diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52677-8.txt | 3719 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52677-8.zip | bin | 67462 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3719 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8f2525b --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52677 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52677) diff --git a/old/52677-8.txt b/old/52677-8.txt deleted file mode 100644 index 5ccaa8a..0000000 --- a/old/52677-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3719 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kauhun laakso I, by Arthur Conan Doyle - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Kauhun laakso I - Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa - -Author: Arthur Conan Doyle - -Translator: Timo Tuura - -Release Date: August 1, 2016 [EBook #52677] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUHUN LAAKSO I *** - - - - -Produced by Juha Kiuru - - - - - - -KAUHUN LAAKSO I - -Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa - - -Kirj. - -Conan Doyle - - -Suom. Timo Tuura - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Kirja, -1915. - - - - -SISÄLLYS: - - Lukijalle. - 1. Enne. - 2. Mr Sherlock Holmes tekee päätelmiä. - 3. Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa. - 4. Pimeyttä. - 5. Murhenäytelmän henkilöt. - 6. Vähän valoa. - 7. Ratkaisu. - - - - -Lukijalle. - - -_Arthur Conan Doyle_ on syntynyt Edinburghissa toukok. 22 p. 1859. -Hänen isänsä oli taitelija. Kasvatuksensa sai hän Edinburghin -yliopistossa, jossa suoritti lääkärin tutkinnon. Käytännöllisenä -lääkärinä toimi hän kotimaassaan sekä Etelä-Afrikassa. Elää nykyisin -kirjailijana Englannissa, Surrey'n kreivikunnassa. - -Kirjailijana on hän kuulu kautta maailman. Julkaistuaan v. 1889 -romaaninsa "Neljän merkit" herätti hän heti huomiota siinä -päähenkilönä esiintyvällä yksityis-salapoliisityypillä, siitä -hetkestä kuolemattomaksi käyneellä Sherlock Holmes'illaan. Hänessä -katsottiin esiintyvän anglosaksilapsen rodun pääominaisuudet yhteen -koottuina: loogillisuus, ajatuksen aktiivinen terävyys, järkkymätön -siveellisyys, itsenäisyys, luoksepääsemätön, mutta kerran voitettuna -ystävyydessään järkähtämätön luonne; samoin rodun ulkonaiset -tunnusmerkit: pituus ja laihuus, puvun siisteys, ruumiinvoimat, -hyvä ruokahalu, ankara tupakointi j.n.e. Hän oli kaikkenkaikkiaan -tyypillinen englantilainen, jonka ominaisuuksia ja erikoisuuksia -oli joka taholle hiukan liioiteltu, mutta joka juuri sellaisena oli -kaikille mieluisa ja kansalaistensa itserakkautta kutkutteleva. -"Sherlock Holmes'in seikkailut" ovat sitten tulleet kaikkialla -kuuluisiksi, ilmestyen monilla eri kielillä. (Suomeksi neljänä eri -osana à 3:75; kaikki osat kahtena siteenä korukansissa 17:--; K.O.Y. -Kirjan kustannuksella.) - -Holmes'in menettelytapa rikoksia tutkiessaan ei ole kirjallisuudessa -varsinaisesti uusi, vaikka Doylelle onkin annettava se tunnustus, -että hän on ensimäiseksi meidän päivinämme sitä pää-asianaan -kehittänyt. Jo romantiikan kauhuromaaneissa esiintyy takaa-ajoa, -joka on sukua salapoliisikertomuksille, ja esim. engl. filosofi ja -kirjailija William Godwin käyttää romaanissaan "Caleb Williams" -keinoja, joista toiset kelpaisivat Sherlock Holmes'illekin. Amerikan -romaanikirjallisuuden perustaja Charles Brockden Brown on eräissä -teoksissaan aivan tietoisesti Doylen johtopäätösmenetelmän käyttäjä. -Saksalainen E.T.A. Hoffmann, jonka tuotanto herättää nykyisin yhä -enemmän tutkijain mielenkiintoa, on hyvin lähellä tätä alaa, kunnes -hänen hengenheimolaisensa, amerikalainen Edgar Allan Poe, eräillä -kertomuksillaan ("Murha La Morgue-kadun varrella") suorastaan -perustaa tällaisen menettelytavan meidän päiviemme merkityksessä. - -Nämä esimerkit riittäkööt osoittamaan, kuinka Doylenkin tuotanto -elimellisesti liittyy vanhempaan kirjallisuuteen, olematta -ydinosaltaan erikoisesti uutta. Suorituksessa ja käsittelyssä -esiintyy vasta sen omintakeisuus. Ryhtymättä tarkemmin Doylen -salapoliisikertomuksia erittelemään huomautamme vain, että niissä -kaikissa on voimakas siveellinen inho rikollisuutta ja pahuutta -vastaan, ja että niissä ei koskaan vedota lukijan huonoihin -vaistoihin. Siinäkin suhteessa ne ovat ajanvietelukemisista -sopivimpia, ehkä usein kasvattavia ja opettaviakin. Siksi niitä -ei myöskään pidä sekoittaa siihen salapoliisikirjallisuuteen, -joka raakuudellaan ja rikoksen ihannoimisella on kaikissa maissa -herättänyt voimakasta vastustusta. Doylen kirjat ovat myös niitä -ainoita alaltaan, jotka tekotavaltaan ja tyyliltään tyydyttävät -kohtuullisia kirjallisia vaatimuksia. - -Esillä oleva kertomus "Kauhun laakso" on sangen onnistunut. Leppoisan -humorin höystämänä kulkee käsittely siinä jännittävästi todella -yllättävää ja hyvin osattua loppua kohti. - - - - -ENSIMÄINEN LUKU. - -Enne. - - --- Minä aijon ajatella --, sanoin. - --- Kun kerran aijot, niin ajattele, huomautti Sherlock Holmes -kärsimättömästi. Luulen olevani kuolevaisten pitkämielisimpiä, mutta -myönnän ystäväni pistosanojen tällä kertaa suututtaneen minua. - --- Kunnon Holmes, sanoin minä vakavasti, sinä koettelet toisinaan -kärsivällisyyttäni. - -Hän oli niin vaipunut omiin mietteisiinsä, ettei hän heti vastannut -huomautukseeni. Hän istui alkamaton aamiainen edessään, nojasi -päätään käteensä ja tuijotti paperiin, jonka hän äsken oli ottanut -kirjekuoresta. Sitten otti hän käteensä kuoren, piti sitä valoa -vasten ja tutki tarkoin sekä sen etupuolta että takapuolta. - --- Käsiala on Porlockin, sanoi hän miettiväisesti; voin tuskin -epäillä, ettei se olisi Porlockin käsialaa, vaikka olen nähnyt sen -vain kaksi kertaa. Tämä kreikkalainen 'e' heittokoukeroineen on -tunnusmerkillinen. Mutta jos kirje on Porlockin lähettämä, niin -täytyy sen olla erinomaisen tärkeä. - -Hän puhui enemmän itselleen kuin minulle, mutta hänen sanainsa -herättämä mielenkiinto hälvensi suuttumukseni. - --- Ken on Porlock? kysyin minä. - --- Porlock on, Watson, taiteilijanimi, tunnusmerkki, mutta sen -omistaja on ovela ja vaikeasti saavutettavissa oleva mies. Eräässä -edellisessä kirjeessä ilmoitti hän minulle aivan suoraan, ettei nimi -ollut hänen oikea nimensä ja väitti, etten löytäisi hänen jälkiään -tämän suuren kaupungin miljoonien ihmisten joukosta. Porlock ei ole -merkityksellinen itsensä vuoksi, vaan sen suuren miehen vuoksi, jonka -kanssa hän on yhteydessä. Kuvittele haukea hain seurassa, shakaalia -leijonan seurassa -- niin mitä hyvänsä, mikä on vähäpätöistä jonkun -kauhistuttavan seurassa -- eikä ainoastaan kauhistuttavaa, Watson, -vaan mitä suurinta onnettomuutta uhkaavaa. Sellaisena hän kuuluu -minun mielenkiintoni piiriin. Olet kai kuullut puhuttavan professori -Moriartysta? - --- Kuuluisasta tieteellisestä rikoksellisesta, joka on yhtä mainio -roistojen keskuudessa kuin -- - --- Minun vaatimaton persoonani, lausui Holmes, estäen minua -jatkamasta. - --- Hän on tuntematon yleisölle, aijoin minä sanoa. - --- Hyvin sattuvasti sanottu! huudahti Holmes. Sinä alat antaa -leikillisen pilanteon näytteitä, joita minun täytyy varoa. Mutta -kun sinä nimität Moriartya rikokselliseksi, niin sinä lain mukaan -olet syypää herjaukseen, ja se juuri on merkillistä ja ihmeellistä. -Suurin juontenpunoja, mitä milloinkaan on ollut, kaikenkaltaisten -pirullisuuksien järjestäjä, synkimpien salahankkeitten ohjaava järki --- aivot, jotka olisivat voineet ohjata kansakuntien kohtaloja -- -siinä mies! Mutta niin vapaana hän säilyy julkisesta epäluulosta --- niin saavuttamattomissa kaikelle arvostelulle, niin ihailtavan -taitava hän on ohjaamaan lankoja pysyen itse näkymättömissä, -että hän äsken lausumiesi sanojen johdosta voisi haastaa sinut -oikeuteen, missä sinut tuomittaisiin maksamaan hänelle vuotuinen -eläke korvaukseksi hänen kunniansa loukkaamisesta. Eikö hän ole -kirjoittanut teosta "Asteroidin dynamiikka", teosta, joka kohoaa -puhtaan matematikan niin korkeille asteille, että väitettiin, ettei -tieteellisissä aikakauskirjoissa kukaan kyennyt arvostelemaan -kirjaa? Käykö laatuun panetella sellaista miestä? "Hävytön tohtori"", -"häväisty professori" -- sellaisin otsikoin sanomalehdet asiasta -kertoisivat. Sellainen on neron valta, Watson. Mutta jos minä -selviydyn niistä, jotka ovat vähäpätöisempiä, niin koittanee vielä -kerta meidänkin voitonpäivämme. - --- Sen minä haluan nähdä! huudahdin innostuneena. Mutta sinähän puhut -tuosta Porlockista? - --- Niin tosiaankin -- tuo niin sanottu Porlock on rengas -ketjussa, rengas, joka on jonkun matkan päässä ketjun valtavasta -kiinnityskohdasta. Meidän kesken sanottuna ei Porlock ole mikään ehjä -rengas. Mikäli minä olen voinut huomata, on hän tämän renkaan ainoa -heikko kohta. - --- Mutta mikään ketju ei ole voimakkaampi sen heikointa rengasta. - --- Olet vallan oikeassa, rakas Watson. Se on juuri Porlockin suuri -merkitys. Jälelle jääneen oikeudentunnon hitusen vaikuttaessa häneen -ja jonkun sopivaan aikaan hänelle lähetetyn kymmenen punnan setelin -herättäessä hänen harrastustaan, on hän pari kertaa ennakolta -lähettänyt minulle tiedonantoja, joilla on ollut arvoa -- mitä suurin -arvo, niiden avulla kun on voitu ennakolta tietää ja estää rikos -sensijaan että olisi täytynyt tyytyä vain kostamaan se. En ensinkään -epäile sitä; jos meillä vain olisi salakirjoituksen avain, niin -huomaisimme tämänkin tiedonannon olevan juuri senlaatuisen. - -Jälleen levitti Holmes paperin käyttämättömälle lautaselleen. Nousin, -kumarruin hänen puoleensa ja katselin omituista kirjoitusta, jonka -sisältö oli seuraava: - -534P2-13-127-36-31-4-17-21-41-Douglas 109-293-5-37 Birlstone 26 -Birlstone 9-13-171. - --- Miten sinä selität tämän, Holmes? - --- Se on varmaankin yritys lähettää salainen tiedonanto. - --- Mutta mitä hyötyä on käyttää avaimetonta salakirjoitusta? - --- Ei mitään tällä kertaa. - --- Miksi sanot "tällä kertaa"? - --- Siksi että on monia salakirjoituksia, jotka minä voisin -selittää yhtä helposti kuin "Timesin" niin sanotun "pelko palstan" -salaisuudet. Sellaiset yksinkertaiset keksinnöt virkistävät -ajattelukykyä väsyttämättä sitä. Mutta tämä on aivan toista. Ne -viittaavat varmaankin jonkun kirjan määrätyn sivun sanoihin. Olen -avuton, ennenkuin saan tietää, minkä kirjan mihin sivuihin. - --- Mutta mitä merkitsevät "Douglas" ja "Birlstone"? - --- Ne sanat on kirjoitettu selvästi sen vuoksi, ettei niitä -luultavasti ollut tuolla sivulla. - --- Mutta miksi hän ei ole ilmoittanut kirjaa? - --- Synnynnäinen teräväjärkisyytesi, tuo sinulle ominainen oveluus, -joka tuottaa suurta iloa ystävillesi, olisi varmaankin estänyt sinut -panemasta salakirjoitusta ja sen avainta samaan kuoreen. Jos se olisi -joutunut harhateille, olisi lähettäjä ollut tuhon oma. Mutta kun -asia on järjestetty, niin kuin nyt, niin molemmat paperit olisivat -eksyneet samalle taholle, ennenkuin mitään vahinkoa olisi tapahtunut. -Mutta toisen postin pitäisi jo olla täällä ja ihmettelisin, ellei -se toisi kirjettä, jossa on tarkempi selitys, tai -- mikä on -luultavampaa -- mainitsemaasi kirjaa. - -Holmesin ennustus toteutuikin, kun muutaman minuutin kuluttua -palveluspoika Billy tuli tuoden odotetun kirjeen. - --- Sama käsiala, huomautti Holmes, avatessaan kirjekuoren, ja tässä -on todella nimikirjoitus, lisäsi hän mielissään kääriessään kirjeen -auki. Edistymme, Watson. - -Mutta hänen otsansa synkistyi, kun hän silmäili kirjeen sisältöä. - --- Tämä oli hyvin ikävää, tämä. Pelkäänpä, Watson, että petymme -toiveissamme. Kunhan tuon Porlockin ei vain kävisi huonosti. "Hyvä -mr Holmes" -- niin hän kirjoittaa -- "minä en puutu enempää tähän -asiaan. Vaara on liian suuri. Hän epäilee minua. Näen, että hän -epäilee minua. Vallan odottamatta tuli hän luokseni, kun olin -kirjoittanut osoitteen kuoreen lähettääkseni teille salakirjoituksen -avaimen. Onneksi ennätin kätkeä sen. Jos hän olisi saanut nähdä -sen, olisi minulle käynyt huonosti. Mutta havaitsin epäilyksen -hänen silmissään. Olkaa hyvät, polttakaa salamerkein kirjoitettu -tiedonantoni, josta teillä ei enää voi olla mitään hyötyä. Fred. -Porlock." - -Holmes istui hetkisen hypistellen kirjettä, katsellen samalla -pesävalkeaan. - --- Onhan mahdollista, sanoi hän vihdoin, ettei se merkitse mitään. -Ehkä vain huono omatunto ahdisti häntä. Hän tiesi olevansa kavaltaja -ja luki senvuoksi syytteen toisen silmistä. - --- Ja tuo toinen oli, arvaan minä, professori Moriarty! - --- Arvasit oikein. Kun joku tuon joukkion jäsen sanoo: "hän", -niin kyllä tiedän ketä tarkoitetaan. Kaikki he tuntevat tämän -yksinvaltiaan "hänen". - --- Mutta mitä hän sitten taitaa tehdä? - --- Hm. Tuo oli kovin laajakantoinen kysymys. Kun sinulla on -vastustajanasi yksi Europan parhaita aivoja ja niissä avustavat -pimeyden kaikki voimat, niin ovat mahdollisuudet moninaiset. -Ystävämme Porlock on vallan suunniltaan pelästyksestä. Ole hyvä, -vertaa käsialaa kirjeessä käsialaan osoitteessa, mikä viimemainittu -on kirjoitettu ennen tuota onnetonta käyntiä. Toinen on selvää ja -varmaa, toinen tuskin luettavaa. - --- Mutta miksi hän sitten ollenkaan kirjoitti? Miksi hän ei heittänyt -kaikkea silleen? - --- Siksi että hän pelkäsi minun siinä tapauksessa ryhtyvän -tutkistelemaan asiaa ja tuottavan hänelle ikävyyksiä. - --- Niin tietenkin, sanoin minä luonnollisesti. Olin nyt ottanut -käteeni alkuperäisen salakirjoituksen ja katselin sitä hyvin -miettiväisenä. Saattaa tulla hulluksi kun ajattelee, että tämä -paperipala sisältää tärkeän salaisuuden, minkä perille ei ihmisvoimin -pääse. - -Sherlock Holmes oli työntänyt aamiaisensa syrjään sitä maistamatta ja -sytyttänyt ilkeäkatkuisen piippunsa, joka oli hänen seuralaisenaan -kun hän ajatteli tiukasti. - --- Mitenkähän oikeastaan tämä asia lienee, sanoi hän nojautuen -taaksepäin ja katsellen kattoon. Seikka jos toinenkin lienee jäänyt -sinun Machiavelli-älyltäsi huomaamatta. Tarkastelkaamme tätä -ongelmaa puhtaan järjen valossa. Tämä mies viittaa kirjaan. Siinä -lähtökohtamme. - --- Ja se on sangen häilyvä. - --- Katsokaammepa, emmekö saa kiinni siitä. Kun tarkkaan mietin asiaa, -ei se näytä niin vallan selvittämättömältä. Mitä viittauksia hän -antaa meille kirjan laadusta? - --- Ei mitään. - --- Niin huonosti ei asianlaita kuitenkaan liene. Salakirjoitus alkaa -luvulla 534, suurin numeroin, eikö totta? Otaksumme toistaiseksi, -että 534 on kirjan se sivunumero, jota salakirjoitus tarkoittaa. -Kirjastamme on jo siis tullut iso kirja, ja onhan sitenkin jo -voitettu jotain. Mitä muuta kertoo meille tämä paperi tuosta suuresta -kirjasta? Seuraava merkki on P 2. Miten selität sen, Watson? -- - --- Toinen pykälä eli luku, epäilemättä. Jaetaanhan muutamia suuria -tieteellisiä teoksia pykäliinkin. - --- Tuskin olet oikeassa, Watson. Olet kai yhtämieltä kanssani siitä, -että kun kerran sivun numero on ilmoitettu, niin on yhdentekevää, -mihin pykälään tai lukuun tuo sivu kuuluu. Ja sinun täytynee myöntää, -että jos sivu 534 on toisen pykälän eli luvun alussa, niin on -ensimäinen pykälä eli luku ollut sietämättömän pitkä. - --- Entä toinen palsta? huudahdin minä. - --- Hyvä, Watson! Voitat itsesi. Ellei se merkitse palstaa, niin -minä suuresti petyn. Alamme siis nyt nähdä edessämme suuren kirjan, -joka on painettu kaksipalstaiselle sivulle joiden täytyy olla -sangen pitkiä, koska erään sanoista ilmoitetaan olevan kahdessadas -yhdeksäskymmeneskolmas. Olemmeko nyt päässeet sille rajalle, jonka -voimme saavuttaa tekemällä päätelmiä? - --- Pelkäänpä olevan niin hullusti. - --- Nyt teet vääryyttä itsellesi. Vielä neronleimaus, rakas Watson! -Vielä aivojenponnistus! Jos tuo kirja olisi harvinainen, niin hän -olisi lähettänyt sen minulle. Sen sijaan aikoi hän, ennenkuin hänen -suunnitelmansa tehtiin tyhjäksi, lähettää minulle salakirjoituksen -avaimen tässä kuoressa. Sanoohan hän sen kirjeessään. Tästä päättäen -lienee kirja niin tavallinen, että minä hänen mielestään vaikeuksitta -saatoin hankkia sen. Hänellä oli se ja hän otaksui, että minullakin -se varmasti olisi. Lyhyesti sanoen, Watson, kirja on yleisesti -levinnyt. - --- Olettamuksesi näyttää todennäköiseltä. - --- Olemme siis rajoittaneet tutkimustemme alan suureen kirjaan, jonka -sivut ovat kaksipalstaiset ja joka on yleisesti käytännössä. - --- Raamattu! huudahdin minä voitonriemuisena. - --- Ei hullummin, Watson, ei hullummin, muttei kuitenkaan tarpeeksi -hyvin arvattu, ellet pane pahaksesi. Joskin minä omasta puolestani -voisin ottaa vastaan tuon kohteliaisuuden, niin minä en voi ajatella -mitään kirjaa, joka vähemmän todennäköisesti kuin raamattu olisi -käsillä Moriartyn liittolaisilla. Sitä paitsi raamattu on ilmestynyt -niin monena painoksena, että hän tuskin saattoi luulla kahdella -kappaleella olevan samat sivunumerot. Nyt puheena olevasta kirjasta -on vain yksi painos. Hän varmasti tietää, että hänen kirjansa -sivunumero 534 tarkoin vastaa minun sivuani n:o 534. - --- Mutta tällaisia kirjoja ei liene monta. - --- Olet oikeassa ja se juuri on pelastuksemme. Meidän tutkimuksemme -siis rajoittuvat kirjoihin, joiden paino-osa on määrätty ja joiden -voidaan otaksua olevan kenen hallussa hyvänsä. - --- Bradshaw! [Yleinen junain aikataulu.] - --- Tuskinpa vain, Watson. Bradshawin sanavarasto on sattuva ja -ytimekäs, mutta se on sangen rajoitettu. Sen sanavarat eivät sovi -yleisluontoisiin tiedonantoihin. Jätämme siis "Bradshaw'n". Sanakirja -on sekin sopimaton. Mitä siis on jälellä? - --- Joku kalenteri? - --- Aivan oikein, Watson! Erehdynpä suuresti, ellet sinä ole osunut -oikeaan. Kalenteri! Koetelkaammepa "Whitakerin Almanakkaa!" Sitä -käytetään yleisesti. Siinä on tarpeellinen sivumäärä. Sen sivut ovat -kaksipalstaiset. Alussa se on niukkasanainen, mutta lopummalla se -käy puheliaaksi. Hän otti kirjan, joka oli kirjoituspöydällä. Tässä -meillä on sivu 534 kaksipalstaisena. Se käsittelee tarkoin Britannian -Indian kauppaa ja sen kehitysmahdollisuuksia. Ole hyvä ja merkitse -sanat muistiin, Watson. Kolmastoista on "Maharatta". Pelkäänpä että -se on vähän lupaava alku. Numero 127 on "hallitus", joka jo kuulostaa -joltain, vaikkei juuri meistä ja professori Moriartysta puhuttaessa. -Mutta yrittäkäämme vielä kerta. Mitä tuo Maharattan hallitus -puuhailee? Seuraava sana on surukseni "sianharjaksia". Se ei kelpaa, -Watson. Ei päästy mihinkään. - -Hän oli puhellut leikkisään tapaan, mutta tuuheitten kulmakarvojen -liikahdukset kertoivat pettymyksestä ja harmista. Minä istuin -avuttomana ja onnettomana tuijottaen pesävalkeaan. Seurasi pitkä -vaitiolo -- jonka yhtäkkiä keskeytti Holmes kiiruhtaen kirjakaapin -luo, mistä hän palasi toinen keltakantinen kirja kädessään. - --- Saimme rangaistuksen siitä, että liian tarkoin seuraamme aikaamme. -Olemme edellä ajastamme ja saamme kärsiä seuraukset siitä. Kun -tänään on tammikuun seitsemäs päivä, olemme vallan oikein ottaneet -käytäntöön uuden almanakan. On enemmän kuin todennäköistä, että -Pollock salakirjoitustaan varten käytti viime vuoden, ja sen hän -olisi meille ilmoittanut, jos tuo selittävä kirje olisi tullut -kirjoitetuksi. Katsokaammepa nyt, mitä sivu 534 paljastaa. N:o 13 on -"Jo" ja 127:nä on sana "on". -- "Jo on" -- Holmesin silmät loistivat -tyytyväisyydestä, kun hän luetteli sanat. Hei, hei! Erinomaista. -Kirjoita muistiin, Watson. "On jo vaara -- voi tulla -- hyvin -- pian --- eräs." Sitten on meillä tässä nimi Douglas -- "rikas -- maaseutu --- nyt -- elää -- Birlstone -- vakaumus -- on -- uhkaava." Kas niin, -Watson! Mitä arvelet tällaisesta terveen järjen käyttämisestä? Jos -vihanneskauppiaalla tuolla kulmassa olisi laakeriseppeleitä kaupan, -niin lähettäisin Billyn noutamaan sellaisen. - -Istuin katsellen tätä outoa tiedonantoa, jonka olin merkinnyt -paperille Holmesin tulkitessa salamerkkejä. - --- Kovin omituinen ja hajanainen tapa ilmaista sanottavansa! -huomautin minä. - --- Hän on päinvastoin onnistunut oikein hyvin, sanoi Holmes. Kun -yhdeltä ainoalta palstalta hakee sanoja sanottavaansa varten, niin -ei voi toivoa saavansa kaikkia, mitä haluaa. Jotain on jätettävä -kirjeensaajan älynkin tehtäväksi. Tämän tarkoitus on aivan selvä. -Jotain konnankoukkua suunnitellaan erästä Douglasta vastaan -- -ken hän nyt sitten lienee -- joka on rikas ja asuu maalla. Hän on -vakuutettu -- sana "vakaumus" tarkoittaa kyllä sitä -- että vaara on -uhkaava. Siihen olemme nyt päässeet ja luulenpa tutkimuksemme tulosta -kelvolliseksi. - -Holmes tunsi tosi taiteilijan persoonatonta iloa onnistuneen -teoksen johdosta, samoinkuin hän katkerasti suri, milloin hän ei -päässyt sille korkealle tasolle, mille oli pyrkinyt. Hän istui yhä -iloitsemassa menestyksestään, kun Billy avasi oven ja tarkastaja Mac -Donald Scotland Yardista astui huoneeseen. - -Tämä tapahtui kuten mainitsin kahdeksankymmen-luvun loppupuolella, -jolloin Alec Mac Donald ei vielä ollut saavuttanut sitä yleistä -arvonantoa, jota hän nyt koko maassa nauttii. Hän oli nuori, mutta -luotettava salapoliisi, joka oli kunnostautunut useissa niissä -rikostutkimuksissa, joita oli uskottu hänelle. Hänen pitkä, jäntevä -vartalonsa kertoi tavattomista ruumiinvoimista. Hänen kookas päänsä -ja syvällä tähystävät silmänsä kertoivat älystä. Hän oli hiljainen, -säntillinen mies, jonka puheessa tuntui hieman skotlantilaista -murretta. Holmes oli auttanut häntä urallaan jo kahdesti menestykseen -ja saanut ainoaksi palkakseen sen älyllisen ilon, jonka tehtävät -olivat hänelle tuottaneet. Tästä syystä skotlantilainen tunsi -suurta myötätuntoa ja kunnioitusta yksityismiehenä työskentelevää -virkaveljeään kohtaan ja osoitti tätä suoraan kysymällä Holmesin -neuvoa pulmallisissa tapauksissa. Keskinkertaisuus arvostaa aina -itsensä suurimmaksi, mutta kyky tunnustaa neron. Ja Mac Donald -oli tarpeeksi kykenevä ammatissaan oivaltaakseen, ettei ensinkään -ollut nöyryyttävää pyytää apua mieheltä, joka jo oli ainoa laatuaan -Europassa sekä lahjakkaisuuteen että kokemukseen nähden. Holmes ei -ollut altis ystävyyssuhteisiin, mutta hän näki mielellään tuota -suurkasvuista skotlantilaista ja hymyili, kun hän nyt tapasi hänet. - --- Olette aamun virkku, mr Mac, sanoi hän. Toivon teille menestystä, -mutta pelkäänpä, että on jotain pahuutta tekeillä. - --- Jos sanoisitte "toivon" sen sijaan että sanotte "pelkään", -niin olisitte lähempänä totuutta, mr Holmes, vastasi tarkastaja -merkitsevästi hymyillen. Kiitos, kiitos, pieni naukku ei haitanne -näin aamukylmään. Ei, ei sikaria. Minun täytyy kiirehtiä, sillä -kukaan ei teitä paremmin tiedä, että tapauksen ensi tunnit ovat -tärkeimmät. Mutta, -- mutta -- - -Tarkastaja vaikeni äkkiä ja tuijotti paperilippuun, joka oli -pöydällä. Se oli sama paperi, jolle olin kirjoittanut tuon -salaperäisen tiedonannon. - --- Douglas! sopersi hän. Birlstone! Mitä tämä on, mr Holmes? Tämähän -on todella noituutta. Mistä ihmeestä olette saanut nuo nimet? - --- Se on muuan salakirjoitus, joka Watsonilla ja minulla on ollut -syytä selvittää. Mutta mitä vikaa noissa nimissä sitten on? - -Mykkänä hämmästyksestä katseli tarkastaja vuoroon kumpaakin meistä. - --- Ei muuta mitään, sanoi hän vihdoin, kuin että mr Douglas -Birlstonen herraskartanossa on tänä aamuna murhattu kamalalla tavalla. - - - - -TOINEN LUKU. - -Mr Sherlock Holmes tekee päätelmiä. - - -Juuri tällaisia syvästi vaikuttavia kohtauksia varten ystäväni oli -kuin luotu. Olisi liioittelua sanoa, että tuo hämmästyttävä tieto -olisi järkyttänyt häntä tai saattanut hänet edes jännityksiin. -Vaikkakaan hänen monivivahteisessa luonteessaan ei ollut ensinkään -julmuutta, niin oli hän jo jokseenkin turtunut hermoiltaan -tällaisissa asioissa. Mutta joskin hänen tunteensa olivat jokseenkin -tylsät, toimi hänen älynsä herkästi. Hänen kasvoissaan ei näkynyt -jälkeäkään siitä kauhusta, jota itse olin tuntenut kuullessani tuon -lyhyen selityksen. Ne osoittivat pikemminkin sitä tyyneyttä ja sitä -harrastavaa maltillisuutta, jonka huomaa kemistissä, kun tämä tarkkaa -kyllästetyn liuvoksensa kiteytymistä. - --- Ihmeellistä, sanoi hän. Todella ihmeellistä! - --- Ette näytä hämmästyneeltä. - --- Asia herättää minussa mielenkiintoa, mr Mac, mutta ei juuri -hämmästystä. Miksi minä hämmästyisin? Saan salaisen tiedonannon -taholta, jonka tiedän tärkeäksi. Se varoittaa minua siitä, että vaara -uhkaa erästä määrättyä henkilöä. Kun ei vielä ole kulunut tuntiakaan, -saan tietää, että tämä vaara on toteutunut ja että puheena oleva -henkilö on kuollut. Asia herättää mielenkiintoani, kuten näette, -mutta minä en ole hämmästynyt. - -Hän selitti lyhyesti tarkastajalle ne tosiasiat, jotka koskivat -kirjettä ja salakirjoitusta. Mac Donald istui nojaten leukaansa -käsiinsä ja suuret keltaisenharmaat kulmakarvat olivat yhtyneet -tuuheaksi harjaksi. - --- Aijoin lähteä Birlstoneen nyt aamupäivällä, sanoi hän, ja tulin -tänne kysymään, haluaisitteko te -- tarkoitan te ja teidän ystävänne --- tulla mukaani. Mutta mikäli nyt sain kuulla, lienee viisaampaa, -että jäämme Lontooseen. - --- Enpä juuri luulisi sitä, sanoi Holmes. - --- Hiton harmillista se on, Holmes! sanoi tarkastaja. Päivän parin -päästä ovat sanomalehdet täynnään kuvauksia Birlstonen salaperäisestä -murhasta, mutta miten käy salaperäisyyden, jos Lontoossa on mies, -joka ennusti rikoksen ennenkuin se tapahtui? Meidän on näin saatava -käsiimme tuo mies, niin seuraa muu itsestään. - --- Todellakin, mr Mac. Mutta miten saatte käsiinne tuon niin sanotun -Porlockin? - -Mac Donald hypisteli kirjettä, jonka Holmes oli antanut hänelle. - --- Leimattu Camberwellissa -- se ei meitä suurin auta. Nimi on -salanimi, sanotte. Se ei paljon edistä asiaa. Ettekö maininneet -lähettäneenne hänelle rahaa? - --- Sanoin lähettäneeni kaksi kertaa. - --- Miten lähetitte? - --- Seteleissä Camberwellin postitoimistoon. - --- Ettekö milloinkaan vaivautuneet pitämään silmällä, kuka peri rahat? - --- En. - -Tarkastaja näytti sekä hämmästyneeltä että hieman nolatulta. - --- Miksi ette? - --- Siksi että aina pysyn sanoissani? Kun hän kirjoitti ensi kerran, -niin lupasin, etten milloinkaan yrittäisi päästä hänen jäljilleen. - --- Luulette että hän on jonkun toisen henkilön käskyläinen? - --- Tiedän, että niin on asia. - --- Tuonko professorin, josta olen kuullut teidän mainitsevan? - --- Juuri hänen. - -Tarkastaja Mac Donald hymyili ja hänen silmäluomensa värähtelivät kun -hän katsahti minuun. - --- En tahdo salata teiltä, mr Holmes, sanoi hän, että me salapoliisit -arvelemme teidän hieman hassahtavan tuohon professori-otaksumaanne -nähden. Olen itse tunnustellut asiaa, ja hän näyttää olevan hyvin -kunnioitettava, oppinut ja kyvykäs mies. - --- Minua ilahuttaa että olette päässyt niin pitkälle, että -tunnustatte hänet kyvykkääksi. - --- Sitä ei voine olla tunnustamatta. Saatuani kuulla mikä käsitys -teillä oli hänestä, päätin minä tavata hänet. Minä keskustelin hänen -kanssaan auringon- ja kuunpimennyksistä -- en käsitä miten johduimme -tuohon keskusteluaineeseen -- mutta hän otti esille heijastajan -ja karttapallon ja selvitti minulle asian minuutissa. Hän lainasi -minulle erään kirjan, mutta myönnän kernaasti, että se meni jonkun -verran yli ymmärrykseni, vaikka olen opiskellut Aberdeenissa. Hänestä -olisi tullut komea pappi laihoine kasvoineen, harmaine hiuksineen -ja juhlallisine puhetapoineen. Kun hän erotessamme laski kätensä -olkapäälleni, oli se kuin isän siunaus ennen lähtöä kylmään, julmaan -maailmaan. - -Holmes naureskeli ja hieroi käsiään. - --- Verratonta, sanoi hän, verratonta. Sanokaahan, ystäväni Mac -Donald, tapahtuiko tämä miellyttävä ja hartautta herättävä keskustelu -professorin työhuoneessa? - --- Tapahtui, siellä se tapahtui. - --- Kaunis huone, vai mitä? - --- Hyvin kaunis -- niin, todella erinomaisen kaunis, mr Holmes. - --- Istuitte hänen kirjoituspöytänsä edessä? - --- Aivan oikein. - --- Aurinko paistoi teitä silmiin ja professorin kasvot olivat -varjossa. - --- Silloin oli tosin iltapäivä, mutta muistan, että lampunvalo -lankesi kasvoilleni. - --- Saatoinpa arvata sen. Huomasitteko sattumalta taulun, joka riippui -seinällä professorin pään kohdalla? - --- Ei minulta paljon jää huomaamatta, mr Holmes. Olen kyllä ottanut -oppia teiltä. Niin, näin taulun -- nuori nainen, kasvot käsien -varassa ja syrjästä tirkistäen katsojaan. - --- Taulu on Jean Baptiste Greuzen maalaama. - -Tarkastaja koetti näyttää siltä, kuin asia olisi ollut hänelle -mielenkiintoinen. - --- Jean Baptiste Greuze, jatkoi Holmes asettaen molempain käsiensä -sormenpäät vastakkain ja nojautuen taaksepäin tuolissa, oli -ranskalainen taiteilija, jonka loistokausi oli vuosien 1750 ja 1800 -välillä. Tarkoitan tietenkin hänen uraansa maalarina. Nykyajan -arvostelijat ovat todistaneet enemmän kuin oikeaksi sen kunnioittavan -käsityksen, jonka hänen oma aikansa oli hänestä saanut. - -Tarkastaja alkoi näyttää hieman hajamieliseltä. - --- Eikö olisi parempi -- --, sanoi hän. - --- Sitähän me juuri teemme, pisti Holmes väliin. Kaikella mitä sanon, -on hyvin suoranainen ja merkityksellinen yhteys tuon Birlstonen -salaperäisen murhan kanssa. Itse asiassa voitaisiin sitä eräässä -merkinnössä nimittää sen keskuskohdaksi. - -Mac Donald hymähti ja loi minuun pyytävän katseen. - --- Teidän ajatuksenne, mr Holmes, juoksevat niin nopeasti, että -minun on vaikea seurata niitä. Jätätte aina välillä pois jonkun -kohdan enkä minä oikein käsitä yhteyttä. Mitä ihmettä on tuolla -maalari-vainajalla tekemistä Birlstonen asian kanssa? - --- Kaikki tieto on hyödyksi salapoliisille, huomautti Holmes. -Myöskin se arkipäiväinen seikka, että eräs Greuzen maalaus -nimeltään "La fille et l'agreau", vuonna 1865 tuotti miljoonan -kaksisataatuhatta frangia -- siis yli neljäkymmentätuhatta puntaa -- -Poptali-huutokaupassa, voi aiheuttaa teissä uuden ajatussarjan. - -Oli vallan selvää, että se aiheutti uuden ajatussarjan. Tarkastajan -harrastus asiaan näytti hyvin kiihkeältä. - --- Tahdon muistuttaa teille, jatkoi Holmes, että professorin palkasta -saa varman tiedon useista luotettavista hakemisto-teoksista. Se on -seitsemänsataa puntaa vuodessa. - --- Kuinka hän sitten on voinut ostaa? -- - --- Sitä minäkin sanon -- kuinka hän on voinut? - --- Tämä on vallan merkillistä, sanoi tarkastaja miettiväisenä. -Puhukaa enemmän, mr Holmes. On hauskaa kuulla teitä. - -Holmes hymyili. Hän lämpeni aina, kun häntä vilpittömästi ihailtiin --- tositaiteilijalle ominainen luonteenpiirre. - --- Mutta miten käy silloin Birlstonen? sanoi hän. - --- Meillä on runsaasti aikaa, sanoi tarkastaja ja katsoi kelloaan. -Minulla on tuolla kadulla ajuri ja kahdessakymmenessä minuutissa -pääsemme Victoria-asemalle. Mutta miten olikaan tuon taulun laita? -Olin kuulevinani teidän joskus sanoneen, ettette milloinkaan ole -nähnyt professori Moriartya. - --- En olekaan. - --- Kuinka sitten voitte olla niin hyvin selvillä hänen huoneestaan? - --- Se on vallan toista. Olen kolmesti ollut hänen huoneessaan, -kahdesti olen eri tekosyillä odottanut häntä siellä, mutta poistunut -ennenkuin hän saapui. Kerran -- mutta siitä kerrasta minä tuskin -voinen ilmoittaa mitään viralliselle salapoliisille. Viime mainitulla -kerralla minä otin vapauden -- mitä odottamattomimmalla tuloksella -- -selailla hänen papereitaan. - --- Löysitte jotakin häntä vastaan todistavia papereita? - --- En, en kerrassa mitään. Sehän juuri minua ihmetytti. Te nyt -kuitenkin ymmärrätte tuon taulun merkityksen. Se todistaa hänen -olevan hyvin rikkaan miehen. Miten hän on päässyt niin rikkaaksi? -Hän on naimaton. Hänen nuorempi veljensä on asemapäällikkönä -länsi-Englannissa. Hänen professorinvirkansa tuottaa hänelle -seitsemänsataa puntaa vuodessa ja -- hän omistaa Greuze-taulun. - --- Entäs sitten? - --- Johtopäätös on päivänselvä. - --- Tarkoitatte, että hänellä on suuret tulot ja että hänen täytyy -hankkia ne laittomalla tavalla? - --- Juuri niin. Luonnollisesti on minulla muitakin syitä luulla -sitä -- tusinoittain vähäpätöisiä lankoja, jotka viittaavat siihen -kudoksen keskikohtaan, missä tuo myrkyllinen liikkumaton olento -oleilee. Mainitsin Greuzen vain senvuoksi, että hänen taulunsa vuoksi -voitte harkita asiaa omien näkemisienne perusteella. - --- En voi kieltää, mr Holmes, että kertomanne on mielenkiintoista. -Se on enemmänkin, se on ihmeellistä. Mutta lausukaa sanottavanne -hieman selvemmin jos voitte. Väärennystäkö, väärän rahan tekoa, -murtovarkauksiako tarkoitatte? Mistä tulevat rahat? - --- Oletteko milloinkaan lukenut Jonathan Wildistä? - --- Nimi tuntuu minusta tutulta. Eikö hän ollut joku romaanisankari? -En kuluta paljon aikaani romaani-salapoliiseihin -- omituisia -veitikoita, jotka suorittavat ihmeellisiä tekoja, mutta eivät -milloinkaan päästä näkemään, miten se tapahtuu. He näyttävät toimivan -yliluonnollisen innoituksen avulla, eikä järjen ja kokemuksen. - --- Jonathan Wild ei ollut mikään salapoliisi eikä myöskään mikään -romaanisankari. Hän oli mestarikonna ja eli viime vuosisadalla -- -vuoden 1750 vaiheilla. - --- Silloin minulla ei ole hänestä mitään hyötyä. Minä olen -käytännöllinen mies. - --- Mr Mac, käytännöllisintä mihin saattaisitte ryhtyä, olisi -sulkeutua kolmeksi kuukaudeksi kammioonne ja kaksitoista tuntia -päivässä tutkia rikosten aikakirjoja. Kaikki kulkee kiertokulkua, -professori Moriarty myöskin. Jonathan Wild oli Lontoon vihollisten -salainen käyttövoima. Hän möi heille ajatteluvoimansa ja -järjestämiskykynsä viidentoista prosentin korvausta vastaan. Vanha -pyörä pyörii ja samat puolat tulevat jälleen näkyviin. Kaikki on -tehty ennen ja tehdään jälleen uudestaan. Kerron teille professori -Moriartysta muutamia seikkoja, jotka varmaankin herättävät -mielenkiintoanne. - --- Varmasti ne huvittavat minua. - --- Tiedän sattumalta, kuka on ensimäinen rengas hänen ketjussaan, -tuossa järjestössä, jonka toisessa päässä on tämä harhateille -joutunut Napoleon ja sata rappiolle joutunutta ammattimiekkailijaa, -taskuvarasta, rahan kiristäjää ja ammattipeluria toisessa päässä, -päätepisteitten välillä kaikkia mahdollisia rikoksia. Hänen -esikuntapäällikkönsä on översti Sebastian Moran, joka on yhtä -arvokkaanylpeä, hillitty ja virallisesti nuhteeton kuin hän itsekin. -Mitä luulette hänen maksavan tälle? - --- Olisi hauska kuulla. - --- Kuusituhatta puntaa vuodessa. Hän noudattaa amerikalaista -liikeperiaatetta ja sovittaa palkan kyvyn mukaan. Sain sattumalta -tietää tästä yksityisseikasta. Niin paljon ei pääministeri saa. Siitä -saatte käsityksen Moriartyn tuloista ja siitä mittakaavasta, minkä -mukaan hän työskentelee. Vielä yksi. Aivan äskettäin ryhdyin ottamaan -selkoa Moriartyn shekeistä -- tavallisista pienistä shekeistä, joilla -hän suorittaa talouslaskunsa. Ne olivat osoitetut kuudelle eri -pankille. Minkälaisen vaikutuksen tämä tekee teihin? - --- Tosin se näyttää omituiselta. Mutta antaako se aihetta mihinkään -johtopäätökseen? - --- Se antaa minulle aihetta uskoa, ettei hän tahdo puhuttavan hänen -rikkauksistaan. Kenenkään ihmisen ei pidä saada tietää mitä hänellä -on. Minä arvelen, että hänellä on tili parissakymmenessä pankissa -ja että suurin osa hänen omaisuuttaan on sijoitettu ulkomaille, -"Deutsche Bank'iin" tai "Credit Lyonnais'hen". Kun joskus saatte -pari vuotta jouto-aikaa, niin käyttäkää ne professori Moriartyn -tutkimiseen. - -Tarkastaja Mac Donald oli keskustelun aikana innostunut yhä enemmän -ja kokonaan kiinnittänyt huomionsa siihen, mitä sai kuulla professori -Moriartysta. Nyt hänen käytännöllinen skotlantilainen ymmärryksensä -kuitenkin sai vallan ja hän ryhtyi jälleen lähinnä olevaan tehtävään. - --- Hän ei maatune eikä muuttune, sanoi hän. Olette huvittavilla -kaskuillanne johdattaneet meidät syrjäpolulle, hra Holmes. Tärkeintä -kaikesta on se, että teidän mielestänne on jonkinlaista yhteyttä -professorin ja puheena olevan rikoksen välillä. Sen päätätte siitä -varotuksesta, jonka olette saanut tuolta Porlockilta. Emmekö pääse -tätä pitemmälle ja emmekö voi saada jotain käytännöllistä hyötyä -tästä otaksumasta? - --- Voimme saada jonkunlaisen käsityksen rikoksen vaikuttimista. -Teidän omituisista huomautuksistanne ilmenee, että tämä on -selittämätön tai ainakin vielä toistaiseksi selittämätön murha. -Edellyttämällä että rikoksen alkulähde on se miksi olemme sen -otaksuneet, voivat vaikuttimet olla kahta eri laatua. Ensiksikin -voin sanoa teille, että Moriarty hallitsee väkeänsä rautaisella -valtikalla. Hänen kurinsa on kamala. Hänen lakinsa tietää vain -yhdestä rangaistuksesta ja se on kuolema. Voimmehan otaksua, että -murhattu -- tuo Douglas, jonka vastaisen kohtalon eräs pääkonnan -käskyläinen tiesi -- jollain tavoin on pettänyt herransa. Hän oli -saava rangaistuksensa ja se oli tuleva kaikkien tiedoksi, vaikkakin -vain herättääkseen heissä kuolemanpelkoa. - --- Tuo oli toinen otaksuma, mr Holmes. - --- Toinen on se, että Moriarty on tavallisen järjestelmänsä mukaan -johtanut rikosta. Oliko siihen liittynyt varkaus? - --- En ole kuullut sellaista. - --- Jos niin on ollut, niin horjuttaa se edellistä otaksumaa -ja tukee jälkimäistä. Moriartya on ehkä pyydetty johtamaan -yritystä lupauksella osingosta, tai ehkä hän on ryhtynyt siihen -käteismaksusta. Molemmat otaksumat ovat mahdollisia. Mutta olipa nyt -kumpi hyvänsä oikea tai vaikka tässä olisi kolmaskin mahdollisuus, -niin meidän on etsittävä ratkaisua Birlstonessa. Tunnen miehen liian -hyvin uskoakseni, että hän täällä Lontoossa olisi jättänyt mitään -jälkiä, jotka johtaisivat meidät hänen luokseen. - --- Siis lähdemme Birlstoneen, huudahti Mac Donald ja hypähti pystyyn. -On tosiaankin myöhempi kuin luulin. Herroilla on vain viisi minuuttia -matkavalmistuksiin. - --- Ja se riittää yllin kyllin, sanoi Holmes nousten ja vaihtaen -yönutun takkiin. Matkalla pyydän teitä, Mac, kertomaan minulle kaiken. - -"Kaikki" osottautui hyvin vähäpätöiseksi, mutta kuitenkin -tarpeeksi ollaksemme vakuutetut siitä, että tämä tapaus ansaitsi -erikois-asiantuntijan mitä täydellisimmän huomion. Holmesin kasvot -alkoivat loistaa ja hän hieroi laihoja käsiään kuunnellessaan -niukkoja mutta merkillepantavia yksityiskohtia. Olimme eläneet -sisällyksettömiä viikkoja ja tässä tarjoutui nyt vihdoinkin sopiva -aihe käyttää näitä merkillisiä lahjoja, jotka samoin kuin kaikki -erikoinen lahjakkaisuus käyvät vastukseksi niiden omistajalle, -elleivät ole käytännössä. Tämä veitsenterävä äly tylsistyi ja ruostui -toimettomuudessa. Sherlock Holmesin silmät säteilivät, hänen kalpeat -poskensa saivat väriä ja hänen eloisia kasvojaan valaisi sisällinen -hehku, kun hän sai kutsun työhön. Etukumarassa ajurinrattailla -kuunteli hän innokkaana Mac Donaldin lyhyttä selostusta siitä -tehtävästä, joka odotti meitä Sussex'issa. Tarkastajalla itsellään, -hän sanoi, ei ollut asiasta muita tietoja kuin töhryisesti -kirjoitettu selonteko, joka oli saapunut maitojunalla aikaisin -aamulla. White Mason, paikallinen poliisivirkamies, oli hänen -mieskohtainen ystävänsä, ja sen johdosta oli Mac Donaldille lähetetty -sana nopeammin kuin tavallista Scotland Yardista, kun maaseutu -tarvitsee sieltä apua. Pääkaupungin erikois-asiantuntijan on -tavallisesti seurattava jälkiä, jotka ovat kylmenneet. - --- Rakas tarkastaja Mac Donald, niin kuuluu kirje, jonka hän luki -meille, virallinen pyyntö saada apuamme lähetetään eri kuoressa. Nämä -rivit ovat teille mieskohtaisesti. Sähköttäkää minulle ja ilmoittakaa -millä junalla voitte saapua Birlstoneen, niin minä tulen teitä -vastaan tai annan jonkun muun tulla teitä vastaanottamaan, ellei -minulla ole aikaa. Tämä tapaus saattaa tehdä ihmisen sekapäiseksi. -Älkää vitkailko hetkeäkään, vaan lähtekää heti matkalle. Jos voitte -saada mr Holmesin matkaanne, olisi se hyvä, sillä täällä hän saa -mieleistään nähtävää. Voisi luulla kaiken olevan järjestetyn -näyttämövaikutusta silmälläpitäen, ellei keskuksena olisi kuollut -mies. Tämä tekee ihmisen todella sekapäiseksi. - --- Ystävänne ei ole miehekäs, huomautti mr Holmes. - --- Ei olekaan. White Mason on kuitenkin hyvin valpas mies, jos saan -lausua niin ajatukseni. - --- Onko kirjeessä mitään enempää? - --- Hän vain sanoo ilmoittavansa meille tarkemmat yksityiskohdat kun -tapaamme. - --- Miten sitten saitte kuulla mr Douglasista ja siitä, että hänet on -murhattu kamalalla tavalla? - --- Se oli virallisessa raportissa. Tosin ei siellä sanottu "kamalalla -tavalla." Se ei ole mikään virallinen määritelmä. Raportissa oli nimi -John Douglas ja se sisälsi, että haulikon laukauksen aiheuttamat -vammat olivat päässä. Myöskin aika ilmoitettiin -- lähellä keskiyötä -eilen illalla. Lisättiin epäilemättä olevan kyseessä murhan, mutta -että ketään ei ole pidätetty ja että tapauksessa oli muutamia hyvin -pulmallisia ja harvinaisia piirteitä. Siinä kaikki, mitä tähän -mennessä tiedämme, Mr. Holmes. - --- Luvallanne tyydymme siis siihen, mr Mac. Kiusaus tehdä -hätiköimällä päätelmiä riittämättömillä perusteilla on turmioksi -ammatillemme. Vain kahdesta seikasta olen nyt täysin varma: Lontoossa -on eräät suuret aivot ja Sussexissa on eräs kuollut mies. Näiden -välistä ketjua meidän on etsittävä. - - - - -KOLMAS LUKU. - -Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa. - - -Nyt pyydän saada hetkiseksi vetäytyä syrjään ja kertoa näistä -tapahtumista, jotka olivat sattuneet ennen meidän tuloamme paikalle. -Luonollisesti teen sen myöhemmin saamiemme tietojen valossa. Vain -siten minä voin antaa lukijalle oikean käsityksen itse henkilöistä ja -heidän kohtalojensa merkillisistä vaiheista. - -Birlstonen kylä on pieni ja hyvin vanha ryhmä pystyhirsistä -rakennettuja mökkejä Sussexin kreivikunnassa pohjoisrajalla. -Vuosisatoja oli kylä ollut muuttumaton, mutta vallan viime vuosina -sen maalauksellinen ulkomuoto ja asema olivat houkutelleet sinne -muutamia varakkaita asukkaita, joiden huvilat nyt pilkistivät esiin -kylän ympärillä olevista metsistä. Paikkakunnalla luullaan näitä -suuren Weald-metsän äärimmäiseksi reunaksi, tämä kun harvenee, -kunnes se joutuu pohjoisille liitukummuille. Sangen useita puoteja -on avattu tyydyttämään lisääntyvän väestön tarpeita. Aikaapa jo -näyttää siltä kuin muuttuisi Birlstone kohdakkoin vanhanaikaisesta -kylästä nykyaikaiseksi kaupungiksi. Se on sangen suuren maa-alueen -keskuksena, koska Tunbridge Wells -- lähin vähin merkitsevämpi -paikkakunta -- on kymmenen tai kahdentoista englannin peninkulman -päässä siitä, toisella puolen Kentin rajaa. - -Noin puolen englannin peninkulman päässä kaupungista on Birlstonen -vanha kartano, tunnettu puistostaan, missä kasvaa valtavia -pyökkejä. Osa tuosta kunnianarvoisesta rakennuksesta on peräisin -ensimäisen ristiretken ajoilta, jolloin Hugo de Capus rakensi -pienen linnoituksen keskelle maatilaa, jonka Punainen Kuningas oli -hänelle lahjoittanut. Tämän turmeli tuli vuonna 1543, mutta muutamat -savuttuneet nurkkakivet otettiin käytäntöön, kun Jaakko-kuninkaitten -aikana rakennettiin tiilirakennus vanhan läänityslinnan raunioille. -Kartanorakennus monine päätyineen ja pienine akkunaruutuineen -oli vielä miltei samallainen kuin rakennusmestarin sen jättäessä -seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella. Niistä kaksinkertaisista -vallihaudoista, jotka olivat suojelleet sen sotaisempia edeltäjiä, -oli ulommainen saanut kuivua ja oli nyt keittiöpuutarhan halvassa -toimessa. Sisempi oli sitävastoin jälellä ja ympäröi neljänkymmenen -jalan levyisenä, vaikka vain muutaman jalan syvyisenä, koko talon. -Pieni joki toi siihen vettä ja virtasi sitten edelleen, niin että -vesi, joskin oli sameata, ei milloinkaan ollut epäterveellistä eikä -milloinkaan muistuttanut ojaa. Alakerran ikkunat olivat vain jalan -yläpuolella vedenpintaa. Taloon ei päässyt muuten kuin nostosiltaa -myöten, jonka ketjut ja vintturi olivat ruosteiset ja säröiset. Talon -viimeinen haltija oli kuitenkin hänelle luonteenomaisella tarmolla -korjannut ne, eikä nostosiltaa vain voitu nostaa, vaan nostettiinkin -se todella ylös joka ilta ja laskettiin taas joka aamu. Kun muinaisen -läänitysajan tapoja näin uudelleen noudatettiin, muuttui koko kartano -öiksi saareksi -- tosiasia, joka oli hyvin suoranaisessa yhteydessä -sen salaperäisen tapauksen kanssa, joka pian kiinnitti koko Englannin -huomion puoleensa. - -Talo oli ollut muutaman vuoden asumatonna ja oli se sortua -hauskaksi raunioksi, kun Douglasin herrasväki otti sen haltuunsa. -Perheeseen kuului vain kaksi henkilöä, John Douglas ja hänen -vaimonsa. Douglas oli sangen omituinen mies sekä luonteeltaan että -ulkomuodoltaan. Hän oli iältään noin viisikymmenvuotias, hänen -kasvonsa olivat karkeapiirteiset, leuka leveä, viikset harmahtavat, -erittäin teräväkatseiset harmaat silmät, hänen vartalonsa oli -jäntevä ja voimakas eikä ollut menettänyt mitään nuoruuden voimasta -ja joustavuudesta. Hän oli hilpeä ja ystävällinen kaikille, -mutta käyttäytymistavassa ilmenevä jonkinlainen huolimattomuus -pani luulemaan, että hän oli nähnyt elämää yhteiskunnallisilla -aloilla, joiden taivaanranta oli paljon matalammalla kuin Sussexin -kartanonomistaja-perheen, ja kuitenkin -- vaikkakin hänen -sivistyneemmät naapurinsa katselivat häntä hieman kummeksien ja -vierastaen -- tuli hän pian kyläläisten suureen suosioon, sillä hän -merkitsi aina runsaasti avustuksia armeliaisuustarkoituksiin, kävi -helppotajuisissa konserteissa, missä tupakoitiin ahkerasti, ja otti -osaa myöskin muihin huvituksiin. - -Hänellä oli harvinaisen kaunis tenoriääni ja hän lauloi mielellään -kun häntä siihen pyysi. Hänellä näytti olevan runsaasti rahoja, -jotka huhun mukaan oli kerätty Kalifornian kultakentillä. Sekä -hänen että hänen vaimonsa puheista kävi selvästi ilmi, että hän -oli viettänyt osan elämäänsä Amerikassa. Hänen anteliaisuutensa ja -kansanomaisuutensa herättämä suosio yhä kasvoi, kun saatiin kuulla, -että hän oli vallan välinpitämätön kaikista vaaroista. Vaikka hän -ratsasti hyvin huonosti, saapui hän kaikille metsästysretkille ja -ajoi usein nurin niskoin yrittäessään kilpailla parhaimman kanssa. -Kun tuli oli päässyt valloilleen pappilassa, kunnostautui hän pelotta -rientämällä takaisin huoneisiin yrittääkseen pelastaa vielä muutamia -kapineita, vaikka palokunta oli selittänyt sen olevan mahdotonta. -Seurauksena tästä kaikesta olikin, että kartanon John Douglas oli -viidessä vuodessa tullut kuuluisaksi Birlstonessa. - -Myöskin hänen vaimostaan pitivät ne, jotka olivat häneen tutustuneet, -vaikkakin naapurien vierailut olivat englantilaiseen tapaan harvat -ja harvinaiset muukalaisen luona, joka oli suosituksitta asettunut -asumaan kreivikuntaan. Rouva Douglas välitti tästä sitäkin vähemmän, -kun hän luonteeltaan oli hieman arka ja kokonaan käytti aikansa -miehensä ja kotiaskareittensa hyväksi. Tiedettiin hänen olevan -englantilaisen vallasnaisen, joka oli tavannut mr Douglasin Lontoossa -ja että tämä tällöin oli ollut leski. Hän oli kaunis nainen, pitkä, -tumma ja solakka, noin kaksikymmentä vuotta nuorempi miestään, -mikä seikka ei suinkaan näkynyt häiritsevän heidän onneaan eikä -tyytyväisyyttään. Toisinaan kuitenkin heidän lähimmät tuttavansa -huomauttivat, ettei puolisoiden välinen luottamus liene ollut niin -aivan moitteeton, koska vaimo joko oli kovin vaitelias miehensä -entisen elämän suhteen tai sitten ei -- mikä oli luultavampaa -- sitä -juuri tuntenut. Muutamat tarkkanäköiset huomioidentekijät olivat myös -panneet merkille ja kertoneet, että mrs Douglasia toisinaan vaivasi -hermostuneisuus ja että hän saattoi näyttää hyvin levottomalta, jos -hänen miehensä tuli myöhään kotiin. Maaseutu-paikkakunnalla, missä -kaikki kulki tasaista latuaan ja missä pienet juorut olivat hyvin -tervetulleita, ei tämäkään kartanorouvan heikkous jäänyt seulomatta -ja selittelemättä, ja sen mittasuhteet suurenivat ihmisten muistissa, -kun sattui tapahtumia, jotka antoivat sille erityisen merkityksen. - -Tuon katon alla asusti vielä yksi henkilö. Hän oleskeli siellä -vain ajoittain, mutta kun hän oli talossa nyt kerrottavina olevien -kummallisten tapausten aikana, tuli hän yleisön erikoisen huomion -esineeksi. Hänen nimensä oli Cecil James Barker, Hales Lodgen -omistaja Hampsteadista. Cecil Barkerin pitkä, solakka vartalo -oli hyvin tunnettu Birlstonen pienen kylän pääkadulla, sillä -hän oli uuttera ja suosittu vieras kartanossa. Hän herätti sitä -enemmän huomiota, kun hän oli ainoa ystävä mr Douglasin varemman -elämän ajoilta, joka milloinkaan oli näyttäytynyt tämän uudessa -englantilaisessa kotipaikassa. Ei voitu epäillä, etteikö Barker -itse olisi ollut englantilainen, mutta hänen puheistaan ilmeni -selvästi, että hän oli tutustunut Douglasiin Amerikassa ja jo siellä -ollut hänen läheinen ystävänsä. Hän näytti olevan hyvin varakas -mies ja väitettiin hänen olevan naimattoman. Iältään hän oli hieman -nuorempi Douglasia -- enintään nelikymmenviisvuotias -- pitkä, -suora, leveähartiainen vartalo, sileäksi ajellut ammattimiekkailijan -kasvot, tuuheat mustat kulmakarvat ja käskevät mustat silmät, jotka -hänen voimakkaiden käsiensäkin avutta olisivat raivanneet hänelle -tien läpi vihamielisen joukon. Hän ei ratsastanut eikä metsästänyt, -vaan kulutti päivänsä vaeltelemalla tuossa vanhassa kylässä piippu -kädessä tai kävi ajeluretkillä luonnonihanassa ympäristössä isäntänsä -seurassa, tai tämän poissa ollessa hänen vaimonsa seurassa. -"Huoleton, antelias herra", sanoi hänestä Ames, hovimestari, "mutta -en minä haluaisi olla hänen tiellään". Seurustellessaan Douglasin -kanssa oli hän herttainen ja luottavainen ja yhtä ystävällinen -tämän rouvaa kohtaan -- ystävyys, joka useammin kuin kerran näytti -hieman suututtavan aviomiestä, siinäkin määrin, että palvelusväki -sen huomasi. Sellainen oli kolmas henkilö, joka kuului perhepiiriin -väkivallan työn tapahtuessa. Mitä tuon vanhan talon muihin asukkaihin -tulee, niin riittäköön, kun jokseenkin runsaasta henkilökunnasta -mainitsemme turhantarkan, kunnia-arvoisan ja kelpo mr Amesin sekä -mrs Allenin, iloisen ja reippaan naisen, joka vapautti talonrouvan -jossain määrin tämän emännänhuolista. Muilla kuudella palvelijalla ei -ole mitään tekemistä tammikuun kuudennen yön tapausten kanssa. - -Kello oli yksitoista ja neljäkymmentäviisi, kun ensimäinen tieto -saapui pienelle poliisiasemalle, missä Sussexin poliisikunnan -kersantti Wilson oli esimiehenä. Mr Cecil Barker oli tullut -hyvin liikutettuna ovelle ja soittanut kaikin voimin. Kartanossa -oli tapahtunut vallan kauheita ja mr John Douglas oli murhattu. -Tämän hän oli kiireessä ja hengästyneenä kertonut. Sitten hän oli -rientänyt jälleen takaisin kartanoon, muutaman minuutin kuluttua -kersantin seuraamana, joka saapui onnettomuuspaikalle vähän yli kello -kaksitoista, ryhdyttyään ripeisiin toimenpiteisiin ilmoittaakseen -kreivikunta-viranomaisille, että vakavia asioita oli tapahtunut. - -Kun kersantti oli saapunut kartanoon, oli hän huomannut nostosillan -olevan alhaalla, akkunain olevan valaistuja ja koko talossa -vallitsevan hurjan sekasorron ja levottomuuden. Kuolonkalpeat -palvelijat olivat kerääntyneet yhteen ryhmään halliin ja pelästynyt -hovimestari seisoi ovella väännellen käsiään. Cecil Barker yksin -näytti olevan oman itsensä ja liikutuksensa herra. Hän oli avannut -hallinporttia lähinnä olevan oven ja viitannut kersanttia seuraamaan -häntä. Samassa saapui tri Wood, kylän reipas ja yritteliäs lääkäri. -Nuo kolme miestä astuivat yhdessä onnettomuushuoneeseen ja kauhun -valtaama hovimestari seurasi heidän kintereillään ja sulki oven, -jotteivät naispalvelijat olisi saaneet nähdä tuota kamalaa näkyä. - -Kuollut makasi selällään keskellä lattiaa kädet ja jalat levällään. -Hän oli puettuna vaaleaan yönuttuun, joka verhosi yövaatteet. -Paljaissa jaloissa oli huopatohvelit. Lääkäri asettui polvilleen -hänen viereensä ja nosti lampun pöydältä lattialle. Yksi ainoa -silmäys uhriin riitti ilmoittamaan lääkärille, ettei hän tässä enää -voinut tehdä mitään hyötyä. Mies oli saanut hyvin pahoja vammoja. -Hänen rinnallaan poikittain oli hyvin omituinen ase -- haulikko, -jonka piiput oli sahattu poikki jalan päässä lukosta. Näkyi selvästi, -että pyssy oli laukaistu aivan hänen vieressään ja että koko -panos oli sattunut kasvoihin ja ruhjonut pään. Pyssynliipasimet -oli liitetty yhteen teräslangalla, jotta panosten samanaikuinen -laukaiseminen vaikuttaisi sitä tuhoavammin. - -Piirikunnan poliisimies oli järisytetty ja levoton siitä -edesvastuusta, jonka hän yhtäkkiä oli saanut niskoilleen. - --- Älkäämme koskeko mihinkään, ennenkuin esimieheni saapuvat, sanoi -hän hillityllä äänellä ja tuijotti kauhistuneena tuohon hirveään -päähän. - --- Tähän saakka ei ole koskettu mihinkään, sanoi Cecil Barker, siitä -minä voin vastata. Näette kaiken juuri sellaisena kuin se oli minun -huomatessani sen. - --- Koska se tapahtui? Kersantti oli ottanut esille -muistiinpanokirjansa. - --- Täsmälleen puoli kaksitoista. En ollut vielä alkanut riisuutua, -vaan istuin pesävalkean edessä makuuhuoneessani, kun kuulin -laukauksen. Pamahdus, ei ollut kova, vaan tuntui vaimennetulta. -Riensin alas. Kolmenkymmenen sekunnin kuluttua olin huoneessa. - --- Oliko ovi avoinna? - --- Oli, se oli avoinna ja Douglas parka makasi aivan niin kuin nyt -näette hänen makaavan. Hänen yökynttilänsä paloi jalassaan pöydällä. -Minä sytytin lampun muutaman minuutin kuluttua. - --- Ettekö nähneet ketään ihmistä? - --- En. Kuulin mrs Douglasin tulevan jälkeeni portaissa ja riensin -estämään häntä näkemästä tuota kauheata näkyä. Taloudenhoitajatar, -mrs Allen, tuli ja vei hänet pois. Ames oli myöskin tullut alas, ja -me kiiruhdimme takaisin huoneeseen. - --- Mutta minä olen varmasti kuullut, että nostosilta on aina öisin -ylhäällä. - --- Niin se oli tänäkin yönä, kunnes minä laskin sen alas. - --- Miten on siis murhaaja päässyt pakenemaan? Eihän se ole -mahdollista. Mr Douglas on kai itse ampunut itsensä? - --- Niin mekin aluksi luulimme. Mutta katsokaahan! Barker veti syrjään -uutimen ja näytti, että pieniruutuinen akkuna oli vallan auki. Ja -katsokaahan tätä! Hän piti lamppua alempana ja se valaisi veristä -tahraa aivan kuin kengän anturan jättämää jälkeä akkunalaudalla. -Tuossa on seisonut joku, joka on lähtenyt ulos täältä. - --- Arvelette, että joku on kahlannut vallihaudan poikki? - --- Niin juuri. - --- Jos tulitte huoneeseen puoli minuuttia sen jälkeen kuin rikos oli -tehty, täytyi hänen silloin juuri olla vedessä. - --- Siitä olen varmasti vakuutettu. Oi, miten toivonkaan, että silloin -olisin juossut akkunan luo. Se oli kuitenkin piilossa, kuten näette, -uutimen takana ja senvuoksi ei se ensinkään juolahtanut mieleeni. -Sitten kuulin mrs Douglasin tulevan portaissa enkä minä voinut -päästää häntä huoneeseen. Se olisi ollut liian kamalata. - --- Todella kamalata, sanoi tohtori ja katseli ruhjottua päätä ja -kauheita tahroja sen ympärillä. Sellaisia vammoja en ole täällä -nähnyt Birlstonen rautatieonnettomuuden jälkeen. - --- Mutta kuulkaahan nyt, huomautti poliisikersantti, jonka -yksinkertainen käsityskyky yhä askarteli tuolla avonaisella -akkunalla. Voihan olla paikallaan se mitä sanotte siitä, että mies on -päässyt pakenemaan kahlaamalla vallihaudan poikki, mutta minä kysyn, -miten pääsi hän ollenkaan taloon, jos nostosilta oli ylhäällä? - --- Niin, kas se on juuri arvoitus, sanoi Barker. - --- Mihin aikaan silta nostettiin? - --- Kello oli lähes kuusi, sanoi hovimestari. - --- Olen kuullut, sanoi kersantti, että se tavallisesti nostetaan -auringon laskiessa. Tätä aikaa vuotta kellon silloin pitäisi olla -lähempänä puoli viittä kuin kuutta. - --- Mrs Douglasilla oli vieraita, jotka joivat teetä täällä, sanoi -Ames. En voinut vetää ylös nostosiltaa ennenkuin he olivat lähteneet, -mutta silloin minä sen tein omakätisesti. - --- Tästä selviää, sanoi kersantti, että jos -- huomatkaa tarkoin, -minä sanon jos -- jotkut ovat tulleet sisään ulkoa, on heidän -täytynyt kulkea sillan yli ennen kello kuutta ja olla sitten piilossa -kunnes mr Douglas kello yhdentoista jälkeen tuli huoneeseen. - --- Se on totta. Mr Douglas kiersi joka ilta talon ennenkuin hän -asettui levolle, kiersi talon nähdäkseen että tulet oli sammutettu. -Sillä asialla hän tuli tännekin. Mies oli väijyksissä täällä ja ampui -hänet. Sitten hyppäsi hän ulos akkunasta ja jätti pyssynsä tänne. -Niin minä selitän asian, sillä muuten ei siitä saa mitään tolkkua. - -Kersantti otti ylös kortin, joka oli lattialla kuolleen vieressä. -Korttiin oli huolimattomasti töherretty kirjaimet V.E. ja luku 341. - --- Mitä tämä on? sanoi hän näyttäen korttia. - -Barker katsoi uteliaana korttia. - --- Sitä minä en ole nähnyt ennen. Murhaaja lienee jättänyt sen -jälkeensä. - --- V.E. 341. En minä käsitä, mitä se saattaisi merkitä. - -Kersantti hypisteli korttia suurilla sormillaan. - --- Mitä merkitsee V. L.? Ehkä siinä on kahden nimen alkukirjaimet. -Mutta mitä teillä on siinä, tohtori Wood? - -Siinä oli sangen iso vasara, joka oli ollut liesimatolla tulisijan -edessä -- raskas vasara, aijottu karkeita töitä varten. Cecil -Barker viittasi laatikolliseen messinkinauloja, jotka olivat uunin -reunustalla. - --- Mr Douglas muutteli eilen tauluja, sanoi hän. Näin hänen seisovan -tällä tuolilla ja asettavan paikoilleen tuon ison taulun, joka on -tuolla. Se selittää, miksi vasara on täällä. - --- On parasta että asetamme sen takaisin matolle missä se oli, sanoi -kersantti ja kynsi vallan ymmällä päätään. Tarvitaan poliisikunnan -parhaat päät ennenkuin päästään tämän perille. Tästä tulee tekemistä -lontoolaisille ennenkuin kaikki on selvillä. Hän otti lampun ja -kulki hitaasti ympäri huonetta. Kuulkaahan! huudahti hän hätäisesti -ja työnsi akkunaverhon syrjään. Mihin aikaan nämä verhot vedettiin -akkunan eteen? - --- Silloin kun lamppu sytytettiin, vastasi hovimestari. Heti kello -neljän jälkeen, luulen minä. - --- On varmaa, että joku on piiloutunut tänne. Hän piti lamppua -alhaalla ja likaisia saappaanjälkiä näkyi akkunakomerossa. Tämä -näytti todellakin antavan tukea mr Barkerin otaksumille. Mies lienee -tullut taloon kello neljän jälkeen, kun verhot olivat vedetty -akkunain eteen, mutta ennen kello kuutta, jolloin silta kierrettiin -ylös. Hän hiipi tähän huoneeseen, sillä se oli ensimäinen, minkä -hän näki. Kun ei ollut muutakaan piilopaikkaa, niin pujahti hän -akkunaverhon taakse. Kaikki tämä näyttää sangen selvältä. Luultavasti -hänen varsinaisena tarkoituksenaan oli varastaa, mutta mr Douglas -sattui yllättämään hänet, minkä vuoksi hän murhasi mr Douglasin ja -pakeni. - --- Niin minä sen selitän, sanoi mr Barker. Mutta emmeköhän tuhlaa -kallista aikaa? Eiköhän meidän olisi lähdettävä liikkeelle ja -tutkittava koko seutu tarkkaan ennenkuin mies ehtii paeta? - -Kersantti mietti hetkisen asiaa. - --- Täältä ei lähde mitään junaa ennen kello kuutta aamulla, niin että -rautateitse ei pääse pakenemaan. Jos hän kulkee tietä vaatteet vettä -valuen, niin hänet varmaankin huomataan. Itse minä ainakaan en voi -lähteä täältä ennenkuin joku tulee minun sijaani. Omasta puolestani -olen sitä mieltä ettei kenenkään teistä pidä poistua ennenkuin olemme -saaneet enemmän selvyyttä asiaan. - -Tohtori oli ottanut lampun ja tutki nyt tarkoin ruumista. - --- Mikä merkki tämä on? kysyi hän. Voiko se mahdollisesti olla -jossain yhteydessä rikoksen kanssa? - -Kuolleen käsivarsi pistihe esiin yönutusta ja oli paljas kyynärpäähän -saakka. Keskivaiheilla käsivarren sisäpuolta näkyi omituinen ruskea -merkki, kolmio ympyrässä, ja tämä näkyi selvästi harmaanvalkeassa -ihossa. - --- Se ei ole tatuoitu, sanoi tohtori ja siristi silmiään silmälasien -takana. En ole milloinkaan nähnyt tuollaista. Mies on leimattu -tulisella raudalla, aivan samoin kuin merkitään karjaa. Mitä se -merkitsee. - --- En ota selittääkseni mitä se merkitsee, sanoi Cecil Barker, mutta -kyllä minä olen huomannut tämän merkin Douglasissa monta kertaa -kymmenen viime vuoden kuluessa. - --- Niin olen minäkin, sanoi hovimestari. Usein kun isäntäni on -käärinyt ylös hihansa, olen huomannut juuri tuon merkin ja usein olen -ihmetellyt mitä se mahtoi tietää. - --- Siinä tapauksessa sillä ei ole mitään tekemistä rikoksen kanssa, -sanoi kersantti. Mutta omituinen se kuitenkin kaikitenkin on. Kaikki -tätä koskeva on ihmeellistä. No, mikä nyt on? - -Hovimestari oli huudahtanut hämmästyksestä ja osoitti kuolleen kättä. - --- He ovat ottaneet hänen vihkisormuksensa! huusi hän. - --- Mitä te sanotte? - --- Sanon mitä sanon. Isännällä oli aina sileä vihkisormus vasemman -käden pikkusormessa. Tuo sormus, jossa on kultapalanen, oli sen -yläpuolella ja nimettömässä hänellä oli sormus, joka esitti -kiemurtelevaa käärmettä. Kultapala-sormus ja käärmesormus ovat -jälellä, mutta vihkimäsormus on poissa. - --- Hän on oikeassa, sanoi Barker. - --- Sanotteko, kysyi kersantti, että vihkisormus oli toisen alla? - --- Oli aina. - --- Siinä tapauksessa on murhaaja, tai kukahan nyt lienee, ensin -ottanut sormesta niin sanotun kultapala-sormuksen, sitten -vihkisormuksen ja sen jälkeen pistänyt kultapala-sormuksen jälleen -sormeen. - --- Niin on tapahtunut. - -Arvoisa maalaispoliisi ravisti päätään. - --- Olen sitä mieltä, että kuta pikemmin saamme lontoolaiset -salapoliisit ryhtymään asiaan, niin sitä parempi, sanoi hän. White -Mason on nokkela mies. Mitkään paikalliset tehtävät eivät ole -menneet yli hänen voimiensa. Mutta kyllä minä luulen, että meidän -on turvauduttava Lontooseen, ennenkuin pääsemme täysin tämän asian -perille. En häpeä sanoa, että se on aivan liian sotkuinen minulle ja -minunkaltaisilleni. - - - - -NELJÄS LUKU. - -Pimeyttä. - - -Kello kolme aamulla saapui Birlstoneen kersantti Wilsonin hartaasta -pyynnöstä Sussexin salapoliisien paras mies päämajasta. Hän saapui -läähättävän juoksijan vetämillä kevyillä rattailla. Kello viiden -ja neljänkymmenen junassa aamulla oli hän lähettänyt ilmoituksensa -Scotland Yardiin ja kello kaksitoista päivällä oli hän Birlstonen -asemalla meitä vastaanottamassa. White Mason oli ulkonäöltään -levollinen ja vakava mies, puettu väljään tweed-pukuun, punakka, -lihavahko. Hänen hieman vääriä, vankkoja sääriään koristivat -säärystimet. Hän näytti kelpo maatilanvuokraajalta, ent. -metsänhoitajalta tai miltä muulta hyvänsä pikemmin kuin maaseudun -rikospoliisin hyvältä edustajalta. - --- Tämä on tapaus, joka saattaa tehdä ihmisen hulluksi, sanoi hän -vähä vähä. Sanomalehtien edustajat tulevat surisemaan ympärillämme -kuin kärpäset, kun he oivaltavat mistä on kysymys. Toivon että saamme -työmme suoritetuksi ennenkuin he pistävät nenänsä tähän juttuun ja -sotkevat kaikki jäljet. En voi muistaa mitään tämäntapaista. Useita -seikkoja, on meidän alistettava teidän harkittavaksenne, mr Holmes, -ellen erehdy. Ja myöskin te, tohtori Watson, saatte osanne siitä, -sillä kyllä herrat lääkäritkin tahtovat sanoa sanansa ennenkuin me -lopetamme. Teillä on huoneet "Westvillen vaakunassa". Muuta paikkaa -ei ole, mutta se kuuluu olevan siisti ja hyvä. Palvelija ottaa -laukkunne. Tännepäin, hyvät herrat, olkaa hyvä! - -Hän oli hyvin toimelias ja hyväntahtoinen mies, tämä Sussexin -salapoliisi. Kymmenessä minuutissa olimme saaneet huoneemme. Vielä -kymmenen minuutin kuluttua olimme ravintolan seurusteluhuoneessa ja -saimme lyhyen selostuksen niistä tapahtumista, joista kerrottiin -edellisessä luvussa. Mac Donald teki muutamia muistiinpanoja sillä -välin kun Holmes istui kuunnellen niin ihastuneena ja ihailevana kuin -kasvientutkija, joka katselee harvinaista ja kallisarvoista kukkaa. - --- Merkillistä! sanoi hän kun kertomus oli hänelle esitetty. Vallan -merkillistä! Saatan tuskin muistaa tapausta, jonka yksityiskohdat -olisivat olleet omituisemmat. - --- Uskoin teidän niin sanovan, mr Holmes, puhui White Mason hyvin -mielissään. Seuraamme aikaamme täällä Sussexissa. Olen nyt kertonut -teille miten asiat olivat siihen hetkeen saakka, kun lähdin kersantti -Wilsonin luota kello kolmen ja neljän välillä aamulla. Takaan että -tammavanhus sai panna parastaan! Mutta huomasin sitten ettei minun -olisi tarvinnut pitää sellaista kiirettä, sillä siellä ei ollut -mitään, mihin olisin heti voinut ryhtyä. Kersantti Wilson oli ottanut -selon kaikista tosiasioista. Tarkistin ne, harkitsin niitä ja ehkä -lisäsinkin muutaman, joista itse pääsin selville. - --- Mitkä ne olivat, kysyi Holmes. - --- Niin, ensin annoin tutkia vasaran. Siinä auttoi minua tohtori -Wood. Siinä emme huomanneet mitään väkivallan merkkejä. Olin -toivonut, että jos mr Douglas oli puolustautunut vasaralla, olisi hän -voinut iskeä merkin murhaajaan ennenkuin hän pudotti sen matolle. -Mutta siinä ei ollut mitään tahraa. - --- Se tietenkään ei todista mitään, sanoi tarkastaja Mac Donald. Moni -murha on tehty vasaralla, vaikkei vasaraan ole jäänyt mitään jälkeä. - --- Aivan oikein. Se ei todista ettei vasaraa ole käytetty. Mutta -olisihan siinä voinut olla tahroja ja se olisi meitä auttanut. Mutta -niitä ei kuitenkaan ollut. Sitten minä tarkastin pyssyä. Siinä on -käytettävä isoja haulipatruuneja ja kuten kersantti Wilson huomautti, -olivat liipasimet yhdistetyt teräslangalla, niin että takimmaista -painettaessa molemmat panokset laukesivat. Tuo poikkisahattu pyssy -ei ollut kahta jalkaa pitempi. Sitä saattoi helposti kantaa takin -alla. Valmistajan nimeä ei kokonaisuudessaan näkynyt, mutta kirjaimet -"PEN" näkyivät piippujen välisessä rihlassa. Lopun nimestä oli saha -katkaissut. - --- Oliko siinä kiemurainen P ja olivatko kirjaimet E ja N pienemmät? -kysyi Holmes. - --- Juuri niin oli. - --- Pennsylvania Small Arm Company -- tunnettu amerikalainen -toiminimi, sanoi Holmes. - -White Mason katsoi ystävääni kuin vähäpätöinen kyläpoliisi katsoo -Harley Streetin erikoisasiantuntijaan, joka viimeksimainittu yhdellä -sanalla voi ratkaista ne vaikeudet, jotka saattavat edellisen ymmälle. - --- Tuo auttaa meitä suuresti, mr Holmes. Olette epäilemättä oikeassa. -Hyvin ihmeellistä. Säilytättekö muistissanne maailman kaikkien -asetehtaitten nimet? - -Holmes keskeytti keskustelun tästä aineesta torjuvalla -kädenliikkeellä. - --- Kyllä se on todellakin amerikalainen haulikko, jatkoi White Mason. -Luulen lukeneeni, että joissakin osissa Amerikaa käytetään aseena -katkaistua haulikkoa. Huolimatta nimestä piipussa, olisin minäkin -keksinyt tuon asian. On siis jonkullainen todistus siitä, että mies, -joka tuli taloon ja surmasi sen isännän, oli amerikalainen. - -Mac Donald ravisti päätään. - --- Ei hätäillä! sanoi hän. Vielä en ole kuullut mitään, joka -todistaisi, että joku vieras yleensä olisi tullut taloon. - --- Avonainen akkuna, veritahrat akkunalaudalla, omituinen kortti ja -jalkineitten jäljet akkunakomerossa, sekä pyssy. - --- Mikään tästä ei ole sellaista, ettei sitä olisi voitu järjestää -silmäinlumeeksi. Mr Douglas oli amerikalainen tai oli kauan asunut -Amerikassa. Samoin oli mr Barkerin laita. Ei tarvitse ulkoa tuottaa -amerikalaista amerikalaisten tekojen selitykseksi tässä. - --- Mutta Ames -- hovimestari! - --- Mitä hänestä? Onko hän luotettava? - --- Hän on ollut kymmenen vuotta mr Charles Chandosin palveluksessa -luotettava ja järkkymätön kuin kallio. Douglasilla hän on palvellut -aina siitä saakka kun tämä viisi vuotta sitten tuli kartanoon. Hän ei -milloinkaan ole nähnyt sellaista pyssyä tässä talossa. - --- Pyssy oli aijottu kätkettäväksi. Senvuoksi piiput oli sahattu -poikki. Se mahtui mihin laatikkoon tahansa. Ei hän voine vannoa, -ettei sellaista pyssyä ole talossa ollut. - --- Hän ei kuitenkaan ole nähnyt sellaista. - -Mac Donald ravisti itsepäistä skotlantilaista päätään. - --- En ole vieläkään vakuutettu siitä, että joku on tullut taloon, -sanoi hän. - --- Pyydän harkitsemaan -- hänen skotlantilainen murteensa kuului -selvemmin kun hän innostui ja syventyi todisteluihinsa. Pyydän teitä -harkitsemaan mitä se tietää, että otaksutaan jonkun ulkoa tulleen -tuoneen pyssyn tänne ja tehneen kaikki nämä teot. Se on suorastaan -käsittämätöntä. Se on vastoin tervettä järkeä. Eikö ole niin, mr -Holmes, kaikesta kuulemastanne päättäen. - --- Antakaahan siis kuulua oma mielipiteenne, mr Mac, sanoi Holmes, -puolueettomimmalla äänensävyllään. - --- Mies ei ole mikään murtovaras -- edellyttäen että hän todella on -olemassa. Tuo sormusjuttu ja kortti viittaavat suunniteltuun murhaan -jostain yksityissyystä. Sitähän ei voida kieltää. Kuvitelkaammepa -nyt miestä, joka hiipii taloon vakavassa aikomuksessa tehdä murha. -Jos hän tietää jotain, niin hän tietää sen, että hänen on vaikea -paeta, kun talo on veden ympäröimä. Minkälaisen aseen hän valitsisi? -Vähimmän hälinää synnyttävän, luulisi. Kun teko on tehty, niin voi -hän siinä tapauksessa toivoa voivansa hyvin nopeasti puikahtaa ulos -akkunasta, kahlata vallihaudan poikki ja päästä tiehensä kaikessa -hiljaisuudessa. Sen käsittää helposti. Mutta onko otaksuttavaa, -- -että joku tulisi tänne mukanaan hälyyttävin ase mitä on olemassa, -hyvin tietäen että se kutsuisi paikalle talon jok'ainoan olennon, -minkä nämä vain kynnelle kykenevät, ja kun olisi luultavinta että -hänet nähtäisiin ennenkuin pääsisi vallihaudan poikki? Onko se -uskottavaa, mr Holmes? - --- Puhutte sangen vakuuttavasti, sanoi ystäväni miettiväisesti, -ja tuollaisella menettelytavalla pitäisi olla hyvin harvinaiset -syyt. Saanko kysyä teiltä, White Mason, tutkitteko heti vallihaudan -vastaisen puolen katsoaksenne oliko jälkiä kestään, joka oli noussut -vedestä? - --- Ei ollut mitään jälkiä, mr Holmes, mutta hauta on reunustettu -kivillä ja saattoi tuskin odottaa löytävänsäkään sellaisia. - --- Ei jälkiä eikä merkkejä? - --- Ei. - --- Vai niin! Estääkö meitä, mr White Mason, nyt mikään lähtemästä -heti kartanoon? Ehkä huomaamme jonkun muun vähäpätöisen seikan, josta -voi tehdä johtopäätöksiä. - --- Juuri sitä minäkin aijoin ehdottaa, mr Holmes, mutta luulin olevan -parasta tutustuttaa teidät kaikkiin olosuhteisiin ennenkuin lähdemme. -Otaksun, että jokin seikka on herättänyt erikoista huomiotanne -- -White Mason katsoi arkaillen yksityissalapoliisiin. - --- Olen ennen työskennellyt mr Holmesin kanssa, sanoi tarkastaja Mac -Donald. Hän noudattaa pelin periaatteita. - --- Ainakin omaa käsitystäni niistä, sanoi Holmes ja hymyili. Kun minä -ryhdyn jotain tapausta tutkimaan, niin ryhdyn siihen palvellakseni -oikeutta ja edistääkseni poliisin toimintaa. Jos minä milloinkaan -työssä olen eronnut julkisesta poliisista, niin olen tehnyt sen -siksi, että poliisi ensin on eronnut minusta. Ei milloinkaan -ole tarkoituksenani menestyä sen kustannuksella. Samalla minä -korostan, mr White Mason, oikeuttani työskennellä omalla tavallani, -ja ilmoittaa tulokset aikana, jonka itse valitsen -- mieluummin -kokonaisina kuin hajanaisina. - --- Kyllä minä tiedän, että teidän läsnäolonne on meille kunniaksi -ja me aijomme sanoa teille kaiken minkä tiedämme, sanoi White Mason -sydämellisesti. Tulkaa nyt mukaan, tohtori Watson, ja kun se aika -tulee, niin toivomme kaikki saavamme sijan teidän kirjassanne. - -Kuljimme omituista vanhaa kyläkatua, jota katkolatvaiset jalavat -reunustivat. Kadun päässä oli kaksi vanhaa kivipatsasta, -sammaltuneita, sateitten ja tuulten pahoinpitelemiä. Niitten päässä -oli jotain merkillistä ja muodotonta, mikä ennen oli ollut Birlstonen -Capusin pystyynkohoava leijona. Lyhyen kävelymatkan jälkeen pitkin -kiemurtelevaa tietä nurmikkojen ja tammien välissä, millaisia vain -tapaa maaseudulla Englannissa, tie äkkiä kääntyi, ja edessämme oli -pitkä, matala, Jaakko-kuninkaitten aikuinen, likaisen maksanvärisistä -tiilistä rakennettu talo, jonka sivuilla oli vanhanaikuinen puutarha -oksitettuine lehtikuusineen. Kun pääsimme lähemmäksi, näimme puisen -nostosillan ja kauniin, leveän vallihaudan, joka kylmässä, talvisessa -auringonpaisteessa päilyi tyvenenä ja kirkkaana kuin elohopea. -Kolme vuosisataa oli tuo vanha kartano nähnyt kuluvan, kolme -vuosisataa syntymisineen ja tupaantulijaisineen, maalaishuveineen -ja ketunajoineen. Kyllä oli ihmeellistä että vanhuuden ijällä tämä -synkkä tapaus oli luonut varjonsa yli näitten kunnianarvoisien -muurien ja kuitenkin -- nämä omituiset terävät katonharjat ja -esiinpistävät päädyt muodostivat sangen sopivan kehyksen kamalille ja -julmille salajuonille. Kun katselin syvällä seinässä olevia akkunoita -ja koko tuota pitkää, synkkää julkipuolta, jonka peruskiviä vesi -huuhteli, niin ymmärsin, ettei mikään näyttämö olisi voinut olla -sopivampi sellaista murhenäytelmää varten. - --- Tuo akkuna se on, sanoi White Mason, tarkoitan akkunaa lähinnä -oikealla nostosillasta. Se on avoinna, aivan samoin kuin se -huomattiin yöllä. - --- Kyllä siitä on kovin ahdas päästä sisään. - --- Niin onkin, ei mies liene ollut lihava. Ei tarvita terävää älyä -sen johtopäätöksen tekemiseen. Mutta te tai minä siitä kuitenkin -jotenkuten keinottelisimme itsemme sisään. - -Holmes astui vallihaudan reunalle ja katseli toiselle puolelle. -Sitten tarkasteli hän rantakivitystä ja sen viereistä nurmikonreunaa. - --- Olen katsellut tarkkaan, mr Holmes, sanoi White Mason. Ei siinä -ole mitään. Ei mitään merkkiä siitä, että joku olisi tullut maihin. -Mutta miksi hän jättäisikään jälkiä? - --- Aivan oikein. Miksi hän jättäisi jälkiä? Onko vesi aina sameaa. - --- Tavallisesti on sillä tämä väri -- virta sekoittaa siihen savea. - --- Miten syvä on hauta? - --- Noin kaksi jalkaa sivuilla ja kolme keskellä. - --- Siis voimme kokonaan luopua ajatuksesta että mies olisi hukkunut -haudan poikki tullessaan? - --- Varmaankin. Ei lapsikaan voisi siihen hukkua. - -Kuljimme nostosillan yli ja meidät päästi taloon omituinen, kulmikas -ja näivettynyt vanha mies, jonka ilmoitettiin olevan hovimestari -Ames. Ukkoraiska oli kalpea ja vapisi vielä säikähdyksensä jälkeen. -Kylän poliisikersantti, pitkä, surumielinen, turhantarkka olento, oli -vielä vartiossa onnettomuushuoneessa. Tohtori oli poistunut. - --- Onko mitään uutta tapahtunut, kersantti Wilson? kysyi White Mason. - --- Ei, sir. - --- Voitte lähteä kotiinne. Olette saanut kylliksenne. Jos tarvitsemme -teitä, lähetämme teitä hakemaan. Hovimestari voi jäädä tänne -ulkopuolelle. Pyytäkää häntä ilmoittamaan mr Cecil Barkerille, mrs -Douglasille ja taloudenhoitajattarelle, että me hetken kuluttua ehkä -haluamme puhua heidän kanssaan. Nyt, herraseni, sallinette minun -esittää ensin ne käsitykset, jotka minä olen saanut asiasta, niin -voitte sitten muodostaa oman mielipiteenne. - --- Onko se itsemurha vai murha -- siinä ensimäinen kysymyksemme, -eikö totta, arvoisat herrat? Jos tässä olisi tapahtunut itsemurha, -niin täytyisi meidän uskoa, että tämä mies on ensiksi ottanut -sormestaan vihkisormuksen ja kätkenyt sen, että hän sitten, -yönuttuun pukeutuneena, on tullut tänne alas, survonut vähän multaa -akkunakomeroon verhon taakse, uskottaakseen ihmisille, että joku on -seisonut siellä häntä odottamassa, avannut akkunan, sivellyt verta -akkunalaudalle... - --- Tuota ei kukaan voi uskoa, sanoi Mac Donald. - --- Se on minunkin mielipiteeni. Itsemurha on tässä mahdoton. Siis on -tehty murha. Ja nyt meidän on saatava selko siitä, onko murhan tehnyt -joku, joka tuli ulkoa, vai joku, joka oli jo ennestään talossa. - --- Kertokaahan todisteenne. - --- Molempiin vaihtopuoliin liittyy sangen suuria vaikeuksia, mutta -jommalla kummalla tavalla sen on täytynyt tapahtua. Otaksukaammepa -ensin, että rikoksen tekivät joku tai jotkut, jotka ennestään olivat -talossa. He saivat tämän miehen tänne alas kun kaikki oli rauhallista -ja hiljaista, mutta kukaan ei vielä ollut nukkunut. Sitten he -suorittivat tekonsa maailman kummallisimmalla, hälyyttävimmällä -aseella -- aseella, jota ei milloinkaan ennen ole nähty talossa. Tämä -selitys ei tunnu kovin uskottavalta, vai mitä? - --- Ei, ei siltä tunnu. - --- Hyvä, mutta kaikki myöntänevät sen, että sitten kun laukaus -oli ammuttu, kului enintään minuutti, ennenkuin koko seurue -- ei -ainoastaan mr Barker, vaikka hän kehuu tulleensa ensiksi, vaan -myöskin Ames ja kaikki muut -- oli saapunut paikalle. Tahdotteko -väittää, että rikollinen niin lyhyessä ajassa olisi ennättänyt jättää -jälkiä akkunakomeroon, avata akkunan, sivellä verta akkunalaudalle, -ottaa vihkisormuksen kuolleelta ja kaiken muun? Onko se mahdollista? - --- Esityksenne on selvä, sanoi Holmes. Minun tekee mieleni yhtyä -siihen. - --- Siinä tapauksessa on meidän palattava siihen otaksumaan, että -rikoksen on tehnyt joku ulkoa tullut. Vieläkin kohtaamme muutamia -sangen suuria vaikeuksia, mutta ne eivät enää ole mahdottomuuksia. -Mies tuli taloon kello puoli viiden ja kuuden välillä -- siis hämärän -alkamisen ja sillan nostamisen välillä. Talossa oli ollut muutamia -vieraita ja ulko-ovi oli auki, niin ettei mikään estänyt häntä. -Ehkä hän oli tavallinen murtovaras, ehkä hänellä oli jotain kaunaa -mr Douglasia vastaan. Kun mr Douglas oli viettänyt suurimman osan -elämäänsä Amerikassa ja haulikko lienee amerikalaista tekoa, lienee -viimemainittu olettamus uskottavin. Hän hiipi tähän huoneeseen, sillä -se oli ensimäinen mihin hän pääsi, ja piiloutui akkunaverhon taakse. -Sinne hän jäi kello yhteentoista saakka illalla. Siihen aikaan tuli -mr Douglas huoneeseen. Noitten molempain miesten kohtaus oli lyhyt, -sillä mrs Douglas väittää, ettei hänen miehensä ollut hänen luotaan -poissa kuin muutaman minuutin, ennenkuin hän kuuli laukauksen. - --- Sen todistaa kynttiläkin. - --- Aivan niin. Kynttilää, joka oli uusi, ei ole palanut kuin puoli -tuumaa. Mr Douglas on varmaankin asettanut sen kädestään pöydälle -ennenkuin hänen kimppuunsa hyökättiin, muuten se luonnollisesti olisi -kaatunut samalla kuin hän kaatui. Se todistaa, ettei hänen kimppuunsa -karattu heti kun hän tuli huoneeseen. Kun mr Barker tuli, sytytti hän -lampun ja sammutti kynttilän. - --- Kaikki tuohan on selvää. - --- Näillä perusteilla voimme nyt kertoa tapahtuman kulun. Mr Douglas -tulee huoneeseen. Hän laskee kynttilän kädestään. Verhon takana -näkyy mies. Hän on asestettu tällä pyssyllä. Hän sanoo, että hän -tahtoo saada vihkisormuksen -- taivas tiesi miksi, mutta niin sen -on täytynyt tapahtua. Mr Douglas luopui siitä. Kylmäverisesti tai -taistellen -- onhan mahdollista, että Douglas tarttui vasaraan, joka -löydettiin matolta -- ampui roisto sitten Douglasin tällä hirveällä -tavalla. Sitten heitti hän pyssyn sekä myöskin, siltä näyttää, tämän -kummallisen kortin, jossa on merkki V. L. 341, mitä se nyt sitten -merkinnee, sekä pakeni akkunasta ja vallihaudan poikki samassa -silmänräpäyksessä kuin mr Barker tuli huoneeseen ja huomasi rikoksen. -Mitä arvelette siitä, mr Holmes? - --- Hyvin mielenkiintoista, mutta se ei tunnu oikein vakuuttavalta. - --- Olisihan suorastaan hassua, ellei jokainen muu selitys olisi -vielä mahdottomampi, huudahti Mac Donald. Joku on surmannut miehen, -ja ken sen lieneekin tehnyt, niin voin minä selvästi todistaa, että -hänen olisi pitänyt tehdä se toisella tavalla. Mitä hän tarkoittaa, -kun valitsee niin vaarallisen pakotien? Mitä hän tarkoittaa -käyttäessään haulikkoa, kun hänen ainoa pelastuksenmahdollisuutensa -oli äänettömyys? Kuulkaahan nyt mr Holmes, teidän on annettava meille -vihjaus, koska kerran sanotte, ettei mr White Masonin todistelu tunnu -vakuuttavalta. - -Holmes oli tarkoin kuunnellut tätä pitkää puhetta eikä häneltä ollut -jäänyt ainoakaan sana kuulematta hänen tarkan katseensa suuntautuessa -milloin sinne milloin tänne, ja hänen otsansa rypistyessä ajatusten -ponnistellessa. - --- Haluan kernaasti useampia tosiasioita ennenkuin muodostan -itselleni mielipidettä, mr Mac, sanoi hän ja laskeutui polvilleen -kuolleen viereen. Häntä on todellakin runneltu pahasti. Pyytäkää -hovimestaria tänne hetkiseksi... Ames, kuulin että te monasti olette -nähnyt tämän hyvin harvinaisen merkin, poltetun kolmion ympyrän -sisässä mr Douglasin käsivarressa? - --- Olen nähnyt sen monasti, sir. - --- Ja ette liene koskaan kuullut mitään viittaustakaan sen -merkityksestä? - --- En, sir. - --- Kun se poltettiin ihoon niin se varmaankin tuotti tuskaa, sillä -se on varmasti poltettu. Huomaan nyt että mr Douglasin leuassa on -palanen iholaastaria. Näittekö sen hänen eläessään? - --- Näin, hän sai haavan kun ajoi aamulla partaansa. - --- Oletteko milloinkaan huomannut, että hän ennen on saanut haavoja? - --- En pitkään aikaan, sir. - --- Sitä sietää ajatella! sanoi Holmes. Tietenkin se voi olla pelkkä -sattuma, mutta se voi myöskin viitata hermostumiseen, josta ilmenee -hänelle olleen syytä peljätä jotain vaaraa. Huomasitteko hänen -käytöksessään eilen mitään outoa, Ames? - --- Huomasin, että hän oli hieman levoton ja liikuttunut, sir. - --- Todellako? Sitten hyökkäys ei lienee ollut niin vallan -odottamaton? Ehkä te, mr Mac, otatte huoleksenne kyselemisen? - --- En, mr Holmes, te teette sen paljon paremmin. - --- Hyvä on, siirrymme sitten tähän korttiin -- "V. L. 341." Se on -karkeata kartongipaperia. Onko teillä sellaista paperia talossa? - --- En luule. - -Holmes meni kirjoituspöydän luo ja kaatoi vähän mustetta kummastakin -mustepullosta imupaperiin. Tätä ei ole kirjoitettu tässä huoneessa. -Tämä muste on mustaa, tuo on tumman sinipunertavaa. Se on kirjoitettu -karkealla kynällä ja nämä kynät ovat hyvin teräviä. Ei, luulen että -se on tehty muualla. Ettekö voi yrittää selittää näitä merkkejä, Ames? - --- En, en ymmärrä ollenkaan mitä se tarkoittaa. - --- Mitä te arvelette, mr Mac? - --- Tuntuu joltain salaseuralta. Samoin on laita käsivarressa olevan -merkin. - --- Niin minustakin, sanoi White Mason. - --- Voimmehan toistaiseksi otaksua olevan niin ja sitten katsoa -missä määrin vaikeutemme hälvenevät. Tuollaisen seuran asiamies -tunkeutuu taloon, odottaa mr Douglasia, ampuu häneltä melkein pään -aseellaan ja pääsee pakoon kahlaamalla vallihaudan poikki jätettyään -kuolleen viereen kortin, joka sittenkun se on mainittu sanomalehdissä -ilmoittaa seuran muille jäsenille, että kostotyö on suoritettu. -Kaikki tämä kuulostaa hyvältä. Mutta miksi juuri kaikista aseista on -valittu tämä pyssy? - --- Niin, sanokaa miksi! - --- Ja miten selittää sormuksen katoaminen? - --- Käsittämätöntä! - --- Ja miksi ei mitään vangitsemista? Kello on nyt yli kahden. Otaksun -varmasti että aamuhämärästä saakka on jokainen poliisikonstaapeli -neljänkymmenen penikulman päässä täältä ollut ulkona etsiskelemässä -märkää muukalaista. - --- Se on varmaa, mr Holmes. - --- Ellei hänellä ole läheisyydessä jotain luolaa tai kuivaa -vaatekertaa saatavissa, niin he tuskin voivat päästää häntä -käsistään. Ja tähän saakka he eivät kuitenkaan ole saaneet häntä -kiinni. Holmes oli mennyt akkunan luo ja tutki suurennuslasiensa -avulla veritahraa laudalla. Tämä on aivan varmasti jalkineen -jälki. Tavattoman leveä se on -- se miltei viittaa lautajalkaan. -Kummallista, sillä mikäli voi huomata jalanjälkiä akkunankomeron -mullassa, niin viittaavat ne kauniimpimuotoiseen jalkapohjaan. Ei -kuitenkaan voi kieltää että ne ovat hyvin epäselvät. Mitä tuolla -pöydän alla on? - --- Mr Douglasin käsipunnukset voimisteluharjoituksia varten, sanoi -Ames. - --- Punnuksetko? Minä näen vain yhden. Missä toinen on? - --- Sitä en tiedä, mr Holmes. Ehkei milloinkaan ole ollutkaan useampaa -kuin yksi. En ole nähnyt niitä moneen kuukauteen. - --- _Yksi_ käsipunnus --, sanoi Holmes hyvin vakavana, mutta kiivas -koputus ovelle lopetti hänen huomautuksensa. Pitkä, päivettynyt, -voimakas, parraton mies katsahti huoneeseen. Helposti arvasin, että -hän oli tuo Cecil Barker, josta olin kuullut puhuttavan. Hänen -käskevä katseensa siirtyi nopeasti ja kysyvästi kasvoista kasvoihin. - --- Ikävä että häiritsen teidän neuvotteluanne, sanoi hän, mutta -teidän täytyy saada kuulla viimeinen uutinen. - --- Onko joku vangittu? - --- Ei, ikävä kyllä. Mutta he ovat löytäneet hänen polkupyöränsä. Mies -on jättänyt polkupyöränsä. Tulkaa katsomaan sitä. Se on tuskin sadan -kyynärän päässä porstuan ovelta. - -Näimme kolme tai neljä tallirenkiä ja pari tyhjäntoimittajaa -seisomassa taloon johtavan tien vierellä ja tutkimassa polkupyörää, -joka oli löydetty ryhmästä laakeripensaita, joiden väliin se oli -kätketty. Se oli sangen kulunut Rudge-Whitworth-pyörä, likainen kuin -olisi sillä kuljettu pitkä taival. Satulalaukussa oli öljyastia -ja muita tarpeita, muttei mitään, mistä olisi saanut selkoa sen -omistajasta. - --- Olisi hyvä apu poliisille, jos polkupyörät olisivat numeroidut -ja rekisteröidyt, sanoi tarkastaja. Meidän täytyy kuitenkin olla -kiitollisia saaliistamme. Ellemme saakaan tietää, minne hän on -livistänyt, niin saamme tietää, mistä hän on tullut. Mutta mikä ihme -on saanut miehen jättämään tämän jälkeensä? Ja miten hän on ilman -sitä päässyt täältä? Ei näytä siltä, että saisimme pienintäkään -valonhäivähdystä tähän asiaan, mr Holmes. - --- Niinkö arvelette? sanoi ystäväni mietteissään. Saammepahan -kuitenkin nähdä. - - - - -VIIDES LUKU - -Murhenäytelmän henkilöt. - - --- Oletteko katselleet niin paljon kuin haluatte tuossa -kirjoitushuoneessa? kysyi White Mason, kun jälleen menimme -rakennukseen. - --- Tällä kertaa, vastasi tarkastaja ja Holmes nyökäytti päätään. - --- Silloin ehkä haluaisitte kuulla muutamien talon asukkaiden -todistuksen? Voimme käyttää ruokasalia. Ames, olkaa hyvä ja tulkaa te -nyt ensin ja kertokaa, mitä tiedätte. - -Hovimestarin kertomus oli sekä yksinkertainen että selvä ja -hän teki hyvin uskottavan vaikutuksen. Hän oli joutunut herra -Douglasin palvelukseen kun tämä viisi vuotta sitten oli ensin -tullut Birlstoneen. Hän oli saanut kuulla, että mr Douglas oli -rikas herra, joka oli hankkinut omaisuutensa Amerikassa. Hän oli -ollut ystävällinen ja hienotunteinen isäntä -- ei juuri sellainen, -johon Ames oli tottunut, mutta mikään ei ole täydellistä tässä -maailmassa. Mitään pelon oireita ei hän milloinkaan ollut nähnyt -herra Douglasissa, päinvastoin oli tämä pelottomin mies minkä hän -milloinkaan oli tuntenut. Hän oli käskenyt, että nostosilta oli -vedettävä ylös joka ilta, koska se oli vanhan talon tapa ja hän -mielellään noudatti vanhoja tapoja. Herra Douglas meni harvoin -Lontooseen ja poistui harvoin kylästä, mutta oli päivää ennen -rikosta ollut Tunbridge Wellsissa ja tehnyt ostoksia kaupoissa. Hän, -Ames, oli sinä päivänä herra Douglasissa huomannut aivan tavatonta -ärtyisyyttä ja kärsimättömyyttä. Ames ei ollut pannut levolle -illalla, vaan oleskellut tarjoiluhuoneessa rakennuksen takapuolella -ja järjestänyt pöytähopeita, kun hän oli kuullut kellon kovasti -soivan. Mitään laukausta ei hän ollut kuullut, mutta oli tuskin ollut -mahdollista, että hän olisi voinut kuulla sen, sillä tarjoiluhuone -ja keittiö olivat kaukana kirjoitushuoneesta useampien suljettujen -ovien ja pitkän käytävän takana. Taloudenhoitajatar oli tullut -huoneestaan kiivaan soiton johdosta hänkin. He olivat yhdessä menneet -talon etupuolelle. Ennätettyään portaitten juurelle olivat he nähneet -rouva Douglasin tulevan portaita alas. Ei, hän ei ollut kiirehtinyt -eikä Amesin mielestä näyttänyt erittäin kiihtyneeltäkään. Juuri kun -hän oli ennättänyt viimeisille porrasaskelille, oli herra Barker -syössyt ulos kirjoitushuoneesta. Hän oli pidättänyt rouva Douglasia -ja pyytänyt häntä kääntymään takaisin. - --- Jumalan tähden, palatkaa huoneeseenne! huusi hän. Jack parka on -kuollut. Ette voi mitään tehdä. Jumalan tähden, menkää takaisin. - -Vielä hetkisen houkuteltuaan rouva Douglasia portaissa, sai herra -Barker hänet palaamaan huoneeseensa. Hän ei ollut itkenyt eikä -huutanut. Taloudenhoitajatar rouva Allen oli seurannut häntä -yläkertaan ja ollut hänen kanssaan hänen makuuhuoneessaan. Ames -ja herra Barker olivat menneet kirjoitushuoneeseen, jossa kaikki -oli ollut samassa kunnossa kuin hiukan myöhemmin kun poliisi tuli. -Kynttilä ei ollut silloin sytytetty, mutta lamppu paloi. He olivat -katsoneet ulos akkunasta, mutta yö oli hyvin kylmä eikä mitään -näkynyt eikä kuulunut. Sitten he olivat kiiruhtaneet eteiseen, missä -Ames oli vääntänyt vintturia ja laskenut alas nostosillan. Herra -Barker oli senjälkeen kiiruhtanut kutsumaan poliisia. - -Sellainen oli pääsisällöltään hovimestarin todistus. - -Taloudenhoitajattaren rouva Allenin kertomus piti yhtä toverin -kertomuksen kanssa vaikkei se ollut niin seikkaperäinen. Hänen -huoneensa oli hiukan lähempänä talon julkisivua kuin tarjoiluhuone, -jossa Ames oli askarrellut. Hän oli paneutumassa levolle, kun -kiivas soitto herätti hänen huomionsa. Hän oli hiukan kuuro eikä -ehkä siksi ollut kuullut laukausta, mutta olihan kirjoitushuone -sangen etäälläkin hänen huoneitaan. Hän muisti, että hän oli kuullut -jotakin, jota hän oli luullut oven paukahdukseksi. Mutta se oli -ollut paljon aikaisemmin -- vähintäin puolituntia ennen kuin kello -soi. Kun Ames oli rientänyt talon julkipuolelle, oli hän seurannut. -Hän näki herra Barkerin hyvin kauhistuneena ja kalpeana tulevan -kirjoitushuoneesta. Hän oli kiiruhtanut rouva Douglasia vastaan, joka -oli tullut portaissa, ja pyytänyt häntä palaamaan huoneeseensa, mutta -taloudenhoitajatar ei ollut kuullut, mitä rouva oli vastannut. - --- Seuratkaa häntä. Jääkää hänen luokseen! oli hän sanonut rouva -Allenille. - -Hän oli siksi mennyt emäntänsä kera tämän makuuhuoneeseen ja -koettanut rauhoittaa häntä hiukan. Rouva Douglas oli ollut hyvin -kiihtynyt ja hänen koko ruumiinsa oli vavissut, mutta hän ei ollut -yrittänyt mennä alakertaan. Hän istui yönutussaan tulen ääressä pää -käsiin kätkettynä. Rouva Allen oli ollut hänen luonaan suurimman osan -yötä. Toiset palvelijat olivat panneet levolle eivätkä saaneet mitään -tietää ennenkuin vähää ennen kuin poliisi saapui. - -Tämän kertoi taloudenhoitajatar, jolla ristikuulustelussa ei ollut -muuta lisättävää kuin valitushuutoja ja kauhunilmauksia. - -Herra Cecil Barker tuli todistajana rouva Allenin jälkeen. Mitä -tuli edellisen yön tapauksiin oli hänellä vain vähän lisättävää -siihen, mitä hän jo oli sanonut poliisille. Omasta puolestaan oli -hän varma siitä, että murhaaja oli päässyt pakoon akkunasta. Siinä -suhteessa piti hän veritahraa ratkaisevana. Sitäpaitsi ei ollut -muuta mahdollisuutta päästä pakoon kun nostosilta oli ylhäällä. Hän -ei voinut käsittää minne murhaaja oli joutunut tai miksi hän oli -jättänyt polkupyörän, jos se nyt oli hänen. Eihän ollut mahdollista, -että hän oli hukkunut juoksuhautaan, joka ei miltään kohdalta ollut -kolmea jalkaa syvempi. - -Omasta puolestaan oli hänellä hyvin varma teoria murhasta. Douglas -oli umpimielinen mies eikä puhunut milloinkaan erinäisistä vaiheista -elämässään. Aivan nuorena hän oli Irlannista muuttanut Amerikaan. -Hänellä oli ollut siellä varsin suuri menestys ja Barker oli ensi -kerran tavannut hänet Kaliforniassa, missä heillä oli yhteinen -kaivososuus Benito Canyoniksi nimitetyllä paikalla. Heillä oli ollut -varsin hyvä onni, mutta aivan äkkiä oli Douglas myynyt osuutensa ja -lähtenyt Englantiin. Hän oli siihen aikaan leski. Barker oli sitten -muuttanut rahaksi omaisuutensa ja muuttanut Englantiin, missä hän -oli asettunut asumaan Lontooseen. Silloin he olivat uudistaneet -ystävyytensä. Douglas oli tehnyt sen vaikutuksen, että häntä uhkasi -joku vaara ja Barker oli aina arvellut, että hänen äkillinen lähtönsä -Kaliforniasta sekä talon vuokraaminen niin rauhallisessa maassa kuin -Englanti oli yhteydessä tämän vaaran kanssa. Hän oli kuvitellut, -että joku salainen seura, joku järkähtämätön järjestö ajoi Douglasia -takaa eikä lepäisi ennenkuin oli surmannut hänet. Jotkut sanat, jotka -Douglas oli tullut sanoneeksi, olivat herättäneet hänessä tämän -käsityksen vaikkei Douglas ollut milloinkaan sanonut hänelle, mikä -tämä salainen seura oli, eikä myöskään miten hän oli joutunut sen -vihoihin. Hän otaksui, että kirjoitus kortissa jotenkin tarkoitti -tätä salaista seuraa. - --- Kuinka kauvan olitte yhdessä herra Douglasin kanssa Kaliforniassa? -kysyi tarkastaja Mac Donald. - --- Viisi vuotta kaikkiaan. - --- Sanotte, että hän oli silloin naimaton? - --- Leski. - --- Oletteko milloinkaan kuullut, mistä hänen ensimäinen vaimonsa oli -kotoisin? - --- Ei, mutta muistan Douglasin sanoneen, että hän oli syntyperältään -ruotsalainen ja olen nähnyt hänen valokuvansa. Hän oli hyvin kaunis. -Hän kuoli tyfoidikuumeeseen vuotta ennenkuin opin Douglasin tuntemaan. - --- Ettekö aseta hänen entistä elämäänsä yhteyteen jonkun Amerikan -osan kanssa? - --- Olen kuullut hänen puhuvan Chicagosta. Hän tunsi hyvin kaupungin -ja oli työskennellyt siellä. Olen kuullut hänen puhuvan rauta- ja -hiilialueista. Hän oli aikoinaan matkustanut varsin paljon. - --- Oliko hän politikko? Oliko salaisella seuralla tekemistä -politiikan kanssa? - --- Ei, hän ei piitannut ollenkaan politiikasta. - --- Teillä ei ole syytä luulla, että hän oli tehnyt itsensä vikapääksi -rikokselliseen tekoon? - --- Päinvastoin -- rehellisempää miestä en ole milloinkaan tuntenut. - --- Oliko hänen elämässään Kaliforniassa mitään omituista? - --- Hän oleskeli mieluimmin kaivososuudellamme vuoristossa ja -työskenteli siellä. Hän ei milloinkaan tahtonut lähteä muiden miesten -seuraan jos hän saattoi välttää sen. Tämä antoi minulle ensimäisen -aiheen luulla, että häntä ajettiin takaa. Kun hän sitten äkkiä läksi -Europaan, tulin vakuutetuksi siitä. Luulen, että häntä oli jotenkin -varoitettu. Ennenkuin oli viikkoa kulunut hänen lähdöstään tuli puoli -tusinaa miestä kysymään häntä. - --- Mitä miehiä? - --- He näyttivät sangen vaarallisilta -- tulivat kaivokselle ja -tahtoivat tietää missä hän oli. Minä sanoin heille, että hän oli -lähtenyt Europaan, mutta etten tiennyt, mistä häntä piti sieltä -etsiä. Heillä ei ollut hyvä mielessä, sen huomasin selvästi. - --- Olivatko nämät miehet amerikalaisia -- kalifornialaisia? - --- En tiedä olivatko he kalifornialaisia, mutta kyllä he olivat -amerikalaisia. En tiedä, mitä he olivat ja olin iloinen kun he -lähtivät. - --- Ja tämä tapahtui kuusi vuotta sitten? - --- Lähemmäs seitsemän. - --- Ja te olitte silloin viisi vuotta ollut yhdessä hänen kanssaan -Kaliforniassa, joten tuo juttu on tapahtunut vähintäin yksitoista -vuotta sitten. - --- Niin kyllä. - --- Sen on täytynyt olla erittäin syvää vihaa, joka on voinut -säilyttää niin kauvan katkeruutensa. Se ei varmaankaan aiheutunut -mistään pikkuseikasta. - --- Minusta se synkisti koko hänen elämänsä. Hän ei oikein voinut sitä -milloinkaan karkoittaa mielestään. - --- Mutta ettekö arvele, että jos jotakuta alituisesti uhkasi vaara, -jonka laadun hän tuntee, niin pitäisi hänen turvaa saadakseen kääntyä -poliisin puoleen? - --- Se oli ehkä vaara, jolta ei kukaan voinut häntä varjella. Olen -unohtanut sanoa teille, että hän aina kantoi asetta. Hänellä oli -aina revolveri taskussa. Mutta onnettomuudeksi oli hän eilen illalla -puettu yönuttuun ja oli jättänyt aseen makuuhuoneeseen. Hän luuli kai -olevansa turvassa, kun nostosilta oli ylhäällä. - --- Tahtoisin saada hiukan tarkemman selon aikamääristä, sanoi Mac -Donald. Kuusi vuotta sitten Douglas lähti Kaliforniasta. Vuotta -myöhemmin saavuitte te tänne, vai kuinka? - --- Niin, se on totta. - --- Ja hän on ollut naimisissa viisi vuotta. Te tulitte kai jokseenkin -samoihin aikoihin kun hän meni naimisiin. - --- Noin kuukautta ennen häitä. Minä olin hänen sulhaspoikansa. - --- Tunsitteko rouva Douglasia ennen hänen avioliittoaan? - --- Ei, en tuntenut. En ollut käynyt Englannissa kymmeneen vuoteen. - --- Mutta sitten olette tavannut häntä varsin usein? - -Barker katsoi tuikeasti salapoliisiin. - --- Olen tavannut _Douglasia_ varsin usein senjälkeen, vastasi -hän. Ja jos olen tavannut rouvaakin, on se tapahtunut siksi ettei -voi seurustella aviomiehen kera tuntematta hänen vaimoaan. Jos -kuvittelette että on jossakin yhteydessä. -- - --- En kuvittele mitään, herra Barker. Minun täytyy tietysti tehdä -kaikki kysymykset, jotka ovat yhteydessä jutun kanssa, mutta en -tietysti tahdo loukata teitä. - --- Muutamat kysymykset ovat loukkaavia, vastasi Barker harmistuneena. - --- Tahdomme vain saada selon tosiasioista. On tärkeätä teille ja -kaikille, että ne selviävät. Hyväksyikö herra Douglas täydellisesti -ystävyyden teidän ja hänen vaimonsa välillä? - -Barker kalpeni ja hänen suuret vahvat kätensä puristuivat -suonenvedontapaisesti nyrkkiin. - --- Teillä ei ole oikeutta tehdä sellaisia kysymyksiä! ärjäsi hän. -Mitä on sillä tekemistä rikoksen kanssa jota tutkitte? - --- Minun täytyy toistaa kysymys. - --- Siinä tapauksessa kieltäydyn vastaamasta siihen. - --- Voitte kieltäytyä vastaamasta, mutta ymmärrätte kai, että -kieltäytymisenne sinänsä on vastaus, sillä te ette kieltäytyisi ellei -teillä olisi jotakin salattavaa. - -Barker seisoi muutaman sekunnin tuikean näköisenä ja rypisti, -ajatuksiin vaipuneena kulmakarvojaan. Mutta sitten hän katsahti ylös -ja hymyili. - --- Otaksun, sanoi hän, että herrat yksinkertaisesti tekevät -velvollisuutensa, ja että ainoastaan voin pyytää teitä olemaan -vaivaamatta rouva Douglasia tämän asian takia, sillä hänellä on -ilmankin suruja. Voinhan sanoa teille, että Douglas raukalla todella -oli huomattava vika ja että se oli hänen mustasukkaisuutensa. -Hän piti minusta niin paljon kuin mies voi pitää ystävästä. Ja -hän tunsi harrasta hellyyttä vaimoaan kohtaan. Hän tahtoi niin -mielellään, että minä olisin täällä ja kirjoitti alinomaa ja pyysi -minua tulemaan. Ja kuitenkin sattui, että kun hänen vaimonsa ja -minä puhuimme toistemme kanssa tai olimme yhtä mieltä jostakin -asiasta, niin vyöryi kuin mustasukkaisuuden aalto hänen ylitseen, hän -menetti itsehillitsemiskykynsä ja saattoi lausua mitä mielettömimpiä -syytöksiä. Monta kertaa olen tästä syystä päättänyt, etten enää -tulisi tänne, mutta silloin kirjoitti hän katuvia ja rukoilevia -kirjeitä, jotka pakottivat minut tulemaan. Vaikkapa olisivat -viimeiset sanani, voin vakuuttaa teille, hyvät herrat, ettei kellään -miehellä ole ollut uskollisempaa eikä rakastavampaa vaimoa, sekä -voisin lisätä, luotettavampaa ystävääkään. - -Hän puhui tuntehikkaasti ja vakaumuksella, mutta kuitenkaan ei -tarkastaja Mac Donald tahtonut jättää ainetta. - --- Tiedätte kai, että vainajan vihkimäsormus oli otettu pois hänen -sormestaan? - --- Siltä näyttää, sanoi Barker. - --- Mitä sillä tarkoitatte? Tiedättehän, että se on totta? - -Mies näytti epäröivältä ja hämmentyneeltä. - --- Kun sanon, että siltä näyttää, tarkoitin, että voitaisiin -ajatella, että hän on itse ottanut pois sormuksen. - --- Se seikka, että sormus on poissa -- kuka sitten lieneekin sen -ottanut -- voisi kenessä hyvänsä herättää ajatuksen, että avioliitto -ja murhenäytelmä olivat jossakin yhteydessä keskenään, eikö totta? - -Barker kohautti leveitä olkapäitään. - --- Ei ole minun asiani sanoa, mitä ajatuksia se voi herättää, vastasi -hän, mutta jos tarkoitatte, että se mitenkään heittäisi varjon tämän -naisen kunniaan -- hänen silmänsä säihkyivät, mutta hän malttoi -nähtävästi mielensä ja hillitsi jälleen vihansa -- niin olette -väärässä, enempää en voi sanoa. - --- En luule, että minulla tällä kertaa on muuta kysyttävää, sanoi Mac -Donald kylmästi. - --- Oli vielä muuan pikkuseikka, huomautti Sherlock Holmes. Kun -tulitte huoneeseen, paloi vain yksi kynttilä pöydällä, vai kuinka? - --- Niin kyllä. - --- Sen valossa näitte tuon kauhean mikä oli tapahtunut. - --- Niin kyllä. - --- Soititte heti apua? - --- Soitin. - --- Ja apu tuli kohta? - --- Noin minuutin kuluttua. - --- Mutta kun väkeä tuli sisään, oli kynttilä sammutettu ja lamppu -sytytetty. Se tuntuu hyvin kummalliselta. - -Taas näytti Barker epäröivän. - --- En ymmärrä, että se olisi kummallista, mr Holmes, vastasi hän -oltuaan hetken vaiti. Kynttilä valaisi heikosti. Lamppu oli pöydällä -ja minä sytytin sen. - --- Ja puhalsitte kynttilän sammuksiin? - --- Niin puhalsin. - -Holmes ei enää kysynyt muuta ja luotuaan ajattelevaisesti ja, kuten -minusta näytti, uhmaavasti katseen toisesta toiseen kääntyi Barker ja -poistui huoneesta. - -Tarkastaja Mac Donald oli lähettänyt yläkertaan kirjelapun, jossa hän -sanoi tulevansa mrs Douglasin huoneeseen, mutta tämä oli vastannut -tulevansa ruokasaliin. Nyt astui hän sisään -- pitkä, kaunis, noin -kolmikymmenvuotias nainen, hyvin umpimielinen ja hillitty, aivan -toisenlainen kuin se traagillinen ja epätoivoinen olento, jonka olin -odottanut näkeväni. Tosin olivat hänen kasvonsa kalpeat ja piirteet -pingoittuneet kuten ankaran iskun jälkeen, mutta hänen esiintymisensä -oli tyyntä ja kaunismuotoinen käsi, joka nojasi pöydänkulmaan, -oli yhtä vakava kuin omani. Hänen surulliset rukoilevat silmänsä -siirtyivät omituisen kysyvin ilmein toisesta toiseen piirissämme. -Kysyvää katsetta seurasi äkkiä nopeasti lausutut sanat: - --- Oletteko vielä keksinyt mitään? kysyi hän. - -Mielikuvitusko oli syynä siihen, että minusta hänen äänessään oli -enemmän pelkoa kuin toivoa. - --- Olemme ryhtyneet kaikkiin ajateltaviin toimenpiteisiin, mrs -Douglas, vastasi tarkastaja. Voitte olla vakuutettu siitä, ettei -mitään ole laiminlyöty. - --- Älkää säästäkö mitään kustannuksia, sanoi hän tyynellä, kumealla -äänellä. On varma toivomukseni, että koetetaan kaikin tavoin. - --- Mahdollisesti voitte sanoa jotakin, joka valaisee asiaa. - --- Pelkään, etten voi, mutta kaikki mitä tiedän, on teidän -käytettävänänne. - --- Olemme kuulleet mr Cecil Barkerilta, ettette nähnyt -- tarkoitan -ettette käynyt huoneessa, jossa murhenäytelmä tapahtui. - --- Ei, hän sai minut kääntymään takaisin rappusissa. Hän pyysi ja -rukoili minua palaamaan huoneeseeni. - --- Sen ymmärrän. Olitte kuullut laukauksen ja heti tullut alas? - --- Panin yönutun päälleni ja läksin alakertaan. - --- Kuinka pitkän ajan kuluttua laukauksen perästä mr Barker pidätti -teidät portaissa? - --- Ehkä parin minuutin. On vaikea määritellä aikaa sellaisina -hetkinä. Hän rukoili minua, etten menisi kauvemmas. Hän vakuutti, -etten voisi mitään tehdä ja sitten talutti taloudenhoitajatar, mrs -Allen minut portaita ylös. Kaikki oli kuin kamalaa unta. - --- Voitteko sanoa meille, kuinka kauvan miehenne oli alakerrassa -ennenkuin kuulitte laukauksen? - --- Ei, sitä en oikein tiedä. Hän meni alakertaan -pukeutumishuoneestaan, enkä kuullut milloin hän lähti. Hänellä oli -tapana tehdä kierros talossa joka ilta, sillä hän oli levoton tulen -vuoksi. Se on ainoa, jonka vuoksi olen nähnyt hänet levottomana. - --- Siihenpä juuri halusinkin tulla, mrs Douglas. Vasta Englannissako -te tutustuitte mieheenne? - --- Niin. Me olemme olleet naimisissa viisi vuotta. - --- Oletteko kuullut hänen puhuvan jotakin tapauksesta Amerikassa, -jonka takia vaara uhkaisi häntä? - --- Kyllä, vastasi hän viimein. Minulla on aina ollut tunne, että -vaara uhkasi häntä. Hän ei tahtonut puhua kanssani siitä asiasta. Se -ei johtunut luottamuksen puutteesta, sillä meidän välillämme vallitsi -mitä täydellisin rakkaus ja luottamus, vaan se johtui siitä, ettei -hän mitenkään tahtonut saattaa minua levottomaksi. Hän luuli, että -minä surisin sitä, jos saisin tietää kaikki, ja siksi hän vaikeni. - --- Kuinka saatoitte silloin tietää sen? - -Mrs Douglasin kasvoja valaisi haihtuva hymy. - --- Voiko mies koko elämänsä kätkeä salaisuutta ilman että nainen, -joka rakastaa häntä, saa siitä vihiä? Tiesin sen monista merkeistä. -Minä ymmärsin sen hänen kieltäytymisistään puhua minun kanssani -erinäisistä tapauksista hänen Amerikassaoloajallaan. Ymmärsin sen -erinäisistä varovaisuustoimenpiteistä, joihin hän ryhtyi. Ymmärsin -sen muutamista sanoista, jotka hän tuli lausuneeksi. Ymmärsin sen -tavasta, jolla hän katseli odottamattomia muukalaisia. Olin aivan -varma siitä, että hänellä oli mahtavia vihollisia, että hän luuli -heidän olevan hänen jäljillään ja että hän aina oli varuillaan heitä -vastaan. Niin varma olin siitä asiasta, että tunsin todellista -tuskaa, jos hän tuli kotiin myöhemmin kuin odotin häntä. - --- Rohkenenko kysyä, mitkä olivat ne sanat, jotka hän tuli -lausuneeksi! -- kysyi Sherlock Holmes. - --- "Kauhun laakso", vastasi mrs Douglas. Niitä sanoja hän käytti, kun -kysyin häneltä. "Olen ollut kauhun laaksossa, enkä ole vielä päässyt -sieltä pois". "Emmekö milloinkaan pääse pois Kauhun laaksosta?" oli -minulla tapaa kysyä häneltä, kun hän näytti tavallista vakavammalta. -"Toisinaan luulen, ettemme milloinkaan pääse", vastasi hän joskus. - --- Te kai kysyitte häneltä, mitä hän tarkoitti "Kauhun laaksolla." - --- Niin, sen tein, mutta silloin hän tuli hyvin vakavaksi ja pudisti -päätään. "On tarpeeksi pahoin, että toinen meistä on vaeltanut sen -varjossa", sanoi hän. "Jumala suokoon, ettei se milloinkaan lankeisi -sinun ylitsesi." Se oli kai joku todellinen laakso, jossa hän oli -asunut ja jossa hänelle oli tapahtunut jotakin kamalaa, siitä olen -varma, mutta enempää ei minulla ole siitä kerrottavaa. - --- Eikö hän milloinkaan maininnut mitään nimiä. - --- Kyllä; hän makasi kerran kuumehoureissa, kun hänelle oli -metsästysretkellä sattunut onnettomuus kolme vuotta sitten. Silloin -muistan hänellä alati olleen erään nimen huulillaan. Kun hän lausui -sen, ilmaisi hänen äänensä vihaa ja todellista kauhua, Mc Ginty oli -tuo nimi -- päämestari Mc Ginty. Kysyin häneltä, kun hän parani, kuka -Mc Ginty oli ja kenen päämestari hän oli? "Ei ainakaan minun pääni, -Jumalan kiitos," vastasi hän ja nauroi -- enempää en saanut häntä -sanomaan. Mutta on varmasti jotakin yhteyttä "päämestari" Mc Gintyn -ja "Kauhun laakson" välillä. - --- On vielä yksi seikka otettava huomioon, sanoi tarkastaja Mac -Donald. Tehän tutustuitte mr Douglasiin eräässä täyshoitolassa -Lontoossa ja menitte siellä hänen kanssaan kihloihin? Oliko jotakin -romantillista, jotakin hämärää tai salaperäistä häitten yhteydessä. - --- Romantillista se oli kyllä -- niinhän on aina -- mutta ei mitään -salaperäistä. - --- Eikö hänellä ollut kilpakosijaa? - --- Ei, minä olin täydellisesti... - --- Olette epäilemättä kuullut, että hänen vihkisormuksensa on otettu -häneltä. Eikö se herätä teissä mitään epäluuloa? Jos otaksumme että -joku vihollinen entisajoilta on keksinyt hänen jälkensä ja tehnyt -rikoksen, niin mitä mahdollista syytä on hänellä voinut olla ottaa -hänen vihkisormuksensa? - -Olisin voinut vannoa, että nuoren naisen huulilla häivähti mitä -heikoin hymyn varjo. - --- Sitä en todellakaan tiedä, vastasi hän. Kyllähän se on kummallista. - --- Nyt emme enää pidätä teitä kauvemmin ja minä olen pahoillani, että -meidän täytyy vaivata teitä tällaisena aikana, sanoi tarkastaja. -Muutamat muut kohdat ovat tosin selvittämättä, mutta me voimme -kääntyä puoleenne sikäli kuin uusia seikkoja ilmaantuu. - -Hän nousi ja taas huomasin tuon nopean kysyvän katseen, jonka hän -tullessaan oli luonut meihin. Minkä vaikutuksen on todistukseni -tehnyt teihin? Hän olisi yhtä hyvin voinut lausua ääneen kysymyksen. -Kumartaen päätään lähti hän huoneesta. - --- Kaunis nainen, hyvin kaunis nainen, sanoi Mac Donald -miettiväisesti, kun ovi oli sulkeutunut mrs Douglasin jälkeen. Tuo -Barker on kyllä ollut täällä usein vieraana. Hän on sitä lajia -miehiä, jotka vetävät naisia puoleensa. Hän myöntää, että vainaja oli -mustasukkainen ja ehkä hän parhaiten tiesi mitä syytä hänellä oli -olla sitä. Ja sitten tuo sormus. Sitä ei voi lakata ajattelemasta. -Mies, joka tempaa vihkisormuksen vainajan kädestä -- mitä sanotte -siitä Holmes? - -Ystäväni oli istunut pää käsiin painettuna ja syviin ajatuksiin -vaipuneena. Nyt hän nousi ja soitti kelloa. - --- Ames, sanoi hän kun hovimestari tuli sisään, missä mr Cecil Barker -on nyt? - --- Minä katson. - -Hän tuli heti takaisin ja sanoi mr Barkerin olevan puutarhassa. - --- Voitteko muistaa, Ames, mitä mr Barkerilla oli jalassaan yöllä, -kun tulitte hänen luokseen kirjoitushuoneeseen? - --- Kyllä, mr Holmes, hänellä oli huopatohvelit jalassaan. Minä menin -noutamaan hänelle saappaat, kun hän meni poliisia hakemaan. - --- Missä ovat tohvelit nyt? - --- Ne ovat tuolin alla eteisessä. - --- Hyvä on, Ames. Luonnollisesti on meille tärkeätä tietää, mitkä -jäljet ovat mr Barkerin ja mitkä jonkun ulkoa tulleen henkilön. - --- Niin luonnollisesti. Panin todellakin merkille, että tohvelit -olivat veren tahrimat -- niin olivat muuten omanikin. - --- Se ei kai ole ihmeellistä, kun tietää, miltä huoneessa näytti. Me -soitamme, jos haluamme teiltä jotakin muuta. - -Muutamia minuutteja senjälkeen olimme kirjoitushuoneessa. Holmes oli -ottanut mukaan huopatohvelit eteisestä. Anturat olivat, kuten Ames -oli sanonut, aivan oikein veren tahrimat. - --- Kummallista! mutisi Holmes seisoessaan päivän valossa akkunan -luona ja tarkkaan tutkiessaan niitä. Todella hyvin kummallista. - -Hänelle ominaisella kissamaisen nopealla liikkeellä kumartui hän ja -asetti tohvelin verimerkille akkunassa. Se sopi täydellisesti siihen. -Hän hymyili ja katsoi virkatovereihinsa. - -Tarkastaja loisti mielenkiinnosta ja mursi nyt niin vahvasti -skotlanniksi, että kuulosti siltä kuin olisi lyöty kepillä -rautatankoja. - --- Ei ole epäilystäkään siitä asiasta! huudahti hän. Barker on itse -asettanut merkin sinne. Se on leveämpi kuin mikään saappaan jälki. -Muistan teidän sanoneen, että se osoitti lautajalkaa ja tässä on -selitys. Mutta mitähän tässä piilee, mr Holmes, mitähän tässä piilee? - --- Niin, mitähän tässä piilee? toisti ystäväni miettiväisenä. - -White Mason nauroi salavihkaa ja hieroi ammatillisen tyytyväisyyden -elähyttämänä lihavia käsiään. - --- Sanoinhan, että tästä saattaa tulla hassuksi! huudahti hän -lopuksi, ja niin saattaakin tulla. - - - - -KUUDES LUKU. - -Vähän valoa. - - -Noiden kolmen salapoliisin oli tutkittava useata syrjäseikkaa, minkä -vuoksi minä palasin yksin vaatimattomaan asuntoomme kyläravintolassa. -Sitä ennen minä kuitenkin lähdin pienelle kävelylle kummalliseen -vanhanaikuiseen puutarhaan, joka oli talon sivustoilla. Sitä ympäröi -kaikkialta rivi omituisen muotoisiksi leikattuja lehtikuusia. -Lehtikuusien rivien sisäpuolella oli avara ja kaunis nurmikenttä, -jonka keskellä oli aurinkokello. Kokonaisvaikutus oli niin -rauhallinen ja tyynnyttävä, että se tuntui hyvin suloiselta minun -hieman kiihottuneille hermoilleni. Tässä rauhallisessa ilmapiirissä -saattoi unohtaa tai vain hurjan sekavana painajaisena muistaa synkän -kirjoitushuoneen ja sen lattialla pitkällään olevan verisen ruumiin. -Ja kuitenkin -- kun juuri kävelin siellä ja koetin virvoittaa -sieluani lempeän sulotuoksuisessa ympäristössä, sattui jotakin hyvin -kummallista, mikä palautti muistiini murhenäytelmän ja jätti mieleeni -hyvin synkän vaikutuksen. - -Olen sanonut, että puutarhaa ympäröi rivi koristeelliseen muotoon -leikattuja lehtikuusia. Kaukana rakennuksesta nämä kuuset tihenivät -pensasaidaksi. Pensasaidan ulkosivulla, talosta tuleville -näkymättömissä, oli kivipenkki. Kun lähenin tätä paikkaa, olin -kuulevinani ääniä -- jonkun karkealla miehenäänellä lausutun -huomautuksen, mihin vastaukseksi kuului pieni naisen naurahdus. -Seuraavassa silmänräpäyksessä olin tullut toiselle puolelle -pensasaitaa, joka päättyi siinä lähellä ja katseeni sattui mrs -Douglasiin ja tuohon Barkeriin, ennenkuin he olivat huomanneet minun -tulleen. Rouva Douglasin ulkonäkö järkytti hermojani. Ruokasalissa -hän oli ollut niin häveliäs ja ylevä. Nyt hän oli heittänyt -kaikki murheenmerkit. Hänen silmänsä säteilivät elämänhalua ja -hänen kasvojaan värähdytteli vielä nauru, jonka tuo toinen oli -aiheuttanut. Barker istui etukumarassa kädet ristissä ja kyynärpäät -polviin nojaten ja hänenkin kasvoillaan väreili samantapainen hymy. -Silmänräpäyksen kuluttua -- mutta silmänräpäyksen liian myöhään -molemmat jälleen olivat teeskennellyn vakavia, sillä he olivat -nähneet minut. He vaihtoivat nopeasti pari sanaa, minkä jälkeen -Barker nousi ja tuli minua vastaan. - --- Anteeksi, sir, mutta eikö minulla ole kunnia puhua tohtori -Watsonin kanssa? - -Kumarsin niin kylmästi, että varmasti saattoi selvästi huomata, minkä -vaikutuksen he olivat minuun tehneet. - --- Luulimme teitä siksi, sillä onhan teidän ystävyyssuhteenne mr -Sherlock Holmesiin yleisesti tunnettu. Onko teillä mitään sitä -vastaan, että tulisitte pariksi minuutiksi puhelemaan mrs Douglasin -kanssa? - -Seurasin häntä tuikean näköisenä. Näin sieluni silmillä selvästi -lattialla viruvan silvotun ruumiin. Ja muutamia tunteja -murhenäytelmän jälkeen istuivat murhatun vaimo ja hänen paras -ystävänsä nauramassa pensaan takana puutarhassa, joka oli ollut -hänen! Tervehdin sangen tylysti nuorta rouvaa. Tuolla salissa -olin ottanut osaa hänen suruunsa. Nyt kohtasin hänen katseensa -säälimättömin silmin. - --- Pelkään että pidätte minua tunteettomana ja kovasydämisenä, sanoi -hän. - -Kohautin olkapäitäni. - --- Eihän minulla ole mitään sen asian kanssa tekemistä, sanoin minä. - --- Ehkä joskus arvostelette minua oikein. Jos vain voisitte kuvitella --- - --- Tohtori Watsonin ei tarvitse kuvitella mitään, tokaisi Barker -vapaasti. Kuten hän itse sanoo, ei hänellä ole vähintäkään tekemistä -asian kanssa. - --- Aivan oikein, sanoin minä, ja siksi pyydän saada jatkaa kävelyäni. - --- Viipykää hetkinen! huudahti mrs Douglas rukoilevasti. On kysymys, -jota te olette pätevämpi ratkaisemaan kuin kukaan muu maailmassa ja -vastauksella voi olla suuri merkitys minulle. Paremmin kuin kukaan -muu tunnette mr Holmesin ja hänen suhteensa poliisiin. Jos otaksumme, -että hänelle täydessä luottamuksessa ilmoitetaan joku asia, niin onko -luultavaa että hän silloin ilmoittaa sen salapoliisille. - --- Juuri niin, sanoi Barker kiihkeästi. Onko hän itsenäinen vai -kuuluuko hän kokonaan heidän joukkoonsa? - --- En todellakaan tiedä, onko minulla oikeutta pohtia tuota -kysymystä, vastasin minä. - --- Pyydän, rukoilen sitä teiltä, tohtori Watson. Vakuutan, että siitä -on meille -- minulle suurta apua, jos te tässä suhteessa rupeatte -neuvonantajaksemme. - -Hänen äänellään oli niin rehellinen sävy, että hetkeksi kokonaan -unohdin hänen kevytmielisyytensä enkä toivonut muuta kuin tehdä -hänelle mieliksi. - --- Mr Holmes on riippumaton tutkija, sanoin minä. Hän on oma -herransa ja toimii oman harkintansa mukaan. Samalla tuntee hän -velvollisuutensa niitä kohtaan, jotka viran puolesta työskentelevät -samalla alalla, eikä hän salaisi mitään, mikä auttaisi heitä -jättämään rikollisen oikeuden käsiin. Tässä kaikki mitä voin sanoa, -ja pyydän teitä kääntymään mr Holmesin puoleen, jos haluatte -tarkempia tietoja. - -Ja sitten kohautin hattuani ja lähdin edelleen jättäen heidät -penkille kätköönsä pensasaidan taa. Katsoin taakseni kääntyessäni -pensasaidan päässä ja huomasin silloin, että he edelleenkin hyvin -vilkkaasti keskustelivat, ja kun heidän katseensa olivat suunnatut -minuun, päätin minä että he pohtivat kohtaustamme. - --- Minä en tosiaankaan pyri heidän uskotukseen, sanoi Holmes, kun -kerroin hänelle mitä oli tapahtunut. Hän oli ollut koko iltapäivän -kartanossa neuvotellen ammattitoveriensa kanssa ja palasi ahmiakseen -erinomaisella ruokahalulla teetä ja niitä pikkuruokia, mitä olin -hänelle tilannut. Ei mitään uskottuja salaisuuksia, Watson -- niistä -tulee paljon kiusaa, jos on toimitettava vangitseminen salaliiton ja -murhan johdosta. - --- Luulet siis asian päättyvän siten? - -Hän oli iloisimmalla ja hyväntahtoisimmalla tuulellaan. - --- Watson hyvä, kun olen lopettanut neljännen munani, olen valmis -selittämään sinulle koko tilanteen. En sano, että olemme päässeet -kokonaan salaisuuden perille -- kaukana siitä -- mutta päästyämme -kateissa olleen käsipunnuksen jälille -- - --- Punnuksen! - --- Watson hyvä, onko mahdollista, ettet ole oivaltanut sitä -tosiasiaa, että koko tapahtuman selvitys riippuu tuosta kateissa -olleesta käsipunnuksesta? No, älä siitä suutu, sillä meidän kesken -sanoen luulen, ettei tarkastaja Mac eikä paikkakunnan ylikonstaapeli -ole käsittänyt tämän seikan valtavaa merkitystä. _Yksi_ käsipunnus, -Watson! Ajattele atleettia, jolla on vain _yksi_ punnus. Ajattele -yksipuolista kehitystä -- selkärangan koukistumisen suurta vaaraa. -Järkyttävää, Watson järkyttävää! - -Hän istui suu täynnä paahdettua leipää ja silmät säteillen -vallattomuutta, tarkaten minun älyllistä hämmentymistäni. Pelkkä -hänen erinomaisen ruokahalunsa näkeminen sai minut vakuutetuksi -hänen menestyksestään, sillä muistin hyvin selvästi päiviä ja öitä, -jolloin hän ei ollut nauttinut palaakaan, jolloin hänen pilkkana -pidetty ajatuskykynsä oli ponnistellut ratkaistakseen jonkun pulman, -laihojen eloisain kasvojen yhä surkastuessa sielullisen keskittymisen -voimakkuuden johdosta. Vihdoin sytytti hän piippunsa ja istuen -uunin nurkassa tuossa vanhassa ravintolassa puhui hän hitaasti ja -katkonaisin lausein tapauksesta -- pikemmin ääneensä ajattelevan kuin -harkittua mielipidettä esittävän miehen tavoin. - --- Vale, Watson -- suurenmoinen epäämätön vale -- sen tapaamme jo -kynnyksellä. Siinä lähtökohtamme. Koko Barkerin kertoma tarina on -valetta. Mutta mrs Douglas vahvistaa todeksi Barkerin tarinan. Siis -valehtelee hänkin. He valehtelevat molemmat ja ovat samassa juonessa. -Tästä johtuu ratkaiseva arvoitus: miksi he valehtelevat ja mikä on -se totuus, jota he niin innokkaasti koettavat salata? Lyökäämme -viisaat päämme yhteen, Watson, ja koettakaamme tunkea valheen läpi ja -paljastaa totuus. - -Mistä minä tiedän heidän valehtelevan? Siitä että kasku on niin -huonosti sommiteltu eikä suorastaan voi olla tosi. Ajattelehan! -Tämän selityksen mukaan ei murhaajalla ollut murhan jälkeen täyttä -minuuttiakaan aikaa ottaa sormus, joka oli toisen sormuksen takana -kuolleen sormessa, pistää takaisin ulommainen sormus -- mitä hän ei -milloinkaan olisi tehnyt -- ja asettaa tuo kummallinen kortti uhrin -viereen. Väitän että tämä oli vallan mahdotonta. Voisit huomauttaa --- mutta uskon sinusta liian paljon hyvää, Watson, luullakseni -sinusta sellaista -- että sormus on saatettu ottaa ennenkuin mies -surmattiin. Se seikka, että kynttilä on palanut vain hetkisen, -todistaa, ettei kohtaus ole kestänyt kauan. Oliko luultavaa että -Douglas, jota on kuvattu pelottomaksi, niin nopeasti saataisiin -luopumaan vihkisormuksestaan, tai että hänet on pakotettu siihen? Ei, -ei, Watson, murhaaja oli hyvän aikaa lampun palaessa kuolleen luona. -Siitä ei minulla ole pienintäkään epäilystä. Pyssynlaukaus näyttää -olleen kuoleman aiheuttajana. Se on siis laukaistu aikaisemmin kuin -meille on sanottu. Mikään erehdys ei ole voinut aiheuttaa sellaista -ilmoitusta. Edessämme on siis kahden laukauksen kuulleen henkilön -salajuoni -- tuon miehen Barkerin ja vaimo Douglasin. Kun lisäksi -vielä voin todistaa, että Barker on harkiten ja tahallaan laittanut -veritahran akkunalaudalle johtaakseen poliisin harhaan, niin täytynee -sinun myöntää, että hänen asiansa alkavat olla sangen huonosti. - -Nyt meidän on harkittava, mihin aikaan murha todella tehtiin. Aina -puoli yhteentoista palvelijat olivat talossa liikkeellä, niin että -varmasti se ei tapahtunut sitä ennen. Neljännestä vailla yksitoista -he kaikki olivat menneet omiin suojiinsa paitsi Ames, joka oli -ruokakammiossa. Olen senjälkeen kun jätit meidät, iltapäivällä -tehnyt muutamia kokeita ja huomannut, että vaikka Mac Donald -pitäisi millaista meteliä tahansa kirjoituskamarissa, niin se ei -kuulu ruokakammioon, jos kaikki ovet ovat suljetut. Toisin on -taloudenhoitajattaren huoneen laita. Se ei ole niin etäällä ja sieltä -minä saatoin kuulla hänen äänensä, kun hän huusi oikein kovasti. -Haulikon pamahdus vaimentuu jonkun verran, jos se laukaistaan aivan -maalin vieressä, niinkuin tässä epäilemättä tapahtui. Luultavasti -paukaus ei ollut kovin voimakas, mutta illan hiljaisuudessa sen -äänen olisi pitänyt tunkeutua rouva Allenin huoneeseen. Hän on, -kuten hän on meille sanonut, hieman kuuro, mutta siitä huolimatta -sanoi hän olleensa kuulevinaan oven paiskattavan kiinni noin puoli -tuntia ennenkuin hälyytys tapahtui. Puoli tuntia ennen sitä olisi -kello ollut neljännestä vailla yksitoista. Olen vallan vakuutettu, -että hän silloin kuulikin pyssynlaukauksen ja että murha tehtiin -juuri silloin. Jos noin on asia, on meidän nyt otettava selkoa -siitä, mitä mr Barker ja mrs Douglas, edellyttäen etteivät he ole -murhaajia, ovat puuhailleet kello neljännestä vailla yhdestätoista, -jolloin laukauksen ääni sai heidät juoksemaan alas, kello neljännes -yli yhdentoista, jolloin he soittivat kelloa ja kutsuivat paikalle -palvelijat. Mitä he tekivät ja miksi he eivät heti hälyyttäneet? Kas -siinä nyt ratkaistava kysymys ja kun siihen on saatu vastaus, olemme -päässeet paljon lähemmäksi tehtävämme ratkaisua. - --- Minä olen puolestani vakuutettu siitä, että nämä henkilöt ovat -liitossa keskenään. Hänen täytyy olla sangen sydämetön kun hän -saattaa istua nauramassa pilapuheelle muutamia tunteja senjälkeen -kuin hänen miehensä on murhattu. - --- Olet oikeassa. Hän ei esiinny missään loistavassa valossa -vaimona, ei edes omassa selonteossaan tapahtumasta. Kuten tiedät, -Watson, en minä rajattomasti ihaile naisia, mutta kokemukseni ovat -minulle elämässäni opettaneet, että harvat ovat ne miestään vähänkin -kunnioittavat naiset, jotka olisivat antaneet toisen miehen jyrkästi -lausumain sanain estää heitä rientämästä kuolleen miehensä luo. -Jos minä joskus menen naimisiin, Watson, niin toivon herättäväni -vaimossani sellaisen tunteen, että se estää häntä antamasta -taloudenhoitajattaren kulettaa itseään pois, kun minun ruumiini on -vain muutaman kyynärän päässä hänestä. Näyttämölle asetus oli sangen -kurja, sillä kokemattomimmankin salapoliisin huomio olisi kiintynyt -tavallisen nais-ulinan puutteeseen. Jo sellaisenaan tämä seikka -oli kylliksi johtaakseen minun mieleeni, että kaikki oli ennakolta -keksittyä. - --- Pidät siis Barkeria ja mrs Douglasia syyllisenä murhaan? - --- Sinä teet niin kauhean suoria kysymyksiä, Watson, sanoi Holmes. -Ne sattuvat minuun kuin luodit. Jos esität asian niin, että mrs -Douglas ja Barker tietävät totuuden murhasta ja ovat liitossa -sen salaamiseksi, niin voin antaa sinulle rehellisen vastauksen. -Olen varma heidän tietävän totuuden. Mutta sinun vähän hirveämpi -päätelmäsi ei ole niinkään selvä. Harkitkaamme hetkinen niitä -vaikeuksia, jotka sitä sekottavat. - -Otaksukaamme että näitä molempia yhdistää rikollinen rakkauden side -ja että he ovat päättäneet vapautua siitä miehestä joka on heidän -tiellään. Tämä on sangen rohkea otaksuma, sillä sitä eivät ensinkään -tue vastaukset palkollisille asiasta varovasti tehtyihin kysymyksiin. -Päinvastoin on monta todistusta siitä, että herra ja rouva Douglas -sydämellisesti pitivät toisistaan. - --- Mutta se ei mitenkään voi olla totta, sanoin minä ajatellen -puutarhassa näkemiäni kauniita hymyileviä kasvoja. - --- Ja ainakin he näyttivät pitävän toisistaan. Otaksukaamme kuitenkin -että rouva ja Barker ovat tavattoman viekas pari, jonka on onnistunut -pettää kaikki ihmiset ja joka on päättänyt surmata aviomiehen. Hän -sattuu olemaan henkilö, jota uhkaa vaara -- -- - --- Vain he ovat niin sanoneet. Holmes näytti miettiväiseltä. - --- Nyt ymmärrän, Watson, sanoi hän. Olet muodostanut asiasta -mielipiteen, jonka mukaan kaikki mitä he ovat sanoneet on valetta. -Sinun mielestäsi ei milloinkaan ole ollut mitään salaista vaaranuhkaa -eikä mitään salaseuraa eikä "Kauhun laaksoa" eikä mitään mestari -Macia -- eikä mitään muutakaan. No niin, voihan tuokin käydä -laatuun, mutta katsokaammepa, minne se johtaa. He keksivät tämän -todistelusarjan selittääkseen murhan. He antavat kertomuksensa -lisäksi tuon polkupyörän olla puistossa todistuksena siitä, että -pelissä on joku ulkoa tullut mukana. Veritahra akkunalaudalla viittaa -samaan, niin myös tuo kortti kirjoituksineen. Kaikki tämä sinun -otaksumaasi, Watson. Mutta nyt tulemme niihin pieniin juonikkaisiin, -kulmikkaisiin, vastakohtaisiin palasiin, jotka eivät sovi muun -kanssa yhteen. Miksi kaikista aseista valita poikkisahattu haulikko --- ja lisäksi amerikalainen haulikko? Kuinka he saattoivat olla -varmoja siitä, ettei pamahdus ilmaisisi heitä? Olihan sula sattuma -ettei rouva Allen rientänyt huoneestaan kysymään kuka paiskoi ovia. -Miksihän sinun rikollinen parisi teki kaiken tuon Watson? - --- Myönnän, etten voi selittää sitä. - --- Vielä yksi seikka. Jos nainen ja tämän rakastaja tekevät -sopimuksen aviomiehen murhaamisesta, niin tokkohan he ilmaisevat -syyllisyytensä mielenosotuksellisesti riistämällä häneltä -vihkisormuksen sitten kun hän on kuollut? Pidätkö sitä luultavana -Watson? - --- En, sitä en tahdo väittää. - --- Ja sitten vielä yksi seikka. Jos hetkeksikään on pälkähtänyt -rikollisen päähän panna puiston pensaitten joukkoon polkupyörä, niin -hän on varmaankin heti huomannut, ettei se olisi viisasta. Typerinkin -salapoliisi huomaisi sen kohta ansaksi, sillä polkupyörää pakolainen -parhaiten tarvitsi päästäkseen pakenemaan? - --- Minusta asia näyttää selittämättömältä. - --- Ja kuitenkin pitäisi ihmisälyn keksiä selitys. Luulen, että jos -viettäisin illan yksinäni tuossa kirjoitushuoneessa, niin siitä olisi -minulle suurta hyötyä. - --- Illan yksin siinä huoneessa! - --- Aijon mennä sinne hetken kuluttua. Kesken kaikkea, olet kai -ottanut suuren sateenvarjosi mukaasi? - --- Olen, tässä se on. - --- Silloin pyydän sitä lainaksi. - --- Hyvin mielelläni -- mutta se on kehno ase! - --- Ei mitään vakavaa, kelpo Watson, sillä silloin pyytäisin -luonnollisesti sinulta apua. Otan kuitenkin sateenvarjosi. Nyt odotan -vain virkatoveriemme paluuta Tunbridge Wellsistä, missä he koettavat -saada selkoa polkupyörän omistajasta. - -Oli alkanut hämärtää ennenkuin tarkastaja Mac Donald ja White Mason -palasivat retkeltään. He olivat kaikkein iloisimmalla tuulellaan ja -kertoivat tavanneensa pyöräilijän jäljet. - -* * * * * - -Oli jo myöhä yö kun Holmes palasi yksinäiseltä retkeltään. Nukuimme -huoneessa, jossa oli kaksi vuodetta -- mitään muuta emme saaneet -tässä maalaisravintolassa. Olin jo nukkunut kun hän tuli, mutta -heräsin heti. - --- Kuulehan, Watson, kuiskasi hän. Pelkäisitkö samassa huoneessa kuin -mielipuoli, kuin mies jonka aivot ovat pehmenneet, tylsämielinen, -minkä järki ei enää jaksa käsittää tosiasioita. - --- En ollenkaan, vastasin minä ihmetellen. - --- Se on onneksesi, sanoi hän, eikä sinä yönä puhuttu enää sanaakaan. - - - - -SEITSEMÄS LUKU. - -Ratkaisu. - - -Seuraavana päivänä heti aamiaisen jälkeen tapasimme tarkastaja Mac -Donaldin ja mr White Masonin neuvottelemassa kylän poliisikersantin -pienessä vierashuoneessa. Heidän edessään pöydällä oli läjä kirjeitä -ja sähkösanomia, joita he hyvin huolellisesti lajittelivat ja panivat -kimppuihin. Kolme oli pantu syrjään. - --- Edelleenkö yritätte päästä polkupyöräilijän jäljille? kysyi Holmes -iloisesti. Miten kuuluvat viime tiedonannot siitä konnasta? - -Mac Donald viittasi synkkänä kaikkiin kirjeisiin. - --- Tällä hetkellä hän näyttää olevan Leicesterissä, Nottinghamissa, -Southamptonissa, Derbyssä, East Hamissa, Richmondissa ja -neljässätoista muussa paikassa. Kolmessa paikassa East Hamissa, -Leicesterissä ja Liverpoolissa -- on häntä vastaan selvät -todistukset, ja hänet on jo vangittu. Maassa näyttää vilisevän -pakenevia rikoksellisia, joilla on keltainen päällystakki. - --- Hyvin surullista, sanoi Holmes osanottavasti. Kuulkaahan, mr Mac, -ja myöskin te, mr White Mason, haluan antaa teille hyvän neuvon. -Kun lupasin työskennellä yhdessä teidän kanssanne tämän tapauksen -selvittämiseksi, asetin ehdoksi, kuten muistanette, etten esittäisi -teille puolittain todistettuja otaksumia, vaan että itsekseni -keksisin ja kehittäisin mielipiteeni, kunnes olin tullut vakuutetuksi -siitä, että ne olivat oikeat. Tästä syystä en tällä hetkellä sano -teille kaikkea mitä minulla on mielessäni. Toiselta puolen minä -sanoin pelaavani rehellistä peliä ja niin en tekisi, jos sallisin -teidän turhaan tuhlata aikaanne hyödyttömään tehtävään. Siksi olen -tullut tänne teitä neuvomaan ja minun neuvoni voi koota kahdeksi -sanaksi, jättäkää tuo! - -Mac Donald ja White Mason tuijottivat hyvin hämmästyneinä kuuluisaan -ammattiveljeensä. - --- Pidätte tapausta toivottomana? kysyi tarkastaja. - --- Minä pidän _teidän_ tapaustanne toivottomana. En pidä totuuteen -pääsemistä toivottomana. - --- Mutta tämä polkupyöräilijä ei ole mikään keksintö. Meillä on hänen -omat, hänen matkalaukkunsa ja hänen polkupyöränsä tuntomerkit. Hänen -täytyy olla jossain. Miksi emme saisi häntä käsiimme? - --- Tietysti hän on jossain ja saamme varmasti hänet käsiimme, -mutta en haluaisi teidän antaa tuhlata voimianne East Hamiin ja -Liverpoliin. Voimme varmasti löytää suoremman tien tulokseen. - --- Te salaatte meiltä jotain. Ette siinä menettele vallan oikein, mr -Holmes. Tarkastaja oli tyytymätön. - --- Tunnette työskentelytapani, mr Mac. Mutta salaan teiltä koko -jutun mahdollisimman vähäksi aikaa. Haluan vain saada vahvistuksen -keksimilleni yksityiskohdille tavalla, jota on helppo käyttää. -Sitten minä kumarran ja matkustan takaisin Lontooseen, jättäen -työni tulokset ehdoitta käytettäväksenne. Olen niin suuressa -kiitollisuudenvelassa teille, etten voi muulla tavoin toimia, sillä -en tiedä ennen tutkineeni kummallisempaa ja mielenkiintoisempaa -tapausta. - --- Tämä käy yli ymmärrykseni, mrs Holmes. Tapasimmehan teidät eilen -illalla kun palasimme Tunbridge Wellsistä, ja te näytitte silloin -olevan samaa mieltä kuin mekin. Mitä on sen jälkeen tapahtunut, joka -on antanut teille vallan toisen käsityksen? - --- Koska sitä kysytte, niin ilmoitan että minä, kuten jo ennakolta -teille kerroinkin, vietin viime yönä muutaman tunnin kartanossa. - --- Mitä silloin tapahtui? - --- Siihen kysymykseen en tällä hetkellä voi yksityiskohtaisesti -vastata. Mutta muistaessani mainitsen, että olen lukenut tuosta -vanhasta rakennuksesta lyhyen ja selvän selostuksen. Kylän -tupakkakauppias myy niitä pennyllä kappaleen. Rakennettuna Jaakko -I:n hallituskauden viidentenä vuotena ja sijaiten samalla paikalla -kuin eräs paljoa vanhempi rakennus, on Birlstonen vanha herraskartano -Jaakko-kuninkaitten aikuisten, vallihaudoilla varustettujen -kartanojen kauniimpia edustajia -- - --- Teette meistä pilkkaa, mr Holmes. - --- Malttakaahan mielenne, mr Mac. En ole milloinkaan ennen nähnyt -teidän suuttuvan. En lue teille kuvausta sanasta sanaan, koska -se teitä niin suuresti hermostuttaa. Mutta kun sanon teille sen -sisältävän lyhyen selostuksen siitä, että eräs parlamentti-puolueen -eversti otti paikan haltuunsa vuonna 1664, että Kaarle-kuningas -sisällisen sodan aikana oli siellä piilossa muutaman päivän sekä -että lopuksi Yrjö II on käynyt talossa, niin myöntänette kartanoon -liittyvän useita mielenkiintoisia muistoja. - --- Sitä en ollenkaan epäile, mr Holmes, mutta sehän ei liikuta meitä. - --- Vai niin, eikö liikuta, eikö? Laajanäköisyys on tärkeimpiä -tekijöitä meidän ammatissamme. Aatteitten keskinäinen kamppailu -ja tiedon välillinen käyttäminen ovat usein erinomaisen tärkeitä. -Antanette nämä muistutukset anteeksi miehelle, joka tosin on vain -rikosasioiden yksityisharrastajia, mutta joka kuitenkin on jonkun -verran vanhempi ja ehkä kokeneempi kuin te. - --- Sen minä ensimäisenä myönnän, sanoi salapoliisi vilpittömästi. -Te tulette pääasiaan, sitä minä en kiellä, mutta te käytätte niin -omituisia kiertoteitä. - --- No, jätän sitten menneisyyden historian ja palaan päivän -tosiasioihin. Kuten jo mainitsin, kävin eilen illalla kartanossa. En -tavannut mr Barkeria enkä mrs Douglasia. En pitänyt tarpeellisena -heitä häiritä, mutta ilokseni kuulin, ettei suru huomattavasti -kuihduttanut nuorta rouvaa ja että hänellä päivällisellä oli ollut -hyvä ruokahalu. Tahdoin oikeastaan tavata vain kunnon mr Amesia, -jonka kanssa olen vaihtanut muutamia ystävyyden osoituksia, joiden -huippuna oli se, että hän kysymättä keltään antoi minulle luvan -yksinäni istua hetken kirjoitushuoneessa. - --- Ah! huudahdin minä. Ruumiin kanssa yhdessä! - --- Ei, ei, kaikki on nyt järjestyksessä. Tehän annoitte siihen luvan, -mr Mac, on minulle sanottu. Huone oli tavallisessa kunnossaan ja minä -vietin siellä sangen opettavaisen neljännestunnin. - --- Mitä sinä sitten teit siellä? - --- Ei kannata salata niin yksinkertaista seikkaa -- minä etsin -käsipunnusta. Tapausta arvostellessani olen aina antanut sille suuren -arvon. Lopuksi sen löysin. - --- Mistä? - --- Kas niin! Nyt olemme päässeet tutkimattomien asiain rajalle. -Antakaa minun kulkea vielä vähän eteenpäin, vain vähän eteenpäin, ja -lupaan sitten ilmoittaa teille kaiken minkä tiedän. - --- Ei meidän auta muu kuin alistua ehtoihinne, sanoi tarkastaja, -mutta kun te menette niin pitkälle, että kehoitatte meitä jättämään -koko asian -- -- Miksi me sen jättäisimme? - --- Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei teillä, hyvä mr Mac, ole -etäisintäkään aavistusta siitä, mitä te tutkitte. - --- Me tutkimme Birlstonen kartanon omistajan mr John Douglasin murhaa. - --- Niin tietenkin, niin tietenkin. Mutta älkää vaivatko itseänne -tuolla salaperäisellä polkupyörää käyttävällä herrasmiehellä. Voin -vakuuttaa teille, ettette siitä hyödy mitään. - --- Mitä te sitten ehdotatte? - --- Minä sanon teille aivan tarkasti, mitä teidän on tehtävä, jos -sitten haluatte tehdä sen. - --- Minun täytyy myöntää, että teillä on aina ollut hyvät syyt -kummallisiin tekoihinne. Tottelen neuvoanne. - --- Entä te, mr White Mason? - -Maalaissalapoliisi katsoi avuttomana toisesta toiseen. Mr Holmes ja -tämän menettelytavat olivat hänelle vieraita. - --- Jos se kelpaa tarkastajalle, niin kelvannee se minullekin, sanoi -hän vihdoin. - --- Erinomaista, sanoi Holmes. Niin ollen minä suosittelen pitkää, -virkistävää kävelyretkeä maaseudulle. Olen kuullut sanottavan, että -Birlstonen harjulta on ihana näköala suuriin metsiin. Aamiaista saa -varmaankin jostain pienestä hauskasta ravintolasta, vaikka minä en, -outo kun olen paikkakunnalla, voi mitään erikoisesti suosittaa. -Illalla palaatte väsyneenä mutta erinomaisella tuulella -- - --- Ei nyt, te laskette liian karkeata pilaa! huudahti Mac Donald ja -nousi suuttuneena. - --- Viettäkää sitten päivä miten haluatte, sanoi Holmes ja taputti -häntä hyväntuulisena olalle. Tehkää mitä haluatte, menkää minne -haluatte, mutta tavatkaa minut täällä ennen hämärää vallan varmasti --- vallan varmasti, mr Mac. - --- Tuo kuulostaa hieman vähemmän mielettömältä. - --- Neuvo oli kokonaisuudessaan hyvä, mutta en enää vaadi teitä sitä -noudattamaan, kunhan olette täällä teitä tarvitessani. Ennenkuin -eroamme pyydän teitä kirjoittamaan pienen kirjelipun herra Barkerille. - --- Kelle ja mitä? - --- Minä sanelen, jos olette hyvä ja kirjoitatte. Oletteko valmis? - --- Hyvä herra! -- Olen saanut päähäni, että meidän velvollisuutemme -on tyhjentää vallihauta vedestä toivossa löytää sieltä jotain -- - --- Se on mahdotonta, keskeytti tarkastaja, olen toimittanut kyselyjä. - --- Tyyntykää, hyvä herra. Olkaa hyvä, tehkää niinkuin minä sanon! - --- Jatkakaa sitten! - --- Toivossa löytää sieltä jotain, mikä edistää tutkimuksiamme. Olen -ryhtynyt toimenpiteisiin ja työmiehet tulevat tänne huomenaamuna -alottaakseen veden patoamisen -- - --- Mahdotonta! - --- Alottaakseen veden patoamisen. Pidin parhaana ilmoittaa siitä -teille ennakolta. - --- Kirjoittakaa nyt nimenne sen alle ja lähettäkää se neljän ajoissa. -Siihen mennessä jokainen meistä tappaa aikaa miten parhaaksi näkee, -sillä vakuutan, että nyt olemme päässeet pieneen lepohetkeen -tutkimuksissamme. - -Kokoonnuimme illan suussa. Holmes oli hyvin vakava, minä utelias -ja salapoliisit olivat huomattavan epäilevällä tuulella ja -tyytymättöminä. - -Kuljimme kartanon puutarhan viertä, kunnes tulimme aitauksessa olevan -aukon luo. Siitä ryömimme sisään ja seurasimme Holmesin jälessä, -kunnes olimme tulleet pensaston luo, joka oli vastapäätä kartanon -pääkäytävää ja nostosiltaa. Siltaa ei ollut nostettu ylös. Holmes -kyyristyi laakeripensaiden taakse ja me teimme samoin. - --- No, mitä me nyt teemme, kysyi Mac Donald hieman äreästi. - --- Varustamme itsemme kärsivällisyydellä ja pidämme mahdollisimman -vähän ääntä. - --- Mutta miksi me oikeastaan olemme täällä. Mielestäni voisitte -käyttäytyä avomielisemmin meitä kohtaan. - -Holmes nauroi. - --- Pyydän teiltä vain hieman kärsivällisyyttä mr Mac, niin pääsette -selville kaikesta. - --- Toivon ainakin, että saamme kunnian ja ilon ja kaiken tuon -ihanuuden ennenkuin olemme paleltuneet kuoliaaksi, sanoi lontoolainen -salapoliisi koomillisella alistuvaisuudella. - -Meillä oli hyvät syyt yhtyä tähän toivomukseen, sillä odotuksemme -tuli pitkäksi ja koleaksi. - --- Kuinka kauan tätä kestää? kysyi tarkastaja äkkiä. Ja mitä me tässä -pälyilemme? - --- Kauvanko tätä kestää, siitä minä tiedän yhtä vähän kuin tekin, -sanoi Holmes hieman nyreästi. Jos rikolliset aina olisivat yhtä -täsmällisiä kuin junat, niin olisi se meille itsekullekin paljon -mukavampaa. Mitä me pälyilemme -- niin, juuri _tuota_ me tässä -odotimme. - -Hänen näin sanoessaan himmensi kirkkaan keltaisen valon -kirjoitushuoneessa joku, joka kulki edestakaisin sen edessä. Pensaat, -joihin olimme kätkeytyneet, olivat aivan vastapäätä akkunaa ja -korkeintaan sadan jalan päässä siitä. Samassa akkuna avattiin, -sen saranat kitisivät ja saatoimme hämärästi nähdä puolipimeään -katselevan miehen pään ja hartioitten ääriviivat. Muutaman minuutin -seisoi hän vilkuillen arasti ja salavihkaa ympärilleen kuin henkilö, -joka tahtoo päästä varmuuteen siitä, ettei häntä huomata. Sitten hän -kumartui eteenpäin ja kiitos syvän hiljaisuuden saatoimme kuulla -veden hiljaa loiskivan. Hän näytti liikuttavan vallihaudassa jotakin, -mikä hänellä oli kädessä. Äkkiä hän sitten nosti jotakin, kuin -kalastaja, jonka koukkuun on tarttunut kala. Saalis oli suuri pyöreä -esine, joka peitti valon kun se vedettiin akkunan läpi. - --- Nyt! huusi Holmes. Nyt! - -Olimme kaikki jälleen jalkeilla ja seurasimme häntä kangistuneitten -sääriemme nytkähdellessä. Holmes oli saanut tuollaisen hermostuneen -tarmon puuskauksen, joka toisinaan saattoi hänestä tehdä notkeimman -ja väkevimmän miehen mitä olen nähnyt. Hän riensi yli sillan ja -soitti kiivaasti kelloa. Nyt kuului salpojen kolinaa niitä syrjään -työnnettäessä ja ihmettelevä Ames seisoi avonaisessa ovessa. Holmes -työnsi hänet sanaakaan sanomatta syrjään ja riensi meidän kaikkien -muiden seuraamana huoneeseen, missä olimme nähneet miehen, jonka -liikkeitä olimme pitäneet silmällä. - -Pöydällä paloi lamppu, jonka valon olimme nähneet ulkoa. Siihen -tarttui nyt Cecil Barker, joka valaisi sillä meitä tullessamme -huoneeseen. Sen valo lankesi hänen voimakaspiirteisille, päättäville, -sileiksi ajetuille kasvoilleen ja uhkaaville silmilleen. - --- Mitä hittoa tämä tietää? huusi hän. Mitä te täältä etsitte? - -Holmes loi nopean katseen huoneeseen ja tarttui sitten märkään -myttyyn, joka oli sidottu nuoralla ja heitetty kirjoituspöydän alle. - --- Tätä me etsimme, mr Barker, sanoi hän. Tätä myttyä, joka -on upotettu käsipunnuksen avulla, ja jonka te äsken ongitte -vallihaudasta. - -Barker tuijotti hämmästyneenä Holmesiin. - --- Miten ihmeessä te voitte tietää sen? kysyi hän. - --- Siitä yksinkertaisesta syystä, että itse panin sen sinne. - --- Oletteko te panneet sen sinne? Tekö? - --- Ehkä olisi minun pitänyt sanoa, että olen pannut sen sinne -takaisin, sanoi Holmes. Muistanette, tarkastaja Mac Donald, että -minä hiukan ihmettelin, kun ei ollut toista käsipunnusta. Kun on -paino kateissa lähellä vettä, niin on sangen lähellä otaksuma, että -jotain on upotettu veteen. Otaksuman paikkansa pitäväisyyttä kannatti -ainakin tutkia ja Amesin avulla, joka päästi minut huoneeseen ja -Watsonin sakaravartisen sateenvarjon avulla onnistuin viime yönä -onkimaan ja tutkimaan mytyn. Oli kuitenkin mitä tärkeintä, että -meidän onnistuisi todistaa, kuka oli sen sinne pannut. Tämä onnistui -sillä helposti keksityllä tavalla että ilmoitimme vallihautaa -huomenna ruvettavan tyhjentämään. Tästä oli luonnollisesti -seurauksena että hän, joka oli pannut mytyn sinne, otti sen sieltä -niin pian kuin pimeys soi hänelle siihen tilaisuuden. Meillä ei ole -vähempää kuin, neljä todistajaa siihen, kuka käytti tilaisuutta -hyväkseen, ja nyt on teillä, mr Barker, mielestäni puheenvuoro. - -Sherlock Holmes laski märän mytyn pöydälle lampun viereen ja purki -sidenuoran. Sen tehtyään veti hän ensin esiin käsipunnuksen ja -heitti sen nurkkaan, missä toinenkin paino oli. Sitten otti hän -esille saapasparin. -- Amerikalaiset, kuten näette, sanoi hän -viitaten kärkilappuihin. Sitten laski hän pöydälle pitkän, kauhean -puukon. Viimeiseksi hän avasi vaatekäärön, jossa oli täydelliset -alusvaatteet, lyhyet sukat, tweed-kankaisen puvun ja lyhyen keltaisen -päällystakin. - --- Vaatteet ovat vallan tavalliset, huomautti Holmes, päällystakkia -lukuunottamatta, joka antaa aihetta monenlaisiin mietteisiin. Hän -piteli sitä varovaisesti valoa kohden, silitellen sitä kevyesti -pitkillä laihoilla sormillaan. Tässä on kuten näette povitaskua -jatkettu vuorilla, jotta siinä olisi tarpeeksi tilaa poikkisahatulle -haulikolle. Räätälin nimi on kauluksen takana niskassa -- Neal, -herrain vaatetusliike, Vermissa, U.S.A. Olen viettänyt opettavaisen -iltapäivän kirkkoherran kirjastossa ja lisännyt tietojani -sillä tosiasialla, että Vermissa on pieni kukoistava kaupunki, -joka sijaitsee eräässä Yhdysvaltain parhaimmista hiili- ja -rautalaaksoista. Olen muistavinani että te, herra Barker, asetitte -hiiliseudun yhteyteen mr Douglasin ensimäisen vaimon kanssa, eikä -ole vallan aiheetonta otaksua että V. L. kortissa, joka oli kuolleen -vieressä, merkitsee Vermissan Laaksoa ja että juuri tuo laakso, joka -lähettää murhanhimoisia lähettiläitään, saattaa olla se "Kauhun -Laakso", josta olemme kuulleet kerrottavan. Tämähän on sangen -selvää. Ja nyt mr Barker, en halua kauempaa estää teitä antamasta -selitystänne. - -Oli näky jumalille katsella Cecil Barkerin ilmehikkäitä kasvoja -suuren salapoliisin selvitellessä asiaa. Viha, kummastus, hämmästys, -ja epäröiminen seurasivat niissä toinen toistaan. Lopuksi hän -turvautui katkeranlaiseen ivaan. - --- Te tiedätte niin paljon, mr Holmes, sanoi hän, että on parasta, -että kerrotte meille vähän lisää. - --- Epäilemättä voisin kertoa teille sangen paljon lisää, mr Barker, -mutta on parempi, jos itse kerrotte. - --- Oletteko todella sitä mieltä? Mutta ainoa mitä voin sanoa on se, -että jos tässä on joku salaisuus, niin se ei ole minun enkä minä -myöskään sitä ilmaise. - --- Jos asetutte sille kannalle, mr Barker, huomautti tarkastaja, niin -meidän on pidettävä teitä silmällä kunnes saamme määräyksen vangita -teidät. - --- Voitte hitto vie tehdä miten haluatte, sanoi Barker uhkamielisesti. - -Keskustelu oli häneen nähden päättynyt, sillä tarvitsi vain katsahtaa -näihin kivikasvoihin ymmärtääkseen, ettei mikään kidutus saisi häntä -todistamaan vastoin hänen tahtoaan. Vaikeuden poisti kuitenkin naisen -ääni. Rouva Douglas oli ollut kuuntelemassa puoleksi avoimen oven -takana ja tuli nyt huoneeseen. - --- Olette tehneet aivan tarpeeksi meidän hyväksemme, Cecil, sanoi -hän. Mitä seurauksia sillä tulevaisuudessa lieneekin, niin olette -tehneet kylliksi. - --- Kylliksi ja enemmänkin kuin kylliksi, sanoi Sherlock Holmes -vakavasti. Yhdyn teihin, rouva, ja minä mitä hartaimmin neuvoisin -teitä luottamaan lainsäädäntömme järkevyyteen ja vapaaehtoisesti -antamaan täyden luottamuksenne poliisille. On mahdollista, että -itse erehdyin kun en noudattanut ystävälleni, tohtori Watsonille -antamaanne viittausta, mutta minulla oli siihen aikaan täysi syy -epäillä, että itse olisitte sekaantunut rikokseen. Nyt olen varma -siitä, ettei asianlaita ole sellainen. Mutta vielä on paljon -selittämättä ja kehoitan teitä mitä vakavimmin pyytämään mr Douglasia -itseään kertomaan tarinansa. - -Rouva Douglas huudahti Holmesin näin sanoessa hämmästyksestä. -Salapoliisit ja minä lienemme tehneet samoin, kun samassa näimme -miehen, joka näytti astuneen esiin seinästä ja joka läheni meitä -siitä pimeästä nurkasta, mistä hän oli tullut näkyviin. Rouva Douglas -kääntyi ja kietoi seuraavassa silmänräpäyksessä käsivartensa hänen -ympärilleen. Barker oli tarttunut hänen ojennettuun käteensä. - --- On paras siten, Jack, sanoi vaimo, olen varma siitä, että niin on -paras. - --- Niin, todellakin on niin, mr Douglas, sanoi Sherlock Holmes. Olen -varma siitä, että tulette olemaan samaa mieltä. - -Mies seisoi siinä räpytellen silmiään kuten ainakin pimeydestä -päivänvaloon tullut. Hänellä oli hyvin mielenkiintoiset kasvot --- rohkeakatseiset, harmaat silmät, tuuheat, lyhyeksileikatut, -harmahtavat viikset, tukeva, esiinpistävä leuka ja ivallinen ilme -suupielissä. Hän katsoi tarkkaan meihin kaikkiin, ja sitten hän -kummastuksikseni tuli minun luokseni ja antoi minulle paperikäärön. - --- Olen kuullut teistä puhuttavan, sanoi hän äänellä, joka ei ollut -oikein englantilainen eikä oikein amerikalainenkaan, mutta erittäin -soinnukas ja miellyttävä. Olette tämän seurueen historioitsija. No -hyvä, tohtori Watson, olisin valmis panemaan veikkaan viimeisen -dollarini siitä, ettei milloinkaan ole käsissänne ollut tällaista -tarinaa. Kertokaa se omalla tavallanne, mutta tuossa teillä on -tosiasiat, ja, niin kauvan kuin pysytte niissä voitte olla varma -yleisön suosiosta. Olen ollut häkissä kaksi päivää ja valoisat -hetket -- jos voi puhuakaan valoisista hetkistä tuollaisessa -rotanpyydyksessä -- olen käyttänyt niiden paperille panemiseen. -Pitäkää hyvänänne itseänne ja yleisöä varten. Teillä on siinä tarina -"Kauhun Laaksosta". - --- Tuo koskee menneisyyttä, mr Douglas, sanoi Sherlock Holmes -tyynesti. Mutta nyt me haluamme kuulla kertomuksenne nykyoloista. - --- Saatte kuulla sen, sir, sanoi Douglas. Saanko tupakoida -puhuessani? Kiitos, kiitos, mr Holmes. - --- Olen kuullut puhuttavan teistä, mr Holmes, mutta en ole -milloinkaan luullut että tapaisin teidät. Ennenkuin olette lukenut -nämä -- hän nyökkäsi päätään saamiini papereihin päin -- niin -te kyllä myönnätte, että olen hankkinut teille vallan erikoisen -tapauksen. - -Tarkastaja Mac Donald oli mitä suurimmalta hämmästyksellä -tuijoittanut vastatulleeseen. - --- Tämä käy yli ymmärrykseni! huudahti hän lopuksi. Jos te olette mr -John Douglas, Birlstonen kartanon omistaja, niin ken on sitten hän, -jonka kuolemaa olemme tutkineet kaksi viime päivää, ja mistä te nyt -tulette? Minusta tuntuu kuin äsken olisitte hypähtänyt ylös lattiasta -kuin kumiukko laatikostaan. - --- Niin, niin, mr Mac, sanoi Holmes ja heristi hänelle nuhtelevasti -sormeaan. Ette halunnut lukea tuota pientä vihkoa, missä kerrottiin -Kaarle-kuninkaan olleen täällä piilossa. Siihen aikaan etsittiin -hyvät piilopaikat kun tahdottiin olla kätkössä, ja piilopaikkaa, -jota on kerran käytetty, voidaan vieläkin käyttää. Olin hankkinut -varmuuden siitä, että löytäisin mr Douglasin tämän katon alta. - --- Ja kuinka olette pitänyt meitä pilkkananne, mr Holmes? kysyi -tarkastaja äkäisenä. Kuinka kauvan olette antanut meidän tuhlata -aikaa tutkimuksiin, jotka tiesitte hyödyttömiksi? - --- En hetkeäkään, hyvä mr Mac. Vasta eilen illalla muodostin -mielipiteeni asiasta. Kun ei sitä voitu koetella ennenkuin tänä -iltana, ehdotin teille ja ystävällenne, että ottaisitte lomahetken -tänään. Mitä enempää saatoin tehdä? Kun löysin nuo vaatteet -vallihaudasta, niin selvisi minulle heti, ettei löytämämme ruumis -voinut olla mr John Douglasin, vaan sen täytyi olla tuon Tunbridge -Wellsin polkupyöräilijän. Mikään muu johtopäätös ei voinut olla -mahdollinen. Minun oli siis otettava selko siitä missä mr John -Douglas itse saattoi olla, ja todennäköistä oli, että hän vaimonsa ja -ystävänsä avulla oli piiloutunut taloon, joka oli suonut pakolaiselle -varman turvapaikan, ja että hän siellä odotti rauhallisempaa aikaa, -jolloin hän todella saattoi paeta. - --- Laskitte sangen oikein, sanoi mr Douglas hyväksyen. Luulin, että -kiemurteleisin englantilaisen lakinne pinteistä, sillä en ollut -oikein varma siitä miten asiani sen mukaan olivat. Ja sitäpaitsi -näin tässä tilaisuuden eksyttää nuo verikoirat ainiaaksi jäljiltäni. -Pankaa tarkoin merkille, etten minä alusta loppuun saakka ole tehnyt -mitään, jota minun tarvitsisi hävetä, en mitään, jota en olisi valmis -tekemään uudelleen -- mutta sitä saatte itse arvostella kun kerron -tarinani. Teidän ei tarvitse varottaa minua, tarkastaja. Kyllä minä -muutenkin pysyn totuudessa. - -En aijo alottaa alusta. Se on kuvattuna tuossa -- hän viittasi -paperikääröön -- ja tulette huomaamaan tuon kertomuksen sangen -monivaiheiseksi. Se päättyy siihen, että on muutamia henkilöitä, -jotka vihaavat minua ja jotka antaisivat viimeisen dollarinsa -saadakseen minut kiinni. Niin kauvan kuin minä elän ja he elävät, ei -minulla ole mitään turvaa tässä maailmassa. He ajoivat minua takaa -Chicagosta Kaliforniaan ja sitten he ajoivat minut pois Amerikasta. -Mutta mentyäni naimisiin ja asetuttuani tähän rauhalliseen paikkaan, -luulin että saisin viettää viimeiset vuoteni rauhassa. En milloinkaan -ilmoittanut vaimolleni miten asiani olivat. Miksi olisin sekottanut -hänet siihen? Hän ei olisi milloinkaan saanut hetkeäkään rauhaa, vaan -aina kuvitellut vaaran uhkaavan. Jonkun verran hän ehkä tiesi, sillä -minä olin ehkä siilon tällöin päästänyt suustani jonkun sanan, mutta -vasta eilen, sitten kun herrat olivat tavanneet hänet, sai hän tietää -koko totuuden. Hän kertoi teille niin paljon kuin tiesi ja niin teki -myös Barker, sillä sinä iltana, jolloin tämä tapahtui, ei ollut -aikaa pitkiin selityksiin. Nyt hän tietää kaiken ja olisin tehnyt -viisaasti, jos olisin sanonut sen hänelle aikaisemmin. - -Mutta asiaan, hyvät herrat. Päivää ennen näitä tapauksia käväsin -Tunbridge Wellsissa ja näin kadulla vilahduksen eräästä miehestä. -Näin hänestä vain vilahduksen, mutta minulla on toisinaan nopea -käsityskyky enkä epäillyt hetkeäkään kuka hän oli. Hän oli pahin -viholliseni heistä kaikista -- joka monet vuodet oli vainunut minua -kuin nälkäinen susi vainoaa peuraa. Tiesin tulevan ikävyyksiä ja -kiiruhdin kotiini valmistuakseni niihin. Toivoin tulevani toimeen -omine voimineni. Kerran oli hyvä onneni ollut puheenaineena -Yhdysvalloissa. En epäillyt onnen minua yhä edelleenkin suosivan. - -Koko seuraavan päivän olin varuillani enkä lähtenyt ollenkaan ulos -talosta. Oli hyvä etten lähtenyt, sillä hän olisi kyllä ampunut -minut haulikollaan ennenkuin minä olisin ennättänyt hyökätä -hänen kimppuunsa. Kun silta oli nostosilta -- tunsin itseni aina -rauhallisemmaksi iltaisin kun tämä oli tapahtunut -- en ajatellut -asiaa enempää, sillä ei juolahtanut mieleeni, että hän olisi -päässyt taloon ja väijyi minua täällä. Mutta kun minä, tavalliseen -tapaani, yönuttuun puettuna tein kierrokseni, vainuisin vaaran heti -kirjoitushuoneeseen tultuani. Luulen, että kun elämässään on ollut -vaaroissa, joita minulla on ollut enemmän kuin useimmilla ihmisillä, -niin kehittyy jonkinlainen kuudes aisti, joka heiluttaa punaista -merkkilippua. Huomasin selvästi merkin, mutta en tiennyt mistä vaara -uhkasi. Seuraavassa silmänräpäyksessä näin saappaan akkunaverhon -reunan alta ja silloin kaikki minulle selvisi. - -Huoneessa ei ollut muuta valoa kuin kynttilä, joka minulla oli -kädessäni, mutta avoimesta ovesta tuli sangen voimakkaana valo -eteisen lampusta. Laskin kynttilän kädestäni ja sain käsiini vasaran, -jonka olin jättänyt uuninhyllylle. Samassa silmänräpäyksessä syöksyi -hän kimppuuni. Tavotin häntä vasarallani ja iskuni lienee sattunut, -sillä veitsi putosi kilahtaen lattialle. Nopeana kuin ankerias kiersi -mies toiselle puolelle pöytää ja seuraavassa silmänräpäyksessä hän -oli saanut esille pyssyn, jota hän oli pitänyt takin alla piilossa. -Kuulin hänen vetävän sen viereeseen, mutta minä olin tarttunut -siihen ennenkuin hän ennätti ampua. Minä pidin kiinni piipusta ja -vähintään minuutin me kamppailimme siitä. Ken meistä hellitti, hän -oli kuoleman oma. Hän ei tehnyt sitä, mutta pyssyn perä pääsi häneltä -vähän liian pitkäksi aikaa suuntautumaan alaspäin. Mahdollisesti -minä pääsin käsiksi liipasimeen. Mahdollisesti me molemmat yhdessä -laukaisimme haulikon panokset. Oli miten oli, hän sai kuitenkin -molemmat laukaukset kasvoihinsa ja siinä minä seisoin tuijottamassa -Ted Baldwinin maallisiin jäännöksiin. Olin tuntenut hänet sekä -kaupungissa että silloin kun hän karkasi kimppuuni, mutta hänen oma -äitinsä ei olisi tuntenut häntä sellaisena, miltä hän nyt näytti. -Olen tottunut karkeaan työhön, mutta minä voin oikein pahoin häntä -katsellessani. - -Seison nojautuen pöytään kun Barker tuli juosten. Kuulin vaimoni -tulevan, mutta kiiruhdin ovelle pyörähdyttämään häntä. Se ei ollut -mikään näky naisille. Lupasin kohta tulla ylös hänen luokseen. Sanoin -muutaman sanan Barkerille -- hän käsitti kaikki silmänräpäyksessä -- -ja odotimme muitten kohta tulevan. Mutta heitä ei näkynyt. Silloin -ymmärsimme, etteivät he olleet kuulleet mitään ja että ainoastaan me -tiesimme mitä oli tapahtunut. - -Silloin minä sain tuuman -- niin loistavan tuuman että se häikäisi -minut. Miehen hiha oli luiskahtanut ylös ja hänen käsivarressaan -näkyi osaston poltinmerkki. Katsokaahan tätä. - -Douglasin nimellä tuntemamme mies kääri ylös oman takinhihansa ja -kalvosimensa ja näytti meille ympyrässä olevan ruskean kolmion, aivan -samanlaisen kuin olimme nähneet kuolleen käsivarressa. - --- Sen näkeminen minulle antoi alkusysäyksen. Olin näkevinäni -kaiken lyhyessä hetkessä. Hänen pituutensa, hiuksensa ja vartalonsa -olivat hyvin minun näköiseni. Kasvoja ei voinut tuntea. Mies parka! -Lähdin hakemaan niitä vaatteita, jotka minulla nyt on ylläni ja -neljännestunnissa Barker ja minä olimme riisuneet hänet ja pukeneet -hänen ylleen minun yönuttuni, ja sitten hän virui lattialla -sellaisena kuin te löysitte hänet. Kaikki hänen vaatteensa käärimme -myttyyn ja kiinnitimme siihen ainoan painon, mikä minulla oli -käytettävinäni, ja heitimme sen sitten ulos akkunasta. Kortti, jonka -hän oli aikonut panna minun kuolleelle ruumiilleni, oli hänen omansa -vieressä. Sormukseni pistimme hänen sormeensa, mutta kun tulimme -vihkisormukseen -- hän ojensi voimakkaan kätensä -- voitte itse -nähdä, siitä ei tullut mitään. En ole hääpäiväni jälkeen ottanut -sitä sormestani ja sen irtisaamiseen olisi tarvittu viila. Ehken -olisi missään tapauksessa luopunut siitä, nyt en voinut vaikka -olisin tahtonutkin. Sen yksityiskohdan selittäminen meidän siis -täytyi jättää sattuman varaan. Sen sijaan kävin hakemassa vähän -iholaastaria ja kiinnitin sen hänen poskeensa. Oma laastarilappuni -on vielä poskessani. Siinä minä petin teidät, mr Holmes, niin ovela -kuin olettekin, sillä jos olisitte ottanut pois laastarilapun, niin -olisitte huomannut, ettei sen alla ollut naarmuakaan. - -Tilanne oli tämä: jos minä saatoin kadota vähäksi aikaa ja sitten -paeta johonkin paikkaan, missä vaimoni saattoi tavata minut, niin -kävisi meille ehkä mahdolliseksi elää lopun ikäämme levossa ja -rauhassa. Nämä hornanhenget eivät soisi minulle mitään rauhaa -niin kauvan kuin olisin maan päällä, mutta jos he sanomalehdistä -näkisivät, että Baldwin oli ottanut minut hengiltä, niin kaikki -huoleni olisivat päättyneet. Minulla ei ollut pitkää aikaa asian -selittämiseen Barkerille ja vaimolleni, mutta he ymmärsivät tarpeeksi -auttaakseen minua. Minä tunsin hyvin piilopaikan ja Ames tunsi sen -myöskin, mutta hänen päähänsä ei pälkähtänyt asettaa sitä tämän asian -yhteyteen. Mikä kätkeydyin ja Barker sai tehtäväkseen pitää huolen -lopusta. - -Arvaan, että itse voitte kertoa mitä hän teki. Hän avasi akkunan ja -laittoi merkin akkunalaudalle antaakseen viittauksen siitä, miten -murhaaja oli päässyt pakenemaan. Tuo ei ollut kovinkaan nerokasta, -mutta kun silta oli nostettu, ei muutakaan keinoa ollut. Kun kaikki -oli järjestyksessä ja valmiina, alkoi hän kaikin voimin soittaa -kelloa. Mitä sitten tapahtui, sen te tiedätte -- ja nyt voivat -herrat tehdä mitä haluavat, mutta olen kautta Jumalan sanonut teille -totuuden ja koko totuuden. Nyt kysyn teiltä miten ovat asiani -Englannin lain mukaan? - -Seurasi äänettömyys, jonka Sherlock Holmes keskeytti. - --- Englannin laki on ylimalkaan oikeudenmukainen laki. Teille ei -käy sen hullummin, kuin että teidät vapautetaan syytteestä. Mutta -tahtoisin kysyä teiltä, kuinka tuo mies tiesi, että te asutte täällä -tai kuinka hän pääsi taloon tai tiesi mihin kätkeytyä hyökätäkseen -kimppuunne. - --- Siitä en tiedä mitään. - -Holmesin kasvot olivat hyvin kalpeat ja vakavat. - --- Pelkäänpä, ettei juttu ole vielä lopussa, sanoi hän. Voitte vielä -kohdata pahempiakin vaaroja kuin Englannin laki tai vihollisenne -Amerikasta. Te saatte huolia, Mr Douglas. Ottakaa neuvostani vaarin -ja olkaa yhä varuillanne. - -Ja nyt kärsivälliset lukijani pyydän teitä hetkeksi tulemaan kanssani -kauvas Sussexin Birlstonen herraskartanosta ja kauvas niinikään -siitä armonvuodesta, jolloin teimme tapausrikkaan matkamme, joka -päättyi John Douglasin nimellä tuntemamme miehen kertomukseen. -Pyydän teitä siirtymään kaksikymmentä vuotta taaksepäin ajassa ja -muutamia tuhansia penikulmia länteen, jotta voisin näyttää teille -ihmeellisen ja kauhean tarinan -- niin ihmeellisen ja kauhean, että -teistä on ehkä vaikeata uskoa sitä, vaikka kerronkin, että juuri niin -se tapahtui. Älkää luulko, että alan uuden kertomuksen ennenkuin -vanha on päättynyt. Kun luette edelleen, saatte huomata ettei niin -ole laita. Ja kun olen kertonut nuo kaukaiset tapahtumat ja olette -saaneet selville menneisyyden salaisuuden, tapaamme vielä kerran -tutuissa huoneissa Baker Streetin varrella, missä tämä tarina päättyy -niinkuin niin monet muutkin ihmeelliset tapaukset. - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kauhun laakso I, by Arthur Conan Doyle - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAUHUN LAAKSO I *** - -***** This file should be named 52677-8.txt or 52677-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/6/7/52677/ - -Produced by Juha Kiuru - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/52677-8.zip b/old/52677-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index a497fb0..0000000 --- a/old/52677-8.zip +++ /dev/null |