diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51766-8.txt | 2863 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51766-8.zip | bin | 46455 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2863 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..2b95ce6 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51766 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51766) diff --git a/old/51766-8.txt b/old/51766-8.txt deleted file mode 100644 index 60d0bf6..0000000 --- a/old/51766-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2863 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Valtioviisas kannunvalaja, by Ludvig Holberg, -Translated by Larin-Kyösti - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Valtioviisas kannunvalaja - Viisinäytöksinen komedia - - -Author: Ludvig Holberg - - - -Release Date: April 15, 2016 [eBook #51766] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VALTIOVIISAS KANNUNVALAJA*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -VALTIOVIISAS KANNUNVALAJA - -Viisinäytöksinen komedia - -Kirj. - -LUDVIG HOLBERG - -Suomentanut Larin-Kyösti - - - - - - -K. Kaatra, Tampere, 1908. - - - - - -HENKILÖT: - - _Herman Bremeniläinen_, kannunvalaja. - _Geske_, hänen vaimonsa. - _Engelke_, heidän tyttärensä. - _Antonius_, pyöräntekijä, Engelken kosija. - _Henrik_, kannunvalajansälli. - _Anneke_, palvelustyttö. - _Poika_. - _Toinen poika_. - _Gert_, turkkuri, | - _Frans_, veitsiseppä, | Collegium politicumin jäseniä. - _Siivert_, tullivartija | - _Jens_, oluenlaskija, - _Riku, harjantekijä. - _Sanderus_ | - _Abrahams, | vale-raatiherroja. - _Kristoffer_, | - _Jaakko_, | heidän palvelijoitaan. - _Kaksi lakeijaa_. - _Eräs palvelustyttö_. - _Rouva Abrahams_, | - _Rouva Sanderus_, | luuloteltuja henkilöitä. - _Kolmas raattherranrouva_, | - _Arianke_, sepänvaimo. - _Kaksi asianajajaa_, | - _Eräs mies_, | luuloteltuja henkilöitä. - _Eräs akka_, | - _Petteri_, kannunvalajansälli. - _Hatuntekijäin ammatinvanhin_, | - _Ammatinvanhimman vastapuoli_, | luuloteltuja henkilöitä. - _Lakeija_. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -ENSIMMÄINEN KOHTAUS. - -ANTONIUS. Sydämeni on ihan kurkussa, sillä minun täytyy puhutella -mestari Hermania ja pyytää vaimokseni hänen tytärtänsä, jonka kanssa jo -kauan olen ollut salakihloissa. Kaksi kertaa olen jo ollut -kosintamatkalla, mutta olen aina kääntynyt takaisin. Tekisinpä nytkin -samoin, jollei hävettäisi ja jollen pelkäisi saavani toria äidiltäni. -Arkuus on minussa luonnonvika, jota ei ole helppo voittaa. Joka kerta -kun aion kolkuttaa oveen, on ihan kuin joku pidättäisi kättäni. Mutta, -hei, Antonius, reipas mieli on puoli ruokaa; ei auta, tehtävä mikä -tehtävä. Minun täytyy ensin hiukan siistiä asuani, sillä sanotaan, että -mestari Herman on käynyt hiukan koppavaksi viime aikoina. (Hän riisuu -kaulahuivinsa ja sitoo sen uudestaan, ottaa kamman taskustaan ja sukii -tukkaansa, harjaa kenkiään.) Luulenpa, että minä nyt olen mukiinmenevä; -nyt minun täytyy koputtaa. No, niin totta kuin olen rehellinen mies, -tuntuu taas ihan kuin joku pidättäisi kättäni. Hei, kuraasia vaan, -Antonius! Tiedänhän, ettet mitään pahaa ole tehnyt. Eikähän tuosta sen -hullumpaa tule kuin rukkaset. - - (Koputtaa.) - - -TOINEN KOHTAUS. - -HENRIK (syöden voileipää). Servitöör, mestari Antonius! Ketä tahdotte -tavata? - -ANTONIUS. Tahtoisin tavata mestari Hermania -- jos hän on yksin -kotosalla. - -HENRIK. Kyllä maar, hän on vihdoin viimeinkin yksin, mutta hän istuu -lukemassa. - -ANTONIUS. No sitten hän on jumalisempi kuin minä. - -HENRIK. Jos tulisi sellainen asetus, että _Herculus_romaania -käytettäisiin postillana, niin luulenpa, että hän voisi saarnatakin, -kun niiksi tulisi. - -ANTONIUS. Mutta ehtiikö hän työltänsä lukea sellaisia kirjoja? - -HENRIK. Huomatkaa se, että isännälläni on kaksi ammattia: hän on sekä -kannunvalaja että politikoitsija. - -ANTONIUS. Niillä on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. - -HENRIK. Saman huomion mekin olemme tehneet, sillä jos hän tekee jonkin -työn, mikä harvoin tapahtuu, niin se näyttää niin valtioviisaalta, että -meidän on se uudestaan valettava. Mutta jos tahdotte häntä muuten -tavata, niin menkää vierastupaan. - -ANTONIUS. Minulla on tärkeä asia, Henrik, sillä, näin meidän kesken -puhuen, minä aion pyytää vaimokseni hänen tytärtään, jonka kanssa jo -kauan olen ollut kihloissa. - -HENRIK. Se on, totta vieköön, tärkeä asia, se. Mutta kuulkaas, mestari -Antonius. Älkää panko pahaksenne, jos varoitan teitä yhdestä seikasta: -jos tahdotte asianne luonnistuvan, niin punnitkaa sanojanne ja puhukaa -sirosti ja sulavasti, sillä hän on viime aikoma käynyt helkkarin -konstikkaaksi. - -ANTONIUS. Ei, siitä ei tule mitään, Henrik! Olen suora ja rehellinen -käsityöläinen enkä ole oppinut puhumaan koplimankeja. Sanon suoraan -muitta mutkitta, että minä rakastan hänen tytärtänsä ja pyydän häntä -vaimokseni. - -HENRIK. Ette muuta? No siinä tapauksessa saatte leikata kurkkuni tuosta -poikki, jos saatte hänen tyttärensä. Teidän tulee aloittaa puheenne -vähintäänkin tällä tavalla: "Kuten" tahi: "koska". Muistakaa, mestari -Antonius, että olette tekemisissä oppineen miehen kanssa, joka yöt -päivät lukee poliittisia kirjoja, niin että pää käy pyörälle. Paras -syy, mikä hänellä moneen aikaan on ollut ripittää kotiväkeään, on se, -että me kaikki mukamas olemme aika moukkia, erittäinkin juuri minä, -jota hän ei tule lähellekään sanomatta: senkin siivoton roikale! Viime -viikolla piti hänen kaiken penteleen mahdilla saada muori käymään -laahushameessa, mutta muoripa teki tenän, sillä hän on jumalinen, -vanhan kansan vaimoihminen; ennen hän antaisi henkensä kuin luopuisi -lyhyestä röijystään. Mestari hautoo päässään piru ties mitä, totelkaa -siis minun neuvoani, jos mielitte, että kosimispuuhanne onnistuu. - -ANTONIUS. En huoli kiverrellä enkä liverrellä, vaan kuljen suoraan -kohti. - - -KOLMAS KOHTAUS. - -HENRIK (yksin). Pahin pula kosiessa on keksiä oikea puheen alku. Kuljin -kerran itsekin riiariretkillä, mutta kahteen viikkoon en keksinyt mitä -piti sanoa. Tiesin kyllä, että puheen piti alkaa sanoilla _kuten_ tai -_koska_; mutta siinä oli se paha niksi, etten keksinyt muita sanoja -tälle koskalle jatkoksi. Sentähden en viitsinyt itseäni enää kiusata, -vaan kävin Jaakko koulumestarilta ostamassa kosimakaavan. Se maksoi -mulle kahdeksan killinkiä, sen hän ottaa kappaleelta, mutta minun kävi -helkkarin hassusti, sillä juuri kun pääsin keskelle puhetta, unohdin -lopun enkä kehdannut ottaa paperia taskustani. Sekä ennen että jälkeen -olin osannut sen puheen rikusta rikkuun niinkuin isämeitäni, mutta kun -minun todenteolla piti sitä käyttää, meni se minulta umpilukkoon. Se -kuului näin: "Nöyrimmästi tervehtäen ilmoitan, että minä Henrik -Andersen vakaasta aikomuksesta, halusta ja mielestä olen tullut -antamaan teille tiedoksi, etten minä enemmän kuin muutkaan ole puusta -enkä kivestä, ja niinkuin kaikki maailmassa tuntee itse tykönään -rakkautta, yksin puhumattomat elukatkin, niin olen minä Jumalan avulla -ja kaikessa kunniallisuudessa tullut liian halpa-arvoisena pyytämään ja -rukoilemaan teitä sydämeni ikivalituksi." Jos kuka antaa minulle -kahdeksan killinkiä, niin minä kyllä luovutan puheen. Sen se -rehellisesti maksaa, sillä panen pääni panttiin, että se, jolla on -sellaiset sanat kielellä, voi saada minkä kunnon miehen tyttären -tahansa. -- Mutta kas tuolta tulee isäntä, minun täytyy livistää -tieheni. - - -NELJÄS KOHTAUS. - -HERMAN. Lausun kiitokseni, herra Antonius, hyvästä tarjouksestanne; te -olette siistin ja näppärän näköinen mies, ja luulen kyllä, että te -pitäisitte tyttärestäni hyvän huolen. Mutta minä tahtoisin kernaasti -vävypojakseni sellaisen, joka on tutkinut politiikkaa. - -ANTONIUS. Mutta, rakas herra Herman Bremeniläinen, eihän sillä voi -elättää vaimoa ja lapsia. - -HERMAN. Eikö voi? Luuletteko, että minä aion kuolla kannunvalajana? -Saattepa nähdä, ennenkuin on puoli vuotta kulunut. Minä toivon, että -minut vaaditaan rupeamaan raadin jäseneksi, kun olen saanut luetuksi -"Euroopan airuen" päästä päähän. "Poliittisen iltapakinan" minä jo -osaan kuin viisi sormeani, mutta se ei vielä riitä. Pahus vieköön -tekijän, hän olisi saanut kirjoittaa siitä hiukan laajemman. Tunnette -kai sen kirjan? - -ANTONIUS. Ei, en tunne. - -HERMAN. No sitten minä lainaan teille omani, se on yhtä hyvä kuin se on -pieni. Koko minun politiikkani pohjana on se kirja ynnä Hercules ja -Herculiscus. - -ANTONIUS. Viimemainittuhan on vain romaani. - -HERMAN. Niin, totta kyllä, olisipa vain koko maailma täynnä sellaisia -romaaneja. Olin toissa päivänä eräässä paikassa, missä muuan ylhäinen -henkilö kuiskasi korvaani: "Joka sen kirjan on ymmärryksellä lukenut, -kykenee suurimpiinkin virkatoimiin, vaikkapa hallitsemaan kokonaista -valtakuntaa." - -ANTONIUS. Niinpä niin, jos minä rupean lukemaan, laiminlyön minä siten -ammattini. - -HERMAN. Minä sanon teille, hyvä herra, en aio enää kauan olla -kannunvalajan virassa. Minun olisi jo aikoja sitten pitänyt se hylätä, -sillä sadat kunnon miehet tässä kaupungissa ovat sanoneet minulle: -"Herman Bremeniläinen, teistä pitäisi tulla jotain muuta." Vast'ikään -toissa päivänä eräskin pormestari laski suustaan raadissa nämä sanat: -"Herman Bremeniläinen kelpaisi muuksikin kuin kannunvalajaksi, sillä -hänellä on päässä sitä, mitä monelta meistä itse tässä raadissa -puuttuu." Siitä voitte päättää, etten minä kuole kannunvalajana. Siksi -tahdon mielelläni saada sellaisen vävypojan, joka harrastaa -valtioasioita, ja minä toivon, että me, sekä hän että minä, ajan tullen -pääsemme raatiin. Jos nyt tahdotte ruveta lukemaan "Poliittista -iltapakinaa", niin minä kuulustelen teitä joka lauantai-ilta, kuinka -pitkälle olette edistynyt. - -ANTONIUS. Ei, totta totisesti, sitä en tahdo! Minä olen liian vanha -käymään uudestaan koulua. - -HERMAN. No sitten te ette ole luotu minun vävypojakseni. Hyvästi! - - (Menee.) - - -VIIDES KOHTAUS. - -GESKE. Minun mieheni laita on vallan kamalasti; hän ei ole siunaaman -aikaa sisällä pitämässä työstään huolta. Antaisinpa hyvää hyvemmät, jos -tietäisin, missä hän oikein retkittelee. Mutta kas, herra Antonius, -täällä te vain yksin käyskentelette, ettekö tule sisään? - -ANTONIUS. Ei, kiitos, muori, minä olen liian halpa siihen. - -GESKE. Mitä joutavaa tuo on? - -ANTONIUS. Teidän miehenne on saanut poliittisia päähänpistoja ja hautoo -nyt pormestaria povessaan. Hän kohauttaa olkapäitään käsityöläisille -kuten minulle ja meikäläisille, hän luulottelee olevansa viisaampi kuin -itse notarius politikus. - -GESKE. Mitä te välitätte tuosta hupsusta ja narrista. Minä luulen, että -hänestä tulee pikemmin kerjäläinen kuin pormestari. Rakas Antonius! -Älkää välittäkö hänestä älkääkä antako sen hyvän suosionne haihtua, -jota tunnette minun tytärtäni kohtaan. - -ANTONIUS. Mestari Herman vannoo, ettei hänen tytärtänsä saa kukaan muu -kuin politikoitsija. - -GESKE. Niinkö sanoi? Ennen minä väännän tytöltä niskat nurin kuin annan -hänet politikoitsijalle. Ennen vanhaanhan sanottiin veijareita -politikoitsijoiksi. - -ANTONIUS. En minäkään pyri sellaiseksi, minä tahdon elättää itseni -rehellisenä pyöräntekijänä. Sillä ammatilla isäni ansaitsi leipänsä, ja -minä toivon, että se elättää minutkin. Mutta kas, tuolta tulee poika, -varmaankin tahtoo teitä tavata. - -GESKE. Mitä sinä tahdot, poikani? - -POIKA. Minä tahtoisin tavata mestari Hermania. - -GESKE. Mestari ei ole kotona, kerro asiasi minulle! - -POIKA. Rouva lähetti kysymään, onko vati valmis, jonka hän tilasi jo -kolme viikkoa sitten; tuon tuostakin olemme tiedustelleet, mutta -saaneet vain tyhjiä lupauksia. - -GESKE. Sano, poikani, rouvallesi, ettei hän panisi pahakseen, kyllä se -varmaan huomenna on valmis. - -TOINEN POIKA. Tulin vielä kerran kysymään, valmistuvatko ne talrikit -milloinkaan. Ne olisi jo ehtinyt tehdä ja kuluttaa moneen kertaan siitä -päivin, kun me kävimme ne tilaamassa. Meidän muori vannoi, ettei hän -hevillä enää tule teiltä mitään tilaamaan. - -GESKE. Kuules, hyvä poika, kun te vasta tilaatte jotakin, niin tilatkaa -minulta. Mieheni käy välisti metsässä sikoja paimentamassa, niin ettei -maksa vaivaa mennä hänelle puhumaan. Usko minua, talrikit valmistuvat -lauantaiksi. Hyvästi. -- Tästä näette, rakas Antonius, miten meidän -talossa eletään. Mieheni huolimattomuuden tähden me menetämme tilauksen -toisensa jälkeen. - -ANTONIUS. Eikö hän koskaan ole kotona? - -GESKE. Harvoin, ja kun hän on kotona, rakentaa hän ilmalinnoja, niin -ettei hän voi ajatella mitään työtä. Minä en vaadi häneltä enää mitään -muuta kuin että hän pitäisi työväkeä silmällä, sillä jos hän itse tekee -jonkin työn, saavat oppipojat tehdä sen uudestaan. Kas tuossa on -Henrik, hän voi todistaa sanani tosiksi. - - -KUUDES KOHTAUS. - -HENRIK. Muori, ulkona on mies, hän vaatii maksua niistä kahdeksasta -tynnyristä hiiliä, jotka saimme eilen. - -GESKE. Mistä minä ne rahat hankin? Hän saa odottaa, kunnes mieheni -tulee kotiin. Etkö sinä tiedä sanoa, missä minun mieheni oleskelee -päivällä? - -HENRIK. Jos muori pitää suunsa kiinni, niin minä kyllä sanon sen. - -GESKE. Minä vannon, Henrik, etten puhu mitään. - -HENRIK. Joka päivä pidetään, nähkääs, semmoinen collegium, se on -nimeltään collegium polemiticum, johon kokoontuu kaksitoista henkilöä -juttelemaan valtioasioista. - -GESKE. Missä se kokous pidetään? - -HENRIK. Ei se ole kokous, vaan collegium. - -GESKE. Missä se collegium sitten pidetään? - -HENRIK. Vuoroin toisen, vuoroin toisen luona, tänään älkää vain sanoko -minun sanoneeni -- se pidetään täällä meillä. - -GESKE. Haha, nyt minä ymmärrän, miksi hän pyysi minua menemään -vieraisille Arianken, sepänvaimon luo. - -HENRIK. Voihan muori mennä ulos, mutta tulla takaisin tunnin päästä ja -yllättää heidät yht'äkkiä. Eilen pidettiin samainen collegium Jens -oluenlaskijan luona, siellä minä näin niiden kaikkien istuvan pöydän -ääressä, ja meidän mestari istui pöydän päässä. - -GESKE. Tunsitko sinä keitään muita? - -HENRIK. Tunsin kyllä, kaikki minä tunsin; antaas olla: meidän mestari -ja talon haltija tekee kaksi, veitsiseppä Frans kolme, maalari -Kristoffer neljä, tapettimaakari Kilpertti viisi, värjäri Kristian -kuusi, turkkuri Gert seitsemän, oluenpanija Henning kahdeksan, -tullivartija Siivert yhdeksän, kirjurimestari Niilo kymmenen, -koulumestari Taavetti yksitoista, harjantekijä Riku kaksitoista. - -ANTONIUS. Olipa siinä pönäkät pojat koolla pohtimassa valtioasioita. -Ettekö kuullut, mitä he puhuivat? - -HENRIK. Kuulinhan minä, mutta en puoliakaan ymmärtänyt; kuulinhan minä, -että he panivat viralta keisareita, kuninkaita ja vaaliruhtinaita ja -asettivat toisia heidän sijaansa. Milloin he puhuivat tullista, milloin -aksiisista ja kulutusveroista, milloin haukkuivat nykyisiä raadin -jäseniä kelvottomiksi, milloin pohtivat Hampurin vaurastumista ja -kaupan edistämistä, milloin tonkivat kirjoja, milloin tähystelivät -maankarttaa. Harjantekijä Riku istui ällätikku kädessä, niin että minä -jo luulin häntä neuvoskunnan sihteeriksi. - -ANTONIUS. Hahahaa! Kun minä hänet ensikerran tapaan, niin sanonpa totta -vie: hyvää päivää, herra sihteeri. - -HENRIK. Niin, mutta älkää kertoko minun sanojani; pentele olkoon -tekemisissä ihmisten kanssa, jotka noin vaan panevat viralta kuninkaita -ja ruhtinaita, vieläpä pormestarin ja raadin. - -GESKE. Puhuuko minun mieheni myös? - -HENRIK. Hän puhuu hyvin vähän, hän istuu vain, miettii ja nuuskaa, -sillä aikaa kuin muut keskustelevat, ja kun muut ovat puhuneet suunsa -puhtaaksi, sanelee hän päätöksen. - -GESKE. Eikö hän tuntenut sinua? - -HENRIK. Hän ei nähnyt minua, sillä minä olin toisessa huoneessa, ja -vaikka hän olisi nähnytkin minut, niin ei hänen korkeutensa olisi -suvainnut minua tuntea, sillä hänellä oli naama niin juhlallinen kuin -piiripäälliköllä tai ylipormestarilla, joka päästää ministerin -puheilleen. Niin pian kuin ihmiset pääsevät collegiumiin, nousee heille -kuin sumua silmiin, niin etteivät he näe kuin lähimpiä ystäviänsä. - -GESKE. Voi minua ihmisraukkaa! Se mies syöksee minut vielä -onnettomuuteen, jos vaan pormestari ja raati saavat tietää jotain -sellaista, että hän aikoo mullistaa valtiota. Ne kunnon miehet eivät -tahdo tänne Hampuriin mitään mullistuksia. Saas nähdä vaan, niin seisoo -ennen pitkää vartija meidän talomme edessä ja mieheni Herman viedään -vankeuteen. - -HENRIK. Niin saattaa kyllä tapahtua, sillä raadilla on entistä suurempi -valta sen jälkeen kuin piirisotajoukot sijoitettiin Hampuriin. Koko -porvaristo ei ole kyllin mahtava häntä suojelemaan. - -ANTONIUS. Loruja! Sellaisille miehille täytyy vain nauraa. Mitä joku -kannunvalaja, maalari tai harjantekijä tietää valtioasioista? Raatia se -enemmän huvittaa kuin peloittaa. - -GESKE. Tahdonpa äkkiä yllättää heidät. Menkäämme huoneeseen siksi -aikaa. - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -ENSIMMÄINEN KOHTAUS. - -HERMAN. Henrik! Laita nyt kaikki kuntoon, piiput ja haarikat pöydälle. -Tuossa paikassa vieraat tulevat. - - (Henrik laittaa kaikki kuntoon. Toinen vieras toisensa jälkeen - tulee huoneeseen, he istuutuvat pöydän ympärille, Herman - Bremeniläinen pöydän päähän.) - -HERMAN. Terve tuloa kaikki! Hyvät miehiset miehet, mihin jäimmekään -viime kerralla? - -RIKU HARJANTEKIJÄ. Puhuimme Saksan eduista. - -TURKKURI GERT. Totta tosiaan, nyt minä sen muistan. Se asia tulee -esille ensi valtiopäivillä. Olisinpa minä siellä mukana edes -tunninkaan, niin kuiskaisin jotakin Mainzin vaaliruhtinaan korvaan ja -hän kiittäisi minua. Ne kelpo ihmiset eivät tiedä, mitä Saksan edut -vaativat. Onko missään ikinä kuultu mistään keisarillisesta -hallituskaupungista sellaisesta kuin Wien, jossa ei olisi laivastoa tai -edes kaleijoja? Voisivathan he kyllä ylläpitää sotalaivaston -valtakunnan puolustukseksi, sitä varten on kyllä varoja ja sotaveroja. -Eiköhän vaan turkkilainen ole viisaampi. Keltään emme opi paremmin -sodankäyntiä kuin häneltä. Onhan sekä Itävallassa että Pragissa metsiä, -jos niistä vaan tehtäisiin laivoja tai mastoja. Jos meillä olisi -laivasto Itävallassa tai Pragissa, niin eipäs silloin turkki eikä -ranskalainen ryhtyisi piirittämään Wieniä, ja me voisimme purjehtia -suoraan Konstantinopoliin. Mutta kukaan ei sitä ajattele. - -TULLIVARTIJA SIIVERT. Ei yksikään ristin sielu! Esi-isämme olivat -paljon viisaampia. Kaikki riippuu varustuksista. Saksanmaa ei ole -nykyisin suurempi kuin ennen vanhaan, jolloin emme ainoastaan -puolustautuneet kunniakkaasti kaikkia naapureitamme vastaan, vaan -vieläpä kiskoimme isoja paloja Ranskasta ja piiritimme itse Pariisia -sekä maan että meren puolelta. - -FRANS VEITSISEPPÄ. Mutta eihän Pariisi ole mikään merikaupunki. - -SIIVERT. Sitten minä mahtanen tuntea karttani kovin huonosti. Kyllä -minä tiedän kartalla missä Pariisi on, Englantihan on ihan tuossa, -mihin minä painan sormeni, tästä kulkee kanalja, tässä on Bordeus ja -tuossa Pariisi. - -FRANS. Jopa joutavia, veliseni! Tässähän on Saksa ja tässä ihan -vieressä on Ranska, joka on samaa mannerta kuin Saksa; ergo, Pariisi ei -voi olla mikään merikaupunki. - -SIIVERT. Eikös Ranskan lähellä ole mitään merta? - -FRANS. Eipä tietenkään. Ranskalainen, joka ei ole matkustanut -ulkomailla, ei tiedä mitä laivat ja veneet ovatkaan. Kysy vaan mestari -Hermanilta. Enkö puhu totta, mestari Herman? - -HERMAN. Minä ratkaisen heti riidan. Henrik, tuo meille Euroopan kartta, -Danckwartin kartta. - -HENRIK. Tässä se on, mutta se on hiukan hajalla. - -HERMAN. Ei se mitään tee. Kyllä minä tiedän missä Pariisi on, minä -tahdon vain näyttää kartasta, että muutkin uskovat. Katsokaas nyt, -Siivert tullivartija, tässä on Saksa! - -SIIVERT. Aivan oikein. Minä tunnen sen Tonavan virrasta, joka kulkee -tuossa. - - (Osoittaen sormellaan Tonavan virtaa työntää hän kyynärpäällään - haarikan kumoon, niin että kartta pilaantuu.) - -FRANS. Se Tonavan virta tulvi liian rajusti. - -KAIKKI (nauravat). Hahahaa! - -HERMAN. Kuulkaas, hyvät vieraat, me puhumme niin paljon muukalaisten -asioista, puhukaamme hiukan Hampurista, siinähän meillä on kylliksi -puheen aihetta. Minä olen miettinyt, että mistähän se johtuu, ettei -meillä ole yhtään kaupunkia Intiassa, vaan että meidän täytyy ostaa -tavaramme muilta. Sitä asiaa sietäisi pormestarin ja raadin punnita. - -RIKU. Älkää puhuko pormestarista ja raadista! Jos me odotamme, kunnes -he rupeavat sitä ajattelemaan, niin saamme odottaa kauan. Täällä -Hampurissa kiitetään pormestaria ainoastaan siitä, että hän voi pitää -arvoisaa porvaristoa kurissa. - -HERMAN. Kunnioitettavat vieraat, minä olen sitä mieltä, ettei kaikki -vielä ole myöhäistä, sillä miks'ei Intian kuningas antaisi -kauppaoikeuksia yhtä hyvin meille kuin hollantilaisille, joilla ei ole -muuta vietävää kuin juustoa ja voita, mikä tavallisesti pilaantuu -matkalla. Minä olen sitä mielipidettä, että tekisimme viisaasti, jos me -raadille lähettäisimme ehdotuksen tästä asiasta. Kuinka monta täällä on -koossa? - -JENS OLUENLASKIJA. Vain kuusi, sillä minä luulen, etteivät ne muut -kuusi jäsentä enää tule. - -HERMAN. Kyllä riittää. Mikä on teidän mielipiteenne, herra -oluenlaskija? Äänestäkäämme? - -JENS. Minä en ole ollenkaan sen ehdotuksen puolella. Sillä sellaiset -kauppamatkat houkuttelevat kaupungistamme pois monta ihmistä, joilta -minä saan jokapäiväisen tuloni. - -SIIVERT. Minä tahtoisin huomauttaa, että meidän pitää enemmän pitää -silmällä kaupungin vaurastumista kuin omia etujamme ja että mestari -Hermanin ehdotus on paras, mitä ikinä voi tehdä. Kuta enemmän me -käymme kauppaa, sitä enemmän tietysti kaupunki vaurastuu, kuta enemmän -laivoja tänne seilaa, sitä suurempaa hyötyä on siitä meille -_pikkuvirkamiehille_. Tämä viimeksimainittu seikka ei kuitenkaan ole -suurin syy, miksi minä kehoitan kannattamaan tätä ehdotusta, vaan -yksinomaan kaupungin tarve ja menestys pakottavat minut suosittelemaan -sellaista. - -GERT. Minä en voi lainkaan yhtyä tähän ehdotukseen, vaan kehoitan -mieluummin perustamaan yhtiöitä Grönlantiin ja Strat Davids-saarelle, -sillä sellainen kauppa on kaupungille hyödyllisempi ja parempi. - -FRANS. Minä huomaan, että Gert äänestää katsoen enemmän omaa kuin -valtion hyötyä, sillä turkkuri ei hyödy niin paljon Intian kuin -Jäämeren matkoista. Minä puolestani olen sitä mieltä, että Intian -kauppa voittaa kaikki muut, sillä Intiassa voi villien kanssa vaihtaa -veitsen, kahvelin tai sakset samanpainoiseen kultakappaleeseen. Meidän -täytyy laittaa niin, ettei ehdotus, minkä me jätämme raadille, -haiskahda omanvoiton pyynnölle, sillä muuten emme pääse puusta -pitemmälle. - -RIKU. Minä olen samaa mieltä kuin Niilo kirjuri. - -HERMAN. Sinä äänestät niinkuin harjantekijä ainakin. Eihän Niilo -kirjuri edes ole saapuvillakaan. Mutta mitäs tuo naikkonen täällä -tekee? Voi pakana, sehän on minun eukkoni. - - -TOINEN KOHTAUS. - -GESKE. Vai täällä sinä olet, senkin tyhjäntoimittaja? Hyvä olisi, jos -tekisit jotain työtäkin tai pitäisit edes hiukkasenkaan silmällä -työväkeä; sinun huolimattomuutesi takia menetämme tilauksen toisensa -jälkeen. - -HERMAN. Suu kiinni, vaimo, sinusta tulee pormestarinna, ennenkuin -aavistatkaan. Luuletko sinä, että minä vietän täällä laiskanpäiviä? -Kyllä kai! Minulla on kymmenen kertaa enemmän työtä kuin teillä -kaikilla yhteensä koko talossa. Te muut työskentelette vain käsillänne, -mutta minä aivoillani. - -GESKE. Kaikki pähkähullut tekevät samalla lailla; ne rakentavat linnoja -pilviin ja hautovat päässään hassutuksia ja narrintuumia ja -luulottelevat toimittavansa hyvin tärkeitä töitä, vaikk'eivät itse -asiassa toimita mitään. - -GERT. Jos se olisi minun vaimoni, ei hän totisesti puhuisi tuolla -tavalla monta kertaa. - -HERMAN. Ei niin, Gert. Politikoitsija ei saa välittää siitä. Vuosi tai -kolme vuotta sitten olisin minä sellaisten sanojen tähden pehmittänyt -vaimoni selkänahan, mutta sen jälkeen kuin minä aloin tutkiskella -poliittisia kirjoja, olen oppinut halveksimaan semmoista. _Qui nescit -simulare, nescit regnare_, sanoo eräs vanha valtiomies, joka ei ollut -mikään hupsu, minä luulen, että hänen nimensä oli Agrippa tai Albertus -Magnus; se on kaiken maailman politiikan pohja ja perustus, sillä joka -ei kärsi kuulla pahaa sanaa kiivaan ja hullun vaimon suusta, se ei -kelpaa korkeaan virkaan. Nähkääs kylmäverisyys on suurin hyve ja se -jalokivi, joka parhaiten koristaa hallitsijoita ja esivaltaa. Sentähden -minä olen sitä mieltä, ettei kenenkään tässä kaupungissa pitäisi päästä -raatiin, ennenkuin on pannut kylmäverisyytensä koetukselle ja -huomannut, että hän voi ottaa vastaan haukkumasanoja, iskuja ja -korvapuusteja. Minä olen luonnostani kiivas, mutta minä koetan -mietiskelemällä hillitä itseäni. Minä olen erään kirjan esipuheesta -lukenut, -- sen nimi on "Poliittinen lipeäkala", -- että jos jonkun -valtaa viha, tulee hänen laskea kahteenkymmeneen, niin viha lauhtuu. - -GERT. Ei se minua auttaisi, vaikka minä laskisin sataan. - -HERMAN. Sitten sinä et kelpaakaan muuksi kuin toisten komennettavaksi. -Henrik, anna vaimolleni sarkka olutta tuonne pikkupöydälle. - -GESKE. Senkin lurjus. Luuletko sinä, että minä olen tullut tänne -juomaan? - -HERMAN. Yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus, seitsemän, kahdeksan, -yhdeksän, kymmenen, ykstoista, kakstoista, kolmetoista. Nyt meni kaikki -ohi. Kuules, muori, älä puhu niin rumasti miehellesi, se kuuluu niin -kauhean moukkamaiselta. - -GESKE. Onko kerjääminen sitten hienompaa? Eikö jokaisella vaimolla ole -oikeus torua, kun hänellä on miehenä tuollainen tyhjäntoimittaja, joka -laiminlyö kotinsa ja antaa vaimonsa ja lastensa kärsiä nälkää? - -HERMAN. Henrik, anna vaimolleni sitten lasi viinaa, sillä hän on -kiivastunut. - -GESKE. Henrik, anna sinä miehelleni, tuolle lurjukselle, pari -korvapuustia. - -HENRIK. Tehkää se itse, minä luovun mielelläni siitä toimesta. - -GESKE. No sittenpä raahdin tehdä sen itse. - - (Antaa pari korvapuustia.) - -HERMAN. Yks, kaks, kolme... (Aina kahteenkymmeneen, hän aikoo antaa -takaisin korvapuustin, mutta alkaa uudestaan laskea kahteenkymmeneen.) -Jollen olisi valtioviisas politikoitsija, niin kyllä olisit saanut -kyytisi... - -GERT. Jollette pidä vaimoanne kurissa, niin minä sen teen. Ulos täältä, -pian! - - (Geske toruu ulkopuolella.) - - -KOLMAS KOHTAUS. - -GERT. Kyllä minä hänet opetan koreasti toiste pysymään omissa -askareissaan. Minä tunnustan, että jos on valtioviisasta antaa vaimonsa -raastaa itseään tukasta, niin minä en koskaan tahdo olla valtiomies. - -HERMAN. Ah, ah, _qui nescit simulare, nescit regnare_, se on helposti -sanottu, mutta ei niinkään helposti tehty. Tunnustan, että eukkomuori -teki minulle aika hävyttömästi; taidanpa juosta vielä perästä ja antaa -hänelle selkään. Mutta 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, -15, 16, 17, 18, 19, 20. Nyt se meni ohi, puhukaamme nyt muista -asioista. - -FRANS. Naisväellä on liian paljon sananvaltaa täällä Hampurissa. - -GERT. Se on totta se, olen usein aikonut sen johdosta tehdä ehdotuksen. -Mutta naisväen kanssa on paha ruveta haastamaan riitaa. Ehdotus on -muuten kylläkin hyvä. - -HERMAN. Millainen se on? - -GERT. Siinä on kaksi pontta. Ensiksi tahtoisin minä, ettei -avioliittosopimus olisi ikuinen, vaan tehtäisiin muutamaksi -vuodeksi, niin että jollei mies ole tyytyväinen vaimoonsa, hän voi -tehdä kontrahdin toisen kanssa, mutta hän on sidottu kuten -vuokrakontrahtiakin tehtäessä irtisanomaan hänet kolme kuukautta ennen -lähtöpäivää, jonka voisi asettaa pääsiäisen tai Mikonpäivän aikaan; jos -hän on tyytyväinen vaimoonsa, voitaisiin kontrahtia pidentää. Uskokaa -minua, jos sellainen laki olisi säädetty, ei Hampurissa olisi -ainoatakaan häijyä vaimoa, vaan jokainen koettaisi olla miehensä -mieliksi saadakseen kontrahdin pidennetyksi. Onko teillä, hyvät miehet, -mitään sitä pykälää vastaan? Frans, sinä naurat niin veitikkamaisesti, -sinulla on varmaankin jotain sitä vastaan sanottavaa, annas kuulua! - -FRANS. Mutta eikös vaimo olisi vallan mielissään päästessään eroon -miehestä, joka joko oli paha hänelle tai oli tyhjäntoimittaja, joka -vain söi ja joi eikä tahtonut tehdä työtä vaimonsa ja lastensa -elättämiseksi? Tai saattaisi hän mieltyä toiseen ja tehdä miehen elämän -niin tukalaksi, että mies vastoin aikomustaan antaisi hänen mennä -tipotiehensä. Olen varma, että sellaisesta voi syntyä pahempiakin -ikävyyksiä. Onhan keinoja, joilla voi pakottaa vaimon. Jos jokainen -meistä kuten te, mestari Herman, saadessanne korvapuustin, rupeaisi -laskemaan kahteenkymmeneen, niin saisimmepa liuman kauniita vaimoja. -Minä pidän ehdottomasti parhaimpana keinona sitä, että silloin kun -vaimo on uppiniskainen, mies uhkaa maata yksin eikä tulla samaan -vuoteeseen, ennenkuin vaimo parantaa tapansa. - -GERT. Sitä päätöstä minä en voisi pitää. Monelle miehelle se olisi yhtä -mahdotonta kuin vaimollekin. - -FRANS. No siinä tapauksessa mies voisi etsiä muualta. - -GERT. Mutta voisihan vaimokin etsiä muualta. - -FRANS. Mutta Gert! Antakaas kuulla muut pykälät. - -GERT. Jospa en annakaan. Sinulla ehkä on halu tehdä vielä enemmän -pilaa; ei ole mitään niin hyvää, ettei siihen pilkka pystyisi. - -HERMAN. Puhukaamme nyt muista asioista. Jos ihmiset kuulisivat meidän -puheemme, niin he luulisivat, että meillä on tuomiokapitulin istunto -tai aviokäräjät. Yöllä, kun en saanut unta silmiini, minä ajattelin, -mitenkä Hampurin hallitus parhaiten olisi järjestettävä niin, että -täydellinen vapaus saatettaisiin valtaan. Minä ajattelen, että -pormestari valittaisiin vuoroin toisesta, vuoroin toisesta -ammattikunnasta, siten pääsisi koko porvaristo hallituksesta -osalliseksi ja kaikki säädyt alkaisivat kukoistaa; sillä esimerkiksi -jos kultasepästä tulisi pormestari, katsoisi hän kultaseppien etua, -räätäli räätälien menestystä, kannunvalaja kannunvalajain etua, eikä -kukaan olisi pormestarina kuukautta kauemmin, niin ettei mikään -ammattikunta pääsisi kukoistamaan enemmän kuin toinen. Jos hallitus -järjestettäisiin näin, voisi meitä todella sanoa vapaaksi kansaksi. - -KAIKKI. Ehdotus on mainio. Mestari Herman, te puhutte kuin Salomon. - -FRANS. Ehdotus on kyllä hyvä, mutta... - -GERT. Aina sinä tulet sen muttasi kanssa; minä luulen, että joko sinun -isäsi tai äitisi on ollut mutta-uskolainen. - -HERMAN. Antaa hänen vain lausua ajatuksensa. Mitä sinä aioit sanoa? -Mitä sinä meinaat sillä mutta-sanalla? - -FRANS. Minä ajattelen, että eiköhän toisinaan olisi vaikeata saada -hyvää pormestaria kustakin ammattikunnasta. Mestari Herman on hyvä -kyllä, sillä hän on paljon lukenut. Mutta mistä me hänen kuoltuansa -löydämme kannunvalajien joukosta toisen, joka kykenee sellaiseen -virkaan? Sillä jos valtio pääsee rappiolle, ei ole yhtä helppoa valaa -sitä uuteen muotoon kuin valaa särkynyt talrikki tai kannu uudestaan. - -GERT. Äh, loruja, kyllä me löydämme kykeneviä miehiä -käsityöläiskansankin joukosta. - -HERMAN. Kuules, Frans, sinä olet vielä nuori mies, etkä sinä sentähden -voi syventyä asioihin niinkuin me, vaikka minä huomaan, että sinulla on -hyvä pää ja sinusta aikaa voittaen voi tulla jotakin. Minä tahdon vain -lyhyesti selittää sinulle, että tällä sinun huomautuksellasi ei ole -pontta eikä perää, mikäli se koskee meitä: meitä on tässä seurassa -kaksitoista, kaikki käsityöläisiä. Jokainen meistä voi huomata satoja -virheitä, joita raati tekee. Kuvittele nyt mielessäsi, että yksi meistä -pääsisi pormestariksi ja korjaisi ne virheet, joista me niin usein -olemme puhuneet, niin tokkohan sellainen pormestari olisi Hampurin -kaupungille haitaksi? Jos te, hyvät herrat, olette samaa mieltä, niin -minä vien perille sen ehdotuksen. - -KAIKKI. Totta maar. - -HERMAN. Mutta kylliksi jo näistä asioista. Aika kuluu, emmekä me vielä -ole lukeneet aviiseja. Henrik, tuo meille viimeiset aviisit. - -HENRIK. Tässä ovat viimeiset aviisit. - -HERMAN. Vie ne Riku harjantekijälle, hän lukee ne tavallisesti. - -RIKU. Pääleiristä Rhein-virran varrelta kirjoitetaan, että sinne -odotetaan rekryyttejä. - -HERMAN. Äh, siitähän on jo kirjoitettu kaksitoista kertaa peräkanaa. -Hyppää Rhein-virran yli. Minä ihan pakahdun kiukusta, kun kuulen -puhuttavan niistä asioista. Mitä kirjoitetaan Italiasta? - -RIKU. Italiasta kirjoitetaan, että prinssi Eugenius on lähtenyt -leiristään, on kulkenut Padus-joen yli ja marssinut ohi kaikkien -linnoituksien yllättääksensä vihollisen armeijan, joka kiireimmän -kautta on vetäytynyt neljä penikulmaa taaksepäin. Vendosmen herttua -poltti ja hävitti paluumatkalla kaikkialla omassa maassaan. - -HERMAN. Voi, voi, hänen korkeutensa on lyöty sokeudella, minä en maksa -neljää killinkiä koko Italian armeijasta. - -GERT. Minä olen sitä mieltä, että prinssi teki oikein, sillä se on aina -ollut minun tuumani. Kuules, Frans veitsiseppä, sanoinhan minä sen jo -viime kerralla, että niin olisi pitänyt tehdä? - -FRANS. Tokkohan? Minä en sitä muista. - -GERT. Jukukliut, olenhan minä sanonut sen jo sata kertaa, miksi pitää -armeijan maata ja vetelehtiä. Prinssi on, jukukliut, tehnyt oikein. -Minä uskallan sen sanoa vaikka ketä hyvänsä vastaan. - -HERMAN. Henrik, anna minulle lasi viinaa! Minä vannon teille, herrat, -että maailma musteni silmissäni kuullessani luettavan näistä uutisista. -Maljanne, hyvät herrat! Nyt minä sen tunnustan, minä pidän päävirheenä -sitä, että on kuljettu linnoituksien ohi. - -SIIVERT. Kissa vie, minä olisin tehnyt ihan samalla lailla, jos armeija -olisi uskottu minun käsiini. - -FRANS. Niin, kunhan se päivä ensin valkenee, että tullivartijoista -tehdään kenraaleja. - -SIIVERT. Ei sinun tartte pilkata, kyllä minusta tulisi yhtä hyvä kuin -jostakin toisestakin. - -GERT. Totinen tosi, Siivert on ihan oikeassa väittäessään, että prinssi -teki viisaasti hyökätessään suoraan vihollisen kimppuun. - -HERMAN. Ei, ei, hyvä Gert. Te olette liian itseviisas, teillä on vielä -paljon opittavaa. - -GERT. Olkoon, mutta sitä ei opeta minulle Frans veitsiseppä. - - (He alkavat ankarasti haukkua toisiansa, koettavat äänellään - saada toveriensa suut tukituiksi, nousevat tuoleilta, uhkaavat - ja meluavat.) - -HERMAN (lyö pöytään ja huutaa). Hiljaa, hiljaa, herrat! Älkäämme enää -puhuko siitä, kukin pitäköön oman mielipiteensä. Kuulkaa, herrat, -rauhoittukaa! Luuletteko te, että Vendosmen herttua pelosta perääntyi -ja sytytti koko maan tuleen. Ei, se mies on lukenut Aleksanteri suuren -kronikkaa, sillä niin teki Aleksanteri, kun Darius häntä ahdisti, ja -saavutti sitten yhtä suuren voiton kuin me voitimme Hochstedtin -luona... - -HENRIK. Nyt löi postimestarin kello kaksitoista. - -HERMAN. Menkäämme siis! - - (Alkavat poistua riidellen ja räyhäten edellisistä asioista.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -ENSIMMÄINEN KOHTAUS. - -ABRAHAMS. Nyt minä kerron teille kujeen, joka tulee huvittamaan koko -kaupunkia. Tiedättekö, minkä suunnitelman olen tehnyt kolmen, neljän -ylhäisen miehen kanssa tässä kaupungissa? - -SANDERUS. En tiedä. - -ABRAHAMS. Tunnetteko Herman Bremeniläisen? - -SANUERUS. Senkö kannunvalajan, joka on niin innokas politikoitsija ja -joka asuu tässä talossa? - -ABRAHAMS. Sama mies. Minä olin hiljattain muutamien raadin jäsenten -seurassa, he olivat kovasti suuttuneet samaan mieheen sen tähden, että -hän puhuu niin röyhkeästi ravintoloissa hallitusta vastaan ja tahtoo -tehdä uudistuksia kaikilla aloilla. Samat jäsenet arvelivat olevan -syytä lähettää vakoojia urkkimaan hänen puheitansa, niin että hän saisi -kelpo rangaistuksen muille varoittavaksi esimerkiksi. - -SANDERUS. Olisi toivottava asia, että sellaiset miehet kerrankin -saisivat hyvän näpsäyksen, sillä he arvostelevat oluttuopin ääressä -kuninkaita, ruhtinaita, esivaltaa ja kenraaleja niin, että sitä on -oikein kauhea kuulla. Se on myöskin vaarallista, sillä rahvas ei voi -huomata, kuinka hullua on, että kannunvalajat, hattumaakarit tai -harjantekijät puhuvat asioista ja ovat ymmärtävinään asioita, joita ei -itse raatikaan ymmärrä. - -ABRAHAMS. Se on totta se, sillä sama kannunvalaja saattaa uudistaa koko -Rooman valtakunnan valaessaan lautasta ja hän saattaa muka samalla -kertaa valaa maat ja mannut kuin kupit ja kannut. Mutta minua ei -miellyttänyt noiden raatiherrojen päätös, sillä sellaisen miehen -rankaiseminen ja vangitseminen herättää rahvaassa vain mieltenkuohua ja -siten tuommoiset narrit vain tulevat huomatummiksi. Minun mielestäni -vaikuttaisi paljon paremmin, jos hänen kustannuksellaan laskettaisiin -pientä pilaa. - -SANDERUS. Miten se kävisi päinsä? - -ABRAHAMS. Siten, että toimitettaisiin muka raadin puolesta lähetystö -hänen luoksensa onnittelemaan häntä pormestarinvaalin johdosta ja -annettaisiin hänelle heti vaikeita tehtäviä; silloin saisimme nähdä, -kuinka kurjaksi hänen olonsa kävisi, ja hän itsekin huomaisi, mikä ero -on lörpötellä viranhoidosta ja ymmärtää sitä. - -SANDERUS. Mutta mikä olisi seuraus? - -ABRAHAMS. Siitä olisi seurauksena, että hän epätoivon vimmassa joko -lähtee kaupungista tai nöyrimmästi pyytää eroa virastaan ja tunnustaa -kykenemättömyytensä. Juuri tämän asian tähden olen tullut teidän -puheillenne, herra Sanderus, pyytämään teidän apuanne tämän juonen -toimeenpanemisessa, sillä minä tiedän, että te olette hyvin sukkela -sellaisissa asioissa. - -SANDERUS. Olkoon menneeksi. Näytelkäämme itse lähetystön jäseniä ja -menkäämme heti hänen luoksensa. - -ABRAHAMS. Tässä on hänen asuntonsa. Jaakko tai Kristoffer, kolkuttakaa -oveen ja sanokaa, että ulkona on kaksi raatiherraa, jotka tahtovat -puhutella Herman Bremeniläistä. - - (Palvelijat kolkuttavat oveen.) - - -TOINEN KOHTAUS. - -HERMAN. Ketä tahdotte tavata? - -JAAKKO. Täällä on kaksi raatimiestä, jotka nöyrimmästi pyytävät päästä -teidän luoksenne kunniatervehdykselle. - -HERMAN. Voi, pyhä isä, mitä, mitä? Minä näytän likaiselta kuin porsas. - -ABRAHAMS. Nöyrin palvelijanne, jalosukuinen herra pormestari. -Raadin käskystä olemme tulleet onnittelemaan teitä kaupunkimme -pormestarinvaalin johdosta, sillä raati on katsonut enemmän teidän -ansioitanne kuin säätyänne ja asemaanne ja valinnut teidät -pormestariksi. - -SANDERUS. Raati piti kohtuuttomana, että niin viisas mies olisi niin -halvassa toimessa ja kaivaisi runsaan leiviskänsä maahan. - -HERMAN. Herrat virkaveljet! Viekää tervehdykseni ja kiitokseni hyvin -kunnioitettavalle raadille ja vakuuttakaa heille, että minä annan -heille suojelukseni. Minua ilahduttaa syvästi, että olette johtuneet -niin ajattelemaan, ei oman itseni, vaan ainoastaan kaupungin tähden, -sillä jos olisin arvoja tavoitellut, olisin jo aikoja sitten ollut -jotakin. - -ABRAHAMS. Jalosukuinen herra pormestari! Ei raati eikä porvaristo voi -odottaa muuta kuin kaupungin yleistä hyvää tällaisen korkeasti viisaan -esivallan hallitessa. - -SANDERUS. Sentähden on raati jättänyt huomioon ottamatta niin monta -muuta rikasta ja ylhäistä miestä, jotka ovat pyrkineet tähän korkeaan -hallitustoimeen. - -HERMAN. Niin, niin, minä toivon, etteivät he tule katumaan tätä -valintaa. - -ABRAHAMS ja SANDERUS. Rohkenemme siis kaikki sulkeutua herra -pormestarin arvoisaan suosioon. - -HERMAN. Suurin iloni on tehdä teille jokin palvelus. Anteeksi, etten -saata teitä kauemmaksi. - -SANDERUS. Eihän herra pormestarin sovikaan saattaa kauemmaksi. - -HERMAN (kutsuu luokseen Jaakko-lakeijan). Kuulkaas, ystäväni, kas -tässä, ostakaa itsellenne kannu olutta. - -LAKEIJA. Ah, emme mitenkään, teidän jalosukuisuutenne. - - -KOLMAS KOHTAUS. - -HERMAN. Geske, Geske! - -GESKE (sisähuoneesta). Ei minulla ole aikaa. - -HERMAN. Tule tänne, minulla on sinulle jotain sanottavaa, jota et -ikänäsi ole osannut uneksiakaan. - -GESKE. Mikä nyt on hätänä? - -HERMAN. Onko sinulla kahvia kotona? - -GESKE. Mitä joutavia, milloinka minä olen viimeksi kahvia viljellyt? - -HERMAN. Tästä lähtien sinä saat sitä viljellä, puolen tunnin päästä -tulevat kaikki raatiherrojen rouvat vieraisille. - -GESKE. Luulenpa, että sinä miesparka uneksit. - -HERMAN. Niin, minä uneksin sillä tavalla, että minä päätäpahkaa olen -uneksinut meille pormestarin viran. - -GESKE. Kuule, mies, älä suututa minua taas, muistathan, miten kävi -viime kerralla. - -HERMAN. Etkö sinä nähnyt, kun kaksi herraa lakeijoineen kulki tästä -ohi? - -GESKE. Näinhän minä ne. - -HERMAN. He kävivät luonani raadin puolesta ilmoittamassa, että minusta -on tehty pormestari. - -GESKE. Pihkoja kans! - -HERMAN. Koeta nyt, rakas vaimo, tästä lähin käyttäytyä hienommin, niin -ettei sinussa näy enää vanhoja kannunvalajan-tapoja. - -GESKE. Voi, rakas mieheni, onko se ihan totta? - -HERMAN. Ihan totta, niin totta kuin että minä seison tässä. Kohta ei -koko talossa kuulu muuta kuin: toivotan onnea, nöyrin palvelijanne, -sulkeudun suosioonne, suutelen kättänne. - -GESKE (polvillaan). Oi, rakas mieheni, anna minulle anteeksi, että minä -ennen olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi. - -HERMAN. Kaikki on anteeksiannettu, koeta nyt vain tästä lähin -käyttäytyä hienommasti, niin minä annan sinulle armon. Mutta mistäs me -tässä kiireessä saamme lakeijan? - -GESKE. Pukekaamme Henrik minun isävainajani vaatteisiin, kunnes ehdimme -ostaa livreen. Mutta kuules, rakkaani, koska sinä nyt olet pormestari, -niin pyytäisin sinua rankaisemaan Gertiä niistä kolttosista, joita hän -minulle tänä päivänä teki. - -HERMAN. Rakas vaimoni! Pormestarin rouva älköön kostako sitä vääryyttä, -mikä on tapahtunut kannunvalajan vaimolle. Kutsukaamme Henrik tänne! - - -NELJÄS KOHTAUS. - -GESKE. Henrik! - -HENRIK. Hei! - -GESKE. Tästä lähin sinä et saa vastata tuolla tavalla, etkö sinä tiedä, -mitä meille on tapahtunut? - -HENRIK. En. - -GESKE. Miehestäni on tullut pormestari. - -HENRIK. Minkä? - -GESKE. Minkä? Hampurin. - -HENRIK. Hitto vieköön, sepä olisi penteleellinen harppaus -kannunvalajalle. - -HERMAN. Käytä siivompaa kieltä, Henrik, sillä tiedä, että sinä nyt olet -suuren miehen lakeija. - -HENRIK. Lakeija! Enhän minä sitten suuresti ylenekään. - -HERMAN. Kyllä sinä vielä ylenet. Aikaa voittaen sinusta voi tulla -oikeudenpalvelija. Pidä vain suusi kurissa. Sinä saat pari päivää olla -lakeijana, kunnes minä ehdin saada itselleni oikean lakeijan. -- Niin, -sydänkäpyseni, hän voi käyttää sinun isävainajasi ruskeata takkia -siksi, kunnes saamme lakeijan livreepuvun valmiiksi. - -GESKE. Mutta minä pelkään, että se on liian pitkä. - -HERMAN. Tosin se on liian pitkä, mutta kyllä se kelpaa ensi hätään. - -HENRIK. Voi herra jee, se ulottuu aina kantapäihini saakka. Minä näytän -siinä ihan juutalaispapilta. - -HERMAN. Kuules, Henrik! - -HENRIK. Mitä, mestari? - -HERMAN. Senkin lurjus! Älä enää tästä lähin käytä mokomia nimityksiä; -kun minä kutsun sinua, täytyy sinun vastata: herra! Ja kun joku kysyy -minua, pitää sinun sanoa: "Kyllä, pormestari von Bremenfeld on kotona." - -HENRIK. Pitääkö minun vastata niin, olipa herra kotona tai ei? - -HERMAN. Mitä sinä lörpöttelet! Kun minä en ole kotona, saat sanoa: -"Herra pormestari von Bremenfeld ei ole kotona." Ja kun en tahdo olla -kotona, on sinun vastattava: "Herra pormestari ei tänään ota vastaan." -Kuules, sydänkäpyseni, keitä heti kahvia, niin että sinulla on jotakin -raatiherrojen rouville tarjottavaa, kun he tulevat, sillä meidän -maineemme tästä lähin vaatii, että voidaan sanoa: pormestari von -Bremenfeld antaa hyviä neuvoja ja hänen rouvansa hyvää kahvia. -Kultaseni, minä olen niin huolissani siitä, että sinä jollakin tavalla -teet virheitä, ennenkuin totut siihen asemaan, johon olet joutunut. -Henrik, juokse hakemaan teepöytä sekä muutamia kuppeja ja käske -palvelustytön noutaa neljällä killingillä kahvipapuja, voihan sitä -jälkeenpäin ostaa enemmän. Sydänkäpyseni, ota se vastedes säännöksi, -ettet puhu paljon, kunnes opit säädyllistä puhetapaa. Älä ole myöskään -liian nöyrä, vaan seiso kannallasi ja ennen kaikkea koeta karistaa -päästäsi vanha kannunvalaja-olentosi ja kuvittele mielessäsi, että sinä -olet ollut pormestarin rouvana jo monta vuotta. Aamulla pitää teepöydän -olla katettuna saapuvia vieraita varten, iltapäivällä pitää kahvipöydän -olla valmiina, ja sen jälkeen pelataan korttia. Erään pelin nimi on -alumber, antaisinpa sata riikintaaleria, jos sinä ja meidän tyttäremme -Engelke-ryökkynä oppisitte sitä pelaamaan. Sinun pitää visusti -tarkastella muiden pelatessa, että opit. Aamulla sinun pitää maata -kello yhdeksään tai puoli kymmeneen, sillä vain alhaiset ihmiset -nousevat kesällä auringon mukana; sunnuntaisin voit kuitenkin nousta -aikaisemmin, koska minä niinä päivinä aion hoitaa terveyttäni. Sinun -pitää hankkia itsellesi sievä nuuskarasia, jonka asetat pöydälle -eteesi, kun pelaat korttia. Kun joku juo sinun terveydeksesi, ei sinun -pidä sanoa "kiitos", vaan "tres humble servitöör". Kun haukottelet, älä -pane kättä suusi eteen, sillä se ei ole enää tapana ylhäisten -keskuudessa, ja lopuksi, kun olet seurassa, älä ole liian kaino, vaan -heitä säädyllisyys hiukan syrjään... Kuules, minä unohdin erään asian, -sinun pitää hankkia itsellesi sylikoira, jota sinun tulee rakastaa kuin -omaa tytärtäsi, sillä se on myöskin hienoa. Meidän naapurimme vaimolla -Ariankella on sievä koira, jonka hän kyllä lainaa meille, kunnes saamme -oman koiran. Anna koiralle ranskalainen nimi, kyllä minä sen keksin, -jahka saan aikaa ajatella. Koiran pitää alati olla sylissäsi, ja sinun -pitää vieraiden läsnäollessa suudella sitä ainakin kymmenen kertaa. - -GESKE. Ei, ei, rakas mieheni, minun on tuiki mahdotonta sitä tehdä, -sillä eihän sitä koskaan voi tietää, missä koira on maannut ja rypenyt. -Siitähän voi saada suunsa täyteen likaa ja kirppuja. - -HERMAN. Älä puhu loruja! Jos sinä tahdot olla rouva, niin sinulla pitää -myös olla rouvan tavat. Sellainen koira voi sitäpaitsi antaa -puheenaihetta, sillä jollei sinulla ole mitään puhuttavaa, niin voit -kertoa koirasi ominaisuuksista ja hyveistä. Sydänkäpyseni, tee nyt vain -niinkuin minä käsken! Minä ymmärrän ylhäisten maailmaa paremmin kuin -sinä. Kuvasta itseäsi vain minussa. Saat nähdä, ettei minussa ole -vähääkään jäljellä vanhoista tavoista. Ei minulle tapahdu niinkuin -eräälle teurastajalle, josta tuli raatimies. Kun hän oli kirjoittanut -sivun täyteen ja hänen piti kääntää lehteä, pisti hän kynän suuhunsa -niinkuin oli tottunut pitämään teurastuspuukkoa. Mene nyt puuhaamaan -valmistuksia! Minulla on hiukan puhuttavaa Henrikin kanssa kahden -kesken. - - -VIIDES KOHTAUS. - -HERMAN. Kuules, Henrik! -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Etkö luule, että minä tämän ylennyksen tähden saan paljon -kadehtijoita? - -HENRIK. Mitäs herra välittää kadehtijoista? Jos minusta näin olisi -tullut pormestari, niin minä antaisin niille penteleille palttua. - -HERMAN. Yhtä seikkaa minä kuitenkin hiukan pelkään, nimittäin noita -pieniä virallisia menoja, sillä turhantarkkuus hallitsee maailmaa, ja -ihmisiin vaikuttavat enemmän pikkuseikat kuin vakavat asiat. Kuluisipa -vain ensimmäinen päivä hyvin, kun minä juhlallisesti astun -raatihuoneeseen, silloin olisin tyytyväinen, sillä mitä vakaviin -toimiin tulee, ne sujuvat minulta kuin sula rasva. Mutta minun pitää -ajatella, kuinka minä kohtelen virkaveljiäni, etten loukkaisi -tavanmukaisia menoja. - -HENRIK. Lirun loruja, herra pormestari! Mikään kunnon mies ei sido -itseään semmoisiin menoihin. Jos minä astuisin pormestarina raastupaan, -niin minä puolestani en tekisi muuta kuin ojentaisin raatiherroille -käteni pussattavaksi ja rypistäisin oikein otsaani, niin että he -saisivat tietää, mikä mies minä oikeastaan olen, ja seisomalla ihan -vaiti minä antaisin heidän tuntea, ettei pormestari ole mikään -paistivarpunen eikä pannukakku. - -HERMAN. Mutta ajatteles, että minun myöskin on pidettävä puhe -raastuvassa ensimmäisenä päivänä, jolloin astun virkaani. Kyllä minulta -puhe sujuu yhtä hyvin kuin keneltä tahansa tässä kaupungissa, sillä -voisinpa astua saarnastuoliin vaikka jo huomispäivänä. Mutta kun minä -en koskaan ole ollut mukana sellaisessa toimituksessa, niin minä -oikeastaan en tiedä, mitä muodollisuuksia on tapana noudattaa. - -HENRIK. Hyvä herra, eihän muut kuin koulumestarit pidä -muodollisuuksista kiinni. Jos minä olisin pormestari, niin minä -puolestani tyytyisin sanomaan hyvin lyhyesti ja pontevasti esimerkiksi -näin: jalot ja viisasneuvoiset raatiherrat, teistä tuntuu ehkä -kummalliselta, että kurja kannunvalaja on pyöräytetty pormesta... - -HERMAN. Hyi, hyi, sehän oli huono alku. - -HENRIK. Ei, ei se alkaisi sillä lailla. Minä tahtoisin aloittaa puheeni -näin: minä kiitän teitä, jalot ja viisasneuvoiset herrat, siitä -kunniasta, minkä olette tehneet minun kaltaiselleni kurjalle -kannunvalajalle valitessanne hänet pormestariksi. - -HERMAN. Aina sinä vedät esiin sen kirotun kannunvalajasi. Sopimaton on -sellainen puhe raastuvassa, jossa minun pitää käyttäytyä ikäänkuin -olisin syntyperäinen pormestari. Jos minä pitäisin sellaisen puheen, -niin joutuisin vain halveksumisen ja pilan esineeksi. Ei, ei, Henrik, -sinusta tulisi huono puhuja. Älköön kukaan lurjus vain sanoko, että -minä olen ollut kannunvalaja. Minä harjoitin vain joutohetkinäni -kannunvalamista, kyllästyttyäni opintoihin. - -HENRIK. Älköön myöskään kukaan lurjus sanoko, että minä jonkin aikaa -olen ollut kannunvalajan sällinä. - -HERMAN. No, miksi sinä sitten tahdot, että minä puhuisin tuolla -tavalla? - -HENRIK. Oi, pikkuisen kärsivällisyyttä. Herra on liian äkkipikainen. -Jos joku pilkkaisi minua siitä, että minä hiljattain olen ollut -kannunvalaja, niin minä sanoisin heille kohteliaalla tavalla, että he -saavat köniinsä. Ja jos minä huomaisin heissä pienimmänkään -naamavirnistyksen, niin minä sanoisin: jalot ja viisasneuvoiset -herrat, luuletteko te houruhatut valinneenne minut pormestariksi -tehdäksenne pilaa minusta. Ja sitten minä kesken puhetta iskisin -nyrkkini kateederiin, niin että he kyllä huomaisivat minun -virkaanastujaispuheestani, ettei minun kanssani sovi leikkiä laskea ja -että he ovat saaneet pormestarin, joka on mies puolestaan. Sillä jos -pormestari heti alussa joutuu alakynteen, niin raati pitää häntä aina -pelkkänä lurjuksena. - -HERMAN. Sinä puhut niinkuin lurjus. Kyllä minä itse keksin, millaisen -puheen minä pidän. Menkäämme huoneeseen. - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -ENSIMMÄINEN KOHTAUS. - -HENRIK (Molemmissa takinhihoissa on nyöripunoksia, takki ulottuu -kantapäihin saakka ja on reunustettu valkoisella paperilla.) - -Syön mittani rapaa, jos ymmärrän, mitenkä raadin päähän pälkähti tehdä -meidän isännästä pormestari, sillä minä en huomaa mitään yhtäläisyyttä -kannunvalajan ja niin korkean virkamiehen välillä. Ehkä se johtuu -siitä, että niinkuin kannunvalaja mättää vanhat talrikit ja vadit -muottiin ja valaa niistä uusia, niin myös hyvä pormestarikin hyvien -lakien avulla voi valaa valtion uudestaan, kun se rappeutuu. Mutta -herrat eivät ole ottaneet lukuun, että meidän isäntä on Hampurin -kehnoin kannunvalaja, ja jos he ovat valinneet hänet samasta syystä, -tulee hänestä myöskin kehnoin pormestari, mikä meillä ikinä on ollut. -Ainoa hyöty tässä asiassa on se, että minusta tulee sen kautta -oikeudenpalvelija, sillä siihen toimeen minulla on halua ja lahjoja. Jo -lapsuudesta asti on minua huvittanut katsella, kuinka ihmisiä on viety -putkaan. Tuottava se toimi on myöskin sille, joka siinä osaa hiukan -kierrellä ja kaarrella, sillä ensiksi täytyy minun teeskennellä -ikäänkuin minulla olisi suuri vaikutusvalta pormestariin, ja kun -ihmiset saavat sen uskonkappaleen päähänsä, tienaa Henrik vähintäänkin -sata tai kaksisataa taaleria vuodessa. Tätä en ota vastaan pelkästä -ahneudesta, vaan osoittaakseni, että minä käsitän virkani ja -oikeudenpalvelijantoimeni. Jos joku tahtoo tavata pormestaria, sanon -minä, ettei hän ole kotona. Jos he sanovat nähneensä hänet ikkunassa, -niin minä vastaan, ettei se merkitse mitään, hän ei ole sittenkään -kotona. Hampurilaiset huomaavat kyllä heti, mitä sellainen vastaus -merkitsee. He pistävät Henrikin käteen taalerin, ja heti tulee herra -kotiin; jos hän on sairastunut, paranee hän heti; jos hänellä on -vieraita, niin he menevät heti tiehensä; jos hän makaa, niin hän nousee -heti vuoteeltaan. Sillävälin minä seurustelen hienojen lakeijojen -kanssa, minä tiedän kyllä, mitä sellaisissa taloissa tapahtuu. Ennen -vanhaan, kun ihmiset olivat tyhmiä kuin aasit ja pässit, sanottiin tätä -epärehellisyydeksi, mutta nykyään ekstraksi, juomarahoiksi tai -epävarmoiksi tuloiksi. Mutta kas tuolta tulee Anneke, hän ei -tiedä tästä muutoksesta, sillä hänellä on vielä moukkamaiset -kannunvalajantavat ja hänen käyntinsä on ihan kannunvalajan. - - -TOINEN KOHTAUS. - -ANNEKE. Hahahaa! Voi, mun päiviäni, mikäs kummitus tuossa seisoo, -luulenpa tosiaankin, että olet saanut laahusröijyn. - -HENRIK. Etkö sinä, senkin kannunvalajan-lunttu, ole ennen nähnyt -livreetä tai lakeijaa. Kissa vie, alhaiset ihmiset ovat niinkuin -elukat, ne seisovat ja töllistelevät niinkuin lehmät huomatessaan, että -jollakin on yhtenä päivänä yksi toisena päivänä toinen puku. - -ANNEKE. Ei, pila sikseen, etkö sinä tiedä, että minä tänä päivänä olen -oppinut povaamaan. Tänään kävi luonani vanha akka, joka povaa käsistä, -minä annoin hänelle leipäpalan, ja hän opetti minulle konstin katsoa -ihmisten käsistä heidän kohtalonsa. Annas kun katselen kättäsi, niin -minä sanon sinulle heti sinun kohtalosi. - -HENRIK. Niin, niin, Anneke. Henrik ei olekaan niin kollomainen kuin -luulet. Kyllä minä yskän ymmärrän. Sinä olet saanut vihiä siitä -ylennyksestä, mikä minulle tänään on luvattu. - -ANNEKE. En kuolemakseni tiedä mitään. - -HENRIK. Kas vaan, kuinka osaa teeskennellä. Turkanen, kyllä sinä olet -sen kuullut, ja sentähden sinun onkin hyvä povata. Ehei, Henrikillä on -älyä päässä, et sinä häntä niin helposti vedä nenästä. - -ANNEKE. Minä vannon pyhän valan, etten ole kuullut hiiskaustakaan -siitä, mitä sinä sanot. - -HENRIK. Etkö ole hiljattain puhunut pormestarinrouvan kanssa? - -ANNEKE. Luulenpa, että poika on tullut hulluksi. Tunnenko minä -pormestarinrouvan? - -HENRIK. No, kissa vie, sitten ryökkynä on sen sinulle sanonut. - -ANNEKE. Kuules, Henrik, heitä jo kerrassa nuo hassutukset. - -HENRIK. Kas tuossa, Anneke, on käteni, povaa nyt niin paljon kuin sinua -maittaa. Kyllä minä huomaan, että sinä olet päässyt asioitten perille, -vaikka sinä olet olevinasi niin tietämätön. Mutta eihän se haittaa, -että sinulla on politiikkaa päässäsi, sillä tästä lähin saa koko talo -olla sitä täynnä. No, mitäs näet minun kädestäni? - -ANNEKE. Minä näen, Henrik, että isännän pamppu, joka riippuu uunin -takana, tanssii tänään sinun selälläsi oikein hauskaa Koljatin polskaa. -Onhan se häpeämätöntä, että sinä tuolla tavoin kummittelet, kun talossa -on työtä ja tekemistä yllin kyllin, ja että sinä laitat isovaarin -nutusta tuommoisen pelättimen. - -HENRIK. Kuules, Anneke, minä povaan sinulle käsiin katsomatta, että -sinä olet aika kanalja ja että sinä siivottoman suusi tähden saat -korvapuustin tai kaksikin, kuinka vain sattuu. Kas tuossa täyttyi jo -ennustus. - - (Antaa hänelle korvapuusteja.) - -ANNEKE. Ai, ai, ai, kyllä saat kalliisti maksaa nämä korvapuustit. - -HENRIK. Opi toiste kunnioittamaan suuren herran lakeijaa... - -ANNEKE. Varrohan, muori tulee kohta. - -HENRIK. Pormestarin ensimmäistä palvelijaa... - -ANNEKE. Kyllä muori sen sinulle selkäsaunalla kostaa. - -HENRIK. Oikeudenpalvelijaa... - -ANNEKE. Sanon sen vielä kerran, kyllä sinä saat nämä korvapuustit -kalliisti maksaa. - -HENRIK. Henkilöä, jonka sanalle pormestari panee arvoa... - -ANNEKE. Ai, ai, ei minua ennen ole tässä talossa lyöty. - -HENRIK. Jota koko porvaristo tästä lähtien pokkuroi ja hännystelee... - -ANNEKE. Luulen, että poika on tullut rutihulluksi. Hoi, muori! Muori, -tulkaas tänne! - -HENRIK. St, st, st! Muori antaa sinulle köniisi. Kyllä minä nyt -huomaan, ettet sinä lainkaan tiedä, mitä täällä on tapahtunut, -sentähden minä kristillisenä ihmisenä annan sinulle anteeksi rikoksesi. -Raati on useiden äänien enemmistöllä valinnut isännän pormestariksi, -emännän pormestarinnaksi sekä tuominnut Engelken neitsyytensä -menettäneeksi ja armahtanut hänet ryökkynän arvonimellä. Siitä sinä -selvästi huomaat, ettei minun arvolleni enää sovi työnteko. Sentähden -minä olenkin pukeutunut tähän livreepukuun, kuten hyvin näet. - -ANNEKE. Loruja! Älä siinä teiskaa ja pidä minua pilkkanasi! - -HENRIK. Anneke, kyllä asian laita on kuten sanoin! Kas tuolta tulee -ryökkynä, hän voi todistaa minun sanani. - - -KOLMAS KOHTAUS. - -ENGELKE. Voi, Jumala armahtakoon minua kurjaa, nyt minä huomaan, että -kaikki toivo on lopussa. - -HENRIK. Ryökkynä, ei nyt ole itkun aika, kun vanhempanne ovat päässeet -niin hyviin oloihin? - -ENGELKE. Suu kiinni, Henrik, minä en tahdo olla mikään ryökkynä. - -HENRIK. No mikäs te sitten olisitte? Ettehän te ole neitsykäinen, siis -teidän täytyy olla ryökkynä. Sehän on ensimmäinen kunnianporras -ylöspäin, kun kuka kerran eroo neitsyydestään. - -ENGELKE. Mieluummin minä olisin talonpoikaistyttö, silloin tietäisin -varmasti saavani sen, jolle olen sydämeni antanut. - -HENRIK. Turkanen, eikös ryökkynä muuta itkekään kuin sitä, että pääsisi -naimisiin. Nythän ryökkynä heti voi päästä naimisiin ja voi saada -miehekseen kenet vain tahtoo, sillä tähän taloon pyrkii nyt varmaan -puoli kaupunkia pormestarin vävypojaksi. - -ENGELKE. Minä en huoli kestään muusta kuin Antoniuksesta, hänen -kanssaan minä olen luvannut mennä avioliittoon. - -HENRIK. Ei, mutta hyi, ryökkynä, tahdotteko te mieheksenne -pyöräntekijän, jonka kanssa en minäkään oikeudenpalvelijana oikein voi -seurustella? Ei, kyllä teillä tästä lähin täytyy olla suurempi -kunniantunto. - -ENGELKE. Tuki sinä suusi, tomppeli, ennen minä kuolen kuin annan -pakottaa itseni kenenkään muun vaimoksi. - -HENRIK. No, tyyntykää, jalosukuinen ryökkynä, katsokaamme, ehkä minä ja -pormestari voimme hankkia Antoniukselle jonkin viran, silloin te -kernaasti voitte saada hänet. - - (Anneke itkee.) - -HENRIK. Miksi sinä itket, Anneke? - -ANNEKE. Minä itken siitä ilosta, mikä on kohdannut meidän taloamme. - -HENRIK. Se on totta se, Anneke, sinulla on syytä iloon. Kuka pentele -olisi luullut, että sellaisesta emäsiasta kuin sinustakin olisi voinut -tulla mamselli? - -ANNEKE. Ja kuka pentele olisi aavistanut, että sellaisesta siasta kuin -sinusta olisi tullut oikeudenpalvelija? - -HENRIK. Kuulkaas, lapsikullat, minulla ei ole tällä kertaa enempää -aikaa puhua teidän kanssanne. Rouva pormestarinna odottaa vieraita. -Minun pitää laittaa kahvia. Kas tuolta hän tulee, menkäämme, minä käyn -hakemassa kahvipöydän. - - -NELJÄS KOHTAUS. - - (Geske tulee koira sylissä. Henrik tulee kahvipöytineen - ja on hyvin toimessaan.) - -GESKE. Kuules, Henrik, onkos kahvissa siirappia? - -HENRIK. Ei ole, muori! - -GESKE. Ei enää mitään vaareista eikä muoreista, Henrik, sanon sen kerta -kaikkiaan. Juokse hakemaan siirappia, ja tuo ruukku myös! (Henrik -menee.) Tätä hommaa ja hälinää ei täällä ennen ollut. Mutta minä -luulen, että jahka vain totun siihen, niin se tuntuu helpommalta. - -HENRIK. Tässä on siirappi. - -GESKE. Kaada se ruukkuun! Jestas sentään, joku koputtaa oveen. Nyt -tulevat varmaankin raatiherrojen rouvat. - -HENRIK (ovella). Ketä tahdotte tavata? - -PALVELUSTYTTÖ. Sano sinä mestarillesi, että hän osaa valehdella kuin -kymmenen kannunvalajaa yhteensä. Olen jo kuluttanut kenkäparin -juostessani hakemassa sitä hinkkiä. - -HENRIK. Minä kysyn: ketä te tahdotte tavata? - -PALVELUSTYTTÖ. Minä tahdon tavata mestari Hermania. - -HENRIK. Sinä juokset sokkona keskellä selvää päivää. Täällä asuu -pormestari von Bremenfeld. - -PALVELUSTYTTÖ. Sehän on kauheata, ettei saa tavaroitaan valmiiksi, ja -päällepäätteeksi vetää meitä viheliäinen kannunvalaja nenästä. - -HENRIK. Jos sinulla on jotain valittamista kannunvalajia vastaan, niin -tule raastupaan, siellä sinä saat oikeutta, mikäli minä ollenkaan -tunnen pormestari von Bremenfeldiä. - -KAKSI LAKEIJAA. Meidän rouvamme tahtoisivat mielellänsä tietää, -suvaitsisiko pormestarinna suoda heille kunnian käydä häntä -tervehtimässä. - -HENRIK (palvelustytölle). Etkö sinä senkin kanalja jo kuule, ettei -täällä asu ketään kannunvalajaa. (Lakeijoille.) Minä tiedustelen, onko -rouva pormestarinna kotona. - - (Palvelustyttö menee.) - -HENRIK (Geskelle). Täällä on kaksi raatiherranrouvaa, jotka tahtovat -tavata muoria. - -GESKE. Käske heidän tulla tänne. - - -VIIDES KOHTAUS. - - (Rouva Abrahams ja rouva Sanderus suutelevat Gesken esiliinaa.) - -ROUVA ABRAHAMS. Me olemme tulleet tänne tänään teitä nöyrimmästi -onnittelemaan ja lausumaan sydämellisen ilomme ja tyytyväisyytemme -teidän ylennyksenne johdosta ja samalla me sulkeudumme teidän -mielisuosioonne ja hyväntahtoisuuteenne. - -GESKE. Tres humble servitöör! Suvaitsetteko juoda kupin kahvia. - -ROUVA ABRAHAMS. Me kiitämme pormestarinnaa, tällä kertaa olemme tulleet -vain onnittelemaan. - -GESKE. Tres humble servitöör. Mutta tiedänhän minä, että te mielellänne -juotte kahvia. Ehkä teille täytyy tyrkyttää. Olkaa hyvä, istukaa, kahvi -on heti valmis. Henrik! - -HENRIK (Tuo kahvia.) Jalosukuinen rouva! - -GESKE. Oietko pannut siirappia kahviin? - -HENRIK. Olen. - -GESKE. Olkaa niin hyvät, hyvät rouvat, ja ottakaa tilkka! - -ROUVA SANDERUS. Rouva pormestarinna suokoon meille anteeksi, mutta me -emme koskaan juo kahvia. - -GESKE. Mitä te nyt puhutte! Kyllä minä tiedän sen paremmin. -Suvaitkaahan istua. - -ROUVA ABRAHAMS. Ah, ma soeur, minä voin pahoin, kun vain ajattelenkin -sitä siirappia. - -GESKE. Henrik, kaada kuppeihin! - -ROUVA SANDERUS. Jo riittää, ystävä hyvä. Minä voin juoda vain puoli -kuppia. - -HENRIK. Minä pyytäisin pormestarinnaa hetkeksi tulemaan pormestarin -luo. - -GESKE. Suokaa anteeksi, hyvät rouvat, minun täytyy poistua hetkeksi. -Kohta teillä taas on kunnia nähdä minut. - - -KUUDES KOHTAUS. - - (Raatiherrojen rouvat yksin.) - -I RAATIHERRAN ROUVA. Hahahahahahahahaha! Kuules, sisko, kukahan meistä -nyt tulee enemmän naurunalaiseksi, hänkö, jolle me sydämessämme -nauramme, vai mekö, jotka juomme hänen siirapinsekaista kahviansa. - -II RAATIHERRAN ROUVA. Älä, herran tähden, sisko, enää puhu siitä -siirapista, vatsani on ihan kurkussani, kun sitä vain ajattelenkin. - -I RAATIHERRAN ROUVA. Huomasitko hänen kasvojenvirnistyksiänsä, kun -suutelimme hänen esiliinaansa, hahahahahaa! En ikänäni unohda sitä, -kuinka hän sanoi tuon: Tres humble servitöör, hahahahahahaha! - -II RAATIHERRAN ROUVA. Älä naura niin äänekkäästi, sisko, pelkään, että -he saattavat kuulla. - -I RAATIHERRAN ROUVA. Voi, sisko, kuinka tässä jaksaa olla nauramatta. -Olihan hänellä sylissä mitä hellanlettusin koira, sievin kahlekoira -mitä toivoa saattaa; olen varma siitä, että sen nimeksi vielä pannaan -Joli. Oi, taivas, on sittenkin totta, mitä sanotaan, ettei kukaan ole -ylpeämpi kuin sellainen, joka rikkatunkiolta on noussut suureen arvoon? -Mikään ei olekaan sentähden vaarallisempaa kuin sellaiset muutokset. -Hienostosta syntynyt ja aatelisen kasvatuksen saanut ihminen pysyy -kohotessaankin tavallisesti samana ja vieläpä toisinaan edistyy -nöyryydessä. Mutta sellaisissa ihmisissä, jotka äkkiä ovat tyhjästä -kasvaneet niinkuin sienet, rehottaa ylpeys oikeassa maaperässään. - -II RAATIHERRAN ROUVA. Mikähän on siihen syynä? Minusta sellaisten -ihmisten pitäisi olla nöyriä ajatellessaan entistä asemaansa. - -I RAATIHERRAN ROUVA. Syynä siihen täytyy olla se, että ne, jotka ovat -syntyneet ylhäisestä säädystä, eivät ajattele, että heitä halveksitaan, -sentähden he eivät välitä siitä, kuinka heitä kohdellaan. Sitävastoin -kaikki alhaiset ihmiset ovat epäluuloisia, jokainen sana, jokainen -kasvojen ele on heidän mielestänsä viittaus heidän entiseen asemaansa, -ja sentähden he koettavat ylläpitää arvoansa mahdilla ja tyranniudella. -Usko minua, rakas sisko, kyllä jalosukuisuudessa jotakin piilee. Mutta -kas tuolta tulee palvelija takaisin, on paras vaieta. - - -SEITSEMÄS KOHTAUS. - -HENRIK. Hyvät matamit, älkää pitkästykö. Hänen jalosukuisuutensa tulee -kohta. Pormestari on lahjoittanut hänen koirallensa uuden kaulavyön, -mutta se oli hiukan liian väljä, sentähden räätäli parast'aikaa ottaa -mittaa koiran kaulasta. Heti kun se asia on toimitettu, tulee -pormestarinna takaisin. Mutta älkää pahastuko, hyvät matamit, minä -pyydän teiltä jotakin: muistakaa minua hyväntahtoisesti pienellä -lahjalla, minulla on niin paljon työtä ja minä saan rehkiä ja raataa -tässä talossa niinkuin juhta. - -I RAATIHERRAN ROUVA. Mielelläni, poikaseni, tuossa on guldeni, jollet -sitä väheksi. - -HENRIK. Ah, sulimmat kiitokset! Minä toivon, että voin tehdä -vastapalveluksen. Nyt teidän pitää juoda oikein runsaasti sillä aikaa -kuin rouva on poissa, ei hän siitä suutu, ja jos niikseen tulee, niin -kyllä minä sitten taas sovitan kaikki hyvin päin. - -I RAATIHERRAN ROUVA. Ah, ystävä hyvä, teet parhaiten, jollet pakota -meitä juomaan. - -HENRIK. Kuten sanoin, jalosukuiset matamit. Ei rouva siitä pahastu, -juokaa, juokaa pois. Jollei kahvi ole tarpeeksi imelää, niin kyllä minä -toimitan lisää siirappia. Mutta kas tuolta tulee rouva itse. - - -KAHDEKSAS KOHTAUS. - -GESKE. Anteeksi, että viivyin niin kauan poissa. Mutta eiväthän rouvat -ole sillä välin juoneet juuri mitään. Voi turkanen, meidän pitää juoda -tämä kannu tyhjäksi ja sitten juotuamme kahvit pitää teidän maistaa -meidän oluttamme; sanon kehumatta, että se on yhtä hyvää kuin missä -tahansa muuallakin kaupungissa. - -ROUVA SANDERUS. Ah, minä voin niin pahoin, suokaa anteeksi, rouva -pormestarinna, etten voi viipyä kauemmin; siskoni jää kyllä nauttimaan -kestityksestä. - -ROUVA ABRAHAMS. Ei, olisihan synti jättää siskoni yksin. Me sulkeudumme -pormestarinnan suosioon. - -GESKE. Turkanen, teidän pitää saada lasi viinaa, niin paranette heti, -kyllä se kivut krassaa. Henrik, juokse heti hakemaan lasi janeveria, -rouva voi pahoin. - -ROUVA SANDERUS. Ei, anteeksi, rouva pormestarinna, kyllä minun täytyy -lähteä. - - (Vieraat lähtevät.) - - -YHDEKSÄS KOHTAUS. - -KOLMAS RAATIHERRAN ROUVA. Nöyrin palvelijattarenne, jalosukuinen -rouva! Minä tulen velvollisuuteni mukaan onnittelemaan teitä. - - (Geske tarjoo kätensä suudeltavaksi, ja raatiherranrouva - suutelee häntä kädelle.) - -GESKE. Suurin iloni on, jos minä tai pormestari voimme teitä jollain -palvella. Ettekö tahdo istua, olkaa niin hyvä! Älkää sanoko mitään -kohteliaisuuksia, vaan olkaa niinkuin vertaisenne luona. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Kiitän nöyrimmästi, jalosukuinen rouva! - - (Istuutuu.) - -GESKE. Täällä kävi pari teidän säätysisarianne ja he joivat kanssani -kahvia, kas täällä on vielä pari kuppia, ehkä suvaitsette. Pohjalla -parasta on, minä en mitenkään voi juoda enempää, sillä minun mahani on -jo pingollaan kuin rumpu. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Kiitän nöyrimmästi, join juuri kahvia. - -GESKE. Kuinka vain tahdotte. Me ylhäiset emme pakota ketään. Mutta -kuulkaas, rakas matami, ettekö voi suositella ketään ranskatarta -ryökkynän opettajaksi, minä tahtoisin, että hän oppisi ranskankieltä. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Kyllä, jalosukuinen rouva, minä tunnen erään, -joka on hyvin hieno. - -GESKE. Hyvä, mutta sen minä sanon jo edeltäpäin, minä en kärsi, että -hän kutsuu minua madamiksi, niinkuin ranskalainen tapa on. Ei sen -vuoksi, että minä olisin niin suurellinen, mutta minulla on siinä -suhteessa omat arveluni. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Ei suinkaan. Mutta enkö minä saa kunniaa -suudella myöskin neidin käsiä? - -GESKE. Kovin kernaasti. Henrik, kutsu ryökkynä tänne ja sano, että eräs -raatiherranrouva tahtoo suudella hänen käsiänsä. - -HENRIK. Minä luulen, ettei ryökkynä voi tulla, sillä ryökkynä parsii -sukkiaan. - -GESKE. Kuulkaas, kuinka se tolvana puhuu puita heiniä! Hahahaa, hän -tarkoittaa rötyyriä! - -SEPÄN ARIANKE (tulee; hänen osaansa näyttelee mieshenkilö). -Ah, sinä rakas Geske sinkku, onkos totta, että sinun miehesi on päässyt -pormestariksi! Se tuntuu minusta yhtä hauskalta kuin jos olisin saanut -kaksi markkaa. Älä nyt vaan rupea rehentelemään ja pröystäilemään, niin -ettes tunne vanhaa kasvinkumppaliasi. (Geske ei vastaa sanaakaan.) -Kuules siukku, koskas sinun miehestäsi tuli pormestari? (Geske on -vaiti.) Sinä mietit, siukku! Minä kysyn, koskas sinun miehestäsi tuli -pormestari? - -III RAATIHERRANROUVA. Osoittakaa vähän enemmän kunnioitusta -pormestarinnalle, matami hyvä. - -ARIANKE. Vielä mun mitä! Minun ei ole tarvis mitään lirkutuksia -Geskelle, sillä me olemme olleet ihan kuin yksi ruumis ja sielu. Mutta -mikäs sinua, siukku, vaivaa, minusta tuntuu kuitenkin, että sinä olet -tullut hiukan ylpeäksi. - -GESKE. Muori hyvä, minä en tunne teitä. - -ARIANKE. Taivaan Herra minut ainakin tuntee. Silloin kun olit rahan -tarpeessa, tunsit minut kyllä. Etpä tiedä, vaikka minun miehestäni -ennen kuolemaansa vielä voisi tulla sama kuin sinunkin miehestäsi. - - (Geske alkaa ruveta voimaan pahoin, ottaa hajuvesipullon - ja haistelee sitä.) - -HENRIK. Ulos, senkin sepän ämmä! Luuletko sinä pajassa pajattavasi? - - (Taluttaa hänet kädestä ulos.) - -GESKE. Ah, rouva, on oikein kiusallista seurustella noiden alhaisten -ihmisten kanssa. Henrik, sinä saat köniisi, jos vastedes päästät tänne -porvaris-akkoja. - -HENRIK. Hän oli juovuksissa kuin emäsika, hänen henkensä löyhkähti -viinalle. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Pahoittelen sydämestäni tapausta, sillä minä -pelkään, että se on pormestarinnaa liian kovasti kiihoittanut. Ylhäiset -ihmiset eivät siedä paljoa. Kuta korkeampaan asemaan joutuu, sitä -herkkätuntoisemmaksi tulee ruumis. - -GESKE. Minä vakuutan rouvalle, ettei minun terveyteni lähimainkaan ole -niin hyvä kuin se oli entisessä säädyssäni. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Kyllä minä sen arvaan. Teidän jalosukuisuutenne -täytyy tästä lähin joka päivä lääkitä itseään, niin ovat kaikki muutkin -pormestarinrouvat tehneet. - -HENRIK (katselijoille). Minustakin tuntuu, etten minä -oikeudenpalvelijaksi päästyäni ole yhtä terve kuin ennen. Minä tunnen -pistoksia, ai, ai, ihan tässä vasemmassa kyljessäni. Hyvät ihmiset, te -nauratte sille, mutta kissa vie, se on totinen tosi. Ma foi, minä -pelkään, että minä ennen pitkää saan leinin. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Pormestarinnan pitää myös ottaa kotilääkäri koko -vuodeksi, tohtori voi antaa teille joitakin tippoja, joita teillä -ainakin tulee olla pullossa varalla, käytittepä niitä tai ette. - -GESKE. Minä tahdon todellakin seurata teidän neuvoanne. Henrik, juokse -tohtori Hermeliinin luo ja pyydä häntä, jos hän vain ehtii, käymään -luonani. - -III RAATIHERRAN ROUVA. Minun täytyy nyt sanoa hyvästi, jalosukuinen -rouva, minä sulkeudun suosioonne. - -GESKE. Suosioonne, rakas raatiherranrouva, puhukaa vain vapaasti -minulle ja mestari Hermanille, tarkoitan pormestari von Bremenfeldille. -Mitä voimme tehdä teidän ja miehenne hyväksi, sen me kernaasti teemme. - -III RAATIHERRAN ROUVA (suutelee esiliinaa). Nöyrin palvelijattarenne. - -GESKE. Atjöö. -- Mennäänpä sisään. Täällä minun mieheni päästää ihmisiä -autienssille. - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - -ENSIMMÄINEN KOHTAUS. - -HENRIK. Turkin punanen, nyt käy kaikki jetsulleen, nyt on -autienssitunti. Nyt, hyvät ihmiset, saatte nähdä, onko kukaan paremmin -hoitanut virkaansa kuin minä, vaikka hän olisi ollut palveluksessa -kaksikymmentä vuotta. Kas, siellä koputetaan. Hyvät miehet, ketä -tahdotte tavata? - -I ASIANAJAJA. Tahtoisimme mielellämme saada kunnian puhutella -pormestaria. - -HENRIK. Hän ei ole vielä noussut vuoteeltaan. - -II ASIANAJAJA. Eikö hän ole vielä noussut kello neljä iltapäivällä? - -HENRIK. Kyllä hän on noussut, mutta hän meni kävelemään. - -II ASIANAJAJA. Kohtasimmehan juuri ovella miehen, joka puheli hänen -kanssaan. - -HENRIK. Niin, hän tuli vihdoinkin kotiin, mutta hän ei voi oikein -hyvin. (Itsekseen.) Nämä miehet ovat tyhmiä kuin pässit, eivät ne -ymmärrä yskää! - -I ASIANAJAJA (hiljaa). Kyllä minä huomaan, veliseni, että tämä mies -tahtoo vähän voitelua; pistäkäämme hänen kouraansa guldeni, niin kyllä -pormestari tulee heti. Kuulkaas, älkää pahastuko, tässä on pari -guldenia, juokaa terveydeksemme. - -HENRIK. Ei, hyvät herrat, minä en koskaan ota vastaan lahjoja. - -II ASIANAJAJA. Veliseni, mitäs me sitten teemme, täytyy kai tulla -toinen kerta. - -HENRIK (viittaa käsillään). Hei, herrat, teillähän on kova kiire. -Teidän tähtenne otan minä vastaan nuo kaksi guldenia, muuten voisitte -luulla, että minä pröystäilen, ja meidän talo joutuisi siten huonoon -huutoon. - -I ASIANAJAJA. Kas tuossa on kaksi guldenia, jollette niitä halveksi, -olkaa nyt hyvä ja toimittakaa, että pääsemme pormestarin puheille. - -HENRIK. Nöyrin palvelijanne, teidän tähtenne minä teen kaiken -voitavani. Tosin pormestari jo on terve kuin pukki, mutta ei kuitenkaan -niin voimissaan, että saattaisi puhua kenen kanssa tahansa. Mutta mitä -teihin, herrat, tulee, niin se on eri asia. Suvaitkaa odottaa hetkinen, -herrat, niin minä ilmoitan teidän tulonne. Mutta kas, siellä koputtaa -taas joku. Hyvä mies, ketä te tahdotte tavata? - -MUUAN MIES (kouraisten housuntaskuaan). Tahtoisin mielelläni saada -kunnian puhutella pormestaria. - -HENRIK (hiljaa). Kas se mies ymmärtää yskän ja kouraisee heti -taskujaan. (Ääneen.) Kyllä, herra, kyllä hän on kotona, pääsette heti -hänen puheilleen. - - (Henrik ojentaa kätensä, mutta toinen vetää taskustaan - rahan asemesta kellonsa ja sanoo:) - -MIES. Kas, kello on jo neljä. - -HENRIK. Ketä te tahdoitte tavata? - -MIES. Pormestaria. - -HENRIK. Herra, hän ei ole kotona! - -MIES. Sanoittehan äsken, että hän on kotona. - -HENRIK. Saattaa niin olla, herra, mutta minä sanoin väärin. - - (Mies menee.) - -HENRIK (hiljaa). Kas vaan sitä kitupiikkiä. Saatpas nähdä, ettei -pormestari ole vain niin orrelta otettavissa. (Asianajajille.) Nyt minä -ilmoitan heti teidän tulonne. - -I ASIANAJAJA. Kas vaan sitä poikaa, kuinka se jo on ovela toimessaan. -Pidä nyt vakavaa naamaa, veliseni, meidänhän on pantava alkuun tämän -kunnon kannunvalajan kiusaaminen. Toverimme sitten jatkavat ilvettä -päähän asti. -- Mutta kas tuolta hän tulee. - - -TOINEN KOHTAUS. - -I ASIANAJAJA. Sydämemme syvimmästä pohjasta toivotamme me -jalosukuiselle herra pormestarille onnea tähän korkeaan asemaan -kaupungissamme ja me toivomme, ettette lempeydessä, varovaisuudessa -ettekä valppaudessa anna perään kellekään edeltäjistänne, koska teidän -jalosukuisuutenne ei ole raivannut itselleen tietä tähän korkeaan -virkaan rikkauden, sukulaisuuden eikä ystävien kautta, vaan omien -tunnustettujen suurien avujenne, oppinne ja kokemuksenne kautta -valtioasioissa. - -HERMAN. Tres humble servitöör! - -II ASIANAJAJA. Iloitsemme erittäinkin siitä, että olemme saaneet -sellaisen esivallan, jolla ei ainoastaan ole vakaa jumalallinen -ymmärrys... - -HERMAN. Minä kiitän Jumalaa. - -II ASIANAJAJA. ... vaan joka on tunnettu siitä, että se on ystävällinen -kaikkia kohtaan, ja jonka suurin ilo on kuunnella kansan valituksia ja -saattaa asiat taas oikealle tolalle, sillä sanonpa sen suoraan, olin -ihan ilosta pyörtyä kuullessani sen uutisen, että vaali oli langennut -herra pormestari von Bremenin osalle. - -HENRIK. Hyvät herrat, sanokaa von Bremenfeld. - -II ASIANAJAJA. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, minun piti sanoa pormestari -von Bremenfeld! Olemme saapuneet tänne tänään, ensiksi lausuaksemme -alamaisen onnentoivotuksemme, toiseksi neuvotellaksemme teidän -jalosukuisuutenne kanssa eräästä riita-asiasta, mikä on syntynyt meidän -päämiestemme välillä; olimme päättäneet jättää tämän riita-asian lain -ja oikeuden haltuun, mutta olemme sitten tarkemmin ajatelleet ja -ajanhukan ja oikeudenkäyntikulujen välttämiseksi aikoneet alistaa -asiamme herra pormestarin ratkaistavaksi. Johonka ratkaisuun me -lupaamme tyytyä. - - (Herman istuutuu ja antaa muiden seisoa.) - -I ASIANAJAJA. Molemmat meidän päämiehemme ovat naapureita, mutta -juokseva vesi, jota joeksi kutsutaan, erottaa heidän maansa toisistaan. -Nyt tapahtui kolme vuotta sitten, että vesi lohkaisi ison maapalan -minun päämieheni maasta ja kuljetti sen vastapuoleni pelloille. Saako -hän sen nyt omistaa, ei suinkaan? Sanotaanhan: _nemo alterius damno -debet locupletari_. Tällä tavallahan hänen päämiehensä hyötyisi minun -päämieheni vahingoksi, ja se sotii selvästi vastoin _aequitatem -naturalem_. Herra pormestari, eikö asia ole niin? - -HERMAN. On kyllä, väärinhän on vaatia sellaista. Olette oikeassa, -herra! - -II ASIANAJAJA. Mutta sanoohan Justinianus nimenomaan libro secundo -Institutionum, titulo primo, de Alluvione... - -HERMAN. Mitä helkkaria minä välitän Justinianuksesta tai Aleksanteri -suuresta, nehän elivät monta tuhatta vuotta ennen kuin Hampuri -rakennettiin, kuinka he voisivat tuomita asioissa, joita ei heidän -aikanaan vielä ollut tapahtunutkaan? - -II ASIANAJAJA. Minä toivon kuitenkin, ettei teidän jalosukuisuutenne -hylkää lakeja, joita koko Saksanmaa noudattaa. - -HERMAN. En minä sitä tarkoittanut, te käsititte minut väärin, minä -tarkoitin... (Hän yskii väliin.) Olkaa hyvä, esittäkää edelleen -asiaanne. - -II ASIANAJAJA. Näin kuuluvat Justinianuksen sanat: _quod per alluvionem -agro tuo flumen adjecit, jure gentium tibi adquiritur_. - -HERMAN. Herra asianajaja. Te puhutte niin perhanan nopeasti, sanokaa se -hiukan selvemmin. - - (Asianajaja sanoo toistamiseen ja hitaasti.) - -HERMAN. Oh, herra, te äännätte latinaa niin perhanan hassusti, puhukaa -äidinkieltänne, sillä tulette paremmin toimeen. En sano tätä sen -tähden, että olisin latinan vihaaja, sillä minä puhun toisinaan -tuntikausia latinaa palvelijani kanssa. Eikös ole totta, Henrik? - -HENRIK. On vallan ihmeellistä kuulla herran puhuvan latinaa, sillä minä -vannon, että kyynelet vuotavat silmistäni, kun sitä ajattelen. On ihan -kuin kuulisi herneiden kiehuvan padassa, niin nopeasti kierivät sanat -hänen suustaan. Lempo sen tietäköön, kuinka ihminen voi puhua niin -nopeasti. Mutta mitäs ei tee pitkä harjoitus. - -II ASIANAJAJA. Jalosukuinen herra pormestari! Justinianus sanoo näin: -Minkä virta lohkaisee toisen pellosta ja heittää sinun maallesi, olkoon -sinun omasi. - -HERMAN. Niin, minun ymmärtääkseni Justinianus on oikeassa, sillä hän -oli kunnon mies, ja minä kunnioitan häntä niin suuresti, etten tahdo -kumota hänen tuomiotansa. - -I ASIANAJAJA. Mutta, herra pormestari! Minun vastapuoleni lukee lakia -niinkuin piru raamattua. Hän unohtaa sen, mikä heti seuraa: _per -alluvionem autem videtur id adjici, quod ita paulatim adjicitur, ut -intelligi non possit, quantum quoquo temporis momento adjicitur_. - -HERMAN. Anteeksi, hyvät herrat, minun täytyy mennä raastupaan, kello -löi jo puoli viisi. Henrik, koeta käytävässä sovittaa asia heidän -välillään. - -I ASIANAJAJA. Oi, herra pormestari! Lausukaa edes yhdellä sanalla -mielipiteenne! - -HERMAN. Herrat, te olette molemmat oikeassa, kumpikin tavallanne. - -II ASIANAJAJA. Kuinka me molemmat voisimme olla oikeassa? Minä olen -sitä mieltä, että koska minä olen oikeassa, niin vastapuoleni on -väärässä. Justinianuksen laki on nimenomaan minun puolellani. - -HERMAN. Suokaa anteeksi, minun täytyy heti mennä raastupaan. - -I ASIANAJAJA (pidättäen pormestaria). Olenhan minä näyttänyt toteen, -että Justinianuksen sanat ovat minun puolellani. - -HERMAN. Niin, se on totta, Justinianus on teidän molempain puolella, -miks'ette siis, perhana vieköön, sovi riitaanne? Te ette tunne -Justinianusta niin hyvin kuin minä; kun hän ripustaa kaapunsa -molemmille hartioilleen, merkitsee se niin paljon kuin hän tahtoisi -sanoa nämä sanat: menkää tiehenne, senkin paapattajat, ja sopikaa asia! - -II ASIANAJAJA. Herra pormestari! Täytyyhän verrata eri pykäliä -toisiinsa voidakseen oikein ymmärtää lainsäätäjän ajatusta; eikö heti -seuraavassa pykälässä sanota: _quod si vis fluminis de tuo praedio_... - -HERMAN. Jättäkää minut, te hullut käräjäpukarit! Kuulettehan, että -minun täytyy mennä raastupaan! - -I ASIANAJAJA. Ei, herra pormestari, silmänräpäys vain, kuulkaamme nyt, -mitä Hugo Grotius sanoo. - -HERMAN. Piru vieköön sekä teidät että Ruotuksen, mitä minulla on -tekemistä Ruotuksen kanssa? Hän oli armenialainen, mitä hittoa meitä -liikuttaa ne lait, joita on laadittu jossain Armeniassa! Henrik, aja ne -ulos ovesta! - - (He menevät. Henrik riitelee käytävässä, syöksyy suin päin - sisään akan seuraamana, akka olkoon valepuettu mieshenkilö.) - -AKKA (tarttuu pormestarin rintaan huutaen). Mikä esivalta säätää -sellaisia kirottuja lakeja, että mies saa pitää kahta vaimoa? Mutta -kyllä Jumalan rangaistus teitä kohtaa! - -HERMAN. Oletko sinä akka hullu, kuka perhana on sellaista ajatellut? - -AKKA. Älä, älä, älä! Minä en mene, ennenkuin näen sydämestäsi verta -priiskuvan! - -HERMAN. Ai... auttakaa! Henrik! Petteri! - - (Petteri tulee ja kiskoo akan pois. Henrik, joka piiloutui, - auttaa vihdoin Petteriä.) - - -KOLMAS KOHTAUS. - -HERMAN. Peijakas sinut ottaa, jos sinä vielä kerran päästät sisään -akkoja tai asianajajia, sillä jokainen niistä tappaa minut omalla -tavallaan. Jos muita tulee minua tapaamaan, niin sano, että varokoot -puhumasta latinaa, sillä minä olen erityisestä syystä vannonut olevani -sitä puhumatta. - -HENRIK. Samasta syystä minäkin olen niin vannonut. - -HERMAN. Voithan sanoa, että minä puhun mieluummin kreikkaa. - - (Oveen koputetaan taas. Henrik menee ovelle ja tuo - ison pinkan papereita.) - -HENRIK. Tässä olisi pikkuisen papereita syndikukselta, pormestarin -pitäisi lukea nämä läpi ja antaa niistä lausuntonsa. - - (Pormestari istuutuu pöydän ääreen ja kahistelee papereita.) - -HERMAN. Kuules, Henrik, ei olekaan niin helppo olla pormestarina kuin -luulin. Minä olen saanut tässä muutamia asioita tutkittavakseni, niistä -ei itse pirukaan ota selvää. (Alkaa kirjoittaa, nousee ja pyyhkii -hikeä, istuutuu ja pyyhkii mitä on kirjoittanut.) Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Mitäs sinä meluat, etkö voi olla hiljaa? - -HENRIK. Herra pormestari, enhän minä liiku paikaltani. - -HERMAN (nousee taas paikaltaan, pyyhkii hikeä kuten ennen ja heittää -peruukkinsa lattialle, voidakseen paljain päin sitä paremmin miettiä, -kävelee peruukin yli ja työntää sen syrjään, istuutuu taas -kirjoittamaan, huutaa). Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari. - -HERMAN. Paha sinut perii, jollet seiso hiljaa. Jo toisen kerran sinä -häiritset minua, kun minä teen konseptiani. - -HENRIK. En minä tehnyt muuta kuin työnsin paitaa housuihini ja mittasin -säärilläni, minkä verran minun livreetakissani on liikaa pituutta. - -HERMAN (nousee taas paikoiltaan ja koputtaa kädellä otsaansa saadakseen -ajatukset kulkemaan). Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Mene sanomaan noille akoille, jotka huutavat kadulla -ostereitaan kaupaksi, etteivät he saa huutaa tällä kadulla, missä minä -asun, sillä he häiritsevät minua valtiollisissa toimissani. - -HENRIK (huutaa ovelta kolme kertaa). Kuulkaas, te osteriämmät! Te -kanaljat! Te haaskat! Te riettaat luntut! Te jokamiehen sussut! Ettekö -yhtään häpeä huutaa pormestarin kadulla ja häiritä häntä -virantoimituksessa! - -HERMAN. Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Lopeta, jo, senkin vintiö! - -HENRIK. Niin, eihän se hyödyttäisi, vaikka minä huutaisin vielä -kovemmin, sillä kaupunki on täynnä tuollaista väkeä. Niin pian kuin -yksi on mennyt ohi, tulee siihen heti toinen sijaan, sillä jos... - -HERMAN. Ei sanaakaan enää, pysy hiljaa ja pidä suusi kiinni! (Istuutuu -ja pyyhkii, minkä on taas saanut kirjoitetuksi, kirjoittaa uudestaan, -nousee ja polkee vihan vimmoissaan jalkaansa huutaen.) Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Olisin iloinen, jos voisin heittää tämän pormestarinviran -hiiden hinkaloon. Tahdotko ruveta pormestariksi minun sijaani? - -HENRIK. Herja siihen ruvetkoon! (Hiljaa.) Ja herja se, joka sitä virkaa -kärkkyy. - -HERMAN (aikoo taas istua uudestaan kirjoittamaan, mutta istahtaa -ajatuksissaan väärään paikkaan ja putoaa lattialle, huutaa). Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari' - -HERMAN. Minä makaan lattialla. - -HENRIK. Kyllä minä sen näen. - -HERMAN. Tule heti auttamaan! - -HENRIK. Onhan pormestari sanonut, etten minä saa liikkua paikaltani. - -HERMAN. Perhanan poika! (Nousee itse.) Kolkutetaanko siellä taas ovea? - -HENRIK. Kolkutetaan. -- Ketä tahdotte tavata? - -PORVARI. Minä olen hattumaakarien ammatinvanhin, minulla on -valittamista pormestarille. - -HENRIK. Täällä on hattumaakarien ammatinvanhin valituksineen. - -HERMAN. Äh, enhän minä voi pitää päässäni muuta kuin yhden asian -kerrallaan. Kysy häneltä, mitä asia koskee. - -PORVARI. Se on liian laaja. Minun täytyy saada puhua itse herra -pormestarin kanssa. Tunnissa se on tehty, sillä minun valitukseni -sisältää vain kaksikymmentä pykälää. - -HENRIK. Hän sanoo tahtovansa puhua itse herra pormestarin kanssa, sillä -hänen pykälänsä sisältävät vain kaksikymmentä valitusta. - -HERMAN. Ah, Jumala auttakoon minua syntistä miesparkaa, minä olen jo -ihan päästäni pyörällä. Käske hänen tulla. - -PORVARI. Ah, herra pormestari! Minä köyhä mies olen kärsinyt suurta -vääryyttä, kyllä pormestari käsittää sen heti, kun saa kuulla asian. - -HERMAN. Teidän pitää tehdä se kirjallisesti. - -PORVARI. Minä olen sen kirjoittanut tähän neljälle arkille. - -HERMAN. Henrik, siellä kolkuttaa taas joku! - -HENRIK. Ketä te tahdotte tavata? - -TOINEN PORVARI. Minä tuon pormestarille valituksen hattumaakarien -ammatinvanhinta vastaan. - -HERMAN. Kuka siellä? Henrik! - -HENRIK. Siellä on tämän miehen riitaveli. - -HERMAN. Jättäköön anomuksensa sinulle. Pysykää te, hyvät miehet, -molemmat porstuassa niin kauan! Henrik! - -HENRIK. Mitä, herra! - -HERMAN. Etkö sinä voi auttaa minua hiukan oikealle tolalle? En tiedä -mistä aloittaisin. Lue minulle hattumaakarin vaatimus! - -HENRIK (lukee). - -"Jalosukuinen, korkeasti oppinut, ankara, luja herra pormestari! - -"Tämän jalon kaupungin kunnioitettavan porvariston kunnianarvoisen -seuran esivaltuutettuna esiinnyn minä allekirjoittanut N.N., -kunnianarvoisen hattumaakariammattikunnan halpa ammatinvanhin, ja -ensinnäkin lausuttuani sekä suuresti kunnioittavan että rakkaan -onnitteluni sen johdosta, että niin arvokas ja korkeasti valistunut -mies on kohonnut niin korkeaan korkeuteen, minä syvimmässä nöyryydessä -edestuon suurimman, vaarallisimman ja iljettävimmän väärinkäytöksen, -minkä turmeltunut aika ja vielä turmeltuneemmat ihmiset tässä -kaupungissa ovat aikaansaaneet, toivossa, että teidän jaloutenne -keksisi sille parannuskeinon. Asia on se, että kamasaksat tässä -kaupungissa eivät pelkää eivätkä häpeä julkisesti myydä ja kaupitella -kokonaisia pakkoja erästä verkaa, jota he kudottavat kastorista elikkä -majavankarvoista; surkeassa, tyhmässä julkeudessaan he kudottavat -päällepäätteeksi tästä aineesta sukkia, vaikka tunnettu asia on, että -majavankarvat kuuluvat meidän ammatillemme, jonka tähden me -hattumaakariraukat emme kullallakaan voi punnita elinkeinomme -jatkumista varten tarvittavia karvoja, sillä arvoisa yleisö on tottunut -saamaan hattunsa kymmenestä ja kahdestakymmenestä riksistä -korvaamattomaksi vahingoksi meidän elinkeinollemme, mikäli se koskee -mainettamme ja tulojamme. Suvaitkoon herra pormestari siis punnita -myötäseuraavia kahtakymmentäneljää tärkeätä syytä ja pontta, joiden -nojalla me hattumaakarit pidämme itsemme yksinoikeutettuina käyttämään -kastoria, nimittäin 1) että ikiammoisista ajoista yleisenä maantapana -on ollut käyttää kastorihattuja, mikä monen historiasta otetun sitaatin -ja käräjillä laillisesti kuulusteltujen todistajien kautta todistaa -mahdetaan. Ensiksi: historian kautta -- - -" - -HERMAN. Hyppää yli historian! - -HENRIK. "Käräjätodistajien kautta, että Adrian Nilsen, -seitsemänkymmenenyhdeksän vuoden vanha, muistaa isänsä isoisän -sanoneen -- --" - -HERMAN. Hyppää senkin yli, mitä hän on sanonut. - -HENRIK. "Toiseksi: että on kohtuuttoman ylellistä käyttää sukiksi ja -vaatteiksi niin kalliita karvoja, mikä sotii kaikkea hyvää tapaa ja -järjestystä vastaan, erittäinkin sen jälkeen kuin meille tuodaan niin -paljon kalliita, hienoja vaatteita Englannista, Ranskasta ja -Hollannista, niin voitaisiin vallan hyvin tyytyä näihin, sortamatta -rehellistä miestä hänen ammatissaan -- -- --" - -HERMAN. Riittää, riittää, Henrik! Minä käsitän, että oikeus on ammatin -vanhimman puolella. - -HENRIK. Mutta minä olen kuullut, että esivallan aina tulee kuunnella -molempia riitapuolia ennen tuomion langettamista; eikös minun sentähden -pidä lukea myöskin vastapuolen vastaus. - -HERMAN (antaa Henrikille vastapuolen valituksen). No lue! - -HENRIK. "Teidän Korkeasukuinen Ylhäisyytenne, korkeasti valistunut ja -korkeasti valtioviisas Herra Pormestari! - -"Niin korkealle kuin teidän ymmärryksenne kohoo muiden yli, niin -korkealle nousee myöskin iloni muiden yli kuultuani, että te olette -kohonneet pormestariksi; mutta minä olen tullut sen asian tähden, että -hattumaakarit tekevät minulle kiusaa eivätkä anna minun myydä -kastorista valmistettuja kankaita ja sukkia. Minä tiedän kyllä, mitä he -tahtovat, he tahtovat yksinomaisen oikeuden myydä kastoria ja he -tahtovat, ettei kastoria saisi käyttää muuhun kuin hattujen -valmistamiseen, mutta he eivät sitä ymmärrä. Hassunkuristahan on -käyttää kastorihattuja, niitä pidetään kainalossa, ei ne lämmitä eikä -ne ole muuksikaan hyödyksi, ja olkihattu tekee saman viran. Sitävastoin -kastorisukat ja -vaatteet ovat lämpöiset ja pehmeät, ja jos pormestari -vaan olisi koettanut niitä, mikä myös ajan ollen voi tapahtua, niin te -tunnustaisitte sen itse -- -- --" - -HERMAN. Lopeta, kyllä riittää, tämähän on myös oikeassa. - -HENRIK. Mutta onhan päivänselvää, etteivät molemmat voi olla oikeassa. - -HERMAN. Kumpi sitten? - -HENRIK. Tietäköön sen Jumala ja pormestari. - -HERMAN (nousee kävelemään). Tämähän on perhanan sotkuinen asia. Henrik, -etkö sinä, pässinpää, voi sanoa minulle, kumpi on oikeassa? Miksikä -minä annan sinulle, senkin vintiölle, ruoan ja elatuksen? (Sitten -kuuluu melua käytävässä ja hän kysyy:) Mikäs meteli siellä käytävässä -on? - -HENRIK. Ne kaksi porvaria ovat tukkanuottasilla. - -HERMAN. Mene sanomaan heille, että heidän pitää kunnioittaa pormestarin -asuntoa. - -HENRIK. On parasta, herra, antaa niiden tapella rauhassa, sitä pikemmin -heistä taas ehkä tulee ystävykset. Jumala varjelkoon, luulenpa heidän -aikovan murtautua huoneeseen, kuulkaas vaan, kuinka ne jyskyttävät -ovea. - - (Herman von Bremenfeld ryömii pöydän alle ja piiloutuu.) - -HENRIK. Kuka kolkuttaa? - -LAKEIJA. Minä olen tullut vieraasta residenssikaupungista, minun -herrallani on tärkeätä asiaa pormestarille. - -HENRIK. Mihinkä hiivattiin se pormestari katosi? Ottiko piru -pormestarin? Herra pormestari! - -HERMAN (pöydän alla, kuiskaa hyvin hiljaa). Henrik! Kuka se oli? - -HENRIK. Vieras presidentti tahtoo tavata herraa. - -HERMAN. Käske hänen tulla uudestaan puolen tunnin päästä ja sano, että -minun luonani on kaksi hattumaakaria, joiden asia minun on -selvitettävä. Henrik! Käske porvarienkin mennä matkoihinsa huomiseen -asti. Jumala auttakoon minua miesparkaa, pääni on pyörällä, etten tiedä -mitä minä puhun tai teen. Etkö voi minua auttaa tästä pulasta, Henrik? - -HENRIK. En tiedä herra pormestarille sen parempaa neuvoa kuin mennä -hirteen. - -HERMAN. Mene hakemaan minulle se "Poliittinen lipeäkala", joka on -työhuoneeni pöydällä, se on vaaleakantinen, saksalainen kirja; kenties -siinä on sanottu, miten minun pitää vastaanottaa vieraita -presidenttejä. - -HENRIK. Haluaako pormestari sinappia ja voita kalan höysteeksi? - -HERMAN. Se on kirja, vaaleakantinen kirja. - - (Sillä aikaa kuin Henrik on poissa, kävelee pormestari ja - repii ajatuksissaan hatuntekijän asiapaperin palasiksi.) - -HENRIK. Tässä on kirja. Mutta mitä herra pormestari nyt repii -palasiksi? Se on, totta vieköön, ammatinvanhimman valituskirja. - -HERMAN. Ah, tein sen hajamielisyydessäni. (Ottaa kirjan ja paiskaa -lattialle.) Luulenpa, että minun on parasta seurata sinun neuvoasi ja -mennä hirteen. - -HENRIK. Hei vaan, sieltä kuulun taas kolkutusta. (Menee ulos, palaa -taas huoneeseen itkien.) Voi, herra pormestari! Auttakaa, herra -pormestari! - -HERMAN. Mitä nyt? - -HENRIK. Siellä on kokonainen rykmentti merimiehiä oven takana, ja ne -huutavat: Jollei meille anneta oikeutta, niin me lyömme kaikki -pormestarin ikkunat säpäleiksi. Yksi niistä heitti minua kivellä -selkään, voi, voi, voi. - -HERMAN (kömpii taas pöydän alle). Henrik, pyydä rouva pormestarinnaa -tulemaan ulos ja pitämään niitä komennossa; ehkä ne pitävät -naishenkilöä kunniassa. - -HENRIK. Niin, niin, saattepa nähdä, että laivamiehet osaavat pitää -naista kunniassa; jos pormestarinna menee ulos, niin ne luultavasti -vievät hänet väkisin, ja sitten on viimeinen villitys pahin. - -HERMAN. Mitä vielä! Sehän on vanha vaimo. - -HENRIK. Ei ne merimiehet sillä niin suuresti väliä pidä; minä ainakaan -en uskaltaisi sillä tavoin lähettää vaimoani. Siellä kolkuttaa taas -joku: avaanko minä? - -HERMAN. Älä, älä, minä pelkään, että ne merimiehet tulevat. Ah, jospa -olisin jo haudassa. Henrik, juokse kuuntelemaan ovelta, kuka siellä on. - -HENRIK. Kas niin, ne tulevat kuin tulevatkin ilman muuta sisään, siellä -on kaksi raatiherraa. - - -NELJÄS KOHTAUS. - -ABRAHAMS. Eikö pormestari ole kotona? - -HENRIK. Kyllä, hän istuu varmaan tuolla pöydän alla. - -SANDERUS. Mitä? Istuuko herra pormestari pöydän alla? - -HERMAN. Ah, hyvät herrat! Enhän minä koskaan pyrkinyt pormestariksi; -miksi saatoitte minut tähän onnettomuuteen? - -ABRAHAMS. Otittehan sen toimen vastaan; tulkaa vaan esiin, herra -pormestari! Me tulimme tänne huomauttamaan teille siitä suuresta -virheestä, minkä olette tehnyt vierasta ministeriä kohtaan ajaessanne -hänet pilkallisesti pois luotanne; siitä voi kaupungille koitua -ikävyyksiä. Me luulimme, että herra pormestarilla olisi ollut paremmin -tiedossaan _Jus publicum_ ja seremoniat. - -HERMAN. Ah, hyvät herrat! Pankaa minut viralta pois, niin pääsen -vapaaksi tästä taakasta, jota olen liian heikko kantamaan, ja vieras -ministeri saa samalla hyvityksen. - -SANDERUS. Kaukana olkoon se meistä, herra pormestari, että panisimme -teidät viralta; seuratkaa meitä heti raastupaan neuvottelemaan -syndikuksen kanssa, miten tämä virhe voidaan korjata. - -HERMAN. Minä en lähde raastupaan, vaikka minut sinne tukasta -kiskottaisiin. En tahdo olla pormestari, enkä ole sitä virkaa ikinä -tavoitellut; ennen saatte ottaa minut hengiltä. Minä olen kunniallinen -kannunvalaja Jumalan avulla ja kannunvalajana tahdon kuollakin. - -SANDERUS. Aiotteko siis tehdä pilaa koko neuvoskunnasta? Kuulkaas, mon -frère! Eikö hän ottanut vastaan pormestarin virkaa? - -ABRAHAMS. Ottipa niinkin, siitähän me olemme jo antaneet raportin. - -SANDERUS. Kyllä me tähän vielä keinon keksimme; ei senaatti anna -itseänsä tällä tavoin prostitueerata. - - -VIIDES KOHTAUS. - -HERMAN. Henrik! - - HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Mitä luulet noiden raatiherrojen aikovan tehdä minulle? - -HENRIK. En tiedä, herra. Ne olivat hyvin suutuksissaan, sen minä kyllä -näin. Minua kummastutti, että ne uskalsivat soittaa tuolla tavoin -suutansa herra pormestarin huoneessa. Jos minä olisin ollut pormestari, -olisin minä, lempo soikoon, sanonut niille kaikessa ystävyydessä: -"Pitäkää leipäläpenne kiinni, suunsoittajat! Pyyhkäiskää sormellanne -lattiaa ja haistelkaa kenen talossa te olette!" - -HERMAN. Jospa sinä olisit pormestarina, Henrik! Jospa sinä olisit -pormestarina, voi, voi, voi! - -HENRIK. Jos saan luvan sekaantua herran asioihin, niin pyytäisin -nöyrimmästi yhtä asiaa, nimittäin että minua tästä puoleen sanottaisiin -von Henrikiksi. - -HERMAN. Häpeämätön junkkari! Onko nyt aika tulla lavertelemaan minulle -semmoista? Nyt huomaan, että päälleni pakkaa joka haaralta vain -onnettomuutta ja kiusallisia tehtäviä. - -HENRIK. Minä en tee tätä pyyntöä mistään kunnianhimosta, vaan -ainoastaan saadakseni talossa vähän kunnioitusta palvelustovereiltani, -varsinkin Annekelta, joka -- -- -- - -HERMAN. Jollet nyt pidä kitaasi kiinni, niin minä väännän sinulta -niskat nurin. Henrik! - -HENRIK. Herra pormestari! - -HERMAN. Etkö voi auttaa minua tästä pulasta, lurjus? Laita asiani -reilaan heti paikalla tai muuten sinun käy huonosti! - -HENRIK. Sepä kummallista, että herra pyytää minulta semmoista, vaikka -itse on niin viisas mies, ja on pelkän viisautensa vuoksi valittu tähän -korkeaan virkaan. - -HERMAN. Vai alat sinä vielä tehdä minusta pilkkaa? - - (Ottaa tuolin ja aikoo sillä lyödä häntä. - Henrik livahtaa tiehensä.) - -HERMAN (Istuu käsi leuan alla ja mietiskelee kauan. Hypähtää -kiihtyneenä ylös ja sanoo:) Eikö siellä joku kolkuttanut? (Hiipii -hiljaa ovelle, mutta ei näe ketään. Istuutuu taas ja mietiskelee, -purskahtaa itkuun ja pyyhkii silmiään paperiliuskoilla; kiihtyneenä -hypähtää taas ylös, ikäänkuin raivoissaan, ja huutaa:) Kokonainen -kantamus syndikuksen esityksiä! Hattumaakariammattivanhimman käynti! -Ammattivanhimman vastapuoli! Kaksikymmentä pykälää pitkä -valituskirjelmä! Merimiesten mellakka! Vieras presidentti! Raadin -haaste! Uhkaukset! Eiköhän täällä ole minkäänlaista nuoraa saatavissa? -Tuolla uunin takanahan on yksi. (Ottaa nuoran ja laittaa sen kuntoon.) -Minulle on ennustettu, että minut poliittisten harrastusteni vuoksi -kohotetaan korkealle. Se ennustus käy toteen, jos nuora vain kestää. -Tulkoon siis raati kaikkine uhkauksineen, minä vihellän niille, kunhan -olen kuollut. Yhden asian kuitenkin haluaisin, nimittäin nähdä tuon -"Poliittisen lipeäkalan" kirjoittajan riippuvan vieressäni kaikki -kuusitoista valtiotilastollista tutkimusta ja kaikki poliittiset -iltapakinat kaulaan ripustettuina. (Ottaa kirjan pöydältä ja repii sen -palasiksi.) Nyt sinä kanalja et enää viettele ketään rehellistä -kannunvalajaa kiusaukseen. Niin, se minua kuitenkin hiukan lohduttaa, -ennenkuin kuolen. Nyt etsin itselleni naulan, johon rupean riippumaan. -Onpa kuoltuani aika merkillistä kuulla sanottavan: Ei kukaan Hampurin -pormestareista ole ollut toimessaan niin valpas kuin Herman von -Bremenfeld, joka ei koko pormestaruutensa aikana ummistanut silmäänsä? - - -SEITSEMÄS KOHTAUS. - -ANTONIUS. Hei, hei, mitä hittoa te täällä puuhaatte? - -HERMAN. En minä aio puuhata mitään, vaan päästäkseni puuhaamasta minä -aion hirttäytyä. Jos suvaitsette tehdä seuraa minulle, niin se minua -suuresti ilahduttaa. - -ANTONIUS. Ei tee mieleni, pahus vieköön; mutta mikä saattaa teidät niin -mielettömään tekoon? - -HERMAN. Kuulkaa, Anttoni! Ei maksa vaivaa teidän siinä puhua. Minä aion -hirttäytyä; ellei se tapahdu tänään, niin se tapahtuu huomenna. Ennen -kuolemaani pyytäisin teiltä vain, että veisitte kunnioittavat -terveiseni rouva pormestarinnalle ja ryökkynälle ja käskisitte heitä -teettämään minulle tällaisen hautakirjoituksen: - - Pysähdy, matkamies! - Tässä riippuu pormestari von - Bremenfeld, - joka ei koko pormestaruutensa - aikana yhtään hetkeä nukkunut. - Mene ja tee sinä samoin. - -Kenties ette tiedä, rakas Anttoni, että minusta on tullut pormestari, -että minä olen saanut viran, jota hoitaessani en tiedä, mikä on -valkoista ja mikä mustaa, ja johon tunnen olevani vallan kykenemätön. -Sillä olen huomannut monista harmillisista, minua kohdanneista -seikoista, että on suuri ero olla esivallan housuissa ja puhua -esivallasta. - -ANTONIUS. Hahahahahaa! - -HERMAN. Älkää naurako minulle, Anttoni. Se on pahasti tehty. - -ANTONIUS. Hahahahaa! Nyt huomaan, kuinka asian laita oikeastaan on: -Olin äsken eräässä ravintolassa, siellä kuulin ihmisten nauravan ihan -katketakseen eräälle ilveilylle, joka oli pantu toimeen Herman -Bremeniläisen kustannuksella. Muutamat nuoret miehet näet olivat -uskotelleet hänelle, että hän muka oli päässyt pormestariksi, -nähdäkseen miten hän käyttäytyisi siinä virassa. Minuun koski kovasti, -kun kuulin siitä kerrottavan. Ja minä läksin heti tänne varoittamaan -teitä siitä. - -HERMAN. Enkö minä sitten olekaan pormestari? - -ANTONIUS. Ette. Kaikki tyynni on pilantekoa, sen he ovat keksineet, -että teistä lähtisi hulluus puhua ja paasata korkeista asioista, joita -ette ymmärrä. - -HERMAN. Eikö sekään ole totta, tuo puhe vieraasta presidentistä? - -ANTONIUS. Ei tietysti. - -HERMAN. Eikä hattumaakarien asia? - -ANTONIUS. Kaikki tyynni on keksaistua. - -HERMAN. Eikä merimiesten mellakka? - -ANTONIUS. Ei, ei. - -HERMAN. Hitto sitten itsensä hirttäköön! Geske! Engelke! Petteri! -Henrik! Tänne kaikki tyynni! - - -KAHDEKSAS KOHTAUS. - -HERMAN. Rakas eukkoseni, mene työhösi jälleen; meidän pormestaruutemme -päivät ovat nyt lopussa! - -GESKE. Lopussa? - -HERMAN. Niin, niin. Ne ovat lopussa; jotkut vekkulit ovat yksissä -tuumin tehneet meistä pilaa. - -GESKE. Tehneet meistä pilaa? Silloin he saavat köniinsä, koska ovat -meistä pilaa tehneet, ja sinä kanss'. (Antaa Hermannille korvapuustin.) - - (Herman antaa vaimollensa lujasti selkään.) - -GESKE. Voi, rakas ukkoni! Älä lyö minua enää! Lopeta, lopeta, ukko -kulta! - -HERMAN. Pane nyt mieleesi, eukkoseni, etten minä enää ole -politikoitsija enkä sentähden laske enää kahteenkymmeneen, kun saan -korvapuustin. Tästä puoleen aion järjestää elämäni toisin, poliittiset -kirjani minä viskaan uuniin ja pidän huolta vain ammatistani tästä -puoleen. Minä varoitan myös kerta kaikkiaan jokaista teistä siitä, että -jos minä vain näen poliittisen kirjan kenen kädessä tahansa tai jos -joku tuo semmoisen minun talooni, silloin sen peijakas ottaa. - -HENRIK. Minulla puolestani ei ole mitään pelättävää, herra pormestari, -sillä minä en osaa lukea enkä kirjoittaa! - -HERMAN. Jätä pois siitä sanasta ensimmäinen pöräys ja sano minua muitta -mutkitta mestariksi niinkuin ennenkin, sillä minä olen kannunvalaja ja -tahdon kuolla kannunvalajana. Kuulkaa, herra Antonius! Minä tiedän, -että te olette katsonut hyvällä silmällä minun tytärtäni. Minun entiset -päähänpistoni ovat olleet esteenä teidän rakkaudellenne. Nyt saatte -hänen isänsä ja äitinsä suostumuksen, niin että jos teillä on vielä -samat vakaat aikomukset, ei esteitä ole olemassa. - -ANTONIUS. Niin, minä pysyn aikomuksessani ja pyydän häntä vaimokseni. - -HERMAN. Mitäs sinä siihen sanot, Geske? - -HENRIK. Vielä häntä kysyy; rouva pormestarinna on aina ollut sen liiton -puolella. - -GESKE. Suus kiinni, vekkuli! Osaanhan minä vastata itse puolestani. -Minä olen, ukko kulta, antanut siihen suostumukseni jo kolme vuotta -sitten. - -HERMAN. Sinulta ei tarvitse kysyäkään, Engelke! Tiedän, että sinä olet -häneen niin rakastunut kuin rotta juustoon; eikö totta? - -HENRIK. Vastatkaa, ryökkynä! - -HERMAN. Jos tietäisin, että sinä ilkeyttäsi meitä näin arvonimillä -puhuttelet, niin sinulle kävisi huonosti. - -HENRIK. Ei, en millään muotoa, hyvä mestari! Mutta ei voi niin äkkiä -luopua vanhasta tavasta. - -HERMAN. Antakaa siis kätenne toinen toisellenne, te kaksi. Kas niin, -kaikki on hyvin. Huomenna laitetaan häät. Henrik! - -HENRIK. Niin, herra pormestari! Anteeksi, mestari. - -HERMAN. Polta kaikki minun poliittiset kirjani; sillä en kärsi enää -silmissäni sellaisia, jotka ovat saattaneet päähäni mokomia houreita. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VALTIOVIISAS KANNUNVALAJA*** - - -******* This file should be named 51766-8.txt or 51766-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/7/6/51766 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51766-8.zip b/old/51766-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 4302229..0000000 --- a/old/51766-8.zip +++ /dev/null |