diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52676-8.txt | 4666 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52676-8.zip | bin | 105273 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4666 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..54c3368 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52676 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52676) diff --git a/old/52676-8.txt b/old/52676-8.txt deleted file mode 100644 index 8a557dd..0000000 --- a/old/52676-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4666 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Valtameren salaisuus, by Edgar Allan Poe - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Valtameren salaisuus - -Author: Edgar Allan Poe - -Translator: V. Pekander - -Release Date: July 30, 2016 [EBook #52676] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALTAMEREN SALAISUUS *** - - - - -Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen - - - - - - -VALTAMEREN SALAISUUS - -Kertomus oudoista seikkailuista ja kolkoista kohtaloista kahdella -purjelaivalla sekä kuvaus ihmeellisestä lämpimästä merestä, villistä -raakalaiskansasta ja saaristosta etelänavan ympärillä. - - -Kirj. - -EDGAR ALLAN POE - - -Englannin kielestä suomentanut V. Pekander - -Alkuperäinen teos: "The Narrative of Arthur Gordon Pym" - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Kirja, -1911. - -Oy Weilin & Göös Ab. - - - - -Esipuhe. - - -_Edgar Allan Poe_ syntyi tammikuun 19 p. 1809 Bostonissa -Yhdysvalloissa. Hänen isänsä ja äitinsä olivat näyttelijöitä, isä -suvultaan englantilais-irlantilaista lähtöä. Vanhemmat olivat hyvin -köyhiä ja kuolivat aikaisin. Edgar oli keskimäinen kolmesta -sisaruksesta ja joutui varakkaan skotlantilaisen kauppiaan, John -Allan'in ottopojaksi, saaden hänen mukaansa toisen liikanimensä. - -Kasvatusvanhempainsa mukana joutui hän aikaisin Englantiin, jossa hän -alotti koulunkäyntinsä. 1821 muutti hän takaisin Amerikaan, jossa tuli -Richmondin akatemia-kouluun. Siellä saavutti hän mainetta sekä komeana -ja uljaana nuorukaisena, josta kerran oli tuleva rikkaan miehen -perillinen, että myös etevänä oppilaana ja urheilijana, joka -tavallisimmin saavutti ensi ennätykset sekä tieteen että voimailun -kilpakentällä. Eritoten eteväksi mainitaan hänet latinan ja ranskan -kielessä sekä uimisessa. Käytökseltään oli hän ylpeä ja saavutti vain -harvoin ystäviä; ynseään kuoreen piiloutui kuitenkin hellä ja hyvä -sydän, mutta onnettomuudeksi samalla tavaton määrä hermostunutta -intohimoa ja outoja viettejä. - -Charlottesvillen yliopistoon tuli Poe helmikuussa 1826, ryhtyen -opiskelemaan vanhoja ja uusia kieliä. Täälläkin saavutti hän mainetta -sekä etevänä oppilaana että urheilijana. Mutta samalla vietti hän -epäsäännöllistä elämää, m.m. pelaten ja siten arveluttavasti -velkautuen. Saman vuoden joulukuussa jätti hän yliopiston sinne enää -koskaan palaamatta. Kasvatusisä kieltäytyi maksamasta hänen -pelivelkojaan ja niin jätti hän myös kasvatuskotinsa. - -Tämän jälkeen tapaamme hänet Bostonissa, jossa hän koettaa saada erään -kappaleen esitetyksi ja julkaisee yksityisesti painosta runokokoelman. -Kumpaisessakin hän epäonnistui. Tämä tapahtui vuoden 1827 lopulla. - -Hänen kohtalonsa lähinnä seuraavana vuonna ovat aivan tuntemattomat; -ei ole mitään varmoja tietoja edes siitä, oleskeliko hän silloin -Amerikassa vai Europassa. Kasvatusäitinsä kuollessa helmikuussa 1829 -ilmestyy hän taas näkyville, ruveten uudelleen kokeilemaan -runoilijana. Taas julkaisee hän runokokoelman, mutta saavuttamatta -menestystä. - -Heinäkuussa 1830 menee hän silloin West Pointin sota-akatemiaan, -mutta erotetaan sieltä maaliskuussa seuraavana vuonna harkitun -tottelemattomuuden vuoksi. Kahdeksi vuodeksi katoaa hän taas ihmisten -ilmoilta, eikä ole tunnettua, millä hän tällöin on henkensä elättänyt -ja missä oleskellut. - -Mutta 1833 saadaan hänestä taas yhtäkkiä kuulla: hänelle annetaan 100 -dollarin palkinto erään sanomalehden julistamassa kertomus-kilpailussa. -Hänkin pääsee nousemaan tuntemattomasta pimeydestä, mutta ei -korkeammalle kuin siihen valoon, jossa novellien kirjoittaja -amerikalaisessa aikakauskirjassa, "makasiinissa", työskentelee. -Hänellä on nyt pieni vakinainen tulolähde. - -Odottamattomuuksien miehenä Poe taaskin ystäviään hämmästytti: -toukokuussa 1836 nai hän serkkunsa, nimeltä Virginia Clemm, joka oli -ijältään ainoastaan 14-vuotias. Ja syistä, joita ei ole koskaan -selvitetty, erosi hän seuraavan vuoden alussa tuosta aikakauskirjasta, -josta hän oli viime vuosina tulonsa saanut, -- muuttaen New-Yorkiin. -Mutta menestymättä sielläkään muuttaa hän 1838 Philadelphiaan, jossa -siihen aikaan tällaisia "makasiineja" runsaasti julkaistiin. Eräs -niistä saavutti nyt Poen johdolla hyvin suuren maineen ja leviämisen -etupäässä hänen omien merkillisten kertomustensa vuoksi. - -Vuosi 1841 täällä Philadelphiassa oli nyt Poen elämä onnellisin. -Kaikki tunnustivat hänet eteväksi ja merkilliseksi kirjailijaksi, hän -oli suuren aikakauskirjan päätoimittaja, ja hänen maineensa alkoi -levitä laajalle. Mutta sitten tuli taas onnettomuus. Hänen vaimonsa -sairastui pitkälliseen tautiin, josta epätoivoisena Poe rupesi elämään -epäsäännöllisesti. Hän joi ja oli ajoittaisin tylsänä, ellei -suorastaan mielisairaanakin. Tällaista köyhyyttä ja kurjuutta jatkui -vuosikausia, kunnes hän 1845 muuttaa New-Yorkiin, päästen vihdoin -siellä taas työkuntoon ja julkaisten m.m. kuuluisan runonsa "Korppi" -("The Raven"). 1846 kuoli hänen vaimonsa. Sen jälkeen oli Poen elämä -taas säännötöntä etsimistä ja yrittämistä. Matkallaan etelävaltioihin -1849 meni hän Richmondissa kihloihin erään varakkaan naisen kanssa, -mutta onnettomuudekseen täytyi hänen lähteä kesken kihlaus-aikaa -matkalle New-Yorkiin. Baltimoreen hän saapui lokak. 3 p. jatkaakseen -siitä matkaa Philadelphiaan. Mutta tällä välin joutui hän väkijuomain -himonsa uhriksi ja hyvin epäilyttävään seuraan. Oli kongressin vaalit, -ja puolue-agitaattorit, runoilijaa tuntematta, juottivat hänet -päihdyksiin kulettaen häntä äänestämässä vaalipaikasta toiseen. -Käytettyään häntä tarpeekseen jättivät he hänet kadulle. Vähissä -hengin vietiin hänet sairaalaan, jossa hän kuoli lokakuun 7 p. 1849. - -Tällainen on järisyttävässä synkkyydessään tämän onnettoman runoilijan -elämä, joka ei tarjoa juuri mitään muuta valoisaa kuin hänen -tuotantonsa. Siitä välähtää ilmoille neron salama ja hämmästyttävä -lahjakkuus, joka on tehnyt hänen nimensä kuolemattomaksi. - -Avain hänen merkillisen tuotantonsa ymmärtämiseen on hänen -irlantilaisessa sukuperässään. Hänessä virtaava kelttiläinen veri, -joka on soluiltaan puoleksi mystiikkaa ja taikauskoa, saa hänet -mielikuvituksessaan aina rinnastamaan todellisuuden ja ihmeen. -Merkilliseen asiallisen ja mahdollisen vaistoon, joka on tehnyt -hänestä m.m. uudenaikaisen salapoliisi-romaanin isän, yhtyy -ihmeellinen romantiikka, joka huomaamatta vangitsee lukijan -mielikuvituksen ja vie hänet mukanaan omituisten, eriskummallisten -kuvittelujen maailmaan. Hän on, voisi sanoa, tuotannossaan -hypnotisoija, joka vähitellen, mustain iriläisten silmäinsä -alituisella tuijotuksella, pakottaa meidät kohdistamaan huomiomme -yhteen ainoaan seikkaan; sitä me kiinnymme yhä lähemmin seuraamaan, se -tulee meille yhä tärkeämmäksi, se elää omaa mystillistä elämäänsä, -jonka tuntemiseen meitä lopuksi vetää hurja ja hillitön uteliaisuus. - -Erittäinkin on Poella aina ollut erikoinen taipumus, tietenkin -omainkin sielullisten kokemustensa vuoksi, eritellä, tutkia ja -kaunokirjallisesti esittää inhimillisen sielunelämän kauhutiloja ja -kamalia, epänormaaleja näkyjä. Niissä kohoaa hänen kuvauskykynsä -todellisuustuntoisuuteen, joka on omiaan herättämään lukijan sielussa -samallaisen vastakaikuisen kauhutunnelman. Tässä tuli hänen -todellisuusvaistonsa suureksi avuksi. Sen ohjaamana hän pystyy -esittämään kuviteltujakin asioita sellaisella kauhistuttavalla -realismilla, että se ei ole juuri vertaistaan löytänyt. Kun hän nyt -sovittaa nämä molemmat kykynsä amerikalaisten ja englantilaisten niin -suosimaan seikkailukertomukseen, meriromaaniin sellaiseen kuin on tämä -esillä oleva ("The Narrative of Arthur Gordon Pym"), niin voi -ymmärtää, että hän on siinä luonut jotakin aivan erikoista. [Teos -julkaistiin ensin "makasiinissa" _"The Southern Literary Messenger"_, -ja kirjana ensi kerran 1837.] - -Runoudessaankin Poe osoittaa samaa perusluonnetta. Jo paljas kieli soi -hänen korvassaan omaa salaperäistä soittoaan, niin että hän usein -onnistuu sovittamaan kielen soinnut musikaalisesti vastaamaan aiheen -laatua ja antamaa mielikuvaa, -- muuten seikka, joka tekee niiden -kääntämisen toiselle kielelle harvinaisen vaikeaksi. Myös kohoaa hän -runoudessaan vaikuttavaan tunnelman ja aatteen syvyyteen, joka on -runoilijanakin hankkinut hänelle unohtumattoman maineen. - -Suomessa ei Poe ole mikään tuntematon kirjailija, vaan on hänen -kertomuksiaan ilmestynyt kielellämme paljon m.m. sanomalehdissä. -Luultavaa on, että niiden lukijain mieleen on jäänyt muisto etevästä -ja merkillisestä kirjailijasta, jonka tuttavuutta on syytä rientää -uudistamaan. - -Englanninkielinen kirjallisuudentutkimus on saanut hänestä paljon -sanomisen ja selvittelyn aihetta, antaen hänelle runsaassa määrässä -sitä tunnustusta ja huomiota, jota hän lyhyen ja myrskyisen elämänsä -aikana ei kentiesi ehtinyt ansion mukaan saavuttaa. Mutta monessa -suhteessa on hän vieläkin arvoituksellinen ilmiö, yhä käsittämätön -kykyjensä ja taipumustensa monipuolisuuden, merkillisen suunnan ja -keskinäisen ristiriitaisuuden vuoksi. - - - - -I. - -Kuka minä olen? - - -Nimeni on Arthur Gordon Pym. Isäni oli arvossapidetty laivatarpeiden -hankkija Nantucketissa, missä olen syntynyt. Äitini isä oli kuuluisa -asianajaja. Hänelle onnistui kaikki ja hän oli tehnyt hyviä kauppoja -Edgartonin "Uuden Pankin" osakkeilla, niinkuin sitä siihen aikaan -nimitettiin. Näillä ja muilla keinoilla hänen oli onnistunut koota -melkoiset varat. - -Hän oli luullakseni enemmän kiintynyt minuun kuin kehenkään muuhun -maailmassa ja minä toivoin hänen kuoltuaan periväni suurimman osan -hänen omaisuuttaan. Hän toimitti minut kuusivuotiaana vanhan ja -toiskätisen Mr. Rickettsin kouluutettavaksi. Hänet tuntee melkein -jokainen, joka on käynyt New Bedfordissa. Hänen kouluaan kävin -kuusitoistavuotiaaksi, jolloin muutin Mr. E. Ronaldin opistoon. Täällä -tutustuin läheisesti erään merikapteeni Mr. Barnardin poikaan. - -Mr. Barnard purjehti tavallisesti Lloyd & Vredenburghin asioilla ja -oli myös hyvin tunnettu New Bedfordissa; hänellä on varmasti useita -sukulaisia Edgartonissa. Hänen poikansa nimi oli Augustus ja oli hän -lähes kahta vuotta vanhempi minua. Hän oli ollut isänsä mukana -valaanpyyntiretkellä _John Donaldson_-nimisellä laivalla ja kertoili -minulle paljon Tyynenmeren seikkailujaan. Kävin tuontuostakin hänen -kotonaan ja viivyin siellä aina koko päivän ja väliin yönkin. Me -makasimme molemmat samassa vuoteessa ja saattoi jo edeltäpäin arvata, -että hän piti minua valveilla melkein aamuun asti, kertoen tarinoita -Tinianin saaren alkuasukkaista ja kaikista näkemistään seuduista. -Lopulta viehätyin tahtomattanikin hänen kertomuksiinsa ja vähitellen -minussa heräsi kiihkeä halu merelle. - - - - -II. - -Minä karkaan merelle ystäväni Augustuksen kanssa. -- Ruumassa -oleskeluni ja kauheat kärsimykseni. -- Miksi Augustus ei tule minua -auttamaan... - - -Noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun olin Augustukseen tutustunut, -Lljoyd & Vredenburghin kauppahuone, joka luullakseni oli asioissa -liverpoolilaisen Enderbyn toiminimen kanssa, korjaili ja varusteli -_Grampus_-nimistä prikiä valaanpyyntiretkelle. Se oli vanha hylkyalus, -joka töin tuskin oli purjehduskuntoinen sittenkään, kun se jo oli -perinpohjin korjattu. En ollenkaan ymmärrä, minkävuoksi se valittiin, -kun samoilla omistajilla oli toisia, parempia aluksia -- mutta niin -asia kumminkin oli. Mr. Barnard oli määrätty sen päälliköksi ja -Augustus aikoi lähteä hänen mukaansa. Prikin varustautuessa -purjehtimaan hän tuontuostakin kuvaili minulle, kuinka mainio -tilaisuus nyt tarjoutui tyydyttää matkustushaluani. Tietysti kuuntelin -häntä hyvin mielelläni, mutta asia ei ollut niinkään helposti -päätettävissä. Isäni ei pannut jyrkästi vastaan, mutta äitini sai -hermokohtauksen kun vain hiiskahdinkaan aikeestani, ja mikä pahinta, -isoisäni, jolta toivoin suurta perintöä, vannoi jättävänsä minut -pennittömäksi, jos sanallakaan vielä rohkenisin puuttua koko asiaan. -Mutta vähääkään haluani heikentämättä nämä vastukset päinvastoin -puhalsivat tulta tappuroihin. Päätin lähteä, kävi miten kävi; ja -ilmoitettuani tuumani Augustukselle me rupesimme miettimään -suunnitelmaa sen toteuttamiseksi. Sillä välin vältin visusti puhumasta -sukulaisilleni matkastani ja kun näön vuoksi ahkerasti harjoitin -tavallisia opintojani, niin luultiin minun luopuneen tuumastani. Olen -sittemmin usein tutkistellut menettelyäni tässä tilaisuudessa ja -tuntenut sekä mielipahaa että hämmästystä. Sen äärimmäisen -teeskentelyn, johon turvauduin ja joka leimasi jokaisen sanani ja -tekoni koko tuona aikana, saattoi tehdä siedettäväksi vain se hurjan -kiihkeä toivo, millä odotin tuon kauan haaveilemani matkan -toteutumista. - -Petossuunnitelmani mukaisesti minun täytyi välttämättä jättää paljon -Augustuksen huoleksi, hän kun oli suurimman osan päivää _Grampuksella_ -isänsä apuna johtamassa varustuksia, joita tehtiin kajuutassa ja -kajuutanruumassa. Yöllä meidän täytyi neuvotella ja puhella -toiveistamme. - -Kun näin jo melkein koko kuukausi oli kulunut, emmekä vielä olleet -keksineet mitään suunnitelmaa, jonka onnistumista olisimme pitäneet -mahdollisena, kertoi hän minulle vihdoin päättäneensä jo kaikesta. -Minulla oli sukulainen New Bedfordissa, Mr. Ross, jonka luona silloin -tällöin vierailin pari kolme viikkoa kerrallaan. Prikin oli määrä -lähteä kesäkuun puolivälissä (1827) ja sovittiin, että paria päivää -ennen sen lähtöä isäni saisi kuten ainakin Mr. Rossilta kirjeen, jossa -tämä kutsuisi minut pariksi viikoksi poikansa Robertin ja Emmetin luo -vierailemaan. Augustus otti huolekseen kirjeen kirjoittamisen ja -lähettämisen. Lähdettyäni sitten, kuten luultaisiin, New Bedfordiin, -minun piti ilmoittautua toverilleni, joka hankkisi minulle piilopaikan -_Grampuksella_. Siellä hän vakuutti voivani kyllin mukavasti pysytellä -niinä muutamina päivinä, jolloin en saanut näyttäytyä. Kun priki olisi -ollut niin kauan matkalla, ettei takaisin kääntymisestä enää olisi -pelkoa, lupasi hän, että pääsen nauttimaan kaikkia kajuutan -mukavuuksia; mitä hänen isäänsä tulisi, nauraisi hän makeasti koko -kepposelle. Matkalla kohtaisimme kyllä laivoja ja kotiin -lähetettäisiin kirje, joka selvittäisi uhkayrityksen vanhemmilleni. - -Tultiinpa sitten vihdoin kesäkuun puoliväliin ja kaikki oli valmiina. -Kirje kirjoitettiin ja lähetettiin, ja eräänä maanantai-aamuna läksin -kotoani New Bedfordiin menevälle pakettilaivalle, kuten luultiin. -Menin kuitenkin suoraapäätä Augustuksen luo, joka odotteli minua erään -kadun kulmassa. Alkuperäinen suunnitelmamme oli ollut, että minä -piileskelisin jossain pimeän tuloon asti ja sitten pujahtaisin -prikille; mutta kun sakea sumu nyt oli noussut avuksemme, päätettiin -tuota pikaa lähteä kätkööni. Augustus kulki edellä laivasillalle päin -ja minä seurasin vähän matkan päässä kääriytyneenä paksuun -merimiesviittaan, jonka hän oli tuonut, jottei minua tunnettaisi. -Mutta juuri kun käännyimme toisesta kadunkulmasta sivuutettuamme Mr. -Edmundsin kaivon, ilmestyi eteeni ilmielävänä vanha Mr. Peterson, oma -isoisäni, tirkistäen suoraan silmiini. - --- No, herranen aika, Gordon, virkkoi hän pitkän vaitiolon jälkeen, -no, no, -- _kenenkäs_ likainen viitta sinulla on ylläsi? - --- Sir! vastasin minä, koettaen, mikäli tällä ratkaisevalla hetkellä -taisin, näyttää loukkaantuneen hämmästyneeltä ja puhuen mahdottoman -karkealla äänellä, -- sir! Te näemmä erehdytte -- minun nimeni ei ole -mikään Gordon. Tietäkää huutia, lurjus, kun sanotte minun uutta -päällystakkiani likaiseksi. - -En kuolemaksenikaan tahtonut voida olla nauruun remahtamatta -nähdessäni, miten kauniit nuhteeni vaikuttivat vanhaan herraan. Hän -peräytyi pari kolme askelta, kalpeni ensin ja tuli sitten tavattoman -punaiseksi, sysäsi silmälasit otsalleen, pani ne sitten taas -nenälleen, ja syöksähti suin päin kimppuuni sateenvarjo koholla. Hän -pysähtyi kumminkin vauhdissaan, ikäänkuin äkkiä jotain muistaen, -pyörähti samassa ympäri ja nilkutti tiehensä, koko ajan tutisten -raivosta ja mutisten hampaittensa välitse: - --- Ei käy enää laatuun -- uudet silmälasit -- luulin Gordoniksi -- -senkin vietävä merentonkijajätkä. - -Hädintuskin päästyämme pälkähästä jatkoimme matkaamme varovaisemmin ja -saavuimme määräpaikkaamme täydessä turvassa. Vain parisen miestä oli -kannella kokan puolella laittamassa keulakannen luukkuja. Kapteeni -Barnardin tiesimme olevan Lloyd & Vredenburghin luona asioilla ja -viipyvän siellä aina myöhään iltaan, niin ettei meillä ollut -paljon pelkoa hänestä. Augustus nousi ensiksi kannelle, ja hetken -kuluttua minä seurasin häntä työssä olevain miesten huomaamatta. Me -menimme suoraapäätä kajuuttaan tapaamatta siellä ketään. Se oli -mitä mukavimmin sisustettu -- mikä oli jotenkin harvinaista -valaanpyyntialuksissa. Oli neljä hienoa päällystön hyttiä tilavine ja -mukavine makuusijoineen. Näin siellä myöskin suuren uunin ja -erinomaisen paksun ja kallisarvoisen maton, joka peitti sekä kajuutan -että hyttien lattian. Huoneet olivat runsaasti seitsemän jalan -korkuiset ja kaikki oli sanalla sanoen paljon tilavampaa ja -miellyttävämpää kuin olin aavistanutkaan. Augustus ei kuitenkaan -sallinut minun kauan katsella ympärilleni, vaan vaati minua mitä -pikimmin piilopaikkaani. Hän opasti minut omaan hyttiinsä, joka oli -prikin oikealla puolella, lähinnä laipiota. Astuttuamme hyttiin hän -sulki oven ja pani sen salpaan. - -En mielestäni koskaan ollut nähnyt sievempää pikku huonetta kuin se, -missä nyt olin. Se oli noin kymmenen jalkaa pitkä ja siinä oli vain -yksi makuusija, joka, kuten olen sanonut, oli tilava ja mukava. Tässä -osassa kamaria, lähinnä laipiota, oli kuudentoista neliöjalan -suuruisella alalla pöytä, tuoli ja rivi seinähyllyjä täynnä kirjoja, -etupäässä matkakertomuksia. Monta muutakin pikku mukavuutta oli -huoneessa ja niiden joukosta en saa unohtaa eräänlaista ruoka- eli -jääkaappia, jossa näin suuren joukon kaikenlaisia herkkuja, sekä -syötävää että juotavaa. - -Hän painoi nyt rystysillään erästä kohtaa maton kulmassa -äskenmainitulla puolella, näyttäen että osa lattiasta, noin -kuudentoista tuuman suuruinen neliö, oli taitavasti irrotettu ja -sitten taas sovitettu paikalleen. Hänen painaessaan neliön reuna -kohosi sen verran, että hänen sormensa mahtui sen alle. Tällä tavoin -hän avasi luukun -- johon matto oli kiinni naulattu, -- ja minä näin -sen vievän peräruumaan. Hän sytytti sitten fosforitikulla pienen -vahakynttilän ja pistettyään sen salalyhtyyn astui alas aukosta, -käskien minun seurata. Tein niin ja hän veti luukun kiinni alapuolella -olevasta naulasta, jolloin matto tietysti tuli entiselle paikalleen ja -kaikki jäljet aukosta peittyivät. - -Vahakynttilän liekki tuikki niin heikosti, että vain mitä suurimmalla -vaivalla saatoin haparoida kaikkien niiden huiskin haiskin viskeltyjen -romujen välitse, joiden keskellä nyt olin. Vähitellen silmäni -kuitenkin tottuivat hämärään ja minä kuljin eteenpäin vähemmällä -vaivalla, pidellen kiinni ystäväni nutunliepeistä. Tulimme vihdoinkin, -kun olimme pujotelleet ja kiemurrelleet lukemattomista ahtaista -aukoista, raudoitetulle laatikolle, jollaisia joskus käytetään -hienojen savenvalutavaroiden kuljetukseen. Se oli lähes neljän jalan -korkuinen ja runsaasti kuuden pituinen, mutta hyvin kapea. Kaksi -suurta tyhjää traanitynnyriä oli sen kannella ja niiden päällä taas -suunnaton joukko olkimattoja ladottuina päällekkäin aina kajuutan -lattiaan asti. Ylt'ympärillä oli mahdollisimman tiheään mätettynä -kattoon asti ylettyvä joukko kaikenlaisia laivatarpeita, koreja, -tynnyriä ja tavarapinkkoja, kaikki yhdessä mylläkässä, jotta näytti -aivan ihmeelliseltä, että olimme päässeet laatikolle. Sittemmin sain -tietää Augustuksen vartavasten panettaneen tavarat tähän ruumaan -hankkiakseen minulle hyvän piilopaikan, ja tässä työssä hänellä oli -ollut apuna vain yksi mies, joka ei tullut mukaan retkelle. - -Toverini näytti minulle nyt, että laatikon toisen pään saattoi avata. -Hän työnsi sen syrjään ja sisäpuoli näytti minusta erinomaisen -hauskalta. Hytistä tuotu patja peitti kauttaaltaan laatikon pohjan, ja -sitäpaitsi oli siellä kaikkia mukavuustarpeita, mitä suinkin näin -pienelle alalle mahtui, niin että minulle vielä jäi tilaa mukavasti -elelläkseni istuen tahi pitkin pituuttani loikoen. Muun muassa siellä -oli kirjoja, kynä, mustetta ja paperia, kolme vilttiä, iso kivipullo -täynnä vettä, nassakka laivakorppuja, kolme neljä aikamoista -Bolognan-makkaraa, suuri sianliikkiö, paistettu lampaanjalka sekä -puolitusinaa viini- ja likööripulloja. Rupesin heti isännöimään pikku -huoneessani, varmaankin tyytyväisempänä kuin konsanaan hallitsija -astuessaan uuteen palatsiinsa. Augustus selitti minulle nyt, millä -tavalla laatikon avoin pää suljetaan, ja sitten, pitäen kynttilää -lähellä kantta, näytti hän minulle sitä pitkin juoksevaa -nyörinpunonnaista. Tämän hän sanoi ulottuvan piilopaikastani kaikkien -mutkien kautta naulaan, joka oli ruuman kannessa, aivan hyttiin -johtavan luukun alapuolella. Tämän nuoran avulla minä osaisin helposti -täältä hänen opastamattaankin, jos näet joku odottamaton tapaturma -tekisi sen tarpeelliseksi. Hän lähti nyt takaisin, jättäen minulle -lyhdyn sekä runsaan varaston vahakynttilöitä ja fosforitikkuja ja -luvaten käydä katsomassa niin usein kuin saattaisi muiden huomaamatta. -Tämä tapahtui kesäkuun seitsemäntenätoista päivänä. - -Olin kolme vuorokautta -- mikäli saatoin arvata -- piilopaikassani -enkä poistunut sieltä minnekään; pari kertaa vain kävin oikomassa -itseäni kahden korin välissä laatikon edustalla. Koko tuona aikana en -kertaakaan nähnyt Augustusta; mutta se ei herättänyt minussa juuri -levottomuutta, kun tiesin, että prikiä odotettiin lähtemään joka hetki -ja ettei hänen siinä häärinässä ollut helppo päästä minua katsomaan. -Vihdoin kuulin avattavan ja suljettavan luukkua ja heti sen jälkeen -hän kysyi hiljaa, oliko kaikki hyvin tai puuttuiko mitään. - --- Ei mitään, vastasin minä; minulla on aika hyvä olla; milloin priki -lähtee vesille? - --- Se nostaa ankkurin vajaan puolentunnin kuluttua, vastasi hän. Tulin -sitä kertomaan, kun pelkäsin, että olet levoton viipymiseni vuoksi. En -pääse tänne taas vähän aikaan -- ehk'en kolmeen tai neljään päivään. -Kaikki on kunnossa tuolla ylhäällä. Kun olen mennyt ja sulkenut -luukun, niin pujottele nuoraa myöten naulalle asti. Sieltä löydät -minun kelloni -- siitä voi sinulle olla hyötyä, kun ei täällä voi edes -päivänkulusta aikaa laskea. Luulenpa, ettet arvaa, kuinka kauan olet -ollut täällä haudattuna -- vain kolme päivää --. Minä kyllä toisin -kellon sinne laatikollesi, mutta pelkään, että minua kaivataan. Näin -sanoen hän meni. - -Noin tunnin kulutta tunsin selvään prikin liikkuvan ja kiitin onneani, -että vihdoinkin olin kunnialla alottanut matkani. Tyytyväisenä päätin -olla hyvällä tuulella levollisesti ja odotella tapausten kulkua, -kunnes saisin vaihtaa laatikon tilavampaan, vaikka tuskin mukavampaan -kajuuttaan. Ensi huoleni oli hakea kello. Jätin vahakynttilän palamaan -ja hapuilin pimeässä, nuoraa pitkin, joka teki lukemattomia mutkia, -niin että pitkän matkan retuutettuani toisinaan tulin jalan tai parin -päähän entiseltä paikaltani. Lopulta saavuin kumminkin naulalle ja -saatuani käsiini mitä olin lähtenyt hakemaan, palasin retkeilyltäni -kello tallella taskussani. Katselin nyt niitä kirjoja, joita -ajatteleva ystäväni oli minulle hankkinut, ja valitsin luettavakseni -Lewisin ja Clarken tutkimusmatkan Columbia-joen suulle. Sillä -huvittelin jonkun aikaa, kunnes väsyneenä huolellisesti sammutin -valkean ja pian vaivuin sikeään uneen. - -Herättyäni mieleni oli kummallisen hämmentynyt ja vähän aikaa kului -ennenkuin saatoin täysin tajuta asemaani. Vähitellen kuitenkin -muistini palasi. Iskin tulta ja katsoin kelloa, mutta se oli -pysähtynyt eikä minulla siis ollut mitään keinoa määritelläkseni, -kuinka kauan olin nukkunut. Jäseneni olivat perin jäykistyneet ja -minun täytyi niitä venytellä seisomalla korien välissä. Samassa tunsin -oikeaa suden nälkää ja mieleeni muistui kylmä lampaanpaisti, jota olin -syönyt juuri ennen maatapanoani ja joka oli maistunut erinomaiselta. -Mutta kuinka hämmästyinkään huomatessani sen olevan täydessä -mätänemistilassa! Tämä seikka saattoi minut hyvin levottomaksi, sillä -muistaen kuinka sekavassa mielentilassa olin herätessäni ollut, -rupesin arvelemaan nukkuneeni tavattoman kauan. Ruuman tukahduttavalla -ilmalla oli tässä varmaankin ollut osansa ja se saattoi lopulta -tuottaa mitä vakavimpia seurauksia. Päätäni pakotti kovasti, ja minä -kuvittelin jo joka henkäyksen tuntuvan vaikealta; sanalla sanoen -- -tuhannet synkät tunnelmat painoivat mieltäni. En kuitenkaan uskaltanut -avata luukkua tai muullakaan tavoin herättää huomiota, vaan vedin -kellon ja koetin olla mahdollisimman tyytyväinen. - -Seuraavina ikävän pitkinä neljänäkolmatta tuntina kukaan ei tullut -avukseni enkä saattanut olla syyttämättä Augustusta mitä törkeimmästä -välinpitämättömyydestä. Enin hädissäni olin siitä, että vesi oli -vähentynyt pullossani noin puoleen kortteliin ja kärsin kovaa janoa, -kun olin runsaasti syönyt Bolognan-makkaraa, menetettyäni -lampaanpaistini. Tulin kovin rauhattomaksi eivätkä kirjani enää -vähääkään minua huvittaneet. Minut valtasi lisäksi vastustamaton halu -nukkua, mutta minua kammoksutti antautua sen valtaan, pelosta, että -jotain yhtä turmiollista kuin palavain sysien häkä oli ruuman -ummehtuneessa ilmassa. Samalla prikin keinuminen kertoi meidän olevan -kaukana valtameren ulapalla ja se kumea, suhiseva ääni, joka kuului -ikäänkuin äänettömien matkojen takaa, sai minut vakuutetuksi siitä, -ettei mikään tavallinen vihuri puhaltanut. - -En osannut kuvitella mitään syytä Augustuksen viipymiseen. Olimme -varmasti kerenneet jo siksi kauas, että minä olisin voinut päästä -täältä. Häntä oli saattanut kohdata jokin tapaturma -- mutta en -osannut keksiä mitään sellaista, jonka vuoksi hän olisi hyvällä syyllä -voinut antaa minun näin kauaksi jäädä vankeuteeni. Ainoana riittävänä -syynä saattoi tosiaankin olla vain se, että hän olisi äkkiä kuollut -tai pudonnut mereen, mutta sitä ajatellessani kärsivällisyyteni loppui -kokonaan. Mahdollista myöskin oli, että vastatuulet olivat tehneet -tyhjäksi matkahankkeemme ja me olimme vielä Nantucketin läheisyydessä. -Tästä arvelusta minun kuitenkin täytyi luopua, sillä jos asia -tosiaankin olisi siten, olisi prikin täytynyt moneen kertaan kääntyä, -vaan kun se yhtämittaa oli ollut kallellaan vasemmalle, päätin sen -varmasti purjehtineen koko ajan tasaisen tuulen puhaltaessa sen -oikealta puolelta. Mutta vaikkapa olettaisinkin, että vielä olimme -saaren läheisyydessä, niin miksi ei Augustus olisi tullut minua -katsomaan ja kertomaan asiasta? Näin mietiskeltyäni yksinäisen ja -ilottoman asemani vaikeuksia päätin odottaa vielä toiset neljäkolmatta -tuntia, ja sitten, ellei apua olisi tullut, tunkeutua luukulle -päästäkseni ystäväni puheille tahi ainakin hengittääkseni hieman -raitista ilmaa aukoista ja saadakseni vettä hänen hytistään. Tätä -tuumiessani vaivuin kumminkin kaikista ponnistuksistani huolimatta -syvään uneen tai pikemmin horrostilaan. - -Uneni olivat mitä hirvittävimpiä. Kaikki mahdolliset onnettomuudet ja -kauhut kohtasivat minua. Muiden kärsimysteni lisäksi kamalat -paholaishirviöt tukehduttivat minut summattoman suurilla tyynyillä. -Hirmuiset jättiläiskäärmeet kietoivat minut syleilyynsä ja tuijottivat -minuun pelottavan loistavilla silmillään. Sitten mittaamattomat autiot -ja pelkoa herättävät erämaat aukenivat eteeni. Äärettömän korkeat -puunrungot, harmaat ja lehdettömät, kohosivat maasta loppumattomassa -jonossa niin kauas kuin silmä kantoi. Niiden juuret olivat syvällä -laajalle leviävissä soissa, joiden synkkä pinta lepäsi äärettömän -mustana, tyynenä ja hirvittävänä. Ja näillä kummallisilla puilla näkyi -olevan inhimillinen elinvoima: huojutellen luisia käsivarsiaan ne -kiihkeässä kuolontuskassa ja epätoivossa huusivat äänettömiltä vesiltä -armoa, vihlovasti ja läpitunkevasti kirkuen. Kuva muuttui ja minä -seisoin, alastomana ja yksin, keskellä Saharan polttavia -hiekkalakeuksia. Jalkojeni juuressa lepäsi kyyryssä tropiikkien hurja -leijona. Äkkiä se avasi leimuavat silmänsä ja loi ne minuun. -Suonenvedontapaisella hyppäyksellä se kavahti jaloilleen ja paljasti -hirmuiset hampaansa. Seuraavassa silmänräpäyksessä sen punaisesta -kidasta kuului karjunta kuin ukon jylinä ja minä tuperruin maahan. -Kauhunpuuskan tukehduttamana pääsin vihdoin puoleksi hereille. Uneni -ei ollutkaan unta. Nyt ainakin olin tajussani. Jonkin suunnattoman -todellisen hirviön käpälät painoivat raskaasti rintaani, -- sen kuuma -hengitys tuntui korvassani -- ja sen valkeat ja hirvittävät hampaat -välkkyivät silmiini pimeästä. - -Vaikkapa tuhansien henki olisi riippunut yhdestä ainoasta liikkeestä -tai sanasta, niin en sittenkään olisi voinut liikahtaa enkä puhua. -Peto, mikä liekään ollut, pysyi vielä hievahtamatta minun maatessani -avuttomana ja, kuten kuvittelin, kuoleman kielissä sen alla. Tunsin -ruumiin- ja sielunvoimieni nopeasti vähenevän -- sanalla sanoen, että -olin menehtymässä jo pelkästä pelosta. Päätäni huimasi -- tulin -kuoleman sairaaksi -- näköni pimeni -- jopa loistavat silmäterät -yläpuolellani himmenivät. Vihdoin tein viimeisen ankaran ponnistuksen -ja hiljaa huoaten jättäydyin Jumalan huomaan. Ääneni tuntui herättävän -koko eläimessä piilevän raivon. Se syöksähti valtoinaan päälleni; -mutta kuinka hämmästyinkään, kun se hiljaa vinkuen rupesi nuolemaan -kasvojani ja käsiäni, osoittaen kaikin mahdollisin tavoin hellyyttään -ja iloaan! Olin ällistynyt, aivankuin puusta pudonnut, mutta en ollut -unohtanut newfoundlandilaisen koirani, "Tiikerini", omituista -vinguntaa ja hänen kummallisia hyväilyjänsä. Hänpä se olikin. Veri -syöksyi äkkiä ohimoihini, tunsin pyörryttävää ja valtavaa elpymistä. -Nousin kiireesti patjalta, jolla olin maannut, ja heittäytyen -uskollisen seuralaiseni ja ystäväni kaulaan vuodatin pitkällisen rajun -ahdistukseni kyyneltulvaan. - -Kuten kerran ennenkin makuulta noustuani, oli käsityskykyni nytkin -mitä hämärin ja sekavin. Pitkään aikaan minun oli kerrassaan -mahdotonta yhdistellä käsitteitä; mutta hitaasti ja asteettain -ajatuskykyni palasi ja minä muistin taas selvään asemani. Koirani -täällä oloa koetin turhaan selittää; ja kun olin vaivannut päätäni -tuhansilla arveluilla, sain tyytyä iloitsemaan siitä, että koira oli -luonani synkässä yksinäisyydessäni, lohduttelemassa minua -hyväilyillään. - -Etsin nyt kellon käsiini ja painaen sen korvalleni huomasin, että se -taas oli seisahtunut; mutta siitä en ollenkaan hämmästynyt, kun -kummallisesta olostani varmasti päätin nukkuneeni jälleen hyvin -pitkään, mahdoton oli tietysti sanoa kuinka kauan. Kuume poltti minua -ja janoani saatoin tuskin sietää. Hapuilin sieltä täältä vähäisiä -vesivarojeni tähteitä, sillä minulla ei ollut valoa, kynttilä oli -palanut lyhdystä loppuun eikä tikkulaatikko osunut käsiini. -Löydettyäni ruukun havaitsin sen kuitenkin tyhjäksi -- koira -varmaankin oli juonut sen janoissaan sekä hotkaissut suuhunsa -lampaanlihan tähteenkin, niin että vain tarkoin kalvettu luu oli -laatikon suulla. Pilaantuneetta lihatta saatoin kyllä tulla toimeen, -mutta mieleni masentui ajatellessani vettä. - -Olin perin heikko, niin että pieninkin liike ja ponnistus sai koko -ruumiini tärisemään kuin horkassa. Kovaksi onnekseni priki jyski ja -keikkui perin rajusti ja laatikkoni päällä olevat traanitynnyrit -olivat joka hetki pudota alas ja siten sulkea ainoan kulkutien. Kärsin -myöskin kamalaa merikipua. Kaiken tämän vuoksi päätin tunkeutua -hinnasta mistä hyvänsä luukulle etsiäkseni heti apua ennenkuin olin -tullut siihen kokonaan kykenemättömäksi. Tultuani tähän päätökseen -hapuilin taas tikkulaatikkoa ja kynttilöitä. Edellisen löysin vähällä -vaivalla, mutta kun en keksinyt kynttilöitä niin pian kuin olin -odottanut -- sillä muistin tarkoin paikan mihin olin ne pannut -- -jätin etsimisen siksi kertaa, käskin koiran levätä hiljaa ja aloin -heti taivaltaa luukulle, jonne sanomattomien ponnistusten jälkeen -pääsin. - -Vaikka kuinka olisin ponnistellut, en saanutkaan sitä auki. - -Äärimmäinen kauhu ja pelästys järkytti mieltäni. Turhaan yritin -harkita, mikä todennäköisesti oli syynä siihen, että näin tulin -elävältä haudatuksi. En pystynyt mihinkään johdonmukaiseen ajatteluun, -vaan vaivuin lattialle ja antauduin vastustelematta mitä synkimpäin -kuvittelujen valtaan, joissa kauhistava kuolema janoon, nälkään, -tukehtumiseen tai elävältä hautautumiseen valtasi mieleni uhkaavimpana -onnettomuutena. - -Vihdoin saatoin taas hieman malttaa mieltäni. Nousin ja tapailin -sormillani aukon liitoksia ja rakoja. Sitten tutkin ne tarkoin -päästäkseni selville, näkyikö hyttiin; mutta kaikki oli sysimustaa. -Tungin nyt veitseni terän rakoihin, kunnes se kilpistyi johonkin -kovaan esteeseen. Raaputellessani sitä havaitsin sen lujaksi -rautamöhkäleeksi, jonka omituisesta aaltomaisesta pinnasta päätin sen -ankkurikettingiksi. Ei ollut nyt muu keinona kuin lähteä takaisin -laatikolleni ja siellä joko alistua surulliseen kohtalooni -tahi tyynnytellä mieltäni pystyäkseni harkitsemaan jotakin -pelastussuunnitelmaa. Ryhdyin heti yritykseen ja onnistuin -lukemattomat vastukset voitettuani pääsemään takaisin. Kun lopen -väsyneenä vaivuin patjalle, heittäytyi koirani supisuorana viereeni ja -näytti hyväilyillään haluavan lohduttaa minua murheissani ja rohkaista -kestämään ne mielenlujuudella. - -Koiran merkillinen käyttäytyminen kiinnitti vihdoin kaiken huomioni -puoleensa. Nuoleskeltuaan kasvojani ja käsiäni muutamia minuutteja se -yhtäkkiä taukosi ja vingahti heikosti. Kun sitten ojensin käteni sitä -kohti, huomasin sen taas makaavan käpälät ilmassa. Tämä niin usein -toistuva temppu näytti kummalliselta enkä sitä voinut mitenkään -selittää. Kun koira näytti alakuloiselta, päätin sen saaneen jonkin -vamman, ja tutkin sen käpälät yksitellen, mutta en löytänyt mitään -loukkaantumisen merkkiä. Arvelin sen sitten olevan nälissään ja annoin -sille ison palan liikkiötä, jonka se ahnaasti hotkaisi -- sitten taas -tehden kummalliset temppunsa. Nyt kuvittelin, sen kärsivän janon -tuskia niinkuin minunkin, ja luulin jo osanneeni oikeaan, kun mieleeni -juolahti, että olin tarkastanut vain sen käpälät ja että sillä kenties -oli haava jossain muualla ruumiissaan. Tunnustelin huolellisesti sen -päätä, mutta en löytänyt mitään. Mutta kun sivelin kädelläni sen -selkää, havaitsin karvojen eräässä paikassa kulkevan hieman kohollaan -selän poikki. Sormellani koetellen keksin nauhan ja kun seurasin sitä, -huomasin sen kiertävän koko ruumiin ympäri. Tarkemmin tutkistellessani -tapasin pienen suikaleen, joka tuntui kirjepaperilta ja jonka läpi -nauha oli pujotettu sillä tavoin, että suikale oli aivan eläimen -vasemman olan alapuolella. - - - - -III. - -"Verellä, henkesi riippuu siitä että pysyt piilossa." - - -Samassa silmänräpäyksessä vilahti päähäni ajatus, että paperisuikale -oli kirje Augustukselta ja että jokin arvaamaton tapaus oli estänyt -hänet pelastamasta minut tyrmästäni, jolloin hän oli keksinyt tämän -keinon ilmoittaakseen minulle, millä kannalla asiat olivat. -Kärsimättömyydestä vapisten rupesin nyt toistamiseen hakemaan -fosforitikkujani ja kynttilöitä. - -Kauhukseni en niitä löytänyt. - -Ainoa, mitä sain käsiini, oli vähän niiden jäännöksiä. Siitä sain -kuitenkin pelastavan ajatuksen. - -Tunnustelin sormillani hellävaroen paperin pintaa ja olin tuntevani -karheita kirjoituksen jälkiä. Levitin päälle fosforintähteet ja -hieraisin paperia nopeasti kämmenelläni. - -Ellen olisi ollut niin perin kiihdyksissä, olisin voinut lukea kaikki -edessäni olevat kolme lausetta, sillä näin niitä olevan kolme. Mutta -kun hädissäni koetin lukea kaikki yhtaikaa, kerkesinkin vain seitsemän -viimeistä sanaa, jotka kuuluivat: -- "_verellä -- henkesi riippuu -siitä, että pysyt piilossa_!" - -Jos olisin saanut selvän lipun koko sisällyksestä, täysin ymmärtänyt -sen varotuksen, jonka ystäväni näin oli koettanut minulle lähettää, -- -vaikka se olisi kertonut sanoin kuvaamattomasta turmiosta, niin se ei -sittenkään olisi, siitä olen varma, synnyttänyt minussa nimeksikään -sitä raatelevaa ja samalla epämääräistä kauhua, jonka näin saamani -katkonainen varotus minussa herätti. "Veri", tuo hirmujen sana -- niin -täynnä salaperäisyyttä ja kärsimystä ja kauhua kaikkina aikoina. -Kuinka äärettömän paljon se nyt tuntui sanovan, kuinka kylminä ja -raskaina (irrallaan kun se oli kaikista edellisistä sanoista, jotka -olisivat määränneet tai selvittäneet sen merkitystä) sen häilyvät -tavut putoilivat vankilani synkässä pimeydessä sieluni sisimpiin -kätköihin! - -Augustuksella oli epäilemättä kyllin syytä tahtoessaan minun pysyvän -piilossa ja minä koetin jos jollakin tavoin arvailla, mitä oli -tapahtunut --, mutta en keksinyt mitään, mikä olisi selittänyt -arvoitusta. Heti sen jälkeen kun olin palannut viime retkeltäni ja -ennenkuin koiran merkilliset eleet olivat kiinnittäneet huomioni -puoleensa, olin päättänyt joka tapauksessa hälyyttää laivaväen, tai, -jos se ei onnistuisi, koettaa tunkea keskikannen läpi. Puolinainen -varmuuteni siitä, että voisin toteuttaa toisen taikka toisen -suunnitelmani viime hädässäni, oli antanut minulle rohkeutta -- jota -minulla ei muuten olisi ollut -- kärsiä tilani kurjuutta. Mutta nuo -muutamat lukemani sanat olivat riistäneet minulta tämän viimeisen -pelastuskeinoni ja tunsin nyt ensi kerran kohtaloni koko kovuuden. -Epätoivoissani heittäysin taas patjalle, missä vuorokauden verran -viruin horroksissa, ja vain hetkittäin oli järkeni ja muistini -hereillä. - -Vihdoin nousin vielä kerran ja mietiskelin niitä kauhuja, jotka -piirittivät minua. Hädintuskin saatoin vielä elää kaksikymmentäneljä -tuntia vedettä -- kauempaa en kestäisi. Vankeuteni ensi aikoina olin -ahkeraan maistellut liköörejä, joita Augustus oli minulle varustanut, -mutta ne kiihottivat vain kuumetta vähääkään sammuttamatta janoani. -Minulla oli nyt vain neljänneskorttelin verran jälellä väkevää -persikkalikööriä, jota vatsani ei sietänyt. Makkarat oli syöty -loppuun; liikkiöstä oli jälellä vain pieni nahanpala ja kaikki korput, -paitsi muutamia tähteitä, oli koira syönyt. Kovaksi onnekseni -päänkipuni vielä hetki hetkeltä paheni ja sen mukana se hourailu, joka -enemmän tai vähemmän oli vaivannut minua siitä asti kun ensiksi -nukahdin. Muutamia tunteja sitten olin suurella vaivalla voinut -hengittää ja nyt joka yrityksellä rintani kohosi vain tuskallisesti -nytkähdellen. - -Mutta oli vielä toinenkin levottomuuden syy, jopa sellainen, jonka -synnyttämä raateleva kauhu oli pannut minut ponnistautumaan vapaaksi -horroksistani. Se johtui koiran eleistä. - -Ensiksi huomasin siinä muutoksen, kun hieroin fosforia paperiin. -Hieroessani se sysäsi kuonollaan kättäni hieman muristen, mutta olin -silloin liian kiihdyksissä pannakseni siihen huomiota. Pian sen -jälkeen heittäydyin, kuten muistettaneen, patjalle ja vaivuin -jonkunlaiseen horrostilaan. Tuokion kuluttua kuulin omituisen sähinän -ihan korvani juuresta ja huomasin koiran läähättävän ja puhisevan -näköjään täydessä raivossa, silmäterät hurjasti välähdellen pimeässä. -Puhelin sille, jolloin se vastasi hiljaa muristen ja sitten vaikeni. -Heti sen jälkeen vaivuin horroksiini, josta heräsin taas samalla -tavalla. Tämä uudistui kolme tai neljä kertaa, kunnes koiran -käyttäytyminen lopulta niin säikähdytti minut, että kokonaan heräsin. -Se makasi nyt ihan laatikon ovella pelottavasti, vaikka ikäänkuin -hillitysti muristen, ja kiristeli hampaitaan kuin kovan kouristuksen -vallassa. En epäillyt rahtuakaan, että veden puute tai ruuman -ummehtunut ilma oli tehnyt sen hulluksi, ja olin ymmällä, mihin -varokeinoihin nyt ryhtyisin. En sietänyt ajatellakaan sen tappamista, -mutta se näytti kuitenkin aivan välttämättömältä oman turvallisuuteni -vuoksi. Näin selvästi, kuinka se tuijotti minuun silmissään mitä -verenhimoisin ilme ja odotin joka hetki sen hyökkäävän kimppuuni. -Vihdoin en enää voinut kestää kauempaa kamalaa asemaani, vaan päätin -hinnasta mistä hyvänsä rynnistää laatikosta ja panna koiran päiviltä, -ellen siitä muuten suoriutuisi. Päästäkseni laatikosta minun oli -mentävä aivan sen yli ja se näkyi jo arvaavan aikeeni ja nousi -etujaloilleen -- kuten huomasin silmien kohoamisesta -- paljastaen -koko valkean hammasrivinsä, jonka saattoi helposti erottaa. Otin -liikkiön tähteen ja likööripullon ja varasin ne lähelleni samoin kuin -suuren lihaveitsen, jonka Augustus oli minulle jättänyt -- sitten -käärin kaavun mahdollisimman tiiviisti ympärilleni ja yritin laatikon -suuta kohti. Tuskin olin liikahtanut, kun koira hyökkäsi kovasti -muristen kohti kurkkuani. Se törmäsi koko painollaan oikeaan -olkapäähäni ja minä tuperruin vasemmalle, raivokkaan eläimen vieriessä -ihan ylitseni. Olin vaipunut polvilleni pää vilttien peitossa. Ne -suojelivat minua toiselta hurjalta hyökkäykseltä; tunsin teräväin -hampaiden voimakkaasti puristavan kaulaani kiedottua villavaatetta -- -onneksi toki voimatta tunkea kaikkien laskosten läpi. Olin nyt koiran -alla ja hetken kuluttua olisin kokonaan sen vallassa. Epätoivo antoi -minulle voimia ja minä nousin rohkeasti pystyyn ja ravistin koiran -kimpustani. Heitin nyt mukaan raahaamani peitteet sen päälle ja -ennenkuin se kerkesi niistä selviytyä, olin päässyt ulos ovesta ja -sulkenut sen lujasti viholliseltani. Tässä kahakassa olin kuitenkin -pudottanut liikkiönpalasen ja näin nyt koko muonavarastoni huvenneen -neljänneskortteliin likööriä. Kun tämä ajatus vilahti päässäni, -jouduin sellaisen nurinkurisuuden valtaan, jonka luulisi vain lapselle -mahdolliseksi samanlaisissa oloissa -- nostin pullon huulilleni, -tyhjensin sen viimeiseen pisaraan ja paiskasin säpäleiksi lattiaan. -Tuskin oli sälähdyksen kaiku vaiennut, kun kuulin nimeäni lausuttavan -kiihkeällä, mutta hillityllä äänellä, joka kuului kanssin puolelta. -Tuo kaikki oli niin odottamatonta ja niin valtava oli äänen minussa -kuohuttama mielenliikutus, että maailma musteni silmissäni ja minä -kaaduin kuolemansairaana laatikon päähän, jaksamatta huutoon vastata. - -Kaatuessani irtautui lihaveitsi housun kaulukseni alta ja putosi -kolisten lattiaan. Ei milloinkaan ollut sointuvinkaan sävel kuulunut -niin suloiselta korvissani. Mitä tuskaisimmalla levottomuudella -kuuntelin, minkä vaikutuksen kolina tekisi Augustukseen, sillä tiesin, -ettei nimeni lausuja voinut olla kukaan muu. Kaikki oli hetkisen -hiljaa. Vihdoin taas kuulin sanan "Arthur!" toistettuna matalalla -äänellä ja perin epäröiden. Elpynyt toivo irrotti heti kieleni kahleet -ja huusin nyt kohti kurkkuani: - --- _Augustus! Voi Augustus!_ - --- Hiljaa! Jumalan tähden, ole hiljaa! vastasi hän mielenkuohusta -vapisevalla äänellä, tulen luoksesi heti, niin pian kuin vaan pääsen -kömpimään ruuman läpi. - -Kauan aikaa kuulin hänen liikkuvan romujoukossa ja joka silmänräpäys -tuntui minusta vuosisadalta. Vihdoin tunsin hänen kätensä olallani ja -samalla hetkellä hän pani vesipullon huulilleni. Vain ne, jotka ovat -äkkiä pelastuneet kuoleman kynsistä tai kokeneet sietämättömiä janoa -tuskia yhtä tukalissa oloissa kuin minä synkässä vankilassani, voivat -käsittää mitä sanomatonta nautintoa yksi ainoa pitkä siemaus tätä -runsainta luonnonherkkua minulle tuotti. - -Kun jonkun verran olin tyydyttänyt janoani, veti Augustus taskustaan -kolme neljä kylmää keitettyä perunaa, jotka ahmin suuhuni. Hänellä oli -muassaan salalyhty ja herttaiset valonsäteet tuottivat minulle melkein -yhtä suurta virkistystä kuin ruoka ja juoma. Mutta minä odotin -kärsimättömästi kuullakseni syyn hänen pitkälliseen viipymiseensä ja -hän rupesi kertomaan, mitä laivassa oli tapahtunut minun vankina -ollessani. - - - - -IV. - -Kapina laivalla. -- Kapteenin ja hänelle uskollisten tuho. -- -Augustuksen pelastus. - - -Priki lähti purjehtimaan, kuten olin otaksunut, puolisen tuntia sen -jälkeen kuin hän oli tuonut kellon. Se tapahtui kesäkuun -kahdentenakymmenentenä päivänä. Muistettaneen, että olin silloin ollut -ruumassa kolme päivää ja näinä päivinä oli laivassa alituinen touhu ja -häärinä ja yhtä mittaa juoksenneltiin edestakaisin varsinkin -kajuutassa ja hyteissä, niin ettei hän ollut päässyt pistäytymään -luonani ilmaisematta luukun salaisuutta. Kun hän sitten vihdoinkin -tuli, olin minä vakuuttanut hänelle voivani mitä parhaimmin ja sen -vuoksi hän ei parina seuraavanakaan päivänä juuri ollut huolissaan -minusta -- kuitenkin hän yhä vartoi tilaisuutta päästäkseen alas -ruumaan. Vasta _neljäntenä päivänä_ se hänelle onnistui. Monta kertaa -hän tällä välin oli aikonut kertoa isälleen uhkayrityksestämme ja -pyytää päästämään minut heti ruumasta, mutta olimme vielä Nantucketin -ulottuvilla ja muutamista sanoista päättäen, jotka Barnard oli tullut -lausuneeksi, ei ollut ollenkaan varmaa, ettei hän heti kääntyisi -takaisin, kuullessaan minun olevan laivassa. Sitäpaitsi Augustus asiaa -ajateltuaan ei arvannut minulla olevan mitään puutetta ja etten minä -siinä tapauksessa ominpäin nostaisi hälinää luukulla. Kun hän näin oli -punninnut joka seikan, päätti hän jättää minut piilooni, kunnes -kenenkään huomaamatta pääsisi pistäytymään luonani. Tämä, kuten jo -sanoin, tapahtui vasta neljäntenä päivänä sen jälkeen kun hän oli -tuonut minulle kellon ja ruumaan tulostani seitsemäntenä. Hän ei -silloin ottanut vettä eikä ruokavaroja mukaansa, vaan aikoi ensin -huutaa minut luukulle ja sitten palata hyttiin ja pistää minulle -muonaerän luukusta. Kun hän tätä varten laskeutui ruumaan, huomasi hän -minun nukkuvan, sillä lienen kuorsannut aika äänekkäästi. Kaikkien -laskujen mukaan vedin silloin sitä unta, johon vaivuin heti kellon -haettuani ja jonka siis on täytynyt kestää kauemmin kuin kolme -kokonaista vuorokautta. Nyttemmin sekä omat kokemukseni että muiden -vakuutukset ovat saattaneet minut tutustumaan vanhan kalanrasvan -löyhkän unettaviin vaikutuksiin tiiviisti suljetussa paikassa, ja kun -ajattelin millainen se ruuma oli, johon olin vangittuna ja kuinka -kauan prikiä oli käytetty valaanpyyntialuksena, niin minua enemmän -ihmetyttää se, että ollenkaan heräsin kerran nukuttuani, kuin että -olisin yhtämittaa nukkunut edellä mainitut tunnit. - -Augustus huusi minua ensin matalalla äänellä ja sulkematta luukkua -- -mutta minä en vastannut. Silloin hän sulki luukun ja puhui kovemmin ja -lopulta hyvin kovalla äänellä -- minä yhä vaan kuorsasin. Hän oli nyt -ymmällä mitä tehdä. Häneltä kuluisi hyvän aikaa tunkiessaan romun -välitse laatikolleni ja sillä välin kapteeni Barnard saattaisi huomata -hänen poissaolonsa, kun hän joka minuutti tarvitsi hänen apuaan -järjestäessään ja kopioidessaan retken asiapapereita. Hän päätti siis -tarkemmin ajateltuaan nousta ylös ja vartoa sopivampaa tilaisuutta -pistäytyäkseen minua katsomassa. Hän tuli tehneeksi tämän päätöksen -sitäkin helpommin, kun uneni näytti mitä rauhallisimmalta eikä hän -arvannut minun kokeneen mitään haittaa vankina olostani. Hän oli juuri -aikeissa poistua, kun hänen huomiotansa äkkiä kiinnitti tavaton -hälinä, joka nähtävästi kuului kajuutasta. Hän hyökkäsi ylös luukusta, -sulki sen ja sysäsi hyttinsä oven auki. Samassa kun hän oli astunut -yli kynnyksen, välähti pistooli hänen silmissään ja kangen isku -paiskasi hänet maahan. - -Luja koura piteli häntä kajuutan lattialla puristaen häntä kurkusta; -kuitenkin hän saattoi nähdä, mitä hänen ympärillään tapahtui. Hänen -isänsä virui kädet ja jalat sidottuina kajuutanportailla, pää alaspäin -roikkuen ja otsassa syvä haava, josta veri valui virtanaan. Hän ei -puhunut sanaakaan ja oli nähtävästi kuolemankielissä. Hänen puoleensa -kumartuneena seisoi ensimäinen perämies silmäillen häntä pirullisesti -ilkkuen ja tutki tyynesti hänen taskujaan, joista hän samassa otti -ison pussin ja kronometrin. Seitsemän matruusia, joiden joukossa oli -neekerikokki, penkoi aseiden haussa vasemman puolen hyttejä ja -varustautui tuota pikaa musketeilla ja ampumavaroilla. Paitsi -Augustusta ja kapteeni Barnardia, oli kajuutassa kaikkiaan yhdeksän -miestä, roistomaisimmat koko prikin miehistöstä. - -Konnat nousivat nyt kannelle ja veivät ystäväni mukanaan ensin -sidottuaan hänen kätensä selän taa. He menivät suoraa päätä kanssille, -joka oli teljetty, -- kaksi kapinoitsijaa seisoi siinä kirves kädessä, -kaksi myöskin isolla luukulla. Perämies huusi kovalla äänellä: - --- Kuuletteko siellä alhaalla? Sukkelaan, ylös, yksitellen! Paikalla --- ei mitään mutinaa. - -Muutamia minuutteja kului ennenkuin ketään ilmestyi; viimein eräs -englantilainen, joka oli ensimäisellä matkallaan, tuli surkeasti -itkien ja nöyrästi rukoillen perämiestä säästämään hänen henkeään. -Ainoa vastaus oli kirveenisku otsaan. Miespoloinen kaatui kannelle -ääntä päästämättä ja musta kokki nosti hänet syliinsä kuin lapsen ja -viskasi tyynesti mereen. Kuin miehet kuulivat iskun ja ruumiin -loiskahduksen mereen, eivät uhkaukset eivätkä lupaukset saaneet heitä -uskaltautumaan kannelle ennenkuin joku ehdotti, että heidät -karkotettaisiin savulla pesästään. Yleinen ryntäys seurasi silloin ja -hetkisen prikin takaisin valtaus näytti mahdolliselta. Viimein -kapinoitsijain kuitenkin onnistui lujasti teljetä kanssi ja vain kuusi -heidän vastustajistaan oli päässyt kannelle. Kun nämäkin huomasivat -vihollisen ylivoiman ja olivat aseitta, antautuivat he lyhyen -taistelun jälkeen. Perämies antoi heille kauniita lupauksia -epäilemättä saadakseen alhaalla olevatkin antaumaan armoille, sillä he -kuulivat hyvin kaikki mitä kannella puhuttiin. Tulos todisti sekä -hänen viisauttaan että perkeleellistä konnamaisuuttaan. Kaikki -kanssisssa olevat heti ilmoittivat antautuvansa ja nousivat yksitellen -kannelle, jolloin heidät sidottiin ja heitettiin selälleen samoin kuin -ensimäiset kuusikin -- kaikkiaan näet oli kapinaan osaaottamattomia -kaksikymmentäseitsemän miestä. - -Nyt seurasi mitä kamalin verilöyly. Sidotut merimiehet laahattiin -laivanportaille. Täällä kokki seisoi kirves kourassa ja iski jokaista -uhria päähän, jonka jälkeen toiset kapinoitsijat heittivät ruumiin -mereen. Tällä tavalla kaksikymmentäseitsemän sai surmansa ja Augustus -luuli jo olevansa hukassa ja odotti joka hetki omaa vuoroaan. Mutta -roistot näkyivät nyt joko väsyneen tai hieman kyllästyneen -verityöhönsä, sillä neljä jälellä olevaa vankia sekä ystäväni, joka -muiden mukaan oli paiskattu kannelle, säästettiin toistaiseksi; -perämies lähetti noutamaan alhaalta rommia ja koko murhamies joukkio -rupesi pitämään juominkeja, jotka kestivät auringon laskuun asti. -Silloin he joutuivat riitaan eloon jääneiden kohtalosta, jotka -viruivat neljän askeleen päässä, ja kuulivat joka sanan. Muutamien -kapinoitsijain mieltä väkijuomat näyttivät lauhduttaneen, sillä monet -kuuluivat vaativan vangittujen päästämistä kokonaan vapaaksi ehdolla, -että he yhtyisivät kapinoitsijoihin ja jakaisivat heidän kanssaan -voiton. Mutta musta kokki -- joka oli oikea paholainen ja jolla näkyi -olevan ainakin yhtä paljon vaikutusvaltaa kuin itse perämiehellä -- ei -halunnut kuulla puhuttavankaan sellaisista tuumista ja oli jo monta -kertaa noussut jatkaakseen työtään. Onneksi hän oli niin perin -päissään, että vähemmän verenhimoiset helposti saattoivat häntä -hallita, ja näiden joukossa muuan köydenpunoja, jota sanottiin Dirk -Petersiksi. Tämä mies oli intiaanivaimon poika Upsarokain heimoa, joka -elää Block Hillsin seuduilla lähellä Missourin lähteitä. Hänen isänsä -oli luullakseni turkistenkauppias tai ainakin jossain tekemisissä -intiaanien kauppapaikkain kanssa Lewis-joen varrella. Peters itse oli -niin julman näköinen mies, että harvoin olen moista nähnyt. Hän oli -lyhytvartaloinen, ei enempää kuin neljä jalkaa kahdeksan tuumaa pitkä, -mutta hänen jäsenensä olivat kuin Herkuleen. Hänen kätensä varsinkin -olivat niin mahdottoman paksut ja leveät, että niitä tuskin saattoi -sanoa ihmisen käsiksi. Hänen käsivartensa samoinkuin säärensäkin -olivat mitä kummallisimmalla tavalla köyristyneet eivätkä näyttäneet -taipuvan mihinkään. Hänen päänsä oli yhtä muodoton, suunnattoman suuri -ja hänellä oli syvennys takaraivossa, kuten useimmilla neekereillä. -Peitelläkseen kaljupäisyyttään, joka ei johtunut vanhuudesta, hän piti -tavallisesti peruukkia, joka oli milloin mistäkin karvoista, -espanjalaisen koiran tai pohjois-amerikalaisen harmaankarhun nahasta. -Kerrottuna aikana hänellä oli tällainen karhunnahan-kappale päässä ja -se lisäsi koko lailla hänen kasvojensa luontaista julmuutta, joka -ilmaisi Upsaroka-heimon luonnetta. Suu ulottui melkein korvasta -korvaan, huulet olivat ohuet ja näyttivät, kuten jotkut muutkin hänen -ruumiinosansa, olevan vailla luontaista taipuisuutta, niin ettei -kasvojen ilme milloinkaan vaihdellut minkään mielenliikkeen -vaikutuksesta. Tämän ilmeen ymmärtää, kun kuulee, että hampaat olivat -tavattoman pitkät ja ulkonevat eivätkä milloinkaan edes osittainkaan -olleet huulien peitossa. Ohimennen vilkaistessaan tähän mieheen -saattoi hänen kuvitella olevan naurusta pakahtumaisillaan, mutta -tarkemmin katsoessa täytyi väristen tunnustaa, että jos sellainen ilme -merkitsi iloisuutta, niin se mahtoi olla paholaisen iloa. - -Tästä merkillisestä olennosta Nantucketin merimiehet kertoivat monta -tarinaa. Ne koettivat kaikki todistaa hänen suunnattomia -ruumiinvoimiaan luontonsa noustessa ja muutamat niistä olivat -johtaneet epäilemään hänen mielentilaansa. - -Olen puhunut näin laveasti Dirk Petersistä, koska Augustuksen oli tätä -julman näköistä miestä kiittäminen hengestään ja kun minun vielä tuon -tuostakin on mainittava häntä kertomuksessani. Tämän kertomuksen -jälkimäisessä osassa, suotakoon minun sanoa se jo tässä, on -tapahtumia, jotka ovat niin ulkopuolella koko inhimillisen -kokemuspiirin, että jatkan rohkenematta toivoakaan ihmisten uskovan -kaikkea mitä tulen kertomaan, mutta vakaasti luottaen ajan -ja kehittyvän tieteen vahvistavan muutamat tärkeimmät ja -epätodennäköisimmät väitteeni. - -Kun kauan aikaa oli häilytty sinne tänne ja pari kolme kertaa kovasti -riidelty, päätettiin vihdoin panna kaikki vangit -- paitsi Augustusta, -jota Peters leikillisesti vaati sihteerikseen -- pienimpään -valaanpyynti veneeseen ja jättää tuuliajolle. Perämies meni kajuuttaan -katsomaan, vieläkö kapteeni Barnard oli elossa -- sillä muistettaneen, -että kapinoitsijat jättivät hänet sinne lähtiessään kannelle. Heti sen -jälkeen molemmat tulivat kannelle, kapteeni kalmankalpeana, mutta -hieman toipuneena haavastaan. Hän puhui miehille tuskin -ymmärrettävällä tavalla, rukoili, etteivät he heittäisi häntä -tuuliajolle, vaan palaisivat työhönsä, ja lupasi laskea heidät maihin -missä hyvänsä he tahtoivat eikä saattaa heitä edesvastuuseen. Mutta -hän puhui kuuroille korville. Kaksi roistoa otti häntä kainaloista ja -viskasi veneeseen, joka oli laskettu vesille perämiehen kajuutassa -käydessä. Kannella olevat neljä miestä päästettiin sitten siteistään -ja komennettiin laskeutumaan veneeseen, jonka he tekivätkin -vastustelematta. - -Augustus taas sai yhä jäädä tuskalliseen asentoonsa, vaikka hän -vääntelehtien rukoili vain saada sanoa isälleen jäähyväiset. -Kourallinen laivakorppuja ja vesiruukku annettiin nyt veneeseen, mutta -ei mastoa, purjetta, airoa eikä kompassia. Laiva hinasi venettä -muutamia minuutteja, jolla aikaa kapinoitsijat taas neuvottelivat -- -sitten se lopullisesti heitettiin tuuliajolle. - -Sillä aikaa oli tullut yö, ei näkynyt kuuta eikä tähtiä, ja oli jyrkkä -ja kova merenkäynti, vaikkei tuullutkaan paljon. Vene hävisi tuokiossa -näkyvistä eikä ollut sanottavaa toivoa niiden kovaonnisten -pelastumisesta, jotka siinä olivat. Tämä tapahtui kumminkin 35° 30' -pohjoista leveyttä ja 61° 20' läntistä pituutta eikä siis kovin -kaukana Bermudas-saarista. - -Augustus koki lohduttaa itseään kuvittelemalla, että vene joko pääsisi -maihin tai joutuisi liki rannikkoa tavatakseen aluksia. - -Nyt nostettiin kaikki purjeet ja priki jatkoi alkuperäistä suuntaansa -lounaiseen -- kapinoitsijat näet aikoivat merirosvoretkelle, -ryöstämään, mikäli Augustus ymmärsi, laivoja Cap Verden ja Porto Ricon -reitillä. - -Ei mitään piitattu Augustuksesta, joka oli päästetty köysistä ja sai -kävellä missä halusi kajuutanportaiden ja kokan välillä. Jopa Dirk -Peters kohteli häntä hieman ystävällisestikin kerran pelastaen hänet -kokin raakuuksilta. Hänen asemansa oli kumminkin mitä arveluttavin, -kun miehet olivat alituisesti päissään eikä heidän hyvään tuuleensa -tai välinpitämättömyyteensä ollut kauan luottamista. Levottomuutensa -minun tähteni hän kuvaili kuitenkin olleen tuskallisimman seurauksen -tilastaan; eikä minulla todellakaan koskaan ollut syytä epäillä hänen -vilpitöntä ystävyyttään. Monta kertaa hän oli jo päättänyt ilmaista -minun laivassa oloni kapinoitsijoille, mutta luopui siitä muistaessaan -ne hirmutyöt, joita hän jo oli nähnyt, ja toivoessaan pian pääsevänsä -avukseni. Tähän hän lakkaamatta vaani tilaisuutta, mutta hänen -alituisesta valppaudestaan huolimatta kolme päivää kului veneen -tuuliajolle heittämisestä ennenkuin mitään toiveita siihen ilmaantui. -Vihdoin kolmannen päivän iltana kova itätuuli yllätti prikin ja kaikki -miehet huudettiin korjaamaan purjeita. Siinä mylläkässä Augustus pääsi -pujahtamaan hyttiin. Sanomattomaksi surukseen ja kauhukseen hän -silloin näki, että se oli muutettu kaikenlaisten laivatarpeiden -talletuspaikaksi ja että monen sylen pituinen ankkurikettingin-romu, -joka oli kasattu kajuutanportaiden alle, oli kirstun tieltä raahattu -tänne aivan luukun päälle! Mahdotonta oli siirtää sitä paikaltaan -kenenkään huomaamatta ja hän palasi kiireimmän kautta takaisin. Kun -hän astui kannelle, kävi perämies hänen kurkkuunsa, kysyen mitä hän -oli tehnyt kajuutassa. Hän oli sysäämäisillään hänet vasemman partaan -yli mereen, kun Dirk Peters taas tuli väliin ja pelasti hänen -henkensä. Augustus pantiin nyt käsirautoihin, joita laivassa oli monta -paria ja hänen jalkansa sidottiin lujasti. Sitten hänet vietiin -välikannelle ja viskattiin lähinnä kanssin laipiota olevaan alempaan -koppiin, samalla kuin hänelle vakuutettiin, ettei hän kertaakaan enää -pistäisi jalkaansa kannelle, "niin kauan kuin priki oli priki". Näin -sanoi kokki, joka viskasi hänet koppiin; vaikea on sanoa mitä tällä -lauseella oikein tarkoitettiin. Koko asia koitui kumminkin minun -lopulliseksi pelastuksekseni, kuten kohta nähdään. - - - - -V. - -Miten Augustus sai minut pelastetuksi ruumasta. - - -Muutamia minuutteja kokin lähdettyä kanssista Augustus oli epätoivon -vallassa eikä enää toivonut hengissä pääsevänsä kopista. Hän päätti -nyt ilmoittaa ensimäisille kanssiin tulijoille minun asemastani, -arvellen minulle paremmaksi joutua kapinoitsijain armoille kuin -menehtyä janoon ruumassa, sillä jo kymmenen päivää olin ollut vankina -ja ruukussani oli vettä vain neljäksi. Tätä ajatellessaan hänen -päähänsä pälkähti yhtäkkiä, että hän kenties pääsisi yhteyteen -kanssani isonruuman kautta. Kaikissa muissa olosuhteissa yrityksen -vaikeus ja vaarallisuus olisi pidättänyt hänet siihen ryhtymästä, -mutta nyt kun hänellä joka tapauksessa oli niin heikot toiveet päästä -hengissä ja siis vain vähän menettämistä, kohdisti hän kaiken -huomionsa tehtävän suoritukseen. - -Käsiraudat antoivat ensiksi ajattelemisen aihetta. Toviin hän ei -keksinyt mitään keinoa niiden poistamiseksi ja pelkäsi jo tuumainsa -alkuunsa raukeavan, kun hän tarkemmin katseltuaan huomasi että raudat -saattoi vähällä vaivalla kihnuttaa käsistään ja taas pujottaa takaisin -vain puristamalla kokoon kämmenensä. Tällaiset käsiraudat, eivät -ollenkaan sovi nuorille vangeille, joiden pienemmät luut helposti -taipuvat puristuksesta. Hän päästi nyt jalkansa köysistä, jätti nuoran -niin että sen saattoi helposti sovittaa paikoilleen, jos joku sattuisi -tulemaan kanssiin, ja kävi tarkastelemaan laipiota siitä paikasta, -missä se yhtyi koppiin. Välilaudat olivat tässä pehmeää mäntypuuta, -tuuman paksuisia ja hän voi vähällä vaivalla puhkaista siihen aukon. -Puhetta kuului nyt kanssin portailta ja hän kerkesi parhaiksi pistää -oikean kätensä rautoihin, -- vasen oli paikoillaan -- ja köyttää -nuoran vetosolmuun nilkan ympärille, kun Dirk Peters tuli kanssiin -perässään koira, joka heti hyppäsi koppiin ja paneutui maata. Koiran -oli Augustus tuonut laivaan, kun tiesi minun kiintyneen elukkaan ja -arveli minun mielelläni ottavan sen mukaani matkalle. Hän kävi sen -kotoani hakemassa heti kun oli vienyt minut ruumaan, vaikkei tullut -siitä maininneeksi kelloa tuodessaan. Kapinan jälkeen Augustus ei -ollut nähnyt sitä ennenkuin se nyt ilmestyi Dirk Petersin seurassa ja -oli pitänyt sitä menneenä luullen, että joku perämiehen joukkoon -kuuluvista ilkiöistä oli heittänyt sen mereen. Sittemmin ilmeni, että -se oli ryöminyt valaanpyyntiveneen alle loukkoon, josta se ei mahtunut -pyörtämään takaisin. Viimein Peters auttoi sen sieltä ja tuolla -omituisella hyväsydämisyydellä, jolle ystäväni hyvin osasi antaa -arvoa, oli nyt tuonut sen kanssiin hänelle toveriksi, ja antaen -hänelle samalla vähän kuivaa suolalihaa ja perunoita sekä vesikannun. -Sitte hän meni kannelle luvaten tuoda hieman lisää syötävää seuraavana -päivänä. - -Kun hän oli mennyt, päästi Augustus molemmat kätensä raudoista ja -irrotti jalkansa. Sitte hän käänsi ylös patjansa pään ja rupesi -kynäveitsellään -- sillä roistot eivät olleet viitsineet tutkia hänen -taskujaan -- kaikin voimin kovertamaan poikki välilankkua, -mahdollisimman läheltä kopin lattiaa. Hän katsoi viisaimmaksi kaivaa -siitä, koska hän jonkun äkkiarvaamatta tullessa voisi peittää työnsä -jäljet nostamalla patjan paikoilleen. Sinä päivänä ei kuitenkaan -mitään häiriötä tapahtunut ja yön tullessa hän oli saanut lankun ihan -poikki. Tässä huomautettakoon, etteivät miehet enää käyttäneet kanssia -makuupaikkanaan, vaan asuivat kapinasta lähtien kajuutassa, juoden -viinejä ja juhlien kapteeni Barnardin eväillä ja hädintuskin pitäen -huolta prikin hoitamisesta. Tämä kaikki koitui meidän molempain -onneksi, sillä asiain ollessa toisella kannalla hänen olisi ollut -mahdoton päästä luokseni. Nyt sitä vastoin hän jatkoi hyvässä toivossa -suunnitelmaansa. Päivä kuitenkin jo melkein sarasti, kun hän sai -laudan toisesta kohden poikki -- ja oli siten tehnyt aukon kyllin -suureksi mahtuakseen siitä helposti keskikannelle. Täältä hän pääsi -vähällä vaivalla alemmalle isolleluukulle, vaikka hänen silloin täytyi -kontata öljytynnyririvien yli, jotka melkeinpä hipoivat yläkantta, -niin että hänellä hädintuskin oli tilaa liikkua. Saavuttuaan -laivanluukulle hän huomasi koiran tulleen mukaan ja pujottelevan -kahden tynnyririvin välissä. Nyt oli kumminkin myöhäistä yrittää -luokseni ennen päivänkoittoa, vaikeinta kun oli päästä tiiviin lastin -läpi aliruumaan. Hän päätti siis palata ja odottaa seuraavaan yöhön. -Näin tuumaillen hän kävi irrottelemaan laivanluukkua joutuakseen mitä -pikimmin tullessaan uudestaan. Tuskin hän oli saanut sen irti, kun -koira innoissaan hyökkäsi näin syntyneelle pienelle aukolle, nuuski -hetkisen ja rupesi vinkumaan, samalla kuin se raapien näytti kaikin -mokomin koettavan poistaa kantta käpälillään. Sen eleistä saattoi -varmasti päättää, että se älysi minun olevan ruumassa, ja Augustus -arveli sen pääsevän luokseni, jos hän pistäisi sen alas luukusta. -Hänen päähänsä pälkähti nyt lähettää kirjelippu koiran mukana. Se -päättyi näihin sanoihin: "olen töhrinyt tämän verellä -- henkesi -riippuu siitä, että pysyt piilossa". - -Nämä hommat olivat tuskin päättyneet ja hän palannut vankilaan, kun -Dirk Peters tuli sinne hyvin juovuksissa, mutta mainiolla tuulella, -tuoden ystävälleni päivän muona-annoksen, ja vesikannun. Hän istui -vähän aikaa arkulla kopin ääressä ja puheli vapaasti perämiehestä ja -prikin asioista. Hänen käytöksensä oli perin oikullista, jopa -eriskummallista, ja kerran Augustus ihan säikähti. Viimein hän -kumminkin lähti kannelle ja mutisi tuovansa vangilleen hyvän -päivällisen huomenna. Päivän kuluessa kaksi harppuunimiestä astui -sisään kokki perässä, kaikki kolme äärimmilleen päihtyneinä. Hekään -eivät arkailleet puhua peittelemättä tuumistaan. Kävi ilmi, etteivät -he voineet sopia lopullisesta suunnasta muussa kuin siinä kohden että -oli hyökättävä Cap Verden saarilta purjehtivan laivan kimppuun, jota -he odottelivat joka hetki. - -He menivät noin tunnin kuluttua eikä kukaan tullut kanssiin enää koko -päivänä. Augustus makasi hiljaa paikoillaan melkein yöhön asti. Sitten -hän päästi itsensä köysistä ja raudoista ja valmistautui yritykseensä. -Eräästä kopista löytyi pullo ja sen hän täytti vedellä Petersin -jättämästä kannusta, varustaen samalla taskuihinsa kylmiä perunoita. -Suureksi ilokseen hän vielä tapasi salalyhdyn, jossa oli pieni -talikynttilänpätkä jälellä. Sen hän saattoi sytyttää milloin vain -halusi, koska hänellä oli tikkulaatikko. Kun oli tullut ihan pimeä, -ryömi hän laipion reiästä, ensin varovaisuuden vuoksi aseteltuaan -makuuvaatteensa sillä tavoin, että näytti kuin joku olisi maannut -siinä huopien peitossa. Päästyään reiästä hän ripusti ison nutun -veitseensä, kuten edelliselläkin kerralla, aukon peitteeksi -- tämä -temppu oli helposti tehty, kun hän asetti laudan kappaleen paikoilleen -vasta jälestäpäin. Hän oli nyt isolla keskikannella ja rupesi -pujottelemaan kuten edelliselläkin kerralla yläkannen ja -traanitynnyrien välitse isolleluukulle. Sinne saavuttuaan hän sytytti -kynttilänpätkän ja laskeutui luukusta, hädintuskin päästen kömpimään -ruuman ahdetussa tavarajoukossa. Vain muutaman hetken täällä oltuaan -hän säikähti ruuman sietämätöntä löyhkää ja ummehtuneisuutta. Hän ei -uskonut mahdolliseksi, että minä olisin kestänyt näin kauan -vankeuttani niin tukahduttavassa ilmassa. Hän huusi minua kerran -toisensa perään, mutta minä en vastannut mitään ja hänen epäilyksensä -näyttivät siten saavan vahvistuksensa. Priki keikkui ankarasti ja se -synnytti sellaisen melskeen, ettei huolinut kuunnellakaan niin heikkoa -ääntä kuin hengitystäni tai kuorsaamistani. Hän avasi salalyhdyn ja -piti sitä mahdollisimman korkealla milloin vain saattoi, jotta minä, -jos olisin elossa, valon huomatessani tietäisin avun lähestyvän. Mutta -vieläkään ei minusta kuulunut hiiskaustakaan ja kuolemani otaksuminen -alkoi muuttua varmuudeksi. Hän päätti kuitenkin jos mahdollista -tunkeutua laatikolle omin silmin nähdäkseen aavistustensa toteutuneen. -Hän työntäytyi jonkun matkaa eteenpäin hädän ja tuskan vallassa, -kunnes hän vihdoin näki tien olevan kokonaan tukossa ja ettei -mitenkään voinut päästä etemmäksi samaan suuntaan. Tunteittensa -valtaamana hän heittäytyi epätoivoissaan romukasaan ja itki kuin -lapsi. Tällöinpä juuri hän kuuli pullon sälähtävän, kun viskasin sen -maahan. Onni tosiaankin oli, että se tapahtui -- sillä tästä -sattumasta, näyttipä se miten mitättömältä tahansa, riippui kohtaloni. - - - - -VI. - -Kapinoitsijain suunnitelmia. Augustus saa enemmän vapautta. - - -Vain tämän kertomuksen pääkohdat kertoi Augustus minulle viipyessämme -laatikon lähellä. Vasta jälkeenpäin hän selosteli kaikki pienimpiä -yksityiskohtia myöten. Hän pelkäsi, että häntä kaivataan ja minä -puolestani olin hurjan kärsimätön pääsemään inhottavasta vankilastani. -Me päätimme heti ponnistella laipioon puhkaistulle reiälle, jonka -lähellä minun piti pysytellä toistaiseksi, hänen mennessään -vakoilemaan. Koiran, Tiikerin, joksi sitä sanottiin, jättämistä -laatikolle emme kumpikaan tahtoneet ajatellakaan. Se tuntui nyt olevan -aivan hiljaa emmekä erottaneet sen hengitystäkään painaessamme -korvamme laatikkoa vasten. Olin varma, että se oli kuollut, ja päätin -avata laatikon oven. Se makasi suorana, näköjään syvässä -horrostilassa, mutta vielä elossa. Aikamme oli hyvin täpärällä, mutta -kuitenkaan en raskinut jättää eläintä, jota nyt toistamiseen sain -kiittää hengestäni, edes yrittämättä sitä pelastaa. Niinpä raahasimme -sen mukanamme miten parhaiten taisimme, vaikka se kävi kovin työlääksi -ja väsyttäväksi; Augustuksen täytyi väliin kiivetä esteiden yli koiran -vetkale sylissään -- johon urotyöhön minä hintelyyteni takia en -ollenkaan olisi kyennyt. Vihdoin meidän kuitenkin onnistui päästä -aukolle, josta Augustus ryömi ensiksi ja Tiikeri työnnettiin perästä. -Kaikki oli onneksi kunnossa kanssissa emmekä me unohtaneet hartaasti -kiittää Jumalaa vältettyämme uhkaavan vaaran. Toistaiseksi sovittiin, -että minä pysyttelisin aukon lähellä, josta toverini helposti voisi -antaa minulle osan päiväannostaan ja minä saisin hengittää verrattain -puhdasta ilmaa. - -Kun ystäväni oli päässyt turvassa koppiinsa ja saanut raudat ja köyden -paikoilleen pannuksi, oli jo täysi päivä. Aikamme oli ollutkin -täpärällä, sillä tuskin hän oli saanut kaikki kuntoon, kun perämies -tuli kanssiin Dirk Petersin ja kokin seurassa. He puhelivat vähän -aikaa Cap Verden laivasta ja näkyivät olevan siitä kovin huolissaan. -Vihdoin kokki tuli kopille, jossa Augustus makasi, ja istuutui -pääpuoleen. Näin ja kuulin kaikki piilopaikkaani, sillä laudan pätkää -ei oltu pantu paikoilleen ja pelkäsin joka hetki neekerin nojaavan -aukon peitteeksi ripustettuun isoon nuttuun, jolloin kaikki olisi -tullut ilmi ja me epäilemättä olisimme heti saaneet sen maksaa -hengellämme. Onni oli meille kumminkin myötäinen, ja vaikka hän -tuontuostakin kosketti nuttua laivan kiikkuessa, hän ei tullut -painaneeksi sitä tarpeeksi lujasti huomatakseen mitään. Nutun liepeet -oli luonnollisesti kiinnitetty laipioon, niin ettei se päässyt -heilahtamaan reiän päältä. Koko ajan Tiikeri oli maannut vuoteen -jalkapäässä ja näkyi jo jonkun verran tointuneen, sillä näin sen -silloin tällöin avaavan silmänsä ja syvään henkäisevän. - -Muutaman minuutin kuluttua perämies ja kokki lähtivät ja jättivät -kanssiin Dirk Petersin, joka heti heidän mentyään istahti siihen, -missä perämies juuri oli istunut. Hän rupesi haastelemaan hyvin -tuttavallisesti Augustuksen kanssa ja näimme nyt, että hänen humalansa -toisten ollessa saapuvilla oli parhaasta päästä ollut teeskentelyä. -Hän vastasi avomielisesti toverini kaikkiin kysymyksiin, kertoi että -hän varmasti uskoi hänen isänsä pelastuneen, koska näkyvissä oli ollut -kokonaista viisi purjealusta juuri ennen auringon laskua, silloin kun -hänet jätettiin tuuliajolle, sekä puheli muutenkin lohduttavasti, mikä -tuotti minulle sekä iloa että hämmästystä. Aloinpa tosiaankin toivoa, -että me Petersin avulla lopulta saisimme prikin takaisin valtaamme, ja -mainitsin siitä Augustukselle heti kun voin. Hän uskoi, että tuuma oli -mahdollinen, mutta vaati mitä suurinta varovaisuutta, koska tuon -sekarotuisen intiaanin käytös näytti johtuvan vain satunnaisesta -oikusta eikä tosiaankaan saattanut sanoa, oliko hän koskaan oikein -viisas. Peters meni kannelle noin tunnin kuluttua ja palasi vasta -päivälliseksi, jolloin hän toi Augustukselle runsaan annoksen -suolalihapihviä ja putinkia. Yksin jäätyämme minäkin sain kelpo osani -omalle puolelleni. Ei kukaan tullut enää kanssiin sinä päivänä ja -yöksi menin Augustuksen koppiin ja nukuin makeasti lähes -päivänkoittoon asti, jolloin hän herätti minut kuullessaan liikettä -kannelta. Palasin kiireimmän kautta piilooni. - -Kun päivä oli täysin valjennut, näimme Tiikerin miltei täydelleen -toipuneen, emmekä huomanneet mitään vesikauhun oireita. Kun tarjosimme -sille vähän vettä, joi se näköjään hyvin halukkaasti. Päivän pitkään -se sai takaisin entisen voimansa ja ruokahalunsa. Ruuman myrkyllinen -ilma oli epäilemättä aiheuttanut sen kummallisen käyttäytymisen. En -saattanut kyllin iloita siitä, etten suostunut jättämään sitä -laatikolle. Tämä päivä oli kesäkuun kolmaskymmenes ja kolmastoista -_Grampuksen_ purjehdittua Nantucketista. - -Heinäkuun toisena päivänä perämies tuli kanssiin, juovuksissa kuten -ainakin, mutta mainiolla tuulella. Hän tuli Augustuksen kopille, -läimäytti häntä selkään ja kysyi, osaisiko hän olla ihmisiksi, jos hän -pääsisi irti ja lupaisiko hän pysyä poissa kajuutasta: Tähän ystäväni -tietenkin vastasi myöntävästi, jolloin roisto päästi hänet vapaaksi -pakotettuaan hänet ensin juomaan rommipullosta, jonka hän otti -takintaskustaan. Molemmat menivät nyt kannelle enkä nähnyt Augustusta -noin kolmeen tuntiin. Sitten hän palasi tuoden sen hyvän uutisen, että -oli saanut luvan kävellä prikillä missä vain halusi isonmaston ja -kokan välillä ja että hänet oli määrätty nukkumaan entiseen tapaansa -kanssissa. Hän toi minulle sen lisäksi hyvän päivällisen ja runsaasti -vettä. Priki väijyi yhä Cap Verdeltä purjehtivaa laivaa ja parhaillaan -oli näkyvissä purje, jota arveltiin siksi. - - - - -VII. - -Kapinoitsijat riitautuvat. -- Hartman Rogers myrkytetään. -- Me -liittoudumme Dirk Petersin kanssa. - - -_Heinäkuun 10 pv:nä:_ Puhuteltiin Riosta Norfolkiin purjehtivaa -prikiä. Sää usvainen, sekä vaihtelevia itätuulia. Tänään kuoli Hartman -Rogers, joka oli kahdeksantena päivänä saanut kouristuksia juotuaan -lasin grogia. - -Tämä mies oli kokin puoluelaisia ja häneen Peters oli enin luottanut. -Hän sanoi Augustukselle uskovansa, että perämies oli hänet myrkyttänyt -ja odottavansa, ellei olisi varuillaan, oman vuoronsa pian tulevan. -Nyt oli enää vain hän itse, Jones ja kokki jälellä hänen omasta -joukostaan -- toisella puolella oli viisi. Hän oli ehdotellut -Jonesille, että komento otettaisiin perämieheltä; mutta kun -suunnitelma sai kylmäkiskoisuutta osakseen, niin hän ei ollut ruvennut -ajamaan asiaa pitemmälle eikä virkkanut mitään kokille. Hyvä oli, että -hän oli niin varovainen, sillä iltapuolella kokki ilmaisi päättäneensä -liittyä perämieheen, ja siirtyi muodollisestikin tämän puolueeseen, -jolloin taas Jones käytti tilaisuutta riidelläkseen Petersin kanssa ja -vihjasi ilmoittavansa perämiehelle hänen hankkeistaan. Nyt ei -nähtävästi ollut hetkeäkään hukattavana ja Peters ilmaisi päättäneensä -hinnasta mistä hyvänsä yrittää vallata aluksen, jos vain Augustus -antaisi hänelle apua. Ystäväni heti vakuutti olevansa valmis mihin -tahansa tämän asian hyväksi ja arvellen hetken tulleeksi ilmoitti -minun olevan laivassa. Tästä sekarotuinen intiaani oli yhtä -ihastuksissaan kuin hämmästyksissäänkin, hän kun ei vähääkään enää -luottanut Jonesiin, jonka hän jo luki perämiehen puoluelaiseksi. He -menivät heti alas, jolloin Augustus kutsui minua ja Peters ja minä -tutustuimme toisiimme. - -Sovittiin, että yrittäisimme vallata laivan heti tilaisuuden tullessa, -ja ettemme uskoisi Jonesille ensinkään tuumiamme. Jos onni olisi -meille myötäinen, niin veisimme prikin ensimäiseen satamaan ja -luovuttaisimme sen viranomaisille. Puolueensa hajoaminen oli tehnyt -tyhjäksi Petersin aikeen mennä Tyynellemerelle -- siihen seikkailuun -tarvittiin miehistöä -- ja hän luotti siihen, että hänet joko -vapautetaan mielenvikaisuuden takia -- jonka hän juhlallisesti -vakuutti saattaneen hänet avustamaan kapinallisia -- tahi armahdetaan -Augustuksen ja minun esitysteni johdosta. Neuvottelumme keskeytti -toistaiseksi huuto: "kaikki miehet korjaamaan purjeita", ja Peters ja -Augustus juoksivat kannelle. - -Kuten ainakin, oli miehistö juovuksissa ja ennenkuin purjeet kunnolla -saatiin kokoon, kallisti ankara tuuliaispää laivanpartaan veteen. -Laskemalla tuuleen se kumminkin pääsi pystyyn, mutta nieltyään koko -joukon vettä. Tuskin oli kaikki kunnossa, kun toinen puuska yllätti -laivan ja heti sen jälkeen vielä toinen -- mutta mitään vahinkoa ei -toki tapahtunut. Kaikesta päättäen oli nousemassa myrsky, joka -suurella raivolla karkasikin tuota pikaa kimppuumme pohjan ja lännen -puolelta. Nyt koottiin kaikki purjeet mahdollisimman tarkkaan ja me -asetuimme vastatuuleen, kuten ainakin, tiukkaan reivatun fokkapurjeen -varaan. Yön joutuessa tuulen voima kasvoi ja meri kävi merkillisen -ankaraksi. Peters tuli nyt kanssiin ja me jatkoimme taas -neuvotteluamme. - -Olimme samaa mieltä siitä, ettei otollisempaa tilaisuutta voinut -tarjoutua suunnitelmamme toteuttamiseksi, koskei yritystä tällaisella -hetkellä osattu aavistaakaan. Kun priki oli turvassa päin tuulta, ei -sitä tarvinnut hoitaa ennenkuin sään tyynnyttyä ja silloin, jos -nimittäin yrityksemme onnistui, me voisimme vapauttaa yhden tai ehkä -kaksi miestä auttamaan meitä viemään prikiä satamaan. Pahimpana -pulmana oli perin erilaiset voimasuhteemme. Meitä oli vain kolme -miestä ja kajuutassa oli yhdeksän. Kaikki aseet olivat myös heidän -hallussaan, paitsi paria pistoolia, jotka Peters oli piilottanut -taskuihinsa ja isoa merimiehen puukkoa, jota hän aina piti -housunkauluksensa alla. Eräistä merkeistä -- kun esimerkiksi ei ollut -yhtään kirvestä tai kankea tavallisilla paikoillaan -- rupesimme -pelkäämään, että perämies epäili jotain, ainakin Petersiin nähden ja -että hän kyllä pitäisi varansa hänestä päästäkseen. Oli tosiaankin -selvää, että teimmepä mitä hyvänsä, me emme saattaneet toimia kyllin -ripeästi. Kuitenkin vihollisen ylivoima oli siksi suuri, että meidän -täytyi menetellä hyvin varovasti. - -Peters ehdotti, että hän menisi kannelle ja rupeisi puheisiin vahdin --- Allenin -- kanssa, jolloin hän voisi heittää tämän mereen kaikessa -hiljaisuudessa, että Augustus ja minä sitten tulisimme kannelle -varustautuaksemme parhaamme mukaan aseilla. Sitten tekisimme yhteisen -ryntäyksen ja valtaisimme kajuutan portaat ennenkuin vihollinen -joutuisi vastarintaan. Vastustin tätä, koska en saattanut uskoa -perämiehen, joka oli sukkela mies, milloin vain hänen taikauskoiset -ennakkoluulonsa eivät häntä sokaisseet, olevan niin helposti -houkuteltavissa satimeen. Jo se seikka, että kannella oli vahti, -todisti riittävästi hänen olevan varuillaan. - -Se seikka, ja lisäksi kirveiden ja kankien katoaminen saattoi meidät -varmoiksi siitä, että miehistö oli liiaksi varuillaan voittaaksemme -sen yllätyksellä Petersin ehdottamalla tavalla. Jotain oli kumminkin -tehtävä ja niin joutuin kuin mahdollista, sillä epäilystäkään ei -ollut, että kun epäluulo kerran oli herännyt Petersiä kohtaan, hänet -raivattaisiin tieltä heti tilaisuuden tullessa. - -Onnellinen sattuma toi vihdoin mieleeni, että käyttäisimme hyväksemme -perämiehen taikauskoista pelkoa ja pahaa omaatuntoa. Muistettaneen, -että muuan miehistä, Hartman Rogers, oli kuollut aamulla kouristukseen -pari päivää sairastettuaan. Peters oli kertonut uskovansa, että -perämies oli myrkyttänyt miehen, ja tähän ajatukseensa hänellä oli -syitä, jotka hänen omien sanojensa mukaan olivat kumoamattomat, -mutta joita ei mikään saanut häntä meille ilmaisemaan. Hänen -itsepintaisuutensa siinä kohden oli aivan hänen kummallisen luonteensa -mukaista. - -Rogers oli kuollut yhdentoista tienoissa aamupuolella kovissa -kouristuksissa, ja muutamia minuutteja sen jälkeen ruumis oli kamalin -ja inhottavin hirviö mitä milloinkaan muistan nähneeni. Vatsa oli -suunnattomasti turvonnut kuten hukkuneella, joka viikkokausia on ollut -vedessä. Kädet olivat samanlaiset, kun taas kasvot olivat kuopallaan, -rypyssä ja muuten liituvalkeat, paitsi paria kolmea hehkuvan punaista -täplää, sellaisia kuin ruusukuumeessa; yksi niistä ulottui vinosti -kasvojen poikki peittäen kokonaan toisen silmän ikäänkuin punainen -samettinauha. Tässä pöyristyttävässä tilassa ruumis oli puolenpäivän -aikana tuotu ylös kajuutasta mereen heitettäväksi. Kun perämies näki -sen vilaukselta -- näki sen nyt ensi kerran -- käski hän, joko tuntien -tunnonvaivoja rikoksensa vuoksi tahi kauhun valtamana niin hirmuisen -näyn nähdessään, miesten neuloa ruumiin sen ympärille kiedottuun -riippumattoon ja haudata sen tavallisilla merihautaus-menoilla. -Annettuaan nämä määräykset hän lähti kannelta ikäänkuin päästäkseen -enää näkemästä uhriaan. Miesten valmistautuessa täyttämään käskyä -vihuri karkasi kimppuumme täydellä raivolla ja hautaus lykättiin -tuonnemmaksi. Ruumis jätettiin siihen ja laineet lakaisivat sen -vasemmanpuoliseen vesiporttiin, missä se vieläkin virui kieriskellen -sinne tänne prikin hurjasti kallistellessa. - -Tehtyämme suunnitelmamme kävimme panemaan sitä kiireimmän kautta -täytäntöön. Peters lahti kannelle, ja kuten hän oli arvannutkin, -puhutteli häntä heti Allen, joka näkyi olevankin kanssin vahtina. -Tämän konnan kohtalo oli kumminkin pian ja hiljaa ratkaistu. Peters -lähestyi häntä huolettomasti muka puhutellakseen, kävi hänen -kurkkuunsa ja ennenkuin toinen ehti huutaa kertaakaan, sinkautti hänet -mereen. Sitten hän huusi meitä ja me tulimme kannelle. Ensimäinen -varokeinomme oli katsoa jotain aseeksemme ja tällöin meidän oli -meneteltävä hyvin varovasti, sillä mahdotonta oli hetkeäkään seistä -kannella kiinni pitelemättä, kun ankarat hyökylaineet hyökkäsivät yli -aluksen joka kerta kun syöksähdimme eteenpäin. Välttämätöntä oli myös -toimia sukkelaan, sillä joka minuutti odotimme perämiestä ylös -panemaan pumppuja käyntiin, ilmeistä kun oli, että vuoto nopeasti -lisääntyi. Haeskeltuamme jonkun aikaa joka paikasta emme löytäneet -mitään muuta tarkoitukseemme sopivaa kuin kaksi pumpunvartta, joista -Augustus otti toisen ja minä toisen. - -Varattuamme nämä itsellemme riisuimme Rogersilta paidan ja heitimme -ruumiin mereen. Peters ja minä lähdimme sitten kannelta ja jätimme -Augustuksen vahtiin juuri Allenin paikalle selin, kajuutan portaihin, -niin että jos joku perämiehen joukosta tulisi kannelle, häntä -luultaisiin vahdiksi. - -Niin pian kuin olin päässyt kojuun aloin pukeutua Rogersin ruumiiksi. -Ottamamme paita auttoi meitä paljon, sillä se oli omituista kuosia ja -kangasta ja helppo tuntea, jonkinlainen työmiehen pusero, jota vainaja -piti muiden vaatteittensa päällä. Se oli sinistä neulekangasta, jossa -oli suuria valkeita poikkijuovia. Puettuani sen ylleni rupesin -varustelemaan itselleni valevatsaa jäljitelläkseni turvonneen ruumiin -kamalaa muodottomuutta. Se oli helposti tehty makuuvaatteilla. Sitten -laitoin käteni samanlaisiksi pistämällä niihin valkeat puolisormikkaat -ja täyttämällä ne rääsyillä mitä satuin löytämään. Nyt Peters maalasi -naamani, ensin hieroen yltäpäältä valkealla liidulla ja sitten -pilkuttaen verellä, jota hän otti sormestaan. Silmän yli ulottuvaa -juomua ei unohdettu. Olin kerrassaan pelottavan näköinen. - - - - -VIII. - -Me valtaamme laivan Rogersin haamun avulla. - - -Kun katselin kuvaani kojun seinällä riippuvasta pellinpalasesta -jonkinlaisen kenttälyhdyn hämärässä valossa, valtasi mieleni sellainen -epämääräinen kauhu muistaessani sen kauhistavan todellisuuden, jota -siten näyttelin, että rupesin rajusti vapisemaan ja töintuskin sain -kootuksi tarmoa esittääkseni osaani. Täytyi kuitenkin toimia -päättävästi ja Peters ja minä menimme kannelle. - -Siellä tapasimme kaikki kunnossa ja partaan lähellä pysytellen -hiivimme kolmin kajuutan portaille. Ne olivat vain osaksi teljetyt, -ylimmälle portaalle oli asetettu puupalikoita siltä varalta että ovea -äkkiarvaamatta voisi sysätä kiinni ulkoapäin. Tirkistellessämme -saranain raoista näimme joka sopen kajuutassa. Huomasimme nyt, mikä -onni oli, ettemme olleet yrittäneet voittaa heitä yllättämällä, sillä -he olivat ilmeisesti varuillaan. Vain yksi nukkui ja hän makasi ihan -peräkannen portaiden juuressa musketti vierellään. Muut istuivat -patjoilla, jotka oli otettu kopeista ja levitetty lattialle. He -haastelivat parhaillaan vakavasti, ja vaikka he olivat kallistelleet -maljoja kuten näkyi parista tyhjästä kannusta ja muutamista -tinapikareista, joita oli mikä missäkin, eivät he olleet niin päissään -kuin tavallisesti. Kaikilla oli puukko, parilla pistooli ja suuri -joukko musketteja oli läheisessä kopissa. - -Kuuntelimme vähän aikaa heidän keskusteluaan ennenkuin pääsimme -selville miten toimia; emme näet tähän saakka olleet tehneet mitään -varmaa päätöstä, paitsi että yrittäisimme pelästyttää heidät Rogersin -haamulla ja siten herpaista heidän tarmoansa. He keskustelivat -merirosvosuunnitelmistaan, emmekä kuulleet selvästi muuta kuin että he -ensi aluksi yhtyisivät _Hornet_-kuunarin miehistöön ja jos mahdollista -anastaisivat koko kuunarin, sitten ryhtyäkseen johonkin suureen -yritykseen, jonka yksityiskohdista ei kukaan meistä saanut selvää. - -Muuan mies rupesi puhumaan Petersistä ja perämies sanoi siihen -matalalla äänellä jotain, jota ei voinut erottaa, mutta lisäsi sitten -kovempaa, että hän ei ymmärtänyt, mitä Petersillä oli tekemistä -kapteenin kakaran kanssa kanssissa, ja arveli, että kuta pikemmin -molemmat heitettäisiin mereen, sitä parempi. Tähän ei kukaan virkkanut -mitään, mutta me oivalsimme viittauksen saavuttaneen yleisen -hyväksymisen, varsinkin Jonesin puolelta. - -Nyt kävin kovin levottomaksi, sitäkin enemmän kun näin Augustuksen ja -Petersinkin vielä olevan neuvotonna menettelytavastamme. Päätin -kumminkin myydä henkeni niin kalliista kuin mahdollista enkä sallia -pelon vallata mieltäni. - -Ärjyvän tuulen pauhu köysistössä ja meren loiskuminen kannen yli esti -meitä kuulemasta mitä puhuttiin, paitsi sään hetkittäin hellittäessä. -Silloin kerrankin kaikki kuulimme selvästi perämiehen käskevän erästä -miestä menemään kokan puolelle komentamaan "ne pirun köntykset" -kajuuttaan, missä hän voisi pitää heitä silmällä, sillä hän ei -tahtonut mitään salassa kähmimistä prikillä. -- Onneksi priki hytki -tällä hetkellä niin rajusti, ettei käskyä voitu heti toimittaa. Kokki -nousi patjaltaan lähteäkseen meitä hakemaan, kun pelottava kallistus, -jonka luulin katkovan mastot, viskasi hänet päistikkaa vasemman -puolen ovea vasten, murtaen sen auki ja saaden aikaan paljon -hämminkiä. Onneksi ei kukaan meistä suistunut paikaltaan ja me -kerkesimme suinpäin syöstä takaisin kanssiin ja tehdä hätäisen -toimintasuunnitelman ennenkuin lähetti ilmestyi tai pikemmin pisti -päänsä kajuutan porraskuvusta, sillä hän ei tullut kannelle. Tältä -paikalta hän ei huomannut Allenin poissaoloa, vaan karjui muka hänelle -perämiehen käskyn. Peters huusi: "Kyllä, kyllä," ääntään muuttaen, ja -kokki palasi heti kajuuttaan osaamatta epäillä, ettei kaikki ollut -oikeinpäin. - -Molemmat toverini lähtivät nyt rohkeasti kajuuttaan ja Peters sulki -oven, samalla tavalla kuin se oli ollutkin. Perämies otti heidät -teeskennellyn sydämellisesti vastaan ja sanoi Augustukselle, että kun -tämä oli käyttäytynyt niin hyvin, hän saisikin asettua kajuuttaan -asumaan ja vastedes olla yhtenä heistä. Sitten hän kaatoi hänelle -puoli pikarillista rommia ja pakotti juomaan. Kuulin ja näin kaikki, -sillä seurasin ystävääni kajuutalle heti kun ovi pantiin kiinni ja -kävin entiselle tähystyspaikalleni. Mukaani olin ottanut molemmat -pumpunvarret, joista toisen varasin lähelle kajuutan portaita -valmiiksi tarvittaessa. - -Nyt asettausin niin vakavaan asentoon kuin suinkin saatoin nähdäkseni -kaikki mitä sisällä tapahtui ja koin terästää itseäni rohkeasti -astumaan kapinoitsijain joukkoon, kun vain Peters antaisi sovitun -merkin. Ennen pitkää hänen onnistui kääntää puhe kapinan veritekoihin -ja vähitellen johtaa miehet tarinoimaan kaikista noista merimiesten -kesken niin yleisistä aaveluuloista. En kuullut kaikkea mitä -sanottiin, mutta selvästi saatoin nähdä juttelun vaikutuksen -läsnäolijain kasvoilla. Perämies oli silminnähtävästi kovin -levottomana ja samassa kun joku mainitsi Rogersin ruumiin -kammottavasta näöstä, luulin hänen olevan pyörtymäisillään. Peters -kysyi häneltä nyt, eikö hänestä olisi parasta heitättää ruumis heti -mereen, koska oli niin kamalaa nähdä sen kieriskelevän kannella. -Tällöin konna käänsi hitaasti päänsä tovereihinsa päin, ikäänkuin -rukoillen jotakuta menemään toimittamaan asian. Ei kukaan kumminkaan -liikahtanut ja ilmeistä oli, että kaikkien hermot olivat äärimmilleen -kiihottuneet. Nyt Peters antoi minulle merkin. Paiskasin kajuutan -portaiden oven auki ja astuen alas sanaakaan sanomatta seisoin suorana -seurueen keskellä. Se valtava vaikutus, jonka tämä äkillinen ilmestys -teki, ei ole ensinkään ihmeteltävissä, kun kaikki eri asianhaarat -otetaan huomioon. Perämies kavahti patjalta, missä oli maannut ja -kaatui ääntä päästämättä hengettömänä selälleen kajuutan lattialle, -jolloin ankara keikahdus vyörähytti hänet kuin pölkyn tyvenen -puolelle. Seitsemästä jälellä olevasta vain kolmella oli alussa -vähänkään mielenmalttia. Muut neljä istuivat jonkun aikaa kuin kiinni -juuttuneina lattiaan -- surkeimpina kauhun ja äärimmäisen epätoivon -kuvina mitä silmäni ikinä ovat nähneet. Vastarintaa kohtasimme -yksistään kokin, John Huntin ja Richard Parkerin puolelta, mutta he -puolustautuivat vain heikosti ja epäröiden. Kaksi edellistä Peters -ampui paikalla ja minä iskin maahan Parkerin pumpunvarrella, jonka -olin ottanut mukaani. Sillä aikaa Augustus sieppasi lattialta musketin -ja ampui toista kapinoitsijaa, Wilsonia, sydämeen. Jälellä oli nyt -vain kolme; mutta tällöin he olivatkin jo tointuneet ja kenties -rupesivat älyämään tulleensa petetyiksi, sillä he tappelivat -tarmokkaasti ja vimmalla ja vain Petersin suunnattoman vahvat -jäntereet tuottivat meille lopulta voiton. Nämä kolme olivat Jones, -Greely ja Absalon Hicks. Jones oli paiskannut Augustuksen lattiaan, -lävistänyt hänen oikean käsivartensa monesta kohden puukolla, ja olisi -pian päättänyt hänen päivänsä -- kun emme Peters ja minä heti voineet -suoriutua omista vastustajistamme -- ellei apuun olisi aikanaan -joutunut ystävä, jota emme suinkaan olleet osanneet liittolaiseksi -lukea. Se ei ollut kukaan muu kuin Tiikeri. Hiljaa muristen se -loikkasi kajuuttaan ratkaisevimmalla hetkellä, heittäytyi Jonesin -päälle ja iski hänet samassa lattiaan. Ystäväni oli nyt kumminkin -saanut liian pahoja vammoja pystyäkseen meitä enää vähääkään auttamaan -ja minua taas haittasi valepukuni niin, etten saattanut tehdä paljoa. -Koira ei toki hellittänyt Jonesin kurkusta ja Peters taas oli mies -pitämään puolensa useampaakin kuin niitä kahta vastaan, jotka vielä -olivat jälellä, ja olisi epäilemättä lopettanut heidät pikemmin, ellei -ahtaus ja laivan pelottava kallisteleminen olisi häntä estänyt. -Kohtapa hän saikin käteensä raskaan jakkaran. Tällä hän halkaisi -Greelyn kallon tämän parhaillaan tähdätessä minuun musketilla, ja heti -sen jälkeen, kun prikin keikahdus viskasi hänet Hicksin pariin, hän -tarttui tätä kurkusta ja pelkällä voimallaan kuristi hänet siinä -silmänräpäyksessä. Näin me paljoa lyhyemmässä ajassa kuin mitä minulta -on mennyt tämän kertomiseen, pääsimme prikin herroiksi. - -Ainoa, henkiin jäänyt vastustajamme oli Richard Parker. Tämän miehen -olin minä kuten muistettaneen, iskenyt kumoon pumpunvarrella jo -hyökkäyksen alussa. Hän oli nyt liikkumattomana hytin pirstautuneella -ovella; mutta Petersin koskettaessa häntä jalallaan hän rupesi -puhumaan ja anoi armoa. Hänen päässään oli vain mitätön haava eikä hän -ollut saanut mitään muutakaan vammaa, vaan oli vain taintunut pelkästä -iskusta. Hän nousi nyt ja toistaiseksi me sidoimme hänen kätensä selän -taakse. Koira murisi vielä Jonesin päällä, mutta tarkastaessamme -huomasimme hänet aivan kuolleeksi ja veri valui virtanaan kurkussa -olevasta syvästä haavasta, jonka varmaankin elukan terävät hampaat -olivat tehneet. - -Oli nyt aamun ensimäinen tunti ja tuuli puhalsi yhä pelottavasti. -Priki nytki ja vaarui ilmeisesti paljoa kiivaammin kuin tavallisesti -ja aivan välttämättömäksi kävi tehdä edes jotain sen auttamiseksi. -Melkein joka kerta kun se keikahti suojan puolelle, tuli laidan yli -hyökyaalto, osaksi kajuuttaankin meidän paraikaa temmeltäessämme; alas -laskeutuessani olin näet jättänyt laivanluukun auki. Koko vasemman -puolen parrasrivi oli pois pyyhkäisty, samoin keittiö sekä pikku -venonen siltamalta. Isonmaston natina ja riuhtoileminen merkitsi -myöskin, että se oli katkeamaisillaan. Jotta peräruumaan mahtuisi -enemmän lastia, oli maston tyvi istutettu kansien väliin -- kovin -moitittava tapa, johon tietämättömät laivanrakentajat toisinaan -turvautuvat -- niin että se oli uhkaavassa vaarassa irtautua -kengästään. Mutta kaikkien vastustemme lisäksi huomasimme veden -laivassa nousseen seitsemään jalkaan. - -Jättäen miesten ruumiit kajuuttaan aloimme heti pumpata ja Parkerkin -päästettiin vapaaksi auttamaan meitä työssä. Augustuksen käsivarren -sidoimme parhaamme mukaan ja hän teki minkä saattoi. Huomasimme -kuitenkin parhaiksi voivamme estää vuodon lisääntymästä pitämällä -yhden pumpun lakkaamatta käynnissä. Vain neljälle se oli kova työ, -mutta me koetimme ylläpitää rohkeuttamme ja odotimme levottomasti -päivän koittoa, jolloin toivoimme saavamme prikin kevennetyksi -hakkaamalla ison maston poikki. - -Tällä tavoin vietimme kauhistavan tuskallisen ja uuvuttavan yön, ja -kun päivä vihdoinkin koitti, ei myrsky ollut vähintäkään asettunut -eikä näkynyt merkkiäkään sen tyyntymisestä. Raahasimme nyt ruumiit -kannelle ja heitimme ne mereen. Lähin huolemme oli päästä -isostamastosta. Kun tarpeelliset valmistukset oli tehty, hakkasi -Peters maston poikki (löydettyään kirveitä kajuutasta), meidän toisten -seistessä valmiina taljaköysissä. Kun priki pelottavasti kallistui -suojan puolelle, komennettiin hakkaamaan poikki tuulenpuoliset -taljaköydet; sen tehtyämme kaikki mastot ja köydet syöksähtivät -valtoinaan mereen tuottamatta mainittavaa vahinkoa. Nyt huomasimme, -ettei alus keikkunut enää yhtä raskaasti kuin ennen, mutta asemamme -oli yhä perin uhkaava ja äärimmäisistä ponnistuksistamme huolimatta -emme saaneet vuotoa vähenemään yhdellä pumpulla. Se vähäinen apu, mitä -Augustus saattoi meille antaa, ei merkinnyt paljoa. Kovaksi onneksemme -vielä ankara hyöky viskasi prikin moniaan piirron tuulesta, ja -ennenkuin se pääsi ennalleen, pyyhälsi toinen aivan sen ylitse ja -suisti partaan upoksiin. Painolasti siirtyi nyt yhdessä rysyssä -suojanpuolelle -- muu lasti oli kieriskellyt sinne tänne ihan -sikinsokin jonkun aikaa -- ja hetkisen näytti kuin mikään ei enää -pelastaisi alusta kaatumasta. Kohta taas pääsimme kumminkin osaksi -pystyyn, mutta kun painolasti yhä jäi vasemmalle puolelle, olimme niin -kallellamme, että oli turha ajatella pumppuamista; sitä emme missään -tapauksessa olisi voineet tehdä paljoa kauempaa, kun kätemme olivat -ihan vereslihalla tavattomista ponnistuksistamme. - -Vastoin Parkerin neuvoa rupesimme nyt hakkaamaan poikki keulamastoa ja -saimmekin sen tehdyksi, vaikka työllä ja vaivalla. Mereen vyöryessään -masto vei mukanaan kokkapuun ja jätti meidät täydellisesti hylyksi. - -Näihin asti olimme toki saattaneet toivoa pelastuvamme isolla -veneellämme, jota hyökylaineet eivät olleet vioittaneet. Mutta pitkään -se ilo ei kestänyt; sillä kun keulamasto nyt oli mennyt ja sen mukana -tietysti keulapurjekin, joka oli prikiä tukenut, alkoi meri vyöryä -ylitsemme täydellisenä hyöky-aallokkona ja puhdisti muutamassa -minuutissa kannen kokasta perään, tempasi mukaansa ison veneen ja -oikean portaan ja yksinpä ankkuripelinkin. - -Puolenpäivän aikaan myrsky näytti olevan hieman asettumaan päin, mutta -siinä petyimme surkeasti, sillä se vaimeni vain muutamaksi minuutiksi -puhaltaaksen sitten kahta suuremmalla raivolla. Neljän tienoissa -iltapäivällä oli kerrassaan mahdotonta vastustaa tuulen rajua voimaa; -ja kun yö tuli, en hitustakaan enää toivonut, että alus pysyisi koossa -aamuun asti. - -Keskiyön tultua olimme vajonneet hyvin syvälle ja vesi nousi nyt -keskikanteen asti. Peräsin meni pian menojaan ja hyöky, joka riuhtaisi -sen irti, nosti prikin peräpuolen kokonaan ylös vedestä, johon se -jysähti takaisin tärähtäen niin ankarasti kuin karille törmätessä. -Olimme kaikki laskeneet peräsimen kestävän viimeiseen asti, se kun oli -tavattoman vahva ja köytetty niin, etten moista ole nähnyt. - -Ennätimme töintuskin hengähtää tämän ankaran kolauksen jälkeen, kun -niin suunnaton aalto, että vain harvoin olin sellaista nähnyt, -vyörähti suoraan alukseemme, pyyhkäisten kajuutan portaat tyyten -tieltään, vieden mennessään Tiikeriparan, murtaen laivan luukut ja -täyttäen joka tuuman vedellä. - - - - -IX. - -Myrskyä jatkuu. -- Laivamme hylkynä. -- Kärsimyksemme alkavat. - - -Onneksi olimme juuri ennen yön tuloa kaikki neljä sitoneet itsemme -lujasti kiinni ankkuripelin pirstaleihin ja olimme tällä tavoin niin -lähelle kantta kyyristyneinä kuin mahdollista. Vain tämä varokeino se -yksin pelasti meidät perikadosta. Näinkin ollen olimme kaikki enemmän -tai vähemmän typerryksissä veden suunnattomasta painosta, joka ei -vyörynyt yltämme ennenkuin olimme henkihieverissä. Niin pian kuin sain -taas henkäistyksi, huusin kovasti kumppanejani. Vain Augustus vastasi: - --- Olemme mennyttä ja Jumala sielujamme armahtakoon. - -Ennen pitkää molemmat toisetkin kykenivät puhumaan ja he kehottivat -meitä rohkaisemaan mielemme, koska toivo ei ollut vielä lopussa; lasti -näet oli sellaista, ettei priki mitenkään voinut upota ja kaikesta -päättäen tuuli tyyntyisi aamulla. Nämä sanat antoivat sydämeeni uutta -toivoa; sillä vaikka olikin ilmeistä, ettei tyhjillä traanitynnyreillä -lastattu alus menisi pohjaan, olin tähän asti ollut niin -sekaannuksissa, etten muistanut sitä ollenkaan, vaan olin jo kauan -pitänyt upoksiin menoa uhkaavimpana vaarana -- näyttipä tuo sitten -miten omituiselta tahansa. Saatuani täten taas rohkeutta käytin -jokaista tilaisuutta lujittaakseni köysiä, joilla olin sitonut itseni -kiinni ankkuripelin jäännöksiin, ja tätä tehdessäni huomasin -toverinikin olevan samassa touhussa. Yö oli pimeä ja meitä ympäröivää -kamalaa pauhua ja hyrskettä on turha yrittää kuvailla. Aluksemme kansi -oli merenpinnan tasalla ja joka silmänräpäys pyyhälsi aalto ylitsemme. -Ei ole liioiteltua sanoa, ettei päämme olleet kunnolla veden pinnalla -kuin joka kolmas sekunti. Vaikka olimme ihan vierekkäin, ei kukaan -meistä nähnyt toistaan tai prikiäkään, jolla myrsky meitä niin rajusti -viskeli. Silloin tällöin huutelimme toinen toisillemme siten kokien -pitää toivoa vireillä ja lohduttaa ja rohkaista niitä meistä, jotka -olivat enin sen tarpeessa. Heikon tilansa vuoksi Augustus oli meidän -kaikkien huolen esineenä, ja kun hän raadellun käsivartensa vuoksi ei -mitenkään voinut kiinnittää köysiään kyllin lujasti, odotimme hetki -hetkeltä hänen joutuvan mereen; kuitenkaan ei hänen auttamisestaan -voinut olla puhettakaan. Onneksi hän oli turvallisemmassa paikassa -kuin me muut, sillä kun hänen yläruumiinsa oli aivan pirstautuneen -ankkuripelin alla, vyöryivät hyökyaallot hänen ylitsensä melkoisesti -murtuneina. - -Tässä pelottavassa asemassa olimme siksi, kunnes päivä valkeni ja -silloin näimme vielä täydellisemmin ne kauhut, jotka meitä ympäröivät. -Priki oli vain pelkkä pölkky, keikkuen sinne tänne joka aallon -ajettavana, vihuri oli vain kiihtymässä puhaltaen jo täydellisenä -hirmumyrskynä, eikä meillä näyttänyt olevan mitään maallista -pelastuksen toivetta. Tuntikausiin emme virkkaneet sanaakaan, hetki -hetkeltä odottaen siteidemme heltiävän ja ankkuripelin jäännösten -menevän mereen tahi jonkin ympärillämme ja yläpuolellamme ärjyvistä -suunnattomista aalloista painavan hylyn niin syvälle, että hukkuisimme -ennen sen palaamista pinnalle. Jumalan armosta säilyimme kumminkin -näistä uhkaavista vaaroista ja puolenpäivän tienoissa ilahdutti meitä -siunattu aurinko. Kohta sen jälkeen huomasimme tuulen voiman -tuntuvasti heikenneen ja silloin ensi kerran illasta saakka Augustus -puhui kysyen vieressään olevalta Petersiltä, luuliko tämä meidän -mitenkään voivan pelastua. Kun kysymykseen ei ensin vastattu, päätimme -kaikki sekarotuisen intiaanin hukkuneen paikalleen, mutta tuokion -kuluttua hän suureksi iloksemme rupesi puhumaan, vaikkakin hyvin -heikosti, sanoen olevansa kovassa tuskassa. Köydet olivat niin -tiukalle kiristäneet hänen vatsansa, että hän menehtyisi ellei saisi -niitä höllennetyksi. Se koski meihin kipeästi, koska oli turhaa -ajatellakaan hänen auttamistaan niin kauan kuin meri yhä vain hyrski -ylitsemme. Me kehotimme häntä kestämään kärsimyksensä miehuullisesti -ja lupasimme auttaa häntä niin pian kuin vain voimme. Hän vastasi, -että se kohta olisi myöhäistä, että hän olisi mennyttä, ennenkuin me -voisimme häntä auttaa. Hän ähkyi sitten hetken aikaa ja vihdoin -kokonaan vaikeni, jolloin me päätimme hänen menehtyneen. - -Illan joutuessa meri oli niin paljon tasaantunut, että vain jokunen -laine syöksi tuulen puolelta hylyn yli viiden minuutin kuluessa, ja -tuuli oli asettunut koko joukon, vaikka se yhäkin puhalsi kovana -vihurina. En ollut kuullut toverieni puhuvan tuntikausiin ja huusin -nyt Augustusta. Hän vastasi, vaikka niin heikosti, etten erottanut -hänen sanojaan. Sitten puhuttelin Petersiä ja Parkeria, mutta -kumpikaan ei vastannut mitään. - -Kohta tämän jälkeen vaivuin osittaiseen tajuttomuuteen, jonka -kestäessä mitä mieluisimmat kuvat liikkuivat mielikuvituksessani, -kuten viheriät puut, aaltoilevat, tuleentuvat viljavainiot, -tanssijatar-kulkueet, ratsuväkijoukot ja muut kuvitelmat. Nyt muistan, -että kaikessa mikä kulki sieluni silmien ohi, liike oli vallitsevana -ajatuksena. Niinpä en milloinkaan uneksinut paikallaan olevista -esineistä, kuten taloista ja vuorista, vaan tuulimyllyjä, laivoja, -suuria lintuja, ilmapalloja, ratsastajia, hurjasti ajavia vaunuja sekä -muita samanlaisia liikkuvia esineitä ilmaantui loppumattomassa -jonossa. - -Kun toinnuin, oli aurinko, mikäli saatoin arvata, ollut tunnin verran -taivaalla. Vain suurimmalla vaivalla saatoin johdattaa muistiini -kaikki asemaani koskevat seikat ja jonkun aikaa pysyin siinä varmassa -vakuutuksessa, että vielä olin prikin ruumassa, laatikon lähellä, ja -että Parker oli Tiikeri. - -Kun vihdoin täydelleen tulin tajuuni, huomasin, että vain tasainen -tuuli puhalsi ja että meri oli verrattain tyyni, sikäli että se vain -loiskui keskilaivan yli. Vasen käsivarteni oli irtautunut -köytöksistään ja oli pahoin viiltynyt kyynärpään seutuvilta, oikea oli -ihan kangistunut ja käsi ja ranne kamalasti turvonnut olkapäältä -luistaneen köyden puristuksesta. Suurta tuskaa tuotti minulle -toinenkin köysi, joka oli kiristynyt vyötäisilleni sietämättömän -tiukalle. Katsastaessani kumppanejani näin Petersin vielä elävän, -vaikka paksu nuora oli kiristynyt niin lujasti hänen uumenilleen, että -hän näytti miltei kahtia leikatulta; liikahtaessani hän viittasi -minulle heikosti osottaen köyttä. - -Augustus ei ilmaissut mitään elonmerkkejä ja oli miltei kaksinkerroin -poikittain ankkuripelin säleellä. Parker rupesi puhumaan nähdessään -minun liikkuvan ja kysyi, olisiko minulla kyllin voimaa auttamaan -hänet asemastaan, sanoen, että jos minä ponnistaisin kaiken tarmoni ja -onnistuisin päästämään hänet köytöksistään, niin me vielä kenties -pelastuisimme, vaan muuten joutuisimme kaikki turmioon. Käskin hänen -rohkaisemaan mielensä, niin kokisin hänet vapauttaa. Kopeloiden -housuntaskuani tavotin käteeni kynäveitseni ja monen turhan yrityksen -perästä sain sen vihdoin auki. Sitten onnistuin vasemmalla kädelläni -päästämään oikean irti köytöksistään ja sen jälkeen katkaisin muutkin -nuorat, jotka pitelivät minua kiinni. Mutta yrittäessäni liikahtaa -paikaltani huomasin jalkojeni tykkänään pettävän ja etten päässyt -pystyyn enkä voinut liikuttaa oikeaa käsivarttani minnekään päin. -Mainittuani tämän Parkerille hän neuvoi minua makaamaan hiljaa -muutamia minuutteja ja pysyttelemään vasemmalla kädelläni kiinni -ankkuripelissä, niin että veri ennättäisi päästä kiertämään. Näin -tehtyäni turtumus rupesi häviämään, niin että saatoin liikuttaa ensin -toista ja sitten toista jalkaani ja kohta sen jälkeen kykenin taas -osittain käyttämään oikeaa käsivarttani. Ryömin nyt hyvin varovasti -nelinkontin Parkeria kohti ja olin pian katkaissut kaikki hänen -siteensä, jolloin hänkin vähän ajan kuluttua saattoi osittain käyttää -jäseniään. Kiireimmän kautta me nyt päästimme Petersin köydestä. Se -oli tunkenut villahousujen kauluksen ja kahden paidan läpi ja -leikannut syvän haavan, josta veri virtana vuosi päästellessämme -köysiä. Tuskin olimme ne poistaneet, kun hän rupesi puhumaan ja näytti -samassa saaneen huojennusta -- päästen paljo helpommin liikkumaan kuin -Parker ja minä, mikä epäilemättä johtui verenvuodosta. - -Ei ollut paljon toivoa Augustuksen virkoamisesta, kun hän ei ilmaissut -mitään elonmerkkejä, mutta päästyämme hänen luoksensa huomasimme hänen -olevan vain tainnuksissa verenhukasta, vesi kun oli repäissyt pois ne -siteet, joihin olimme käärineet hänen haavoittuneen käsivartensa; ei -yksikään niistä nuorista, jotka pitelivät häntä ankkuripelissä, ollut -niin kireällä, että se olisi tuottanut hänelle kuoleman. -Selviteltyämme hänet kiinnikkeistään ja ankkuripelin ympärillä -olevista puunsäleistä sidoimme hänet kuivaan paikkaan tuulenpuolelle, -pää hiukan alaspäin, ja hieroimme kolmin miehin hänen jäseniään. Noin -puolen tunnin kuluttua hän tuli tuntoihinsa, vaikka hän vasta -seuraavana aamuna ilmaisi meidät tuntevansa ja kykeni puhumaan. -Selviydyttyämme köytöksistämme oli ihan pimeä ja alkoi mennä pilveen. -Meidät valtasi taas pelko, että rupeisi ankarasti tuulemaan, jolloin -mikään ei pelastaisi meitä joutumasta tuhon omaksi, lopen uuvuksissa -kun olimme. Hyväksi onneksi tuuli pysyi koko yön hyvin tasaisena ja -meri tyyntyi joka minuutti, mikä antoi meille uutta pelastuksen -toivoa. Vieno tuuli puhalsi vielä luoteesta, mutta ilma ei ollut -ollenkaan kylmää. Augustus oli huolellisesti sidottu tuulenpuolelle -sillä tavoin, ettei putoisi mereen aluksen keikkuessa, koska hän vielä -oli liian heikko pidelläkseen itseään kiinni. Me emme sitä kaivanneet. -Me istuimme vieretysten ankkuripelin lähistössä, tukien toinen -toistamme katkenneilla köysillä ja koettaen keksiä keinoja -pelastuaksemme pelottavasta asemastamme. - -Neljännentoista päivän aamu koitti vihdoin ja sää pysyi yhä kirkkaana -ja miellyttävänä, vienon tuulen puhaltaessa luoteesta. Meri oli nyt -aivan tyven, ja kun priki jostain syystä, jota emme voineet määrätä, -oli vähemmin kallellaan kuin ennen, oli kansi verrattain kuiva ja me -saatoimme liikkua siinä vapaasti puolelta toiselle. Olimme nyt olleet -enemmän kuin kolme kokonaista vuorokautta sekä ruuatta että juomatta -ja välttämättömäksi kävi yrittää hankkia jotain kannen alta. - -Peters riisuutui, köysi sidottiin huolellisesti hänen vyötäisilleen ja -vedettiin hänen olkansa yli, niin ettei se mitenkään päässyt -luistamaan. Yritys oli kovin vaikea ja vaarallinen; sillä kun tuskin -saatoimme toivoa löytävämme paljon, jos mitään muonavaroja itse -kajuutasta, oli sukeltajan alas päästyään välttämättä käännyttävä -oikealle ja kulettava veden alla kymmenen tai kaksitoista jalkaa -ahdasta käytävää varastohuoneeseen sekä vielä palattava kertaakaan -hengittämättä. - -Kun kaikki oli valmiina, laskeutui Peters kajuuttaan astuen peräkannen -portaita, kunnes vesi ylettyi leukaan. Sitten hän sukelsi pää -edellä, samalla kääntyen oikealle ja parhaansa mukaan pyrkien -varastohuoneelle. Tämä ensimäinen yritys meni kumminkin kokonaan -myttyyn. Vajaan puolen minuutin kuluttua tunsimme nuoraa kiivaasti -nykäistävän -- sopimamme merkki milloin hän halusi päästä ylös. -Vedimme hänet siis paikalla kannelle, mutta niin varomattomasti, että -hän kolhiutui pahoin portaisiin. Hän ei tuonut mitään mukanaan ja oli -päässyt tunkeutumaan vain vähän matkaa käytävään, kun hänen oli -täytynyt lakkaamatta ponnistella pysyäkseen pohjassa. Vedestä -päästyään hän oli lopen uuvuksissa ja lepäsi kokonaista viisitoista -minuuttia ennenkuin uskalsi uudestaan laskeutua. - -Toinen yritys onnistui vieläkin huonommin, sillä hän viipyi nyt niin -kauan veden alla merkkiä antamatta, että tulimme levottomiksi ja -vedimme hänet ylös, jolloin hän jo oli henkihieverissä, nyittyään, -kuten kertoi, monta kertaa nuorasta meidän sitä tuntemattamme. Se -johtui luultavasti siitä, että nuora oli kietoutunut portaiden -juurella olevaan kaidepuuhun. Nämä kaiteet olivat tosiaankin niin -pahoin tiellämme, että päätimme ne poistaa, jos mahdollista, ennenkuin -jatkaisimme suunnitelmaamme. Kun emme voineet saada sitä tieltämme -muilla keinoin kuin väkivoimalla, laskeuduimme kaikki veteen niin -syvälle kuin portaita myöten pääsimme, jolloin rynnistettyämme -yhteisvoimin sitä vastaan onnistuimme kaatamaan sen. - -Kolmas yritys oli yhtä epäonnistunut ja ilmeiseksi kävi nyt, ettei -mitään saatu aikaan ilman jotain painoa, jonka avulla sukeltaja -pysyisi etsiskellessään vakavasti pohjassa. Kauan aikaa katselimme -turhaan jotain tarkoitukseen soveltuvaa, mutta vihdoin suureksi -iloksemme huomasimme yhden tuulenpuoleisen keulakettingin olevan niin -irrallaan, että saimme sen vaivatta väännetyksi irti. Kiinnitettyään -tämän lujasti nilkkaansa Peters laskeutui nyt neljännen kerran -kajuuttaan ja onnistui tällä kertaa pääsemään varastohuoneen ovelle. -Sanomattomaksi surukseen hän silloin huomasi sen lukituksi ja -hänen täytyi palata tyhjin toimin, kun hän ei kovimmillakaan -ponnistuksillaan voinut viipyä veden alla kuin korkeintaan minuutin. - -Asiamme näyttivät nyt tosiaankin synkiltä emmekä, Augustus ja minä, -voineet olla itkuun purskahtamatta ajatellessamme niitä epälukuisia -vastuksia, jotka kaikkialta nousivat tiellemme, ja kuinka vähän -toiveita oli lopullisesta pelastuksestamme. Mutta heikkouttamme ei -kestänyt kauan. Heittäytyen polvillemme rukoilimme Jumalan varjelusta -niissä monissa vaaroissa, joihin olimme joutuneet, ja nousimme uusin -toivein ja voimin miettimään, mitä inhimillisin keinoin vielä voisimme -tehdä pelastumiseksemme. - - - - -X. - -Nälänhätämme. -- Kuolleiden kuljettama laiva. - - -Katsahtaessani sitten Augustukseen havaitsin hänen äkkiä käyneen -kalmankalpeaksi ja huultensa vavahtelevan perin kummallisesti ja -selittämättömästi. Säikähtyneenä puhuttelin häntä, mutta hän ei -vastannut mitään ja rupesin jo arvelemaan hänen äkkiä sairastuneen, -kun tulin tarkanneeksi hänen silmiään, jotka näkyivät tuijottavan -johonkin takanani olevaan esineeseen. Käänsin päätäni enkä milloinkaan -unohda sitä ilon hurmiota, joka tunki läpi luitteni ja ytimieni, kun -havaitsin ison prikin laskevan meitä kohti ja olevan enää vain parin -peninkulman päässä. Kavahdin jaloilleni ikäänkuin musketinkuula äkkiä -olisi osunut sydämeeni, ja käsiäni kurotellen laivaa kohti seisoin -näin liikkumattomana ja saamatta sanaakaan suustani. Peters ja Parker -olivat yhtä kuohuksissa, vaikka kumpikin tavallaan. Edellinen hyppi -kannella kuin hullu mitä mahdottomimpia laverrellen, vuoroin -kiljahdellen ja manaten, kun taas jälkimäinen purskahti itkuun ja itki -monta minuuttia kuin lapsi. - -Näkyvissä oleva alus oli iso kuunaripriki, hollantilaista rakennetta -ja mustaksi maalattu, koreaksi kullattu kuva kokassa. Se oli -ilmeisesti saanut kokea aika ankaraa säätä ja oli luullaksemme paljon -kärsinyt sen saman vihurin kynsissä, joka meille oli osoittautunut -niin tuhoisaksi, sillä etumaston märssytanko ja osa oikeaa parrasta -oli poissa. Nähdessämme sen ensiksi se oli, kuten jo olen sanonut, -noin kahden peninkulman päässä tuulen puolella, ja laski meitä kohti. -Tuuli oli hyvin lauha ja enin kummastutti meitä se, ettei aluksella -ollut muita purjeita kuin fokka ja isopurje sekä ajopurje -- tietenkin -se läheni hitaasti ja meidän kärsimättömyytemme kasvoi miltei -mielettömäksi raivoksi. Niin kiihdyksissä kuin olimmekin, huomasimme -kumminkin kaikki, millä takaperoisella tavalla sitä ohjattiin. Se -mutkitteli niin omituisesti sinne tänne, että parikin kertaa luulimme -aluksemme jääneen kokonaan huomaamatta, tahi kuvittelimme, ettei nähty -ketään kannella ja että se aikoi kääntyä toiselle suunnalle. - -Joka kerta me silloin huusimme ja luikkasimme kohti kurkkuamme, -jolloin tuntematon näytti hetkeksi muuttavan mieltänsä ja taas -suuntaavan meitä kohti; tämä kummallinen seikka toistui kaksi tai -kolme kertaa, niin ettemme lopulta osanneet sitä selittää millään -muulla tavoin kuin että ruorimies oli juovuksissa. - -Ei ketään näkynyt aluksen kannella ennenkuin se oli saapunut noin -neljännespeninkulman päähän meistä. Silloin näimme kolme merimiestä, -jotka puvustaan päättäen olivat hollantilaisia. Kaksi makasi kanssin -lähellä ja kolmas, joka näkyi katselevan meitä hyvin uteliaasti, -nojautui oikean partaan yli lähellä kokkapuuta. Tämä viimemainittu oli -pitkä ja roteva mies, jolla oli hyvin tumma iho. Hän näytti -liikkeillään rohkaisevan meitä malttamaan mieltämme, nyökkäillen -iloisesti, vaikka hieman omituisesti ja hymyillen lakkaamatta, niin -että välkkyvän valkea hammasrivi paljastui. Kun hänen laivansa tuli -lähemmäksi, näimme punaisen flanellilakin putoavan hänen päästään -mereen, mutta siihen hän tuskin ollenkaan loi huomiota, vaan yhä -edelleen hymyili ja viittoili yhtä omituisesti. Kerron nämä seikat ja -asianhaarat juurtajaksain ja kerron ne -- se ymmärrettäköön -- aivan -niinkuin _me ne näimme_. - -Priki lähestyi hitaasti ja nyt vakavammin kuin ennen ja -- en voi -puhua tyynesti tästä tapauksesta -- meidän sydämemme sykki hurjasti -ilosta; me puhkesimme kaikesta sielustamme riemuhuudoin ja ylistyksin -kiittämään Jumalaa siitä täydellisestä, odottamattomasta ja ihanasta -pelastuksesta, joka oli aivan silmiemme edessä. Silloin äkkiarvaamatta -kantautui vieraasta laivasta -- joka nyt oli ihan lähellämme -- haju, -löyhkä sellainen, jolle koko maailmasta ei nimeä eikä käsitettä löydy, -helvetillinen, tukehduttava, sietämätön, käsittämätön. Haukoin -henkeäni ja kun käännyin toverieni puoleen, havaitsin, että he olivat -marmoria kalpeammat. Mutta nyt ei ollut aikaa kyselyihin eikä -arvailuihin -- priki ei enää ollut viidenkäänkymmenen jalan päässä. -Ryntäsimme perään, kun yhtäkkiä laineet heilauttivat laivan keulan -kokonaista viisi tai kuusi piirtoa suunnaltaan, ja se sivuutti meidät -parinkymmenen jalan päästä taitsemme; silloin näimme joka sopen sen -kannella. - -Unohtanenko milloinkaan tätä hirmunäkyä? Kaksikymmentäviisi tai -kolmekymmentä ihmisruumista, joiden joukossa oli useita naisia, makasi -hajallaan venesiltaman ja keittiön välillä äärimmäisessä ja -ilettävimmässä mätänemistilassa. Näimme selvään, ettei ainoatakaan -elävää olentoa ollut tuossa kovanonnen laivassa. Sittenkään emme -saattaneet olla huutamatta kuolleilta apua! Niin, pitkään ja -äänekkäästi me kerjäsimme hetken tuottamassa tuskassa, että nuo -äänettömät ja pöyristyttävät kuvapatsaat odottaisivat meitä, eivät -jättäisi meitä heidän laillaan lahomaan, ottaisivat meidät hupaiseen -seuraansa! Olimme mielettöminä kauhusta ja epätoivosta, raivohulluina -surkean pettymyksemme tuskissa. - -Kun ensimäinen kauhunkiljahduksemme puhkesi ilmoille, vastasi siihen -joku kokkapuun läheltä äänellä, joka niin elävästi muistutti ihmisen -kirkaisua, että tarkinkin korva olisi saattanut säpsähtää ja pettyä. -Tässä silmänräpäyksessä laivan tekemä äkillinen mutka toi kanssin -tienoon hetkeksi näkyviimme ja me huomasimme heti, mistä ääni lähti. -Näimme pitkän rotevan haahmon yhä nojautuvan partaaseen ja yhä -nyökkäilevän päätään edestakaisin, mutta hänen kasvonsa olivat nyt -kääntyneet poispäin, niin ettemme voineet niitä nähdä. Hänen kätensä -kurottuivat kaiteiden yli ja kämmenet olivat ulospäin. Hänen polvensa -lepäsivät köydellä, joka oli tiukkaan pingottunut ja ulottui kokkapuun -tyvestä nostovivun palkkiin. Hänen selässään, josta osa oli revitty -paljaaksi, oli suunnaton merilokki ahmien kamalaa ateriaansa, nokka ja -kynnet iskettyinä syvälle lihaan ja valkoinen höyhenpuku veren -pärskeissä. Prikin kääntyessä kokonaan näkyviimme, lintu veti -huomattavalla vaivalla veripunaisen päänsä ruumiista, silmäili meitä -hetkisen ikäänkuin typerryksissään, kohosi laiskasti ruumiilta, jolla -oli juhlinut, ja lentäen suoraan yläpuolellemme leijaili siinä tuokion -hyytynyt maksamainen möhkäle nokassaan. Kamala kappale putosi vihdoin -kaameasti maiskahtaen aivan Parkerin jalkoihin. - -Jumala minua armahtakoon, mutta nyt ensi kerran välähti mielessäni -ajatus, jota en tahdo mainita: tunsin ottavani askeleen kohti veren -tahraamaa paikkaa. Silloin katsahdin ylös ja Augustuksen katse kohtasi -minua niin pontevan kiivaana, että heti tulin järkiini. Hyökkäsin -paikaltani ja viskasin väristen hirvittävän möhkäleen mereen. - -Ruumis, josta se oli reväisty, oli köydellä hiljalleen heilahdellut -edestakaisin petolinnun ponnistuksista, ja tämä liikkuminen se oli -ensin pannut meidät uskomaan sen eläväksi. Päästyään lokin painosta -pyörähti se ympäri ja kaatui puoleksi kumoon, niin että kasvot -paljastuivat kokonaan. Ei varmaan ole mikään milloinkaan ollut niin -kammottavan kammottavaa! - -Priki, kuten jo olen kertonut, viisti taitsemme ja eteni verkalleen, -mutta varmasti suojan puolelle. Sen ja sen kauhistavan miehistön -mukana menivät kaikki hilpeät pelastuksen ja ilon unelmamme. Kun se -kulki hitaasti ohi, olisimme kenties jollain keinoin päässeet siihen, -ellei äkillinen pettymyksemme ja sitä seuraava hirvittävä huomio olisi -täydelleen herpaissut kaikkia toimivia sielun- ja ruumiinkykyjämme. -Olimme nähneet ja tunteneet, mutta emme voineet ajatella emmekä -toimia, ennenkuin, voi! se oli myöhäistä. Kuinka tämä tapaus oli -heikontanut järkeämme, näkyy parhaiten siitä, että me ihan tosissamme -tuumailimme tavottaa laivaa uimalla silloin kun erotimme enää vain -puolet sen rungosta! - -Olen sittemmin turhaan kokenut saada jotain selvyyttä siihen kaameaan -epävarmuuteen, johon tuntemattoman aluksen kohtalo kätkeytyi. Sen -rakenne ja ulkonäky saattoi meidät, kuten jo mainitsin, pitämään sitä -hollantilaisena kauppalaivana ja miehistön puku puolestaan vahvisti -tätä ajatusta. Olisimme helposti voineet nähdä nimen sen perässä, jopa -tehdä muitakin huomioita, jotka olisivat opastaneet meitä oikealle -tolalle, mutta hetken äärimmäinen jännitys sokaisi silmämme. Ruumiiden -tummankellertävästä väristä, niiden nimittäin, jotka eivät vielä -olleet kokonaan lahonneet, päätimme koko aluksen väestön kuolleen -keltakuumeeseen tai johonkin muuhun pelottavaan ruttoon. Jos asia niin -oli -- enkä muutakaan osaa arvata, niin kuoleman oli täytynyt, -ruumiiden asennoista päättäen, tavata heidät kamalan äkillisesti ja -vastustamattomalla voimalla, kokonaan toisella tavoin kuin yleensä on -ollut laita tappavimmissakaan ruttotaudeissa, mihin ihmiskunta on -tutustunut. Mahdollista todellakin on, että heidän muonavaroihinsa -sattumalta joutunut myrkky oli matkaansaattanut onnettomuuden, taikka -sitten jonkin tuntemattoman myrkyllisen kalalajin, muun merieläimen -tahi valtamerilinnun syöminen lienee sen tuottanut -- mutta turhan -turhaa on arvailla siinä, missä kaikki on peittynyt ja epäilemättä -ainiaaksi jää mitä hirvittävimmän ja tutkimattomimman salaperäisyyden -verhoon. - - - - -XI. - -Nälänhätää, janoa ja epätoivoa. - - -Vietimme lopun päivästä tylsässä horrostilassa tuijotellen pakenevaa -alusta, kunnes pimeä peitti sen näkyvistämme ja saattoi meidät jonkun -verran järkiimme. Nälän ja janon tuskat silloin palasivat työntäen -tieltään kaikki muut huolet ja arvelut. Ei mitään voitu kumminkaan -tehdä ennen aamua, ja sitoen itsemme mahdollisimman lujasti kiinni -koetimme hieman uinahtaa. Siinä minä onnistuinkin odottamattoman hyvin -ja nukuin yhtämittaa siksi, kunnes kumppanini, joita onni oli vähemmän -suosinut, herättivät minut päivän koittaessa uudestaan yrittääksemme -hankkia muonavaroja laivan ruumasta. - -Nyt oli tyven. Priki oli kadonnut näkyvistä. Alotimme heti puuhamme -vääntämällä joltisellakin vaivalla irti toisenkin keulakettingin, ja -kun olimme kiinnittäneet molemmat Petersin jalkoihin lähti hän taas -pyrkimään varastohuoneen ovelle arvellen ehkä voivansa murtaa sen -auki, jos vain joutuisi sinne ajoissa; tämän hän toivoikin voivansa -tehdä, kun hylky ui paljon vakavammin kuin ennen. - -Hänen onnistui varsin pian päästä ovelle, jolloin hän irrotti toisen -kettingin nilkastaan murtautuakseen sen avulla huoneeseen. Vaan -turhaan hän ponnisti kaikki voimansa -- oven kehykset olivat vahvemmat -kuin oli osattu aavistaakaan. Hän oli ihan uuvuksissa viivyttyään niin -kauan veden alla ja aivan välttämättömäksi kävi, että joku toinen -astuisi hänen sijaansa. Tähän Parker tarjoutui heti pyytämättä; mutta -tehtyään kolme hukkaan mennyttä ponnistusta hän huomasi, ettei päässyt -edes oven lähelle. Haavoittuneen käsivartensa vuoksi Augustuksen oli -turha yrittääkään, koska hän ei kumminkaan olisi kyennyt murtautumaan -huoneeseen, vaikkapa olisi päässytkin ovelle, joten minun osakseni nyt -tuli ponnistaa voimiani yhteiseksi pelastukseksemme. Peters oli -jättänyt toisen kettingin käytävään ja sukellettuani huomasin, etten -ollut tarpeeksi tasapainossa pysyäkseni vakavasti pohjassa. Päätin -siis ensi yritykselläni noutaa vain toisen kettingin takaisin. -Hapuillessani sitä käytävän lattialta kosketin kovaan kappaleeseen, -johon heti tartuin ehtimättä ottaa siitä tarkemmin selkoa, ja palasin -pinnalle. Saalis oli pullo ja ilomme arvaa, kun huomasimme sen olevan -täynnä viiniä. Kiittäen Jumalaa tästä ajallaan tulleesta ja -ilahduttavasta avusta me heti avasimme pullon kynäveitselläni, otimme -kukin kohtuullisen kulauksen ja saimme sanomatonta virkistystä -lämmöstä, voimasta ja urheudesta, jolla se meidät elähdytti. Sitten -tulppasimme pullon taas huolellisesti, kietasimme sen huiviin ja -panimme riippumaan, ettei se särkyisi. - -Levättyäni tuokion tämän onnellisen löydön jälkeen laskeuduin taas -kajuuttaan ja sain nyt kettingin käsiini, jolloin heti palasin. Sitten -kiinnitin sen jalkaani, sukelsin kolmannen kerran ja pääsin silloin -täysin selville, etten millään ponnistuksillani tässä asemassa voisi -murtaa varastohuoneen ovea auki. Palasin senvuoksi epätoivoissani. - -Nyt ei enää näyttänyt olevan mitään toivon sijaa ja toverieni -kasvoista huomasin, että he olivat valmistautuneet menehtymään. Viini -oli ilmeisesti synnyttänyt heissä jonkinlaista hourupäisyyttä, jonka -minä ehkä sukeltamalla olin välttänyt. He puhelivat sekavasti -asioista, joilla ei ollut mitään yhteyttä tilamme kanssa; Peters -kyseli minulta ehtimiseen Nantucketin oloja. Augustuksenkin muistan -lähestyneen minua totisen näköisenä ja pyytäneen lainaamaan -taskukampaa, hänen hiuksensa kun olivat täynnä suomuksia ja hän tahtoi -puhdistaa päänsä ennen maihin tuloamme. Parker näytti olevan hieman -tolkussaan ja kehotti minua sukeltamaan umpimähkään kajuuttaan ja -tuomaan ylös mitä hyvänsä käsiini osuisi. Suostuin tähän, ja ensi -yrityksellä, oltuani sukelluksissa kokonaisen minuutin, toin pienen -nahkakirstun, joka oli kuulunut kapteeni Barnardille. Avasimme sen -heikossa toivossa, että se sisältäisi jotain syötävää tai juotavaa. -Emme kuitenkaan löytäneet mitään muuta kuin partaveitsilaatikon ja -kaksi palttinapaitaa. Nyt sukelsin uudestaan, mutta palasin tyhjin -toimin. Tullessani pinnalle kuulin sälähdyksen kannelta, ja ylös -päästyäni näin toverieni kiittämättömästi käyttäneen hyväkseen -poissaoloani ja juoneen viinin tähteen, pudottaen pullon. Nuhtelin -heitä sydämettömästä menettelystään, jolloin Augustus puhkesi itkuun. -Toiset koettivat lyödä asian leikiksi, mutta en ikinä enää toivo -näkeväni sellaista naurua: kasvojen irveet olivat kerrassaan -pelottavat. Tosiaankin näkyi, että kiihotusaine oli tyhjässä vatsassa -vaikuttanut äkkiä ja ankarasti ja että he olivat kaikki tavattoman -päihdyksissä. Suurella vaivalla sain heidät houkutelluksi paneutumaan -pitkäkseen, jolloin he pian vaipuivat raskaaseen uneen, jota kovat -kuorsaukset säestivät. - -Se kalvava nälkä, jota nyt kärsin, oli miltei sietämätön ja tunsin -voivani tehdä mitä hyvänsä sen tyydyttämiseksi. Leikkasin veitselläni -pienen kappaleen nahkakirstusta ja koetin sitä syödä mutta huomasin -aivan mahdottomaksi niellä ainoatakaan palaa, vaikka kuvittelin -saavani hiukan lievitystä kärsimyksilleni pureksimalla pieniä palasia -ja sitten sylkemällä ne suustani. Yön tullen toverini heräsivät -sanomattomassa heikkouden ja kauhun tilassa, jonka viini höyryjensä -haihduttua oli aiheuttanut. He tärisivät kuin kovassa horkassa ja -huutelivat surkeasti vettä. - -En ollut vielä kokonaan heittänyt toivoani saada jotain kannen alta, -mutta tätä yritystä ei voinut ajatellakaan, ennenkuin jollakulla olisi -kyllin tarmoa avustaa minua ja pidellä köydestä alhaalla ollessani. -Parker näytti olevan hieman enemmän tajussaan kuin toiset ja koetin -kaikilla keksimilläni keinoilla häntä elvyttää. Arvellen, että -sukellus meriveteen vaikuttaisi hyvää, sidoin salaa köyden hänen -ympärilleen, talutin hänet kajuutanportaille -- hänen pysyessään koko -ajan ihan toimettomana -- sysäsin hänet veteen ja vedin heti -takaisin. Sain olla mielissäni kokeen tehtyäni, sillä hän näkyi -suuresti elpyneen ja voimistuneen ja ylös päästyään kysyi minulta ihan -järkevästi, miksi minä olin pidellyt häntä niin kovakouraisesti. -Selitettyäni tarkoitukseni hän lausui minulle kiitollisuutensa, sanoen -voivansa paljoa paremmin nyt sukelluksen jälkeen. Sitten päätimme -parannella Augustusta ja Petersiä samalla tavalla ja teimmekin sen -heti, jolloin säikähdys oli molemmille suureksi hyödyksi. - -Kun huomasin taas voivani uskoa tovereilleni köyden pitelemisen, -sukelsin jälleen kolme neljä kertaa kajuuttaan, vaikka nyt oli jo -aivan pimeä ja pohjoisesta käyvät vienot, mutta pitkät mainingit -hieman liikuttelivat hylkyä. Näillä yrityksilläni onnistuin tuomaan -kaksi tuppiveistä, tyhjän kolmen gallonin savipullon ja villapeiton, -mutta en mitään, mikä olisi kelvannut meille ruuaksi. Nämä tavarat -saatuani ponnistelin yhä edelleen, kunnes olin ihan uuvuksissa, mutta -en löytänyt sen enempää. Yön kuluessa Parker ja Peters puuhailivat -vuorotellen samalla tavalla, mutta kun emme mitään tavanneet, -luovuimme koko yrityksestä epätoivoissamme, päätellen turhaan -kuluttavamme voimiamme. - - - - -XII. - -Yhä nälänhätää. -- Parker uhrataan. -- Augustus kuolee. -- Yhä -sanomattomia kärsimyksiä. -- Pelastus. - - -Olin jonkun aikaa sitten mietiskellyt, voisiko epätoivo kenties viedä -meidät sellaiseen hirvittävään äärimmäisyyteen, että jonkun täytyisi -uhrautua toisten hyväksi, ja silloin mielessäni vakavasti päättänyt -kernaammin kärsiä kuoleman missä muodossa ja olosuhteissa hyvänsä kuin -turvautua tällaiseen keinoon. Eikä nälkäkään ollut tätä päätöstä -vähääkään heikontunut. Ei Peters eikä Augustus ollut toki kuullut, -että Parker oli nyt tätä ehdottanut. Vein hänet siis syrjään, -sydämessäni rukoillen Jumalalta voimaa saadakseni hänet luopumaan -kammottavasta aikeestansa. Puhelin hänelle kauan aikaa vakavasti, -nöyrästi anoen ja kehottaen häntä kaiken pyhän nimessä ja kaikilla -mahdollisilla järkisyillä heittämään ajatuksensa hiiskumatta siitä -kummallekaan toverillemme. - -Hän kuunteli yrittämättäkään kumota todistelujani ja minä rupesin jo -toivomaan, että hän taipuisi tahtooni. Mutta herettyäni puhumasta hän -virkkoi kyllä hyvin tietävänsä, että kaikki tuo oli totta ja että -tällaiseen keinoon turvautuminen oli kamalinta mitä ihmisen mieleen -saattoi johtua; mutta hän oli muka nyt kärsinyt niin kauan kuin -ihmisluonto ikinä saattoi ja tarpeetonta oli kaikkien menehtyä, kun -yhden kuolema mahdollisesti, jopa todennäköisesti pelastaisi toiset. -Lisäsipä hän vielä, että näin turhaa vaivaa koettaessani taivuttaa -häntä luopumaan aikeestaan, hän oli tehnyt lopullisen päätöksensä. - -Pyytelin häntä nyt ainakin lykkäämään sen ilmaisemisen toiseksi -päiväksi, jolloin jokin alus olisi saattanut keretä avuksemme; ja taas -latelin kaikki keksimäni todisteet, joiden arvelin vaikuttavan -hänenlaiseensa raakaan luonteeseen. Hän virkkoi vastaukseksi, että hän -oli puhunut vasta vihoviimeisellä hetkellä, ettei hän enää elänyt -ravinnotta ja että jonakin toisena päivänä hänen esityksensä tulisi -liian myöhään ainakin hänelle itselleen. - -Nähdessäni, etteivät mitkään sävyisät puheeni häneen vaikuttaneet, -muutin nyt menettelytapaa ja sanoin, että hän huomatkoon minun -kärsineen kaikista vähimmin onnettomuuksistamme; olen tällä hetkellä -paljon terveempi ja voimakkaampi kuin hän tai Peters ja Augustus ja -kyllä pystyisin ajamaan tahtoni perille väkisinkin, jos näkisin sen -tarpeelliseksi. Jos hän siis tavalla tai toisella yritti ilmaista -toverillemme verenhimoisia ihmissyöjän aikeitansa, niin minä -arvelematta heittäisin hänet mereen. Tällöin hän heti kävi kurkkuuni -ja siepaten puukkonsa yritti monta kertaa turhaan survaista sitä -vatsaani. Vain hänen äärimmäinen voimattomuutensa esti hänet -hirmutyötään tekemästä. Sillä välin oli vihani ruvennut ankarasti -kiehumaan ja minä laahasin hänet laivan partaalle täydellä todella -aikoen heittää hänet mereen. Tästä kohtalosta hän kumminkin pelastui -Petersin tullessa väliin; hän erotti meidät kysyen syytä mellakkaan. -Sen Parker kertoi ennenkuin mitenkään saatoin häntä estää. - -Hänen sanojensa vaikutus oli kauhistavampi kuin olin aavistanutkaan. -Sekä Augustus että Peters lienevät jo kauan salaa hautoneet samaa -kauheaa ajatusta, jonka Parker vain ensiksi oli kerennyt ilmaista ja -yhtyivät heti hänen tuumaansa, vaatien sen panemista viipymättä -täytäntöön. Olin laskenut, että edes noilla toisilla vielä olisi ohut -kylliksi tarmoa pitääkseen minun puoltani vastustaessani näin -kammottavan aikeen toteuttamisyrityksiä, ja jommankumman avulla -olisinkin huoletta siihen pystynyt. Mutta tämän toiveeni pettäessä -minun kävi välttämättömäksi huolehtia omasta turvallisuudestani, sillä -näin hirvittävään tilaan joutuneet miehet olisivat kukatiesi -käyttäneet vastusteluani verukkeeksi tehdäkseen minusta sen -murhenäytelmän marttyyrin, jonka tiesin pian tulevan esitettäväksi. - -Sanoin heille nyt taipuvani ehdotukseen ja pyysin vain tunnin verran -lykkäystä, jotta ympärillemme kerääntynyt sumu ehtisi hälvetä; silloin -ehkä joku laiva taas olisi näkyvissä. Kauan vastaan hangoteltuaan he -lupasivat odottaa siksi, ja kuten olin arvannutkin, hälveni sumu -tuulen ripeästi noustessa ennenkuin tunti oli kulunut. Mutta kun -mitään laivaa ei näyttäytynyt, me valmistausimme heittämään arpaa. - -Vain äärimmäisellä vastenmielisyydellä kerron siitä hirvittävästä -näytelmästä, joka nyt seurasi, jonka vähäpätöisimpiäkään -yksityiskohtia myöhemmät tapaukset eivät rahtuakaan ole haihduttaneet -muististani ja jonka julma muisto vastedeskin on katkeroittava elämäni -joka hetken. Suotakoon minun rientää tämän kertomukseni kohdan ohi -niin joutuun kuin tapahtumain laatu suinkin sallii. Pelataksemme tätä -kamalaa arpapeliä, jossa kunkin tuli koettaa onneaan, meidän täytyi -vetää tikkua. Kiskoimme sitä varten pieniä puunsäleitä ja sovimme, -että minä rupeaisin pitelijäksi. - -Menin siis hylyn toiseen päähän, poloisten kumppanieni äänetönnä -asettuessa toiseen selin minuun päin. Katkerinta tuskaa koko tämän -kauhistavan näytelmän kestäessä kärsin järjestellessäni arpoja. -Aniharvoin voi ihminen joutua sellaiseen tilaan, ettei hän sydämestään -harrasta oman olemassaolonsa säilymistä, ja tämä harrastus kasvaa -hetki hetkeltä, kuta häilyvämmäksi käy se perusta, jolla -olemassaolomme on. Mutta nyt, kun toimekseni uskotun asiani hiljainen, -määrätty ja julma luonne, niin erilainen kuin myrskyn melskeiset -vaarat tai asteettain lähestyvät nälän hädän kauhut, salli minun -miettiä, miten vähän toiveita minulla oli välttää kauhistavaa -kuolemaa, niin se tarmo, joka niin kauan oli minua tukenut, hajosi -kuin höyhenet tuuleen, jättäen minut mitä viheliäisimmän ja -säälittävimmän kauhun avuttomaksi uhriksi. Aluksi en saanut kootuksi -edes kyllin tarmoa kiskoakseni ja sovitellakseni pieniä puunsäleitä, -sormeni kun kerrassaan tekivät tenän ja polveni ankarasti tutisivat. -Mielessäni vilisi tuhansia mielettömiä suunnitelmia, miten pääsisin -ottamasta osaa tähän kauhistavaan yritykseen. Tuumin langeta -polvilleni toverieni eteen ja rukoilla heitä säästämään minua siitä, -sitten äkkiä karata heidän kimppuunsa ja surmaamalla jonkun tehdä -arvalla ratkaisemisen hyödyttömäksi -- sanalla sanoen ajattelin -kaikkea paitsi sitä asiaa, joka oli toimitettavanani. - -Viimein kun näin olin hyvän aikaa kuhnaillut, heräsin tajuuni -kuullessani Parkerin vaativan minua heti päästämään heidät kauheasta -levottomuudestaan. Silloinkaan en saanut järjestetyksi säleitä -paikalla, vaan tuumailin vielä, millä ihmeen oveluudella voisin -peijata jonkun kärsimyskumppaneistani vetämään lyhyen tikun -- olimme -näet sopineet, että ken hyvänsä veti lyhimmän säleen kädestäni, hänen -täytyi kuolla toisten pelastukseksi. Ennenkuin kukaan tuomitsee minua -tästä näennäisestä sydämettömyydestä, asetettakoon hänet samaan -asemaan. - -Vihdoin vitkastelu ei enää käynyt päinsä ja sydän repeämäisillään -rinnastani lähenin kanssin tienoota, missä toverini minua odottelivat. -Ojensin käteni, jossa säleet olivat, ja Peters veti paikalla. Hän oli -vapaa -- _hänen_ tikkunsa ei ainakaan ollut lyhin ja nyt pelastuksen -toiveeni olivat vieläkin vähenneet. Kokosin kaiken tarmoni ja kurotin -arvat Augustukselle. Hänkin veti heti ja hänkin oli vapaa; ja nyt, -elänkö vai kuolenko, toiveet olivat ihan tasan. Tällä hetkellä -tiikerin hurjuus valtasi sydämeni ja minä tunsin lähimäisparkaani -Parkeria kohtaan mitä kiihkeintä, perkeleellisintä vihaa. Mutta tuo -tunne ei kestänyt kauan, ja vihdoin suonenvetoisesti väristen ja -silmät ummessa ojensin jälellä olevat säleet häntä kohti. Kului -kokonaista viisi minuuttia ennenkuin hän sai kootuksi tarmoa -vetääkseen, ja tämän sydäntä vihlovan odotuksen aikana en kertaakaan -avannut silmiäni. Samassa toinen arvoista vedettiin nopeasti -kädestäni. Ratkaisu oli silloin tapahtunut, mutta en tiennyt, oliko se -minun hyväkseni vai minua vastaan. Ei kukaan puhunut mitään enkä minä -vieläkään rohjennut varmistautua ja katsoa pitelemääni säleeseen. -Vihdoin Peters tarttui käteeni ja minä pakotin itseni katsahtamaan -ylös, jolloin heti näin Parkerin kasvoista, että olin turvassa ja että -hän se oli tuomittu. Kaaduin tajuttomana kannelle. - -Toinnuin tainnoksistani ajoissa nähdäkseni murhenäytelmän täyttyvän. - - * * * * * - -Kahdentenakymmenentenä toisena päivänä, kun parhaillaan istuimme vieri -vieressä ja synkeinä haudoimme surkeaa tilaamme, välähti mieleeni -yhtäkkiä ajatus, joka viritti minussa kirkkaan toivon pilkahduksen. -Muistin, että Peters keulamaston hakattuaan oli tuulenpuoleisilta -rasteilta pistänyt minulle kirveen, pyytäen panemaan sen, jos -mahdollista, varmaan paikkaan, ja muutamia minuutteja ennen kuin -viimeinen ankara hyöky oli täyttänyt prikin, minä olinkin vienyt -kirveen kanssiin ja pistänyt sen vasemmanpuoleiseen koppiin. Arvelin -nyt että saatuamme kirveen käsiimme voisimme kenties hakata -varastohuoneen päällisen kannen puhki ja siten helposti päästä -muonavaroihin käsiksi. - -Kun ilmoitin tämän suunnitelmani tovereilleni, pääsi heiltä heikko -ilonhuuto ja me lähdimme kaikin viipymättä kanssiin. Tänne oli -vaikeampi laskeutua kuin kajuuttaan, aukko kun oli paljoa pienempi. En -kuitenkaan empinyt yrittää ja kun köysi taas oli kiinnitetty -vyötäisilleni, hyppäsin rohkeasti alas jalat edellä, tunkeuduin -nopeasti koppiin ja toin jo ensi yrityksellä kirveen. Sitä -tervehdittiin ihastuksella ja riemulla ja sen helppoa saantia -pidettiin lopullisen pelastuksemme enteenä. - -Rupesimme nyt hakkaamaan kantta jälleen heränneen toivon koko -tarmolla. Kun vielä olimme niin heikkoja, että töintuskin saatoimme -seistä tuetta ja niin muodoin jaksoimme työskennellä vain minuutin tai -pari kerrallaan huokaamatta, niin huomasimme piankin, että tarvittiin -monta pitkää tuntia työn päättämiseksi -- s.o. kyllin suuren aukon -hakkaamiseksi päästäksemme varastohuoneeseen. Tämä huomio ei meitä -kumminkaan lannistanut ja tehtyämme koko yön työtä kuun valossa meidän -onnistui päästä tarkoituksemme perille päivän koittaessa -kahdennenkymmenenkolmannen päivän aamuna. - -Peters tarjoutui nyt heti menemään varastohuoneeseen ja tehtyään -kaikki varustukset kuten ennenkin, laskeutui hän alas ja palasi pian -tuoden mukanaan pienen laatikon, jonka suureksi ihastukseksemme näimme -olevan täynnä oliiveja. Jaettuamme ne keskenämme ja ahmittuamme niitä -halukkaasti ryhdyimme laskemaan häntä asialleen uudestaan. Tällä -kertaa hänellä oli arvaamattoman hyvä onni, sillä hän palasi heti iso -sianliikkiö ja viinipullo mukanaan. Jälkimäisestä otimme kohtuullisen -kulauksen kokemuksesta tietäen liiallisen maistelemisen tuhoisat -seuraukset. Liikkiö ei ollut suurimmalta osaltaan syötävässä kunnossa, -suolainen merivesi kun oli sen kokonaan pilannut. Säilyneen osan -jaoimme keskenämme. Ei Peters eikä Augustus voinut hillitä -ruokahaluaan, vaan nielaisi heti palasensa, mutta minä olin -varovaisempi ja söin vain pienen osan osuudestani, kammoksuen janoa, -jonka tiesin seuraavan. Levähdimme nyt hetken työstämme, joka oli -ollut sietämättömän ankaraa. - -Puolenpäivän aikana, kun olimme hieman vahvistuneet ja virkistyneet, -yritimme uudestaan, ja Peters ja minä kävimme alhaalla vuorotellen, -aina paremmalla tai huonommalla onnella auringon laskuun asti. Tällä -väliajalla meidän onnistui tuoda kannelle kaikkiaan neljä pientä -oliivisäiliöitä ensimäisen lisäksi, toinen liikkiö, lähes kolmen -gallonin vetoinen pullo mainiota Kap Madeira-viiniä ja parhain -kaikesta: pieni kilpikonna; kapteeni Barnard oli näet satamasta -lähtiessämme ottanut useita kilpikonnia _Mary Pitts_-kuunarista, joka -juuri oli palannut hylkeenpyyntiretkeltä Tyyneltä mereltä. - -Seuraava aika aina elokuun 1 päivään oli sanomattomien tuskien aikaa. -Kärsimme hirmuisesti nälän, myrskyn, kylmän ja helteen vaivoja. - -_Elokuun 1 p:nä_. Yhä samaa tyventä sekä tukahduttavaa hellettä. -Kärsimme hirmuista janoa, vesi kivipullossa kun oli kokonaan -mädäntynyttä ja täynnä matoja. Saimme kumminkin niellyksi siitä hiukan -sekotettuamme siihen viiniä -- mutta janomme ei paljoa lieventynyt. -Paremmin auttoi meressä kylpeminen, mutta siitä saatoimme nauttia vain -melkoisin väliajoin, kun haikalat olivat lakkaamatta saapuvilla. -Näimme nyt selvään, ettei Augustusta enää voitu pelastaa, että hän -silminnähtävästi oli kuolemaisillaan. Emme voineet tehdä mitään hänen -kärsimystensä huojentamiseksi, jotka näkyivät olevan kovat. -Kahdentoista tienoissa hän heitti henkensä kovissa kouristuksissa, -oltuaan puhumattomana monta tuntia. Hänen kuolemansa täytti mielemme -mitä synkimmillä aavistuksilla ja vaikutti meihin niin voimakkaasti, -että istuimme koko päivän liikkumattomina ruumiin ääressä ja -puhuttelimme toisiamme vain kuiskaamalla. Vasta pimeän tultua -rohkenimme nousta ja heittää ruumiin mereen. Se oli silloin -sanomattoman ilettävä ja niin lahonnut, että sääri lohkesi Petersin -käteen. Kun koko tuo mätäkasa solahti mereen, näimme sitä ympäröivän -fosforivalon hohteessa selvään seitsemän kahdeksan isoa haita, joiden -hirmuisten hampaiden kolahdukset saalista repiessä kuuluivat -peninkulman päähän. Sydämemme hätkähti kauhusta kuullessamme tämän -äänen. - -_Elokuun 2 p:nä_. Sama pelottavan tyyni ja kuuma ilma. Päivän -koittaessa olimme surkeassa alakuloisuuden ja ruumiillisen uupumuksen -tilassa. Vesi kivipullossa oli nyt aivan kelvotonta, vain paksua -liimaista sotkua ja kamalan näköisiä matoja uiskenteli liman seassa. -Heitimme sen mereen ja huuhdoimme pullon huolellisesti, sitten kaataen -siihen hieman happoa pulloista, joihin olimme panneet kilpikonnan -lihan säilyyn. Janoamme saatoimme nyt tuskin sietää ja koetimme -turhaan lievittää sitä viinillä, joka tuntui vain olevan öljyä tuleen -ja synnytti meissä ankaraa päihtymystä. Sitten koetimme huojentaa -kärsimyksiämme sekottamalla viiniä meriveteen, mutta se tuotti heti -niin kovaa pahoinvointia, ettemme sitä milloinkaan enää yrittäneet. -Kaiken päivää odotimme levottomina, milloin voisimme kylpeä, mutta -turhaan, sillä haikalat piirittivät nyt joka puolelta hylkyä; -- ne -olivat epäilemättä samoja hirviöitä, jotka eilen illalla hotkaisivat -suuhunsa toveri-poloisemme ja nyt hetki hetkeltä vartoivat toista -samanlaista juhla-ateriaa. Tämä seikka tuotti meille mitä katkerinta -mielipahaa ja täytti meidät painostavilla ja synkillä aavistuksilla. -Kylpeminen oli sanomattomasti huojentanut vaivojamme ja näin kamala -muutos oli raskaampaa kuin saatoimme kestää. Pelkäsimme hiukan -suoranaistakin vaaraa, sillä vähinkin luiskahdus tai harhaliike olisi -paikalla syössyt meidät noiden petojen saaliiksi, jotka tuontuostakin -pyrkivät suoraan kimppuumme suojan puolelta. Eivät huutomme eivätkä -pelotuksemme niitä säikähdyttäneet. Vaikka Peters löi kirveellä erästä -aika petoa, niin se haavoittuneenakin itsepintaisesti yritti -kimppuumme. Hämärissä nousi pilvi, mutta katkeraksi suruksemme se -painui sivu satamatta. Mahdotonta on käsittää janontuskiamme. Vietimme -unettoman yön sekä tämän vuoksi että haikalojen pelosta. - -_Elokuun 3 p:nä_. Ei mitään avun toivetta ja priki yhä enemmän -kallellaan, niin ettemme enää ollenkaan pysyneet pystyssä kannella. -Puuhailimme sitoaksemme viinipullon ja kilpikonnan lihat kiinni, niin -ettemme menettäisi niitä, jos alus keikahtaisi kumoon. Kiskoimme kaksi -tukevaa naulaa keulakettingeistä ja löimme ne kirveellä runkoon tuulen -puolelle parinjalan päähän vedestä; tämä paikka ei ollut kovin kaukana -kölistä, parras kun oli miltei veden alla. Nauloihin sidoimme sitten -muonavaramme parempaan turvaan. Kärsimme hirveää janoa koko päivän -eikä mitään kylpemisen tilaisuutta ilmaantunut haikalain vuoksi, jotka -eivät jättäneet meitä hetkeksikään. Mahdotonta nukkua. - -_Elokuun 4 p:nä_. Vähää ennen päivänkoittoa havaitsimme hylyn olevan -kumoon keikahtamassa ja heräsimme parhaiksi mereen putoamasta. Alussa -kallistuminen kävi hitaasti ja asteettain, ja me kerkesimme hyvin -kavuta ylös tuulenpuolelle, kun varoiksi olimme jättäneet köysiä -riippumaan muonavara-nauloihin. Mutta emme olleet ottaneet tarpeeksi -lukuun vauhdin kiihtymistä, sillä kohta kallistuminen kävi niin -kiivaaksi, ettemme pysyneet sen tasalla; ja ennenkuin tiesimmekään, -olimme suinpäin syöksyneet mereen ja ponnistelimme useita syliä pinnan -alla suunnaton runko aivan yläpuolellamme. - -Joutuessani sukelluksiin minun oli täytynyt hellittää köydestä; ja -huomatessani olevani aivan aluksen alla ja voimani loppuvan, herkesin -miltei taistelemasta henkeni edestä ja alistuin muutamassa sekunnissa -kuolemaan. Mutta siinäkin taas petyin, kun en ottanut huomioon rungon -luonnollista ponnahtamista tuulenpuolelle. Veden ylöspäin käyvä -pyörre, jonka alus synnytti keikahtaessaan osaksi takaisin, toi minut -pinnalle vielä hurjempaa vauhtia kuin olin syöksynyt alas. Pinnalle -tultuani olin parinkymmenen kyynärän päässä hylystä, mikäli saatoin -arvata. Alus virui köli ilmassa, kiikkuen vimmatusti puolelta toiselle -ja meri ylt'ympärillä oli kovin rauhaton ja täynnä väkeviä -virranpyörteitä. Petersistä en nähnyt jälkeäkään. Traanitynnyri -uiskenteli muutaman jalan päässä minusta ja kaikenlaisia muita -tavaroita kellui hajallaan joka suunnalla. - -Enin kammoksuin haikaloja, joiden tiesin olevan lähettyvilläni. -Pitääkseni ne loitolla polskutin voimakkaasti vettä käsilläni ja -jaloillani uidessani hylkyä kohti, niin että vaahto kuohui -ympärilläni. Olen varma että sain tätä yksinkertaista varokeinoa -kiittää pelastuksestani, sillä juuri ennen prikin kaatumista haikaloja -aivan kiehui ylt'ympärillämme, niin että minun uidessani todellakin -täytyi olla ainakin muutamien hirviöiden ulottuvilla. Onneksi saavuin -kuitenkin turvassa laivan sivulle, vaikkakin niin lopen uupuneena -ankarista ponnistuksistani, etten ikänä olisi päässyt prikin pohjalle, -ellei Peters olisi tullut ajallaan apuun. Suureksi ilokseni hän -nimittäin ilmestyi näkyviin, kömmittyään kölille rungon vastakkaiselta -puolelta, ja viskasi minulle köyden -- toisen niistä, jotka oli -kiinnitetty nauloihin. - -Hädintuskin vältettyämme tuhon huomiomme kohdistui toiseen uhkaavaan -vaaraan -- välttämättömään nälkäkuolemaan. Koko muonavarastomme oli -kaikista vaivannäöistämme huolimatta mennyt mereen, ja voimatta -toivoakaan uusia ruokavaroja antauduimme molemmat epätoivon valtaan, -itkien ääneen kuin lapset, kummankaan yrittämättä toista lohduttaa. -Tällaista heikkoutta voi tuskin käsittää ja se näyttää varmaankin -luonnottomalta niistä, jotka eivät koskaan ole olleet sellaisessa -asemassa, mutta kun muistetaan, kuinka pitkälliset kieltäymykset ja -kauhut olivat hämmentäneet järkemme, niin meitä ei tällöin -arvostellakaan järjellisenä olentoina. Sittemmin kohdanneissa ehkä -vielä suuremmissa vaaroissa minä kestin miehuullisesti kaikki -koettelemukseni ja Peters, kuten aikanaan nähdään, oli silloin miltei -yhtä järkähtämättömän tyyni kuin nyt lapsellisen typerä ja tarmoton. - -Ei prikin kaatuminen enempää kuin siitä johtunut viinin ja -kilpikonnanlihan menettäminenkään ollut kumminkaan tehnyt tilaamme -entistä säälittävämmäksi; ainoa vahinkomme oli tosiaankin se, ettei -meillä enää ollut makuuvaatteita, kerätäksemme sadevettä eikä sen -säilytykseen käyttämäämme kivipulloa. Me huomasimme, että koko pohja -aina parin kolmen jalan päästä kaaripuista köliin asti ja samoin -kölikin _oli paksulta isojen äyriäisten peitossa, jotka osottautuivat -mainioksi ja erinomaisen ravitsevaksi ruuaksi_. Niinpä tuo kovin -kammoksumamme tapaturma kääntyikin onneksemme pikemmin kuin -onnettomuudeksemme: se oli avannut meille muonavaraston, jota -kohtuullisesti käyttäen emme saisi loppumaan kokonaisessa -kuukaudessakaan, sekä lisäksi saattanut meidät paljoa mukavampaan ja -verrattomasti vaarattomampaan asemaan kuin missä näihin asti olimme -olleet. - -Veden saannin vaikeus pimitti meiltä kumminkin nyt kaikki muutoksen -hyvät puolet. Ollaksemme mahdollisimman valmiina käyttämään jokaista -sateen ropsausta hyväksemme riisuimme paidat yltämme kootaksemme -niihin veden samalla tavalla kuin lakanoihin, toivomatta tietysti -saavamme parhaimmassakaan tapauksessa enempää kuin ryypyn verran -kerrakseen. Ei pilven häivettäkään näkynyt päivän kuluessa ja janon -tuskamme olivat miltei sietämättömät. Yöllä Peters nukahti tunnin -ajaksi levottomaan uneen, mutta minun kiihkeät kärsimykseni eivät -suoneet minun hetkeksikään ummistaa silmiäni. - -_Elokuun 5 p:nä_. Tänään noussut vieno tuuli kuljetti meidät -summattoman meriheinäjoukon halki, jolloin onni soi meidän löytää -yksitoista pientä merikrapua moneksi herkulliseksi ateriaksemme. Kun -niiden kuoret olivat aivan pehmeitä, söimme ne niine hyvineen. -Näkemättä haikaloista jälkeäkään meriheinäjoukossa uskaltausimme -kylpemään ja viivyimme vedessä neljä viisi tuntia, jolla aikaa -tunsimme janomme huomattavasti vähenevän. Virkistyimme suuresti ja -vietimme seuraavan yön hiukan mukavammin, saaden kumpikin vähän -uinahtaa. - -_Elokuun 6 p:nä_. Tänään meille suotiin roima sade, joka kesti -puolenpäivän tienoista aina pimeään iltaan asti. Katkerasti nyt -pahoittelimme kiviruukkumme ja ison pullomme menettämistä, sillä -vähilläkin apuneuvoillamme olisimme saaneet ainakin toisen niistä -täyteen. Näinkin ollen saimme janomme sammutetuksi ensin kyllästämällä -paitamme ja sitten kiertäen valuttamalla mieluisan nesteen suuhumme. -Tässä hommassa kulutimme koko päivän. - -_Elokuun 7 p:nä_. Juuri aamun koittaessa me molemmat yht'aikaa -keksimme purjeen idässä _silminnähtävästi tulossa meitä kohti!_ Tätä -ihanaa näkyä tervehdimme pitkällä, vaikka heikolla riemuhuudolla ja -rupesimme samassa antamaan kaikkia mahdollisia merkkejä, heilutimme -paitoja, hypimme niin korkealle kuin heikkoudessamme jaksoimme, jopa -luikkasimme minkä keuhkomme kestivät, vaikka laiva oli ainakin -viidentoista peninkulman päässä. Olipa miten oli, se läheni -lähenemistään hylkyämme ja me oivalsimme, että jos se vain pysyisi -samalla suunnalla, se lopulta huomaisi meidät. Noin tunnin kuluttua -siitä, kun olimme sen keksineet, näimme selvään väkeä sen kannella. Se -oli pitkä, matala ja keveännäköinen märssypurjekuunari, musta pallo -etumaston märssypurjeessa ja nähtävästi täysimiehistöinen. Levottomuus -valtasi nyt mielemme, sillä saatoimme tuskin uskoa, ettei se ollut -meitä huomannut ja pelkäsimme sen aikovan jättää meidät menehtymään -- -pirullista raakalaisuutta, johon, niin uskomattomalta kuin se -kuuluukin, ihmisinä pidetyt olennot ehtimiseen ja melkein -samanlaisissa olosuhteissa ovat merellä tehneet itsensä syypääksi. -Tässä tapauksessa kumminkin Jumala armossaan soi meidän ikionneksemme -pettyä, sillä kohta huomasimme häärinää kannella ja heti sen jälkeen -tuntematon nosti Englannin lipun, käänsi purjeensa ja suuntasi suoraan -meitä kohti. Puolen tunnin kuluttua olimme sen kajuutassa. Laiva -osoittautui liverpoolilaiseksi _Jane Guy'ksi_ ja se oli kapteeni Guy'n -kuljettamana hylkeenpyynti- ja kauppamatkalla Etelä- ja Tyynelle -merelle. - - - - -XIII. - -Matka Etelämerelle. - - -_Jane Guy'ssä_ meitä kohdeltiin niin ystävällisesti kuin -hädänalaisessa tilassamme suinkin saatoimme toivoa. Noin parin viikon -kuluttua, jolla aikaa olimme suunnanneet edelleen kaakkoista kohti -vienojen tuulten ja kauniin sään vallitessa, sekä Peters että minä -olimme täydelleen toipuneet äskeisten kieltäymystemme ja kamalain -kärsimystemme seurauksista ja rupesimme muistelemaan menneisyyttä -pikemmin kauhistavana unena, josta onneksemme olimme heränneet, kuin -vakavan ja selvän todellisuuden tapahtumina. Olen sittemmin huomannut, -että tällaisen osittaisen unohduksen saa aikaan äkillinen siirtyminen -joko ilosta suruun tai surusta iloon. Siten tunnen nyt itse puolestani -mahdottomaksi tajuta sen kurjuuden täyttä määrää, jota kärsin hylyllä. -Tapaukset muistan, mutta en niitä tunteita, joita tapaukset aikanaan -synnyttivät. Tiedän vain, että _silloin_ kun ne tapahtuivat, -ajattelin, ettei ihmisluonto saata suurempaa tuskaa kestää. - -Jatkoimme matkaamme muutamia viikkoja mitään sen tärkeämpää -tapahtumatta kuin että kohtasimme valaanpyyntilaivoja ja vielä -useammin valaita. - -Lokakuun kolmantenakymmenentenä päivänä pääsimme Prinssi Edwardin -saaren näkyviin 46° 53' etel. lev. ja 37° 46' it. pit. Kahta päivää -myöhemmin olimme Possession Saaren lähellä ja kohta sen jälkeen -sivuutimme Crozet'n saaret 42° 59' etel. lev. ja 48° it. pit. -Kahdeksantenatoista päivänä laskimme eteläisessä Intian valtameressä -olevalle Kerguelenin eli Desolation-saarelle ja ankkuroimme Christmas -Harbouriin neljän sylen syvyydelle. - -Aamulla Christmas Harbouriin tulomme jälkeen ensimäinen perämies Mr. -Patterson laski veneet vesille ja, vaikka hieman aikaista tähän -vuodenaikaan, lähti hylkeen etsintään, soutaen ensin kapteenin ja -hänen nuoren sukulaisensa eräälle läntiselle karulle niemekkeelle; -näillä oli saaren sisämaahan jotain asiaa, josta en saanut selkoa. -Kapteeni Guy otti mukaansa pullon, jossa oli sinetillä suljettu kirje -ja lähti menemään kohti erästä korkeinta vuorenhuippua. -Todennäköisesti hän aikoi jättää sinne kirjeen jonkin laivan -perittäväksi, jonka piti saapua tänne meidän lähdettyämme. - -Niin pian kuin hän hävisi näkyvistä, läksimme -- Peters ja minä -olimme perämiehen veneessä -- risteilemään rannikolle haeskellen -hylkeitä. Tässä hommassa olimme kolmisen viikkoa tarkastellen joka -sopen ja kolkan sekä Kerguelenin maalla että muillakin pienillä -lähisaarilla. Vaivoillamme ei kumminkaan ollut menestystä. Näimme -suuren joukon turkishylkeitä, mutta ne olivat perin arkoja ja vain -työllä ja vaivalla onnistuimme hankkimaan kaiken kaikkiaan -kolmesataaviisikymmentä nahkaa. - -Elefanttihylkeitä oli viljalti varsinkin mannermaan länsirannikolla, -mutta saimme tapetuksi vain parikymmentä ja nekin suurella vaivalla. -Pienemmiltä saarilta löysimme aika paljon karvahylkeitä, mutta jätimme -ne rauhaan. Kuunarille palasimme yhdentenätoista päivänä ja tapasimme -siellä kapteeni Guyn veljenpoikineen; kumpikin moitti sisämaata aivan -kurjaksi kuvaillen sen mitä kolkoimmaksi ja hedelmättömimmäksi maaksi -maailmassa. He olivat saaneet viettää pari yötä saarella, kun toinen -perämies jonkun väärinkäsityksen vuoksi ei ollut lähettänyt kuunarilta -heitä noutamaan. - - - - -XIV. - -Yhä etelään! Me tunkeudumme jäävyöhykkeen läpi. - - -Kahdentenatoista päivänä lähdimme purjehtimaan Christmas Harbourista -palaten samaa tietä länttä kohti ja jättäen Crozet'n ryhmään kuuluvan -Marionin saaren vasemmalle puolellemme. Sen jälkeen sivuutimme Prinssi -Eduardin saaren ja jätimme senkin vasemmalle; sitten suuntasimme -pohjoisempaan ja laskimme viidentoista päivän kuluttua Tristan -d'Acunhan saaristoon 37° 8' etel. lev. ja 12° 8' länt. pit. - -Täällä saimme vaivatta melkein kaikkia muonavaroja mitä tarvitsimme -- -lampaita, sikoja, mullikoita, kaniineja, siipikarjaa, kaloja -kaikenlaisia sekä kasviksia yltäkyllin. Laskettuamme ankkurin aivan -suuren saaren lähelle kahdeksantoista sylen syvyydelle saimme kaikki -mukavasti tuoduksi laivalle. Kapteeni Guy osti vielä viisisataa -hylkeennahkaa ja vähän norsunluuta. Viivyimme täällä viikon, jolla -aikaa tuuli puhalsi enimmäkseen luoteesta ja sää oli hieman usvainen. -Marraskuun viidentenätoista päivänä läksimme purjehtimaan lounaaseen -aikoen Aurora-nimiseen saaristoon. - -Jatkoimme etelän ja lännen välistä suuntaamme vaihtelevalla säällä -aina kuukauden kahdenteenkymmenenteen päivään saakka, jolloin -tulimme 53° 15' etel. lev. ja 47 ° 58' länt. pit. -- s.o. -hyvin lähelle eteläisimmän saaren asemaksi osotettua kohtaa. -Havaitsematta merkkiäkään maasta purjehdimme edelleen länteen -viidennelläkymmenennellä kolmannella eteläisellä leveyspiirillä aina -viidennellekymmenennelle läntiselle puolipäivänpiirille saakka. Sitten -suuntasimme pohjoiseen aina viidennellekymmenennelle toiselle -eteläiselle leveyspiirille asti, jolloin käännyimme itäänpäin ja -pysyimme samalla leveyspiirillä tehden sekä aamuin että illoin -korkeushavaintoja ja määräten meridiaanikorkeuden tähdistä ja kuusta. -Näin kuljettuamme itäänpäin Georgian länsirannikon puolipäivänpiirille -asti pysyimme tällä puolipäivänpiirillä, kunnes saavuimme sille -leveydelle, jolta olimme lähteneet. Sitten purjehdimme vinosti -kulmittain kautta koko merkityn alueen lakkaamatta tähystellen maston -huipusta ja tehden edelleen tarkkoja tutkimuksia kolmen viikon aikana, -jolloin sää pysyi merkillisen kauniina ja ihanana sekä aivan -kirkkaana. Tietenkin pääsimme täysin selville siitä, että olipa näillä -seuduin ollut mitä saaria hyvänsä ennen muinoin, niistä ei nykypäivinä -enää näkynyt jälkiäkään. - -Kotiin palattuani olen sittemmin huomannut, että saman alueen on yhtä -tyystin risteillyt kapteeni Johnson amerikalaisella _Henry_-kuunarilla -v. 1822 ja kapteeni Morrel amerikalaisella _Wasp_-kuunarilla, molemmat -samoilla tuloksilla kuin mekin. - -<tb> - -Kapteeni Guyn aikomus oli alkuaan ollut Aurora-saarista selville -päästyään purjehtia Magellanin salmen kautta edelleen pitkin -Patagonian länsirannikkoa, mutta saamansa tiedot saattoivat hänet -suuntaamaan etelään toivossa, että tapaisi eräitä pieniä saaria, -joiden on sanottu olevan 60° eteläisen leveyspiirin seutuvilla 41° 20' -länt. pit. Siinä tapauksessa, ettei niitä löytäisi, hän aikoi, jos -vuodenaika osottautuisi suotuisaksi, tunkeutua edelleen napaa kohti. -Näin ollen me joulukuun kahdentenatoista päivänä läksimme purjehtimaan -tähän suuntaan. Kahdeksantenatoista olimme päässeet noille kerrotuille -paikoille ja risteilimme siellä kolme päivää, löytämättä jälkeäkään -hänen mainitsemistaan saarista. Kahdentenakymmenentenä ensimäisenä -päivänä, kun sää oli harvinaisen ihana, läksimme taas purjehtimaan -etelää kohti päättäen tunkeutua tähän suuntaan niin kauas kuin -mahdollista. - -Purjehdimme etelää kohti neljä päivää. Kahdentenakymmenentenä -kuudentena päivänä, puolen päivän aikana, olimme 63° 23' etel. lev. ja -41° 25' länt. pit. Näimme nyt useita suuria jäävuoria ja -jäätikkölautan, joka ei sentään ollut kovin laaja. Tuuli pysyi -enimmäkseen kaakossa tai koillisessa, mutta oli hyvin lauha. Milloin -vain saimme länsituulta, mikä muuten oli harvinaista, seurasi sitä -aina sadepuuska. Joka päivä satoi enemmän tai vähemmän lunta. -Lämpömittari näytti kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä -kolmekymmentäviisi astetta. [Fahrenheit'in järjestelmä: 0° C. = + 32° -F.] - -_Tammikuun 1 p:nä 1828_. Tänään sulkeuduimme kokonaan jäihin ja -toiveemme näyttivät todella surkeilta. Kova vihuri puhalsi koko -aamupäivän koillisesta ja ajoi suuria jääteliä peräsintä ja peräpeiliä -vasten niin rajusti, että kaikki säikähdimme. Illan suussa, kun vihuri -yhä puhalsi hurjasti, repesi iso lautta edessämme ja meidän onnistui -täysillä purjeilla murtautua pienempien lohkareiden välitse -selvemmille vesille. Avomerta lähestyessämme korjailimme vähitellen -purjeita ja vihdoin perille päästyämme asetuimme vastatuuleen yhteen -kertaan reivatun fokkapurjeen varaan. - -_Tammikuun 2 p:nä_. Nyt oli jotenkin kaunis ilma. Puolenpäivän aikana -olimme päässeet 69° 10' et. lev. 42° 20' länt. pit. ja tunkeutuneet -eteläisen napapiirin poikki. Hyvin vähän jäätä näkyi etelässä, -vaikka takanamme oli suuria lauttoja. Tänä päivänä varustimme -suuntimiskojeen, johon käytimme isoa, kahdenkymmenen gallonin vetoista -rautakattilaa ja kahdensadan sylen pituista nuoraa. Huomasimme virran -kulkevan pohjoiseen noin neljännespeninkulman nopeudella tunnissa. - -_Tammikuun 5 p:nä_. Olimme yhä suunnanneet etelään kohtaamatta kovin -suuria vastuksia. Tänä aamuna kumminkin, kun olimme 73° 15' it. lev. -ja 42° 10' länt. pit., meidät pysähdytti taaskin suunnattoman laaja ja -luja jääalue. Näimme toki paljon avovettä etelässä emmekä epäilleet -lopulta sinne pääsevämme. Suunnaten itäänpäin pitkin jäätikön reunaa -tulimme vihdoin peninkulman levyiselle väylälle, jonka läpi -varppailimme päivän laskiessa. Meri oli nyt sakeanaan jäävuoria, mutta -ajojäätikköä ei ollut ja me työntäysimme yhä rohkeasti eteenpäin. -Pakkanen ei tuntunut kiihtyvän, mutta lunta satoi ehtimiseen ja -silloin tällöin rajusti rakeita. Suunnattomia albatrossiparvia lensi -tänään kuunarin ylitse kaakosta luoteeseen. - -_Tammikuun 7 p:nä_. Meri pysyi yhä kauniisti avoimena, joten saatoimme -helposti kulkea suuntaamme. Lännessä näimme muutamia uskomattoman -suuria jäävuoria ja iltapäivällä sivuutimme hyvin läheltä erään, jonka -huippu kohosi varmasti neljäsataa syltä valtameren pinnasta. Sen -ympärys oli juurelta todennäköisesti kolmeneljännestä ranskan -meripeninkulmaa ja useita vesivirtoja juoksi sen sivuilla olevista -halkeamista. Vuori pysyi näkyvissämme kaksi päivää ja häipyi vasta -sumuun. - -_Tammikuun 10 p:nä_. Varhain tänä aamuna menetimme onnettomuudeksemme -miehen. Hän oli amerikalainen, nimeltä Peter Vredenburgh, syntyisin -New Yorkista, ja kuunarin parhaimpia matruuseja. Noustessaan partaalle -hänen jalkansa luiskahti ja hän putosi kahden jäälohkareen väliin ja -hävisi sitä tietään. Tänään puolenpäivän aikana olimme 78° 30' etel. -lev. ja 40° 15' länt. pit. Pakkanen oli nyt ylen ankara ja yhtämittaa -tuli raepuuskia pohjoisesta ja idästä. Tällä ilmansuunnalla näimme -vielä useita suunnattomia jäävuoria ja koko itäinen taivaanranta -näytti ajojäätikön sulkemalta, joka kohoili kerroksittain röykkiö -röykkiön päällä. Ajopuita uiskenteli ohi illan kuluessa ja suuri -joukko lintuja lensi ylitsemme, kuten myrskylintuja, albatrosseja ja -iso lintu, jolla oli hohtavan siniset höyhenet. - -_Tammikuun 12 p:nä_. Etelään menomme näytti taasen epäiltävältä, -kun navan puolella levisi näköjään rajaton jäätikkö, taustalla -äärettömiä, röykkelöisiä jäävuoria, jotka äkkijyrkkinä ja uhkaavina -kohosivat toinen toistaan korkeammalle. Suuntasimme länteen aina -neljänteentoista päivään asti, toivoen löytävämme jonkun aukon. - -_Tammikuun 14 p:nä_. Tänä aamuna saavuimme sen kentän äärelle, joka -oli sulkenut meiltä tien, ja luovittuamme sen sivutse tulimme -avomerelle, jolla ei ollut jään siruakaan. Suunnittuamme kahdensadan -sylen pituisella köydellä huomasimme täällä virran, joka kulki etelään -puolen peninkulman nopeudella tunnissa. Purjehdimme nyt etelään päin -kohtaamatta mainittavia esteitä kuudenteentoista päivään saakka, -jolloin puolenpäivän aikana olimme 82° 21' etel. lev. ja 42° -läntisellä pituusasteella. Täällä taasen suunnimme ja huomasimme yhä -etelään kulkevan virran, jonka nopeus oli kolmeneljännestä peninkulmaa -tunnissa. Ilman lämpömäärä oli lauhkea ja mieluisa, lämpömittari kun -oli kohonnut. Tällä alalla ei jään siruakaan ollut havaittavissa. Koko -laivaväki oli nyt varma navalle pääsemisestämme. - -_Tammikuun 17 p:nä_. Tämä oli tapauksista rikas päivä. Lukemattomia -lintuparvia lensi ylitsemme etelään ja monta lintua ammuttiin -kannella; eräästä pelikaanin sukuisesta saimme mainion paistin. -Keskipäivän tienoissa nähtiin mastonhuipusta pieni jäälautta vasemman -keulalaidan puolella ja sen päällä häämötti kuin iso eläin. Kun sää -oli hyvä ja miltei tyven, lähetti kapteeni kahdella veneellä -katsomaan, mikä siellä oli. Dirk Peters ja minä läksimme perämiehen -mukana isompaan veneeseen. - -Tultuamme jäälautalle näimme, että sillä purjehti jättimäinen -jääkarhunrotuinen, mutta verrattomasti kookkaampi eläin. Hyvin -asestettuina emme arastelleet paikalla käydä sen kimppuun. Useita -laukauksia ammuttiin nopeasti peräkkäin ja enimmät näyttivät osuvan -päähän ja ruhoon. Mutta olematta tuosta milläänkään hirviö heittäytyi -mereen ja ui kita ammollaan sille veneelle, jossa Peters ja minä -olimme. Siinä hämmingissä, jonka seikkailun arvaamaton käänne -aiheutti, ei kellään ollut toista laukausta valmiina ja suunnaton -karhunvetkale oli jo puoleksi päässyt veneemme partaalle ja tarttunut -erästä miestä kupeista ennenkuin tepsiviin keinoihin oli ryhdytty sen -torjumiseksi. Tässä hädässä vain Petersin ripeys ja vikkelyys pelasti -meidät perikadosta. Hypäten suunnattoman pedon selkään hän survaisi -veitsensä sen niskaan, jotta se yhdellä iskulla tunki selkäytimeen -asti. Peto ei enää nostanut päätäänkään, vaan vierähti Petersin yli -mereen. Viimemainittu tointui pian ja kun hänelle oli heitetty köysi, -sitoi hän raadon siihen ennenkuin nousi veneeseen. Sitten palasimme -riemusaatossa kuunarille hinaten voitonmerkkiä perässämme. Karhun -täysi pituus oli kokonaista viisitoista jalkaa. Sen villa oli aivan -valkea, hyvin karhea ja kähäräinen. Silmät olivat veripunaiset ja -suuremmat kuin jääkarhulla -- kuonokin oli pyöreämpi ja muistutti -pikemmin verikoiran kuonoa. Liha oli mureaa, mutta ylen tympeää ja -kalanmakuista, vaikka miehet ahmivatkin sitä halukkaasti ja kehuivat -erinomaiseksi. - -Tuskin olimme saaneet saaliimme laivan sivulle, kun mies maston -huipussa päästi iloisen huudon: "_maata keulan oikealla puolella_!" -Kun tuulikin rupesi parhaiksi puhaltamaan koillisesta, pääsimme -ennenpitkää rannikon lähelle. Se osoittautui matalaksi kalliosaareksi, -joka oli noin ranskan peninkulman laajuinen ympärimitaten ja kokonaan -vailla kasvillisuutta, ellemme ota lukuun erästä viikunakaktusta. Kun -lähestyy sitä pohjanpuolelta, näkee omituisen mereen pistävän -kalliopenkereen, joka paljon muistuttaa köytettyjä puuvillapakkoja. -Penkerettä ympäröi lännessä pieni merenpoukama, jonka pohjukassa -veneemme pääsivät mukavasti maihin. - -Pian olimme saaneet tutkituksi joka kolkan saarella, mutta yhtä -poikkeusta lukuunottamatta emme tavanneet mitään huomaamisen arvoista. -Eteläisestä päästä löysimme rannan läheltä kiviröykkiöön puoleksi -hautautuneen puunkappaleen, joka näytti olleen kanootin keulavantaana. -Siihen oli ilmeisesti yritetty leikata kuvioita ja kapteeni Guy -luulotteli näkevänsä kilpikonnan kuvan, mutta yhtäläisyys ei minusta -ollut kovin sattuva. Paitsi tätä keulavannasta vai mikähän lie ollut, -emme löytäneet merkkiäkään siitä, että mikään elävä olento olisi -milloinkaan ollut täällä ennen meitä. Siellä täällä rannikolla näimme -aniharvoja pieniä jäätelejä. Tämä pikku saari -- jonka kapteeni Guy -nimitti Bennettin saareksi osuuskumppaninsa, kuunarin toisen isännän -kunniaksi -- on tarkalleen määrättynä 82° 50' etel. lev. ja 42° 20' -länt. pit. - -Olimme nyt edenneet etelään yli kahdeksan astetta kauemmaksi kuin -yksikään edellinen merenkulkija ja meri oli yhä avoimena edessämme. -Huomasimme myöskin astevaihtelun säännöllisesti pienenevän ja vieläkin -hämmästyttävämpää oli, että ilman ja myöhemmin vedenkin lämpömäärä -lauhkenemistaan lauhkeni. Säätä saattoi sanoa ihanaksikin ja vieno -tuulonen puhalsi säännöllisesti joltain pohjoiselta ilmansuunnalta. -Taivas oli yleensä kirkas, silloin tällöin ilmestyi jotain hienon udun -näköistä eteläiselle taivaanrannalle, vaan se hälveni aina pian. Kaksi -vastusta vain ilmaantui: polttopuut rupesivat loppumaan ja keripukin -oireita huomattiin monessa matruusissa. Nämä syyt panivat kapteeni -Guyn empimään ja tuontuostakin puhumaan paluumatkasta. Minä puolestani -olin varma siitä, että me tähän suuntaan kulkien pian saapuisimme -jollekin maalle ja silloisista merkeistä syystä päätin, ettemme -etelässä tapaisi myöskään peräpohjolan hedelmätöntä maaperää. Niinpä -selittelinkin hänelle innokkaasti, kuinka tarkoituksenmukaista olisi -ainakin vielä muutamia päiviä pyrkiä edelleen siihen suuntaan, mihin -paraikaa purjehdimme. Niin houkuttelevaa tilaisuutta etelänavan -mannermaata koskevan kysymyksen ratkaisemiseen ei vielä koskaan ollut -kenellekään tarjoutunut, ja tunnustan mieleni kuohahtaneen harmista -kuunnellessani päällikkömme pelkurimaisia ja ajattomia ehdotuksia. -Totta tosiaan uskonkin, että mielenpurkaukseni saivat hänet -ponnistamaan eteenpäin. Vaikkapa siis en voi olla surkuttelematta -niitä perin onnettomia ja verisiä tapahtumia, jotka heti johtuivat -neuvostani, rohkenen kuitenkin tuntea kiitollisuuttakin siitä, että -minun vaikkapa ansiottanikin on sallittu paljastaa tieteelle -mieltäkiehtovampia salaisuuksia, mitkä milloinkaan ovat saavuttaneet -sen huomiota. - - - - -XV. - -Meri avoin, tyven, sää lauhkea. Kohtaamme villejä. - - -_Tammikuun 18 p:nä_. Tänä aamuna jatkoimme matkaa etelään. Meri oli -aivan, tyven, lauhkea tuuli kävi koillisesta ja veden lämpömäärä oli -kohtalainen. Panimme nyt taas suuntimiskojeemme reilaan ja sadan -viidenkymmenen sylen pituisella köydellä huomasimme virran kulkevan -napaa kohti peninkulman nopeudella tunnissa. Tämä tuulen ja virran -ainainen pyrkiminen etelään herätti hieman tuumailua, jopa säikähdystä -monessa miehessä ja selvään näin, että se oli melkoisesti vaikuttanut -kapteeni Guyhin. Hän oli kumminkin kovin herkkä pilalle ja minun -onnistui lopulta saada hänet nauramaan pahoille aavistuksilleen. -Astevaihtelu oli nyt hyvin mitätön. Päivän pitkään näimme useita -grönlannin valaita ja lukemattomia albatrossiparvia lensi laivan -ylitse. Korjasimme vielä merestä pensaan, joka oli täynnä punaisia, -aivankuin orapihlajan marjoja, sekä merkillisen maaeläimen raadon. Se -oli kolmen jalan pituinen, mutta vain kuusi tuumaa korkea, sillä oli -neljä hyvin lyhyttä jalkaa ja käpälät olivat varustetut pitkillä -hehkuvan punaisilla kynsillä, jotka muistuttivat korallia. Ruumiin -peitti suora, silkinhieno ja aivan valkea karva. Häntä oli suippo kuin -rotalla ja noin puolentoista jalan pituinen. Pää muistutti kissan -päätä, lukuunottamatta korvia -- ne olivat hipallaan kuin koiralla. -Hampaat olivat yhtä hehkuvan punaiset kuin kynnetkin. - -_Tammikuun 19 p:nä_. Tänään, kun olimme 83° 20' etel. lev. ja 43° 5' -länt. pit., meren ollessa harvinaisen tummanvärinen, näimme -mastonhuipusta taaskin maata ja lähemmin tarkastettuamme huomasimme -sen kuuluvan hyvin suurien saarten muodostamaan ryhmään. Rannikko oli -äkkijyrkkä ja sisämaa näytti metsäiseltä, joka seikka ilahdutti meitä -suuresti. Noin neljän tunnin kuluttua laskimme ankkuriin kymmenen -sylen syvyydelle, hiekkapohjalle, ranskan meripeninkulman päähän -rannikosta, kun korkea ranta-aallokko ja vahva karehtiminen siellä -täällä teki lähenemisen hieman vaaralliseksi. Molemmat isoimmat veneet -pantiin nyt vesille ja hyvin asestettu seurue -- Peters ja minäkin -muiden muassa -- läksi etsimään aukkoa riutasta, joka näytti ulottuvan -saaren ympäri. - -Haeskeltuamme jonkun aikaa sieltä täältä keksimme aukeaman, josta jo -olimme solumassa sisään, kun näimme neljä isoa kanoottia lähtevän -rannalta täynnä miehiä, jotka näyttivät olevan hyvin asestettuja. -Jäimme heitä odottamaan ja kun he liikkuivat varsin nopeasti, olivat -he pian kuulomatkan päässä. Kapteeni Guy nosti nyt valkean nenäliinan -aironlavalla ilmaan, jolloin muukalaiset äkkiä pysähtyivät ja -rupesivat kaikki yhtaikaa äänekkäästi puhua räkättämään, päästellen -sekaan huudahduksia; emme erottaneet koko rähinästä muuta kuin sanat -_Anamoo-moo!_ ja _Lama-Lama!_ He tekivät tätä vähintään puolituntia, -jolloin saatoimme hyvästi tarkastella heidän ulkomuotoaan. - -Neljässä kanootissa, jotka voivat olla viidenkymmenen jalan pituiset -ja viiden levyiset, oli kaikkiaan satakymmenen villiä. He olivat -tavallisen europalaisen kokoisia, mutta rotevampia ja jänterikkäämpiä. -Heidän ihonsa oli sysimusta, pitkä tukkansa tuuhea ja villainen. He -olivat puettuina tuntemattoman mustan eläimen nahkoihin, jotka oli -koko taidokkaasti laitettu pukimiksi; pörröinen silkinhieno karva oli -sisäpuolella, paitsi kaulan, ranteiden ja nilkkojen seutuvilla. Aseina -heillä oli etupäässä tummasta ja näköjään hyvin raskaasta puusta -tehtyjä nuijia. Huomattiin vielä muutamia keihäitäkin, joiden kärki -oli piikivestä, ja joku linko. Kanoottien pohja oli täynnä mustia ison -kananmunan suuruisia kiviä. - -Kun he olivat lopettaneet monisanaisen puheensa, sillä siksi heidän -räkätyksensä oli ilmeisesti aiottu, niin eräs, joka näkyi olevan -päällikkö, nousi seisomaan kanoottinsa kokassa ja viittoili meitä -soutamaan veneemme viereensä. Emme kumminkaan olleet ymmärtävinämme -viittausta, arvellen viisaimmaksi pysyä loitolla, villejä kun oli -ainakin neljä kertaa enemmän kuin meitä. Oivaltaen asian päällikkö -komensi toiset kolme kanoottia peräytymään ja lähestyi meitä omallaan. -Heti kun hän oli päässyt luoksemme, hyppäsi hän isompaan veneeseemme -ja istuutui kapteeni Guyn viereen osoittaen samalla kuunaria ja hokien -sanoja _Anamoo-moo!_ ja _Lama-Lama!_ Käännyimme nyt takaisin -laivallepa neljä kanoottia seurasi meitä vähän matkan päässä. - -Päästyämme laivan kupeelle päällikkö osoitti äärimmäisen hämmästyksen -ja ihastuksen merkkejä taputtaen käsiään, läimien lanteitaan ja -rintaansa ja nauraen meluavasti. Hänen seuralaisensa yhtyivät iloon ja -muutamia minuutteja kesti niin hirmuista meteliä, että oli tulla -kuuroksi. Kun hiljaisuus vihdoin oli palannut, katsoi kapteeni Guy -parhaaksi nostattaa veneet vesiltä ja teki päällikölle, jonka nimen -pian huomasimme olevan _Too-wit_, tiettäväksi, ettemme laske enempää -kuin kaksikymmentä miestä kerrassaan kannelle. Tähän järjestelyyn hän -näytti täysin tyytyväiseltä ja antoi muutamia määräyksiä kanooteille, -jolloin yksi lähestyi toisten jäädessä noin viidenkymmenen kyynärän -päähän. Kaksikymmentä villiä nousi nyt laivalle ja nuuski joka kolkan, -kiipeili köysistössä ja oli kuin kotonaan, tutkien joka kapinetta -perin uteliaasti. - -Aivan ilmeistä oli, etteivät he koskaan ennen olleet nähneet valkeaa -ihmistä ja he näkyivät aivan kammoksuvan ihoamme. He luulivat _Janea_ -eläväksi olennoksi ja varoivat loukkaamasta sitä keihäittensä kärjillä -pitäen ne visusti ilmassa. Väkeämme huvitti kovin Too-witin -käyttäytyminen. Kokki pilkkoi puita keittiön lähellä ja löi vahingossa -kirveellä melkoisen kolon kanteen. Tällöin päällikkö heti juoksi kokin -luo, sysäsi hänet tylysti syrjään ja rupesi puoleksi vikisemään, -puoleksi ulvomaan, näin osoittaen syvää sääliä kuunarin kärsimyksille, -taputteli ja silitteli sitten koloa kädellään ja huuhteli sitä -merivedellä, jota kaatoi lähellä olevasta sankosta. Tällaista -tietämättömyyttä emme olleet osanneet odottaa ja minä puolestani en -ainakaan voinut olla pitämättä sitä hieman teeskenneltynä. - -Kun vierailijat olivat tyydyttäneet uteliaisuutensa mikäli voivat -kannella, päästettiin heidät laivan alaosiin, jolloin heidän -hämmästyksensä kasvoi määrättömiin. Heidän ihmettelynsä näkyi nyt -olevan liian suuri sanoilla ilmaistavaksi, sillä he kuljeskelivat -yltympäri äänettöminä ja vain heikot huudahdukset häiritsivät -hiljaisuutta. Aseet tuottivat heille paljon päänvaivaa ja heidän -sallittiin käsitellä ja tarkastella niitä mielin määrin. En usko -heillä olleen vähintäkään aavistusta niiden todellisesta -tarkoituksesta, vaan pikemmin he luulivat niitä jumaliksi nähdessään -kuinka huolellisesti me niitä pitelimme ja miten tarkkaavaisesti -seurasimme heidän liikkeitään, kun he niitä käsittelivät. Isoja -tykkejä katsellessa heidän ihmettelynsä kasvoi kaksinkertaiseksi. He -lähestyivät niitä kaikilla mitä syvimmän kunnioituksen ja pelon -osoituksilla, mutta eivät ruvenneet niitä tarkoin tutkimaan. -Kajuutassa oli kaksi suurta peiliä ja sielläpä heidän hämmästyksensä -nousi huippuunsa. Too-wit lähestyi niitä ensiksi ja hän oli jo -keskellä kajuuttaa päin toiseen ja selin toiseen ennenkuin ne kunnolla -huomasi. Kun villi oli nostanut silmänsä ja nähnyt oman itsensä -peilistä, luulin hänen tulevan hulluksi, mutta kun hän sitten näki -itsensä vastakkaisella taholla, pelkäsin hänen kuolevan siihen -paikkaan. Eivät mitkään houkuttelut saaneet häntä uudestaan katsomaan -peiliin, vaan hän heittäytyi lattialle, peitti kasvot käsiinsä ja jäi -siihen, kunnes meidän täytyi laahata hänet kannelle. - -Kaikki villit pääsivät tällä tavoin laivalle, kaksikymmentä kerrallaan -ja Too-wit sai olla siellä koko ajan. Emme huomanneet heissä mitään -varastelemisen halua emmekä kaivanneet yhtään kapinetta heidän -lähdettyään. Koko vierailunsa aikana he esiintyivät perin -ystävällisesti. Heidän käytöksessään oli kumminkin sellaista, jota -emme mitenkään voineet ymmärtää; esimerkiksi emme saaneet heitä -tulemaan sellaisten viattomain esineiden kuin kuunarin purjeiden, -munan, avaimen, kirjan tai jauhosäkin lähelle. Koetimme ottaa selkoa, -oliko heillä mitään kauppatavaraksi kelpaavaa, mutta töintuskin saimme -sen heille selitetyksi. Pääsimme sentään selville siitä merkillisestä -seikasta, että saarilla oli kosolta isoja Gallipago-kilpikonnia, ja -yhden sellaisen näimme Too-witin kanootissa. Näimme myöskin muutamia -_biche de mer_-nimisiä nilviäisiä eräällä villillä, joka ahmi niitä -sinään. - -Nämä tavallisuudesta poikkeavat seikat, sillä näitä eläimiä ei tavata -tällä leveysasteella, herättivät kapteeni Guyssä halun kauttaaltaan -tutkia maata tuottavan yrityksen toivossa. Minä puolestani, niin -halukas kuin olinkin tietämään hiukan enemmän näistä saarista, halusin -vielä hartaammin matkan jatkamista viipymättä etelään. Meillä oli nyt -kaunis ilma, mutta tietoa ei ollut, kuinka kauan sitä kestäisi ja kun -jo olimme kahdeksannellakymmenennellä neljännellä leveys-piirillä, -avomeri edessämme, vahva, etelään kulkeva virta ja suotuisa tuuli -apunamme, en kärsinyt kuullakaan, että pysähtyisimme tänne pitemmäksi -aikaa kuin mikä oli välttämättömän tarpeellista miehistön terveydelle -ja kunnollisen polttopuuvaraston ja uusien muonavarojen hankkimiseksi. -Huomautin kapteenille, että voisimme helposti poiketa saaristoon -paluumatkallamme ja talvehtia täällä siinä tapauksessa, että jäät -tukkisivat meiltä tien. Hän yhtyi vihdoin ajatukseeni, sillä tavalla -tai toisella olin saavuttanut suuren vaikutusvallan häneen ja lopuksi -päätettiin, että vaikka löytäisimmekin nilviäisiä, viipyisimme täällä -vain viikon virkistymässä ja sitten tunkeutuisimme edelleen etelään -minkä pääsisimme. - -Niinpä siis teimme kaikki välttämättömät varustukset ja Too-witin -opastamana saimme _Janen_ riutan läpi ja laskimme ankkuriin noin -peninkulman päähän rannasta, mainioon maan suojaamaan lahteen, -pääsaaren kaakkoisrannikolle ja kymmenen sylen syvyydelle, mustalle -hiekkapohjalle. Lahden pohjukassa kerrottiin olevan kolme hyvää -lähdettä ja lähistössä näimme sankkaa metsää. Neljä kanoottia seurasi -meitä pysytellen kumminkin melkoisen matkan päässä. - -Too-wit itse jäi laivalle ja laskettuamme ankkurin hän kutsui meidät -vieraisille sisämaassa olevaan kyläänsä. Tähän kapteeni Guy suostui ja -kun kymmenen villiä oli jätetty panttivangiksi laivalle, hankkiutui -meitä kaksitoistamiehinen joukko seuraamaan päällikköä. Varustauduimme -huolellisesti aseilla, mutta emme ilmaisseet mitään epäluuloa. -Kuunarilla oli tykit valmiina ja kaikkiin tarpeellisiin varokeinoihin -oli ryhdytty äkkihyökkäyksen torjumiseksi. Ensimäistä perämiestä -kiellettiin päästämästä ketään laivalle meidän poissaollessamme ja -ellei meitä kuulunut takaisin kahdentoista tunnin kuluessa, piti -lähettää varustettu vene meitä hakemaan. - -Joka askeleella minkä astuimme sisämaahan päin, valtasi meidät yhä -varmempi vakaumus, että tämä maa erosi oleellisesti kaikista niistä, -missä sivistyneet ihmiset milloinkaan olivat käyneet. Emme nähneet -mitään, mikä olisi meille ollut ennestään tuttua. Puut eivät -muistuttaneet ainoatakaan kuuman, lauhkean tai pohjoisen kylmän -vyöhykkeen kasvia, vaan olivat aivan toisenlaisia kuin niillä -eteläisillä leveysasteilla, joiden poikki jo olimme matkustaneet. -Kalliotkin olivat uuden-uutukaisia ainemääränsä, värinsä ja -kerrosmuodostumainsa puolesta; jopa joetkin, niin uskomattomalta kuin -se kuuluukin, olivat niin merkillisen värisiä, että epäilimme maistaa -vettä ja töintuskin saatoimme uskoa, että se luonnostaan oli -sellaista. - -Ensimäiselle polun poikki juoksevalle purolle Too-wit seuralaisineen -pysähtyi juomaan. Kun vesi näytti perin kummalliselta, emme huolineet -sitä maistaa otaksuen sen olevan pilaantunutta, ja vasta jonkun ajan -kuluttua meille selvisi, että saariston joet olivat kaikki -samanlaisia. Olen ymmällä miten selittää tämän nesteen laatua enkä voi -sitä tehdä muutamalla sanalla. Vaikka se juoksi nopeasti kaltevalla -maalla aivan niinkuin tavallinenkin vesi, ei se kuitenkaan koskaan, -paitsi milloin se laski putouksena, näyttänyt _läpikuultavalta_. Itse -asiassa se kumminkin oli aivan yhtä läpikuultavaa kuin konsanaan -mikään kalkkikivivesi, erotus oli vain näössä. Ensi näkemältä ja -varsinkin missä maa ei ollut kovin kaltevaa, se muistutti -kokoomukseltaan sakeaa, tavallisessa vedessä liuotettua arabikumia. -Mutta tämä ei suinkaan ollut sen merkillisin ominaisuus. Se _ei_ ollut -väritöntä, mutta ei sillä ollut mitään määrättyä väriäkään -- se -vaihteli silmissä kaikin mahdollisin purppuravivahduksin aivankuin -läikkösilkin häivähdykset. Tämä värivaihtelu syntyi tavalla, joka -herätti seurueessamme yhtä suurta hämmästystä kuin peili Too-witissa. - -Otettuamme vettä maljaan ja annettuamme sen täysin selvitä, -havaitsimme, että koko nesteen muodosti joukko erillisiä suonia, -joilla kullakin oli oma värisävynsä, että nämä suonet eivät yhtyneet -ja että kiinnevoima kunkin omain hiukkasten kesken oli täydellinen, -mutta epätäydellinen lähisuoniin nähden. Kun vedimme veitsenterän -suonien poikki, meni vesi heti umpeen sen yli, kuten ainakin ja kun -vedimme sen pois, hävisivät niinikään heti kaikki jäljet. Mutta jos -terä pistettiin juuri kahden suonen väliin, silloin vesi kokonaan -jakautui eikä kiinnevoima pystynyt palauttamaan sitä heti ennalleen. -Tämä vesi-ilmiö oli ensimäisenä renkaana siinä suunnattomassa -näennäisten ihmeiden ketjussa, jolla kohtalo minut lopulta yllätti. - - - - -XVI. - -Vierailumme villien kylässä ja ystävällinen seurustelumme ja -kaupankäyntimme. - - -Kesti lähes kolme tuntia ennenkuin saavuimme kylään, se kun oli yli -yhdeksän peninkulman päässä sisämaassa ja polku kulki raivaamattoman -maan halki. Eteenpäin astellessamme Too-witin seurue, johon kuuluivat -kaikki kanooteissa olleet satakymmenen villiä, sai hetki hetkeltä -pieniä lisäjoukkoja kahdesta kuuteen tai seitsemään mieheen -kerrallaan, jotka yhtyivät meihin ikäänkuin sattumalta tien -käänteissä. Tuo kaikki näytti niin ennalta harkitulta, että minua -rupesi pakostakin epäilyttämään ja kerroin kapteeni Guylle arveluni. -Nyt oli kumminkin myöhäistä peräytyä ja me päätimme olevamme parhaassa -turvassa, kun osoitimme täydellisesti luottavamme Too-witin -uskollisuuteen. Niinpä siis astuimme eteenpäin pitäen visusti silmällä -villien liikkeitä ja antamatta heidän tunkea väliimme. Tällä tavoin -kuljettuamme äkkijyrkän rotkon läpi saavuimme vihdoin sinne, missä -saaren ainoan asuntoryhmän oli kerrottu sijaitsevan. Tullessamme sen -näkyviin päällikkö päästi huudon ja toisti tavantakaa sanaa -_Klock-Klock_, jonka otaksuimme kylän tai ehkä kylien yhteiseksi -nimeksi. Majat olivat kurjimpia mitä ajatella saattaa, eivätkä ne -olleet edes rakennetut minkään yhteisen suunnitelman mukaan, niinkuin -alhaisimmallakin asteella olevain villiheimojen, joihin ihmiskunta on -tutustunut. Muuan, ja niiden huomasimme kuuluvan _Wamppoo'ille_ eli -_Yampoo'ille_, maan mahtaville, oli tehty noin neljän jalan pituisesta -puuntyvestä, jonka yli oli heitetty musta vuota, joka väljinä -laskoksina riippui maahan. Sen suojassa villit asustivat. Toiset -olivat karsimattomista puunoksista, joissa kuihtuneet lehdet vielä -lepattivat, ja ne kallistuivat neljänkymmenenviiden asteen kulmana -savivallia vasten, joka oli säännöttömästi kasattu viiden tai kuuden -jalan korkuiseksi läjäksi. Toiset taas olivat pelkkiä maahan -kohtisuoraan kaivettuja kuoppia ja samanlaisten oksain peitossa, jotka -siirrettiin syrjään asujan majaan astuessa ja vedettiin taas -paikoilleen sen jälkeen. Joku oli vielä rakennettu haarukan -muotoisesti kasvaneille puunoksille ja yläoksat oli hakattu puoleksi -poikki, niin että ne taipuivat alempain yli tiiviimmäksi suojaksi. -Enemmistö oli kumminkin pieniä matalia luolia, koverretut kuohusavea -muistuttavan tumman kallion jyrkkään rinteeseen, joka kolmelta taholta -rajoitti kylää. Jokaisen tällaisen alkuperäisen luolan ovella oli -kivi, jonka asuja huolellisesti asetti aukon suulle kotoa lähtiessään --- mitä varten, siitä en saanut selvää, kun kivi oli siksi pieni, -ettei se peittänyt enempää kuin kolmanneksen aukosta. - -Tämä kylä, jos se sen nimen ansaitsee, oli syvänlaisessa laaksossa ja -sinne pääsi vain etelästä; mainitsemani jyrkkä rinne sulki sen -kaikilta muilta suunnilta. Laakson keskellä oli lähde, jossa oli -samanlaista noiduttua vettä kuin kuvaamassani purossa. Näimme -asuntojen ympärillä useita outoja eläimiä, jotka kaikki näyttivät -täysin kesytetyiltä. Isoimmalla elikolla oli samanlainen -ruumiinrakennus ja kärsä kuin tavallisella sialla; häntä oli kumminkin -tuuhea ja jalat hoikat kuin antiloopilla. Sen liikkeet olivat perin -kömpelöt ja epävarmat emmekä nähneet sen kertaakaan yrittävän juosta. -Huomasimme myöskin useita muuten hyvin samanlaisia eläimiä paitsi että -niiden ruumis oli pitempi ja mustan villan peitossa. Oli vielä suuri -joukko kaikenlaisia kesyjä lintuja, jotka juoksentelivat tanhuilla ja -ne näkyivät olevan alkuasukasten pääravintona. Hämmästykseksemme -näimme lintujen joukossa mustan albatrossin täydellisesti -kesyttyneenä, käyden määräajoin merellä ruuan haussa, mutta aina -palaten kylään kuin kotiinsa ja käyttäen läheistä etelärannikkoa -pesimispaikkana. Siellä ne yhtyivät pelikaaniystäviinsä kuten ainakin, -mutta viimemainitut eivät milloinkaan tulleet villien asunnoille. -Toisten kesyjen lintulajien joukossa oli ankkoja, jotka hyvin vähän -erosivat oman maamme sotkista, mustia merisuulia ja iso hiirihaukan -kaltainen lintu, mutta ei raatelija. Kaloja oli kosolta. -- Huomasimme -myöskin, että useimmat olivat sen kalan kaltaisia, jota tapaa -Aucklandin saaristossa, jo viidennelläkymmenennellä ensimäisellä -leveysasteella. Gallipago-kilpikonnia oli myös hyvin runsaasti. Näimme -vain muutamia villieläimiä emmekä yhtään isoa tai sellaista, jonka -olisimme tunteneet. Pari pelottavan näköistä käärmettä livahti polun -yli, mutta alkuasukkaat eivät näkyneet niistä piittaavan ja me -päätimme, että ne eivät olleet myrkyllisiä. - -Lähestyessämme kylää Too-witin ja hänen seurueensa kanssa summaton -liuta väkeä syöksyi meitä vastaanottamaan, äänekkäästi huudahdellen ja -me erotimme taas vain tuon iankaikkisen _Anomoo-moon_ ja _Lama-Laman_. - -Hämmästyimme suuresti havaitessamme, että yhtä tai paria poikkeusta -lukuunottamatta tulokkaat olivat ilkialastomia; vain kanoottimiehillä -oli nahkoja. Kaikki maan aseet näkyivät myös olevan viimemainittujen -hallussa, sillä kyläläisillä emme huomanneet ainoatakaan. Naisia ja -lapsia oli aika joukko eivätkä edelliset olleet kokonaan vailla sitä, -mitä saattaisi sanoa ulkonaiseksi kauneudeksi. He olivat suoria, -pitkiä ja siromuotoisia, osoittivat käytöksessään suloa ja vapautta, -jota ei tapaa sivistyneessä seurassa. Heidän huulensa kumminkin olivat -samoinkuin miestenkin paksut ja muodottomat, jotta hampaat eivät -nauraessakaan koskaan paljastuneet. Tukka heillä oli hienompi kuin -miehillä. Näiden alastomain kyläläisten joukossa oli ehkä kymmenen tai -kaksitoista, jotka olivat puettuina, kuten Too-witinkin seurue, -mustiin nahkoihin ja asestettuina keihäillä ja raskailla nuijilla. -Heillä näkyi olevan paljon vaikutusvaltaa ja heitä puhuteltiin aina -arvonimellä _Wampoo_. Hepä myöskin olivat mustanahkaisten palatsien -asujamia. Too-witin palatsi oli kylän keskellä ja oli paljoa isompi, -jopa hieman paremmin rakennettukin kuin muut sen kaltaiset. Puu, joka -sitä kannatti, oli hakattu poikki noin kahdentoista jalan korkeudelta -ja ihan sen yläpäähän oli jätetty useita oksia, joille päällys oli -pingotettu niin, ettei se päässyt heilumaan rungon ympärillä. Päällys, -jona oli neljä hyvin suurta puutikuilla yhdistettyä nahkaa, oli -sitäpaitsi kiinnitetty maahan puikoilla. Lattialle oli levitetty -tukulta kuivia lehtiä matoksi. - -Tähän majaan meidät johdatettiin suurella juhlallisuudella ja villejä -tunki peräämme minkä vain tupaan mahtui. Too-wit istuutui lehdille ja -viittaili meitä seuraamaan esimerkkiä. Sen teimmekin, jolloin samassa -jouduimme varsin epämieluisaan, miltei arveluttavaan asemaan. Meitä -istui maassa kaksitoista miestä ja kokonaista neljäkymmentä villiä oli -kyykkysillään niin taajaan ympärillämme, että jos jokin mylläkkä olisi -syntynyt, meidän olisi ollut mahdoton käyttää aseitamme, saatikka -nousta jaloillemme. Tungosta ei ollut ainoastaan teltassa, vaan -ulkopuolellakin, missä varmaankin oli joka henki saarelta, ja vain -Too-witin lakkaamattomat kehoitukset ja karjahdukset estivät joukon -survomasta meitä kuoliaaksi. Turvamme oli etupäässä siinä, että -Too-wit itse oli joukossamme ja me päätimme uskollisesti pysytellä -hänen vieressään selviytyäksemme pulmasta ja pannaksemme hänet -päiviltä samassa kuin huomaisimme vihamielisiä aikeita. - -Melkoisella vaivalla saatiin rauha jotenkuten palautetuksi ja -päällikkö piti meille pitkän puheen, joka muuten paljon muistutti -kanoottipuhetta, paitsi että _Anamoo-moo_ta hoettiin nyt hieman -pontevammin kuin _Lama-Lamaa_. Me kuuntelimme vaiti tätä sanahelinää -ja sen loputtua kapteeni Guy vastasi puheeseen vakuuttamalla -päällikölle ikuista ystävyyttään ja hyväntahtoisuuttaan ja lopetti -sanottavansa lahjoittamalla hänelle useita sinisiä helminauhoja ja -veitsen. Edellisille valtias suureksi hämmästykseksemme nyrpisti -nenäänsä hieman ylenkatseellisesti; mutta veitsi tuotti hänelle -rajatonta mielihyvää ja hän käski heti tuomaan esille päivällisen. -Tämä ojennettiin telttaan läsnäolijain päitten yli ja ruokalajina oli -jonkun tuntemattoman eläimen värähtelevät sisälmykset, arvatenkin -samanlaisen hoikkajalkaisen sian, joita olimme huomanneet kylää -lähestyessämme. Nähdessään meidän olevan ymmällä siitä, miten ryhtyä -asiaan, hän tahtoi antaa meille hyvän esimerkin ja alkoi kyynärä -kyynärältä ahmia houkuttelevaa ruokaa, kunnes emme mitenkään kestäneet -kauempaa, vaan vatsamme ilmaisi niin pelottavia kapinan oireita, että -hänen majesteettinsa hämmästyi melkein yhtä suunnattomasti kuin -peileihin katsahtaessaan. Olipa miten oli, me kieltäydyimme -nauttimasta tarjottuja herkkuja ja koetimme selittää, ettei ruoka nyt -maistunut meille vähääkään, kun juuri olimme syöneet aamiaista. - -Kun valtias oli lopettanut ateriansa, alotimme jonkinlaisen -ristikuulustelun mielestämme mitä nerokkaimmalla tavalla saadaksemme -tietää, mitkä olivat maan päätuotteita ja voisimmeko käyttää niitä -hyväksemme. Viimein hän näytti saavan hieman vihiä tarkoituksestamme -ja tarjoutui saattamaan meitä erääseen paikkaan rannikolle, missä hän -vakuutti olevan runsaat määrät _biche-de-mer_-nilviäisiä -- tällöin -näyttäen yhtä sellaista eläintä. Olimme iloissamme, kun näin -odottamattoman pian pääsimme väentungoksesta ja ilmaisimme halumme -lähteä. Jätimme nyt teltan ja koko kylän väen saattamana seurasimme -päällikköä saaren kaakkoispäähän melkoisen lähelle sitä lahtea, missä -laivamme oli ankkurissa. Odotimme täällä tunnin verran, kunnes -muutamat villit kerkesivät rannikon ympäri tuoda meille neljä -kanoottia. Kun koko seurueemme sitten oli astunut yhteen kanoottiin, -melottiin meitä ennen mainitun riutan ja toisen vielä ulompana olevan -reunaa pitkin ja siellä näimme sellaisen joukon nilviäisiä, etteivät -vanhimmatkaan merimiehemme olleet moista nähneet niissä -pohjoisemmissakaan saaristoissa, jotka ovat kuuluisia tästä -kauppatavarasta. Viivyimme riuttain lähellä vain täysin -varmistaaksemme siitä, että tarvittaessa helposti voisimme lastata -toistakymmentä alusta nilviäisillä; sen jälkeen meidät soudettiin -kuunarille ja me erosimme Too-witista, saatuamme häneltä lupauksen, -että hän toisi meille vuorokauden kuluessa niin monta sotka-sorsaa ja -Gallipago-kilpikonnaa kuin kanootteihin mahtuisi. Koko seikkailun -kestäessä emme nähneet alkuasukasten käytöksessä mitään, mikä olisi -ollut omiaan herättämään epäluuloa, lukuunottamatta vain sitä -järjestelmällisyyttä, millä heidän seurueensa kasvoi matkalla -kuunarilta kylään. - - - - -XVII. - -Villien petollisuus. -- Tuhomme. -- Ihmeellinen pelastus. - - -Päällikkö piti sanansa ja me olimme pian varustautuneet runsailla -muonavaroilla. Kilpikonnat olivat parhainta laatua ja sorsat -mainiompia kuin parhain metsänriistamme, erinomaisen mureita, mehuisia -ja maukkaita. Ja selitettyämme toivomuksemme villit toivat meille -vielä summattomat määrät ruskeaa selleriä ja kurimoita sekä -kanootillisen tuoreita ja vähän kuivattujakin kaloja. Selleri oli -oikeata herkkua ja kurimo osottautui verrattomaksi lääkkeeksi niille -miehille, joissa oli ilmennyt keripukin oireita. Ennenpitkää ei ketään -enää ollut sairasluettelossa. Meillä oli runsaasti muitakin tuoreita -muonavaroja, joista mainittakoon eräs simpukan näköinen, mutta osterin -makuinen kuoriaiseläin. Katkorappojakin, kahta laatua, oli kosolta, -sekä albatrossin ja muiden lintujen tummakuorisia munia. Otimme myös -runsaan varaston sen sian lihaa, josta olen maininnut. Useimmat miehet -pitivät sitä maukkaana ruokana, mutta minusta se maistui kalalta ja -muutenkin vastenmieliseltä. Kaiken tämän hyvyyden korvaukseksi -lahjoitimme alkuasukkaille sinisiä helmiä, vaskihelyjä, nauloja, -veitsiä ja punaisia kangaskappaleita, ja tähän vaihtokauppaan he -olivat perin tyytyväisiä. Järjestimme säännölliset markkinat -rannikolle aivan kuunarin tykkien suuhun ja siellä teimme kauppojamme -kaikesta päättäen rehellisesti ja niin mallikelpoisessa -järjestyksessä, ettei sitä villien käyttäytymisen vuoksi -_Klock-Klockin_ kylässä suinkaan olisi uskonut. - -Kauppaa tehtiin kaikessa ystävyydessä useita päiviä, jolla-aikaa -alkuasukkaita kävi tavantakaa kuunarilla ja omia miehiämme -tuontuostakin maissa, retkeillen pitkälti sisämaahan, kenenkään -hätyyttämättä. Nähdessään miten helposti laivan saattoi lastata _biche -de mer_-nilviäisillä saarelaisten ystävällisyyden ja avuliaisuuden -vuoksi, kapteeni Guy päätti ruveta neuvottelemaan Too-witin kanssa -sellaisten huoneiden rakentamisesta, joissa tätä kauppatavaraa voisi -säilyttää, sekä sopia siitä, että villit keräilisivät sitä minkä -ehtisivät sillä aikaa kuin hän kauniin sään vallitessa jatkaisi matkaa -etelään. Kun hän mainitsi suunnitelmansa päällikölle, oli tämä heti -valmis rupeamaan sopimukseen. Kauppa siis tehtiin molempain -asianosaisten täydeksi tyytyväisyydeksi ja päätettiin, että tehtyämme -välttämättömät valmistukset, valittuamme sopivan paikan ja -suoritettuamme osan rakennus- ja muita töitä, joissa koko miehistön -apua tarvittiin, kuunari lähtisi purjehtimaan eteenpäin jättäen kolme -miestä saarelle johtamaan suunnitelman toimeenpanoa ja opastamaan -alkuasukkaita nilviäisten kuivaamisessa. Mitä ehtoihin tulee, -riippuivat ne villien työn tuloksista. He tulisivat saamaan sovitun -määrän sinisiä helmiä, veitsiä, punaista kangasta y.m. niin ja niin -monesta mitasta nilviäisiä, joiden piti olla paikalla palatessamme. - -Kun sopimus näin oli tehty, ryhdyimme heti viemään maihin kaikkea mitä -tarvittiin rakennusten valmistamiseen ja maan perkkaamiseen. Iso lakea -paikka valittiin merenlahden itärannikolta, jossa oli runsaasti sekä -metsää että vettä sopivan matkan päässä niiltä riutoilta, mistä -nilviäisiä oli saatavissa. Kävimme nyt kaikki innolla työhön ja olimme -pian villien suureksi hämmästykseksi kaataneet niin paljon puita kuin -tarvitsimme sekä saaneet ne tuota pikaa valmiiksi rakennuspaikalle. -Parin kolmen päivän kuluttua työt olivat siksi edistyneet, että -huoletta saatoimme uskoa lopun niille kolmelle miehelle, joiden piti -jäädä saarelle. John Carson, Alfred Harris ja Peterson -- kaikki -luullakseni syntyperäisiä lontoolaisia -- ottivat tämän huolekseen. - -Kuukauden viimeisenä päivänä kaikki oli valmiina lähtöön. Olimme -kumminkin luvanneet käydä muodollisella jäähyväisvierailulla kylässä -ja Too-wit vaati niin itsepintaisesti meitä pitämään lupaustamme, -ettemme katsoneet viisaaksi loukata häntä ratkaisevalla kiellolla. En -luule kenenkään silloin vähääkään epäilleen villien vilpittömyyttä. He -olivat kaikki käyttäytyneet perin säädyllisesti, avustaneet meitä -uuraasti työssämme, tarjonneet meille tavaroitaan tuontuostakin -maksutta eivätkä milloinkaan olleet mitään näpistelleet, vaikka heidän -ylenpalttisista ilonpurkauksistaan lahjoja saadessaan selvästi näkyi, -kuinka suuressa arvossa he pitivät tavaraamme. Varsinkin naiset olivat -kaikin puolin avuliaita, ja olisimme olleet maailman epäluuloisimpia -ihmisolentoja, jos olisimme kertaakaan epäilleet vilppiä sellaisissa -ihmisissä, jotka kohtelivat meitä niin hyvin. Mutta pianpa ilmeni, -että tuo näennäinen ystävällisyys oli vain suunniteltu meidän -tuhoamiseksemme ja että saarelaiset, joita kohtaan tunsimme aivan -harvinaista kunnioitusta, olivat raaimpia, viekkaimpia ja -verenhimoisimpia heittiöitä, mitkä milloinkaan ovat maan kamaraa -tahranneet. - -Helmikuun ensimäisenä päivänä läksimme maihin käydäksemme kylässä. -Vaikka meillä, kuten sanottu, ei ollut epäluulon häivettäkään, ei -kuitenkaan mitään tarpeellisia varokeinoja lyöty laimin. Kuusi miestä -jätettiin kuunarille ja heitä kiellettiin millään verukkeella -päästämästä ketään villiä lähestymään laivaa ja hetkeksikään -poistumasta kannelta. Tykit oli ladattu kaksinkertaisella -raehaulipanoksella. Laiva oli ankkurissa noin peninkulman päässä -rannasta eikä kanootilla saattanut lähestyä sitä miltään suunnalta -huomaamatta ja joutumatta heti tulemme uhriksi. - -Kun laivalle jäi kuusi matruusia, oli maajoukossamme vain kaikkiaan -kolmekymmentäkaksi miestä. Olimme asestautuneet kiireestä kantapäähän -ja meillä oli musketteja, pistooleja ja säiliä, kullakin sitäpaitsi -pitkä merimiehen puukko. Sata mustasopaista soturia oli meitä vastassa -maallenousupaikalla saattaaksensa meitä matkalla. Panimme kumminkin -hieman hämmästyneinä merkille, ettei heillä nyt ollut mitään aseita; -mutta kysyttyämme tätä Too-witiltä hän vain sanoi: _Mattee non we fa -fa si_ -- tarkoittaen, ettei siellä aseita tarvita, missä kaikki -olivat veljiä. Se oli meille mieleen ja me jatkoimme matkaamme. - -Olimme jo sivuuttaneet lähteen ja puron, joista olen puhunut, ja -tulimme juuri kapeaan solaan, joka johti kylää ympäröiväin -rasvakivikallioiden halki. Tämä sola oli hyvin kallioinen ja -epätasainen, siinä määrin, että vain melkoisella vaivalla olimme -päässeet kapuamaan sen läpi ensi kertaa käydessämme Klock-Klockissa. -Rotkon koko pituus saattoi olla puolitoista tahi todennäköisimmin -kaksi peninkulmaa. Se kierteli jos johonkin suuntaan kukkulain välitse --- nähtävästi se oli jonakin kaukaisena aikana ollut virranuomana -- -eikä kulkenut kahtakymmentäkään kyynärää tekemättä äkkikäännöstä. -Tämän laakson kohtisuorat seinämät olivat keskimäärin varmaankin -seitsemän-kahdeksankymmenen jalan korkuiset ja kohosivat muutamin -paikoin aivan hämmästyttävän korkealle, pimittäen solan niin -täydelleen, että vain vähän päivänvaloa pääsi sinne tunkemaan. Yleinen -leveys oli nelisenkymmentä jalkaa ja paikkapaikoin sola kapeni niin, -että vain viisi kuusi miestä mahtui kulkemaan rinnakkain. Sanalla -sanoen, sopivampaa väijymäpaikkaa ei saattanut olla koko maailmassa ja -aivan luonnollista oli, että huolellisesti katsastimme aseitamme sinne -astuessamme. - -Kun nyt ajattelen suunnatonta tyhmyyttämme, kummastuttaa minua enin -se, että milloinkaan missään olosuhteissa uskalsimme niin kokonaan -heittäytyä tuntemattomain villien valtaan, että sallimme niiden -marssia edessämme ja takanamme rotkossa. Kuitenkin kaikitenkin -menettelimme näin sokeasti, narrimaisesti luottaen voimiimme, -Too-witin ja hänen miestensä aseettomuuteen, tuliluikkujemme -tehoisuuteen -- joiden vaikutus oli alkuasukkaille vielä salaisuus -- -ja ennen kaikkea siihen ystävyyteen, jota nuo kunnottomat heittiöt -niin kauan olivat teeskennelleet. Viisi tai kuusi villiä kulki edellä -ikäänkuin oppaina, touhulla ja tohinalla työnnellen isompia kiviä ja -rojua polulta. Sitten seurasi oma seurueemme. Me kävelimme ihan -vierekkäin varoen vain eroamasta toisistamme. Perässä tuli villien -pääjoukko harvinaisen mallikelpoisessa järjestyksessä. - -Dirk Peters, eräs Wilson Allen niminen mies ja minä kävelimme -kumppaniemme oikealla puolella, tarkastellen kulkiessamme yllämme -riippuvan äkkijyrkänteen merkillisiä kerrostumia. Pehmeässä kalliossa -oleva halkeama herätti huomiotamme. Se oli siksi leveä, että mies -mahtui sinne jotenkin helposti, ja ulottui noin kahdeksantoista tai -kaksikymmentä jalkaa suoraan vuoren sisään sitten kääntyen vasemmalle. -Aukon korkeus oli, mikäli pääsolaan näkyi, ehkä kuusitoista tai -seitsemäntoista jalkaa. Repeämissä kasvoi parisen vaivaispensasta ja -niissä jonkinlaisia pähkinöitä, joita hieman uteliaana tungin -reippaasti tarkastamaan, kiskaisten viisi kuusi kouraani ja sitten -kiiruusti peräytyen. Kääntyessäni huomasin Petersin ja Allenin -seuranneen minua. Pyysin heitä menemään takaisin, kun tilaa ei ollut -kahdelle, ja lupasin tuoda heille pähkinöitä. He kääntyivätkin ja -kömpivät juuri takaisin, Allen lähellä onkalon suuta, kun äkkiä tunsin -täräyksen, jommoista en elämässäni ollut tuntenut ja joka herätti -minussa sen epämääräisen käsityksen, jos nimittäin mitään -ajattelinkaan, että vankan maapallomme kaikki perustukset yhtäkkiä -hajosivat ja että yleisen häviön päivä oli tullut. - - - - -XVIII. - -Miten Dirk Peters ja minä pelastuimme. - - -Niin pian kuin selvisin sekavista aistimuksistani, huomasin miltei -tukehtuneena ryömiväni synkimmässä pimeydessä pehmeän mullan seassa, -jota raskaasti putoili joka suunnalta päälleni, uhaten haudata minut -kokonaan. Hirmuisesti säikähtyneenä ponnistelin päästäkseni jaloilleni -ja vihdoin onnistuinkin. Sitten pysyin hievahtamatta muutaman -hetkisen, kokien käsittää mitä oli tapahtunut ja missä olin. Pian sen -jälkeen kuulin syvän voihkauksen aivan korvani juuressa ja sitten -Petersin tukehtuneen äänen kutsuvan minua Jumalan nimessä apuun. -Kömmin parisen askelta eteenpäin, ja kaaduin suoraan kumppanini -niskaan. Pian huomasin hänen hautautuneen vyötäisiään myöten pehmeään -multaläjään ja epätoivoisesti ponnistelevan vapautuakseen sen -puristuksesta. Raastoin kaikin voimin maata hänen ympäriltään ja -onnistuin viimein vetämään hänet ylös. - -Niin pian kuin olimme kylliksi tointuneet pelästyksestämme ja -hämmästyksestämme kyetäksemme järkevästi keskustelemaan, tulimme -molemmat siihen päätökseen, että sen onkalon seinät, johon olimme -uskaltautuneet, olivat joko omasta painostaan tahi ehkä jonkun -luonnonmullistuksen johdosta luhistuneet ja että me niinmuodoin olimme -elävältä haudattuja. Kauaksi aikaa antauduimme velttoina niin kiihkeän -tuskan ja epätoivon valtaan, että sen voivat oikein käsittää vain ne, -jotka ovat olleet samanlaisessa asemassa. - -Vihdoin Peters ehdotti, että koettaisimme päästä täysin selville -onnettomuutemme koko laajuudesta ja tunnustelisimme vankilaamme; sillä -mahdotonta ei ollut, hän huomautti, että voisimme pelastua jostain -aukosta. Tartuin halukkaasti tähän toivon häiveeseen ja pakottaen -itseni ponnistuksiin yritin raivata tietä pehmeässä mullassa. Tuskin -olin päässyt askeltakaan eteenpäin ennenkuin huomasin valon -pilkahduksen, ja tulin vakuutetuksi siitä, ettemme ainakaan heti -menehtyisi ilman puutteeseen. Rohkaisimme nyt hieman mieltämme ja -kehoitimme toinen toistamme toivomaan parasta. Kiivettyämme -nelinkontin someroläjän yli, joka esti meitä pääsemästä etemmäs valoon -päin, oli meidän helpompi kulkea emmekä myöskään enää tunteneet -sellaista tukehduttavaa ahdistusta rinnassamme, joka oli meitä äsken -kiduttanut. Pian ympäröivät esineet rupesivat häämöttämään silmissämme -ja me huomasimme olevamme lähellä sitä paikkaa, missä suoraan kulkenut -onkalo kääntyi vasemmalle. Vielä vähän ponnisteltuamme saavuimme sinne -ja silloin sanomattomaksi iloksemme näimme pitkän uurroksen eli -repeämän, joka ulottui äärettömän matkan ylöspäin, yleensä noin -viidenkymmenenviiden asteen kulmaisena, joskus paljoa jyrkempänäkin. -Emme erottaneet aukon toista päätä, mutta kun sieltä tuli paljon -valoa, emme epäilleet löytävämme sen huipulta selvää tietä taivasalle. - -Muistui nyt mieleeni, että meitä oli ollut kolme tullessamme -pääsolasta onkaloon ja että Allen, toverimme, oli yhä kadoksissa; -palasimme heti häntä hakemaan. Pitkältä etsiskeltyämme ja saatuamme -joka hetki pelätä maan uudestaan luhistuvan päällemme, Peters vihdoin -huusi tavanneensa kumppanimme; Allenin koko ruumis oli hautautunut -niin syvälle someroon, että oli mahdotonta saada häntä esiin. Hän oli -tietysti kuollut. Murheellisin mielin me siis läksimme taas pyrkimään -käänteelle. - -Repeämä oli juuri siksi leveä, että pääsimme siitä sisään ja kerran -tai parin turhaan yritettyämme kiivetä ylöspäin antauduimme uudelleen -epätoivon valtaan. Olen jo sanonut, että se vuoriharjanne, jonka halki -pääsola kulki, oli jonkinlaista pehmyttä rasvakiveä muistuttavaa -kalliota. Sen onkalon seinämät, johon nyt yritimme nousta, olivat -samaa ainetta ja niin perin liukkaat ja märät, että vaivoin pysyimme -pystyssä loivimmallakin pinnalla; muutamin paikoin, missä onkalo -kohosi miltei kohtisuoraan, oli nousu tietysti paljoa hankalampaa, -jopa jonkun kerran luulimme sen mahdottomaksi. Karkotimme kumminkin -epätoivon mielestämme ja osaksi leikkaamalla puukoillamme askelmia -pehmeään kiveen, osaksi henkemme uhalla heittäytymällä pienille -liuskakiven tapaisille kovemmille kielekkeille, joita paikkapaikoin -ulkoni yleismassasta, me vihdoin saavuimme luonnon muodostamalle -pengermälle, jonne näkyi palanen sinistä taivasta metsäisen rotkon -päästä. Katsahtaessamme nyt hieman huojentuneina taaksemme siihen -kuiluun, josta olimme tänne asti kiivenneet, näimme selvään sen -seinämistä, että se oli äskettäin muodostunut ja päätimme, että olipa -mikä hyvänsä, tuo tärähdys, joka meidät niin odottamatta oli -haudannut, se samalla hetkellä oli aukaissut tämän tien -pelastukseksemme. - -Kun olimme nyt lopen uuvuksissa ponnistuksistamme ja niin heikkoja, -että tuskin pysyimme pystyssä ja voimme kunnolla puhua, ehdotti -Peters, että kutsuisimme kumppaneitamme apuun laukaisemalla vyössämme -säilyneet pistoolit -- musketit samoinkuin säilätkin olivat hukkuneet -pehmeään multaan kuilun pohjalla. Myöhemmät tapaukset osottivat, että -olisimme saaneet katkerasti katua laukaustamme, mutta onneksi olin jo -tällöin ruvennut hieman epäilemään jotain juonta, emmekä siis -ilmaisseet villeille olopaikkaamme. - -Levättyämme tunnin verran tungimme hitaasti edelleen ylös rotkoa -emmekä olleet kulkeneet pitkältä ennenkuin kuulimme monta kamalaa -kirkaisua. Vihdoin saavuimme sellaiselle paikalle, jota olisi -saattanut sanoa maan pinnaksi, sillä tiemme oli aina pengermältä asti -kulkenut kallioiden ja lehvien muodostamassa holvissa, joka kohosi -äärettömään korkealle. Hyvin varovaisesti olimme hiipineet kapealle -aukolle, josta selvään näimme koko ympäröivän seudun, kun tärähdyksen -kammottava salaisuus selvisi meille yhdellä ainoalla silmäyksellä. - -Paikka, jolta katselimme, ei ollut kaukana rasvakivikallioiden -korkeimmasta huipusta. Sola, johon kaksineljättämiehinen seurueemme -oli tullut, kulki lähes viidenkymmenen askeleen päässä vasemmalla. -Mutta ainakin sadan kyynärän pituudelta solan uoma oli ääriään myöten -yhtenä ainoana sekasortoisena rauniona ja satoja tuhansia tonneja -maata ja kiviä oli keinotekoisesti sinne vyörytetty. Keino millä tuo -summaton joukko sinne oli syösty, oli yhtä yksinkertainen kuin -ilmeinenkin, sillä selviä jälkiä tuhotyöstä oli vielä nähtävissä. -Useissa paikoin solan itäisellä partaalla -- me olimme nyt läntisellä --- saattoi nähdä maahan lyötyjä paaluja. Näissä paikoin maa ei ollut -antanut perään; mutta sen jyrkänteen pinnassa, jolta massa oli -pudonnut, näkyi ylt'yleensä kuin kivenlouhijan poran reikiä ja niistä -selvään ilmeni, että paaluja oli ollut ehkä kolmensadan jalan -pituisella rivillä, kyynärän välimatkoilla ja noin kymmenen jalan -päässä kuilun partaalta. Vahvoja viiniköynnöksistä punottuja köysiä -oli kiinnitetty vielä pystyssä oleviin paaluihin ja ilmeistä oli, että -samanlaisia oli ollut toisissakin paaluissa. Olen jo puhunut näiden -rasvakivikallioiden omituisista kerrosmuodostumista ja juuri kuvaamani -kapea, syvä onkalo, jonka läpi pelastuimme joutumasta elävältä -haudatuksi, selvittää vielä paremmin niiden laatua. Ne olivat -sellaisia, että melkein jokainen luonnonmullistus olisi varmasti -halkonut maaperän kohtisuoriin rinnakkain kulkeviin kerroksiin eli -viiluihin, ja hyvin kohtuullinen keinotekoinen ponnistus olisi -riittänyt aikaansaamaan saman vaikutuksen. Tätä kerrosmuodostusta -villit olivat käyttäneet hyväkseen pyrkiessään petollisten -tarkoitustensa perille. Ei voi olla epäilystäkään, ettei maaperä -paaluja lyötäessä ollut osaksi halennut todennäköisesti jalan tai -parin syvältä. Silloin villin vetäessä kunkin köyden päästä -- nämä -oli sidottu paalujen latvaan -- syntyi tavaton vipuvoima, joka pystyi -sinkauttamaan koko kallionrinteen syvyyden helmaan. Toveripoloistemme -kohtalosta ei enää saattanut olla epäilystä. Me yksin olimme -välttäneet tuon valtaisen tuhon myrskyn. Me olimme ainoat henkiin -jääneet valkeat miehet saarella. - - - - -XIX. - -Villit anastavat ja tuhoavat laivamme. - - -Sellaiselta kuin asemamme nyt näytti, se oli ehkä yhtä kammottava kuin -silloin kun luulimme joutuneemme ainiaaksi haudatuksi. Kohtalonamme -häämötti vain kuolema villien kynsissä tai elämä viheliäisessä -vankeudessa heidän keskuudessaan. Voisimme kylläkin jonkun aikaa -piileskellä kallioiden turvissa ja viime tingassa siinä kuilussa, -josta olimme juuri pelastuneet; mutta meidän täytyi joko menehtyä -kylmään ja nälkään pitkänä napaseututalvena tahi lopulta joutua ilmi -ruokaa hankkiessamme. - -Ylt'ympäri leviävällä seudulla vilisi villejä ja me havaitsimme uusia -joukkoja saapuneen lautoilla etelän-puoleisilta saarilta, varmaankin -avustamaan _Janen_ kaappauksessa ja ryöstämisessä. Alus oli vielä -tyynesti ankkurissaan lahdella, laivalle jääneet eivät nähtävästi -tienneet mitään heitä uhkaavasta vaarasta. Kuinka tällä hetkellä -ikävöimmekään heidän luokseen, joko auttaaksemme heitä pääsemään -pakoon tahi kuollaksemme heidän kanssaan puolustautuessamme. Emme -keksineet mitään keinoa edes varottaaksemme heitä vaarasta. - -Noin puolen tunnin kuluttua näimme kuusi- tai seitsemänkymmentä -lauttaa eli tasapohjaista ulkohankavenettä täynnä villejä tulevan -sataman eteläpoukaman ympäri. Heillä ei näkynyt muita aseita kuin -lyhyitä nuijia ja kiviä, jotka olivat lauttojen pohjalla. Heti sen -jälkeen toinen, vielä suurempi osasto, lähestyi vastakkaiselta -suunnalta varustettuna samanlaisilla aseilla. Ennen mainittuihin -neljään kanoottiinkin hyökkäsi nyt lahden pohjukassa olevasta -viidakosta sankka parvi alkuasukkaita, jotka lähtivät rivakasti -soutamaan yhtyäkseen toisiin joukkoihin. Tällä tavoin pikemmin kuin -mitä minulta on mennyt sen kertomiseen, oli _Janen_ aivan kuin -taikavoimalla ympäröinyt summaton lauma uskalikkoja, jotka ilmeisesti -olivat päättäneet hinnasta mistä hyvänsä sen vallata. - -Että he siinä onnistuisivatkin, ei saattanut hetkeäkään epäillä. -Puolustautuivatpa nuo laivaan jääneet kuusi miestä kuinka tarmokkaasti -tahansa, he eivät riittäisi hoitamaan tykkejä eivätkä muutenkaan -kestäisi niin epätasaista taistelua. En juuri uskonutkaan, että he -ryhtyisivät vastarintaan, mutta siinä petyin; sillä kohta sen jälkeen -näin heidän varppaavan ja kääntävän laivan oikean puolen päin -kanootteja, jotka tällöin jo olivat tulleet pistoolin kantamalle, -lauttain ollessa lähes neljännespeninkulman päässä tuulenpuolella. -Tietämättömästä syystä, mutta varmaankin ystäväraukkojemme -hätääntyessä jouduttuaan niin toivottomaan asemaan, laukaus meni ihan -harhaan. Ei ainoaankaan kanoottiin osunut eikä yksikään villi -haavoittunut, vaan kuulat ponnahtivat yli päitten. Mutta -odottamattoman pamauksen ja savun tuottama hämmästys oli niin tavaton, -että tuokion melkein luulin villien luopuvan aikeestaan ja palaavan -maihin; ja sen he varmaan olisivat tehneetkin, jos meikäläiset -olisivat laidallisensa lisäksi ampuneet kivääreillä. Silloin he -epäilemättä olisivat tuottaneet melkoista tuhoa, ainakin sikäli, ettei -tämä joukkio olisi uskaltanut lähestyä ennenkuin he olisivat ehtineet -ampua lauttojakin täydeltä laidalta. Mutta sen sijaan he antoivat -kanootti joukkueen tointua pakokauhustaan ja älytä, ettei mitään -vahinkoa ollut tapahtunut, ja juoksivat vasemmalle puolelle -vastaanottamaan lauttoja. - -Vasemmanpuoleinen laukaus tuotti kauhistavaa hävitystä. Isojen tykkien -kartessi- ja vitjakuulat repivät seitsemän kahdeksan lauttaa -kappaleiksi ja tappoivat ehkä kolme-neljäkymmentä villiä siihen -paikkaan, samalla syösten ainakin sata villiä veteen, useimmat -kamalasti haavoittuneina. Muut järjiltään pelästyneinä lähtivät heti -suinpäin peräytymään pysähtymättä edes pelastamaan silvottuja -tovereitaan, joita ui joka suunnalta parkuen ja ulvoen apua. Tämä hyvä -onni tuli kumminkin liian myöhään pelastaakseen perikatoon tuomittuja -tovereitamme. Kanoottijoukkio oli jo kuunarilla runsaasti -sadanviidenkymmenen miehen voimaisena, useimmat olivat päässeet -kapuamaan rusteille ja valtausverkoille ennenkuin sytyttimet oli -pistetty vasemmanpuoleisiin tykkeihin. Ei mikään nyt enää hillinnyt -heidän eläimellistä raivoaan. Villit karkasivat paikalla meikäläisten -kimppuun, löivät heidät maahan, tallasivat jalkoihinsa ja -sananmukaisesti repivät heidät kappaleiksi silmänräpäyksessä. - -Sen nähdessään lautoilla olevat villit voittivat pelkonsa ja tulivat -laumottain ryöstämään. Muutamassa minuutissa _Jane_ oli muuttunut -surkeaksi hävityksen ja melskeisen ilkivallan näyttämöksi. Kannet -revittiin ja pirstottiin, touvit, purjeet, kaikki kannella oleva, -minkä vain sai irti, hävisi kuin taikavoimalla -- samalla kuin laivan -ympärillä vilisevät heittiöt perästä työntäen, kanooteilla hinaten ja -sivuilta vetäen lopulta raahasivat sen rantaan (ankkurikettinki oli -päästetty irti) ja jättivät sen Too-witin tuomiovaltaan. Too-wit, -kuten taitava sotapäällikkö konsanaan, oli koko kahakan ajan -väistymättä pysynyt turva- ja vakoilupaikallaan kallioiden keskellä, -mutta suvaitsi nyt, kun voitto oli hänen tyydytyksekseen saavutettu, -saapua mustasopaisine sotureineen rantaan saaliin jaolle. - -Too-witin lähdettyä pääsimme vihdoin piilopaikastamme tähystelemään -kuilun lähistössä olevaa kalliota. Noin viidenkymmenen kyynärän päässä -sen suulta näimme pienen lähteen ja siellä sammutimme polttavan -janomme, joka meitä nyt näännytti. Lähteen lähettyviltä löysimme -useita sellaisia pähkinäpensaita, joista olen maininnut. Maistoimme -pähkinöitä ja ne olivat hyvänmakuisia, muistuttaen paljon tavallisia -englantilaisia pähkinöitä. Keräsimme niitä heti hattumme täyteen, -panimme ne rotkoon tallelle ja palasimme noutamaan lisää. Parhaillaan -kun niitä kiireellä keräsimme, säikähdytti meitä pensaista kuuluva -risahdus ja me olimme jo vähällä puikkia takaisin piiloomme, kun -kaulushaikaran sukuinen iso musta lintu ankarasti siipiään pieksäen -kohosi hitaasti pensaikosta. Olin niin ällistynyt, etten kyennyt -hievahtamaankaan, mutta Petersillä oli sen verran mielenmalttia, että -hän juoksi ja sieppasi lintua niskasta ennenkuin se pääsi pakoon. Se -ponnisteli ja kirkui pelottavasti ja me ajattelimme jo laskea sen -irti, ettei melu hälyyttäisi paikalle villejä, joita ehkä vielä väijyi -lähimailla. Viimein puukon pisto kaatoi sen maahan ja me raahasimme -sen rotkoon kiittäen onneamme, että olimme saaneet viikoksi riittävän -ruokavaraston. - -Läksimme nyt taas katselemaan ympärillemme ja uskalsimme jo melkoisen -matkan alas kallion eteläistä rinnettä, mutta emme tavanneet mitään -muuta syötäväksi kelpaavaa. Kokosimme senvuoksi aikamoiset -sylyykset kuivia puita ja palasimme nähtyämme parisen suurta -alkuasukasjoukkuetta taivaltamassa kyläänsä. Heillä oli isot -kantamukset laivasta ryöstettyä tavaraa ja me pelkäsimme heidän -huomaavan meidät kulkiessaan törmän alitse. - -Lähin huolemme oli nyt tehdä piilopaikkamme mahdollisimman -turvalliseksi ja niinpä asettelimme vesoja sen aukon päälle, josta -olimme nähneet sinistä taivasta, päästyämme pengermälle kuilusta. -Jätimme vain siksi suuren reiän, että näimme siitä merenlahdelle -kenenkään huomaamatta alhaalta. Tämän tehtyämme saatoimme olla -mielissämme asemamme turvallisuudesta, sillä olimme nyt varmassa -piilossa niin kauan kuin vain pysyimme rotkossa emmekä uskaltautuneet -kallioille. - -Villit olivat jo tehneet täydellisen hylyn laivasta. Hetkisen kuluttua -näimme savun suunnattomina kiemuroina nousevan isostaluukusta, ja pian -sen jälkeen loimuavien liekkien hulmahtavan keulakannelta. Köysistö, -mastot ja purjeiden rippeet syttyivät samassa ja tuli levisi nopeasti. -Mutta aika joukko villejä oli yhä laivan ympärillä vasaroiden isoilla -kivillä, kirveillä ja kanuunankuulilla nauloja ja muita kupari- ja -rautaosia. Ranta-aukealla, kanooteissa ja lautoilla, aivan kuunarin -lähistössä, oli kaikkiaan ainakin kymmenentuhatta alkuasukasta, paitsi -niitä parvia, jotka saalistaakkoineen taivalsivat sisämaahan ja -lähisaarille. - -Odotimme nyt mullistusta emmekä siinä pettyneetkään. Kaikkein ensiksi -tuli ankara sysäys, jonka tunsimme selvään piilopaikkaamme asti, -ikäänkuin olisimme saaneet lievän sähkötärähdyksen, mutta mitään -näkyviä räjähdyksen merkkejä ei seurannut. Villit olivat silmin -nähtävästi ällistyneet ja keskeyttivät hetkeksi työnsä ja -rääkymisensä. He olivat juuri alkamaisillaan uudestaan, kun äkkiä -tuprahti sakea savupilvi, joka muistutti mustaa ja sankkaa -ukkospilveä; laivan sisuksesta syöksähti pitkä kirkas tulivirta -näköjään neljännespeninkulman korkeuteen; sitten liekit, äkkiä -ympyränmuotoisesti laajenivat ja yhdessä ainoassa silmänräpäyksessä -koko ilmakehän täytti puun ja metallin kappaleet ja ihmisen jäsenet -hurjana sekasortona; lopuksi tuli täydellä raivollaan tärähdys, joka -paiskasi meidät rajusti maahan, kaiun kahdesti kertoessa kallioissa -melskeen ja häviön sekä pienimpäin pirstaleiden sataessa raekuurona -ylt'ympärillämme. - -Villejä kohdannut tuho oli suurempi kuin olimme osanneet aavistaakaan -ja he olivat nyt saaneet niittää mitä olivat kylväneet. Ehkä tuhat -suistui räjähdyksessä surman suuhun ja ainakin yhtä monta oli -toivottomasti silpoutunut. Koko lahden pinta oli sananmukaisesti -noiden suonenvetoisesti sätkyttelevien ja uppoavien heittiöiden -peitossa; rannalla taas asiat olivat vielä hullummin. Äkkiarvaamaton -täydellinen tuho oli kokonaan musertanut villit, niin etteivät he -yrittäneetkään auttaa toisiaan. Vihdoin huomasimme heissä jyrkän -muutoksen. Täydellisestä huumaustilasta he yhtäkkiä heräsivät -rajuimpaan kiihkoon ja rupesivat hurjasti juoksentelemaan, syöksyen -erääseen kohtaan ranta-aukealla ja karaten taas takaisin samalla -huutaen kohti kurkkua kauhun, raivon ja kiihkeän uteliaisuuden -omituisesti ilmehtiessä kasvoillaan: _Tekeli-li! Tekeli-li!_ - -Kohta sen jälkeen näimme suuren joukon lähtevän vuoristoon, mistä he -palasivat vähän ajan kuluttua kantaen paaluja. Nämä he veivät -tiheimpään väentungokseen, joka nyt hajosi, niin että näimme koko tuon -hälinän syyn. Havaitsimme valkean möhkäleen viruvan maassa, mutta emme -heti erottaneet mikä se oli. Viimein näimme, että se oli sen -kummallisen punahampaisen ja -kynsisen eläimen raato, jonka kuunari -oli korjannut merestä tammikuun kahdeksantenatoista päivänä. Kapteeni -Guy oli säilyttänyt ruumiin täyttääkseen nahan ja viedäkseen sen -Englantiin. Muistan hänen antaneen siitä joitakin määräyksiä juuri -ennen saarelle tuloamme ja se oli tuotu kajuuttaan ja pistetty -säiliöön. Räjähdys oli nyt viskannut sen rannalle, mutta miksikä se -oli synnyttänyt sellaisen levottomuuden villeissä, sitä emme pystyneet -käsittämään. Vaikka he tunkeilivat raadon ympärillä, ei kuitenkaan -kukaan halunnut mennä aivan lähelle. Ennenpitkää paalujen tuojat -iskivät ne kehään sen ympärille ja samassa kun se oli tehty, hyökkäsi -koko suunnaton joukko sisämaahan päin läpitunkevasti kirkuen: -_Tekeli-li! Tekeli-li!_ - - - - -XX. - -Pakopaikkamme ja oleskelumme siellä. - - -Seuraavana kuutena tai seitsemänä päivänä pysyimme piilopaikassamme -kalliolla käyden ulkona vain aika-ajoin vettä ja pähkinöitä hakemassa -ja silloinkin varovaisesti hiiviskellen. Olimme tehneet pengermälle -jonkinlaisen katoksen, kyhänneet siihen vuoteen kuivista lehdistä ja -asettaneet kolme isoa kiveä tulisijaksi ja pöydäksi. Tulen saimme -helposti syttymään hieromalla vastakkain kahta puunkappaletta, joista -toinen oli pehmeä, toinen kova. Lintu, jonka olimme saaneet niin -oikeaan aikaan, oli kerrassaan mainio, vaikka hieman sitkeä. - -Mutta lintu loppui pian ja ruokaa oli saatava. Me tarkastelimme -kallion kukkulaa puolelta ja toiselta päästäksemme perinpohjin -selville toiveistamme. Huomasimme, ettei täältä löytynyt mitään -syötävää, lukuunottamatta epäterveellisiä pähkinöitä ja erästä -katkeraa kurimolajia, joka kasvoi pienellä, vain kuudentoista -neliöjalan suuruisella alalla ja siis pian oli lopussa. Helmikuun -viidentenätoista päivänä ei siitä, mikäli muistan, ollut korttakaan -jälellä ja pähkinöitäkin alkoi olla niukalta; surkeampaan tilaan -olisimme siis tuskin voineet joutua. Kuudentenatoista päivänä -kiertelimme taas pitkin vankilamme muureja toivoen löytävämme jonkun -pelastuksen tien; mutta turhaan. Laskeuduimme myöskin siihen kuiluun, -johon olimme hautautuneet, heikosti toivoen pääsevämme jostain uomassa -olevasta aukosta päärotkoon. Siinäkin petyimme, mutta löysimme ja -korjasimme talteen musketin. - -Seitsemäntenätoista päivänä läksimme liikkeelle päättäen -perusteellisemmin tarkastaa erään mustagraniitti-kuilun, johon olimme -osuneet muutamalla tarkastusretkellämme. Muistimme vain pikimmältään -vilkaisseemme erääseen luolan sivulla olevaan halkeamaan ja tahdoimme -kaikin mokomin sen tutkia, vaikka emme toivoneetkaan löytävämme mitään -aukkoa. - -Pääsimme jotakuinkin helposti onkalon pohjaan, kuten edelliselläkin -kerralla, ja olimme nyt siksi tyynellä mielellä, että saatoimme -katsastaa sitä hieman tarkemmin. Se oli tosiaankin omituisimpia -paikkoja mitä ajatella saattaa ja vaivoin voimme uskoa sen pelkäksi -luonnon työksi. Idästä länteen luola oli noin viisisataa kyynärää -pitkä, kun se mitattiin mutkineen päivineen; muuten -- kuten luulisin, -minulla kun ei ollut tarkkoja mittausvälineitä -- vain neljä- tai -viisikymmentä kyynärää. - -Tunkeusimme nyt tarmokkaasti siihen raivaten tieltämme suuren joukon -orjantappuroita ja syytäen syrjään suunnattoman röykkiön teräviä -piikiviä, jotka hieman muistuttivat nuolenpäitä. Emme kumminkaan -malttaneet hellittää havaitessamme hiukan valoa pilkottavan onkalon -perältä. Viimein ahtauduimme kolmisenkymmentä jalkaa eteenpäin ja -huomasimme aukeaman matalaksi ja säännölliseksi kaariholviksi, jonka -pohjalla oli samaa hienonhienoa jauhetta kuin pääkuilussakin. Kirkas -valo valkeni samassa ja tehtyämme äkkikäännöksen tulimme toiseen -korkeaan saliin, joka oli kaikinpuolin samanlainen kuin edellinenkin, -paitsi pitkittäisempi. - -Löysimme siitä pienen aukeaman, samanlaisen kuin se, jonka läpi olimme -tulleet toisesta kuilusta, ja se oli niinikään orjantappurain ja -valkeiden nuolenpään muotoisten piikivien tukkimana. Tunkeuduimme sen -läpi ja huomasimme sen nelisenkymmentä jalkaa pitkäksi ja kolmanteen -kuiluun päättyväksi. Tämäkin oli aivan ensimäisen kaltainen, paitsi -pituusmuodoltaan. - -Olimme jo lähdössä tästä onkalosta, johon pääsi vain niukasti valoa, -kun Peters kohdisti tarkkaavaisuuteni kummallisiin pykälöihin, joita -näkyi merkelissä umpisokkelon perukalla. Ei tarvinnut paljoakaan -ponnistaa mielikuvitustaan huomatakseen, että vasemmalla eli -pohjoisimmalla puolella olevat pykälät kuvasivat, vaikkakin -kömpelösti, kurotetuin käsin seisovaa ihmishaahmoa. Muut pykälät -muistuttivat hiukan jonkinlaisia kirjaimia ja Peters väitti kiven -kovaan, että ne kirjaimia olivatkin. Sain hänet lopulta uskomaan -erehtyneensä osottamalla onkalon lattiaa, mistä jauheen seasta -poimimme pala palalta useita suuria merkeliliuskoja. Jokin mullistus -oli ilmeisesti lohkaissut ne merkelin pinnasta, jossa pykälät olivat, -sillä niiden ulkonemat sopivat täsmälleen pykäliin, mikä siis todisti -nämä luonnon työksi. Tultuamme vakuutetuksi siitä, ettei näistä -omituisista luolista löytynyt mitään pakotietä vankilastamme, -palasimme alakuloisina ja lannistuneina takaisin kallion huipulle. Ei -mitään mainittavaa tapahtunut seuraavana vuorokautena, paitsi että -tarkastaessamme maata kolmannen kuilun itäpuolella löysimme kaksi -kolmikulmaista, hyvin syvää kuoppaa, joiden suut olivat myöskin mustaa -graniittia. Näihin emme arvelleet kannattavan yrittää laskeutua, koska -ne näyttivät pelkiltä luonnon muodostamilta umpisyvänteiltä. - - - - -XXI. - -Me laskeudumme vuorelta. -- Taistelu villien kanssa. -- Pako -saarelta. - - -Tämän kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä, kun huomasimme -kerrassaan mahdottomaksi kauemmin elää pähkinöillä, joiden nauttiminen -tuotti meille mitä kiduttavimpia tuskia, päätimme tehdä epätoivoisen -laskeutumisyrityksen kallion etelärinteeltä. Jyrkänne oli täällä mitä -pehmeintä rasvakiveä, vaikka se kauttaaltaan laskeutui miltei -kohtisuoraan ainakin sadanviidenkymmenen jalan syvyyteen, jopa monissa -paikoin kaareutui yli laakson. Kauan etsittyämme keksimme kapean -pengermän parin kymmenen jalan päässä alhaalla; tälle Petersin -onnistui loikata minun koettaessani häntä auttaa yhteensidotuilla -nenäliinoillamme. Hieman suuremmalla vaivalla minäkin pääsin alas ja -silloin näimme voivamme laskeutua koko matkan samalla tavoin kuin -olimme kiivenneet kuilusta, tultuamme haudatuksi kallion pudotessa -- -s.o. leikkaamalla askelmia rasvakiveen veitsillämme. Yrityksen -äärimmäistä vaarallisuutta voi tuskin arvata, mutta kun muutakaan -keinoa ei ollut, päätimme siihen ryhtyä. - -Pengermällä, missä nyt seisoimme, kasvoi muutamia pähkinäpensaita ja -niihin kiinnitimme nenäliinaköytemme toisen pään. Kun toinen oli -sidottu Petersin vyötäisille, laskin minä hänet alas jyrkkää seinämää -myöten, kunnes nenäliinat pingottuivat kireälle. Hän kävi nyt -kaivamaan kahdeksan tai kymmenen tuuman syvyistä koloa rasvakiveen, -tehden kallion yläpuolelta viettäväksi noin jalan korkeudelle, jotta -hän pistoolin perällä sai lyödyksi melkoisen paksun vaarnan -tasoitettuun pintaan. Sitten minä vedin hänet nelisen jalkaa ylös, -jolloin hän teki toisen samanlaisen kolon ja iski taasen vaarnan. Kun -hän näin oli saanut tuen sekä jaloilleen että käsilleen, päästin nyt -köyden pensaasta ja viskasin hänelle pään, jonka hän sitoi ylimäisessä -kolossa olevaan vaarnaan laskeutuen hiljalleen kolmisen jalkaa alemmas -kuin tähän asti, s.o. niin pitkälle kuin nenäliinat ylettyivät. -Tällöin hän kaivoi taas kolon ja löi vaarnan. Sitten hän veti itseään -ylöspäin niin että sai jalkansa tuetuksi juuri kaivamaansa koloon, -pidellen käsillään kiinni ylempänä olevasta vaarnasta. Nyt hänen oli -välttämättä irrotettava nenäliinat ylimäisestä vaarnasta sitoakseen ne -toiseen, ja silloin hän huomasi pahoin erehtyneensä kovertaessaan -kolot niin etäälle toisistaan. Kerran tai pari turhaan yritettyään -henkensä uhalla ylettyä solmuun, jolloin hänen täytyi pysytellä kiinni -vasemmalla kädellään koettaessaan irroittaa köyttä oikealla, hän -vihdoin katkaisi nuoran ja jätti kuusi tuumaa kiinni vaarnaan. Sitoen -nenäliinat nyt toiseen vaarnaan hän laskeutui kolmannen alapuolelle -varoen menemästä liiaksi alas. Näillä keinoilla, joita minä en -itsestäni ikinä olisi keksinyt ja joista saimme kiittää yksinomaan -Petersin kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä, hänen lopulta onnistui -paikka paikoin ulkonevien kallionkielekkeiden avulla päästä eheänä -laaksoon. - -Kesti jonkun aikaa ennenkuin saatoin koota rohkeutta häntä -seuratakseni; mutta viimein yritin. Peters oli riisunut paidan yltään -ennenkuin rupesi laskeutumaan ja tämä sekä omani muodostivat -uhkayritykseen tarvittavan köyden. Heitettyäni alas kuilusta löytyneen -musketin kiinnitin köyden pensaisiin ja aloin nopeasti laskeutua, -koettaen ripeillä liikkeillä karkoittaa vapistusta, jota en mitenkään -muuten voittanut. Se kävi hyvin päinsä neljällä viidellä ensimäisellä -askeleella, mutta kohta sen jälkeen tunsin mielikuvitukseni -pelottavasti kiihtyvän ajatellessani, mihin äärettömään syvyyteen minun -vielä oli laskeutuminen ja miten epävakaisia ainoat tukeni vaarnat ja -rasvakivikolot olivat. Turhaan koetin karkoittaa näitä ajatuksia ja -kiinnittää katsettani vakavasti edessäni olevan jyrkänteen tasaiseen -pintaan. Kuta uutterammin ponnistelin _ollakseni ajattelematta_, sitä -kiihkeämmiksi ja eloisammiksi mielikuvani kävivät, sitä hirmuisemmin -ne selvenivät. Vihdoin koitti se ratkaiseva hetki, niin pelottava -kaikissa samanlaisissa tapauksissa, jolloin mielikuvituksemme rupeaa -loihtimaan meihin niitä tunteita, jotka _pakottavat_ meidät -putoamaan, kuvailemaan mieleemme ellotusta, viimeistä kamppailua, -puolitajuttomuutta ja suinpäin syöksymisen viime kamaluutta. Ja nyt -minä huomasin näiden mielikuvitelmain luovan oman todellisuutensa ja -kaikkien kuviteltujen kauhujen tunkevan kimppuuni. - -Tunsin polvieni rajusti tutisevan, sormieni hitaasti mutta varmasti -hellittäessä otettansa. Korvani soivat soimistaan ja sanoin itsekseni: -"Sielukellojani soitetaan!" Ja nyt minut valtasi vastustamaton halu -katsahtaa alas. En voinut, en tahtonut rajoittaa näköpiiriäni -jyrkänteen seinämään, ja hurjan selittämättömän mielenliikutuksen -valtaamana, joka oli puoleksi kauhua, puoleksi huojennusta, loin -katseeni syvyyteen. Hetkisen sormeni suonenvetoisesti tarrautuivat -vaarnaan, samalla kuin viimeinen heikon heikko pelastuksen ajatus -lehahti kuin varjo mielessäni; seuraavassa silmänräpäyksessä koko -sieluni valtasi _putoamisen kaipuu_, halu, ikävöiminen, intohimo, jota -ei mikään voi hillitä. Päästin paikalla irti vaarnasta ja pyörähtäen -puoleksi jyrkänteeltä jäin hetkeksi hoippumaan sen alastonta pintaa -vasten. Mutta nyt alkoi huimaus; kimakka ja aavemainen ääni kirkui -korvissani, synkeä, pirullinen ja utumainen haahmo seisoi heti allani -ja huoaten syöksähdin sydän pakahtuneena sen syliin. - -Olin pyörtynyt ja Peters oli siepannut minut kiinni pudotessani. Hän -oli tarkannut liikkeitäni kallion juurelta ja oivaltaessaan uhkaavan -vaaran kaikin mahdollisin keinoin kokenut rohkaista minua, vaikka -mieleni oli ollut niin hämmennyksissä, etten ollut kuullut hänen -sanojaan enkä edes tajunnut hänen minulle puhuneen. Viimein hän -nähdessään minun hoippuvan kiiruhti avukseni ja saapui juuri parhaiksi -pelastaakseen henkeni. Jos olisin pudonnut koko painollani, olisi -palttinaköysi välttämättä mennyt poikki ja minä olisin syöksynyt -syvyyteen, mutta nyt hänen onnistui laskea minut hiljalleen köyden -varaan, niin että saatoin vaaratta siinä riippua, kunnes virkosin. Se -tapahtui noin viidentoista minuutin kuluttua. Toinnuttuani pelkoni oli -kokonaan kadonnut; tunsin itseni uudeksi olennoksi ja toverini hieman -auttaessa saavuin minäkin onnellisesti kallion juurelle. - -Olimme nyt melkoisen lähellä sitä rotkoa, joka oli tullut ystäviemme -haudaksi, ja sen paikan eteläpuolella, mistä kallio oli pudonnut. -Tienoo oli merkillisen jylhää. - -Kun ruuan saanti oli lähimpänä päämääränämme, päätimme tunkea puolen -peninkulman päässä olevalle merenrannikolle pyydystääksemme -merikilpikonnia, joita olimme nähneet piilopaikastamme kalliolta. - -Olimme kulkeneet satasen kyynärää varovasti astellen valtaisten -kallioiden ja kumpujen välissä, kun käännyttyämme kallion kulmasta -viisi villiä karkasi kimppuumme pienestä rotkelmasta, kaataen Petersin -maahan nuijan iskulla. Hänen tupertuessaan koko joukko syöksähti -valtaamaan uhriaan, antaen minun rauhassa tointua hämmästyksestäni. -Musketti oli yhä kädessäni, mutta sen piippu oli niin pahoin -vahingoittunut jyrkänteeltä heitettäessä, että viskasin sen syrjään ja -turvauduin mieluummin pistooleihini, jotka olin pitänyt hyvässä -kunnossa. Pistoolit ojennettuina lähestyin päällekarkaajia ja -laukaisin ne nopeasti peräkkäin. Kaksi villiä kaatui ja muuan, joka -oli iskemässä keihästänsä Petersiin, kavahti pystyyn täyttämättä -aikomustaan. Kun toverini näin oli vapautunut, ei meillä enää ollut -hätääkään. Hänelläkin oli pari pistoolia, mutta hän jätti ne viisaasti -käyttämättä luottaen vain ruumiinvoimiinsa, jotka olivat suuremmat -kuin kenelläkään tuntemallani miehellä. Siepaten nuijan kaatuneelta -villiltä hän halkaisi kolmen henkiin jääneen kallon ja surmasi kunkin -yhdellä ainoalla iskulla, jolloin voitto oli täydelleen meidän. - -Niin nopeasti kaikki oli käynyt, että töintuskin saatoimme uskoa -todellisuutta ja seisoimme kumarruksissa ruumiiden ääressä ikäänkuin -äimistyneinä, kun silloin kaukaa kuuluvat huudot herättivät meidät -tietoisuuteen. Selvää oli, että laukaukset olivat hälyyttäneet villit -liikkeelle ja että hädintuskin saatoimme pysyä piilossa. Päästäksemme -takaisin kalliolle meidän olisi täytynyt mennä sinne päin, mistä -huudot kuuluivat, mutta vaikka olisimmekin kunnialla saapuneet sen -juurelle, ei meidän mitenkään olisi onnistunut kiivetä kalliolle -villien huomaamatta. Asemamme oli perin uhkaava ja me epäröimme vielä, -minne päin pakenisimme, kun eräs villi, jonka minä olin ampunut ja -luullut kuolleeksi, kavahti ketterästi jalkeille ja yritti livistää -pakosalle. Saimme hänet toki kiinni muutaman askeleen päästä ja olimme -jo ottamaisillamme hänet hengiltä, kun Petersin mieleen juolahti, että -villistä kenties olisi jotain hyötyä pakoon pyrkiessämme. Raahasimme -hänet sen vuoksi mukaamme tehden tiettäväksi, että ampuisimme hänet, -jos hän yrittäisi vastarintaa. Hetken kuluttua hän oli jo aivan -kuuliainen ja juoksi rinnallamme ponnistaessamme kallioiden lomitse -meren rannikolle. - -Näihin asti vaarat ja kummut olivat melkein kokonaan peittäneet meren -näkyvistämme ja kun se ensi kerran aukeni eteemme, olimme siitä ehkä -kahdensadan kyynärän päässä. Ilmestyessämme aukealle rannalle näimme -kauhuksemme summattomia alkuasukasparvia tulvivan kylästä ja kaikilta -saaren kulmilta juosten meitä kohti hurjan raivoisin liikkein ja -ulvoen kuin villipedot. Olimme juuri pyörtämäisillämme takaisin -pyrkiäksemme johonkin piilopaikkaan kallioiden turvissa, kun huomasin -kahden kanootin kokan pistävän esiin suuren kallion takaa, joka -ulottui mereen. Sinne päin rupesimme nyt kaikin voimin juoksemaan ja -perille päästyämme näimme kanoottien olevan vartioimatta, lastina vain -kolme isoa Gallipago-kilpikonnaa ja tavallinen airovarasto -kuudellekymmenelle soutajalle. Vilauksessa olimme anastaneet toisen -kanootin, sysänneet siihen vankimme ja ruvenneet tarmomme takaa -soutamaan ulapalle. Mutta emme olleet kerenneet kuin viidenkymmenen -kyynärän päähän rannasta, kun olimme kyllin tyyntyneet oivaltaaksemme, -minkä äärettömän tyhmyyden teimme jättäessämme toisen kanootin villien -valtaan. He olivat nyt enää vain puolta kauempana rannasta kuin me ja -juoksivat täyttä karkua lähteäkseen takaa ajamaan kanootilla. Ei -hetkeäkään ollut hukattavissa. Pelastuksemme riippui parhaimmassakin -tapauksessa hiuskarvasta, mutta muutakaan toivoa ei ollut. Oli hyvin -epäiltävää, ennättäisimmekö äärimmäisilläkään ponnistuksillamme -ajoissa kanootille, mutta mahdollisuus oli kuitenkin olemassa. Jos -onnistuisimme, saattaisimme pelastua, mutta ellemme yrittäisi, -antautuisimme vapaaehtoisesti teurastettaviksi. - -Kanoottimme kokka ja perä olivat samanlaiset, joten meidän ei -tarvinnut kääntää sitä ympäri, vaan muutimme vain soutupaikkaa. -Samassa kuin villit sen huomasivat, päästivät he kahta kovemman -kirkunan ja paransivat vauhtinsa uskomattoman nopeaksi. Me -soudimme kumminkin kaikella epätoivon voimalla ja kun saavuimme -kiistanalaiselle paikalle, oli vain yksi villi kerennyt sinne ennen -meitä. Tämä mies sai kalliisti maksaa verrattoman ketteryytensä. -Peters ampui häneltä pistoolilla pään puhki lähestyessämme rannikkoa. -Saman joukkion etumaiset olivat todennäköisesti parin kolmen kymmenen -askeleen päässä meidän iskiessämme kiinni kanoottiin. Koetimme ensin -vetää sitä villien ulottuvilta syvälle vedelle, mutta kun se oli -lujasti juuttunut pohjaan ja aika oli perin täpärällä, sai Peters -parilla musketinperän iskulla muserretuksi ison osan kokasta, ja -toisesta kyljestä. Sitten läksimme. Mutta kaksi villiä oli sillä välin -kerennyt tarttua veneeseemme eivätkä ne hellittäneet irti ennenkuin me -teimme puukoillamme lopun riidasta. Olimme nyt päässeet rannasta ja -soudimme rivakasti avomerelle. Kun villien pääjoukko saapui rikotulle -kanootille, päästi se niin hirmuisen raivon ja pettymyksen rääkynän, -ettei moista ole kuultu. Toden totta -- kaikesta näkemästäni päättäen -nuo raakalaiset olivat ilkeimpiä, ulkokullatuimpia, verenhimoisimpia -ja pirullisimpia heittiöitä mitä milloinkaan on maan päällä elänyt. -Selvää on, että meidät olisi armotta tapettu, jos olisimme joutuneet -heidän käsiinsä. He tekivät mielettömän yrityksen seuratakseen meitä -rikotulla kanootilla, mutta huomattuaan sen turhaksi vaivaksi -päästivät taas vimmansa ilmoille kamalin ulvahduksin ja syöksyivät -sitten vuoristoon. - -Olimme siten pelastuneet lähimmästä vaarasta, mutta asemamme oli yhä -kyllin synkkä. Luulimme että villeillä oli vielä kolme kanoottia -emmekä tienneet -- jälkeenpäin kuulimme sen vangiltamme -- että kaksi -niistä oli pirstautunut _Jane Guyn_ räjähdyksessä. Arvelimme -senvuoksi, että meitä ajettaisiin takaa, kunhan vihollisemme ehtisivät -kiertää kolmisen peninkulman päähän, lahden toiselle puolelle, missä -veneet tavallisesti olivat korjuussa. Tätä peläten ponnistimme kaikki -voimamme loitotaksemme saarelta ja kuljimme vinhaa vauhtia veden halki -pakottaen vankimmekin soutamaan. Noin puolen tunnin kuluttua, kun -olimme päässeet todennäköisesti viisi tai kuusi peninkulmaa etelään, -näimme kokonaisen laivaston tasapohjaisia veneitä eli lauttoja -ilmaantuvan lahdesta, aikoen lähteä ajamaan meitä takaa. Pian ne -kumminkin kääntyivät takaisin. - - - - -XXII. - -Uudelleen etelään ihmeellistä utuvuorta kohti. - - -Olimme nyt aavalla ja autiolla eteläisellä napamerellä -kahdeksannenkymmenennen neljännen leveysasteen yläpuolella hauraassa -kanootissa ja kolme merikilpikonnaa ainoana muonavarastonamme. Pitkä -napaseututalvi ei sekään saattanut enää olla kaukana ja -välttämättömäksi kävi, että tyystin harkitsisimme, mille taholle -suuntaisimme kulkumme. Näkyvissä oli kuusi tai seitsemän samaan -ryhmään kuuluvaa saarta, noin viiden tai kuuden ranskan -meripeninkulman päässä toisistaan, mutta niille emme uskaltaneet -yrittääkään. Purjehtiessamme pohjoisesta _Jane Guylla_ ankarimmat -jääseudut olivat vähitellen jääneet taaksemme ja olipa tämä tosiasia -vaikka kuinka vastakkainen yleisille eteläistä napaseutua koskeville -käsityksille, kokemus ei sallinut meidän sitä kieltää. Takaisin -pyrkiminen olisi niin muodoin ollut hulluutta, varsinkin näin -myöhäisenä vuodenaikana. Vain yksi suunta näytti antavan toivon syytä. -Päätimme siis rohkeasti suunnata etelään, missä todennäköisesti -löytäisimme uusia maita ja melkein varmasti lauhkeamman ilmaston. - -Mikäli näihin asti olimme nähneet, ei eteläisellä enempää kuin -pohjoisellakaan napamerellä ollut kovia myrskyjä eikä ankaraa -merenkäyntiä, mutta kanoottimme oli parhaimmassakin tapauksessa vain -heikosti rakennettu, vaikkakin iso venonen, ja me kiiruhdimme -laittamaan sitä niin turvalliseksi kuin niukat apukeinomme sallivat. - -Veneen runko oli vain parkkia, jonkun tuntemattoman puun kuorta. -Kaaret olivat sitkeää pajua, joka hyvin sopi tähän tarkoitukseen. -Kanootin pituus oli viisikymmentä jalkaa, leveys neljä ja kuusi ja -syvyys kauttaaltaan puoliviidettä; siten nämä veneet olivat aivan -toisen muotoisia kuin muilla Eteläisen Valtameren asukkailla, joihin -sivistyneet kansat ovat tutustuneet. Päähämme ei pälkähtänytkään, että -ne olisivat olleet tietämättömäin omistajainsa työtä, ja muutaman -päivän perästä vankimme kertoikin kysyessämme, että ne todella olivat -lounaaseen heidän maastaan asuvain saaristolaisten tekemiä, ja olivat -vain sattumalta joutuneet täkäläisten villien käsiin. Emme voineet -paljoakaan tehdä veneemme lujittamiseksi. Useita leveitä rakoja -huomasimme kokan ja perän lähellä, jotka saimme paikatuksi villanutun -rievuilla. Liikameloja, joita oli aika joukko, pystytimme kokkapuoleen -jonkinlaiseksi suojaksi murtamaan sieltä uhkaavain aaltojen voimaa. -Pystytimme vielä kaksi melaa mastoiksi ja asetimme ne toisiansa -vastapäätä kummallekin puolelle, joten tulimme toimeen raakapuitta. -Mastoihin kiinnitimme paidoistamme tehdyn purjeen, mikä kävi päinsä -jotenkin hankalasti, kun emme saaneet vähääkään apua vangiltamme, -vaikka hän innokkaasti oli askarrellut kaikissa muissa hommissa. -Palttina näkyi tekevän hänet merkillisen levottomaksi. Häntä en -millään saanut sitä koskemaan tai lähestymään, vaan hän värisi, kun -yritimme häntä siihen pakottaa, ja kirkaisi _Tekeli-li_. - -Päätettyämme kanootin korjauksen aloimme nyt toistaiseksi purjehtia -eteläkaakkoon aikoen luovia eteläisimmän näkyvissä olevan saariston -sivu. Tämän tehtyämme käänsimme keulan suoraan etelää kohti. Säätä ei -suinkaan saattanut pitää epämieluisena. Koko ajan kävi hyvin vieno -tuuli pohjoisesta, meri oli tyven ja päivä ainainen. Jäätä ei näkynyt -missään _enkä ollut nähnyt siruakaan sen koommin kuin olimme lähteneet -Bennettin saaren leveyspiiriltä_. Tosiaankin oli veden lämpömäärä -täällä niin korkea, ettei jäätä voinut ollakaan. Tapettuamme isoimman -kilpikonnamme ja saatuamme siitä sekä ruokaa että runsaan määrän -vettäkin, jatkoimme matkaa samaan suuntaan ehkä seitsemän kahdeksan -päivää mitään mainittavaa tapahtumatta; tällöin meidän oli täytynyt -päästä tavattoman kauas etelään, koska meillä oli ollut yhtämittainen -myötätuuli ja hyvin väkevä virta yhä kulki seuraamaamme suuntaan. - -_Maaliskuun 1 p:nä_. Monet tavattomat ilmiöt osoittivat nyt, että -olimme tulossa uutuuksien ja ihmeiden maahan. Korkea vaaleanharmaa -utuvuori oli näkyvissä eteläisellä taivaanrannalla, hulmahtaen -aika-ajoin pitkinä juovina, milloin singahtaen idästä länteen, milloin -lännestä itään, ja taas ilmaantuen tasaisena ja yhdenmuotoisena -huippuna, -- sanalla sanoen vaihdellen kuin revontulten huimat roihut. -Udun keskikorkeus oli, mikäli paikkaamme näkyi, noin viisikolmatta -astetta. Meren lämpömäärä tuntui hetki hetkeltä lisääntyvän ja selvä -muutos oli havaittavana sen värissä. - -_Maaliskuun 2 p:nä_. Tänään, kun moneen kertaan kyselimme vangiltamme, -kertoi hän meille paljon verilöylysaaresta, sen asukkaista ja tavoista --- mutta miten voinkaan tällä _nyt_ viivyttää lukijaa. Saanen -kumminkin mainita, että kuulimme saaristossa olevan kahdeksan saarta, -että niitä hallitsi yhteinen _Tsalemon_ tai _Psalemoun_ niminen -kuningas, joka asui eräällä pienimmällä saarella; että soturien pukuna -olevat mustat nahat oli saatu tavattoman kookkaasta eläimestä, jota -tapasi vain kuninkaan hovin läheisessä laaksossa, että saariston -asukkaat eivät valmistaneet muunlaisia veneitä kuin tasapohjaisia -lauttoja; nuo neljä kanoottia olivat ainoat muunmaalliset ja nekin oli -vain sattumalta saatu joltain isolta saarelta lounaasta käsin; että -vangin nimi oli Nu-Ku; ettei hän tiennyt mitään Bennettin saaresta ja -että jättämämme saaren nimi oli _Tsalal_. Sanat _Tsalemon_ ja _Tsalal_ -alkoivat pitkällä sihinällä, jota meidän oli mahdoton matkia, vaikka -monta kertaa koetimme; ihan samanlaisen äänen oli päästänyt se musta -kaulushaikara, jonka olimme syöneet kallion huipulla. - -_Maaliskuun 3 p:nä_. Veden lämpö oli nyt todella merkillinen ja sen -väri muuttui nopeasti. Se ei ollut enää läpikuultavaa, vaan -maitomaisen väristä ja tiivistä. Aivan lähellämme se oli tavallisesti -tyventä eikä milloinkaan niin aaltoilevaa, että kanoottimme olisi -ollut vaarassa; mutta hämmästyimme tuon-tuostakin havaitessamme pinnan -oikealla ja vasemmalla puolellamme, milloin minkin matkan päässä, -äkkiä ja laajalta kuohuilevan. Huomasimme vihdoin, että sitä ennen -aina hurjasti hulmuili udun piirissä etelässä. - -_Maaliskuun 4 p:nä_. Tänään, kun pohjoistuuli huomattavasti tyyntyi, -otin takkini taskusta valkean nenäliinan jatkaakseni purjetta. Nu-Nu -istui aivan vieressäni ja palttinan sattumalta lehahtaessa hänen -kasvoilleen hän sai kovia kouristuksia. Sen jälkeen hän vaipui uneen -ja horroksiin hiljaa mutisten: Tekeli-li! Tekeli-li! - -_Maaliskuun_ 5 _p:nä_. Tuuli oli kokonaan tauonnut, mutta ilmeistä -oli, että yhä riensimme etelään väkevän virran ajamana. Tosiaankin -tuntuisi luonnolliselta, että tapahtumain nykyinen käänne olisi tehnyt -meidät levottomiksi, mutta me olimme tyynellä mielellä. Petersin -kasvoilla ei näkynyt pelon merkkiäkään, vaikka niillä väliin väikkyi -ilme, jota en pystynyt tajuamaan. Napaseututalvi teki tuloaan, mutta -sen kauhuja ei kuulunut. Tunsin ruumiin ja sielun _turtumista_, -aistimukseni uinuivat -- mutta siinä kaikki. - -_Maaliskuun 6 p:nä_. Harmaa utu oli nyt noussut vielä monta astetta -taivaanrannan yläpuolelle ja sen harmaa vivahdus häipyi vähitellen. -Veden lämpö oli nyt kohonnut äärimmilleen, tuskin kärsi pistää kättä -mereen ja veden maidonkarvainen väri oli entistä ilmeisempi. Tänään -meri rupesi kuohuilemaan ihan kanootin ympärillä. Sen jälkeen udun -huippu, kuten ainakin, hulmahti hurjasti ja hetkeksi pilvi jakaantui -juurelta. Hienoa valkeaa jauhetta, joka muistutti tuhkaa, mutta ei -suinkaan ollut sitä, satoi kanoottiin ja koko aavan veden pinnalle, -udun heretessä hulmuilemasta ja meren hyrskyjen tyyntyessä. Nu-Nu -heittäytyi nyt veneen pohjalle kasvoilleen eivätkä mitkään houkutukset -saaneet häntä nousemaan. - -_Maaliskuun_ 7 _p:nä_. Tänään kysyimme Nu-Nulta, minkä vuoksi hänen -maanmiehensä olivat tuhonneet toverimme; mutta hän oli niin kauhun -vallassa, ettei kyennyt vastaamaan järkevästi. Hän makasi veneen -pohjalla ja kysyessämme yhä uudestaan teki vähämielisen liikkeitä, -nosti etusormella ylähuultaan ja paljasti hampaat. Ne olivat mustat. -Emme milloinkaan ennen olleet nähneet Tsalalin asukkaiden hampaita. - -_Maaliskuun 8 p:nä_. Tänään uiskenteli ohitsemme samanlainen valkea -eläin kuin se, joka Tsalalin ranta-aukealla oli synnyttänyt niin -hurjan mylläkän. Olisin korjannut sen veneeseen, mutta äkkiä minut -valtasi välinpitämättömyys ja jätin sen tekemättä. Veden lämpö yhä -lisääntyi eikä enää kärsinyt pistää siihen kättä. Peters virkkoi sanan -silloin tällöin enkä minä ymmärtänyt hänen haluttomuuttaan. Nu-Nu vain -hengitti. - -_Maaliskuun 9 p:nä_. Tuhkamaista ainetta satoi nyt -taukoamatta suunnattomat määrät ylt'ympärillämme. Etelässä näkyvä -utuvuori oli valtavasti noussut taivaanrannalla ja alkoi käydä -selväpiirteisemmäksi. En osaa verrata sitä mihinkään muuhun kuin -rajattomaan putoukseen, joka äänettömänä vyöryy mereen jostain -äärettömästä ja kaukaisesta taivaan varustuksesta. Tämä -jättiläisesirippu ylettyi kautta koko eteläisen taivaanrannan. Siitä -ei kuulunut ääntäkään. - -_Maaliskuun 21 p:nä_. Synkeä pimeys leijui nyt yllämme, mutta -valtameren maidonkarvaisista syvyyksistä nousi kirkas valonhohde -hiipien veneen partaille. Valkoinen tuhkamainen aine miltei hautasi -meidät ja kanootin, vaan suli pudotessaan mereen. Putouksen huippu -häipyi kokonaan hämärään ja etäisyyteen. Ilmeistä kuitenkin oli, että -lähenimme sitä hirvittävää vauhtia. Aika-ajoin siinä näkyi leveitä, -ammottavia, mutta vain hetkellisiä repeämiä, ja näistä repeämistä, -joissa häämötti sekasortoinen joukko liehuvia, utuisia kuvia, tuli -syöksyen valtavia, mutta äänettömiä tuulia, jotka myllersivät -syttyneen valtameren mennessään. - -_Maaliskuun 22 p:nä_. Pimeä oli lisääntynyt ja sitä hälvensi vain -veden hohde, jota edessämme oleva valkea esirippu heijasti. Joukko -jättimäisiä kalpean-valkeita lintuja tuli nyt lakkaamatta lentäen -verhon takaa ja ne kirkuivat tuota ikuista _Tekeli-liä_ paetessaan -näköpiiristämme... Tämän jälkeen Nu-Nu liikahti veneen pohjalla, mutta -koskettaessamme häntä huomasimmekin hänen kuolleen. Ja nyt me -syöksyimme putouksen helmaan, jolloin kuilu aukeni meidät nielläkseen. -Mutta tiellemme kohosi käärinliinoihin verhottu ihmishaahmo, joka oli -kookkaampi kuin yksikään ihmisten lapsista: _Ja haahmon väri oli -valkea kuin puhtain lumi_... - - - - -Jälkihuomautus. - - -Päivän lehdet ovat jo tarkoin kertoneet yleisölle Mr. Pymin äskeisen -äkillisen ja surullisen kuoleman. Pelätty on, että ne muutamat jälellä -olevat luvut, joihin hänen kertomuksensa piti päättyä ja jotka hän -jätti tarkastettavakseen edellisten sivujen ollessa ladottuna, ovat -hukkuneet siinä tapaturmassa, jossa hän itsekin sai surmansa. Mutta -jos ne löydetään, niin ne tietenkin julkaistaan. - -Ei ainoatakaan keinoa ole jätetty koettamatta vajauksen täyttämiseksi -tavalla tai toisella. Se mies, nimittäin hra Edgar Allan Poe, joka -varmaankin tietäisi tämän kertomuksen lopunkin, on kieltäytynyt sitä -ilmoittamasta, syistä, jotka johtuvat hänen käytettäväkseen -tarjottujen yksityiskohtain yleisestä epätarkkuudesta sekä siitä, -ettei hän usko kertomuksen viime tapahtumia aivan tosiksi. Peters, -jolta sopisi odottaa valaisevia tietoja, on vielä elossa ja asuu -Illinoisissa, mutta ei ole tätä nykyä tavattavissa. Hän saattaa toki -löytyä tuonnempana, jolloin hän epäilemättä on antava aineksia Mr. -Pymin kuvauksen päättämiseksi. - -Noiden parin kolmen loppuluvun hukkuminen -- sillä jälellä oli enää -vain pari kolme -- on sitäkin valitettavampaa, kun ne epäilemättä -sisälsivät tietoja itse navasta tai ainakin sen läheisimmistä -seuduista. Sitäpaitsi Etelämeren matkalle parhaillaan varustautuva -hallituksen retkikunta olisi ennenpitkää joko vahvistanut tai kumonnut -tekijän näitä seutuja koskevat väitteet. Eräs kohta kertomuksessa -kaivannee hyvinkin muutamia huomautuksia; ja tämän liitteen -kirjoittaja olisi iloinen, jos hänen onnistuisi tehdä tässä julkaistut -varsin kummalliset kuvaukset jonkun verran uskottavammiksi. Viittaamme -Tsalalin saarelta löydettyihin kuiluihin. - -Mr. Pym ei ole liittänyt kertomukseensa mitään selityksiä ja väittää -muka varmaksi asiaksi, että itäisimmän kuilun päästä löydetyt _pykälät -eivät olleet_ mitään kirjaimia, vaikka näennäisesti niitä -muistuttavat. Tämä väite on esitetty niin yksinkertaisesti ja tuettu -niin vakuuttavalla todistuksella, nimittäin pölystä löytyneiden -pirstaleiden ulkonemain sopimisella seinässä oleviin pykäliin, että -meidän täytyy uskoa kirjoittajan tarkoittavan täyttä totta; tämän -varmaan jokainen järkevä lukija myöntänee. Mutta koska _kaikki_ -kuvioita koskevat seikat ovat perin merkilliset -- varsinkin -verrattaessa itse kertomuksessa tavattaviin väitteisiin --, lienee -paikallaan sanoa parisen sanaa niistä kaikista -- sitäkin suuremmalla -syyllä kun nämä seikat ovat epäilemättä jääneet Mr. Poelta -huomaamatta. - -1:nen, 2:nen, 3:s ja 5:s kuvio muodostavat, yhdistettyinä samaan -järjestykseen kuin kuilutkin ja vailla pieniä syrjähaarautumiaan eli -holvejaan, jotka, kuten muistettaneen, olivat vain pääsalien välisinä -käytävinä ja aivan eri laatua, etiooppilaisen sanajuuren "olla -varjoinen", josta kaikki varjon eli pimeän taivutukset johtuvat. - -Mitä vasemmalla eli pohjoisimmalla puolella oleviin pykäliin tulee, on -melkeinpä varmaa, että Petersin mielipide oli oikea ja että ne -näennäisestä hieroglyyfimäisyydestään huolimatta todellakin olivat -taidetyötä ja tarkoitetut kuvaamaan ihmismuotoa. Ylimmäinen rivi on -ilmeisesti arabialainen sanajuuri "olla valkoinen", josta kaikki -kirkkauden ja valkoisuuden taivutukset johtuvat. Alin rivi ei ole niin -heti ymmärrettävissä. Kirjaimet ovat hieman rikkonaisia ja hajanaisia; -mutta sittenkään ei saata olla epäilystä siitä, että ne täydellisinä -ovat muodostaneet kokonaisen egyptiläisen sanan "Etelän piiri". -Huomattakoon, että tällainen tulkinta vahvistaa Petersin ajatusta -"pohjoisimmasta" kuviosta. Käsi on kurotettu etelää kohti. - -Tällaiset päätelmät avaavat laajoja aloja mietiskelylle ja mieltä -jännittäville arvailuille. Ne olisi kenties otettava huomioon -muutamain kertomuksen heikoimmin haahmoteltujen tapausten yhteydessä, -vaikkakaan tämä yhdysside ei millään huomattavalla tavalla ole -täydellinen. "Tekeli-li" oli Tsalalin säikähtyneiden alkuasukasten -huuto huomatessaan merestä löydetyn _valkean_ eläimen raadon. Se oli -myöskin tsalalilaisen vangin kauhun huudahdus, nähdessään Mr. Pymillä -olevia _valkeita_ esineitä. Sitä kirkuivat vielä ne nopealentoiset -_valkeat_ jättiläislinnut, jotka tulivat etelän _valkeasta_ -utuverhosta. Ei mitään _valkoista_ löytynyt Tsalalista enempää kuin -matkallakaan sen tuolle puolen. Ei ole mahdotonta, että perinpohjainen -kielitieteellinen tutkimus on huomaava Tsalalin, kuilujen saaren -nimityksen joko koskevan itse kuiluja tahi niitä etiooppialaisia -kirjaimia, jotka niin salaperäisesti oli piirretty niiden kaarroksiin. - -"Olen kaivertanut sen vuorten onkaloihin ja kirottu olkoon kallioon -kätketty tomu." - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Valtameren salaisuus, by Edgar Allan Poe - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VALTAMEREN SALAISUUS *** - -***** This file should be named 52676-8.txt or 52676-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/6/7/52676/ - -Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/52676-8.zip b/old/52676-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 352b289..0000000 --- a/old/52676-8.zip +++ /dev/null |