diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51584-8.txt | 15967 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51584-8.zip | bin | 381848 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 15967 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..26731e7 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51584 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51584) diff --git a/old/51584-8.txt b/old/51584-8.txt deleted file mode 100644 index ec6e617..0000000 --- a/old/51584-8.txt +++ /dev/null @@ -1,15967 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Suomalaisen teatterin historia III, by Eliel -Aspelin-Haapkylä - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Suomalaisen teatterin historia III - Nousuaika, 1879-93. - - -Author: Eliel Aspelin-Haapkylä - - - -Release Date: March 28, 2016 [eBook #51584] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA -III*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III - -Nousuaika, 1879-93 - -Kirj. - -ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ - - - - - - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1909. - - - - -SISÄLLYS: - - VIII. Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80. - IX. Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81. - X. Kymmenes näytäntökausi, 1881-82. - XI. Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83. - XII. Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84. - XIII. Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85. - XIV. Neljästoista näytäntökausi, 1885-86. - XV. Viidestoista näytäntökausi, 1886-87. - XVI. Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88. - XVII. Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89. - XVIII. Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90. - XIX. yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91. - XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92. - XXI. Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93. - Viiteselitykset. - - - - -VIII. - -Kahdeksas näytäntökausi, 1879-80. - - -Edellinen jakso kertomustamme päättyi Suomalaiselle oopperalle -omistettuihin jäähyväissanoihin. Aikalaiset eivät kuitenkaan tienneet, -että teatteri tästä lähtien oli käsittävä ainoastaan puhenäyttämön, -eikä siis näytäntökauden loppuessa keväällä 1879 havaittu mitään -alakuloisuutta sen ystäväpiirissä. Päin vastoin oli, kaikesta päättäen, -mieliala reipas ja luottavainen. Ja olihan siihen aihettakin. Oopperan -viimeinen näytäntösarja oli jättänyt jälkeensä kauniita muistoja ja -puheosastokin oli tehnyt hyvän vaikutuksen. Ensi kerran se oli -näytellyt Helsingissä yhtä mittaa kolme kuukautta ja ensi kerran -Bergbom oli voinut panna koko aikansa ja voimansa sen johtoon, ja tulos -oli ollut ilahduttava: näytännöt olivat alkaneet vetää Arkadiaan paitse -varsinaista yleisöään ennen välinpitämättömiäkin, ruotsalaisia -katsojia. - -Tämän saamme tietää Emilie Bergbomin kirjeistä veljelleen, joka -toukokuun keskivaiheilla oli lähtenyt ulkomaille. Siten hän 27/5 -kirjoittaa Jane Eyrestä: - -"[Ida] Aalberg menestyy suuremmoisesti. B. O. Schauman sai pyhänä -Nordenstamin teatteriin, ja ukko ihastui niin, että hän seisoi -paikallaan viime hetkeen ja taputti käsiään ja kumarsi, aivan niinkuin -Trapp ennen muinoin Frankenfeltille. Hän lähetti kysymään, esiintyykö -Aalberg vielä -- tämä oli 'yhdellä hyökkäyksellä valloittanut hänet'. -Kaikki kolme kertaa on meillä ollut vallan hyvä huone, mitä tyytyväisin -yleisö, kättentaputuksia ja esiinhuutoja sekä kukkia Aalbergille joka -ilta. Hän onnistuukin oikein hyvin, mutta melkein enemmän ilahduttaa -minua Leinon menestys. Kahdessa ensimäisessä näytöksessä hän -näyttelee erittäin hyvin; kolmannessa hän sentään on heikko ja -lemmentunnustuksessa hyvinkin heikko. Kyllä meidän täytyy ponnistaa -voimiamme saadaksemme hänet ensi vuonna ulkomaille." -- - -[Ja 3/6 samaan ääneen:] "Eilen päätimme ja loistolla. Vaikka oli mitä -kaunein kesäilma ja ruotsalainen oopperanäytäntö (jopa Cornevillen -kellot!), oli meillä 480 mk -- sangen hyvä tulo neljänneltä kerralta -Jane Eyreä. Yleisö oli melkein yksinomaan ruotsalaista, jopa oli pari -kaartinupseeriakin eksynyt Arkadiaan, ja kumminkin olivat -suosionosotukset vilkkaita ja lämpimiä; Aalberg sai kaksi komeaa -kukkavihkoa bravohuutojen kaikuessa. -- Saa nähdä kestääkö ihastus -syksyllä! Onneksemme alkaa ruotsalaisen puheosaston huono maine -vakaantua yleisössä." -- - -Kuultuansa Nordenstamin lausuneen: "Ruotsalainen teatteri olisi -onnellinen, jos sillä olisi semmoinen näyttelijätär" [kuin Ida -Aalberg], Emilie pelkää, että ruotsalaiset koettavat houkutella hänet -puolelleen -- eikä vuottakaan kulunut ennen kun semmoisia yrityksiä -tehtiin, joskin turhaan. - -Yhtä ilahduttava seikka, kuin puhenäyttämön kasvava menestys, oli se -että yhä enemmän alettiin käsittää Suomalaisen teatterin kansallista -merkitystä. Todistukseksi viittaamme "Maalaisen" kirjoitukseen U. S:ssa -(12/5). - -Siinä tekijä, huomautettuaan kuinka teatteri kaikissa kulttuurimaissa -tunnustetaan tärkeäksi kansalliseksi sivistyslaitokseksi ja kuinka on -havaittu sen erittäin hyödyttävän kansallisia pyrintöjä semmoisissa -maissa, joissa vieraskielinen sivistys on masentanut kansan henkisiä -voimia, sanoo yleisesti tunnetuksi, että Suomalainen teatteri lyhyellä -toimiajallaan on suuresti virkistänyt suomalaisuutta ja tuonut monta -uutta ystävää suomenmielisten joukkoon. Aivan tärkeää kansallisille -riennoillemme oli hänestä sentähden, että taidelaitos edelleenkin -elossa pysyi ja vahvistui, ja oli sitä yksin mielin harrastettava. -Teatteri vaati näet suuria uhrauksia, jommoisia sen osaksi jo oli -tullutkin etupäässä Helsingissä. Mutta koska pääkaupungin -suomenmielisillä muutenkin oli monta kansallista yritystä -kannatettavana, katsoi kirjoittaja välttämättömäksi, että maalaiset -entistä suuremmassa määrässä rientäisivät pääkaupunkilaisille avuksi, -ja hän ehdottaa, että ensi kesänä, Juhannuksen aikana, kaikissa -maalaiskunnissa toimeenpantaisiin seuranäytelmiä Suomalaisen teatterin -hyväksi. Hän ei epäillyt että tulos olisi hyvä, jos kaikkialla -ryhdyttäisiin asiaan, ja se seikka että koko maassa samaan aikaan -puuhattaisiin samaa, "antaisi yritykselle jonkinlaisen yleiskansallisen -merkityksen, joka vaikuttaisi ylentävästi ja innostuttavasti kaikkien -mieliin". - -Tämä alote esiintyi niin myöhään keväällä, ettei se voinut välittömästi -johtaa toivottuun päämäärään. Mutta ei se silti ollut turha. Ennenkin -ja erittäin tänä keväänä oli erinäisissä kaupungeissa, niinkuin -Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Hämeenlinnassa, toimeenpantu -rahankeräyksiä teatteria varten, mutta tästä lähtien alkoi -maalaiskunnissakin ilmaantua samanlainen harrastus, ja tositeossa -Maalaisen ehdotuksen vaikutus ulottui vuosikausien halki. Melkoinen -ansio siitä tulee Suomettaren Matillekin, joka näinä aikoina ei ollut -kukaan muu kuin Antti Jalava. Tämä innokas teatterin ystävä näet ei -ainoastaan kannattanut Maalaisen ehdotusta, vaan kirjoitti omastakin -puolestaan tavan takaa lämpimiä kehotuksia samaan suuntaan, ja kesän -alkupäivinä hän U. S:n mukana levitti varta vasten toimittamansa -vihkosen, jossa neuvottiin miten seuranäytäntöjen toimeenpanemisessa -oli meneteltävä.[1] - -Samaan aikaan Jalava pitkässä Matin kirjeessä [4/6] loi katsauksen -teatterin vaiheisiin. Siinä hän osotti kuinka ahtaissa oloissa työtä -oli tehty. "Menneet seitsemän vuotta ovat Suomalaiselle teatterille -todellakin olleet seitsemän laihaa vuotta." Niiden kuluessa oli -Ruotsalainen teatteri saanut 80,000 markkaa enemmän valtioapua, ja -vasta nyt oli -- mikä kiitoksella tunnustettiin -- Suomalaiselle -myönnetty yhtä suuri vuotuinen avustus. Mutta silti ei tulos ollut -vähäarvoinen: puhenäyttämön ohjelmisto käsitti jo 112 kappaletta ja -niiden joukossa näytelmäkirjallisuuden parhaimpia, ja esitykseenkin -nähden oli voittoja saavutettu. Kerskailematta teatteri siis saattoi -itsestään sanoa: - - Laun hiihin laulajoille, - Laun hiiliin, latvan taitoin, - Oksat karsin, tien osoitin -- -- - -"Ja se voima, joka tähän saakka oli auttanut, oli entisellään, kansan -lämmin, uhrauksia tekevä _rakkaus_." -- - -Ensimäinen maalaiskunta, jossa tänä kesänä juhla seuranäytäntöineen -toimeenpantiin teatterin hyväksi, oli Vesilahti, ja oli saalis 700 mk. -"Todella kaunis lahja yhdestä ainoasta pitäjästä", Emilie kirjoitti -Kaarlolle. Oulusta tuli 273 mk työväestön toimeenpanemista -iltahuveista. - -Puhenäyttämön edistys teki Emilie Bergbomin "päivä päivältä -vastahakoisemmaksi" ajattelemaan oopperan jatkamista. Sitä vastoin hän -innolla valmisti tulevan näytäntökauden puhe-ohjelmistoa. "'En voi' on -kollatsionoitu", hän kirjoittaa [27/5], "Almbergin, Roistoväkeä Vilhon -ja Sisarukset minun johdollani. Tänään kollatsionoidaan 'Sydän -unhotettu' Almbergin johtaessa, jotta hän tarpeen mukaan voi tehdä -korjauksia [suomennokseen]." Samalla luetellaan toisia kappaleita, -jotka jo olivat suomentajain käsissä taikka joille kääntäjiä haettiin. -Anzengruberin Der Meineidbauer (Valapatto) näytelmän kanssa Emilie kävi -turhaan monen luona -- Godenhjelmistä, Almbergista, Slööristä, -Salosesta se oli joko liian pitkä tai liian vaikea; vihdoin Törmänen -sen otti. - -Mutta miten oltiinkaan innokkaita ja luottavaisia, tiesivät ainakin -läheisimmät, että teatterin olemassaolo edellytti mitä suurinta -säästäväisyyttä. Tämän ajatuksen tapaa alinomaa Emilien kirjeissä. -Säästäväisyydestä tehtiin näyttelijöillekin seuraava vaihtopuolinen -ehdotus: joko he näyttelevät maaseuduilla taikka ovat vapaita saaden -vain puolet palkastaan kesäkuukausilta. Seurue valitsi jälkimäisen -vaihtopuolen, sentähden heittäytymättä toimettomuuteen. Jäsenet -jakaantuivat kahteen ryhmään, joista lukuisampi (taiteilijaparit -Aspegren ja Leino, Ida Aalberg y.m.) oli omin päin näyttelevä -Viipurissa ja pienempi Tampereella. - -Kun Kaarlo Bergbom tänä keväänä lähti ulkomaille, oli hänellä kaksi -asiaa mielessä. Toinen oli nyt niinkuin aina teatteri, toinen eräs -kirjallinen yritys. Toukokuun alussa oli Suomalaisen Kirjallisuuden -Seura pyytänyt häntä kirjoittamaan yleisen kirjallisuuden historian -suomenkielellä, ja kun ooppera ei enään ollut kiusaamassa, hän alkoi -kuvitella voivansa suorittaa mieluisen tehtävän, jota hän jo -kymmenkunta vuotta ennen oli ajatellut elämäntyökseen. Totta kyllä oli -kova todellisuus näyttävä, että hänen täytyi uhrata sekin mieliteko -teatterille. "Thalia on kademielinen lemmitty", hän myöhemmin lausui, -kun kirjallisuushistoria tuli puheeksi, mutta vastaiseksi hänellä ei -vielä ollut sitä kokemusta. -- Siitä ynnä muusta antavat tietoja -seuraavat otteet sisarusten kirjeenvaihdosta. - -Bergbom matkusti Bruno Böökin kanssa 13/5 Hanko-laivalla Tukholmaan -- -säästäväisyydestä etusalongissa. - -(Kööpenhamina 19/5). -- "Tukholmasta on mainittava ainoastaan -[Björnsonin s.v. ilmestynyt] Leonarda, jonka näin Uudessa Teatterissa. -Kiehtova, runollinen, sydäntäkouristava kappale; mutta ei otollinen -suurelle joukolle. Runoilija on päättänyt näytelmänsä epäsoinnulla -huolimatta sivellä sitä tekosovinnolla, jossa pariton ja tasainen -parhaimman mukaan sovitellaan yhteen. Kaikkialla salongissa -valitettiinkin: 'eriskummallista', 'käsittämätöntä', 'katkelmallista'. -Minusta se oli hyvin selvä, mutta miten sitä voitiin väärin käsittää, -huomasin seuraavana päivänä parin lehden kokonaan erehdyttävästä -selostelusta. Muutoin oli huone tyhjä -- ensi iltana. Tietysti johtui -se valtiollisesta vihamielisyydestä Björnsonia kohtaan lippukysymyksen -tähden; mutta se olikin kaviaaria talonpojille. Cornevillen kellot! -kas siinä jotakin toista. Leonarda sopii meille sangen hyvin, -jollen ota lukuun nimiroolia. Rva Aspegrenilla ei ole riittävästi -'suuremmoisuutta' ja Kaarola on liian nuori. Hedvig Winterhjelm -olisi siinä ihan paikallaan. Jos hän tulee syksyllä, on kappale -välttämättömästi otettava. Aalbergille on siinä erittäin suloinen rooli -ja toinen Stenbergille sopiva, jos hän osaa antaa sille tarpeeksi -auktoriteettia. Kenties sopii rva Aspegren paremmin. Miesroolit -toisarvoisia." - -"Tulimme Tukholmaan vasta torstaina (15/5) ja lähdimme perjantaina. -Lauantaina saavuimme tänne ja tänään jatkamme Lyybekkiin. Täällä olen -nähnyt erittäin mieltäkiinnittävän Kesäyönunelma-näytännön, joka antoi -minulle oivallisia aiheita kappaleen näyttämöllepanoa varten, jos -joskus voisimme ajatella sitä näyteltäväksi. Se oli hyvin -tunnelmallinen, vaikka jotenkin balettimainen. Näytteleminen oli oivaa, -mutta ehkä liian siroa ja velttoa ollakseen Shakespearea. Edellisenä -iltana näin kaksi vanhaa ranskalaista komediaa, jotka esitettiin perin -hyvin, mutta olivat niin vanhanaikuisia, että haisivat hometta. Ei toki -klassillista, kunnioitettavaa hometta, vaan aivan uutukaista. -- -- -Pelkään olevani ikävä matkatoveri Böökille. Hänellä on ehdoton taipumus -sirkukseen ja varieteehen. Kyllä Leino olisi ollut soveliaampi -matkustamaan." -- - -(Wien 30/5). Matkalla Berliniin Bergbom oli niin pahasti vilustunut, -että vielä Wienissäkin vilu ja kuume vuorotellen vaivasivat häntä. -Kumminkaan hän ei peljännyt oikein sairastavansa. Teatteriin nähden oli -hänellä ollut onni. Berlinissä hän oli nähnyt Antigoneen ja Uriel -Acostan, Wienissä Götz von Berlichingenin ja Wagnerin Niebelungit. -Aikoen viipyä Wienissä koko kesäkuun hän oli vuokrannut yksityisen -asunnon; Böök samoin, mutta erikseen. - -(Wien 5/6). "Rakas sisar! Olen sydämestäni iloinen, että sesonki loppui -ilman häiriötä tai ikävyyttä. -- -- Onko Tohtori Klaus tullut -Blochilta?[2] Jos niin on, niin ryhtyköön Törmänen siihen. Muutoin näin -sen toissa päivänä ja ajatellessani sen europpalaista menestystä täytyy -minun huudahtaa: Quel bruit pour une omelette! Hyvänsävyisiä ihmisiä, -hyvänsävyisiä olosuhteita, moralisia mietelmiä, kaikkialla -rehellisyyden ja kunnollisuuden haju -- mutta mikä proosan erämaa! Ei -kohtausta, ei luonnetta, ei probleemia, joka herättäisi vähintäkään -esteettistä viehätystä. Kumminkin otamme kappaleen, sillä sen -poroporvarillisella todellisuudella on ainakin se ansiopuoli, että se -pakottaa näyttelijöitämme puhumaan luonnollisesti. -- -- Sanot Törmäsen -kääntäneen Mädchenschwüre (Neitojen valat) ja Wenn die Frauen weinen -(Vaimojen kyyneleet). Rakas sisar, lue jälkimäinen ja pyyhi kaikki -loukkaava, jos semmoista on pujahtanut mukaan. Tiedäthän ettei -Törmäsellä ole paljo aistia. Edellinen oli mukailtava -- ehkä luet -senkin ja mainitset, miten hän mielestäsi on onnistunut." - -"Olen koettanut perehtyä paikkakunnan oloihin, mikäli heikkouteni on -sallinut. -- Kirjallisuushistorialliseen teokseeni huomaan tarvitsevani -paljon aikaa. Mahdotonta on kirjoittaa se niin lyhyesti kuin -kirjallisuusseura vaatii, jollen ota mukaillakseni jotakin -ulkomaalaista teosta. Mutta sitä en mielelläni tekisi, sillä kirjasta -tulisi silloin ainoastaan puoleksi taikka ei puoleksikaan alkuperäinen. --- Böökiä tapaan harvoin. En tiedä miksikä, mutta en pääse häntä -lähemmäksi -- tiemme käyvät niin erikseen. Asuntoni on huokea, mutta -myöskin epämiellyttävä, ummehtunut ja epäterveellinen. Isäntäväki on -toki siivoa. Teitä kotolaisia muistelen aina. [Ja sen johdosta mitä -Emilie oli kirjoittanut erään sisarenpojan kivulloisuudesta:] Syvästi -koski minuun mitä kerroit M:sta. Lemmikki parka, en edes tiedä onko -meidän toivominen, että hän eläisi, jos hänen elämänsä tulee elämäksi -täynnä tuskaa. Unessa olen jo kaksi kertaa nähnyt hänet kuolleena. -- -Jumalan haltuun, armaani, terveisiä kaikille rakkaille sukulais- ja -ystäväpiirissä Kaarloltasi." (Kirjeeseen on liitetty eri lehti, jolla -on 17 numeroittua kysymystä teatterioloista y.m.) - -(Helsinki 11/6). -- "Älä laiminlyö terveyttäsi, vaan käy lääkärillä ja -lähde Karlsbadiin, jos hän neuvoo sitä. Sinun täytyy myös muuttaa -asuntoa, jos se on epäterveellinen." -- Emilie vastaa sitte järjestään -kysymyksiin, sillä "onhan sietämätöntä ettei vastata kun kysyy". -(Vastauksista otamme joitakuita:) Syy miksi 'Kaupunkimme rouvat' -menestyi niin huonosti oli melkoisessa määrässä Vilhon, joka näytteli -_hyvin_ huonosti, naiset olivat paljon parempia. 'Ballo in maschera' -teki fiaskon Ruotsalaisessa teatterissa, esitys kuuluu olleen surkea. -Nti Stenberg oli erinomainen 'Orposisaruksissa'. Navrátil on -Tikkurilassa ja näyttää aikovan jäädä tänne talveksi. Alma Fohström -kiertelee Johannes Hahlin kanssa maaseuduilla, antaen konsertteja. --- -- "Ylipäätään olen niin tietoinen siitä että meidän tulevana -talvena täytyy säästää viimeiseen saakka, että välitän vähän -lauluohjelmistosta. Säestys maksaa aina. Orkesteri suututti minua viime -hetkeen asti. 'Jane Eyressä' oli pitkä väli 1:sen ja 2:sen näytöksen -välillä, ja vaikka usein pyysin, että silloin soitettaisiin kaksi -numeroa, niin eipä vaan sitä tehty. Yhtä typerä oli se 'Lemmenjuoman' -harjotuksissa. Olin antanut heille nuotit läpikäytäväksi maanantaina -aamupäivällä ja itse pyhänä kehottanut heitä siihen. Klo l/2 5 oli -sitte 'Orposisarusten' harjotus, ja k:lo 7:ksi oli määrätty -'Lemmenjuoman' harjotus. Mutta tietysti oli orkesteri niin ylhäinen, -ettei se tahtonut vaivata itseään kahta kertaa samana päivänä. Se tuli -k:lo 7 ja vasta silloin se ensi kerran harjotti musiikin ja muitten -täytyi istua ja odottaa puolitoista tuntia. Olin hyvin pahoillani enkä -voinut olla suoraan sanomatta, että totta kai heitä oli kovin rasitettu -toukokuulla! Tunnustan että he näyttivät hyvin noloilta. -- Hyvästi. -oma Kaarloni. Jumalan haltuun; hoida terveyttäsi, niin että palaat -hyvissä voimissa; tiedäthän kuinka tarpeen se on. Koeta päästä -ystävällisemmälle kannalle Böökin kanssa." - -(Wien 13/6). -- "Böökin matkan laita on vähän ikävä: Strakosch[3] on -mennyt Karlsbadiin. Nyt ajattelemme, olisiko hänen matkustettava -Müncheniin saadakseen tuntia Possartilta. -- -- Siitä mitä olen nähnyt -viehättänee sinua Kuningas René sekä Pitt ja Fox. Meidän Jolanthamme -[Ida Aalberg] on ehdottomasti parempi kuin täkäläinen nuori debytantti -(Fräulein Heese). Krastel (Tristan) ja Hallenstein (René) antoivat -tietenkin aivan toisen sävyn kohtaukselle, jossa Jolantha ei esiinny, -kuin mitä meillä nähtiin. Näyttämöllepanossa ei ollut mitään -erinomaista. Pitt ja Fox on mieltäkiinnittävämpi lukiessa kuin -nähdessä. Olin aina miettinyt sitä meillä näyteltäväksi niin pian kun -Böök kehittyy, mutta huomaan erehtyneeni. Yleisömme on liian vähän -perehtynyt englantilaiseen historiaan 1780-luvulla käsittääkseen -kaikkia juonen käänteitä. Sitä paitse Böök ei koskaan saa sitä -ylemmyyttä, joka tarvitaan Foxin rivouden aateloimiseksi. -- Täällä ja -Berlinissä teatteria varten ostamieni kappalten joukosta olen tavannut -muutamia hupaisia vähäpätöisyyksiä ja sieviä laulukappaleita -- sitä -pahempi _yksi_ voitto _10:stä_ tyhjästä. Ne vaativat kuitenkin -mukailemista ja säästän ne sentähden syksyksi. -- Anzengruberin -näytelmiä olen läpikäynyt useita. Lähetän yhden Der ledige Hof -(Isännätön talo), josta pidän paljo. Totta tosiaan en tiedä kumpi on -otettava -- se taikka Meineidbauer. Jälkimäinen on kieltämättä -nerokkaampi, draamallisesti tehokkaampi ja roolit ovat syvällisempiä. -Edellinen taasen nojaa enemmän yleisinhimilliseen ristiriitaan; -erikoisesti katolinen ja itävaltalainen astuu siinä enemmän taustalle. -Sitä paitse näyttää se olevan soveliaampi meille. En tiedä -onko Vilholla tuota synkkää yltiöpäisyyttä, joka kiinnittää -Valapatossa, mutta olen varma siitä, että Kaarola Avellanista tulisi -mieltäkiinnittävä Agnes. Kun oikein mietin asiaa, puollan kaikissa -tapauksissa Valapattoa, mutta jos toinen miellyttää sinua enemmän, niin -voimme ottaa sen. Se on kuitenkin, jos niin käy, säästettävä Böökin -kotiatuloon, sillä ainoastaan hän voi näytellä Leonhardia." - -"Oli ikävä että [J. E.] Cajanus ei saanut stipendiä. Emme voi päästää -häntä, ja jos hän jää, otetaan oopperasuunnitelmat helpommin korviin. -Tunnen oikein kylmän väristyksen seljässäni, kun ajattelen että meidän -kenties täytyy ryhtyä oopperapuuhiin keväällä, niin hengetöntä, -tuloksetonta ja kiittämätöntä se työ on. Apropos, oletko kuullut mitään -Lydia Laguksesta ja hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan? Aikooko hän -palata kotia, vai jäädä ulkomaille? Jos meillä välttämättömästi on -oleva ooppera, niin olisi minusta pieni otollisempi: hän, Passinen, -Cajanus ja Hahl. Totta on ettei se tuota mitään, mutta kun otetaan -lukuun Fohströmin suuri palkka, tuottaa suuri ooppera yhtä vähän, -toisin sanoen velat kasvavat yhtä suuriksi -- kumminkin olisi työ -paljon helpompi ja, mikä on tärkeämpää, paljo suomalaisempi. Sillä -unelma että me suurella oopperalla pakottaisimme itsemme Uuteen -Teatteriin on näyttäytynyt kokonaan -- unelmaksi." - -"Terveyteni on nyt parempi, vaikka en ole täysin toipunut. -- -- -Ylipäätään on koko [wieniläisellä] väestöllä, huolimatta sen -hyvänsävyisyydestä, keveydestä ja ruumiillisesta kauneudesta, -älynpuutteen leima, joka erottaa sen berliniläisestä ja parisilaisesta -väestöstä. -- Mutta aika rientää, minun täytyy teatteriin -(Macbeth)." -- - -(Helsinki 23/6). "Oma Kaarlo! Kovin huolestuttaa minua, että vielä olet -raihnainen. Luullakseni olet itse syypää siihen. Sinun täytyy -välttämättömästi totuttaa itseäs syömään vitkalleen. Ruoka on oikein -purtava ja siihen sinulla ei tahdo olla aikaa. -- Meillä on ollut -surkea aika; viikko sitten (15/6) oli meillä kova halla [joka enimmin -koski Uusmaata ja Etelä-Hämettä]. -- Olemme luonnollisesti kaikki -suurimmalla levottomuudella ajatelleet suomalaisen kulttuurin lähintä -tulevaisuutta, jos nälkä ja hätä taas ahdistaisi maata. Kuinka -voitaisiinkaan silloin kestää kaikkea! -- Yksi suomalainen tyttökoulu -on jälleen alkuunpantu Oulussa, joten syksyn alusta 5 uutta suomalaista -koulua alkaa toimensa: tyttökoulut Oulussa ja Kuopiossa sekä -poikakoulut Viipurissa, Porissa ja Turussa. Sitä paitse on nyt -aavistamatta yksityinen suomalainen koulu sukeltanut esiin -Lappeenrannassa ja monesta syystä luullaan sen takana piilevän -ruotsinmielisiä ja kouluylihallituksen juonia siinä tarkoituksessa, -että Viipurin koulun merkitys siten ehkäistäisiin, toisin sanoen -hallitus ottaisi huostaansa Lappeenrannan koulun ja jättäisi Viipurin -koulun oman onnensa nojaan. Eilisessä Suomettaressa oli hyvä kirjoitus -siitä asiasta: se tulee päivän postissa. -- -- Almberg on puhunut -Cajanderin kanssa Romeosta ja Juliasta, ja Cajander oli sanonut yhtä -mielellään suomentavansa sen kuin Venetian kauppiaan, jos se on -teatterille sopivampi. Mitä sinä arvelet? Minusta Romeo ja Julia olisi -sekä arvokkaampi että kassalle edullisempi. Vilho saa nyt kaksi kelpo -paraatiroolia (Parjauspesä ja Porvari aatelismiehenä); olisi hupaista -koettaa Aalbergia Juliana. Suometar lausui hyvästijätössään -teatterille, että uunna vuonna olisi otettava 'arvokkaampia näytelmiä'; -onnellista olisi, jos saisimme Shakespearen näyttämölle. Kuitenkin oli -Cajander sanonut, ettei hän ryhtyisi työhön ennen syksyä, niin että -voit miettiä mitä tahdot; minä olen Romeon puolella. Se tulisi -huokeammaksi ja tuottaisi enemmän. Onhan Jane Eyren suuri menestys -viittaus. -- Seurueella kuuluu olevan onni Viipurissa: huoneet ovat -matkustavaisten mukaan täynnä, ja kun piletti maksaa 3 mk, ovat kai -tulotkin hyvät. -- -- Olen oikein iloinen, että taas antaudut -kirjalliseen työhön. Voi jos kirjoittaisit kotimaisen historiallisen -näytelmän, kenties innostut kun alat kirjoittaa. Rein oli nykyisin -täällä saadakseen tietoja nimikirjaan ja hän oikein suri sitä, että -uhraat aikasi kaikenlaisiin pikkuseikkoihin sen sijaan että -kirjoittaisit jotakin. Hänestä oli alijohtaja välttämättömästi -hankittava -- saksalainen taikka ruotsalainen. Hankkikaa enemmän -rahoja, sanoin minä puolestani!" -- (26/6) "Der ledige Hof on -oivallinen ja näyteltäisiin meillä varmaankin hyvin; pelkään kuitenkin -tuon lapsijutun herättävän huutoa. Törmänen suomentaa Valapattoa, mutta -jos se menestyy hyvin, niin on minusta toinenkin otettava. Miksemme -voisi näytellä kahta saman tekijän kappaletta, toisen syksyllä toisen -keväällä?" - -(Wien 29/6). -- "Uutinen hallasta on vienyt minulta kaiken levon. -Isänmaa, suomalaisuus ja teatteri ovat samalla kertaa uhattuja, niin -että kolmenkertainen pelvon syy on olemassa. Jos ainoastaan Uusimaa ja -Etelä-Häme kärsii, ei hätää vielä synny; mutta jos tämä on alku -yleiseen katoon, niin saattaa se musertaa meidät." -- - -Tässä on aukko kirjeenvaihdossa. Koko heinäkuulta on vain yksi Emilien -kirje säilynyt ja Kaarlolta ei ainoatakaan. Kumminkin tiedämme -myöhemmistä kirjeistä, että Kaarlo oli kolme viikkoa parannuksilla -Franzensbadissa. Ilmat olivat siellä sateiset ja kylmät, ja sentähden -hän huolestuneena kuvitteli kotimaan kesää vielä pahemmaksi. Böök -taasen meni Karlsbadiin Strakoschia tapaamaan, ja 12/7 hän kirjoitti -Bergbomille olleensa tämän puheilla. Strakosch oli ystävällisesti -luvannut kohta antaa hänelle tunteja, ja jo puolentoista viikon päästä -Böök ilmoittaa: "Olen hyvin edistynyt, uskallan sanoa; eilen sain niin -imartelevia kiitoslauseita, etten tiennyt minne katsoa. Kyllä tunnen, -että koulu hyödyttää -- ääneni on jo ihan toinen. En voi sanoin lausua -kuinka olen onnellinen saatuani semmoisen opettajan. 'Sie werden ein -Künstler' [Teistä tulee taiteilija], hän sanoi eilen lopuksi!" -- -Emilie oli kesäkuun viime päivinä lähtenyt sukulaisten luo Kuitiaan ja -Poriin, ja edellisestä paikasta hän 13/7 kirjoitti m.m.: - -"Viljapellot ovat täällä mitä ihanimmat. Yleistä katovuotta varmaankaan -ei tule. -- -- Lundahlin sanotaan tulevan reippaammaksi päivä päivältä. -Hän lukee Franz Mooria ja on pyytänyt toistakin roolia, lähetin Rizzion -[Maria Stuart Skotlannissa]. -- -- Ruotsalaisessa teatterissa on -tapahtunut skandaali, josta en kuitenkaan tiedä muuta kuin mitä sanomat -kertovat. Eroava johtokunta oli antanut viedä teatterista puvuston -ja kirjaston panttina eräästä lainasta; kiireesti kutsuttiin -kannatusyhdistys kokoon ja päätettiin kerätä rahoja lainan -suorittamiseksi, mutta siksi kun ne saataisiin kokoon annettiin -väliaikainen takaus lainanantajalle. -- Kuinka meidän on ponnistettava -taloudellisen aseman parantamiseksi, sitä ei voi kyllin muistuttaa. -Soittokuntaa ei ollenkaan ja mahdollisuuden mukaan kappaleita, jotka -houkuttelevat yleisöä pienen suomenmielisen piirin ulkopuoleltakin." -- - -(Helsinki 1/8). "Kaarloseni! Ehtoolla 29 p. palasin kesämatkaltani -sangen hyvissä voimissa. Täällä on kaikki entisellään -- ikävä -rahanpuute ei lainkaan poisluettuna. -- Älä unohda ostaa pirteitä -itävaltalaisia vuoriseutulaispukuja (valokuvia) Valapattoa varten. Aina -vain seurue näyttelee Viipurissa hyville ja täysille huoneille ja -luullakseni he aikovat vielä viipyä siellä yhden viikon. Leino ja -Aalberg, sanotaan, näyttävät rasittuneilta; hyvä olisi jos lakkaisivat, -niin etteivät tule väsyneinä tänne. -- -- Lundahlin tuskallinen tauti -on loppunut: hän on päässyt rauhaan. Muutamia päiviä sen jälkeen kun -hänen vaimonsa oli synnyttänyt lapsen, hän kuoli hiljaisesti. Pari -viikkoa hän oli ollut huonompi, niin että oli maannut.[4] -- Niin -tuskallinen kuin kuolemansanoma olikin, en voinut olla päästämättä -kiitoshuokausta, että hän oli vapaa kärsimyksistään; sillä terveeksi -hän ei enää koskaan olisi voinut tulla. Rva Strömerkin on vaipunut -lepoon. Näille kummallekin olisi pitempi elämä tietänyt ainoastaan -kärsimystä, rauhattomuutta ja tuskaa, ja sen vuoksi olkoon Jumalalle -kiitos että ovat saaneet rauhan." - -"Alma Fohström on päättänyt laulajaisturneensa ja valmistautuu -ulkomaanmatkalle: ensin Emsiin ja sitte Parisiin. Jos alottaisimme -oopperan syksyllä, niin luulen varmaan että hän jäisi tänne talveksi. --- Lagermarckkin aikoo ulkomaille, mutta haluaa sitä ennen neuvotella -sinun kanssasi, mitä rooleja hänen tulisi harjotella. [Filip] Försten -on niinikään täällä ja tahtoisi esiintyä, ja -- mikä on kaikesta -pahinta -- Navrátil jää tänne täksi vuodeksi! Hän oli eilen luonani ja -vaivasi minua kaikenlaisilla kysymyksillä, niin että huomiseksi -toimitan kokouksen, jossa neuvotellaan eikö hänelle ole kirjoitettava, -että kaikesta päättäen tänä vuonna ei tule oopperaa. Hänen täälläolonsa -vaivaa minua, sillä se johtuu meidän epämääräisestä lauseestamme: -'kenties uutena vuonna'. -- Sveessit alkavat Parranajajalla. Kesäkuun -alussa kohtasi Hrimaly Almbergin ja Wahlströmin esplanaadissa ja kysyi, -saisivatko he lainata Parranajajan nuotteja? Päätimme vastata, että jos -Ruotsalaisen teatterin johtokunta toivoo jotakin Suomalaiselta, on sen -kääntyminen suoraan johtokunnan puoleen. Almberg laati jotenkin -'pörröisen' suomenkielisen kirjeen Kiseleffille, ja me luulimme asian -jäävän siihen, mutta pari viikkoa sitten ilmestyi Kiseleff Almbergin -luokse, kiitti hyvästä lupauksesta ja sanoi Ruotsalaisen teatterin -mielellään tekevän vastapalveluksen, jos tarvitsemme jotakin. Siten on -heillä Parranajajanuottimme jäljennettävinä; mutta en minä toki -mitenkään taivu pyytämään heiltä Neiti Elisabethia.[5] Hyvästi nyt, -rakas Kaarlo, Jumalan haltuun ja mieti jotakin omaa kappaletta meille. -Emilie." - -(Wien 5/8). "Rakas sisar! Ihmettelet kai että kirjeeni on päivätty -Wienissä eikä Pragissa. mutta kaikella on syynsä. Lähdettyäni -Franzensbadista päätin viipyä pari tuntia Karlsbadissa, joka on aivan -Pragin tiellä. Halusin nähdä kuinka Böök oli kehittynyt ja satuin -keskelle sangen ikävää juttua. Böök oli luvannut maksaa Strakoschille -eikä voinutkaan. Kun olin jonkinlaisessa takauksessa Böökin puolesta, -ei ollut muuta neuvoa kuin antaa hänelle rahat, jotka olin määrännyt -Pragissaolooni, ja itse mennä Wieniin, jossa tiesin saavani entisen -emäntäni luona elää velaksi, siksi kun saisin rahakirjeesi. Sittenkään -ei Strakosch saanut koko saatavaansa, mutta lupasin lähettää hänelle -loput kun olin saanut rahoja. Olin kovin pahoillani, mutta kun -Strakosch kuulemani mukaan on hyvin 'tarkka' rahakysymyksissä, en -tahtonut saattaa Böökiä tukalaan asemaan ja kenties aiheuttaa, että -opetus olisi keskeytetty. Kun saan rahoja, lähden Pestiin, sillä tähän -aikaan ei täällä ole nähtävää eikä kuultavaa." - -"Muutoin Strakosch oli varsin tyytyväinen Böökiin, joka tietysti oli -tehnyt 'riesige Fortschritte', kiitti hänen ahkeruuttaan ja lupasi -tehdä hänet valmiiksi jouluksi. Hänen piti lukea seuraavat roolit: -Hamlet, Romeo, Figaro, Don Cesar de Basano, Karl Moor, Clavigo, -Ferdinand, Mortimer, Prosper Block (Sardoun Pattes de mouche) ja Maxime -Odiot (Feuillet'in Roman d'un gentilhomme pauvre). Siinä Kaarolakin saa -roolin. Kauhean kallis Strakosch vaan on -- 150 guldenia kuukaudessa, -yhdestä tunnista päivässä. Yksi etu siitä on, että nimittäin Böökin -itsestään täytyy luopua aikeesta olla kauemmin ulkomailla, mikä on -tärkeää meille, sillä jos Böök viipyisi tuolle puolen joulua, syntyisi -siitä suuria vaikeuksia ohjelmistoon nähden. -- -- Kylpemiseni -Franzensbadissa on jättänyt jälkeensä omituisen väsymyksen. Ei se -kuitenkaan ole mitään odottamatonta. -- Kaikissa tapauksissa olen koko -joukon parempi ja jonkun viikon päästä toivon saaneeni takaisin sen -joustavuuden, joka minulla oli kylpyaikana. -- -- Pian alkaa -syystyömme. Sisar parka, sinulla on raskas taakka kannettavana ensi -kuukautena. Toivoakseni palaavat kaikki jäsenet niin virkistyneinä, -ettei kovin voimakasta kannustinta työhön tarvita. -- (Pitkä -yleiskatsaus ohjelmistoon.) -- Valapaton suomennoksen tahdon verrata -alkuteokseen, sillä en luota sen uskollisuuteen." -- - -(Helsinki 4/8). -- "En muista olenko kertonut, että kaikki kauniit -toiveet, jotka kiinnitettiin nuoreen Cronstedtiin, ovat hävinneet. -Ollen Keuruulla suomea oppimassa hän [10 p. heinäk.] hukkui -venematkalla jotenkin matalalle. Hän oli taitava uija, ja kun vene meni -kumoon, hän kehotti tovereitaan pitämään kiinni siitä ja aikoi itse -uida rantaan hankkiakseen apua; kumminkin hän uupui, puettu kun oli -paksuihin vaatteisiin ja isot saappaat jalassa. Monta kaunista lupausta -hukkui hänen kanssaan. Joskus kun sopii, menen hänen isänsä luokse -puhumaan Parturista. Jos se on kauas edistynyt, hän voi suomennuttaa -sen loppuun ja toimittaa sen painoon".[6] - -(Pest 12/8). Kaarlo tullut Buda-Pestiin 10/8. Hunfalvyn perhe maalla; -Budenz vastaanottanut hänet ylen ystävällisesti. "Eräs nuori -unkarilainen oleskelee nykyään Suomessa ja jää sinne uuteen vuoteen -saakka. Jos voit osottaa hänelle kohteliaisuutta, niin tee se. Hänen -isänsä -- tällä hetkellä en muista hänen nimeään, se alkoi S:llä -[Szinnyei], -- kohteli minua hyvin sydämellisesti. -- Leonarda annetaan -lokakuulla Wienin Stadttheaterissa, ja Strakosch on Böökin kanssa -läpikäyvä rakastajan osan. -- Rauhansanoma oli uutinen Lundahlin -poismenosta. Murtunut elämä toiveineen, jotka aina pettivät. Nyt hän on -levossa. Rauha myöskin vanhalle Strömerille! Hän oli rehellisesti -taistellut. Katkerampi oli tieto nuoren Cronstedtin kuolemasta, vaikka -hän persoonallisesti oli minulle niin vieras. Niin rikkaita lupauksia! -Hän olisi ehkä poistanut mitä katkeraa kiintyy Cronstedt nimeen; mutta -toisin oli sallittu." -- - -(Helsinki 13/8). -- "Tänään lähtivät Alma ja Augusta Fohström. Olen -tyytyväinen siitä, sillä siten pääsimme yhdestä vaatimuksesta -toimeenpanna ooppera. -- Kuinka on kirjallisuushistorian laita? Puhuin -siitä eräänä päivänä Löfgrenin kanssa (hän kysyi, olitko sitä -ajatellut), ja hän arveli, että sinun tulee kirjoittaa hyvä -tieteellinen teos eikä mitään kompendiumia. 'Siitä on tuleva sinulle -suuri muistomerkki', sanansa kuuluivat. -- Olen jälleen monen vuoden -päästä oikein lukenut jotain. Olen alkanut lukea Reinin psykologiaa, ja -se on suuresti huvittanut minua. Hänellä on varsin selvä esitystapa, -niin että oppimatonkin ymmärtää kirjan ja eri käsitykset meistä -itsestämme. -- -- Muistatko vielä Herman Roschieria?[7] Hän on nyt -palannut Siperiasta 15-vuotisesta vapaaehtoisesta maanpaosta. Oli -hupaista taas nähdä hänet, vaikka kovin säälin häntä. Hän palaa vanhana -ja murtuneena, vieraana omassa maassaan. Hän miettii lähteä Montreuxhön -talveksi, sillä vaikeilla talvimatkoillaan on hän saanut pahan -reumatismin ja pelkää sairastavansa kun pakkaset tulee. -- Reumatismi -muistuttaa minua [F. W.] Rothstenista. Hän on ollut hyvin, hyvin -huonona reumaattisessa kuumeessa koko kesän, ja kauvan pelättiin, ettei -hän kestäisi tautia. Nyt lienee kuitenkin hengenvaara ohi, ja hän voi -liikkua huoneessaan. Ajatteles mikä kova isku kaikelle suomalaiselle -työlle, jos hän olisi mennyt pois. Jumalan kiitos että hän on parempi, -meillä ei juuri ole varaa kadottaa ainoatakaan kykyä ja kaikkein -vähimmin semmoista kuin Rothsten." - -(Pest 20/8). -- "Älä, armaani, puuhaa turhia Neiti Elisabethin -hankkimisen tähden, vaan pyydä se suoraan Kiseleffiltä, Meidän täytyy -kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulla jonkinlaisiin tekemisiin hänen -kanssaan, ja niin ollen on parempi ennemmin kuin myöhemmin. -- -- Mitä -kirjoitat kirjallisuushistoriastani, on kuin omasta sydämestäni -puhuttu. Tiedän etten voi kirjoittaa kompendiumia, sillä minä kiinnyn -aina koko sydämelläni asiaan, kun ryhdyn johonkin tehtävään, enkä -sentähden voi laatia kokoonhaalittua oppikirjaa. Mutta semmoista -näyttää kirjallisuusseura odottavan, koska se on määrännyt laajuuden -noin 1,000 sivuksi. Teoreettiset esitykset sinne taikka tänne eivät -selvitä asiaa. Olen sen vuoksi ajatellut kirjoittaa ensiksi joitakuita -osastoja -- israelilaisen, roomalaisen ja renessansikirjallisuuden -- -käytännöllisesti näyttääkseni kuinka käsitän tehtäväni, ja sitte -päättäköön seura, onko minun täydennettävä kokonaisuus saman -suunnitelman mukaan. Itämaalaiset kirjallisuudet ja keskiaikainen -tuottaa enimmän työtä, sillä toiselta puolen tunnen niiden alalla -vähimmän luvun teoksia, toiselta puolen edistyy historiallinen tutkimus -joka päivä semmoisin jättiläisaskelin, että se, minkä joku vuosi sitten -on lukenut suurella tyydytyksellä, yht'äkkiä näyttäytyy vanhentuneeksi. -Sentähden täytyy minun jättää ne osat viimeiseksi. Kuinka laajaksi koko -teos tulee, on mahdoton sanoa edes sinnepäin, mutta varmaan se monta -kertaa menee seuran määräämien rajojen yli. Tarpeetonta on kuitenkin -puhua tästä edeltäkäsin, sillä ennenaikainen puhe jostakin teoksesta on -aina haitaksi." - -"Täällä Pestissä on minut vastaanotettu niin liikuttavalla -sydämellisyydellä, etten voi sitä kyllin tunnustaa. Olen joka päivä -kutsuilla, niin ettei työhön ole paljon aikaa. Hunfalvyn olen nähnyt -ainoastaan yhden kerran, perhettä en ollenkaan. He olivat yhden päivän -Pestissä matkalla johonkin kongressiin Viennessä taikka Arlesissa, en -muista kummassako. Budenzin, Gregussin (esteetikko), Rakoszyn -(kirjailija) y.m. 'selebriteettien' kanssa seurustelen ahkerasti. -Gregussin kautta olen saanut nuoren oppineen avukseni, jotta -perehtyisin unkarilaiseen draamalliseen kirjallisuuteen. Meidän tulee, -luullakseni, viljellä unkarilaista kansannäytelmää, sillä, vaikkei se -tarjoakaan mestariteoksia, tapaa kuitenkin runollisemman hengen esim. -Kylänheittiössä kuin Mein Leopoldissa taikka Tireuse de cartes'issa. -Sitä paitse herättää se aivan toisella tavalla yleisön myötätuntoa. Hra -Engel -- se on hänen nimensä -- analysoi minulle unkarilaiset draamat -kohtaus kohtaukselta; pääkohtaukset hän kääntää suullisesti. Otan -ainakin kolme tai neljä kappaletta. Teemme yhdessä työtä 3-4 tuntia -päivässä." -- - -(Pest ?/8). -- "Viivyn täällä siksi kun rahoja tulee. Sitte lähden -Wieniin tai Pragiin -- en vielä tiedä kumpaseenko. -- Olen jo alkanut -tuntea tuota levotonta -- en voi sanoa koti-ikävää, vaan pelkoa että -kotona jotakin tapahtuu, jonka tähden läsnä-oloni olisi tarpeen. Ainoa -lohdutukseni on -- ei mitään oopperaa!" -- - -(Helsinki 27-28/8). -- "Olemme alkaneet vastoinkäymisellä: pari päivää -sitte kirjoitti [Ida] Aalberg, että hän on sairas eikä voi tulla -syyskuun alussa. Hän sanoo liiaksi vaivaantuneensa Viipurissa. -- -Wahlström kävi Kiseleffillä pyytämässä Neiti Elisabethia, hän oli ollut -kohtelias ja lähetti kappaleen samana päivänä. -- Älä ole levoton -teatterin tähden, kyllä tullaan toimeen." -- Tähän pistämme otteen -eräästä Bergbomin kirjeestä vanhalle ystävälleen Otto Florellille, joka -täydentää hänen Unkarissaolonsa kuvausta: - -(Pest 3/9). -- -- "Viihdyn täällä erinomaisen hyvin ja elän 'niinkuin -Jumala Ranskassa' taikka 'niinkuin piispa pappilassa' meikäläisen -realistisemman lausetavan mukaan. Et voi käsittää kuinka ystävällisiä, -kohteliaita ja sydämellisiä ihmiset täällä ovat. Minulla oli aina joku -määrä skeptisismiä, kun Almberg tai Blomstedt-vainaja niin ylistäen -puhuivat unkarilaisista oloista, mutta sitte kun olen nähnyt mikä -elämänvoima asuu tässä kansakunnassa, täytyy minun tunnustaa että se -ansaitsee lämpimintä ihailua, syvimmälle käypää tutkimista." - -"Omallakin alallani olen tavannut paljon mieltäkiinnittävää. Erittäin -on unkarilainen kansannäytelmä omituisesti kehittynyt ja seisoo -parhaimman rinnalla mitä Ranska ja Saksa ovat tuottaneet. -Näyttämölliseen tehokkaisuuteen nähden ovat ne verrattavat -ranskalaisiin melodraamoihin, siveelliseen tarkotusperään katsoen -parempiin saksalaisiin kansannäytelmiin. Lisäksi tulee jonkunlainen -runollinen viehättäväisyys, joka kenties useammin on etnografinen kuin -taiteellinen, mutta joka kuitenkin heittää jonkun hohteen näitten -tuotteitten yli." - -"Enemmän kuin koskaan olen tuntenut, kuinka tärkeä rikas runollinen -tuotteliaisuus olisi asiamme kehitykselle. Mutta onneton politiikka -nielee kaikki voimat ja kaiken mielenkiinnon. Kun meillä tahdotaan -näyttää taiteellis-isänmaallista innostusta, niin -- vihelletään -Yölepakolle ja luullaan sillä tehneensä äärettömän palveluksen -kotimaiselle taiteelle. Tuottelias runoilija olisi paras vastapaino -oman puolueemme kielteisille aineksille samoin kuin paras maineetti -vetämään puoleensa proselyyttejä vastakkaisesta." -- Kohdistaen saman -ajatuksen teatteriin Bergbom muutamia viikkoja varhemmin oli -Wahlströmille kirjoittanut sanat: "Lähinnä teatterin ylläpitämistä ei -mikään ole sydämelleni tärkeämpi kuin kotimainen ohjelmisto. -Heikkojakin kokeita täytyy meidän kehottaa." - -(Pest ?/9). -- "Olen saanut kolme rakasta kirjettäsi ja kiitän sinua, -kelpo hyvä sisareni, alituisesta huolestasi ja rakkaudestasi. -- -Aalbergin sairaus ei kummastuta minua, sillä päättääkseni -ohjelmistosta, joka keväällä suunniteltiin, on hänellä ollut kauheasti -työtä Viipurissa. -- -- Täkäläiset teatterit ovat jo avatut. -Kansallisteatterissa on kolme kertaa viikossa ooppera- ja neljä kertaa -puhenäytäntöjä. Olen käynyt siellä usein. Ohjelmisto on ollut hyvä -(m.m. Antigone, Maria Stuart, Tartuffe), mutta vahvasti uudenaikaisen -ranskalainen sävyltään. Kansallisteatterissa annetaan unkarilaisia -kansannäytelmiä ja -- Jumala paratkoon -- offenbachiadeja (Cornevillen -kellot pian sadannen kerran). Näyttelemistapa on hyvä, puhe -luonnollinen, liikuntotapa vilkas, mutta ei epäkauniisti. Ensi luokan -kykyjä ei ole. Täällä arvellaan yleensä, että Unkarissakin dekadensin -aika on tullut -- tai ehkä on sana liian ankara. Kaikissa tapauksissa -on suuri tyyli, runollinen käsitys, nerokas intuitsioni hävinnyt. Nyt -on ensemble [yhteisnäytteleminen] pääasiana, ja se on -- täällä -niinkuin muualla -- ehdottomasti parempi kuin suurten nerojen aikana. -Minusta oli tämä kuitenkin parempi, sillä meidän aikamme kiitetty -ensemble on usein ainoastaan siinä, ettei voi erottaa toista toisesta. -Teatterissa on minua kohdeltu hyvin ystävällisesti, olen ollut läsnä -harjotuksissa y.m., josta en kuitenkaan ole hyötynyt, kun en ymmärrä -kieltä. Unkarilaisia näytelmiä, joita ajattelen meille, en ole vielä -nähnyt [näyttämöllä]. Valitsemisen varaa on runsaasti. Komedioja ja -kansannäytelmiä olen tavannut useita sopivia. Mielelläni tahtoisin -lisäksi jonkun suuren patrioottisen draaman, sillä se on ääni, jonka me -liian harvoin annamme soida teatterissamme, mutta sentapaiset näytelmät -(jotka on minulle analysoitu) ovat joko olleet aatteellisesti liian -keveitä taikka edellyttävät liian suuria erikoistietoja Unkarin -historiassa." -- - -Tähän Kaarlon kirjeet tältä kesältä oikeastaan loppuvat. Viimeisestä on -vain katkelma säilynyt ja siitä näkyy hänen aikoneen paluumatkalla -viipyä viikon päivät Pragissa, noin 21-22 p. syysk. olla Berlinissä ja -sieltä parin päivän päästä matkustaa kotiin Tukholman kautta. Emilien -kirjeitä on neljä, joissa tapaamme tietoja ensimäisistä näytännöistä. - -Teatterin toimi, jota Emilie Bergbom oli johtava syyskuulla, samoin -kuin hän oli johtanut sitä toukokuulla, alkoi 7/9 "vanhalla Sirkalla". -Esitys oli jotenkin onnistumaton -- rva Aspegren ei enää ollut -paikallaan nuorena tyttönä, ja väkeä oli vähän. "Päivä oli huono", -Emilie arvostelee teatterin kannalta, "sillä ilma oli mitä ihanin, -soittoa kaikkialla, palosammutuskunnan juhla ilotulituksineen, -juhlavalaistus kaupungissa ja sotalaivoilla kruunauspäivän -viettämiseksi, sirkus, ruotsalainen näytäntö y.m." Tuskin oli parempi -menestys Jeppe Niilonpojalla ja Roistoväellä. Vilho oli kuitenkin -erinomainen Jeppenä -- "luullakseni", sanoo Emilie, "oli se parasta -mitä olen häneltä nähnyt" ja Roistoväkikin, joka Emiliestä oli ikävä, -esitettiin sangen hyvin ("Vilho ja nti Stenberg oivallisia"). Huonoista -tuloista (200-300 mk) syytettiin ennen kaikkea sirkusta, "joka nielee -kaikki"; eikä Uusi teatteri ollut siinä kohden Arkadiaa onnellisempi. --- Merkittävä on että Suomalainen teatteri tästä syksystä alkaen luopui -musiikista näytösten väliaikana. Se tapahtui kyllä pääasiassa -säästäväisyydestä, mutta uudistus oli taiteelliseltakin kannalta -arvosteltuna enemmän voitto kuin tappio. Kun näet musiikki harvoin oli -ollut sopusoinnussa näytelmän tunnelman kanssa, oli se enemmän -häirinnyt kuin enentänyt näytännön vaikutusta, puhumatta siitä että -soittokunta ei suinkaan ollut katsonut tarpeelliseksi esittää parastaan -väliaikoina aina levottomalle, ulos ja sisään liikkuvalle -yleisölle. Uudistusta pidettiin alussa arveluttavana, semminkin kun -välinäytösmusiikkia yhä edelleen säännöllisesti tarjottiin -Ruotsalaisessa teatterissa, mutta yleisö tottui siihen pian eikä sitä -sen jälkeen enään ole Suomalaisessa teatterissa käytäntöön otettu. - -Seuraava ohjelma oli V. Hugon Angelo, joka näyteltiin vähän -lukuisammalle katsojakunnalle. Näytelmä annettiin nti Avellanin tähden, -jolla Katarina Bragadinissa oli kiitollinen tehtävä. Näyttelijätär oli -koko kevätkauden ollut Parisissa ja esiintyi nyt ensi kerran matkansa -jälkeen. Häntä tervehdittiin myötätuntoisesti, ja kolmesta hänelle -ojennetusta kukkavihkosta oli yksi toverien antama. "Kaarola suoritti -roolinsa hyvin", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille, "muutamissa kohdin, -esim. lausuntaan nähden, oivallisesti; mutta ensi kerralla hän käsitti -sen ehkä liian levottomasti ja voimakkaasti, toisella kerralla hän oli -jo paljon, paljon parempi ja, jollei Leinon sairaus olisi estänyt -kolmatta näytäntöä, olisi Katarina Bragadini varmaankin ollut siinä -erinomainen." Erityisellä mielihyvällä Emilie puhuu nti Avellanin -kyvystä antaa vauhtia niille, jotka myötävaikuttivat samassa -kappaleessa. Arvostelusta päättäen huomattiin nti Avellanissa, niinkuin -tavallisesti tutkimusmatkoilta palanneissa, miten vaikeaa on kohta -täysin omakseen sulattaa mitä on oppinut. Toisista Emilie mainitsee -Axel Ahlbergin, joka Rodolfona oli yllättänyt häntä näyttelemisellään. - -Niin, Leino oli sairastunut lavantautiin, Böök oli ulkomailla ja Ida -Aalberg oli saapuva vasta syyskuun lopussa. Kaikki tämä, mainitsematta -Lundahl-vainajaa, jonka sija useimmissa kappaleissa oli täyttämättä, -vaikeutti työtä: ei päästy ajoissa harjottamaan uusia näytelmiä. Hyvä -oli että Kaarlo palasi lokakuun alussa, mutta tämänkin kuun -loppupuoleen asti oli pakko näytellä ennen tunnettua -- neljä kertaa -pikku kappaleita ja kaksi kertaa Saituria, joka huolimatta Vilhon -etevyydestä, ei suuresti vetänyt. Tietysti Bergbom kuitenkin toi uutta -vauhtia teatterielämään. -- Nuori unkarilainen, tri J. Szinnyei, josta -hän oli kirjoittanut sisarelleen, oli vietettyään kesänsä Kangasalla -asettunut Helsinkiin. Hän osasi jo virheettömästi puhua ja kirjoittaa -suomenkieltä ja oli valmis auttamaan Bergbomia tämän harrastuksessa -liittää unkarilaisia näytelmiä teatterimme ohjelmistoon. Hän alkoi -suomentaa Edv. Szigligetin kansannäytelmää Mustalainen (A Czigany), ja -käännös ilmestyi painostakin marraskuun lopulla. Muutoin mainittakoon, -että innokas, miellyttävä vieras jäi koko talveksi Helsinkiin ottaen -vilkkaasti osaa suomenmielisten ja erittäin teatteripiirin -seuraelämään. Jotenkin samaan aikaan kun Bergbom palasi, teatterit -pääsivät nelijalkaisista kilpailijoistaan. Jos siinä oli perää mitä -sanottiin, että sirkus vei muassaan ainakin 100,000 markkaa, ei ole -ihme että sen omistaja, Ciniselli, H. D:ssa julkaisi lämpimät kiitokset -hänelle "rakkaaksi tulleelle kaupungille" ja "korkeille viranomaisille -heidän ahkerasta käynnistään" (!). -- Bergbomin poissaolon tähden -lykätty yhtiökokous pidettiin 18/10 ja julkiluettiin siinä ne vähän -ilahduttavat tiedot kuluneen näytäntökauden tuloista ja menoista, jotka -jo on esitetty edellisen luvun lopussa. Johtokuntaan valittiin -uudestaan entiset jäsenet Bergbom, Almberg, Wahlström ja Löfgren sekä, -maisteri A. Stenbergin sijaan, joka luopui toimesta, tri _Jaakko -Forsman_. -- Ymmärrettävää on että Bergbomin tultua oopperatuumatkin -virisivät, joskaan ei hänen alotteestaan. Mikä Bergbom-sisarusten ja -johtokunnan kanta tässä asiassa oli, saamme tietää eräästä Emilien -kirjeestä (12/10) nti Elfvingille: - -"Erinäiset oopperan ystävät vaativat kiihkeästi sen toimeenpanemista, -mutta toista ovat suuret sanat, toista hankkia tarpeelliset varat. Nyt -ei johtokunta aio tyytyä tyhjiin lupauksiin, vaan se vaatii, että -jotkut henkilöt ottavat vastatakseen rahoista ja sitoutuvat hankkimaan -määräajoiksi vissit summat. Osakekirjoitus, keräys y.m. olkoon heidän -asianaan. Tähän tietenkään ei kukaan suostu. Ennen on ollut hyvin -mukavaa lykätä kaikki johtokunnan hartioille. Neuvotteluja näistä -asioista pidetään näinä aikoina." - --- Ensimäinen uusi näytelmä esitettiin 25/10. Se oli ylempänä mainittu -A. Jalavan suomentama _Neiti Elisabeth_, soma, teeskentelemätön -perhekuvaus, joka ei kuitenkaan herättänyt mainittavaa suosiota. -Nimiroolin näytteli kyvykkäästi nti Avellan, joskin käsittelytapa olisi -saanut olla pehmoisempi. Axel Ahlberg oli jotenkin onnistunut nuorena -pappina, ja rva Aspegren hänen äitinään kylläkin luontehikas, jollei -liian ankara. Jälkikappale oli Wilbrandtin Ensi lempi, jossa Ida -Aalberg hienosti suoritti sievän ingénue-roolin. Kun sama näytäntö -uudistettiin, oli tulo (400 mk.) suurempi kuin ennen tänä syksynä. - -Kohta jälkeen 30/10 tuli toisena uutuutena Törmäsen suomentama L. -Anzengruberin, 3 näytöstä (7 kuvaelmaa) käsittävä kansannäytelmä -_Valapatto_. Suomalaisella teatterilla oli kunnia olla ensimäinen -pohjoismainen näyttämö, joka esitti yhden ja pian toisenkin tämän -nerokkaan itävaltalaisen runoilijan draamallisesti tehokkaita, -luonnekuvaukseen nähden mestarillisia näytelmiä, eikä kumpanenkaan -ollut syvästi koskematta katsojiin. - -Vilho oli Mathias Ferner, talonpoika, joka oli salannut ja hävittänyt -velivainajansa, tämän kahden lapsensa Vronin ja Jakobin eduksi laatiman -testamentin ja oikeudessa väärällä valalla kieltänyt sen olemassaolon, -ja oikein älyten luonteen hän osasi hillitysti mutta vaikuttavasti -näyttää rikollisen omantunnonvaivat ja milloin viekkaat milloin hurjat -ponnistukset pelastua syntinsä ilmitulemisesta; Ida Aalberg oli Vroni, -joka keksittyään salaisuuden tarmolla ajaa oikeuttaan takaa ja vihdoin -tapaa onnensa Mathias Fernerin rehellisen Franz-pojan morsiamena, sillä -tämä (Axel Ahlberg) inhoaa isänsä rikosta ja uhmailee häntä, siksi että -kuula isän kivääristä on lähellä viedä hänen henkensä. Morgonbladetin -arvostelija sanoo nti Aalbergin vivahduteltua näyttelemistä niin lämmön -ja voiman kuin liikuntojen ja kasvojeneleiden puolesta taiteelliseksi, -ja kattavasti mainitaan Axel Ahlbergkin, joka kiitos huomattavan -edistyksensä tänä syksynä nousi yleisön suosikkien joukkoon; kumminkin -oli jälkimäisellä heikko, korjausta kaipaava kohta puutteellisessa -kielentaidossaan. Pienemmätkin roolit näyteltiin hyvin; niin osotti -Weckman (Jakob) kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin. Vihdoin sanotaan -yhteisnäyttelemisen vetäneen vertoja parhaimmalle mitä ennen oli nähty, -ja se samoin kuin kauniit steiermarkilaiset puvut vahvisti edullista -yleisvaikutusta. Mutta kaikesta huolimatta ei näytelmää voitu antaa -useammin kuin kolme kertaa peräkkäin; ja neljäs tuli vasta kun oli -huomattu, että Neiti Elisabeth esitettynä kahden pikkukappaleen mukana -kokosi vielä vähälukuisemman yleisön. - -Toinen näistä jälkikappaleista oli ensikertalainen, Conradin -laulunäytelmä _Taiteen harrastuksesta_ (Aus Liebe zur Kunst), jossa -esiintyivät nti Vikström, Pesonen, Aspegren ja Ahlberg. Sama kappale -näyteltiin toisen kerran Sarah Multonin kanssa, joka oli uusi -Helsingissä. Tässä näytelmässä oli pääosa rva Aspegrenilla; muutoin -esiintyi siinä, pienessä sivuroolissa, Bruno Böök ensi kerran -palattuaan ulkomailta. - -Syyskauden merkkitapahtuma oli juhlanäytäntö Oehlenschlägerin syntymän -satavuotismuistopäivänä 14/11. Siksi oli erityisellä hartaudella -valmistettu runoilijan aitoromanttinen murhenäytelmä Aksel ja Valpuri. -Draama ei ollut uusi ohjelmistolle, mutta se oli uudestaan harjotettu, -esittäjät olivat enimmäkseen uusia, ja niin myöskin puvut ja -koristukset. Sentähden oli näytäntöä uteliaisuudella odotettu, ja ensi -kerran tänä vuonna, jopa ensi kerran pitkän ajan päästä, annettiin -puhekappale täpötäydelle huoneelle, joka oli ei ainoastaan juhlapuvussa -vaan juhlatuulellakin. - -Sekä Ida Aalberg että Böök olivat jo ulko-olennoltaankin erittäin -viehättäviä jalojen rakastavien edustajia. Molemmat nuoria, -solakkavartaloisia ja sitä itsetietoista hehkua täynnä, jonka tunto -kasvavasta kyvystä synnyttää. "Nti Aalberg kerrassaan valloitti -yleisön." Hänessä oli totuutta ja lämpöä ja liikunnot olivat kauniit. -"Varsinkin loppukohtauksessa hän ihastutti katsojaa. Sielukkaana, mutta -samalla taiteellisesti yksinkertaisena, sopusuhtaisena ja -plastillisesti täydellisenä vaikutti sanaton näytteleminen -sydäntäkouristavasti: sitä kannatti hieno, runollinen innostus ja -samasta pohjasta lähtenyt oikea, älykäs käsitys. Esitys voitti mitä nti -Aalberg ennen oli antanut, ja kieltämättä olisi monella Valpurin -esittäjällä paljo suuremmillakin näyttämöillä ollut yhtä ja toista -opittavaa nuorelta suomalaiselta taiteilijattareltamme." Böökkin -puolestaan osotti melkoista edistystä, joskin paikottain liiottelu -intomielisessä lausunnassa ja kiihkoilu liikunnoissa viittasi juurikään -suorittamaansa kouluun. Hänen käsityksensä tehtävästä oli kuitenkin -oikea, ja yleisvaikutus hänestä oli se, että tässäkin oli kypsymässä -kelpo ja miellyttävä näyttelijä. Axel Ahlbergin Haakon kuningas oli -moitteettomampi kuin olisi voinut odottaa, jopa hyväkin, Vilho -mustaveli Knuuttina täytti taidokkaasti tehtävänsä, joka ei ole -miellyttävimpiä, Leino [vasta taudistaan toipuneena] esitti piispan -osan myötätuntoa herättävästi, ja samoin oli useimmilla muillakin -osansa menestyksessä. "Suosionosotukset kasvoivat kasvamistaan. Nti -Aalberg ja Böök huudettiin esiin useita kertoja, ja niin myös Vilho ja -Ahlberg kumpikin vuoroonsa." -- Näytelmä meni vielä neljä kertaa -peräkkäin ja tietenkin esitys tuli yhä pyöreämmäksi. - -Uusi ohjelma tuli 25/11: K. Slöörin suomentama Björnsonin 2-näytöksinen -_Vastanaineet_ ja 1-näytöksinen H. Réberin soma laulunäytelmä -_Vanhan viuluniekan lempi_ (Papillotes de Mr Benois). Björnsonin -runollinen kuvaus näyteltiin erittäin hyvin. Neidit Avellan -(kotiopettajatar-kirjailijatar) ja Aalberg (nuori rouva) suorittivat -osansa kyvykkäästi; Böök (nuori mies) oli sentään kylmänlainen. -Jälkikappaleessa esiintyivät nti Hacklin, jonka ääni näyttäytyi -huomattavasti kehittyneen, eräs amatööri (Aug. Tavaststjerna) ja -Pesonen. - -Joulukuu alettiin antamalla kaksi kertaa Kylänheittiö, osaksi uudestaan -miehitettynä. Nimiroolissa Axel Ahlberg esiintyi ensi kerran, mutta hän -oli enemmän tunteellinen rakastaja kuin heittiö; nti Hacklin oli Finum -Rószi ja lauloi laulunsa paremmin kuin hän tapasi itse luonteen; nti -Rosendahl oli viehättävä nuorikkona. Toisena iltana 5/12 eräs -laulukuoro ennen näytännön alkua lauloi keisarihymnin ja Maamme-laulun, -syystä kun keisari kolme päivää ennen, matkalla Livadiasta Moskovaan, -oli pelastunut rautatiellä toimeenpannusta murhayrityksestä. -Ruotsalaisessa teatterissa oli samaan aikaan samanlainen mielenosotus. --- Viimeinen uutuus ennen joulua oli 12/12: Vilhon suomentama Richard -Sheridanin maailmankuulu komedia _Parjauspesä_. Kappale, joka vaati -melkein kaikki teatterin voimat, näyteltiin vauhdikkaasti ja -koomillisen vaikuttavasti. - -Pääosissa esiintyivät Vilho -- Peter Teazle, nti Avellan -- lady -Teazle, Böök -- Charles Surface, Ahlberg -- Josef Surface, Kallio -- -sir Oliver, nti Aalberg -- Mary j.n.e. Esityksen tunnustetaan -herättäneen yleistä tyydytystä, jota paitse kiitetään luontehikkaita -englantilaisia pukuja. Nti Avellan oli muitten edellä näyttelemisen -värikkäisyydessä ja todenperäisyydessä, jonka ohella Böök mainitaan -lämpimästä, nuorekkaasta Charles Surfacestaan. Kun esitys oli enemmän -vakaantunut, suotiin yhä useammille kiittäviä mainesanoja, niin -Pesoselle, Kalliolle, rva Lundahlille, nti Aalbergille, Tervolle, -Kiviselle, Aspegrenille ja Leinolle; mutta muistutuksia tehtiin Vilhon -ja Ahlbergin käsitystapaa vastaan. - -Päättyneeseen syyskauteen luo Emilie Bergbom kirjeessään nti -Elfvingille (15/12) yleiskatsauksen, joka välittömyytensä tähden on -sanomien arvosteluja arvokkaampi: - -"Teatteri on menestynyt taiteellisesti hyvin, mutta taloudellisesti -huonosti. Että Ruotsalaisenkin teatterin on käynyt huonosti ei ole -mikään lohdutus. Sheridanin nerontuotteen olemme me mielestäni -esittäneet todella erinomaisella tavalla.[8] Et voi uskoa kuinka olimme -iloisia, että se onnistui niin hyvin. -- Axel Ahlberg edistyy melkein -rooli roolilta. Hän hallitsee oikein hyvin ääntänsä, entinen -teeskentely lausumisessa on miltei kokonaan kadonnut, ja hän sanoo -sanottavansa ymmärtävästi ja selvästi, ääni on soinnukas ja miehinen ja -vivahduttamista vastaan on vähä muistutettavaa. Liikunnot ovat tosin -vielä raskaanlaisia ja vähän kömpelöitä, mutta käsivarsiaan hoitaa hän -jo paljon, paljon paremmin; jalat ja ennen kaikkea kävely vaatii vielä -paljon työtä, ennen kun hän saa ne valtaansa. Kuninkaana Aksel ja -Valpurissa on hänellä suuri menestys. -- Kaarolan paras tähänastinen -rooli on lady Teazle; tyytyväisyys on ollut yleinen. Hän liikkuu siinä -vapaammin ja sujuvammin kuin missään toisessa roolissa. Hänen -Mathildansa Vastanaineissa oli todella erinomainen, mutta tämä luonne -on niin hämärä ja umpimielinen, ettei suuri yleisö ollenkaan ymmärrä -sitä. Kumma kyllä ei kappale herättänyt suosiota, vaikka se näyteltiin -sangen hyvin. -- Ida Aalberg astuu varmin askelin todellista -taiteellisuutta kohti. Vahinko vain ettei hän ole oikein terve; hän on -liian heikko kestääkseen niin ankaraa työtä kuin hänellä on ollut tänä -syksynä. Nyt hän kuitenkin on saava enemmän vapautta. Kiltti ja -myöntyväinen hän on ollut meitä kohtaan ja työssään teatterissa. -Rosendahl ja Hacklin ovat nekin kilttiä kuin ennen, rva Lundahlilla on -paljo huolia leskenä neljän lapsen kanssa. -- Vilholla on nykyään -erittäin taiteellinen puuska. Hän on ollut tavattoman terve ja -osottanut näyttelemisessään odottamatonta voimaa. Leino on tautinsa -jälkeen esiintynyt ainoastaan pienemmissä tehtävissä. Böök on paljon -edistynyt matkallaan ja osottaa liikunnoissaan melkoista siroutta. -Kivinen on kiltti ja ahkera, mutta näyttää vielä lapselliselta -näyttämöllä, Parjauspesässä hän oli varsin hyvä. Nuori oppilaamme -Weckman herättää mitä parhaimpia toiveita. -- -- Raha-asiat ovat -yhä edelleen _hyvin_ huonolla kannalla huolimatta suuresta -säästäväisyydestämme." - -Bergbom-sisarukset asuivat nyt niinkuin jo ennen ja sittemmin koko -elämänsä ajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon talossa, -Antinkadun varrella 4 (vaikka eri aikoina eri huoneustoissa). Heidän -asuntonsa oli aina välittömässä yhteydessä rva Augusta af Heurlinin ja -hänen perheensä asunnon kanssa, joka sisar aina pysyi heille lähimpänä -uskottuna ja ystävänä. Tämä selittää että rva Heurlinillä oli tapana -silloin tällöin avarampaan kotiinsa kutsua teatterin jäsenet sekä -läheiset ystävät illanviettoon -- niin esim. Uudenvuoden aattona 1879. -Tällaisissa, sanoisimmeko, teatterin perhekutsuissa läsnäolleet eivät -ole unohtaneet, kuinka sisarukset yhteistoimin osasivat tehdä -yhdessäolon hupaiseksi. Keskustelu päivän asioista sujui vilkkaasti, -laulu Kaarlon säestäessä helkkyi heleästi, ja aina oli Antti Jalavalla -joku erityinen aihe puheenpitoon. Ymmärtäähän sen että tällaisella, -yhteishenkeä herättävällä seurustelulla, jossa ei luokkarajoja -havaittu, oli merkitystä taidelaitoksen työhönkin katsoen -- jonka -ensimäiset kypsät hedelmät juuri näihin aikoihin poimittiin. - -Kevätpuoli näytäntökautta ja samalla uusi kymmenluku, se ajanjakso, -jonka runous ja taide meillä niinkuin muuallakin pohjoismaissa on -todellisuustavottelun leimaama, alkoi merkitsevästi kyllä -Nummisuutarien esittämisellä uudenvuoden-, se on Kiven muisto-päivänä. -Olihan se kuvauksen puolesta todellisinta mitä kirjallisuudellamme oli -näyttämölle tarjottavana. Ennen näytäntökauden loppua oli teatteri jo -osottava, että se tahtoi olla mukana ajan riennoissa ja kykeni -tulkitsemaan ja levittämään aikakauden uusia aatteita. - -Kolme päivää myöhemmin (4/1) oli uusi ohjelma, joka käsitti kolme -pikkukappaletta, kukin 1-näytöksinen: Ensi lempi, E. N(ervander)in -kirjoittama "joulukuvaus" _Pikku Suometar_[9] ja Adamin laulunäytelmä -_Nyrnbergin nukki_. Kummassakin edellisessä näytelmässä suoritti nti -Aalberg pääroolin; viimemainitussa taasen nti Hacklin ja Pesonen sekä -Aug. Tavaststjerna (Miller) onnistuivat niin, että hupainen -laulukappale näyteltiin tavan takaa kevätkauden kuluessa. Siten lähinnä -Topeliuksen päivänä (14/1) Anna Skrifvarsin ja Kuningas Renén tyttären -kanssa. -- Sitä ennen (8/1) oli Kavaluus ja rakkaus uudistettu. -Näytännöstä E. Nervander, joka edellisenä vuonna erottuaan Åbo Postenin -toimituksesta oli muuttanut takaisin Helsinkiin ja kirjoitti -teatteriarvosteluja [ilman nimimerkkiä] Morgonbladetiin, lausuu m.m.: - -"Ei ole helposti toivottavissa nähdä Louise Millerin osaa näyteltävän -syvemmällä ja todellisemmalla tunteella, suuremmalla nuoruuden sulolla -ja viehkeämmällä naisellisuudella kuin mitä havaittiin nti Aalbergin -esityksessä. Ainoastaan yksi ajatus siitä näyttikin vallitsevan -katsojissa, joihin kaunis ja jalo roolintulkinta koski ehdottomasti ja -syvästi. Yhä uudistuneet esiinhuudot, kättentaputukset ja kukkavihkot -ilmaisivat yleisön myötätunnon. Näytelmän toisen suuren naisroolin, -lady Milfordin, esitti tällä kertaa nti Avellan ja osotti hän selvästi -ja varmasti käsittävänsä sen sekä voimakkaasti ja erehtymättömästi -silmällä pitävänsä luonteen yksityiskohtiakin. Böök esiintyi ensi -kerran Ferdinandina, johon rooliin hän oli perehtynyt Strakoschin -johdolla. Hänen näyttelemisessään oli voimaa ja lämpöä, jonka nuori -kyvykäs näyttelijä luullaksemme saattaisi antaa puhjeta esiin -hehkuvamminkin sentähden menettämättä tasapainoansa. Vilhon Wurm oli -läpiharkittu ja luontehikas, mutta Leinon luonnonlaadulle oli -presidentin rooli hyvin vieras." -- -- - -Sama näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa, jota paitse tammikuun -loppupuolella esitettiin Jane Eyre, Valapatto ja Parisin veitikka, joka -viimemainittu oli niitä rooleja, joissa nti Avellan nuorekkaalla -reippaudella ja samalla taiteellisen hienoilla yksityispiirteillä -enimmän viehätti katsojia; jälkikappaleessa, Taiteen harrastuksessa, -esiintyi nti Vikström, joka pääasiassa oli työskennellyt oopperassa, -viimeisen kerran (21/1). -- Tämän jälkeen oli jälleen valmiina yksi -näytäntökauden tärkeimpiä uutuuksia, nimittäin Elisabeth Löfgrenin -suomentama Björnsonin murhenäytelmä _Maria Stuart Skotlannissa_; -ensi-ilta 27/1 (kaikkiaan 3 kertaa). Tässä draamassa, Nervander -sanoo, oli nuorelle teatterille annettu tehtävä, josta askel -shakespeareläiseen ohjelmistoon ei ollut kovin pitkä. Mitä suoritukseen -tulee ei sitä hänestä voitu sanoa loistavaksi voitoksi, mutta kumminkin -urhoolliseksi ja kunniakkaaksi taisteluksi, josta moni kaunis -sankariteko oli kerrottavana. - -Nuori Maria Stuart oli suurempi ja vaikeampi tehtävä kuin nti -Avellanilla ennen oli ollut. Kieltämättä hän älykkäästi tulkitsi -roolin, mutta jollei huikentelevainen, onneton kuningatar sittenkään -tullut katsojalle täysin selväksi, eikä herättänyt myötätuntoisuutta, -niin oli syy enemmän tekijässä kuin näyttelijättäressä. Epävarmasti -väikkyen historiallisen kuvaajan ja draamallisen luojan välillä -Björnson on kyhännyt naishaamun, jonka esittäminen on pulmallisimpia. -Parhaiten onnistui nti Avellan Darnleyn ja Rizzion murhakohtauksissa -sekä tavatessaan Bothwellin metsässä. Ylipäätään olisi kuvauksessa -_kuningattaren_ pitänyt esiintyä selvemmin, jonka ohella olisi tarvittu -enemmän suloa ja pehmeyttä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa; -vihdoin olisi ollut säästäväisemmin käytettävä suuria liikuntoja, joita -kyllä nähdään kuuluisillakin näyttämöillä, mutta jotka sittenkin -tositeossa paremmin johtuvat taiteilijan ja yleisön tylsistymisestä -kuin välittömästä innostuksesta. -- Ahlbergissakin huomattiin joskus -onttoa tehontavottelua, mutta silti hän hienolla ja varmalla -käsityksellä kykeni luomaan runollisen kuvan Darnleysta, joka sentään -väriltään oli raskaampi kuin 18-vuotiaalle nuorukaiselle soveltui. -- -Böökissä oli teatteri saamaisillaan oivallisen näyttelijän, joka iskien -roolin ytimeen nuorekkaalla fantasialla luo siitä kokonaisuuden. Hänen -Bothwellinsa oli jo enemmän kuin harjotelma. Daimonisesti hurmaava -piirre rohkeassa vuoristolaisjaarlissa näyttäytyi niin luonnollisesti -ja teeskentelemättä, että vain vähän kypsymistä olisi ollut tarpeen ja -luoma olisi ollut mallikelpoinen. -- Leinon John Knox oli kaunis ja -sopusuhtainen, joskaan emme täysin luota sen historiallisuuteen. -Niinkuin näyttelijä oli roolin ajatellut, hän suoritti sen -johdonmukaisesti ja selväpiirteisesti. Liikunnot olivat soveliaat ja -joskus teeskentelemättömässä arvokkaisuudessaan plastillisen kauniit. --- Rizzioksi oli Kivinen liian nuori, vaikka hän kyllä teki parastaan -viekkaan ja pelkurimaisen italialaisen laulajan ja diplomaatin -kuvaamiseksi. -- Sivurooleissa nähtiin Vilho -- Ruthwen, ansiokas -tapansa mukaan, Tavaststjerna -- Morton jaarli, nti Hacklin -- William -Taylor (näyttelijätär esitti aika somasti nuorukaisroolin sekä puheosan -että pienen laulun) j.n.e. - -Tänä vuonna oli teatteri ensi kerran Runebergin päivänä (5/2) -Helsingissä. Juhlanäytäntö alkoi _Severin Falkmanin_ järjestämällä -viidellä kuvaelmalla _Hirvenhiihtäjistä_. Ensimäisessä nähtiin Pietari -ja Matti varhaisella aamulla, lumihiuteiden leijaillessa maahan, -hiihtävän kartanolle; toisessa: metsästäjät saarella ryhmittyneinä -kaadetun hirven ympärille, kolmannessa: rusopartanen Ontro tuvassa -tarjoskelemassa tavaroitaan talon naisväelle, neljännessä: Matti -kosimassa kangaspuissaan istuvaa Hetaa ja viidennessä: kihlajaisten -vietto ja tanssi tuvassa. Viimeisessä kuvaelmassa 8 tyttöä ja 4 poikaa -tanssi "kolmen enkeliskaa" sydämen pohjasta, niin että ilo syttyi -salongissakin. Oivalliset kuvaelmat, joiden sanotaan olleen -luontehikkaampia ja taiteellisempia kuin piirustukset Hanna ja -Joulu-ilta runoelmien korupainoksissa, miellyttivät suuresti, ja -Falkman huudettiin esiin. - -Kuvaelmien väliaikoina saatiin kuulla Runebergin sepittämiä, Collanin, -von Schantzin, Lindbladin ja Kjerulfin säveltämiä lauluja, joita rva -Emmy Achté, nti Naëmi Ingman sekä hrat Bergholm ja Holm esittivät. -Yleisö oli hyvin mielissään että sai pitkän ajan päästä kuulla näitä -oopperalaulajia, eivätkä suosionosotukset vaienneet ennen kun rva Achté -ja Holm olivat toistamiseen laulaneet Pilven veikon kaksinlaulun, ja -jälkimäinen laulun "Turha toivomus". Ohjelman viime osastossa Ida -Aalberg lausui Torpantytön ja Kaarola Avellan Maamme-laulun, johon -näytäntö päättyi. -- Mutta vielä on mainitsematta illan draamallinen -puoli, Tuokon suomentama, Runebergin _En voi_, joka nyt meni ensi -kerran, vaikka eräästä kirjeestä, jonka rva Fredrika Runeberg 1872 on -kirjoittanut Emilie Bergbomille, nähdään että runoilija jo silloin -oli myöntäen vastannut kysymykseen, saataisiinko se näytellä -suomenkielellä. Esittäjät olivat: Ida Aalberg -- Julia, Leino -- von -Dann ja Ahlberg -- Axel Frank, ja ensimäisestä sanotaan, että hän loi -aivan alkuperäisen, viehättävän kuvan Juliasta. Sama kappale annettiin -samana iltana ruotsalaisellakin näyttämöllä. Arkadia oli täpösen -täynnä; Uusi teatteri "likimailleen täysi".[10] - -Kahden viikon päästä tuli 19/2 Vilhon suomentaman, ohjelmistossa -kolmannen Molièren komedian, _Porvari aatelismiehenä_, ensi näytäntö. - -Päärooli oli tietenkin Vilhon käsissä, joka osasi koko illan pitää -itserakkaan Jourdainin naurun keskipisteenä. Sillä joskaan ei hänen -esityksessään ollut sitä mehua, joka tulvii Molièren luomissa, hän -kumminkin osotti kiitettävää johdonmukaisuutta ja älykkäisyyttä -yksityispiirteiden yhdistämisessä hupaiseen kokonaiskuvaan. Rva -Aspegren oli heleine, iloisine naurunpuuskineen oivallinen Nicole, ja -nti Avellan niin etevä Lucile, että tyystin huomasi hänen olleen -tilaisuudessa tutkia paraimpia esikuvia siellä missä Molièren -traditsionit vielä elävät. Myöskin Ahlberg (Cléonte), Weckman -(Covielle), nti Stenberg (rva Jourdain), rva Lundahl (Dorimène) ja -Kivinen (Dorante) olivat hartaita tehtävissään, vaikka tietysti ei -yksikään heistä voinut olla täysin perehtynyt molièrelaiseen henkeen ja -sävyyn. - -Edellisestä on jo käynyt ilmi, että teatterin tointa elähytti innokas -harrastus antaa parasta, mitä se kykeni. Molière, Holberg, Sheridan, -Schiller, Oehlenschläger edustivat vanhempaa, Anzengruber, Björnson -y.m. uudempaa, Runeberg, Topelius, Kivi kotimaista draamaa, ja -arvostelut todistavat näyttelijäin miltei jokaisen uuden tehtävän -mukana astuneen askeleen eteenpäin. Nyt on edessämme tapahtuma, joka -muodostui tämän näytäntökauden innostuneen riennon huippukohdaksi. -Tarkotamme ensimäisen _Henrik Ibsenin_, mainion _Noora_-näytelmän -esittämistä, joka sattui 25 p. helmik. Jo edeltäkäsin odotettiin iltaa -suuremmalla uteliaisuudella kuin ainoatakaan edellistä suomalaista -puhenäytäntöä. Noora oli ilmestynyt 1879 ja kaikkialla Pohjoismaissa -herättänyt mitä kiihkeintä keskustelua. Jopa oli meilläkin -- kiitos -sanomalehtiselostelujen ja jonkun määrän alkukielisiä kappaleita -- -kysymys: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? alkanut tulla -väittelyn alaiseksi. Salonki täyttyi siis yleisöstä, jonka -mielenjännitys ei ollut vähempi kuin oopperan premiääreissä tavallinen. -Minkälaiseksi näytäntö kehittyi, Nervander kertoo Morgonbladetissa: - -"Eilispäivän näytäntö oli kauttaaltaan kaunis voitto suomalaiselle -näyttämölle. Henrik Ibsenin 'Et Dukkehjem' esitettiin lukuisalle, -intelligentille yleisölle, joka jännitetyllä, tavasta melkein -hiiskumattomalla tarkkaavaisuudella seurasi väittelynalaisen kappaleen -sydäntäkouristavia kohtauksia ja jonka mielen erinomainen esitys -vastustamattomasti kiinnitti. Oli tultu teatteriin iloisilla toiveilla, -jopa suurilla vaatimuksilla, että nti Aalberg etevällä tavalla -suorittaisi Nooran roolin. Kohtaus kohtaukselta katseltiin hänen -näyttelemistään kasvavalla viehätyksellä, joka jo ennen kun esirippu -oli laskenut ensimäisen näytöksen jälkeen oli vaihtunut syväksi -ihailuksi sitä mestaruutta kohtaan, jolla hän tulkitsi luonteen -hienoimmat vivahdukset. Näytelmän toisen näytöksen suoritus kilpaili -arvokkaasti esitysten kanssa Europan ensiluokan näyttämöillä.[11] -Nooran roolilla on nti Aalberg kieltämättä astunut todellisen -taiteilijattaren arvoon ja vilpittömästi onnittelemme häntä hänen -loistavaan voittoonsa. Illan kuluessa huudettiin nti Aalberg kymmenen -kertaa esiin sekä sai näytännön lopussa kaksi komeaa kukkavihkoa. -Vaikka näytännön onnistuminen ensi sijassa on luettava tämän nuoren, -mieltäkiinnittävän näyttelijättären ansioksi, niin noudatamme vain -sulaa oikeutta, kun me nyt jo huomautamme oivallisesta tavasta, millä -toisetkin esiintyjät myötävaikuttivat illan tulokseen. Joka rooli -suoritettiin hyvällä luonnekuvauksella ja tavalla, joka näytti mikä -taiteellinen henki luo eloa ja voimaa suomalaiseen näyttämöömme. -Kappaleen näyttämöllepanokin oli mallikelpoinen. Näyttämöllinen -järjestely oli yksityiskohtia myöten yhtäpitävä sen kanssa mitä nähtiin -Kristianian teatterissa, kun sama kappale esitettiin siellä." - -Näin arvostelija kirjoittaa tavalla, joka muistuttaa innostuneita -ooppera-arvosteluja. Mutta kuinka suuri Nooran menestys oli, näkyy -kumminkin parhaiten siitä että se tänä keväänä esitettiin vielä -kymmenen kertaa Helsingissä ja kolme kertaa Turussa, siis kaikkiaan 14 -kertaa! Useammin nähtyään kappaleen Nervander palaa esitykseen ja -lausuu silloin: - -"Tositaiteilijana nti Aalberg suorittaa vaikean tehtävänsä. Ihmeteltävä -kyky, millä hän, niinkuin näyttää, ilman vähintäkään vaivaa, eksyttävän -todellisesti ilmisaattaa luonteen nopeat vivahdukset, on verrattava -ainoastaan siihen nuorekkaaseen voimaan, millä hän peittää mitä -luonnekuvauksessa on väärää[12] ja luo sen näkyviin semmoisena, joksi -Ibsen luultavasti on tarkottanut kuvansa. Jos tahtoisi huomioon johtaa -esityksen ansioita, tulisi viitata miltei joka repliikkiin paitse -korkeintaan muutamiin harvoihin, joihin mielestämme pannaan liiallinen -paino.[13] Pitäen silmällä myöskin roolin vaikeutta saattanee -liioittelematta väittää nti Aalbergin näyttelemistä täydellisimmäksi -mitä ainoakaan näyttämöllinen naistaiteilija Suomessa tähän saakka on -aikaansaanut. -- Hra Böök on älykkäästi käsittänyt Helmerin roolin ja -esittänyt sen ilta illalta varmemmin ja menestyksellisemmin. Useissa -kohtauksissa hän näyttelee erittäin ansiokkaasti sekä saavuttaa -kolmannen näytöksen alussa hienon ja sattuvan luontehikkaisuuden. Hra -Ahlberg on tohtori Rankin osassa saanut tehtävän, jota hän -täydellisesti hallitsee. Viimeisen repliikkinsä: 'Ja kiitos tulesta' -hän lausuu, mielestämme, liian intomielisesti, kuitenkaan saamatta -tajuttavaksi sanoihin kätketyn syvemmän ajatuksen. Hra Leino antaa -naamioituksessaan ja käsityksessään havainnollisen kuvan Krogstadista. -Ensimäisessä ja kolmannessa näytöksessä hän on joka kerralla onnistunut -hyvin, jota vastoin hän toisessa näytöksessä oli paras ensi iltana, -mutta seuraavina hän on yhä enemmän koettanut antaa repliikeilleen -jonkinlaista sukkeluuden sävyä, joka on vastenmielinen. Rva Lundahl on -vieras rva Linden tapaisille rooleille ja puheludraamalle yleensä. Hän -on toki pyytänyt vakavasti ja hartaasti perehtyä tehtäväänsä ja -yhteisnäyttelemiseen, kuitenkaan onnistumatta painaa siihen -persoonallista leimaa. Nti Stenberg ansaitsee tunnustusta Anna-Maijan -pienen roolin yksinkertaisesta esittämisestä." - -"Vihdoin on ilahduttavaa merkitä, että ansiokas tapa, millä Suomalainen -teatteri on esittänyt, muutenkin kuin päärooliin nähden, vaikean -näytelmän, on herättänyt kunnioitusta ja huomiota semmoisillakin -tahoilla, joilla tähän saakka ei ole katsottu maksavan vaivaa välittää -koko yrityksestä taidelaitoksena." - -Yhtä merkillinen kuin Nooran näytteleminen oli puhtaasti taiteelliselta -kannalta, oli se sentähden että Suomalainen teatteri sen kautta ensi -kerran otti palvellakseen sitä uutta, entisiä romanttisia ihanteita -hylkivää ja yhteiskuntaelämän sovinnaisia käsitteitä mullistavaa -henkistä virtausta, joka pohjoismaissa tunnetaan realismin, -todellisuustavottelun, nimellä ja täällä vastaa naturalismia, se on -ehdotonta luonnontavottelua, Ranskassa. Kirjallisena suuntana juontui -pohjoismainen realismi kyllä ranskalaisesta naturalismista, mutta -perinnäisen maailman- ja elämänkäsityksen erilaisuus vaikutti -kuitenkin, että, huolimatta siellä täällä esiintyvistä suoremmin -naturalistisista pyrinnöistä, todellisuustavottelu pohjoismaissa ja -varsinkin suurissa norjalaisissa draamallisissa runoilijoissa kohdistui -yhteiskunnallista ja sukupuolten keskinäistä elämää sekä yksilön -ihmisyyskehityksen ehtoja -- totuutta ja vapautta -- koskeviin -kysymyksiin. Valaisevan esimerkin ranskalaisen naturalismin ja -pohjoismaisen realismin erikoisuudesta näemme siinä, että juuri -samaan aikaan kun Zola hämmästyttää ja pelottaa maanmiehiään -Nana-romaanillaan, jossa hän häikäilemättömimmällä paljastamisinnolla -kuvaa toisen keisarikunnan äärimmäistä turmelusta, saapi Ibsen -Noora-draamallaan neljän kansan sivistyneet piirit mitä kiihkeimmin -väittelemään miehen ja vaimon suhteesta toisiinsa aviossa sekä naisen -vapauttamisesta perinnäisistä siteistä, hänen itsenäisyydestään ja -ihmisarvostaan yhtä hyvin aviossa kuin kansalaisena. - -Etenkin Brand-draaman (1866) kautta, jota innostuksella luettiin -monessa maalaispappilassakin ja yleensä käsitettiin puhtaasti -uskonnolliselta kannalta, oli varhaisempi Ibsen tullut tunnetuksi -Suomessa, mutta "uudenaikainen" Ibsen, joka ensi kertaa astuu esiin -kappaleessa Yhteiskunnan tuet (1877) ja joka siitä lähtien mahtavalla -näytelmäsarjalla on niin suuresti vaikuttanut pohjoismaiseen -elämänkäsitykseen, ei ollut ainakaan yleisemmin meillä kotiutunut ennen -kun Nooran synnyttämä herätys tapahtui. Ja herätyksen välittäjä oli -Suomalainen teatteri. Näytännöt herättivät niin yksityisissä -seurapiireissä kuin sanomissakin väittelyn, josta ei näyttänyt loppua -tulevan. Emme tiedä tapahtuiko meillä niinkuin Tukholmassa että lopulta -iltakutsuilla ilmotusten kautta suorastaan pyydettiin ettei Noorasta -puhuttaisi, mutta varmaa on että meilläkin väittelyä jatkettiin -väsymykseen saakka. Mitä _julkiseen_ väittelyyn tulee, viittaamme -ainoastaan muutamiin tosiasioihin. Nooran suomennoksen johdosta, joka -oli painosta ilmestynyt, tapaamme Morgonbladetissa jo ennen -näyttelemistä laajan selostelun sekä ensimäiset väittelykirjoitukset -(Ernstin ja X:n) kysymyksestä: tekikö Noora oikein lähtiessään kotoaan? -Sitten piti meidän silloinen Ibsenin erikoistutkija tri V. Vasenius -(hän oli tohtoriväitöskirjassaan käsitellyt Ibseniä) yliopiston -juhlasalissa viisi esitelmää Ibsenin ja Björnsonin nykyajan draamoista, -joka tietysti kiihotti keskustelua, ja sen jälkeen Nervander julkaisi 8 -palstan pituisen analyysin Noorasta, jonka lisäksi merkit W--r ja -Ignotus astuivat taistelutanterelle.[14] Viime mainittu ahdistaa -ankarasti Vaseniusta, joka tietysti ei ole vastaamatta. Lukuisien -kirjoitusten sisällyksestä sanottakoon vain, että niissä tietenkin -ryntää toisiansa vastaan uusi, yksilön vapautta puoltava näkökanta ja -vanhempi elämänkäsitys, joka asettaa avion ja perheen ja yhteiskunnan -päämäärän yksilön mielitekoja korkeammalle. Niin yleiseen, mutta kun -Noora oli keskustelun lähtökohtana, tarkotti väittely yksilön -vapaudesta tällä kertaa naisen vapauttamiskysymystä. Ja tositeossa on -Nooran esittämisen merkitys siinä, että sen kautta "naisasia" meillä -tuli päiväjärjestykseen. Ei niin ettei tällä asialla ennenkin olisi -ollut puoltajia, mutta vasta nyt se pääsi suurenkin yleisön -tietoisuuteen. Että jo aikalaiset tunnustivat Suomalaisen teatterin -ansion tässä kohden, näkee yhdestä viimeisiä Noora-kirjoituksia (Mbl -5/4)[15] jossa sanotaan: "Suomalainen teatteri on esittämällä Nooran -näyttänyt, ettei se tahdo seisoa ulkopuolella 19 vuosisadan kysymyksiä. -Ja että yleisö on ollut kiitollinen, sen todistaa aina täysi salonki -Nooraa näyteltäessä." - -Olemme laajasti puhuneet Noorasta, mutta tämä kohta teatterimme -historiassa osottaa mieltäkiinnittävällä tavalla, kuinka näyttämö -vaikuttaa tekijänä kulttuurielämässä ja kuinka Suomalainen teatteri oli -kohonnut sille kannalle, että se pystyi siihen. - -Maaliskuun 2 p. sattui keisari Aleksanteri II:n 25-vuotisen -hallituksen riemujuhla, jota Helsingissä vietettiin monenmoisilla, -yliopiston, ylioppilasten, teatterin ja kaupungin toimeenpanemilla -juhlallisuuksilla. Suomalaisen teatterin näytäntöön oli kokoontunut -täysi huone juhlayleisöä, ja ohjelma alkoi Eläköön armias-laululla, -jonka lukuisa mies- ja naiskuoro suoritti ja johon liittyi eläköönhuuto -hallitsijalle. Sen jälkeen seurasi Falkmanin järjestämä kuvaelma, jonka -tarkotus oli muistoon saattaa kuluneen 25 vuoden valtiolliset ja -yhteiskunnalliset uudistustoimet: valtiopäivät (rva Lundahl, Leino, -Aspegren, nti Rosendahl), asevelvollisuus (nti N. Ingman), rahanmuutos -(nti Titti Avellan), kansakoulu (nti Edith Böök) ja Suomenkieli (nti -Anni Hacklin). Sitte Ida Aalberg lausui Suonion sepittämän -juhlarunoelman ja lopuksi näyteltiin Lea ja _Saimaan rannalla_, uusi -Bergbomin laatima laulukappale, joka viehätti alkuperäisillä -karjalaisilla puvuillaan, lauluillaan ja tansseillaan ja joka päättyi -keisarihymnin esittämiseen. -- Muutoin on maaliskuun näytännöistä -erikoisesti mainittava vain pari, nimittäin 14/3 annettu, jossa -(Haapaniemen hanhenpojassa) nti Rosendahl esiintyi viimeisen kerran, -hän kun oli mennyt kihloihin tri Szinnyein kanssa (eroava näyttelijätär -sai johtokunnalta suomalais- ja unkarilaisvärisillä nauhoilla -varustetun kukkavihkon) sekä nti Avellanin resetti-ilta 18/3 (Angelo), -jolloin taiteilijattaren osaksi tuli lämpimät tunnustukset hänen -harrastuksistaan. - -Huhtikuun 2 p. näyteltiin Noora seitsemännen kerran kukkuroillaan -täydelle salongille. Illan tulo oli määrätty nti Aalbergin hyväksi. -Paitse tavallisia suosionosotuksia ja kukkasadetta sai näyttelijätär -pysyvämpiäkin lahjoja. Niistä mainittakoon kultainen rannerengas, johon -oli piirretty: (ulkopuolelle) "Ida Aalbergille Suomalaisen teatterin -ystäviltä 2/4 1880" sekä (sisäpuolelle) kymmenen hänen etevintä -rooliansa, ja viuhkanmuotoiseen kukkaiskimppuun kätketyn karinkaukalon -täynnä kultarahoja. Yhden naisten antaman kukkavihkon silkkinauhoihin -oli painettu säkeet: - - "Ensimmäisnä täysin puhjenneena - Kukkaisena näyttötaidon maamme - Ruusustossa, ollos todisteena - Mitä voimme, mitä toimeen saamme, - Jos käymme uljaast' idealein teitä, - Jos hartaus ja lempi johtaa meitä." - -Sekä toiseen nauhaan: - - -- -- -- -- -- "Rakkaus ja työ, - Ne ne aseet, joiden eteen vaipuu voimatonna yö." - -Erityisesti huomattiin, että yksi somista ja suurista kukkavihkoista -oli tullut aliupseerikoulun oppilailta. -- Näytännön jälkeen oli illan -sankaritar kutsuttu pitoihin, joissa dosentti Perander puhui hänen -kunniakseen.[16] - -Nooran jatkuvan menestyksen tähden tuli vasta huhtikuulla kaksi -uutuutta. Ensimäinen niitä oli sangen merkillinen, suomalaisella -näyttämöllä ja ylipäätäänkin Suomessa näyteltiin näet 9/4 ensi kerran -Beaumarchais'n _Sevillan parturi_, joka toki oopperana ja "Sevillan -Parranajajan" nimellä oli yleisölle hyvin tuttu. Lähin aihe sen -ottamiseen oli se, että K. Cronstedt-vainaja (kts. ylemp. s. 15) oli -suomentanut mestarikomedian. Esittäjistä oli Ida Aalberg -- Rosina -etevin, viehkeä ja suloinen kujeellisuudessaan, vaikka luontonsa mukaan -toiseen tapaan kuin pirteä ja sähköttävä Ida Basilier ennen; saamatta -kypsää aikaan Böökkin reippaasti suoriutui vaikeasta Figaro-roolista, -ja Leinon Basiliota kiitettiin paikottain vallan hyväksi. Mutta pääasia -oli että yhteisnäytteleminen sujui oivallisesti, toisin kuin -tavallisesti ensi-iltoina, ja että yleissävy oli niin iloinen ja vilkas -kuin suomalaisilta espanjalaisilta suinkin sopi toivoa. -- Toinen -uutuus, Benedixin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Tuhkimus_ (Aschenbrödel), -esitettiin 21/4. Siinäkin päärooli oli nti Aalbergilla, ja vaikka se -edelliseen verraten on taiteellisesti vähäpätöinen, ei se kuitenkaan -sujuvasti esitettynä ollut katsojia huvittamatta. - -Kun mainitut huvinäytelmät olivat menneet kumpikin kolme kertaa, -lähtivät Nooran esittäjät 28/4 _Turkuun_, jossa lähes 2,000 markan -kannatus oli merkitty neljää näytäntöä varten. Sitä ennen oli Emilie -Bergbom, joka seurasi mukana, kirjoittanut nti Elfvingille (24/4): - --- "Niinkuin nyt näyttää tulen maanantai-iltana Turkuun. Nti Aalberg, -rva Leino ja Böök tulevat kai samaan aikaan. Muut tulevat vasta -tiistaina, sillä maanantaina he avustavat rva Lundahlia, joka antaa -iltaman Hämeenlinnassa. Raukalla on vaikeaa neljän lapsensa kanssa ja -sentähden tahtoo teatteri auttaa häntä. Maanantai-iltana menen suoraan -teatteriin ja silloin pitäisi minun välttämättömästi tavata masinisti -ja piletinnryyjätär. Kaarlo kirjoittaa Jahnssonille ja pyytää häntä -antamaan sanan heille, jota hän ei laiminlyöne. Nooraan tarvitaan kaksi -reipasta, noin 7--9-vuotiasta lasta, tunnetko semmoisia? Niiden roolit -on pieniä, mutta kohtaus lasten kanssa on kaunis, ja sillä on täällä -aina ollut suuri menestys. Meillä on ollut eräs erittäin pirteä tyttö, -joka on näytellyt vanhemman pojan roolia. Kolmas lapsi on oleva noin -2- tai 3-vuotias, joka ei huuda kun on mentävä vieraan syliin. Ajattele -nyt kahta sopivaa tyttöä, jotka voivat olla Nooran poikia, sekä -vaatteita niille. Täällä on heillä ollut Maunun ja Laurin vaatteet. -Pikku lapsi ei näyttele, vaan ainoastaan istuu milloin hoitajattaren, -milloin äidin sylissä. -- Hyvä olisi, jos saisimme vähän suuremman -kannatuksen, 550 à 600 [iltaa kohti] olisi tarpeen. Mutta onhan Turun -yleisö koko talven nauttinut Strandbergin seurueesta, niin ettei sillä -ole rahaa eikä halua nähdä meitä. Aalberg lähtee jo 3/5 Turusta -matkustaakseen täältä Lyybekkiin, ja sitte tulee kaunis kevätilma -vaaralliseksi kilpailijaksi. Tämä tekee meidät pelokkaiksi: teatterilla -ei ole varaa menettää mitään, ja Turussa käynnit ovat, paha kyllä, -ylipäätään olleet epäedullisia." [Toisesta kirjeestä:] "Sillä aikaa -näytellään täällä Mustalaiset, ja sentähden täytyy Kivisen Turussa olla -tohtori Rank. Se on kyllä vahinko Nooralle, sillä Ahlberg on ollut -oivallinen. Kivisen hento, lapsellinen vartalo tekee hänet -sopimattomaksi esittämään skeptillistä tohtoria, mutta mitä sille -mahtaa?" -- - -Turussa annettiin Noora (27/4-2/5) sekä Vastanaineet ja Ensi lempi -yhden kerran (4/5). Tulot tekivät yhteensä 2,610 mk. - -Helsingissä lykkääntyi sairaussattuman tähden Szinnyein suomentaman -unkarilaisen näytelmän, _Mustalaiset_ (nimitettiin kai näin sen vuoksi -että ohjelmistossa ennestään oli Mustalainen niminen kappale), -ensi-ilta toukok. 4:een. Kiitos varsinkin viehättävien unkarilaisten -laulujen näytelmä herätti mieltymystä. Suurin osa suosionosotuksista -lankesi nti Avellanille, joka draamallisen voimakkaasti esitti Rószin -osan; sen ohella oli Vilho oivallinen vanhana Zsigana. Viimeksi -huudettiin Szinnyeikin esiin. - -Muutoin näyteltiin toukokuulla Schillerin Rosvot pari kertaa, ja -lopulla tuli eräs uusi Björnsoninkin kappale. Ansio siitä oli rva -Winterhjelmin, joka oli saapunut Helsinkiin. Hänen mukanaan -harjotettiin Björnsonin 2-näytöksinen _Taistelujen välillä_, ja se -esitettiin ensi kerran 25/5 näyttelijättären toimeenpanemassa -iltamassa. Vieraileva taiteilijatar oli Inga, Leino Swerre kuningas, -Ahlberg Halward Gjäla muita mainitsematta. Muutoin oli ohjelmassa -Hardangerin harjulla ja viides näytös E. Scriben draamaa Adrienne -Lecouvreur (ruotsinkielellä). Toisen kerran näyteltiin Björnsonin -kappale teatterin omassa näytännössä 27/5, pieni Chiwot'in ja Darun -ilveily _Äiti-parat_ ja Saimaan rannalla jälkikappaleina. Näytäntö -annettiin Leinon hyväksi ulkomaanmatkaa varten. Rva Winterhjelmiä -tervehdittiin lämpimästi, ja hän puolestaan näyttäytyi entiseksi -suureksi taiteilijattareksi yhtä hyvin Björnsonin draamassa kuin -onnettomana Adrienne Lecouvreurina tuossa sydäntäkouristavassa -loppunäytöksessä, missä hän kuolee hengitettyään myrkkyä kukkakimpusta. --- Näytännöt päättyivät 30/5 Nummisuutarien esittämisellä. Sen jälkeen -seurue hajaantui kesäksi; mutta jo sitä ennen (9/5) Ida Aalberg oli -(saatuaan matkarahoja senaatilta 2,000 ja Pietarista 1,000 mk.) -lähtenyt ulkomaille yhdessä tri Szinnyein ja hänen nuoren rouvansa -kanssa, joiden vihkiminen oli tapahtunut Helsingin vanhassa kirkossa -edellisenä päivänä. - -Kun niissä neuvotteluissa oopperan toimeenpanemisesta (joista Emilie -Bergbom 18/10 oli kirjoittanut nti Elfvingille) oli tultu siihen -päätökseen, ettei ainakaan teatteri ryhtyisi asiaan, alkoivat -laulutaiteilijat itse -- taiteilijapari Achté, Bergholm, Hahl, Filip -Försten, Elise Hellberg -- miettiä sitä. Tuuma näyttää olleen, -Bergbomin johtaessa ja Martin Wegeliuksen ollessa kapellimestarina, -kevätkaudella toimeenpanna 10 tai 20 oopperanäytäntöä. Yrityksen -taloudellisesta puolesta vastaisivat taiteilijat, mutta tietenkin -nojaamalla musiikkiystävien kirjoittamaan kannatukseen. Kun Lydia -Laguksen myötävaikutusta pidettiin välttämättömänä, kirjoitettiin -hänelle asiasta. Emme tiedä mitä hän vastasi eikä myöskään koetettiinko -saada kannatusta. Pääasia on että puuha raukesi tyhjiin; Lydia Lagus -palasi Italiasta vasta myöhään keväällä. - -Mutta silti oopperakysymys toisessa muodossa oli päiväjärjestyksessä -koko kevätkauden. Maaliskuulla tapahtui näet että senaatti -käsitellessään teatterien anomuksia uudistetusta valtioavusta jälleen -palasi keväällä 1877 rauenneeseen fusiooniaatteeseen ja määräsi -tutkittavaksi, miten yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön -välillä oli aikaansaatavissa. Tämä alote johti sarjaan kokouksia ja -neuvotteluja, joissa niinkuin ennenkin puhuttiin sekä laulu- että -puhenäyttämöistä. Huolimatta kaikista ehdotuksista ja suunnitelmista, -puuha nytkin raukesi ja rajotumme sentähden seuraavaan. - -Suomalaisella puolella oltiin tälläkin kertaa asiaan taipuvaisia, jopa -siinä muodossa että suomalainen puheosastokin otettaisiin mukaan -- se -oli näet, niin arveltiin, "jo kohonnut semmoiselle kannalle, ettei sen -tarvinnut pelätä kilpailua ruotsalaisen puheosaston kanssa" (U. S. -31/3). Ruotsalaiselta taholta taasen H. D. oli nyt (toisin kuin -edellisellä kerralla) ehdottomasti fusioonin puolella, siinä muodossa -että erikielisten puheosastojen rinnalle perustettaisiin kaksikielinen -(ruotsalais-suomalainen) ooppera; mutta jyrkempää ruotsinmielistä -kantaa edustavat Helsingfors ja Wiborgs tidning lehdet vastustivat -kerrassaan yhteistyötä missä muodossa tahansa -- koko ehdotus oli muka -ruotsalaista teatteria vastaan tähdätty "murhaisku". Helsingfors lehti -väitti kiihkeästi, että puheosastoilla ei voisi olla mitään muuta -yhteistä kuin puvusto eikä oopperaa ollenkaan tarvittu. "Oopperan -harrastaminen kummassakin teatterissa on ollut kallis erehdys ja se -olisi sitä nykyään entistä enemmän, kun venäläinen Aleksanterin -teatteri oli hankkinut itselleen italialaisen oopperan(!)".[17] Vaikka -Ruotsalainen teatteri kokonaan menettäisikin valtioapunsa, on sen -sittenkin kieltäytyminen yhteistyöstä. Ja tämä jyrkempi mielipide pääsi -voitolle -- vaikka eräässä kokouksessa[18] semmoiset miehet kuin O. -Donner, L. Mechelin ja M. Wegelius valittiin ajamaan H. D:n puoltamaa -fusioonimuotoa. - -Asian lopullisesta ratkaisusta Emilie Bergbom kirjoittaa nti -Elfvingille (10/5): - -"Torstai-iltana [6/5] tuli vihdoin vastaus Ruotsalaisen teatterin -kannatusyhdistykseltä. Venytettyään asiaa kaksi kuukautta he vastaavat, -että fusiooni ei voi tulla kysymykseen, sillä he ovat jo ottaneet -intendentin Ruotsista ja suurimman osan jäsenistöäkin j.n.e. Vastaus on -ehdoton, mutta kohtelias, ja jos he olisivat olleet niin rehellisiä, -että olisivat kohta antaneet suoran tiedon kannastaan, niin ei siitä -olisi mitään sanottavaa, mutta tämä viivytys on ollut sietämätön. -Tänään jätetään meidän valtioavunanomuksemme [uudestaan] senaattiin. -Saa nähdä mikä vastaus tulee? Jollemme saa samaa mitä meillä tähän asti -on ollut, nimittäin 24,000 mk, niin en tiedä mitä tulevana vuonna on -tehtävä." - -Fusiooniehdotuksen lopullisesti rauettua senaatti 26 p. toukok. myönsi -Suomalaiselle teatterille pyydetyn valtioavun, ja kesäkuulla päätös -korkeimmassa paikassa vahvistettiin. - -Tänä vuonna Ruotsalainen teatteri oli ilman kilpailua saanut -toimeenpanna oopperanäytäntöjä, mutta ei menestys sittenkään ollut -toivonmukainen.[19] Näin ollen teatterin kannatusyhdistys päätti -kokonaan luopua lyyrillisen näyttämön ylläpitämisestä. Luultavasti -olisi päätös ollut toisellainen, jos suomalainen laulunäyttämö -olisi ollut olemassa. Sillä kilpailuahan varten ruotsinmieliset -oikeastaan olivat oopperansa perustaneetkin. -- Vaikuttavana syynä -lakkauttamispäätökseen oli muutoin sekin, että kotimaiset -laulutaiteilijat yhä edelleen olivat kieltäytyneet laulamasta -ruotsalaisella näyttämöllä, jollei fusioonia syntyisi. Niin oli tehnyt -nti Fohström, joka loistokkaasti esiinnyttyään Italiassa palasi kotiin -toukokuun keskivaiheilla, ja niin myöskin Bruno Holm, jolle tarjottiin -200 mk kuussa (venäläiset tarjosivat, hekin turhaan, 600). -- Tässä -sopii mainita, että tri Grefberg kävi pyytämässä nti Aalbergiakin -Ruotsalaisen teatterin palvelukseen, "käskien hänen itsensä määräämään -palkkansa -- kuinka paljo vaan tahtoo". Vastaus oli kieltävä. Silloin -toinen lausui: "Ehkä saan tulla toiste, kun olette asiaa miettinyt", -johon taiteilijatar virkkoi: "Tulla saatte, mutta kyllä vastaus on -oleva sama." - -Ymmärrettävää on että laulukykyjemme tulevaisuus oli huolestuttava, kun -oopperatuumat raukesivat, emmekä erehtyne, jos oletamme usean heistä -syyttäneen Bergbomia siitä, että heidän toiveensa kotimaiseen -laulunäyttämöön nähden pettivät. Kumminkin he tekivät siinä väärin, -sillä kaikki he olivat itsestään ja ennen valinneet taiteilijauransa. -Ainoana poikkeuksena on ehkä Hahl mainittava, jonka hänen menestyksensä -Marcelina Hugenoteissa houkutteli pois yliopisto-opinnoista. -- Nti -Fohström yksistään jatkoi alkamaansa loistavaa taiteilijauraa ulkomaan -näyttämöillä. L. N. Achté tuli 1881 kanttoriksi Helsingin vanhaan -kirkkoon. Hänen puolisonsa rva Emmy Achté jatkoi 1880-81 opintojaan -Dresdenissä ja perusti sitte miehensä kanssa 1883 Helsingin lukkari- ja -urkunistikoulun. Oopperalaulajattarena rva Achté myöhemmin on -esiintynyt vain 1891-92 näytännöissä, jotka hän itse muitten -kotimaisten laulajien mukana toimeenpani. Lydia Laguksen taiteilijauran -katkaisi, niinkuin alempana saamme nähdä, armoton tauti. Bruno -Holmin ura tuli sitäkin lyhemmäksi, niinkuin on kerrottava -seuraavassa luvussa. Bergholm oli ainoa, joka oli saanut viran -- -laulunopettajanviran Helsingissä (aliupseerikoulussa). Kun lisäksi -muistamme, että Ida Basilier jo ennen oli mennyt naimisiin ja muuttanut -Norjaan sekä että pari muuta laulajatarta jonkun ajan päästä meni -naimisiin, käy nähtäväksi kuinka lyhyessä ajassa se taiteilijaryhmä -hajaantui ja, niin sanoaksemme, katosi kuulumattomiin, jonka kykyyn ja -innostukseen Suomalainen ooppera oli nojannut. Että useat heistä -kuitenkin ovat vaikuttaneet uuden soitannollisen kevään hyväksi, se on -hyvin tiettyä, vaikka se on ulkopuolella tätä kertomusta. - -_Arthur Lundahlissa_ (kts. ylemp. s. 13) puheseurue menetti lahjakkaan -jäsenen, josta olisi voitu paljon toivoa, ellei hän jo teatteriin -tullessaan olisi ollut taudin heikontama. Hänellä oli luontainen kyky -välittömästi ilmaista tunteitaan, mutta epäselvä ääntäminen esti häntä -näyttelijänä edistymästä korkeammalle asteelle. Kuitenkin hän -Viuluniekassa y.m. rooleissa teatterin ensi aikoina sai paljon -teeskentelemätöntä tunnustusta. -- Toinenkin kuolemantapaus kuuluu -tähän aikaan, nimittäin 25-vuotiaan (9/8 1855) _Kaarlo Edvard Törmäsen_ -22/3 1880. Hän oli jo 1878 eronnut teatterista, mutta senkin jälkeen -palvellut sitä samalla tavoin kuin hän parhaiten oli sitä tehnyt -seurueen jäsenenä ollessaan, se on suomentamalla näytelmiä -eri kielistä. Siihen hänellä olikin enemmän lahjoja kuin -näyttelemiseen.[20] - -Elämästä toverien kesken on kerrottavana, että näyttelijät marraskuulla -1879 kääntyivät kirjelmällä teatterin johtokunnan puoleen -ilmottaakseen, että he kokouksessa 6 p. mainittua kuuta olivat -päättäneet perustaa "_eläkerahaston_ nykyisten ja tulevien jäsenten -hyväksi". Tämän yrityksen hyväksi he pyysivät johtokuntaa myöntämään: -1) kaikki n.s. sakkorahat (jotka olivat suoritettavat erinäisistä -laiminlyömisistä ja järjestyksenloukkauksista), 2) tulot yhdestä -näytännöstä vuosittain joka kaupungissa, missä teatteri näytteli, sekä -yhdestä iltamasta, laulajaisista tai arpajaisista, ja 3) kaikki ne -varat, jotka mahdollisesti lahjain, testamenttien ja yleisten keräysten -kautta ovat tarkotusta varten kootut. Tämän kirjelmän alla luettiin -seuraavat nimet: _Ida Aalberg, Axel Ahlberg, Aurora Aspegren, Aug. -Aspegren, Kaarola Avellan, Bruno Böök, Anni Hacklin, Elias Kahra, I. E. -Kallio, Anton Kivinen, B. Leino, Mimmy Leino, Selma Lundahl, D. -Pesonen, Hilma Rosendahl, S. Savolainen, Emelie Stenberg, Aug. Tervo, -Alma Wikström, Knut Weckman, Oskari Vilho_. -- Arvatenkaan johtokunta -ei voinut muuta kuin hyväksyä tämän alotteen, mutta kumminkin asian -toimeenpaneminen lykkääntyi muutamia vuosia eteenpäin.[21] Vasta -näytäntökaudelta 1883-84 meillä on ensimäinen virallinen tieto -eläkekassan olemassaolosta ja varoista (kts. alemp.). - -Tältä vuodelta on mainittava uusi jäsen, josta tuli yksi teatterin -etevimpiä. Tarkotamme rva _Katri Rautiota_, jonka alkuperäinen nimi -oli Bengtson, mutta joka 6/4 1880 liittyessään teatteriin otti -taiteilijanimen _Aaltola_. Nykyisen nimensä nti Aaltola sai, kun hän -1883 meni naimisiin näyttelijä Aleksis Raution kanssa. Tullessaan -näyttelijättärenalku ei vielä ollut 17 vuotta täyttänyt, ja meni -sentähden aikaa, ennen kun hänen kykynsä huomattavammin näyttäytyi.[22] -Ulkonäkö, ääni, kieli olivat kyllä edullisia, mutta luonnonlaadun -tyyneys hidastutti tunteenilmaisun voimistumista ja itsenäistymistä. - -Niinkuin edellisestä näkyy Suomalainen teatteri oli nyt ensimäisen -kerran toiminut koko näytäntökauden pääkaupungissa. Että se oli ollut -suureksi hyödyksi taiteelliselle edistymiselle, on itsestään -ymmärrettävää. Ohjelmisto oli ollut erittäin etevä ja sen -valmistamiseen oli voitu panna tasaisempaa työtä kuin koskaan ennen -- -niinkuin tuloksetkin hyvin olivat todistaneet. Mutta, sanotaan -johtokunnan vuosikertomuksessa, "täytyy yhä edelleen valittaa sitä -laimeutta ja penseyttä, jota pääkaupungin suomalainen yleisö, ja -varsinkin porvarissääty, teatterille osottaa. Jos ei oteta lukuun -juhla- sekä Noora-näytäntöjä, joissa kävi paljo väkeä (suureksi osaksi -ruotsalaista yleisöä), ovat näytännöt tänä vuonna annetut varsin -huonoille huoneille." Tämä valitus oli kylläkin luonnollinen, mutta kun -nyt jälestäpäin oloja ajattelee, ei voi tukehduttaa sitä ajatusta, että -oli melkein liiaksi vaatia silloiselta Helsingin suomalaiselta -yleisöltä, että se olisi jaksanut koko vuoden täyttää teatterin. -Puhumatta sen vähälukuisuudesta oli suuri osa siitä vielä tottumaton -teatteriin. Oliko edes ajateltavissa, että seitsemässä vuodessa -sentapainen henkinen ja taiteellinen nautinto kuin teatterin tarjoama -olisi voinut tulla pääkaupungin suomenkieliselle "porvarissäädylle" -_tarpeeksi?_ Ei, kyllä siihen vaadittiin pitempi aika, niinkuin -kertomuksestamme onkin näkyvä. -- Saavutettu kokemus johti siihen, että -teatteri jälleen säännöllisesti jonkun osan vuotta näytteli -maaseutukaupungeissa. -- Tämän näytäntökauden vaillinki teki 19,830 -mk.[23] - -Näytännöissä -- luvultaan 96 -- esitettiin 14 kertaa Noora; 7 Ensi -lempi; 6 Valapatto, Aksel ja Valpuri, Nyrnbergin nukki; 5 _Saimaan -rannalla_; 4 _Nummisuutarit_, Angelo, Porvari aatelismiehenä, Vanhan -viuluniekan lempi; 3 _Kuvaelmat Hirvenhiihtäjistä_, Jane Eyre, Parisin -veitikka, Kylänheittiö, Kavaluus ja rakkaus, Hellät sukulaiset, -Haapaniemen hanhenpoika, Neiti Elisabeth, Taiteen harrastuksesta, -Vastanaineet, Parjauspesä, Maria Stuart Skotlannissa, Sevillan parturi, -Tuhkimus, Mustalaiset; 2 _Silmänkääntäjä, Kihlaus, En voi, Pikku -Suometar_, Jeppe Niilonpoika, Roistoväki, Saituri, Rosvot, Kuinka -anopeista päästään, Lemmenjuoma, Remusen kotiripitykset, Taistelujen -välillä; 1 _Anna Skrifvars, Lea, Setä, Kosijat_, Sirkka, Sarah Multon, -Kuningas Renén tytär, Hardangerin harjulla, Hääilta, Äiti-parat. - -Näistä 47 kappaleesta oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 17, joka -jälkimäinen numero on harvinaisen korkea. - - - - -IX. - -Yhdeksäs näytäntökausi, 1880-81. - - -Tänä suvena Bergbom-sisarukset eivät näytä ajatelleen ulkomaanmatkaa, -vaan teki Emilie Juhannuksen jälkeen tavallisen kesäkäyntinsä Kuitiaan -samalla kun Kaarlo liikkui muualla kotimaassa. Jälkimäisestä saamme -muutamia tietoja sisaren kirjeistä nti Elfvingille. Emilie kirjoittaa -näet 22/6: - --- "Eilen lähti Kaarlo kesämatkalleen. Hän matkustaa ensin rautatiellä -Tampereelle, sieltä höyrylaivalla Virroille ja sitte hän aikoo jatkaa -jalkasin Vaasaan. Hän on kauvan miettinyt jalkamatkaa maan halki, mutta -tähän saakka on hänellä kesäaikoina ollut muuta tehtävää. Vaasasta hän -palaa kotia höyrylaivalla, ehkä muutamiksi päiviksi poiketen -Kuitiaan." -- - -Matkallaan Kaarlo näkyy vapauttautuneen kirjeenvaihdostakin, niin ettei -ole olemassa ainoatakaan riviä sen vaiheista. Että retki oli virkistävä -huomaa kuitenkin niistä sanoista, joilla Emilie (23/7) mainitsee hänen -kotiatulonsa: - --- "Pyhänä [18/7] Kaarlo palasi päivettyneenä ja ahavoittuneena -niinkuin hyvinvoipa rustitilallinen, mutta terveenä ja reippaana. Eilen -hän lähti Viipuriin tiedustelemaan, eikö teatterin olisi mahdollista -olla siellä syksyllä. Viipuri on paras maaseutukaupunkimme, mutta -kiusallista on että meidän nykyään on vaikea päästä esiintymään siellä. -[Viipurin teatteri oli aivan ränstynyt ja eri mieliä oli siitä, oliko -uusi rakennettava vai vanha korjattava.] Helsingissä emme mitenkään -tahtoisi alottaa ennen lokakuun loppua; ohjelmistomme on täällä -viimeiseen asti näytelty, niin että meidän on välttämättömästi oltava -pari kuukautta muualla valmistaaksemme uutta." -- - -Samoin kuin viime suvena näyttelijät nytkin suunnittelivat kiertoretkiä -maaseuduille; mutta keisarinna Maria Aleksandrovnan kuolema (3/6) teki -tuumat tyhjäksi ainakin alkukesästä. Sitä ennen oli pienempi -näyttelijäryhmä jo lähtenyt antaakseen näytäntöjä Hämeenlinnassa ja -Tampereella, mutta samana päivänä, kun ensi näytäntö edellisessä -paikassa oli tapahtuva, tuli surusanoma ja keskeytti yrityksen. -Suurempi ryhmä, joka aikoi esiintyä Viipurissa, oli onnekseen vielä -Helsingissä eikä siis tarvinnut tehdä turhaa matkaa. -- Heinä- ja -elokuulla, jolloin näytteleminen taas oli sallittu, uudistettiin nämä -hankkeet. Heinäkuulla pienempi seurue näytteli muutamia iltoja -Tampereella ja Forssan tehtaalla ja elokuulla suurempi (rvat Aspegren -ja Lundahl, neidit Hacklin, Savolainen ja Wikström sekä Axel Ahlberg, -Aspegren, Böök, Pesonen ja Vilho) Viipurissa koko kymmenen kertaa. -Jälkimäinen ryhmä esitti kolmena iltana Noorankin (rva Aspegren -- -Noora) ja kahtena Sevillan parturin (neiti Hacklin -- Rosina). - -Ida Aalbergin toinen ulkomaanmatka muodostui niin vaiherikkaaksi ja -merkilliseksi, että siitä on kerrottava verraten seikkaperäisesti. -- -Ensin hän, Szinnyein nuoren parin seurassa, suuntasi kulkunsa -Dresdeniin, puolentoista vuotta ennen annetun lupauksensa mukaan -palatakseen rva Marie Seebachin kouluun. Tämä vastaanotti hänet, -niinkuin hän 28/5 kirjoitti Bergbomille, todellisella ilolla ja kohta -käytiin työhön käsiksi. Ensiksi otettiin tutkittavaksi Orleansin -neitsyen rooli, joka "retoriikkansa tähden kaksinkerroin vaikeana" oli -läpikäytävä sekä saksan- että suomenkielellä. Sen jälkeen tulisi Julia -ja myöhemmin Gretchen, jonka erittelemistä hänen oman käsityksensä -mukaan rva Seebach katsoi erityiseksi myötätuntoisuuden osotukseksi -"rakkaalle oppilaalleen, joka tuotti hänelle ainoastaan kunniaa". -Oppikausi kesti kesäkuun loppuun, jolloin nti Aalberg lähti Müncheniin. -Siellä tarjoutui hänelle silloin aivan erikoinen tilaisuus -oppia taidettaan näkemällä 16 iltaa käsittävän näytäntösarjan -hoviteatterissa, jossa Ernst Possartin johdolla Saksan ja Itävallan -etevimmät näyttelijät esittivät yhtä monta Schillerin, Goethen, -Lessingin ja Shakespearen draamaa. Ensimäinen näytäntö oli 1 ja -viimeinen 21 p. heinäk. Enimmän miellyttivät näyttelijätärtämme Wienin -Burgtheaterin taiteilijat ja niistä etenkin Ad. Sonnenthal ja Charlotte -Wolter. - -Tällä ajalla tapahtui että Ida Aalberg tuli esitellyksi Nooran -runoilijalle, joka näinä vuosina asui Münchenissä. Tuttavuuden -välittäjä oli tri V. Vasenius, joka myöskin oli sinne saapunut. Ibsen, -joka tavallisesti oli hyvin jäykkä vieraita kohtaan, vastaanotti Nooran -suomalaisen esittäjän erinomaisen ystävällisesti ja toimeenpanemissaan -päivällisissä, joihin Münchenissä oleskelevat pohjoismaiset taiteilijat -olivat kutsutut, hän asetti hänet oikealle ja Nooran esteettisen -puolustajan Suomesta vasemmalle puolelle itseään. Jopa hän esitti -maljankin nti Aalbergin kunniaksi. Vähän tämän jälkeen rva Ibsen kävi -noutamassa nuoren näyttelijättären koko päiväksi runoilijan perheeseen. -On helppo ajatella kuinka innostavasti mahtoi vielä kokemattomaan -taiteilijattareen vaikuttaa ensi kerran huomattuna henkilönä -seurustella runoilijakodissa ja taiteilijapiirissä, jota suuren luovan -taidehengen itsetietoisuus ja toimihalu elähytti. - -Kun juhlanäytännöt olivat päättyneet, nti Aalberg lähti, noudattaen -Ibsenin neuvoa ja kehotusta, Baijerin Oberammergauiin, jossa juuri tänä -suvena jälleen uudistui joka kymmenentenä kesänä siellä tapahtuva, -useita päiviä kestävä, kylän asukkaiden suorittama Vapahtajan -kärsimysnäytelmän esitys. Täältä näyttelijätär muutti Elsterin -kylpypaikkaan Etelä-Sachseniin. Siellä hän oleskeli yhdessä rva Emmy -Achtén kanssa, joka jo maaliskuulla oli lähtenyt Dresdeniin -harjottaakseen laulutaidetta nuoremman Lampertin johdolla. Kylpyajan -perästä oli näyttelijättäremme matkustava Budapestiin, jossa alkumatkan -toverit, Szinnyei rouvineen, häntä odottivat. - -Kun Ida Aalberg, nähtyään Goethen Iphigeneian Wienin Burgtheaterissa, -2 p. syysk. saapui Unkarin pääkaupunkiin, hän ei enään ollut aivan -tuntematon tässä maassa. Kotia tultuaan Szinnyei näet oli alkanut -unkarilaisissa sanomalehdissä kertoa mitä hän oli nähnyt ja kokenut -Suomessa. Muun muassa hän oli seikkaperäisesti kuvannut Suomalaisen -teatterin synnyn, miten se oli nopeasti kehittynyt ja mikä viehättävä -primadonna sillä oli Ida Aalbergissa, joka Boriskana Kylänheittiössä -näytteli niin oivallisesti, ettei hän (Szinnyei) Unkarissakaan ollut -nähnyt mitään parempaa. Tämä edellä käypä kiitos ja yksityiset puheet -tekivät, että nti Aalbergille myönnettiin tilaisuus Pestin -kansallisteatterissa esiintyä mainitussa roolissa.[24] Yritys oli totta -sanoen arveluttavinta laatua: tuntematonta kieltä puhuva vieras -näyttelijätär keskellä unkarilaisia näyttämötaiteilijoita esittämässä -unkarilaista talonpoikaistyttöä! Kun ilta tuli, kävi kyllä huhu, että -kun tuo vieras harjotuksessa oli näytellyt kolmannen näytöksen suurta -kohtausta Göndörin kanssa, olivat näyttelijättäret alkaneet itkeä ja -Tamássy-Göndörinkin silmissä olivat kyyneleet välkkyneet; mutta -ylipäätään oltiin epäilevällä kannalla. Ja kuitenkin päättyi kaikki -täydelliseen, hämmästyttävään voittoon. Näytäntö oli 7/9, ja seuraavana -päivänä Szinnyei kirjoitti Antti Jalavalle: - -"Victoria! Odottamatonta, suurenmoista! -- -- Koko kaupunki on -hälytetty, kaikki sanomalehtimiehet ovat rakastuneet ja kirjoittavat -ylistysvirsiä. Tänään ei puhuta muusta kuin nti Aalbergista." -- -- - -"Illalla oli suuri teatteri täynnä, joka merkitsee paljon, sillä kun rva -Blaha ei näyttele, on teatteri tavallisesti jotensakin tyhjä. -Kuumeentapainen uteliaisuus näkyi kaikkien silmissä, ja kun nti Aalberg -ilmestyi, otettiin hänet vastaan myrskyisillä kättentaputuksilla. -Hän näytteli todellakin mainiosti, paljon paremmin kuin koskaan -ennen." -- -- - -"Sanalla sanoen ilta oli loistava. Harva muukalainen näyttelijä on -meillä näytellyt niin erinomaisen suurella menestyksellä kuin nti -Aalberg, sillä hän on yhtenä iltana tullut yleisön lemmikiksi, ja -_kaikki tunnustavat yksimielisesti, että hän on suuri taiteilijatar_. --- -- Nti Aalberg on tuottanut Suomenmaalle niin paljon kunniaa kuin ei -kukaan ennen ulkomaalla." - -Todistukseksi ettei Szinnyei liiotellut otamme muutaman kohdan parista -arvostelusta. "Hirveän ankara arvostelija" Beöthy Zsolt kirjoitti -Unkarin etevimmässä valtiollisessa lehdessä, Pesti Napló'ssa: - --- -- "Tuskin olimme ajatelleet, että hän edes sen verran voisi tulla -toimeen tässä vieraassa piirissä, että tietäisi tuoda ilmi yleisimmät -näytäntölahjat jäsentenliikunnon, kasvojeneleiden ja äänenvaihtelun -suhteen, kun näyttämöllisen vaikutuksen sielu, sana, oli häneltä -kielletty. Sillä emmehän sanoista mitään ymmärtäneet. Ja mikä oli -päätös? Se, että näytännön loputtua meistä tuntui kuin nti Aalberg -olisi antanut paljon lujempia ja vakuuttavampia todistuksia -suomalaisunkarilaisesta kieliheimolaisuudesta kuin kaikki oppineet -miehemme yhteensä. Me ymmärsimme häntä täydellisesti. Lohduttakoot -itseänsä antifinnistit (suomiheimolaisuuden vastustajat): ymmärtämisen -välikappaleena ei ollut kielen sukulaisuus, vaan se yleinen kieli, jota -maailman kaikilla näyttämöillä ymmärretään: tunteen totuus, -havainnollisuuden kyky, plastiikan jalous, mielenilmauksen voima. Nti -Aalbergin näyttämöllinen kutsumus ilmaisee itsensä jo ensi -silmänräpäyksessä. Hänen solakka vartalonsa, hänen puhuvat suuret -siniset silmänsä, hänen vaaleat hiuksensa, hänen äänensä erinomaisen -rikas vaihtelevaisuus ja heleä sointu: kaikki tämä tuo myötänsä -viehätyksen, lumouksen. Yleisön ensimäiset kättentaputukset tarkottivat -vaan näitä. Mutta jota edemmäksi näytäntö edistyi, sitä enemmän se -ihastui hänen tavattomista sisällisistä näyttelijälahjoistaan. Siitä -tietysti ei voi olla puhettakaan, että hän olisi näytellyt -_unkarilaista_ talonpoikaistyttöä. Mutta jos ei rotuomituisuuden -puutetta lukuun oteta, ei voi toivoa liikuttavampaa ja jalompaa -Boriskaa. Emme tiedä kuinka hän puhuu suomea, mutta rakkauden ja tuskan -kieltä hän puhuu mainiosti. Hänen esityksensä oli monipuolinen ja -elävä: huikaisevalla nopeudella hänen silmissään vaihtelivat intoisan -rakkauden loiste ja surun kyynel. Joka ääni kumpuaa hänen sielustaan, -ja joku lumoava sulous on hänen esitykselleen omituinen. Melkein -iloiten hän kärsii tuskaa, ja voimallisten tunteiden ilmi puhjetessa -hän ymmärtää harvinaisella hienoudella ylläpitää tarpeellista -maltillisuutta. Hänen itkunsa toisen näytöksen lopussa ja hänen -rakkaudentunnustuksensa kolmannessa näytöksessä liikuttivat jokaisen -sydäntä ja kiihottivat yleisöä, joka ei ymmärtänyt ainoatakaan sanaa, -mutta kuitenkin käsitti jok'ikisen äänen, myrskyisiin kättentaputuksiin -esiripun ylhäällä ollessa." -- - -Toisesta lehdestä (Függetlenség -- Itsenäisyys) otettakoon seuraavat -rivit: - --- -- "Ainoastaan uudenaikaisen Europan jokapäiväisyydestä ja -veltostuneista oloista kaukana olevan, puhtaassa alkuvoimassa elävän -pohjoisen kansan tytär saattaa niin huokailla, itkeä, hymyillä, kuin -tuo pieni suomalainen tyttö, jonka jokaisesta liikkeestä luonnollisuus -pistää esiin, jokaisessa sanassa lumous vallitsee. Suurimman -vaikutuksen hän saavutti kolmannen näytöksen ensimäisessä kohtauksessa -sydämeen koskevalla näyttelemisellään. Harvoin taikka kenties emme -koskaan ole nähneet riehuvaa intohimoa niin luonnollisella -naivisuudella kauniimpaan sopusointuun yhdistyvän kuin tässä. Nti -Aalberg ei ollut tuo itkullinen, hentomielinen Boriska, jota jo -kylläkseen on saanut kansallisteatterin näyttämöllä nähdä, vaan tuo -äärettömällä intohimolla rakastava, ainoaan tunteeseensa sulava kansan -tyttö, joka tietää kuollakin rakkautensa tähden. Ja mikä oli suurin -ansio tällä suomalaisella taiteilijattarella: ei ainoastakaan -liikunnosta pistänyt esiin 'neiti'; hän pysyi loppuun asti -_talonpoikaistyttönä_. Kohtauksen lopussa innostus jo nousi todelliseen -raivoon. Perätysten huudettiin vieras viisi kertaa esiin ja sai -vastaanottaa kauniin kukkakimpun, josta nti Aalberg nähtävällä -liikutuksella kiitti." -- - -Näytäntö uudistettiin vielä 9 ja 14 p. entistä suuremmalla -menestyksellä. Viimeistä sanottiin parhaimmaksi sentähden, että nti -Aalbergin näyttelemistapa oli vaikuttanut toisiin myötävaikuttajiin, -niin että he jättivät tavallisen huolettomuuden ja näyttelivät suurella -innolla. Kumpanakin iltana olivat piletit loppuun myydyt (joten -teatterissa oli noin 2500 henkeä) ja joukko ihmisiä palasi tyhjin käsin -pääsemättä sisään. Rva Blaha näytteli Finum Rózsin osaa, mutta hänkin -joutui syrjään nti Aalbergin rinnalla. Metsäkohtauksen jälkeen sai -näyttelijätär suuren laakeriseppeleen kansallisteatterin jäseniltä -- -ensimäisen, jonka hän lienee saanut. Sanomalehtien ylistyksetkin -kiihtyivät kiihtymistään, samalla kun vakuuttivat, että ensi-illan -jälkeen ihailtiin ainoastaan taiteilijatarta. Semmoista Boriskaa ei -oltu vielä Unkarin näyttämöllä nähty, ja hänen saavuttamaansa suosiota -verrattiin siihen, joka oli tullut rva Ristorin osaksi. Emme kuitenkaan -lisää otteitamme, yhtä vähän kuin kerromme loistavista kemuista ja -puheista, joita pidettiin "Pohjan tähden" kunniaksi. Se mitä on -esiintuotu riittää jo todistamaan, että hänen voittonsa ja -menestyksensä Pestissä oli todella harvinainen laatuaan, kunniaa -tuottava näyttelijättärelle itselleen ja hänen isänmaalleen. - -Budapestista nti Aalberg, noudattaen ystävällistä kutsumusta, matkusti -Kolozswáriin (Klausenburgiin), jossa hän 21 ja 23 p. syysk. näytteli -Boriskan, 24 p. Louisen Kavaluudessa ja rakkaudessa, 27 p. Jane Eyren -ja 29 vielä kerran Boriskan. Menestys täällä oli sama kuin -pääkaupungissa. Toisena Boriska-iltana tuli näyttelijätär huomattavan -kunnianosotuksen esineeksi, kun hänet, esiripun ylhäällä ollessa, -kutsuttiin näyttämölle kokoontuneen teatteriseurueen keskelle, ja -ylijohtaja Béla Mátrai piti hänelle ylistävän puheen ja kaikkien -nimessä ojensi hänelle laakeriseppeleen. Unkarilainen puhe päättyi -suomalaisiin sanoihin: "Älä unhota meitä!" Eikä viimeinenkään ilta -kulunut ilman erikoista ihastuksenilmaisua. Silloin lähetystö -Kolozswárin yliopiston nuorison puolesta antoi nti Aalbergille komean, -Unkarin ja Suomen kansallisvärisillä nauhoilla koristetun -laakeriseppeleen. Sen ohella pidettiin ensin unkarin- ja sitte -suomenkielinen puhe, johon vastatessaan näyttelijätär vaatimattomasti -selitti hyvin ymmärtävänsä, että heimolaistunto se oli joka oli -aiheuttanut sen lämpimän vastaanoton, joka oli hänen osakseen tullut. - -Siihen päättyi Ida Aalbergin riemuretki Unkarissa, ja hän matkusti -takaisin Budapestiin ja sieltä Wieniin, jatkaakseen opintojaan, siksi -kunnes hän joulukuun alussa palaisi kotia. Että hänen menestyksensä -oli herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa, näkee hyvin -sanomalehdistöstämme, joka sisältää laajoja otteita Unkarin lehdistä, -ja olihan sillä merkityksensä. Ensiksikin Ida Aalbergin kukkaansa -puhkeava taide ulkomaalaisen tunnustuksen kautta sai, niin sanoaksemme, -europpalaisen leiman, jolle meillä niin suurta arvoa annetaan ja jota -ilman moni ei näy uskaltavan arvosteluunsa luottaa, toiseksi se -virkisti ja loi lämpöä toisistaan kaukana asuvien heimokansojen -keskinäiseen suhteeseen ja kolmanneksi tämä suomalaisen taiteilijan -saavuttama voitto -- varsinkin silloin harvinainen laatuaan -- oli -Suomalaisen teatterin ansioksi luettava. Sillä jos olisi nöyrästi -uskottu mitä ruotsinmielisemme 1860- ja 1870-luvuilla -- tietenkin -syvästä vakaumuksestaan -- väittivät, että näet suomalainen ei kykene -näyttämölle, niin ei Ida Aalberginkaan kaltaisella nerolla olisi ollut -kehitysmahdollisuutta. - - * * * * * - -Teatteriseurue kokoontui syyskuun alussa _Tampereelle_. Toimi oli -jälleen alkava maaseuduilla, ja Helsinkiin mentäisiin vasta kun -ohjelmistolle uusia kappaleita oli valmistettu. Kumminkin erosi -teatterin elämä entisestä siinä, että Bergbom nyt oli koko ajan mukana. -Näytännöt alkoivat 5/9 ja seurasivat toisiaan niin taajasti, että -seitsemäs jo oli 15/9. Paitse pikkukappaleita näyteltiin näinä päivinä -Parisin veitikka, Nummisuutarit ja Porvari aatelismiehenä. -Aleksanterinpäivänä 11/9 oli juhlanäytäntö, jonka ensi numero oli -kuvaelma riemujuhlasta 2/3 (kts. ylemp. s. 39), ja seuraavana -juhlanäytäntö Pietari Brahen muistoksi. Sinä päivänä oli näet 200 -vuotta kulunut tämän suurmiehen kuolemasta ja sentähden oli -turkulaisten alotteesta ruvettu puuhaamaan hänen muistonsa viettämistä -siinä tarkotuksessa, että samalla kerättäisiin varoja "kreivin" -muistopatsaan pystyttämiseen Suomen vanhaan pääkaupunkiin. Useissa maan -kaupungeissa ryhdyttiinkin toimeen, ja Tampereella pyydettiin kaupungin -valtuuston puolelta Bergbomia toimeenpanemaan juhla teatterissa. -Bergbom vastasi myöntäen, mutta tehtävä oli vaikea paikkakunnalla, -jossa ei ollut mitään teatterivarastoa. Hän sommitteli seuraavan -ohjelman: 1) Kuvaelma: Kristina kuningatar, hovinsa ympäröimänä, antaa -Pietari Brahelle Turun yliopiston perustuskirjan; 2) Laulua ja -lausuntoa [Pilven veikko, Maamme nti Avellanin lausumana y.m.]; 3) Lea. -Mutta mistä saada pukuja? - --- "Luonnollisesti", Kaarlo kirjoittaa Emilielle, "et sinä ullakolta -voi löytää mitään, matta jos _sattumalta, ilman suurta vaivaa_, saisit -käsiisi joitakuita ruotsalaisia sotilaspukuja, polvussaappaita, -pitsikauluksia y.m. semmoista, joka sopisi Kristina kuningattaren -hoviin ja ympäristöön, niin lähetä ne tänne ja pikajunalla. Teatterista -saanet lisäksi jonkun haarniskan -- mutta ei kovin painavaa tavaraa! -Jos siitä on paljo vaivaa, niin jätä se sikseen; kyllä kai me keksimme -jonkun neuvon. Kysy Löfgreniltä minkälainen Ruotsin vaakuna oli siihen -aikaan. Jos saat Pietari Brahen kuvan -- luullakseni niitä on -Edlundilla -- niin lähetä sekin." -- - -Kuinka juhla onnistui saamme tietää toisesta kirjeestä (13/9): - -"Rakas sisar! Vihdoin on yksi levottomimpia viikkoja teatterielämässäni -ohi. Viisi näytäntöä kuudessa päivässä, uusi ohjelma joka päivä, -kakstoista uutta roolia,[25] proloogeja,[26] amatöörejä, musiikkia, -kuvaelmia y.m. y.m. Joka päivä olen mennyt teatteriin k:lo 8 aamulla ja -palannut k:lo 11 ehtoolla. Jollei välillä olisi ollut päivälliset, -eivät Ossian ja Therese [veli ja käly, joiden luona Kaarlo asui] -todellakaan olisi tienneet minun olevan olemassakaan. -- Tulot ovat -olleet: perjantaina 200 sekä tilaus (noin 80), lauantaina 140 (ja sama -lisäys), pyhänä 380 (ilman tilausta). Lauantain [Aleksanterinpäivän] -näytäntö oli erehdys, sillä tulo oli huono taikka, kun ajattelee -kustannuksia, ei mitään ja lisäksi kaikki sähkösanomat, touhu, vaivat! -Porvari aatelismiehenä meni hyvin yksityisiin rooleihin nähden, mutta -yhteisnäytteleminen oli niin ja näin, seuraus alituisesta ohjelman -vaihtelusta ja uusista rooleista. Lauantaikuvaelma miellytti; -Sotavanhuksen joulussa oli Kallio parempi kuin ennen missään vakavassa -roolissa, ja Saimaan rannalla oli tanssi toistettava. Parhaiten meni -sunnuntainäytäntö; Lealla oli oikea tunnelma, kiitos olkoon erittäinkin -Kaarolan. Merkillistä kuinka hän on paljon vapaampi ja todellisempi -pikkukaupungeissa kuin Helsingissä. Kuvaelma oli loistava, kiitos -olkoon rikkaiden pukujen, rva Lundahlin brokaattivaatteuksen, Kallion -naamioituksen ja rva Leinon historiallisen ulkonäön (hän oli -hovinainen). -- Orkesteria ei ole, koetan tulla toimeen ilman. -Ainoastaan lauantaina oli siitä haittaa tai ei silloinkaan, sillä -Nottbeckin ilotulitus ja maksuton Schneevoigtin musiikki veivät meiltä -yleisön. Näyttelijät ovat olleet taipuvaisia, tarkkaavaisia ja ahkeria. -Olen siinä kohden harvoin ollut tyytyväisempi." -- -- - -Syyskuulla näyteltiin vielä seuraavat kappaleet, kukin kaksi kertaa: -ohjelmistolle uusi A. Dennéryn _Don Cesar de Bazan_ (17/9), Sevillan -parturi ja Noora. - --- "Rva Aspegren" [Noorana], Kaarlo kirjoittaa, "voitti odotukseni, -mutta luultavasti sain hänestä paremman käsityksen kuin hän ansaitsi, -sillä en _nähnyt_ häntä vaan ainoastaan _kuulin_, ja myötäesiintyjät -sanoivat hänen kasvojeneleitään epämiellyttäviksi. Toisessa näytöksessä -oli hänellä yksityisiä loistavia sieluntuskan piirteitä, mutta hänen -tuskansa oli liiaksi ruumiillista laatuaan. Paras oli hän viime -näytöksessä keskustellessaan Helmerin kanssa, vaikka ulkoluku oli -vaillinainen. Kun Noora annettiin toisen kerran, oli huone niin täynnä -naisväkeä, että tuskin 10 herraa nähtiin. Kättentaputukset olivatkin -sangen heikkoja (!)" -- - -Tampereelta pistäytyi osa seuruetta _Hämeenlinnassakin_ ja antoi siellä -pari kolme näytäntöä, joista puhdas voitto teki 250 mk. Noora ei -miellyttänyt Hämeenlinnan yleisöä, vaikka oltiin tyytyväisiä rva -Aspegrenin esitykseen. - -Lokakuulla jatkettiin Tampereella 17 p:ään asti, jolloin oli viimeinen -näytäntö. Ohjelmisto käsitti Helsingistä tunnettua, paitse Törmäsen -suomentamaa, Siraudinin 1-näytöksistä huvinäytelmää _Vaimojen -kyyneleet_ (15/10). Neiti Elisabeth meni oivasti; nti Hacklin miellytti -suuresti Nyrnbergin nukessa, ja Weckman näytteli Maantien varrella -"erittäin kauniisti suuren kohtauksen 4:nnessä näytöksessä", mutta oli -muutoin liian lapsellinen. Mustalaisten menestys erinomainen; nti -Avellan herätti mitä suurinta suosiota. Ylipäätään yleisö innostui yhä -enemmän, niin että Bergbom olisi luopunut suunnittelemastaan Porin -matkasta, jollei se olisi ollut päätetty asia. Kuitenkaan ei keskitulo -Tampereella noussut 300 markan yli. -- Hyvästijättöjuhlan pitivät -tamperelaiset 11/10, ja se oli vilkashenkinen ja tunnelmaltaan -isänmaallinen. Paitse tavallisia puheita johtajalle ja seurueelle oli -Vilholla "onnellinen päähänpisto" esittää malja Ida Aalbergille, joka -niin loistavasti oli Unkarissa edustanut suomalaista näyttämöä. -Puhe herätti innostusta ja juhlasta lähetettiin yhteinen -tervehdys-sähkösanoma näyttelijättärelle. - -_Porissa_ alotettiin 15/10. Bergbom oli näet lähtenyt sinne osa -näyttelijöitä mukanaan antaakseen kaksi ensimäistä näytäntöä samoina -päivinä kuin viimeiset olivat Tampereella. Ensi ohjelma suoritettiin -sentään epäedullisissa oloissa. Vilho oli sairastunut, ja Tervon täytyi -äkkiä astua hänen sijaansa. Toiseksi tulivat puvustolaatikot, vastoin -"vuurmannien" lupauksia -- ei vuorokautta vaan -- puolentuntia ennen -näytännön alkua! Parisin veitikan ja Kihlauksen puvut olivat siis viime -hetkessä etsittävät "noin tusinasta kirstuja, sillä tapansa mukaan -oli nti Savolainen hajottanut ne niin moneen eri kirstuun kuin -mahdollista (!)". -- Tilattu oli pilettejä 230 markasta iltaa kohti. Se -sekä kasvava innostus yleisössä teki että tulot paranemistaan -paranivat. Ohjelmisto oli koko lokakuulla sama kuin Tampereella, ja -samoin kuin siellä kilpailivat nti Avellan ja nti Hacklin yleisön -suosiosta, edellinen oivallisella näyttelemisellään, jälkimäinen -heleällä, raikkaalla laulullaan (esiintyi silti myöskin niin vaativissa -puherooleissa kuin Rosina Sevillan parturissa). Kun Mustalaiset -annettiin toisen kerran, tuotti se 536 mk, suurin tulo koko aikana. -"Ohimennen sanoen", Bergbom kirjoittaa, "täysi huone antaa 502; missä -sitä paitse oli tilaa 34 markasta, sitä en ymmärrä (!)" - -Kun Vilho oli parantunut, voitiin marraskuun alussa näytellä Porvari -aatelismiehenä ja Valapatto. Sitte tuli O. Feuillet'in 5-näytöksinen -draama _Nuoren aatelismiehen vaiheet_ (5/11) ja sen jälkeen, Sevillan -parturin mentyä välissä, kaksi näytäntöä, joissa rva _Winterhjelm_ -esiintyi. Taiteilijatar, joka niinkuin tiedämme toukokuulla oli -saapunut Suomeen, oli nti Maria Grapen vieraana viettänyt kesän -sisämaassa. Syksyllä hän oli antanut tunteja Helsingissä ja jonkun -iltaman (Viipurissa) sekä lupautunut esiintymään muutamia kertoja -teatterissakin. Sitä varten oli valittu kaksi ohjelmistolle uutta -kappaletta, nimittäin Schillerin Maria Stuart ja Halmin Ravennan -miekkailija. Edellinen oli jo Porissa valmistettu, ja sen ensi-illaksi -rva Winterhjelm tuli sinne. - -"Et voi uskoa", Emilie kirjoittaa nti Elfvingille 2/11. "kuinka -erinomaisen jalo ja kunnollinen hän on yhteistoimessa. Nyt hän -matkustaa Poriin ja näyttelee siellä Maria Stuartin, ainoastaan -sentähden että voisimme täällä alottaa sillä kappaleella. -- Voi -sentään, jos voisimme kasvattaa meille semmoisen taiteilijan kuin rva -Winterhjelm; aina hän asettaa yrityksen ensi sijaan ja itsensä toiseen, -kun saamme oman semmoisen kuin hän on, silloin on Suomalaisen teatterin -tulevaisuus turvattu." - -Ensi näytäntö, jossa rva Winterhjelm oli mukana, oli 10/11 ja -esitettiin siinä Taistelujen välillä, Pilven veikko ja Nyrnbergin -nukki, toinen ja kolmas 12/11 ja 14/11 ja näyteltiin silloin Tuokon -suomentama Schillerin murhenäytelmä _Maria Stuart_. Välillä 13/11 oli -näytäntö, joka kävi rva Winterhjelmin iltaman nimellä ja jonka ohjelma -oli: Mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, Jeannetten häät ja Lea. -Viimeisessä näytännössä 15/11 annettiin Mustalaiset. Siinä sai nti -Avellan kukkasvihkon, johon oli kätketty kallisarvoinen kultakello. -Näytännön jälkeen pitivät kaupunkilaiset tavalliset jäähyväiskekkerit -seurueelle, joka nyt palasi pääkaupunkiin. - - * * * * * - -Teatterin poissaollessa oli Helsingissä sattunut yhtä ja toista, -joka ansaitsee mainitsemista. Siten olivat Alma Fohström ja Ida -Basilier-Magelsen laulajaisia antamalla palauttaneet muistiin oopperan -loistoajat. Edellisestä Emilie kirjoittaa veljelleen (26/9): - -"Tulen juuri Fohströmin konsertista -- voitkos ajatella? -- kaipauksen -huokauksella muistelen ooppera-vainajaa! Hän oli aivan loistava: en -luule koskaan nähneeni häntä semmoisena kuin tänään. Hän osotti -taiteilijaylemmyyttä, joka mitä syvimmin koski sydäntäni ja joka saa -tyytymään hyvin paljoon elämän vaivaloisuuteen: en voi sanoin lausua -kuinka erinomainen hän oli. Sali oli ihan täynnä ja suosionosotukset -'raivoisia' taikka sitäkin hurjempia: aivan kuulumaton innostus pääsi -vallalle, eikä yleisö mitenkään tahtonut lähteä tiehensä." -- - -Ida Basilier-Magelsenista taasen lausuu U. S. (15/10): - -"Eilen laulajaisissa yleisö oli katkeamattomassa ihastuksen vallassa, -joka vain yltymistään yltyi. Se soi tuo heleä ääni niin tutulta, niin -kodikkaalta kuin olisimme sitä aivan äskettäin kuulleet. Tämä leivonen -kerran ennusti kaunista kevättä kotimaiselle laulutaiteellemme, ja -takatalvi unohtui nyt kun leivonen liverteli jälleen. -- -- Viimeiseksi -saatiin kuulla Ah voi kuinka kauheasti, jota pyydettiin da capo ja -olisi kuunneltu, vaikka aamuun asti." -- - -Pari päivää myöhemmin antoi sama laulajatar rva Winterhjelmin, nti -Naëmi Ingmanin, R. Faltinin y.m. avulla konsertin Suomalaisen teatterin -hyväksi, ja silloinkin oli innostus rajaton. Yliopiston eteisessä -tervehdittiin "rakasta taiteilijaa" eläköönhuudoilla ja illemmalla -kävivät ylioppilaat laulamassa hänen asunnollaan. Lahja teatterille oli -Smk. 941:40. - -Tämä johtaa meidät toiseen seikkaan. Teatterin kannattajain kokous oli -30/9 ja siinä ilmotettiin, että täksi näytäntökaudeksi oli merkitty -niin vähän osakkeita, että johtokunta kieltäytyi jatkamasta tointaan. -Koko 10,000 mk oli vielä tarpeen talouden turvaamiseksi. Kokous -lykättiin 9 p:ksi lokak., ja tästä toisesta kokouksesta Emilie -kirjoittaa Kaarlolle: - --- "Eilinen kokous oli käynyt hyvin. Tällä viikolla oli kerätty 2500 mk -lisää, ja johtokunta taipui pyynnöstä jäämään yhdeksi kuukaudeksi, -jolla ajalla toivottiin varmaan voitavan saada mitä puuttuu. Ylipäätään -oli mieliala ollut hyvä. Yrjö Koskinen esim. oli merkinnyt lisää 2 -osaketta, niin että hänellä nyt on 5; sitä paitse hän oli ottanut -listan ja luvannut hankkia enemmän. Siis näyttää kaikki taas -lupaavalta. [Neidit] Hanna Snellman, Naëmi Ingman ja Ellen Nervander -ovat päättäneet toimeenpanna arpajaiset ja heidän aikomuksensa on -järjestää yritys oikein laajaksi, koko maan yli ulottuvaksi. Olen -neuvonut heitä kohta, kun Adlerberg tulee, pyytämään yleistä lupaa. -Tietysti hän myöntyy ja siten ehkäistään kuvernöörien, pormestarien -y.m. rettelöimiset. Jos Adlerberg on sanonut: jaa, niin ei Creutzkään -voi sanoa: ei. Edelleen olen kehottanut heitä koettamaan saada voiton -perintöruhtinasparilta, sillä semmoinen voitto herättäisi suurta -mielenkiintoa varsinkin maaseuduilla. Juuri kun Hanna toverineen oli -[kuvernööri] Alfthanilla lupaa pyytämässä, oli siellä ollut lähetystö -anomassa lupaa arpajaisille Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi." -- - -Arpajaiset päätettiin pitää 2 p. helmik. ja valittiin (12/10) -toimikunnan jäseniksi: rvt M. v. Alfthan, Ilta Ekroos, Toni v. -Haartman, Elisabeth Löfgren ja Sofie Rein sekä neidit Naëmi Ingman, -Jenny Molander, Ellen Nervander, Sophie Nordenstam, Hanna Snellman ja -Hevilla Thilén. Emilien neuvon mukaan toimikunta laati suoraan -"Dagmarille" osotetun kirjeen, jossa pyydettiin voittoa arpajaisiin ja -jonka parooni Indrenius lupasi viedä perille. Sitä paitse kehotettiin -julkisesti maaseutulaisia eri kaupungeissa ja kunnissa joko samana -päivänä toimeenpanemaan erityisiä arpajaisia samaa tarkotusta varten -taikka lähettämään voittoja Helsinkiin ja tilaamaan täältä arpoja. -Kiitos olkoon nti Elfvingin oli Turku ensimäinen, josta kuultiin että -kehotus ei kohdannut kuuroja korvia. - --- "Armahani", Emilie kirjoittaa 2/11 ystävättärelleen, "kuinka antoi -Creutz ilman muuta luvan arpajaisiin? Hauskaa oli ettei hän pannut -vastaan, sillä mitä vähemmän sanomalehtikiistoja, sitä parempi. -Myönnettävä on että Turku on osottautunut erittäin auliiksi Suomalaista -teatteria kohtaan: tämä on oleva 4:jäs suurempi tilaisuus. -Luonnollisesti pääansio on sinun, mutta kaunista on että olet saanut -niin paljo ihmisiä harrastamaan asiaa." -- - -Seuraavina viikkoina kerrottiin arpajaisvalmistuksia alotetun ainakin -seuraavissa kaupungeissa: Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Viipurissa, -Heinolassa, Porissa, Jyväskylässä, Raumalla -- ja, mikä oli kummista -kummin, itse H. D:kin ratkesi jalomieliseen kehotushuutoon, jossa m.m. -tavataan seuraavat sanat: - -"Tämän [suomalaisen] teatterin pysyväisyys on yleinen isänmaallinen -asia, joka hyvin ansaitsee harrastusta pääkaupungissa ja maaseuduilla. -Sen ei tule tarvita taistella taloudellisen ahdistuksen kanssa. Jollei -se jo olisikaan oikeutetulla tavalla osottanut olevansa reippaasti -edistyvä taidelaitos, jolla on eteviäkin kykyjä, niinkuin se on tehnyt, -on kotimainen näyttämö suomenkielellä niin mahtava tekijä maamme -sivistyselämässä, että se tarvitsee hoitoa ja tukea ja että sen tulee -seisoa päivän turhamaisten puuhien yläpuolella meidän valitettavasti -niin runsaissa kieliriidoissamme." - -Suomettaren Matti käänsi nämä oudot lauseet ja lisäsi omasta -puolestaan: Niinkuin lukijat näkevät voi siis H. D:kin, jos se vaan -_tahtoo_, puolustaa suomalaisuuden asiaa! Ja totta tosiaan oli tämäkin -huomattava tulos lähes kymmenen vuoden taisteluista. - - * * * * * - -Teatteri oli sangen tervetullut _Helsinkiin_, "sillä sen poissaolo oli -alkanut jo kipeästi tuntua. Yhteisen harrastuksen synnyttämänä, -isänmaallisen innon helmalapsena, oli tämä taidelaitos tullut -yhdyntäpaikaksi kaikelle mitä Helsingissä oli suomalaista ja -suomenmielistä. Kun se oli poissa, oli yhteiselämä hyvin kuollutta -niissä piireissä, joille teatteri oli yhdistävänä siteenä" (U. S.). -Näytännöt alkoivat 19/11 Maria Stuartin esittämisellä, joka meni kolme -kertaa peräkkäin. Pääviehätys lähti rva Winterhjelmin esityksestä, hän -kun loi "liikuttavan ja ylevän" kuvan onnettomasta kuningattaresta; -sitä vastoin eivät rva Lundahl Elisabet kuningattarena, Axel Ahlberg -Mortimerina, Böök Leicester kreivinä, Leino Burleigh paroonina, nti -Stenberg Marian imettäjänä vielä saaneet mitään huomattavampaa aikaan --- eikä ihmekään, sillä esiintyivätpä he kaikki ensi kerran yhdessä -noita Schillerin kypsyysajan näytelmiä, joissa yksistään jo -intomielinen lausunta vaatii niin paljo taiteellista voimaa. Paremmin -nuoret näyttelijät menestyivät toisessa suuressa draamassa, jonka -ensi-ilta oli 3/12, nimittäin Friedrich Halmin (vapaaherra -Münch Bellinghausen) murhenäytelmässä _Ravennan miekkailija_.[27] - -Rva Winterhjelm, joka jo kymmenkunta vuotta ennen Ruotsalaisessa -teatterissa oli näytellyt miekkailijan äitiä Thusneldaa, oli elävä ja -myötätempaava ylpeänä, jalona naisena, joka ennen syöksee miekan -poikansa ja omaankin rintaansa kuin sallii germanilaisen nimeä -häväistävän. Böök nimiroolissa näytti kyllä selvästi käsittäneensä sen, -mutta nuorekas, miltei lapsellinen piirre Thumelikon luonteessa tuli -vaillinaisesti näkyviin. Leino onnistui hämmästyttävän hyvin Kaligula -keisarina: naamioitus oli erinomainen ja verenhimoisen tirannin -inhottavan luonteen hän kuvasi merkillisellä totuuden sävyllä. -"Kappaletta kannatti käydä katsomassa yksistään Leinon tähden", U. S. -sanoo, ja Mbl. vakuuttaa, että "näyttelijän luoma kuva syöpyi -häviämättömäksi muistiin". Tositeossa moni vieläkin muistaa Kaligulan -yhtenä Leinon parhaimpana roolina, samalla kuin senkin että Bergbomilla -oli ollut erikoinen ansio näyttelijän valmistamisessa siihen. Edelleen -nti Avellan sai vilpittömän tunnustuksen rohkeapiirteisestä, suorasta, -luonnollisesta kukkatytöstä Lysiskasta [jonka kukkaset olivat uusia, -Betty Elfvingin tekemiä], ja Vilho näytteli Flavio Arminiota kuin -kokenut näyttelijä ainakin. Muut olivat heikompia kuin nämä mainitut, -mutta kokonaisuus oli ansiokas ja tehoisa. Näytäntö uudistettiin 5/12 -ja 7/12. - -Juuri kun rva Winterhjelmin lyhyt vierailu oli päättymäisillään, Ida -Aalberg palasi. Jo 5/12 ehtoolla hän tuli kotiinsa Janakkalaan, kävi -seuraavana päivänä neulomakokouksessa Kerkkolan Ylöstalossa -tervehtimässä kotiseutunsa tuttavia ja lähti sieltä Helsinkiin, jossa -hänet asemaila vastaanotettiin ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla. -Teatterissa nti Aalbergia niinikään tervehdittiin innokkaasti 9/12 -Louisena Kavaluudessa ja rakkaudessa. Rva Winterhjelm puolestaan antoi -10/12 jäähyväisiltaman, jossa esitettiin Vastanaineet -- taiteilijatar -itse Matildana ja nti Aalberg Laurana -- ja Lea sekä näiden näytelmäin -välillä tarjottiin yksin- ja ylioppilaslaulua. Kun huhu oli levinnyt -että rva Winterhjelm nyt esiintyi viimeisen kerran Suomalaisessa -teatterissa, oli huone ihan täysi ja koko näyttämöllä oli juhlaleima. -Suuret olivat suosionosotukset, ja viimeiseksi koko seurue keräytyi -näyttämölle taiteilijan ympärille, ja nti Avellan ojensi hänelle -toveriensa puolesta komean laakeriseppeleen, luettuaan sen nauhoista -seuraavat V. Soinin sepittämät säkeet: - - Kero lemmen liehtarina. - Into voiman kumppanina - Suurta toimeen saa. - Sepä aatteet kasvattaapi, - Siltä aika tunnon saapi, - Toiveet muodostaa. - - Suomen näyttötaiteen luoja. - Tuki, kannattaja, suoja: - Sinut omanaan - Pitää maamme, tyttäreksi - Tekee sun, ja ikuiseksi - Aina muistossaan. - - Rakkaus sen runsahasti - Seuraa sua, minne asti - Tiesi vieneekin. - Ällös unhoita sa meitä, - Ällös ijäks työtäs heitä, - Tover armahin. - -Kun laakeriseppeleitä ja kukkia oli annettu katsojainkin puolesta ja -salonki ei ottanut tyhjentyäkseen, rva Winterhjelm lausui yleisölle -seuraavat sanat: - -"Sallikaa minun kerran sydämestäni kiittää Teitä sekä tästä illasta -että siitä monivuotisesta suosiosta, jonka Helsingin yleisö on minulle -osottanut. Tiedän kyllä että minun voimani usein ovat olleet heikot, -mutta tahtoni on ollut mitä palavin. Ja kuinka katkera erohetki onkin, -eroan lohdutettuna, sillä minä tiedän, että Suomalainen teatteri jo on -saanut niin vahvan aseman, ettei mikään kohtalo voi riistää sitä pois -Suomen kansan sydämestä. Ja kun se kerran on kukoistava kunniassa ja -loistossa, muistakaa joskus minuakin, joka tässä maailmassa tuskin olen -pitänyt mitään rakkaampana. Hyvästi! Eläköön Suomalainen teatteri!" - -Lämpimät sanat vastaanotettiin lämpimästi, ja teatterin lähemmät -ystävät kokoontuivat näyttämölle, jossa Kaarlo Bergbom ja Vilho -puhuivat taiteilijattarelle. -- Varta vasten toimeenpannuissa -hyvästijättöpidoissa Arkadia-teatterin lämpiössä 13/12 vihdoin dosentti -Perander kaunopuheliaasti tulkitsi yleisön ja teatterin unohtumattoman -kiitollisuuden jalolle vieraalle. Viisi päivää myöhemmin 18/12 rva -Winterhjelm lähti.[28] - -Ennen joulua meni Valapatto kerran ja Noora kolme kertaa ja huomattiin -nti Aalbergin näyttelevän yhtä etevästi, jollei etevämmin, kuin ennen. -Toisena joulupäivänä hän esiintyi ensi kerran Sirkan nimiroolissa, joka -kappale sitten vuodenvaihteella vaihteli Nummisuutarein kanssa. -Ensi-iltana sanotaan nti Aalbergin olleen "levoton" uudessa roolissaan, -mutta toisella kerralla se jo täydellisesti oli hänen vallassaan. Hän -näytteli raittiisti ja taiteellisesti osaten alusta loppuun tasaisesti -pitää kiinni "Sirkan" omituisesta luonteesta -- eikä esityksessä -havaittu mitään lainattua niinkuin muutoin tavallista on tässä -taiturintehtävässä. Ahlberginkin tasaisuutta ja varmuutta Landryn -osassa kiitetään, ja rva Aspegren -- entinen Sirkka -- oli nyt -ansiollinen muori Fadetina. - -Uuden vuoden ensimäinen premiääri oli 4/1, jolloin näyteltiin Kiven -Yö ja päivä uudistettuna, Saimaan rannalla ja _Robert Kiljanderin_ -1-näytöksinen huvinäytelmä _Mestarin nuuskarasia_. Ensin mainitussa -kappaleessa Ida Aalberg esitti runollisella sulolla ja totuudella -sokean Liisan osan, jonka hän jo oli näytellyt Janakkalassa ennen -teatteriintuloaan, jota paitse Böökkin (Tapani) ja rva Aspegren -(Kerttu) olivat oivallisia. Tunnelmaan vaikutti myös uusi kaunis -Saimaa-maisema, jonka taiteilija Fridolf Weurlander oli maalannat -taustaksi. Mestarin nuuskarasia -- jonka nti Hacklin, Vilho, Tervo ja -Böök liukkaasti suorittivat -- oli ensimäinen lisä ohjelmistoon -kirjailijalta, jolta teatteri seuraavina vuosina oli vähä väliä saava -kaikkiaan lähes kymmenkunnan pikku huvinäytelmää, jotka aiheiltaan -viattomina ja kansanomaisina varmapiirteisine luonteineen, -humoristisine sävyineen ja keveine, sujuvine vuoropuheluineen -saavuttivat melkoisen menestyksen. Tämä ensimäinen ja toinenkin, kohta -alempana mainittu, olivat alkuaan ruotsiksi kirjoitetut ja enimmäkseen -_Minna Canthin_ suomentamia, joka itsekin jo, niinkuin vastedes on -kerrottava, oli lähettänyt draamallisen esikoisensa teatterille.[29] -V:sta 1878, jolloin Kiljander postivirkamiehenä oli muuttanut -Jyväskylään, nämä tulevat näytelmäkirjailijat olivat seurustelleet ja -toisiinsa kehottavasti vaikuttaneet. Niiden esiintyminen on kieltämättä -luettava teatterin ansioksi ja 1880-luvun merkkitapahtumiin. - -Loppiaispäivänkin näytäntö oli merkillinen, vaikka näyteltävänä oli -niin tuttu kappale kuin Nummisuutarit -- se oli näet ensimäinen n.s. -_kansannäytäntö_. Oli huomattu että teatterin yleisö kasvamistaan -kasvoi, mutta erittäinkin että toiselle riville pyrkijäin luku oli niin -suuri, että niiden varsinkin sunnuntaisin täytyi joukottain palata -saamatta pilettiä. Se herätti ajatuksen antaa silloin tällöin -näytäntöjä alennetuin hinnoin (korkein hinta 1:50). Tästä Emilie -kirjoittaa nti Elfvingille 7/1: - -"Eilen annoimme kansannäytännön, ja joka sija, jopa koko orkesterikin -oli jo ennen klo 7 myyty. Oli oikein hupaista nähdä työkansaa alhaalla -nojatuoleilla, ja yleisö käyttäytyi hyvin siivosti koko illan. Onhan -Nummisuutarit kerta kaikkiaan oikea helmi, enkä voi sanoa kuinka on -hauskaa, että katsojat niin hyvin oivaltavat sen. Päätimme kerrankin -valmistaa tilaa toisenkin rivin yleisölle, ja koe onnistui." - -Sanomatkin olivat tyytyväisiä uudistukseen ja kehottivat vastedeskin -toimeenpanemaan tämänlaisia näytäntöjä, niinkuin siitä lähtien -tapahtuikin. "Ilta oli ehdottomasti iloisimpia, vilkashenkisimpiä -teatteri-iltoja mitä Helsingissä pitkään aikaan oli nähty" (Mbl.). - -Topeliuksen päivänä oli ohjelmana Nooran toinen näytös, Taistelujen -välillä ja Saaristossa. Ilta oli kahdenkertaisesi juhlallinen -sentähden, että katsojain joukossa nähtiin _Adolf Nordenskiöld_ ja -hänen puolisonsa. Mainio maanmiehemme, joka edellisenä vuonna -ikäänkuin riemukulussa oli Aasian ympäri ja Europan halki palannut -suurenmoisimmalta löytöretkeltään, oli käytyänsä Pietarissa 12/1 -saapunut Helsinkiin, tullakseen, kaikkein viimeiseksi, vanhan -isänmaansakin kunnianosotusten esineeksi. Johtokunnan kutsua noudattaen -Nordenskiöld kävi tänä iltana Suomalaisessa teatterissa, jossa -perimmäinen aitio oli kasveilla koristettu jotenkin samaan tapaan kuin -perintöruhtinasparin käydessä 1876. Kun vieraat tulivat, ojennettiin -rva Nordenskiöldille kukkasvihko, ja kun he astuivat aitioon, soitti -kaartin soittokunta Maamme ja sen jälkeen huudettiin: "Eläköön -Nordenskiöld!" Käynti oli kuitenkin lyhyt. Kun varta vasten ohjelmaan -otettu Nooran näytös oli ohi, täytyi vieraiden jo lähteä Helsingin -kaupungin toimeenpanemaan juhlaan Ritarihuoneelle. - -Tammikuun loppupuolella ja helmikuun alkupuolellakin oli ohjelmisto -vähemmän mieltäkiinnittävä; mutta merkillistä uutta valmistettiin. -Ennen kaikkea oli Romeo ja Julia vuoden alusta harjotuksen alaisena. -Bergbomista oli kuitenkin Shakespearen draaman esittäminen niin tärkeä -koe, että hän ei tahtonut pitää kovaa kiirettä, vaan pisti vähemmän -painavaa väliin. Siten annettiin 18/1 ensi kerran E. Labichen -2-näytöksinen huvinäytelmä _Sumua silmiin_ (Poudre aux yeux), jonka -esityksessä ei kuitenkaan näy olleen tarpeellista vilkkautta ja joka -23/1 uudistettiin Jeannetten häitten kanssa, nti Hacklin Jeannettena. -Helsingissä uusi oli myöskin Nuoren aatelismiehen vaiheet, joka meni -25/1. Enimmän huomiota herätti jo ensi-iltana nti Avellanin ansiokas -esitys Margueriten osasta. - -Selaillessa tämän talven sanomalehtiä näkee, että syksyllä herätetty -rahankeräyshanke kulovalkean tavoin oli sytyttänyt mieliä ympäri maan. -Ennen mainittuihin kaupunkeihin liittyi toisia sekä kaupunkeja että -maalaiskuntia, jotka tahtoivat olla mukana, ja lopulta 2 p. helmik. -1881 todella muodostui semmoiseksi kansallisen yhteisharrastuksen -juhlapäiväksi, jonka "Maalainen" kaksi vuotta ennen oli U. S:ssa -suunnitellut. Ainoastaan muutamilla harvoilla paikkakunnilla oli -toisesta tai toisesta syystä joku toinen päivä katsottu sopivammaksi. -Helsingissä oli arpajaisiltama ylioppilastalolla, johon yleisöä oli -kokoontunut ahdinkoon asti. Juhlasalin peräseinällä nähtiin ennen -mainittu Weurlanderin Saimaa-maisema koristelun keskustana. Ohjelmasta -mainitsemme vain kaksi päänumeroa: Ida Aalberg lausui osan Oksasen -Porthanin muistopatsaan paljastamisjuhlaan sepittämää runoelmaa ja -Kaarola Avellan suomennoksen Z. Topeliuksen runoelmasta Oulunjoen -jäänlähtö. Kun jälkimäinen lausunta oli ohi, ilmestyi yhtäkkiä saliin -joukko somapukuisia haltioita, jotka tarjosivat kaupaksi varta vasten -painettua suomen- ja ruotsinkielistä julkaisua: _"Haltia. Helmikuun 2 -p. 1881"_, joka "meni kuin kuumille kiville" ja tuotti 700 mk.[30] -Voittoja oli 1,107 ja arpoja 12,000 à 1 mk; jälkimäiset myytiin loppuun -puolessa tunnissa eivätkä läheskään riittäneet kaikille ostohaluisille. -Arpajaisten bruttotulo teki 14,000 mk, mikä oli enemmän kuin koskaan -ennen oli saatu sentapaisella yrityksellä. Niin ilahduttavaa kuin tämä -olikin, ei sentähden kaikki ollut niinkuin olisi _voinut_ olla. -Puuhalla oli vastustajiakin, ja "arpajaisissa kyllä suurin osa -pääkaupungin ylhäisöä ja hienostoa loisti poissaolollaan, mutta ei se -mitään tehnyt, sillä sen sijaan nähtiin siellä tiheissä joukoissa -edustajia siitä kansanluokasta, jota tähän asti on kunnioitettu nimellä -'alhainen' s.o. ammattilaisia, käsityöläisiä ja työväkeä" (U. S.). - -Suomalaisen teatterin hyväksi toimeenpannun rahankeräyksen -laajaperäisyys ja lopullinen tulos näkyy seuraavasta johtokunnan -tilinteosta: - - 2/2 Pirkkalasta (arpajaiset).... 550:34 - 7/2 Mikkelistä ..... " ......... 910:- - 8/2 Lempäälästä (iltahuvit)..... 200:- - 9/2 Tampereelta (arpajaiset).... 1,723:- - 10/2 Turusta ......... " ........ 3,483:- - 10/2 Tampereelta (seuranäytäntö). 73:- - 11/2 Jyväskylästä (arpajaiset)... 1,174:- - 12/2 Haminasta ....... " ........ 1,290:88 - 13/2 Kylmäkoskelta (iltahuvit) .. 136,35 - 14/2 Hämeenlinnasta (arpajaiset) 2,462:80 - 14/2 Viipurista (naamiohuvit) ... 2,362:65 - 15/2 Lammilta (iltahuvit)........ 120:- - 15/2 Toijalasta ... " ........... 302:- - 15/2 Hausjärveltä (iltahuvit).... 115:- - 17/2 Kokemäeltä (arpajaiset) .... 710:20 - 17/2 Kuopiosta ..... " .......... 2,600:- - 22/2 Pälkäneeltä (iltahuvit) ..... 332:- - 22/2 Urjalasta (arpajaiset) ...... 380:- - 24/2 Helsingistä (paitse 1,000 mk - Viipurista) ............ 12,500:- - 24/2 H:gin arpajaistoimikunnalle - lähetetty: Joensuusta .. 1,220:09 - Jämsästä .... 400:- - Kiteeltä .... 242:50 - Heinolasta .. 400:- - Käkisalmelta. 850:- - 25/2 Lappeenrannasta (arpajaiset) 1,530:- - 27/2 Kajaanista (iltahuvit) ..... 130:- - 3/3 Asikkalasta ................ 175:- - 6/3 Oulusta .................... 807:23 - 7/3 Porista .................... 1,856:- - 10/3 Mäntsälästä ................ 415:- - 11/3 Vaasasta ................... 1,506:97 - 11/3 Orihvedeltä ................ 216:50 - 11/3 Lopelta .................... 311:- - 14/3 Iitistä .................... 150:- - 15/3 Sortavalasta ............... 1,110:- - 16/3 Mäntästä ................... 425:- - 19/3 Tohmajärveltä .............. 122:50 - 21/3 Kurusta .................... 330:- - 21/3 Sääksmäeltä ................ 72:32 - 29/3 Leppävirroilta ............. 355:61 - 3/4 Kokkolasta ................. 250:- - 3/4 Ruovedeltä ................. 50:- - Summa 44,350:94 - -Kesällä tuli vielä lisää, niin että arpajaispuuha kaikkiaan tuotti -46,162 markkaa. - -Runebergin päivänä 5/2 esitettiin sekaohjelma, joka oli aiottu kokonaan -isänmaalliseksi, mutta jossa sairaussattuman tähden Kiven Margareta -vaihdettiin Wilbrandtin Ensi lempeen. Kun Vilho oli alkanut näytännön -lausumalla Sven Tuuvan, näyteltiin Maamme laulun kaikuessa Falkmanin -järjestämä suuri kuvaelma, "kunniamme päiviltä", jossa oli ryhmiä -erinäisistä Vänrikki Stoolin tarinoista, keskellä Pilven veikko ja -ylinnä "Suometar" voitonpalmu kädessä. Edelleen nti Hacklin ja Pesonen -lauloivat Pilven veikon kaksinlaulun ja Vuorio pari muuta Runebergin -laulua, Ida Aalberg lausui Döbeln Juuttaalla, ja esitettiin -Sotavanhuksen joulu. Viimeksi tuli Ensi lempi Ida Aalberg pääosassa. - -Kaksi päivää myöhemmin (7/2) levisi tieto, että runoilija, -taiteensuosija ja ihanteiden mies, _Fredrik Cygnaeus_ klo 4.45 i.p. oli -rauhallisesti vaipunut kuoleman uneen. Ehtoolla myöhään Pohjalaisen -Osakunnan laulajat lauloivat "Integer vitae" vainajan asunnolla, -jossa ylioppilaat niin monesti olivat tervehtineet häntä hänen -syntymäpäivänään huhtikuun 1:nä; mutta kun oli maanantai eikä siis -mikään näytäntöpäivä, teatteri ei ollut tilaisuudessa ilmaisemaan -osanottoansa. Sitä vastoin kun Cygnaeuksen maalliset jäännökset 11/2 -vihittiin viimeiseen lepoonsa ja J. V. Snellman, jonka oma poismeno oli -lähellä, oli pitänyt ylevän hyvästijättöpuheensa, silloin laskettiin -unohtumattoman isänmaanystävän arkulle syvimmän kunnioituksen merkkinä -seppele Suomalaisen teatterinkin puolesta. - -Ohjelmistolle uusi kappale tuli jälleen 15/2 eikä mikään muu kuin tuo -G. v. Moserin ja F. v. Schöntaun 5-näytöksinen huvinäytelmä _Sota -rauhan aikana_, joka monesti vielä viimeisinäkin aikoina on nähty -näyttämöllämme. Kappale, joka paraikaa kotimaassaan nauratti teatterin -yleisöä, vastaanotettiin täälläkin mitä suurimmalla suosiolla. Ida -Aalberg oli viehkeä, kujeikas Ilka Eötvos, neidit Avellan (Aune Hiller) -ja Hacklin (Elsa Henkelin) niinikään paikallaan, Leino uljas kenraali, -Aspegren nokkela luutnantti Reif von Reiflingen j.n.e. Upseerien -univormut loistivat niinkuin daamein puvut -- ja sitten se vilkas, -kevyt puhelu ja häärintä! Ilta illalta tulvasi enemmän katsojia -Arkadiaan ja näytelmästä oli juuri tulemaisillaan "kassakappale", kun -Ida Aalberg sairastui. Tästä ja muusta kirjoittaa Emilie nti -Elfvingille 22/2: - --- "Merkillistä kuinka arpajaiset ovat niin onnistuneet, ei sitä voinut -uneksiakaan. Kun kaikki tulee kokoon, nousee summa varmaan 34 à 35 -tuhanteen [enemmänkin tuli, niinkuin ylempänä näkyy], todella kaunis -tulos! -- --" - -"Muutoin on teatterin tänä vuonna käynyt jotenkin hyvin. Yleisömme on -tosin pieni, mutta se kasvaa tasaisesti ja se on hyvä merkki. -Erittäinkin koskee tämä toisen rivin yleisöä. Melkein joka pyhä on -toinen rivi jo klo 5 aivan loppuun myyty ja kahteen kansannäytäntöön on -joka piletti otettu -- orkesteriinkin olemme ahtaneet niin monta tuolia -kuin tila suinkin on sallinut." - -"Sairaussattumat ovat tuottaneet meille huolia: melkein kaikki ovat -vuorostaan olleet sairaana, ja Leinot kadottivat pikku tyttönsä, joka -kaksi viikkoa sairasti kovaa rokkotautia. Sillä aikaa he olivat estetyt -työstä. Leino on nyt työssä, mutta rouva on sairas liiallisesta -vaivaantumisesta ja murheesta. Kaarola on taasen ollut poissa isänsä -kuoleman tähden, ja nyt on Ida Aalberg sairas, niin että on täytynyt -keskeyttää erinomaisen hupaisen komedian, Sota rauhan aikana, -näytteleminen. Se on menestynyt varsin hyvin, mutta kirjalliselta -kannalta arvosteltuna on se arvoton. Ei toki mitenkään säädytön taikka -rivo, mutta minun mielestäni on se sävyltään halpa ja sirkusmainen, -vaikka toiminta liikkuu ylemmissä upseeripiireissä. Sangen lystillinen -se sittenkin on ja menee kai vielä 4-5 kertaa. Sen jälkeen tulee Romeo -ja Julia, ja se on oleva juhlapäivä teatterille. Ida Aalberg on Julia -ja Axel Ahlberg Romeo. Böökillä on nykyään velttouden aika, niin ettei -hän käy oikein mihinkään käsiksi eikä Kaarlo sentähden uskaltanut antaa -hänelle Romeon roolia, johon hän kuitenkin ulkomuotonsa tähden olisi -paremmin sopinut. Milloin kappale menee, riippuu Ida Aalbergin -terveydestä; minusta sinä voisit silloin tulla tänne -- kyllä saat -sanan ajoissa. Tosin on luultavaa, ettei Romeo ja Julia viehätä yleisöä -niinkuin Sota rauhan aikana, mutta teatterin _todellisilla_ ystävillä -on oleva ilonhetki, kun voidaan antaa shakespeareläinen näytelmä -suomenkielellä. Se saa minut unohtamaan monta katkeraa kokemusta. -- -Minulla olisi kyllä sinulle kerrottavana halpamaisesta svekomaanisesta -vehkeilystä saada Ida Aalberg näyttelemään ruotsinkielellä (Agardin -y.m. kanssa rouvasväenyhdistyksen arpajaisissa ensi tiistaina), mutta -se olisi liian pitkä juttu. Tahdoin kuitenkin mainita siitä, jotta -huomaisit etteivät ystävämme ole meitä unohtaneet! Varmaankin on tänä -keväänä jälleen suurenmoinen hyökkäys tehtävä hänen vallottamisekseen. -Ylipäätään hän tänä vuonna on ollut hyvin rakastettava ja suloinen." - -Nuoren aatelismiehen vaiheet, jonka ensi-ilta oli ollut noin kuukausi -ennen, meni toisen kerran 22/2 ainoastaan näyttääkseen kykenemättömäksi -saavuttamaan suosiota. Nti Avellanin Marguerite sai kuitenkin kiitosta -luonnekuvauksen johdonmukaisuudesta ja esityksen pontevuudesta. Samalla -näyttelijättärellä oli niinikään tärkein naisrooli B. Laguksen -suomentamassa Anzengruberin 4-näytöksisessä näytelmässä _Isännätön -talo_, joka 27/2 annettiin ensi kerran. Voimallista oli näytteleminen -tässäkin, mutta jälleen huomautetaan mitä ylipäätään sanottiin -näyttelijättärestä, että näet hänessä oli havaittavana enemmän taitoa -ja oppia kuin välitöntä antautumista tehtävään. -- Tällä aikaa oli Ida -Aalberg tullut terveeksi ja hän esiintyi jälleen, ensiksi Sirkkana -kansannäytännössä laskiaistiistaina 1/3 ja sitten kolme kertaa -peräkkäin Sodassa rauhan aikana. Sen jälkeen seurasi kahtena iltana -Isännätön talo. Toinen näistä oli _13 p. maaliskuuta_, se kauhea -merkkipäivä, joka oli Aleksanteri II:n viimeinen. Jähmetyttävä sanoma -vapauttaja-keisarin, Suomen hyväntekijän klo 4 vaiheilla tapahtuneesta -murhasta tuli Helsinkiin noin 4 tuntia myöhemmin, kun näytäntö jo oli -alkanut Suomalaisessa teatterissa. Kaarlo Bergbom astui klo 1/2 9 -näyttämölle ja ilmotti kauhunsanan yleisölle sekä että näytäntö samassa -hetkessä lakkautettiin. Keisarin kuolema oli tietysti kova isku -teatterille, jonka täytyi keskeyttää toimensa 1 p:ään toukokuuta --- se on seitsemäksi viikoksi, mikä aika tuntui sitä pitemmältä -kun kauvan oli epätietoista, milloin saataisiin näytellä. -Vähän ennen kun keskeytys tapahtui, oli päätetty että Romeo ja Julia -annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamisen -viisikymmenvuotismuistopäivänä maaliskuun 16 p. juhlanäytäntönä, johon -kutsuttaisiin seuran kunniaesimies (Elias Lönnrot), kunniajäsenet ja -virkamiehet, sekä että suuret kemut toimeenpantaisiin päivän kunniaksi. -Bergbom-sisarukset puuhasivat mitä ahkerimmin saadakseen määräaikaan -valmiiksi puvut ja koristukset y.m., jossa kaikessa hieno asiantuntija -Falkman piirustajana ja neuvojana heitä avusti. Emilie kutsui -ystävättärensä Turusta ottamaan osaa iloon ja juhlaan, ja silloin -- -yhtäkkiä -- oli kaikki jätettävä sikseen epämääräiseksi ajaksi! -- -Kumminkin on tuolta Kirjallisuuden Seuran juhlapäivältä jotakin -teatterihistorialle tärkeää mainittavana. Kokouksessaan 2/3 oli Seura -päättänyt antaa W. Parmasen lahjottaman 500 markan palkinnon -kappaleesta, joka oli havaittu parhaimmaksi kymmenestä(!) kilpailuun -tulleesta ja joka oli nimeltä: "_Murtovarkaus_, näytelmä 5 näytöksessä, -kirjoittanut Vilja". Juhlakokouksessa ilmotettiin, että palkitun -teoksen tekijä oli "leskirouva _Minna Canth_". -- Minkälaatuinen -teatterin pakollinen lepoaika oikeastaan oli, näemme Emilien kirjeestä -(14/4) nti Elfvingille, joka todella oli käynyt Helsingissä. - -"Oma Bettyni! Kaikki on jotenkin samoin kuin lähtiessäsi; ei vieläkään -varmaa tietoa saammeko näytellä tänä keväänä vai ei. Joskus nousee -huhu, että teatterit saavat alottaa toimensa kohta venäläisen -pääsiäisen jälkeen, sitte taas sanotaan, että voitaisiin alkaa -yliopiston surujuhlan perästä, ja vihdoin väitetään, että huvitukset -ovat kielletyt kesäkuun 13:een. Kumminkin on harjotuksia jatkettu, -mutta tietysti käy kaikki veltonlaisesti, syystä kun kaikki luulevat -että tänä keväänä ei enää ryhdytä tosityöhön. Ida Aalberg on -terve, niin että hän eilen oli harjotuksessa, ja ääni oli sangen -heleä ja kaunis. -- Itse olen minä huononlainen. Tosin käyn -hypoteekkiyhdistyksessä, mutta en saa ollenkaan kävellä, vaan täytyy -minun ajaa edes takaisin, joka on sekä ikävää että kallista, mutta minä -en tahdo laiminlyödä virkaani, jos vain jaksan liikkua. En voi -ajatellakaan tulla terveeksi, ennen kun tulee lämmin. -- Kuinka -teatterin toimi on järjestettävä lähimmässä tulevaisuudessa, on -tietämätöntä. Viipurista kuuluu, että teatteri valmistuu 1 p:ään -lokak., ja siinä tapauksessa alotamme silloin siellä; mutta julmaa on, -jos seurueen täytyy olla joutilaana 6 kuukautta. Kaikki vanhat -kappaleet unohtuvat eikä uusia opita. Ainoa mahdollisuus olisi näytellä -Oulussa, mutta matka sinne on niin kauhean kallis. Jos niin -onnellisesti kävisi, että me näistä onnettomista kuukausista, joina -näytteleminen on kielletty, saisimme apua valtiolta, tahtoisi Kaarlo -mielellään että teatteri kesällä matkustaisi Ouluun. Jos emme saa apua, -täytyy meidän säästää äärimmäiseen saakka, ja huokeampaa on antaa -seurueen jäsenille lomaa puolella palkalla." - -"Kuopion naiset ovat nyt lähettäneet tänne listansa, lähes 1,600 nimeä -on merkitty ja täällä saamme varmaan 500, jos vain asiaa oikein -ajetaan. Ikävä kyllä en minä voi tehdä mitään nimien keräämiseksi. Ei -vielä ole päätetty tuleeko juhlaa vai ei;[31] pidetään arveluttavana -toimeenpanna se surun aikana ja mieluimmin se jätettäisiin syksyyn, -mutta toiselta puolen -- ehkä ukko silloin ei enään eläkään taikka ei -jaksa olla mukana juhlissa. Hän on kuulumattomasti surkastunut ja -vanhentunut viimeisinä viikkoina, oikein silmin näkee, miten hän päivä -päivältä käy iäkkäämmäksi. Keisarin onneton loppu, Cygnaeuksen ja -Boreniuksen[32] kuolema kuuluu tavattomasti koskeneen ukkoon -- ja -varsinkin keisarinmurha. -- -- Näinä päivinä olemme kokeneet iloisen -tapahtuman, Krohnin Suomalaisen kirjallisuushistorian ensi vihkon -ilmestymisen; et voi uskoa millä nautinnolla olen sen lukenut ja kuinka -siitä oppii: Kalevala esiintyy aivan toisessa valossa, kun on lukenut -hänen selityksensä." -- -- - -"Mitä sanotaan suomenmielisten voitosta ylioppilaskunnan puheenjohtajan -vaalissa? Ruotsinmieliset kuuluvat tehneen äärettömiä ponnistuksia, -niin että fennomaanit eivät uskaltaneet toivoakaan semmoista tulosta -- -sentähden oli hupaista nähdä että nyt voi päättää ylioppilaskunnan -enemmistön tosiasiallisesti olevan suomalaisen".[33] - -"Hyvästi nyt, rakas ystävä. En ole vielä kiittänyt sinua kaikesta -ilosta, jonka läsnäolosi tuotti meille -- mutta kuitenkin olen -pahoillani että matkasi, keisarisurun ja oman vilustumisesi tähden, -onnistui niin huonosti." -- -- - - * * * * * - -Vapunpäivänä alkoivat siis näytännöt uudestaan, ja kun silloin oli -annettu Sota rauhan aikana, tuli vihdoin kauan odotettu _Romeon ja -Julian_ ensi-ilta 3/5. Teatteri oli lähes loppuun myyty, ja yleisö -seurasi jännityksellä Paavo Cajanderin oivallisesti suomentaman, -mainion rakkaustragedian kohtauksia. Komeat, ajanmukaiset puvut ja muu -näyttämöllepano samoin kuin sujuva yhteisnäytteleminen olivat omansa -tyydyttämään verraten korkeita vaatimuksia, ja sentähden katsojain -innostus kiihtyi kiihtymistään saadakseen lopulta oikein riemullisen -luonteen. Sanomattakin arvaa, että suosionosotukset kohdistuivat Ida -Aalbergiin. Onhan Julia toiminnan keskipisteenä ja olihan nuori -näyttelijätär kuin luotu esittämään tyttöä, jossa nuoruuden sulo ja -lemmen tulinen hehku ovat ruumiillistuneet. Tavotellen tässä totuutta -samoin kuin Noorassa -- kuinka erilaisia tunteita muuten olikaan -kyseessä -- tuli hänen esityksensä alusta alkaen, mutta erittäinkin -myöhemmissä traagillisissa kohtauksissa vaikuttavaksi ja -myötätempaavaksi. Mutta ei ainoastaan hänessä vaan muissakin havaittiin -innokas harrastus aikaansaada jotain ansiokasta luonnekuvauksessa, ja -kiitoksella mainitaan Axel Ahlberg -- Romeo, Böök -- Mercutio, Leino -- -Lorenzo, rva Aspegren -- Imettäjä, Aspegren -- Tybalt j.n.e. Näin -tapahtui että "tämä ensimäinen Shakespeare-näytäntö menestyi tavalla, -josta paljon vanhempienkin teatterien olisi täysi syy ylpeillä" -(Valvoja). Illan kuluessa saapui Turusta kolme onnittelusähkösanomaa: -yksi Bergbomille, toinen näyttelijöille, kolmas Ida Aalbergille. -- -Toisessa näytännössä 6/5 Ida Aalberg sai ensimäisen laakeriseppeleensä -Suomessa. Sen antajat olivat pohjalaiset ylioppilaat, jotka samana -iltana pitivät näyttelijättärelle pidot. Kolmas näytäntö oli 8/5. -Mainittua yleisempi kunnianosotus tuli Ida Aalbergin osaksi 11/5, -jolloin hänen hyväkseen esitettiin Jane Eyre. Puhumatta tavallisista -suosionosotuksista, jotka "myrskyisyydessä" muistuttivat -oopperanaikoja, isommista ja pienemmistä kukkakimpuista y.m.s. sai -taiteilijatar laakeriseppeleen "Suomalaisilta naisilta", -hohtokivisormuksen, kultaisen "medaljongin" ja 1,000 markan rahasumman -joko yksityisiltä taikka laajemmilta ihailijapiireiltä. Näytännön -jälkeen saattoivat ylioppilaat näyttelijättären laululla kotia. - -Suuressa Snellman-juhlassa 12/5, jolloin päivänsankari sai vastaanottaa -lukemattomia onnittelu- ja kunnioitustervehdyksiä eri osista maata, ei -Suomalainen teatteri näy erityisesti esiintyneen; mutta mainittakoon -kumminkin että rvat Hedvig Winterhjelm ja Ida Basilier-Magelsen -lähettivät Norjasta yhteisen sähkösanoman: "Joka sydän, joka rakastaa -Suomea, rukoilee tänään Jumalalta onnea Teille". Ohimennen sopii -huomauttaa, että rva Winterhjelm 10/6 tänä vuonna niinkuin -säännöllisesti ennenkin samana päivänä oli Suomalaiselta teatterilta -saanut sähkötervehdyksen Lea-päivän muistoksi. Tällä kertaa oli paitse -teatteria tervehdykseen yhtynyt noin puoli sataa suomalaisuuden ystävää -ja oli sen sanamuoto seuraava: - -"Kiitollisessa muistossa säilyttäen tätä Suomalaiselle teatterille -tärkeää vuosipäivää sekä Teidän unhottumatonta vaikutustointanne tässä -teatterissa, lähetämme Teille sydämellisimmät tervehdyksemme, -hartaimmat onnentoivotuksemme. Eläköön!" - -Toukokuun loppupuolelta on vielä merkittävä kaksi ohjelmistolle uutta -kappaletta: K. Raudan (Järnefelt) suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen -huvinäytelmä _Kirjeen kujeet_ (Les pattes de mouche) ja R. Kiljanderin -1-näytöksinen komedia _Amalia ystävämme_. Ranskalainen näytelmä, -erittäin iloinen ja naurattava, meni ensi kerran 17/5 ja olivat siinä -toisia oivallisemmat nti Avellan ja Böök; suomalainen taas 20/5, -alkukappaleena yhdessä edellisen kanssa, ja havaittiin sen olevan -"onnellisesti keksityn perhekohtauksen, joka herättää varsin hyviä -toiveita tekijästä". Päähenkilöt tässä kappaleessa olivat rva -Aspegrenin, nti Avellanin ja Böökin hyvissä käsissä. Romeo ja Julia -meni neljännen ja viidennen kerran 24/5 ja 29/5, ja siihen näytännöt -päättyivät. Viime iltana oli Ida Aalberg lämpimän suosion esineenä ja -huudettiin monet kerrat esiin niinkuin Bergbomkin. - -Juuri näytäntökauden lopussa saapui tieto, että _Bruno Holm_, -sairastettuaan kuusi kuukautta, oli kuollut Göteborgissa 31 p. toukok. -Samoin kuin Duncker oli Holm tuskin muualla kuin Suomalaisessa -oopperassa saanut näyttää, mikä lahjakas ja hieno taiteilija hän oli. -Göteborgissa Hillbergin seurueen jäsenenä hän oli ennättänyt esiintyä -ainoastaan Rigoletton osassa, mutta jo silläkin saavuttanut myötätuntoa -ja vilpitöntä tunnustusta. Talvikaudella 1879-80 Holm oli Tukholmassa -laulanut Arlbergin johdolla, jota hän ei pitänyt ensi luokan -taiteilijana, mutta joka "oivallisesti osasi järjestää" mitä hän (Holm) -ennen oli oppinut. Seuraavat rivit eräästä kirjeestä (Bergbomille) -sallivat luoda katseen laulajan taiteenkäsitykseen ja harrastuksiin: - --- -- "Mitä enemmän näen ja harkitsen, sitä varmemmaksi käy minulle, -että meillä suomalaisilla on syvempi taipumus näyttämötaiteeseen kuin -aavistammekaan -- ja ehdottomasti suurempi kuin ruotsalaisilla. Olkoon -heillä mitä suuruuksia tahansa, niin on läpikäyvä henki kaukana -yksinkertaisuudesta ja _totuudesta_. Jumala suokoon, ettei tämä -naurettava, tyhjä ihannoiminen, joka täällä on vallalla, saisi -jalansijaa näyttämöllämme. Mikä nautinto onkaan tässä ilmanalassa nähdä -Ristoria!! Hän on epäjumalani, hän on unohtumaton." - -"Täällä Ruotsissa tulee paremmin fennomaaniksi kuin Helsingissä. -Silmäni ovat monessa suhteessa auenneet. -- -- En päätä mitään ennen -kun saan tietoja Suomalaisen oopperan tulevaisuudesta. Jos työlläni -voin palvella sitä ja kotimaata, niin teen sen mieluimmin -- sen sanon -suoraan. -- Minun täytyy tunnustaa sinulle, että joka kerta kun käyn -jossakin kansallisteatterissa, valtaa minut ajatus, kunnianhimoinen -unelma -- -- älä naura, kun julkilausun sen: tahtoisin olla Suomelle -mitä se tai se on maallensa. Eiköhän sitä voisi? Jos teatteri-sanan -eteen panisi maailman- kansallis- sanan asemesta --, niin olisi moni -'suuruus' samalla hävinnyt. Mutta kuka _tahtoo_ hävitä! En minä -ainakaan! Voimieni mukaan olen ponnistava ettei niin käy." -- -- - -Niin Bruno Holm uneksi voivansa käyttää taidettaan Suomen iloksi ja -kunniaksi, kun Tuoni katkaisi hänen elämänlankansa ennen kun hän oli -täyttänyt 28 vuotta. - -Holmin arvostelu ruotsalaisten taiteesta antaa aihetta ottaa huomioon -mitä samaan aikaan vastaperustetussa Valvojassa sanotaan Suomalaisesta -teatterista. Finsk Tidskriftissä oli ylenkatseellisesti puhuttu tästä -taidelaitoksesta. Arvostelijan mielestä se oikeastaan ei ollut mitään -toimeensaanut, ja naurettavaa oli muka väittää että rva Winterhjelmillä -oli pysyvä sija Suomen historiassa. Siihen vastaa V. Vasenius: - -"Että siinä tyhjästä on luotu näyttelijöitä sekä hankittu näytelmistö, -sen jokainen näkee. Vaan mikä ei ole yhtä silmäänpistävää, on että -tyhjästä on luotu oma näyttelemistapakin erittäin mitä lausuntaan -tulee." - -"Tämän havaitsemme kuitenkin helposti, jos tarkastamme muutamien -näyttelijäin lausumistapaa eri aikoina. Saksasta ensi kerran tultuaan -nti Aalberg puhui aivan toisin kuin nyt; ja samoin kuului ennen nti -Avellanin puheessa ruotsalainen 'vingutus' paljon selvemmin kuin viime -aikoina. Aivan luonnollista, sillä he olivat oppineet taidettansa -vieraalla kielellä, mutta jokaisella kielellä on omat lausumislakinsa -eikä suinkaan ole helppo sovittaa toisen lakeja toiseen. Ja vielä -vaikeampi on edelläkävijöittä löytää semmoisen kielen lausumislakeja, -jota tuskin koskaan on näyttämöllä käytetty." - -"Tässä kohden rva Winterhjelm on epäilemättä ollut nuorille -näyttelijöillemme tienosottajana, ja sanokoot ruotsikiihkoisemme mitä -tahansa, hänen ansiotansa ei unhoteta. Vaikka hän muukalaisena tietysti -ei voinutkaan täydellisesti taivuttaa ääntänsä meidän kieleemme, niin -hänen etevä näyttelemiskykynsä kuitenkin osotti hänelle, ja hänen -kauttansa muille, sen tien, jolla ennen käyttämättömän kielen vastukset -ovat voitettavat." - -"Rva Winterhjelmiä seuraten näyttelijämme ovat ahkerasti koettaneet -suomenkieleen sovittaa sitä opetusta, jonka he, mikä mistäkin, ovat -itselleen hankkineet. Ja ihmeteltävää tosiaan on, että tämä eri -haaroilta koottu opetus on saatu yhteensulamaan niin että jo saattaa -sanoa teatterilla olevan yhteisen lausumis- ja näyttelemistavan eli -tyylin. Tämä seikka on sitä ihmeteltävämpi kuin muistamme, että -teatteri niin kauan on näytellyt maaseuduilla, jossa johto ja yleisön -kritiikki ei kuitenkaan voinut olla niin tarkka kuin pääkaupungissa." - -"Tätä omituista näyttelemistapaa saattaa ylimalkaan sanoa -realistiseksi. Selvästi näkyy, että näyttelijät ainakin koettavat puhua -niin luonnollisesti kuin mahdollista. Puhuminen käy jokseenkin -nopeasti; 'taidepausseja' ei paljo käytetä eikä juuri äänen -korottamista. Sitä vastoin viljelevät erittäinkin naiset, saadaksensa -lausumistaan enemmän vaihtelevaksi, puheen niin sanoaksemme -soitannollista puolta; se on: koetetaan eri säveltä käyttämällä, -milloin heleämmin, milloin korkeammin puhumalla osottaa erilaisia -mielenliikutuksia." - -"Tätä keinoa esim. nti Aalberg 'Noorassa' hyvin rohkeasti, mutta -myöskin erinomaisella menestyksellä käyttää: välistä hän puhuu niin -nopeasti, että kuulija tuskin voi erottaa kaikkia hänen sanojaan; mutta -sitten kuitenkin yksi ainoa sana, lausuttu oikealla säveleellä, -valaisee koko lauseen." - -"Meidän mielestämme on tämä suunta, ellei sitä liiotella, oikea; sillä -tällaista lausumistapaa käyttämällä tullaan siihen että teatterissa -_puhutaan eikä pidetä puhetta_. Tällä emme väitä, että teatterimme jo -olisi perille päässyt. -- -- Vaan selvästi näkyy kuitenkin, että tässä -kohden jo on vakava perustus, johon se eteenpäin pyrkiessään voi -nojata." -- Kun tämän jälkeen on puhuttu Ruotsalaisessa teatterissa -vallitsevasta juhlallisemmasta lausumistavasta, tukholmalaisesta -tyylistä, ja huomautettu että ruotsalaisten näyttelemistapa (syystä kun -heillä ei ole kotimaista draamakirjallisuutta, vaan enimmäkseen -näyttelevät ulkomaisia kappaleita) vieraantuu pohjoismaiden ja meidän -maan näytelmien vahingoksi, mainitaan että Noora Suomalaisessa -teatterissa esiteltiin paremmin kuin Leonarda Ruotsalaisessa ja että -niinikään kotimainen kappale "Den nya adjunkten" menestyi siellä -huonosti samalla aikaa kuin ranskalaisia komedioja näyteltiin yleisön -suureksi tyydytykseksi. - -Luonnollista on, että näytäntökausi ei voinut olla taloudellisesti -loistava, kun keisarisuru sattui parhaimpaan aikaan, ja sentähden -ohjelmiston päävaltti, Romeo ja Julia, esiintyi liian myöhään. Vajaus -pysyi miltei muuttumattomana, tehden 19,002:52 mk. Ettei se noussut -korkeammaksi, siitä on kiittäminen arpajaisia, joiden tuottamista -varoista 12,000 mk käytettiin vuoden menoihin. Jäännös 32,350:94 mk -säilytettiin vararahastona lähinnä seuraavia vuosia varten. Miten -suurenmoinen kansalaisten avustus olikaan, ei se riittänyt tekemään -teatterin elämää huolettomaksi, mutta todistihan se kuitenkin -rohkaisevalla tavalla että ystäväpiiri oli laaja. - -Näytäntöjä oli annettu 97 ja niissä: 9 kertaa _Saimaan rannalla_; -8 _Kihlaus_, Noora; 7 Sota rauhan aikana, Sirkka; 5 _Mestarin -nuuskarasia_, Maria Stuart, Mustalaiset, Parisin veitikka, Romeo ja -Julia; 4 _Nummisuutarit_, Laululintunen, Porvari aatelismiehenä, -Valapatto, Neiti Elisabeth; 3 _Lea, Sotavanhuksen joulu, Amalia -ystävämme_, Don Cesar de Bazan, Sevillan parturi, Nyrnbergin nukki. -Nuoren aatelismiehen vaiheet, Taistelujen välillä, Ravennan -miekkailija, Isännätön talo, Kirjeen kujeet, Vastanaineet; 2 -_Saaristossa, Yö ja päivä, Margareta_, Hardangerin harjulla, Vaimojen -kyyneleet, Sumua silmiin, Ei ollenkaan mustasukkainen, Jeannetten häät, -Ensi lempi; 1 _Kosijat_, Kavaluus ja rakkaus, Jane Eyre, Maantien -varrella, Taiteen harrastuksesta, Marin rukkaset, Hää-ilta. - -Näistä 42 kappaleesta oli 11 kotimaisia ja 12 ohjelmistolle uusia. - - - - -X. - -Kymmenes näytäntökausi, 1881-82. - - -Bergbom-sisarukset olivat päättäneet viettää kesänsä Norjassa. Toivoen -saavansa nähdä jotakin uutta teatterissa Kaarlo lähti jo kesäkuun ensi -päivinä Tukholmaan, mutta teatterit olivat suljetut ja henkilöt, joita -hän olisi tahtonut tavata, matkoilla. Sentähden Emilie viikko myöhemmin -saapuessaan sinne kohtasi veljensä sangen tyytymättömänä oloonsa. Tämän -ohella vaivasi molempia yhtäkkiä ilmestynyt jäätävä takatalvi. -Kumminkin he viipyivät Tukholmassa, levottomasti odottaen tietoja -eräästä läheisestä sukulaisesta, joka oli vaarallisesti sairastunut ja -jonka kuolema, jos se olisi tapahtunut, olisi pakottanut heidät -palaamaan kotimaahan. Tästä ja muusta kertoo Emilie nti Elfvingille -kirjeessä (13/6), josta otamme seuraavan: - -"Eilinen ilta oli kuitenkin hupainen, kävimme näet katsomassa -[kiertomatkalla olevia] ranskalaisia näyttelijöitä. Coquelin ja -Pasca ovat _erinomaisia_ taiteilijoita, Berton on hyvä, toiset -heikonpuoleisia paitse erästä pientä daamia, joka on niin kuulumattoman -kehno, että oli melkein häpeä. Semmoista pikku hanhea ei ole päästetty -näyttämölle edes meillä [teatterimme] lapsuudessa. Coquelin on elävä -todistus siitä mitä äly ja lahjakkaisuus aikaansaavat. Hänen vartalonsa -on mitätön, kasvojenpiirteet rumat eivätkä ollenkaan hienostuneet -- -paremmin oikein jokapäiväiset, nenä niin muodoton kuin mahdollista, -ääni itsessään vähäpätöinen, ja sittenkin joka sanansa, joka -liikuntonsa, joka kasvojeneleensä vaikuttaa valtavasti yleisöön -- -juuri semmoisen tulee taiteilijan olla -- sielun on kaikki tehtävä eikä -ulkonaisten, aistillisten ansiopuolten; jos niitä sen ohella on -olemassa, niin se on varsin hyvä, mutta jollei niitä ole, niin tulee -ilmankin toimeen, niinkuin Coquelin. En voi sanoin lausua, kuinka -hänestä pidin." -- - -Kun sähkösanoma tuli että sairas oli parempi, sisarukset matkustivat -Kristianiaan, jossa viipyivät neljä päivää. "Winterhjelmit ja -Magelsenit tekivät kaikkensa", Emilie kirjoittaa, "saadakseen -Kristianiassaolomme hupaiseksi, ja siinä he täydellisesti onnistuivat --- ilmakin oli ihanan kesäistä, niin että voimme vapaasti olla -liikkeellä maalla ja merellä." Erittäin mieluista oli sisarusten olla -kahdessa kodissa, joiden emännät olivat heidän uskollisimpia ystäviään. -Pyhänä 19/6 Ida Aalberg ja Lydia Lagus tulivat Kristianiaan, ja -seuraavana päivänä Emilie lähti näiden seurassa Modumin ja Kaarlo yksin -Sandefjordin kylpylaitokseen. Viime mainittu erosi seurasta -arvattavasti sentähden, että Emilie samoin kuin molemmat -taiteilijattaret sairasti kurkkutautia, jonka parantumisen tärkeimpiä -ehtoja oli vaitiolo ja helpointa oli kai olla puhumatta kun asui yksin. -Myöhemmin Emilie kirjoittaakin, että hän, Ida Aalberg ja Lydia Lagus, -jotka "molemmat esiintyvät hyvin yksinkertaisesti ja vaatimattomasti", -enimmäkseen olivat kukin erikseen, puhuen niin vähän kuin mahdollista. -Muutoin he keskenään käyttivät ainoastaan suomenkieltä, karttaen -maanmiestensä seuraa ja uusia tuttavuuksia. Kun tunnetuksi tuli että -neidit Aalberg ja Lagus olivat näyttelijättäriä, pyydettiin heitä -avustamaan iltamissa, mutta turhaan. Ettei tämänlainen erakkoelämä -kylpylaitoksessa, jossa oli neljättä sataa vierasta, ollut erittäin -hupaista on itsestään selvää, mutta valitettavasti se oli välttämätöntä -niinkuin aikaa voittaen hyvin nähtiin. - -Kesä- ja heinäkuun vaihteella sattui Suomessa kaksi tapahtumaa, johon -ystävämme Norjassa ottivat sydämestään osaa: Suomalaisen Kirjallisuuden -Seuran 50-vuotisjuhla 30/6-2/7 ja _J. V. Snellmanin_ kuolema 4/7 -Jälkimäisestä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (9/7): - -"Olemme jo saaneet tiedon suuresta surusta, joka on kohdannut koko -maatamme. Rva Winterhjelm sai sähkösanoman ja ilmotti kohta asian -meille. Suruuni sekaantuu kuitenkin jonkunlainen kiitollisuuden tunto -siitä että hänen ei tarvinnut elää yli aikansa: hän pelkäsi sitä -kauheasti ja valitti, että Runebergin ja Cygnaeuksen täytyi kuolla, -niinkuin tapahtui, saamatta mennä kuolemaan katse kirkkaana miehekkään -rohkeasti. Yksityistietoja Snellmanin kuolemasta meillä ei ole; kaksi -kertaa viikossa tulee minulle Uusi Suometar ja Morgonbladet ja ensi -postissa saamme kai lukea siitä. Jumala antakoon hänelle autuutensa ja -rauhansa. Rehellisesti ja miehekkäästi hän on taistellut isänmaansa ja -kansansa edestä." - -Hautajaisissa, jotka tapahtuivat 7/7, Almberg Suomalaisen teatterin -puolesta laski seppeleen Snellmanin arkulle. -- Kun posti toi -suomalaisia lehtiä Modumiin, saatiin siellä lukea H. D:nkin nekroloogi -suuresta vainajasta. Ida Aalberg kirjoittaa siitä Bergbomille ja sanoo -sitä surkeaksi ja hävyttömäksi: - -"Koko se äänivarasto, jota näinä kahtena viikkona olen koettanut -tarkoin säästää ja kartuttaa, on tänään tulvannut virtana esiin -- en -ole voinut sitä estää, vaikka se kyllä on ollut väärin ja hyödytöntä, -sillä Modumissa oleskelevat 'liberaalit' eivät suinkaan siitä parane." - -Kaarlosta tiedämme vähemmän -- oikeastaan vain sen, että hän -Sandefjordissa, jossa hänellä oli "hirmuisen ikävä", muun muassa -seurusteli erään tanskalaisen kirjailijan kanssa, jolla oli tuttavia -Kööpenhaminan teatterimaailmassa ja jonka kautta hän toivoi saavansa -toteutetuksi "vanhan tuumansa" hankkia sieltä vanhoja painamattomia -uudenvuodenkappaleita, joita voitaisiin mukailla ja sovittaa -suomalaisiin oloihin. Nähtävästi ei asiasta tullut sen enempää. - -Elokuulla sisarukset palasivat kotia, niinkuin näkyy Emilien kirjeestä -nti Elfvingille 14/8: - -"Torstaina tulimme kotia, Kaarlo ja minä, jotenkin reippaina. Matka -meni nopeasti, kun emme pysähtyneet Kristianiaan eikä Tukholmaan. -- -Kaarlo matkusti eilen Viipuriin nähdäkseen, kuinka teatterirakennus on -edistynyt. Jollemme saa siellä alottaa ennen 1 p. lokak., alamme ehkä -Tampereella. Aikomuksemme oli alottaa täällä, mutta syyskuun -ohjelmistoon oli ajateltu 'Murtovarkaus' y.m., jossa Aalbergilla on -pääosa, ja hänen täytyi jäädä ulkomaille. Hänen kurkkunsa ei vieläkään -ole terve, ja hän tahtoi Kristianiassa puhutella etevää spesialistia -tri Edv. Bullia, joka palaa ulkomaanmatkalta 20 p. Laguksen laita on -samallainen. Hän jäi Modumiin ja halusi suorastaan kysyä Bullilta, -luuliko tämä hänellä olevan tulevaisuutta laulajattarena. -- -- Voi, -rakas Betty, minkaltainen vuosi on tulossa! Jos tämä kolea ja sateinen -ilma jatkuu, niin emmehän voi muuta odottaa kuin puutetta ja hätää -armaalle maa raukallemme. Kyllä on kovaa, että Suomen kansan taistelun -täytyy olla niin raskas yhtä hyvin henkisessä kuin aineellisessa -suhteessa. Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä!" -- - -Tositeossa kävi niin, että Ida Aalbergin täytyi yhä edelleen jäädä -lääkärin hoidon alaiseksi -- hän asui Winterhjelmillä Kristianiassa ja -palasi vasta helmikuulla monenkuukautisen vaitiolon jälkeen saatuansa -äänensä takaisin. Sitä kovempi oli Lydia Laguksen kohtalo: hänen täytyi -kokonaan luopua taiteilijaurastaan. "Surullista oli nähdä Lydia -Lagusta", kirjoittaa Emilie hänestä, "vaikken koskaan ole niin paljon -pitänyt hänestä kuin nyt: hän kantaa niin kauniisti onnettomuuttansa, -Jumala auttakoon häntä!" -- - - * * * * * - -Näytännöt alettiin sittenkin Helsingissä 4/9 antamalla Nummisuutarit. -Huone oli melkein täysi, ja uusi kenraalikuvernööri Heidenkin oli -teatterissa. "Hän ei siis aio kohdella meitä niin 'en canaille' kuin -Adlerberg", Emilie huomauttaa. Ensimäinen pikku uutuus tuli 15/9, -H. Müllerin laulunsekainen, 1-näytöksinen näytelmä _Adelaida_. Kappale, -johon suuren säveltäjän Beethovenin elämä iloineen suruineen on -kokoonpuristettu, herätti melkoista mielenkiintoa. Leinon sanotaan -mahdikkaasti näytelleen pääosaa, joskaan hän ei saanut luonteeseen sitä -"pyhimyksen kirkkautta", jota tekijä näyttää tarkottaneen, ja nti -Avellan oli Adelaidana miellyttävä samoin kuin nti Hacklin pienemmässä -sivuosassa. Kuukauden merkkitapaus oli kuitenkin Daniel Hjortin sekä -harjotukseen että näyttämöllepanoon huolella toimitettu uudistus. Se -meni kolme kertaa perätysten (21/9-25/9). - -Suurin tunnustus tuli nytkin rva Aspegrenin osaksi. Hänen Katrissaan -havaittiin "voimallisesti mukaansa tempaava, kansallinen piirre, joka -ei mitenkään ollut vieraan näyttelijättären saavutettavissa, mutta -suomalaiseen yleisöön teki omituisen, sydäntä kouristavan vaikutuksen". -Nimiroolissa esiintyi nyt Axel Ahlberg. Hän oli "kunnioitettavalla -kyvyllä tutkinut Daniel Hjortia ja loi siitä itsenäisen kuvan, kenties -ei vielä täysin selvän ja riittävän syvän, mutta kaikissa tapauksissa -reippaalla ja leveällä siveltimellä alustellun. Useissa kohtauksissa -hän jo nosti näyttelemisensä ja käsityksensä tositaiteelliselle -kannalle, niin etenkin 3:n näytöksen ensi kuvaelmassa (linnanpihalla)". -Kuitenkin oli hänen esiintymisessään, kävelemisessään j.n.e. vielä -paljo häiritsevää. Nti Avellan oli suuresti edistynyt Sigridinä, siinä -oli totuutta, yksinkertaisuutta ja kirkkautta. Kokonaisuuden vaikutus -oli hyvä ja yleisö tyytyväinen. -- - -Ohjelmistolle uusi kappale ilmestyi jälleen 27/9, nimittäin Wäinön -(K. Krohn) suomentama, A. Kiellandin 1-näytöksinen näytelmä -_Kotimatkalla_ (Paa Hjemvejen),[34] joka annettiin yhdessä Kirjeen -kujeiden kanssa. Norjalaisessa kappaleessa suoritti rva Aspegren -kiitettävästi pääroolin. -- Tämä näytäntö oli viimeinen Helsingissä, ja -seurue lähti sen jälkeen Viipuriin. - -Lähempiä tietoja syyskuulta saamme Emilien kirjeestä nti Elfvingille -2/10: - -"Nyt on teatteri Viipurissa, mutta kohtasi ensi hetkessä pahan -vastoinkäymisen: tarkotus oli alottaa tänään, mutta viipurilaisten -vihkimisjuhla on pitämättä ja meidän täytyy odottaa. Me menetämme siten -2 näytäntöä. -- Syyskuu on ollut varsin hyvä: väkeä on ollut paljo, -jopa oikein paljo, kun ajattelee vuodenaikaa. Daniel Hjortin -näyttämöllepano maksoi kuulumattoman paljon vaivaa, ponnistuksia ja -rahaa! Axel Ahlbergille on rooli kyllä liian suuri, jota paitse Raan -muisto painaa häntä. Leinoa kohtaan on kritiikki ollut hyvin kohtuuton. -Ei ainoastaan Kaarlon ja minun, vaan monen muunkin mielestä hän oli -aivan oivallinen herttua. Oletko nähnyt taikka oikeammin lukenut pientä -Kiellandin kappaletta 'Paa Hjemvejen'? Se on varsin mieltäkiinnittävä -ja meni hyvin. Ruotsalaiset ovat nyt päättäneet kerrassaan masentaa -meidät: he harjottavat tätä kappaletta, ovat antaneet 'En papperslapp' -(Kirjeen kujeet), jonka me näyttelimme jo keväällä ja nyt viime -näytännössä, ja aikovat ottaa esiteltäväksi Romeon ja Julian. -Ajattelemattomasti kyllä he ovat aivan avonaisesti sanoneet, että nyt -ovat suomalaiset ('finnarne') masennettavat, ja kuitenkin meni heidän -paperilippunsa perjantaina 'aivan penkin alle', jota vastoin Kirjeen -kujeet meillä on onnistunut varsin hyvin ja suuresti huvittanut -yleisöä. Kaarola, jolla on suurin rooli [Suzanne], on aivan -_erinomaisen_ hyvä, jota vastoin rva Skotte kuuluu olleen hyvin jäykkä -ja vähäpätöinen. En tiedä mitä H. D. sanoo, mutta Hufvudstadsbladet -arvostelee armottomasti kappaletta ruotsalaisella näyttämöllä; käyköön -Romeon ja Julian ja Paa Hjemvejen samoin. Se on hurskas toivoni -- -onhan draamallinen kirjallisuus äärettömän suuri ja rikas, miksi siis -heittäytyä tähän onnettomaan kilpailuun ja toisten ohjelmiston -hävittämiseen. En voi sanoa kuinka se harmittaa minua." -- - -"Ida Aalbergilta minulla ei ole suoranaisia tietoja, mutta Toni -Sahlberg on saanut häneltä kirjeen. Tyttö paralla on ikävä, mikä on -hyvin luonnollista. Tietysti kaipaamme häntä paljon. Viipuria varten -meillä kyllä on ohjelmisto, mutta välttämätön työ saadaksemme uutta -ohjelmistoa tänne talveksi ei voi käydä täyttä vauhtia ilman häntä. -Kyseessä olevat suuret uudet kappaleet ovat Murtovarkaus (2/3:ksi jo -valmis keväällä), espanjalainen draama Kastilian Juanna, jossa on -loistorooli Ida Aalbergille sekä hyviä tehtäviä Kaarolalle ja Böökille, -Regina von Emmeritz, Ibsenin Kuninkaanalut, ja Venetian kauppias, jos -Cajanderin suomennos valmistuu hyvissä ajoin. Kastilian Juanna -harjotetaan ja näytellään ensin Viipurissa rva Aspegrenin kanssa; -täällä Aalberg astuu hänen sijaansa. Älä kumminkaan puhu kellekään -ohjelmistostamme, sillä silloin kai ruotsalaiset taas tekisivät meille -kiusaa ja ottaisivat nämä kappaleet." -- - -Jo 29/9 Bergbom seurueineen lähti _Viipuriin_, mutta Emilien -mainitsemasta syystä ei päästykään kohta alkamaan. Vasta kun perin -pohjin korjattu teatteri 7/10 on uudestaan vihitty (ruotsalaisin!) -puhein (Gabr. Lagus),[35] soitoin ja tanssein, annettiin 8/10 -ensimäinen näytäntö: Lea, Sotavanhuksen joulu ja Amalia ystävämme. -Huone oli hyvä ja suosiollinen eikä jatko pettänyt lupaavaa alkua. -Lokakuulla esitettiin Kirjeen kujeet, Daniel Hjort (3 kertaa), Parisin -veitikka ja Björnsonin Konkurssi, uudistettuna (kumpikin 2 k.), -Taistelujen välillä sekä Mestarin nuuskarasia, Kihlaus ja joku muu -pikku kappale -- kaikki menestyksellisesti. - -"Konkurssi vastaanotettiin", Bergbom kirjoittaa, "suurella suosiolla. -Muita etevämpi oli Vilho, todella oivallinen Berent. Leinolla (Tjelde) -oli hyviä yksityiskohtia, mutta ei tarpeeksi hillitsemiskykyä; kun -rooli kypsyy, hän on oleva kerrassaan hyvä. Muutkin olivat tyydyttäviä. -[Nti] Aaltola suoriutui niin hyvin, että hän kyllä voi näytellä Signeä -Helsingissä. Päivälliskohtaus sai kättentaputuksia, mutta oli mennyt -paremmin harjotuksissa." -- "Sain kirjeen Viipurista", Emilie taasen -kirjoittaa nti Elfvingille tarkottaen jotakin toista Kaarlon kirjettä, -"siellä käy kaikki edelleen erittäin hyvin. On erinomaisen hupaista -voida joskus sanoa, että asiat ovat hyvällä kannalla, ja olla -voivottamatta ja valittamatta. Kelpo piletinmyyjättäremme, nti [E.V.] -Hellsten, on mukana Viipurissa ja hoitaa rahastoa. Joka toisen -näytännön jälkeen hän muutamalla rivillä antaa minulle tietoja -tuloista." -- - -Mutta vaikka näytännöt menestyivätkin, ei huolia puuttunut. Niin -tapahtui että Ossian-veljen nuori rouva Therese (o.s. Rotkirch) kauan -sairastettuaan kuoli 19/10. Emilie matkusti hautajaisiin Turkuun, asui -siellä ollessaan Elfvingillä ja palasi onnellisesti; mutta tästä -kaikesta Kaarlo oli ylen levoton. "Et voi käsittää iloani, kun sain -kirjeesi ja näin että olet terveenä palannut", hän huudahtaa. -Arvattavasti pimeä, kolkko vuodenaika sai hänet kuvittelemaan -onnettomia sattumia. Sitä paitse Vilho ja rva Aspegren olivat sairaita. -Edellisen ääni oli kovin sortunut ja jälkimäinen makasi koko päivän, -siksi kun nousi pukeutuakseen näyttämöä varten. Kaarlo itsekin oli -pahoinvoipa tavalla, joka sai Emilien arvelemaan, oliko hän ehkä -joutunut asuntoon, jossa seinäpaperit olivat myrkyllisiä. Ida Aalberg -oli ilmottanut olevansa parempi, mutta ei niin että olisi voinut palata -työhön. Hän oli Kristianiassa nähnyt näyteltävän Meilhac ja Halévyn -näytelmän "Froufrou" ja uneksi saada esiintyä siinä, luullen siitä -tulevan toisen Nooran. Bergbom oli kuitenkin toista mieltä. "Froufrouta -en ota", hän kirjoittaa sisarelleen, "vaikka Aalberg olisi kuinka -ihastunut siihen -- mieluummin Ihanan Helenan (!). Sitä paitse hän -mielestäni ei sovi rooliin -- hän on niin vähän parisilainen kuin -mahdollista." Tämä todistaa kuinka tarkoin Bergbom vältti kaikkea -siveelliseltä kannalta epäiltävää. - -Marraskuun alussa Bergbom kävi Pietarissa nähdäkseen Moserin ja -Schönthanin uuden huvinäytelmän Unsere Frauen, joka siellä -esitettiin 2/11. - -"Huomasin kappaleen olevan", hän kirjoittaa, "yhtä tyhjän, typerän ja -hutiloidun kuin useimmat Moserin tehtaan tuotteet ja oletan siis, että -sillä on oleva suuri menestys (!). Ole hyvä ja tilaa se Blochilta. Se -sopii voimillemme. Kaikilla naisilla on enemmän tai vähemmän -kiitollisia tehtäviä." -- Vakavien näytelmien rinnalla oli uusi -huvinäytelmä tarpeen, mutta Pietarissa nähtyä ei sittenkään otettu. - -Johtajan poissaollessa oli Viipurissa annettu Sota rauhan aikana, joka -samoin kuin Saimaan rannalla (5 kertaa) saavutti mitä suurinta -suosiota. Muutoin mainittakoon marraskuulta: Ravennan miekkailija, -Nummisuutarit, Porvari aatelismiehenä, Neiti Elisabeth ja Tyko Hagmanin -ranskalaisen aiheen mukaan sepittämä 1-näytöksinen huvinäytelmä -_Pormestarin vaali_ (20/11) -- Sodassa rauhan aikana nti Hacklin -- -Ilka, täydellinen Ida Aalbergin jäljennös, miellytti hyvin yleisöä, ja -Tervo täytti sangen tyydyttävästi Vilhon sijan. Nummisuutarit (18/11) -meni oivallisesti ja varsinkin Leino oli tavallista virkeämpi, mutta -vaikutus katsojiin oli sekava: suuri yleisö oli ihastunut, hienosto -epäilevä. Komedia esitettiin kaikkiaan kolme kertaa, mutta harveneville -huoneille; hienoston käsitys pääsi siis voitolle. Kuinka vähän -verratonta kappaletta ymmärrettiin, osottaa se, että Bergbomin -havainnon mukaan katsojia enimmin huvitti Teemun isä, hevonen -y.m.s. (!). - -Kuukauden keskivaiheilla Emilie kävi Viipurissa, oltuaan sitä ennen -Tampereella Ossian-veljen luona. Kuinka tervetullut hän oli, huomaa -sanoista, millä Kaarlo jälestäpäin kiittää sisartaan: "Sydämellinen -kiitos käynnistäsi, joka virkistytti sieluani. Sain joitakuita hetkiä -jälleen olla ihminen, joka ei suinkaan liian usein tapahdu." Matkastaan -Emilie kirjoitti nti Elfvingille (28/11): - --- "Olimme toivoneet Ida Aalbergin tulevan joulukuun alussa -- -- mutta -sitte hän ilmotti palaavansa vasta tammikuun keskivaiheilla! Se -aiheutti suuria ohjelmistohuolia. -- Menestys Viipurissa on taukoamatta -ollut erittäin hyvä. Näyttelemme enimmäkseen täysille taikka 3/4 -huoneille; ainoastaan kerran on ollut puoli huonetta (kun Daniel Hjort -meni 3:nen kerran), ei kertaakaan vähemmän. Totta on että joka viikko -on tarjottu kaksi ohjelmaa. Vilhon voimat menevät yhä alaspäin, hänen -äänensä on tuskallisen sortunut ja heikko. Kun hän harvoin jaksaa -näytellä, täytyy hänen suuren ohjelmistonsa levätä. Rva Aspegrenkin -kykenee harvoin harjotuksiin. Kun sen ohella milloin toinen milloin -toinen on pahoinvoipa, ei ole voitu harjotella uutta, joka on kovin -ikävää tännetuloomme katsoen. -- Kaarlo osti Pietarissa oikein kauniita -tekokasvia, 6 ruukkua 7 ruplasta, m.m. suuren palmun." -- Vähän -myöhemmin Kaarlo kertoo "valitettavan uutisen", että nti Anni Hacklin -oli mennyt kihloihin. Sulhanen ajatteli häitä kesäksi, mutta neiti -jäisi mielellään vuodeksi, "jos häntä tarvitaan". "Valitettavasti", -Kaarlo lisää, "tarvitaan häntä nyt enemmän kuin koskaan, kun Aalberg ei -ole terve", kun j.n.e. -- monesta syystä. Emilie on samaa mieltä: "Hän -on kiltti, kelpo tyttö, minä tulen kovasti kaipaamaan häntä. Suokoon -Jumala hänelle onnea! Jos hän tahtoo, pidämme hänet mielellämme." Uusi -huoli: mistä saada nuori tyttö seurueeseen eroavan sijalle? - -Joulukuu alotettiin Björnsonin näytelmällä Maria Stuart Skotlannissa, -jonka valmistus oli tuottanut paljo puuhaa Emilielle Helsingissä (josta -kaikki mitä tarvittiin oli lähetettävä) ja samoin Kaarlolle Viipurissa. -Se meni "loistokkaasti", ja nti Avellan sai vilpitöntä tunnustusta -nimiroolin esittämisestä. Myöhemmistä mainitsemme Kosijat, Mustalaiset, -Hellät sukulaiset (Böök oiva Schumrich) ja (16/12) ohjelmistolle uusi, -A. Jalavan suomentama Tóthin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset -valtioelämässä_, joka, Ilmarinen sanoo, vilkkaasti esitettynä kyllä -huvitti yleisöä, vaikka siinä oli paljo "meidän oloillemme ihan outoa". - -Tarkotus oli ollut jouluksi matkustaa Helsinkiin ja sen mukaan oli -toimittu: viipurilaiset pitivät 17/12 seurueelle jäähyväiskemut, joissa -Gabr. Lagus ehdotti teatterin ja J. H. Erkko [Pietariin matkustaneen] -Bergbomin maljan; 19/12 annettiin kaupunkilaisten pyynnöstä Kirjeen -kujeet Viipurin linnan korjaamisrahaston hyväksi ja 20/12 esitettiin -Maria Stuart Skotlannissa (kolmannen kerran) läksiäisnäytäntönä. Mutta -edellisenä päivänä oli Helsingissä annettu virallinen kielto näytellä -Arkadiateatterissa, ja sentähden johtokunta sähkötti seurueelle käskyn -jäädä Viipuriin kuukauden loppuun -- pitemmästä ajasta ei voinut olla -puhetta, syystä kun teatteri uudesta vuodesta oli vuokrattu kiertävälle -ruotsalaiselle näyttelijäseurueelle. Viimeinen näytäntö (Hellät -sukulaiset ja Saimaan rannalla) oli 27/12, ja vuoden päättyessä seurue -siis tuli Helsinkiin, mutta tietämättä milloin voitaisiin ryhtyä -julkiseen toimeen. - -Tiistaina 20/2 Emilie Bergbom kirjoitti nti Elfvingille: "Koko syksyn -on kaikki sujunut niin tavattoman hyvin ja rauhallisesti, että olen -ollut oikein hämmästynyt, mutta nyt on sen sijaan onnettomuus iskenyt -meihin niinkuin pommi. Arkadia on suljettu ja seurue koditon! Kuinka -asia edelleen kehittyy, sitä en tiedä vielä; emme ole tahtoneet mitään -tehdä, ennen kun Kaarlo tulee ja hän tulee huomenna. Pyhänä i.p. -[kuvernööri] Alfthan kävi täällä valmistamassa meitä iskuun ja eilen -i.p. hän lähetti meille virallisen tiedonannon. Tietysti valitamme -hänen tuomiostaan, mikä tulos siitä lieneekään. Meitä tahdotaan -esiintymään Aleksanterinteatterissa Fiorinin [italialaisen oopperan] -kanssa, mutta en tiedä myönnymmekö siihen. Kaikissa tapauksissa -asemamme on ylen vaikea ja huolestuttava." -- - -Alkusyynä kiusalliseen jupakkaan, joka ryösti teatterilta kokonaisen -kuukauden parhainta työaikaa, oli Wienissä sattunut kauhea onnettomuus. -Siellä oli näet 8/12 suuressa Ringteatterissa juuri kun näytäntö oli -alkamaisillaan valkea päässyt irti näyttämöllä ja, palvelus- ja -suojelusväen saamattomuuden ja toimettomuuden tähden, levinnyt -salonkiin ja tuhonnut enimmän osan sinne kokoontunutta yleisöä, noin -700-800 henkeä. Tämä surkea tapaturma sai kaikkialla asianomaiset -kysymään, oliko heidän valvontansa alaisissa teattereissa tarpeeksi -varo- ja pelastuskeinoja samantapaisen onnettomuuden välttämiseksi. -Niin meilläkin, ja 19/12 a.p. tuli kuvernööri poliisimestarin ja -palosammutuskuntien päällikköjen kanssa Arkadiaan, tutki sitä ja, -niinkuin jo on kerrottu, vielä samana päivänä annettiin virallinen -kielto enää vastedes näytellä teatterissa. Toiset teatterit tutkittiin -joku päivä myöhemmin ilman että ne suljettiin. - -Ymmärrettävää on, että Arkadiateatterin johtokunta piti yleisön -turvaamista yhtä tärkeänä kuin konsanaan viranomaiset, mutta silti se -ei voinut katsoa kieltoa kohtuulliseksi. Jo ennen kun viranomaiset -olivat liikahtaneetkaan, oli näet johtokunta ryhtynyt mitä -tehokkaimpiin toimenpiteisiin yleisön pelastamisen varaksi tulipalon -sattuessa: m.m. määrännyt 10 uutta uloskäytävää avattavaksi (niin että -niitä entisten kanssa olisi 20), jota paitse jo ennen Wienin -teatteripaloa oli päätetty hankkia vesijohto Arkadiaan. Kun lisäksi -otettiin huomioon, että ulospääsö muista teattareista ei suinkaan ollut -mukavampi eikä edes yhtä helppo sekä että teatteripalojen tuhoisuus ei -lainkaan riippunut siitä olivatko seinät puusta tai kivestä (sillä savu -ja kuumuus tukehduttavat säännöllisesti ihmiset ennen kun seinät -syttyvät), laati johtokunta senaattiin anomuksen, että hallituksen -toimesta asetettaisiin tutkijakunta, joka tarkastaisi missä määrässä -pääkaupungin teatterit ovat tulipalon sattuessa hengenvaaralliset, ja -että, jos, niinkuin johtokunta puolestansa arveli, selville tulisi, -että Arkadiateatteri ei ollut muita vaarallisempi vaan päinvastoin -tarjosi runsaampaa pelastumisen tilaisuutta, kielto olisi peruutettava. -Samaan aikaan johtokunta jätti Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle -pyynnön saada siksi kun kielto kumottaisiin käyttää uutta teatteria -kaksi iltaa viikossa suomalaisia näytäntöjä varten. - -Tämä tapahtui jo ennen joulua, mutta ratkaisu oli kaukana. Viranomaiset -samoin kuin Ruotsalaisen teatterin johtokunta panivat koko koneistonsa -liikkeelle. Jälkimäinen lykkäsi asian kannatusyhdistykselle, tämä -taasen "delegatsionille ja intendentille" ja nämä takaisin -kannatusyhdistykselle, joka vihdoin kokouksessaan 16/1 (niinkuin -edeltäkäsin oli saattanut arvata) antoi kieltävän vastauksen. Hallitus -taasen kuulusteli kuvernööriä ja selitti sitten, ettei johtokunnan -anomus "antanut aihetta mihinkään toimeen". Silloin täytyi johtokunnan -valittaa kuvernöörille poliisikamarin kiellosta (joka oli kuvernöörin -itsensä määräämä!), kuvernööri puolestaan vaati poliisikamarilta -selitystä, käskien "kuulustella" johtokuntaa. Tämä kutsuttiinkin -poliisioikeuteen 7/1, jolloin se anoi uuden tutkimuksen pitämistä sitte -kun kaikki korjaukset oli tehty; 21/1 oli uusi "syyni" Arkadiassa, ja -sen nojalla kielto vihdoinkin peruutettiin 23/1! - -Vaikka olisi väärin väittää kuvernöörin y.m. viranomaisten sulaksi -kiusaksi panneen jutun alkuun (tiedetäänpä hänen omin päin hieroneen -kauppaa venäläisten kanssa, että Suomalainen teatteri ja Fiorini -saisivat yhdessä näytellä Aleksanterinteatterissa!), niin on kuitenkin -varmaa, että toisia teattereita kohtaan oltiin vähemmän ankaria. Intoa -oli näytettävä ja tietenkin oli Arkadia sopivin toimenpiteitten -esineeksi -- sentähden ei senaattikaan katsonut vertailevaa teatterien -tarkastamista tarpeelliseksi. Näin arvosteltiin asiaa, joka oli -herättänyt melkoista huomiota maassa ja m.m. saanut Ilmarisen jo vuoden -lopulla hartaasti kehottamaan teatteritalon rakentamiseen kansalliselle -näyttämölle Helsinkiin. Yritys koskee koko kansaa, lehti sanoo, ja -sentähden on osakkeita tarjottava merkittäväksi ympäri maan; pantakoon -asia vaan alkuun. U. S. piti ensiksi ehdotusta liian aikaisena, koska -vastaperustettujen koulujen tulevaisuus vielä oli turvaamatta; mutta -kun toiselta puolen yhä selvemmäksi kävi, kuinka mahdotonta teatterin -oli ajan pitkään elää riippuvaisena milloin mistäkin säikähdyksestä, -otettiin tuuma vakavan harkinnan alaiseksi. Se tapahtui Suomalaisen -klubin kokouksessa 21/1 ja asetettiin siinä toimikunta (A. Almberg, -Eliel Aspelin, K. Bergbom, Seb. Gripenberg, A. Helander, E. Nervander -ja J. Stenbäck) valmistamaan asiaa. Tämän toimikunnan 25/1 -allekirjoittamassa lausunnossa ehdotetaan, että teatteri -rakennettaisiin siihen paikkaan Kasarminkadun varrelle, missä nyt on -tieteellisten seurain talo, sekä että rakennuksen, paitse näyttämöä ja -salonkia, jossa olisi tilaa 800 katsojalle, tuottavaisuuden tähden -pitäisi sisältää laajanlaisen ravintolahuoneiston, huoneita -Suomalaiselle klubille ja pienemmille kauppaliikkeille. Kustannukset -laskettiin 600,000 markkaan, joista toivottiin saatavan 100,000 -tarkotusta varten perustettavan osakeyhtiön pääomana, 300,000 -korottomana taikka huokeana valtiolainana, 150,000 kiinnityslainana -toisaalta päin ja 50,000 keräyksen kautta yleisön puolelta. Kun kysymys -m.m. E. Nervanderin tekemän pääkirjoituksen kautta Morgonbladetissa -24/1 oli saatettu suurenkin yleisön tietoon, käsiteltiin sitä uudelleen -klubin kokouksessa 28/1; johon oli saapunut lukuisa joukko teatterin -ystäviä. Kokous hyväksyi pääpiirteiltään toimikunnan ehdotuksen ja -päätti sen toteuttamiseksi perustaa osakeyhtiön, johon yleisöä -viipymättä kehotettaisiin merkitsemään osakkeita. -- Tietty on, että -tämä puuha ei vienyt toivottuun tulokseen; _mihin_ se johti, saamme -vastedes nähdä. - -Teatteri avattiin uudestaan 27/1, ja annettiin ensiksi kaksi Daniel -Hjort-näytäntöä -- yleisö tervehti lämpimästi seuruetta, jota oli -kaivattu neljä kuukautta. Kolmanneksi illaksi oli Björnsonin Konkurssi -ilmotettu, mutta Vilhon heikkouden tähden näyteltiin Hellät sukulaiset. -Siinä esiintyi _Niilo Sala_[36] tohtorina ("ensimäisen rakastajan" -rooli) ensi kerran tärkeänpuoleisessa tehtävässä Helsingissä, ja nti -Hacklin näytteli Ida Aalbergin sijasta Thusneldaa. Neljännen näytännön -ohjelma oli: Adelaida sekä Tyko Hagmanin saksalaisen aiheen pohjalle -laatima 1-näytöksinen _Kyökissä_ ja saman Pormestarin vaali. Molemmat -jälkimäiset, mutta varsinkin Kyökissä, saavuttivat suuren -naurumenestyksen, ja tuo kohtaus helsinkiläisessä kyökissä tuli -kodikkaisuutensa kautta pitkäksi aikaa melkein Kihlauksen -kilpailijaksi. Runebergin päivänä (5/2) esitettiin uudestaan Falkmanin -järjestämät Hirvenhiihtäjäin kuvaelmat, sitte seurasi lauluosasto, -jossa rva Emmy Achté esiintyi, ja vihdoin Kyökissä. Kolmannen kerran -meni sama kappale 10/2 kahden R. Kiljanderin huvinäytelmän kanssa. -Amalia ystävämme ja _Hyvät markkinat_, joista jälkimäinen oli ihan -uusi. Tämä kuvaus pikkukaupungista, jossa veijari on pahasti -vetämäisillään käsityöläisperhettä nenästä, oli tekijän edellisiä -heikompi, mutta Böök sai paljon kiitosta markkinarosvon esittämisestä. -Vihdoin voitiin 11/2 näytellä Konkurssi, joka oli uusi Helsingissä. Se -meni kolme kertaa peräkkäin ja herätti suuressa määrin katsojain -mielenkiintoa. Esitys tunnustettiin sujuvaksi ja näyttämölle suurta -kunniaa tuottavaksi; eritoten Leino Tjeldenä ja Vilho Berentinä -ansaitsivat hyvin kaikki heille tarkotetut suosionosotukset. - -Kuukauden lopulla 23/2 näyteltiin ensi kerran Minna Canthin -_Murtovarkaus_, jonka ilmestyminen näyttämöllä on teatterin historian -merkkitapauksia. Tämän näytelmän oma historia alkaa kumminkin jo aikoja -ennen näyttelemistä, ja siihen on katsaus luotava varsinkin kun me -siten ensi kerran saamme nähdä, kuinka Bergbom kohteli ja neuvoi -vasta-alkavia draamakirjailijoita. - -Minna Canth, joka ennen oli kirjoittanut ainoastaan lyhyitä novelleja, -jutelmia, y.m. kirjoituksia sanomalehtiä varten, ryhtyi v:n 1879 alussa --- niinkuin hän itse on kertonut Suomalaisen teatterin näytännöistä -(Jyväskylässä), mutta myöskin hyvän tuttavansa Robert Kiljanderin -samantapaisista aikeista innostuneena -- sommittelemaan ensimäistä -näytelmäänsä. Hänen miehensä, lehtori J. F. Canthin sairaus ja kuolema -14/7 keskeytti kuitenkin työn, mutta syksyllä hän siihen palasi ja -27/11 hän lähetti teoksensa valmiina Bergbomille. Jollei se kelpaisi -näyteltäväksi, hän kirjoitti, antaisi hän sen painettavaksi Päijänteen -novelliosastoon. Bergbomin vastauksesta otamme pääkohdat: - -(Helsinki 5/1 1880). "Kunnioitettava Rouva! Suurella mielihyvällä olen -lukenut Teidän, monessa kohden sangen viehättävän, kansannäytelmänne -Murtovarkaus. Dialogi on sujuva ja suomalainen, henkilöt luontevat -- -Hoppulainen oikein mainio ilmiö -- ja toiminta, vaikka kappaleen -heikoin puoli, ylimalkaan tyydyttävä. Minusta teoksenne on hyvin sopiva -Suomalaisen teatterin ohjelmistoon ja otan sen mielelläni -näyteltäväksi. -- -- Koska ohjelmistomme jo on määrätty muutamaksi -kuukaudeksi, voimme vasta huhti- tai toukokuulla esittää näytelmänne. --- Näyttelemistä varten tahtoisin mielelläni, jos siihen suostutte, -ehdottaa muutamia muutoksia ja lisäyksiä, jotka luullakseni tekisivät -näytelmänne juonen elävämmäksi ja jännittävämmäksi.[37] -- Sallikaa -minun lopuksi lausua toiveeni, että tämä ei ole viimeinen tuote, jolla -ilahdutatte Suomalaista teatteria. Suurimmalla kunnioituksella Kaarlo -Bergbom." - -Tietenkin tekijä oli tyytyväinen arvosteluun, mutta kappaleen -näytteleminen myöhästyi tavalla, joka koetteli kärsivällisyyttä. -Nähtävästi sai Nooran odottamaton, hämmästyttävä menestys Bergbomin -ensin säästämään mieltäkiinnittävän uutuuden seuraavaksi -näytäntökaudeksi, ja sitten aiheutti teatterin sulkeminen keisarisurun -johdosta keväällä 1881 ja Ida Aalbergin sairaus syksyllä ja talvella -s.v. (häntä kun pidettiin ainoana sopivana Helenan esittäjänä) uusia -lykkäyksiä. Kumminkaan ei tämä viivytys ollut näytelmälle haitaksi. Se -näkyy seuraavasta. - -Kirjeessä 19 p:ltä kesäk. 1880 Bergbom, samalla kun hän ilmottaa -roolien olevan puhtaaksi kirjoitetut, kysyy, eikö hän saisi lähettää -näytelmää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle kilpailemaan kauppias W. -Parmasen lahjottamasta palkinnosta, joka kolme vuotta turhaan oli ollut -tarjona, ja jatkaa sitten: - -[Ennen kun näytelmä jätetään kilpailuun] "olisi kuitenkin yksi tärkeä -lisäys tehtävä, joka luullakseni suuresti hyödyttäisi draamaanne. -Ensimäisen ja toisen näytöksen välille tahtoisin ihan uuden kuvaelman -Penttulan luona. Penttula näetten on loppupuolella niin tärkeä henkilö, -että hänen nykyinen lyhyt ilmestymisensä alussa näyttää liian -episodilliselta. Aiheita uuteen kuvaelmaan on kylläksi: Penttulan ja -Loviisan juonet katkaistaksensa rakastavien liitto, Penttulan -varkaustuumat, salainen viinanpoltto, johon Hoppulainen ja Antti ovat -osallisina, ja sitten kohtauksia, jotka osittain naurettavalla, -osittain kamalalla tavalla valaisevat kansan taikauskoa ja siis -selittävät Penttulan suuren vaikutusvoiman. Mitä itse arvelette? Ettekö -luule, että tämmöinen kuvaelma voisi tulla hyvin vaihtelevaksi. Ehkä -olisikin parempi, ettei se olisi kuvaelma, vaan kokonainen näytös, -joten kappale jaettaisiin viiteen eikä neljään näytökseen." - -"Ja vielä lopuksi hyvin harras pyyntö. Kirjoittakaa pian jotain uutta -yhtä kelvollista tai parempaakin kuin Murtovarkaus. Jos vaan -Suomalainen teatteri voisi herättää hyvän draamallisen kirjallisuuden, -olisi sen tulevaisuus varma. Murtovarkaus on niin ilahduttava alku, -ettei Kiven jälkeen kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle ole -ilmestynyt parempaa ennettä. -- Jos Teillä on halua ja aikaa kirjoittaa -jotakin uutta, ehdottaisin kansannäytelmän 1808 v:n sodan ajalta, johon -Vänrikki Stoolin tarinat voisivat antaa aihetta. Tietysti on kuiva, -epärunollinen paatos kartettava, joka tekee esim. [F. Berndtsonin] 'Ur -lifvets strid' niin ilettäväksi; sitä vastoin olisi kansanomainen, -virkeä huumori paikallaan." - -Minna Canth noudatti neuvoa ja sepitti uuden näytöksen eli "kuvauksen", -nimittäin toisen järjestyksessä, jossa tapaamme Bergbomin ehdottamat -ainekset ja piirteet ja joka kieltämättä enentää teoksen arvoa sekä -taiteelliselta että kansanelämän kuvaamisen kannalta.[38] Niinikään -annettiin kappale kilpailuun, jossa se sai palkinnon (kts. ylemp. s. -81). Mitä vihdoin tulee uuteen näytelmään, oli rva Canth halukas -ryhtymään siihenkin, niinkuin näkyy kirjeestä 14/4 1881, jossa hän -kertoo saaneensa palkinnon, "josta minun etupäässä on kiittäminen -Teitä, Herra Tohtori", ja huoattuaan: "Suokoon Luoja minulle voimia -kirjoittamaan uusia ja parempia näytelmiä, voidakseni siten parhaiten -kiitollisuuttani osottaa", esittää tämän suunnitelman: - -"Jo edellisenä talvena sain hra Kiljanderilta Jyväskylässä[39] erään -aineen, jonka hän oli hylännyt, mutta joka minua hyvin miellytti. Sitä -olen alkanut kirjoittaa, ja ensimäinen näytös onkin jo piakkoin valmis. -Sisältö on seuraava: Kauppaneuvos Toikka on viisitoista vuotta -takaperin polttanut tehtaansa, renkinsä Kaipaisen avulla. Siinä -tilaisuudessa kuoli myöskin työmies Ronnen vaimo, ja Toikka otti hänen -pienen poikansa, Kaarlon, kasvatikseen. Kaipainen joutui heti rikoksen -tehtyään tunnonvaivoihin ja pakeni Amerikaan, mutta Toikka sai -palorahat, pelastui häviöstä ja on siitä asti elänyt toimekkaana, -varallisena miehenä. Hänellä on nyt täysikasvuinen tytär, Elina, joka -on kihloissa paroni Tannerin kanssa. [Kaarlo] Ronne taas on tullut -kunnon mieheksi ja [on] kauppaneuvoksella apulaisena. Hän rakastaa -Elinaa, vaikka hän tuskin itsekään sitä vielä tietää. Sairaana ja -heikkona palajaa Kaipainen Amerikasta. Hän halajaa päästä lepoon -synnyinmaansa poveen, mutta sitä ennen hän tahtoo tunnustaa rikoksensa. -Kauppaneuvos uhkaa, houkuttelee, rukoilee, mutta turhaan. Vihdoin -myöntyy Kaipainen kuitenkin viivyttämään tunnustusta, siksi kun Elinan -häät ovat olleet. Hän tekee sen Elinan tähden, jota hän pienenä on -käsivarrellaan tuuditellut, ja joka on syytön heidän rikokseensa. -Kauppaneuvos on nyt voittanut aikaa, viikon verran. Hänen kova ja ylpeä -luontonsa panee hänen miettimään keinoa kunniansa pelastamiseen. Kun -muuta neuvoa ei ole, päättää hän lähettää Kaipaisen hiukkaista ennen -iankaikkisuuteen, luuletellen, ettei tuo niin suuri rikos ole, koska -tämä kuitenkin on piakkoin kuoleva. -- On hääilta. Kauppaneuvos -puolipukeutuneena istuu suojassaan synkissä tuumissa. Elina on -morsiushuoneessa, hääväki kokoontuu. Kaipainen, jonka mieli tekee nähdä -'pikku Ellaa' morsiamena, raottaa ovea, -- tulee sisään kauppaneuvoksen -kutsumana. Vielä kerran koettaa tämä häntä houkutella. Mutta se ei -onnistu. Hän tarjoo viiniä Kaipaiselle, mutta lasissa onkin myrkkyä. -Kaipainen vie lasia huulilleen, luo samassa silmänsä kauppaneuvokseen -ja huomaa petoksen. Kauppaneuvos lukitsee oven, tunnustaa aikomuksensa -ja syöksee Kaipaisen niskaan, aikoen kuristamalla ottaa häneltä hengen. -Samassa koputetaan ovea, häntä kiirehditään viemään Elinaa vihille, -musiikki soi, pappi ja hääväki seisovat odottamassa. Kaipainen on -pyörtynyt, kauppaneuvos laahaa hänet sisähuoneeseen. Sillä välin on -Elina, paroni ja Kaarlo tulleet oven taakse. He pelkäävät onnettomuuden -tapahtuneen, kun eivät vastausta saa. Mutta kauppaneuvos jo tointuu, -hän aukaisee oven, tekeytyy levolliseksi, mutta on kalman vaalea. -Kaipainen on selvinnyt sisähuoneessa, hän tulee esiin ja ilmottaa -kaikki. Elina kauhistuu ja paroni kieltäytyy yhdistymästä moiseen -perheeseen, Ronne toimittaa Kaipaisen sairashuoneeseen. -- Kauppaneuvos -epätoivon vallassa ottaa myrkkyä ja menee sisähuoneeseen. Kaarlo ja -Elina tulevat. Kaarlo on käynyt Kaipaisen luona, kertoo tämän saaneen -H. Ehtoollista ja vakuuttaneen antavansa kaikki anteeksi. Samassa tulee -paronikin, joka ilolla kertoo Kaipaisen kuolleen, ennen kun oli -ennättänyt tunnustusta tehdä. Nyt on hän jälleen valmis Elinaan -yhdistymään, mutta tämä kääntyy hänestä inholla. Paroni toivoo isän -voivan häneen vaikuttaa, menee kauppaneuvoksen sisähuoneeseen, löytää -hänet kuolleena ja hoipertelee takaisin. Hämmästystä ja surua. Kaarlo -tukee Elinaa." - -"Tämä olisi lyhykäisyydessä kappaleen sisältö. Se tulisi olemaan -kolminäytöksinen. Onhan se hyvin synkkä kuvaus ja paljon olen -miettinyt, miten saada siihen enemmän sovitusta, mutta en ole päässyt -selville. Olisiko parempi, jos kauppaneuvos vahingossa ottaisi myrkkyä? -Jos ottaisitte, Herra Tohtori, vaivaksenne antaa minulle neuvoja, -olisin siitä hyvin kiitollinen." -- - -Tähän Bergbom vastaa 2/6 1881. Hän mainitsee ensin, että Murtovarkaus -olisi annettu toukokuulla (kun keisarisuru oli päättynyt), mutta -ensimäisten Romeo ja Julia-näytäntöjen jälkeen Ida Aalberg oli -sairastunut ja niin myöhään toipunut, että kappaletta ei olisi voitu -näytellä muuta kuin yhden kerran. Sentähden se oli jätettävä syksyyn, -jolloin se annettaisiin ensimäisenä uutena näytelmänä. Sitten Bergbom -kirjoittaa uudesta suunnitelmasta: - -"Keväällä sain Teiltä kirjeen, jossa selitätte uuden draaman -suunnitelmaa. On tietysti vaikea sanoa mitään ennaltaan -- mutta -Murtovarkaus miellytti minua enemmän. Kohta sanon syyt. Ensiksikin on -juoni hyvin vähän alkuperäinen: tuo kivenkova patruuna, tuo -tunnonvaivoja kärsivä renki, tuo huikenteleva paroni ovat usein -käytetyt -- ja antakaa anteeksi suoruuteni -- hyvin harvoin -menestyksellä. Rikoksesta syntyneet omantunnon vaivat ovat tosiaan -traagillinen aihe, mutta rikos on tässä liian vähäpätöinen, ulkonainen. -Ymmärtäkää minut oikein, vähäpätöinen esteettisessä suhteessa, -tietysti ei siveellisessä. Saadaksenne jotakin aineestanne tulisi -sielutieteellisen, sisällisen kehityksen olla näytelmän a ja o. Mutta -se ei ole -- ei ainakaan Murtovarkaudesta päättäen -- Teidän -runottarenne vahvin puoli. Eikä tässä aineessa ole sijaa Teidän -oivalliselle huumorillenne; eikä myöskään ole paljo sijaa -naishenkilöillä, joiden kuvaamisessa Te, naisena, tietysti onnistutte -hyvin. Silti ei lainkaan ole sanottu, ettei moni kohtaus voisi tulla -näyttämöllisesti vaikuttavaksi, esim. kaikki loppukohtaukset." - -"Mutta jos luotatte neuvooni, kirjoittakaa kansannäytelmiä, kuvia -todellisesta elämästä ja erittäinkin naiselämästä. Kuvatkaa sitä -raitista huumoria, joka tavataan talonpojissamme, sitä herttaisuutta, -joka löytyy maalaistytöissämme, loihtikaa esiin tuo hupainen elämä, -jota Suomen nuoriso kesäaikana viettää esim. pappiloissamme, ottakaa -aineenne Vänrikki Stoolista tai Suomen kansan Saduista ja tarinoista, -mutta antakaa meille suomalaisia aiheita -- nuo kauppaneuvokset Toikka -ja nuo paronit Tanner muistuttavat liian paljo rva Schwartzin -romaaneja. -- Mutta jos Te jo olette kirjoittanut näytelmänne, niin -lähettäkää se kaikin mokomin tänne, sillä voihan se olla jännittävä -teatterikappale, vaikka en usko, että aiheesta on syntynyt yhtä -runollisesti ansiokasta teosta kuin Murtovarkaus." - -Luultavasti tämä arvostelu sai Minna Canthin luopumaan traagillisesta -aiheestaan, sillä hänen toinen täysin valmistunut näytelmänsä, Roinilan -talossa, oli kansankuvaus niinkuin ensimäinen, ja näyttää hän siis -valitessaan uuden aiheen noudattaneen Bergbomin neuvoa.[40] Kumminkin -hänen myöhempi kehityksensä kävi toiseen suuntaan. Jos joku -sentähden väittäisi Bergbomin huonosti oivaltaneen Minna Canthin -luontoa, on muistutettava, että hän ei vielä persoonallisesti -tuntenut Murtovarkauden tekijää, vaan arvostellessaan hänen -kirjailijataipumuksiaan nojasi yksistään tähän ensimäiseen näytelmään. -Erittäin saattaa olettaa Bergbomin neuvon ottaa aiheita Vänrikki -Stoolin tarinoista syntyneen toivosta saada joku isänmaallista -innostusta huokuva kappale ohjelmistoon, sillä lausuupa hän kirjeessään -Unkarista (kst. s. 20), että teatterilla oli ollut liian vähän -sentapaista. - -Mutta palataksemme Murtovarkauteen on vielä mainittava, että viimeinen -näytös itse harjotusten aikana, Bergbomin neuvosta, laajennettiin ja -muutettiin. Tärkein muutos oli se, että Hoppulainen tuli siinäkin -mukaan. - -"Hoppulainen", Bergbom kirjoitti 25/4 1881, "ei ole mukana viimeisessä -kuvaelmassa. Se on vahinko. Eikö hän voisi seurata muita ja saada -muutamia repliikkejä? Kaikin mokomin tahtoisin _loppurepliikit_ -Hoppulaiselle. Helena kiittää häntä ja lupaa aina olla hänen ystävänsä. -Hoppulainen vastaa jollakin komppasanalla lohduttaen itseään -rukkasista. Hoppulainen on runolliselta kannalta näytelmän päähenkilö, -pitäähän hänen siis lopettaa." - -Juuri näin näytelmä päättyykin, ja kun muistamme, että koko toinen -näytös on Bergbomin alotteesta syntynyt, on totuuden mukaan -myönnettävä, että hänellä on suuri ansio kokonaisuuden pyöreydessä ja -vaikuttavaisuudessa. - -Niinkuin sanottu on, esitettiin Murtovarkaus ensi kerran 23/2 1882, ja -meille on säilynyt johtajan oma arvostelu näyttelemisestä. Kun näet -kappale oli mennyt toisen kerran, Bergbom kirjoitti Minna Canthille -(27/2): - -"Suureksi ilokseni saan mainita, että Murtovarkaus on vihdoin näytelty -ja vastaanotettu suurella mieltymyksellä." Tämän jälkeen hän palauttaa -muistiin vastoinkäymiset, jotka olivat myöhästyttäneet kappaleen -esittämisen. Viimeksi hän oli kuukausi kuukaudelta odottanut Ida -Aalbergia. Kun tämä ei tullut tammikuullakaan, Bergbom oli ruvennut -ajattelemaan toista näyttelijätärtä hänen sijaansa. Mutta kenet panna? -"Rva Aspegren oli liian vanha, nti Avellan liian 'herrasmainen' -suomalaiseksi talonpoikaistytöksi. Kaikeksi onneksi nti Hacklin oli -hyvin edistynyt viimeisinä kuukausina ja Viipurissa suorittanut monta -onnistunutta tehtävää. Mutta nti Hacklin, jonka yleisö on tottunut aina -näkemään iloisesti nauravan -- hänkö traagillisessa osassa? Minä -uskalsin. Hacklin itse oli hyvin innostunut ja koetti parastansa. En -uskaltanut kirjoittaa Teille asiasta, sillä epäilin tulisiko mitään -koko kokeesta. Kiitos Jumalan, pelkoni oli turha. Murtovarkaus on nyt -mennyt kaksi kertaa, yleisö on ollut innostunut, kritiikki ystävällinen -ja, mikä on paras merkki, yleisö oli toisena kertana paljo lukuisampi -kuin ensimäisenä. Vahinko ettette itse ollut täällä, se olisi ollut -sekä huvittavaa että opettavaista." - -"Näyttelijöistä on erittäin mainittava hra Böök Hoppulaisena, hän oli -todella erinomainen ja vaikutti suuresti näytelmän menestykseen. Hän ei -ole pitkiin aikoihin niin hyvin onnistunut missään roolissa. Hacklin -oli varsin sievä Helena, luonteva, tunnollinen, liikuttava, herttainen --- oikein suomalainen tyttö. Traagillista voimaa puuttui, mutta hän -suoritti kuitenkin esim. vankilakohtaukset paljo paremmin kuin olin -osannut odottaa. Leino oli taitava kuin ainakin noitana; yleisö ja -kritiikki ovat häntä paljon kiittäneet, mutta minua hän ei täysin -tyydytä, hän on liian teatterinoita. Rva Lundahl (Loviisa) ja hra -Rautio (neuvoa kysyvä talonpoika) ansaitsevat kaikella tavoin kiitosta. -Hyvä oli Aspegrenkin Peltolana. Kallio (Akola), Ahlberg (Niilo) ja -Pesonen (Ukonniemi) menivät mukiin. Heikko oli rva Aspegren, joka ei -voinut tehdä mitään Marian osasta." - -"Onnistuneet olivat laitokset toisessa kuvaelmassa (sauna), kolmannessa -(suomalainen pirtti) ja viimeisessä (tiheä metsä). Pirtti oli -todellinen suomalainen pirtti pienimpiin sivuseikkoihin asti, ja -saunankin olin koettanut saada niin luonnonmukaiseksi kuin suinkin. -- -Vahvimmat aploodit seurasivat toista ja viimeistä kuvaelmaa. Viimeinen -tekeekin paljon suuremman vaikutuksen näyttämöllä kuin mitä lukiessa -voi arvella." -- - -Kun Murtovarkaus oli näytelty kolme kertaa peräkkäin, esitettiin se -pari kertaa vaihdellen Nooran kanssa ja sitten myöhemminkin, niin että -se kaikkiaan meni tänä ensi näytäntökautenaan 8 kertaa, joka tähän -aikaan merkitsi harvinaista menestystä. Tunnettu on, että se sittemmin -yhä on pysynyt ohjelmistossa. - -Ida Aalberg palasi vihdoin 24/2 ja esiintyi ensi kerran 2/3 -Noorana.[41] Huone oli aivan täysi ja vastaanotto lämmin; pohjalaiset -ja savokarjalaiset ylioppilaat tervehtivät häntä kukkakimpuilla. Noora -meni kevään kuluessa neljä kertaa; mutta uusissakin kappaleissa -näyttelijätär oli mukana. Ensimäinen semmoinen Murtovarkauden jälkeen -oli erittäin huomattava, nimittäin Ellein (Eliel Aspelinin) suomentama -Ibsenin _Kuninkaanalut_, joka annettiin ensi kerran 14/3. Mahtavan, -lukuisahenkilöisen näytelmän esittäminen olisi ollut rohkea yritys -vanhemmallekin näyttämölle, mutta yhä korkeammalle pyrkivää Suomalaisen -teatterin johtajaa se sitä enemmän innostutti ja niin hänen -seuruettaankin. Valmistus oli alkanut Viipurissa ja oli mahdollisimman -huolellinen, eikä lopputulos pettänyt toiveita. - -"Draaman näyttämöllinen toimeenpaneminen", Vasenius arvostelee -Valvojassa, "oli todellakin melkein läpi läpeensä hyvin kiitettävä", -joten yleisö täydellä syyllä ensi näytännön jälkeen esiinhuudolla -osotti Bergbomille kiitollisuuttansa; ja samoin voitiin, mitä -näyttelijöihin tulee, "sanoa kaikkien kunnialla täyttäneen tehtävänsä". -Nuorekkaana, soreavartaloisena Böök oli sopiva Hookon Hookoninpojaksi, -joskaan hän ei yhtä mittaa jaksanut ylläpitää luonteen alati tyyntä -kuninkaallisuutta, itseensä ja asiaansa luottamusta. Suurenmoisempi oli -Leinon tehtävä, kuvata kunnian- ja intohimoista, nerokasta ja -voimallista, mutta epäilyksen hervostuttamaa Skule jaarlia; siitä -huolimatta näyttelijä suoritti sen yhtä tyydyttävästi kuin -vaikuttavasti. Skulesta Leinolla tuskin oli askeltakaan suuriin -shakespearelaisiin rooleihin. Kumminkin oli Vilhon Nikolaus piispa -kaikkia merkillisempi. Hivuttava tauti oli tähän aikaan jo surkeasti -heikontanut taiteilijan ruumiilliset voimat, mutta rooliin tarvitaan -niitä vähemmän kuin henkistä voimaa, ja innostuneena Vilho viimeisen -kerran toi näkyviin koko taiteellisen kykynsä. Hän loi näet pelottavan -todellisen kuvan tuosta paholaisesta ihmishaamussa, jossa runoilija -nerokkaasti on ruumiillistuttanut Norjan kansaa turmelevan kateuden ja -eripuraisuuden; varsinkin oli kuolinkohtaus mestarillinen. Muutoin -mainittakoon vain, että Axel Ahlberg oli Jatgeir runoilija ja Weckman -Pietari, nti Avellan Skulen sisar Sigrid, nti Aalberg Margareta -kuningatar ja rva Aspegren Hookonin äiti, Inga. -- Kappale meni viisi -kertaa. - -Maaliskuun lopulla (28/3) tuli vielä ohjelmistolle uusi pikku kappale, -nimittäin Mélesvillen 1-näytöksinen huvinäytelmä _Pikku eversti_, joka -nti Avellan nimiroolissa onnistui oivallisesti. - -Emilie Bergbom luo kirjeessään 2/4 Turun ystävättärelleen katsauksen -teatterin oloihin, josta otamme seuraavat rivit: - -"Ylipäätään on meillä ollut hyvä vuosi. Viipurissaolo kehittyi erittäin -hyvin eikä Helsingissäkään ole ollut aihetta valittamiseen. Se aika, -jolloin Arkadia raukka oli tuomionalainen, oli kyllä ikävä, mutta -olemme anoneet korvausta sen ajan palkoista ja luullakseni me -saammekin. Muuten yleisömme kasvaa kasvamistaan ja se on hyvä merkki. -Sitä paitse kasvaa kunnioitus Suomalaista teatteria kohtaan ja se on -vielä parempi. Pelkäsin kovasti että olimme liian uskaliaita -ryhtyessämme Kuninkaanalkuihin, mutta onneksemme menestyi se varsin -hyvin, vaikkei loistavastikaan. Kohta pääsiäisen jälkeen otamme Romeon -ja Julian ja sitte Regina von Emmeritzin. Se on jälleen vaativa paljon -vaivaa ja ponnistuksia, mutta ei auta. Topelius on ollut kauhean -tyytymätön hutiloimiseen, millä Ruotsalainen teatteri on antanut -näytelmän, ja kun hän, varovainen kun on, sanoo sen meille ja muille, -niin tarkottaa hän tietysti että meidän on esittäminen kappale toisin. --- Uusi kotimainen näytelmämme Murtovarkaus on niinikään onnistunut -hyvin. Erittäin hupaista on että nainen on tuottanut jotakin niin -kelvollista. Vahinko ettei hän voi tulla tänne. Kesällä menee teatteri -kuitenkin Kuopioon, ja toivoakseni on hänelle oleva hyödyllistä nähdä -teoksensa näyttämöllä. Hän kuuluu kirjoittavan uutta kappaletta, sekin -on kuvaus kansanelämästä. Muuten hän on leski, viiden tai kuuden pienen -lapsen äiti, joita hänen yksin täytyy kasvattaa." - -"Ida Aalberg on, Jumalan kiitos, oikein reipas. Tosin täytyy hänen olla -hyvin varovainen niin näyttämöllä kuin muualla, mutta näytteleminen ei -ole tehnyt pahaa. -- -- Taiteellisesti on hän sama kuin ennen: kaikki -muut taiteilijat ovat eteviä toisella tasolla, hän on sitä -ensimäiselläkin. Hän nostaa sekä kappaleen että ympäristön ja se on, -minun mielestäni, hänen suurin taiteellinen ansionsa. Saa nähdä mitä -hän tekee Reginasta! Toivon hänen luopuvan vanhoista traditsioneista ja -luovan uuden kuvan." - -"Mitä sanot rohkeista suunnitelmista rakentaa uusi teatteritalo? En -luota siihen, ja niin erinomaisen hupaista kuin olisikin muuttaa -uuteen, kunnolliseen teatteriin, pelkään kuitenkin panna niin paljon -rahaa ainoastaan rakennukseen. Sitä paitse on kauhean vaikeaa ryhtyä -niin suureen yritykseen ja sitte kenties täytyä keskeyttää kaikki -varain puutteessa. Aivan epämääräisesti on ehdotettu, että meidän -tulisi osaksi ostaa Aleksanterin teatteri ja omistaa se yhdessä -venäläisten kanssa, mutta tietysti se ei voi tulla kysymykseenkään. -Meidän piireissämme ollaan aivan vastaan Aleksanterin teatterin -ostamista: mieluummin tahdotaan rakentaa uusi teatteri, mutta -luullakseni se on epäviisasta. Jos kenraalit väsyvät italialaiseen -oopperaan y.m., niin saamme Aleksanterin teatterin huokeasta -hinnasta; mutta uutta taloa emme saa kuutta, seitsemääsataatuhatta -halvemmalla." -- - -Huhtikuulla meni Romeo ja Julia kolme kertaa, ja 17/4 oli juhlanäytäntö -_Elias Lönnrotin_ kunniaksi. Siksi päiväksi oli näet ylioppilaskunta -asettanut Lönnrotin 81:sen syntymäpäivän viettämisjuhlan, ja teatteri -toimeenpani näytännön niin varhain, nimittäin klo 6 i.p., että -Arkadiasta voitiin mennä suoraan juhlaan ylioppilastalolle. - -Ohjelman ensi numero oli Maamme-laulu, sekaköörin esittämänä, toiseksi -nti Avellan lausui P. Cajanderin (edellisenä vuonna Snellmanin -albumissa julaistun) runoelman "Vapautettu kuningatar", kolmanneksi -tuli kuvaelma: Lemminkäinen ja saaren immet, viidenneksi esitti -sekaköörinen laulukunta kaksi Lönnrotin suomentamaa Runebergin laulua: -Joutsen ja Lähteellä, kuudenneksi kuvaelma: Lemminkäinen ryöstää -Kyllikin, seitsemänneksi lausui Ida Aalberg P. Cajanderin (samana -päivänä ilmestyneessä Lönnrotin albumissa julaistun) runoelman -"Runolaulaja", kahdeksanneksi lauloi nti Hacklin muutamia -kansanlauluja, yhdeksänneksi esitettiin kuvaelma: Aino ja -Aallotar ja vihdoin, kymmenenneksi, kolme kohtausta Kiven -_Kullervo_-murhenäytelmästä, joka silloin ensi kerran joskin vain -osittain näyteltiin. Leino oli Kullervo, Kallio Kalervo, rva Aspegren -hänen vaimonsa, Weckman Nyyrikki, nti Avellan Ajatar, nti Aaltola -Sinipiika. -- Kuukauden lopulla näyteltiin yhden kerran Helsingissä -uusi Naiset valtioelämässä. - -Kuninkaanalkujen jälkeen oli päätyönä _Regina von Emmeritz_, joka vaati -runsaasti aikaa, ei ainoastaan sentähden että näytelmä ei ole -helpoimpia, vaan sen vuoksi että onnistuminen oli kunnianasia -teatterille itselleen ja runoilijalle. Lähteittemme joukossa on kaksi -Z. Topeliuksen kirjettä -- toinen kirjoitettu ensi-illan edellä, toinen -sen jälkeen -- jotka näyttävät kuinka tärkeänä hän piti asiaa. Molemmat -ovat niin mieltäkiinnittäviä, että ne ansaitsevat sijaa teatterin -historiassa, semminkin kun ne sisältävät tarkkoja määräyksiä näytelmän -esittämisestä. Edellinen seuraa tässä: - -"Koivuniemi 29 p. huhtik. 1882. Rakas veli Carole! Ja sinä -lähetit vartavasten ratsastavan sanansaattajan Tikkurilasta! -Postinkuljettajamme lähtee joka päivä klo 11 (sunnuntaisin klo 10) -Borgströmin konttorista, vahtimest. Lindeman." - -"Kiitos kumminkin ilmotuksesta ja kaikesta vaivasta ja -kustannuksesta, jotka Reginan muuttaminen suomalaiselle näyttämölle -on tuottanut Teille! Minulle se on samaa kuin astua sisään uuteen -suurruhtinaskuntaan -- ja samalla kertaa omaan -- en tahdo suinkaan -sanoa vallottajana, vaan vieraana. Olkoon yritys, taiteellisesti ja -taloudellisesti, suomalaiselle näyttämölle joksikin hyödyksi, joka -vastaa vaivaa!" - -"Kun sanon taiteellisesti, tarkotan luonnollisesti Ida Aalbergia. -Tunnen ainoastaan kaksi pohjoismaista näyttelijätärtä, Louise Heiberg -ja osittain rva Hvasser, jotka ovat saavuttaneet taikka voittaneet Ida -Aalbergin todellisessa, synnynnäisessä taiteilijavaistossa tehdä -sydämen sisimpäin säikeiden värähdykset katsojan käsitettäviksi. Juuri -sitä niin sisäänpäin käännetty rooli, kuin Reginan, kaipaa. Voimallisin -tai taipuvin totuntataide, mitä taiteellisin mietiskelevä käsitys on -ehdottomasti kykenemätön siihen. Ida Aalbergilla voi olla koko joukko -muuta opittavaa, plastiikassa j.n.e., mutta se mitä hänessä on -välitöntä ei mikään koulu voi korvata. Erehtyisin suuresti, jollei hän -tee Reginasta jotakin itsenäistä uutta. Ole hyvä ja anna hänelle -myötäseuraavat rivit, jotka ilmaisevat tekijän käsityksen roolista." - -"Lupaan olla kohtuullinen ja vaatimaton muihin rooleihin nähden. -Ikäänkuin minä olisin hemmoteltu semmoisella! Jos luetaan pois Torslow -ja Frithiof Raa ja hänen puolisonsa sekä Ida Reis, kaksi jälkimäistä -_osittain_, on Uusi Teatteri opettanut minut olemaan hyvin kiltti. Että -Leino Kustaa Adolfina on vastaava Stjernströmiä ja Svedbergiä, on -tuskin syytä epäillä. Aspegren on ainakin jäykempi aristokraatti kuin -Vilho. Böök on luultavasti oleva Hieronymus ja rva Aspegren Dorthe. -Pidä huolta ettei Helmboldista tehdä irvikuvaa!" - -"Jätä pois munkkikohtaus siksi kun se voidaan antaa joskus toisin, se -on tarpeen johdantona hyökkäykseen. Älä tuhlaa siinä ruutia, vaan käytä -niin paljo statisteja kuin voit taustan vilkastuttamiseksi! Muutoin -liitän tähän promemorian,[42] josta teet mitä voit." - -"On niin hullusti, että odotan maanantaina kirvesmiehiä korjauksia -varten ja puutarhuria, jonka tulee istuttaa 27 uutta hedelmäpuuta -paitse marjapensaita. Jos _voin_, niin tulen suurimmalla -mielenkiinnolla tiistain kenraaliharjotukseen; jollen voi, niin toivon -kuitenkin voivani tulla torstaina, fennomanisen tyttäreni Toinin -kanssa, jolle siis pyydän vaatimattoman sijan." - -"Tervehdykseni sisarellesi ja toivomukseni että menestys on oleva hyvä! -Z. T." - -Tuliko Topelius kenraaliharjotukseen, sitä emme tiedä, mutta kun Regina -von Emmeritz 4/5 meni ensi kerran, hän oli saapuvilla, tietenkin -suuresti enentäen sitä juhlatunnelmaa, millä täpötäysi huone odotti -esiripun nousua ja sitte seurasi näytelmän kulkua. Ja näytäntö oli -todella jälleen yksi niitä voittojuhlia, jotka virstapatsaan tavoin -osottivat kuinka taidelaitos edistymistään edistyi. Niillekin, jotka -monesti olivat nähneet kappaleen Ruotsalaisessa teatterissa, tarjottiin -hämmästyttävää uutta. Varsinkin oli linnan vallotuskohtaus -vaikuttavasti järjestetty. Kun kanuunain jyske alkoi, syntyi linnan -sisällä hädän ja kauhun elämä. Sotilaita riensi edestakaisin, -haavottuneita ja kuolleita kannettiin yli näyttämön, munkit ja nunnat -kulkivat juhlasaatossa Hieronymus etupäässä suurta ristiä kantaen, yli -hälinän soivat katolisen messun säveleet, ja linnan naisväki heittäytyi -polvilleen pyhän neitsyen kuvan juurelle, nuori ylhäinen upseeri jätti -hyvästi omaisilleen, ryntäsi ylös valleille ja kannettiin hetken päästä -kuolettavasti haavotettuna alas. Silloin kuului ensimäinen räsähdys -linnanmuurissa, naiset kirkasivat lennähtäen pystyyn: ruotsalaiset -olivat jo valleilla ja ajoivat katoliset tieltään, samassa murrettiin -suuri aukko muuriin ja silmänräpäyksessä vallottajat täyttivät linnan -pihan ja 30-vuotisen sodan marssin ja eläköönhuutojen kaikuessa astui -näkyviin sankarikuningas. Todellisuuden tunnelma oli niin valtava, -innostus niin välitön kuin konsanaan teatterissa nähdään. -- Mutta -kaunis oli juominkikohtauskin linnan puistossa, missä upseerit -juhlivat. Perällä nähtiin linnan valaistut akkunat, etumolla oli puiden -alla pöytiä ja niiden ympärillä kymmenittäin sotureita sinikeltaisissa -univormuissa. Oli elämää ja rähinää, ja kun lauluun ryhdyttiin, -toimitettiin sekin toisin kuin ennen. Tekijän mukaan Larsson yksin -laulaa koko laulun; nyt se oli jaettu kolmelle niin että eri maljat -- -Suomelle, paaville, kuninkaalle -- saivat eri värityksen laulajain -äänten mukaan. Siinäkin kappale tosielämää, joka vastustamattomasti -vaikutti katsojiin. -- Ja niin pienimpiin saakka. "Kuka muu kuin se, -joka todella rakastaa taidetta", eräs arvostelija lausuu, "olisi tullut -ajatelleeksikaan, että esim. Kustaa Adolfin miekankannikkeessa pitäisi -oleman kolme kruunua ja niiden välillä vihkoja (vasar), taikka että -hänen armeijassaan täytyy olla skottilaisiakin." -- Täydessä -sopusoinnussa tämän näyttämöllepanon täydellisyyden kanssa oli -näyttelijäin hartaus, vaikkei tietysti esitys jokaisen puolelta voinut -olla korkeita vaatimuksia tyydyttävä. Varmaa on, että Ida Aalberg teki -Reginan osasta enemmän kuin ennen oli nähty. Luonteen laadun mukaan se -tapahtui ennen kaikkea eri äänivivahduksia käyttämällä, ja huippunsa -saavutti hänen sielukas lausuntansa yökohtauksessa, jossa hän tahtoo -kääntää kuninkaan omaan uskoonsa. Leinon Kustaa Adolf ei ollut -tarpeeksi voimakas, joskaan ei kuninkaallista ryhtiä puuttunut; Böök -oli oivallinen Larsson, vaikka vähemmän Falstaffimainen kuin myöhemmin -Lindfors; Axel Ahlberg oli aika hyvä Hieronymus, joskaan ei se -suurenmoinen yltiöpäisyyden ruumiillistus, joksi jesuiitta on aiottu; -Aspegren, jota oli totuttu näkemään miltei yksistään koomillisissa -rooleissa, ei ainakaan häirinnyt Emmeritz-ruhtinaana; nti Hacklin oli -luonnollisen vilkas Kätchen; rva Aspegren kelpo Dorthe; Kivinen -Bertelinä oli, proosamaisena, heikoimpia. -- Olemme luetelleet -näyttelijät, jotka olivat mukana tänä iltana ja saivat osansa yleisön -suosionosotuksista. Kunnioitus oli kuitenkin tällä kertaa etupäässä -kohdistettu vanhaan runoilijaan -- "Suomalaisen draaman isälle" --, -jolle johtokunta oli varustanut laakeriseppeleen ja seurue kukkavihkon; -mutta kun yleisö alkoi huutaa: "Topelius! Topelius!", hän karkasi -teatterista. - -Edellisen täydennykseksi otamme pääosan kirjettä, jonka runoilija -palattuaan maalle 8/5 kirjoitti Emilie Bergbomille. - -"Mitä minun karkaamiseeni tulee 4 p. toukok. olen jo Kaarlon ja Ida -Aalbergin edessä puolustautunut parhaimman mukaan, mutta tahdon nyt -lisätä, että jos olisin edeltäpäin tietänyt että minua odotti -ystävyyden osotuksia _teatterin johtokunnan ja näyttelijäin_ puolelta, -niin en suinkaan olisi välttänyt niitä. Päin vastoin olisin katsonut -rakkaaksi velvollisuudeksi kohdella ystävyyttä ystävyydellä ja teidän -keskellänne kiittää teitä kaikkia suuresta huolesta, vaivasta ja -kustannuksesta, ennen kaikkea suuresta hartaudesta, -- jonka te kaikki -olette omistaneet köyhälle, eikä koskaan ennen täysin ymmärretylle -Reginalleni. Tietämättä mitään rakastettavasta salaliitostanne, kuulin -vain permannon hyvin tunnettuja huutoja, jotka useita kertoja ennenkin -ovat ajaneet minut pakoon, ja annettakoon anteeksi semmoiselle, joka ei -koskaan ole pitänyt tarjoinlautasesta, jos hän vanhoilla päivillään -ajatteli: sauve qui peut!" - -"Te ette tarvitse tunnustustani, se on jo ennen tullut osaksenne -jokaiselta suomalaisen taiteen ystävältä ja se on nytkin tuleva; mutta -minä tunnen tarpeen julkilausua teille ei ainoastaan kiitollisuuttani -vaan myöskin _kunnioitustani_. Se joka tietää mitä taisteluja olette -kestäneet, antaa sen teille täydestä sydämestään." - -"Romeonne ja Julianne jälkeen on Regina lapsi. Mutta tämä näytelmä on -29 vuotta annettu palottain, -- yksityiset osat joskus etevästi, -kokonaisuus hutiloituna. Näyttämöllepanoon, koristuksiin ja pukuihin -sekä nimirooliin nähden kappale nyt ensi kerran on annettu -_meidän_ mittakaavamme mukaan mallikelpoisen taiteellisesti -- ja -ymmärrettävästi. Heikoimmatkin ovat panneet kaiken kykynsä alttiiksi, -ja se joka pyytää enemmän, ei tiedä mitä hän pyytää. Eritoten toista ja -kolmatta näytöstä ei koskaan ennen ole annettu. Se oli täydellinen -ensi-ilta. Minä sanoin Ida Aalbergille: 'Regina on tullut -kotiinsa',[43] -- hän on ensi kerran ollut kotona." - -"Kiitos kaikesta! Minä puserran käsiänne niin lämpimästi kuin -kuvanveistäjä, joka on muovaillut kuvan savesta ja näkee sen -hengittävän. Kukkanne ja nauhanne seisovat maljakossa Koivuniemellä ja -ovat pysyneet ihmeen raittiina. Jättiläisseppeleen, joka riittäisi -Shakespearelle, on vaimoni ripustanut tekijän rintakuvan ympäri. On -olemassa vaimoja, jotka ovat turhamielisiä omasta puolestaan, ja -toisia, jotka ovat ylenmäärin turhamielisiä miestensä puolesta. -- -Kiitos tyttöjeni puolesta eilen! Toini palasi juurikään, lämpimänä -eilispäivän vaikutelmasta. Leinokin, hän sanoi, oli eilen voimakkaampi. -Sitä ajattelin kohta; hän oli peloissaan ensi kerralla. -- Näkemiin -asti! Z. T." - -Paitse Reginaa annettiin vielä 18/5 kaksi ohjelmistolle uutta -näytelmää, Raudan (K. Järnefeltin) suomentama Gogolin 2-näytöksinen -komedia _Naimapuuhat_ ja N. Salan kääntämä Erik Böghin 1-näytöksinen -laulukappale _Velhovuorella_, joista edellinen -- Böök ja Pesonen sekä -rvt Aspegren ja Lundahl päärooleissa -- herätti loppumatonta naurua ja -jälkimäinen miellytti nti Hacklinin sekä Ojanperän ja Raution raikkaan -laulun tähden. Kumminkin oli Regina koko toukokuun yleisön huomion ja -innostuksen pääesineenä, ja näytelmällä oli kassamenestyskin -- se -näyteltiin kaikkiaan kuusi kertaa ihan täysille taikka hyvin hyville -huoneille, mikä ei suinkaan ollut tavallista näytäntökauden lopulla. -Merkillisin myöhempiä Regina-näytäntöjä oli se, joka annettiin 22/5, -Suomalaisen teatterin perustamisen _kymmenentenä vuosipäivänä_. Oli -näet kymmenen vuotta kulunut siitä päivästä, jolloin Kaarlo Bergbom -- -tämä kamarihaaveksija ("kammarfantast"), jonka julkeudelle epäillä -Ruotsalaisen teatterin taiteellisuutta ja kansallista merkitystä maan -suurimman ruotsalaisen lehden mukaan olisi ollut sopivin rangaistus -tulla joksikin aikaa saman näyttämön johtajaksi, jollei se olisi ollut -liian kallis yritys, koska hän tietysti olisi vienyt sen turmioon! -- -perusti uuden näyttämön kielelle, jolla, niinkuin väitettiin, ei ollut -näytelmiä eikä näyttelijöitä eikä yleisöä. Ja nyt! Nyt tapahtui se ihme -että Regina von Emmeritz, jonka näyttämöllepanoa Ruotsalaisessa -teatterissa Bergbom silloin oli arvostellut käsityöntapaiseksi, -esitettiin suomenkielellä niin täydellisesti, että vanha runoilija -tunnusti _ensi herran_ nähneensä luomansa näyttämöllä. Olihan siinä -kulttuurivoitto, joka ansaitsee pysyvän sijan sivistyshistoriassamme. -Sen tunsi ja tunnusti yleisö tuona riemupäivänä. Kun esirippu oli -laskeunut viimeisen näytöksen jälkeen, huudettiin Bergbom esiin ja -tervehdittiin häntä mitä innostuneimmilla suosionosotuksilla sekä -katsojain että näyttelijäin puolelta. Orkesterin toitottaessa ja -eläköönhuutojen kaikuessa ojennettiin johtajalle seurueen puolesta -laakeriseppele, jonka nauhoihin oli painettu: "Suomalaisen teatterin -perustajalle, Kaarlo Bergbomille." Sitte huudettiin Emilie Bergbom -esiin ja tervehdittiin häntä yhtä innokkaasti, samalla kun hänelle -annettiin kukkakimppu. Lopuksi soittokunta viritti Maamme-laulun, johon -juhla päättyi. Teatterin ystäväin ehdotuksesta ja pyynnöstä tulo oli -määrätty vanhojen velkojen kuoletukseen, ja nousi se 4,200 markkaan. -- -Viimeinen näytäntö oli 1/6. - -Taloudellisessa suhteessa näytäntökausi oli mennyt paremmin kuin -yksikään edellinen. Edellisenä vuonna olivat tulot 404:26 näytäntöä -kohti; tänä vuonna 638:21. Vajaus vähentyikin, niin että se tilivuoden -lopussa teki 13,652:52 mk (s.o. noin 6,000 vähemmän kuin ennen). -Arpajaisrahoista käytettiin tänä vuonna 11,000 mk. Toiselta puolen on -huomattava, että edellisen vuoden suuret arpajaistulot välillisesti -vaikuttivat teatterin sekä tuloihin että menoihin. Osakerahat vähenivät -mitättömiin, ja palkkoja oli täytynyt korottaa, niin että niiden summa -teki 60,043:96 s.o lähes 12,000 enemmän kuin ennen. Ohimennen sopii -merkitä, että täysi palkka maksettiin Ida Aalbergille, vaikka hän alkoi -vasta maaliskuulla, Vilholle, vaikka hän ani harvoin kykeni esiintymään -ja Tervolle, joka keuhkotautisena erosi seurueesta. Silti olisi väärin -luulla, että palkat olivat ylelliset. Korkein palkka oli Ida -Aalbergilla, nimittäin 400 mk kuukaudessa; mutta muiden kuukausipalkka -oli melkoista alempi: Vilhon 300, Leinon ja Böökin 240, nti Avellanin -233:50, Kallion 218, rva Aspegrenin 216: Axel Ahlbergin ja Pesosen 200, -rva Lundahlin ja Aspegrenin 184, nti Stenbergin ja Hacklinin 150 mk ja -muitten vielä vähempi, niin että nuorimpien oli 75 mk. Näin ollen ei -ole syytä oudoksua, että vuoden lopulla näyttelijät enimmäkseen -pyysivät palkankorotusta. Jopa kuultiin silloin uhkauksia -eroamisestakin, jos ei korotusta myönnettäisi. Mutta joskin palkkoja -ainoastaan harvoin ja pienillä lisäyksillä voitiin parantaa, jäivät -tietysti uhkaukset säännöllisesti täyttämättä, sillä tiesiväthän -näyttelijät missä ahdingossa ylipäätään elettiin. Tänä keväänä meni -kuitenkin Kivinen (Franck) Ruotsalaiseen teatteriin saadakseen parempaa -palkkaa. Leino taasen _uhkasi_ mennä, ja sen johdosta lausuu Emilie -Bergbom kirjeessään (16/5) nti Elfvingille: - -"Hänen poismenonsa olisi suuri tappio, sillä hän on hyvä ja moninaiseen -kykenevä näyttelijä. Mutta olisihan sittenkin tultava toimeen. Jos -kaksi vuotta sitten olisi sanottu, että meidän täytyy olla ilman -Vilhoa, niin olisi se tuntunut mahdottomalta. Hän on oikeastaan ainoa -miehinen näyttelijämme sanan oikeassa merkityksessä. Hän ei 'pelaa -teatteria', vaan hänen kuvaamansa ihmiset ovat lihaa ja verta aivan -samoin kuin Ida Aalbergin." -- Samassa kirjeessä tapaamme seuraavat -sanat, jotka lausuttuina riemujuhlan johdosta ilmaisevat kuinka raskas -Emilie Bergbomin taakka oli ollut: "Kymmenvuotinen kurjuus on tämä aika -parhaasta päästä ollut, ja aivan varmaa on, että jos olisin aavistanut -neljännen osankaan vaikeuksista ja huolista, jotka ovat kasaantuneet -päälleni, niin epätoivoinen askel olisi iäksi jäänyt tekemättä." -- - -Uutena jäsenenä on tässä mainittava _Aleksis Rautio_, josta aikaa -voittaen oli kehittyvä yksi seurueen enimmin käytettyjä voimia. -Kaikenlaisissa rooleissa esiintyvänä hän pian näyttäytyi -saavuttavan parastaan ja todella hyvää realistisessa ja varsinkin -kansannäytelmässä.[44] - -Näytäntöjä annettiin 91 ja niissä seuraavat kappaleet: 9 kertaa _Daniel -Hjort_; 8 _Saimaan rannalla, Murtovarkaus_; 7 _Amalia ystävämme_; 6 -_Regina von Emmeritz, Kyökissä_, Konkurssi; 5 _Nummisuutarit_, -Mustalaiset, Kuninkaanalut; 4 _Pormestarin vaali_, Noora, Toinen tai -toinen naimaan; 3 Adelaida, Kirjeen kujeet, Maria Stuart Skotlannissa, -Hellät sukulaiset, Naiset valtioelämässä, Pikku eversti, Ravennan -miekkailija, Romeo ja Julia, Laululintunen; 2 _Lea, Kihlaus, Kullervo, -Mestarin nuuskarasia, Hyvät markkinat_, Kotimatkalla, Sota rauhan -aikana, Naimapuuhat, Velhovuorella, Parisin veitikka, Hardangerin -harjulla, Taiteen harrastuksesta; 1 _Sotavanhuksen joulu, Kosijat_, -Jeannetten häät, Onhan pappa sen sallinut, Porvari aatelismiehenä, Ensi -lempi, Taistelujen välillä, Neiti Elisabeth. - -Näistä 42 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 12. Kotimaisten -kappalten luku oli siis suurempi kuin koskaan ennen, jota paitse ne -esitettiin paljo useammin kuin muut. - - - - -XI. - -Yhdestoista näytäntökausi, 1882-83. - - -Tänä kesänä Kaarlo ja Emilie Bergbom taas olivat kotimaassa: edellinen -kylpien Naantalissa ja jälkimäinen käyden Kuitiassa. Toimi oli -päätetty alotettavaksi _Kuopiossa_, johon jo edellisenä suvena oli -ollut aikomus lähteä. Sen näkee Bergbomin kirjeenvaihdosta Minna -Canthin kanssa, joka hartaasti toivoi seurueen tulevan sinne, ja kun -entinen kesäteatteri ei enään ollut olemassa keväällä (1881) oli -koettanut hankkia sille huonetta, missä olisi voitu näytellä. Sen -jälkeen oli Kuopiossa ryhdytty rakentamaan uutta teatteria, joka tänä -vuonna Vapunpäiväksi saatiin katonpäälle, ja koska arveltiin töiden -niin edistyvän, että näyttämöä voitaisiin käyttää loppukesällä, -annettiin seurueen jäsenille määräys 21/7 kokoontua Kuopioon, johon -heillä oli tarjona vapaa kulku sikäläisen laivayhtiön laivoilla -Lauritsalasta. - -Bergbom saapui hyvissä ajoin määräpaikkaan ja asettui asumaan Minna -Canthin taloon Kirkkopuiston varrella, jossa hyväntahtoinen emäntä oli -varannut hänelle mukavan huoneen. Persoonallinen tuttavuus oli -kummallekin tervetullut, sen jälkeen kun he jo kolmatta vuotta olivat -vaihtaneet kirjeitä näkemättä toisiaan. Erittäin mainittakoon, että -Minna Canth 1 p. toukok. oli lähettänyt toisen näytelmänsä, Roinilan -talossa, Bergbomille luettavaksi. Valitettavasti tämän vastaus ei näy -olevan tallella, mutta 20/5 tekijätär kiittää "hauskasta ja -opettavaisesta arvostelusta" ja sanoo käsittävänsä "kaikkien muutoksien -tärkeyden" sekä lisää: - -"Vaikein kohta luullakseni tulee muutos Ollin ja testamentin suhteen -olemaan. Täytyisi melkein ymmärtää hiukan juridiikkaa, ennen kun -testamenttiasiassa voisi vapaasti liikkua. Jos Olli tietäisi tai -aavistaisi testamentin olevan olemassa, eikö hän silloin kaikin -voimin koettaisi sitä hävittää, ja eikö se niin kiinnittäisi kaikkia -hänen intohimojansa, ettei mitään sijaa jäisi kostonhimolle ja -kosimistuumille. Myöskin pelkään olevan hyvin vaikeata saada häntä koko -juonen toimeenpanijaksi. Mutta ehkä selviävät kaikki nämä seikat, jahka -ryhdyn työhön. -- -- Vaikka jo luulin olevani tuiki väsynyt ja -kyllästynyt tuohon näytelmään, sain kuitenkin arvostelustanne heti -halua ryhtyä sen uudesta kirjoittamiseen." - -Tästä ja muusta saatiin nyt mielin määrin keskustella, ja tiedämme -teatterin johtajan ja näytelmäkirjailijan hyvin viihtyneen toistensa -seurassa. "Minä viihdyn hyvin rva Canthilla", Bergbom kirjoittaa -sisarelleen, "hän on vilkas, kiltti pikku rouva, täynnä harrastuksia." -Rva Canth puolestaan puhkee kirjeissään rva Olga Kiljanderille aivan -innokkaisiin sanoihin: - -"Olen nauttinut sanomattomasti. Eläkööt kaikki intelligentit miehet! -tuhmat saavat kernaasti kuolla. Kyllä kai sen jo kynänpiirroksistakin -huomaat, että olen yhdessä viikossa suuresti kasvanut iässä ja -viisaudessa (henkisessä iässä ja viisaudessa)? -- Erittäin nautin -siitä, että sain joka päivä olla niin monipuolisesti sivistyneen miehen -kanssa kuin tri Bergbom on. Minä ihailen häntä, ja kyllä koetin -parastani hyötyäkseni niin paljon kuin mahdollista hänen -keskustelustaan. Niin selvästi, niin loogillisesti kuin hän, en ole -vielä kuullut kenenkään kehittävän suuria aatteita. Ja sen ohessa -kuinka kaukana hän onkaan kaikesta pikkumielisyydestä, turhamaisuudesta -ja halpamielisyydestä, joka Jumala paratkoon meitä tavallisia ihmisiä -niin usein rumentaa".[45] -- - -Näytännöt alkoivat 4/8 isänmaallisella ohjelmalla: Aino ja Aallottaret -(kuvaelma), Maamme-laulu, Pilven veikko, Lea ja Sotavanhuksen joulu, se -on jonkunlaisella vihkimisjuhlalla, vaikka teatteri ei läheskään ollut -valmis. Vielä kuukauden lopulla Bergbom kirjoittaa kirvesmiesten -tavasta aikaansaavan semmoista melua, että täytyi keskeyttää harjotus. -Kumminkin annettiin näytäntöjä säännöllisesti, alussa keskinkertaisella -sitten paremmalla menestyksellä. Tämän selittänee se, että Böök, Leino, -Ida Aalberg, Vilho vasta myöhemmin toinen toisensa perästä tulivat -saapuville, puhumatta troopillisesta, intoa laimentavasta kuumuudesta. -Bergbomin kirjeestä 19/8 otamme yksityistietoja: - -"Isännätön talo ja Don Cesar de Bazan ovat menneet uudestaan -harjotettuna, edellinen näyttäen aivan uudelta ja jälkimäinenkin -vaikuttaen toisin kuin Tampereella. Böökin Don Cesarilla ei ole sitä -kirjavaa loistoa ja ritarillista lentoa, jotka kuuluvat rooliin, mutta -kuitenkin on hänessä hyväntuulen sävy. Hänen Leonhardissa Anzengruberin -näytelmässä oli askel eteenpäin. Weckman ja Sala käyvät niinikään -eteenpäin. Jälkimäisellä on paljon taisteltavaa uppiniskaista -ruumistaan ja ääntään vastaan, joka itsessään on miellyttävä, mutta ei -ole purkautuva. Kun hän vaan vapautuisi äitelästä saarnaajamaneerista. -Hacklinin ääni on parhaimmillaan, mutta ei kukaan ole profeetta -kotimaassaan: 'Kili, kili, kassis' meni ilman apploodia!!! Rva Aspegren -näytteli loistavasti Isännättömän talon toisessa näytöksessä. Ida -Aalbergia kaivataan. Eversti Gahmberg on kieltänyt sotilaitten -esiintymästä statisteina (en tiedä onko se ruotsinmielisyydestä, -rettelöimishalusta, ylpeydestä vai käskystä), ja se estää Kastilian -Juannan y.m. esittämistä." - -Kuukauden lopulla tuli merkkitapaus, Murtovarkauden esitys Minna -Canthin kotikaupungissa. Kaarlo kirjoittaa 26/8: - -"Armahin! Alamme saada tuulta purjeisiin. Kuumuus, joka painoi sekä -katsojia että näyttelijöitä, on hellittänyt; edelliset ovat hartaampia -ja ennen kaikkea ilmaisevat vilkkaammin osanottonsa, jälkimäiset ovat -joustavampia. -- -- Eilen oli loistoilta: Murtovarkaus, tulo n. 525 mk. -Sillä oli myrskyinen menestys. Rva Canth huudettiin esiin useita -kertoja ja sai monta kukkavihkoa, muun muassa yhden loistavan minulta -ja toisen seurueelta. Näytteleminen oli tasaista ja sujuvaa. Erittäin -oli Hacklin parempi kuin koskaan ennen. Weckman oli eloisa ja lämmin, -mutta jossakin määrin teatterimaisesti mahtipontinen. Böök ja Leino -niinkuin ennen." - -"[Björnsonin] Leonarda on jotenkin valmis. Kaarola on voimakas ja -lämmin -- jos hän vaan tahtoisi muistaa, että 'le mieux est l'ennemi du -bon', eikä liiotella tehokohdissa. [Nti] Aaltola edistyy kauniisti -Oogotina. Minä alan uskoa häneen. Roolin raikkaat ja kujeikkaat puolet -tosin eivät pääse 'zur Geltung', mutta hän panee lämpöä vakaviin; ja -pehmeä, heleä ääni tekee parastaan. Böök Hagbartina on harjotuksissa -saanut katkerasti kaipaamaan niitä aikoja, jolloin kotikuri oli -sallittu, niin hän on hutiloinut. -- Leino on hyvä, niin myöskin -Pesonen ja rva Lundahl." - -Toisella kerralla 27/8 Murtovarkaus tuotti (ylimääräisten tuolien -avulla) vielä enemmän: 611 markkaa. Sen jälkeen tuli Mustalaiset 30/8, -jonka esittämisestä Bergbom kirjoitti edellisenä päivänä: - -"Olen pahassa pulassa; minun täytyy itse säestää. Kahra ja [pataljonan] -soittokunta tilattiin eilen sähkösanomalla Savonlinnaan. Ja vielä -päällisiksi täytyy minun suorittaa säestys muistosta, sillä Kauhanen on -tietysti unohtanut puolet nuoteista Helsinkiin. Onneksi muistan vielä -jotakuinkin nuo unkarilaiset laulut -- Sandefjordista, jossa minun -täytyi soittaa niitä aamuisin, keskipäivin ja iltaisin. Kun nuotit ovat -poissa, en myöskään voi pyytää ketään toista sitä tekemään. No -- se -ilta menee kai ohi niinkuin kaikki muutkin tässä maailmassa." - -Ida Aalberg esiintyi ensi kerran 1/9 Ensi lemmessä, kuitenkaan -herättämättä suurempaa ihastusta, syystä kun -- Bergbom kirjoittaa -- -kaikki odottavat Nooraa ja katsovat jonkunlaiseksi loukkaukseksi, että -hän näyttelee muita rooleja (!). Ennen Nooraa meni kuitenkin J. -Enlundin suomentama Björnsonin _Leonarda_ 6/9. -- - -"Valitettavasti melkein tyhjälle salongille -- ensi kerran kun täällä -on niin käynyt. Juhla ja Noora täyttävät kaikkien mielet. Kuitenkin -olivat suosionosotukset lämpimiä -- kuultiin että ystävämme olivat -saapuvilla. Näytteleminen meni tasaisesti ja vilkkaasti kohoamatta -vissiä keskitasoa korkeammalle. Paras oli tietysti Avellan -- ainoa -joka esitti luonnetta, jota vastoin muut tyytyivät esittämään roolia. -Jos muistat hänen Ingansa, niin sinulla on aavistus minkälainen hän -oli. Aaltola astui Oogotina kauniin askeleen eteenpäin näyttämöllisellä -urallaan taikka oikeammin ensimäisen askeleensa. Hänen esityksensä oli -luonnollisesti hyvin epävapaata ja sitä raskautti luetun läksyn paino, -mutta silti huomasi, että hän oli selvittänyt itselleen joka repliikin -ja koettanut omakseen ottaa mitä hyvää hänelle oli opetettu. Kaarola on -koko ajan ollut erittäin kiltti häntä kohtaan ja auttanut häntä sekä -rooliin että toalettiin nähden. -- Leino pelasti yhteisnäyttelemisen -oivallisella repliikkien lausumisella, ja Böök oli paras kolmannen -näytöksen rakkauskohtauksessa. Stenberg oli hyvin naamioitu ja -muutenkin hyvänlainen -- mutta liian proosamainen. Pesonen ja rva -Lundahl huvittavia Röstin pariskuntana." - -Kirjeessä mainittu juhla oli Kuopion kaupungin 100-vuotis-riemujuhla ja -kuuluu sekin kertomukseemme, mikäli Suomalainen teatteri otti siihen -osaa. Morgonbladetista otamme seuraavat tiedot: - -"Klo 9 i.p. [10/9] alkoi juhlanäytäntö teatterissa, jonka salonki oli -erittäin somasti, jopa loistavasti koristettu. Molemmin puolin -esirippua seisoi korkeilla jalustoillaan vasemmalla J. L. Runebergin ja -J. V. Snellmanin, oikealla A. Ahlqvistin ja Yrjö Koskisen rintakuvat ja -niiden alapuolella komeassa kukkakirjoituksessa vuosiluvut 1782 ja -1882. Seinällä oikean gallerian alla oli lippujen ympäröimänä Kuopion -kaupungin vaakuna ja sen ohella neljä kilpeä, joilla luettiin nimet: -(ensimäisellä) Kustaa III, Aleksanteri I ja Aleksanteri II; (toisella) -Sandels, Fahlander, Malm, Duncker ja Wibelius; (kolmannella) J. V. -Snellman, A. Ahlqvist, F. von Wright ja M. von Wright sekä -(neljännellä) P. Ruotsalainen, E. Salmelainen, F. Collan, K. Collan ja -P. Tikkanen. Vasemman gallerian alla nähtiin Suomen vaakuna ja neljä -kilpeä seuraavilla kirjoituksilla: Sun kukoistukses kuorestaan j.n.e.; -Sydän puhdas, vapaa mieli, Suomen toiveet kasvattaapi; Suomen kieli, -Suomen mieli j.n.e.; Täss' Savon joukko tappeli ja joka kynsi kylmeni -edestä Suomen maan. Lehterin rintamus oli koristettu Suomen läänien -vaakunoilla, sinivalkoisten lippujen välissä, jota paitse kaikkialla -seinät olivat peitetyt somilla verhoilla, köynnöksillä ja kukilla." - -"Kun Maamme-laulu oli soitettu, nti Avellan lausui tilaisuutta varten -sepitetyn runoelman, ja sen jälkeen seurasi Regina von Emmeritzin 1, 3 -ja 4 näytös, joita esitettäessä varsinkin nti Aalberg niitti ansaittuja -suosionosotuksia. Yleisö oivalsi kyllä että tri Bergbomin oli ansio -kauniista koristuksesta y.m., mutta turhaan häntä huudettiin esiin. -Bergbom oli jo lähtenyt teatterista." -- - -Syyskuulla näyteltiin edelleen 26 p:ään saakka, jolloin esitettiin -Kavaluus ja rakkaus. Muuten mainittakoon ohjelmistosta, että -Nummisuutarit, Kihlaus, Työväen elämästä j.n.e. osottavat, että Vilho -oli palannut työhön. Hän oli kesällä ollut Visbyssä ja Modumissa, -saanut kuulla lääkäreiltä että hänellä on kolmenlainen kroonillinen -katarri, vatsa-, keuhko- ja kurkku-katarri, mutta kuitenkin hän oli -siksi toipunut, että tuli Kuopioon syyskuun alussa ja esiintyi -näyttämöllä. -- Ohjelmisto sisälsi vain ennen tunnettua, mutta uusia -kappaleita harjotettiin. Muun muassa harjotettiin Minna Canthin uutta -näytelmää, josta Bergbom jo Kuopiossaolonsa alussa oli kirjoittanut -sisarelleen, että se oli aivan valmistumaisillaan, "uudessa -muodossaan". Tekijä itse on kirjoittanut Kiljanderille (kts Nuori Suomi -1897) muutoksista: "Ensimäistä näytöstä muutettiin jokseenkin paljon, -toista ja kolmatta sitä vastoin hyvin vähän." Elokuun lopulla olivat -roolit jo kirjoitetut ja "kollatsionoiminen" tapahtui näyttämöllä, -mutta kuitenkin se jäi valmistumatta, ehkä sentähden, että Bergbom -"vielä lopuksi tahtoi muutamia repliikkejä" ja että Minna Canth, -väsyneenä ja ylipäätään vähemmän tyytyväisenä koko kappaleeseen, oli -hidas viimeisessä korjaamistyössä. Kollatsionoidessa näyttelijät -pitivät varsinkin ensi näytöksestä ja jotakuinkin toisestakin, mutta -kolmas oli heistä laimea. - -Kuopiosta muutti seurue _Viipuriin_, jossa ensi näytäntö annettiin 1/10 --- Täälläolon alussa liittyi teatteriin _Adolf Lindfors_, josta oli -kehittyvä tositaiteilija ja joka jo tullessaankin oli tavallista -perehtyneempi taiteeseensa, vaikka hän tähän saakka oli käyttänyt -ainoastaan ruotsinkieltä.[46] "Lindforsin lausumistapa", Bergbom -kirjoittaa hänestä (5/10), "on hyvin ruotsinvoittoinen. Mutta kumminkin -hän osaa suomea paremmin kuin luulin, ja paljon paremmin kuin esim. -Aspegren, hänen tullessaan teatteriin." -- Kahden ensimäisen näytännön -ohjelmat olivat kolmikappaleisia -- ohjelmiston järjestelyä vaikeutti -m.m. Pesosen sairaus -- ja väkeä oli niissä vähänlaisesti, mutta kolmas -ilta, Kavaluus ja rakkaus, oli jo edullisempi, ja niin myös seuraavat, -joissa näyteltiin Murtovarkaus. Sitä vastoin Noora ei viehättänyt -viipurilaisia. - -Ensi-ilta oli 25/10, jolloin annettiin I. Idströmin (Roini) suomentama -M. Tomaijo y Bansin historiallinen näytelmä _Kastilian Juanna_. -Kappaleen päävaikuttimet ovat rakkaus ja lemmenkateus, ja pääroolissa -oli Ida Aalbergilla tilaisuus näyttää tulisempaa hehkua kuin kenties -koskaan ennen. Böök hänen puolisonaan (Filip kuningas), Leino Kastilian -amiraalina ja nti Avellan Aldarana herättivät hänen ohellaan suosiota, -mutta Sala Don Alvarina oli liian heikko. -- Lähinnä sen jälkeen tuli -Leonarda ja Regina von Emmeritz, joista Kaarlo kirjoittaa 4/11: - -"Leonarda meni [l/11] paremmin kuin Kuopiossa. -- Kuitenkin oli -kappaleella vain succés d'estime -- sitä pidettiin 'ikävänä'. -- Regina -[3/11] meni loistavasti. En voinut edes laskea kuinka monta esiinhuutoa -tuli varsinkin Aalbergin osaksi. Koristukset olin saanut jotenkin -hyviksi -- kolmannessa näytöksessä jopa kauniimmaksi kuin Helsingissä; -neljännessä sitä vastoin prameilevaa töherrystyötä. Yhteisnäytteleminen -oli hyvä, mutta hikeä se maksoi. Kaikista vaikeista illoista, joita -olen kokenut _puhenäyttämöllä_, oli Reginan kenraaliharjotus Viipurissa -vaikein. Tiedäthän kuinka vaivaloinen statistien harjotus Reginassa on, -voit siis käsittää epätoivoni kun niistä 38 sotamiehestä, jotka ovat -mukana, 10 tuli kenraaliharjotukseen -- muut olivat estetyt. Ja pahinta -oli että ne olivat estetyt seuraavanakin päivänä. Olin epätoivossa. -Miten olinkin sielullisesti ja ruumiillisesti väsynyt, täytyi minun -lähettää hakemaan uusia sotamiehiä ja alkaa äksiisi uudestaan niiden -kanssa. Mutta eihän siitä voinut tulla tolkkua, sillä eivät ne kohta -voineet ymmärtää sekavia olosuhteita. Todellisessa tuskassa näin illan -lähestyvän, mutta sittenkin meni kaikki hyvin. No sotamiehet, jotka -olivat olleet harjotuksissa, hankkivat itselleen edustajia -palvelukseensa -- he olivat saaneet vihiä muutamista sanoista, jotka -kenraaliharjotuksessa olivat päässeet suustani: 'täytyy kai lähettää -noutamaan ryssiä', ja se oli innostuttanut heitä. Mutta syntyi uusi -pulma. Kun vanhat ja uudet tulivat saapuville, mistä saada pukuja -kaikille? Onneksi on meidän sotilaspuvustomme niin runsas, että kaikki -selviytyi verraten helposti. Mutta päähineet! Kultakaskit olivat -unohtuneet Helsinkiin, samoin mustat nahkakaskit. Nyt täytyi ottaa -kaikki kypärit, ja kun ne loppuivat baretit ja lakit. En uskaltanut -lähettää ketään pois, sillä silloin he olisivat toisella kerralla -jättäneet minut pulaan, mutta kyllä minua värisytti kun näin pari -upseeria esiintyvän habilléhatuissa. Onneksi oli näyttämöllä semmoinen -sekamelska, että yksityiskohtia tuskin huomattiin. Ensi kerraksi olen -pyytänyt Savolaisen hankkimaan pari harmaata hattua. Huone oli kokonaan -loppuun myyty. Maanantaina [Kustaa Adolfin päivänä 6/11] odotamme yhtä -hyvää tuloa. Mutta valitettavasti emme saa juhlanäytäntöä toimeen. -Kaarola lähetti näet viime hetkessä sanan, että hän ei voi lausua -[Fredr. Cygnaeuksen] Seitsemänkymmentä Demminin luona -- 'se on aivan -käsittämätön'. Toista lausujaa ei ole. Kuvaelmaa on mahdoton järjestää -samana iltana kun annetaan niin suurta tilaa vaativa kappale kuin -Regina. Olin hätävaraksi tilannut proloogin Erkolta, mutta hän oli -kuullut Kaarolan lausumisesta puhuttavan ja luuli ettei häneltä mitään -tarvittaisi." - -"Täällä on ollut oikea juhlaviikko. Kaarola sai keskiviikkona -Leonardassa kauniin rannerenkaan ja laakeriseppeleen; Aalberg eilen -loistavan rannerenkaan ja sormuksen (yhteensä 1,000 markan arvoiset) -sekä kukkakimppuja ja laakeriseppeleen; Böök niinikään hyvin kauniin -kukkavihkon. -- Sala teki eilen hyvän edistysaskeleen. Hänen -Hieronymukseltaan puuttui tosin auktoriteettia, mutta hän antoi -roolille jonkun sisällisen elämän, joka teki sen todennäköiseksi ja -ihmiselliseksi. Me voimme varsin hyvin antaa hänen esittää se -Helsingissä; Lindfors (Bertel) tuli nuhteettomasti toimeen -suomenkielellään." -- - -Regina annettiin toisen kerran täyttä täydemmälle huoneelle (1,037 mk), -ja senkin jälkeen vielä kaksi kertaa. Emilie lausuu Kaarlon kirjeen -johdosta ilonsa näyttelijöiden saamista lahjoista, toivoen ettei nti -Hacklin jäisi aivan osattomaksi resetissään, joka oli määrätty 17 -p:ksi. Toivo ei pettänytkään. Esiintyen Helenana Murtovarkaudessa hän -sai paitse kukkia kultaisen rannerenkaan, hopeisen kahviastiaston y.m., -niin että sanottiin hänen tehneen murtovarkauden yleisön suosioon. -Syynä siihen että Sala näytteli Hieronymusta oli Axel Ahlbergin -poissaolo. Tämä näyttelijä oli näet toukokuulla saanut teatterista -apurahoja lähteäkseen kesällä opintomatkalle ulkomaalle, mutta hän ei -mennyt Turkua pitemmäs, vaan oleskeli siellä siksi kun hän marraskuun -lopulla palasi seurueeseen! - -Viipurin aika oli monesta syystä vaikea. Oli päätetty että seurue vasta -jouluksi palaisi Helsinkiin, mutta Viipurissakaan ei voitu olla -kauemmin kuin joulukuun alkuun, sillä siitä ajasta oli teatteri -vuokrattu rva Littmarkin seurueelle. Lokakuun lopulla Bergbom kävi -Pietarissa tiedustelemassa sopisiko lähteä sinne, mutta mitään -varmuutta hän ei voinut saada, vaan jatkettiin neuvotteluja pitkin -marraskuuta, siksi kun vihdoin viime hetkessä sopimus ja päätös mennä -sinne syntyi. Hän piti matkaa tärkeänä sentähden, että seurue -Pietarissa saisi nähdä eteviä näyttelijöitä. Edelleen oli Venetian -kauppias valmistuksen alaisena, vaatien pukujen y.m. tähden paljo -puuhaa. Ja kaiken päälliseksi Bergbom marraskuun keskivaiheilla oli -sairaskin. "Me makasimme vuoteella yhtä aikaa Vilho, Kallio, -kapellimestari ja minä", hän kirjoittaa sisarelleen 19/11, "ei koskaan -teatteri ole ollut päättömämpänä. Aspegrenkin on sairas, niin että -Nyrnbergin nukki on lykätty tuonnemmaksi." - -Kaiken mainitun johdosta Emilie on kovin levoton. Hän oli pikimmältään -käynyt Viipurissa Kastilian Juannan valmistusten tähden, mutta valittaa -ettei saanut olla auttamassa Reginan näyttämöllepanossa ja surkuttelee -Kaarloa, hän pelkää Pietarinmatkaa, sillä se voi aiheuttaa vieläkin -useampia sairaudentapauksia, hän lähettää milloin mitäkin, teettää -uusia pukuja ja tahtoo tulla Viipuriin viikoksi ennen Venetian -kauppiaan ensi-iltaa. Mutta jos hän on huolissaan vastoinkäymisistä ja -vaikeuksista, on hän myöskin iloinen menestyksestä, koskekoon se -teatteria yleensä taikka yksityisiä jäseniä. Sanalla sanoen hänen -sielunsa on Viipurissa, vaikka hän ruumiillisesti on Helsingissä. -- - -"Hyvästi nyt, rakas Kaarlo", hän päättää kirjeensä 20/11. "Toivon että -tapaamme toisemme keskiviikkona [22/11]; tilaa minulle huone. Jollei -kellään ole aikaa tulla vastaanottamaan minua, niin tulen hyvin toimeen -yksinkin. Tulen suoraa päätä teatteriin, jos olet niin terve, että olet -siellä. Jumalan haltuun, rakas Kaarlo! Oma sisaresi Emilie. -- Olen -hyvin iloinen, että viipurilaiset ovat olleet niin ystävällisiä Annia -kohtaan." - -Marraskuun lopulla annettiin m.m. Sirkka (Lindfors -- Didier) ja Jane -Eyre; mutta l/12 oli Shakespearen _Venetian kauppiaan_ ensi-ilta. -Toisen kerran meni sama kappale 4/12, Bergbomin hyväksi, s.o. teatterin -"vanhojen velkojen" lyhentämiseksi. Se oli viimeinen näytäntö. -- -Kaikkiaan annettiin Viipurissa 31 näytäntöä, joista tulot olivat 22,205 -mk. Menot nousivat kuitenkin 972 mk korkeammalle. - -_Pietarissa_ annettiin 8 näytäntöä, ensimäinen 7/12 ja viimeinen -(Leinon hyväksi) 23/12. Seurue esiintyi Kauppapalvelijain klubissa -vastaperustetun Pietarilaisen Suomalaisen Seuran nimessä. Seura hankki -luvan viranomaisilta, otti tulot, suoritti päiväkustannukset ja piti -huolen kaikesta. Kun menot oli maksettu, jätettiin voitto teatterille, -kumminkin sillä ehdolla että se mikä nousi yli 400 ruplaa näytännöstä -annettaisiin takaisin Seuralle johonkin yleishyvään tarkotukseen -käytettäväksi. Tulot olivat niin runsaat, että teatteri todella sai 400 -ruplaa kultakin näytännöltä ja että Bergbomilla (vaikka Pietarissa oli -ostettu kaikenlaista teatterin tarpeisiin) Helsinkiin tullessaan oli 78 -r. 17 k. puhdasta rahaa. - -Paitse pienempiä näytelmiä esitettiin Jane Eyre, Noora, Mustalaiset ja -Murtovarkaus. Suosiollisia arvosteluja oli m.m. St. Petersburger -Heroldissa ja näkee niistä varsinkin Ida Aalbergin herättäneen -huomiota. Seuraavissa otteissa lausuu saksalais-venäläinen arvostelija -näyttelijättärestämme melkein yhtä ylistäviä sanoja kuin hänestä -kirjoitettiin Unkarissa: - -"Nti Aalberg", sanotaan lehdessä 17/12, "on traagillinen rakastajatar -ensi arvoluokkaa. Hän voi viehättää sinua ja voi saada sinut -kauhistumaan, niin, hän voi herättää meissä suurinta vastenmielisyyttä, -mutta hän ei voi koskaan jättää sinua hetkeksikään ynseäksi." -- -Puhuttuansa neiti Aalbergin ulkomuodosta ja hänen virheistään, joihin -näyttelijättären nuoruus on pääsyynä, arvostelija jatkaa: "Kun nti -Aalberg astuu näyttämölle, on ikäänkuin äkkiä joutuisimme suitsuvan -tulivuoren ääreen. Intohimo on se ilmakehä, joka häntä ympäröi, kalvava -intohimo puhuu hänen silmistään. Kuulunee kummalliselta, mutta asia on -kumminkin niin: nti Aalbergilla on sitä liian paljo, ja se on sangen -vaarallista, jollei hän samalla osaa säästää voimiansa. Jo alusta -alkain on joka jäntere, joka veren pisara kovimmassa pinnistyksessä, -joka ei ainoastaan kiihdy näytöksestä näytökseen, kohtauksesta -kohtaukseen, mutta sanasta sanaankin. -- Mihinkä semmoinen kiihtyminen -lopulta johtaa? -- Vaan en tahdo olla paha enkä myöskään imarrella. -Nämä puutteet on aika, opinto, koulu ja ennen kaikkea -- kärsivällisyys -tasottava ja poistava, puhdas kulta välkkyy kumminkin aina näkyviin. -Hän voi myös olla leppeämpi, levollisempi, vieläpä ilkamoinenkin, -niinkuin Wilbrandtin komediassa 'Ensi lempi', jossa hän näytteli -mestarillisesti. Kaikissa tapauksissa on hyvin ilahduttavaa, että nti -Aalbergissa olemme havainneet taiteilijan, jossa hienon hieno -runollinen aisti ja vakaa taiteilijan pyrintö ovat yhdistyneet -semmoiseen tahdon voimaan, jota harvoin tavataan, ja vielä harvemmin -tavattavaan kykyyn. Ja kun nti Aalberg on oppinut täydellisesti -hallitsemaan niitä eteviä lahjoja, joita hänellä on, ja sitä meidän ei -tarvinne kauan odottaa, on Suomen runotar laskeva seppeleen hänen, -Suomenmaan ensimäisen suuren näyttelijättären päähän." - -Nähtyänsä Nooran kirjoittaa sama arvostelija 20/12: "Mitä tulee nti Ida -Aalbergin käsitykseen Noorasta, niin täytyy meidän heti muuttaa -ensimäinen Jane Eyren johdosta kirjoittamamme arvostelu; hänen Nooransa -pakottaa meitä suoraan tunnustukseen ja teeskentelemättömään -ihmettelemiseen. Niin johdonmukaista ja todella luonnollista -luonnekuvausta, sellaista hienoutta erityiskohdissa voi ainoastaan -taiteilija saada toimeen, jolla on hehkuva nero ja tarkan tarkka -ymmärrys, ja meidän täytyy nyt peruuttaa se moite, jonka teimme hänen -taiteellisesta maltinpuutteestaan; selvään näki, että hän ohjasi -jokaista kohtaa, joka eri värettä Nooran luonteessa." -- Arvostelija -tarkastaa sen jälkeen nti Aalbergin näyttelemistä alusta loppuun ja -sanoo, että sille, joka osaa niin näytellä, ei! ei näytellä, vaan elää -näyttämöllä, sille voi näyttämötaide uskoa vaikeimmat tehtävät. -Muutamien pienempien muistutuksien jälkeen hän lopuksi onnittelee tri -Bergbomia, että hänellä on seurueessaan niin arvokas kyky, jota ei -ainoastaan jokainen teatteri, vaan jokainen kansa kadehtii häneltä. - -Bergbomilta ei ole kirjeitä, joissa puhutaan Pietarin matkasta, sillä -Emilie oli alussa siellä mukana. Sitä vastoin jälkimäinen kirjoittaa -siitä nti Elfvingille: -- "Oletko nähnyt ja kuullut kuinka suuri -menestys teatterilla oli Pietarissa? Taloudellisesti matka päättyi -oivallisesti, ja tunnustus, jonka saimme, oli erinomainen. Eräs -venäläinen lehti kehotti Pietarin kaikkia taiteilijoita tutkimaan -suomalaista näyttämöä, eritoten naisia, ei ainoastaan heidän kykynsä -tähden, vaan myöskin heidän erinomaisen sivistyneen esiintymistapansa -tähden! Vaikeaa siellä kuitenkin oli kurjan näyttämön vuoksi. Sitäkin -kurjemmat olivat pukuhuoneet y.m., mutta salonki oli kaunis ja suuri. -Menot olivat kuulumattoman suuret, mutta kun tulot olivat hyvät, niin -se ei haitannut." -- - -Onhan menestys aina ilahduttava, mutta nyt niinkuin ainakin se oli -kalliisti maksettava suruilla ja huolilla. Sen näemme seuraavista -otteista Emilien kirjeistä, jotka tavan mukaan käsittelevät teatteri-, -yleisiä ja yksityisiä asioita sekaisin: - -(22/11). "Viikingit ja svekomaanit yleensä tekevät kuulumattomia -ponnistuksia, ja minun täytyy tunnustaa että olen hyvin levoton.[47] -Onnistuvatko he nyt tuhota sen alun sivistykseen ja kulttuuriin, jonka -me toiset sanomattomalla vaivalla ja uhrautuvalla, rakkauden -innostamalla työllä olemme saaneet toimeen? Kasvu on vielä heikko ja on -helposti tallattavissa: suojatkoon sitä Jumalan varjeleva käsi ja -antakoon hän meille voimaa ja rohkeutta jatkaa vaikeaa taistelua. -Tiedätkös tavasta valtaa minut oikea tuska ja epätoivo ajatellessa, -että kaikki tämä työ kenties on ollut turha. -- Ylistyslaulut -Lagerborgin muistolle ovat suuresti huvittaneet minua. -- Samat -henkilöt, jotka ovat laulaneet hänen kunniaansa pilviin asti, puuhaavat -samalla aikaa kaikin voimin tehdäkseen tyhjäksi hänen elämäntyönsä -- -Dagbladin! Muuta hän ei ole saanut aikaan ja kurjaa on, että sen oma -ystäväpiiri katsoo tarpeelliseksi tehdä voitavansa saadakseen toisen -lehden sijaan, missä siis on hänen suuruutensa?" - -(Uudenvuodenaattona). "Rakas Betty! Kiitos, rakas uskollinen ystäväni, -kaikesta ystävyydestä ja hellyydestä tänä vanhana vuotena. Muutamien -tuntien päästä se iloineen ja suruineen kaatuu hautaansa. Mitä -vanhemmaksi tulee, sitä lukuisampia tuntuvat jälkimäiset olevan, mutta -se kai tulee siitä, että ne tulevat yhä raskaammiksi kantaa, sitte kun -nuoruuden kevyt mieli ja valoisat toiveet ovat hävinneet." -- -- - -"Vanha vuosi on meillä päättynyt hyvin huolestuttavasti! Kaarlo on koko -syksyn ollut huononlainen ja Pietarista hän palasi lauantaina, ennen -jouluaattoa, niin sairaana, että hän siitä asti on maannut. Omin voimin -hän tosin tuli kotiin, mutta sen jälkeen hän ei ole voinut liikuttaa -jalkojaan, ne ovat aivan hervottomat reumatismista. Eilen hän oli vähän -parempi ja koetti liikuttaa niitä, mutta tänään hän on taas huonompi. -Hän käyttää hieromista ja lämpimiä kylpyjä, mutta saadakseen hänet -vuoteelta, täytyy meillä olla kolme miestä apuna. Hän on toki jotenkin -hyvällä tuulella ja alistuvainen, mutta ymmärräthän kuinka epätoivoinen -asema on. Viipurissa Böök alkoi sylkeä verta, mutta hän ei välittänyt -siitä vaan oli liikkeellä, eikä lääkärikään siellä, paha kyllä, -varottanut häntä. Verisuoni oli puhjennut, ja kun tulimme Pietariin -kutsuimme tri Collanin, joka käski hänen olla mahdollisimman varovainen -ja liikkumatta. Emme vielä tiedä, milloin hän voi esiintyä. Työ on -seisahduksissa: Ahlbergin poissaolon tähden meni syksy niiden -harjottamiseen, joiden täytyi ottaa hänen roolinsa. Nyt taas Böökin -sairaus on estämässä työtä. Et voi ajatella kuinka pimeältä ja -vaikealta kaikki näyttää. On kyllä väärin että näin vaikeroin suurista -huolistamme, mutta olen niin kerrassaan alakuloinen, etten voi muuta. -Vilho on yhä edelleen sairas eikä koskaan parane; hän on esiintynyt -kolme kertaa tänä vuonna!" -- - -(5/1). "Bettyseni! Kaarlo on tänään vähän parempi. Sitte kun viimeksi -kirjoitin, on reumatismi noussut korviin asti, niin että hän ei ole -voinut kääntää taikka liikuttaa päätään; toinen käsivarsi ja käsi ovat -myöskin olleet kokonaan taudin vallassa. Nyt on pakotus vähennyt, ja -hän tuntee voivansa paremmin. Kiitos ystävällisyydestäsi ajatella -arpajaisia, mutta älä ryhdy siihen tänä vuonna. Teatterilla on vielä -noin 20.000 mk viimeksi kerättyjä rahoja, siis täytyy sen tulla toimeen -tämä vuosi ja tulevakin. Kaarloa varten yksityisesti ei käy laatuun, -hän ei tahdo eikä voi vastaanottaa mitään semmoista. Kiitos kuitenkin, -oma ystäväni, että aina ajattelet meitä." -- - -Kuinka kauan Kaarlo makasi sairaana, sitä emme tarkoin tiedä. Vasta -lähes kolme kuukautta myöhemmin (25/3) kirjoittaa Emilie: "Kaarlo on -joka päivä liikkeellä ja johtaa työtä teatterissa. Tosin hän on vielä -heikko, jalat ovat raskaat ja kädet kankeat ja taipumattomat, mutta -tuskin voikaan toivoa, että hän tulee oikein terveeksi, ennen kun -saamme kesälämpöä." Tästä päättäen oli tauti kestänyt kolmatta -kuukautta. Siitä huolimatta olivat näytännöt seuranneet toinen toistaan -tasaisessa jonossa, siitä saakka kun toisena joulupäivänä oli alotettu -Sirkalla. - -Tammikuulla[48] esitettiin kaksi helsinkiläisille uutta kappaletta, -nimittäin Leonarda kolme kertaa (10/1-14/1) ja Kastilian Juanna kuusi -kertaa (24/1-4/2). Björnsonin etevä uudenaikainen draama ei -Helsingissäkään saavuttanut sitä tunnustusta yleisön puolelta minkä se -olisi ansainnut. Syy kai oli sama kuin Tukholmassa (kats. ylemp. s. 6), -että se on liian hieno suurelle yleisölle. Esitystä ei kuitenkaan sovi -syyttää, sillä se oli hyvä. Erittäin ovat mainittavat nti Avellan -nimiroolissa ja nti Aaltola, joka Oogotina ensi kerran ja -odottamattoman hyvästi näytteli suurempaa osaa. Kahta vertaa paremmin -menestyi intohimoinen espanjalainen draama. Ei suinkaan sentähden että -se olisi ollut runollisesti etevämpi, vaan sentähden että sen -romanttis-historiallinen tausta ja asu, kaukainen etelämainen elämä -jyrkkine ristiriitoineen, puettuna mitä taidokkaimpaan, jännittävään -toimintaan, olivat paljo enemmän omansa herättämään tavallisen -katsojakunnan mielenkiintoa. Sen lisäksi pääosa tarjosi nti -Aalbergille, joka esitti sen mestarillisesti, tilaisuutta osottaa uusia -puolia luontaisesta kyvystään kuvata rajatonta intohimoa ja voimakkaita -mielenkäänteitä. - -Helmikuulla tuli ensin Valapatto, jossa Leino oli astunut Vilhon sijaan -ja näytteli sangen etevästi Mathias Fernerin, ja sen jälkeen 14/2 uusi -kappale, N. Salon suomentama rva A. Ch. Edgrenin 3-näytöksinen -_Keijukainen_. Samoin kuin Noorassa, kuvataan siinäkin miten -perhosluontoinen rouva herää vakavampaan elämänkäsitykseen, joskin -sentään lähemmin liittyäkseen mieheensä eikä lähteäkseen kotoa. Nti -Aalberg oli oivallinen pääosassa, samoin kuin Avellan kreivinnana, ja -muutkin täyttivät paikkansa, ja yhteisnäytteleminen oli vallan hyvä, -mutta kuitenkin meni näytelmä vain kolme kertaa -- vähäinen tulos -paljosta vaivasta. Seuraavina viikkoina esitettiin Murtovarkaus kaksi -ja Regina von Emmeritz neljä kertaa, joista näytännöistä mainittakoon, -että edellisen ohella _Filip Försten_ (21/2) suoritti erinäisiä -laulunumeroita sekä että jälkimäisen ensimäinen näytäntö (2/3) -annettiin Ida Aalbergin hyväksi ja senvuoksi oli laadultaan -juhlantapainen. Silloin luultavasti Z. Topeliuksessa heräsi ajatus, -joka tuli ilmi pari viikkoa myöhemmin (18/3) kun Minna Canthin uutta -näytelmää näyteltiin kolmatta kertaa. Sinä iltana näet Reginan tekijä -antoi nti Aalbergille muistolahjan, kultaisen kruununmuotoisen -rintakoristeen, johon oli sovitettu miekka kaiverrettuine -kirjoituksineen: "Ruhtinatar Reginalle" -- runoilijan kiitos siitä -taiteellisesta tavasta, millä näyttelijätär oli tulkinnut hänen -luomansa. -- Toinen resetti-ilta oli 9/3 Vilholla, jonka, lääkärin -neuvosta, oli lähteminen Görbersdorfiin, tuonne rintatautisten -tunnettuun parantolaan. Itse hän ei kuitenkaan kyennyt esiintymään. -Ohjelmassa oli m.m. Molièren Lääkäri vastoin tahtoansa, ja siinä -näytteli ensi kerran suurempaa koomillista roolia Adolf Lindfors, joka -oli Vilholta perivä muutkin sentapaiset tehtävät. "Hän onnistui hyvin, -ja yleisö, joka tuskin hetkeäkään taisi nauruansa pidätellä, osotti -mieltymystään huutamalla hänet useampia kertoja esille joka näytöksen -jälkeen" (U. S.). - -Jo seurueen ollessa Kuopiossa oli Minna Canthin uutta näytelmää -_Roinilan talossa_ ruvettu harjottamaan, mutta työ jäi silloin -keskeneräiseksi, syystä kun teosta vielä oli korjattava. Lokakuun 18 p. -tekijä kirjoittaa Bergbomille: "Vihdoin ja viimein olen saanut -vähän rakkauden kuohua Annalle ja Maunolle", ja hän lähettää -käsikirjoituksen. Mutta ei näytelmää esitetty Viipurissakaan, missä -teatteri oli siihen aikaan, vaan tuli ensi-ilta vasta Helsingissä 14/3. -Murtovarkauden herättämä mieltymys sai yleisön uteliaisuudella -odottamaan tätä uutta kansannäytelmää, ja ilolla se havaitsi siinä -saman raikkaan maalaisilman kuin edellisessä. Näyttelemistä sanottiin -hyväksi ja sujuvaksi, vaikkei kaikki esiintyjät olleetkaan yhtä -tyydyttäviä. Böök, joka pitkän ajan päästä jälleen kykeni näyttämölle, -oli kerrassaan etevä uljaana pohjalaisena, Maunona, nti Hacklin -niinikään viehättävä Ellinä ja nti Stenberg hyvä Leenana; sitä vastoin -Ida Aalberg "ei ollut oikealla alallaan" Annana eikä rva Aspegren -oikein luonnistunut Sannana. -- Tekijä saattoi kuitenkin olla -tyytyväinen ei ainoastaan näyttämölliseen menestykseen, sillä kappale -meni keväällä kaikkiaan viisi kertaa, vaan rahalliseenkin. Teatterilta -Minna Canth sai 300 mk ja sen lisäksi Suomalaisen Seuran palkinnon 640 -mk parhaimmasta tällä näytäntökaudella esitetystä suomalaisesta -alkuteoksesta, jonka palkintotuomarit (F. Perander, B. F. Godenhjelm, -E. Aspelin, K. Bergbom ja V. Löfgren) yksimielisesti hänelle -määräsivät. Kirjeessä Bergbomille 11/5 rva Canth pukee kiitoksensa -näihin sydämellisiin sanoihin: - -"Mitä sanoisin, hyvä Tohtori, rahalahjoista, jotka minulle lähetitte? -Olen niin hämilläni, etten osaa sanoa yhtään mitään. Tuo suuri menestys -hämmästyttää minua, melkein pelkään sen seurauksia. Hartaimmat -kiitokseni, hyvä Tohtori! Jos edespäin voisin jotakin parempaa toimeen -saada, kuinka onnellinen silloin olisin." - -Huhtikuulla tuli toisia uutuuksia. Kuopiosta peräisin oli samoin kuin -edellinen näytelmä, 1-näytöksinen huvinäytelmä _Tätä nykyä_, jonka -tekijä oli Pio Talmaa (rva Elisabeth Stenius). Painamatta jäänyt -kyhäelmä oli aineensa puolesta kylläkin harvinainen, siinä kun -kosketeltiin ajan puolueriitoja. Kesällä kerääntyy maalaiskartanoon -sukulaisia, joista yksi, pohjalainen maisteri, on ankara, oikea -K.P.T-läinen fennomaani, toinen, liberaalinen tohtori, on puhdasverinen -dagbladilainen, kolmas, vastaleivottu ylioppilas, mitä kiivain viikinki -j.n.e. Nämä törmäävät toisiansa vastaan, jopa niin tulisesti että -pohjalainen läimäyttää uusmaalaista serkkuaan korvalle, mutta kaikki -päättyy vihdoin rauhaan, ja fennomaaninen maisteri saa talon tyttären -omakseen. Kappaleen juoni oli yksinkertainen ja puolueolojen kuvaus -viatonta laatua, mutta vaikkei tekijä pyrkinyt korkealle eikä syvälle, -olivat katsojat toki huvitettuja. Ennen muita kiitettiin Weckmania -keltanokkana ja Salaa liberaalina. Pikku näytelmä meni kolme kertaa. - -Uusi Helsingissä oli myöskin 13/4 ensi kerran esitetty Venetian -kauppias. Tämä toinen Shakespearen näytelmä suomalaisella näyttämöllä -herätti tuskin vähempää juhlatunnelmaa kuin Romeo ja Julia kaksi vuotta -ennen; se meni neljä kertaa peräkkäin. Menestys riippui tällä kertaa -paremmin oivallisesta yhteisnäyttelemisestä ja näyttämöllepanosta kuin -yksityisten näyttelijäin taiteesta. Karnevaliyö gondoleineen, -serenadeineen ja riehuvine naamiojoukkoineen, samoin kuin -kuutamokohtaus Belmontin puistossa, Portian juhlasali j.n.e. antoivat -laitoksiin nähden enemmän kuin oli osattu odottaa. Yksityisistä osista -näyteltiin Shylock ja Portia etevimmin. Leino oli voimakas ja -luonteenomainen ja hänen mahtavassa ulkonaisessa olennossaan oli -jotakin, joka sai ajattelemaan langennutta patriarkkaa. Esityksen -huippukohdat olivat kohtaukset Tubalin kanssa ja oikeuden edessä, -joissa koronkiskurin intohimo nousee korkeimmilleen. Niissä Leino -merkillisellä kyvyllä käytti lahjojaan, saavuttamatta kuitenkaan -korkeinta kantaa, jossa yksityispiirteiden tarkotus kerrassaan katoaa -kokonaisuuteen. Nti Avellanin Portia oli yhtä huolekas kuin taidokas -käsityksen ja esityksen puolesta ja nousi korkeimmilleen tuomiosalissa, -missä hänen, koettaessaan lepyttää julmaa juutalaista, onnistui saada -sydämen ääni kuuluville. Muista ansaitsevat mainitsemista Böök -suruttomana, ritarillisena Bassaniona ja Lindfors hullunkurisena -Lancelot Gobbona. - -Saman kuun lopulla oli vielä kotimainen premiääri, kun 25/4 näyteltiin -E. I. Roinin 3-näytöksinen draama _Valansa rikkojat_. Ensi-iltana oli -huone täysi ja katsojat hyvin suosiollisia, mutta kahtena seuraavana -oli yleisö vähälukuinen ja laimea. Itse asiassa kypsymätön nuoruuden -teos ei ansainnutkaan sitä kiitosta, jonka ystäväkritiikki sille ensi -hetkellä soi. Jos tekijä olisi tyytynyt alkuaiheeseensa, jona kai on -pidettävä Savon jääkärien kapinoiminen lakkaamattoman peräytymisen -johdosta 1808-09 vuoden sodassa, niin hän ehkä olisi saanut eheää ja -vaikuttavaa aikaan, mutta kun hän yhdisti siihen Sprengtportenilaisen -aatteen ja ennenaikaisia yhteiskunnallisia harrastuksia puhumatta liian -monesta lemmenjutusta, tuli kokonaisuus kovin sekavaksi. Vaikka Bergbom -tyystin huomasi kappaleen heikot puolet, pani hän paljon huolta ja -vaivaa sen esittämiseen, siten kehottaakseen tekijää jatkamaan. Roinin -draamallinen tuotanto päättyi kuitenkin siihen. - -Vapunpäivänä Anni Hacklin lauloi viimeisen kerran Laululintusena ja -Saimaan rannalla ja 4/5 suosittu näyttelijätär esiintyi viimeisen -kerran -- Ellinä Roinilan talossa -- s.o. viimeisen kerran teatterin -jäsenenä. Huone oli täpösen täynnä, ja suosionosotukset mitä -lämpimimpiä, niin teatterissa ja niin myöhemmin nti Hacklinin kunniaksi -toimeenpannuilla illallisilla. Kohoamatta korkeampaan taiteellisuuteen -oli nuori näyttelijätär luonnollisen raikkaalla, miellyttävällä -esiintymisellään ja laulullaan herättänyt vilpittömän myötätunnon -yleisössä, niin että se kaipaus, jolla nähtiin hänen eroavan, oli -täysin teeskentelemätön. -- Tuskin viikkoa myöhemmin oli näytäntökauden -viimeinen ensi-ilta: 11/5 näyteltiin K. W. Järnefeltin suomentama E. -Scriben 5-näytöksinen draama _Adrienne Lecouvreur_, jonka nimiosa -tarjoaa mainion tehtävän murhenäytelmä-näyttelijättärelle -- meillä Ida -Aalbergille. Nuori tragediennemme kyllä ei luonut onnettomasta -Adriennestä täysin ranskalaista, mutta silti ei suinkaan vähemmän -inhimillistä kuvaa. - -Hän viehätti katsojaa, tämän kirjan tekijä arvosteli Valvojassa, -ensiksikin neidollisella ja henkisellä ylevyydellä, joka yhdistettynä -mitä arvokkaimpaan ulkonaiseen käytökseen erotti tämän rokokooajan -näyttelijättären ympäristöstään, ja toiseksi ilmaisemalla -hehkuvaa rakkauttaan sillä salaperäisellä sulolla ja naivisella -hillitsemättömyydellä, jotka ovat ensi lemmen tunnusmerkkejä. -Neljännessä näytöksessä, missä Adriennen tulee lausumalla Racinen -säkeet ikäänkuin murskata kilpailijansa, hän myöskin vaikutti tunteen -totuudella, mutta ei siten että hän olisi tavotellut sankarimaisuutta -(jota kai runoilija on tarkottanut), vaan niin että väkisin hillitty -itku värisytti hänen ääntänsä. Koko vaikean viidennen näytöksen nti -Aalberg suoritti ihmeellisen kauniisti. Kuolemankohtauksen eri -käänteet, myrkyn synnyttämä sekaannus ajatuksissa hurjaan -mielipuolisuuteen saakka, selviäminen siitä ja ruumiinvoimien ja elämän -sammuminen tulisissa tuskissa kuvattiin liikuttavan todellisesti ja -taiteellisen eheästi ja niin että henkinen tuska aina oli pääasiana. -Korkeimmalta kannalta arvostellen saattoi kai muistuttaa, että -kokonaisuudelta puuttui tyyliä, joka aina pitää yleisluonnetta -silmällä. Se johtui siitä että näyttelijättärestä joka yksityiskohdan -todellisuus oli yhtä tärkeä, mutta täyttäen taiturimaisen tehtävän -- -sillä semmoinen tämä Rachelille kirjoitettu rooli on -- sydämensä -hehkulla, hän teki enemmän kuin moni maailmankuulu näyttelijätär on -tehnyt. Ida Aalberg näytteli roolin siihen tapaan kuin aikoinaan rva -Emmy Achté Leonoran Trubadurissa (kts. II s. 161). -- Näytelmän -loistavaan menestykseen myötävaikuttivat varsinkin nti Avellan -- -ruhtinatar de Bouillon, Leino -- Michonnet ja Böök -- Maurice kreivi. -Adrienne Lecouvreur meni viisi kertaa, viimeisen kerran 24/5, jolloin -nti Aalberg tuli erityisten suosionosotusten esineeksi, kun näet oli -tietty, että näyttelijätär parin päivän päästä oli lähtevä pitemmälle -ulkomaanmatkalle. Paitse runsasta kukkasadetta ja melkoista rahalahjaa -kristallilippaassa sai hän laakeriseppeleen, jonka nauhoissa oli -kirjoitus: "Ihanteiden ilmiloihtijalle, isänmaamme ikilemmitylle, Ida -Aalbergille Suomen ylioppilailta". - -Kolme päivää myöhemmin 27/5 tapahtui keisari Aleksanteri III:n kruunaus -Moskovassa. Päivää vietettiin juhlallisesti Helsingissäkin ja koko -maassa. Suomalaisessa teatterissa oli juhlanäytäntö, jossa esitettiin: -Keisarihymni ja Maamme (sekakööri) sekä niiden välissä tilapäärunoelma -(nti Avellan) ja vihdoin Venetian kauppias. -- Näytännöt päättyivät 3%, -jolloin ensi kerran näyteltiin Vilhon suomentama Molièren _Luulosairas -_(Pesonen nimiroolissa ei onnistunut). - -Niinkuin ennen on kerrottu, _Vilho_ lähti maaliskuulla Schlesian -Görbersdorfiin. Huhtikuun 1 p. hän kirjoittaa Bergbomille tulleensa -perille, yhdentoista päivän jälkeen, luullen usein nääntyvänsä tielle. -Myöhemmin hän valitti ikävää, mutta virkistyi kuitenkin niin että aikoi -käydä Budapestissä Szinnyeitä tapaamassa. Siihen lääkäri ei kuitenkaan -antanut suostumustaan, hän 14/5 kertoo Wahlströmille, lisäten: "En -tiedä lieneekö hänen kieltonsa varsin tieteellisesti perusteltu, sillä -minä olen jo ainakin sen verran miehistynyt, että olen ruvennut -jyrkillä vuorenrinteilläkin kiipeilemään, josta oikein ylpeilen -itsekseni. -- Sano Bergbomille, että mielessäni rupee jo tuntumaan -siltä kuin että vielä tänä vuonna olisin mies astumaan näyttämölle." -Toisin oli kuitenkin sallittu, kymmenen päivää myöhemmin, toukokuun 21, -hän heitti henkensä. - -Kun kuolemansana saapui, ei se suuresti hämmästyttänyt ystävä- ja -toveripiiriä, joka tiesi kuinka hänen terveytensä oli aikoja sitten -uurrettu. Että hän kesti niinkin kauan, jopa jaksoi miltei viimeiseen -saakka tehdä työtä ja edistyä taiteessaan, sen selittää hänen sielunsa -ja ruumiinsa alkuperäinen voima. Nuorena hän näet oli, vaikka kooltaan -pienenläntä, väkevistä väkevin. Vaasan koulun ylimmällä luokalla hän -herätti ihmettelevää kunnioitusta poikamaailmassa, kun hän eräässä -tavallisessa kahakassa koululaisten ja katupoikien välillä, seisoen -muutamalla kaupungin palon jälkeen autioksi jääneellä korkealla -kivijalalla yhdellä kädellä heilutti samankokoista vihollista kuin hän -itse kivijalan ulkopuolella pudottamatta häntä katuun. Miten tarmokas -hänen henkensä oli, sen todistaa hänen näyttelijäuransa, hänen -rohkeutensa ensimäisenä antautua sille ja lannistumaton intonsa, millä -hän luopuen virkamiehen varmasta asemasta liittyi Bergbomiin sittekin, -kun hän jo kerran oli toiveissaan peräti pettynyt. Teatterin -alkuvuosina, jolloin oopperan toimiessa Helsingissä puheosaston täytyi -kierrellä maaseuduilla, oli Vilhon sekä taiteelliseen kokemukseen että -yleiseen sivistykseen perustuva etevämmyys seurueen muihin jäseniin -verrattuna erinomaisen tärkeä yrityksen menestymiselle. Mistä olisikaan -siihen aikaan alijohtaja saatu, jollei Vilho olisi kyennyt johtamaan -seuruetta? On sanottu, että seurue maaseuduilla oli tarpeellista johtoa -vailla, mutta silloin on tehty vääryyttä Vilholle. Hän kyllä ei ollut -Bergbomin vertainen, mutta hänen taiteellinen ja isänmaallinen -harrastuksensa oli alati lämmin ja puhdas, ja seurueen jalommissa -jäsenissä hän kehitti samaa henkeä. Ilman hänen uutteraa toimintaansa -olisi teatteri tuskin noiden seitsemän oppivuotensa jälkeen ollut niin -valmis kuin se todellisuudessa oli, ja sentähden sanotaankin U. S:n -muistosanoissa oikeudenmukaisesti, että Oskari Vilho Kaarlo Bergbomin -rinnalla on Suomen sivistyshistoriassa mainittava Suomalaisen teatterin -perustajana. - -Samassa kirjoituksessa luetaan seuraava, Kaarlo Bergbomin tekemä -henkevä luonnekuvaus Vilhosta taiteilijana: - -"Totuutta Vilho koko sydämensä voimalla ennen kaikkea haki -taiteessansa, ja hän sitä löysikin. Hän ei milloinkaan lausunut sanoja, -jotka eivät ajatusta osottaneet, ei käyttänyt liikuntoja, jotka vaan -olisivat tarkottaneet ulkonaista koreilemista, eikä liikutuksia, joiden -takana ei ollut tunteita. Aina kappale elämätä ilmestyi katsojalle -hänen luomissaan henkilöissä. Ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita -eikä viehättäviä: ääni heikko, vartalo vähäpätöinen, kasvot -jokapäiväiset. Mutta henkinen voima ja terävä ymmärrys taistelivat -voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. Romantillisen draaman -sankareja varten hänessä ei ollut kylläksi monivärisyyttä, Schillerin -leveätä paatosta hän pikemmin ihmetellen pelkäsi kuin suosi; mutta -missä sielutieteellinen analysi oli pääasiana, taikka missä huumori -samalla kertaa nauraa ja itkee ihmisluonteen heikkouksia, siinä Vilho -oli omalla alallaan, siinä hän tiesi yhdistää todellisuuden ja taiteen -vaatimukset suurenmoiseen vaikutukseen. Missä hänen kykynsä rajat tai -esteettinen vakaumuksensa eivät sallineet hänen seurata tekijää, hän ei -milloinkaan teatterikujeilla koettanut laajentaa piiriänsä. Hän oli -mieluummin kuiva kuin valheellinen. Yleensä hän ei rakastanut liian -jyrkkiä piirteitä henkilöissään, hän koetti aina tehdä ihmisensä niin -inhimillisiksi kuin mahdollista. Piispa Nikolaan fantastista -symboliikkaa, Mathias Fernerin kolkkoa uskonvimmaa, hulluutta -Harpagonin intohimossa hän laimensi tai sysäsi syrjään; mutta kuinka -kammottavan eläväksi Vilho kuitenkin teki tuon kuolevan ukon, tuon -tunnonvaivoihinsa sortuneen isän, tuon onnettoman saiturin! Vilho teki -henkilönsä mielellään rakastettaviksi, aina säälittäviksi. Hänen -realisminsa ei tiennyt mitään tuosta kylmästä julmuudesta, jolla useat -nykyajan taiteilijat paljastavat ihmisheikkouden haavat." - -"Vilho oli suomalainen taiteilija; hän rakasti suomalaista isänmaataan -ja suomalaista taidettansa palavasti. Ne olivat hänelle jotain -yhteistä. Hänen korkeampi käsityksensä nauroi tuolle taiteellisen -puolisivistyksen lörpötykselle, jonka mukaan taide muka on -kosmopoliitta. Hän tiesi että suomalaisen taiteilijan korkein -kunnianhimo on oleva: luoda suomalaisia henkilöitä. Hänen Topiaksensa, -Aapelinsa, Zakeuksensa y.m. ovat kauniita todistuksia siitä. Vilhoa voi -syystä sanoa suomalaisen näyttelijätaiteen perustajaksi. Mitä nuoressa -teatterissamme siinä kohden on omituista, se on paraasta päästä -luettava hänen ansioksensa." - -"Toverina hän oli hyvin rakastettu suoran, rehellisen, sydämellisen -luonteensa tähden. Vihamiestä hänellä ei ollut." - -Vihdoin on muistettava, että Vilho kirjailijanakin on tehnyt työtä -teatterin hyväksi. Tosin hän ei luonut mitään alkuperäistä, mutta hän -suomensi eri kielistä useita huvinäytelmiä, niinkuin ylempänä eri -paikoin on mainittu. -- Vilho ei saanut viimeistä leposijaansa isänmaan -povessa, vaan vieraassa maassa, missä kuolema hänet saavutti. - -Tämänkin vuoden lopputulos oli hyvänlainen, sillä vajaus teki 11,380 -mk, se on kolmatta tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koska -arpajaisrahoja oli käytetty ainoastaan 8,200 mk eikä (entisiä) -kannatusrahoja enemmän kuin 550, on ansio tuloksesta näytäntöjen. Niitä -annettiin 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja tulot olivat kuitenkin -melkein yhtä hyvät, nimittäin 630:03 iltaa kohti. - -Edellisen yhteydessä on mainittava, että neiti _Emmy Chydenius_[49] -5/9 1882 ilmotti Emilie Bergbomille lahjottavansa teatterille 6,000 mk, -jonka summan hän aikoinaan oli lainannut sille ja joka luettiin -laitoksen "vanhoihin velkoihin", kuitenkin sillä ehdolla että hänelle -maksettaisiin niistä korkoa niin kauan kun hän eli. Jalomielisen -lahjotuksen lähin merkitys oli siinä, että Kaarlo ja Emilie -vapautettiin velan maksamishuolesta; mutta sittemmin kun lahjottaja oli -kuollut 29/12 1883, johtokunta päätti että teatterin tuli suorittaa -tämä summa, ja oli se säilytettävä "Emmy Chydeniuksen rahastona", -josta korot käytettäisiin apurahoina opintomatkoille lähteville -näyttelijöille. Päätös pantiinkin viipymättä toimeen, ja monen -taiteilijan matkaraha on jo saanut pienen lisän näistä koroista. - -Nti Chydeniuksen lahjotus oli nähtävästi lähinnä aiheutunut niistä -puuhista, jotka johtivat siihen että Bergbom-sisarukset tänä -näytäntökautena viimeinkin pääsivät vapaaksi noista "vanhoista -veloista". Huhtikuulla 1882 A. Almberg oli pyytänyt Emilie Bergbomilta -luettelon jälellä olevista veloista. Kiittäen häntä siitä että hän -"täydellä todella" tahtoo nämä tiedot, Emilie kirjoittaa: - -"-- ei suinkaan ole ollut vähin kuorma surkeudessani, että olen -tuntenut itseni niin täydelleen ystävieni ylenantamaksi ja -poisheittämäksi. En voi sanoa kuinka minua vaivaa kosketella näitä -asioita; mutta kuitenkin on niistä jokunen sana lausuttava. Se joka nyt -lähinnä ahdistaa minua on 6,000 markan velka E. Chydeniukselle, sen -tahdon maksaa ja olen maksava, vaikka rahat otettaisiin pilvistä. -Minulla on tosin näinä kuukausina maksettavana 860 mk korkoja, mutta -siihen on minulla eläkkeeni y.m. -- Työtäni teatterissa en ole koskaan -tehnyt rahan edestä, ja pelkkä ajatus ottaa siitä maksua on vaivannut -minua. Kumminkin minä, kun viimein sain arpajaisrahoja velkojen -lyhentämiseksi, kuittasin 5,600 mk 4 vuoden palkkana, ja kun hädällä ei -ole lakia, olen miettinyt että taas kesäkuulla saisin jonkunlaisen n.s. -palkan tämän vuoden työstäni sekä samalla edeltäkäsin alkavasta -näytäntövuodesta; mitä vielä puuttuu olen koettava hankkia toisella -tavalla." -- - -Velat tekivät vielä kaikkiaan Smk 37,140; mutta ne vähentyivät -melkoisesti ensiksikin nti Chydeniuksen mainitun lahjotuksen ja -Bergbom-sisarusten tädin, tohtorin rouva _Sofie Sanmarkin_ lahjotuksen -kautta, joka jälkimäinen teki 10,000 markkaa. Edelleen annettiin -teatterin puolesta Emilie Bergbomille "palkkana" kahdesta vuodesta -(1881-83) 4,000 mk, lisäksi saatiin kahdella Kaarlo Bergbomin hyväksi -toimeenpannulla näytännöllä 5,140 (Helsingissä 22/5 1882 4,140 ja -Viipurissa 3/12 s.v. 1,000), ja loput kerättiin keväällä 1883 teatterin -lähempien ystävien kesken. -- Näin oli siis vihdoinkin kuoletettu tuo -raskas velkakuorma, joka keväällä 1877, olojen pakosta (kts. II, s. -355), oli jätetty Bergbom-sisarusten kannettavaksi. Mitä huolia ja -tuskia se oli tuottanut varsinkin Emilielle, sen voimme vain aavistaa, -sillä ken olisi niiden historian kirjoittanut. Ote hänen kirjeestään -Almbergille sisältää kuitenkin paljo niin selvissä sanoissa kuin rivien -välissäkin. - -Näytäntöjen luku nousi 122:een ja annettiin niissä: 10 kertaa -_Kyökissä_; 9 _Murtovarkaus, Regina von Emmeritz_; 8 Parisin veitikka, -Noora, Mustalaiset, Kastilian Juanna; 7 _Saimaan rannalla_, Venetian -kauppias; 5 _Kihlaus, Roinilan talossa_, Naimapuuhat, Leonarda, Työväen -elämästä, Laululintunen, Adrienne Lecouvreur; 4 _Amalia ystävämme_, -Pikku eversti, Jane Eyre, Lääkäri vastoin tahtoansa, Sirkka; 3 -_Sotavanhuksen joulu, Tätä nykyä, Valansa rikkojat_, Nyrnbergin nukki, -Jeannetten häät, Keijukainen; 2 Ensi lempi, Adelaida, Taiteen -harrastuksesta, Riita-asia, Don Cesar de Bazan, Isännätön talo, -Kavaluus ja rakkaus, Valapatto; 1 _Lea, Nummisuutarit, Pormestarin -vaali, Kallaveden rannalla, Daniel Hjort_ (II, 1), _Setä, Mestarin -nuuskarasia, Kosijat_, Kotimatkalla, Remusen kotiripitykset, -Taistelujen välillä, Luulosairas. - -Näistä 47 kappaleesta oli 18 kotimaista ja 9 uutta. - - - - -XII. - -Kahdestoista näytäntökausi, 1883-84. - - -Kaarlo Bergbom, joka ei vielä ollut vapaa talvisen tautinsa -seurauksista, oli jo toukokuun lopulla lähtenyt ulkomaille. Hänen -päämääränsä oli oikeastaan Norjan Sandefjord, jossa hän jo kerran ennen -oli kylpenyt, mutta ennen kun hän sinne pysähtyi, tahtoi hän tehdä -kiertomatkan nähdäkseen jotakin uutta teatterimaailmassa. Tukholmassa -hän kävi Winterhjelmillä, jotka olivat muuttaneet sinne Kristianiasta, -ja jatkoi sitte samana päivänä Kööpenhaminaan. Siellä näkemistään hän -kirjoittaa (Dresdenistä 3/6): - -"Sain erittäin hyvän käsityksen Holger Drachmannin uudesta näytelmästä -Strandbyfolk. Kun ei meillä Mustalaisten jälkeen ole ollut ainoatakaan -kelvollista ulkomaalaista kansannäytelmää, ottaisin sen mielelläni, -mutta epäilen, eikö meidän köyhät näyttämölliset laitoksemme hävitä -illusionia. Koristukset eivät olisi kovin vaikeita, mutta -valaistustehot ovat sitä arveluttavampia. Raikas, terve henki huokuu -tästä Drachmannin runoelmasta. Muutamat kohtaukset ovat ihastuttavia; -sommittelu on löyhä ja loppu jotenkin laimea. Olisin suonut, että Ida -Aalberg olisi nähnyt rva Henningsin maalaistyttönä, niin hän olisi -nähnyt kuinka _sivistynyt_ taiteilija suoriutuu semmoisista tehtävistä. -Siinä oli ihmeellinen runouden ja realismin yhteensulatus. Hän on -verrattomasti edistynyt sitte kun viimeksi näin hänet. Muutenkin -näyteltiin kappale sangen hyvin. -- Valitettavasti olin vähemmän -onnellinen muina päivinä Kööpenhaminassa. Vanhanlaatuinen, jotenkin -sisällyksetön Picardin komedia ja hyvin laiha Farinelli-näytäntö -toisena ja ihan kelvoton Mykkä-oopperan esitys toisena." - -Berlinissä Bergbom näki Wilhelm Tellin ja Erckmann-Chatrianin uuden -draaman Die Rantzau (Les Rantzau), jota hän piti liian pitkäveteisenä -ja sentimentalisena ja teknillisestikin heikkona otettavaksi meidän -ohjelmistoomme. Dresdenissä oli tarjona mieltäkiinnittäviä Shakespearen -englantilaisten kuninkaandraamain esityksiä. Dingelstedt Weimarissa -toimitti ensiksi kaikki nämä draamat näyttämölle yhdessä jaksossa. -Sitten uudistettiin koe Berlinissä, Wienissä, Münchenissä ja muualla, -nyt viimein Dresdenissä. - -"Olen nähnyt kaksi osaa Henrik VI:tta, ja tänä iltana tulee Richard -III. Luonnollisesti on mielenkiinto enemmän kirjallista kuin -näyttämöllistä laatua, mutta kumminkin olen viehättynyt. Esitys osottaa -huolellista tutkimusta ja hyvää tahtoa, vaikka tietysti ei saavuteta -sitä jättiläismittaa, joka on näille hurjille hahmoille omituinen." - -Kun eräs huviretki Dresdenistä Berliniin salli tehdä matkan kolmannella -osalla tavallista matkarahaa, Bergbom vielä palasi jälkimäiseen -kaupunkiin, nähdäkseen siellä ilmotetut näytelmät Orleansin -neitsyt ja Paljo melua tyhjästä -- "molemmat tulevan vuoden -ohjelmistokappaleita".[50] - -"Neitsyeen näyttämöllepano oli suurenmoinen, ja se meni hyvin. Siinä -panin huomiooni yhtä ja toista. Haamukohtaus oli pyyhitty ja se oli -minulle hyvä viittaus, sillä se on aina tuntunut minusta häiritsevältä. -Nähdessäni Paljo melua tyhjästä opin myöskin. Näyttämöä varten tehty -laitos näytelmästä on meillä oleva käytännöllisempi kuin Berlinissä. -Kaikki on muuten kovin vanhaa Schauspielhausissa -- siinä on jotain -vanhentuneen akateemista, epämodernia, elotonta; joko se sitte riippuu -siitä että nykyaikainen draamallinen kirjallisuus uhrataan klassillisen -edestä taikka ensi luokan kykyjen puutteesta -- varmaa on että tarmokas -uudistus on pakottavan tärkeä. -- Tein mieltäkiinnittävän kirjallisen -tuttavuuden uudessa draamakirjailijassa Ernst von Wildenbruchissa, -jonka draamat ostin. Se on Roini -- semmoisena kuin hänen pitäisi -olla (!). Eloisuutta, nuoruutta, voimaa, lentoa, mutta valitettavasti -heikkoa luonnekuvausta. Aion ottaa jonkun niitä, sitte kun olen -ennättänyt neuvotella asiasta sinun kanssasi. Kahden toiminta on -1813-14 ja isänmaallisen innostuksen tulistuttama -- Der Mennonit ja -Väter und Söhne. Der Mennonit on helpompi esittää, Väter und Söhne -sydäntäkouristavampi. Kun ei siinä vain olisi niin ylinäkemätön paljous -univormuja! Minä lainasin ne (draamat, ei univormut!) Roinille [joka -oleskeli Berlinissä]. -- -- Tämän vuoden oikea ohjelmistokappale on -ollut Schönthans Der Schwabenstreich, jonka myöskin olen ostanut. -Jotenkin tusinatavaraa -- mutta minulta puuttuu kerran kaikkiaan kyky -oivaltamaan tämänlaista koomillista." -- - -Dresdenissä Bergbom näki vielä näytelmät Elämä on unelma ja Racinen -Athalie ("jossa vanha Bayer oli verraton"). Elämä on unelma annettiin -toisenlaisessa muodossa kuin hän ennen oli nähnyt; se oli parempi sen -kautta ettei siinä oltu "niin armottomasti karsittu Calderonin upeaa -lyriikkaa" kuin tavallisessa Westin laitoksessa. Kun näytelmä otetaan -meillä esitettäväksi (Sala oli luvannut kääntää sen), olisi -dresdeniläinen laitos hankittava. - -Wienissä oli niinikään paljo hyvää nähtävänä. - -"Muun muassa sydämeen tunkeva esitys Calderonin Zalamean tuomarista. -Luulen että se on hyvä rooli Leinolle. Muuten näin jotenkin hutiloidun -Orleansin neitsyeen näytännön sekä Shakespearen englantilaisia -draamoja. Ne annetaan suuressa oopperassa. Laitosten puolesta mitä -tyylikkäintä olen nähnyt. Esityskin oli hyvä, vaikka Sonnenthal oli -poissa (sairaana). Sitä paitse näin Rosvot (Levinsky voittamaton Franz -Moorina) ja Deborahn, johon ei edes Wolter kyennyt galvanoimaan henkeä --- ei ainakaan minun mielestäni." - -Wienistä Bergbom matkusti Müncheniin, toivossa saada nähdä -Meiningiläiset; mutta kun hän sai tietää, että heidän vierailunsa -tapahtuisi vasta heinäkuulla, päätti hän lähteä paluumatkalle. Muutamia -päiviä nautittuaan Münchenin taidekokoelmista ja sen elämästä yleensä, -sillä Bergbom oli, niinkuin ennen on kerrottu, erittäin mieltynyt tähän -kaupunkiin, hän suuntasi matkansa Kööpenhaminaan ja sieltä Norjaan. -Kööpenhaminassa oli silloin taidenäyttely, joka ei viehättänyt häntä: -"Kronbergin Kleopatra, josta on niin paljo melua tehty, oli minusta -niin Makartilaisesti -- sieluton kuin mahdollista. Muutoin maisemia -ilman tunnelmaa ja laatukuvia ilman huumoria -- arvattavasti hyvin -mieltäkiinnittäviä maalaajille." Sandefjordiin Bergbom tuli heinäkuun -ensi päivinä. - -Sillä aikaa kun Kaarlo kirjoittaa kaksi tai kolme kirjettä, kirjoittaa -Emilie kolme kertaa niin monta. Hän on hyvin levoton ja kysyy alinomaa -kuinka veljen terveyden laita oli, ja Kaarlo taasen enimmäkseen unohtaa -puhua siitä. Ainoastaan kerran hän tyynesti ja alistuvaisesti -kirjoittaa käsistään, jotka vielä olivat kankeat reumatismista: "Olen -koko ajan voinut hyvin, mutta huomaan että, jollen nyt saa sormiani -pehmeiksi, niin jäävät ne kyllä jäykiksi koko iäkseni, sillä -hieromisesta ja voimistelusta huolimatta ovat ne ylipäätään samallaiset -kuin kolme kuukautta sitten. Jolleivät tule pahemmiksi, niin tulen kai -niillä toimeen -- mutta tietysti ne huononevat." - -Ottakaamme Emilienkin kirjeistä muutamia tietoja: Kruunausnäytäntö oli -tuottanut lähes 500 mk, mutta Ruotsalaisessa teatterissa oli näytäntö -sinä päivänä ja seuraavana pyhänäkin peruutettu väen puutteesta. -- -Oppilaitten koenäytäntö oli ollut ikävä; ainoastaan _Emil Falck_ teki -hyvänlaisen vaikutuksen, vaikka rooli oli sopimaton. Hänet otetaan -koetteeksi.[51] -- Ida Aalberg oli saanut valtiolta 1,000 mk -matkarahaksi, eikä 2,000, niinkuin oli pyytänyt. Nähtyään Sarah -Bernhardtin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hän oli asettunut Emsiin -hoitamaan terveyttään. Sieltä hän aikoi heinäkuun keskivaiheilla lähteä -Parisiin. Ruotsalaisissa sanomissa kerrottiin, että hän paluumatkallaan -oli esiintyvä kuninkaallisessa teatterissa "soinnukkaalla -suomenkielellä". Helsingin Ruotsalaisen teatterin puolelta oli hänelle -taas tarjottu 10,000 mk. -- Rovasti Öhqvist Pietarissa kuoli -heinäkuulla. Hän oli ollut Suomalaisen teatterin uskollinen ystävä ja -tuki siellä, eikä, Emilien mielestä, seurueen enää kannattaisi sinne -lähteäkään. -- Kesä oli Suomessa erinomaisen kaunis ja elämä -Helsingissä niin hiljaista ja kuollutta, että Emilie oikein mielellään -lähti Kuopioon, johon seurue oli kokoontuva 24/7. Rva Canth oli -(viipurilaisen) "Elias Lönnrotin" kapteenilta, Grundströmiltä, -hankkinut seurueen jäsenille vapaan matkan Lauritsalasta Kuopioon -- -"on hyvin hauskaa silloin tällöin tavata ystäviäkin". - -Heinäkuun 27 p. Emilie tuli _Kuopioon_, jossa rva Canth jo keväällä oli -tarjonnut hänen asuttavakseen saman huoneen, joka ennen oli ollut -Kaarlolla. Nämä lahjakkaat naiset tapasivat nyt ensi kerran toisensa, -ja läheinen ystävyys rakentui heidän välilleen, jonka todistuksena on -runsas kirjeenvaihto.[52] Siitä näkee, että Minna Canth uskoo -Emilielle, samoin kuin Kaarlollekin, kaikki harrastuksensa ja -mielenliikutuksensa, ja että sisarukset suovat hänelle sydämellisen -myötätuntonsa. Mitään myötävaikutusta taikka sanoisimmeko yhteistyötä -sitä vastoin ei voinut tulla kysymykseen muualla kuin kirjallisella -alalla, sillä Kaarlo ja Emilie olivat niin kokonaan kiintyneet -teatteripuuhaansa, ettei heillä ollut aikaa eikä voimia muuhun. "Rva -Canthista pidän paljon", Emilie kirjoittaa Kaarlolle 29/7, "kuitenkin -ovat tätä nykyä miltei kaikki hänen ajatuksensa ja tunteensa -kohdistuneet naisasiaan ja tulevaan sanomalehteen." Minna Canthin aie -ruveta julkaisemaan "Naisten lehteä" ei toteutunut, ja siihen näyttävät -sisarukset osastaan vaikuttaneen. Ainakin hän (19/4 1884) kirjoittaa -siitä tähän tapaan: - -"Tiedättekö, minä olen sydämessäni kaiken talven ollut niin erinomaisen -kiitollinen Tohtorille ja Emilielle siitä, että varotitte minua -ryhtymästä tuohon Naislehden puuhaan. Se olisi suorastaan tappanut -minut henkisesti ja ruumiillisesti. Olisin siinä taas kerran lyönyt -pääni seinään, jota muuten olen pitkin elämääni tehnyt".[53] - -Naisasian harrastus oli saanut Minna Canthin valitsemaan entisestä -kokonaan eroavan aiheen uutta draamaa varten. Hänellä oli nyt -"Työmiehen vaimo" tekeillä, ja sen synnytystuskista ja -iloista -sisältävät tämän ajan kirjeet paljo, mutta säästämme sen asian -myöhemmäksi. - -Kun Emilie kirjoitti yllämainitun kirjeen Kaarlolle, olivat kaikki -seurueen jäsenet, paitse Ida Aalberg, koolla ja hyvällä tuulella. -Poikkeuksen teki vain Aspegren, jonka terveys oli huono. Kuopiossa -liittyi seurueeseen, jo toukokuulla -- Minna Canthin välityksestä -- -otettavaksi hyväksytty, nti _Hilda Asp_.[54] Ei ainoastaan -sivistyksensä ja kirjallisen kykynsä, vaan myöskin näyttämöllisten -lahjojensa puolesta oli hän hyvä ja arvokas lisä teatterin voimiin; -kumminkaan hän ei, niinkuin vastedes saamme nähdä, pitemmäksi aikaa -jäänyt laitokseen. Sitä paitse otettiin niinikään Kuopiossa teatteriin -ylioppilas _Kaarlo Edvard Frisk_,[55] jonka sanottiin hyvin menestyneen -seuranäytännöissä. Hänen taiteilijanimensä oli _Kilpi_. - -Tavallisella tarmollaan Emilie ryhtyi johtajatoimeen. Vanhoja näytelmiä -harjotettiin ja yksi uusikin, "puolalaisen Molièren" kreivi A. Fedron -huvinäytelmä _Yksi ainoa tytär_ (jossa aatelinen tilanhaltija naittaa -pois viisi tytärtään esittäen yhden kerrallaan ja sanoen sitä ainoaksi -tyttärekseen ja perillisekseen) otettiin valmistuksen alaiseksi. Kun -Preciosakin oli otettu ohjelmaan ja kööreihin oli vaikea saada herroja --- naisia oli riittävästi tarjona --, hän meni, saatuaan Kuopion -pataljoonan musiikinjohtajalta kuulla että usealla aliupseerilla oli -hyvä lauluääni, eversti Gahmbergin luokse hankkimaan näille lupaa -avustaa teatterissa. -- Ensimäinen näytäntö oli l/8, ja meni silloin -Valapatto, jossa tällä kertaa nti Avellan oivallisesti näytteli Vronia. -Mahtava kappale teki muun muassa Minna Canthiin syvän vaikutuksen. -Valapaton mentyä toisenkin kerran, annettiin elokuun kuluessa vielä -kymmenen näytäntöä, joissa esitettiin Valansa rikkojat ja Preciosa, -kumpikin kaksi kertaa, Sirkka ja Keijukainen, kumpikin yhden kerran, ja -sen ohella pienempiä kappaleita, muun muassa vastamainittu uusi 29/8. -Tämän premiäärin jälkeen, elokuun viimeisenä päivänä, Kaarlo tuli, ja -Emilie lähti pari päivää myöhemmin Helsinkiin. - -Seurue viipyi Kuopiossa koko syyskuunkin -- viimeinen näytäntö oli -4/10. Tällä aikaa annettiin m.m. Venetian kauppias kolme kertaa, -Roinilan talossa ja Daniel Hjort kaksi ja Karkurit sekä elokuulla -näytellyistä Preciosa ja Valapatto kumpikin vielä yhden kerran. -Shakespearen näytelmä "esitettiin loppuun myydylle huoneelle (569 mk) -ja herätti suurta mieltymystä. Se menikin eloisasti, ja vaikka -laitokset olivat puutteellisia, oli toki viittailuja sentapaisiin". -Roinilan talossa annettiin myöskin täysille huoneille (534 ja 535 mk) -ja vastaanotettiin mitä vilkkaimmilla suosionosotuksilla, jaettuina -näyttelijöille ja tekijälle yhtä runsaalla mitalla. Siinä esiintyi nti -Aaltola Annana ja nti Asp Ellinä, josta Kaarlo kirjoittaa: "Hän -näyttelee aika hauskasti, varsinkin missä ei sentimentalisuus tule -kysymykseen". Karkuritkin näyteltiin jotenkin hyvälle (518 mk) ja -innostuneelle huoneelle, mutta silti näytelmän osaksi tuli tuskin muuta -kuin succés d'estime. "On olemassa kappaleita, jotka kun ne ensi kerran -lukee tuntuvat vähäpätöisiltä, mutta jotka kasvavat harjotellessa ja -sitten näyteltäessä esiintyvät aavistamattomassa valossa. Karkurit ei -ole niitä; kenties toki toisen Tykon ja toisen Elman kanssa." - -Bergbom-sisarusten kirjeenvaihdossa on näinä viikkoina puhetta monesta -uudesta näytelmästä. Emilie on lukenut Wildenbruchin draamat, mutta -hänestä ne ovat liian saksalaisia, eikä ainoatakaan otettu -ohjelmistoon. Kysymykseen otetaanko Ibsenin Gengangere (Kummittelijat) -Kaarlo vastaa: "Otetaan -- jos _koko_ johtokunta äänestää sitä, -ei -- jos erimielisyyttä ilmaantuu. Me saamme näet varustautua -vastaanottamaan paheksumisen myrskyn, ja silloin täytyy meidän olla -yksimielisiä." Arvattavasti ei yksimielisyyttä syntynyt, sillä draama -jäi esittämättä. Luettuansa vastailmestyneen Björnsonin näytelmän En -Handske (Hansikas), jonka Emilie oli lähettänyt Helsingistä, Kaarlo -kirjoittaa 20/9: - -"Kuinka iloitsenkaan Hansikkaasta. Mikä vakaumuksen uskollisuus, mikä -lämpö, mikä rehellisyys probleemin käsittämisessä. Usein enemmän -väittelevä kuin draamallisesti vastakkain asettava Björnson tavasta -unohtaa yksityisen tapauksen yleisten perspektiivien tähden, mutta -millä kaunopuheliaisuudella tämä väittely suoritetaankaan! -- Ja mikä -sen ohella enimmän ilahduttaa minua, on se, että se niin hyvin sopii -meille. Svava -- Aalberg, Riis -- Böök, Alf -- Ahlberg, Christensen -- -Leino ovat selvät. -- -- Kaikissa tapauksissa se otetaan vasta kun Ida -Aalberg tulee. Sillä parempi että se menee hyvin, kuin että se menee -[meillä] ensiksi." [Ruotsalainen teatteri aikoi myöskin ottaa -näytelmän]. - -Edelleen mainittakoon, että Kuningas Lear oli jo otettu harjotettavaksi -ja aiottiin saada syksyn kuluessa valmiiksi. Se jäi kuitenkin vuotta -myöhemmäksi. Valmistuksen alaisina olivat myöskin Ibsenin Yhteiskunnan -tuet, Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään ja Gogolin Reviisori, -joista kaksi ensimäistä näyteltiinkin syksyllä, mutta kolmas jätettiin -vastaiseksi. - -Kuopiossaolo päättyi melkoiseen tappioon (2,778 mk); mutta mitä -teatterin ja Bergbom-sisarusten sielläkäynti merkitsi Minna Canthille, -jonka tähden he niin mielellään suuntasivat matkansa sinne, sen näkee -hänen kirjeistään: - -"Rakas Emilie!" (hän kirjoittaa 10/9) "Kiitos, herttainen kiitos -kirjeestäsi! Olen niin onnellinen, kun olen saanut tutustua Emiliehen -ja Tohtoriin, -- niin onnellinen, etten sitä sanoin lausua voi. Monta -kertaa ihmettelen, miksi Jumala minulle niin paljon hyvää antaa ja -pelkään etten voi noita lahjoja niin käyttää kuin tulisi." -- -- (Ja -jälleen 8/10:) "Ne ovat menneet! Teatteri on poissa, Tohtori on poissa, -kaikki ovat poissa! Jäljellä on vaan muisto ja alakuloisuus. Näenkö -Teitä enään milloinkaan! Enkä saanut Teille kerrotuksi, kuinka suuresti -olen Teille kiitollinen, kuinka syvästi Teitä kunnioitan ja rakastan. -Kun tunteet ovat liian valtavat, niin kieli jäykistyy ja sanat kuolevat -suuhun. Seuratkoon Teitä Jumalan siunaus!" -- -- - -"Minä olen niin ihastunut Shakespeareen, etten tiedä jos lainkaan enää -muut kappaleet maittavat. Kas se vasta oli jotakin! Kuinka kaikki muut -romahtivat maahan Venetian kauppiaan rinnalla! -- Voi, hyvä Emilie! -Venetian kauppias ensin ja sitten -- Roinilan talossa. Jos hituistakaan -on ylpeyttä, niin nyt se menee!" - - * * * * * - -Teatteri muutti nyt _Viipuriin_, jossa oli jonkunmoinen kannatus saatu -16 näytännölle. Näytäntöjä annettiin kumminkin kaikkiaan 27, ensimäinen -12/10 ja viimeinen 10/12. Täälläkin päätettiin tappiolla (2,045 mk). -Kumminkaan ei tämä ollut ikävin asia, sillä eihän teatteri ollut -tottunut suuriin tuloihin maaseuduilla kiertäessään. Pahempi oli, että -erinäiset vastoinkäymiset tekivät tämän syksyn oikeaksi koettelemuksen -ajaksi Kaarlolle. Hänellä itsellään oli tuskin aikaa kirjeiden -laatimiseen, mutta Emilien kirjeistä näemme kuinka oli laita. Alituiset -sairauskohtaukset tuottivat suurimman vastuksen, ne kun pakottivat -muuttamaan roolijakoa ja yhä uudestaan harjottamaan vanhojakin -kappaleita. Ymmärrettävää on, että yhteisnäytteleminen tästä kärsi, -puhumatta siitä että muutamien esille otettujen kappalten harjotus oli -kokonaan vastaiseksi jätettävä. Sairaita olivat, mikä lyhyemmän mikä -pitemmän ajan: Böök, joka ei enää vuoteeltaan noussut, Aspegren, -Pesonen, Leino, Kauhanen, nti Aaltola ja kenties vielä joku muukin. Kun -tämän lisäksi Ida Aalberg Parisista kirjoitti sangen toivottomia -kirjeitä, joiden mukaan hän kyllä oli tutustunut Théâtre français'n -etevimpiin taiteilijoihin ja saanut vapaan pääsyn näytännöihin, mutta -toiselta puolen vielä kärsi kurkkutaudistaan ja sentähden ajatteli olla -kokonaan palaamatta, jopa luopua taiteilijaurastaan, niin on -kuviteltavissa kuinka ahdistavilta olot tuntuivat. Kaarlo tosin ei -uupunut, mutta hän tunnustaa, että hän tuskin on kokenut vaikeampia -aikoja. Emilie puolestaan vaikeroi, ettei hän saanut olla yhtä mittaa -auttamassa Kaarloa, jolla Kauhasen sairauden tähden oli kaikki -käytännöllisetkin asiat niskoillaan. Päästäkseen Viipuriin hän tekee -iltapäivinäkin työtä hypoteekkiyhdistyksessä, ja siten hän saattoikin -olla Kaarlon luona pari viikkoa lokakuun keskivaiheilla ja joulukuulla -(ensin Viipurissa ja sitten Pietarissa). Kaarlo olisi mielellään käynyt -Helsingissä, mutta ei saanut aikaa siihen. Hänen oli tyytyminen sisaren -kirjeisiin, ja ne sisälsivätkin tietoja kaikesta mahdollisesta. - -Helsingissä kävi tänä syksynä Ida Basilier antamassa konsertteja, jotka -entiseen tapaan kokosivat täysiä huoneita ihastunutta yleisöä. -Sydämestään hän olisi halunnut tavata Kaarloa. "Hänellä on tosiaan -suuri ystävyys meitä kohtaan", Emilie kirjoittaa, "suurempi kuin -yhdelläkään niistä monista, joiden kanssa olemme työskennelleet. En ole -koskaan pitänyt hänestä niin paljon kuin nyt." Laulajatar antoi -ylioppilasten kansatieteellisten kokoelmain hyväksi (10/11) konsertin, -joka tuotti 600 mk. Sen jälkeen oli hänen kunniakseen pienet, hyvin -onnistuneet kekkerit ylioppilastalon laulusalissa, jossa "kaikki -ajattelivat ja puhuivat Suomalaisen oopperan loistavista päivistä". -- -Ruotsalaisessa teatterissa vieraili syksyllä norjalainen näyttelijä -Johannes Bruun, joka veti paljo katsojia, Emilie näki hänet Michel -Perrininä ja kiittää häntä erinomaiseksi. Myöhemmin annettiin samassa -teatterissa Macbeth, mutta, Emilien mielestä, huonosti näyttämölle -pantuna ja muutenkin laimeasti (vaikka Hillberg näytteli pääroolia; -Othellona hän oli ollut paljon parempi). Muutoin puuhattiin -Ruotsalaista näyttämöä varten suurenmoisia arpajaisia, ja noudattivat -siis ruotsinmieliset tässä niinkuin usein näytelmäin valinnassakin -suomalaisten esimerkkiä. - -Edellisestä käy ymmärrettäväksi, että Kaarlo ei voinut tehdä -ohjelmistoa semmoiseksi kuin oli suunnitellut. Enimmäkseen täytyi antaa -vanhaa, ja yleisö samoin kuin kritiikki pysyi kylmäkiskoisena. -Ohjelmistolle uusia olivat: K. Kramsun suomentama Shakespearen _Kuinka -äkäpussi kesytetään_ (19/10), Elisabet Steniuksen kääntämä Ibsenin -_Yhteiskunnan tuet_ (7/11) sekä Elisabet Löfgrenin suomentama rva -Edgrenin _Todelliset naiset_ (30/11). - -Ibsenin näytelmän premiääristä Kaarlo kirjoittaa: "Se meni melko hyvin. -Ei kukaan ollut erikoisesti hyvä, mutta ei kukaan myöskään pilannut -tehtäväänsä. Leino (Bernick) täytti paikkansa, rva Aspegren (Lona -Hessel) osasi roolinsa, Ahlberg (Lundestad) ja Sala (Rörlund) olivat -sangon karakteristisia, ja Kaarola Avellan kaikin puolin tyydyttävä -Dina Dorf." -- Jos Kaarlo ja Emilie olisivat noudattaneet omaa -mieltään, olisi Todelliset naiset luultavasti jäänyt näyttämättä, sillä -heidän mielestään se oli ikävä, "vaativainen ja ilman korkeampaa -todellisuutta" (sanoo Kaarlo erittäin ensi näytöksestä); kumminkin he -noudattivat eräitten naisasian harrastajain tahtoa. Kaarlo kirjoittaa -humoristisesti ensi-illasta: "Niin Todellisilla naisilla on ollut -räjähdysmenestys (explosionsframgång) -- luonnollisesti ainoastaan -hienossa yleisössä -- niinkuin ei yhdelläkään kappaleella tänä -näytäntökautena ja yksistään Reginalla viimeisenä. Pyörtymisiä, -unettomia öitä, kotikohtauksia, itkunpuuskia y.m. mainitaan kaikilta -mahdollisilta tahoilta. Koko naishenkilökuntamme Stenbergistä ja -Kaarolasta Aspin kautta Pastelliin [puvuston hoitaja] melkein itkivät -vielä liikutuksesta kertoessaan asiasta minulle. Minä näet en ollut -saapuvilla, vaan Pietarin matkalla. Kaarola oli ollut oivallinen ja sen -uskonkin, sillä niin hän oli harjotuksissakin. Omituista kyllä -pidettiin Leinostakin, joka minusta harjotuksissa oli sangen -heikko." -- - -Samana päivänä, 10/12, kun seurue antoi viimeisen näytäntönsä -Viipurissa, vaipui _Bruno Böök_ kuolemaan. Tämän näyttelijän poismeno -parhaimmassa kehitysiässään (31 v.) oli kova isku nuorelle teatterille, -sillä hänellä oli jo opintovuodet takanaan ja hän seisoi seurueen -eturivissä. Böökillä oli noreassa, miehekkäässä vartalossaan ja -miellyttävissä kasvoissaan paremmat apukeinot kuin ainoallakaan -miestoverillaan, eikä häneltä puuttunut henkisiäkään lahjoja. Hänen -osakseen tuli ensimäisen rakastajan vaikea ala. Palattuaan ulkomaalta -hän perusti maineensa varsinkin Akselin runollisella esittämisellä -Akseli ja Valpuri näytelmässä, jota paitse hänen parhaimmat luomansa -olivat Bothwell, Mercutio, Mikko Vilkastus, Hoppulainen ja Maunu -(Roinilan talossa). "Se mahtavan kauhea kuva, minkä hän Bothwellista -antoi", lausutaan U. S:n muistosanoissa, "ei katselijan mielestä -haihdu; Mercutio, Vilkastus ja Hoppulainen osottivat hänen suurta -kykyänsä sellaisten henkilöiden esittämisessä, joidenka luonteen -pohjana huumori on, ja Maunu virkistävän reippautensa ohessa on samaa -sukua. Rakastajana Böök ei aina onnistunut; hänen ääneltään puuttui ne -hellät säveleet, joita siinä kysytään. Mutta rajattoman intohimon -ilmaisemiseen oli hänellä sekä kykyä että voimaa." - -Syystä kun menestys Viipurissa oli niin huono, Bergbom päätti vielä -ennen joulua tehdä lyhyen vierailumatkan _Pietariin_, johon seuruetta -oli hartaasti pyydetty tulemaan -- "olisihan hyvä saada sieltä rahat -joulukuun palkkoihin, jos ne saadaan". Emilie, joka yleensä oli -vastahakoinen käynteihin itäisen rajan tuolla puolen, seurasi kuitenkin -veljeänsä ollakseen apuna vieraassa kaupungissa. Sitä paitse oli mukana -rva Anni Kaslin, joka jo Viipurissa oli vieraana esiintynyt viimeisissä -näytännöissä, näytellen Roinilan talossa ja laulaen Hardangerin -harjulla ja Saimaan rannalla. -- Ensimäinen näytäntö Pietarissa -(samassa salongissa kuin viime vuonna) oli 12/12 ja annettiin silloin -Neiti Elisabeth ja Roinilan talossa, toinen 15/12, jolloin ohjelma oli: -Tätä nykyä ja juuri mainitut laulukappaleet. Sen jälkeen esitettiin -vielä: Daniel Hjort, Valapatto, Todelliset naiset ja Lääkäri vastoin -tahtoansa. Niukat lähteemme tietävät vain, että rva Kaslinin laulu teki -"syvän vaikutuksen" ja että voittoa saatiin 407 ruplaa. Muutoin näyttää -teatterilla olleen sensuurirettelöitä, joista laskujen mukaan -suoriuduttiin 5 ruplalla sekä poliisipristaville tarjotuilla 10 ruplan -illallisilla! -- Kotia Helsinkiin päästiin jouluksi. - -_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. -- -Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun -kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten -kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo -Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun -ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran -Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti -odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan, -vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti -siellä oli ollut sirompi. Nti Avellan (Berta) näytteli niin, "ettei -ajateltu enää näyttelijätärtä, nähtiin vain nainen, joka puolusti -naisen asiata", ja Leino (Bark) oli niinikään "taitava ja -johdonmukainen" luonnekuvauksessaan. Näiden ja muidenkin näytteleminen -teki kokonaisvaikutuksen laadultaan syväksi ja traagilliseksi (Vasenius -Valvojassa). -- Seurasi sitte 16/1 Ibsenin _Yhteiskunnan tuet_, joka -myöskin oli helsinkiläisille uusi. - -Vasenius lukee näytelmän esittämisen uudeksi voitoksi teatterille. Se -annettiin "tavalla, joka osotti, että kaikki näyttelijät mieltymyksellä -ja huolella olivat tutkineet osiansa, ja että taitava johtaja oli -järjestänyt kaikki. Että Leino ja rva Aspegren hyvin suorittivat -Bernickin ja Lonan osat, siitä voitiin jo ennakolta olla varmat; ja nti -Avellan osotti Dinana samaa voimaa, mutta myöskin samaa itsensä -hillitsemistä kuin Bertan osassa. Mutta miltei kaikki muutkin pitivät -kunnialla paikkansa aina syrjähenkilöihin saakka. Lindfors Krapina ja -etenkin Falck Aunena antoivat kumpikin osastaan eheän ja johdonmukaisen -kuvan." -- Näytelmä meni kevään kuluessa 4 kertaa. - -Kauan oli Bergbom miettinyt, eikö teatteri jo pystyisi esittämään -kirjallisuutemme ainoata varsinaista klassillista draamaa, ja nyt hän -katsoi ajan tulleen näytellä _Salaminin kuninkaat_. Moni piti yritystä -uhkarohkeana, sillä eihän se ollut onnistunut Ruotsalaisellekaan -teatterille, mutta toiset luottivat johtajaan, ja ne olivat oikeassa. -Se nähtiin Runebergin päivänä, jolloin runoilijan muistoa -kunnioitettiin hänen suurenmoisen tragediansa esittämisellä. Esitys -yllätti yleisöä ja sai sen runsailla suosionosotuksilla palkitsemaan -näyttelijöitä. Mutta parempi todistus menestyksestä oli se, että -näytelmä meni viisi kertaa. - -Vasenius, jonka mukaan "yritys ylipäätään oli onnistunut", huomauttaa -ensiksi lausumisen tärkeydestä tässä kappaleessa. Parhaiten lausuivat -nti Avellan ja Leino. Molempain puheessa oli sanakorko ikäänkuin -tasotettu ja ainoastaan loogillinen korko vallitsi värssyssä. -"Muissakin kohden oli nti Avellan Tekmessana hyvin kiitettävä. Puhe, -asennot, liikunnot, kaikki yhtyi hyvin kokonaiskuvaksi, jossa -todellakin oli ylevä tyyli, juuri mitä tässä näytelmässä ennen kaikkea -tarvitaan." Leino -- Leiokritos, Axel Ahlberg -- Leontes, Sala -- -Eurysakes, Falck -- Eubulos harrastivat myöskin menestyksellä sitä -tyyneyttä, jota klassillinen tyyli vaatii; sitä vastoin Kallio -- -Rhaistes ja Weckman -- Hyllos olivat liian innokkaita. Kokonaisuuden -edullisesta yleisvaikutuksesta oli johtajaa kiittäminen. "On todellakin -ihmeteltävää", arvostelija sanoo, "kun perätysten katselee Ibsenin, -Runebergin, Molièren ja Shakespearen kappaleita, että joka kerta -selvästi havaitaan näyttelemisessä omituinen tyyli. Luulen että harvat -täydelleen ymmärtävät mitä työtä johtajan puolelta tämä tulos -edellyttää." Vaikka luonnollisesti Salaminin kuninkaitten esitys -monessa kohden saattoikin tulla paremmaksi, oli se siis merkittävä -uudeksi ilahduttavaksi voitoksi. - -Kertomuksestamme näkyy, että syyspuoli näytäntökautta oli ollut sangen -synkkä ja toivoton; kevätpuoli kääntyi jälleen myötäiseksi. On jo -mainittu että Yhteiskunnan tuet ja Salaminin kuninkaat luettiin -teatterille kunniaksi ja toisia, yleisöä innostuttavia voittoja oli -tulossa. Tuulen kääntymiseen ei suinkaan vähimmän vaikuttanut se, että -Ida Aalberg -- huolimatta alakuloisista tuumistaan luopua teatterista --- helmikuun keskivaiheilla palasi Parisista terveenä ja reippaana ja -valmiina esiintymään. Se tuotti ohjelmistolle kokonaan toisen sävyn ja -luonteen. - -Kotiutunut taiteilijatar astui ensi kerran näyttämölle 29/2 Juliana -Shakespearen Romeossa ja Juliassa, ja tietenkin hänet vastaanotettiin -suurimmalla ihastuksella. Savokarjalaiset antoivat komean kukkavihkon, -Pohjalaiset laakeriseppeleen ja Hämäläiset samoin, ja muu yleisö -tervehti suosikkiansa oikealla kukkasateella. -- Olematta enään uusi -yleisölle, meni näytelmä viisi kertaa, salonki täynnä. -- Romeon ja -Julian jälkeen tuli taas 12/3 uutuus, nimittäin Salan suomentama -Björnstjerne Björnsonin _Puolueiden keskellä_ (Redaktören). Niinkuin -ylipäätään muutkin uudenaikaiset pohjoismaiset draamat, näyteltiin se -ansiokkaasti -- Leino sanomalehdentoimittajana, Sala Halvdan Rejninä, -nti Stenberg rva Ewjenä, nti Asp Gertrudina j.n.e., näyttämölliset -laitoksetkin, esim. omituisessa sumukohtauksessa kadulla, tekivät hyvän -vaikutuksen; mutta silti se ei ottanut menestyäkseen. Syynä oli -kai osaksi se, että politiikka ei oikein miellyttänyt suuren -lemmentragedian jälkeen ja että tiettiin suurempaa uutta tulevan. Jo -toisen illan jälkeen oli Björnsonin näytelmä jätettävä, ja Salaminin -kuninkaat ilmotettiin seuraavaksi teatteripäiväksi, keskiviikoksi -maaliskuun 19:ksi. Tämä näytäntö keskeytettiin kuitenkin, kun sanoma -saapui Sammatista, että _Elias Lönnrot_ klo 6 aamulla oli päättänyt -kunniakkaan, isänmaalle arvaamattoman kalliin elämänsä. Runebergin -murhenäytelmä meni sitte pari päivää myöhemmin kansannäytäntönä ja -sanotaan sen syvästi vaikuttaneen vähemmänkin teatteriin tottuneeseen -katsojakuntaan. -- Sen jälkeinen ohjelma, Gogolin Naimapuuhat ja -Laululintunen, mainittakoon siksi, että vanhassa laulukappaleessa -esiintyi ensi kerran Netcheninä nti _Ada Cajander_,[56] joka teatterin -kustannuksella oli nauttinut rva Achtén opetusta ja joka nyt oli perivä -Anni Hacklinin lauluroolit. Nuori näyttelijätär, jolla oli "kaunis ja -heleä" ääni, näyttelikin sievästi ja vastaanotettiin hänet hyvin -suosiollisesti. - -Ida Aalbergin tultua oli ruvettu harjottamaan suurta klassillista -draamaa, Schillerin _Maria Stuartia_, ja se valmistui annettavaksi ensi -kerran 28/3. Sillä saavutti teatteri jälleen loistavan menestyksen, -joka oli miltei yhtä suuri rahallisessa kuin taiteellisessa suhteessa. -Näytelmä annettiin näet täysille huoneille kahdeksan kertaa (seitsemäs -teatterin eläkerahaston hyväksi). Tietenkin nimiroolin esitys etupäässä -ihastutti yleisöä. Onhan Maria Stuart myöhemminkin tunnustettu yhdeksi -Ida Aalbergin etevimpiä luomia ja jo ensi kerralla hän erinomaisen -kauniisti kuvasi niin ihmisellisen kuin ruhtinaallisen puolen -onnettoman kuningattaren hahmossa. Mutta joskin useat antoivat kaiken -kunnian Marian esittäjälle, ei menestys olisi ollut niin suuri kuin se -oli, jollei draaman muillakin henkilöillä olisi ollut -- toisin kuin -syksyllä 1880 -- hyviä tai tyydyttäviä edustajia. Siten oli -nti Avellanin kuningatar Elisabet erittäin huomattava. Tälle -näyttelijättärelle, jonka pääansioita aina oli ollut harras ja älykäs -tehtävänsä tutkiminen, oli rooli mitä otollisin, ja varmalla taiteella -hän osasi havainnolliseksi tehdä ne tunteet, jotka ylpeässä -englantilaiskuningattaressa risteilivät, kun kilpailijattaren kohtalo -oli ratkaistavana. Erittäin vaikuttava oli draamallinen puistokohtaus, -missä kuningattaret ainoan kerran seisovat vastatusten. Muiden roolien -esittäjät olivat: Leino -- Burleigh, Ahlberg -- Leicester, Sala -- -Mortimer (viidennestä kerrasta 19/4 alkaen Rautio, sillä Sala oli -lähtenyt ulkomaille), Lindfors -- Maria Stuartin hovimestari, Falck -- -Paulet, nti Stenberg -- Hanna Kennedy. - -Kun Maria Stuart oli mennyt kuudennen kerran, tuli 23/4 uusi ohjelma, -Viipurissa jo annettu _Kuinka äkäpussi kesytetään_ ja teatterin ensi -vuosilta tunnettu laulukappale Lemmenjuoma. Ei ollut tälle Shakespearen -komedialle eduksi, että se joutui näyttämölle semmoisten näytelmäin -kuin Schillerin juuri esitetyn ja Todellisten naisten aikaan, mutta -mikäli katsojat osasivat avaramielisesti asettua muinoiselle kannalle, -tuotti se heille runsasta naurunaihetta. Esitys oli reipas, tarjoten -hullunkurista ja runollistakin. Nti Avellan oli kiivas Katarina, Leino -kesyttäjä Petruchio, Lindfors Gremio, rva Rautio Bianca, Ahlberg -Lucentio, muita mainitsematta. Laulukappaleessa olivat pääosat nti -Cajanderilla ja Aspegrenilla (Frankenkrank). Ohjelma meni neljästi. - -Syksyllä oli Emilie kirjeessä nti Elfvingille valittanut ajan -köyhyyttä, kun ei ollut alkuperäistä uutta tarjottavana -- oli näet -totuttu joka vuosi odottamaan semmoistakin. Suuri oli sentähden -tyytyväisyys, kun keväällä aivan aavistamatta ylioppilas _Matti -Kurikka_ toi teatterille 4-näytöksisen kansannäytelmän _Viimeinen -ponnistus_, joka huomattiin varsin sopivaksi ohjelmistoon. Se -näyteltiin ensi kerran 2/5 ja menestyi hyvin. Näytelmä oli kyllä -vasta-alkajan käsialaa, mutta siltä ei puuttunut alkuperäisyyttä. -Ensiksikin oli toiminnalla jonkinlainen historiallinen pohja, joka oli -omansa herättämään mielenkiintoa -- "viimeinen ponnistus" tarkotti näet -venäläisten tilanomistajain viimeistä yritystä saada peruutetuksi 1861 -v:n keisarillinen manifesti, jonka kautta talonpojat julistettiin -vapaiksi; toiseksi näytelmä kuvasi Inkerin suomalaista kansaa ja -kansanelämää. Tekijä, joka syntyään on tämän kansan lapsi, oli -kappaleeseensa taitavasti yhdistänyt kansanlauluja ja tansseja, jota -paitse koristuksissa ja puvuissa oli huolellisesti todellisuutta -tavoteltu. Esitys oli kaikin puolin vilkas ja luonteva, niinkuin -säännöllisesti kansannäytelmissä, ja kokosi toukokuulla viisi hyvää -huonetta. Yksityisistä näyttelijöistä mainitsemme yhden ainoan, nti -_Inez Borgin_, joka Annina ensi kerran astui näyttämölle. Nti Borg, -kauppiaan tytär Porista, oli 25-vuotias tullessaan teatteriin tänä -keväänä. Hän herätti hyviä toiveita, joita seuraava aika ei -pettänytkään, mutta hänkin erosi liian pian teatterista. Eipä Emilie -Bergbom ilman syytä huoahtanut (kirjeessä nti Elfvingille 11/11 1883): -"Kyllä se on ikävää, että kun näyttelijätär meillä alkaa tulla -taiteilijaksi, niin yks kaks hän menee naimisiin!" - -Toukokuulla Ida Aalberg vielä esiintyi kolmessa eri kappaleessa: -Adrienne Lecouvreurissä, joka 9/5 annettiin hänen hyväkseen, Jane -Eyressä, jolla näytännöt 27/5 päätettiin Helsingissä, ja Hilda Aspin -suomentamassa Scriben ja Mélesvillen 3-näytöksisessä _Valériessa_, -jossa taiteilijatar, niinkuin edellisissäkin, näytteli pääosaa, -"viatonta, luonnonpuhdasta" neitokaista. -- - -Ne monet roolit, jotka nti Aalberg oli palattuaan Parisista näytellyt, -antoivat Vaseniukselle aihetta tutkia miten ulkomaanmatka oli häneen -vaikuttanut. Vanhemmissa rooleissa, hän arvosteli, oli näyttelijättären -esitys rauhallisempaa, hillitympää kuin ennen, eikä siinä ollut mitään -moitittavaa, mutta välistä huomattiin myöskin kylmempää tekniikkaa ja -äänenvärityksiä, jotka eivät olleet täysin luonnollisia. Tämä ei -kuitenkaan merkinnyt taantumista vaan nähtävästi sitä, ettei -taiteilijatar vielä ollut sulattanut kaikkea mitä ulkomailla oli -oppinut. Muutoin olikin niin että mitä syvempi kuvattava luonne, mitä -enemmän draamallista elämää oli kyseessä, sitä vähemmän oli syytä -muistutuksiin, tehtävän vakavuus vei itsestään siihen välittömään -esitykseen, joka oli näyttelijättären oikea voima -- niin esim. olivat -Maria Stuartin kolmas näytös ja kohtaus, missä Julia juo Lorenzon -tarjooman vaarallisen juoman, loistokohtia ylevämpää laatua kuin -Adriennen deklamatsionit. - -Otamme tähän pari otetta Emilien kirjeistä nti Elfvingille, joista -saamme yksityistietojen ohella näytäntökauden loppupuolen tunnelman: - -(12/4). "Oma, rakas Bettyseni! No, nyt on päätetty, että teatteri -syksyllä tulee Turkuun. Olemme sangen levottomia. Tietysti on meille -suureksi haitaksi, että Tukholman 'Pienemmän teatterin' seurue tulee -kohta jälkeemme esittämään Turun yleisölle rakkaita operettejaan. -Yleisö on kai 'odottava' ja 'säästävä itsensä' siksi. Onneksi -on meillä sangen rikas ja suuri ohjelmisto, mutta kenties eivät -turkulaiset välitä siitä. En voi sanoa kuinka olen pahoillani tuosta -operettimelusta, joka taas hyökkää kimppuumme. Jos Hamlet tai joku muu -suuri kappale valmistuu Turussa, niin tulen luultavasti sinne pariksi -viikoksi." - -"Sanomista olet ehkä nähnyt, kuinka suuri menestys meillä on ollut -Maria Stuartilla. -- Ida Aalberg on etevä ja ihastuttava Maria, ja -Kaarola kaikin puolin oivallinen Elisabet. Et voi uskoa kuinka -erinomaisen rakastettava Ida Aalberg on koko ajan ollut; hän on ei -ainoastaan näyttelijättärenä vaan ihmisenäkin ollut aivan erinomainen. -Onko hän näyttelijättärenä suurempi kuin ennen, sitä en todellakaan -tiedä. Useain mielestä hän ennen oli parempi (s.o. enemmän innostunut -ja vähemmän mietiskelty); toiset taasen iloitsevat siitä itsensä -hillitsemisestä ja levollisuudesta, jolla hän esiintyy ja arvelevat -hänen sen kautta äärettömästi voittaneen." -- - -(9/5). "Nyt on näytäntökausi loppumaisillaan, ja huolimatta -kuulumattomista huolista ja vaikeuksista, joita vastaan teatterin on -täytynyt taistella, olemme suoriutuneet; jopa saattaa sanoa, että -täällä Helsingissä asiat ovat käyneet hyvin. Meillä on tosin usein -ollut huonoja ja tyhjiä huoneita, mutta toiselta puolen useampia -täpötäysiä, useampia kuin koskaan ennen. Siten on esim. Maria Stuart -mennyt ennen kuulumattomalla menestyksellä kuusi kertaa peräkkäin ja -menee vieläkin pari kertaa. Aivan lopussa on meillä ollut ilo saada -kotimainen kappale ja, mikä on enemmän, oikein hyvä, lupaava kappale. -Matti Kurikka, näytelmän nuori tekijä, on vain 22 vuotta eikä -22-vuotiaalta ylioppilaalta voi kovin paljon pyytää. Neiti Borg Porista -debyteerasi Viimeisessä ponnistuksessa ja onnistui sangen hyvin. Hänen -ulkonäkönsä on varsin edullinen, sitä paitse on hänellä hyvä lauluääni -ja hän on sivistynyt ja intelligentti, niin että ansiopuolia on paljo; -mutta kuitenkin on hänellä yksi vika: hän osaa huonosti suomea. Sala on -Wienissä harjottamassa opintoja enkä voi sanoa kuinka lämpimästi -toivon, että hän edistyisi hyvin. Hilda Asp raukalla on ollut raskas -kevät (vaikean ja pitkällisen hammastaudin tähden). Hän on niin -kauttaaltaan kelpo tyttö, että minua oikein surettaa, että hänen -ensimäinen teatterivuotensa on tullut niin tuskalliseksi. -- Kun kevät -lähestyy, saa Kaarlo aina semmoisen matkustushalun, että hänen on -vaikea tukahduttaa sitä. Niin nytkin. Hän aikoo sentähden lähteä parin -kuukauden ulkomaanmatkalle, etupäässä Parisiin, mutta tuumien viipyä -vähän Saksassakin hän lähtee luultavasti jo pyhänä Pietarin kautta." -- - -Koska se apurahasto, joka keväällä 1881 oli arpajaisten kautta kerätty, -nyt oli loppumaisillaan, ryhtyivät teatterin ystävät tänä keväänä -uuteen puuhaan, jonka päämääränä oli saada kansalaiset ympäri maan -uusiin ponnistuksiin taidelaitoksen avustamiseksi. Ensimäinen kokous -asiasta pidettiin 22/2 ylioppilastalolla, ja olivat kutsujat: Ilta -Ekroos, Martha Eneberg, Ida Godenhjelm, Augusta af Heurlin, E. -Järnefelt, Ellen Nervander, Sofie Rein ja Naëmi Starck. Noin 70 -kansalaista tuli saapuville ja asetti 15 henkisen toimikunnan ajamaan -asiaa. Kaikuna tästä alotteesta ilmestyi vähän myöhemmin Tampereen -Aamulehteen innostunut kirjoitus, jossa muun muassa sanottiin: - -"Jo on aika että Suomen kansa yksissä tuumin vapauttaa tohtori -Bergbomin edes yhdestä niitä monia huolia, joita hänellä tätä -kansallista laitosta luodessaan ja johtaessaan on ollut. Jo on aika -että Suomen kansa vihdoinkin tunnustaa tämän laitoksen omakseen ja -suopi sille riittävän aineellisen kannatuksen. Suuria laitos ei vaadi, -vaan uhraus on tehtävä yhteisesti. Ei mikään kaupunki, ei mikään -maalaiskunta saa vetäytyä pois, kun on kysymys varojen hankkimisesta -tälle laitokselle." -- - -Huhtikuun 30 p. julkaistiin vihdoin U. S:ssa vastamainitun toimikunnan -laatima kiertokirje, jossa ehdotetaan "että kaikki ne, jotka tahtovat -tehdä jotakin asian hyväksi, tulevana syksynä, ehkä samaan aikaan kuin -täällä Helsingissä yleiset arpajaiset Suomalaista teatteria varten -toimeenpannaan, kutkin paikkakunnallansa yhdistyisivät sopiviin -toimenpiteisiin kerätäksensä varoja samaan tarkotukseen". -Allekirjoittajat olivat: Z. Topelius, F. Ehrström, Aug. Ahlqvist, H. -Molander, Walfrid Brehmer, E. Hallonblad, O. Donner, E. Järnefelt, F. -Perander, T. v. Haartman, J. Krohn, I. Godenhjelm, Kaarlo Slöör, Ellen -Nervander, Severin Falkman, S. Rein, Emil Nervander, Augusta af -Heurlin, Eliel Aspelin, A. Aspelin, Seb. Gripenberg, I. Ekroos, Vilho -Soini, A. Oker-Blom, Alb. Pfaler, Martha Eneberg, A. Rönnholm, Naëmi -Starck, Alex. Wahlberg, Jenny Lang, K. Th. Hällström, Alma Almberg, -Kaarlo Basilier, W. E. Meurman. - -Tulot näytännöistä olivat tänä vuonna vähemmät kuin edellisenä, mutta -kun avuksi otettiin koko jäännös 1881 v:n arpajaisrahoista, nimittäin -15,319:26 mk, päästiin niin edulliseen tulokseen, että velat tilivuoden -lopussa tekivät ainoastaan 6,400 mk. Kun lisäksi tulee, että teatterin -ystävät, niinkuin juuri olemme kertoneet, jo toukokuulla tekivät -alotteen uuteen keräykseen, näytti lähin tulevaisuus verraten -valoisalta. - -Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 116 ja niissä seuraavat -kappaleet: 9 kertaa _Tätä nykyä_, Todelliset naiset; 8 Maria Stuart, -Lääkäri vastoin tahtoansa; 7 _Daniel Hjort_; 6 Valapatto, Preciosa, -Yksi ainoa tytär, Kuinka äkäpussi kesytetään, Yhteiskunnan tuet, -Remusen kotiripitykset; 5 _Salaminin kuninkaat, Viimeinen ponnistus_, -Romeo ja Julia, Neiti Elisabeth; 4 _Roinilan talossa_, Venetian -kauppias. Porvari aatelismiehenä, Haapaniemen hanhenpoika; 3 _Karkurit, -Valansa rikkojat_, Akseli ja Valpuri, Taistelujen välillä, Lemmenjuoma, -Riita-asia; 2 _Saimaan rannalla, Kyökissä_, Keijukainen, Naimapuuhat, -Adrianne Lecouvreur, Valérie, Hardangerin harjulla, Puolueiden -keskellä, Laululintunen; 1 _Amalia ystävämme_, Jane Eyre, Sirkka, -Kotimatkalla, Parisin veitikka, Herkules, Ei ollenkaan mustasukkainen. - -Näistä 42 näytelmästä oli 10 kotimaista ja 10 ohjelmistolle uutta. - - - - -XIII. - -Kolmastoista näytäntökausi, 1884-85. - - -Ennen hajautumistaan kesälomalle seurue lähti _Tampereelle_, antaakseen -siellä 30/5-22/6 yksitoista näytäntöä. Johtajana toimi Kallio, mutta -Emillekin oli jonkun aikaa mukana. Aluksi esiintyi Ida Aalberg kaksi -kertaa Jane Eyrenä ja kaksi Valériena ja pääsi sitte vapaaksi -mennäkseen Jyväskylään, jossa hän oli luvannut toimeenpanna iltaman -Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlan aikana. Viime iltana sai -hän hohtokivillä koristetun kultasormuksen, johon oli piirretty: -"Muisto 6/6 1884", ja kukkavihkon, jonka nauhoissa luettiin: "Ida -Aalbergille Taiteen ystäviltä Tampereella; Sä ihaella meidän soit -Taiteesi jaloutta, Sä rientoihimme riemun loit, Kieleemme rakkautta." -Senjälkeisestä ohjelmistosta on vain mainittava eräs uusi kappale -(18/6): Salan suomentama G. v. Moserin 5-näytöksinen huvinäytelmä -_Ultimo_. -- Juhannusaattona tamperelaiset veivät seurueen jäsenet -huviretkelle Muroleeseen. Siitä alkoi kuukauden pituinen loma. - -Toukokuun alkupuolella Kaarlo Bergbom oli lähtenyt ulkomaanmatkalleen -ja saman kuun loppupuolella ("tiistaina"!) hän ensi kerran kirjoittaa -sisarelleen: - -"Rakas sisar! Minulla on takanani sangen vaihteleva odysseia, jonka -olen suorittanut menneen kahden viikon kuluessa. -- Matka Pietarista -Berliniin oli aika miellyttävä, sillä oli kuin olisi matkustanut kevään -mukana. Pihkovan luona alkoivat salavat keltaisine papiljotteineen, -Vilnan luona pistivät jo koivut esiin pienet, viheriät lehtensä, -Wierballenin luona pensaat vihannoivat lehmuksien ja jalavien seisoessa -harmaina, vasta Königsbergissä kevät upeili täydessä vihannuudessaan ja -väririkkaudessaan." - -"Pietarista Wierballeniin matkustin toisessa luokassa. Koko -ranskalainen teatteri ja sirkus Cinicelli (molemmat olivat edellisenä -päivänä lopettaneet Pietarissa) olivat samassa junassa. Voit käsittää -kuinka siinä pakistiin, harpattiin, hypittiin, riideltiin, naurettiin! -Saattoi tulla pää pyörälle. Mutta ne tuottivat tarpeellista -vaihtelevaisuutta matkan ykstoikkoisuuteen." - -"Näyttämöllinen resettini Berlinissä oli Romeo ja Julia sekä Don Carlos -Deutsches Theaterissa, Narciss Rameau Schauspielhausissa ja kaksi -Wallner teatterissa esiintyvien Münchenin kansannäyttelijäin näytäntöä. -Ne ovat todella päässeet melkein yksinäisiksi alkuperäisessä -raikkaudessa ja luonnonomaisuudessa. Niin olisivat meidänkin -kansannäytelmät esitettävät, ja niin ne voitaisiinkin esittää, jollei -samojen näyttelijäin täytyisi riittää Maria Stuartiin, Pattes de -mouche'iin ja Murtovarkauteen. Näin ei ole ihme, jollei aina tavata -oikeaa säveltä." - -"Narciss Rameau oli pettynyt illusioni. Miten mieltäkiinnittävä olikaan -minusta tämä draama ollut sekä lukiessa että näyttämöllä, sekä ulkona -että kotona, sekä Dessoirin nerokkaan että Pousetten käsityöläismäisen -Narcissin kanssa -- ja nyt! Kuinka se paikottain oli homehtunut ja koko -ajan valheellinen. Voin nyt käsittää Kaarolan ja Ahlbergin edustaman -nuoremman polven vastenmielisyyden sitä kohtaan. Nyt en enää tule -vaatimaan sitä esille! Levätköön rauhassa. Kenties -- jos Sala voisi -tulla Narsissiksi?" - -"Deutsches Theater'issa ilmaantui kaunis, raitis harrastus -voimakkaammalla, nuorekkaammalla näyttelemisellä ja värikkäämmällä -yhteisesittämisellä luoda uutta henkeä vanhaan idealistiseen -tragedia-totuntatapaan. Kunpa vain voimat aina riittäisivät. Miesten -puolella on hyviä kykyjä; mutta Juliat ja Ebolit ovat vaikeammat -loihtia esiin." - -"A propos -- eräs Deutsches Theater'issa toimeenpantu ilmottamistapa -miellytti minua. Emmeköhän hyväksy sitä. Taiteilijain nimiin ei liitetä -'herra' tai 'rouva' tai 'neiti', vaan etunimi -- Filip II -- Sigwart -Friedmann, Elisabeth von Valois -- Anna Jürgens j.n.e. Minä pidän -siitä, emmeköhän syksyllä (Turussa) alota sitä tapaa?" - -"Matkalla Berlinistä Parisiin levähdin päivän Kölnissä tuomiokirkon -tähden, jonka ennen olen nähnyt vain hätäisesti. Se on kumminkin -kuvattavan ulkopuolella. Mikä alkuperäinen leima Kölnillä yleiseen -onkaan, puoleksi Belgiaa, puoleksi Saksaa. Toiselta puolen -tehdaskaupunki mitä halpamaisimmin uudenaikaista muotoa ja toiselta -niin kauttaaltaan katolinen. Eräässä pienemmässä kirkossa oli -kaikkialla luettavana ilmotuksia suuresta juhlakulkueesta 'pyhän -Servatiuksen' kunniaksi, 'jonka vilutautia vastustava vaikutus on -erehtymätön'. -- 'Kovin ankara herra', kirkonpalvelija selitti, 'joka -ei kärsi pilantekoa'. Kun kysyin, mitä seurauksia hänen epäsuosiollaan -tavallisesti on, vastattiin, että hän lähettää 'hallaöitä'. Siis on hän -meille otollinen pyhimys, jollei Selim Lemström[57] tee häntä -tarpeettomaksi. -- Sunnuntaiaamuna tulin Parisiin." -- -- - -"Ensi iltana olin Français'sa ja näin Bataille des dames [Naiset -sotasilla] ja On ne badine pas avec l'amour [Ei lempi leikin vuoksi] -- -niinkuin huomaat ei hyvä teatteritähteni nytkään ole pettänyt minua. -Musset'n runoelman katkeransuloinen runous ilmeni sydäntäkouristavasti -Delaunayn Perdicanissa, Bartet sitä vastoin ei saanut minua unohtamaan -Hedvig Winterhjelmiä. Meidän täytyy välttämättömästi ottaa se. Ahlberg -on luonnollisesti Perdican. Mutta Camille? Aalberg? Avellan? Kenties -jälkimäinen sopii paremmin, joskin Musset'n ihmeellinen lyriikka -paremmin tulisi ilmi Aalbergin suusta." - -"Eilen näin Macbethin Porte St Martin teatterissa, la Sarah Lady -Macbethina. Siitä enemmän ensi kirjeessä. -- Olen nyt matkallani usein -ajatellut, kuinka pahoin teen kun panen sinut hoitamaan kaikkea -raskaimpana aikana ja kierrän itse maailmaa. Sinä olet sentään enkeli --- sitä ei voi auttaa." -- -- - -"J. K. Jos tapaat Minna Canthin Jyväskylässä, niinkuin epäilemättä -tapahtuu, niin sano, että hänen välttämättömästi täytyy jouluksi tehdä -Työmiehen vaimo valmiiksi. Jos hän tahtoo tehdä jonkinlaista -propagandaa, niin on kai valtiopäiväaika sopivin. Myöhempänä keväällä -tulee luonnollisesti niinkuin aina uutuuksia ahdinkoon asti".[58] - -Emilien vastauksesta (toiselta helluntaipäivältä) otamme seuraavat -tiedot: Kenraalikuvernööriltä tullut avustus oli hänen toivomuksensa -mukaan jaettu seurueen jäsenille: neideille Aalberg ja Avellan, -Leinolle, Ahlbergille ja Salalle kullekin 360 ja rva Lundahlille 200 -mk; mutta johtokunta oli kirjallisesti anonut, että rahat vastedes -saataisiin vapaasti käyttää. -- Emilie epäilee onko viisasta ottaa -Erasmus Montanus Holbergin riemujuhlaa varten [niinkuin Kaarlo oli -tuuminut]. Jos teatteri olisi Helsingissä, kun päivä sattuu, olisi -toisin; mutta Turussa tai Porissa se on hukkaan heitetty. Jollei -Holbergiä näytellä hyvin, on hän kovin vanhentunut. Ruotsalaisessa -teatterissa on Molièren Tartuffekin juuri saanut saman tuomion -- -tyhjiltä huoneilta. - -Kaarlon toinen kirje on päivätty "sunnuntaina ? kesäkuuta": - --- -- "Et tahdo ottaa Erasmus Montanusta, sentähden ettei se menesty. -Hyvin mahdollista, mutta mikä muu meillä menestyy kuin suuret draamat -ja kansannäytelmät! Erasmuksella on se ansiopuoli, että se on pian -valmis ja voidaan hyvin harjottaa samalla aikaa kun jotakin muuta, -sillä siinä ei tarvita Ida Aalbergia, Avellania, Leinoa, rva -Aspegrenia, Ahlbergia eikä Salaa. Sinä tahdot 'En Handske' [se oli -juuri näytelty Ruotsalaisessa teatterissa tavalla, joka Emilien -mielestä ei estäisi sen esittämistä]. Kernaasti minun puolestani, mutta -eikö Puolueiden keskellä [joka ei ollut yleisöä miellyttänyt] jonkun -aikaa peloita meitä Björnsonista. Ja sitä paitse -- kuka on oleva Riis, -kappaleen tavallaan omituisin henkilö. En näe meillä mitään -mahdollisuutta. Leino? Epäonnistunut! Ja kuka olisi silloin -Christensen, joksi hän sopii niin hyvin. Se on onnettomuutemme, että -miesnäyttelijämme eivät riitä uudenaikaisiin, yhteiskunnallisiin -näytelmiin, sillä Leino on melkein ainoa, joka menestyy niissä (ja -myöskin Aspegren sivurooleissa). Ahlbergilla, Falckilla ja Salalla -täytyy olla [historiallinen] puku, Weckmanilla ja Rautiolla -työmiespuserot ollaakseen alallaan. -- Mutta olkoon kuinka tahansa, me -voimme kyllä kaikissa tapauksissa valmistaa Erasmuksen. Kun emme ensi -vuonna ota mitään uutta Molièrea, niin voimme ottaa yhden Holbergin. -Muista sitä paitse, että meidän yleisömme on vastaanottavaisempi -vanhaan, vankkaan komiikkaan nähden, kuin Ruotsalaisen teatterin yleisö -oli silloin kun se annettiin siellä." -- -- - -"Olen pari kertaa nähnyt Mâitre de Forges. Imelän valheellisuutensa -tähden se on minulle ylen vastenmielinen, mutta yleisö ulvoi -liikutuksesta, naiset oikein sulivat kyyneleisiin, Marlittin henki -leijaili kokonaisuuden ylitse. Näytteleminen oli kunniallisen -keskenkertaista (poikkeuksena vain Moulinet'n esittäjä St Germain, joka -on ensi luokan taiteilija); omituista kyllä kiitetään sitäkin. Olen -kuitenkin nähnyt paljo parempaa Gymnaseteatterissa, jossa kappale -näytellään, puhumatta Français'ta." -- - -(Parisi 25/6). Kaarlo oli aikonut kesäkuun lopussa lähteä -paluumatkalle, mutta kuultuaan että Levinsky, jonka opetusta Sala oli -nauttinut Wienissä, heinäkuun alussa matkustaisi pois, hän oli -kehottanut Salaa tulemaan Parisiin. Tämä olikin luvannut tulla. "Tahdon -silloin olla täällä antaakseni hänelle ohjeita, sillä rahojen ja muun -suhteen on hänelle hyödyksi että joku opastaa häntä, varsinkin kun -hänen ranskankielentaitonsa luonnollisesti on puutteellinen." - -"Edelfeltin luona olen ollut pari kertaa -- hän oikein pyysi, etten -lähtisi Parisista näkemättä hänen työpajaansa. Hänellä oli joukko -keskeneräisiä tauluja, mutta ei ainoatakaan valmista. Ne olivat kenties -mieltäkiinnittävämpiä semmoisina, sillä se voimakas elämä, joka niissä -on, ei silloin ollut peittynyt monesti kyllä vaativaisen tekniikan -varjoon, niin, jopa oli kuin niissä olisi ollut sydäntäkin, jotakin, -jota hän, niinkuin tiedät, ei tuhlaa tauluihinsa. Hänellä on kuitenkin -ihmeellinen viehättämiskyky olematta mielistelevä. Sinä joka niin -helposti leimahdat liekkiin, kun ihmiset ovat rakastettavia, olisit -puoleksi rakastunut häneen, mutta hän vaikutti minunkin enemmän -vastustavaan luontoon. Haakonluonnollaan hän on rientänyt voitosta -voittoon olemassaolon taistelussa -- kenties hän on menettänyt jotakin -itsestään, mutta kokonaan kadottanut itseänsä hän ei ole. Hänen -asemansa täällä on täydellisesti vakaantunut, hän on ainoa -pohjoismainen taiteilija, jonka Parisin taiteilijamaailma on -täydellisesti omakseen hyväksynyt, voit kuvitella miksikä harmiksi -ruotsalaisille -- [Otto] Vallenius kertoi minulle hupaisia juttuja -siitä. Hänen suuri taulunsa Luxemburgkokoelmassa on oivallisella -paikalla ja tekee suuren vaikutuksen." -- -- - -"Täällä kesä on vihdoin alkanut, ja hieno yleisö tekee lähtöä -kaupungista. Kuukauden lopussa useimmat teatterit sulkevat porttinsa. -Avoinna pysyvät toki Théâtre Français, samoin iso ooppera, Lyrique -populaire, Porte St Martin (vaikka Sarah on Lontoossa) ja jotkut pikku -teatterit. Macbethin näin pari kertaa Porte St Martin teatterissa, ensi -kerran yhdeksi kolmanneksi osaksi ihastuneena ja kahdeksi kolmanneksi -osaksi suuttuneena, toisen kerran tasaisemmin tyytyväisenä ja siis -oikeamielisempänä. Suuttumukseni johtui, niinkuin aina kun ranskalaiset -koskevat vieraaseen teokseen, siitä kunnioituksen puutteesta, jolla he -menettelevät. Macbeth oli revitty rikki muutamiksi kuvaelmiksi, joiden -väliltä yhdistävät siteet oli poistettu, niin etten ymmärrä kuinka ne, -jotka eivät tunteneet kappaletta, saivat siitä jotain yhtenäistä. Mutta -kenties se ei ollutkaan niin hullua. Onhan toki niin, että juuri suuret -pääpiirteet Shakespearessa ovat tehneet hänen kaikkien aikojen -kansanomaisimmaksi draamarunoilijaksi, ja ne olivat esiintuodut terävän -selvästi, siinä ei oltu yleiseen ranskalaiseen tapaan lievennetty ja -litistetty -- useiden kriitikkojen kauhuksi. Pienet roolit näyteltiin -surkeasti (Malcolmina, huomaa Malcolmina, esim. esiintyi sama daami, -jonka me näimme näyttelevän Précieuses ridicules kappaleessa Coquelinin -kanssa Tukholmassa, Duncan oli Kalliolta oppinut nostamaan etusormeaan -ja tiedäthän kuinka se tehoo tragediassa; Macduff melusi ja huusi kuin -hullu). Edelleen oli yhteisnäytteleminen hutiloitua ja näyttämöllepano -paikottain aivan epäonnistunut, esim. noitien luolassa. Mutta Macbeth -itse (Marais) oli mieltäkiinnittävä. Hänellä ei ollut sitä daimoonista -tahdonvoimaa, joka vastustamattomasti ajaa Macbethin rikoksesta -rikokseen, mutta milloin voi meidän aikojen mies murtuneine tahtoinemme -tehdä sitä havainnolliseksi. Mutta hänellä oli lämpöä, eloa, ilmettä ja -hyvä esiintymistapa. Entäs Sarah? Min -- ei hän ollut se Lady Macbeth -'que j'avais révé', mutta tavallaan hän näytteli sydäntäkouristavasti. -Hän ei ollut minkään clanin puoliraakalainen naispäällikkö, vaan -uudenaikainen petrolöösi, joka hermojensa luonnottomassa jännityksessä -hillittömästi syöksyy eteenpäin. Päävaikutin hänen menettelyssään ei -ollut kunnian- vaan verenhimo. Kohtaukset Duncanin murhan edellä ja -jälkeen tulivat sen kautta kauhean vaikuttaviksi, varsinkin -kun Marais, ranskalaisten omituisella taiturimaisuudella fyysillisesti -ilmisaattaa mielenliikutuksia, mestarillisesti esitti kauhua. -Unissakävijäkohtauksessa on Saraa kovin ihailtu, minun mielestäni ilman -syytä. Hän repii tämän kohtauksen täydellisesti muun yhteydestä. Hänen -Lady Macbethillaan ei ole edes vanhan ääripiirteet, hän näyttelee -sitä, Edelfeltin henkevän lauseen mukaan, niinkuin indialainen -käärmeenlumojatar. Ainoastaan somnambulismi, eikä tuskallinen katumus, -tuli näkyviin." - -"Muutoin oli huomattavissa, kuinka varsinainen Parisin yleisö -on vastustavalla kannalla Saraa kohtaan. Marais sai enimmät -suosionosotukset. Sitä paitse olivat katsojat enimmäkseen -ulkomaalaisia. Käytävissä kuultiin kaikkia mahdollisia kieliä, -englantia tietysti enimmin." - -"Theâtre français'sa olen, paitse muutamia Corneillen, Racinen ja -Molièren kappaleita, nähnyt 'Maailma, jossa huvitellaan', henkevästi -esitettynä ilman että näytelmä minusta sentään olisi ollut -sisältörikkaampi, Augierin 'Mr Poirierin vävy', joka olisi otettava, -jos Alarik Böök [Brunon nuorempi veli, joka myöskin aikoi ruveta -näyttelijäksi] kehittyy veljen suuntaan taikka jos saamme jonkun -toisen, joka voi täyttää siroja rooleja, Ei lempi leikin vuoksi (toisen -kerran), joka on oleva miellyttävin muistoni tältä Parisin matkalta, -Mademoiselle de la Seiglière y.m. Tuon muassani yhden erinomaisen -sievän 1-näytöksisen kappaleen 'La duchesse Martin'. Jollei se vaan ole -liian hieno -- jota pelkään -- olisi se otettava, sillä meillä on suuri -puute pikkukappaleista. Remusen kotiripitykset ja Haapaniemen -hanhenpoika alkavat olla kovin kuluneita. -- Sala on pyytänyt saada -viipyä lokakuun yli.[59] Olen suostunut siihen. -- -- Niin -Rautatehtailija! Luonnollisesti otamme sen. Minun persoonallinen -myötätuntoni tai vastahakoisuuteni ei saa vaikuttaa ohjelmistoon. -- -Noin 10 p. heinäk. lähden kotiapäin." - -Loppupuolen loma-aikaansa Kaarlo vietti Helsingissä. Emiliekin oli -kotona käytyään ensin Kuitiassa ja sitte Ossian veljensä häissä (9/7 -Hatanpäässä). Heidän huomionsa oli muun muassa kiintynyt kesällä eri -paikkakunnilla alkuun pantuihin rahankeräyspuuhiin teatterin hyväksi. -Turussa oli päätetty toimeenpanna kansanjuhla Kupittaalla ja myöhemmin -arpajaiset. Oikein hämmästystä oli vapaaherra Werner von Troilin -menettely herättänyt, hän kun itse oli kutsunut asianharrastajat kokoon -ja ruvennut toimikunnan puheenjohtajaksi. Se oli muka "matelemista -Heydenin ja fennomaanien edessä", mutta vaikutti sen, että semmoisetkin -turkulaispohatat, jotka olivat vakuuttaneet, etteivät he koskaan -astuisi Suomalaiseen teatteriin, saapuivat kokoukseen. -- Paitse näistä -asioista Emilie kirjoitti nti Elfvingille Suomalaisen tyttökoulun -uudesta talosta. Se oli hyvin yksinkertainen, mutta siisti, ja hän -iloitsi suuresti, että on "päästy niin kauas eteenpäin", että koulu, -joka oli toiminut mitä kurjimmassa, melkein tallintapaisessa -huoneustossa, nyt sai jatkaa työtänsä oman kurkihirren alla. - - * * * * * - -Teatteri alkoi toimensa _Tampereella_, jossa 27/8-10/9 annettiin -yhdeksän näytäntöä. Aikomus oli kyllä ollut alottaa Turussa, mutta -siellä oli kesällä näytellyt Fröbergin ruotsalainen seurue ja sille -suotiin, tavan mukaan, etuja Suomalaisesta teatterista välittämättä. -Ensimäisen näytännön jälkeen Kaarlo kirjoitti 28/8 Emilielle kirjeen, -joka sisältää täydellisen arvostelun uudistetusta Murtovarkaudesta, -joka oli ollut ohjelmana: - --- "Huone oli hyvä (nti Berg luuli noin 400) ja suosionosotukset -lämpimät, varsinkin viime näytösten jälkeen. Suurimman osan suosiota -sai tietysti Hoppulainen. Rautio oli _oikein hyvä_. Hänellä tosin ei -ollut Böökin auktoriteettia eikä myöskään sitä verratonta, -hullunkurista huumoria, jolla Böök lausui _joitakuita_ repliikkejä, -mutta hän oli täydellisesti yhtä luonnollinen ja hänellä oli sekin -ansio että _kaikki_ repliikit pääsivät oikeuteensa. Falck [Penttula] -oli melkein parempi kuin Leino toisessa näytöksessä, jossa hänen -haudanjylhä äänensä oli kuin luotu roolia varten, mutta Leino tuotti -sen sijaan viime näytökseen toisenlaista eloisuutta kuin Falck -hitaudellaan. Rva Rautio tulee kyllä hyväksi, kun hän vaan ennättää -sulattaa ja enemmän täydentää roolia; nyt se oli vähän ykstoikkoinen. -Hän sopii siihen sentään paremmin kuin Hacklin, vaikka tämä oli sangen -hyväksyttävä Helena. Vyyryläinen[60] ei myöskään ollut huono (Maria) ja -Asp [Loviisa] oli pirteämpi kuin [rva] Lundahl, joskaan ei niin kaunis. -Sitä vastoin Kilpi ei vastannut Rautiota vanhana talonpoikana Penttulan -saunassa; niinikään meni ensimäinen kansankohtaus ennen paremmin kuin -nyt. Kaikki kaikessa on Murtovarkaus taas onnellisesti liitetty -ohjelmistoon -- milloin saamme Roinilan talossa samalle kannalle?" -- - -Muutoin mainittakoon ohjelmistosta vain Maria Stuart (3 kertaa) ja -Yhteiskunnan tuet. Jälkimäisessä oli nti Borg rva Bernick, ja Kaarlo -arvostelee häntä seuraavasti: "Hän oli sangen hyvä, kovin peloissaan, -mutta käsitys oikea ja vivahduttaminen oivallinen; kieli sitä vastoin -virheellistä." - -Syyskuun keskivaiheilla tultiin _Turkuun_, jossa ei oltu käyty moneen -vuoteen. Paitse Salaa ja rva Lundahlia (joka oli eronnut) olivat kaikki -saapuvilla ja lisäksi muutamia uusiakin, nimittäin _Otto Vallenius_ ja -nti _Lilli Kurikka_ sekä _Alarik Böök_ ja _Iisakki Lattu_. Otto -Valleniuksen kanssa oli Kaarlo tehnyt sopimuksen Parisissa, missä tämä -monipuolisilla taiteilijataipumuksilla varustettu mies, jätettyään -yliopistolukunsa, harjotti opintoja maalaustaiteessa, ja nti Kurikassa -oli, hänen veljensä Matti Kurikan kirjeen mukaan, kesällä herännyt -"ääretön halu päästä Suomalaisen teatterin jäseneksi". Vallenius ja nti -Kurikka olivat molemmat sangen tervetulleita teatteriin lauluäänensä -tähden. Tästä lähtien voitiin jälleen ottaa laulukappaleita -ohjelmistoon. Lilli Kurikka oli 19-vuotias ja Helsingin suomalaisen -tyttökoulun käynyt. Alarik Böök oli Bruno Böök-vainajan nuorempi veli. -Iisakki Lattu vihdoin oli ainoa näistä tulokkaista, joka pysyvästi jäi -teatteriin.[61] Ensi-iltana 16/9 meni Maria Stuart täydelle huoneelle -ja seuraavana Murtovarkaus puolelle. Alku ei ollut loistava sillä -tavallista on, Kaarlo kirjoittaa, että meikäläiset ensi hyökkäyksessä -joutuvat hämilleen. Puhuttiin liian hiljaa, johon lisäksi tuli pikku -onnettomuuksia. "Mutta kaikki paranee kai, kun ennätämme tottua -yleisöön ja yleisö tottuu meihin. Tänään (19/9) luulen Ida Aalbergin -vallottavan yleisön yhdellä ryntäyksellä, sillä hän sanoi olevansa -hyvällä tuulella." Niin kävikin, ja näyttelijätär sai laakeriseppeleen -ja kukkia. Viikko myöhemmin, Romeon ja Julian jälkeen, Kaarlo -kirjoittaa, että silloin uudistui mitä oli tapahtunut Maria Stuartiin -nähden. Ensi kerralla kylmä, ynseä, ymmärtämystä puuttuva yleisö ja -toisella vilkas, kiitollinen ja innostunut, yhteisesitys ensi kerralla -laimea ja hätäinen, toisella tyydyttävä. Murtovarkauskin menestyi -paremmin toisella kerralla, ja huone oli kahta vertaa parempi. -Yhteiskunnan tuet annettiin kolmannelle osalle huonetta, ja Kaarlo -huudahtaa: Kuinka henkisesti kuollut tämä yleisö kuitenkin on! Hän -sanoo kokonaan menettäneensä kyvyn arvostella kappaleiden -vaikuttavaisuutta. Nyt huudetaan vain laulukappaleita -- niitä me -ymmärrämme! (Huuto saada nähdä Ida Aalbergia on vaiennut, kun siihen -yhtyy niin kamalia perspektiivejä kuin Shakespeare ja Schiller!) -Epäilemättä oli ruotsalaisten operettiohjelmisto saanut yleisön -hylkimään vakavaa ohjelmistoa. Bergbomin täytyi vastoin tahtoansa -("sillä se menee nyt, dass Gott erbarm") antaa Saimaan rannalla, ainoa -laulukappale, joka tällä hetkellä oli valmis, -- ja se veti, varsinkin -toisella kerralla (Parisin veitikan kanssa), miltei täyden huoneen. -Regina antoi sitte myöskin 8/10-12/10 kolme hyvää huonetta. Kolmantena -iltana (kaikista paras -- 1,071 mk) oli Ida Aalberg erityisten -suosionosotusten esineenä ja hän sai muun muassa hopeisen maljakon -("Ida Aalberg 18 12/10 84. Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena, -päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon."). Suuri isänmaallinen -kappale lämmitti siis sydämiä Turussakin. - -Tällä aikaa harjotettiin Hilda Aspin suomentamaa G. Ohnet'n -4-näytöksistä draamaa _Rautatehtailija_, Shakespearen _Hamletia_ ja -Nummisuutareita, joka viimeinen kaipasi uudistamista. Ensimäinen näitä -meni 24/10 saavuttamatta silloin enemmän kuin toisellakaan kerralla -suurempaa suosiota, vaikka kritiikki kiitti sekä kappaletta että -esitystä. Leino ja Ida Aalberg esiintyivät päärooleissa. Hamlet edistyi -hitaasti; "Ahlberg ryhtyi siihen niin veltosti", että Bergbom epäili -sen menestymistä. "Kyllä on kovaa", hän lisää "että täytyy pakottaa -ihmisiä Hamletiin, kun ajattelee, että Vilho olisi antanut vuosia -elämästään saadakseen näytellä sitä roolia." Se valmistui kumminkin -miten kuten ja annettiin ensi kerran 30/10 Ahlbergin hyväksi, koska -tämä näyttelijä oli lähtevä parin kolmen kuukauden opintomatkalle. -Näytäntö onnistui hyvin, sanomien mukaan. Ahlberg oli erinäisissä -kohtauksissa oivallinen ja Ida Aalberg mainio Ofelia. Axel Ahlberg sai -sinä iltana kultakellon, ja samanlainen lahja annettiin Ida Aalbergille -l/11, kun hän esiintyi Jane Eyrenä. Nummisuutarit näyteltiin viimeisenä -iltana 4/11 täydelle huoneelle. Leino oli vielä Esko, sillä erästä -nuorempaa näyttelijää oli turhaan koeteltu; ensikertalainen oli m.m. -Lattu Karrina. Muista täällä näytellyistä kappaleista mainittakoon vain -Mustalaiset, jossa nti Kurikka Evinä ensi kerran (15/10) astui -näyttämölle ja lauloi "aistikkaasti, puhtaasti ja tunteellisesti", ja -nti Avellanilla Rózsina oli suuri menestys, sekä Todelliset naiset, -jota turkulaiset eivät viitsineet tulla katsomaan. -- Turunmatka -päättyi 900 markan tappiolla, jota pidettiin verrattain onnellisena -tuloksena! Åbo Underrättelser kiitti hyvää ohjelmistoa ja vakuutti -seurueen olevan vastedeskin tervetullut (!). -- - -Kaarlo oli asunut Fenix-hotellissa, jossa hänellä oli kaksi huonetta, -ja hän maksoi täydestä "ylöspidosta" 120 mk kuukaudessa. Leino rouvansa -kanssa, Axel Ahlberg sekä neidit Avellan ja Stenberg asuivat myöskin -siellä, ja kaikki söivät samassa pöydässä. -- Kirjeessä, jossa Kaarlo -kertoo tämän, tapaamme sanat: "Lue Jussi Brofeldtin Muudan -markkinamies. Se on sydäntäkouristava. Siinä pojassa elää Herran -henki." - -Paluumatkalla Turusta seurue pysähtyi _Hämeenlinnaan_, jossa Nordinin -salongissa annettiin neljä näytäntöä -- jopa Maria Stuart viimeisenä -iltana. Kun huone oli aina täysi ja päiväkustannukset pienet, nousi -voitto 900 markkaan -- samaan summaan, joka Turussa oli menetetty. - -_Helsinkiin_ seurue tuli aikaisemmin kuin aiottu oli. Ensin oli näet -aikomus ollut mennä Turusta Poriin, mutta kun sikäläinen uusi teatteri -ei vielä ollut täysin valmis, jäi matka tekemättä; toiseksi oli -tuumittu pitentää Turussaoloa, mutta Carlbergin ruotsalainen seurue -tuli ja otti teatterin. Kun saavuttiin Helsinkiin, olivat arpajaiset -teatterin hyväksi olleet ja menneet. Ne tapahtuivat nimittäin tiistaina -4/11 ylioppilastalolla, jonka huoneet olivat tungokseen asti täynnä. -Salin peräseinällä nähtiin "tuulentupa", Suomalaisen teatterin uusi -rakennus, jonka K. K. Hellsten oli maalannut Seb. Gripenbergin -luonnoksen mukaan, ja sivuseinillä Hedvig Winterhjelmin, Emmy Achtén, -Ida Basilierin, Kaarlo Bergbomin ja Vilhon muotokuvat. Ohjelman -alkunumero oli J. Mustakallion sepittämä prologi, jonka Turusta varta -vasten tullut Ida Aalberg lausui, ja muista numeroista huomattavin -iloisen, kirjavan joukon esiintyminen, jossa tunnettiin 18 -näyttämöllistä hahmoa: Anni, Boriska, Inga, Jessika, Kätchen, Lysisca, -Nicole, Noora, Pamina, Papagena, Rosina, Rykmentin tytär, Esko, Fra -Diavolo, Larsson, Maunu, Papageno, Göndör Sandor. Nämä kaupittelivat -yleisölle tilapäistä albumia.[62] Voittoja oli 1,000 ja arpoja -11,000 à 1 mk. - -(11/11). "Oma rakas Bettyseni", Emilie kirjoittaa sen jälkeen, "usko -pois että tuntuu hyvältä kun arpajaispuuha on ohi! Odotamme puhdasta -voittoa 11 à 12,000, tosin vähemmän kuin viimein, mutta toki -kunnioitettava summa. Olen äärettömän kiitollinen, että kaikki on -mennyt hyvin. -- Perjantaina teatteri alkaa täällä; saa nähdä kuinka -rupeaa käymään. Kevättä en pelkää, jos kaikki pysyvät terveenä, mutta -joulukuu on kaikkialla vaikea kuukausi ja vallankin meillä, jotka niin -paljo rakennamme ylioppilasyleisöön. -- Kiitos, hyvä Bettyseni, -kaikesta mitä teit hyväksemme, kun olimme Turussa [Emiliekin oli ollut -siellä pari viikkoa lokakuulla]; erinomaisen hupaista on että siellä -meni kuin meni. Toivoakseni Fröberg & consortes eivät aivan hävitä -meiltä maanalaa. -- Sala jää ulkomaille joulukuun keskivaiheille. -Sydämestäni toivon hänen edistyvän. Hän on ihmisenä läpeensä kelpo ja -kunnioitettava, niin että minä ja me kaikki sangen paljo pidämme -hänestä. -- Olet kai kuullut, että rva Canthin uusi kappale on valmis! -Kuinka hupaista on saada kotimainen teos, sen tiedät kyllä." -- - -Täälläkin alotettiin (14/11) Murtovarkaudella. Sitte tuli -Rautatehtailla, joka näyteltynä kolme kertaa ei täälläkään menestynyt, -vaikka arveltiin sentapaisista ranskalaisista muotikappaleista olevan -hyötyä näyttelijöille. Toisella innostuksella vastaanotettiin vanha ja -aina uusi Nummisuutarit. Uusia olivat siinä Pesonen -- Topias, Weckman --- Mikko Vilkastus, Rautio -- Iivari, Falck -- Niko, Lindfors -- Teemu -ja rva Rautio -- Jaana. - -Joulukuun 3 p. sattui Ludvig Holbergin 200-vuotispäivä ja sitä -vietettiin vanhan mestarin huvinäytelmillä _Ei ole aikaa_ ja _Henrik ja -Pernilla_ (Hilda Aspin suomentama). Kumpikin komedia sujui hyvin, mutta -edellinen sentään paremmin. Lindfors oli Vielgeschrey ja häntä -kiitettiin siitä että hän oli syventänyt näyttelemistänsä, jossa ennen -ilveilevillä kujeilla oli ollut liiaksi sijaa. Otto Vallenius oli -onnistunut kujeellisena palvelijana, Hilda Asp Pernillana, nti Stenberg -Madlenana j.n.e. Toisen kappaleen nimiosat olivat Weckmanilla ja rva -Aspegrenilla. -- Näyttelijät lähettivät Leinon allekirjoittamassa -sähkösanomassa tervehdyksensä Tanskan näyttelijöille, ja Bergbom -tervehti eri sähkösanomalla kuninkaallista näyttämöä, "Ludvig Holbergin -kaikille pohjoismaille merkillisen vaikutuksen kehtoa". Kuninkaallisen -teatterin puolesta kamariherra Fallesen vastasi kumpaseenkin -tervehdykseen. - -Viikko myöhemmin 10/12 oli toinen juhla -- kymmenes vuosipäivä Ida -Aalbergin ensimäisestä esiintymisestä teatterissa. Sitä vietettiin Jane -Eyrellä, ja taiteilijatar sai vastaanottaa kukkia ja laakeriseppeleitä, -jota paitse hänelle toimeenpantiin pidot, joissa prof. F. Perander -puhui kunniavieraalle ja pyysi lupaa, että saataisiin teatteria varten -maalauttaa hänen muotokuvansa.[63] - -Kun Bergbom oli alkanut toimeenpanna huokeahintaisia kansannäytäntöjä, -hän noudatti haluansa antaa vähävaraistenkin nauttia teatterista. Mutta -samoin kuin hän rakasti varsinaista kansaa, rakasti hän lapsiakin. "En -voi täällä nähdä lapsia", hän kirjoitti Parisista, "muistamatta lapsia -kotona", tarkottaen kai lähinnä sisarensa lapsia. Lapsillekin -- ei -ainoastaan näille läheisille vaan mahdollisimman useille -- hän halusi -avata teatterinsa, ja niin hän nyt ennen joulua (13/12) ilmotti -ensimäisen "lastennäytännön", jossa klo 5:stä i.p. esitettiin Z. -Topeliuksen "leikki" _Ole armelias köyhille_ ja Saimaan rannalla. -Teatteri oli täynnä outoa yleisöä, rivit "rint' rinnan täynnä pieniä -päitä, jotka kurkistelivat reunusten yli niinkuin pääskysen pojat -pesästään". Tarvitseeko sanoa, että tämä yleisö oli ihastunut! Näytäntö -uudistettiin 27/12. -- Seuraava ohjelma 14/12 sisälsi paitse Kiven -Kihlausta kaksi uutta alkuperäistä 1-näytöksistä huvinäytelmää: Matti -Kurikan _Ihmekös tuo!_ -- naurattava, erehdyksille ja hullunkurisille -kohtaamille perustettu vähäpätöisyys, jossa Lilli Kurikka, pääroolin -esittäjänä, ensi kerran ja onnellisesti näyttäytyi Helsingin yleisölle --- ja Robert Kiljanderin _Pukkisen pidot_,[64] joka osottautui -tekijänsä edellisiä pikkukappaleita etevämmäksi, siinä kun luonnekuvaus -on syvempi ja henkilöitten pikkukaupunkilaisuus paljastetaan hienolla -ivalla. Parhaiten kuvattua henkilöä, Anna muoria, näytteli nti Stenberg -erittäin hyvin. - -Joulun ja uudenvuoden aika ei tuonut enempää uutta. Uudenvuoden päivänä -meni Kiven muistoksi Nummisuutarit, e/i pitkän ajan päästä Kultaristi, -jonka uudistamisen Vallenius, Inez Borg ja Lilli Kurikka tekivät -mahdolliseksi, 6/1 Daniel Hjort, sekin tärkeissä kohdin uudistettuna -- -nimihenkilönä ulkomaalta palannut Sala, osottaen melkoista edistystä -(itsenäisesti hän teki luonteen pääpiirteeksi synkän tunteellisuuden, -joka muutti ivan ulkomaailmaa kohtaan tuskalliseksi oman kehnouden -tunnoksi), Sigrid Stålarmina Ida Aalberg, esittäen onnettoman neidon -hienosti ja jalosti, Ebba Stenbockina nti Avellan, täynnä voimaa ja -ylimyksellistä ryhtiä, sekä Juhana Fleminginä Otto Vallenius -- ja -Topeliuksen päivänä Regina von Emmeritz. Ensimäinen ohjelmistolle uusi -näytelmä tuli vasta 28/1, nimittäin Minna Canthin kolmas draama, -_Työmiehen vaimo_. Työmiehen vaimonkin, niinkuin ennen Murtovarkauden, -syntyhistoriasta tahdomme tässä antaa tietoja, koska me siten samalla -valaisemme Minna Canthin ja Bergbom-sisarusten keskinäistä suhdetta, -joka muodostaa tärkeän lehden sisarusten elämäkerrassa. Vaikka Emilien -ja Kaarlon kirjeet tältä ajalta näyttävät hävinneen, näkee Minnan -kirjeistä heille, kuinka he seurasivat hänen työtään, kuinka Kaarlo on -siihen vaikuttanut ja kuinka kirjoittajan sydän oli heille avoinna. -- -Ennestään tiedämme, että näytelmä oli jo tekeillä kun Emilie kesällä -1883 ensi kerran tapasi Minna Canthin Kuopiossa. Emilien kehotuksesta -Minna kirjoitti Kaarlolle Sandefjordiin: - -(2/8 83). -- "Kun nti Bergbom kuuli, että olen tarttunut kiinni -'Homsantuussa' enkä ollenkaan pääse siinä eteenpäin, tahtoi hän minua -lähettämään sen alun [ensi näytöksen] Tohtorille ja kertomaan, miten -olen aikonut sitä sommitella. -- Jos tuo ennen oli minulla hämärässä, -on se vielä sitäkin pimeämmäksi käynyt sitten kun eilen näin -'Valapaton'. En minä koskaan, en koskaan saa niin hyvää toimeen. -Tragedia tästäkin tulla pitää, mutta en varmaankaan saa siitä mitään -semmoista suurenmoista kuin Valapatto on. Ja kuitenkin tahtoisin siitä -suurenmoista ja hyvää -- taikka ei mitään. Tehdäkseni nti Bergbomille -mieliksi, täytyy kaiketi minun kuitenkin kertoa hämäriä piirteitä -tuohon kappaleeseen. Ne tuntuvat niin mitättömiltä ja pieniltä, kun -niitä vertaa Valapattoon. -- Toisen näytöksen ensi kuvaus on -kauppatorilla. Siellä on myyjiä ja ostajia. Viisunkauppias laulelee -perällä ja myyskentelee arkkiviisujaan ympärillä seisoville. Katupojat -heittelevät palloa oikealla. Johanna tulee. Hänellä on vaan yksi markka -rahaa, jolla aikoo ostaa ruokaa, maitoa sairaalle lapselleen. Paavo -tulee juomatoverinsa kanssa ja riistää häneltä rahan. Johanna -vastustaa, rukoilee, uhkaa. Paavo ei siitä välitä. Homsantuu tulee -työntäen kottikärryjä, joissa hänellä on perunoita. Ne hän on saanut -nostamapalkakseen. Hän on ylpeä, mutta rakkaus Paavoon herää hänessä -uudelleen. Jotkut nuoret herrat vaativat häntä tanssimaan -'mustalaista'. Hän kieltää. Vihdoin hän Paavon pyynnöstä sen tekee. -- -Seuraava kuvaus heinäladossa Homsantuun luona. Homsantuulla ei parempaa -asuntoa ole. On yö. Homsantuu nukkuu heinäkasalla. Taikka oikeammin hän -loikuelee siinä ollen valveilla. Paavo tulee. Hän kiusaa Homsantuuta -pakenemaan hänen kanssaan Etelä-Suomeen. Homsantuu vastustaa. -- Kolmas -näytös Johannan ja Paavon luona. Johannalla on kangas kuteilla. Se on -jo lähes valmis, jo samana päivänä hän voisi viedä sen rouvalle, jonka -oma se on. Paavo leikkaa kankaan poikki, myy sen ja juo rahat. Johannaa -syytetään petoksesta. Hän kantaa sen mitään virkkamatta. Jäätyään yksin -vaipuu hän epätoivoon. Risto, hänen entinen ihailijansa, tulee. Hän -tahtoo Johannaa auttaa, mutta Johanna vastustaa, sillä hän luulee -Riston vielä häntä rakastavan. Johanna heittäytyy lapsensa kätkyen yli -vakaana kiellossaan. Risto koettaa häntä ylipuhutella ja kumartuu hänen -ylitsensä. Samassa aukeaa ovi, Homsantuu seisoo siinä, näkee heidän -asemansa, käsittää sen väärin ja -- päättää lähteä karkuun Paavon -kanssa. Hän painaa oven kiinni, ilman että Risto tai Johanna ovat häntä -huomanneet. Risto on nyt ymmärtänyt Johannan epäilyksen ja selittää -olevansa kihloissa nuoren tytön kanssa, jolle hän on antanut sydämensä. -Sen jälkeen Johanna kiitollisuudella ottaa vastaan Riston tarjoomuksen. --- Neljäs näytös kadulla yöllä, kapakan edustalla. Paavo kapakassa, -Homsantuu piilottelee toisella puolen katua, Johanna toisella. Himmeä -katulyhty ei varjopaikkoja valaise. Molemmat pelkäävät ja vapisevat. -Homsantuun pitäisi nyt yhtyä Paavoon ja lähteä hänen kanssaan. -Ylioppilaat pitävät serenadia erään ikkunan alla perällä. Heidän -mentyään Paavo tulee ja puhuttelee Homsantuuta. He aikovat lähteä -pakoretkelleen, kun Johanna äkkiä ilmestyy heidän eteensä, nuhtelee ja -varottaa heitä. Paavo sieppaa puukkonsa ja aikoo lyödä Johannaa, mutta -Homsantuu heittäytyy väliin, saa puukon iskun ja kuolee. -- Miten -tuosta kurjasta Paavosta päästään, sitä en ymmärrä. Jos hän vaan -viedään vankilaan, ei Johanna ole hänestä vapaa, mutta toiselta puolen -hän on liian suuri pelkuri tehdäkseen itsemurhan. -- Niin, ei minulla -ole mitään lisättävää. Toivon saavani tohtorilta uutta, pontevampaa, -parempaa kehitystä." - -Ensimäinen näytös puuttuu tästä selostelusta, mutta varmaankin siinä -Johannan ja Riston (ei Paavon!) häät jo kuvattiin niinkuin painetussa -näytelmässä, ja Homsantuu syytti Johannan kauhuksi hänen miestään -konnamaisesta petoksesta. Emilie arvostelikin näytöstä seuraavin -sanoin: "hyvin mieltäkiinnittävä ja oivasti kirjoitettu, luonteva ja -sopiva vuoropuhelu, mutta, pelkään minä, liian voimakas, ettei -seuraavat näytökset litistyisi". Itse asiassa sommittelu, selostelusta -päättäen, kaipasi tiivistämistä. Toisessa näytöksessä on myöhemmin -lisätty se kohtaus, jossa Risto ja hänen juomatoverinsa Toppo torilla -"laskevat leikkiä" Homsantuun kanssa, siksi kun tämä vihoissaan heittää -hiekkaa Riston silmiin ja sitte pelvosta ja säälistä heltyy uskotonta -entistä sulhoaan kohtaan. Täten tuli hänen tanssinsakin paremmin -perustelluksi, hän kun tahtoo ansaita rahaa ostaakseen Ristolle -silmävoidetta. Toisen näytöksen toinen kuvaelma on muutettu kolmanneksi -näytökseksi, joka romanttisuudessaan (kun Homsantuu tapaa -mustalaissukulaisensa ja päättää Riston kanssa liittyä heihin ja -vastedes vain ansaita rahoja rakastajalleen) muistuttaa tekijän -ensimäisiä näytelmiä. Selostelun kolmas näytös on näytelmän neljäs, -mutta täydennetty ja rakennettu niin realistisen ja draamallisen -voimakkaaksi, että se on tullut kokonaisuuden pääkohdaksi, jossa miehen -kunnottomuus ja ihmisten ennakkoluuloinen sydämettömyys nostaa vaimon -kärsimykset huippuunsa. Johannan entisen ystävän nimi on Yrjö (ei -Risto!). Loppu on kokonaan muutettu. Viidennessä näytöksessä Johanna on -kuollut, mutta ei vielä haudattu; kuitenkin Risto valmistautuu uudelle -kosintaretkelle. Silloin Homsantuu tulee ja toisen kerran petettynä hän -ampuu konnaa revolverilla, mutta onnistumatta. Poliisit ottavat hänet -kiinni, ja kun Risto lausuu luottavansa että lait ja oikeus turvaavat -hänet Homsantuun kostolta, tämä epätoivoisessa raivossa huutaa: Teidän -lakinne ja oikeutenne -- niitä minun pitikin ampua! Sen jälkeen seuraa -vielä lyhyt kohtaus, jossa Vappu lupaa ottaa äidittömän lapsen -hoitoonsa, mutta ankarilla nuhteilla vastaa Riston kosimiseen. Toppo -lausuu säälin sanan Homsantuusta, mutta Risto kehottaa lähtemään -anniskeluun. Tästä näkyy kuinka suuresti teos kehittyi siitä kun -Bergbomin vaikutus siihen alkoi. Kumminkin oli kehitys pääasiassa -muodollista laatua; perusaihe, peruspiirteet, mestarillinen vuoropuhelu -ja koko näytelmästä puhuva pessimistinen henki olivat alkuperäisiä. -- -Työn kulku ja tunnelma näyttäytyy seuraavissa otteissa. - -(10/9 83). -- "Ei Homsantuu ole lainkaan edistynyt sitten kun Emilie -läksi. Vasta tänään puhuimme siitä Tohtorin kanssa. Tohtorilta sain -paljon hyviä neuvoja ja ihan uuden lopun, joka tulee olemaan -mainio." -- - -(19/11). -- "Homsantuuta olen hartaudella jatkanut. Neljäs näytös on -loppupuoleen ennättänyt. En kuitenkaan usko mitenkään voivani saada -sitä valmiiksi keväällä näytettäväksi. En tahtoisi antaa sitä käsistäni -kypsymättömänä, puolivalmiina. Minulla ei ole suuri varasto -harrastuksia, aatteita, ei voi siis tulla eri kappaleita varsin -tiheään. Suurin iloni, oikein mitä suloisin nautintoni on tuo -kirjoittaminen. En ymmärrä kuinka enään voisin elää, ellen sitä saisi -tehdä. Ja pari vuotta takaperin, silloin kun kirjoitin Roinilan -talossa, oli se vaan velvollisuuden tunnosta." - -(28/1 84). -- "Kuinkako Homsantuu edistyy? Olen pari kuukautta -korjaillut edellisiä näytöksiä. Viidennestä näytöksestä minulla ei -vielä ole mitään selvää. Mutta sen kirjoittaminen on niin äärettömän -hauskaa. Sitä tehdessäni tunnen välistä niin suurta voimaa, rohkeutta -ja vapautta, melkein uhkamielisyyttä. Kuinkahan hyvä sotasankari -minusta olisikaan tullut, jos olisin ollut mies ja elänyt sotaisena -aikana! 'Ingen rädder här', minä ajattelen aina kun pistän jonkun -rafflaavan totuuden Homsantuuhun. Ainoa pelkoni on, että Tohtori ne -sieltä karsii pois. -- Niin, tosiaankin!" - -(23/2). -- -- "Niin, hyvä Tohtori! Jos koskaan olen hävennyt -kykenemättömyyttäni ja saamattomuuttani, on se tällä hetkellä, jolloin -minun pitäisi tehdä Teille tiliä siitä, miten pitkälle näytelmäni on -tullut. Ja kuitenkin olen kaiken aikaa ollut niin ahkera kuin suinkin -voimani ja terveyteni ovat myöntäneet. Arvattavasti on aine liian -vaikea ja siinä syy hidastumiseen. Kun jonkun ajan kuluttua tulen -takaisin siihen mitä olen kirjoittanut, tuntuu se minusta niin -lapselliselta, kypsymättömältä ja epätodelliselta, etten voi mitenkään -sitä semmoiseksi jättää. Niinpä nytkin neljäs näytös, jonka olin -kirjoittanut marraskuussa, ja jonka arvelin silloin jotenkin hyväksi. -Nyt kun otin sen uudelleen käsiin, saatoin käyttää siitä tuskin -ainoatakaan repliikkiä. Tämä saattaa viedä ihmisen epätoivoon. -Viidennestä näytöksestä ei vielä ole mitään selvyyttä. -- Niin, tuo -sokea vaimo! Kyllä häntä arvelin, mutta tuntui niin mahdottomalta tuoda -esiin tuommoista hiljaista, rauhallista, kärsivällistä elämän -filosofiaa, nyt, kun sydän on täynnä katkeruutta ja revolutsionia. Ei -se käynyt. Sitten, jahka taas tulen nöyräksi ja resigneeratuksi, mutta -ei nyt. Nyt täytyy panna kovaa kovaa vastaan ja jakaa iskuja minkä -ennättää. Siihen on semmoinen vastustamaton sisällinen pakko." -- -- - -(19/4). -- "Rakas Emilie! Elkää odottako niin paljon tuosta -Homsantuusta. En minä usko siitä suurta iloa tulevan enemmän -teatterille kuin itsellenikään. Olen jo saanut maistaa merkillisiä -enteitä. Pari viikkoa takaperin sain postin kautta vastaanottaa -kolme numeroa 'Satakuntaa', jossa oli pitkä ja myrkyllinen -kritiikki 'Murtovarkaudesta'. Sanottiin sitä 'epäkristilliseksi', -'epänaiselliseksi' ja 'epäsiveelliseksi'. -- Kun nyt jo tuosta -viattomasta Murtovarkaudesta näin sanotaan, mitä sitten -Homsantuusta!" -- - -(11/8). -- "Olen alkanut viimeistä kertaa puhtaaksi kirjoittaa -'Työmiehen vaimoa'. Mutta paljon yhä näkyy siinä olevan korjaamista. En -uskaltanut kirjoittaa Teille, kuinka asian laita oli tässä keväällä ja -kesällä. Minusta, näette, koko kappale rupesi tuntumaan niin ikävältä -ja huonolta, kaikki maistui puulle, enkä voinut, en parhaalla -tahdollanikaan moneen kuukauteen sitä jatkaa. Luin sitä muille, että -kehuisivat ja taas saisin sen kautta vähän halua, mutta ei se tahtonut -auttaa. Nyt kumminkin, kun rva ja Kasper Järnefelt sekä Jussi Brofeldt -[Aho] sitä kiittivät, pääsin jälleen itseluottamukseen. Ja kyllä sitä -nyt kestää, siksi kun sen valmiiksi saan. Inspiratsionia antavat -kenties myöskin nuo tosielämän tosihuolet, joita saan niin tarpeeksi -kokea. Ne pitävät hermostoa jännityksessä ja kehittävät sielun voimia. --- -- Mikä nimi annetaan tuolle uudelle näytelmälle? Työmiehen vaimo -- -eikö se ole sopivin? Taikka: Johanna ja Homsantuu? Taikka: Hapanrokkaa? -Sillä hapanta se on miehille ja rokkaa sen pitäisi oleman naisille. Ja -silloin voisi Risto ja Toppo, kun kappaleen lopussa menevät kapakkaan, -laulaa: 'Hapanrokkaa keitettiin ja pantiin papuja sekaan, Hierimellä -hämmennettiin etc. etc' -- Mutta ei sentään. Eikö kaikki tulisi -koomilliseksi sen kautta? -- Työmiehen vaimo kenties sittenkin paras, -vaikka tuntuu niin laimealta." - -(21/8). -- "Homsantuu on nyt vihdoin viimein valmis. Viimeisenä tuskana -on, ettei silmäni tahtoisi kestää kopioitsemista, jota nyt olen pari -päivää tehnyt. -- Saa nähdä, tuleeko tuosta iloa teatterille taikka -minulle. Se nyt ainakin on varma, että tunnokkaasti olen parastani -koettanut. Ilmankos se niin kauan olisi työn alla ollut. Mutta -pessimistinen se on, enkä luule kenenkään nyt sanovan 'tulimme niin -iloisina ja tyytyväisinä kotiin'. Tuota nimittäin on moni minulle -sanonut 'Roinilan talosta'. Mutta itse olen jotakuinkin tyytyväinen. -Sitä en ollut 'Roinilan talon' kanssa milloinkaan." -- - -(3/10). -- "Tuskin kehtaan Teille kirjoittaa, kun näytelmäni ei -vieläkään ole valmis. -- -- Nytkin, kun sitä viimeistä kertaa -korjaamalla olen puhtaaksi kirjoittanut enkä paljon muuta ole muutellut -kuin dialogia, en sentään pääse kuin noin pari kolme sivua päivässä -eteenpäin. -- Hyvä Tohtori! Onhan varma, että tulette tänne ensi -syksynä? Toivon saavani Teiltä taas uutta elämää. Onhan minun -oikeastaan Teitä kiittäminen henkisestä herätyksestäni, kehittymisen -halustani. Yksin ei voi pyrkiä eteenpäin, kun ympäristöltään ei saa -paljon mitään, ei ainakaan verraten siihen, mitä Teiltä saa. Ettehän -ole, hyvä Tohtori, väsynyt? Onhan Teillä vielä elämän toivoa, lujuutta, -pontevuutta, toimintavoimaa ja intoa? Antakaa tuota kaikkea minullekin -yksi hiven. Jääkää Jumalan haltuun, hyvä Tohtori! Parhaat toivotukseni -seuraavat Teitä ja teatteria." - -(28/10). -- "Vihdoin viimein lähetin nyt postiin 'Työmiehen vaimon'. -Soisin, että se Tohtoria miellyttäisi, että teatteri saisi sillä paljon -rahaa ja että se vähän ravistelisi näitä puolikuolleita ihmisiä. Juuri -kun sitä laitoin ristisiteeseen, paukahtivat tulikellot täällä soimaan, -ja ennenkun vielä sain sen postiin, kerrottiin että eräs nainen oli -palanut sisään ja eräs toinen vähissä hengin saatu ulos. Kohta -taikauskoisuuteni näki tuossa sattumisessa jonkunlaisen enteen. -- -- -Tuo vanha sairas vaimo paloi äsken siitä syystä, että sisarensa jätti -hänet yksin, sillä välin kun läksi käymään meidän puodissamme. Yhä -omituisempaa." -- - -(8/12). -- "Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Monet herttaiset kiitokset -kritiikistänne! Olen ollut sairaana ja kärsinyt sielun ja ruumiin -tuskia; sillaikaa oli kirjeenne kumminkin suureksi virkistykseksi ja -lohdutukseksi. Olen tuon tuostakin lukenut sen läpi ja miettinyt. Niin -pian kun täydellisesti paranen, että oikein jaksan ajatella, ryhdyn -ehdottamianne muutoksia tekemään -- niin pitkälle kuin paha sydämeni -sallii. Etten ole rouvia juuri lempeällä kädellä pidellyt, on aivan -totta, ehkäpä olen heitä liiotellutkin. Mutta, rakas Tohtori, te ette -ole nainen, ette ole tullut tuntemaan mitä myrkyllisiä haavoja tuo oma -sukupuoli voi kaikessa hurskaudessaan ja lempeydessään toiseen iskeä, -kuinka tuo helläsydäminen, tuo korkeasti sivistynyt, tuo 'heliga -prestinna vid hemmets fridfulla härd' on kivikova ja jääkylmä sortaja -heikompaa, 'huonompaa' kohtaan, jota hän ei ihmiseksikään tunnusta, -koska se ei ole hänen vertaisensa arvossa eikä sivistyksessä muka. Ja -nämä ovat kristityitä! Minä sanon, että huonoimman porton sydämessä -asuu enemmän kristillistä tunnetta kuin noiden farisealaisten. Kuinka -selvänä Kristus näki ihmissydämen salaisimmat sopukat, kuinka oikein -hän tätä sukukuntaa arvosteli: 'Aterioitsi syntisten, köyhäin ja -alhaisten kanssa'. Ei ylhäisten, ei rikkaitten eikä ruhtinaitten. Voi, -kuinka koko sieluni halveksii tätä tekopyhyyttä, tätä teeskentelemistä, -tätä naisten 'hienoa sivistystä' ja 'korkeaa moraalia'. Kuinka -surkuttelen noita 'hemmets heliga prestinnor', jotka kohta menehtyvät -oman itsensä ihailemiseen. Hyvä Tohtori! Suututteko minuun nyt? -Sanotteko, että olen paha, raaka, tyhmä? Niin olenkin, mutta, Jumalan -kiitos, olen samalla myöskin kansan lapsi, 'hienous' ei ole -luonnollista tunnetta tukahduttanut, eikä pelkuruus estä sitä tunnetta -ilmaisemasta. Oikeastaan eksyin aineestani. Tahdon koettaa parantaa rva -Wörskyä (täällä on eräs rva Mörsky, sitä nimeä ei saa käyttää), jos -voin, mutta en tiedä, kuinka onnistun. Naiskysymyksessä tahtoisin -pienen reformin. Naisten ihailemisen tahtoisin muuttaa naisten -ruoskimiseksi. Emme me parane, Tohtori, ennenkun saamme oikein paljon -vitsaa, ennenkun meitä opetetaan totuutta tuntemaan ja omia -heikkouksiamme käsittämään. -- Kaikki muut muutokset teen oikein -sydämen halusta." - -(22/1 85). "En ollenkaan voinut arvata, että niin pian joutuisitte -valmiiksi, enkä siitä syystä tehnyt parempaa kiirettä korjauksien -kanssa. Kuinka nyt lienee tämä Vapun kohtaus tässä lopussa onnistunut. -Kuin ei siinä olisi liiaksi sovitusta? En usko että tulevasta -sukupolvesta vielä on niin paljo toivoa, kun tästä päättäen luulisi. -Antakaa, Tohtori, hyvä neuvo! Minä melkein mieluisemmin antaisin -painattaa kappaleen lopun niin, ettei jää mitään selvää siitäkään, -ottaako Vappu lapsen vai ei. Sen jälkeen kuin Homsantuu on viety pois, -vaan muutama repliikki Riston ja Topon välillä: Risto aikoo kosia, -Toppo epäilee Homsantuun tilaa ja Risto kehottaa lähtemään anniskeluun. -Vai kuinka? Onko parempi näin?" - -Tähän viimeiseen kysymykseen Bergbom vastasi niin, että hän jätti pois -viime kohtauksen näyttämöllä. -- Lopuksi sanottakoon vain näistä -otteista, että ne mieltäkiinnittävällä tavalla todistavat kappaleen -syntyneen palavasta innostuksesta, joka nousi ja laski niinkuin -tosirunoilijassa tapahtuu, sekä väsymättömästä harrastuksesta tehdä -mahdollisimman hyvää. Kumminkin Minna Canthissa vallankumouksellinen -paatos oli verrattomasti voimakkaampi kuin taiteellisen sopusoinnun -vaisto. Sentähden hän hylkäsi Bergbomin ehdottaman sokean vaimon, joka -"rauhallisella, kärsivällisellä elämänfilosofiallaan" tietysti olisi -pyörentänyt, täydentänyt elämänkuvausta. - -Näytelmä meni siis ensi kerran 28/1, ja se ilta oli teatterin -muistettavimpia. Täydelle huoneelle mielenjännityksessä olevaa yleisöä -esitettiin vaihtelevat kuvaelmat erinomaisella voimalla ja tosielämän -värillä, ja vaikutus oli tärisyttävä. U. S. lausuu: - -"Tässä näytelmässä ei ole turhaa, kaunista lörpötystä. -- Sattuvata on -koko näytelmän kulku ja se tarkottaa yhteiskunnan ja yksityisten -sydämeen, leikkaa siellä ja viiltelee, mutta niin että tuntuu. -Kiihkeänä seurasi yleisö näytöksen edistymistä, ja moni varmaan tunsi -sisustaansa viiltävän, mutta kyllä kai se hyvää teki. Erimielisinä ja -vältellen lähdettiin kotia." - -Kritiikki oli yksimielinen kiittäessään esityksen oivallisuutta, se oli -ehdottomasti parasta mitä teatteri oli aikaansaanut. Ida Aalberg -näytteli Homsantuuta niin innostuneesti, että hän vastustamattomasti -tempasi yleisön mukaansa, hän oli yhtä suloinen surussaan kuin mahtava -kostoa vaatiessaan -- se oli luettava hänen värikkäimpiin ja -todenperäisimpiin rooleihinsa. Nti Avellan Johannana oli kuin -täydelleen yhteensulanut näyteltävän luonteen kanssa, hänen -esityksessään ei ollut ainoatakaan väärää säveltä, luontevana ja -yksinkertaisena hän vaikutti syvästi katsojaan. Alarik Böök esitti -luonnonomaisesti Ristoa, mutta aivan erikoisesti onnistunut oli Rautio -Toppona, täynnä eloa, kevytmielisyyttä ja huumoria. Edelleen neiti -Stenberg varmasti ja johdonmukaisesti kuvasi Leena Kaisaa ja hyvin -näyteltiin muutkin sivuosat. Vihdoin oli yhteisnäytteleminen kaikin -puolin kiitettävä ja samoin näyttämöllepano. "Markkinaelämän kuvaaminen -esimerkiksi veti vertoja siihen mitä saatiin nähdä Meiningiläisten -näyttämöllä." - -Työmiehen vaimo meni kaikkiaan yhdeksän kertaa täysille ja hyville -huoneille. Menestyksen puolesta se oli verrattava Nooraan, mutta niin -myöskin yleiseen vaikutukseen nähden. Näytelmästä väiteltiin sekä -yksityisissä piireissä että sanomalehdistössä kiivaudella, jonka -ymmärtää kun ajattelee, että se kuulumattoman räikeästi kuvasi -kotimaisia oloja ja että sen kautta realistisen suunnan totuus- ja -uudistusvaatimukset ensi kerran välittömästi kohdistettiin meihin -itseemme. Luonnollista on, että eri katsantokannat esiintyivät jyrkkinä -ja että vastapuolueen tarkotuksia väärin käsitettiin ja selitettiin. -Vanhoillisella taholla, jolla oli totuttu vallitseviin oloihin ja -käsittämään kaikellaista pahaa ja kurjuutta pääasiassa yksilöiden -turmeluksesta johtuvaksi, ei tunnustettu, että parannusvaatimukset -lähtivät puhtaasta ihmisrakkaudesta, ja uudistajain puolella oltiin -taas liian kärkkäät kieltämään vanhoillisilta jalompaa elämänkäsitystä. -Että Homsantuun huuto: "Teidän lakinne ja oikeutenne -- niitä minun -piti ampua!" kauhistutti monta hiljaista kansalaista, ei suinkaan ollut -niin kumma, sillä joskin sanat oli pantu onnettoman, hurjistuneen -mustalaistytön suuhun, oli niillä kieltämättä symbolinenkin -merkityksensä, jonka kuulijat oikein ymmärsivät. Ja olihan näytelmä -kauttaaltaan ankara, tahallinen hyökkäys olevaisuutta vastaan, jopa -niin ehdoton, että siinä tuskin valonpilkkua nähtiin. Oliko siis outoa -ettei kaikki kohta sanoneet: jaa ja amen! Mutta uudistuuhan elämässä -aina tämä sama näytelmä, kun uusi aika ryntää esiin. Taistelu, sehän -onkin elämää, ja Minna Canthin ansio on, että hän nerokkaalla -kappaleellaan saattoi koko sarjan yhteiskuntakysymyksiä keskustelun -alaiseksi.[65] -- Kun näytelmä oli esitetty neljä kertaa, Emilie -kirjoitti (15/2) nti Elfvingille: - -"Työmiehen vaimo on herättänyt paljo melua ja erilaisia tunteita. -Muutamat ovat ylen ihastuneita -- toiset kovin tyytymättömiä. Yhdessä -kohden ovat kuitenkin kaikki yksimielisiä: että kappale on kirjoitettu -erinomaisen kyvykkäästi, että se on korkeimmassa määrässä draamallinen, -jopa nerokas. Moni pitää tätä kappaletta etevimpänä draamallisena -teoksena, mikä Suomessa on ilmestynyt, joko suomeksi tai ruotsiksi. -Siihen en yhdy. Minä en rakasta voimakasta realismia runoudessa, vaikka -täysin oivallan mitä kappaleessa on nerokasta ja draamallista. -Ultrapessimistinen katsantotapa (taikka oikeammin esitystapa) ei -myöskään ole oikein mieleeni; pitäähän runouden tuoda esiin ihmisten -valoisiakin ja hyviäkin puolia. Työmiehen vaimo esittää ainoastaan -varjopuolet, heikkouden ja kurjuuden. Erinomaisen hupaista on kumminkin -että niin etevä draama on ilmestynyt, ja meillä on syytä vielä odottaa -hyvin paljon rva Canthilta, jos hän saa elää ja pysyy terveenä. -Surullista on jos hän pysähtyy tälle Ibsenin kannalle. Jos taasen -Työmiehen vaimo jää ihmisellisen kurjuuden tuskanhuudoksi -ennakkoluuloja ja totuntatapaa vastaan, niin on se kaikin puolin -oikeutettu." - -Kerrottakoon vielä samassa yhteydessä, että Minna Canth maaliskuulla, -noudattaen ystäviensä kehotuksia ja omaa haluaan, teki pitkän talvisen -matkan (Kuopion rautatie ei ollut vielä olemassa) Helsinkiin ja näki -13/3 kappaleensa näyttämöllä.[66] Huone oli ihan täynnä, ja lopussa -tekijä huudettiin näyttämölle, jossa Sala ojensi hänelle kukkavihkon -näyttelijäin, ja filos. kand. J. A. Lyly laakeriseppeleen yleisön -puolelta. Myöhemmin oli rva Canth teatterin ja omien ystäviensä -vieraana illallisilla lämpiössä. -- Minkä vaikutuksen näytäntö teki, on -hän lausunut kirjeessä rva O. Kiljanderille. Sen mukaan esitys suuresti -tyydytti häntä, mutta -- ei itse näytelmä. "Koko kappale muuten -laitettu mielenkiihotukseksi. Näyttämöllistä voimaa siinä on, mutta -totuutta siinä ei ole, sielunomaista kehitystä ei myöskään. Koko -mustalaisjoukkue Homsantuineen mielikuvitus. Ei Johanna ja Ristokaan -ole täydelleen todellisuudesta temmatut. Toppo on ainoa, joka -tyydyttää. Sanalla sanottu: kappale ei sisällä _elämän totuutta_. Kunpa -onnistuisin paremmin ensi kerralla. -- Ryhdyn nyt yhteiskunnalliseen -aiheeseen".[67] - --- Nämä sanat todistavat kauniisti Minna Canthin suoruutta ja -vaatimattomuutta. -- Nti Bergbomille, jonka luona hän oli asunut, Minna -kirjoittaa pitkän kirjeen, joka tulvii ihastusta sisaruksia kohtaan: -"Niin mistä teitä, mistä kaikesta teitä kiitän! Kappaleen menestys -teidän ansionne, erinomaisen hyvin näyttämölle pantu j.n.e. j.n.e. -Kaikki hyvää ja kaikki totta. Mutta mitä siitä niin suurta välitän, -menestyi tai ei. Pienen pieni sija sydämmissänne on tuhatta vertaa -suuremmasta arvosta. Kiitos siis ystävyydestänne, kiitos siitä, että -olette juuri semmoisia kuin olette, että herätätte niin suuria -rakkauden, ihailemisen ja kunnioituksen tunteita." -- Ja samaan tapaan -pitkältä. Loppupuolen kirjettä täyttää pitkä kertomus työväen oloista -Varkaudessa, jossa Minna paluumatkalla oli päivän viipynyt. Uusi draama -kangastaa jo mielessä. - -Työmiehen vaimon näytäntöjen väliin pistettiin silloin tällöin joku -vanhempi kappale, niinkuin Runebergin päivänä Salaminin kuninkaat, -mutta uutta tuli vasta 27/2, jolloin Kiven _Kullervo_ ensi kerran -esitettiin täydellisenä. Näytäntö oli epävirallinen alku siihen -juhlaan, jolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura seuraavana päivänä -vietti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotista muistoa. Taitavasti Bergbom -oli osannut mukailla näytelmän näyttämöä varten (10 kuvaelmaa -oli supistettu 7:ksi), jota paitse puvut ja laitokset oli -mieltäkiinnittävästi suoritettu. Sitä vaikeampi oli roolien -täyttäminen. Kullervona esiintyi Falck, jolla oli lämpöä ja voimaa, -mutta ei traagillista kykyä. Muista mainittakoon: Leino -- Kalervo, rva -Aspegren -- Kalervon emäntä, rva Rautio -- Ainikki, Inez Borg -- -Ilmarisen emäntä, nti Avellan -- Ajatar, Weckman -- Nyyrikki, Kallio -- -Väinämöinen, Ahlberg -- Ilmarinen, Vallenius -- Lemminkäinen. Menestys -oli n.s. succés d'estime. Näytäntö uudistettiin ainoastaan yhden -kerran. -- Paremmin onnistui _Hamlet_, joka 4/3 annettiin ensi kerran -Helsingissä ja kaikkiaan meni kuusi kertaa. Se luettiin jälleen niihin -näytelmiin, "joita näytettyään Suomalainen teatteri voi ilolla ja -ylpeydellä katsoa uuden askeleen urallaan astutuksi, kunniallisen -voiton voitetuksi". Pääosassa vaihtelivat Ahlberg ja Sala, kumpikin -esittäen onnettoman kuninkaanpojan kuvan omalla tavallaan -- edellinen -voimakkaammin, hillitsemättömämmin, jälkimäinen hiljaisemmin, tarkemmin -pienimpienkin piirteiden mukaan. Toisista oli tietysti Ida Aalbergin -Ofelia loistavin; mielipuolikohtaukseen näyttelijätär "loi aivan -hurmaavan tuoksun, puhtaan jalon vaikutuksen ihmeen hienosta -taiteilijahengestään" (W. Söderhjelm, Valvoja). - -Kaksi semmoista uutuutta kuin Työmiehen vaimo ja Hamlet olisi jo -riittänyt tekemään tämän näytäntökauden tavallista huomattavammaksi, -mutta innokas johtaja liitti niihin kolmannenkin merkki-ilmiön, Kaarlo -Forsmanin suomentaman Goethen _Faust_-draaman ensimäisen osan. Viisi -päivää ennen sen ensi-iltaa Emilie kirjoitti ystävälleen Turkuun: - --- "Me valmistamme parastaikaa Faustia. Eikö se sinusta ole hullun -yritys? Ei koskaan ennen ole heikkoja voimiamme niin kysytty. Kyllä se -on vaikeinta mitä olen kokenut, ja Kaarlo samoin kuin minä olemme kovin -hermostuneita, ennen kun suurteko on lähtenyt teloiltaan. Toivoimme -näytelmän valmistuvan perjantaiksi, mutta se ei käynyt; meidän täytyi -lykätä se keskiviikoksi. Muistele meitä silloin ja tiedä, että meillä -on raskas päivä. Ida Aalberg tulee lopussa aivan loistavaksi, ja siihen -rakennamme etupäässä menestymisen toivomme. Myöskin Leino -[Mefistofeles] ja Sala [Faust] ovat hyviä, erittäinkin Leino, sitte -tulee lisäksi noitia, marakatteja, vuoripeikkoja, tuliliekkejä, -sotilaita, lapsia, väkeä loppumattomiin asti. En tiedä, kuinka kaikki -yhdellä kertaa mahtuvat teatteriin!" -- - -Faust meni ensi kerran 15/4 ja sanotaan siitä U. S:ssa: - -"Suomalaisessa teatterissa vallitsi eilisiltana oikea juhlahartaus sen -täpötäydessä huoneessa. Alusta loppuun seurasi yleisö näytäntöä yhä -kasvavalla ihastuksella. Ja kun kaikui: 'on pelastettu!', ja esirippu -laskeutui, ei käsien taputuksesta tahtonut loppua tulla. Lopuksi kuului -huuto: 'Tohtori Bergbom!' ja sitten: 'Neiti Bergbom!' joita molempia -innokkailla eläköönhuudoilla tervehdittiin. -- Tuskin onkaan -teatterissamme, jolla on niin pienet apukeinot, niin suuria -aikaansaatu." -- Finlandissa: "Innostus yhtä suuri kuin oopperan -loistavimpina aikoina. Näyttämöllepano huolellisin mikä meillä on -nähty". - -Otamme tähän Z. Topeliuksen kirjeen Kaarlo Bergbomille (Helsingin -Vilhelmsbadista 23/4), se kun sisältää arvostelun näytännöstä. - -"Hyvä Kaarloni! Vastaanota onnentoivotukseni uuteen voittoon! -Uhkayritys on päättynyt loistavaan riemuvoittoon suomalaiselle -näyttämölle ja on jouduttava uuden talon toteuttamista." - -"Eilen näin uudestaan puhuvan Faustin ensi kerran 1836 taikka 1837 -jälkeen, jolloin eräs saksalainen seurue samojen seinien sisällä kuin -nyt, Klingemannin laitoksen mukaan, antoi puhenäytelmän heikosti, mutta -muistoa ansaitsevasti. Ooppera on loistava, mutta puhekappale -sydäntäkouristavan syvä." - -"Muistutukset, jotka minulla on tehtävänä, koskevat osaksi tekijää, -osaksi nykyajan draamallista koulua. Kappale on sukukuntamme lankeemus, -mutta sovitus on kehyksen ulkopuolella. Ei koskaan runous ole esittänyt -ihmisellisesti liikuttavampaa tyyppiä kuin Margareta: siinä missä hän -on valtavana kappaleessa on tämä kristillinen suuressa merkityksessä, -vaikka sovitus haamottaa ainoastaan symbolisesti ristissä. Tässä Ida -Aalberg seisoi nykyajan taiteen huipulla; ei ainoakaan niistä 5:stä tai -6:sta laulavasta Margaretasta, jotka olen kuullut, voi kilpailla hänen -kanssaan. Sano tämä hänelle, jos se tuottaa hänelle iloa. Mutta sano -hänelle myöskin, että hän voi tehdä jotakin enemmän, että hän tästä, -melkein loppuun kulutetusta tyypistä voi tehdä jotakin uutta. Sillä -ranskalaisrealistiselta koululta, jonka luonnontotuus on niin -sydäntäkouristava, puuttuu taiteen suuri tyyneys. Sinä päivänä kun Ida -Aalbergin onnistuu yhdistää kolme viimeistä kuvaelmaa kolmen ensimäisen -kanssa, on hän luonut uuden Margaretan." - -"Salan debyytti on kunnioitettava. Että hän vajoaa, merkitsee vain että -Faust vajoaa. Goethe ei ole kirjoittanut kappaletta näyttämölle, se on -vedetty sinne tukasta. Goethen esityksessä seisoo kauttaaltaan -ihmiskunta Faustin takana ja tätä taustaa vastaan hän näyttäytyy -eheänä, mutta näyttämöllä tausta katoaa yksilöön, ja siinä hän vajoaa -voimattomana. Samassa määrässä kuin Faust vajoaa, Mefisto nousee -ja valtaa lopulta kaikki paitse Margaretan. Onhan kappaleen -lopputarkotuksesta kirjoitettu äärettömän paljon, ja sinä tunnet sen -paremmin kuin minä. Mutta en minä voi uskoa, että lopputarkotus on -pahan apoteosi. Näyttämö ei ole vaan voinut tehdä havainnolliseksi -pahan häviämistä itsekkääseen tyhjyyteensä." - -"Leino on sangen hyvin jäljitellyt Willmania taikka hänen saksalaisia -esikuviaan. Vino, nykäisevä, ilkkuva kuuluu kieltämättä tyyppiin. Mutta -kaiken tämän ohella on Goethen Faustilla [sic, Mefistolla!] syvyys, -joka on kadonnut oopperan jokapäiväisiin tehonpyyteisiin. Ei ole -irvistelevä Mefisto, joka sanoo: 'Ich bin der Geist, der stets -verneint' j.n.e. Puhekappaleen pitäisi kohota oopperan ja kansansadun -Samielia ylemmäs, ja jos Leino kesällä saa aikaa tutkia Goethen -Mefistoa, niin hän, hyvä käsitys kun hänellä on, on kaikellaista -oppiva." - -"Valentinista [Ahlberg], Martasta [nti Stenberg], noita-akasta -[Lindfors] ynnä muista ei minulla ole muuta kuin hyvää sanottavana. -Näyttämöllepano on suomalaisella näyttämöllä voittamatta ja ansaitsee -kaiken tunnustuksen, minkä se on saanut (vaikkei esiripun tarvitse -nousta kaikkien aploodien tähden). Se kunnioitus, huolellisuus ja -kustannus, joka on tehtävään uhrattu, on hyvin harkittu. Uusi teatteri -ei olo koskaan tarjonut näyttämölaitoksia, jotka olisivat tähän -verrattavat. Ainoastaan noitaluolan maalaukset olivat lasten -pelättimiä." - -"Sanalla sanoen -- kiitos, Kaarlo veli ja Emilie sisar, rohkeasta mutta -menestyksen oikeuttamasta yrityksestä suorittaa yksi näyttämön -korkeimpia probleemeja! Oletan että sinä itse, joskin esikuvien mukaan, -olet mukaillut kappaleen näyttämöä varten. Kieli oli helkkyvää, ja -useimmat köörit onnistuvat oivallisesti." - -"Tulkoot kustannukset takaisin ja mainittakoon Faust suomalaisella -näyttämöllä kerran peninkuormapatsaitten joukossa sen edistyksen -tiellä!" - -"Minä puristan kättänne ja olen edelleen teidän molempien harras -Z. T." - -Faust meni peräkkäin seitsemän kertaa. Innostuneet suosionosotukset -uudistuivat joka ilta. Yksityisistä kunnioitusilmauksista mainitsemme -vain, että kuuluisa pianonsoittaja rva Sophie Menter 19/4 lähetti Ida -Aalbergille näyttämölle kauniin kukkavihkon. Samana päivänä kun Faust -annettiin viimeisen kerran E. Nervander julkaisi "Finlandissa" -seikkaperäisen arvostelun, jonka pääkohdat otamme tähän, koska siitä -todella saa käsityksen, kuinka kappale esitettiin. - -Huomautettuaan millä varmuudella Bergbom on osannut arvioida, milloin -teatteri on kypsynyt mihinkin suureen tehtävään sekä miten jo -vuosikausia oli silmällä pidetty ja valmistettu Faustinkin -mahdollisuutta, arvostelija jatkaa: Arkadiateatterin pieni salonki oli -loppuunmyyty, ja yleisö odotti jännityksessä. Vihdoin esirippu nousee -ja ensimäinen kuvaelma (alkunäytökset ovat poisjätetyt) avaa meille -Faustin yhden ainoan lampun valaiseman työkammion, joka vanhanaikuisine -sisustuksineen ja rikkaine tieteellisine kalustoineen tarjoaa sangen -tunnelmallisen näön. Sala, joka huolimatta nuoruudestaan on jo -näytellyt Hamletin, esiintyy vanhana Faustina. Naamioitus on hyvä, -hänen hahmonsa leimaa jalo arvokkuus, hänen käsityksensä on tyyni ja -älykäs, hänen tunteensa sangen lämmin, sanalla sanoen, hän on neljässä -ensimäisessä kuvaelmassa, ennen kun taikajuoma on nuorentanut hänet, -melko hyvä Faustin edustaja, vaikkei hänellä ole luonteelle ominaista -voimaa, tulta ja suurisuuntaista levottomuutta. Näissä kohtauksissa -vaikuttaa hänen näyttelemisensä yksitoikkoisuuskin vähemmän -väsyttävästi; myöhemmissä kuvaelmissa sitä vastoin hänen esityksensä -on ainoastaan hervoton ja heikko harjotelma. Mutta olisihan -liiaksi pyytää, että niin nuoren miehen elämänkokemus riittäisi -täyttämään mahtavan hahmon. Hän on kuitenkin vakavalla ja suoralla -näyttelemisellään ja monella katseella rooliin tehnyt Faustin arvokkaan -esittämisen näyttämöllämme mahdolliseksi. -- Wagner on jätetty pois. -Maahisen ilmestyminen tapahtuu tunnelmallisen soiton soidessa, mutta -vaikuttaa ehkä vähemmän kuin muut näyttämölliset tehokohdat. Kuvaelma -päättyy pääsiäisvirren säveliin, jotka pelastavat Faustin itsemurhasta. -Kävely kaupunginportin ulkopuolella on muutettu viidenteen kuvaelmaan, -ja sen sijaan toinen kuvaelma esittää Mefiston ja Faustin ensimäisen -kohtauksen jälkimäisen työkammiossa. Leino näyttää reippaasti ja -epäilyksettä käsityksensä roolista, joka perustuksiltaan on hänelle -niin vieras ettei siitä voi tulla enempää kuin harjotelma. Hän käsittää -syystä roolin poikamaisen (burschikos) huumorin ja satiirin -sekotukseksi, käyttää voimakkaita värejä ja leveää sivellintä, ja -harjotelma näyttäytyy kunnioitettavan työn ja aitotaiteellisen -mielenkiinnon tuloksena. Ryhtiin ja liikuntoihin nähden hän on luonut -selvän kuvan, jota hän esittää, mutta omituista on, että ääni ja katse -saavat kerrassaan unohtamaan mitä naamioitus, liikunnot ja sanat -pyytävät ilmituoda. Kuuro voisi pitää Leinon esitystä erinomaisena, -johdonmukaisena ja värikkäänä, jota vastoin _sokea_ äänen mukaan -arvostellen saisi vaikutelman perustukseltaan hyvästä, iloisesta ja -kenties naivisesta Mefistosta, joka hieman muistuttaa Nummisuutarin -Eskoa. Tämä esityksen kahtia jako tekee, ettei sitä voi pitää muuna -kuin etevänä harjotelmana. Toisessa kuvaelmassa nähdään kauniita, -silmää hiveleviä unikuvia, jotka Mefistofeles loihtii esiin Faustille. -Niitä on luvultaan kuusi tai seitsemän, toinen toistaan taiteellisen -somempi. Ensin ilmenee ryhmä ruusuilla seppelöityjä lapsia, sitte -nuoria neitosia soittaen harppua y.m. kielisoittimia. Sen jälkeen neljä -nuorta tanssijatarta ja toisia, viiniä ja lempeä edustavia, ryhmiä ja -vihdoin loppukuvaelma, jonka keskiryhmä esittää nuoren runoilijan -seppelöimistä vallan, kunnian ja kauneuden hengettärien ympäröimänä. -Näiden kuvien ohikulkiessa kaunis laulu taustalta herättää mitä -miellyttävimpiä tunnelmia katsojissa. Kuvaelma päättyy säkeihin, joissa -Mefisto kehottaa Faustia lähtemään maailmaan ja ihmiselämään. Kolmas -kuvaelma saattaa meidät Auerbachin kellariin Leipzigissä, taitavasti -järjestettynä pikku näyttämölle. Verrattoman burleskimaisesti ja -iloisesti näyteltiin kohtaus neljän ylioppilaan (Pesonen, Aspegren, -Rautio, Böök) kanssa. Leino ja Sala ovat hekin tässä täydellisesti -rooleissaan. Neljännessä kuvaelmassa nähdään noidan luolakeittiö -taikakalustoineen, loimuava valkea takassa, jonka ympärillä marakatteja -vahtii. Oudon inhottava kohtaus suoritetaan mainiosti, kiitos olkoon -varsinkin Lindforsin, joka räikeästi kuvaa noita-akkaa. Täällä -Gretcheninkin kuva ensi kerran esiintyy, saaden Faustin tyhjentämään -nuorentavan taikajuoman. Jo tässä Gretchen, istuen rukkinsa ääressä -puutarhassa, harvinaisen neitseellisen kauneuden ja raikkauden kautta -saa aavistamaan Ida Aalbergin taideluomaa saksalaisena porvarityttönä. - -Viidenteen kuvaelmaan on yhdistetty kansankohtaus kaupunginportilla -sekä Faustin ja Gretchenin yhtyminen. Kansankohtaus on erittäin -rikkaasti järjestetty ja vilkasluontoinen siinä kuin yli sata eri -sisääntuloa tapahtuu noin kymmenessä minuutissa. Viimeksi astuu -Gretchen ulos kirkosta. Puku on sininen ja kuosiltaan se muistuttaa -yksinkertaista porvarityttöä keskiajalta. Hiukset on jaettu kahteen -paksuun, riippuvaan palmikkoon. Kirkonovella ripotettuaan vihkivettä -päällensä ja annettuaan almun, hän lähtee kotiinpäin samassa kun Faust -rikkaassa aatelismiehen puvussa astuu hänen eteensä ja lausuu: - - "Oi fröökinä kaunihin, jos sallitten, - Käs'varrellain ma teitä saattelen." - -Melkein lapsellisen miellyttävällä itsetunnolla ja kainoudella -Margareta vastaa: - - "En fröökinä oo, en kaunihin" - -jonka jälkeen hän jatkaessaan: - - "Ja kotia pääsen saattamattakin" - -nostaa Faustia kohti katseensa, jossa ilmenee ensi lemmen aavistus. -Suloinen, puhdas ja nuorekkaan lämpöinen Gretchen on seuraavassa -kohtauksessa omassa kammiossaan, kun hän valmistautuen levolle purkaa -palmikkonsa ja hyräilee: - - Kuningas Thulen kansan - Ol' aina uskoinen. - Hälle vaimo kuollessansa - Soi maljan kultaisen. - -Se mielenilme, jolla hän samassa kohtauksessa lausuu sanat: - - Tääll' on niin kuuma, raskas sää -- - -tunkee katoamattomasti kuulijan sieluun, ennustaen suruja, jotka -tulevat lyhyen onnen jälkeen. - -Molemmat seuraavat kohtaukset kadulla Faustin ja Mefiston välillä sekä -Martan huoneessa ovat alkuteoksen mukaisia, mutta niitä seuraava on -jätetty pois, ja meidät saatetaan välittömästi Martan puutarhaan, jossa -neljä eri kohtausta on taitavasti yhdistetty kahteen kuvaelmaan -(nimittäin huvimajakohtaus, Gretchen rukin ääressä sekä alkuteoksen -molemmat puutarhakohtaukset). Nti Stenberg on oivallinen Marta ja -suorittaa erinomaisesti osansa taiteellisessa yhteisnäyttelemisessä. - -Ylen vaikea on sanoa, mitkä kohdat Ida Aalbergin ihmeen hienosta ja -neitseellisen puhtaasta esityksestä ovat parhaat. Kuinka sydämellisesti -ja yksinkertaisesti hän kuvaakaan kodin iloja ja suruja, kuinka -lapsellisen iloisesti hän riemuitseekaan kukkaoraakelista, kuinka hän -säikähtääkään lemmen ensimäistä leimahtamista ja millä riemulla, millä -raikkaalla ilolla hän huudahtaakaan: - - Kulta mies, mä lemmin, lemmin sua! - -Kuinka syvästi, surusta ja lemmestä vapisevasti hän vihdoin lausuu -verrattoman mestarilliset säkeet: - - Pois riemu jäi, - Ja syömmen' on, - Niin raskas vaan - Ja rauhaton. - -Jotakin parempaa laadussaan emme koskaan saane kuulla, ei täällä eikä -millään muulla näyttämöllä. - -Faustin ja Mefiston kohtaus metsässä sekä Gretchenin ja Lieschenin -kaivolla on taas jätetty. Me näemme Gretchenin uudestaan Mater dolorosa -kuvan edessä, missä tuskan ilmaus on sydäntä viiltävä. Sitten seuraa -kohtaus, jossa Valentin uhraa henkensä kostaakseen sisarensa häpeän. -Siinä esitti Ahlberg kauniin osan kiitettävän maltillisesti, ja -Leinossa, kun hän suoritti serenaadin Gretchenin akkunan edessä, oli -todella daimoninen piirre. - -Sillaikaa kuin Misericordia-veljekset taukoamatta laulavat Valentinin -ruumiin ääressä, näyttämö muuttuu katoliseksi katedraaliksi, jossa -yleisö on polvistunut pitkänä perjantaina ja urut säestävät vanhaa -virttä: - - Dies irae, dies illa - Solvet saeclum in favilla. - -Tässä kohtauksessa Ida Aalbergin traagillinen esitys nousee huippuunsa. -Kouristuksentapainen tuskanilmaus lähestyy kauniin rajaa kuitenkaan -menemättä sen yli. Hänen hillitön itkunsa yhtyen yleisön lauluun ja -urkujen pauhuun on joka kerta tehnyt mitä syvimmän, valtavimman -vaikutuksen. Tämän jälkeen seuraa välittömästi vankilakohtaus, jossa -esityksen totuus ja vaikuttavaisuus olivat yhtä suuret, vaikka -näyttelijättärellä ei ollut riittävän voimakasta vastanäyttelijää. - -Faust-näytännöt, arvostelija päättää, "ovat voimakkaasti vahvistaneet -sen vuorovaikutuksen taiteilijain ja yleisön välillä, joka vanhastaan -on ollut olemassa Suomalaisessa teatterissa ja joka takaa tämän -näyttämön tulevaisuuden ja on paras kiitollisuuden osotus seurueen -johtajaa ja jäseniä kohtaan. Nämä näytännöt ovat sen ohella kohottaneet -yleisön vaatimuksia tositaiteellisuuteen nähden ja lienevät ne siis -oikeuden mukaisesti pidettävät käänteentekevinä teatterin historiassa." - -Vapunpäivänä annettiin kansannäytäntönä Ensi lempi ja Kultaristi, ja -esiintyi edellisessä Ida Aalberg viimeisen kerran tänä näytäntökautena. -Hänen oli näet lähteminen ulkomaille, ja oli se syynä siihen että -Faustinkin näytteleminen lakkautettiin, vaikkei yleisö suinkaan vielä -ollut väsynyt siihen. - -Uusi premiääri tuli vielä 3/5: Hilda Aspin suomentama rva A. Ch. -Edgrenin 4-näytöksinen _Hyväntekeväisyyttä_. Tämä näytelmä, joka oli -ennen näytelty Norjassa, mutta ei Ruotsissa -- niinkuin arveltiin -sentähden että siinä liian räikeällä realismilla kuvataan Tukholman -seurapiirejä -- herätti samoin kuin saman tekijän Todelliset naiset -mielenkiintoa uuden suunnan ystävissä, saamatta sentään mainittavaa -menestystä. Kuitenkin oli näyttämöllepano oivallinen (eräs loistava -palatsin vestibyyli oli jotain verratonta laadussaan) ja esitys -muutenkin hyvä. Erittäin kiitettiin nti Avellania (Blanka), Lindforsia -(Österberg), nti Stenbergiä (rva Österberg), nti Aspia (Svea), Kilpeä -(Kellqvist), Leinoa (parooni), rva Rautiota (Agnes), Ahlbergia (Wulff). -Kappale meni vain kolme kertaa. -- Sen jälkeen annettiin vielä -(Runebergin kuvapatsaan paljastamispäivänä 6/5) Salaminin kuninkaat, -Ultimo, joka oli Helsingissä uusi, Venetian kauppias sekä Kuningas ja -katulaulajatar, se on Don Cesar de Bazan uudella nimellä. Viimeisessä, -runsaasti oopperapätkillä varustetussa laulukappaleessa olivat pääosat -Valleniuksella ja Inez Borgilla. Viimeinen näytäntö oli 31/5. - - * * * * * - -Äsken mainittiin, että Ida Aalbergin oli lähtemi nen ulkomaille. Matkan -lähin päämäärä oli Tukholma, jossa suuri italialainen näyttelijä -Ernesto Rossi Toukokuulla oli esiintyvä loistorooleissaan. Tultuaan -Tukholmaan meni näyttelijättäremme, niin kertoo E. v. Qvanten "Nya -Dagligt Allehandassa", suoraa päätä kuninkaalliseen teatteriin, jossa -paraikaa oli harjotus, ja pyysi johtaja Willmanilta saada esiintyä -Rossin kanssa joko Ofeliana tai Juliana. Häntä kohdeltiin ivallisella -kohteliaisuudella, joka muuttui oikein "mefistomaiseksi", kun -hän kysymykseen millä kielellä hän aikoi esiintyä, vastasi: -"suomenkielellä". Nähtävällä tarkotuksella kohta paikalla musertaa -odottamaton vieras, Willman vaati näyttelijätärtä heti näyttelemään -kohtia kummastakin roolista. Ja niin tapahtui. Nti Aalberg alkoi, -suomenkieli soi korville, joille joka sana oli ennen kuulumaton, -mutta kun hän päätti, kimalteli kuulijain silmissä kyyneleitä ja -teatterinjohtaja oli voitettu ja antoi myöntävän vastauksen. Mutta -tämä olisi tuskin riittänyt, jollei Rossi itse olisi ruvennut -taiteilijattaren puolustajaksi. Teatterissa ja sen ulkopuolella syntyi -näet ankara vehkeily sitä vastaan, että suomalaisen näyttelijättären ja -varsinkin suomenkielellä sallittaisiin esiintyä ruotsalaisella -näyttämöllä. Loppu oli kumminkin se, että Ida Aalberg maanantaina 11/5 -näytteli Ofelian roolin Rossin näytellessä Hamletia. Huone oli täpösen -täynnä, kuningas perheineen saapuvilla, ja -- menestys täydellinen! - -Sanomalehtien arvosteluista otamme vain seuraavat rivit Stockholms -Dagbladista: - -"Se joka kirjoittaa tämän, ei ymmärrä ainoatakaan suomen sanaa. Mutta -silti ei ollut vaikea ymmärtää Aalbergin Ofeliaa. -- -- Vasta neljännen -näytöksen mielipuolisuuskohtaukset näyttivät täysin mikä oikea -taiteilijaluonto tässä esiintyi. Äänen lapsellinen, naivi surumieli, -puoleksi lauletut, puoleksi puhutut laulut, niin lausutut että näki -kuinka Ofelia itse luuli laulavansa, tyhjä nauru, joka päättyy -nyyhkyttävään itkuun, hämmentynyt, pelokas katse, kaikki yhtyi -liikuttavan kauniiseen kokonaisvaikutukseen." -- - -Rva Ottilia Silfverstolpen (suomalaisen näyttämön entisen Preciosan) -kirjeestä Emilie Bergbomille lisäksi muutamia riviä: - -"_Eriskummainen_ on tapahtunut! Suomenkieli on kaikunut Kustaa III:n -temppelissä, ruotsalaiselta kansallisnäyttämöltä. -- Ida lähettää -terveisiä ja sanoo olevansa ylen onnellinen; niin hän olkoonkin, sillä -luonnollista on että täällä häntä kohtasi mitä jäykin vastarinta. -Kumminkin on menestys ollut täydellinen. Kaikki ovat ihastuneita, ja -sanomalehdistön tunnustus on yksimielinen. Svenska Dagbladet on useissa -numeroissa esittänyt halpamaisimpia häväistysväitteitä svekomaanisessa -hengessä, mutta kiittää sittekin hänen taidettaan. Teatterissa on -kateus ja vehkeileminen ollut rajaton, mutta Rossi on ollut erinomaisen -rakastettava. Hänen käytöksensä Idaa kohtaan on synnyttänyt -kuulumatonta kateutta, mutta kenties se ratkaisi asian, että hän sai -esiintyä. -- -- Näytäntöiltana ei kukaan tahtonut auttaa häntä, ja -neljännen näytöksen jälkeen ei tahdottu antaa esiripun nousta. Yleisö -oli hakata kätensä pilalle, mutta esirippu ei noussut! Oli kuitenkin -vähän itsepäistä suomalaista verta salongissa ja lopulta se voitti, ja -esirippu nousi kuin nousikin".[68] - -Saavutettuaan tämän loistavan voiton Tukholmassa Ida Aalberg lähti -Kristianiaan, jossa hän esiintyi kolme kertaa (22/5 ensi kerran) -Noorana. Täälläkin hän herätti suurta innostusta, joskin hänen -käsityksensä muutamissa yksityiskohdissa oli toinen kuin norjalaisten -näyttelijättärien. Norjasta taiteilijatar matkusti Kööpenhaminaan, -jossa hän, niinkuin alempana saamme nähdä, viipyi koko seuraavan -näytäntökauden. - - * * * * * - -Keväällä 1884 julkaistu kehotus uuteen rahankeräykseen teatterin -hyväksi herätti vastakaikua ympäri maan, ja johtokunta sai koko -näytäntökauden vastaanottaa isompia ja pienempiä lahjoja. Helmikuun -lopulla keräys oli tuottanut 35,717:81 mk, mutta luultavaa on että -senkin jälkeen tuli joku määrä lisää.[69] -- Tulot näytännöistä olivat -myöskin hyvänlaiset, noin 600 mk iltaa kohti, joten, kun vuoden -kuluessa syntyneestä uudesta "arpajaisrahastosta" menoihin otettiin -15,000 mk, vajaus aleni 2,000 markkaan, vähempään kuin se tuskin -koskaan oli ollut. - -Ennen mainittujen keräysten ohella on muistettava toinenkin -keräyspuuha, joka tarkotti näyttelijäin _eläkelaitoksen_ edistämistä. -Niinkuin edellisestä tiedämme (kts. ylemp. s. 49) tehtiin alote tähän -yritykseen syksyllä 1879. Kumminkin tapaamme sanomissa vasta keväällä -1884 ensimäisen, 26/5 päivätyn, rahastonhoitajan R. Laethénin antaman -tiedon kertyneistä varoista: - - Turussa keväällä 1878 kootut 3,600 mk sekä tämän - summan korko 1/7 1881 jälkeen 418:40 4,018:40 - Turussa 1880 kootut................. 3,580:- - Janakkalassa 1882 kootut............ 100:- - Smk 7,698:40 - -Tällä näytäntökaudella näyttelijät itse Helsingissä ensimäisen kerran -toimeenpanivat arpajaiset rahaston hyväksi. Ne tapahtuivat 21/4 -Arkadiassa, ja tulo nousi 2,476:32 markkaan, jota paitse lahjoina -saatiin leskirouva M. Stenbergiltä Helsingissä 1,000 mk ja Viipurin -Kansalaisseuralta 100 mk. Rahaston varat olivat siis vuoden lopussa -noin 11,500 mk. -- Näin oli tämä tärkeä yritys päässyt hyvään alkuun. -Pohjaraha oli, niinkuin näkyy, tullut Turusta, jossa teatterin -innokas ystävä nti Betty Elfving oli tehnyt alotteen niin moneen -keräämispuuhaan taidelaitoksen hyväksi. - -Näytäntöjä oli tänä vuonna 122 ja näyteltiin niissä seuraavat -kappaleet: 9 kertaa _Murtovarkaus, Työmiehen vaimo_; 7 _Nummisuutarit_, -Hamlet, Faust, Maria Stuart; 6 _Regina von Emmeritz, Pukkisen pidot_, -Ei ole aikaa, Kultaristi; 5 Jane Eyre, Rautatehtailla; 4 _Kihlaus_, -Ensi lempi, Henrik ja Pernilla; 3 _Salamiin kuninkaat, Daniel Hjort, -Viimeinen ponnistus, Amalia ystävämme, Saimaan rannalla, Tätä nykyä_, -Todelliset naiset, Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia, Venetian -kauppias, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ultimo; 2 _Roinilan talossa, -Kullervo, Ole armelias köyhille_, Yhteiskunnan tuet, Noora, Kuningas ja -katulaulajatar, Mustalaiset, Lemmenjuoma, Parisin veitikka, Valérie; 1 -_Ihmekös tuo, Kyökissä_, Laululintunen, Toinen tai toinen naimaan, -Neiti Elisabeth, Taistelujen väliajalla. - -Näistä 43 kappaleesta oli 17 kotimaista ja 13 uutta. - - - - -XIV. - -Neljästoista näytäntökausi, 1885-86. - - -Kohta sen jälkeen kun näytännöt olivat päättyneet Helsingissä, lähti -Bergbom seurueensa kanssa _Kuopioon_, jonne Minna Canth jälleen oli -hankkinut teatteriväelle vapaan matkan kuopiolaisilla höyrylaivoilla. -Näytännöt alkoivat siellä 7/6 ja jatkuivat heinäkuun alkuun: viimeinen -oli 3/7. Ymmärrettävästi ei kesäkuu Kuopiossakaan ollut suotuisa aika. -Täysiä huoneita, se on yli 400 mk tuottavia, oli vain kolme (Työmiehen -vaimo -- rva Aspegren Homsantuuna, Salamiin kuninkaat ja viime ilta), -yli puoleksi täysiä neljä (Murtovarkaus, Kuningas ja katulaulajatar -[2 kertaa], Viimeinen ponnistus); ainoa ohjelmistolle uusi kappale, -Salan suomentama Scriben 3-näytöksinen huvinäytelmä _Naiset sotasilla_ -29/6 ei vetänyt puoltakaan. - -Kiitollisin teatterin vierailusta oli sittenkin Minna Canth, jonka -luona Bergbom taas asui. Seurueen lähdettyä hän kirjoitti (21/v): - -"Olen Teille niin kiitollinen, Tohtori, niin sanomattoman kiitollinen. -Muistatteko, kuinka alakuloinen olin Teidän Kuopioon tullessanne, -kuinka väsynyt ja haavoja täynnä. Ja nyt, kuukauden Teidän parissa -oltua, kuinka toisin kaikki. Tohtori, kiitän Teitä lastenikin puolesta, -sillä Teidän kauttanne he saivat taas reippaan, tervemielisen äidin. -- -Ja tuo ihmisten ylenkatse, mihin sekin hävisi! Pois vihojen vimmaukset, -puhas siunaus sijahan! Nyt rakastan koko maailmaa enemmän kuin -koskaan." -- - -Tänä kesänä Bergbom-sisarukset oleskelivat kotimaassa, ja oli Emiliellä -huolenaan aivan erikoinen asia, josta hän pääsi vasta elokuulla. Jo -edellisenä syksynä oli tieto tullut, että keisari Aleksanteri III -perheineen aikoi käydä Suomessa kesällä 1885, jolloin asevelvolliset -suomalaiset pataljoonat ensi kerran kokoontuisivat leiriin -Lappeenrannalle, ja sen johdosta syntyi ajatus, että Suomen naisten -tulisi antamalla joku lahja keisarinnalle ilmisaattaa kansan rakkaus -hallitsijaparia kohtaan. Tuuman toteuttamista varten pidettiin -Helsingissä 16/3 kokous, johon saapui lähes kaksisataa osanottajaa, ja -jossa valtava enemmistö hyväksyi esittelijäsihteerinrouvan M. Ahngerin -ehdotuksen, että lahjana annettaisiin soutuvene, varustettuna ja -koristettuna lipuilla sekä suomalaiskuosisilla matoilla ja tyynyillä. -Samassa valittiin 15-henkinen toimikunta, jolle -- Emilie Bergbom -puheenjohtajana, rva Jenny Lang sihteerinä ja rva Martha Eneberg -rahastonhoitajana -- päätöksen toimeenpaneminen uskottiin. Sitte -kerättiin koko maan naisten kesken 16,000 mk, enemmän kuin tarvittiin -(merkitsijäin luku oli 7,500 ja lahjat vaihtelivat 100 markan ja 10 -pennin välillä), ja vene, 27 jalkaa pitkä ja 5,5 leveä, tehtiin -keuruulaisen mallin mukaan hra Emil Wegeliuksen johdolla Helsingissä, -jossa myöskin enimmäkseen kudottiin ja ommeltiin mitä sen -sisustamiseksi tarvittiin, ja käytettiin siihen 21 erilaista -suomalaista kuosia.[70] - -Ida Aalbergille, joka vielä oli ulkomailla ja jota kehotettiin tulemaan -kotia ja yhtymään niihin naisiin, jotka muitten puolesta antaisivat -veneen keisarinnalle, Emilie kirjoittaa 19/6 valmistuspuuhista: - -"Et voi uskoa, kuinka äärettömän paljo puuhaa ja vaivaa minulla on -ollut ja on; 20 kertaa päivässä kiukustun tarpeettomasta löyhyydestäni -että otin tämän päälleni; kotona meillä istuu 8 ompelijatarta ja kirjaa -kolmessa korko-ompelukehyksessä. Sitä paitse ommellaan koruompelusta 7 -paikassa. Kunpa kaikki tulisi valmiiksi ja hyväksi. Koko toimikunta on -matkustanut tiehensä, paitse [nti] Hilda Wiik (joka on yli kaiken -kiitoksen oiva) ja minä. -- -- Rahaa on meillä yltä kyllin. 'Syvät -rivit' ovat m.m. lukuisissa ystävällisissä kirjeissä ilmaisseet -erinomaisen suurta harrastusta, ja sen tähden olemme valinneet niiden -edustajaksi 2 todellista talonpoikaistyttöä. Luultavasti tulee vene -maksamaan 12,000 markkaa, mutta sittekin jää meille yli 4,000, jotka -aiotaan käyttää hengenpelastuslaitokseksi." -- - -Keisarillisten käynti tapahtui elokuun alussa, ja tulivat he 4/8 -Lappeenrantaan. Seuraavana päivänä klo 7 ehtoolla, kun korkeat vieraat -laivalla palasivat Lauritsalasta, huvimatkalta, vene annettiin -keisarinnalle. Se kävi päinsä niin, että yhdeksän suomalaisiin -kansallispukuihin puettua naista -- peränpitäjänä rva Emilie de Pont -jääskeläisessä puvussa sekä soutajina neidit Hanna Andersin -uusmaalaisessa, Ida Aalberg hämäläisessä, Ellen v. Troil -houtskäriläisessä, Helmi Stenbäck säkyläläisessä, Emmi Cannelin -lapväärtiläisessä, Anna Junttila lappalaisessa, Alma Ahnger -savolaisessa, Lydia Haaranen karjalaisessa -- lähti veneellä rannasta -ulompana olevan laivan luokse ja souti, sitte kun rva de Pont oli -pyytänyt, että keisarinna suvaitsisi vastaanottaa lahjan ja keisarinna -oli astunut veneeseen, ylhäisen vieraan laiturille. Samana iltana -kutsuttiin mainitut naiset teelle keisarillisten luokse, ja siinä -tilaisuudessa Ida Aalberg lausui Julius Krohnin sepittämät suomalaiset -säkeet, jotka ranskalaisen käännöksen ohella annettiin heidän -majesteeteilleen ja jotka sisälsivät lämpimän tervehdyksen -hallitsijaparille. - -Enempää emme kerro juhlapäivistä Itä-Suomessa eikä seuraavista, jolloin -keisarilliset kävivät Helsingissä. Se mitä on mainittu, kuuluu -kuitenkin aineeseemme, koska mukana oli Ida Aalberg ja koko puuhan -johtajana toimi Emilie Bergbom. -- Kun kaikki oli ohi ja onnellisesti -päättynyt, Emilie kirjoitti 10/8 Helsingistä Kaarlolle, joka -tietääksemme oli kylpemässä Lappeenrannassa, missä sisarukset jonkun -aikaa olivat olleet yhdessäkin: - -"Et voi uskoa, kuinka suurella mielihyvällä olen syönyt, nukkunut ja -toimettomana elostanut nämä kaksi päivää. Julma edesvastuuntunto, joka -koko kesän on minua painanut, on nyt poissa, ja minä olen oikein -nauttinut siitä. Tuota ikävää tapaturmaa en ole vielä saanut -muistostani ja pelkään, että kestää kauan ennen kun kokonaan vapaudun -siitä".[71] - -Seurue kokoontui tällä kertaa _Viipuriin_, missä ensi näytäntö, -Murtovarkaus, annettiin 6/8. Poissa oli Adolf Lindfors, joka kesällä -oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan (hän tuli kuitenkin ennen syyskuun -loppua), ja Ida Aalberg, joka kyllä heinäkuun alussa oli palannut -ulkomaanmatkaltaan, mutta siitä huolimatta, noudattaen vastustamatonta -halua esiintyä ulkomaalaisen yleisön edessä, oli sitoutunut syyskauden -alusta vierailemaan Kööpenhaminan Kasinoteatterissa. Hän lähti siis -uudelle matkalle, ilmottamatta milloin hän aikoi palata. Kun ajattelee -missä määrin taiteilijatar oli yleisön suosikki ja kuinka suureksi -osaksi ohjelmisto nojasi häneen, on helppo ymmärtää että hänen -poissaolonsa tuotti melkoista vahinkoa teatterille ja vaikeuksia -ohjelmiston järjestämisessä. Se näyttäytyi ei ainoastaan Viipurissa, -vaan koko tänä näytäntökautena. - -"On ollut suuri virhe", Emilie kirjoittaa 16/9 nti Elfvingille, "että -niin pian kun jotain uutta ja etevää on ajateltu, vaali aina on -tapahtunut pitämällä häntä [Ida Aalbergia] silmällä. Tästä virheestä -saamme nyt kärsiä, mutta onhan toiselta puolen ollut niin luonnollista, -että, kun niin erinomainen taiteilijatar on ollut olemassa, etupäässä -on huomattu häntä ohjelmistoa määrättäessä. Kovin me kaipaamme häntä, -ja kuka tietää kuinka kauan hän viipyy poissa. Jos hänellä on -menestystä suuressa maailmassa, niin tietysti sen loisto houkuttelee ja -huumaa häntä, sitä enemmän kuin pienet olomme usein tuntuvat hyvin -ahtailta ja painavilta." -- - -Useista tulokkaista on tältä vuodelta mainittavana neidit _Saimi -Svan_[72] ja _Olga Finne_,[73] joita alussa, oppilaitten asemassa -kun olivat, ei suurestikaan huomattu, mutta jotka ennen pitkää -osottautuivat arvokkaiksi lisävoimiksi. Koulunkäyneinä ja sivistyneinä -he muutenkin olivat tervetulleita seurueeseen. - -Alku Viipurissa oli huolestuttava. Ensimäisen illan tulo oli 600 mk, -toisen (Pukkisen pidot, Ei ole aikaa) 484, kolmannen, jolloin meni -Salamiin kuninkaat, 369! Siis ei nousua, vaan alaspäin menoa. Varsinkin -oli se tapa, jolla Salamiin kuninkaat vastaanotettiin, omansa -masentamaan näyttelijöitä. Vähäinen katsojakunta oli kyllä kiitollinen, -mutta ruotsalaisten lehtien kritiikki oli aivan kohtuuton. Se teki, -Bergbom kirjoittaa, "viiltävää vääryyttä" etenkin Salalle ja Kaarola -Avellanille. Eikä parannusta voitu odottaa, sillä näin syksyn alussa ei -saatu tilausta aikaan ja sirkus oli tulossa. Silloin Kaarlo teki -"nopsan päätöksen" ja lähti Pietariin, josta oli tullut kehotus -teatterille saapua sinne, ja hän sopi siellä että seurue lokakuulla -antaisi sarjan näytäntöjä Kononovan salissa, lähellä Nevskin -prospektia. Sillä aikaa koetettaisiin saada tilaus toimeen Viipurissa, -johon syyskauden loppupuoleksi palattaisiin. - -Syyskuun loppupuolella näytännöt Viipurissa toki menestyivät paremmin. -Viimeinen ponnistus miellytti melko lailla yleisöä. Lilli Kurikka oli -siinä hyvin viehättävä ja Vallenius lauloi oivallisesti. Vielä paremmin -onnistui Työmiehen vaimo, joka kaksi iltaa peräkkäin tuotti yli 800 mk. -"Suosionosotukset voimakkaat ja vaikutus suuri, vaikkei niin sytyttävä -kuin Helsingissä. Kritiikkikin on kiittävä. Esitys ei ole täysin -tasaista." Uusi kappale, Hilda Aspin kääntämä Ibsenin _Nuorten liitto_, -näyteltiin ensi kerran 30/9. Viimeinen näytäntö ennen poislähtöä oli -2/10 (Viimeinen ponnistus 3:s kerta). - -_Pietarissa_ oli ensi näytäntö, Nummisuutarit, 5/10, mutta ennen kun -siksi päästiin oli ikäviä rettelöitä kestettävänä. Arvattavasti -säästäväisyydestä lähetettiin teatterin puvusto laivalla Viipurista -Pietariin; mutta niin ei olisi pitänyt tehdä. Venäläinen tullitoimisto -vaati näet tullia puvuista. Ei ollut muuta neuvoa kuin kuljettaa -puvusto samalla laivalla takaisin Viipuriin ja lähettää se uudestaan -Pietariin -- rautatiellä. Sitä tietä pääsivät arkut perille ilman -tullimaksua. -- Paitse tullin kanssa oli teatterilla rettelöitä -sensuurin kanssa. Viimeinen ponnistus kiellettiin kokonaan, se kun -koski venäläisiä oloja ja olisi voinut loukata orjain vapauttamisesta -kärsinyttä aatelistoa! Myöskin Kultaristiä tahdottiin kieltää, sillä -siinä Venäjältä palaavat ranskalaiset sotilaat puhuvat venäläisestä -pakkasesta, kasakoista ja heidän keihäistään, jota paitse marseljääsi -lauletaan. Lopulta annettiin kuitenkin näyttelemislupa, kun "Venäjä" -oli muutettu "Espanjaksi", vaaralliset laulut vaihdettu viattomampiin -ja kappaleen nimikin muutettu "Kultasormukseksi"! -- - -Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen oli 24/10. Työmiehen -vaimo oli ainoa, joka meni kaksi kertaa. Alussa oli väkeä vähemmän, -mutta sitte huoneet parantuivat, niin että päätettiin pienellä -voitolla. Tälläkin kertaa venäläiset lehdet kiittivät teatteria, joskin -luonnollista on että kaivattiin Ida Aalbergia, joka viime kerralla oli -niin suurta huomiota herättänyt. Niin esim. kiittivät "Novosti" ja -"Novoje Vremja" Venetian kauppiaan esittämistä: väkijoukkojen liikkeitä -ja ryhmitystä näyttämöllä, tarkkaa roolientuntemista ja lausumista sekä -näyttelijäin hienoa käytöstapaa. Edellinen lehti antoi suurta -tunnustusta Leinolle (Shylock) ja nti Avellanille (Portia). -- -Pietarissa oli Emilie Bergbomkin mukana, Kaarlon pyynnöstä, -- -"tiedäthän, kuinka hyödyllinen sinä olet siellä". - -Ennen lokakuun loppua oli seurue jälleen _Viipurissa_ ja antoi -ensi näytännön 30/10. "On toki pelkurimaista paeta ensimäisen -vastoinkäymisen jälkeen", Kaarlo oli kirjoittanut päättäessään palata -sinne. Mutta vaikea aika oli hänellä edessään. Hän kirjoittaa 10/11: - -"Rakas sisar! Ei ole täällä ollut iloisia päiviä. Joka hetki on ollut -niin täynnä puuhaa ja vastoinkäymistä, että minun on täytynyt todella -ponnistaa voimiani pysyäkseni uskaliaana." - -Huoneet olivat yhtämittaa huonoja taikka keskinkertaisia, hyviä -(700-900 mk) oli vain 6, vaikka näytäntöjä annettiin 23; viimeinen -21/12. Syynä tähän oli ennen kaikkea se, että ruotsalainen yleisö ei -käynyt teatterissa. Niin oli koko ajan laita, mutta kun suomalaisia -näyttelijöitä ei oltu nähty Kuopion ruotsalaisen koulun hyväksi -pidetyissä arpajaisissa, sanottiin "sosieteetin" oikein päättäneen olla -teatterissa käymättä. "Koska ei muutenkaan olisi käyty, niin on se -meille yhdentekevää", sanoo siitä Kaarlo, katsoen näyttelijöihin -kohdistamaa vaatimusta tulla arpajaisiin sitä naivimmaksi kuin -"sosieteetti" ei ollut osottanut mitään myötätuntoa teatterille. -Toiselta puolen tämä ei estänyt saman kaupunkilaispiirin sanomia, Östra -Finlandia ja varsinkin Viborgs Tidningiä, kohtuuttoman ankarasti -arvostelemasta näytäntöjä, mikä tietenkin vaikutti painostavasti -näyttelijöihin. Mutta ei ainoastaan nämä paikalliset nurjat olot -raskauttaneet ilmaa, vaan oli se muutenkin painostava. Venäläisten -sanomalehtien ilkeät hyökkäykset Suomea vastaan olivat tähän aikaan -entistä kiihkeämmät, ja yhä jatkuvan kansallisuustaistelun ohella oli -erittäin valtiopäivien aikana keväällä ja sen jälkeen eripuraisuus itse -suomalaisessa puolueessa alkanut nostaa päätänsä. Jo nyt "nuoret" -puuhasivat[74] uutta sanomalehteä Uuden Suomettaren kilpailijaksi ja -vastustajaksi, koska se muka oli liian laimea kieliasiassa (!). Siitä -ei vielä tullut mitään, mutta kehitys oli alkanut suuntaan, jonka -ilmiöt miten selitettäviä ehkä lienevätkään, kumminkin olivat omansa -heikontamaan sitä yhteistuntoa ja -henkeä, joka 1870-luvulla oli saanut -suuria [etupäässä suomalaiset koulut ja teatterin] aikaan. Tämän kaiken -johdosta Kaarlo, ajatellen teatteria, kirjoittaa (10/11) seuraavat -sanat, jotka tosin vain hämärästi ilmaisevat hänen aikeitaan, mutta -sitä paremmin kuinka hänen mielensä oli levoton ja kiihtynyt: - -"Minä mietin päivät ja yöt mitä meidän on tekeminen, jos tämä jatkuu. -Tarmokas askel on välttämätön, mutta onko se mahdollinen, kun puolue on -niin alakuloinen kuin se nyt on. Taikka oikeammin, voiko tämä tarmokas -askel olla muuta kuin taka-askel oloihin 7 tai 8 vuotta sitten. Ja -edelleen mitä on minun tekeminen? Kestääkö vaikealla hetkellä vai -luopua juuri sillä hetkellä, kun minä en ole niin välttämätön." - -Arvataksemme Bergbom taka-askeleella tarkotti teatterin voimien ja -toimen supistamista, syystä kun suomalainen yleisö ei näyttänyt -jaksavan kannattaa sitä siinä laajuudessa ja muodossa, johon se oli -kehittynyt. - -Emilien kirjeistä voisi ottaa paljo samantapaista, sillä useammin kuin -veli hän purkaa tuskastunutta sydäntään. Tukalat valtiolliset olot -vaivaavat häntä samoin kuin teatterin ahdinko. Kuitenkin jätämme sen -sikseen ja merkitsemme vain pari sivuseikkaa: Ruotsalainen teatteri ei -myöskään elänyt loistavia päiviä ja sai sitä paitse kokea ankaraa -arvostelua omien ystävien puolelta. Nyt kun sillä ei ollut kilpailijaa, -sanottiin, se olisi voinut luopua operettiohjelmistostaan. "Ajatteles, -teatteri unohti viettää 25-vuotista riemujuhlaansakin -- näyteltiin -vain 'Pikku pyhimystä' ja 'Kultahämähäkkiä' siinä huoneessa, joka -vihittiin jalolle, kauniille, isänmaalle j.n.e. Varmaankaan emme me -olisi olleet niin huolimattomia." -- Emilien iloksi kenraalikuvernööri -oli nyt antanut avustuksensa, 4,000 mk, vapaasti käytettäväksi -teatterin hyödyksi. -- - -Mitä ohjelmistoon tulee, oli se Viipurissa kylläkin vaihteleva, -sillä tiedämmehän vanhastaan, että harva koko illan kappale -maaseutukaupungissa meni useammin kuin 2 kertaa. Ainoa varsinainen -uutuus oli A. Wilbrandtin 4-näytöksinen draama _Isä ja tytär_ (Die -Tocher des Herrn Fabricius), jonka ensi-ilta oli 4/12. "Itkettiin -runsaasti ja myöskin aplodeerattiin. Leino ja Kaarola Avellan -onnistuivat hyvin", ja muutkin pitivät paikkansa.[75] Uudistuksista -mainittakoon Saituri, jossa Lindfors suurella menestyksellä esiintyi -Harpagonina, ja Kylänheittiö, joka antoi kaksi hyvää huonetta. - -"Inez Borg otti", Bergbom kirjoittaa, "Finum Rószina ratkaisevan -askeleen eteenpäin taiteilijaurallaan. Hänen näyttelemisessään oli -eloa, vauhtia, vaihtelevaisuutta, ilmettä ja, mikä oli enemmän, hän -ymmärsi yhdistää eri situatsionit, niin että todellinen kuva syntyi. -Hän sai repliikkiaploodin keskellä kohtausta, johon hidas yleisömme -harvoin ratkeaa." Rva Rautio Boriskana oli ensi kerralla heikko, mutta -toisella toinen ihminen, sangen kunnioitettava; Vallenius ei ollut -kiitettävä Göndör Sandorina, mutta lauloi oivallisesti. - -Muutoin annettiin kevätkaudelta tuttua, niin Kullervo ja Hamletkin. Kun -Shakespearen ijäti mieltäkiinnittävä murhenäytelmä meni, "ensi rivi -loisti täydellisellä poissaolollaan. Se säästää kai itseään, siksi kun --- Saimaan rannalla tulee!" - -"Sala oli oikein viehättävä Laertes. Rva Rautio on hämmästyttänyt -Ofeliallaan. Minä olisin ollut tyytyväisempi, jos hänen Ofeliansa olisi -ollut vähemmän onnistunut, mutta itsenäisempi. Nyt oli jäljennös liian -orjallinen. Yleisö oli sitä vastoin hyvin 'ylösrakennettu'." - -Viimeinen ponnistus tuotti hyviä huoneita, johon sekin vaikutti että -inkeriläisiä ja pietarilaisia, kolmattakymmentä henkeä, oli varta -vasten tullut sitä katsomaan. Matti Kurikka oli saapuvilla ja -huudettiin "asianmukaisesti" esiin. Kun kappale annettiin toistamiseen, -sai Vallenius hohtokivillä varustetun sormuksen, samoin kuin rva Rautio -(Roinilan talossa) hopeaisen kahvikaluston "muistoksi viipurilaisilta". --- Erikoisen mieltymyksen herättivät laulukappaleet, ja Lilli Kurikka -tuli oikein yleisön suosikiksi, muita mainitsematta. - -Kaarlon kirjeistä merkitsemme vielä, että hän -- nyt kun teatterilla -oli hyvänlaisia laulukykyjä: Vallenius, Lilli Kurikka, Inez Borg ja -Rautio -- mietti kotimaisten laulukappalten ottamista ohjelmistoon, se -on "yksi vuoroonsa neljältä kotimaiselta (ja qvasikotimaiselta) -säveltäjältä: Crusell, Greve, Schantz ja Pacius". Uusia näytelmiä hän -sai tavantakaa arvosteltavakseen, vaikkei yksikään näyttäytynyt -otolliseksi. Semmoisia oli Matti Kurikan 'Aino', K. Lönnbohmin -'Yhteiskunnan hylkyjä' ("mieltäkiinnittävä, mutta liian lapsellinen -rakennukseltaan ja ajatuskulultaan"), K. Brofeldtin 'Epäilijä'[76] -y.m. Nämä samoin kuin useat muut tarjomukset todistavat teatterin -virittäneen ennen aavistamattoman yritteliäisyyden kirjailijoissa. - -Vaikeuksista huolimatta Bergbom oli kestänyt Viipurissa lähes kolme -kuukautta, eikä vajaus sentään ollut tavattoman suuri. Se teki näet -1,146 mk. Emilie ei voinut olla ihmettelemättä veljensä sitkeyttä, -mutta ilolla hän vastaanotti hänet ja seurueen jouluksi _Helsinkiin_, -missä näytännöt alkoivat toisena joulupäivänä Venetian kauppiaalla. - -Olemme tulleet 1885 vuoden loppuun, vuoden jonka kevätkausi oli -teatterin loistokkaimpia, mutta jonka syyskausi jälleen kerran näytti, -kuinka kaukana oltiin järkkymättömästä pohjasta. Miten luottavaisia oli -oltu kevätpuolella, näkyy siitä että silloin varmemmin kuin koskaan oli -suunniteltu uuden talon rakentamista teatterille. Silloin näet, -säätykokouksen aikana, oli päätetty perustaa osakeyhtiö tarkotusta -varten eikä epäilty että ennen vuoden loppua merkittäisiin 100,000 -markkaa, jota vähemmällä pääomalla ei käynyt ryhtyä asiaan. Siinä -yleisessä taidenäyttelyssä, joka tänä vuonna oli toimeenpantu -tarkotuksessa että nähtäisiin kuinka Suomen kuvaamataide kuluneena -kymmenenä vuotena oli kehittynyt ja edistynyt, oli myöskin näytteillä -vapaaherra Seb. Gripenbergin laatimat piirustukset uutta -teatterirakennusta varten, mutta eivät ne enemmän kuin julkiset -kehotuksetkaan innostaneet yleisöä semmoiseen uhraavaisuuteen kuin -tuuman toteuttaminen edellytti. Aika oli yleensä taloudellisestikin -huono, jota paitse "puolueen alakuloisuus", josta Bergbom puhuu -kirjeessään, tässäkin tuli näkyviin. Osakkeita merkittiin ainoastaan -63,000 markan edestä. Yritys oli selvästi liian aikainen, ja täytymys -oli turvata välikeinoon, josta alempana on puhuttava. - -Muista seikoista, jotka eivät ole aineellemme vieraita, mainitsemme -vielä kaksi. Toinen oli _Fritiof Peranderin_ kuolema, joka odottamatta -tapahtui 28/12. Perander, jonka elämäntoimella ajattelijana ja -tiedemiehenä ymmärrettävästi ei ollut mitään suoranaista yhteyttä -teatterin kanssa, oli kumminkin alusta alkaen taidelaitoksen -lähimpiä ystäviä. Jos kenkään niin hän käsitti sen harrastuksia -ihanteelliselta ja isänmaalliselta kannalta, ja vaikkei hän varattomana -tieteenviljelijänä voinutkaan merkittävämmällä tavalla aineellisesti -tukea teatteria, niin on varma että hän -- jota sanottiin etevimmäksi -kaunopuhujaksemme Fredrik Cygnaeuksen jälkeen -- monella -syvämietteisellä ja innostuttavalla puheellaan on vahvistanut sitä -jaloa ja epäitsekästä henkeä, joka teatterin alkuaikoina elähytti sekä -suomalaista näyttelijäseuruetta että sen ystävä- ja kannattajapiiriä. --- Toinen seikka koskee Minna Canthia ja välillisesti hänen suhdettaan -Suomalaiseen teatteriin. Me tarkotamme kirjailijattaren tänä syksynä -tapahtunutta entistä jyrkempää esiintymistä naiskysymyksessä. Kun näet -Minna Canth oli julkaissut suurta huomiota herättävän kirjoituksen -Valvojassa, ja sen johdosta Finlandissa oli ilmestynyt ankara -vastalause, jossa m.m. lausuttiin: "Me, Suomen naiset, emme tahdo että -oikeuksiamme puolustetaan kristinuskon, Jumalan ilmotettuun sanaan -nojaavien totuuksien kustannuksella", painatti hän samassa lehdessä -vieläkin ankaramman vastauksen. Kieltäen vastustajiltaan oikeuden -puhua "Suomen naisten" nimessä hän väitti juuri kristinuskon -_perustotuuksien_ pakottavan häntä astumaan esiin ja päätti sanoilla: -"Teidän, maamme sivistyneitten naisten, ei tarvitse peljätä, että -allekirjoittanut vahingoittaa teidän 'hyvää asiaanne', sillä tiemme -erkanevat tässä. Te olette vapaat kaikesta edesvastuusta, minä en kuulu -teihin." -- Bergbom-sisarukset, jotka tunsivat Minnan tulisen luonnon, -ymmärsivät paremmin kuin muut tuon sydämenpurkauksen, eikä se siis -estänyt heitä lähettämästä hänelle onnentoivotuksensa uudeksi vuodeksi. -Siihen Minna vastaa seuraavasti: - -"Rakas, hyvä Emilie! Sulin kiitos onnentoivotuksestanne! Se minua niin -sanomattomasti ilahdutti, koska se todisti, ettette kumminkaan ole -minuun niin kauhistuneita, kuin huhut ovat tänne tahtoneet kertoa. -Niin, täytyihän sen kerran räjähtää tuleen, mikä kauan oli kytenyt. Ja -että se tapahtui tavalla, joka noin yleistä kauhua herätti, oli -toiselta puolen luonnollista, toiselta taas tarpeen. Nyt olen ainakin -varma siitä, että luetaan mitä vastedes kirjoitan. -- Rauha minulle -tähän aikaan olisi sama kuin henkinen kuolema." -- - -Samasta kirjeestä saamme tietää, kuinka häntä tuomittiin, kuinka -sanottiin, "ettei muitten kuin katunaisten ja katunaisten vertaisten -pitäisi hänen kanssaan seurustella sen jälkeen, kun hän oli Finlandissa -julkisesti astunut heidän riviinsä". Sanalla sanoen, Minna Canth oli -joutunut mitä katkerimman taistelun kannalle niiden kanssa, joista -hänen syytöksensä vallitsevia oloja vastaan olivat enemmän turmiollisia -kuin hyödyllisiä. Tässäkin oli kehitys alkanut suuntaan, joka aikaa -voittaen niin katkeroitti ja hämmensi Minnan mielen, ettei hän enää -osannut erottaa ystäviä vastustajistaan. - -Uudenvuoden päivänä vietettiin Kiven muistoa Kullervolla, ja 2/1 meni -Roinilan talossa uusien voimien varassa: rva Rautio Anna, Lilli Kurikka -Elli, Leino Olli, Alarik Böök Maunu j.n.e. Topeliuksen päivänä -näyteltiin Sotavanhuksen joulu, monen vuoden päästä uudistettu Anna -Skrifvars ja Kultaristi. Helsinkiläisille uusi kappale tuli vasta 20/1, -jolloin annettiin Ibsenin Nuorten liitto. Vasenius (Valvojassa) teki -erinäisiä huomautuksia Ahlbergin (Stensgård), Pesosen (Lundestad) ja -Salan (Fjeldbo) tapaa vastaan käsittää roolejansa, mutta Lindfors oli -hänestä mainio Daniel Hejrenä, Leino täytti kunnialla kamariherra -Bratsbergin osan ja samoin nti Stenberg matami Rundholmenin ja Aspegren -Aslaksenin; rva Rautio teki Selmasta vähemmän kuin mahdollista olisi -ollut. Näytelmä meni kaikkiaan vain neljä kertaa. - -Runebergin päivänä oli ohjelma, niinkuin monesti ennenkin, -vaihtelevista aineksista kokoonpantu. Ensiksi tuli teatterin johtajan -taitavasti järjestämät 14 kuvaelmaa Vänrikki Stoolin tarinoista -lausunnan ja laulannan mukana, joka sarja päättyi Maamme-lauluun, -suuren runoilijan seppelöityä rintakuvaa ympäröivän kuoron esittämänä, -toiseksi Björnsonin Taistelujen väliajalla ja kolmanneksi neljännen -näytöksen ensi kuvaelma Trubaduri-oopperasta, rva Emmy Achtén ja A. -Ojanperän laulamana. Isänmaalliset kuvaelmat, nuo samat jotka myöhemmin -niin monena vuotena uudistettiin, vastaanotettiin innostunein mielin; -mutta oikean riemastuksen synnytti rva Achtén esiintyminen, se kun -hetkeksi loihti kuulijakunnan takaisin oopperan loistoajan tunnelmaan. -Sama oopperakuvaelma uudistettiin vielä kaksi kertaa kevään kuluessa. - -Wilbrandtin Isä ja tytär meni ensi kerran Helsingissä 17/2, mutta ei -voitu antaa enemmän kuin kaksi kertaa. Eikä kolmannellakaan -samallaisella uutuudella, Scriben Naiset sotasilla, ensi kerran -Helsingissä 3/3, ollut parempi menestys. Nuorten liitto ja kaksi -viimeksi mainittua näytelmää todistivat siis suorastaan Kaarlo -Bergbomin ylempänä luetun väitteen oikeaksi, ettei meillä juuri mikään -muu menestynyt kuin suuri klassillinen draama taikka kansannäytelmä. Ja -kumminkin tunnustettiin esitys hyväksi. Wilbrandtin kappaleessa -kunnostivat itseään nti Avellan ja Leino, ja Scriben näytelmässä samat -sekä rva Rautio. Viimeisen jälkikappaleena annettiin uudistettuna -Kevään oikkuja, jossa nti Olga Finne ensi kerran esiintyi Helsingissä. -Jos luultaisiin että teatteri Helsingissä oli tavannut myötätuulta, -niin täytyy sanoa että se on erehdys. Täälläkin näyttäytyi yleisö -laimeaksi, eikä salonki tahtonut täyttyä. Osaksi kai vaikuttivat tähän -ahtaat ajat ylipäätään, mutta enemmän sentään että teatterilla oli -vähemmän merkillistä tarjottavana kuin edellisenä näytäntökautena. -Bergbom puolestaan ei väsähtänyt. Vuoden alusta hän oli jälleen -valmistanut jotakin uutta suurta, joka veti vertoja teatterin entisille -loistoteoille. Nyt kun Ida Aalberg oli poissa, hän oli valinnut -esitettäväksi Shakespearen _Kuningas Learin_, jonka mahdollisuus -kokonaan riippuu etevästä _miehisestä_ näyttelijästä. Harjotusten -aikana Kaarlo yhdessä Leinon, Ahlbergin ja Salan kanssa kävi -Pietarissa, missä kappale esitettiin saksalaisessa teatterissa, Ludwig -Barnay pääroolissa; Emilie puolestaan puuhasi pukujen y.m. tarpeitten -valmistamista. Ensi-ilta tuli sitte 12/3, ja silloin taas täpösen täysi -huone ihastuneena mahtavan draaman kunniakkaasta esityksestä purki -sydämellisen kiitollisuutensa seurueelle ja sen johtajalle. Voitto oli -täydellinen: kritiikki tunnusti yksimielisesti yhtä hyvin -näyttämöllepanon kuin näyttelemisen. Nimirooli oli Leinolla, ja ne, -jotka tällä kertaa taikka myöhemmin -- sillä näytelmä uudistettiin -useasti -- ovat nähneet hänet Learina, myöntävät, että hän tuskin -missään on korkeammalle kohonnut. E. Nervanderin arvostelusta -(Finlandissa) otamme seuraavat kohdat: - --- -- Leino suorittaa tehtävänsä suurin piirtein. Kun esirippu nousee, -on Learin hovi koolla linnan juhlasalissa. Ruumiillisesti -murtumattomana Lear huolimatta 80 ikävuodestaan astuu reippaasti -sisään; ainoastaan katse ilmaisee, että vuodet kuitenkin ovat jättäneet -jälkiä. Learin olennossa on jotain hermostunutta, levotonta, hänen -tunteensa ovat kehinneet silmänräpäyksessä ilmautuvaksi intohimoksi, ja -nyt, jakaessaan maatansa lapsilleen, tyydyttävät häntä ainoastaan -ylenpalttisimmat lemmensanat tyttäriltä, ja sentähden nyökäyttää hän -mielihyvällä päätään vanhempien tytärten imartelulle ja menettää -tasapainonsa kun Kordelia kieltäytyy noudattamasta heidän esimerkkiään. -Kun sitte Goneril näyttää mitä lajia hänen rakkautensa on, kehittyy -Learin mielentila edelleen ja osottautuu Leinon esityksessä -onnistuneesti siten, että intohimoisten vihanpurkausten välissä ilmenee -enenevä synkkämielisyys, joka m.m. näyttäytyy hänen hajamielisissä -vastauksissaan narrin kysymyksiin. Tulee sen jälkeen kohtaus Reganin -kanssa, joka täydellisesti murtaa vanhuksen ja heittää hänet ulos -syysyön pimeyteen, sateeseen ja myrskyyn. Gonerilin ja Reganin -menettelyn aiheuttamissa, kiihkeissä mielenpurkauksissa saattaa tarkoin -seurata Leinon näyttelemisen johdonmukaista kehitystä. Alussa on Learin -vihassa jotakin, sanoisimmeko, daimonillisesti hurjaa, mutta vähitellen -se lauhtuu mitä enemmän mieli synkistyy ja sielunelämä laimentuu, ja -vihdoin se kokonaan katoaa. - -Ajottainen mielipuolisuus kohtasi Learia. Leinon näytteleminen kohoo -tässä semmoiseen totuuteen ja täydellisyyteen, että katsoja syvimmällä -mielenkiinnolla seuraa Learin sielunkamppailua, missä muisto Learista, -joka oli kuningas, turhaan koettaa murtaa mielipuolisuuden kahleita. Ja -kun Lear viimein, hyljätyn Kordelian hoidossa, herää itsetuntoon, -silloin on hän ruumiillisestikin vanha. Entinen voima ja joustavuus -ovat poissa, ja hänen silmänsä ovat kohtalon iskuista auenneet. -Kauniimpia lehtiä, kenties oikea loistokohta Leinon näyttelemisessä on -juuri tämä herääminen, niin kauneutta ja totuutta täynnä. Naamioitus on -oivallinen ja kaikki niin harkittua ja hienosti suoritettua, että se -katoamattomasti kiintyy katsojan mieleen. Learin kohtalo ei ole vielä -täysi. Kordeliakin, hyljätty ja takaisin saatu, ryöstetään häneltä, ja -hän itse sammuu vähitellen kovasta elämäntaistelustaan. -- "Kuningas -Learin rooli on nostanut Leinon mukanaan, on tehnyt hänet monessa -kohden uudeksi ja kohottanut hänet asteelle, jolta hän jatkuvalla -työllä voi kurottaa kätensä korkeimpaan mitä taide tarjoo." -- - -Learin tyttäret olivat neideissä Avellan ja Borg sekä rva Rautiossa -saaneet esittäjiä, jotka suuresti vaikuttivat menestykseen. Nti Avellan -(Goneril) esittää täydellisesti tämän tarmokkaan naisen, joka ei -peräydy rikoksenkaan edestä, kun on kysymyksessä hänen aikeittensa -toteuttaminen. Levollinen, tyyni kohtauksissa isän kanssa, intohimoinen -Edmundin seurassa, tahdonvoimaa ja ylemmyyttä osottava miestänsä -kohtaan, hän näyttäytyy koko ajan valtavassa majesteetillisuudessa -isänsä tyttäreksi. -- Regankin on isänsä tytär kiihkeään luontoonsa -nähden. Nti Borg esittää roolin johdonmukaisesti ja kyvykkäästi. -- Rva -Raution Kordelia on yksinkertainen ja koruton, mutta sydämellinen, ja -mitä edemmäs tullaan sitä todempi ja sielukkaampi on hänen esityksensä. --- Narri (Lindfors) osotti etenkin syvää tunnetta. Hän oli 'katkera' -narri, jonka rosoisen pinnan alla luonnollinen sydämenlämpö loisti; -ehkä hän oli liian alakuloinen, hän olisi tarvinnut enemmän sitä syvää -huumoria, joka katkaisee katkerimmankin totuuden kärjen. -- Aspegren -(Kent) kaipasi alussa ja lopussa ryhtiä ja levollisuutta, mutta -valepuvussa hän oli oivallinen. -- Sala (Edgar) oli varsinkin etevä -kohtauksessa nummella Learin kanssa, jossa hän tekeytyy mielipuoleksi. -Esitys oli täydellisesti realistinen ja havainnollinen, parasta mitä -näyttelijältä on nähty. -- Ahlberg Edmundina sai oikeastaan vain -luonteen aistillisen puolen esiin, jota vastoin tämän sankarihahmon -mahtavuus ja liukkaus vallanhimossa jäi syrjään. -- Muut täyttivät -paikkansa ilman erikoista ansiota. - -Tässä sopii ehkä lisätä joku sananen Leinon näyttelijäluonteen -kuvaamiseksi. Hän ei ollut niitä nerokkaita taiteilijoita, joita -välitön innostus johtaa, ja joskin hänellä oli kookas, "kuninkaallinen" -vartalo, oli hänen äänensä jotenkin taipumaton ja syvimpiä tunteita -purkaessa kumea, josta arvostelijat alinomaa jankuttivat. Mutta -toiselta puolen hän ei koskaan ylenkatsonut tehtäväänsä, vaan teki aina -parastaan vakavasti ja älykkäästi perehtyäkseen siihen. Siitä johtui -että hän, niinkuin arvostelijat usein lausuivatkin, ei koskaan pilannut -rooliansa. Kun hän sitte sai oikein suuren kuvan luotavakseen, niin ei -kukaan voittanut häntä tunnollisessa harrastuksessa kohota tehtävänsä -tasalle. Miten hän saattoi onnistua, todistaa hänen kuningas Learinsa, -joka jo on edellisessä niin seikkaperäisesti kuvattu, ettei siihen ole -muuta lisättävää kuin että Leino ilmeisesti oli pannut merkille sanat: -"Kuningas päästä jalkaan", joten majesteetillinen ryhti tuli yhdeksi -onnettoman hallitsijan pääpiirteeksi, ja juuri majesteetillisuuden ja -kurjimman alennustilan ristiriidassa tuli traagillisuus valtavan -havainnolliseksi. -- Vaikka Leinon Eskokin on tunnustettu -erinomaisen eteväksi, olivat vakavat roolit, historialliset -hallitsija- ja sankarihahmot sekä karakteeritehtävät uudenaikaisissa -probleemidraamoissa hänen varsinainen alansa, ja niiden suorittajana -hän oli teatterin suuriarvoisimpia jäseniä. - -Kuningas Lear meni seitsemän kertaa peräkkäin -- tavallinen suuren -menestyksen merkki. - -Seuraava uutuus, Hilda Aspin suomentama rva Alfhild Agrellin -3-näytöksinen _Thora_ (Ensam), joka näyteltiin ensi kerran 9/4, oli -taas noita ajan probleemi- eli tendenssinäytelmiä, joista vain harvat -(niinkuin Noora ja Työmiehen vaimo) herättivät suurempaa myötätuntoa -yleisössä. Thora, jonka pääroolit kuitenkin olivat hyvissä käsissä (rva -Aspegren Thora, Lindfors Sanden, rva Rautio Yngva, Leino Eksköld), meni -vain kaksi kertaa. Bergbom tiesi kyllä edeltäkäsin kuinka vähän nämä -kappaleet "vetivät", mutta hän piti velvollisuutenaan tutustuttaa -yleisöä -- ainakin mahdollisuuden mukaan -- uusiin ilmiöihin. - -Vähän myöhemmin, 19/4, tuli laatuaan ensimäinen näytäntö puhenäyttämön -elämässä, se on jäähyväisnäytäntö "täysinpalvelleelle" näyttelijälle, -_Ismael Kalliolle_, ensimäinen teatterin alkuajan jäsenistä, joka -vapaaehtoisesti erosi. Kallio oli jo vanha tullessaan ja nyt hän oli -puolivälissä kuudettakymmentä. Uskollisena työntekijänä hän oli -esiintynyt noin 100:ssa roolissa, mutta varsinaista menestystä oli -hänellä ollut ainoastaan kuvatessaan tyyppejä kansamme alemmista -kerroksista. Siten oli hän verraton Eenokkina Kihlauksessa ja -Zepeteuksena Nummisuutareissa, ja myöhemmät roolien esittäjät ovat -häneltä perineet erinäisiä piirteitä näiden tyyppien näyttämökuvista. -Ennen tuloaan oli Kallio jo jäykistynyt kouluopettajan toimessa ja -sentähden hän kyllä fantasiassaan kuvitteli itseään traagillisten osien -tulkitsijaksi, pystymättä siihen todellisuudessa. Vaikeata oli hänen -kuitenkin siinä kohden luopua illusioneistaan ja epäiltävää on, eikö -hän mennessäänkin pitänyt itseään väärin ymmärrettynä. Miten -lieneekään, antoivat teatterin johtokunta, yleisö ja hänen lähimmät -ystävänsä vilpittömän tunnustuksensa näyttelijälle erohetkellä, jolla -Kallio viimeisen kerran mehevällä huumorilla näytteli Eenokkia Kiven -kuolemattomassa Kihlauksessa. - -Toukokuultakin on vielä pari ohjelmistolle uutta kappaletta -mainittavana. Toinen oli Salan suomentama E. Labichen 4-näytöksinen -huvinäytelmä _Perrichonin huvimatka_, 7/5. Pääroolit olivat -Lindforsilla ja nti Stenbergillä, hra ja rva Perrichon, molemmat -oivallisia, nti Asp oli viehättävä Henriette. Näytelmä hullunkurisine -kohtauksineen herätti melkoista suosiota. Toinen uutuus oli Hilda Aspin -kääntämä R. Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kotikahakka_ -("Eigensinn"), 14/5, jolla niinikään oli hyvä menestys. Tämä pikku -kappale esitettiin yhdessä _Mestari Patelinin_ kanssa, joka oikeastaan -on uusintona pidettävä, sillä sisällykseltään se oli sama huvinäytelmä -kuin alkuajan "Pekka Patelin", mutta nyt se esitettiin laulukappaleena, -varustettuna eri säveltäjäin sävelmillä. Nimirooli oli Valleniuksella, -muut seurueen muilla laulukyvyillä. - - * * * * * - -Näin tämäkin näytäntökausi läheni loppuansa ja kenties olisi se -päättynytkin ilman suurempaa loistoa, jollei olisi sattunut olemaan -maisteripromotsionikevät. Se antoi Bergbomille erikoisen aiheen -kehottaa Ida Aalbergia vierailemaan toukokuun viime päivinä, ja hän -tulikin Helsinkiin 19/5. -- Ylipäätään taiteilijattaren pitkä -Kööpenhaminassaolo ei ollut tuottanut hänelle niin suurta menestystä -kuin hän arvattavasti ja syystäkin oli toivonut. Ei toki niin, ettei -hänen taidettaan olisi tunnustettu taikka ettei häntä olisi suurella -ystävällisyydellä ja kunnioituksella kohdeltu, mutta oli hänen koko -ajan täytynyt esiintyä verraten vähäarvoisissa tehtävissä, jotka itse -laatunsa kautta estivät häntä saavuttamasta ratkaisevaa voittoa. -Ensiksi hän Kasinoteatterissa näytteli naispääosaa silloin ihan uudessa -ranskalaisessa muotikappaleessa Jules Claretien Ruhtinas Zilah, sitten -hän muutti Dagmarteatteriin ja siellä hän esitti seuraavat roolit: -nimiroolin Victorien Sardoun Andreassa; sankarin äidin, Aasen, roolin -Ibsenin Peer Gyntissä; nimiroolit Birch-Pfeifferin Jane Eyressä ja -Victorien Sardoun Fernandessa; sivuroolin Blumenthalin Isossa kellossa -ja niinikään sivuroolin (joskin tärkeän) Octave Feuillet'n Sfinksissä. -Vasta 13/5 tapahtuneessa resettinäytännössään taiteilijatar sai -esiintyä rooleissa, joiden suoritus merkittiin loistavan voiton -nimellä, Mathilde Dumontina Emile de Girardinin näytelmässä Erään -naisen rangaistus ja Ofeliana Hamletissa. Sanomalehdet kiittivät yksin -suin hänen henkevää, sielukasta, taiteellista, mestarillista, -sydäntäkouristavaa näyttelemistään. -- Täydellisyyden vuoksi -mainittakoon että taiteilijatar, joka Tukholmassa oli näytellyt -suomenkielellä, Kristianiassa ja Kööpenhaminassa (tällä -näytäntökaudella!) käytti ruotsia. - -Helsingissä Ida Aalberg esiintyi seitsemänä iltana erinäisissä -loistorooleissaan. Taiteilijatar näytti tyystin, että kokonainen -näytäntökausi semmoisessa taide- ja erittäinkin teatterikaupungissa -kuin Kööpenhaminassa ei ollut mennyt ohi kehittämättä ja hienontamatta -hänen taidettaan, ja yleisö puolestaan osotti että sen ihailu ja -kunnioitus olivat entisellään. Ensiksi hän näytteli Homsantuuta -Työmiehen vaimossa 23/5. - -"Hänen esityksensä", Nervander arvostelee, "oli yhtä suurenmoinen ja -sydämeen tunkeva kuin ennen, eikä se kuitenkaan ollut entinen -Homsantuu, joka nyt näyttäytyi yleisölle. Se oli uusi luoma, -maltillisempi, hillitympi; tunne, ajatus oli keskittynyt katseeseen, -joka täysin heijasti, mitä ennen ilmaistiin painokkaalla -äänivivahduksella, jyrkemmällä liikunnolla. Mutta mustalaisveri kuohui -kuin ennen, ja yleisö, joka täytti teatterin viimeiseen sopukkaan, -tervehti kotiin palannutta taiteilijatarta joka näytöksen jälkeen -loppumattomilla suosionosotuksilla." -- - -Seuraavat näytännöt olivat: Hamlet 26/5, Romeo ja Julia 28/5, Työmiehen -vaimo 29/5, Romeo ja Julia 30/5, Lea ja Kultaristi (kansannäytäntö) l/6 -sekä Noora 4/6. - -Huolimatta näistä viimeisistä näytännöistä ei tämän näytäntökauden -lopputulos voinut olla muuta kuin huono. Näyttääksemme missä oltiin, -otamme seuraavat rivit Emilie Bergbomin kirjeestä nti Elfvingille 2/5: - --- "Aina marraskuulta olemme hautoneet ajatusta anoa korotettua -valtioapua. -- Niin, rakas Betty, niin vaikeaa kuin olikin, on meidän -täytynyt pyytää suurempaa valtioapua, ja nyt on anomuksemme kaksi -kuukautta levännyt senaatin salkuissa ja virunee siellä vielä 1 tai 2 -viikkoa. Kuinka vaikea tämä epävarmuus on, sen tiedät kyllä. Emme ole -vielä voineet tehdä ainoatakaan palkkasitoumusta, sillä jollemme saa -korkeampaa valtioapua, on toimeenpantava ikäviä supistuksia. Tämä vuosi -on ollut kovin vaikea, ei ainoastaan aineellisessa suhteessa vaan -taiteellisessakin. Ida Aalbergin poissaolo on ollut tuntuva joka -suhteessa. Kaarlo oli niin kokonaan häneen keskittänyt taiteellisen ja -korkeamman draamallisen toimen, että hänen lähtönsä aiheutti vaikeamman -rikkoontumuksen kuin ulkopuolella olevat saattoivat nähdäkään. Hän on -luvannut tulla kotiin 18 tai 19 p. toukokuuta; kuinpa hän tekisi niin, -mutta ennen kaikkea kuinpa hän jäisi tänne tulevaksi vuodeksi. -- Missä -teatteri näyttelee syksyllä, sitä emme tiedä, sillä se riippuu Ida -Aalbergin täälläolosta ja teatterihuoneen korjauksesta. Jollemme saa -korkeampaa valtioapua, emme voi ajatella vanhan Arkadian korjaamista. -Uuden rakennuksen aikaansaaminen on jätetty sikseen, näinä vaikeina -aikoina olisi semmoinen yritys aivan liian uhkarohkea." -- - -Kirjeessä mainitut epävarmat asiat varmistuivat seuraavalla tavalla. -Entisen 24,000 markan valtioavun lisäksi myönnettiin, lukien heinäkuun -1 p:stä 1886, kolmeksi vuodeksi 8,000 mk vuosittain [4,000 mk vähemmän -kuin oli pyydetty]. Ida Aalberg tuli niinkuin jo tiedämme kotiin -toukokuun loppupuolella, mutta jo sitä ennen luettiin sanomissa, että -hän jälleen oli sitoutunut syksyllä näyttelemään Dagmarteatterissa. -Mitä vihdoin rakennuspuuhiin tulee, niin päätettiin -- riittävää -pääomaa kun ei saatu kokoon uutta taloa varten (kts. ylemp. s. 239) -- -korjauttaa Arkadiateatteri sekä sisältä että ulkoa, jotta sitä vielä -voitaisiin tarkotukseensa käyttää. Korjaustöiden kustannusarvio, -vapaahra Seb. Gripenbergin ja rakennusmestari K. G. Siveniuksen tekemä, -nousi 32,000 markkaan. Mutta eipä tämäkään summa ollut niin mitätön. -Sen saamiseksi päätettiin kysyä niiltä, jotka olivat merkinneet -osakkeita uutta taloa varten, eivätkö he suostuisi samalla määrällä -avustamaan korjaushanketta. Ennen kun tähän oli vastaus tullut, täytyi -kuitenkin käydä työhön käsiksi. Korjaustöihin ryhdyttiin näet -kesäkuulla. - -Tilinpäätös osotti, että vajaus taas oli noussut uhkaavasti. Se teki -19,170:22 mk. Tämä selittää, miksi Emilie Bergbom oli niin huolestunut. - -Tänä näytäntökautena annettiin 129 näytäntöä ja niissä: 11 kertaa -_Viimeinen ponnistus_; 10 Kuningas ja katulaulajatar; 9 Ei ole aikaa; 8 -_Työmiehen vaimo_, Kultaristi; 7 Kuningas Lear; 6 _Murtovarkaus, -Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_; 5 _Roinilan talossa_, Kylänheittiö, -Naiset sotasilla, Hardangerin harjulla; 4 Ultimo, Hamlet, Saituri, Isä -ja tytär, Nuorten liitto; 3 _Kullervo, Kevään oikkuja, Salamiin -kuninkaat_, Thora, Kotikahakka, Mestari Patelin, Venetian kauppias, -Trubaduri (IV. 1.); 2 _Nummisuutarit, Amalia ystävämme, Setä, -Sotavanhuksen joulu, Anna Skrifvars, Kihlaus_, Parisin veitikka, -Onhan pappa sen sallinut, Perrichonin matka, Yhteiskunnan tuet, -Hyväntekeväisyyttä, Romeo ja Julia; 1 _Ole armelias köyhille, Lea_, -Lemmenjuoma, Taistelujen väliajalla, Maria Stuart (III, IV), Todelliset -naiset. - -Näistä 46 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja ohjelmistolle uusia 8. - -Mainitsemista ansainnee tässä, että Työmiehen vaimo huhtikuun -keskivaiheilla rva Winterhjelmin ruotsintamana esitettiin Tukholman -Uudessa teatterissa ja herätti suurta huomiota -- "ei kukaan mennyt -välinpitämättömänä teatterista". Näytteleminenkin kuuluu olleen -erittäin hyvä, vaikka Axel Ahlberg, joka oli käymässä Ruotsissa m.m. -nähdäkseen Rossia (hän vieraili jälleen Tukholmassa), kirjoittaa, ettei -Topon esittäjä läheskään vetänyt vertoja Rautiolle. Mitä tekijän kykyyn -tulee, arvosteltiin hänen seisovan paljo ylempänä ruotsalaisia -naiskirjailijoita. -- Rva Canth itse oli tähän aikaan kovin masentunut -taistelustaan, niinkuin näkyy kirjeestä Emilielle 6/5: - --- "Tunsin itseni [edellistä kirjettä kirjoittaessa] niin kuolemaan -saakka väsyneeksi, olisin tahtonut vaipua monta syltä maan alle, päästä -multaan ijäksi lepoon. Taistelu on ollut niin moninainen, aineellinen -ja henkinen, vai kuinka niitä nimittäisin. Murhetta, huolta ja -ääretöntä sielun tuskaa! Eikä yhtään rakkautta; kylmyyttä ja vihaa -vain. Halveksin itseäni, kun olen niin heikko, mutta minä en sille -mitään voi. Minä isoon ja janoon rakkautta, olen kiitollinen -kerjäläiselle pienen pienestä ystävällisestä katseesta, itse olen -kerjäläinen, hän anoo minulta leipää, minä häneltä lämpimää tunnetta. -Mitä välitän menestymisestä Tukholmassa, katkerammin kuin koskaan -tunnen nyt, kuinka kaikki siteet minun ja kansalaisteni välillä ovat -katkenneet. Ennen kun minulla mitään harrastuksia oli, elin sovussa ja -ystävyydessä kaikkien ihmisten kanssa, nautin elämästä ja iloitsin -hiljaisissa, rauhallisissa töissä. Mutta harrastuksieni tähden on -ystävistä ero tullut. En minä ymmärrä heitä, eivätkä he minua. Mikä -minulle on totta, se on heille valhetta, ja päinvastoin. Ellei olisi -ihmisiin ollut niin kiintynyt, voisihan ilman heitä tulla toimeen. Ja -luultavasti siihen viimein täytyykin tottua, mutta sitä ennen kivistää -ja karsii ja repii sydäntä. Elkää minulle naurako, vaikka melkein itse -sitä teen lopuksi aina, sitten kun ensin itkulla olen helpottanut -mieltäni." -- -- [Lopussa tulee sitten seuraava tunnustus:] "Ovat ne -olleet hyvin ystävällisiä minulle Tukholmassa. Sanomalehtiä olen saanut -suuren suuria pakkoja ja telegrammiakin premiäärin jälkeen. Ja onhan se -kaikki nyt sentään pienenä lohdutuksena, ja täytyyhän olla." -- - - - - -XV. - -Viidestoista näytäntökausi, 1886-87. - - -Kesäkuun alussa seurue jakaantui kahteen osastoon, joista toisen -- rva -Aspegren, neidit Aalberg, Asp, ja Svan sekä herrat Ahlberg, Sala, -Weckman ja Falck -- piti tehdä laajanlainen kiertomatka ja näytellä -etupäässä rantakaupungeissa, ja toisen, johonka muun muassa kaikki -laulukyvyt kuuluivat, antaa näytäntöjä Tampereella. Bergbom matkusti -edellisen osaston mukana, jota vastoin Lindfors oli jälkimäisen -päämiehenä. Leino oli saanut vapautta opintomatkaa varten, jolla hän -oli viipyvä (etupäässä Wienissä) vuoden loppuun. - -Kiertomatkalaisten ohjelmisto käsitti seuraavat näytelmät: Lea, Noora, -Thora, Ensi lempi, Amalia ystävämme, Tätä nykyä sekä näytöksiä ja -kohtauksia Hamletista ja Daniel Hjortista. Ensimäinen näytäntö -annettiin Hämeenlinnassa (6/6) ja seuraavat: Tampereella kaksi, Turussa -kaksi, Porissa kolme ja Oulussa viisi (yksi näyttelijäin hyväksi). -Menestys oli paras kahdessa viimeisessä kaupungissa. Porissa Noora -tuotti täyden huoneen (711 mk) ja Oulussa, jossa teatteri oli ennen -käynyt ainoastaan yhden kerran (1875), näyteltiin joka ilta täydelle -huoneelle (neljä kertaa tulo oli 709 ja 721 markan välillä!). -Kiertomatkan lopputulos olikin sangen tyydyttävä. Vaikka menot -(matkakustannukset 1,175 ja palkat 2,954, joista Ida Aalbergille 1,000 -mk) nousivat 6,102:81 markkaan, ei vajaus tehnyt enempää kuin 17:81. - -Huonompi onni oli toisella osastolla. Kymmenestä näytännöstä tulot -olivat niin vähäiset, että tappio nousi 878:95 markkaan. Kumpikin -osasto antoi viimeisen näytäntönsä teatterin nimessä 21/6, jonka -jälkeen hajaannuttiin kesälomalle. - -Tänä kesänä Bergbom-sisarukset kylpivät Lappeenrannassa. Emilie lähti -sinne kesäkuun viime päivänä ja Kaarlo tuli vähän myöhemmin -kiertomatkaltaan. Ida Aalbergille, joka oli matkustanut Loviisaan -käyttääkseen sikäläistä kylpylaitosta, Bergbom kirjoitti (12/7) -- - --- "Matkamme oli minusta hyvin hupaisa, seura miellyttävä ja työmme -onnistunut. Kiitoksia taiteestanne ja ihmeteltävästä kestävyydestänne. -Arvelen Teidän hyvin tarvitsevan rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien -ponnistusten perästä." -- - -Kiertomatkan lopulla Ida Aalberg todella oli näyttänyt rasittuneelta, -eikä ihmekään, sillä kevätpuolella Kööpenhaminassa hän oli ollut pari -kuukautta sairaana. Muutoin hän oli jälleen lupautunut vierailemaan -Dagmarteatterissa, ja Bergbom kysyi sentähden kirjeessään, milloin ja -missä hän voisi näyttelijätärtä tavata, ennen kun tämä lähti -ulkomaalle. Tapasivatko he toisiansa, sitä emme tiedä, mutta kumminkin -taiteilijatar lupasi palata tammikuulla. - -Lappeenrannassa Bergbom sai pitkän, 6/7 päivätyn kirjeen Minna -Canthilta, joka ei ollut mieluisimpia, sillä siinä vallitsi sama -hermostunut mieliala kuin hänen viimeisessä tunteenpurkauksessaan -Emilielle. Minna sanoo luopuvansa näytelmäin kirjoittamisesta. "Minulta -on kaikki voima, kaikki rohkeus mennyt, eikä semmoisella mielialalla -enää draamoja kirjoiteta." Novellia hän toki kirjoitti, mutta sitäkin -vastahakoisesti ["Hanna" oli tekeillä]. "Särkymys suomalaisessa -puolueessa" vaivasi häntä, ja hän moitti ankarasti Uutta Suometarta, -jossa oli sanottu, että puolue on valtiollinen puolue suomenkielen -oikeuksiinsa saamiseksi, joten muka sille siis ei kuulu sorrettujen -(niiden muassa naisen) vapauttaminen. "Ja kun me poloiset tahtoisimme -myöskin panna sanan joukkoon, niin huudetaan: ei se meihin kuulu, -yhdistykää ruotsinmielisiin!" Hän manaa "Snellmanin henkeä -rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja". -- Tämä on ilmeisesti -jälkikaikua polemiikista,[77] johon Minna Canth oli joutunut U. S:n -kanssa. Nti Aspille hän oli keväällä kirjoittanut, että hänellä on -näytelmä tekeillä,[78] ja nyt hän aikoo luopua koko siitä puolesta -kirjailijatointaan! Tuollainen vaihtelevaisuus ja ärtymys ei ole outo -herkkätuntoisissa runoilijaluonteissa, ja itse he siitä enimmin -kärsivät. - - * * * * * - -Epäilemättä oli Bergbomia rantakaupungeissa lämpimästi kehotettu pian -tulemaan takaisin, sillä teatteri kävi näytäntökauden kuluessa -uudestaan sekä Länsi-Suomessa että Pohjanmaalla. -- Syyskauden toimi -alkoi _Porissa_ 29/8 ja annettiin siellä kaikkiaan 20 näytäntöä; -viimeinen oli 3/10. Menestys oli kuitenkin huonompi kuin mitä kesäkuun -tulojen mukaan oli odotettu, mutta syy oli luultavasti suureksi osaksi -ohjelmiston. Kun näet Ida Aalberg ja Leino olivat ulkomailla ja rva -Rautiokin sairaana Helsingissä, täytyi parhaimman osan näytelmiä -levätä. Otamme Kaarlon kirjeistä joitakuita piirteitä. - -Olga Finne esiintyi Boriskana Kylänheittiössä ja hän oli "todella hyvä --- tosin väsyttävä ylikuohuvan tunteen kautta, mutta rikas -vivahduksista, joista monet olivat hämmästyttävän oikeita ja hienoja; -muutamat purkaukset olivat niin viehättäviä, että ainoastaan Ida -Aalberg ja rva Aspegren ovat ne voittaneet". -- Työmiehen vaimo -otettiin suosiollisesti vastaan, vaikka tyytymättömiäkin oli. Satakunta -nuhteli ankarasti tekijää. -- Hamlet sai miltei täyden huoneen. "Kunnia -Porille, että Hamlet erikoisesti veti yleisöä. Sitä paitse se todistaa, -että suuri ohjelmisto kumminkin on meidän varmin mainettimme, -huolimatta kaikista laulukappaleista. Ahlberg oli Hamletina omakseen -ottanut erinäisiä teknillisiä temppuja, mutta vakaumuksesta köyhä oli -esitys nyt niinkuin ennen. Nti Borgin Ofelia oli Idan jäljennös, vähän -raskas ja väkinäinen, mutta harjotelmana siinä oli muutamia hyviä -kohtia. Lindfors oli onnistunut haudankaivajana, ja nti Svanilla oli -teatterikuningattarena joitakuita pateettisia koronpanoja, jotka -lupaavat hyvää." -- Perjantaina 10/9 seurue teki höyrylaivalla koko -päivän huvimatkan Kokemäen joella. "Ilma ja tunnelma olivat mitä -parhaimpia." -- Uutta kappaletta ei annettu, mutta uudistettuna Regina -von Emmeritz meni lopulla kaksi kertaa täysille huoneille. "Se oli -jotakin Porille. Jos meillä olisi ollut pari semmoista näytelmää -lisäksi, olisi Porissaolo ollut hyvä; nyt se ei ole hyvä eikä huono. -Kun sanon että tyytyväisyys oli yleinen, niin se tarkottaa -kokonaisuutta; yksityisiä kohtaan tehtiin muistutuksia. Saavuttamatta -läheskään Raata Ahlberg toki hänen jälkeensä on paras Kustaa Adolf, -parempi kuin Leino. Naamioitus sangen hyvä ja lausunta 'ponteva', mutta -kylläkin meluava." Kaarola Avellan Reginana teki parastaan ja oli -paikottain onnistunut. Sala oli Hieronymuksena hyvä, mutta entistä -yksipuolisempi. "On kuin hän tahtoisi väkisin luoda kaikki traagilliset -roolit saman mallin mukaan ja hylkää sentähden kaikki oikaisevat -viittaukset." -- Jollei aineellinen tulos olekaan loistava [vajaus teki -1,089 mk], niin on taiteellinen ollut jotenkin tyydyttävä. Ainoastaan -Viimeinen ponnistus on tehnyt "fiaskon". Ihmeellistä kyllä! sillä -ensinhän se miellytti ja Viipurissa se herätti oikein innostusta, mutta -nyt valitetaan, että se on niin "ikävä". Ei ainoallekaan laululle -taputettu käsiä. - -Porista muutettiin _Turkuun_, jossa annettiin näytäntöjä -10/10-15/11. Ei täälläolokaan voinut tulla erittäin menestykselliseksi, -kun ohjelmisto oli niin rajotettu ja sitä paitse Engelbrektin -ruotsalainen, suuria draamoja (m.m. Faustia) esittävä seurue oli juuri -ennen tyydyttänyt turkulaisten teatterintarpeet. Lopputulos oli lähes -yhtä suuri tappio kuin Porissa, nimittäin 1,007:34 mk. Ainoa -ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama O. Blumenthalin -4-näytöksinen huvinäytelmä _Iso kello_ (Die grosse Glocke) 12/11, jonka -esittämisestä saamme puhua alempana. Uudistettuna annettiin Aksel ja -Valpuri. -- Matkalla Helsinkiin näyteltiin _Hämeenlinnassa_ 16/11 -Roinilan talossa. - -Jos menestys maaseutukaupungeissa olisi ollut vähänkään suotuisampi, -olisi teatterin varsinkin nyt ollut parempi viipyä kauemmin matkallaan, -sillä _Helsingissä_ oli vanha koti suljettu. Arkadian korjaustyöt -olivat parhaillaan käymässä, eikä muuta neuvoa ollut kuin pari -kuukautta näytellä Aleksanterinteatterissa. Siellä käyminen oli -kuitenkin yleisölle niin outoa, että salonki ei mitenkään tahtonut -täyttyä. Kun Saituri ja Laululintunen -- ensimäinen näytäntö 19/11 -- -oli annettu kaksi kertaa puolille huoneille, meni Iso kello kolme -kertaa vielä huonommille. Sen jälkeen Emilie 29/11 kirjoittaa nti -Elfvingille: - --- "Täällä on Isoa kelloa pidetty kovin ikävänä ja meitä on moitittu -sen ottamisesta. Se annettiin varhemmin Ruotsalaisessa teatterissa yhtä -vähällä menestyksellä. Alku on meillä siis huono. Keskiviikkona ja -perjantaina _Ida Basilier_ esiintyy meillä ja silloin toivon saavamme -täyden huoneen. Sitte Leino tulee kotiin ja hän vaikuttaa kohottavasti -ohjelmistoon. -- Emme ollenkaan viihdy Aleksanterinteatterissa. Siellä -on kyllä siroa ja hienoa, mutta minä en voi kotiutua siellä. Venäläiset -kirjoitukset, venäläiset vahtimestarit y.m. vaikuttaa kai osaltaan -siihen. Ilmassa tuntuu että yleisöllämme on samat vierastavat tunteet, -se ei tule halusta sinne, huolimatta eleganssista. Kunpa pian -pääsisimme takaisin vanhaan Arkadiaamme." - -Iso kello oli otettu näyteltäväksi sentähden, että se niin suurella -melulla oli kiertänyt Saksan näyttämöt, mutta kun se oli taiteellisesti -keskinkertainen ja kuvasi meille verraten vieraita oloja, joissa -taiteilijamenestys riippuu reklaamikellosta, ei se herättänyt -vastakaikua täällä. Esitystä arvosteltiin melko hyväksi. Lindfors oli -vanha maalari, joka kiittää "ison kellon" merkitystä, Pesonen ja rva -Aspegren herrasväki Gundermann, nti Avellan vilkas paronitar j.n.e. -- -Onneksi oli Ida Basilier-Magelsen tänä syksynä käynnillä Suomessa ja -annettuaan sarjan konsertteja hän otti ystävällisesi avustaakseen -teatteria esiintymällä (1/12-15/12) viisi kertaa. Näinä iltoina -annettiin Jeannetten häät (Vallenius -- Jean), Noita-ampujan toinen -näytös ja kohtauksia Sevillan parranajajasta -- ja ymmärrettävästi -huone oli täysi, kun yleisön unohtumaton suosikki lauloi, ja -suosionosotukset entiseen tapaan sydämellisiä. -- Samoina iltoina -taikka välissä esitettiin m.m. Leonarda, Parisin veitikka ja -Yhteiskunnan tuet. Kahdessa viimemainitussa astui Leino ensi kerran -näyttämölle palattuaan ulkomaalta ja näytteli "vielä hienommasti ja -miellyttävämmästi kuin ennen" (W. Söderhjelm Valvojassa). -- -Loppuunmyydylle huoneelle esitettiin 18/12 vanha Preciosakin, mutta -silloin olikin juhlanäytäntö säveltäjän Carl Maria von Weberin -syntymän 100-vuotismuistoksi. Nimiroolissa esiintyi tällä kertaa Lilli -Kurikka. Preciosa annettiin sitten useammin joulunaikana ja -vielä uutena vuonnakin 6/1, jolloin viimeisen kerran näyteltiin -Aleksanterinteatterissa. - -Juuri mainittu arvostelija päättää lyhyen arvostelunsa syksyn -näytännöistä kahdella huudahduksella: "_Teatterikoulu!_ -- ilman sitä -ei päästä mihinkään. Ja ensiksikin Ida Aalberg kotiin!" -- Oli ensi -kerran kuin nuoremman polven edustaja melkein käskyn muodossa kohdisti -Suomalaiseen teatteriin semmoisia vaatimuksia, jotka myöhemmin kävivät -niin tavallisiksi, -- vaatimuksia, jotka olivat teoreettisesti varsin -oikeutettuja, mutta joiden toteuttamisen hankaluutta ja mahdottomuutta -ulkopuolella olevat eivät kyenneet arvostelemaan. Jollei teatterin -horjuva taloudellinen asema olisikaan tehnyt teatterikoulun -perustamista arveluttavaksi, niin mistä olisi opettajat otettu? Ainoat -suomenkieliset näyttämötaiteen tuntijat maassamme olivat etsittävät -Suomalaisen teatterin omien jäsenten joukosta, ja ne -- etupäässä nti -Avellan -- olivat jo aikoja sitten antaneet ja antoivat yhä edelleen -kaikessa hiljaisuudessa opetusta vastatulleille. Ettei tämä opetus -ollut niin monipuolista ja järjestelmällistä kuin ulkomaalaisten -teatterikoulujen tarjoama, on itsestään ymmärrettävää, mutta sen avulla -oli seurue kuitenkin saanut uusia nuoria jäseniä vanhempien sijaan, -jotka syystä tai toisesta olivat eronneet. Semmoiseen opetukseen täytyi -varojen riittää, mutta kyllä muutoin vastaiseksi oli pakko ponnistaa -eteenpäin -- ilman "teatterikoulua" varsinaisessa merkityksessä. -- -Mitä taasen Ida Aalbergin kotia saamiseen tulee, niin ei se lainkaan -ollut johtajan vallassa. Sen todistaa yltäkyllin Bergbom-sisarusten -kirjeenvaihto. Kun Bergbom keväällä oli sanomista nähnyt -näyttelijättären aikovan syksylläkin vierailla Dagmarteatterissa, hän -lämpimästi kehotti häntä pysymään kotimaassa. Ei ainakaan rahan tähden -pitäisi hänen jäädä Tanskaan, sillä siinä kohden tultaisiin kyllä -tyydyttämään hänen vaatimuksiaan. -- Nti Aalbergin vastaus ei ole -säilynyt, mutta ilmankin tiedämme, ettei raha häntä houkutellut. Ei, -kyllä häntä vietteli synnynnäisen taiteilijaneron halu päästä -laajemmille vesille. Ainoastaan oikea käsitys kansallisen taiteen -arvosta ja merkityksestä, verrattuna siihen hetkelliseen loistoon mikä -vieraassa kansassa on saavutettavissa, olisi voinut vaikuttaa toiseen -suuntaan, mutta onkohan meidän hajanainen kansamme omansa juurruttamaan -semmoista käsitystä tyttäriinsä? Vasta pitkän ajan päästä ja paljon -koettuansa taiteilijattaren silmät ovat auenneet. - -Jo keväällä Ida Aalberg oli Dagmarteatterissa näytellyt yhden roolin -(Isossa kellossa) tanskankielellä, ja kun hän itse koko seuraavaksi -näytäntökaudeksi sitoutui esiintymään samassa teatterissa, tapahtui se -siinä tarkotuksessa, että hän koettaisi täysin oppia tanskaa, tehdä se -toiseksi taiteilijakielekseen. Sentähden hän jo heinäkuun lopulla -palasi Kööpenhaminaan ja syyskuulla hän tanskankielellä näytteli -nimiroolin Sardoun Odette-draamassa. Eräs lehti kirjoitti sen johdosta: -"Kööpenhamina iloitsee hänen omistamisestaan, Suomi saa ylpeillä että -se voi lainata semmoisia aarteita." Mutta siitä huolimatta tämäkin -vuosi tuotti taiteilijattarelle pettymyksen. Ei suinkaan sentähden, -että hän teki yhden kuukauden vierailumatkan kotimaahan, vaan senvuoksi -että muuan koristuskappale menestyi niin hyvin, että sitä näyteltiin -puoli vuotta yhtä mittaa, ja Dagmarteatterin johtaja siitä syystä -laiminlöi velvollisuutensa korkeampaa taidetta kohtaan. Niin on -selitettävissä, että Ida Aalberg paitse jo mainitussa roolissa koko -näytäntökautena esiintyi vain kahdessa toisessa (Margitina Ibsenin -"Gildet paa Solhaugissa" ja Violana Alfh. Agrellin "Pelastetussa"), -joista ei kumpanenkaan näy olleen hänelle otollinen. - -Ensimäinen määräaika, joksi Arkadian luultiin valmistuvan, oli 1/12, -mutta jo marraskuun alussa huomattiin, että työ vaati ainakin yhden -kuukauden lisää. Tämän johdosta Bergbom kirjoitti Ida Aalbergille -(Turusta 9/11) ja kysyi, voisiko hän tulla vihkimisjuhlaan? - --- "Olisi varmaan onneksi uudelle teatterille", hän jatkaa, "jos -voisitte olla kummina ristiäisissä. Semmoisessa juhlassa olisi ilomme -vain puolinainen, jos Ida Aalbergia olisi kaipaaminen." - -"Mutta millä alotetaan. Tietysti jollain kotimaisella näytelmällä. Jos -Teidän osanottonne on varma, on Regina epäilemättä sopivin. Vaan mitä -itse arvelette? Pääasia on että näyttelette jotakin mahtiroolianne." - -"Arkadiassa ahkeroidaan ja puuhataan nyt viimeisiin voimiin asti. -Korjaukset ovat jo tehdyt: uusi sisäänkäytävä, joka poistaa ilmavedon -teatterista, uusi lattia, joka poistaa kylmän, uusi seinä Kampin -puolella, joka vaikuttaa samaan päin, eri sisäänkäytävä ravintolaan, -joka estää [tupakan] savun tunkemasta salonkiin, uusi kaasulaitos, joka -tekee teatterin valoisammaksi, sitä paitse uusia pukukammioita, uusia -koristuksia y.m.[79] Maalaukset ovat vielä vain alulla. Salonki -maalataan siniseen ja valkoiseen." - -"Mutta seinät ovat vain seiniä, jos elähdyttävä taiteen henki puuttuu. -Ja sen Te tuotte sillä taikavoimalla, jonka Jumala on antanut Teille -kunniaksi ja meille iloksi." - -"Uskallanko luottaa lupaukseenne, että jäisitte tänne kahdeksi täydeksi -kuukaudeksi eikä vain kuudeksi viikoksi. Oi, jos voisitte jäädä koko -kevääksi -- en tiedä mitä tekisin saadakseni mahdottomuuden -mahdolliseksi!" -- - -Tähän kirjeeseen Bergbom ei saanut vastausta, sillä 2/12 hän kirjoitti -toisen, josta otamme seuraavat rivit: - --- "Leino tuli toissa päivänä tuoden mukanaan surusanoman ettette vielä -voinut määrätä, milloin saavutte tänne. Se oli hyvin masentava uutinen. -Teitä on odotettu kuin auringon nousua. Olen ikävimmässä tuskassa, -kuinka järjestän ohjelmiston. Lisäksi dekoratsionimaalarit, jotka -vaativat määräystä, mitkä kulissit ovat ensiksi maalattavat, se kun -riippuu repertoarin järjestämisestä.[80] Noin 7 tai 8 p. tammik. on -uuden Arkadian vihkimisjuhla. Jos voisitte siihen aikaan saapua, -niin... no, mitä minä siitä kirjoitan, olenhan jo kaksi kertaa sanonut, -kuinka tervetullut olisitte. Mutta jos ainakin tulisitte tammikuun -loppupuolella tai helmikuun alussa. Sähköttäkää, voitteko tulla -silloin? Jos kuitenkin tulonne aikaa on yhä edelleen mahdoton määrätä, -niin kirjoittakaa ainakin milloin _luulette_ pääsevänne tänne. Olisihan -hyvä tietää se edes sinnepäin!" -- - -Ida Aalberg tuli vihdoin, niinkuin kohta saamme nähdä, tammikuun -lopulla. - -Koska Arkadiateatteri nyt kun tätä kirjoitamme jo on ijäksi hävinnyt, -lienee tarpeetonta seikkaperäisesti täydentää sitä lyhyttä esitystä -korjauksista, joka luetaan Bergbomin kirjeessä Ida Aalbergille. -Sanottakoon vain että uudistus oli niin perinpohjainen, että niinkuin -U. S:ssa sanotaan "vanhasta, rappeutuneesta talosta ei enään ollut -muuta kuin kuori jälellä". Sen ohella on mainittava, että kattoa -koristettaessa oli ajateltu teatterin kansallista ja taiteellista -päämäärää. Se tuli näkyviin niistä runoilijain nimistä, jotka siellä -nähtiin. Ylinnä, keskellä kattoa oli sinisellä pohjalla piirissä -hopeoituin kirjaimin kotimaiset nimet: _Runeberg, Topelius, Cygnaeus, -Wecksell, Aleksis Kivi, Minna Canth_, sekä ulompana isommassa piirissä -nimet: _Ibsen, Plautus, Björnson, Sofokles, Goethe, Corneille, Lessing, -Racine, Molière, Shakespeare, Victor Hugo, Aristophanes, Schiller, -Calderon, Holberg, Aeschylos_. - -Mitä kustannuksiin tulee, tekivät ne kaikkiaan 37,995:65 markkaa. -Syyskuun alussa oli tiedossa ainoastaan noin 18,000 markkaa, ja Emilie -Bergbom, joka hoiti korjaustöitä varten kokoontuvia rahoja, oli -tietysti hyvin levoton siitä kuinka tästäkin yrityksestä -suoriuduttaisiin. Kaikki selvisi kuitenkin sangen hyvin. Vapaaehtoiset -antimet nousivat näet vähitellen syksyn kuluessa 29,627:15 markkaan ja -tarkotusta varten toimeenpannut arpajaiset Helsingissä tuottivat -6,751:79 markkaa. Loppumäärän, noin puolitoista tuhatta markkaa, -suoritti talon osakeyhtiö. Suurenmoisten korjaustöitten piirustukset -olivat arkkitehti Seb. Gripenbergin tekemät, rakennustöitten johtaja -oli rakennusmestari K. G. Sivenius sekä valvoja teatterin johtokunnan -puolesta kamreeri (nyk. valtioneuvos) A. V. Helander. Maalaus- ja -koristustyöt suoritti koristusmaalari K. K. Hellsten. Uusien -näyttämökoristusten maalaamiseen ottivat myöskin osaa Otto Vallenius, -nti Ellen Borenius sekä Alarik Böök, joista varsinkin kaksi edellistä -usein muutoinkin sentapaisissa töissä avustivat teatteria. -- Kuultiin -kyllä valituksia siitä, että kymmeniä tuhansia oli pantu vanhan -teatterin korjaamiseen, mutta toiselta puolen oli myönnettävä, että -tällä hetkellä ei ollut muuta keinoa päästä eteenpäin. Tämän tähden ei -lopulta muuta voitu kuin olla kiitollisia niille henkilöille, jotka -tarmokkaasti ja väsymättömästi toimien olivat saaneet aikaan, että -Arkadia oli tullut semmoiseen kuntoon, että näyttelijät ja yleisö -entistä paremmin siellä viihtyivät. Nyt me tiedämme, että -näyttämötaiteemme täten sai otollisen suojan 15 vuodeksi eteenpäin. - -Ensimäinen näytäntö, uudistetun talon avajaisjuhla, oli 9/1, ja huone -oli täynnä kuin pistetty. Ohjelma oli tietysti kotimainen: Reginan -toinen näytös, Daniel Hjortin mestauslavakohtaus sekä Nummisuutarien -toinen ja Roinilan talon viimeinen näytös -- siis Topelius, Wecksell, -Kivi ja Minna Canth edustettuna. Mieliala oli iloisempi ja -toivorikkaampi kuin pitkään aikaan. -- Seuraava ohjelma oli: -_Kuvernööri tulee_ ja Molièren Luulosairas. Edellinen 1-näytöksinen -huvinäytelmä esiintyi _Elman_ kirjoittamana ja luultiinkin -tuntemattoman naiskirjailijan esikoiseksi; itse asiassa se oli E. -Nervanderin kyhäämä, vaatimaton pikkukaupunkikuvaus. Luulosairaan -esittämisestä oli kulunut puoli neljättä vuotta; nyt näytteli (Vilhon -sijassa) Lindfors onnistuneesti pääosaa, astuen askeleen sillä -molièrenäyttelijän tiellä, jolla hän edistymistään edistyi. Paitse -häntä kiitettiin Hilda Aspia (Toinette) ja Olga Finneä (Louison), -joista jälkimäinen luonnollisuudellaan teki pienen kohtauksen isän -kanssa viehättävimmäksi koko komediassa. -- Merkillisempi uutuus oli -August Hjeltin suomentama N. Gogolin mainio 5-näytöksinen komedia -_Reviisori_. Jo tällä ensimäisellä kerralla niinkuin myöhemminkin, -sillä kappale on tavantakaa uudistettu, näytteli Weckman Hlestakowia -vilkkaasti ja sujuvasti. Nuori näyttelijä oli siinä ensi kerran saanut -tärkeän päätehtävän, ja se tunnustus joka hänelle annettiin sekä roolin -oikeasta käsittämisestä että oivallisesta suorittamisesta tuli hänen -näyttelijämaineensa perustukseksi. Kuitenkin näytti hän kenties liian -sivistyneeltä ollakseen täysin todellinen, samoin kuin eräs Venäjällä -syntynyt nainen katsojain joukossa sanoi näyttämöllä käytettyjä pukuja -liian siisteiksi todellisuuteen verraten (!). Muuten oli ansiokkaasti -harrastettu sekä venäläiskansallista väritystä että eloisaa -yhteisnäyttelemistä, joten naurattava vaikutus oli voimakas. Komedia -meni kuusi kertaa, vaikka vaan kolme ensimäistä huonetta oli hyviä. - -Sitte alkoi Ida Aalbergin vierailu, joka muodostui erittäin -loistavaksi, mutta valitettavasi oli sitä lyhempi. Hän esiintyi ensiksi -26/1 Faustissa, joka ensi kerran oli näytelty keväällä 1885 ja silloin -mennyt 7 kertaa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, oli menestys yhtä suuri, -nytkin se tuotti 7 täyttä huonetta (neljä ensimäistä korotetuin -hinnoin). Näytteleminen oli entistä tasaisempi, ja varsinkin oli Leinon -käsitys tehtävästään syventynyt. Näyttämöllepanokin oli eri kohdissa -täydellisempi. -- Faust-näytäntöjen välissä oli Runebergin päivänä eri -ohjelma, johon Ida Aalberg otti osaa Leana[81] (muuten annettiin -kuvaelmat Vänrikki Stoolin tarinoista ja Laululintunen). Toinen -sekaohjelma oli 13/2, jossa Lea kävi Hamletin Ofeliakohtausten edellä. -Mutta uusikin kappale oli otettu tätä vierailua varten, nimittäin Salan -suomentama Alfred de Musset'n 3-näytöksinen _Ei lempi leikin vuoksi_, -jonka ensi-ilta oli 15/2. Olematta sitä suurta klassillista -ohjelmistoa, joka oli teatterille tuottanut sen kauniimmat voitot, -oli tämänkin näytelmän esitys merkkitapahtuma näyttämömme -kehityshistoriassa. Se on näet ranskalaisen romanttisuuden hienoimpia -kukkia, vaikutukseltaan pettämätön sen verrattoman runollisuuden ja -totuuden takia, millä siinä ihmissydän paljastetaan -- eikä se siis -meilläkään voinut olla tehoomatta. Niinä kolmena iltana, jolloin se -näyteltiin, oli salonki kukkuroillaan väkeä (tulot niistä nousivat -4,580 markkaan!). Tietenkin Ida Aalberg teki näytelmän esittämisen -mahdolliseksi. Hänen Camillensa oli ylen viehättävä ja sydämeen -tunkeva, eritoten lähdekohtauksessa ja lopulla, jossa tunteitten tulva -murtaa sulut. Näyttelijättären etevämmyys asetti Camillen etusijalle, -vaikka Perdican oikeastaan on päähenkilö. Axel Ahlberg oli jotenkin -tyydyttävä tässä roolissa, voimatta kuitenkaan täysin kuvata Perdicanin -iloista suruttomuutta, joka on "leikin" edellytyksenä. Nti Finne oli -miellyttävä naivina Rosettena, jossa roolissa hän vaihteli epävarmemman -Lilli Kurikan kanssa. Muista oli Lindfors paronina paras. -- Viimeinen -mainituista näytännöistä annettiin 18/2 Ida Aalbergin hyväksi, ja oli -se samalla hänen jäähyväisiltansa, sillä Dagmarteatterissa sattuneen -sairauskohtauksen tähden hänet oli kutsuttu takaisin Kööpenhaminaan. -Kukkavihkoilla ja laakeriseppeleillä osotettiin taiteilijattarelle -kunnioitusta, ja niiden antajista mainitsemme pohjalaiset ja -savokarjalaiset ylioppilaat sekä suomalaiset polyteknikot. Näytännön -jälkeen tyhjennettiin ajan tavan mukaan lähtömalja. Julius Krohnin -sydämellisestä puheesta otamme loppusanat: - --- -- "Me voimme täällä, sen tunnemme, tarjota Teille enemmän kuin -mikään muu maa voi Teille antaa. Te olisitte tietysti joka paikassa -suosittu taiteilija, suuri taiteilija, Te voisitte semmoisena vaikuttaa -paljon taiteen edistämiseksi -- mutta täällä Te voitte vielä enemmän, -täällä Te samassa vaikutatte voimallisesti koko kansanne onneen ja -tulevaisuuteen. Ja palkka työstänne on oleva senmukainen. Mutta Ida -Aalberg, jonka työ on eroamattomasti liittynyt Suomen kansan -heräämiseen, on myös ijäksi kiinnitetty Suomen kansan nimeen. Niin -kauan kuin meidän kansamme elää, on myös pysyvä muistossa kuinka -suomalainen teatteri on jatkanut ja auttanut Runebergien, Lönnrotien, -Snellmanien ja Koskisten työtä, ja Suomalaisessa teatterissahan Te -olette ollut, sen tiedätte sanomattanikin, kirkkahimpana tähtenä. Neiti -Ida Aalberg! minä lausun Teille vielä kerran -- meidän rakkautemme, -Suomen kansan rakkaus ei voi enää suoda muille niin paljon osaa Teihin --- tulkaa nyt jo taas aivan omaksemme, ainiaaksi ja kokonaan!" - -Taiteilijatar oli kaikkiaan näytellyt 12 iltana, josta hänelle -teatterin puolelta suoritettiin 1,375 mk. Siihen tuli lisäksi nettotulo -viimeisestä näytännöstä 1,351:95 mk. - -Lähin näytäntö oli huokeahintainen kansaa varten, ja esitettiin siinä -Työmiehen vaimo. Minna Canth oli Helsingissä käymässä ja tahtoi -mielellään vielä nähdä kappaleensa näyttämöllä. Muuten ei hänen olonsa -täällä kuulu aineeseemme, mutta kuitenkin se kirje, jonka hän -palattuaan kotia kirjoitti Emilie Bergbomille 22/3 sisältää -huomattavaa. Siitä näkee, että Minna Canthkin oli sekaantunut siihen -jupakkaan, jonka G. af Geijerstamin esitelmät hänen täällä ollessaan -olivat herättäneet.[82] Juhani Aho oli "Savossa" ottanut asian puheeksi -ja loukkaavasti kirjoittanut "minusta ja meistä kaikista". Kun -vastakirjoitukset eivät tuottaneet rauhaa taikka niitä ei otettu -lehteen, Minna Canth yksityisessä kirjeessä "sanoi ylös tuttavuuden -Brofeldtin ja Järnefeltin perheiden kanssa", koska luuli näitten -toimineen yhdessä. "Voitte ymmärtää, millä surulla ja raskaalla -mielellä sen tein -- niin paljon olen minä Brofeldtista pitänyt." -Valitettuaan sitte että vihamiesten luku kasvaa, kirjoittaja lisää: -"Ettei vaan koskaan meidän välille selkkauksia tulisi! Se ajatus minua -aina on pelottanut joka kerran kun joku side muiden kanssa on -katkennut." -- Näyttää kuin Minna Canth olisi aavistanut mikä oli -tuleva. - -Kumminkin on tämä rva Canthin kirje vähemmän hermostunut kuin lähinnä -edelliset. Näytelmäkin on hänellä tekeillä niinkuin näkyy seuraavasta: - -"Kävin tänään rautatiellä [jota paraikaa rakennettiin] ja sain hyviä -motiiveja. Alotinkin jo taas uudelleen näytelmääni. Oli minulla ensi -näytös Helsingissä mukana, vaikken puhunut siitä mitään kun huomasin, -että uudestaan se vielä täytyisi ottaa. Kumma kuinka populaariksi -'Köyhää kansaa' on minut tehnyt. Olen saanut nimettömiä mutta hartaita -kirjeitä sen johdosta, ja näkyivät työmiehetkin rautatiellä tuntevan -kiitollisuutta. On tuo kumminkin hauskaa, kun näkee ettei ole turhaan -työtä tehnyt. Jos Jumala antaisi voimia jatkaa. En tahtoisi vielä -uupua." -- - -Maalis- ja huhtikuulla, jolloin teatteri vielä toimi Helsingissä, -esitettiin useita ohjelmistolle uusia kappaleita, jopa merkillisiäkin. --- Ensimäinen oli Holbergin komedia Erasmus Montanus eller Rasmus Berg -nimellä _Antonius Putronius_. Näytelmän oli Sala uudestaan kääntänyt, -mutta hän oli säilyttänyt Hannikaisen suomennoksen nimen sekä toiminnan -sijottamisen Suomeen (kts. I. s. 3 ja 11). Tottuneina tällaisiin -tehtäviin näyttelijät esittivät komedian reippaasti ja tasaisesti -- -Lindfors täytti varsin hyvin pääosan ja Rautio Jaakko-veljenä muodosti -hänelle oivan vastakohdan. Kappale meni eri pikkunäytelmäin kanssa -neljä kertaa. -- Toinen sitä merkillisempi uutuus oli Shakespearen -_Macbeth_, joka meni ensi kerran 11/3 ja kaikkiaan 7 kertaa. Tämän -luulisi todistavan ehdotonta menestystä, mutta huoneet olivat -keskinkertaisia ja yleisö yleensä kylmäkiskoinen. Syy ei lainkaan ollut -näyttämöllepanossa, sillä se oli erinomainen (suurenmoinen oli esim. -linnapiha murhayö-kohtauksen kehyksenä), mutta Leino Macbethina ei -tällä kertaa kyennyt "voittamaan toiveita" eikä edes täyttämään. -Erinäiset kohtaukset (esim. murhayö ja kuninkaan kemut) suoritettiin -kyllä vaikuttavasti, mutta sittenkään ei esitys kokonaisuudeltaan -kohonnut semmoiselle taiteelliselle kannalle, että se olisi temmannut -katsojat mukaansa. Sitä vastoin tunnustettiin nti Avellanin lady -Macbeth ehjäksi, johdonmukaiseksi luomaksi, ja loistokohtana kiitettiin -unissakävijäkohtausta. -- Kolmas uusi kappale oli Hilda Aspin -suomentama Th. Barrièren 1-näytöksinen laulunsekainen huvinäytelmä -_Pianon ääressä_ (Le piano de Berthe), Inez Borg ja Vallenius -pääosissa. -- Neljäs oli Salan suomentama Friedrich Hebbelin -4-näytöksinen draama _Maria Magdalena_ 15/4. Tämä aatteellisesti ja -taiteellisesti mieltäkiinnittävä näytelmä, jonka kautta yleisömme sai -ensi kerran tutustua Saksan ehkä suurimpaan draamakirjailijaan -Schillerin jälkeen, oli juuri tähän aikaan sopiva esitettäväksi, koska -se tavallaan on pohjoismaisen realistisen näytelmäkirjallisuuden -edelläkävijä. Esitys oli verrattava parhaimpaan mitä teatteri oli -aikaansaanut. Varsinkin Leino Anton mestarina, nti Avellan Klaarana, -Weckman Kaarlona loivat havainnollisen kuvan perinnäiseen -porvarilliseen kunniankäsitykseen piintyneen nikkarin perheestä, mutta -muidenkin (Ahlberg -- Leonhard, nti Stenberg -- nikkarin vaimo, Sala -- -sihteeri, Lindfors -- oikeudenpalvelija) työ oli ansiokasta. Aiheen -puolesta on näytelmä niin tuskallinen, ettei voi kummeksia että se -näyteltiin ainoastaan kolme kertaa. -- Uudistuksista mainitsemme G. von -Moserin Yhdistysjuhlan, jossa nyt esiintyi uusia voimia: nti Borg rva -Schefflerina, nti Finne Ludmillana, Weckman Hartwigina j.n.e. -- Kun -29/4 näytäntö oli annettu Arthur Lundahl-vainajan alaikäisten lasten -hyväksi, tuli 2/5 Yhdistysjuhla, viimeinen Helsingissä tällä kertaa. - -Tämän viimeisen näytännön jälkeen pidettiin teatterin virvotushuoneissa -"erojaisjuhla" sen johdosta että tämän näytäntökauden lopussa -seurueesta erosivat neidit Kaarola Avellan ja Hilda Asp sekä hra ja rva -Aspegren. Nämä kaikki olivat kutsutut juhlaan, ja Bergbom piti heille -puheen huomauttaen, U. S. kertoo, "miten rva Aspegrenilla aina on ollut -inspiratsionia, oikealle taiteilijalle omituista luomisvoimaa, miten -nti Avellan aina on osottanut draamallista intelligenssiä sekä samalla -kertaa innostuttanut ja opettanut. Taiteellisuudessa nti Asp ei ollut -kohonnut edellisten rinnalle, mutta hänen suomalainen sydämensä ja -kielellinen vaikutuksensa toverien kesken on ollut yhtä tärkeä. Samoin -hra Aspegrenin syvä velvollisuuden tunto. Koska eroavain paikkaa nyt on -mahdoton täyttää, toivoi puhuja lopuksi, etteivät jäähyväiset olisi -ijäksi lausutut." - -Näin monen jäsenen eroaminen yhdellä kertaa oli tietenkin suuri tappio -teatterille, mutta mikään yllätys se tuskin oli. _Aurora ja Aukusti -Aspegren_ olivat viimeiset siitä joukosta, joka 1872 kerääntyi -Bergbomin ympärille toteuttamaan rohkeasti suunniteltua suomalaista -näyttämöä, ja nyt he olivat viidennelläkymmenellä. Rva Aspegren oli -alkuaikoina ollut teatterin etevin naisnäyttelijä, ja Vilhon rinnalla -ensimäinen kotimainen näyttelijä, jolle syystä myönnettiin taiteilijan -nimi. Hänessä oli, niinkuin sanotaan, teatteriverta, ja hän kykeni -itsenäisesti käsittämään semmoisiakin tehtäviä, joissa toinen olisi -tyytynyt noudattamaan esikuvia. Sitä todistaa hänen Katrinsa (Daniel -Hjort) ja Anna Skrifvarsinsa. Kerrassaan omintakeisten luonnekuvien -luku on liian suuri lueteltavaksi. Kun mainitsemme Evan (Kihlaus), -Janen (Maria Tudor), rva Tjaelden (Konkurssi), Lonan (Yhteiskunnan -tuet), tapahtuu se vain näyttääksemme että hän liikkui eri aloilla, -joskin vakava ja traagillinen draama oli hänen oikea toimipiirinsä. -Ulkonaisia vaikutuskeinoja hänellä tuskin oli, mutta silti hän -teeskentelemättömällä näyttelemisellään ja lausunnallaan voimakkaasti -ja välittömästi ilmisaatti tunteitten ja intohimojen elämää. Aukusti -Aspegren onnistui miltei yksinomaisesti koomillisissa ja eritoten -burleskimaisissa tehtävissä; mutta sen ohella hän, kiitos olkoon -lauluäänensä, esiintyi useissa oopperain sivurooleissa. Kun nuorempia -voimia liittyi seurueeseen, tapahtui luonnollisesti, että vanhempien -monesti täytyi väistyä heidän tieltään, ja arvattavasti tämä vähitellen -kypsytti sen ajatuksen hra ja rva Aspegrenissa, että heille avautuisi -vapaampi ja laajempi toimiala, jos he perustaisivat oman seurueen -antaakseen näytäntöjä maaseuduilla. Tämän uuden, laatuaan ensimäisen -kansannäyttämön perustaminen tapahtuikin jo tänä vuonna.[83] Ensi -alussa saattoi ehkä näyttää siltä että uudesta laitoksesta tulisi -Suomalaiselle teatterille epämukava kilpailija, mutta se oli erehdys. -Päin vastoin sekin sai entistä laajempia piirejä ymmärtämään -näyttämötaidetta, ja jos se osaltaan vaikuttikin siihen, että -Suomalainen teatteri vihdoin luopui kiertomatkoistaan, niin oli siitä -ainoastaan etua kummallekin. - -Mitä _Kaarola Avellaniin_ tulee, oli hän jo ennenkin ajatellut erota -teatterista. Tämä on kenties outoa sille, joka edellisestä tietää -kuinka suuria tehtäviä -- Lea, Lady Milford, Maria Stuart Skotlannissa, -Elisabeth (Schillerin Maria Stuart), Portia, Goneril, Tekmessa, Lady -Macbeth, Berta Bark (Todelliset naiset) j.n.e. -- näyttelijätär oli -suorittanut. Mutta silloin mukana elänyt tietää myöskin, että nti -Avellanille osaksi tullut tunnustus harvoin oli ansion mukainen. Hänen -roolintulkintansa oli aina tunnollinen, älykäs ja henkevä, eikä -esitykseltä puuttunut intoa eikä voimaa; mutta välittömyyden leimaamaa -se oli sitä vähemmän kuin hän ruotsalaisesta kodista lähteneenä ei -koskaan oppinut täydellisesti ääntämään suomenkieltä. Kun hänen -näytellessään aina täytyi ajatella kieltä, tuli häneen jotakin -epävapaata, joka antoi aihetta alituisiin muistutuksiin kritiikin -puolelta. Ja koska kritiikki pääkaupungissa oli vaativampi, seurasi -siitä -- kenties näyttelijättären tietämättä -- että hänen esityksensä, -niinkuin Bergbom eräässä kirjeessä huomauttaa, aina oli vapaampi -maaseudulla. Miten tämän lieneekään, tuotti teatteri hänelle monta -pettymystä, ja kumminkin nti Avellan oli ei ainoastaan etevä -näyttelijäkyky, vaan se seurueen jäsen, joka enemmän kuin kukaan muu on -vaikuttanut toveriensa kehitykseen. Eikä hänen eroamisensakaan tehnyt -loppua tästä vaikutuksesta. Hän on näet siitä saakka pysynyt teatteria -lähellä, ja, enimmäkseen yleisön tietämättä, vastatulleitten opettajana -suorittanut erinomaisen ansiokkaan työn näyttämömme hyväksi. Nti -Avellan on siten yksi niitä merkkihenkilöitä, joiden nimi aina -on muistettava ja kunnialla mainittava näyttämömme historiassa. -Bergbom-sisarusten kirjeet todistavat kuinka suurta arvoa he panivat -häneen. - -Koska yleisö Ida Aalbergin vierailun jälkeen oli osottautunut hitaaksi -käymään teatterissa ja toukokuulla aivan erikoinen kilpailija -(Paciuksen Loreley-ooppera Aleksanterinteatterissa) oli odotettavana, -arveltiin viisaimmaksi hyvissä ajoin lähteä maaseuduille. Matka -suunnattiin ensiksi _Vaasaan_, jossa Suomalainen teatteri oli ennen -käynyt ainoastaan yhden kerran, nimittäin 1875. Mukana olivat vielä -äsken mainitut eroavat jäsenet, mutta Lindfors oli päästetty pitemmälle -opintomatkalle, ensin Kööpenhaminaan ja sitte Parisiin, nähdäkseen -miten Holbergia ja Molièreä näyteltiin kummankin kotimaassa. Johto oli -uskottu Niilo Salalle, sillä Bergbom jäi Helsinkiin lähteäkseen vähän -myöhemmin yhdessä Emilien kanssa ulkomaille. Vaasassa näyteltiin -kymmenenä iltana 4/5-22/5 parasta ja mieltäkiinnittävintä ohjelmistoa -(Daniel Hjort, Venetian kauppias, Työmiehen vaimo, Nummisuutarit, -Kylänheittiö y.m.), joka kerta uutta. Niinkuin 12 vuotta ennen -vaasalaiset nytkin olivat viehättyneet seurueen esityksistä; mutta -tulot eivät kuitenkaan riittäneet. Teatterivuokraan tarvittiin 660 mk. -apua Helsingistä. - -Vaasasta matkustettiin _Ouluun_, jossa annettiin viisitoista näytäntöä -25/5-21/6. Täällä menestys oli sangen huono, niinkuin näemme Salan -kirjeestä Bergbomille (22/6): - --- "Tyhjiä tai puolityhjiä huoneita toinen toisensa perästä. Eikä -innostuskaan ole jaksanut kohota kovin korkealle, ei salongissa eikä -näyttämölläkään. Kuumuutta, köyhää aikaa sanotaan syyksi kaupungissa, -touontekoa maakunnassa. Koulut ovat suljetut, ihmiset muuttaneet -maalle. Sitten vielä monet monituiset uskonlahkot -- --. Niin, niin -Oulu ei ole enään entinen Oulu!" - -Yksityisistä näytännöistä mainittakoon vain, että Työmiehen vaimo sai -niin "tylyn kohtelun", että Murtovarkauskin jätettiin näyttelemättä. -Oululaisille tarjottiin yksi oikea premiäärikin, kun 15/6 ensi kerran -esitettiin Hilda Aspin suomentama José Echegarayn 4-näytöksinen draama -_Parjauksen kirous_,[84] ja kappale herätti -- kumma kyllä -- suurta -innostusta. Nti Avellan, joka tällä matkalla oli saanut paljon -tunnustusta, esiintyi 17/6 viimeisen kerran (Klaarana Hebbelin Maria -Magdalenassa) ja oli silloin lämpimien suosionosotusten esineenä sekä -yleisön että toverien puolelta. Ouluun täytyi Helsingistä lähettää -4,000 mk! - - * * * * * - -Selvää on että vuoden taloudellinen tulos ei voinut olla hyvä. Vajaus -teki 9,922:39 mk. Ettei se ollut suurempi, siitä oli tietysti -kiittäminen valtioavun korotusta, jota nyt ensi kerran nautittiin. - -Sen täydennykseksi, mitä vähän ylempänä (siv. 260) olemme sanoneet -nuorille seurueen jäsenille ja "oppilaille" annetusta opetuksesta, -tahdomme lisätä seuraavaa. Niille joilla oli lauluääni teatteri tavan -mukaan kustansi laulutunteja, joita eri aikoina antoivat eri henkilöt, -niinkuin rva Emmy Achté ja A. Ojanperä. Sitä paitse rva Achté antoi -tunteja plastiikassa, esim. neideille Svan ja Finne. -- Erityistä -huolta tuotti johtokunnalle monen näyttelijän puutteellinen -suomenkielen käyttö. Jo alkuajoilta oli huomattu tässä olevan yksi -näyttelijäkunnan heikoimpia puolia, kielessä kun alituisesti havaittiin -milloin ruotsinvoittoisuutta, milloin loukkaavaa murteellisuutta. Emme -ole kertoneet kaikkia yrityksiä korjata tätä seikkaa, mutta -mainittakoon tässä, että asia tänäkin vuonna oli keskustelun alaisena. -Neuvoteltuaan näyttelijäin kanssa Bergbom joulukuulla esitti seuraavan -ehdotuksen: - -1) Harjotuksissa tulisi niitten näyttelijäin, jotka hyvin osaavat -suomea, vuorotellen valvoa että muut oikein ääntävät sanoja rooleissaan -sekä tarvittaessa tehdä muistutuksia. - -2) Niille, jotka ovat heikot tahi heikonlaiset suomenkielen -ääntämisessä, olisi siinä annettava varsinaisia oppitunteja. - -3) Niille näyttelijöille, jotka eivät osaa Suomen kielioppia, olisi -hankittava tilaisuutta tuntien saamiseen tässä aineessa. - -Hyväksyen tämän johtokunta päätti, että sekä ääntämisessä että -kieliopissa olisi annettava kolme oppituntia kummassakin eli yhteensä -kuusi tuntia viikossa. Tunnista maksettaisiin 3 mk ja olisi taitava -opettaja hankittava. Semmoinen saatiinkin tri E. N. Setälässä, mutta jo -syksyllä 1887 hän luopui toimesta. -- Itse asiassa on kielimestarin -tehtävä teatterissamme osottautunut niin vaikeaksi, ettei siihen -virkaan ole ennen eikä myöhemmin saatu ketään, joka olisi siinä -kauemmin pysynyt. Eikähän se ole kovin kumma, kun ajattelee, että -näyttelijäin perustiedot ovat mitä erilaisimmat ja siis yhteisen -opetuksen antaminen sangen hankalaa. Enimmin ovat kai hyvät -kielentaitajat, niinkuin aikanaan Niilo Sala, Hilda Asp y.m. -vaikuttaneet näyttämökielen parantumiseen. Toiselta puolen oli kielen -korjaantumiselle esteenä, että näyttelijät keskenään usein käyttivät -ruotsia. Keväällä 1888 johtokunta päätti erityisesti varottaa seurueen -naisjäseniä puhumasta ruotsia, koska se vaikutti haitallisesti heidän -kehitykseensä. - -Paitse kolmea seurueen kokeneinta jäsentä teatteri nyt menetti myöskin -vanhan hartaan rahastonhoitajansa kamreeri _K. F. Wahlströmin_. Hän -oli, johtokunnan pöytäkirjojen mukaan, tahtonut luopua jo keväällä -1886, mutta näyttää pysyneen virassa kevääseen 1887, jolloin maisteri -_Vilho Soini_ otettiin rahastonhoitajaksi (1,500 markan vuosipalkalla). -Jo ennen olemme (II. s. 55) maininneet kuinka innokas teatterin ystävä -Wahlström oli. Laitoksen monesti tuskallisia raha-asioita hän oli -hoitanut oopperan ajoista saakka, eikä hän vieläkään kokonaan -teatterista eronnut, vaan pysyi edelleen johtokunnan jäsenenä. -- -Uutena näyttelijättärenalkuna mainittakoon nti _Naimi Stenbäck_, -joka aikaa myöten tuli huomatuksi koomillisissa palvelija- ja -luonnerooleissa, jotka enemmän vaativat vilkkautta ja karkeanlaatuista -värittelyä kuin vakavaa tai runollista sävyä.[85] Näihin aikoihin -lienee myöskin teatteriin tullut kaksi nuorta neitiä, _Hanna Salenius_, -sorvarimestarin tytär Tampereelta, ja _Maria Salin_, kotoisin -Helsingistä, jotka kuitenkin jonkun vuoden päästä erosivat. - -Näytäntöjä annettiin 143, joissa esitettiin 10 kertaa _Lea_; 9 -Laululintunen; 8 _Työmiehen vaimo_, Hardangerin harjulla; 7 Kuningas ja -katulaulajatar, Faust, Macbeth; 6 _Roinilan talossa_, Kultaristi, -Reviisori; 5 _Daniel Hjort_, Mestari Patelin, Kylänheittiö, -Kotikahakka, Saituri, Hamlet, Parisin veitikka; 4 _Murtovarkaus, -Saimaan rannalla_, Thora, Luulosairas, Iso kello, Preciosa, Ei -ollenkaan mustasukkainen, Lemmenjuoma; 3 _Kuvernööri tulee, Viimeinen -ponnistus, Regina von Emmeritz, Takkisen pidot_, Yhdistysjuhla, Noora, -Ensi lempi, Ei ole aikaa, Yhteiskunnan tuet, Ei lempi leikin vuoksi, -Antonius Putronius, Maria Magdalena; 2 _Tätä nykyä, Kevään oikkuja, -Amalia ystävämme, Nummisuutarit_, Pikku eversti, Jeannetten häät, Aksel -ja Valpuri, Leonarda, Taistelujen väliajalla, Noita-ampuja (II), -Sevillan parranajaja (kohtauksia), Pianon ääressä, Herkules; 1 Venetian -kauppias, Perrichonin huvimatka, Ultimo, Naimapuuhat, Maria Stuart. - -Näistä 55 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 8. - - - - -XVI. - -Kuudestoista näytäntökausi, 1887-88. - - -Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeistä, joista alempana teemme otteita, -näkyy, että sisarukset toukokuun loppupuolella olivat yhdessä -matkustaneet ulkomaille, etupäässä Parisiin ja Berliniin. Jälkimäisessä -kaupungissa he erosivat heinäkuun ensi päivinä, matkustaakseen -Emilie kotiin ja Kaarlo Norjaan, missä hän asettui Laurvigin -vesiparannuslaitokseen. - -(Helsinki 7/7). "Rakas Kaarlo! -- Täällä näyttää hiljaiselta, ikävältä, -kuolleelta, mutta onhan se luonnollista meluavan iloisen elämän -jälkeen, jota olen viettänyt viimeisinä viikkoina. Kiitos koko tästä -ajasta! Kuinpa sinulla ei olisi ollut liiaksi haittaa seurastani. -Sanomattoman hupaista on ollut vähän katsoa ympärilleen maailmassa ja -sydämestäni iloitsen, että olen saanut tehdä tämän matkustuksen. -Kotimatkani meni erittäin hyvin. -- Tukholmassa olin päivällisillä -Winterhjelmillä. Hedvig oli niin erinomaisen ystävällinen ja -rakastettava, etten pitkiin aikoihin ole nähnyt häntä semmoisena. Sinun -on _välttämättömästi_ käytävä hänen luonaan palatessasi Tukholman -kautta." -- Emilie sanoo turhaan etsineensä Pikku orjatarta -antikvariaateista [s.o. Crusellin laulukappaletta Lilla Slafvinnan, -jonka Kaarlo tahtoi esittää]. - -(Laurvig 10/7). "Armahin! -- Tunnen vielä tyhjyyttä erinomaisen -miellyttävän matkamme jälkeen, joka kaikessa oli niin onnellinen -- -osaksi kiitos olkoon rakkaan seurasi, osaksi sen onnen tähden, joka -meillä oli näyttämöllisessä suhteessa. Wallenstein, Talvinen tarina, -Kesäyönunelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Cid, Saituri, L'Ecole des -femmes, Bajazet sekä Gendre de Mr Poirier ja Zalamean tuomari, jotka -eivät ole viimeksi muistettavat. Pierre de touchekin samoinkuin Claudie -ja Beaux Messieurs de Bois doré kuuluvat miellyttäviin muistoihin. -Francillon on sitä vastoin unohtunut, enkä Raymondesta muista -juontakaan; Goldfische on niinikään mielestä mennyt." - -"Matkani tänne ei ollut onnellinen. Hampurissa tuuli niin kauheasti, -että kiltisti palasin Cuxhavenista ja matkustin Tanskan halki -Jyllandiin (Fredrikshavn). Sieltä höyrylaivalla. Tuuli sangen kovasti, -mutta kun en syönyt koko päivänä, vaan makasin liikkumatta, niin pääsin -siitä huokealla. Ja kuitenkin olen harvoin eläessäni ollut niin enragé -[suuttunut] kuin sillä laivalla. Sain näet tietää Ibsenin paraikaa -olleen Fredrikshavnissa mennäkseen hakemaan kesäasuntoa Skagenin -rannikolle. Ajatteles, kuinka helposti olisin voinut hänen kanssaan -sopia Rosmersholmista. Nyt en tiedä kuinka teen. Kirjoittaako hänelle? -Mutta mihin? Käydäkö hänen luonaan? On ikävä kolmeksi päiväksi -- sillä -se siihen menisi -- katkaista kylpeminen. Matkustaako hänen luokseen -kylpyajan jälkeen? Se on kai sopivinta. Mutta silloin jää käynti Ida -Basilierin luona tekemättä, sillä en tule ollenkaan Kristianiaan; -suorin tie menee Göteborgin kautta Tukholmaan. Ei auta, näimmehän -Björnsonilla [Parisissa], kuinka paljo helpompaa ja päätökseen -johtavampaa on suullisesti suorittaa asia." -- Laurvigissa oli -hiljaista, yksinkertaisempaa kuin Sandefjordissa, mutta ilma ja kylvyt -hyviä ja niin myös lääkäri, ensimäinen kylpylääkäri, joka Kaarlossa oli -herättänyt luottamusta. Suomalaisia oli noin 20, useimmat, ihme kyllä, -fennomaaneja -- puhekieli sentähden suomi. Gabriel Lagus rouvineen, -vakavasti sairaana, oli jo lähtenyt, Kaarlon häntä tapaamatta. -Alituista katarriaan vastaan Kaarlo käytti m.m. nenä- ja kurkkukylpyjä, -joita hän kiittää. -- "Vielä kerran -- kiitos iloisista -matkamuistelmistamme, joihin sinulla oli niin suuri osa. -Oma Kaarlosi." - -(Helsinki 19/7). -- "Olipa sinulla huono onni, kun et tavannut Ibseniä. -Sinun _täytyy kuitenkin välttämättömästi_ käydä hänen luonaan, kun olet -niin lähellä. Ei ainoastaan Rosmersholmin tähden, vaan kaikkien hänen -draamainsa tähden on hyvä että saat puhutella häntä. Winterhjelmit -pitivät suurena mielettömyytenä ollenkaan ajatella Rosmersholmia! Jos -ottaa kappaleen, niin täytyy olla valmis at tabe sine penger -[menettämään rahansa], sillä ei se menesty! hän selitti. Me olemme -tottuneet 'at tabe vare penger', ja minun mielestäni tulee meidän pysyä -päätöksessämme, jos Ibsen vaan suostuu." -- Emilie sanoo, Kaarlon -pyynnöstä, lähettävänsä [Jonas] Castrénin lentokirjan [Mikä on oikea -ohjelma suomalaisuuden asiassa?] ja A. Meurmanin vastauksen sekä -mainitsee Castrénin vielä jatkavan, nähtävästi estääkseen Meurmanin -valitsemista valtiopäiville. - -(Laurvig 16/7). Kaarlo valittaa epäsuotuisia ilmoja, ainoastaan kaksi -kaunista päivää. Hän tekee laajasti selkoa alkavan näytäntökauden -ohjelmistosta. - -(Helsinki 16/7). Emilie kertoo Inez Borgin matkallaan -Oulusta hengenvaarallisesti sairastuneen ja makaavan Turussa -vatsakalvotulehduksessa. Häntä ei siis saa ottaa lukuun teatterin -lähimmässä toiminnassa. - -(17/7). "Tiistaina saapuivat tavaramme [teatteria varten] Parisista -hyvässä kunnossa; mutta tulli tuli hirveän kalliiksi. Niin varsinkin -silkkikankaista, vaikka oltiin niin kilttiä, että ne merkittiin -puolisilkiksi. Olen hyvin levoton saksalaisten tavarain tähden. Jos -sametti otetaan silkkisamettina, niin saamme maksaa kauheasti, mutta -toivon sen saavan mennä puuvillasamettina, jonka tulli ei ole kovin -kallis. -- Eilen tapasin rva Anni Levanderin (o.s. Canth) ja kuulin -Hilda Aspin olevan Lammella. Hän on rva Canthilta saanut Brandesin -Hovedströmninger käännettäväksi; ikävä olisi, jos hän sentähden olisi -jättänyt Rosmersholmin. Olen kirjoittanut hänelle siitä ja kysynyt, -ottaako hän Hansikkaan suomennettavakseen? -- Uskotko että minusta -Hansikas oli ensi muodossaan miellyttävämpi. Svavan rooli tuntuu nyt -pienemmältä ja Riisin suuremmalta." -- - -(24/7). -- "Hyvin hauskaa oli saada kirjeesi syksyn ohjelmiston kanssa, -mutta valitettavasti se ei pysy muuttamatta. -- Kaarola ja nti Stenberg -olivat pari päivää sitten kaupungissa ja oikein hupaista oli kuulla -mitä kertoivat Salasta. Hän oli ollut aivan väsymätön Oulussa: päivät -ja yöt teatterissa. Venetian kauppias oli ollut erinomaisen hyvin -järjestetty, ja molemmat sanoivat etteivät he käsittäneet, miten hän -sai kaikki niin hyvään kuntoon niin vähillä apukeinoilla." -- - -(26/7). -- "Vihdoin ovat tavarat Berlinistä tulleet. Hylkiöt olivat -antaneet niiden mennä Pietarin kautta, joten lähetys tuli kovin -kalliiksi. -- Olen saanut vastauksen Hildalta: Rosmersholm on valmis! --- Castrén y.m. tyytymättömät ovat kiertokirjeellä kehottaneet -hengenheimolaisiaan kokoontumaan Viipuriin maanviljelysnäyttelyn aikana -keskustelemaan uudesta ohjelmasta ja uusista johtajista. Hän on -kerrassaan väsymätön." -- - -(Laurvig 26/7). -- "Olen saanut Castrénin lentokirjan ja Meurmanin -vastauksen. Tämä jatkuva polemiikki on tuskallinen. Castrén on -puolestaan kieltämättä taitavampi taistelussa kuin Meurman, mutta minun -mielestäni Meurman kömpelyyksilläänkin voittaa enemmän kuin Castrén -advokaattiviekkaudellaan, joka ei tahdo saada esiin totuutta, vaan -ainoastaan solmeta vastustajaa. Kirjeestäsi päättäen näyttää tämä vain -olevan alkusoitto ja oikea polemiikki vasta alkavan. Ja tämän -eripuraisuuden aikana liittyvät ruotsinmieliset yhä lähemmin keskenään. -Lähin tulevaisuus tarjoaa monta pimeää kohtaa. -- Jopa meille -persoonallisestikin. Inezin sairaus -- Inez parka! On kuin paha kohtalo -vainoisi häntä. Aina kiviä hänen tiellään. Hänen vastoinkäymisensä ovat -kovin koskeneet sydäntäni. -- Palaan kotia parin viikon päästä. -Tulevana perjantaina (5/8) matkustan Fredrikshavniin tavatakseni -Ibseniä." -- - -Tähän päätämme pienet otteet kirjeistä, joista useat ovat 2-3 arkkia -pitkiä ja aina niin täysiä kuin paperi myöntää. Otteet näyttävät mitkä -asiat enimmin kiinnittivät sisarusten mieltä. Kaarlon käynnistä Ibsenin -luona ei ole lähempiä tietoja. - -Jo talvella teatteri oli saanut kutsun tulla _Viipuriin_ näyttelemään -elokuun loppupuolelta alkaen, koska silloin maanviljelysnäyttelyn -ja -kokouksen tähden sinne odotettiin paljon kansaa. Siellä seurue siis -kokoontuikin, ja julkinen toimi alkoi Yhdistysjuhlan esittämisellä -21/8. Ensi aikoina oltiin niin ahkeria, että annettiin 11 päivänä 10 -näytäntöä, ja menestys oli samassa määrässä loistava: ensi iltana oli -tulo 550 mk, mutta sen jälkeen näyteltiin täysille huoneille. Saatuaan -tietoa tästä Emilie kirjoittaa Helsingistä 26/8: - -"Rakas Kaarlo! Kuinka erinomaisen hupaista onkaan, että Viipurissa käy -niin hyvin. Olemmehan 4 ensimäisenä iltana saaneet yli 3,500 mk! -Käyköön edelleenkin niin. Alkaako seurue väsyä? Että sinä olet väsynyt -ja kovin rasitettu on selvää: olet kai ollut 16 tuntia vuorokaudessa -teatterissa näinä aikoina, oletan minä. Pahinta on ettet sinä tuskin -koko Viipurissaolon aikana saa huoahtaa. Minkälainen on mieliala ollut? -Onko Ida ollut kiltti? Voi jos kaikki ottaisi onnistuakseen tänä -vuonna!" -- - -Ja 29/8 nti Elfvingille: (mainittuaan loistavasta menestyksestä) -"Kaarlo parka on ollut tulessa: hän kirjoittaa olleensa teatterissa klo -8:sta aamulla klo 11:een ehtoolla, joka on luonnollista kun joka ilta -on uusi ohjelma. Viisi teatterin jäsentä erosi kesäkuulla. Lindfors on -Parisissa ja Borg makaa sairaana, siis seitsemän roolit luettavat ja -harjotettavat. Hauskaa on toki ollut, kun tulos on ollut niin -erinomainen kuin nyt; emmepä ole hemmoteltuja." (Ja sitten toisesta -ilon aiheesta.) "Voit uskoa, että matkamme oli hupainen! Kyllä oli -hyvin Berlinissäkin, mutta Parisissa oli aivan erinomaista. En koskaan -olisi luullut, että niin äärettömästi mieltyisin Parisiin, kuin todella -tapahtui." - -Kaarlo puolestaan vastasi Emilien kysymyksiin m.m. seuraavaa: "Kaikki -ovat olleet ystävällisiä ja auliita. Ida Aalberg on ollut hyvin -rakastettava. -- -- Hamlet (sanotaan samassa kirjeessä) meni -täpötäydelle huoneelle. Jo aamupäivällä oli kaikki myyty. Tulo yli -1,100 mk. Vaikka ei oltu harjotettu koristusten kanssa, sujui kaikki -liukkaasti. Kun on mennäkseen, niin menee -- sen kokemuksen saa -semmoisissa tapauksissa." -- - -Keskellä tätä touhua, elokuun lopulla, Bergbom sai Minna Canthilta -kirjeen, jossa tämä omasta ja Yrjö Kiljanderin[86] puolesta hartaasti -pyysi, että teatteri Viipurista tulisi Kuopioon. He lupasivat hankkia -vapaan matkan, toimittaa että näyttämö laajennettaisiin, puuhata -pilettien tilauksen y.m. Tähän täytyi Kaarlon vastata kieltäen. - -Arkadia Helsingissä, hän sanoi, oli jo vuokrattu, eikä ollut sopivaa -ohjelmistoa. Viipurissa näyteltiin "nuo ikivanhat Noorat, Leat, -Murtovarkaudet, Roinilaiset, Nummisuutarit, Saimaan rannalla, jotka -Kuopiossa esitettäisiin tyhjille seinille". Se ohjelmisto, joka olisi -ollut uusi Kuopiossa, oli hajalla useiden jäsenten poismenon kautta ja -samoin laulurepertoari, joka maaseudulla on välttämätön, Inez Borgin -sairauden tähden. Muitakin syitä hän lupasi mainita suullisesti, kun -hän saapuisi Kuopioon. "Silloin saamme keskustella toisestakin asiasta, -joka on paljo tärkeämpi kuin teatterin tulo Kuopioon -- Teidän uudesta -draamastanne. Siitä ette sano mitään. Voi, voi kuinka iloinen olisin, -jos siitä syntyisi jotain kelvollista. Sanotte olevanne liian -rauhallisella tuulella. Hankkikaa itsellenne Nya Pressen, niin kyllä -siitä Teissä sappea nousee. -- Saimi Svan oli toissa iltana -Sillankorvan Sanna ja menestyi jotenkin hyvin. Siitä ynnä muista -asioista (esim. Erkon draamasta) puhumme suullisesti." -- - -Kirjeestä Emilielle näemme, että Kaarlo 5/n lähti Kuopioon: - --- "Ylihuomenna matkustan Kuopioon -- hyvin vastahakoisesti, sen -tunnustan. Mutta Minnan uusi draama on meille niin tärkeä, että -kaikkien mukavuuskysymysten täytyy sentähden väistyä. Kuinpa se nyt -vain valmistuisi!" -- - -Teatterin tähden Bergbom viipyi Kuopiossa ainoastaan kaksi päivää, -jotka hän jakoi Minna Canthin ja Ossian veljensä perheen välillä, joka -asui siellä Savon rautatien rakentamisaikana. Palattuaan Viipuriin hän -kirjoitti sisarelleen: - --- "Minnan draama ei tahdo edistyä. Kolme näytöstä on tosin -kirjoitettuna, mutta kun minä kokonaan hylkäsin puolentoista näytöstä, -on ainoastaan ekspositsioni valmis. Leveä kuvaus rautatietyöläisten -elämästä on hyvä -- epäselvemmät olivat varsinaiset toimivat henkilöt. -Minna parka on joutunut vaikeaan umpikujaan. Hän ei tahdo kirjoittaa -suuttumus- (indignatsioni) draamaa eikä riittävästi hallitse ainetta -kuitenkin saadakseen yhtenäisyyttä, ilman ettei tämä yhtenäisyys synny -teennäisen tendenssin kautta. Kaikki tahtoo hajota episoodeiksi. Hän -sanoi: tuleva draamani on oleva säätyläisnäytelmä, minä en voi enään -ottaa kansandraamaa niin naivisti kuin ennen. Ettemme me Minnan uudesta -kappaleesta saa mitään Työmiehen vaimoa, katson varmaksi -- niin sekä -hyvässä että pahassa. Kuinpa se vaan ei tulisi liian heikoksi! Tämä -kaikki luonnollisesti meidän kesken. Kenties se selviää paremmin kuin -nyt voin ajatella." -- - -Paitse draamaa Minna Canth kirjoitti tähän aikaan novellejakin, ja -niistäkin tuli Bergbomin antaa arvostelunsa. Kuinka tärkeää tämä oli -kirjailijattarelle, näkyy seuraavasta. -- Vasta oli melkoista melua -herättävä novelli "Salakari" valmistunut ja Kaarlo oli sen lukenut -käsikirjoituksessa, mutta (niinkuin kohta saamme nähdä) pätevästä -syystä ollut mitään siitä sanomatta. Silloin Minna kirjoittaa 24/9: -"Ette ole kirjoittanut sanaakaan tuosta novellista. Oliko se Teidän -mielestänne hyvin heikko? Onko syytä jättää se tykkänään painattamatta? -Neuvokaa, hyvä Tohtori, sanokaa ajatuksenne." Ja hän vakuuttaa, ettei -hän lähetä sitä kustantajalle (G. W. Edlund) ennen kun tohtori sanoo, -onko se painettava vai pistettävä tuleen? Tähän Bergbom vastaa 29/9: - --- "Tulin juuri tänään Pietarista ja löysin kirjeenne pöydältäni. Koska -vielä tänään yöjunassa lähden Helsinkiin, ei ole aikaa pitkiin -kirjoituksiin." - -"Ette voi aavistaa hämmästystäni, kun luin kirjeenne. Kun sain -uutelonne, annoitte sen seuraavilla ehdoilla: 'Te ette saa tehdä mitään -muistutuksia. Se on nyt niinkuin se on (!)' Ja nyt näen että olisitte -suvainnut muistutuksia, vieläpä olette odottanut semmoisia." - -"Te kysytte, onko se niin huono, ettei se sovi painettavaksi? Ei -millään muotoa. Ei se tule kunniaanne kartuttamaan, mutta ei se tule -sitä vähentämäänkääu. Se on sujuvasti kirjoitettu ja siinä on monta -hienoa kohtaa. Päämuistutukseni olisi se ettei ollenkaan tiedä mistä -nämä ihmiset tulevat. Mitkä ovat Annan [Alman] edellytykset? Mihin -piiriin hän kuuluu? Millaisesta kodista hän on lähtenyt? Kuinka -kasvatettu? Millainen on hänen uskonsa? Te sanotte semmoisia naisia -löytyvän meilläkin -- siinä olette ihan oikeassa -- ja mainitsette -esimerkkinä rva Strindbergin. Rva Strindbergin edellytykset ovat -kuitenkin hyvin mutkalliset ja tavattomat, niin että ne vaatisivat -paljon selityksiä, jos hän olisi jonkun novellin päähenkilönä. Kuinka -esim. ovat Alma ja miehensä ennen eläneet yhdessä?" - -"John on hyvin onnistuneesti skitserattu, mutta Nymalm (tai Nymark -- -oliko se niin?) on sitä epäselvempi. Onko hän rakastunut Almaan, vai -onko se hetken himollinen oikku, joka ohjaa häntä? -- Eikö Almassa -olisi enemmän vedettävä esiin noita esteettisiä motiiveja, jotka vievät -hänet harhatielle: hienosti sivistyneen naisen tyytymättömyys -pikkukaupungin proosaelämään, tuo hänen salainen vihansa miehen -käytännöllisiä toimia vastaan kävisi silloin luonnollisemmaksi." - -"Mutta -- onhan mahdollista, että kaikki tämä on olemassa. Luin, -näette, uutelonne niin hätäisesti, ja kun olitte kieltänyt kaiken -kritiikin, niin en ollenkaan lukenut sitä arvostelijan silmillä. Nyt on -jo paljo haihtunut muistostani, ainoastaan pääpiirteet ovat jääneet. -Muistan vaan että koko ajan kysyin -- mistä Alma tulee? Hän on kuin 'en -Trane i sparvedans', mutta kuinka on tuo kurki joutunut varpusten -joukkoon?" - -"Draamastanne ette kirjoita mitään. Minä mietin sitä usein. Tehkää väli -molempain insinöörein välillä likeiseksi. Isä ja poika? Tai ehkä -paremmin, vanhempi ja nuorempi veli. Sillä tuo vanhempi on pakotettu -suvaitsemaan nuoremman käytöstä, vaikka hän moittii sitä. -- -- -Oletteko puhutellut Ossiania rautatieseikoista draamassanne? Tänään -näytellään Rosmersholm." - -Viipurissaolon lopulla annettiin m.m. Luulosairas -- jossa Lindfors, -joka juuri oli palannut Parisista, "oli paljo voittanut tasaisuuteen ja -luonnollisuuteen nähden, se oli aika hyvä Molièrenäyte, samoin [nti] -Saleniuskin teki kaikin puolin onnistuneen debyytin Toinettena" -- -Faust, joka tuotti kolme hyvää huonetta, joskin ensi rivi tavan mukaan -oli harva, ja Hilda Aspin suomentama Ibsenin _Rosmersholm_ ensi kerran -29/9. Siitä Emilie kirjoittaa nti Elfvingille (3/10): - -"Viime viikolla kävin Viipurissa nähdäkseni Rosmersholmin. Se on hyvin -mieltäkiinnittävä, täydellinen yökappale. Se näytellään erinomaisen -hyvin, minun mielestäni paljo, paljo paremmin kuin Berlinin -Residenztheater'issa, jossa me näimme sen toukokuulla. En luule -kenenkään tulevan katsomaan Rosmersholmia kahta kertaa, niin että ei -siitä tule kassa- eikä aploodikappaletta." - -Viimeinen näytäntö oli 2/10. Lopputulos oli semmoinen, että Bergbom -saattoi ilmottaa johtokunnalle tulojen riittäneen palkkoihin ja muihin -menoihin -- mikä ei suinkaan ollut tavallista. - -_Helsingissä_ alotettiin 5/10 Rosmersholmilla, ja Emilien ennustus -toteutui: arvotuksellinen, pessimistinen näytelmä näyteltiin vain kolme -kertaa vähenevälle katsojakunnalle, eikä siitä saanut syyttää -Schumannin ja Buschin sirkuksia, jotka muuten tänä syksynä kilvan -tyydyttivät helsinkiläisten "kauneudenjanoa". Esitys oli kumminkin -etevä. Ida Aalberg kuvasi itsenäisesti luovan taiteilijattaren tavalla -salaperäisen Rebekan intohimoista sielunelämää tyynen ulkomuodon alla. -Oivallinen oli Leinokin Krollina ja kiitettäviä muutkin: Sala -Rosmerina, Ahlberg Ulrik Brendelinä, Lindfors Mortensgårdina ja nti -Stenberg matami Helsethinä. Tunnelma oli tukala kuin pitikin.[87] -- -Echegarayn Parjauksen kirous, sekin Helsingissä uusi, meni samoin kolme -kertaa, ensi-ilta 19/10. Siinä nähtiin ensi kerran miten etelämaalainen -runoilija käsittelee uudenaikaista, realistista aihetta. Kirjallisuutta -harrastavat olivat siitä kiitollisia samoin kuin Rosmersholmistakin, -mutta suurempi yleisö jäi välinpitämättömäksi. Leino esitti -vaikuttavasti, kuinka Julianissa luonnollinen jalous tuskallisesti -kukistui parjauksen herättämän hirmukouraisen epäilyksen alle; rva -Rautio oli miellyttävä Theodorana, vaikka intohimoiset loppukohtaukset -olisivat sietäneet voimakkaampaa esitystä; Salalla oli Ernesto -runoilijassa luonteensa mukainen rooli ja menestyi siis samoin kuin -Weckman Pepitona, parjaajana. -- Vihdoin annettiin kuukauden -lopulla 26/10 kotimainen uutuus, R. Kiljanderin 1-näytöksinen -_Postikonttorissa_, samantapainen naurattava vähäpätöisyys kuin -T. Hagmanin Kyökissä, ja kauan ohjelmistossa pysynyt. - -Lokakuulla vallinneen vastatuulen muutti myötäiseksi Schillerin -_Orleansin neitsyt_, joka meni ensi kerran 2/11 ja taas todisti, kuinka -otollisia suuret klassilliset näytelmät olivat Suomalaisen teatterin -yleisölle. Se näyteltiin näet täysille taikka hyville huoneille: -marraskuulla peräkkäin 7 kertaa, joulukuulla 3 ja vielä maaliskuulla 2 --- yhteensä siis 12 kertaa näytäntökauden kuluessa. Ja menestys oli -ansaittu. Ida Aalbergista Johannana lausuu U. S. ensi-illan jälkeen: -"Hänen olentonsa oli niin vieras ja ylimaailmallinen, jotta -mielikuvituksellekin oli vaikeata luoda mitään täydellisempää kuvaa -tuosta Ranskan pelastajahengettärestä." Myöhemmin arvostellaan -Valvojansa tyynemmin:[88] - -"Nti Aalberg yritti nähtävästi tekemään sankaritarta niin todelliseksi -ihmiseksi kuin mahdollista. Niin hän lausui mainion jäähyväismonoloogin -kauniisti ja tuntehikkaasti tekemättä sitä miksikään bravuuriaariaksi. -Ensi kohtauksessa kuninkaan edessä hän oli tyyni ja maltillinen, antaen -kutsumuksensa suuruuden vaan ilmaantua sanojensa ja käytöksensä -vakavuudessa ja ylevyydessä. Soma oli äänen muutos, kun hän puhuttuaan -maallisille herroille, kääntyi piispan puoleen ja luottavaisesti, -melkein lapsellisesti kertoi kutsumuksestaan. -- Korkeimmilleen kohoaa -hänen taiteensa hänen lausuessaan suurta monoloogia neljännen näytöksen -alussa ja palavaa rukousta tyrmässä. Epätoivo toisessa ja uudestaan -herännyt luottamus toisessa esitettiin yhtä nerokkaasti ja -täydellisesti. Sanalla sanoen Orleansin neitsyt on tinkimättä -asetettava näyttelijättären entisten suurimpien luomien rinnalle ja -epäiltävää on, onko yksikään toinen johdonmukaisemmin toimitettu. -- -- -Huolellinen yhteisnäytteleminen ja kappaleen taidokas näyttämöllepano -olivat menestyksen pääehtoja. Se tarkkuus, jolla johtaja, säästämättä -vaivojaan, oli koettanut puvuissa ja muissa laitoksissa uskollisesti -kuvata todellista elämää 15:n vuosisadan alkupuolelta on meidän -oloihimme nähden harvinaista, eikä ulkomaillakaan moni teatteri ole -semmoisissa asioissa niin harras. Useat puvut, niinkuin kuninkaan -ensimäinen ja Burgundin herttuan toinen erittäin loistokas vaatteus, -ovat tehdyt heidän aikuistensa kuvien mukaan ja muutkin mahdollisuuden -mukaan noudattaen ajan muotia. Erityistä kiitosta ansaitsee somasti -järjestetty, suurenmoinen kansankulkue vaihtelevine pukuineen -- siinä -kuuluu 115 henkeä olevan osallisena. Liiallista olisi siis enempää -vaatia näytelmän ulkopuoleen katsoen ja siinäkin, minkä teatteri jo -melkein on ottanut tavakseen yleisölle tarjota, on kenties vähän liikaa --- ei ole kaukana se vaara, että yleisö rupeaa vaatimaan yhä enemmän ja -kenties pitämään tuota ulkonaista puolta näyttelemistä s.o. taidetta -tärkeämpänä." - -Seitsemännen illan jälkeen keskeytettiin Orleansin neitsyen esittäminen -"esiintulleesta syystä". Ida Aalberg oli mennyt kihloihin lakitiedetten -kandidaatti _Lauri Kivekkään_ kanssa, ja hääpäivä lähestyi. Sitä ennen -annettiin 18/11 johtokunnan päätöksestä näytäntö näyttelijättären -hyväksi, joka itse oli valinnut Nooran ohjelmaksi. Huone oli -kukkuroillaan, ja "ilta muodostui täydelliseksi riemujuhlaksi -suositulle taiteilijattarelle". Toiselta puolen ihailtiin ja -ylistettiin hänen taidettaan tänäkin iltana (Noora oli entiseen -verraten täydentynyt, varsinkin viime näytöksessä, jossa loppusuoritus -Helmerin kanssa tapahtui tyynemmin, luonnollisemmin ja todenmukaisemmin -kuin kirjassa, jossa runoilija tuntuu Nooran sanoissa), toiselta puolen -ilmaistiin lahjoilla ja muuten sydämellistä osanottoa morsiamelle. -Toverit teatterissa antoivat hopeaisen hedelmämaljan, hämäläiset -ylioppilaat parin kandelabereita ja yleisö V. Vesterholmin maalaaman -maisemataulun uuden kodin koristamiseksi, puhumatta laakeriseppeleistä -ja runsaasta kukkasadosta. Innostuksenpurkaukset taukosivat -vasta kun illan sankaritar "astui esiin ja kiitti syvästi -liikutettuna ylenpalttisesta kunniasta, toivottaen että tämä yleisön -suosio vaikuttaisi elähyttävästi ja sammumatta Suomen nuoreen -näytelmätaiteeseen". -- Pariskunnan vihkiminen tapahtui 22/11 -Nikolainkirkossa klo 7 i.p. Häihin saapui onnentoivotussähkösanomia -muun muassa Ibseniltä, Brandesilta, Lieltä, Kiellandilta ja -Svendseniltä. - -Syyskauden viimeinen uutuus oli Salan suomentama Erkmann-Chatrianin -3-näytöksinen näytelmä _Fritz ystävämme_. Alarik Böök oli heikko -pääroolissa, mutta Olga Finne viehättävä naivina maalaistyttönä ja -Leino luontehikas rabbiini. Kappale -- ensimäinen, suuren menestyksen -saanut ranskalainen, realistinen näytelmä (Théâtre français'ssa ensi -kerran 1876) -- meni meillä vain kaksi kertaa (!). Paremmin vetivät -joulukuulla ja vuoden vaihteella Nummisuutarit (Pesonen oli Kalliolta -perinyt Sepeteuksen), Sota rauhan aikana y.m. vanhat tutut ohjelmat. - - * * * * * - -Tultiin niin vuoteen 1888, joka silloin ilmestyneitten uusien -kotimaisten näytelmien tähden on pidettävä oikeana merkkivuotena -teatterin historiassa. -- Uudenvuoden ensimäinen premiääri oli 4/1: -3-näytöksinen laulunsekainen Komedia _Farinelli_ (Farinelli ou le -Bouffe du roi, Saint-Georges'n, De Forges'n ja de Leuven'in tekemä), -jonka soitannollisen puolen Bergbom oli uudestaan sommitellut, -yhdistäen katkelmia eri oopperoista, niin että musiikki oli tullut -pääasiaksi. Esiintyjistä mainitaan Vallenius (Farinelli), Lilli Kurikka -(Inez) ja Lindfors (Gil Perez); Robert Kajanus orkesterineen suoritti -säestyksen. Yleisö oli sitä enemmän mieltynyt kappaleeseen, kun viime -aikoina oli saatu kuulla vähän laulua näyttämöltä. Se menikin 6 kertaa. -Tänä vuonna täytti Z. Topelius 70 vuotta ja kun oli päätetty viettää -merkkipäivä suurella kansalaisjuhlalla ylioppilastalolla, asetti -teatteri juhlanäytäntönsä edelliseen iltaan 13/1.[89] Huone oli -ahdinkoon täynnä, ja kun runoilija omaisineen, 30-vuotisen sodan -marssin kaikuessa, oli asettunut ensi rivin peräaitioon ja -häntä tervehditty eläköönhuudoilla, nousi esirippu Regina von -Emmeritz-näytelmälle, joka esitettiin yhtä mainiosti ja pääosiin nähden -samoilla voimilla kuin 1885 [nyt oli: Lindfors Larsson, A. Böök -ruhtinas Emmeritz, Rautio Bertel, Lilli Kurikka Kätchen]. -- "Kun -näytännön loputtua esirippu jälleen nousi, seppelöitsi Regina -runoilijan rintakuvan orkesterin toitottaessa ja koko näyttämö täynnä -näytelmän kirjavaa kansaa; kun esirippu nousi toisen kerran, seisoivat -vain Regina ja Kustaa Adolf runoilijan kuvan luona kunniavahtina; mutta -kun esirippu nousi kolmannen kerran, nähtiin kuva yksinänsä, osotteeksi -kuinka nerollisen runoilijan maine on muuttumatta elävä nykyisen -näyttämön varjokuvien hälvettyä." - -Kun sitte seuraavana päivänä kuntien, seurojen ja yhdistysten -lähetystöt, niin pääkaupungista kuin maaseuduilta, kävivät -onnittelemassa Topeliusta, esiintoi Kaarlo Bergbom yhdessä näyttelijäin -Leinon ja Ahlbergin kanssa Suomalaisen teatterin onnentoivotukset. -Vastatessaan runoilija, ensin kiitettyään edellisestä illasta, lausui, -että hän ei ollut uskonut Regina von Emmeritzin pysyvän näyttämöllä, -mutta niin esitettynä kuin hän oli sen nähnyt Suomalaisessa teatterissa -luuli hän sillä olevan tulevaisuutta. Kullakin teatterilla on -tehtävänsä. Suomalaisen teatterin ansio on se, että se on antanut -Suomen runottaren puhua näyttämöltä voimakasta kieltä. Sen johtajaa ja -näyttelijöitä ei Suomen kansa tule koskaan unhottamaan. -- Näin otti -Suomalainen teatteri tehokkaasti osaa suuren, unohtumattoman runoilijan -kunniapäivän viettämiseen, yksi niitä viimeisiä kansallisjuhlia, joihin -lähes kaikki sydämestään yhtyivät.[90] - -Toinen premiääri tuli 25/1, jolloin näyteltiin Hilda Aspin suomentama -Björnsonin _Hansikas_. Ensi-iltana oli huone hyvänlainen, mutta toisena -oli jo niin vähä väkeä, että kolmas ja viimeinen näytäntö ei voinut -tulla kysymykseen yhdessä jaksossa, vaan seurasi puolentoista viikon -päästä. Kumminkin esitys oli hyvä ja enemmänkin. - -"Rva Aalberg-Kivekäs näytti Svavan osan erinomaisen kauniisti, -hienotunteisesti ja hillitysti muodostuen näytösten mukaan. Ehkä hän -kuitenkin oli etevin ensi näytöksessä, joka jo sisältää koko hänen -tragediansa: avonainen, suloinen rakkaudeninnostus kohtauksessa -sulhasen kanssa, harvinaisen todellisesti värähtelevät lyhyet lauseet, -kun Hoff kertoo sulhasen salaisesta entisyydestä, ilman että hän asiaa -ymmärtää, vaikka se häntä vaivaa, ja sitte kauhistus kun Alfin tullessa -kaikki selviää -- kaikessa oli näyttelijätär yhtä oivallinen." -- -Vallenius, jolla Riisinä oli entistä suurempi puheosa, teki luonteen -turhamielisyyden liian tärkeäksi, mutta Leino oli kelpo Christensen -samoin kuin Ahlberg nuhteeton Alf. - -Miksi ei kappale vetänyt? Eiköhän vastaus ole siinä, että realistiset -draamat, joiden tarkotus oli "asettaa kysymyksiä keskustelunalaiseksi", -ylipäätään menettivät viehätysvoimansa niin pian kun päämäärä oli -saavutettu, se on kun kysymyksestä oli ruvettu väittelemään. Niin oli -juuri Hansikkaan laita. Kappale ei ollut enään uusi ja sen asettama -kysymys: eikö mieheltä ole vaadittava puhtautta niinkuin naiseltakin? -oli jo meilläkin ollut väittelyn esineenä. Sen lisäksi saattaa sanoa, -että "realismi" 80-luvun loppuvuosina jo alkoi väsyttää yleisöä. -Omituista on että Suomalainen teatteri juuri silloin kun tämä -tosiasia kävi tuntuvaksi oli valmis esittämään ensimäisen koko -sarjasta alkuperäisiä kotimaisia draamoja, jotka voitokkaasti -vaativat romanttisuudelle oikeutta olla olemassa. Ensimäinen -uusi kappale Hansikkaan jälkeen oli näet _Gustaf von Numersin_ -"historiallis-romantillinen" näytelmä _Eerikki Puke, Korsholman herra_. -Mutta tämä ilmiö keskellä realismin rehottamisaikaa oli muutoinkin -outo. Se oli näet suomennos ja tekijän seuraavatkin draamalliset -tuotteet esiintyivät ensi kerran suomennoksina suomalaisella -näyttämöllä. Mistä tämä johtui, on lyhyesti selitettävä. - -Gustaf von Numers on syntynyt Vaasassa ja kasvanut samoilla -ruotsalaisilla seuduilla, joilla hänen ensimäinen näytelmänsä toimii. -Hän oli jo 40 vuotta vanha, kun hän Eerikki Puken kautta tuli -kirjailijana tunnetuksi, mutta hänen kirjalliset taipumuksensa olivat -kyllä olleet vireillä koulu- ja yliopistoajoilta saakka. Ilman enempää -halua tieteellisiin pyrintöihin kuin luontaista kykyä käytännöllisiin -toimiin ei Numers, jonka terveyskin oli heikonlainen, erilaisilla -yrityksillään saavuttanut mitään vakavampaa asemaa, ennen kun hän 1882 -antautui rautatien palvelukseen. Kaiken aikaa hän oli kuitenkin -itsekseen kirjoitellut milloin mitäkin runollista, mutta varsinkin -draamallisia luonnoksia, niin että hänelle oli kokoontunut "melkoinen -joukko keskeneräisiä teoksia". Näitä kyhäillessä oli Oehlenschläger -ollut hänen ihanteensa, ja hän oli uneksinut Suomen historian -esittämistä näyttämöllä sarjassa tanskalaisen runoilijan tapaan -sommiteltuja näytelmiä. Oltuansa "ultraviikinki" hän oli, siihen aikaan -kun häh esiintyi kirjailijana, Suinulan asemapäällikkönä Kangasalla -suomalaisen ympäristön ja seuraelämän vaikutuksesta vähitellen -asettunut yleisisänmaalliselle ja "jotenkin sosialistiselle -kannalle".[91] - -Eerikki Pukea Numers oli alkanut sommitella lyhentääkseen pitkiä iltoja -Tuovilan (Toby) yksinäisellä asemalla Laihian ja "vanhan Vaasan" -(Korsholman) välillä. Toivoen edes kerran saavansa nähdä jotakin -kirjoittamaansa näytelmää näyttämöltä hän lähetti sen tarkastettavaksi -Ruotsalaisen teatterin kirjalliselle avustajalle R. Hertzbergille, -mutta pitkän odotuksen jälkeen hän sai käsikirjoituksensa takaisin ja -sen mukana kirjallisen lausunnon, että kappaleesta korjaamallakaan ei -tulisi mitään.[92] Eräänä iltana Numers Kangasalan Haralassa kertoi -vastoinkäymisensä V. Löfgrenille (Lounasmaa). Tämä luki näytelmän ja -pyysi sitte saada lähettää sen Bergbomille. Numers myöntyi, ja siitä -alkoi hänen tuttavuutensa Suomalaisen teatterin johtajan kanssa. -Lukiessaan näytelmän Bergbom huomasi, että tekijällä, huolimatta -kaikesta kokemattomuudesta ja kykenemättömyydestä johdonmukaisesti -kehittämään toimintaa, oli vilkas mielikuvitus ja lahja keksimään -tehokkaita vastakohtaisuuksia sekä että vuoropuhelussa oli luonnollista -eloisuutta ja lyhyyttä, jota draama vaatii, ja niin hän viehättyi -yhteistyöhön, joka tosin ei kestänyt kauemmin kuin neljä vuotta, mutta -kumminkin tuotti kauniita hedelmiä. Käsitellen kyhäelmää epäkypsänä -luonnoksena hän teki seikkaperäisiä muutosehdotuksia, antoi ohjeita ja -viittauksia, ja niiden mukaan Numers kirjoitti uudestaan toisen -näytöksen tai kuvaelman toisensa perästä kerran tai useammin, ja siten -teos vähitellen valmistui. Näin syntyi se Eerikki Puke, joka tunnetaan -näyttämöltä esitettynä ja painettunakin. Mahdotonta on kuitenkin -määrätä toisen tai toisen osaa, sillä käsikirjoitukset ovat hävinneet, -ja Bergbom antoi suureksi osaksi neuvonsa suullisessa keskustelussa, -joko käyden Numersin luona Suinulassa taikka Numersin ollessa -Helsingissä, ja -- kaiken päätteeksi -- kun ruotsinkielinen alkuteos -oli valmis, loi Niilo Sala siitä sen sujuvan suomennoksen, joka nyt -yksistään on arvosteltavanamme! Että tämä kertomus on sanasta sanaan -tosi, vaikka Bergbom puolestaan luovutti kaiken kunnian Numersille, sen -todistaa jälkimäisen kirjeet.[93] - -Siten Numers (6/9 1887) ilmottaa saaneensa valmiiksi "Eerikki Puken -uudet kuvaelmat" ja pyytää ensi "painoksen" konsepteja (mina konsepter -af den förra "upplagan"), voidakseen puhtaaksi kirjoittaa koko teoksen. --- Edelleen hän l/11 kirjoittaa: "Tahdon vaan sanoa, etten koskaan voi -muuta kuin omistaa hra Tohtorille kunnian, jos kappale on onnistunut, -sillä Teidän kritiikillenne olen minä rakentanut sen ja sitä ilman -olisin kenties jäänyt seisomaan peräytyvälle (sackande) jalalle." -- -Viikko myöhemmin (7/11) Numers tuskin uskoo "ihmeellistä kunniaa", että -Eerikki Pukea aiotaan näytellä; mutta niin myöhään kuin (28/12) on -kysymys uusista korjauksista, jota paitse Numers kiittää Bergbomia -viimeisestä keskustelusta: -- "se teki minulle hyvää -- luulin ennen -että riittäisi koettaa kirjoittaa luonnollisesti, niinkuin vuoropuhelu -todellisuudessa muodostuu, mutta tämä: että alottaa näytös hiljaisemmin -ja sitte lisätä enemmän ja enemmän höyryä sekä antaa esiripun laskea, -kun pannu on räjähtämäisillään -- on antanut minulle paljon ajateltavaa -tulevaisuuteen nähden -- niinhän se on oleva ainakin näyttämöllä!" - -Nämä viimeiset sanat osottavat ilmeisesti kuinka välttämättömästi -Numers tarvitsi esteettistä ja näyttämöllistä "opastajaa" (vägvisare), -joksi hän Bergbomia nimittää. Lounasmaa ei ollut tuntea kappaletta -siksi Eerikki Pukeksi, jonka hän oli lukenut. - -Eerikki Puken ensi-ilta oli 10/2, huone oli aivan täysi ja kappaleen -menestys ehdoton. "Innokkaita käsientaputuksia ja esiinhuutoja kesti -alusta loppuun saakka, ja viimeksi täytyi tekijänkin astua esiin -näyttämölle." Näytelmä meni seitsemän kertaa peräkkäin. Eikä menestys -ollut ansaitsematon, sillä joskin kappale on enemmän kansannäytelmä -kuin varsinainen historiallinen draama, on siinä, Engelbrektin -suurenmoinen kansanliike (1434) taustana, vaikuttava historiallinen -tunnelma kannattamassa vapaasti keksittyä toimintaa, edelleen kuohui -siitä meidän ajalle (huomaa, ennen sosialismia!) otollinen -kansanvaltainen henki, niin että kuolevan sankarittaren, Kreetan, -loppusanat: "Talonpoika -- herra -- yhdessä!" sisältävät teoksen -aatteen, ja vihdoin ovat useimmat yhdeksästä kuvaelmasta sangen -jännittäviä. Että Pohjanmaan tarmokkaan kansan kuvaus, yksityiset -henkilöt ja joku toiminnan piirrekin on vähemmän realistista kuin -romanttista Välskärin kertomusten tapaan ja näytti suoraan (jollei -tietoisestikaan) johtuvan näistä, ei suinkaan vähentänyt viehätystä. -Muutoin on näytelmässä paljo kiitollisia rooleja, joten näyttelijät -olivat harvinaisen innostuneita tehtäviinsä. Rva Aalberg-Kivekäs oli -rohkeamielinen Kreeta, Leino talonpoikaiskuningas Murkainen, Ahlberg -Puke, A. Böök tuimapäinen Niilo, Weckman (erittäin onnistunut) Mauno, -Falck tanskalainen kansanrääkkääjä Jürgen Jute, Vallenius hovimies -Aksel Kurki, Saimi Svan elämän katkeroittama Leena, Sala ja Rautio -kelpo talonpoikia -- kaikki voimat hyvin käytetyt. Näyttämöllepanokin -oli tehokas. Murkaisen avara pirtti, Puken kammio, mäntymetsä ja -käräjäpaikka Vöyrin kirkon luona olivat somat niinkuin puvut, -joita varten oli ohjeeksi otettu keskiaikaisten kirkkojemme -kalkkimaalauksia.[94] - -Kun Eerikki Puke 26/2 oli näytelty viimeisen kerran, tuli viikon loma -sentähden että teatteri sisältä maalattiin Grahamin tulivärillä. Sitte -uudelleen alkaneitten näytäntöjen väliin pistäytyi 10/3 ilta, joka -erosi teatterin tavallisista. Näyttelijät, jotka innokkaasti -harrastivat eläkerahastonsa kartuttamista, olivat näet siksi päiväksi -toimeenpanneet arpajaiset ja naamiohuvit asian hyväksi. Voittoja oli -lähetetty maaseuduiltakin ja Pietarista, ja yleisö osotti niin suurta -osanottoa, että tilaisuus tuli kenties onnistuneimmaksi lukuisista -samanlaisista, joita vuosien kuluessa järjestettiin. Sinä iltana -myytiin varta vasten toimitettu _Nyyrikki_-julkaisu, joka ilmestyi sekä -suomalaisena että ruotsalaisena, kumpikin laitos käsittäen kaksi -lehteä. Suomalaisessa oli paitse runollisia lisiä "Suomalaisen -teatterin ohjelmalista vuosilta 1872-1888", ja ruotsalaisessa Kaarlo ja -Emilie Bergbomille omistettu Z. T:n runoelma, jossa somasti palautetaan -Suomalaisen oopperan muisto ja viitataan puhenäyttämön kansalliseen -merkitykseen, kaksi Gustaf von Numersin antamaa kohtausta kahdesta -valmistumattomasta draamasta "Hämäläisten taistelu" (Tavasternas strid -eller Birger Jaarls dotter) ja "Alkibiades ja hermespatsaat" -(Alkibiades och hermesstoderna), E. N(ervanderin) runoelma "Näyttämön -lapset" (Scenens barn) y.m. Vähän myöhemmin (14/4 ja 19/4) Nervander, -nojaten mainittuun Nyyrikin "ohjelmalistaan", julkaisi Finlandissa -kirjoituksen "Onko Suomalainen teatteri kansallisteatteri?" jossa hän -loi ensimäisen lyhyen teatterinhistorian luonnoksen. Samassa -kirjoituksessa, joka luonnollisesti antaa myöntävän vastauksen -asettamaansa kysymykseen, sanotaan muun muassa, että teatterin -ohjelmistoon oli ollut otettuna 231 teosta, nimittäin 53 kotimaista, -100 suurempaa ja 52 pienempää ulkomaalaista puhekappaletta sekä 26 -oopperaa. - -Eerikki Puken jälkeen ei tullut uutta ennen kun 18/3, jolloin Ibsenin -_Helgelannin sankarit_ meni ensi kerran. Ankarat talvipakkaset olivat -Bergbomissa herättäneet uinailevan reumatismin ja hänen sairautensa -hidastutti uusien kappalten harjottamista ja aiheutti senkin, että tämä -mahtava, aiheeltaan viikinkiaikuinen, mutta aatteellisesti -uudenaikainen draama, jonka jo Edv. Törmänen oli suomentanut ja jonka -esittäminen sattumain kautta oli myöhästynyt, sittekin tuli näyttämölle -olematta täysin kypsynyt. Ei edes rva Aalberg-Kivekäs, jonka -taiteilijaluonteelle -- se myönnettäköön kernaasti -- Hjördiksen -tapaisen sankarinaisen kuvaaminen tosin oli vierasta, tyydyttänyt muuta -kuin puoleksi. Muista oli Leino Örnulfina paras ja sen jälkeen ehkä -Weckman -- Thorulf ja Falck -- Kåre. Vaikuttavasta näyttämöllepanosta -mainittakoon meillä ensi kerran nähdyt liikkuvat pilvet. Näytäntö -uudistettiin neljä kertaa. -- Toinen ilta 20/3 oli tavallaan -juhlanäytäntö, sillä sinä päivänä täytti Ibsen 60 vuotta. Sen johdosta -lähettivät kappaleessa esiintyjät tervehdyssähkösanoman runoilijalle ja -samoin teki Bergbomkin. -- Vähäpätöisempiä uutuuksia olivat: Salan -suomentama A. L'Arrongen _Puutarhurin tyttäret_ (Hasemanns Töchter), -4-näytöksinen huvinäytelmä 4/4 ja 1-näytöksiset huvinäytelmät Ernst -Ahlgrenin (rva Benediktson) _Telefoonissa_ ja Hilda Aspin suomentama -Paul Heysen _Veljesten kesken_, molemmat 18/4. Ensin mainittu, puoleksi -ilveily puoleksi viaton tendenssikappale, esitettiin tavan mukaan -sujuvasti. Lindfors oli mitä herttaisin puutarhuri ja Weckmanin -sammaltava proviisori nauratti ja säälitti samalla kertaa, muita -mainitsematta. Siiri Telefoonissa oli hupainen ingénuerooli, jota -näytellessä Olga Finne varmensi jo vallottamaansa sijaa yleisön -suosiossa. - -Aivan näytäntökauden lopulla sattui vielä oikea merkkitapaus, uuden -runoilijan ja uuden suuren draaman esiintyminen näyttämöllä, kun -_J. H. Erkon_ 5-näytöksinen "runoelma" _Tietäjä_ ensi kerran näyteltiin -20/4. Erkko, joka oli hyvin tunnettu nuoren Suomen etevimpäaä -laulurunoilijana, oli hänkin, epäilemättä teatterin vaikutuksesta, -viettynyt sepittämään draaman, jopa runomittaisen. Se oli jouluksi -ilmestynyt painosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta -kunniapalkinnon saanut, kun Bergbom otti sen esitettäväksi. Eikä se -ollut vähäinen tehtävä, raamatullinen aihe kun vaati kokonaan uusia -koristuksia ja pukuja. Sitä innokkaammin johtaja puuhasi, ja näytelmä -näyttäytyi niin ymmärtävästi, niin aistikkaasti näyttämölle -järjestetyksi, että syvämietteinen runoelma sen kautta tuli melkoisesti -nautittavammaksi ja vaikuttavammaksi. Miten havainnollinen olikaan -vastakohta häviöön syöksevän pakanakansan ja valtaan nousevan Israelin -välillä! Toiselta puolen aasialaisen velttohallitsijan turha loisto ja -hekkuma sekä Baalin palvelus kultavasikkoineen ja tanssijattarineen, -toiselta puolen köyhä, karaistua voimaa kysyvä telttaelämä aavikolla. -Siinä jo kuvastui se ajatus, jonka runoilija oli tahtonut julkilausua -kansojen tulevaisuuden ehdoista. Oliko Bergbom mainittavassa määrässä -vaikuttanut näytelmän sommitteluun, on tuntematonta, mutta näyttämöä -varten hän kumminkin oli tehnyt korjauksia jättämällä pois useita -välikohtia ja vähemmän tärkeitä sivuhenkilöitä. Näin hän enensi draaman -tehoa, ja etenkin se kohtaus, missä Bileam vasten tahtoansa siunaa -Israelia, oli jylhän vuoristomaiseman, ryhmien aistikkaan asettelun ja -ukkosilman kautta niin sanoaksemme vanhatestamentillisen mahtava. -Olematta suorastaan näyttämöä varten kirjoitettu draama, kiitos olkoon -näyttämöllepanon, menestyi se kuitenkin odottamattomalla tavalla. -Erkko, joka itse kurkkutaudin tähden oleskeli Berlinissä, kirjoittaa -siis syystä Bergbomille: "Tiedän ja tunnustan, että Teidän ansioksenne -on luettava, jos Tietäjä näyttämöllä menestyy -- olen aina ollut -vakuutettu jalosta tahdostanne sekä nerostanne ja toivon, että ne -tälläkin kertaa tuottavat parhaita seurauksia." -- Päärooli Bileam oli -Salan käsissä, ja hän täytti sen "sangen kiitettävästi" -- se oli, -saatamme nyt sanoa, nuoren näyttelijän, jonka ura oli oleva niin lyhyt, -etevin luoma. Hän loi havainnolliseksi sen kuvan, joka lukijassakin -syntyy tuosta jalosti ajattelevasta, mutta heikonlaisesta tietäjästä. --- Draama esitettiin yhtä mittaa 5 kertaa.[95] - -Toukokuulla teatteri niinkuin tavallisesti huonolla menestyksellä -kilpaili kevään kanssa. Uudistuksina mainittakoon Ainamo, johon Bergbom -oli lisännyt useita Schantzin sävelmiä, ja jossa Inez Borg oli Ainamo, -Vallenius Pärtty ja Lilli Kurikka Pikku. Se meni kolme kertaa -(viimeinen lastennäytäntönä) R. Kajanuksen orkesterin säestäessä, sekä -Porvari aatelismiehenä, oivallisesti esitettynä, Lindfors nimiroolissa -ja muiden muassa vasta-alkaja nti Salenius onnistunut Nicole. -Kotimainen uutuus agronoomi Kust. Blåfieldin 2-näytöksinen ilveily -_Pollarin kievarissa_ ilmestyi 21/5, ja "yleisö oli ystävällinen sitä -kohtaan", Emilie Bergbom kirjoittaa, "huolimatta kappaleen -mitättömyydestä". Senkin jälkeen tuli vielä ohjelmistolle uusi F. ja P. -Schöntanin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Sabinitarten ryöstö_ 25/5. Se -oli tuota lajia saksalaisia sepustuksia, joita Kaarlo Bergbom -sydämellisesti halveksi, mutta joita hän otti silloin tällöin yleisön -huviksi. Viaton ja naurattava kun on, aikaansai kappale meilläkin -tarkotetun vaikutuksen. -- Viimeinen näytäntö oli 27/5, ja alkoi sen -jälkeen kolmen kuukauden kesäloma. - -Minna Canthin draama ei valmistunut täksi näytäntökaudeksi. Kirjeissään -hän valittaa ettei kelvollista tahtonut syntyä. Joulun jälkeen hän -hylkäsi kaikki ja alotti "ihka uudelleen"; maaliskuun alussa oli -hänellä "kaksi näytöstä konseptissa". Hänen aikomuksensa oli silloin -pusertaa aine kolmeen näytökseen tai neljään kuvaelmaan, jättää pois -kaikki "teatterieffektit" ja ainoastaan panna painoa "sisälliseen -totuuteen". Samassa kirjeessä (2/3), jossa nämä tiedot annetaan, on -jälleen yksi noita kiihkeitä mielenpurkauksia, jotka ilmaisevat -runoilijattaren tulisen luonnonlaadun. Hän arvostelee näet mitä -ankarimmin Jonas Castrénia, "Savoa" ja koko nuorta puoluetta: "Kuinka -kurjia meidän nuoret miehet ovat! Kuinka onnettoman kurjia! Mihin on -kansasta kadonnut rehellisyys, vakavuus ja mielenlujuus. Ja minä kun -yritin ruveta mokomien kanssa sovintoa hieromaan. En ikipäivinä. Tällä -hetkellä ja uudelleen sanoisin tuttavuuden 'ylös'." -- Pari kuukautta -myöhemmin 9/5 Minna kirjoittaa Kaarlolle (edelliset kirjeet olivat -Emilielle), että näytelmä "vihdoin ja viimein" oli valmis. Kuitenkin -oli vain ensi näytös toiseen kertaan kirjoitettu -- "mutta siihen olen -jotakuinkin tyytyväinen, minusta ainakin tuntuu, että se on niin hyvä -kuin nykyiseltä ihmiseltäni olla voi. Kun sitten seuraavat kolme -luonnistuisivat samoin. Olisi se jo luultavasti tykkänään valmistunut, -ellen olisi koko kevään täällä sairastellut." Niin näytelmästä, mutta -kirjeen alussa ja lopussa hän oikein rukoilemalla rukoilee Bergbomia -tulemaan teatterinsa kanssa syksyllä Kuopioon. Hänen henkinen -ihmisensä, hänen sielunsa kaipaa Bergbomin seuraa, sillä Kuopiossa ei -ole ketään, jolta hän voisi saada henkistä ravintoa; hänellä oli nyt -elämänfilosofiansa valmiina, selvyyttä ja sisällinen rauha, ja nyt -olisi työ alettava. -- Tähän Bergbom vastasi 14/5: - -(Helsingissä 14/5). "Hyvä ystävä! Eläköön Minna-rouva! Jo rupesin -epäilemään, tulisiko enää mitään kynästänne, kun suureksi ilokseni sain -kirjeenne. Siis todellakin valmis -- tai ainakin niin valmis, että voi -toivoa sen oikein valmistuvan. Valitettavasti en saanut mitään kuulla -aineesta, tendenseistä, henkilöistä y.m., sillä tuskin on vanhasta enää -mitään jäljellä. Mutta rauhotuin nähdessäni että olette tyytyväinen, -silloin tiedän asian olevan hyvällä tolalla. Karttakaa nyt vain -toiselta puolen Työmiehen vaimon yksipuolisuutta ja toiselta Salakarin -välinpitämättömyyttä. Hupsu kuin olen -- annan Teille neuvoja. Ei -- -kirjoittakaa oikein sydämenne pohjasta, kyllä siitä hyvää tulee." - -"Jos ei aine siihen pakota, älkää tehkö hyökkäyksiä uskontoa tai -kirkkoa vastaan. Teillä on jo kylläksi syytä tähän meidän nykyiseen -klerikalismiin; se kasvaa vain kasvamistaan tuommoisten hyökkäysten -kautta. Sitä ennustin -- jos muistatte -- jo pari vuotta sitten. -Silloin ette uskonut -- väititte vain vapaamielisen suunnan yhä enemmän -voittavan alaa. Tuskin elätte nyt samassa illusionissa. Tietysti -peruutan varotukseni, jos hyökkäykset kuuluvat asiaan. 'Hakkaa päälle' -sitte Herran nimessä." - -"Muuten on draamanne erittäin nyt tervetullut. Tietäjän ja Eerikki -Puken perästä tarvitsevat näyttelijät vähän realismia, ja muualta sitä -ei saada, sillä Björnson ja Ibsen eivät näy enää huolivan siitä, niin -suuressa arvossa kuin muuten pidänkin Hansikasta ja Rosmersholmia. -Omalta kannaltannekin on hyvin suotuisaa, että saatte jotain -kunnollista toimeen nyt, sillä ainoastaan tositeoilla (eikä -huutamisella) saa yleisön taivutetuksi. Tätä nykyä se on kovin -vastahakoinen sekä realismille että radikalismille, mutta jos vaakaan -viskaatte taas jonkun mahtiteoksen, niin kyllä se jälleen on kallistuva -Teidän puolellenne. Siis, Minna-rouva, työhön ja voittoon." - -"Tahdotte meidät Kuopioon jo tänä syksynä. Valitettavasti se ei käy -päinsä, olemme jo vuokranneet Turun teatterin. Ja muutenkin -- emme -tule Kuopioon, ennen kun rautatie valmistuu. Matka on niin kallis; se -nielee kaikki tulot. Totta on, Te olette ystävällisesti hankkinut -vapaan 'veskyydin' Lappeenrannasta Kuopioon sekä myöskin takaisin. -Mutta ensiksikin on hyvin ikävä tuolla tavalla pakottaa Teidät -vastenmieliseen toimeen. Ja sitte -- meitä on välistä ja erittäin viime -kertoina laivoilla kohdeltu niin nöyryyttävällä tavalla tuon vapaan -kyydin tähden ja siitä on aiheutunut niin monta rettelöä, etten -tahtoisi sillä ehdolla käydä Kuopiossa. Tuommoinen kerjääminen on aina -jotenkin alentavaista. Mutta kohta kun rautatie valmistuu, tulemme, ja -tulemme -- ainakin minun puolestani -- hyvin mielellämme Kuopioon. Jos -Ossianin sanoihin saa luottaa, se ei kestä kuin syksyyn vuoden päästä. --- Silloin seuraa -- toivokaamme niin -- Ida Aalbergkin, joka ensi -syksynä olisi estetty tulemasta." - -"Kaiken tämän saatte sanoa Kiljanderille, mutta tarpeetonta on siitä -puhua muille. Se luultavasti vahingoittaisi Aspegrenia, jos koko yleisö -tietäisi että tulemme. Hän voisi syystä valittaa, että maaseutulaiset, -vaikka hän on heitä varten perustanut teatterin, tilaavat itselleen -toisen teatterin. Hänen yrityksensä on niin kiitettävä, ettei sitä saa -lannistuttaa." - -"Minä olen tänä keväänä ollut kovin sairas. Kylmät säät herättivät -vanhan reumatismin ja kuukauden makasin jotenkin liikkumattomana. -[Kaarlo mainitsee tuumineensa Emilien kanssa jonkun osan kesää kylpeä -Lappeenrannassa ja sieltä pistäytyä Kuopioon]. Ystävänne Kaarlo B." - -Seuraavana päivänä, sen jälkeen kun Bergbom oli kirjoittanut tämän -kirjeen, hän lähti ulkomaanmatkalle. Emilie jäi tällä kertaa kotiin ja -otamme edellisen täydennykseksi pari kohtaa hänen tämänaikaisista -kirjeistään Betty Elfvingille: - -(18/5). -- "Tämä vaivaloinen ja kirjava ('bråkiga och brokiga') vuosi -lähestyy vihdoin loppuansa. Kylmä talvi on ollut kova mörkö sekä -Kaarlolle että minulle, niin että me molemmat helmikuusta saakka olemme -olleet raihnaisia, minä kuitenkin vähemmän kuin Kaarlo, mutta sentään -niin että minun on ollut kovin vaikea kantaa suurta työtaakkaani. -Jotakin olisi minun tehtävä terveyteni hyväksi tänä kesänä, mutta ei -minulla vielä ole selvillä -- mitä? Kaarlo lähti pari päivää sitten -[15/5] ulos maailmaan, vähän ravistaakseen itseään. Mielelläni olisin -matkustanut mukana, mutta kassani on tyhjä. Hän viipyy noin kuukauden --- arvattavasti koko ajan Berlinissä, jos keisari [Fredrik III] saa -elää, niin ettei teattereita suljeta. Hänelle on tärkeää nähdä jotain -uutta ja hyvää ja siten raitistaa vaikutelmiansa. -- Tampereen -laulujuhlaan lähden luullakseni kahdeksi päiväksi virkistääkseni -itseäni. -- Turussa alkaa teatterimme 15/9. Olemme sangen levottomia -sen johdosta, sillä Ida Aalberg ei tule mukaan. Hän on ollut koko -kevään heikonlainen, niin että hän ei ryhdy palvelukseen ennen kun -joulukuun 1 p:stä, siksi hän lepää." -- (2/6). -- "Huononlainen on tämä -vuosi ollut. Tappiomme tekee noin 8,000 mk, johon tulee 6,000 mk viime -näytäntökaudelta. Meidän täytyy siis välttämättömästi ajatella -takauskirjoituksen toimeenpanemista syksyllä, niin ettei tämä -näytäntökausi edelleen lisää vajausta. On julman vaikeaa aina tuntea -tuon damokleenmiekan riippuvan yllänsä. Ruotsalaisella teatterilla on -kaikkina näinä vuosina ollut noin 29 à 30 tuhannen markan takaus, -samalla kun ei meillä ole ollut muuta kuin valtioapu." -- - -Vaikkei näissä kirjeissä siitä puhuta, on mainittava Emilienpäivän -(19/5) vietosta, että silloin nti Bergbomia teatteriseurueen puolelta -kunnioitettiin laululla, jonka sävelmä oli Karl Sjöblomin ja sanat -Niilo Salan sepittämät: - - Sa hetkeksi nyt rientos heitä, - Luo katse työsi toukohon! - Ain' uskollisna aatteen teitä - Sa kuljet, -- riennät voittohon. - Ja miss' on jalkas kerran käynyt, - Niin sinn' on muisto kallis jäänyt. - - Povessas leimuu innon liesi - Ja mieli uljas rinnassas, - Ja kauvas, kauvas tähtää tiesi, - Ei säiky silmäs uskaljas, - Ja sydän jalo, kullankirkas -- - Se ohjaa työs ja elon virtas. - -Näytäntöjä annettiin tänä näytäntökautena 127 ja niissä seuraavat -kappaleet: - -12 kertaa Orleansin neitsyt; 7 _Eerikki Puke_; 6 _Nummisuutarit_, -Farinelli; 5 _Tietäjä, Postikonttorissa_, Parjauksen kirous, Ei lempi -leikin vuoksi, Sota rauhan aikana, Puutarhurin tyttäret, Yhdistysjuhla, -Ei ollenkaan mustasukkainen; 4 _Regina von Emmeritz, Saimaan rannalla_, -Reviisori, Rosmersholm, Helgelannin sankarit; 3 _Työmiehen vaimo, -Ainamo_, Hansikas, Faust, Porvari aatelismiehenä, Telefoonissa, -Hardangerin harjulla; 2 _Lea, Murtovarkaus, Kyökissä, Roinilan talossa, -Pormestarin vaali_, Hamlet, Noora, Romeo ja Julia, Fritz ystävämme, -Sabinitarten ryöstö, Kotikahakka, Lemmenjuoma, Mestari Patelin, -Naimapuuhat, Veljesten kesken; 1 _Pollarin kievarissa, Pukkisen pidot_, -Kuningas ja katulaulajatar, Venetian kauppias, Kylänheittiö, Maria -Magdalena, Jane Eyre, Luulosairas, Lääkäri vastoin tahtoansa, -Kultaristi, Ensi lempi. - -Näistä 51 kappaleesta oli 15 kotimaista ja 15 uutta (4 alkuperäistä -kotimaista). - - - - -XVII. - -Seitsemästoista näytäntökausi, 1888-89. - - -Kaarlo Bergbom matkusti Berliniin Pietarin kautta, missä viipyi päivän, -nähdäkseen Egmontin Venäläisessä teatterissa -- se esitettiin -keskinkertaisesti, paitse kansankohtauksia, jotka menivät "sanomattoman -eloisasti". Päästyään Saksaan hän teki sen kokemuksen, ettei siellä -koskaan ole oltava matkalla helluntaiaikana! Oli kuin koko maan väestö -olisi ollut liikkeellä, joka asemalla sadottain meneviä ja tulevia, ja -joskus sullottiin toisenkin luokan vaunut täyteen kolmannen luokan -matkustajia, jotka eivät muualla saaneet tilaa. Ahdingon ja kuumuuden -rasittamana Bergbom vihdoin tuli perille, ja asetuttuaan "vanhaan -luolaansa" -- Dresdenerhofin pieneen hotelliin Friedrichstrassen -varrella, hän jo ensi iltana meni Deutsches Theateriin, nähdäkseen Don -Carloksen. Kumminkin hän oli niin väsynyt, että näytäntö, huolimatta -Kainzin nerokkuudesta, meni jotakuinkin hukkaan -- hän "nukkui pari -kuuroa sikeämmin kuin ukko B. (!)." - -Vaikka Kaarlo tapansa mukaan kävi joka ilta teatterissa, oli hänellä -taas muutakin mielessä. "Pääsyy miksi jään tänne", hän kirjoittaa -Emilielle, "on se, että aion vakavasti suorittaa esitöitä Saksan -kirjallisuushistoriaani. Minä tahdon välttämättömästi saada sen -valmiiksi kahdessa vuodessa ja sentähden käydä siihen reippaasti -käsiksi. En tiedä parempaa paikkaa kuin Berlin näitä esitöitä varten. -Tarpeetonta on puhua tästä muille, sillä minulla on tuoreessa muistissa -kirjallisuushistoriani, jonka lupasin kirjallisuuden seuralle, mutta -josta ei mitään tullut. Luonnollisesti et tarvitse salata sitä -Augustalta." -- Tästä näkyy kuinka suuri halu Bergbomilla oli -kirjoittaa jotain sen tieteen alalla, johon hän oli niin erinomaisesti -perehtynyt; mutta hän ei aavistanut, että lähimmät vuodet tuottaisivat -hänelle uusia huolia, jotka olivat omansa masentamaan työhalun -ja -kyvyn. - -Eräässä myöhemmässä kirjeessä (Norjan Gausdalista) Bergbom luettelee -mitä hän tällä kertaa näki Berlinin teattereissa: - -"Don Carlos. Journalisten. Kätchen von Heilbronn. Faust (hyvin -mieltäkiinnittävä yksityiskohdiltaan, mutta yksityiskohdat tunkeutuivat -melkein liiaksi esiin; Maahinen varsin onnistunut tulipunaisen höyryn -kautta, joka kaikkialla nousi näkyviin; Margaretankin huone hyvin -runollinen; näyteltiin oivallisesti, joskaan ei nerokkaasti). Macbeth -(laitokset meillä yleensä paremmat, vaikka täkäläiset apukeinot -suuremmat). Hamlet (Sommerstorf jotenkin heikko: professori eikä -prinssi; tarpeettoman paljo otettu mukaan, esim. Fortinbras). Die -Weisheit Salomons (Paul Heysen suuri draama, 'jalo ja tunnelmallinen'; -ei sovi meille). Die Makkabäer (sanomattoman nautintorikas ilta, ei -näyttelemisen tähden, joka harvoin nousi keskinkertaisuuden yli, vaan -mahtavan, melkein valtavan runoelman vuoksi; miksei meillä ole Leaa? -Kaarola? Hänellä ei ole innostusta, ja onhan hän sitä paitse poissa; -Leino täyttäisi kyllä Judan roolin ja Sala sopisi Eleasariksi). Emilia -Galotti (ei viehättänyt minua enemmän kuin ennenkään). Götz von -Berlichingen (näyttämöllepanon riemuvoitto Deutsches Theaterissa). -Kuningas ja talonpoika (viehättävä Lope de Vegan komedia, Halmin -mukailema; Kainz ja Förster näyttivät sen oivasti; mutta valitettavasti -meillä ei ole Kainzia, enkä siis uskalla luottaa että menestys meillä -olisi sama kuin täällä). Der Verschwender (vanhanaikainen). Onkel -Bräsig (näyteltiin hyvin ja miellytti minua; painamaton laitos, jota en -voinut hankkia; meidän täytyy kai tyytyä Gossmannin laitokseen, joka -meillä on; yleensä onkin yhdentekevä, minkä valitsemme, sillä eihän -mielenkiinto niinkään kohdistu toimintaan kuin Reuterin luomiin -henkilöihin ja jo romaanin kautta määrättyihin pääsituatsioneihin; -nähtyäni kappaleen luulen Lindforsin sopivammaksi Bräsigiksi kuin -Raution, joka on oleva oivallinen vanhana juutalaisena; Falck saa -Havermannista kauan ikävöimänsä roolin, ja Pesonen on kuin luotu -Jokumiksi). Die berühmte Frau (Schöntanin uusin komedia; paremmin -sommiteltu kuin saman entiset kappaleet; myöskin sangen huvittava; -roolit tuntuivat kiitollisilta, vaikka tietysti näkyi, että ne olivat -kirjoitetut varta vasten esittäjille; mutta ajatusjuoksu, jos -mahdollista, tavallista latteampi ja proosallisempi -- jos se näet _on_ -mahdollista; protesti naisemansipatsionia vastaan mitä pöyhistyneimmän -hyödyllisyyden kannalta). Sitä paitse 4 pikkukappaletta yhtenä iltana -Schauspielhausissa. Yhdessä, Im Reiche der Mutter, sangen henkevä aate, -mutta paha kyllä se ei ollut saatavissa. Näin pari pientä -laulukappalettakin (latteita ja rivoja)." - -"Vielä mainitsen ylioppilaiden esittämän 'Luther-spiel', nimeltä Luther -ja hänen aikansa, Trümpfelmannin tekemä, kohtauksia Lutherin elämästä -draamallisessa muodossa. Ansaitsee harkintaa. Kumminkaan emme ota (n.b. -jos ylipäätään tahdomme ottaa Lutherin) tätä laitosta, joka on laadittu -mitä vetisimpään Schiller-kaunopuhuja-mahtipontisuustyyliin, vaan -jonkun toisen (Herrig on esim. kirjoittanut paremman). Ylioppilaat -näyttelivät kovin huonosti, kaikki tehtävät kävivät heidän voimiensa -yli. Wormsin valtiopäivät komediantapaista. Oopperoja näin; Aidan, Fra -Diavolon, Turandotin (uusi, sangen sievä) ja Tellin (Mierzwinski, -vieraana, miellytti minua yhtä vähän nyt kuin Pietarissa kolme vuotta -sitten)." - -Päivin Bergbom istui joko kirjastossa taikka kotona ja luki, tuskin -käymättä muualla kuin teatterissa. Eikä elämä Berlinissä tähän aikaan -ollutkaan mihinkään houkutteleva: vanha keisari oli juuri kuollut ja -uusi keisarikin taisteli kuoleman kanssa. Tästä Kaarlo kirjoittaa: - -"Muutoin oli mieliala raskas Charlottenburgissa kehittyvän -murhenäytelmän tähden. Joka päivä tuli useita bulletineja tavan mukaan -toinen toistaan masentavampi. Ei tiennyt pitikö toivoa elämää vai -kuolemaa kovasti koetetulle. Ja niin raskaalta kuin hänen osansa -näyttääkin, kenties oli hänen kohtalonsa sittenkin suopea. Nyt hän -seisoo lempeänä, suloisena, rakkaana muistona kansojen lemmikkien -joukossa. Kenties hänen rauhaisa, ystävällinen luontonsa ei olisikaan -sopinut tähän armottomaan rauta-aikaan häikäilemättömine -taisteluhaluineen. Jos Aleksanteri II olisi saanut lähteä varhemmin, -olisi se ollut onneksi hänenkin muistolleen. Kanuunien ja sosialistien -välillä ei välittävällä ja sovinnollisella mielenlaadulla suinkaan ole -helppo tehtävä näinä aikoina." - -Erkko kävi Bergbomia tapaamassa, vaikka hän nyt oli erään -"ihmetohtorin" hoidossa Leipzigissä (se on entisen käsityöläisen -Kuhnen parannuslaitoksessa, jossa käytettiin omistajan keksimiä -parannuskeinoja, omituisia kylpyjä ja kasviravintoa). Hän tunsi itsensä -paljon terveemmäksi ja näyttikin toisellaiselta kuin lähtiessään kotoa; -kuitenkaan äänen käheys ei ollut kokonaan kadonnut. Runoilija oli hyvin -iloinen näytelmänsä menestyksestä ja toivoi ensi vuonna itsekin -näkevänsä sen näyttämöllä. Hänen veljensä Eljas Erkkokin oli -Leipzigissä, kovin sairaana. - -Keisari Fredrik III kuoli 15/6, ja nähtävästi Bergbom kohta sen jälkeen -matkusti Kööpenhaminaan, jossa tänä kesänä oli suuri pohjoismainen -näyttely ja aivan toinen tunnelma kuin Saksassa: - -"Siellä oli kaikki iloista ja herttaista. Udstillingen ja Tivoli, -Tivoli ja Udstillingen -- siinä A ja O. Meidän osanottomme näyttelyyn -hyvin köyhä, huolimatta Jaakko Ahrenbergin reklaameista. Käsityön -ystävät esittelevät itsensä hyvin; muuten vaan vähäpätöisyyksiä, ei -karakteristista meille eikä yleiseltä kannalta mieltäkiinnittävää." - -Bergbom oli usein yhdessä neitien Stråhlmanin ja Pastellin (Suomalaisen -teatterin puvuston hoitajan) kanssa, ja viime mainitun hän joka ilta -kutsui teatteriin -- "tahdoin osottaa hänelle jotakin huomaavaisuutta". -Edelleen Lindfors ja Weckman[96] olivat Kööpenhaminassa. "Lindfors on -kuin kotonaan. Käynnillä Fallesenin luona, käynnillä Emil Poulsenin ja -Schramin luona, hankkii tänään piletin itselleen, huomenna Weckmanille, -ylihuomenna Pastellille pääsyn vaatevarastoon j.n.e." - -Kööpenhaminan teatterimuistoistaan Bergbom luettelee: "Erasmus Montanus -(jonka veljekset Poulsen ja rva Phister näyttelivät hyvin; vahinko -ettei [nti] Stenberg nähnyt tätä Nillaa). Näkymättömät (Olaf Poulsen -verraton). Elverhöi (rva Hennings ainoa valokohta ylen ikävänä iltana; -huudettu näyttämöllepanokin sangen jokapäiväinen ja keskinkertainen). -Betyn holhoojat (ei juuri vaikuttanut paremmin näyttämöltä kuin -lukiessa; Ada Nielsen varsin hupainen emansipeerattuna Ragnana). Under -Snefog (Hostrupin uusin näytelmä; hyväntahtoinen, mutta hirmuisen -leveä; näin sen toki tyydytyksellä, sillä siinä esitetään kappale -tanskalaista elämää; yhteisnäytteleminen loistava). Muuten näin noita -1-näytöksisiä vähäpätöisyyksiä, jotka ovat välttämättömiä -tanskalaiselle teatterille; niin myös baletteja: hyvin vähäisellä -'ylösrakennuksella'. -- Löysin pienen E. Böghin vähäpätöisyyden, -Laskiaispidot, josta aion tehdä Saimaan rannalla n:o 2. Meillä se ei -kuitenkaan ole asetettava laskiaisiin, vaan jouluaikaan, jolloin meillä -leikit, laulut ja tanssit ovat paremmin paikallaan. Annan Blåfieldin -mukailla sen, kun aluksi olen laatinut suunnitelman (scenarium) ja -määrännyt sopivat paikat lauluille." -- - -Augusta-sisarensa neuvosta ("hän on semmoisissa asioissa meitä molempia -ymmärtäväisempi", Kaarlo kirjoittaa Emilielle) Bergbom päätti kesäksi -asettua Norjan Gausdaliin. Matkustaen Kristianian kautta (jossa turhaan -haki Ida Basilieria) hän saapui sinne kesäkuun viime päivinä. -Ensimäisessä (päiväämättömässä) kirjeessä hän lausuu: - -"Olen ollut täällä viisi päivää ja tunnen itseni erittäin -voimistuneeksi ja virkeäksi. Tämä luonnon sanomaton tyyneys ja -läpikuultava ilma vaikuttaa niin rauhottavasti hermoihin, että kaikki -levottomuus häviää. Totta on -- täällä on kylmä. Usein on yöllä ollut 2 -à 3 astetta ja päivällä harvoin yli 8 à 10. Mutta tämä kylmyys ei tunnu -ollenkaan epämiellyttävältä sentähden, että se on niin kuiva ja siksi -helposti siedettävä. Nyt kun kirjoitan, ovat sormeni kankeat kylmästä --- se näkyy kai käsialastanikin -- mutta siitä syntyvä tunne on -paremmin miellyttävä kuin päinvastoin. -- -- Tutkiessaan minua tohtori -antoi sen ikävän uutisen, että reumaattinen kuume ei ole ollut -koskettelematta sydäntäni. Minun täytyy sentähden tehdä vuorikävelyni -metoodillisesti eikä vaeltaa ympäri mieleni mukaan. Myöskin hän kielsi -käyttämästä kovin kylmiä kylpyjä. Erehtyy helposti niiden vaikutukseen -nähden -- hän sanoi -- syystä kun ne hetkellisesti virkistävät." - -(11/7). -- Ei vaan tule lämmintä. "Tahtoo kuitenkin joskus nähdä -auringon, koska sanotaan olevan kesä. Vielä näkyy lunta siellä täällä -vuorilla. Suomalaisia on koko joukko, mutta niiden kanssa minulla ei -ole ollut tekemistä. Sitä enemmän norjalaisten kanssa, ja myöskin erään -tanskalaisen kuuluisuuden, valtioneuvos Kriegerin kanssa. Ihmeellinen -ilmiö. Hänellä on niin yksityiskohdittain selvillä kaikki olot miltei -kaikissa Euroopan maissa, kuin hän olisi maan oma lapsi. Niin hän -tuntee Suomenkin. Kuinka hyvin hän tietää kaikki, voit käsittää siitä, -että hän kysyi minulta, miksi Montgomery lähetettiin Pietariin ja miksi -Jonas Castrénin joukkue oli heikompi viime valtiopäivillä. Samoin hän -tuntee kirjallisuuden. Hän tuntee Topeliuksen ei ainoastaan runoilijana -vaan myöskin Luonnon kirjan ja Maamme kirjan tekijänä. Hän on -ensimäinen, jonka olen tavannut, joka on lukenut Schybergsonin -historian." - -"Täällä on melkein mahdoton tehdä työtä. Huoneet ovat niin kylmät, että -mieluummin istuu ulkona ja siellä tietysti työ ei suju. Othello -[teatterilaitos] ei ole vielä valmis, vaikka alotin sitä Berlinissä. -Lohdutin itseni sillä että se tarvitaan vasta helmikuulla, sillä Ida -Aalbergin täytyy ensin tulla terveeksi." -- -- - -Seuraavassa kirjeessä (14/7) Kaarlo puhuu kahdesta uutisesta, jotka oli -nähnyt sanomissa, ja jotka eivät olleet iloisia. Johannes Brun oli -syksyllä vieraileva Ruotsalaisessa teatterissa ja silloin hän -arvattavasti näyttelisi loistoroolinsa, Bräsigin, ja Ida Aalbergista -kerrottiin, että hän oli luvannut syyskuulla vierailla Bergenissä. -Jälkimäisen tiedon Kaarlo kuitenkin käänsi siten parempaan päin, että -hän toivoi taiteilijattaren -- kun hän kerran oli terve -- voivan -lokakuulla esiintyä joitakuita kertoja Turussa. - -Emilienkin kirjeistä annamme joitakuita otteita, kuitenkin jättäen -sikseen teatteria koskevat pikku asiat, joita niissä nyt niinkuin aina -oli runsaasti. Kerrottuaan viimeisistä näytännöistä, seurueen -hajoamisesta kesälomalle y.m. hän mainitsee omaisten lähdöstä -- Ossian -oli ollut Helsingissä Tampereen edustajana valtiopäivillä -- ja miten -hän jäi yksin Helsinkiin. Hänellekin olisi kylpymatka ollut tarpeen, -mutta eri syistä hän tuli siihen päätökseen, että hän tänä suvena -pysyisi virassaan, niin että hän tulevana kesänä voisi pyytää -pitemmäksi ajaksi vapautta. Kesäkuulla hän kuitenkin kävi laulujuhlassa -Tampereella ja heinäkuun alussa Kuitiassa. Tuosta juhlasta ynnä muusta -hän kirjoittaa (11/7): - -"Laulujuhla oli erinomaisen onnistunut, kaikki oivallisesti -järjestetty, mutta ihana ilma ja juhlakentän harvinainen asema -ansaitsevat toki suurinta kiitosta. Danielsonin juhlapuhe oli aivan -loistava, mitä parhain sisällys, esitettynä selvästi ja painolla. Se -teki suurenmoisen ja sydämeen tunkevan vaikutuksen kaikkiin -läsnäoleviin ja -- poissaoleviinkin. Nya Pressen ja Hufvudstadsbladet -ovat ankarasti arvostelleet sitä. Dagbladetin moite oli tietenkin -lievempi, mutta kuitenkin sanottiin, että 'semmoiset puheet luovat -_ruotsalaisen_ kysymyksen, _suomalaisen_ kysymyksen sijaan' j.n.e. -Viikinkiläinen maaseutulehdistö on luonnollisesti veisannut samaa -virttä ja koettanut vähentää Danielsonin sanojen vaikutusta, mutta -sanottu on sanottu ja siemen heitetty, joka on itävä ja juurtuva. -- -[Sen johdosta mitä Kaarlo oli kirjoittanut terveydestään:] Jos sydämesi -todella on viottunut, niin täytyy sinun ruveta hoitamaan itseäs -paremmin kuin tähän saakka: sinun niin suuresti rakastamasi pitkät ja -voimia kysyvät kävelyt eivät enää kelpaa. Kenties voi toki terveytesi -vielä tulla entiselleen, jos vaan hoidat itseäsi huolellisesti. -- -Viime vuoden taloudellinen tulos oli niin huono, että olen aivan -epätoivossa. Meidän _täytyy_ tänä vuonna asettaa kaikki toisin. On -oikein häpeä, ettemme tule paremmin toimeen. Kun tulet kotia elokuulla, -niin on meidän yhdessä koetettava yksityiskohdittain tarkastaa joka -määrä ja miettiä, kuinka meidän tulee säästää. Viivy nyt kuitenkin -Grausdalissa täyteen kuusi viikkoa, niin että sinulla on todellinen -hyöty sielläolostasi. Matka on kallis ja nyt sinulla on aikaa -uhrattavana terveydellesi; kenties ei sovi yhtä hyvin toisena kertana. -Riittäähän hyvin, jos tulet Helsinkiin elokuun 20 p:ksi. -- Olen -kiihkeästi ottanut osaa Björnson-Richterin juttuun; kuinka on asian -laita ja mitä sanotaan siitä Norjassa, vasemmistolehdistössäkin? Täällä -on luonnollisesti kaikki esitetty vastustajain puolelta ja tietysti on -Björnsonin syyllisyys suuri, mutta onhan kai olemassa lieventäviäkin -asianhaaroja? Käythän [Björnsonin luona] Aulestadissa, ennen kun -matkustat? Tee se kaikin mokomin, rakas Kaarlo. Minusta tämä juttu on -ollut niin kauhean ikävä, sillä nyt ovat Björnsonin monet vastustajat -oikein saaneet jotakin jauhettavaa. Finland on oikein riemulla ottanut -kaiken moitteen minkä se on löytänyt. Kirjoita tästä lähemmin. Ovathan -sanomalehtemme kertoneet paljon, mutta hupaista olisi kuulla yksityisiä -lauseita." - -Kaarlon viimeinen kirje Gausdalista on päivätty 29/7. Siitä otamme -seuraavat kohdat: - --- "Kysyt Björnson-Richterin asiaa. Olen paljon lukenut ja paljon -kuullut siitä, mutta täysin selvä se ei minulle ole, erittäinkään ei -kronologia. Kaikki ovat myötäsyyllisiä ja tuntevat sen. Mutta juuri -sentähden kukin koettaa vierittää syyn toisten päälle. Niin ollen on -vaikea saada selvyyttä. Varsinkin kuin se, jonka esiintyminen monessa -kohden on epäselvin (Richter itse), ei enää voi antaa selityksiä. Että -Björnsonilla on suuri syy on tuskin kiellettävissä. Minun käsitykseni -mukaan vähemmän sen epätarkkuuden vuoksi, jolla hän selosti Richterin -kirjeen, sillä silloin hän _uskoi_ täydellisesti esittäneensä Richterin -ajatuksen. Mutta tämä häikäilemätön tuomitseminen, nämä kiukkuiset -hyökkäykset, tämä asianajajan 'rechthaberei' _jälkeenpäin!_ Olipahan -itse kokenut että voi erehtyä. Miksi silloin toisen menettelyssä kohta -olettaa huonoa tahtoa, eikä erehdystä. Miksi kohta huutaa: se on -'valhe', kun huomaa jotain vähemmän täsmällistä toisen sanoissa, vaikka -itsekin on niin vähän tarkka. Kauhulla ajattelen sitä hetkeä, kun -Meurman-Castrénilainen häikäilemätön taistelutapa on synnyttävä -semmoisia riitoja meillä. Hyvää tahtoa asianomaisilta ei puutu -- sen -he ovat osottaneet." - -"Torstaina päätän täälläoloni -- olen silloin ollut 5 viikkoa. Teen -sitte jalkamatkan Aulestadiin, jossa kai viivyn jonkun vuorokauden. Sen -jälkeen olen luvannut Hamarissa käydä Kristoffer Brunin luona, johon -olen täällä tutustunut. Kristianiassa en viivy kauemmin kuin että saan -tietää, tuleeko Johannes Brun Suomeen vai ei. Jälkimäisessä tapauksessa -koetan saada Setä Bräsigin jäljennöksen. Sitte kotia päin, jonne -saapunen noin 11/8 (Kuitiaan)." - -"On hämmästyttävää kuinka vähän me tarvitsemme kirjastoamme varten. -Täällä on eräs pormestari Svanberg, yksi Göteborgin teatterin -johtomiehiä, hänen mukaansa lasketaan siellä vuosittain 10,000 kruunua -kirjastoon. Meillä ei mene 5,000 mk. Bergenin teatteri, joka kaikin -puolin on köyhempi kuin meidän, käyttää siihen joka vuosi 7,000 -kruunua. Totta on -- klassillinen ohjelmistomme ei maksa mitään (eikä -myös merirosvoutemme)." -- - - * * * * * - -Elokuun lopulla Bergbom saapui _Tampereelle_, ja annettiin ensi -näytäntö (Puutarhurin tyttäret) 1/9. Kaikkiaan näyteltiin siellä 9 -iltaa -- viimeinen 13/9. Tietysti oli puuha ja vaiva tavallinen, koska -niin suuria näytelmiä kuin Eerikki Puke ja Venetian kauppias esitettiin -ahtaalla näyttämöllä. Menestys ja tulot olivat hyvänlaisia. - -Tältä ajalta on vain pari Kaarlon kirjekorttia säilynyt ja toisessa -(3/9) kohtaamme lauseen: "Muuten on Krohnin hirveä kuolema niin -masentanut minut, etten ole juuri muuta voinut kuin sitä ajatella." -Sanat viittaavat surkeaan tapaturmaan, joka 28/8 säälimättömästi -sieppasi uutterimmasta ja hedelmällisimmästä työstä yhden kansamme -jaloimpia miehiä. Koko maassa herätti murhesanoma haikeaa surua ja -kaipausta eikä suinkaan vähimmin teatteripiireissä. Tieteellisiin, -kirjallisiin ja muihin hartaisiin sivistyspyrintöihinsä _Julius Krohn_ -oli myöskin yhdistänyt tehokkaan harrastuksen edistää näyttämöllisen -taiteen kehitystä maassamme. Kansallisessa teatterissa hän näki yhden -suomalaisen kulttuurielämämme toivorikkaimpia ilmiöitä, jonka asiaa hän -aina oli valmis edustamaan ja puoltamaan, ja mitä vähemmän meillä oli -ja on Julius Krohnin kaltaisia miehiä, jotka eivät ainoastaan ansaitse -vaan todella ovat osakseen saaneetkin kaikkien kunnioituksen, sitä -katkerampi oli teatterin odottamatta menettää semmoinen ystävä. - -Emilie puolestaan kirjoitti Kaarlolle, että hän ennen kun Ida Aalberg -(2/9) lähti Norjaan, esiintyäkseen 10 kertaa Bergenissä, oli tältä -saanut lupauksen, että hän lokakuun keskivaiheilla palattuaan -matkaltaan näyttelisi muutamina iltoina Turussa. Tämä oli ilosanoma -Kaarlolle, sillä silloin siellä voitiin näytellä ohjelmiston parhaita -näytelmiä. - -Tampereelta seurue näet muutti _Turkuun_, jossa oltiin kuusi viikkoa, -16/9-31/10. Täällä esitettiin ensi kerran Edv. Törmäsen suomentama A. -L'Arrongen 5-näytöksinen huvinäytelmä _Tohtori Klaus_ 10/10; muutoin -oli ohjelmisto vanhaa. Huoneet olivat hyvänlaisia, mutta kumminkaan ei -onni ollut mukana, sillä Bergbom oli -- emme tarkoin tiedä kuinka -kauan, mutta nähtävästi 2-3 viikkoa -- sairaana, kykenemättömänä -työhön. Sillä aikaa Sala hoiti hänen virkaansa. Emilien ja nti -Elfvingin kirjeenvaihdosta näkyy, että edellinen kävi Turussa ja hoiti -Kaarloa, joka makasi Phoenix hotellissa. - -Helsingistä Emilie kirjoittaa 28/10: "En tiedä oikein kuinka sinua -kiittäisin, rakas Bettyseni, kaikesta suuresta ystävyydestäsi ja -hartaudestasi, jota nyt taasen olet meille osottanut. Sinä olet kerta -kaikkiaan niitä, jotka auttavat hyvinä ja pahoina päivinä, mutta -minusta sinä olet hädässä uskollisempi kuin muulloin. Miten ikävä tänä -syksynä Turussa olikin Kaarlon sairauden takia, säilyvät kuitenkin -muistissani hupaiset hetkemme Phoenix-hotellissa oikeana valokohtana -tuolta surulliselta ajalta." Ja nti Elfving puolestaan vastaa: "En -koskaan luullut, että Phoenix voisi antaa minulle niin rakkaita -muistoja." Kaarlo vihdoin kiittää sisartaan sanoilla: "Sydämellinen -kiitos siitä mitä olet minulle ollut tänä kuukautena. Ilman sinua -olisin ehkä vieläkin maannut ja kenties jäänyt tänne muitten -jälkeen." -- - -Noin lokakuun keskivaiheilla Kaarlo oli jälleen työssä, joskin hän -näytti heikolta. Samaan aikaan kun Kaarlo nousi sairasvuoteeltaan, Ida -Aalberg palasi lyhyeltä mutta loistavalta vierailumatkaltaan, jolla hän -oli (m.m. Noorana) ihastuttanut bergeniläisiä, ja hän näytteli Turussa -viisi kertaa 17/10-26/10 (Ei lempi leikin vuoksi, Orleansin neitsyt ja -Sota rauhan aikana). Viimeisenä iltana meni Tietäjä. - -_Helsingissä_ alkoivat näytännöt 4/11 ja 8/11 oli se merkillinen ilta, -jolloin Minna Canthin uusi draama, _Kovan onnen lapsia_, esitettiin -ensimäisen ja -- ainoan kerran. Mutta ennen kun kerromme siitä ja sen -seurauksista, on näytelmän syntyhistoriaan lisättävä muutamia -piirteitä. - -Kirjeessä Emilielle Minna 10/8 ilmottaa vielä vähän puuttuvan -neljännestä (viimeisestä) näytöksestä. Hän oli kuitenkin kesällä niin -"huvitellut ja laiskotellut", että hän helposti täydentäisi teoksensa -ja sitte vielä kerran kirjoittaisi sen uudestaan hiukan muokkaillen -"stiiliä". - -"Tohtorilta olisin mielelläni tahtonut saada neuvoja tähän loppuun. -Mutta ehkäpä ennätän sittenkin vielä. Raskas tämä näytelmä on ja -surullinen. Ei siitä arvatenkaan tule mikään kassanäytelmä, sillä -toista kertaa ei kukaan mene katsomaan. Itse olen kuitenkin jotensakin -tyytyväinen, sillä siinä saan taas sanotuksi, mitä sanottavaa oli. Ja -tappakoot minut taaskin kerran, sen ovat niin monta kertaa ennenkin -tehneet. En välitä heidän laakereistaan enkä heidän miekoistaan, enpä -edes loastakaan, jota päälleni heittävät. Jos kohta tuo ilettääkin, -niin että täytyy sanoa: 'hyi!' Älkää peljätkö, ei siinä ole mitään -hyökkäyksiä kirkkoa vastaan, vaikka kyllä erillaista uskonnollista -elämää esiintuodaan." -- - -Kun Bergbom palattuaan Norjasta oli lukenut tämän kirjeen, kävi hän -pikimmältään Kuopiossa antamassa neuvojaan. Tähän Minna viittaa, kun -hän, 20/9 lähettäen kaksi ensimäistä näytöstä, kirjoittaa: - -"Kaikki Teidän neuvonne olivat niin erinomaisen hyviä, Tohtori, vaikka -ensin protesteerasin, kun olin saanut päähäni, että Matlenan piti -tuleman hulluksi. Nuo hullut minua niin kovin viehättävät. Mutta kyllä -se nyt kumminkin on parempi näin. Säästetään hulluus toiseen -kertaan." -- - -Kolmas ja neljäs näytös tulivat Bergbomin käsiin lokakuun alussa ja -noustuaan sairasvuoteeltaan hän kirjoittaa ensimäiset rivinsä Minna -Canthille. - -Hän on tyytyväinen korjauksiin. "Jaara on nyt erittäin onnistunut", ja -Topra-Heikkikin on parempi, mutta häntä pilaa 'liiallinen sanatulva'. --- "Hän sanoo saman asian ei kymmenen, vaan sata kertaa. Ja sitte -tuo epätasaisuus hänen puhetavassaan. Välistä hän puhuu niinkuin -työmies, jonka joka sana on veristä totuutta; välistä niinkuin -sanomalehdenkirjoittaja, joka ei usko rahtuakaan siitä mitä hän -kirjoittaa, mutta jolle maksetaan riviltä ja joka sentähden venyttää -fraasejaan; välistä niinkuin hermostunut naiskirjailija, joka ei -hänkään ajattele mitä kirjoittaa, kun vain saa puhua suunsa puhtaaksi. -Mutta sitä loistavampi on Topran draamallinen puoli, ja niinkuin sanoin -se on paljon voittanut draaman uudessa muodossa." --. - -[Näytelmän nimestä, josta oli kauan neuvoteltu:] "Mutta nimi? Köyhiä? -Sen hylkäsitte itse. Painon alla? Niin voi nimittää jokaista tragediaa. -Välttämättömyyden alle jokainen ihminen sortuu. Ennen kun päivä -koittaa? Hanna Ongelmia! Rautatien varrella? Liian rauhallinen. On -kyllä tavallaan minun keksimäni, mutta en ajatellut sitä lopulliseksi. -Kurjuuden keskellä? (Salan keksimä.) Kovan onnen lapsia? [rva Elisabeth -Steniuksen keksimä.] Minusta paras. Topra-Heikki? Kahden syyn tähden -hyljättävä. Ensiksi venäläisyyden tähden, toiseksi sentähden että se on -eksyttävä, Silja, Antti ja Matlenakin ovat yhtä paljon päähenkilöitä -kuin Topra-Heikki. Mutta kaikki ovat ne 'Kovan onnen lapsia'. Ettekö -usko sitä parhaaksi?" - -[Tämän jälkeen 15 eri muistutusta numeroilla merkittyihin kohtiin. -Kaikki koskevat vuoropuhelua, sillä aika ei enää sallinut -perinpohjaisempia muutoksia. Otamme näytteeksi seuraavat:] -- (2) -"Hirveän deklamatoorista! Muutamat liiottelut suorastaan hullutuksia! -Esim. että rikkaat 'kiduttavat' köyhiä 'vilulla', niinkuin se ei olisi -luonnon, vaan ihmisten syy. Ja sitte tuo retoorillinen paatos, joka -- -itsestäänkin jo moitittava -- työmiehen suussa on kaksinkerroin -onneton. Ensin 'sälyttävät', sitte 'kokoovat aarteita', sitte 'imevät -verta', sitte 'ahdistavat', sitte 'tallaavat'. Kun repliikki oli -loppunut, huusin Sillankorvan Sannan kanssa: 'Vai semmoiset pejoonit! -No ei kiitetä!' Kolmas osa saarnaa riittää, ja jääkylmä retoorillisuus -väistyy sydämestä tulleitten lauseitten edestä." -- -- (3) "Liikuttava -lause, jollei onneton deklamatsioni sitä pilaisi. Mitä 'vuosituhannet' -siinä tekevät? Eikä Ruohomäen isäntä ole niitä vuosituhansia -'pusertanut'. Ja sitte saarnata tuosta luultavasti hyvin tavallisesta -isännästä ja vielä tavallisemmasta vallesmannista, että he köyhien -'veripisaroilla' ovat hankkineet itselleen 'valtaa ja kunniaa ja -hekkumaa'! Aivan kuin puhuttaisiin Napoleonista tai Dshingiskanista." --- -- (14) "Hirveän pöyhkeilevää. On kuin kuulisi jonkun parodian -Charlotte Birch-Pfeifferistä tai Dennerystä. Jättäkää nuo 'räjähtävät -kivilinnat', 'järähtävä maa' ja tuo 'halkeava taivaan kansi'. Miksi -semmoinen apparaatti siinä, missä uhkaava katse ja jylhä vaikeneminen -tekee paljo suuremman vaikutuksen. Jos Topra ei voi hillitä -sanatulvaansa, niin riittää lyhyt kirous." -- -- (15) "'Pöllö' riittää! -'Tarhapöllö' laimentaa, 'tyhmä kuin pässi' vielä enemmän." - -Nämä muistutukset osottavat kuinka kehittymätön Minna Canthin -kirjallinen aisti oli. Toiselta puolen hän ei ollut tyhmästi itserakas --- sen näkee hänen vastauksestaan (22/10): - -"Hyvä, kunnioitettu Tohtori! Niin kyllähän Tohtori on oikeassa! -Säälitti vähän kun täytyi ottaa pois nuo hyvät kolaukset kirkolle ja -yhteiskunnalle, mutta eihän sitä auta katsoa. Tuo 1:nen kuitenkin -- -eikö se voisi jäädä? Olen saanut juuri ne sanat suoraan köyhäin omasta -suusta, sen vuoksi en hennoisi antaa niitä pois." -- - -Ensi-ilta oli, niinkuin jo on sanottu (torstaina) 8/11 ja U. S. kertoo -siitä seuraavaan tapaan: - -"Kyllä oli odotettu mieltä järkähyttäviä kohtauksia, mutta ei sitä niin -kauheita asioita sentään luultu nähtävän. Tappoja, varkauksia, -murhapolttoja, hulluja, näkyjä, itkuja, kuolemankamppauksia, ruumiita, -käsirautoja, vetotauteja ja kaikkea mitä vaan on hirmuisinta, saatiin -eilen nähdä. Tulimme tästä kaikesta niin järkähytetyksi, ettemme ota -nyt vielä lausuaksemme lopullista mielipidettämme kappaleesta. Jos -tämmöisen näytelmän tarkotus on vain vaikuttaa katsojassa -mielenliikutusta, ärsyttää äärimmäiseen asti itkuhermoja, niin on Minna -Canth erinomaisesti onnistunut. Jos taas tarkotus on ollut painaa -katsojan mieleen joitakin vakavia ajatuksia esim. työmiesten -kurjuudesta, sopimattomuudesta keskeyttää rautatientöitä, niin olisi -ehkä onnistuttu paremmin, jos näyttämölle olisi astunut selväpuheinen -deklamaattori ja pitänyt asiasta valaisevan esitelmän. Näin ollen voi -helposti saada vääriä käsityksiä, niinkuin kävikin, koska yleisössä -aivan yleisesti liikkui semmoinen mielipide, että tekijä tarkotti -oikeuttaa tapahtuneen varkauden, murhan ja murhapolton ja piti vain -vääränä sitä että rikoksia ryhdyttiin rankaisemaan. Lieneekö -väärinkäsitystä meidänkin huomiomme, että tekijä väittää köyhän -työmiehen vihaavan kaikkea lakia, yksin omaisuuslakiakin?" -- - -"Itse näytteleminen ansaitsee suurinta kiitosta. -- Hra Leino esitti -rohkeatuumaisen pohjalaistyömiehen, Topra-Heikin, erinomaisella -voimalla. -- Samaten muitten työmiesten osat esitettiin erittäin -sattuvasti: Jaaran -- Sala, Antti Vaarasen -- Rautio, Mehtolan -- -Weckman, Kunnarin -- Böök. Myöskin naisosat näyteltiin hyvin: Silja --- rva Rautio, Matlena -- nti Salenius, Maiju -- nti Finne. Nti Svan -näytteli vaikuttavasti kuolevaa Ville poikaa. Yleisöä oli teatteri -täpösen täynnä ja sen arvostelut ristiriitaisia." - -Hätäisen reporterin myöhään ehtoolla kyhäämä kertomus antaa vain -vaillinaisen käsityksen hetken tunnelmasta. Varsinkin kaksi puolta -kappaleessa järisytti katsojakuntaa, kumpikin omalla tavallaan. Toinen -oli Vääräsen kodin kurjuuden kuvaus, jonka huippukohtana oli Ville -pojan sairaus ja kuolemankamppaus, toinen Topra-Heikin sosialismi, joka -päättyy murhapolttoon, murtovarkauteen ja toverin surmaamiseen. -Edellinen puoli, draaman ansiokkain osa, on verrattava parhaimpaan mitä -Minna Canth on kirjoittanut, mutta värit ovat, joskin todelliset, niin -räikeät, että "taidenautinto" muuttui kidutukseksi. Topra-Heikin suusta -taasen kuultiin ensi kerran -- ja, saattaa väittää, ennen kuin -todellisuudessa! -- sentapaisia syytöksiä, kirouksia ja uhkauksia -varakkaita kohtaan, jotka nykyään ovat jokapäiväisiä sosialistilehdissä -ja sentähden melkein tehottomiksi muuttuneet, mutta jotka silloin -rämähtivät kuin vallankumouksen torventoitotukset. Vielä lisäsi -vastenmielistä vaikutusta työmiesten juopottelu, rähinä ja rallatus -- -nekin vain liiaksi todellisia -- sekä että rikokset eivät mitenkään -esiintyneet välttämättöminä tuloksina kuvatuista oloista, vaan olivat -olevinaan jonkinlaisen korkeamman oikeuden toteuttamista kaikkien -kärsivien hyväksi. -- Perustuksiltaan kappale kyllä nojasi silloin -jokaisen tuntemaan todellisuuteen: Savon rautatietyön lakkauttamisesta -aiheutuneisiin työläislevottomuuksiin sekä Pohjanmaalla Laihian -pitäjässä sattuneihin murhapolttoihin, jotka olivat alkunsa saaneet -Amerikasta sisääntuodusta sosialismista. Paha vaan että tekijä ei ollut -kyennyt yhdistämään nämä ainekset eheäksi kokonaisuudeksi, ja että se -vilpitön sääli köyhiä ja kärsiviä kohtaan, joka epäilemättä oli häntä -innostuttanut, täten toiselta puolen "ampui maalin yli", toiselta -puolen synnytti ikäviä väärinkäsityksiä hänen tarkotuksistaan. Kaikki -tämä selittää, että hiljaisessa ja vanhoillisessa osassa yleisöä oikea -myrsky nousi teosta ja tekijää vastaan, ja että Minna Canthin -ystävätkin pudistivat päätään. Lähin seuraus siitä oli että teatterin -johtokunta, K. Bergbom, J. Forsman, V. Löfgren, K. E. Wahlström ja A. -Almberg, jo 9/11 kokoontui neuvottelemaan asiasta ja teki päätöksen, -jota vain Bergbom ehdottomasti vastusti ja joka merkittiin pöytäkirjaan -seuraavin sanoin: - -"Sen mielipahan johdosta, jota eilen illalla näytetty Rouva Canthin -kirjoittama näytelmä 'Kovan onnen lapsia' oli herättänyt suurissa, -Suomalaista teatteria kannattavissa piireissä, päätettiin lakkauttaa -tämän kappaleen enempi näytteleminen".[97] - -Tällä tapauksella oli kauas kantavia seurauksia, jotka aikoinaan -tulevat ilmi. Tässä on vain huomioon otettava minkaltainen ensi -vaikutus oli lähimpiin asianomaisiin. Sitä vastoin tila ei myönnä -selostaa sanomien lausuntoja. -- Ensiksi pari otetta kahdesta Emilien -kirjeestä Betty Elfvingille: - -(3/11). -- "Kaarlo näyttää koko joukon terveemmältä kuin jättäessäni -hänet Turkuun, mutta oikein terve hän ei ole. Aluksi hän saa -rauhallisempia päiviä, jonka tähden toivon hänen pian voimistuvan ja -tulevan entiselleen; mutta tietysti tulee hänen olla varovainen ja -välttää seurustelua ja ponnistuksia." -- - -(20/11). -- "Vaikka min'en vielä ole voinut toipua kärsimästämme -julmasta tappiosta (nederlag), täytyy minun kuitenkin muutamin rivein -saattaa tiettäväksesi, että me siitä huolimatta elämme ja koetamme -jälleen voimistua. Minna parka; mitenkähän hän on vastaanottanut tämän -iskun, kun me olemme tunteneet itsemme sen johdosta niin syvästi -huumaantuneiksi ja murheellisiksi! Kyllä on kovaa, kun kerran on saanut -kotimaisen kappaleen, olla pakotettu lakkauttamaan se yhden ainoan -näytännön jälkeen; se on pian ilmestyvä kirjakauppaan ja silloin saa -jokainen itse päättää, onko näytelmä todellakin niin yhteiskunnalle -turmiollinen ja hajottava kuin väitetään. Kaarlo ei suinkaan olisi niin -ilman muuta taipunut yleisen pakotuksen alle, vaan tyynesti odottanut -siksi kun oikea ja virallinen poliisinkielto olisi tullut, mutta kun -_kaikki_ muut johtokunnan jäsenet vaativat kappaleen laukkauttamista, -niin olihan meidän myöntyminen, mutta kyllä sinä ymmärrät millä tuntein -tämä tapahtui. Minä puolestani olen sitä paitse varma siitä, että -virallista poliisinkieltoa ei olisi tullut. Erinomaisen voimakas oli -kappaleen vaikutus ja niitäkin, jotka eivät kärsineet sosialistisista -deklamatsioneista, vaivasi valitus, kurjuus, sairaus, köyhyys ja -kuolema." -- - -Kaikkein kipeimmin koski tapaus Kaarloon, niinkuin seuraavasta -kirjeestä Minna Canthille näkyy. Tietenkin on muistissa pidettävä, -että hän, niinkuin Emilie sanoo, ei ollut oikein terve ja -sentähden tavallista hermostuneempi, mutta pääsyynä oli hänen -herkkätuntoisuutensa. - -(Päivä puuttuu, mutta luultavasti noin 15 p., koska tullut perille n. -17 p.) "Hyvä ystävä! En tiedä kuinka tämän kirjeen alotan, en tiedä -mitä kirjoitankaan, olen niin masentunut, alakuloinen, tylsistynyt, -että tahtoisin piilottua maan äärimmäisimpään soppeen, jotten ihmisiä -näkisi. Näinä viimeisinä päivinä en ole voinut ajatellakaan -- en edes -kiivastuakaan, niin perinpohjin olen ollut sortunut. Häpeä on aina -tunne, joka minut enimmin vallottaa. Olette kai jo uutisen kuullut: -Kovan onnen lapsia ei saa näytellä Suomalaisessa teatterissa!!! Kuinka -se on käynyt, en voi nyt kertoa; kun on siihen ryhtyminen, kuohuu -minussa niin valtavasti ja samalla niin masentavasti, etten voi kynään -tarttua. Ja niin paljon kun säälinkin Teitä, säälin itseäni -kymmenesti enemmän. Mikä on tulevaisuuteni: tehdä työtä mieli niin -katkeroittuneena ja masentuneena kuin se nyt on! Taikka luopua -työstäni, tuomita itseni toimettomaan, sisällyksettömään, kituvaan -elämään. En tiedä mitä teen, mutta teenkö sitä tai tätä, on elämäni -murtunut." - -"Tulevassa postissa kirjoitan Teille laajemmin, kuinka asia oli käynyt, -nyt en sitä voi! Jääkää hyvin, rakas ystävä! Joka hetki olette nyt -muistissani! Älkää vain kadottako toivoanne -- minulla valitettavasti -ei sitä ole. Onneton ystävänne. Kaarlo B." - -Jo ennen tätä kirjettä Minna Canth oli ei ainoastaan saanut tietoja -Helsingistä, vaan oli häntä Kovan onnen lasten tähden julkisesti -ahdistettu. Sen vuoksi hän 16/11 alkaa kirjeen Emilielle: - -"Kylläpä tässä ihminen nyt on pulaan joutanut! Toisella puolen 'vanha -Suomi', julmistuneena, heittelee kiviä, toisella puolen 'nuori Suomi' --- viskaa lokaa." Sitte surkuteltuaan maata ja kansaa ja kehnoa -nuorisoa, joka herättää enemmän epätoivoa kuin toivoa, kirjoittaja -jatkaa: - -"Olen pahoillani siitä että olen pannut Teidät näin pahaan pulaan. -Mutta en ollenkaan epäile, että tästä teatterille pitemmältä ikävyyksiä -seuraisi. Fennomanit eivät kumminkaan tahdo teatteriaan kukistaa ja -nehän ne vastassa ovat. Viisainta oli sentähden panna kappale alas, -vaikka siitä olisi ehkä rahallista voittoa tullutkin. Ikävä juttu tämä -Teille oli, ymmärrän sen. Ja kuitenkin se tulevaisuudessa varmaan tulee -olemaan kunniaksi. Sillä olettehan tämän kautta osottaneet olevanne -vapaan edistymisen ystäviä, ei sortajia, jos kohta täytyykin mukautua -painavien olosuhteiden vaatimuksiin." - -"Minun tähteni älkää ollenkaan surko. Jos teen itseni mahdottomaksi -kirjailijana, tulen ehkä ihmisenä sitä onnellisemmaksi. Sillä ei se -toimi ole minulle ollut juuri ruusuilla tanssimista. Enkä minä -ollenkaan häpeä sitä, että olen ollut niin naivi ja 'kuvitellut -puhuvani totuutta', niinkuin Savo sanoo. -- -- Teidän tähtenne soisin -niin mielelläni, että voisin kirjoittaa jotain oikein viatonta ja -lystiä, Roinilan talossa n:o 2, yleisölle mieliksi. Mutta pelkään, -ettei siitä mitään kunnollista tulisi, kun täytyisi siinä tapauksessa -tehdä sielulleen väkivaltaa." - -"Mutta nyt pari sanaa itse kappaleesta! Minkätähden se niin kamalan -vaikutuksen teki? Onhan ihmisiä ennenkin vangittu, murhattu ja kuollut -näyttämöllä? Ja kauheata halpuutta, pirullisia juonia on noissa entisen -ajan kappaleissa, joita kyllä ihaillaan, paljon suuremmassa määrässä. --- -- Jos jotain voisi siinä suhteessa muistuttaa, on että olen tehnyt -ihmiset liian hyviksi. Kun ajattelen, niin eihän siellä ole yhtä -ainoata _huonoa_ ihmistä, ja semmoisia olen kuitenkin noissa raukoissa -tavannut äärettömän paljon, valitettavasti täytyy sanoa, että -enimmäkseen juuri semmoisia. Mutta minä en hennonnut heitä semmoisina -kuvata, en vaikka mikä olisi ollut." Edelleen hän viitaten -tosiasioihin, Laihian murhapolttoihin y.m. väittää, ettei kuvaus ole -liioteltu. Hän kiittää lämpimästi näyttelijöitä. - -Tästä päättäen Minna Canth käsitti asian tyynesti ja järkevästi, jopa -niin että hän, saatuansa kaksi päivää myöhemmin Bergbomin kirjeen, -sepittää tälle lohduttavan vastauksen, ikäänkuin teatterin johtaja eikä -draaman tekijä olisi ollut hylkivän arvostelun ja ankarien syytösten -varsinainen esine: - -(18/11). "Hyvä, rakas Tohtori! Ette saa sitä ottaa noin vaikeasti! -Kyllä ymmärrän, miltä tuo kaikki tuntuu, ymmärrän sen koko -laveudessaan. Vaan en minä sittenkään Teitä sääli, onnittelen päin -vastoin. Jos tekin olisitte ahdasmielinen byrokraatti, tuommoinen pikku -sielu, joka pelkää katsoa vaaraa vasten silmiä ja luulottelee, että kun -haava pinnasta saadaan tukituksi, ei mitään hätää tule, -- niin, jos -olisitte liitossa niiden kanssa, jotka panevat sieluja kahleisiin, -uskoen sillä tekevänsä hyvän ja otollisen työn -- silloin todella Teitä -säälisin ja surkuttelisin. Ja ihmettelisin, että Teidän kaltaisenne -henki niin saattaisi alentua. -- Sanotte, että häpeä on ainoa tunne, -joka Teitä nyt valtaa. Min, jos häpeätte ihmisten kurjuutta, omien -kansalaistenne tyhmyyttä ja halpamielisyyttä, olen minä mukana. Mutta -ei siitäkään sentään huoli epätoivoon joutua." -- - -Vielä on tähän otettava Kaarlon toinen kirje Kovan onnen lasten -haaksirikosta. Se on monessa kohden mieltäkiinnittävä, se valaisee -asiaa ja kuvaa samalla kirjoittajaa itseään; kirjoitettu se lienee -vasta joulunaikana, sillä Minna Canthin vastaus on vuoden viimeiseltä -päivältä. "Hyvä ystävä! Vasta eilen oli minulla niin paljon rohkeutta, -että uskalsin lukea Kovan onnen lapsia. En ole voinut tehdä sitä -ennen, saamatta koko olentoani suunniltaan ja sen perästä vaipumatta -tuohon tylsään epätoivoon, johon aina joudumme kun taistelemme -välttämättömyyden kanssa. Vaan en nytkään käsitä paremmin kuin -silloinkaan, kuinka ja miksi kaikki on käynyt niinkuin se todella kävi. -Totta on -- ei puuttunut varottavia enteitä. Yleisö on nyt yhtä -sokeasti suuttunut tendenssikirjallisuuteen kuin se ennen oli siihen -sokeasti mieltynyt. Myöskään pippuri ja arseniikki, jotka silloin -olivat välttämättömiä aineksia jokaisessa ruoassa, eivät enää maita. -Zola kuvailee nuoren neidon hurskaita unelmia ja Ibsen selittää 'det -omöjliga möjligt' [mahdottoman mahdolliseksi]. Ne seuraavat yleisöä -hallitsevaa virtausta. Että Kovan onnen lapsia sentähden loukkaisi -suurta yleisöä, ei ollut odottamatonta. Mutta minä ajattelin -- onhan -vielä olemassa pieni sivistystä ja kirjallisuutta rakastava parvi, joka -tietää erottaa sattumat todellisuudesta, sisällön kuoresta, runoelman -muotikirjallisuudesta. Parvi, jota ei peljästytetä tuommoisilla -sanoilla kuin 'reaktsionääri', 'pietisti', 'sosialisti', 'ateisti', -parvi joka kammoo humbugia, joskin se pukeutuu kuinka vapaamieliseen, -kristillissiveelliseen, kansanystävälliseen muotoon tahansa. Se parvi -ihaili ennen Työmiehen vaimoa runoelmana ja tuomitsi sen aatedraamana -humbugiksi. Odotin nyt: tuo parvi tuomitsee kai samoin Kovan onnen -lapsia humbugiksi aatedraamana, mutta ihailee sitä runoelmana. Kuinka -erehdyin! Kuinka erehdyin! Ei kukaan huomannut semmoisia mestarin -tavalla piirrettyjä henkilöitä kuin Antti, Matlena ja Silja ovat, ei -kukaan kiittänyt onneamme, että suomalainen kirjailija voi luoda jotain -semmoista kuin koko ensimäinen näytös ja suurin osa kolmatta näytöstä. -Ei! näyttää siltä kuin ei koko näytelmässä olisi ollut muuta kuin -Villen kuolema ja Topra-Heikki." - -"Villen kuoleman suhteen on minulla paha omatunto. Näin jo -harjotuksissa kuinka vastenmielisen vaikutuksen se teki. Mutta -pelkuruus esti minua pyytämästä muutoksia. Luulin huomaavani -kirjeissänne kyllästymistä minun alinomaisiin muutosehdotuksiini, -pelkäsin Teidän ymmärtävän minua väärin. Topra-Heikin suhteen taas ou -omatuntoni puhdas. Siitä sanoin jo kesällä ajatukseni, vaikka Te ette -voinut -- ymmärrän kyllä miksi -- ottaa sitä lukuun. Te tarvitsette -aina malleja; jos ette saa niitä elämästä, niin otatte Te ne kirjoista -(ja valitettavasti usein huonoista). Topra-Heikkiä varten ei -elämänkokemuksenne antanut Teille mitään ohjetta, ei siis kummaa jos -hän on tullut niin ontoksi ja valheelliseksi kuin hän on. Mutta kyllä -se on kumma, että teos tuomitaan mestattavaksi yhden heikon kohdan -tähden. Vanha Thorild jo tiesi että runoja tehdään ansioittensa eikä -virheittensä tähden. Topra-Heikki ei ole ontompi kuin esim. Pater -Hieronymus tai Daniel Hjort; mutta ei kukaan sentähden tuomitse Daniel -Hjortia tai Reginaa huonoksi draamaksi. Ja _jos_ sitte voisi olla niin -varma siitä että Topran luonteen psykolooginen valheellisuus on -pääperustuksena yleisön ankaralle tuomiolle. Mutta pahoin pelkään, -pahoin pelkään, että aivan päin vastoin se hiukkanen todellisuutta, -joka siinä on, se se on joka useimpia suututtaa." - -"Moni on sanonut Leinon syyksi, että Kovan onnen lapsia sai semmoisen -kohtalon. Minun täytyy kuitenkin puolustaa Leinoa. Hän ei näytellyt -hyvin, se on totta. Mutta hän näytteli osansa juuri sillä tavalla ja -siinä tunnelmassa, missä se on kirjoitettu. Roolin olisi voinut esittää -paremmin; itse _luonteeseen_ etevämpikään edustaja ei olisi voinut -tehdä suuria muutoksia. Muuten esitettiin näytelmänne tyydyttävästi. -Rautio oli verraton Antti, rva Rautio, Weckman, Böök ja Stenbäck hyviä -Siljoja, Mikkoja, Kunnaria ja Ottoja. [Nti] Salenius oli moitteeton; -samoin [nti] Finne, Falck, Lattu, Varala ja Pesonen. Sala oli epäselvä, -mutta oliko se hänen syynsä? Jumalisuutensa on kuvattu niin räikeillä -väreillä, että piirteet hukkuvat väritykseen. Antin tupa oli erittäin -onnistunut. Tulipalon valo oli liian jyrkkä eikä ollut tilaisuutta -toisena kertana korjata erehdystä." - -"Muuten on kummallista nähdä, mihin lamaannustilaan olemme joutuneet -tätä nykyä -- ainakin ulkonaisesti. Kirjeessänne tuomitsette sitä hyvin -ankarasti. En voi olla ihan samaa mieltä. Itse olette nähnyt mihin -surkeihin johtopäätöksiin tullaan, kun kaikkia tarkastellaan ainoastaan -kiihottuneen puoluevimman lasisilmillä. Aika on käsissä, että -valtiolliset ja yhteiskunnalliset riidat saavat taas hiukan väistyä -ja ihmiset oppivat kiinnittämään huomionsa muuhunkin kuin -sanomalehtikiistoihin. Nyt olemme tulleet pois kaikesta kritiikistä; -totuus uhrataan hyvän tarkotuksen alttarille ja kauneus saa istua -ääneti, kun tendenssi pauhaa; tieteellinen aisti on melkein tykkänään -hukkunut pedagogiseen dressyyriin ja kurjamaiseen utilitarismiin. -Tiedän kyllä että vastustelette tätä. Mutta se surkea konkurssitila, -johon olemme joutuneet henkisellä alalla, herättää kai Teissäkin -miettimistä. Toivon puolestani, että tämä lamaannustila on tointumista -kuumeen perästä, eikä mikään kuolon enne, niinkuin ennustatte. Hermot -ovat liian paljon saaneet pauhata, sallittakoon nyt vähän sananvuoroa -järjellekin. Sentähden on niin virkistävää lukea näitä uusia teoksia -'syvistä riveistä'. Erittäin Alkiosta toivon paljon. Hänellä on sekä -kertojakykyä että psykoloogista voimaa. Ja hän on raitis, ja sitä juuri -tarvitaan, ellemme tahdo henkisesti kuolla anemiaan (verenpuutteeseen). -Hän on myöskin vapaa Päivärinnan siirappimaisuudesta, suuri ansio -sekin, eikä sentähden ole joutunut kuivuuteen, niinkuin valitettavasti -Juhani Aho viime aikoina. Oletteko Alkion Eevan lukenut, sitä -kiitokseni etupäässä tarkottaa." - -"Teatterista en voi juuri mitään hauskaa kertoa. Isku, jonka saimme kun -Kovan onnen lapset murhattiin, on painanut kaikki niin alas, ettei -oikea työhalu eikä luomisinto vielä ole palannut. Tarkotuksettomat -pikkuriidat todistavat sisäistä tyytymättömyyttä." Lopuksi Bergbom -tarjoutuu tulemaan teatterin kanssa Kuopioon näytäntökauden lopulla, -jos kuopiolaiset tahtovat. - -Vastauksessaan Minna Canth sanoo tietoa teatterin tulosta -"ilosanomaksi" hänelle ja kaikille, joille hän on sen kertonut. -"Unohtakaa, Tohtori, pois koko 'Kovan onnen lapsi'." Itse hän on -kirjaansa (s.o. painettuun draamaan) "erinomaisesti tyytyväinen" ja -Topra-Heikki on hänestä "parhain, luonnollisin ja todellisin henkilö, -kappaleen hermo ja ydin". Hänkin on ihastunut kirjallisiin ilmiöihin -"syvistä riveistä", oikein "hurmaantunut Korpelan Tapanista". "Nautin, -itkin, nauroin sen ääressä. Siinä hehkuu vastaan tosirunoilijan henki --- runoilijan, joka suoraa päätä polveutuu Kalevalan ja Kantelettaren -laulajista." Ja kirjoittaja päättää lämpimillä uuden vuoden -toivotuksilla. - -Näin näytti isku menneen ohi jättämättä kirvelevää haavaa Minnaan. Sekä -vanhoja että nuoria vastaan hän oli ennen pauhannut paljon kiihkeämmin, -eikä hän sanallakaan moittinut Bergbomia, vaan päin vastoin ylisti -häntä. Ja kuitenkin hän ajan tullen oli syyttävä juuri Bergbomia ja -teatteria Kovan onnen lasten kohtalosta! - -Kirjeessään Minna Canthille Bergbom mainitsee teatterissa tapahtuneen -"tarkotuksettomia pikkuriitoja", jotka "todistavat sisällistä -tyytymättömyyttä". Sanat viittaavat rettelöihin johtajan ja -näyttelijäin välillä, jotka laadultaan kuuluivat siihen osaan teatterin -elämää, joka, niinkuin ennen olemme lausuneet (II, s. 134), ei ansaitse -historioitsijan huomiota. Että me kumminkin tällä kertaa hetken -viivähdämme niissä, johtuu siitä että meillä on Bergbomin kädestä -lähtenyt asiakirja, joka on suoraan sanoen klassilliseksi arvosteltava, -siinä kun verrattoman ivallisesti luetellaan ne tyytymättömyyden syyt, -jotka eivät ainoastaan syksyllä 1888 ilmaantuneet Suomalaisessa -teatterissa, vaan ylipäätään milloin enemmän milloin vähemmän ärtyneen -kroonillisen taudin tavoin jäytävät jokaisen näyttämöllisen yhdyskunnan -perustuksia ja estävät sitä kohoamasta ihannevaltion kannalle. -Asiakirja kuuluu näin: - - Koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään järjestystä; - - koska Suomalaisessa teatterissa ei ole mitään sisällistä kuria; - - koska Suomalaisen teatterin jäsenet, ja erittäinkin sen naiset, - aina pakotetaan käymään ryysyissä; - - koska Suomalaisen teatterin jäsenten mielestä palkat ovat niin - väärin jaetut, että ne, jotka yritystä kannattavat, saavat - huonoja palkkoja, ja päin vastoin ne, jotka ovat verraten - toimettomia, nostavat suuria; - - koska Suomalaisen teatterin jäsenet ovat rasitetut liikanaisella - ja vieläpä tarpeettomalla työllä; - - koska Suomalaisen teatterin jäsenille toiselta puolen ei anneta - hyödyllistä työtä; - - koska Suomalaisen teatterin edistyminen johtajan kautta estetään; - - koska roolit aina jaetaan niin kelvottomasti, että suurin osa - näyttelijöitä aina saa sopimattomia rooleja; - - koska ohjelmisto aina on niin huonosti valittu, ettei se voi - ketään huvittaa; - - koska teatterin jäsenet katsovat oikeudekseen jättää työnsä - milloin tahtovat; - - koska yksin puhtaaksikirjoitus on niin huonosti toimitettu, - että johtajaa on ankarasti läksytettävä, kun hän päättää - siitä mielensä mukaan; - - koska ylipäätään tyytymättömyys on niin suuri ja yleinen, - että jäsenet katsovat välttämättömäksi joka tilassa sitä - osottaa; - - niin ehdotan, - - että Suomalaisen teatterin jäsenet kokoontuvat ja päättävät - itse, kuinka teatterin asiat ovat hoidettavat niin: - että tulee parempi järjestys; - että tulee parempi kuri; - että jäsenet saavat kelvollisia vaatteita; - että oikeus vallitsee palkkoihin nähden; - että työ vähennetään; - että jokainen saa semmoista työtä, joka häntä huvittaa; - että roolit jaetaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä; - että semmoisia näytelmiä otetaan, jotka vetävät yleisöä; - että etc. etc. etc. teatterin tulevaisuus nojaa tukevampiin - pylväisiin kuin nykyiset. - -Vaikka Bergbom ei olisi ollut se nerokas teatterinjohtaja mikä hän -todellisuudessa oli, jollei hän olisi osannut ylevämmyydellään kestää -sellaisia syytöksiä kuin hän kirjoituksessaan luettelee, emme -kumminkaan luule että hän näinä aikoina oli niistä kärsimättä. Ollen -ruumiillisesti heikko -- taudin jälkeen Turussa -- ja mieleltään -katkeroittunut -- Kovan onnen lasten onnettomuuden tähden -- hän -epäilemättä tuskalla havaitsi, että teatterissa oli hyvin vähän jälellä -sitä yhteistyön iloa ja innostusta, joka muinoin oli saanut sen jäsenet -tyytymään paljon vaatimattomampiin, paljon puutteellisempiin oloihin. -Jopa hän eräästä kirjeestä päättäen (joka luetaan seuraavan luvun -alussa) viettyi mielenpurkauksiin, joita hän jälestäpäin katui. Mitä -itse asiaan tulee, yksityiseen taikka yleisempään tyytymättömyyteen -teatterin pikku yhteiskunnassa, niin hän tiesi että säännöt merkitsevät -vähän, milloin henki puuttuu. Samoin kuin yksityisessä ihmisessä, -eritoten taiteilijassa, työhalu ja luomisinto vaihtelee, samoin se -vaihtelee koko teatteriseurueissa. Kun ne näyttävät kadonneen, ei ole -muuta neuvoa kuin siitä huolimatta ponnistaa eteenpäin -- toivossa että -tunnelma muuttuu ja innostus palaa ja elämän "ryysyt" unohtuvat. Mikäli -olemme kuulleet, Bergbom juuri julkilausumalla tämän ja viittaamalla -taiteeseen yhteisen harrastuksen ainoana päämääränä teki lopun -kirjeenvaihdosta, josta yllä luettava asiakirja on yksi näyte. Ja -todella kävikin niin että mielet vähitellen tyyntyivät, ja Bergbom sai -vielä monesti teatteriväkensä innostumaan yhteistyöhön, joka tuotti -suomalaiselle näyttämölle entisten vertaisia ja suurempiakin voittoja. - -Palaamme teatterin toimeen. Helsingissä uusi Tohtori Klaus meni -16/11:sta alkaen viisi kertaa. Nimiosa oli Leinolla; erikoisempaa -huomiota herätti vain rva Rautio paroonittarena ja Lindfors tohtorin -kuskina, Lubowskina. -- Kun Minna Canthin kappaleeseen uhrattu työ oli -mennyt hukkaan, täytyi teatterin ponnistaa voimiaan saadakseen muuta -uutta ja semmoisena esitettiin 27/11 v:lta 1880 tunnettu, uudestaan -harjotettu Björnsonin Maria Stuart Skotlannissa. Päätehtävä oli nyt Ida -Aalbergilla ja nosti hän sen etevimpien rooliensa riviin, niin puhdasta -ja jaloa taidetta oli esitys. - -Taiteilijatar osasi erinomaisesti "yhdistää kuningattaren ylevyyteen -lumoavan, oikullisen naisellisuuden, suoden jälkimäiselle juuri sen -verran ylipainoa kuin tarpeellista oli, osottaaksensa että se oli -perussyy hänen onnettomuuteensa". Yksityisistä kohtauksista herätti -erityistä huomiota muun muassa se, missä kuningatar kohtaa ankaran -uskonpuhdistajan Knoxin. "Maria tuntee, että Knox ei välitä naisen -ihanuudesta eikä viehätyksestä, ja asettaa hän sentähden kaikki mitä -hänessä on ylevää ihmisyyttä ja hienompaa sivistystä taipumatonta -uskonkiihkoa vastaan. Joka sana saa omituisen sydämestä käyvän -värityksen ja kasvot ja kädet ja koko ruumis puhuu mitä kieli lausuu; -katsojan järki ja sydän ovat hänen puolellaan." Ahlberg (Darnley) -esitti oikein Marian puolison poikamaisuuden ja heikkouden, joten -kuningattaren ylenkatse häntä kohtaan tuli ymmärrettäväksi; Lindfors -näytteli luontehikkaasti vanhaa Ruthweniä; mutta Leinon Bothwell, -joskin johdonmukainen, oli liian raakamainen että Marian turvautuminen -häneen olisi ollut uskottava. Nti Borgin William Taylor miellytti -teeskentelemättömyydellään ja Lethingtonin jaarlina esiintyi ensi -kerran _Kaarle Halme_.[98] - -Valitettavasti nti Aalberg sairastui kahden ensimäisen näytännön -jälkeen, ja vasta parin viikon väliajan päästä joulukuulla näytelmä -meni vielä neljä kertaa, siis kaikkiaan 6. Näytäntöjen lukua ei -kuitenkaan saa pitää menestyksen merkkinä, sillä huolimatta kappaleen -ja esityksen taiteellisesta arvosta olivat huoneet huonoja. Kun Kaarlo -kirjeessään Minna Canthille valittaa lamaannustilaa, niin vaikutti -luultavasti hänen alakuloiseen arvosteluunsa myöskin yleisön -kylmäkiskoisuus teatteria kohtaan, vaikka hän ei sanallakaan viittaa -siihen. Arvostelija[99] Valvojassa huudahtaa: "hyvä, jos teatterissamme -on elinvoimaa kestää nykyistä routa-aikaa!" - -Sillä ajalla, jolloin Björnsonin kappaleen täytyi levätä, annettiin -muun muassa 5/12 Tietäjä. Erkko oli silloin Helsingissä ja näki -teoksensa näyttämöllä. Lopussa huudettiin ensin tekijä ja sitten -johtajakin esiin. -- Samalta väliajalta on mainittavana kaksi uutta -pikku kappaletta, molemmat ensi kerran esitetyt 7/12. Tuokon -suomentama Erik Böghin sommittelema "Laulusarja italialaisia säveliä, -_Sorrentossa_", jossa kaikki seurueen laulukyvyt esiintyivät, ja E. -Labichen _Tuittupää_ (Un monsieur qui prend la mouche), jonka pääosaa -Lindfors esitti con amore, tavotellen näkemiään parisilaisia esikuvia. - -Uudenvuodenpäivänä annettiin tavan mukaan Nummisuutarit ja Topeliuksen -päivänä Regina. Muutoin todisti jo tammikuun ohjelmisto, että teatteri -teki sitä enemmän työtä mitä jäykemmältä yleisö näytti. Ensiksi tuli -yksi uusinto, sitte kaksi huomattavaa uutuutta. Uusinto oli vanha -Sirkka, 9/1, joka otettiin sentähden, että Olga Finne saisi esiintyä -tuossa nuorten näyttelijättärien mielitehtävässä, ja hän suoriutuikin -siitä "suurella kunnialla". "Nti Finnen Sirkassa tulivat sydämen hyvyys -ja viattomuuden sulous tärkeimmiksi piirteiksi, ja vaikka koko osa -toimitettiin luontevasti, niin oli hän paras ja viehättävin niissä -kohtauksissa, joissa heltynyt sydän saapi puhua." Kappale meni -kaikkiaan kuusi kertaa, joka osottaa kuinka suosiollinen yleisö oli -näyttelijätärtä kohtaan, jossa teatterille oli kehittynyt oivallinen -kyky sekä huvi- että vakavata näytelmää varten; traagillisiin -rooleihin hän toki oli vartaloltaan liian pieni, jota paitse hänen -tunteenpurkauksensa eivät olleet riittävän voimakkaita: hän liikutti -vaan eikä tärisyttänyt katsojaa. -- Ensimäinen uusista kappaleista oli -Tuokon suomentama Calderonin _Zalamean tuomari_, jonka ensi-ilta oli -23/1. Tuskin mikään paremmin todistaa, kuinka yleisö tähän -aikaan saattoi olla kylmäkiskoinen, kuin se tosiasia, että tämä -mestaridraama, joka on niin jännittävä ja, huolimatta vanhuudestaan, -sekä aatteelliselta kannaltaan että luonnekuvaukseltaan niin -uudenaikaisestikin pätevä ja todellinen, ei mennyt muuta kuin neljä -kertaa harvoille huoneille. Ja kumminkin oli esitys hyvä. Leino oli -oivallinen Crespo ja esim. tuomitessaan tyttärensä häpäisijää -mahtavampi kuin harvoin ennen; Weckman oli Juanina tulinen etelämainen -nuorukainen, Falck odottamattoman hyvä Don Lope j.n.e. Vaikkei yleisön -suosio "kruunannut" yritystä, on Zalamean tuomarin esittäminen luettava -näyttämömme kunniaksi. -- Toinen premiääri tuli 30/1, jolloin ensi -kerran näyteltiin Salan suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen -huvinäytelmä _Erotaan pois_ (Divorçons). Ja tästä se tuli -näytäntökauden suuri succés! Onko pelkkänä sattumana pidettävä, että -tämä kappale, joka niin ihastutti vähän ennen Kovan onnen lapsista -säikähtänyttä ja Zalamean tuomariakin karttanutta yleisöä, oli -jonkunmoinen Nooran vastakohta? Ranskalaisessakin näytelmässä kuvataan -nukentapaista rouvaa, joka on saanut päähänsä erota miehestään, mutta -kun tämä on myöntyvinään, niin vaimo pian huomaa erehtyneensä: hän -rakastaakin miestään eikä voi sietää orpanaansa, jolle muka oli -tahtonut mennä. Pääasiassa oli menestyksestä kuitenkin näyttelemistä -kiittäminen. - -Käsittäen Cyprienne-rouvan suureksi ingénue-osaksi, Ida Aalberg loi -hänestä mitä viehättävimmän olennon. "Vaikea on sanoin kuvata naivista -totisuutta, vallatonta iloisuutta ja todellista tunteellisuutta, sekä -näiden pääsäveleiden välillä väikkyviä puolisäveleitä, joita -näyttelijätär toi esiin vaihtelevan osansa eri kohdissa. Vilkkauteen -nähden hän oli kyllä ranskalainen, mutta itse luonteen tulkitsemisessa -oli, niinkuin muuten jo toinen kielikin tekee luonnolliseksi, -pohjoismainen väritys." -- -- Toinen pääosa oli Lindforsilla, joka -näytti erittäin onnistuneesti aviomiestä. Hän kuvasi maltillisesti ja -luonnollisesti järkevän miehen asemaa tuommoisen rouvanuken rinnalla. --- "Voimme sanoa, että Lindfors tämän roolin kautta on astunut askeleen -eteenpäin, joka ilahduttaa jokaista teatterin todellista ystävää", -päättää arvostelija. Varsin tyydyttäviä olivat muutkin: Weckman -- -Adhemar, Vallenius -- de Clavignac, rva Rautio -- rva de Brionne, nti -Salenius -- Josépha, Rautio -- Bastien ja Pesonen -- ravintolan -vahtimestari. -- "Liiottelematta voinee sanoa, että teatterimme -nyt ensi kerran täydelleen onnistui suuren ranskalaisen -'konversatsionikappaleen' esittämisessä".[100] - -"Erotaan pois" meni 9 kertaa ja uudistettiin useasti myöhemmin. Tämän -huvinäytelmän aikana sattui Runebergin päivä. Ohjelma käsitti: Kuningas -Fjalar kymmenessä johtajan sommittelemassa vaikuttavassa kuvaelmassa, -Runebergin runoelmia laulettuina ja lausuttuina (taiteellisin numero -oli Torpantyttö, Ida Aalbergin lausumana) sekä "Vaasan poikia" s.o. -Conrad Greven säveltämä laulukappale, muutettuna ja uudistettuna. - -Tähän pistämme jälleen oloja kuvaavan otteen Emilien kirjeestä Betty -Elfvingille (8/2): - --- "Meidän on käynyt ylös ja alas niin toisessa kuin toisessa -suhteessa. Kaarlo sanoo vasta uutena vuotena tuntevansa itsensä -vapaaksi syksytaudistaan. Vaikeat katarrit y.m. ovat kuitenkin -vaivanneet häntä nyt jälestäpäin, mutta reumatismistaan hän ei ole -paljo kärsinyt. Minä olen ollut vanha ja väsynyt koko vuoden; en tahdo -enää jaksaa niinkuin ennen. -- Teatterissa on tätä nykyä jotenkin -rauhallista. Tammikuu oli huono, lukuunottamatta Regina-näytännöitä, -mutta Erotaan pois on onnistunut hyvin ja jo tuottanut kolme hyvää -huonetta, huolimatta siitä kovasta suoneniskusta, jonka kaikkien -kukkarot kärsi Parisin näyttelyä varten toimeenpannun tilaisuuden -kautta [arpajaiset ja naamiaiset 2/2], tänäänkin näyttää tulevan oikein -hyvä huone. Pääsyy Erotaan pois-kappaleen suureen menestykseen on Ida -Aalberg, joka on aivan loistava Cyprienne; Lindforskin on hyvä, mutta -kumminkaan ei niinkuin Ida. Kyllä hän on draamallinen taiteilija -kaikkein korkeinta luokkaa, ja jos hän olisi jonkun suuren -kulttuurikansan lapsi, niin olisi hän maailmanmainio. -- Parin kolmen -viikon päästä saamme Ibsenin Meren tyttären valmiiksi ja sitte ryhdymme -vakavasti Numersin uuteen kappaleeseen, Tuukkalan tappelu, joka ei ole -niin hyvä kuin Eerikki Puke." -- - -Seuraava ohjelmistolle uusi kappale oli Hilda Aspin suomentama Ibsenin -_Meren tytär_ (Fruen fra Havet) 22/2. Siinä taas jonkunmoinen -vastakohta juuri puheena olleelle ranskalaiselle huvinäytelmälle! -Ibsenin puoleksi realistisessa, puoleksi vertauskuvallisessa draamassa -käsitellään näet myös aviokysymystä ja enemmän kuin yksi kohta -muistuttaa Nooraa. Kuitenkin vaimo tässä jää miehensä luokse, kun tämä -oli myöntänyt hänelle "vapauden" seurata outoa, nimetöntä merimiestä -taikka jäädä. - -Voimallisella taiteellaan rva Aalberg-Kivekäs loi näkyviin Ellidan -sieluntuskat ja ulkonaisestikin hohtavan siniharmaan-kalanvärisen puvun -ja tuulenalaista vettä muistuttavan vaihtelevan mielensä kautta hän -teki havainnolliseksi haaveksivan, merta (s.o. vapautta) ikävöivän -rouvan sielunelämän; mutta mitä paremmin hän tässä onnistui, sitä -vähemmän luotettavalta tuntui se äkkinäinen sovinto ja rauha, johon -näytelmä päättyy. Sangen hyvin esitettiin muutkin osat. Sala oli -aviomies, Wangel, ja hän oli erittäin huomattava toisen näytöksen -suuressa kohtauksessa, jossa hän kokonaan antautuen tehtäväänsä niin -elävästi säesti Ellidan mestarillisesti suoritettua kertomusta, että -tämä paikka tuli näytelmän loistokohdaksi. Ahlberg sopi hyvin -Arnholmiksi, rva Rautio Boletteksi, nti Finne Hiideksi. Weckmanin -Lyngstrand oli erittäin ansiokas: "ruumiin hervottomuus, rykiminen, -hiljainen väsyttävä puhe, iloton hymy olivat luonnosta otettuja -piirteitä, joilla hän todellisesti kuvasi nuorukaista, joka oli saanut -vamman rintaansa". Niinikään ansaitsi Lindfors kiitosta Ballestadista, -ja samoin Leino, "joka amerikkalaisena merimiehenä mahtavan ryhtinsä ja -kesyttömän luontonsa kautta antoi oudolle miehelle juuri sen vieraan, -lumoavan värityksen, jota runoilija on tarkottanut". -- Näyttämöllepano -oli soma ja näytelmälle sopiva. Nähtiinhän siinä, kuinka perhe asui -vuonon pohjassa, etäällä vapaasta merestä.[101] - -Kiitos etevän esittämisen tämä näytelmä miellytti yleisöä enemmän kuin -useat muut uudet kappaleet: se meni kuusi kertaa, yhden kerran useammin -kuin sitä seuraava kotimainen uutuus G. von Numersin _Tuukkalan -tappelu_, "kaksi-osainen näytelmä 7:ssä kuvaelmassa", jonka ensi-ilta -oli 15/3. - -Kesällä 1886 löydettiin Tuukkalan muinaissuomalainen kalmisto Mikkelin -seuduilla ja sanomalehdissä kerrottiin valtioarkeoloogin tavanneen -siitä monta kymmentä hautaa ja vainajien luiden ohelta keränneen -pronssikoristuksia, rauta-aseita y.m. esineitä, niiltä ajoilta, jolloin -kristinusko tuotiin maahan. Kaikesta päättäen kalmisto on rauhan aikana -syntynyt, mutta ensiksi oli kuitenkin julkilausuttu se arvelu, että -haudatut olivat tappelussa kaatuneita. Tämä arvelu pani Numersin -vilkkaan mielikuvituksen liikkeelle, ja hän sommitteli draaman, -Tuukkalan tappelu, jonka nimi soi varsin historialliselta, vaikkei -sillä ole mitään historiallista pohjaa. Ensi laitoksen teostaan -- -"Striden vid Tuukkala" -- tekijä lähetti Bergbomille 7/11 1887, -mainiten että se oli kirjoitettu "niin sanoakseni seisovalla jalalla -nyt syksyllä". Hän lupasi samalla pari päivää myöhemmin lähettää -harjottelijansa Rafael Reiniuksen tekemän suomennoksen, joka hänestä -tuntui ilmehikkäämmältä ja voimakkaammalta kuin alkuteos. Millainen -tämä laitos oli ja mitä muutoksia Bergbom siihen ehdotti, sitä emme -tiedä; mutta tietysti hän oli osallinen tämänkin teoksen -muodostamisessa näyttämökelpoiseksi, sillä kirjeistä 1888 v:n lopulta -näkyy, että näytelmä silloin oli uudestaan kirjoitettu: 21/12 on kaksi -näytöstä valmiina, ja koko "kurjuus" luvataan ennen vuoden loppua. -Edelleen tiedämme, että Sala se oli, joka taitavasti teki lopullisen -käännöksen. - -Draaman mukaan oli Tuukkalan tappelu verinen kahakka karjalaisten ja -hämäläisten välillä, jossa edelliset, naisryöstöä kostaakseen, -polttivat hämäläisen kylän, tappoivat sen miehiset asukkaat ja ottivat -naiset vangiksi. (Kalmiston vainajat olisivat siten olleet hämäläisiä, -mutta todellisuudessa ne lienevät karjalaisia.) Vaikka kaikki on -tuulesta temmattua, on näytelmällä kuitenkin se ansiopuoli, että -päävaikuttimet, kosioimistavat ja kotoisen naisen vihamielisyys -toisesta heimosta tuotua miniää kohtaan, ovat kaukaisen ajan omia sekä -että kohtaukset ja luonteet ovat rohkeasti suunniteltuja. Muuten on -sommittelu samaan tapaan eepillisluontoinen kuin Eerikki Pukessa ja -ainoastaan kolmessa ensimäisessä kuvaelmassa havaitaan draamallista -jännitystä. Olematta siis läheskään nuhteeton taideteos oli Tuukkalan -tappelu kaikissa tapauksissa mieltäkiinnittävä ilmiö, joka, joskin sitä -pidettiin edellistä heikompana, ei vähentänyt tekijään kohdistettuja -toiveita. - -Esitys oli tavan mukaan huolellinen, mutta koska näytelmä ei tarjoa -merkillisiä tai kiitollisia tehtäviä, ansaitsee vain Lindfors tulla -erittäin mainituksi. Hän loi näet rohkeimmin konsipeeratusta -luonteesta, Hanka isännästä, "hämmästyttävän todellisen -saiturivanhuksen. Koko hänen pukunsa ja asunsa oli erinomaisessa -sopusoinnussa hajoamaisillaan olevan tuvan ja hänen eläimistyneen -luontonsa kanssa, mutta todellisuus oli siksi liiallinen, että -ainoastaan etevä näytteleminen sai sitä anteeksi antamaan -- esikuvaksi -se ei kelpaa", lausuu arvostelija. "Näyttämöllepano oli maalauksellinen -ja enensi kappaleen vaikutusta. Paitse jo mainitusta Hangan tuvasta -muistutamme hämäläistalosta rauhan aikana ja sitte poltettuna. -Loppukohtauksella oli omituisen synkkä mieliala, siinä kun nähtiin -talon rauniot, keskellä pihaa kasvanut puukin hiiltyneenä mukana, -kaatuneiden ruumiit sikin sokin maassa ja näiden keskellä Eikka (nti -Stenberg) hyräillen itkuvirttä poikavainajalleen. Pukuihin oli -luonnollisesti käytetty hautalöytöjen antamia aiheita".[102] - -Vähäpätöisempää uutta annettiin 31/3, nimittäin R. Kiljanderin -1-näytöksinen _Pahassa pulassa_, jossa Lindfors luontehikkaasti kuvasi -tohvelisankari-kamreeria ja nti Stenberg hänen sotaisaa rouvaansa, sekä -_Alppimaja_ (Le Chalet), sanat E. Scriben ja sävelmät A. Adamin, jonka -esittivät Lilli Kurikka (Bettly), Vallenius (Max) ja Rautio (Daniel). -Huhtikuulla oli kevään viimeiset premiäärit: _Othello_ 5/4 ja _Setä -Bräsig_ 26/4. Othellon esittämistä oli jo kauan ajateltu, vaikka yritys -oli lykätty nimiroolin ja Jagon vaikeuden tähden. Nytkään ei esitystä -voinut sanoa loistavaksi, joskaan ei siltä, kiitos olkoon johtajan -taiteellisen ja runollisen aistin, puuttunut shakespearelaista -luonnetta. Axel Ahlbergin voimat eivät täysin riittäneet Othellon -vaativaan osaan. Paras hän oli lausuessaan puolustuspuhettaan neuvoston -edessä ja siinä missä hän aavistaen petosta syöksyy Jagon päälle, mutta -hän ei jaksanut johdonmukaisesti ja tarpeellisella vivahduttamisella -kuvata intohimon kiihtymistä. Samoin oli Leinon Jago puutteellinen, -luonteen raaka ja kyynillinen puoli tuli paremmin näkyviin kuin -pirullinen viekkaus. Sitä vastoin rva Aalberg-Kivekäs kauniisti ja -suloisesti näytteli Desdemonaa, tehden hänestä runoilijan mukaan -lapsellisesti luottavaisen, hyväluontoisen olennon ja osaten ylläpitää -näitä piirteitä viimeiseen saakka. Halme oli ulkonäöltään sopiva -Cassio, vaikkei muuten rooliin kypsynyt, Weckman oli Rodrigo, Sala -Brabantio ja nti Borg Emilia. Othello meni vaan neljä kertaa -- -viimeisen kerran eläkekassan hyväksi. -- Setä Bräsig, josta Kaarlo -puhuu kirjeissään (kts. ylemp. s. 308) teki tarkotetun vaikutuksensa. -Lindfors näytteli con amore, värejä säästämättä, kunnon pehtoria. -Kappale, joka sittemmin on usein uudestaan nähty näyttämöllämme, meni -ensi jaksossa vain kolme kertaa, viimeisen 5/5, jonka jälkeen seurue -matkusti Vaasaan. - -_Vaasassa_ annettiin toukokuulla 13 näytäntöä: ensiksi Sirkka 8/5 ja -viimeiseksi Setä Bräsig, näyttelijäin opintomatkojen hyväksi 31/5. -Alussa oli Bergbom mukana, mutta hän lähti pian ulkomaanmatkalle, ja -niinikään Ida Aalberg, joka esiintyi neljä kertaa (Ei lempi leikin -vuoksi, Noora, Othello, Erotaan pois) lähteäkseen hänkin sitte pois. -Itsestään ymmärrettävää on, että teatteri oli tungokseen täynnä, kun -seurueen etevin taiteilijatar näytteli. Hänen esiintyessään viimeisen -kerran oli tulo suurin (674 mk). Etupäässä matkakustannukset tekivät -kuitenkin, että tulot nousivat vain puoleen menojen summaa. Vaasasta -hajosivat näyttelijät kolmen kuukauden kesälomalle. - - * * * * * - -Taloudellisesti päättyi tämä näytäntökausi verrattain tyydyttävästi, -joskaan ei ilman erityisiä puuhia. Johtokunnan kokouksessa 13/9 oli -näet sen johdosta, että kolme edellistä vuotta oli kukin tuottanut -keskimäärin noin 12,000 markan tappion ja että lähinnä edelliseltä -vuodelta, syystä kun ei enään arpajaisrahoja ollut olemassa tappion -korvaamiseksi, noin 10,000 markkaa oli jätetty velaksi tälle -näytäntövuodelle, päätetty koettaa hankkia vähintäin 15,000 markan -vuotuinen takaus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämän päätöksen mukaan -toimeenpantiinkin kohta takauskirjoitus, jota varten kehotuksia -lähetettiin teatteria harrastaville kansalaisille koko maassa. -Yritykseen ei tälläkään kertaa turhaan ryhdytty, vaan merkittiin 100 -markan "osakkeita" jotenkin lähelle toivottua määrää, nimittäin niin -että tilinpäätöksessä tulojen puolella mainitaan "kannattajien -apurahana" 13,232 markkaa. Kiitos tämän lisän ei näytäntökauden menot -enemmällä kuin Smk:lla 33:87 nousseet yli tulojen; mutta koska velka -vuodelta 1887-88 tositeossa teki (ei 10,000 niinkuin johtokunta oli -olettanut vaan) 17,033:23, niin oli velka tilivuoden lopussa 17,067:10. -Tätä velkasummaa vastasi toki, niinkuin tilintarkastajat huomauttivat, -teatterin omaisuus (puvusto, kirjasto y.m.), jonka arvo oli lähes -120,000 markkaa. - -Näytäntöjen luku nousi 117:ään ja annettiin niissä: 10 kertaa Erotaan -pois; 8 Farinelli, Maria Stuart Skotlannissa, Sirkka; 7 Tohtori Klaus; -6 Meren tytär; 5 _Eerikki Puke, Tuukkalan tappelu, Pahassa pulassa_, -Othello, Sorrentossa; 4 _Nummisuutarit_, Telefoonissa, Tuittupää, -Zalamean tuomari, Setä Bräsig; 3 _Postikonttorissa, Tietäjä, Vaasan -poikia, Regina von Emmeritz_, Naimapuuhat, Venetian kauppias, -Hardangerin harjulla, Sabinitarten ryöstö, Ei lempi leikin vuoksi, -Kultaristi; 2 Kuningas Fjalar (kuvaelmia), Puutarhurin tyttäret, -Reviisori, Porvari aatelismiehenä, Veljesten kesken, Alppimaja, -Orleansin neitsyt, Sota rauhan aikana; 1 _Kovan onnen lapsia, Saimaan -rannalla, Roinilan talossa, Amalia ystävämme_, Noora, Luulosairas. - -Näistä 40:stä kappaleesta oli 12 kotimaista ja 14 ohjelmistolle uutta. - - - - -XVIII. - -Kahdeksastoista näytäntökausi, 1889-90. - - -Toukokuun alkupuolella Bergbom-sisarukset jälleen lähtivät, Kaarlo -Vaasasta ja Emilie Helsingistä, yhteiselle ulkomaanmatkalle, -Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Turusta Betty Elfving liittyi Emilien -seuraan, niin että nämä kolme hyvää ystävää kerran saivat yhdessä -nauttia sitä virkistävää vapaudentuntoa, jonka lyhytkin irrottuminen -jokapäiväisistä puuhista ja huolista tuottaa. Mitä he kokivat -Kööpenhaminassa, siitä ei ole tietoja; mutta Tukholmassa, jossa he -oleskelivat toukokuun lopulta kesäkuun keskivaiheille (Kaarlo -kauemminkin), heitä kiinnitti Meiningiläisten vierailu. Kuuluisa -teatteriseurue antoi näet siellä kesäkuulla sarjan näytäntöjä, ja oli -sinne sentähden tullut myöskin muutamia näyttelijöitämme, nimittäin -hra ja rva Leino, nti Svan ja Niilo Sala. Esitetyistä kappaleista -mainitaan kirjeissä m.m. Orleansin neitsyt, Venetian kauppias, -Wallenstein-trilogia, Talvinen tarina ja Wilhelm Tell. Wallensteinistä -Kaarlo kirjoittaa Emilielle, joka kotimatkallaan oli poikennut -sukulaisiinsa Kuitiaan: - -"Se pysyttäytyi jotenkin samalla asteella kuin Neitsyt. Erinomaisen -onnistuneita yksityiskohtia, mutta näyttelemiseltä puuttui innostusta. -Upseerien kemut ja Pappenheimiläisten ryntäys vaikuttivat mahtavasti, -mutta -- mutta -- kun oli kysymys draaman psykoloogisesta puolesta, -täytyi usein ottaa hyvä tahto teosta. Naiset (Berg, Otto-Lorenz, -Lindner) hyvinkin heikkoja." -- - -Juhannuksen aikana Kaarlo ilmottaa aikovansa Söderteljen -kylpyparantolaan. "Lienee yhdentekevä minkä paikan valitsee, kun vain -oikein hoitaa itseään." Suomalaisia näyttelijöitä hän ei ollut paljon -tavannut. Ne söivät Mosebackenilla ja sinne oli pitkä matka, puhumatta -"inhottavasta hissistä". Päivänsä hän oli viettänyt milloin lukusalissa -ja kirjastossa, milloin Eläintarhassa, jossa oli miellyttävä kävellä. --- "Aikomukseni on koettaa vahvistaa hermojani. Viime talvi kävi niiden -kimppuun. Vahva päätökseni on tulevaisuudessa karttaa kaikkia aiheita -tuskallisiin kohtauksiin, jotka niin järisyttivät minua viime talvena. -Ihanteeni on tasainen, rauhallinen, mutta leppymättömän luja -käytöstapa. Pyydän ainakin pyrkiä siihen. Kun vain sinä, hyvä enkelini, -tahdot auttaa minua." - -Nähtävästi Kaarlo kohta juhannuksen jälkeen lähti Söderteljeen. Hänen -olostaan siellä sekä muusta antavat hänen kirjeensä tietoja. Otamme -joitakuita piirteitä: - -(Södertelje 4/7). "Rakas sisar! Sain juurikään kirjeesi. Kiitos! -- -Olen iloinen että Inez Borg menee naimisiin. Kenties on se onnellisinta -hänelle ja meille. Sala on paraikaa luonani. Meiningiläiset päättivät -toissa päivänä. Hän on ihastunut Rosvoihin ja hyvin tyytyväinen -Telliin. Ennen teatteriintuloansa hän on suomentanut Tellin ja luuli -käännöksen vielä olevan olemassa." -- "Täällä on jotenkin -ykstoikkoista. En ole tehnyt ainoatakaan tuttavuutta [siellä oli, niin -hän oli ennen kirjoittanut, enimmäkseen vain Tukholman tukkukauppiaita -ja ylimyksiä, joita kohtaan hänellä ei ollut mitään sympatiiaa]. -Muutoin ei ole mitään syytä oleskella itse kylpylaitoksen seutuvilla -- -ei musiikkia, ei ravintolaa, niin että tuskin olen nähnytkään -kylpyvieraita. Olen joutunut jonkunlaiseen eristämisparannukseen, joka -lienee hyvä hermoille. Kylvyt ja sairasvoimistelu hyviä. Täkäläinen -lääkäri sanoi, niinkuin Torp Gausdalissa, että jollei minulla olekaan -sydänvikaa, löi sydämeni kuitenkin heikosti ja oli vahvistuksen -tarpeessa. Dieetti olisi välttämätön. Valitettavasti se on kallista, -sillä siihen kuuluu viiniä päivällisiksi, vieläpä Rheininviiniä, joka -ei ole huokeaa. Kuinpa nyt vain voisin koota voimia, niin etten antaisi -hetken vaikutelmien temmata itseäni mukaansa." -- - -Emilie kehottaa veljeänsä ehdottomasti noudattamaan lääkärin -määräyksiä, välittämättä siitä että dieetti on kalliimpaa kuin -tavallinen ruoka. Yksinäisyys ei liene haitaksi, jollei tule liian -ikävä olla. "On kai samoin kuin Naantaalissa?" - -Kaarlon myöhemmistä (päiväämättömistä!) kirjeistä: - --- "Pelastusarmeija kääntää paraikaa Söderteljen yhteiskuntaa -ylösalaisin. Olen pari kertaa ollut sen kokouksissa. Vaikutus on -enemmän edullinen kuin päin vastoin. Humbuugi on tosin ääretön, mutta -samalla naivi. Apropos, ostin pari numeroa 'Sotahuutoa'. Siinä -kerrotaan 'marsalkka' ja 'marsalkan rouva' Boothin heinäkuun alussa -pitävän suurta kongressia Parisissa. Mukana olevien korkeampien -upseerien joukossa mainitaan ensi sijassa prinsessa Ouohtomsky [o.s. -Etholén]. Hän on siis julkisesti liittynyt liikkeeseen. Tokko -järjestelmäänkin?" - -"Kävin nykyisin Tukholmassa vaihtaakseni kirjoja ja nuotteja -lainakirjastossa. Näin silloin Nya Pressenistä, että uusi suomalainen -sanomalehti [Päivälehti!] on päätetty asia. Ainoastaan yhden asian -tähden se huolestuttaa minua -- pelkään, että Viktor Löfgren ei kestä -sitä katkeraa ja pikkumaista polemiikkia, joka siitä seuraa. -- Mutta -puolueelle itselle tuottaa uusi lehti luullakseni ainoastaan selvyyttä. -Jonkunlaisen hajaannuksen se tietenkin aiheuttaa, mutta se ei voi olla -onnettomampi kuin nykyinen painostava tyytymättömyys salakavaline -hyökkäyksineen selkään. Teatterille on se kai onneksi, sillä kyllä se -seurannee sen esityksiä toisin kuin tähän saakka on tapana ollut, ja -silloin pakotetaan Uusi Suometar olemaan mukana." -- - -"Falkmanin kuolema [9/7] liikutti minua enemmän kuin tavallisesti siksi -vieraan henkilön poismeno. Hän eli kuitenkin omaa elämäänsä -- eikä -toisten." - -Teatterin toimesta syksyllä oli päätetty, että se alotettaisiin -Tampereella. Mutta aivan odottamatta Kaarlo sai Tampereelta kirjeen, -jossa sanottiin ettei teatterirakennuksen laajennusta, johon siellä oli -ryhdytty, saataisikaan valmiiksi sovittuun aikaan. Se pakotti hänet -lähtemään Söderteljestä, ja saapui hän 7/8 kotia Helsinkiin. Tästä -Emilie kirjoittaa 9/8 nti Elfvingille: - -"Keskiviikko iltana Kaarlo palasi sangen tyytyväisenä matkaansa. Hänen -täytyi keskeyttää kylpynsä viikkoa varhemmin kuin aiottu oli Tampereen -rettelöiden tähden. Jos olisimme ennen tienneet tästä, olisimme -luultavasti sopineet 3 viikon olosta syyskuulla Porissa ja 4 viikon -Turussa. -- Tänään aamulla täytyi Kaarlon matkustaa Tampereelle -katsomaan, oliko eräs sikäläinen raittiussali mahdollinen teatteriksi. -Jollei, alotamme täällä, koetamme tulla toimeen niin kauan kuin -mahdollista on. -- Ikävä on aina alottaa vastoinkäymisellä ja -laskuvirheillä. Kaarlo sanoo varmaan uskovansa, että hän voisi tulla -täysin terveeksi, jos hän vain saisi olla kokonaisen vuoden ulkona, -vapaana kaikista huolista ja harmista. Se unelma ei kumminkaan koskaan -toteutune." - -Yksi syy, minkä tähden oli arveluttavaa alottaa Helsingissä, oli -naisnäyttelijäin rivin äkkinäinen harventuminen. Ensiksikin Ida Aalberg -keväällä oli kieltäytynyt enään sitoutumasta teatterin palvelukseen, -jonka lisäksi Inez Borg ja Lilli Kurikka kesän kuluessa menivät -naimisiin, edellinen hammaslääkäri W. Olanderin ja jälkimäinen johtaja -R. Kajanuksen kanssa, ja vihdoin oli Saimi Svan joutunut kihloihin -taiteilija Eero Järnefeltin kanssa. - -"Julmaa on", Emilie huudahtaa kirjeessään nti Elfvingille, "kuinka nuo -naimiset ovat vaarallisia teatterille. Kuinpa me edes saisimme pitää -Olga Finnen; minä olen aivan levoton. Saimi Svan jää vielä täksi -vuodeksi, mutta tietysti hän on mukana vain puolella mielenkiinnolla, -puolella sydämellä ja puolilla ajatuksilla. Kyllä nämä alituiset -naimiset ovat olleet teatterin suurin vihollinen; niin pian kun tytöt -ovat saaneet vähän näyttämötottumusta ja rutiinia -- niin yks kaks -vihille! Suomalainen teatteri on koko olemassaolonsa aikana ollut -täydellinen naimistoimisto (!)" -- - -Lopultakaan ei ollut muuta neuvoa kuin näytellä Helsingissä. -- - -"Seurueen jäsenet", Emilie kirjoittaa 5/9, "ovat poikkeuksetta -ihastuneita kun saavat alusta alkaen olla täällä. Ne ovatkin usein -kehottaneet meitä tähän, mutta Kaarlo ja minä olemme levottomia. Saa -nähdä kuinka meidän onnistuu, varsinkin kun syksy on niin kaunis. Hyvin -ahkeria on meidän oltava. Nyt harjotetaan saksalaista komediaa, -Kuuluisia naisia, ja Ibsenin Kansanvihaajaa, sitte tulee Lear ja muita -uudistuksia ja marraskuun alussa Julius Caesar. -- Missä Ida Aalberg -on, sitä en tiedä. Hän lähti heinäkuun lopulla miehensä kanssa -ulkomaille ja aikoi viipyä jouluun asti, vaikka hän [mies] olisi -palaava jo tähän aikaan. Walterin [Runeberg] aikomus muovailla Kaarlon -rintakuva meni myttyyn, kun Kaarlo oli leikkauttanut tukkansa aivan -lyhyeksi ja ajattanut huulipartansa, niin että hän oli tullut aivan -tuntemattomaksi (!)" -- Kaarlo oli muuten virkeä. Elokuun lopulla hän -oli käynyt Haminassa ystävänsä Otto Morellin luona ja viihtynyt siellä -hyvin. - -Näytännöt alkoivat 8/9, ja tuli -- Tuukkalan tappelun, Nummisuutarien -ja Murtovarkauden jälkeen -- 18/9 ensimäinen uusi ohjelma: Anni -Levanderin suomentama Schöntanin ja Kadelburgin huvinäytelmä _Kuuluisia -naisia_. Kappale, joka oli otettu uutuutensa eikä arvonsa tähden (kts. -ylemp. s. 309), meni vain kolme kertaa. Miellyttävin rooli oli Olga -Finnen esittämä vallaton, naivi Herma. Verrattomasti merkillisempi -uutuus oli Ibsenin _Kansanvihaaja_ 25/9, ja parempi oli esityskin, -syystä kun luonteet ovat todellisempia ja herättivät aivan toisenlaista -harrastusta näyttelijöissä. Leino tohtori Stockmanina sai oivallisesti -näkyviin tieteelleen elävän miehen lapsellisuuden ja kokemattomuuden -käytännöllisessä elämässä, mutta hätäillen lausumisessaan hän -jätti neron mahtipuolen varjoon. Etevin hän oli suuressa -kansankokouskohtauksessa, joka näyteltiin oikein illusionia -herättävästi. Ahlberg pormestarina kuvasi selvin piirtein virkamiestä -tohtorin vastakohtana, osaamatta kuitenkaan kätkeytyä tyyppiin. Siihen -Lindfors pystyi nyt niinkuin monesti ennenkin: hänen nahkurimestarinsa -Martti Kiil oli itsenäinen ja erinomainen poroporvarisuuden esikuva. -Onnistunut oli niinikään Rautio -- Aslaksen, jota paitse kiitosta -ansaitsivat Weckman -- Billing, Falck -- Horster ja tohtorin poikina -esiintyvät neidit Finne ja Salenius. Mutta huolimatta tästä ja hyvästä -yhteisnäyttelemisestä yleisö pysyi kylmänä. Näytelmä meni syksyn -kuluessa kuusi kertaa, mutta vain kolmantena iltana paremmalle kuin -puolelle huoneelle. -- Jälleen siis nähtiin, että teatterin yleisö oli -saanut kyllänsä realismista. Melkoista parempi oli seuraavien ohjelmien -menestys, vaikka olivat uusinnoita: Kuningas Lear ja Parjauspesä. -Nämäkin näyteltiin kumpikin kuusi kertaa. Learia näytteli Leino yhtä -etevästi kuin kolme vuotta ennen ja samaan tapaan; sitä vastoin -Lindfors osotti suuresti edistyneensä. Ontuvan, kuhmuselkäisen narrin -esiintymisessä, jonka kasvoista puhui elämän kärsimys ja terävä äly, -oli jotakin, niin sanoaksemme, historiallisen todellista, joka -vastustamattomasti viehätti katsojaa, varsinkin kun Lindfors yhtä hyvin -sanattomana kuin puhuessaan pysyi kiinni syvästi inhimillisessä -roolissaan.[103] Uusia rooleissaan olivat rva Rautio (Goneril), nti -Svan (Regan) ja nti Finne (Cordelia). Parjauspesä esitettiin nyt -niinkuin kymmenen vuotta ennen hyvällä yhteisnäyttelemisellä. -Varsinaiset pääosat, sir ja lady Teazle, olivat Lindforsilla ja rva -Rautiolla. - -Syyskauden tärkein näytännöllinen tapaus sattui 13/11, kun mainioin -Shakespearen kolmesta roomalaistragediasta, _Julius Caesar_, ensi -kerran näyteltiin. Valmistuksista oli kauan huhuiltu, ja odottaen -jotain tavatonta yleisö jo ensi iltana täytti huoneen permannosta -kattoon. Eikä odotus pettynytkään. Kuvaelma esitettiin kuvaelman -perästä niin näyttämölaitoksiin kuin näyttelemiseen nähden aikakauden -ja tunnelman mukaisesti järjestettynä ja tasaisesti, vaikuttavasti -toimitettuna, ja jännittynyt mielenkiinto lämpeni lämpenemistään -vaihtuakseen lopulta syväksi ihastukseksi ja innostukseksi, joka -purkautui esiinhuutoihin ja sydämellisiin suosionosotuksiin pääosien -esittäjiä, Salaa, Ahlbergia ja Leinoa, sekä johtaja Bergbomia kohtaan. -Näyttämöllepanossa oli Meiningiläiset otettu esikuvaksi, mutta -kuitenkin niin, että kaikki oli itsenäisesti mukailtu silmällä pitäen -pienen näyttämön mahdollisuuksia. Totta on ettei Helsingissä koskaan -ennen oltu historiallista näytelmää niin täyteläisesti näyttämölle -järjestetty, mutta silti oli järjetöntä tuhlausta vältetty ja johtavana -silmämääränä pidetty sitä, ettei mikään laiminlyönti puvuissa taikka -laitoksissa häiritsisi historiallista luonnetta. Tämän ohella oli -suurta painoa pantu yhteisnäyttelemiseen, sillä jos missään kappaleessa -on se juuri tässä vaikutuksen pääehto. Näin olikin todella saatu -draaman neljä tärkeintä kuvaelmaa erinomaisen tehokkaaksi: -kohtaus Bruton puutarhassa, Caesarin murha, suuri kansankohtaus -puheineen forumilla sekä yökohtaus Bruton teltassa Sardeen luona. -Murhakohtaukselle pelastettiin täydelleen sen jylhä luonne eikä -näyttämöllämme ole nähty vaikutukseltaan tenhosampaa kansankohtausta -kuin forumilla tapahtunut -- siinä oli vilkkautta taikka oikeammin -mukana elämistä, nousevaa ja laskevaa intoa ja raivoa niinkuin myrskyn -pauhatessa, se kun ajottain on lauhtuvinaan sitte taas sitä ankarammin -kiihtyäkseen. Oli kuin Bergbomin luova taiteilijahenki hetkeksi olisi -tulistuttanut avustajajoukot.[104] Loppunäytösten surunsekainen -mieliala, joka niin ihmeen ihanasti sointuu viimeisten illusionien -häviämisen kanssa, tuli erittäin tuntuvaksi telttakohtauksessa. - -Vaikka mahtava vaikutus riippui esityksen eheydestä, ovat muutamat -näyttelijät erikseen mainittavat. Sala Brutuksena osasi antaa -esiintymiselleen sen ihanteiden maailmassa elävän miehen tyvenen -vakavuuden, joka on sankarille omituinen. Hän erosi toisista ei -ainoastaan sanojensa vaan käytöksensäkin kautta. Ahlbergkin sai -melkoista tunnustusta Antoniostaan, mutta hänen käsityksensä ja -näyttelemisensä oli kuitenkin ulkonaista. Leino oli verraten tyydyttävä -Caesarina, hänen parrattomissa kasvoissaan ja koko ryhdissään oli siksi -kaukaisluontoista, että hahmo häiritsemättä sulautui etäiseen -historialliseen kokonaiskuvaan. Ansiokkaimpia oli rva Rautio Portiana. -Lyhyt tehtävä suoritettiin kerrassaan moitteettomasti, joten -puutarhakohtauksen loppuosa muodostui suloiseksi lepohetkeksi ankarassa -näytelmässä. Vihdoin näytteli Olga Finne Luciusta niinkuin pitikin -hiljaisella luonnollisuudella. - -Julius Caesar meni 8 kertaa, joista viimeistä edellinen varta vasten -koulunuorisolle ja viimeinen kansannäytäntönä. -- Lähinnä sen jälkeen -tuli Björnsonin Konkurssi, uusittuna; mutta se esitettiin vain kolme -kertaa huonoille huoneille -- "valitettavasti näyttää teatterin yleisö -miehissä sairastavan influensaa!" huudahti eräs arvostelija. - -Emilien kirjeistä Betty Elfvingille näkyy, että syksyllä ajateltiin -Pietariinmenoa, vaikkei siitä mitään tullut. Kaarlo kävi sitä varten -Pietarissa, jonka suomalaiset kyllä mielellään olisivat nähneet -teatterin tulevan, mutta varmaa sopimusta ei tehty, pääasiassa -sentähden ettei tietty tulisiko Ida Aalberg mukaan vai ei. Siitä -riippui näet ohjelmisto ja huoneusto, koska vanha kauppiasklubi oli -liian ahdas Reginaa, Romeota ja Juliaa y.m. varten eikä taas -kannattanut ottaa isompaa ja kalliimpaa, jollei niitä näyteltäisi. -- -Samassa kirjeessä (7/10), josta tämä on otettu, Emilie kertoo Minna -Canthin tulevan kuukaudeksi Helsinkiin ja kehottaa nti Elfvingiäkin -tulemaan tehdäkseen hänen tuttavuuttaan. "Teidän pitäisi sopia -erinomaisen hyvin yhteen." -- Teatterista mainitaan, että Sala nyt oli -ohjaaja ja "Kaarlon paras tuki". Hän oli tunnollinen ja täytti erittäin -hyvin velvollisuutensa. "En voi sanoa", Emilie lisää, "kuinka -tyytyväinen olen, että hän on ottanut tämän työn." - -Nti Elfving tuli kuitenkin Helsinkiin vasta jouluna viipyäkseen -muutamia viikkoja uudelle vuodellekin, ja oli tällä matkalla erikoinen -syynsä. Ennen nimimerkillä Aura julkaistuaan historiallisen kertomuksen -"Härkmannin pojat" hän oli nyt kirjoittanut suuren draaman, -_Sprengtportenin oppilaat_, joka oli ollut Kaarlolla tarkastettavana, -ja oli siihen yhteistoimin korjauksia tehtävä. Vähän ennen joulua oli -Kaarlo pienessä piirissä lukenut näytelmän ääneen ja kirjoitti Emilie -sen jälkeen (23/12): - -"Teoksesi teki kovin hyvän vaikutuksen, kun se luettiin perjantaina. -Sala lupaa suomentaa sen, mikä on sangen tärkeää, sillä hän osaa hyvin -pitää silmällä kielen karakterisuutta. Tuukkalan tappelussa hän teki -siinä kohden oikean suurteon. Onko loppukuvaelma jo suunnilleen valmis? -Kaarlo pyytää saada luonnoksen siitä niin pian kuin mahdollista." -- - -Näytelmä korjattiin tekijän ollessa Helsingissä ja suomennettiin yhtä -menoa, sillä Bergbomin aikomus oli kohta toimittaa se näyttämölle. -Emilie ilmottaakin 25/2 kappaleen olevan kollatsionoidun ja harjotusten -alkaneen sekä että toivottiin sen valmistuvan maaliskuun 19 tai 21 -päiväksi. Siksi pitäisi nti Elfvingin tulla Helsinkiin, jossa asiat -niin järjestettäisiin että hänen täälläolonsa pysyisi salassa -- hän -kun näet ei tahtonut julkisesti esiintyä tekijänä. Valitettavasti oli -tämä kaikki turhaa puhetta ja puuhaa, sillä sensuuri astui väliin ja -teki lopun hankkeista -- tosin niin myöhään, että yritykseen oli -uhrattu paljon aikaa, työtä ja kustannuksia. Ensin tuli "varma, kalpea -_ei_", mutta kun Kaarlo tarjoutui tekemään muutoksia, näytti asia taas -mahdolliselta. Kaarlon mielestä, Emilie kirjoittaa 14/3, voitaisiin -suostua pyyhkimään vähemmän tärkeitä kohtia, vaikkei semmoista, "joka -antaa teokselle ydintä ja väriä". Mutta kaikki turhaa. - --- "Sprengtportenista ei ole mitään sanottavaa", lausutaan kirjeessä -29/4, "sensuuri kieltää, ilmottamatta varsinaista syytä -- ainoastaan -verukkeita esitetään. Ensin vaadittiin 2 _painettua_ kappaletta; monien -taistelujen ja neuvottelujen jälkeen tyydyttiin 2 _kirjoitettuun_ -kappaleeseen, ja painoylihallituksen puheenjohtaja pyysi Kaarlon (!) -merkitsemään reunaan kaikki paikat, jotka mahdollisesti olivat -sopimattomia, jonka Kaarlo tekikin. Kun sitte molemmat käsikirjoitukset -olivat maanneet 3 viikkoa painoylihallituksessa, saatiin ne vihdoin -takaisin -- ilman näyttelemislupaa, koska muka 'kappaleet eivät olleet -aivan yhtäpitäviä!' Olisimme tietenkin voineet pakottaa heidät antamaan -lähemmän selityksen, mutta meistä on viisaampaa jättää asia syksyksi, -semminkin kun yleisesti katsotaan sopimattomaksi _nyt_ esittää mitään -suomalaisia itsenäisyystuumia koskevata. Myöskin kuvernööri -ja poliisimestari olivat _pyytäneet_, ettei kappaletta nyt -näytettäisi." -- -- - -Kun nti Elfving jo ennen oli ilmottanut mieluummin näkevänsä, että -kappale jäisi näyttelemättä kuin että se esitettäisiin silvottuna ja -heikonnettuna, oli asia täten kielteisesti ratkaistu -- ei ainoastaan -syksyksi, niinkuin Emilie kuvitteli, vaan ainiaaksi. - -Kerrottuamme yhdessä jaksossa tämän vastoinkäymisen, palaamme uuden -vuoden alkuun. -- Ensimäinen uusi kappale oli Salan suomentama George -Sandin 3-näytöksinen _Claudie_ 10/1, joka meni kolme kertaa. Sirkkaa -muistuttavassa näytelmässä olivat pääroolit: nti Finnellä (Claudie), -Leinolla (Remy), rva Rautiolla (Rose Legrand), Weckmanilla (Sylvain) ja -Rautiolla (Denis). -- Topeliuksen päivänä annettiin Regina von -Emmeritz, jossa _Ida Aalberg_, palattuaan Firenzeen saakka ulotetulta -matkaltaan, alotti kolmiviikkoisen vierailunsa. Taiteilijatar esiintyi -neljä kertaa Reginana, kaksi kertaa Cypriennenä Erotaan pois -kappaleessa ja neljä kertaa _Thérèse Raquinina_ E. Zolan -samannimisessä, Hanna Aspin suomentamassa draamassa, joka näyteltiin -ensi kerran 29/1 ja jonka esittäminen näyttämöllämme on luettava -näytäntökauden merkkitapauksiin. Huolimatta näytelmän kirjallisesta -merkityksestä Bergbom tuskin olisi ilman erikoista aihetta ottanut -tämän ultrarealistisen draaman esitettäväksi. Kuvataanhan siinä kahden -murhaajan sieluntuskia niin kauhean räikeästi, että Kovan onnen lasten -kurjuus siihen verraten oli pelkkää idylliä, ja kuitenkin oli jo -jälkimäinen saanut yleisömme tasapainostaan[105]. Kappaleen ottamisen -aiheuttikin se, että Ida Aalberg paraikaa tutki Thérèsen roolia -näytelläkseen sitä (saksaksi) Berlinissä, Freie Bühne-yhdistyksen -näytännöissä. Olihan se taiteilijattarelle paras harjotus saada -edeltäkäsin täällä esiintyä samassa roolissa. -- Tudeerin arvostelusta -Valvojassa teemme joitakuita otteita: - -Thérèse Raquin näyteltiin mallikelpoisesti. Näyttelijämme ovatkin -skandinavilaisten ja kotimaisten näytelmien kautta hyvin koulutetut -pitämään todellisuutta silmämääränään ja kuvaamaan sitä. Muuten Thérèse -Raquin on kyllä omiaan näyttelijöitä harrastuttamaan, sillä teksti on -sitä laatua, että se enimmäkseen tarjoaa heille vain ulkopiirteet, -jotka heidän on itsenäisesti täyttäminen ja elähyttäminen. Kaikki -näyttelijät olivatkin käsittäneet tehtävänsä erittäin hyvin, ja he -saivat myöskin aikaan mitä eheimmän, elävimmän kokonaiskuvan. - -Tullakseen täysin todenmukaiseksi Thérèse Raquinin rooli vaatii -näyttelijältä tavattoman paljo alttiiksiantavaisuutta, ja pysyäkseen -eheänä, kokonaisena se vaatii suurta intelligenssiä ja hienoa taitoa. -Rva Aalberg täytti nämä vaatimukset mitä suurimmassa määrässä. -Ainoastaan kolmannen näytöksen alussa -- -- hänessä ehkä on velttoa, -hienoa _grande damea_ enemmän kuin rooli oikeastaan sallii. Muuten oli -hänen näyttelemisensä alusta loppuun todella loistavaa. Ensi -näytöksessä tapahtuva jyrkkä käänne jöröstä välinpitämättömyydestä -tuliseen lemmen hehkuun, kolmatta näytöstä täyttävä ääretön tuska, -neljännessä näytöksessä ilmaantuva ulkonainen ja sisäinen -rappeutumistila ynnä yhä kasvava kauhu, kaikki ne esitettiin -semmoisella todenperäisyyden voimalla, ettei katsoja niitä ikinä -unohda. -- Ahlbergin Laurent oli hänen parhaita roolejaan. Hänen -onnistui siinä tavallista paremmin vapautua omasta itsestään ja -mukautua tehtäväänsä, niin että hänen Laurentinsa todella herätti niitä -kauhun, inhon ja säälin tunteita, joita tekijä on tarkottanut. -- -Lindfors teki Grivet höperöstä erittäin onnistuneen tyypin; -ensimäisissä näytännöissä hän höperöimisellään ehkä liiaksikin veti -yleisön huomiota pois päätoiminnasta. -- Rva Raquinin roolin suoritti -nti Stenberg odottamattoman hyvin. Hänen näyttelemisensä oli luontevaa, -teeskentelemätöntä; yhtä liikuttava kun hän oli hellänä ja surevana -äitinä, yhtä kamala hän oli viimeisessä näytöksessä elävänä -kuvapatsaana, joka ainoastaan silmien katseilla voipi lausua ilmi sitä -ääretöntä vihaa ja sitä hurjaa kostonriemua, joista hänen sydämensä -oli pakahtua; oli ikäänkuin kaikki elämä mikä halvaantuneen -liikkumattomassa ruumiissa oli jäljellä, olisi kokoontunut noihin -palaviin silmiin. Katselija täydelleen tajusi, etteivät Thérèse ja -Laurent voineet niiden katsetta kestää. -- Rooli mahtoi olla hyvin -rasittava. -- Näyttämön asu ja yleensä koko 'mise en scène' kuvasivat -erittäin todenmukaisesti niitä oloja, joihin näytelmän toiminta -perustuu. - -Paitse jo mainituissa rooleissa Ida Aalberg esiintyi Runebergin -päivänä, lausuen Maamme-laulun ja näytellen Lean. Se innostus, jonka -hän tällä vierailulla herätti, tuli varsinkin näkyviin kun Erotaan pois -4/2 annettiin hänen hyväkseen ja kun hän 7/2 Thérèse Raquinina esiintyi -viimeisen kerran. - -Helmikuullakin oli kaksi premiääriä, joista edellinen, Salan suomentama -A. Wilbrandtin 3-näytöksinen huvinäytelmä _Maalarit_ (14/2), annettiin -vain kaksi kertaa herättämättä mitään suosiota, mutta jälkimäinen, -G. von Numersin niinikään 3-näytöksinen huvinäytelmä _Kuopion takana_, -muodostui sitä suuremmaksi, jopa harvinaisen suureksi menestykseksi. - -Kuopion takana on samoin kuin muutkin Numersin suomenkielisinä -julkisuuteen tulleet näytelmät lopullisen muotonsa saanut hänen ja -Bergbomin yhteistyön kautta. Ensi kerran se mainitaan Numersin -kirjeessä 5/12 1888: - -"Minä kyhäilen nyt pientä uudenaikaista kappaletta nykyään -riidanalaisesta kysymyksestä: kuka oikeastaan on oleva herra talossa, -vaimoko vai mies, ja tulen minä siihen epätoivoiseen päätökseen, että -kyllä se on mies. Siis hansikka Pohjoismaiden naisille. Vaimoni -mielestä on kappale -- surullinen, ja hän suuttuu kun hän näkee sen. Se -on muutoin komedia." -- Toisen kerran tekijä puhuu siitä 9/2 1889: -"Olen juuri päättänyt vetisen jäljennöksen 'Noorasta' -- kolmessa -näytöksessä -- mutta minun herrasväkeni ovatkin ainoastaan kihlatuita! -Otan kai sen mukaani [tullessani Helsinkiin]." - -Nämät otteet ovat tuskin ristiriidassa sen kanssa mitä kirjan tekijä -muistaa Bergbomin sanoneen, nimittäin että kappale alkuaan oli ajateltu -vakavaksi nykyaikaisdraamaksi; todellisuudessa siitä sukeutui mitä -hyvätuulisin huvinäytelmä, jonka pääajatus on kokonaan vastakkainen -yllämainitulle. Miten siinä annetaankin letkauksia oikealle ja -vasemmalle, on toki päätös se, että ohjakset ovat naisen kädessä -taikka, niinkuin Numers itse lausuu edellisiä vuotta myöhemmässä -kirjeessä: "nainen hallitsee kyllä ilman kuninkaallista kruunua ja -ilman 'oikeuksia'". - -Kun Bergbom toukokuun alussa 1889 matkusti Vaasaan siellä -järjestääkseen teatterin vierailua, pysähtyi hän vuorokaudeksi -Suinulaan Numersin luokse, ja silloin luultavasti Kuopion takana -yhdessä uudestaan suunniteltiin. Mutta varmaankaan se ei ollut ainoa -neuvottelu asiasta. Kirjeissä kappale mainitaan jälleen vasta 9/1 1890, -jolloin Numers lausuu: - -"Lähetän tänään rautatiepakettina kolmannen näytöksen. Lisää ja ota -pois niinkuin tahdot, kun vain saat siihen pontta ('ruter'). -- Kun -minulle on selvinnyt, että se todella näytellään, on mielenkiintoni -jälleen herännyt. Anna nyt nti Nissisen[106] alottaa kolmannen -näytöksen suomentaminen ja palauta rauhallisesti tänne 1:nen ja 2:nen -näytös,[107] niin että saan kirjoittaa ne uudestaan, 'kunniasanallani' -saat ne takaisin korkeintaan 3:ssa päivässä." -- (Kirjoittaja -julkilausuu tyytyväisyytensä siitä, että Olga Finne tulee Lilliksi ja -Saimi Svan nimismiehen rouvaksi.) -- "Niin lähetä nyt tänne alkupuoli -ja ajattele sitten päivän iskusanoja (slagord), joita ei kasva täällä -metsässä".[108] -- Edelleen saamme samasta kirjeestä tietää, että -mainiot säkeet: - - 'Sä oikeutes tietää tahdot, nainen? - Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen!' - -olivat pitkästä (ruotsinkielisestä) runosta, jonka tekijää Numers ei -tuntenut, mutta joka oli lausuttu ja suurella suosiolla vastaanotettu -eräissä häissä Ilmajoella. [Vielä myöhemmässä kirjeessä] Numers -hyväksyy, että Naema ensi näytöksessä esitellään apulaisen jalkojen -juuressa, että jälkimäisen nimeksi pannaan Jussilainen y.m. - -Tämä kaikki todistaa teoksen olevan, niinkuin jo sanottiin, yhteistyön -tulos, ja kun Numers 20/3 tunnustaa saaneensa 600 markkaa -tekijäpalkkiona[109] hän samassa sanoo olevansa hämillään vastaanottaa -niin paljon kappaleesta, "jossa Sinulla ja teatteriseurueella on -kummallakin yhtä suuri osa kuin minulla". Tämä on vaatimattomasti ja -kauniisti lausuttu Numersin puolelta, jolta alote ja alku kuitenkin oli -lähtenyt ja jonka nuoruuden muistoja epäilemättä piilee pappilan elämän -kuvauksessa. - -Myöhemmin syntyi, niinkuin vastedes on kerrottava, erimielisyys -Bergbomin ja Numersin välillä siitä, mikä osa kummallakin oli heidän -kappaleissaan. Silloin Bergbom eräässä kirjeessä[110] (josta alustelma -on käytettävänämme) seikkaperäisesti tekee selkoa vaikutuksestaan -Kuopion takana näytelmän syntyyn: - -"Olen ajatellut mikä osuus kappaleeseen minulla on, ja olen tullut -seuraavaan päätökseen": - -"1) Olen, niinkuin itse olet myöntänyt, kriitillisesti tarkastanut -(siktat) sen. Sen johdosta kappale on tullut oleellisesti -toisenlaiseksi molempien pääroolien muuttamisen kautta. Läpikäyvien -korjausten, lievennysten, pikku muutosten, pyyhkimisten kautta -Apulainen on raa'asta, idioottimaisesta karrikatyyristä muutettu -jotakuinkin inhimilliseksi olennoksi, ja Lilli suurisuisesta, -äkäisestä, liehakoitsevasta 'buffetshikasta' tullut -- siksi mikä hän -on. Rovastia, ruustinnaa, Naemia tämä kriitillinen työ ei ole koskenut." - -"2) Sen ohella olen suoranaisesti antanut joukon motiiveja kappaleeseen. -Minä ehdotin esim. kolmet rouvat. Jopa luonnostelin heidät. Mitä -ruustinnaan [! lue: pastorin rouvaan] ja nimismiehenrouvaan tulee, -noudatit luonnostani, kauppamiehen rouva on kokonaan sinun omasi. -Edelleen on Jussilaisen esitelmä-aate minun. Minä ehdotin, -yksityiskohdittain koko esitelmäkohtauksen ja kohtauksen Lillin ja -apulaisen välillä kolmannessa näytöksessä. Ylipäätään minä annoin -kolmanteen näytökseen, jota ei ollut olemassakaan, ensiksi kohtaus -kohtaukselta ehdotuksen, jota harvoilla muutoksilla (keskellä) -noudatitkin." - -"3) Mutta sitä paitse olen suoraan kirjoittanut useita kohtia. Ne -kuuluvat kuitenkin minulle eri määrässä. Muutamissa paikoin toimitin -uudestaan mitä sinä olit ennen kirjoittanut, toisissa lisäsin kaikki -omasta päästäni. Olen punaisella lyijykynällä merkinnyt kappaleeseen -mitä on suorastaan minun kirjoittamaani. Tiedän mitkä paikat ne on, -sillä ne ovat erikseen liisteroidut kuiskaajakappaleeseen taikka -kokonaan liitetyt siihen." - -Kuopion takana meni ensi kerran 28/2 ja oli se teatterin onnistuneimpia -premiäärejä, sillä se laski perustuksen kestävälle suosiolle kappaletta -kohtaan. Numers huudettiin tietysti useat kerrat esiin. Huone ei ollut -aivan täysi (791 mk), sillä yleisömme on aina hiukan epäilevällä -kannalla uusia ohjelmia kohtaan, mutta jo seuraavana iltana oli huone -täynnä (1,157 mk) ja näyteltynä kaikkiaan 9 kertaa (useamminkin se -olisi mennyt, jollei näytännöt olisi päättyneet huhtikuun alussa) -tuotti se 8,364 mk eli keskimäärin 930 illalta. - -Näytteleminenkin oli mitä parhainta. "Rovastista (Pesonen) ja -ruustinnasta (nti Stenberg) alkaen palvelustyttöön asti kaikki roolit -näyteltiin hyvin." Erityisesti kiitettiin Olga Finneä Lillinä. Hän on -erinomaisesti käsittänyt kuvattavan luonteen; tuo "moderni" neitonen, -joka Helsingistä tullen, 'uusilla aatteillaan', somilla vaatteillaan, -varmalla, vapaalla -- jopa vallattomallakin -- käytöksellään panee -pappilan asukkaat ja naapurit ymmälle, oli kauttaaltaan uuden ajan -älykäs ja reipas lapsi. -- Entäs nuo naapurit sitten! Kuinka -todenmukaisia, kuinka ihka eläviä, kuinka mainion koomillisia he -olivat! Niin tarkkaan havaittuja ja niin luontevasti näyteltyjä -tyyppejä oman maan elämästä, kuin nimismiehen rouva (Saimi Svan) ja -pastorin rouva (Naemi Stenbäck) on harvoin saatu nähdä näyttämöllä. -Suurimman kiitoksen ansaitsi kuitenkin Sala apulaisena. Rooli on sitä -laatua, että se miltei houkuttelee näyttelijää laatimaan narrillista -irvikuvaa. Mutta Sala ei siihen hairahtunut. Hän näytteli apulaispappia -erittäin hienosti, ilman vähintäkään liiottelua. Siten hän saikin -aikaan mitä täydellisimmän illusioonin; katselija ei hetkeäkään -epäillyt kuvauksen todenperäisyyttä. Ja sen kautta roolin koomillinen -vaikutus vaan lisääntyi. Salan apulaispappi oli kaikin puolin etevä -taideteos.[111] - -Tähän on vain lisättävä että samoin kuin koko näytelmä sen esityskin -suomalaisella näyttämöllä oli erinäisen rakastettavan huumorin -leimaama, niin ettei ivaan eikä nauruun ollut mitään katkeraa -sekottunut. Se se juuri oli, joka teki että näytelmä, samalla kertaa -koskien sydäntä kuin nauruhermoja, jätti katsojaan niin herttaisen -vaikutelman. Kun kappale sittemmin esitettiin muualla ruotsiksi -käännettynä ja m.m. Jussilainen mongersi huonoa ruotsia, katosi siitä -melkoisessa määrässä runollisuus, ja koko vaikutus tuli karkeammaksi, -alhaisemmaksi. -- Syystä kun Sprengtportenin oppilaat kiellettiin, ei -maaliskuulla ilmaantunut muuta uutta kuin Anni Levanderin suomentama -Molièren _Sievistelevät hupsut_ 12/3. Näytäntö annettiin Lindforsin -hyväksi, ja teki hänen Mascarillensa mainion ilveilyn ohjelman -loistokohdaksi. -- Kolme päivää tämän näytännön jälkeen lauantaina 15/3 -oli suuret arpajaiset ynnä naamiohuvit eläkekassan hyväksi. Ohjelmasta -ansaitsee mainita "Pohjolan häät", kuvaelmasarja, jonka taiteilijat A. -Gallén ja E. Järnefelt olivat järjestäneet. Emilie Bergbom, jolle tämä -yritys oli tuottanut paljon vaivaa, kirjoittaa Turun ystävälleen -olevansa tyytyväinen tuloon, joka nousi 9,600 markkaan (netto pari -tuhatta vähemmän). -- Viimeinen näytäntö Helsingissä: Kuinka äkäpussi -kesytetään, uudistettuna, oli 9/4. - -Kun Helsingissä ohjelmiston puute uhkasi, oli teatteri päättänyt -kevätpuolella lähteä _Kuopioon_, johon sitä viime vuosina niin monesti -oli pyydetty. Tämä oli ilosanoma Minna Canthille. Ilmottaen -tyytyväisyytensä ja tarjoten "tohtorille" entisen asunnon talossaan, -hän 24/2 kirjoittaa Emilielle: - --- "On minulla tekeillä taas omakin näytelmä [Papin perhe], mutta se ei -tietysti valmistu ennen kun syyspuoleen. Jos sanon, että aihe on -keskisäädystä, niin tohtori varmaankin säikähtää ja sanoo: 'herskapi -Wörsky!' Ei -- ei Wörskyn herskapi siinä paradeeraa. Mutta muuta tuskaa -se kyllä antaa, kun sen pitäisi olla todellinen, s.o. nykyisestä -tosielämästä, ja samalla draamallinen! Kuvata näitä säännöllisiä -ihmisiä pienine tunteineen, säännöllisissä oloissaan, säännöllisessä -kamarielämässään ja saada siitä jotain draamallista! Yhtä jos panisivat -hevoset juoksemaan ja hyppimään ahtaissa pilttuissaan, joissa ovat -syntyneet, kasvaneet ja ikänsä eläneet, tottumuksen kautta vallan -tyytyväisinä." -- - -Maaliskuun lopulla Minna ilmotti, että tilauksia oli karttunut niin -paljo, että ne, "rabatit poisluettuna", nousee 212 markkaan iltaa -kohti. Samalla hän sanoo olevansa onnellinen jo edeltäpäin, että -tohtori on luvannut tulla tarjottuun kortteeriin. "Ei teatterin -tännetulo muuten olisi miltään maistunutkaan. -- Eikähän kumma, sillä -elämäni rikkaimmat hetket ovat olleet ne, jotka tohtorin seurassa olen -saanut viettää." -- - -Kuopiossa annettiin 18 näytäntöä 13/4-15/5; enempää ei ajateltukaan, -sillä tänä keväänä oli promotsioni, ja siksi oli teatteri palaava -Helsinkiin. Ohjelmisto oli Helsingistä tunnettua, paitse kahta uutta -kappaletta: E. Törmäsen suomentama Th. Overskoun laulunäytelmä -_Paholaisen voittaja_ 30/4 ja Tuokon runomittaisesti kääntämä -Calderonin _Elämä on unelma_ 13/5. -- Kaarlon kirjeistä teemme -seuraavat otteet: - -(11/4). -- "Minna-rouva on rakastettava niinkuin aina. Hänen uusi -draamansa on luonnoksena valmis kolmessa näytöksessä, mutta kun hänellä -ei ole vielä aavistustakaan kuinka molemmat viimeiset näytökset ovat -kehitettävät, niin siitä tuskin tulee mitään ennen joulua. Silloin -tulee [nti] Finnekin kotia, joka tarvitaan yhteen päärooliin." -[Näyttelijätär oli Kuopiosta lähtevä opintomatkalle ulkomaalle.] - -(14/4). "Ensi näytäntö [Sirkka] antoi 450 mk. Siis sangen hyvin. Täysi -huone tuottaa 550. Ennen se antoi 600, mutta nyt on 14 hyvää paikkaa -'poissahattu', jotta herroilla olisi mukavampi pääsy buffettiin (!) -- -On ollut niin paljo työtä, etten kahteen päivään ole ennättänyt käydä -Ossianin luona. -- Minun täytyy harjottaa Paholaisen voittajan köörejä. -Sitä paitse istua ja jankuttaa laulajia, jotka luonnollisesti eivät -osaa mitään: 'odottaneet, että tohtori olisi mukana harjotuksissa'." -- - -(16/4). "Kansanvihaaja tuotti yhtä paljon [enemmänkin] kuin ensi -näytäntö. En tiedä miellyttikö se. Tusina henkilöitä melusi tosin -kovasti joka näytöksen jälkeen, mutta luullakseni oli se kaviaaria -muille." -- Vanha tuttu, Kivinen-Franck, oli tarjoutunut jälleen -teatteriin.[112] - -(28/4). "Kuopion takana antoi tietysti täyden huoneen, ja -suosionosotukset olivat hyvin vilkkaita -- usein aploodeja -näyttelemisen keskellä. Kaikki hyvällä tuulella." [Toisellakin kerralla -melkein täysi huone, mutta kun Emilie oli arvellut, että kappale oli -annettava kolme ja Almberg neljäkin kertaa, Kaarlo kirjoittaa:] -"Huomaan kuinka vähän tunnette pikkukaupunkien teatterioloja. Jo eilen -oli ensi näytännön innostus kokonaan kadonnut. Aploodeja tuli joka -näytöksen jälkeen, mutta ei kertaakaan näytöksen keskellä." -- - -(1/5). "Paholaisen voittaja tuotti 432 mk. Esittäjistä oli vain Weckman -oivallinen ja nti Stenbergkin, jolla oli oikein liikuttavia kohtia -Veronican osassa." - -Kirjeet ovat muuten niin täynnä kaikenlaisia päivän teatteriasioita, -että Kaarlolla nähtävästi ei ollut aikaa ajatellakaan muuta. Toukokuun -keskivaiheilla hän palasi seurueineen Helsinkiin, vähän yli 700 markkaa -voittoa kassassa. - -_Helsingissä_ annettiin promotsioniaikana kuusi näytäntöä 18/5-30/5, -joista kolmessa esitettiin pääkaupungissa uusi Paholaisen voittaja. -Tulot olivat kuitenkin huonommat kuin Kuopiossa. Kun mainittu -laulunäytelmä näytäntökauden viime iltana näyteltiin, Otto Vallenius -esiintyi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Oltuaan kuusi -vuotta seurueen jäsenenä ja laulutaidollaan voitettuaan monta ystävää -hän nyt erosi lähteäkseen Parisiin aikeessa antautua oopperalaulajaksi. - -Teatterin johtokunta, jonka jäsenet olivat K. Bergbom, A. Almberg, -Jaakko Forsman, V. Löfgren ja K. F. Wahlström sekä varajäsenet Emilie -Bergbom ja B. F. Godenhjelm, oli lähes puolitoista vuosikymmentä -pysynyt muuttamatta. Tämän johdosta heräsi sen omassa piirissä ajatus, -että uudistus oli toimeenpantava, joskin vähitellen. Neuvotellen tästä -johtokunnan jäsenet sopivat keskenään että professori Forsman saisi -ensiksi erota ja sen mukaan ilmotettiin kannattajain kokouksessa 5/5, -että hän toivoi päästä vapaaksi monivuotisesta toimestaan. Silloin -hänen sijaansa valittiin tohtori _Eliel Aspelin_. - -Vaikka Emilie Bergbom nimellisesti oli ainoastaan varajäsen -johtokunnassa, oli hän, niinkuin edellisestä kyllä on nähty, -todellisuudessa teatterin hyväksi toiminut enemmän kuin yksikään muu -johtokunnan jäsen -- paitse tietenkin hänen veljensä. Itse asiassa hän -oli tavallansa Kaarlon rinnalla ollut toinen "toimitusjohtaja" taikka -oikeammin, kiitos olkoon hänen apunsa, Kaarlo oli toiminut -kahdenkertaisella voimalla. Niissä, jotka tämän tiesivät ja osasivat -arvostella kuinka erinomaisen tärkeä hänen osansa oli ollut ja -edelleen oli kansallisen taidelaitoksen synnyssä, kehityksessä ja -ylläpitämisessä, oli kauan asunut ajatus että kansalaisten velvollisuus -oli kerrankin julkisesti esiintuoda se kiitollisuus ja tunnustus, jonka -Emilie Bergbom väsymättömällä, suurisuuntaisella toimellaan oli -ansainnut. Tänä keväänä tuo ajatus muuttui teoksi. Päätettiin näet -tehdä Emilienpäivä, toukokuun 19, kansalliseksi juhlapäiväksi, jolloin -Emilie Bergbomille julkilausuttaisiin ne tunteet, jotka hänen -elämäntyönsä oli laajoissa piireissä herättänyt. - -Varhain aamulla kävi päivän sankaritarta tervehtimässä sekaääninen -kuoro, parhaasta päästä niitä henkilöitä, jotka oopperan loistoaikana -olivat olleet sen kuoron pylväitä. Sitten saapui nti Bergbomin luokse -teatterin ystävien lähetystö, joka kutsui hänet päivällisille -Kaivohuoneelle. Tänne, jossa niin monta kevätjuhlaa on vietetty, -kokoontui klo 4 "täysi huone", jossa alusta alkaen lämmin tunnelma -vallitsi. Puhujana esiintyi kutsujain puolesta tämän kirjan tekijä, ja -otamme tähän loppupuolen puhetta. - -Huomautettuaan ensin kuinka Suomen kansa oli päässyt sille asteelle, -että se itsetietoisesti harrasti kaikinpuolista edistystään, ja -mainittuaan Suomalaisen teatterin olevan yhden "niitä tämän aikakauden -tuloksia, joista kansan tulee kiittää semmoista miestä, jonka nero on -sallinut hänen luoda jotain uutta, Suomessa ennen olematonta", puhuja -viittasi taidelaitoksen merkitykseen sivistyselämässämme sekä myöskin -siihen miten teatterin johtajaa ja jäseniä monesti oli heidän hartaasta -työstään kiitetty. Sen jälkeen hän jatkoi: "Tällä kertaa on erityisesti -kiitos lausuttava eräälle henkilölle, jonka työ saman asian hyväksi on -ollut yhtä väsymätöntä, yhtä uhraavaista kuin kenenkään muun, vaikka -kyllä vähemmän tunnettua ja tuskin koskaan julkisesti tunnustettua. -Kaikki tietävät minun näillä sanoilla tarkottavan sitä jaloa naista, -joka tänään on kunniavieraanamme. Hän on toiminut tuon kansallisen -yrityksen palveluksessa, niinkuin nainen ammoisista ajoista on tottunut -toimimaan, nimittäin näkymättä -- tällä kertaa sanan oikeassa -merkityksessä -- kulissien takana. Ainoastaan lähimmät tietävät mitä -taitoa, neuvokkaisuutta ja kestäväisyyttä on kysytty niissä tuhansissa -puuhissa, joissa hän on ollut veljensä apuna. Ainoastaan lähimmät -tietävät ja aavistavat, miten hän, naisen ihmeteltävällä kyvyllä -mukautuen hetken vaatimuksiin, on osannut tukea tuota horjuvata alusta, -joksi teatterin pikku yhteiskuntaa voi sanoa, kun perämies -ruumiillisesta ja henkisestä väsymyksestä on ollut uupua ja vihaiset -vihurit ovat sitä ahdistaneet sekä salaiset ja vedenpäällisetkin karit -ja kalliot ovat uhanneet edessä ja takana. Ei se vähennä johtajan -ansiota, jos syystä voidaankin epäillä hänen tähän saakka kestäneen -ilman sisarensa apua. Mutta jos etäämmällä seisovat eivät tiedäkään -arvostella, mitä sama henkilö on niissä kohden tehnyt, joihinka nyt -olen viitannut, niin ymmärtää kuitenkin jokainen ajatteleva, minkä -erinomaisen siveellisen voiman on teatterillemme tuottanut ainoastaan -se tosiasia, että johtajan rinnalla on alati toiminut ja laitoksen, -niin sanoakseni, jokapäiväiseen elämään lakkaamatta vaikuttanut niin -hienosti sivistynyt, niin ylevämielinen nainen kuin neiti Bergbom. -Tietääkseni ei yhdenkään muun kansan teatterin historialla ole mitään -kerrottavana, jota voisi tähän verrata!" - -"Neiti Bergbom! Te näette tässä ympärillänne Suomalaisen teatterin -ystäviä, jotka sydämestään kiittävät Teitä siitä mitä olette sen -hyväksi tehnyt. Tällä ei kumminkaan tarkoteta, että Teidän ansionne -kansalaisena siihen rajottuisi. Samalla aikaa ja jo aikoja ennen olette -Te lukuisissa tehtävissä jalolla ja nerokkaalla tavalla edustaneet -Suomen naista ja kansaakin. Tästä kaikesta me Teitä kiitämme, Teitä, -jossa virkeämpänä ja kirkkaampana kuin yhdessäkään toisessa -suomalaisessa naisessa on elänyt ja elää _sen_ ajan henki, jolloin -Suomen suuret nerot panivat alkuun ne pyrinnöt, joita nyt jatketaan. -_Sen_ aamun ajan oikeana tyttärenä me Teitä tervehdimme ja -kunnioitamme. Jumala suokoon Teille onnellista elämää ja pitkää -vaikutusaikaa. Eläköön neiti Emilie Bergbom!" - -Sana juhlasta oli mennyt Z. Topeliuksellekin. Hän oli kuitenkin estetty -tulemasta, mutta lähetti sen sijaan kirjeen, josta näemme mitä jalo -runoilija ajatteli Emilie Bergbomista ja hänen työstään. Me otamme sen -tähän kirjamme kaunistukseksi: - -(Koivuniemi 18/5 1890). "Minua ilahduttaa, että yksi, joka niin vähän -on hakenut ja niin harvoin on saanut toisten tunnustusta pitkästä -vaivastaan viljellä erämaata, vihdoin tulee muistetuksi ainakin -muutamien tahoilta, jotka ymmärtävät hänen elämäntyönsä. Minä luen -itseni näihin, ja olisin äärettömän halukas olemaan mukana, mutta -paitse kevättöitä ja promotsionia tulee tänään Maria Wiik maalatakseen -muotokuvani Tyttökoulua varten. Jään siis tänne ja annan sinivalkoisen -lipun liehua sinulle huomenna." - -"Kun en voi olla mukananne huomenna, tahdon ainakin tällä tavoin -ystäviesi kanssa Kaivohuoneella yhtyä sydämelliseen onnentoivotukseen. -Emilienpäivä on minulle vanhastaan rakas: toivon että se nyt tulee niin -kauniiksi toukokuunpäiväksi kuin sen lähimmät edelläkävijät. Toivon, -että se tulee sinulle tavallista merkillisemmäksi sen tietoisuuden -kautta, ettet tee työtä kenenkään ymmärtämättä, kenenkään kiittämättä, -yksin Kaarlon kanssa, ettei sinun kohtalosi ole näyttelijän, joka näkee -koko jälkimaailman ohi rientävässä hetkessä. Teitä molempia tullaan -muistamaan niin kauan kun sydänkään vielä sykkii suomalaisen taiteen ja -tositaiteen edestä." - -"Minä panen suuren, -- jopa suurimman painon siihen, että teidän on -onnistunut yhdistää nämä kaksi asiaa. Kenties omatuntosi lausuu -vastaan: lisää sitten: mahdollisuuden mukaan! Mutta ajatelkaa teidän -sijassanne herra ja rouva Aspegren suomalaisen näyttämön perustajina! -En sano heistä mitään pahempaa, kuin että ovat tehneet mitä heille on -ollut mahdollista; mutta te olette verrattomalla rohkeudella ja -kestäväisyydellä tehneet mahdottoman mahdolliseksi." - -"Ikävä että teatteri seisoo markkinatorilla. Ikävä että teillä -molemmilla ei ole 100,000 markan valtioapu ja valta valita -valiojoukosta, kun toinen rettelöi ja toinen menee naimisiin. Tekisi -mieli lisätä: miksi tuhlata huvimajaan tarmoa, joka on osottautunut -voivan rakentaa palatseja?" - -"Tämä on Herramme arvotuksia. Olen kysynyt häneltä teatterista, sillä -siinä on monta _mutta_. Vastaus ei ole vielä käynyt selväksi, sillä se -koskee kaikkea taidetta." - -"Terveisiä Kaarlolle! Sinä uskollinen työntekijätär, joka tässä -realistisessa, itsekkäässä ajassa uhraat itsesi yhdelle aatteelle, -- -minä puristan kättäsi! Z. T." - - * * * * * - -Vuoden tilinpäätös oli hyvänlainen. Alussa tekivät velat 17,067:23, -mutta lopussa 9,281:29 mk. Tämä johtui vähemmän itse toiminnan -tuloksista kuin runsaista avustuksista. Paitse valtioapua saatiin näet -kannattajain varoja 10,630 mk, eräästä teatteria harrastavien naisten -toimeenpanemasta keräyksestä 5,652 mk[113] ja Helsingin kaupungin -valtuustolta 4,000 mk. Tämä viimeinen apuraha maksettiin -anniskeluyhtiön voittovaroista sillä ehdolla että teatteri toimittaisi -erityisiä helppohintaisia kansannäytäntöjä. Annettuna tänä vuonna ensi -kerran se seuraavina vuosina uudistettiin joka kerta erityisen -hakemuksen johdosta; Ruotsalaisella teatterilla oli samallainen apuraha -valtuustolta. -- - -Näytäntöjä annettiin 107 ja niissä 11 kertaa _Kuopion takana_; -9 Parjauspesä; 8 Julius Caesar, Setä Bräsig; 7 _Pahassa pulassa_, -Kuningas Lear, Kansan vihaaja; 5 _Postikonttorissa_, Sievistelevät -hupsut, Paholaisen voittaja, Sorrentossa; 4 _Tuukkalan tappelu, Regina -von Emmeritz_, Claudie, Thérèse Raquin, Sirkka, Hardangerin harjulla; 3 -_Kihlaus_, Kuuluisia naisia, Kuinka äkäpussi kesytetään, Konkurssi; 2 -_Nummisuutarit, Murtovarkaus, Pukkisen pidot, Saimaan rannalla_, Hellät -sukulaiset, Maalarit, Erotaan pois, Reviisori, Farinelli; 1 _Lea_, -Telefoonissa, Kahden kesken, Elämä on unelma. - -Näistä 34 näytelmästä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 10. - - - - -XIX. - -Yhdeksästoista näytäntökausi, 1890-91. - - -Toukokuun viime päivinä Kaarlo matkusti Ruotsiin ja sieltä hän kesäkuun -alussa kirjoitti Emilielle: - -"Rakas sisar! Olen nyt ollut yhden viikon Tukholmassa taikka oikeammin -sen ympäristössä, sillä enemmän aikaa olen viettänyt höyrylaivalla ja -maantiellä kuin kaupungissa. Olen lepuuttanut hermojani, jotka olivat -äärimmäisyyteen saakka kiihtyneet Kuopiossaolon ja yleensä talven -ponnistusten jälkeen. Tuskallinen levottomuus alkaa vähitellen -helpottaa, eikä olemassaolon tuska minusta enää tunnu niin raskaalta." - --- "Turussa tapasin Betty Elfvingin vuoteenomana, mutta miten hän -olikin riutunut ei entinen uskallus ollut häntä jättänyt. -- -- -Matkalla luettavaksi otin Ahrenbergin 'Hihhuliitteja'. Se on -pintapuolinen ja lakea, mutta aine on niin erinomaisen kiitollinen ja -antava, että sokea kana ei ole löytänyt yhden vaan monta jyvää. -Kieltämättä lukee kirjan jännitettynä. Eliel Aspelin on oikeassa, siitä -voi saada hyvän kansandraaman. Olen jo alkanut draamallista -sommittelua. Toiminnan voi kehittää seitsemään kuvaelmaan: 1. Aatto -Topiaksen luona. Brandt tulee ja tiedustelee kuka on solvannut häntä, -ja kun hän saa tietää että se on Topias, kieltää hän tältä pääsyn -Herran ehtoolliselle. Silloin -- -- mutta ethän sinä ymmärrä -suunnitelmaani, kun et ole lukenut kirjaa. Koeta hankkia se itsellesi, -niin lähetän luonnokseni. Itse en kuitenkaan voi sitä suorittaa, sillä -en tunne riittävästi kansan kieltä ja ajatustapaa, varsinkin -itäsuomalaista. Jos vain Sala kykenisi minua avustamaan! Mutta hän on -liian väsynyt ja kaipaa lepoa tänä kesänä. Matti Kurikka? Hän on niin -lapsellisen turhamielinen, että hän arvattavasti katsoisi sitä arvoansa -alentavaksi." -- -- - -"Olen nähnyt muutamia jotenkin mieltäkiinnittäviä näytäntöjä -- kiitos -olkoon rva Henningsin ja Olaf Poulsenin vierailun. Ohjelmisto on toki, -lukuunottamatta Holbergin Näkymättömät, enimmäkseen ollut arkiruokaa. -Muun muassa [Gunnar Heibergin] Kuningas Midas. Sitä on aivan liiaksi -kiitetty. Tuskallinen ja ohut. Perustelu samalla etsitty ja -jokapäiväinen. Björnsonin irvikuvaus äärettömän taitamaton, varsinkin -kun ajattelee kuinka kiitollisen aiheen irvikuvaukselle Björnson -tarjoaa. Olen oikein iloinen että kappale on niin ala-arvoinen kuin se -todella on -- se vapauttaa kiusauksesta ottaa se esitettäväksi." - -"Hedvig Winterhjelm on ollut rakastettava kuin ainakin. --- Hänen -oppilaansa Skånberg on hyvin lupaava kyky, ainoa terve nuorten -joukossa. Olen nähnyt hänet useissa rooleissa ja aina tyydytyksellä. -Hedvig näyttää olevan kovin mieltynyt opettajatoimeensa." - -"Oletko kuullut kuinka Idan esiintyminen Berlinissä oikein on -onnistunut. Että hän on suuri kyky sen huomasivat tietysti kaikki, -mutta mitä mahdollisuuksia hänellä on _saksalaisena_ näyttelijättärenä, -se olisi meidän tärkeä tietää." -- - -"Lähden huomenna Jemtlantiin. Kirjoita ensi kirjeesi osotteella: -Östersund, poste restante." -- - -Emilie puolestaan oli päättänyt viettää yhden kuukauden, se on koko -lomansa, Kuopiossa, jossa oli avattu uusi kylpylaitos. Sinne hän lähti -12/6 ja sieltä hän seuraavana päivänä kirjoitti Kaarlolle pitkän -kirjeen, josta otamme seuraavat tiedot: - --- "Minä puhuin Lindforsin kanssa [joka oli lähtemäisillään koko -näytäntökaudeksi opintomatkalle] ja hän oli hyvin suostuvainen -palaamaan huhtikuun 1 p:ksi. Hän matkustaa huomenna suoraa päätä -Lontooseen, jossa hän viipyy korkeintaan yhden kuukauden, vähintäin -viikon, ja sitte Parisiin. Sala matkusti ensin Padasjoelle, myöhemmin -hän lähtee ehkä Marianhaminaan. Hänkin oli sangen väsynyt ja -rasittunut. Hän otti mukaansa [Strindbergin] Mäster Olof näytelmän. -- -Numers kävi joku päivä sitten luonani matkalla Karjalaan (kts. ylemp. -s. 357); hän ei vielä tiennyt minne hän asettuisi. 'Elinan surman' hän -lupasi valmistaa syksyksi. Pieni 1-näytöksinen kansankappale on hänellä -valmiina ja korjattuaan hän lähettää sen tänne Kuopioon minulle; minä -koetan saada sen täällä käännetyksi. -- Gabriel Lagus antaa meille -mielellään 'Uuden apulaisen', mutta hän tahtoo tehdä siinä muutoksia, -niin ettemme saa sitä ennen kun 5-6 viikon päästä. Hanna Asp kääntää -sen kernaasti. -- Ida Aalbergista en tiedä muuta kuin mitä Berliner -Tageblatt kertoo. Sähkösanoma Päivälehdessä ilmottaa hänen esiintyneen -toisenkin kerran Juliana ja sitte yhden kerran Louisena Kavaluudessa ja -rakkaudessa. Kainz oli silloinkin mukana. Kyllä hän on meiltä mennyt, -ajattelen minä. -- Minna oli rautatiellä vastaanottamassa minua. -- -Huomenna menen hänen luokseen ja olen niin kauan, että saan kuulla -hänen uuden kappaleensa." -- - -Syystä kun nti Elfving oli sairas, Emilie kirjoitti hänelle tavallista -useammin ja sitä tietä saamme tietää hänen viihtyneen erittäin hyvin -Kuopiossa. Hän nautti suuresti kauniista luonnosta ja sisämaan -puhtaasta, kuivasta, havuntuoksuisesta ilmasta, hän kylpi ahkerasti ja -oli varsin tyytyväinen kylpylaitokseen. Ossian-veljen perhe asui -kaupungin ulkopuolella, ei liiaksi rasittavan kävelymatkan päässä; -mutta useammin hän kävi Minnan luona, jolle kaupan hoitaminen, suuri -perhe, kirjailijatoimi ja kaikellaiset extrapuuhat antoivat -loppumatonta tehtävää. -- Kirjeestä 8/7 otamme seuraavaa: - -"Ainoa ihminen, jonka kanssa täällä seurustelen, on Minna Canth; -vahinko ettet ole ollut tilaisuudessa tutustumaan häneen. Et sinä -ollenkaan pelkäisi häntä, vaan pitäisit hänestä, siitä olen varma. -Ylhäisö ('noblessi') täällä on tietysti peloissaan hänen vapaista -mielipiteistään, mutta kuinpa vaan kaikki, jotka voivottelevat häntä, -vaeltaisivat yhtä totisesti Kristuksen rakkaudenhengessä kuin hän." --- - -Melkein kuukausi kului ennen kun Emilie sai mitään kirjettä Kaarlolta. -Vihdoin hänelle saapui kirje, joka oli päivätty Mössilissä 3/7, ja -siitä näkee, että yksi kirje oli hävinnyt. Kiihkeäluontoinen kun oli, -sisar oli ollut kovin levoton. Kaarlo kirjoittaa: - --- "En ole kuullut sanaakaan kotoa, en kirjeiden enkä sanomalehtien -kautta, mutta oletan, että kaikki on hyvin. -- Minä olen kuleksinut -täällä Jemtlannissa jalkasin ja kyydillä ajaen, höyrylaivalla ja -rautatiellä. Kaksi viikkoa olen ollut Mössilissä, koska ilma ei ole -sallinut tehdä huvimatkoja. Sade, tuuli ja kylmä ilma on vaihdellut -kylmän, tuulen ja sateen kanssa. Usein olen ajatellut palata, mutta -sitte olen taas arvellut että kesä luultavasti on yhtä epämiellyttävä -muuallakin. Kaunis kevät oli kalliisti maksettava. Heinäk. 24 p. olen -kai jälleen Tukholmassa ja menen sieltä Söderteljeen tai Söderköpingiin -kylpemään. -- Matkaltani ei ole paljo kerrottavaa. Olen saanut jotenkin -kylläkseni kiipeämisestä vuorien ja mäkien yli ja vielä enemmän -kalliista kyytihevosista ja rautatieasemista. Suomalaisia olen tavannut -runsaasti: Alexandra Gripenbergin, Betty Ingmanin, Oscar Toppeliuksen, -Otto Donnerin, Toini Topeliuksen, H. Gebhardin, Renforsin j.n.e. -Renforsin kanssa (Kajaanista) olen ollut paljo yhdessä. Vaatimaton, -luotettava mies -- mutta pitää luonnollisesti Nya Presseniä, vaikka hän -on jonkunlainen fennomaani. Minua hän ei ole saanut sitä lukemaan. -- -Kirjeitä sinulta en ole saanut. Se kai odottaa Trondhjemissä. -- -Trondhjeminmatkan yhdistän muutamiin lappalaismarkkinoihin (lappmessa), -jotka pidetään Kålåsenissa (lähellä Norjan rajaa) ja joitten sanotaan -olevan mieltäkiinnittävät. Tervehdi kaikkia rakkaita omaisia minulta ja -sano että olen terve. Kuinpa terveys vaan kestäisi, sillä viime kevät -oli sangen vaikea. En ole tehnyt mitään työtä, sillä aika rientää -ihmeellisesti tämmöistä matkalaukkuelämää viettäessä." -- - -Emilie sai kirjeen 13/7 päivää ennen kun hänen täytyi lähteä Kuopiosta, -jossa hän mielellään olisi kauemmin viipynyt, jollei virka olisi -kutsunut häntä Helsinkiin. Vastauksesta otamme muutamia riviä: - -"Minna Canth voi hyvin ja on hyvällä tuulella. Tavasta me tosin -väittelemme kuumasti 'vanhoista fennomaaneista', jotka taas ovat -erittäin epäsuosiossa; niiden osakkeet ovat hirmuisesti laskeneet ja -Päivälehden nousseet, niin että hän väittää kaikki voimat pantavan -liikkeelle, jotta lehti ei kuolisi! Hän jatkaa yhä kappalettaan, -mutta ei ole päässyt kolmatta näytöstä edemmäs, eikä hän oikein tiedä -onko siinä oleva 4 vai 5 näytöstä. -- Numers on paraikaa täällä, -kotimatkalla Karjalan retkeltään. Hänen 'torpparikomediansa' -valmistuu parin viikon päästä ja silloin annan sen rva Levanderin -käännettäväksi,[114] jolla 'Les Effrontés' on valmis." -- Olga Finne -oli kirjoittanut Parisista, että kenraalikuvernöörin suosituskirje ei -ollut tepsinyt, Venäjän lähetystö ei ollut suositellut häntä -teattereille. [Myöhemmin Kaarlo kirjoitti Ruotsista suosituskirjeen, -joka lienee vaikuttanut paremmin -- ei lähetystössä vaan teatterein -johtomiesten luona.] - -Jos Emilie palatessaan Helsinkiin olikin paremmissa voimissa kuin -sieltä lähtiessään, niin ei hänen mielialansa kuitenkaan voinut olla -kevyt. Valtiollinen taivas oli pilvessä ja postimanifesti oli saanut -kaikki kansalaiset, jotka kykenivät maan yleisiä asioita arvostelemaan, -syvään masennukseen. Siitä Emilie kirjoittaa 18/7: - --- "Suuren vaikean iskun, että posti on meiltä viety (slopad), tiedät -kai ruotsalaisista lehdistä. Mieliala täällä on kovin masentunut ja -raskas; näyttää siltä että ollaan vakuutetut, ettei tämä onnettomuus -tule yksin. -- Jumala auttakoon ja varjelkoon meitä tänä koettelemuksen -aikana. Kyllä on vaikea olla heittämättä kirvestä järveen ja luopumatta -kaikesta harrastuksesta ja kilvotuksesta parempien olojen hyväksi. -Sanotaan postimanifestin tulleen vastauksena Mechelinin kunniaksi -toimeenpannuille mielenosotuksille. Nya Pressen saarnaa alituisesti -yksimielisyydestä sekä että puolue-etujen tulee väistyä, mutta sillä on -kuitenkin ollut 2 (jollei 3) kirjoitusta Troilista ja Koskisesta, että -heidän pitää erota mielenosotukseksi laittomia toimenpiteitä vastaan! -Merkillisen hurjistuneita ovat viikingit Troilia kohtaan. Minä toivon -kuitenkin, ettei hän tee heille sitä iloa että hän vapaaehtoisesti -luopuu." -- - -Seuraavana päivänä Emilie jo kirjoitti toisen pitkän kirjeen, josta -otamme vain tämän: - -"Kaksi kovaa koettelemusta on meitä taas kohdannut, siten että kaksi -reipasta, kunnollista, lämminsydämistä miestä on temmattu pois heidän -paraimmassa toimiajassaan. Berndt Ahnger ja rehtori J. G. Geitlin ovat -molemmat odottamatta tulleet poiskutsutuiksi. -- Joka kuolemansanan -tullessa mieli tulee liikutetuksi ja surulliseksi, ja kuitenkin on se -ainoa mitä meillä on varmaa tässä elämässä." -- - -Jälleen meni pitkä aika ilman tietoja Kaarlolta. Vihdoin tuli 31/7 -päivätty kirjekortti Tukholmasta, jossa hän selittää syyn. Paluumatka -Trondhjemista oli sairauden tähden kestänyt kokonaisen viikon. Kolme -päivää myöhemmin, 3/8, hän kirjoittaa olevansa niin terve, että on -käynyt lukemassa suomalaisia sanomalehtiä. -- - --- "Kuinka koko meidän ahdistetun asemamme katkeruus valtasi minut! -Mutta en minä kuitenkaan saanut sitä tuntoa, että kirves on heitettävä -järveen. En voi käsittää, ettei tämä ole ohimenevää. Kun me vain -voisimme seisoa lujina ja arvokkaina. Mutta tämä meluava -kimnasistibravuuri Pressenissä, ja sen kaiku ruotsalaisissa -sanomalehdissä. Kuinka surkea se onkaan! Miten kuultaakaan -turhamielinen halu näytellä sankaria ensi sijassa, silloin kun -todellinen isänmaanystävä säästää sanansa välttämättömään. Ja tämä -ilettävä asianajajatemppu, että nyt käyttää tilaisuutta saada Troil ja -Koskinen pois, siinä varmassa toivossa että ne poroporvarit, jotka -tulevat sijaan, ovat ainakin verrannollisesti ruotsinmielisiä. Koskisen -poismeno tällä hetkellä olisi korvaamaton isku. Seisokoon hän -väsähtymättä. Naurettavaa on ettei Pressen käänny viikinkien puoleen -senaatissa. Olisihan nyt Alfthanilla ja kumpp:lla loistava tilaisuus -näyttää isänmaallisuuttaan." -- -- - -"Ihmeellistä millä innolla Kreuz-Zeitung puolustaa asiaamme. Siinä on -tavan takaa hyökkäyksiä Venäjää vastaan meidän tähtemme. Se seisoo -lähellä korkeita sotilaspiirejä. Olemmeko vedetyt laskelmiin tulevista -selkkauksista? Että Wilhelm keisari ja kuningas Oscar ovat -keskustelleet meidän oloistamme, luullaan täällä yleisesti, mutta mihin -on heidän neuvottelunsa ulottunut? Parempi on kuitenkin nykyinen asema, -jos saamme siinä pysyä siedettävillä ehdoilla." -- - -"Tammikuulla on Grillparzerin riemujuhla. Pidämmekö häntä niin etevänä, -että se on vietettävä? Ja millä? Saffolla? Medealla? Herolla ja -Leanderilla?" (Sitte seuraa muistosanat Ahngerin kuoleman johdosta kts. -I s. 131.) - -"Tänä iltana lähden kahdeksi viikoksi Sätraan kylpemään. Se on lähellä -Upsalaa. Panen pääpainon voimisteluun. Lauantaina -- noin 20 p. -- saat -minut kotia. Minä ikävöin sinua sanomattomasti. Valitettavasti ei -kotimaata, sillä siellä on kyllä raskasta minun ennestään raskaalle -mielelleni." -- - -Tieto Kaarlon sairaudesta sai Emilien taasen äärettömän levottomaksi. -Hän ei näy tietävän mitä tehdä, mitä ehdottaa. Eikö Kaarlo voisi tulla -kotia ja asettua johonkin parantolaan täällä? - --- "Minulla on ollut sinua niin kauhean ikävä tänä kesänä, niin että -jos olisin vapaa, niin olisin tullut Tukholmaan, mutta valitettavasti -en pääse. -- Kirjoita kuitenkin rehellisesti, kuinka voit, ja jollet -itse voi kirjoittaa, niin pyydä nti Lundmarkia kirjoittamaan. Jos olet -oikein sairas, niin täytyy minun jollakin tavoin asettaa niin, että -voin tulla luoksesi. Onhan [Alexander] Boehm niin erinomaisen kelpo ja -myötätuntoinen, että keksimme jonkun keinon." -- -- Sitte seuraa -kertomus Ida Aalbergin sairaudesta ja heikkoudesta, joka oli seuraus -liiallisista ponnistuksista [näytellessään Berlinissä]. Kuitenkin hän -nyt oli tointumaan päin. - -Tiettävästi Kaarlo palasi kotia sinä aikana kun oli aikonut, valmiina -uusiin ponnistuksiin. - -Näytännöt alkoivat 7/9 -- nytkin Helsingissä. Viime vuoden pakollinen -alkaminen pääkaupungissa oli siis käänteentekevä: Helsingissä alkaminen -muuttui tavaksi. Ensin annettiin kolme kansannäytäntöä, joissa m.m. -esitettiin kaksi kertaa Murtovarkaus. Helenana esiintyi ensi kerran -Aspegrenin seurueesta tullut nti _Hanna Kunnas_,[115] joka niin -vasta-alkaja kuin olikin solakalla vartalollaan ja miellyttävällä -äänellään teki sangen edullisen vaikutuksen. -- Ensimäkien uusi kappale -tuli 24/9: Anni Levanderin suomentama E. Augierin komedia _Hävyttömät_. -Näyttelemisestä kiitettiin varsinkin Leinoa (Vernouillet) ja rva -Rautiota (markiisitar d'Auberive), joiden ohella Ahlberg oli markiisi, -Rautio Giboyer, Sala Charrier, Weckman Henri; mutta huolimatta toisen -keisarikunnan yhteiskuntaoloja kuvaavan näytelmän arvosta ei sillä -ollut parempaa menestystä kuin tavallisesti verraten vierasta elämää -esittävillä kappaleilla: se meni vain kolme kertaa. -- Sitten -näyteltiin pääkaupungissa uusi Calderonin _Elämä on unelma_ 1/10 ja -meni se kaikkiaan kuusi kertaa kohtalaisille huoneille. Esitys oli -ylipäätään ansiokas, joskin runomittaisen tekstin lausuminen aiheutti -muistutuksia esim. Ahlbergia kohtaan, joka muuten oli sopiva -Sigismundiksi; vähemmän ehdollinen kiitos tuli Leinon (Clotaldo), Salan -(Basilio) ja rva Raution (Rosaura) osaksi. Kaunis, runollinen näytelmä -jäi pitkiksi ajoiksi ohjelmistoon. -- Seuraava uutuus tuli jo 10/10, -kun ensi kerran esitettiin I. Latun suomentama 3-näytöksinen A. N. -Ostrovskin huvinäytelmä _Älä istu toisen rekeen_. Vaikka kappale -näyteltiin niin luontevasti, että läsnäolevien venäläistenkin -sanotaan olleen tyytyväisiä, ei se herättänyt mainittavaa huomiota. -Kritiikki oli toki myötätuntoinen ja kiitti m.m. suomentajan, Latun, -lystillistä ravintoloitsijaa. -- Toista oli kun Olga Finnen palattua -ulkomaanmatkaltaan Kuopion takana taas (ensiksi 22/10 ja kaikkiaan -näytäntökautena 10 kertaa) otettiin esitettäväksi. Lilli oli hurmaava -kuin ennen ja enemmänkin -- kuinkas sitten, kun oli Parisissakin -käynyt. Huoneet täyttyivät, ja ilo oli ylimmillään. -- Eikä ollut -Hamletinkaan uudistus epäonnistunut, se kun tuotti kuusi kertaa -hyvänlaisen huoneen. - -Viime mainittujen näytäntöjen lomassa valmistettiin uutta, ja 14/11 -näyteltiin ensi kerran Hanna Aspin suomentama, jo kymmenen vuotta ennen -Ruotsalaisessa teatterissa esitetty Gabriel Laguksen näytelmä _Uusi -apulainen_. Tämä kotimainen draama, joka vain loppupuolella on -draamallisesti jännittävä, ei herättänyt suosiota: se meni vain kolme -kertaa. Kumminkin Sala kuvasi eheästi ja vaikuttavasti pääluonteen, -pappismiehen, joka vaiteliaalla alistuvaisuudella kantaa kohtalonsa -kuormaa. -- Otollisempi uutuus tuli 26/11, nimittäin Niilo Salan -suomentama H. Sudermannin 4-näytöksinen draama _Kunnia_, jonka -vaikuttavaisuus ei meilläkään pettänyt. Se näyteltiin kuusi kertaa -hyville huoneille, sillä kappaleen näyttämöansioiden lisäksi tuli hyvä -esityskin. Sala sopi hyvin Robertiksi ja hän esitti oivallisesti hänen -ihanteellisen, jalon luonteenlaatunsa, ja onnistunut oli niinikään rva -Rautio Lenorena, jonka sydämellisyys ja arvokkuus ovat samaa maata. -Olga Finne, joka näytteli Almaa -- tyttöä joka jo molemmin jaloin -seisoo turmeluksen tiellä, mutta sittenkään ei oikein tiedä mikä vaara -häntä uhkaa -- osasi taitavasti välttää liiottelun; Almasta, jolle veli -sanoo: "nuo silmät eivät saata valehdella", täytyi vielä voida pitää. -Kreivi Trastia, maailmankokenutta pakinoitsijaa, kuvasi Leino, oikein -ylemmyydellä, kyeten herättämään myötätuntoisuuttakin. Mutta hyviä -olivat muutkin, niinkuin Heinecken pariskunta -- Rautio ja nti -Stenberg, Kurt -- Weckman, kauppaneuvos -- Ahlberg, Michalsky -- Falck -j.n.e. -- Syystä kun kappale ulkomailla oli herättänyt suurta huomiota, -sattui että se meillä oli otettu esitettäväksi molemmissa teattereissa, -jopa samalla aikaa. Tämä sai vertaamaan esityksiä toisiinsa, ja -tunnustettiin että käsitys suomalaisella näyttämöllä oli syvempi ja -lämpimämpi ja että siellä yksityiset näyttelijät, aatteellisesti ja -taiteellisesti oikeammin, mukautuivat kokonaisuuteen, pyytämättä vetää -erityistä, liiallista huomiota puoleensa -- mikä tietenkin oli luettava -johtajan ansioksi. -- Vuoden lopulla ei enää tullut eikä kaivattukaan -uutta, sillä pitkän ajan päästä esiintyi jälleen Ida Aalberg Juliana -Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Ilka-neitinä Moserin Sodassa -rauhan aikana. Se toi loistoa ja vetovoimaa joulukuun näytännöille. - -Tässä vuoden vaihteella vilkasemme jälleen Emilien kirjeisiin nti -Elfvingille: - --- "Teatterilta oli syksy kulunut hiljaa ja tasaisesti", hän kirjoittaa -4/12, "emme voi kerskailla loistavista voitoista, mutta eipä ole -tappioitakaan valitettavana. Kunnia menee hyvin ja on herättänyt -melkoista suosiota. 'Suuri' yleisömme vaatii nyt kerta kaikkiaan -suuria tragedioja kostyymeineen taikka kansannäytelmiä, muuten se ei -lämpene; se ei tyydy 7-8 henkilöön näyttämöllä, vaan tahtoo paljon -väkeä ja elämää; mutta kirjallinen yleisö on ollut tyytyväinen -kappaleeseen.[116] Ensi keskiviikkona menee Romeo ja Julia Ida -Aalbergin kanssa, etkä voi uskoa kuinka meistä on hupaista taas saada -hänet näyttämölle; näyttää siltä kuin hän ei keväällä aikoisi -matkustaa, sillä hän puhuu esiintymisestä useissa uusissa rooleissa. -Tyytyväisiä olemme siihen, että hän viipyy edes jonkun ajan, sillä hän -on toki taiteilija 'Jumalan armosta' ja täytyyhän hänen vaikuttaa -elähyttäen ja sytyttäen ympäristöönsä." -- - --- "Suuri joukko kotimaisia kappaleita on meille tänä kesänä ja syksynä -lähetetty", Emilie kirjoittaa 17/11, "mutta suureksi suruksemme emme -ole voineet hyväksyä niitä näyteltäväksi. Joku päivä sitten tuli yksi -komedia ja yksi suuri tragedia (Piispa Tuomas ja hämäläiset), jotka -molemmat olivat hyljättävät; tänään tuli taas pieni komedia, mutta en -tiedä kelpaako sekään. Kaarlo on ollut Numersin luona kohentamassa -häntä ja hänen työvoimiansa. Hänen kauan sitte ilmotettu komediansa ei -ole valmistunut, eikä Elinan surmastakaan kuulu mitään." -- - -Se, jolta jotakin kelvollista tuli, oli Minna Canth, ja nyt kerromme -piirteitä hänen jo ennenkin mainitun viidennen draamansa, _Papin -perheen_, valmistuspuuhista. Minna rouva kirjoittaa siitä 11/9: - --- "Näytelmäni on siksi edistynyt, että ensi näytös on viimeisen kerran -puhtaaksi kirjoitettu. Kyllä siitä ehkä tulee jotakuinkin hyvä. -Neljänteen näytökseen ja loppuun olen jokseenkin tyytyväinen. Mutta -heikompi se on kuin Kovan onnen lapset, ei siitä pääse mihinkään. -Se muuten on luonnollinen seuraus jo itse aineen luonnosta ja -laadusta." -- - -Emilien kirjeestä Betty Elfvingille (25/10) saamme sitte tietää, että -Minna lokakuun alussa tuli pariksi päiväksi Helsinkiin tarkastuttamaan -näytelmäänsä "ja oli hän hyvin tyytyväinen Kaarlon antamiin -muuttamisneuvoihin". Sitten hän palasi kotia kirjoittamaan kappaletta -uudestaan 5:ttä tai 6:tta kertaa. Tämä työ päättyi marraskuun -loppupuolella, ja silloin hän kirjoittaa Bergbomille (19/11): - -"Rakas Tohtori! Nyt lähetin juuri postiin papin joukkoineen. Ja olen -utelias kuulemaan, kuinka hyväksi ystäväksi Tohtori heille rupeaa." - -"Eihän se ole mitään 'suurenmoista'. Mutta kun elämä ympärillä ei -mitään suurenmoista tarjoa, niin mistäpä sen silloin otti! Luonnotonta -tai epätodellista siinä en luule olevan. Miltä kuitenkin tuntunee tuo -pastorin äkillinen kääntyminen neljännen näytöksen lopussa? Siitä olen -ollut vähän kahden vaiheilla. Mutta luulisin sentään, että se on -motiveerattu tavallaan. Nimittäin siten, että Elisabeth ja Hanna -kaikessa hiljaisuudessa ovat häneen vaikuttaneet, että hän kolmannessa -näytöksessä jo horjui vakuutuksissaan, vaikka suuttumuksesta taas -kovensi luontoaan. Että ankaruuden pohjana siis neljännessä näytöksessä -on enemmän viha kuin oikeudentunto, ja sen mielenliikutus pian kumoo, -jolloin naisten vaikutus häneen pääsee selvemmin ilmi. Kuinka nyt -lieneekään, mutta tällä kertaa en jaksanut sitä paremmaksi saada. -Pianhan sen muuttaakin, jos Tohtori siksi näkee, ja kunhan olen -muutamia viikkoja levännyt, tai ainakin ajatellut muita asioita." -- - -Ettei Bergbom vieläkään ollut tyytyväinen, huomaamme Emilien kirjeestä -Betty Elfvingille 4/12. Siinä näet sanotaan: "Kaarlo on tehnyt parin -päivän matkan Kuopioon neuvotellakseen Minna Canthin kanssa hänen -neljännestä näytöksestään", ja toisessa paikassa samaa kirjettä: [Papin -perheen] "alku on erinomaisen onnistunut ja hyvin kirjoitettu, mutta -päättyminen, loppu ei täysin vastaa sitä; kenties Minna voi kuitenkin -nyt tehdä semmoisia muutoksia, että viimeinenkin näytös tulee hyväksi. -(Tämä kaikki on tietysti _kokonaan_ meidän kesken.)" -- Kaarlon käynti -aiheuttikin uusia muutoksia, niinkuin näkyy Minnan kirjeestä 4/12: - -"Ensimäisen ja toisen näytöksen panen menemään tänä päivänä. Jos -Tohtori sitten hyväntahtoisesti antaisi ne Otavalle, kun on tehnyt -korjaukset toiseen manuskriptiin. Ensimäisessä näytöksessä tein -ainoastaan pari pientä stilististä muutosta. -- Toiseen näytökseen tuli -nuo lisärepliikit, joita Tohtori ehdotti 2:lle, 38:lle ja 45:lle -sivuille." -- -- - -"Neljännen näytöksen toivon saavani parissa viikossa valmiiksi. -Ensimäisen kohtauksen olen jo kirjoittanut uudelleen. Se tuli paljon -pitemmäksi nyt, 13 sivua, -- mutta ei suinkaan se ole sen -vaarallisempaa. Kun nyt kestäisi tätä intoa loppuun asti, niin toivon, -että kappale näiden muutoksien kautta tulee kymmentä vertaa paremmaksi. -Kylläpä Tohtori on koko taikuri. En mitenkään olisi enää omasta -voimastani saanut siihen halua. Olin sen suhteen tuiki tympistynyt ja -tyhjentynyt." - -"Nyt minulla olisi pieni lapsellinen mieliteko. -- Olen aina odottanut, -milloin kirjoittaisin jotain semmoista, jota kehtaisin Tohtorille -omistaa. Nyt ei tässä ole yhtään vihaa, ei yhtään ivaa eikä mitään -pahaa. Herra tiesi, kirjoitanko enää milloinkaan näin viatonta. Nyt se -siis kävisi laatuun? Jos Tohtori siihen suostuu, niin pankaa sitten -myötäseuraava paperi manuskriptin ensimäiselle sivulle, ennenkun sen -annatte Otavalle." - -"Mahdollisesti tämä neljäs näytös nyt tulee pitkänlainen. Mutta ei -suinkaan se haittaa?" -- - -Edellisestä näemme, että Bergbom on yhtä tehokkaasti vaikuttanut "Papin -perheenkin" kuin tekijättären varhaisempien näytelmien lopulliseen -muotoon. Yhä uudistuneet neuvottelut ja matkat todistavat, että hän ei -siinä kohden säästänyt aikaansa eikä voimiaan, vaan niin sanoakseni -piti asiaa kuin omanaan, vaatimatta minkäänlaista hyvitystä, yksityistä -enemmän kuin julkistakaan. Hän suostui kyllä Minna Canthin pyyntöön -saada omistaa teos hänelle, mutta jos oikein tunnemme hänet niin -tapahtui se ainoastaan sillä ehdolla että omistussanat laadittiin niin -yksinkertaisiksi kuin ne todella ovat. Kirjan ensi lehdellä luetaankin -ainoastaan sanat: "Tohtori Kaarlo Bergbomille omistanut tekijä", jotka -eivät anna aavistustakaan siitä kiitollisuudenvelasta, joka Minna -Canthilla todellisuudessa oli avustajalleen. - -Jätämme nyt Papin perheen vähäksi aikaa mainitaksemme vielä pari kohtaa -niistä kirjeistä, joita olemme tässä käyttäneet. -- Yhdestä Minna -Canthin kirjeestä (19/11) saamme tietää, että Kaarlo ei suinkaan ollut -täysissä voimissa: - --- "Huolestuneena olen aina muistellut Tohtorin väsynyttä katsetta -viimein [lokakuun alussa] siellä käydessäni. Ja epäilen joka kerta tuon -dieetin hyötyä. Tarvitseeko sitä todella seurata niin radikaalisesti? -'Kohtuus kaikessa' on hyvä sananparsi. Pieni pala leipää aterialla ei -varmaankaan tappaisi. Ja pieni lasi olutta tai portteria silloin -tällöin -- ei sekään tappaisi. Onko hyvä antaa voimien mennä noin -vähiin?" - -Juuri ennen joulua 22/12 Emilie kirjoittaa ensimäisen vaikutelmansa -eräästä toisesta uudesta kappaleesta, joka samoin kuin Papin perhe -ennen pitkää nähtiin näyttämöllä: - -"Minkä viiltävän epäsoinnun Ibsen taas onkaan lähettänyt maailmaan! -Hedda Gabler on saanut minut oikein aaveita pelkäämään. Miksi -runoilijat esittävät näitä kelvottomia, surkeita ihmisiä, ilman -korkeampia henkisiä harrastuksia ja tarpeita? Luettuani kirjan olen -oikein huonolla tuulella. En vielä tiedä, otammeko kappaleen -esitettäväksi; minä olen aivan asiaa vastaan, enkä voi käsittää että -joku taiteilijatar voisi mieltyä tähän tehtävään. Saa nähdä mitä Ida -Aalberg sanoo siitä." -- - -Uudenvuodenpäivänä -- Aleksis Kiven päivänä -- annettiin Kuopion takana -ja sen ohella Kiven Yö ja päivä ja Kihlaus. Olga Finne näytteli Lilliä -ensinmainitussa, mutta myöskin sokeaa tyttöä liikuttavassa idyllissä -ja teki hän sen erittäin somasti, "ihmeen tasaisesti"; Kihlauksessa -olivat nyt: Rautio Aapeli, Wuori Eenokki ja nti Stenbäck Herrojen Eeva. --- Ensimäinen uutuus tuli jo 6/1: G. von Moserin huvinäytelmä -_Kukkaistuhlari_, joka Saksassa oli saanut melkoisen menestyksen, mutta -meillä meni vain kolme kertaa. Päärooli oli Weckmanilla, joka pirteästi -näytteli preussilaista husaariluutnanttia. Seuraava ohjelma 11/1 -käsitti koko kolme 1-näytöksistä kappaletta, nimittäin Niilo Salan -suomentaman Leon Hennique'n (Emile Zolan novellin mukaan) kirjoittaman -_Jacques Damourin_, Saimi Svanin kääntämän A. Dreyfusin huvinäytelmän -_Rajuilma_ ja Ellein (Eliel Aspelin) suomentaman Giovanni Vergan -_Talonpojan ritarillisuuden_ (Cavaleria rusticana). Ensi kappaleessa -näytteli Leino taitavasti Jacquesia, maanpakolaista, joka palatessaan -tapaa vaimonsa toisessa avioliitossa; närkästyneen vaimon "rajuilmaa" -taasen esitti toisessa kappaleessa viehättävästi Olga Finne, ja -kolmannessa, lyhyessä, kiihkoisessa tragediassa esiintyi vihdoin Ida -Aalberg Santuzzana, pannen kuvaukseensa sitä kiehuvaa intohimoisuutta -jota sisilialainen luonne vaatii, Leino -- Alfion ja Ahlberg -- -Turiddun asianmukaisesti säestäessä häntä. Huolimatta siitä että -ainakin ensimäinen ja kolmas näistä näytelmistä olisivat ansainneet -enempää mielenkiintoa,[117] ne kaikki ikäänkuin unohtuivat suurempien -alle -- niitä näet ei toista kertaa esitetty. -- Topeliuksen päivänä -meni nimittäin taas Regina von Emmeritz, ja Tudeer (Valvojassa) väittää -Ida Aalbergin nyt "osanneen antaa päähenkilölle enemmän todenmukaista -inhimillisyyttä, enemmän elonlämpöä kuin ennen" -- eikä ole syytä -epäilläkään sitä, sillä olihan taiteilijatar kuluneena vuotena jälleen -nähnyt ja kokenut semmoista, joka oli omansa kypsyttämään hänen -taidettaan. - -Kohta kun Minna Canthin draama oli valmis, oli Bergbom tavallisella -tarmolla ryhtynyt harjottamaan sitä, ja 23/1 oli _Papin perheen_ -ensi-ilta, laatuaan loistavimpia teatterin historiassa. Huone oli -täyteen ahdettu: "lippu luukulla!", ja yleisö seurasi kasvavalla -jännityksellä tätä näytelmää, joka ei ainoastaan sommittelun puolesta -ollut tekijän edellisiä etevämpi, vaan siinäkin otollisempi, että se -lämmitti, niinkuin vain kotimaisten olojen sattuva kuvaus saattaa -lämmittää, ja että se syvästi kosketteli ajan kysymyksiä, käyttämättä -tuota katkeraa ivaa, joka repii haavoja ja karkottaa sovinnollisuuden. -Rva Canth ei ollut saapuvilla, mutta innostuneelle yleisölle -ilmotettiin, että onnittelutervehdys sähköteitse lähetettäisiin -tekijälle. -- Näyttelemistä Tudeer arvostelee hyväksi, lausuen muun -muassa: - -Vallan oivallisesti näyteltiin etenkin kappaleen varsinainen päärooli, -pastori Valtari. Leino olikin tykkänään antautunut tehtäväänsä ja siitä -luonut tuoreen tyypin, jossa ei ollut mitään istaantunutta maneeria. -Erittäin taiteellisesti hän osasi pitää koossa tuon tulisen -luonteen näennäisesti ristiriitaiset puolet; rakkauden tarve ja -itsekylläisyys, hellyys ja tylyys yhtyivät yhdeksi voimakkaaksi, täysin -luonnonmukaiseksi, osanottoa herättäväksi ihmisolennoksi. -- Maijun -rooli oli nti Finnelle kiitollinen. Hän sai varsin hyvin näkyviin sekä -lapsen hilpeän veitikkamaisuuden että sen levottoman, herkkähermoisen -huimapäisyyden, jota nerokkaassa nuoressa naisessa vaikuttaa tuo omaan -luontoperäiseen toimintaan pyrkivä sisäinen voima, jota hänen omaisensa -eivät ymmärrä, vaan jota äiti turhaan koettaa hillitä, isä tukehduttaa -tai johtaa omien tarkotusperäinsä mukaan. Alkupuolella hän kuitenkin -oli liian raju ja jyrkkä, mutta viimeisessä näytöksessä esitys oli -kaikin puolin taiteellista: se oli hillittyä ja samalla täynnä -luontevaa tunnetta. Siinä tuli heti näkyviin että tosielämän vakavat -riennot jo olivat ennättäneet painaa Maijuun leimansa. Elävästi -kuvattiin tuo kimmoavainen taiteilijaluonne, hermostuttavine -jännityksineen ja hurmaavine menestyksen iloineen. -- Salan Jussilta -puuttui ylioppilaan reippaus. -- Hannan roolin näytti sympaattisesti -nti Kunnas. Siinä oli selvää ymmärrystä ja luontoperäistä tunnetta. -Hänen liikkeensä ovat jäykät, mutta niissä ei ole mitään maneeria, ääni -on soinnukas, lausuminen selvää ja sielunliikutuksia kuvaava. - -Papin perhe meni 9 kertaa täysille ja hyville huoneille. -- Kun -sähkösanoma ensimäisen näytöksen jälkeen tuli perille, makasi Minna -Canth sairaana influensataudissa.[118] Parannuttuaan hän matkusti -maaliskuulla Helsinkiin ja näki (14/3) kappaleensa, kun se esitettiin -kahdeksannen kerran. Huone oli silloinkin täpö täynnä, ja katsojat -osottivat erittäin innokkaasti suosiotaan tekijää kohtaan, joka Leinon -ja nti Finnen mukana astui näyttämölle ja jota tervehdittiin -hyvähuudoilla ja kukkavihkoilla.[119] - -Noin puolitoista viikkoa Papin perheen jälkeen tuli toinen merkillinen -uutuus, nimittäin Ibsenin _Hedda Gabler_, joka meni ensi kerran 4/2. -Niinkuin ote Emilien kirjeestä todistaa, ei tämä näytelmä ollut juuri -omansa herättämään myötätuntoisuutta, mutta sittenkin sen esittäminen -muodostui voitoksi teatterillemme. Kiitos olkoon taiteellisen -näyttelemisen ja erittäin Ida Aalbergin, tapahtui se kumma, että -kappale, joka muualla ei ollut menestynyt, onnistui suomalaisella -näyttämöllä. Se kokosi 6 täyttä huonetta. -- Tudeer kirjoitti pitkän, -seikkaperäisen analyysin taiteilijattaren tavasta tulkita tätä, hänen -myöhemminkin usein esittämäänsä loistorooliansa, ja päättää seuraavin -sanoin: - -"Että Ida Aalberg niin selvästi on ymmärtänyt Ibsenin hengen viimeisen -tuotteen, että hän Heddassa on havainnut ihmisen, että hän siten on -voinut katselijoille selvittää tuon syvämielisen teoksen, se on -todellinen nerontyö. Häntä katsellessa katselijalla oli se -intensiivinen henkinen nautinto, jota tuntee, kun hengen voimat -jännittyvät ja kun hetki hetkeltä huomaa näkönsä selviävän, -näköpiirinsä laajenevan, sydämensä lämpiävän, aatteensa kohoavan. Joka -semmoista voipi saada aikaan, on _suuri_ taiteilija." -- Kiitettyään -näyttämöllepanoakin erittäin onnistuneeksi, arvostelija sanoo, että -muutkin esiintyjät olivat tyydyttäviä sekä yhteisnäytteleminen tasaista -ja hyvää. Sala teki Tesmanin hyvin eläväksi ja todenmukaiseksi. Nti -Stenberg oli herttainen poroporvarillinen Julle-täti. Leino oli -assessori Brackista luonut uuden, merkillisen tyypin, joka kokonaan -erosi hänen tavallisesta esiintymisestään. Ahlbergilla Lövborgina oli -hyviä kohtia, mutta toisinaan hän liiotteli ja näytti maneeria. Nti -Kunnas ei oikein pystynyt Tean rooliin, mutta esitykseltä ei kuitenkaan -puuttunut lämpöä eikä oikeaa käsitystä. - -Jos luetaan pois Runebergin-päivän ohjelma (kuvaelmia Runebergin -runoelmista ja Saimaan rannalla), joka annettiin kaksi kertaa, ja pari -muutakin sekaohjelmaa, muodostivat Papin perhe ja Hedda Gabler -helmikuun ohjelmiston, ja Emilie saattoi (17/2) syystä kirjoittaa: -"Meidän on käynyt sangen hyvin tänä vuonna, se on ollut paraimpia -aikoja mitä teatteri on kokenut. Varsinkin on työ sujunut erinomaisen -reippaasti, kaikki ovat olleet terveitä, niin ettei häiriöitä ole -tapahtunut sairauskohtausten kautta." - --- Tällä ajalla sattui kumminkin kuolemantapaus, joka läheltä koski -teatteria. Nti _Hilda Asp_ kuoli näet keuhkotautiin 22/2. Erottuaan -teatterista (kts. ylemp. s. 271) hän oli ruvennut yhteiskoulun -opettajattareksi, mutta sekin ura tuli lyhyeksi. Turhaan yritettiin -ehkäistä kamalaa tautia Kochin keksimällä parannuskeinolla. Kun hänen -maalliset jäännöksensä toisena päivänä kuoleman jälkeen rautateitse -vietiin Tampereelle, kotikaupunkiin, haudattavaksi, lausui runoilija -J. H. Erkko hänelle lämpimät jäähyväis- ja muistosanat. - -Maaliskuullakaan ei annettu mitään ohjelmistolle uutta, vaan näyteltiin -uusintoja, Faust (5 kertaa), Yhdistysjuhla y.m. Tämä ei kuitenkaan -ollut suunnitelman mukaista, vaan johtui erinäisistä asianhaaroista. Jo -ennen ohimennen mainittu ja pian laajemmin käsiteltävä Numersin uusi -näytelmä, Elinan surma, oli näet valmistunut, ja Bergbomin aikomus oli -ollut tänä keväänä toimittaa se näyttämölle, mutta Ida Aalberg -kieltäytyi -- terveydellisistä syistä -- näyttelemästä vaativaa Kirsti -Flemingiä. Kun myöskin rva Rautio oli estetty esiintymästä roolissa, ei -ollut muuta neuvoa kuin lykätä kappaleen esittäminen syksyksi. Mutta -tästä taas seurasi, että teatterin oli vaikea jatkaa näyttelemistä -Helsingissä. Eikä näytäntöjä jatkettukaan edemmäs kuin 19 p:ään huhtik. -Että niinkin kauan oli näyteltävää, oli Lindforsin ansio, joka -maaliskuun lopulla Parisista palattuaan esiintyi Saiturina ja Setä -Bräsiginä. Sitä paitse annettiin uusikin kappale, Hanna Aspin -suomentama V. Sardoun 3-näytöksinen huvinäytelmä _Voimakkaita naisia_ -(12/4), jossa tehdään pilaa amerikkalaisten "vapaista" naisista. Se -nauratti aika lailla yleisöä ja jäi pitemmäksi aikaa ohjelmistoon -- -enimmin siinä ehkä miellyttivät Olga Finne, joka herttaisena Clairena -on amerikkalaisnaisten vastakohta, ja Weckman, joka Jonathanina -näytteli oikeaa amerikkalaista miespuolta. -- Viimeinen tai oikeammin -viimeiset näytännöt olivat 19/4, jolloin tietääksemme ensi kerran -annettiin kaksi näytäntöä samana päivänä, nimittäin klo 5 Saituri ja -klo 8 Elämä on unelma, kumpikin täydelle huoneelle. Tästä Emilie 20/4 -kirjoittaa Betty Elfvingille: - -"Yleisö kasvaa täällä vuosittain, totta kyllä köyhempi työläisyleisö, -mutta on hupaista voida tyydyttää sen esteettisiä tarpeita. Toisena -pääsiäispäivänä annoimme kaksi kansannäytäntöä ja oltiin siitä niin -kiitollisia, että paitse Suomettaressa julkaistua kiitosta, muutamat -työmiehet kävivät kotonamme yksityisesti, suullisesti kiittämässä -meitä. He eivät jaksa valvoa illoin, kun heidän täytyy niin varhain -aamulla olla liikkeellä mennäkseen työhönsä." -- - -Ensimäinen kiertomatka tehtiin jo maaliskuulla, kun Bergbom 15/3 lähti -niitten jäsenten kanssa, jotka esiintyivät Papin perheessä ja Kuopion -takana, _Hämeenlinnaan_ ja _Tampereelle_, antaakseen toisessa -kaupungissa kolme ja toisessa neljä näytäntöä, jotka tuottivat (1,109 + -2,227) yhteensä 3,336 mk. Sillä aikaa näyteltiin Helsingissä -Yhdistysjuhla ja Murtovarkaus -- roolit enimmäkseen oppilasten -esittäminä. -- Palattuaan tältä matkalta Bergbom matkusti Viipuriin ja -Pietariin sopiakseen esiintymisestä näissä kaupungeissa huhti- ja -toukokuulla. (Aikomus oli ollut käydä Turussakin, mutta siitä ei tullut -mitään, kun ruotsalainen teatterinjohtaja Selander, jonka hallussa -Turun teatterihuone paraikaa oli, ei suostunut edes muutamaksi illaksi -luovuttamaan sitä suomalaiselle seurueelle.) - -_Viipurissa_ näytännöt alkoivat 22/4 Papin perheellä ja annettiin niitä -18, viimeinen 31/6. Lakkauttamatta näyttelemistä Viipurissa -pistäydyttiin välillä _Pietarissa_ ja esiinnyttiin siellä Kononovan -teatterissa kolmena iltana 8/5-11/5. Kun Ida Aalberg oli mukana, oli -ohjelmisto kauttaaltaan hyvä. Viipurissa taiteilijatar esiintyi -näytelmissä Romeo ja Julia, Hedda Gabler, Erotaan pois ja Sota rauhan -aikana, mutta Pietarissa vain kahdessa ensinmainitussa -- niiden -välillä meni Papin perhe. Otamme joitakuita piirteitä Kaarlon -kirjeistä: - -Kiertomatkoilla antoi tavan mukaan enintä vaivaa suurten näytelmäin -esittäminen pienillä näyttämöillä, joilta puuttui milloin mitäkin -välttämättömiä koristuksia tai muita laitoksia. Silloin täytyi joko -tilata Helsingistä taikka paikalla valmistaa mitä tarvittiin. Kun -kysyttiin miten milloinkin oli pälkähästä pelastauduttava, Bergbom ei -läheskään näy olleen niin epäkäytännöllinen kuin yleisesti on luultu. -Kuinka kekseliäs hän saattoi olla, siitä tarjoavat hänen kirjeensä -Emilielle monta esimerkkiä. Kas tässä yksi semmoinen, joka ei ole -vailla humorististakaan sävyä: - -"Nyt muistan jälleen jotakin Romeota koskevaa [hän oli juuri ennen -kirjoittanut muista tarpeista]. Tuo aita, joka erottaa hautaholvin -kirkkomaasta! Pietarin dekoratsionissa aukko on suurempi kuin meillä, -jota paitse kaunis musta, kullattu pystyaitamme on liian raskas -[kuljetettavaksi]. Mutta mitä arvelet seuraavasta ehdotuksesta? Setä -Bräsigin ensi kuvaelman aita on nyt [näöltään] hyvin mitätön, vaikka -muuten soma; mutta jos Heinänen rikkaasti kultaisi sen, niin se -menettäisi puutarhamaisen luontonsa ja kelpaisi hautaholviaidaksi. -Tietysti se on korotettava, mutta se voidaan kyllä tehdä Pietarissa. -Sillä on sekin ansio, että se on hyvin köykäinen eikä kuitenkaan näytä -liian halvalta, n.b. kun se kullan kautta saa tarpeellisen loiston. -Tietysti se ei ole 'le gendre que j'avais révé', mutta en keksi muuta -keinoa." - -"Muutoin Romeo ja Julia näytellään [Pietarin] Pienessä teatterissa -nousevalla viikolla, [Eleonora] Duse Juliana. -- Sano se Axel -Ahlbergille, ehkä hän haluaisi käydä sitä katsomassa." (Kirje on -Viipurista vähä ennen seurueen sinne tuloa.) - -Pietarissa maisteri Jalmari Basilier hartaasti avusti Bergbomia. -Näytännöt annettiin Hyväntekeväisyysseuran nimessä ja se vaikutti vähän -ohjelmistoonkin. Seuran esimies, pastori Hakkarainen, oli närkästynyt -siitä että aiottiin näytellä ainoastaan semmoisia [moderneja] -kappaleita kuin Kuopion takana, Papin perhe ja Hedda Gabler ja oli -varottanutkin seurakuntalaisiaan käymästä katsomassa niitä. Silloin -päätettiin ottaa Romeo ja Julia vastapainoksi! - -Viipurissaolo muodostui loistavaksi, Kaarlo kirjoittaa näet 5/5: - -"Neljä loppuun myytyä huonetta yhdellä viikolla ja tänään saamme -viidennen. Ihmiset seisovat jonossa klo 6:lta aamulla. Voiko pyytää -parempaa menestystä? -- Koska nuo kolme Pietarin näytäntöä ovat -kokonaan ulkopuolella säännöllisiä näytäntöjä, eiköhän voitaisi määrätä -puhdas voitto niistä palkinnoksi parhaimmasta draamasta, joka -sisäänjätetään esim. ennen 1 p. tammik. 1893? Esitä asia johtokunnalle. -Päätös voidaan tehdä syksyllä." - --- [Valitettavasti Kaarlo kaikessa tässä touhussa oli sairas:] "On -mahdollista että minun täytyy käydä Helsingissä, ennen kun lähden -ulkomaalle. [Ennen oli sovittu, että sisarukset jälleen yhdessä -lähtisivät ulkomaalle, ja että Emilie toukokuun lopulla tulisi -Viipuriin, josta lähtö tapahtuisi.] Tiedät mitä itsepäistä -vilustumista, influensaa, katarria tai miksi sitä mainittaneenkaan, -olen tänä keväänä kärsinyt. Viimeiset viisi päivää olen ollut -vuoteenomanakin, vaikka taas olen jaloillani. Mutta pahempi on että -tauti on kohdistunut korviin, niin että saatan sanoa olevani melkein -kuuro. En esim. kuule kellon nakutusta, ennen kun se painetaan aivan -korvaa vasten. Jos se jatkuu Pietarin matkan jälkeen, täytyy minun -puhutella spesialistia, jommoisia ei ole Viipurissa. Minua hoitaa tri -[Paul] Collander, joka on määrännyt 'roppia', jotka ovat lieventäneet -säryn (sitä olen tuntenut, jopa hyvin ilkeää), mutta kuulo on tuskin -parantunut." -- Pietarissa Kaarlo luulee tulevansa toimeen ilman -Emilietä, mutta jos hän tulee kovin voimattomaksi, on hän -sähkösanomalla kutsuva sisarensa avukseen. - --- [Viipurissa kohtasi teatteria vastoinkäyminen, joka lisäsi johtajan -vaivoja:] "Voitko uskoa, ettemme saa sotamiehiä statisteiksi, vaikka -Arppe kyllä on saanut. Se johtuu siitä että De Pont on poissa ja eräs -titulus Londén -- äkänen svekomaani -- päällikkönä. Tunnettu nimi. Ja -hän kielsi. Oli tietysti vaikea saada avustajia, ja 'kaikenlaisilta ne -näyttivät', mutta menihän tuo kumminkin, sillä kaikki tekivät mitä -voivat." - -Kuinka asiat sitten kävivät, näemme myöhemmästä kirjeestä (noin 15/5): - -"Alan nyt tulla terveeksi, kiitos olkoon kauniin ilman ja suuremman -levollisuuden, jota nykyään nautin. Vaikka totta on että Pietarissa -minä oikeastaan paranin, huolimatta siitä että sain joka päivä istua -15 à 16 tuntia Kononovassa. Eikä se ollut vanha Kononova -- -valitettavasti! Kaikki vanhat koristukset ovat poismyydyt, ja uudet -kurjia, pukuhuoneet kylmiä luolia (Ida Aalbergin täytyi pukeutua -karsinassa näyttämön vieressä). Oli vielä surkeampaa kuin entisessä -Prikashikassa. Yhdellä tärkeällä erotuksella: kaikki oli siistiä ja -- -rehellistä." - -"Pietarissakäynti osotti lopullisesti, että vierailumme siellä eivät -ole uudistettavat. Taikka oikeammin, että nykyinen tapamme esiintyä -siellä on ehdottomasti kelvoton. Joko tulee meidän esiintyä huokeasti -ja vaatimattomasti suomalaisille käsityöläisille Prikashikassa. Ja sen -asian hoitaa kyllä Aspegren. Taikka on meidän näyteltävä Pietarin -venäläis-saksalaiselle yleisölle. Sitä varten tarvitsemme impressarion, -ja semmoista tuskin saamme -- emme ainakaan rehellistä. -- -Taloudellinen tulos oli, niinkuin saattoi ajatella -- ei voittoa eikä -tappiota. Laitokset ja järjestely olivat mitä surkeimpia." - -"Taiteelliseen tulokseen voimme ylipäätään olla tyytyväisiä. Hedda -Gabler teki tosin täydellisen fiaskon (syy oli joko ilmotuksen -puutteessa taikka kappaleessa, johon Basilier yksin oli tyytyväinen), -mutta Papin perhe ja Romeo ja Julia onnistuivat sitä paremmin. S:t -Petersburger Zeitungin arvostelu oli hyvin ystävällinen, ja venäläiset -lehdet ihailivat ainakin Ida Aalbergia, vaikka ne eivät muutoin olleet -hyvänsuopia. Mutta totta onkin että hän varsinkin Juliana kohosi -taivaan korkealle muitten yli." - -Toukokuun loppupuolellakin näyteltiin Viipurissa hyville huoneille, -joten koko tulo oli 11,861 mk (se on keskimäärin lähes 660 illalta). -Kun Pietarin tulot tekivät 3,978 mk, päättyi kiertomatkojen tili -melkoiseen voittoon, nimittäin 4,639:61 mk. -- - -Viime mainitussa kirjeessä Kaarlo ilmotti olevansa valmis lähtemään -lauantaina 23/5 ja kehotti Emilietä edellisenä päivänä saapumaan -Viipuriin. - -Teatterin hyvä menestys Viipurissa vaikutti tietysti koko tilivuoden -lopputulokseenkin. Nytkin vajaus väheni, niin että se teki vain -7,502:63 mk. Mutta se olikin alin määrä, mihin se näinä vuosina -laskeutui; seuraavana kolmena vuotena vajaus taas kasvamistaan kasvaa. - -Tänä keväänä luopui kannattajain kokouksessa 6/4 maisteri V. Löfgren -johtokunnan jäsenyydestä, ja valittiin hänen sijaansa professori _O. E. -Tudeer_. -- Sen yhteydessä mainittakoon teatteriin tulleita uusia -jäseniä. - -Keväällä 1890 Bergbomin ollessa Kuopiossa _Hemmo Kallio_ ilmottautui -tälle halukkaana rupeamaan näyttelijäksi. -- "Miksi ette ole tullut -ennen?" tohtori kysyi. -- "No, kun olen näin pieni ja pahannäköinen, -niin en ole ennemmin rohjennut", toinen vastasi. Syksyllä oli -koenäytäntö, ja silloin Kallio pääsi teatteriin. Pieni kasvultaan eikä -muutenkaan kaunis Kallio kuitenkin osotti luontaisia lahjoja, varsinkin -naurettavaan, humoristiseen, ja ennen pitkää hänestä sukeutui uusi -Esko, muusta puhumatta.[120] -- Syksyllä joulun edellä otettiin nti -_Kirsti Sainio_, jolla niinikään oli pysyvä tulevaisuus näyttämöllä, -vaikka hän paremmin tunnetaan nykyisellä nimellään rva _Kirsti Suonio_, -jota hän omistaa v:sta 1895, jolloin meni naimisiin näyttelijä Evert -Suonion kanssa.[121] -- Vielä mainitsemme tältä näytäntökaudelta nti -_Cecilia Silénin_, joka silloin tuli kuiskaajaksi ja yhä edelleen -hoitaa tärkeätä virkaansa.[122] -- Vihdoin merkittäköön, että maisteri -_Ivar Wilskman_ näytäntökauden alusta oli ryhtynyt hoitamaan teatterin -rahastoa. Hän pysyi virassa (jota Wahlströmin ja V. Soinin jälkeen K. -ja F. Basilier olivat hoitaneet) toista kymmentä vuotta. - -Näytäntöjen luku oli 118, ja näyteltiin niissä 13 kertaa _Kuopion -takana_; 12 _Papin perhe_; 8 Kunnia, Hedda Gabler; 7 _Kyökissä_, Elämä -on unelma, Romeo ja Julia; 6 Älä istu toisen rekeen, Hamlet; 5 -_Kihlaus, Mestarin nuuskarasia_, Faust, Saituri; 4 Sota rauhan aikana, -Setä Bräsig; 3 _Uusi apulainen, Murtovarkaus, Saimaan rannalla_, -Työväen elämästä, Hävyttömät, Ei ollenkaan mustasukkainen, -Kukkaistuhlari, Yhdistysjuhla, Voimakkaita naisia; 2 _Pukkisen pidot, -Regina von Emmeritz, Tietäjä, Amalia ystävämme_, Sirkka; 1 _Yö ja -päivä, Hirvenhiihtäjät_, Jacques Damour, Rajuilma, Talonpojan -ritarillisuus, Erotaan pois. - -Näistä 36 kappaleesta oli kotimaisia 14 ja uusia 11. - - - - -XX. Kahdeskymmenes näytäntökausi, 1891-92. - - -Viipurista matkustivat siis Bergbom-sisarukset Berliniin. Syystä kun he -olivat yhdessä, on meillä taas vähemmän kerrottavaa heistä, sillä eivät -he koskaan kirjoittaneet vieraille niin usein kuin toisilleen. Ainoa -kirje Berlinistä on Emilien 31/5 Betty Elfvingille kirjoittama. Siitä -on seuraava ote: - -"Täällä istun nyt ja lähetän Sinulle terveisiä Dresdener Hofista; -kaikki on paikallaan ja niin kuin kaksi vuotta sitten, paitse että -täällä kaikin voimin rakennetaan ja laajennetaan. 'Berlin ist -Kaiserstadt und Berlin wird Weltstadt'; iloitaan siitä että Berlin on -Euroopan kolmas kaupunki ja toivotaan, että se tulee toiseksi ja -rientää Parisin ohitse. Sitä se ei kuitenkaan voine, sillä ei se -koskaan voi hankkia itselleen Parisin vanhaa, suurta historiaa eikä -sitä merkitystä, joka Ranskan pääkaupungilla on ollut ihmiskunnan -kehityksessä, vaikka Berlin tietenkin tulevaisuudessa on näyttelevä -suurta roolia. -- Meidän päätarkotuksemme täällä on luonnollisesti -nähdä mitä teatterit esittävät ja paljon hyvää ja kaunista olemme jo -tällä viikolla nähneetkin. Kumminkin kärsin melkein entistä enemmän -saksalaisten kinnatusta paatoksesta ja luonnottomasta lausumistavasta; -tämä ylöspäin ajo sanojen selässä ja joka sanan alleviivaaminen tulee -ajan pitkään tuskalliseksi ja tavasta on minulla halu huutaa: 'kyllä -vähemmälläkin ymmärtää'. Ibsen on moderni: olemme jo näinä kuutena -päivänä nähneet Kuninkaanalut ja Villisorsan. Minusta tuntuu niinkuin -ei suuri yleisö oikein oivaltaisi vierasta runoilijaa, mutta täällä on -innostunut Ibsenseurakunta, joka voimakkaasti taputtaa käsiä ja meluaa -niin että kuuluu, ja niinhän oikeastaan meilläkin on laita. Mutta mikä -hätä onkaan saksalaisella näyttämöllä, jolla on oma suuri, rikas -kirjallisuus käytettävänään sekä saa näytellä yleisölle, joka tuntee, -rakastaa ja kunnioittaa tuota omaa kirjallisuuttaan, toisin on meidän -raukkojen laita! -- Tänään on tulevan viikon ohjelmisto ilmotettu ja -sen johdosta viivymme täällä vielä koko nousevan viikon. Saamme nähdä -Die Haubenlerche [Leivonen], joka syyskuulla menee meillä, sekä sen -ohella klassillisia kappaleita, jotka kenties otetaan esitettäväksi. -Ensi maanantaina matkustamme arvattavasti Parisiin, missä olemme 3 -viikkoa, niin että minä tulen kotia heinäkuun ensi päivinä ja Kaarlo -luultavasti asettuu johonkin parantolaan Saksenin vuoristossa -- vielä -hän ei varmaan tiedä mihin. -- -- Jonkunlaisella surumielisyydellä -ajattelen yhteistä matkaamme 2 vuotta sitten: se matka oli niin lyhyt, -että Sinun kyllä olisi ollut tarpeen uudistaa se tänä vuonna. Hyvin -herttaista ja hupaista olisi ollut, jos me nytkin olisimme saaneet -yhdessä Sinun kanssasi iloita kaikesta suuresta ja kauniista, jota -tämmöinen ylellisyyskaupunki tarjoaa; kurjuutta, surua ja huolia on -täälläkin ja runsaasti, mutta ne ovat kätkössä vieraan silmiltä, ja -meille näyttäytyy ainoastaan loistava, kohiseva elämä. Tavasta tunnen -sydämessäni oikein kateutta -- on vaikeaa että kansamme on niin pieni -ja vähäpätöinen. Suurilla kansakunnilla on toki toisellainen itsetunto! -Kas niin, hyvästi nyt! tulenhan oikein sentimentaliseksi." - -Päivin sisarukset odottaessaan illan näytäntöä tavan mukaan kävivät -ostoksilla, hankkiakseen teatterille mitä tarvittiin uusia kappaleita -varten. Tällä kertaa Shakespearen Kesäyön unelma oli mielessä, ja se -vaati paljon häikäisevää korua ja muun muassa suuren aasinpään, jota -Titania hyväilee -- kaikki ostettiin Emilien vastaanotettavaksi ja -tullattavaksi Helsingissä. -- Matkan jatko muodostui toisin kuin ensin -oli suunniteltu. Berlinistä sisarukset lähtivätkin Wieniin. -Sielläolosta Emilie 5/7 (Naantalista, johon hän paluumatkallaan oli -poikennut tavatakseen parannuksilla olevaa Augusta-sisartaan) -kirjoittaa Betty Elfvingille: - --- "Teatterissa näimme sielläkin hyvää ja kaunista, ja minä pidän -paljon enemmän sikäläisistä näyttelijöistä kuin berliniläisistä: ne -ovat luonnollisempia ja puhuvat paljo paremmin kuin pohjoissaksalaiset -toverinsa; näyttämöllepano ja kaikki laitokset yleensä ovat sitä -vastoin Berlinissä paremmat." -- - -Samoin kuin Parisi jäi Saksenin Sveitsikin käymättä. Wienistä Kaarlo -päätti matkustaa Baijerin Reichenhalliin, josta hänen ensimäinen -kirjeensä on päivätty 27/6: - -"Rakas sisar, olet kai ollut levoton, kun en ole antanut tietoja -itsestäni, mutta olen nyt vasta tullut Reichenhalliin. Kun minun -Wienissä oli lähteminen junalleni, kuulin että se oli n.s. Bummelzug, -joka viipyi koko ikuisuuden tiellä. Päätin lykätä matkan iltaan. Mutta -kuinka olikaan, tulin Prateriin, ja siellä mustalaismusiikki kiinnitti -minua niin, että päätin lähteä vasta seuraavana päivänä. Niin teinkin. -Mutta silloinkin muutin vähän matkasuunnitelmaani. Päätin näet ensin -käydä katsomassa Berchtesgadenia, jota musikaalinen pöytänaapurimme -niin lämpimästi suositteli minulle, ja myöskin pistäytyä Salzburgissa. -Tämä matkustus on kestänyt neljä päivää, niin että vasta nyt lauantaina -olen saapunut Reichenhalliin. Matka oli erinomaisen miellyttävä -- -mutta kallis, kallis, kallis! Kyllä hinnat ovat täällä toiset kuin -Jemtlannissa! Täällä Reichenhallissa olen toki onnistunut saamaan -jotakuinkin kelvollisen kortteerin -- n.b. jollei vain emäntäni -keittotaito aseta vatsalleni liiallisia vaatimuksia. Hotellissa -syöminen on mahdoton täkäläisten hintojen vuoksi. Ja kuitenkin on -Berchtesgaden vielä paljo kalliimpi." - -"Minulla on ollut vähän ikävä Wieniä, joka kumminkin, sanottakoon mitä -tahansa, on miellyttävä kaupunki. Ennen katselin sitä ankarammin, mutta -mitä kauemmin elää, sitä enemmän oppii antamaan arvoa ihmiselliselle -vieraissakin muodoissa. Totta kyllä astuu siellä elämänhalu esiin -semmoisella välittömyydellä, jota emme koskaan voi hyväksyä. Mutta kun -on saanut niin kyliänsä 'kysymyksistä' ja 'kummittelijoista' ja -saarnoista, joissa on käsitelty korkeampaa siveellisyyttä ja korkeampaa -epäsiveellisyyttä, kuin me siellä kotona näinä vuosina, niin vaikuttaa -etelänlasten naivinen välittömyys raitistavasti. Se on kuitenkin -ihmisellisempi kuin se vihainen katkeruus, joka meillä haittaa ainakin -kaikkea kirjallista tuotantoa." - -"Täällä Reichenhallissa viivyn viisi viikkoa tai kuusi. Sitte matkustan -Pragin, Dresdenin ja Berlinin kautta kotia. Kussakin kaupungissa viivyn -muutamia päiviä. Kenties Dresdenissä kuitenkin käyn Behrillä ja katson -mitä hänellä on valaistuskoneita [joita kai tarvittiin Kesäyön -unelmaan]. Ehkä hänellä on [semmoisia] muitakin kuin sähkövaloa varten. -Viipurissa oli kaksi suurta reflektoria, jotka olivat siirtonaisia -- -jotakin samantapaista kuin meidän Faustissa käyttämämme vanhat, mutta -paljo parempia. Jos semmoisella voisi kohdistaa määrättyyn paikkaan -värillistä valoa, niin olisi sillä paljo saavutettu. Enemmän kuin pari -sataa markkaa semmoinen tuskin maksaa. Kentiesi voisi myöskin saada -prospektin, jota käytännöllisempi henkilö, esim. Ossian, pystyy -arvostelemaan. Siinä tapauksessa saat lähettää Dresdeniin muutaman sata -Reichsmarkkaa, sillä mitä minulla on, tarvitsen Berlinissä kirjoihin ja -nuotteihin. Meidän laulukirjastomme kaipaa välttämättömästi -raitistamista, sillä samat juomalaulut ovat kukoistaneet liian kauan ja -hengellistäkin musiikkia varten näyttämön takana aion ostaa muutamia -suurempia kuorokokoelmia. Noin 30 markkaa menee Mendelsohnin -Kesäyönunelman musiikkiin taikka, jos orkesterinuotitkin ovat painetut, -saman verran lisää." - -"Kirje Augustalta Sinulle oli minua täällä vastassa. Hän sanoo että -minua on tylysti (styfmoderligt) kohdeltu uudessa rakennuksessa.[123] -Enhän saa sellaista kohtelua hänen kodissaan ja vielä vähemmän hänen -sydämessään, ovathan silloin seinät ja huonekalut pikkuasioita. Kuinpa -hän vain saisi olla terveempi. Mutta hän on varmaankin sairaampi kuin -hän sanoo ja se on pahin asia.[124] Olemmehan olleet onnellisia, kun -olemme saaneet elää sen tulikaupungin polttopisteessä, jossa -kansakunnan elämä on syntynyt, mutta olemme myöskin palaneet ennen -aikaamme tässä prosessissa." -- - -Seuraavista kirjeistä näkyy, että Kaarlo oli yleensä erittäin -tyytyväinen Reichenhallissaoloonsa: - -"Täällä on ollut ihana ilma -- liian kuuma, moni valittaa, mutta minua -se ei vaivaa. Ympäristö on todella suurenmoinen ja vaihteleva. -Ainoastaan [ruotsalainen] nurkkaisänmaallisuus voi asettaa Jemtlannin -vuoret tämän rinnalle. Ja sitten upea, rikas kasvullisuus, niin -moninainen ja voimakas. Tuoksu, joka keskipäivänhelteessä lähtee -männyistä ja kukista alppien päiväpuolella, on huumaava. On kuin -makaisi luontoemon rinnoilla terveyttä imien. Yksi paha puoli on -kuitenkin olemassa ja sangen ikävää laatua, kaikki on kallista, ja -kaikki on maksettava. Ei askeltakaan voi ottaa ilman ettei juomaraha -tule kysymykseen. Kesäaikana koko Reichenhall on yksi ainoa ravintola -siihen kuuluvine 'Lohndienereineen', 'Lohnkutschereineen' ja -'Lohnführereineen'. Kävelyretket houkuttelevat, mutta jos opas on -mukaanotettava, niin rahanmeno vähentää nautinnon. Mutta kaikki -kaikessa, kun ajattelen miten minua paleli Gausdalissa ja Mörsilissä ja -kuinka toisin on täällä, niin kiitän onneani ja -- Augustaa, joka -neuvoi minua matkustamaan eteläänpäin. Ja sitte on täällä luettavaa ja -musiikkia -- kaksi tärkeää asiaa, kun on paha sää. Se on, ei tuota, -musiikkia, jonka hankkii itselleen rämisevän pianon avulla, vaan -semmoista, jota toiset tarjoavat kuultavaksi -- mikä tekee melkoisen -eron hupiin nähden. Lainakirjastokin on hyvin varustettu ranskalaisella -ja saksalaisella kirjallisuudella, puhumatta 60 sanomalehdestä -lukuhuoneessa. Parannusmaksu (kurtaxan) ei ole kovin kallis -- 15 -markkaa kaikkiaan, se on tuskin enemmän kuin Lappeenrannassa taikka -Hangossa. Osotteeni on 'Villa Sonntagshorn'." - -"En ole tehnyt paljon tuttavuuksia. Muuten on täällä kansaa kaikilta -ilmansuunnilta. Kumma kyllä vähän englantilaisia, mutta paljon -slaavilaisia aineksia, tshekkiläisiä, venäläisiä, puolalaisia, sekä -myöskin unkarilaisia ja rumanilaisia. -- Tein juurikään kahden päivän -retken korkeammille vuoriseuduille. Opas maksoi 10 markkaa. No, sen -tiesin edeltäpäin. Mutta ajatteles, kun minulta alppimajassa -illallisesta, yösijasta ja aamukahvista vaadittiin -- 20 markkaa. Ei -muuta kuin maksaa ja näyttää tyytyväiseltä. Kotona istuminen ja -käveleminen hiekkakäytävillä tulee kuitenkin ykstoikkoiseksi, kun -alppiluonto ympärillä houkuttelee. En uskalla sentään retkeillä ilman -opasta, minua kun niin helposti pyörryttää." - -Näyttää siltä kuin Kaarlon mieltymys maahan ja oloihin olisi -saanut hänet tavallista hartaammaksi kirjeenvaihtajaksi. Toisia -mieltäkiinnittävämpi on seuraava kirje heinäkuun lopulta, jonka otamme -lyhentämättä: - -"Armahani! Ei vielä koskaan ole kylpyaika rientänyt niin nopeasti kuin -tämä. Mutta täkäläiset seudut tasanko- ja alppiluonnon, Saksan ja -Itävallan, rajalla tarjoavatkin tavattoman rikasta vaihtelua. -Mieltäkiinnittävimmät 'havaintoni' näinä viimeisinä kahtena viikkona -ovat kuitenkin, omituista kyllä, olleet -- taiteellista laatua." - -"Toinen oli Mozartin satavuotisjuhla Salzburgissa, joka vietettiin -kolmena päivänä, heinäkuun 16, 17 ja 18. Requiem, Figaron häät, G-moll -symfonia j.n.e., kolme konserttia ja yksi teatterinäytäntö. Olin sitä -ennen käynyt Salzburgissa (sinne on ainoastaan kahden tunnin -rautatiematka) saadakseni pilettiä, mutta vastaus oli 'kalpea ei'. -Monta tuhatta oli jo ilmottautunut saamatta pilettiä. Ei ollut siis -muuta kuin alistuminen edessä, mutta kuitenkin pyysin että minua -muistettaisiin, jos sattumalta joku piletti ehkä jätettäisiin takaisin. -Vanha teatterionneni ei nytkään kieltäytynyt. Juuri kun olin -menemäisilläni pois, toi postiljoni kirjeitä. Yhdessä niistä oli -peruutus, ja minä sain pilettini." - -"Unohtumaton oli Requiemin vaikutus Salzburgin mahtavassa -tuomiokirkossa. Konsertit olivat kyllä mieltäkiinnittäviä ja Figaron -häissä myötävaikutti Saksan etevimpiä taiteilijoita, mutta ne -kalpenivat Requiemin rinnalla. Tunnelma oli ihmeellinen. Täällähän -Mozart oli syntynyt, täältä olivat hänen lapsuudenvaikutelmansa, -ja kuvastuuhan tämä hymyilevä, lempeä, iloinen luonto hänen -taiteilijaluonteessaan. Tiedäthän kuinka laajaperäinen -taiteilijaihailuni voi olla. Voivathan kaikki uudenaikaiset ihastuttaa -minua, Meyerbeer samoin kuin Wagner; Verdiäkin, joka alkuaan oli -minulle niin vieras, olen oppinut ymmärtämään. Mutta sydämeni on -Sarastron ja Paminan, donna Annan ja don Juanin luona. Kolmantena -juhlailtana, kun Figaro esitettiin, olin valitettavasti niin -tylsistynyt musiikista, juhlapuheista, alkajaisrunoista ja kävelyistä, -että minä, suoraan sanoen, koko illan taistelin unen kanssa. Salzburgin -kunniaksi voidaan sanoa, että vaikka yli 10,000 juhlamatkustajaa oli -tullut saapuville, hinnat eivät olleet kinnatut niinkuin ne esim. -kuuluvat tänä vuonna olevan Bayreuthissä, johon mielelläni lähtisin, -kun nyt olen niin lähellä. Eihän itse matka ole kallis. Mutta -ensiksikin sanotaan hintojen hotelleissa olevan suorastaan mielettömiä, -ja toiseksi kuuluu siellä olevan niin hävytön pilettikeinottelu -vallalla, että mahdollisesti täytyisi palata mitään näkemättä. Paras on -olla kuulematta Parsifalia ja tyytyä hänen rakkaaseen pappaansa -Lohengriniin (vai onko se nyt Parsifal, joka päin vastoin on -Lohengrinin isä? -- Wagnerilainen sukuluettelo on aina sekava)." - -"Ja sitte toinen taiteellinen 'Ausbeute'. Onnellisesta sattumasta olen -nähnyt nukketeatterissa -- Faustin -- tuon vanhan, oikean Faustin -'Puppenspielin', joka alkumuodoltaan polveutuu uskonpuhdistuksen -aikakaudelta ja joka antoi Goethelle ensimäisen herätyksen hänen -maailmanrunoelmaansa. Minä hieroin kauppaa Führerin, oppaan, kanssa, -joka tavallisesti seuraa minua retkilläni. (Hän on etevä -sitransoittaja.) Minä tahdoin saada hänet määräpäiväksi. 'Ei sovi -- -sinä päivänä en voi tulla, sillä silloin on suuri 'Kirchweihe' -(kirkonvihkimisen muistojuhla) Grossgmainissa ja minun täytyy siellä -soittaa sitraa'. Kun olin utelias näkemään Kirchweihejuhlan, jossa -kirkollinen ja maallinen meidän protestantisen mielipiteemme mukaan -niin omituisella tavalla sekotetaan yhteen, lähdin sinne. Paikkakunta -on Itävallan rajalla, niin että puoli kylää (Grossgmain) on -itävaltalainen ja toinen puoli (Kleingmain) baijerilainen. Kirjavaa -kansanelämää. Juhlakulkueita, markkinavilinää, messua, tanssia, sitran -ja kitaransoittoa, vasta ripillelaskettujen lasten kirkollisia lauluja, -oivallista tyrolilaista viiniä ja myöhemmin yön tullessa (se episodi -jäi kuitenkin minulta näkemättä) asiaankuuluva tappelu itävaltalaisten -ja baijerilaisten 'Buain' (poikain) välillä. Paraillaan kävellessäni -sinne tänne näin suuren teatteriplakaatin ja siinä ilmotettiin -- -Faust. Huomasin sitten että oli puhe marioneteista, nukeista. Luulin -että saisin nähdä jonkunlaisen 'adaption', mukailun, Goethen Faustista. -Mutta ei! Se oli kuin olikin se vanha rehellinen Puppenspiel, joka on -säilynyt näissä alppien sopukoissa. Ilveilijä, Kasperle, nauratti -yleisöä halpamaisilla sukkeluuksillaan koko sen ajan kun juhlallinen -toiminta kesti. Muutamat kohdat olivat, niin sanoakseni, omituisen -luonnonrunollisia. Faust ja Mefisto ovat tehneet välikirjan 24 -vuodeksi. Mutta jo kahdentoista vuoden kuluttua Mefisto vaatii -oikeutensa, sillä 'hän on palvellut Faustia sekä öin että päivin'. -Faust koettaa silloin vapautua hurskaan petoksen kautta. Hän saa -Mefiston lupaamaan täyttää yhden toivomuksen. Faust pyytää silloin -Pietarinkirkon ristin Roomasta. Hän luulee, että Mefisto ei voi sitä -hankkia. Mutta Mefisto toimittaa sen paikalle. Faust huomaa kuitenkin, -että jotakin puuttuu ja se on [kirjaimet] J.N.R.J. (Jesus Nazarenus Rex -Judaeorum). Samassa kun hän mainitsee nämä sanat, Mefisto katoaa ja -Faust on pelastettu. Mutta Mefisto asettaa viekkauden viekkautta -vastaan. Hän loihtii esiin Helenan, Faustin vaimovainajan. Faust -heittäytyy hänen syliinsä, mutta syleilee hänen sijastaan Mefistoa ja -on nyt auttamattomasti kadotettu. Olin hyvin utelias näkemään, kuinka -ilveilijä Kasperle saataisiin mukaan loppukatastrofiin. Mutta se -tapahtui sangen näppärästi. Kasperle esiintyy yövahtina. Faustin -tuskallisesti odottaessa että kello lyö 12, jolloin hänen aikansa on -ohi, tulee Kasperle ja huutaa ensin 10, sitten 11 ja viimein 12, joka -kerta laulaen yövahtilaulun siihen kuuluvine koomillisine lirityksineen -ja juoksutuksineen, jotka saivat kuulijat nauramaan kikahtuakseen. -- -Olin elänyt melkoisen jakson teatterihistoriaa vaatimattomassa -ravintolasalissa. Minulle kävi jotenkin selväksi minkälaiset nuo -'Haupt- ja Staats-actionit' olivat. Ne esittivät jotakuinkin samoja -seikkoja niin, että ihmisiä esiintyi marionettien sijasta. Nämä nuket -olivat muuten melko kookkaita -- metrinkorkuisia. Johtaja osotti -todella hämmästyttävää kykyä johdonmukaisesti suorittaessaan eri -roolit. Olin olettanut, että ainakin kuusi henkilöä oli ohjaamassa -nukkeja; todellisuudessa oli niitä vain kaksi: johtaja ja hänen -vaimonsa." - -Tuskin oli Bergbom lähtenyt kotimatkalleen -- se tapahtui 31/7 -- kun -häntä kohtasi seikkailu, joka oli sangen kiusallinen ja viivytti hänen -matkaansa kokonaisen viikon, vaikka se lopulta päättyi onnellisesti. -Hän oli näet menettämäisillään matkatavaransa ja -rahansa.[125] -- -Berlinistä Bergbom 15/8 ilmotti olevansa valmis tulemaan kotia, mutta -hän viipyi kuitenkin vielä pari päivää nähdäkseen "tuntemattoman -kirjailijan uuden draaman 'Gleiches Recht', josta paljon puhuttiin". -(Tuntematon oli Richard Grelling, joka kiivaana naturalistina oli -asettanut koko myrskyisen työmieskohtauksen näyttämölle.) - - * * * * * - -Virkistävän matkansa jälkeen Bergbom oli tavallista paremmissa -voimissa, kun syyskauden työ alkoi. Samoin oli näyttelijäinkin -laita, jotka olivat nauttineet lepoa, sitte kun he taikka osa -heistä (rva Leino, neidit Finne, Kunnas, Sainio ja Stenberg -sekä hrt Leino, Sala, Kallio ja ehkä joku lisäksi) oli kesäkuulla -antanut 4 näytäntöä Jyväskylässä, 3 Mikkelissä ja 6 Kuopiossa. --- Näytännöt alkoivat kolmella kansannäytännöllä (Papin perhe y.m.) -6/9-13/9, jonka jälkeen 16/9, tuli ensimäinen uutuus, Anni -Levanderin suomentama E. Wildenbruchin 4-näytöksinen _Leivonen_ -(Aukusti Langenthal -- Sala, Herman -- Weckman, Lene -- Olga -Finne, Schmalenbach -- Rautio). Näytelmä, joka vuotta ennen oli ensi -kerran näytelty Berlinissä, saavutti, niinkuin enimmäkseen -uudenaikaiset vieraat kappaleet, keskinkertaisen menestyksen: se -esitettiin 4 kertaa. Kertaa useammin meni toinen uusi näytelmä, -Anni Levanderin suomentama L. Fuldan 3-näytöksinen _Työlakko_ (Das -verlorene Paradies) -- ensi-ilta 30/9 --, joka samoin kuin Leivonen -edusti sitä yhteiskunnallis-kansanvaltais-naturalistista suuntaa, johon -Saksan draamankirjoittajat ikäänkuin käskystä heittäytyivät 1890-luvun -alussa. Näyttämölleasettamiseen katsoen ansaitsee mainita, että Fuldan -näytelmässä ensi kerran nähtiin näyttämöllä tehdas käynnissä, niin että -lakon syntyessä sanan mukaan "pyörät pantiin seisomaan". - -Sitte tuli kotimaisten uutuuksien vuoro, joista ensimäinen oli _Martti -Vuoren_ esikoinen, 3-näytöksinen näytelmä _Ihmisten tähden_. Tekijä, -maisteri M. Bergh, virkamies valtiosihteerin virastossa Pietarissa, oli -ottanut kappaleessaan kuvatakseen "helsinkiläisiä" oloja, miten muuan -asessori (Raunio) joutuu taloudelliseen häviöön ja epätoivossa murhaa -itsensä -- kevytmielisen, tuhlaavan rouvansa tähden. Jo helmikuulla hän -oli lähettänyt teoksensa Bergbomin tarkastettavaksi, ja oli tämä -kirjoittanut siitä muun muassa seuraavat sanat: - -"Näytelmänne on minua suuresti miellyttänyt. Kun sanon miellyttänyt, en -juuri tarkota draamanne kuivaa pessimismiä, joka tuntui hyvin -masentavalta. Enemmän sitten dialoogia, joka on erittäin sujuvaa, ja -kohtauksien ryhmittämistä, joka on taitavasti sommiteltu. Kipein kohta -on Betyn [rva Raunion] luonne -- se kaipaa psykoloogista syventämistä. -Onko hän vain hupakko vai myöskin daimooni?" -- - -Sittemmin tekijä Bergbomin kirjallisten ja suullistenkin neuvojen -mukaan ainakin joissakin kohden korjasi kappalettaan. Kun se esitettiin -16/10 täydelle huoneelle, menestys näytti melkoiselta -- Leino (Raunio) -ja rva Rautio (rva Raunio) näyttelivät oivallisesti -- ja saapuville -tullut tekijä huudettiin esiin; mutta kritiikki väitti, että kuvaus ei -vaikuttanut täysin todelliselta eikä alkuperäiseltä, ja näytäntö -uudistettiin vain kaksi kertaa. Emilie kirjoitti 19/10: "Olemme vähän -alakuloisia sen kovan ja väärän arvostelun johdosta, joka on kohdannut -näytelmää Ihmisten tähden -- emmekä me ainoastaan, vaan moni muukin -(asianymmärtävä) on hyvin pahoillaan." - -Toinen kotimainen uutuus oli G. von Numersin _Elinan surma_, joka -vaatii laajanlaista käsittelyä. - -Olemme jo ennen osottaneet, kuinka tuntuvasti Bergbom on vaikuttanut -Numersin näytelmien lopulliseen muotoon, mutta tällä kertaa on -erikoisen tärkeää kääntää huomio heidän yhteistyöhönsä, jonka tulos -Elinan surmakin on. Niin ei ainoastaan sentähden että tämä draama -aineen ja taiteellisen suorituksen puolesta on muita arvokkaampi, vaan -senkin vuoksi että heidän osallisuudestaan tähän teokseen on -julkisuudessakin ollut puhetta ilman että kysymystä sentään olisi -lopullisesti selvitetty. Onneksi on todistuskappaleita olemassa, jotka -luovat tyydyttävää valoa näytelmän syntyhistoriaan, ne kun näyttävät -missä kohden Numers kaipasi apua ja missä määrin sitä annettiin. -Tarpeetonta lienee sanoa, ettemme tässä kuitenkaan voi syventyä -yksityisseikkoihin, vaan rajotumme tärkeimpään. - -Ensi kerran mainitaan kappale taikka oikeastaan sen perusaihe Numersin -kirjeessä 21/2 1888. "Elinan surma on vaikea", sanotaan siinä, "etenkin -syystä että silmäni vähitellen aukenevat näkemään mitä nykyajan -dramatiikka on". Samalla kirjoittaja pyytää Bergbomin kautta saada -[R. Tengström] "Finsk Anthologi'n", jossa Elinan surma-runo on -ruotsinnettuna, taikka [K. A.] Bomanssonin tutkimuksen "surullisesta -tapauksesta". Tästä päättäen he jo olivat keskustelleet aiheesta, eikä -liene rohkeata olettaa, että Bergbom, jolle se oli vanhastaan tuttu -(kts. I, siv. 155), oli suositellut sitä Numersille, joka tietenkin on -aivan pintapuolisesti, jos ollenkaan, perehtynyt suomalaiseen -kansanrunouteen. Kumminkin tulivat Tuukkalan tappelu ja Kuopion takana -väliin, eikä Elinan surmasta puhuta -- kirjeissä näet -- ennen kun -1890. Sen vuoden alusta on epäilemättä eräs päiväämätön kirjoitus, -jonka Numers on laatinut palattuaan Helsingistä (hän kävi siellä muun -muassa silloin kun Kuopion takana näyteltiin) ja jossa hän esittää -miten hän oli ajatellut näytelmän perusteltavaksi.[126] Siitä -mainitsemme pääpiirteet: - -Klaus Kurjella on ensimäisen vaimonsa Sigrid [draamassa: Kaarina] -Flemingin kanssa poika, Arvid nimeltä, nuori pappi [sitten piispa] -Turussa. Laukossa emännöitsee Sigridin kaunis sisar, 30-vuotias Kirsti -Fleming. Klaus ja Kirsti palavat intohimoisesta rakkaudesta toisiinsa, -mutta kirkko ei salli aviota langon ja kälyn välillä, jota paitse heitä -erottaa salainen rikos -- ehkä on kansa oikeassa syyttäessään ylpeää, -vihattua Kirstiä enkelimäisen Sigridin kuolemasta. Parannuksen ja -sielunrauhan toivossa Klaus nai viattoman Elina neitsyen, mutta kun -Kirsti yhä jää taloon, kehittyy näiden kolmen taikka neljänkin elämä -- -neljäs onneton on Klaun palveluksessa oleva nuori ritari, Uolevi Fincke -[sitte Frille], joka lempii Elinaa -- sietämättömän tuskalliseksi. -Silloin käy Arvid pappi kotona, huomaa isän ja tädin keskinäiset -tunteet, miten he koettavat salata niitä toisiltaan ja muilta, ja -nuhtelee heitä yhdessä. Tämä kiihottaa Kirstin katkeruutta ja hän menee -kihloihin Uolevin kanssa, sittenkään matkustamatta pois. "Pirullisen" -kaksinpuhelun jälkeen Klaus lähtee matkalle. Kirsti neuvoo Elinaa -menemään pikku rakennukseen, missä saisi nukkua rauhassa. On jo pimeä -kun huudetaan, että pikku rakennus palaa. Liian myöhään Kirsti ilmottaa -Elinan makaavan siellä. Kansa syyttää Kirstiä murhapoltosta, ja kun -tämä etsii suojaa Klaun luona, jonka tulipalon hohde on palauttanut, -hän työntää Kirstin kansajoukkoon, joka surmaamalla hänet kostaa Elinan -kuoleman. Klaus itse karkaa metsään ja hukkuu yrittäessään järven yli. -"Rikos on erottanut Klaun ja Kirstin toisistaan, heikkoudesta he -pysyvät lähellä toisiaan, ja se heikkous tuottaa heille julman koston." - -Kuinka paljo tässä aineen vanhimmassa muodostuksessa jo on Bergbomin -omaa, on mahdoton tarkoin sanoa. Kuitenkin eräs Bergbomia lähellä -seisonut henkilö muistaa hänen ehdottaneen, että Kirsti oli tehtävä -Klaun vaimon sisareksi ja aatelisnaiseksi. "Muuten siitä ei tule -tragediaa", hän oli sanonut. "Jos Kirsti on 'piika', niinkuin runossa, -ei voi ymmärtää, että Klaus hänen tähtensä surmaa Elinan." Tämä muutos -onkin tärkein kohta, missä alkusuunnitelma eroaa kansanrunosta. - -Syksyllä s.v. Numers kirjoittaa valmistuvasta draamasta: - -(24/9). -- "Elina alkaa jo tulla liian vanhaksi talossa -- -- muuten -kummallinen kappale siinä, että Klaus ja Kirsti pakinoivat läpi viiden -näytöksen ja muut vain ovat läsnä ollen milloin mielissään milloin -pahoillaan -- -- ei mitään monoloogeja!!! ja laitokset hyvin helppoja, -enimmäkseen vain suuri sali -- mutta vaikea se on kirjoittaa kaiken -psykologian tähden. Se tulee lyhyenlaiseksi, ehkä 90 sivua -- -tavallinen 5-näytöksinen näytelmä tekee yli 100 tai 110." -- - -(28/9). "Vai niin! Sinulla on jo Elinan kulkusuunnitelma valmiina -- -lokakuu -- tammikuu -- hyvä! Kesällä olin pari päivää Laukossa. Elinan -surma on ensimäinen kappale, joka minua pelottaa ja jonka ensi-illaksi -en uskalla tulla. Liikun tässä vaarallisemmalla alalla kuin ennen. En -ole, suoraan sanoen, koskaan ennen ollut huolestunut. No, saammehan -nähdä mitä sinä aluksi sanot. -- -- Kaksi ja puoli tuntia luulen Elinan -kestävän, sillä näyttämömuutokset ovat helppoja -- kun vain loppu -onnistuisi. Koetan puhua suoraa kieltä, mutta kun ei saa käyttää -monoloogia, niin täytyy herrojen arvostelijain arvata ajatuskulku -liikunnoista. Mitä siihen mahtaa. -- Ehkä nyt istutaan jatkamaan -neljättä näytöstä ja piinataan hetken Kirstiä. -- Kuinka olisi -kuvitella Kirstiä vaaleakiharaiseksi, pohjoismaiseksi 30- tai -25-vuotiaaksi neitoseksi. Mustat pirut ovat niin vanhanaikuisia. Ei -silti että Kirsti on laisinkaan mikään piru." -- - -Tämän nojassa päätämme aikaisimman laitoksen valmistuneen lokakuulla -1890. Tästä laitoksesta on Bergbomin jälkeenjääneiden paperien joukossa -jäljennös,[127] joka pääasiassa pitää yhtä ylempänä selostellun -suunnitelman kanssa, paitse että Arvid on kokonaan jätetty pois. -Toiminnan kulku on yleispiirteiltään seuraava: - -Ensimäisessä kuvaelmassa (tapahtuu Birgitanpäivän aattona, Laukon -metsäisellä järvenrannalla) saadaan kuulla kaikki pahat huhut Kirstin -ja Klaun suhteesta, Sigrid-vainajan kummittelemisesta y.m. Niitä -juttelevat Elina ja Uolevi kravustaessaan ja sitten (kun nämä ovat -rovastin kanssa soutaneet Suomelaan) kartanon alustalaiset. Tavatessaan -Elinan rannassa Klaus lupaa pian käydä Suomelassa. Kerjäläismunkki -esiintyy, mutta mitään puhumatta. -- Toisessa (tapahtuu samoin kuin -seuraavat kuvaelmat, paitse viimeistä, Laukon salissa) Klaus ilmottaa -Kirstille, joka haaveilee yhteistä onnea kaukomailla, että heidän -täytyy erota, sillä hän aikoo naida Elinan, ja huolimatta Kirstin -raivosta ja rukouksista hän jättää hänet epätoivoon kamarinsa oven -taakse.[128] -- Kolmannessa vietetään Elinan ja Klaun tulijaispidot -komeine menoineen ja tansseineen. Kirsti kehottaa onnetonta Uolevia -tulemaan palvelukseensa, hoitamaan Vääksyä. Mutta lähdöstä ei tule -mitään, niinkuin näkyy neljännestä näytöksestä (tammikuulla). Silloin -on kirkossakäynti ja juhla Laukossa sen johdosta, että Elina-rouva on -antava Klaulle perillisen. Turhaan vaativat Uolevi ja rovasti Kirstiä -lähtemään Laukosta, Kirsti vaan hurjistuu, uhkaa kamalasti Klauta ja -sanoo lopuksi, että hän itse kantaa sydämensä alla Klaun lasta, mutta -Elinan lapsi on Uolevin. -- Loppu on runon mukainen. Kirsti on sulkenut -Elinan ja Uolevin yhteen huoneeseen, jossa molemmat palavat rakennuksen -mukana. Raivostunut kansa saa Kirstin käsiinsä ja sitoo hänet, samassa -nähdään Klaun syöksyvän järveen. Kerjäläismunkki päästää Kirstin siteet -ja vie hänet mukaansa -- kansa sanoo pirun vieneen omansa.[129] - -Tämmöisenä Elinan surma siis tuli Bergbomin käsiin ja kahden kuukauden -päästä, joulun edellä, hän näkyy kirjoittaneen muutosehdotuksensa -Numersille. Mitä hän neuvoi, se selvenee, kun vertaa valmista näytelmää -alkulaitokseen, sekä seuraavasta Numersin kirjeestä (21/12): - -"Kunnon veli! Kiitos! kiitos! Onhan minulla nyt mistä ammentaa; teos -tulee niin suureksi, että tahdon alottaa sulattamalla yhden kuvaelman -kerrallaan. -- Ei ollut tarkotukseni yhdistää murhayötä edelliseen, -täytyy olla kaksi, huolimatta siitä että koko historia käsittää -- 8 -(!) kuvaelmaa. Se joka voitaisiin jättää pois on sakaristokohtaus, -mutta se on niin _rikas_ aiheista, että minä nyt ryhdyn siihen. -- -Ensimäinen kuvaelma on valmis ja paraikaa sitä puhtaaksi kirjoitetaan, -ei minulla ollut mitään hyötyä vanhasta käsikirjoituksestani. En ole -saanut sitä semmoiseksi kuin olen tahtonut; kyllä Kuopion takana oli -helpompi, jossa rouvat olivat minulle elävämpinä, mutta saat itse nähdä -ylihuomenna. Minä käytän pitempiä repliikkejä, ja pitkäksi se on -tullut, 20 sivua. Vähän päänvaivaa tuotti minulle saada siihen Elinan -ajatus Kurjesta (sinä kirjoitit siitä), mutta nyt se on siinä, ja -vaikuttakoon mitä se voi -- välttämätön se on, sitä enemmän kun emme -tapaa häntä ennen kun hän on rouvana, paitse sakaristossa, joka kohtaus -ei vielä ole oikein selvinnyt minulle. Näen että olet kaikessa -hyväksynyt ainehistoni järjestelyn (uppställning); sisällykseen katsoen -tulen luonnollisesti noudattamaan ohjaustasi, mutta minä tarvitsen -aikaa oikein perehtyäkseni semmoiseen ajatuskulkuun.[130] -- Saattaa -Uolevi ja Elina yhteen Vääksyssä on rohkea ja -- pirullinen [ajatus] -- -kyllä siitä tulee hyvä. Että 'minun' kappaleeni nyt tulee 'meidän' -kappaleeksemme vaikuttaa ainoastaan, että minä sitä suuremmalla -mielenkiinnolla teen työtä sen eteen -- mutta se on saava esipuheen, -jossa sinulle kunnia tulee. Voinhan kumminkin saada kokoon -vuoropuhelun, mutta suurta ajatuskulkua -- -- siihen ei kykyni riitä, -eikä ihmistuntemukseni -- eikä opintoni. Sen tähden kiitos -sisällysrikkaista kirjeistäsi." -- "Sinun luvallasi tulen nyt sangen -usein kirjoittamaan sinulle mikäli teos edistyy. Varsinainen vaikeus -alkaa siitä kun Kirsti matkustaa Laukkoon ja silloin käyn pikimmältä -Helsingissä. -- Asun nyt siinä kamarissa, jossa vietit yön täällä -- -saadakseni olla rauhassa. Lueskelen Strindbergin 'Svenska folket', se -on oivallinen sentapaisia teoksia varten kuin Elinan surma. Ystäväsi -Gustaf." - -Seuraavista kirjeistä -- niitä on vielä kuusi, joissa Numers puhuu -Elinan surmasta -- näkee kuinka uusi laitos edistyi: viimeisen, -seitsemännen, kuvaelman hän lähetti luotansa maaliskuun alussa. Tila ei -kumminkaan salli tehdä niistä otteita eikä se olekaan välttämätöntä -päämääräämme nähden. Osottaaksemme kuinka suuri Bergbomin vaikutus -näytelmään oli, riittänee lyhyesti palauttaa mieleen toiminnan kulku -valmiissa kappaleessa, semmoisena kuin se on esitetty Suomalaisessa -teatterissa ja 1908 painostakin ilmestynyt: - -I kuvaelma, Suomelassa. Huhut Laukon väestä tulevat ilmi talon emännän -pakinoidessa vieraittensa, rouvien Linnunpään ja Kirveen kanssa.[131] -Samalla tutustumme Uoleviin Suomelan nuorten lapsuudenystävänä. Klaus -Kurkikin käy siellä vieraissa, tuoden kalliita lahjoja ja -kihlasormuksen Elinalle, ja kuvaelma päättyy tämän, kansanrunon -mukaiseen, huudahdukseen: "Isä -- äiti -- älkää antako minua Klaus -Kurjelle". - -II kuv., Vesilahden kirkon sakaristossa. Elinan kevennettyä -huolestuneen sydämensä, Kurki, tunnustamatta pahimpaa rikostansa, -kullalla ostaa rovastilta synninpäästön, ja vihdoin Kirstikin, ylpeänä -ja katumattomana, maksaa syntiensä hinnan. Kun rovasti määrää -parannusta saarnaavan kerjäläisen vietäväksi Turun tuomiokapitulin -eteen, Kirsti ottaa hänet Vääksyn alustalaisena suojiinsa. - -III kuv., Laukon salissa. Pääasiassa sama kuin edellisessä laitoksessa. - -IV kuv., Suomelassa. Elinan häät Kurjen kanssa. Piiritanssit. Uolevi -vie morsiamen puolesta kukan Kaarina-vainajan haudalle. Kirstikin tulee -häihin, Vääksystä nimittäin, johon oli muuttanut, saaden kaikki paitse -viattoman Elinan hämilleen. Hän vie Uolevin mukanaan. - -V kuv., Vääksyssä. Kirstin puheista Uolevin ja imettäjän kanssa -kuullaan, että hän ei ole rauhottunut, ja jälkimäinen ilmaisee - hänen viiden kuukauden päästä synnyttävän pojan. Elina tulee -vieraisille. Kirsti tekee kaikkensa palauttaakseen Elinan ja -Uolevin hellän ystävyyden -- hänessä alkaa häämöttää kosto, ja hän -päättää, että heidän kolmen yhdessä on matkustaminen Laukkoon. -Saarnaajakerjäläinenkin on lähetettävä sinne, ehkä hyvityksenä papille. - -VI kuv., Laukon salissa. Rovasti vieraana. Ballaadi Vuorentaan -herrasta, joka jalkavaimonsa kanssa poltti puolisonsa, määrää -tunnelman. Rovastin lähdettyä Elina menee Uolevin kanssa ajelemaan -kuutamossa. Raivoisa vuoropuhelu Kirstin ja Klaun välillä, Kirsti -ilmaisee olevansa raskaana,[132] ja sytyttää Klaun epäluulon Uolevia ja -Elinaa kohtaan. Klaus ratsastaa pappilaan, rovastin edessä on Elina -valalla todistava kenen lapsi on, jota hän kantaa. - -VII kuv., Elinan huone Laukossa. Kirsti saa kamalilla puheillaan Elinan -suunniltaan, jopa hän julkeasti tahtoo ajaa hänet pois Laukosta. -Peläten henkeään Elina pyytää Uolevia suojelemaan häntä. Rauhottaen -Uolevi sulkee hänet syliinsä. Samassa hetkessä Klaus tulee, Kirsti -osottaa hänelle toisiinsa likistyneet, ja Klaus surmaa molemmat. Elinan -viimeinen sana ilmaisee Klaulle hänen erehdyksensä, ja Uolevi kutsuu -murhaajan Jumalan tuomiolle. Klaus tulee mielipuoleksi. Kerjäläinen -lausuu Kirstin ja Klaun tuomion. - -Verraten yksinkertaisilla keinoilla Bergbom on saanut paljon aikaan. -Sijottamalla kaksi kuvaelmaa Suomelaan, yhden sakaristoon ja yhden -Vääksyyn ja muuttamalla lopun -- sekä totta kyllä myöskin keksimällä -rouvat, rovastin, imettäjän ja saarnaavan kerjäläisen[133] -[kerjäläismunkin sijaan] -- hän on tehnyt toiminnan kulun -luontevammaksi, vaihtelevammaksi ja täyteläisemmin perustelluksi; -kokonaisuus on menettänyt toiselta puolen novelli- [ensi laitoksen ensi -kuvaelma kravustusretkineen on novellia!] ja toiselta puolen -oopperamaisuutensa [ensi laitoksen viime kuvaelma tulipaloineen on -oopperaa!] ja tullut murhenäytelmäksi, jolla on yhtä selvä -expositsiooni kuin välttämätön kauhea loppu.[134] Siten Bergbom -suurella teatterintuntemuksellaan ja luontaisella draamallisella -aistillaan on vaikuttanut näytelmän muodostumiseen. Mutta tunnustamalla -tämän emme tahdo vähentää Numersin osuuden arvoa. Vuoropuhelu, jonka -dramaattisuus, luontevuus ja vilkkaus on runoteoksen pääansioita, ja -samalla tietysti useimmat siinä tavattavat hienot, henkevät käänteet -ovat hänen käsialaansa. Sen näkee 1891 vuoden alussa syntyneestä -käsikirjoituksesta, joka on alkuperäisenä säilynyt. Sitäkin Bergbom on -vielä korjannut, mutta pääasiallisesti hän on vain lyhentänyt taikka -kokonaan pyyhkinyt repliikkejä (joskus koko jaksojakin) ja ainoastaan -poikkeukselta kirjoittanut joitakuita lyhyitä lauseita sijaan. Tässäkin -hän on pitänyt silmällä samaa päämäärää kuin muissakin korjauksissa, se -on selvyyttä, johdonmukaisuutta, draamallista lyhyyttä, täsmällisyyttä, -sattuvuutta. Mutta tämän lisäksi emme voi olla mainitsematta että -näytelmässä vallitseva erinomaisen raitis ja alkuperäinen lausuntatapa -oikeastaan ei ole enemmän Numersin kuin Bergbominkaan, vaan suomentajan --- Niilo Salan -- ansio. Asian laita on näet semmoinen, että vaikka -Numersilla on lennokas fantasia ja synnynnäinen taipumus draamalliseen -runouteen ja hän siis kykeni antamaan henkilöitten puhella sujuvasti, -ei hänellä ollut kehittynyttä, alkuperäistä kieli- ja tyyliaistia, vaan -kirjoitti hän sivistyneitten pohjalaisten tavallista puhekieltä -- -ilman mitään kirjallista leimaa. Hän on siinä kohden yhtä vähän kuin -draaman rakentamistaidossa kohonnut taiteellisuuden asteelle, minkä -jälkimäisen seikan hän enemmän kuin yhden kerran on kirjeissään -avonaisesti tunnustanut. Mutta juuri sentähden että Numersin -luontoperäinen kyky oli semmoinen kuin tässä on sanottu, oli hänelle ja -oli Suomalaiselle teatterille onneksi, että yhteistyö hänen ja -Bergbomin välillä syntyi. Valitettavaa on vain se, että heidän hyvä -välinsä rikkoontui, sillä senlaatuinen onnellinen sattuma kuin heidän -yhtymisensä ei ollut toiselle eikä toiselle uudestaan odotettavissa -eikä se todellisuudessa kummallekaan uudistunut. Se joka siitä enimmin -kärsi oli kansallinen näyttämömme. - -Kesäisen kylpymatkan jälkeen Ida Aalberg oli viettänyt syyskuun -Barösundin tienoilla ja vasta sieltä palattuaan hän suostui -näyttelemään Kirstiä, johon rooliin ei ketään toista oltu tahdottu -ajatellakaan. Lokakuu meni sitte harjotuksiin ja muihin valmistuksiin, -ja ensi-ilta oli 30/10. Huone oli kukkuroillaan, ja innostus kasvoi -kasvamistaan, purkautuakseen mitä lämpimimpiin suosionosotuksiin -näyttelijöitä ja johtajaa kohtaan; Numers ei ollut saapuvilla. Ja -loistava, ehkä kaikki teatterin entiset voitot varjoon saattava -menestys oli täysin ansaittu. Näytelmä, joka harvinaisessa määrässä -tyydyttää n.s. näyttämöllisiä vaatimuksia, oli tietenkin suurimmalla -huolella näyttämölle pantu, ja näytteleminenkin oli mitä parasta meillä -on nähty. Ida Aalberg loi ylpeästä, intohimoisesta Kirsti Flemingistä -suurisuuntaisen traagillisen ilmiön, joka kohta tunnustettiin seisovan -hänen mainioimpien rooliensa rinnalla, ja varsinkin loppukohtauksissa -hänen esityksensä oli verrattoman tehokas. Mutta muutkin pääroolien -esittäjät kohosivat kukin kykynsä huipulle, niin Axel Ahlberg Klaus -Kurkena, hän kun osasi liiottelematta kuvata tämän tulisen, -hermosairaan ritarin luonteen, niin rva Rautio hiljaisena Elinana, -Weckman Uolevina, Lindfors rovastina ja Leino kerjäläisenä, naamioituna -Munkaczyn Kristuskuvan mukaan. Jopa ansaitsevat edellisten mukana vielä -mainitsemista Lattu lukkarina ja nti Stenberg imettäjänä. -- Niin, -kiitettävä oli näytännön taiteellinen puoli, mutta kumminkin -erehdyttäisiin, jos luultaisiin että se yksinänsä määräsi vaikutuksen -laadun ja syvyyden. Ei, kyllä siinä oli yhtä tärkeänä tekijänä -kappaleen kotimaisuus. Ensi kerran nähtiin näin etäisiltä ajoilta -kuvaelmia, jotka tuntuivat historiallisesti todellisilta. Ehkä olikin -sisustus Laukon salissa upeampi kuin mitä meillä keskiaikana nähtiin -ylimystenkään asunnoissa, mutta värikkäiden pukujen ja elämäntapojen -muinaisen sävyn viehätys suli omituisesti yhteen sen lämpimän tunnelman -kanssa, jonka yksistään nuo nimet: Vesilahti, Kangasala, Vääksy, -Suinula j.n.e. salaperäisellä lumouksella virittivät. -- - -Kuinka ehdoton Elinan surman näyttämömenestys oli, todistaa se -tosiasia, että 10 ensimäistä iltaa tuotti keskimäärin 1,170 mk 55 p. -Näyttelemistä olisi tietysti jatkettu yhtä mittaa, jollei Ida Aalberg -tehtyään matkan Porvooseen olisi sairastunut. Joulukuulla näytelmä meni -vielä 3 kertaa, tammikuulla 4 ja toukokuulla 7 (Tampereella 3, -Hämeenlinnassa 3, Helsingissä 1), joten se siis ensi näytäntökautena -esitettiin kaikkiaan 24 kertaa! Viimeinen tammikuun näytäntö 22/1 -annettiin Numersin hyväksi.[135] - -Emme tiedä tuliko yleisö sitä ajatelleeksi, mutta kieltämättä henkevä -oli johtajan päähänpisto synkän, traagillisen Elinan surman jälkeen -toimittaa näyttämölle semmoinen vastakohta kuin Shakespearen _Kesäyön -unelma_, maailman hienoin, runollisin komedia. Se näyteltiin ensi -kerran 20/11. Näyttämöllepanoon nähden ei oltu vaivoja säästetty, vaan -oli Arkadiaan luotu Etelän taikametsä, täynnä keijukaistanssia ja -haltiain kujeita, joilla suuren runoilijan huumori on ympäröinyt neljän -lemmestä hullaantuneen sydämen seikkailut harhaluulojen maassa. -Tavoteltu ja onnellisesti saavutettukin tunnelma oli aito romanttinen -niinkuin Mendelsohnin kevyet, keväiset sävelmät, joita soittamaan -Robert Kajanus orkestereineen oli otettu. Näyttelijöistä mainitsemme -vain Olga Finnen (Puck) ja Lindforsin (kankuri Pulma). Että menestys -oli vähempi kuin olisi voinut odottaa, riippui kai siitä että Elinan -surmaa oli käyty ei yhden kerran vaan useasti katsomassa. Kesäyön -unelma meni vain 6 kertaa, -- Joulukuulta mainittakoon pari pientä -uutuutta, nimittäin 1-näytöksiset huvinäytelmät: Anni Levanderin -suomentama Marie Barbieri _Pikku sisko_ ja nimettömän laatima _Tapanin -päivänä_, jossa jälkimäisessä kuvataan joulunviettoa Hämeessä -lauluineen, tansseineen y.m. - - * * * * * - -Näin oli tultu vuodenvaihteeseen, josta se vuosi alkoi, jolloin -teatteri oli täyttävä toisen kymmenvuotiskautensa. Viimeksi kerrotun -nojassa lukija ehkä luulee lukemattomien vaivojen kypsyttämäin -hedelmien olevan käsissä. Olihan Bergbomin uupumaton harrastus nostaa -kansallista näyttämötaidetta Elinan surmassa saavuttanut ennen -aavistamattoman korkeuden, nyt jos koskaan oli työ jatkuva rauhassa, -lujalla pohjalla. Aivan niin, jos tässä maailmassa elämä noudattaisi -tietoperäisiä ohjeita. Todellisuudessa kävi niin, että vuosi 1892 -tuotti Kaarlo Bergbomille kärsimyksiä ja koettelemuksia, jommoisia hän -tuskin koskaan ennen oli kokenut -- ei ainakaan koskaan yhteen aikaan. -Että hän kuitenkin kesti kaiken luopumatta elämäntyöstään, tuli kai -siitä että hänen elämänkokemuksensa ja ihmistuntemuksensa oli aikojen -kuluessa kasvanut suureksi, ja että hän sentähden, tietäen miten vähän -elämältä ja ihmisiltä voidaan vaatia, osasi alistua. -- Ne seikat, -joita tässä lähinnä tarkotamme, tulevat alempana järjestänsä -kerrottavaksi. Nyt mainitsemme vain erinäisiä vähempiä asioita minkä -mitäkin laatua. - -Syksyllä Bergbom-sisarukset olivat muuttaneet siihen uuteen osaan -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon taloa, joka silloin oli -asuttavaksi valmistunut. Heidän asuntonsa oli nyt aluksi ylimmässä -kerroksessa rva af Heurlinin huoneuston yhteydessä. Viime mainittu piti -26/11 päivälliset V. Löfgrenin (Lounasmaan) kunniaksi, joka oli -kantanut suuresta rakennuspuuhasta aiheutuneet huolet. Näissä -päivällisissä, joihin emännän ja hänen sisarustensa ystävät olivat -kutsutut, esitti "virallisten" puheiden jälkeen senaattori -Yrjö-Koskinen Kaarlon maljan, kertoen sen uutisen, että senaatti oli -päättänyt ehdottaa hänelle hänen kansallisen suurtyönsä -- Suomalaisen -teatterin luomisen -- tähden 3,000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen -nautittavaksi 1892 v:n alusta.[136] Tämä julkinen tunnustus tuotti -tietenkin melkoista tyydytystä Bergbomille, joka ennen kerran tämän -kirjan tekijälle oli lausunut itsestään: "eihän minulla ole mitään -omaa, mihin nojaisin päätäni". Nyt hän saattoi, jos siksi tulisi, -luopuakin teatterinjohtaja-toimestaan, joutumatta kokonaan puille -paljaille. -- Mutta samoissa päivällisissä Bergbom sai toisenkin -uutisen, ja se oli kovin surullinen. Sähkösanoma Wienistä ilmotti näet, -että Niilo Sala, joka esiinnyttyään viimeisen kerran Jussilaisena -Kuopion takana hänen hyväkseen annetussa näytännössä 9/10 oli lähtenyt -pitemmälle opintomatkalle, oli tullut mielisairaaksi. Vaikkei kukaan -voinut aavistaa, että se oli alku loppuun, koski sanoma syvästi -Bergbomiin, ei ainoastaan sen tähden että Sala jo oli kelpo näyttelijä -ja että hän etevänä suomentajana ja kirjallisena avustajana oli niin -tarpeellinen teatterille, vaan sen vuoksi että Bergbom toivoi hänestä -seuraajaa johtajavirassa ja paljon piti hänestä ihmisenäkin. Sittemmin -saatiin tietää, että sairas oli toimitettu hermotautisten hoitolaan, ja -että hän jo joulun edellä oli sen verran parantunut, että kotoiset -ystävät saisivat kirjoittaa hänelle. Muuten suomalaista näyttelijää -Wienissä erinomaisella ystävyydellä kohtelivat kirjailija Alexander -Rosen ja hänen rouvansa Adéle Rosen (o.s. Pipping) sekä Burgteatterin -mainio taiteilija, Salan opettaja, Joseph Levinsky; Rosen ja Levinsky -kävivät tavan takaa sairaan luona. -- Vielä on samalta päivältä ("siltä -torstailta, jolloin kaikki oli tapahtuva", sanotaan eräässä kirjeessä) -mainittava, että kuvanveistäjä Robert Stigell silloin kävi nti Emilie -Bergbomin luona ja pyysi saada muovailla hänen rintakuvansa "erästä -hänen ihailijaansa varten". Kuka "ihailija" eli tilaaja oli, sitä emme -tiedä; mutta nti Bergbom suostui asiaan, ja taiteilija muovaili samana -talvena sen rintakuvan, joka nyt nähdään Kansallisteatterissa. Teos on -kyllä jotakuinkin tyydyttävä ulkonaisen näköisyyden puolesta, vaikkei -kuvattavan henkevyys ole tullut riittävästi näkyviin. - -Mitä teatterin toimeen tulee, kääntyi se kohta uuden vuoden alusta -kovin hankalaksi. Salan poissaolo, monet sairauskohtaukset y.m. -vastoinkäymiset tekivät ohjelmiston ylläpitämisen tavattoman -vaivaloiseksi. Uuden vuoden ensi päivinä Lindfors sairastui -lihasreumatismiin, ollakseen koko kevään työhön kykenemättömänä, jota -paitse Rautio ja hänen rouvansa ja useat muutkin olivat sairaita, -joskin lyhempiä kuuroja. Ida Aalberg vihdoin oli kyllä kotosalla ja -esiintyikin muutamissa rooleissa, mutta Bergbom ei koskaan voinut -varmasti luottaa häneenkään. Häntä näet esti milloin taudinpuuska, -milloin joku muu syy näyttelemästä, sillä eihän hän mitenkään ollut -teatteriin sidottu. Kerran oli jo sovittu että Sardoun Fernande -näyteltäisiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun näyttelijätär -lähetti roolin takaisin; toisen kerran oli päätetty, että Thérèse -Raquin, joka hänen toivomuksestaan oli uudestaan harjotettu hänen -resetti-illakseen,[137] annettaisiin kolme kertaa, mutta sekin tuuma -raukesi, kun taiteilijatar ensi näytännön jälkeen ilmotti ettei jaksa -sen enempää. -- Muutoin Ida Aalberg koko tänä näytäntökautena puuhasi -vierailumatkoja Venäjälle, syksyllä Pietariin ja keväällä Moskovaan. -Aikomus oli että hän lähtisi sinne Suomalaisen teatterin jäsenten -avustamana. Kumpaankin matkaan teatterin johtokunta antoi -suostumuksensa ja olisi Bergbomkin yhtynyt matkaan, mutta kun ei -venäläiseltä taholta (eräältä impressariolta Pietarissa ja eräältä -teatterinjohtajalta Moskovassa) saatu tarpeellisia takeita että -kustannukset tulisivat korvatuiksi, meni tuumat myttyyn. -- Vielä -mainittakoon ohimennen, että keväällä 1891 alkuunpantu takauskirjoitus, -maassa vallitsevan huonon taloudellisen aseman tähden, oli tuottanut -ainoastaan puolet toivottua apua, että kansa maan pohjoisissa osissa -kärsi puutetta, jonka lieventämiseksi Helsingissä ahkerasti puuhattiin, -ja että kaiken aikaa vihamieliset venäläiset sanomalehdet jatkamistaan -jatkoivat ilkeää, hermostuttavaa taisteluansa Suomen oikeuksia vastaan. -Eikä litania tähänkään päättyisi, jos tahtoisimme jatkaa, mutta ehkä -tämäkin riittää selittämään, miksi muuan Bergbom-sisaruksien sukulainen -eräässä tänä kevätkautena kirjoittamassaan kirjeessä lausuu: "ei meillä -oopperan pahimmista ajoista saakka ole ollut niin vaikeata kuin nyt". - -Tammikuun juhlapäivät teatterissa vietettiin tavan mukaan Kiven (Lea, -Kihlaus) ja Topeliuksen (Anna Skrifvars, Reginan IV:s n.) teosten -esittämisellä. Aivan uusi ohjelma tuli vasta 24/1, jolloin näyteltiin -Anni Levanderin suomentama C. Laufsin 4:näytöksinen ilveily -_Hullunkurinen temppu_. Se meni 4 kertaa. Helmikuun juhlapäivä -vietettiin kuvaelmilla Vänrikki Stoolin tarinoista. Muutoin annettiin -sinä kuukautena uusintoja: Noora, Nummisuutarit ja Työmiehen vaimo. -Merkillisin oli keskimäinen, sillä siinä nähtiin, Rautio -- Topias, nti -Stenberg -- Martta ja Falck -- Niko poisluettuna, uusia esiintyjiä. -Eskoa näytteli Hemmo Kallio, joka pienenä ja liikunnoiltaan -vilkkaampana kuin Leinon roteva nummisuutarin poika melkoisesti erosi -edelläkävijästään, mutta kuitenkin hän omistaen luonnollista taipumusta -koomilliseen pian vallotti yleisön suosion luomalleen uudelle Eskolle. -Muuten oli Lattu Sepeteus, Leino Karri, Halme Vilkastus, Weckman Teemu, -nti Salin Jaana, nti Sainio Kreeta. Työmiehen vaimossakin olivat -pääroolit uusissa käsissä: Johanna -- nti Kunnas, Homsantuu -- nti -Salin, Risto -- Weckman j.n.e. Heidän työnsä sai kyllä tunnustusta, -mutta ymmärrettävästi ei kappaleen vaikutus enään ollut niin -järisyttävä kuin alkuaan. - -Maaliskuun päävaltti oli kyllä sekin uusinto, nimittäin Schillerin -Maria Stuart, joka _Ida Aalberg_ nimiosassa meni 8 kertaa 9/3-27/3, -mutta tositaide vaikuttaa aina uutena, jota paitse viisi vuotta oli -kulunut siitä kun se viimeksi esitettiin. Ida Aalbergin esitys oli -tällä väliajalla kypsynyt mestarillisen täydelliseksi, niin että yleisö -ensi-iltana kerran pari keskellä näyttelemistä vastustamattomasti purki -ihastuksensa mitä innokkaimpiin suosionosotuksiin. Merkittävä on, että -myöskin Katri Rautio hienosti ja arvokkaasti suoritti Elisabet -kuningattaren osan, näyttäen miten hän oli saavuttanut taiteellisen -kyvyn, jolle voitiin uskoa vaikeimpiakin tehtäviä. Luonteeltaan, -niinkuin näyttää, tyynenlainen ja kylmähkö, oli hän verraten -hitaanlaisesti päässyt sille asteelle, millä hän voi täydellä voimalla -ilmisaattaa tunteitaan -- itse esiintymisessä näyttämöllä hän oli jo -varhemmin osannut tyydyttää ja miellyttää. Mortimeria näytteli Halme -tosin tulisesti, mutta voimatta vielä hillitä ilmaisukeinojaan. -- -Ohjelmistolle uusi näytelmä, Anni Levanderin suomentama E. Augierin -5-näytöksinen komedia _Koetusten ahjossa_ (La pierre de touche), meni -ensi kerran 30/3. Yhteisnäyttelemistä arvosteltiin hyväksi, ja -yksityisistä esiintyjistä oli esim. Franck Franz Wagnerina tavallista -parempi, samalla kuin useat muutkin, niinkuin Olga Finne -- Cecilia, -Leino -- Spiegel j.n.e., tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, mutta -sittenkään ei kappaletta voitu näyttää muuta kuin 2 kertaa! Onhan aina -niin, että kun teatteri työskentelee painostavissa oloissa, silloin -yleisökin käy harvalukuiseksi. - -Minkälaiset olot muuten olivat maaliskuulla, näemme seuraavasta -otteesta Emilien kirjeestä Betty Elfvingille 18/3: "Kiitos -lähetyksistäsi eläkekassan arpajaisiin! Olet aina uskollinen ystävämme -hädässä ja ilossa. -- Muutamia päiviä ennen arpajaisia [5/3] sairastuin -äkkiä kovaan kuumeeseen ja vieläkin olen sairas; kuitenkin liikun jo -ylhäällä, mutta voimani ovat poissa. Kolme päivää peräkkäin olon -koettanut kirjoittaa sinulle, jaksamatta kyhätä muutamia riviä. -Kaarlokin on ollut sairas, häntä on ahdistanut kuume, vilutauti ja -ääretön väsymys. Et voi uskoa kuinka ikävöimme tämän vaikean vuoden -loppua ja kesälepoa; kaikki on niin ikävää ja pimeää, ettei tahdo -jaksaa olla olemassa. Ehkä mieleni keventyisi, jos edes jaksaisin ulos -raittiiseen ilmaan. Olemme epätietoisia minne lähteä keväällä; ensin -ajattelimme Turkua, mutta nyt olemme alkaneet peljätä, että siellä -kävisi kerrassaan huonosti ilman Ida Aalbergia. -- Olemme varmat siitä -että Ida ei tule Turkuun, eikä Lindforsin tauti näy hellittävän, hän on -vuoteen omana loppiaisesta saakka." -- - -Luonnollisesti asiat eivät mainittavasti parantuneet huhtikuullakaan, -eikä muuta voitu kuin vetää matka-arkut esiin ja lähteä maaseudulle. -Muun muassa annettiin kolme kertaa Kuopion takana. Lattu esiintyi nyt -Jussilaisena ja onnistui odottamattoman hyvin, osaksi kyllä noudattaen -Salan esimerkkiä, mutta enemmän sentään itsenäisesti muodostaen -kiitollista tehtävää. Viimeinen näytäntö Helsingissä oli 24/4 -(Kansanvihaaja). Olihan se ikävä, että juuri tämän kevätkauden täytyi -tulla niin köyhäksi uutuuksien puolesta, mutta ei Bergbom siihen mitään -mahtanut. Ja kumminkin sattui juuri nyt, että eräs Ruotsalaisen -teatterin ystävä (tri Ernst Lagus) maaliskuun alussa Nya Pressenissä -vertaili toisiinsa ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön ohjelmistoa, -tullakseen loppupäätelmään, joka oli sangen kunniakas jälkimäiselle: - -Ruotsalaisessa teatterissa oli annettu 7 kotimaista kappaletta, jotka -oli näytelty 29 kertaa, ja Suomalaisessa 13, jotka oli esitetty 51 -kertaa. Kun ruotsalaisella näyttämöllä kaikkiaan oli annettu 31 -näytelmää ja suomalaisella 27, tekivät kotimaiset edellisellä 25,6 -pros. koko luvusta ja jälkimäisellä 48 pros. Operetteja oli -ruotsalaisella näyttämöllä esitetty 7 [Sköna Helena, Niniche, Lilla -hertigen y.m.] ja suomalaisella 0. Ruotsalaisessa teatterissa ei oltu -näytelty ainoatakaan klassillista kappaletta; suomalaisessa -ohjelmistossa tavattiin nimet: Calderon, Shakespeare, Schiller ja -Molière, paitse Ibsen ja Björnson. - -Muissakin suhteissa, tarkastaja lausuu edelleen, voitaisiin toisiinsa -verrata teatterin ohjelmistoa, mutta miten katsookin on Ruotsalainen -kaukana toisen perässä. Arvottomampaa ohjelmistoa kuin Ruotsalaisen -teatterin tänä vuonna on vaikea ajatella pääkaupungin teatterissa, joka -ei vapaaehtoisesti lue itseään toisen luokan teatteriksi. Edelleen -myönnettänee, että moni ruotsalaisella näyttämöllä esitetty kappale on -sitä laatua, että se ei ole voinut kohottaa siveellisyyttä enemmän kuin -taideaistiakaan. -- Loppupäätelmä on, että Ruotsalainen teatteri, jos -se yhä on olemassa muuna kuin toisen luokan näyttämönä ilman -kansallista merkitystä, on ohjelmistoon nähden kokonaan uudistettava. - -Minkä tunnustuksen Bergbomille ja hänen työlleen tämä vertailu ja -arvostelu sisältää, sen huomaa kun ajattelee mitä hän 1872 oli -kirjoittanut Ruotsalaisesta teatterista (kts. I, s. 257). Kun Bergbom -silloin ankarasti arvosteli ruotsalaista näyttämöä, oli hän muka -haaveilija ja julkea parjaaja; nyt kun hän oli toteuttanut haaveensa ja -luonut silloin olemattoman suomalaisen näyttämön, eräs ruotsalaisen -puolueen mies itse arvostelee tuota teatteria samoin kuin hän! - -Ensiksi Bergbom seurueineen matkusti _Tampereelle_, jossa 27/4-15/5 -annettiin 10 näytäntöä. Ohjelmistosta mainitsemme vain Elinan surman, -jossa Kirsti Flemingiä näytteli rva Saimi Järnefelt. Tehtävä oli vaikea -nuorelle näyttelijättärelle, joka harvoin oli esiintynyt suuremmissa -rooleissa, eikä kumma että hänen esityksensä oli kylmähkö verrattuna -Ida Aalbergin tuliseen intohimoon; mutta sittenkin hän osasi vaikuttaa -katsojiin ja tyydyttää niitä niin, että kappale (niinkuin ennen on -mainittu) toukokuulla meni vielä kuusi kertaa. -- Tampereelta teatteri -muutti _Hämeenlinnaan_, ja siellä annettiin 12/5-22/5 kuusi näytäntöä. -Täällä kävi Numerskin kerran katsomassa Elinan surmaa; Helsinkiin hän -ei ollut tahtonut taikka niinkuin hän kirjeessään sanoo (kts. ylemp. s. -407) "uskaltanut tulla". Bergbom ei enään Hämeenlinnassa ollut koko -aikaa mukana, vaan lähti hän 14/5, se on kohta kun näytännöt oli saatu -hyvään alkuun, Turun kautta ulkomaanmatkalle, Parisi päämääränään. -- -Toukokuun viime päivinä palasi seurue vielä _Helsinkiin_, jossa -26/5-31/5 annettiin kevätkauden kolme viimeistä näytäntöä. - -Emilie oli Helsingissä odottanut teatterin takaisin tuloa, mutta jo -samana päivänä kun ensimäinen näytäntö annettiin, lähti hänkin Turun -tietä ulkomaille. Hän oli iloinen että vapaa aika oli tullut ja toivoi -matkasta, jolla tietenkin oli yhtyvä Kaarloon, sekä ruumiillista että -henkistä virkistystä. - -Tuskin tarvitsemme sanoa, että Suomalainen teatteri ja sen ystävät -hyvin muistivat taidelaitoksen tänä vuonna täyttävän toisen -vuosikymmenensä ja myöskin pitivät tapauksen viettämistä luonnollisena -asiana. Että juhla oli toimeenpantava, olikin jo päätetty ennen kun -teatteri lähti kiertomatkalleen, mutta juhlapäiväksi oli valittu 13/10, -jolloin ensimäinen näytöntö oli annettu Porissa, eikä 22/5, jolloin -teatterin kannatusyhdistys oli perustettu. Jälkimäisenä päivänä seurue -oli Hämeenlinnassa ja esitti Elinan surman, ja Helsingissä muistutti -sen merkitystä ainoastaan U. S:n pääkirjoitus, jossa luotiin katsaus -teatterin vaiheisiin ja arvosteltiin sen vaikutusta kansalliseen -sivistyselämään. Sille, joka on tämän kirjan lukenut, kirjoitus ei -sisällä mainittavaa uutta, mutta kuitenkin yksi kohta on tähän -otettava, syystä kun se koskettelee erästä seikkaa, joka vaatii -lähempää selostusta. Suomalaisen teatterin vaikutuksesta lausutaan -siinä näet muun muassa seuraavaa: - -"Muistellessa miten heikolla kannalla draamallinen kirjallisuutemme oli -kaksikymmentä vuotta sitten, täytyy tunnustaa, että Suomalainen -teatteri on saanut suuria aikaan. Missä olisivatkaan Minna Canthin ja -G. von Numersin tunnetut ja suositut teokset, jollei olisi ollut -taidelaitosta, jossa niitä olisi otettu näyteltäväksi? Erittäinkin -jälkimäiseen kirjailijaan nähden, jonka hyväksi nykyään kirjoitetaan -Nya Pressenissä siitä tavasta, jolla häntä muka on Suomalaisessa -teatterissa kohdeltu, voidaan varmuudella sanoa, että yksikään hänen -teoksistaan ei olisi päässyt pöytälaatikkoa edemmäksi, eikä ainakaan -yleisön suosioon, jollei Suomalaisen teatterin johtaja olisi ollut -avullisena niitten tekemimisessä näyttämölle kelpaaviksi draamoiksi. Jo -se kukoistus, jonka draamallinen kirjallisuutemme on saavuttanut, on -mahtavasti vaikuttanut kaunokirjallisuuden muihinkin aloihin. Ei ole -kiellettävissä, että yhdessä suhteessa karttunut tuotteliaisuus ja -suuremmat vaatimukset ovat virvottavana sateena vaikuttaneet esim. -novellikirjallisuutemme viime aikoina havaittavaan elpymiseen." - -Otteen kolmas lause tarkottaa ikävää selkkausta, joka ei ainoastaan -tehnyt loppua Numersin ja Bergbomin yhteistyöstä, vaan muutenkin oli -häiritsevä ja kiusallinen. -- Jo vuodenvaihteella oli työtoverien -välillä syntynyt erimielisyyttä ja väärinkäsityksiä, joiden alkusyytä -ei selvästi näe käsillä olevista kirjeistä. Se vain näkyy, että -erimielisyys koski Bergbomin osallisuutta Numersin näytelmiin -- -jälkimäinen kun väittää sen olleen ainoastaan "kriitillistä" laatua -- -sekä siitä johtuvaa määräämisoikeutta Elinan surmaan. Mitä muutoin -kinastuksen ensi jaksoon kuuluu, jätämme sen vähemmän tärkeänä sikseen, -varsinkin kun meillä ei ole muita lähteitä kuin Numersin kirjeet. Ne -ovat, niinkuin luonnollista on, yksipuolisia, eivätkä anna tietoa siitä -mitä Bergbomin kirjeet hänelle sisälsivät.[138] Jutun toisen jakson -luemme huhtikuulta, jolloin Numers pyysi saada Elinan surman -käsikirjoituksen sentähden, että muuan tanskalainen (Åge Meier) tahtoi -kääntää näytelmän tanskankielelle ja oli muka tarjonnut siitä runsaan -palkkion -- "hienointa [finast] olisi johtokunnalta ilman enempää -polttaa koko kuitti [se on Numersin oikeudenluovutus!]". Koska pyyntö -koski teatterin omistusoikeutta näytelmään, tuli kysymys nyt -johtokunnan käsiteltäväksi, ja se ratkaistiin niinkuin nähdään -seuraavasta vastauksesta: - -"Vaikka Suomalaisen teatterin Johtokunta mielellään olisi suostunut -Teidän pyyntöönne saada 'Elinan surma'-näytelmän käsikirjoitus -käännettäväksi ja julkaistavaksi tanskankielellä, katsoo Johtokunta -kuitenkin, velvollinen kun se on valvomaan Suomalaisen teatterin etua, -ettei sen vielä [ännu icke] tule luopua siitä yksinomaisesta -omistusoikeudesta kappaleeseen, jonka Te kirjelmällänne 20 p:ltä -maaliskuuta olette tälle laitokselle myöntänyt. Niinkuin muistanette -kuului tämä kirjelmä seuraavasti": - -"'Herra Tri K. Bergbomilta olen tänään vastaanottanut kuusisataa (600) -markkaa Suomalaisen teatterin puolesta palkkiona murhenäytelmästä -'Elinan surma', jonka tähden tämä kappale, niin näyttelemisoikeuteen -kuin mihinkä muunlaiseen julkaisemiseen nähden tahansa, yksinomaisesti -on tämän teatterin oma, siksi kun se siitä toisin päättää -- -tunnustetaan kiitollisuudella. Suinula, 20 p. maalisk. 1891. -Gustaf v. Numers.'" - -"Jotta kumminkin olisitte vakuutettu siitä että Johtokunnan tarkotus ei -lainkaan ole pyytää kohtuutonta voittoa mainitusta omistusoikeudesta, -tahtoo Johtokunta täten julkilausua, että Suomalainen teatteri -- -huolimatta siitä rajattomasta oikeudesta, jonka ylempänä otettu -kirjelmä sille antaa -- omasta puolestaan Teidän eduksenne luopuu -niistä palkkioista, jotka mahdollisesti voidaan saada myymällä -näyttelemisoikeus jollekin teatterille taikka kustannusoikeus jollekin -kustantajalle. Lisätodistuksena Johtokunnan toivomukseen kykynsä -mukaan pitää etuanne silmällä ottaa se muistuttaakseen, että se -vapaaehtoisesti toimeenpani sen resettinäytännön, jonka kautta Teidän -alkuperäinen palkkionne enennettiin 960 markalla. Helsingissä 11 p. -toukok. 1892." - -Numers oli tyytymätön tähän vastaukseen ja lähetti sen Nya Pressenille -julkaistavaksi. Lehti painattikin asiakirjan ja liitti siihen omasta -puolestaan (samoin kuin Päivälehti pari päivää myöhemmin) mietteitä, -joiden pääsisällys oli se, että johtokunnalla epäilemättä oli ollut -laillinen oikeus kieltää, mutta että sen siveellinen oikeus -ehdottomasti oli suostua Numersin pyyntöön, sitä enemmän kun se muka jo -oli kappaleella ansainnut kymmeniä tuhansia[139] eikä sen painattaminen -vieraalla kielellä taikka näytteleminenkään ulkomaalla vahingoittaisi -teatteria. Juuri tähän se on kuin U. S. viittaa, mutta asian julkinen -käsittely ei rajottunut siihen. Asiaa kosketeltiin vielä Matinkin -kirjeessä (29/5), jossa Nya Presseniä ja Päivälehteä vastaan -huomautetaan, että Numers ei ollut Elinan surman "yksinomainen tekijä", -vaan oli siis eräällä toisellakin miehellä jotakin "sanomista, kun on -kysymys kappaleen julkaisemisesta ja kääntämisestä", että johtokunta -ainoastaan vastaiseksi oli kieltänyt luopua käsikirjoituksesta sekä -että tarkotus ei suinkaan ollut pitää sitä minään salattuna aarteena, -vaan on jo keskusteltu kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa näytelmän -julkaisemisesta suomenkielellä. Nämä huomautukset saivat Numersin -itsensä esiintymään julkisuudessa. Jonkun päivän päästä luettiin Nya -Pressenissä Numersin 30/5 laatima, Matille osotettu kirje, jonka -pääkohdat olivat seuraavat: - -"Asian aluksi _en tunnusta niin mitään työnosallisuutta kenenkään -puolelta 'Elinan surmaan' enkä mihinkään muuhunkaan draamalliseen -teokseeni_".[140] -- -- "Minun luovutukseni maalisk. 20 p:ltä 1891 -koskee ruotsalaista käsikirjoitustani sanasta sanaan sellaisena kuin se -silloin luovutettiin, ja kaikkein vähimmin suostun siihen, että se -julaistaan painosta siinä kunnossa kuin olen nähnyt sitä näyteltävän -Suomalaisessa teatterissa. Siinä oli muutoksia tekstissä, jotka -leikkasivat niinkuin soraäänet koko olentoani ja saattoivat minut -täyteen raivoon (!)" -- - -Kun tämä hämmästyttävä kirjoitus ilmestyi, oli Bergbom ulkomailla ja -riidan jatko jäi välttämättömästi myöhemmäksi. Koska kumminkin lienee -asianmukaisinta yhdellä rupeamalla suorittaa tämä ikävä juttu, jatkamme -tässä selostusta, joskin se vie meidät kauas muitten tapahtumain edelle. - -Semmoisena kuin asia oli ennen Numersin kirjoituksen julkaisemista, -olisi se kaikesta päättäen ollut sovitettavissa. Johtokunnan "ei vielä" -johtui siitä, ettei se voinut pitää näytelmää loppuunnäyteltynä, vaan -katsoi luonnolliseksi velvollisuudekseen lykätä teatterin oikeuden -luovuttamisen vastaiseksi, ja Bergbom puolestaan tahtoi, että draama -ensiksi julkaistaisiin suomenkielellä semmoisena, joksi se yhteistyön -kautta oli muodostunut. Numersin kirjoitus pilasi kokonaan aseman. Jos -hän olisi kirjoittanut esim. siihen tapaan, että hän vaati yksinomaista -määräämisoikeutta kappaleeseen sentähden että Bergbom ei ollut -esiintynyt taikka tahtonut esiintyä tekijänä Numersin rinnalla, vaan -jättänyt tälle totta kyllä kunnian, mutta myöskin edesvastuun ja häpeän -mahdollisesta epäonnistumisesta, niin olisi ollut vaikea tehdä sitä -vastaan mitään pätevää muistutusta. Toista oli kun Numers julkisesti -kielsi Bergbomilta kaiken työnosallisuuden, jopa väitti hänen pahasti -turmelleen näytelmän tekstiä. Se oli suora, jopa törkeä loukkaus -entistä työtoveria ja ystävää kohtaan. -- Ymmärtääksemme kuinka Numers -saattoi näin kirjoittaa vastoin kaikkea sitä mitä hän ennen oli monta -kertaa kirjeissään lausunut, tahdomme jo tähän panna otteen toista -vuotta myöhemmästä kirjeestä (28/10 1893): - --- "Sanot minun Nya Pressenissä lausuneen, ettei sinulla ole mitään -osaa teoksissani. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä olisi koskaan -_voinut_ sitä tehdä. Päin vastoin olen kaikissa tilaisuuksissa, sekä -harvojen että useampien henkilöiden seurassa, jossa kysymys on tullut -puheeksi, nimenomaan huomauttanut sinun _suuresta osastasi_ teoksissani -ja menestyksessäni. -- Nya Pressenissä sanon minä: 'jag erkänner intet -medarbetarskap af någon j.n.e.' [en tunnusta mitään työnosallisuutta -kenenkään puolelta] ja muistan kauan miettineeni tavatakseni oikeaa -sanaa. Minä ymmärrän sanan niin, että avustaja (medarbetare) on -yhtiökumppani, jolla yhtä suuren panoksen takia on yhtä suuri oikeus -[kuin toisella yhtiökumppanilla] määrätä teoksen hyvästä ja pahasta -sekä silloin myöskin panna nimensä alle ja siten ensi hetkestä vastata -siitä, jos se tekee fiaskon taikka ei. -- Sitä minä en voi sinulle -myöntää, sillä minun mielestäni on minulla suurempi osa." -- - -Jos nyt oletammekin, että Numers sepittäessään kirjoitustaan Mattia -vastaan ajatteli niinkuin hän tässä sanoo, niin ymmärrämme toiselta -puolen, ettei se mitään vaikuttanut asian menoon. Tavallinen lukija ei -voinut käsittää hänen sanojaan muuten kuin ehdottomaksi väitteeksi, -että Bergbom ei ollut häntä avustanut vaan päin vastoin pilannut hänen -kappalettaan -- selitys tuli 17 kuukautta aikansa jälkeen eikä -silloinkaan julkisena! Seuraus olikin, että jutun jatko ei vienyt -sovintoon. - -Syyskuulla Numers kääntyi uudella kirjoituksella johtokunnan puoleen, -jossa hän viitaten siihen mitä oli Nya Pressenissä lausunut ja sanoen, -että hän oli (vaikkei sitä kirjelmässä sanotakaan) tarkottanut vain -yhdeksi vuodeksi luovuttaa oikeutensa teatterille. Tällä kertaa -johtokunta vastasi, että se lähettää Numersille hänen alkuperäisen -käsikirjoituksensa, mutta ei niitä käsikirjoituksia, jotka olivat -syntyneet yhteistyön kautta Bergbomin kanssa. Syynä näiden jälkimäisten -pidättämiseen johtokunta (paitse sitä että se viittaa edelliseen -kirjelmäänsä) "tahtoo myöskin huomauttaa, että kysymys menneestä -keväästä on joutunut uudelle kannalle, joka antaa lisää syytä olla -vastaiseksi luopumatta siitä oikeudesta kappaleeseen, joka -Suomalaisella teatterilla on. Niinkuin hyvin tiedätte, Bergbom ei ennen -ole julkisesti eikä yksityisesti esittänyt persoonallisia vaatimuksia -puheenaolevaan näytelmään nähden, mutta sitten kun Te olette katsonut -hyväksi loukkaavalla tavalla julkisesti kieltää sen osan, joka hänellä -on ollut draaman valmistamisessa, on hän sitä mieltä, että hänen tulee -vaatia oikeudelleen tunnustusta ja vastustaa sentähden kappaleen -luovuttamista Teille, ennen kun Teidän välillänne syntynyt erimielisyys -(kontrovers) on sovittu." Itse riitaan johtokunta ei voinut eikä -tahtonut sekaantua, mutta oli päättänyt pitää kiinni teatterin -oikeudesta, siksi kun se oli ratkaistu ja määräämisoikeus, mikäli se -riippui tekijöistä (författarskapet), oli selvillä. - -Tämän mukaan Bergbom toimitti Numersille alkuperäisen käsikirjoituksen, -sitten kun hän oli jäljennyttänyt sen (kts. ylemp. s. 407). Nyt koitti -näennäinen rauhanaika, jota Numers, niinkuin seuraavasta voi päättää, -käytti uudestaan kirjoittaakseen näytelmän. Syksyllä 1893 riita -jälleen leimahti tuleen, ja se tapahtui näin. Jo 1892 Numers oli -kustannusosakeyhtiö Söderström et kumpp:lle myynyt Elinan surman -julkaisemisoikeuden, ja syyskuulla 1893 hän vihdoin lähetti yhtiölle -käsikirjoituksen. Kun tämän puolelta tiedusteltiin Suomalaisen -teatterin oikeutta teokseen, asia tuli Bergbomin tietoon. Jonkun aikaa -sen jälkeen saapui tälle kirje Numersilta, joka nyt oli päällikkönä -Lapin asemalla Pohjanmaalla ja joka, peruuttamatta julkista -lausuntoaan, uudisti vaatimuksensa, että hänelle annettaisiin takaisin -"välikirja", se on että teatteri luovuttaisi oikeutensa Elinan surmaan. -Bergbomin vastauksen, jonka alustelma on säilynyt, otamme tähän -kokonaisenaan, sillä se tarkottaa suorastaan Numersin kirjoitusta Nya -Pressenissä ja nähdään siis siitä mikä Bergbomin kanta oikeastaan oli. - -"Rakas veli! Kirjeesi ei ollut odottamaton, sillä Nordmannin [juuri -mainitun yhtiön edustajan] käynnin kautta tiesin sen tulevan. Mutta se -oli tervetullut, sillä minä toivon yhtä hartaasti kuin koskaan sinä, -että tuskallinen erimielisyys välillämme tasotetaan. Jos olisit voinut -kirjoittaa vähemmän kiihtyneesti, olisi se ollut vielä tervetulleempi, -sillä mitä tyynempiä olemme sitä helpompi on välttää väärinkäsityksiä." - -"Joku aika sitte kirjoitit V. Löfgrenille. Hän käsitti kirjeen -oikeastaan tarkottavan minua ja antoi minun lukea sen. Eihän se ollut -mitään epähienoa? -- Kirjeessäsi mainitset -- jos oikein käsitän asian --- että minä olen antanut aatteita, mutta ettet sinä hyväksynyt -repliikkejäni, koska ne olivat 'mahdottomia'. Tämä on lähtökohta, josta -alkaen voimme selvittää asian. Sillä välttämätöntä on että me -selvitämme sen yleisölle. Sinä valitat että johtokunta on vain kuullut -minun selitystäni eikä sinun. Mutta siinä erehdyt. Ei se pyydä parempaa -kuin että annat selityksen. Ehdoton lausuntosi Pressenissä -valitettavasti ei selitä mitään, sillä se ei koskettele niitä -ristiriitaisuuksia, jotka yleisö ja kritiikki on havainnut ja joihin -sinun ja minun ystävieni kielittely on saanut niiden kiinnittämään -huomionsa. Voit ehkä sanoa että nämä ristiriitaisuudet ovat ainoastaan -näennäisiä. Sitä parempi sekä minulle että sinulle. Osota että ne ovat -näennäisiä, ja minä tyydyn." - -"Tahdon mainita muutamia näistä ristiriitaisuuksista. Selityksesi -mukaan Pressenissä sinä et tunnusta mitään työnosallisuutta. Kuinka -selität sitte, että olet hyväksynyt kaikki ne kohdat Kuopion -takana-kappaleessa, jotka ovat minulta. Tämä ei tarkota suomalaista -käännöstä, josta voit sanoa että tahdoit antaa sen [julkisuuteen] -semmoisena kuin se oli näytelty Suomalaisessa teatterissa; mutta -ruotsalaista käännöstä -- siinä käytät, erottamatta omistasi, minun -kohtauksiani, motiivejani, repliikkejäni. Eihän ruotsalaisessa -käännöksessä ollut mitään pakkoa hyväksyä tätä yhteistyötä minun -kanssani, joka nyt näyttää sinusta niin vihattavalta. Siinähän olisit -aina vapaasti voinut käyttää omia kohtauksiasi, motiivejasi ja -repliikkejäsi -- miksi et tehnyt niin? Sinusta ne eivät silloin olleet -yhtä 'mahdottomia' kuin nyt. Kirjeessäsi sanoit, että toinen 'puoli' -kappaletta Kuopion takana oli minun omaani. Lausunnossasi Pressenissä -selitit, että minulla ei ollut siinä mitään osaa. Siinä on -ristiriitaisuus, joka vaatii selvitystä. Minä uudistan, kenties on se -näennäinen; no hyvä, osota se." - -"(Tässä johtuu mieleeni pieni episodi. Ensi näytöksen loppukohtauksessa -puhuu Lilli 'eräästä miekkosesta'. Tämän olet ruotsalaisessa -käännöksessä -- ainakin siinä jonka Arppe antoi, painettua en ole -lukenut -- olettanut merkitsevän 'en herr Mikkonen'. Tämä naurettava -erehdys on ainoastaan siten ollut mahdollinen, että se kohtaus, jossa -repliikki tavataan, oli sinulle kokonaan tuntematon. Vähäpätöistä, -sanot sinä -- minä: mutta valaisevaa)." - -"Entäs Elina! Sinä pyydät 'alkuperäisen' käsikirjoituksen. Sinä saat -sen. Mutta sinä et käytä sitä, vaan ruotsalaiseen käännökseen, -jonka tahdot painattaa, käytät yhä niitä aiheita, jotka minä olen -antanut, eikä omiasi. Sinä käytät rouvia, kerjäläistä, rovastia, -Vääksynkohtausta, loppua. Näin, vaikka kiellät kaiken yhteistyön. Siinä -on ristiriitaisuus. Mahdollisesti näennäinen -- osota se." - -"Uudistan mitä ennen olen sanonut. Joko on selvitys tapahtuva meidän -kauttamme yhteisesti taikka sovinto-oikeuden kautta. Jos pidät -edellistä parempana, voisimmehan yhtyä Seinäjoella; sinä tuot kaikki -minun kirjeeni, minä sinun kirjeesi sekä käsikirjoitukset. Näiden -ainesten pohjalla laadimme yhteisen selvityksen, ja kaikki on kuin ei -mitään väärinkäsitystä olisi ollutkaan. Sillä väärinkäsitystähän tässä -on olemassa -- se on aina ollut vakaumukseni. Sinä sanot sitä -päähänpiintymäksi ('fix idé') minussa. Jos niin tahdot, mutta jos tämä -'päähänpiintymä' voidaan haihduttaa sinun antamasi selvityksen kautta, -näyttää minusta että sinä vanhan ystävyyden tähden voit siihen -suostua." - -"Kun tämä selvitys on tapahtunut, saa Suomalaisen teatterin johtokunta -hoitaa kaiken muun ja tehdä uuden sopimuksen kanssasi. Minä olen -silloin vapaa asiasta enkä aio enään sekaantua siihen. Tuus K. -Bergbom." - -"J. K. Kirjeessäsi Löfgrenille puhut uusista draamallisista -suunnitelmista Ruotsalaista taikka -- Suomalaista teatteria varten. -Olen sydämellisesti kiitollinen ettet ole sekottanut teatteria siihen -vastenmielisyyteen, jota viime aikoina olet tuntenut minua kohtaan. -Että olet sydämellisesti tervetullut, jos tulet uutta tuoden, siitä -voit olla vakuutettu, olkoon se Tuomas piispa taikka 'Kilttiä -tyttöjä'.[141] Ja minä lupaan olla varovaisempi hyvää tarkottavassa, -mutta ehkä joskus sopimattomassa (malplacerad) avustamisinnossani." - -Numers hylkäsi Bergbomin ehdotuksen, sillä hänen mielestään tuottaisi -persoonallinen keskustelu Bergbomin ja hänen välillään yhtä vähän -tuloksia kuin kompromissista olisi hyötyä. Ja turhaan jatkui sitte -vielä kirjeenvaihtoa v:n 1894 alkuun. Kun Numers lopulta lupaa -esipuheessa kiittää Bergbomia "kritiikistä", joka tämän puolelta on -tullut hänen teostensa osaksi, Bergbom ehdottomasti pyytää siitä -päästä. -- - -"Kiitos, josta neuvotellaan, on naurettava ja alentava sekä kiittäjälle -että kiitetylle." -- "En ole tehnyt mitä olen tehnyt", hän vielä -jatkaa, "saadakseni kiitosta -- olin kokenut, että kiitos semmoisissa -tiloissa tavallisesti jää tulematta. En pyydä kiitosta, vaan totuutta. -Enkä ymmärrä kuinka sinä sanot sitä 'fraaseiksi'. Ja totuutta toivon -yhtä paljon sinun kuin itseni tähden. Erehdyttäviä huhuja on ollut -liikkeellä Kuopion takana ja Elinan surma -kappalten synnystä. -Sekä sinuun että minuun ovat väärät tiedot heittäneet varjoa. -Velvollisuutemme on poistaa erehdys." -- Tähänkin Numers vastasi, -mutta siitä riittää ottaa sanat: "Minä en ymmärrä sinua, etkä sinä -minua" (!) -- - -Julkisuuteen ei tämä riitakysymys enään tullut 1892 v:n jälkeen, eikä -Bergbom siis koskaan saanut mitään hyvitystä siitä hänen kirjailija- ja -johtajakunnialleen käyvästä loukkauksesta, jota Numersin kirjoitus -merkitsi. Että Bergbom ei itse julkisesti esittänyt kantaansa, riippui -hänen hieno- ja myötätuntoisuudestaan Numersia kohtaan -- sen tietää -tämän kirjoittaja, joka ainakin kaksi eri kertaa otti asian puheeksi -hänen kanssaan, kysyen, eiköhän se menettely kuitenkin ollut ainoa -perille vievä. Ei, hän katsoi julkista väittelyä entisen ystävän kanssa -mahdottomaksi, mieluummin hän vaikeni ja antoi ihmisten puhua mitä -puhuivat. Edellisestä lukija tietää, että hänellä Numersin kirjeissä -olisi ollut todistuksia enemmän kuin tarpeeksi. -- Mutta toiselta -puolen, kuinka on Numersin käytös selitettävissä? Miksi hän kieltäytyi -tunnustamasta sitä "totuutta", jota Bergbom vaati -- se on totuutta -heidän yhteistyöstään. Numers elää vielä ja olisi siis oikeastaan -häneltä itseltään kysyttävä, mutta varmaankin hänen lausuntonsa nyt -olisi samanlainen kuin 16-14 vuotta sitten. Sentähden uskallamme lausua -ajatuksemme, joka on se, että Numers vilkkaan mielikuvituksen miehenä -ei osannut arvostella Bergbomin avustuksen laajuutta ja merkitystä. Kun -Bergbom enimmäkseen vain uudestaan sommitteli ja lisäyksillä sekä -muodon puolesta täydensi näytelmäluonnoksia, jotka Numers oli pannut -alulle, mutta antoi tämän itse neuvojensa mukaan jatkaa työn -suoritusta, niin saattoi hän aivan vilpittömästi eläytyä siihen -harhaluuloon, että kaikki oli hänen omaansa. Toisin olisi kai ollut, -jos hän olisi ollut kehittyneempi taiteilija. Silloin hän arvatenkin -olisi paremmin käsittänyt saamansa avustuksen arvon, että se ei ollut -pelkkää "kritiikkiä", vaan kokeneen kirjailijan ja runoilijan -myötäluomista, jota ilman näytelmät olisivat jääneet vaille sitä -aatteellista syventämistä, draamallista suppeutta ja taiteellista -pyörentämistä, joka kieltämättä määräsi niiden menestyksen. Tämä -selitys on meistä ainoa otollinen, sillä se tekee mahdolliseksi -edelleenkin tunnustaa Numersia siksi suoraksi, rehelliseksi, -ritarilliseksi luonteeksi, jona olemme hänet aina tunteneet. - -Mitä Numersin ja Bergbomin yhteistyöhön tulee, oli se ijäksi mennyttä. -Vuosia myöhemmin (4/5 1897) Numers kyllä ehdotti sen uudistamista ("Ei -ole hyvä tehdä työtä yksin!"), mutta silloin Bergbom vastasi: "Brändt -barn skyr elden!"[142] - -Pitkän episodin jälkeen on meidän palattava kevääseen 1892. -- -Huhtikuulla _Adolf Lindfors_ oli jotakuinkin toipunut taudistaan, mutta -teatterille oli siitä vähän iloa. Näyttelijä noudatti näet Helsingissä -vastaperustetun ruotsalaisen Dramaattisen yhdistyksen kehotusta ruveta -sen oppilaskoulun johtajaksi, toisin sanoen hän -- erosi Suomalaisesta -teatterista. Tämän etevän taiteilijan menettäminen oli sekin yksi niitä -vastoinkäymisiä, joista vuosi oli niin rikas. Tosin saattaa sanoa -teatterin tavallaan tottuneen tulemaan toimeen ilman häntä, kun hän -suurimman osan edellistä näytäntökautta oli ollut opintomatkalla ja -tällä näytäntökaudella, sairauden takia, ollut työssä ainoastaan neljä -kuukautta; mutta toiselta puolen saattaa sanoa, että hänen juuri -sentähden olisi pitänyt jäädä sen näyttämön palvelukseen, jolla hän oli -taiteilijaksi kehittynyt. Miten lieneekään, oli sekin tappio -kestettävissä. -- Yleisön huomaamatta, mutta lähimpien kaipaukseksi -erosi myöskin kauan palvellut, edellisenä kesänä naimisiin mennyt, -luotettava puvustonhoitaja _Siina Pastell_. Hänelle Bergbom-sisarukset -21/4 pitivät erojais-iltaman, johon koko teatteriväki oli kutsuttu. - -Uusia jäseniä tuli tänä keväänä kolme, nimittäin rva _Olga Salo_ -(Aalto), nti _Mimmi Lähteenoja_ ja _Otto Närhi_, jotka kaikki tulivat -Aspegrenin seurueesta[143] ja saavuttivat huomattavan aseman uudessa -ympäristössään. - -Näytäntökauden rahallinen tulos ei ollut kehuttava, sillä vajaus näytti -taas kasvua, ollen 9,874:11 mk, se on kolmatta tuhatta suurempi kuin -edellisenä vuonna. - -Näytäntöjä annettiin 115 ja niissä: 24 kertaa _Elinan surma_; 8 -Työlakko, Maria Stuart; 7 _Tapanin päivänä_; 6 Elämä on unelma, -Luulosairas, Kesäyön unelma; 5 Voimakkaita naisia; 4 _Nummisuutarit_, -Leivonen, Hullunkurinen temppu, Noora; 3 _Ihmisten tähden, Kuopion -takana_, Kansan vihaaja; 2 _Pahassa pulassa, Roinilan talossa, -Murtovarkaus, Anna Skrifvars, Runebergiana_, Rajuilma, Taistelujen -välillä, Parisin veitikka, Koetusten ahjossa, Thérèse Raquin; 1 _Papin -perhe, Lea, Kihlaus, Amalia ystävämme, Regina von Emmeritz_, Pikku -sisko, Jacques Damour, Telefoonissa, Fritz ystävämme. - -Näistä 34 kappaleesta oli kotimaisia 15 ja uusia 8. - - - - -XXI. - -Yhdeskolmatta näytäntökausi, 1892-93. - - -Tietoja Bergbom-sisarusten yhteisestä matkasta saamme nytkin Emilien -kirjeistä Betty Elfvingille. Parisista hän kirjoittaa 22/6: - --- "En katsele Parisia tällä kertaa samoilla ihannoivilla silmälaseilla -kuin viimein; tietysti se on oma syyni. Matkustin tänne mieli -masennuksissa, eivätkä viimeiset sanomat kotimaasta, kuinka halla on -käynyt useilla seuduin, ole suinkaan olleet omansa sytyttämään iloa ja -riemua. -- Walter Runeberg muovailee nyt Kaarlon muotokuvaa. Se on pian -valmis ja oikein onnistunut. Walter itse on tyytyväinen siihen, ja niin -mekin. En luullut Kaarlosta tulevan niin hyvää kuvaa, vaikka tietenkin -rintakuva kipsiin valettuna ei koskaan ole yhtä elävä kuin -savessa.[144] -- Harvoin taikka emme milloinkaan ole teatteriin nähden -niin vähän hyötyneet kuin tällä matkalla. Useimmat teatterit ovat -suljetut. -- En ollenkaan pidä ranskalaisesta tavasta näytellä -tragediaa; se on niin pönkitettyä, pöyhkeilevää ja luonnotonta, että se -oikein väsyttää. Komediassa ja varsinkin puhelukappaleissa ranskalaiset -sitä vastoin ovat voittamattomia mestareita, ja niin myöskin selvässä, -täsmällisessä repliikinvaihdossa. -- Usein olemme olleet kummassakin -salongissa, enkä voi käsittää miksi 'nuoret' eroavat; onhan vanhassakin -salongissa niin paljo 'nuorinta nuorta', että hyvin voisivat viihtyä -saman katon alla." -- - -Lähtö Parisista tapahtui pari päivää myöhemmin. Siitä y.m. Emilie -kirjoittaa Kuitiasta 12/7: - --- "Parisi on menettänyt melkoisen määrän säteilevää hohdettaan, -minusta kirsimarjatkaan eivät olleet niin maukkaita kuin ennen! -Luultavasti se oli ranskalaisten mauton venäläiskurtiisi, joka sai -minut selväpäisemmäksi, vähemmän lumotuksi. Onhan tämä tasavaltalaisen -Ranskan Venäjän ihailu kerrassaan järjetön, ja se vaikutti kovin -jäähdyttävästi tunteisiini. -- Parisista matkustimme Kaarlo, Sala ja -minä Müncheniin, jossa vietimme neljä hupaista päivää. Verrattuna -Parisiin München tietenkin on pikkukaupunki, mutta siellä on sentään -paljo kaunista katsottavaa. Münchenistä tulin Berlinin kautta kotia, -mutta Kaarlo ja Sala lähtivät Berchtesgadeniin." -- - -Kuitiasta oli Emilien 15/7 lähdettävä "yksinäiseen kotiinsa" -Helsinkiin, hoitaakseen virkaansa hypoteekkiyhdistyksessä. Hänen -mieltään painoi raskaasti kadon uhka, sillä kevät ja kesä olivat tähän -asti olleet sateisia ja koleita. Parisissa Bergbom-sisarukset olivat -tavanneet Niilo Salan, josta olemme kertoneet, että hän Wienissä -marraskuulla oli tullut mielisairaaksi, mutta myöskin että hän jo ennen -joulua oli parempi. Nyt on lyhyesti sanottava kuinka hänen sitten oli -käynyt. -- Siksi parantuneena, että hänet oli päästetty hoitolasta, -Sala oli tammikuulla matkustanut Parisiin. Matkalla hänen tautinsa, -vainohulluus, kuitenkin uudistui kaikkine kuvitteluineen, ja perille -tultuansa hän ei uskaltanut jäädä Parisiin, vaan kätkeytyi pieneen -hotelliin St Denis'sä. Sieltä hän 20/1 sähkötti Bergbomille: "Yksin St -Denis'sä lähellä Parisia, voitteko tulla?" lisäten kirjeessä samalta -päivältä, että Bergbom oli ainoa ihminen, joka voi häntä auttaa. -Bergbomilla ei ollut muuta neuvoa kuin sähköteitse pyytää, että -taiteilija Pekka Halonen, jonka osotteen hän oli saanut Helsingissä, -kävisi katsomassa Salaa. Halonen lähtikin kuvanveistäjien Emil -Vikströmin ja Kaarlo Haltian kanssa St. Denis'hin, jossa he tapasivat -näyttelijäparan pienessä hotellihuoneessa. "Siellä oli säkkipimeä. -Uutimet tiukalla ikkunan edessä. Ainoastaan pieni takassa kytevä -kivihiilituli hämärästi valaisi kamaria." Kun nuoret, tuntemattomat -maanmiehet näyttivät sairaalle Bergbomin sähkösanomaa, heräsi hänessä -luottamus heihin, ja hän seurasi heitä Parisiin. Siitä lähtien -Vikström erinomaisella hartaudella ja toimeliaisuudella otti avuttoman -potilaan asian omakseen, samalla kun hän tavan takaa kirjoittaen -Bergbom-sisaruksille teki selkoa ja tiliä toimistaan. Kun Sala ei -näyttänyt rauhottuvan siinä Parisin hotellissa, mihin hän oli viety, -Vikström neuvotteli hänestä erään etevän lääkärin kanssa, ja tämä -toimitti sairaalle paikan eräässä mielisairaitten hoitolassa Sceaux'ssa -lähellä Parisia, jossa Sala luuli olevansa tavallisessa sanatoriossa. -Täällä hän nyt oleskeli koko kevätkauden, vähitellen -- ainakin -näennäisesti -- parantuen. Vikström kävi pari kertaa viikossa häntä -tapaamassa, ja tämä ystävällisyys vaikutti häneen erittäin -virkistävästi. Toukokuulla Sala jo näytti hyvinkin terveeltä, vaikka -hän vielä oli parantolassa, hartaasti odottaen Bergbom-sisarusten -tuloa, joita hän usein sanoi tahtovansa puhutella. -- Juuri Salan -tähden sisarukset olivatkin tänä vuonna matkustaneet suoraa päätä -Parisiin. Minkälaisen vaikutuksen Sala heihin teki, sitä emme tarkoin -tiedä, mutta tietenkin he pitivät häntä terveenä, koska sovittiin, että -hän seuraisi Kaarloa Etelä-Baijeriin, mihin tämä tahtoi palata tänäkin -kesänä, koska hän oli niin hyvin viihtynyt siellä edellisenä vuonna. -Kesämatkaltaan Sala oli palaava Parisiin ja sieltä Berliniin -jatkaakseen opintojaan, joita varten hän oli saanut valtion matkarahan, -paitse palkkaansa ja avustusta teatterista. - -Sala oli tullut Berchtesgadeniin ennen Bergbomia. Tämä mainitsee -ensimäisessä kirjeessään (13/7), että hän, matkustaen Insbruckin ja -Salzburgin kautta, oli vähän myöhästynyt ja että Sala ei ollut -hankkinut itselleen asuntoa, niinkuin hän oli toivonut: - --- "Kun me haimme asuntoa, huomasin hänen ajattelevan että meidän oli -asuttava yhdessä. Olin tosin laskenut toisin, mutta tiedäthän, että -minulla on jonkunlainen fatalistinen suoni. Paras niinkuin tapahtuu -- -minä ajattelin -- 'se on sallittu', ja niin vuokrasin kaksi hupaista -huonetta meille molemmille. Me maksamme 20 markkaa viikossa. Sala -tahtoi että jakaisimme tasan, mutta koska minulla on ehdottomasti -suurempi ja hauskempi huone, en aio suostua siihen. Hän maksakoon 8 -markkaa, minä 12. -- Sala on erinomainen vuorikiipijä. En tahdo pysyä -hänen rinnallaan. Minä lihoin niin anteeksiantamattomasti sairauteni -aikana keväällä. Muutoin on Sala ollut täydellisesti terve ja, jos luen -pois yhden illan, jolloin Saulinhenki laskeusi hänen päälleen, hyvällä -tuulella." -- - -"Jean Jullienin 'Théâtre vivant'issa' löysin talonpoikaisdraaman -'La mer', joka melkoisesti kohoaa tavallisten ranskalaisten -kouristusdraamojen yli. Bretagnelaisia kalastajia. Sangen sopivia -rooleja meille. Sala on hyvin mieltynyt siihen ja ryhtyy jonkun päivän -päästä suomentamaan sitä. Jos nyt saisimme Echegarayn Critico -incipiente, niin meillä olisi kolme mieltäkiinnittävää uudenaikaista -draamaa (Leveau kolmas). Lisäksi tulee Ostrowskyn Grosa, joka hyvin -pitää paikkansa. Klassillista ohjelmistoa edustavat loistavasti Wilhelm -Tell ja Antonius ja Kleopatra. Kuusi arvokasta kappaletta, jotka ensi -kerran näytellään Helsingissä. Sen lisäksi Villisorsa, joka ei häpeä -itseänsä. Jos otan vielä lukuun Daniel Hjortin ja Venetian kauppiaan -uusinnot, niin on ohjelmisto oleva sangen kiehtova. Ja kumminkin olen -unohtanut yhden päävaltin -- Uriel Acostan." - -"Tämä ulkomaan puolesta. Jos [K. A.] Tavaststjernan draama tulee -kelvolliseksi, niin ei kotimainenkaan draama jää kokonaan osattomaksi, -etenkin jos Minna valmistaisi uuden draamansa. Numersilta en odota -mitään." - -"Jos Ida Aalberg olisi koko vuoden poissa, niin jäisi Antonius ja -Kleopatra pois, mutta ohjelmisto on kuitenkin pelastettu. Lindforsia -tulemme kaipaamaan Leveaussa, mutta korvaamaton hän ei ole." -- - -Vähän myöhemmin (18/7) Sala kuvaa Emilie Bergbomille, kuinka -idyllimäisesti he kahden elivät: - --- "Olemme jo täydellisesti kotiutuneet uusiin oloihimme. Tohtori -kylpee säännöllisesti joka päivä, on terve ja alati hyvällä tuulella, -soittelee ja juttelee, jotta nää yhtämittaiset sadepäivätkin -- -hiljattain niitä oli kolme peräksyttäin -- kuluvat kutakuinkin -hupaisesti. Ja sitte meillä on hyvä joukko kirjallisuutta ja erittäin -hauska palvelustyttö." - -"Sadepäiväin huviksi panimme hiljattain toimeen konsertin. Kaksi -sitraniekkaa soitteli kokonaisen iltakauden salongissamme täkäläisiä -kansanlauluja. Ne ovatkin harvinaisen kauniita ja sävelrikkaita." - -"Asuntonamme on kaksi ullakkokamaria neljännessä kerroksessa. -Balkonkimme alla kohisee ryöppyisä Achen. Vastakkaisella rannalla -kohoaa terassimainen Berchtesgaden puutarhojensa siimeksessä ja sen -takana taas taruistaan kuulu Untersberg 'wunderschön und romantisch -sogar!' -- se on nyt tavallinen ihastelulauseemme." - -"Ette ensinkään tarvitse peljätä, etten kestäisi Tohtorille -vuorikiipeilyssä. Olen nyt jo tanakampi kuin hän. Mitäs kun hän on niin -lihava. Hengästyy pienimmässäkin nyppylässä. Olut onkin julistettu -pannaan pöydästämme. Viinistä ei sentään ole vielä hennottu luopua, -vaikka sekin on supistettu puoleen pulloon päivässä. Muuten syömme -kotona -- klo 9 ja klo 1. Ja sitten vielä voileivän illalliseksi ja -raikasta vettä päälle. Kaikin puolin tyytyväisiä huusholliin!" -- - -Samana päivänä kun Kaarlo kirjoitti ensimäisen kirjeensä -Berchtesgadenista, luettiin Päivälehdessä (seuraavana päivänä U. -Suomettareenkin painettu) haastattelu rva Canthin luona, joka sisälsi -sen hämmästyttävän uutisen, että hän paraikaa kirjoitti uutta draamaa --- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten! Kun häneltä -tiedusteltiin syytä kielen vaihtamiseen, hän oli ensin arvellut sen -olevan kylläksi, että häntä "huvittaa" kirjoittaa ruotsiksi, mutta -sittemmin hän oli kumminkin ilmituonut erinäisiä seikkoja, jotka olivat -tehneet Suomalaisen teatterin hänelle vastenmieliseksi. Siten hän -paheksui sitä tapaa, jolla Numersia oli kohdeltu, edelleen että Kovan -onnen lasten näytteleminen oli lakkautettu yhden illan jälkeen "ilman -selityksiä syistä" (vaikka yhtä karkeakuorinen kappale, Thérèse Raquin, -oli myöhemmin näytelty ja Kovan onnen lapsia oli voitu esittää -Uudenmaan pataljoonan julkisissa seuranäytännöissä) sekä vihdoin, että -teatterin "näkyi täytyvän ottaa huomioon U. S:nlaisen lehden -arvostelijoita, joista muun muassa eräs oli julistanut Papin perheen -esittämisen kansannäytäntönä sopimattomaksi -- ja näkyy teatteri -kieltoa totelleen". Tämän vuoksi rva Canthia halutti "kääntyä yleisön -puoleen, joka oli osottanut häntä paremmin ymmärtävänsä ja voivansa -kirjailijaa hellemmin ja hienommin kohdella". Lopuksi hän oli sanonut -"vähän välittävänsä siitä mitä ihmiset sanovat", vaikka "tietysti -tullaan huutamaan, että hän on puolueensa pettänyt, että on liitossa -viikinkien kanssa y.m." Syy lisäksi miksi hän kirjoitti ruotsiksi oli -sekin, että, "kun fennomaniaa aina on käytetty usutusvälikappaleena, -agitatsionikeinona kaikkia niitä vastaan, jotka eivät sovi kuin valetut -sen kannen alle, hän tahtoi näyttää ettei siitä vähääkään välittänyt". -Bergbomin nimeä ei mainita kertaakaan koko kirjoituksessa, mutta -kuitenkin syytökset olivat suorastaan kohdistetut häneen, sillä -teatterinjohtajahan se on, joka määrää ohjelmiston, joka kohtelee hyvin -tai pahoin kirjailijoita. Ja tämmöinen isku miehelle, jonka uhrautuvaa -harrastusta Suomalaisen teatterin hyväksi Minna Canth ennen oli -rajattomasti ihaillut, opettajalle, jota hänen oli "kiittäminen -henkisestä herätyksestään", jonka ohjaus hänelle ennen oli ollut -kallista kalliimpi, ystävälle, jonka seurassa hän oman tunnustuksensa -mukaan oli "elänyt elämänsä rikkaimpia hetkiä!" On sanottu, että naiset -ja lapset ovat julmia. Eiköhän Minna Canth iskiessään nauttinut siitä -että tiesi iskun sattuvan hellään sydämeen? Semmoiseen tunneihmiseen -kuin Bergbom oli, täytyi iskun tunkea sydämen sisimpään. Että niin -kävikin, sen seuraavat kirjeet todistavat. Mutta ne näyttävät myöskin, -kuinka hän seisoi jokapäiväisiä vihan ja koston tunteita ylempänä, -jotka useimmille olisivat olleet lähimpänä. - -"Sunnuntaiaamuna [24/7]. Rakas sisar! Kaksi sanomattoman tuskallista -päivää. Kaksi unetonta yötä. Pullo sampanjaa, jonka tyhjensin yhdellä -siemauksella, saadakseni lepoa. Sitte suuri käännekohta, jolloin -makasin ja itkin pari tuntia. Sen jälkeen aloin tutkia itseäni. Nyt -olen levollinen." - -"En tahdo puhua Minnan menettelystä. En tahdo syyttää häntä, sillä -silloin täytyisi minun myöskin puolustaa häntä ja sitä en voi -syyttämättä toisia ja minulla on niin kylläkseni meillä vallitsevasta -eripuraisuudesta. Tässä yleisessä hajaannuksessa on mieletöntä etsiä -yksityisen syytä. Epäsopu Suomettaren ja Päivälehden välillä, Minnan -luopuminen -- isku iskun perästä. Ja kenties on vielä jotain tulossa. -On vain varottava, ettei rohkeus mene. Tämä syksy, tämä syksy! Kuinka -kestämmekään sen? Vähitellen on kai aika uudestaan rakentava sen, mikä -nyt näyttää mahdottomalta -- mutta ensi aikana. Niin, tarvitaan -mielenmalttia." - -"Aion kirjoittaa Minnalle. Pitkän kirjeen. Seurauksia en siitä odota. -Mutta omatuntoni käskee minun olla vetäytymättä pois lausumatta -sanaani. Ei mitään yrityksiä saada häntä taipumaan. Ei myöskään -nuhteita. Mutta -- mahdollisuuden mukaan -- tasapuolinen esitys -asiasta. Kuinpa vain voisin olla tyyni. Tyyni ilman velttoa -myöntyväisyyttä." - -"Minulla ei ole mitään iloa tästä kesästä. Ensin erimielisyys Numersin -kanssa ja nyt tämä isku ovat heittäneet semmoisia varjoja kaiken yli, -että minulla ei ole hetkenkään lepoa. Se sielunrauha, joka on minulle -niin välttämätön, on tällä kertaa hukattu." - -Loppupuolella tätä kirjettä niinkuin myöhemmissäkin Bergbom puhuu -Salasta. Keskinäisessä seurustelussa tämä kyllä näytti terveeltä, mutta -kumminkin Bergbom oli havainnut piirteitä, jotka osottivat, että hän ei -ollut täysin toipunut. Hän pelkäsi vierasten ihmisten seuraa ja -pysyttäytyi suljettuna Bergbomiakin kohtaan, hän ei tahtonut kylpeä -eikä käydä ulkona, vaan istui päiväkaudet työpöydässään niinkuin -kiinninaulattuna. - -Kahdesta seuraavasta päiväämättömästä kirjeestä näkyy, että "Minnan -asia" yhä oli Bergbomin mielessä: - --- "Olen pakottanut itseäni ajattelemaan sitä tyynesti, mutta olla sitä -ajattelematta on minulle mahdotonta. Salan seura on vaikuttanut minuun -joissakin määrin rauhottavasti. Omituista kyllä on hän Minnan puolella. -Ei, se on liiaksi sanottu, sydämessään hän kai kyllä moittii häntä, -mutta keskustellessaan: -- 'Kun on alinomaa ollut semmoisen vainon -alainen, ei tiedä mitä tekee'. -- 'Mutta ettehän Te niin tekisi?' -- -'No, minä olen mies, mutta -- nainen!'" - -Emiliehenkin isku ensin vaikutti huumaavasti, mutta sitte hän kiihkeän -luontonsa mukaan useissa kirjeissä Kaarlolle 'puhui suunsa puhtaaksi'. - -Minna Canth ei ansainnut kirjettä Kaarlolta, Emilie arveli. Jos hänellä -olikin syytä tyytymättömyyteen, niin ei hänkään ollut viaton, vaikka -sokeassa ystävyydessämme olemme nähneet ainoastaan hänen ansioitaan. -- -Makaa polvillasi hänen edessään, niin kaikki on hyvin, mutta jollet -sitä tee, on hänellä oikeus kavaltaa kansansa -- hänellä itsellään ei -ole mitään velvollisuuksia! -- Usein ajattelen, että sinun ehkä on -luopuminen teatterista ja koettaa ryhtyä johonkin muuhun; -sielunrauhalla on toki arvonsa ja sitä on totta tosiaan nyt koeteltu. --- Ajatteles, mikä makupala ruotsinmielisille! Sanokoon, ettei tahdo -olla tekemisissä Suomalaisen teatterin kanssa, jos hän on niin -suuttunut meihin, mutta elämässään hän ei voi saada anteeksi uhkaustaan -kääntyä ruotsalaisen yleisön puoleen, joka muka ymmärtää häntä niin -paljon paremmin. Eipä Työmiehen vaimoa, huolimatta suurista, -kerskaavista lupauksista, ole näytelty Ruotsalaisessa teatterissa. -- -"Olen näin purkanut tunteitani sen sijaan että olisin sinua -rauhottanut, mutta tavasta on luonnonvälttämättömyys saada pauhata. -Kuinpa vain tämä surmanisku ei olisi vahingoittanut terveyttäsi." - -[Siihen tapaan 29/7; seuraavana päivänä vähän tyynemmin:] "Koeta, rakas -Kaarlo, ottaa asia tyynesti ja lohduttaa itseäsi omantuntosi -todistuksella. Kyllä me olemme rehellisesti taistelleet ja otsamme -hiessä tehneet työtä teatterin hyväksi, ja sinä Minnan hyväksi! Hänen -ensi yrityksestään, Murtovarkauden esiintymisestä asti, mikä tuki, mikä -apu onkaan hänellä ollut sinussa, vaikka hän nyt niin julkeasti -potkaisee tämän avun luotaan." -- "Jollet olisi niin todellisesti -pitänyt Minnasta, niin tuskasi olisi vähemmän katkera, ja saisit -helpommin takaisin joustavuutesi. Mutta huolimatta kaikesta -ystävyydestä, täytyy sinun koettaa katsella häntä hänen oikeassa -valossaan. Turhamaisuus (fåfängan) on tästä lähtien hänen Jumalansa. -Julkisen esiintymisen tuottama kirous on suuri, sillä kuinka harva -kestää koetusta!" -- - -[Kovasti loukkasi Emilietä, että Sala puolusti Minnaa:] -- "Että Sala -voi puolustaa rva Canthin menettelyä! Olen tullut siihen vakaumukseen, -että meillä vanhoilla vanhentuneine ihanteinemme täällä ei enään ole -mitään tehtävää: meidän on vain jälellä panna maata ja kuolla. Me -olemme taikka oikeammin olemme olleet niin tyhmiä, että olemme luulleet -että ihmisten sanojen takana on usko, mielipide, vakaumus, että sana on -tuleva teoksi, mutta se on vain tyhmiä, haaveellisia ja kuluneita -perusjohteita; toista on nykyajan laita. Sanoja, sanoja, sanoja ja taas -sanoja -- se riittää! Rva Canth puhuu ja harrastaa Suomen kansan -sivistyksen puolesta. Nya Pressen & kumpp. imartelee häntä, ja hän -panee lapsensa ruotsalaiseen kouluun; rva Canth puhuu raittiuden, -ehdottaman raittiuden puolesta, mutta rahallisen voiton tähden hän itse -avaa väkijuomamyymälän; rva Canth puhuu naisasian puolesta, kirjoittaa -itse naivisen pöyhkeileviä kirjoituksia (muistathan: kun nainen on -valtaistuimeltaan tuomitseva maailmoja ja kansoja?) ja hän esiintyy -hengenheimolaisiaan vastaan niinkuin hän teki viime talvena. Sanoja, -sanoja, sanoja! Voisin luetella useampiakin esimerkkejä, mutta -riittäköön tämä. Kaikki todistaa, että olemme ihannoineet häntä ja että -ne, jotka ovat kritikoineet häntä, ovat nähneet syvemmälle -- ovat -olleet oikeassa! Hän ei ole mikään totuuden, mikään lujuuden luonto, -vaikka Jumala on varustanut hänet niin rikkailla lahjoilla. Hän on -aivan oikeassa siinä, että Suomen kansa ei enää kelpaa mihinkään. Mene -luostariin, Ofelia; pane maata ja kuole, sinä tyhmä Kaarlo, niin aion -minä tehdä, ja niin olisi meidän pitänyt tehdä aikoja ennen. Teen pyhän -lupauksen, etten enää koskaan kiinnitä mieltäni kehenkään ihmiseen, -niin täydellisesti rva Canth on ryöstänyt minulta kaikki illusionini. -Onhan sitä jokainen ollut 'vainottu' ja hupaista olisi tietää mitä -asianomaiset, rva Canth etupäässä, olisivat sanoneet, jos sinä pari, -kolme vuotta sitten olisit tarjonut työsi ruotsalaisille;[145] kyllä se -siellä olisi paremmin maksettu sekä rahalla että imartelulla. Selitys -että mies ei saa menetellä niin, mutta että se voidaan antaa anteeksi -naiselle on perätön; kun isänmaa taistelee semmoista taistelua kuin -nyt, täytyy kaikilla miehillä ja naisilla olla sama velvollisuus ja -sama oikeus olla mukana taikka uhrata roponsa, jollei muuta voi. Kaikki -tämä tulee sinun sanoa Salalle, tervehdyksenä minulta." - -[Ja sitte taas 3/8:] -- "Voi sinua, oma rakas veljeni, kuinka sydämeni -tuskittelee ja vapisee sinun tähtesi! On sanottu: meidän ei pidä tehdä -itsellemme epäjumalia, ja sitä on rva Canth tosiaankin meille ollut. -Sentähden on nyt niin vaikeaa." - -Näissä tunteenpurkauksissa kuvastuu Emilie Bergbomin voimakas, hehkuva -sielu ihmeen kirkkaasti. Älköön sanottako, että hän liiottelee, joskin -hän naisena, naisten tapaan, tuomitsee naista ankarammin kuin mies. -Tunteehan lukija, että joka sana tulee sydämen pohjasta. Mitä ehkä -voidaankin Minna Canthin puolustukseksi sanoa, siitä ei pääse, että -hänen menettelynsä oli omansa loukkaamaan ja todella loukkasi -Emilienkin sydäntä siinä kohden, joka oli hänen elämänsä ydin ja -perustus. Kaikki mitä hänelle oli kalleinta, hänen rakkautensa -suomalaiseen kansaan, hänen rakkautensa veljeensä, hänen rakkautensa -teatteriin, jolle he olivat pyhittäneet elämänsä, hänen käsityksensä -jalosta, suorasta ihmisyydestä ja naisellisuudesta, kaikki mullistui -kuin maanjäristyksen heilahduksesta. Siitä hänen sanojensa tulinen -intomieli ja lento. Muistuu mieleen lause, että naisen nerollisuus -paraiten näyttäytyy hänen kirjeissään. - -Bergbom ei luopunut ajatuksestaan kirjoittaa Minna Canthille, mutta -tuskin oli kirje valmis ennen kun hän hylkäsi sen. Vasta kolmas yritys -onnistui. "Nyt olen kirjoittanut kuivan, objektiivisen kritiikin -[haastattelusta]." Konseptin muodossa hän lähetti sen sisarelleen -luettavaksi; valmiiksi hän kirjoitti kirjeen kotia tultuaan. -- Kaarlo -hyväksyi, että Emilie oli lähettänyt Echegarayn kappaleen rva -Levanderille [rva Canthin tyttärelle] suomennettavaksi -- "Minnan -menettely ei saa vähääkään vaikuttaa meidän toimintatapaamme." --- "Sala tahtoo, että meidän on alotettava Papin perheellä -kansannäytäntönä,[146] niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Weckman -tietysti Jussina [jota Sala ennen oli näytellyt]. Mitä sanot siitä? -Ajatus ei ole tyhmä." -- - -Viimeisestä Berchtesgadenin kirjeestä (postileimattu 7/8) otamme -seuraavaa: - -"Kirjoitus Minna Canthille [s.o. Emilielle lähetetty konsepti] vaikutti -minuun erittäin hyvin. Kun sain sanotuksi mitä tahdoin, tulin täysin -levolliseksi. Nyt katson asiaa niinkuin se olisi sattunut minulle -vieraitten ihmisten kesken. Tuomioni pysyy samana, mutta se on niin -kerrassaan vapaa kaikista persoonallisista tunteista, että itsekin -ihmettelen sitä. Syy on kai se, että minä sisässäni niin kauan olen -odottanut tätä katastroofia".[147] - -"Mitä sanot Salan kotiatulosta on 'niinkuin minun suustani otettu' -[Emilie oli näet arvellut parhaaksi, että Sala tulisi vahvistamaan -teatterin voimia]. Mutta en uskalla kosketella asiaa. -- -- En tiedä, -minusta näyttää kuin hän olisi entistäkin suljetumpi minua kohtaan. -Olemmekinhan niin erilaisia. Sitä paitse hän on jo niin terve, että -hänen itse täytyy määrätä itsestään. En voi ottaa edesvastuulleni -houkuttelemalla ikäänkuin pakottaa häntä." - -"Olen ylipäätään epätietoinen, onko meidän itsepäisesti vaatiminen, -että hän tulee seuraajakseni vai ei. Jos tietäisi mitä hän -sydämessään tahtoo, mutta ottakoon siitä selvää se joka taitaa, sen -seitsenkertaisen verhon alta, jonka hienotuntoisuus, itsepäisyys, -epäonnistumisen pelko ja menestyksen toivo ovat käärineet hänen -ympärilleen. -- Että teatteri tarvitsee uuden voiman, joka voi tehdä -uusia _alotteita_, tulee minulle päivä päivältä selvemmäksi. Me elämme -nyt vain vanhoilla. Se voi käydä laatuun noin kymmenen vuotta -eteenpäin. Mutta sitten? Totta on että joka päivällä on huolensa, mutta -totta on myöskin että tänään on kylvettävä, jos tahdotaan huomenna -korjata eloa." - -Samana päivänä kun Bergbom kirjoitti tämän kirjeen, hän lähti -kotimatkalle, jolla aikoi viipyä noin kaksi viikkoa. Ensiksi hän -pysähtyi Müncheniin. - -Pari päivää myöhemmin 9/8 Sala kirjoitti Emilie Bergbomille: - --- "Ja minä jäin tänne. Yksinäiseltä tuntuu nyt tää äsken niin iloinen -asuntomme. Ilo olikin kokonaan tohtorin ansio. Samoin kuin kaikkikin. -Pianokin ikävystyi seuraani ja läksi tiehensä. Alabalkongilla sentään -soittavat sitraa, vieläpä minun lempisäveliänikin. Muun muassa erästä -valssia, johon olen kerrassaan lumoutunut. Sitä käytettiin Uudessa -apulaisessa, ja tuo sävel soittaa minulle Björk paran sieluntaistelua. -Kyllä näytelmätaide sentään on ihana taide. Täynnä muistoja jos -jollekin suunnalle. -- Olen väliin suomennellut 'La mer'-näytelmää. -Ei luista työ entistä vauhtia. On kuin vetäisi kivirekeä sulalla -maalla." -- -- - -Vielä pari päivää, ja Sala kirjoitti uuden pitkän kirjeen Emilie -Bergbomille, ja kaksi päivää siitä, siis 13/8, niinikään Kaarlo -Bergbomille, ja nämä kirjeet olivat -- hyvästijättöjä! Ne olivat täynnä -ihailua ja kiitollisuutta vastaanottajia kohtaan ja täynnä syytöksiä -kirjoittajaa itseään kohtaan, mutta vaikka hän hyvin käsittää minkä -suuren surun hän on heille tuottava, hän ei voi luopua jo St Denis'sä, -epätoivonhetkenä, tehdystä päätöksestään erota elämästä -- se ajatus on -hänessä kasvanut pakottavaksi velvollisuudeksi. Niin hän kirjoittaa ja -ilmottaa viimeiset toivomuksensa, viimeisen tahtonsa jälkeenjäävään -omaisuuteensa y.m. nähden.[148] - -Sen jälkeen puuttuu seikkaperäisiä tietoja. Säilyneistä kirjeistä ja -sähkösanomista näkyy vain, että Sala 15/8 ampumalla itsensä pani -täytäntöön päätöksensä! -- Talon emäntä sähkötti Emilie Bergbomille, -että Sala oli sairastunut ja kysyi Kaarlon osotetta. Kaarlo oli vielä -Münchenissä, ja siellä saavutti hänet kamala uutinen Berchtesgadenista, -joka pakotti hänet kohta palaamaan sinne. Hän oli siis läsnä -maahanpanijaisissa. - -Seuraava tieto on Berlinistä, josta Kaarlo 27/8 kirjekortilla ilmottaa -sisarelleen: "Olen taas niin paljon terveempi, että jaksan matkustaa -- -tulen niin pian kuin suinkin voin." - -Kaarlo ei näy jaksaneen kirjoittaa, miten tämä viimeinen, todellinen -"surmanisku" häneen vaikutti; mutta tuskin voimme kuvitella hänen -sielunsuruansa liian suureksi, ja varmaankin juuri se sai hänet -ruumiillisestikin sairaaksi. Bergbom-sisarukset olivat todella -sydämestään kiintyneet Niilo Salaan, tuohon lahjakkaaseen, -hienotunteiseen mieheen, jonka pyrkimys edistyä taiteessaan oli niin -harras, joka jo monta vuotta oli ollut Kaarlon luotettavana avustajana, -ja josta hän oli toivonut itselleen seuraajaa. Hänen poismenonsa olisi -joka tapauksessa ollut kova isku, mutta tietysti se näin äkkinäisenä, -mielisairauden aiheuttamana itsemurhana oli kaksinkerroin järisyttävä. -Että näet teko oli taudista johtunut, on sitä varmempi kuin vainajan -lääkärit sekä Wienissä että Parisissa edeltäkäsin olivat sanoneet -semmoisen lopun olevan pelättävissä. - -Myöskin näyttelijänä Sala oli kohonnut teatterin etevimpien joukkoon. - -"Hänen ulkonaiset keinonsa eivät olleet runsaita eivätkä viehättäviä", -sanotaan U. S:n muistosanoissa,[149] "mutta henkinen voima ja terävä -ymmärrys taistelivat voittoisasti noita ulkonaisia epäkohtia vastaan. -Romantillisen draaman sankareita varten hänessä ei ollut kylliksi -monivärisyyttä. Mutta totuutta hän haki taiteessaan ja löysikin -useimmiten. Hän ei lausunut sanoja, jotka eivät ajatusta osottaneet, ei -käyttänyt liikuntoja, jotka vain olisivat tarkottaneet ulkonaista -koreilemista, ei näyttänyt liikutuksia, joiden takana ei ollut -tunteita. Hän oli suora suomalainen taiteilija ja rakasti suomalaista -taidettansa palavasti." - -Mikä sija hänellä oli seurueessa, huomaa yksistään siitä kun -luettelemme osan hänen pääroolejaan: Bileam (Tietäjä), Eurysakes, -Daniel Hjort, Faust, Hamlet, Brutus, Mortimer, Rosmer, Tesman. Lisäksi -tulee hänen ansionsa näytelmäin suomentajana, jona hän, niinkuin ennen -on mainittu, oli harvinaisen etevä. Työtoverina ja ystävänä hän koko -näyttelijäkunnassa oli saavuttanut yksimielisen kunnioituksen ja -rakkauden. - -Aika olisi jo ryhtyä kertomaan syyskauden työstä, mutta ennen kun -siihen käymme käsiksi, katsomme parhaaksi loppuun suorittaa esityksemme -Minna Canthin asiasta, joka kaikeksi onneksi ei venynyt niin pitkäksi -kuin Numersin juttu. Se näet päättyi, kun pari kirjettä kummaltakin -puolelta oli vaihdettu. Tästä kirjeenvaihdosta teemme tässä otteilla -taikka selostamalla selkoa, sillä "asian" tärkeys on yhtä suuri -teatterin historiassa kuin kummankin asianomaisen elämäkerrassa, eikä -siltä puutu yleistäkään merkitystä. - -Bergbomin ensimäinen kirjoitus oli muodoltaan enemmän julkaistavaksi -ajateltu lausunto kuin kirje, ja kuului pääkohdiltaan seuraavasti:[150] - -"Minna Canthille." - -"Minna Canthin sotajulistus sisältää niin monta ristiriitaisuutta -siihen nähden mitä hän ennen on sanonut, niin monta tarkottamatonta -erehdystä ja myöskin joitakuita tahallisia väärennyksiä, että -omatuntoni kehottaa minua arvostelemaan sitä. Valitettavasti -en voi sanoa, että se 'huvittaa minua'. Mutta katkerakin kalkki -on tyhjennettävä. Koska en rakasta haastattelijoita enkä -sanomalehtiväittelyä, käännyn suoraan sen henkilön, Minna Canthin -itsensä, puoleen, jota asia koskee." - -"Kun minä tammikuulla neuvottelin Minna Canthin kanssa Numersin ja -minun keskinäisestä selkkauksesta, hän neuvoi minua juuri siihen -'kohteluun', jota hän nyt moittii. Hän sanoi: luopukaa kaikista -rahavaatimuksista, mutta vaatikaa, että saatte olla mukana määräämässä -kappaleen kohtaloa. Niin olen tehnyt. Kun Numers sitte tahtoi päästä -sopimuksesta Suomalaisen teatterin kanssa ja ehdotti, että johtokunta -'polttaisi' hänen kuittinsa, vaadin minä, että hän ensin suorittaisi -asiansa minun kanssani, ennen kun johtokunta päätti jotain hänen -kappaleestaan. Johtokunta oli aivan samaa mieltä kuin Minna Canth -ennen, nimittäin että minulla oli oikeus vaatia joku sopimus Numersin -puolelta. Yhdessä kohden todellakaan en noudattanut Minna Canthin -neuvoa. Hän arveli että minun sitä paitse tuli vaatia, että nimeni -mainittaisiin myötätekijänä. Tarkottaako hänen moitteensa tätä -yksityiskohtaa?" - -"Kun Minna Canth julkilausuu katkeran mielensä sen menettelyn johdosta, -joka kohtasi Kovan onnen lapsia, on hän täysin oikeassa. Hänelle -tapahtui silloin huutava vääryys. Mutta vääryyttä ei soviteta -vääryydellä. Yksityiskohtiin nähden on hänen esityksensä harhaanvievä. -Hän sanoo: 'ilman mitään selityksiä'. Mahdollista on, että minä -ensimäisessä kirjeessäni, kiihtynyt kun olin, ainoastaan purin -tunteitani kertomatta asiaankuuluvia tosiseikkoja, mutta sittemmin olen -kyllä tehnyt sen. Jos Minna Canth on unohtanut nämä yksityiskohdat, -voin mielelläni raitistan hänen muistoansa. Ensimäisen näytännön -jälkeen oli kiihtynyt mielentila vallalla. Joukko ylioppilaita uhkasi -viheltää, ja Jalander-vainaja lähetti minulle sanan, että hän asettuisi -semmoisen mielenilmaisun etupäähän. Poliisimestari oli muka kieltävä -kappaleen, jos vihellys tapahtui. Edelleen sain kirjeen, jossa -vaadittiin kappaleen näyttelemisen lakkauttamista. Luonnollisesti oli -johtokunnalta kysyttävä, ja sen jäsenet olivat silloin: Jaakko Forsman, -V. Löfgren, A. Almberg, K. F. Wahlström ja minä." - -"Forsman oli sitä mieltä, että näytteleminen oli kohta lakkautettava. -Jos vihellystä ja muita mielenosotuksia tapahtuisi, tulisi teatteri -siitä kärsimään, ehkä sen olemassaolokin joutuisi vaaraan. Sitä paitse -hän moitti, että kappale ollenkaan oli otetta ohjelmistoon. Hän nojasi -ei ainoastaan huomattaviin vanhempiin suomenmielisiin, vaan myöskin -n.s. nuoren puolueen jäseniin." - -"Löfgren ei voinut yhtyä Forsmaniin. Teatterin velvollisuus oli esittää -niin arvokas kappale kuin Kovan onnen lapsia. Mutta järjellistä olisi -olla näyttelemättä sitä tätä nykyä. Seuraukset sen esittämisestä -olisivat arvaamattomia ei ainoastaan teatteriin vaan _koko maahan_ -katsoen, koska hyvin oli tiettynä, miten asianomaiset ruotsinmieliset -tekivät voitavansa Pietarissa _asettaakseen fennomaanit ja nihilistit -yhdenvertaisiksi_. Tekijätär ei saattaisi tuntea itseään loukatuksi. -Olihan hänelle osotettu hyvä tahto esittää kappale. Olihan Kalle Ahokin -ymmärtänyt syyt, miksi johtokunta ei ottanut Epäilijää ohjelmistoon -- -kyllä kai Minna Canthkin käsittäisi vaikean aseman vaatimuksen." - -"Almberg puhui samaan suuntaan kuin Löfgren." - -"Minä sanoin etteivät Forsmanin todistukset olleet pätevämpiä kuin -Löfgrenin. Vihellysuhkaus ei pelottanut minua. Semmoisia uhkauksia -lausutaan helposti, mutta niitä ei toimeenpanna yhtä helposti. Mutta -jos vihelletäänkin -- mitä sitten? Poliisimestari kieltäköön kappaleen. -Me olemme silloin väistyneet väkivaltaa, mutta ei pelkurimaisesti -jättäneet Minna Canthia pulaan. Neroa kohtaan ei saa käyttää -selkäsauna-menettelyä. Tiesin kyllä että kappale oli herättänyt -suuttumusta. Olin kuullut sekä 'vanhojen' että 'nuorten' lauseita. -Olihan niin kohtuullisesti ajatteleva mies kuin Th. Rein kovasti -moittinut minua siitä, että olin ottanut kappaleen. 'Sehän on suora -kehotus varkauteen.' Mutta tämä kaikki todisti minusta vain, että -kappaletta oli edelleenkin näyteltävä. Kiihotuksessa oli kokonaan -väärin käsitetty tekijää, ja väärinkäsitys voisi ainoastaan siten -haihtua, että yleisö saisi uudestaan tarkastaa teosta. En kieltänyt -että tekijätär itse osaksi oli syypää väärinkäsitykseen, mieltynyt kun -oli melodramaattisiin lauselmiin, jotka herättävät hämmennystä. Lisäksi -tulee Leinon onneton taipumus alleviivata näitä lauselmia. Mutta se oli -sivuseikka. Pääasiassa oli Kovan onnen lapsia yhtä lämpimästi tunnettu -kuin nerollisesti suoritettu taideteos. Löfgrenin olettamusta, että -Minna Canth tyynesti suostuisi kappaleen lakkauttamiseen, katsoin hyvin -naiviksi. Olin varma siitä, että se syvästi loukkaisi häntä. -Vertaaminen Kalle Ahoon oli sopimaton. Epäilijä oli kyvykäs mutta -epäkypsä oppilaanteos, Kovan onnen lapsia valmis taideteos. Sitä paitse -Kalle Aho oli mies, siis ymmärrysmotiiveista riippuvainen. Minna Canth -taas oli nainen ja siis etupäässä kuuliainen loukatun tunteensa -neuvoille." - -"Wahlström ei ollut nähnyt kappaletta, mutta katsoi huomautukseni -päteviksi. Kuitenkaan hän ei tahtonut ehdottomasti puoltaa kantaansa, -hänestä kun oli vaarallista liian jyrkästi asettua yleistä mielipidettä -vastaan." - -"Loppuäänestys vei keskustelunmukaisesti siihen päätökseen, että -kappaleen näytteleminen oli lakkautettava." - -"Minä lausuin silloin ennustuksen: 'Me tulemme kerran katkerasti -katumaan tätä päätöstämme. Silloin on tämä 'yleinen mielipide', jota me -nyt niin sokeasti väistymme, yhtä sokeasti hyökkäävä päällemme. Se on -oleva ansaittu rangaistuksemme.'" - -"Kun Minna Canth mainitsee Thérèse Raquinin, hän valitsee onnettomasti -esimerkkinsä. Eihän Thérèse Raquin ole mikään tendenssidraama niinkuin -Kovan onnen lapsia. Ja jos tahtoisi Zolan draamasta etsiä jotakin -tendenssiä, niin on se aivan sopusoinnussa sen kanssa mitä Minna Canth -sanoo 'sovinnaiseksi moraaliksi'. (Lukekoon kuinka hänen mestarinsa -Georg Brandes sentähden kurittaa Zolata.) Kovan onnen lapsia jälleen on -suora vastalause tätä moraalia kohtaan ja suora kehotus ottaa se -tarkastuksen alaiseksi".[151] - -Sitten seuraa kysymys Papin perheen näyttelemisestä, jonka johdosta -Bergbom muistuttaa, että kappale oli esitetty kansannäytäntönä, vaikka -sitä ei sen koommin oltu näytelty, syystä kun Sala oli matkustanut pois --- minkä Minna Canth kyllä tiesi, vaikka katsoi mukavimmaksi tekeytyä -tietämättömäksi. U. S:n arvosteluja Bergbom ei lukenut, oli vain -kuullut että niissä oli moitittu klassillista ohjelmistoa ja vaadittu -sijaan modernia draamoja Minna Canthin laatuun. Ennen Minna Canthin -sotajulistusta hän ei tiennyt mitään siitä, että "arvostelija" oli -päinvastaiseen suuntaan moittinut Papin perheen esittämistä -kansannäytäntönä.[152] Minna Canth tiesi sangen hyvin, että Bergbom -yksin määräsi ohjelmiston ja että hän ei siinä antanut kenenkään johtaa -itseään. Ainoat poikkeukset ovat Epäilijä ja Kovan onnen lapsia, mutta -niihin nähden hän oli kyllin selvästi lausunut mielensä. -- Muutoin -olivat Minna Canthin toivomukset ja määräykset kappaltensa -esittämisestä (niinkuin useilla esimerkeillä todistetaan) olleet niin -ristiriitaisia, että Bergbom vastedes vaatii selviä tietoja ja ohjeita, -ovatko ne suomalaisessa teatterissa näyteltävät vai ei. - -[Minna Canthin lauseen johdosta, ettei hän välittänyt siitä mitä -ihmiset sanovat.] "Eiköhän tämä ole harhaluulo? -- -- Yksistään tämä -haastattelu todistaa Minna Canthia vastaan. Eräs kronikoitsija on -kerran kolmatta vuotta sitten, ei edes arvostelussa, vaan -kyhäilemässään följetongissa unohtanut mainita Minna Canthin nimen. Se -antaa hänelle riittävän aiheen elämänsuunnan muuttamiseen. Voiko -ajatella suurempaa arkatuntoisuutta siihen katsoen mitä 'ihmiset -sanovat'." - -"Mitä kirjailijoita on Minna Canthin mukaan ruotsalainen yleisö -kohdellut niin 'hienosti' ja 'hellästi'. Onko se Snellman, jota tämä -yleisö on vihannut, häväissyt, ristiinnaulinnut, myrkyttänyt? Onko se -Topelius, jota tämä yleisö on herjannut, parjannut, ja valheilla -kietonut? Onko se [Fredr.] Cygnaeus, joka yhtä suuressa määrässä on -saanut osansa tästä ivasta, joskaan ei täysin tästä vihasta? Taikka, -ymmärränkö ehkä väärin Minna Canthia. Kenties hän ei tarkotakaan -ruotsalaista yleisöä ylipäätään, vaan ainoastaan Ruotsalaisen teatterin -ruotsinmielistä nurkkakuntaa. Mitkä ovat ne kirjailijat, joita siellä -on niin 'hellästi' ja 'hienosti' kohdeltu? Onko se G. v. Numers, jonka -Eerikki Puke lähetettiin takaisin ja jonka Skjalf on kokonaisen vuoden -maannut teatterin kätkössä, ilman että tekijälle on edes ilmotettu -näytelläänkö se vai ei? Onko se Gabriel Lagus, jota 'Uuden apulaisen' -johdosta kohdeltiin niin hyvin, että hän sanoi ettei hän koskaan -tahtonut olla tekemisissä sen teatterin kanssa? Onko se Minna Canth, -jonka Työmiehen vaimo, sitte kun vuosi vuodelta oli luvattu esittää se, -oli pistetty paperikoriin 'ilmottamatta syitä'. Onko se [K. A.] -Tavaststjerna, joka esimerkkinä siitä törkeydestä, jolla häntä -kohdeltiin, julkisesti on kertonut, että hänelle annettiin kieltävä -vastaus kun hän pyysi itselleen köyhää vapaapilettiä? Onko -se [John] Less, joka niin loukkaantui hänelle 'Öfverdrift' -kappaleen kenraaliharjotuksessa osotetusta ylenkatseellisesta -välinpitämättömyydestä, että hän vihoissaan poistui teatterista eikä -ollut saapuvilla ensimäisessä näytännössä? Vielä kerran -- kutka ovat -nuo kirjailijat?" - -"Mutta -- Minna Canth ehkä huomauttaa -- te ymmärrätte väärin -ajatukseni. Minä tarkotan sitä persoonallisesti 'hienoa' ja 'hellää' -kohtelua, jota olen kokenut Ruotsalaisen teatterin piirissä. -Onnettomasti sokaistu! Ettekö te käsitä mikä on syynä tähän -'hellyyteen', tähän imarteluun? Oletteko te koskaan näissä ihmisissä, -kun on ollut kysymys muusta kuin suunpieksämisestä, huomannut muuta -kuin yhden syvän, todellisen vaikuttimen -- vihan kansallista -kulttuurityötä kohtaan. Kun nämä ihmiset imartelulla, salaviittauksilla -koettavat erottaa Teidät, erottaa Ida Aalbergin, erottaa Lindforsin -tästä työstä, he kyllä tietävät mitä he tekevät. He surmaavat kaksi -vihollista yhdellä iskulla. Sillä mikä merkitys on Minna Canthilla -kirjoittaen lainakirjastoruotsia? Ei mikään! Taikka mikä merkitys on -Ida Aalbergillä näyttämöllä puhuen Janakkalan ruotsia? Ei mikään! Mutta -toiselta puolen. Mitä merkitsee Suomalainen teatteri ilman suomalaisten -kirjailijain, ilman suomalaisten taiteilijain yhteistyötä? Ei mitään! -Kerrassaan ei mitään." - -"Asialla on koomillinenkin puolensa. Operettipapat Uudessa teatterissa -'hienosti' ja 'hellästi' suojellen kotimaista kirjallisuutta -minun raakalaisuuttani vastaan. Uskooko Minna Canth itse tähän -irvikuvaan?" -- - -"Lukiessani mitä olen kirjoittanut huomaan unohtaneeni muutamia ei -aivan vähäpätöisiä seikkoja:" - -"Minna Canthin esityksestä saa sen käsityksen kuin Suomalaisen -teatterin johtokunta nyt olisi sama kuin kappalta näyteltäessä. -Edelleen Minna Canth viisaasti salaa, että minä kaksi kertaa olen -ehdottanut Kovan onnen lasten uudestaan ottamista ja vakuuttanut -hänelle, että yritys ei kohtaisi vaikeuksia. Molemmat kerrat Minna -Canth on sitä vastustanut. Totta on että minä samalla kertaa ehdotin -korjailua, mutta tietysti kappaleen omaksi hyväksi. Minun ehdottamani -muutokset (meluamisen vähentäminen toisessa näytöksessä, perhesurkeuden -rajottaminen kolmannessa, Rinaldo Rinaldinimaisuuden poistaminen -Topra-Heikistä) perustuivat _kaikkien_ arvostelijain lausuntoihin ja -olivat sitä paitse helposti toimeenpantavat. Miksi Minna Canth ei -hyväksynyt tarjomustani, on minulle tänäkin hetkenä epäselvää. Eikö -hänen ylpeytensä sallinut muutosten kautta näennäisesti myöntää -vastustajain olleen oikeassa? Eikö hän tahtonut alistaa näytelmäänsä -sen kylmähkön vastaanoton alle, jonka se mahdollisesti olisi saanut -yleisön puolelta? Vai pitikö hän marttyyriutta edullisempana? En -tiedä." - -"Uskallanko pyytää, että Te pidätte tämän kirjoituksen säilössä. -_Nyt_ olen päättänyt vaieta Teidän ja Numersin hyökkäyksiä kohtaan. -Miksi näitä julkisia korvapuusteja häväistyshaluisen roskaväen -mielenylennykseksi ihmisten välillä, jotka kuitenkin ovat tahtoneet -toisilleen hyvää. Mutta ei kukaan voi vastata huomispäivästä. Etten -minä kauemmin ole se, joka on seisova _ainoan_ kansallisen dramaattisen -_taide_laitoksen etupäässä, tiedän parhaiten itse. Olen palvellut -aikani. Numersin päätös mieluummin antaa viheltää itselleen Arpen luona -kuin menestyä minun kanssani, Lindforsin ylimeno ruotsalaiseen -teatteriin, Minna Canthin päätös tehdä samoin, Ida Aalbergin selvästi -lausuttu päätös noudattaa esimerkkiä -- nämä _yhden aikuiset_ tosiasiat -todistavat, että sekä kirjailijoilla että taiteilijoilla on minuun -verraten siksi eroavia käsityksiä taidekysymyksistä, että siitä ei -mitenkään voi koitua hyvää kotimaiselle taiteelle. Onhan näin ollen -ajateltavissa, että ryntäys minua vastaan muodostuu niin -laajaperäiseksi, että minun _täytyy_ julkilausua kantani. Antoihan -Nya Pressen tunnussanan, Numers, Päivälehti, Minna Canth ottivat sen -kohta korviinsa. Toisia tulee kai jälestä. Nämä hyökkäykset aion -rauhallisella omallatunnolla pistää taskuuni. Mutta onhan mahdollista -että minua puolustetaan tavalla, jota en voi hyväksyä. _Silloin_ voin -tulla pakotetuksi julkisesti esiintymään. Silloin minä luonnollisesti -mielelläni käyttäisin semmoista tässä kirjoituksessa, joka valaisee -asiaa ja sopii julkisuuteen." - -"Vielä toinen pyyntö. Jos Minna Canth jatkaisi näitä hyökkäyksiään -julkisuudessa joko suoraan taikka haastattelijan kautta, on hänellä -tietenkin oikeus siihen, ja tiedänhän kuinka innostunut hän -'kurittavana naisena' on sentapaisiin rangaistussuorituksiin. Mutta -eikö sekä oikeus että järki vaadi, että hän jättää Numersin pois -leikistä? -- -- -- Paras todistus, että minä suon hänelle hyvää, on se -etten puhu. Luulen että Minna Canth voi noudattaa esimerkkiäni -- n.b. -jos hän todella tahtoo Numersille hyvää." - -Paitse sitä yhtäjaksoista käsikirjoitusta, josta olemme ottaneet -edellisen, on olemassa irtonaisia lehtiä, jotka nähtävästi sisältävät -lisiä samaan kirjoitukseen. Niistä otamme seuraavat rivit itse -pääasiasta -- Minna Canthin luopumisesta: - -"En tahdo mitään lausua sisällisistä vaikuttimista, jotka ovat -aiheuttaneet päätöksenne ruveta ruotsalaiseksi kirjailijaksi, sillä -niitä en tunne, ja kenties ovat ne Teille itsellennekin epäselviä. -Siihen ainakin viittaa välttelevä eikä selvittävä lause: 'se huvittaa -minua'. Onhan kieltämätöntä että nykyajassa käy vahva virtaus -kansanvaltaisesta leiristä aristokraattiseen, ja selvää on että -hyökyaallot nyt ovat tulleet tänne. Arvattavasti tämä virtaus on -vaikuttanut Teihin. Totta on, että Te keväällä, Lundegårdin esitelmän -jälkeen, kovasti moititte niitä skandinavilaisia kirjailijoita, jotka -olivat luopuneet kansanvaltaisuudestaan. Kuitenkin saattaisi olettaa -tämän esimerkin tarttuneen. Mutta Te unohdatte yhden asian. Ne -työntävät pois veljiä kääntyäkseen veljien puoleen. Te työnnätte pois -oman maan lapsia kääntyäksenne vieraitten puoleen, vieraitten, joilla -ei koskaan ole ollut muuta kuin ivaa ja ylenkatsetta sitä kansaa -kohtaan, jota Te muinoin rakastitte".[153] - -"Persoonallisesti toivotan Teille menestystä ja säikytän kiitollisessa -muistossa monet onnelliset hetket, jotka olemme yhdessä eläneet. -Luulette että Teitä tullaan vainoamaan luopumisenne tähden. Sitä en -usko. Joku etäällä seisova, joka samoin kuin Te itse rakastaa -suuttumuspaatosta, on kenties käyttävä sitä lausetapaa, johon -viittaatte. Ne jotka olivat asioitten perillä, olivat valmistetut. -Ainoastaan yhtä minä toivon. En tuomitse abstraktisesti jokaista -luopumista, voin pitää oikeutettuna ja luonnollisena, että 'minä poltan -mitä muinoin rakastin ja rakastan mitä muinoin poltin'! Mutta -otettakoon tämä askel silloin silmälläpitäen koko elämänkehitystä, -mennyttä ja tulevaa, eikä noudattaen vaikutusta, jonka synnyttävät -hetken mieliteot ja hetken -- oikut." - -Minna Canthin vastaus on päivätty 21/9. Se on kolmatta arkkia pitkä ja -sisältää asiallisen ohella paljo turhaa väittelyä. - -Alku kuuluu näin: "Kunnioitettava Tohtori! 'Sotaa' en ole julistanut, -enkä sotakannalla seiso, en Suomalaista teatteria enkä Teitä vastaan. -Minut on ajettu pois Suomalaisesta teatterista ja minä -- olen -lähtenyt, siinä kaikki. -- Minua koetettiin kivittää kuoliaaksi -- -pakenin vaan niin kauas, ettei kivet minuun sattuisi. Luonnollinen -itsesuojelemisen halu! Etten voi olla erittäin kiitollinen teatterille, -kun minut näin ylenkatseellisesti sieltä potkaistiin pois, sitten kuin -innostuneena olin parhaat voimani sille uhrannut, lienee päivän selvää. -Mutta intressiäni Suomalaiseen teatteriin en siltä ole menettänyt. Ja -yksityisesti Teitä kohtaan ja Emilietä kohtaan on kiitollisuuteni yhtä -lämmin kuin se ennenkin on ollut, vaikkakin olisin suonut, että -teatterinjohtajana joskus olisitte menetelleet hiukan toisin." - -Näin peruutettuaan syytöksensä Bergbomia kohtaan, jota hänen "kaikissa -tapauksissa tuli kiittää kehityksestään kirjallisessa suhteessa", -kirjoittaja kääntyy toisia vastaan: "Minut oli tehty suomalaisena -dramaturgina mahdottomaksi -- se totuus kävi minulle lopullisesti -selväksi, kun vuosi sitten luin A. Meurmanin tuomion Papin perheestä. --- -- Minulle on kerrottu, että kun Kovan onnen lapsia näyteltiin, -läksi Meurman kesken toisen näytöksen pois, ja meni suoraa päätä -senaattori Yrjö-Koskisen luokse, joka ei teatterissa ollut. Seurauksena -tästä oli, että mainittu senaattori seuraavana päivänä valtioavun -menettämisen uhalla kielsi kappaleen näyttelemisen. -- Rein taas itse -minulle selitti, että -- -- hän lukiessa oli saanut vallan toisen -käsityksen kappaleesta. Hän siis ei voinut vaatia kappaleen -alaspanemista. -- Uusi johtokunta ilmottaa hyväksyvänsä edellisen -johtokunnan pannaanjulistuksen, koska se ei ollut korjannut sen -menettelyä. Miksi hän ryhtyisi Kovan onnen lapsia korjaamaan? Olihan -hän noudattanut Bergbomin neuvoja. Se onkin hänen paras kappaleensa. -Nyt sanoo Bergbom Topra-Heikkiä Rinaldo Rinaldiniksi, ennen -'draamallisesti loistavaksi ilmiöksi'." - -"Tohtorin mielestä siinä on minulle tarpeeksi hyvitystä, että kappale -yhden kerran näyteltiin. -- Voin hyvin sanoa, että minulta meni Kovan -onnen lapsiin kahden vuoden työ ja vaivat. Minun mielestäni olisi -kohtuus kumminkin vaatinut, että minulle olisi hiukan palkkaakin -työstäni maksettu. Sitä ei otettu kysymykseenkään. -- Nyt selitetään, -että teatteri suhteessaan kirjailijoihin on 'affääri', ja elleivät -kirjailijat valvo etujaan, niin syyttäkööt typeryyttään." [Tämä viittaa -Matin kirjeeseen U. S:ssa, jossa oli sanottu, että teatterin täytyy -ajatella omaakin etuaan.] "Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania' -eivät minulle enää eksisteeraa. Ne ovat menneitä. Aika on nyt toinen, -ajan tarpeet ovat toiset. Ruotsalaisia ei meistä millään mahdilla enää -tule, mutta meidän on katsominen, ettei meistä tule venäläisiä. Siihen -vaaditaan, että entinen kieliriita loppuu ja huomataan ei ainoastaan -tarpeettomaksi mutta vaaralliseksi. Se hituinen mikä meillä vielä on -jäljellä ruotsalaista kulttuuria, ei estä eikä paina suomalaista -henkielämää, siinä on kansallisuudellemme vaan tukea, ei haittaa, sillä -se on side, joka yhdistää meitä Länsi-Euroopan sivistykseen ja varjelee -senkin kautta idästä tulevia vaaroja vastaan." -- - -"Suomi on ja pysyy äidinkielenäni. Sillä kielellä tulen edeskinpäin -kirjoittamaan, sen mukaan kuin fennomaanisten johtajain poliisitoimi -suinkin sallii. -- Ne ovat merkinneet minut 'turmiolliseksi -kirjailijaksi'. -- Tiesin, että tämä askel, jonka otin, kipeästi -koskisi Teihin ja Emiliehen. Se tieto pani minut kauan epäilemään ja -raskaalta se vielä nytkin tuntuu. Mutta minulla on velvollisuuksia -myöskin itseäni kohtaan." -- Sitten taas Meurmanin ja Yrjö-Koskisen -hyökkäyksistä häntä kohtaan. U. S:n huomautus, miten teatterin johtaja -oli avustanut häntä ja Numersia, herätti halun koettaa tulla toimeen -omilla voimilla. -- - -"Elkää siitä loukkaantuko, Tohtori, että näin sanon! Iloinen olisin, -jos joskus se päivä vielä koittaisi, että voisimme yhdessä taaskin -työskennellä ja minä taaskin saisin Teidän neuvojanne hyväkseni -käyttää." - -"En voinut Teitä pitää solidaarisena noitten kirjoitusten kanssa, sillä -olittehan silloin Parisissa. Minusta tuntui kuin olisi meitä -kirjailijoita pidetty kuin koiria, joita, kun luupala annetaan suuhun, -niin potkaistaan syrjään (!)" -- - -"Olen puhunut Teille suoraan ja avonaisesti. Ikävä olisi, jos juopa -tämän kautta vaan laajenisi välillämme. Varsinkin kun elämä on niin -lyhyt." -- - -Bergbomin vastaus (3/10) näyttää, että hän tahtoi välttää väittelyä ja -ylipäätään kaikkea, joka ei koskenut pääasiaa: - -"Kunnioitettava Rouva! Kiitän Teitä kirjeestänne. Sydämeni heltyi -nähdessäni, että ihmisinä vielä olemme ystävyksiä, vaikka olot ovat -niin surkeasti vierottaneet meidät toisistamme. Niin -- sekä olot että -me itse. Tietysti minullakin on ollut vikaa. Te viittaatte siihen. -Luultavasti olen liian omavaltaisesti noudattanut ainoastaan omaa -ajatussuuntaani enkä tarpeellisella varovaisuudella katsonut, oliko se -myöskin niiden, joiden kanssa olin tekemisissä." -- -- - -"Oikeassa olette. Tarpeetonta on riidellä kaikista pikkuerehdyksistä ja -pikkuvirheistä, joita mahdollisesti on tehty niin toisella kuin -toisella puolella. Voihan muisto pettää, puhumatta siitä että saman -henkilön ajatukset eri aikoina ovat erilaiset. Niin eivät Reinin sanat -Teille ja minulle ole ristiriidassa keskenään. Toista hän minullekin -puhui nähtyänsä, toista luettuansa draamanne." - -"Vielä vähemmän ovat entinen kiittävä arvosteluni ja myöhemmät -korjausehdotukseni Kovan onnen lasten suhteen ristiriitaiset keskenään. -Nytkin Topra-Heikki on minusta 'draamallisesti loistava ilmiö'. Mutta -silloin kuin nytkin väitin Teidän yksityiskohdissa antaneen hänen -puhua kieltä, joka ei tunnu luontevalta. Tuon sanan 'Rinaldo -Rinaldinimaisuus' otin jostakin arvostelusta, koska se selvästi, vaikka -ehkä liian jyrkästi, osotti mitä tarkotin. Tietysti en sillä sanonut, -että Topra-Heikki olisi niin surkea henkilö kuin Rinaldo Rinaldini, -taikka tahtonut vertailla Teidän taideteostanne Vulpiuksen raakaan -kyhäelmään. Ottakaamme sitte toinen esimerkki, joka ei voi Teitä -loukata, se kun on kirjallishistoriallisen sankarin teoksesta. -Valtaavana, vaikuttavana ja ikimuistettavana ilmestyy viime vuosisadan -vallankumouksen paatos Schillerin Kaarle Moorissa. Mutta emmekö olisi -kiitolliset, jos tekijällä olisi enemmän sitä taiteellista malttia, -joka häneltä (niinkuin Teiltäkin) puuttuu. Mutta -- arvelette kai -- -koska itse myönnätte, että muistutuksenne koskee sivuseikkaa, miksi -ehdotatte muutosta, joka on minulle vastenmielinen, eihän teokseni arvo -riipu siitä. Totta sanotte -- ei suinkaan sen arvo, mutta sen menestys, -erittäinkin sen menestys näyttämöllä. Sen hyväksi tekijä rauhallisella -omallatunnolla saattaa tehdä pienen uhrin." - -"Kiitollinen olen Teille siitäkin, että koskettelette erästä -'kohtuuden' puutetta, johon _minä yksinäni_ olen syypää. Kun draamanne -sai niin armottoman kohtalon, tahtoivat samat miehet, jotka sen -ohjelmistosta karkottivat, kuitenkin maksaa Teille tavallisen -palkkion. Minusta se tuntui niin loukkaavalta, että Teidän puolestanne -panin jyrkän vastalauseen sitä vastaan. Käsitän nyt kuinka -ajattelemattomasti, jopa väärinkin tein olettaessani Teidän -välttämättömästi katselevanne asiaa samalla tavoin kuin minä. Onnekseni -voin korjata ainakin _sen_ erehdykseni. Myötäseuraavan vekselin lähetän -sitä varten." [Teatteri suoritti nyt 600 mk tekijäpalkkiona Kovan onnen -lapsista.] - -"Yksi kohta kirjeessänne teki minuun syvästi surullisen vaikutuksen: -Tuo pintapuolinen, miltei kevytmielinen arvostelu maamme asemasta. Onko -Snellman siis elänyt ihan turhaan tässä maassa, koska nekään henkilöt, -jotka (niinkuin Te) ovat henkisesti istuneet hänen jalkojensa juuressa, -eivät ole paremmin häntä ymmärtäneet. Onneton, jos se mitä kirjoitatte -olisi totta, niin koko entinen kirjallinen toimenne olisi ollut -suorastaan turmiollinen ja parasta olisi, että Te polttaisitte kaikki -teoksenne Murtovarkaudesta alkaen Kauppa-Lopoon asti. Mutta pahin -seikka on, ettette usko mitä kirjoitatte. Jos tosiaan uskoisitte, että -meidän svekomaanimme valtiollisista syistä tarvitsevat tukea, niin -olisitte tietysti antanut draamanne -- Arpelle." - -"Asian laita on toinen. Politiikasta tässä ei ole kysymystä. Ei -hituistakaan. Mutta ei edes kulttuurisvekomaniasta. Kysymys on tämä: -_Pitääkö tässä maassa muukalaisvallan vai oman kansan hengen -vallita_?" -- -- - -Jo 6/10 Minna Canth sepitti vastauksen, ja ääni oli siinä muuttunut. -Siitäkin vielä pari otetta: - -"Rakas Tohtori! Te kokootte tulisia hiiliä minun pääni päälle! Jos -olisitte pitkittänyt vihaanne ja ollut 'orimlig', niinkuin tapanne on -silloin kun suututte, jos olisitte repinyt sillat pois minun jälkeeni, -niin helpommin olisin kulkenut sitä tietä, jota lujasti olin päättänyt -kulkea. Nyt kun sydämenne niin pian jälleen heltyi ja Te olette minulle -hyvä niinkuin ennenkin, on minun niin vaikea -- niin hirmuisen vaikea. -Eikähän ole asia kuitenkaan muuttunut _heidän_ suhteensa, herrojen -Koskisen ja Meurmanin. Minulla ei ole mitään takeita siitä, etteivät he -pitkitä vainoansa edeskin päin." -- -- - -"Viha antaa voimaa ja kuntoa -- ystävyys heikontaa ja lamauttaa. Viha -vapauttaa, ystävyys kahlehtii -- siinä totuus, jota näinä aikoina olen -saanut kokea (!)" -- -- - -"Yksinomaan Ruotsalaista teatteria varten sitä en suinkaan tee, päin -vastoin tähtään minä työlläni paljoa kauemmaksi. Minä tahdon saada -mainetta ja tunnustusta laajemmalta, omassa maassa ensin, sitte -muualla. Se on ainoa keino, jolla voin kukistaa vastustajani täällä. -Sitten vasta kun voin saada näytelmiäni ulkopuolella oman maan rajojen -näyteltäviksi, voin ehkä olla varma siitä etteivät Koskiset ja -Meurmanit enää minulta Suomalaisen teatterin ovia sulje (!)" - -"Tulin kovin hämilleni noista 600 mk:sta, jotka minulle lähetitte -palkkioksi Kovan onnen lapsista. -- -- En enään anna sille ajatukselle -sijaa, että Suomalainen teatteri tahtoisi vain tehdä hyviä affäärejä -kirjailijain hiellä ja väellä. Minua hävettää, että olin niin valmis -semmoista uskomaan." -- -- - -"Uskallanko lähettää terveisiä Emilielle ja Emilie Stenbergille ja -Leinolle -- vai ovatko he minulle kovin vihassa? Teidän Minna Canth." - -Bergbom ei enää vastannut, vaan päättyi kirjeenvaihto tähän. Ja mitä -hän olisikaan vastannut? Olihan Minna Canth oikeastaan peruuttanut -taikka ainakin aivan toiseen muotoon pukenut taikka toisia henkilöitä -vastaan suunnannut syytöksensä, jotka ensin niin suoraan tähtäsivät -teatterin johtajaa. Meurman ja Yrjö-Koskinen ne ne muka sittenkin -olivat kaiken pahan aikaansaajat; Bergbomin olisi vain joskus pitänyt -menetellä "hiukan toisin"! Viha "vanhoja johtajia" kohtaan oli Minna -Canthissa paisunut hillitsemättömäksi intohimoksi, ja vaikka hän -mielellään näytti Bergbomillekin, että hän ei enää tarvinnut hänen -apuansa, ja niinikään mielellään kuritti johtokuntaa, niin kyllä -"luopuminen", oman kuvitellun edun ohella, tarkotti noiden johtajien, -noiden vanhojen fennomaanien päämiesten rankaisemista. -- Tila ei ole -sallinut meidän tehdä selkoa siitä vastustuksesta, niistä -- -myönnettäköön kernaasti -- usein kohtuuttomassa ja loukkaavassa -muodossa esitetyistä arvosteluista ja ankarista vastalauseista, jotka -Minna Canthin kirjailijatoimi yleensä -- eikä suinkaan yksistään hänen -näytelmänsä -- olivat herättäneet. Se kuuluukin kirjallisuus- eikä -teatterihistoriaamme. Tässä on vain tunnustettava, että Minna Canthia -kohdannut vastustus ehkä kyllä oli omansa saamaan naisen suunniltaan. -Mutta toiselta puolen on, Emilie Bergbomin kanssa, sanottava, että -kyllä hän itsekin oli antanut aihetta siihen -- samalla kun myöskin on -merkittävä, että vastustus ei lainkaan lähtenyt ainoastaan "vanhoista -johtajista". Olihan Minna Canth kirjailijaluonteeltaan enemmän -vallankumouksellinen kuin tendenssimäinen tavallisessa merkityksessä, -ja olisiko ollut ajateltavissakaan, että hänentapaisensa kirjailija -missään kansassa olisi vastaanotettu yleisillä kättentaputuksilla? -Tuskin. Kirjallisuushistoria todistaa päin vastoin, että hänen -kohtalonsa oli niin sanoaksemme jokapäiväistä laatua. Semmoiset -vallitsevia käsitteitä mullistavat kirjailijat kohtaavat _aina_ ankaraa -vastarintaa, mutta toiselta puolen he myöskin säännöllisesti keräävät -ympärilleen hartaita ystäviä ja ihailijoita, eikä Minna Canthilta -suinkaan puuttunut semmoisiakaan. Puhumatta niistä ystävistä, jotka hän -oli saanut naisasian ajajana, köyhien ja kärsivien puolustajana, seisoi -hänen ympärillään koko nuori suomalainen kirjailijapolvi, ihailivat -häntä Suomalaisen teatterin näyttelijät tehden parastaan hänen -näytelmiään esittäessään, oli hänellä kaksi semmoista ystävää kuin -Kaarlo ja Emilie Bergbom, jotka avonaisesti tunnustivat hänen -nerollisuuttaan ja olivat kaikin tavoin todistaneet, että hän saattoi -heihin uskoa ja luottaa. Eikö Minna Canth olisi voinut tämmöisen -ystäväjoukon tukemana levollisena asettua hyökkäysten yläpuolelle? Ei, -hän oli siksi liian heikko, hän joutui sanan oikeassa merkityksessä -suunniltaan, "nuoren puolueen" ja ruotsinmielisten ja muitten -"vapaamielisten" tapaan ja mukana hän keskitti vihansa näkyvimpiin, -voimakkaimpiin, näennäisesti armottomimpiin vastustajiinsa, -Yrjö-Koskiseen ja Meurmaniin. - -Edellinen on niin sanoaksemme yleistajuista; luopuminen Suomalaisesta -teatterista johtui yksilöllisemmistä motiiveista. Ettei Kovan onnen -lasten kohtalolla tässä ollut sinnepäinkään sitä merkitystä, jonka -Minna Canth on sille antavinaan, se on ihan ilmeistä. Tiedämmehän, että -hän itse oli lohduttanut Bergbomia sanoilla: "unohtakaa pois koko kovan -onnen lapsi", että tieto teatterin tulosta Kuopioon samana -näytäntökautena oli "ilosanoma", että hän vuosikausia sen jälkeen eli -parhaimmassa ystävyydessä Bergbom-sisarusten kanssa, että hän Papin -perhettä kirjoittaessaan aivan niinkuin ennen sai ja käyttikin Kaarlon -apua, että kappale viipymättä esitettiin näyttämöllä, että tekijää -sähkösanomalla onniteltiin loistavaan premiääriin ja että näyttelemistä -jatkettiin ilman mitään häiriötä toistakymmentä kertaa. Ja kuitenkin -Minna Canth mitä hämmästyttävimmällä logiikan puutteella väittää, että -hän oli "ajettu pois", jopa "potkaistu pois" teatterista! Ei, kyllä -asianlaita oli niin, että Kovan onnen lapset vedettiin esiin -tekosyyksi, silloin kun luopumisajatus jo oli päätökseksi -kypsynyt.[154] Mitä taas tulee ystävyyteen Bergbom-sisarusten kanssa, -niin oli se nähtävästi kestänyt yli aikansa. Olemme ennen ottaneet -pitkiä otteita Minna Canthin kirjeistä muun muassa sen vuoksi, että -hänen luonteenlaatunsa niissä niin mainiosti kuvastuu. Hänen levoton, -hermostunut luontonsa teki, että hän tavan takaa joutui, niin -sanoaksemme, tunteitten mullistuskauteen, jolloin hän "poltti mitä -ennen oli rakastanut". Näin hän eri aikoina oli pauhannut milloin -"vanhoja", milloin "nuoria" vastaan, "ylössanonut" tuttavuuksia j.n.e. -Tuli sitte Bergbominkin ja teatterin vuoro. Ne (tarkotamme johtajaa ja -seuruetta, jotka tekevät teatterin) olivat totta tosiaan viattomia -Minna Canthiin nähden, mutta hän tahtoi taas nauttia "vapauttavaa -vihaa" "kahlehtivan ystävyyden" jälkeen! Ja vihdoin piili kaiken takana -se, mitä Emilie Bergbom sanoo julkisen esiintymisen kiroukseksi, -turhamaisuus, toivo saavuttaa mainetta ulkomailla -- ei aatteittensa -voiton tähden, sillä niistä hän kirjeissään ei lausu halaistua -sanaakaan -- vaan kukistaakseen Koskiset ja Meurmanit! Tämä yllytti -hänet luopumaan Suomalaisesta teatterista, sillä tie ulkomaan ja -lähinnä skandinavilaisille näyttämöille -- niin hän luuli -- meni -Helsingin Ruotsalaisen teatterin kautta. -- Kysyä saattaa, oliko Minna -Canth itse ja yksin keksinyt ja itselleen asettanut tämän houkuttelevan -päämäärän? Ei, kyllä silläkin asiankohdalla on luonnollinen -selityksensä. Huomattavaa näet on, että Ruotsalaisen teatterin ystävät -eivät lainkaan olleet ilman kateutta nähneet, miten suomalainen -näyttämö herätti ja veti puoleensa draamakirjailijoita, jopa -ruotsinkielisiäkin (Numers!).[155] Ja varsin hyvin tiettiin, kuinka -Minna Canthin käydessä Helsingissä nerokasta kirjailijatarta kohdeltiin -"hienosti" ja "hellästi" ja imarreltiin, ja miten hän Kuopiossakin sai -vastaanottaa vieraita täkäläisten ruotsinmielisten piireistä, jotka -esittivät luonnollisena ja välttämättömänä asiana, että hän antaisi -neronsa loistaa korkeammalta kynttiläjalalta kuin kurjan Arkadian -näyttämöltä. Edut siitä olisivat muka Minna Canthille samoin kuin -harhaan joutuneelle Numersille aavistamattoman suuret ja kauas -kantavat. Ja Minna Canth uskoi siihen ja oppi sen lisäksi tuon -valtiollisen ohjelman, jonka hän naivisti selvittää Bergbomille, vaikka -se oli yhtä vanha kuin suomalaisuutta vastustava ruotsalaisuus -maassamme. Kun tämä tiedetään, voidaan käsittää, että ilo Helsingissä -oli suuri, kun muiden muassa eräs kaikissa piireissä liikkuva -ruotsalainen kirjailija julisti sanoman Kuopiosta, että Minna Canth -kirjoittaa näytelmää -- ruotsinkielellä, Ruotsalaista teatteria varten. -Mitä turhaan oli pyydetty Ida Basilierilta, Emmy Achtélta, Alma -Fohströmiltä ja Ida Aalbergilta, se oli vihdoinkin onnistuttu saamaan -Minna Canthilta -- suostumus muuttaa Ruotsalaisen teatterin -palvelukseen! - -Näin luulemme riittävästi selvittäneemme ne sisälliset ja ulkonaiset -vaikuttimet, jotka veivät Minna Canthin tuohon luopumiseen, joka niin -syvästi ja tuskallisesti loukkasi Kaarlo ja Emilie Bergbomia. -Ymmärrettävää on, että "vanhat" ylipäätään arvostelivat hänen -menettelyään samaan tapaan, se on suomalaisuuden pettämiseksi. Mutta -toinen oli "nuorten" laita. Vähän tiesivät nuoret taikka eivät -ollenkaan siitä, millä sitkeällä, äärimmäisiä sielunvoimia kysyvällä -taistelulla suomalaisuus oli saatettu siihen verrannolliseen -valta-asemaan, johon se oli noussut, tuskin he ottivat uskoakseen että -suomalaisuudella oli vastustajia ollutkaan! Yhtä vähän he tiesivät -millä uhrauksilla oli perustettu ja ylläpidetty koulut, joissa -olivat oppinsa saaneet, teatteri, missä nauttivat kansallista -näyttämötaidetta. Olisiko heillä siis ollut mitään kiitollisuutta -taikka velvollisuutta sitä puoluetta ja sitä harrastusta kohtaan jonka -hedelmistä elivät? Mitä vielä! Ei, päin vastoin "nuorina" heillä oli -täysi oikeus olla tyytymättömiä kun "vanhojen" joukossa oli niitä, -jotka eivät suoneet heille riittävää kiitosta ja tunnustusta _heidän_ -teoistaan, ja niin nuoret kirjailijamme ja taiteilijamme -- osaksi -myöskin, joskin kenties heidän itsensä tietämättä, ylempänä mainitun -virtaukset vaikutuksesta, joka johti kansanvaltaisesta leiristä -aristokraattiseen -- järjestään läheisesti liittyivät nuoriin -ruotsinmielisiin. Heistä oli toinen teatteri yhtä hyvä kuin toinen, -eikä heillä siis ollut moitteen sanaa sanottavana Minna Canthille hänen -luopumisestaan. Luultavasti tämä nuorten käsitystapa oli vaikuttanut -Minna Canthiin, mutta ei se paranna hänen asiaansa, sillä hän oli -vanhempi ja tiesi kaikki mitä nuoret eivät tienneet, jopa hän itsekin -oli aikanaan ollut mukana suomalaisuuden taistelussa. - -Päätämme tähän. Arvosteltakoon Minna Canthin luopumista kuinka tahansa, -pääasia on että Kaarlo Bergbomin ja hänen välinsä oli rikottu. Totta -kyllä ei ainaiseksi, niinkuin vielä saamme nähdä, mutta inhimillisten -suhteitten laita on valitettavasti semmoinen, ettei ne syvän -rikkomuksen jälkeen enää tahdo eheiksi parantua. - -Ohimennen mainittakoon tässä, että Minna Canth kirjoitti kuin -kirjoittikin ruotsinkielellä näytelmän _Sylvi_, jossa hän käsitteli -tuoretta, tosielämästä otettua traagillista aihetta, ja joka tammikuun -lopulla 1893 ensi kerran esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa. -Menestys oli, niinkuin saattoi odottaa, mielenosotuksentapaisen -loistava. "Niin suurta menestystä", Hufvudstadsbladetin arvostelija -sanoo, "olemme harvoin, jos koskaan nähnyt Ruotsalaisessa teatterissa". -Kumminkaan ei siitä seurannut että mitään muuta saman tekijän -kappaletta olisi tällä näyttämöllä esitetty. Myöhemmin Ida Aalbergin -kiertomatkalla Ruotsissa Sylvi näyteltiin sielläkin; mutta silti eivät -ruotsalaiset eivätkä muut skandinavilaiset teatterit ole ottaneet -esittääkseen ainoatakaan Minna Canthin draamaa. Näin hänen toiveensa -täydellisesti pettivät. -- - -Näytännöt alotettiin 4/9 Sala-vainajan ehdotuksen mukaan Papin -perheellä -- "niinkuin ei mitään olisi tapahtunut". Ensimäinen uusi -kappale esitettiin 14/9: Hilda Aspin suomentama Paul Moreaun -huvinäytelmä _Liittolaiset_, joka huolimatta naurettavaisuudestaan sekä -Weckmanin (Philippe), rva Olga Poppiuksen y.m. hyvästä näyttelemisestä -meni vain kolmesti. Jälkikappaleeksi oli Mustalainen uusittu ja -näyttäytyi siinä ensi kerran ja onnistuneesti Otto Närhi päähenkilönä, -Petinä. "Erinomaisten näyttelijälahjain ohella on hra Närhillä kaunis -ääni; viuluansakin hän itse soitti", sanotaan U. S:ssa. -- Suurempaa -huomiota olisi ansainnut, vaikkei saanut, 21/9 ensi kerran näytelty, -ranskalaisia puoluetaisteluja kuvaava Jules Lemaitren 4-näytöksinen -huvinäytelmä _Kansanedustaja Leveau_. Nimiroolia esitti taidokkaasti -Leino, rva Rautio oli kaunis ja viehättävä markisitar de Gréges, -Ahlberg maltillinen ja hieno markiisi ja rva Järnefelt oli syvästi -käsittänyt rva Leveaun suoran luonteen. -- Syyskuun viimeisessäkin -ohjelmassa 30/9 oli pikku uutuus, Robert Kiljanderin 1-näytöksinen -_Vieraita odottaessa_. Ollen tuota tekijänsä viatonta, kirjallisesti -vaatimatonta laatua se kuitenkin huvitti hetkisen, syystä kun henkilöt -olivat tuttuja kotimaisia. Olga Poppiuksen pikku kirjailijatar oli -niistä miellyttävin. - -Näin oli entisellä tarmolla käyty työhön käsiksi, joskaan mieliala ei -voinut olla muuta kuin raskaanlainen. Kaarlolla oli sivuhuolenaan ikävä -kirjeenvaihtonsa Numersin ja Minna Canthin kanssa, ja Emilie kirjoitti -26/9 Betty Elfvingille seuraavaan tapaan: - --- "On pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin sinulle, rakas -Betty-ystävä, mutta mieleni on ollut niin syvästi murheellinen, että en -tahdo pystyä mihinkään. Tämä kesä on yhtäkkiä tehnyt minut kymmenen -vuotta vanhemmaksi. Et voi uskoa kuinka vaikea meidän on ollut olla -teatterissa näinä viikkoina nyt syksyllä. Unohtumattoman, poismenneen -ystävämme muisto on siellä kiintynyt kaikkeen ja joka askeleelta me -uudestaan muistamme hänet ja kaipaamme häntä. Harvoin saa ilon tavata -niin ylevämielistä ja jaloa luonnetta kuin hänen; sitä paitse me niin -hyvin ymmärsimme toisiamme. Me seisoimme samalla pohjalla kaikkeen -nähden, joka koski kunniaa, taidetta ja isänmaata. Miksi piti hänen -niin varhain murtua ja joutua niin julman taudin uhriksi! Toivon että -tapaamme toisemme talvella ja silloin kerron sinulle kaikki rakkaasta, -kaivatusta, kyynelein surrusta ystävästä. -- Tästä tulee käänne -teatterillekin. Kaarlon täytyy luonnollisesti hakea itselleen avustaja -ja tuleva seuraaja. Emme koskaan saa semmoista kuin Sala, mutta -toivomme kuitenkin saada jonkun, johon voi luottaa. Kuka se on oleva, -ei vielä ole meille selvinnyt, mutta päätetty on, että Kaarlo aluksi -puhuttelee Kasimir Leinoa. -- Taloudellisessa suhteessa vuosi on -alkanut hyvin huonosti. Koleran pelko ja taloudellinen ahdinko painaa -kaikkien mieltä, niin että teatteri on tyhjä. Eilen annettiin toki -vanha Nummisuutarit kansannäytäntönä täpötäydelle huoneelle -- 'lippu -luukulla'; mielenkiinto vaikuttaa aina elähyttävästi, mutta näitten -huokeahintaisten näytäntöjen tuottama voitto ei sentään ole suuri." -- - -Suurempaa huomiota kuin edelliset uutuudet herätti 5/10 ensi kerran -annettu Iisakki Latun ja Niilo Salan suomentama N. Ostrowskin näytelmä -_Ukkosilma_, jossa kuvataan "vanhoja ja nuoria", perinnäisen vanhan ja -uudemman katsantotavan taistelua Venäjän keskiluokassa. Nti Kunnaalla -oli päähenkilössä Katerinassa sopiva tehtävä, ja useat muut roolitkin -esitettiin etevästi: Marfa -- nti Stenberg, Varvara -- Katri Rautio, -Dikoi-- Falck, Fekluska -- nti Lähteenoja j.n.e. Mutta kun nti Kunnas -nyrjäytti jalkansa, niin että tuli vuoteenomaksi, oli näytteleminen -lakkautettava ensi-illan jälkeen. Vasta marraskuulla voitiin kappale -uudestaan esittää pari kertaa, mutta silloin oli uutuuden viehätys jo -haihtunut. - -Tuli sitte teatterin _20-vuotisjuhla _13/10, joka keräsi täyden huoneen -juhlapukuista yleisöä. Juhlatunnelman sytytti ohjelman suoritus, se kun -oli niin kokoonpantu kotimaisista aineksista, että siinä kuvastui -menneiden vuosikymmenien tulos. Esitettiin näet: Tietäjä (II), -Murtovarkaus (III), Vieraita odottaessa, Kuopion takana (II) ja -Nummisuutarit (II) -- yksi näytös kultakin etevimmältä suomenkieliseltä -draamakirjailijaltamme. Näytännön loputtua yleisö mitä innostuneimmin -osotti kiitollisuuttaan Kaarlo Bergbomille, jolle eläköönhuutojen -kaikuessa näyttämölle ojennettiin kolme laakeriseppelettä. Yhdessä, -teatterin ystävien antamassa, luettiin seuraava nauhoihin painettu -kirjoitus: - - Kaarlo Bergbomille 1872-1892. - - Sulle, joka taiteen uuden, ennen tuntemattoman, - Suomenmaahan istutit ja kukkivaksi loit, - Laakerseppeleen me tarjoamme tämän vihannan - Palkkioksi kaunihista minkä meille soit. - Halpan' ällös pidä meidän lahjaa, vaikka välehen - Lehti sen on kuivunut ja maahan varissut -- - _Kuva_ vaan se seppeleen on paremman ja ikuisen, - Jonka kansan rakkaus on päähäs kietonut. - -Toisessa oli kirjoitus: - - Kaarlo Bergbomille, Uuden työalan raivaajalle - suomalaisille naisille. - - Suomen Naisyhdistyksen jäseniä. - -Vielä antoi Bergbomille seurueen jäsenten puolesta kukkasvihon nti -Emilie Stenberg. Myöskin Emilie Bergbomille osotettiin lämmintä -kiitollisuutta ja ojennettiin hänellekin komea kukkasvihko. -- -Näytännön jälkeen yhtyivät teatterin johtokunta ja jäsenet yhteiseen -illanviettoon arkadian lämpiöön. Siinä tilaisuudessa Bergbom puhui -lämpimiä muistosanoja manalaan muuttaneiden muistoksi, joita jo oli -monta, nimittäin _Vilho, Lundahl, Korhonen, Törmänen, Duncker, Holm, -Böok, Hahl, Tervo, Kallio, Hilda Asp ja Sala_; A. Almberg puhui Kaarlo -ja Emilie Bergbomin sekä samalla myöskin Hedvig Raa-Winterhjelmin -kunniaksi ja professori Tudeer esitti teatterin nykyisten jäsenten ja -tulevaisuuden maljan. - -Huolimatta yleisön kylmäkiskoisuudesta teatteria kohtaan -- tänä -syksynä se sentään oli hyvin ymmärrettävä, sillä katovuoden tähden oli -taloudellinen ahdinko maassa tavattoman suuri -- jatkettiin työtä -väsymättömällä innolla. Siten voitiin 19/10 ensi kerran esittää -merkillinen uutuus, E. Tammisen suomentama Schillerin _Wilhelm Tell_. -Nytkin johtaja oli oikein arvostellut joukkonsa voimat. Niinkuin tietty -on, ei tämä mainio näytelmä niinkään vaadi yksityisiä suuria kykyjä -kuin sitä että lukuisat esiintyjät ovat harjotetut hyvään -yhteisnäyttelemiseen, ja siihen Bergbom olikin pannut pääpainon. -Suurin, innostava vaikutus lähti kansankohtauksista. Yksityisistä -mainittakoon: Leino, joka Wilhelm Tellinä oli voimakas ja reipas; -Falck, arvokas ja vaikuttava vanhana Attinghausenina; Halme, sangen -onnistunut Stauffacherina, rva Järnefelt, joka oli etevimpiä vanhana -onnettomana naisena. Näytelmä meni yhtä mittaa kuusi kertaa ja -seitsemännen toisena joulupäivänä. -- - -Vielä suurempaa huomiota herätti lähinnä seuraava uusi kappale, sillä -se oli kotimainen alkuteos, ruotsalaisena runoilijana mainehikkaan -_Karl A. Tavaststjernan_ sepittämä, Juhani Ahon suomentama -4-näytöksinen näytelmä _Uramon torppa_.[156] Tämä kansanelämän kuvaus -ansaitsikin mielenkiintoa ei ainoastaan tekijän tähden eikä aiheenkaan -tähden, joka oli otettu paljon lukijoita saaneesta ja väittelyä -synnyttäneestä romaanista "Kovina aikoina", vaan sen vuoksi että -näytelmä oli varsinkin toiseen ja kolmanteen näytökseen nähden etevästi -sommiteltu. Ensi-iltana 9/11 ahdinkoon täysi huone seurasikin -jännityksellä toiminnan dramaattista, tärisyttävää kulkua, ja vaikka -neljäs näytös oli vähemmän tyydyttävä, oli yleisvaikutus tavallista -repäsevämpi ja puhkesi esiin voimakkaissa suosionosotuksissa -näyttelijöitä ja tekijää kohtaan. Näytelmä, jossa ehdottomalla -realismilla kuvataan tosielämästä otettuja luonteita, nälkäajan -kärsimyksiä ja rikoksia, oli jos mikään omansa Suomalaisen teatterin -esitettäväksi, ja näytteleminen tyydyttikin korkeita vaatimuksia. Että -Leino oli hyvä Kalle Pihlinä saattoi edeltäkäsin arvata, mutta -erityistä huomiota ja iloa herätti Hemmo Kallio toisena pohjalaisena, -Lehtimaana. Hän loi tästä petetystä, nälän näännyttämästä ja -uskonnollisessa heikkopäisyydessä kauheaan murhatekoon juohtuvasta -miehestä elävän yksilöllisen, myötätuntoa herättävän kuvan. Etevä oli -niinikään nti Sainio Anna Mellilänä ja rva Järnefelt Johannana (joksi -tekijä turhaan oli toivonut Ida Aalbergin rupeavan). Vähemmän -onnistuneita olivat Ahlberg kapteeni Thoreldina ja rva Rautio hänen -vaimonaan, mutta molemmat ovat näytelmässäkin epäselvästi kuvattuja. -- -Uramon torppa, joka veti teatteriin paljon ruotsalaistakin yleisöä, -meni syksyllä Helsingissä 9 ja kaikkiaan näytäntökautena 21 kertaa. -Tehtiin näet pari pientä vierailuretkeä, joilla se esitettiin ensin -kaksi kertaa 12/11-13/11 Tampereella ja sitten yhden kerran -_Hämeenlinnassa_ 23/11 ja kaksi kertaa _Viipurissa_ 26/11-27/11. Sen -ohella annettiin kummassakin viimemainitussa kaupungissa yhden kerran -Liittolaiset. - -Joulukuun ohjelmistosta on paitse Venetian kauppiaan uusintoa -(5 kertaa) mainittava kaksi uutta kappaletta. Toinen oli Hanna Aspin -suomentama Ibsenin _Villisorsa_ (9/12), joka meni vain kaksi kertaa. -Nimiroolia, Hedvigiä, näytteli somasti Olga Poppius; muuten esitti -Ahlberg Hjalmar Ekdalia, Leino tukkukauppias Werleä ja Rautio vanhaa -Ekdalia kokeneesti. Nuoremmista esiintyi Närhi Gregers Werlenä, Halme -Rellinginä ja nti Lähteenoja varsin todellisena Gina Ekdalina.[157] -- -Toinen uutuus oli Z. Topeliuksen satunäytelmä _Prinsessa Ruusunen_ -(30/12), jota varten E. Melartin oli säveltänyt musiikin. Tämä kappale -herätti tietenkin suurta ihastusta lapsimaailmassa ja meni kaikkiaan -näytäntökautena 13 kertaa. Esiintyjistä huomaamme vain syksyllä tulleen -nti _Helga Coranderin_, joka oli suloinen prinsessa, kokkipojan Olga -Poppiuksen ja valon haltiattaren rva Raution. Esikappaleena annettiin -Laululintunen, rva Anni Kaslin vieraana. - -Jos luetaan pois uudenvuodenpäivän Nummisuutarit, täytti viime mainittu -ohjelma koko tammikuun alkupuolen. Ensimäinen uutuus oli Anni -Levanderin kääntämä A. L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä -_Armeliaita rouvia_ 15/1, joka meni vain kaksi kertaa. Sitte tuli kolme -kotimaista alkuteosta yhteen kasaan. Huomattavin niistä oli _Kalle -Ahon_ 3-näytöksinen draama _Bertha Brander_[158] 18/1, jonkunlainen -Noora-toisinto -- iloinen, kevytmielinen Bertha (Olga Poppius) kääntyy -vakavuuteen ja eroaa sulhasestaan Bruno Lundgrenista (Weckman) -alkaakseen uutta elämää -- mutta menestys oli heikko. Sen -jälkikappaleena annettiin M. Vuoren 1-näytöksinen huvinäytelmä -_Pappilan tuvassa_, joka oli vaatimattomampi, mutta vuosikausiksi jäi -ohjelmistoon. Se esitettiin Savon murteella. Kolmas alkuteos oli -G. v. Numersin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Uusi pirtti_ (Nystu'dansen), -jonka tekijä jo 1891 oli luovuttanut teatterille. Se meni kolme -kertaa. -- - -Kirjeessä Pappilan tuvassa kappaleen tekijälle (29/1) Bergbom lausuu -siitä seuraavaa: - -"Surut, sairaus ja -- pakkanen ovat minut niin masentaneet viime -aikoina, etten suorastaan ole jaksanut kirjoittaa Teille, vaikka olisin -tahtonut onnitella Teitä näytelmänne hyvästä ja ansaitusta -menestyksestä. Pappilan tuvassa on suuresti huvittanut yleisöä; koko -aikana naurettiin sydämen pohjasta ja hienommatkin tuntijat ovat -tyytyväisiä. Oivallinen pikkunäytelmänne jää epäilemättä ohjelmistoon. -Vaikka aihe ehkä on lainattu, voitte täydestä syystä katsoa sitä -alkuperäiseksi, kun henkilöt ovat niin peräti omituisia." - -"Onneksi oli rva Kahilaisella sekä taitoa että rohkeutta näytellä -Leenaa niin hyvin kuin hän sen teki. Leveällä huumorilla ja samalla -kertaa niin luontevasti. Teillä olisi varmaan ollut iloa nähdessänne -häntä. Myöskin Rautio [Aaro] oli kerrassaan hyvä. Lattu oli luonteva, -mutta ei puhunut sujuvasti Savon murretta. Muutkin osat suoritettiin -moitteettomasti." - -Helmikuu alkoi huomattavalla premiäärillä, kun 1/2 annettiin K. von -Gutzkovin murhenäytelmä _Uriel Acosta_, mutta aika oli niin nurja, -ettei tämä aatteellisesti merkillinen, jännittävä kappale esitettynä -neljänä iltana kertaakaan koonnut edes hyvänlaista huonetta. Nimiroolin -Ahlberg näytteli kylläkin intohimoisesti, mutta myöskin osalta -totuntatapaan deklamoiden; rva Salolta, Judithina, oli toivottu enemmän -lämpöä; Leinon Ben Akiba oli mieltäkiinnittävää, taitavaa työtä. -- -Runebergin päivänä (Vänrikki Stoolin kuvaelmia, Saimaan rannalla ja -ylioppilaslaulua) oli huone kumminkin täysi. Oikea myötätuuli tuli toki -vasta kuun lopulla, kun näyttämölle ilmaantui uusi, suuriarvoinen -alkuteos, nimittäin J. H. Erkon 5-näytöksinen "runo" _Aino_.[159] Tämä -merkillinen näytelmä, jossa Erkko -- laulajana ja ajattelijana samalla -kertaa -- on luonut tähän saakka kauniimman ja arvoltaan pysyvimmän -runoelman, mikä Kalevalan pohjalle on rakennettu, saavutti harvinaisen -menestyksen ensi-illasta, 24/2, alkaen, jolloin runoilija oli -myrskyisten suosionosotusten esineenä. Se meni näet tänä keväänä -Helsingissä 11 kertaa ja maaseudulla 8, siis yhteensä 19. Tämä on sitä -oudompi kuin kappaleessa, niinkuin aineestakin voi päättää, on vähän -toimintaa ja runsaasti lyriikkaa, joka ylipäätään näyttämöllä on -huonossa huudossa. Mutta ei mikään sääntö poikkeuksetta! Erkon lyriikka -on tässä niin sulavaa ja henkevää, että se vastustamattomasti lumosi -yleisön. Kumminkin on kiitos annettava esittämisellekin, sillä -näyttämöllepanon ja näyttelemisen ansioksi on luettava, että runoelman -hieno tunnelma säilyi puhtaana ja pääsi vaikuttamaan täydellä -voimallaan. Erittäin on vilpitön tunnustus myönnettävä Olga -Poppiukselle, joka oli unohtumattoman lempeä, puhdas viehättävä Aino, -ja Leinolle, joka Väinöönsä osasi niin yhdistää erilaiset piirteet -- -mahtavan päällikön voiman ja valon sankarin ylevyyden ja virkeyden, -mutta myöskin valtaan päässeen tunteen tuottaman heikkouden ja kokeneen -miehen tyyneyden vastoinkäymisessä -- ettei hän kertaakaan vajonnut -ylhäisestä olemuksestaan. Niiden ohella onnistuivat toisetkin: Halme -- -Jouko, rva Kahilainen -- Pohjolan emäntä, Saimi Järnefelt -- Sinikka, -Weckman -- Kirri ja Rautio -- vanha Jouko. - -Vasta 15/3 tuli uusi ohjelma: H. Sudermannin 4-näytöksinen draama -_Koti_, joka vuoden vanhana oli jo siksi kuuluisa, että se meillä -esitettiin samaan aikaan kummassakin teatterissa. Magdaa (joka -sittemmin tuli yhdeksi Ida Aalbergin loistorooleja) näytteli rva -Rautio, esityksessään painostaen enemmän ja onnistuneemmin tyttären- ja -äidin- kuin loistavan maailmannaisen-piirrettä. Leino esiintyi -everstinä, Ahlberg pastori Heffterdinginä, Franck v. Kellerinä, nti -Kunnas Mariana. Valvojassa O. Relander vertasi toisiinsa teatterien -esitystä ja tuli hän jotenkin samaan tulokseen kuin aikoja ennen -E. Nervander, että näet ruotsalaiset näyttelijät osottivat enemmän -rutiinia, kuvasivat paremmin hienoston elämää, mutta suomalaisten -käsitystapa oli syvempi, tunne lämpimämpi. -- Ensi-illan menestys oli -hyvä, mutta seuraavat kolme huonetta olivat kumminkin huonoja. - -Samoin kuin edellisenä vuonna oli tehty Elinan surmaan nähden, Bergbom -nytkin teki pikaturneen näytelläkseen mieltäkiinnittäviä uutuuksia. -Siten annettiin _Kuopiossa_ 17/3-19/3 Aino kaksi ja Uramon torppa yhden -kerran sekä _Mikkelissä_ 21/3-22/3 kumpikin näytelmä yhden kerran. -Puhdas voitto oli 1,300 mk -- "nätti summa kyllä!" niinkuin -teatteripiireissä oli tapana lausua Laululintusesta lainatuin sanoin. --- Bergbom kävi siis itse Minnan kaupungissa, mutta tällä kertaa -entiset ystävät eivät edes tavanneet toisiansa. Erääseen kirjeeseen -Mikkelistä Emilielle Kaarlo on pannut seuraavan jälkikirjoituksen: -"Minnaa en tavannut. Hän tahtoi kohdata minut, mutta minä epäsin -(afböjde)." - -Helsingissä annettiin 5/4 vielä yksi kotimainen alkuteos, nimittäin -näyttelijä _Kaarlo Halmeen_ 5-näytöksinen näytelmä _Purimossa_. -Kappaleeseen oli niinkuin vasta-alkajan kokeeseen ainakin koottu paljon -henkilöitä ja effektikohtauksia, jotka jälkimäiset olivat enemmän -tuskastuttavia kuin jännittäviä laadultaan. Näytteleminen oli -tavallisuuden mukaan realistisen voimakasta, ja esittivät päärooleja -Ahlberg (rustmestari roisto), rva Rautio (edellisen uhri, Hilma), -Weckman (Roope). Näytelmä meni vain kaksi kertaa. - -Sen jälkeen sanottiin hyvästi pääkaupungille ja lähdettiin _Turkuun_, -jossa ei oltu käyty pitkään aikaan. Siellä annettiin 12/4-7/5 -13 näytäntöä. Ohjelmisto sisälsi mitä viime aikoina oli parasta -näytelty: Elinan surma (3 k.), Aino (2 k.), Uramon torppa, Wilhelm -Tell, Koti, Prinsessa Ruusunen[160] y.m. Tavaststjernan draama, jolla -alotettiin, ei kuitenkaan tuottanut 400 mk enempää, mutta Aino -seuraavana iltana antoi 800 ("nätti summa kyllä", Kaarlo kirjoittaa -Emilielle), ja Elinan surma meni melkein loppuunmyydylle huoneelle (yli -1,000 mk). Ylipäätään menestys oli hyvä, kun alkuun oli päästy. -Kaarlolla oli tietysti puuhaa, niinkuin aina; mutta näyttää hänellä -silti olleen aikaa nähdä muitakin ihmisiä. Niin hän esim. kirjoittaa: -"Betty Elfving on sama vanha, kelpo Betty kuin aina. Olen joka päivä -hetken ollut hänen luonansa." - -Turusta seurue muutti _Viipuriin_, jossa 5/5-28/5 näyteltiin 12 iltana. -Siellä alotettiin Ainolla. Bergbom oli lähettänyt "Ainolaiset" muitten -edellä Viipuriin, ennen kun viimeiset näytännöt Turussa oli annettu. -Kun sitte kaikki olivat saapuneet sinne, Bergbom valittaa yleisöä -kylmäksi, "erittäin turkulaisten intoon verraten". Huoneet olivat -huonoja. Elinan surma herätti sentään täälläkin "innostusta niinkuin -muualla". Lopputulos oli siksi hyvä, että palkat ja laskut suoritettiin -ilman apua Helsingistä. -- Viimeisessä näytännössä esitettiin Elinan -surma kolmannen kerran. Päivä, toukokuun 28, oli muistorikas -_Leinolle_, jonka 20:nes vuosi teatterin palveluksessa silloin umpeni. -Kun näytännöt teatterin puolesta olivat päättyneet, antoi seurue omasta -puolestaan vielä pari näytäntöä Viipurissa ja sen jälkeen lähti osa -näyttelijöitä vielä kauemmas itäänpäin, kesäkuulla vieraillakseen -paikkakunnilla, joilla ei koskaan oltu käyty. Siten annettiin -2/6-7/6 neljä näytäntöä Käkisalmessa, 11/6-15/6 yhtä monta Sortavalassa -ja 17/6-18/6 kaksi Pitkässärannassa. -- Bergbom puolestaan ilmotti -sisarelleen aikovansa tehdä "baltilaisen turneen", s.o. matkustaa -Inkerin ja Viron (Tarton, Räävelin) kautta Helsinkiin. Hänen teki mieli -kerran nähdä noita seutuja. Noin 10 p. kesäk. hän toivoi olevansa -kotona. - - * * * * * - -Päättyneen näytäntökauden lopputulos oli taas huonompi kuin lähinnä -edellisinä vuosina. Vajaus kasvoi melkein kaksi vertaa suuremmaksi, se -kun tilivuoden lopussa teki 18,852:04 mk. Syynä oli se, että -Helsingissä ylipäätään oli näytelty niin huonoille huoneille. - -Näytäntöjä annettiin kaikkiaan 126 ja niissä 21 kertaa _Uramon torppa_; -19 _Aino_: 13 _Prinsessa Ruusunen_; 9 Wilhelm Tell; 7 _Pappilan -tuvassa_; 6 _Elinan surma_, Liittolaiset, Koti; 5 _Vieraita odottaessa, -Uusi pirtti, Saimaan rannalla_, Mustalainen, Venetian kauppias, -Laululintunen; 4 _Nummisuutarit, Kuopion takana, Berta Brander_, -Ukkosilma, Uriel Acosta; 3 _Murtovarkaus_, Kansanedustaja Leveau, Fritz -ystävämme, Armeliaita rouvia; 2 _Runebergiana, Purimossa_, Villisorsa, -Elämä on unelma, 1 _Papin perhe, Tietäjä, Lea_, Remusen kotiripitykset, -Voimakkaita naisia, Parjauspesä. - -Näistä 33 kappaleesta oli kotimaisia 17 ja uusia 13. - -Tämän näytäntökauden ohjelmistossa näyttäytyy huippuunsa kohonneena se -kehitys, jonka 14-vuotista kulkua olemme tässä kertomuksemme jaksossa -seuranneet. Kansallisen näyttämötaiteen kehittäminen muodosti -toisen puolen Bergbomin harrastusta, toisen puolen kansallisen -draamakirjallisuuden elähyttäminen. Mitä edelliseen tulee, oli jo ennen -saavutettu yhtä huomattavia ja huomattavampiakin tuloksia, mutta -jälkimäiseen katsoen oli nyt päättyneen työkauden ohjelmisto verraton -ennätys. Koko toinen puoli ohjelmistoa käsitti näet kotimaisia -kappaleita ja näistä oli _kuusi_ uusia, alkuperäisiä näytelmiä -- -niiden joukossa Aino, jonka arvo on pysyvää laatua, ja Uramon torppa, -joka kansankuvauksena vetää vertoja parhaimmille mitä meillä on -kirjoitettu. Mutta vielä paremmin kuin tästä, näkyy kansallisen -ohjelmiston kehitys siitä, että 126 näytännöstä esitettiin 79:ssä -kotimaisia koko illan näytelmiä, ja sitä paitse muissa näytännöissä -viisi kotimaista pikkukappaletta yhteensä 20 kertaa. Jos laskemme nämä -20 pikkukappaleen esitystä vastaavan 5 kokonaista näytäntöä, joka ei -suinkaan ole liiaksi -- koska tavallisesti 3 pikkukappaletta muodosti -yhden ohjelman -- niin tulemme siihen päätelmään, että _kaksikolmatta -osaa_ näytännöistä oli ohjelman puolesta kansallisia! Että -ulkomaalainen ohjelmisto, joka esitettiin viimeisessä kolmannessa -osassa näytäntöjä, oli laadultaan arvokasta, sitä tarvitsee tuskin -mainita. Olihan siinä edustettuna Schiller, Shakespeare, Calderon, -Sheridan, Gutzkow vanhemmista ja Ibsen, Jules Lemaitre, Ostrowski, -Sudermann y.m. uudemmista. - -Kun ajattelemme lähtökohtaa, kun muistamme miten 21 vuotta ennen oli -todistettu suomalais-kansallisen näyttämön mahdottomuutta muun muassa -sillä väitteellä, että suomenkielistä draamallista kirjallisuutta ei -ollut olemassa, niin on myönnettävä, että tulos oli suurenmoinen. -Liiottelematta saattaa sanoa, että Suomalaisen teatterin ohjelmisto -kansallisen aineksen runsauteen nähden tänä vuonna voitokkaasti -kilpaili suurten kulttuurimaiden näyttämöjen kanssa, sillä onhan -tunnettu, että Théâtre français on ainoa, joka koko vuoden tulee -toimeen omalla, ranskalaisella. Näyttäähän siltä että Bergbomilla oli -täysi syy olla tyytyväinen; mutta kumminkaan emme luule hänen liioin -iloinneen tästä menestyksestä. Olihan juuri tähän aikaan sattunut -seikkoja, jotka suoraan lausuivat hänelle: tähän saakka, eikä edemmäs! -Juuri nyt olivat Numers ja Minna Canth vetäytyneet pois Suomalaisesta -teatterista, ja lopussa oli yhteistyö Bergbomin ja heidän välillään, -yhteistyö, joka oli kantanut niin kauniita hedelmiä kotimaisen -ohjelmiston hyväksi. Niinikään olivat Ida Aalberg ja Adolf Lindfors -luopuneet yhteistyöstä hänen kanssaan, ja edellinen keräsi juuri tänä -keväänä omaa suomalaista seuruetta, millä hän aikoi syksystä alkaen -ensin näytellä Helsingissä ja muualla kotimaassa ja sitten ulkomailla. -Me tunnemme jo Bergbomin luonteenlaadun ja tiedämme kuinka hän myöntäen -jokaiselle hänen vapautensa pidättäytyi ketään tuomitsemasta. Mutta -vaikka hän vaikeni, tunsi hän syvästi mitä tämä merkitsi sille -tehtävälle, jolle hän oli elämänsä uhrannut. Se merkitsi, että -lahjakkaimmat voimat, jotka olivat seisoneet hänen rinnallaan, eivät -olleet omakseen ottaneet kansallisen näyttämötaiteen asiaa, vaan -erosivat siitä ajaakseen takaa omia mielitekojaan. Kuinka riemukasta -olisikaan ollut, jos _kaikki_ olisivat pysyneet yhdessä, jos kaikkia -olisi sama päämäärä innostuttanut! Ei, niin ei saanut olla. Kyllä on -siitä huolta pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti. - - - - -Viiteselitykset: - - -[1] Pienen, nykyään harvinaisen lentokirjasen nimi on: _"Luettelo -seuranäytelmiksi sopivista kappaleista sekä neuvoja seuranäytelmäin -toimeenpanemiseen"_, Helsingissä 1879. -- Bergbomin arvostelun mukaan -olivat neuvot "makalöst praktiska" (verrattoman käytännöllisiä). - -[2] Berliniläinen kirjakauppias (ei tanskalainen, niinkuin sanotaan -II s. 200). - -[3] Alexander Strakosch, s. 1844 Unkarissa, oli ensin etevä näyttelijä -(Sonnenthalin oppilas) ja sitten, rammaksi tultuaan, kuuluisa lausunnon -opettaja. Hän toimi Lauben apumiehenä ensin Leipzigin ja myöhemmin -Wienin Stadttheaterissa. - -[4] Näyttelijä Arthur Lundahl kuoli Tampereella 24 p. heinäk. 1879. - -[5] Nti Börjessonin kirjoittama 2-näytöksinen ruotsalainen näytelmä, -jonka Kaarlo oli ehdottanut otettavaksi nti Avellania varten ja jonka -hankkiminen tuotti Emilielle paljon vaivaa, syystä kun se oli -painamaton. - -[6] Ylioppilas K. Oronstedt, pankinjohtajan vapaaherra J. Cronstedtin -poika, oli alkanut innokkaasti harrastaa suomenkieltä ja -kirjallisuutta. Ainoa hedelmä, joka ennätti kypsyä, oli Beaumarchais'in -mestariteoksen Sevillan parturin suomennos. Se oli näet valmiimpi kuin -Emilie luuli. Keväällä 1880 se esitettiin Suomalaisessa teatterissa ja -ilmestyi sittemmin painettuna. Vuosi tapaturman jälkeen pystyttivät -Keuruulaiset vainajalle muistopatsaan Kangasjärven Kangassaareen. Siinä -on paitse nimeä ja kuolinpäivää kirjoitus: Kansalaiselle kansalaiset. - -[7] Nimipastori, sitten provasti Herman Roschier oli Bergbom-sisarusten -äidin serkku. Hän oli 1864-79 suomalaisten siirtolaisten saarnaaja -Itä-Siperiassa. - -[8] Eräässä toisessa kirjeessä mainitaan muutaman hienosti sivistyneen -naisen Tukholmasta nähtyään Parjauspesän lausuneen: "Jos suomalaiset -vain kävelisivät paremmin, niin olisivat he kerrassaan meitä etevämpiä -näyttämöllä." - -[9] Alkuteos_, Den lilla Finskan, julinteriör i en akt_, on painettu -Morgonbladetin ensi numeroihin s.v. - -[10] Nervander, joka näki näytelmän kummassakin teatterissa -(ruotsalaisessa se päättyi niin varhain, että hän ennätti Arkadiaan -siksi kun siellä alettiin), on eri kirjoituksessa (Mbl. 12/2) verrannut -esityksiä toisiinsa. Asettamatta nti Aalbergin Juliaa erittäin -korkealle katsoo arvostelija kuitenkin hänen luomaansa "sievää, -iloista, vapaata kuvaa" etevämmäksi kuin nti Wesslerin esittämää, joka -kyllä oli "tyylikkäämpi", mutta samalla värittömämpi ja vähemmän -uskollinen runoilijan luomaan verrattuna. Hra Agard, jonka -kiitollisimpiin rooleihin von Dann luettiin, oli tietysti parempi ja -arvokkaampi kuin Leino, joka oli sekä kokematon että nuori tähän -tehtävään. Axelin esittäjät, Arppe ja Ahlberg, olivat molemmat -heikkoja, eroten toisistaan siinä että edellisen lausunta oli parempi, -jälkimäinen lämpimämpi esityksessään. Mitä vihdoin kokonaisuuteen -tulee, oli se sävyltään runollisempi ja hienompi ruotsalaisella -näyttämöllä, mutta suomalaisella tuli rauhallisen ja onnellisen kodin -lämpö enemmän tuntuviin. - -[11] Pikku piirteenä mainittakoon, että tarantellatanssin, jonka Ida -Aalberg esitti niin tulisesti, oli hän harjotellut aikanaan koko maassa -tunnetun rva Alina Frasa-Ahreniuksen johdolla. Tämä kuittasi 14/4 8:sta -harjotustunnista à 3 mk. yhteensä 24 mk. - -[12] Tarkottaa Nervanderin käsitystä Nooran luonteesta, jonka hän on -esittänyt erityisessä pitkässä kirjoituksessa. - -[13] Kun neiti Aalberg toisessa näytöksessä lankee polvilleen -Krogstadin eteen, hän tuskin menettelee tekijän tarkotuksen mukaan. -Ibsen, joka pienimpään saakka ohjaa näyttelijän liikunnot, olisi -varmaankin maininnut sen, jos hän olisi sentapaista ajatellut. -- Kun -Rank lausuu: "Minun loppuni on tulossa", terottaa näyttelijätär Nooran -sydämettömän repliikin "Teidänkö?" lisäämällä "Vai niin", joka tekee -kohtauksen vielä vastenmielisemmäksi. - -[14] Salanimien ja merkkien takana piilevistä tunnemme vain kaksi: -"Ernst" oli tämän kirjan tekijä ja "Ignotus" (jota moni luuli J. V. -Snellmaniksi!) A. Hagman. Nervander esiintyi nimettömänä. - -[15] Merkitty "Spartacus", mutta nähtävästi naisen kirjoittama. - -[16] Kaunis kolmatta palstaa käsittävä puhe on painettu U. S:ssa 24/4. - -[17] Venäläisen teatterin oopperanäytännöt alkoivat 30/3 ja annettiin -ensiksi Faust täpötäydelle huoneelle! - -[18] Kokous pidettiin 11/4 ja oli siinä saapuvilla noin 50 henkeä. -Valmistelevat laskelmat olivat Bergbomin, Faltinin ja Saltzmanin -tekemät. Enemmistö hyväksyi ehdotuksen kaksikielisestä oopperasta, jota -vastaan yksityiset suomenmieliset ilmaisivat tyytymättömyytensä, heistä -kun oopperan kieli olisi pitänyt olla yksistään suomi. - -[19] Vaillinki nousi yli 30,000 mk; mutta se ei tuottanut suurta huolta -teatterin ystäville, sillä johtaja N. Kiseleff suoritti sen omista -varoistaan. - -[20] Painattamisoikeuden suomennoksiinsa Törmänen oli myynyt Hämäläisen -omistajalle A. W. Lindgrenille, joka 1878 oli alkanut julkaista -(sittemmin O. Y. Hämäläisen jatkamaa) näytelmä-kokoelmaa_, Suomalainen -teatteri-kirjasto_, johon seuraavina vuosina painettiin 20 -suomalaisella näyttämöllä esitettyä kappaletta -- useimmat Törmäsen -kääntämiä. - -[21] Emme ole saaneet käsiimme näiden vuosien pöytäkirjoja, jotka -luultavasti sisältävät seikkaperäisempiä tietoja. - -[22] Wendla Katarina Rautio, s. 10/2 1864 Pietarissa, oli mekanikko -Sven Bengtssonin ja Gustava Karolina Wallinin tytär ja kävi ensin -Pietarin ruotsalaisen kirkkokoulun sekä sitten Hämeenlinnan ruots. -tyttökoulun. - -[23] Tästä lähtien emme enään niinkuin edellisinä vuosina ota -tilinpäätöstä tekstiin, vaan painatamme eri vuosien tilinpäätökset -yhteen jaksoon teoksen loppuun. - -[24] Merkitä ansaitsee, että nti Aalberg ei suinkaan ensin ollut -halukas esiintymään. Rva Seebach oli kovin ollut asiaa vastaan ja -pelottanut nuorta näyttelijätärtä. Opettajatar olisi mieluummin nähnyt -hänen näyttelevän saksan kielellä kuin suomen, joka muka voisi -suututtaa tulisia unkarilaisia! - -[25] Tarkottanee sitä että Ida Aalbergin ja Leinon [Kööpenhaminassa] -poissaolon tähden täytyi harjottaa toisia täyttämään heidän sijansa. -- -Leino oli opintomatkallaan kolme kuukautta ja liittyi jälleen -seurueeseen marraskuulla, Porissa. Hänen kotipitäjässään, Lapualla, -kerättiin arpajaisten kautta neljättäsataa markkaa näyttelijän -matkakustannuksiin. - -[26] Brahejuhlan proloogin sepitti Wilho Soini. - -[27] "Der Fechter von Ravenna" oli rva Winterhjelmin toivomuksesta -käännetty suurella kiireellä suorasanaisesti, sillä runomittaiseen -suomentamiseen ei ollut aikaa. Emilie Bergbom sai syyskuun lopulla eri -henkilöitä jakamaan työn keskenään: "K. Suomalainen otti kääntääkseen -1:sen näytöksen, Slöör 2:sen ja ehkä 3:nnen, Soini 5:nnen ja kenties -4:nnen; V. Löfgren lupasi ainakin pitää huolta siitä että 4:jäskin -tulisi suomennetuksi." Tietysti joku sitten tasotti kieltä. - -[28] Ainoastaan ohimennen muistutamme tässä, että Finsk Tidskrift -katsoi sopivaksi uuden vuoden ensi numerossa niin loukkaavasti puhua -rva Winterhjelmin vierailusta, että hänen miehensä K. A. Winterhjelm -katsoi syytä olevan lähettämässään kirjoituksessa puolustaa häntä ja -myöskin suomalaista puoluetta. Morgonbladet (2/3) on ottanut koko -Winterhjelmin kirjoituksen ja julkaisee samalla myöskin Peranderin -hyvästijättöpuheen. - -[29] Kirjeessä Bergbomille Kiljander kertoo jo ennenkin kirjoittaneensa -pikkukappaleita, jotka kuitenkin olivat joutuneet tulen saaliiksi. Niin -olisi arvattavasti tämänkin käynyt, jollei Minna Canth olisi sen -pelastanut. Tekijä antoi Bergbomille täyden vallan tehdä korjauksia, -jota valtaa tämä tietysti käytti kappaleen hyväksi. - -[30] Julkaisu, jonka ruotsalainen nimi oli: _Tomten. Den 2:dra Februari -1881_, käsitti 21 sivua ruotsalaista ja 14 suomalaista tekstiä. -Teatterihistoriallista oli siinä: _Cendrillon, Z_. Topeliuksen Ida -Aalbergille omistama runoelma; _Tvänne minnesblad_, Emlekylin (E. -Nervander) muistelmia Aleksis Kivestä ja yksityisistä pidoista Kaarlo -Bergbomin kunniaksi 1869 Lea näytännön jälkeen; _Till Evelina Alma -Fohström_, tz'n (K. Hertzbergin) käännös laulajattarelle omistetusta -italialaisesta runoelmasta; _Afsked från Ida Aalberg_, saman käännös -unkarilaisesta runoelmasta; _Tili Naëmi Ingman_, ?:n sepittämä; _Tili -Lydia Lagus_, Emlekylin kirjoittama 14/9 1873; _Rouva H. O. -Winterhjelmille_ Suomalaisen teatterin jäseniltä, V. Soinin laatima -runoelma (kts. s. 70); _Neiti Ida Aalbergille_ 2/1 1880 (kts. s. 41). - -[31] J. V. Snellmanin kunniaksi hänen täyttäessään 75 vuotta 12/5. -Nimien keräys tarkotti Snellmanille osotettua adressia Suomen naisilta. - -[32] Porvoon lukion lehtori A. F. Borenius, kuollut 3/4 1881, oli -Snellmania kaksi vuotta nuorempi. - -[33] Vaalissa, joka tapahtui 11/4, saivat enimmät äänet Gr. W. Walle -(343), E. G. Palmén (342) ja L. Kivekäs (319), lähinnä heitä olivat -J. J. Serlachius (301), M. G. Schybergson (292) ja A. Lille (275). - -[34] Painettu Valvojassa 1881. - -[35] Emilie lausuu eräässä kirjeessä puheen johdosta: "'Puolueeton' -Lagus luonnollisesti ei saanut puheessaan tilaa mainita, että -kotimainen näyttämö on olemassa taikka toivottaa sille onnea kun se -vierailee Viipurissa, yhtä vähän kuin hän kotimaisten taiteilijain -joukossa muistaa Ida Basilieria ja Emmy Achtéta! Uskomatonta on että -semmoisia henkilöitä kunnioitetaan isänmaanystävinä." - -[36] _Niilo Edvard Sala_ (Sarelius), s. 1856 Kemijärvellä, oli -kruununnimismiehen poika. Käytyään Tornion alkeiskoulun hän köyhyyden -tähden luopui lukutiestä ja meni Chr. Ev. Barckin kirjapainoon Oulussa -latojanoppiin. Siellä hän työskenteli viidettä vuotta samalla omin -neuvoin kartuttaen kirjatietojaan. Sen jälkeen hän kunnialla kävi -Jyväskylän seminaarin ja pääsi kansakoulunopettajaksi Poriin. Siellä -hän näki Suomalaisen teatterin näyttelevän ja innostui niin -näyttämötaiteeseen, että hän syksyllä 1881 antautui teatterin -palvelukseen. - -[37] Lähettikö Bergbom jo tämän kirjeen ohella joitakin muistutuksia -(eri lehdelle kirjoitettuina, niinkuin hän joskus myöhemmin teki), se -on epäiltävää, koska hän toisissa kirjeissä ehdottaa lisäyksiä ja -muutoksia mainitsematta mitään entisistä. - -[38] _Lucina Hagman_ (Minna Canthin elämäkerta) sanoo Penttula-noidan -mallina olleen poppamies Kumpulaisen, josta s. 55 sanotaan, että hän -oli Jyväskylästä kotoisin, mutta s. 111 että rva Canth oli tavannut -hänet Kuopion lähellä. Kirjailijatar itse koskettelee asiaa kirjeessä -Bergbomille 16/5 1882 seuraavin sanoin: "Olen kuullut, että prof. -Ahlqvist olisi hyvin suutuksissaan siitä, että meidän oivat tietäjämme -ovat saaneet niin huonon taikka oikeammin ilkeän edustajan -Murtovarkaudessa. Täällä päin on vielä paljo tietäjiä, ja kaikkia niitä -kansa kammoo ja pelkää, ja ovat ne sangen huonomaineisia. Samaa muistan -jo lapsuudessani niistä kuulleeni. Ennen muinoin he kenties ovat olleet -toisenlaisia. Erinomaisen intelligentia he epäilemättä vieläkin ovat. -Kummallista on nähdä heitä haltioissaan! Hiukset nousevat pystyyn, koko -ruumis tärisee ja deklamatsioni on maailman mainiota! Ja tuo kaikki on -luontoperäistä taitoa -- sitä ei voi käsittää." -- Tästä voinee -päättää, että kuvaus ei ole _yhden_ mallin mukaan tehty, vaan nojaa -monipuolisempiin ja pitempiaikaisiin havaintoihin ja kokemuksiin. - -[39] Rva Canth oli talvella 1880 muuttanut Jyväskylästä Kuopioon. - -[40] Katkelma näytelmästä Kauppaneuvos Toikka -- luultavasti kaikki -mitä siitä valmistui taikka on säilynyt -- on painettu julkaisussa -"Suomalainen näyttämö 18 13/10 72 -- 18 13/10 97". Se käsittää -ensimäisen kohtauksen kauppaneuvoksen ja Amerikasta palanneen Kaipaisen -välillä. - -[41] Taiteilijatar oli toista kuukautta viipynyt Tukholmassa, syystä -kun hän pelkäsi liian varhain alottaa työtä. Jo Kristianiasta hän oli -kirjoittanut, että hänelle oli tarjottu tilaisuus esiintyä Juliana -Tukholman kuninkaallisessa teatterissa -- joku rouva, joka oli nähnyt -hänet Juliana Helsingissä, oli muka puhunut hänen puolestaan. -Ymmärrettävästi johtokunta ei voinut pitää suotavana, että -näyttelijätär tuskin terveenä ryhtyisi niin vaaralliseen kokeeseen ja -se jäikin silloin sikseen. - -[42] "Promemoria Regina von Emmeritziä varten: Näytös I. 2:sen ja 3:nen -kohtauksen väliaika vältetään, jos 1:nen ja 2:nen kohtaus esitetään -edustalla ja sen tausta nousee, niin että seuraava kohtaus esiintyy -peräalalla. -- Näytös II. Jotta hyökkäys ei tekisi fiaskoa, on olosuhde -paraasta päästä merkittävä levottomuudella ja pakenemisella sisällä -näyttämöllä -- alituinen pakenevien riento edestakaisin, alkaen -5:nnestä ja päättyen 9:nteen kohtaukseen. Säästävästi pamahduksia, -käytä mieluummin patarumpuja kestävän kanuunajyrinän jäljentämiseksi -- -pari haavotettua ja joku kaatunut on saatettava näkyviin. -- Messua ei -pidä jättää pois niinkuin Uudessa Teatterissa -- se johtaa huomion pois -heikoista sotavarustuksista ja antaa hyökkäykselle jonkinlaista -todennäköisyyttä. -- Luultavaa on että Suomalainen teatteri on paremmin -kuin Uusi Teatteri onnistuva tässä vaarallisessa sotakokeessa. -- -Toinen seikka, jonka Uusi Teatteri on laiminlyönyt, on näytöksen -lopussa välttämätön. Näyttämö kuninkaan ja haavotetun ruhtinaan -takana on oleva _kansan täyttämä_ ahdinkoon asti, koska Reginan -murhayrityksellä kuningasta vastaan ainoastaan semmoisessa tungoksessa -on joku näennäinen onnistumisen mahdollisuus. -- Näytös III. Koht. 5. -Valo kuninkaan huoneesta on näkyvä. -- Näytös IV. Koht. 6. Agardh on, -sen sijaan että olisi vetänyt ristin liidulla, käyttänyt rukousnauhassa -riippuvaa krusifiksia. -- Valitse kumpi näyttää sopivammalta. -Krusifiksi olisi parempi, jollei juurikään Hieronymukselta olisi otettu -_toinen_ krusifiksi. -- Näytös V. Koht. 4. Ripitys ja synninpäästö ovat -pakosta liiaksi supistettuja. Niitä ei siis pidä käsitellä lyhyesti ja -ohimennen, vaan yhtenä pääkohtana, johon pannaan painoa. Helmboldin -näennäisesti vähäpätöinen rooli on hyvin tärkeä katolisuuden kostona -Hieronymusta vastaan, -- niinkuin ruhtinaan kuningasta vastaan, -Kätchenin vastakohta Reginaa ja Bertelin Larssonia vastaan. -- Bertel -on heikosti kuvattu ja vaatii hyvää käsitystä. Harjota hyvin hänen -raporttinsa Stoltzenfelsista, joka ei koskaan ole tullut oikein -lausutuksi eikä oikein huomioon otetuksi ympäröivässä sotajoukossa -Uudessa Teatterissa. -- Koht. 7. Bertelin pitää lyödä käsivartensa -sivulle, kun Hieronymus ampuu. -- Koht. 14. Uusi Teatteri suvaitsi -viimein antaa kuninkaan _kävellä_ sisään. Situatsioni menettää kaiken -kärjen, jollei häntä kanneta. -- Koht. 11-14 on huomattava, että -Regina, joka ensin näkyy seisovana, Bertelin raportin lopussa vaipuu -alas penkille ja kuninkaan tullessa joutuu sotilaitten peittoon. Hän -jää istumaan tajuttomana, siksi kun hän huomattuaan kirjeen ryntää ylös -uudella voimalla, joka kirjettä lukiessa lannistuu ja sammuu. -- Moni -puute näyttämöllisissä laitoksissa voidaan peittää käyttämällä -riittävän lukuisasti harjotettuja statisteja." - -[43] Nämä sanat ovat kirjeessä suomeksi kirjoitetut. - -[44] _Aleksis Rautio_, s. 29/11 1857 Viipurissa, postiljooni Markus -Akkasen ja Karolina Ramsin poika, käynyt Wilken koulun ja 3 luokkaa -ruotsalaista yläalkeiskoulua, ollut apteekin oppilaana ja -kirjanpitäjänä. Tuli teatteriin 1/1 1882. - -[45] Kats. _L. Hagman_, Minna Canthin elämäkerta, s. 137 ss. - -[46] _Adolf Erik Lindfors_, kirjanpainajan poika Porvoosta, synt. 1857, -kävi ensin muutamia vuosia Helsingin alkeiskoulussa, oli sitte -valokuvaajanopissa ja meni vihdoin ruotsalaisen näyttelijän G. -Mallanderin yksityiseen teatterikouluun. Syksystä 1873 hän oli 7 vuotta -Ruotsalaisessa teatterissa saamatta tärkeämpiä tehtäviä, teki sen -jälkeen pari merimatkaa, esiintyi näyttelijänä Göteborgissa ja -laulajana Fiorinin italialaisessa oopperassa Helsingissä. - -[47] Kirjottajan sanojen selvittämiseksi muistutettakoon, että H. D:n -päätoimittajan, R. Lagerborgin, kuoltua (5/11 1882) perustettiin -ultraviikinkiläinen lehti Nya Pressen, joka kohta yhtyi siihen -parjauskonserttiin suomenmielisiä vastaan, joka muissa samankarvaisissa -julkaisuissa jo ennenkin oli paisunut äärettömän äänekkääksi. Tähän -aikaan se näet oli kun ensiksi täydessä voimassaan esiintyi tyystin -suunniteltu harrastus tehdä suomalaisuuden ystävät epäluulon alaisiksi -niin hyvin venäläisten ja kotimaisten hallitsevien piireissä, kuin -kansan syvissä, itsetiedottomissa riveissä. He olivat muka valtiolle ja -yhteiskunnalle turmiollisia, "kavalia jesuiittoja", "sosialisteja", -"nihilistejä" ja semmoisina poissuljettavat kaikista vaikuttavista -valtion ja kunnallisista viroista. - -[48] Uudenvuodenpäivänä ei ollut mitään näytäntöä, luultavasti -sairauskohtausten tähden. - -[49] Nti Emma Katarina Chydenius, s. 1827 Turussa, oli tuomiokapitulin -notariuksen, sittemmin Jomalan kirkkoherran Jak. Gust. Chydeniuksen -tytär. Äiti oli Marg. Katar. Bergbom, senaattori Bergbomin, Kaarlo ja -Emilie Bergbomin isän, sisar. Emmy Chydenius oli serkkujensa uskollinen -ystävä ja nähtiin usein hiljaisena ja vaatimattomana heidän kodissaan. -Hän harrasti suomalaista kirjallisuutta, kävi ahkerasti suomalaisessa -teatterissa ja osotti lahjotuksellaan tahtovansa edistää kansallista -yritystä. - -[50] Niin sanotaan kirjeessä, mutta Orleansin neitsyt näyteltiin vasta -1887 ja Paljo melua tyhjästä jäi kokonaan esittämättä -- yksi -lukuisista esimerkeistä, kuinka pienen teatterin johtajan täytyy -mukautua siihen mitä olot myöntävät. Sairaus- ja kuolemantapaukset y.m. -seurueen kokoonpanoon vaikuttavat seikat pakottivat luopumaan milloin -mistäkin tuumasta. - -[51] Falck jäi kuin jäikin teatteriin. Hänen lahjansa tosin eivät -myöntäneet korkeaa nousua, mutta rajotetulla alallaan (vakavia -kansanmiehiä y.m.s.) hän harvinaisen rehellisellä työllään saavutti -kunnioitettavia tuloksia. Hän oli s. 7/7 1851 Helsingissä, oli ennen -ollut metallityöntekijä ja jonkun aikaa saanut opetusta Hillbergin -teatterikoulussa Tukholmassa. - -[52] Kirjeistä on tekijällä ollut käytettävänä Minna Canthin Emilielle -(ja Kaarlolle) lähettämät. Ovatko Emilien kirjeet säilyneet, sitä emme -tiedä; Kaarlon kirjeitä Minna Canthille on meillä ollut 17 käsissämme -ja sen lisäksi muutamia alustelmia (konsepteja). - -[53] Asian raukeamiseen vaikutti myöskin taudinkohtaus, jota rva Canth -itse arveli vesitaudiksi, mutta joka lienee johtunut reumatismista. -Kuitenkin lääkäri varotti häntä liiallisesta puuhaamisesta. Bergbomien -varotukset taasen nojasivat pääasiassa siihen kokemukseen, että -sanomalehden toimittaja ei saa luottaa sivulla olevien lupauksiin, vaan -täytyy hänen olla selvillä siitä että kaikki huolet jäävät hänen -hartioilleen. Tietenkin he pitivät myöskin Minna Canthin draamallista -tuotantoa silmällä. Naisten lehti olisi luultavasti tehnyt lopun siitä. - -[54] Hilda Asp oli rakennusmestarin tytär Urjalasta, synt. 30/7 1862. -Käytyään ruotsalaista tyttökoulua Tampereella ja Helsingissä sekä -ruotsalaisessa jatko-opistossa, hän tuli 1881 suomalaisen tyttökoulun -opettajattareksi Kuopioon. Siitä virasta hän erosi mennäkseen -teatteriin. Seuranäytännössä hän oli m.m. näytellyt Sirkkaa niin hyvin, -että ystävät pitivät häntä (niin Minna Canth kertoo eräässä kirjeessä) -parempana kuin Ida Aalbergia (!). - -[55] K. E. Frisk, s. 29/4 1860 Kuopiossa, oli kirjanpainajan poika, -ylioppilas 1880. Ennen kun rupesi näyttelijäksi Frisk oli alkanut astua -sanomalehtimiehen uraa, jolle hän erottuaan teatterista 1886 palasikin. -Nyk. Hels. San. toimitussihteeri. - -[56] _Ada Sofia Cajander_, s. 4/9 1864 Kuopiossa, oli kanttori Samuel -Cajanderin ja Solima Fredrika Zinckin tytär, kotikaupunkinsa -suomalaisen tyttökoulun käynyt. Oli tullut teatteriin 1883, mutta meni -jo 1885 naimisiin lehtori J. A. Lylyn kanssa ja erosi seurueesta. - -[57] Professori Lemström kokeili näihin aikoihin, eikö tulisoihduilla -voisi karkottaa hallaa pelloilta. - -[58] Emilie ja rva Canth olivat sopineet, että tapaisivat toisensa -laulujuhlassa. Edellisen matka jäi kuitenkin tri Sanmarkin sairauden -tähden tekemättä. Ida Aalbergin rva Canth tapasi Jyväskylässä, ja hän -luki hänelle Työmiehen vaimon. Näyttelijätär lupasi esittää Homsantuun, -joka häntä suuresti viehätti. - -[59] Sala aikoi palata takaisin Wieniin syys- ja lokakuulla vielä -nauttiakseen Levinskyn opetusta. - -[60] Minna Vyyryläinen, s. 1864 Uuraassa, lautatarhan työnjohtajan -Kristian Vyyryläisen tytär, käynyt koulua Viipurissa ja ollut -Sortavalan seminaarissa, tullut teatteriin 1883, sittemmin eronnut -mennäkseen naimisiin. - -[61] Samoin kuin nti Kurikka oli Lattukin Inkeristä kotoisin, s. 21/7 -1857 Kolppanan seurakunnassa, vanhemmat, Saara Kämpäs ja Abraham Lattu, -inkeriläisiä talonpoikia. Käytyään Kolppanan seminaarin hän oli ollut -yhdeksän vuotta (8 Tuutarissa) kansakoulunopettajana. Paitse -näyttelijänä, toiminut teatterissa kirjastonhoitajana, eläkelaitoksen -esimiehenä y.m. Suomentanut näytelmiä venäjänkielestä. - -[62] Vihkonen oli nimeltä _"Marraskuun 4 p:nä 1884. Varjokuvia. -Muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa Suomalaisesta teatterista"_ ja -käsitti 30 siv., 8:o, ja sisälsi 12 varjokuvaa: Kaarlo Bergbom, Emilie -Bergbom, Oskari Vilho, Ismael Kallio, Aurora Aspegren, Arthur Lundahl, -Benjamin Leino, Bruno Böök, Ida Aalberg, Kaarola Avellan, Anni Hacklin, -Axel Ahlberg sekä elämäkerrallisia tietoja samoista henkilöistä. -Julkaisu oli E. Nervanderin toimittama. - -[63] Muotokuvan tekijäksi pyydettiin Edelfeltiä, joka antoi myöntävän -vastauksen, mutta erinäisistä syistä työn suoritus lykkääntyi aina -v:een 1902, jolloin vihdoin syntyi se suuri, näyttelijätärtä Hedda -Gablerina esittävä maalaus, joka koristaa Kansallisteatterin lämpiötä. --- Yhden seppeleen nauhoissa, jonka Ida Aalberg sai tässä ensimäisessä -riemujuhlassaan, luettiin seuraava runo: - - Ei runotarta Suomen kantelen - Ennen muinoin seppelöitty laakerilla; - Hän lauloi hiljaa yössä salojen - Yksin hongat vaan ja kuuset saapuvilla. - - Mutta aamu koitti, nousi päiväkin, - Astui saloista se impi kuultavillen, - Viritti soiton uusiin lauluihin, - Jakain intonsa kansan lapsosillen. - - Ol' erinlaiset innon osingot, - Neito nuori suurimman sai rintahansa: - Hän lauluhun kun ryhtyi, hongistot - Laakerlehdoksi ne muuttui kerrassansa. - - Nyt taide Pohjan hallat karkoittaa, - Johtain meidät linnoillensa ihanille. - Me kiitokseksi seppel sitokaa - Laakerinen neidon puhtaill' ohimoille. - -[64] Tästä kappaleesta maksettiin tekijälle 200 mk. - -[65] Lucina Hagman on Minna Canthin elämäkerrassaan laajanlaisesti -tehnyt selkoa sanomalehtikiistasta ja arvosteluista. Paha vain että -esitys paikottain on enemmän jatkettua polemiikkia kuin objektivista -selostusta. - -[66] Työmiehen vaimosta maksettiin tekijälle 500 mk. - -[67] Lucina Hagman, Minna Canth s. 237. - -[68] Vaikkei sitä kirjeessä mainita, kuuluu kamariherra Silfverstolpe, -jolle Emilie Bergbom oli [kiireen tähden] sähköttänyt nti Aalbergin -tulosta, tehnyt paljon hänen hyväkseen. Toiselta puolen sanotaan, että -kuningas itse huomauttamalla että kuninkaallisella näyttämöllä nykyään -puhutaan _monta kieltä_ oli vaikuttanut sen, ettei näyttelijättären -sallittu esiintyä toista kertaa, niinkuin luvattu oli. - -[69] Näyttääksemme kuinka yleistä osanotto oli, merkitsemme tähän -lahjat: Helsingin suom. alkeiskoulun oppilailta 140 mk, Viipuri 167, -Nakkila 80, Kangasala 240, Nurmes 100, Mäntyharju 480, Salo 600, -Ylöjärvi 125, Räisälä 389, Noormarkku 630, Iisalmi 150, Raisio 300, -Sääksmäki 100, Ulvila 110, Turku 3,505, Kuopio 1,920, Pori 1,200, -Helsinki 11,891, Mikkeli 470, Tampere 2,209, Viipuri 4,212, Albumin -myynnistä 65, Heinola 226, Sortavala 1,200, Oulu 244, Sakkola 505, -Urjala. 115, Janakkala 223, Käkisalmi 216, Mikkeli 377, Hauho 125, -Jyväskylä 854, Parikkala 255, Kurkijoki 351, Joensuu 1,015, Hamina 923. - -[70] Seikkaperäinen kertomus veneestä koristuksineen Finlandissa 6/8. - -[71] Sanat tarkottavat tapaturmaa, joka todella mahtoi tuntua -kamalalta sille, jonka piti kaikesta vastata. Sattui näet niin että -Lappeenrantaan lähetettävät keisarinnan veneeseen kuuluvat tavarat -jostakin erehdyksestä lähtivät Vaasaan päin! Onneksi ne voitiin -palauttaa, ennen kun se oli liian myöhäistä. - -[72] _Saimi Piia Svan_, s. 12/6 1867, vanhemmat maisteri C. G. Svan ja -Emilia Charlotta Malin. Meni 1890 naimisiin taiteilija Eero Järnefeltin -kanssa, mutta jäi kuitenkin teatteriin v:een 1893. - -[73] _Olga Finne_, s. 17/7 1866 Kangasalla, vanhemmat G. A. Finne ja -Wilhelmina Vesterling. Meni 1892 naimisiin nimituomari V. Poppiuksen -kanssa, mutta esiintyi senkin jälkeen useita vuosia näyttämöllä. - -[74] Näinä aikoina alettiin puhua _vanhoista_ (ensiksi "vanhoista -johtajista") ja _nuorista_, joka jälkimäinen mainesana ensin sukelsi -esiin muodossa "Nuori Suomi", lähinnä kai alkunsa saanut sen johdosta -että Ruotsissa tänä vuonna oli perustettu julkaisu nimeltä "Nuori -Ruotsi". - -[75] Niin m.m. Sala, joka samoin kuin Bergbom asui Keisarinkadun -varrella 77 rva Spohrin luona ("hyväntahtoinen sage femme"). Huumoriin -taipuva Kaarlo kertoo sisarelleen emännän arvostelun hiljaisesta -Salasta tekstissä mainitussa kappaleessa: "Und unser Sala! Er kann ja -auch liebkosen! Das hätte ich nie geglaubt! So ein Schäfchen!" - -[76] Paras näistä oli Epäilijä, joskaan ei mikään kypsynyt tuote. -Bergbom olisikin ottanut sen näyteltäväksi, mutta kun se 21/1 1886 -luettiin julki johtokunnan kokouksessa, johtokunta "ei katsonut -voivansa puolustaa sen esittämistä", koska "sen sisällys oli sitä -laatua, että se epäilemättä tulisi loukkaamaan useimpien teatterissa -kävijäin uskonnollisia tunteita". - -[77] Eräs "Syrjäinen" [Minna Canth itse, niinkuin sitten ilmeni] oli -Kuopion Tapio lehdessä perustettavaksi aiotusta "nuoren puolueen" -lehdestä lausunut kiihkoiset sanat: "Jos tämän uuden lehden kanta tulee -olemaan vapaamielinen, sitä ilolla nuorempi sukupolvi tervehtii, sillä -vanhojen fennomaanien jäykkä konservatismi on ollut sille -tukehduttavana ikeenä, joka onkin painanut alas kaiken vireämmän -henkisen elämän alun suomalaisella puolella, ja ollut siis paljon -tukalampana vastuksena kuin ikinä ruotsinmielisten kylmä -välinpitämättömyys (!)" -- Tähän U. S. 1/7 vastasi osottamalla, että -vanhat fennomaanit eivät suinkaan olleet vastustaneet muuta kuin -erinäisiä "löyhän" vapaamielisyyden ilmaisuja ja ratkesi lopuksi -"Syrjäiselle" kohdistettuihin sanoihin: -- "koska hänen elämänsä -vanhojen fennomaanien vaikutuksen alla käy tukalammaksi kuin -ruotsinmielisten kylmässä välinpitämättömyydessä, niin emme ollenkaan -ihmettelisi, jos kohdakkoin saisimme nähdä hänen vapaamielisyytensä -kanssa siirtyneen viime mainittuun leiriin, jossa Nya Pressen 'häntä jo -on ilolla tervehtinyt'." -- Eihän tämä nyt ole samaa kuin "yhdistykää -ruotsinmielisiin!" vaan polemiikeissa tavallinen kaiku ennen -lausutuista hyökkäyssanoista. - -[78] L. Hagman, Minna Canthin elämäkerta s. 241. - -[79] Bergbom on unohtanut mainita, että kattokin tykkänään uusittiin. - -[80] Kun katto uusittiin, korotettiin se myöskin näyttämön kohdalta, -niin että kulissit voitiin vetää suoraan ylisille tarvitsematta enää -kääriä niitä kokoon niinkuin ennen. Tämän vuoksi olivat vanhat kulissit -yläreunaltaan korjattavat, jota paitse uusiakin maalattiin. - -[81] Tätä ennen oli nti Avellan säännöllisesti näytellyt Leaa. - -[82] Aihetta "protesteihin" ja selityksiin antoi varsinkin -esitelmänpitäjän väite että jonkun ruotsalaisen naisyhdistyksen -vaatimus, että miesten avioliittoon mennessään pitäisi olla -siveellisesti yhtä puhtaita kuin naiset, oli _"hävytön ja mieletön"_. - -[83] Jo kesäkuussa Auk. Aspegren julkaisi kehotuksen asiaaharrastaville -kannatuksellaan edistämään uutta teatterihanketta. Kts. U. S. 1887 -n:o 140. - -[84] Oulussa käytettiin nimeä "Parjaus parittajana". - -[85] _Naimi Armida Stenbäck_, s. 5/10 1867 Rautalammilla, koulumestari -Lauri Stenbäckin ja Hilda Granbergin tytär. Tullut teatteriin jo 1885 -ja opiskellut nti K. Avellanin johdolla; mennyt 1891 naimisiin -silloisen ylioppilaan sitten kielenkääntäjän ja maisteria V. M. -Kahilaisen kanssa, mutta pysynyt teatterissa v:een 1898. - -[86] Liikemies, Robert Kiljanderin serkku. - -[87] Finlandissa teatterin johtoa kovasti nuhdeltiin siitä, että -kappale oli näyteltäväksi otettu. Tämän kirjan tekijä taasen lausui -tunnustuksensa teatterille ("Suomalainen teatteri", U. S. 14/10), että -se oli antanut yleisön tutustua merkilliseen teokseen. Eikä Ibsen -mitenkään ollut kuvannut henkilöitään miellyttäviksi, niin että -näytelmä voisi "katsojia turmella". - -[88] Arvostelija oli tämän kirjan tekijä. - -[89] Runoilijan vastauskirje kutsumukseen on päivätty: Koivuniemellä -12 p. tammik. 1888. - - Minä kiitän kutsumuksesta, jota, jos Jumala tahtoo, olen - noudattava koko pataljoonan kanssa lapsia ja lapsenlapsia. - Tälle joukolle tuottanee kai suurimman ilon sota toisessa - näytöksessä. - - Ilmottakaa minulle millä välinäytöksellä saan tehdä lyhyen - käynnin näyttämölle kiittääkseni näyttelijöitä! Mutta älkää - huoliko näyttää minua esirippu ylhäällä! - - Ei yksikään näyttämö ole esittänyt Reginaa niin huolellisesti - kuin Suomalainen teatteri. Sen ansio on ettei kappale jo ole - mennyt kaiken maailman tietä vanhana deklamatsioniläksynä. - Kiitos kaikesta ja paljosta enemmästä kuin köyhästä - Emmeritzistä! - - Hoida kurkkuasi, sinä olet tarpeen tässä maassa! Ja sano - terveisiä Emilielle teidän - - hartaalta Z. T:lta. - - J. K. Ajattele jos Björnson nyt tulisi Expressillä! - Hänen pitäisi saada kuulla tshudien loihtivan! - -[Huhu kävi jo tähän aikaan, että Björnson aikoi käydä Suomessa; mutta -hän tuli vasta toukokuulla.] - -[90] Mahdoton on sanoa tinkimättä: _kaikki_, sillä ultraruotsinmieliset -tekivät parastaan häiritäkseen juhlaa. Kansakoulujen oppilaat -kiellettiin käymästä juhlatervehdyksellä, Taideyhdistys, jossa -Z. Topelius oli toiminut 33 vuotta, loisti poissaolollaan y.m. y.m. - -[91] Näin Numers itse kertoo kirjeessä (17/4 1889) tekijälle, joka on -hänen nuoruudentuttaviaan. - -[92] Väsyneenä odottamaan Numers 7/9 1885 oli kirjoittanut tekijälle ja -pyytänyt, että minä perisin hänen käsikirjoituksensa Hertzbergiltä ja -toimittaisin sen hänelle. Hertzberg lähetti sen kuitenkin suoraan -Numersille, joka silloin oli Vehmaisten asemalla. Kohta sen jälkeen hän -tuli Suinulan aseman päälliköksi. - -[93] Katsomme velvollisuudeksemme mainita, että olemme Numersilta -turhaan pyytäneet käytettäväksemme Bergbomin kirjeet hänelle. - -[94] Eerikki Pukesta maksettiin Numersille 500 mk, josta hän luovutti -ehdottoman näyttelemisoikeuden teatterille, mutta pidätti itselleen -(taikka myönnettiin hänelle) täysi oikeus painattaa se niin -suomen- kuin ruotsinkielellä. - -[95] Tietäjästä suoritettiin Erkolle tekijäpalkkiona 500 mk. - -[96] Kuultuaan Berlinissä, että Deutsches Theater aikoi heinäkuulla -näytellä Kööpenhaminassa, Kaarlo oli kirjoittanut Emilielle, että -Weckmanille oli annettava apua, niin että hän voisi olla pari kuukautta -Tanskassa, itse hän lupasi maksaa hänen meno- ja tulomatkansa. Weckman, -joka ei osannut vieraita kieliä, voisi näin hyötyä enemmän kuin -Saksan- tai Ranskanmatkan kautta. Weckman oli tietenkin iloinen -tarjoumuksesta. -- "Hän on vastaanottavainen hyviin vaikutelmiin -nähden", Bergbom arvostelee, "se näkyi, kun hän lyhyellä Pietarin -matkalla tutki Reviisoria." - -[97] Laajempi selostus johtokunnan kokouksesta y.m. asiaan kuuluvasta -tavataan alempana 21:ssä luvussa. - -[98] _Kaarle Halme_ (Sundgren), s. 4/12 1864 Hämeenkyrössä, tuli -palveltuaan Turun lääninhallituksessa ja oltuaan v.t. nimismiehenä -teatteriin syksyllä 1888. - -[99] Tämän kirjan tekijä. - -[100] Kirjan tekijä Valvojassa. - -[101] Kirjan tekijä Valvojassa. - -[102] Kirjan tekijä Valvojassa. - -[103] Kirjan tekijä Valvojassa. - -[104] Yhteisnäyttelemisen salaisuus forumkohtauksessa oli siinä, että -johtaja oli jakanut vähemmän kehittyneet avustajat ryhmiin, joita -varsinaiset näyttelijät johtivat. Samaa keinoa Meiningiläisetkin -käyttivät. - -[105] Kuitenkin on merkille pantava että Zolan kappaleessa ei ole -mitään vallankumouksellista tendenssiä. - -[106] Nti Alli Nissinen on kuitannut kolmannen näytöksen kääntämisestä -80 mk, ja rva Anni Levander näyttää kääntäneen 1:sen ja 2:sen näytöksen -[kuitissa on 3 näytelmän käännökset yhdistetty]. Luultavasti Sala -sitten viimeisteli suomennoksen. - -[107] Tämä tarkottanee ei ensimäistä vaan jotakin myöhempää laitosta, -koska Numers luuli 3:ssa päivässä suorittavansa korjaustyön. - -[108] Näitä päivän iskusanoja lisättiin kappaleeseen harjotuksissakin, -ja kuuluvat innostuneet näyttelijätkin siinä kilpailleen keskenään. - -[109] Samassa kokouksessa, missä johtokunta määräsi Numersille tämän -palkkion, päätettiin hänelle antaa lisäksi 300 mk matkarahaksi, millä -hän matkustaisi Itä-Suomeen tutkiakseen kansanelämää. - -[110] Kirje on laadittu tammikuulla 1892 Tampereella tapahtuneen -keskustelun jälkeen, jossa Bergbom turhaan oli koettanut "palauttaa -vanhan hyvän suhteen" Numersin ja hänen välillään. - -[111] O. E. Tudeer Valvojassa. - -[112] Toukokuulla johtokunta suostui ottamaan Kivisen teatterin -palvelukseen. - -[113] Keräyspuuhan toimeenpanijat olivat rvat Anna Ahnger, Ida Aspelin, -S. Blomstedt, Hilma Gripenberg, Anna Stenroth ja Hilda Äyräpää jotka -huhtikuulla 1889 tekivät keskenään sopimuksen kehottaa ystäviänsä ja -ystävien ystäviä kutakin keräämään 10 markkaa teatterin vajauksen -vähentämiseksi. Niinkuin näkyy ei paljoakaan puuttunut, että kutakin -alkuunpanijaa kohtaan olisi kertynyt 1,000 markkaa. - -[114] Tämä "torpparikomedia" on epäilemättä yksinäytöksinen -huvinäytelmä Uusi Pirtti (Nystudansen), joka tavallisuuden mukaan -valmistui paljon myöhemmin kuin luvattu oli. Se esitettiin näyttämöllä -vasta tammikuulla 1903. - -[115] S. 2/9 1869 Kuopiossa; vanhemmat K. G. Blomqvist ja Johanna -Hoffrén. Liittyi Aspegrenin seurueeseen 1887. - -[116] Toisessa kirjeessä Emilie lausuu paheksumisensa siitä, että -ruotsalaiset alkoivat näytelmän esittämisen vähän ennen. "Mutta siihen -emme voineet mitään. Esittämisoikeus oli erikseen myyty Venäjälle, ja -pitkä aika meni kirjeenvaihtoon siitä asiasta. Ruotsalainen teatteri -sitä vastoin käyttää Ruotsiin myytyä esittämisoikeutta. Jos olisimme -tahtoneet, olisimme voineet estää heidät näyttelemästä kappaletta." - -[117] "Jacques Damour" oli yksi niistä neljästä pikkukappaleesta, jotka -muodostivat näytäntöohjelman, millä André Antoine Parisissa 30 p. -maaliskuuta 1887 perusti "Vapaan teatterin" (Théâtre libre). Myöskin -Vergan kuuluisan draaman oli Antoine 1888 näytellyt kaikkea sovinnaista -hylkäävässä teatterissaan. - -[118] Syystä kun influensa oli hätyyttänyt häntä silloinkin kun hän -alkoi Papin perhettä kirjoittaa, sanoi hän sitä "oikeaksi -influensanäytelmäksi". - -[119] Palkkiona suoritettiin Papin perheen tekijälle tähän aikaan -tavallinen summa, 600 mk. - -[120] _Hemmo Kallio_ (Herman Puttonen), s. 2/4 1863 Jyväskylän pitäjään -Eerolan talossa, jonka Rautalammilta tullut isä oli saanut naidessaan -talon tyttären. Nälkävuosina meni talo menojaan, isä lähti maailmalle -työnhakuun, ja Hemmon täytyi kerjäten elättää itseänsä ja äitiänsä. -Sittemmin isä toki palasi, ja poika sai käydä 4 vuotta kouluakin -Jyväskylässä. V. 1878 hän pääsi oppilaaksi Weilin ja Göösin -kirjapainoon, 1882 hän muutti Helsinkiin, työskennelläkseen eri -kirjapainoissa, ja 1888 Kuopioon Backmanin vastaperustetun kirjapainon -johtajaksi. Tästä verraten turvatusta asemasta vastustamaton halu vei -hänet alalle, jolla taas oli oppilaana alottaminen. Kirjailijanakin -Kallio on toiminut, m.m. sovittanut Seitsemän veljestä näyttämölle. - -[121] _Kirsti Sainio_, s. 24/7 1872 Helsingissä, vanhemmat työmies Erik -Johan Kjäll ja Erika Wass, suomalaisen kansakoulun käynyt ja yksityistä -opetusta nauttinut m.m. kielissä, Näyttämötaiteessa hän on nti K. -Avellanin oppilaita. - -[122] _Cecilia Silén_, s. 13/8 1864 Helsingissä, oli Bergbom-sisarusten -suosikkeja. Tohtori risti hänet Sillaksi ja muisti häntä viimeisissä -määräyksissään. "Silla" puolestaan huvitti nti Bergbomia ja tohtoria, -kun tämä oli sairaana ulkomailla, kirjeillään teatterista. - -[123] Tarkottanee sitä, että Kaarlon asuinhuone uudessa rakennuksessa -(Yrjönkatu 13) tulisi vaatimattomaksi. - -[124] Rva Augusta af Heurlinin terveydentila oli edellisenä -talvikautena ollut hyvin huolestuttava. - -[125] Ne kaksi kirjettä, joissa Bergbom kertoo kaikki mutkat, eivät voi -saada tässä tilaa, mutta pääseikka on kuitenkin mainittava. Syystä kun -oli nyrjäyttänyt polvensa, hän jäi yöksi Salzburgiin, joka on -ensimäinen asema Itävallan puolella. Mennessään hotelliin hän jätti, -niinkuin usein tehdään, koffertinsa aamuksi asemalle; mutta kun hän -aamulla kysyi sitä, oli se hävinnyt tietämättömiin. Asia oli sitä -ikävämpi, kun arkussa oli enin osa matkarahojansakin. Tästäkös syntyi -jupakka. Kun näet ruvettiin sähköteitse koffertia tiedustelemaan, alkoi -riita itävaltalaisten ja baijerilaisten virkamiesten välillä: -syytettiin toiset toisiaan hutiloimisesta. Eikä se siihenkään -rajottunut. Juuri näinä aikoina preussilaiset valittivat, ettei -baijerilaisilla rautateillä ollut tarpeellista 'kuria' (Zucht), vaan -oli muka välttämätöntä asettaa ne preussilaisen hallinnon alle. -Sentähden baijerilaiset olivat peloissaan, että juttu tulisi -julkisuuteen. Se taaskin teki, että Bergbomilla ei lainkaan ollut -aihetta syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä. Kyllä ne tekivät -parastaan, mutta päiviä kului ennen kun asia selvisi. Bergbomin -koffertti oli harmaja, ja Wienistä tuli harmaja matka-arkku, jota ei -kukaan ollut siellä perinyt. Se oli kuitenkin väärä. Oikea tuli viimein --- Hampurista, ja nyt päästiin pulman perille. Bergbomin lähtiessä -Reichenallista oli ollut tavaton tungos asemalla, ja silloin vaihdos -oli tapahtunut hänen ja erään hampurilaisen herran harmajan koffertin -välillä. Asian selviäminen jälleen lykkääntyi sen vuoksi, että tuo -herra oli poikennut alkuperäisestä matkasuunnitelmastaan ja vasta -viivyttyään kuka ties missä tullut Hampuriin ja huomannut saaneensa -väärän koffertin. -- Hädissään Kaarlo oli sähköttänyt Emilielle ja -pyytänyt rahaa. Tämä hätäileminen, jolla hän oli säikähyttänyt -sisartaan, oli hänestä kaikkein ikävintä. - -[126] Kirjoitus, joka päättyy kirjeenmuotoisesti, alkaa -päällekirjoituksella: "Elinan surma -- senaste uppsättning". Sana -"viimeinen" viittaa edellisiin samanlaisiin, jotka kai olivat v:lta -1889 ja joita Bergbom jo oli arvostellut. "Tämän suunnitelman keksin -kotimatkalla", sanotaan kirjeen lopussa. - -[127] Kun kysymys Elinan surman synnystä oli tullut julkisuuteen, ja -Numers vaati käsikirjoituksen takaisin, Bergbom lähetti aikaisimman, -mutta antoi sitä ennen jäljentää sen ja herrojen J. Brofeldtin, I. K. -Inhan, Alex. Slotten ja J. N. Reuterin tarkastaa ja todistaa -jäljennöksen ja alkukirjoituksen yhtäpitäväisyys. Todistus on -allekirjoitettu Helsingissä 10 p. lokak. 1892. - -[128] Tämä kuvaelma kuuluu nähtävästi myöhempään laitokseen, sillä se -on niin yhtäpitävä kolmannen kuvaelman kanssa valmiissa näytelmässä. -Sitä paitse siinä on viittaus sakaristokohtaukseen, joka on myöhempi -lisäys. Tarkotamme Klaun kysymystä, mihin Kirsti on toimittanut -"kerjäläisen, jonka varasti papilta". - -[129] Niinkuin lyhyestä selostetusta näkyy, on toiminnan kulku -yhtämittainen ja selvä. Kumminkaan ei kuvaelmia ole kuin viisi, vaikka -viimeinen on merkitty "seitsemäs". Oliko tarkotus jakaa pari niistä -kahteen, vai onko kaksi hävinnyt? Jos jälkimäinen olettamus on oikea, -niin pitäisihän toiminnan kulussa olla aukkoja. Kun ei ole sitä -kirjettä, joka arvattavasti seurasi lähetystä, on vaikea ratkaista -asiaa. Ettei tässä kuitenkaan perusteellisempaa erehdystä voi olla, sen -näkee seuraavasta, se on siitä, että Numers itse todistaa sen mitä -valmiissa draamassa on eroavaa ja uutta olevan Bergbomin antamaa. - -[130] Lause näyttää sisältävän ristiriidan kun siinä toiselta puolen -sanotaan että Bergbom on hyväksynyt kaiken ja toiselta puolen, että -Numers on sisällykseen nähden alistuva hänen ohjaukseensa. Asia käy -kuitenkin selväksi kun huomaa, että Numers sanalla "uppställning" -(exposé) tarkottaa _ainehistoa_, s.o. draaman henkilöitä eri -luonteineen ja heidän suhteitaan toisiinsa. _Siinä_ Bergbom ei ollut -ehdottanut mainittavaa muutosta, sitä vähemmän kuin kaikki päähenkilöt: -Klaus, Kirsti, Elina, Uolevi ovat kansanrunosta saatuja; kumminkin -sommittelu muutettiin melkoisesti, ja samalla tuli traagillinen -selkkauskin syvennetyksi. - -[131] Keksimällä pakinoivat rouvat Bergbom rikastutti kuvausta samoin -kuin ehdottamalla rouvat Kuopion takana kappaleeseen. - -[132] Kirstin väite että hän on Klaun puoliso yhtä hyvin kuin Elina, -vaikka ei pappi ollut vihkinyt häntä, tavataan jo Bergbomin -oopperasuunnitelmassa (kts. I s. 156). - -[133] Kerjäläinen vastaa runon Kiesusta ("Kiesus äiänä käveli"), joka -kysyy mitä katuva Klaus itkee? -- Bergbom ajatteli häntä mieheksi, -joka mieron teillä kulkiessaan oli tutustunut hussilais- tai muuhun -1400-luvun lahkolaisoppiin. Kirjantekijä muistaa hänen kysyneen, olinko -missään kirjassa tavannut tietoja sen ajan lahkolaisista. Näin -käsitettynä tällä sivuhenkilöllä on merkitystä ajankuvauksen kannalta. - -[134] Numersin oli niin vaikea luopua tulipalo-katastroofista, että -hän vielä viimeiseen puhtaaksikirjoitettuun kappaleeseen lisäsi: -"kerjäläisen puhuessa alkaa tulenhohde näkyä ja enenee enenemistään, -niin että esiripun hitaasti laskiessa yleisölle käy selväksi, että talo -palaa myrskyssä (!)" - -[135] Puhdas tulo teki 960 mk. Jo keväällä oli Numers saanut -tekijäpalkkiona 600 ja jouluksi hallitukselta kunniapalkintona 2,000 mk -"erittäin" Elinan surmasta. - -[136] Ehdotus saavutti myöhemmin hyväksymisen korkeimmassa paikassa. - -[137] Tavallinen maksu Ida Aalbergin vierailuista näinä vuosina oli -150 mk illasta ja yksi "resetti" eli, niinkuin nykyään sanotaan, -"lahjanäytäntö." - -[138] Muun muassa Numers puhuu eräästä käsikirjoituksesta, johon hän -oli tehnyt viimeiset korjauksensa ja jonka hän vähän ennen -näyttelemistä oli lähettänyt Bergbomille. Sen hän tahtoo takaisin, -koska hän muka oli lahjottanut sen eräälle naistuttavalleen. Ettei -Bergbom sitä antanut, riippui tietysti siitä, että se juuri oli sen -yhteistyön tulos, josta erimielisyys oli olemassa. Muutoin arvaamme -Bergbomin menettelyyn senkin vaikuttaneen, että Numers oli antanut -Kuopion takana kappaleen Arpelle, ja tuli tämä itse Helsinkiinkin -näyttelemään sitä ja siis Suomalaisen teatterin kanssa kilpailemaan, -ennen kun näytelmä oli suomenkielellä "loppuunnäytelty". Kun pitää tätä -esimerkkiä silmällä, ei ole lainkaan kummaa, että Bergbom teatterinsa -tähden piti kiinni luonnollisesta oikeudestaan Elinan surmaan. - -[139] Koska tekstissä mainittujen lehtien huomautus että Suomalainen -teatteri olisi verraten vähäisellä palkkiolla lunastanut itselleen -tekijältä näyttelemisoikeuden, jolla se sitten oli ansainnut "kymmeniä -tuhansia" nykyaikana ehkä näyttää merkitsevämmältäkin kuin 1890-luvun -alussa, on tässä syytä muistuttaa että siihen aikaan 600 mk ei ollut -niinkään mitätön palkkio. Tosiasia on näet että Suomalainen teatteri -tässäkin kohden oli avaramielisempi kuin Ruotsalainen. Bergbom tahtoi -aina että maksettaisiin mahdollisimman runsaasti ja milloin ei -teatterin omista varoista katsottu voitavan antaa niin paljon kuin hän -olisi suonut, koetti hän vaikuttaa niin että tekijät muualta päin -saivat lisäpalkkiota. Siten oli hän myötävaikuttamassa siihen, että -sekä Minna Canth että Numers saivat palkintoja. Numers sai siten -Kuopion takana ja Elinan surma kappaleistaan, edellisestä 900 ja -jälkimäisestä 3,560 markkaa (kts. ylemp. s. 416). Mahdollista on että -nämäkin määrät tuntuvat pieniltä nykyään, jolloin kuulemamme mukaan -käännöksistäkin vaaditaan yhtä paljon kuin ennen alkuperäisistä -draamoista. Varmaa on kuitenkin että tekijät, heidän kirjeistään -päättäen, olivat sangen tyytyväisiä Bergbomin aikaiseen maksutapaan. -- -Muutoin on huomattava, että suomalaisten kirjailijain palkkiot meillä -alkoivat nousta vasta sen jälkeen kun kustannusosakeyhtiö Otavan -perustamisen kautta (1890) tarpeellinen kilpailu kustantajain välillä -oli syntynyt. Tämän kirjan tekijä on tässä tavallaan asiantuntija, -sillä kun hän 1888 G. W. Edlundille tarjosi niin suuren (!) suomalaisen -kirjan kuin Johannes Takasen elämäkerran kustannettavaksi, sai hän sen -takaisin ivallisella hymyllä -- "Ei kannata, sehän on kokonainen -taidehistoria, jos itse maksatte painatuksen, niin otan sen -myytäväksi!" Silloin nolattu tekijä päätti, että suomalainen -kustannusyhtiö Helsingissä on perustettava, ja kahta vuotta myöhemmin -Otava alkoi toimensa. Sitä ennen Bergbom oli niitä harvoja, jotka -olivat kohdelleet suomalaisia kirjailijoita -- kirjailijoina. - -[140] Meidän harventamamme. - -[141] Numersilla oli ollut tekeillä kappale nimeltä "Snälla flickor". - -[142] Tulen polttama lapsi pelkää tulta. - -[143] _Olga Salo_, s. 29/12 1865, muurarimestari W. Piirosen tytär -Viipurista, yksityisen venäläisen koulun käynyt, vasta 16-vuotiaana -oppinut suomea, mutta niin hyvin siihen perehtynyt, että suomentajana -(venäjän- ja saksankielistä) ja kirjailijanakin toiminut. V 1887 -liittynyt Aspegrenin seurueeseen, jonka jäsenenä jonkun aikaa nauttinut -rva Raa-Winterhjelmin opetusta Tukholmassa; naimisissa Oskari Salon -kanssa, joka vuotta myöhemmin muutti Aspegrenilta Suomalaiseen -teatteriin. - -_Mimmi Lähteenoja_, s. 27/8 1865, korpraalin tytär Helsingistä, -kansakoulun käynyt, Aspegrenin seurueessa v:sta 1888. - -_Otto Närhi_, s. Rautalammilla 1864, oli soittajana Kuopion -pataljoonassa ennen kun 1884 liittyi Aspegrenin Kansanteatteriin. - -[144] Tämä rintakuva, jonka Runeberg teki omasta alotteestaan, on nyt -pronssiin valettuna Kansallisteatterissa. Se samoin kuin ennen mainittu -(kts. ylemp. s. 419), samassa paikassa nähtävä, Rob. Stigellin -muovailema Emilien rintakuva valettiin -- Emil Vikströmin välityksellä --- pronssiin Brüsselissä 1908. Kustannuksiin käytettiin sisarusten -hautapatsaan pystyttämistä varten kerättyjä, ylijääneitä varoja. - -[145] Nämä sanat tarkottanevat "Kovan onnen lasten" aikoja ja -teatterissa tapahtuneita sisällisiä rettelöitä, joissa seurueen jäsenet -näyttäytyivät kovin vähän ymmärtävän panna arvoa johtajaan, joka heillä -oli. - -[146] Niin oli tehty edellisenäkin syksynä ja oli siis Minnan -väite, että kappaletta U. S:n arvostelijan "kiellosta" ei oltu -kansannäytännössä esitetty, väärä. - -[147] Suora viittaus siihen mitä oli tapahtunut nähdään paitse parissa -edellisessä otteessa eräässä Minna Canthin kirjeessä Emilielle -(15/7 1891), jossa hän -- kerrottuaan miten Kuopiossa "nuorten" -piireissä tapahtuneissa neuvotteluissa kirjailijayhdistyksen -perustamisesta voitolle oli päässyt (Minnan vastustama) mielipide, että -yhdistys on käsittävä myöskin ruotsalaisia kirjailijoita -- lausuu: "On -se luonnollista nykyisissä oloissa tuo liittyminen sveeseihin. -Ajatelkaamme vaan Ahon asemaa viime valtiopäivillä [se on m.m. 'Yksin' -kirjan arvostelua, kun oli kysymys kirjailijapalkkioista]. Ja mitä -minun kokemuksiini tulee, niin -- nehän tunnette. Ei minulla ollut -Kovan onnen lapsissani puolellani muut kuin Nya Pressen. Ja kun -Suometar viime vuonna kertoo Suomalaisen teatterin hyvästä -menestyksestä, ei se katso maksavan vaivaa edes mainitakaan, että -siellä myöskin oli näytelty kotimainen kappale [Papin perhe!]. -Muistuipa silloin mieleeni, kuinka sveesit olivat ottaneet -Tavaststjernan huonot 'Affärit' vastaan. Fennomaanit eivät pane mitään -arvoa kirjallisuudelle, he ennemmin tahtoisivat sen tukahuttaa, jos -mahdollista. Kun ei omalta puolueelta saa minkäänlaista sympatiaa, ja -kun ruotsinmieliset ovat siihen määrään ystävällisiä kuin he ovat, -miksi emme silloin tarttuisi ojennettuun käteen. Että minä sen teen -haikealla mielellä on luonnollista, sillä minulla on vielä muistossa -entiset ajat, jolloin kaikki henkinen työ suomalaisella taholla sai -tukea ja kannatusta fennomaaneilta. Nyt päin vastoin. Niin ajat -muuttuvat. Nuoret ovat onnellisempia, sillä he voivat vapaammin -jättää entiset ystävät ja liittyä toisiin, taikka oikeastaan he -ruotsinmielisissä vasta saavat ystäviä. Muun muassa on nyt kysymys -Kalle Ahon 'Epäilijän' kääntämisestä ruotsinkielelle, jolloin se -myöskin tulisi otettavaksi Ruotsalaisen teatterin ohjelmistoon. Ei -suinkaan ole hänen syynsä, että näin käy. Eikä myöskään sovi ihmetellä, -jos hänestä, kaikista periaatteista huolimatta, sen jälkeen tulee -Ruotsalaisen teatterin palvelija. Syyt ovat ihmeteltävät ja ikävät, -- -seuraukset ovat luonnolliset (!)." -- Näkeehän tästä, että Minna -Canthissa se kiihottunut mieliala kuvitteluineen, johon luopuminen -perustui, oli jo täysin kehittynyt kesällä 1891. - -[148] Muillekin Sala kirjoitti jäähyväiskirjeitä, muun muassa nti -Emilie Stenbergille yhden, joka sisälsi viimeisiä sanoja ja -tervehdyksiä kullekin toverille erikseen. - -[149] Nähtävästi kirjoittaja on Salaa varten sattuvasti käyttänyt -sanoja ja lauseita niistä muistosanoista, jotka Bergbom 1883 oli -kirjoittanut Vilhosta (kts. ylemp. s. 152). Bergbom itse ei ole voinut -Salasta kirjoittaa, aika ei olisi sitä myöntänyt. - -[150] Meillä on käytettävänämme ainoastaan alustelma, johon korjauksia -on tehty. Mahdollista lienee, että joku kohta vielä muutettiin -puhtaaksikirjoittaessa, mutta pääasiassa sen sisällys epäilemättä on -sanasta sanaan semmoinen, jollaisena rva Canth sai sen luettavakseen. --- Lukijaa kehotetaan silmäilemään Minna Canthin syytöksiä (siv. 444), -sillä kirjoitus kohdistuu niihin, toiseen toisensa perästä. - -[151] Tämän jälkeen seuraa käsikirjoituksessa pyyhitty kohta, jossa -sanotaan, että kappaleen esittäminen Uudenmaan pataljoonan -seuranäytännöissä yksinkertaisemmin on siten selitettävissä, että -ruotsinmielisillä upseereilla ei ollut aavistustakaan Kovan onnen -lapsista, "oliko se kala vai lintu!" - -[152] Arvostelija, jota tässä tarkotetaan, oli maisteri Rinne, joka -1890-91 kirjoitti teatterista U. S:een. Kun lokakuulla 1890 oli -näytelty Calderonin Elämä on unelma ja Shakespearen Hamlet, katsoi hän -syytä olevan muka yleisön nimessä moittia ohjelmistoa liiallisesta -klassillisuudesta. "Suomalaisen teatterin ystävä" (tämän kirjan tekijä) -esiintyi 11/11 ohjelmiston puolustajana sitä paremmalla syyllä kuin -tunnettu oli, että klassilliset näytelmät olivat säännöllisesti -menestyneet paremmin kuin uudenaikaiset. -- Se joka piti Papin perhettä -vähemmän sopivana kansannäytännöksi, lienee kuitenkin ollut toinen -tilapäinen arvostelija. Kun näet Papin perhe syksyllä 1891 oli -kansannäytäntönä annettu, julkaisi eräs "katselija" U. S:ssa pitkän -kirjoituksen, jossa hän laajasti puhuu niistä kasvatusperijohteista, -jotka hänen mielestään kappaleessa tulevat näkyviin. Arvattavasti luuli -Minna Canth tämän hänelle hyvin epäsuosiollisen kirjoituksen -vaikuttaneen Bergbomiin. Syy ettei Papin perhettä voitu -näytäntökaudella 1891-92 _useammin_ kuin yhden kerran esittää -kansannäytäntönä, oli kuitenkin tekstissä mainittu, Salan -ulkomaanmatka. - -[153] Niille, joista Bergbomin sanat tuntuvat liian ankarilta, -muistutamme mitä tri Rolf Lagerborg ruotsalaistemme hirmulapsena -(enfant terrible) lausuu Framtid lehdessä 1906 n:o 19 puhuessaan -ruotsalaisten tulevaisuudesta kun suomalaisuus pääsee voitolle: -hallitsevien jälkeläisinä he muuttavat mieluummin pois kun taipuvat -"entisten renkiensä" alle, "kasvatettuina ylenkatsomaan suomalaisuutta" -on heistä, ruotsinkielen alistettu asema "arvokkaisuuden ja ihmisarvon -uhraus". -- Bergbom oli siksi kokenut, että hän, niinkuin vanha -lausetapa kuuluu, "tunsi Pappenheimiläisensä". - -[154] Kuinka Minna Canth kahdeksan vuotta ennen -- silloin kun hän -todella rakasti Suomalaista teatteria -- puhui siitä, näyttää seuraava -ote kirjeestä Emilie Bergbomille (28/6 1884): "Ollakseni oikein -runollinen vertaan Suomalaista teatteria ihanaan puuhun, jossa me -kaikki olemme oksia ja jossa Tohtori ja Emilie ja Ida Aalberg ovat -kaikkien suurimpia oksia. Kuinhan en minä oksa vaan kuivettuisi ja -karsittaisi pois." -- Todellisuudessa hän itse repäisi itsensä irti -"ihanasta puusta". - -[155] Valaiseva on erään tunnetun ruotsinmielisen vastaus kun -keskustellessa Bergbomin ja Numersin välisestä riidasta kysyttiin: -"Mutta mitä sitte, jos Numersilta ei enää mitään valmistuisikaan, kun -hän jää yksin?" -- "Se on yhdentekevä, kun vaan ei Suomalainen teatteri -ansaitse rahaa hänen kappaleillaan!" - -[156] Lähteissämme ei ole mitään tietoja siitä että Bergbom olisi -vaikuttanut tämän draaman syntyyn. Kumminkin tiedämme niin tapahtuneen, -sillä samoin kuin hän kävi Numersin luona neuvottelemassa uusista -draamoista, kävi hän syksyllä ja talvella 1891-92, jolloin näytelmä -kirjoitettiin, Tavaststjernan luona, joka silloin asui Malmilla. Kirjan -tekijä on kuullut tämän Bergbomin omasta suusta. -- Runoilija koetti -aluksi kirjoittaa näytelmänsä suomenkielellä. Hän lähetti näet -23/11 1891 neljä "suorasti suomeksi" kirjoitettua kohtausta K. Leinolle -tarkastettavaksi. Myötäseuraavassa kirjeessä hän sanoo: "Koko tämä -juttu syntyi siitä, että minä tunsin ajattelevani suomeksi, kun panin -ruotsalaisia sanoja Pihlin ja Lehtimaan suuhun". (Nykyaika 1898 s. 241 -ss.) Sittemmin hän kuitenkin luopui yrityksestään ja pyysi Ahoa -suomentajaksi. - -Uramon torppa oli ensimäinen näytelmä, jonka esittämisoikeudesta -tekijän ja teatterin välillä (tanskalaisen mallin mukaan) laadittiin -välikirja. Näytteeksi suomennamme sen tähän: - - Sopimus Suomalaisen teatterin ja minun välilläni oikeudesta - esittää 4-näytöksistä draamaani Uramon torppa. - - I. Niin pian kun johtokunta on hyväksynyt kappaleeni näyteltäväksi, - saan minä palkkiona viisisataa (500) mk. - - II. Jokaisesta kolmestakymmenestä (30) ensimäisestä näytännöstä, - joko ne tapahtuvat Helsingissä taikka maaseudulla, saan minä - kymmenen (10) prosenttia teatterin bruttotulosta tekijäpalkkiona. - - III. Kaikista seuraavista näytännöistä saan viisi prosenttia - teatterin bruttotulosta. - - Yllämainituilla ehdoilla luovutan minä tämän draamani - esittämisoikeuden Suomessa Suomalaiselle teatterille, kuitenkin - niin että sen yksinomainen esittämisoikeus on voimassa Helsingissä - viisi vuotta eteenpäin tästä päivästä lukien, maaseudulla kolme - vuotta. - - Helsingissä 7 p. marrask. 1892. - - Karl A. Tavaststjerna. - - Tämän sopimuksen hyväksyy: - - (Johtokunnan jäsenten nimet.) - -[157] Tammikuulla olisi otettu uudempi Ibsenin näytelmä Rakennusmestari -Solness esitettäväksi, jos Ida Aalberg olisi suostunut näyttelemään -Hilda Wangelia, mutta vastaus oli kieltävä. - -[158] Tekijäpalkkiona maksettiin K. Aholle 400 sekä M. Vuorelle ja -Numersille kummallekin 150 mk. - -[159] Erkko oli niin erinomaisen arkaluontoinen, ettei hän pyytänyt -eikä ottanut neuvoja runoilijatoimessaan. Ainoa tapa millä Bergbom -lienee vaikuttanut tähän näytelmään oli se, että hän pyyhkimällä eli -poisjättämällä eräitä lyyrillisiä kohtia teki sen otollisemmaksi -näyttämölle. Oikeus "pyyhkimiseen" onkin, niinkuin tiedetään, niitä, -joista teatterinjohtaja viimeksi luopuu! - -[160] Kaarlo toimitti kaikki asiat kirjoittamalla nti Elfvingille. -Eräässä kirjeessä 30/4 tavataan seuraava lystillinen kohta, joka koskee -Prinsessa Ruususta: "Ruususessa tarvitaan lapsibaletti. Tahdotko sanoa -sen affishörskalle, niin että hän ajoissa hankkii tanssijoita. Meillä -pitää olla kahdeksan 6 à 7-vuotista, kuusi 9 à 10-vuotista, kuusi -12-vuotista -- kaikki tyttöjä. Sitäpaitsi kymmenen poikaa noin -6--10-vuotista. Joka illasta, olkoon harjotus taikka näytäntö, maksamme -25 penniä. Jos sattumalta joku _taitava_ täysikäinen olisi saatavissa, -niin voidaan häntäkin käyttää -- jokapäiväisistä löntyistä emme huoli." - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA III*** - - -******* This file should be named 51584-8.txt or 51584-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/5/8/51584 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51584-8.zip b/old/51584-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index ff8e3bb..0000000 --- a/old/51584-8.zip +++ /dev/null |