diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-06 10:17:24 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-06 10:17:24 -0800 |
| commit | 977e1fe943f77fb8be02cd9244c3620932f47a51 (patch) | |
| tree | 1cbe14858435760cde62fb671e1dd95c7297dae5 | |
| parent | e8ed19c9cd9e263798e59c30ad4d8bc4573b0115 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53160-8.txt | 11148 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53160-8.zip | bin | 225834 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 11148 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8b950d8 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53160 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53160) diff --git a/old/53160-8.txt b/old/53160-8.txt deleted file mode 100644 index ab26845..0000000 --- a/old/53160-8.txt +++ /dev/null @@ -1,11148 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Suomalaiset Amerikassa, by Akseli Rauanheimo - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Suomalaiset Amerikassa - - -Author: Akseli Rauanheimo - - - -Release Date: September 28, 2016 [eBook #53160] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISET AMERIKASSA*** - - -E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - -SUOMALAISET AMERIKASSA - -Esitti - -Akseli Järnefelt [Rauanheimo] - - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1899. - - - - - - - Kansalaisilleni Amerikassa - omistan tämän teoksen. - - Tekijä. - - - -SISÄLLYS: - -Esipuhe. - -Suomalaiset vanhimpain uutisasukkaiden joukossa. - - Ilmiö Ruotsin suuruuden ajalla. Etelämeren komppania. Ensimmäinen - Amerikan kiihko. Uuden Ruotsin perustaminen. Loistoaika. - Hollantilaisten alammaisuudessa. Englantilaisten voitto. Elintavat. - William Pennin lausunto suomalaisista. - -Siirtolaiset. - - Siirtolaiset ja Amerikka. "Amerikan suomalaiset". Tilastoa - suomalaisten siirtymisestä. Suomalaiset pioneerit. Alaskan - siirtokunta. Varsinaisen siirtolaisuuden alku. Matkalla - Amerikkaan. - -Suomalainen asutus. - - Amerikan suomalaisten lukumäärä. - -New York. - - Siirtyvien ammatti. Maallepääsyn esteet. Siirtolaiskonttorit. - Liikemiehet ja käsityöläiset. Merimiehet ja sotilaat. Naispalvelijat. - Kirkko-, raittius- y.m. puuhat. New Jersey. - -Uuden Englannin valtiot. - - _Maine_. Kivimurtimot Rocklandin ympärillä. Monson. Selitys kivityöstä. - _New Hampshire. Vermont Massachusetts_. Kiipin niemi. Kongressimies - kertoo suomalaisista. Onko suomalaisella tunteita. Fitchburg. Nolo - englanninkielen opetus. Worcester. Quincy. _Rhode Island. Connecticut_. - -Pennsylvania. - -Ohio. - - Suomalaiset Harborissa. Puuhat hengellisen hoidon järjestämiseksi. - Kapakasta Kuntolaan. Fairport - -Indiana. - -Illinois. - - Chicagon nopea edistys. Suomalaiset Chicagossa. Waukegan. De Kalb. - -Michigan. - - Ala- ja Ylä-Michigan. Kuparisaari. Calumet & Hecla. Seurakuntain - kehitys Kuparisaarella. Palovakuutusyhtiö. Hancock. Käynti - kuparikaivannossa. Ishpeming ja Negaunee Kaivannot. Menomineeränssi. - Ironwood. Mielenvikaisuus. Vahvin työmies maailmassa. - -Wisconsin. - -Minnesota. - - Valtion tilasto ja suomalaiset. Cokaton kontri. Puimajuhla. - Nurmijärvi. Duluth. New York Mills. Runeberg. Ely ja Tower. - Mesabaränssi. - -Dakota. - - Maanviljelys preereillä. Savo. Lakota. Rolla. Mustat Kummut. - -Montana. - - Valtion rikkaus. Butte. Yöllä intiaanien parissa. - Belt ja Sand Coulee. - -Wyoming. - - Carbon. Hanna. Rock Springs. Käynti hiilikaivannossa. - -Colorado. - - Valtion luonto. Pilvien kaupunki. Tellunde. Suomalaisia - kultakaivoksia. - -California. - - Kultakuumeen aika. Paratiisillinen maa. Punapuut ja mahtava luonto. - San Francisco. Rocklin, Fort Bragg. Käynti punapuumetsässä. Eureka. - Ihana San Josén laakso. - -Oregon ja Washington. - - Miellyttävä valtio. Columbiajoki. Suomalainen aarniometsän - perkkaajana. Suomalaisten tulo Astoriaan. Monenlaista kalastusta. - Yö kalaveneessä Columbialla. Suomalaisia erakoita. Carbonado. - Suomalaiset suurviljelijät. Adams ja Centerville. - -Alaska. - - Luonto ja ilmanala. Rikastumisen tilaisuuksia. Matka Klondikeen. - Suomalaiset kultamailla. - -Suomalaiset hajallaan eri valtioissa. - - Syyt hajaantumiseen. Rahatonta kyytiä. Uutisasutuksen yritystä - etelässä. Merimieslähetyksen asema Floridassa. - -Canada. - - Luonto ja asema. "Canadan aika". Hiilikaivoksia Tyynen meren rannalla. - Matka Canadan Pasificia pitkin. "Uusi Suomi". Port Arthur ja Fort - William. Copper Cliff. - -Ruotsinkieliset suomalaiset. - - Henkiset pyrinnöt vasta alussa. Ruotsinkieliset New Yorkissa, - San Franciscossa, Massachusettsissa y.m. - -Henkiset riennot. - - Yhteispyrintöjen yleinen suunta. Hajaannusta ja yhtymistä. - -Kirkolliset pyrinnöt. - - Seurakunnallisten rientojen kehitys eri paikoilla. Suomisynoodi. - Amerikan suomalaisia pappeja. Synoodilaiset ja niiden vastustajat. - Keskisuunta. Suomen merimieslähetyksen työ Amerikassa. - -Kouluharrastukset. - - Puuhat vasta pienellä alulla. Suomiopisto. - -Raittiusriennot. - - Juoppous pääpaheena siirtolaisuuden alkuaikoina. Vaivanen kaikki - kokee. Kehitystä parempaan päin. Raittiusaatteen heräys. - Veljeysseuran perustaminen. Raittiustyö pääsee kukoistukseen. - "Ystäväin Yhdistys". Itsenäisiä seuroja. - -Työväenkysymys. - - Suomalaiset amerikkalaisissa ammattiyhdistyksissä. - Omia työväenseuroja. - -Naisten yhteispyrinnöt. - - Naisen asema Amerikassa. Suomalaisetkin naiset alkavat tuntea - uuden asemansa. Naisyhdistyksiä henkiseksi kohennukseksi ja - jäsenten turvaamiseksi. - -Sanomalehdistö ja valistustyö. - - Siirtolaislehtien toimitustapa. Ensimmäinen suomalainen sanomalehti - Amerikassa. Sven Tuuva ja Sankarin Maine. Amerikan Suomalainen - lehti. Uusi Kotimaa. Yhdysvaltain Sanomat. Amerikan Uutiset. - Siirtolainen. Muita uutis- y.m. lehtiä. Paimen-Sanomia. - Sanomalehtimieskokous. Lehtien sisältö. Kirjain kustannus. - Kaunokirjallisuus. Loppulause. - - - - -Esipuhe. - - -Suurella osalla Suomen kansaa on tiedot Amerikan suomalaisista -hyvin vajanaiset ja hämärät. Syynä tähän ei liene niin -välinpitämättömyyskään, vaan siirtolaistemme oloja käsittelevien -esitysten puute. - -Tämän kirjan tarkoitus on toki edes vähän valaista tuon jotenkin -lukuisan suomalaiskansan elämää ja oloja, joka on Amerikkaan -siirtynyt ja siellä pyrkii edistymään niin hyvin aineellisella -kuin henkisellä alalla, koettaen miten mahdollista sopeutua uusiin -olosuhteisiin. - -Samaa Väinön kansaa on Atlannin tuolla puolen, samasta pesäkunnasta -lähteneitä. Suomen nimi on heidänkin suurimmalle osalleen hyvin rakas -ja mielellään lukeutuvat meidän kansamme jäseniksi, vaikka toiselta -puolen Amerikan ihmeellisen voimakas sulatusmylly koettaa heitä -itseensä liittää. - -Tarpeen olisi, että emämaassa suurempi huomio käännettäisiin Amerikan -suomalaisiin, muistaen että siellä on veljiä ja sisaria kansastamme -jo hyvin suuri joukko. Yhteys emämaan kanssa näin paremmin voisi -ruveta säilymään ja se taas turvaisi kansallisuutemme säilymistä -tuolla suurella eri kansallisuuksien kilpakentällä uudessa maailmassa. - -Tutustuessa Amerikan suomalaisiin Suomen kansalla yleisesti on -tilaisuutta tutustua itseensä, sillä noin mierolaisen tavoin joutuen -vieraaseen maahan, missä ei toinen kansallisuus jouda paljon -välittämään toisen nostamisesta, tullen outoihin oloihin, joissa ei -ole entisiä, vuosisatojen kehittämiä järjestyksellisiä seurakunta- y.m. -laitoksia pohjana, vaan siirtolaiskansan itsensä on kaikki -rientonsa alusta pitäen muodosteltava ja kehitettävä, siellä Suomen -nykyisellä kansallakin on tilaisuutta huomata mihin pystyy ja minne -taipumukset viepi. Vierellä kulkee siellä muut kansallisuudet, -toiset etempänä, toiset taampana. Se on kansallisuuksien kilpailua, -voimannäytöstä, kyvynosoitusta; siinä myöskin voidaan nähdä kuinka -syvälle järjestetyt olot ja vuosisatain kehitys on vaikuttanut -kansaamme. - -Suomen syväin rivien lapsi on kotimaassa elänyt parressaan, -johon tälle on valmiina henkinen ruoka kannettu. Valmiina on -ollut laitokset, joissa on saanut sieluansa ravita, ja on ollut -koulujakin hengen ylennykseksi. Tuosta parresta on hän lähtenyt pois -monenlaisten houkutusten vetämänä, on tullut vapauden laitumelle, -missä hänen itsensä on ravintonsa haettava. Myöntää täytyy, että tuo -on suuri olojen muutos kansamme syväin rivien lapselle. - -Luulisipa uteliaisuudenkin vetävän Suomen emäkansan jäseniä -katsomaan, miten siirtolainen suoriutuu uudessa asemassa, miten -itse muodostelee olonsa Amerikan vapaassa maassa. Sen vuoksi lienee -vajanainenkin esitys Amerikan suomalaisista tervetullut. - - * * * * * - -Paitsi persoonallisia havaintojani, joita tein toimiessani viidettä -vuotta sanomalehtimiehenä Amerikan suomalaisten keskuudessa, olen -tätä teosta varten kerännyt tietoja useista Amerikassa ilmestyneistä -suomalaisista sanomalehdistä. Myöskin monet Amerikan suomalaiset -kansalaiset ovat ystävällisesti auttaneet työtäni antamalla tietoja -eri aloilta. Niistä kiitollisuudella mainitsen tässä seuraavat: - - _Alex. Leinonen_, Calumetissa, Mich., _S. Ilmonen_, Hancockissa, - Mich., _Alex. Pantti_, Ishpemingissä, Mich., _Tuomas Holkko_, - Harborissa, O., Pastori _P. Airaksinen_, Kiipillä, Mass., - Pastori _Adolf Riippa_, Astoriassa, Ore., _Antero Havela_, Rock - Springsissä, Wyo., _Fr. Lindgren_, Stoningtonissa, Me., _Antero - Riippa_, Brooklynissa, N. Y., _K. Aug. Juusola_, Elyssä, Minn. - -Näiden sekä useampien muiden ystävällinen avunanto on -kirjoittamisessa ollut suurena apuna. - -Nurmes, Sariola, syyskuulla 1898. - -_Akseli Järnefelt._ - - - - -Suomalaiset vanhimpain uutis-asukkaiden joukossa. - - -Vaikka tällä teoksella ei olekaan tarkoitus esittää Amerikan -suomalaisten historiaa, näyttää kumminkin tarpeelliselta kertoa -vähän suomalaisten vanhimmasta uutisasutuksesta uudella mantereella. -Sehän ikäänkun ansaitsi suomalaisille oikeudellisen osuuden Amerikan -myöhempään asuttamiseen muiden suurempain siirtolaiskansojen -rinnalla. Suomalaiset uutisasukkaat Delawaressa kolmatta vuosisataa -sitte, jolloin vielä intiaanit hallitsivat laajaa Amerikkaa -metsästysmaanaan, ikäänkun ostivat hiellään, vaivallaan ja -- -häviämisellään oikeuden kansalaisilleen uuteen mantereeseen. - -Omituisimpia ilmiöitä Ruotsin mahtavuuden ajalta oli Uuden Ruotsin -uutisasutuksen perustaminen Delawarejoen varsille Amerikkaan -16-sataluvulla. Se on selvimpiä todisteita suurvaltaisuuden tunteen -heräämisestä jalon Kustaa II Aadolfin kansassa. Mitkään muut kun -laajentunut katsantokanta ja suuremmoiset uudet hankkeet eivät -voineet tuota aatetta nostaa. - -Alkuvaikutus tuohon tuumaan nousi kyllä vieraalta taholta, mutta -Ruotsi oli kypsynyt sen pilventakaisen puuhan vastaanottamiseen. -Nousevan suurvallan kunnianhimolle tarvittiin vaan pieni tyrkytys -ulkoapäin. - -Hollantilainen Wilhelm Usselinx (Uxelius) oli kotimaisen -kauppayhtiönsä palveluksessa käynyt hollantilaisissa uusissa -siirtokunnissa Amerikassa ja oli ihastunut sikäläiseen luontoon ja -maan viljavuuteen. Niihin aikoihin hollantilaiset juuri alkoivat -uutisasutuksensa nykyisen New Yorkin kaupungin seuduilla. - -Usselinx tuli Ruotsiin ja rupesi houkuttelemaan Kustaa Aadolfia -perustamaan suurvaltansa merkiksi siirtokuntaa Amerikkaan sekä -rupeamaan mahtavasti esiintymään merellä Espanjan ja Hollannin -kilpailijana. Ruotsin kuninkaan hovi oli niinä aikoina toimipaikkana -kunnianhimoisille ulkolaisille kiihottelijoille, jotka halusivat -päästä uuden suurvallan hommissa vaikuttaviin asemiin. Usselinx oli -yksi tuollainen. Ruotsi oli voitokkaissa taisteluissaan Venäjää, -Puolaa ja Tanskaa vastaan herättänyt mailman huomiota. Usselinx -ehdotti, että Ruotsin olisi tehtävä kauppasopimuksia kaukaisten -maiden kanssa ja muodostettava ruotsalaisia siirtokuntia kristinuskon -levittämiseksi, valtakunnan rajojen laajentamiseksi, valtiovaraston -kartuttamiseksi ja kansan taakan keventämiseksi sekä kaikkien -maailman kaupan etujen hankkimiseksi. - -Ehdotukseen innostui nuori kuningas ja Usselinx sai v. 1624 -valtakirjan muodostaa n.k. Etelämeren komppania, jonka etuoikeudet -vahvistettiin kesäk. 14 p:nä 1626. Yhtiön hallinto tuli sijaitsemaan -Gööteporissa ja siihen oli ulkomaalaisillakin lupa tulla. - -Kuningas julisti kenelle tahansa Ruotsin valtakunnassa vapauden -mennä Amerikkaan perustettavaan ruotsalaiseen siirtokuntaan. Asia -herätti suurta innostusta. Kuningaskin merkitsi osakkeita yhtiöön. -Kaikensäätyistä kansaa ilmaantui siirtolaistarjokkaiksi, kerrotaanpa -kuninkaan äidin ja prinssi Juhana Kasimirinkin aikoneen matkaan. - -Mutta innostus oli suurempi kun tarjona olevat voimat. Maa oli sotien -kautta köyhtynyt. Kuningas, joka isänmaan alttarille oli uhrannut -pöytähopeansakin, jätti nyt lunastamatta osakkeensa yhtiössä, samoin -jäi enimmiltä muilta. Kuninkaalle ja kansalle tärkeämpi asia, -avunanto Saksassa kärsiville uskonveljille, tukahutti Amerikankiihkon. - -Etelämeren komppania kumminkin pääsi alkuun ja jatkoi tointaan. -Usselinx oli väsymätön ja sankarikuninkaan kuoltua koetti mainion -valtiokanslerin, Aksel Oxenstjernan kehoituksesta innostuttaa -saksalaisia asiaan. Mutta Nördlingenin tappio lamautti protestanttien -mielet Saksassakin. - -Tiedot ovat hyvin hämäriä siitä saiko Usselinx todella ruotsalaista -uutisasutusta alkuun Amerikassa. Kumminkin kerrotaan, että keväällä -1627 tuli Amerikkaan Delawarejoen suulle uutisasukkaita Ruotsista, -Suomesta ja Liivin sekä Vironmaalta. Mahdollisesti nämä olivat -irtolaisväkeä, jotka halusivat jossakin saada omaa maata. - -Kumminkin olisi hukkaan kaikki nämä puuhat menneet (Etelämeren -komppaniaa kohtasi monet onnettomuudet, muiden muassa espanjalaiset -ja hollantilaiset anastivat sen parhaat laivat), ellei Oxenstjernan -toimesta olisi kolme rikasta hollantilaista Samuel Blommaert, Peter -Spiring ja Peter Minuit innostuneet asiaan. Viimemainittu oli ollut -hollantilaisen siirtokunnan kuvernöörinä Amerikassa, vaan oli juonien -kautta joutunut siitä toimesta pois sekä ruvennut toimimaan entisiä -ystäviään vastaan. - -Minuit sai uuden Amerikankiihkon Ruotsissa. Uutta retkikuntaa -puuhattiin ja yllämainitut hollantilaiset lupasivat suorittaa puolet -kustannuksista, ja toisen puolen kustansi "kolme Oxenstjernaa Ruotsin -hallituksessa ja Klaus Flemming". Säännöt tehtiin siirtolaa varten ja -kuningatar Kristiina ne vahvisti. - -Kaksi Etelämeren komppanian laivaa, "Kalmarin avain" ja "Grip" -varustettiin retkeä varten ja syksyllä 1637 lähti retkikunta -liikkeelle Gööteporista. Mukana oli pappi, insinööri ja noin 50 -perhettä siirtolaisia. Varmaa ei ole siitä oliko tässä retkikunnassa -suomalaisia, mutta luultavaa on kumminkin, että siinä oli Vermlannin -suomalaisia, jotka olivat saaneet kokea kovaa sortoa Ruotsissa ja -siksipä olivat halukkaita muuttamaan. - -Maaliskuussa 1638 saapui tämä retkikunta Delawarejoelle ja -pian piti Minuit yhteisen neuvottelukokouksen ruotsalaisten ja -intiaanien kanssa. Huomattavin intiaanipäällikkö kokouksessa oli -Minquessa-intiaanien johtaja, soturivanhus Mitatsimint, joka -ihastuneena ruotsalaisten lahjoihin möi kernaasti maata tulokkaille -ja taivutti muitakin päälliköitä myymään. Ruotsalaiset maksoivat -maista enemmän kun intiaanit älysivät tahtoakaan. Näin ostivat -ruotsalaiset koko sen maa-alueen, joka on nykyisten Christiana -Creekin ja Schuylkiljoen välillä. Ystävyys uutistulokkaiden ja -intiaanien välillä vahvistettiin "ikuisiksi ajoiksi" eikä se koskaan -pahemmin päässyt särkeytymään, mikä on merkillistä, sillä muut -uutisasutukset Amerikassa olivat melkein alituisesti sotajalalla -intiaanien kanssa. - -Retkikunnan mukana tullut maanmittari, luutnantti Kling teki kartat -ja asetti rajoille patsaat varustettuna kuningattaren nimimerkillä. - -Nyt oli hyvä ja luja alku "Uuden Ruotsin" siirtokunnalla, mutta -kun 30-vuotinen sota yhä piti Ruotsin huomiota kiinnitettynä siinä -ja vaati varoja, ei muistettu valtameren takaisia. Onnettomuudeksi -siirtokunnan hyvä turva Peter Minuit hukkui ja hänen sijalleen -lähetetty uusi kuvernööri palasi pian takaisin vanhaan maahan. - -Se toki oli hyvä asia, että intiaanit pitivät liittonsa ja olivat -ystävällisiä, mutta hollantilaiset Uudessa Amsterdamissa (nykyisessä -New Yorkissa) olivat koko ajan katsoneet karsain silmin ruotsalaisten -siirtokuntaa ja yhä vielä katsoivat Uuden Ruotsin alueen oikeastaan -heille kuuluvan. Jo heti ruotsalaisten tultua oli hollantilaisten -kuvernööri Wilhelm Keift pannut vastalauseensa asettumiselle -Delawarejoen varsille. - -Mutta ruotsalaiset eivät säikähtäneet. Vaikka heillä ei -ollutkaan muuta sotilaallista turvaa kun Minuitin rakennuttama -pieni Kristiinalinna nykyisen Wilmingtonin kaupungin kohdalla, -jossa varustuksessa oli vaan muutama tykki ja 24 miestä, eivät -hollantilaiset uskaltaneet päälle tulla, sillä siihen aikaan -olivat ruotsalaiset pelättyjä sankareita, johon asemaan uroteot -pitkällisessä sodassa olivat heidät korottaneet. - -Uutisasukkaat vähälukuisinakin edistyivät hyvin. He onnistuivat -saamaan käsiinsä jotenkin huomattavan osan intiaanikauppaa. -Siirtokunnassa vallitsi vilkas toimeliaisuus: huoneita rakennettiin, -maata viljeltiin, siementä kylvettiin ja tupakkaa istutettiin. -Viimemainittuun kasvatukseen pantiin hyviä toiveita, että se -tulevaisuudessa muodostaisi siirtokunnan parhaan tulolähteen. -Turkiskauppa ja kauppa Länsi-Intiassa antoi niinikään hyviä toiveita. - -Nämä kaikki seikat käsitti Ruotsin hallitus, ja kun tilaisuutta -tuli, lähettikin se vihdoin siirtokunnalle apua. V. 1642 lähetettiin -Ruotsista siirtokunnan avuksi uusia siirtolaisia kahdella laivalla. -Ja mukana tuli uusi kuvernööri everstiluutnantti Juhana Printz, -oikeudentuntoinen ja toimeensa sopiva mies. Laivat saapuivat -Amerikkaan helmikuussa 1643 oltuaan matkalla viisi kuukautta. - -Valoisammat ajat koittivat nyt siirtokunnan tulevaisuudelle. -Seuraavat vuodet olivat kaunista edistyksen aikaa. Uusi Ruotsi oli -kukoistuksessaan. Kirkkoja rakennettiin, sekä toimessaan harras -ja tunnollinen ruotsalainen pappi Juhana Campanius harjoitti -siunauksellista työtään siirtolaisten keskuudessa sekä intiaanien -valistamiseksi. Uutisasutusta lavennettiin aina nykyiseen New Jerseyn -valtioon Trentonin kaupungin tienoille asti. Mutta laajennus tähän -suuntaan suututti yhä enemmän hollantilaisia. Tämä hollantilaisten -viha oli melkein ainoa synkkä pilvi muuten onnellisen siirtokunnan -taivaalla. Intiaanikauppa kävi hyvästi ja tavaroita, yksin -maanviljelyksen tuotteitakin pystyttiin myymään englantilaisille, -jotka kävivät Delawarejoen suulla ostoksiaan tekemässä. - -Hollantilaisilla oli tähän aikaan Uudessa Amsterdamissa kuvernöörinä -karski sotaherra Peter Stuyvesant, joka piti omatkin alustalaisensa -ankarassa kurissa. Vahingoittaakseen Uuden Ruotsin siirtokuntaa -ja tehdäkseen tyhjäksi tämän kukoistavan kaupan anasti hän -hollantilaisten haltuun laajan Delawarelahden rannat. Näin lakkasi -ruotsalaisten kauppa englantilaisten kanssa, mutta intiaanikauppa jäi -entiselleen ja varsinkin ostettiin turkiksia Susquehanna-intiaaneilta. - -Stuyvesant rakennutti ruotsalaiselle alueelle Kasimirlinnan ja asetti -siihen varustusväkeä sekä kuletti 26 hollantilaista perhettä linnan -ympärille uutisasukkaiksi. Mutta muihin suoranaisiin vihollisuuden -osoituksiin eivät hollantilaiset vielä ryhtyneet. - -Jos Printz olisi pysynyt kauvemman aikaa siirtokunnassa, olisi tämä -ehkä edelleenkin saanut rauhassa elää. Mutta hän palasi v. 1653 -takaisin Ruotsiin. Se etu Printzin palauksesta kumminkin oli, että -hän sai hallituksen taaskin kääntämään huomiotaan siirtokuntaan. Se -oli hyvin tarpeellista, sillä viiteen ja puoleen vuoteen ei ollut -tullut tietojakaan, saatikka sitte apua emämaasta Uuteen Ruotsiin. - -Nyt lähetettiin kaksi laivaa matkalle. Mukana oli uusi kuvernööri -Johan Klaudius Rysingh, 60 sotilasta ja 150 siirtolaista. Tilan -ahtauden takia jäi aikovia paljon Gööteporiin. Mukana tuli myös -insinööri Pietari Lindström, joka teki Delawaren kartan ja pani -säännöllisen perustuksen Kristinakaupungille. - -Rysingh oli jäykkätuumainen ja sotaisa mies. Hän ei käyttänyt -maltillisuutta hollantilaisia kohtaan, vaan ensi työkseen hävitti -Kasimirlinnan. Mutta intiaaneja kohtaan oli hän säyseämpi. -Suuri kokous pidettiin, jossa punanahat päällikkönsä Naomanin -suosiollisuuden takia vahvistivat ystävyysliiton entistä lujemmaksi. -Hollantilaiset olivatkin tuota ystävyyttä koettaneet särkeä -uskotellen, että ruotsalaisten tultua on kuolevaisuus intiaanien -kesken ollut tavallista suurempi. - -Naoman kehoitti ruotsalaisia asettumaan Passyakjoen varsille, missä -asui paljon intiaaneja. Ja erittäinkin suomalaiset kuuluvat siellä -ostaneen helpolla maata ja laittaneen sinne asumuksiansa. - -Mutta Kasimirlinnan hävittämisen kautta oli myös Uuden Ruotsin -kohtalo ratkaistu. Stuyvesant tuli syyskuussa 1555 viidellä -sotalaivalla ja 600 miehellä Delawarejoen suulle. Ensin valloitettiin -pienempi ruotsalainen varustuspaikka, jota urheasti puolusti -luutnantti Sven Skute. Sitte kahden viikon piirityksen jälkeen -valloitettiin ruotsalaisten pääturvapaikka Kristiinalinna. -- -- - -Silloin loppui Uuden Ruotsin itsenäisyys. Kustaa Aadolfin kaunis -unelma ei päässyt tämän enempää toteutumaan. Apua oli tullut liian -vähän emämaasta. - -Mutta silti ei itse siirtokunnan historia vielä tähän lopu. Tuskin -monta siirtolaista lienee muuttanut pois, vaan yleensä jatkettiin -elämää entiseen tapaan. Hollantilaisille maksettiin veroa perheeltä -vaan 6 floriinia vuodessa. Ruotsalaisen kuvernöörin sijaan tuli -hollantilainen ylivouti. Ja ensimmäiseksi alivoudiksi asetettiin -suomalainen Antti Jurgen. - -Suomalaiset itse asiassa eivät mitään hävinneet valloituksen -kautta. Heidän kansallisista tarpeistaan ei ennenkään mitään huolta -pidetty. Nyt toki oli vihollisuus hollantilaisten kanssa lopussa ja -siirtolaiset saivat turvallisemmin rauhassa edistyä. - -Eivätkä hollantilaiset saaneet kauvan ylpeillä valloituksestaan. -Yhdeksän vuotta Uuden Ruotsin valloituksen jälkeen valloittivat -englantilaiset hollantilaisten siirtokunnan nykyisessä New Yorkissa -ja sen mukana tulivat Uuden Ruotsinkin siirtolaiset kuulumaan -Englannin vallan alle. Tämäkään valloitus ei pahentanut, pikemmin -paransi siirtolaisten tilaa. Englantilaiset sallivat ruotsalaisten -ja suomalaisten pitää täyden persoonallisen vapautensa, kielensä ja -tapansa. - -Ja kun englantilainen William Penn toi v. 1682 kveekarit -Delawarejoelle ruotsalaisten ja suomalaisten luo sekä osteli -näiltä ja intiaaneilta maata perustaen Philadelphian kaupungin, -joka pyhitettiin veljelliselle rakkaudelle, vallitsi täysi sopu -ja rauhallinen toimeliaisuus siirtolaisten kesken. Kaupunki alkoi -kukoistaa nopeasti ja onnellisuus vallitsi koko ympäristössä. - -Suomalaisten pääasuntopaikat olivat Philadelphian lähistössä, -missä nytkin on paikannimiä sellaisia kun Finland, Lapland y.m. -Kuten edellä on mainittu, heitä lienee tullut jo ensimmäisissä -siirtolaislaivoissa Usselinxin ja Minuitin mukana. Mutta varsinkin -tuli heitä Juhana Printzin matkassa sekä sitte melkein jokaisessa -laivassa. Uutisasukkaat kun menestyivät hyvin, kirjoittelivat -he kotipuolelleen houkuttelevia kirjeitä ja saivat yhä useampia -muuttamaan. V. 1693 mainitaan suomalaisia olleen siirtokunnassa -muutamia satoja ja elivät he vähän erillään ruotsalaisista -intiaanien naapureina. William Penn on noista ensimmäisistä -Amerikan suomalaisista antanut kauniin tunnustuksen, että he olivat -rehellisiä, rotevia, ahkeroita, raittiita ja kelpo ihmisiä; he -kunnioittivat esivaltaa, käyttäytyivät siivosti englantilaisia -kohtaan ja olivat ystävällisiä. Ja Penn myös todistaa, ettei ne -sukupuuttoon hävinneet, sillä harva uutisasukas löytyi, jolla ei -ollut kolme, neljä poikaa ja yhtä monta tyttöä; muutamilla oli kuusi, -seitsemän ja kahdeksankin poikaa. - -Melkein samallaista elämää elivät kansalaiset uusissa oloissa kun -vanhassakin maassa. Maata viljeltiin erinomaisella menestyksellä. -Suomalaiset kutsuivatkin siirtolaansa paratiisiksi. Kansalaisemme -kykenivät vuosittain myymään naapureilleen leipää, jyviä, jauhoja -y.m. Metsässä oli riistaa ja järvissä kaloja. Intiaanit kun -elivät mitä parhaimmassa ystävyydessä suomalaisten kanssa, ei -metsästysmaista ollut puutetta. Ja suomalaiset vaimot ja tyttäret -kotona kehräsivät, kutoivat ja valmistivat vaatteita. Rukin hyrinä -ja kangaspuiden hilske tekivät elämän kotoisaksi kaukaisellakin -maalla. Jokainen tuli hyvin toimeen. Paitsi kotoisia viljalajeja -ruista, ohraa ja kauraa, viljeltiin myös nisua ja maissia, jota -viimeksimainittua kutsuttiin intiaaniohraksi. - -Pari ikävämpää kohtaa tunnetaan suomalaisten historiasta tuossa -siirtokunnassa. Heti englantilaisen valloituksen jälkeen ilmestyi -siirtokuntaan eräs Königsmarck-niminen vehkeilijä ja nosti kapinan -uutta hallitusta vastaan. Hän sai suomalaisista monta puoluelaista. -Kapinan kukistuttua ja sen johtajan tultua ajetuksi pois maasta, -menettivät hänen puoluelaisensa tilansa ja niin tulivat kärsimään -suurta vahinkoa. - -Toisen häiriön teki eräs suomalainen, jota kutsuttiin nimellä Long -Finn (Pitkä Suomalainen). Hän oli puhunut pahaa hallituksesta ja -joutui sen vuoksi kiinni. Oikeudenkäynti asiassa toimitettiin ja -Pitkä Suomalainen lienee saanut rangaistukseksi seisoa häpeäpaalussa -sekä sitte raippoja. Tämä tapahtui v. 1690. Asiaa tutkiessa syntyi -pula siitä, kun ei ymmärretty suomalaisia todistajia, jotka eivät -osanneet muuta kieltä kun suomea. Kunnollista tulkkia ei löytynyt. - -Nämä poikkeustapaukset eivät suomalaisten mainetta paljon pilanneet. -Vapaudessaan elivät kansalaisemme yleensä omaa rauhallista elämäänsä. -Ja kuten näkyy eivät he hevillä luopuneet kielestään. Sehän on -suomalaisten tunnettu kansallinen ominaisuus, ja todistus siihen -saadaan melkein kaikista suomalaisista siirtokunnista. - -Mutta näkymättömiin on sittekin Amerikan ensimmäisten suomalaisten -kansallisuus hävinnyt. Heitä oli liian vähän kestämään pitempien -aikojen kuluessa sulautumista. On arveluja siitä, että suomalaiset -ensin sulautuivat ruotsalaisiin, mutta se on tuskin luultavaa. -Mahdollisempi on ajatella että suomalaiset vähitellen sulautuivat -amerikkalaisiksi, omistaen englanninkielen. Olihan amerikkalaisen -sivistyksen pesäpaikka, Philadelphia niin lähellä vetääkseen -puoleensa. Ulkonainen pakko ei sitä sulautumista tehnyt, vaan -Amerikan vapaa yhteiskuntaelämä, joka on upottanut amerikkalaisuuteen -paljon mahtavammat siirtolaiskansat, espanjalaiset ja hollantilaiset, -ruotsalaisista puhumattakaan. Jos olisi suomalaista siirtolaisuutta -jatkunut vielä 18 vuosisadallakin, olisi ehkä kansallisuus säilynyt -uudempaan siirtolaisuuteen asti, mutta Suomen onnettomuudet, -suuri nälänhätä, Iso viha y.m. panivat tukkeen ensimmäiselle -Amerikankiihkolle. - -Kumminkin niillä seuduilla Delawaressa ja Pennsylvaniassa, missä -nuo vanhat suomalaiset asuivat, on nytkin hiljaista, itseensä -sulkeutunutta, rauhallista ja jumalaapelkäävää kansaa, suuren -vapaavallan parhaimpia kansalaisia. Kielikin on siellä vähän eroava -yleisestä murteesta. Ja suomalaisia siellä muistetaan, sekä vähän -ylpeilläänkin polveutumista vanhoista pohjoisista siirtolaisista. -Kun suomalainen työmies nyt työnetsinnässään toisinaan sattuu -niille tienoille, kohtelevat herttaiset asukkaat häntä melkein kun -sukulaisenaan. - -Hyvän todistuksen saivat ensimmäiset suomalaiset jalolta ja -rehelliseltä William Penniltä. Nykyistenkin siirtolaisten on syytä -pitää noita ensimmäisiä suomalaisia siirtolaisia esikuvinaan. - - - - -Siirtolaiset - - -Viimeisten Delawaren suomalaisten luut olivat jo aikoja sitte -ehtineet vaaleta haudoissaan kun uusi, varsinainen siirtolaisuus -alkoi Suomesta Amerikkaan. Erittäinkin viime vuosikymmeninä se -on ollut hyvin mahtava, kymmeniä tuhansia Suomen kansan lapsia -on siirtynyt tuohon vapaavaltioon, joka on kaikista Euroopan -kansallisuuksista vienyt osansa ja väkiluvussaan huimaavasti kasvanut -muiden kaikkien kustannuksella. - -Amerikan suuruus ja mahti on kokonaan Euroopasta tulleiden -siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä luoma. Eturivissä tässä -suhteessa ovat kulkeneet englanninkieliset kansat ja niinpä ovatkin -englantilaisuudelle valloittaneet tuon suuren maan. Nykyään on -englanninkieli yleensä Pohjois-Amerikassa vallitsevana ja ainoastaan -vanhat ranskalaiset uutisasukkaat itäisessä Canadassa ovat -huomattavammin ja pysyvämmin jaksaneet kielellistä omintakeisuuttaan -säilyttää. Suuretkin siirtolaiskansat, kuten saksalaiset, ovat -sulautuneet tuohon yleisamerikkalaisuuteen. Kumminkaan ei Amerikan -kansan, joka on kokoonpantu niin monenlaisista eri aineksista, -yhtenäisyys johdu niin paljon yhteisestä kielestä kuin yhteisistä -vapaista laitoksista, joihin vastatullut siirtolainenkin niin pian -ihastuu ja kiintyy. - -Onhan saksalaiset esimerkiksi tunnetut kansallisesta ylpeydestään, -mutta Amerikan sulatusmylly jauhaa ne pian yleisamerikkalaisiksi. -Kotimaassa he eivät liene hyvinkään kiihkeitä vieraita kieliä -suosimaan, mutta Amerikassa katsovat kunnia-asiakseen perehtyä -kansan yleiseen kieleen, vaikka kyllä omallakin kielellään toimeen -tulisivat. He ovat amerikkalaisia, tunnustaen maan kielen ja -laitosten oikeudellisen aseman, mutta samalla kotielämässään ovat -saksalaisia lukien omakielisiä sanomalehtiä ja kasvattaen lapsiaan -saksa äidinkielenä. - -Samoin tekevät muut kansallisuudet. Sen vuoksi ei siellä kieliriitoja -sekoitu politiikkaan -- entisinä aikoina mitä vähäsen on ollut, on -ne pian unehutettu. Kukaan ei enää yritä väkivaltaa kansan yleistä -kieltä vastaan. - -Sitte vuoden 1820 on Yhdysvaltoihin mennyt siirtolaisia Englannista -2,7 milj., Irlannista 3,8 milj., Saksasta 5 milj., Itävalta-Unkarista -lähes 1 milj., Skandinaaviasta 1,3 milj., Itaaliasta lähes 1 milj. -j.n.e. Kuten näkyy on siis muukin, eikä pelkästään englanninkielinen -aines suuresti edustettuna. - -Amerikan suomalaisiltakaan kansallisuuteensa nähden ei siis ole -mahdottomia toivominen. Heilläkin on kyllä omia kansallisia -laitoksia, jotka isoksi osaksi ovat vasta alkukehityksessä, he -säilyttävät kansallisuuttaan ehkä sitkeämmin kun monet muut -siirtolaiskansat, mutta sittekin ovat he myös amerikkalaisia, -suomalaisinakin lukevat enimmäkseen itsensä kuuluviksi tuon suuren -vapaavallan kansaan, ottaen samat oikeudet ja velvollisuudet kun on -muilla amerikkalaisilla. Vaikuttavin osa heistä ei ole enää vieras -Amerikassa, s.o. he eivät ole suomalaisia vieraalla maalla, vaan ovat -he _"Amerikan suomalaisia"_, kansa itsessään. Heidän käsityskantansa -on suureksi osaksi muodostunut toisenlaiseksi kun mikä on Suomen -suomalaisilla. Ja sellaisina on heitä ja heidän kehitystään -koetettava ymmärtää, niin he kumminkin itse toivovat. - -Puhtaasti Suomen suomalaisena on enin osa siirtolaisiamme lähtenyt -Amerikkaan. Harva lienee mennyt sinne jäämisen aikomuksella. -Enimmäkseen on lähdetty ansaitsemaan parempia päiväpalkkoja kun mitä -on ollut mahdollista Suomessa saada, on lähdetty rahoja kokoomaan -voidakseen sitte paremmin tulla toimeen synnyinmaassa. - -Sillä tarkoituksella työskentelee vieläkin suuri osa Amerikan -suomalaisia. Heillä on hyvin monella perheet ja omaiset Suomessa ja -ne ovat lujimmat siteet, jotka kiinnittävät kotimaahan. Mutta kuta -useampia vuosia tulee Amerikassa työskennellyksi, sitä tutummaksi -ja miellyttävämmäksi alkaa sen maan olot tulla. Kutsutaankin perhe -Amerikkaan, ja vaikka vieläkin on tarkoitus hyvin rahoja ansaittua -palata Suomeen takaisin, siirtyy se tuuma kumminkin vuodesta toiseen. -On ruvettu Yhdysvaltain kansalaisiksi ja käytetään tuota oikeutta -vaaleissa sekä niin perehdytään yleiseen kansalliselämään, joka on -hyvin vilkasta Amerikassa. - -Rahoja ansaitessa on työskennelty kaivannoissa tahi muissa töissä, -missä runsaampi palkka maksetaan. Vihdoin saattaa siirtolainen panna -vanhan päätöksensä toimeen ja lähtee Suomeen, joka niin rakkaana on -mielessä väikkynyt. - -Mutta palaavan siirtolaisen mielessä onkin Suomi jo paljon muuttunut, -tullut vieraammaksi. Se on: hän itse on muuttunut. Vaikka hän on -tullutkin vakavasti jäämisen aikomuksella, alkaa hänen mielensä tehdä -takaisin. Hän kokoaa taas tavaransa, ja joukkonsa kera matkustaa -uudelleen Amerikkaan jäädäkseen. Hän hankkii maatilan ja asettuu -sitä viljelemään. Suomi on menettänyt ikipäiviksi kansalaisensa, ja -siirtolaisen mielessä vieläkin väikkyy Suomi ihanana -- muistojen -maana, jossa hän ei kumminkaan enää voi viihtyä. - -Tämä on monen Amerikan suomalaisen elämäntarina lyhykäisyydessään. - -Suomalaisten luku maanviljelysseuduilla lisääntyy lisääntymistään, -ja nyt jo löytyy kymmeniä tuhansia suomalaisia Amerikassa, jotka -tunnustavat kyllä olevansa suomalaisia, mutta joille on Amerikka -kotimaa. Suomella ei auta murehtiminen. Kaikessa köyhyydessään on -se saanut ottaa osaa muiden Europan maiden kohtaloihin. Kaikki nuo -samalla tavalla menettävät lapsiaan. Tässä on Suomi suhteellisesti -paremmassa asemassa kun monet muut. Norjalaisia esimerkiksi lasketaan -olevan Amerikassa melkein yhtä paljon kun Norjassa. Suomesta on vasta -pieni prosentti siellä -- vaikka tarvittu sekin olisi kotona. - -Kuinka paljon on siis nykyään suomalaisia Amerikassa? - -Vaikea on sitä tarkalleen sanoa, kun ei edes ole selvillä kuinka -paljon sinne on mennyt. Paitsi Suomesta on Amerikkaan mennyt paljon -suomalaisia pohjois-Ruotsista ja Ruijasta. Yhdysvaltain tilastollinen -toimisto ilmoittaa, että vuodesta 1883 on sinne saapunut. Suomesta -siirtolaisia seuraavasti: - - v. 1883 723 v. 1888 2,231 v. 1893 6,651 - 1884 835 1889 2,027 1894 2,400 - 1885 555 1890 2,451 1895 2,437 - 1886 491 1891 5,281 1896 6,308 - 1887 1,822 1892 5,099 1897 3,066 - -Siis 15 viime vuoden kuluessa on Suomesta Yhdysvaltoihin saapunut -42,377 siirtolaista. Mutta tässä luvussa ei ole vielä ne, jotka -ovat Canadaan saapuneet eikä nekään, jotka Canadan kautta ovat setä -Samulin alueelle tulleet. - -Suomenpuolinen tilasto ilmoittaa, että esimerkiksi v. 1893 otti -Suomesta passin Amerikkaan 9,117 henkeä, -- ja onhan niitä kaikkina -aikoina ollut passittakin menijöitä. Seuraavana vuonna (1894) -otti Suomesta passin Amerikkaan 1,380 henkeä ja saapui yksistään -Yhdysvaltoihin -- 2,400 henkeä! Numerot valtameren molemmilla puolin -eivät käy läheskään yhteen. Amerikan tilasto tässä ei käynekään -kalenteri- vaan tilivuoden (heinäkuusta heinäkuuhun) mukaan. - -Mutta muutto Amerikkaan, huolimatta tuostakaan vanhasta "Uuden -Ruotsin" aikuisesta kiihkosta, johtuu paljon aikaisemmilta ajoilta -kun v. 1883. Tiedetään, että jo aikaisin tällä vuosisadalla sortui -yksi ja toinen Suomen kansalainen Amerikkaan. Joku merimies, -kyllästyneenä merielämään, pysähtyi Amerikan satamakaupunkeihin, -asettui sinne asumaan tahi mahdollisesti tunkeutui uutisasukkaana -sisämaahan. Varsinaisten Amerikan pioneerien joukossa on tiettävästi -ollut suomalaisiakin, samoin kun vieläkin jotkut kansalaisistamme -elävät pioneerielämää tunkeutuen Amerikan saloille raivaamaan tietä -viljelykselle. Myöskin Californian kultakuume on vetänyt jo aikaisin -suomalaisiakin tuonne kaukaiseen länteen. - -Näitä Amerikan uutisasukkaan monivaiheisessa elämässä harmaantuneita -suomalaisia tavataan vieläkin paikoin tuolla mantereella. Kovaa -elämän koulua ne ovat käyneet. Milloin ovat taistelleet intiaaneja, -milloin erämaan petoja ja puutteita vastaan. Osaltaan ovat -suomalaisetkin olleet tietä edistykselle raivaamassa. Ja näissä niin -sanoaksemme urhoissa näkyy suomalaista sitkeyttä ja katajaisuutta -vieläkin. - -Yksi sellainen on Gustaf Wilson, Venäjän varakonsuli Portlandissa -Oregonin valtiossa. Noin puolen vuosisataa sitte saapui hän New -Yorkista laivalla San Franciscoon, joka siihen aikaan oli vaan -pieni kylä. Hän on ollut noita kaukaisen lännen raivaajia, on -kehityksen alusta saakka ottanut osaa sen kohtaloihin. Hän on muiden -uutisasukkaiden keralla elänyt erämaassa keskellä villien joukkoja. -Kokemuksesta on hänen muistossaan tuo julma sota, jonka intiaanit -nostivat uutisasukkaita vastaan pitkin koko länsirannikkoa aina -brittiläisiin rajamaihin asti. Intiaanit eivät säästäneet ketään, -eivät uutisasukkaitten vaimoja ja lapsiakaan. Silloin saivat -siirtolaiset kestää kovia aikoja, silloin kysyttiin urhokkaisuutta -uutisasukkaan puolelta. - -Nyt on Gustaf Wilson vanha ukko, mutta herttainen suomalainen -luonteeltaan. Kansalaisilleen on hän tilaisuudessa olemaan suureksi -avuksi, kun on ainoa suomenkieltä taitava Venäjän edustaja koko -Amerikassa. - -Vielä vanhempi Amerikan suomalainen on kansalainen William Lundell, -joka elää varakkaana maanviljelijänä Massachusettsin valtiossa. -Mutta vaikka hän saapuikin Amerikkaan lähes 70 vuotta sitte, ei -hänen kokemuksensa ole niin monet kun ukko Wilsonin, sillä hän on -elänyt kaiken aikaa raivatummissa oloissa. Vanhus Lundell, vaikka -onkin naimisissa amerikkalaisen kanssa, puhuu vielä suomen- ja -ruotsinkielet sujuvasti. - -Myöskin Yhdysvaltain sisällisessä sodassa on ollut suomalaisia -taistelemassa. Monta niitä ei enää liene elossa. Yksi niitä kumminkin -on Peter Lahti Franklinissa, Minnesotassa, ja hän kantaa osanotostaan -sotaan hallitukselta eläkettä 14 dollaria kuukaudessa. - -Vielä on otettava huomioon eräs ryhmä suomalaisia aikaisempia -siirtolaisia. Muistammehan, että "Suomen kansakoulujen isän" -nimellä tunnettu, ansiokas Uno Cygnaeus oli nelisen vuotta pappina -Alaskassa, missä oli suomalaisiakin, arvattavasti siirtyneet sinne -Venäjän hallituksen toimesta, jolle tuo maa aikoinaan kuului. Myös -on siellä ollut joku muukin suomalainen pappi. Tuolla jäisen Sitkan -kaupungin seuduilla on ollut järjestyksessään toinen suomalainen -siirtokunta Amerikassa. Sekin lienee melkein pohjineen hävinnyt. -Suomalaisia lienee muuttanut pois venäläisten kera, sen jälkeen -kun Yhdysvallat v. 1867 ostivat 7 1/2 miljoonalla dollarilla tuon -rikkaan maan venäläisiltä. Nyt ei Sitkan suomalaisia paljon tunneta. -Kumminkin niitä vieläkin on ja yhäkin pitävät suomea äidinkielenään. -Sinne muuttaneiden suomalaisten Alaskassa syntyneitä täysi-ikäisiä -jälkeläisiä on, jotka puhuvat selvää suomea, aivan kun olisivat -Suomessa eläneet ja kasvaneet. - -Mutta varsinainen suomalainen siirtolaisuus, joka siitä lähtien on -katkeamatta jatkunut, voidaan laskea alkaneen vuosina 1867--68, -jolloin katovuoden johdosta enemmälti suomalaisia perheitä rupesi -menemään tuonne kaukaiseen lännen maahan, josta oli kuultu, ettei -siellä halloja ole ja että siellä työntekijä hyvin tulee toimeen. -Hyvät ajat olivat erittäinkin silloin Amerikassa. Sisällisen sodan -jälkeen oli liike suunnattomasti vilkastunut, työpalkat olivat -korkeat ja silloin alkoi suuremmassa määrässä pohjoislännen ja -"Suuren lännen" uutisasutus. Hallituksen toimesta oli erinomaista -viljelysmaata saatavana mainioilla ehdoilla, ja ilolla nähtiin, että -maa tuli asutuksi siirtolaisuuden kautta. - -Skandinaavialaiset olivat varsinaisen siirtolaisuutensa aikaisemmin -alottaneet. Amerikan kiihko oli siellä jo ollut hyvän aikaa vallalla. -Minnesota oli Amerikkaan aikovien siirtolaisten, maanviljelijäin -silmämääränä. Sinne alkoi varsinaisten ruotsalaisten mukana mennä -noita jo melkein ruotsalaistuneita Vermlannin suomalaisia, joita nyt -elää jotenkin yhdessä joukossa Minnesotan Renvillekauntissa. - -Vihdoin tarttui siirtolaisuuden halu suomalaisiin pohjois-Ruotsissa -ja Norjassa. Ensimmältä enimmät Amerikkaan menevät suomalaiset -siirtolaiset olivat sieltä kotoisin. Hyvin huomattavana osana -Amerikan suomalaisista ovat nytkin nuo pohjois-Skandinaaviasta -menneet suomalaiset ja heidän jälkeläisensä, sillä he muiden -vanhempien suomalaisten kera muodostavat ydinosan "Amerikan -suomalaisista". Luonnollisesti he helpommin omistivat uuden -vapaavallan isänmaakseen ja perehtyivät oloihin, kun isänmaan käsite -heillä ennestäänkin oli jakaantunut, olivathan he olleet suomalaisia -vieraskielisessä maassa. - -Täältä käsin Amerikan kiihko lienee päässyt Suomeen, ja kuten jo -mainittiin alkoi siirtolaisuus huomattavammin tuon surkuteltavan -nälkävuoden aikana. Samaan aikaan kun monista paikoin Itäsuomessa -meni yhteensä tuhansia siirtolaisia Venäjälle parempia elämisen -ehtoja etsimään, silloin Pohjanmaalta ensimmäiset siirtolaisjoukot -painautuivat meren taakse Amerikkaan. Ja kun verrataan näitä kahta -siirtolaisryhmää, täytyy myöntää, että paremmalle osalle ovat -Amerikan suomalaiset päässeet. Sen sijaan kun Venäjälle menneistä -suomalaisista verrattain harvat pääsivät nousemaan itsenäisempään -taloudelliseen asemaan, jota vastoin monet sortuivat kurjuuteen, -nuo Amerikan suomalaiset elävät yleensä hyvinvoipina maatiloillaan, -joista useat ovat aivan suurviljelyksiksi nousseet. - -Kun nyt suomalaiset saivat Amerikassa vakavamman jalansijan ja -rupesivat tulemaan hyvin toimeen, oli luonnollista, että he -kirjoittelivat tästä omaisilleen ja tuttavilleen Suomeen, ja niin -rupesi siirtolaisuutta jatkumaan, vaikka ajat Suomessa paranivatkin -eikä kaikilla enää olisi ollut niin tarpeellista muuttaa. Amerikka -kumminkin kykeni etuisuuden puolesta voittamaan parhaatkin ajat -Suomessa. - -Ja siirtolaisuutta on jatkunut säännöllisesti. Toisina vuosina -on Amerikkaan menevien luku ollut suurempi, toisinaan vähempi, -riippuen ajoista ja työnsaantisuhteista tuossa maassa. On -sanottu siirtolaisten aivan mielettöminä kiiruhtavan Amerikkaan, -taudintapaisessa kiihkossa. Iso osa lähtevistä muka tulisi hyvin -toimeen Suomessa lähtemättäkin. Saattaa niin olla, mutta lähtevällä -on toivossa vielä parempi toimeentulo tai ansionsaanti. Onneaan -lähtee kyllä kukin Amerikkaan etsimään, mutta harva ajattelematta, -tarkemmin punnitsematta. Suhde aikain ja ansioiden välillä Amerikassa -ja Suomessa näyttää olevan siirtolaistulvan mittarina. Työmiehelle -on palkka Amerikassa aina suurempi kun Suomessa, huononakin Amerikan -aikana. Mutta työnsaanti on toisinaan Amerikassa liikeseisauksien -aikana hyvinkin huonoa. Niin oli laita tunnettuna paniikkiaikana, -vuosina 1894--95. Silloin siirtolaisuuskin Suomesta väheni melkein -kolmanneksi osaksi siitä mitä se oli edellisinä vuosina ollut. Kun -taas republikaanipuolueen voitto viime presidentinvaalissa antoi -toiveita paremmista liikeajoista Amerikassa, nousi siirtolaisuus -Suomesta taas melkein entisilleen, mutta kun asetetut toiveet -eivät näyttäneet ottavan toteutuakseenkaan, väheni siirtolaisuus, -ei kumminkaan niin alas kun oli noina paniikkivuosina, sillä ajat -olivat toki jonkun verran parantuneet. Järkeä siinä siis kyllä on -siirtymisessä käytetty, eikä se ole ihmettä, sillä matka vieraaseen -maahan, outoihin oloihin kurjissa kortteereissa siirtolaislaivoissa -ei ole leikintekoa. Mutta tietysti löytyy kevytmielisestikin lähteviä. - -Siirtolaisuus käy etupäässä Pohjanmaalta ja muilta niiltä seuduilta, -joista on jo ennen lähteneitä Amerikassa. Nuo antavat tietoja ajoista -Amerikassa ja kertovat kokemuksistaan. Harvalle lähtevälle ovat -ihan outoja Amerikan ilot ja kärsimyksetkin. Mutta itse tulevaisuus -on kullekin outo, ja jos ensikertalaisen mielessä väikkyy ihania -toiveita ja kuvitelmia, väkisinkin pakkautuu mieleen pelkoa ja -hirvittävääkin. Että tällaista liikkuu kevytmielisenkin mielessä, -sitä todistaa se, kun nuo juuri enimmäkseen koettavat lähtöhetkellä -vaihtelevia ajatuksiaan väkijuomiin upottaa. - -Koeta, lukija, asettua Amerikkaan menevän siirtolaisen asemaan, niin -huomaat tokko tuo matkanteko aivan niin hauskaa on. - -Jos ei sinulta jäisikään lähempiä omaisia, kuten vaimo ja lapset -sekä vanhemmat, joita kyllä jää usealta siirtolaiselta, jää -sinulta kumminkin koko läheinen omais- ja tuttavapiiri, johon -kumminkin jotkut siteet sinua kiinnittävät, jääpi kotiseutu -muistoineen. Jääpi myöskin suomenkieli, sillä tiedät että Amerikassa -puhutaan toista kieltä eikä sinua ymmärretä. Mieleesi täytyy -väkisinkin johtua ajatus: mitenhän minut siellä ymmärretään kun en -yksinkertaisimpiakaan tarpeitani osaa selittää, mitenhän suoriudun -"puhumattomana" edes matkalla, saatikka sitte perillä. - -Ja kun Suomen rannat katoaa näkyvistä, katoaa myös ihanat toiveesi -jos niitä olisi ollutkin. Siirtolaiskortteeri laivoissa herättää -sinut elämän todellisuuteen. Kärsi noissa kurjissa kortteereissa -merikivussa ja lähtösi ikävyydessä. Jos ei sinulla ole merikipua, on -siellä toisilla ja tämä ei suinkaan elämän suloutta sinuun vaikuta. -Laivan vaihtopaikoissa anna kulettaa itseäsi kun eläintä ja sittekin -on aina pelko mielessä, että ehkä eksyt ja jäät yksinäsi selviämään -oudolla seudulla vieraskielisessä maassa. Rahaa ei ole sinulla -kun muutama markka, mitenhän selviät, jos ei kaikki kävisi aivan -säännöllisesti. Mistäpä tiedät tokko tuokaan vieraskielinen kulettaja -on rehellinen. - -Joudut Atlannin laivaan. Joskin Suomen laivassa sait ruokaa, jonka -ruuaksi tunsit, täällä on toisellaiset ruuat, joita et tunne ja -jotka eivät tahdo mennä alas, vaikka nälkäkin olisi. Asemasi vaan -huononee. Kielelläsi et tule ollenkaan toimeen. Ja sattuu myrsky -suurella merellä, kun et ole moneen päivään nähnyt muuta kun vettä -ja taivasta. Isokin laiva on kun leikkikalu ankaran luonnonvoiman -käsissä. Ihme on, jos et kadu lähtöäsi. Amerikka alkaa mielessäsi yhä -pelottavampana esiintyä. - -Kun tulet New Yorkiin, on ensiksikin pelko mielessäsi, tokko -sinua vähien rahojesi takia maalle lasketaan. Olet kuullut, että -vähärahaisia palautetaan takaisin. Joutua takaisin, uudestaan -tekemään sama matka! - -Ja jättiläiskaupungin hyrinä sitte hämmentää koko mailman silmissäsi. -Näet itsestään kulkevia vaunuja, aivankun paholainen niitä -liikuttaisi, näet... näet paljon, niin että ajatuksesi seisahtuu. -Miten selvitä tästä ja päästä johonkin ansioille? Jos on sinulla joku -tuttava, on se tavallisesti Amerikan sisäosassa. Tästä on vielä pitkä -matka. Sinä tiedät ja ehkä saat kokea, että New Yorkin satamassa -kulkee kaikellaisia veijareita, jotka saattavat sinulle tehdä vaikka -mitä vahinkoa. - -Siirtolaiskonttorista sinut autetaan rautatieasemalle, jos on -rautatiepiletti ostettuna. Jos ei ole, saat itse parhaasi mukaan -koettaa päästä ansioille, ja se ei ole helppoa "puhumattomalle" -maassa, jossa kukin välittää vaan hiukan muista kun itsestään. Ehkäpä -kumminkin pääset jatkamaan matkaa rautatiellä. Sinut tuupataan -vaunuun, jossa kuulet kieliä, mutta et niistä ymmärrä mitään. -Menisihän se nyt kumminkin, kun tämä sama juna veisi sinut perille -asti. Mutta mitäs vielä! Sinun tulee pari kolme kertaa vaihtaa junaa. -Mitenhän niissä selviää? - -Tulet vihdoinkin perille. Matkalla olit jo monta kertaa ajatellut, -että tuskin perille ollenkaan pääset. Perin rääkkäytyneenä olet -matkan päässä, mutta vaivoillesi ei siinäkään tule loppu. Nythän -vasta on päästävä yrittämään saada Amerikan kullasta kiinni. Siinä -saat monet vaikeudet kestää ennenkun töihin pääset. - -Ei, "lystiä" ei ole Amerikan matka. Ja useimmat Amerikkaan lähtijät -sen edeltäpäin tietävät. Kevyellä mielellä sitä matkaa ei voi tehdä. - -Ja kumminkin vuosittain tuhannet suomalaiset ovat noita kärsimyksiä -kärsimässä. Todellisuus matkalla on kärsimystä kysyvää, mutta -vielä hirveämpää on pelko mielessä, että mitähän tästä vielä, -tulee, mikä on minun kohtaloni. Olet kuullut kertomuksia tuhansista -perikatoon joutuneista. Kyllä sinua on peloteltu tarpeeksi ja siis -mielikuvituksessasi saatat kärsimyksen hetkillä oikein hirmukuvia -luoda. Harvalla on se luonto, että vastoinkäymisissä voi lohduttaa -mieltään niillä kultaisilla toiveilla, joita myös kullakin Amerikkaan -lähtevällä on. -- -- - -No-niin, olipa kärsimykset kuinka suuret tahansa ja olipa syyt -Amerikkaan matkustamiseen mitkä tahansa, varma vaan on, että joka -vuosi sinne joukko suomalaisia rientää ottaen vastaan kohtalon, mikä -itsekullekin on suotu. Ja kun siirtolainen perehtyy Amerikan oloihin, -kyllä se alkaa mennä. Elää sitä sielläkin, ja myöntää täytyy, että -toimelias suomalainen työmies on saanut ja edelleenkin saa itselleen -hyvän aineellisen toimeentulon. - -Sitä mukaa kun siirtolaiset kullakin paikkakunnalla asuttuvat ja -lisääntyvät, nousee heillä myös henkisiä pyrinnöitä, valmistelevat -itse olonsa. He toimivat parhaan järkensä mukaan enintäin hyvin -vähällä ennakkokokemuksella, usein ei ole kokemusta ensinkään. -Suomessa ovat he kuuluneet seurakuntiin ja muihin järjestettyihin -laitoksiin, mutta ne ovat heille olleet valmiina, täällä on -heidän itsensä kaikki muodostettava alusta pitäen. Kun ajatellaan -sitä Suomen kansaluokkaa, josta siirtolaiset ylipäänsä ovat, ei -ole ihmeteltävä, vaikka ei kaikki laitokset ensi kerralla, eikä -toisellakaan kunnollisia tule. Kokemus on ensiksi hankittava, ja -Amerikan suomalainen se on "vaivanen, joka kaikki kokee". - -Ottaen tämän huomioon voidaan paremmin ymmärtää Amerikan suomalaisia -ja niitä puutteellisuuksia, mitä heidän keskessään vallitsee. Samalla -voidaan oikein arvostella myös mitä hyvää heidän puuhissaan ilmenee. - - - - -Suomalainen asutus. - - -Suomalaisia on Amerikassa kaikissa valtioissa ja myös Canadan -jokaisessa maakunnassa. Muutamissa valtioissa on heitä vaan -jokunen, eksynyt sinne työnetsinnössään, mutta toisissa valtioissa -on tuhansittain. Etelävaltiot eivät ole olleet oikein mieluisia, -vaikka tuon tuostakin ovat suomalaiset sinne farmareiksikin -(maanviljelijöiksi) yrittäneet. Ilmanala on siellä suomalaisten -mielestä liian kuuma, ja monessa yrityksessä ovat onnistuneet -hedelmättömiä maa-aloja saamaan. Mutta näyttää siltä, että -tulevaisuudessa suomalaiset rupeavat etelässäkin menestymään. - -Mieluisimmat asuntopaikat suomalaisille löytyy pohjoisvaltioissa, -erittäinkin Michiganissa ja Minnesotassa. Ilmanala on siellä -suomalaisille terveellistä ja enemmän vanhaa kotimaata muistuttavaa. -On siellä vesiäkin johtamassa mieleen tuhatjärvien maata. -Hedelmällistä on maa ja viljelykseen sopivaa. - -Minnesotassa ja erittäinkin Michiganissa on suuria, mahtavia -kaivantoja, joissa tuhannet suomalaiset ovat löytäneet joltisenkin ja -verrattain pysyväisen ansiopaikan. Ylä-Michiganissa on Kuparisaaren -mailman mainiot vaskikaivokset. Siellä on suomalaisten suurimmat -pesäpaikat Calumetin ja Hancockin kaupungeissa. Kuparisaarelta -hiukan etelään päin on mahtavia rautakaivosseutuja, joissa myöskin -on vankkoja suomalaisasutuksia kuten Ironwood, Ishpeming ja sen -naapurikaupunki Negaunee. - -Minnesotassa on suomalaisten suurimmat maanviljelysseudut, -jotka väkiluvultaan kilpailevat melkein Kuparisaaren paikkain -kanssa. Siellä on Cokaton ja New York Millsin "farmikontrit" -naapuriseutuineen, joissa tuhansittain kansalaisiamme elää nisun -y.m. maanviljelystuotteiden kasvatuksella. Ja pohjoisessa osassa -Minnesotaa, suuren Superiorjärven länsipuolella on suomalaisista -rikas rautakaivantoseutu, n.k. "Mesabaränssi". Siellä on Elyn, -Towerin, Virginian y.m. kaupungit suomalaisineen. - -Paljon suomalaisia on asettunut viljelemään maata molempien -Dakotavaltioitten aavoille preereille, joissa kyllä ei suurtenkaan -maa-alojen perkkaus viljelykselle ole vaikeata, mutta joissa -kuivuus tahtoo haitata kasvullisuutta ja sitä koetetaan korjata -paljomaksavalla keinotekoisella kastelulla. Siellä on Frederickin, -Savon, Lakotan y.m. suomalaiset maanviljelysseudut. - -Ja Etelä-Dakotan länsiosassa on Mustien Kumpujen (Black Hills) -rikkaat kultakaivannot, joissa myöskin koko joukko suomalaisia -ansaitsee verrattain hyviä päiväpalkkoja. - -Jos jatkamme matkaa lännemmäs, on edessämme Wyomingin valtio ja -sen naapurit Montana sekä Colorado. Kaikissa näissä on lukuisasti -suomalaisia. Wyomingissa kansalaiset ovat hiilikaivantoseuduilla -kuten Rock Springsin, Hannan, Carbonin y.m. kaupungeissa. Montanassa -on myös suomalaisista rikkaat hiiliseudut Belt, Sand Coulee ja Red -Lodge, mutta kaivaa siellä suomalaiset jalometallejakin Butte Cityssä -sekä muualla. Colorado on kullasta, hopeasta ja muusta metallista -rikas valtio, kuten Montanakin. Siellä on paljon noita kaivannoita, -ja suomalaisia tavataan enimmän Leadvillen sekä Telluriden -kaupungeissa. - -Idaho, mormoonivaltio Utah ja Nevada ovat myös jaloista metalleista -rikkaat maat, mutta suomalaisia niissä ei hyvin paljon ole. Toista -on Tyynenmeren rantaan ulettuvien valtioiden Californian, Oregonin -ja Washingtonin laita. Suomalaisia on jokaisessa noissa valtioissa -tuhansittain. Lännen erinomainen ilmanala ja maan rehevä kasvullisuus -on vaikuttanut sen, että siellä moni kansalaisemme menestyksellä -viljelee maata ja elää tyytyväisenä. Siellä on Hockinsonin, -Centrevillen, Adamsin ja monet muut suomalaiset maanviljelysseudut. -Paljon on suomalaisia Fort Braggin y.m. seuduilla Californiassa -kaatamassa jättiläispunapuita, Rocklinissa kivitöissä ja San -Franciscosta lähtevinä merenkävijöinä. - -Oregonissa on tunnettu suomalaisten pesäpaikka Astoria mahtavan -Columbiavirran suulla. Kansalaisemme siellä ansaitsevat kesäisin -jotenkin hyvin pyytämällä joesta lohta, jota sitte kannuihin pantuina -syödään yli koko maapallon. Rohkeutta ja tarmokkuutta kysyy tuo -kalastus ja monta uhria on ahnas Columbia niellyt. - -Washingtonin valtiossa on myös jalon metallin kaivoksia, mutta -suomalaisia työskentelee enemmän Carbonadon hiilikaivoksessa. - -Jos vielä katselemme Yhdysvaltain alueita kaukana lännessä niin -tapaamme suomalaisia jotenkin lukuisasti Alaskassa etupäässä -kullankaivamishommissa. - -Palataksemme taas itään kulemme suuren, Englannille kuuluvan alueen, -Canadan kautta. Jo Tyynen meren rannalla siellä tapaamme suomalaisia -Wellingtonin ja Nanaimon hiilikaivoksissa, sitte läpeensä pitkin -Canadan Pacificrautatien vartta joko kaivoksissa tai rautatien -töissä. Lähestyessä itää tulemme suurempiinkin suomalaispaikkoihin -kuten Port Arthurissa, Sudburyn kuparikaivoksilla y.m. Myös -maanviljelijöinä on suomalaisia Canadassa. - -Setä Samulin itävaltioissa on suuriakin suomalaisia pesäpaikkoja. -Ashtabula Harbor on vanhin suomalainen asutusseutu Ohiossa. -Siellä samoinkun Fairportissa y.m. on laivanlastaus päätyönä -kansalaisillamme. Illinoisissa ja Indianassa on suomalaisia -tehdas- ja kaivostöissä. Massachusetts on idän suomalaisten enimmän -asuttu seutu. Kansalaisiamme on siellä kivitöissä ja tehtaissa. -Kivityöt antavat suomalaisille elatusta myös Mainen, Vermontin -ja Connecticutin valtioissa. Pennsylvaniassa on kansalaisiamme -hiilikaivannoissa, samoin Länsi-Virginiassa. Suuressa New Yorkin -kaupungissa on paljon suomalaisia käsityöläisinä. - -Tarkoitukseni on seuraavilla lehdillä johtaa lukijata tarkemmin -katselemaan noita suomalaisten eri asumaseutuja. - -Nyt vielä koettakaamme tehdä jonkunlainen lasku suomalaisten luvusta -eri valtioissa. Tarkkaa laskua siitä on mahdoton saada, vaan -summittainen, erään paljon matkustaneen Amerikan suomalaisen kanssa -tekemäni luettelo on seuraava: - - Minnesota ...... 25,000 henkeä. - Michigan ....... 22,000 " - Canada ......... 10,000 " - Dakota ......... 8,000 " - Massachusetts .. 7,000 " - California ..... 7,000 " Oregon ......... 6,000 " - Washington ..... 6,000 " - Montana ........ 4,000 " - New York ....... 4,000 " - Ohio ........... 3,500 " - Wyoming ........ 3,000 " - Wisconsin ...... 3,000 " - Pennsylvania ... 3,000 " - Illinois ....... 2,000 " - Colorado ....... 1,500 " - New Jersey ..... 1,000 " - Alaska ......... 1,000 " - Maine .......... 500 " - Connecticut .... 500 " - Indiana ........ 400 " - Utah ........... 300 " - Idaho .......... 300 " - Vermont ........ 200 " - New Hampshire .. 200 " - Muut valtiot ... 2,000 " - -Tämän laskun mukaan on suomalaisia Amerikassa siis vähän yli 120,000. -Toiset arvelevat että suomalaisten luku Amerikassa nousee tuskin -100,000:een, mutta löytyy niitäkin jotka väittävät kansalaisiamme -olevan aina 200,000 asti. Jos otamme lukuun Suomen ruotsalaiset -siirtolaiset ja merimiehet, niin kohtuullisin lasku lienee 125,000, -vaikka yllä esitetyt numerot eri valtioihin nähden eivät aivan -paikkaansa pitäisikään. - -Käykäämme nyt katselemaan suomalaisia valtioittain ja pesäpaikoittain. - - - - -New York. - - -New Yorkin valtio, Keisarivaltio (Empire State) on väkirikkain ja -huomattavin kaikista Uniooniin kuuluvista valtioista. Ja sen sydän -on jättiläiskaupunki New York, joka täyttää Hudsonjoen suulla olevan -Manhattansaaren ympäristöineen. Väkiluku Suuressa New Yorkissa nousee -nykyään lähemmäs 3 1/2 miljoonaan. - -New Yorkin kaupunki on Amerikan portti. Suuren Lännen asujamet -sanovat, että se on vaan puoleksi amerikkalainen. Enin osa -siirtolaisista astuu ensiksi maalle New Yorkissa. Ainoastaan -vähempi määrä kulkee Bostonin, Philadelphian, Baltimoren tai muiden -maallenousupaikkain kautta. Esimerkiksi v. 1897 saapuneista 230,832 -siirtolaisesta nousi maalle New Yorkissa 180,556, Bostonissa 13,333, -Philadelphiassa. 10,930, Baltimoressa 6,215 j.n.e.. Kun vuonna -vuotuisenaan tuollainen suuri joukko siirtolaisia (muutamina vuosina -on se paljon suurempi) kulkee New Yorkin kautta, näkee Amerikan -suuruuden ensiksi siinä, ei ole kumma että New Yorkia on totuttu -pitämään Amerikan pääkaupunkina, ja onkinhan se sitä paitsi suurin. - -Suomalaisista siirtolaisista on minulla käsillä Yhdysvaltain -hallituksen tilasto tilivuodelta 1895 (heinäk. 1 p:stä 1894 kesäk. 30 -p:ään 1895). Silloin saapui siirtolaisia Suomesta New Yorkin satamaan -2,145, Bostoniin 242 ja Philadelphiaan 50. Myöskin on tässä tietoja -samana vuonna Canadan satamien kautta saapuneista suomalaisista -siirtolaisista. Heitä saapui sieltä 204. - -Kun on tässä tullut käsille Yhdysvaltain hallituksen -siirtolaistilasto vuodelta 1895, tekee tuosta mieli tähän, vaikka -onkin pieni syrjähyppäys aineesta, ottaa myös muutamia muita tietoja -suomalaisista siirtolaisista mainitulta vuodelta. - -Saapuneista kansalaisistamme sinä vuonna oli henkilöitä alle 15 -vuoden 259, henkilöitä 15--40 ikävuosien välillä 2,109 ja yli 40 -vuoden olevia 69. Sukupuoleen nähden oli siirtolaisista 1,309 miestä -ja 1,128 naista. - -Ammattiin katsoen oli mainittuna vuonna saapuneista suomalaisista -siirtolaisista: - - Pappeja .................................. 1. - Soittotaiteilijoita ...................... 6. - Lääkärejä ................................ 1. - Kirjanpitäjiä ............................ 1. - Leipureja ................................ 3. - Läkkiseppiä .............................. 4. - Kirjansitojia ............................ 1. - Puuseppiä ................................ 14. - Kauppapalvelijoita ....................... 3. - Ompelijattaria ........................... 2. - Insinöörejä .............................. 6. - Lämmittäjiä .............................. 2. - Koneenhoitajia ........................... 4. - Merimiehiä ............................... 60. - Muurareja ................................ 3. - Mekaanikkoja ............................. 1. - Kaivantomiehiä ........................... 2. - Maalareita ............................... 2. - Sahureja ................................. 1. - Suutareja ................................ 4. - Kivenhakkaajia ........................... 2. - Räätälejä ................................ 9. - Tynnyrintekijöitä y.m. käsityöläisiä ..... 2. - Ajureita ................................. 1. - Maanviljelijöitä ......................... 33. - Kalastajia ............................... 1. - Työmiehiä (laborers) ..................... 772. - Palvelijoita ............................. 396. - Ilman ammattia (lapset, vaimot y.m.) ... 1,100. - -Tästä näkyy suunnilleen mistä luokasta suomalaisten siirtolaisten -enemmistö on. Esimerkin vuoksi mainitsen, että samana vuonna -saapuneista tanskalaisista siirtolaisista oli opettaja- ja -virkamiesalalla 25, käsityöläisiä 564 ja kovantyön tekijöitä -(maanviljelijöitä, työmiehiä ja palvelijoita) 1,318. -Skotlantilaisista oli opettaja- ja virkamiesalalta 65, käsityöläisiä -1454 ja kovantyöntekijöitä 1,213. Olen nämä ottanut vertaukseen -sen vuoksi, kun näillä ja suomalaisilla oli kovantyöntekijäin luku -melkein yhtä suuri. - -Tästä jo nähdään, että Suomesta käsityöläisten siirtolaisten luku -on suhteellisesti pienempi kun muista siirtolaismaista. Sen vuoksi -suomalaiset siirtolaiset ylipäänsä luetaan Amerikassa "laborers", -kovantyöntekijäin luokkaan. Kansallisuutemme sivistyksen maineelle -suuressa vapaavallassa se ei ole eduksi. Ja tämä selittää senkin, -että suomalaisia on verrattain vähän edullisemmissa asemissa, -työnjohtajina y.m. - -Mutta eräässä toisessa suhteessa Yhdysvaltain hallituksen -julkaisema tilasto asettaa suomalaiset hyvin edulliseen valoon -- -niinikään sivistyskysymyksessä. Tilaston mukaan ovat suomalaiset -siirtolaiset ensimmäisten joukossa siinä suhteessa, että ne -osaavat lukea. Saapuneista siirtolaisista tällä alalla olivat -portugalilaiset kehnoimmassa asemassa. Heistä nimittäin oli 67,35 -prosenttia luvuntaitamattomia. Itaalialaisista oli sellaisia 52,93, -unkarilaisista 37,69, venäläisistä 36,42, kreikkalaisista 25,18, -belgialaisista 15,22, turkkilaisista 14,79, espanjalaisista 8,71 ja -irlantilaisista 7,27. Kaikki nämä kansat sekä monet muutkin ovat -jälellä suomalaisista, joiden joukossa löytyi vaan 3,58 prosenttia -luvuntaitamattomia. Ranskalaisten, englantilaisten, hollantilaisten, -skotlantilaisten, saksalaisten, sweitsiläisten ja skandinaavien -prosenttiluku on vielä pienempi. Tanskasta saapuneista siirtolaisista -oli vaan 0,49 prosenttia luvuntaitamattomia. - -Tutkimukset kaikkien näiden tietojen selville saamiseksi toimitetaan -siirtolaisten maallenoususatamassa, etupäässä laivalinjojen antamien -luettelojen mukaan. Yhdysvalloissa on parhaillaan tekeillä laki, -jonka mukaan kaikki lukua ja kirjoitusta taitamattomat siirtolaiset -estetään pääsemästä maalle. Suomalaisia ei tämä laki tule niin kovin -koskemaan kun etelä- ja itäeurooppalaisia kansoja. Mutta kyllä -muutamilta meikäläisiltäkin estyy sitte pääsö Amerikkaan. Palautetut -siirtolaiset lähetetään kulettavien laivalinjojen kustannuksella -takaisin. - -Nykyään estetään maahan tulemasta ainoastaan ne siirtolaiset, -jotka ovat hömmelöitä (idiootteja), mielipuolia, köyhiä (s.o. -sellaisia, joilla joko maalle astuessaan ei ole joku summa rahaa -tahi joista päätetään, etteivät he pysty saamaan elatusta maassa), -rikollisiksi tuomittuja ja n.k. kontrahtityömiehiä (sellaisia, joita -on ulkomailta kontrahdilla palkattu ja kutsuttu johonkin työhön). -Viimemainittu kysymys on jotenkin kierä ja saattaa oudon siirtolaisen -usein pulaan. Kun siirtolaiselta kysytään: Onko Teillä edeltäpäin -määrätty, varma työpaikka tiedossa? tekee useimman mieli vastata -myöntävästi, arvellen että niin kaiketi varmemmin maalle pääsee, -kun ei ole "kruunulla" pelkoa siitä, että joutuu häntä elättämään. -Mutta myöntävä vastaus on paha loukkauskivi vaikuttamaan sen, että -siirtolainen työnnetään takaisin laivaan ja viedään entisille -asumasijoilleen. Usein saa tulkki tässä tapauksessa olla apuna asiaa -oikaisemassa. - -Tuo laki kontrahtityömiehistä tuntuu omituiselta, mutta sen tarkoitus -on estää työnteettäjiä kulettamasta halpapalkkaista työväkeä -ulkomailta. Näin on tahdottu turvata amerikkalaista työmiestä. - -Siirtolaistilasto vuodelta 1895 osoittaa, että ainoastaan 2 -suomalaista siirtolaista palautettiin Yhdysvaltain satamista, toinen -köyhänä ja toinen kontrahtityömiehenä. Esimerkin vuoksi mainittakoon, -että samana vuonna palautettiin itaalialaisia 731 ja venäläisiä 599. - -Kun nyt siirtolainen onnellisesti on päässyt kaikista kyselmyksistä -ja tutkimuksista, jotka tavallisesti toimitetaan New Yorkin satamassa -olevalla Ellissaarella, paitsi tänä vuonna, jolloin entisen palaneen -siirtolaismajan sijalle ei vielä uutta ehditty rakentaa, pääsee hän -vapaana astumaan vapaan maan kamanalle. Ja useimmiten siirtolainen -tällöin on vapaampi kun taivaan lintu, vapaa lentämään minne tahansa, -mutta ilman kotia, ilman pesää. - -Monet on mahtaneet olla suomalaistenkin siirtolaisten mietteet -astuessa New Yorkin eteläpäässä olevaa Patteripuistoa sen varrella -löytyviin siirtolaiskonttoreihin. Kysymys: mikä on oleva kohtaloni -Amerikassa? lienee noussut useamman mieleen. - -Siirtolaismatkustus on kokonaan n.s. laivalinjain käsissä. -Suomalaisille tätä nykyä tunnetuimmat ja enimmän käytetyt laivalinjat -ovat Cunard-, Walkean Tähden, Amerikan, Ankkuri- ja Thingvallalinjat. -Näillä kaikilla on komeita laivoja kulkemassa Euroopan ja Amerikan -välillä. Ennen kulkivat suomalaiset enimmäkseen n.k. Breemenlinjalla, -jonka lähtöpaikka Euroopasta oli Breemenin satama Saksassa, mutta kun -sen suomalaisen asiamiehen G. A. Grönlundin johtama siirtolaisyhtiö -teki konkurssin ja kun sittemmin laivalinjat yhteisessä kokouksessaan -tekivät sopimuksen, ettei Keski-Euroopan linjat kuleta matkustajia -Pohjoismaista, lakkasi suomalainen siirtolaisuus Saksan kautta -kokonaan. - -Harvoja siirtolaispilettejä, eli "tikettejä", niinkun Amerikan -suomalaiset niitä nimittävät, ovat laivalinjat itse kumminkaan -suorastaan myyneet suomalaisille. Piletinmyynti on ollut -erityisten siirtolaistoimistojen hallussa, joita on itsekullakin -kansallisuudella. Paitsi piletin myyntiä toimittavat nuo -siirtolaistoimistot myös siirtolaisten rahalähetyksiä vanhaan maahan. -Miljoonia markkoja kulkee näiden toimistojen kautta vuosittain -Suomeen. Saadakseen paremman ansion rahalähetyksestä toimittavat nämä -sen siten, että ostavat Amerikan dollareilla Englannin puntia ja -lähettävät tällaisia pankkiosoituksia Suomen pankkeihin. Näin voivat -he maksaa Amerikan dollarista 5 mk. 10 penniä ja enemmänkin sekä -sittekin voivat tehdä voittoa. - -Suomalaisille huomattavin siirtolaistoimisto on nykyisin Hornborg -& C:o, jonka johtajana on hra Aksel Hornborg. Tämä on Suomen -Höyrylaivaosakeyhtiön asiamies Amerikassa ja sen takia sekä kun -Saksan linjat eivät enää kuleta suomalaisia matkustajia on sen -hallussa suomalaisen siirtolaismatkustajaliikkeen enemmistö. -Toinen yhtiö, joka myös huomattavassa määrässä toimii suomalaisten -keskuudessa on skandinaavialainen S. Nielsen & C:o, jolla liikkeellä -on suomalaisiakin palvelijoita. Nämä molemmat toimistot ovat -Statekadulla Patteripuiston varrella. - -Suomalaisten rahalähetyksen kotimaahan hoitanee nyt enimmäkseen vanha -pankkihuone C.B. Richard & C:o, jonka liike on New Yorkin suurimmalla -liikekadulla Broadwaylla vähän ylempänä siirtolaistoimistoja. -Nyt voidaan katsoa rahalähetyksen ainakin tältäpuolen olevan -turvallisissa käsissä. Niin ei ole aina ollut. Satoja tuhansia -markkoja ovat suomalaiset siirtolaiset ja heidän omaisensa -menettäneet entisten siirtolaisyhtiöiden konkursseissa. Enimmän -häviötä on suomalaisille tullut skandinaavialaisen "American Emigrant -C:n" sekä suomalaisen G.A. Grönlundin johtaman siirtolaisyhtiön -konkursseissa. Monen hiellä ja vaivalla kootut rahat hupenivat -näissä vararikoissa. G. A. Grönlund oli aikanaan suomalaisen -siirtolaisliikkeen huomatuin ja suosituin johtaja. Melkein koko -siirtolaismatkustajaliikkeemme oli hänen hallussaan, ja hän ilmoitti -lähettävänsä siirtolaisten rahoja Suomeen vuosittain 6 miljoonaa -markkaa. Tämä erinomainen menestyksensä houkutteli häntä liian -suuriin yrityksiin, ja noita varten lienee hän käyttänyt jossakin -määrin kansalaistemme rahoja. Mutta kun tuli yleinen paniikkiaika -v. 1893, eivät hänen yrityksensä menestyneet ja seurauksena oli -konkurssi. Grönlund poistui Amerikasta kansalaistensa tuomitsemana -ja seikkaili sitte Ruotsissa, Suomessa ja Afrikassa. Nyt kuuluu -hän olevan liikehommissa St. Louisin kaupungissa Missourin -valtiossa Amerikassa. Suomalaiset eivät ole vielä unehuttaneet sitä -katkeruutta, jonka hänen yhtiönsä konkurssi vaikutti. Siirtolaiset -olivat tottuneet suosimaan Grönlundia m.m. sen takia, kun hän maksoi -dollarista aina niinkin korkean kurssin kun S.mk. 5:15 ja ehkä -enemmänkin, eivätkä ottaneet huomioon, että sitä ei Grönlund voinut -maksaa muuten kun heidän kustannuksellaan. Grönlundin vararikosta -puhuivat aikoinaan amerikkalaisetkin lehdet laajalti ja kutsuivat -miestä "Suomalaiseksi Napoleoniksi", joka oli kärsinyt Waterloonsa. - -Muita suomalaisia liikehuoneustoja kun nuo siirtolaistoimistot on -New Yorkissa vähän. Varsinaisia kauppapuoteja ei ole kun parilla -entisellä Suomen juutalaisella, jotka harjoittavat vaatekauppaa, -yksi ehkä suuremmassakin määrässä. Myös pienempiä tupakka- ja -rihkamakauppoja on toisinaan ollut suomalaisilla, vaikka eivät ole -oikein ottaneet menestyäkseen. - -Kunnioitetuimpia New Yorkin suomalaisia on Brooklynin puolella -asuva apteekari Niilo Kant. Hän on lehtori Canthvainajan orpana ja -saapui Amerikkaan lähes 30 vuotta sitte. Hänellä on suuremmoinen, -suosittu apteekkiliike ja lienee hän varakkaimpia Amerikan -suomalaisia. Apteekari Kant on hiljainen ja vaatimaton mies eikä -ota juuri ollenkaan osaa suomalaiseen seura-elämään, mutta milloin -rahankeräyksessä tai muun neuvon pyynnössä mennään hänen luokseen, on -hän aulis auttaja. - -Suuremmoinen on myös leipuri C. G. F. Lindstrandin leipuriliike. -Hänellä on aina joukottain hevosia kiidättämässä leivoksia -suomalaisiin ja ruotsalaisiin perheisiin. Yleinen tapa Amerikassa on -näet, että myyjä toimittaa tavaran ostajan kotiin. Herra Lindstrand -on Waasanpuolelta kotoisin. - -Liikkeistä mainitessa pitänee huomauttaa, että on myös muutamia -suomalaisia kapakoita. Ja Hämeenlinnasta karanneella juutalaisella -teurastajalla Rosenbergillä sanotaan olevan makkaratehdas ja -useita lihapuoteja. Kuuluu niitä myös olevan muitakin suomalaisia -liikemiehiä, jotka kuten viimemainittukin eivät oleskele ollenkaan -suomalaisten kanssa. - -Siirtymällä yleisestä kauppa "bisneksestä" muille aloille on ensiksi -mainittava, että Amerikan suomalaisten enimmän levinnyt sanomalehti -"Siirtolainen" ilmestyy New Yorkissa Brooklynin puolella. Lehteä -kustantaa "Suomalais-amerikkalainen Kustannusyhtiö", joka harjoittaa -myös jotenkin suureksi kasvanutta kirjainkustannusliikettä. -Yhtiön osakkeet ovat äskettäin oston kautta joutuneet liikkeessä -työskenteleväin miesten omiksi ja liike edistyy aikalailla. Yhtiöllä -on oma kolminkertainen talo (kellarikerros neljäs, jossa on koneet). - -Enimmät suomalaiset New Yorkissa ovat käsityöläisiä. Ylipäänsä -ovat he itsenäisellä taloudellisella kannalla ja useita voidaan -varakkaiksikin kutsua. Muutamilla on omat talot. Yleensä lienee -Suur-New Yorkin suomalaisilla ainakin 50 omaa taloa, joista kukin on -arvossa 2,000--10,000 dollarin välillä. - -Puuseppiä on paljon ja työskentelevät he etupäässä rakennustöissä -ja laivavarveilla. Palkka on siinä 3 dollarin vaiheilla päivältä ja -niin ollen voisi hyvinkin saada säästöön, kun vaan työt olisivat -pysyväisempiä. Mutta kun muutamina aikoina kuluu kauvankin -työnetsintään, vähentää se tietysti vuotuista työnansiota. Työpäivä -puusepillä kuten useimmilla käsityöläisillä on 8-tuntinen, vaikka -ei kaikilla aloilla sitä niin säännöllisesti noudateta kun -puusepäntöissä. - -Epävakaisemmat työajat ovat muurareilla ja räätäleillä. Muurarien -säännöllinen päiväpalkka on 4 dollaria. Rakennustöitä ja siis -muurausta on New Yorkissa paljon, mutta paljon on työhönpyrkijöitäkin. - -Suomalaiset räätälit saavat ansionsa melkein yksinomaisesti -kappaletyöllä. Päiväpalkalla tekeviä suomalaisia räätälejä lienee -hyvin vähän. Osa suomalaisista tekee ainoastaan housuja, toiset vaan -liivejä ja kolmannet takkeja j.n.e. Yleensä ovat suomalaiset räätälit -hyvässä maineessa ja tekevät työtä parhaimpiin liikkeihin. Valmiina -myytävien vaatteiden tehtaissa, joissa maksetaan huonoja palkkoja, -ei suomalaisia työskennelle yhtään, vaan tavallisesti meikäläinen -räätäli saa jo työpalkassa enemmän kun tuollaiset valmiit vaatteet -myydessä maksavat. Niinpä noissa tilauksesta tekevissä liikkeissä -maksaakin vaatekerta paljon enemmän. Työaika räätäleillämme on -hyvin lyhyt, tavallisesti vaan muutamia kuukausia keväisin ja -syksyisin. Mutta silloin ansaitsevat he noin 20 dollarin vaiheille ja -enemmänkin viikossa. Työnsä tekevät he joko kotonaan tai yhteisesti -hyyräämissään työhuoneissa. - -Maalarit tekevät työtä joko päiväpalkalla tai urakalla, s.o. ottavat -jonkun työn valmistaakseen vissistä hinnasta. Heidän ansionsa tehnee -noin 2 ja 3 dollarin vaiheille päivässä. Koristemaalari voi ansaita -puolta enemmänkin. - -Suomalaisia kulta- ja hopeaseppiä on myös arvokkaimmissa tehtaissa -työssä ansaiten noin 3 dollarin vaiheille päivässä. Suurin osa näistä -kansalaisistamme on sellaisia, jotka ovat jo ennen tehneet samaa -työtä Pietarissa. Yleensä on New Yorkissa verrattain lukuisasti -Pietarin suomalaisia. - -Myös löytyy New Yorkissa suomalaisia suutareja, kelloseppiä, -huonekalujenpäällystäjiä, mekaanikkoja y.m. Suutarit saavat -Amerikassa ehkä huonompia päiväpalkkoja kun mitkään muut -käsityöläiset. Konetyö on sen ammatin ansiot turmellut, sillä -enimmäkseen käytetään valmiita tehdaskenkiä. - -Omia liikkeitä suomalaisilla käsityöläisillä New Yorkissa on perin -vähän. Yrittelijöitä on ollut, vaan enimmäkseen ne eivät ole -onnistuneet. - -Suomalaista ammatitonta työväkeä on myös New Yorkissa tehden -mitä työtä milloinkin sattuu. Niiden ansiot ovat vaihtelevat. -Yleensä olisi parempi, että se suomalainen siirtolainen, joka ei -taida jotakin erityistä ammattia, ei pysähtyisi New Yorkiin eikä -yleensä idän valtioihin, sillä työnsaanti on täällä kehnompi sekä -paikat huonommat. Länteen pitäisi mennä, siellä olisi paremmin -työn ja ansion tilaisuuksia. Mutta monet ovat rahanpuutteen takia -pakoitetut jäämään New Yorkiin ja usea heistä saapi ainakin alussa -nähdä kurjuutta. Ikävä kuva New Yorkista mahtanee olla monilla -niistä herrasmiehistä, joita Suomesta vanhemmat ja muut omaiset -ovat lähettäneet juoppouden ja muiden paheiden takia korjautumaan -Amerikan oloissa. Surkeaa kurjuutta lienevät he saaneet kokea -tuossa jättiläiskaupungissa. Mutta Amerikassa sellainen, jolla on -vähänkään tahdon lujuutta jälellä, ei tarvitse kauvan tuollaista -kurjuutta kestää. Hän voi nousta, ja onkin esimerkkejä, että jotkut -tuollaisista hyödyttömistä herrasmiehistä ovat nousseet ja tulleet -hyödyllisiksi, toimeentuleviksi ihmisiksi. Mutta on myös esimerkkejä -kurjuuteen lopullisesti sortuneista. - -Puhuessa New Yorkin suomalaisista ei voi jättää mainitsematta -merimiehiä, vaikka he liikkuvatkin kaiken mailman vesillä. New -Yorkista paljon suomalaisia palkkautuu merimiehiksi purjehtimaan -joko syvillä vesillä tai rannikolla. Melkein jokaisessa Yhdysvaltain -sotalaivassa palvelee suomalaisia merimiehinä, jossakin on heitä aina -pariinkymmeneen. Näin otti heitä useampia kymmeniä osaa viime sotaan -Espanjan kanssa. Myös maaväessä oli paljon suomalaisia. Kaikkiaan -lienee kansalaisiamme ollut osallisena viime sodassa muutamia -satoja. Jotkut saavuttivat erityistä huomiota, kuten surmansa saanut -Widemark, jonka nimeen amerikkalaiset mielellään ovat liittäneet -tunnustuksen "urhoollinen". Kuuluisassa sotalaivassa "Maine", joka -räjähti Havanan satamassa, mikä tapaus oli yhtenä sodan jouduttajana, -menetti henkensä kolme suomalaista. Useissa amerikkalaisissa ja -Amerikan satamissa käyvissä Ulkolaisissa laivoissa on suomalaisia. Ja -rikkaiden amerikkalaisten komeissa huvialuksissa on myös suomalaisia -merimiehinä nauttien jotakuinkin hyvää palkkaa helposta työstä. -Suomalaisen maine merimiehenä on Amerikassa hyvä, ovat ensimmäisiä -norjalaisten jälkeen. - -Suomalaisia naisia on hyvin paljon New Yorkissa. Niitä on enemmän kun -miehiä. Ne ovat ylipäänsä palvelijoina amerikkalaisissa perheissä. -Ja ne ovat verrattain edullisessa asemassa: ei niiden tarvitse -niinkun miesten olla viikkoja ja kuukausia etsimässä ja odottelemassa -töitä, vaan tavallisesti saavat sen oitis, sillä paikkoja on -enemmän kun palvelijoita. Jos panee ilmoituksen etenkin keväisin ja -syksyin amerikkalaiseen sanomalehteen, että siellä ja siellä olisi -suomalainen tyttö, joka haluaisi palveluspaikkaa, niin saattaa -kymmenittäin herrasväkeä käydä tätä heille pyytämässä. Ja vaikka -ilmoituksessa mainitsee, että tyttö on vasta maahan tullut eikä osaa -englanninkieltä, on hakijoita sittekin runsaasti. - -Enemmän kun ilmoitusten kautta välitetään palveluksen saantia -palvelushankintatoimistoissa. Siellä palvelustytöt istuvat -odottelemassa, kun rouvat ja herrat käyvät tarjoamassa paikkoja. -Tavallisesti palvelusta hakevan tytön osaksi jää valitseminen, -jota vastoin rouva saa olla tyytyväinen kuka heille vaan tulee. -Tarkkaan otetaan huomioon montako henkeä on perheessä, onko muita -palvelijoita, onko renki kantamassa sisään kivihiiliä, pestäänkö -pyykit kotona ja onko erityistä pesijätä j.n.e. Useimmiten ei täällä -toimistossa vielä asiaa ratkaista, vaan rouva tai herra, joka on -tyttöä pestaamassa, antaa sähkövaunurahat ja tyttö käy katsomassa -tarjottua paikkaa. Hän saattaa olla vuorokauden siellä, katsella -emännän luontoa, ruuan hyvyyttä ja palvelijattarelle määrättyä -kamaria. Jos ne eivät tyydytä, palaa tyttö takaisin toimistoon -valitsemaan toista paikkaa. - -Amerikka on naisten paratiisi, sanotaan. On se, varsinkin -palvelusnaisiin nähden. Oikein täytyy ihmetellä amerikkalaisen -rouvan kärsivällisyyttä opettaessaan esimerkiksi vasta Suomesta -maalta tullutta tyttöä. Tyttö ei saa kielestä mitään selvää, ei -tunne ruuanlaitosta, ei osaa mitään amerikkalaisen maun mukaista. -Opetuksen täytyy tapahtua kädestä pitäen, viitteloimalla. Siitä -tyttö alkaa oppia tärkeimpiä sanoja kielestä ja tottuu laitoksiin. -Ruuan laitoksen suhteen Amerikassa ei olla niin suurvaateisia kun -herrasväessä yleensä Suomessa. Vähemmillä sekoituksilla se ruoka -syntyy. - -Palvelusväellä täytyy olla oma kamarinsa, kyökissä ei makuuteta. -Vähintäänkin yhdeksi illaksi viikossa pitää palvelijan puolelta -päivin päästä ulos vapaaksi huvitteleimaan. Jos talossa on vaan -yksi palvelija, hoitaa rouva itse silloin taloustehtävät. Ja joka -ilta jälkeen kello 7 tai 8 on palvelija vapaa talon työstä ja saapi -tehdä omia töitään tai lähteä tuttaviaan tervehtimään. Tavallisesti -tytöillä on vapaina iltapäivinä joka toinen torstai ja joka toinen -sunnuntai. - -Palkkaa maksetaan palvelustytöille seuraavasti: sisäpalvelijalle -14--16 dollaria kuukaudessa, keittäjättärelle 18--20 dollaria ja -pesijättärelle 20--24 dollaria. Vasta maahan tullut siirtolaistyttö -saapi tavallisesti ensimmäiseltä kuukaudelta 8 dollaria. Pian se -sitte nousee 10 dollariin. Löytyy suomalaisia palvelijattaria -muutamia, jotka saavat aina 30 dollaria ja enemmänkin palkkaa -kuukaudessa. Olen kuullut erään suomalaisen tytön, joka -palvelee yhdellä Vanderbiltilla, saavan palkakseen 75 dollaria -kuussa. Mutta se on tavatonta. Suomalainen tyttö, joka palveli -miljoonainomistajalla Gouldilla ei saanut läheskään niin paljoa. -Lännessä maksetaan paikoin hiukan parempia palkkoja kun New Yorkissa. - -Jos suomalaiset neitosemme New Yorkissa tahtoisivat säästää, voisivat -he palkka-ansioistaan koota hyväsesti vanhan päivän varalle. Ja -onkinhan niitä koko joukko säästäviä, joilla on muutamien vuosien -säästöinä useita satoja dollareita. Mutta iso osa tytöistämme ei -ole niin halukas säästämään. Moni palvelee vaan muutaman kuukauden -saadakseen sitte laiskehtia yhtä kauvan ja kuluttaa säästöt. -Vaatetukseen kuluu myös hyväsesti, sillä neitoset ovat hyvin -puettuja, mutta siitä ei ole mitään sanomista, sillä maassa maan -tavalla. - -Kun nyt olemme käyneet läpi suomalaisten ansio- ja työpuolet New -Yorkissa, heittäkäämme yleinen silmäys heidän henkisiin rientoihinsa, -"yhteispyrinnöihin", niinkun niitä Amerikan suomalaisten keskuudessa -kutsutaan. - -Huomattavimman ja siunauksellisimman vaikutuksen tässä suhteessa on -tehnyt Suomen Merimieslähetys asemansa kautta. Se on vaikuttanut -paikkakunnalla vuodesta 1887. Sitä ennen oli kyllä jo suomalaisilla -seurakunta ollut ja olivat ostaneet kalliinlaisen kirkonkin. Mutta -he onnistuivat saamaan sopimattoman henkilön papikseen, ylioppilas -J. W. Lähteen, ja osaksi sen sekä osaksi liian suurten maksujen -vuoksi menetettiin kirkko, ja seurakunta hajosi. Tämä olisi kauvaksi -ajaksi tympässyt seurakuntaharrastuksen, ellei Merimieslähetys olisi -ruvennut seudulla työskentelemään. Vaikea oli saada ensin kansalaisia -kokoon, mutta vähitellen ne liittyivät lähetykseen. Viime aikoina -lienee Lähetyksen seurakuntaan kuulunut lasten kanssa kaikkiaan noin -tuhat henkeä. - -Kun yhteen aikaan kuului puheita, että ehkä Merimieslähetys -lakkauttaa toimensa New Yorkissa, alkoivat Brooklynin puolella asuvat -suomalaiset varusteleutua ja muodostivat erityisen seurakunnan -(silloin ei vielä Lähetyksen yhteydessä järjestettyä seurakuntaa -ollut). Kun suomalaisia lisääntyi paikkakunnalle (nyt on suomalaisia -Suur-New-Yorkissa ja sen lähimmässä ympäristössä noin 4,000), -säilytettiin tuo seurakunta, vaikka lähetyskin jatkoi toimintaansa. -V. 1897 ostivat Brooklynin suomalaiset itselleen kirkon, maksaen -siitä 2,800 dollaria, josta osa on vielä velkana, mutta johon hintaan -joku tuhatkunta dollaria kerättiin lyhyeen aikaan ihmeteltävällä -uhraavaisuudella (yhtenä ainoana iltana tuli lahja-antia noin 600 -dollaria). - -Osaksi tästä innostuneina Lähetysseurakunnankin jäsenet rupesivat -puuhaamaan itselleen omaa kirkkoa, sillä näihin asti on käytetty -jotenkin kallisvuokraista hyyryhuoneustoa; nykyisestä kirkosta -maksetaan vuokraa noin 1,000 dollaria vuodessa. Keräys pantiin -toimeen ja yhtenä iltana tuli uhrauksia vähän yli 1,000 dollaria. -Mutta kirkon hankkiminen New Yorkin puolella on paljon vaikeampi kun -Brooklynissa, sillä maa aijotuilla paikoilla on hyvin kallista. Asia -on tätä kirjoittaessa vielä valmistumassa. - -Vilkkaat ovat myös raittiusriennot New Yorkin suomalaisten -keskuudessa. Brooklynin puolella on raittiusseura Aamunkoitto, joka -on jo toistakymmentä vuotta vanha. Varsinaisessa New Yorkissa, joka -on Manhattansaarella, on kaksi suomalaista raittiusseuraa, Oras ja -Tähti, joista ensinmainittu on vanhempi. Ja vielä tähän ryhmäkkeeseen -kuuluu raittiusseura Alku, joka toimii joen toisella puolen Jersey -Cityssä New Jerseyn valtiossa. Vaikka seudulla onkin innokkaita -raittiuden harrastajia, eivät he seuroihin ole saaneet suurta -jäsenlukua. Suurkaupunki laajuutensa puolesta sekä viettelyksineen -pitää kansamme enemmistöä noista hyödyllisistä seuroista poissa. - -Useimmat New Yorkin suomalaiset käsityöläiset kuuluvat -"toiskielisten" toveriensa kanssa ammattiuniooneihin, -työväenyhdistyksiin, joilla on tarkoituksena ammattinsa etujen -valvominen. Mutta on suomalaisilla omakin työväenyhdistyksensä -Brooklynin puolella. Tällä on tarkoituksena suomalaisten tutustaminen -työväenasiaan, mutta jäsenluku ei ole suuri, pääasiallisesti juuri -ehkä noiden ammattiunioonien takia. - -Vielä on New Yorkin suomalaisilla naisyhdistys Pyrkijä, jonka -tarkoitus on turvata jäseniään ja yleensä suomalaisia naisia -seudulla. Miljoonakaupungissa, suurten viettelysten keskellä on -sellaisella yhdistyksellä tärkeä työala. - -Kristillinen Nuorisoyhdistys toimii hartaudella hengelliseksi -herättämiseksi. Seudulla on toisinaan jotenkin hyvin harjoitetut -lauluseurat, joskus torvisoittokunta, Ystävyyden seura y.m. Yleensä -on seuraelämä New Yorkin suomalaisten keskuudessa hyvin vilkas. -Iltamia ja juhlia on alinomaa, joissa kansalaiset kohtaavat toisiaan. - -Olen tähän asti puhunut vaan varsinaisen New Yorkin ja siihen -yhdistetyn, joen toisella puolen olevan Brooklynin suomalaisista. On -suomalaisia muuallakin New Yorkin valtiossa vaikka paljon vähemmässä -määrässä. Useissa New Yorkin esikaupungeissa tavataan suomalaisia, -varsinkin palvelustyttöjä. - -Buffalon kaupungissa on myös pieni luku suomalaisia. Osa tekee työtä -öljytehtaissa, osa käsityöläisinä. - - * * * * * - -New Yorkin yhteydessä sopii tehdä lyhyt silmäys suomalaisiin -naapurivaltiossa, New Jerseyssä. Tuossa valtiossa ei olekaan monta -kansalaistamme muualla kun aivan lähellä New Yorkin miljoonakaupunkia. - -Hudsonvirran länsipuolella on Jersey City ja tämän yhteydessä -pohjoispuolella kaupunki Hoboken. Oikeastaan ovat nämä suuren New -Yorkin esikaupunkeja, vaikka kuuluvatkin toiseen valtioon. Näissä -molemmissa on lukuisasti suomalaisia eläen samanlaisissa olosuhteissa -ja ansioissa kun suuren kaupunginkin kansalaiset. Etupäässä on siellä -suomalaisia puuseppiä ja rakennustyömiehiä. Useita omia taloja on -kansalaisilla, joukossa kallisarvoisiakin. Kansalaiset voivat yleensä -hyvin, muutamia voi varakkaiksikin sanoa. - -Seurakunnallisessa suhteessa kuuluvat Jerseyn suomalaiset -Lähetysseurakuntaan ja ovatkin seurakunnan innokkaita kannattajia. -Raittiuden edistämiseksi on seudulle hiljan perustettu raittiusseura -Alku. - -Jersey Cityn naapurikaupungeissa on myös vähän suomalaisia, -kuten Newarkissa ja Elisabetissa. Newarkin laiteella on Amerikan -suurimman kultaseppäliikkeen, Tiffanyn, tehtaita. Siellä on muutamia -suomalaisia hopeaseppiä, ansaiten jotakuinkin hyvin. - - - - -Uuden Englannin valtiot. - -Tällä nimellä tunnetaan kaikki ne valtiot, jotka ovat New Yorkin -valtiosta koilliseen päin, koko se nurkka Yhdysvaltoja. Päävaltiona -tässä joukossa on Massachusetts, joka myös suomalaisiin nähden on -seudun huomattavin valtio. Muut tähän ryhmään kuuluvat valtiot -ovat Maine, New Hampshire, Vermont, Connecticut ja Rhode Island. -Jokaisessa näissä on suomalaisia. - -Uusi Englanti lukee itsensä Amerikan sivistyksen kehdoksi, onhan -siellä Boston, "Amerikan Ateena". Jäykät, ylpeäluontoiset puritaanit -ovat valkoisen uudisasutuksen esi-isiä. Ja ne amerikkalaiset, jotka -johtavat sukunsa noista puritaaneista, erittäinkin ensimmäisistä -v. 1626 Plymouthissa maalle nousseista, ovat ikäänkun Amerikan -aristokratiana, ylpeilevät suvustaan kuten Euroopan aateliset -ja katsovat enemmän tai vähemmän halveksien muuta myöhemmistä -siirtolaisista polveutuvaa kansaa. Sitä perikuntaa löytyy -Uuden Englannin valtioissa paljon ja se lyöpi muusta Amerikasta -eroavan leiman sikäläiseen elämään. Tämä ei olekaan enää niin -tasa-arvoisuuden maata kun muu osa Yhdysvaltoja. Erittäinkin -pienempäin kansojen myöhemmin tulleet siirtolaiset, kuten -suomalaiset, ovat saaneet tuosta ylpeydestä kärsiä. Vaikeata on -siirtolaisen täällä nousta vaikuttaviin asemiin, sitä koetetaan pitää -niin paljon kun mahdollista alempana syntyperäisiä amerikkalaisia. -Kansa on olevinaan sivistynyttä, ja onhan koulunkäynti ollut yleistä -aina siirtokuntien alusta saakka, mutta sittekin saattaa heidän -kesken nousta kysymyksiä sellaisia kun: onko suomalaisella tunteita?! -Outojen kansain siirtolaiset käsitetään puolittain eläimiksi, kuten -tuokin todella eräälle sanomalehdelle tehty kysymys todistaa. -Siirtolaisilla saattaa kumminkin olla sivistyspyrintöjä yhtä hyviä ja -parempiakin kun noilla "jenkeillä", mutta nämä eivät viitsi niistä -ottaa selkoa. Vaikka suomalaisia Uudessa Englannissa asuu lukuisasti -ja on asunut jo kymmeniä vuosia, ovat he siellä melkein vähemmin -tunnettuja kun missään muualla. Uusi Englanti ei suomalaisille eikä -yleensä uudemmalle siirtolaisuudelle ole läheskään niin edullinen kun -ovat suuren lännen seudut. Sen vuoksi on kyllä syytä ottaa varteen -kuuluisan amerikkalaisen Horace Greeleyn uuttera kehoitushuuto: -"Länteen, länteen, nuori mies mene länteen". - -Uusi Englanti on kyllä ollut aikoinaan huomattu maanviljelysalue, -mutta nyt alkaa se olla enemmän teollisuuden maa. Eteläiset -valtiot siinä ovat tehtaita täynnä, joten se todella ansaitsee -olla vanhan Englannin kaima. Pohjoisosat eivät olekaan soveliaita -maanviljelykselle, maapohja on kallioista ja karua. Siellä -on kiviteollisuus huomattava, lohotaan ja hakataan erilaisia -kiviä moniin tarkoituksiin. Vanhat puritaanit olivat tunnettuja -uskonnollisesta järjestyksestään ja ankaroista, kaavamaisista -tavoistaan. Tässä suhteessa on Uuden Englannin kansa hyvin muuttunut. -Kirkot monessakin uskonlahkossa ovat tulleet maallisen intoilun ja -huvittelun pesiksi. Ne ovat klubihuoneita, joissa seurakuntalaiset -käyvät seurustelemassa keskenään, nuoret huvittelemassa ja lapset -leikkimässä. Vetääkseen kansaa kirkkoon toimittavat papit sinne -näytelmiä, kuvaelmia, jopa tanssiaisiakin. Ja Uuden Englannin sydän, -Boston, pidetään muussa osassa Yhdysvaltoja olevaan amerikkalaiseen -käytännöllisyyteen nähden seisovan alimmalla asteella. Mutta ylpeitä -siellä ollaan, ylpeillään tieteistä, taiteista ja vanhasta suvusta. - -Kieltämättä on Uusi Englanti Yhdysvaltain rikkaimpia osia. -Monille miljoonanomistajille suitsuu tehtaitten savutorvista -lisää dollareita, mutta silti ei voida sanoa, että yleinen -kansan hyvinvointi olisi siellä paremmalla kannalla kun muualla -Yhdysvalloissa, päinvastoin on se huonompi. Työpalkat ovat yleensä -hyvin alhaiset ja näkyvät vuosi vuodelta laskeutuvan. Työlakkoja on -tiheään, mutta työväki niillä vähän voittaa, vastassa on liian väkevä -kultamuuri. Tuskin missään muualla, paitsi ehkä Pennsylvaniassa, on -työväki niin vähävoimainen. - -Syy siihen, että varsinainen Uuden Englannin kansa katsoo suomalaisia -halveksien, ei ole etsittävä ainoastaan kansan luonteesta; -vaan suureksi osaksi myös suomalaisista itsestään. Ensiksi on -huomattava, että suomalaiset täällä vielä vähemmän kun muualla -opettelevat englanninkieltä, joten amerikkalaisten seurustelu heidän -kanssaan käy vaikeaksi. Toiseksi raittiuden suhteessa on suuri ero -varsinaisen amerikkalaisen ja suomalaisen välillä. Suomalaisissa on -vielä paljon juoppoutta ja raakuutta, jota vastoin osaksi ehdoton -kieltolaki, kuten Mainessa, ja osaksi paikallinen kielto (local -option) on poistanut kapakat varsinaisten amerikkalaisten tahdosta -usealla seudulla. Ennen ovat suomalaiset juoneet vielä enemmän kun -nykyään, ennen, jolloin oli paremmat ansiot. Se oli Uuden Englannin -suomalaisten suurin alennusaika, se, jolloin työpalkka oli parempi. -Paljon on nyt korjausta tapahtunut huonompien työaikain vallitessa. - -Mutta lähtekäämme nyt tarkastelemaan suomalaisia heidän -asumapaikoillaan tällä alueella. Jos lähdemme ensin etsimään -suomalaisia perukoilta, pohjoisesta, joudumme: - - -Mainen valtioon. - -Kuten jo sanottu on Maine raittiusvaltio. Lain mukaan ei siellä -saa olla kapakoita, mutta todellisuudessa niitä kumminkin -on siellä täällä muka salassa, vaikka kansa niistä yleensä -tietää. Ja suomalaiset eivät suinkaan ole eläneet siellä kuten -raittiusvaltiossa. Muutamat matkustelijat ovat sanoneet, etteivät -missään ole nähneet suomalaisten juovan niin paljon kun tuolla. On -siellä kansalaisiamme kuollutkin aivan välittömästi väkijuomain -liialliseen nauttimiseen. - -Kun lähdemme Mainen suomalaisia etsimään, on paras pitää -Rocklandkaupunkia keskipisteenä, sillä sen ympäristöllä on vahvimmat -suomalaisseudut. Kaupungissa itsessään ei suomalaisia ole, paitsi -ehkä muutamia palvelustyttöjä, mutta lähistöllä ovat Hurricane -Island, Vinal Haven ja Greens Island yhdellä puolen sekä vähän -syrjempänä Long Cove ja Clarks Island. Kaikki nämä paikat, paitsi -Long Cove ovat saarilla, ja sinnepä ensin lähdemmekin. - -Heti kun laiva on kaupungin rannasta lähtenyt kohti itäistä -ilmansuuntaa, alkaa saaristo häämöittää. Lähemmäksi tultua näemme, -että saarilla kasvaa tiheää kuusikkoa, ja kallioisia rantoja Atlannin -aallot huuhtelevat. Tyynelläkin loiskahtelee mainingit alinomaa -louhikossa. Ei kestä matka täyttä tuntia kun jo ollaan Hurricanen -saarella, "Horikissa", niinkun suomalaiset sanovat. Harmaa kallio -kohoaa merenpinnasta toista sataa jalkaa korkealle. Ja siellä on -taloja, pieniä puuhökkeleitä jokunen määrä. - -Ensimmäiset suomalaiset tulivat tänne v. 1892. Samana vuonna -olivat kivityömiehet melkein kaikkialla Amerikassa työlakossa. Kun -ei tämänkään saaren vanhat työmiehet ruvenneet työhön, käytiin -Massachusettsin murtimoilta hakemassa suomalaisia. Palkkaa -suomalaiset saivat ensi alussa noin 2 dollaria päivältä, mutta nyt -se on huonontunut, ja sen vuoksi suomalaisiakin, joita tänne jo tuli -enemmälti, on taas lähtenyt joukolla pois. - -Puolen kolmatta "mailin" (engl. peninkulma, noin 1,6 kilometriä) -päässä tästä toisella puolella on Vinal Haven ja siitä melkein -suoraan salmen poikki Greens Island. Vinal Haven on oikea kaupunki, -jonka asujamet elävät kivityöstä ja kalastuksesta. Suomalaiset, joita -alkoi tulla tänne samaan aikaan kun Hurricaneenkin, ovat melkein -yksinomaan kivityössä. Murtimoita on saarella useampiakin. Greens -Island on pieni paikka, suomalaisiakin vähäsen. - -Kaikki nämä kolme saarta ovat yhden näköpiirin sisällä, lähellä -toisiaan. Vähän kauvempana, parin tunnin laivamatkan päässä on -neljäs saari, Greens Landing, jossa on myös suomalaisia. Kauppala -on kauniilla paikalla, jyrkän kallion rinteellä. Suomalaisia saapui -sinne pari vuotta myöhemmin kun noihin edellisiin saariin. - -Palaamme taas Rocklandiin ja lähdemme ajamaan sähkövaunulla Long -Covea kohti. Loppumatkan ajamme hevosella. Noin kahden tunnin -kuluttua olemme Long Covessa. Hienoa sinertävää graniittia ovat -vuoret. Ensimmäiset talot tien varrella ovat suomalaisia ja onkin -niitä kansalaisillamme useita. Suomalaisia on täällä asunut kauvemmin -kun muualla Mainessa, vaan heidänkin lukumääränsä suureni vasta -vuoden 1892 jälkeen. Suomalaisia on täällä vieläkin lukuisasti, -vaikka on heitä paljon muuttanut pois kuten muualtakin Mainesta -työaikain huonottua. - -Clarks Island on soukan salmen erottamana Long Covesta. Se on hyvin -pieni paikka, mutta suomalaisia on sielläkin. Kivityö antaa täällä ja -Long Covessa kansalaisillemme elatuksen. - -Ja kivestä ne ottavat leipänsä Mainen suomalaiset muuallakin. Heitä -tapaamme vielä sisämaassa Monsonissa ja Oakdalessa, jotka ovat noin -80 mailia Bangorin kaupungista pohjaiseen. Kivi on täällä erilaista -kun rannikolla, se on mustaa ja pehmeää. Siitä valmistetaan tauluja. -Näitä taulukivikaivantoja on monta ja niiden yhteydessä kiven -höyläyslaitos. Myös on ympäristöllä vähän metsätöitä suomalaisille. - -Kansalaisiamme on seudulla ollut melkein yhtä kauvan kun Long -Covessakin, jotkut väittävät niitä olleen kauvemmankin, sillä kun -seudulla on vanha ja vahva ruotsalaisasutus, ovat suomalaiset heidän -joukkoonsa aikaisin tulleet. - -Paitsi näitä paikkoja on suomalaisia vielä Mainessa muuallakin, kuten -Stoningtonissa, State Pointissa, Hall Quarryssa y.m. Kivityö on -yleinen ansion lähde. - -Kolmisen vuotta sitte oli henkiset pyrinnöt Mainen suomalaisten -keskuudessa vilkkaassa alussa. Raittiusseuroja syntyi useita, -vaikka ne eivät oikein onnistuneet juoppouteen vajonneita -kansalaisiamme vetämään puoleensa. Syntyi seurakuntayhteyksiäkin -ja oli heillä yhteen aikaan oma pappinsakin, eräs piispa Eloheimon -vihkimä suomalainen ylioppilas. Mutta sitte töiden vähettyä -alkoi suomalaisia muuttamaan pois. Seurakunnat hajosivat ja nyt -on enimmät raittiusseuratkin nukahtaneet, ehkä kumminkaan ei -lopullisesti. Massachusettsista käy suomalainen pappi toisinaan -tekemässä kirkollisia toimituksia kansalaisten kutsuessa. Ja eräs -maallikkosaarnaaja on seuduilla pitänyt raamatunselityksiä. - -Aineellinen toimeentulo ei ole ollut niin hyvä kun on suomalaisilla -monessa muussa paikassa. Jotkut ovat kyllä säästäneet hyvinkin ja -säästäähän sitä voisi pienestäkin palkasta, kun vaan olisi kykyä. - -Uuden Englannin suomalaiset ansaitsevat enimmäkseen kivityöstä -elantonsa. Mainessa on se työ melkein yksinomaista. Massachusettsissa -on hyvin paljon suomalaisia kivityössä. Myös Vermontissa ja -Connecticutissa ottavat suomalaiset kivestä leivän. Sen vuoksi -ansaitsee vähän tutustua tuohon työhön ja kivimiesten elämään. - -Uuden Englannin kivi on etupäässä graniittia, paikoin hyvin kaunista -valkoisilla, mustilla ja ruskeilla täplillä. Muutamilla seuduilla -on kivi kovempaa, toisilla pehmeämpää, on myös ero kauneudella ja -arvolla. Kallioissa on halkeamia ja se tekee työn irti ottaissa -huokeammaksi. - -Koneilla tehdään ensin reijät kallioon. Reikiin pannaan dynamiitia -ja ruutia, sekä työnjohtaja sitte toimittaa ampumisen. Panos ei saa -olla liian kova, että kallio yhdellä laukauksella halkiaa. Parempi -on, että vasta toinen tai kolmas laukaus irroittaa kivimöhkäleen. -Ennen ampumista antaa hyvissä työpaikoissa koneen pilli merkin, että -työmiehet ehtivät pakoon vaaramailta. Varomattomuus useinkin on syynä -onnettomuuksiin. - -Irti saatu iso möhkäle paloitellaan sitä mukaa, mitä aijotaan -tehdä. Työpäällikkö punavärilangalla viivoittaa kiven merkiten -miten hakkurin tulee se särkeä. Viivaa myöten hakkuri ensin -teräsmeisselillä lyö matalan uran ja siihen sitte pienillä -teräspurilla tekee reikiä noin 2--5 tuuman päähän toisistaan. Reijät -kaivetaan tavallisesti 3 tuumaa syviksi ja paksummissa kivissä -tehdään joitakin reikiä 6 tuumaisiksi. Pitäen poraa, "rilliä", -toisessa kädessään lyö hakkuri sen päähän 4 1/2 naulaa painavalla -vasaralla ja niin syöttää reijän tarpeellisen syväksi. Tuollaisia -kivenkalkuttajia on välistä monta kymmentä yhdellä linjalla. Noita -kolmen tuuman reikiä tekee tavallinen kivimies 15 yhdessä tunnissa. -Oppimaton ja huonovoimainen ei saa läheskään niin monta. Työpalkka -tavalliselle kivimiehelle on nykyään puolitoista dollaria päivässä, -mutta kaikki eivät ansaitse sitäkään. - -Näin hakatuissa linjoissa käytetään harvoin ruutia. Ne halkeavat -itse reikien avulla kiilaamalla. Kun kiilat on asetettu reikiin, -lyödään niitä säännöllisesti kerta kutakin alkaen linjan päästä. Tätä -jatketaan kunnes kivi halkeaa. Tarkka ja varovainen täytyy tässä -olla, että kivi määrätylle linjalle suoraan halkeaa. - -Huomattava osa kivityössä on "peivien" teko. Peivit ovat katukiviä, -hakatut tiilikiven muotoon. Niitä tunnetaan kivimurtimoilla Uudessa -Englannissa kolmea laatua: Bostonin, New Yorkin ja Philadelphian -peivit. Ensinmainitut ovat suurimmat ja Philadelphian pienimmät. -Peivit tehdään yleensä urakalla. Nykyisin maksetaan noin 20 dollaria -tuhannelta kappaleelta. Ennen saatiin näistä maksua 40 dollaria ja -ylikin. Tämä etupäässä on ansiot kivimurtimoilla huonontanut. Peivin -valmistuksessa käytetään 20 naulan painoista kivikirvestä, jolla -katkaistaan kiveä niinkun halonhakkaaja halkoja. Kun kivi on palottu -peiveiksi, valmistetaan peivien sivut ja kulmat pienillä taltoilla -ja hämärillä. Huonoina aikoina on paljon peivejä kasassa myymättä. -Silloin ei saa maksua tekijä eikä teettäjä. - -Peivin "muusiksi" sanotaan semmoinen murtimopaikka, jossa tekijä itse -irroittaa kiven kalliosta. Tämä työ on ampuessa saattanut monelle -suomalaiselle kuoleman. Peivimuuseissa harvoin tapaa terikkaa, jolla -muuten murtimoissa nostetaan kivet. Terikka on vahva nostokone, voipi -kohottaa tuhatkin leiviskää painavan kivimöhkäleen. Hyvinä aikoina, -kuten v. 1893, ansaittiin hyvästi peivinteolla. Silloin, kun juuri -muualla Amerikassa vallitsi huonot ajat, oli murtimoilla "Canadan -aika". - -Nyt on toista. Nyt tuskin on missään muualla niin huono aika kun -juuri kivimurtimoilla. Mutta tämä huono aika on ollut henkisesti -puhdistavaa. Paljon on juoppoutta ja raakuutta hävinnyt. - -Miehen ruoka ja hoito maksaa murtimoseuduilla keskimäärin 13--15 -dollaria kuussa. Ansio tekee talvella keskimäärin 17--20 dollaria -kuussa ja kesällä 25--40 dollaria. Kun lasketaan vaatetarve y.m., -niin ei tarkkakaan mies talviansioista voi suuria säästää. - -Kivityö Massachusettsin ja Mainen valtioissa on melkein samallaista. -Mainessa kuuluu olevan kivi eheämpää, lujempaa ja helpompaa -irroittaa. Myöskin palkat lienevät Mainessa hiukan paremmat kun -Massachusettsissa. - -Mainen valtion naapurina länteen päin on - - -New Hampshiren valtio. - -Suomalaisia siellä ei ole paljoa. Enfieldissä ja Newportissa on -kansalaisiamme tehtaissa. Viimemainitussa paikassa on erittäinkin -suomalaisia naisia, joita taas Mainen valtiossa on hyvin vähän. -Newportin ympäristöllä on suomalaisia poikia farmitöissä. East -Jaffreyssa on myös suomalaisia pumpuli tehtaissa, samoin on -kansalaisiamme Marlborossa. Goshen on myös merkitty paikaksi, jossa -on suomalaisia. - -Paikoin ovat New Hampshiren suomalaiset niin henkisesti vaurastuneet, -että ovat saaneet raittiusseurankin keskuuteensa. Seurakunnallisiin -puuhiin on vaikeampi päästä, kun on heitä vähän ja paksummat -suomalaiset pesäpaikat ovat kauvempana. - -Vähän on suomalaisia - - -Vermontissakin, - -"Marmorivaltiossa". Proctor on siellä huomattavin paikka. -Kansalaisemme ovat täällä marmorin hakkauksessa. Hiljaisesti he -elävät tehden työtään ja viljellen uutterasti kirjallisuutta. Myöskin -on kansalaisiamme ilmoitettu olevan Rutlandissa, erittäinkin 5 mailia -siitä olevassa n.k. West Rutlandissa. - -Etelään päin Vermontista ja New Hampshiresta on - - -Massachusetts. - -Suomalaisia on täällä enemmän kun missään muualla idän valtioissa. Ja -suomenruotsalaisiin nähden lienee Massachusetts kaikkein huomattavin -valtio Amerikassa. Kymmeniä suomalaispaikkoja täällä löytyy ja sitä -paitsi on heitä paljon hajautuneina yli koko valtion. - -Enimmän asuu suomalaisia Massachusettsissa Bostonin kaupungin -ympäristössä. Siihen piiriinhän lukeutuu myös Cape Ann, "Kiipin -niemi", kuten suomalaiset sitä kutsuvat. Ja tämä on suomalaisten -pääpaikka "Massassa". - -Neljättäkymmentä mailia Bostonista pohjoiseen on Gloucester-niminen -kalastajain kaupunki. Se on suunnilleen niin suuri kaupunki kun on -Turku Suomessa. Asujanten enemmistö elättää itseään kalastuksella -Atlannin rannikolla sekä kulkien aina Newfundlandin matalikoille asti. - -Gloucester on lahden pohjassa ja siitä pohjoisella puolella pistää -pitkähkö niemi mereen. Tuo on Kiipin niemi. Suomalaiset ovat sille -nimen johtaneet englantilaisesta _cape_-sanasta, joka merkitsee -nientä. Kiippi on kaunis niemi, kauniimpia suomalaisten asumaseutuja -Amerikassa. Yltyleensä huuhtoo rantoja aava Atlantti, pitäen ilman -viileänä ja raittiina. Mahtavat tammet ja muut puut kasvavat antaen -siimestä ja kaunistaen muuten kivistä seutua. - -Niemellä on neljä kauppalaa, joissa jokaisessa on runsas suomalainen -asujamisto. Itäisellä puolella on Rockport ja Pigeon Cove, läntisellä -puolella Bay View ja Lanesville. Paikat ovat hyvin lähellä toisiaan, -ainoastaan muutama maili kunkin väliä. Pigeon Cove on Pigeon kummun -vierteellä ja Rockport pienen niemekkeen kannassa. Ensimmäiset -suomalaiset kerrotaan Kiipin niemelle tulleen kesällä 1876. Heitä -oli seitsemän ja heidän ensimmäisestä vastoinkäymisestään kerrotaan -seuraavaa. - -Eräästä Bostonin satamassa olleesta laivasta karkasi samaan aikaan -7 miestä. Heitä kuulustellessa tuli tiedoksi, että Kiipille on -ilmestynyt 7 outoa miestä. Poliisivoimalla lähdettiin hakemaan -miehiä laivalle. Etsijät löysivät 7 miestä rauhallisina syömässä -ruokatalossaan paitahihasillaan, avopäin ja avojaloin. Poliisit -varmoina löydöstään ojentavat revolverinsa heitä kohti uhaten ampua, -jos kuka uskaltaisi vastustaa ja kieltäytyisi lähtemästä laivaan. -Miehet hätääntyneinä moisesta kohtelusta koettivat paeta, ja kaksi -heistä pääsikin käpälämäkeen. Kun olivat avojaloin, ilman nuttua ja -muuten hölmöstyneinä, pisti Rockportin poliisi heidätkin "lakoppiin" -(joksi putkaa Amerikan suomalaiset kutsuvat). Toisetkin joutuivat -sinne, vaan kun tulivat eri aikana, eivät tienneet toisistaan mitään -ennenkun valitus ja sadatus suomenkielellä alkoi kuulua. Tästä -onnettomuudesta pelasti heidät eräs tyttö, joka selitti miesten -olevan viattomia karkailemisiin. - -Seuraavana vuonna tuli taas seitsemän miestä Bostonista jalkasin -Kiipille. Tällekin joukolle kävi huonosti jo kolmantena päivänä, kun -olivat työssä. Terikka kaatui ja särki yhdeltä pään sekä katkasi -toiselta reiden. - -Hitaasti edistyi kansalaisten luku ensimmältä. V. 1884 ei kuulu -suomalaisia vielä olleen seudulla kun 15 henkeä. V. 1890 oli -kansalaisia jo niin paljon, että perustettiin Pigeon Coveen -raittiusseura, joka sai nimekseen Valon Leimu. Pian muutettiin tämä -seura Rockportiin ja on vieläkin siellä toiminnassa. - -Nyt jo rupesi kansalaisten luku kasvamaan joutuisasti, oikein -ihmeteltävästi. Kun muualla Amerikassa rupesi tulemaan huono aika, ei -Kiipillä siitä tietty mitään. Niinpä varsinkin v. 1893 moni muutti -sinne ja seuraavana vuonna lasketaankin kansalaisia olleen Kiipillä -yli kolmen tuhannen. Tämä oli Kiipin suomalaisten loistoaikaa. - -Mutta henkinen elämä ei vastannut aineellisia ansioita. Eräs Amerikan -suomalaisten keskuudessa hyvin paljon matkustellut kansalainen kertoi -käynnistään niinä aikoina Kiipillä: "Täällä juodaan enempi kun -missään suomalaisten asuinpaikoilla. On enempi kun muualla kurjia, -likasia ja huonosti hoidettuja koteja suomalaisilla, ja kaikkeen -tuohon on juoppous suurinna syynä. Tappelut ja puukottamiset eivät -ole harvinaisia. Juovuksissa hoipertelevia suomalaisia tapaa liian -tiheään." Kiipin kauppaloissa ei kyllä ollut kapakoita, mutta mentiin -varta vasten juomaan Gloucesteriin ja sen kaupungin putkassa melkein -joka yö oli kansalaisiamme, toisinaan useita kymmeniä kerrallaan. Ja -Gloucesterin sekä Lanesvillen välisellä sähkövaunuradalla näki usein, -että konduktööri työnsi vaunuun yrittäviä juopuneita suomalaisia tien -syrjään, jonne ne jäivät selälleen huutamaan ja räyhäämään vaunun -kiitäessä pois ja matkustajain, kunkin tavallaan, arvostellessa -suomalaisia. - -Huvin vuoksi ja näytteeksi miten Kiipin suomalaisia tuona aikana -arvosteltiin, tuon esiin erään jutun New Yorkin sanomalehdestä -"Mercury". - -Eräänä päivänä -- niin kertoo tuo amerikkalainen lehti -- oli joukko -kongressimiehiä Washingtonissa mennyt väsyttävästä ja ikävästä -istuntohuoneesta alakerrokseen virkistämään itseään millä aineella -kukin luuli sen paraiten voivansa tehdä. Sattumalta oli tuossa -joukossa miehiä melkein joka suunnalta Yhdysvaltoja. - -Yksi joi kahvia, toinen olutta, kolmas wiskitotia j.n.e. - -"Miksi te juotte tuota karvasta ainetta?" kysyi eräs -uusenglantilainen totia juovalta. - -"Olen kai tottunut siihen kotona", vastasi toinen. "Eikä tämä -mitään ole sen suhteen mitä meidän vuoristolaisemme juovat kotona -Tennesseessä. Jospa kerran näkisitte heidän juovan ja olevan -juovuksissa puhtaasta kotitekoisesta!" - -"Luulen nähneeni paljon pahempiakin juoppoja kun teidän Tennesseenne -vuoristolaiset ovatkaan", sanoi uusenglantilainen, "pienessä -Rockportin kaupungissa, Mass., jossa tapaan viettää kesälomani. - -"Muutamia vuosia takaperin oli siellä tuskin yhtään muukalaista, -mutta kun avattiin suuri kivimurtirno, tulvasi sinne kauhean paljon -suomalaisia työmiehiä. He olivat hyvin erikseen olevaa väkeä ja -asettuivat kaikki yhdessä asumaan muutamia maileja kaupungin -pohjoispuolelle. Luonnollisesti vanhat asukkaat eivät juuri olleet -mielissään heidän tulostaan ja oli heillä hiukan syytäkin tuohon -vastenmielisyyteensä. - -"Koko viikon olivat nuo uudet tulokkaat ahkerasti työssään, mutta -lauvantai-iltana tulivat he aina kaupunkiin, ostivat viljalta -puhdasta alkohoolia ja menivät kotiaan juomaan sekä päihtymään. - -"Juopumusta seurasi tietysti tappelu. Ja vaikka he tavallisesti -käyttivät vaan nyrkkejänsä, tekivät he toisilleen kuitenkin melkoisia -vammoja. Voitte helposti käsittää kuinka lujiksi ihmisen nyrkki -ja jäntereet kehittyvät, kun hän heiluttelee päiväkaudet raskaita -käsivasaroita. Tuskinpa itse Sandowkaan (voimiaan näyttelevä -jättiläinen) olisi antanut lujempia iskuja. Niin pian kun tappelu -alkoi suomalaiskaupungissa, saatiin siitä tietysti heti tieto -Rockportiin. Silloin lähti kaupungin sheriffi, kookas ja harteva -mies, jonka merielämä oli karaissut ja rohkaissut katsomaan vaikka -itse paholaistakin vasten naamaa, tarpeellisen apujoukon kanssa -seipäät kädessä tappelupaikalle. He palasivat tavallisesti noin -tunnin perästä takaisin, taluttaen kukin muassaan yhtä jäntevää -suomalaista. Ja suomalaiset olivat kauntin vankilassa maanantaiaamuun -asti, jolloin he taas menivät rauhallisesti työhönsä." -- - -Tuollainen se juttu. Nähtävästi on se liioiteltu, mutta kuvaava -kuitenkin sitä aikaa. - -Ja siihen aikaan sekin kysymys: onko suomalaisilla tunteita? -tehtiin Gloucesterissa ilmestyvälle "Fisherman" lehdelle. Toimitus -aivan tosissaan ja vakavuudella koettaa selittää, että onhan niitä -toki tunteita suomalaisillakin, vaikka ne muuten tuollaisia ovat. -Hartaasti toimitus todistaa, että suomalaiset ovat ihmisiä eivätkä -eläimiä, ja väittää hävittömiksi sikäläisten amerikkalaisten -keskuudessa sananlaskuiksi tulleet lausunnot suomalaisista, sellaiset -kun: suomalaiset ovat mitättömiä; kuusi suomalaista vastaa yhtä -koiraa y.m. - -Näin arvosteltiin suomalaisia siihen aikaan. Mutta myöntää täytyy, -että kaikki kansalaisemme Kiipillä eivät sellaista arvostelua -ansainneet. Päinvastoin oli toki lukuisasti niitäkin, jotka -harrastivat hyvää ja koettivat kansalaisiaan nostaa alennuksen -tilasta. Näistä ei amerikkalaisilla ollut tietoa. Paha kello kuului -kauvemmas kun hyvä kello. Suomalaisilla oli silloin seudulla 5 -seurakuntaa, 3 raittiusseuraa y.m. pyrinnöitä. Seurakunnista oli -suurin evankelisluterilainen ja oli sen kirjoissa parhaimpana aikana -1,800 maksavaa jäsentä, enemmän kun on vielä missään muussa Amerikan -suomalaisessa seurakunnassa ollut. Mutta enin osa jäsenistä oli vaan -nimellisesti. Maksut olivat vapaaehtoiset, maksoipa enemmän tai tuiki -vähän. - -Raittiusseuroista oli huomattava, paitsi edellä mainittua Valon -Leimua, Pelastaja, jonka asentopaikka oli ja on vieläkin Lanesville. - -Nyt on olot paljon järjestyneet Kiipillä, vaikka ajat on huonontuneet -ja kansalaisten luku suuresti vähentynyt. Raittiuskin on voittanut -suuresti alaa, vaikka vielä olisi täällä kuten muuallakin paljon -tekemistä tässä suhteessa. - -Kaksi on suomalaisilla omaa kirkkoa nykyään Kiipillä, toinen -Lanesvillessä ja toinen Rockportissa. Myös on heillä oikea pappi -Suomesta. - -Paitsi raittiusseuroja on "yhteispyrinnöitä" vielä torvisoittokunta, -ompeluseuroja, puhujaklubeja y.m. Myös on Kiipillä pankin kertaa -ollut oma sanomalehti, Suomalainen ja sen jälkeen Kansan Lehti, mutta -ne eivät eläneet kaukaa. Kansallista itsetietoisuutta ovat nekin -paikkakunnalla nostaneet. - -Aineellinen toimeentulo ei nyt kiven alhaisen hinnan vuoksi ole -hyvä. Suomalaisilla on kyllä siellä, erittäinkin Lanesvillessä, -joukko omia taloja, mutta enemmänkin niitä olisi, jos olot olisivat -vakaantuneemmat ja ajat paremmat. - -Kansa on osaksi Pohjanmaalta, osaksi Savosta. Tuskin lienee -Amerikassa mitään paikkaa, jossa olisi niinkin paljon savolaisia -kun täällä. Osaksi johtunee savolaisesta luonteesta se, etteivät -kansalaisemme ole yleisemmin opetelleet englanninkieltä. Kansa on -enemmän kiintynyt omiin tapoihinsa. Muihin paikkoihin verraten on -myös suhteellisesti vähemmän niitä, jotka ovat itselleen ottaneet -Yhdysvaltain kansalaispaperit. - -Kun lähdemme Kiipiltä Bostoniin päin, kohtaamme useita paikkoja, -joissa on suomalaisia. Salem on suurellainen kaupunki. Siellä on -muutamia kymmeniä suomalaisia, jotka työskentelevät pääasiallisesti -tehtaassa. Vaikka suomalaisia onkin vähän, on heidän keskuudessaan -kumminkin ollut raittiusseura, johon naapurikaupungin Peabodyn -suomalaiset antavat lisävoimia. Peabody on Amerikan suurimpia -nahkatehdaspaikkoja. - -Täältä ei meillä enää ole kun 20 minuutin rautatiematka Bostoniin. -Suomalaisia ei ole tuossa suuressa kaupungissa hyvin paljoa, -ainoastaan muutamia kymmeniä. Mutta nykyisen Bostonin kaupungin -sisälle lukeutuu muiden muassa esikaupungit Allston ja Brighton, -joissa on enemmän suomalaisia. Boston on levinnyt niin, ettei -ole enää helppo sanoa missä Allston ja Brighton alkavat, ne -ovat yhtä kaupunkia. Ahkeralla työllä ja säästäväisyydellä ovat -suomalaiset täällä saavuttaneet hyvän toimeentulon ja maineen. -Usealla heistä on oma komea talonsa, jotka he ovat sisustaneet -mukavasti amerikkalaiseen malliin. Enin osa suomalaisia tekee -työtä vaunutehtaassa, muut ovat käsityöläisinä edustaen eri -ammatteja. Suomalaisia tyttöjä on palveluksessa. Yleensä saavat -suomalaiset täällä taitavuutensa vuoksi hyviä palkkoja. Henkisiä -rientoja on heillä seurakunta, raittiusseura ja myös nuorisoseura. -Vähälukuisuudestaan huolimatta kannattavat kansalaisemme näitä -innolla ja uhraavaisuudella. - -Bostonista länteenpäin joku kolmisen kymmentä mailia on Maynard. Se -on pieni paikka, tavallinen kylä, mutta siellä on yli kahden sadan -suomalaisia, jotka enimmäkseen työskentelevät kutomatehtaissa. -Suomalaisia tyttöjäkin on useita tässä tehdastyössä, ansaiten -saman palkan kun miehetkin, noin 1 doll. 25 senttiä päivässä. -Kaunis lampi on ihan kaupungin vieressä laskien vetensä suureen -villakutomatehtaaseen. Suomalaisilla on Maynardissa seurakunta, -raittiusseura ja lainakirjasto, siis "yhteispyrintöjä" kuten -suuremmillakin pesäpaikoilla. - -Maynardista luoteeseen päin parisen kymmentä mailia on suurehko -tehdaskaupunki Fitchburg. Se on Kiipin jälkeen suomalaisten suurin -pesäpaikka Massachusettsissa. Nyt on siellä kansalaisiamme noin -tuhatkunta. - -Fitchburg on kauniilla paikalla lähellä Wachusettsjärveä, -rakennettu kahden mäen väliseen laaksoon. Kaupungin kasvaessa on -mäkien rinteetkin alkaneet tulla asutuiksi. Pumpulin kehruu- ja -kutomatehtaat Fitchburgissa ovat Uuden Englannin suuremmoisimpia. - -Sanotaan, että Fitchburgissa olisi ollut jo v. 1874 pari suomalaista. -Kymmenen vuotta myöhemmin oli kansalaistemme luku tuskin 20 -henkeä. V. 1885, jolloin suomalaisia lasketaan olleen 25 henkeä, -alkoi heissä jo syntyä ajatus saada oma seurakunta ja saarnaaja. -Tietysti vähälukuisuuteen katsoen eivät voineet kunnollista pappia -ajatellakaan, kunhan oli jotakin papin nimellistä. Silloin myös -pantiin pohja lainakirjastollekin. - -Fitchburgin suomalaiset ovat alkuaikoina saaneet paljon kärsiä -rettelöitsijöistä kirkollisella alalla. Saarnamiehiä valitessa ei -aina kelvollisuutta otettu huomioon, kunhan saatiin "pappi", henkilö, -joka itselleen tuon arvonimen antoi. Tästä on kärsitty vuosikausia -ja vasta viime aikoina ovat ne haavat alkaneet parantua. Viime -vuosina on saatu pappeja Suomesta, ja seurakuntarettelöt vähitellen -korjautuvat. Mutta ennenkun Suomen papit tulivat oli jo useita -"pappeja" käynyt mellastamassa Fitchburgissa. Kansa kyllä ansaitsee -kiitoksen siitä, että on aikaisin ruvennut seurakuntaharrastuksia -ajattelemaan, mutta enemmän varovaisuutta ja pitemmälle ulottuvaa -silmää olisi tarvittu. - -V. 1889 on suomalaisia ollut Fitchburgissa alun toista sataa ja -silloin syntyi heidän keskuuteensa raittiusseura Aamunkoitto ja on -se aina näihin asti vaihtelevalla menestyksellä koettanut raittiutta -edistää. Tärkeä onkin sillä työala ollut. Juoppous on suuressa -määrässä vanginnut kansalaisiamme. Nykyisin on Fitchburgissa, kuten -sanottu, noin tuhat suomalaista. Paitsi seurakuntaa ja raittiusseuraa -on heillä työväenyhdistys sekä aika ajoittain muitakin seuroja. - -Kansalaisemme työskentelevät tehtaissa ja kivimurtimolla. Suomalaisia -naisiakin on lukuisasti tehtaissa ansaiten jotenkin niukan -päiväpalkan. Palvelustyttöjen palkka vaihtelee kahdesta dollarista -viiteen viikossa. Kivimurtimoilla on huonot ajat, kuten muuallakin. - -Aineellinen toimeentulo yleensä kansalaisillamme ei ole kehuttava. -Paljon vielä kuluu ansioita väkijuomiin. Mutta on hyvinvoipiakin. -Suomalaisia talonomistajia on toistakymmentä. On seudulla oma -suomalainen sanomalehtikin, Idän Uutiset, toimittajana J. W. Lähde. - -Vieläkin vallitsevan juoppouden todistuksena on pari hiljattaisin -tapahtunutta kamalaa murhaa suomalaisten keskuudessa. Ne ovat myös -tuoneet tutkinnossa ilmi, miten paljon raakuutta ja hillittömyyttä -vielä osassa kansalaisiamme vallitsee. Kyllä vaan eivät nekään ole -suomalaisten arvoa nostaneet amerikkalaisten silmissä. - -Se, että amerikkalaiset kansalaistemme parempia puolia eivät tunne -täälläkään, johtuu myös suureksi osaksi suomalaisten englanninkielen -taitamattomuudesta. Liian vähän löytyy suomalaisia, jotka voivat -pitemmässä keskustelussa tulla toimeen englanninkielisten -kanssa. Kerrotaan, että muutamia vuosia takaperin tarjoutuivat -useat Fitchburgin englanninkieliset naiset vapaasti opettamaan -suomalaisille englanninkieltä. He saapuivat sunnuntaisin kirkkoon, -missä suomalaisia jumalanpalveluksia pidettiin ja pyysivät saada -antaa tuota maksutonta opetusta jälkeen kirkonmenojen. Siihen -annettiin heille lupa. Parin kolmen sunnuntain perästä ei tullut -kirkkoon ketään, ei saarnaa kuulemaan, sitä vähemmin kielenopetusta -nauttimaan. Nyt pyysivät naiset saada tulla suomalaisten koteihin -opettamaan nuorille miehille englanninkieltä. Tämä vapaus myönnettiin -heille, vaan oppilaat eivät pysyneetkään kotona. Pitkin mäkiä -vetelehtien väistivät sen hyvän, jota vieraat ihmisystävälliset -naiset heille tarjosivat. - -Sittemmin on ollut iltakouluja, joissa kumminkin muutamat ovat -uutteruudella opetelleet englanninkieltä. - -Ja yleensä on Fitchburgin suomalaisten elämä paljon parantunut -entisestään. Vakava elämä rupeaa voittamaan suosiota. - -Fitchburgista vähän matkaa länteen on West Gardner. Siellä on -suomalaisia neljättä sataa ja työskentelevät kansalaisemme -pääasiallisesti tuolitehtaissa. Palkat eivät ole erinomaiset, mutta -meikäläiset tulevat kumminkin toimeen verrattain hyvin. Suomalaisilla -on siellä seurakunta ja raittiusseura. Omia taloja on muutamia -kansalaisillamme. - -Suoraan etelään päin Fitchburgista on Worcesterin iso tehdaskaupunki. -Suomenkielisiä kansalaisiamme on siellä noin puoli tuhatta, jotka -kyllä kaupungin elämässä niin sulavat, ettei amerikkalaiset paljon -huomaa, mutta keskenään ovat he vilkkaassa yhteydessä ja täynnä -"rientoja." Enin osa kansalaisiamme työskentelee Washburn & Moen -suunnattoman suuressa teräslankatehtaassa ansaiten kohtuullisen hyviä -päiväpalkkoja. Työ on kyllä raskasta ja osittain likaistakin. - -Tuskin missään muualla, paitsi ehkä Calumetissa, ovat -suomalaiset olleet niin kiihkeässä, melkeinpä kuumeentapaisessa -"yhteispyrintöjen" hommassa, ja Amerikan suomalaiset sanomalehdet -ainakin muutamia vuosia sitte olivat niistä täynnä. Worcesterissa -puuhattiin, kirjoitettiin ja riideltiin. Puoluehurjuus vei siellä -enimmät voimat, taistelu pingoitettiin niin lujalle kun suinkin -on mahdollista intohimojen kuohuessa. Siihen nähden olisi luullut -paljonkin valmista tulevan, mutta useinpa vuorien rakentajat saavat -tyytyä pieniin hiiriin. - -Entisestään on Worcesterin suomalaiset paljon tasaantuneet, väsyneet -mellastuksiinsa ja nyt siellä vasta säännöllinen, vakava edistys on -käymässä. Vastakkaiset puolueet eivät enää niin paljon riitele ja -sorra toisiansa, vaan sallivat toistensa rauhassa edistyä. Seudulla -on kaksi suomalaista raittiusseuraa, joista Sovittaja on vanhempi ja -edistyneempi. Myös on seurakunta pitäen yhteistä pappia Fitchburgin, -West Gardnerin ja Maynardin kanssa. -- - -Näihin ei vielä Massachusettsin suomalaispaikat ole loppuneet. -Pistäykäämme vielä Bostoniin, jonka pohjois- ja länsipuolen -suomalaiset olemme jo tarkastelleet. Etelässäpäin on myös suomalaisia -paikkoja lukuisasti. - -Ainoastaan muutamia maileja etelään on murtimopaikat Quincy ja West -Quincy. Niiden vieressä kohoavalta vuorelta näkyy Bostonin kaupunki -aivan selvään. Quincy on Atlannin rannalla ja on kiven taidollisessa -hakkauksessa tunnetuin koko Yhdysvalloissa. Siellä hakataan -muistopatsaita, hautakiviä, palatsipilareita ja kaikkea mitä vaan -graniittikivestä saadaan syntymään. Matkustajaan tekee Quincy melkein -kolkon vaikutuksen. Katujen vierustalla on hautakiviryhmä toisensa -vieressä, vielä tiheämmin kun hautausmaalla. Ja tuskin muutenkaan -kivisempää paikkaa löytyy kun se. - -Suomalaisia on seudulla muutamia satoja ansaiten kivenhakkuussa -toimeentulonsa. Täällä olisi tilaisuutta saada hyviäkin -päiväpalkkoja, kun pääsisi taidokkaimpiin hakkaustöihin. Mutta täällä -on hakkaustyö järjestetty Euroopan ammattiolojen mukaan. Parempiin -töihin ei pääse, vaikka osaisikin, ellei ole määrättyjä vuosia ollut -oppilaana. Oppiaika kestää tavallisesti kolme vuotta. Ensimmäisenä -vuonna maksetaan palkkaa vaan 85 senttiä, toisena 1 doll. 25 senttiä -ja sitte nousee vuosi vuodelta. On täällä suomalaisia taitureita, -jotka ansaitsevat 4--5 dollaria päivässä. Mutta yleensä ovat -suomalaiset hitaita alkamaan tuota oppijaksoa. Löytyy seudulla myös -suomalaisia, joilla on oma kivimurtimo. - -Quincyssä on kaksi suomalaista seurakuntaa, joista toinen ev. -luterilainen, toinen vapaakirkollinen. Myöskin on suomalaisilla -raittiusseura. - -Etelään päin Quincystä, eteläisessä osassa Massachusettsia on -useita paikkoja, joissa on suomalaisia, mutta isompia pesäpaikkoja -siellä ei ole yhtään. Ei kaukana Plymouthista, siitä paikasta, -missä ensimmäiset valkoiset uutisasukkaat, puritaanit, astuivat -Massachusettsin maalle, on suuria karpalon viljelysmaita. Täällä -on South Carver, jossa monet suomalaiset ansaitsevat elatuksensa -työskentelemällä rikkaiden amerikkalaisten karpalomailla. Erittäinkin -karpalojen poiminta-aikana ansaitsevat he tavallisia päiväpalkkoja. -Karpalojen viljeleminen näyttää hyvin kannattavan, siinä toimessa on -amerikkalaiset rikkauksiakin koonneet. Myös eräällä suomalaisella -kerrotaan olevan tuottava karpalomaa. - -Lähellä South Carveria etelään päin on Wareham ja West Wareham, -joissa molemmissa tapaamme suomalaisia. Ja pitkällä Barnstablen -niemellä asuu suomalaisia Barnstablessa, West Barnstablessa, East -Falmouthissa y.m. Vähän heitä on itsekussakin paikassa ja työ on -monenlaista. Karpalomaita on sielläkin. - -Lähellä Rhode Islandin valtiota on suuri tehdaskaupunki Fall River. -Suomalaisia on siellä ainakin puoli sataa, mutta tehtaissa heitä -vähän työskentelee. Pääansiolähteenä on kivityö. Suomalaisia tyttöjä -on palveluksessa ansaiten hyvänlaista palkkaa. Vähälukuisuudesta -huolimatta on suomalaisilla siellä raittiusseura, oli -työväenyhdistyskin, vaan se lienee nukahtanut. - -Tärkeimmät suomalaispaikat olen nyt luetellut. Mainitsen vielä -muutamia ainoastaan nimeltään: Rochester (lähellä Salemia), Turners -Falls, jossa on suomalaisia tyttöjä tehdastyössä, Spring Hill, -South Ashburnham (lähellä Gardneria), Quinsigamond, Marlborough ja -Westminster. - - -Rhode Islandin valtiossa - -ei ole monta suomalaista. Se onkin pienin ja amerikkalaisin valtio -Unioonissa. Ruotsalaisia siirtolaisia on siellä kumminkin hyvä määrä, -joukossa suomenruotsalaisiakin. Suomalaisia on muutamia Providencen -ja Newportin kaupungeissa. - - -Connecticutin valtion - -eteläosassa, New Londonin kaupungin ympäristöllä on joukko -kivimurtimoita, joissa jokaisessa on suomalaisia. Siellä on paikat -Niantic, Millstone, Stony Creek, Waterford, Leetes Island, Middletown -y.m. Täällä on työ ja ansio jotenkin tasaista. Hiljaisesti elävät -kansalaisemme ja jotkut ovat onnistuneet hiukan säästämäänkin -vanhojen päiväin varalle. Suomalaisilla on raittiusseura ja on heillä -ollut seurakuntaharrastustakin. New Yorkista on merimiespappi tuon -tuostakin käynyt heidän luonaan pitämässä jumalanpalveluksia. - - - - -Pennsylvania, Ohio, Indiana ja Illinois. - - -Pennsylvania on työmiehen ansioiden suhteen Amerikan huonoimpia -valtioita. Monopoolit ja suuret rahamiesyhtiöt ovat haltuunsa -ottaneet sen pohjarikkauden ja liiketilaisuudet. Työmiesten -työvoima kiristetään niin lujalle kun suinkin ja palkkoja alinomaa -pienennellään. Tuhkatiheään syntyy työlakkoja, joilla miehet -kumminkaan enimmäkseen eivät voita mitään. Rahavalta on liian -mahtava, se kietoo heitä yhä ahtaammalle. - -Siirtolaisia on tuossa valtiossa paljon, erittäinkin slaavilaisia, -mutta rahamiehet eivät anna heille melkein mitään ihmisarvoa, pitävät -työjuhtina, joiden on vaan lisättävä heidän rikkauksiaan. Työmiesten -kurja asema hiilikaivannoissa ja tehtaissakin on valtion toimeen -panemien tutkimusten kautta astunut jo liian räikeästi esille, -mutta raha estää parannuksien toimeenpanon. Jos milloin saadaankin -säädetyksi hyödyttäviä lakeja työmiesten hyväksi, ei niitä panna -toimeen. Rahavalta julkisesti ylenkatsoo ja pilkkaa niitä. - -Muutama aika sitte sheriffi, valtion virkamies, apulaisineen, joiksi -oli kerännyt rikkaita nuorukaisia, ampui kolmattakymmentä viatonta -siirtolaistyömiestä Latimerissa. Asiasta oli oikeudenkäynti ja -siellä ammuttujen viattomuus selvästi ilmeni. Sheriffin joukkio oli -ampunut työmiehet maantiellä, vaikka nämät olivat aseettomia eivätkä -olleet kenellekään pahaa tehneet. Ainoa vihan syy rahamiehillä heitä -vastaan oli se, että miehet olivat työlakossa ja olivat menossa -naapurikaivannolle tapaamaan työtovereitaan. Oikeudessa ratkesi -kumminkin asia niin, että ampujat pääsivät kaiketta rangaistuksetta. -Siinä siis siirtolaistyömiehet tuomittiin melkein seisoviksi kaiken -lain ja turvallisuuden ulkopuolella. Tällaista ihmisarvon loukkausta -ja siirtolaisen hengen halveksimista ei varmasti, ainakaan vielä, voi -tapahtua missään muualla Unioonin valtioissa. - -Niin on jalomielisen William Pennin perustama veljesrakkauden -valtio syrjäytynyt perustajansa tarkoituksesta. Tuo on ainoastaan -yksi esimerkki. Amerikkalaisista sanomalehdistä näkee useita muita. -Pennsylvania ei olekaan enää valtio, jossa jokaisella ihmisellä on -samat oikeudet ja vapaudet. - -Pennsylvaniassa on myös olemassa vasta tehty laki, jonka mukaan -jokaisen ulkomaalaisen on suoritettava vero joka työpäivältä. -Tuo vero on kyllä hyvin vähäpätöinen ja se on tuomittu sotivan -Yhdysvaltain perustuslain henkeä vastaan, niin että sitä veroa tuskin -enää missään kannetaan, mutta kumminkin sekin on yhtenä todistuksena -pennsylvanialaisten mielialasta siirtolaisia kohtaan. - -Pennsylvania, jonka uutisasutuksen perustuksen ruotsalaiset ja -suomalaiset panivat Delawaresta käsin, mutta joka vasta William -Pennin uutisasutuksen kautta sai uuden, kasvavan voiman, on hyvin -tuotantorikas valtio. Sen hiilialueet ovat laajat ja loppumattomat. -Tehtaita on siellä enemmän kun missään muualla Unioonin valtioissa. -Suurteollisuus on Pennsylvanian leimana, ja sepä onkin yhtenä syynä -työmiehen polettuun asemaan siellä. Kaupunkien nimet Philadelphia ja -erittäinkin Pittsburg panevat heti ajattelemaan taivaalle nousevia -savutorvia, suuria koneita, sulatusuuneja ja jättiläistuotantoa. -Philadelphia ei ole enää Amerikan suurin kaupunki, mutta on monessa -suhteessa huomattava. -- - -Suomalaisia on Pennsylvaniassa paljon, mutta siellä ei kumminkaan ole -yhtään suurempaa kansalaistemme pesäpaikkaa. Ei ole sellaisiakaan -paikkoja, joihin kansalaisemme olisivat pysyvämmin asettuneet. -Tilapäiset työsuhteet kulettavat heitä paikasta toiseen. Alinomaiset -työlakot tekevät työn epävarmaksi, vaikka olisikin huonoon palkkaan -tyytyväinen. Toisiin paikkoihin on työlakot kulettaneet suomalaisia -"skäbeinä", sellaisina, jotka työnpuutteen takia ovat olleet -pakoitettuina lähtemään haettuina lakkolaisten sijalle heidän -ansioilleen ja heidän leipäänsä syömään. - -Philadelphiassa, valtion suurimmassa kaupungissa, on vähemmän -suomalaisia kun missään muussa Amerikan suurkaupungissa. -Kansalaistemme luku siellä ei tee monta kymmentä. Mitään yhteistä ei -heillä ole. - -Enimmät Pennsylvanian suomalaiset työskentelevät hiilikaivannoissa. -Kansalaisiamme lienee melkein jokaisessa huomattavammassa -hiilikaivannossa kaikissa piirikunnissa. Enimmän heitä kumminkin on -Pittsburgista eteläänpäin Monongahelajoen varsilla. Siellä on Fitz -Henry, Belle Vernon, Braddock, Allenport, Fayette City, Brownsville, -Cadvallader, y.m. Suomalaisia on siellä niin paljon, että heillä on -yhteisiä raittiusharrastuksiakin. - -Muita paikkoja, joissa suomalaisia on, olen merkille pannut: -Wilkesbarre, Oliphant, Forks City, California, McCartney, Bellefonte, -Rankin Station, Brownsville, Gillespie, Ansonville ja Oshanter. -Enimmäkseen näissäkin on suomalaisten työnä hiilenkaivaminen, mutta -on muutakin tointa. Bessemerissä ja New Castlessa on suomalaisia, -työssä kivimurtimoilla. Niissäkin on syntynyt kansalaistemme kesken -raittiusyhteyksiä. - -Siinä kohdassa, missä Pennsylvanian valtio ulottuu suureen -Eriejärveen, on Erie-niminen satamapaikka. Sinne tuli ensimmäiset -suomalaiset jo v. 1872, mutta sittemmin muutti niistä osa Ohioon -ja osa aina Oregoniin asti. Aivan viime aikoina on Erie ruvennut -tulemaan uudelleen huomattavammaksi suomalaisten asuinpaikaksi. -Miljoonainomistaja M. A. Hanna isonti siellä laivatelakkaansa ja -kuletti malmi- ja hiililaivain lastaustyöhön suomalaisia Ashtabula -Harborista, Ohiosta, missä hänellä myös on telakat. - - -Ohio. - -Ohio on Amerikan huomattavimpia ja vankimpia valtioita. On oikein -ihmeellistä ajatella, että tämäkin valtio-, joka melkein näyttää -vanhan sivistyksen ja asutuksen pesäpaikalta, on tämän vuosisadan -kuluessa kansoitettu ja viljelykseen saatettu. Erämaata oli se vielä -silloin kun v. 1802 otettiin valtioiden joukkoon. Silloin ei oltu -valtioksi hyväksyttäessä niin suurivaateisia kun nykyään. - -Mutta sitte alkoikin uutisasukkaita suuremmissa joukoissa tulvata -sinne. Pelätyt irokesi-intiaanit saatiin kukistetuiksi. V. 1840 -oli Ohiossa asujamia 3/4 miljoonaa ja 30 vuotta myöhemmin oli se -lisääntynyt puolella miljoonalla. Tämä ei ollut kyllä mitään nopeaa. -kasvamista, mutta Ohio oli sinäkin aikana ehtinyt tehdä itsensä -kuuluisaksi. Ohio on ensimmäinen valtio, jonka perustuslaissa -kiellettiin orjuus kokonaan. Ja periaatteelleen uskollisena ottikin -se innolla osaa orjasotaan, lähettäen liikkeelle yli 300,000 -sotilasta. Se oli ihmeellisen paljon verrattuna Ohion silloiseen -väkilukuun. Ja sodan kuuluisimmat päälliköt ja voittajat Grant, -Sherman, Sheridan, McPherson, Rosecrans y.m. olivat kotoisin -Ohiosta. Myös on Ohio Yhdysvalloille antanut useampia presidenttejä -kun mikään muu valtio. Ohiolaisia olivat synnyltään paitsi Grantia -presidentit Hayes, Garfield ja Ben Harrison. Ohiolainen on -nykyinenkin presidentti McKinley. Nykyisin on Ohion väkiluku noin 4 -1/2 miljoonaa, on siis melkein nelinkertaisesti kasvanut sitte vuoden -1871. Suuria, komeita kaupunkeja on noussut, valtio on tuottavimpia -maanviljelysalueita. Ja tehtaiden vuotuinen tuotanto nousee noin -400 miljoonaan dollariin. Se on todella jättiläisedistystä, ja on -pääasiallisesti tapahtunut nykyisen miespolven aikana! - -Siirtolaisille on Ohio osottautunut olevan paljon sopivampi -valtio kun itäiset naapurinsa. Yhteen aikaan kulki siirtolaisuus -pääasiallisesti tuohon valtioon ja sieltä sitte hajaantui lännemmäs. -Usea suomalaisistakin siirtolaisista on ensin asettunut ansaitsemaan -Ohioon ja sitte on jatkanut matkaansa lännemmäs. - -Sen vuoksi onkin tähän valtioon jo aikaisin muodostunut suomalainen -pesäpaikka, jonka asujamisto on ollut hyvin vaihtelevaa. Tuo -pesäpaikka on Eriejärven rannalla ja kuuluu nykyään Ashtabulan -kaupunkiin, vaikka suomalaiset sen vieläkin tuntevat paremmin -vanhalla nimellä Harbor. Nimi Harbor merkitsee satamaa ja on se -luonnollinen satamapaikka juuri Ashtabulalle. Harborissa on suuret -laivatokat (telakat). Sinne tulee kesäisin paljon laivoja lastattuna -rautamalmilla Michiganin ja Minnesotan rauta-alueilta. Malmi puretaan -satamassa ja kuletetaan rautatietä Pittsburgiin ja muihin suuriin -rautatehdaskaupunkeihin. Ja laivoihin lastataan sitte kivihiiliä -vietäväksi malmialueille. Suomalaisia on noilla rautaseuduilla -kaivamassa malmia, mutta vielä yksinomaisemmin ovat he ottaneet -haltuunsa satamatyön Harborissa. - -Kerrotaan, että lokakuulla 1872 saapuivat ensimmäiset suomalaiset -Ashtabulaan. Joukossa oli 25 miestä ja yksi nainen ja olivat he -kotoisin Isostakyröstä, Ylistarosta ja Kälviältä -- noista seuduista -on nytkin enimmän suomalaisia Harborissa. - -Minään satamapaikkana ei Harboria vielä siihen aikaan tunnettu. -Joitakin taloja kyllä löytyi, vaan nämä eivät olleet rakennettuina -kaupunkitalojen järjestykseen. - -Syyskesällä 1873 saatiin rautatie Harboriin valmiiksi. Tokkaa oli -myös tehty; niin että samana syksynä jo joitakin rautamalmilla -lastattuja laivoja tyhjennettiin. Sittemmin on tokkaa vuosi vuodelta -laajennettu, useat eri komppaniat ovat olleet puuhassa. Paitsi -satamatöitä ei Harborissa muita sanottavia yleisempiä työpaikkoja -ole, lukuunottamatta Ashtabulaa. - -Varsinaisesti asettui suomalaisia asumaan Harboriin v. 1874. Ja -syyskesällä 1875 tuli Eriestä, jonne kansalaisia oli saapunut -samaan aikaan kun Ashtabulaankin, joukko suomalaisia Harboriin. -Nyt alkoivat suomalaisetkin hommata omia asunnoita. Maa oli siihen -aikaan vielä jokseenkin halpaa, joten ei ollut mitään mahdotonta -vähempivaraisenkin saada talo. Ne, jotka siihen aikaan talon -laittoivat, ansaitsivat hyvin pitämällä täysihoitoa työväelle. - -Nopeasti kasvavan liikkeen vuoksi tuli Harbor hyvin kuuluksi -työpaikaksi, joten keväisin suuret joukot siirtolaisia tulvasi -Harboriin. Ennen muuttaneiden kehoituksista suomalaisetkin -suuntasivat kulkunsa sinne. Kuten jo mainittu, pysyväisesti eivät -kumminkaan kaikki jääneet Harboriin, vaan sieltä kautta kulki -suuri osa siirtolaistulvasta länteen. Usea hyvänä työnaikana -kesällä ansaitsi rahoja ja syksyllä muutti muualle työnetsintään. -Suomalaisten vakaantumiselle Harborin asutuksessa on tämä ollut -suurena haittana. Tavallisesti ne, jotka perhesuhteiden vuoksi eivät -niin helposti ole päässeet muuttelemaan, ovat pysyväisemmin jääneet -sinne asumaan. Harvemmin on tapahtunut, että Harboriin olisi muualta -kun suorastaan Suomesta kansalaisiamme muuttanut. - -Vuoden 1884 paikoilla nousi suomalaisten luku Harborissa kesäisenä -aikana noin pariin sataan henkeen. Kymmenen vuotta myöhemmin nousi -kansalaistemme luku lähemmäs tuhat henkeä, kesäisinä aikoina yli -senkin. Nykyisin on suomalaisten lukumäärä paikkakunnalla noin -puolitoista tuhatta henkeä. Viime vuosina on suomalainen asutus koko -lailla vakaantunut. Oma talo on Harborissa noin 50 suomalaisella -perheellä. - -Pari vuotta sitte muutti useita kymmeniä suomalaisia Erieen, kun -siellä alkoi suuremmat työt ja suomalaiset saivat sinne oman -työnjohtajansa. Myös Conneautiin (Jesteriin) ja Fairportiin on aina -joitakin suomalaisia Harborista muuttanut. - -Tokkatyö Harborissa ei ole kevyttä. Kesän ajalla puretaan rautamalmia -ja lastataan kivihiiliä laivoihin. Talven ajalla lastataan -rautamalmia rautatievaunuihin kesällä nostetuista malmivarastoista. -Heikompivoimaiset miehet eivät kestä tätä työtä. Malmin purkauksessa -on työ hengenvaarallistakin. Miehet luovat rautamalmia "poketeihin" -juuri sen alla, mistä nostotelineet nostavat "poketit" ylös. Usein -tapahtuu loukkauksia ja moniaat suomalaiset ovat henkensäkin -menettäneet. - -Hyvän työkykynsä takia ovat suomalaiset tulleet suosituiksi tässä -työssä. Ansiot ovat kesällä hyvinkin hyvät, joten säästäväiset ovat -voineet koota talteenkin.. Suomeen on suuria summia rahoja lähetetty -Harborista, mutta ainakin entisinä aikoina olisi enemmän voinut ja -pitänyt lähettää. Silloin oli juoppous ja raaka elämä mitä nurjinta. -Nyt ovat olot paljon muuttuneet. - -Käsityöläisinä on muutamia suomalaisia, samoin kauppa-alalla. -Huomatuimmassa asemassa on kauppias J. Kinnunen, joka tekee suurinta -liikettä Harborissa, otettiinpa sitte minkäkieliset liikemiehet -tahansa huomioon. - -Harborin suomalaisten yhteispyrinnöistä, seurakunta- ja -raittiusharrastuksista kannattaa erityisesti puhua, sillä ne ovat -ikäänkun kuvauksena, miten kehitys hyvään päin tapahtuu kelvollisen -johdon ja kansan oman heräämisen kautta Amerikan suomalaisten -keskuudessa. Harborin suomalaisten elämä on kurjaa kurjemmasta -muuttunut verrattain siistiksi lujan henkisen työn ja taistelun -kautta. - -Ensi vuosina ei mitään seurakunnallisen elämän harrastusta näkynyt -Harborin suomalaisilla. Tuskinpa silloin kenenkään mieleen johtui -ajatustakaan, että suomalaisilla vielä löytyisi järjestetty evank. -luterilainen seurakunta Harborissa. Kun minkäänlaista paremman -elämän opetusta silloiset suomalaiset eivät saaneet, arvaa helposti -minkälaiseksi elämä vähitellen muuttui. Juominen ja sitä seuraava -irstainen elämä lopetti melkein kaiken siveellisyyden. Kun ottaa -huomioon, että muittenkaan kansallisuuksien elämä ei ollut -mallikelpoinen, niin ei ole ihme että suomalaisetkin vähitellen -kehittyivät ja tottuivat raakalaiselämään. Surkeita kuvauksia ja -kertomuksia levisi siihen aikaan Harborista. Ne siirtolaisten -perheiden jäsenet, jotka seurasivat sanomalehdistä oloja Amerikassa, -oikein kammoksuen ajattelivat Harboria ja toivoivat, ettei vaan "isä -olisi Harborissa". - -Kun asukkaat Harborissa ovat melkein yksinomaan siirtolaisia useasta -eri kansallisuudesta, tahtoi usein syntyä rettelöitä kansallisuuksien -kesken. Veriset tappelutkaan eivät olleet aivan harvinaisia. Ne -olivat olevinaan kansallisuustaisteluita kunnian laakereiden -saavuttamiseksi, mutta suurimpana syynä niihin kumminkin oli juoppous -ja raaka elämä. Ruotsalaiset ja suomalaiset olivat näissä tappeluissa -aina yhtä poikaa. - -Vaikka kansalaistemme elämä silloisena aikana näyttikin täydelliseltä -raakalaiselämältä, löytyi joissakin vielä taipumusta miettimään -sielunkin tulevaisuutta. Kotimaassa saatu kristillinen kasvatus ei -ollut vielä tykkänään siementänsä kadottanut. Kun pastori Backman -v. 1881 kävi Harborissa, niin paljo suomalaisia riensi häneltä -neuvoa saamaan. Past. Backmanin käynti ei jäänyt vaikutuksetta. -Useissa suomalaisissa heräsi halu saada omakielinen pappi Harboriin. -Seuraavana vuonna kutsuivatkin he Rock Islandin ruotsalaisessa -Augustana Collegessa opiskelevan kansalaisemme J. J. Hoikan kesäloman -ajaksi papillisia toimituksia tekemään. Parina vuotena kesän ajoilla -toimi hän Harborissa, mutta sitte kun hän vihittiin papiksi, -muutti hän pian Astoriaan. Sitte toimitti useita vuosia papillisia -toimituksia seikkailija J. W. Lähde. Vähän aikaa toimi Harborissa -pappina eräs toinenkin kulkusaarnaaja, joka myös oli saanut -papiksivihkimyksen jossakin toiskielisessä synoodissa. - -Kun pastori E. Panelius oli merimiespappina New Yorkissa, kävi hän -Harborissakin. Hänelle silloiset suomalaiset valittivat kipeää papin -tarvetta. Pastori Panelius lupasi olla apuna papinsaantiin Suomesta. -Mutta ei vieläkään sitä saatu. - -V. 1889 sattui taas eräs toiskielisessä synoodissa vihitty -suomalainen saarnamatkoillaan Harboriin ja tarjoutui papiksi -suomalaisille. Melkein yksimielisellä suostumuksella päätettiin -hänet ottaa määräajaksi. Jonkun aikaa meni asiat jotenkin hyvin -eteenpäin. Kirkko hankittiin ja osa kirkon hinnasta maksettiinkin. -Mutta vuoden parin kuluttua alkoi kuulua yhä enemmän ja enemmän -tyytymättömyyttä pappia vastaan. Vaadittiin pidettäväksi seurakunnan -kokous, jossa käsiteltäisiin kysymys papin erottamisesta. Kokouksia -pidettiin kaksikin, mutta niissä ei saatu mitään aikaan. Ne olivat -myrskyisimpiä kokouksia, mitä Harborin suomalaisten keskuudessa -lienee pidetty. Lopuksi pappi ja seurakunnan esimies julistivat, että -se erotkoon ja katsottakoon erotetuksi seurakunnasta, joka ei ole -tyytyväinen nykyiseen pappiin. Tätä julistusta noin kaksi kolmannesta -seurakunnan jäsenistä noudattikin. Eronneet, kun heitä oli enemmistö, -ajattelivat, että oikeuden mukaan kirkon pitäisi kuulua heille, -ja tahdottiin se sulkea, kunnes oikea pappi ehdittäisiin saada. -Lakimieheltä kysyttiin neuvoa, mutta asia oli selvä: suuri enemmistö -oli julkisesti luvannut erota seurakunnasta, mutta johtokunta oli -pysynyt seurakunnan yhteydessä, siis niillä, jotka ovat seurakunnasta -luvanneet erota, ei ole mitään sanomista kirkkoon, vaikkapa ovatkin -kirkon asuneet. - -Asiat olivat nyt niin huonolla kannalla kun ne olla saattaa. -Amerikkalaiset kongregatsionalistit olivat kyllä huolehtineet -suomalaisten sielunhoitoa ja heidän toimestaan oli eräs suomalainen, -entinen maalari, saarnaamassa, mutta enemmistö hengellisiä asioita -harrastavista kansalaisista halusi hartaudella oikeata ev. -luterilaista pappia. - -Suurin enemmistö suomalaisista kumminkin oli välinpitämätöntä. Heidän -elämänsä oli mitä kurjimmalla kannalla. Kapakat olivat tavallisia -kokouspaikkoja. Kapakasta lähdettiin työhön ja työstä kapakkaan. -Niiden mielestä, jotka asiaa ajattelivat, näytti tila kauhealta. -Mutta mistä apu? - -Moniailla yksityisillä henkilöillä oli vieläkin ajatuksena, että -pitäisi koettaa yhäkin hankkia Suomesta pappi. Toiveen toteutuminen -näytti mahdottomalta. Viimein v. 1891 pidettiin yleisempi kokous, -jossa päätettiin hankkia pappi Suomesta. - -Ja kun hätä oli suurin, apukin saapui. Samana vuonna onnistuttiin -saamaan pastori A. Kivioja Harborin suomalaisille papiksi. Heti -pidettiin seurakunnan perustava kokous. Ruotsalaisilta pyydettiin -kirkkoa jumalanpalveluksiin ja lupa saatiin. - -Nimellisesti oli nyt seurakunta perustettu, mutta todellisuudessa oli -se vielä puolittain unelma. Tulevaisuus näytti synkältä olevaisten -olojen synnyttämän kurjuuden takia. Synkältä se lienee näyttänyt -opettajallekin ja hänen vaimolleen. - -Mutta seurakunnallisen elämän harrastajia rupesi nousemaan yhä -useampia. V. 1893 päätettiin ryhtyä oman kirkon hankkimiseen. Kun -ensimmäinen kokous pidettiin, ei kirkon rakentamista varten ollut -yhtään senttiä rahaa, mutta pari viikkoa kokouksen jälkeen ostettiin -tonttimaa kirkolle. Se maksoi 500 dollaria. Rahat oli kerätty -vapaaehtoisilla lahjoilla. Kirkkoa alettiin myös heti rakentaa. -Puolen vuoden kuluttua oli se valmis ja vihittiin juhlallisesti -tarkoitukseensa. Kirkko tuli maksamaan, paitsi tonttimaata, 3,257 -dollaria, joka jäi isoimmaksi osaksi velkaan. Kello laitettiin -tapuliin ja maksoi se 135 dollaria. Muutenkin sisustettiin kirkko -tarpeen mukaan. - -Niin on hyvin onnistuttu, että viimeinen velka kirkosta maksettiin -heinäkuulla 1898 ja sen muistoksi on pidetty komeat seurakunnan -juhlat. Samana vuonna, kun velka kirkosta suoritettiin, ostettiin -pappila, hinta 1,740 dollaria. - -Pastori Kiviojan ja hänen rouvansa uutteralla, innokkaalla -vaikutuksella parani Harborin suomalaisten olot ihmeteltävästi. -Seurakuntalaisten luku lisääntyi lisääntymistään ja tavat alkoivat -muuttua. Hengellisistä asioista ruvettiin huolehtimaan. - -Paitsi toimintaa seurakunnan alalla ovat pastori ja rouva Kivioja -muistettavat yleensä Harborin suomalaisten henkisen elämän -kohottajina. Erittäinkin on heidät mainittava raittiustyön tekijöinä. - -Vuodesta 1892 on Harborin suomalaisten keskuudessa ollut -vaikuttamassa raittiusseura "Kunto". Seuran alkuunpanijat ovat -pastori ja rouva Kivioja. Seuran perustava kokous pidettiin joulukuun -7 p:nä ja vietetään sitä vuosipäivää vieläkin juhlana Harborin -suomalaisten keskuudessa. Puheenjohtajaksi valittiin rouva Liisa -Kivioja. - -Seuran jäsenluku alkuajoilla ei ollut suuri. Nuorison melkein -yksinomaiset seurapaikat olivat kapakkain sitä varten laitetuissa -tanssihuoneissa. Kapakkatanssit olivat nuorison varsinaiset huvit. -Noita tansseja pidettiin useita kertoja viikossa. Ei pidetty häpeänä -sitä, että naisetkin kävivät siellä. Yhdessä sitä juotiin, yhdessä -tanssittiin. Ja elämä oli rivoa. - -Kuntoseura rupesi kapakkatansseja vastustamaan. Rouva Kivioja teki -innolla työtä saadakseen nuoret naiset heittämään kapakkatansseissa -käynnin. Eikä se työ mennyt hukkaan. Vähän ajan kuluttua jo osa -nuorisoa alkoi inhoa kapakkatansseja, ja parin vuoden kuluttua -ainoastaan huonomaineisimmat, muista erillään elävät kansalaiset -kulkivat niissä. Yleinen katsantokanta oli muuttunut. Nuorison -seurapaikka muuttui kapakasta Kuntolaan. Kyllä vieläkin löytyi niitä, -jotka kävivät kapakassa, mutta enemmistön suhteen oli asia voitettu. - -Vanhempain, erittäinkin tokalla työskentelevien miesten keskuudessa -oli raittiusseuran alkuaikana, ja ennen sitä, yleinen mielipide, -ettei kovaa työtä tokalla voi tehdä juomatta olutta. Se usko oli -luja, kun se oli saanut sijansa itsepintaisen suomalaisen päässä. -Mutta vähitellen alkoi sekin usko horjua. Raittiusseuralaiset tekivät -kestäväisyydellä työtä sellaisten rinnalla, jotka oluen pitivät -varsinaisena juomanaan. Tultiinpa vielä sekin huomaamaan, että -raittiit olivat kestävämpiä pitemmässä voimainponnistuksessa. - -Monta muuta hyödyllistä opetusta on Kuntoseura antanut. Se on myös -saanut aikaan seudulla siveämmän ja säädyllisemmän seurustelutavan. -Seuran toimesta on lainakirjasto ja lukusali, jotka ovat kaikkien -Harborin suomalaisten käytettävinä. - -Kun pastori Kivioja joku aika sitte muutti Suomeen, herätti hänen -lähtönsä suurta surua Harborin suomalaisissa. Monen silmät kyynelistä -kostui lähtöhetkellä. Harborissa yleensä tunnustetaan, että hän oli -sikäläisten suomalaisten henkisen elämän uudistaja. - -Nyt on Harborin suomalaisilla pappina pastori Kaarlo Huotari, joka -sitä ennen toimi Suomi-synoodin lähetyspastorina sekä Ironwoodin -seurakunnan hoitajana. - -Harborissa on jo jonkun aikaa ollut toimessa toinenkin raittiusseura, -johon Kuntoseurasta erosi toistakymmentä jäsentä voidakseen edistää -asiaansa vapaampien sääntöjen mukaan. -- - -Varsinaisessa Ashtabulassa on vähemmän suomalaisia, käsityöläisiä -ja palvelijattaria. Siellä ilmestyy myös suomalainen sanomalehti -"Amerikan Sanomat", jonka julkaisijana on kokenut sanomalehtimies -August Edwards. Mr. Edwardsilla on oma, sievä talo kaupungissa. - -Ashtabulan ympäristöllä on muutamia suomalaisia maanviljelijöinä. -Enimmäkseen viljelevät he lampuoteina muunkielisten tiloja. - -Harborista itäänpäin lyhyen matkan päässä niinikään Eriejärven -rannalla on Conneautin (Jesterin) lastauspaikka. Sielläkin on -suomalaisia satamatyössä muutamia satoja. Heillä on oma raittiusseura -ja ovat edistyneet jotakuinkin hyvin. - -Täältä etelään päin on tehdaspaikoissa Warrenissa, Girardissa ja -Youngstownissa suomalaisia. Kun rautatehtaat ovat käynnissä, on -tilaisuutta ansaitsemaan jotakuinkin hyvin. Myös heillä on omia -raittiusrientoja. - -Harborista jonkun matkaa länteenpäin on huomattava suomalaisten -asuinpaikka Fairport Eriejärven rannalla. Se on Harborin jälkeen -suurin suomalainen pesäpaikka Ohiossa ja on siellä useita satoja -kansalaisiamme. - -Juoppous oli tässäkin satamapaikassa viedä kansalaisemme kokonaan -perikatoon, mutta vihdoin ajattelevat henkilöt rupesivat puuhaamaan -raittiusseuraa. Puuhassaan saivat he hyvää apua pastori Kiviojalta, -jonka vaikutus ulottuu yleensä suomalaispaikkoihin Ohiossa, jopa -Pennsylvaniassa asti. Raittiusseura Kasvi perustettiin marraskuulla -1893. Se on nyt Amerikan suurimpia suomalaisia raittiusseuroja -kuuluen yleiseen raittiusliittoon Kansallis-Raittius-Veljeysseuraan. -Suureksi osaksi on Kasvi saanut suomalaisten elämän Fairportissa -muuttumaan parempaan päin. Kansalaisemme ovat siistin elämän takia -saaneet tunnustusta muiltakin kansallisuuksilta. Mutta tietysti -vieläkin löytyy joukossa paljon väkijuomain suosijoita, joita -kumminkin yleinen mielipide jo tuomitsee. Sievä, oma talo on -Kasviseuralla noussut uutteran työn hedelmänä. Seurakunnallisessa -suhteessa on Fairportin suomalaisilla yhteinen pappi Harborin kanssa. - -Muutamia suomalaisia on ruvennut farmareiksi Fairportin ympäristöllä -ja toisia on muuten farmitöissä. Lähellä olevassa Painesvillen -kaupungissa on suomalaisia erilaisissa töissä. Eteläänpäin -Fairportista Geaugakauntissa (kaunti vastaa melkein Suomen -kihlakuntaa) on suomalaisia työnansioilla Burtonissa, Chardonissa, -Claridonissa ja useissa paikoissa muualla. - -Suuressa Clevelandin kaupungissa Erien rannalla on vaan pienempi -luku suomalaisia. Siitä länteenpäin Lorainin lastauspaikalla on -kansalaisiamme enemmälti ja sitte taas hiukan useissa lähipaikoissa, -Elyriassa y.m. - -Syvempänä Ohion sisämaassa on ennen suomalaisista yleisemmin tunnettu -hiilikaivantopaikka Jacksonville, mutta sittemmin työpäälliköiden -oikullisuuden vuoksi muutti paljon kansalaisiamme pois. On heitä -vieläkin siellä jonkun verran sekä muutamissa naapurikaivannoissa. -Mutta jo kukoistamaan päässeet yhteispyrinnöt ovat kuihtuneet -kansalaisten vähälukuisuuden takia. Samoin on käynyt monessa muussa -paikassa Amerikassa. - - -Indianan - -valtiossa ei ole paljon suomalaisia. Hiilikaivannoilla lienee niitä -kyllä muutamia itsekussakin paikassa. Sellaisia kaivantoja ja -tehtaita, joissa tiedetään suomalaisia olevan, ovat Brazil, Coxville, -Perth, South Bend ja Clinton. Viimemainitussa on suomalaisilla -raittiusseurakin. - -Enemmän suomalaisia on Michiganjärven rannalla olevassa Whitingissä. -Tässä kaupungissa on kuuluisan Standardkomppanian öljysäiliöitä ja -tuon yhtiön töissä enin osa suomalaisia onkin. Juoppous on myös -täällä tehnyt suurta tuhoa, vaan on toki raittiusseura saanut sitä -paljon vähenemään. - -Whitingistä ei ole enää kun 17 mailia jättiläiskaupunkiin Chicagoon. -Ja silloin olemme Illinoisin suomalaisten luona. - - -Illinois. - -Kun amerikkalaista nopeata jättiläisedistystä tahdotaan kuvata, -niin tavallisesti otetaan esimerkiksi Chicagon kaupunki ja koko -Illinoisin valtio. Ja ihmeellisiä tosiasioita sieltä vedetäänkin -esiin. Vuosisatamme alussa, v. 1800 ei koko Illinoisin valtiossa -ollut asujamia enempää kun 2,358 henkeä eikä Chicagosta vielä -tiedetty mitään. Lähemmäs neljä vuosikymmentä myöhemmin, 1837, jo -Chicagokin Michiganjärven eteläpäässä kohotti päätään. Siilon tuli -se kaupungiksi ja asukasluku oli jo neljän tuhannen vaiheilla. -Muissa kaupungeissa naurettiin tälle "suokylälle", jonka asujamet -olivat jo silloin kerskailevaisia ja korkealle tavoittelevia, -- -jollaisia he ovat sittemminkin kaiken aikaa olleet. Chicagon suurta -tulevaisuutta ei uskottu, sillä olihan se "pohjattomassa" suossa. -Mutta chicagolaiset panivat tuolle suolle pohjan, nostivat talonsa -puujaloille ja vetivät muualta maata suohon. - -Ja pääasia oli, että lujaa ääntä pidettiin sekä siten houkuteltiin -ihmisiä sinne muuttamaan. Tuota "puumausta" ensi sijassa ja asemaansa -järven päässä toisessa sekä kolmannessa sijassa sitä, että rautatiet -johtivat linjansa Chicagon kautta länteen, saapi tuo kaupunki -kiittää edistyksestään. V. 1860 oli Chicagossa jo asujamia 100,000 -ja niitä lisääntyi lakkaamatta. Lokakuussa 1871 paloi suurin ja -paras osa kaupunkia kokonaan poroksi, ja syrjäiset luulivat, että -nyt tuli lakaisi Chicagon nimenkin pois mailmasta. Mutta mitä vielä! -Chicago nousi kun Feenikslintu vielä ehompana tulesta. Ja nyt on -siinä ihmekaupungissa, "Lännen kuningattaressa", lähemmäs kaksi -miljoonaa asujamia. Se on suuruutensa puolesta toinen kaupunki -Amerikan mantereella, ja ellei New York olisi äsken naapurikaupunkeja -nielemällä itseensä enentänyt väkilukuaan, olisi Chicago pian ollut -ensimmäinen. Mutta ensimmäiseksi se pyrkii. Chicago tahtoo kaikessa -voittaa muut. - -Tietysti tuollaiseen kaupunkiin on täytynyt tulla paljon -siirtolaislakin, sillä varsinaisesta amerikkalaisesta aineksesta -ei se niin olisi paisunut. Paljon siellä niitä onkin, myös hyvin -paljon pohjoismaalaisia. Se on pääpiste ja huomattavin paikka -skandinaavialaissiirtolaisille. Siellä ilmestyy heidän tärkeimmät -sanomalehtensä ja lähellä on ruotsalaisen Augustanasynoodin suuri -oppilaitos. - -Mutta suomalaisille ei Chicago ole ollut mieluisa paikka. Ei se -ole mikään henkisten eikä aineellistenkaan pyrintöjen keskusta -siirtolaisillemme. Moni suomalainen käsityöläinen ja muukin työmies -on koetellut Chicagoa, mutta useimmat ovat sieltä vähän ajan kuluttua -poistuneet. Työtä on enimmäkseen ollut vaikea saada ja ansiot eivät -ole olleet kiitettävät. - -Mutta on suomalaisia pysähtynytkin sinne, yksi silloin toinen -tällöin. Löytyy suomalaisia, jotka ovat kauvemmankin aikaa jo asuneet -siellä ja ovat keränneet rikkauksia omistaen nyt arvokkaita maapaloja -ja kalliita rakennuksia. - -Kansalaisemme Chicagossa asuvat hyvin hajallaan, enimmät välittämättä -mitään toisistaan, useat unohtaen alkuperäisen kansallisuutensakin. -Suomalaisten nykyistä lukumäärää siellä on vaikea sanoa, mutta -noussee se puoleen tuhanteen, kun vaan kaikki lukuun saadaan -otetuksi. Kuten sanottu, jotkut ovat varakkaita talonomistajia. -Enimmän lienee käsityöläisiä kaikista ammateista. - -Sovinnollisuutta ei ole tahtonut olla niidenkään kansalaisten kesken, -jotka ovat suomalaisista yhteispyrinnöistä välittäneet. Seurakuntia -on siellä tietääkseni ainakin kaksi. On raittiusseurakin, mutta -siinä ei ole monta jäsentä. Löytyy vielä muitakin seuroja. Vähäinen -merkitys niillä kaikilla on ollut tähän saakka. Yksimielisyyttä ja -enemmän kansallista yhteisharrastusta olisi tarpeen. - -Eräs uskalias sanomalehtimies on koettanut siellä julaista -suomenkielistä sanomalehteä, mutta sekään yritys ei onnistunut. - -Mutta Chicagosta muutamien kymmenien mailien päässä on huomattavampia -suomalaisasutuksia. Jos kulemme kaupungista 36 mailia pohjoiseen -Michiganjärven rantaa lähelle Wisconsinin rajaa, tulemme Waukeganin -pieneen, mutta kauniiseen kaupunkiin. Näköala järvelle on mahtava, ja -kaupunki on hedelmällisen sekä hyvin viljellyn seudun keskessä. - -Suomalaisia on Waukeganissa muutamia satoja ja työskentelevät miehet -pääasiallisesti rautatehtaissa nauttien verrattain hyvää palkkaa. -Rautalankatehdas on täällä suuri ja samallainen kun Massachusettsin -Worcesterissa, muistaakseni myös saman yhtiön omistama. - -Edistyneet ja hyviä pyrintöjä harrastavat ovat kansalaisemme -Waukeganissa. Heillä on siellä seurakunta, joka on yhteisesti -Chicagon ja De Kalbin seurakunnan kanssa koettanut kannattaa -pappia. Nyt ei heillä kumminkaan taas ole pappia. Myöskin on heillä -raittiusseura. - -Kun kulemme Chicagosta lounaaseen päin vähän yli 20 mailia, tulemme -Lemontin pikkukaupunkiin, jossa nykyisin ei liene monta suomalaista, -mutta joka kyllä aikanaan oli suurempikin kansalaistemme työpaikka. -Silloin kaivettiin seudulla kanavaa, joka avasi Chicagolle vesitien -Mississippijokeen. - -Surkeata oli elämä, jota kansalaisemme Lemontissa viettivät. Palkka -oli pienenlainen ja sekin enimmäkseen juotiin. Raakuus ja huono elämä -olivat vallitsevia. Kaivamistyö oli likaista ja vaarallistakin. Osa -suomalaisia asui kanavan varsilla maakuopissa. Jotkut elättivät -itseään keräilemällä toisten ruuantähteitä. Amerikassa suomalaiset -tuskin missään ovat alentaneet itseään niin paljon kun Lemontissa. -Onneksi on Lemontin aika nyt ollutta ja mennyttä! - -Lemontista vähän matkaa etelään on tehdaskaupunki Joliet. Siellä ei -nykyään ole monta suomalaista. - -Chicagosta länteen joku nelisenkymmentä mailia on De Kalb-niminen -kaupunki samannimisessä kauntissa. Siellä on muutamia satoja -suomalaisia työskennellen tehtaissa. Huonosta ajasta eivät De Kalbin -suomalaiset ole paljoa tienneet. Työtä on ollut ajoittain liiankin -runsaasti ja palkat ovat olleet hyvänpuoliset. Pyhää arkea, yötä -päivää on tehtaat "runnanneet" (olleet käynnissä). - -Kansalaisten elämä De Kalbissa on ollut siivoa ja hiljaista. -Seurakunta ja raittiusseura on heidän keskuudessaan. -- - -Muita huomattavampia suomalaisseutuja ei ole Illinoisissa. - - - - -Michigan. - - -Tämä valtio on ollut suomalaisen siirtolaisasutuksen lipunkantajana -koko nykyisen siirtolaisliikkeen ajan ja tulee epäilemättä sellaisena -olemaan niinkauvan kun pohjois-Michiganin suuret työpaikat, -rauta- ja kuparikaivannot, ovat käynnissä ja suomalaisia niissä -suositaan. Tähän vastataan Michiganissa, että malmialueet ovat -melkein loppumattomat, ja miksi ei suomalaisia suosittaisi siellä -edelleenkin, kun heidän siveellinen elämänsä on entisestään alinomaa -parantunut ja työkyky on ainakin yhtä hyvä kun ennen! - -Kun katselemme Yhdysvaltain karttaa, herättää heti huomiotamme eri -valtioiden suorat, säännölliset rajat. Kukin valtio on yhdessä -ryhmässä oleva kokonaisuus, joka kartalta katsoen on kolmion, neliön, -suorakaiteen tai muun sellaisen näköinen. - -Melkein ainoa poikkeus tästä säännöllisyydestä on Michiganin valtio. -Se on yhdistetty kahdesta palasta, jotka toisistaan eroavat hyvin -jyrkästi, ei ainoastaan maantieteellisen aseman vaan myös luonnon ja -ilmanalan puolesta. - -Ennen aikaan tuota eroa ei niin tarkalleen huomattu ja se -lieneekin ollut syynä siihen, että kaksi niin tuiki erilaista -maa-aluetta yhdistettiin saman hallinnon alle. Vielä tämän -vuosisadan alkupuolella, jopa jälkeen vuoden 1837, jolloin Michigan -otettiin valtioksi Uniooniin, katsottiin sitä ehkä huonoimmaksi -maa-alueeksi, mikä kuului suureen tasavaltaan. Koko Michigan, ja -erittäinkin sillä tarkoitettiin ala-Michiganin suurta niemimaata, -oli suoperäistä erämaata, jossa ei muka ihminen ollenkaan elä. -Sitä kutsuttiin Suureksi Mustaksi Suoksi. Sille, joka aikoi tähän -valtioon uutisasukkaaksi, sanottiin: "Tahdotko mennä Michiganiin, -jossa varmasti näännyt kuoliaaksi, ja sammakot yksinään laulavat -hautajaisiasi? Eihän valtiossa ole eekeriäkään farmiksi sopivaa -maata. Jos säästytkin suosta nousevan epäterveellisen ilman -vaikutuksesta, kumminkin pakkanen sinut tappaa." - -Tietysti tällainen luulo Michiganista ei ollut edullinen -uutisasutukselle siellä. Monet lännempänä olevat valtiot tulivat -ennen asutuiksi kun tämä. Mutta löytyi pioneereja sellaisiakin, jotka -eivät ennakkoluuloihin luottaneet, vaan itse kävivät kokemassa tuota -Mustaa Suota. - -Ja vähitellen havaittiinkin suon erinomainen viljelysarvo. Nyt on -Michigan hyvin arvokas valtio suuressa tasavallassa. Muutamina -vuosina se jo oli viljankasvatuksessa ensimmäinen valtio, mutta nyt -on hedelmäviljelys ottanut huomattavamman sijan. Ala-Michiganissa, -vaikka onkin pohjoisosassa Yhdysvaltoja, menestyy kaikellaiset -hedelmäpuut erinomaisesti. Puhumattakaan kestävämmistä lajeista -viljellään siellä aprikooseja, persikoita, viinirypäleitä, jopa -viikunoitakin. Syynä tähän etelä-Michiganin ilmanalan erinomaiseen -lauhkeuteen ovat suuret järvet, joista esimerkiksi Michiganjärvi ei -koskaan jäädy. Nuo järvet miedontavat pohjoisesta tulevia kylmiä -tuulia ja pitävät ilmaston jotenkin tasaisena. - -Mutta ylä-Michigan, eli Upper Peninsula, niinkun se englanninkielellä -erotetaan alaniemimaasta, ei ole samallaisten etujen alaisena. Tosin -sitäkin vastassa pohjoisessa on suuri Superiorjärvi, mutta tuo, ollen -jo siksi pohjoisessa, ei näy suurimmalla osalla vuotta jaksavan -lauhduttaa pohjoisesta, jäiseltä Hudsonlahdelta tulevaa kylmyyttä, -päinvastoin se antaa tuulille vapaan kulun. Talvi on hyvin kylmä -ja luminen tuolla ylä-Michiganissa, suomalaiset kutsuvatkin seutua -Yhdysvaltain Lapiksi. Erittäinkin tarkoitetaan tällä sitä niemekettä, -joka Michiganin pohjoisimpana mantereena pistää Superiorjärveen ja -jota suomalaiset kutsuvat Kuparisaareksi. - -Mutta vaikka ylä-Michigan ei tarjoakaan maanviljelykselle niin -suuria etuja kun alaniemeke, on se kumminkin maapohjaltaan tätä -rikkaampi. Siellä on erittäin antoisat rautamalmi- ja kuparialueet. -Mailman rautatuotannossa ovat Yhdysvallat ensisijassa, ja arvoltaan -puolet Yhdysvaltain rautatuotannosta saadaan ylä-Michiganista. -Ja Yhdysvallat tuottavat noin puolet mailman kuparisaaliista -ja kolmasosa tästä Setä Samulin tuotannosta lankeaa kuuluisan -Kuparisaaren osalle. Paljon rikkautta on siis tuohon verrattain -pieneen alaan kätkettynä. - -Pohjois-Michiganissa, juuri tuolla kupari- ja rauta-alueella -on Amerikan suomalaisten suurimmat, vankimmat ja vanhimmat -pesäpaikat. Siellä ovat kansalaiset aivan kun kotonaan, eivät -kyllä elä niin perin suomalaista elämää kun esimerkiksi Minnesotan -maanviljelysseuduilla, mutta elävät puhtaimpina "Amerikan -suomalaisina", ovat suomalaisia ja samalla tuon suuren vapaavallan -kehittyneitä kansalaisia. - -Se suomalainen siirtolaisuus, joka näihin asti on keskeymättä -jatkunut ja epäilemättä jatkuu edelleenkin, johtui ensin -Kuparisaarelle noin kolmekymmentä vuotta sitte. Sieltä leveni se -Michiganin rauta-alueelle ja Minneapolista länteenpäin oleville -maanviljelysseuduille Minnesotassa. Minun tiedossani ei ole mitkä -erinomaiset asianhaarat kulettivat suomalaisen siirtolaisuuden -ensiksi juuri tuolle pohjoiselle, syrjäiselle Michiganin -niemekkeelle. Ehkä yhtenä vaikuttavana syynä oli se, että vähää -ennen, v. 1866, löydettiin rikkain ja kaivantotyöhön soveliain -Calumet & Heclan kuparisuoni, joka löytö oli aivan käännekohta -kuparikaivannon historiassa täällä. Silloinhan työt suuremmassa -määrässä alkoivat. Ja kun kuparinkaivaminen on hyvin kovaa työtä, -jättivät varsinaiset amerikkalaiset sen, kuten yleensä kovan työn, -siirtolaisille. Suomalaiset olivat ruumiinvoimiltaan vahvaa kansaa -ja sopivia sekä halukkaita tuohon jotenkin hyväansioiseen työhön. -Siitä lähtien ovat he kunnialla paikkansa säilyttäneet ja pidetäänkin -parhaimpina työmiehinä seudulla. - -Kuparisaari on oikeastaan niemi, jonka kapealla vedellään eroittaa -mantereesta Portagejärvi ja siitä luoteisempana Kanaali. Se on -ollut synkän metsän peittämää, vaan on nyt suureksi osaksi hakattu. -Kumminkin hakkaustyötä jatkuu vielä varsinkin pohjoisemmassa, -harvemmin asutussa osassa. - -Paitsi maanviljelystä ja kivenmurtamista, joita molempia jo -vähemmässä määrässä harjoitetaan, antaa kupari, sen kaivaminen, -sulattaminen y.m. melkein kaiken työn "saaren" asujamille. Kuparia -löydettiin saarelta ensin pohjoisosasta ja alettiin sen kaivamista -huomattavammassa määrässä noin 50 vuotta sitte. Enimmissä niistä -kaivoksista on nyt lakkautettu työ, ei sentähden että niistä olisi -loppunut kupari, vaan pikemmin siitä syystä että kuparia on ollut -liiaksi. Parhaiten onnistuu kuparinkaivaminen sillä kohdalla, missä -kupari on kiveen sekoitettuna, tietysti jotenkin runsaassa määrässä. -Mutta täällä on kuparia oikein puhtaana kalliona. Ja sitä ei -nykyisillä keinoilla vielä osata saada irti metallin sitkeyden vuoksi -muuten kun kustannuksilla, jotka nousevat kalliimmiksi kuparin hintaa. - -Parempia ja antavampia kuparikaivoksia on syntynyt saaren -etelä-osassa. Suurin ja kannattavin kaikista on Calumet & Hecla, -joka on mailman merkillisimpiä kaivannoita. Kuparikivisuoni on siinä -rikkain ja laaja-alaisin. Sen kaivoksen syvyys on nyt lähemmäs -5,000 jalkaa, s.o. noin puolentoista kilometriä, ja on siis syvin -kaivanto Amerikassa, melkeinpä koko mailmassa. Kaivanto on erittäin -hyvässä, oikein mallikelpoisessa kunnossa. Ilma, ottaen huomioon -kaivannon syvyyden, on erinomainen. Keskilämpö syvimmässä pohjassa -on 87,6 astetta Fahrenheitia (noin 31 Celsiusta). Kaivannon -jättiläiskonehisto on suurin ja paras mailmassa. - -Tuhansia työmiehiä työskentelee tässä kaivannossa, iso osa on -suomalaisia, jotka asuvat Calumetissa. Keskimääräinen ansio -työmiehelle on, valtion julkaiseman tilaston mukaan vuodelta 1898, -päivältä 2 doll. 37 senttiä, s.o. enemmän kun missään muussa saaren -kuparikaivoksessa. Yhtiöllä on 640 omaa taloa, joita vuokraa -työmiehilleen 3--10 dollarin kuukautisella vuokralla. Osalla -työmiehistä on omat talot. Yhtiö pitää huolen työmiestensä lasten -kouluutuksesta ja kustantaa sitä varten kouluja aina ylempiin -oppilaitoksiin asti. Arvokas kirjasto on työväen käytettävänä. - -Yhtiön toimesta on olemassa työmiehiä varten apukassa. Kukin työmies -maksaa siihen 50 senttiä kuukaudessa ja yhtiö panee aina kassaan -saman verran kun työväenkin puolelta karttuu. Kassassa on niin -paljon rahaa, että enää ei tarvitse kantoa säännöllisesti toimittaa. -Kassasta maksetaan miehille sairauden sattuessa 25 dollaria -kuukaudessa ja tapaturmakuoleman kohdatessa 500 dollaria. Tilivuonna -1897 maksettiin kassasta 33,000 dollaria. - -Calumet & Hecla yhtiö on tuottanut ihmeellisesti voittoa. Kaikkiaan -on se jakanut voitto-osinkoja yli 52 miljoonaa dollaria, kokonaan -suunnattomia summia alkuperäiselle pääomalle. - -Calumet & Heclan kuparisuoni kulkee koillisesta lounaaseen hiukan -vinossa suunnassa maanpintaan verraten. Kun yhtiö teki noin hyviä -asioita, alkoi muissakin syntyä ajatusta mitenhän olisi mahdollista -päästä käsiksi tuohon erinomaiseen kuparisuoneen. Silloin esitti -kapteeni John Daniell rohkean tuuman. Hän sanoi, että jos -ulkopuolella Calumet & Heclan piiriä, ottaen huomioon sen suunnan, -mihin kuparisuoni kulkee, kaivetaan maata tarpeelliseen syvyyteen, -löytyy sieltä sama kuparisuoni. Työtä ruvettiin tekemään, työtä, -joka veti suuria summia ja jonka kannattavaisuutta esitti vaan tuo -rohkea ajatus. Ja todellakin 2,270 jalan syvyydessä yhdyttiinkin -kuparisuoneen. Näin syntyi Tamarackin kaivanto, joka on nyt noin -4,000 jalkaa syvä. Yhtiö on nyt jo maansisästä tuonut yli 160 -miljoonaa naulaa kuparia ja on osakkailleen voitto-osinkoina jakanut -jo noin kuusi miljoonaa dollaria. Senkin yhtiön palveluksessa on -paljon suomalaisia. Työmiesten keskimääräinen palkka on kaksi -dollaria päivässä, valtion antaman tilaston mukaan. - -Samalla perusteella tehty kun edellinen on Tamarack Junior kaivanto. -Se ei ole vielä tuottanut voittoa ollenkaan vaan päinvastoin on -vienyt suuria summia, mutta hyvätuloinen siitäkin koituu. - -Kun nyt olen luetellut jo muutamia kuuluisimpia kuparikaivantoja, -mainitsen vielä muutamia, joissa jokaisessa suomalaisia työskentelee. - -Centennial (vanha Schoolcraft) kaivanto on vasta vähemmän aikaa ollut -uuden yhtiön aikana käytännössä. Kaivanto on 1,000 jalkaa syvä. -Keskimääräinen päiväpalkka doll. 1:85. - -Osceolan kaivanto on lähellä Calumetia, johon piiriin edellisetkin -kuuluvat. Se on 2,800 jalkaa syvä ja on myös hyvästi kannattava -kaivos. Työmiehet asuvat kaivannon vierellä Opechee-nimisessä -kauppalassa. - -Calumetista aivan lyhyen matkaa pohjoiseen päin on Wolverinen ja -Kearsargen kaivannot. Edellinen on 1,400 jalkaa ja jälkimmäinen 2,900 -jalkaa syvä. Molemmat ovat kannattavia kaivoksia. - -Pohjoisosassa olevista kaivannoista on ainoa kannattava ja toimessa -oleva Centralkaivanto. On luultavaa, että useat muutkin alkavat -uuteen käyntiin, kuten on merkkejä näkynyt esimerkiksi Copper Fallsin -alueelle syntyneestä Arnoldkaivannosta. - -Hancockin kaupungin ympärillä, joka on Calumetista lounaaseen päin ja -on sen jälkeen huomattavin kuparikaivoskaupunki, on antoisin Quincyn -kaivanto. Se on myöskin jo vanha kaivanto ja on hyvin tuottava. -Kaivannosta saadaan kuparin muassa hopeatakin. Kaivos on noin 4,000 -jalkaa syvä ja on hyvässä kunnossa. Siinä kuten useimmissa muissakin -kaivannoissa ei ole vielä kuparisuonen pohjaa löydetty. Maapohjan -rikkaus on vielä käsittämätön. - -Niin ei ole naapurikaivannon, Franklinin laita. Sen pohjarajalle -tunkeutuu Quincyn alue, joten on kaivantoyhtiön täytynyt ruveta -kaivamaan uusia aloja. - -Ulkopuolella varsinaisen Kuparisaaren aluetta, hiukan matkaa -eteläpuolella salmea, on Atlantickaivanto. Se on merkillinen -siitä että siellä on voitolla otettu kuparia hyvin köyhästä -kivestä, sellaisestakin jossa on vaan puolen prosenttia kuparia. -On luonnollista, että tällaisessa kaivannossa on täytynyt -välttää kaikkia liikoja kustannuksia. Yhtiön työmiehille maksama -keskimääräinen päiväpalkka on kumminkin doll. 1:91. - -Kaikkien näiden kaivosten ympärillä on suomalaisia asumuksia. Osa -kansalaisistamme asuu yhtiöiden huoneissa maksaen kohtuullista -vuokraa. - -Enimmän asuu kansalaisiamme Calumetin kaupungissa, jossa heidän -lukunsa nousee jo noin 6,000:een. Se onkin suomalaisten suurin -pesäpaikka Amerikassa. Suomalaisilla on siellä paljon komeita -taloja ja liikehuoneita. Suomalainen Södergrenin veljesten apteekki -on paikkakunnan suurin ja tekee liikettä melkein yhtä paljon kun -muut sikäläiset apteekit yhteensä. Kaksi suomalaista, Amerikassa -tutkinnon suorittanutta lääkäriä löytyy, tohtorit Koivupalo ja -Kaarle J. Sorsen. Viimemainittu oli erisin apteekkiliikkeessä -Alfred Södergrenin kanssa ja jo silloin tuli tuo liike hyvin -huomatuksi. Sittemmin möi hän osansa pois, ja veljekset Alfred ja -Uno Södergren ovat liikettä pitäneet sekä vieläkin laajentaneet. -Paitsi hyvin varustettuja apteekkeja Calumetissa, Virginiassa ja -Hibbingissä (viimemainitut Minnesotan valtiossa) on heillä suurehko -ulkolähetysliike Minneapolin kaupungissa. Kaarle Sorsen myytyään -osansa meni tunnettuun Rushin lääketieteelliseen oppilaitokseen -Chicagossa, opiskeli siellä muutamia vuosia ja suoritti keväällä 1898 -lääketieteen tohtorin tutkinnon. - -Myöskin on Calumetissa suomalainen Ann Arborin, Mich., yliopistossa -tutkintonsa suorittanut lakimies Oskar J. Larson, joka nuoresta -ijästään huolimatta on jo hyvin huomatuksi tullut Kuparisaarella. -Hänellä sanotaan olevan hyvät lakimiehen lahjat ja oiva puhekyky. -Monellaisia luottamusvirkoja on hänen osalleen tullut, ja luultavaa -on, että hän ensimmäisenä suomalaisena voi Amerikan valtiollisessakin -elämässä kohota korkealle, kunhan vaan suomalaiset vaaleissa -yksimielisesti auttavat omaa kansalaistaan eivätkä ala kadehtia -ja hajaantua puolueisiin, kuten kyllä näihin asti on suomalaisten -ehdokkaiden suhteen usein tapahtunut. - -Viroista puhuessa täytyy mainita, että suomalaisilla -Houghton- sekä Marquettekauntissa (Houghtonkaunti on kupari- ja -Marquette rauta-alueen tärkein kaunti) on ollut suomalaiset -rahastonhoitajat. Tämä on suurellainen luottamustoimi Yhdysvaltain -paikallishallinnossa, josta yhtenä todistuksena mainittakoon, -että viranpitäjältä vaaditaan lähes miljoonan markan takaus. -Molemmat noista miehistä J. V. Frimodig Houghtonissa ja Aatami -Kangas Marquettessa ovat rehellisellä käytöksellään osoittaneet -täysin määrin ansaitsevansa sen luottamuksen, jonka etupäässä omat -kansalaisensa ovat heihin panneet. - -Pienemmissä kunnallisissa toimissa on Calumetissa, kuten muissakin -suomalaisissa pesäpaikoissa, myös kansalaisiamme, mutta sopisi -toivoa, että suomalaiset, jotka niinkin vallitsevia ovat vaaleissa, -auttaisivat vielä enemmän kansalaisiansa virkoihin. - -Kaivantoyhtiön palveluksessa on yksi suomalainen kaivantokapteeni -sekä muutamia alempia työpäälliköltä. Löytyy kaupungissa koko joukko -suomalaisia liikkeitä: puolenkymmentä ruokakauppaa, pari lihakauppaa, -huonekalukauppa, leipuri, pari raittiusjuomalaa, neljä kapakkaa, -kuusi saunaa, kelloseppiä, partureita, suutareita, valokuvaajia, -räätäleitä, seppiä, urakoitsijoita, maalareita, puuseppiä, y.m. -kaikkia mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan. - -Henkisistä pyrinnöistään Calumetin suomalaiset ovat aivan kuuluisiksi -tulleet. Siellä on rientoja, rientoja ja rientoja. Kuumeentapaisessa -kiihkossa eletään alinomaa, kaikilla aloilla tahdotaan voittaa -rekordit. Ja niinpä ovatkin he monessa suhteessa päässeet etusijaan, -mutta juuri tuosta alituisesta rientämisestä on ollut seurauksena -suuria rettelöitä ja eripuraisuuksia. Todistuksena tästä on -sekin, että Calumetissa on suomalaisilla neljä seurakuntaa, kolme -raittiusseuraa ja muita yhdistyksiä kentiesi kuinka paljon. - -Jotta lukija saisi jonkinlaisen käsityksen noista riennoista, -suuresta kiihkosta, mikä pyrinnöissä vallitsee, esitän erään arvoisan -Amerikan suomalaisen avustamana vähän tarkemmin suomalaisten -seurakuntain kehitystä Calumetissa ja yleensä Kuparisaarella, vaikka -Amerikan suomalaisten kirkollisista oloista jälelläpäin erityisesti -yleiskatsauksen muodossa puhutaankin. Kuvauksesta esiintynee myös -miten suurella innolla ja vaikeissa oloissa Amerikan suomalaiset ovat -henkisiä pyrintöjään eteenpäin vieneet. - -Noin viisikolmatta vuotta sitte liittyivät ensimmäiset suomalaiset -Calumetissa norjalaiseen seurakuntaan ja rakensivat norjalaisten -kanssa yhteisen kokoushuoneen. Sen seurakunnan pappina oli eräs -Rönäs, joka osasi vähän suomeakin. Kaikki meni jonkun aikaa hyvin, -mutta sitte nousi riita Rönäsin ja suomalaisten välillä. Suomalaiset -olivat laestadiolaisia ja Rönäs ei hyväksynyt heidän oppiaan, -vaan asetteli heille esteitä seurakunnassa. Seurauksena oli, että -suomalaiset erosivat norjalaisista ja rakensivat Pinekadun varrelle -Calumetissa oman kirkon, joka vieläkin seisoo isonnettuna paikallaan. -Entinen Karungin lukkari Salomon Kortetniemi, joka vielä elää, -tuli sen seurakunnan saarnamieheksi. Virallisesti se suomalaisten -ensimmäinen seurakuntayhdistys Amerikassa tunnettiin nimellä "Salomon -Kortetniemen seura". - -Kun vanha Kortetniemi ei ollut oikein pystyvä ohjaajaksi, hänen -seurakuntalaisensa kuulustelivat laestadiolaisliikkeen vanhukselta -Juhani Raattamaalta itselleen saarnamiestä. Hänen välityksellään -tuli Amerikkaan v. 1878 Juhani Takkinen, kotoisin Kuusamosta. Tällä -miehellä on ollut harvinainen merkitys Amerikan suomalaisten oloissa. -Vaikka hän oli yhtä vähän oppinut kun muutkin maallikkosaarnaajat, -oli hänen näköpiirinsä jotenkin laaja. Sen lisäksi hänellä oli -luontaista johtajakykyä ja, vaikka itse oppimaton, hän ymmärsi oppia -arvostella ja oli kirjallisuuden harrastaja, -- ominaisuudet, joita -suurelta osalta laestadiolaisia puuttuu. - -Heti Takkisen Amerikkaan tultua laillistettiin Salomon Kortetniemen -seura "Apostolisluterilaisen seurakunnan" nimellä, erotukseksi -evankelisluterilaisista. Näistä ajoista saakka on laestadiolaisia -Amerikassa nimitetty apostolisluterilaisiksi. Takkinen alkoi heti -tehdä lähetysmatkoja länteen, aina Tyynenmeren rannoille saakka, -perustaen siellä seurakuntia, jotka sitte rakensivat kirkkojakin, ja -sitä hän jatkoi siihen saakka, kun lähti viimeisen kerran Amerikasta -kotimaahan ja kuoli sillä matkalla Kittilässä talvella 1892. Takkinen -oli vaikuttavimpia miehiä "Amerikan Suomalaisen Lehden" uuteen eloon -herättämisessä, joka tapahtui v. 1879. Etumiehenä hän oli Amerikan -Suomalaisen Kirjallisuuden Seurankin perustamisessa, jonka toimella -painettiin suurella vaivalla ja kustannuksella Aapinen, Leinbergin -Biblian Historia ja Luteeruksen vähempi Katkismus. Kaikissa näissä -toimissa ei Takkinen säästänyt vaivoja eikä varojansa. - -Laestadiolaisuuden suunta on ollut semmoinen, että pappi ja -sanankuulija ovat yksi ja sama, se puhuu jonka "henki" antaa puhua, -ei mitään eroitusta ihmisten välillä, ei mitään eroitusta kykyjen -välillä. Se aate käytännössä ei onnistunut Amerikassa. Takkinen oli -näyttänyt olevansa monessa suhteessa niin paljon etevämpi muita, -että sen täytyi herättää kateutta, ja siinä oli hänen turmionsa. -Takkinen sai pitkittää noin kymmenen vuotta rauhassa toimekasta -vaikutustaan, mutta silloin alkoivat kadehtijat syyttää, että -hän tekeytyy piispaksi ja rikastuu ylellisesti. Tämä tunne kyti -jo vuosia muutamissa hänen omissa seurakuntalaisissaan, kunnes -se viimein riehahti ilmiliekkiin. Vuosikokouksessa talvella 1889 -nostettiin semmoinen melu, ettei voitu mitään toimittaa, jonka -vuoksi seurakunnan esimies lykkäsi kokouksen pidon määräämättömään -aikaan. Mutta samana pyhänä jälkeen puolen päivän kokoontuivat -meluajat kirkkoon ja valitsivat Juhani Roanpään saarnamieheksensä. -He anastivat kirkon avaimet ja seurakunta jakaantui kahteen -vihamielisimpään leiriin, mitä Calumetissa on nähty. Siitä seurasi -pari vuotta kestävä ja paljon maksava käräjöiminen aina ylioikeuteen -saakka. Ylioikeus päätti, että koska seurakunnan esimies lykkäsi -kokouksen pidon määräämättömään aikaan, niin jälestäpäin pidetyn -kokouksen vaali on seisova, kunnes seurakunta toisin päättää. -Pahinna syynä Takkisen puoluelaisten tappioon oli se, ettei -seurakunnalla ollut mitään sääntöjä vaan ainoastaan joitakin -päätöksiä kokousten pöytäkirjoissa. Takkinen pakotettiin muuttamaan -pois pappilasta ja osti oman talon. Hänen suosijansa rakensivat -uuden kirkon myöskin Pinekadun varrelle Calumetissa, joten vanhalla -apostolisluterilaisella seurakunnalla on uusi kirkko ja uudella -seurakunnalla vanha kirkko. Juhana Roanpään hoteihin jäänyt puoli -seurakunnasta kutsui sitte opettajaksensa pappismies A. L. Heidemanin -Suomesta. Hän on vieläkin tämän seurakunnan pappina. Juhani Roanpää -oli Abram Hietasen kanssa lähetysmatkalla idän valtioissa v. 1895 ja -he tukehtuivat molemmat kuoliaaksi kaasun häkään eräässä Bostonin -hotellissa. - -Takkisen seurakunnan saarnamiehinä ovat olleet monta vuotta Kalle -Ojala ja Olli Matoniemi. - -Calumetin evankelisluterilaiset suomalaiset alkoivat muodostua -seurakunnaksi v. 1875 vaiheilla ja kutsuivat Suomesta papikseen -pastori A. E. Backmanin. He liittyivät norjalaisten ja ruotsalaisten -kanssa yhteisen kirkon rakennukseen, jota on kutsuttu kolmen -kansallisuuden kirkoksi. Sama kirkko seisoo vieläkin ihan -samannäköisenä ja se on nykyänsä n.k. kansallisseurakunnan kirkkona. -Siinä pidettiin v. 1890 Suomisynoodin ensimmäinen yleinen kokous. - -Rohkeutta kysyttiin siltä papilta, joka ensimmäisenä lähti -siirtolaisten kutsumana Suomesta Amerikkaan, aivan uusiin ja -outoihin, vieläpä jotenkin kehittymättömiin oloihin. Ajat -olivat hyvin rauhattomat Calumetin suomalaisten keskuudessa. -Laestadiolaisuus esiintyi silloin kaikkein kiihkoisimpana, niin että -kaduillakin toisin ajattelevaa manattiin "uskoon". Pastori Backman -katsoi velvollisuudekseen tuota liikettä vastustaa ja siinä tietysti -sortui tulisen taistelun pyörteeseen. Vihdoin muutti hän Hancockiin, -jossa parhaastaan kansalaisemme Antti Johnsonin puuhalla oli saatu -seurakunta perustetuksi ja rakennettiin Quincyn mäelle pieni kirkko -ja pappila, Vaikutettuaan vielä jonkun aikaa Hancockissa muutti -pastori Backman pysyväisesti Suomeen v. 1882 väsyneenä Amerikan -suomalaisten riitaisiin oloihin. - -Nyt alkoi evankelisluterilaisten seurakuntapyrinnöille kirjava -ajanvaihe. Ensi vuosina ei ollut yhtään varsinaista suomalaista -pappia Amerikassa. Hancockin ja Calumetin seurakunnat pysyivät -kumminkin olemassa ja niitä pidettiin ikäänkun yhteen kuuluvina. - -Hancockissa oli saksalainen luterilainen pappi Wambsgarss, joka -oli ollut Backmanin tuttavuudessa ja Backman oli kehoittanut häntä -tekemään papillisia toimituksia suomalaisille, merkiten hänelle -virsikirjaan vihkimä-, kaste- ja hautausluvut. Ja vaikka se -saksalainen ei tietysti kieltämme ymmärtänyt, niin hän osasi kirjasta -lukea ihmeteltävän selvästi suomea, ja hän toimitti parin vuoden -kuluessa paljon papillisia toimia suomalaisille. - -Entinen lähetyssaarnaaja Malmström oli niihin aikoihin saapunut -Suomesta Amerikkaan ja kuulusteltuaan ruotsalaisen Augustanasynoodin -esimiehiltä itselleen vaikutusalaa, oli häntä neuvottu Hancockiin, -jossa tiesivät suomalaisten olevan papittomia. Hän tuli kenenkään -kutsumatta Hancockiin, asettui pappilaan asumaan ja alkoi tehdä -papillisia toimia, kun ei ollut muutakaan pappia, kunnes pastori J. -K. Nikander saapui. - -Niihin aikoihin olivat Hancockin ja Calumetin seurakunnat -kuulustelleet Suomesta pappia ja olivat saaneet lupautumaan -Amerikkaan lähtemään nuoren papin J. K. Nikanderin Heinolasta, -jolla miehellä sittemmin on ollut hyvin suuri merkitys Amerikan -suomalaisten keskuudessa. - -Kun hän kumminkin viipyi tulemasta, ilmestyi Hancockiin eräs -omituinen räätäli Henrik Turunen, josta kuultiin, että hän osasi -saarnata ja pitää kokouksia. Ja muutamat uteliaat menivät häntä -kuulemaan. Hän kutsuttiin Calumetiinkin, jossa sai suomalaisten -kirkossa saarnata. Hän voi hyvin sointuvalla äänellä kiljahdella, -mutta puheessa ei ollut järkeä eikä järjestystä. Siihen ääneen -mielistyi kuitenkin niin moni Calumetissa, että hän äänestettiin -tuota pikaa väliaikaiseksi papiksi, vaikka varsinaista odotettiin -tulevaksi Suomesta. Eräs kansalainen kustansi Turusen Minneapoliin, -jossa muuan norjalainen professori teki hänet kahdessa viikossa -papiksi. Takaisin tultuansa hän arveli olevansa sekä Calumetin että -Hancockin seurakunnan pappi, anastellen Malmströmiltäkin papin -tointa, jota kumminkaan tämä ei huolinut hänelle luovuttaa. Kun -Nikander saapui ensi kerran Calumetiin ja piti kirkossa matkasta -väsyneenä pienen tulopuheen, niin Turunen oli myöskin saapuvilla -ja kiljui sointuvalla äänellään, virkkaen lopuksi: "Nyt te olette -kuulleet meidän molempien lahjat ja tiedätte kumman valitsette -papiksenne." Mutta sillä ei ollut kuulijoihin mitään vaikutusta. -Turunen oli sitte jonkun aikaa Poinsettissa, Dakotassa, sieltä meni -San Franciscoon muka merimiesten papiksi, oli taas jossakin opistossa -Philadelphiassa, kulki sieltä takaisin San Franciscoon ja viimeksi on -kuultu, että hän on viety täydellisenä hulluna Napan holhulaitokseen, -jonne lienee kuollutkin. - -Nikander tuli papiksi kahteen seurakuntaan, joilla oli kirkot, -mutta jotka muuten olivat melkein rappiotilassa. Hän alkoi hoitaa -sekä Hancockin että Calumetin seurakuntia, asuen Hancockissa. -Suopealla ja maltillisella olennollaan alkoi hän rakentaa todellista -seurakuntaelämää koko Kuparisaarella. Hän perusti seurakunnan -Allouezin kaivannolle, jossa kulki saarnaamassa, sekä Portage -Entryynkin, kivimurtimopaikkaan, johon on pieni kirkkokin rakennettu. -Jonkun ajan perästä ryhtyi Hancockin seurakunta uuden, isomman kirkon -rakennukseen, ja se kirkko on parhaita, mitä onkaan suomalaisilla -Amerikassa ja maksaa noin 5,000 dollaria. Siinä on tuhannen dollarin -maksavat piippu-urut ja 250 doll. arvoinen kello. Kirkon vierellä -yläpuolella on sievä pappila ja vielä ylempänä "Paimen-Sanomain" -painohuone. Hancockin seurakuntaan luetaan nykyään monia ympäristöllä -olevia suomalaisten asuinpaikkoja, kuten Entry, Chassell, Atlantic ja -Boston, joten se on väkirikkain suomalainen seurakunta Amerikassa. -J. K. Nikander on ollut sen seurakunnan pappina vielä ensi vuoden -Suomiopiston johtajanakin ollessansa. -- Vasta v. 1897 tuli hänen -sijalleen maisteri Juho Bäck. - -V. 1889 saivat Calumetin seurakuntalaiset, parhaastaan silloisen -kouluttajan Pekka Westerisen vaikutuksesta, aatteen kutsua pastori -J. W. Eloheimo papikseen Astoriasta. Se oli ajattelematon teko, -kun ei virketty asiasta mitään pastori Nikanderille, joka oli -senkin seurakunnan pappi. Mutta hän ei pannut sanallakaan vastaan, -varmaankin toivoen, että seurakunta edistyy paremmin saatuaan -varsinaisen papin. - -J. W. Eloheimo tuli Calumetiin. Seurakunnan pappila oli jo silloin -myöty, mutta kolmasosa kirkosta oli vielä seurakunnan omana. -Eloheimo olisi ehkä onnistunut hyvinkin, jos hän olisi arvannut -pysyä varsinaisessa ammatissaan. Paikkakunnalle oli saapunut eräs -rettelöitsevä mies, John Ekman, joka oli yritellyt julkaisemaan -suomalaista lehteä Harborissa ja Ishpemingissä, joutuen vararikkoon -molemmissa paikoissa. Hän sai viimein muutamain suosijainsa avulla -painokapineita ja rupesi julkaisemaan marraskuulla 1889 Calumetissa -lehteä, jonka nimi oli "Kansan Lehti". Eloheimo kirjoitti heti -siihen lehteen jotakin, näyttäen olevansa lehden suosija. Kiihko -lisää aina kiihkoa. Toinen joukko kiihkoilijoita perusti heti toisen -lehden, jonka nimi oli "Kalevan Kaiku" ja se alkoi ilmestyä kahdesti -viikossa. Eloheimo kirjoitteli siihen kummallisia pätkiä ja näin -asetti itsensä kahden tulen väliin. "Kansan Lehti" alkoi häntä -herjaella. - -Samaan aikaan sattui toinen tärkeä seikka. Suomisynoodin ensimmäinen -yleinen kirkolliskokous pidettiin maaliskuulla 1890. Tämän puuhan -vaikuttavimpana miehenä oli ollut juuri Eloheimo, vaan häntä ei Siinä -tilaisuudessa valittu esimieheksi. - -Heti yleisen kirkolliskokouksen jälkeen oli Calumetin seurakunnalla -kokous, jossa oli kysymyksenä liittyykö seurakunta Suomisynoodiin. -Siinä tilaisuudessa esiintyi Eloheimo niin käskevänä ja komentavana, -että melkein kaikki kokoukseen tulleet poistuivat. Heti sen jälkeen -ne käskivät pyyhkiä nimensä pois kirkon kirjoista. - -Silloin näki John Ekman ajan tulleeksi kostaakseen Eloheimolle ja -samalla pannakseen jotakin vastapainoa äsken perustetulle Synoodille. -Hän keräsi suosijansa oopperahuoneeseen, jossa suurella pauhinalla -julistettiin, että nyt on perustettu "Kansallisseurakunta", josta -sittemmin on niin usein kuultu. - -Muutamia kuukausia myöhemmin täytyi Eloheimon muuttaa kannatuksen -puutteessa Ironwoodiin, jossa alkoi hänen vieläkin suurempi -harhailemisensa, josta tuonnempana puhutaan. - -Calumetin evank. lut. seurakunnasta jäi kuitenkin kantajoukko -jälelle, joka liittyi lujasti Suomisynoodiin. Ne möivät 500 -dollarista kirkko-osansa sille "kansallisseurakunnalle" ja alkoivat -puuhaella oman kirkon rakentamista. Se oli rohkein yritys, mitä -vielä mikään suomalainen seurakunta on Amerikassa tehnyt, kun niin -pieni joukko uskalsi ruveta 500 dollarilla kirkon rakennukseen, joka -tuli maksamaan 6,000 dollaria ja josta enää kuudesosa on velkana. -Kirkon paikan lahjoitti Calumet & Hecla yhtiö ja antoi vielä 500 -dollaria rahaa. Rakennus alotettiin syksyllä 1891 ja seuraavan -vuoden lokakuussa oli valmis vihittäväksi. V. 1897 hankittiin siihen -kirkkoköörin toimella 800 dollarin arvoiset piippu-urut, joista ei -ole mitään velkaa. - -Pastori Nikander hoiti vieläkin tätä seurakuntaa, pitäen kirkonmenoja -kahdesti kuukaudessa. Jäsenluku pysyi pienenä, mutta niiden joukossa -oli uhraavia jäseniä. Seurakuntalaiset alkoivat aina enemmän ikävöidä -varsinaista pappia, senkin vuoksi että jäsenluku lisääntyisi. Viimein -saivat he Amerikkaan lähtemään nuoren papin, E. W. Hynnisen, kotoisin -Joroisista. Hän saapui Calumetiin kesällä 1893. Ollen miellyttävä -luonteeltaan sai hän seurakunnan vähitellen kasvamaan. Vaikka hän -oli seurakuntalaistensa suuressa suosiossa, niin hän ei oikein -hyvin olostunut outoihin oloihin. Niinpä hän haki kotipitäjäseensä -kansanopiston johtajaksi ja pääsi sinne, lähtien Calumetista keväällä -1895. - -Nyt oli Betlehemin seurakunta, joksi sitä nyt oli ruvettu -nimittämään, taas papitta ja pastori Nikander hoiti sitä -väliaikaisesti. Kesällä 1896 kutsui seurakunta opettajaksensa -nuoren pappismiehen J. H. Kampin Massachusettsista. Hän -voitti seurakuntalaistensa yleisen suosion ja äänivaltaisten -seurakunnanjäsenten luku karttui puoleenkolmatta sataan, jota -pidetään noissa oloissa jo isonlaisena seurakuntana. Hänen tultuansa -liittyi parikymmentä seurakunnan jäsentä yhteen, pannen kukin 50 -dollaria, ja rakensivat kirkon vierelle sievän pappilan, joka -vuokrataan papille, sillä ehdolla että niin pian kun pappila on -maksanut vuokralla rakennuskulut, he lahjoittavat sen seurakunnalle. -J. H. Kampi näytti olevan hyvällä alulla saavuttamaan luottamusta, -mutta kesällä 1898 seurakunnan vanhimmat saivat selville, että hänen -siveellinen kantansa oli rappiolla, ja pyysivät hänen poistumaan -seurakunnasta. Hän lähti silloin karkaamalla Calumetista, jättäen -perheensä ja velkoja jälkeensä. - -Calumetin kansallisseurakunta, jolla oli kolmasosa vanhaa kirkkoa, -sai muutakin näkyvää muotoa, sillä A. L. Heideman Calumetiin tultuaan -alkoi toimittaa papillisia toimituksia siinäkin seurakunnassa. V. -1896 alkoi seurakunta puuhaella itselleen ensimmäistä varsinaista -pappia ja siksi tuli -- J. W. Eloheimo. Hän, "Amerikan suomalaisen -kirkon piispa" oli tullut niin ahtaalle Ironwoodissa, että tarjoutui -entisille potkijoillensa papiksi ja sai heiltä kutsumuksen siihen -toimeen. Eloheimon tultua on se seurakunta rakentanut sievän -pappilan ja aivan nykyisin on alotettu kookkaan kirkonkin rakennusta -Calumetissa. - -Quincyn mäellä Hancockissa on ollut apostolisluterilaisilla pieni -kirkko jo parikymmentä vuotta. Siellä ovat saarnanneet milloin mitkin -saamamiehet. Pari vuotta sitte panivat alkuun apostolisluterilaiset -homman suuremman kirkon rakentamiseksi. Juuri näihin aikoihin on -heillä valmistunut kirkko Hancockin kaupungissa ja on se varmaankin -heidän suurin kirkkonsa Amerikassa, sanotaan maksavan ainakin 5,000 -dollaria. Kokouksia pitää siinä A. L. Heideman. - -Olen nyt viivyttänyt lukijaa ehkä liiankin kauvan Calumetin ja -yleensä Kuparisaaren seurakuntain kehityksen tarkastelussa. Lyhyesti, -ainoastaan pääpiirteissään on ne vaiheet käyty läpi, vaan jo nekin -kuvaavat taistelua, minkä alaisena pyrinnöt siellä ovat. Kaikki, mikä -on saatu aikaan, on noussut kovilla ponnistuksilla ja uhrauksilla. - -Samallaista, yhtä melskeistä on raittiustyön historia -Kuparisaarella, erittäinkin Calumetissa. Emme lähde sitä nyt -kumminkaan tarkastelemaan. Mainitsen vaan, että Calumetin kolmesta -raittiusseurasta on kaksi samannimellistä. Yksi "Hyvä Toivo" kuuluu -Raittius-Ystäväin Yhdistykseen, toinen "Hyvä Toivo" on itsenäinen. -Itsenäinen seura on nykyään kaikkein suurin. - -Työväenyhdistys Suomiseura oli yhteen aikaan hyvin vilkkaassa -toimessa, mutta sittemmin on jonkun verran lamaantunut. Naisyhdistys -toimii vilkkaudella neitien Linda Mahlbergin ja Maggie J. Walzin -johdolla. - -Useampia vuosia on Kansanvalistusseura, joka on perustunut -haaraosastona Suomessa olevaan seuraan, vaikuttanut, vaan nykyään sen -toimintaa lienee tuskin nimeksi olemassa. Seura on kumminkin jättänyt -pysyväisen muiston, kokoushuonerakennuksen, jossa useat yhdistykset -kokoontuvat. - -Lauluseuroista on suurinta huomiota herättänyt "Suomen Sävel", joka -lienee ollut parhaiten harjoitettu suomalainen lauluseura Amerikassa. -Johtajana on ollut S. Mustonen. Viime aikoina on seuran vaikutus -ollut heikkoa. - -Kun vielä näiden seurain lisäksi luettelemme Calumetissa olevaksi -useampia muita lauluseuroja, pari torvisoittokuntaa, nuorisoseuroja, -kansakouluyhdistys, lähetysseura, ompeluseuroja y.m., -- niin -eikö todella ole "yhteispyrintöjä" Calumetin suomalaisilla! Mutta -toisekseen epäilemättä seurain monilukuisuus paljon hajoittaa -paikkakunnan suomalaisten voimia. Enemmän saataisiin aikaan, jos -keskitettäisiin voimia paremmin yhteen. - -Vielä on mainitsematta kaksi erittäin hyvään vaikutukseen päässyttä -suomalaista yhdistystä Calumetissa. Nämä ovat keskinäinen -Palovakuutusyhtiö ja apuseura Kaleva. Nämä yhdistykset saivat alkunsa -melkein samaan aikaan v. 1890. - -Jo siihen aikaan oli suomalaisilla Calumetissa satoja omia -huoneita, jotka maksoivat vuosittain monia tuhansia suurille -palovakuutusyhtiöille. Ja kun ruvettiin tarkkaamaan, niin -huomattiin, että ne yhtiöt eivät olleet maksaneet suomalaisille -kuuden seitsemän vuoden kuluessa vahingonkorvausta kun 400 dollaria. -Siitä ruvettiin ajattelemaan, että jos olisi oma yhtiö, jolle -maksettaisiin vuosittain ne tuhannet, mitä oli muille maksettu, niin -eiköhän niistä rahoista jotakin säästyisi, samalla kun omaisuus oli -turvattu. Keskinäiset yhtiöt ovat tavallisesti sillä pohjalla, että -jäsen maksaa vakuuttaessa vaan jäsenrahan, ja vahinkojen korvaus -takseerataan ja kerätään vuoden kuluttua kultakin osansa jälkeen. -Suomalaisten yhtiö pantiin aivan toisellaiselle pohjalle. Jäsen -maksaa jäsenrahan ja melkein saman vakuutusmaksun minkä suuret -osakeyhtiötkin perivät. Mutta viiden vuoden perästä saa kukin -jäsen tässä yhtiössä kaikki mitä on hänen maksuistansa säästynyt -sen ajan kuluessa. Nykyään kuuluu yhtiöön yli 700 jäsentä, joista -noin satakunta on muunkielisiä. Vakuutetun omaisuuden arvo on yli -600,000 dollaria. Vahingoita se on maksanut yli 6,000 dollaria, -osinkoja melkein saman verran. (68 senttiä jokaisesta dollarista) -ja säästössä on nykyänsä yli 18,000 dollaria. Sen yhtiön esimiehenä -on alusta alkaen ollut John Blomqvist, kirjurina Alex. Leinonen ja -rahastonhoitajana P. A. Nordström. - -Jokaisella paremmalla kaivantoyhtiöllä on oma apuyhtiönsä, johon -otetaan joku dollari kuussa jokaiselta työmieheltä ja sitte -maksetaan, vissi määrä kuukaudessa sairastaville ja hautauskulut -kuolleiden perillisille. Calumet & Heclassa on laitos vielä -paremmalla kannalla. Mutta tämän lisäksi on työväkikin perustanut -samallaisia yhtiöitä omassa keskuudessaan. Semmoinen on Kaleva, -loukkausapuseura Calumetissa, joka on kauvan elänyt ja erittäin hyvin -onnistunut. - -Kun vielä mainitsen, että Calumetissa on ilmestynyt ja vielä -nykyäänkin ilmestyy useampia suomalaisia sanomalehtiä, joista -huomattavin on tunnettu kiihkolehti "Amerikan Uutiset", lienen -jo antanut hiukan valaistusta tästä suomalaisten suurimmasta -pesäpaikasta. Tarkka kertomus veisi koko tämän kirjan alan, sillä -niin monipuoleiset ja vaiherikkaat ovat Calumetin suomalaisten elämä -ja pyrinnöt. Niin paljon intoa ja harrastusta tuskin lienee missään -muualla suomalaisten keskuudessa. Kun se vaan saataisiin keskittymään -johonkin yhteiseen, suureen asiaan, syntyisi epäilemättä ihmeitä. -Näinkin ollen on Calumet monissa harrastuksissa lipunkantaja Amerikan -suomalaisten joukossa. Ei se syyttä haluakaan etevimmän suomalaisen -siirtolaisasutuksen nimeä. - -Hancock on toinen suuri suomalainen pesäpaikka Kuparisaarella. -Siellä ei niin paljon "riennetä", mutta eteenpäin sielläkin mennään, -eteenpäin säännöllisesti ja verrattain vakavasti. Seurakunta on -suurin ja parhaiten järjestetty, raittiusseura on ijältään vanhin. Se -on kauvan aikaa ollut Suomisynoodin konsistoorion esimiehen paikka. -Siellä on Suomiopisto, ainoa Amerikan suomalaisen korkeamman koulun -alku ollut toimessa jo kolmatta vuotta. - -Hancockissa, kuten yleensä Kuparisaarella, ovat suomalaiset hyvin -toimeentulevaa väkeä, onpa joku varakaskin ja suurissa liikkeissä -kuten Antti Johnson, joka on myös seurakunta- ja opistoasiain -innokkaana ja uhraavana harrastajana tunnettu. Suomalaisia -liikehuoneita on Hancockissa kosolta. Paitsi pappien toimittamaa -sanomalehteä, "Paimen-Sanomia", ilmestyy siellä myös "Amerikan -Suomalainen" V.M. Burmanin toimesta. - -Kaivannot ne antavat elatuksen Hancockinkin suomalaisille. -Kuparivuoret ovat rikkaita ja niiden sisässä suomalaiset kovasta -kivestä leipänsä kiskovat. Lähtekäämme katsomaan yhtä noista -kaivoksista, Quincyä, joka on aivan Hancockin äärellä. Näemme -korkeita rakennuksia ja korkeita savupiippuja kaivannon päällä. -Puolen tusinaa reikiä johtaa maan sisään. Näitä kutsutaan -shafteiksi. Enimmät näistä shafteista ovat niitä, joita myöten -kaikki louhottu kivi nostetaan ylös. Miehistöllä on eri kulkutie, -maneesishafti. Kivennostoreikiä myöten, jotka ovat varustetut -kaksilla rautatienkiskoilla lentää kaksi neljän tonnin vetoista -rautaista kippaa hirmuisella vauhdilla edestakaisin. Kun toinen -nousee täysinäisenä ylös, painuu toinen silloin tyhjänä alas, menee -joutusammin kun hirmuisen raskas rautakippa ehtisi omaa painoaan -pudota. Täysi kippa lentää tietysti samalla kiireellä ylös. Noin -720 syllän matkan tekevät ne noin 1 1/4 minuutissa. Kun vauhti -raskaalla kipalla hirmuisen raskaine nostoköysineen on tuollainen, -niin arvaa jokainen, että jättiläinen on se rukkikin, joka tuota -köyttä kelaa. Rattaan, jonka ympäri köysi kiertää, ympärysmitta on 79 -jalkaa, köyden paino 12 tonnia. Höyrykone on 2,000 hevosvoimainen. -Rakennuksissa kaivannon päällä käypi ryske ja pauke, kun kipat -oksentavat niiden ylilattialle sisältöänsä ja koneet niitä sitte -rouhentavat. - -Musta ja kammottavannäköinen on shaftin suu. Omituinen haju virtaa -sieltä nenään. Se on kun manalan suu, johon tuo jykevä kippa kolkolla -jyrinällä hukkuu. - -Mutta siellä alhaalla, kilometrin jopa syvempänäkin maan sisässä, -on miehiä, rohkeita ja karastuneita. Siellä ontoissa lokeroissa he -liikkuvat kun kotonaan, toiset (mainarit) ilmalla käypäin koneiden ja -dynamiitin avulla särkien kalliota, toiset (trammarit) sitä kuormaten -melkoisiin rautatievaunuihin. Kaivanto on jaettu tasanteihin, -leveneihin, jotka vastaavat korkeiden rakennusten lattiakerroksia. -Noita tasanteita on Quincyn kaivannossa nykyään 48, kukin noin 10 -sylen päässä toisistaan (siis Quincyn kaivanto on kohtisuorasti maan -päältä noin 480 jalkaa syvä). Joka tasannesta pitkin johtaa kiskotie -tasanneksen perimpään pohjukkaan saakka. Kullakin tasanteella on -tehty tai tehdään työtä laajentaen kaivantoa sivuille päin tasaisesti -maanpinnan kanssa. Trammerit työntävät noita rautatievaunuja -shaftin (reijän) suulle ja tyhjentävät sisällön kippaan. Tämä -trammaus eli "tyisän puskeminen", kuten sitä suomalaiset kutsuvat, -olisi oikeastaan hevosen työtä, eikä siinä muut ihmiset kestä kun -suomalaiset ja itaalialaiset. Oli se perukka kuinka pitkä tahansa, -josta vaunut täytetään, ja oli siellä tavaran saanti kuinka huono -tahansa, niin ei auta, joudu vaan määrälleen kuorminesi shaftille, -sillä kippa ei saa odottaa. Jos viipyminen tapahtuu luvallista -useamman kerran, ei muuta kun mars ylös ja pois työstä. Kun tähän -hengenottavaan kiireeseen lisää huonon ilman, kuumuuden, kosteuden ja -alituisen hengenvaaran, niin huomaa itsekukin, että tässä on leikki -kaukana. Moni outo, joutuessaan tylsää työntämään, palavoi niin että -saappaat turskaa jalassa ja on märkä kun uitettu. Ruoka ei maita -lainkaan, ei muuta kun janottaa, ja sitte, kun on paljon juonut, -tapaa uupumus. Kuumuus on pitkissä perukoissa niin suuri, että tali -sulaa kynttilästä kiireemmin kun sydän ehtii palaa, joten tuli, tuo -ainoa kaivantomiehen heikko valo, jääpi vaan vaisusti tuikkimaan -pitkän sydämen kärkeen. Terveyttä ja elinvoimia leikkaa tuo työ ja -onpa siis leipä kivessä todella lujassa. - -Paitsi Calumetia ja Hancockia on Kuparisaarella vielä muita paikkoja, -joissa on paljon suomalaisia. Sellaisia ovat kaivantopaikat Allouez, -Wolverine, Kearsarge, Copper Falls, Central Mine ja Opechee, -Calumet & Heclan survimo pienen Lake Linden järven rannalla ja -kivimurtimopaikat ja kalastuskylät Jacobsville sekä Portage Entry -Superiorin rannalla. Dollar Bayssa on useampia työpaikkoja, muun -muassa ruutitehdas. Kivimurtimot tuottavat suurissa kaupungeissa -rakennuksia varten tarvittavaa punaista hiekkakiveä. Useimmissa -näissä paikoissa on yhteispyrinnöt hyvin edistyneet, on ainakin -raittiusseura, ja kansalaisemme elävät hiljaisesti sekä tulevat hyvin -toimeen. Suomalaisia, aivan kotimaiseen tapaan rakennettuja taloja -näkee siellä täällä Kuparisaarella, ja matkailijat aina ylistävät -suomalaisten luonteenomaista vierasvaraisuutta. - -Kuparisaaren suomalaispaikkain kanssa samaan ryhmään voimme -vielä lukea paitsi ennen mainittua Atlantic Mineä myös Oskarin -ja Chassellin sahat. Oskar on melkein kokonaan suomalaisen Oskar -Eliassonin luoma paikka. Hänen on siellä liikkeet ja hänen hommissaan -ehkä kaikki paikan monet suomalaiset ovat. Syntyään on Oskar Eliasson -Ruotsin suomalainen ja on jäntevyydellä saanut liikkeensä hyvin -suureksi. Tämän yhteydessä mainittakoon, että tunnetusti suurissa -liikkeissä ovat Kuparisaarella olleet myös suomalaiset Burkman ja -Ruonavaara. Chassellissa on suurin työpaikka Sturgeon River Lumber -Co:n saha, jossa on paljon suomalaisia työssä. - -Kun nyt poistumme Kuparisaaren piiristä Marquettekauntin -rauta-alueita kohti, tulemme ensin Baragakauntiin, jossa on -samanniminen kaupunki. Sahassa on sielläkin suomalaisia. Ei kaukana -Baragasta on Laird-niminen kauppala, johon kansalaisen Aug. Nisulan -alkuunpanosta on laitettu suomalainen kirkko. - -Baragasta noin kymmenkunta mailia intiaanialueen poikki tulemme, -pysyen yhä vielä Superiorjärven rannalla, Pequamingin sahalle. -Suomalaiset ovat enemmistönä sahalla ja elävät kauniilla seudulla -hiljaisesti sekä raittiisti, suuresti eroten työtovereistaan -intiaaneista. - -Pohjois-Michiganissa on oikeastaan kolme toisistaan jonkun verran -erillään olevaa rautaränssiä (aluetta): Marquetten, Menomineen -ja Gogebicin ränssit. Kaikissa niissä on paljon suomalaisia. -Marquetteränssi on samannimisessä kauntissa, Baragasta itään päin. -Suomalaisesta asutuksesta huomattavat paikat ovat siellä: Ishpeming, -Negaunee, Champion, Republic ja Palmer. Myös pääkaupungissa -Marquettessa sekä joissakin muissa paikoissa on suomalaisia, vaikka -vähemmässä määrässä. - -Michiganin rauta-alueilla ei ole työ niin vakavata eikä ansiotkaan -niin suuria kun kuparikaivannoissa. Syynä siihen on se, että -kuparilla on ulkomaillekin hyvä menekki, mutta rautakaivannot -tuottavat rautamalmin etupäässä vaan Amerikan tarvetta varten. -Kumminkin on työ Michiganin rautakaivannoilla ollut vakavampaa kun -Minnesotan rauta-alueella. - -Varakkaampia suomalaisia ei yleensä täällä rautaseuduilla tapaa, -vaikka kyllä ovat he kaikinkin hyvinvoipia ja useimmilla on säästöjä -tallessa. Kun nuo säästöt tulevat tarpeeksi suuriksi, poistuu -kaivantomies tavallisesti Suomeen tai asettuu maanviljelijäksi -Minnesotaan, Dakotaan tai muualle. - -Ishpeming on Marquettekauntin suomalaisten pääpaikka. Ensimmäiset -suomalaiset saapuivat sinne vuoden 1873 vaiheilla Kuparisaarelta ja -sittemmin tuli kansalaisiamme Norjan Vesisaarelta y.m. paikoista. -Nykyisin lienee kaupungissa noin puolentoista tuhatta suomalaista. -Enimmäkseen tekevät he työtä kaivannoissa, mutta on suomalaisia -liikealoillakin, joista mainittakoon kauppaliike Kangas & Lukkarila -ja Sorsenin veljesten räätäliliike. - -Henkiset pyrinnöt ovat Ishpemingin suomalaisilla hyvin edistyneet -ja ovat ne pääasiallisesti vakavalla pohjalla. Siellä on Amerikan -suomalaisten suurimman raittiusyhteyden S.K.R.W.-seuran päätoimisto -seuran kirjurin Aleksanteri Pantin hallussa. Raittiustyö onkin -seudulla ollut mitä huomattavinta. - -Evankelis- ja apostolisluterilaisilla on omat kirkot. -Ensinmainittujen kirkko onkin sievä, ja seurakunta hyvässä, -järjestetyssä kunnossa. Seurakunnan johtajana on nykyinen -Suomisynoodin esimies, entinen lähetyssaarnaaja K. L. Tolonen. -Seurakunnan jäsenluku on likelle 700 ja sen sunnuntaikouluissa käy -toista sataa jäsentä. Kirkon tornissa on puoli tonnia painava kello, -joka on maksanut noin puolitoistasataa dollaria. Kirkon takapäähän on -rakennettu pappila. - -Kolmen mailin päässä Ishpemingistä on Negaunee, toinen suuri -suomalainen pesäpaikka tällä alueella. Siellä on kansalaisiamme noin -tuhannen vaiheille ja koko joukko suomalaisia liikemiehiä. Negauneen -suomalaisen apteekin omistaja Verner Nikander (synt. Muonioniskassa -1866) on Amerikan suomalaisten keskuudessa hyvin suosittu mies. Oman -apteekin osti hän itselleen Calumetissa v. 1891 ja muutti sieltä -Negauneen v. 1896. Liike on hänellä jotenkin suuri ja on toinen -apteekki Ishpemingissä, vasta perustettu. - -Negauneessa on myös Amerikan suomalaisten suurin leipuriliike J.E. -Högbergin omistamana. Högbergin leivokset ovat tunnetut aivan Alaskaa -myöten. Suuret määrät lähettää hän tuotteitaan yli koko Amerikan. -Muista Negauneen suuremmista suomalaisista liikemiehistä mainittakoon -kauppias J. Mitchell ja räätäli A. Paulson. - -Oma kirkko on Negauneen suomalaisilla, pappi yhteinen Ishpemingin -kanssa. Raittiusseuran toimesta on laitettu komea Kansan Koti -yhteiseksi kokoushuoneeksi seudun suomalaisille. - -Parikymmentä mailia Ishpemingistä länteen on Championin kaupunki, -jossa kaivannon takia on lukuisasti suomalaisia. Siitä vähän matkaa -etelään on Republic. Nämä ovat kauntin vanhimpia suomalaisseutuja. -Kansalaisiamme oli niissä jo aikoinaan jotenkin runsaasti, mutta -sittemmin on vähentynyt. Joku aika sitten ei Championissa ollut enää -monta suomalaista, mutta kaivantotyön vilkastuttua on niitä taas -lisääntynyt. Republic on vakava ja hiljainen suomalaisseutu. Harvoin, -tuskin koskaan näkee sanomalehdissä riitakirjoituksia paikkakunnalta, --- ja se on Amerikan suomalaisten oloissa jotenkin harvinaista. -Republicissa asuu S.K.R.W.-seuran monivuotinen esimies Iisakki -Sillberg. - -Vielä on suomalaispaikkana tässä kauntissa mainittava Palmer, -Negauneesta hiukan etelään päin. Töiden ollessa seisahduksissa -paikkakunnalla, on suomalaisten luku siellä entisestään paljon -vähennyt. - -Rautamalmi Michiganin kummuissa on paikoin kivessä, paikoin mullassa. -Suuri ero on malmin välillä. Yleensä tunnustetaan Michiganin malmi -paremmaksi Minnesotasta saatua. Ja Republicissa on mailman parasta -bessemermalmia. Se antaa 67 prosenttia rautaa malmista. Tämä kaivanto -on vuodesta 1872 asti tuottanut rautamalmia yli 4 1/2 miljoonaa -tonnia. Kaivanto on 1,300 jalkaa syvä. - -Championin kaivanto on yli 1,400 jalkaa syvä ja on sen malmi parasta -Republicin jälkeen. - -Suurin kaivantoyhtiö on tällä alueella Cleveland Cliffs, joka -on tehnyt työtä seuraavissa kaivannoissa: Clevelandissa, -Järvenalustassa, Cliffshaftissa, Salisburyssa, Fosterissa ja -Tildenissä. Työaika on näissä 8--10 tuntia päivässä. Työtä tehdään -useammalla vuorolla, kun on malmin menekki hyvä. Huomattavin -näistä on Järvenalustakaivanto. Lähellä Ishpemingiä oli järvi Lake -Angeline, jonka pohjassa oli erinomaiset rauta-alueet. Mitäs muuta -kun laitettiin pumput käyntiin ja tyhjennettiin järvi. Malmi siinä -kaivannossa on pehmeätä rautamultaa. Tämän kaivannon työssä käypi -noin 300 suomalaista. Työpäivä on 8 tuntia. Kaivanto on valaistu -sähköllä ja sähköveturi kulettelee kaivannon sisällä malmivaunuja -3--4 mailin alalta shaftille. Kaivannon sisus pietään avonaisena -hirsikehyksien avulla. - -Lake Superiorin kaivanto on tehnyt työtä yhtä mittaa vuodesta 1855 -asti ja on tuottanut malmia 7 1/2 miljoonaa tonnia. Rautakiven otto -on alettu aivan maan pinnalta ja sen vuoksi kaivanto ei nytkään vielä -ole tuhatta jalkaa syvä. Ensin kaivettiin reiät kiviin käsiporan -avulla, nyt porataan reiät koneilla, joita käyttää erityisiä piippuja -myöten alas kaivantoon johdettu puserrettu ilma. Kivi säretään -dynamiitin avulla. - -Pittsburg & Lake Angelinen kaivanto on myöskin kuuluva Ishpemingin -piiriin. Siitä saadaan erittäin runsasantoista rautamalmia. Yli neljä -miljoonaa tonnia on siitä saatu ja kaivamista riittää vähintäin -kymmeneksi vuodeksi edelleen. - -Winthropin kaivannossa tehdään työtä kahdessa avonaisessa kuopassa -(pitissä). Työtä tehdään ainoastaan kesän ajalla. Maanalaista -kaivamista ei siinä nykyään ole. Kaivannon omistavat senaattori Mark -A. Hanna Ohiosta ja norjalainen rahamies Fred. Braastad Ishpemingistä. - -Queenin kaivantoyhtiöön kuuluu useampia kaivannoita, Queen, Buffalo -y.m. - -Jacksonin kaivanto Negauneessa on vanhin rautakaivanto Michiganissa. -Se löydettiin v. 1844 ja alettiin kivenlouhiminen maanpinnalta -lähtien. - -Muita kaivantoja tällä alueella on Cambria, Lilly, Negaunee ja -Richmond. Kaikissa niissäkin lienee suomalaisia. - -Päiväpalkka Marquetteränssin kaivannoissa on doll. 1: 25 ylöspäin. -Valtion antaman tilaston mukaan maksetaan paras palkka Championissa. - -Mainitsemista ansaitsee vielä, että tässä kauntissa, noin 5 mailia -Ishpemingistä on Ropesin kulta- ja hopeakaivanto. Työtä on siellä -tehty vähällä voimalla. Työmiehinä on ollut pääasiallisesti -suomalaisia. - -Marquetteränssistä eteläänpäin on toinen rauta-alue, Menomineeränssi, -jonka kaivannot ovat Dickinson- ja Ironkaunteissa. Suomalaispaikkoja -siellä on Crystal Falls, Columbia- (ent. Shafer) ja Dunnkaivannot, -Mansfield, Amasa, Commonwealth, Iron Mountain ja Metropolitan. - -Kerrotaan, että kaivannot täällä ovat hyvin vaarallisia. -Amerikkalaiset tarkastusmiehet koettavat useimmiten onnettomuuksien -syyksi väittää sitä, että ulkomaalaiset työmiehet eivät noudata -varovaisuussääntöjä, kun eivät osaa englanninkieltä. Näyttää siltä, -että tämä on useinkin tekosyy kaivannonomistajain pelastamiseksi -korvausmaksuista. - -Kaivannot tällä alueella ovat: Chapin (1,330 jalkaa syvä), Columbia -(syvyys 400 j.), Crystal Falls, Dunn (syvyys 720 j.), Mansfield (v. -1893 hukkui tässä kaivannossa 28 henkeä siten, että Michigammejoki -tunki vetensä kaivantoon), Hemlock, Cundy (malmi oikein hyvää -bessemeriä), Loretta, Aragon, Peevelit, Traders ja West Vulcan. -Suuri osa näissä työskentelevistä suomalaisista on ruotsinkielisiä. -Muutamilla paikoilla täällä on suomalaisilla raittiusseuroja. - -Kolmas Michiganin rauta-alue, Gogebicränssi samannimisessä kauntissa -on Wisconsinin rajalla. Siellä on suuria suomalaisia pesäpaikkoja -Ironwood ja sen naapurikaupunki Jessieville, Bessemer ja Wakefield. - -Ironwood on muhkea ja hyvin rakennettu kaivantokaupunki. Suomalaisia -on siellä toista tuhatta ja on heitä siellä ollut ainakin hyvän -joukon toistakymmentä vuotta. Paitsi kaivanto- ja puutöitä on -suomalaisia liikealoillakin. Suomalaisille on Ironwood tunnettu -pääasiallisesti "piispa" Eloheimon rettelöiden pesänä. Siellä hän -julkaisi kirjan "Yleisvaltakunnasta", siellä rupesi hän suomalaisten -piispaksi ja vihki sen arvonsa nojalla pappeja. On Ironwoodissa -ilmestynyt suomalaisia sanomalehtiäkin J. W. Lähteen, Eloheimon y.m. -toimesta. Siellä on Lähde antanut surullisia kapakkanäytöksiä y.m. -Mutta ne meteliset ajat ovat loppuneet ja varsinaisen suomalaisen -kansan elämä on nyt hiljaista, -- kuten ennenkin, sillä vähän -osanottoa yleisesti kansan puolelta noihin meteleihin tuli. Eloheimon -seurakunta oli alussa hyvin suuri, mutta pieneni sitte pienenemistään -niin että hänelle tuli tarpeelliseksi muuttaa pois. - -Suomalaisia seurakuntia lienee Ironwoodissa nyt ainakin pari ja -on Synoodiseurakunnalla Jessievillessä kirkko. Raittiusseuroja -on niinikään useampia. Valo-seuralla on hyvä kokoushuone ja -lainakirjasto. Samoin on Valon Lähde-seuralla Jessievillessä. -Molemmat nämä yhdistykset kuuluvat S.K.R.W.-seuraan. - -Norrien kaivanto on tärkein Ironwoodissa. Se onkin suurimpia -rautakaivantoja Michiganissa. Malmi on hyvää bessemeriä. Muut -kaivannot ovat: Newport, Aurora ja Ashland. - -Lähellä Ironwoodia on Bessemer, jossa suomalaiset työskentelevät -Colbyn, Palmsin ja Tildenin kaivannoissa. Enimmät Wakefieldin -suomalaiset tekevät työtä Brothertonkaivannossa. Molemmilla näillä -seuduilla elävät suomalaiset hiljaisesti harrastaen seurakunta- ja -raittiusasioita. - -Hyvin toimeentulevia ovat suomalaiset tälläkin alueella, hyvin -monella on omat talot ja kauniita säästöjä. - -Gogebicin naapurissa Ontonagonkauntissa on suomalaisia metsätöissä, -jopa maanviljelijöinäkin. Ontonagonin kaupungissa, joka hiljattain -paloi melkein kokonaan, ei liene näihin aikoihin monta suomalaista. -Etelämpänä on suomalaisia talvisin ollut lukuisastikin Matchwoodin -ympärillä metsätöissä. Siitä itäänpäin on pieni suomalainen -maanviljelysseutu Finland ja sen läheisenä naapurina Trout Creek. -Vielä mainittakoon tällä seudulla Kenton paikkana, jossa myös on -suomalaisia. - -Itäisessä osassa Ylä-Michigania on suomalaisia metsä- ja sahatöissä, -maanviljelijöinä, y.m. Onotassa, Rock Riverillä, Munisingissa -ja Grand Maraisissa. Kaikki nämä ovat lähellä Superiorjärveä. -Deltakauntissa on siellä täällä suomenkielisiäkin kansalaisiamme, -enemmän kumminkin ruotsinkielisiä. Schoolcraftkauntissa on Cooks, -jonka ympäristöllä on paljon metsätöitä. Myös Gulliverissa on -suomalaisia. Lucekauntissa on vanhastaan tunnettu suomalainen -asutus Newberryssä. Sen kaupungin vierellä on ylä-Michiganin -houruinhuone. Siellä on noin 250 potilasta. Ja surullista mainita -on noista mielipuolista enempi kun kolmasosa suomalaisia. Ei mikään -kansallisuus ylä-Michiganin asujamistosta ole tänne tuonut niin -paljon potilaita kun suomalaiset. Vaikea on antaa selitystä mikä -tähän on syynä. Yleinen syy mielenvian tapauksiin on tavallisesti -etsittävä irstaisesta elämästä ja juoppoudesta. Ne suomalaiset, jotka -käsittävät Amerikan vapauden väärin, himojen vapaudeksi, ne voivat -himoissaan vajota hyvin, hyvin alas. Kun tuollainen henkilö vihdoin -herää oman suuren kurjuutensa tuntoon ja näkee olevansa perikadossa, -nousee hänessä, etenkin suomalaisessa voimakas pelko sielunsa -tulevaisuudesta. Tuo koskee niin kovasti, että useiden järki ei -sitä kestä. Eihän Amerikan suomalaisten keskuudessa ole sielunhoito -niin hyvällä kannalla, että jokainen olisi tilaisuudessa saamaan -tunnonvaivoissaan lohdutusta ja kehoitusta. Useinkin saa asianomainen -kauheat tunnontuskat yksin kestää sisällään, kylmäluontoisen mailman -tuomitessa. Näin on ymmärrettävä, että niin monelta järki sortuu. - -Tämän yhteydessä mainitsen, että Fergus Fallsin hulluinhuoneessa -Minnesotassa oli valtion antaman tilaston mukaan v. 1897 suomalaisia -mielipuolia 21 ja St. Peterin hulluinhuoneessa, niinikään -Minnesotassa, oli meikäläisiä 6. - -Myöskin moneen vankilaan on väärä Amerikan vapauden käsitys -johtanut suomalaisia. Tuskin lienee suomalaisseutujen lähistöllä -yhtään suurempaa vankilaa, jossa ei olisi kansalaisiamme -kärsimässä joko vuosituomioita tai elinkautista vankeutta. Tässä -asiassa ei ole minulla tarkempia tilastoja eri valtioista esille -tuotavana. Stillwaterin valtiovankilassa Minnesotassa ilmoitetaan -istuvan 6 suomalaista. New Yorkin Sing Singissä on ainakin yksi -suomalainen ollut elinkautiseksi tuomittuna, sekä useampia on ollut -vuosituomiolla. - -Eräs suomalainen matkustelija kertoo Newberryssä kysyneensä vanhoilta -amerikkalaisilta urakoitsijoilta, joille suomalaisetkin ovat tehneet -työtä, mitä he pitävät kansalaisistamme työmiehinä. He, jotka -olivat käytännössä tutustuneet kaikkiin siirtolaiskansallisuuksiin, -vakuuttivat: "Suomalainen on vahvin työmies mailmassa. Heidän -rinnallaan ei kestä työn teossa mikään muu kansallisuus. Olemme -nähneet tässäkin työpaikassa esimerkiksi kuumina kesäpäivinä, -että kaikkiin muihin kansallisuuksiin kuuluvat vahvankinnäköiset -miehet ovat kerrassaan nääntyneet, mutta suomalaiset ovat kestäneet -raskaan työn." "Mutta", lisäsivät ukot, "surkuteltavaa on se, että -suomalainen useammassa tapauksessa on patajuoppo. Kun saavat kovalla -työllä ansaitsemansa rahat käteensä, menevät he kaupunkiin ja siellä -kurjissa, likaisissa kapakoissa, joita laiskurit ja konnamaiset -kansalaisensa pitävät, juovat muutamassa päivässä joka sentin. He -juovat itsensä niin juovuksiin, etteivät voi silmiään räpäyttää. -Useimmin kun täältä lähtevät, ei heillä ole senttiäkään taskussa, -vaikka säästäen olisivat saaneet kokoon paljon rahaa. -- Eivät -suomalaiset ole ainoastaan kunnon työmiehiä, he ovat rehellisintä -kansaa mitä olemme tavanneet. Usein olemme antaneet suomalaisille -paljonkin velkaa, emmekä ole senttiäkään heidän kauttaan menettäneet." - -Näin lausuvat kokeneet amerikkalaiset työnjohtajat. Tuo kehuttu -suomalainen rehellisyys ei ole enää yleistä. Päinvastoin muutamilla -paikoilla suomalaisten karkaamiset ja yksin ruokavelkainsa -maksamatta jättämiset ovat liian yleisiä. Mutta suomalaisten kykyä -kovassa työssä kehutaan yleisesti. Kuparisaarellakin saa jokaiselta -työnjohtajalta siihen vakuutuksia. Ja kansan keskuudessa kulkee -paljon tositarinoita suomalaisten suuresta voimasta. Pari kertomusta -olkoon esimerkkeinä. - -Eräässä paikassa, missä oli raskaita säkkejä kannettavana paikasta -toiseen, esitti muuan vankka suomalainen: "Saanko minä kahden miehen -palkan, jos kannan kaksi sen vertaa kun muut?" Työnjohtaja tietysti -suostui. Kukin mies kantoi aina yhden säkin kerrallaan ja siinäkin -oli kulettamista. Suomalainen nosti kaksi säkkiä hartioilleen ja -kulki toisten mukana. - -Ohion Ashtabulassa kerskui kerran eräs väkevä amerikkalainen -voimistaan. Tuon kuuli muudan työnjohtaja Harborista. Hän sanoi, että -jos hän vaan saapi tuoda yhdenkään suomalaisen Harborin tokalta, -kyllä kerskuja on voitettu. Veto lyötiin ja lähetettiin sana -Harboriin. Sieltä tuotiin kaksi suomalaista, toinen lyhyenläntä, -tanakka kälviäläinen ja toinen oikein kookas ja vankka Suomen poika. -Vedonlyöjä sanoi, että koettakoon tuo pienempi mies ensin, jos ei -hän riitä, ryhtyköön vahvempi kilpaan. Vaan kälviäläinen heti voitti -amerikkalaisen. - -Tällaiset tapaukset tietysti lisäävät suomalaisten mainetta, ja -Amerikassa, kansallisuuksien kilpakentällä tarjoutuukin usein -tilaisuuksia voimainnäytökseen. Toisinaan pannaan kaivannoissa -toimeen säännöllisiä kansallisuuskilpailuja. Useimmiten suomalaiset -jäävät voitolle, missä vaan suurista ruumiinvoimista kysymys tulee. - -Ja kun viime aikoina juoppous, tuo amerikkalaisten yleensä -suomalaisissa moittima pahe on alkanut suuresti vähentyä, on -otaksuttavaa, että suomalaiset ennen pitkää osoittautuvat olevansa -paras työkansa. -- -- - -Mutta nythän poikkesin aineestani, suomalaisen asutuksen -esittämisestä Michiganissa. - -Newberryn suomalaisilla, kuten melkein yleensä suomalaispaikoissa -Michiganissa, on raittiusseura-, seurakunta- y.m. edistyspyrintöjä. -Lähellä Newberryä on Dollarville, jossa suomalaiset työskentelevät -saha- ja metsätöissä. - -Samallaisia töitä on siitä itään päin olevassa Chippewakauntissakin. -Suomalaisia on yltyleensä, kuten Rudyardissa, Trout Lakessa y.m. -metsätöissä. Rudyardiin on heitä asettunut maanviljelijöiksikin. - -Sault Ste. Marien putousten luona on samannimiset kaupungit niin -hyvin Yhdysvaltain kun Canadankin puolella. Michiganin puoleisessa -kaupungissa on nykyään vähän suomalaisia, kun kanavatyöt muutamia -vuosia sitte loppuivat. - -Ala-Michiganin niemellä ei ole paljon suomalaisia. On heitä kumminkin -siellä liikkunut useammissa paikoissa metsätöissä y.m., mutta eivät -ole pysyväisemmin asettuneet. - -Enimmän heitä lienee siellä olemassa Ioscokauntissa Huronjärven -rannalla. Suomalaispaikoista täällä mainittakoon East Tavas -ja Oscoda. Ensinmainitussa paikassa olevilla suomalaisilla on -seurakunta, joka on hankkinut itselleen kirkon ja pappilan. -Sielunpaimenena on siellä toiminut pastori J. J. Hoikka. -- - -Luetellen näin tärkeimmät paikat Michiganissa, joissa on suomalaisia, -on pienempiä asutuksia jäänyt koko joukko mainitsematta. Huoleti voin -sanoa, että ylä-Michiganissa on suomalaisia jokaisessa suuremmassa -työpaikassa. Niitä ei nyt käy tarkastaminen, kun on kuvaus näinkin jo -pitkäksi venynyt. - - - - -Wisconsin. - - -Tämänniminen valtio on Michiganin ja Minnesotan välillä. Itäpuoli -siitä muistuttaakin hyvin pohjois-Michigania. Gogebicin rauta-alue -jatkuu rajan yli ja täällä on muutamia hyviä rautakaivantoja. - -Länsipuoli taas on oivallista maanviljelysmaata, kuten Minnesotakin. - -Wisconsin ei ole vähäpätöinen valtio suuren tasavallan unioonissa. -Se on tiheästi asuttu, ja etelä-osa on täynnä tehtaita. Siellä -on mailman ehkä suurimmat huonekalutehtaat ja paljon muita -tehdaslaitoksia. Maanviljelys- ja metsäntuotteista on se niinikään -kuuluisa. Ja valtion suurin kaupunki Milwaukee, tuo rakennuskiven -väristä Kermakaupungiksi kutsuttu, alkaa olla Amerikan kuuluisin -oluttehdaskaupunki. - -Siirtolaisia on Wisconsinissa hyvin paljon, erittäinkin saksalaisia. -Valtio onkin kaikellaisilla asutushuojennuksilla koettanut vetää -sinne ulkomaalaisia asumaan. Etelä-osa, joka on ollut avointa -preerimaata, on jo melkein yleensä viljelyksessä. Pohjoisessa on -vielä suuria metsiä ja siellä on tuhansilla siirtolaisilla ansiota -tukkitöissä. - -On omituista, että tässä valtiossa, vaikka siellä on verrattain -suuri siirtolaisasujamisto ja vaikka se on Michiganin ja Minnesotan -välissä, joissa molemmissa on niin paljon suomalaisia, on kumminkin -verrattain vähän kansalaisiamme. Vasta viime aikoina on sinne -muuttanut enemmän suomalaisia pysyväisesti asumaan. Suomalaiset -farmiseudut siellä ovat vielä aivan nuoria asutuksia jotenkin -synkkien metsien keskellä. - -Ja hyvin hajallaan asuvat nekin harvat suomalaiset, jotka ovat -Wisconsiniin pysähtyneet. Heitä löydämme siellä täällä kaikilla -suunnilla valtiota. - -West Superiorin kaupunki Superiorjärven rannalla Minnesotan rajalla -on huomattavimpia paikkoja, joissa on suomalaisia tässä valtiossa. -Siellä on ilmestynyt suomalaisia sanomalehtiäkin, on olemassa -raittius- ja seurakuntaharrastusta y.m. Sinne oli yhteen aikaan -aikomus perustaa suomalainen korkeakoulukin. - -Lähtien Illinoisin rajalta Michiganjärven rantaa pohjoiseen tapaamme -suomalaisia Kenoshan ja Racinen tehtaissa. Ensinmainitussa on -suurenlainen nahkatehdas. - -Täältä vähän pohjoiseen on Milwaukee. Siellä ei ole paljon -suomalaisia. Kumminkin on siellä suuren konepajan isäntänä -suomalainen insinööri Nordberg, joka on edistyneimpiä suomalaisia -Amerikassa. Taitonsa ja keksintöjensä kautta on hän päässyt -suureen varallisuuteen ja huomatun konepajan isännäksi. -Suomalaisia insinöörejä on useampiakin aika ajoittain ollut hänen -palveluksessansa. Milwaukeessa on asuntoa myös suomalainen kapteeni -Aadolf Frietsch, joka saavutti mainetta kulkien yksinään pienellä -veneellä Atlannin poikki. Samallaisia tuumia on hänellä jälkeenkin -päin ollut päässään. Hän on aikeissa tehdä pienellä veneellä matkan -maapallon ympäri. - -Sheboyganin, Michiganjärven rannalla, ja Ashlandin, Superiorjärvellä, -satamissa on suomalaisia satamatöissä. - -Lähellä Ashlandia on Wisconsinin rautakaivannot. Niissä on jokaisessa -suomalaisia lukuisasti ja on heillä verrattain järjestyneet olot -raittiusseuroineen y.m. Näistä mainittakoon Hurley, Pence, Iron -Belt ja Commonwealth. Nämä kuuluvat samaan ryhmään Ironwoodin -suomalaisten kanssa ja ovatkin sieltä tänne levinneet. Kaivantojen -ympäristöllä on metsätöitä ja on muutamat suomalaiset asettuneet -maanviljelijöiksikin. Samoin on Brulessa, jossa myös löytyy enemmälti -kansalaisiamme. - -Varsinaiset suomalaiset maanviljelysseudut, jotka kaikki ovat pieniä -uutisasutuksia, löydämme Duluth South Shorerautatien varrelta. -Siellä, noin 82 mailia Minneapolista, on vähäinen suomalaisseutu Uusi -Suomi, noin puoli neljättä mailia etelään Almenan kauppalasta. Jylhät -metsät on siellä kaadettu, kannot on vielä jälellä todistuksena -suuresta työstä. Maata sanotaan viljavaksi. Saksalaisia asutuksia on -ympärillä. Brantwoodin aseman ympärillä on kasvamassa siirtokunta -Uusi Savo. Uutisasukkaat tekevät lähellä olevassa sahassa työtä -ansiokseen ja vähitellen perkkaavat peltoa. Metsärikasta on maa -sielläkin ja uutisasukas voi siellä ansaita hiukan rahaa kohta maalle -tultuaan. Pellon tekeminen ei ole leikkiä näillä tienoin, vaan -ovathan suomalaiset pahempiakin korpia raataneet. - -Nämä maat ovat rautatieyhtiön hallussa ja myydään niitä Minneapolin -maatoimistoissa vähittäismaksulla. - -Paitsi näitä on suomalaisia tässä valtiossa ilmoitettu olevaksi -metsä- ja sahatöissä sekä osaksi maanviljelijöinä Fond du Lacissa, -La Pointessa, Wentworthissa, Woodvillessä y.m. Oshkoshin kaupungissa -Winnebagojärven rannalla kuuluu muutamat suomalaiset tekevän työtä -tehtaissa. - -Tulevaisuuteenkaan katsoen ei ole toivottavissa, että Wisconsin tulee -suositummaksi valtioksi suomalaisille. Uutisasutukset näyttävät -alkaneen siellä melkein liian myöhään. Minnesota on päässyt -paremmin vetämään puoleensa. Mutta juuri se, että on suomalaisia -maanviljelijöitä asettunut tänne, vaikkakin vähemmässä määrässä, -takaa valtion eteenkin päin jäävän sellaiseksi, jossa kansalaisiamme -on löydettävänä. - - - - -Minnesota. - - -Amerikan valtioista ei näy mikään niin miellyttäneen pohjoismaalaisia -siirtolaisia kun Minnesota. Sanotaan, että se onkin puoleksi -skandinaavilainen valtio. Vaikuttavia ovat pohjoismaalaiset -valtion hallinnossakin. Yksi norjalainen, Knut Nelson, on ollut -valtion kuvernöörinä ja on nyt Minnesotaa edustamassa Yhdysvaltain -senaatissa. Ruotsalainen John Lind on ollut kongressimiehenä ja -olisi epäilemättä päässyt kuvernööriksi Nelsonin jälkeen, jos olisi -noudattanut maamiestensä enemmistön valtiollista uskontunnustusta, -jos olisi ollut puhdas republikaani. Mutta hän rupesi ihantelemaan -vapaahopeata ja vaalitaistelussa lyötiin pienellä äänitappiolla. -Valtiosihteerinä on ollut kauvan aikaa ruotsalainen Albert Berg. -Jos skandinaavilaiset olisivat enemmän yksimielisiä, voisivatkin he -melkein yleensä vallita vaaleja. - -Maanviljelijöinä asuvat skandinaavilaiset joka osassa valtiota, -ollen uutteroita ja edistyväisiä. Erittäinkin kehutaan norjalaisia -parhaiksi uutisasukasaineksiksi valtiossa. - -Minnesota on Yhdysvaltain huomatuimpia maanviljelysmaita ja -tulevaisuudessa käypi sen arvo vielä suuremmaksi. Sekin valtio -on noita äkisti vaurastuneita, aivan kun ihmeen kautta nousseita -kilpailemaan mailman viljamarkkinoilla. V. 1849, jolloin se otettiin -territooriksi Unioonin yhteyteen, oli siinä asujamia noin neljä -tuhatta. Nyt nousee väkiluku viimeiselle neljännekselle toista -miljoonaa. Maa on melkein yleensä hyvin hedelmällistä erittäinkin -länsipuolella Mississippivirtaa, joka saa alkunsa tässä valtiossa. -Ilmanala on maanviljelykselle hyvin edullista, sadettakin on -tavallisesti riittävästi, jossa suhteessa tämä suuresti eroaa -Dakotan maista. Osa maata on avointa preeria, jossa vaan siellä -täällä on jokin metsikkö, mutta toinen ja ehkä suurempi osa kasvaa -kaikenlaista puuta. Valtiossa virtaa paljon jokia, joiden varsilla on -erinomaisia luonnonniittyjä. Paljon on pikku järviäkin siellä, tehden -luonnon vaihtelevaksi ja kauniiksi. Eteläosa kasvaa pääasiallisesti -lehtipuuta, pohjoisempana ovat havupuut yleisimpiä. - -Vehnä on pääviljalaji Minnesotassa. Noin kymmenesosa Yhdysvaltain -vehnäsadosta tulee tämän valtion osalle. V. 1896 oli valtion -vehnäsadon arvo yli 31 1/2 miljoonaa dollaria. Maissiakin viljellään -jo suuressa määrässä sekä kauraa, ruista, ohraa y.m. Suurin osa -valtiosta on kumminkin vielä viljelemättä, joten sato voi ajan ollen -nousta moninvertaisesti. - -Sekin maa, mikä on viljelyksessä, ei vielä tuota niin paljoa kun -olisi mahdollista. Syynä on n.k. rosvoviljeleminen. Maata ei väetetä -ollenkaan, kiskotaan siitä vaan viljasato toisensa jälkeen. Puhumatta -lannoittamisesta ei maata edes lepäytetä. Viime vuosina on kumminkin -ruvettu laittamaan viljelystä järkiperäisemmälle ja vakavammalle -kannalle. - -Myöskin on viime vuosina karjanhoidon harrastus noussut Minnesotassa -ja siitäkin on tulossa suuri tulolähde asujamistolle. - -Uutisasukkaalla on ollut monta keinoa saada huokealla maata -valtiossa. Halpahintaisinta on ollut n.k. hallituksen maa, jota -annetaan 160 eekerin (64 hehtaarin) suuruisina paloina jokaiselle, -joka vaan sitoutuu saattamaan tuon maan viljelykseen ja asettumaan -sinne asuntoa. Kustannus maansaannista tekee vaan muutamia -dollareita, jotka suoritetaan papereista. Tällaista maata on vieläkin -saatavana, mutta ei enää kaupunkien eikä rautateiden lähistöltä. -Mutta kun Amerikassa rakennetaan rautateitä alinomaa, on toivoa, että -syrjässäkin oleva uutisasukas vielä pääsee rautatien ääreen. - -Toinen osa viljelykseen sopivaa maata on annettu Minnesotan koulujen -ylläpitämiseksi. Sitä maata on kaikissa osissa valtiota ja myydään -tavallisesti huutokaupalla koulurahaston kartuttamiseksi. - -Mutta enin osa vielä viljelykseen ottamattomista maista kuuluu -rautatieyhtiöille, joiden radat risteilevät valtiossa. Näitä saadaan -ostaa vielä verrattain halvasta hinnasta ja pitkällä maksuajalla. -Nykyisin enimmäkseen hankkivat uutisasukkaat itselleen tätä maata, -sillä se on tavallisesti liikepaikkain lähistöllä. - -Paitsi maanviljelystä antaa Minnesotassa metsätyöt ansiota suurelle -ihmisjoukolle. Talvisin onkin tuhansia ihmisiä metsän kaadannassa -ja valmistamassa puista kaikenlaisia tarpeita. Alueet, joista -metsä hakataan pois, joutuvat sitte tavallisesti maanviljelykselle -alttiiksi ja moni puunhakkaaja valitsee siellä itselleen sopivan ja -miellyttävän asuinpaikan. Niin on useat suomalaisseudut valtiossa -tulleet asutuiksi. - -Koillisosa Minnesotaa on muutamien viime vuosien kuluessa tullut -hyvin kuuluisaksi rautarikkauksistaan. Suuria malmilöytöjä on tehty -tiheään, näyttääpä koko maapohja siellä olevan rautamalmia täynnä -äärettömät alat. - -Myöskin tehdasliike on alkanut voittaa alaa Minnesotassa. Minneapolin -kaupungissa on mailman suurimmat jauhomyllyt. Naapurikaupungissa St. -Paulissa on myös jo suuria tehtaita. Nouseva kaupunki on niinikään -Duluth, jolla on erinomainen asema suuren vesistöryhmän alkupäässä ja -joka uneksuu vielä kerran tulevansa toiseksi Chicagoksi. - -Suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten mukana asettuneet -lukuisasti asumaan Minnesotaan. Siellä on kansalaisiamme nykyään -enempi kun missään muussa Amerikan valtiossa, ja tulevaisuuteenkin -nähden on syytä arvella sen säilyttävän tuon etusijan. Suomalaisia -maanviljelijöitä on siellä enimmän ja nehän ovat vakavata paikoillaan -pysyvää kansaa. - -Minnesotan valtion tilasto vuodelta 1895 ilmoittaa silloin olleen -valtiossa suomalaisia 7,652 henkeä. Mutta on väärin luulla, että -on tässä kansalaistemme ja suomenkielisten koko luku. Ensiksikin -on siitä poissa kaikki ne, jotka ovat Amerikassa suomalaisista -vanhemmista syntyneet. Ne lasketaan syntyperänsä mukaan -amerikkalaisiksi. Ja niitä ei suinkaan ole vähän, sillä siellä on -niinkin vanhoja Amerikassa syntyneitä, jotka jo ovat naimisissa ja -joilla itselläänkin on lapsia. Kieleltään ja mieleltään ovat nämät -suomalaisia. Farmiseuduilla on kansallisuuden säilyminen varmempaa -kun missään muualla Amerikassa. Näytteeksi siitä kuinka harhaan -tuo tilasto voi viedä mainitsen, että Otter Tail kauntissa, joka -suomalaisten kesken luetaan melkein puhtaaksi, ainakin puolittain, -suomalaiseksi maanviljelysseuduksi, mainitaan olevan suomalaisia vaan -971, vaikka kauntin asukasluku ilman Fergus Fallsin kaupunkia tekee -34,362! Niinpä ei olekaan esim. Henningin townshipissa ja kauppalassa -löydetty yhtään suomalaista, vaikka sitäkin kutsutaan suomalaiseksi -"farmikontriksi". New York Millsin kauppalassa, jossa ilmestyy -suomalainen sanomalehtikin, on keksitty vaan 87 suomalaista. - -Toiseksi suomalaisten luvun määrääminen tuon tilaston mukaan johtaa -väärään senkin vuoksi kun siinä kaikki pohjois-Ruotsista ja Norjasta -muuttaneet suomalaiset lasketaan ruotsalaisiksi ja norjalaisiksi. -Siten on esim. Wrightkauntiin, jossa on sellaiset suomalaiset -asuinpaikat kun Annandale, Cokato ja French Lake, jäänyt suomalaisia -vaan 479, vaikka asujamia on siellä 27,653. Cokaton yli 2,000 -asujamesta ei ole täyttä kahtasataa suomalaista ja Annandalesta on -löydetty 2 suomalaista! - -Kolmanneksi jo edelliset esimerkit panevat epäilemään tokko laskussa -on kaikki Suomessa syntyneetkään tulleet suomalaisten joukkoon. Tätä -vahvistaa sekin kun Cromwellissa Claykauntissa, jota pidetään myös -osaltaan suomalaisena seutuna, mainitaan olevan vaan yksi suomalainen. - -Pelkäämättä ollenkaan liioittelevani arvelen suomalaisia olevan -Minnesotassa ainakin yli 20,000. Enimmän heitä asuu St. Louis, Otter -Tail, Wright, Carlton, Wadena, Becker ja Crow Wing kaunteissa. - -Kun lähdemme heitä etsimään, on lähtöpaikaksi otettava joko -Minneapolin kaupunki tai Duluth. Kulkien kummastakin kaupungista -länteen ja pohjoiseen tapaamme lukuisasti kansalaisiamme. - -Koko Hennepinkauntissa, johon Minneapolin kaupunkikin kuuluu, -on edellä mainitun tilaston mukaan vaan 45 suomalaista, mutta -kansalaistemme oman laskun mukaan on yksistään Minneapolissa -vähintäin 300 suomalaista. Suurin osa suomalaisista tässä kaupungissa -lienee palvelustyttöjä, jotka ovat maanviljelysseuduilta tulleet -tänne ansaitsemaan verrattain hyviä palkkoja. Heidän joukossaan on -varakkaidenkin farmarien tyttäriä, jotka eivät pelkää kovaa työtä -eivätkä häpeä palvelemista. - -Suomalaisia työmiehiä ei ole kaupungissa paljon, kun ei ole -heille erityisiä, vakituisempia työpaikkoja. Joitakin suomalaisia -työskentelee rautatieasemilla. - -Kaupungin suomalaisilla on ollut paljonkin yhteispyrintöjä, mutta -kun kansa on liikkuvaa, eivät ne ole ottaneet oikein menestyäkseen. -On seudulla ollut seurakunta- ja raittiusharrastuksia. Vilkkainta -toimintaa on osoittanut sikäläinen suomalainen naisyhdistys. Se on -paljon hyvää saanut aikaan. - -Minneapolista noin 50 mailia länteenpäin on vanha ja suuri -suomalainen maanviljelysseutu, n.k. Cokaton kontri. Noin -kolmisen kymmentä vuotta sitte on sinne ensimmäiset suomalaiset -uutisasukkaat tulleet, nykyisen siirtolaisuuden alkuajoilla. Se -onkin tätä nykyä vanhin suomalainen maanviljelysseutu Amerikassa. -Ensimmäiset uutisasukkaat ovat tulleet osa vanhasta maasta -suoraan, osa Kuparisaarelta. Vanhimmat uutisasukkaat lienevät -olleet pohjois-Ruotsista ja Norjasta sekä tunnustukseltaan -apostolisluterilaisia. - -Oikein ihmetellä täytyy sitä edistystä, minkä tuon seudun asukkaat -ovat maanviljelyksen alalla saavuttaneet. Kerrotaan, että heidän -tullessaan oli maa sankka aarniokorpi, kasvoi suurta metsää -niin että tuskin läpi pääsi. Nyt on siitä tehty kaunis ja laaja -maanviljelysseutu, missä on suuret alat aaltoilevaa viljapeltoa. -Maanviljelys on siellä kansalaistemme kesken suurempaa, arvokkaampaa -ja varmempaa kun muualla suomalaisseuduilla Minnesotassa. -Uutisasukkaiksi niitä ei enää tee mieli sanomaan, niin upealta kaikki -näyttää. Varallisuuskin on jotenkin yleistä. Siellä löytyy kosolta -suomalaisia suurmaanviljelijöitä. - -Asemansa puolesta Cokato on hyvin edullisella paikalla. Rautatie -kulkee seudun läpi ja viljakaupan pääpaikka on lähellä. Maanlaatu -on hyvää, suomalaisen voima on ollut kestävää ja maata on -järkevästi muokattu. Hauskasti kuluu suomalaisen matkailijan aika -siellä ihaillessa silmän siintäviä peltovainioita, suuria lihavia -karjalaumoja y.m. Väestö on ystävällistä. Suomalainen vierasvaraisuus -on täällä suuri kuten muuallakin siirtolaisseuduillamme. - -Cokaton asemalta lähtien heti pistää silmään yhden suurviljelijän -Jaakko Ojanperän komea kartano. Ojanperä on myös suuri viljanostaja -ja myyjä, tehden liikettä sadoissa tuhansissa dollareissa Minneapolin -viljapohattain kanssa. Pitkin Cokatojärven rannikkoa on Saarenpään -ja Iisakki Kristofferin talot, siitä pohjoiseen Järppi ja Suomela. -Jokikylässä on useita sieviä kartanoita tuulipumppuineen. Cokaton -kontrissa on useita osia, paitsi varsinaista Cokatoa myös French -Lake, Annandale, Kingston ja Dassel. Nuo kaksi viimemainittua -kuuluvat Meekerkauntiin, jota vastoin pääosa on Wrightkauntia -("kaunti" vastaa melkein kihlakuntaa Suomessa). Annandalen perukalla -on huomattavin Kunnarin linnamainen kartano. Kingstonissa on -Kurtti ja Nurmi, Dasselissa Haapalan komea kivitalo. Luulisipa -kulkevansa Etelä-Pohjanmaan varakkailla seuduilla. Maat eivät -ole suuria, mutta ovat ne mahdollisimman tarkasti viljelyksessä. -Suurimmat maanviljelijät saavat viljaa yli 5,000 bushelia (yli 1,750 -hehtolitraa) vuosisatona. - -Myös ovat suomalaiset täällä havainneet karjanhoidon suuren hyödyn. -Meijeriä löytyy jo useita, suuriakin, ja niistä maksetaan joka -kuukausi useita tuhansia dollareita seudun suomalaisille. - -Seudun suomalaiset ovat enimmäksi osaksi apostolisluterilaisia -(laestadiolaisia) ja on heillä kaksi kirkkoa. Myös on -evankelisluterilainen seurakunta, kuuluva Suomisynoodiin. -Raittiusseura, lastenkouluja y.m. on vaikuttanut seudulla. - -Jos, lukija, tahdot nähdä amerikkalaista maanviljelijää toimessa, on -parasta että pistäydyt suomalaiseen "tryskijuhlaan". Silloin puidaan -puimakoneella elot eikä siinä kaukaa viivytäkään. Kun kone tulee -taloon, muodostuu siitä oikea juhla. Farmari iloitsee kun saa silloin -tukussa palkkansa koko vuoden työstä. - -Puimakoneet ovat höyrynvoimalla käypiä ja tarvitaan tavallisesti sen -käyttämisessä 16--20 miestä. Kuusi miestä heittelee lyhteitä koneen -suulle, kolme kummaltakin puolelta, kaksi on siteiden leikkaajaa, -yksi tai usein kaksi syöttäjää, jotka panevat lyhteet koneen kitaan. -Jyviä vastaan ottamassa tarvitaan kaataja, säkin pitäjä ja säkkien -siirtelijä, sillä pian ne säkit täyttyy. Olkipahnassa tarvitaan kolme. - -Päivässä voidaan koneella puida aina 4,000 busheliin saakka. -Tällainen kone on kallis ja sitä varten yhdistyy useampia farmareita -yhtiöön. Konetta käytetään talosta taloon ja viipyy se kussakin vaan -päivän tai pari. On luonnollista, että puintitalkoot ovat aika juhlia. - -Minneapolista pohjoiseen päin, St. Paul & Duluth rautatien varrella -on useita nuorempia suomalaisia uutisasutuspaikkoja. Ensin tulemme -äkillisesti suurella "puumauksella" perustettuun Nurmijärven -siirtokuntaan. Se on Finlaysonin asemalta muutaman mailin päässä. -Keväällä v. 1894 alkoi suomalainen siirtolaisyhtiö Oldenburg-Jasberg -Co. myydä täältä maita. Suuria, repäseviä ilmoituksia pantiin -sanomalehtiin ja pian kävi kauppa hyvin. Maat olivat rautatieyhtiön -ja myytiin viidellä dollarilla eekeri vähittäismaksulla. Nyt -asunee Nurmijärvellä satoja suomalaisia, jotka ovat jo olonsa -hyvin järjestäneet. Heillä on useampia kouluhuoneita, kirkko y.m. -Maanlaatu on hyvää ja maisemat viehättäviä. Useampia pieniä järviä -on seudulla ja se muistuttaa hyvin paljon Suomea. Yleensäkin -sanotaan suomalaisten mielistyneen Minnesotaan sen vuoksi kun se -niin paljon muistuttaa Suomea. Tässä on paljon perää ja olipa onni, -että Minnesotaa juuri silloin innolla asutettiin, kun suomalaisetkin -rupesivat etsimään itselleen maata Amerikassa. Järviä on kaikkialla, -ehkä ei kumminkaan niin paljon kun muutamissa osissa Suomea. -Kasvullisuuskin muistuttaa suuresti viljavapohjaisia seutuja Suomessa. - -Pinekauntissa, johon Nurmijärvikin kuuluu, on suomalaisia -lukuisasti vielä Sandstonessa, Hinckleyssä ja Rutledgessa. Ja kuta -lähemmäksi Duluthia tullaan, sitä vahvempia suomalaisasutuksia on. -Carltonkauntissa tulee ensin Barnum, jossa ei kumminkaan isompaa -asutusta ole. Duluthista 22 mailin päässä on Moose Laken asema ja -siinä on Kattilajoen laaja ja suuri suomalainen siirtokunta. Moose -Laken kauppala on pieni eikä siellä asukaan paljon suomalaisia. -Mutta etempänä pitkin Kattilajoen vartta heitä on lukuisasti -uutisasukkaina. Vähän kolkonnäköisen kuusikon keskellä on monta majaa -ja viljelysalaa laitettu suomalaisten toimesta. Mutta varallisuus ei -ole vielä päässyt sinne oikein perehtymään. Monellaisia vaikeuksia -on uutisasukkailla, kun vähillä varoilla ovat ruvenneet oman -tilan perkkaukseen. Kumminkin ovat he syrjäansiota saaneet vähän -metsätöissä. - -Jatkamme nyt matkaa Duluthiin ja jätämme pohjoisessa osassa -Carltonkauntia löytyvät suomalaiset tarkasteltavaksi sillä matkalla, -jonka teemme Duluthista pohjoiseen. - -Monet, jotka ovat Amerikan suomalaisten keskuudessa paljon -matkustaneet, kertovat Duluthissa elävän suomalaisia niin kurjassa -siveellisessä rappiotilassa, että sellaista tuskin tavattanee -muualla. Minnesota Pointiksi kutsutaan tuota kaupunginosaa, jossa -suuri osa suomalaisiakin on. Siellä kuuluu olevan nähtävänä paljon -mädännäisyyttä. Syytä olisi toivoa, että kumminkin ne suomalaiset, -jotka eivät vielä ole siveellisesti rappeutuneita ja nekin, jotka -korjautua voivat siirtyisivät pois tuolta perukalta kaupunkia. - -On Duluthissa jo kauvan aikaa toiminut suomalainen raittiusseura. - -Suuri olisi sillä vieläkin työala, mutta näin satamakaupungissa -tahtoo henkinen työvainio olla liian kiviperäistä raittiuden -menestymiselle. - -Duluthissa on muutamina aikoina vuodesta paljon työtä lastauksessa, -kuten sen naapurissa, Wisconsinin puolella olevassa West -Superiorissakin. - -West Duluthissa on suomalaiset henkisesti paljon paremmalla kannalla. -He ovat vakaata toimeentulevaa väkeä, omistaen useita talojakin. On -siellä useampia suomalaisia liikehuoneita, jopa oma kirkkokin. - -Duluthista länteenpäin pääasiallisesti Northern Pacificin -ja siitä haarautuvien ratojen alueella on useita ja suuria -suomalaisasutuksia. Ensin tulemme Aitkinkauntiin. Siellä on nuoria -suomalaisia siirtokuntia Beoneissa, Aitkinissa ja aivan hiljattain -järjestetyissä townshipeissa. Osa näistä lukeutuu lähemmin Moose -Laken suomalaispiiriin. - -Seuraavassa, Crow Wing kauntissa on Brainerdin kaupunki, jossa -on rautatien vaunutehdas. Suomalaisia on täällä työssä jokunen -joukko. Heillä on evank. luterilainen seurakunta, lainakirjasto -ja raittiusseura, siis lukumäärään katsoen ovat hyvin edistyneet. -Hyvinvointi on yleinen ja on usealla omat kartanot. - -Siitä etelään päin on Little Fallsin vilkas ja kaunis kaupunki. -Kesän ajalla on suomalaisilla hyvänlaista ansiota höylä- ja -sahalaitoksissa. Heilläkin on seurakunta ja lainakirjasto sekä on -ollut muitakin yhteispyrintöjä. Mississippivirta tekee kaupungin -kohdalla putouksen ja niin on se luonnolleen mitä ihanimpia seutuja. - -Brainerdista jonkun matkaa länteen Northern Pacificia on Wadenan -kaupunki, samannimisen kauntin pääpaikka. Tästä haarautuu rautatie -kahtia. Noiden teiden varsilla sekä välisellä maalla on epäilemättä -laaja-alaisin suomalainen maanviljelysseutu. Me suomalaiset voisimme -sitä useimpiin kaunteihin kuuluvaa aluetta kutsua kansallisella -nimellä Runebergin piiriksi, sillä tuonkinniminen uutisasutus tähän -lukeutuu. Pohjoisen haaran varrella on Wadena- ja Beckerkauntit -ja niiden eteläpuolella Otter Tail kaunti. Ensinmainituissa on -suomalaisseutuja: Blueberry, Menahga, Red Eye, Rockwood, Shell River, -Runeberg, Green Valley, Spruce Grove y.m. Viimemainitussa on Newton, -Leaf Lake, Paddock, Otto, Deer Creek, Blowers, New York Mills, -Henning y.m. Nämä ovat townshipien ja kauppalain virallisia nimiä, -suomalaisilla on niitä varten osaksi omat nimityksensä. - -Noin parikymmentä vuotta sitte saapui tänne vanhimmat suomalaiset -New York Millsin ympäristöön. Kansalaisiamme lisääntyi vähitellen -ja viljelysalat laajenivat. Paljon ovat siellä suomalaiset -raataneet, perkanneet peltoja, laajentaneet laitumia, rakennelleet -koteja, kirkkoja ja kouluja. Maanlaatu on oivallinen, sopiva -maanviljelykselle. Nisua kasvatetaan suuressa määrässä. Kymmeniä -eekerejä on kullakin maanviljelijällä nisukylvössä ja hyvinä vuosina -lähtee tuhansia busheleja viljaa. - -Alue on lähellä Dakotan rajaa ja sikäläinen kuivuus tahtoo tännekin -toisinaan ulottua. Sen vuoksi on aika väliin ahdastakin, kun on vielä -usealla velkoja ja takaussitoumuksia suoritettavana. Moni, kun on -alkanut maanviljelyksensä melkein vaan kahdella paljaalla kädellä, -on ollut pakoitettu alussa ottamaan velkaa koneita y.m. varten. Ja -kansalaiset ovat toisiaan taanneet. Kun sitte on tullut huonompi -vuosi, ettei viljaa kunnolla ole saatu omiksi tarpeiksikaan, onkin -velat ottaneet tiukalle. Osa uutisasukkaita on sortunut ja takaajat -ovat saaneet heidänkin velkojaan suorittaa. Useissa paikoissa -suomalaisilla maanviljelysseuduilla on sivuansiota saatavana -sahalaitoksissa, metsätöissä y.m., mutta niin ei ole ollut täällä. -Sen vuoksi on ollut yksinomaan vuosisadosta riippuminen. Ja kun hyvä -vuosi tulee, kuten, Jumalan kiitos, useimmin sattuu, ei olekaan -mitään hätää. Runsas sato antaa työntekijälle hyvät palkat. Niinpä -onkin farmarit tällä seudulla yleensä sanoen hyvin toimeentulevia -veloista huolimatta. Monella isännällä on rahojakin tallessa, sievät -kartanot, iso karja ja oivalliset maanviljelyskoneet. Yleensä täytyy -kumminkin myöntää, että vähemmän on ajateltu kartanoita kun maan -viljelemistä. - -Kun nisunviljelyksen avuksi on ruvettu harrastamaan karjanhoitoakin, -on myös toimeentulo käynyt varmemmaksi. Karjanlaitumet ja heinämaat -ovat hyviä, erittäinkin Heinäjoen varsilla Paddockin ja Sebekan -tienoolla sekä Menahgan puolella, missä löytyy järvi järvessä kiinni -ja niistä kuivuneissa alankomaissa kasvaa erinomainen ruoho. - -Suomalaisten uutisasukkaiden tavat ovat koko suurella alueella -perin umpisuomalaisella kannalla, hauskaa kyllä. Viikkokausia -saapi matkustaja siellä samota kuulematta muukalaista sanaa. -Asuinrakennukset muistuttavat salvattuine nurkkineen täydellisesti -kotoisia oloja. Sisään astuessasi tehdään sinulle tavallisesti -suomalaiset kysymykset: mistä kaukaa vieras on? y.m. Huoneen -kalusto on myös suomalainen. Suomalainen kahvipannu töröttää -hellalla, rukki on nurkan puolella ja naisväki ahkerassa kehruu- ja -kutomatyössä. Naisilla on yllä kotitekoinen, tuollainen tuttu, -lyhyt röijy. Vartalot eivät ole pinnistetyt, ovat tukevat ja vahvat -niinkun uutisasukkaat tarvitsevatkin. Ulkona liikkuessa näet naisten -enimmäkseen käyttävän huivia, arvelevat hatun pitämistä liialliseksi -koristelemiseksi. Miehet kävelevät Suomen pieksut jalassa, kotona -kudotut kintaat käsissä, vieläpä usein vaatteetkin ovat kotitekoiset. -Lapset aapiskirja tai katkismus kädessä opettelevat tiedon kalliita -alkeita, isommat tyttäret häärivät tupatöissä tai tekevät uutterasti -käsitöitä. - -On luonnollista, että tuollaisissa seuduissa, kuten New York -Millsissäkin, on suomalaisilla omat liikkeensä ja yleensä omat -virkamiehensäkin. Suomalainen on siellä kaupunginkassamiehenä, -suomalaiset verottajana, rauhantuomarina, poliiseina y.m. Mutta -oikein huolellisia eivät kansalaisemme ole omia kansalaisiaan saamaan -virkoihin. Usein pistetään sinne muunkielisiäkin, vaikka suomalaiset -olisivat paremmat. Suomalaisia kauppahuoneita, yksityisiä ja yhtiöitä -on tarpeen tyydytykseksi. Yhteistoiminta usealla liikealalla on -antanut kauniita tuloksia. - -Uskonnollisissa harrastuksissa ovat apostolisluterilaiset näyttäneet -vilkkaampaa toimintaa. Heillä on pari kirkkoakin, yksi kauppalassa, -toinen eteläkontrilla. - -On raittiusseurakin ollut toiminnassa, mutta väliin on se -viettänyt hyvin kituvaa elämää. Kumminkaan ei pidä luulla, että -seudulla vallitsisi suuremmassa määrässä muu juoppous kun ehkä --- kahvinjuonti. Maanviljelysseuduilla ei raittiustyö ole niin -välttämätön kun kaivantopaikoilla, missä rahaa enemmän liikkuu ja -viekotukset ovat suuremmat. - -New York Millsin kauppalassa ilmestyy Nylundin veljesten omistamana -sanomalehti Uusi Kotimaa, joka on vanhimpia nykyään ilmestyvistä -suomalaisista lehdistä Amerikassa. - -Kun lähdemme New York Millsin kyläntapaisesta kauppalasta -poikki maisin pohjoiseen, tulemme Paddockiin ja siitä sitte -Sebekan asemalle. Täältä hiukan matkaa länteen on Menahgan asema -"Mustikka"-alueella. Niin hyvin Sebekassa kun Menahgassakin on -suomalaisia liiketoimissa. Menahgasta viidettä mailia hevostietä läpi -synkän petäjikön tulemme Runebergin siirtokuntaan. Siellä, kuten -yltäänsä tällä seudulla, on vankka suomalainen asutus. Viljelys ei -ole vielä niin vanhaa kun New York Millsin ympäristöllä, mutta alku -on hyvä, ja tyytyväisinä kansalaisemme siellä asustavat. Sanotaan, -että koko tällä alueella, lukuun ottaen edellä mainitutkin seudut, -asuu suomalaisia ainakin yli 6,000. Varsinainen Runebergin kauppala -on vielä pieni, mutta hiljalleen edistyvä. Alkupuolella vuotta 1898 -paloi siellä postikonttori ja sen sisälle suomalainen postimestari. -Runeberg on puhtaasti suomalainen siinäkin suhteessa, että siellä -kauppalan virkakuntakin on tavallisesti läpeensä suomalainen. - -Länteen, pohjoiseen ja etelään päin Runebergistä, samoin kun New York -Millsistäkin on vielä muita vankkoja suomalaisseutuja, ja asutus -jatkuu pitkälle. Edellisten lisäksi mainitsen vaan nimeltä muutamia -paikkoja. Claykauntissa on Cromwell, Douglasissa Holmes City, -Brandon, Spruce Hill y.m. Holmes Cityssä on ennen ollut paljonkin -suomalaisia, mutta moni on sieltä muuttanut muualle etsimään parempia -maita. Myöskin Kittson, Roseau, Polk ja Casskaunteissa on suomalaisia -asutuksia. Ja Itascakauntissa on suomalaisia La Prairiessa, Swan -Riverillä, Trout Lakessa y.m. Metsätyöt siellä vasta ovat avanneet -asutusta siirtolaisille. Toddkauntissa on suomalaisena asutuksena -mainittu Grey Eagle. - -Etelämpänä on vielä mainitsematta jätetty Renvillekaunti, jossa on -vanhaa suomalaisasutusta aina niiltä ajoilta, jolloin Cokatoonkin -vanhimmat suomalaiset asettuivat. Siellä on Bandonin, Franklinin y.m. -suomalaiset siirtokunnat. Myöskin täällä ovat Vermlannin suomalaiset -löytäneet itselleen uuden kotimaan. - -Hubbard ja Swiftkaunteissa mainitaan myös olevan suomalaisia, sekä -Ramseykauntissa, johon St. Paulin suuri kaupunki kuuluu, tietää -tilasto löytyvän kansalaisiamme lukuisasti. Useassa muussa kauntissa, -hajallaan yli koko valtion, on heitä pienemmässä määrässä. Mutta -tarkastelemista vielä ansaitsee suuret suomalaisseudut Duluthista -pohjoiseen päin. Siellä onkin useita tuhansia kansalaisiamme, -työskennellen etupäässä rautakaivannoissa. - -Luoteessa päin, jotenkin lähellä Duluthia on n.k. Thompsonin kontri, -suurehko suomalainen maanviljelysseura. Se kuuluu Carltonkauntiin -samoin kun Moose Lakekin etelän puolella. Enimmät farmarit ovat St. -Louisjoen varsilla. Jotenkin hyvin tulevat kansalaisemme siellä -toimeen, eläen hiljaisesti ja rauhallisesti. - -St. Louisjokeen laskee vasemmalta Cloquetjoki. Täällä on Cloquetin -pieni kaupunki, jossa on vilkas lauta- ja sahaliike. Suomalaisia -on siellä useita satoja varsinkin kesäiseen aikaan ja omistavat he -useita kymmeniä talojakin. Talvisin menevät nuoret miehet tukkitöihin -ja kaivoksiin. - -Useita vuosia on Cloquetissa työskennellyt raittiusseura Ilmarinen -ylipäänsä jotenkin hyvällä menestyksellä. - -Ylempänä St. Louis joen varsilla, noin 60 mailia Duluthista on -Floodwoodin suomalainen maanviljelysseutu. Maa on metsäistä ja on -siellä näihin asti ollut hyvät tukkityöt, joissa maanviljelijätkin -ovat saaneet tarpeellista sivuansiota. - -Koko koillinen osa Minnesotaa on hyvin arvokasta rauta-aluetta. Siitä -on tullut vaarallinen kilpailija Michiganin tunnetulle ja vanhalle -rautaseudulle. Nyt kuuluu alueeseen oikeastaan kaksi rautaseutua, -Vermillion- ja Mesabaränssit. Viimemainittu nimitys on kumminkin -alkanut voittaa yleisemmän merkityksen. Mesaban rautakaivannot -ovat suureksi osaksi Amerikan rikkaimman miehen, tunnetun -öljykuninkaan John D. Rockefellerin omia. Niiden omistuksella on hän -hankkinut itselleen myös rautakuninkaan arvonimen. Sanotaan, ettei -työmiesten asema täällä ole niin varma ja edullinen kun Michiganin -rautaseudulla. Yleensä onkin Rockefeller tunnettu siitä, ettei hän -paljon välitä niistä, jotka hänelle rikkauksia kokoovat. Koneella -teettää hän työn siinä missä suinkin mahdollista. Ja missä kone ei -käy laatuun, ainoastaan siellä saavat työmiehet ansiota ja leipää. -Koneisiin nähden ovat Mesabaränssin kaivannot edistyneimpiä. - -Kauvimman aikaa on tällä perukalla ollut tunnettuna Vermillionränssi -ja siellä on vanhin paikka Tower. Lähemmäs parikymmentä vuotta jo -lienee kulunut siitä kun täällä löydettiin rautamalmia ja ruvettiin -sitä kaivamaan. Towerin kaupungin viereen on kasvanut vielä -kookkaampi Soudanin kaupunki, jossa moni Towerinkin kaivannoissa -työskentelevä asuu. - -Ympäristö täällä on luonnoltaan hyvin Suomeen vivahtavaa. Eroa ei -tunne olevan muualla kun maapohjan rikkaudessa. Siinä suhteessahan -se Amerikka viepi Suomelta voiton ja sen vuoksi moni suomalainenkin -on rientänyt tuonne kauvas, aina Towerin perukalle, jopa vielä -kauvemmas. Rautamalmia on Soudanissa aivan arvaamattomiksi ajoiksi, -samoin kun muuallakin sillä puolella. Rautamalmi on maassa -pohjakerroksena. Kaivoa kaivaessakin sen yhdyttää. - -Vermillionalueeseen kuuluu myös Ely ja on niinikään vanha -suomalaisten asuma paikka. Kansalaisiamme lienee siellä lähemmäs -tuhatkunta. Hyvän arvon ovat Elyn suomalaiset saaneet työnantajilta. -Heitä pidetään parhaimpina kaivantomiehinä. Ja raittius- y.m. alalla -ovatkin suomalaiset kunnostaneet itseään erinomaisesti. Juoppous on -verrattain vähäistä. Suuri osa kansalaisia kuuluu raittiusseuraan. -Kaivantopäällikkö Pengilly on erinomainen suomalaisten suosija juuri -sen hyvän käytöksen vuoksi, jota kansalaisemme ovat osoittaneet. -Pengilly, syntyään englantilainen, tuli ensimmäisten mukana Elyyn -v. 1886 ja on nyt Chandlerkomppanian kaivantotyön ylijohtaja. Aivan -äsken lähettämässään kirjeessä, jossa antaa tietoja tätä teosta -varten, vakuuttaa mr. Pengilly aina tunteneensa mitä suurinta -kunnioitusta suomalaisia kohtaan, kun hän on havainnut heidät -"eteenpäin pyrkiviksi, rehellisiksi, uutteroiksi ja raittiusasian -alalla ensimmäisiksi sekä hyviksi Amerikan kansalaisiksi, jotta ei -synnyinmaan mitenkään tarvitse hävetä heitä." Voimainsa mukaan on -hän auttanut suomalaisten puuhia, raittius- ja seurakuntatyötä. -Kiitollisuuden ja ystävyyden osoitteeksi ovat suomalaiset -lahjoittaneet hänelle englanninkielisen painoksen teosta "Suomi XIX -vuosisadalla". Samaa kirjaa ovat suomalaiset muillakin seuduilla -lahjoitelleet amerikkalaisille ystävilleen ja amerikkalaisiin -kirjastoihin sekä lukutupiin. - -Yhtenä raittiustyön tuloksena on Elyssä suuri raittiustalo, -siveellisten pyrintöjen keskipiste. Näkyvänä merkkinä hengellisistä -pyrinnöistä on kirkko ja seurakunta. On heillä lainakirjastokin, -torvisoittokunta y.m., joten yhteispyrinnöissä ovat edistyneimpien -joukkoon luettavat Amerikan suomalaisista. Erimielisyys ei ole -täällä päässyt niin suurta hajoitustyötä tekemään kun muualla tämän -rauta-alueen piirissä. - -Myös Tower ja Soudan ovat vilkkaasta raittiusharrastuksestaan -tunnettuja ja on sielläkin raittiustalo. Seurakuntia on siellä -suomalaisilla parikin ja myös jo alkanee olla valmiina molemmilla -kirkot. Evank. luterilainen seurakunta on edistyneempi. - -Vermillionalueen vakavat suomalaiset ovat yleensä hyvin voipia. -Usealla on omat talot. On moitittu sitä, että suomalaisia omia -liikkeitä on täällä kansalaisten lukumäärään verrattuna liian vähän. -Enimmäkseen tekevät suomalaiset kauppaa muunkielisten puodeissa, -joissa on suomalaisia palvelijoita. Isompi suomalainen liikehomma on -Jaakko Perttulalla. Kymmenien tuhansien dollarien arvosta tekee hän -puuliikettä vuosittain. - -Kun rautamalmin kaivaminen alotettiin Biwabikissa riensi sinne -suomalaisia joukolla. Heti rupesivat he puuhaamaan raittiustaloa, -ja tulevaisuus näytti hyvältä. Mutta samalla työtkin vähenivät -ja iso osa miehiä sai mennä muuanne. Jäi silti seudulle niin -paljon kansalaisia, että rakensivat talon valmiiksi odottamaan -taaskin suomalaisten tulvaa. Paremmat ajat ovat vähitellen -ruvenneet koittamaan Biwabikissa ja hiljalleen on menty eteenpäin -sovinnollisuudessa. - -Virginia on Mesabaränssin pääpaikka. Vaikka siellä onkin työajat -hyvin vaihdelleet, on kumminkin sinne karttunut suomalaisia -lukuisasti, joten kaupunki on kansalaisiimme nähden tämän puolen -merkillisimpiä paikkoja. - -Vanha ei ole vielä Virginia, vaikka lieneekin vanhin kaivantopaikka -varsinaisella Mesabaränssillä. Sitä alettiin rakentaa erämaahan v. -1892. Rakennettiin rautatie ja alettiin kaivaa malmia rautakummuista. -Se oli oikein amerikkalaista kaupunginperustamista. Vuoden kuluessa -oli autiosta paikasta syntynyt sievähkö kaupunki lukuisine -kirkkoineen, kouluineen ja komeine yksityisine rakennuksineen. -Mainittakoon, että kaupungissa oli muun muassa jo -- 45 kapakkaa. -Nehän ne tahtovat aina tunkeutua tuollaisiin "puumaus"-paikkoihin -ensimmäisinä. - -Mutta vuoden perästä, kesäkuulla 1893 paloi koko kaupunki yhtenä -päivänä poroksi. Ei jäänyt jälelle kun neljä taloa, joista kolme oli -suomalaisten omia. Moni kansalaisemmekin menetti kaiken omaisuutensa. - -Heti ruvettiin kaupunkia uudelleen rakentamaan ja on siitä taas -tullut aika sievä. Vaikkakin työajat seudulla huononivat heti -jälkeen, on se silti oikein ihmeteltävästi kasvanut. Kaupungilla -on oivallinen, kaunis asema kahden järven välissä, joten yleisen -liikkeenkin suhteen sillä on tulevaisuutta. - -Suomalaisilla on Virginiassa paljon omia taloja, onpa omia -liikehuoneitakin. Suomalainen Södergrenin veljesten apteekki -on hienoin kaupungissa. Raittiusriennot ovat olleet vilkkaat -paikkakunnalla, vaan erimielisyys on herpaissut voimat. Komea talo on -vanhemmalla raittiusseuralla. Myöskin on suomalaisilla seurakunta ja -hiljattain valmistunut kirkko. Ruotsinkieliset suomalaiset kuuluvat -ruotsalaiseen seurakuntaan ja ovatkin enempänä puolena siinä. - -Lähellä Virginiaa on pienempi kaivantopaikka McKinley. Siinä, -samoin kun nuoressa Spartassakin on vaan vähemmälti suomalaisia. -Viimemainitussa on puuhattu myös raittius- ja seurakunta-alalla. - -Mountain Iron on hiljainen ja näyttää nykyään olevan vakavakin -työpaikka. Rautamalmi kaivannoissa siellä kuuluu olevan parasta koko -Mesabaränssillä. Suomalainen raittiustalo on sinnekin noussut. - -Eveleth ja Hibbing ovat nuoria kaivantoseutuja, rakennetut yhtä -suurella melulla kun Virginiakin muutamia vuosia sitä ennen. -Evelethissa nousi suomalainen raittiustalo sitä mukaa kun muutkin -ensimmäiset rakennukset erämaahan. Erimielisyys kumminkin tuli -turmelemaan kaunista alkua. Raittiusseura jakaantui kahtia ja sitte -vaipuivat molemmat osastot kuolon uneen. Seurakuntakin kuoli saman -ruton raivotessa. Mutta tietysti ei henkisten rientojen taivas voinut -kauvan noin synkkänä pysyä. Aletaan uudella voimalla ja toivottavasti -paremmalla kokemuksella. - -Hibbingissä on myös paljon suomalaisia ja on erimielisyys sielläkin -tehnyt tuhoaan. Keskinäisessä puoluetaistelussa on paljon kulutettu -henkisiä voimia. - -Suomalaisia taloja ja liikehuoneita on noussut paikkakunnalle. -Suomalainen apteekki on saavuttanut yleistä kannatusta. - -Yleensä on Mesabaränssillä olot paljon tasaantuneet aivan viime -aikoina. Seurakuntaharrastuskin on vakaantunut. Laittomuuden ja -vallattomuuden harjoittajia löytyy vieläkin, mutta yleinen mielipide -rupeaa niitä vähitellen tuomitsemaan. - -Työnsaanti on ollut hyvin vaihtelevaa seudulla, sekin on syynä -säännöttömyyksiin. Palkka ei ole ollut korkea, on ollut siinä -puolentoista dollarin vaiheille ja hiukan yli päivältä. Joissakuissa -paikoissa on ollut n.k. pakkoboordi, työmiehen on täytynyt asua ja -syödä työnteettäjien majaloissa. Maksut ovat siellä olleet korkeammat -kun suomalaisissa majaloissa, mutta työmies ei ole saanut valita. - -Kaivannot eivät ole tällä alueella syviä, ovathan ne vielä verrattain -nuoria, ja rikas malmisuoni kulkee aivan lähellä maanpintaa. - -Syvimmät kaivokset lienevät Soudan-Towerin alueella. Elevaatori -(nosto- ja laskukoju) laskeutuu hiljalleen alas noin 800 jalkaa maan -sisään, ehkä paikoin enemmänkin. - -Two Harborissa, lastauspaikassa Superiorjärven rannalla, jonkun -matkaa ylempänä Duluthia, työskentelee joku määrä suomalaisia. Heidän -elämästään ja satunnaisista ansioistaan ei ole paljon mainitsemista. - -Useita Minnesotan suomalaisten asuinpaikkoja on vielä jäänyt -mainitsematta, mutta niiden luettelo kävisi liian pitkäksi ja -ikäväksi. Talviaikoina on kymmenissä metsätyöpaikoissa suomalaisia, -muutamilla seuduilla hyvinkin paljon. Mutta ne ovat enimmäkseen vaan -tilapäisiä työpaikkoja. Kumminkin usein asettuu tuollaiselle seudulle -entinen tukkimies maanviljelijäksi, tehden asutuksen vakaammaksi. - -Minnesota on jo nyt hyvin tärkeä valtio suomalaiseen asutukseen -nähden. Tulevaisuudessa käy sen arvo siirtolaiskansamme historiassa -vielä suuremmaksi. Nykyään monella suomalaisella farmiseudulla ovat -olot vasta alussaan, farmarit kituvat velassa ja uutisasutustyö on -vienyt kaikki voimat. Mutta on syytä toivoa, että noista seuduista -vielä tulevaisuudessa nousee vahvin tuki siirtolaiskansamme -henkiselle viljelystyölle. Ja nepä tullevat kansallisuutemme -varmimmiksi säilyttäjiksi Amerikassa. - - - - -Dakota. - - -Dakota, tuo jättiläisalue aavaa preerimaata muodostaa kaksi valtiota -Unioonissa. Tämä alue otettiin vasta v. 1889 Yhdysvaltain yhteyteen -kahdessa osassa: Pohjois- ja Etelä-Dakota. Kumminkin on luonnonsuhteet -niissä kummassakin melkein samallaiset. Suomalaisia asuu molemmissa -etupäässä maanviljelijöinä. Etelä-Dakotassa on myös rikas kaivosalue, -Mustat Kummut, jossa on huomattavia suomalaisseutuja. - -Dakota on kuvaavin seutu "Suuresta Lännestä". Paitsi noita Mustia -Kumpuja on molempain Dakotain koko alue ääretöntä tasankoa, jota -paikoin joet viiltelevät. Siellä täällä nousee tasangolla mataloita -harjanteita, aivan kun aaltoja meressä. Löytyy myös vähän pieniä -järviä, joissa useissa on suolaista vettä. Mutta näitä on niin -harvassa, ettei ne anna aavikolle paljon vaihtelua. - -Kauvan ei ole vielä valkoinen ihmisrotu liikkunut Dakotan aukeilla, -vielä vähemmän aikaa on se siellä asunut. Preerit ovat olleet -puhvelien ja muiden ruohokentillä elävien villieläinten laidunmaina. -Ja intiaanit, erittäinkin tuo valkoisia vihaava Siouxheimo, ovat -saaneet siellä vallita ja vapaasti metsästää. Tosin sanotaan, että -turkiksien ostajia Canadasta asettui jo vuoden 1775 tienoilla -Pohjois-Dakotaan, mutta vielä sata vuotta myöhemmin oli koko tällä -alueella tuskin tuhatta valkoista uutisasukasta. Ja Etelä-Dakotaan -kerrotaan ensimmäisten valkoisten uutisasukkaiden asettuneen vasta -v. 1857. Monta kovaa ovat uutisasukkaat saaneet kokea taisteluissa -intiaaneja vastaan, mutta verinen sota v. 1862 kukisti Siouxheimon -ylpeyden ja nyt on siellä turvallista elellä. Intiaaneja on siellä -vieläkin tuhkatiheässä, mutta harvoin ne enää uskaltavat valkoisia -hätyyttää. Nyt on Dakota valmis avautumaan viljelykselle. - -Ja siitä se vielä kerran viljelysala koituukin. Ajateltakoon, että -pelloksi voipi kääntää koko tuon mahdottoman alan, molemmat Dakotat, -enemmän kun 150,000 neliömailia, vähentämällä pois sen pienen alan -mitä Mustat Kummut ja vähäiset vesistöt ottavat. - -Dakota on sellaista preeria, ettei siinä näy yhtään puuta, ei yhtään -pensasta eipä edes kiveäkään. Mutta karua maata, aroa se ei siltä -ole. Maa kasvaa yltäänsä miehenkorkuista heinää ja on pohjalleen -viljavinta alaa, mitä maapallolla löytyy. Maan päällimmäisin kerros -on väkevätä ruokamultaa, jota tavallisesti on kyynärän paksuudelta. -Sen alla on useita jalkoja paksulti saven ja hiekan sekaista -maata, joka tarvitsee vaan avautua vedelle, ilmalle ja valolle -muodostuakseen erinomaiseksi maan viljelysmaaksi. Seuraava kerros on -hiekkaa ja sitte on pohjana kilsisavikko, joka estää veden vajoamasta -alemmaksi. Tämä saapi sen aikaan, että Dakotassa voidaan kasvattaa -viljaa paljon vähemmällä sademäärällä kun usein muualla. Jos vaan -lumentulo talvella on runsas ja kevätkesällä on pari hyvää sadetta, -riittää se jo tavallisesti viljankasvuun. - -Mutta kumminkin on tosiasia, että kuivuus tahtoo vielä liian usein -haitata Dakotan maanviljelystä. On kyllä tehty havaintoja, että -vuosi vuodelta lisääntyy sademäärä, arvatenkin sitä mukaa kun metsät -lännessä ja idässä hakataan, mutta silti sataa siellä kesällä -harvoin. Talvella tulee siellä toisinaan paljon lunta, mutta on usein -vähälumisiakin talvia. Paras lumentulo on vasta kevätpuolella. On -luonnollista, että myrskyt ovat aivan hirmuisia Dakotassa, kun ei -ole mikään estämässä niiden voimaa. Usein kaatuu taloja, ja talvisin -hautaa kauheat pyryt ihmisiä ja eläimiä kinoksiin. - -Polttoaineena preerillä on kivihiili ja sitä löytyykin runsaasti -Dakotassa. Paikoin voi farmari kaivaa hiilitarpeensa omalta maaltaan. -Tämä polttoaine ei ole kallista. Mutta rakennuspuulla on hintaa ja -sitä tuodaan usein hyvinkin kaukaa. Tämän takia preerillä ollaan -hyvin säästäväisiä rakennusten suhteen, usein kaivetaan asunto -maahan, ja vähän korkeammalle nouseva katto on ainoa, joka viittaa -asumusta. Euroopassa herättäisi ihmettelyä, miten farmari voi niin -vähillä ja kehnoilla rakennuksilla tulla toimeen. - -Etupäässä on maanviljelijöinä Dakotassa pohjoismaalaisia. Sijaa olisi -vielä tuhansille uutisasukkaille. Ja hyvääkin maata on vielä helposti -saatavana. Enimmäkseen otetaan maata n.k. homesteadlain perusteella, -asunto-oikeudella. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen, tahi joka -ilmoittaa aikomuksensa tulla sellaiseksi, saapi hallitukselta maata -160 eekeriä (yksi eekeri on noin 0,4 hehtaaria), kun vaan suorittaa -kiinnityskustannukset, jotka tekevät tuollaiselta maa-palalta noin -16 dollaria. Asukkaan on viimeistään 6 kuukautta kiinnityksen -jälkeen alettava viljelemään maata ja on viljelyksen jatkuttava -vähintäin 5 vuotta. Sitte lankeaa maa täydellisesti asujalle ja hän -saa sen myydäkin, jos tahtoo. Tällä perusteella on vielä paljon -maata saatavana Dakotassa, mutta tietysti on maat lähimpänä -rauta- ja vesiteitä jo otetut. Myös löytyy useampia muita perusteita, -joilla hallituksen maata saa, mutta tämä on yleisin ja tunnetuin -maanottotapa. - -Niillä yhtiöillä, joiden rautatiet kulkevat läpi Dakotan, on siellä -suuria aloja maata pitkin rautatienvarsia hallussaan. Ne myyvät maata -vähäisestä maksusta, noin 2--8 dollaria eekeriltä. Kalliiksi ei -maa näinkään tule ja sen summan saapi vielä suorittaa tavallisesti -vähitellen viiden vuoden kuluessa. - -Usea uutisasukas on aivan tyhjällä alkanut, ainoana pääomana on -ollut työkykynsä. Ja onhan se näinkin onnistunut, vaan ei kumminkaan -kaikilta. Viisaammin tekee se, joka ennen maamieheksi rupeamistaan -hankkii pienen pääoman, että voi saada itselleen tarpeelliset koneet, -hevosen y.m. ja vielä voi muutaman vuoden elää, ettei tarvitse -velkaa tehdä. Kyllähän Amerikassa on helppo velaksi koneita ja muuta -saada, mutta moni uutisviljelijä on saanut paljon katua velantekoa. -Moni on niiden takia sortunut maaltaan, jonka kumminkin niin -helpolla sai. Jos jo ensimmäinen vuosi tulee uutisviljelijälle hyvä, -saattaa vähävarainenkin päästä alkuun, mutta jos kuivuus, halla tai -raesateet, nuo Dakotan vitsaukset, joista ensimmäinen on pelättävin, -tuhoavat ensimmäisen sadon, on vaikea varattoman jatkaa viljelystään. -Muutamin paikoin voi kyllä saada syrjäansiota, mutta enimmäkseen on -se tuolla tasangolla mahdotonta. Tyhjällä on vaikea Dakotassakin -alkaa, vaikka maa on valmista nurmea, odottaen pelloksi kääntämistä -ja vaikka maata ei tarvitse ainakaan ensi vuosina lannoittaa. - -Paitsi maanviljelystä on Dakota erittäin sopiva karjankasvatukselle. -Ja sitäkin siellä harjoitetaan suuressa määrässä. On siellä -suomalaisiakin, joilla on satoja, ehkä tuhansia lampaita. Kasvatetaan -myös hevosia, raavaskarjaa y.m. Laidunmaista ei ainakaan vielä ole -puutetta, ei pitkiin aikoihin. Lähempänä kaupungeita ja rautateitä -on jo ruvettu meijerihommiinkin, vaikka se vielä on aivan alulla. -Kunhan se pääsee kasvamaan noissa edullisissa oloissa, kyllä sieltä -rupeaa voita ja muuta karjantuotetta mailman markkinoille menemään -vaikuttaen hintain alenemista samoin kun Dakota ja muut Amerikan -viljaseudut ovat viljanhinnalle tehneet. Dakota, kun pääsee alkuunsa, -ei ole halveksittava kilpailija mailman markkinoilla. - -Suomalaisia asuu Dakotassa jo paljon ja on heitä monessa paikassa. -Enimmäkseen ovat he ryhtyneet maiden ottoon aivan vähävaraisina, -joten on ollut vaikea päästä alkuun. Sen vuoksi on oikein -ihmeteltävä, että suomalaiset niinkin hyvin ovat päässeet jaloilleen -ja kunnialla edistyvät maanviljelijöinä muiden kansallisuuksien -rinnalla. - -Huomattavimmat suomalaisten asumapaikat Etelä-Dakotassa ovat: Snoma, -Elk Creek, Estelline, Bryant, Poinsett, Castlewood, Savo, Frederick, -Hecla, Houghton, Mapes, Perry, Terry, Lead City ja Terraville. -Pohjois-Dakotan merkittävimmät suomalaiset seudut ovat: Lakota, Pelto -ja Rolla. - -Kuten luettelosta näkyy on siellä kumminkin kaksi sellaista -suomalaisseutua, joiden nimetkin ovat suomalaiset. Savo onkin -jo suuri suomalainen maanviljelysseutu. Pelto on vasta pieni ja -alotteleva siinä Lakotan kupeella, oikeastaan kuuluenkin tämän -piiriin. - -Frederick ja Savo kuuluvat myös keskenään yhteen piiriin. Tämä seutu -lienee vanhin suomalainen, maanviljelysalue Dakotassa. Kansalaisiamme -asettui sinne farmareiksi hyvillä tulevaisuudentoiveilla jo v. 1882. -Heitä näytti silloin kaikki suosivan. Hyvät oli vuodet niinä aikoina. -Hevospari maksoi silloin 400 dollaria ja lehmät 50 dollarista -ylöspäin. Mutta ajat muuttuivat. V. 1889--90 tuli katovuosia -kuivuuden takia. Parina seuraavana vuonna rikkaruoho häkkärö turmeli -viljan. Muuhun kansallisuuteen kuuluvia farmareita alkoi muuttamaan -pois paikkakunnalta, vaan suomalaiset pysyivät paikoillaan. Kumminkin -myös heitä on sittemmin siirtynyt pois erittäinkin Pohjois-Dakotaan, -jossa on saatu parempia vuosia ja luullaan sateen olevan hiukan -runsaamman. Viljasato seudulla on hyvin vaihteleva. Nisua saadaan -5--30-pusseliin eekeriltä. Suomalaisilla on seudulla kolme -kirkkoa, joista kaksi on apostolisluterilaista (laestadiolaista). -Viimemainituilla on pappinsakin. - -Poinsettissa on myös paljon suomalaisia maanviljelijöinä. Apost. -luterilaisilla on sielläkin saarnaajansa, mutta ei evank. -luterilaisilla. - -Kumminkin lienee viimemainittujen uusi kirkko jo valmis. Dakotan -luterilaiset haluavat innolla omaa pappia, mutta eivät ole vielä -onnistuneet saamaan. Toisinaan heidän kutsumuksestaan on pappi -muualta käynyt pitämässä rippikoulua ja jakamassa ehtoollista. - -Snomassa on samoin kun muuallakin erittäin Etelä-Dakotassa ollut -haittana liiallinen kuivuus. Sitä on koetettu auttaa keinokastelulla -ja on yhtiö tämän saantia varten olemassa. Estellinessä ja Bryantissa -on myös lukuisasti suomalaisia. Nekin ovat maanviljelysseutuja. Elk -Creekissä on ollut metsätöitä suomalaisilla. Houghton, Hecla ja -Castlewood ovat farmiseutuja, mutta Lead City ja Terraville ovat -Mustien Kumpujen tärkeimpiä kaivantopaikkoja -- näistä myöhemmin. - -Jos nyt lähdemme Etelä-Dakotan suomalaisilta farmiseuduilta -Pohjois-Dakotan suomalaisten luo on meillä tilaisuutta tarkastella -Dakotan äärettömiä ruoholakeuksia, jotka Savon tienoilla ovat -säännöllisesti aaltoilevia. Paikoin näkyy aalto kohoavan huipuksi, -mutta tuota tuskin muuksi kun kummuksi voipi nimittää. Matka kulkee -Sanbornin, Oakesin ja Lamouren kautta Sheyennejoelle, josta Lakota on -enää vaan 25 mailin päässä. - -Suomalaisten kylä on varsinaisesta Lakotan kauppalasta noin 10 mailia -koilliseen. Maanlaatu on hyvin viljelykseen kelpaavaa. Kentät kasvaa -heinää runsaasti. - -Suomalaisia on asunut Lakotassa jo toistakymmentä vuotta ja -ovat he hyvin ihastuneet seutuunsa, kutsuvat sitä Pohjolaksi ja -Suureksi Suomeksi. Etelä-Dakotasta ja Minnesotasta on siirtokunta -saanut runsaasti vahvistusta, sillä tänne on tullut hyviä vuosia -ja runsaampi sato. Monet suomalaiset, jotka muutamia vuosia sitte -ovat uutisviljelyksen alottaneet omistaen noin 300 dollaria, jopa -vähemmänkin, ovat nyt jo vuosisatona saaneet 5,000 pusselia ja -enemmänkin viljaa. Hauska on myöskin, että suomalaisten maat täällä -yleensä ovat velattomia. Se on jotenkin harvinaista näinkin isossa, -vähillä varoilla perustetussa siirtokunnassa. Lähellä rautatietä ei -Lakotassa enää ole maata asunto-oikeudella saatavana. - -Lakotan suomalaisilla on lainakirjasto ja nuorisoseura sekä ovat tätä -varten rakentaneet kokoushuoneen. Apostolisluterilaisilla on siellä -oma kirkko. - -Ei täyttä sataa mailia pohjoiseen Lakotasta on aivan nuori Rollan -suomalainen siirtola. Se on Pohjois-Dakotan pohjoisella laiteella -olevan pienen ylängön Turtle Mountainin kaakkoisessa kulmassa. Kuusi -mailia itäänpäin kauppalasta on suomalaisia maanviljelijöinä. Tämä -seutu on muita Dakotan suomalaispaikkoja etuisampi siinä, että metsä -on lähellä ja siitä saapi polttopuutakin. Kaivoja on seudulle vaikea -saada, sillä niiden täytyy olla syviä, jos mieli yhtyä vesisuoneen. -Mutta maanpäällysvettä säilyy yli vuoden sitä varten kaivetuissa -kuopissa. -- - -Paitsi näitä varsinaisia suomalaisia maanviljelijöitä liikkuu -naapurivaltioista ja etempääkin suomalaisia kesän aikana Dakotassa -maanviljelystöissä ansaiten yhden dollarin vaiheille päivältä ja -ruuan. Tämä työ on hyvin lyhytaikaista ja epävarmaa. -- -- - -Vielä on tarkastelematta eräs tärkeä osasto Dakotan -suomalaisia, seutu, jossa on ollut suomalaisia, ennenkun näistä -maanviljelyspaikoista mitään tiedettiin. Mustat Kummut ja niiden -suomalaiset ansaitsevat erityisen tarkastuksen. - -Mustat Kummut (Black Hills) kohoavat Etelä-Dakotan länsirannalla -ylös laajan aavikon pinnalla kuni saari meressä. Osa vuoria -jääpi Wyomingin valtion puolelle. Vuoriston korkeus vaihtelee -1,000 4,000 jalan välillä ylempänä ympäröivää aavikkoa. Mäkien -ulkosyrjät loivenevat vähitellen ja niin sulavat yhteen aavikon -kanssa. Vuoriston sisällä ovat mäet jyrkkiä ja rotkot syviä, selvä -merkki siitä, että jolloinkin on maanalainen tuli tässä repinyt ja -mylleröinyt maanpinnan. - -Maa on pinnaltaan täällä mustaa ja siihen tummat mäntymetsät -levittävät synkät varjonsa. Tuskinpa sopivampaa nimitystä olisi voitu -seudulle löytää kun "Mustat Kummut". - -Tämä vuoristo on itsenäinen, enempi kun sata mailia laajan aavikon -kautta eroitettuna Kalliovuoriryhmästä. Mutta Mustat Kummut ovat -mailman merkillisimpiä pohjarikkautensa takia. On sanottu ja lienee -tottakin, että ne ovat rikkain sadan mailin ala maan pinnalla, -Näistä mäistä kaivetaan 62 erilajista mineraalia. Kultaa, hopeaa, -kivihiiltä, rautaa ja tinaa on löydetty runsaasti. Ja sittekin, -vaikka miljoonain arvosta on vuosittain saatu noita arvokkaita -aineita, on niiden etsintä vasta alussaan, ainoastaan päältäpäin -vähän rapsimista. Kultasuoni näyttää laajenevan ja tulevan -rikkaammaksi, kuta syvemmälle mennään. Vuoriston todellista rikkautta -on mahdoton arvostella. Kullan kaivamisen alettua noin 28 vuotta -sitte on Hilleistä kaivettu tuota keltaista metallia noin 100 -miljoonan dollarin arvosta. Vuotuinen tuotanto on noin 7 miljoonaa -dollaria ja lisääntyy se säännöllisesti. Paitsi kultasuonikaivantoja -maan sisässä on siellä myös kullanpesupaikkoja. Kivihiilenkaivamista -toimitetaan Cambriassa Wyomingin puolella. - -Ilmanalaa Mustilla Kummuilla kehutaan mainioksi. Kesän aikana päivät -ovat harvoin liian kuumat. Yöt ovat viileät. Talvimyrskyt ovat -miedommat kun muualla Dakotassa. - -Kolmattakymmentä vuotta on kulunut siitä kun ensimmäiset suomalaiset -muuttivat Mustille Kummuille. Deadwoodin ja Lead Cityn seuduilla he -suorittivat ensimmäisiä päivätöitään. Sittemmin ovat he hajaantuneet -ympäri Kumpuja. Lead ja Terraville ovat suurimmat suomalaisten -pesäpaikat seudulla. - -Jotenkin vähälukuisina olivat kansalaisemme alkuvuosina, kunnes -noin 18 vuotta sitte lukunsa alkoi kasvaa rautateiden avauduttua -vuoristoon saakka. Ensimmäiset tulokkaat saivat matkata satoja -maileja Dakotan aavikkoa jalkaisin ja hitaasti kulkevissa -vankkureissa. - -Noin tuhatkunta suomalaisia löytyy nyt seudulla. Enimmän työskentelee -kansalaisiamme rikkaassa Homestaken sekä sen vieressä olevassa -Highlandin kaivannoissa. Terran kaivanto on noin mailin päässä näistä -ja sielläkin tekevät suomalaiset työn melkein kokonaan. - -Terravillessä ja erittäinkin Leadissa omistavat suomalaiset kymmeniä -taloja, useita arvokkaitakin rakennuksia ja kartanomaita. Sieviä -suomalaisten kaivantomiesten koteja tapaa mäkien laiteilla ja useita -ruokataloja sekä liikehuoneita kaupungin keskuksessa. - -Ansiot ovat hyvät Leadin puoleisissa kaivannoissa. Kaivantomiehelle -maksetaan 3 1/2 dollaria päivässä. Muun työn tekijöillä on palkka -vähän halvempi työn suhteen. Terran kaivannossa on mainari -(kaivantomies) saanut päiväpalkakseen vaan 2 1/2 dollaria sitte -vuoden 1894, jolloin yhtiö suostui alkamaan seisotetun työn, kun -miehet lupasivat tehdä työtä sillä palkalla. Työ on kaivannoissa -jotenkin vaarallista. Useita suomalaisia on loukkautunut ja -kuollutkin tapaturmaisesti. - -Miehen täysi ylläpito majaloissa maksaa keskimäärin 23 dollaria -kuukaudessa. Runsaasti katetussa pöydässä syövät Kumpujen -suomalaiset ja kulkevat, joutohetkinään, joita heillä kumminkin on -vähän, hyvin puettuina. Ikävä asia vaan on, että monet suomalaiset -kuluttavat hyvät ansionsa pelipöytien ääressä ja kapakoissa. On -Leadissa kyllä raittiusrientojakin, mutta kaikki eivät niitä suosi. -Seurakuntahommaakin on pidetty vireillä, mutta enimmän aikaa ovat -saaneet olla ilman omaa pappia. - -Ne Mustien Kumpujen suomalaiset, jotka tahtovat säästää, ovat oikein -hyvinvoipia ja varakkaitakin. - - - - -Montana. - - -Jo Montanan nimi panee ajattelemaan vuoria, ja niitä on toki tuossa -valtiossa. Vuoria, vaan preerejäkin, autioita aukeita ylänkömailla. -Loppumattomat metalli- ja kivihiilivarastot ovat kätkettyinä sen -vuorissa ja tasankomaissa. Sieltä missä veden valtava voima on -kaivanut itselleen uria, sieltä missä äkkijyrkät vesiputoukset ja -kohisevat kosket kulettavat vettä laaksoon, on jo vuosikymmeniä -huuhdottu kultaa ja lienee melkein lopulleen tullut haetuksi -keltaisen metallin santa. Jokipurot ovat aikoja sitte tutkitut, kulta -pesty pois. - -Mutta sitte on siirrytty etsimään kultaa vuorien sisästä muiden -metallien yhteydestä. Muutamissa vuosissa laitettiin satoja -kaivantoja, missä tuhannet miehet ovat ahkerassa työssä ja minkä -seutuvilla suuret survimot tupruttavat savuaan. Kovan työn alla -on kivi, ennenkun se päästää itsestään pois metallit. Survimoissa -eroitetaan kulta, hopea ja kupari toisistaan, ja niitähän metalleja -saadaan runsaasti Montanan kaivoksista. Yhdysvalloissa kaivetaan -enempi kun puolet siitä kuparista, mikä mailmassa nykyisin saadaan. -Ja noin puolen Yhdysvaltojen saaliista antaa Montana. Sen jälkeen -vasta tulee Michigan kuuluisan Kuparisaarensa kera. Kuparin -mukana tulee Montanan kaivoksista kultaa ja hopeaa, erittäinkin -viimemainittua metallia niin runsaasti, että noita kaivoksia -toisinaan hopeakaivoksiksi nimitetään. - -Tasaisemmilta paikoilta muutamien jalkain syvyydestä on löytynyt -melkein loppumattomat kivihiilivarastot taaten murheettomasti -polttoainetta määräämättömäksi ajaksi. - -Montanan rikkaus on ollut enemmän tunnettu vasta kolmisenkymmentä -vuotta, mutta sen ajan kuluessa onkin se edistynyt ihmeteltävästi. -Nykyään on Montanassa useita suuria kaivantoseutuja, kuten Butten -tienoo kuuluisine kupari- ja hopeakaivantoineen, tuhansiin -nousevine työpaikkoineen, sulimoineen ja myllyineen, Silver Bow, -Anaconda, Helenan ympäristö, Neihart sekä useat muut alueet. Suuret -kivihiilivarastot ovat kätkettyinä useihin eri seutuihin, joista -tunnetuimmat ovat Red Lodge, Sand Coulee ja Belt. - -Suomalaisia asustaa Montanassa lukuisasti. Huomattavimmat pesäpaikat -ovat Belt, Sand Coulee, Butte ja Red Lodge. - -Helenan laaksossa on suomalaisia ollut aina kultakuumeen ensi ajoilta -asti. Elämä siihen aikaan, v. 1870 tienoilla, oli näillä eräseuduilla -mitä raainta ja irstainta. Jokaisella miehellä oli ladattu pistooli -ja pitkä puukko vyöllään valmiina joka hetki joko puolustamaan -isäntäänsä tahi sen tahdosta tekemään vallattomuutta ja murhaa -toisia vastaan. Sen aikuiset suomalaiset voivat jokikinen jutella -tappeluista ja konnankujeista. Tulipa vaan paikkakunnalle joku, joka -ei ollut hyvin varustettu tai ystävyyssiteillä puollettu, piankin hän -sai luodin kalloonsa tai ripustettiin nuoran jatkoksi puun oksaan -kuten kulkukoira. Ihmishenki ei maksanut kultaunssia, ja miehelle, -jolla tiedettiin olevan rikoksia, annettiin sankarin arvo. - -Mutta jos se aika tarjosi vaaroja, antoi se etujakin. Työmiehen -päiväpalkka oli parhaimmillaan ollessa 20 dollaria, siis enemmän kun -nykyisin Klondikessa. Mutta tähän vaadittiin mieheltä rohkeutta, -hyvää silmää ja tarkkaa ampumakättä. Kaivanto- ja huuhdontatyössä tuli -aina olla valmis tappelemaan ja itseään puolustamaan ryöväreitä sekä -paikan anastajia vastaan. - -Mutta Montana ei ole enää se vallaton, mikä se oli 30 vuotta sitte. -Eivät ole ansiotkaan enää samat. Siirtolaistulvan enetessä on -sivistys ottanut jalansijan, oikeus saanut arvon. Päiväpalkkakin on -20 dollarista laskeutunut 3--4 dollariin, jopa vähemmäksikin. Mutta -vieläkin on Montana verraten onnellinen maa työmiehille, palkka on -parempi ja työmiehellä on suurempi itsenäisyys kun muualla. - -Varsinainen suomalainen siirtolaisuus tähän valtioon saa -merkityksensä vasta vuoden 1880 jälkeen, jolloin ajan hurja henki oli -ehtinyt tasautua ja palkatkin vähetä. Suomalaisia kerääntyi Helenan -ja Butten ympäristöille kaivanto- ja metsätöihin. - -Butte on Amerikan suurin kaivantokaupunki. Siellä nousee -kaivantomiesten luku noin 10,000 ja on heillä vahva veljeysliitto, -työväenunio, joka valvoo työkansan etuja ja estää palkkoja -laskeutumasta. Niinpä onkin siellä kaivantomiehen säännöllinen -työpalkka 3 1/2 dollaria päivässä. Saadaan siellä tavallisessa työssä -4 dollarinkin päiväpalkkoja. Maanpäällystöissä on palkka 3 dollaria -päivässä. Mies, joka kerran on työn saanut, saa tehdä työtä joka -päivä, sunnuntaisinkin. Työväenunio katsoo, ettei liikoja miehiä -kaivantoihin pääse. - -Savuinen ja nokinen on Butten kaupunki. Satoihin nousevain -kaivantojen savupiipuista tupruaa sakeata savua tehden ilman -himmeäksi, mutta samalla todistaen työstä ja toimesta. Alempana -laaksossa sijaitsee isot survimot metallin puhdistusta varten ja -niissä tarvittavaan voimaan poltetaan satoja tonneja hiiliä päivässä, -mikä savuna leviää ilmaan lisäämään Butten nokisuutta. - -Suomalaisia elää Buttessa lähemmäs neljään sataan. Siellä on koko -joukko suomalaisia perheitä ja suuri luku yksinäisiä. Enimmät -suomalaiset työskentelevät kaivannoissa saaden hyvää palkkaa, -kuten on mainittu. Täysi hoito yksinäiselle miehelle maksaa 28--35 -dollaria kuukaudessa. Säästää siis voi melkoisen joukon se, jolla -vaan on halua säästää. Enimmäkseen ovatkin seudun suomalaiset hyvin -toimeentulevia, vaikka osalta tahtoo liian, suuret verot kapakoihin -kulua. Butte on tullut oikein kuuluisaksi väkijuomatulvastaan. - -Henkiset riennot eivät ole tahtoneet saada pysyväistä jalansijaa -Butten kuumeentapaisen elämän reuhauksessa. Useampia eri kertoja -on perustettu raittiusseuroja estämään juoppouspaheen leviämistä -äärettömiin, mutta ne eivät ole kauvan eläneet. Viime aikoina on -kumminkin vakavampi henki päässyt nousemaan, kun on raittiutta -täydellisesti harrastavain henkilöiden jäsenluku lisääntynyt. Ovat -suomalaiset seutukunnalla olleet seurakuntaharrastuksissakin. -Viimeinen seurakunta hajosi sen takia, että saivat sopimattoman -miehen, F. E. Uhteen opettajakseen. - -Butten suomalaiset ovat kyllä uutterasti yrittäneet henkisissä -riennoissaan, mutta harrastajain luku on ollut vähäinen. Paitsi -ylläkerrottuja on heillä lainakirjasto, on myös suomalaiset -säveleet kaikuneet torvisoittokunnasta y.m. Mutta juoppous on isoon -osaan kansalaisista syvät juurensa lyönyt, ei ainoastaan miehiin, -vaan naisiinkin. Entisestään ovat Butten suomalaiset kumminkin -huomattavasti parantuneet. - -Red Lodgen kivihiilikaivanto on rikas hiilestä ja laadultaan on aine -hyvää. Se on vanhempi Sand Couleen ja Beltin kaivantoja. Kaupunki -sijaitsee Kalliovuorten itäisellä harjanteella, etelään päin -Yellowstonejoesta. Sinne kulkee Northern Pacificrautatien haararata -ja käytetäänkin hiilet pääasiallisesti rautatievetureissa. Laadulleen -on hiili puoleksi bituminimaista ja sisältää varsinaista hiiltä lähes -yhtä paljon kun se ensi luokan bituminihiili, jota Ohiossa saadaan. -Kuusi hiilisuonta pistää maanpinnalle siinä mäenkupeella, jossa -kaivokset ovat, noin 100--200 metrin päässä toisistaan. Ainoastaan -paksuimmat niistä ovat vasta otetut työn alle. Tuskin löytyy -Yhdysvalloissa monta kaivantoa, joissa hiilenotto tulee niin halvaksi -kun näissä, syystä että hiilisuonet ovat paksuja ja puhtaasti hiiltä -sisältäviä eikä tarvita mitään nostokoneita, hiiliä kun kaivetaan -mäen kupeesta maanpinnan tasalta ja suoraan lastataan vaunuihin. - -Suomalaisia asustaa täällä muutamia satoja. Hauskan vaikutuksen tekee -kävijään heidän elämänsä. Tuskin on montakaan suomalaista, jotka -eivät kuulu raittiusseuroihin, niitä nimittäin on kauvan aikaa ollut -kaksi seudulla. Suomalaiset seurustelevat aivan kun veljekset myös -muunkielisten kanssa ja näyttävät kansalaisemme olevan johtavina -kaupungin seuraelämässä. Siivolla ja rehellisellä käytöksellään ovat -he saavuttaneet muunkielisten kunnioituksen. Muutamat suomalaiset -ovat ottaneet amerikattaria kainaloisiksi kanoikseen. - -Suomalaisten ensi tuloa Red Lodgeen kuvaa kans. John Joki -kokemuksestaan seuraavasti: Paikka on 43 mailia Northern Pacificin -pääradalta ja oli villissä intiaaniseudussa, ilman rautateitä tai -muitakaan ihmisteitä. Kun minä v. 1888 aloin pyrkiä kohti uutta -paikkaa ottaen repun selkääni, jouduin heti ensi iltana hirveän -rankkaan syksyiseen myrskyyn. Aavikkotuuli puhalti santaa ja sitte -vettä virtanaan tehden pimeyden sietämättömäksi. Melkeinpä uhkasi -se kuolemaakin. Kauvan harhailtuani pimeässä näin etäämmältä -valopilkun loisteen ja uusine toiveineni ponnistelin väsyneitä -voimia ehtiäkseni ihmisasunnolle. Mutta ensimmäinen iloni oli pian -karkoitettu saavuttuani tupaan ja huomattua joutuneeni intiaanien -joukkoon. Yritin jo kääntyä takaisin, mutta sen intiaanit saivat -estetyksi ja tulin vasten tahtoani pysytetyksi sisällä. Pelkoni oli -alussa varsin suuri, mutta kun sittemmin näin intiaanien rauhaisan -toimiskelun ja sen ystävällisyyden, millä he minua kohtelivat, katosi -pelkoni pois ja aloin turvallisesti odotella aamukullan nousua. -Ennen aamua saapui eräs intiaani metsästämästä tuoden tuliaisiksi -jäniksen, jota heti alettiin syödä keittämättä, paistamatta. Tuntui -minusta ilkeältä syödä raakaa lihaa, vaan olin pakoitettu elämään -talon tapain jälkeen. Aamulla miesten lähdettyä metsästykseen sain -minäkin vapauteni. Ja kun he arvasivat minun pyrkivän Red Lodgeen, -viittasivat sinne tienkin. Näin sitte onnellisesti saavuin perille ja -aloin työskentelyn ansaiten 4--5 dollaria päivältä. - -Työpalkat eivät ole enää entisen veroiset, vaan toki osalla vieläkin -on hyvä palkka. Mutta se on pahaksi ettei työ ole säännöllistä, ei -tehdä joka päivä työtä, sillä hiilen menekki ei ole tarpeeksi runsas. -Hiilivarasto on kyllä vuoressa loppumaton. - -Paitsi raittiusseuroja on suomalaisten keskuudessa myös ollut -seurakunta. Pappina on siellä toiminut m.m. norjalaisen -Haugensynoodin vihkimä pastori Aleksanteri Sandström (Suomen -nimeltään: Saastamoinen). - -Beltin kaivantokaupunki sijaitsee pohjoispuolella valtiota 20 mailia -Great Fallsista pienen joen tasangolla. Luonto ympärillä on aavikkoa, -"preeriä". Korkeat vuoriharjanteet, kuuluen Kalliovuoristojonoon, -ympäröivät aavikkoa ja itse tasankokin on noin 4,000 jalkaa ylempänä -merenpintaa. Maaperä on hiekkasekaista multaa tai hiekkaa, missä -aavikkoruoho on ainoana kasvillisuuden tuotteena. Heinä on vahvaa -ja ennen kaikkea mehukasta, koska se säilyttää tuon ravitsevan -mehunsa yli talvenkin ja antaa tuhansille karjalaumoille riittävästi -elatustaan. - -Suuret kivihiilivarastot löytyy kätkettyinä aavikon alle. Työmiehet -kaivavat miljoonia tonneja tätä hyödyllistä polttoainetta. - -Luonto ylipäänsä aavikoilla ei ole viehättävää, onhan tasaista, -yksitoikkoista, hiljaista ja pelottavaakin. Mutta laaksoissa ja joen -varsilla muuttaa luonto muotonsa, pieni puronen lirisee kiivaasti -eteenpäin, haapa- ja leppäpuut kasvavat kilpaa useanlaisten -kukkalajien kanssa, ja janoiset karjalaumat pyrkivät sammuttamaan -janoaan puron kirkkaassa vedessä. - -Tällaisella paikalla sijaitsee Beltin kaupunki kuni helmi erämaassa, -se on pienen joen varrella suojassa alituisilta aavikkotuulilta -ja sen myrskyiltä. Luonto laaksossa on miellyttävä, kesän aikana -hyvinkin kaunis, kun laakson rehevä luonto on elossa. Lumivuoria -näkyy kaikkialta. - -Paikka on vasta vähän aikaa ollut tunnettu, ainoastaan muutamia -vuosia. Mutta työtä on hiilikaivoksessa tehty lujasti, ja kaupunki on -noussut äkkiä kun taikasanalla, kuten useat kaivantokaupungit. Kaivos -kuuluu mailman mainiolle kuparikaivosyhtiölle Anacondakomppanialle, -ja hiilet kulutetaan yhtiön suurissa sulimoissa Anacondassa ja -muualla. Mutta on seudulla pienempiäkin, itsenäisiä kaivantoja. - -Ensimmäiset suomalaiset saapuivat seudulle 1893. Seuraavana vuonna -tuli isompia suomalaisjoukkoja Elystä, Minn., ynnä muualta, joten -kansalaistemme luku alkoi kasvaa joutuun. Nyt löytyy suomalaisia -seudulla enemmän kun missään muussa paikassa Montanassa eikä -pitkää aikaa kulune ennenkun ensimmäinen tuhatluku on täysi. Noin -kolmesataa miestä tekee työtä hiilikaivannoissa. Nuoria neitosia on -palveluksessa. - -Sitä mukaa kun kansalaiset ovat asettuneet, vakaantuneet ja -lisääntyneet, sitä mukaa ovat henkiset pyrinnötkin kehittyneet. -Raittiusseura se ensin perustettiin kevättalvella 1894. Samana kesänä -rakennettiin suuri kokoushuone, joka tuli maksamaan noin 2,000 -dollaria, mutta suureksi harmiksi paloi se juuri kun oli valmiiksi -tulemaisillaan. - -Seurakuntakin syntyi. Ja nyt ruvettiin palon jälkeen tekemään -yhteistä kokoushuonetta seurakunnan, raittiusseuran ja muittenkin -edistyspyrintöjen suojaksi. Kirkko, joksi sitä kutsutaan, maksanee -joukon toista tuhatta dollaria. Seurakunnalla on ollut perustamisesta -saakka oma pappi yhteinen Sand Couleen kanssa. Pappeina ovat -toimineet ensin pastori J. Bäck ja sitte pastori R. Ylönen. - -Juoppous on suureksi osaksi hävinnyt kansalaisten keskuudesta -ja sijalle on tullut lukuhalu ja into edistymiseen. Myöskin on -seurakunnalla ollut soitto-, laulu- ja näyttelykuntia. Huomattava -on myös, että suomalaisilla on erityinen loukkausapuyhdistyskin -keskuudessaan. Siitä he maksavat 5 dollaria viikossa niille, jotka -kaivannoissa loukkautuvat ja sen tähden ovat työhön kykenemättömät. -Useita loukkauksia ei kaivannoissa täällä tapahdu, vaikka hiili on -hyvin kivistä ja siis työnteko kyllä vaarallista. Se hyvä puoli on -näillä kaivannoilla, että ne ovat kaasuttomia. - -Useimmilla suomalaisilla perheillä on omat talonsa ja tulevat he -verrattain hyvin toimeen. Ansio voi kuukaudessa nousta sataankin -dollariin, vaikka tulee vähemmänkin. - -Sand Couleen hiilikaivanto on vanhempi Beltiä. Se on 18 mailin -päässä Beltistä sekä saman verran Great Fallsista. Paikka ei luonnon -kauneuden puolesta vedä läheskään vertoja Beltille. Kumpaakin kyllä -ympäröivät aavat tasankomaat, mutta Sand Couleessa ei juokse jokea. -Paikka on kuiva ilman lehdikkoa tai muita vilvoituksia. Mutta -harvoinpa hiilikaivannot yleensä tarjoavat luonnonihailulle sopivata -alaa, niiden nokinen työkin jo viittaa päinvastaiseen. Hiilen musta -tomu peittää paikat, ei saata ajatella yleisiä mukavuuksia eikä -tarkkaa puhtaanapitoa. - -Sand Couleesta on kaivettu kivihiiliä noin vuosikymmenen. Hiili -käytetään Great Northernrautatiellä. - -Työmiesten ansiot ovat jaetut hyvin epätasaisesti, osa saapi kelpo -palkkaa, aina 4--5 dollaria päivältä, jota vastoin osa saa tyytyä -yhden dollarin palkkaan päivässä. Työt tehdään kontrahdilla, missä -kaivantomies saa dollarin tonnilta. Tässä voi ansaita hyvin. -Mutta työtä tehdään koneillakin ja siinä sivussa tulee olla -hiilenlastaajia, jotka saavat 20 senttiä tonnilta. Jos nyt lastaajat -saisivat tarpeeksi asti tekemistä, voisivat he jotakin ansaita, mutta -työtä täytyy heidän odotella ja niin ansio kutistuu. - -Suomalaisia on Sand Couleessa ollut kaivannon alusta pitäen. -Ensi aikoina tietenkin oli palkat hyvät, ansiot oivalliset, vaan -silloin ei osattu säästää. Vasta sitte kun raittiusseura "Ilonääni" -perustettiin v. 1890, alkoi elämän tavat vakaantua, hyvinvointi -kasvaa ja yleiset pyrinnöt vilkastua. Seuralla on oma kokoushuone, -jota on käytetty kirkkonakin. Seurakunta ja raittiusseura ovat -auttaneet toisiaan ystävällisesti. Maksut seurakunnassa ovat niin -olleet järjestettyinä, että jokainen kaivannossa työskentelevä -suomalainen on suostunut luovuttamaan 25 senttiä kuukaudessa -kirkonkassaan ja se summa on vedetty yhtiön toimesta pois. - -Soiton harrastammenkin on ollut vilkasta Sand Couleessa. Soittokunta -on hankkinut itselleen noin pari tuhatta dollaria maksavan -seurahuoneen. - -Loukkaus- ja kipukassa turvaa niitä, jotka kaivantotyössä tulevat -loukatuiksi ja siitä sairastavat. Apua maksetaan 5 dollaria viikolta. - -Yleinen kirjasto on vuosi vuodelta kasvanut ja on nideluvultaan -runsas. - -Väkilukuun nähden on Sand Coulee kasvanut taaksepäin. Syynä siihen -on se, että hiilivarasto nykyisestä kaivannosta loppuu, mutta yhtiö -omistaa 5 mailin päässä toisen hiilialueen. Suomalaisia lienee -seudulla noin puolen tuhatta. Perheet omistavat melkein järjestään -omia taloja. - -Sand Coulee samoin kun Beltkin on suomalaisten aineelliseen ja -henkiseen kehitykseen nähden tasaisesti edistynyt. - -Bonnerin suomalainen kylä sijaitsee länsipuolella Montanaa Missoulan -kaupungin luona. Paikka on tunnettu sahastaan ja siellä on joku -sata suomalaisia työssä. Talveksi siirtyy osa yksinäisiä miehiä -muualle, vaan perheenmiehet tekevät mitä työtä sattuu löytymään. -Suomalaiset ovat ensimmäisiä työhön pääsemään. Heitä onkin siellä -ollut toistakymmentä vuotta ja ovat saavuttaneet uutteran sekä kelpo -työmiehen maineen. - -Mutta kaikkialla Montanassa ei suomalaisia ole yhtä suosiollisilla -silmillä katseltu. Miljonääri Marcus Daly, joka on Anacondayhtiön -johtavana sieluna, on pannut suomalaisia useista työpaikoistaan pois, -ei kelvottomuuden takia vaan sen vuoksi kun eivät kansalaisemme ole -soveltuneet hänen valtiollisiin tarkoituksiinsa. Daly on kiihkoisa -"vapaan hopean" mies ja kun suomalaiset pääasiallisesti ovat tätä -vastaan, ovat he saaneet väistyä pois. Kun saha Hamiltonissa pantiin -käymään, ei suomalaisia otettu työhön, vaikka tarjolla kyllä oli. Kun -Daly v. 1894 koetti hommata Anacondaa Montanan pääkaupungiksi eikä -onnistunut, suuttui hän taaskin suomalaisiin ja pani heitä työstä -pois. - -Kumminkin lienee suomalaisia vielä jokunen Hamiltonissa. Ja -Anacondassa on heitä muutamia kymmeniä kuparisulimossa. Anacondan -ympäristöllä suomalaiset aikoinaan ansaitsivat jotakuinkin hyvin -halonhakkuulla. Heitä lienee siellä parhaimpana aikana ollut -satakunta. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että eräs mies siellä -kahden poikansa kera säästi kolmen vuoden ajalla 30,000 markkaa ja -lähetti Suomeen. Eräs toinen mies lähetti halonhakkuussa tekemiään -säästöjä 12,000 markkaa Suomeen. Voi sitä säästääkin, kun on -luontoa! Anacondassa on suomalaisilla aikoinaan ollut raittiusseura. -Bonnerissa on se vieläkin. - -Carrollissa ovat suomalaiset tehneet työtä valimossa ja rautatiellä. -Jefferson on halonhakkuupaikka. Samassa työssä ovat suomalaiset -ansainneet Lockhartissa. Neihartissa on rikkaita hopean ja kullan -kaivoksia, mutta hopeanhinnan ollessa alhaalla niistä useat seisovat. -Combinationissa ja Blossburgissa on suomalaisia ollut halonhakkuussa. -Viimemainitussa paikassa on jotkut suomalaiset karjankasvattajina, -pitäen teurastusta varten suunnattomia karjalaumoja. - - - - -Wyoming. - - -Wyomingin valtio on karua ylätasankoa, mutta pohjaltaan rikasta. -Rumia seutuja on siellä oikein silmiä väsyttävästi. Osa on kyllä -vähän samanlaista kun Dakotan preerit, mutta ylänköisempää. Korkeaa -ruohoa kasvaa täälläkin ja on se aikanaan ollut puhvelien hyvää -laidunmaata. Toinen ja hyvin suuri osa on aivan alastomia tasangoita, -hiekkavuoria, taasen tasankoja ja vuorijaksoja toistensa takaa. Ei -kasva puita, ei ruohoakaan, rumaa hietikkoa kaikkialla. Joskus sattuu -silmään vaivasmänty taikka katajapensas, mutta enemmälti ei ole -niitäkään matkustajaa huvittamassa. - -Löytyy kyllä erittäinkin läntisessä osassa Wyomingia joitakin -pienempiä jokipuroja, jotka koettavat hiukan pitää yllä -kasvillisuutta. Näiden jokien varsilla asuu maanviljelijöitä ja -karjankasvattajia. - -Mutta sulkeutuupa Wyomingin sisälle Amerikan ja ehkä koko mailman -mainittavin alue luonnonmerkillisyyksien suhteen. Luoteisosassa -valtiota on nimittäin Yellowstonepuisto, iso alue täynnä luonnon -ihmeitä. Siellä on vuoria, jotka suitsevat kuumaa vettä, siellä on -satoja geysirejä, on kuumia lähteitä, ja järviä, sisältäen värillistä -vettä, on mahtavia vuoria ja Yellowstonejoen 300 jalkaa korkea -äkkiputous, on paljon muuta ihmeellistä. - -Vaikka Wyomingin valtiosta enin osa onkin ikävännäköistä päältä -katsoen, on siinä maanalaiset tavarat ja rikkaudet loppumattomat. -Äärettömät kivihiilikerrokset, jotka ovat kätkössä maan sisällä, -tuottavat miljoonia dollareita vuosittain ylösottajilleen. Löytyypä -vielä muitakin mineraaleja. On löydetty suuria aloja kuparia ja -kultaa, mutta niiden kaivamiseen on vasta vähemmässä määrässä -ryhdytty. -- - -Kun lähdemme valtiossa olevia suomalaisia etsimään, kulemme Union -Pacificrautatietä idästä länteen päin. Ensimmäiseksi saavumme -Carbonin hiilikaivannolle. Suomalaisia saapui tänne ensin v. 1879. -Siitä saakka on Carbonissa aina ollut kansalaisiamme. Ansiot, kun -vaan työtä on saanut tehdä, ovat olleet paremmat kun missään muualla -hiilikaivannoissa. Alkuaikoina olikin oikein hyvät ajat, mutta -sittemmin ovat työt vähentyneet, joten on kansalaisiamme paljon -muuttanut pois. - -Carbonissa Wyomingin suomalaisten henkiset pyrinnöt ensiksi pääsivät -eleille. Helmikuussa 1887 saatiin raittiusseura perustetuksi ja -annettiin sille nimi Lännen Rusko. Ennen seuran perustamista ja vielä -joku aika jälkeenkin päin oli juoppous oikein hirmuisessa määrässä -vallalla. Raakaa ja hurjaa oli kaikkien kansallisuuksien elämä siihen -aikaan Wyomingissa. Karjanpaimenet, metsästäjät ja kaivantomiehet -joivat kilpaa. Asestettuna kävi jokainen ja kapakoissa näytettiin -usein todellisuudessa Lännen revolveridraamoja. - -Vähitellen alkoivat suomalaiset Carbonissa huomaamaan, että -raittiusseurasta on hyötyä. Seura on niin ehkäissyt juoppoutta, -että viime vuosina ei ole enää ollut suomalaisia kapakoita lainkaan -paikkakunnalla. Raittiusseuran toimesta on lainakirjasto, joka -sisältää noin 600 nidosta hyvää suomalaista kirjallisuutta. - -Seurakunta on ollut vaikuttamassa yhden vuosikymmenen. Vakituisia -opettajia on joskus ollut, vaan enimmäkseen on toisten -kaivantoseutujen kanssa ollut yhteinen opettaja. Seurakunnalla -on oma pieni kirkkonsa. Entiseen aikaan on ollut kova riita -seurakuntalaisten ja raittiusseuran välillä huoneesta. Käräjiä -käytiin ja rahoja tuhlattiin. Lopulta jäi kuitenkin huone -seurakunnalle. Ja kun raittiusseurakin laittoi itselleen tilavan ja -muhkean kodin, on sen jälkeen rauha vallinnut paikkakunnalla. - -Paljon on suomalaisia lähtenyt pois seudulta. Paitsi töiden -vähenemistä on syynä myöskin työn vaarallisuus. Nykyisin on -suomalaisia siellä jonkun verran toista sataa. - -Loukkausapuyhdistys on Carbonin kansalaisilla Hannan suomalaisten -kanssa yhteinen. Paljon on se jakanut apua tarvitsevaisille. - -Carbonin kaivoksen syvyys, s.o. maan alle hiljalleen laskeutuva reikä -(slope), josta hiilet nostetaan, on 3,800 jalkaa pitkä. Työpaikka, -jossa miehet työskentelevät, on mailin syvyydellä. Kohtisuoraan maan -päältä mitaten on syvyys 450 jalkaa. - -Kahdentoista mailin päässä Carbonista, vähän syrjässä valtatieltä, -on kaivantokaupunki Hanna. Ensimmäiset suomalaiset tulivat tänne -Carbonista v. 1889. Nykyään on suomalaisten luku siellä noin 300 -henkeä. - -Kauvan ei suomalaiset olleet täällä ennenkun alkoivat hommata -yhteistoimintaa. Elokuulla 1890 perustettiin raittiusseura nimellä -Vuoriston Ruusu. - -Kun kansaa alkoi enempi karttua, kasvoi toimintakin sitä mukaa ja -perustettiin seurakunta huhtikuulla 1892. Yhteinen opettaja tuli -hoitamaan molempia seurakuntia, Carbonia ja Hannaa. - -Raittiustaloa alkoivat seuran innokkaat jäsenet puuhaamaan, joten -sekin oli pian paikkakunnalla. Hiljattain sitä isonnettiin ja -korjattiin, ja on se nyt aika komea. Kirjasto on myöskin seuralla ja -suomalaiset sitä ahkerasti käyttävät. Paljon hyvää on raittiusseura -saanut aikaan. - -Seurakunnalla ei ole vielä ollut omaa kirkkoa, vaan on raittiustaloa -käytetty siihenkin tarkoitukseen. - -Torvisoittokunta on ollut jo useita vuosia paikkakunnalla, kaijuttaen -säveliään suomalaisten ja toiskielistenkin suureksi iloksi. - -Hiilikaivanto Hannassa on hiukan kaasuinen. Suurempaa vaaraa ei kaasu -ole kuitenkaan saanut aikaan. Kaivoksen syvyys on 3,000 jalkaa. - -Toimeentulo Hannan suomalaisilla, kuten yleensä täällä -vuoristovaltioissa, on hyvä. On toistakymmentä suomalaista, joita -varakkaiksikin voipi kutsua. - -Jos nyt taaskin lähdemme jatkamaan matkaa Union Pacificrautatietä -ja ajamme pitemmälti, saavumme Wyomingin suomalaisten suurimpaan -pesäpaikkaan Rock Springsiin. - -Tänne lienevät ensimmäiset suomalaiset saapuneet vähän myöhemmin -kun Carboniin. V. 1886 ovat nykyään paikkakunnalla vanhimmat -suomalaiset tänne pysähtyneet. Vaikka kaivostyö onkin siellä alettu -noin kolmisenkymmentä vuotta takaperin, ei vielä v. 1886 ollut -asuinhuoneita riittävästi. Pieniä maanalaisia luolia oli silloin -käytettävänä asuinhuoneitten asemasta. Myöhemmin on tuo puute saatu -poistetuksi, joten nykyään on monella suomalaisellakin oma koti. - -Kun suomalaisia alkoi tänne kokoontua, oli heidän elämänsä hyvin -raakaa. Ei mitään harrastuksen ilmausta hyvään, ei kaipausta -parempaan elämään. Juoppous oli syynä alennukseen. Joutohetket -vietettiin kapakassa. Siellä juotiin ja tapeltiin. Suomalaisen puukko -sai uudellakin mantereella tehdä tuhoa. Linnaa ja vankeutta saivat -rikoksentekijät joskus. - -Vihdoin eräänä heinäkuun aamuna 1889 kokoontui poikia raskaalla -päällä ja mielellä muutaman talon edustalle, jossa makasi useita -tyhjiä oluttynnyreitä, tuumimaan mitä olisi tehtävä nykyisen kurjan -tilan parantamiseksi. Ja silloin tehtiin ehdotus ja päätös, että -perustetaan raittiusseura. Toistakymmentä miestä antoi heti nimensä -jäsenluetteloon ja seuralle annettiin nimi Valon Lähde. Siitä saakka -on seura ollut voimassa ja työskennellyt hyvällä menestyksellä. - -Seura hankki itselleen oman talon, vaan sekin pian kävi liian -pieneksi tarkoitukseensa. Alettiin kesällä 1894 puuhaamaan uutta -kokoushuonetta keskelle kaupunkia. Silloin erosi joku osa jäseniä -seurasta ja perustivat itselleen uuden seuran. Vielä nytkin on tuo -toinen seura nimellisesti olemassa, vaan isoja ei se ole saanut -aikaan ja jäsenluku on pieni. - -Valon Lähteen uusi talo valmistui lokakuulla 1894 ja tuli se -maksamaan noin kolme tuhatta dollaria. Seuralla on myöskin oma hyvä -lainakirjasto. - -Vaikka raittiustyö onkin Rock Springsissä hyvää saanut paljon aikaan, -on tehnyt muutoksen oloissa entisyyteen nähden, niin kumminkin yhä -vielä saadaan nähdä väkijuomainkin vaikutuksia. Onhan seudulla pari -kolme suomalaista kapakkaa, jotka levittävät kirousta ympärilleen. - -Raittiusseuran rinnalla on myös herännyt halu seurakunnalliseen -järjestykseen. Keväällä 1891 perustettiin tänne seurakunta ja -opettajaksi saatiin Carbonista pastori H. Tanner. Useita vuosia hoiti -Tanner seurakuntaa, mutta sitte tuli pientä erimielisyyttä, joten -paikkakunnalle perustettiin toinen seurakunta. - -Vanha seurakunta käytti ensin erästä vanhaa kouluhuonetta kirkkona, -mutta kun se ei enää vastannut tarkoitustaan, alettiin puuhaamaan -uutta kirkkoa. Tätä hanketta johti silloinen seurakunnan innokas -pappi, pastori A. Riippa, joka oli Tannerin sijalle tullut. Keväällä -1897 oli oma kirkko seurakunnalla. Se on aika sievän näköinen. Kellon -torniin lahjoitti eräs kansalainen, Jaakko Särkijärvi. Seurakunta on -nykyään hyvällä kannalla. Opettajana toimii nyt pastori A. Granholm. - -Toisen, n.k. kansallisseurakunnan pappina on pastori K. A. A. Koski, -joka pitää jumalanpalveluksia myös Hannassa. - -Torvisoittokunta on Rock Springsinkin suomalaisten kesken ollut -toimessa jo kuudetta vuotta. Siihen kuuluu noin 20 soittajaa. Paljon -on se hauskuutta tuonut. - -Loukkausapuyhdistys on ollut suuresta hyödystä loukkautuneita -avustaessa. Noin pari tuhatta dollaria on se jo maksanut -loukkautuneille. - -Hiilikaivoksissa ansaitsevat suomalaiset kuten muutkin täällä -elatuksensa. Kaivannossa n:ro I työskentelee suomalaisia lähemmäs -kaksi sataa. - -Lukija, lähdeppäs kerran katsomaan hiilikaivantoa sisältä. Puemme -kaivantovaatteet yllemme ja astuskelemme aamulla ennen seitsemää n:ro -I:n nostohuoneelle. Siellä noustaan hiilivaunuun. Nyt sytytetään -hatussa olevaan lamppuun tuli, sillä niin pian kun mustasta -aukosta pujahdetaan sisälle, tulee aivan pimeä, pimeämpi kun outo -voi aavistaa. Ei pimeimpänä syysyönä voi olla niin pimeä kun on -luonnostaan tuolla kaivannossa, ei siellä ole tähden himmeääkään -väikettä. Olemme maansisässä. Seinät, katto ja lattia ovat -pikimustat, ei kajastustakaan näy. - -Vaunuja on pitkä juna ja niihin sijoittuu puolen tuhatta -kaivantomiestä. Juna päästetään menemään ja hyvää kyytiä kiidämmekin -puolentoista mailia kaivannon sisään. Meno kestää vaan noin 7 -minuuttia. Loppumatka kävellään niitä käytäviä, joita myöten muulit -vetävät vaunuja. Lokeroita on satoja ja siellä tehdään kaivamista. - -Tässä n:ro I:ssä on noin 10 jalkaa paksulti kivihiiltä kallioiden -välissä. Kivet pönkitetään paksuilla pölkyillä. Tonnin vetoisia -vaunuja ottaa tavallisesti lastata irtiotetusta hiilestä 40 -minuuttia. Hiilen irroittaminen tapahtuu siten, että alhaalta -kalliota vasten hakataan pikkakirveellä syvät kolot. Sitte porataan -koneella reikä, mikä on pari tuumaa läpimitaten ja välistä -kahdeksankin jalkaa pitkä. Reikään pannaan ruutia ja ammutaan. -Joka ammunnalla putoaa monta vaununlastia hiiliä. Kuta isompia -hiilet tulevat, sen parempi on ansio. Kaivantomiehen päiväansio -on monenlainen, tavallisesti vaihtelee se 2--3 dollarin välillä. -Toisinaan nousee ansiot ylikin tuosta määrästä. - -Miehet, jotka hiilikaivannoissa tekevät jonkun aikaa työtä, -ovat siihen hyvin tyytyväisiä eivätkä halua vaihtaa työtään -maanpäällystyöhön. - -Rock Springsin kaivannon n:o I pohjasta maan päälle kohtisuoraan -on matkaa 4--5,000 jalkaa. Enimmät kaivannot kuuluvat Union -Pacificrautatielle, mutta on joku yksityinenkin. Kaivanto n:o IX -on hyvä työmiehille puhtaan ilman ja hyvän ansionkin tähden. Sen -kaivannon sisällä on rautatietä yli 10 mailia, josta voi päästä -käsitykseen kuinka laaja on kaivanto ja kuinka suuri liike on sen -sisällä. Siitä ovat Rock Springsin kaivannot hyvät, ettei siellä -ole kaasua ja ilma pidetään verrattain hyvänä. Mutta tapahtuu niitä -tapaturmia täälläkin. Karaistu täytyy olla kaivantomies, sillä -kuolema uhkaa häntä joka askeleella. - -Jos nyt lähdemme Rock Springsistä ja siirrymme 5 mailia sivulle -valtatiestä, niin löydämme pienen kaivantopaikan, jonka nimi -on Hopkinsville. Tänne ovat suomalaiset siirtyneet ensin Rock -Springsistä v. 1889. Paljon ei ole siellä kansalaisiamme. -Raittiusseura on heillä ollut, vaan lienee nykyisin kuolluksissa. -Hupina on heillä pieni lainakirjasto. - -Jatkaen matkaa etemmäksi tulemme lähellä Utahin rajaa Red Canoniin. -Tälle nurkalle mormoonien keskeen ovat ensimmäiset suomalaiset -tulleet v. 1883. Hyvät ansiot, kauniimpi seutu ja raittiimpi ilma -houkuttelivat suomalaisia tänne muualta Yhdysvalloista. Red Canonin -läpi juoksee pieni joki antaen seudulle kauniinlaisen näköalan. Maa -yleensä on ruohonpeittämää ja keinotekoisella kastelemisella on kasvu -paikoin saatu niin hyväksi, että niitetään paljo heinää. - -Kun suomalaisia sinne enemmän saapui, tulivat hekin keskuuteensa -perustaneeksi raittiusseuran v. 1890. Ei kauvan jälempää perustivat -he sinne myöskin seurakunnan, jota hoiti Rock Springsin pastori. - -Red Canonin kaivannot ovat kaasuisia, ja kaasu pääsee joskus -räjähtämään tuottaen suurta turmiota miehille. Eräässäkin -tuollaisessa kaasu räjähdyksessä kuoli 62 työmiestä, joitten joukossa -8 suomalaista. Kaasun y.m. vaikutuksesta on suomalaisia muuttanut -pois paikkakunnalta, joten ei heidän joukkonsa enää ole monta -kymmentä. Niinpä raittiusseura ja seurakunta ovat kuolleet, ainoana -yhteissiteenä on heillä enää loukkausyhdistys. -- - -Kun matkustimme Union Pacificia suomalaisten luo Red Canoniin, -kulimme rautatien sitä haaraa, joka menee Utahiin. Toinen haara -lähtee vähä ennen Red Canoniin saapumista Montanaan päin. Sen -varrella, noin 80 mailia länteen Rock Springsistä on nuori -hiilikaivanto Diamondville, jonne myöskin on suomalaisia asettunut. - -Tämä kaivanto avattiin v. 1893 ja jo seuraavana vuonna tulivat sinne -ensimmäiset suomalaiset. Kun kansaa alkoi enempi karttua, perustivat -he raittiusseuran keskuuteensa lokakuussa 1897 ja on se ollut hyvänä -apuna kansalaisten sivistämisessä. Omaa raittiustaloa on alettu -hommaamaan. Lainakirjasto on myöskin paikkakunnalla. Seurakuntakin -on jo perustettu, mutta omaa pappia ei vielä ole. Nykyään käy -heidän luonaan Rock Springsin pastori kerran kuussa. Suomalaisia -asujamia lienee paikkakunnalla noin 300. Elämä heillä on siivoa ja -mallikelpoista. Työmiesunioni on heillä, ja yhdessä toiskielisten -kanssa koettavat pitää oikeuksiaan voimassa. - -Diamondvillestä pari mailia länteen on pieni paikkakunta nimeltä -Kemmer, suomalaisten kesken tunnettu nimellä: Kuilin kaivanto. -Tämä on aivan uusi paikka. Suomalaisia on tullut seudulle v. 1897 -ja lienee heitä nyt pariin sataan. Raittiusseura on perustettu -tammikuulla 1898. - -Nämä kaivannot ovat sievällä paikalla. Joki, joka tuo virkistystä -paikkakunnalle, kasvattaa samalla ruohoa maahan. Suomalaiset pitävät -olostaan täällä hyvin. - -Olemme nyt käyneet Wyomingin suomalaisten enimmät asumaseudut -katselemassa. Vielä on pari paikkaa, joista tulee mainita. Ne -ovat Dakotan rajalla ja kuuluvat Mustien Kumpujen ryhmään. Hiiliä -niissäkin, Cambriassa ja Glen Rockissa, kaivetaan. Cambria on -omituisen luonnonihanalla paikalla kahden jättiläisvuoren raossa. -Glen Rockin ympäristöllä ovat suomalaiset tilaisuudessa ampumaan -joutohetkinään antiloopeja aavikolta, jossa niitä joukolta on. -Suomalaisia on kummassakin näissä paikoissa vähän. - - - - -Colorado. - - -Tuskin löytynee mailmassa onnellisempaa ihmistä kun kullanetsijä -sillä hetkellä, jolloin hän perkkausalastaan löytää kultakimpaleen -tai kallion, jossa huomaa olevan runsaammassa määrässä kultaa. Hän -näkee suuret vaivansa palkituiksi ja toivo rikkaudesta täyttää mielen. - -Muuten ei kullanetsijän elämä ole mitään kadehdittavaa. Hän on -koko elämänsä uhrannut jalon metallin etsimiseen. Hän kulkee -vuoristolta vuoristolle pikka (teräväpäinen kaivantokuokka) ja lapio -olallaan. Muonavaroja on hänellä jonkun kuun varaksi, hyvä pyssy -on ampumavaroineen taistelun varalta petojen kanssa ja riistan -hankkimista varten. Näin kullanetsijät (Amerikan suomalaiset kutsuvat -heitä prospäkkäreiksi) eleskelevät viikot, kuukaudet, vuodet nuuskien -purojen varsia ja vuorten rotkoja, tehden työtä milloin mieli -tekee ja sää on suotuisa. Illat pitkät ja myrskysäät oleskellaan -hirsihuoneissa kertoellen urhojuttuja ja poltellaan piippua. Heidän -elämänsä on monessa suhteessa vähemmän hupainen ja he saavat kestää -monia vaivoja, mutta elämä on vapaata, he ovat omia isäntiään. -Kun he löytävät lupaavan kivilajin, alkavat he kaivella reikää, -etsiskellen varsinaista metallisuonta. Usein, liian usein saavat he -turhaa työtä tehdä ja aikansa kaivettuaan heittävät työnsä siihen ja -lähtevät uusia aloja etsimään. Siksipä kun kullanhakija sitte löytää -sellaisen paikan, josta hän on varma, niin onhan ilon syytä. Onhan -vuosien toiveet silloin toteutuneet ja kaikki vaivat sekä pettymykset -palkittu. Colorado on maa, jossa prospäkkärit lienevät liikkuneet -enemmän kun missään muualla. Sen vuoristoja ja syvänteitä ovat -suomalaisetkin kullanetsijät tutkineet toivon ja pelon vaiheilla. -Valtio on mineraaleista mitä rikkain. Luonto on sen alueen suurilla -rikkauksilla täyttänyt. - -Muutenkin näyttää Colorado olleen luonnon erityinen leikkikalu. Se -lienee mailman merkillisimpiä maita. Jylhäin Kalliovuorten pääselänne -kulkee sen läpi. Mutta vuoret eivät ainoastaan kule läpi, ne -näyttävät monin kohdin pyrkivän äärettömään korkeuteen. Idänpuolella -Missourilaakson rajalla nousee vuoriselänne äkkijyrkkänä muurina -jotain 10,000 jalkaa merenpinnasta. Sinne tänne on vesi kaivanut -itselleen läpipääsön ja on sorvannut kuiluja sekä syvänteitä, -muodostaen kohisevia koskia ja liriseviä puroja. Koko luonto on -vallatonta epäjärjestystä ja sittekin ihmeellisen viehättävää. -Kaikkialla kohoaa ikuisen lumen peittämiä vuoria aina 15,000 -jalkaakin ylemmäksi merenpinnan. - -Ja vuorten välillä löytyy ihania laaksoja rikkaine kasvillisuuksineen -ja pienine kirkkaine järvineen. Ylhäällä vuoristoissa lepää raskas -kuolevaisuus, ei kasva puut, ei ruoho vihannoi. Jään ja lumen -peitossa on vuoret kaikki ajat. Ja siellä huipussa on hyvin kylmä. -Mutta alhaalla laaksossa ja vuoren syvänteessä saattaa löytyä -oikein paratiisimaisia seutuja, suojassa pohjatuulilta ja kylmältä. -Vallaton vuoripuronen heittää tuhansia kuperkeikkoja, ryntää -vuoriston huimaavasta korkeudesta alas milloin jyrkkänä putouksena, -milloin kohisevana koskena tai monimutkaisena hopeavyönä. Ja laakson -tasangolle kun pääsee, hiljentyy vauhti, vakaantuu kulku ja sitte -kirkkaana purona antaa virvoitusta laakson runsaalle kasvistolle. Ja -vuorieläimet ne käyvät sammuttamassa janoaan sen kirkkaassa vedessä. - -Vaan tämä ei ole kaikki mitä Coloradon laaksot ja syvänteet -tarjoavat. Sieltä täältä vuorenkupeesta pulppuaa mineraalilähteitten -kiehuvannäköinen vesi, toisinaan kiehuvan kuumana, toisinaan -kylmänäkin. Kaikenlaisia mineraalivesiä ja vesilähteitä löytyy täällä -Amerikan alppimaassa. Tuhansia sairaita käypi vuosittain kylpemässä -lähteitten terveellisessä vedessä. Komeita kylpypaikkoja, sairaaloita -ja hotelleja löytyy. - -Ihminen on ottanut asuntonsa melkein kaikkialle. Kun ensin pestiin -kulta laaksojen puroista, kasvoi kaupungit niitten sijalle. -Sittemmin on pyritty ylemmäs ja ylemmäs vuoristoon, niin kauvas ja -kauvemmaksikin kun ihminen oikein kestäisi. Kaupunkeja löytyy aina -11,000 jalan korkeudessa kuten Leadville ja onpa useita kaivantoja -aina 13,000 jalan korkeudessakin. Jos mikään valtio tarjoaa -vaihtelevaisuutta luontonsa ja ilmastonsa tähden, on se juuri -Colorado, Amerikan Sweitsi. - -Suomalaisiakin on tässä kummallisessa maassa, heitä tavataan aina -laaksojen pohjilta korkeille vuoristoille asti, aina yläpuolelle -kasvillisuuden rajan. Ja kaivantohommat ovat kansalaistemme -elinkeinona. Kumminkaan ei Coloradon luonto näytä oikein voineen -suomalaisia viihdyttää, vuoret lienevät tuntuneet liian jylhiltä, -liian kammottavilta. Suomen luonto on kokonaan toisellaista lehtevine -vaaroineen ja siintävine järvineen. - -Ensin suomalaiset ohjasivat kulkunsa Denverin lähelle, siitä -ylemmäksi ja kauvemmaksi vuoristoon Pikesvuoren juurelle ja -vielä kauvemmas Leadvilleen. Vuoden 1880 seuduilla löytyi muudan -suomalainen kullanpesijä Californian kurussa, lähellä sitä paikkaa -mihin myöhemmin rakennettiin kuuluisa kaivantokaupunki Leadville. -Kun sitte vuosia myöhemmin alettiin rautatietä rakentaa Denveristä -Leadvilleen, löytyi useita kymmeniä suomalaisia rautatientyössä, -ansaiten siihenaikaan hyvänlaista palkkaa. Kun rautatienteko loppui, -jäi osa sen työmiehistä, suomalaisia y.m. kansallisuuksia Leadvilleen -kaivantotöihin. Silloin oli Yhdysvalloissa olemassa Shermanin -hopealaki, joka velvoitti hallituksen ostamaan suuret määrät hopeaa -pitääkseen hopeanhinnan korkealla. Ja kun Leadvillen kaivannot ovat -rikkaat hopeasta, ei ihme jos siellä hyvää palkkaa ja hyviä aikoja -nautittiin. Kaivantomiehen palkka oli 3 1/2--5 dollaria. - -Mutta tätä ei kestänyt kauvan, lakkautettiin Shermanlaki ja sitä -seurasi hopeanhinnan alennus ja useain kymmenien kaivantojen seisaus. -Aika ei ole sittemmin parantunut entisilleen, on ollut työlakkoja -ja muita mullistuksia. Kumminkin on työpalkka kaivannossa vielä -verrattain hyvä, maksetaan 3 dollaria päivältä. - -Miehenpuoliset kansalaiset Leadvillessä ovat melkein järkiään -kaivantohommissa. Joitakuita suomalaisia tyttöjä on palveluksessa, -ansaiten 20, 25 jopa enemmänkin dollareita kuukaudessa. - -Leadvilleä kutsutaan "Pilvien kaupungiksi" ja onhan se 11,000 -jalkaa merenpintaa korkeammalla, joten usein pilvet ovat kaupungin -alapuolella laaksossa päin. Suomalaiset asuvat noin mailin verran -kaupungista vuoren rinteellä monta sataa jalkaa ylempänä Leadvilleä. -Kaupungin ympäristöllä on tuhansia kaivantoja ja suomalaiset saavat -niistä elatuksensa. Onpa ollut ja ehkä vieläkin on suomalaisia -kaivantoyhtiöitä, jotka muilta vuokraavat kaivantoja määräajaksi -tehdäkseen työtä omin päinsä. Suomalaiset ovat näin ansainneet hyviä -rahoja. Jos käyt katsomassa noissa kaivannoissa, huomaat ettei jalo -metalli lähde puuveitsellä vuolten. Hikipäässä saa siinä tehdä työtä -terästetyillä työkaluilla ennenkun hopeamalmi lähtee liikkeelle, ja -sekin sulimossa puhdistettuna antaa vaan pienen osan hopeaa sekä -muuta metallia. - -Mitä suomalaisten aineelliseen toimeentuloon tulee, ovat he -tavallisen hyvissä varoissa omistaen omat talonsa, ja usealla on -omia kaivantoalueitakin, joskaan niissä nyt hopeanhinnan alhaalla -ollessa ei kannata työskennellä. Hopeakaivajaksi, kuten yleensä -metallikaivantoihin, ei pääse kuka tahansa. Siinä vaaditaan -tottumusta. Uusi mies, tuntematta metallin tai maan laatua, usein -sekoittaa kelvotonta maata malmiin ja tekee aika vahingon. Kyllä -sitä kuokkia, kaivaa ja porata osaa kuka tahansa, mutta tuntea -metallimalmi arvottomasta maasta vaatii vuosien kokemusta. Paitsi -hopeata saadaan Leadvillen kaivoksista isossa määrässä lyijyä, mutta -tämä vaikuttaa kaivantomiehiin usein vaarallisen taudin, lyijytyksen. -Kultaa ja rautaakin tulee noista kaivoksista. - -Henkisiä pyrinnöitä Leadvillen suomalaisilla on ollut, kuten -raittiusseura, soittokunta y.m. On heillä oma seurahuonekin yhteisiä -kokouksia varten. Mutta suomalaista pappia siellä ei ole ja seutu on -kaukana sellaisilta paksummilta pesäpaikoilta, joissa on oma pappi. -Coloradon suomalaisseudut eivät ole väkirikkaita ja ovat ne hajallaan -toisistaan. - -Toinen huomattavampi suomalaisseutu Coloradossa on Telluride, -joka on eteläosassa valtiota. Se on kaivantokaupunki samoin kun -Leadvillekin, mutta sen kaivannoissa saadaan hopean ohella enemmän -kultaa. Telluride ei ole varsin niin korkealla kun Leadville, on -vaan noin 8,000 jalan korkeudessa, mutta sen ympärillä kohoaa vuoret -vielä noin 6,000 jalkaa ylemmäksi. Leadville on vuoren kupeella, jota -vastoin Telluride on laaksossa joen varrella. Kaivannot täällä ovat -yleensä useita tuhansia jalkoja ylempänä kaupungista, usein hyvinkin -vaikeiden esteiden takia. Tomboyn kaivanto, joka joku aika sitte -joutui Rothschildien omaksi, on rikas kultakaivanto. Se on jonkun -matkaa ylempänä kasvillisuuden rajasta, seudulla missä ilma jo on -melkein liian kevyttä ja missä ei enää puut kasva. Siellä Suomen -pojatkin muiden mukana ovat kultaa kaivaneet, mutta kovassa kivessä -sielläkin on metalli. Kulta on niin kiveen sekaantunut, että harvoin -sitä näkyy. Jos sattuu tuollainen kultajuova näkymään kivipalasessa, -silloin kivi useinkin osuu livahtamaan kaivantomiehen taskuun. -Niin saattaa käydä kultapalasellekin, jos sellainen milloin sattuu -löytymään. - -Telluriden tienoolla on suomalaistenkin huomattavimmalla -kultakaivosyhtiöllä, "Mustan Karhun komppanialla", alueensa. Työ -alettiin tässä helmikuulla 1894. Paitsi "Mustaa Karhua" on yhtiöllä -muitakin alueita vierellä, kuten "Valkea Karhu", "Ryssän Karhu" -y.m. Musta Karhu on kumminkin osoittautunut antoisimmaksi. Siinä -on havaittu löytyvän sellaistakin malmia, joka sisältää kultaa 38 -dollarin arvosta tonnille. Ja sellaisen ottaminen hyvin kannattaa. -Mutta tuotantoon asti kaivanto ei ole päässyt, sillä yhtiö ei -ole jaksanut saada itselleen kallista kivisurvimoa, missä kulta -erotetaan kivestä. Luulon mukaan pitäisi noiden kaivantoalueiden olla -pohjaltaan hyvinkin rikkaita, sillä seudun rikkaimmat kultasuonet -kulkevat tämän alueen läpi. Yhtiö on ollut kaupoissa osasta näitä -"kleimejä" 60,000 dollarin hinnasta ja ostajakin jo oli tiedossa, -mutta hän ei hankkinut ajalleen rahoja, joten lienee se kauppa -jäänyt. Yhtiölle olisi vielä jäänyt "kleimejä", joista sopi odottaa -melkein samaa hintaa. Sellaisten kaivosten hyödykseen käyttäminen, -joissa kulta on kiveen kätkettynä, on vähillä varoilla mahdoton, -sillä survimot ja muut konelaitokset nielevät kymmeniä tuhansia -dollareita. - -Paitsi tätä yhtiötä on seudun suomalaisilla useita yksityisiä -kaivantoalueita, joissa he tekevät työtä varojen ja voimien mukaan. -Näissäkin alueissa on hyvin toiverikkaita kleimejä, joten mahdollista -on, että ajan pitkään voipi niiden omistajista varttua upporikkaita -kaivosparooneja. - -Suomalaiset Telluridessa tulevat toimeen oikein hyvin, ehkä -paremmin kun missään muualla vuoristovaltioissa. Heidän henkisistä -pyrinnöistään on raittiusseura ja kirjasto huomioonotettavat, onpa -heillä oma kokoushuonekin. Suomalaisilla on omat talot melkein -järjestään. - -Jonkun matkan päässä Telluridesta on Ricon kaupunki, missä jokunen -suomalainen työskentelee. Lyonsissa on muutamia suomalaisia -kivitöissä. Myös muualla siellä täällä on suomalaisia reippaita -kaivantomiehiä, jotka siellä vapaassa luonnossa ovat saaneet -omituisen vapaan ja suoran käytöstavan. Heti tuntee ulkoapäin -tuollaisen vuoristossa eläneen suomalaisen. Hänessä ei ole vähääkään -orjamaisuutta eikä paljon sievistelevää kohteliaisuuttakaan. -Hän ajattelee itsenäisesti ja vapaasti kaikissa asioissa sekä -kainostelematta sanoo mielipiteensä välittämättä ollenkaan oliko -se kuulijalle mieleen vai ei. Myöntää jokaisen täytyy, että -järkevätuumaisia he ovat ja olennoltaan hyvin miellyttäviä, sillä -on oikein hauska nähdä suomalaisia noin reippaina ja ryhdikkäinä. -Useimmiten ovat he varakkaita, ovat koonneet hyvästi rahoja ja sekin -antaa heidän käytökselleen varmuutta. - -Suomalaisia naisia on Coloradossa vähemmänpuolisesti, vaikka -palveluksessa on palkka hyvä, -- ja monella seudulla reippaat -suomalaiset kaivantomiehet ikävöivät Suomen sinisilmiä ja haluaisivat -saada heitä kainaloisiksi kanoikseen. - -Denverin ihanassa ja raitisilmaisessa kaupungissa on joitakin -suomalaisia tyttöjä palveluksessa sekä joku miespuolinen -käsityöläisenä. Ja ympäristöllä kerrotaan suomalaisia olevan -kivityössä. - - - - -California. - - -Nimi California herättänee sinussa, lukijani, heti ajatuksen kullasta -ja suurista rikkauksista. Mutta saadaksesi nykyisestä Californiasta -oikean kuvan on sinun johdettava mieleesi suuret viini- ja -hedelmäpuuviljelykset, rehevä, mahtava luonto ja ihmeellisen lauhkea -ilmanala. Kultaa on vieläkin Californiassa, mutta tullaksesi oikein -tuntemaan sen kulta-aikoja on sinun palattava muutamia vuosikymmeniä -takaperin ajassa, oikeisiin kultakuumeen aikoihin. - -Californian historia tarjoaa selvimmin kuvan Amerikan nopeasta -jättiläisedistyksestä. Vielä elää ihmisiä, suomalaisiakin, -jotka tultuaan nykyiseen Californiaan tapasivat sen erämaana, -perkkaamattomana Eikähän siitä olekaan vielä kulunut kun tasalleen -puoli sataa vuotta jolloin suuri Californian kultakuume, Suuren -Lännen asuttamisen lähin aihe alkoi. Sitä ennen, tai noin 1840 -vaiheilla oli ensin alkanut pienempiä yksityisiä joukkoja, -enimmäkseen metsästäjiä, rientää kohti kaukaista länttä. -Olipa joukossa uutisasukkaiksikin haluavia. Monien vastuksien -perästä aavoilla preereillä, missä saivat tapella intiaanien ja -puhvelihärkäin kanssa, saapuivat he perille. Paljo hävisi ensimmäisiä -matkustajia. He kärsivät jos jonkinlaista puutetta, tulivat kipeiksi -ja kuolivat. Paljon heitä surmasivat intiaanitkin. - -V. 1848 löydettiin kultaa suurissa määrin. Moni uutisasukkaista sai -kultaa enempi kun leipää. Ja kulovalkean nopeudella levisi huuto -Californian kultamaista aina Eurooppaan asti Miehet ja vaimot, köyhät -ja rikkaat alkoivat varustautumaan matkalle siihen maahan, jossa -kultaa voi puuveitsellä leikellä. - -Suunnattomat joukot kaikenlaista kansaa, vanhoja kullankaivajia -onnenetsijöitä ja seikkailijoita ryntäsi kun hurjistunut härkälauma -kohti Californiaa. Joka päivä aamusta iltaan nähtiin pitkiä -karavaanijoukkoja suuntaavan kulkuaan länttä kohti. Aavat preerit, -joissa ennen vaan puhvelit ja intiaanit asustivat, saivat nyt nähdä -kansainvaelluksen kirjavaa joukkoa. Näitä siirtolaisia seurasi -insinöörejä, jotka mittasivat rautatielinjaa. Ne joilta oli kesken -loppunut matkarahat, voivat helposti ansaita sitä rautatietyössä. -Päiväpalkka oli hyvä. Mutta kullankaivuussa oli toivoa ansaita vielä -paremmin. - -Ja kultaa sitä tosiaan löytyikin siihen aikaan. Suunnattomat -määrät sitä kaivettiin ja huuhdottiin. Tarkkaan ei puroja joudettu -puhdistamaan, sillä nyt vielä saadaan jotenkin hyvästi kultaa useasta -ennen hylätystä purosta. Mutta kuta helpompi oli kullan saanti, sitä -nopeammin se meni. Leipä oli kullanhintaista, monesti annettiin paino -painosta kun vaihdettiin leipää kullalla. Muut ruokavarat olivat -yhtä suuressa hinnassa. Kuppi kahvia maksoi dollarin, omena tai -muu hedelmä maksoi saman verran. Ruoka-aterian hinta oli viidestä -dollarista aina sataan asti. - -Muuten vallitsi hirmuinen nyrkkivallan aikakausi. Puukko ja revolveri -oli lakina, mielivalta ja voima hallitsijana. - -Ihmeellisesti ovat ajat muuttuneet tuskin ihmisijässä. Ennen ei -Californiassa ollut dollaria pienempää rahaa käytännössä. Rautatien -mukana tuli 50-senttiset ja 25-senttiset. Nyt jo käytetään -"nikkelejä", 5-senttisiä, kumminkin on tuo vielä käytännössä pienin -raha ei ainoastaan Californiassa vaan vuoristovaltioissakin. - -Seikkailija sanonee Californiassa aikain huonontuneen. Mutta kyllä -ne ovat parantuneet. Rahalle on tullut arvo, ja ruoka on helpommin -saatavissa. Nyt voi saada Californiassa ruoka-aterian 10 ja 15 -sentillä, kupin kahvia 5 sentillä, vaatekerran 10 dollarilla j.n.e. -Vallattomuuden sijaan on tullut tyyni rauhallisuus. Oikeus ja laki on -ottanut sijan siinä, missä ennen nyrkkivalta temmelsi. - -Kulta on kyllä isoksi osaksi noukittu pois, vaikka vieläkin saadaan -Californiasta vuosittain monien miljoonain dollarien arvosta -kultaa. Mutta turhaan matkustaja rautatien varsilta kultakiveä -katselee. Sen sijaan kohtaa silmää ihanille mäenrinteille istutetut -hedelmäpuutarhat. Kukkia kukoistaa läpi vuoden, ruusuja on -joulunaikanakin. Jo tammi- ja helmikuussa tehdään kylvöjä sekä -ensimmäinen sato korjataan silloin kun Suomessa maanviljelijä -alottelee kevätkylvöjä. Toinen sato saadaan jouluksi. Ihana, -paratiisillinen maa on California! Luonto ja maan rehevä kasvullisuus -ovat monta vertaa arvokkaammat kun se kulta, mikä tuon maan povesta -on ryöstetty ja ryöstetään. Tuskin on mitään etelämaan kasvia, joka -ei ottaisi Californiassa menestyäkseen. - -California ja yleensä Tyynen meren Amerikan puoleinen ranta on -kasvillisuudelta kokonaan toisellaista kun muu osa maapalloa. -Kaikki siellä on jättiläismäistä. Seeteri-, tammi- y.m. metsät ovat -mahtavia, mutta Californian ylpeys on sen punapuissa. Punapuu (red -wood) on suurimpia puulajeja mailmassa. Sen varsinainen kotimaa on -Californian pohjoisrannikko ja osa Oregonia. Californiassa Mendocino- -ja Humboldtkaunteissa sitä eniten löytyy ja siellä on niiden hakkuu -vireintä. Suurin punapuu mainitaan olleen se, joka kaadettiin useita -kymmeniä vuosia sitte ja jota kaatamassa ja halkomassa on ollut viisi -miestä kokonaista 22 päivää. Puu kuuluu olleen 308 jalkaa pitkä, 28 -jalkaa paksu ilman kuorta, ja kuori itsestään kahta jalkaa paksu. -Kannon päällä kuuluu olevan tilaa kolmellekymmenelle kahdelle parille -tanssia. Nyt pidetään kannon päällä koulua kesäisin ajoin. Suuri on -eräskin puu, joka on kaadettu sillaksi laakson poikki. Laaksossa -kulkee rautatie, joten puuhun on tehty tunneli, mistä juna mahtuu -kulkemaan. Toisessa päässä puuta on sen sisälle kaiverrettu huone, -jota käytetään ravintolana. - -Jonkun verran pienempi puu on ollut kansalaisemme Abram Henriksonin -maalla Noyossa. Muutamia vuosia sitte on Henrikson kaadattanut -puun ja halkonut siitä rautatiepölkkyjä, "taiseja", kuten Amerikan -suomalaiset kutsuvat. Kanto on vielä jälellä, se on 20 jalkaa -läpimitaten ilman kuorta. Ympärysmitta on 70 jalkaa. Vähän pienempiä -ovat ne kaadetut punapuut, joiden kantoihin jotkut suomalaiset ovat -itselleen saunan kaivertaneet. Hyvä kuuluu olevan löyly tuollaisessa -tiviissä saunassa. - -Nuo punapuut antavat monelle suomalaiselle elannon. Siellä metsissä -on kansalaisiamme sadottain hakkuutöissä. -- Mutta kun alamme puheen -Californian suomalaisista, on paras lähteä heitä tarkastelemaan San -Franciscosta, siitä paikasta, josta suomalaisten leveneminen on -tapahtunut. - -Mutta San Franciscon laajuus, sen kirjava väestö, sen kuumeentapainen -elämä panee meille suuria vaikeuksia löytää kansalaisiamme. -Ajellessamme kaupungin katuvaunuissa tai kävellessämme saatamme -tehdä tarkasteluja koettaen etsiä tuttuja suomalaiskasvoja, mutta -jos luulemme löytävämme saatamme yhtä hyvin ajaa kantoon, että -paukahtaa. Siellä on siksi paljon suomalaispiirrettä, että jos sillä -ongella rupeamme onkimaan saattaa tulla kaloja sellaisia, jotka ovat -tuskin koskaan kuulleet Suomen nimeä mainittavan. Intiaaneja kun -on sekaantunut idästä tulleitten kanssa, on muodostunut jos jonkin -kansan omaisia piirteitä. - -San Franciscossa on paljon suomalaisia, jotka eivät enää -tunnusta kansallisuuttaan, elävät amerikkalaisten joukossa ja -kulkevat amerikkalaisina. Yleensä tästä ei ole mitään vahinkoa -kansallisuudellemme, päinvastoin on parempi, ettei Suomen nimi -sekoitu heidän tekoihinsa, sillä he ovat ylimpinä tappelupaikoissa -ja ovat sortuneita kapakkasankareja. Puhuessasi suomenkieltä -katuvaunussa tai jossakin muussa yleisessä paikassa, saatat nähdä -jonkun läsnäolevan suun menevän irvistykseen. Uteliaisuudella hän -seuraa puhettasi, vaikka on olevinaan välinpitämätön. Hän ei ole -enää suomalainen, mutta sitä hän on ollut. Hänkin on lapsuudessaan -puhunut suomen sulokieltä, mutta on sittemmin mailmanrannalla entisiä -muistoja koettanut haihduttaa mielestään. Kohtalo ja oma hurjuutensa -on koventanut hänet, hän on vieraantunut entisyydestä. - -San Franciscossa on paljon suomalaisia, mutta heidän lukumääräänsä on -mahdoton sanoa juuri noiden vieraantuneiden vuoksi. Kansalaisia on -siellä tuhat, voipi olla kaksi tuhatta ja enemmänkin, ken sen tietää -ja kuka heidät kokoo kaupungin kaikista kätköistä. - -San Franciscon suomalainen siirtokunta on vanhimpia Amerikassa, -alkaen tuolta kultakuumeen ajoilta asti eli vuodelta 1850. -Enimmäkseen ovat kansalaisemme merimiehiä, entisiä ja nykyisiä. -He ovat toden totta kokeneet elämää puolelta jos toiseltakin, ja -usea mies on tuttu maapallon monen kulman kanssa. Mutta merimiehen -levoton elämä, alinomainen taistelu myrskyjen kanssa panee -"tervanutun" hakemaan levollisempaa tointa ja työtä. Vaan heitä -ei sittekään huvita maaelämän hiljaisuus, heistä tuntuu meri niin -tutulta, laivat niin kodikkailta, että he enimmäkseen jäävät suuriin -merikaupunkeihin, työskentelevät laivanlastauksessa ja muissa -satamatöissä tai rupeavat pitämään kapakkaa. - -Osa San Franciscon suomalaisia vieläkin matkailee merillä kesinä ja -talvet makaa ravintoloissa. Toinen osa lastailee, tyhjentää ja korjaa -laivoja. Ja kapakoitsijat hoitavat merimiehiä, tyydyttävät heidän -tarpeitaan niin kauvan kun raha piisaa, ja kun raha loppuu annetaan -velaksikin syödä ja juoda, joka kuitataan tulevien meriretkien -ansioista. - -Paljon on San Franciscon suomalaisten keskuudessa turmeltunutta ja -moitittavaa, erittäinkin tuo surkea kapakkaelämä. Mutta on siellä -parempaakin, on kunnollisia oikean edistyksen harrastajia ja sen -vuoksi on siellä noussut henkisiä pyrinnöitäkin. - -Suomalaisilla siellä on säännöllinen seurakunnallinen elämä -tarjolla, mutta siitä ei tule ansio heille itselleen, vaan Suomen -Merimieslähetykselle. Tämä on jo useita vuosia pitänyt lähetysasemaa -San Franciscossa, ja on merimiespappi Sanalla palvellut merimiehiä -sekä maissa asuvia. Jumalanpalveluksia pidetään joka pyhä ja -arkinakin. Vakituista omaa kirkkoa vielä ei ole, vaan ovat -kansalaiset hiljoilleen koonneet kirkonrakennuskassaa, joten on -toivottavissa omankin kirkon saanti. - -Keskinäiseksi aineelliseksi turvaamisekseen ovat San Franciscon -suomalaiset puuhanneet aikaisemmin ja innokkaammin kun ehkä missään -muualla kansalaistemme keskuudessa uudella mantereella. Jo v. 1882 -perustivat sikäläiset suomalaiset keskuuteensa "Veljeysseuran", joka -on ollut aivan näihin asti toimessa ja yhä vielä vaikuttaa. Sen -tarkoitus on ollut auttaa sairastavia ja apua tarvitsevia jäseniä -sekä niiden omaisia. Kirjat näyttää hyviä numeroita. Yli 15,000 -dollaria on seura olemassa olonsa ajalla jakanut apu- ja kipurahoina -ulos. Se maksaa 10 dollaria viikolta sairasapua, antaa vapaan -lääkärin ja monessa tapauksessa vapaan hoitajankin. Kun seuran jäsen -kuolee, maksetaan 75 dollaria hautausapua, ja saatetaan yhteisesti -lepokammioonsa tuo kuollut veli. - -Seuran maksut eivät ole aivan pienet, kun 10 dollaria menee jäseneksi -pyrkiessä ja yksi dollari jäsenrahaa kuukaudessa. Mutta seura ei -muuten olisikaan aineellisesti niin hyvässä kunnossa, ellei sillä -olisi vakaiset tulot ja kannattajat. Kassassa lienee nykyään noin -6,000 dollaria ja se niissä oloissa on verrattain hyvä summa. - -Veljeysseuraan kuuluu ainoastaan miehiä, mutta San Franciscon -naisillakin on oma samanmallinen yhdistyksensä, "Sisarseura". Se -perustettiin kymmenen vuotta myöhemmin kun Veljeysseura, nimittäin -v. 1892. Sekin turvaa turvattomia, hoitaa sairaita ja auttaa -kärsiviä siskojaan. Lyhyellä toiminta-ajallaan on sisarseura tehnyt -arvaamattomia palveluksia sikäläisille suomalaisille, joista monikin -kovien aikojen tähden olisi tullut hätää kärsimään. Seura maksaa 5 -dollaria viikolta kipurahaa vapaan lääkärihoidon ohessa. Kuoleman -kohdatessa antaa se 50 dollaria hautausrahaa. Jäsenmaksut ovat 5 -dollaria tulorahaa ja 50 senttiä kuukausimaksua. Kassassa on toista -tuhatta dollaria. - -Raittiusaatteen lippua on "Murtaja" seura kannattanut. Seuran -historia antaa kuvauksen "Friscon" suomalaisten naisten, seuran -johtajien innosta. Juoppous kun oli levinnyt merimiehiin ja piti -niitä liian lujalla kapakan orjina, meni kolme suomalaista naista -kapakasta kapakkaan, missä vaan tiesivätkin suomalaisia olevan, ja -siellä kehoittivat miehiä muistamaan velvollisuuksiaan ja alkamaan -parempaa elämää. Se oli oloissamme silloin aivan tavatonta eikä -se ollut vaikuttamatta. Monta merimiestä luopui silloin hurjasta -elämästään ja tekivät raittiuslupauksen. - -Harvoilla kansalaisilla on San Franciscossa omat talot, mutta -lahden toisella puolen, esikaupungissa on monta suomalaista taloa. -Olletikin on suomalaisten talojen luku suuri Länsi-Berkeleyssä, -kahdeksan mailia Friscosta. Siellä asuukin paljon suomalaisia. -Talojen omistajat toimivat merikapteeneina, merimiehinä jopa muuan -liikemiehenäkin. - -Mitä yleiseen varallisuuteen tulee, harva kansalaisistamme on -rikas, joskin yleinen toimeentulo on tyydyttävä. Mutta kerrotaan -San Franciscossa asuvan rikkaimman Amerikan suomalaisen, mr. -Nybomin, jonka omaisuus tehnee miljoonan, ellei enempää. Hän -omistaa suuren maatalon ja viinitarhan sekä on hänellä tuottava -osuus eräässä Alaskan yhtiössä. Suomalaiset hänestä ylipäänsä vähän -tietävät, vaikka kuuluukin hän auliudella käyttävän kansalaisiamme -palveluksessaan. - -Lähtien San Franciscosta löydämme seuraavan huomattavamman -suomalaisen asuinpaikan Rocklinissa lähellä Californian pääkaupunkia -Sacramentoa. Rockiin on oivallinen kivimurtimopaikka. Ensimmäisten -suomalaisten kerrotaan tänne tulleen Massachusettsin kivimurtimoilta -v. 1876. Siihen aikaan oli Californiassa vielä hyvä ansion saanti, -ja kivityössäkin voitiin ansaita 4 ja 5 dollaria päivässä. Aika on -sittemmin huonontunut, kiven menekki vähentynyt ja tuotanto kasvanut. -Nykyiset ansiot ovat jotenkin huonot. - -Suomalaiset omistavat useimmat kivimurtimot seudulla ja työmiehetkin -ovat pääasiallisesti kansalaisiamme. Mr. J. Mäntylä, Jurvasta -kotoisin, omistaa ehkä parhaan paikan koko seudulla ja on antanut -työtä monelle kansalaiselle. - -Henkisistä pyrinnöistä on raittiusseura vanhin. Seuralla on oma -kokoushuone, jota käytetään kirkkona aina silloin kun merimiespappi -käy siellä, tavallisesti kerran kuukaudessa. Lainakirjasto on ja on -aika ajoin soittokuntakin kajahdutellut suomalaisia säveliä ansaiten -kiitosta amerikkalaiseltakin taholta. - -Californian pohjoisessa osassa Mendocino- ja Humboldtkaunteissa elää -paljon suomalaisia punapuumetsissä, puunhakkaajina, sahatöissä ja -maanviljelyksessä. - -Jo kultakuume lienee työntänyt suomalaisia tännekin, mutta -varsinainen suomalainen asutus alkaa vasta vuodesta 1872, jolloin -merenkulkuun kyllästyneitä merimiehiä asettui metsätöihin Cuffeys -Covessa. Keväällä 1875 tuotiin myös suomalaisia siirtolaisia -San Franciscosta Noyon sahalle töihin. Ensi aikoina saivat nämä -umpisuomalaisina kovaa kokea kielen taitamattomuuden takia. -Vähäinenkin asian selittäminen tuotti paljon vaikeuksia, kunnes -oppivat käyttämään englanninkieltä siihen määrään, että voivat sillä -ajatuksensa lausua. Kesällä samana vuonna tuli uusia joukkoja ja -seuraavana syksynä myöskin ensimmäinen suomalainen nainen. V. 1877 -alkoi heidän huomionsa kiintyä valtion metsämaihin, joita ottivat -haltuunsa asunto-oikeudella kauntin rannikko-alueelta, etenkin Noyon -takalolta. Tällä tavalla perustivat he omia koteja samalla turvaten -toimeentulonsa tekemällä työtä sahayhtiöille sekä teettäen muilla -ja itse tehden metsissään olevista suurista punapuista rautatien -ratapölkkyjä, joita möivät suuremmille yhtiöille satamapaikoissa. -Maanviljelyä ovat he vielä harjoittaneet verrattain vähä, vaan -innostunevat siihen enemmän, kun metsä tulee häviämään. Karjaa he -kasvattavat yleisemmin. - -Ensimmäisen kansankirjaston perustivat Noyon suomalaiset v. -1882. Se ei kuitenkaan tyydyttänyt ulompana Noyon takalolla -asuvia, vaan v. 1887 tienoilla perustivat sinne toisen kirjaston. -Samaan aikaan alettiin raittiusaatettakin ajatella ja juoppouden -vähentämiseksi syntyi Noyon takalolle raittiusseura ja sen toimesta -torvisoittokunta. Nämä ensimmäiset yritykset eivät kumminkaan kauvan -kestäneet. - -Noyossa ei tehdä enää isosti työtä. Sen vanha sahalaitoskin on jo -vuosia sitte ollut kunnotonna. Kun heitämme Noyon ja kulemme siitä -pari mailia rannikkomaantietä pohjoiseen, niin tulemme Fort Braggiin. -Tämä on pienenlainen kaupunki, mutta suomalaisiin nähden on se -ottanut voiton Cuffeys Covelta ja Noyolta, ollen nykyään suurin -suomalainen pesäpaikka Mendocinokauntissa. Kymmenen vuotta myöhemmin, -kun Noyoon, asettuivat ensimmäiset suomalaiset perheet Fort Braggiin. -Ja kun sitte yhä toisia suomalaisia perheitä ja yksinäisiä kokoontui -paikkakunnalle, perustivat he seurakunnan v. 1889. Kirkko myös -rakennettiin ja osa seurakunnan jäseniä vastoin muiden tahtoa kutsui -silloin papikseen San Franciscosta seikkailijana tunnetun, omituisen -H. Turusen. Heikkomielisyytensä tähden hän pian joutui epäsuosioon -ja niin täytyi hänen poistua täältä. Jäsenet, jotka ennen hänen -tuloaan olivat innolla seurakuntaa edistäneet, olivat nyt luopuneet. -Seurakunta joutui kannattajien vähyydessä rappiotilaan eikä sen -uudelleen rakentaminen ole ollut helppoa. Vihdoinkin on järjestytty -niin, että San Franciscossa toimiva suomalainen merimiespappi käy -aika ajoittain jumalanpalveluksia pitämässä. - -Edistyksen suurena vastustajana kirkollisella alalla on ollut se -kun suomalaiset täälläkin jakaantuvat uskonnon eri käsitteiden -mukaan lahkokuntiin. Apostolisluterilaiset (laestadiolaiset) ovat -perustaneet oman seurakunnan. Toinen vähäinen joukko on niitä, -jotka seuraavat Turusen oppia. Heillä ei ole erityistä seurakuntaa, -vaan ovat pysyneet yleisessä evank. luterilaisessa seurakunnassa, -mutta usein on syntynyt kiivaita sanasotia heidän ja muiden -seurakuntalaisten välillä. He eivät suosi tutkinnon ja opin kautta -suoriutunutta pappia, vaan tahtovat itse toimia papin tehtävät. - -Suomalaisten suurin sivistyspyrintö Mendocinokauntissa on Fort -Braggin raittiusseura. Väkijuomain nautinto on ollut suurena paheena -kansamme riveissä ja juuri tuon haihduttamiseksi perustettiin Fort -Braggin raittiusseura v. 1892. Seuralla on oma talo ja on seuran -työ ollut erittäin suureksi siunaukseksi. Kansankirjastokin on Fort -Braggin suomalaisilla hyvin varustettu ja arvokas. Lukuhalu on -erittäin hyvä. - -Vielä ansaitsee mainitsemista suomalaisten keskinäinen Veljeysseura, -jonka tarkoitus on auttaa jäseniään aineellisesti sairauden ja -loukkausten sattuessa. - -Paitsi Fort Braggia ja Noyoa elää suomalaisia tässä kauntissa vielä -Casparissa, Cleonessa, Albionissa, Navarrossa, Greenwoodissa, Hare -Creekillä, Elk Riverillä, y.m. -- niin, melkein joka paikassa missä -vaan metsä- ja sahatöitä on. Yhteen kerättynä varsinkin suomen -ruotsalaisten kera tulisi heitä hyvä joukko. Pysyväisemmin asettuneet -suomalaiset ovat hyvin toimeentulevia, eläen Lännen vapaata, raitista -elämää. - -Suomalaisten lapset saavat täällä kuten muuallakin opetuksen -englanninkielellä valtion julkisissa kouluissa. Suomenkieli on osalle -lapsista jo vierasta. Ei ole suomalaisia alkukoulujakaan, joissa -lapset saisivat johdatusta äidinkielen lukemiseen. Uskonnonkin -puolesta olisivat nuo suomalaiset alkukoulut, sanokaamme vaikka -"pyhäkoulut", tarpeellisia, sillä kun ei valtion kouluissa opeteta -uskontoa, käyvät lapset presbyteerien, baptistien y.m. johtamissa -uskonnollisissa pyhäkouluissa. -- - -Suomalainen työmies on kehittynyt kovaan työhön, sitä hän etsii -ja siinä hän hyvin viihtyy, kun ahkeruudella voipi ansaita -elantonsa. Ainoastaan kovaa, kovaa ruumiillista työtä, sitä juuri -suopikin suuret aarniometsät Mendocinokauntissa. Jättiläispunapuun -hakkauksessa, sahauksessa sekä ratapölkkyjen tekijöinä tapaa -suomalaisia. Erittäinkin ratapölkkyjen teko, n.s. "taisityö", -on melkein kokonaan suomalaisten hallussa. Siinä voipikin -kykeneväisyytensä mukaan saada palkkaa, sillä niitä tehdään yleensä -kappalemaksulla. Mutta tätä työtä ei ole riittävästi ja sen -vuoksi paljon kansalaisiamme on sahalaitoksissa ja vielä enemmän -tukkimetsissä. - -Lähdeppä lukija nyt tekemään vierailu kansalaistemme luo tuonne -tukkimetsiin. Rautatie kulkee metsään ja sitä mukaa sitä jatketaan -kun keritään puut kaatamaan lähitienoilta. Saat hyvää kyytiä tyhjässä -hirsivaunussa ja pian ollaan "metsäkämpillä". Koko tukkihomma on -toisellaista kun Suomessa. Punapuu kaadetaan ensin, jätetään siihen -siksi, että auringonpaiste ehtii kuivaamaan havun. Sitte sytytetään -puu palamaan, tuli polttaa oksat ja muun töryn pois. Tämän perästä -tulevat kuorijat ja ne, jotka sahaavat puut pölkyiksi Sitte tulee -miehet koneineen, hevosineen y.m. kulettamaan hirsiä rautatien -varrelle. Juuri tuossa se onkin kova työ, sillä tuollaisia hirsiä, -jotka ovat yhtä paksuja kun pitkiäkin, ei liikutella miesvoivoimalla, -siihen tarvitaan koneita, voimakkaita koneita. Puut, jos ne aijotaan -laudoiksi, paloitellaan 14--16 jalkaa pitkiksi pölkyiksi, isommat -pölkyt halaistaan ennenkun ne viedään sahalaitokseen, sillä on perin -vaikea sahata esimerkiksi 16 jalkaa läpimitaltaan paksua pölkkyä. - -Kaikki miehet ovat tukkiyhtiön ruuassa, asuvat varta vasten -tehdyissä, helposti kokoonpannuissa lautahökkeleissä, n.k. kämpeissä. -Ruokahoidon pito on kiinalaisten käsissä ja ovatkin he aika -näppäröitä pihvin paistajia, ja kaikenlaista ne nuo vinosilmät saavat -pöytään. Ruoka on koko hyvää ja voimakasta. - -Mutta majailu noissa kämpeissä ei ansaitse ylistystä. Surkeaa -siivottomuutta on näissä asunnoissa, joissa satakin työmiestä asuu -yhdessä eikä ole naisen kättä siistiä tekemässä. Seinämillä on -vuoteita kahdessa kerroksessa. Makuuvaatteiden varustaminen on kunkin -työmiehen omassa hallussa. Tulen paikka on keskellä lattiaa. Nuotio -siinä palaa ja katossa sen kohdalla on aukko savun pääsemiseksi, -mutta se täyttää vaan puoleksi tehtävänsä. Kämppä on savua täynnä -eikä suinkaan hengitys ole hauskaa. Samoin kun vuodejärjestys on -kämpän puhdistuskin kunkin itsensä tehtävä, jos sitä tahdotaan, -sillä semmoiset kysymykset eivät koske yhtiötä. Tarkemman huolen -yhtiö pitää siitä, että kiinalainen kokki ei myöhästyisi torvea -toitottaessaan vähän yli kello viiden aamulla. Silloin on työmiesten -herättävä unestaan. Pian on kaikki valveilla ja kukin pukeutuu -työtamineihinsa ja astelee yhteen kämppään, joka on valmistettu -aterioimista varten. - -Aamiaisen syötyään menevät he työhönsä kello 6 aikana. Päivällinen -syödään kello 12. Puolessa tunnissa on syötävä ja kulettava matka -edestakaisin työpaikalta. Kello puoli yhdestä puoli seitsemään -illalla tehdään sitte työtä. Illallisen jälkeen rientää kukin -kämppäänsä ja juttelee nuotion ääressä toveriensa kanssa. On siinä -hauska kuunnella eri kielien sointua. Siinä puhutaan englantia, -itaaliaa, saksaa, ruotsia, suomea y.m. Keskustelua jatkuu myöhään -illalla, vaikka onkin kaksitoista tuntia raadettu kovassa työssä. - -Kuten näkyy on Amerikassa pitkiäkin työpäiviä. Lukuunottaen sen, -että työtä tehdessä vaaditaan suurempaa joutuisuutta kun Suomessa, -että aina on työnjohtaja kiiruhtamassa, huutamassa "horioppia" -(engl. "hurry up"), täytyy myöntää, ettei punapuun miehet helpolla -ole. Työhön nähden ei palkka ole suuri: miehet saavat keskimäärin -yhden dollarin päivältä ja ruuan. On sellaisia, jotka ansaitsevat -enemmänkin, aina 40 dollariin kuussa, mutta tehdään työtä dollariakin -vähemmällä. Niiltä päiviltä, jolloin mies ei ole työssä, saa hän -suorittaa yhtiölle 50 senttiä ruuasta päivältä. Tämä vähentää ansiota. - -On sitä täälläkin ollut parempia aikoja. Silloin kun suomalaiset -ensin tulivat seudulle, oli keskinkertainen työmiehen palkka 40 -dollaria kuukaudessa, mutta on sitte vähitellen alentunut. - -Palkan saannissa on ollut vielä se epäkohta, että palkka maksettiin -kolmen tai neljän kuun perästä ja silloinkin vaan 30 ja 60 päivän -vekseleissä. Mies sai siis noin puolen vuottakin tehdä työtä ennenkun -palkan sai käsiinsä. Jos heti tahtoi vaihettaa saadun vekselinsä -rahaksi, täytyi antaa hyvitystä aina kymmeneen prosenttiin asti. Nyt -toki miehet ovat tuon huonon maksutavan saaneet korjatuksi. - -Päästäksemme Mendocinokauntista pohjoisnaapuriin Humboldtkauntiin -on viisainta lähteä laivalla, sillä keskinäinen liike maisin on -hyvin vähäinen. Maamatkalla kyllä näkisimme mahtavia aarniometsiä, -punapuukorpia, ja huomaisimme, että on sitä vielä tuota puuta -Californiassa, vaikka sitä niin sydämmettömästi hävitetään. -Ei kumminkaan kulune pitkiä aikoja, ennenkun punapuu on jo -harvinaisuutta, sillä mitään metsälakia ei ole, vaan kukin omistaja -saa hävittää metsäänsä niin paljon kun ennättää. Samoin käynee -seeterillekin, jota Amerikassa vielä on runsaasti, mutta joutunee se -yhtä harvinaiseksi kun vanhan maan seeteri Libanonilla. - -Tyynen meren ranta täällä ei muodosta hyviä satamia ei ole lahtia ei -niemiä, joiden suojiin laivat voisivat päästä. Fort Braggin satama -on kehno, suojaton, samoin Humboldtkauntin pääkaupungin Eurekan -satama, vaikka viimemainittuun paikkaan onkin äsken aallonmurtaja -laitettu. Ranta yleensä on täällä tasareunaista. Maa kohoaa merestä -äkkijyrkkänä kallio- tai hiekkarantana. Ei ole saaria, ei salmia -hauskuutta luomassa. - -Lyhyen merimatkan päästä tullaan Eurekaan. Se on vilkas ja hyvin -edistyvä paikka, kaikkea kansallisuutta on täällä koolla, myös joukko -suomalaisia. Suomalaiset ovat töissä Eurekan monissa sahoissa ja -punapuumetsissä ympäristöllä. Onpa joku kauvempana kaivannoissakin -ja voidaan tavata heitä myös maanviljelijöinä. Suomalaisilla on -raittiusseura ja seurakuntakin. Onpa siellä suomenruotsalaisillakin -raittiusseura. Yleensä ovat kansalaisemme siellä hyvinvoipia. -Humboldtkauntin suomalaisten elämä on melkein samallaista kun elämä -Mendocinokauntissa, onhan työt ylipäänsä samoja. Sen vuoksi emme -täällä tee lähempää tarkastelua. - -Olemme nyt käyneet suomalaisten luona pohjois-Californiassa -yläpuolella San Franciscoa. Kaikkia asumapaikkoja emme ole -maininneet. Suomalaisia löytynee jokaisessa suuremmassa työpaikassa -siellä. - -Ennenkun jätämme pohjois-Californian, tekee mieli mainita, että -eräällä kauniilla, ylävällä viheriällä niemellä Tyyntä merta -vastassa täällä on komeain hedelmäpuitten suojassa yksinäinen, -kallisarvoinen huvila. Asujamet näyttävät elävän onnellista rikkaan -elämää nauttien luonnosta ja Californian erinomaisesta ilmanalasta. -Siellä elää skotlantilainen mr. Campbell, joka omisti muutamia vuosia -sitte kultakaivoksen Alaskassa. Myytyään tuon kaivoksen kutsuttiin -häntä miljonääriksi ja hän asettui Californiaan, ostaen ihanan -maakaistaleen johon rakensi kauniin huvilan. Täällä hän elää nauttien -tyytyväisenä rikkauksistaan. Alaskassa meni hän naimisiin suomalaisen -neidon Thekla Aholan kanssa, kotoisin Kristiinankaupungista. Nyt -elävät he onnellisina Californiassa. Nuori "missis" on kulettanut -äitinsäkin Suomesta sinne. Campbell oli joku aika sitte vaimonsa kera -käymässä Suomessa ja niin tutustumassa vaimonsa synnyinmaahan. Tuon -suomalaisen tytön elämästä tulisi romaani, miten hän, köyhä tyttö, -vaelsi Amerikan läpi, joutui Tyynen meren rannalle ja vihdoin kylmään -Alaskaan, jossa saavutti kaivantopohatan rakkauden. - -Eteläpuolella San Franciscoa, Californian paratiisillisimmassa -osassa elää myös suomalaisia, ehkä onnellisimpia, tyytyväisimpiä -kaikista Amerikan suomalaisista. Heillä on omat maakaistaleet, -pienet, Suomen torpan kokoiset alat. Mutta enempää eivät he tarvitse. -Hedelmäviljelys antaa pienelläkin alalla hyvän elannon. Pienet, -kauniit asunnot etelämaisten puitten varjossa, kauniit puutarhat, -jotka kukinta- ja hedelmäaikana näyttävät erittäin reheviltä. -Viinirypäleiset lehtimajat ja kujat. Viiniköynnökset kiertyy pitkin -talojen seiniä, tunkeutuen väliin akkunoista ja ovesta sisälle -ikäänkun tarjoten meheviä terttujaan. Ja Californian ilmanala: -alinomainen kesä, ei koskaan liian kylmä eikä koskaan liian kuuma. -Mitä ihanampaa voisi ihminen ajatella! Eikö tässä ole jo edellytyksiä -onnelliselle elämälle, jos sitä kerta ulkonainen luonto ja mukavuus -voi tarjota! Niin elävät suomalaiset Californian eteläosassa, -erittäinkin herttaisessa San Josén laaksossa. Sieltä voi suomalainen -joulun aikana kirjoittaa lämpimästä ilmasta, ihanasta sateesta, -maasta, joka on viheriän vaipan peitossa, missä kukkaiset kukoistavat -ja ruusut tuoksuvat, potaatin varsi on pitkää ja kaunista, toinen -kerta jo samalle vuodelle, jouluksi uusia potaatteja, kaaliksia ja -hedelmiä. - -Tähän sopiikin lopettaa kertomus Californian suomalaisista. -Mainita kumminkin tulee vielä, että suomalaisia löytyy monessa -paikassa Californian sisämaassa kaivoksilla, kaivaen kultaa -vuorista ja purojen reunoilta. On suomalaisella F. Olsonilla ollut -oma kultakaivantokin Sawyers Barissa. Siellä hänen aikanaan moni -suomalainen oli kultaa pesemässä rannan hiekasta. Sittemmin Olson -muutti Astorian läheisyyteen Olneyjoelle. Victorissa, Manda Vistassa, -Largossa, Alamedassa y.m. on tavattavana suomalaisia. Ja suomalaisia -palvelustyttöjä on jokaisessa Californian suuremmassa kaupungissa -ansaiten jotenkin hyvää kuukausipalkkaa. - - - - -Oregon ja Washington. - - -Astorian suomalainen ei väsy kehuessaan Oregonin ilmanalaa ja -mahtavaa Columbiavirtaa. Olen monesti ajatellut kuullessa noita -hartaita puheita: Jos jokin maa onnistuu valtaamaan suomalaiselta -hänen rakkautensa isänmaahan, on se toki Oregon. Suomalainen, joka -on siellä elänyt, haluaa välttämättömästi sinne päästä, toisinaan -hartaammin kun synnyinmaahansa Suomeen. Ja länteläinen ihmettelee: -ken ei kaipaisi Lännettären lempeää hyväilyä, viehkeää tasaista -viileyttä, kun kerran on sitä saanut kokea! Oregon, Oregon, se nimi -kaikuu monesta rakkaammalta rinnalla Suominimen kanssa. - -Lähde nyt sinäkin, lukija, tuohon puoleensa viehättävään maahan -katsomaan siellä kansalaisia. Samalla voimme tehdä silmäyksen -naapurivaltion Washingtonin suomalaisiin. - -Columbiavirta on noitten molempien valtioiden emo, se on niiden -Niili, antaen elatusta ja hyvyyttään, se on niiden asukkaiden Ganges, -jumaloimisen ja ihailun esine. Kalliovuorten lumipeitteisiltä -harjanteilta se iloisena työntäisee liikkeelle, kooten ja keräten -toistatuhatta mailia pitkällä matkallaan suunnattoman joukon isompia -ja pienempiä puroja, jotka tanssien ja hyppien, kuni vallattomat -vuorikauriit, pilviä piirtävien vuorten harjanteilta, vyöryvinä -koskina, pauhaavina putouksina heittäytyvät tyynen äidin helmaan. -Mahtavana, jopa ylpeänäkin Columbia sitte hiljalleen kasvaen ja -laajeten, Washingtonin valtio oikeassa ja Oregon vasemmassa kädessään -laskeutuu Tyyneen mereen. Sieltä Vellamon rikkaasta linnasta -Columbian suupuoli säännöllisesti nousee ja taas laskeutuu, tuoden -runsaat määrät hopeaisia lohia, antaen rantojensa asukkaille yllin -kyllin emon runsasta ruokaa, pitäen heitä hyvinvoipina ja onnellisina -kuni kelpo äiti konsanaan. - -Columbiajoki on valkoisille ollut tunnettu noin sata vuotta, ja -ensimmäisenä pani näihin seutuihin huomionsa John Jacob Astor, joka -on laskenut pohjan tunnetun Astorsuvun rikkauksille. Columbian -jokivarret olivat erinomaisen rikkaat metsäntuotteista, ja Astor -perusti joen suulle kauppapaikan turkiksien ostoa varten. Tuolle -kauppapaikalle pantiin v. 1811 kaupungin perustus ja Astoria -tuli ensimmäiseksi kaupungiksi nykyisessä Oregonissa. Hitaasti -kaupunki kasvoi ja on se vieläkin vaan pienenlainen. Ylempänä -oleva Portland meni edelle, tuli suureksi kaupungiksi ja on kaiken -aikaa ollut Astorian edistyksen estäjänä. Vasta nyt on Astoria -saanut oman rautatiensä, jota vastoin Portland on jo kauvan ollut -rautatiekeskuksena. - -Astoria on kapealla niemekkeellä, joki molemmin puolin. Oivallinen se -on satamalleen. Lohenkalastuspaikkana se on mailman mainio. - -Luonto Columbian varsilla on suurenmoista, metsä oikein mahtavaa -aarniota. Ihmetellä täytyy miten on noita seutuja saatu viljelykselle -tasoitetuksi. Luonnon suuruus ja alkuperäisyys valtaa, mielen niitä -seutuja nähdessä. Vedet laajat, maisemat rannoilla mahtavat, jylhät, -mutta samalla kesäiset ja puoleensa houkuttelevat. Kyllä kulunee -vuosikymmeniä, ehkä satoja, ennenkun Lännen mahtavimman virran -rannikkoseudut ovat ummelleen asutuita. Hauskalta vaan tuntuu ja -omituiseltakin se tosiasia, että suomalaiset ovat uutisasukkaina -useissa paikoin alkaneet Columbian rannikkomaitten viljelyksen -ja erittäin hyvällä menestyksellä. Suomalaisen sitkeyttä ja -tyyneyttä tarvitaankin aarniometsäin raivauksessa, jättiläispuiden -kaatamisessa. Tähän perkkaustyöhön ei maassa syntynyt amerikkalainen -uskalla eikä halua ryhtyä -- siirtolaisten hyväksi onneksi. - -Deep Riverin farmiseutu vastapäätä Astoriaa joen toisella puolen -Washingtonin valtiossa on suurin ja suomalaisin farmiseutu näillä -tienoin. Joku parisen kymmentä vuotta sitte oli seutu läpipääsemätön -korpi, piti hakata ja kaataa puita pois tieltä, jos mieli edes -pienen polun saada. Mutta kun sitte suomalaiset alkoivat perustaa -koteja korpeen, täytyi satavuotisten honkain kaatua uutisasukkaan -voimakkaissa käsissä. Ja näistä komeista tukkipuista saaduilla -rahoilla sitä rakenneltiin huoneita, raivattiin alaa pelloksi ja -pantiin hyvä ja luja perustus viljelykselle. - -Naselissa, vähän matkaa Deep Riveriltä panivat niinikään suomalaiset -alun uudisasutukselle. Suomalaisia on seutu nykyään melkein täynnä. -Siellä saapi hämmästyä luonnon suuruudesta, saapi kulkea pieniä -polkuja läpi sellaisen metsän missä puu makaa puun päällä, puu -melkein kasvaa puussa kiinni. Näkee kauhean suuria jättiläispuita -makaavan maassa, missä lienevät maanneet tiesi kuinka kauvan, sillä -kauvan ottaa puu mädätä tällaisessa metsikössä, jonne ei auringon -säteet paljon pääse ja liekö sadettakaan liottamassa. Kun sahaa -halonmittaisen pölkyn tuollaista jättiläispuuta ja sen halkoo, voipi -saada puolitoista syltä halkoja yhdestä ainoasta pölkystä. On siellä -kuusia, jotka ovat puolitoista syltä läpimitaten, jopa isompiakin. Ja -isoimmat puut lähentelevät sataa syltä pituudessa. - -Jo sellaisessa korvessa Suomen uutteralle kaskenhakkaajalle ja metsän -hävittäjälle on kiitollinen työala. Ei tarvitse sääliä puun kokoa -eikä pahoitella metsän harvuutta. - -Mutta maata ei tuolla voi perkata kuokalla eikä kirveellä. Siellä -tarvitaan koneita, ruutia, sahaa ja työtä, jos mielii jotain saada -aikaan. Tuli on parhain ja halvin keino perkata maata. Pitää polttaa -ja taas polttaa puuta. Sitä uutisasukkaat enimmäkseen tekevät, pitäen -kesät pitkät tulen yhdessä tai toisessa paikassa, siten vähitellen -saaden peltoa. Ja kun peltoa saa, kyllä se tuottaakin, kyllä se -kasvaa ja antaa runsaan sadon. - -Tärkein suomalaisten pesäpaikka ei ole kuitenkaan maanviljelysalue, -vaan on se juuri tuo kalastuskaupunki Astoria. Se on myös vanhin -suomalainen asuinpaikka täällä. Vaan ei ole siitä vielä hyvinkään -pitkä aika, jolloin tänne ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset -samosivat. V. 1873 lähti neljätoista suomalaista Pennsylvaniasta, -Amerikan äärimmäisestä idästä pyrkimään kohti Lännen luvattua maata. -Heillä oli aije asettua maanviljelijöiksi, oli toivo saada valtion -maita asunto-oikeudella, joten siihen aikaan niitä oli yllin kyllin -saatavana. Matka kulki silloin San Franciscon kautta ja sieltä -laivalla Portlandiin. Tulo kesti 17 päivää. Nyt voi matkan tehdä 5 -päivässä. - -Kun miehemme saapuivat Portlandiin, huomasivat he suuresti -pettyneensä maansaannin suhteen. Maata kyllä oli saatavana, mutta -niin kaukana, suurten vaikeuksien takana, että sinne ei tehnyt mieli. -Sitäpaitsi olisi vaadittu hyvänlainen pääoma alkuun pääsemiseksi. -Asiain näin ollen jäivät he Portlandiin, jäivät sinne odottamaan mitä -kohtalo toisi eteen. - -Talvella ryhtyi usea näistä rautakaivantoon työhön, missä palkkaa -luvattiin 1 doll. 75 senttiä päivältä. Mutta kun oli jonkun aikaa -tehty työtä, karkasi rahastonhoitaja eikä siis palkkaa saatu. Niin -täytyi heittää työt siihen. - -Keväällä sitte alkoi kalastus Columbialla ja tämä sai vilkkaan -liikemuodon. Kun ei ollut muutakaan työtä, rupesivat suomalaisemme -kalastajiksi. Viisas kohtalo teki maamiehiksi aikovista kalastajia ja -siten rakensi suomalaisten suurimman pesäpaikan Oregonissa. Kalastus -kyllä ei noihin aikoihin ollut kovin tuotteliasta, vaikka kalansaanti -oli hyvä. Lohen hinta oli vaan 25 senttiä kappale, josta hiljalleen -on kohoutunut pysyen dollarin vaiheilla useampina vuosina, vaikka on -taas viime vuosina alkanut laskeutua. - -Siihen aikaan kun ensimmäiset suomalaiset asettuivat Astoriaan, oli -se pahainen kylän resu, yksi oli kaduntapainen. Lika ja lohenraadot -kuvasivat kurjaa kalastuskylää. - -Mutta Astoria on kasvanut sitä mukaa kun suomalaisiakin on tullut. -Kadut on laitettu kuntoon, rakennettu ja järjestetty. Kaupungissa on -nyt noin 8,000 asujanta, joista ehkä kolmatta tuhatta suomalaisia. -Ei kaupungin vaan tarvitse olemassa oloaan hävetä. Ja nyt se vasta -pääsee edistymään kun on rautatiekin saatu. - -Suomalaiset asuvat kaupungin kummassakin päässä, ala- ja -yläkaupungissa. Alakaupungissa, jota kutsutaan Uniontowniksi asustaa -noin puolitoista tuhatta suomalaista aivan tarkassa järjestyksessä, -talo talolta, eroitettuina toiskielisistä. Siellä on heillä oma -kokoushuoneensakin, joka komeana esiintyy korkealta paikaltaan -näyttäen ohikulkeville, että tässä se on "Suomihaali". Huone -on raittiusseura "Suomen", joka on toistakymmentä vuotta ollut -vaikutuksessaan. Rakennus on tullut maksamaan noin 3,000 dollarin -vaiheille. Komeat talot ympäröivät komeaa kokoushuonetta ja koko -seutu näyttää jykevältä, itsenäiseltä suomalaiskylältä. - -Yläkaupungilla on toinen suomalaisten kyläkunta liki tuhanteen -nousevan väestön kanssa, vaikka he siellä ovat enemmän toiskielisten -seassa. Kirkko ja pappila ovat siellä tienoin myöskin, ja suomenkieli -sointuu tasarintaa englannin ja ruotsin kanssa. Keskikaupungilla asuu -useita liikemiehiä ja perheitäkin. - -Suomalaisia liikehuoneita on useita ja jotkut niistä ovat jotenkin -valtaviksi nousseet. On siellä suomalainen sanomalehtikin "Lännetär". -Myös on suomalainen apteekki. Ja suomalainen lääkäri, tri Beckman -on muutamia vuosia ollut asettuneena Astoriaan. Hän on syntynyt -Jalasjärvellä 1851, tullut Amerikkaan noin 30 vuotta sitte, -suorittanut lääkärintutkinnon Philadelphiassa v. 1884 ja toiminut -sitte lääkärinä Philadelphiassa vuoteen 1895, jolloin muutti -Astoriaan. Melkein kaikissa "toiskielisissä" liikehuoneissa palvelee -suomalaisia, joten ei puutu mitään mukavuuksia, vaikka ei englantia -taitaisikaan. - -Muutamia suomalaisten suurempia liikeyrityksiä on mennyt kumoon. -Niistä harmillisimmat ovat olleet kalakeittimöiden häviöt, joita -suomalaiset ovat pari kertaa saaneet kokea. Mutta nyt on kalamiehillä -keittimö, jonka yhtiö näyttää varmalta. Tämä syntyi kesällä 1896 -olleesta työlakosta, kun eivät yksityisten keittimöiden isännät -suostuneet maksamaan kalastajille viittä senttiä lohinaulasta. Pari -sataa kunnollisinta kalastajaa, enemmistö suomalaisia, muodosti -yhtiön, jonka keittimö on suurin kaikista ja panee kannuihin parasta -lohta. Kaikki työ toimitetaan uusimmanaikuisilla koneilla. Yhtiön -kala on saanut suurinta suosiota markkinoilla. V. 1897 valmisti tämä -uusi keittimö säilykkeinä 48 tuhatta laatikkoa lohta; jokaisessa -laatikossa on 48 naulanvetoista astiaa, "kannua". - -Henkisten pyrintöjen puutetta ei Astorian suomalaisilla ole ollut -pitkiin aikoihin. Kuten jo mainittu, raittiusseura "Suomi" on -toistakymmentä vuotta vanha. Se on paljon vaikuttanut Astorian -suomalaisten kehityksessä. Seura on toiminut itsenäisesti, kuulumatta -mihinkään "yleisyhdistykseen". - -Kirkollinen toimi ja seurakuntaelämä on ollut säännöllistä -vuosikausia. Komea kirkko ja pappila todistavat kansan harrastusta. -Pappina Astorian suomalaisten keskuudessa on monta vuotta toiminut -pastori J. J. Hoikka, joka onkin Astorian suomalaisen seurakunnan -luoja. Kun pastori Hoikka muutti Michiganiin, toimi Astoriassa vähän -aikaa pastori Tanner. Nyt on seurakunnassa pappina pastori Adolf -Riippa ja on seurakunnalla hyvä kannatus suomalaisten keskuudessa. -Astorian suomalaista kirkkoa koristaa kansalaisemme J. A. Oldenburgin -rouvan maalaama ja lahjoittama alttaritaulu, kuvaten Jeesusta -saarnaamassa venheestä kalastajille. - -Paitsi evankelisluterilaista seurakuntaa on Astoriassa myös -apostolisluterilainen seurakunta ja on silläkin oma kirkko. -Saarnamiehenä on monia vuosia toiminut J. Lumijärvi. - -Astorian suomalaisilla on myös Veljeysseura, samanmallinen jäsentensä -turvaaja kun on San Franciscon Veljeysseura. Tämäkin seura on -toistakymmentä vuotta vanha. Ensimmäisen 10 vuoden kuluessa keräytyi -seuran kassaan rahaa yli 16 tuhatta dollaria ja tästä maksoi se -apuina lähes 10 tuhatta. Seura maksaa tavallisesti kipurahoja 9 -dollaria viikossa ja hautausrahaa 75 dollaria. Vapaa lääkärinhoito -on tietysti sen ohessa. Yhtymismaksu seuraan on 10 dollaria ja -jäsenmaksu yksi dollari kuukaudessa. - -Harva seura on jalommin ja oikeudentuntoisemmin jakanut apuaan kun -tämä seura. Usea veli on saanut sairausrahaa aina Suomeen saakka tai -missä muualla lienee ollut vaan. - -Paitsi Veljeysseuraa on Astorian suomalaisilla myös Sisarseura, -perustettu samain aatetten mukaan. Myöskin lauluseuroja, -ompeluyhdistyksiä, torvisoittokunta y.m. on toiminut Astorian -suomalaisten keskuudessa. Runsaasti varustettuja lainakirjastoja on -parikin. - -Kaikesta tästä voi päättää miten kehittyneellä kannalla ovat -suomalaiset yhteispyrinnöt Astoriassa. Mutta missä hyvyyden kylvö -rehoittaa, siellä koettaa pahakin tukahuttaa sitä kylvämällä jos -minkälaista rikkaruohoa. Niinpä ei ole Astoriakaan paheista ja -paheiden turmeluksesta vapaa. Kapakkaelämä ja uhkapeli erittäinkin -aikaisempina aikoina ovat olleet surettavasti vallan päällä. -Tavattoman runsas ansio yhdellä osaa vuotta ja täydellinen -joutilaisuus suurimmalla osaa vuotta on luonnollisesti suurena -viettelyksenä siihen. Erään pelihuoneen pitäjän sanottiin kerta -yhtenä ainoana yönä voittaneen 8,750 dollaria. -- - -Astorian elämä on kalastuksessa. Siitä riippuu sen hyvinvointi, siitä -ahtaat ajat, miten vaan Columbia on antoisa lohiensa suhteen. Suuria, -komeita lohia nousee Tyynestä merestä virtoihin niin hyvin Aasian kun -Amerikankin puolella. Ne Aasian virratkin, jotka laskevat Tyyneen -mereen, sanotaan muutamina vuodenaikoina olevan "täynnä lohia", mutta -siellä eivät vielä ihmiset ole kalastusta niin osanneet hyväkseen -käyttää kun on tapahtunut Amerikassa. Alaskassa kalastetaan innolla, -mutta huomattavinta kuitenkin on kalastus Columbialla, Washingtonin -ja Oregonin välisellä rajalla. Tänne nouseekin lohista uljain, -komein: chinooklohi, jonka punanen liha on kaikkein maukkainta. -Tuon lohen keskimääräinen paino on 20 naulaa ja ovatkin lohet hyvin -tasaisia koolleen. Mutta saadaan paljon raskaampiakin lohia. - -Varsinainen kalastuskausi Columbialla kestää neljä kuukautta. Sen -alku ja loppu on tarkalleen määrätty huhtikuun 10 päivästä elokuun -10 päivään. Koko talven ajan valmistaudutaan tähän kalastukseen, -kudotaan verkkoja, laitetaan veneitä. Ja kuta lähemmäs kalastuskausi -tulee, sitä kiihkoisammiksi valmistukset käyvät. On siinä kiirettä ja -touhua! - -Kalastajat jakautuvat kahteen luokkaan, niitä on rannikkokalastajia -ja verkkokalastajia. Viimemainitut näistä pitävät itseään -arvokkaampina ja elävät isommassa tai pienemmässä eripuraisuudessa -rannikkokalastajien kanssa. Ja todellakin vaatii verkolla kalastus -suurempaa rohkeutta ja kokemusta. Kalamies menee ulapalle, taistelee -myrskyjen kanssa antaen henkensäkin alttiiksi ammatilleen. -Sitävastoin "träppikalastaja" rannikolla on turvallisempi virran -aaltoja vastaan. Hän käy tyynesti kokemassa katiskoitaan ja on -keksinyt vielä paremman, tulokkaamman kalastuskeinon. Hän lyö -paaluja rantamatalikoille, kiinnittää niihin pitkät verkkonsa ja -odottaa varmasti saalista. Tuota paalutusta eivät verkkokalastajat -voi hyväksyä. Se tekee heidän vaarallisen ammattinsa yhä -vaarallisemmaksi. Huolimatta siitä, että parhaatkin kalapaikat -paalutetaan, voipi verkkokalastajan verkot joella laskeutuessaan -tarttua paaluihin ja repeytyä. Sen vuoksi kun matalikkoja alettiin -kovin paaluttaa meni satoja verkkokalastajia sinne ja pakottivat -paaluttajat vetämään pölkkynsä pois ja menemään helkkariin. Pantiinpa -joku mies menemäänkin "helkkariin", tukkien päällä aavalle merelle. -Väkivaltaisuuksia on paljon tehty noita träppikalastajia kohtaan, -useampikin niistä on hävinnyt, tiesi minne. Liekö ammuttu tai -työnnetty Tyynelle merelle? Kukaan ei niistä salaperäisyyksistä -selkoa saane. Rannikkokalastajien on tyytyminen tuskaansa, voima on -lakina siinä, missä ei oikeus muuten turvaa yhteistä hyvää. Niin se -on kumminkin Amerikassa. Väärin olisikin, jos matalikoita saisi noin -vaan suotta paaluttaa muutamain yksityisten keittimöiden hyväksi. - -Komeata on nähdä kun kalastajat sunnuntai-illoin lähtevät Astoriasta -kalastamaan joelle, joka tältä kohdaltaan on 7 mailia leveä. Tuhansia -veneitä valkopurjeineen kiitää veden pintaa. Ne ovat kun perhoset -aavalla kentällä, hyppien, tanssien ja leijaillen liitävät ne mikä -ylös, mikä alas jokea, mikä pitkin, mikä poikki. Kuvan taustana on -Washingtonin puoleinen jylhä, korkea ranta aarniometsineen. Sama näky -kuvastuu kalastusaikana joka ilta, kun kalastajat menevät, ja joka -aamu, kun he tulevat joelta. - -Astuppa sinäkin lukija veneeseen elämään yhden yön Astorian -kalastajan elämää. Valitaan ihana, tyynenlainen ilta, sillä myrskyllä -ei syrjäisten, jos ei asianomaistenkaan, ole hauska olla ulapalla. - -Rannalle kokoontuu kalastajia. He ovat pukeneet karkeat vaatteet -ylleen. Veneet päästetään telineiltään ja nostetaan purjeet pystyyn. -Meidänkin veneemme pian on yksi tuossa perhosliudassa joella. - -Kussakin kalaveneessä on tavallisesti kaksi asianomaista: kapteeni ja -soutumies. Viimemainittu on edellisen palveluksessa. Kapteeni omistaa -tavallisesti veneen ja verkon ja pitää voiton hyvänään. Paitsi -näitä on veneessä kauniilla ilmalla tuon tuostakin syrjäisiä, jotka -ovat lähteneet huvitteleimaan. Naisten laulu siis saattaa kajahtaa -ilmoille matkatessa kalapaikoille ja saalista odottaessa. Ihanasti -sointuu suomalainen kansanlaulu pehmoisilla aalloilla. - -Auringon laskeutuessa saavumme sille paikalle, missä on tarkoitus -laskea verkko. Nyt on elämä vilkasta Columbialla, kukin koettaa -saada verkkonsa lasketuksi sellaiseen paikkaan, missä ei olisi monta -verkkoa edessä. Mutta kun on tuhansia kalastajia verkkoineen, kukin -yrittäen parasta paikkaa, syntyy väliin tungos, ja tungosta seuraa -toisinaan pieniä kahakoita. Pahin kaikista on jos ensin tullut on -kerinnyt laskea verkkonsa, ja toinen tulee sekä laskee verkkonsa -juuri muudan syli eteen. Silloin täytyy edellisen nostaa verkkonsa -ylös ja etsiä sopivampi paikka. Tätä kutsutaan "korkkaamiseksi". - -Verkko on tavallisesti noin 300 syltä pitkä, silmukat 9 tai 10 -tuumaa. Veneen perästä lasketaan verkko veteen aivan kun nuotta. Työ -käypi siten, että soutumies soutelee hiljalleen ja kapteeni työntää -verkkoa minkä ennättää. - -Kun verkko on saatu lasketuksi, asetutaan päähän levolle ja annetaan -virran kulettaa verkkoa ja venettä hiljalleen alas. Nyt ei ole -juuri muuta tointa kun vaan on pidettävä silmällä, ettei verkko -virran muassa laskeudu sellaisiin paikkoihin, joissa voipi repeytyä. -Kalastajan tulee nuo paikat tuntea. Tuo kaikki on kapteenin huolena, -jota vastaan soutumies saapi nukahtaakin veneen keulassa. - -Kauniilla ilmalla on kalastus todellista nautintoa: suloinen kesäyö, -ylhäällä vilkkuva tähtitaivas, tähdet loistaen timanttien tavoin -tummansiniseltä pohjaltaan, helakka kuu antaen väritystä Columbian -tyynelle pinnalle. Yhdeltä puolen rantaa näkyy synkkä, musta metsä, -toisella rannalla Astorian kaupungista valot. Etäämpää kuultaa -Satulavuorten mahtavat harjanteet pelottavina kuni öiset aaveet. - -Mutta aina ei ole kalastus näin rauhallista Columbialla. Varsinkin -keväisin kun lounastuuli lähettää vihurin liikkeelle, saaden mahtavan -Tyynen meren hurjaan raivontaan, silloin on eri leikki. Aavalta -mereltä tulee nuo aallot yhtenä hurinana ylös leveää Columbiata -käyden taisteluun virran kanssa ja muuttaen veden valkeaksi vaahdoksi -kun koskessa. Silloin tulee jos jonkinlaista vahinkoa kalastajille, -verkkoja repeytyy, myrsky kaataa veneitä ja heittää joskus -kalastajatkin pohjattomaan syvyyteen, mistä eivät koskaan palaa. -Valtameri nielee tavallisesti saaliit. Väliin kumminkin löydetään -tällaisen myrskyn jälkeen yksinäinen vene tai repiytynyt verkko, -löytyypä joskus kalastajakin omasta verkostaan kuolleena. - -Kun verkot ovat olleet tunnin pari vedessä ja alkaa olla puoliyön -aika, rupeavat kalastajat kahvinkeittoon veneessään. Tehdään mukana -olevaan pieneen uuniin valkea kuivista ja helposti palavista -puista. Pian on kahvi valmis. Mukana on tietysti myös ruokaa jos -jonkinlaista, kalamies ei ole oppinut niukkaan ruokaan. Yöllä maistuu -ruoka hyvältä vesillä, ja kahvi sekoitettuna kananmunalla kuuluu -olevan voimakasta ja lämmittävää. Syödessä, laulaessa ja jutellessa -kuluu aika hupaisesti. Kun alkaa tulla aamupuoli ja taivaanrannalle -ilmestyy vähän valonkoitetta, silloin ruvetaan nostamaan verkkoa ylös -ja katsomaan mitä on tullut saaliiksi. - -Verkon nostaminen, "pakkaaminen", on hupaisaa työtä, sitä hupaisempaa -mitä useammin saa komean hopeahtavan lohen nostetuksi ylös. Niinpian -kun nostaja näkee lohen olevan verkon silmukassa, ottaa hän koukkunsa -ja lyöpi sen kalan niskaan, nostaen saaliin veneeseen. Ei tarvitse -kovin monta tuollaista leiviskän painoista lohta olla, kun jo tulee -kelpo palkka. Jokainen lohi on arvossa siinä dollarin vaiheilla. -Saalis on noin kymmenen lohta yössä, usein vähemmän, mutta toisinaan -enemmänkin. - -Kalat säilytetään veneen pohjalla, kunnes mennään keittimöön, missä -ne punnitaan, ja kalastaja saapi merkitä saaliinsa. Keittimöt -maksavat lohesta määrätyn taksan mukaan, joten kalastaja saapi -vapaasti mennä aamusella kotiin, levähtää taas iltaan, ellei halua -kalastaa päivällä. Päiväkalastus ei varsinkaan sydänkesällä ole -oikein tuottelias, joten siihen ei niin yleisesti oteta osaa. - -Lohikeittimöyhtiöitä toimii Astoriassa ja sen ympäristöllä useita. Jo -olen puhunut kalamiesten omasta keittimöstä. Parhaat keittimöyhtiöt -tekevät kesässä säilykkeitä noin 50,000 laatikkoa, jopa ylikin. Siis -ne tekevät kukin kesässä noin 2 1/2 miljoonaa naulanvetoista kannua. -Jokaisesta laatikosta lasketaan keittimöisännälle tulevan voittoa -noin yksi dollari. Parhaimpien keittimöyhtiöiden joukossa on eräs, -jonka omistaa suomalainen B. A. Seaborg. Hän on varakas mies, lienee -miljonäärikin. Hän on yksi niitä suomalaisia, jotka ensimmäisinä -tulivat Eriestä Pennsylvanian valtiosta aikoen maanviljelijöiksi, -mutta jotka kohtalo käänsi kalastajiksi. Eikä ainakaan hänen tarvitse -tuota käännöstä katua. Seaborg, rikkaimpia Amerikan suomalaisia, -ei itse asu Astoriassa, vaan sen lähellä olevassa Ilwacon pienessä -kaupungissa. Keittimöissä lohi keitetään, leikataan naulanpaloihin -ja sullotaan täkkiastioihin, jotka ilmattomina juotetaan kiinni. -Työn täällä suorittavat pääasiallisesti kiinalaiset. Kannulohi on -erittäin hyvää ja halpaa. Astorian lohta säilykkeinä syödään yli koko -maapallon, on sitä saatavana Suomessakin. - -Silloin kun kalastuskausi loppuu, vietetään suuria juhlia Astoriassa. -Kalastus ja nuo juhlat yhdessä ovat kun pitkät talkoot, joissa -ensin nähdään vaivaa ja sitte riemuitaan. Silloin alkaa yhdistysten -ja seurojen kalastusaika. Iltamia ja arpajaisia on alinomaa. -Kalamiehillä on rahaa ja tulot ovat suuret. Silloin myös pannaan -toimeen kilpapurjehduksia ja muita kilpailuja. Iloista on mainita, -että suomalaiset ovat näissä melkein aina voittajina. - -Talviajan viettää kalastaja rauhallisesti, useimmiten joutilaana. -Onhan se kyllä vielä syyskalastus, mutta se on vähemmän huomattava. -Uutterimmat hankkivat itselleen jotakin talvityötä. -- - -Kun nyt lienemme jo tarpeeksi kauvan viipyneet Astorian suomalaisten -luona, käykäämme katsomaan suomalaisia muuallakin Oregonin ja sen -naapurin Washingtonin valtiossa. - -Vastapäätä Astoriaa, joen toisella puolen (väliä 7 mailia) on -pienehkö suomalaisjoukko Knappton-nimisessä paikassa, missä on -sahalaitos. Yhteispyrinnöitä ei sikäläisillä suomalaisilla ole, kun -onkin heitä vaan muutamia kymmeniä. Suomalainen pappi käy siellä -toisinaan pitämässä jumalanpalveluksia. - -Knapptonista eteenpäin Deep Riverin varrella ja tienoolla on suuri -suomalaisseutu, kymmeniä maileja laajuudeltaan. Uutisasutukset ovat -Deep Riverin, Salmon Creekin, Naselin ja muiden pienien jokien -varsilla. Kovan työn alla on maa näissä aarniometsissä, mutta minkä -raadetuksi saa, on se taattua kasvussaan. - -Harva kansalaisistamme on siellä kumminkaan yksistään maanviljelyksen -varaan vielä uskaltanut heittäytyä. Heidänkin tärkeänä elinkeinonaan -on vielä suureksi osaksi kalastus. Alavammilla paikoilla kasvatetaan -heinää karjaa varten. Rauhallista, melkeinpä yksinäistä on -kansalaistemme elämä siellä. Naapurikin on aina korven takana, joten -uutisasukas elää usein melkein erakkoelämää. On siellä tilaisuutta -miettiä elämän suuria kysymyksiä. Ehdon tahdon on uutisasukas juuri -tuollaisen hiljaisuuden valinnut. Se sopii niin erinomaisesti -suomalaisen luonteelle. Syyksi erakkoelämäänsä moni sanoo: -"Yksinäisyydessä tahdon täällä Herraani palvella". - -Seurakunnallinen elämä on heillä niin järjestetty, että Astorian -pappi käy määrätyillä ajoilla pitämässä jumalanpalveluksia. - -Kaikki nämä, melkeinpä lukemattomat suomalaiset uutisasutukset -ovat Washingtonin valtiossa. Siellä on myöskin pieni kalastajain -kaupunki Ilwaco, Columbiajoen pohjoisessa suupielessä, valtameren -ja joen rajoittamassa niemessä. Siellä on suomalaisilla toiminut -raittiusseurakin omassa talossaan. - -Astorian ympäristö on aivan täynnä suomalaista asutusta. Takana on -Olney noin kymmenen mailin päässä sievällä paikalla maaharjanteella. -Ja kun Olneyhin pääsee, saa samota suomalaisissa aina Newhalemiin -asti, jotain 50 mailia. Harvassa heitä kumminkin siellä on. Synkän -luonnon ihailija löytää sieltä juuri sopivaa seutua, jylhää, synkkää, -isokasvuista metsämaata. - -Jos sitte lähdetään Astoriasta Portlandiin päin, niin suomalaisia -kyliä on tuhkatiheään. Knappa-nimisessä paikassa on useita taloja -sekä myös seudulla, joka tunnetaan "Vesikontrin" nimellä. Aina -Portlandiin asti on suomalaista asutusta molemmin puolin jokivartta. - -Hockinson eli niin kutsuttu Brush Prairie ansaitsee erittäin -mainitsemista muitten lisäksi. Nimensä on tuo paikka saanut -ruotsalaisesta miehestä, mutta suomalaisia siellä on lujasti -maata itselleen perkkaamassa. Suuri korpi väistyy suomalaisten -tarmokkaisuuden takia, ränsiköt muuttuvat viljapelloiksi. Soma on -nähdä siellä kun suomalaiset joulunkin edellä kyntävät peltojaan -ja laittelevat siementä kasvamaan. Talvi läpeensä voidaan olla -maanviljelyksessä. Sellaista se on Oregonin ja Washingtonin ilmanala. -Enin osa suomalaisista Hockinsonissa on apostolisluterilaisia ja on -heillä oma kirkkokin. - -Ennenkun poistumme Astorian ympäristöltä, täytyy minun, ollakseni -rehellinen, vastapainoksi lausua ylistyksille ihanasta ilmanalasta, -joita sikäläisten suomalaisten tapaan olen ladellut, että ei ne -kaikki päivät silti sielläkään ole päiväpaisteisia, "herttaisia". -Päinvastoin on siellä hyvin sateista. Sanotaankinhan melkein -sananlaskuna: "Astoriassa sataa kolmetoista kuukautta vuodessa", eikä -siinä monella kuukaudella liene erehdyttykään. Varsinkin talviaika -on siellä sadeaika, sataa melkein keskeyttämättä. Mutta ilmanalan -lauhkeuteen, jopa viileyteenkin ei se mitään vaikuta. Ja enemmän -maanviljelijä pitää pitkällisestä sateesta kun pitkällisestä poudasta -kesällä ja pakkasista talvella. Kalastajalle on se yhden tekevä, -satoi tai paistoi. - -Tulemme nyt Oregonin suurimpaan kaupunkiin, Portlandiin. Täällä -asuu suomalaisia hyvänen joukko, enimmäkseen käsityöläisinä -ja tehtaantyömiehinä. Paljon on siellä myös suomalaisia -palvelustyttöjä ansaiten hyvää palkkaa. Heillä on raittiusseura, ja -seurakunta-asiansa ovat niin järjestäneet, että suomalainen pappi -käypi silloin tällöin pitämässä jumalanpalveluksia. - -Portlandissa asuu myös kansalaisemme konsuli Wilson. Hän on monessa -suhteessa kansallismainettamme kohottanut harvinaisen suoralla ja -vilpittömällä käytöksellään. Hän on Portlandin vanhimpia asukkaita, -on siellä ollut kaupungin lapsipäivistä asti. On siis luonnollista, -että amerikkalaiset kohtelevat kunnioituksella "Venäjän konsulia", -samalla kun hän suomalaisille on rakas ja isällinen ystävä. - -Erittäin kauniilla paikalla on tuo Portlandin kaupunki, Columbian -syrjäjoen Willametten varrella. Alinomainen kesäinen ilmanala siellä -on, kuten yleensä Oregonissa. Ympäri vuoden näkee siellä kumminkin -lunta, sillä vaan muutamien kymmenien mailien päässä itäänpäin on -kaksi vuorenhuippua, joilla ikuinen lumi asustaa. Korkeampi niistä, -Mount Hood, on yli 11,000 jalkaa ylempänä Tyynen meren pintaa. -Kirkkaina päivinä kimaltelee lumi niillä ja synnyttää säteitä kuni -puhtaimmasta timantista. - -Etelään Astoriasta, sillä paikalla, missä Coosjoki laskee vetensä -Cooslahteen, on pieni Marshfieldin kaupunki. Tämäkin on huomattava -suomalaistensa suhteen, vaikka siellä ei olekaan paljon suomenkieltä -puhuvia. Se on kumminkin suurimpia suomenruotsalaisten asumaseutuja -Tyynen meren rannalla. Kaupungissa on paljon sahoja ja ympäristöllä -on tukkityötä sekä hiilikaivoksia. Myös pyydetään seudulla lohia -vaikka vähemmässä määrässä. Viime aikoina ei työt siellä ole olleet -oikein vilkkaassa käynnissä. Sanotaan, että suomalaiset ovat siellä -työmiehinä oikein hyvässä maineessa kuten monessa muussa paikassa -Amerikassa. Kun työtä on, annetaan sitä ensiksi suomalaisille. Niin -hyvin suomen- kun ruotsinkielisilläkin kansalaisillamme on seudulla -ollut yhteispyrintöjä, raittius- ja apuseuroja. - -Jos vielä pysymme Tyynen meren rannalla, vaan menemme pohjoiseen -Washingtonin valtioon, tapaamme siellä hiilikaivantoseudulla jotenkin -huomattavia suomalaisten asumaseutuja. Carbonado, yli 14,000 jalkaa -korkean Reiner-vuoren juurella, on näistä huomattavin. Siellä on -suomalaisia jo ollut pitemmän aikaa ja ovat he erittäin hyvin -toimeentulevaa väkeä. Palkka on 10-tuntiselta työpäivältä 2 1/2 -dollaria, mutta kontrahtityössä ansaitsee tuntuvasti enemmänkin. -Pankeissa on joillakuilla kauniita summia rahoja. Ennen aikaan on -suomalaisia seudulla ollut enemmänkin, mutta kaivantoyhtiö rupesi -heitä häätämään pois itsekkäisistä syistä. Muutamia vuosia sitte -kuoli siellä pari suomalaista tapaturmaisesti kaivantoon. Näiden -sukulaiset rupesivat yhtiötä, jota pidettiin syyllisenä heidän -kuolemaansa, hätyyttämään käräjänkäynnillä. Sen vuoksi sai moni -suomalainen lähteä pois työstä. - -Yhteisissä pyrinnöissä vallitsee vilkkautta Carbonadon suomalaisten -kesken. Heillä on raittiusseura, jolla on oma talo ja lainakirjasto. -Myöskin on heillä ollut seurakunta, joka on aika ajoin pitänyt pappia -yhteisesti niiden suomalaisten kanssa, jotka rajan toisella puolen, -Canadassa, elävät sikäläisillä hiilikaivannoilla, Nanaimossa ja -Wellingtonissa. - -Lähellä Carbonadoa on Burnettin hiilikaivanto. Siellä on myös -suomalaisia. Vaikka heitä on nykyään vähän, näyttää heissä kumminkin -olevan tosi yhteisyyden halu. Raittiusseura on toiminut heidän -keskuudessaan ja on melkein jokainen kansalaisemme ehdottomasti -raitis. - -Muualla Oregonissa ja Washingtonissa elää suomalaisia pienissä -joukoin, mutta sellaisia paikkoja onkin lukuisasti. Kumminkin on -vielä tarkastelematta pari hyvin huomattavaa suomalaisseutua, -Oregonin Adams ja Washingtonin Centerville, joissa elää -suomalaisia suurmaanviljelijöitä. Mutta ennenkun sinne lähdemme, -mainitsen pikimmältään muutamia muita tässä vielä nimittämättä -jätettyjä seutuja, joissa on mahdollista tavata suomalaisia. -Oregonissa on tuollaisia pienempiä suomalaispaikkoja: Blind Slough -(maanviljelystä), Cascade Locks (halonhakkuuta), Beaver Creek -(maanviljelystä) y.m. Washingtonissa: Aberdeen (kalastusta), -Franklin, Cokedale ja Cumberland (hiilenkaivamista), Everett, -Spokane, Seattle ja Tacoma (monenlaista työtä kaupungissa), Parkland -(maanviljelystä lähellä Tacomaa), McMurray (maanviljelystä), -Cosmopolis (sahatyötä), Sioux Creek (maanviljelystä), Charleston -(satamatyötä), New Castle (hiilenkaivamista lähellä Seattlea), -Independence (maanviljelystä) y.m. Viimemainitussa paikassa on eräs -hyvinkin suuri suomalainen maatila. - -Ja nyt lähtekäämme varsinaisten suomalaisten suurmaanviljelijäin luo. - -Columbiajoki suupuolellaan kumminkin noin 100 mailin matkalla antaa -runsaan kalansaaliin, mutta ylempänä sen vartta höysteiset rannikot -ja tasangot ovat mitä parhaita maanviljelysmaita ja erinomaista -kasvamaan heinää. - -Ylempänä Cascadevuoriston itäpuolella aukeaa aava tasankomaa. Se -on Columbian tasanko ja on aikoinaan ollut veden alla, suuren -Columbiajärven peittämänä, vaan on sitte maanjäristyksien, -tulivuorten puhkeamisien ja muitten mullistuksien kautta kaivanut -vedellensä läpipääsön vuorten läpi ja kuivanut höysteisen tasangon -tuottavaksi ja runsasantoiseksi peltomaaksi. - -Siellä elää koko joukko suomalaisia maanviljelijöitä hiljaisesti, -rauhallisesti ja tyytyväisesti kyntäen, kylväen ja eloa korjaillen. -Muu mailma tietää vähän heistä, itse kun eivät tahdo kerskuillen -kohottaa päätään ja ylpeillä asutuksillaan. Syvä kristillisyys on -luonut heihin nöyryyttä ja vaatimattomuutta, se on luonut ahkeruutta -ja työhalua, on karsinut pois ylelliset elämäntavat ja muut -joutavuudet. - -Kunnioituksella ja ihmetellen katsovat amerikkalaiset heidän tasaista -ja varmaa edistymistään. Kun toiskielisten on ollut pakko ahtaitten -aikojen, halvan viljanhinnan ja kalliin elämäntapansa tähden myydä -tai jättää maatilansa velkamiehilleen, pankkihuoneille, niin -suomalaiset ovat niitä ostaneet ja siten laajentamalla laajentaneet -alueitaan. - -Mikä ihme siinä sitte on, kun ei suomalainen maanviljelijä täällä -usein joudu takapajulle, ei tule hätään eipä paljon velkoihinkaan? -Päinvastoin hyötyvät he hiljoilleen, vaurastuvat varmasti, isontavat -peltojaan. Ja kumminkin on myös heidän maksaminen veronsa, eläminen, -hankkiminen koneita kuten toiskielistenkin. Eikä he saa viljastaan -senttiäkään enempää kun muut. - -Siinä on todellakin taika, vaan se taika ei ole sen kummempi kun -ahkera työnteko ja säästäväisyys. Ne ominaisuudet ovat sikäläisillä -suomalaisilla, niin miehillä kun naisillakin. Ei siinä aamukultaa -odoteta pehmeissä nojatuoleissa, ei iltakausia venytellä eikä -yökausia valvota tanssiaisissa tai muissa iltahuveissa. Työtä tehdään -kun on työn aika, levätään levon aikana. Kesällä noustaan auringon -kanssa ja sepä viittaa levollekin illalla. Jos jossakin perheessä -luonto on ollut säästeliäs poikain suhteen ja on lahjoitellut -tyttäriä taloon, niin mitäs muuta kun pannaan tytöt pellolle -ohjaamaan nelivaljakolta. On aivan tavallista näitten maanviljelijäin -luona nähdä talontyttäriä pellolla kyntämässä, karhitsemassa ja eloa -kokoomassa. Ja tästä he tietysti vaan reipastuvat ja vilkastuvat. -Samoja neitosia voidaan nähdä myöskin ompelukoneen ääressä ja -hyörivän kotitoimissa yhtä suloisina, sulavina jopa miellyttävinäkin -kun kaupungin hennot naiset konsanaan. - -Suomalaiset maanviljelijät täällä, Adamsissa ja Centervillessä sekä -ympäristöllä, ovat enimmäkseen laestadiolaisia. Heidän rauhallisessa -elämässään tapahtuu pienempi muutos ainoastaan jonkun kerran -vuodessa, kun saarnamiehiä tulee ulompaa kyliin. Silloin on kyläilyä -ja kestailua, sillä tavaksi on tullut pitää raamatunselitys niin -paljon kun mahdollista jokaisen kotona. Tällaista juhlimista, mikä -tavallisesti tulee joulunaikana, kestää viikon pari, jolloin käydään -uutteraan kirkossa ja iltakokouksissa. Sanomattakin ymmärtää, ettei -ne tällaiset taloa hävitä, kun ei niissä tule viina kysymykseenkään. -Ja ruokaahan sitä on joka talossa. Jos tuossa nyt joku ylimääräinen -kahvinaula kuluu, se kai ei suuriin tunnu. - -Näitä saattaa todella sanoa suurmaanviljelijöiksi, sillä siellä on -taloja, joissa on 500--1,000 eekeriin (noin 200--400 hehtaaria) -maata itsellään ja monesti saman verran vuokramaata. Niin suuret -maa-alat läpeensä viljeltynä on kylläkin suurta. Työtä tehdään -15--25 hevosella. Nisua saadaan vuosisatona 5,000--10,000 bushelia -(1,750--3,500 hehtolitraa). Kun otetaan huomioon, että viljelys -täällä ei ole vuosisatoja vanhaa, vaan tavallisesti asujamet itse -ovat uutisviljelijöitä, ovat kääntäneet pelloiksi seudut, joissa ei -ennen ole ollut peltoa ollenkaan, niin täytyy ihmetellä suomalaisen -käsialaa siellä. - -Ja tarkastellessa kuinka he maataan viljelevät ja millaisten -konetten avulla, syrjäinen aivan oudostuu nähdessään kaksiteräisiä -kääntöauroja kuuden hevosen vetäminä kääntäen 3--4 jalkaa maata -kerrallaan. Karhitkin ovat lähes niin leveitä kun peltosarat paikoin -Suomessa ja tarvitaan niitäkin vetämään 6--8 hevosta. Elonleikkuu -tapahtuu sekin itsesitovien leikkuukoneitten avulla. Ja kerrotaanpa -niitä koneita olevan sellaisiakin, jotka leikkaavat, puivat viljan, -varistavat ne säkkiin, sitovat säkinsuun kiinni ja pudottavat kolme -säkkiä paikkaansa! Tämä on tosiamerikkalaista maanviljelystä. Maan ja -ilman laatu kuivaa nisun siihen määrin, että sen voipi puida pellolta -käsin. - -Suomalaisen uutisasutuksen perustus näille tienoille tapahtui -melkein samaan aikaan ja samaten kun muuallakin vanhemmilla -suomalaisilla farmiseuduilla. Vuosina 1870--80 pyrki suomalaisten -suurimmasta pesäpaikasta Calumetista suomalaisia moneen paikkaan -maanviljelijöiksi. Silloin syntyi suomalaiset pesäpaikat erittäinkin -Minnesotassa. Cokatoon ja New York Millsiin kiiruhti suomalaisia -maanottoon ja vakaisen kodin perustamiseen. Oli maanviljelijöiksi -aikovissa niitäkin, joita halutti päästä lännen ikuiseen kesämaahan, -sillä oltiinhan maassa, missä oli valikoiman varaa. - -G. W. Planting, kotoisin Kemijärveltä, oli ensimmäinen, joka -lähti Lännen maita tarkastamaan ja jäi sinne asumaan. Saatuaan -Calumetin kaivantotöissä puolitoista tuhatta dollaria säästöön sekä -taloustoimiin perehtyneen kelpo tytön emännäksi, läksi hän lauhkeille -Tyynen meren rannikkoseuduille. Tultuaan Portlandiin ja kuultuaan -Pendletonin luona, noin 200 mailia sisämaahan päin, olevan oivallista -nisunviljelysmaata saatavana asunto-oikeudella meni hän sinne ja -saapui perille vuonna 1877. Häntä seurasi muutamia muita ja kukin -otti itselleen pienen palasen, 80 eekeriä, maata. He eivät huomanneet -ottaa isompaa maa-alaa luullen muka tuossakin olevan yhden miehen -osalle. - -Intiaaneja majaili seudulla ja tahtoivatpa hekin isännöidä maata. -Ei kumma vaikka syntyikin kahakoita. Kunkin uutisasukkaan piti olla -varustettuna ampuma-aseilla. Pari kertaa saatiin lähettää vaimotkin -pois seudulta, kun kiivain ottelu tuli. Sotaväen ja uutisasukkaiden -yhä paisuvan voiman edessä täytyi vihdoin intiaanien taipua rauhaan -ja tyytyä jakamaan maansa sekä peräytymään syrjemmälle. Olot ovat -sittemmin tulleet rauhallisiksi sekä entiset intiaanitappelut -taruiksi ja seikkailuiksi. - -Maan laatu Pendletonin luona (Adamsissa) on tasaista, hyvin -viljavaa ja oivallista nisun kasvatukselle. Kylvöt tehdään syksyin -keväin; enimmäkseen käytetään syyskylvöjä, koska se on havaittu -tuotteliaammaksi sekä varmemmaksi. Paikoin jätetään pellot -kesannoksikin voimistumaan. Yksinomaisesti viljellään nisua, ja -edistyneimmillä on sato 10,000 bushelia vuodessa. Lienee joitakuita, -jotka saavat enemmänkin. - -Karjanhoitoa ei harjoiteta, koska puuttuu laidunmaita. Hevosia -pidetään 10--30 vaiheille talossa. Keskimäärin on kullakin -suomalaisella perheellä Pendletonin luona 400 eekeriä maata. -Toimeentulo on yleisesti hyvänpuoleinen, vaikka on ollut -uutisviljelijän vaikeudet voitettavana. - -Sata mailia Pendletonista länteen on toinen suomalainen -suurviljelyspaikka Clikitatjoen laaksossa lähellä Dallesin kaupunkia. -Se on luontonsa puolesta oikein paratiisimainen. Korkea Adams-niminen -lumivuori kohoaa sieltä korkeuteen. Kun matkustaja jonakin kirkkaana -talvi- tai kevätpäivänä tekee matkan Clikitatin laaksoon, on hänellä -tilaisuutta nähdä lännen luonto kaikessa majesteetillisuudessaan. -Niin pian kun hän on kulkenut poikki leveän Columbiavirran ja päässyt -töyräälle, aukeaa siihen hämmästyttävän laaja ja suuremmoinen -näköala. Takana ja sivuilla vyöttää mäkeä Columbian leveä hopeavyö, -jonka Oregonin puoleiselta rannalta näkyy Dallesin kaunis kaupunki. -Ja kaupungin takaa kohoaa sammunut tulivuori Mt. Hood, jonka huippu -on nyt peittynyt ikuiseen lumeen. Mt. Hoodin takaa pistää Jeffersonin -vuoren lumivalkea pää esiin ja vielä sen takaa siintää "Kolmen -Sisaruksen" lumipeitteiset harjat. - -Vasemmalla sivulla kohoaa Cascadejonosta Mt. Helena ja Mt. Tacoma -kuni jättiläiset pilviin. Mutta komeimmalta näyttää sittekin edessä -oleva Adamsin entinen tulivuori, senkin huippu valkean lumivaipan -peittämänä. Auringon valo luopi siihen kristallin kirkkautta. - -Tässä alla on nyt se laakso, jonka höysteistä pohjaa viljelee -Centervillen suomalaiset. Heitä on siellä neljättäkymmentä perhettä. - -Suomalaiset löysivät tämän paikan aivan sattumalta. He aikoivat -Pendletoniin toisten suomalaisten luo, joilta oli tullut kiittäviä -lausuntoja Calumetiin. Mutta juuri kun he pääsivät Portlandiin, oli -joukon johtajalta hävinnyt osoite, joten tie tuli pystyyn. Arveltiin -kumminkin paikka löytyvän, kunhan joudetaan etsiä. Kun he tulivat -Dallesin tienoolle, näytti maa monessa suhteessa vastaavan niitä -kuvia, mitä olivat kirjeellisesti saaneet Pendletonin maista. Näin -jäätiin siihen ja alettiin etsiä suomalaisia. Niitä ei löytynyt, -mutta löydettiin Clikitatin laakso, joka näytti kaikin puolin -lupaavalta. Sinne jäätiin omistamaan maapaloja. Nämäkään eivät -katsoneet tarvitsevansa enempää kun 80 eekeriä, jonka vuoksi sitte -ovat saaneet oston kautta laajentaa peltojaan. - -Kun matkaajille kulkuväyliltä on Centerville ennen Pendletonia, on -sinne jälkeenkin päin joku jäänyt, vaikka oli aikomus mennä etemmäksi. - -Ahkeruudella ja säästäväisyydellä ovat suomalaiset täälläkin -kehittyneet kelpo maanviljelijöiksi ja tulevat hyvin toimeen. He -omistavat keskimäärin noin 350 eekeriä maata taloa kohti. Tosin on -muutamilla maanviljelijöillä yli 500 eekeriä maata, on jollakin noin -1,000 eekeriä, mutta muutamilla alottelevilla on vaan 160 eekeriä. -Maa on kaikki viljelyskunnossa, ei ole mitään tyhjän panttina. - -Huvikseen katselee suomalaisten maanviljelijäin hyörinää kesäkiireen -ajalla, ollenkin kun on viljan korjuu. Ja talvella kun heillä ei ole -kiireitä töitä, saat viettää hupaisia iltoja kuunnellessa vakaiden ja -elämää kokeneiden isäntien keskustelevan henkisistä ja maallisista -riennoista. - -Suomalaisia ei Pendletonissa eikä Clikitatlaaksossa ole paljon, mutta -ovat he itsenäisiä ja hyvin toimeentulevaa kansaa. Jos ei heidän -keskuudessaan upporikasta löydykään, ei siellä myöskään rutiköyhää -ole. - -Yleensä täytyy Oregonin ja Washingtonin valtioiden suomalaisille -myöntää, etteivät he ole tehneet huonoa maa- ja asumapaikkavalintaa. -Ja itse ovatkin he oloihinsa erittäin tyytyväisiä. Sehän on -onnellisuuden merkki. Kernaasti kehukoot valtioitaan, kun kerta -näyttävät käytännössä tulevansa niin hyvin toimeen. - - - - -Alaska. - - -Uutena Californiana on Alaska aivan viime aikoina tullut tunnetuksi, -Californiana kultansa, vaan ei ilmanalansa puolesta. Kultaa saadaan -sieltä nykyisin niinkun ennen Californiasta säkittäin. Monen -onnenetsijän on se jo tehnyt upporikkaaksi ja epäilemättä yhä -useampia tekee. Kultaa siellä löytyy runsaasti ja monesti riippuu -asianomaisen kullankaivajan kunnottomuudessa, ellei hän mitään saa -kokoon. Monet ovat saaneet kultaa aivan suunnattomasti, mutta eivät -ole osanneet sitä säilyttää. Alaskan lyhyt kulta-ajan historia -jo tietää kertoa henkilöistä, jotka ovat äkkiä miljonääreiksi -tulleet, vaan ovat yhtä nopeaan pelihimon y.m. kautta taaskin -keppikerjäläisiksi sortuneet. Paljon puhutaan kurjuudesta Alaskan -kullanetsijäin keskuudessa ja onhan siellä vaivoja ja vastuksia, -mutta monesti syy on itsessään niissä henkilöissä, jotka ovat siellä -kurjiksi joutuneet. Alaska tarjoaa vakavalle, eteenpäin pyrkivälle -luonteelle sellaisia aineellisen vaurastumisen tilaisuuksia, joita -tuskin on löydettävänä missään muualla maapallollamme. - -Vaikka Alaska ilmanalansa puolesta ei olekaan verrattava ihanaan -Californiaan, liioitellaan kumminkin usein sen kylmyyttä ja -karuisuutta. Osa Alaskaa on kyllä hyvinkin pohjoisessa ja -luonnollisesti siellä napapiirin sisällä on hyvinkin kylmää, mutta -ne pohjoisimmat seudut ovat enimmäkseen asumattomia eikä nykyinen -kultakuume vielä sinne ole ohjautunut. Ne seudut, missä kultakuume -parhaillaan riehuu, eivät suinkaan ole kylmempiä kun pohjoisempi osa -Suomea. Talvet ovat siellä vähälumiset ja jotenkin lauhat. - -Ja tunnetuin osa Alaskaa on lämmintä kun etelä-Suomessa, ehkä -lämpimämpääkin. Tyynen meren Amerikan puoleinen ranta on merivirtojen -takia hyvin lämmintä suhteellisesti verraten muihin samalla -leveysasteella oleviin maihin. Amerikan Atlanninpuoleinen ranta -on paljon kylmempi, jo Labradorin niemimaa on Lappia, verrattuna -Alaskaan. Käsitys kylmästä, jäisestä Alaskasta on suureksi osaksi -väärä. - -Alaska on noin kuudes osa koko Yhdysvaltain maa-alueesta. Sen -suurin leveys on 800 ja pituus 1,100 mailia. Se on siis yli 300 -mailia pitempi Californiaakin. Ja kun se on pitkä pohjoisesta -etelään, on aivan luonnollista, että siinä eri paikoissa on hyvinkin -erilainen ilmanala. Ylimalkaan on se asumatonta, vuorista maata. -Etelärannikko, jonka saaririkas alue on erittäin ihana kesällä, -on muuten siksi kallioista, ettei maanviljelys oikein tahdo käydä -päinsä. Myös karjanhoito on siellä vaikeaa, sillä vaikka jokien -varsilot kasvavatkin heinää, on sen korjuu peräti vaikeata liiallisen -märkyyden tähden. Alaskassa nimittäin sataa kesälläkin melkein joka -päivä. - -Ylempänä pitkän Yukonvirran varrella, juuri nykyisillä -kultaseuduilla, kyllä voisi viljaakin kasvattaa, mutta vielä nykyään -ei siitä ole välitetty. Muut elinkeinot pitävät mieliä jännityksissä. -Sillä vaikka Alaska ei tarjoakaan maanviljelijälle suuria etuja on -siellä muuten luonto rikasta. - -Jo kauvan aikaa on Alaska ollut tunnettu oivalliseksi turkiksistaan, -kallisarvoisista metsäeläinten nahoista. Kuuluisimmat ovat Alaskan -mustan- ja hopeankarvaiset ketunnahat, joilla kummallakin on hyvä -hinta markkinoilla. Paitsi näitä löytyy muita metsäneläviä, joista -saadaan kalliita turkiksia. - -Kauvan on myös ollut tunnettuna toinen tuotantoala, hylkeiden pyynti. -Sitä harjoitetaan Alaskan länsirannikolla aina Behringin salmeen -asti, jopa ulommaksikin, suurena tulolähteenä, ja satoja ihmisiä -elää sillä. Suuriin summiin nousee hylkeiden ja turkiksien arvo, -mitä vuosittain Alaskasta saadaan. Järjetön hylkeiden surmaaminen on -kumminkin viime aikoina niiden saalista vähentänyt ja ellei olisi jo -ryhdytty rauhoitustoimiin, olisi pian se tulolähde loppunut. - -Lohenkalastus on myös hyvin antoisa Alaskassa, jopa antoisampi kun -kalastus Columbialla. Viime vuosina on paljon huomiota kiinnitetty -siihenkin. Satoja lohenkalastajia menee joka kesä Alaskaan, missä -silloin on jokien suut ihan sakeana näitä kaloja. San Franciscosta -ja Astoriasta kulkee monia kalalaivoja keväisin sinne ja palaavat -syksyllä tuoden suuret saaliit kannuihin keitettyä lohta. -Kalastusyhtiöillä on Alaskassa omat keittimönsä ja kalastuspaikkansa. - -Mutta kaikista näistä rikkauksista viepi voiton Alaskan -metallivarastot, mitkä näyttävät vuosi vuodelta tulevan yhä -tuottavammiksi. Ja kivihiilialueetkin näyttävät Alaskassa olevan -loppumattomat, vaikka niihin ei ole vielä ehditty suuremmassa -määrässä huomiota kiinnittämään. - -Jo aikaisin on tiedetty myös Alaskan kultarikkaudesta, mutta -siihen aikaan kun alue kuului Venäjälle ei siihen huomiota pantu. -Jo heti sen jälkeen, kun Venäjä möi tuon rikkaan maan v. 1867 -puolella kahdeksatta miljoonalla dollarilla Yhdysvalloille, -alkoivat amerikkalaiset prospäkkärit (kullanetsijät) tehdä hyviä -löytöjä. Silloin vielä löydettiin suurempia metallirikkauksia -varsinaisissa Yhdysvalloissa, joten Alaskan kulta sai maata -kätköissään. Mutta jälkeen vuoden 1880 rupesi kummallisempia puheita -kulkemaan Alaskan kultapaljoudesta. Eräs prospäkkäri Juneau löysi -sen rikkaan kultaseudun, missä on nyt hänen nimelleen omistettu -kaupunki, suurin Alaskassa. Vastapäätä olevalta Douglassaarelta -löydettiin yhä enemmän kultaa. Nyt rupesi tänne ihmisiä tulvaamaan. -Laitettiin säännölliset kaivantotyöt koneineen, muserrusmyllyineen -ja sulimoineen. Juneau sai löydöistään myydessä ne yhtiölle kymmeniä -tuhansia dollareita, mutta joi ne muutamassa kuukaudessa, joten taas -pian suorisi kullanetsintään. Se oli hurjaa aikaa. Vihdoin syntyi -Treadwellin kultakaivosyhtiö Douglasin puolelle ja nyt on siellä yksi -mailman suurimpia ja rikkaimpia kultakaivoksia. Nyt ei enää niiden -kulta-alueiden arvo ole kymmeniä tuhansia, vaan miljoonia dollareita. - -Uusia kultalöytöjä tehtiin etempänä Alaskassa. V. 1896 keväällä -kuului kullantoitotus Cooks Inletistä ja tuhansia kullanetsijöitä -riensi sinne, toiset onnistuen, toiset pettyen. Samoihin aikoihin, -jopa ennen sitä tunkeutui paljon kullanetsijöitä Yukonvirralle ja -saivat jotkut runsaastikin kultaa emäjokeen virtaavista puroista. -Näin syntyi kullanhuuhtomot Forty Milessa, Circle Cityssä y.m. -Mutta vasta kesällä 1897 kuului sieltä ihmeistä ihmeellisimpiä -asioita. Silloin saapuivat ihmisten ilmoille ensimmäiset onnelliset -kullankaivajat Klondikesta, joka oikeastaan ei enää ole Alaskaa, -vaan kuuluu Canadan alueeseen. Kultaa tuotiin säkittäin. Moni köyhä -kullankaivaja oli muutamissa kuukausissa päässyt satojen tuhansien -dollarien omistajaksi. - -Tämä oli käännekohta Alaskan historiassa. Nyt vasta oikea ihmistulva -ryntäsi sinne. Alaskan kultakuume voitti Californian kuumeen. -Seuraavana kevännä kävi oikea kansainvaellus Alaskaan. Seattle -ja muut satamakaupungit olivat lähtijöitä täynnä. Mikä noiden -kullanetsijäin kohtalona lienee, tulevaisuus osoittaa. Varmasti -heistä moni pettyy toiveissaan ja osa sortuu kurjuuteen. Mutta -epäilemättä myös usea tuo sieltä kultaa tullessaan. Alaskalle -itselleen on tästä se etu, että yksi ja toinen jää sinne asumaan ja -niin tulee tuokin syrjäinen seutu asutuksi. - -Suomalaisia on asunut Alaskassa jo Venäjän vallan aikana ja lienevät -he silloin oleskelleet melkein yksinomaan pääkaupungin, Sitkan -ympäristöllä. Luultavaa on, että niitä on nytkin siellä joku määrä, -vaikka tämän kirjoittajalla ei siitä ole tarkempaa selkoa. Vieläkin -on Alaskan hallituspaikkana Sitka, mutta se on jo joutunut yleisestä -liiketiestä niin syrjään, että harvoin sieltä mitään kuuluu. Juneau -on nykyisin pääpaikka Alaskassa. Se on porttina kultamaille. Sinne -on tullut joku Sitkan suomalaisistakin ja useita muualta. Edistyvän -kaupungin moninaiset puuhat antavat suomalaisille työtä, ja onhan -sitä ansiota saatavana seudun kultakaivoksistakin. Juneaun ja sen -naapurin Douglasin kultakaivannot ovat kivilouhoksia. Ainoastaan joku -vähemmänarvoinen kullanhuuhtomo löytyy. Yukonvirran varrella sitä -vastoin ovat kultapaikat yleensä huuhtomoita. Juneaun tienoilla ei -yksityisen kullankaivajan kannata tehdä työtä omin neuvoinsa, vaan on -hänen ryhdyttävä työhön kaivantoyhtiöille. Ja rikkaassa Treadwellin -kaivannossa onkin moni suomalainen työssä ansaiten päivältä vähintäin -2 dollaria ja sen lisäksi vapaan ruuan. - -Muutamilla Juneaun suomalaisilla on omia kaivosalueita, vaan kun -niihin tarvittaisiin kalliita koneita, eivät ole ruvenneet kultaa -kaivamaan enemmälti kun vaan ovat saaneet selville kuinka rikasta -kultasuoni on. Jos hyvin käy, voivat he myydessä saada näistä -alueista suuriakin summia. - -Työskentely Juneaun seudun kaivannoissa on erillaista kun -tavallisesti muualla, joissa tällaiset kaivantotyöt tehdään -enimmäkseen maanalaisissa tunneleissa, mutta täällä on kaivannot -avonaisia. Metallisuoni alkaa maasta juoksemaan kohti maansisään, -joten tehdään avonaisia kaivoja. Nämät ovat monessa suhteessa -epämukavammat ja vaarallisemmat kun maanalaiskaivannot. Jota -syvemmäksi ja laajemmaksi tällainen kaivanto tulee, sitä -vaarallisemmaksi käy työntekokin. Mäenrinteestä saattaa milloin -hyvänsä irtautua kiviä ja muuta soraa, joka päästen vauhtiinsa -kaataa alleen mitä sattuu eteen. Tapaturmat ovatkin monilukuiset ja -on muutamia suomalaisiakin saanut siellä surmansa tai tärväytynyt -ikipäiviksi. Talvella on työnteko tuollaisessa avonaisessa reijässä -hyvin surkeaa. - -Juneaun ja Douglasin suomalaisilla on omia taloja useita ja tulisivat -he kaikki yleensä hyvin toimeen, jos ei osassa olisi juoppous ja -pelaus liian suuresti vallalla. - -Nykyään on Juneau enimmäksi osaksi vaan läpikulkupaikka -suomalaisille. Harva Alaskan suomalainen on ollut käymättä Juneaussa, -vaikka on sittemmin siirtynyt paremmin toiverikkaille seuduille. -Usea, jonka rahavarat ovat olleet lopussa, ettei ole voinut tehdä -tarpeellisia varustuksia erämaaelämälle, on tehnyt jonkun aikaa työtä -Treadwellin y.m. kaivannoissa ja sitte, ansaittuaan rahaa, jatkanut -matkaansa etemmäksi. - -Lähdeppä sinäkin, lukijani, seuraamaan suomalaista kullanetsijää -Yukonille ja noille kehutuille Klondiken seuduille. Matka -Amerikan eri osista tavallisesti kulkee ensin Seattlen kaupunkiin -Washingtonissa. Sieltä voi kulkea laivalla aivan Klondikelle asti, -mutta harva tavallinen kullanetsijä mennessään käyttää tätä pitkää -ja kallista, vaikkakin mukavaa, kulkukeinoa. Palatessa, jos on -kullansaalis ollut oikein hyvä, kuletaan herroiksi sieltä kautta, -Yukonia St. Michaelsiin ja sieltä merta myöten Seattleen tai San -Franciscoon. - -Mutta me lähdemme Seattlesta Juneauhin. Se matka maksaa 16 dollaria, -toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. On ne laivat aikoinaan -kulettaneet tuon matkan 5 dollarillakin, mutta kallistivat -kultakuumeen paisuttua suureksi. Matkatamineet ja koko vuoden muona -ostettiin ennen tavallisesti Juneaussa, mutta nyt se suureksi osaksi -ostetaan Seattlessa. Meneehän ne vähemmälläkin kun koko vuoden -muonalla, mutta viisasta on ottaa se matkaan. Ruoka Yukonin ja -Klondiken kultaseuduilla on kallista. Jos kultaa löytyy hyvästi, -ei niistä hinnoista paljon surkeilla, mutta vähemmän onnistunut -kullanetsijä syöpi mieluummin omaa ruokaansa. Paitsi ruokaa tulee -ottaa mukaan lämpimiä villavaatteita, jalkineita, kintaita, -tärkeimpiä lääkkeitä, kirves ja vähän muita puusepän kaluja, pyssy -y.m. Kaikki nämä varustukset vuoden muonan keralla nousevat noin 200 -dollariin. - -Juneausta viepi laiva meidät vähän toista sataa mailia -Chilkoot-nimiseen seutuun. Siinä on nyt Dyea-niminen -kauppala, syntynyt viime kultakuumeen aikana. Chilkoot on -kahden jättiläisvuoren välinen sola. Siinä kulkee nyt kyllä -tramwayvaunutkin, mutta tavallinen kullanetsijä säästää kyytirahat -ja vetää itse tavaransa kelkalla solan yli. Tietysti ei koko tuo -tavarajoukko kule yhdellä kerralla jyrkän ja vaikeakulkuisen -vuorisolan yli, vaan tavallisesti kuletetaan ensin pienempi osa -jonkun matkaa, jätetään sinne ja käydään toista hakemassa. Jos -kulemme kesällä, silloin emme voi käyttää kelkkaa, vaan täytyy -meidän kantaa tavaroita selässämme. Intiaanikantajia saisimme kyllä -vuokrata ja heidän leveihin selkiinsä kyllä tavaraa sopisikin, mutta -mielellämme säästämme senkin rahan, sillä intiaanit ovat tottuneet -palveluksistaan aika lujasti nylkemään. - -Paras aika kulkea Chilkootin yli on maaliskuu. Talvella on siellä -melkein alinomaista lumipyryä, ja lumivyöryt ovat haudanneet kymmeniä -matkalaisia kerrallaan. - -Kun olemme päässeet solan huipulle, alkaa matka alaspäin. Se on kyllä -helpompaa, vaan on hyvin vaivaloista ja vaarallista. Vuoren alla -alkaa matkamme vesiteitse. Ensin kuletaan järviä, vaan kun olemme -maaliskuulla liikkeelle lähteneet, olemme nyt parhaillaan siihen -aikaan järvillä, kun ne ovat vielä jäässä, lumettomana iljanteena. -Meidän on nyt lumipaikoilla hyvä vetää kelkkaa ja iljanteella -saamme oikein tulista kyytiä, kun panemme kelkkoihimme purjeet -ja annamme tuulen viedä. Tätä matkaa kestää 170 mailia ja sitte -tullaan joelle, joka parhaillaan purkaa jäitä. Metsästä haemme hyvää -lautapuuta, sahaamme lautoja ja laitamme veneen, jolla jatkamme -kulkua myötävirtaa. Paikoin on joki vaarallinen laskea, sillä siinä -on jyrkkiä putouksia. Mutta moni suomalainen kullanetsijä on jo -ennen kotimaassaan tottunut koskia laskemaan. Niinpä kun milloin -sattuu suomalaisen veneen mukaan muidenkin veneitä, saa kansalaisemme -nekin laskea alas ja ansaitsee siten jonkun verran vähien rahojensa -lisäksi. Erästä oululaista pyydettiin muutamalle putoukselle -varsinaiseksi laskijaksi ja luvattiin 10 dollaria päivältä, mutta -kukapa sinne jäi, kun oli isomman ansion toivo kultamailla. - -Paljon on vaikeuksia välillä, mutta sitte kun päästään laskemaan -vuolasta Yukonia, ei ole enää hätää. Nyt kulkee tavaravarastokin, -joka kunkin henkilön osalle painaa noin 500 naulaa, helposti -veneessä. Pysähdymme siinä paikassa, missä Klondikejoki laskee -Yukoniin. Siinä onkin Dawson City, pieni kultakuumeesta syntynyt -kaupunki. Asujamia on siinä nyt noin 8,000. Jos nyt Dawsonissa -kuulemme huutoja uusista kulta-alueiden löydöistä, kiiruhdamme sinne -ja koetamme saada oman kleimin (kaivantoalueen). Meidän täytyy olla -nopeita, sillä pian nuo alueet otetaan. Parhaimmat kulta-alueet ovat -Klondikeen juoksevien syrjäjokien ja niiden sivupurojen varsilla. -Kaivantoalue on nyt leveydeltään 100 jalkaa joen vartta (ennen oli se -500 jalkaa) ja pituudeltaan lähellä rantaa nousevaan vuoren rintaan. -Maksu tuosta on Canadan hallitukselle 15 dollaria. Kukin saa vaan -yhden kleimin, paitsi alueen löytäjä, joka saa palkkioksi yhden, -keksijäkleimin, lisää. Eräs noista kultarikkaista puroista, Bear -Creek, on suomalaisten löytämä. Kannattavat kultakleimit on jo kaikki -otettu, mutta uusia löytöjä yhä tehdään ja ken silloin ehtii, saapi -osansa. Kultahieta kaivetaan joen rantamaalta useampien jalkojen -syvyydestä. Kaivaja kaivaa siksi; kunnes on päässyt pohjakallioon. -Kultasuoni on juuri tuota kalliota vastassa. Talvella nostetaan tuo -multa ylös ja keväällä vesien auvettua huuhdotaan. - -Monella suomalaisella on omia kleimejä Klondiken seudulla ja jotkut -niistä ovat hyvin antoisat. Eräs suomalainen on sieltä tuonut vähän -enemmän kun neljän kuukauden saaliina 30,000 dollaria. On muitakin -suomalaisia, jotka ovat oikein hyvin onnistuneet. Mutta iso osa -suomalaisista Klondikella tekee toisille työtä ansaiten palkaksi -puolitoista dollaria työtunnilta. Kymmentuntiselta työpäivältä tekee -siis ansio 15 dollaria. Se on hyvää sekin. Se, jolla ei ole itsellään -ruokavaroja, saa maksaa ruuastaan joka päivä keskimäärin 3 dollaria. -Vaikka siis ruoka onkin kallista, jääpi sittekin hyvä päiväraha. -Tavallisesti tehdään toisille työtä ainoastaan niin kauvan, kunnes -oma kannattava kleimi saadaan. - -Suomalaisia on Klondikessa paljon ja jokaisella olisi tilaisuutta -ansion tekoon, mutta osalta kansalaisiamme, kuten muiltakin -kansallisuuksilta, kuluu ansiot kapakassa ja varsinkin pelipöydän -ääressä. Erittäinkin pelihimo on Klondikessa hirveä. Suuria summia -pelataan pois, kaivantomiesten ansiot joutuvat keinottelijain käsiin. - -Muuallakin Yukonin alueella on suomalaisia. Forty Mile ja Circle City -olivat ennen Klondikea tunnetuimmat huuhtomopaikat. Nykyisin lienee -kansalaisemme niistä enimmäksi osaksi työntyneet Klondikelle. Ja ne, -jotka eivät tuoliakaan ole saaneet hyvää kleimiä, ovat tunkeutuneet -etemmäksi erämaahan. Suomalaisia savupirttejä, kullanetsijäin -asuntoja, voitanee tavata hyvinkin kaukana muiden ihmisten ilmoilta. - -Ja paitsi kullanetsijöinä ovat suomalaiset tunkeutuneet Alaskan -erämaihin metsästäjinäkin. Sellaisina kulkevat he aivan Jäämerelle -asti. Moni peto ja harvinainen metsäeläin on kaatunut siellä -suomalaisen luodista. - -Paitsi Yukonin seutua on suomalaisia kullanetsijöitä Tyynen meren -rannalla olevassa Cooks Inletissä y.m. Melkeinpä voidaan sanoa -suomalaisia olevan jokaisessa huomattavammassa kultapaikassa -Alaskassa. Keväällä 1898 meni monta suomalaista Tyyneen mereen -laskevan Copper Riverin varsille etsimään keltaista metallia. - -Juneausta joku matka eteläänpäin on Sumdumin kultakivikaivanto. -Siellä on myöskin monena vuonna ollut suomalaisia. Sumdumlahden -ympärillä tulevaisuudessa tullee suuriakin työpaikkoja. - -Suomalaisia lohenkalastajia on joka kesä Alaskan kalastuspaikoilla, -Fort Wrangelissa y.m. Alaskan lohta alkaa jo olla kaiken mailman -markkinoilla. Myöskin löytyy suomalaisia, vaikka vähemmässä määrässä, -kaikenlaisten turkisyhtiöiden palveluksessa ja hylkeenpyytäjinä. - -Suomalainen ei kammo vaivoja ja sen vuoksi hän tulee toimeen -Alaskassakin. Vaikka Alaskan kultakuumekin häviäisi, tuskinpa -suomalaiset niiltä seuduilta katoavat. - - - - -Suomalaiset hajallaan eri valtioissa. - - -Hajallaan asuvat yleensä Amerikan suomalaiset, hajallaan yli -Yhdysvaltain ja Canadan. Edellä olemme tarkastelleet heitä niissä -valtioissa, joissa on lukuisammin. Nyt on vielä luotava lyhyt silmäys -sellaisiin valtioihin, joissa heitä vaan vähän löytyy, yksi siellä -toinen täällä. Vaikea on heitä kaikista suuren maan lokeroista -löytää. Sen vuoksi emme voikaan muuta kun suunnilleen mainita näistä -hajanaisista asutuksista. - -Yleensä ei suomalainen ole tuollaiseen hajoilemiseen taipuvainen. -Mielellään hän asettuu sinne, missä on muitakin kansalaisiaan. -Mutta monet syyt Amerikassa vaikuttavat hajaantumiseen. Enin osa -siirtolaisista on tullut Amerikkaan ansaitsemaan rahoja niin nopeasti -kun suinkin. Sen vuoksi koettaa hän etsiä tuottavimpia työpaikkoja ja -lähtee sinne, missä noita kuulee olevan. Mutta työpaikat Amerikassa -ovat hyvin epävarmoja mitä pysyväisyyteen tulee. Suurella voimalla -saatetaan tehdä työtä yksi viikko, mutta toisella viikolla jo työt -lopetetaan tai ainakin miehiä vähennetään. Paljon vähemmän on -pysyväisiä työpaikkoja varsinkin sellaiselle, joka juoksee etsien -korkeimpia palkkoja. - -Näin joutuvat suomalaiset paljon matkustelemaan, monet ovat -kulkeneet Amerikan ristiin rastiin. Ja matkatessa sattuu töihin -sellaisillekin seuduille, missä ennestään on vähän tai ei ollenkaan -suomalaisia. Usein seuraavat suomalaiset skandinaavialaisia. Niin -on monta suomalaista pesäpaikkaakin tullut asutuksi, mutta niin on -kansalaisiamme syrjäänkin joutunut. - -Matkustellessa kuluu tietysti paljon rahaa. Moni hyviäkin ansioita -saanut kuluttaa säästönsä parempia työpaikkoja etsiessään. Mutta on -suomalaisia seikkailijoita, jotka muiden seikkailijaan tavan mukaan -matkustelevat Amerikassa melkein alinomaa maksamatta kyydistään -mitään. Tätä kulkua kutsutaan jumppaukseksi. - -Jumppari käyttää tavallisesti tavarajunia. Hän menee asemalta vähän -syrjään sinne päin, jonne juna lähtee. Siellä odottaa hän, kunnes -juna on hiljalleen lähtenyt liikkeelle. Kun se on tullut kohdalle, -tarttuu hän kiinni johonkin vaunuun ja nousee ylös. Avonaiset hiili- -ja hiekkavaunut ovat jumppareille oivallisia. Sinne kätkeytyy hän -istualleen ja ajaa huristaa vapaata kyytiä. Evästä on hänellä -matkassa, ja jos ei ole, rohkenee hän asemilta ostaa ruokaa ja pysyy -kumminkin mukana. Tavallisesti tapaa hän noissa tyhjissä vaunuissa -tovereita, sillä jumppaus on hyvin yleistä. Seikkailijoita kaikesta -kansallisuudesta siten kulkee, eikä tavallisesti rautatienpalvelijat -heistä välitä, vaikka näkevätkin kyytiä varastettavan, pistäytyvät -ajan kuluksi puhelemaankin heidän kanssaan. - -Mutta kaikilla teillä ei vallitse sellaista vapautta. -Rautatiepalvelijoita on käsketty ajamaan jumppaajat pois. Sattuu -toisinaan, että tuollainen kyydin varastaja viskataan pois junan -liikkeellä ollessa. Silloin sattuu tulemaan vammoja. Mutta jumppaaja -on itsepäinen. Ellei hän ennätä tarttua kiinni saman junan jälessä -kulkeviin vaunuihin, odottaa hän toista junaa ja pääsee edelleen -jatkamaan matkaansa. - -Jotkut rautatiepalvelijat ovat jumppauksesta keksineet itselleen -pienen sivutulolähteen, vaativat jumppaajilta muutamia kymmeniä -senttejä vaitiolorahoja ja antavat sitte niiden vapaasti kulkea. Jos -ei jumppareilla ole rahaa, ahneet palvelijat ottavat heiltä jonkun -vaatekappaleen. Mutta on väärin luulla, että kaikki jumpparit ovat -rahattomia. Joillakuilla saattaa olla runsaastikin rahaa, mutta eivät -tahdo maksaa kallista rautatiemaksua. - -Aina ei ole niin onnellista, että jumppari pääsee tyhjään vaunuun, -usein saa hän olla hyvinkin epämukavissa oloissa: seista vaunun -edustalla tai takana ja olla alituisessa pelossa putoamisesta. -Onnettomuuksia sattuu usein. Parempi on kun pääsee vaunun -katolle, tai vielä parempi on olla vaunun alla akselien päällä, -sillä siellä ei sade kastele eikä tarvitse joka asemalla poistua -paikalta. Pikajunissakin vaunujen alla otetaan kyytiä. Mutta kyllä -siellä ihminen likaantuu, ja jos sattuu rautatieonnettomuus, -on sellainen jumppari varmasti mennyttä. Melkein jokaisessa -rautatieonnettomuudessa kuolee jumppareita. - -Rohkea jumppari ajaa pikajunissakin kun herra. Hän on tarttunut -kiinni matkustajavaunuun ja pysyttelee ulkona, kunnes konduktööri -on piletit katsonut; sitte menee hän muiden matkustajien joukkoon -istumaan. Matkustaa voi siis Amerikassa rahalla ja rahatta. -Suomalaiset tekevät kumpaakin, mutta enimmän kulkevat rahakyydillä. - -Niin on kansalaisiamme hajaantunut yli koko Amerikan. Varmasti ei -ole yhtään valtiota, jossa ei olisi jotakuta suomalaista. Muutamissa -valtioissa, joita emme vielä ole käsitelleet, on heitä paikoin niin -lukuisasti, että ovat raittiusseurojakin keskuuteensa luoneet. - -_Marylandin_ valtiossa on suomalaisia joitakin Baltimoressa. -Erittäinkin on sinne merimiehiä pysähtynyt. - -_Länsi-Virginiassa_ on suomalaisia paikoin enemmältikin -hiilikaivannoissa, samoin _Virginiassa_ sekä molemmissa _Carolinan_ -valtioissa. Virginiassa ja Carolinassa on suomalaisia ruvennut -maanviljelijöiksikin ostaen palasen entisten orjaherrain maata. -Orjasodan jälkeen hävisi moni suuren plantaashin omistaja kokonaan -maaltaan. Sota oli vienyt varat, ja orjuuden lakkauttaminen teki -heille mahdottomaksi maanviljelyksen. Nuo tilat ovat saaneet -metsittyä, vaan nyt on niitä ruvettu pienissä palasissa myymään -pohjoisesta tuleville uutisasukkaille. Täten on moni halvalla saanut -hyviäkin viljelysalueita. - -Suomalaisia on Pantherin kaivoksilla Länsi-Virginiassa, tukkitöissä -Richardsonissa ja farmareina Levistonissa Pohjois-Carolinassa. -Nämä on vaan mainittu esimerkiksi muutamina paikkoina, joissa on -suomalaisia. - -_Georgian_ valtiossa on suomalaisia käsityöläisiä Atlantassa. - -_Floridassa_, tuossa lämpimässä etelä-valtiossa, jossa ei ole -talvea ollenkaan, on suomalaisia yrittänyt farmareiksikin. Kuuluisa -tanskalainen utopisti Louis Pio, joka Amerikkaan on useampiakin -tyhjäksi rauvenneita ihannesiirtokuntia perustanut, rupesi muutamia -vuosia sitte houkuttelemaan siirtolaisia etelä-Floridaan White -Cityyn. Joukko suomalaisiakin vuoristovaltioista seurasi tätä -houkutusta. Muutamilla heistä oli hyvästi rahoja säästössä. Seudulla -oli ihana kesäinen ilmanala. Ruusut kukkivat talvellakin ulkona. -Mutta maa oli sillä seudulla huonoa, pelkkää valkeaa hiekkaa, -joka ei kasvanut mitään lannoittamatta. Ja vesi upotti lannan -voimankin alas maaperiin, ettei maanviljelystä voinut jatkaa. Näin -tulivat suomalaiset samoin kun muutkin petetyiksi. Rahat kuluivat -sinne tyhjään. Maayhtiö kyllä antoi työtä uutisasukkaille, mutta -onnettomuudeksi karkasi yhtiön rahastonhoitaja rahain kera. Ja Louis -Pio itse kuoli. - -Muutamia vuosia oltuaan palasivat suomalaiset rahattomina takaisin. -Uutisasutuksesta ei tullut mitään. - -Floridassa on muuten suomalaisia melkein jokaisessa -rannikkokaupungissa, muutama kussakin. Pensacola on valtion -huomatuimpia satamapaikkoja. Siellä käy joka vuosi monta suomalaista -laivaa. Merimiehinä kulkevia kansalaisiamme on siellä aina, -erittäinkin talvisaikaan. Tämän vuoksi on Suomen Merimieslähetys -valinnut Pensacolan yhdeksi asemapaikaksi. Talvikuukausina on siellä -Lähetyksen palvelija johtamassa asemaa ja pitämässä merimiehille -jumalanpalveluksia. Aseman hoitajana on ollut K. M. Hellin, joka -kesän aikana on assistenttina New Yorkin asemalla. - -Paitsi merimiehinä ja satamissa on suomalaisia myös muuallakin -Floridassa. Warnellissa on heitä ollut tukkitöissä. - -_Alabaman_ valtiossa ovat jotkut suomalaiset yrittäneet farmareiksi -ja onkin heitä siellä esimerkiksi Cloverdalessa. Hiilikaivannoissa on -suomalaisia esim. Blocktonissa. Pieni osa Alabamaa ulottuu Meksikon -lahteen. Täällä Mobilen satamassa on joku suomalainen. - -_Tennesseen_ valtioon on suomalaista maanviljelyssiirtokuntaa -ruvennut perustamaan toiminimi Hornborg & C:o New Yorkista -Bristolin kaupungin luo. Usea on sieltä ostanut maata ja muutamia -kansalaisiamme on sinne jo asettunutkin. Maa on punaista savipohjaa -ja kuuluu olevan sopivata viljelykselle. - -_Kentuckyn_ valtiossa on joku suomalainen kaivantotöissä. -_Mississipin_ valtiossa ei ole monta suomalaista. Enemmän on heitä -_Louisianassa_. Siellä on New Orleansin suuressa kaupungissa -Mississippijoen suulla suomalaisia käsityöläisiä ja satamatyömiehiä. -Etempänä sisämaassa on suomalaisia tukkitöissä, kuten White -Castlessa, Ruddockissa ja Vintonissa. - -_Texasin_ valtiossa on myös koko joukko suomalaisia. Siellä -on kansalaisiamme ollut pitemmän aikaa tukkitöissä. Tällaisia -tukkipaikkoja ovat Orange ja Laurell. Galvestonin kaupungissa -sanotaan olevan ainakin pari sataa suomalaista, mutta iso osa -on niistä kokonaan unehuttanut kansallisuutensa. Päätyönä on -pumpulinlastaus. - -_Arkansasissa, Oklahomassa, Uudessa Meksikossa ja Arizonassa_ lienee -vaan muutamia suomalaisia. - -Vähän on kansalaisiamme _Kansasissakin_ ja _Nebraskassa_, vaikka -näissä valtioissa on siirtolaisia muista kansallisuuksista -lukuisasti. Ne ovat huomattavia maanviljelysseutuja. - -_Missourin_ valtiossa on suomalaisia käsityöläisiä St. Louisin ja -Kansas Cityn kaupungeissa. Ensinmainitussa paikassa on suomalainen -raittiusseurakin. - -_Iowassa_ on joku suomalainen Des Moinesissa ja vähän muuallakin. - -Mormoonivaltiossa, _Utahissa_, on paljon kaivantoja ja useihin -niistä on kokoontunut suomalaisiakin. Scofieldissa, noin sata mailia -Suolajärven kaupungista on hiilikaivannoissa useampia suomalaisia. -Heillä on raittiusseurakin keskuudessaan. Myös Bingbamissa, Park -Cityssä, Provossa y.m. on joitakin kansalaisiamme. - -_Nevadassa_ on paljon hopeakaivantoja, mutta nyt kun hopean hinta -on alhainen, on moni niistä seisauksissa. Suomalaisia onkin nykyään -vähän tässä valtiossa. - -_Idahosta_ näyttää tulevaisuudessa syntyvän valtio, jossa suomalaiset -viihtyvät. Siellä on jo nyt lukuisasti kaivantoja, joissa runsaasti -tehdään työtä ja maksetaan jotenkin hyviä palkkoja. Pohjoisosassa -on kaksi kaivantopaikkaa Mullan ja Wardner lähellä toisiaan. Niissä -on jo enemmälti suomalaisia ja on heillä raittiusseurakin. Vuorinen -pohjoisosa on yleensä kaivantotyölle sopiva. Etelä-Idaho on korkeata -ylätasankoa. Siellä on alotettu maanviljelystäkin. Myös siellä, kuten -esim. Shosonessa, on joitakin suomalaisia. - - * * * * * - -Nyt olemme käyneet läpi Yhdysvaltain etsiskellen kansalaisiamme. -Olemme havainneet niitä olevan joka puolella, aina Jäämerestä -Meksikon lahteen, Atlannista Tyyneen mereen. Enimmän on heitä -pohjois-Yhdysvaltain keskiosassa, mutta sielläkin hajallaan. - -Edellä on myöskin esitetty syitä hajaantumiseen, joka on suomalaisen -kansallisuuden tulevaisuudelle hyvin vahingollista. Parempi olisi, -että suomalaiset asuisivat yhdessä valtiossa. Silloin heidän -lukumääränsä tuntuisi ja he voisivat jotain yhteisesti vaikuttaa. -He voisivat kansoittaa kaksikin valtiota, Wyomingin ja Nevadan, -sillä suomalaisia on Amerikassa suunnilleen yhtä paljon kun noiden -valtioiden asukasluvut yhteensä. - -On Amerikan suomalaisten keskuudessa herkkämielisimmät rakennelleet -tuollaisia tuulentupia, että suomalaisten pitäisi asettua yhteen -valtioon ja ruveta siinä vaikuttamaan. Sillä tavalla voisi syntyä -suomalainen valtio omine virkamiehineen aina ylimpään asti. - -Mutta se on mahdotonta. Vähän enemmän voisi kyllä kokoontua yhteen, -mutta siirtolaisten alkuperäinen tarkoitus ei oikein sovi yhteen tuon -valtiokäsitteen kanssa. - - - - -Canada. - - -Esittäessäni Alaskaa ja sen suomalaisia olen vetänyt Klondikenkin --- tuohon piiriin, vaikka se oikeastaan kuuluu Canadaan. Se on -syrjäisimpiä kolkkia Canadan North Western territoorissa, tuon muuten -hyvin vähän tunnetun, suuren maa-alueen kyljessä. - -Canada on laaja maa-alue, laajin kaikista Englannin maista, noin 26 -kertaa suurempi kun Englanti, Skotlanti ja Irlanti yhteensä. Canada -on kookkaampi kun Yhdysvallat ilman Alaskaa. Se ulottuu Atlannilta -Tyyneen mereen asti. Ja pohjoisena rajana on Jäämeri. Pohjoisimmat -osat ovat vielä hyvin vähän tunnettuja. Lähimpänä Yhdysvaltoja olevat -osat ovat edistyksessä, jopa asukasluvussakin samalla asteella kun -alueet rajan toisella puolen. Huomattavimmat maakunnat ovat Ontario, -Quebec ja Manitoba. Viimemainittu, ollen pääasiallisesti preeriä, -on tulossa hyväksi maanviljelysalueeksi. Canadan hallitus maan -asuttamisessa noudattaa pääasiallisesti Yhdysvaltain esimerkkiä. -Hyvää viljelysmaata on asunto-oikeudella ja -velvollisuudella -saatavana, kunhan maanottaja suorittaa kustannukset maanmittauksesta. - -Metalleista on nykyäänkin jo tunnettu osa Canadaa rikas. Maasta -kaivetaan kultaa, hopeaa, rautaa, kuparia, kivihiiliä y.m. Ja -pohjoisosassa, jatkona Klondikelle luullaan olevan paljonkin vielä -salattuja kulta-alueita suuren Mackenziejoen tienoilla. Maasta -viedään ulos tavaraa paljon enemmän kun tuodaan ja se pitää yllä -"hyviä aikoja". Työansiot ja palkat ovat Canadassa joltisenkin hyvät, -toisinaan paremmat kun Yhdysvalloissa. Läpi maan, valtamerestä -valtamereen, kulkee Canadan Pacificrautatie, joka pituudessa voittaa -kaikki muut Pacifictiet. Silloin kun tuota rakennettiin oli työansiot -Canadassa aivan erinomaiset. Yhä vielä Yhdysvalloissa kutsutaan hyviä -työ- ja ansio-aikoja "Canadan ajan" nimellä. - -Canadalla on oma hallitus ja voidaan sitä käytännöllisesti -katsoa melkein itsenäiseksi. Englanti nimittää maalle vaan -kenraalikuvernöörin, jonka valta kumminkin on jotenkin vähäinen. -Hallitusta hoitaa pääasiallisesti Canadan oma ministeristö, ja lakia -säätää edusmieskunta. Yleensä ollaan Canadassa tyytyväisiä tähän -asemaan, vaikka kyllä löytyy siellä Yhdysvaltainkin puolue, tahtoen -maan liittää kokonaan suureen Uniooniin. - -Siirtolaisuutta suosii Canadan hallitus erityisesti, sitä -oikein autetaankin. Samalla kun Yhdysvallat alkavat rajoittaa -siirtolaistulvaa, koettaa Canadan hallitus kääntää sitä sinnepäin. Ja -tästä tietysti on vaan etua tuolle ihmeellisesti edistyvälle maalle. -Erittäinkin suositaan pohjoisista maista tulevia siirtolaisia. - -Suomalaisia on Canadassa paljon ja yhä enemmän niitä sinne asettuu. -Mutta hajallaan asuvat kansalaisemme siellä. Suurempia pesäpaikkoja -ei ole ollenkaan. - -Alkaen suomalaisen asutuksen tarkastelun Tyynen meren rannalla on -meillä siellä heti muutamia huomattavia suomalaispaikkoja. - -Canadan Pacificrautatie päättyy Vancouver-nimiseen nuoreen, mutta -eloisaan kaupunkiin. Edessä on siinä Georgian kapeanlainen salmi, -joka eroittaa Vancouverin saaren mannermaasta. Useampia muita -pienempiä saaria on salmen suulla. Tuolla isommalla saarella on kaksi -kivihiilikaivantopaikkaa Nanaimo ja Wellington, joissa molemmissa -on runsaasti suomalaisia. Molemmat kaivannot ovat hyvin kauniilla -paikalla, eipä niitä hiilikaivannoiksi luulisikaan. Erittäinkin -Nanaimon vertaista hiiliseutua luonnon ihanuuden takia tuskin -löytynee. Kaupunki on lahden rannalla saariryhmäin suojassa, juuri -tarpeeksi korkealla ylänteellä antamaan sille miellyttävän aseman ja -näön. Tietysti kaivantojen nokisuus hiukan rumentaa seutua. - -Kaivannot eroavat täällä hyvin paljon hiilikaivannoista Yhdysvaltain -puolella. Hiili kaivetaan suureksi osaksi meren alta. Nanaimon -edustalla on pienehkö saari, josta tunnelit kulkevat veden alitse -kaupunkia kohti. Onpa itse kaupunginkin alta niin paljon kaivettu -hiiltä, että perusta on tullut ontoksi ja jo kumisee ripeämmin -astuessa. Kun pelättiin talojen sortuvan syvyyteen, keskeytettiin -vihdoinkin työ ja alettiin laajemmalti meren pohjan alta nostamaan -hiiliä. Nosto- ja konehuoneet ovat aivan meren rannassa. Sieltä -lasketaan hiilivaunut noin 600 jalkaa syvälle pystysuoraan mitaten -maan sisään. Valo sekä vaunujen kuletusvoima johdetaan kaivantoon -maan päällä olevista konehuoneista. Muulit vetävät ensin vaunuja -kaivannon lokeroista pääkäytävälle, jota myöten niitä sitte -kuletetaan sähkövoiman avulla. Kaivanto on noin sata syltä meren -pohjaa alempana ja ulettuu rannasta noin viiden kilometrin päähän -meren alle. - -Ikävänä puolena mainittakoon, että kaikissa näissä kaivannoissa on -kaasua, vaan erinomaisen tarkalla huolenpidolla on saatu varjelluksi, -ettei sinä aikana, jolloin suomalaisia on täällä ollut työssä, -ole tapahtunut huomattavampia kaasuräjähdyksiä. Mutta vähän ennen -ensimmäisten suomalaisten tuloa oli tapahtunut kauhea räjähdys, jossa -oli toista sataa miestä saanut surmansa. - -Nanaimossa on aikoinaan ollut suomalaisia enemmänkin, vanhimmat -kansalaisemme ovat olleet lähemmäs kymmenen vuotta. Enimmät -nykyisistä suomalaisista ovat perheellisiä ja asuvat omissa sievissä -kodeissaan. Nanaimon ja Wellingtonin suomalaisilla on seurakunta -yhteinen ja on heillä ollut Wermlannissa syntynyt suomalainen -pastori J. Lundell pappinaan. Nanaimon suomalaisten raittiusseura -on ollut toimessa jo yhdeksän vuotta ja on enin osa kansalaisiamme -ehdottomasti raittiita. - -Wellington, tahi oikeammin kutsutaan North Wellingtoniksi -sitä seutua, missä suomalaiset asuvat, on vaan viiden mailin -päässä Nanaimosta. Hiilenkaivaminen on sielläkin kansalaistemme -pääelinkeinona. Enin osa kansalaisistamme omistaa täälläkin omat -rakennukset ja ovat hyvin toimeentulevia. Raittiusseura on toimessa -ja kuuluu siihen enin osa kansalaisistamme. - -Yleensä on näiden naapurikaupunkien suomalaiset yhteiskuntaolot -verrattain hyvät. Siivo käytös ja raitis elämä ei ole jäänyt -työpäälliköiltäkään huomaamatta. Sitenpä onkin suomalaisilla ollut -hyvä työhönpääsy. Ja vaikka kansalaisiamme muihin verraten siellä ei -paljon olekaan, ovat he saaneet myös valtiollisissa vaaleissa omia -tovereitaan läpi. - -Erittäin on tämän seudun suomalaiset tulleet tunnetuiksi suuren -lukuhalunsa ja kirjallisuuden viljelemisen kautta. Sanomalehtiä tulee -useita joka taloon, ja lainakirjastot ovat rikkaita sekä uutterasti -käytettyjä. - -Poistuttuamme näiltä hauskoilta seuduilta tapaamme taas suomalaisia -jo lähellä Vancouveria olevan New Westminsterin sahoissa ja sitte -siellä täällä Canadan länsiosan vuoristossa, useinkin hyvin -syrjäseuduilla. Mutta niitä on kussakin paikassa hyvin vähän, yksi -siellä toinen täällä. Enemmän ja tiheämmässä löydämme kansalaisiamme -Canadan Pacificrautatien varrelta. Tuskin löytynee asemaa, jossa ei -olisi tahi ainakaan olisi ollut suomalaisia. Ovathan kansalaisemme -jotenkin lukuisasti olleet rakentamassa tuota tietä koko sen -pituudella. - -Vaikeata on ollut saada rautatie vuoriston läpi Canadassakin, vaikka -ei täällä ole niin korkeita vuoria ollut kavettavana kun esimerkiksi -Coloradossa ja Idahossa. Kierrätellä sielläkin saa juna noustessa -vuorille. Mutta yli sitä päästään, vaikka matkustajaa monin paikoin -hirvittää. - -Joku matka Canadan päätieltä etelään päin, aivan Idahon rajalla -on Rosslandin kultaseutu. Sinne muutama vuosi sitte kävi mahtava -kultatoitotus. Tuhansia ihmisiä lähti matkaan. Paljon meni -suomalaisiakin. Mutta yleensä toiveet pettivät. Työtä ei ollutkaan -paljon saatavana ja ansiot olivat huonot. Suomalaisia on siellä -vieläkin ja ansiot ovat hiukan parantuneet. - -Kun olemme Canadan päätietä päässeet juuri pahimman vuoriston yli, -tulemme Canmoren asemalle, joka sekin on vielä hyvin korkealla. -Kaupunki on suurien tunturien lomassa. Toisella puolella on -Hoodoostunturit, toisella Three Sisters. Noiden päällä vallitsee -ikuinen lumi. Tunturien juurella sijaitsee hiilikaivannot, joissa -työskentelee muutamia kymmeniä suomalaisia. Päiväpalkka on heillä -hyvä ja usea on siellä hyvin säästänyt. Kun on siellä ollut -paljaastaan suomalaisia miehiä, ovat he itse pitäneet ruokahoitoa, -"pätsänneet". Elanto näin on kyllä tullut halvaksi, mutta ei olekaan -ollut makean leivän päiviä. - -Pian Canmoresta lähtiessä vuoret loppuvat ja tulemme Canadan -preereille. Päiväkausia saa junalla ajaa ja maa on vaan yhtä sileätä -heinäkenttää. On siinä aroa, on tilaa miljoonille uutisasukkaille. Ei -tarvitse pelätä viljelyskelpoisen maan vielä Amerikassa loppuneen. - -Keskellä tuota suurta preeriseutua, jossa on paikoin metsikköäkin, -tulemme Whitewoodin asemalle. Siitä otamme hevoskyydin ja ajamme -muutamia tunteja. Näin tulemme -- Uuteen Suomeen, puhtaaseen -suomalaiseen kylään New Finlandiin. - -Hajanainen, mutta hauska on tuo suomalainen kylä. Suomalaisia taloja -on siellä noin puoleen sataan ja asuntojen väliä on noin kolmekin -mailia. On siinä lääniä, ja vielä on tilaa useammille tuhansille -perheille. - -Tämä uutisasutus perustettiin v. 1887, vaan vielä kului muutamia -vuosia ennenkun useampia suomalaisia seudulle asettui. Nyt on se -hiljalleen, vaan varmasti eteenpäin menevä. Maata ovat suomalaiset -saaneet mittaushinnalla. Maapala, jonka kukin sivu on puoli mailia, -maksaa 20 dollaria. Kun on kolme vuotta maalla asunut, saapi siihen -kiinnekirjan. Veroja ei ole maksettava muuta kun oman koulun vero, -joka on kaikilta seudun tilallisilta yhteensä yksi seitsemäs -osa opettajan palkasta. Valtio maksaa muun kuusi seitsemäsosaa. -Suomalaisilla on siis seudulla koulu, mutta se on englanninkielinen. - -Enimmillä taloilla, vaikka ovatkin nuoria uutisasutuksia, on leikkuu- -ja niittokoneet. Maa on helposti pelloksi perattua. Tavallinen -vuosisato nisusta on 9 jyvää, mutta sattuu 5 jyvänkin satoja. Suurin -sato, minkä uutisasukas siellä vielä on saanut kylvöstään, teki noin -280 hehtoa nisuja. Tietysti pellon lisäytyessä saantikin enenee. - -Syrjäinen voipi ajatella miksi suomalainen asettuu tuonnekin -syrjäiseen ja pohjoiseen seutuun maanviljelijäksi. Yhtä hyvinhän -voisi Suomessakin tulla toimeen. Pääsyynä lienee se, kun siellä, -maata saa noin helpolla. Suomalainen, jolla ei ole toivoa päästä -kotimaassaan maan isännäksi, voi tuolla saada pienestä maksusta -itselleen maatilkareen. - -Suomalaisilla on Uudessa Suomessa oma seurakunta, vaan ei ole pappia. -Myös on siellä postikonttori, jonka hoitajana tietysti on suomalainen. - -Kun palaamme Whitewoodiin ja taas lähdemme junalla itäänpäin, saamme -yhä pitkän matkaa ajaa preeriä. Suomalaisia on nyt tiheämmässä -rautatien varrella. Heidän lukunsa enenee, kuta lähemmäksi tulemme -Port Arthuria. Suomalaisia on paljon rautatien töissä, muutamia on -päässyt luottamustoimiinkin. Winnipegissä on vaan muutamia suomea -puhuvia kansalaisia, mutta sitä enemmän ruotsinkielisiä. - -Port Arthur ja sen naapuri Fort William ovat Canadan kaupunkeja sillä -tienoolla, missä lännestä tuleva Canadan Pacificin juna ensi kertaa -sattuu suuren Superiorjärven rannalle. Noissa kaupungeissa sekä -niiden ympäristöllä on lukuisasti suomalaisia. Port Arthur on ennen -ollut suurimpia liikepaikkoja Superiorjärven rannalla, mutta nykyään -on suurin osa liikkeestä siirtynyt noin neljän mailin päässä olevaan -Fort Williamiin. Suomalaisiakin asuu viimemainitussa paikassa enemmän. - -Port Arthuriin keräytyy joka kevät ja syksy satoja suomalaisia -levähtämään töistään. Ja silloin, ikävä kyllä, moni elää hurjasti -kapakoissa kuluttaen säästönsä. Mutta on ajattelevampiakin ja he -käyttävät levon todelliseksi virkistykseksi. Port Arthurissa elää -myös hotellin omistajana suomalainen Iisakki Erkkilä, joka luetaan -Amerikan rikkaimpien suomalaisten joukkoon. - -Fort Williamissa on suomalaisten elämä rauhallisempaa. Heitä -elähyttääkin raittiusaate. Seuraan kuuluu lukuisasti kansalaisia ja -on seuralla oma raittiustalo. Myös Port Arthurin ja Fort Williamin -suomalaisilla on yhteinen seurakunta, vaan ei ole vielä pappia. - -Työt molemmissa noissa kaupungeissa ovat hyvin epäsäännöllisiä. -Kansalaisiamme on monenlaisissa puuhissa. Muutamat suomalaiset ovat -hyvin varakkaita, jollakin on kultakleimejä. - -Varmempi työ on suomalaisilla rautatien varsilla metsä- y.m. töissä. -Ratapölkkyjen hakkuussa maksetaan 20 dollaria ja ylikin sekä ruoka -kuussa. - -Joku matka Port Arthurista länteen päin on uusia kultakaivantoja. -Sinnekin, Seine Riverille on ollut kullantoitotusta lujasti, mutta -työ ei ota oikein antaakseen. Enin osa työmiehistä on siellä -suomalaisia. - -Lähtien Port Arthurista itäänpäin on rautatien varsilla taas -yltyleensä suomalaisia. Näköala Superiorin rantoja kulkiessa on mitä -ihaninta. Suomalaisia on paikoin enemmistö harvasti asuttujen asemien -ympärillä. - -Tulemme sitte Sudburyn asemalle. Sieltä eroo yksi tie Yhdysvaltoihin. -Matkustamme tältä asemalta hevoskyydillä noin neljä mailia, niin -tulemme suomalaisten asuntopaikkaan Copper Cliffiin. Kansalaisemme -tekevät siellä työtä kuparikaivannossa ja sulimossa. Kummassakin -on työtä runsaasti, sillä ainakin aika ajoin työskennellään siellä -öisinkin. Mutta työ on hyvin vaarallista. Kaivannoissa usein -putoo irtonaisia kiviä laesta tehden tuhoa. Ja kuparinsulatus on -epäterveellistä, sillä kuparimullassa löytyy paljon tulikiveä, joka -on ensin poltettava läjissä. Malmia poltetaan läjissä noin kuukauden -ajan ja sitte jäähdyttyä viedään se sulimoon. Polttoläjistä nousee -tukehduttava tulikiven haju. Se on niin myrkyllistä, että kuolettaa -kasvillisuuden maasta monen mailin alalla, tehden Copper Cliffin -seudun hyvin rumaksi. Lukija voi arvata mitä vaikuttaa ihmisen -terveyteen työskennellä tuollaisessa savussa. - -Suomalaisia on Copper Cliffissä toista sataa, enimmät Kyröstä ja -Kauhavalta. Edistyneet he ovat aineellisesti ja henkisesti. Heillä -on raittiusseura, jota varten on oma talo rakennettu. Iso osa -suomalaisista kuuluu tuohon seuraan. Seurakuntaakin ovat Copper -Cliffin suomalaiset puuhanneet, vaan ovat liian vähälukuiset omaa -pappia kannattamaan. Pyhäkoulu kumminkin toimii heidän keskuudessaan. -Ja toisinaan ohikulkeva pappi pitää heille jumalanpalveluksen. - -Sudburysta Montrealiin päin ei ole rautatien varrella enää paljon -suomalaisia, Montrealin ympäristöllä on muutamia paikkoja, kuten -Lachine Rapids, joissa tavataan suomalaisia töissä. Ja Montrealissa -itsessään on muutamia suomalaisia, etenkin palvelustyttöjä, jotka -ovat Suomesta tulleet suoraan Canadaan ja ovat pysähtyneet tähän -Canadan suurimpaan kaupunkiin ja siirtolais-asemapaikkaan. Siellä on -myös suomalainen siirtolaistoimisto, New Yorkissa olevan toiminimen -Hornborg & Co:n haarakonttori. - -Jos Sudburysta lähdemme haararataa Yhdysvaltoihin päin, kohtaamme -sielläkin tiheässä suomalaisia. Ja sillä kohdalla, missä Canada -loppuu ja Yhdysvallat alkavat, Sault Ste Marien putousten luona, on -kaksi putouksista nimensä saanutta kaupunkia, toinen Yhdysvaltain ja -toinen Canadan puolella. Canadan "Soossa" on suomalakia enemmän kun -Michiganin "Soossa". Näille seuduille kokoontui paljon suomalaisia -siihen aikaan kun kaivettiin kanavaa putousten viereen. Silloin oli -työtä lujasti, mutta palkka ei ollut suuri, tavallisesti vaan 1 -1/4 dollaria päivältä. Työ oli vaarallista ja loukkauksia tapahtui -tiheään. - -Kurjaa oli silloin kansalaisten olo. He asuivat pienissä kurjissa -hökkeleissä ahtaudessa ja liassa. Ja työpaikka oli hyvin -likainen. Seurauksena tästä kuume- ja muut taudit liikkuivat -työväen keskuudessa. Sairaalaa ei ollut paikkakunnalla, ei kunnon -lääkäriäkään. Suomalaisten taudeista ei paljon pidetty huolta. - -Ja kansamme oma elämä ei ollut myötätuntoisuutta herättävää. Joka -maksopäivän aikana hyökkäsivät he joukottain Yhdysvaltain puolelle -juomaan suomalaisissa kapakoissa. Sieltä palasivat he jonkun -päivän perästä rahatta, vaatteet revittyinä, pää verissä, ruumis -viileskeltynä, puukot kädessä meluten ja räyhäten. - -Olot ovat nyt muuttuneet. Kanavatyö on loppunut ja sen mukana -suomalaisten hurja elämä. Kansalaisiamme on seudulta paljon -vähennytkin, kun ei ole säännöllisiä työpaikkoja. Raittiusseura -toimii kansalaistemme keskuudessa parantaen tapoja. Enimmät -kansalaiset asuvat kaupungista vähän syrjässä Sault Ste Marien -putouksen yli menevän rautatiesillan korvassa. - -Canadan suomalaiset, vaikka elävätkin eri valtakunnassa, ovat -vilkkaassa yhteydessä Yhdysvalloissa olevien kansalaisten kanssa. -Mitään "valtakunnan rajaa" ei siinä suhteessa tunnu olevan olemassa. -Canadassa ei ilmesty yhtään suomalaista sanomalehteä, mutta sitä -uutterammin seuraavat he asioita Yhdysvaltain suomalaisista -sanomalehdistä. Myöskin seurakunnallisissa ja raittiusharrastuksissa -kuuluvat he, siinä määrässä kun olonsa ovat kehittyneet, Yhdysvaltain -puolella toimiviin suomalaisiin pääyhdistyksiin. - - - - -Ruotsinkieliset suomalaiset. - - -Edellä olemme pääasiallisesti ottaneet huomioon suomenkielisiä --- kansalaisiamme, jotka ovat Amerikkaan muuttaneet. Mutta on -muistettava, että siirtolaisuus ruotsinkielisten keskuudesta -rantaseuduilta on suhteellisesti miltei suurempi. Se siirtolaisuus -kyllä jakaantuu enemmän kun suomenkielinen eikä yksinomaan -mene Amerikkaan. Suomenkielisiin nähden on Suomen ruotsalaisia -suhteellisesti enemmän Afrikassa, Austraalian mantereella ja Uudessa -Seelannissa. Mutta silti on heitäkin paljon Amerikassa. - -Ensiksikin suomenruotsalaisia on paljon merimiehinä. Niitä -tapaa ulkomaalaisissa laivoissa suunnilleen yhtä paljon kun -suomenkielisiäkin kansalaisiamme. Jokaisessa Amerikan satamapaikassa, -missä on suomenkielisiä merimiehiä, on ruotsalaisiakin kansalaisia. - -New York ja San Francisco ovat näistä huomattavimmat. Ensinmainitussa -kaupungissa nousee suomenruotsalaisten luku vähintäin tuhanteen, -vaikka emme tilapäisesti satamassa käypiä merimiehiä ottaisikaan -lukuun. Paljon löytyy siellä heitä käsityöläisinä ja monenmoisissa -toimissa. Ruotsinkieltä puhuvia palvelustyttöjä on kosolta. - -Henkisessä suhteessa ovat ruotsinkieliset paljon jälellä suomalaisia -veljiään. Yleensä tehdään se havainto, että juoppous vallitsee paljon -suuremmassa määrässä ruotsinkielisten keskuudessa. Heillä kyllä -olisi henkisissä pyrinnöissään paljon valmista, jos liittyisivät -varsinaisiin ruotsalaisiin siirtolaisiin. Jotkut niin tekevätkin, -mutta kun katsovat itsensä vieraiksi sielläkin, eivät voi viihtyä. - -Viime aikoina ovat he itse jo alkaneet järjestyä ja paremman elämän -merkkejä onkin alkanut näkyä. Heillä on nyt jo seuroja ja niin -yhteispyrintöjä, jotka ovat merkkeinä parempaan päin. Ensin syntyy -heidän keskuudessaan seura tavallisen veljeys- ja toveriseuran -malliin. Alussa saattaa siellä elämä olla raakaakin ja säädytöntä. -Mutta vähitellen totutaan. Seura muodostuu säännöllisemmäksi, -elämä vakaisemmaksi. Vihdoin ei seura ilman tarkempaa, määrättyä -tarkoitusta ja ohjelmaa enää miellytä. Asetetaan tarkoitus jonkin -polttavan kansalaiskysymyksen mukaiseksi. Jopa tehdään raittiusseura. -Niin sivistyy kansalaiset itse ja niiden seuraelämä. Seurauksena on -lopulta seurakunnan perustaminen. - -Tällaista kehitystä huomataan tapahtuvaksi yleensä -suomenruotsalaisten keskuudessa Amerikassa. Ja samalla tavallapa se -näkyy kehitys käyneen muissakin siirtolaiskansoissa. - -New Yorkissa on suomenruotsalaisilla jo useampiakin toveriseuroja, -joista veljeysyhdistys "Vaasa" on huomattavin ja väkirikkain. -Yhdistys panee kevätkesäisin toimeen tavallisesti yhden suuremmoisen -huviretken, jossa on ollut tuhatkin osanottajaa kerrallaan. Vaikka -joukossa tietysti vähän on muutakin kansallisuutta, on siinä -kumminkin myös todistusta suomenruotsalaisten suuresta lukumäärästä -paikkakunnalla. - -Seurakunnallisessa suhteessa on New Yorkin suomenruotsalaisilla sama -etu kun suomenkielisilläkin. Heillä on Lähetysseurakunta, jonka -pappina on Suomen Merimieslähetyksen kustantama merimiespappi. -Kumminkin vielä tähän asti ruotsinkieliset kansalaisemme ovat -kannattaneet tätä paljon vähemmässä määrässä kun suomalaiset, vaikka -nauttivat aivan samoja oikeuksia. Jumalanpalvelus pidetään joka -sunnuntai sekä ruotsiksi että suomeksi. - -Osa suomenruotsalaisia New Yorkissa kuuluu ruotsalaisten seurakuntiin -eivätkä näytä olevan aina tarkkoja vaalissaan: kutsuvat itseään -evank.luterilaisiksi, vaikka kuuluvatkin muihin lahkoseurakuntiin. - -Massachusettsin valtiota voidaan katsoa varsinaiseksi -suomenruotsalaisten pesäpaikaksi idässä. Siellä on heitä paljon -ja ovat hyvin hajaantuneet. Keskipiste on kumminkin Worcesterin -kaupunki. Siellä on heillä oma sanomalehtikin, "Finska -Amerikanaren", ainoa suomenruotsalaisten sanomalehti Amerikassa. -Lehti perustettiin alussa vuotta 1897 ja on siitä saakka ilmestynyt -säännöllisesti kerran viikossa. Ensin oli se neljäsivuinen, -mutta sitte laajennettiin puolta suuremmaksi. Erityisellä ilolla -ovat ruotsinkieliset kansalaisemme tätä lehteä tervehtineet ja -kannattavat sitä rakkaudella. Lehti olikin hyvin tarpeen ja näyttää -täyttävän tarkoituksensa ruotsalaisten kansalaistemme kokoamisessa -ja heidän herättämisessä yhteisiin, jalompiin harrastuksiin. Lehden -toimittajina ovat olleet järjestyksessään seuraavat: J. W. Lähde, S. -K. Hj. Euren ja E. J. Antell. - -Lienee ainakin osaksi lehden vaikutusta se, että Worcesterissa ovat -suomenruotsalaisten harrastukset käyneet henkisemmiksi ja yhteisyyden -halu on noussut. Heillä on siellä raittiusseurakin, "Aavasaksa", -perustettu jo v. 1892. Siihen kuulunee nykyisin noin parisataa -jäsentä. - -East Douglasissa, lähellä Worcesteria on suomenruotsalaisilla myös -raittiusseura, nimeltä "Vasalåset". - -West Gardnerissa on lukuisasti suomenruotsalaisia, pääasiallisesti -kotoisin Mustasaarelta ja Närpiöstä. He ovat vakavaa väkeä ja on -heillä oma järjestynyt seurakunta sekä ovat pitäneet yhteistä pappia -Worcesterin ja Fitchburgin suomalaisten kanssa. Seurakunnan hyväksi -toimii ompeluseura "Hoppet". Vielä on heillä soittokunta "Vasa". - -Bostonissa on suomenruotsalaisilla oma yhdistyksensä, jonka nimi on -"Imatra". - -Muissakin Idän valtioissa on suomenruotsalaisia, kuten Rhode -Islandissa Woonsocketissa ja Providencessä, Connecticutissa Stoney -Creekissä ja Branfordissa. - -Keskivaltioissa on suomenruotsalaisten huomattavin asuinseutu -Michiganin pohjoisemman niemen eteläosassa. Siellä Delta ja -Menomineekaunteissa on useita paikkoja, joissa on enemmälti -suomenruotsalaisia. He työskentelevät siellä tukki-, saha- ja -lastaustöissä. Noquetlahden rannalla on sellaisia seutuja Escanaba, -Ford River ja Gladstone. Menomineejoen suulla ja sen läheisessä -ympäristössä ovat Menominee, Daggett ja Cedar River. Vastapäätä -Menomineeta Wisconsinin puolella on Marinette. Vähän sisempänä maassa -on maanviljelysseutuja Metropolitan ja Norway. Ensinmainitussa -paikassa on suomenruotsalaisilla oma seurakunta sekä ruotsalainen -pappi. - -Vastapäätä, Michiganin alaniemellä on ruotsinkielisten kansalaistemme -asumaseutuja Manistee ja Ludington, joissa on heitä osaksi -kalastajinakin. - -Thompsonin sahalla on suomenruotsalaisilla oma Emanuelin seurakunta -sekä kirkko, joka on rakennettu v. 1895. - -Newberryssa, Grand Maraisissa sekä monessa muussa paikassa, missä -on suomalaisia, on myös ruotsinkielisiä kansalaisia. Ironwoodissa -sanotaan olevan noin pari sataa suomenruotsalaista. Heillä on -raittiusseura. - -Wisconsinin paikoista, joissa on suomenruotsalaisia, mainittakoon -Rhinelander, Lac du Flambeau (maanviljelysseutuja) ja kaupunki West -Superior. - -Viimemainitun kaupungin lähellä olevassa, Minnesotan puolisessa -kaupungissa Duluthissa kuuluu suomenruotsalaisia olevan noin 400. -Myös heitä on farmareina Duluthin ympäristöllä sekä kaivantomiehinä -Mesabaränssillä. Ewelethissä on heillä raittiusseurakin. - -Vuoristovaltioissa on suomenruotsalaisia useissa niissä paikoin, -missä suomenkielisiäkin, kuten Montanan Buttessa ja Anacondassa, -Coloradon Leadvillessä ja Telluridessa. - -Mormoonivaltiossa, Utahissa, lienee suomenruotsalaisia enemmän kun -suomenkielisiä kansalaisia. Näistä paikoista ovat huomattavat Eureka -ja Bingham Canyon. - -Oregonissa, kuten jo ennen siitä valtiosta puhuessamme mainitsimme, -on suomenruotsalaisten pesäpaikka Cooslahden seudulla, Marshfieldissa -ja sen lähellä olevassa North Bendissa. Heillä on keskuudessaan -sairas- ja tapaturma-apuyhdistys Suomi, joka on jo näyttänyt -hyödyllisen vaikutuksensa. Myös on heillä soittokunta. - -Californiassa on paljon suomenruotsalaisia. Seuraelämä on virkunut -heidänkin keskuudessaan. San Franciscossa on heillä seura -nimeltä "Stjernan i Finland". Greenwoodin sahakaupungissa on -suomenruotsalainen Forsberg sheriffin toimessa. Californian Eurekassa -on suomenruotsalaisillakin raittiusyhdistys, joka suomenkielisten -raittiusyhdistyksen kanssa toimii läheisessä ystävyydessä. - -Yleensä on Amerikassa elävistä suomenruotsalaisista se mainittava, -etteivät he suinkaan vihaa ja ylenkatso suomenkielisiä veljiään, -vaan päinvastoin kunnioittavat heitä ja mielellään ovatkin heidän -seurassaan. Amerikassa on nostettu kysymystä siitä tahtovatko he -esiintyä "finländareina" vai pelkkinä suomalaisina. Viimemainittu -nimitys on heille rakkain. - -Pakko on käskenyt henkisyyttä harrastavien suomenruotsalaisten -Amerikassa usein liittymään varsinaisten ruotsinmaalaisten -siirtolaisten puuhiin, mutta siellä he eivät viihdy. Vaikka kieli -heitä yhdistääkin, tuntevat he olevansa vieraita ja kuuluvansa muuhun -joukkoon. Ei ole harvinaista nähdä heitä suomenkielisten seuroissa ja -iltamissa, vaikka eivät kieltä ymmärräkään. - -Kun raittiusharrastus on tullut vilkkaammaksi heidän keskuudessaan, -ovat he halunneet paikallisyhdistyksinä liittyä suureen suomalaiseen -pääyhdistykseen, Veljeysseuraan. Äskettäin ruvettiin heitä ottamaan -siihen ja nyt on jo monta seuraa ruvennut yhdystyöhön suomalaisten -kanssa. - -Seurakuntaharrastukset suomenruotsalaisten keskuudessa ovat vasta -alulla, mutta nekin ovat vilkastumassa suomenkielisten antaman -esimerkin mukaan. Kunnioituksella puhuvat he suomenkielisten -harrastuksista, jotka ovat jo enemmän näkyvää saaneet aikaan. - -Nykyisin on pari suomenruotsalaista, John Gullans ja C. W. Carlson, -ruotsalaisten tunnetussa oppilaitoksessa Augustana kolledshissa -valmistumassa papeiksi. Näin pääsee vähitellen kehittymään -seurakuntapuuhat ruotsinkielisilläkin kansalaisillamme ja he -kunnialla alkavat kulkea suomenkielisten veljiensä näyttämää tietä. - - - - -Henkiset riennot. - - -Amerikan suomalaisten keskuudessa puhutaan paljon ja -alinomaa "yhteispyrinnöistä". Niillä tarkoitetaan seura- ja -seurakuntaharrastuksia. Nimi ei ole aina aivan paikalleen sattuva. -Löytyy "yhteispyrintöjä", joilla ei ole yhteisyys, vaan juuri -yhteisyyden hajoittaminen tarkoituksena. Mikä yhteispyrintö on -sellainen seurakunta tai raittiusseura, joka jollakin paikkakunnalla -on nostettu pystyyn toisen, ennestään toimimassa olevan seurakunnan -tai raittiusseuran hajoittamiseksi! Ja sellaisia esimerkkejä tarjoaa -Amerikan suomalaisten seuraelämä kosolta. - -Huolimatta siitä on Amerikan suomalaisen luonteen pohjana halu -yhteistyöhön, kansalliseen yhteisvaikutukseen. Ei tarvitse sattua -kun muutamia kymmeniä suomalaisia yhdelle seudulle ja silloin he jo -alkavat laittaa noita "yhteispyrintöjä", perustavat raittiusseuran, -sitte lainakirjaston jopa lauluseuran tai soittokunnan. Ja kun -raittiusseura on saanut vähän aikaa vaikuttaa, muokataan maata sekä, -kun kansalaisten luku hiukan kasvaa, aletaan jo perustaa seurakuntaa -ja vähitellen ruvetaan hankkimaan pappia käymään seudulla. Alku -melkein aina näyttää hyvin kauniilta, ollaan yksimielisiä ja saadaan -väkilukuun nähden ihmeellisiä aikaan. Mutta sitte tavallisesti alkaa -pian erimielisyyttäkin näkyä. Seudulle on ilmestynyt sellaisia, -jotka eivät ole tyytyväisiä yhteispyrintöjen johtoon. He alkavat -pyrkiä johtajiksi, vaan vanhat, ennestään valjaissa olevat eivät -hekään ole herkkiä luopumaan asemastaan. Syntyy puolueita ja niiden -välillä enemmän tai vähemmän kiivasta taistelua keskenään. Sitte -käy tavallisesti niin, että yhteispyrinnöt jakautuvat kahtia, -ruvetaan ajamaan kaksilla valjailla: on kaksi seurakuntaa, on kaksi -raittiusseuraa j.n.e. Ja kansalaisten välille syntyy syvä juopa, -jota ei ole helppo saada tasautumaan. Puoluetaistelu herättää -persoonallista vihaa, eri puolueet koettavat vahingoittaa toisiaan -niin paljon kun suinkin ja kansalaiset niistä puolueista eivät enää -seurustele keskenään. - -On ymmärrettävä, että yhteispyrintöjen varsinainen tarkoitus näin -tulee unehutetuksi. Raittiusseura ei enää niin innolla ajakaan -raittiusasiaa, vaan etusijan harrastuksissa on saanut toisen seuran -kanssa taisteleminen. Mutta syntyy toisinaan eri seurain välillä -hyvääkin kilpailua. Koetetaan saada seurain jäsenlukua hyvin -kasvamaan, tehdään suuria uhrauksia, joita, ilman puoluekiihkon -innostusta, tuskin vaan tehtäisiin. Tämä kyllä näyttää kauniilta. -Ennen toisen raittiusseuran syntymistä ei ehkä kuulunut kun -pieni osa paikkakunnan suomalaisista seuraan. Nyt kuuluu pian -enemmistö, jopa melkein kaikki. Raittiuslupauksia tehdään ja ollaan -innostuneita. Mutta kun puoluekiihkossa unehutetaan todellisen, -vakavan raittiushengen ylläpitäminen seurassa, eivät jäsenet olekaan -kun nimeksi siinä. Lupauksia rikotaan lakkaamatta, siveellinen -perustus höltyy -- ja lopuksi näinkin on tuosta kahden seuran -puoluekilpailusta vaan vahinkoa todelliselle aatteelle. - -Kun kilpailussa ja sodassa aletaan väsyä ja kun nähdään, että -asiat vaan pahenee, saattaa yhtäkkiä tulla seurain jäsenten kesken -erinomainen sovinnollisuuden hengen puhallus. Aletaan kummaltakin -puolen ehdottaa, että seurat yhdistetään ja taistelu lopetetaan. Ja -suuressa sovintokokouksessa yhdistyminen päätetään. - -Mutta keskinäisessä taistelussa isketyt haavat ovat liian -syvät. Vaikka ne päältäpäin näyttävätkin umpeen menneen, on -sisällä kumminkin mädätystä. Loistava sovinnollisuus on enemmän -pintapuolista. Ja ennen pitkää puhkeaa puoluehenki vielä suuremmalla -raivolla. Ennen ammuttiin eri leireistä, nyt ollaan käsirysyssä -yhdessä mylläkässä. Oikea asia, seuran perustarkoitus ei tule -ollenkaan toteutetuksi. Ja sovinnollisuuden vuoksi sitte taas erotaan -eri leireihin. Kun sitte ollaan erossa ja vielä hetken aikaa on -kiivailtu, rupeaa kumpikin puolue rauhallisemmin kulkemaan urassaan. -Rauhallisuutta aletaan saavuttaa, mutta se on voitettu pitkillä -taisteluilla ja kansalaisten perinpohjaisella kahtia jakaumisella. -Vaikka nyt ruvetaankin seurain tarkoituksia tyynemmin ja vakavammin -ajamaan, on kumminkin luonnollista, ettei työ niin hyvin käy, kun -olisi mahdollista täydellisessä sovinnollisuudessa yhdessä leirissä, -todellisessa yhteistyössä. Mutta se kahdella parilla ajaminen näyttää -ainakin nykyisin vielä olevan välttämätöntä Amerikan suomalaisten -kesken. Vasta sitte kun kansalaisemme kehittyvät, harrastuksissaan -harjaantuvat, voidaan odottaa täydellisempää yhteistyötä. - -Samalla tavalla, kuten yllä olemme esittäneet raittiustyön yleisen -kehityksen, käypi kehitys seurakunnallisellakin alalla. Mutta -kumminkin se, että esimerkiksi papin kustannus vaatii enemmän -varoja, pakoittaa lujempaan yhteistyöhön. Se käskee puoluehurjuutta -väkisinkin hillitsemään. Mutta sittekin se aivan liian suuressa -määrässä vielä vallitsee. - -Jos koetamme etsiä syytä tuohon kansalaistemme suureen -eripuraisuuteen henkisten pyrintöjensä harrastuksissa, huomaamme -senkin ymmärrettäväksi. - -Ajatellaan ensin, että siirtolaisista enin osa on kokonaan noihin -henkisiin yhteispyrintöihin ja niiden järjestykselliseen toimintaan -kehittymätöntä kansaa. Suomessa ei ole heillä ollut tilaisuutta -ajamaan, vielä vähemmin johtamaan raittius- tai muita seurapyrintöjä. -Jos olisikin juuri tilaisuutta ollut, eivät he ole sitä hyväkseen -käyttäneet. Siis ovat he kokonaan harjaantumattomia. - -Ja seurakunnallisella alalla on heillä kaikki järjestys ja toiminta -ollut Suomessa valmiina. Pappi tulee säännöllisesti ilman heidän -erityisiä puuhiaan, maksut on määrätty eikä niitä auta muuttaminen. -Mutta Amerikassa ovat olot vasta kehkeytymässä. Valmista ei ole, vaan -seurakunta on toimintaan alusta pitäen puuhattava. - -Tietysti tuo, kun noin äkkiä vaadittaisi täydellistä kokemusta, on -mahdotonta. Puuhat Amerikan suomalaisten keskuudessa ovat enemmän -harjoitelmia, joissa puuhaajat kehittävät itseään ja hankkivat -kokemusta. Että niinkin paljon on toimeensaatu, ansaitsee ihmettelyä. -Kummastella ei pidä, että on paljon erehdyttykin ja erehdytään -alinomaa. Kukin puuhissa koettaa käyttää järkeään ja kykyään niin -paljo kun suinkin. Siitä johtuu erimielisyyksiä. Suomalainen on -sitkeä pysymään vakuutuksessaan ja tahtoo itsepäisesti viedä läpi -sen tuuman, jonka oikeaksi käsittää. Pikkumaisissakin asioissa hän -on omapäinen, ja pikkumaisuuksista useimmat erimielisyydet Amerikan -suomalaisten yhteispyrinnöissä ovat syntyneetkin. - -Mutta suurimman häiriön suomalaisten siirtolaisten henkisissä -pyrinnöissä tekevät niiden johtajat. Monta puolisivistynyttä ja -kokematonta, jopa siveellisesti kelvotontakin on Suomesta mennyt -Amerikkaan ja ryhtynyt sikäläisiä rientoja ohjaamaan. Suomessa ovat -ne saattaneet olla joissakin seurapyrinnöissä osallisina ja tahtovat -olla täysiä mestareita Amerikan suomalaisten keskuudessa. Ellei -heille heti anneta johtajanpaikkaa, nostavat he riitaa ja kokoavat -itselleen herkkäuskoisimmista puolueen. Jos tuollainen röyhkeä -johtajaksi pyrkijä sattuu olemaan siveellisesti haaksirikkoinen, -joita kyllä liian paljon on Suomesta Amerikan siirtolaisoloja -turmelemaan mennyt, on helposti ymmärrettävä, etteivät ajattelevammat -taivu hänen johdatettavakseen. Johtajissa on kyllä pystyväisiäkin, -mutta heilläkin tahtoo sikäläisiin oloihin nähden olla liian vähän -kokemusta -- ja itsepäisyyttä on liian paljon. - -Puolueitten pääjaon muodostaa siirtolaisten keskuudessa kansalaisten -suhde yleisimpään kirkolliseen yhdistykseen Suomisynoodiin ja -suurimpaan raittiusyhteyteen Veljeysseuraan. Kysymys siitä oletko -niiden puolella tai niitä vastaan on puoluelaisten tunnusmerkkeinä. -Jyrkimmän rajoituksen on tehnyt kysymys kirkollisesta yhteydestä. -Siitä on ollut kiivain väittely, tulisin sota. - -Käykäämme nyt tarkastelemaan erikseen noita Amerikan suomalaisten -"yhteispyrintöjä". Niiden oikein tuntemiseksi täytyy myös tuntea -hiukan niiden historiaa. - - - - -Kirkolliset pyrinnöt. - - -Suuri on todella kirkon vaikutus Suomen kansaan. Pappien vuosisatoja -kestänyt uuttera, hiljainen työ itse kansan keskellä on tuohon -kansaan uskonnollisen leiman lyönyt. Ja vielä enemmän on se -vaikuttanut kun mitä pinnalle näkyy. Se on syvälle Suomen kansan -sydämmen muokannut. Puhuttakoon mitä tahansa, papisto se on ollut -kansamme varsinainen opettaja. Se kehitysaste, mille kansamme on -ennättänyt, on pääasiallisesti papiston luoma. Vasta viime aikoina on -siihen muita vaikuttimia huomattavammassa määrässä lisäksi tullut. - -Paljon, varsinkin Amerikassa, puhutaan Suomen kansan pappisvihasta. -Siellä suomalaisten keskuudessa on varsinaisia apostoleja pappisvihan -herättämiseksi. - -Suomessa on vaikeampi nähdä kansan varsinaista rakkautta hengellisiin -asioihin ulkonaisten tekojen kautta. Kun täällä kirkko puretaan, on -pakko rakentaa toinen sijaan, kun pappi kuolee, täytyy kansan ottaa -toinen. Amerikassa ei niin ole. Siellä ei virallisesti kysytä onko -sinulla pappia tai onko kirkkoa. Jos Suomen kansa olisi kyllästynyt -hengellisiin asioihin, näkyisi se pian siirtolaistemme keskuudessa -Amerikassa. Siellä ei ole mitään valmista eikä ole valtion tai -kenenkään muun puolesta käskyä mitään valmistamaankaan. - -Kumminkin, mitä nähdään? Ensimmäisiä asioita mitä siirtolaisemme -Amerikassa ajattelee on kysymys sielunhoidosta. Sydämmen sisimmässä -povessa on hengellisten asioiden kaipuu. Se on sellaisellakin -siirtolaisella, joka päältäpäin kevytmieliseltä näyttää. - -Onnettomalta, turvattomalta tuntee Amerikan suomalainen itsensä, -jos on sellaisella paikalla, jossa ei jumalansanan selitystä kuule -omalla kielellään. Sanomalehdissä valittaa hän surkeasti: "Ei -ole meillä kirkkoa, ei pappia, olemme siksi vähälukuiset." Mutta -kun useampia kansalaisia karttuu seudulle, niin että on toivoa -siitä, jotta voidaan pappia kustantaa, muodostuu seurakunta. Pian -aletaan hommaamaan kirkkoa. Ja siinä asiassa on uhraavainen sekin, -joka muuten pitää lompakkonsa kiinni. Satoja dollareita kootaan -muutamassa tunnissa. On oikein liikuttavaa nähdä miten joku satakunta -kansalaista kustantaa itselleen pappia, rakentaa komean kirkon ja -ylläpitää seurakuntaa. Siinä kysytään verrattain suurta uhrausta -työmiehiltä, jotka ovat Amerikkaan tulleet rahoja ansaitsemaan ja -säästämään. - -Amerikan suomalaisten keskuudessa lienee nykyään seurakuntia noin -satakunta ja kirkkoja puolensataa. Kaikki ne ovat syntyneet ilman -ulkonaista pakotusta, sisällisen tunteen vaatimuksesta. - -Mutta läheskään kaikilla noilla seurakunnilla ei ole omaa pappia. -Useat niistä ovat kannattamiseen liian vähävoimaiset, ja taas moni -niistäkin, jotka voisivat ja sydämmellisesti haluaisivat pappia -kannattaa, saapi olla ilman, kun Amerikassa ei sellaisia tarpeeksi -ole ja kun Suomesta ei ole saatu enemmän pappeja muuttamaan -Amerikkaan. - -Tuo on hyvin ikävä epäkohta ja suureksi vahingoksi Amerikan -suomalaisten hengellisen elämän kehittymiselle. Yksinään ovat he -saaneet olla, yksinään puuhata ja kun ovat seurakunnan saaneet, eivät -saa pappia. Joskus saavat matkailevan papin käymään heidän luonaan ja -ne ovat juhlahetkiä siirtokunnan elämässä. - -Tavallisesti papittomissa seurakunnissa esimies tahi joku muu -lukee saarnan jostakin postillasta sunnuntaisin. Joskus pitää hän -oman parhaan taitonsa mukaan raamatunselityksen. Mutta monessa -seurakunnassa ollaan vuosikausia papinpuuhassa ja sinä aikana ei -tuota saarnankaan lukemista pidetä tapana, ajatellaan että kun pappi -tulee, hän sitte panee toimeen täyden seurakunnallisen hoidon. - -Luonnollisesti papin ja varsinaisen seurakunnallisen elämän puute -lamauttaa sitä suurta innostusta, joka alussa oli seurakuntaa -puuhatessa. Mielet voivat kylmetä, aletaan jo tottua hengellisen -hoidon puutteeseen. - -Kun näin tapahtuu seudulla, missä seurakuntaakin on puuhattu, -ei ole kumma, että vielä enemmän vieraantuvat hengellisyydestä -ne suomalaiset, jotka asuvat hajallaan vähälukuisina siellä -täällä voimatta koskaan toivoa saavansa yhteyteensä seurakuntaa, -vielä vähemmän pappia. Monesta sellaisesta paikasta kirjoittavat -ajattelevammat surulla: "Kapakat ovat meillä kirkkoina ja kortit -kirjoina." - -Surkuteltavaa, oikein sydämmellisesti säälittävää on, että Amerikan -suomalaiset eivät saa itselleen järjestettyä sielunhoitoa, silloin -kun ne itse sitä haluavat. Moititaan paljon jumalattomuutta ja -raakuutta löytyvän Amerikan suomalaisen kansan keskuudessa. Ja paljon -sitä löytyykin, mutta silti _jokaisella_ paikkakunnalla, missä -vähänkään useampia suomalaisia on koolla, on tuo hengellisen hoidon -halu pilkistänyt esiin. Parempaa on haluttu, hoitoa ja huovaa, mutta -sitä ei ole saatu. - -Jo Delawaren siirtokunnan suomalaiset kaipasivat itselleen pappia -ja omakielistä jumalanpalvelusta. Heille koetettiin hankkia pappia, -mutta ei saatu. - -Alaskan siirtokuntaan tuli Venäjän hallituksen huolenpidosta papiksi -Uno Cygnaeus, joka lienee ollut ensimmäinen suomalainen pappi -Amerikassa. Cygnaeuksen jälkeenkin on siellä Venäjän vallan aikana -ollut suomalaista jumalanpalvelusta oman papin toimittamana. - -Mutta siihen siirtolaiskuntaan, johonka varsinaiset, nykyiset -Amerikan suomalaiset kuuluvat, ei vaikutus noin kaukaa ulettunut. -Ja vähän olikin kansalaisiamme vielä siihen aikaan Amerikan -Yhdysvalloissa. Vasta noin 30 vuotta takaperin alkoi suomalaisia -enemmän karttua Michiganin ja Minnesotan valtioihin. Ja jo heti alkoi -näkyä kirkollista mieltä heissä, näkyi, että heidän keskuudessaan oli -joukko sellaisia, jotka harrastivat kristillisen seurakuntaelämän -vireillä ja voimassa pitämistä. Suuri osa ensimmäisistä -siirtolaisista oli laestadiolaisia ja he ovatkin ensiksi järjestyneet -seurakunnalliseen toimintaan. Kuparisaarella rupesivat he yhteyteen -sikäläisen norjalaisen evank.luterilaisen seurakunnan kanssa, jonka -pappi osasi jonkun verran suomenkieltäkin. Mutta tämä yhteys hajosi, -kun pappi luuli havainneensa laestadiolaisten mielipiteissään -poikkeavan evank.luterilaisen kirkon opista ja sen vuoksi esti -laestadiolaiset käymästä ehtoollisella ja olemasta kummeina. -Laestadiolaiset erosivat eivätkä yleensä ole sen jälkeen yhtyneet -seurakuntapuuhiin muiden evank.luterilaisten kanssa, vaan pitävät -omia seurakuntiaan ja omia saarnaajiaan. Kumminkin yhä vielä katsovat -he kuuluvansa evank.luterilaiseen kirkkoon ja hyväksyvät sen -tunnustuksen. - -Myös muut suomalaiset rupesivat järjestymään ja osoittivat haluansa -saada hengellistä hoitoa. Jo v. 1875 olivat he harrastuksissaan niin -edistyneet, että saivat nuoren suomalaisen pastorin, A. E. Backmanin -Suomesta seurakuntansa papiksi. Tähän aikaan oli väittely kovin -kiivasta laestadiolaisten ja muiden suomalaisten välillä. Pastori -Backmanilla oli vaikea asema. Kuten muutkin suomalaiset oli hänkin -niihin aikoihin uutisraivaaja alallaan. - -Pastori Backman vaikutti Amerikan suomalaisten keskuudessa 7 vuotta. -Hän kävi myös Minnesotan ja Dakotan uutisasutuksilla. Nykyisin on hän -kirkkoherrana Ätsärissä. - -Silloin kun pastori Backman meni pois, oli jo suomalaisia -pesäpaikkoja muuallakin kun pohjois-Michiganissa. Pappien ja -seurakunnallisen hoidon tarve alkoi käydä tuntuvammaksi. - -Hancockin ja Calumetin, s.o. Kuparisaaren suomalaiset, rupesivat -taas hankkimaan itselleen pappia Suomesta. Ja pastori J. G. Nikander -lupasikin tulla. Mutta hänen tulonsa viipyi viipymistään, seurakunnat -kärsivät papinpuutetta. Kun heillä alkoi jo olla syytä epäillä, ettei -kutsuttu pappi tulekaan, vihitettiin papiksi Henry Turunen, kuten -jo on kerrottu. Mutta hän ei hätävaraksikaan kelvannut. Pian joutui -hän toimesta pois ja harhaili Amerikan eri osissa. Omatekemällään -valtakirjalla koetti hän myöhemmin tunkeutua suomalaisten -sielunpaimeneksi San Franciscossa, mutta vihdoin teki täydellinen -mielenhäiriö lopun hänen vaikutuksestaan. - -Vihdoinkin alussa vuotta 1885 saapui kauvan odotettu pastori J. -G. Nikander. On ymmärrettävä miten suurella riemulla Amerikan -suomalaiset tervehtivät uuden papin tuloa. Pastori Nikanderin työala -tuli heti suureksi. - -Jo ennen tätä valmistui Amerikan suomalaisille oikea pappi -toiseltakin taholta. Pastori Backmanin aikana oli tunnetussa -ruotsalaisessa oppilaitoksessa Augustana kolledshissa Amerikassa -opiskelemassa nuorukainen Jaakko J. Hoikka (synt. Rovaniemellä -1854). Hän oli Amerikkaan tullut v. 1873 ja valmisteleutui papiksi. -Suomalaisten papintarve oli jo niin suuri, että niinä aikoina, kun -opistosta oli lomaa, täytyi hänen kansalaisten kutsumuksesta käydä -jumalanpalveluksia pitämässä suomalaisseuduilla. Kesäkuulla 1883 -valmistui hän papiksi Augustanasynoodin vihkimyksellä. Astoriassakin, -Oregonissa, oli silloin jo enemmälti suomalaisia ja he tahtoivat -häntä sinne papiksi. Elokuulla samana vuonna saapui pastori Hoikka -sinne ja toimi siellä yhtä mittaa tätä jaksoa kolmatta vuotta. - -Suomalaisia pohjois-Michiganiin oli jo kokoontunut paljon ja olivat -he niin hajaantuneet, että pastori Nikander ei jaksanut heidän -tarpeitaan tyydyttää. Tämän vuoksi kutsuttiin pastori Hoikka -vaikuttamaan Marquettekauntin suomalaisten keskuudessa. Hän saapui -lokakuussa 1885 Republiciin ja toimi siellä aina vuoteen 1890. - -Nyt oli jo kaksi suomalaista pappia seudulla ja seurakuntain -järjestäminen kävi helpommaksi. Pastori Hoikka oli myös seudullaan -olevan ruotsalaisen seurakunnan pappina, joten hänen työnsä jakaantui -kahden kansallisuuden kesken. Kumminkin useampia suomalaisia -seurakuntia järjestyi Marquettekauntiin ja kirkkoja laitettiin. - -Tuntien suomalaisten suuren papintarpeen rupesivat Augustanasynoodi -ja norjalainen Haugesynoodi valmistamaan meikäläisille enemmänkin -pappeja. Mutta kun tahdottiin tehdä hätävaroja, kun ei otettu -tarpeeksi pyrkijäin oppia ja siveellistä elämää lukuun, ei nyt -onnistuttukaan niin hyvin kun pastori Hoikan suhteen, vaan -annettiinkin siirtokansallemme turmiota tuottavia lahjoja. - -V. 1885 vihki Augustanasynoodi papiksi J.W. Lähteen. Hän -tuli suomalaisen seurakunnan papiksi Harboriin. Sitte on hän -liikkunut pappina ja sanomalehden toimittajana monessa paikassa -seikkaillen kaikkialla ja eläen huonosti. Monen kaupungin putkassa -on hän humalaisena virunut, monet suomalaiset edistyspyrinnöt -turmellut, seurakuntaharrastuksen laimentanut. Suomalaisten -henkiset harrastukset Harborissa, Pennsylvaniassa, New Yorkissa, -Massachusettsissa, New York Millsissä, Ironwoodissa, Rock Springsissä -ja monessa muussa paikassa ovat saaneet hänen huonon elämänsä -vaikutuksen takia kärsiä. Saarnalahjat ovat hänellä hyvänpuoleiset ja -kykynsä suositella kansaa erinomainen. Hän on voinut mennä uudelleen -seudulle, missä on ennen turmiollisesti vaikuttanut, ja kumminkin -saa siellä taas kannatusjoukon. Harva suomalainen on Amerikassa niin -paljon vaikuttanut kun J.W. Lähde, mutta ikävä kyllä tuo vaikutus -on ollut enimmäkseen pahaan päin. Aina ei liene Lähteen vaikutuksen -tarkoitus ollut niin paha, mutta hillitön väkijuomain himo on pahan -saanut aikaan. Viime aikoina on Lähteen toiminta ollut hiljaisempaa -eikä hänen elämäänsäkään vastaan ole hiljattaisin julkisuudessa -moitteita näkynyt. -- Augustanasynoodi, joka oli Lähteen papiksi -vihkinyt, erotti hänet huonon elämän takia siitä virasta jo -alkupuolella vuotta 1887. - -Yhtä huonosti onnistui seuraavakin Augustanasynoodin pappilahja -suomalaisille. V. 1887 vihki se nimittäin papiksi suomalaisen F. -E. Öhden, jolla ei ollut paljon koulusivistystä, mutta jolle Turun -tuomiokapituli oli myöntänyt oikeuden saarnata, sen jälkeen kun -hän käsityöläisenä, seppänä, jonkun aikaa oli oleskellut Afrikassa -ensimmäisten suomalaisten lähetyssaarnaajien kera. Myös Öhde on -kokonaan ollut sopimaton saarnavirkaa pitämään. Hänkin käytöksellään -on monessa paikassa kansalaisten seurakuntaharrastuksia laimentanut. -Hän on kuleksinut kaikkialla Amerikan suomalaisten keskuudessa, ollen -pappina ja papintarjokkaana sekä saaden aikaan rettelöitä. Öhdellä -ei ole ollut Lähteen lumoavaa vaikutuskykyä kansaan. V. 1890 erotti -Augustanasynoodi hänet yhteydestään. - -V. 1886 pyysi suomalainen William Williamsson Augustanasynoodilta -vihkimystä papiksi, mutta kun häneltä puuttui koulusivistystä eikä -ollut kutsumusta miltään suomalaiselta seurakunnalta, hyljättiinkin -hänen pyyntönsä. Mutta seuraavana vuonna vihki norjalainen -Haugesynoodi hänet papiksi sillä perusteella että hän oli toiminut -jonkun aikaa saarnaajana Astoriassa. Hän tuli nyt suomalaiseksi -papiksi Carboniin. Wyomingissakin oli siis jo seurakuntapyrinnöt näin -virkuneet. Nyt on Williamsson erään suomalaisen seurakunnan pappina -Harborissa. - -Vihdoin alkoi taas ruveta tulemaan pappeja Suomesta. Mutta pahaksi -onneksi niissäkin tuli häiriöntekijöitä. Ja yleensä on huomattava, -että moni Suomesta Amerikkaan tullut pappi, vaikka muuten -kunnollinenkin ja hyvää tarkoittava, on osoittautunut olevansa -enemmän tai vähemmän sopimaton vaikuttamaan Amerikan suomalaisten -erilaisissa oloissa. - -Vuoden 1888 alkupuolella saapui pastori J. W. Eloheimo Suomesta -Amerikkaan ryhtyäkseen Astoriassa suomalaisen evank.luterilaisen -seurakunnan papiksi. Eloheimon alkuperäinen nimi lienee Lindqvist -ja on hän pappina toiminut muiden muassa myös Helsingissä. -Kunnianhimoisuudessaan Eloheimo heti alkoi hapuilla johtavaa asemaa. -Hän rupesi ehdottelemaan eri seurakuntain kirkollisen yhteyden -aikaansaamista. - -Jo kesällä 1886 Augustanasynoodin vuosikokouksen aikana Minneapolissa -tästä asiasta norjalaisen, suomea taitavan papin J. Eistensenin -asunnossa neuvottelivat hän, suomalaiset pastorit Nikander ja Hoikka, -saarnaaja Williamsson, herra Bergstadi sekä joku muukin. Silloin -ajateltiin kirkkoyhteyttä synodaaliseen malliin, niinkun ovat -yleensä Amerikan luterilaiset kirkkokunnat. Kun vielä tähän aikaan -oli vähän suomalaisia seurakuntia, ei ajateltu yhteyden pikaisesti -voivan syntyä, vaan tarpeellisuus kumminkin havaittiin. Sääntöjen -valmistamista varten valittiin kokouksessa valiokunta. Sitte kun -nuo säännöt saataisiin valmiiksi, piti ne kansalaisten nähtäviksi -ja tulkittaviksi sanomalehdissä julaista ja jonkun ajan perästä oli -sitte uusi kokous Minneapolissa pidettävä ja sen ajasta edeltäpäin -tieto annettava, että asiaa harrastavat voisivat kokoontua siitä -keskustelemaan ja päättämään. Tällaisia muistoonpanoja teki pastori -Nikander eräässä silloisessa sanomalehdessä. - -Mutta Eloheimoa ei miellyttänyt synodaalisen kirkkokunnan -perustamisen aate. Hän kirjoitteli paljon tästä sanomalehtiin ja -tahtoi, että olisi perustettava hiippakunta piispan johdannolla. Hän -tahtoikin erottaa Astorian seurakunnan Augustanasynoodista ja laittaa -siitä pohjan tuolle suomalaiselle hiippakunnalle. Mutta ei Astorian -seurakunnalla eikä koko Amerikan suomalaisella kansalla ollut halua -tällaiseen. - -Loppupuolella vuotta 1889 muutti pastori Eloheimo Calumetin -suomalaisten papiksi ja oli niin muita lähellä. Nikanderin -asemapaikka oli Hancock (hän kumminkin näihin aikoihin kävi Suomessa) -ja Hoikka oli Republicissa. - -Myös muita työmiehiä oli saapunut Kirkolliselle vainiolle. V. 1888 -oli kutsuttu lähetyssaarnaaja K. L. Tolonen papiksi Ishpemingiin ja -työala tulikin hänellä heti suureksi. Suomalaisia seurakuntia oli jo -rauta-alueella monta, niitä oli perustunut aina Ironwoodiin saakka. - -Jo v. 1889 tuli pastori H. Tanner (Pellikka) Amerikkaan menetettyään -Suomessa virkansa. Hän oli vähän aikaa pastori Nikanderin sijaisena, -mutta sitte matkusti Mustille Kummuille Dakotan ja Wyomingin rajalla -järjestäen sinne sekä sittemmin Wyomingiin seurakuntia. - -Nyt alettiin innokkaammin puuhata suomalaista evank.luterilaista -kirkkokuntaa. Pastori Eloheimokin taipui synodaalisuuden puolelle -ja rupesi puuhassa johtajaksi. Eloheimo teki säännöt ja sai -kannattajiksi niille Nikanderin ja Tolosen. Minneapolissa tehdyt -päätökset oli unehutettu eikä säännöistä edeltäpäin ollut julkista -keskustelua. Suomalaisten seurakuntien edustajia kutsuttiin kokoon -ja niin kokoontui Suomisynoodin (se annettiin kirkkokunnalle -nimeksi) ensimmäinen kirkolliskokous Calumetiin 25 p:nä maaliskuuta -1890. Läsnä oli edustajina yhdeksästä seurakunnasta 4 pappia ja 17 -maallikkoa. Noista seurakunnista oli 8 pohjois-Michiganissa ja 1 -Dakotassa. - -Kauvan ei säännöistä keskusteltu. Yhdessä ainoassa istunnossa ne -hyväksyttiin laiksi alkavalle kirkkokunnalle. - -Parempi olisi ollut että noiden sääntöjen kelvollisuutta olisi -alussa tarkemmin punnittu, sillä ei mikään ole Amerikan suomalaisten -keskuudessa sittemmin antanut aihetta niin paljolle keskustelulle -ja kiistalle kun nuo säännöt. Todellisuudessa nuo säännöt, jotka -syntyivät Eloheimon piispallisesta mielestä, olivatkin kypsymättömiä -ja amerikkalaisiin oloihin sopimattomia. Ne poikkesivat suuresti -muista amerikkalaisten luterilaisten synoodien säännöistä. -Seurakuntain oma päätösvalta supistettiin hyvin pieneksi, ja -konsistooriolle, johon tuli kuulumaan määrätty luku pappeja, tuli -melkein tuo Eloheimon tarkoittama korkea piispallinen valta. -Epäkäytännöllisyys näissä laeissa huomattiin heti Suomessakin niissä -piireissä, joissa Amerikan suomalaisten oloja seurattiin. Erään -etevän piispan mainitaan jo samana vuonna, kun synoodi perustettiin, -kirjoittaneen: "Pelkään, että olette vähän Amerikassa erehtyneet -siinä, että annoitte mielestäni liian vähän vaikutusalaa kansalle -Suomisynoodin asetuksessa. Luulen, että Amerikan kansa ja olot -olisivat sitä vaatineet." - -Pian alkoi toteutuakin ennustukset. Calumetissa syntyi puolue, joka -pelkäsi Eloheimon piispallista mielialaa noissa säännöissä. Eräs -rettelöitsijä rupesi tuon puolueen johtajaksi. Jo talvella 1890 erosi -suuri osa pois Eloheimon Suomisynoodiin kuuluvasta seurakunnasta ja -perusti itsenäisen seurakunnan. Ja tämä oli lähimpänä vaikutuksena -siihen, että pastori Eloheimo jo samana vuonna muutti Calumetista -Ironwoodiin. - -Suomisynoodin ensimmäiseen konsistoorioon tuli pastori J. G. -Nikander esimieheksi, J. W. Eloheimo sihteeriksi, K. L. Tolonen -rahastonhoitajaksi ja J. J. Hoikka notaarioksi. Mutta Hoikka jäi -kumminkin ruotsalaisen Augustanasynoodin papiksi ja jo samana -vuonna matkusti Ruotsiin ja oli pappina Ruotsin valtiokirkossa, -pääasiallisesti Såbråssa ja Haaparannalla. V. 1893 palasi hän -takaisin Amerikkaan Astorian suomalaisen seurakunnan kutsumana ja -liittyi uudelleen Augustanasynoodiin. - -Pastori Hoikka kannatti ja suosi Suomisynoodia, mutta ei hyväksynyt -kaikkia kohtia noissa säännöissä. Hän tunnusti tämän rehellisesti -jo alussa ja Ruotsistakin lienee jotakin kirjoittanut asiasta. -Mutta Suomisynoodin konsistoorio ei silloin eikä jälkeenpäinkään -ole suvainnut kenenkään "syrjäisen" arvostelevan noita sääntöjä -ja tekevän parannusehdotuksia niiden suhteen. Suomisynoodin -konsistoorio, Nikander, Eloheimo ja Tolonen, lähettivät nyt -Hernösandin piispalle, Martin Johanssonille, kirjoituksen, jossa -pyydettiin piispaa käskemään, että Hoikka lakkaisi kirjoittamasta -Suomisynoodista. Tätä pyyntöä ei tietysti piispa noudattanut, ja -olenkin sen tuonut vaan esiin näytteeksi miten amerikkalaisille -oloille vastaisesti mainittu konsistoorio silloin toimi. - -Synoodikysymys alkoi jo ruveta puoluekannan määrääjäksi Amerikan -suomalaisten keskuudessa. Osa syntyneistä seurakunnista rupesi -synoodin yhteyteen, mutta osa oli sitä vastaan. Rettelöitä oli jo -syntynyt, mutta vielä yhä enemmän asiat sekaantuivat. Hajaannusta -tapahtui itse synoodin konsistooriossa. - -Kun pastori Eloheimo muutti Ironwoodiin, ei hän enää ollut niin -harras yhteistyön jäsen. Hän yhä unelmoi piispanarvoa, jopa -enempääkin. V. 1892 julkaisi hän painosta kirjan nimeltä: "Julistus -siitä Yleis-Valtakunnasta, joka esiintyy tulevana tuhatvuotisena -aikakautena." Siinä koetetaan Jumalan välittömän ilmestyksen -perustuksella väittää, että kaikkivaltias Jumala on edeltäpäin -määrännyt ja kutsunut sen tekijän, pappi William Elohimin ja hänen -jälkeläisensä (elohidit) johtamaan tuhatvuotisen valtakunnan yleistä -hallitusta. Tässä ilmestyksessään saa pappi, William, Jumalan -sijaisena ollen, arvonimen, joka ilmaisee suunnattoman suurta valtaa -ja kunniaa. Hänen nimensä on "Valtamajesteetti". - -Luonnollisesti tämä ei tyydyttänyt Suomisynoodin muita konsistoorion -jäseniä. Amerikkaan oli vähä ennen tätä saapunut Suomesta pastori -K. Huotari synoodin matkustavaksi saarnaajaksi. Hän, Nikander ja -Tolonen tahtoivat, että Eloheimo selittäisi, miksi hän oli julkaissut -tuollaisen kirjan. Eloheimo ei alistunut näiden tutkittavaksi ja -tuomittavaksi. Hän luopui (tahi luovutettiin) Suomisynoodista ja -myöskin hänen seurakuntansa erosi kirkkokunnasta. - -Eloheimon aikana oli Ironwoodiin rakennettu suomalainen kirkko, -joka vihittiin joulukuussa 1890. Suomisynoodin säännöissä sanotaan, -että jos seurakunta eroaa kirkkokunnasta tai katsotaan hajonneeksi, -lankeaa tuon seurakunnan omaisuus kirkkokunnan hoitoon. Tämä onkin -yksi noita vieläkin kiistan alla olevia pykäliä synoodin säännöissä. -Nyt synoodi tahtoi tuota pykälää käyttää ja ottaa Eloheimon -seurakunnalta kirkon. Syntyi kallis ja pitkällinen oikeudenkäynti -Ironwoodin kirkonomaisuudesta. Mutta Michiganin, samoin kun muidenkin -Amerikan valtioitten lait, eivät ole sopusoinnussa synoodin tuon -sääntöpykälän kanssa, vaan sallivat eroavan seurakunnan pitää -omaisuutensa, jonka on omin neuvoinsa hankkinut. Niin sai Eloheimo -seurakuntineen pitää kirkonomaisuuden. - -Kaikki Ironwoodin suomalaiset eivät kumminkaan yhtyneet Eloheimoon. -Päinvastoin suuri osa heistä muodosti oman seurakunnan liittyen -Suomisynoodiin. Tälle seurakunnalle tuli K. Huotari papiksi. Nyt on -silläkin seurakunnalla jo oma, sievä kirkko ja on se hyvin edistynyt. -Sen pappina on nyt, Huotarin muutettua Harboriin, H. Tanner, -joka jouduttuaan riitoihin Wyomingissa, muutti Astoriaan, vaan -sielläkin kun syntyi rettelöitä, tuli Ironwoodiin. Pastori Tanner on -osoittautunut Amerikassa ankaraksi kirkkokurin mieheksi, mutta hänen -todella hyvää tarkoitustaan ei ole Amerikan vapaissa oloissa aina -oikein ymmärretty. Astoriaan muutti Tanner J. J. Hoikan sijalle, joka -oli siirtynyt papiksi East Tawasiin. - -Eloheimo kulki nyt omaa tietään. Hän perusti uuden suomalaisen -kirkkokunnan, jonka piispaksi julistutti itsensä. Saadakseen -hiippakuntaansa seurakuntia rupesi hän vihkimään pappeja ja lähetti -heidät seurakuntia perustamaan ja hoitamaan. Mutta vihkimyksissään ei -hän ole onnistunut, vaikka kyllä hän pappinensa on paljonkin häiriötä -saanut aikaan Amerikan suomalaisten kirkollisissa oloissa. - -Eloheimon luovuttua rupesi Suomisynoodi paljon paremmin ja vakavammin -edistymään. Yhä enemmän ja enemmän saavutti se suosiota, ja uusia -seurakuntia liittyi siihen, vaikkakin yhä vielä kesti kinastusta -noista säännöistä. Suomisynoodi kumminkin todisti pystyvänsä -olemaan yleisenä suomalaisten kirkkokuntana. Ja sääntöjäkin -vähitellen, vaikka ihmeteltävän jäykästi korjattiin. Kumminkin on -niissä vielä olemassa muiden muassa tuo seurakuntien omaisuuden -omistusoikeuspykälä, entisestään hiukan muutettuna sanamuodossaan. - -Sitä mukaa kun seurakuntaelämä on virkunut Amerikan suomalaisten -keskuudessa, on oikeiden pappien puute käynyt tuntuvammaksi. -Suomestakin kyllä saapui lisää pappeja, mutta muutamat niistä -vaikuttivat vaan vähän aikaa. Pastori A. Kiviojan siunauksellisesta -vaikutuksesta Ohiossa olen jo sikäläisistä suomalaisista puhuessa -kertonut. Kesällä 1893 tuli Calumetiin papiksi pastori E. W. Hynninen -Suomesta, mutta lyhyen aikaa vaikutettuaan muutti hän takaisin -Suomeen. Vielä lyhyempi oli pastori A. Lindgrenin vaikutusaika -Massachusettsissa. - -Poistaakseen edes kipeintä papintarvetta täytyi Suomisynoodinkin -konsistoorion ruveta vihkimään pappeja. Se saikin tarjolle kaksi -sopivaa ehdokasta, Aadolf Riipan ja J. Bäckin. Edellinen oli -Suomessa ollut jumaluusopin ylioppilaana ja Amerikassa oli jo -toiminut saarnamiehenä omaten hyvän puhelahjan. J. Bäck oli Suomessa -jumaluusopillisessa tiedekunnassa suorittanut alkututkintoja ja -oli sitte myös suorittanut filos. kandidaattitutkinnon. Nämä -olivat ensimmäiset, jotka Suomisynoodi vihki papiksi. Se tapahtui -maaliskuussa 1895. J. Bäck tuli väliaikaisesti papiksi Calumetiin, -siirtyi sieltä Montanaan ja sieltä taas Mesabaränssille Minnesotaan. -Aadolf Riippa toimi ensin matkustavana pappina, tehden samalla -tutuksi synoodin puuhaamaa opistoasiaa. Sitte asettui hän Tannerin -jälkeen papiksi Rock Springsiin, josta on siirtynyt Astoriaan. - -Seuraava papiksivihkimys Suomisynoodissa tapahtui muutama kuukausi -myöhemmin. Kun Eloheimon piispakunta alkoi hajota, luopuivat muutamat -hänen vihkimistä papeistaan hänestä pois. Ensiksi luopui J. H. -Kampi, joka rupesi hoitamaan suurta seurakuntaa Kiipin niemellä. -Hän yhdisti seurakuntansa Suomisynoodiin ja itsekin pyysi sieltä -uutta papiksi vihkimistä. Synoodin esimies opetti häntä kuukauden -ajan ja sitte toimitettiin vihkiminen. V. 1896 muutti Kampi -Calumetiin synoodiseurakunnan papiksi ja esiintyi pian tulisimpana -Suomisynoodin ja sen konsistoorion puoltajana. Kovat tuomiot lausui -hän muiden muassa synoodin kirkolliskokouksessa 1898 niille, jotka -olivat uskaltaneet konsistooriota ja sääntöpykäliä moittia. Hänet -valittiinkin silloin Suomisynoodin rahaston- ja taloudenhoitajaksi. -Mutta ennenkun hän ennätti kassaakaan saada käsiinsä, paljastui -rumia kohtia hänen yksityiselämästään, joten hänen täytyi poistua -Calumetista ja papinvirasta. - -Paitsi Williamsonia on norjalainen Haugesynoodi vihkinyt muitakin -pappeja suomalaisille. Yksi niistä, H. Sarvela, on liittynyt -Suomisynoodiin ja on pääasiallisesti toiminut Minnesotassa. -A. Sandström (Saastamoinen) on toiminut pappina synoodiin -kuulumattomissa seurakunnissa Minnesotassa, Wyomingissa ja Montanassa. - -Suomesta on ollut vaikea saada pappeja Amerikan suomalaisten -keskuuteen, vaikka niitä hartaasti halutaan ja vaikka yleisesti -papinpalkka Amerikassa on tuntuvasti korkeampi papinapulaisten -tavallista palkkaa Suomessa. Suomalaisen papin tulot Amerikassa -vaihtelevat 70--130 dollarin vaiheille kuukaudessa. Viime aikoina -on useampia pappeja tullut Suomesta ja toivottavasti uudet papit -vaikuttavat terveellisesti kirkollisten olojen kehittymiseen -siirtolaisten keskuudessa. On ymmärrettävää että vanhemmat papit -hermostuvat seistessään alituisesti puoluesodassa, johon ovat -synoodisääntöjen takia joutuneet. Kumminkaan ei sovi unehuttaa, että -heidän seurakuntansa ovat pitkällisen, uutteran vaikuttamisen kautta -parhaiten ja vakavimmin järjestyneet. - -Vuoden 1896 alkuun saapui pastori A. Hukkanen Suomesta Worcesterin -ja siihen yhdistettyjen seurakuntain papiksi. Kun hän siirtyi -Merimieslähetyksen palvelukseen New Yorkiin, tuli hänen sijalleen -Suomesta pastori Havukainen. - -Kiipin suomalaiset saivat v. 1897 Kampin jälkeen papikseen Suomesta -pastori P. Airaksisen. - -Lopulla vuotta 1896 tuli pastori R. Ylönen Suomesta papiksi Sand -Couleehen Montanaan. Sieltä on hän nyt siirtynyt Suomiopiston -opettajistoon. - -Pastori K. A. A. Koski tuli Suomesta kesällä 1895 ja asettui -toimimaan Illinoisin suomalaisten keskuuteen. Kun Suomisynoodi, jonka -yhteyteen sikäläiset suomalaiset seurakunnat kuuluivat, ei hyväksynyt -Koskea niihin papiksi, erosivat seurakunnat synoodista. Myöhemmin on -Koski siirtynyt n.k. kansallisseurakunnan papiksi Rock Springsiin, -jonne toisen, synoodiseurakunnan papiksi saapui v. 1898 alkupuolella -pastori A. Granholm Suomesta. - -Kun Suomiopisto saatiin alkuun, rupesi sen johtajaksi pastori J. -G. Nikander. Sen ohessa pysyi hän edelleen synoodin esimiehenä ja -hoiti alussa Hancockin seurakuntaakin, joka oli hänen vakavan ja -monivuotisen vaikutuksensa aikana tullut Amerikan suomalaisten -suurimmaksi ja järjestetyimmäksi seurakunnaksi. Sittemmin tuli -Hancockin seurakunnan papiksi J. Bäck ja kirkolliskokouksessa -1898 katsottiin sopimattomaksi, että synoodin esimiehyys ja -opiston johtajan toimi olivat samoissa käsissä, joten kirkkokunnan -esimieheksi valittiin pastori K. L. Tolonen. - -Eloheimon suuriunelmainen hiippakunta on nyt sulanut niin, että -siihen enää tuskin kuulunee yhtään seurakuntaa. Eloheimo itse on -ollut Calumetissa pappina siinä seurakunnassa, joka hänen synoodia -perustaessaan syntyi hänen vastustajistaan. - -Suomisynoodi on kasvanut suureksi. Siihen kuuluu noin 40 seurakuntaa -ja noin 10,000 jäsentä. Pappeja kuuluu siihen alun toistakymmentä ja -kirkkoja kolmattakymmentä. - -Mutta paljon on seurakuntia, jotka eivät ole liittyneet -synoodiin, paljon, vaikka ei laestadiolaisia lukuun otetakaan. -Yhtenä syynä noiden kuulumattomuuteen on tuo jo ennen mainittu -pykälä omistusoikeudesta. Mutta on muitakin syitä. Vastustajat, -nimittävät Suomisynoodia pappisvaltaiseksi, todella ilman syytä, -sillä korjattujen sääntöjen mukaan on synoodin päähallinto -kirkolliskokouksella, johon seurakunnat saavat lähettää edustajia, -ja maallikot, niin hyvin kun papitkin, äänestävät kukin yhdellä -äänellä. Maallikkojen luku kokouksissa on paljon suurempi kun -pappien luku, joten pappisvaltaisuus on turhaa kiihkopuhetta, -syntynyt liian tulisesta puoluetaistelusta. On kyllä totta, että -maallikkoedustajissa on vielä esiintynyt paljon kypsymättömyyttäkin, -mutta onhan kehitys vasta alussaan eikä suinkaan tuo ole -"pappisvaltaisuuden" syy. - -Osa synoodia vastustavista kutsuu itseään "kansallisiksi" ja -seurakunnat ovat "kansallisseurakuntia". Nämäkin ovat havainneet, -että kirkkokunnalleen yhteys on keskinäiseksi turvaksi -tarpeellinen. Sen vuoksi pidettiin kesäkuun 26 p:nä 1898 pastori -Kosken kutsumuksesta kansallisseurakuntain yhteinen kokous Rock -Springsissä. Edustajia oli lähetetty seitsemästä seurakunnasta. Uuden -kirkkokunnan nimeksi tuli "Amerikan Suomalainen Evankelisluterilainen -Kansalliskirkko". Sille hyväksyttiin säännöt, joissa Suomisynoodin -säännöissä moitittuja kohtia on koetettu korjata. Sääntöjen teossa -on vaikuttavimpana henkilönä toiminut sanomalehtimies K. Haapakoski. -Kirkkokunnan esimieheksi valittiin J. W. Eloheimo ja varaesimieheksi -K. A. A. Koski. - -Laestadiolaisseurakunnat, n.k. apostolisluterilaiset, eivät ole -näihin riitoihin ottaneet osaa. Ne toimivat nykyisin hiljaisuudessa -omassa piirissään. Mutta aina ei ole heidänkään keskuudessaan näin -rauhallista ollut. Myös siellä on riidan laineet kuohuneet. Riitoja -koetettiin ratkaista sovintokokouksilla ja sovittajia kutsuttiin -aina Lapista asti, muiden muassa vanha johtomies J. J. Purnu, joka -Gellivaarasta kävi Amerikassa v. 1893. - -Laestadiolaisia on Amerikan suomalaisten keskuudessa paljon, -erittäinkin maanviljelysseuduilla. Yleensä ovat he kirkollisissa -harrastuksissaan hyvin edistyneet, paikoin edellä muita suomalaisia. -Heillä on omat kirkkonsa ja saarnaajansa. Nuo saarnamiehet kastavat -lapsia, vihkivät parikuntia ja hautaavat kuolleita, aivan kun muutkin -papit. Näistä laestadiolaisten nykyisistä johtajista mainittakoon -pastori A. L. Heideman, joka toimittuaan Suomessa pappina siirtyi -Calumetiin ja on hänellä siellä suuri seurakunta. - -Laestadiolaisia "esikoisvanhuksia" Lapissa, kuten Raattamaata y.m. -ovat pitäneet Amerikankin laestadiolaiset johtajinaan. Vilkas -vuorovaikutus on uskonveljien välillä. - -Laestadiolaisia Amerikassa kuten muuallakin moititaan siitä, etteivät -tahdo antaa lapsilleen tietopuolista oppia. Kumminkin on myös heidän -keskuudessaan valistuneempia kansalaisia. - -Vapaakirkollinen, s.o. kongregatsionalistinen liike on myös ruvennut -toimimaan Amerikan suomalaisten keskuudessa. Sillä on jo muutamia -järjestettyjä seurakuntia etupäässä Massachusettsissa ja Ohiossa. -Kongregatsionalistinen pappiskolledshi Chicagossa on valmistanut -muutamia suomalaisia pappeja. Niistä toimii A. Groop Fitchburgissa, -K. F. Henrikson Quincyssä ja F. Lehtinen Ohiossa. - -Muut amerikkalaiset uskokunnat ovat saaneet hyvin vähän kannattajia -Amerikan suomalaisten keskuudessa. Tässä suhteessa on suuri ero -suomalaisten ja ruotsalaisten siirtolaisten välillä. Viimemainittuja -on mitä useammissa uskokunnissa, mutta suomalaiset ylipäätään -sydämmen vakuutuksella tahtovat säilyttää luterilaisen uskontonsa. -Muutamat heistä kyllä niillä seuduilla, missä on vähemmän -suomalaisia, voivat liittyä tuntemattomuudessa johonkin muunuskoiseen -seurakuntaan, mutta silti ovat mieleltään luterilaisia. - -<tb - -Vielä on meillä yksi tärkeä osa kirkollisesta työstä Amerikan -suomalaisten keskuudessa mainittavana. Se on se siunauksellinen -vaikutus, jota Suomen Merimieslähetys toimittaa satamakaupungeissa ja -niitten ympäristöillä. - -Jo toista kymmentä vuotta sitte järjestettiin merimieslähetysasema -New Yorkissa sekä muutamia vuosia jälkeenpäin San Franciscossa. -Seurakuntaelämän virkoaminen näissä molemmissa paikoissa on -pääasiallisesti Lähetyksen ja niiden palvelijain työtä. Paitsi -merimiesten auttamista on alusta alkaen pidetty myös maissa olevain -hengellisistä tarpeista huolta. - -New Yorkissa ovat vaikuttaneet suomalaiset merimiespapit Emil -Panelius, J. Korhonen, W. K. Durchman ja A. Hukkanen. Olot ovat -vuosi vuodelta kehittyneet. Alussa oli siirtolaisten kannatus hyvin -vähäinen, mutta nyt on toimessa suurehko lähetysseurakunta. San -Franciscon asemalla ovat toimineet järjestyksessään suomalaiset papit -M. Tarkkanen, Rob. Hemberg ja A. Renvall. Sielläkin on päivänpaiste -päässyt pilkistämään karussa henkisessä korvessa, olot ovat paljon -järjestyneet. Työ näillä molemmilla asemilla on niin suureksi -paisunut, että papeille on täytynyt lähettää apulaiset. Assistenttina -New Yorkin asemalla on kesäkuukausina toiminut K. M. Hellin, joka -aina talvisin on ollut hoitamassa Lähetyksen kolmatta Amerikan -asemaa Pensacolassa, Floridan valtiossa. San Franciscon asemalla on -assistenttina J. H. Heimonen. - -Merimieslähetyksen päätös ruveta toimimaan myös siirtolaislähetyksenä -on erittäin kiitettävä katsoen Amerikan suomalaisten hengellisiin -tarpeisiin. Lähetys toimittaa New Yorkiin siirtolaissaarnaajan, -joka on auttamassa aina siellä olevia siirtolaismatkustajia ja -toimittamassa heille jumalanpalveluksia. Myöskin sama seura kustantaa -matkustavan papin, joka kiertelee palvelemassa jumalansanalla ja -kirkollisilla toimituksilla kansalaisia eri osissa maata. Vielä on -Lähetyksen aikomus olla avullisena siirtolaisseurakunnille heidän -koettaessaan saada pappeja Suomesta. - -Kaikki nämä toimet, kun ne käytännössä vaikuttavat, tulevat -epäilemättä olemaan suuresta arvosta siirtolaiskansallemme. Ne -ovat apuna Amerikan suomalaisten seurakuntain järjestämisessä ja -säännölliseen toimintaan alkamisessa. Ne ovat paras lahja, mitä -Suomessa vielä tähän saakka on puuhattu siirtokansalle. - -Syytä on toivoa, että tulevaisuudessa kirkolliset järjestysriidat -(oppiriitoja siellä on ollut tuskin ollenkaan) loppuvat ja -kirkollinen kehitys, jota auttaa suuren siirtolaiskansaosan hyvä -halu, pääsee kukoistukseensa. - - - - -Kouluharrastukset. - - -Yhtenä todistuksena siitä, että Amerikan suomalaisten henkiset -riennot kansallisen tulevaisuuden säilyttämiseksi ovat vasta aivan -pienellä alulla, on koulujen vähälukuisuus. Siirtolaiskansain ainoa -keino kansallisen elämänsä turvaamiseksi Amerikassa on omakielisissä -kouluissa. Ilman niitä jo toinen sukupolvi on alkuperäiseltä -kansallisuudeltaan kuollutta. Suomalainenkin kansallisuus ilman -omakielisiä kouluja voi kyllä säilyä Amerikassa niin kauvan kun -siirtolaisuutta jatkuu, mutta kun se loppuu, jo seuraavassa -sukupolvessa on suomalaisuus hävinnyttä. Suomalainen aines on -kieleltäänkin sulanut amerikkalaisuuteen. - -On väärin luulla, että suomalainen kansa Amerikassa ei voi tehdä -tehtäväänsä tasarintaisesti muitten amerikkalaisten kanssa -hävittämättä kieltään. Amerikan kansallisuus ei ole perustettu -kielen, mutta vapaitten laitosten yhteisyyteen. Totta on kyllä, -että englanninkieli on virallinen kieli Amerikassa ja sitä tulee -edistystä haluavan siirtolaisen osata, mutta yhtä totta on -että siirtolaiskansallisuus saapi ja häviöttä voipi säilyttää -kielensä maankielen rinnalla, kun vaan on halua ja kansallista -itsetietoisuutta siihen. - -Suomalaisilla on Amerikassa aivan liian vähän omakielisiä kouluja, -ja kansallisuuteen nähden olisi tärkeintä, että niitä enemmän -perustetaan ja kannatetaan. Siinä suhteessa ainakin täytyisi kaiken -puoluesodan kansallisuutemme kesken laata ja pitäisi ruveta täydellä -todella yhteisvoimin yhteistyöhön. - -Ei pidä luulla, että suomalaiset lapset Amerikassa ovat ilman -koulunkäyntiä ja opinsaantia. Jokainen kouluijässä oleva lapsi käypi -koulua, sillä onhan jokaisen lapsen velvollisuus Amerikassa sitä -tehdä. Paikoin on valtion puolesta oikein "koulupoliisit" katsomassa, -ettei lapsi ilman laillista syytä saa olla poissa koulusta. Nuo -koulut ovat englanninkielisiä kansakouluja ja valtio niitä niin -auliisti kustantaa, ettei kenellekään vanhemmalle käy vaikeaksi -koulussa lastansa käyttäminen. - -Noissa kouluissa herätetään myös amerikkalaisuuden rakkaus -siirtolaislapsiin. Ne ovat siirtolaisiin nähden hyvin vaikuttavia -amerikkalaistuttamislaitoksia. Ei ole harvinaista, että lapsi, -joka on käynyt niissä kouluissa, rupeaa halveksimaan omaa -siirtolaiskansallisuuttaan ja äidinkieltään. Lapset eivät enää -vanhempiensakaan kanssa tahdo puhua omaa siirtolaiskieltä. - -Kun tuollaista sulattavaa vaikutusta vastaan täytyy toimia oman -kansallisuuden säilyttämisen nimessä, tarvitaan suomalaisia kouluja. -Suuri osa lasten vanhempia ei pysty kotonaankaan säilyttämään -suomalaisuutta. Kotikielenä koetetaan pitää englanninkieltä ja -vanhemmat yrittävät lapsiltaan oppia tuota kieltä! Niin vähäinen on -vielä kansallisuuden säilyttämisen halu suuressa osassa suomalaista -siirtolaiskansaa. Moni vanhempi äänettömänä kuuntelee lapsensa -halveksivaa puhetta siirtolaiskansallisuudesta. - -Näin ollen varsinkin kaupungeissa ja suuremmissa työpaikoissa uhkaa -suomalaisuus kokonaan hävitä, ellei sen säilyttämisestä ruveta -suurempaa huolta pitämään. Maanviljelysseuduilla ei vaara ole niin -suuri. Jos kansallistunto siirtolaisissa jo Suomesta lähtiessä -olisi eläväksi noussut, silloin ei olisi niinkään paljo pelkoon -syytä, mutta suuri osa siirtyvistä on itse kokonaan tajuamaton -kansallisuuden merkityksestä. Moni kumminkin Amerikassa herää -elävämpään kansallistuntoon. Ja sitä mukaa kun valistus nousee -siirtolaiskansan keskuudessa, tulee kansallisuudenkin säilyminen -varmemmaksi. Siihen on selviä todistuksia näkyvissä muista -siirtolaiskansoista. - -Amerikassa ovat suomalaiset ruvenneet jo entistä innokkaammin -puuhaamaan suomalaisia kouluja, mutta suurempaa innostusta vielä -tarvittaisiin. - -Erittäinkin pyhäkoulutyö on papiston vaikutuksella ilahduttavasti -versonut. Jokaisessa paremmin järjestetyssä seurakunnassa on toimessa -pyhäkouluja, muutamissa oikein useita. Pyhäkoulujen merkitys -Amerikan suomalaisten keskuudessa onkin hyvin suuri, kenties vielä -suurempi kun kotimaassa. Ensiksikin Amerikan kansakouluissa ei -opeteta uskontoa, ja lasten vanhemmat useinkin ovat aineellisissa -puuhissaan niin kiinnitetyt, etteivät jouda antamaan lapsilleen -uskonnon opetusta. Toiseksi, oikein järjestettyinä voivat pyhäkoulut -puhtaasti kansallisellakin alalla paljon vaikuttaa. Käyhän -opetus niissä äidinkielellä; tokihan kalliimpain asiain opetus -tuolla kielellä herättää vähitellen kunnioitusta itse kieltäkin -kohtaan. Muutamilla seuduilla on pyhäkouluissa ruvettu opettamaan -suomenkielen sisälukuakin. Tämä on hyvin hyvä asia ja toivottavasti -esimerkkiä yleisemmin aletaan seurata. Lapset, jotka arkisin ovat -englanninkielisissä kouluissa, ehtivät kyllä sunnuntaina käydä -suomalaista pyhäkoulua. - -Suomalaisen kansakoulun pito Amerikassa ei ole oikein ottanut -menestyäkseen. Paljon ei ole yrityksiä tähän suuntaan ollutkaan. -Lapset, jotka käyvät englanninkielistä koulua, eivät tähän oikein -ehdi, ja vanhemmat kumminkin suureksi osaksi haluavat mielellään -lapsiaan englanninkielisissä kouluissa pitää, kun koulumatkat yleensä -hyvin sopivat ja kun suomalaisen koulun on vaikea opetuksella ja -opetusvälineillä englanninkielisen valtiokoulun kanssa kilpailla. -Kumminkin suomalaista kansakoulua on menestyksellä pidetty -Calumetissa. Opetusta on hoitanut kansakouluopettaja Suomesta. - -Paremmin ovat onnistuneet n.s. kesäkoulut, suomalaiset pienten lasten -koulut kesän aikana, jolloin englanninkielisistä kouluista on ollut -loma. Tällaisissa kouluissa Calumetissa, Hancockissa ja muuallakin on -ollut lukuisasti oppilaita. - -Enimmän kumminkin toivotaan, ja on syytäkin toivoa, suomalaisten -suurimmasta koulupuuhasta Amerikassa, Suomisynoodin alkuunpanemasta -ja johtamasta Suomiopistosta. - -Jo kun Suomisynoodi perustettiin pantiin sen yhdeksi tarkoitusperäksi -koettaa saada suomalainen korkeakoulu toimeen. Ja alusta pitäen on -se sitä puuhannut, vaikka, ajan kuluessa puoluetaistelussa, on puuha -vaan hiljalleen edistynyt. - -Suurin osa Amerikan yliopistoista ja kolledsheista kuuluu -kirkkokunnille. Unioonilla ja eri valtioilla on vaan muutama oma -yliopisto. Hallitus ei raha-avuillakaan kannata noita yksityisiä -oppilaitoksia. Esimerkin vuoksi mainitsen, että lukuvuodella 1895--96 -oli Yhdysvalloissa olevilla yliopistoilla ja kolledsheilla tuloja -kaikkiaan lähes 18 miljoonaa dollaria, josta Unioonin eri valtioiden -ja kaupunkikuntain antama osa teki vaan vähän päälle 3 1/2 miljoonaa -dollaria. Yleensä nuo oppilaitokset kannatetaan lahjavaroilla ja -pääasiallisesti kirkkokuntain toiminnalla. - -Amerikan luterilaisten opistoista mainitsen vaan ruotsalaisen -Augustanasynoodin oppilaitoksen Augustanakolledshin, joka -on Rock Islandissa Illinoisissa. Hyvin pienellä alulla tämä -perustettiin 1860-luvulla ja tuli täydelliseksi kolledshiksi -(lyseoksi) v. 1876. Nyt on siinä yli puolentuhatta oppilasta ja -kolmattakymmentä opettajaa. Siinä on nyt paitsi valmistavaa osastoa: -1) liikemiesosasto, jossa opetetaan kaikellaisille liikealoille; -2) musiikkiosasto, jossa valmistetaan lukkareja, urkunisteja ja -soittotaiteilijoita; 3) taideosasto, jossa opetetaan piirustusta, -maalausta y.m.; 4) normaaliosasto koulunopettajien valmistamiseksi; -5) kolledshiosasto yleistä tieteellistä pohjasivistystä varten; ja 6) -pappisseminaari. - -Tämä oppilaitos, jossa on puolenkymmentä suomalaistakin ollut -opiskelemassa, on mallina Suomiopistolle, joka on vasta aivan -pienessä alussa. - -Suomiopiston ohjesääntö hyväksyttiin synoodin kirkolliskokouksessa v. -1896 ja samana syksynä alkoi koulu ensimmäisellä luokalla. Opiston -suunnitelma on samantapainen kun Suomen klassillisissa lyseoissa. -Kurssi on tarkoitettu seitsenluokkaiseksi ja sen lisäksi tulee -olemaan jumaluusopillinen seminaari kahdessa osastossa. - -Sitä mukaa kun varat myöntää laitetaan muita osastoja. - -Opiston, jossa on nyt jo kolme luokkaa, johtajana toimii pastori J. -G. Nikander. Lukuvuonna 1897--98 oli opistolla tuloja entisen kassan -kanssa doll. 4,091: 49 ja menoja doll. 3,350: 02. - -Opistorakennusta on kauvan aikaa puuhattu ja on koetettu saada -maalahjoituksia amerikkalaiselta taholta. Useita lahjoituksia on -ilmoitettukin, mutta lahjoittajat ovat syystä ja toisesta aina -peräytyneet lupauksissaan. Nyt vihdoin on ostettu maa Hancockissa -ja sinne rakennus aikoinaan tullee. Suurella melulla lähdettiin -alussa liikkeelle, kerran jo puuhattiin 60,000 dollarin rakennusta, -mutta vihdoin on laskeuduttu lennosta alemmas, maanpinnalle. Ensin -melkein koko Amerikan suomalainen kansa oli innostunut asiaan, -mutta sittemmin puoluetaistelussa on monen mielet kylmenneet. -Mutta toivottava on, että kun puoluehurjuus laimenee, asia pääsee -vakaisesti edistymään ja saapi taas Amerikan suomalaisen kansan -enemmistön kannattajakseen. - -Suomiopisto ansaitsisi yleistä kannatusta ollen ainoa suuremman -opinahjon puuha Amerikan suomalaisten keskuudessa. Kun se pääsee -täyteen vaikutukseensa, on siitä paljonkin toivoa Amerikan -suomalaisten valistajana ja kansallisuuden säilyttäjänä. Sieltähän -lähtee siirtolaiskansalle sikäläisiin oloihin täydellisesti -perehtyneitä opettajia. Se toki vielä kerran pystynee lopettamaan -tuon alituisen papinpuutteenkin, joka siirtolaisten keskuudessa -nykyään vallitsee. - -Paljon tullaan vielä kysymään kannatusta, ennenkun Suomiopisto -täydellisenä toimii. Sen vuoksi tarvittaisiinkin suurta -yksimielisyyttä Amerikan suomalaiselta kansalta sitä kannattaessaan -Erittäinkin pitäisi kaikkien kansallisuuden säilyttämisen ystävien -liittyä opiston kannattajiin. - - - - -Raittiusriennot. - - -Katsellessamme suomalaista asutusta Amerikassa lukija varmaan huomasi -yleisen piirteen siirtolaisten elämästä. Ensi aikoina suomalaiset -yleensä tekivät itsensä tunnetuiksi suuren juoppouden kautta. -Raakaa elämää vietettiin kapakoissa, sinne ansiot kulutettiin ja -siellä mässättiin. Kaikissa suomalaisissa pesäpaikoissa on tuo -ollut ensimmäinen kehityskausi. Se on levittänyt maineen Amerikan -suomalaisten suuresta juoppoudesta ei ainoastaan toiskielisten -keskuuteen, vaan Suomeenkin. Syrjäinen ei ole vielä oikein ehtinyt -havaitakaan, että suuri muutos on viimeisen vuosikymmenen ajalla -siirtolaisissamme tapahtunut. - -Työkuntoisuudessa suomalaiselle muista kansallisuuksista harva, -tuskin yksikään voi vertoja vetää. Se on yleensä havaittu Amerikan -suurissa työpaikoissa, joissa eri kansallisuudet ovat olleet -tilaisuudessa kilpailemaan. Amerikkalaiset työnjohtajat ovat usein -vakuuttaneet: "Suomalainen olisi mailman paras työmies, jos hän -vaan ei joisi." Siinä on kansallisuutemme hyvä ja paha puoli, mitkä -amerikkalainen on huomannut. Suomalainen on sitkeä ja kestävä kovassa -työssä, missä ruumiinvoimia tarvitaan. Mutta työssä, missä vaaditaan -sukkeluutta ja kekseliäisyyttä, ei suomalainen ylipäänsä muunkielisiä -voita. Ovat myös amerikkalaiset koettaneet väittää, että kaivannoissa -tulee tapaturmia suomalaisten osalle suhteellisesti enemmän kun -muille. Miten sitte lienee? - -Paljon vieläkin juodaan Amerikan suomalaisten keskuudessa, mutta nyt -jo on väärin siirtolaiskansaamme yleensä siitä paheesta syyttää. -Raittiusharrastus on Amerikan suomalaisten joukossa elävämpi kun mitä -se on kotimaassa, jopa lienee suhteellisesti elävämpi kun missään -muussa kansallisuudessa. - -Suomalainen siirtolainen on lähtenyt Amerikkaan ansaitsemaan -rahoja palatakseen sitte takaisin kotimaahan. Ja säästäväiselle, -kunnollisesti elävälle ihmiselle Amerikka kyllä tarjoo tilaisuuksia. -Mutta tietysti säästäminen ei onnistu, jos ruvetaan kapakkaa -pitämään kotina. Siirtolaisten juopotteleminen on kokonaan vastoin -sitä päämäärää, jonka saavuttamiseksi on lähdetty Amerikkaan. Mutta -oudot olot ja vapauden käsittäminen väärin ainakin alussa tahtovat -johtaa harhaan. Monella siirtolaisella yksinäisyydenkin tunne, kun -omaiset ovat kaukana "vanhassa maassa", johtaa etsimään seuraelämää -kapakasta, missä ystävällisesti otetaan vastaan rahoja omistava -kielentaitamatonkin. - -Kun amerikkalainen kapakka tuli tutuksi ja suosituksi olinpaikaksi -suomalaisille, rupesivat vähitellen jotkut omat kansalaisetkin -pitämään sellaista. Ne olivat suomalaisten ensimmäisiä omia -liikeyrityksiä ja menestyivätkin aineellisesti hyvin. Niitä -tervehdittiin kansalaisten kesken riemulla, kansallisella ylpeydellä. - -Ja että naisetkin niissä houkuteltaisi käymään, laittoivat -kapakoitsijat perähuoneisiin tanssiaisia. Ensin tanssittiin -harvemmin, sitte melkein joka ilta. Muuta ohjelmaa ei ollut kun -huonoa tanssimusiikkia. Miehet ja naiset joivat olutta, kelpasipa -väkevämpikin. Voidaan ajatella miten kurjaksi elämä noissa -kapakkatansseissa muodostui. Kapakka turmeli miehet ja nuo tanssit -turmelivat naiset. Moni suomalainen nainen on kurjuuteen joutunut -niissä, moni kunniansa menettänyt ja elämänsä onnen turmellut. - -Ei ole ihme, että ajattelevammat rupesivat tuumimaan parempaa, -kun näkivät, että tuota menoa käyden uhkaa perikato koko -siirtolaiskansaamme. Amerikka ei vastannutkaan nimeään. Rahoja -kyllä tuli, mutta ne kuluivatkin jäljettömiin. Omaiset kotona -saivat olla puutteessa, ja puutepa tuo kulki ansiomiehenkin -kintereillä. Ruokataloihin jäi syönnökset maksamatta. Moni turvautui -karkailemiseen, söi niin kauvan kun velaksi syötettiin ja sitte -hiljaa poistui paikkakunnalta jatkaakseen elämäänsä samalla tavalla. -Suomalainen rehellisyys joutui saduksi. - -Asiat olivat niin huutavan huonolla kannalla, että pakko käski -perustamaan raittiusseuroja, liittymään säännölliseen taisteluun -viinatulvaa vastaan. - -Tunnetusti ensimmäinen suomalainen raittiusseura perustettiin -Hancockissa helmikuun 22 p:nä v. 1885. Norjalaiset olivat -paikkakunnalla jo ennen ryhtyneet raittiustyöhön, perustaneet -raittiusseuran, joka paikallisseurana liittyi suureen -skandinaavialaiseen goodtemplariyhdistykseen. Suomalaisiakin yhtyi -tähän seuraan ja sitte pian opittuaan seurajärjestykseen laittoivat -oman seuran, Pohjantähden, joka myös liittyi goodtemplareihin. - -Liike rupesi pian levenemään muihinkin suomalaisiin pesäpaikkoihin. -Herättiin kun pahasta unesta ja uusi aamu näytti koittavan. -Republicissa oli silloin jo paljon suomalaisia ja juoppouskin oli -suuressa vauhdissa. Sielläkin oli muutamia suomalaisia kansalaisen -J. H. Jasbergin johtamana liittynyt "Klippa"-nimiseen ruotsalaiseen -raittiusseuraan. Kun siellä tuntui olo vieraalta, vaikka ystävällisiä -okiinkin, rupesi Jasberg ja hänen ystävänsä Iisak Sillberg -perustamaan omaa suomalaista seuraa. Se syntyi nimellä Onnen Aika -elokuun 2 p:nä 1885. - -Calumet, jonka suomalaiset ovat aina innolla kilpailleet muitten -paikkakuntain rientojen kanssa, sai oman raittiusseuran, Hyvän -Toivon, syyskuun 7 p:nä samana vuonna. - -Alku raittiustyölle oli pantu. Sitä nopeasti seurasi kaunis jatko. -Selvästi näkyi, että aate oli jo kauvan kytenyt kansalaisten -rinnoissa, vaan nyt vasta se ilmiliekkiin pääsi. Suitsutuksia nousi -kaikkialla. V. 1886 perustettiin Ishpemingissä Väinö, Atlanticin -kaivannolla Aura, Towerissa Minnesotassa Pohjan Leimu, Ironwoodissa -Valo ja Lead Cityssä Dakotassa Iltahetki. Seuraavana vuonna syntyi -yhä useampia raittiusseuroja: Tarrytownissa New Yorkissa Armonlähde, -Perryssä Dakotassa Kansan Onni, Carbonissa Wyomingissa Lännen Rusko, -Astoriassa Suomi, Bessemerissä Kaiku ja Duluthissa Toivontähti. - -Enin osa näistä seuroista liittyi paikallisyhdistyksinä ruotsalaisiin -goodtemplareihin. Toimittiin niiden sääntöjen ja johdannon alaisena. -Mutta tästä oli paljon hankaluutta, vaikka toiselta puolen oli -hyväkin, että outoina saatiin opastusta. Tulkkia täydyttiin käyttää -eikä sittekään aina oikein ymmärretty toisiaan. Seura Onnen Aika -joutui vähän pitempiin rettelöihin ruotsalaisten kanssa ja niin -rupesivat sen seuran vaikuttavimmat henkilöt, etupäässä Sillberg -ja Jasberg, vakavuudella harkitsemaan eikö voitaisi perustaa oma -suomalainen pääyhdistys. Tehtiin ehdotus naapuriseuroille ja saatiin -varsinkin Väinöltä ja Pohjantähdeltä lämpimää kannatusta. Päätettiin -pitää asiasta yhteinen neuvotteleva ja perustava kokous tammikuun 19 -p:nä 1888 Republicissa. - -Edustajia saapui tänne vaan Hancockin, Ishpemingin ja Republicin -seuroista, kumminkin perustettiin yleisyhdistys nimellä "Suomalainen -Kansallis-Raittius-Veljeysseura". Nimi tuli todella pitkäksi ja on -sitä jälestäpäin moitittukin, mutta tahdottiin nimessä saada seuran -tarkoituskin huomattavammin esiintymään. Kokouksen puheenjohtajana -oli Iisak Sillberg ja kirjurina Jafet Lukkarila. Seuraava kokous -päätettiin pitää juhannuksen aikaan ja siihen mennessä pitäisi olla -sääntöjä käsikirja-ehdotukset valmiina. - -Heti alkoi Veljeysseuraan liittymään paikallisyhdistyksiä. Seurain -oma jäsenluku karttui ja toiminta vilkastui. Pohjantähti rakensi -itselleen sievän raittiustalon. Muut voimainsa mukaan seurasivat -esimerkkiä. Negauneen Aamuruskoseura oli ensimmäinen, joka -suoranaisesti perustui Veljeysseuran yhteyteen olematta ensin -goodtemplariyhdistyksessä. - -Pohjantähti, jolle pääyhdistyksen johto ensin annettiin, valmisti -perustuslakiehdotuksen, Väinöseura teki paikallisseurain säännöt ja -Onnen Aika käsikirja-ehdotuksen. Mallina käytettiin goodtemplarien -kirjoja tarpeellisilla muutoksilla ja lyhennyksillä. Templariorderi -on salaseura, yksi noista monista salaseuroista Amerikassa. -Erittäinkin ovat ne huomattavat monimutkaisten seremoniain vuoksi, -joita käytetään seurain suletuissa kokouksissa. Nuo juhlalliset, -tarkasti määrätyt menot vaikuttavat erityisesti tulokkaan mieleen, ja -etupäässä ne vaikuttanevatkin sen, että salaseurat Amerikassa ovat -hyvin suosittuja. - -Tähän suuntaan tuli S.K.R.V.-seurankin käsikirja, vaikka kyllä -seremonioita lyhennettiinkin. Vuosikokouksessa kesäkuun 22 ja 23 -p:nä 1888 Hancockissa hyväksyttiin säännöt, tehtiin ohjesääntö -henkivakuutukselle, määrättiin vuosineljännesmaksu jäseneltä -20 sentiksi, jona se on näihin asti pysynyt, y.m. Johtokunnan -esimieheksi tuli Iisak Sillberg ja on sen jälkeen melkein kaiken -aikaa ollut tuossa toimessa. - -Saman vuoden lopulla oli Veljeysseuran yhteydessä jo 14 -paikallisseuraa. - -Seuraavana vuonna ruvettiin maksamaan hautausrahaa jokaiselle -seurasta kuolleelle jäsenelle 50 dollaria. Tämä maksu on edelleenkin -ja niin ollen tarjoaa Seura hyvän edun jäsenilleen. Nykyisin on -vuosittain noin 20 jäsentä kuollut ja on siis Seurasta niiden -omaisille suoritettu 1,000 dollaria, joka onkin Seuran suurin meno. - -Vuosikokouksen aikana 1889 oli paikallisseurain luku 22. Muiden -muassa oli silloin yhdistykseen liittynyt Hyvä Toivo-seura -Calumetissa, joka kumminkin oli pian aiheena rettelöihin tässä -kauniisti ja rauhallisesti alkaneessa yhteydessä. - -Tässä kokouksessa myöskin päätettiin ruveta auttamaan raittiusasiaa -ajavaa uutislehteä. Lehden toimittajaksi ja kustantajaksi tarjoutui -F. Karinen, kunhan vaan Veljeysseuran toimesta perustettaisiin yhtiö, -joka hankkii painokoneet. Yhtiö perustettiin ja Veljeysseura antoi -150 dollaria apua ensi vuodeksi Kariselle, joka suostui tarkoin -noudattamaan Veljeysseuran periaatteita. - -Näissä, Hyvä Toivo-seurassa ja F. Karisen lehdessä tuli -eripuraisuuden siemen yhteiseen raittiustyöhön. - -Hyvä Toivo-seuran johtavain joukkoon oli päässyt eräs Pekka -Westerinen, joka oli kovaksi rettelöitsijäksi tunnettu. Miehellä -on muuten Amerikan suomalaisten historiassa ansioitakin: hän oli -laulu- ja soittoharrastuksen henkiin herättäjä. Tuota seuraa ei -kauvan tyydyttänyt Veljeysseuran käsikirja, ja säännötkin olivat muka -muutosten tarpeessa. Mutta pääseuran vuosikokouksessa ei hyväksytty -noita Hyvä Toivo-seuran ehdotuksia. Westerinen rupesi kirjoittelemaan -johtokunnalle raakoja solvauskirjeitä ja parjailemaan sitä -sanomalehdissä. Siihen aikaan Westerinen ja Karinen olivat keskenään -pahoissa väleissä, vaikka kyllä jälkeenpäin olivat ystäviäkin. Nämä -miehet kävivät keskenään tulista sanomalehtisotaa. Tuo raittiudelle -aijottu lehti, Työmieskin, tässä sodassa turmeli mainettaan. - -Hyvä Toivo syytti Veljeysseuran johtokuntaa lehden parjauksista, -mutta johtokunnalla ei ollut lehteen nähden mitään määräysvaltaa. -Kerrotaan, että Hyvän Toivon johtajain ärtyisyys sai vauhtinsa -niistä pettyneistä toiveista, kun eivät päässeetkään johtamaan -Veljeysseuraa. Loppuseurauksena oli, että Hyvä Toivo lopulla vuotta -1889 erosi Veljeysseuran yhteydestä ja alkoi muodostamaan uutta -pääyhdistystä, joka saatiinkin aikaan nimellä Raittiusystäväin -Yhdistys. Sen säännöt olivat alussa vapaammat, mutta sittemmin -kokemuksesta on se nähnyt tarpeelliseksi tehdä samallaisia -kovennuksia, kun on Veljeysseurankin säännöissä. Nykyisin ei noiden -pääyhdistysten periaatteissa enää liene mitään huomattavampia -eroavaisuuksia ja sen vuoksi olisi kyllä toivottava, että ne -yhtyisivät. Ystäväin Yhdistys onkin useamman kerran ehdottanut -yhtymistä, vaan Veljeysseurassa ei ole tätä otettu huomioon. Näyttää -siltä, että johtavain väliltä ei ole vielä kylmyys haihtunut. - -Hyvä Toivo rupesi tietysti heti pääyhdistyksensä kanssa toimimaan -Veljeysseuraa vastaan ja saikin siinä alussa vähän hajaannusta. -Puoluekiihkoa lietsottiin niin, että pian oli R. Y. Yhdistyksessäkin -useita seuroja. Amerikan suomalaiset raittiudenharrastajat olivat -kahdessa leirissä. Mutta aate oli niin kypsynyt, että se silti -pääsi levenemään. Vanhin raittiusseura Pohjantähti joutui pahasti -puoluetaistelun pyörteeseen. Se erosi Veljeysseurasta ja liittyi -Ystäviin, mutta ei sielläkään viihtynyt kaukaa, joten tuli takaisin -entiseen pääyhdistykseen. Riidoissa heikkeni se kumminkin niin, -että pian lakkasi vaikutuksestaan ja vaikka ennen pitkää virkosikin -uudelleen toimintaan, oli sen elämä kauvan kituvaista. Nyt on se taas -vilkkaassa vaikutuksessa ja on siinä monta vakavaa raittiusmiestä. - -Työmieslehden toimittaja F. Karinen ei kauvan voinut sopia muiden -johtajien kanssa. Se luonteenominaisuus on hänen toiminnassaan aina -ollut havaittavana. Riitaisuus tulistui ja niin ovat asiat vähitellen -kehittyneet sille kannalle, että hänestä on tullut Veljeysseuran -kiivain vastustaja. - -Sitte laittoi Veljeysseura itselleen oman varsinaisen -äänenkannattajan, Raittiuslehden, jonka tuli ajaa yksinomaan -raittiusasiaa ja Veljeysseuran tarkoituksia. - -Vakava, onpa sanottu "vanhoillinen", kanta on aina vallinnut -Veljeysseuran ohjelmassa. Kevytmielisyydelle ja höllälle -raittiusharrastukselle ei ole annettu sijaa. Vuosikokoukset ovat -pikemmin tiukentaneet ohjaksia. Ei ole välitetty siitä, josko jonkin -toimenpiteen kautta olisi hetkellistä suosiota ja etua saavutettu. -Kumminkin aina vaan enemmän liittyi seuroja tähän yhdistykseen. Ja -seurat ylipäätään vahvistuivat, laittoivat omia taloja sekä muutenkin -vaurastuivat. - -Veljeysseuran päätöksestä ei paikallisseurat saa panna toimeen -tanssiaisia tai muita senlaatuisia huveja. Mutta nuoriso monellakin -paikkakunnalla oli vielä tanssihaluista ja monet ajattelivat -paremmaksi että nuoriso tanssii raittiushuoneissa kun kapakoissa. -Tämä esti useampiakin seuroja liittymästä S.K.R.V.-seuraan. Mutta -muutamat keksivät keinon kiertääkseen sääntöä: yksityiset panivat -toimeen tanssiaisia raittiusseuran talossa. Mutta Veljeysseura -rupesi tätäkin väärinkäytöstä ehkäisemään. Tanssia puolustavista -paikallisseuroista väitettiin, että kun seurat ovat rakentaneet -itselleen kalliit talot, pitäisi niiden saada kantaa pientä tuloa -noiden tanssiaisten pitäjiltä. Kumminkin tehtiin sääntö, ettei -raittiusseurain huoneissa saa ollenkaan tanssia. Muutamat seurat -tämän johdosta luopuivat yleisyhdistyksestä, mutta rauhakin saatiin -vähitellen palautumaan. Useissa vuosikokouksissa oli tanssi-asia -esillä, mutta nyt se lienee jo lopulleen käsitelty. - -Veljeysseuran toiminta laajeni laajenemistaan. Henkivakuutus- ja -sairausapuosasto toimi sen yhteydessä. Erittäinkin kirjurin työ -oli raskasta. Veljeysseuran johtokunnan jäsenet ovat olleet kaikki -työväkeä kansan omasta keskuudesta. Kirjurin tehtäviä on pitkän aikaa -hoitanut kaivantomies Aleksanteri Pantti. Vaikean päivätyön jälkeen -ylityönä toimitti hän virkaansa ja sai öitä käyttää päivien jatkoksi. -Vihdoin kun kirjurin kirjevaihto vuoden kuluessa teki jo noin 2,000 -numeroa, alettiin tuumata, että kirjuri olisi asetettava seuran -palvelukseen vakituisella kuukausipalkalla. Asia päätettiin Virginian -kokouksessa 1896. Palkaksi määrättiin 40 dollaria kuukaudessa. - -Tämä antoi aihetta taas erimielisyyteen. Se muiden tekosyiden -mukana vaikutti, että taaskin erosi seuroja yhteydestä. Myöskin -oli mainitussa kokouksessa kova kilpailu siitä, tuleeko Minnesota -vai Michigan johtokunnan asemapaikaksi. Katsottiin yhdeltä puolen, -että seuran edulle olisi hyvä, jos vanha johtokunta vaihtuisi -uuteen, ettei kukaan johtajista rupeaisi katsomaan itseään niin -välttämättömäksi, jotta seura ei ilman häntä voisi tulla toimeen. -Tähän asti johtokunta kaiken aikaa oli ollut Michiganista ja oli sen -päähenkilöinä olleet melkein samat. Toiselta puolen pidettiin vanhain -kokemusta siksi arvossa, että muutosta ei ole ajatteleminenkaan. -Vanhain puolustajat saivat voiton. - -Seuraavat vuosikokoukset olivat paljon rauhallisempia, mutta se oli -ostettu muutamain seurain luopumuksella. Uudeksi kysymykseksi on -alkanut tulla piirikuntajakoasia. Kun Veljeysseuran työ on laajennut -aina Atlannista Tyyneen mereen asti, on oltu havaitsevinaan, -että Michiganista syrjemmässä olevat seurat tulevat olemaan myös -yhteistoiminnasta syrjäytetympinä. Kalliiden matkojen vuoksi on -niillä vaikea olla edustettuina vuosikokouksissa omien jäseniensä -kautta. Myös muita haittoja on havaittu, jotka tulisivat korjatuiksi -piirijaon kautta. Piirikunnat hoitaisivat keskinäisiä asioitaan -yleisten sääntöjen mukaan ja olisivat kukin suhteellisesti -edustettuina yleisissä vuosikokouksissa. Mutta Michiganissa ei -tunneta piirijaon tarpeellisuutta ja sentähden on asia saanut -vielä näihin saakka rauveta. Ennen pitkää se kumminkin käynee -tarpeelliseksi, jos Veljeysseuraa tahdotaan yleisenä Amerikan -suomalaisten raittiusyhteytenä pitää. Todistuksena siihen on se, että -yhä vaan useampia Michiganin ulkopuolella olevia seuroja on eronnut -pois yhteydestä. Uusia on toki aina liittynyt, mutta silti vähenee -ulkopuolisien seurain luku. Tuskin kahdessa vuodessa on Michiganin -ulkopuolella olevain seurain luku vähennyt 10 prosentilla. Se on -tehnytkin nyt Veljeysseuran kasvamisen hitaammaksi. Syyskuuhun 1896 -oli Veljeysseuran yhteyteen liittynyt kaikkiaan 106 paikallisseuraa, -joista kumminkin oli lakannut toiminnastaan tai eronnut yhteydestä -31 seuraa, joten yhteydessä olevia seuroja oli silloin 75. Viime -vuosikokouksessa, heinäkuulla 1898, oli viimeiseksi yhtyneen seuran -järjestysnumero 120, mutta yhteydessä olevia seuroja oli vaan 74, -joten pois oli jäänyt ajan kuluessa 46 paikallisseuraa, melkein -kaikki seuroja ulkopuolelta Michigania. Yhteydessä olevista seuroista -oli Michiganissa 30, Minnesotassa 10, Massachusettsissa 5, Ohiossa -4, Montanassa, Californiassa, Illinoisissa ja Pennsylvaniassa 3 -kussakin, New Yorkissa ja Canadassa 2 sekä yhdeksässä eri valtiossa 1 -kussakin, Jäsenluku teki yhteensä vähän yli 3,000. - -Viime aikoina on Veljeysseura ottanut yhteyteensä myös -suomenruotsalaisten raittiusseuroja. Niitä oli viime vuosikokoukseen -asti 4 yhtynyt. - -Seuran äänenkannattaja Raittiuslehti ilmestyy kerran kuukaudessa. -Sen leviäminen on erittäin käytännöllisesti sovitettu. Jokaisessa -vuosineljännesveron kannossa suorittaa kukin jäsen tavallisen -pääyhdistykselle tulevan veron, 20 sentin, lisäksi vielä 5 senttiä -Raittiuslehdestä. Niin ollen tulee Raittiuslehti jokaiselle seuran -jäsenelle. - -Vuosikokouksiensa yhteydessä pitää Veljeysseura aina suuremmoisen -raittiusjuhlan, joka on tullut hyvin suosituksi ja vaikuttaa -innostuttavasti ympäristöön. Muunkielisetkin ovat oppineet näitä -juhlia kunnioittamaan, jopa kun juhla on kaivantoseudulla kaivantojen -päälliköt pitävät työn kaivannoissa seisomassa tuona päivänä, että -muunkielisetkin voivat nähdä suomalaisten juhlivan. - -Viime aikoina on juhlan yhteyteen puuhattu laulu- ja -soittokilpailuja, mutta näihin saakka on vielä osanotto ollut -vähäinen. Kumminkin voidaan toivoa, että niistä vähitellen tulee -Amerikan suomalaisille kunniakkaat laulu- ja soittojuhlat. - -Raittiudenystäväin Yhdistys ei ole edistynyt läheskään niin vakavasti -kun Veljeysseura, mutta eteenpäin on sekin mennyt. Siihen kuuluu nyt -12 seuraa. Yhdistyksen esimiehenä on kauvan aikaa toiminut N. A. -Lempeä. - -Kolmas suomalainen pääyhdistys syntyi pari vuotta sitte Idän -valtioissa. Syynä tämän syntymiseen oli osaksi tyytymättömyys -Veljeysseuraan, osaksi muutamien sanomalehtien yllytys. Yhdistys on -nopeasti edistynyt. Sitä on auttanut monen Idän seuran halu päästä -läheisempään yhteistoimintaan, kun ei Veljeysseura ole piirijakoa -järjestänyt. Yhdistykseen kuulunee nyt toistakymmentä paikallisseuraa. - -Paitsi näitä yleisyhdistyksiä on vielä monta vaikuttavaa -paikallisseuraa, jotka toimivat itsenäisinä. Sellainen on Calumetissa -toimiva "Hyvä Toivo Itsenäinen". Se syntyi suuren sovintopuhalluksen -hetkellä mainitussa paikassa. Ajan ollen oli siellä syntynyt kaksi -seuraa, toinen Ystäviin ja toinen Veljeysseuraan kuuluva. Oli -tarkoitus nämä yhdistää ja saada suuri itsenäinen seura. Suureksi -tuo seura muodostuikin, mutta kaikkia raittiuden harrastajia -se ei voinut yhdistää. Vaikutus oli vaan, että paikkakunnalle -syntyi kolme raittiusseuraa: tuo itsenäinen, toinen Ystäviin ja -kolmas Veljeysseuraan kuuluva. Surkea näyte Amerikan suomalaisten -puolue-elämästä! - -Harborin Kunto, Rock Springsin Valon Lähde ja Astorian Suomiseura -ovat niinikään itsenäisiä. Edistyneitä seuroja ovat ne kaikki. Rock -Springsin ja Astorian seuroilla on kauniit raittiustalot. - -Useammalla vähänkään vanhemmalla raittiusseuralla Amerikassa, on omat -talot. Niitä on ainakin puolensataa. Sekin on todistus vilkkaasta -raittiudenharrastuksesta. - -Koko Amerikan suomalaisessa kansassa on raittius elävänä ja -vaikuttavana aatteena. Harva on siitä välinpitämätön; yleisesti -ollaan joko sen puolella tai jyrkästi sitä vastaan. Tästä -ymmärrettänee sekin, että Amerikan suomalaisten keskuudessa juodaan -hyvin paljon. Kohtuullisia lienee vähemmän kun muualla. Ken ei -ole ehdottomasti raitis, hän tavallisesti juopi paljon. Kukin -on ajatellut raittiusasiaa ja tullut joko sen vastustajaksi tai -innokkaaksi kannattajaksi. - -Raittius on jo voinut hyviä hedelmiään näyttää. Ehdottomasti -raittiit ovat yleensä paremmin toimeentulevia, heidän joukossaan -on enimmän varakkaita ja sellaisia, jotka johtavina toimivat niin -hyvin aineellisissa kun henkisissä riennoissa. Usein raittiuden -vastustaja pahoina päivinä turvautuu raittiin apuun. Sekin auttaa -paljon raittiuden edistymistä. Seurakuntaharrastuksien vankimpana -kantajoukkona on ehdottomasti raittiit kansalaiset. - -Ja itse raittiusseuroilla on verraton sivistävä vaikutus. Ne -ovat siveellisen ja kasvattavan seuraelämän keskuksena. Ne -eivät työskentele ainoastaan juoppouden hävittämiseksi vaan -yleensä sivistyksen nostamiseksi. Kun käyt Amerikan suomalaisen -raittiusseuran kokouksessa, varmasti ihmettelet sitä juhlallisuutta, -säntillisyyttä ja arvokkaisuutta, jotka toiminnassa kuvastuvat, -ihmettelet, miten ovat nuo Suomen kaikilta ääriltä kokoontuneet, -ennen niin kehittymättömät ja usein raa'atkin kansalaiset sivistyneet. - -Tavalliset raittiusseurain kokoukset siirtolaisten keskuudessa ovat -sulettuja, s.o. niihin pääsee ainoastaan jäsenet, jotka ovelta -lausuvat vartijalle määrätyn tunnussanan. Tuo tunnussana annetaan -joka vuosineljännekseksi ja saapuu yleisyhdistyksen johtokunnalta -suletussa kirjeessä. - -Kun astut sisään, näet kauniin kokoushuoneen perällä korotetun -lavan. Sen takana seinällä on kehyksissä seuran lupakirja, charteri, -usein komean raittiuslipun suojaamana. Lavalla on useampia -tuoleja, joista keskimmäinen on esimiehen. Muilla tuoleilla hänen -vierellään istuvat iltamien aikana ne puhujat y.m., jotka esiintyvät -ohjelmanumeroiden suorittajina. Lavalla on myös kummallakin sivulla -pöydät, joiden ääressä istuvat pöytäkirjuri ja rahastonkirjuri. -Kullakin toimihenkilöllä on määrätyt paikat. Huoneen sivuseinämillä -on pienet lavat, joilla kummallakin on tavallisesti vaan yksi tuoli. -Siellä istuu rahastonhoitaja ja seuran välittäjä (kirjeenvaihtaja). -Neljännellä seinämällä, vastapäätä puheenjohtajan lavaa, on -varapuheenjohtajaa varten lava ja tuoli. - -Keskellä lattiaa istuvat jäsenet vakavina. Kokous alkaa rukouksella -ja jonkun raittiuslaulun laulannalla. Käsiteltävät asiat otetaan -esille tarkasti määrätyssä järjestyksessä käsikirjan ohjeiden mukaan. -Seremonioissa on kaikki toimihenkilöt osallisina. - -Erittäin juhlallista on uuden jäsenen vastaanotto. Ulkona esittää -hän pyrkimyksensä seuran palvelijalle, joka tuo esityksen seuralle. -Jäsen astuu palvelijan ohjaamana puheenjohtajan lavan eteen ja -puheenjohtaja huomauttaa raittiustyön tärkeyttä, jota vielä -tarkemmin, ohjelmalleen selittää varapuheenjohtaja käsikirjan mukaan. -Kaikki jäsenet nousevat seisomaan. Puheenjohtaja ottaa juhlallisen -lupauksen ja sen saatua annetaan jäsenelle vielä kehoituksia -toimimaan innolla raittiusriveissä. Puheenjohtaja kuiskaa uuden -jäsenen korvaan tunnussanan ja kättä puristaen toivottaa hänet -tervetulleeksi. Muut jäsenet samaten antavat kättä ja lauletaan -yhteisesti joku vastaanotoksi sopiva laulu. Jäsen, joka näin -juhlallisesti on tehnyt raittiuslupauksen, ei sitä hevillä unehuta. -Lupausten rikkomiset vakavissa seuroissa ovatkin vähälukuiset, -katsoen siihen kiusaukseen mikä Amerikassa on. - -Joka vuosineljännes valitaan seuralle kaikki muut virkamiehet paitsi -välittäjä, jonka virka-aika kestää yhden vuoden. Valitut virkamiehet -pannen käden sydämmelleen tekevät juhlallisen lupauksen, että -vointinsa mukaan toimivat raittiusaatteen ja seuran hyväksi. - -Kokous lopetetaan rukouksella ja laululla. - -Paitsi näitä sulettuja kokouksia panevat seurat toimeen -ulkopuolisille avonaisia iltamia, joihin hankitaan voimien mukaan -hyvä ohjelma. Siellä esitetään puheita, laulua, lausuntoa, jopa -näytelmäkappaleitakin ja torvisoittoa. -- - -Paljon ovat olot Amerikan suomalaisten keskuudessa muuttuneet -parempaan päin viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Tähän muutokseen -parempaan päin on suurimpana vaikuttajana raittiustyö ollut. Jos -raittiustyö edelleenkin pysyy tuollaisena _elävänä_ voimana, voimme -tulevaisuudelta vieläkin enemmän odottaa. - -Se riitaisuus, mitä raittiustyössä, kuten muissakin yhteispyrinnöissä -vielä vallitsee, toivottavasti vähenee sitä mukaa kun kehitytään. Se -lienee ohimenevää, murrosajan tuotetta. Alutta nytkin jo näkyy, että -Amerikan suomalaiset pyrkivät innolla edistymään hyvässä. Ansaitkoot -siitä kiitoksen tunnustuksen muulta Suomen kansalta! - - - - -Työväenkysymys. - - -Amerikan suomalaiset ovat työkansaa, sen keskuudesta lähteneet ja -sellaisina elävät. Siis luokkajakoa herra- ja työmiesperusteella -ei siellä todellisuudessa ole. Kaikilla on samallaiset vapaudet ja -oikeudet. Toinen ei voi toistaan sortaa minkäänlaisten ennestään -asetettujen etuoikeuksien nojalla. Kumminkin koettavat muutamat -Amerikan suomalaiset lehdet tekemällä tehdä jonkunlaista luokkajakoa -puoluekysymyksen perusteella. Ne ovat kernaat "herroiksi" -luokittamaan ne, jotka kannattavat Suomisynoodia ja Veljeysseuraa. -Muu osa on sitte muka tuota varsinaista työväkeä, oikeata Amerikan -suomalaista kansaa. - -Tuollainen jaoittelu on järjetöntä ja nähtävästi tehty vaan -puoluekiihkon ylläpitämiseksi. Työkansa on varsinainen aines -kummallakin puolen, ehkäpä löytyy herroja ja narrejakin molemmissa -ryhmissä. - -Kansalla on ohjakset käsissään Amerikassa yleensä ja myös -suomalaistenkin riennoissa. Mutta kuten vielä Amerikankin kansassa -vallitsee kypsymättömyyttä tuon vallan pitämiseen kokonaan käsissään, -samoin vielä suuremmassa määrässä saattaa nähdä kypsymättömyyttä -olevan Amerikan suomalaisissa. Annetaan liian paljon valtaa -johtajille ja niiden itsekkäitäkin kädenviittauksia totellaan. Tätä -on havaittavana siirtolaistemme jokaisessa puolueessa. - -On luonnollista, että kun Amerikan suomalaiset ovat yleensä -työkansaa, ei heillä itse työväenkysymyksessä suurta erimielisyyttä -ole. Löytyy kyllä joukossa muutamia sosialisteja, mutta harvalukuiset -ne ovat, ja aatteensa, ovat imeneet jo työskennellessään jossakin -Euroopan suurkaupungissa. Yleensä ovat Amerikan suomalaiset -maltillisia ammattiunioonien suosijoita. Sillä tavalla katsovat he -työväenasian parhaiten tulevan suoritetuksi. Nuo unioonit eivät -vielä ole esiintyneet erityisenä valtiollisena puolueena, vaan ovat -kulkeneet vaaleissa milloin demokraattien, milloin republikaanien -kannattajina, suomalaiset kumminkin kannattaen melkein yksinomaan -viimemainittua puoluetta. - -Amerikkalaisiin ammattiuniooneihin suomalaiset enimmäksi osaksi -kuuluvat. Kaivantomiehillä on paikoin hyvinkin vahvat yhdistyksensä -ja suomalaiset niihin ottavat osaa. Mutta missä työlakon tai muun -takia on uniooni hajaantunut, siellä tietysti ei ole suomalaisilla -paremmin kun muunkielisilläkään järjestettyä yhteyttä. - -Kumminkin useissa paikoissa, missä amerikkalaiset työväenjohtajat -nostaakseen omaa mainettaan tai päästäkseen mahtavampaan asemaan -koettavat unioonia joutavilla tekosyillä sotkea tekemään työlakkoja -tai muita mielenosoituksia, ovat suomalaiset asettuneet tällaista -jyrkästi vastaan. Heidän mielestään vakava vähempipalkkainenkin -työ on rettelöitä parempi. Mutta kun sitte syntyy työlakko, eivät -suomalaiset siitä ole poissa. Uskollisesti kannattavat he yhteiseksi -tullutta asiaa. Näin on ollut suurenkinlaisia työlakkoja, kuten -Harborissa, Michiganin rautaseudulla, Wyomingissa ja Coloradossa, -Astoriassa ja Californian punapuuseuduilla. Näissä ovat suomalaiset -olleet lakkolaisten etupäässä, herättäneet suurta huomiota -vakavuutensa ja päättäväisyytensä takia. Useassa paikassa ovat juuri -he vaikuttaneet siihen, että lakot ovat onnellisesti päättyneet. - -Mutta, ikävä kyllä, löytyy suomalaisia "skäbejäkin" (lakkolaisten -sijalle työhön meneviä). Pennsylvanian kaivannoille on sellaisia -kuletettu New Yorkista. Ne ovatkin olleet vielä Amerikan -työväenelämään tottumattomia. - -Suomalaiset käsityöläiset kaupungeissa kuuluvat yleensä -ammattiuniooneihinsa, kun vaan sellaisia on. Tähän ei vaikuta -ainoastaan aatteellinen työväenasia, vaan oma persoonallinen etukin. -Työväenyhdistykset ovat paikoin niin vaikuttavia, että suurempiin -työpaikkoihin ei saa ottaa muita kun uniooneihin kuuluvia miehiä. -Senpätähden suomalaisetkin unioonien kautta voivat päästä parempiin -ja vakavampiin työpaikkoihin. Unioonit tavallisesti määräävät palkan, -millä uniooninmies saa tehdä työtä. Tässä suhteessa kumminkin -muutamissa ammateissa suomalaiset kuten muunkielisetkin menettelevät -unioonia vastaan petollisesti: huonompina työaikoina salaa tekevät -työtä allekin unioonin palkan. - -Ammattiunioonien elämään ja kokouskeskusteluihin suomalaiset -ylipäänsä vajanaisen englanninkielitaidon takia voivat hyvin vähän -ottaa osaa. Parempi olisi, jos he muunkielisten siirtolaisten -esimerkkiä noudattaen pystyisivät perustamaan omia kansallisia -osastoja, "lodsheja", niihin kuuluviksi. Mutta kaikissa uniooneissa -tämä ei ole mahdollista, ja muutenkin on esteenä sama-ammattilaisten -suomalaisten vähälukuisuus kullakin seudulla. - -Kun työväenasia Amerikassa ajetaan pääasiallisesti ammattiunioonein -kautta, ei siirtolaisten yleiset kansalliset työväenyhdistykset ota -oikein menestyäkseen. Suomalaisilla onkin niitä ollut vähän. - -Vanhin Amerikan suomalaisista työväenyhdistyksistä lienee -Brooklynissa toimiva Imatra. Sen elämä on ollut toisinaan -vilkkaampaa, toisinaan hyvinkin kituvaa. Itse työväenasian ajamisessa -ei ohjelma ole ollut oikein selvillä. Mutta kumminkin on yhdistys -puuhannut kipu- ja hautausapurahaston keskuuteensa. Fitchburgissa on -toiminut työväenyhdistys Saimaa, ja Calumetissa on ollut jonkun aikaa -toimessa Suomiseura, joka suomalaisista työväenyhdistyksistä lienee -suurinta vilkkautta osoittanut. Alussa sen jäsenluku nousi oikein -ihmeellisesti, mutta sittemmin on se osaksi sisällisten riitojen -osaksi ohjelmapuutteen takia vähentynyt. - -Tuo ohjelmapuute tahtoo yleensä Amerikan suomalaisten -työväenyhdistyksiä vaivata. Olen jo edellä osoittanut, että näiden -yhdistysten toiminta ei käy päinsä siinä merkityksessä kun muualla. -Ne eivät ole ammattiyhdistyksiä eivätkä voi vaikuttaa suoranaisesti -työväen asian parantumiseen. Mutta välillisesti voisivat ne kyllä -vaikuttaa kasvattamalla jäsenensä tuntemaan tarkasti työväenasiaa ja -totuttamalla ne vaikuttamaan ammattiyhteyksissä. Siinä olisi siis -kylläkin ohjelmaa, mutta sen perille ajaminen tahtoo käydä liian -laajaperäiseksi ja vaikeaksi sikäläisissä oloissa. Niinpä onkin nuo -yhdistykset muodostuneet enemmän vaan yleisiksi kansalaisseuroiksi -hupiohjelmalla. Hyödyllisintä niiden toiminnassa saattaa olla juuri -jäsentensä turvaaminen kipu- ja hautausapukassoilla, joita ne ovatkin -puuhanneet. - -Myös on moitittu, että noissa seuroissa on raittiudenharrastaminen -jätetty liian syrjälle. Onpa sanottu niitä tarpeettomiksikin, mutta -niin ei kumminkaan asianlaita ole. Tarvitaan vaan enemmän kehitystä -ja oikean, käytännöllisen ohjelman selviämistä. - - - - -Naisten yhteispyrinnöt. - - -Tuskin missään maassa arvostetaan nainen niin korkealle kun -Amerikassa. Ritarillinen on amerikkalaisen luonne, ritarillinen, -vaikka muuten raakuutta siinä esiintyisikin. Ensimmäisiä huomioita, -minkä muukalainen Amerikkaan tultuaan tekee, on juuri tuo naisen -erikoisasema. Itävaltioissa näyttää se vähän samallaiselta -hemmoittelulta, mitä Euroopassakin on nähtävänä. Naista pidetään -vielä jonkinlaisena korukaluna. Mies on valmis osoittamaan hänelle -kaikkea kohteliaisuutta, mutta sittekin pitää häntä henkisesti -kypsymättömämpänä. Tämä ilmenee muun muassa selvästi Amerikan -vanhan sivistysvaltion, Massachusettsin käytöksessä. Kerta toisensa -perästä on siellä otettu esille kysymys yleisen äänestysoikeuden -myöntämisestä naisille. Kaikilla kohteliaisuuksilla on se aina tullut -evätyksi. Nainen saa vapaasti olla kodin haltijana jopa käskijänä, -yhteiskunnallisessakin elämässä suodaan hänelle paljon vapauksia, -mutta valtiollista tasa-arvoisuutta ei tunnusteta. - -Lännessä, niin, juuri tuolla "villissä" lännessä on naisen asema -toinen. Siellä tavataan vähemmän hemmoittelua, mutta enemmän -todellisen tasa-arvoisuuden tunnustamista. Onpa jo kolmessa -valtiossa, Wyomingissa, Idahossa ja -- mormoonivaltiossa Utahissa -annettu naiselle täysi äänestysoikeus. - -Mutta vaikka tällaista eroa voidaankin huomata naisen asemassa idän -ja lännen valtioissa, on se kumminkin yhteistä, että naisen arvo -yleensä Amerikassa on suurempi kun Euroopassa. Eikä tässä tarvitse -ottaa huomioon jotakin naisen eri säätyluokkaa. Palvelustyttökään ei -ole eroitettuna tästä yleisestä arvonannosta. Siinä onkin suuri ero -vanhan ja uuden mailman naisarvostelun välillä. Palvelija luetaan -perheen jäseneksi ja hän kohdellaan sellaisena. - -Suomalainen nainen, joka on tullut Amerikkaan, kuten muutkin -siirtolaiset, ansaitsemaan ja pääasiallisesti on palvelustoimissa, -oivaltaa heti asemansa erillaisuuden entiseen nähden. On oikein -omituista nähdä miten pian hän tottuu outoihin oloihin. Tyttösemme -Amerikassa eivät ole kaikkeen tyytyväisiä, tahdottomia olentoja, vaan -tuntevat arvonsa ja osaavat vaatia sen mukaista kohtelua. Tarkkaan -valitsevat he palveluspaikkansa ja muuttavat melkein liiankin usein, -kun kaikki ei ole heidän mielensä mukaan. - -Palveluksessa ollessaan on heillä runsaasti vapaa-aikoja, joita -kehoitetaan heidän käyttämään omaksi hyväkseen. Toisilta saavat he -esimerkkejä siitä, miten nuo vapaa-ajat ovat käytettävät. - -Mutta nämä esimerkit eivät läheskään aina ole hyviä. Päinvastoin -ne usein vievät hyvin harhaan. Siirtolaisillamme yleensä on vielä -väärä käsitys vapaudesta. Monessa suomalaisessa kodissa, joissa -palvelustytöt tavallisesti viettävät vapaa-aikansa, työnnetään -vastatulleelle Suomen neidolle olutlasi käteen ja sanotaan: "Tässä -maassa on tapana, että naisetkin juovat biiriä. Ethän sinä tunne -Amerikassa olevasikaan, jos et tätä juo." Kokonaan väärällä tavalla -selitetään vapaan maan, "frii kontrin" vaatimukset. Moni tyttönen -näistä uskotteluista erehtyy, ottaa lasin, vaikka omassa mielessään -se väärältä saattaa tuntuakin. Ja lasin jälkeen voipi monta muuta -erehdystä tulla. - -Vilkasluontoiselle tytölle tahtoo olla vaarana sekin, että -Amerikassa ei ole seurapiirin suhteen ollut niin paljon tilaisuutta -valitsemiseen kun olisi tarpeen. Vasta nyt kun on raittius kasvanut, -on valitsemistilaisuutta tullut. Mutta tässä ei olla vielä niin -tarkkoja. Vaikkakin jo useassa paikassa on raittiusseuroja ja -raittiita koteja, on kevytmielisemmät huvitilaisuudet pahoja -houkuttelijoita. Monen huvihaluisen nuoren tytön mielestä ovat -raittiusseurat liian vakavia. Tekisi mieli päästä tanssin pyörteeseen -ja sitä ei suosita raittiusseuroissa, kuten onkin luonnollista. -Näin suostuu nuori tyttönen menemään tansseihin, missä sellaisia -on. Ja niitä ei suomalaisten kesken löydy muualla kun kapakkain -perähuoneessa. - -Vaarallisen askeleen ottavat tytöt silloin, kun astuvat -kapakkatansseihin. Moni on sitä katkerasti saanut katua. -Siirtolaiselämän raaistuttamiseen on noilla tansseilla ollut mitä -suurin vaikutus. - -Mutta sitte on raittiustyö yhä ankarammin sotinut noita -huvitilaisuuksia vastaan ja onkin parhaimman osan kansasta saanut -niistä vieroitetuksi pois. Ensin on se koettanut vetää niistä -naiset ja heidän mukanaan on sitte nuorukaisetkin tulleet. Näin on -viime aikoina käynyt, ja nyt jo useimmissa paikoissa halveksitaan -kapakkatansseissa kulkijoita. - -Raittiusseurain sivulla on muutamissa paikoin syntynyt -naisyhdistyksiäkin, joiden tarkoituksena on juuri naisten -sivistäminen ja jalompiin ajatuksiin nostaminen. Ne koettavat -siirtolaisnaisillemme opettaa, että joskin naisella Amerikassa on -suuremmat oikeudet ja vapaudet, täytyy niitä seurata myös suuremmat -velvollisuudet. Kun siirtolaisnaiset niin pian tuntevat uudet -oikeutensa ja vapautensa, on heidän myös velvollisuuksia opittava, on -henkisesti korkeampiin tarkoitusperiin pyrittävä. - -Tärkeä on työala Amerikan suomalaisilla naisyhdistyksillä ja -toivottava on, että niitä enemmän syntyy ja vilkkaasti rupeavat -liikkumaan toiminta-alallaan. - -On luonnollista, että siirtolaisnainen tuntee itsensä Amerikassa -yksinäisemmäksi kun mies. Omaiset ja kotiperhehän ovat hänelle -rakkaampia. Ei ole äidin hellää kättä vaalimassa, ei ole sisaret -tai lapsuudentuttavat ottamassa osaa suruihin ja iloihin. -Palveluspaikassa, vaikka siellä hyvä hoito onkin, tuntee tyttö -itsensä kovin yksinäiseksi. Ymmärtää kieltä vaan vajanaisesti, -varsinaiset puhekumppalit voivat olla pitkänkin matkan päässä. Kun -sitte noissa perheissä, jonne tytöt vapaa-aikoinaan keräytyvät, -useinkin välitetään liian vähän henkisyydestä, ei kumma, että -ajattelevammat naiset suosivat naisyhdistyksiä ja löytävät niiden -kokouksissa henkisesti miellyttävää seuraa, ja kaipauksen tunne -hälvenee. - -On kummallista, että joihinkin myös Amerikan suomalaisten keskuudessa -toimivien seurain apukassoihin eivät pääse naiset osallisiksi. Ja -sairauden sattuessa on yksinäinen suomalainen palvelustyttö hyvin -turvaton. Mahdotonta on, että perhe, jonka palveluksessa hän on, -voipi kauvemmin pitää sairasta luonaan. Turvan saanti on tällaisia -tapauksia varten hyvin tarpeen. Tässäkin on naisyhdistyksille -erinomainen työala. - -Ja näille perustuksille ovat Amerikan suomalaiset naisyhdistykset -toimintansa rakentaneet. Monta niitä ei kyllä olekaan. Huomattavimmat -ovat Calumetin, New Yorkin ja Minneapolin naisyhdistykset. Calumet -on tässä, kuten monissa muissa pyrinnöissä, pääpaikka. Sikäläinen -naisyhdistys on osoittanut vilkkainta toimintaa. Jos tahtoisin tehdä -eroituksen näiden yhdistysten työtavassa, sanoisin että Calumetin -yhdistys on henkisempi, New Yorkin käytännöllisempi. Tarkoitan, -että ensinmainitussa yhdistyksessä työskennellään enemmän naisen -henkisen tilan kohottamiseksi, ja jälkimmäinen toimii pääasiallisesti -auttavana sisarseurana. Tämä tapahtuu paikkakuntain eri vaatimuksista -ja niistä kyvyistä, mitä kullakin on käytettävänä. Calumetin -yhdistys pitää henkisesti ohjelmarikkaita kokouksia ja panee toimeen -oppikursseja y.m. New Yorkissa maksaa kukin jäsen pienen jäsenmaksun -ja on sitte turvattu mahdollisissa onnettomuuden, kuten sairauden -y.m. kohtauksissa. Minneapolin naisyhdistys on myöskin osoittanut -työskentelevänsä kasvattavana sekä auttavanakin sisaryhdistyksenä. - -Calumetin suomalainen naisyhdistys kustantaa erityistä Naisten -Lehteä, joka on vielä vaari pieni yritys oman äänenkannattajan -alalla, mutta sellaisenakin on paljon valaissut asiaa ja selventänyt -yhdistysten tarkoituksia. - -Myöskin San Franciscossa, Astoriassa sekä muuallakin on sisarseuroja, -jotka jäseniään turvaavat sairauden y.m. sattuessa. Näistä on San -Franciscon seura varttunein ja on erittäin hyvällä aineellisella -kannalla. - -Eteenpäin siis mennään tälläkin alalla Amerikan suomalaisten -keskuudessa. Alulla kyllä vasta ollaan, vaan toivoa sopii, että -kehitystä jatkuu. Sitä mukaa kun jäsenten omat voimat varttuvat, -myöskin yhdistysten toiminta laajenee ja henkisentyy. Ja sitte kun -useampia seuroja syntyy sekä nämä muodostuvat keskenään yhteiseksi -liitoksi, voidaan jo Amerikan suomalaisilta naisilta enemmän odottaa. - - - - -Sanomalehdistö ja valistustyö. - - -Sanomalehdistöllä on Amerikan suomalaisten keskuudessa hyvin -vaikuttava merkitys. Kotimaassa ei harrasteta niin paljon -sanomalehden lukemista kun siirtolaistemme luona Amerikassa. Se -näyttää aivan kun tarpeen välttämättömältä vaatimukselta, että -jokaiseen siirtolaisperheeseen tulee ainakin yksi sanomalehti. -Useihin tulee niitä paljon enemmän. Ja sellaisiin perheisiin, -joiden luona on täysihoidossa (boordissa) nuorta väkeä, tilataan -tavallisesti kaikki Amerikan suomalaiset sanomalehdet, jopa -useampiakin vuosikertoja erittäin suosituita lehtiä. Niin löytyy -taloja, joihin tulee aina parikin kymmentä vuosikertaa sanomalehtiä. -Useaan suomalaiseen asumaseutuun tulee lehtiä enemmän kun on siellä -perheitä, paikoin enemmän kun on täysinkasvaneitten lukumäärä. -Sattumalta on käsissäni eräs tiedonanto, jonka mukaan muutamalle -suomalaiselle seudulle, jossa on vaan 23 perhettä, tulee sanomalehtiä -yhteensä 130 vuosikertaa! Tämä ei ole mikään erikoistapaus. -Etsiskellen voisi löytää vieläkin puhuvampaa tilastoa. - -Paitsi Amerikan suomalaisia lehtiä lukevat siirtolaiset jotenkin -paljon myös Suomen sanomalehtiä, etenkin Pohjanmaalla ilmestyviä, -onhan siirtolaisten enemmistö pohjalaisia. Kumminkin näyttää siltä, -että Suomen lehtiä tilataan Amerikkaan suhteellisesti vähemmän kun -sikäläisiä suomalaisia lehtiä kulkeutuu Suomeen. Pohjanmaalla luetaan -Amerikan suomalaisia lehtiä melkein yhtä paljon kun kotimaisiakin. -Tavallisesti tehdään tilaus Suomeen lehtitoimistoissa niiden -omaisten kautta, jotka ovat Amerikassa. Verrattain vähän tilataan -amerikkalaisia lehtiä Suomesta käsin. Amerikassa ansioilla oleva -perheenisä tai muu omainen tilaa lehden kotiinsa Suomeen, samalla kun -itsellensäkin. Ja toiset taas lähettävät omat lehtensä Suomeen sitä -mukaa kun ovat lukeneet. - -Syitä siihen, miksi Amerikan suomalaiset tilaavat ja lukevat enemmän -sanomalehtiä kun kotimaassa, on montakin. Ensiksikin on heillä -aina enemmän rahaa käsillä kun oli kotimaassa. Toiseksi tuntee -siirtolainen aina enemmän tiedon kaipuuta kun mitä tunsi Suomen -vanhoissa, totutuissa oloissa. Hän tahtoo tietoja kotimaastaan, ja -kun hänen ansionsa riippuu suureksi osaksi ajoista Amerikassa, haluaa -hän saada selkoa siitä, miten nuo ajat kehittyvät. Tavallisesti on -hän lujasti sitä uskoa, että republikaanipuolue antaa työmiehelle -hyviä aikoja ja demokraatit huonoja. Niinpä katseleekin hän -sanomalehdistä, millä kannalla republikaanien puoluetoiveet ovat. -Amerikan suomalaiset sanomalehdet kirjeenvaihtajiensa kautta kertovat -tarkalleen minkälainen ansio ja työnsaanti on kullakin työpaikalla, -niissä on suomalaisia. Näiden tietojen johtamana voi työtön tai -huonoansioisessa paikassa työskentelevä siirtyä paremmille seuduille. -Farmarit seuraavat lehdistä innolla viljanhinnan nousua ja laskua -suurissa viljapörsseissä. - -Vielä on yksi huomattava syy sanomalehtien suureen tilaukseen -mainitsematta. Amerikassa kaupitellaan sanomalehtiä kokonaan -erilaisella innolla ja toimeliaisuudella kun mitä Suomessa on -tavallista. Sen vuoksi parhaimmat Amerikan suomalaiset lehdet ovat -saaneet tilaajamääränsä nousemaan aina kahdeksaan tuhanteenkin, -joka on kokonaan erinomaista verraten kotimaan sanomalehtien -tilaajamääriin. Amerikkalainen sanomalehden julkaisija lähettää -asiamiehiä lukuisasti kulkemaan yleisön keskuudessa. Suomalaisten -sanomalehtien asiamiehet kulkevat jokaisessa siirtolaiskodissa, -jonne vaan on mahdollista kannattavaisuuden toivolla käydä. Niinpä -on esimerkiksi "Siirtolaisen" asiamies käynyt aina Alaskassa asti. -Matkat tietysti maksavat paljon, kun asuvat suomalaiset hyvin -hajallaan laajassa maassa. Mutta sittekin on sellainen levittämistapa -osoittautunut hyvin kannattavaksi. Suuri ero mahtaisi tilaajamäärässä -olla, jos ei tällä tavalla lehteä levitettäisi. Asiamies ei -ainoastaan kerää uusia tilauksia, vaan kantaa maksuja vanhoista ja -ottaa uudistuksia. - -Amerikan suomalaisten kiivas puolue-elämä vaikuttaa sekin -sanomalehtien leviämiseen. Onpa lehtiä, joiden kannatus aivan -pääasiallisesti riippuu puolue villityksestä ja sen vuoksi -ne koettavatkin kaikilla keinoilla pitää puoluekiihkoa yllä. -Kiihkoisimmat puoluemiehet levittävät harvinaisella kiihkolla -omaa äänenkannattajataan ja pitävät lehtiasiaa päivänkysymyksenä, -alituisena puheaineena suomalaispiireissä. - -Mitä tulee itse siirtolaissanomalehtiin yleensä ovat ne kokonaan -eri lajia muista, syntyneet omituisten olosuhteiden vaikutuksesta. -Parhaimmat siirtolaissanomalehdet Amerikassa ovat saksalaisilla. -Ne vetävät vertoja sisältönsä etevyydessä vaikka minkä maan -varsinaiselle valtiolliselle sanomalehdistölle. "Staats-Zeitung" -New Yorkissa lienee suurin saksankielinen sanomalehti mailmassa. -Se ilmestyy vähintäin kaksi kertaa päivässä ja monisivuisena. Sen -vertainen alkaa jo pian olla saman kaupungin "Morgen-Journal". -Uutisten ja kirjoitusten arvokkaisuuden puolesta kilpailevat ne -kaupungin suurien englanninkielisten lehtien kanssa. - -Tähän asemaan on ne saattanut saksalaisten suurilukuisuus. -Mutta muilla siirtolaiskansoilla ei olekaan sellaisia lehtiä. -Skandinaavialaiset lehdet ovat jo kokonaan toista maata. Ne ovat -kuvaavimpia varsinaisista siirtolaislehdistä. Niiden lukijakunta -ei ole pysyvä ja sen vuoksi ovatkin ne ikäänkun välitysajan -sanomalehtiä, hätävaroja. Siirtolainen, joka ei vielä osaa tarkemmin -englanninkieltä, pitää niitä päälehtinään, mutta kun tottuu saamaan -asioista selvän suurissa englanninkielisissä lehdissä, hylkää hän -nämä tahi pitää niitä sivulla, enemmän vaan huvitavarana. Sen -vuoksi ne lehdet täyttävätkin ainoastaan vajanaisesti varsinaisen -sanomalehden tehtävän. Uutisia (paitsi tietoja vanhasta maasta) -on niissä vähän ja nekin kokonaan lyhyessä, yleiskatsauksen -muodossa. Sen sijaan on niissä paljon kertomus- ja romaanilukemista. -Tavallisesti ilmestyvätkin ne vaan kerran viikossa, silloin kyllä -isokokoisina. Seikkaperäiset uutiset niissä vanhenisivat sellaiselle, -joka voi englanninkielisiä päivälehtiä seurata. Harvoja poikkeuksia -tästä yleisyydestä löytyy. Norjalaisilla on kaksi päivälehteä, -joista Chicagossa ilmestyvä "Skandinaven" on suurin ja huomattavin -koko skandinaavialaisessa siirtolais-sanomalehdistössä. Siinä on -uutisetkin seikkaperäisesti esitettyinä. - -Ruotsalaisilla siirtolaisilla, vaikka heitä onkin hyvin paljon, -ei tietääkseni ole yhtään päivälehteä. Suurimmat, suosituimmat -ja tunnetuimmat ovat Chicagossa ilmestyvät viikkolehdet "Svenska -Tribunen", "Gamla och Nya Hemlandet", "Svenska Amerikanaren" ja -"Svenska Kuriren". Sisällöltään ovat ne enemmän romaani- kun -uutislehtiä. Päivänsankarien kuvat niissä kyllä on ja lyhyet yleiset -uutiset, mutta siinä kaikki, mitä varsinaiseen sanomalehden alaan -kuuluu. Enin osa toimitustyötä tehdään sakseilla. Romaaniosasto -on melkein yksinomaan Ruotsissa ilmestyneiden kirjain uudestaan -painamista. - -Näitä lehtiä leviää niiden oman ilmoituksen mukaan kutakin -kahdenkymmenen, jopa kolmenkinkymmenen tuhannen painoksessa. -Tilaushinta on 1 1/2 ja 2 dollaria vuodessa. Minneapolin suurellainen -ruotsalainen viikkolehti "Svenska Amerikanska Posten" maksaa vaan -yhden dollarin. - -On vähän omituista ja Amerikan siirtolaisten oloja kuvaavaa, että -tuollaisesta menekistä huolimatta lehtien isännistöt panevat -hyvin vähän arvoa itse lehden omintakeiselle sisällölle. Sen -sijaan lehden "bisnespuoli", tulojen hankkiminen, toimitetaan -suurella tarkkuudella. Yksi, tai korkeintaan kaksi henkilöä on -pitämässä toimituksesta huolta, mutta tilausten, ilmoitusten y.m. -tulolähteitten kerääjäin kaarti on hyvin suuri. - -Jos vertaamme ruotsalaista ja suomalaista siirtolaissanomalehdistöä -toisiinsa, huomaamme eron jotenkin suureksi, vaikka on -yhtäläisyyksiäkin olemassa. Arvostelussa jääpi suomalainen -sanomalehdistö paremmalle puolelle. Monessa suhteessa on se etevämpi -ruotsalaista. Ensiksikin suomalaiset siirtolaislehdet vastaavat -paremmin varsinaisen _sanomalehden_ tarkoitusta. Kokoonsa nähden -seuraavat ne suurella valppaudella mailman tapahtumia. Saksia -käytetään hyvin vähän, usein ei ollenkaan muuta kun mikä koskee -Suomen uutisia ja asioita. Oikein kilpaillaan omatakeisilla -kirjoituksilla. Novellitkin ovat joko alkuperäisiä tai lehteä -varten erityisesti käännettyjä. Ja vielä ovat suomalaiset lehdet -huomatut kansallisesta ohjelmastaan. Artikkelit ovat melkein yleensä -päivänkysymyksistä siirtolaisten omassa keskuudessa, kirjoitellaan -edistysharrastuksista ja niitä koetetaan parhaan ajatuksen mukaan -oikeaan ohjata. Ja kun mielipiteet eivät satu yhteen, niistä -sitä sitte riidellään. Ruotsalaisissa siirtolaislehdissä ei -tällaisia artikkeleja siirtolaisten omista edistyskysymyksistä -ole juuri ollenkaan. Jo tämänkin vuoksi suomalaiset lehdet ovat -lukijakunnalleen rakkaampia ja läheisempiä kun ruotsalaiset. - -Mutta on suomalaisissakin lehdissä se huomattavana, että niissä -pidetään enemmän huolta lehden liikepuolen hyvästä hoitamisesta -kun kunnollisesta sisällöstä. Sivuasia on se miten oivallisia -kirjoituksia lehdet sisältävät, kunhan ne vaan saadaan hyvin -leviämään. - -Tähän vaikuttaa osaksi olosuhteiden pakko, osaksi Amerikan yleinen -liikesuunta. Täytymys on Amerikan suomalaisissa lehdissä vähentää -kustannuksia niin paljon kun suinkin. Ei siinä tarvitse olla syynä -omanvoiton pyynti, sillä sanomalehdet voivat aineellisesti hyvin -edistyä ainoastaan kovalla työllä. Vaikka lehteä paljon leviää, -ovat tulot kumminkin pienenlaiset. Lehden levittämisen kiihkossa on -ruvettu antamaan sitä velaksi. Kun suomalaiset ovat hyvin muuttelevaa -väkeä eivätkä velaksi saatua tavaraa osaa oikein arvostella, jääpi -koko joukko tilauksia maksamatta. Tässä kyllä suojelee sanomalehtiä -Amerikan laki. Jokainen, joka postissa ottaa vastaan lähetetyn -lehden, on lain mukaan velvollinen maksamaan tilaushinnan, vieläpä -silloinkin vaikka ei ole lehteä tilannutkaan. Mutta saatavien -periminen tuon lain nojalla ei käytännössä tahdo soveltua. Pikku -perimysten hakeminen sieltä täältä tulee kustannuksilleen liian -kalliiksi. Vasta aivan äsken ovat lehdet tehneet päätöksen -velkatilauksien lopettamisesta. - -Vielä on Amerikan suomalaiset lehdet skandinaavialaisiakin -siirtolaislehtiä huonommassa asemassa ilmoitustulojen suhteen. Tulot -ilmoituksista eivät ollenkaan vastaa esimerkiksi Suomen lehtien -samoja tuloja. Ja ilmoituksia on vaikea saada, kun on suomalaisia -liikkeitä liian vähän ja suomalaiset niin hajallaan, etteivät -muunkielisetkään liikemiehet katso maksavan vaivaa niitä varten -yleisemmin ilmoittaa. - -Tämän vuoksi, ja kun vielä ottaa huomioon, että työpalkka yleiseen on -Amerikassa verrattuna esimerkiksi Suomeen kalliinlainen, ei lehdillä -ole tavattomat tulot, vaan tullakseen toimeen täytyy kustannuksia -pitää niin alhaalla kun suinkin. Ja kun yleensä latomisessa sekä -paperissa ei voi vähennystä tehdä, täytyy säästämisen käydä -pääasiallisesti toimitusvoimain kustannuksella. Tarkaten tätä ei ole -syytä suuresti moittia, vaikka Amerikan suomalaiset lehdet eivät -olekaan mallikelpoisesti toimitettuja. - -Myöskin tästä, erittäinkin ilmoituskannatuksen vähyydestä, johtuu, -ettei Amerikan suomalaisten keskuudessa tiheämmin kun kerran viikossa -ilmestyvät lehdet ole ottaneet oikein menestyäkseen. Lisäsyynä vielä -on hankaluus postintoimittamisessa. Postimaksu on kyllä halpa, yksi -sentti naulalta, mutta jokaisessa lehdessä täytyy olla osoite, -minne se on menevä. Postitoimistot eivät ole minään sanomalehtien -asiamiehinä. - -Uutisiin nähden eivät suomalaiset sanomalehdet voisi lukijalleen -yleensä tuoreina saapua, vaikka ne ilmestyisivät joka päiväkin. -Tilaajat asuvat hyvin hajallaan yli koko maan, aina Alaskassa asti. -Ennenkun lehti esimerkiksi Atlannin rannalta Tyynelle merelle -ehtii saapua, on jo melkein viikko kulunut. Jos uutiset saapuvat -päivää tai paria vieläkin vanhempina, ei se suurelta tunnu. Mutta -uutisia tahtovat suomalaiset lukea lehdistään, sillä useakaan ei voi -tarkkaa selkoa saada englanninkielisistä lehdistä. Tässä suhteessa -suomalaisilla ja skandinaavisilla siirtolaisilla näyttää olevan -erilaiset vaatimukset. - -Lähtekäämme nyt katselemaan tarkemmin Amerikan suomalaista -sanomalehdistöä, hiukan sen kirjavia vaiheitakin, palataksemme sitte -taas yleisempiin kysymyksiin, joihin sanomalehdistöllä on vaikutusta. - -Jo on kulunut kolmattakymmentä vuotta siitä, kun suomalainen -sanomakirjallisuus Amerikassa sai alkunsa. Vaikea on enää muistaakaan -kuinka monta onnistumatonta yritystä on jo tehty tämä ajan kuluessa. -Nykyänsä siirtolaistemme keskuudessa ilmestyvät lehdet ovat vaan -pieni osa noista monista yrityksistä. - -Samalla paikalla, jossa nyt seisoo Hancockin ensimmäinen -kansallispankki, oli jo parikymmentä vuotta sitte pienempi -kivirakennus. Se oli suomalaisen kirjallisuuden kehto Amerikassa. -Siinä painoi sukkelasanainen amerikkalainen E. P. Kibbee -viikkolehteä, jonka nimi oli "The Northwestern Mining Journal". -Suomalaisia oli jo silloin melkoinen joukko Hancockissa ja heistä -jotkut kävivät Kibbeen luona tuumimassa, että eikö hän myös suomeksi -voisi jotakin painaa. Kibbee huomasi, että tässäpä taitaisi olla -jotakin tulolähdettä ja otti muutaman Norjan suomalaisen pojan, -Fred. Karisen opettelemaan latomista. Pastori P. Grapen saarna oli -lähetetty kopioituna Tornionjoelta Hancockiin, ja kauppapalvelija -Israel Anderson sai semmoisen innon, että tuo pitää saada painetuksi. -Se painettiin Kibbeen painossa ja niin ilmestyi suomenkielellä -ensimmäinen painotuote Amerikassa. - -Philadelphian mailmannäyttelyn aikaan v. 1876 saapui Kuparisaarelle -onnirikkoiseksi joutunut ylioppilas A. J. Muikku, maalarin poika -Joensuun kaupungista. Hänen päähänsä pälkähti ruveta julkaisemaan -suomalaista lehteä, koska Kibbeen painossa osattiin latoa -suomeakin. Hän alkoi puhua asiasta muutamille suomalaisille ja sai -lupaan jonkun verran kannatusta. Suomalaisia oli kahta ryhmää, -evankelisluterilaisia ja laestadiolaisia. Näiden väli oli mitä -kirein siihen aikaan Kuparisaarella. Ainoastaan ensinmainittuja sai -Muikku puolellensa. Ja niin ilmestyi Kibbeen painossa "Amerikan -Suomalainen Lehti". Tämä oli nelisivuinen ja nelipalstainen. Sitä -ilmestyi 12 ja puoli numeroa ja sen huomattavimpana ansiona oli useat -kuvat Philadelphian näyttelystä. Lehdellä lienee ollut noin 300 -tilaajaa, ja kun jokainen numero tuli maksamaan noin 25 dollaria eikä -julkaisija ymmärtänyt rahoja hallita, niin ei ihmettä, että lehti -lakkasi ilmestymästä. - -Se oli joka suhteessa ennenaikainen yritys, mutta se herätti -kuitenkin aatteen suomalaisen lehden mahdollisuudesta Amerikassa. -Tätä todistaa sekin, että kolmisen vuotta jälkeenpäin, jolloinka -"Amerikan Suomalainen Lehti" saatiin uuteen eloon, pystytettiin -vapaaehtoisilla lahjoilla ostettu hautakivi Muikun haudalle Hancockin -hautausmaalla. Tähän kiveen on kirjoitettu: "A. J. Muikku. Kuollut v. -1877. Amerikan suomalaisen sanomakirjallisuuden perustaja. Muistoksi -kansalaisilta." - -Näin oli saatu Amerikan suomalaisen sanomalehden aate, mutta se -ehkä olisi vielä kauvankin saanut uinaella, ellei olisi suomalainen -maalari, Matti Fred, Hancockissa joutunut ajattelemaan, että pystyy -se hänkin sanomalehden toimittajaksi. Hän hankki vähän kirjasimia, -teki itse painokoneen puusta, otti edellämainitun Fred. Karisen -latojaksensa ja alkoi julkaisemaan pientä lehteä nimellä "Sven -Tuuva". Sen mielilause oli: "Sinulle, suomalainen, sanon sanan -harvaan vainen". Itse hän oli veitsellänsä kaiverrellut puusta -lehtensä karkeat nimikirjaimetkin. Oikokirjoituksen salaisuuksia hän -ei ollut tullut tuntemaan ja sen tähden ei korrehtuurin lukemistakaan -pitänyt tarpeellisena. Painovirheistä ei siis ollut puutetta. - -Lehden lukijakunta on aina viisaampi kun toimittaja ja antaa -ankaroita arvosteluja. Useimmat lukijat nauroivat Matin lehdelle -ja toivoivat jotakin parempaa. Mutta Matilla oli hyvinkin suuressa -määrässä se sanomalehden toimittajan omituisuus, että uskoo oman -lehtensä olevan parhaimman mailmassa ja uskaltaa taistella. "Sven -Tuuva" oli kaimansa vertainen. Se löi vaan, oikeaan ja vasempaan, -eikä peräytymisestä tiennyt. - -Taistelu kävi kuumemmaksi, kun Matti kuuli toisenkin lehden puuhia -olevan hankkeissa. Hän ylvästellen isonsi lehtensä ja pani sille -nimeksi "Sankarin Maine", jonka mielilause oli: "Sankarin maine -eläköön, ja kansan arvo yletköön". Kolmisen vuotta pitkitti hän -taistellen lehteänsä, kunnes näki tarpeelliseksi ryhtyä vanhaan -toimeensa, maalarinammattiin. - -Osa suomalaisia katsoi "Sankarin Mainetta" häpeäksi -siirtolaiskansalle ja arveltiin, että pitäisi saada parempi -lehti. Niinpä Calumetissa alettiinkin uutta lehteä varten hommata -osakeyhtiötä. Sen puuhan etumiehiä olivat Niilo Maihannu, Aukusti -Nylund, Taavetti Castren y.m. Suurimpana haittana yritykselle oli -se, kun verinen vihollisuus vallitsi silloin laestadiolaisten ja -muiden kansalaisten välillä. Muikun aikana oli laestadiolaisten -ohjaajana vanha Salomon Kortetniemi, joka opetti, että kaikki -semmoiset kun sanomalehdet ovat pahasta hengestä ja sen vuoksi -on niistä pysyttävä erillänsä. Siinäkin oli syytä Muikun huonoon -onnistumiseen. Mutta näihin aikoihin, v. 1878, tuli laestadiolaisten -saarnamieheksi toisenluontoinen mies, Juho Takkinen, joka kehotti -seurakuntalaisiansa ryhtymään uuden lehden hommaan, ja he ottivatkin -suurimman osan osakkeista. Syksyllä mainittuna vuonna oli jo myyty -osakkeita 500 dollarin edestä ja nyt alettiin kuulustella lehden -toimittajaa, mutta sitä ei ollut helppo löytää. Keväällä 1879 -tilattiin kapineet Chicagosta, vaan toimittajasta ei vieläkään -ollut tietoa. Esitettiin yhtä ja toista, muiden muassa August -Nylundia, mutta hän ei ruvennut. Vihdoin suostui toimittajaksi Alex. -Leinonen. Hän on syntynyt Paltamossa v. 1846 ja lähti Amerikkaan -v. 1869, työskenteli ensi vuosina kahdellatoista eri rautatiellä -Mississippivirran länsipuolella ja tuli sitte piirustajaksi ja -kirjanpitäjäksi Jones & Murphy yhtiön maakauppakonttoriin Dallasin -kaupungissa Texasissa, jossa toimessa oli ollut kuusi vuotta, kun -rupesi uuden suomalaisen lehden toimittajaksi. Kysyttiin koko joukko -uskallusta ja uhrausta siirtyä varmasta toimesta niin epävarmaan, kun -suomalaisen sanomalehden toimittaminen oli vielä silloin Amerikassa. -Nytpä tulikin Leinoselle toteennäytettäväksi voiko suomalainen lehti -elää uudella mantereella. Hän oli Amerikasta kirjoittanut tietoja ja -kuvaelmia "Oulun Viikko-Sanomiin" ja "Keski-Suomeen" ja se lieneekin -ollut aiheena siihen miksi arveltiin hänen soveltuvan uuden lehden -toimittajaksi. Halua hänellä oli sanomalehtitoimeen, koska lähti -koettamaan outoa ammattia, jonka onnistuminen oli hyvin epäiltävä. - -Pienesti oli alettava, kun kansaa oli vähän ja sekin niin jyrkästi -erimielistä. Heinäkuun 4 päivänä 1879 ilmestyi "Amerikan Suomalainen -Lehti" ensi kerran uuteen eloon Calumetissa. Lehdessä oli neljä sivua -ja neljä palstaa sivulla. Tukalat oli olosuhteet, joissa tämä lehti -alkoi ilmestymisensä. - -Leinonen otti yhtiön painokapineet ensin vuodeksi ilman vuokraa, -sitoutuen vastaamaan lehden tuloista ja menoista eikä julkaisemaan -uskonnollisia kiistakirjoituksia. Kun yhtiön osakkeita olivat -ostaneet kummankin puolueen miehet, niin hänen ensimmäinen aikeensa -luonnollisesti oli, että lehden olisi pitänyt kelvata molemmille, -jotka yhteensäkin olivat niin harvalukuiset, että ensimmäiselle -puolivuodelle ilmestyi vaan kolmisensataa tilaajata. Jos lehteä -ei olisi tilattu niin suuressa määrässä sukulaisille ja ystäville -kotimaahan, niin ei näinkään pienen lehden julkaiseminen olisi -kannattanut. - -Ei kulunut monta kuukautta, kun jo tuli selville, että lehden -"kultainen keskitie" oli mahdoton. Puolueet olivat todellisuudessa -ryhtyneet lehden hommaan saadakseen sen avulla toisensa kukistetuksi. -Mutta heti huomattiin, että lehti ei sitä tarkoittanut. -Laestadiolaiset olivat enemmistönä sekä kirjapainoyhtiössä että -paikkakunnalla ja osoittivat he valistuksen harrastusta lasten -kirjojen painattamisella y.m. Niinpä "Amerikan Suomalainen -Lehti" näitä puolsi. Mutta kun puoluesota oli suuri, heti -evankelisluterilaiset syyttivät lehteä "hihhulilaisuudesta" ja -alkoivat työskennellä sitä vastaan. Se sai lehden vielä enemmän -kääntymään laestadiolaisten puoleen. - -Silloin evankelisluterilaisista etevimmät Calumetissa alkoivat -tuumaella, että "oma äänenkannattaja" on saatava keinolla millä -hyvänsä. Amerikan suomalaisissa on se aina ollut omituisuutena, että -eri puolueet eivät yhteistyössä ole voineet menestyä, vaan kukin on -tahtonut puuhata omassa leirissä ja pitää "omaa äänenkannattajaa". -Ja puolueet aina ovat koettaneet toisilleen vastapainoa nostaa. Nyt -alettiin puuhaella "Uuden kotimaan seuraa", jonka tarkoituksena -oli ruveta kustantamaan suomalaista evank.luterilaista lehteä -Minneapolissa. Siinä aikeessa saatiin kerätyksi kolmisen sataa -dollaria yritykseen. Edellämainittu kelloseppä August Nylund, joka -ei ollut uskaltanut ruveta A. S. Lehden toimittajaksi, silloin kun -sitä hänelle tarjottiin, rohkeni nyt käydä uuden puuhan etupäähän. -Hän lähti Calumetista Minneapoliin, otti Fred. Karisen latojaksensa -ja alkoi kesällä 1881 julkaista "Uusi Kotimaa" nimistä lehteä. Nylund -oli siivo ja hiljainen mies. Hänen lehdessään ei alkanut näkyäkään -toivottua puolustusta evank.luterilaisille eikä mitään surmaa -laestadiolaisille, joten lehden pystyttäjät pettyivät toiveissaan ja -muutamien kuukausien kuluttua lehti kuoli varojen puutteessa, kun ei -saanut perustetulta seuralta jatkuvaa aineellista kannatusta. - -August Nylund oli kotoisin Kiuruvedeltä ja oli keski-ikäinen mies -Amerikkaan tullessaan. Paitsi isältään opittua kellosepän taitoa oli -hän ollut kauppapalvelijana, jopa Ivalossa kullanhuuhtojanakin ja -tunsi myös hiukan lääkärin tointa. Hän ei jättänyt lehtihommaansa -kuolleeksi, vaan matkusteli suomalaisten asuinpaikoilla Minnesotassa, -tehden sitä kansalaisille tunnetuksi. Muutamien kuukausien kuluttua -sai hän sen uuteen eloon Minneapolissa. Jonkun ajan perästä alkoi -Minneapolis tuntua hänelle sopimattomaksi paikaksi, siinä kun on niin -vähän suomalaisia. Hän muutti lehtihommansa suureen New York Millsin -suomalaiseen siirtokuntaan. Ennen pitkää kyllästyi hän siihenkin, -kun alkavat asukkaat olivat niin vähävaraisia. Hän muutti hommansa -suurella kulungilla Astoriaan. Kauvan ei hän viipynyt sielläkään, -vaan tuli takaisin New York Millsiin, jossa Uusi Kotimaa ilmestyy -vieläkin. Parina vuotena julkaisi Nylund painossaan ensimmäistä -Amerikan suomalaista novellilehteä "Aamuruskoa", joka oli kiitettävä -sikäläisiin oloihin verrattuna. New York Millsissä kuolikin -August Nylund ja lehtihomma jäi hänen poikiensa jatkettavaksi. -Vanhin pojista, August, on liikkeen johtajana. Itse eivät he ole -sanottavasti ottaneet osaa lehden toimitukseen, vaan ovat pitäneet -apulaisia, joista mainittakoon J. W. Lähde, John R. Heino, ja -aivan äskettäin oli toimittajana lyhyemmän aikaa ylioppilas Väinö -Andelin. Lehti on aina välttänyt riitakirjoituksia ja sen vuoksi on -niin paljon kun mahdollista ollut puuttumatta Amerikan suomalaisten -edistysharrastusten selvittelyyn ja ohjaamiseen, seikka, joka ei -suinkaan ole ollut lehden arvolle eduksi, mutta jonka takia myös on -se saanut olla enemmän rauhassa. Lehdellä on hyvin vähän ansiota -siihen henkiseen edistymiseen, mikä Amerikan suomalaisten keskuudessa -on tapahtunut, mutta myös hyvin vähän syytä siihen sekasortoon, joka -siirtolaistemme oloissa vallitsee. Suurempaa virkeyttä on lehti -osoittanut Yhdysvaltain valtiopolitiikassa ja onkin Minnesotan -valtiossa saavuttanut republikaanipuolueelta tunnustusta. Niinpä -yksi lehden toimittajista John Heino sai palveluksistaan, joita -oli tehnyt republikaaneille, Wm. McKinleyn tultua presidentiksi -nimityksen ylitullimestarin apulaisen ja rahastonhoitajan virkaan -siinä piirissä, johon kuuluu Minnesotan ja Dakotain valtiot. Tämä -on korkeimpia valtiollisia nimityksiä, mitä suomalaiset ovat vielä -saaneet. - -Leinonen jatkoi lehtensä julkaisemista Calumetissa sitkeydellä -ja virkeydellä. Lehti isoni vähitellen seitsenpalstaiseksi. Sen -mielilauseena oli: "Siveys, vapaus, itsenäisyys". Hinta oli alusta -alkaen 2 dollaria vuosikerta ja painettiin melkein koko elinaikansa -käsipainolla. Suurin tilaajamäärä sillä oli 800 ja useana vuotena -sitä lähetettiin noin 300 kappaletta kotimaahan. Leinonen julkaisi -ja toimitti yksinään lehteä 13 l/2 vuotta, kunnes vuoden 1892 -lopulla möi sen ylioppilas V. M. Burmanille, jolloin se muutettiin -Calumetista Hancockiin ja sieltä jonkun vuoden kuluttua suureen -Chicagoon. Burman sai tilaajamäärän nousemaan suureksikin, mutta -Chicago ei oikein sopinut julkaisupaikaksi. Lehti myytiin siellä v. -1895 sanomalehti "Siirtolaista" kustantavalle yhtiölle, joka lehti -oli tullut enimmän levinneeksi Amerikassa. - -Leinonen elää vielä Calumetissa ja on lähelle sitä alkanut -uutisasutuksen, jota kutsuu "Rauhalaksi". Hän on Amerikan -suomalaisten sanomalehdentoimittajaveteraani ja on nyt myös -seurakunnallisella alalla johtavia miehiä. Hän on tunnollinen -Suomisynoodin kannattaja, siis ei mikään laestadiolainen. Hän on -ladun hiihtänyt myöhemmille toimittajille ja kulettanut lehtensä läpi -mitä epäedullisimmissa olosuhteissa. - -Suomalaisia lehtiä alkoi vähitellen syntyä aina vaan useampia. -Enimmät niistä ovat olleet mitättömiä yrityksiä, alkaneet aina -jonkin puolueen mielennoudatteeksi ja ovat kuolleet sitte kun suurin -kiihko on laimennut. Muutamat seikkailijat, kuten J. W. Lähde, John -Ekman y.m. ovat niitä perustelleet ja räyhättyään paikkakunnalla, -kunnes kannatus on loppunut, ovat siirtyneet toisiin paikkoihin yhtä -huonolla menestyksellä. Lehtihomma on ollut helppo saada pystyyn, -kun on tavaroita saatu velaksi. Mutta kun maksuaika on tullut, on -lehdenkin elämä ollut lopussa. Kaikkiaan on Amerikan suomalaisten -keskuudessa ilmestynyt ainakin yli 60 suomalaista lehteä, joista -nykyään lienee elossa tuskin 15. - -Sen vuoksi ei olekaan tarkoitukseni kertoa kaikista noista -yritelmistä, vaan mainita edellä esitettyjen lisäksi ainoastaan -tärkeimpiä. - -Kun suomalaisten elämä Ohion Harborissa rupesi järjestäytymään, alkoi -sielläkin ilmestyä suomalaisia lehtiä, joista merkittävimmäksi tuli -"Yhdysvaltain Sanomat", joka August Edwardsin erityisen vilkkaalla ja -monipuolisella liikejohdolla nousi enimmän levinneeksi suomalaiseksi -sanomalehdeksi Amerikassa. Edwardsin myytyä lehden joutui se uuden -isännän huostassa rappiolle, mutta sitte yhdistettiin v. 1893 -Työmieslehden kanssa, jonka ilmestymisestä erityisesti raittiuden -ja Veljeysseuran asiaa ajamaan olen raittiusriennoista puhuessa -maininnut. Työmieslehden toimittaja oli sama Fred. Karinen, joka -Amerikan ensimmäisenä suomalaisena latojana on tämän luvun alussa -mainittu. Karinen oli jo joutunut erimielisyyteen Veljeysseuran -johtajain kanssa ja kulki omaa uraansa. Lehtiyhdistyksen nimeksi -tuli "Amerikan Uutiset" ja ilmestyi se ensin Minneapolissa, josta v. -1894 muutti Calumetiin, kun Karinen osti siellä ilmestyneen "Kalevan -Kaiku" nimisen lehden. Calumet, ollen suurimmalla suomalaisella -asutusseudulla, on erittäin sopiva sanomalehden ilmestymispaikaksi. -Lehti onkin siellä hyvin edistynyt, jopa niin, että Karinen on -uskaltanut ajatella päivälehteä. Viimeisen espanjalais-amerikkalaisen -sodan ajaksi rupesikin hän julkaisemaan pientä kuudesti viikossa -ilmestyvää lehteä ja jatkoi sitä vähän aikaa. Tämä ei kumminkaan ole -ensimmäinen suomalaisen päivälehden yritys Amerikassa. Sellaista -jo ennen koetteli julkaista J. O. Östman, vaan oli se vielä liian -aikainen puuha. - -Tuskin yhtään siirtolaistemme lehteä on niin eri tavalla arvosteltu -kun Amerikan Uutisia. Ylimpänä kuuluu moitteet lehteä vastaan ja -myöntää täytyy, että puolueraivo tuskin yhdessäkään muussa lehdessä -on niin kiihkoisana esiintynyt. Fred. Karinen, Naavuonossa syntynyt -Norjan suomalainen, on vihollisjalalla Amerikan suomalaisten -etevimpiä yhteispyrinnöitä, Suomisynoodia ja Veljeysseuraa, sekä -niiden johtajia vastaan. Viha lienee etupäässä persoonallista, niin -ainakin nuo johtajat itse väittävät. Ja senpä vuoksi artikkelitkin -Amerikan Uutisissa ovat olleet osaltaan persoonallisia hyökkäyksiä -noita vastaan. Kyllä ovat he saaneet kuulla "kunniansa". Tosiasioita -on liioiteltu ja tarkoituksia pahoin päin käännetty. Karisella on -apulaisena lehden toimituksessa ollut ylioppilas Kalle Haapakoski, -joka terävän, pisteliään kynänsä on käyttänyt erityisellä -uutteruudella lehden palveluksessa. Hän onkin tullut oikein -kammotuksi Suomisynoodin innokkaimpien puolueystäväin piirissä, -jopa niin, että Synoodin äänenkannattaja, Paimen-Sanomat, on -verrannut hänet paholaiseen. Niin hurjaksi voi puolueraivo Amerikan -suomalaisten keskuudessa mennä, kun on vaan puoluetulen lietsojia. Ja -Kalle Haapakoski on yksi tuollainen lietsoja. - -Amerikan Uutisten ystävät kutsuvat itseään "kansallisiksi", -vaan synoodilaiset sanovat heitä huonoimmaksi osaksi Amerikan -suomalaista kansaa. Usea heistä ihailee sitä miten hyvin lehti osaa -vastustajiaan haukkua. Mutta on sellaisiakin, jotka katsovat lehden -toimintaa syvemmältä. He näkevät lehdessä kansan oikeuksien tulisen -puolustajan. Ja siinä on kyllä perää, että A. Uutiset leimaavat -tekevänsä kaikki kansan nimessä. Mutta tuo kansan ystävä on niin -tulinen, että "näkee pöppöjä keskellä päivää", taistelee, taistelee, -vaikka ei syrjäisen mielestä olisikaan syytä miekan heiluttamiseen. -Amerikassa suomalaisten keskuudessa on omain yhteispyrintöjensä -järjestäminen kokonaan kansan käsissä. Kansa itse on laitoksensa -tehnyt ja niiden hallitseminen on sen omassa vallassa. - -Tähän saakka on Amerikan Uutisten työ ollut hajoittavaa, vasta viime -aikoina on se kokoamisenkin halua osoittanut. Mutta tuo kokoaminen ei -tapahdu entisten, vaivalla saatujen laitosten perusteella, vaan se -koettaa aivan uutta rakentaa, uutta kirkkokuntaa ja nähtävästi myös -uutta yleisyhdistystä raittiuden alalla. - -Amerikan Uutiset ovat myös ehkä enemmän kun mikään muu lehti -vaikuttaneet kansan heräämistä henkisiin harrastuksiin. Tätä -herätystä on se saanut aikaan ei ainoastaan ystävissään mutta -vihollisissaankin. Kunhan vaan liika kiihko laimenee, niinkun on -merkkejä alkanut näkyä jo siinäkin, että lehden ennen jotenkin raaka -kirjoitustapa on silistynyt, on luultavaa että Amerikan suomalaisen -kansan keskuudessa alkaa kiitokset lehteä kohtaan voittaa nykyisten -moitteiden sijan. - -V. 1890 perustettiin New Yorkissa suomalaisten toimesta "New Yorkin -Lehti". Pian joutui se siirtolaisasioitsija G. A. Grönlundin omaksi, -joka lukuisain asiamiestensä kautta levitti lehteä erityisellä -innolla. Lehti pääsi myös hyvään maineeseen paljastamalla erään -suomalaisen kultakaivosyhtiön epävarman perustan. Muutaman vuoden -kuluttua oli lehti enimmän levinnyt Amerikan suomalaisten keskuudessa. - -Vuotta myöhemmin kun New Yorkin Lehti syntyi Astoriassa, Tyynen meren -rannalla Lännetär, jonka puuhaajat olivat Aadolf Riippa, J. E. Saari -ja A. Ketonen. Lehti tuli heti tunnetuksi etevän henkisen sisältönsä -kautta. Jonkun ajan kuluttua siirtyi lehti West Superioriin, -Wisconsinissa, ja ilmestyi nimellä "Siirtolainen". - -Vuoden 1894 alussa ehdotti G. A. Grönlund Siirtolaisen miehille, -että muodostettaisi osakeyhtiö, joka ostaisi New Yorkin Lehden ja -Siirtolaisen sekä alkaisi niitä yhdessä julkaista. Näin saataisi -sanomalehtialalla varmempaa yhteistoimintaa ja voitaisi lehti -tehdä paremmaksi. Osakeyhtiö muodostettiin ja Siirtolainen muutti -New Yorkiin. Siitä lähtien on se lehti ollut suosituin ja enimmän -levinnyt siirtolaissanomalehdistössämme. Se mielilauseellaan -"Ahkeruus kovan onnen voittaa" on tullut varttuneimmaksi lehdeksi, -omistaen nyt muiden muassa latomakoneen (ensimmäisen, mitä on ollut -suomalaisessa kirjapainossa) ja oman talon Brooklynin puolella. -Sen kustannusyhtiön esimies J. E. Saari on Amerikan suomalaisten -keskuudessa hyvin tunnettu nimellä "Siirtolaisen Jaska". Moneen -kertaan on hän lehteä kaupaten ja raittiuspuheita pitäen kulkenut -Amerikan ristiin ja rastiin. Lehden toimittajina ovat nyt maisteri -E.E. Takala ja Antero Riippa. Siirtolainen on kaiken aikaa -puolustanut Amerikan suomalaisten yhteispyrintöjä, Suomisynoodia -ja Veljeysseuraa. Mutta samalla on se parhaansa mukaan neuvonut -miten nuo parhaiten voisivat vielä yleisemmiksi tulla. Tässä -tarkoituksessa on se tehnyt parannusehdotuksia, joita ei kumminkaan -ole asianomaisella taholla haluttu ymmärtää. - -Kun V. Burmanin omistama lehti myytiin v. 1895 Chicagossa -Siirtolaiselle, siirtyi hän Hancockiin, osti siellä ilmestyvän -"Kuparisaaren Sanomat" nimisen lehden, jonka vähän ajan -kuluttua muutti "Amerikan Suomalaiseksi". Burman puolusti -ensin mitä kiivaimmin Suomisynoodia ja lienee hän nytkin itse -kirkkokunta-aatteen puolustaja, mutta johtajien kanssa joutui hän -v. 1898 tuliseen riitaan Hancockissa tapahtuneiden rettelöiden -vuoksi. Burman oli seurakunnan enemmistön puolella. Hänet valittiin -seurakunnan puolesta yhdeksi edusmieheksi kirkolliskokoukseen, mutta -sieltä karkoitettiin hänet pois, vaikka olikin laillinen edusmies. -Puoluekiihkossa ei yleisiä parlamentaarisia sääntöjä muisteta! - -August Edwards toimittaa nyt "Amerikan Sanomat" nimistä lehteä -Ashtabulassa Ohiossa. Lehti on jo paljon levinnyt halpahintaisuutensa -vuoksi, vaikka onkin vielä aivan nuori. - -Fitchburgissa Massachusettsissa ilmestyy "Idän Uutiset" J. W. Lähteen -toimittamana. Astoriassa ilmestyy uusi, "Lännetär" niminen lehti. - -Olen jo ennen maininnut "Raittiuslehdestä", jota kustantaa -Veljeysseura, ja Calumetin naisyhdistyksen julkaisemasta "Naisten -Lehdestä". - -Kaunokirjallisuutta erityisesti edustavia lehtiä on 32-sivuinen -viikottain ilmestyvä aikakauskirja "Romaanijakso", joka ilmestyy -Brooklynissa saman kustannusyhtiön toimesta kun Siirtolainenkin, ja -"Novellilehti", jota New Yorkissa kustantaa toiminimi Hornborg & Co. - -Olen tahallani jättänyt hengellisen sanomalehdistön edustajan, -"Paimen-Sanomat" tässä nykyisten sanomalehtien luettelossa -viimeiseksi. Tätä en tee sen vuoksi, että lehti olisi vaikutukseltaan -vähäpätöisin, vaan koska sen toimittajat tahtovat erottaa lehtensä -jyrkästi muista sanomalehdistä. - -Jo v. 1888 alkoivat evank.luterilaiset papit J. K. Nikander ja K. L. -Tolonen julaista "Paimen-Sanomia", joka tarkoitettiin käsittelemään -hengellisiä asioita. He hankkivat painokapineita sekä pienen -painokoneen. Jo siihen aikaan oli hengellisen sanomalehden tarve -tuntuva, mutta kumminkin kysyttiin rohkeutta näiltä yrittäjiltä, -kun uskaltautuivat lehden toimittamiseen muun paljon työnsä -ohella. Suomisynoodin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa v. 1890 -tunnustettiin lehti sen kirkkokunnan äänenkannattajaksi. - -Hengellisen sanomalehden alalla ei ole Paimen-Sanomat puhtaasti -pysyneet. Nykyisin on siinä ollut tavallisesti ensin joku saarna, -joka onkin usein ollut ainoa puhtaasti hengellistä sisältöä. -Sisäsivuilla on toimituksen lausumia ajatuksia Amerikan suomalaisten -yleisistä kysymyksistä, enimmäkseen tuomitsevia paloja muita -sanomalehtiä tai toimittajille vastenmielisiä persoonia vastaan. -Sanoja ei ole siinä punnittu eikä "arvonimiä" säästetty. Näiden -jälkeen tulee kirkollisia ja lähetysuutisia, sekä lopuksi yleisiä -uutisia kuten muissakin sanomalehdissä. - -Kun on moitittu, että lehti on hengellisen sisältönsä supistanut -vähiin ja sen sijaan tunkeutunut yhteiskunnallisiin y.m. -riitakysymyksiin, ovat toimittajat puolustautuneet sillä, ettei -heillä ole maallikkolehteä näitä tarkoituksia varten. Ja arvatenkin -sen vuoksi ovat he olleet puuhassa perustaa myös maallikkolehden. Jos -tuon kautta Paimen-Sanomain oma sisältö puhdistuisi, olisi uusi lehti -hyväkin olemassa. - -Paimen-Sanomilla sen vähäisestä tilaajamäärästä huolimatta -on ollut suuri, ehkäpä ei aina kiitettävä merkitys Amerikan -suomalaisten kehityksessä. Se on ollut suurena vaikuttimena siihen -kamalaan puoluetaisteluun erittäinkin kirkollisella alalla, mikä -siirtolaistemme keskuudessa vallitsee. Epäilemättä on lehden -toimittajilla ollut paras tarkoitus auttaa siirtolaiskansan kulkua -eteenpäin hyvässä ja oikeassa suunnassa, mutta kun ei hetkelliselle -kiukulle ole rajoja pantu, on vaikutus ollut huono. - -Palataksemme maallikkolehtiin on niidenkin keskinäinen politiikka -ollut kaikkea muuta vaan ei mallikelpoista. Riita ja tora on useissa -niissäkin vienyt suuren osan lehden sisältöä. Yleisistä asioista -puhuttaessa on liian paljon sorruttu persoonallisiin parjauksiin. -Onpa välistä toisen lehden asioista pidetty parempaa huolta kun -omista. Tässä suhteessa on nyt hieman toivoa parempaan. Amerikan -suomalaisilla sanomalehtimiehillä on elokuussa v. 1898 ollut -ensimmäinen yhteinen kokous, jossa on suostuttu tuota epäkohtaa -korjaamaan. Sen jälkeen ovatkin maallikkolehdet näyttäneet olevan -erittäin puhdassisältöisiä persoonallisiin parjauksiin nähden. - -Amerikan suomalaiset sanomalehdet ovat niin hyvin toimitustavalleen -kun ulkomuodolleenkin eroavat Suomen lehdistä. Sikäläinen sanomalehti -on tavallisesti 8-sivuinen. Ensimmäisellä sivulla on yleiset uutiset -ja neljännen sivun alussa on n.k. editoriaaliosasto. Siinä toimitus -lausuu lyhyissä pätkissä ajatuksiaan päivän kysymyksistä. Sitte -seuraa varsinaiset artikkelit. Viimeisellä sivulla on paikkakunnan -uutisia. - -Ilmoituksia silmätessä tuntuu omituiselta n.k. "halutaan tietoja" -osasto. Siinä hajaantuneet suomalaiset kyselevät toistensa -osoitteita. Poika kysyy siellä isäänsä, sisar veljeään j.n.e. Näitä -tällaisia kysymyksiä saattaa olla satakuntakin ja yli yhdessä -numerossa. - -Suomalaiset siirtolaislehdet ovat lukijainsa kanssa vilkkaassa -vuorovaikutuksessa. Oikein ihmetyttää se into, millä lukijat -eri paikkakunnilta antavat uutisia ja tietoja lehdellensä. -Enimmäkseen tekevät he tätä ilman mitään aineellista korvausta. Nuo -"kansankirjeet" muodostavat tärkeän osan sanomalehden sisällöstä. -Mutta niissä myöskin usein piilee riidan itu. Paikkakunnallisia -puolueriitoja koetetaan niihin sukelluttaa ja toimituksen on usein -vaikea niitä eroittaa, vaikka tarkempiakin oltaisiin kun mitä on -tavallista. - -On moitittu kovin Amerikan suomalaista sanomalehdistöä -kelvottomuudesta. Paimen-Sanomissa oli joku aika sitte yleensä -mailman sanomalehdistöstä sekä erittäinkin Amerikan suomalaisesta -seuraava lausunto: "Aikamme sanomalehdistö on uskottomuuden lapsi ja -uskottomuuden palveluksessa se on. Sanomalehdistöttä olisi paljon -vähemmän paheita harjoituksessa sekä paljon enemmän sivistystä. -Sanomalehdistö turmelee kaikki. Se on tullut ihmiskunnan kiusaksi -ja vaivaksi. Sanomalehdistöllä on halu hävittää usko ja lihottaa -kukkaroaan. Toimittajat tietävät itsekin olevansa vääryyden -palveluksessa, mutta häpeävät kerjätä eivätkä viitsi kaivaa, työtä -tehdä, niin ruvetaan vääryydellä henkeään elättämään". - -Tarvitsematta ruveta mailman yleistä sanomalehdistöä sekä erittäin -Amerikan suomalaistakaan tällaisia lausuntoja vastaan puolustamaan -on kumminkin siirtolaistemme sanomalehdistöstä mainittava, että se -on läpeensä uskonnollisten asiain puolustamisen pohjalla. Uskonnon -asioissa niin sanottuja "vapaamielisiä" kirjoituksia ei niissä näe -ollenkaan. Siinä suhteessa ovat ne jyrkästi konservatiiveja. Pikemmin -voisi moittia, että niissä on aitohengellisiä asioita käsitteleviä, -puolikypsyneitä kirjoituksia enemmän kun mitä yleensä on -maallikkosanomalehdissä tavallista. Seurakuntia ne kaikki kehoittavat -innolla perustamaan, kirkkoja rakentamaan ja pappeja hankkimaan. - -Melkein kaikki Amerikan suomalaisten sanomalehtien toimittajat -ovat ehdottomasti raittiita ja käytännöllisessäkin elämässä ovat -innokkaita raittiusasian ajajia. Myös työväki useissa kirjapainoissa -on ehdottomasti raitista. Paikkakuntainsa seurakuntaharrastuksien -eturiveissä myös sanomalehtien toimittajat työskentelevät. Niinpä -näyttävätkin he harvalla poikkeuksella hyvää esimerkkiä kansalle. - -Vaikka Amerikan suomalaisessa sanomalehdistössä onkin myös moitteen -sijaa, on se tuntuvasti parempi esimerkiksi skandinaavialaista -siirtolaissanomalehdistöä, kuten edellä olen osoittanut. Yleensä -sanomalehtimiehet toiminnallaan kulkevat siirtolaistemme -valistustyön etupäässä. Kun sikäläiset sanomalehdet eivät ole -ainoastaan toimittajainsa, mutta myös lukijainsa luomat, ovat ne -selvinä kuvauksina siirtolaiskansamme kehityksestä. Ja sitä mukaa -kun kehitys jatkuu, jota sanomalehdet lämmöllä edistävät, häviää -sanomalehdistöstäkin ainakin nykyiset puutteellisuudet. - -Muuta omaa kirjallisuutta, paitsi sanomalehdet, on Amerikan -suomalaisilla vähän. Kumminkin hankitaan jotenkin suuressa määrässä -kirjallisuutta Suomesta. Useiden sanomalehtitoimistojen yhteydessä -on kirjakaupat. Melkein jokaisessa suomalaisessa pesäpaikassa on -hyvin varustetut kirjastot, joita viljellään uutteruudella. Moni on -kirjallisuuden viljelemisen kautta kehittänyt itseään erinomaisesti. - -Sanomalehti Siirtolaisen kustannusyhtiö harjoittaa jo jotenkin -suuressa määrässä myös kirjankustannusta, mutta arvokkaampaa -omatakeista kirjallisuutta se ei ole vielä voinut kustantaa, -kun menekki sellaiselle olisi ollut liian vähäinen. Romaaneja -ja kertomuksia, käännöksinä englannin y.m. kielistä on useampia -painosta ilmestynyt sekä myös joku alkuperäinen kyhäelmä. Pienempi -Yhdysvaltain historia, perustuslait y.m. sellaista on ilmestynyt -sekä käytännöllisiä kirjoja sellaisia kun suomalais-englantilainen -sanakirja, keittokirja, lääkärikirja y.m. - -Kaunokirjallisuudesta, jota suomalaiset ovat Amerikassa julaisseet, -on erittäin mainittava Kalle Kosken (toimittaja Haapakosken) kokoelma -alkuperäisiä runoja, joiden joukossa on monta arvokastakin. - -Kaikista merkeistä päättäen on omatakeinen kirjallisuus nousemassa -Amerikan suomalaisten keskuudessa. Nykyisin on kirjoja julaistessa -otettu etusijaan kirjan menekki ja vasta toisessa sijassa sisällinen -arvo. Tähän on pakoittanut se, että kustantaminen verrattain pienelle -siirtolaisjoukolle tulee jotenkin kalliiksi. Mutta tässäkin suhteessa -on kehitystä parempaan päin näkymässä. - -Arvostellessa valistustyötä Amerikan suomalaisten keskuudessa on -otettava huomioon työvoimien puute. Vähän on Amerikkaan mennyt -sellaisia suomalaisia, jotka itse ovat opillista sivistystä enemmälti -saaneet, ja niistä sinne menneistäkään eivät kaikki ole antautuneet -eivätkä ole soveliaitakaan valistustyön alalle. - -Kansa itse ei Suomesta lähtiessä ylipäätään ole ollut valistuksen ja -opillisen sivistyksen harrastaja. Aineelliset asiat ovat johtaneet -valtameren taakse. Mutta, ilahuttavaa kyllä, siellä on jommoinenkin -joukko herännyt haluamaan valistusta ja koettavat voimainsa mukaan -itseään kehittää. Jo tämäkin tosiasia puhuu siirtolaistemme puolesta, -vaikka toiselta puolen on kyllä monet suomalaiset Amerikassa -kehittyneet himojensa hillittömyyteen. - -Siirtolaistemme elämään lähemmin tutustuessa valtaa meidät pikemmin -sääli kun tuomitsevaisuus, sääli siitä että kansalaisemme ovat -siellä kaukaisella maalla oman onnensa nojassa ilman ulkopuolista -hoivaa. On väärin tuomita heitä, vaikka eivät aina pyrinnöissään -oikeaan osaisikaan. Jo se, että heillä kenenkään käskemättä -ja ohjaamatta on kauniita henkisiä pyrinnöitä, todistaa hyvän -harrastuksen olevan heissä voitolla. Vaikka heillä onkin vielä, kuten -luonnollista kehitysaikana tuollaisissa oloissa, paljon riitaisuutta -ja erimielisyyttä harrastuksissaan, on se merkki omantakeisen -arvostelukyvyn nousemisesta. Ja kansa tai kansan-osa, joka on -tällaiseen tuntoon herännyt, ei voi puolueriidoissa menehtyä, vaan -kestää se ne, joskin yhdeltä puolen uhrauksilla, kumminkin toiselta -puolen saaden kokemusta. Niin pääsee se kulkemaan valoisampaa -tulevaisuutta kohti. Jo nyt Amerikan suomalaisten riennot osoittavat, -että Suomen kansan ei tarvitse hävetä valtameren takana olevaa -osaansa. Sitä leiviskäänsä, mitä siirtolaiskansallemme on annettu, -hoitaa se ylipäätään hyvin. Kun siirtolaiskansa ei ole mitään muuta -kun osa Suomen yleisestä kansasta, olisihan surkeata, jos sitä -täytyisi hävetä, sillä silloinhan olisi kansan hävettävä itseään. -Iloisia saamme olla niistäkin edistyksistä, joita kansamme saavuttaa -tuolla kansallisuuksien yleisellä kilpakentällä. - - - - -Loppuhuomautus. - - -Painatustyön aikana, joka sattuneista syistä valitettavasti on kauvan -kestänyt, on Amerikan suomalaisten elämässä ja toiminnassa kyllä -monta huomattavaa tapausta esiintynyt, mutta en ole katsonut voivani -enää niitä tähän kirjaan sovittaa, kun olisi alkuperäistä esitystä -täytynyt paikoin paljonkin laajentaa. Elämä kaikilla aloilla rientää -eteenpäin, olot Amerikan suomalaisten keskuudessa eivät kauvan pysy -samalla tasalla. Esityksen täytyy välttämättä pysähtyä johonkin -aikaan. Kehitys on ajan huolena. - -Nurmes, heinäkuulla 1899. - -Tekijä. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISET AMERIKASSA*** - - -******* This file should be named 53160-8.txt or 53160-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/1/6/53160 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53160-8.zip b/old/53160-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 0adf3be..0000000 --- a/old/53160-8.zip +++ /dev/null |