyhitetty, -Vergiliuksen mukaan Latinuksen äiti. - -[7] S.o. rantamaata Minturnan luona, Liris-joen suulla. - -[8] Vrt. Carm. II, 16. - -[9] Koska varis, tarun mukaan, eli "yhdeksän ihmisikää" vanhaksi. - -[10] Nim. ennenkun myrsky ja sade tulevat. - -[11] Nim. liedelle. - -[12] Geniusta pidettiin ihmisen suojelija-, holhooja- ja onnenhaltija -henkenä, jonka luultiin johtavan häntä aina syntymästä kuolemaan -asti. Syntymäpäivinä uhrattiin sille viiniä, kukkakiehkuroita -ja pyhää savua. Iloisella elämän nautinnolla luultiin häntä -ihastutettavan. Valanteoissa huudettiin häntä todistajaksi. - -[13] S.o. nuori. - - - - -18 Laulu. (Faunukselle.) - - -[1] Kevään alussa runoilija rukoilee Faunusta kesän ajalla -suojelemaan vainioitansa ja karjaansa sekä lupaa hänelle tämän -hyvänteon palkinnoksi muhkean uhrin. - -[2] Vrt. Carm. I, 4. 17. - -[3] Vrt. Carm. I, 1. - -[4] S.o. eritt. kevätpuolla syntyneitä pikku-elukoita. -- Toiset -arvelevat sanan "alumnis" tarkoittavan kevätkasveja, eikä pientä -karjaa. - -[5] S.o. Joulukuulla. - -[6] S.o. Joulukuun 5 päivä. -- Faunukselle vietettiin oikeastaan -kaksi juhlaa vuodessa, nim.: Helmikuun 13 p:nä, jolloin häntä -rukoiltiin kesän kuluessa suojelemaan maita ja karjoja; ja Joulukuun -5 p:nä, jolloin häntä taas kiitettiin kesällä saadusta suojeluksesta. - -[7] S.o. Sabinilaismaanmiehet. - -[8] Kuvaus jumalan kunnioittamisesta seuraavasta täydellisestä -turvallisuudesta. - -[9] Lehdet putoilevat nim. puista viimeistänsäkin Joulukuulla. - -[10] Alkukielessä: "fossor", oik. viinamäen kaivaja; siitä: maanmies. - -[11] Alkukielessä: "ter", kolmesti, kolmitahdissa. - -[12] Alkukielessä: "pepulisse"; tässä: "pellere", pro: "pulsare". - -[13] S.o. vaivaa-tuottavaa. - -[14] Alkukielessä: "ter ... terram", alliteratsiooni. - - - - -19 Laulu. (Telefukselle.) - - -[1] Horatius kehoittaa tässä laulussa ystäväänsä Telefusta iloisesti -viettämään yhteistä juhla-ateriaa, johon kaikkein ystäväin ja -tuttavain piti osaa ottaa ja josta ei saanut puuttua viiniä, ei -lemmenhuvituksia, eikä laulua. - -[2] Nim. ajan puolesta. - -[3] Vrt. Carm. II, 3. - -[4] Kodrus oli Athenan viimeinen kuningas Hän pelasti Attikan -Dorilaisten hävityksistä siten, että hän, saatuansa tietää -Dorilaisille annetun oraakkelin lauseen, "että voittaisivat, -ell'eivät surmaisi vihollisen kuningasta", tuntemattomana hiipi -Dorilaisten leiriin, haasti siellä riitaa ja sai surmansa v. 1068 -e.Kr., jonka jälkeen Dorilaiset peljästyneinä käpäsivät tiehensä -Attikasta. - -[5] S.o. Peleuksesta, Akhilleesta, Neoptolemuksesta, Telamonista, -Ajaxista ja Teukerista. Vrt. Carm. II, 13. - -[6] S.o. Iliumin muurein edustalla. - -[7] Khios, eräs Jonian rannan läheinen Arkipelagin saari, tunnettu -mainiosta viinistänsä. -- Paitsi Khioksen viiniä, käytettiin -ulkomaalaisista viineistä paraiten Thasoksen ja Lesboksen. - -[8] Nim. kylpemistä varten. - -[9] Kim. juhlaa varten. - -[10] Peligniläiset, eräs Samniumin kansakuntia, mainio noitakansa, -näiden maassa, korkean maa-alan vuoksi, oli viileä ilmanala. - -[11] Auguri, pappiskunnan jäsen, joka salamoista, lintujen lennosta, -äänestä ja pyhäin kanain syönnistä sekä muista ilmaumisista ennusteli -tulevia asioita. Tämmöinen oli Lucius Lucinius Murenakin. - -[12] Voidaan myös selittää: "mielen mukaan" (commode). - -[13] Vrt. Carm. I, 26. - -[14] Nim. yhdeksää. - -[15] Nim. mittaa. - -[16] Vrt. Carm. I, 2. - -[17] Vrt. Carm. I, 18. - -[18] Nim. Telefus. - -[19] S.o. Lykuksen puoliso, Rhode. - -[20] S.o. Ehtootähti. - -[21] Vrt. Carm. I, 33. - - - - -20 Laulu. (Pyrrhukselle.) - - -[1] Runoilija kehoittaa erästä kaunista Pyrrhus-nimistä nuorukaista -varoumaan tuon tytön vihasta, jolle hän oli ollut haitaksi -lemmenseikoissa, koska tämä, jalopeuran tavoin, voisi raadella häntä; -lopuksi kuvailee hän tämän kauneutta. - -[2] S.o. riistät heidät emältänsä. - -[3] Vrt. Carm. I, 23. - -[4] Nim. emäjalopeura. - -[5] S.o. nuorten metsästäjäin. - -[6] Tulinen taistelu (grande certamen), appositsiooni lauseelle: kun -hän kulkee (cum ibit etc.) j.n.e. - -[7] Nim, viinestä. - -[8] S.o. Nearkhuksen. - -[9] S.o. harjansa. - -[10] Nireus oli Kharopouksen poika, kaunein Kreikan sankareista -Trojan sodassa. - -[11] S.o. Ganymedes, Tros-nimisen Trojan kuninkaan poika, Jupiterin -hellikkö ja juomanlaskija; hän ryöstettiin Ida-vuorelta, jossa -hän oli isänsä karjaa kaitsemassa. -- Ida on korkea vuori Trojan -läheisyydessä Frygiassa, kuuluisa Kybelen palveluksesta. - - - - -21 Laulu. (Viini-astialle.) - - -[1] Toimittaessansa juhlallisuutta M. Valerius Messala Korvinusta -varten, joka oli aikakautensa etevämpiä miehiä (puhuja, runoilija, -filosoofi, sotilas y.m.) ja kävi vieraana runoilijan luona, kehoittaa -runoilija parasta viini-astiaansa, jossa oli hänen syntymävuonnansa -valmistettua Massikus-viiniä ja siis hyvin arvokasta, lahjoittamaan -tälle arvoisalle vieraalle hyvyyksiänsä, samalla kuvaten viinin -vaikutuksia yleensä. - -[2] Lucius Manlius Torkvatus ja Aurelius Kotta olivat konsuleina v. -65 e.Kr. - -[3] Alkukielessä: "geris", tuot seurassasi l. mukanasi (in te -contines). - -[4] Tahi: mihin tarkoitukseen tahansa lieneekin valmistettu. - -[5] Vrt. Carm. I, 20. - -[6] S.o. tuoda nautittavaksi. - -[7] Nim. viinivaraston yläkerrasta (ex apotheca). - -[8] M. Valerius Messala Korvinus, syntyi v. 69 e.Kr., kuoli v. 3 -j.Kr. Oli ensin Brutuksen ja Kassiuksen puoluelainen, meni Filippin -tappelun jälkeen Antoniuksen ja vihdoin Oktavianuksen puolelle. -Oli konsulina v. 31 e.Kr. ja sai suuren voittosaaton (triumfin) -Akvitanian lannistamisen johdosta v. 27 e.Kr. - -[9] S.o. vaikka hän on perin oppinut. - -[10] Nim. Censoriukson l. vanhemman. Vrt. Carm. II, 15. - -[11] Lyaeus sama kuin Bakkhus. Vrt. Carm. I, 7. - -[12] S.o. annat voimia l. rohkeutta. - -[13] Alkukielessä: "post te", sinun jälkeesi l. kiintereilläsi, -senrassasi s.o. nautittuansa sinua (viiniä). - -[14] S.o. kuningasten mahtavuutta l. voimaa. - -[15] Vrt. Carm. I, 7 12. - -[16] Vrt. Carm. I, 2. - -[17] Vrt. Carm. I, 2. - -[18] Vrt. Carm. I, 2, 21. - - - - -22 Laulu. (Dianalle.) - - -[1] Runoilija pyhittää Dianalle erään Sabinilaistalonsa läheisyydessä -kasvavan petäjän ja lupaa joka vuosi sen juurella toimittaa hänelle -määrätyn uhrin (vrt. Carm. I, 12). - -[2] S.o. vaimoja. - -[3] Synnyttäjättärien suojelijattarena oli hänellä nimenä Juno Lucina -(kreik. Έίλειϑυία). - -[4] Dianaa kuvailtiin taivaassa Lunana, maassa Dianana ja Manalassa -Hekatena. - -[5] Nim. Sabinilaisten maassa. - -[6] Nim. petäjää, sen juuria. - -[7] S.o. joka suuntaa iskun sivulle päin. - - - - -23 Laulu. (Fidylelle.) - - -[1] Runoilija kieltää erästä Fidyle-nimistä maalaistyttöä (hänen -maatalonsa emännöitsijää l. villikaa?) puuhailemasta suuria, komeita -uhreja; sillä jumala ei katso uhrin suuruuteen tahi komeuteen, vaan -siihen mielenlaatuun, jolla uhri toimitetaan: pienet uhrit ovat -kylliksi pienille jumalille, suurille taas ylipapit toimittavat -valtion puolesta suuria uhreja. - -[2] S.o. uudellakuulla, oik. kuun syntyessä (nascente luna). Silloin -tavallisesti toimitettiin uhrit. - -[3] Oik. taaksepäin taivutetut. - -[4] Larit olivat Etrurialaisten ja Romalaisten kodon suojelijat l. -haltijat; myöhemmin merimatkalaistenkin suojelijajumalat. - -[5] Vrt. Carm. I, 1. - -[6] Tahi toisten mukaan: "sievä pienikarja." - -[7] Alkukielessä: "pomifero anno", hedelmiä-saatavana vuodenaikana, -viljankorjuu-aikana s.o. syksyllä. - -[8] Vrt. Carm. I, 21. - -[9] S.o. Alba-Longan, Roman emäkaupungin ruohistossa Latiumissa, -jonka läheisyydessä oli Jupiter-Latiarin temppeli ja vietettiin -Latinalaisten liittojuhla. - -[10] Ylipapit eivät itse teurastaneet uhreja, vaan heidän apulaisensa -(popae). - -[11] S.o. Larien kuvia (puusta, vaskesta y.m.), jotka tavallisesti -olivat lieden läheisyydessä. - -[12] Alkukielessä: "farre pio ... saliente mica", abl. compr. - - - - -24 Laulu. (Ahnaille.) - - -[1] Lyhyesti sanottuna runoilija opettaa tässä laulussansa, että -ahneus ja ylellisyys ovat perinpohjaisesti juuritettavat, ennenkun -Roman kansa voi tulla todelliseksi "onnen kansaksi". - -[2] Nim. niitä, joita Romalaiset eivät vielä olleet turmelleet. Vrt. -Carm. I, 29. - -[3] Vrt. Carm. I, 31. - -[4] Nim. muhkeita rakennuksia varten. - -[5] Nim. kuoleman (mortis). - -[6] S.o. Täytymys, kreikaksi ´Ανάγκη. - -[7] Tahi: päälaellesi. - -[8] Vrt. Carm. I, 19. - -[9] S.o. vanhan tavan mukaan. - -[10] Vrt. Carm. III, 8. - -[11] Alkukielessä: "liberas", vapaita s.o. yhteisiä (communes). - -[12] Alkukielessä: "aequali sorte", abl. qualit., sanalle "vicarius", -samankohtaloinen, yhtä-oikeutettu. -- Ajatus on: kun toinen -heimokunta on siirtynyt, tulee toinen samallainen sijaan. - -[13] Nim. Skythalaisten ja Getalaisten maassa. - -[14] Skythalaisten ja Getalaisten maassa ei tytöille annettu -myötäjäisiä niinkuin Roman valtiossa. - -[15] Vastakohtana Romalaisten myötäjäisille (dos). - -[16] Alkukielessä: "alterius", pro: "alius". - -[17] Alkukielessä lisäksi ajateltava: "esse existimant". - -[18] Alkukielessä: "pretium", tässä: rankaistus (poena). - -[19] S.o. kansalaissodan (bellum civile). - -[20] Alkukielessä: "pater urbium", pro: "pater patriae". - -[21] Alkukielessä: "postgenitis", pro: "posteris". - -[22] Alkukielessä: "virtutem incolumem" (sc. vivorum), -(elossa-olevain) loukkaamatonta hyvettä. - -[23] S.o. kuuma vyöhyke. - -[24] S.o. kylmä vyöhyke. -- Alkuk.: "Boreae", dat., riipp. sanasta -"finitimum" (sc. latus mundi). - -[25] Alkukielessä: "solo duratae etc.", pro: "in solo etc." - -[26] Alkukielessä: "magnum opprobrium"; appositsiooni sanalle -"pauperies"; siis: jos köyhyys, tuo suuri häpeä j.n.e. - -[27] Oik. vaikea kulkea l. saavuttaa. - -[28] Siellä Jupiterin temppelissä säilytettiin kaikki -sotapäällikköjen saaliit ynnä muitakin valtion aarteita. - -[29] Alkukielessä: "clamor et turba", hendiadys. - -[30] S.o. turmiota-tuottava (exitiosum). - -[31] Alkukielessä: "cupidinis pravi", huom. gent. mask., koska -runoissa "cupido" voi olla myöskin mask. - -[32] Nim. sydämestämme (ex animis nostris). - -[33] Alkukielessä: "equo", pro: "in equo". - -[34] S.o. muukalaisella. - -[35] Lasten leikkikalu, jota lyötiin käyrällä kepillä (clavis) -liikkeesen. -- Vrt. kiekonlyönt. Olympian leikkilöissä. Carm. I, 1. - -[36] Mutta sanotaan itse Augustuksenkin sitä kuitenkin kovin -rakastaneen, vaikka se olikin la'eissa kielletty. - -[37] S.o. sanoillansa. - -[38] S.o. kauppatoverinsa. - -[39] Alkukielessä: "curtae rei", dat., niukasta varasta. - - - - -25 Laulu. (Bakkhukselle.) - - -[1] Runoilijan tarkoitus nähtävästi on tässä runossa ikuisuuttaa -Augustuksen urotöitä, vaikka hän tuolla tunnetulla hienolla -tavallansa kääntyy Bakkhuksen puoleen ja ylistelee hänen -mahtavuuttansa. - -[2] Vrt. Carm. I, 7, 12. - -[3] S.o. innostuneena, nim. viinistä, ja Bakkhuksen palveluksesta. - -[4] Lehdot ja luolat olivat runoijain lempipaikkoja. Vrt. Carm. III, -4. - -[5] S.o. innostuksissani (incitatus nova mente Bacchica). - -[6] Alkukielessä: "quibus antris", pro: "quibus in antris". - -[7] Bakkhuksen juhlia vietettiin tavallisesti vuorten huipuilla. - -[8] S.o. Bakkhatinna. Vrt. Carm. II, 19. - -[9] Hebrus, kuulu Thrakian joki. - -[10] ´Ροδόπη, vuoriselänne Etelä-Thrakiassa. - -[11] Alkukielessä: "libet", pro: "juvat". - -[12] Nymfejä. Vrt. Carm. I, 1. - -[13] Nim. Bakkhuksen lahjoittaman voiman avulla. - -[14] Δηναϊος, Bakkhuksen nimitys. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12. - -[15] Alkukielessä: "cingentem", nim. "sibi". - - - - -26 Laulu. (Venukselle.) - - -[1] Runoilija, joka jo on vanhettunut ja sentähden aikoo iäksi -päiviksi luopua Lemmettären palveluksesta, pyhittää "lempi-aseensa" -hänelle, kuten vanhat soturit aseensa Marsille, ja samalla rukoilee -häntä kostamaan tuota "kylmäveristä" Khloëta. - -[2] Alkukielessä: "non sine gloria", ei ilman kunniaa s.o. suurella -kunnialla l. menestyksellä. - -[3] Nim. Venuksen temppelin. - -[4] S.o. hänen kuvansa vasemmalla puolella oleva seinä, jonka -Romalaiset pitivät "onnellisena". - -[5] Nim. lyyry (barbiton), tulisoitot (funalia), kanget (vectes) ja -joutset (arcus). - -[6] Ovien aukimurtamista varten. - -[7] Ovenvartijain peloittamista varten. - -[8] S.o. rikasta, viljavaa. - -[9] Vrt. Carm. I, 1. - -[10] Sithon oli Neptunuksen ja Ossan poika, Thrakian Kersonesuksen -kuningas; siitä: Thrakialainen. - -[11] Memfis, Egyptin kuuluisa kaupunki, johon luultavasti -Foenikialaiset veivät Venuksen palveluksen. - -[12] Vrt. Carm. I, 23; III, 7. - - - - -27 Laulu. (Galatealle.) - - -[1] Hyvästijättölaulu eräälle hänen ylevälle ystävättärellensä, -nimeltä Galatea (Γαλάτεια), joka syksymyrskyissä aikoi matkustaa -Hadrian meren poikki kaukaisille maille. Runoilija toivottaa -hänelle kaikkea hyvää matkalle; mutta samalla huomauttaa hän myös, -että vuodenaika kyllä voisi saattaa hänelle vaarojakin sekä ottaa -esimerkiksi Europen kohtalon. - -[2] Alkukielessä: "parra", lintu, jonka ääni ennusti pahaa. -Semmoisina pidettiin erittäinkin viheriää tikkaa ja hyyppää. Tässä -kentiesi sama kuin "ämmänrukki" l. "kehrääjä" (caprimulgus europaeus). - -[3] Lanuvium, eräs vanha Latiumin kaupunki, Via-Appian varrella; -siitä: koko Lanuviumin seutu, jonka Romalaiset pitivät "onnettomuuden -paikkana". - -[4] Nim. poikki tien. - -[5] Alkukielessä: "mannos" (keltiläinen sana), gallialainen -vaunuhevonen, jota nopeutensa tähden pidettiin suuressa arvossa. - -[6] S.o. idästä, joka romalaiseen auguriin verraten oli vasemmalla -puolella, koska nim. augurin kasvot olivat aina etelää kohden. -- -Romalaiset pitivät nim. vasemman puolen enteet onnellisina, kun -sitävastoin Kreikkalaiset oikean puolen (kreik. augurin kasvot taas -olivat pohjaiseen päin). - -[7] Alkukielessä: "oscinem", ennuslinnun, joka äänellänsä ilmaisi -enteet, sitävastoin "alites" ja "praepetes" taas lennollansa. - -[8] S.o. varis. Vrt. Carm. III, 17. - -[9] Alkukielessä: "laevus", vasen; tässä kreik. merk. käytettynä: -"onnettomuutta-ennustava". - -[10] Vrt. Carm. I, 28. - -[11] Kentiesi Filippin tappelun jälkeen oli hän ollut merihädässä -Adrian merellä. - -[12] S.o. Japygiasta eli Apuliasta (Brundusiumista) Kreikkaan -matkustaville myötäinen tuuli. - -[13] Vrt. Carm. II, 14. - -[14] Ευρώπη, Foenikian (Tyruksen) kuninkaan Agenorin tytär, -jonka Zeus, joka oli muuttanut itsensä häräksi, tempasi selkäänsä -pelaajattarien seurasta merenrannalta ja lennätti meren ylitse -Kretaan. Täällä Zeus ilmaisi itsensä Europelle ja heidän läheisen -seurustelunsa johdosta syntyi Europelle kolme poikaa, nim.: Minos, -Sarpedon ja Rhadamanthus. -- Myöskin Europan maanosa sai Europesta -nimensä. - -[15] Vrt. Carm. I, 1. - -[16] Alkukielessä: "astra praeter", anastrofe, pro: "praeter astra". - -[17] Kreta, eräs Välimeren saaria. - -[18] Nim. minun (a me) menettämääni. - -[19] Nim. rankaistus. - -[20] Runoilija tarkoittaa tässä tuota Homeruksen kuuluisaa kuvausta, -jonka Suomen runotar (Verg. Aen. 6: 894-898, Siitosen mukaan) laulaa -näin: - - "Kaks' unen porttia on; yht'sarvihikkaaks' hoetaan näist: - tää tosi haamuillen keveäst' ulospääsynsä suopi: - toinenpa kiiltää norsunluust ylehens' valahkasta: - täältäpä Tuonehikkaat unet turhat ilmahan laittaa." - -[21] Vrt. Carm. II, 4. - -[22] S.o. kuolemaa. Vrt. Carm. I, 24. - -[23] S.o. minusta. - -[24] Alkukielessä: "bene", hyvin, kaikeksi onneksi. - -[25] Alkukielessä: "laedere collum", loukata kaulasi s.o. hirttäytyä. - -[26] Alkukielessä: "acuta leto", dat., kuolemaksi, kuolemaa varten. - -[27] Nim. kuoleman asemasta. - -[28] S.o. Lempi l. Amor. - -[29] Nim. Europen vaikeroimisia. - -[30] S.o. vaatimuksen mukaan, rankaistukseksi. - -[31] Alkukielessä: "nescis esse", pro: "te gerere Jovis uxorem"; vrt. -kreik. oυx oϊστα ούσα, et tiedä olevasi. - -[32] S.o. Europan maanosa. - - - - -28 Laulu. (Lydelle.) - - -[1] Horatius tahtoo viettää Neptunuksen juhlaa juomingeilla ja -laululla ja kehoittaa erästä Lyde-nimistä tyttöä (joka nähtävästi -oli ahkera, mutta yksitotinen ja vielä lemmenvehkeisin tottumaton -emännöitsijä hänen maatalossansa) ottamaan osaa hänen kemuihinsa. - -[2] Neptunuksen juhla l. "Neptunalia" vietettiin Toukokuun 23 p:nä. -Vrt. Carm. I, 5. - -[3] Vrt. Carm. I, 20. - -[4] Alkukielessä: "sapientiae", dat., järkevyyttäsi vastaan. - -[5] Vrt. Carm. I, 37. - -[6] M. Kalpurnius Bibulus ja K. Julius Caesar olivat konsuleina v. 49 -e.Kr. - -[7] S.o. vuorolauluin. - -[8] Vrt. Carm. I, 1. - -[9] Latona oli Coeuksen ja Foeben tytär, Apollon ja Dianan äiti. Vrt. -Carm. I, 2, 7, 9, 21. - -[10] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 12; III, 22. - -[11] S.o. loppusäkeissä. - -[12] Vrt. Carm. I, 30. - -[13] Vrt. Carm. I, 14. - -[14] Venuksen vaunuja kuvailtiin joutsenten vetävän. Vrt. Carm. I, 30. - -[15] Tässä personoittuna. - - - - -29 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Maecenasta tulemaan kesäsydämeksi -luoksensa Sabinilaistilallensa; käskee häntä, joka Augustuksen poissa -ollessa (vv. 31-29 e.Kr.) oli ollut sisällisen hallituksen johtajana -(praefectus urbis), luopumaan valtiollisista puuhistansa, olemaan -huoletonna tulevaisuudesta sekä iloisesti nauttimaan sitä, mitä -käsillä-oleva aika tarjoaa -- se on hänen mielestänsä ainoa onnen -ehto; runoilija itse taas kehuu tämän onnen saavuttaneensa himojansa -hillitsemällä. -- Laulu on nähtävästi tehty noin v. 29 e.Kr. - -[2] S.o. Etrurian. Vrt. Carm. I, 1. - -[3] S.o. vanhuutensa tähden maukasta. - -[4] Alkukielessä: "flore rosarum", gen. epexegeticus. - -[5] Arabian terhosta (βαλανος) tehtyä, hyvänhajuista voidetta. Vrt. -Carm. I, 31. - -[6] Vrt. Carm. I, 7, 18. - -[7] Aesula, eräs Aekviläisten kaupunki Latiumissa, Tiburin ja -Praenesten välillä. - -[8] S.o. Tuskulumin, koska Telegonus, Odysseuksen ja Kirken -poika,joka tietämättänsä tappoi isänsä Ithakassa, tarun mukaan, -pidetään Tuskulumin perustajana. - -[9] Maecenaan palatsi oli Eskvilinus-vuorella ja tornin muotoon -rakennettu, Roman korkein rakennus; tämän korkeudesta katseli Nero -Roman tulipaloa. - -[10] S.o. kirkastuttaneet, leppeyttäneet heidän otsansa, tehneet -heidät rauhallisiksi. - -[11] Andromeda oli Perseuksen puoliso. -- Hänen isänsä oli Kefeus, -Aethiopian kuningas, Kassiopeian puoliso, jonka Athene asetti -taivaalle tähtisikeröksi Pikku-Karhun, Lohikäärmeen, Joutsenen ja -Kassiopeian keskelle. Se nousi Toukokuun 9 p:nä. - -[12] Prokyon, eräs tähtisikerö, sama kuin Antekanis l. Vähä-Koira, -joka nousi Toukokuun 15 p:nä. - -[13] Leo l. Jalopeurantähti nousi Toukokuun 20 p:nä. - -[14] Silvanus oli metsiä ja ylimalkaan puukasvistoja hoitava jumala, -paimenten, karjain ja metsän rajain suojelija, usein sama kuin -Faunus. Vrt. Carm. I, 4, 17; III, 18. - -[15] Nim. puron (rivi). - -[16] Vrt. Carm. I, 12, 29. - -[17] Baktra, Baktrian maakunnan pääkaupunki, Oxus-joen varrella; -tässä: Parthialaiset, ylim. Vrt. Carm. I, 2; II, 2. - -[18] Tanais-joki, Europan Sarmatiassa, nyk. Don. - -[19] He elivät riidassa keskenänsä. - -[20] Tahi: "miettivät" (cogitent). - -[21] S.o. hautoo päätänsä, miettii päänsä puhki, vaivaa itseänsä. - -[22] Alkukielessä: "quod adest" pro: "praesentia", nyky- l. -käsilläolevat seikat. - -[23] Nim. Tiber. - -[24] Alkukielessä: "cum pace", pro: "placide", tyynesti, hiljaisesti. - -[25] S.o. Tyrrhenian mereen. - -[26] Alkukielessä: "una", pro: "secum", mukanansa. - -[27] Alkukielessä: "lapides adesos" s.o. sellaisia partaalla -olevia kiviä, joiden alta vesi on syönyt maan pois, joten ne ovat -kierähtäneet jokeen. - -[28] Sekä partaista murtuneita että muuten jokeen joutuneita. - -[29] Alkukielessä: "non sine", litotes, s.o. "cum". - -[30] Alkukielessä: "in diem", kreik. καv´ ήμέραv, päivä päivältä, -kunakin päivänä. - -[31] Alkukielessä: "vixi", perf. aor. - -[32] S.o. Jupiter. - -[33] Nim. Jupiter. - -[34] Alkukielessä: "irritum efficiet", tehdä mitättömäksi s.o. kumota. - -[35] Alkukielessä: "quodcumque retro est", mitä ikänänsä takanamme -piileneekin s.o. mitä tapahtunut on. - -[36] Alkukielessä: "infectumque reddet", tehdä tekemättömäksi s.o. -peruuttaa. - -[37] Nim. sinne tänne. - -[38] Nim. Onnetar l. Fortuna. - -[39] Alkukielessä: "pennas", pro: "alas". - -[40] Ikäänkuin sateella viittaani. - -[41] Alkukielessä: "sine dote", ilman myötäjäisiä l. lahjoja. - -[42] Alkukielessä: "non est meum", ei ole minun asiani l. luonteeni -mukaista. - -[43] Vrt. Carm. I. 1. - -[44] Tyrus, Foenikian kaupunki, kuuluisa kaupastansa ja -purpurastansa. Vrt. Carm. I, 31. - -[45] Vrt. Carm. I, 3. - - - - -30 Laulu. (Melpomenelle.) - - -[1] Runoilija lopettaa kolmannen kirjan tällä laululla, jossa, kuten -toisen kirjan loppulaulussakin, vakuuttaa mielipiteensä olevan sen, -että hänen maineensa ja laulunsa ovat ikuisesti elävät jälkimaailman -keskuudessa. - -[2] Alkukielessä: "exegi", pro: "perfeci", suorittanut loppuun, -pystyttänyt. - -[3] Alkukielessä: "situ", pro: "mole". - -[4] Alkukielessä: "impotens", nim. "sui". - -[5] Nim. "ingenii mei monumenta", s.o. neroni tuotteet. - -[6] Libitina l. Kuolonjumalatar, jonka temppeliin kuolemantapaukset -ilmoitettiin ja josta sai ostaa tahi lainata kaikki hautaustarpeet. -Kutsuttiin myöskin nimellä "Venus-Libitina". - -[7] S.o. ikuisiin aikoihin asti. - -[8] S.o. Vestan neitsyt. Vrt. Carm. I, 2. - -[9] Joka kuukauden Iduksena meni ylipappi Sakra-Viaa myöden, kuuden -Vestan neitseen seurassa, Kapitoliumiin uhraamaan Jupiterille. - -[10] Aufidus, Apulian pääjoki. - -[11] Daunia (Apulia), tunnettu kuivuudestansa. Vrt. Carm. I, 22. - -[12] S.o. lyyrillisen (Kreikk.) laulun, Alcaeuksen ja Sapfon mukaan. -Vrt. Carm. I 32. - -[13] Alkukielessä: "delphica", pro: "Apollinari", koska Delfin -(Pythian) leikeissä voittajat saivat laakeriseppeleen. - - - - - -NELJÄS KIRJA. - - - - -1 Laulu. (Venukselle.) - - -[1] Kymmenkunta vuotta sen jälkeen kun Horatius oli jättänyt -hyvästi Venuksen (vrt. III, 26) alkaa hän, kuten Suetonius -kertoo, Augustuksen kehoituksesta, neljännen kirjan laulujansa, -ylistelläksensä Augustuksen poikapuolten ansioita. Tämän ensimmäisen -laulunsa omistaa hän Venukselle. Hän ilmoittaa silloisella -ikä-asteellansa olevansa jo kykenemätön laulamaan lempilauluja, jonka -vuoksi Venuksen pitäisi uskoa lippunsa nuorempain, etupäässä erään -Augustuksen suosittuisen, Paullus Maximuksen, kannettavaksi uusiin -taisteluihin. Kuitenkin tunnustaa hän lopuksi, ett'ei hän vielä -iäkkäänäkään ole täydellisesti voinut selvitä viehättävän Lemmettären -pauloista. -- Laulu näyttää tehdyn v. 14 e.Kr. - -[2] Runoilija ilmaisee tällä lauselmalla tulista rakkauttansa tuohon -laulun lopulla mainittuun Ligurinus-nimiseen nuorukaiseen. - -[3] Alkukielessä: "parce", absol., säästä l. sääli (nim. minua). - -[4] Nim. niin sopiva lemmenseikkoihin (tam idoneus amori). - -[5] Cinara oli Horatiuksen entinen "flamma". - -[6] Vrt. Carm. I, 2. - -[7] S.o. Venus. - -[8] Lustrum, viisivuotinen ajanjakso; Horatius oli siis silloin 50 v. -vanha. - -[9] Alkukielessä: "durum". kova, kovettunut, karaistu. - -[10] Alkukielessä: "mollibus imperiis", dat., kuuluu sanaan "durum", -eikä abl. sanalle "flectere", kuten muutamat väittävät; siis: "liian -hellään hallitukseesi kovettunut l. karaistu." - -[11] Alkukielessä: "tempestivius", oikeampaan aikaan, ajanmukaisemmin. - -[12] Alkukielessä: "ales", lintu; tässä: adjekt., siivekäs, lentävä. - -[13] Paullus Fabius Maximuksen poika, Augustuksen suosittu, oli -konsulina v. 11 e.Kr. - -[14] Alkukielessä: "idoneum", absol., nim. "ad torrendum", -hehuttamiseen. - -[15] Alkukielessä: "non tacitus", litotes, pro: "eloquentissimus", -mitä puheliain s.o. ei jää mykäksi. - -[16] Alkukielessä: "centum artium", gen. qual., satakeinoinen. - -[17] Nim. lemmen sota-aseet. - -[18] Alkukielessä: "largis", pro: "largi", kuuluvana sanaan "aemuli". - -[19] Alkukielessä: "riserit", pro: "vicerit". - -[20] Nim. kilpakosijan. - -[21] Nim. sinun muistopatsaasi. - -[22] Albanus, eräs syvä järvi länsipuolella Alba-Longaa Latiumissa, -kuulu lähellä olevasta Jupiter-Latiarin temppelistä ja Latinalaisten -liittojuhlan vietännästä. - -[23] Vrt. Carm. I, 1. - -[24] S.o. temppelin. - -[25] Vrt. Carm. I, 18. - -[26] Alkukielessä: "non sine fistula", pro: "cum fistula". - -[27] S.o. aamuin ja illoin. - -[28] Vrt. Carm. I, 36. - -[29] Alkukielessä: "novis", uusilla, tuoreilla s.o. kevään kukilla. - -[30] Muuan kaunis poika. - -[31] Nim. ennen (antea). - -[32] Nim. Ligurinusta. - -[33] Nim. Tiberin, joka juoksi Marskentän sivuitse. - - - - -2 Laulu. (Julus Antoniukselle.) - - -[1] Julus Antonius oli triumviri Markus Antoniuksen ja hänen -ensimmäisen puolisonsa Fulvian poika; hänen toisen puolisonsa -Oktavian, Augustuksen sisaren, ottopoika; sittemmin oli hän -naimisissa kasvatti-äitinsä tyttären Marcellan kanssa, joka oli -Oktavian edellisestä avioliitosta. Hän oli Augustuksen sisimmässä -suosiossa ja tuli konsuliksi v. 10 e.Kr.; mutta jo v. 2 e.Kr. menetti -hän suosion, kun hänen ja Augustuksen tyttären Julian luvattomat -rakkauspuuhat tulivat päivän valoon; sitten hän joko surmattiin tahi -hän itse surmasi itsensä. Hän oli myös epillinen runoilija, kirjoitti -muun muassa erään kaksitoistakirjaisen Διομηδεία-nimisen runoelman. --- Tämä sama Julus Antonius kehoitti Horatiusta laulelemaan -Augustuksen loistavista voitoista Saksassa (vv. 16-13 e.Kr) -Pindaruksen kuuluun tapaan, mutta runoilija sanoo itsensä sellaiseen -tehtävään kykenemättömäksi, koska hänellä muka ei ollut läheskään -sellaisia runoilijanlahjoja, kuin Pindaruksella; sitä vastoin -arvelee hän Julus Antoniuksen itse paljoa paremmin soveltuvan tähän -tehtävään. -- Laulu on nähtävästi. tehty v. 16 lopulla e.Kr., jolloin -Augustus laski Roman vallanalaisiksi Sygambrilaiset. - -[2] Pindarus oli syntyisin Kynoskefalasta (Koiranpäästä) Theban -luota, synt. v. 521 e.Kr. ja kuoll. v. 441 e.Kr., Kreikan paras -lyyrillinen kansallisrunoilija. Hänellä on juhlallista, ajatusrikasta -kieltä, mutta nopeat, odottamattomat hyppäykset tekevät hänen runonsa -vaikeiksi ymmärtää. Enimmät runonsa teki hän tilauksen mukaan ja -maksusta, mutta kuitenkaan ei hän rakastanut imartelemista, vaan -puhui suoraan ja asioista, jotka todellista runoilijaa innostuttavat. -Hänen teoksensa ovat: "Ylistyslaulut" (ύμνoι), "Riemulaulut" -(παιάνες), "Innostuslaulut" (διϑυραμβοι), "Juhlalaulut" (προσόδια), -"Neitsylaulut" (παρϑένια), "Tanssilaulut" (ύπορχήματα), "Pöytälaulut" -(σκολιά), "Valituslaulut" (ϑρήνοι), "Voittajanlaulut" (εγκώμια), ja -"Voittolaulut" (επινίκια). - -[3] Vrt. Carm. I, 3. - -[4] Alkukielessä: "vitreo", lasinen, kirkas. - -[5] Alkukielessä: "notas", pro: "consuetas", tavallisten. - -[6] Alkukielessä: "profundo ore", syvällä suulla s.o. -puuttumattomalla lauserunsaudella. - -[7] Alkukielessä: "laurea Apollinari", adjekt.-muoto "Apollinaris" -käytetään tavallisesti ainoastaan "ludi"-sanan yhteydessä; tavallinen -adjekt.-muoto on "Apollineus". Vrt. Carm. III, 30. - -[8] S.o. omia l. uudesta laatimiansa, luomiansa. - -[9] Dithyrambi on eräs laji jalo-intoista, lyyrillistä runoutta; -kehittyi varsinkin Athenassa, laulettiin köörissä, alkup. Bakkhuksen, -sittemmin muidenkin jumalain kunniaksi. - -[10]Alkukielessä: "lege solutis", säännöistä-eroavilla, -säännöttömillä. - -[11] S.o. sankareista l. puolijumalista (esim. Pirithouksesta, -Theseuksesta, Peleuksesta, Bellerofonista y.m.). - -[12] Vrt. Carm. I, 18. - -[13] Vrt. Carm. I, 27; II, 17. - -[14] Alkukielessä: "Elea", pro: "Olympica". Vrt. Carm. I, 1. - -[15] Alkukielessä: "signis", pro: "statuis". - -[16] Alkukielessä: "juvenemve", jossa "ve" pro: "sive" l. "seu". - -[17] Oikeastaan: kaiheksuu mustaa Orkusta, kieltää l. estää ne -mustalta Orkukselta. Vrt. Carm. I, 24. - -[18] S.o. Pindaruksen. -- Dirke (Δίρκη) oli eräs lähde Theban luona. - -[19] Matinus, eräs Garganus-vuoren haaroja Apuliassa. Vrt. Carm. II, -9. - -[20] Alkukielessä: "ripas", nim. Anion. -- Horatiuksen maatalo oli -Tiburin läheisyydessä, jonka ohitse Anio juoksee. - -[21] Alkukielessä: "majore plectro", abl. qualit., suurilauluisempi -s.o. terävälahjaisempi, lahjakkaampi. - -[22] Συγαμβροί, eräs germanialainen kansakunta Sieg-, Lippe- ja -Rhein-jokien välillä. - -[23] Nim. Forumilta pitkin Sakra-Viaa Kapitoliumiin. - -[24] Nim. Caesaria. - -[25] Nim. vast'edes, tulevaisuudessa. - -[26] S.o. Roman. - -[27] Nim. jumalain salliman (a dis). - -[28] Roman torilla ratkaistiin nim. kaikki oikeus- ja riita-asiat. - -[29] S.o. minäkin voimani mukaan olen ottava osaa tähän juhlaan. - -[30] Alkukielessä: "tuque dum procedis", ja kun kuljet (nim. -voittosaatossa); toisten mukaan myös: "teque, dum procedit", sinua, -kun hän (Caesar) kulkee, ylistämme tavan takaa j.n.e. - -[31] S.o. "onnea voiton johdosta!" - -[32] Nim. lupauksistasi. - -[33] Alkukielessä: "herbis", pro: "in herbis". - -[34] S.o. niin nuori vasikka, jolla sarvenalut eivät ole suuremmat, -kuin "sarvet" kolmen päivän vanhalla uudellakuulla. - -[35] Alkukielessä: "niveus videri", kreikkalaisuutta, λευκός ίδέσϑαι. - -[36] Alkukielessä: "qua", nim. "in fronte", jossa (otsassansa). - -[37] Alkukielessä: "duxit", pro: "gerit", kantaa. - -[38] Alkukielessä: "cetera", akk. resp., muussa suhteessa, muuten. - - - - -3 Laulu. (Melpomenelle.) - - -[1] Horatius omistaa tämän laulunsa Melpomenelle (Μελπομένη), laulun -ja erittäinkin traagillisen runouden suosijattarelle; ylistelee -tämän sekä ylipäänsä kaikkien Runottarien mahtavuutta ja omaa -onnellisuuttansa, ollessansa heidän "lempilapsenansa". - -[2] S.o. Isthmuksen leikit (τά Ίσϑμια), joita Korinthuksen -kannaksella (Isthmuksella) vietettiin Poseidonin kunniaksi. Nämä -olivat Olympilaisten leikkien jälkeen loistavimmat Kreikassa. - -[3] Akhaja, Peloponnesuksen pohjainen maakunta, vuodesta 146 -e.Kr. Kreikanmaa ylim.; tässä: kreikkalaisilla l. helleniläisillä -(vaunuilla). - -[4] S.o. laakerilla, joka oli Delos-saarella syntyneelle Apollon -pyhitetty. - -[5] Vrt. Carm. I: 7, 18. - -[6] S.o. lyyrillisen laulun (Alcaeuksen ja Sapfon mukaan). - -[7] Tahi: "vähemmän" (nim. kuin ennen). - -[8] Alkukielessä: "Pieri", vok. sanasta "Pieris" (Πιερίς), tavan. -pl. "Pierides" (Πιεριδες). Vrt. Carm. I, 26. - -[9] Alkukielessä: "temperas", pro: "moderaris", virittelet. - -[10] Alkukielessä: "donatura", osoittaa mahdollisuutta; siis: "voit -lahjoittaa." - - - - -4 Laulu. (Klaudius Drusus Nerolle.) - - -[1] Tämän laulun on, kuten Suetonius kertoo, Horatius tehnyt -Augustuksen kehoituksesta, ylistelläksensä hänen poikapuoltansa -Drususta, itse Augustuksen ja koko Roman kansan lemmikkiä, -Vindelikian valloittamisen johdosta v. 15 e.Kr. Laulussa on ajatus -jakaantunut kolmeen osaan, nim.: 1:o nuoren, 23-vuotisen sankarin, -Drusuksen ikuisuuttaminen; 2:o Augustuksen, hänen kasvattajansa -ylistäminen ja 3:o K. Klaudius Neron ja ylipäänsä koko Klaudius-suvun -kehuminen. - -[2] S.o. kotkan, joka oli Jupiterille pyhitetty lintu. - -[3] Alkukielessä: "in Ganymede flavo" (nim. "rapiendo", ryöstössä l. -ryöstämisessä). Vrt. Carm. III, 20. - -[4] Alkukielessä: "olim" ja "jam" sekä "mox" ja "nunc" kuuluvat -toisiinsa; paras kääntää: "milloin"-sanalla. - -[5] Nim. lento- ja ryöstöpuuhissa. - -[6] Nim. alussa (primo) l. tottumattomuuden tähden. - -[7] Runoilija tarkoittaa tuota Homeruksen kuvailemaa tapausta, joka -(II. XII, 200-208, J.F. Johansson'in mukaan) kuuluu näin: - - "Ty då de ville beträda den, just då syntes en fogel, - Högt i luften en örn, som förbiflög hären till venster, - Bärande med sig i klorna en orm, ofantelig, blodröd, - Lefvande än, än sprattlande, än fejdlysten till sinnes. - Si, han stingade nu, omsvängande hufvudet bakåt, - Örnen i bröstet vid hallen; i qval då, denne till jorden - Slängde ifrån sig sitt rof; och i midten af hvimlet det nedföll; - Sjelf med ett skri ur sigte han flög med ilande vinden." - -[8] Alkukielessä pitää olla pilkku "ubere"- ja "jam"-sanain välillä. - -[9] Vindelikialaiset, eräs germanialainen kansakunta, pohjaispuolella -Raetiaa. - -[10] Drusus, Augustuksen poikapuoli, Tiberiuksen veli. - -[11] Raetialais-Alpit, Graubündenissa ja Tyrolissa. - -[12] Alkukielessä: "quibus" etc. (ss. 18-22), jotka ovat -sulkumerkkein välillä, arvellaan olevan myöhempää lisäystä, eikä -Horatiuksen työtä. - -[13] Amazonit, tarun mukaan eräs sotaisa naisväki Skythiassa, joka -käytti sotakirvestä l. tapparaa (σαγάρεις). - -[14] Nim. vihollisten (hostium). - -[15] Alkukielessä: "revictae", vuorostansa lannistettuina. - -[16] Alkukielessä: "penetralibus", sisäkammiot; tässä: perhe. - -[17] Alkukielessä: "pueros", poikia; tässä adjektiivisesti: nuoria. - -[18] Alkukielessä: "fortibus", joko dat. akt. tahi abl. originis. - -[19] Alkukielessä: "indecorant", pro: "dedecorant". - -[20] Alkukielessä: "Metaurum", adj. käytettynä, eräs Umbrian jokia. --- Runoilija tarkoittaa Metaurus-joen tappelua, jossa konsuli K. -Klaudius Nero v. 207 e.Kr. voitti Hannibalin veljen Hastrubalin. - -[21] Alkukielessä: "qui primus alma risit adorea", joka ensiksi -hymyili meille armaalla voitonkunnialla s.o. jona j.n.e. - -[22] S.o. Hannibal. Vrt. Carm. II, 12. - -[23] Vrt. Carm. II, 16. - -[24] Nim. mahtavuutensa ja arvonsa puolesta. - -[25] S.o. Afrikalaisten, Karthagolaisten. - -[26] Koska jumalain temppelejä häviteltiin. - -[27] Nim. veljensä Hastrubalin kuoleman jälkeen ja kun hänen itsensä -oli täytynyt vetäytyä Bruttiumin jylhään vuorimaahan, jossa suurella -vaivalla puolustihe 4 vuotta, kunnes Karthagolaiset vähää ennen Zaman -tappelua (v. 202 e.Kr.) kutsuivat hänet takaisin Afrikaan. - -[28] Ausonia s.o. Ala-Italia; siitä: Italia ylim. Nimi johtuu -Ausona-nimisestä ikivanhasta kaupungista Minturnan läheisyydessä. - -[29] S.o. Etrurian. - -[30] S.o. Penatinsa, temppelitarpeensa y.m. - -[31] Alkukielessä: "natosque ... patres" s.o. Askaniuksen ja -Ankhiseen. - -[32] Alkukielessä: "nigrae frondis", gen. kuuluu "feraci"-sanaan, -tummista s.o. tiiheistä lehdistä rikkaalla. - -[33] Vrt. Carm. I, 21. - -[34] Tämä vesikäärme (hydra) oli, tarun mukaan, Tyfonin ja Ekhidnan -tytär, varustettu yhdeksällä päällä, joista keskimmäinen oli -"kuolematon". Se oleskeli Argoksen läheisyydessä olevan Lernan järven -seuduilla ja teki melkoista hävitystä koko paikkakunnalle. Tämän -surmaaminen oli mitä vaikein: jos esim. katkasi pään, niin sijaan -kasvoi kaksi uutta. Mutta Herkules, katkaistuansa pään, kärvensi -heti tulikekäleellä juuret, joten hän ehkäisi uudelleen kasvun. -Surmaamansa pedon myrkkyyn kastoi hän nuolensa. Vrt. Carm. I, 3. - -[35] Vrt. Carm. II, 13. - -[36] Ekhion, eräs Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneitä -uroita, Pentheuksen isä, Agaven puoliso. Vrt. Carm. II, 19. - -[37] Nim. kuin Roma, Roman kansa. - -[38] Nim. voittajain, soturein. - -[39] Nim. kuten ennen, aina voittojensa jälkeen. - -[40] Nim. Karthagon. - -[41] Alkukielessä: "nil non", litotes, pro: "omnia", kaikkea. - - - - -5 Laulu. (Caesar Augustukselle.) - - -[1] Runoilija selittelee tässä laulussa Roman kansan syvää kaipuuta -jalon johtajansa poissaolon johdosta (nim. sotaretkellä Galliassa -ja Germaniassa vv. 16-13 e.Kr.) ja kehoittaa häntä jouduttamaan -paluumatkaansa sekä ylistelee valtakunnan onnea ja rauhallisuutta -tämän ollessa sen ohjissa. - -[2] Alkukielessä: "Romulae", pro: "Romuleae". - -[3] Syyskuusta v. 16 e.Kr. Helmikuuhun v. 13 e. Kr.; Augustus oli -nim. luvannut viipyä tällä retkellä ainoastaan hiukan aikaa. - -[4] S.o. Senaatille. - -[5] Alkukielessä: "lucem" (φάος), pro: "fortunam", valoa, onnea; -siitä: iloa. - -[6] S.o. kuten kevätauringon säteet. - -[7] Vrt. Carm. I, 28. - -[8] Alkukielessä: "invido", kateellisella, koska se esteli -paluumatkaa (Asiasta Italiaan); siitä: "vastaisella". - -[9] Karpathus-meri, Kretan ja Rhoduksen välillä. - -[10] Vrt. Carm. I, 4; III, 2. - -[11] S.o. Ylellisyys, tässä personoittuna, hedelmällisyyden jumalatar. - -[12] Nim. merirosvoilta. - -[13] S.o. Uskollisuus, Rehellisyys personoittuna. - -[14] S.o. aviorikos. - -[15] S.o. isän kaltaisista. - -[16] Alkukielessä: "premit comes", predikatiivi. - -[17] Vrt. Carm. I, 2. - -[18] Vrt. Carm. I, 19. - -[19] S.o. suurin osa nyk. Saksan maata sekä Tanskan maa. - -[20] Vrt. Carm. I, 29. - -[21] S.o. kuluttaa, viettää. - -[22] S.o. viinimäillänsä. - -[23] Alkukielessä: "viduas ad arbores", naimattomiin s.o. sellaisiin, -joihin viiniköynnöksiä ei ole sidottu; tyhjiin, vapaina-oleviin -puihin. - -[24] Nim. viinimäiltänsä. - -[25] Alkukielessä: "mensis alteris", pro: "mensis secundis", -päätöspöydässä, päättäjäisissä. -- Näissä tilaisuuksissa ("mensis -secundis") Romalaiset nauttivat hedelmiä ja muita herkkuja, vieläpä -koti- ja perhejumalatkin saivat niistä oivan osansa. - -[26] S.o. uhrimaljoista. - -[27] S.o. asettaa sinun kuvasi Lareinsa kuvain joukkoon ja palvelee -sinua samalla kuin Lariansakin. - -[28] Nim. hämmentää (miscet) s.o. Kreikassa pidettiin Kastorin ja -Herkuleen kuvat jumalan kuvain joukossa. - -[29] Vrt. Carm. I, 3. - -[30] Vrt. Carm. I, 3. - -[31] Alkukielessä: "ferias", lepo- l. juhlapäiviä s.o. lepoa, rauhaa. - -[32] Vrt. Carm. I, 28. - -[33] Alkukielessä: "integro die", lähemp. määr. sanalle "mane", -päivän koittaessa. - - - - -6 Laulu. (Apollolle.) - - -[1] Tämä laulu on oikeastaan "Vuosisataislaulun" (Carmen Seculare) -johdatus l. prooemium, jonka Horatius Augustuksen kehoituksesta teki -v. 17 e.Kr vietettävään Vuosisataisjuhlaan. -- Runoilija rukoilee -tässä Apollon ottamaan suosioonsa ja suojelemaan hänen lauluansa sekä -kehoittaa poikia ja tyttöjä sitä oikein ja säännöllisesti laulamaan. - -[2] Niobe oli Frygian kuninkaan Tantaluksen ja Dionen tytär, Theban -kuninkaan Amfionin puoliso, Pelopsin sisar, suuren lapsijoukon (jonka -lukumäärän runoilijat ilmaisevat eritavalla) äiti. Mutta kun Niobe -kerskaili tässä kohdin itseänsä Latonaa onnellisemmaksi, surmasivat -Apollo ja Artemis (Latonan lapset) kaikki hänen lapsensa. Kun Niobe -lastensa murhan jälkeen palasi isänsä luokse, muuttui hän siellä -kiveksi. Eräästä Sopylos-nimisen kallion kolkasta Lydiassa vuoti -lakkaamatta vettä; taru kertoo siinä piileskelleen Nioben, joka vielä -kivenäkin itki ja vuodatteli kyyneliä kovan onnensa johdosta. Homerus -kertoo (II. XXIV, 602-607 J.F. Johansson'in mukaan) asian näin: - - Äfven den lockiga Niobe sjelf ej födan förglömde, - Hvilken likväl i sitt hus ej mistade färre än tolf barn, - Sex ljufälskliga döttrar och skönblomstrande söner. - Sönerna bragte af harm Apollon med bågen af silfver - Döden, men döttrarna Artemis drap, som fröjdas af pilar, - Derför att Niobe stolt vid dejliga Lato sig liknat. - -[3] Vrt. Carm. II, 14. - -[4] Akhilles oli kotoisin Fthia-nimisestä, Thessalian kaupungista. -Vrt. Carm. I, 8; II, 16. - -[5] Alkukielessä: "prope victor", oik. melkein voittaja s.o. -voittamaisillansa, nim. Hektorin surman kautta. - -[6] S.o. Trojan. - -[7] Nim. Akhilles. - -[8] Alkukielessä: "procidit late", kaatui lavealle, pitkällensä, -rehallensa s.o. kaatua romahti. - -[9] Teukria, sama kuin Troja, Trojan maa; saanut tämän nimen -Teuker-nimisestä kuninkaastansa, Skamandruksen pojasta. - -[10] Trojan puuhevosta sanotaan "Minervan hevoseksi" sentähden, että -se oli valmistettu Minervan avulla (σύν ´Αϑήνη, "divina Palladis -arte"). Muutamat arvelevat "Minervae" kuuluvan sanaan "sacra"; -siis: Minervan mysterioita, uhria Minervalle kuvailevaan hevoseen -j.n.e. - -[11] Alkukielessä: "falleret", pro: plusqampf. "fefellisset" -(potentiaalinen impf.), olisi pettänyt. - -[12] Alkukielessä: "male", onnettomuudeksensa, ajattomalla ajalla, -nim. vietyänsä puuhevosen kaupunkiin. - -[13] S.o. hoviväkeä. - -[14] Alkukielessä: "palam", julkisesti s.o. julkisessa taistelussa, -kuuluu sanaan "captis". - -[15] S.o. kreikkalaisissa. - -[16] Nim. Apollon, koska hän oli Trojalaisten suojelusjumala. - -[17] Venus oli Aeneaan äiti. - -[18] Alkukielessä: "rebus Aeneae" etc., Aeneaan asioille l. -kohtalolle, pro: "Aeneae", Aeneaalle s.o. Aeneaan rakentaa kaupungin -j.n.e. - -[19] Alkukielessä: "Argivae" pro: "argutae", heleä-ääninen. - -[20] Tässä: Runotar ylip. Vrt. Carm. I, 26. - -[21] Alkukielessä: "fidicen", subst.; tässä: adjekt. käytettynä: -kitaraa-soittava, runollinen. - -[22] Vrt. Carm. III, 4. - -[23] S.o. Apollo, koska hän oli katujen (άγυιαί) suojelija. - -[24] S.o. Italian Runottaren. Vrt. Carm. I, 22; II, 16. - -[25] S.o. ylhäiset, koska laulukööreissä oli ainoastaan ylhäisten -lapsia. - -[26] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 21. - -[27] S.o. ampuu, surmaa. - -[28] Vrt. Carm. I, 13. - -[29] Alkukielessä: "pollicis ictum", peukalon näppäystä s.o. -kanteleen soittoa. - -[30] S.o. Apolloa. Vrt. Carm. III, 28. - -[31] Noktiluka (= yöllä valaiseva) s.o. Diana (kuuna kuvailtuna). -Vrt. Carm. I, 12. - -[32] Alkukielessä: "prosperam frugum", hedelmiä-kostuttava, -hedelmällisyyttä-edistävä. - -[33] Nim. Apollolle ja Dianalle. - -[34] Alkukielessä: "luces", pro: "dies", päivät. - - - - -7 Laulu. (Torkvatukselle.) - - -[1] Horatius muistuttaa ystäväänsä Torkvatusta siitä, että kaikki, -yksin luontokin, on muutoksenalaista ja katoavaista; kehoittaa häntä -sen vuoksi käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä käsillä-oleva aika -tarjoaa, sekä kieltää huolehtimasta ja puuhailemasta perillisensä -eduksi. -- Tämä Torkvatus on nähtävästi tuo tunnettu lakimies ja -puhuja K. Nonius Asprenas Torkvatus, jolle Epist. I: 5 on omistettu; -arveluttavampaa laatua taas on se mielipide, jonka mukaan tämä laulu -olisi kirjoitettu L. Manlius Torkvatukselle. - -[2] Alkukielessä: "nives", tantereeksi kovettunut lumi (solo duratae -nives), hanki, kinos. - -[3] Nim. vedeksi s.o. sulaneet. - -[4] Alkukielessä: "comae", pro: "folia", "frondes". - -[5] Alkukielessä: "mutat vices", pro: "mutando peragit vices". - -[6] S.o. alenevat, laskeuvat (nim. tulvan jälkeen). - -[7] S.o. väylässänsä, eivätkä enää parrastensa yläpuolella, kuten -tulvan aikana. - -[8] S.o. Aglaja, mahtavin heistä, Eufrosynen ja Thalian seurassa. -Vrt. Carm. 1, 2. - -[9] Vrt. Carm. I, 1. - -[10] Tässä personoittuna käytettynä. - -[11] Alkukielessä: "damna coelestia", taivaalliset tappiot s.o. -aikain välttyminen l. kuluminen. - -[12] Tullus Hostilius oli Roman kolmas ja Ankus Martius neljäs -kuningas. - -[13] Nim. uurnassa. - -[14] Nim. Manalassa. - -[15] Alkukielessä: "amico animo", pro: "tibi ipsi", itsellesi s.o. -huviksesi. - -[16] Vrt. Carm. I, 28. - -[17] Nim. jalo l. ylhäinen sukusi. - -[18] Hän oli etevä puhuja, kuten jo edellä mainittiin. - -[19] Vrt. Carm. I, 12; III, 22. - -[20] Hippolytus oli Theseuksen ja Hipolyten poika, jota äitipuolensa -Faidra vainosi, koska ei saanut häntä kiedottua lemmenpauloihinsa. -Hänen repivät omat hevosensa kappaleiksi, mutta Aeskulap palautti -hänet henkiin jälleen ja Diana asetti Virbius-nimisenä jumalana -Arikan läheiseen lehtoon. - -[21] Theseus oli Athenan kuningas, Pirithouksen ystävä, Ariadnen -puoliso, Hippolytuksen. isä. - -[22] Vrt. Carm. III, 4. - -[23] Alkukielessä: "Lethaea valet abrumpere vincula", murtaa -letheläiset kahleet s.o. palauttaa Tuonelasta elämään. -- Lethe -oli Manalassa virtaava joki, jonka vedestä haahmut tapahtuneitten -unhoitusta joivat. Vrt. Carm. II, 14. - - - -8 Laulu. (K. Marcius Censorinukselle.) - - -[1] Runoilija ilmaisee tässä ystävällensä, Censorinukselle (joka -oli konsulina v. 8 e.Kr.), että hän niiden lahjain asemasta, joita -Roman kansan oli tapana jaolla toisillensa suurina juhlapäivinä -(esim. Saturnalia-juhlassa 17 p:nä Joulukuuta, Jouluna y.m.) aikoi -omistaa tälle laulun, joka runoilijan mielestä on paljoa tehokkaampi -ikuisuuttamaan Censorinuksen mainetta, kuin mikään muu lahja. -- Runo -on siis tavallansa runoustaidon ylistys. - -[2] Nim. kultaisia tahi hopeaisia. - -[3] Nim. taitehikkaasti tehtyjä, eritt. korintholaisia ("vasa -Corinthia"). - -[4] Alkukielessä: "ferres", pro: "acciperes". - -[5] Tässä: "taideteos". - -[6] Parrhasius oli kuulu kreikkalainen maalari, kotoisin Efesuksesta. - -[7] Skopas oli kuuluisa kuvanveistäjä, kotoisin Paroksesta, eli ja -vaikutti vv. 388-344 e.Kr. - -[8] Koko lause oik.: "eikä sinulla ole asiaa eikä mieltä, joka on -sellaisten ihanteiden puutteessa." - -[9] Nim. jotka Scipio Afrikanukselle pystytettiin. - -[10] Eritt. kun hän pakeni Italiasta. - -[11] Nim. jotka Hannibal teki Romaa vastaan. - -[12] Tarkoittaa etupäässä Karthagon laivaston polttamista. - -[13] Tarkoittaa Kvintus Enniusta (synt. Rudiassa Kalabriassa v. -239 e.Kr.), joka ylisteli "Annaleissansa," ja "Scipio-laulussansa" -Scipion urotöitä. - -[14] S.o. Scipio Afrikanuksen, mainion romalaisen sotapäällikön. - -[15] S.o. runot, laulut. - -[16] S.o. Romulus. Vrt. Carm. I, 2. - -[17] Nim. runojen s.o. joll'ei Ennius "Annaleissansa" niistä -mainitsisi. - -[18] Vrt. Carm. II, 13. - -[19] Styx oli Manalassa virtaava joki, jonka kautta jumalat valansa -tekivät. Vrt. Carm. II, 14. - -[20] S.o. Elysiumin. Vrt. Carm. II, 13. - -[21] Vrt. Carm. I, 26. - -[22] Vrt. Carm. I, 3. - -[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[24] S.o. maukkaisin. - -[25] S.o. Kastor ja Pollux. Vrt. Carm. I, 3. - -[26] S.o. hän, joka omain ansioittensa kautta on ihmisestä jumalaksi -tullut, kuulee ihmisten rukoukset ja täyttää heidän toivomuksensa. -Vrt. Carm. I, 12; III, 8. - - - - -9 Laulu. (M. Lolliukselle.) - - -[1] Horatius ennustaa tässä laulujensa kuolemattomuutta ja -tulevaa mainettansa, puhuu konsulin asemasta ja selittää vihdoin -"onnellinen"-sanan oikeaa merkitystä. -- Tämä Lollius oli konsulina -v. 21 e.Kr., Augustuksen hyvä ystävä; kärsi suuren tappion Saksassa -v. 16 e.Kr.; lähetettiin v. 2 e.Kr. Itämaihin kukistamaan kapinaa, -jossa hänen sanotaan suuren ahneutensa nojassa menetelleen niin -kohtuuttomasti, että hänen vihdoin, päästäksensä rankaistuksesta ja -häpeästä, täytyi tyhjentää myrkkymalja. - -[2] Alkukielessä: "Longe", pitkälle, kovasti. - -[3] Aufidus, eräs Apulian jokia, Venusian läheisyydessä. - -[4] Nim. Italiassa. - -[5] S.o. runomitoin. - -[6] Alkukielessä: "socianda", pro: "aptanda", soviteltaviksi, -säesteltäviksi. - -[7] Vrt. Carm. I, 6. - -[8] Vrt. Carm. IV, 2. - -[9] S.o. Simonideen, koska hän oli kotoisin Keos-saarelta. Vrt. Carm. -II, 1. - -[10] Vrt. Carm. I, 32. - -[11] S.o. στασιωτίκά, jotka ovat kirjoitetut Pittakus- ja -Myrsilus-tyranneja vastaan. - -[12] Stesikhorus oli kotoisin Sicilian Himerasta (noin vv. 630-550 -e.Kr.), kuuluisa lyyrillinen runoilija, köörilaulun kehittäjä, -tunnettu vakavista, juhlallisista melodioistansa. - -[13] Anakreon oli kotoisin Teos-nimisestä Jonian rantakaupungista, -tunnettu lempi- ja juomalauluistansa. - -[14] S.o. Sapfon. Vrt. Carm. II, 13. - -[15] Helena oli Jupiterin ja Ledan tytär, Menelauksen puoliso, Trojan -sodan syy. - -[16] Alkukielessä: "arsit", absol., uhkuu. - -[17] S.o. Pariin. - -[18] Vrt. Carm. I, 7. - -[19] Kydonia (Κύδωνία), kaupunki Kretan pohjaisrannalla. -- -Kretalaiset olivat nim. maailman mainioita joutsimiehiä. - -[20] Idomeneus oli Kretan kuningas, tunnettu urhollisuudestansa. - -[21] Vrt. Carm. I, 15. - -[22] Vrt. Carm. I, 26. - -[23] Vrt. Carm. II, 4. - -[24] Deifobus oli Priamuksen ja Hekuban poika, Sektorin veli, -urhollisin veljeksistä. - -[25] Agamemnon oli Mykenan kuningas, Menelauksen veli, Kreikkalaisten -ylipäällikkö Trojan sodassa. - -[26] Nim. joka ikuisuuttaisi heidän mainettansa ja ansioitansa. - -[27] Alkukielessä: "sepultae inertiae", dat., riipp. "distat", -haudattu s.o. torkkuva, toimeton kunnottomuus. - -[28] S.o. sellaisen, joka ansioilta kiitoksen luovuttaa. - -[29] Alkukielessä: "dubiis", pro: "adversis". - -[30] Alkukielessä: "vindex", appositsiooni sanalle "animus" (mieli). - -[31] Alkukielessä: "ducentis ad se cuncta pecuniae abstinens", -himoitsematon rahaa, joka houkuttelee kaikki luoksensa s.o. -kaikkivoivan rahan halveksija. - -[32] Alkukielessä: "consul", apposits. sanalle "animus" (mieli). - -[33] Hänellä oli provincian hoitajana myöskin korkein tuomiovalta. - -[34] Alkukielessä: "explicuit", pro: "expedivit" (sc. arma), -varustaita tappohankkeiseksi. - -[35] S.o. sellainen. - -[36] Alkukielessä: "non ... timidus", litotes, pro: "paratissimus", -hän on valmis kuolemaan j.n.e. - - - - -10 Laulu. (Ligurinukselle.) - - -[1] Runoilija muistuttaa tässä erästä Ligurinus-nimistä nuorukaista, -että nuoruuden kauneus lakastuu pian. -- Runon arvellaan olevan -mukailua jostakin kreikkalaisesta alkujuuresta. - -[2] Alkukielessä: "tuae superbiae", pro: "tibi superbo" eli -"superbienti". - -[3] Pojat pitivät, tyttöjen tapaan, pitkiä hiuksia kaunistuksenansa. - -[4] Alkukielessä: "flore rosae", gent. epexegeticus. - -[5] Alkukielessä: "in faciem hispidam", karvakuvaksi. - -[6] Alkukielessä: "speculo", pro: "in speculo". - -[7] S.o. muuttuneena (ετερον). - -[8] S.o. muuttumattomat, sellaiset kuin ennenkin. - - - - -11 Laulu. (Fyllikselle.) - - -[1] Tässä laulussa runoilija kehoittaa erästä Fyllis-nimistä tyttöä -(kuten hän itse sanoo, viimeistä lemmittyistänsä) maatilallensa -viettämään hänen seurassansa Maecenaan syntymäpäivää (Huhtikuun -13 p:ää), hylkäämään Telefuksen lemmenvehkeet sekä iloitsemaan ja -laulelemaan runoilijan seurassa. -- Laulun arvellaan tehdyn noin v. -13 e.Kr. - -[2] Alban viini kuului kolmanteen Italian viiniluokkaan; kasvoi Roman -(Alba-Longan) läheisyydessä. - -[3] Alkukielessä "vis", pro: "copia". - -[4] Alkukielessä: "crines religata", akk. resp., oik.: hiustesi -suhteen sidottuna s.o. sidotuin hiuksin. - -[5] Alkukielessä: "vincta verbenis", alliteratsiooni. - -[6] Alkukielessä: "spargier", vanha inf. pass., pirskoitettaa. - -[7] Alkukielessä: "mixtae pueris", dat., poikiin sekoitettuina s.o. -poikien seurassa l. joukossa; palvelijoista puh. - -[8] Alkukielessä: "vertice", katonharjalta s.o. ylös ilmaan l. -korkeuteen. - -[9] Alkukielessä: "advoceris" (nim. "a me"), minä kutsun sinua. -Ajatuksen selvenemiseksi, voidaan tähän lisätä: "Minä tahdon sanoa -sinulle: sinun pitää" j.n.e. - -[10] S.o. Huhtikuun 13 p:ää. -- Romalaisten ajanlaskussa oli nim. -Idus-niminen päivä aina viidentenätoista päivänä Maalis-, Touko-, -Heinä- ja Lokakuussa, kolmantenatoista päivänä kaikissa muissa -kuukausissa. - -[11] Tämä oli Venukselle pyhitetty kuukausi. - -[12] Vrt. Carm. I, 2; II, 7. - -[13] Alkukielessä: "luce", pro: "die". - -[14] Faëton oli Helioksen ja Klymenen poika, tunnettu tuosta -onnettomasta tavasta, jolla hän ajoi auringon vaunuja. - -[15] Alkukielessä "avaras", pro: "nimias". - -[16] Vrt. Carm. I, 27. - -[17] Alkukielessä: "gravatus", oik.: vastahakoisesti ruveta; -ylenmielin kantaa, luoda selästänsä. - -[18] Vrt. Carm. III, 7. - -[19] Alkukielessä: "finis amorum", rakkauteni loppu s.o. viimeinen -rakkauteni l. rakastettuni. - -[20] Alkukielessä: "calebo", kehun (nim. rakkaudesta), rakastun. - -[21] Nim. tarkoin ("accurate"). - -[22] Alkukielessä: "amanda" pro: "amabili, grata", rakkaalla, -armaalla. - -[23] Alkukielessä: "reddas", pro "dicas", laulelet. - - - - -12 Laulu. (Vergiliukselle.) - - -[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Vergiliusta tulemaan luoksensa -juhlailemaan kevään kunniaksi. -- Vergilius, jolle tämä laulu on -omistettu, ei ole runoilija Vergilius, vaan joku muu samanniminen, -luultavasti Nerojen (Tiberiuksen ja Drusuksen) lääkäri; asia -selvenee, jos nim. muistamme, että runoilija Vergilius kuoli -Syyskuussa v. 19 e.Kr. ja neljäs kirja Horatiuksen lauluja on, kuten -tiedemiehet väittävät, kirjoitettu vv. 18-13 e.Kr. - -[2] S.o. pohjatuulet,jotka tavallisesti alkoivat puhaltaa Helmikuun -alussa ja kestivät noin kuukauden aikaa. - -[3] Itys oli Thrakian kuninkaan Tereuksen ja Proknen poika, jonka -tämän äiti, kostaaksensa puolisoansa, tappoi. - -[4] S.o. pääskynen, joksi, tarun mukaan, Prokne muuttui. - -[5] Koska Prokne oli Athenan kuninkaan Pandionin tytär, sanotaan -taloa "kekropialaiseksi". Vrt. Carm. II, 1. - -[6] Nim Prokne. - -[7] Alkukielessä: "regum", pro: "regis", nim. Tereuksen. - -[8] Alkukieleen ajateltava "sedentes" lisäksi. - -[9] Nim. Faunusta. Vrt. Carm. 4, 17; III, 18. - -[10] Arkadia, eräs Peloponnesuksen maakuntia. - -[11] S.o. Augustuksen poikapuolten, Tiberius ja Drusus Nerojen. - -[12] Kales, eräs Kampanian kaupunkeja. - -[13] Sulpicius Galba, kuuluisa viinikauppijas Romassa. - -[14] Vrt. Carm. I, 37. - -[15] Alkukielessä: "amara curarum", pro: "amaras curas". - -[16] S.o. lavaa l. alttaria, jossa ruumiit poltettiin. - -[17] S.o. koska vielä elät. - -[18] Alkukielessä: "consiliis", dat., pro: "sapientiae". - -[19] S.o. aikanansa, "opportuno tempore", kreik. έν καίρώ, aikanansa, -kohdallansa. - - - - -13 Laulu. (Lycelle.) - - -[1] Runoilija pilkkaa tässä erästä Lyce-nimistä akkaa, joka, ehkä -vanha ja rumannäköinen, kuitenkin tahtoo jatkaa nuoruudenaikaisia -lemmenleikkiänsä ja esiintyä kaunottarena. -- Tämä sama Lyce on -meille jo ennestäänkin tuttu III kirjan 10:stä. laulusta. - -[2] Nim. tulemaan luoksesi. - -[3] Vrt. Carm, I, 2. - -[4] Nim. Kupido. - -[5] Tytön nimi. - -[6] S.o. harmaat hiuksesi. - -[7] Kos, eräs Sporadein saaria, kuulu viinipuiden viljelyksestä -ja loistavasta kutomustaidosta (silkki-, purpura- ja kullalla -kirjaelluista kankaista). - -[8] Nim. joll'ei Lyce voi vähentää ikäänsä. - -[9] S.o. kauneus, ihanuus. - -[10] Nim. Lycestä. - -[11] Nim. kun tämä oli kuollut -- Cinara oli Horatiuksen lemmittyinen. - -[12] Alkukielessä: "fata", kohtalot, Onnetar. - -[13] Alkukielessä: "parem temporibus cornicis vetulae", vanhan -variksen ikävuosiin verraten s.o. iässä vanhan variksen rinnalle l. -vertaiseksi. - - - - -14 Laulu. (Caesar Augustukselle.) - - -[1] Runoilija ylistelee Augustusta ja hänen poikapuoliansa, Drususta -ja Tiberiusta, Vindelikialaisten ja Raetialaisten lannistamisen -johdosta, joten laulu on siis täyte tämän kirjan neljänteen lauluun.. --- Toiset arvelevat tämän tehdyn heti Vindelikialaisvoiton jälkeen -eli v. 15 e.Kr., toiset taas Augustuksen kotiinpalaamisen jälkeen eli -v. 13 e.Kr. - -[2] Alkukielessä: "cura", pro: "studium", toimi, harrastus. - -[3] Nim. kivipatsaisin. - -[4] Vrt. kreik. ή oίxouμένι. - -[5] Alkukielessä: "oras", pro: "regiones", maisemia, seutuja. - -[6] S.o. Romalaisla'ista, koska eivät vielä olleet Roman -vallan-alaisia. - -[7] Vrt. Carm. IV, 4. - -[8] Alkukielessä: "Marte", pro: "in certamine", tappelussa. - -[9] Alkukielessä: "milite tuo", kollekt., pro: "cum militibus tuis". - -[10] Genaunit, eräs Raetian kansakunta. - -[11] Breunit, samoin Raetian kansakunta. - -[12] S.o. Tiberius. - -[13] Alkukielessä: "auspiciis secundis" (nim. Augustuksen), -onnellisella ylipäällikkyydellä s.o. onnellisesti. - -[14] Raetialaiset, Donaun, Rheinin ja Lechin välinen kansakunta. - -[15] S.o. uroot itse. - -[16] Vrt. Carm. II, 14. - -[17] Plejadit, tarun mukaan Atlaan ja Plejonen tyttäret, eräs -tähtisikerö, jonka laskua (Marraskuun alussa) seurasi myrskysää. - -[18] Tässä personoittuna. -- Vanhat kuvailivat jokijumaliansa härän -muotoisiksi Vrt. Carm. IV, 9. - -[19] Vrt. Carm. I, 22. - -[20] Nim. suotuisat. - -[21] Alexandria, eräs Egyptin kaupunki, jonka Romalaiset valloittivat -Elokuun lopulla tahi Syyskuun alulla v. 30 e.Kr.; Vindelikialaiset -lannistettiin taas samaan aikaan v. 15 e.Kr. - -[22] Nim. kun Kleopatra oli paennut. Vrt. Carm. I, 37. - -[23] Lustrum on 5 vuoden aikakausi, siis 15 vuotta sen jälkeen. - -[24] Vrt. Carm. I, 35. - -[25] Vrt. Carm. II, 6. - -[26] Vrt. Carm. I, 2. - -[27] Indian (Indus-virrasta Kiinaan ulottuvan maan) asukkaat, run. -Aethiopia- ja Arabialaisista puh. - -[28] Vrt. Carm. I, 19. - -[29] Tuo kuulu Niilinvirta, joka. juoksee Egyptin halki. - -[30] S.o. Donau, Romal. puheessa tav. virran alinen osa. - -[31] Tigris, eräs väkevävirtainen joki, saa alkunsa Taurus-vuorelta, -ja laskee Persian lahteen. - -[32] Vrt. Carm. I, 3. - -[33] Nyk. Englanti ja Skottlanti. - -[34] Romalaisten aikoina joko Ylä-Italia tahi Ranska. - -[35] Vrt. Carm. I, 29. - -[36] Alkukielen mukaan: "Tuon kuolemaa-kammomattoman Gallian ja -niskoittelevan Iberian maa." - -[37] Vrt. Carm. IV, 2. - -[38] Nim. ikuiseen lepoon l. rauhaan. - - - - -15 Laulu. (Caesar Augustukselle.) - - -[1] Horatius ylistelee tässä laulussa, jolla hän lopettaa neljännen -kirjansa ja ikäänkuin painaa sinettinsä Augustuksen kunniakkaan -historian loppuun, sitä rauhallisuutta ja turvallisuutta, jonka Roman -valtakunta sekä sisällisissä että ulkonaisissa suhteissa Augustuksen -hallituksen aikana on saavuttanut. -- Laulu on nähtävästi tehty v. 13 -e.Kr. - -[2] Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21; IV, 6. - -[3] Vrt. Carm. III, 29. -- Ajatus on: ett'en pienin voimin ryhtyisi -suuriin töihin. - -[4] Koska nim. kansalaissodan (bellum civile) jälkeen kaikki pellot -olivat häviöillä. - -[5] Parthialaiskuningas Fraates antoi v. 20 e.Kr. Krassukselta -riistetyt romalaiset sotamerkit takaisin. Vrt. Carm. I, 2. - -[6] Kvirinus-Januksen temppeli oli Augustuksen hallitessa ollut -kolmesti suljettuna, nim. v. 29 ja 25 sekä vv. 10-6 välillä e.Kr. --- Ennen se oli ollut suljettuna kaksi kertaa, Numan hallitessa ja -ensimmäisen Punilaissodan jälkeen v. 235 e.Kr. - -[7] S.o. Isteristä. - -[8] S.o. Augustuksen. - -[9] Vrt. Carm. III, 8. - -[10] Vrt. Carm. I, 12, 29. - -[11] Vrt. Carm. I, 2; II, 2. - -[12] Vrt. Carm. III, 29. - -[13] Nim. eivät voi kumota Augustuksen säädöksiä. - -[14] Vrt. Carm. I, 7, 12. - -[15] Lydialaiset huilut olivat korkeampi-, dorilaiset -hienompi-äänisiä. - -[16] Vrt. Carm. I, 2. - -[17] S.o. Aeneasta. Vrt. Carm. I, 2. - - - - - - -II. - -Karmen-Seekulaare eli Vuosisataislaulu. - - - -[1] Runoilija kiittää jumalia Roman ja koko valtakunnan -onnellisuudesta ja mahtavuudesta, ylistelee sekä sen perustajaa -Romulusta että silloista hoitajaa Augustusta sekä rukoilee vihdoin -valtakunnalle tulevaa menestystä ja lopuksi lausuu sen toivomuksen, -että jumalat todellakin kuulevat tämän rukouksen. - -[2] Vrt. Carm. I, 2, 21. - -[3] Vrt. Carm. I, 12. - -[4] Nim. Vuosisataisjuhlassa. - -[5] Sibylla, eräs ennustajatar Kuman läheisyydessä, Apollon papitar, -jonka työksi nuot kreikaksi kirjoitetut "Sibyllan kirjat" kerrotaan. -Nämät kirjat, joiden neuvoa tukalissa tilaisuuksissa kysyttiin, -oli, tarun mukaan, Tarkvinius Priskus tahi Superbus saanut Sibyllan -oraakkelilta ja sijoittanut Kapitoliumiin, Jupiterin temppelissä -säilytettäviksi. Kirjain hoitamista ja tulkitsemista varten oli oma -papisto (alussa kaksi, sittemmin Liciniuksen lain mukaan v:sta 367 -e.Kr. kymmenen, viisi patricilaista ja viisi plebejiläistä, sekä -vihdoin viisitoista, "quindecimviri libris Sibyllinis inspiciendis -et sacris faciundis"), joka myöskin piti huolta sovitusuhreista, -vuosisataisleikeistä ("ludi seculares") ja vuosittain toimitti -leikit Apollon ja Dianan kunniaksi. Kapitoliumin palossa v. 83 e.Kr. -paloivat kirjat poroksi, mutta pian hankittiin uusi kokoelma, jonka -Augustus sijoitti Apollon temppeliin Palatinus-vuorelle, jossa sitä -kauan säilytettiin. - -[6] S.o. ylimysten tyttäret. Vrt. alkulausetta. - -[7] Nim. Roman, joka oli rakennettu seitsemälle kummulle. Vrt. Carm. -I, 2. - -[8] Tässä sama kuin Diana, synnyttäjättärien suojelijattarena; -muuten käytetään tätä nimeä Junosta, joka oli avioliittojen ja -synnyttäjättärien varsinainen suojelijatar. Vrt. Carm. I, 7; II, 1. - -[9] Nim. Roman. - -[10] S.o. Valottareksi. Valotar on sekä Dianan että Junon liikanimi, -jotka kumpikin auttoivat synnytystuskissa ja saattoivat sikiöt -onnellisesti maailmaan. - -[11] Genitalis on Dianan liikanimi, joka hänellä oli synnynnän -suojelijattarena. - -[12] S.o. sikiötä, lasta. - -[13] S.o. senaattorien. - -[14] Runoilija tarkoittaa "Lex Julia de maritandis ordinibus" ("Lex -marita"), jonka mukaan oli sakko naimattomuudesta, mutta palkinto -taas siitä avioliitosta, josta syntyi runsaasti lapsia. - -[15] Alkukielessä: "orbis", ympyrä; kiertokulku, ajanjakso. - -[16] Alkukielessä: "referatque ludos", pro: "ludosque referat". - -[17] Vrt. Carm. II, 3. - -[18] Alkukielessä: "veraces cecinisse", aor. inf., todenmukaisesti -julistatte j.n.e. - -[19] Oikeastaan: säilyttää, pitää voimassa. - -[20] Alkukielessä: "jam peractis", nim "bonis fatis", ennen -elettyihin l. koettuihin hyviin vaiheisin. - -[21] Maa, elättävänä jumalattarena. - -[22] Vrt. Carm. I, 4; III, 2. - -[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[24] Tässä sama kuin Diana. Vrt. Carm. I, 12. -- Luna oli, tarun -mukaan, Latonan tytär, Sol'in sisar. - -[25] Tahi: "kaksisarvinen". Vrt. Carm. IV, 2. - -[26] Trojan runoll. nimi, koska Ilios oli sen perustaja. Vrt. Carm. -I, 15. - -[27] Etruria, eräs Italian maakuntia, Tiberin länsipuolella, -Tyrrhenian meren rannalla. - -[28] S.o. jota Apollo oli käskenyt ("jussa ab Apolline"). - -[29] S.o. jättämään kotinsa, lähtemään kodistansa. Vrt. Carm. III, 23. - -[30] S.o. Trojaa. - -[31] Vrt. Carm. IV, 15. - -[32] Alkukielessä: "sine fraude", pro: "sine damno", ilman vaaraa. - -[33] S.o. muhkeamman kaupungin (nim. Roman), kuin Troja oli. - -[34] Vrt. Carm. I, 2. - -[35] S.o. Augustus, koska hän, kuten koko Juliain sukukin (gens -Julia) polveutui Aeneaasta. - -[36] Vrt. Carm. I, 2. - -[37] Alkukielessä: "Albanas". pro: "Romanas", koska Alba (Alba-Longa) -oli Roman emäkaupunki. Vrt. Carm. III, 23. - -[38] Vrt. Carm. I, 19. - -[39] Vrt. Carm. IV, 14. - -[40] Luottamus, samoinkuin Rauha Kunnia, Kainous, Miehuus ja -Ylellisyys ovat tässä personoittuina. - -[41] Vrt. Carm. II, 16. - -[42] S.o. niin totta kuin ... niin totta. j.n.e. - -[43] Yksi Roman seitsemästä kummusta, jolle Augustus rakensi Apollon -temppelin. - -[44] S.o. Roman. -- Roma on nimittäin Latiumin, Tiberin ja Kampanian -välisen Italian maakunnan pääkaupunki. - -[45] S.o. juhlaan. - -[46] Yksi Roman seitsemästä kukkulasta. - -[47] Vrt. Carm. I, 21. - -[48] "Quindecimviri" l. Viisitoistamiehet olivat Sibyllan pappeja, -jotka säilyttivät ja selittelivät "Sibyllan kirjoja". Paitsi tätä -tuli heidän pitää huolta myöskin Apollon palveluksesta; "ludi -Apollinares" ja "ludi Seculares" olivat pääasiallisesti heidän -toiminansa. - -[49] S.o. nuorukaisten ylimalkaan. - - - - - - -III. - -Epoodit. - - - - -1 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Kun Maecenas aikoi ottaa osaa Augustuksen sotaretkeen Antoniusta -ja Kleopatraa vastaan v. 31 e.Kr. -- joka tuuma kuitenkin raukeni -sikseen, kun Augustus asetti hänet poissa-olonsa ajaksi Roman -sisällisen hallituksen etunenään s.o. "praefectus urbis" -- lausuu -Horatius paheksumisensa siitä, ett'ei hän voi seurata mukana, jota -hän ei suinkaan tekisi mistään saaliinhimosta, vaan todellisesta -ystävän rakkaudesta. - -[2] Vrt. Carm. I, 37. - -[3] Jommoisia sen ajan isommat sotalaivat olivat. - -[4] Alkukielessä: "tuo", nim. "periculo" s.o. oman henkesi uhalla l. -kaupalla. - -[5] Alkukiel.: "quid nos?" nim. "agemus", plur. sing:n asemasta. - -[6] Nim. kun olet kuollut. - -[7] Alkukielessä: "jussi", nim. "a te", käskysi mukaan. - -[8] Nim. sodan l. sotapalveluksen (militiae). - -[9] Nim. sietää. - -[10] Alkukielessä: "non molles", litotes, urhollisten. - -[11] Vrt. Carm. I, 22. - -[12] S.o. Hispanian. - -[13] Nim. vaivaasi (tuum laborem). - -[14] Nim. kuin läsnä-olevat (quam praesentes). - -[15] Oikeastaan: niinkuin, kuten. - -[16] Alkukielessä: "adsidens", istuen niiden luona s.o. vartioitsee. - -[17] Alkukielessä: "relictis", dat., pelkäsi l. oli huolellinen -yksinjätettyjen eduksi, jos hän on jättänyt heidät (rehua l. ruokaa -hankkimaan lähdettyänsä). - -[18] Alkukielessä: "militabitur bellum", nim. "a me", olen käyvä s.o. -tahdon käydä tätä j.n.e. - -[19] Alkukielessä: "nitantur", voimin ponnistella (esille l. -eteenpäin) s.o. röyhiskellä (aurasta puh.). - -[20] S.o. Koirantähden. Vrt. Carm. I, 17; III, 1. - -[21] Lukania oli eräs Ala-Italian maakunta. - -[22] Vrt. Carm. III, 16. - -[23] Vrt. Carm. III, 29. - -[24] Tässä tekaistu nimi, kreik. . - -[25] Alkukielessä: "premam", pro: "defodiam", kaivasin, kätkisin -maanpoveen. - -[26] Alkukielessä: "nepos", praedikat., perillisenä, hekumoitsijana -s.o. kuten hekumoitsija. - -[27] Nim. huikentelevalla elämällä: pelissä j.n.e. - - - - -2 Laulu. (Koronkiskoja Alfiukselle.) - - -[1] Runoilija asettaa tässä erään ahnaan koronkiskojan, Alfiuksen, -kehumaan maa-elämää, jonka palvelukseen hän kiireimmiten -aikoo antautua; mutta hänen totuttu tapansa ja himonsa -tukahuttavat kuitenkin hänen hyvän aikeensa ja hän jatkaa entistä -koronkiskomistansa. - -[2] Alkukielessä: "negotiis", kreik. πράγματα, kaupunki-, raha- ja -kauppatoimet. - -[3] Perinvanha, vanhin. - -[4] Alkukielessä: "exercet", pro: "arat", muokkaa. - -[5] S.o. sekä otosta että maksusta. - -[6] Nim. taisteluun (ad pugnam). - -[7] Vrt. Enniuksen säettä: "At tuba terribili sonitu taratantara -dixit." - -[8] Nim. Roman. - -[9] Tarkoitetaan klienttejä, jotka tulivat aamusin herraansa -tervehtimään ja seurasivat häntä torille. - -[10] Alkukielessä: "maritat", naittaa; siitä: johdatella -viiniköynnöksiä puiden ympärille. - -[11] Alkukielessä: "mugientium", subst. käyt., oik.: mylviväin, nim. -laumoja s.o. mylvien. - -[12] S.o. varustelee puita tuoreilla oksilla, "ymppää". - -[13] S.o. siivilöityn. - -[14] S.o. vastustamaan voimattomia l. kykenemättömiä. - -[15] Tässä personoittuna. - -[16] Tässä tarkoitetaan "vainioilla" erittäinkin viinitarhoja. - -[17] S.o. kypsillä. - -[18] Tahi: kasvatettuja, viljeltyjä; vastakohtana villinä-kasvaneille -(silvatica pira). - -[19] Alkukielessä: "purpurae", dat., riipp. sanasta "certantem", -purpuralle vertoja-vetävä. - -[20] Kreik. Ρρίαπος, tarun mukaan, Dionysuksen ja Afroditen (toisen -tarun mukaan: Adoniksen ja Khionen) poika, alkuansa siitosvoiman -jumala; sittemmin puunhedelmäin, kasvitarhain ja viinamäkien -jumala. Hänen kerrotaan syntyneen Lampsakuksessa, josta hänen -palveluksensakin Italiaan levisi. Hänen kuvaansa pidettiin puutarhain -kaunistuksena. - -[21] Vrt. Carm. III, 29. - -[22] Alkukielessä: "altis ripis", oik. abl. qual., korkeareunaiset -s.o. korkeiden reunain välillä. - -[23] Alkukielessä: "lymphis manantibus", porisevin l. juoksevin vesin. - -[24] Nim. tuoma. - -[25] Alkukielessä: "multa cane", kollekt., koiralaumallansa. - -[26] Oikeastaan: molemmin puolin, nim. verkkoansa. - -[27] Alkukielessä: "dolos", apposits. sanalle "retia", verkkonsa ... -paulan l. paulaksi, ansaksi. - -[28] S.o. muuttolintua. - -[29] Alkukielessä: "haec inter", pro: "inter haec", anastrofe, näiden -ohella. - -[30] Sabinilaisnaiset olivat tunnetut eteviksi -taloudenhoitajattariksi. - -[31] Alkukielessä: "perusta solibus", (pro: sole), auringon polttama, -päivettynyt. -- Apulialaiset olivat muuten tunnetut eteviksi -maanviljelijöiksi. - -[32] S.o. kuivia. - -[33] Alkukielessä: "siccet", pro "mulgeat", lypsää. - -[34] Alkukielessä: "et horna dulci vina promens dolio", tuoden esille -tämänvuotista viiniä viehättävässä astiassa s.o. tuoden esille mietoa -tämänvuotista viiniä astiasta. - -[35] S.o. itsestänsä kasvaneista hedelmistä valmistettuja ruokalajeja. - -[36] Vrt. Carm. II, 15. - -[37] S.o. ruokasimpukat. - -[38] Eräs tuntematon merikalan laji. - -[39] Nim. skaareja. - -[40] S.o. Tyrrhenian mereen. - -[41] Tässä sama kuin Numidian, joka oli kuuluisa kanoistansa. - -[42] S.o. Karian. ja Aeolin välinen Vähän-Asian maakunta, tunnettu -mainioista pyistänsä. - -[43] Terminus oli rajain ja rajamerkkien suojelija l. jumala. -Hänen juhlaansa vietettiin vuosittain Helmikuun 23 p:nä lauluilla -ja uhreilla Kapitoliumissa ja Roman kaupungin vanhalla rajalla -ynnä hänelle pyhitetyssä lehdossa Via-Laurentinan varrella, Roman -ulkopuolella,jossa hänelle lammas uhrattiin. Erityisen "rajajuhlan" -viettivät maalaiset, myöskin lauluin ja uhrin. - -[44] Nim. ruoalle. - -[45] Vrt. Carm. III, 23. - -[46] Vrt. Carm. IV, 11. - -[47] S.o. kuukauden ensimmäisenä päivänä. - - - - -3 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Tässä laulussansa Horatius sadattelee ankarasti -kynsilaukkaa, jota hän, luultavasti ollessansa vieraana Maecenaalla, -ymmärtämättömyydessänsä oli sattunut syömään. - -[2] S.o. murhannut isänsä. - -[3] Alkukielessä: "edit", pro: "edat", vanha konjunkt.-muoto, syököön. - -[4] Eräs myrkyllinen kasvi. - -[5] Eräs loitsijatar, Horatiuksen vihollinen. - -[6] Medea oli Kolkhiksen kuninkaan Aeeteen tytär, Absyrtuksen sisar, -kuuluisa velhotar. - -[7] Nim. Jasonia. - -[8] Henkilöt, jotka Argo-nimisellä laivalla purjehtivat Asian -Kolkhis-nimiseen maakuntaan kultataljaa noutamaan, kutsutaan -Argonautoiksi. - -[9] Nim. käärmeen verellä. - -[10] Jason, Aesonin poika, Argonauttain päällikkö. - -[11] Nim. härille (tauris), tottumattomaan. - -[12] Tarun mukaan piti Jasonin, saadaksensa tuon kultataljan, -valjastaa kaksi vaskisorkkaista ja tulikitaista härkää auran eteen, -ja kyntää niillä neljän päivän kynnös, kylvää vakoihin lohikäärmeen -hampaita, joista syntyi asevaruisia jättiläisiä, sekä surmata nämät. - -[13] Tarun mukaan tahtoi Jason naida Korinthuksen kuninkaan Kreonin -tyttären Kreusan, mutta Medea mustasukkaisuudesta antoi tälle -myrkytetyn vaatteen, joka poltti hänet kuoliaaksi, tämän jälkeen -Medea käärmevaljakoillansa pakeni Athenaan. - -[14]S.o. Koirantähden l. Kanikulan (= Siriuksen). - -[15] Alkukielessä: "siticulosae", janoinen, kuiva. Vrt. kreik. -πολυδίψιοv Άργός. - -[16] Apulia, Ala-Italian maakunta, Aufidus-joen varrella. - -[17] Vrt. Carm. I, 3. - -[18] S.o. äärimmäisellä. - - - - -4 Laulu. (Kohtuuttomasta kohoamisesta.) - - -[1] Horatius paheksuu tässä sitä tapaa, jolla moni kansalais-sotien -aikana kohosi aina alimmasta orjanasemasta ylimpään ritarisäätyyn -asti. Hän ei tosin omista tätä lauluansa nimenomaan kellekään -yksityiselle, mutta varmuudella saatamme otaksua hänen tarkoittaneen -joko erästä Vedius Rufusta, joka kohosi orjasta sota-överstiksi ja -ritarisäätyyn, tahi Pompejuksen vapautettua orjaa (Pompeji libertus), -Sextus Menasta,joka tämän suosikkina kohosi Sardinian hallitsijaksi -sekä vihdoin, kun hän oli luopunut Pompejuksesta Oktavianuksen -puolelle, taas tämän suosiossa ala-amiraaliksi ja ritarisäätyyn. -- -Laulun arvellaan tehdyn noin v. 38 e.Kr. - -[2] Parhaimmat pamput valmistettiin Hispaniassa. Vrt. Carm. I, 29. - -[3] S.o. sukuasi, eritt. orjansukuperää. - -[4] Nim. Roman. - -[5] Nämä tuomitsivat ja rankaisivat myöskin orjain rikoksia. - -[6] Joka rankaistaessa julisti syyn, miksi se tapahtui, kansalle. - -[7] Kaunis maisema Kampaniassa, kuulu oivasta viinistänsä. - -[8] Sensori Appius Klaudiuksen Romasta Kapuaan rakentama tie, jota -sittemmin jatkettiin Brundusiumiin asti. - -[9] Nim. teaatterissa. - -[10] Kansantribuuni L. Roscius Otho valmisti lain (lex theatralis), -jonka mukaan teaatterin ensi penkeissä sai istua ainoastaan ritareja, -joilla oli 400,000 sestertin omaisuus. - -[11] Alkukielessä: "gravi pondere", abl. qual., raskaspainoista. - -[12] V. 38 e.Kr. Pompejuksen laivasto oli miehitetty merirosvoilla ja -orjilla. - - - - -5 Laulu. (Velhotar Kanidialle.) - - -[1] Runoilija paljastaa tässä erään tapauksen, joka jotenkin selvin -värin kuvailee hänen aikakaudellansa vallitsevaa taika-uskoa. -Hän antaa nimittäin muutaman Kanidia-nimisen velhottaren, kolmen -muun samallaisen (Saganan, Vejan ja Folian) avulla valmistaa -mitä kauhistavimmalla tavalla loitsujuomaa taika-yrteistä ynnä -nälkään kuolleen pojan sydämestä ja maksasta, herättääksensä -tällä lemmenliekkiä eräässä Varus-nimisessä miehessä. Kaikeksi -kummastukseksensa Kanidia huomaa kuitenkin, ett'ei tämä näin monilla -ja julmilla vehkeillä valmistettu "juoma" ole vaikuttanut niin -mitään, joten hän on pakoitettu ryhtymään vieläkin inhoittavimpiin -keinoihin uuden "lemmenjuoman" valmistamista varten. Suurempaa -suuremmaksi käy hänen hämmästyksensä, kun yht'äkkiä tuo kuoleman -saaliiksi määrätty poika alkaa mitä ankarimmin manailla hänen julmia -murhaajattariansa. - -[2] Alkukielessä: "fert", pro: "sibi vult", tahtoo s.o. merkitsee. - -[3] Nim. akkain (mulierum). - - -[4] Vrt. Carm. S. - -[5] Nim. Kanidiaa. - -[6] Nim. sinulle (Kanidialle). - -[7] S.o. praetexta l. päällysvaate, jonka paarteet olivat purpuralla -kaunistetut ja jota Roman esivaltalaiset ja papit sekä vapasukuisten -lapset käyttivät aina 17:ta ikävuoteensa asti. - -[8] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[9] Nim. tuima, kiukkunen. - -[10] S.o. praetexta ja bulla. -- Viimeksi mainittu oli tavan. -kullasta, sydämen tapaan tehty kupukka; tätä ylhäisten lapset -kantoivat kaulassansa lailliseen ikään asti. - -[11] Vrt. Carm. I, 18. - -[12] Kostottarien tapaan. Vrt. Carm. I, 28. - -[13] Vrt. Carm. II, 13. - -[14] Koska luultiin ruumisten haudoilta otetut ainekset (esim. -mullan, luiden, kivien, puiden y.m.) olevan erittäin tehokkaita -vaikutusvoimassansa taikoja tehtäessä. - -[15] Tämän hoettiin imevän veren lapsista. - -[16] Jolkus, eräs Thessalian rantakaupunki, Argonauttain lähtöpaikka; -tässä: Thessalia ylim., joka oli tunnettu taika-yrteistänsä. - -[17] Hiberia, eräs Pontuksen maakuntia, lähellä Kaukasus-vuorta, nyk. -Georgia, tunnettu mainioista taika-yrteistänsä. - -[18] Avernus-järvi, Kuman Kampanjassa, myrkyllistä usvaa huokuva -järvi. Tämän läheisyydessä kerrotaan olleen Sibyllan luolan ja erään -salaisen paikan, josta luultiin päästävän Manalaan. - -[19] Alkukielessä: "laboribus", riipp. sanasta "ingemens", työssä, -puuhassa. - -[20] S.o. pihassa (impluvium) romalaisen huonerakennuksen keskellä. - -[21] Alkukielessä: "spectaculo", dat., riipp. "inemori" (ainoastaan -tässä kohden esiintyvä sana), silmäillessänsä, (kuolla). - -[22] Alkukielessä: "bis terque", kahdesti ja kolmesti s.o. useampia -kertoja. - -[23] Nim. kuopasta, johon hän nälkään kuolemaan haudattiin. - -[24] Nim. vedessä. - -[25] Alkukielessä: "interminato" (interminor), kielletty. - -[26] Alkukielessä: "masculae libidinis", geut. qual., miehen himoilla -varustettu, himoissa miesten tapainen. - -[27] Ariminum, eräs etevä Umbrian merikaupunki, etelään Rubikosta. - -[28] Neapolis, eräs Kampanjan merikaupunki, Kuman lahden rannalla. - -[29] Etupäässä: Kuma, Baja, Puteoli, Nola ja Kapua. - -[30] S.o. sormissansa olevia kynsiä. - -[31] Alkukielessä: "non infideles", litotes, mitä uskollisimmat. - -[32] S.o. Yö, personoittuna. - -[33] Vrt. Carm. I, 12; III, 22. - -[34] S.o. Varuksen. - -[35] Subura oli eräs katu Romassa, Coelius- ja Eskvilinus-vuorten -välillä, kulki läpi pohjaisen osan kaupunkia, jolla myös oli nimenä -Subura. Tämä kaupunginosa oli Roman huonommin rakennettuja osia ja -roistoväen pesäpaikka, muuten tunnettu vilkkaasta liikkeestänsä. -Myöhemmin näkyy tämäkin osa puhdistuneen, koska kerrotaan siellä -ylhäisiäkin perheitä (esim. Julius Caesarin) asuneen. - -[36] Alkukielessä: "laborarint", potentsiaalissa: olisi valmistaneet. - -[37] S.o. kolkhilaisen. Vrt. Ep. 3. - -[38] S.o. Kreusan. - -[39] Kreon oli Korinthuksen kuningas. Vrt. Ep. 3. - -[40] S.o. myrkyllä (veneno). - -[41] Ivallisesti sanottu. - -[42] Marsilaiset olivat tunnetut mainioiksi loihtijoiksi. Vrt. Carm. -I, 2. - -[43] S.o. väkevämmän. - -[44] Alkukielessä: "fastidienti", nim. "me", minua halveksivalle s.o. -halveksijalleni. - -[45] Nim. taivaan. - -[46] Nim. akkoja. - -[47] Vrt. Carm. I, 6, 16. - -[48] S.o. manauksiin. - -[49] Alkukielessä: "jussus", nim. "a vobis", tuomitsemananne. - -[50] Nim. Kostottarien tapaan. - -[51] Vrt. Carm. I, 4. - -[52] Eskvilia, eräs Roman seitsemästä kukkulasta. Tämän juurella oli -kenttä, jolle kuolemaan tuomittujen ruumiit heitettiin varisten, -korppien y.m. lintujen revittäviksi. - - - - -6 Laulu. (Kassius Severukselle.) - - -[1] Laulu on kirjoitettu eräälle herjauskirjoitusten kyhääjälle -(in calumniatorem), puhuja Kassius Severukselle, joka koiran -tavoin haukuskeli kirjoituksissansa kehnompia, mutta arasteli -taas mahtavampia henkilöjä. Horatius kehoittaa tätä käymään hänen -(Horatiuksen) kimppuunsakin ja lupaa puolestansa korvata sen "samalla -mitalla" monenkertaisesti. - -[2] S.o. matkustajia. - -[3] Alkukielessä: "si potes", jos voit. l. rohkenet s.o. -mahdollisesti. - -[4] Molossilaisten koirat olivat voimiltansa kuuluisat. Vrt. Carm. -III, 16. - -[5] S.o. spartalainen koira, joka voimiltansa ja valppaudeltansa oli -mainio. - -[6] Alkukielessä: "aure sublata", pystyssä l. hörössä korvin. - -[7] Koiran haukunnan kuvaus. - -[8] Erään Thebalaisen nimi. - -[9] S.o. Arkhilokhus, jolle Lykambes oli luvannut tyttärensä -vaimoksi, mutta myöhemmin peruuttanut lupauksensa, jonka vuoksi -häntä sanotaan valapatoksi (infidus). Tämän johdosta Arkhilokhus -jambeissansa kosti niin ankarasti häntä ja koko hänen perhettänsä, -että Lykambes hirttäytyi häpeästä. - -[10] S.o. Hipponax, kuuluisa jambien sepittäjä, kotoisin Efesuksesta, -tunnettu pistävästä pilkkapuheliaisuudestansa. Tästä oli Bupalus, -joka oli kuvanveistäjä, kotoisin Khioksesta, tehnyt pilkkakuvan -ja se niin suuresti koski Hipponaxiin että hän suuntasi kaikki -pilkkarunonsa häntä vastaan. - - - - -7 Laulu. (Roman kansalle.) - - -[1] Runoilija paheksuu kansalaissotaa ja varoittaa ryhtymästä enää -mihinkään uuteen, koska todellakin oli peljättävissä Oktavianuksen ja -Sextus Pompejuksen kesken sellaisen syntyvän v. 38 e.Kr. (luultavasti -Monaan rikoksen y.m. tähden). -- Samana vuonna on laulu nähtävästi -tehty. Toiset kyllä arvelevat tämän tehdyn v. 40 e. Kr., jolloin -Augustuksen ja Antoniuksen kuvapatsaat syöstiin kumoon, vieläpä itse -Augustustakin paiskeltiin kivillä, mutta tähän arveluun ei näytä -löytyvän kyllin päteviä syitä. - -[2] Nim. aina Filippin tappelun ajoista. - -[3] S.o. Romalais-vertä. - -[4] Alkukielessä: "Neptuno", meren jumala, tässä: meri ylim. - -[5] Karthago oli mahtava kauppakaupunki Afrikan pohjoisrannalla, -Roman kilpailijatar maailmanvallasta. - -[6] Vrt. Carm. IV, 14. - -[7] Vrt. Ep. 4. - -[8] Nim. Roma. - -[9] Vrt. Carm. I, 2. - -[10] Alkukielessä: "nisi in dispar feris", pro: "qui tantum in dispar -genus feri sunt"; tekstissä on "dispar" subst. käyt. - -[11] S.o. Kohtalo (Fatum.). - -[12] S.o. kuolonkalpeus. - -[13] Nim. Remuksen murhan johdosta, jonka Romulus teki. - -[14] Alkukielessä: "sacer", pyhä, taivaan jumalille pyhitetty; -onnettomuutta-tuottava, kostava. - - - - -8 Laulu. (Hekumalliselle akalle.) - - -[1] Tässä laulussa Horatius kuvailee mitä synkimmin värin erästä -vanhaa haureellista akkaa, joka nähtävästi luulotteli vielä -vanhanakin olevansa kaunis ja rakastelijain hyvässä suosiossa. - -[2] Alkukielessä: "rogare te", inf. interrog., kysytkö l. tahdotko -kysyä. - -[3] S.o. miksi en ole mieleesi. - -[4] Ivaa (ironiaa). - -[5] Alkukielessä: "mammae putres", niukeat l. lahastuneet nisät. - -[6] Romalaiset kuljettivat esi-isäinsä vahakuvia ruumissaattojensa -etunenässä. - -[7] Alkukielessä: "baccis", pro: "margaritis", helmin, simpukanjyvin. - -[8] S.o. Zenon tietoviisauteen kuuluvat kirjat. -- Tätä lahkoa -kutsutaan stoalaiseksi siitä, että Zeno opetti oppiansa Athenan -pylväskäytävissä (stoa). - -[9] Alkukielessä: "amant", rakastavat l. mielellänsä s.o. -tavallisesti viruvat. - -[10] Hän asetti niitä siihen nähtäviksi. - -[11] Alkukielessä: "superbo", pro: "fastidienti", haluttomasta, -vastenmielisestä. - - - - -9 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Ylistyslaulu Aktiumin luona saadusta voitosta Syyskuun 2 p:nä -31 e.Kr. Tämän johdosta Horatius kehoittaa ystäväänsä Maecenasta -juhlailemaan kanssansa, mutta samalla paheksuu Antoniuksen ja -Kleopatran rakkaussuhteita ja niiden ikäviä seurauksia ja vihdoin, -ikäänkuin hän jo viettäisi toivomaansa juhlaa, käskee tuoda käsille -useammanlaatuisia viinejä. - -[2] Nim. Maecenaan. Vrt. Carm. III, 29. - -[3] Alkukielessä: "repostum", synkopeerattu muoto, säilytettyä. - -[4] Vrt. Carm. I, 20. - -[5] Nim. voiton suosijana. Vrt. Carm. I, 2, 15. - -[6] S.o. sotaiseen tapaan. - -[7] Alkukielessä: "barbarum", s.o. frygialais- l. iloisempaan tapaan. - -[8] Nim. Sex. Pompejuksen voittamisen johdosta Syyskuun 2 p. v. 36 -e.Kr. - -[9] S.o. Sex. Pompejuksen, joka itse kutsui itseänsä siksi, koska -hänellä oli aina ennen ollut onni merellä. - -[10] Nim. Messinan salmesta. - -[11] Nim. Romaa. - -[12] Vrt. Carm. III, 14. - -[13] S.o. Sex. Pompejus. - -[14] S.o. Kleopatran. Vrt. Carm. I, 37. - -[15] Alkukielessä: "vallum", kollekt., saarrosaineksia. - -[16] S.o. vanhoja kuohilaita (eunukkeja), jotka olivat Kleopatran -neuvonantajina. - -[17] S.o. jonkunlaisia verkkoja, joita Egyptiläiset käyttivät -varjoamaan vuoteitansa hyttösiltä. - -[18] Vrt. Carm. IV, 14. - -[19] Nim. voittojuhlanpitäjän l. triumfatorin. - -[20] Nim. ikeellä. - -[21] Vv. 111-106 välillä, jonka Marius, Sullan keinottelun avulla, -lopetti tuoden suuressa juhlasaatossa (triumfissa) Jugurthan Romaan, -jossa hän tapettiin nälkään. - -[22] Publius Kornelius Scipio Afrikanus Minor Numantinus, joka -ratkaisevasti voitti Karthagolaiset Zaman tappelussa v. 202 e.Kr. - -[23] Vrt. Ep. 7. - -[24] Nim. Antonius. - -[25] Vrt. Carm. III, 27. - -[26] Vrt. Carm. I, 28. - -[27] Vrt. Carm. I, 22. - -[28] Vrt. Carm. III, 19. - - - - -10 Laulu. (Runoilija Maeviukselle.) - - -[1] Horatius toivottaa vihamiehellensä Maeviukselle onnetonta -merimatkaa. -- Maevius oli myöskin runoilija, ehkä kehnompi kuin -Horatius, Vergilius y.m. aikakautensa runoilijat. - -[2] Alkukielessä: "mala alite", pahan ennuslinnun ohella s.o. -onnettomana aikana. - -[3] Vrt. Carm. II, 14. - -[4] Vrt. Carm. II, 16. - -[5] Vrt. Carm. I, 3. - -[6] Vrt. Carm. I, 28. - -[7] Vrt. Carm. I, 6, 12. - -[8] Vrt. Carm. S. - -[9] Ajax, Oileuksen poika, Lokris-maakunnasta. Athene oli -vihastunut häneen siitä, että hän oli riistänyt Athenen temppelistä -Kassandran, joka Trojan kukistuessa oli sinne paennut; kostaaksensa -tämän häväistyksen, ajeli Athene Ajaxin laivaston haaksirikkoon -Kafareus-niemen (Euboean) luona ja iski itse Ajaxin kuoliaaksi -salamallansa. - -[10] Nim. lihavalla ruumiillasi (Maeviuksen). - -[11] S.o. ruokit. - -[12] S.o. merilintuja ylim. - -[13] Tässä personoittuina. -- Merikulkua suojelevina voimina -palveltiin Myrskyjä. Niillä oli Romassa Porta-Kapenan läheisyydessä -oma temppelinsä, jonka Lucius Kornelius Scipio oli rakentanut. - - - - -11 Laulu. (Pettiukselle.) - - -[1] Horatius valittaa tässä eräälle Pettius-nimiselle ystävällensä, -jota emme tarkemmin tunne, Lemmettären mahtavia kahleita, jotka -tavan-takaa kietovat häntä. - -[2] Alkukielessä: "juvat", pro: "delectat", huvittaa. - -[3] Alkukielessä: "versiculos", dem. sanasta "versus", värsysiä. - -[4] Alkukielessä: "expetit", pro: "eligit", on valinnut. - -[5] Eräs Horatiuksen entinen lemmittyinen. - -[6] Oikeastaan: "onnettomuus". - -[7] S.o. miten ihmiset ovat minusta puhelleet l. lorisseet. - -[8] Alkukielessä: "latere", pro: "pectore", sydämen. - -[9] Tahi: rikkautta, rahaa. - -[10] S.o. Bakkhus. - -[11] Oikeastaan: (rakkaudesta) palavan j.n.e.; s.o. kun viini oli -tehnyt minut avosydämiseksi puhumaan salaisuuksiani. - -[12] Nim. huokauksen ja valituksen. - -[13] Nim. siitä, että täytyy väistyä mahtavampain (rikkaimpain) -kilpakosijain tieltä. - -[14] Nim. varallisuudessa etevämpien, muissa suhteissa kehnompien. -- -Ajatus on seuraava: silloin lakkaan minä kilpailemasta j.n.e. - -[15] Alkukielessä: "palam", (te), pro: "coram", silmäisi nähden, -korvaisi kuullen. - -[16] Alkukielessä: "jussus" nim. "a te", käskemänäsi. - -[17] Eikä Inakhian luokse. - -[18] Eräs kaunis poika. - -[19] Alkukielessä: "unde", pro: "a quo" (Lysisco), hänestäpä. - -[20] Alkukielessä: "renodantis comam", irroittaa solmusta kiharansa, -antaa niiden liehua. - - - - -12 Laulu. (Hekumalliselle akalle.) - - -[1] Horatius sadattelee tässä erästä vanhaa haureellista akkaa, -joka kiusailee häntä sokeilla lemmenvehkeillä; kuvailee mitä -inhoittavimmin hänen riettauttansa ja himojansa. - -[2] Oik.: mitä tahdot itsellesi s.o. mitä tarkoitat. - -[3] Alkukielessä: "barris" (abl.), elehvanteille, ylim. -luontokappaleille. - -[4] Alkukielessä: "unus", komp. vahvikkeena. - -[5] S.o. polyypin hajuko. - -[6] S.o. pukin haju. - -[7] Kasvojen kaunistelu-aineena, samoin kuin krokotiilin lantakin. - -[8] Vrt. Ep. 11. - -[9] Palvelijattaren nimi. - -[10] Eräs lemmittyinen. - -[11] Vrt. Carm. III, 29. - -[12] Alkukielessä: "nempe", kuitenkin l. tietysti (nim. sinua varten). - - - - -13 Laulu. (Ystäville.) - - -[1] Eräänä myrskyisänä talvipäivänä Horatius kehoittaa ystäviänsä -luopumaan kaikista huolista sekä, vanhan kuuluisan Kentaurin neuvon -mukaan, hakemaan huvitustansa viinin- ja soiton nautinnoissa. - -[2] S.o. pohjaisesta päin. - -[3] Alkukielessä: "amici", pro: "sodales", toverit. - -[4] Vrt. Carm. III, 21. - -[5] Vrt. Carm. II, 12. - -[6] S.o. Merkuriuksen. -- Hänen hoetaan syntyneen eräällä -Kyllene-nimisellä vuorella Arkadiassa ja tästä vuoresta on hän -perinyt Kyllenius-nimen. - -[7] S.o. Khiron (Χειρων). Vrt. Carm. III, 7. - -[8] S.o. Akhilleelle. Vrt. Carm. I, 8; II, 16. - -[9] Assarakus oli Frygian kuningas, Tros-nimisen kuninkaan poika, -Ankhiseen iso-isä, Ganymedeen ja Iloksen veli. - -[10] Skamandrus, eräs Trojan jokia. - -[11] Simois, eräs Skamandruksen syrjäjoki, juoksee läpi Trojan -metsäseudun. - -[12] Alkukielessä: "certo subtemine", abl. qual., varmasti kehräävät. - -[13] Vrt. Carm. II, 3. - -[14] S.o. Thetis, eräs merenjumalatar, Nereuksen ja Doriksen tytär, -Peleuksen puoliso Akhilleen äiti. - -[15] Nim. Trojan tienoilla. - -[16] Oikeastaan: rumentavan, ilkeän s.o. "kalvavan" (murheesta puh.). - - - - -14 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.) - - -[1] Tässä Horatius pahistelee itseänsä siitä, ett'ei hän vielä ole -voinut lopettaa "ennen alkamaansa", tekeillä-olevaa jambikokoelmaa ja -sanoo siihen olevan syynä rakastumisensa Fryneen. - -[2] Alkukielessä: "imis sensibus", pro: "imo corde", sisimpään -sydämeen. - -[3] Vrt. Carm. IV, 7. - -[4] Alkukielessä: "candide", kirkas, jalo. - -[5] Alkukielessä: "carmen", kollekt., laulukokoelma. - -[6] Samos, eräs saari lähellä Vähän-Asian rantaa, samannimisine -pääkaupunkeinensa. - -[7] Hän oli Anakreonin lemmittyinen (poika). - -[8] Vrt. Carm. I, 17. - -[9] Vrt. Carm. IV, 9. - -[10] Vrt. Carm. S. - -[11] Hän oli Horatiuksen lemmittyinen (tyttö). - - - - -15 Laulu. (Neaeralle.) - - -[1] Runoilija vaikeroitsee lemmittyisensä Neaeran uskottomuutta, -mutta lohduttaa itseänsä sillä, että vielä kerran on tuleva aika, -jolloin Neaera vaikeroitsee; silloin hän taas nauraa. - -[2] Alkukielessä: "laesura", joka tahtoi loukata, oli valmis -loukkaamaan. - -[3] Alkukielessä: "in verba jurabas mea", vannoit sanoihini s.o. -vannoit minulle. - -[4] Vrt. Carm. I, 28. - -[5] S.o. talvella mertä. - -[6] Vrt. Carm. I, 2, 21. - -[7] Runoilija kehaisee tässä itseänsä. - -[8] Alkukielessä: "parem", omaa kaltaistansa, joka sopii hänelle. - -[9] Alkukielessä: "nec offensae formae" etc., kaunottareen, -joka kerran on joutunut hänen vihansa-alaiseksi, joka on ollut -suuttumisensa aiheena. - -[10] Paktolus, eräs joki Lydiassa, joka kuljetti runsaasti -kultahiekkaa mukanansa. - -[11] S.o. Pythagoraan filosofia. Vrt. Carm. I, 28. - -[12] Vrt. Carm. I, 15. - -[13] S.o. toista kohtaan. - - - - -16 Laulu. (Roman kansalle.) - - -[1] Horatius paheksuu sitä epäjärjestystä ja levottomuutta, jonka -kansalaissota on tuottanut Roman valtioon, kehoittaa Romalaisia -jättämään pääkaupunkinsa ja etsimään parempia olopaikkoja (Kanarian -saaristossa). -- Laulu on nähtävästi tehty Perusian sodan (Jouluk. -v. 41 -- Huhtik. v. 40 e.Kr.) syttymisen johdosta, joka uudisti -kansalaissotien riehuntaa. - -[2] Nim. Mariuksen ja Sullan ajoista l. v. 88 e.Kr., jolloin -ensimmäinen kansalaissota alkoi. - -[3] Nim. Marsilais- l. liittolais-sodassa (vv. 90-88 e.Kr.). Vrt. -Carm. I, 2; Ep. 5. - -[4] Porsena oli Etrurian kuningas, jonka Roman viimeinen karkoitettu -kuningas, Tarkvinius, saadaksensa valtansa takaisin, yllytti Romaa -vastaan. Tässä sodassa saivat ikuisen maineen Horatius Kokles, Mucius -Scaevola ja neitsyt Kloelia. - -[5] Kampanjan pääkaupunki. -- Samnitilaissodassa ja erittäinkin -Kannan tappelun jälkeen v. 216 e.Kr. kilpaileva. - -[6] Nim. Roman kanssa. - -[7] Nim. orjain ja gladiatoorein sodassa (vv. 73-71 e.Kr.), jonka -johtaja hän oli. - -[8] Allobrogit, eräs kansakunta Gallia-Narbonensiksessa, jotka Caesar -kukisti. - -[9] Vrt. Carm. IV, 5. -- Tässä tarkoitetaan Kimbrejä ja Teutoneja. - -[10] Vrt. Carm. II, 12. - -[11] Nim. kuten ennen Roman perustamistakin. - -[12] S.o. Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2; III, 3. - -[13] Nim. seur.: kuin mennä, mihintahansa j.n.e. - -[14] Focaea (Φώκαια), pohjaisin Vähän-Asian jonialaisista -kaupungeista, kuuluisa kaupastansa. -- Kun Kyruksen sotapäällikkö -Harpagus v. 534 e.Kr. piiritti tämän kaupungin, lähtivät kaupungin -asukkaat, tehtyänsä valan, ett'eivät ikinä palaisi takaisin, hakemaan -itsellensä uutta isänmaata (Korsikaan ja Marseilleen). - -[15] Vrt. Carm. I, 28. - -[16] Vrt. Carm. I, 1. - -[17] Alkukielessä: "in haec", pro: "in haec verba", "näin". - -[18] Nyk. Po-joki. - -[19] Vrt. Carm. IV, 2. - -[20] Eräs suuri, halki Italian juokseva vuoriselänne. - -[21] S.o. olla siitostoimissa hirven kanssa. - -[22] S.o. pukin pitää tulla sileäksi kuin kala ja oleskella, kalan -lailla, vedessä. - -[23] Vrt. Carm. S. - -[24] Vrt. Carm. I, 3. - -[25] S.o. Kanarian saaria. - -[26] S.o. omin tahdoin. - -[27] Vrt. Carm. II, 16. - -[28] Nim. sadetta ja poutaa. - -[29] S.o. Jason Argonautteinensa. Vrt. Ep. 3. - -[30] S.o. Medea. Vrt. Ep. 3. - -[31] S.o. kauppamiehet, koska Sidon, Foinikian vanha pääkaupunki, oli -kuuluisa mainosta kaupastansa. - -[32] Vrt. Carm. I, 6. - -[33] Vrt. Carm. I, 2, 15. - -[34] Nim. rautakaudesta. - - - - -17 Laulu. (Kanidialle.) - - -[1] Horatius teeskentelee masentuneensa Kanidian mahtavista -loitsimisista ja on pyytävänänsä häneltä armoa; Kanidia taas, joka on -vastaavanansa tähän, ei näytä taipuvan hänen rukouksiinsa, vaan uhkaa -hänelle yhä kostoa siitä, että hän oli tämän mainion loitsijattaren -tehnyt suuren pilkan- ja naurunalaiseksi koko kaupungissa. - -[2] Alkukielessä "do manus", annan käteni s.o. tunnustan itseni -voitetuksi, peräydyn. - -[3] Proserpina, Jupiterin ja Cereen tytär, Pluton puoliso. Vrt. Carm. -I, 4, 28. - -[4] Vrt. Carm. I, 12; III, 22. - -[5] Vrt. Ep. 3, 5. - -[6] S.o. pane se (taikapyörä) käymään vastaiseen suuntaan, vapauta -minut loitsimisistasi. - -[7] S.o. Akhillesta, Thetiksen poikaa. - -[8] Telefus oli Mysian kuningas, Herkuleen ja Augen poika, jonka -Akhilles haavoitti, mutta tämän rukouksista heltyneenä paransi -jälleen. - -[9] Mysian asukkaat Vähässä-Asiassa, tunnetut mainioiksi -joutsimiehiksi. - -[10] Vrt. Carm. S. - -[11] Vrt. Carm. II, 4. - -[12] Vrt. Carm. I, 8; II, 16. - -[13] Vrt. Carm. I, 17. - -[14] Vrt. Carm. I, 6. - -[15] Kun Odysseus harharetkillänsä joutui Kirken luo, muutti tämä -hänen toverinsa sioiksi (Odysseus itse vältti vaaran Hermeen avulla); -Hermeen ja Odysseuksen neuvokkaisuudesta täytyi Kirken kuitenkin -muuttaa heidät ihmisiksi jälleen ja silloin tulivat he -- paljoa -nuoremmiksi ja kauneimmaksi, kuin ennen olivat olleet. - -[16] Nim. ihmisen, sianröhkimisen vastakohtana. - -[17] Alkukielessä: "notus honor", pro: "pristinae formae humanae -pulchritudo". - -[18] Nim. minulta. - -[19] S.o. hajuvoiteistasi. - -[20] Nim. ennen. - -[21] S.o. sabinilaiset, koska tämän maan asukkaat olivat tunnetut -maailman mainioiksi noidiksi. - -[22] Vrt. Carm. I, 2; Ep. 5. - -[23] Enemmin. - -[24] Nessus, eräs Kentauri, jonka Herkules ampui kuoliaaksi, kun tämä -yritti tehdä väkivaltaa Deianeiralle. - -[25] Vrt. Carm. I, 3. - -[26] S.o. sicilialainen. - -[27] Aetna (Etna), eräs suuri tulivuori Sicilian itärannalla, jonka -sisuksessa, tarun mukaan, Vulkanuksen ja Kyklopsien paja oli. - -[28] Vrt. Carm. II, 13. - -[29] Alkukielessä: "cum fide", uskollisuudella, uskollisesti. - -[30] S.o. Pollux. Vrt. Carm. I, 3. - -[31] S.o. vaivata kuolleita loitsumisillasi. -- Muuten toimitettiin, -vanhan ajan tavan mukaan, kuolleelle yhdeksäntenä päivänä hautaamisen -jälkeen tavanmukainen uhri. - -[32] Tarkemmin tuntematon henkilö. - -[33] S.o. lapsivuoteelta. - -[34] Vrt. Carm. I, 5; III, 28. - -[35] Kotytto, alkup. Thrakiassa, sittemmin Athenassa, Korinthuksessa -ja Romassakin erittäin irstailla menoilla palveltu jumalatar. - -[36] Vrt. Carm. I, 2. - -[37] S.o. Eskvilinus-kukkula Romassa, köyhäin ja orjain hautausmaa, -pahantekijäin teloituspaikka. - -[38] Nim. saadakseni oppia heidän taikakeinojansa. - -[39] Vrt. Carm. III, 19. - -[40] Vrt. Carm. I, 6, 28. - -[41] Vrt. Carm. I, 3, 16. - -[42] Vrt. Carm. II, 14. - -[43] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24. - -[44] Vrt. Carm. I, 16. - -[45] Nim. ruumiit. - -[46] Alkukielessä: "in te", pro: "adversus te", sinua vastaan, sinuun. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit, by -Quintus Horatius Flaccus - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OODIT, KARMEN-SEEKULAARE JA *** - -***** This file should be named 51348-0.txt or 51348-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/1/3/4/51348/ - -Produced by Juha Kiuru -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51348-0.zip b/old/51348-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index cea6559..0000000 --- a/old/51348-0.zip +++ /dev/null |