NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1537 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..0956b78
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53633 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53633)
diff --git a/old/53633-8.txt b/old/53633-8.txt
deleted file mode 100644
index 599fc00..0000000
--- a/old/53633-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1537 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Pyhän Julianuksen legenda, by Gustave Flaubert
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Pyhän Julianuksen legenda
-
-Author: Gustave Flaubert
-
-Translator: Maija Koskenniemi
-
-Release Date: November 29, 2016 [EBook #53633]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PYHÄN JULIANUKSEN LEGENDA ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-PYHÄN JULIANUKSEN LEGENDA
-
-Kirj.
-
-Gustave Flaubert
-
-
-Suom. Maija Koskenniemi
-
-
-
-
-
-WSOY, Porvoo, 1911.
-
-
-
-
-I.
-
-
-Julianuksen isä ja äiti asuivat linnassa, joka oli rakennettu keskelle
-metsää, kukkulan rinteelle.
-
-Lyijysuomukset peittivät kulmissa olevain neljän tornin suippoja
-kattoja ja muurit nojasivat kalliopohjaan, joka laskeutui jyrkästi
-vallihautaan.
-
-Pihan kivitys oli siloinen kuin kirkon laattia. Pitkistä,
-lohikäärmeenkidan muotoisista räystäskouruista syöksyi sadevesi
-säiliöitä kohti, ja ikkunalaitteilla kukkivat joka kerroksessa basilika
-ja heliotrooppi maalatuissa saviruukuissaan.
-
-Seipäillä eristetyn aitauksen sisäpuolella oli ensin hedelmäpuutarha,
-sitten kenttä, jossa oli erilaatuisten kuvioiden muodossa
-kukka-istutuksia, lisäksi varjoisia viiniköynnosmajoja ja leikkirata
-linnan poikia varten. Toisella puolella oli koirakoppi, tallit,
-leipomatupa, viininpuserrushuone ja vilja-aitat. Viheriä laidunnurmi
-levisi ympärillä, sekin vahvan orjantappura-aidan ympäröimänä.
-
-Oli eletty rauhan aikoja niin kauan, että nostoristikko ei enää
-laskeutunut; vallihaudat olivat täynnä vettä; pääskyset tekivät pesiään
-rintasuojuksen ampumaloviin; ja jousimies, joka päivät päästään kulki
-valleilla, palasi vahtitorniin niin pian kun aurinko paahtoi liian
-kuumasti, ja torkahti uneen kuin luostariveli.
-
-Sisällä kiiltelivät joka suunnalla rautakiskoitukset; seinäverhot
-suojelivat huoneita kylmältä, kaapit olivat täyteen sullotut
-liinavaatteita, viinitynnyreitä oli kellarissa rivi rivin päällä ja
-tammiarkut rutisivat rahasäkkien painosta. Asesalissa nähtiin lippujen
-ja jalojen eläinkallojen keskellä aseita eri ajoilta ja eri kansoilta,
-alkaen Amalekitien lingoista ja Garamanttien heittokeihäistä
-Saraseenien miekkoihin ja Norrmannien panssaripaitoihin saakka.
-
-Keittiön vanttera emäntä sai härjän padassa kääntymään. Kappeli taas
-oli komea kuin kuninkaan rukoushuone. Olipa eräässä kolkassa
-roomalainen saunakin, mutta linnanherra kieltäytyi sitä käyttämästä
-pitäen sitä pakanallisena tapana.
-
-Kääriytyneenä ketunnahkaturkkiinsa hän kuljeskeli talossaan, jakoi
-oikeutta vasalleilleen ja sovitteli naapuriensa riitoja. Talvella
-seuraili hän lumihiutaleiden putoamista tai luetutti itselleen vanhoja
-tarinoita. Ensimäisenä kauniina päivänä teki hän muulillaan pieniä
-retkiä vihertäville viljavainioille ja antautui juttuun maamiesten
-kanssa sekä jakoi heille neuvoja. Monen seikkailun jälkeen oli hän
-ottanut vaimokseen erään ylhäissukuisen neidon.
-
-Tämä oli hyvin vaalea, ylpeäluontoinen ja vakava. Hänen päähineensä
-heltat hipoivat ovien kamanoita, hänen pukunsa laahustin viisti maata
-kolme askelta hänen perässään. Palveluskuntaansa piti hän
-luostarimaisessa järjestyksessä; joka aamu määräsi hän palvelijoille
-heidän tehtävänsä, piti itse huolta hilloista sekä lääkkeistä ja
-voiteista, kehräsi ja ompeli koruneulouksia alttariliinoihin. Hartaasti
-Jumalaa rukoiltuaan sai hän pojan.
-
-Silloin syntyi linnassa suuri ilo, ja tapahtuman johdosta pantiin
-toimeen pidot, joita kesti kolme päivää ja neljä yötä ilotulien
-valaistuksessa, harppujen soidessa, vihreissä lehmustoissa. Siellä
-syötiin mitä harvinaisimpien maustimien ohella kanoja, jotka olivat
-suuria kuin lampaat, vieraille huviksi oli kääpiö sotkettu leivokseen
-ja sukelsi siitä juhlan aikana esiin; ja kun kivivadit vierasjoukon
-alati kasvaessa eivät enää riittäneet, juotiin norsunluusarvista ja
-kypäristä.
-
-Nuori äiti ei ollut läsnä näissä juhlissa. Hän pysyi rauhallisena
-vuoteessaan. Eräänä iltana heräsi hän ja huomasi ikkunasta sisään
-katsovan kuun valossa varjon liikkuvan. Se oli munkkikaapuun puettu
-vanhus, köysi vyöllä, kerjäläisreppu olalla, ulkomuodoltansa
-täydellisesti erakkoa muistuttava. Hän lähestyi nuoren äidin vuoteen
-pääpuolta ja sanoi hänelle liikkumattomin huulin: "Iloitse, oi äiti,
-pojastasi on tuleva pyhimys!" Linnanrouva oli huutaa, mutta kuun juovaa
-myöten varjo kohosi hiljaa ilmaan ja katosi. Ilolaulut pidoista
-kaikuivat entistä kovemmin. Hän kuuli kuin enkelien ääniä ja hänen
-päänsä vaipui päänalukselle, jonka yläpuolella riippui marttyyrin luu
-kiiltokivikehyksessä.
-
-Seuraavana päivänä kysyttiin palvelijoilta, olivatko he nähneet
-erakkoa, mutta he vastasivat kaikki kieltävästi. Olipa se unta tai
-todellisuutta, sen täytyi olla taivaan ilmestys; mutta rouva varoi
-kertomasta siitä kenellekään, sillä hän pelkäsi, että häntä
-syytettäisiin ylpeydestä. Päivän valjetessa lähtivät vieraat pois;
-mutta juuri kun Julianuksen isä ulkoportin luona saatteli viimeistä
-vierastaan, nousi hänen eteensä yht'äkkiä aamusumusta kerjäläinen. Se
-oli mustalainen, jolla oli letitetty parta, hopeiset renkaat
-käsivarsissa ja kiiluvat silmäterät. Hän sammalsi haltioituneen
-näköisenä yhteen menoon seuraavat sanat:
-
-"Ah, sinun poikaasi! ... Paljon verta! ... Paljon kunniaa!... Aina
-onnellinen! Valtijaan sukua!"
-
-Ja kumartuessaan ottamaan hänelle heitettyä almua, katosi hän
-ruohistoon.
-
-Linnanherra katseli oikealle ja vasemmalle ja huusi häntä kiihkeästi
-palaamaan takaisin. Turhaan! Tuuli heräsi, aamun sumut hälvenivät.
-
-Hän arveli tämän näyn johtuneen väsymyksestä, koska oli nukkunut liian
-vähän. Jos puhun siitä muille, pilkkaavat he minua, arveli hän.
-
-Kuitenkin hänen pojalleen ennustettu kuuluisuus häikäisi häntä,
-vaikkakaan tuo lupaus ei ollut selvä, ja hänen täytyi epäillä, ettei
-ollut sitä oikein ymmärtänyt.
-
-Aviopuolisot kätkivät kumpikin toisiltaan salaisuutensa. Mutta molemmat
-hoitelivat lasta samalla rakkaudella ja kunnioittaen häntä Jumalan
-valittuna osottivat he rajatonta huomaavaisuutta häntä kohtaan. Hänen
-vuoteensa oli hienointa untuvaa; kyyhkysen muotoinen lamppu paloi
-alituisesti hänen vuoteensa yläpuolella; kolme imettäjää tuuditti häntä
-käsivarsillaan, ja käärittynä kapaloihinsa punakkana ja sinisilmäisenä,
-kirjailtuine peitteineen ja helmillä koristettuine myssyineen,
-muistutti hän Jeesus-lasta. Hänen hampaansa puhkesivat hänen kertaakaan
-itkemättä.
-
-Kun hän oli seitsemän vuotias, opetti äiti häntä laulamaan. Jotta hän
-tulisi rohkeaksi, nosti isä hänet suuren hevosen selkään. Lapsi hymyili
-mielissään, ja oppi näin jo varhain käsittelemään ratsua.
-
-Eräs vanha viisas munkki opetti hänelle Pyhää Sanaa, arabialaisen
-laskutavan, latinalaiset kirjaimet ja taidon maalata pergamentille
-pieniä sieviä kuvia. He työskentelivät tornihuoneessa, kaukana kaikesta
-melusta.
-
-Tunnin loputtua menivät he yhdessä puutarhaan, jossa he kuljeskelivat
-edestakaisin, tutkien kasveja.
-
-Joskus nähtiin laaksossa vaeltava juhtajono, jota saattoi jalkamies
-puettuna itämaiseen tapaan. Linnanherra, joka tunsi hänet kauppiaaksi,
-lähetti palvelijan hänen luokseen. Muukalainen poikkesi kutsun saatuaan
-tieltään ja saatettuna vierastupaan hän otti arkustaan silkki- ja
-samettiesineitä, jalokiviä, maustimia, omituisia kauppatavaroita,
-joiden käyttöä ei tunnettu. Lopuksi kelpo kauppias poistui saatuaan
-runsaan korvauksen tavaroistaan, ilman että hänelle oli tehty
-minkäänmoista väkivaltaa linnassa. Toisinaan taas joukko
-pyhiinvaeltajia kolkutti linnan portille.
-
-He kuivasivat vaatteitaan lieden edessä; ja kun he olivat syöneet,
-kertoivat he matkoistaan, haaksirikoista vaahtoavalla merellä,
-jalkamatkoista polttavilla hiekka-aroilla, pakanoiden julmuudesta,
-Syyrian luolista, Seimestä ja Pyhästä Haudasta. Sitten antoivat he
-nuorelle linnanherralle näkinkenkiä kaapujensa laskoksista.
-
-Usein pani linnanherra toimeen juhlia vanhoille asetovereilleen. Juoden
-muistelivat he sotiaan, muurinmurtajilla suunnattuja rynnäkköjään
-linnoituksia vastaan ja lukuisia haavojaan. Julianus kuunteli heitä
-ihastuksesta huudahdellen; silloin ei hänen isänsä epäillyt, ettei
-hänestä kerran tulisi valloittaja. Mutta illalla messusta tullessaan,
-kun Julianus kulki köyhien anojien ohitse, tyhjensi hän heille
-kukkaronsa sellaisella kainolla hienotunteisuudella, että hänen
-äidissään syntyi varma toivo nähdä hänet kerran arkkipiispana.
-
-Hänen paikkansa kappelissa oli vanhempiensa vieressä; ja olivatpa
-jumalanpalvelukset kuinka pitkiä tahansa, koko ajan seisoi hän
-polvillaan rukousjakkarallaan, lakki maassa ja kädet ristissä.
-
-Eräänä päivänä huomasi hän messun aikana kohottaessaan päätään pienen
-valkean hiiren, joka hiipi esiin seinässä olevasta reiästä. Se hyppäsi
-alttarin ensimäiselle portaalle, ja tehtyään pari kolme kierrosta
-oikealle ja vasemmalle, pakeni se samaan suuntaan, mistä oli tullutkin.
-Seuraavana sunnuntaina se ajatus, että hän voisi nähdä sen uudelleen,
-häiritsi häntä. Se palasi; ja joka sunnuntai odotti hän sitä, se
-vaivasi häntä, hän rupesi vihaamaan sitä ja päätti tappaa sen.
-
-Suljettuaan siis oven ja siroteltuaan leivoksenpalasia portaille
-asettui hän reiän eteen, keppi kädessään.
-
-Pitkän ajan kuluttua tuli näkyviin punainen turpa, sitten itse hiiri.
-
-Hän löi keveästi ja hämmästyi, kun huomasi, ettei tämä pieni ruumis
-enää liikkunut.
-
-Veripisara tahrasi kiveä. Hän pyyhki sen pois nopeasti hihallaan,
-heitti hiiren ulos, eikä puhunut asiasta mitään kenellekään.
-
-Kaikellaiset linnunpojat nokkivat siemeniä puutarhassa. Hän keksi panna
-herneitä onttoon ruo'onkorteen. Kun hän kuuli viserrystä eräästä
-puusta, lähestyi hän sitä hiljaa, sitten kohotti hän ruo'on, pullisti
-poskensa ja lintusia putoili hänen hartioilleen niin runsaasti, ettei
-hän voinut olla nauramatta, onnellisena kepposestaan. Eräänä aamuna,
-kun hän palasi linnanpihan kautta, näki hän vallituksen harjalla suuren
-kyyhkysen, joka pöyhisteli auringossa. Julianus pysähtyi katselemaan
-sitä, ja koska muuri oli tältä kohdalta rikkoutunut, sai hän käsiinsä
-kiven sirpaleen. Hän heitti sen, ja se osui lintuun, joka putosi
-vallilta linnanhautaan.
-
-Hän syöksyi sinne alas repien itseään pensaikossa ja haeskellen joka
-paikasta, ketterämpänä kuin nuori koira.
-
-Kyyhkynen, murtunein siivin, värisi kuusaman oksilla.
-
-Sen sitkeähenkisyys kiusasi lasta. Hän rupesi kuristamaan sitä, ja
-linnun kouristukset saivat hänen sydämensä sykkimään, herättivät
-hänessä hurjaa, raakaa nautintoa. Kun se vihdoin heitti henkensä, tunsi
-poika omituista voimattomuutta.
-
-Illallista syödessä selitti isä, että poika oli jo siinä iässä, että
-hänen pitäisi oppia metsästämään, ja hän meni hakemaan vanhan vihon,
-joka sisälsi kysymysten ja vastausten muodossa kaikki metsästyksen
-salaisuudet. Opettaja neuvoi oppilastaan harjoittamaan koiria ja
-kesyttämään haukkoja, virittämään ansoja; kuinka saattoi eroittaa
-hirven sen jätteistä, ketun sen jäljistä, suden sen kuopista, keinon
-löytää niiden tiet, millä tavalla niitä ahdistella, missä niiden
-suojapaikat tavallisesti ovat ja mitkä ovat suotuisimmat tuulet. Vielä
-hän antoi oppilaalleen luettelon eläinten huutotavoista ja osotti mikä
-osa saaliista oli annettava koirille.
-
-Kun Julianus osasi luetella ulkoa kaikki nuo asiat, lahjotti isä
-hänelle koiratarhan.
-
-Ensiksikin kuului siihen 24 berberiläistä vinttikoiraa, jotka olivat
-nopsempia kuin gasellit, mutta kiivaita raivostumaan; sitten 17 paria
-bretagnelaisia koiria, valkea- ja punatäpläisiä, horjumattomia
-urhoollisuudessaan, vahvarintaisia ja kovia ulvomaan. Ahdistamaan
-villisikoja ja etsimään eläinten vaarallisia piilopaikkoja sai hän 40
-verikoiraa, karvaisia kuin kontiot.
-
-Tartasolaisten kahlekoirien, jotka olivat aasin korkuisia, tulen
-värisiä, leveäselkäisiä ja suorakoipisia, oli määrä ahdistaa
-bisonihärkiä. Viiriäiskoirien mustat karvat kiilsivät kuin satiini;
-sitä paitsi oli laumassa koiria, joiden haukunta muistutti laulua.
-Sivupihalla ulvoi kahleita puistaen ja silmiä muljautellen kahdeksan
-alanilaista verikoiraa, hirvittäviä eläimiä, jotka repivät vihamieheltä
-vatsan, eivätkä peljänneet edes jalopeuroja.
-
-Kaikki söivät komeasti juustoleipää, joivat kivipurtiloista, ja
-kaikilla oli sointuvat nimet. Haukkapiha vei ehkä vielä voiton
-koiratarhasta; linnanherra oli rikkauksillaan hankkinut itselleen
-petolintuja Kaukasiasta, sinihaukkoja Babyloniasta, korppikotkia
-Saksanmaalta ja leivohaukkoja, jotka olivat pyydystetyt kallioilta,
-kylmien merten rannoilta, etäisistä maista. Ne asuivat olkipeitteisessä
-vajassa, missä ne olivat kiinnitettyinä riviin orrelle; edessään oli
-niillä kenttä, jonne ne päästettiin toisinaan oikomaan jäseniään.
-
-Kaniininsatimia, onkikoukkuja, ketunloukkuja ja kaikenlaisia
-pyydysneuvoja valmistettiin talossa.
-
-Usein vietiin lintukoirat kentälle, missä ne opetettuina pysähtyivät
-alalleen. Silloin metsämiehet lähestyivät niitä hiipien ja levittivät
-varovaisesti niiden vankkojen ruumiiden ylitse suunnattoman suuren
-verkon. Käskystä rupesivat koirat haukkumaan, viiriäiset lensivät
-hajalle, ja naiset, joita oli kutsuttu lähiseuduilta puolisoineen,
-lapsineen ja palvelijattarineen, kiiruhtivat esiin ja saivat linnut
-helposti käsin kiinni.
-
-Toisen kerran taas karkotettiin rummun pärinällä jänikset ulos
-pesistään. Ketut putoilivat niitä varten kaivettuihin kuoppiin, ja
-ansan laukeava jänne kävi kiinni suden jalkaan.
-
-Mutta Julianus halveksi tällaisia metsästystapoja; hän metsästi
-mieluimmin hevosineen ja haukkoineen kaukana ihmisasunnoista. Melkein
-aina oli hänellä mukanaan suuri skyyttalainen haukka, valkea kuin lumi.
-Sillä oli höyhentöyhtö päässä ja kultakulkuset helisivät sen sinisissä
-jaloissa. Se istui jäykkänä herransa käsivarrella hevosen laskiessa
-täyttä laukkaa ja maisemien ympärillä vaihdellessa. Julianus hellittäen
-juoksunuoraa päästi sen äkkiä irti; haukka kohosi rohkeasti suoraan
-ilmaan kuin nuoli ja kohta nähtiin ilmassa kahden erilaisen täplän
-kaareilevan, käyvän yhteen ja katoavan sinisiin korkeuksiin.
-
-Ei viipynyt kauvan ennenkuin haukka laskeutui alas rikkirevitty
-lintu mukanaan ja palasi istumaan värisevin siivin herransa
-metsästyskintaalle.
-
-Tällä tavalla saavutti Julianus lennossa haikaran, haarahaukan,
-variksen ja korppikotkan. Jahtitorvella soittaen seurasi hän mielellään
-koiria, jotka juoksivat pitkin kukkuloiden rinteitä, hyppivät ojien
-ylitse ja tunkeutuivat metsään. Kun hirvi alkoi vaikeroida koirain
-puremien tuottamista tuskista, löi hän sen reippaasti kuoliaaksi;
-sitten nautti hän nähdessään sitä raivoa, millä verikoirat kävivät sen
-kimppuun ja repivät sen vielä lämpimänä palasiksi.
-
-Sumuisina päivinä lähti hän suomaille vaanimaan hanhia, saukkoja ja
-sorsanpoikia.
-
-Aamun valjetessa odotti häntä kolme asemiestä hänen porttinsa
-edustalla; turhaan linnan vanha munkki nojautuen ulos ikkunastaan pyysi
-häntä palaamaan; Julianusta ei mikään pidättänyt. Hän lähti polttavassa
-auringon paahteessa, sateessa, myrskyssä; hän joi kädestään lähdevettä,
-söi samoillessaan metsän hedelmiä, ja jos hän oli väsynyt, lepäsi hän
-tammen alla. Hän palasi kotiin keskellä yötä verisenä ja likaisena,
-okaita hiuksissa ja tuoden mukanaan villipetojen tuoksun. Hän tuli
-niiden kaltaiseksi. Kun hänen äitinsä suuteli häntä, otti hän kylmästi
-vastaan hänen syleilynsä ja näytti siltä kuin olisi hän ajatellut
-syvällisiä asioita.
-
-Hän tappoi karhuja veitsellään, härkiä kirveellään, villisikoja
-heittokeihäillä, ja kerran kun hänellä ei enää ollut muuta asetta kuin
-keppi, puolusti hän itseään sillä susia vastaan, jotka jyrsivät
-ruumiita erään hirttopaikan luona.
-
-Eräänä talvipäivänä lähti hän matkalle ennen päivän nousua, hyvin
-varustettuna, jousi olalla ja viini satulassa.
-
-Hänen tanskalainen ratsunsa, astuen tasaisessa tahdissa kahden
-mäyräkoiran seuraamana, tömisteli maata kavioillaan.
-
-Jääriite tarttui hänen vaippaansa, ankara pohjoistuuli puhalsi.
-
-Osa taivaanrantaa kirkastui, ja hämärässä valossa näki hän kaniinien
-hyppivän pesänsä laidalla. Mäyräkoirat hyökkäsivät heti niiden kimppuun
-ja pian olivat ne repineet useita niistä. Sitten saapui hän metsään.
-Kylmästä kankea teiri nukkui oksalla, pää piilossa siiven alla.
-Julianus löi siltä jalat poikki miekallaan, jätti sen siihen ja jatkoi
-matkaansa.
-
-Kolme tuntia matkustettuaan saapui hän korkean vuoren huipulle. Sieltä
-näytti taivas melkein mustalta. Hänen edessään oli pitkän muurin
-kaltainen kalliorinne, joka vietti jyrkästi syvään rotkoon; ja kallion
-äärimmäisellä kielellä kaksi villiä pukkia katseli syvyyteen.
-
-Koska Julianuksella ei ollut nuolia mukanaan, sillä hän oli jättänyt
-hevosensa, päätti hän hiipiä niiden luo; kyyryssä, avojaloin lähestyi
-hän ensimäistä pukkia ja iski väkipuukkonsa sen kylkeen. Toinen hypähti
-säikähtyneenä ilmaan. Julianus karkasi sen kimppuun, mutta silloin
-oikea jalka luiskahti ja hän lankesi kuolleen pukin ylitse, kasvot
-vasten kuilua, käsivarret levällään.
-
-Laskeuduttuaan tasangolle, seurasi hän pajujen reunustamaa rantaa.
-Kurjet lentelivät hyvin alhaalla hänen päänsä ylitse. Julianus tappoi
-niitä piiskallaan eikä ollut yhtään, jota hän ei olisi satuttanut.
-
-Sillä välin oli lämmennyt ilma sulattanut kuuran, laajat usvapilvet
-hajaantuivat ja aurinko pisti esiin. Hän näki etäällä kimmeltävän
-lyijynvärisen hyytyneen järven. Keskellä sitä oli eläin, jota Julianus
-ei tuntenut, mustaturpainen majava. Huolimatta etäisyydestä, sattui
-hänen nuolensa siihen, ja hän oli pahoillaan, ettei voinut ottaa
-mukaansa sen nahkaa.
-
-Sitten ratsasti hän eteenpäin suurien puiden välitse, joiden latvat
-muodostivat ikäänkuin kunniaportin metsään tullessa. Metsäkauris
-hypähti esiin pensaikosta, kuusipeura näkyi tienristeyksessä, metsäsika
-tuli esiin kuopastaan, riikinkukko levitteli pyrstöään nurmella; ja kun
-hän oli tappanut kaikki nämä, tuli uusia metsäkauriita esille, uusia
-kuusipeuroja, uusia metsäsikoja, uusia riikinkukkoja ja rastaita,
-närhiä, hillerejä, kettuja, siiliä, ilveksiä, suunnaton joukko eläimiä,
-jotka lisääntyivät joka askeleella. Ne kiertelivät hänen ympärillään,
-vapisten, lempeä ja rukoileva ilme katseessaan.
-
-Mutta Julianus oli väsymätön tappamaan, vuoroin jännittäen joustaan,
-paljastaen miekkaansa ja pistäen säilällään ei hän ajatellut mitään
-eikä muistanut mitään. Kun hän oli metsästämässä, eivät aika ja paikka
-merkinneet hänelle mitään, ja kaiken toimitti hän niin helposti kuin
-unessa. Omituinen näky sai hänet pysähtymään. Laakso oli täynnä hirviä,
-jotka olivat asettuneet ympyrän muotoiseen kehään, ja näin rivissä
-toinen toisensa vieressä lämmittelivät ne toisiaan hengityksellään,
-mikä näkyi sumussa.
-
-Hetken ajan näin runsaan saaliin toivo herätti hänessä iloa. Sitten
-laskeutui hän alas hevosen selästä, kääri ylös hihansa ja rupesi
-ampumaan.
-
-Ensimäinen nuoli singahti, ja kaikki hirvet käänsivät yhdellä kertaa
-päätään. Aukkoja muodostui laumaan, valittavia ääniä kuului ja hirvien
-seassa syntyi suuri liike.
-
-Laaksoa ympäröivät kalliot olivat liian korkeat, jotta niiden yli olisi
-voinut päästä. Hirvet hyppelehtivät sinne tänne tuolla ahtaalla alalla
-koettaen päästä pakoon. Julianus tähtäsi, ampui, ja nuolet putoilivat
-kuin rankkasade. Hirvet tappelivat raivoissaan keskenään, nousivat
-takajaloilleen toinen toisensa päälle, ja niiden ruumiit sarvineen
-muodostivat korkean kasan, joka liikkui ja siirtyili, kukistuen ja
-kohoten taas uudelleen.
-
-Pian makasivat ne kuolleina, hajallaan kentällä, vaahto suussa,
-sisälmykset ulkona ruumiista ja niiden vatsojen aaltomainen liike
-heikkeni vähitellen. Sitten oli kaikki hiljaa.
-
-Yö saapui, ja metsän takaa oksien lomitse punoitti taivas kuin
-veriliina.
-
-Julianus nojautui puuta vasten. Hän katseli avoimin silmin tuota
-veristä ruumiskasaa eikä ymmärtänyt, miten hän oli voinut sen tehdä.
-Laakson toisella puolella, metsän reunassa näki hän uros- ja
-naarashirven sekä hirvenvasikan.
-
-Uroshirvellä, joka oli musta ja suunnattoman suuri kooltaan, oli
-haaraiset sarvet ja valkea parta. Naarashirvi, vaalea kuin kellastunut
-lehti, söi ruohoa, ja täplikäs hirvenvasikka imi äitinsä nisiä seuraten
-mukana tämän kulkiessa.
-
-Vielä kerran jousi singahti ja tappoi heti hirven vasikan. Silloin sen
-äiti katsoen taivasta kohti kiljahti syvällä, sydäntä vihlovalla
-äänellä.
-
-Julianus tähtäsi kiukustuneena suoraan sen rintaan ja kaatoi sen
-maahan.
-
-Kun uroshirvi näki tämän, hypähti se ilmaan. Julianus ampui siihen
-viimeisen nuolensa. Se sattui hirven otsaan ja jäi siihen.
-
-Mutta hirvi ei näyttänyt sitä tuntevan; hyppien kuolleiden ylitse,
-läheni se yhä Julianusta ja aikoi karata hänen kimppuunsa, raadella
-hänet, mutta Julianus peräytyi sanomattoman kauhun vallassa. Silloin
-tuo suunnaton eläin äkkiä pysähtyi ja silmät säkenöivinä, juhlallisena
-kuin patriarkka tai tuomari lausui se kolmeen kertaan, kellojen
-soidessa etäällä, seuraavat sanat:
-
-"Kirottu! kirottu! kirottu! Se päivä on koittava, julma sydän, jolloin
-sinä tapat isäsi ja äitisi!" Sitten horjahti se, sulki hiljaa silmänsä
-ja heitti henkensä.
-
-Julianus hämmästyi ensin, sitten valtasi hänet äkillinen raukeus, ja
-kyllästymisen ja surumielisyyden tunne lamauttivat hänet. Nojaten
-päätään molempiin käsiinsä itki hän kauvan aikaa.
-
-Hän oli kadottanut hevosensa; hänen koiransa olivat jättäneet hänet;
-yksinäisyys, joka ympäröi häntä, tuntui hänestä ennustavan lukemattomia
-vaaroja. Kauhun takaa-ajamana suuntasi hän silloin kulkunsa kentän
-halki, valitsi umpimähkää erään polun ja pian oli hän linnan portilla.
-
-Yöllä ei hän nukkunut. Lampun lekottavassa valossa näki hän aina
-uudelleen ja uudelleen tuon suuren mustan hirven. Sen ennustus kiusasi
-häntä; hän koetti taistella sitä vastaan. "Ei! ei! ei! minä en voi
-tappaa heitä!" sitten ajatteli hän: "Jos minä kumminkin tahtoisin sen
-tehdä?"... ja hän pelkäsi, että paholainen herättäisi hänessä tuon
-halun.
-
-Kolmen kuukauden ajan äiti rukoili tuskissaan poikansa vuoteen ääressä,
-ja isä kulki huoaten lakkaamatta edestakaisin käytävässä. Isä kutsui
-linnaan mainioimmat lääkärit, jotka määräsivät joukon rohtoja. Syynä
-Julianuksen tautiin sanoivat he olevan vaarallisen sään tai rakkauden
-ikävän. Mutta nuorukainen pudisti vain päätään kaikkiin kysymyksiin.
-
-Hänen voimansa palasivat vähitellen; vanhan munkin ja linnanherran
-tukemana käveli hän pihalla.
-
-Kun hän oli täydellisesti toipunut, kieltäytyi hän jyrkästi enää
-metsästämästä.
-
-Isä, tahtoen ilahuttaa poikaansa, lahjoitti hänelle suuren
-saraseeniläisen miekan.
-
-Se riippui pylväästä asehuoneessa. Tarvittiin tikapuut sen
-alasottamista varten. Julianus nousi niille. Ylen raskas miekka putosi
-hänen kädestään ja hipaisi linnanherraa niin läheltä, että hänen
-takkinsa sai läven. Julianus luuli tappaneensa isänsä ja pyörtyi.
-
-Siitä saakka pelkäsi hän aseita. Paljaan miekanterän näky sai hänet
-kalpenemaan. Tämä hänen heikkoutensa tuotti suurta surua hänen
-vanhemmilleen.
-
-Vihdoin vanha munkki Jumalan kunnian ja esi-isien nimessä kehoitti
-häntä ryhtymään aatelismiehelle kuuluviin aseharjoituksiin.
-
-Joka päivä harjoittelivat aseenkantajat huvikseen keihäänheittoa.
-Julianus osoittautui siinä pian taitavaksi. Hän heitti keihäänsä pullon
-suihin, rikkoi tuuliviirien hampaat ja osasi sadan askeleen päästä oven
-nauloihin.
-
-Eräänä kesäiltana niin myöhään, että sumu teki esineet epäselviksi,
-huomasi hän ollessaan puutarhan lehtimajassa kaukaa kaksi valkeaa
-siipeä liitelevän sälehäkin korkeudella. Hän luuli varmaan tuntevansa
-linnun haikaraksi ja heitti siihen keihäänsä.
-
-Vihlova huuto kuului.
-
-Se oli hänen äitinsä, jonka päähineen pitkät heltat jäivät
-kiinninaulituiksi seinään. Julianus pakeni linnasta, eikä häntä enää
-siellä näkynyt.
-
-
-
-
-II.
-
-
-Hän liittyi erääseen ohikulkevaan seikkailijajoukkueeseen.
-
-Hän sai kärsiä nälkää, janoa, kuumetta ja syöpäläisiä. Hän tottui
-taistelujen melskeeseen ja näkemään kuolevia. Tuuli karkaisi hänen
-ihonsa. Hänen jäsenensä kovenivat alituisessa aseiden käyttämisessä, ja
-koska hän oli hyvin vahva, rohkea, hillitty ja neuvokas, sai hän
-helposti johtajan aseman joukkueessa.
-
-Taistelun alkaessa tempasi hän sotilaansa mukaansa rohkeasti
-heiluttamalla miekkaansa. Myrskyn heilutteleman köyden varassa kiipesi
-hän öisin linnoitusten muureja pitkin, sillä aikaa kun kreikkalaisen
-tulen liekit tarttuivat hänen haarniskaansa ja kiehuva pihka ja
-sulatettu lyijy virtasi ampumareijistä. Usein kivi pudotessaan särki
-häneltä kilven. Liian täyteen ahdetut sillat sortuivat hänen allaan.
-Voimakkain miekan sivalluksin vapautti hän itsensä kahdestatoista
-ritarista. Kaksintaistelussa voitti hän kaikki, jotka uskalsivat ryhtyä
-siihen hänen kanssaan. Enemmän kuin kaksikymmentä kertaa luultiin häntä
-kuolleeksi.
-
-Kuin Jumalan erikoisesta armosta suoriutui hän kaikesta, sillä hän
-suojeli papistoa, orpoja, leskiä ja ennen kaikkea vanhoja. Kun hän näki
-vanhuksen kulkevan edessään, niin huusi hän hänelle, jotta saisi nähdä
-hänen kasvonsa, ikäänkuin olisi peljännyt, että tappaisi hänet
-vahingossa.
-
-Karanneet vangit, kapinalliset talonpojat, hurjat rosvot ynnä muut
-maankiertäjät kerääntyivät hänen lippunsa alle ja hän muodosti heistä
-armeijan.
-
-Se kasvoi. Julianus tuli kuuluisaksi. Hänen apuansa etsittiin.
-
-Milloin auttoi hän Ranskan perintöruhtinasta, milloin Englannin
-kuningasta, Jerusalemin temppeliherroja, Parttien valtijasta,
-Abessinian negusta ja Kalikutin keisaria.
-
-Hän taisteli voitokkaasti suomupanssareihin puettuja skandinaavialaisia
-vastaan, neekereitä vastaan, joiden pyöreät kilvet olivat virtahevon
-nahasta ja jotka ratsastivat punaisten aasien selässä, sekä
-ruskeaihoisia intialaisia vastaan, jotka väläyttelivät otsakoristeensa
-ylitse suuria peilikirkkaita sapeleitaan, Hän voitti niin hyvin
-luolalaiset kuin ihmissyöjätkin. Hän kulki niin kuumien seutujen
-lävitse, että auringon paahtaessa hiukset syttyivät itsestään palamaan
-kuin liekit, ja niin kylmien, että käsivarret irtautuen ruumiista
-putoilivat maahan, sekä seutujen, joissa oli niin paksulta sumua, että
-kuljettiin kuin aaveiden ympäröiminä.
-
-Ahdingossa olevat tasavallat kysyivät häneltä neuvoa. Valtojen lähetit
-antoivat hänelle odottamattomia tehtäviä. Jos jokin hallitsija
-käyttäytyi liian yksinvaltiaasti, tuli Julianus häntä varoittamaan. Hän
-vapautti kansoja. Torneihin suljetut kuningattaret pääsivät vapaaksi
-hänen avullaan. Hänpä tappoi Milanon jättiläisen ja Oberbirbachin
-lohikäärmeenkin.
-
-Mutta tapahtuipa, että Lännen Keisari, taisteltuaan Espanjan
-mahomettilaisia vastaan, oli ottanut rakastetukseen Kordovan kalifin
-sisaren; heidän tytärtään piti keisari luonaan ja kasvatti hänet
-kristityksi. Mutta kalifi, tekeytyen halukkaaksi kääntymään
-kristinuskoon, tuli suuren turvajoukon seuraamana hänen luokseen, löi
-kuoliaaksi koko hänen linnanväkensä ja sulki hänet ahtaaseen
-vankikoppiin, jossa kidutti häntä toivossa saada tietoja hänen
-aarteistaan.
-
-Julianus kiiruhti hänen avukseen, tuhosi uskottomien armeijan, piiritti
-kaupungin, tappoi kalifin, leikkasi irti hänen päänsä ja heitti sen
-kuin pallon vallituksen ylitse. Sitten vapautti hän keisarin vankilasta
-ja nostatti hänet koko hovin läsnäollessa jälleen valtaistuimelle.
-
-Palkinnoksi tällaisesta palveluksesta tarjosi keisari hänelle suuria
-rahasummia; Julianus ei niistä välittänyt. Luullen, että hän halusi
-enemmän, tarjosi keisari hänelle kolme neljäsosaa rikkauksistaan; uusi
-kielto; sitten lupasi hän jakaa valtakunnan hänen kanssaan, mutta
-Julianus ei suostunut siihenkään. Keisari suri tätä salaa, tietämättä
-millä tavalla osoittaa hänelle kiitollisuuttaan, kunnes hän äkkiä
-näytti muistavan jotain ja sanoi sanan hovimiehensä korvaan.
-Seinäverhot avautuivat ja nuori tyttö tuli näkyviin.
-
-Hänen suuret mustat silmänsä paloivat kuin kaksi tyynesti loistavaa
-lamppua. Hänen huulillaan oli ihastuttava hymy. Hänen hiuskoristeensa
-ja avokaulaisen pukunsa jalokivet kimaltelivat ja ohuen harson alta
-saattoi aavistaa hänen ruumiinsa nuoren sulon. Hän seisoi siinä niin
-suloisena, kainona ja solakkana.
-
-Julianuksessa syttyi heti rakkaus, joka oli sitä valtavampi, kun hän
-tähän saakka oli viettänyt hyvin siveää elämää.
-
-Hän sai puolisokseen keisarin tyttären; tytön äiti lahjoitti heille
-linnan ja häiden päätyttyä lähtivät nuoret matkaan kohteliaiden
-juhlamenojen jälkeen.
-
-Äidin lahjoittama linna oli valkeata marmoria. Se oli maurilaiseen
-tyyliin rakennettu ja sijaitsi järveen pistävällä niemellä,
-oranssimetsässä. Kukkapenkereet laskeutuivat järven rantaan saakka,
-jossa punaiset näkinkengät murskautuivat askelten alla.
-
-Linnan takana levisi päivänviuhkon muotoinen metsä. Taivas oli alati
-sininen ja puut taipuivat vuoroin mereltä, vuoroin vuorilta puhaltavan
-tuulen alla ja etäämpänä sulkivat vuoret taivaanrannan.
-
-Hämäriä huoneita valaisivat seinien syvennyksissä olevat soihdut.
-Korkeat pylväät, hennot kuin ruo'on korret, kannattivat kupoolien
-holvia, joita koristivat korkokuvat jäljitellen luolien vuotokiviä.
-
-Saleissa oli vesisuihkuja, mosaikkeja; pihoilla koristettuja
-väliseiniä, tuhansia rakennustaiteen hienouksia, ja kaikkialla vallitsi
-sellainen hiljaisuus, että saattoi kuulla liinan kahinan tai huokauksen
-kaiun.
-
-Julianus ei käynyt enää sotaa. Hän lepäili rauhallisen kansan
-ympäröimänä, ja joka päivä kansanjoukko kulki hänen ohitsensa osoittaen
-hänelle kunniaa polvien notkistamisella ja kätten suutelemisella
-itämaiseen tapaan.
-
-Purppuraan puettuna makasi hän kyynäspäähän nojaten ikkunakomerossa
-muistellen muinoisia metsästyksiään; hän olisi tahtonut ajaa takaa
-gaselleja ja kamelikurkia aavikolla, kätkeytyä bamburuovostoon
-vaanimaan leopardeja, kulkea metsien halki, jotka olivat täynnä
-sarvikuonoja, kiivetä vaikeapääsyisimpien vuorten huipuille tähtäämään
-kotkia ja pyydystämään jääkarhuja meren jäätiköillä.
-
-Joskus unissaan näki hän itsensä kuten isämme Aatami keskellä
-Paratiisia, kaikkien eläinten ympäröimänä; oikaisemalla käsivarttaan
-tappoi hän ne; tai kulkivat ne hänen ohitsensa parittain suuruuden
-mukaan elefanteista ja leijonista aina kärppiin ja sorsiin saakka aivan
-niinkuin sinä päivänä, jolloin ne astuivat Noakin arkkiin. Pimeässä
-luolassa heitti hän niitä keihäillään, jotka sattuivat maaliin; toisten
-kimppuun kävi hän salaa; hänen metsästyksellään ei ollut mitään loppua
-ja hän heräsi silmissä hurja intohimo.
-
-Hänen prinssi-ystävänsä kutsuivat häntä metsästysretkille. Hän
-kieltäytyi aina, luullen tällaisella katumuksenteolla voivansa välttää
-onnettomuuttaan, sillä hänestä tuntui kuin eläinten tappamisesta
-riippuisi hänen vanhempainsa kohtalo. Mutta hän kärsi siitä, ettei
-voinut nähdä noita eläimiä, ja tämä hänen mielihalunsa kävi
-sietämättömäksi.
-
-Hänen vaimonsa kutsui laulajia ja tanssijattaria viihdyttelemään häntä.
-
-Hän teki puolisonsa kanssa retkiä maalle avonaisessa kantotuolissa;
-toisin vuoroin taas katselivat he, nojautuen purren laidan ylitse,
-kalojen sukeltelua vedessä, joka oli kirkas kuin taivas. Usein hänen
-vaimonsa heitti kukkia hänen kasvoilleen; maaten hänen jalkainsa
-juuressa soitteli hän kolmikielisellä mandoliinillaan; sitten pannen
-molemmat kätensä hänen olkapäilleen kysyi hän ujolla äänellä: -- "Mikä
-teidän on, rakas herra?"
-
-Julianus ei vastannut tai puhkesi hän nyyhkytyksiin; vihdoin uskoi hän
-eräänä päivänä vaimolleen tuon hirveän ajatuksensa.
-
-Mutta hänen vaimonsa ei voinut sitä uskoa ja selitteli asian näin:
-hänen isänsä ja äitinsä olivat luultavasti kuolleet; jos hän joskus
-näkisi ne jälleen, niin mikä sattuma tai mikä tarkoitus veisi hänet
-tuohon hirveään tekoon? Siis ei hänen pelollaan ollut mitään syytä,
-eikä mikään estänyt häntä rupeamasta uudestaan metsästämään.
-
-Julianus hymyili tätä kuunnellessaan, mutta ei päättänyt tyydyttää
-mielihaluaan.
-
-Eräänä elokuun iltana, kun he olivat huoneessaan ja hänen vaimonsa oli
-juuri mennyt levolle sekä hän itse polvistui rukoukseen, kuuli hän
-ketun haukahtelua, sitten keveitä askeleita ikkunansa takaa ja hän näki
-vilahdukselta varjossa ikäänkuin eläinten hahmoja. Kiusaus oli liian
-suuri. Hän otti viinensä naulasta. Hänen vaimonsa hämmästyi.
-"Seuratakseni sinun tahtoasi teen tämän", sanoi Julianus, "mutta
-auringon noustessa palaan".
-
-Hänen vaimonsa pelkäsi onnettomuutta tuottavaa seikkailua.
-
-Julianus rauhoitti häntä; sitten lähti hän itsekin kummastellen
-epäjohdonmukaista menettelyään.
-
-Hetken kuluttua linnan poika tuli ilmoittamaan, että kaksi tuntematonta
-tahtoi tavata linnan rouvaa, koska herra oli poissa.
-
-Ja kohta astui huoneeseen vanha mies ja vanha vaimo, kyyryisinä,
-pölyisinä, pellavapukimissa, kumpikin keppiinsä nojautuen.
-
-He rohkaisivat itseään ja selittivät, että toivat Julianukselle tietoja
-hänen vanhemmistaan.
-
-Linnanrouva kumartui kuuntelemaan heitä.
-
-Mutta neuvoteltuaan toistensa kanssa katseillaan, kysyivät he häneltä
-rakastiko Julianus vielä vanhempiaan ja puhuiko hän heistä joskus.
-
-"Ah, kyllä!" sanoi hän.
-
-Silloin huudahtivat he:
-
-"Niinpä, me olemme hänen vanhempansa!" Ja he istahtivat kovasti
-uupuneina ponnistuksistaan.
-
-Ei mikään todistanut nuorelle vaimolle, että hänen puolisonsa olisi
-heidän poikansa.
-
-He antoivat siitä todistuskappaleita selittämällä muutamia omituisia
-merkkejä, joita Julianuksella oli ihossaan. Silloin hyppäsi linnanrouva
-vuoteestaan, kutsui palvelijansa, ja heille tarjottiin ateria.
-
-Vaikkakin heillä oli kova nälkä, eivät he voineet syödä, ja linnanrouva
-huomasi syrjästä kuinka heidän luisevat kätensä vapisivat, kun he
-tarttuivat pikariinsa.
-
-He kyselivät lukemattomia asioita Julianuksesta. Linnanrouva vastasi
-kaikkiin, mutta varoi mainitsemasta mitään siitä surullisesta asiasta,
-joka koski heitä.
-
-He olivat lähteneet linnastaan, koska heidän poikansa ei ollut
-palannut; ja he olivat kulkeneet useita vuosia hämärien viittauksien
-mukaan kadottamatta toivoaan. Niin paljon rahaa oli kulunut jokien
-ylikulkuihin ja majataloihin, ruhtinasten veroituksiin ja vorojen
-anastuksiin, että heidän kukkaronsa oli tyhjä ja että heidän nyt täytyi
-kerjätä. Mutta vähät siitä, kun nyt pian saivat tilaisuuden syleillä
-poikaansa. He ylistivät onnelliseksi häntä, jolla oli niin hyvä vaimo,
-eivätkä lakanneet tätä katselemasta ja suutelemasta.
-
-Huoneiston rikkaus kummastutti heitä suuresti; ja vanhus kysyi
-tarkasteltuaan seiniä, minkätähden heillä oli Lännen keisarin vaakuna.
-Linnanrouva vastasi: "Hän on minun isäni." Silloin säpsähti vanhus
-muistaen maankiertäjän ennustuksen, ja vanha äiti ajatteli erakon
-sanoja. Epäilemättä hänen poikansa kunnia ei ollut muuta kuin ikuisen
-kirkkauden aamuruskoa; ja molemmat jäivät sanattomina seisomaan
-pöydällä palavien kynttiläin valossa.
-
-He olivat varmaankin olleet hyvin kauniita nuoruudessaan. Äidillä oli
-vielä paksu tukka, jonka hienot suortuvat putoilivat kuin lumi
-poskille; isä komeine ryhtineen ja suurine partoineen muistutti kirkon
-kuvapatsasta. Julianuksen vaimo kehoitti heitä menemään levolle eikä
-odottamaan poikaansa. Hän jätti heille oman vuoteensa; sitten sulki hän
-ikkunaristikon; he vaipuivat uneen. Päivä alkoi jo valjeta, ja ikkunan
-takana pienet linnut rupesivat laulamaan.
-
-Julianus oli jättänyt linnan puiston ja kuljeskeli nyt metsässä kevein
-askelin nauttien nurmen pehmeydestä ja ilman lauhkeudesta.
-
-Puiden varjot laskeutuivat sammalille. Toisinaan muodosti kuu valkeita
-täpliään aukeisiin paikkoihin ja hän epäröi kulkea eteenpäin luullen
-näkevänsä vesilammikon tai tyynten merten pinnan sekaantuvan ruohon
-väriin. Kaikkialla vallitsi suuri hiljaisuus, eikä hän nähnyt yhtään
-niistä eläimistä, jotka joku hetki sitten olivat harhailleet hänen
-linnansa ympärillä.
-
-Metsä tiheni, pimeys kasvoi yhä. Lämpimät tuulenpuuskat puhaltelivat
-täynnä mietoa tuoksua. Hän syventyi kuolleiden lehtien kasaan ja
-nojautui tammea vasten hengäistäkseen hiukan.
-
-Äkkiä hyppäsi hänen selkänsä takaa jotain mustaa, villisika. Julianus
-ei ehtinyt tarttua jouseensa ja suri sitä kuin onnettomuutta.
-
-Sitten huomasi hän tultuaan ulos metsästä suden, joka livahti pitkin
-pensasaitaa.
-
-Julianus ampui sitä kohti nuolen. Susi pysähtyi, käänsi päätään
-katsellakseen häntä ja jatkoi matkaansa. Se kulki eteenpäin aina
-samalla etäisyydellä hänestä, pysähtyi tuon tuostakin, ja niin pian
-kuin hän tähtäsi, rupesi se pakenemaan.
-
-Julianus kulki tällä tavalla loppumattomien tasankojen halki, sitten
-santaröykkiöiden ylitse ja saapui vihdoin laajalle ylätasangolle.
-Siellä täällä oli litteitä kiviä hautakammioiden raunioiden välissä.
-Hän kompastui kuolleiden luihin; sammaltuneet ristit kallistuivat
-surullisen näköisinä. Mutta hautakumpujen epäselvässä varjossa liikkui
-hahmoja ja tuli esiin hyenoja kauhistuneina ja läähättävinä. Iskien
-kynsillään hautakiviin tulivat ne yhä lähemmäksi häntä ja haistelivat
-häntä kita auki niin että ikenet näkyivät. Hän veti miekkansa tupesta.
-Ne hajaantuivat heti joka suunnalle ja katosivat taas etäälle
-tomupilveen.
-
-Tunnin kuluttua tapasi hän rotkelmassa raivostuneen härän, joka sarvet
-etukumarassa kuopi maata jalallaan. Julianus tähtäsi keihäänsä sen
-rintaan. Se kumahti ikäänkuin eläin olisi ollut pronssista; hän sulki
-silmänsä odottaen kuolemaa. Kun hän avasi ne jälleen, oli härkä
-kadonnut.
-
-Silloin hänen sielunsa lamautui häpeästä. Jokin salaperäinen mahti
-lannisti hänen voimansa, ja päästäkseen jälleen entiselleen palasi hän
-metsään.
-
-Köynnöskasvit sulkivat häneltä tien; kun hän iski niitä poikki
-miekallaan, puikahti äkkiä näätä hänen jalkojensa välistä, pantteri
-hypähti hänen olkansa ylitse ja käärme kiemurteli pitkin saarnipuun
-oksia.
-
-Lehdikössä oli naakka, joka katseli Julianusta, ja siellä täällä tuikki
-oksien välissä säihkyviä pilkkuja, ikäänkuin taivaankansi olisi
-pudotellut metsään kaikki tähtensä. Ne olivat metsäkissojen, oravien,
-pöllöjen, papukaijojen ja apinain silmiä.
-
-Julianus tähtäsi niitä kohti nuolensa, jotka sulkineen tarttuivat
-oksiin kuin valkeat perhoset. Hän heitti niitä kivillä, mutta kivet
-putoilivat maahan koskematta niihin. Hän sadatteli itseään, olisi
-tahtonut tapella, kiroili ja oli pakahtua raivosta.
-
-Ja kaikki eläimet, joita hän oli ahdistanut, tulivat esiin muodostaen
-ahtaan piirin hänen ympärilleen. Toiset olivat istuvassa asennossa,
-toiset taas seisoivat takajaloillaan. Hän jäi seisomaan niiden
-keskelle, kivettyneenä kauhistuksesta, voimatta tehdä pienintäkään
-liikettä. Mitä suurimmalla voiman ponnistuksella sai hän ottaneeksi
-askeleen; ne, jotka istuivat puissa, avasivat siipensä; ne, jotka
-olivat maassa, liikahuttivat jäseniään ja kaikki seurasivat häntä.
-
-Hyenat kulkivat hänen edellään, susi ja villisika hänen perässään.
-Härkä hänen oikealla puolellaan pyöritteli päätään, ja vasemmalla
-puolella käärme kiemurteli ruohistossa, sillävälin kuin pantteri
-selkäänsä käyristäen seurasi sametin-pehmein askelin ja pitkin
-hyppäyksin. Hän kulki niin hitaasti kuin mahdollista, jottei ärsyttäisi
-niitä, ja hän näki pensaikon syvyydestä tulevan esille piikkisikoja,
-kettuja, kyykäärmeitä, sakaaleja ja karhuja.
-
-Julianus rupesi juoksemaan; eläimet juoksivat myös. Käärme sähisi,
-pahanhajuinen kuola valui eläinten kidoista. Villisika hipaisi
-hänen kantapäitään torahampaillaan, ja susi hänen kämmentään
-turpakarvoillaan. Apinat nipistelivät häntä irvistellen, ja näätä
-pyöriskeli hänen jaloissaan. Karhu löi häneltä lakin päästä käpälällään
-ja pantteri tempasi nuolen hänen viinestään.
-
-Eläinten röyhkeä käytös oli täynnä ivaa. Koko ajan pitäen häntä
-silmillä, näyttivät ne miettivän kostontuumaa, ja kuurona hyönteisten
-surinasta, linnun pyrstöjen pieksemänä, hengitysten tukahuttamana kulki
-hän käsivarret ojennettuina, silmäluomet suljettuina kuin sokea, eikä
-hänellä ollut edes voimaa huutaa "armoa!"
-
-Kaukaisuudesta kuului kukon laulu. Toiset vastasivat siihen; päivä oli
-valjennut, ja hän huomasi oranssien takaa palatsinsa katon harjan.
-
-Sitten näki hän pellon pientareella, aina kolmen askeleen päässä
-toisistaan, punaisia peltopyitä, jotka lentelivät sänkipellossa. Hän
-irroitti vaippansa ja heitti sen niiden päälle kuin verkon.
-
-Kun hän taas otti pois vaippansa, ei hän löytänyt kuin yhden ainoan
-peltopyyn ja sekin oli kuollut jo aikoja sitten ja mädännyt.
-
-Tämä aistimien petos saattoi hänet suunniltaan. Saaliinhimo sai hänessä
-uudelleen vallan ja eläinten puutteessa olisi hän tahtonut tappaa
-ihmisiä.
-
-Hän kiipesi kolmen penkereen ylitse, löi auki portin nyrkin iskulla,
-mutta portaita noustessaan muisto rakkaasta puolisosta lauhdutti hänen
-sydäntään. Hän nukkui varmaankin, ja Julianus tahtoi yllättää hänet.
-
-Riisuttuaan jaloistaan sandaalinsa, väänsi hän hiljaa lukkoa ja astui
-sisään.
-
-Lyijyristikolla varustetut ikkunat lisäsivät aamuhämärää. Julianuksen
-jalat tarttuivat vaatteisiin, jotka olivat maassa ja vähän etempänä
-kompastui hän tarjoilupöytään, jolla oli astioita. "Hän on varmaankin
-syönyt", ajatteli Julianus ja meni vuoteen luo, joka oli pimeässä
-huoneen perällä. Kun hän tuli vuoteen laidalle, suudellakseen vaimoaan,
-kumartui hän päänaluksen ylitse, jossa kaksi päätä lepäsi vierekkäin.
-Silloin tunsi hän parran karkeuden suutaan vasten. Hän peräytyi luullen
-tulleensa hulluksi; mutta hän palasi vuoteen luo ja hänen vapiseviin
-käsiinsä sattuivat pitkät hiukset. Tullakseen vakuutetuksi
-erehdyksestään, vei hän uudelleen hiljaa kätensä päänalukselle.
-Tälläkin kertaa oli se todella parta ja mies! mies hänen vaimonsa
-kanssa!
-
-Puhjeten hillittömään raivoon, iski hän heihin tikarillaan, polki
-jalkaa ja kuohuili villipedon tavoin ulvoen. Sitten lakkasi hän äkkiä.
-Kuolleet, sydämet lävistettyinä, eivät olleet edes liikahtaneet. Hän
-kuunteli tarkkaavaisesti heidän melkein samanlaisia kuolinkorahduksiaan
-ja sitä myöten kuin ne heikkenivät, kuuli hän jonkun kaukaisuudessa
-niihin yhtyvän. Tämä valittava, pitkä ääni oli ensin epäselvä, läheni
-sitten, koveni ja tuli peloittavaksi ja hän tunsi kauhistuneena sen
-suuren mustan hirven huudoksi.
-
-Ja kun hän kääntyi, luuli hän näkevänsä oven aukeamassa vaimonsa
-hahmon, kynttilä kädessä.
-
-Murhan tuottama melu oli hälyyttänyt hänet sinne. Kerran silmäiltyään
-ymmärsi hän kaiken ja paeten kauhuissaan pudotti hän kynttilänsä.
-
-Julianus otti sen ylös.
-
-Hänen isänsä ja äitinsä makasivat siinä hänen edessään seljällään
-tikarin haava rinnassaan, ja heidän kasvonsa, joissa kuvastui ylevä
-lempeys, näyttivät säilyttävän ikuisen salaisuuden. Lika- ja veritahrat
-levisivät heidän valkealle iholleen, vuoteen lakanoille, maahan ja
-pitkin norsunluista Kristuskuvaa, joka riippui vuodekomerossa.
-Ikkunasta tuleva päivänvalo sai nuo punaiset täplät hehkumaan ja niitä
-ilmestyi yhä useampia ja useampia. Julianus lähestyi molempia kuolleita
-koettaen uskotella itselleen, ettei tämä kaikki voinut olla
-mahdollista; hän oli erehtynyt, toisinaan sattuu selittämättömiä
-yhdennäköisyyksiä. Sitten kumartui hän hiljaa katselemaan läheltä
-vanhusta ja hän huomasi hänen puoliavoimien silmäluomiensa välitse
-sammuneen silmäterän, joka poltti häntä kuin tuli. Senjälkeen meni hän
-vuoteen toisella puolella olevan ruumiin luo, jonka valkeat hiukset
-peittivät osan kasvoja. Julianus pisti sormensa hänen suortuviensa
-alle, kohotti hänen päätään; -- ja hän katseli häntä pitäen häntä
-jäykällä käsivarrellaan sillävälin kun hän toisella kädellään valaisi
-kasvoja kynttilällä. Veripisarat putoilivat patjoilta yksitellen
-permannolle.
-
-Illalla astui hän vaimonsa eteen ja muuttuneella äänellä kielsi hän
-vaimoaan ensiksikin vastaamasta hänelle tai lähestymästä häntä tai edes
-katselemasta häneen ja määräsi, että hänen oli seurattava perikadon
-uhalla kaikkia hänen käskyjään, jotka olivat peruuttamattomia.
-Hautajaiset olivat pidettävät niiden määräysten mukaan, jotka hän oli
-kirjoittanut rukoustuoliin, kuolleiden huoneeseen. Julianus jätti
-vaimolleen palatsinsa, vasallinsa, kaiken omaisuutensa eikä ottanut
-edes mukaansa vaatteitaan tai sandaalejaan, jotka löydettiin portailta.
-
-Linnanrouva alistui Jumalan tahtoon, ja miehensä rikoksen johdosta
-alkoi hän rukoilla hänen sielunsa pelastukseksi, koska linnanherraa ei
-enää ollut olemassa.
-
-Kuolleet haudattiin suurella loistolla luostarin kirkkoon, joka
-sijaitsi kolmen päivämatkan päässä linnasta.
-
-Kaapuun puettu munkki seurasi ruumissaattoa kaukana kaikista muista
-ilman, että kukaan uskalsi puhutella häntä.
-
-Messun ajan makasi hän vatsallaan kirkon pääoven edessä kädet levällään
-ja otsa hiekkaa vasten.
-
-Hautauksen jälkeen nähtiin hänen menevän vuoristoon vievää tietä
-pitkin. Hän kääntyi useita kertoja ja katosi lopulta.
-
-
-
-
-III.
-
-
-Hän lähti kerjäämään maailmalle.
-
-Hän ojensi kätensä ritareja kohti teiden varsilla, lähestyi polvia
-notkistaen elonleikkaajia tai jäi liikkumattomana seisomaan pihojen
-aitauksien taa, ja hänen kasvonsa olivat niin surulliset, ettei kukaan
-voinut kieltää häneltä almua. Nöyryyden tunnosta kertoi hän heille
-elämänsä tarinan; silloin kaikki pakenivat hänen luotaan tehden
-ristinmerkkejä. Niin pian kuin hänet tunnettiin niissä kylissä, joissa
-hän jo oli kulkenut, suljettiin ovet, huudettiin hänelle uhkauksia ja
-heitettiin häntä kivillä. Armeliaimmat asettivat kivivadin ikkunansa
-reunalle, sitten sulkivat he luukut, jotteivät näkisi häntä. Joka
-paikasta karkoitettuna vältti hän ihmisiä, ja hän ruokki itseään
-juurilla, kasveilla, puista pudonneilla hedelmillä ja näkinkengillä,
-joita hän etsi pitkin rantoja.
-
-Joskus näki hän mäkien rinteillä silmiensä edessä sekaisin ahtaaseen
-sullottuja kattoja kivisine torninhuippuineen, siltoja, torneja,
-pimeitä katuja ja hän kuuli tuolta alhaalta lakkaamatonta melua.
-
-Tarve sekaantua muitten elämään sai hänet lähtemään kaupunkiin. Mutta
-ihmiskasvojen eläimellinen ilme, työn melske ja puheen sorinan
-mitättömyys kylmäsivät hänen sydäntään. Juhlapäivinä, kun
-tuomiokirkkojen kellot saattoivat jo aamun noususta saakka koko kansan
-ilon valtaan, katseli hän asukkaiden lähtöä taloistaan, sitten tanssia
-torilla, suihkulähteitä katujen kulmissa, kirjosilkkisiä mattoja
-ylimystön asuntojen edessä ja illoilla pohjakerrosten ikkunoista pitkiä
-perhepöytiä, joiden ympärillä isovanhemmat pitelivät lapsenlapsiaan
-polvillaan. Nyyhkytykset tukahuttivat hänet, ja hän palasi takaisin
-metsiin.
-
-Hän katseli rakkauden kivulla varsoja ruohikossa, lintuja pesissään,
-hyönteisiä kukilla; kaikki juoksivat pois, kun hän lähestyi,
-piiloutuivat kauhistuneina, lensivät pois.
-
-Hän etsi yksinäisiä seutuja. Mutta tuuli toi hänen korviinsa ikäänkuin
-ahdistuksen huutoja; kastepisarat, jotka putoilivat maahan,
-muistuttivat hänelle toisia, raskaampia pisaroita. Joka ilta levitti
-aurinko verta pilviin ja joka yö toimitti hän unissaan uudelleen
-vanhempien murhansa.
-
-Hän teki itselleen rautapiikkisen jouhipaidan. Hän ryömi kaikille
-niille kukkuloille, joiden huipulla oli kappeli. Mutta hellittämätön
-ajatus synkensi tabernaakelin loistoa ja kiusasi häntä, kun hän
-lihankidutuksessa koetti tehdä parannusta.
-
-Hän ei kapinoinut Jumalaa vastaan, joka oli sallinut hänen tehdä tämän
-murhatyön, ja kuitenkin oli hän epätoivoissaan siitä, että oli voinut
-sen tehdä.
-
-Hänen oma itsensä kauhistutti häntä siihen määrin, että hän,
-päästäkseen hengestään, antautui mitä vaarallisimpiin seikkailuihin.
-Hän pelasti rampoja tulipaloista, lapsia kuiluista. Syvyys ei häntä
-niellyt ja liekitkin säästivät häntä.
-
-Aika ei vähentänyt hänen kärsimystään, vaan tuli se yhä
-sietämättömämmäksi. Hän päätti kuolla.
-
-Kun hän eräänä päivänä seisoessaan kaivon reunalla kumartui sen ylitse
-mittaamaan veden syvyyttä, ilmestyi hänen eteensä riutunut vanhus,
-valkopartainen ja niin surkean näköinen, että hänen oli mahdotonta
-pidättää kyyneliään. Toinen itki myös. Tuntematta omaa kuvaansa
-Julianus hämärästi muisteli nähneensä samanlaiset kasvot. Hän huudahti;
-se oli hänen isänsä eikä Julianus sen koommin ajatellut tappaa itseään.
-
-Näin kulki hän useiden maiden halki, kantaen muistonsa taakkaa, ja
-saapui kerran erään joen luo, jonka ylitsekulku oli vaarallinen, koska
-virta oli hyvin vuolas ja sen rannoilla oli leveälti liejua. Pitkiin
-aikoihin ei kukaan ollut uskaltanut sen ylitse.
-
-Vanha vene, perä syvälle liejuun painuneena, kohotti kaislikon seasta
-keulaansa. Julianus tarkasti sitä, löysi airoparin ja hänessä heräsi
-ajatus ruveta käyttämään itseään toisten palvelukseen.
-
-Hän valmisti ensiksi rannalle tien joen uomaan saakka. Hän murskasi
-kyntensä liikutellessaan suunnattomia kiviharkkoja, painoi niitä
-vatsaansa vasten voidakseen niitä kuljettaa, liukui saveen, upposi
-siihen ja oli monta kertaa hukkumaisillaan.
-
-Vihdoin korjasi hän ruuhen sekä teki itselleen kojun savesta ja puiden
-rungoista.
-
-Kun ylimenopaikka tuli tunnetuksi, ilmestyi matkustavia. Kun he
-kutsuivat häntä toiselta rannalta heiluttamalla liinojaan, niin hyppäsi
-Julianus heti ruuheensa. Se oli hyvin raskas ja siihen ahdettiin
-kaikenlaisia matkatavaroita ja taakkoja, vieläpä vetojuhtiakin, jotka
-ulvoen pelosta, lisäsivät ahdinkoa. Hän ei pyytänyt mitään vaivoistaan;
-toiset antoivat hänelle ruuan tähteitä laukuistaan, toiset taas
-jättivät hänelle kuluneet vaatteensa, joita eivät enää voineet käyttää.
-Raa'at ihmiset heittivät hänelle herjaussanoja. Julianus otti ne
-lempeästi vastaan ja heidän herjaustulvansa kasvoi yhä. Julianus
-puolestaan heitä vain siunasi.
-
-Pieni pöytä, jakkara, vuode kuolleista lehdistä ja kolme savikuppia,
-siinä koko hänen huonekalustonsa. Kaksi reikää seinässä oli ikkunoina.
-Toisella puolella ulottuivat silmänkantamattomiin hedelmättömät
-tasangot, joissa näkyi siellä täällä vaaleita lammikoita, ja suuri joki
-hänen edessään vyöritteli vihertäviä laineitaan. Keväällä oli kostealla
-maalla mädänneen haju. Toisinaan taas raju tuuli kohotti ilmaan
-tomupilven. Pöly tunkeutui joka paikkaan, sekoitti veden, ratisi
-ikenissä. Myöhemmin taas tuli pilvi sääskiä, joiden surina ja pistokset
-eivät lakanneet yöllä eikä päivällä. Vihdoin tuli äkkiarvaamatta kovia
-pakkasia, jotka tekivät esineet koviksi kuin kivi ja herättivät hänessä
-hurjan himon syödä lihaa.
-
-Kului kuukausia, jolloin Julianus ei nähnyt ketään. Usein sulki hän
-silmänsä koettaen muistissa palata takaisin nuoruuteensa; ja hänen
-eteensä tuli linnan piha portailla loikovine vinttikoirineen,
-palvelijoineen, asesaleineen, ja hän näki viinilehdossa vaaleatukkaisen
-nuorukaisen, nahkoihin puetun vanhuksen ja naisen pitkine
-laahustimineen. Yhtäkkiä sukelsivat esiin hänen mielikuvituksessaan
-molemmat ruumiit. Hän heittäytyi vatsalleen vuoteelle ja toisti itkien:
-
-"Oi! isä parka! äiti parka! äiti parka!" ja vaipui horrostilaan, jossa
-kauheat unet jatkuivat.
-
-Eräänä yönä, kun hän nukkui, luuli hän kuulevansa, että joku kutsui
-häntä. Hän teroitti korvaansa, mutta ei eroittanut muuta kuin aaltojen
-loiskinaa.
-
-Mutta sama ääni toisti:
-
-"Julianus!"
-
-Se tuli toiselta rannalta, mikä seikka tuntui hänestä omituiselta
-katsoen virran leveyteen.
-
-Kolmas kerta kuului:
-
-"Julianus!"
-
-Ja tällä äänellä oli kirkon kellojen kaiku.
-
-Sytytettyään kynttilänsä lähti hän ulos kojustaan. Raivoisa myrsky
-puhalsi yössä. Syvää pimeyttä rikkoi siellä täällä kuohuvien aaltojen
-valkea vaahto.
-
-Hetkisen epäröityään Julianus irroitti veneen köyden. Vesi rauhoittui
-heti, vene liukui joen ylitse ja saapui toiseen rantaan, jossa mies
-odotti.
-
-Hän oli kietoutunut repaleisiin; kasvot olivat kuin kipsinaamio ja
-silmät punaisemmat kuin hiilet. Läheten häntä lyhtyineen Julianus
-huomasi, että inhoittava spitaalitauti peitti hänet; mutta koko hänen
-olennossaan oli ikäänkuin kuninkaallinen majesteettisuus.
-
-Heti kun hän astui veneeseen, painui se syvään hänen painostaan;
-tuulenpuuska nosti sen taas ylös, ja Julianus rupesi soutamaan.
-
-Joka airon vedolta kohottivat aallot veneen keulaa. Vesi, tummempaa
-kuin muste, virtasi kuohuten laitojen molemmin puolin. Se muodosti
-syvänteitä ja harjoja, ja pursi nousi ja laski kääntyen, ajelehtien
-tuulessa.
-
-Julianus jännitti vartalonsa, koukisti käsivarsiaan ja vastaten
-jaloillaan ponnisteli hän koko ruumiillaan saadakseen enemmän voimaa.
-Rakeet pieksivät hänen käsiään, sade virtasi hänen selkäänsä, tuulen
-voima oli hänet tukahuttaa; hän pysähtyi. Silloin vene ajelehti virran
-mukana. Mutta ymmärtäen, että oli kysymyksessä tärkeä asia, käsky, jota
-täytyi totella, tarttui hän uudelleen airoihinsa; ja hankasien vingunta
-kuului myrskyn ulvonnan välistä.
-
-Pieni lyhty paloi hänen edessään. Linnut peittivät sen lentäessään
-vähän väliä. Mutta aina näki Julianus miehen silmäterät,
-spitaalitautisen, joka seisoi veneen perässä liikkumattomana kuin
-pylväs. Ja tätä kesti kauvan, kauvan aikaa! Kun he olivat saapuneet
-kojuun, sulki Julianus oven ja hän näki kuinka mies istuutui
-jakkaralle. Eräänlainen käärinliina, joka peitti hänet, oli valunut
-alas lanteille saakka ja hänen olkapäitään, rintaansa ja laihoja
-käsivarsiaan peittivät hilseiset rakkulapinnat. Hänen otsansa oli
-täynnä syviä ryppyjä. Kuten luurangolla oli hänellä reikä nenän
-paikalla, ja hengitys, joka kulki hänen sinertävien huultensa kautta,
-oli paksu ja ilettävä. "Minun on nälkä!" sanoi hän. Julianus antoi
-hänelle mitä hänellä oli, palasen vanhaa sianlihaa ja mustan leivän
-kannikoita. Kun hän oli ne ahmien syönyt, oli pöydässä, kupissa ja
-veitsen varressa samanlaisia täpliä kuin hänen ruumiissaan. Sitten
-sanoi hän: "Minun on jano!" Julianus meni hakemaan ruukkunsa, ja kun
-hän otti sen, tunsi hän tuoksun, joka sai hänen sydämensä ja sieramensa
-laajenemaan. Se oli viiniä; mikä löytö! mutta spitaalinen ojensi
-käsivartensa ja tyhjensi yhdellä kulauksella koko ruukun. Sitten sanoi
-hän: "Minun on kylmä!" Julianus sytytti kynttilällään kimpun
-sanajalkoja keskelle kojua.
-
-Spitaalinen tuli lämmittelemään, kyyristyi kantapäilleen, alkoi vapista
-kaikissa jäsenissään sekä kävi hyvin voimattomaksi. Hänen silmänsä
-paloivat kiihkeämmin, hänen mätähaavansa valuivat ja melkein
-sammuneella äänellä kuiskasi hän: "Vuoteesi!"
-
-Julianus auttoi häntä varovaisesti laahautumaan sinne ja levitti vielä
-hänen ylitsensä venekankaan.
-
-Spitaalinen vaikeroi. Hänen suupielensä paljastivat hänen hampaansa,
-äkillinen korahdus puistatti hänen rintaansa ja hänen vatsansa painui
-joka kerta hänen hengittäessään selkärankaa vasten.
-
-Sitten sulki hän silmäluomensa.
-
-"On kuin olisi jäätä minun luissani! Tule minun vierelleni!"
-
-Ja Julianus pani maata kuolleille lehdille aivan hänen viereensä.
-
-Spitaalinen käänsi päätään.
-
-"Riisuudu, jotta saisin lämpöä sinun ruumiistasi!"
-
-Julianus riisui vaatteensa; sitten alastomana kuin syntyessään asettui
-hän uudelleen vuoteeseen ja hän tunsi reittään vasten spitaalisen ihon,
-joka oli kylmempi kuin käärme ja karkeampi kuin viila.
-
-Julianus koetti lohduttaa häntä, mutta tämä vastasi huokaisten:
-
-"Oi! minä kuolen!... Tule lähemmäksi, lämmitä minua! Ei käsilläsi! ei!
-koko olennollasi." Julianus heittäytyi kokonaan hänen päälleen, suu
-suuta ja rinta rintaa vasten.
-
-Silloin spitaalinen sulki hänet syliinsä ja hänen silmänsä saivat äkkiä
-tähtien kirkkauden; hänen hiuksensa levittäytyivät kuin auringon
-säteet; hänen sieraintensa henkäyksellä oli ruusujen tuoksu;
-suitsutuspilvi kohosi liedestä; laineet lauloivat. Mutta nautinnon
-runsaus, yli-inhimillinen ilo laskeutui kuin tulva tainnoksissa olevan
-Julianuksen sieluun; ja hän, jonka käsivarsilla Julianus lepäsi, kasvoi
-ja kasvoi, koskettaen päällään ja jaloillaan kojun molempia seiniä.
-
-Katto kohosi, taivaanlaki aukeni; -- ja Julianus nousi kohti sinisiä
-avaruuksia Meidän Herramme Jeesuksen sylissä, joka vei hänet
-taivaisiin.
-
-Tämä on kertomus pyhästä Julianuksesta, sellaisena kuin se tavataan
-kirkon ikkunassa minun kotiseudullani.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of Project Gutenberg's Pyhän Julianuksen legenda, by Gustave Flaubert
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PYHÄN JULIANUKSEN LEGENDA ***
-
-***** This file should be named 53633-8.txt or 53633-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/3/6/3/53633/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53633-8.zip b/old/53633-8.zip
deleted file mode 100644
index 3ed4c81..0000000
--- a/old/53633-8.zip
+++ /dev/null