NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 19965 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..f76eb35
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #60508 (https://www.gutenberg.org/ebooks/60508)
diff --git a/old/60508-8.txt b/old/60508-8.txt
deleted file mode 100644
index c803119..0000000
--- a/old/60508-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,19965 +0,0 @@
-Project Gutenberg's Henry Esmondin historia, by William Makepeace Thackeray
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-Title: Henry Esmondin historia
-       Hänen itsensä kertomana
-
-Author: William Makepeace Thackeray
-
-Translator: Martta Räsänen
-
-Release Date: October 16, 2019 [EBook #60508]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRY ESMONDIN HISTORIA ***
-
-
-
-
-Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-
-
-HENRY ESMONDIN HISTORIA
-
-Hänen itsensä kertomana
-
-
-Julkaissut
-
-William Makepeace Thackeray
-
-
-Suomentanut
-
-Martta Räsänen
-
-
-
-
-
-Porvoossa,
-Werner Söderström Osakeyhtiö,
-1923.
-
-
-
-
-SISÄLTÖ:
-
-Ensimmäinen kirja.
-
-HENRY ESMONDIN VARHAISIN NUORUUS HÄNEN LÄHTÖÖNSÄ ASTI CAMBRIDGEN
-TRINITY COLLEGESTA.
-
-    I. Selostus Esmondin perheestä Castlewoodin linnassa.
-   II. Kuvaus siitä miten Francis, neljäs varakreivi,
-       saapuu Castlewoodiin.
-  III. Thomas, kolmas varakreivi, oli vienyt minut sinne
-       paashiksi Isabellalle.
-   IV. Minut pannaan roomalaiskatolisen papin kasvatettavaksi ja
-       kasvatetaan siihen uskoon. -- Varakreivitär Castlewood.
-    V. Haltiaväkeni ovat salaliitossa kuningas Jaakko II:n
-       valtaanpalauttamiseksi.
-   VI. Salaliiton tulos. Thomasin, Castlewoodin kolmannen varakreivin,
-       kuolema ja varakreivittären vangitseminen.
-  VII. Minut jätetään orpona Castlewoodiin, mutta saan siellä mitä
-       lempeimpiä suojelijoita.
- VIII. Menestystä seuraa huono onni.
-   IX. Minulla on isorokko ja valmistaudun lähtemään Castlewoodista.
-    X. Menen Cambridge'iin, mutta en saa siellä mitään hyvää aikaan.
-   XI. Tulen loma-ajaksi Castlewoodiin ja keksin siellä salaisen
-       perhesurun.
-  XII. Mylord Mohun tulee luoksemme pahoin aikein.
- XIII. Mylord lähtee luotamme ja jättää pahan jälkeensä.
-  XIV. Ratsastamme hänen perässään Lontooseen.
-
-Toinen kirja.
-
-ESMONDIN SOTAISET VAIHEET JA MUITA ESMONDIN PERHETTÄ KOSKEVIA ASIOITA.
-
-    I. Olen vankilassa ja minua käydään katsomassa, mutta ei lohduteta.
-   II. Vankeuteni päättyy, vaikeuteni eivät.
-  III. Otan kuningattaren pestin Quinin rykmenttiin.
-   IV. Entisen kertaamista.
-    V. Menen Vigo-lahden retkelle, maistan suolavettä ja haistan ruutia.
-   VI. Joulukuun 29 päivä.
-  VII. Minut otetaan iloisesti vastaan Walcotessa.
- VIII. Perhepakinaa.
-   IX. Otan osaa vuoden 1704:n sotaretkeen.
-    X. Vanha tarina narrista ja naisesta.
-   XI. Kuuluisa mr. Joseph Addison.
-  XII. Saan oman komppanian vuoden 1706:n sotaretkeltä.
- XIII. Kohtaan Flanderissa vanhan tuttavan ja löydän sieltä
-       äitini haudan ja oman kehtoni.
-  XIV. Vuosien 1707:n ja 1708:n sotaretket.
-   XV. Kenraali Webb voittaa Wynendaelin taistelun.
-
-Kolmas kirja.
-
-KUVAA ESMONDIN VIIMEISET VAIHEET ENGLANNISSA.
-
-     I. Taisteluni ja vaivani päättyvät.
-    II. Menen kotiin ja kosketan vanhaa kieltä.
-   III. Eräs luku "Spectatorista".
-    IV. Beatrixin uusi kosija.
-     V. Mohun ilmestyy viimeisen kerran tässä historiassa.
-    VI. Beatrix-parka.
-   VII. Kerran vielä käyn Castlewoodissa.
-  VIII. Matkustan Ranskaan ja tuon kotiin erään Rigaud'n
-        maalaaman muotokuvan.
-    IX. Muotokuvan malli tulee Englantiin.
-     X. Vieraanamme Kensingtonissa on hyvin huomattava henkilö.
-    XI. Vieraamme poistuu luotamme, koska emme ole olleet
-        tarpeeksi vieraanvaraisia.
-   XII. Suuri suunnitelma ja kuka sen teki tyhjäksi.
-  XIII. Elokuun ensimmäinen päivä 1714.
-
-
-
-
-
-
-I KIRJA
-
-
-
-
-HENRY ESMONDIN VARHAISIN NUORUUS HÄNEN LÄHTÖÖNSÄ ASTI CAMBRIDGEN
-TRINITY COLLEGESTA
-
-
-Luemme, että vanhojen murhenäytelmien näyttelijät esittivät jambejaan
-laulaen, puhuivat naamion takaa, ja käyttivät koturneja ja korkeita
-päälaitteita. Arveltiin, että murhenäytelmän runottaren arvo vaati
-näitä apukeinoja ja ettei hänen sopinut liikkua muuten kuin runomitan
-ja tahdin mukaan. Niinpä tappoi kuningatar Medea lapsensa hitaan
-soiton tahdissa ja kuningas Agamemnon meni iäisyyteen haipuvassa
-alaäänessä (Drydenin sanoja käyttääksemme), jolloin kuoro seisoi
-vieressä juhlallisessa asennossa, valittaen tahdissa ja arvokkaasti
-noiden suurten kruunupäisten henkilöjen kohtaloita. Historian
-runotar rakastaa juhlallisuutta samoin kuin hänen teatterisisarensa.
-Hänkin käyttää naamiota ja koturneja ja puhuu tahdissa. Ja meidän
-aikanamme hänkin vaivautuu seuraamaan yksinomaan kuninkaiden asioita,
-palvellen heitä nöyränä ja juhlallisena, aivan kuin hän olisi vain
-hovijuhlamenojen ohjaajatar, jolla ei ole mitään syytä merkitä
-muistiin tavallisten ihmisten vaiheita. Olen nähnyt hyvin vanhana
-ja elähtäneenä Ranskan kuningasvanhuksen Ludvig XIV:n kuninkuuden
-mallin ja esikuvan, -- joka ei koskaan liikkunut muuten kuin tahdissa
-ja joka eli ja kuoli hovimarsalkkansa sääntöjen mukaan, koettaen
-näytellä koko elinaikansa sankarin osaa. Vailla runouden kiiltoa
-hänkin oli vain pikkuinen, ryppynaamainen, rokonarpinen ukko, joka
-käytti suurta tekotukkaa ja punaisia korkoja näyttääkseen pitkältä --
-sopiva sankariksi johonkin kirjaan, jos mielitte, tai vaskipatsaaseen
-tai kattomaalaukseen; roomalaismallinen jumala, mutta ei muuta kuin
-tavallinen mies Madame Maintenonin tai parturin silmissä, joka ajoi
-hänen partaansa tai Monsieur Fagonin, hänen haavurinsa. Heittäneekö
-Historia koskaan pois tekotukkaansa ja jättäneekö se koskaan hovia?
-Saanemmeko nähdä Ranskasta ja Englannista muutakin kuin Versaillesin
-ja Windsorin? Näin kuningatar Annan Windsorissa kiitävän alas puiston
-rinnettä yksivaljakkovaunuissaan metsästyskoiriensa perästä --
-kiihkeän, punanaamaisen naisen, joka ei vähääkään muistuttanut hänen
-patsastaan, joka kääntää kivisen selkänsä P. Paavalin kirkkoon päin
-ja katselee vaunuja, jotka koettavat kavuta Ludgate Hilliä. Ei hän
-ollut sen paremmin kasvatettu tai viisaampi kuin sinä tai minä, vaikka
-polvistuimmekin antamaan hänelle kirjeen tai käsien pesumaljan. Miksi
-Historian täytyy kulkea polvistuneena aikojen loppuun? Koetan saada
-hänet nousemaan ja omaksumaan luonnollisen asennon, niin ettei hän aina
-tee mateluja keikaritemppuja kuin mikäkin ylikamariherra ja pujottaudu
-takaperin ovista hallitsijan läsnäollessa. Sanalla sanoen, tahtoisin
-saada Historian mieluummin tuttavalliseksi kuin sankarilliseksi ja
-mielestäni mr. Hogarth ja mr. Fielding antavat lapsillemme paljon
-paremman käsityksen nykyään Englannissa vallitsevista tavoista kuin
-_The Court Gazette_ ja muut sanomalehdet, jotka saamme hovista.
-
-Webbin armeijassa oli eräs saksalainen upseeri, jonka kanssa
-tavallisesti laskimme leikkiä ja josta alettiin uskoa erästä juttua
-(jonka itse olin tekaissut), nimittäin että hän oli keisarin
-perinnöllisen saappaan vetäjän vanhin poika sekä sen kunnian perijä,
-josta hänen esi-isänsä olivat olleet kovin ylpeitä, koska heitä
-oli kaksikymmentä sukupolvea potkinut toinen keisarillinen jalka
-heidän vetäessään saapasta toisesta. Olen kuullut, että vanha lordi
-Castlewood, jonka perheen historiaa tämä kirja osittain käsittelee,
-vaikka hän polveutuikin aivan yhtä hyvästä suvusta kuin Stuartit, joita
-hän palveli (ja jotka sukuperältään eivät ole parempia kuin kymmenkunta
-englantilaista ja skotlantilaista sukua, jotka voisin mainita),
-oli ylpeämpi asemastaan hovissa kuin esi-isäinsä kunniasta ja piti
-arvoaan (ruokavaraston hoitajana ja kuninkaan maitoviinin ritarina)
-niin korkeana, että hän iloisena meni perikatoon sen kiittämättömän
-ja tuhlaavan suvun tähden, joka oli nuo arvot hänelle antanut.
-Hän panttasi lautasensa kuningas Kaarle I:n puolesta, kiinnitti
-omaisuutensa saman asian vuoksi ja menetti suurimman osan siitä
-sakkoina ja takavarikkoina. Hänen linnansa Iretonissa piiritettiin,
-jolloin hänen veljensä Thomas antautui (tehden jälkeenpäin sopimuksia
-tasavaltalaisten kanssa, mitä seikkaa vanhempi veli ei milloinkaan
-antanut hänelle anteeksi) ja jolloin hänen toinen veljensä Edward,
-joka oli omaksunut papillisen kutsumuksen, kaatui Castlewoodin
-tornissa toimiessaan siellä sekä pappina että tykkimiehenä. Tämä
-piintynyt vanha kuningasmielinen, joka oli kuninkaan luona, kun hänen
-taloaan noin tuhottiin, pääsi pujahtamaan ulkomaille ainoan poikansa
-kanssa, joka silloin oli vain poikanen, mutta palasi ottaakseen osaa
-Worcesterin taisteluun. Tuolla tuhoisalla kentällä kaatui Eustace
-Esmond ja Castlewood lähti sieltä vielä kerran maanpakoon eikä tämän
-jälkeen eikä edes restauratsionin jälkeenkään enää koskaan poistunut
-tuon itsevaltiaan hovista (jonka palaamisesta meillä on kiitosrukous
-rukouskirjassa), hänen, joka myi maansa ja otti lahjuksia Ranskan
-kuninkaalta.
-
-Mikä onkaan ylväämpi näky kuin maanpaossa oleva suuri kuningas? Kuka
-ansaitsee kunnian paremmin kuin urhoollinen mies, jota on kohdannut
-onnettomuus? Sellaisen kuvan on Addison muovannut jalossa teoksessaan
-Catosta. Mutta kuvitelkaapa pakolais-Catoa huvittelemassa jossain
-kapakassa ilotyttö kummallakin polvellaan ja tusina uskollisia,
-humalaisia taistelutovereita mukanaan, ja laskuaan karttava
-kapakoitsija -- niin onnettomuuden arvokkuus katoaa heti. Historian
-runotar kääntyy häveten tuosta raa'asta näystä ja sulkee oven -- jolle
-maanpakolaisen maksamaton juoma on merkitty, -- sulkee oven taakse
-hänet ja hänen haarikkansa ja piippunsa ja kapakkalaulunsa, joita hän
-ja hänen ystävänsä hoilottavat. Sellaisen miehen kuin Kaarlen olisi
-pitänyt saada Ostade tai Mieris maalaamaan kuvansa. Knellerit ja Le
-Brunsit kaupustelevat vain kömpelöitä ja mahdottomia allegorioja; ja
-minusta on aina tuntunut solvaukselta se, että Olympoon tahdotaan
-tunkea mokoma viinissä rypevä jumal-olento.
-
-Kuninkaan seuraajasta, Castlewoodin varakreivistä -- joka menetti
-poikansa, joutui uskollisuutensa uhriksi, kantoi useita haavoja ja
-urhoollisuuden merkkejä -- tulisi varmaankin hänen sukulaistensa
-vaieta; ja jos hän kaatuisi ollessaan päihtyneenä, ei häntä saisi
-häväistä eikä houkutella ohikulkijoita nauramaan hänen punaiselle
-naamalleen ja valkeille hapsilleen. Mitä! Vuoltuuko virta vuoresta
-vapaana ja puhtaana, juokseeko se kauniiden niittyjen lävitse,
-muodostaen ja vahvistaen eloisia lisäjokia, päättyäkseen kylän
-viemäriin? Elämällä, jolla on jalo alku, ei useinkaan ole parempi
-loppu. Huomioidentekijän ei tulisi katsella sellaisia vaiheita ilman
-jonkinlaista pelkoa ja kunnioitusta niitä muistiinkirjoittaessaan. Olen
-nähnyt liian paljon onnea elämässä nostaakseni hattuani ja hurratakseni
-sille sen ajaessa ohi kultavaunuissaan, ja mieluummin näyttelen
-pientä osaani naapurieni kanssa jalkaisin, etteivät he halkeaisi
-liian suuresta kummastuksesta eivätkä osoittaisi suosiotaan liian
-äänekkäästi. Ylipormestariko tuossa juhlallisesti menee lihapiirakan
-syöntiin ja hallitustaloon? Tuoko on Newgate-vankilan Jaakko-parka,
-sheriffin ja keihäsmiesten saattamana, jotka johtavat häntä viimeisellä
-matkallaan Tyburniin? Katson sydämeeni ja arvioin olevani yhtä hyvä
-kuin ylipormestari ja tiedän olevani yhtä paha kuin Tyburn-Jaakko.
-Antakaa minulle ketjut ja punainen kaapu ja vanukasta eteeni, niin
-osaan vallan hyvin näytellä valtuusmiestä ja tuomita Jaakon päivällisen
-jälkeen. Näännyttäkää minua nälällä, pitäkää minua loitolla kirjoista
-ja rehellisistä ihmisistä, kehittäkää minua rakastamaan arpapeliä ja
-paloviinaa ja hurjistelemista ja pankaa minut Hounslow-Heathiin ja
-kukkaro eteeni, ja minä otan sen. "Ja ansaitsen hirttonuoran", sanotte
-te, haluten lopettaa tämän jaarituksen. En ryhdy väittämään teitä
-vastaan. En voi muuta kuin hyväksyä maailman semmoisena, jommoiseksi
-sen näen, hylkäämättä nuoranpätkääkään, niin kauan kuin se on muodissa.
-
-
-
-I luku.
-
-SELOSTUS ESMONDIN PERHEESTÄ CASTLEWOODIN LINNASSA.
-
-Kun Francis, Castlewoodin neljäs varakreivi, v. 1691 sai arvonsa ja
-heti sen jälkeen otti vastaan Castlewoodissa, Hantsin kreivikunnassa
-olevat tiluksensa, oli melkein ainoa siellä asustava henkilö,
-palvelijoita lukuunottamatta, kaksitoistavuotias poikanen, johon
-ei kukaan näyttänyt kiinnittävän mitään huomiota ennenkuin rouva
-varakreivitär hänet havaitsi, tarkastaessaan taloudenhoitajattaren
-kanssa linnaa saapumispäivänään. Poika oli huoneessa, jota sanottiin
-kirjastoksi tai keltaiseksi galleriaksi ja jossa perheen muotokuvat
-tavallisesti olivat, muun muassa Antonio Van Dyckin hieno maalaus
-Georgesta, toisesta varakreivistä ja Dobsonin maalaus kolmannesta
-varakreivistä, joka juuri oli kuollut. Viimemainittua kuvaa ei hänen
-rouva leskensä näyttänyt tahtovan viedä pois lähettäessään noutamaan
-taloonsa Chelseahen Sir Peter Lelyn maalaamaan oman kuvansa, jossa
-hänen armonsa oli kuvattu Dianan hoviin kuuluvaksi metsästäjättäreksi.
-
-Uusi, ihana Catslewoodin lady tapasi surullisen, yksinäisen kirjaston
-asujaimen tutkimassa suurta kirjaa, jonka tämä laski pois havaitessaan
-vieraan olevan saapuvilla. Kun poika ymmärsi, kuka tuo henkilö oli,
-nousi hän seisomaan ja kumarsi varakreivittärelle -- osoittaen ujoa
-kunnioitusta linnan emännälle.
-
-Lady ojensi kätensä -- koskapa ei tuo käsi olisikaan ojentunut tekemään
-hyvää työtä tai suojelemaan surulta ja onnettomuudelta? "Ja tämäkö on
-sukulaisemme?" sanoi hän; "mikä on nimesi, serkku?" "Nimeni on Henry
-Esmond", sanoi poika, kohottaen ihailevan ja ihmettelevän katseensa
-lady Esmondiin, sillä lady oli ilmestynyt niinkuin _Dea certe_ -- tosi
-jumalatar -- ja oli pojan mielestä ihanin olento, johon hän koskaan oli
-katsahtanut. Ladyn kultainen tukka kimalteli auringon kullassa, hänen
-ihonsa oli huikaisevan kukoistava, hänen huulensa hymyilivät ja hänen
-silmänsä loistivat hyvyydestä, joka saattoi Harry [Harry = Henry, nimen
-hyväilymuoto] Esmondin sydämen sykkimään hämmästyksestä.
-
-"Totta maar hänen nimensä on Henry Esmond, mylady", sanoi mrs. Worksop,
-taloudenhoitajatar (vanha tyranni, jota Henry Esmond kiusasi enemmän
-kuin vihasi), ja vanha rouva katsahti merkitsevästi lordivainajan
-kuvaan päin, joka vieläkin on perheen hallussa; siinä oli jalon ja
-ankaran näköinen mies, käsi miekan kahvassa ja takissaan arvomerkki,
-jonka lordivainaja oli saanut keisarilta Tonavalla käydyssä taistelussa
-turkkilaisia vastaan.
-
-Havaitessaan suuren, kieltämättömän yhdennäköisyyden tämän kuvan ja
-pojan välillä, uusi varakreivitär, joka yhä piteli pojan kättä kuvaa
-tarkastaessaan, punastui ja hellitti käden nopeasti, kulkien gallerian
-toiseen päähän mrs. Worksopin seuraamana.
-
-Kun lady palasi, seisoi Henry Esmond vielä samalla paikalla ja käsi
-siinä asennossa, johon se oli mennyt, kun hän oli antanut sen laskeutua
-mustalle takilleen.
-
-Ladyn sydän heltyi luullakseni -- ja tosiaankin, hänhän on
-sen sittemmin myöntänyt -- hänen ajatellessaan menettelevänsä
-epäystävällisesti jotakuta ihmistä kohtaan, olipa tämä suuri tai
-pieni; sillä kun hän palasi, oli hän lähettänyt taloudenhoitajattaren
-jollekin asialle käytävän toisessa päässä olevasta ovesta, ja tultuaan
-takaisin pojan luo äärimmäinen säälin ja lempeyden ilme silmissään,
-tarttui tämän käteen uudestaan asettaen toisen kauniin kätensä pojan
-pään päälle ja sanoen tälle muutamia sanoja, jotka olivat niin
-lempeitä ja lausuttiin niin suloisella äänellä, että pojasta, joka ei
-milloinkaan ennen ollut nähnyt niin paljon kauneutta, tuntui aivan
-kuin yliluonnollisen olennon tai enkelin kosketus olisi heittänyt
-hänet maahan ja polvistuen toisen polvensa varaan hän suuteli kaunista
-suojelevaa kättä. Viimeiseen elinhetkeensä asti Esmond muistaa ladyn
-semmoisena, jommoinen hän silloin puhuessaan oli, -- hänen kauniissa
-sormissaan olevat sormukset, hänen pukunsakin tuoksun, hänen säteilevät
-silmänsä, joista loisti kummastus ja hyvyys, hänen huulensa, joilla
-hymy päilyi, ja auringon, joka muodosti kultaisen sädekehän hänen
-hiustensa ympärille.
-
-Pojan vielä ollessa nöyrässä asennossaan hänen taakseen tuli
-pyylevä herra, joka talutti pientä, nelivuotista tyttöä. Herra
-purskahti kaikuvaan nauruun huomatessaan ladyn ja tämän ihailijan
-omituisine hentoine vartaloineen, kalpeine kasvoineen ja pitkine
-mustine suortuvineen. Lady punastui ja pyysi katseellaan puolisoaan
-hillitsemään iloisuuttaan -- sillä tulija oli herra varakreivi, jonka
-poika tunsi, koska oli nähnyt hänet kerran ennen lordivainajan eläessä.
-
-"Tämä siis on pikkuinen pappi", sanoi mylord katsahtaen poikaan. "Terve
-mieheen, sukulaisemme!"
-
-"Hän lukee rukouksensa äidin kuullen", sanoi pikku tyttö, hypähtäen
-isänsä polvelle, ja mylord purskahti uudestaan nauramaan ja
-Henry-sukulainen näytti perin nololta. Hän keksi puolisen tusinaa
-vastineita, mutta vasta kuukausia jälkeenpäin kun hän ajatteli tätä
-seikkailua; tällä hetkellä hän ei osannut vastata kerrassaan mitään.
-
-"Le pauvre enfant, il n'a que nous" [Lapsi parka, hänellä ei ole muuta
-turvaa kuin me], sanoi lady, katsahtaen lordiin; ja poika, joka ymmärsi
-hänen sanansa, vaikka lady epäilemättä näytti luulevan toisin, kiitti
-häntä koko sydämellään hänen lempeästä puheestaan.
-
-"Eikä häneltä tule täällä ystäviä puuttumaan", sanoi mylord
-ystävällisellä äänellä; "vai mitä, pikku Trix?"
-
-Pikku tyttö, jonka nimi oli Beatrix ja jota hänen isänsä nimitti tällä
-lyhennyksellä, katsahti totisesti Henry Esmondiin suurilla silmillään
-ja sitten kirkasti hymy hänen kasvojaan, jotka olivat kauniit kuin
-keruubin, ja hän tuli ja ojensi kätösensä pojalle. Pistävän suloinen
-kiitollisuuden, onnen ja rakkauden tunne täytti orpolapsen sydämen,
-kun hän sai suojelijoilta, jotka taivas oli hänelle lähettänyt,
-nämä lempeät sanat ja ystävyyden ja suosion osoitukset. Vain tunti
-sitten hän oli tuntenut olevansa hyvin yksin maailmassa. Kun hän
-kuuli kellojen jylisevän soiton Castlewoodin kirkosta, kellojen,
-jotka sinä aamuna soivat isäntänsä ja emäntänsä tervetuliaisiksi,
-olivat ne soineet hänelle vain pelkoa ja mielenankeutta, sillä hän
-ei tietänyt, kuinka uusi isäntä häntä kohtelisi, ja ne, joilta hän
-ennen oli pyytänyt turvaa, olivat nyt unohdetut tai kuolleet. Ylpeys
-ja epäluulo myös oli pidättänyt häntä huoneessa kylän papin ja kansan
-ja linnan palvelijoiden mennessä toivottamaan Castlewoodin lordia
-tervetulleeksi: sillä Henry Esmond ei ollut palvelija, vaikka olikin
-alistetussa asemassa, ei myöskään sukulainen, vaikka hän kantoi
-suvun nimeä ja vaikka hänen suonissaan virtasi sen veri; ja kesken
-hälinän ja suosionosoitusten kajahtelun uuden isännän saapuessa
-(jolle, voin vakuuttaa, juhlat oli valmistettu ja jonka kunniaksi
-tykkejä laukaistiin ja jolle vuokraajat ja palvelijat hurrasivat, kun
-vaunut lähestyivät ja pyörivät linnan pihalle) ei kukaan kiinnittänyt
-huomiotaan Henry Esmondiin, joka istui yksinäisenä, kenenkään
-huomaamatta kirjastohuoneessa, kunnes hänen uudet ystävänsä hänet
-löysivät.
-
-Kun mylord ja lady aikoivat poistua huoneesta, pyysi tyttö, pitäen
-yhä sukulaistaan kädestä, häntä tulemaan heidän mukanaan. "Sinä
-hylkäät aina vanhan ystävän löytäessäsi uuden, Trix", sanoi hänen
-isänsä hänelle iloisesti mennen kuvakokoelmahuoneeseen ja tarjoten
-käsivartensa rouvalleen. Sieltä he menivät musiikkihuoneeseen, joka
-kauan oli ollut käyttämättömänä, ja kellotornissa olevien kuningatar
-Elisabethin huoneiden läpi pengermälle, josta aukeni ihana näköala
-auringon laskiessa, tummuvat metsät ja palaavien peltovariksien pilvi
-ja tasanko ja joki, joiden takana oli Castlewoodin kylä ja silmää
-hyväilevät purppuranväriset mäet. Pikkuinen Castlewoodin perijä,
-kaksivuotias lapsi, oli jo pengermällä imettäjänsä käsivarsilla, jonka
-luota hän juoksi ruohopengermän poikki äitinsä luo huomatessaan tämän.
-
-"Ellet voi olla onnellinen täällä, Rachel", sanoi mylord katsellen
-ympärillään olevaa näköalaa, "on sinua vaikea tyydyttää".
-
-"Olen onnellinen siellä missä sinä olet", sanoi lady, "mutta kaikkein
-onnellisimpia olimme Walcote Forestissa;" ja sitten mylord alkoi
-selittää heidän edessään olevaa näköalaa vaimolleen sekä sellaista,
-minkä pikku Henry tiesi paremminkin kuin hän -- nimittäin linnan
-historiaa: kuinka paashi karkasi tuosta portista mukanaan Castlewoodin
-perijätär, jolloin tilukset tulivat nykyisen perheen haltuun, kuinka
-keropäät hyökkäsivät kellotorniin, jota puolustaessa mylordin isä
-kaatui. "Olin vasta kaksivuotias silloin", sanoi hän, "mutta vähennä
-neljäkymmentäkuusi yhdeksästäkymmenestä ja sano, kuinka vanha olen,
-Henry-lanko?"
-
-"Kolmenkymmenen", sanoi hänen vaimonsa naurahtaen.
-
-"Vallan liian vanha sinulle, Rachel", vastasi mylord katsoen häneen
-hellästi. Lady tosiaankin näytti olevan vain tyttönen, ja oli tuskin
-vielä täyttänyt kahtakymmentä.
-
-"Tiedäthän, Frank, että teen mitä hyvänsä sinun mieliksesi", sanoi hän,
-"ja lupaan vanheta joka päivä."
-
-"Et saa sanoa isää Frankiksi, nyt sinun pitää sanoa häntä mylordiksi",
-sanoi Beatrix-neiti keikahuttaen pikkuista päätään. Silloin hänen
-äitinsä hymyili ja iloinen isä nauroi ja pieni juokseva poika nauroi --
-tietämättä miksi, mutta varmaankin siksi, että oli onnellinen, niinkuin
-jokainen näytti olevan. Miten nuo vähäpätöiset tapahtumat ja sanat,
-maisema ja aurinko, hymyilevä ja puhuva ihmisryhmä, syöpyivätkään
-syvälle muistoon!
-
-Auringon laskiessa lähetettiin pienoinen perijä imettäjänsä hoivaamana
-nukkumaan, jonne hän kirkuen läksi, mutta pikku Trixille annettiin
-lupa istua illallispöydässä sinä iltana. -- "Ja tulethan sinäkin,
-sukulaisemme, vai miten?" sanoi lady.
-
-Harry Esmond punastui. "Sy-syön illallista mrs. Worksopin kanssa", hän
-sanoi.
-
-"Hitto vie", sanoi mylord, "syöt illallista meidän kanssamme tänään,
-Henry. Naisen pyytäessä ei saa kieltäytyä, eihän, Trix?" Ja he kaikki
-ihmettelivät Henryn ruokahalua, joka olikin vallan suurenmoinen, sillä
-hän ei ollut saanut päivällistä, koska kukaan ei ajatellut häntä siinä
-hälinässä, joka linnassa vallitsi uuden lordin tulon edellisissä
-valmistuksissa.
-
-"Etkö saanut päivällistä, rakas lapsiparka!" pahoitteli mylady,
-kasaten pojan lautaselle lihaa; ja mylord täyttäen maljan lait ojaan
-myöten käski tämän juoda tervehdysmaljan, jolloin nuoriherra Harry
-kulahutti viinin kurkkuunsa, huutaen "kuninkaan malja". Mylord oli
-halukas juomaan sen ja kaikki muutkin maljat, jopa liiankin halukas.
-Hän ei tahtonut kuulla puhuttavankaan tohtori Tusherin (Castlewoodin
-kotikappalaisen) lähdöstä jälkiruoan tarjoamisen jälkeen -- hän ei
-vielä ollut saanut pitää kappalaista niin kauan, hän sanoi, että olisi
-tähän kyllästynyt, -- joten hänen kunnianarvoisuutensa piti mylordille
-seuraa muutamia tunteja piipun ja punssilasin ääressä ja meni kotiin
-jotenkin heiluvin askelin ja vakuuttaen kymmeniä kertoja, että hänen
-ylhäisyytensä ystävällisyys voitti kaiken sen hyvyyden, joka oli tullut
-hänen osakseen hänen ylhäisyytensä armollisten sukulaisten puolelta.
-
-Nuoren Esmondin saapuessa pieneen kamariinsa hänen sydämensä oli
-täynnä hämmästystä sekä kiitollisuutta niitä uusia ystäviä kohtaan,
-jotka tämä onnellinen päivä oli hänelle suonut. Hän oli jalkeilla,
-odottaen valppaana jo kauan ennen kuin talo valveutui, toivoen saavansa
-nähdä ihanan ladyn ja hänen lapsensa -- tuon lempeän suosijansa
-ja suojelijansa, ja hän pelkäsi vain, että heidän eilisiltainen
-ystävyytensä jotenkin loppuisi tai muuttuisi. Mutta viimein tuli pikku
-Beatrix puutarhaan ja hänen äitinsä seurasi häntä tervehtien Harryä
-yhtä ystävällisesti kuin ennenkin. Poika kertoi hänelle pitemmälti
-linnan historiaa (jota Harrylle oli opetettu entisen lordin aikana).
-Lady kuunteli sitä suurella mielenkiinnolla; ja sitten poika ilmoitti,
-muistaen edellistä iltaa, ymmärtävänsä ranskaa ja kiitti ladyä hänen
-suojeluksestaan.
-
-"Ymmärrätkö?" sanoi tämä punastuen; "siinä tapauksessa, sir, saat
-opettaa minua ja Beatrixia." Ja lady kysyi pojalta vielä paljon muuta
-hänestä itsestään; mutta tämä voidaan kertoa paremmin, täydellisemmin
-ja selvemmin kuin niissä lyhyissä vastauksissa, jotka poika antoi
-emäntänsä kysymyksiin.
-
-
-
-II luku.
-
-KUVAUS SIITÄ, MITEN FRANCIS, NELJÄS VARAKREIVI, SAAPUU CASTLEWOODIIN.
-
-Tiedetään, että Esmondin nimi ja Hantsin kreivikunnassa olevat
-Castlewoodin tilukset, tulivat nykyisen perheen haltuun Dorothean,
-Edwardin, Esmondin jaarlin ja markiisin ja Castlewoodin lordin
-tyttären ja perijättären kautta, joka lady nai, Elisabethin 23:ntena
-hallitusvuotena, Henry Poynsin, joka silloin oli paashina hänen
-isällään. Francis, yllämainittujen Henryn ja Dorothean poika ja
-perijä, otti äitinsä nimen, jota perhe oli ennenkin käyttänyt,
-ja sai ritarin ja paroonin arvon kuningas Jaakko I:ltä; ja koska
-hänellä oli sotilaallisia taipumuksia, jäi hän pitkäksi aikaa Saksaan
-vaaliruhtinaan luokse, jonka palveluksessa Francis menetti paljon
-ja oli useissa vaaroissa, hän kun lainasi suuria rahasummia tuolle
-onnettomalle ruhtinaalle ja sai useita haavoja keisarin puoluelaisia
-vastaan käydyissä sodissa, joihin sir Francis otti osaa.
-
-Kotiin palattuaan sir Francis sai palvelustensa ja monien uhrauksiensa
-palkan majesteettivainaja Jaakko I:ltä, joka armollisesti lahjoitti
-tälle koetellulle palvelijalleen ruokavarastonhoitajan ja kuninkaan
-maitoviinin ritarin arvon, jota korkeata ja vastuunalaista virkaa hän
-hoiti tuon kuninkaan sekä hänen onnettoman seuraajansa hallitusajan.
-
-Vanhuus ja monet haavat ja sairaudet pakottivat sir Franciksen
-toimituttamaan suuren osan velvollisuuksistaan sijaisella; ja hänen
-poikansa sir George Esmond, ritari ja lipunkantaja, täytti tämän
-viran, ensin isänsä luutnanttina ja myöhemmin isänsä arvon ja nimen
-perijänä melkein koko kuningas Kaarle I:n sekä hänen kahden poikansa
-hallitusajan.
-
-Sir George Esmond nai alempisäätyisen, kuin hänen nimensä ja arvonsa
-edellyttivät, nim. valtuusmiehen ja kultasepän Thomas Tophamin
-tyttären Lontoon kaupungista. Appiukko oli parlamentin puolella
-silloin alkavissa selkkauksissa ja petti sir Georgen toiveet
-omaisuudesta, jonka tämä luuli hänen testamenttaavan hänelle, sillä
-appi jättikin rahansa toiselle tyttärelleen, naimattomalle Barbaralle.
-Sir George Esmond osoitti puolestaan kaikin tavoin kiintymystään
-ja uskollisuuttaan kuninkaan asiaa sekä tämän persoonaa kohtaan;
-ja kuninkaan ollessa Oxfordissa V. 1642 sir George isänsä luvalla,
-joka silloin oli hyvin vanha ja sairaalloinen ja asui linnassaan
-Castlewoodissa, sulatutti kaikki perheen hopealautaset hänen
-majesteettinsa hyväksi.
-
-Tämän ja muiden uhrausten ja ansioiden palkkioksi suvaitsi hänen
-majesteettinsa (Oxfordissa tammik. v. 1643 päivätyllä kirjelmällä)
-antaa sir Francis Esmondille, Castlewoodin varakreiville, Shandonin
-varakreivin arvon Irlannissa, ja koska varakreivin tilukset olivat
-suuresti köyhtyneet kuninkaalle annettujen lainojen tähden, joita
-kuningas ei näinä vaikeina aikoina voinut takaisin maksaa, annettiin
-varakreiville maalahjoitus Virginian siirtokunnista, josta maasta osa
-nykyäänkin on hänen perheensä jälkeläisten hallussa.
-
-Ensimmäinen Castlewoodin varakreivi kuoli perin iäkkäänä, vain muutamia
-kuukausia sen jälkeen kun oli arvonsa saanut. Hänen seuraajansa
-oli hänen vanhin poikansa, yllämainittu George, ja paitsi tätä jäi
-varakreiviltä perillisiä Thomas, kuninkaan armeijan eversti, joka
-liittyi myöhemmin vallantavoittelijan puolelle, ja Francis joka kuului
-hengelliseen säätyyn ja kaatui puolustaessaan Castlewoodin linnaa
-parlamenttilaisia vastaan v. 1647.
-
-Lordi George Castlewoodilla (toisella varakreivillä), kuningas Kaarle
-I:n aikalaisella, ei ollut muita miehisiä perillisiä kuin ainoa
-poika Eustace Esmond, joka kaatui, ja puolet Castlewoodin miehiä
-hänen kanssaan, Worcesterin taistelussa. Castlewoodin maat myytiin
-ja jaettiin tasavaltalaisten miehille, koska Castlewoodia pidettiin
-osallisena melkein kaikkiin protektoria vastaan kuninkaan kuoleman
-jälkeen ja kuningas Kaarle II:n valtaanpalautukseen asti tehtyihin
-salaliittoihin. Mylord seurasi tuon kuninkaan hovia maanpakoon,
-jouduttuaan taloudelliseen perikatoon sen palveluksessa. Hänellä
-oli vain yksi tytär, josta ei hänestäkään ollut isälle suurta
-iloa, sillä onnettomuus ei ollut opettanut noille maanpakolaisille
-elämänkieltäymyksiä, ja sanotaan sekä Yorkin herttuan että hänen
-veljensä kuninkaan riidelleen Isabel Esmondista. Hän oli kuningatar
-Henrietta Marian hovinainen ja kääntyi hyvin nuorena katoliseen uskoon;
-hänen isänsä, heikko mies, seurasi tyttärensä esimerkkiä pian sen
-jälkeen Bredassa.
-
-Eustace Esmondin kuoltua Worcesterin taistelussa Thomas Esmond,
-lordi Castlewoodin veljenpoika, joka silloin oli vain poikanen,
-tuli arvonimen perijäksi. Hänen isänsä oli valtariidoissa ollut
-parlamentin puolella ja oli siten vieraantunut sukunsa päämiehestä,
-ja lordi Castlewood oli ensin niin raivoissaan ajatellessaan arvonsa
-(vaikka se nyt oli tuskin tyhjää parempi) menevän keropäälurjukselle,
-että hän olisi nainut uudestaan ja kosiskelikin jo Brüggessä erään
-viinikauppiaan tytärtä, jonka isälle hänen ylhäisyytensä oli suuria
-summia vuokravelkaa kuninkaan ollessa siellä, mutta hän kammosi hovin
-pilkkaa ja tyttärensä vihaa. Tytärtään hän suorastaan pelkäsi -- sillä
-tämä oli luonteeltaan yhtä ylimielinen ja kiivas kuin lordi oli heikko;
-haavat ja juopottelut olivat tämän saattaneet rappiolle.
-
-Lordi Castlewood olisi tahtonut saada naitetuksi tyttärensä Isabellan,
-tämän serkulle, sen Francis Esmondin pojalle, joka kaatui Castlewoodin
-piirityksessä. Ja sanotaankin neidin ihastuneen tuohon mieheen, joka
-oli häntä useita vuosia nuorempi (tätä hän ei suinkaan pitänyt miehessä
-minään vikana), mutta kosiskeltuaan ja päästyään perheen läheisimpään
-piiriin tämä serkku odottamatta pyörsi takaisin, juuri silloin kuin
-asia näytti kaikkein lupaavimmalta, eikä edes millään tavoin selittänyt
-tätä menettelyään. Hänen ystävänsä kiusasivat häntä, suvaiten
-ilkamoiden sanoa sitä hänen uskottomuudekseen. Jack Churchill, Frank
-Esmondin luutnantti kuninkaan henkivartiaston jalkaväkirykmentistä peri
-Esmondin paikan, kun tämä oli jättänyt hovin ja lähtenyt Tangeriin
-raivoissaan siitä, että oli huomannut ylenemisensä riippuneen
-kihlaamastaan elähtäneestä morsiamesta. Hän ja Churchill, jotka olivat
-olleet _condiscipuli_ P. Paavalin koulussa, vaihtoivat asian johdosta
-kiivaita sanoja; ja Frank Esmond virkkoi kiroten toverilleen: "Jack,
-sisaresi voi olla semmoinen ja tämmöinen, mutta minun vaimoni ei
-milloinkaan, kautta Juppiterin!" ja miekat paljastettiin ja vertakin
-paljastettiin tässä riidassa kunnes ystävät heidät eroittivat. Harvat
-miehet olivat niin arkoja kunnian-asioissa siihen aikaan, ja hyvää
-syntyperää ja sukupuuta olevat miehet pitivät kuninkaallista tahraa
-sukunsa vaakunassa lisäkoristeena. Frank Esmond päätyi oikkuilleen
-Tangeriin, josta sitten palasi kahden vuoden sotapalveluksen jälkeen,
-asettuen asumaan pienelle, äidiltä perimälleen tilalle lähelle
-Winchesteria, tullen maalaisherraksi ja pitäen ajokoiria, eikä hän
-koskaan palannut hoviin kuningas Kaarlen hallitusaikana. Mutta hänen
-setänsä Castlewood ei milloinkaan antanut hänelle anteeksi, eikä sitä
-kotvaan aikaan tehnyt hänen serkkunsakaan, jota hän oli kieltäytynyt
-naimasta.
-
-Täydelleen ei lordi Castlewood, joka oli kuluttanut kuninkaan
-palveluksessa nuoruutensa ja omaisuutensa, kyennyt tilusten,
-eläkkeiden, Ranskasta saapuvien lahjusten tai kuninkaan lahjojenkaan
-avulla -- lahjoja tuli niin kauan kuin hänen tyttärensä oli suosiossa
--saamaan omaisuuttaan takaisin, eikä hän välittänyt poikansa kuoleman
-jälkeen käydäkään Castlewoodissa tai korjauttaa sitä, vaan eli leveästi
-ja loistavasti hovissa ja sai säästetyksikin melkoisen määrän käteistä
-rahaa.
-
-Silloinpa hänen perillisensä ja veljenpoikansa, Thomas Esmond, alkoi
-pyrkiä setänsä suosioon. Thomas oli palvellut keisaria ja Alankomaita,
-kun kuningas Kaarlen oli ollut pakko lainata sotaväkeä näille
-valtioille, sekä niitä vastaan, sitten kun hänen majesteettinsa oli
-tehnyt liiton Ranskan kuninkaan kanssa. Näissä taisteluissa Thomas
-Esmond herätti enemmän huomiota kaksintaisteluillaan, meluamisellaan,
-paheillaan ja pelaamisellaan kuin millään huomattavalla sotaisella
-urotyöllä ja palasi Englantiin, kuten moni muu matkusteleva
-englantilainen herra, vähääkään parantumatta ulkomaisista
-kokemuksistaan. Hän oli hävittänyt nuoremman veljensä osuuden pienestä
-vanhempain perinnöstä, eikä -- totuushan on ilmaistava -- ollut muuta
-kuin sissi varsinaisten soturien joukossa ja metelöitsijä Alsatiassa
-ja Friarsiassa [kuuluisia pelihuoneita ja pahuudenpesiä senaikaisessa
-Lontoossa], joissa hän koetteli pelionneaan, kun luuli olevan
-tilaisuutta omaisuuden hankkimiseen.
-
-Hänen serkkunsa oli nyt sivuuttanut keski-iän eikä hänen entistä
-kauneuttaan todistaneet muut kuin hänen oma puheensa. Hän oli luiseva
-ja keltainen ja torahampainen, eikä kaikki punainen ja valkoinen
-ihomaali, jota oli saatavissa kaikista Lontoon korukaupoista, kyennyt
-tekemään hänestä kaunotarta. Mr. Killigrew nimitti häntä Sibyllaksi,
-pääkalloksi, joka kuninkaan juhlissa oli muistutuksena: _memento mori_
-[muista kuolemaasi!] j.n.e. -- sanalla sanoen, hän oli nainen, joka
-saattoi olla helppo valloittaa, mutta jota valloittamaan vain hyvin
-rohkea mies uskalsi ryhtyä. Tämä rohkea mies oli Thomas Esmond. Hän
-ihaili suuresti lordi Castlewoodin säästöjä, joiden määrää juorut
-olivat paljon suurennelleet. Madame Isabelilla sanottiin olevan
-kallisarvoisia kuninkaallisia jalokiviä, jota vastoin Tom Esmond-raukan
-viimeistä edellinen takki oli pantissa.
-
-Mylordilla oli tähän aikaan komea talo Lincolns-Inn-Fieldsissä lähellä
-Herttuanteatteria ja Portugalin lähettilään kappelia. Tom Esmond, joka
-oli ollut uuttera teatterissakävijä niin kauan kuin hänellä riitti
-rahaa näyttelijättärille, alkoi nyt käydä kirkossa yhtä uutterasti. Hän
-näytti niin laihalta ja kuluneelta, että hän helpostikin kävi katuvasta
-syntisestä ja tultuaan täten kääntyneeksi hän otti tietenkin setänsä
-papin rippi-isäkseen.
-
-Tämä hyväntahtoinen isä sovitti hänen ja vanhan lordin, hänen setänsä,
-välit, vaikka tämä vain vähän aikaa ennemmin ei viitsinyt edes
-puhutella häntä Tomin kulkiessa lordin vaunujen akkunan ohi, kun tämä
-juhlallisesti meni täyttämään virkaansa hovissa ja veljenpoika pujahti
-ohi kuluneine hattuineen ja sulkineen, miekan terän tunkiessa ulos
-huotrasta, kahdenpennyn kapakkaan Bell Yardiin.
-
-Thomas Esmond alkoi pian setänsä kanssa sovittuaan käydä hienoksi ja
-näyttää hyvän elämän ja puhtaiden liinavaatteiden tuottamia etuja.
-Hän paastosi ankarasti kahdesti viikossa, totta kyllä, mutta korvasi
-sen muina päivinä; ja näyttääkseen miten hyvä ruokahalu hänellä oli,
-sanoi mr. Wycherley, hän lopuksi nielaisi tuon kärpästentahriman,
-vanhan, härskin serkkumurunsa. Näistä hovihäistä kulki loppumattomia
-kokkapuheita ja häväistysjuttuja; mutta Tom ajoi sinne nyt setänsä
-vaunuissa ja nimitti häntä isäksi, ja päästyään voitolle saattoi
-nauraakin. Tämä avioliitto solmittiin vähän ennen kuningas Kaarlen
-kuolemaa; Castlewoodin varakreivi kuoli pian sen jälkeen.
-
-Tästä aviosta syntyi poika, jota vanhemmat vaalivat suurella
-rakkaudella ja huolella, mutta jolla hoitajista ja lääkäreistä
-huolimatta oli vain lyhyt elinaika. Hänen saastutettu verensä
-ei juossut kauan hänen heikossa, pienessä ruumisraukassaan.
-Sairauden oireet näyttäytyivät hänessä jo varhain, ja puolittain
-imartelun halusta ja puolittain taikauskosta vaativat varakreivi
-ja varakreivitär, erittäinkin viimemainittu, hänen majesteettiansa
-kirkossa koskettamaan pientä raajarikkoparkaa. He olivat jo
-valmistautuneet julistamaan ihmeen tapahtuneeksi (tohtorit ja
-puoskarit olivat aina lapsen luona ja kokeilivat kaikennäköisten
-patenttilääkkeitten vaikutusta hänen pieneen ruumiiseensa). Mutta
-vaikka syystä tai toisesta näyttikin tapahtuneen huomattava parannus
-lapsen terveydessä majesteetin kosketuksen jälkeen, tuo pieni raukka
-kuoli kuitenkin muutamia viikkoja myöhemmin, antaen hovijuorujen
-kuljettajille aihetta sanoa, että kuningas, kartoittaessaan pahan pois
-Tom Esmondin ja hänen vaimonsa Isabellan lapsesta, karkoitti siitä
-elämänkin, koska sekin oli siinä vain pahaa.
-
-Äidin luonnollinen tuska pienen lapsiparan menetyksestä tuli vielä
-suuremmaksi, kun hän ajatteli kilpailijatartaan, Frank Esmondin
-vaimoa, joka oli suosiossa hovissa, mistä lady Castlewood raukka oli
-syrjäytetty, ja jolla oli lapsi, kukoistava ja kaunis tytär, ja joka
-oli uudestaan äidiksi tulemaisillaan.
-
-Hovi, kuten olen kuullut, nauroi vielä enemmän, kun ladyparka, joka jo
-oli hyvinkin sivuuttanut sen iän, jolloin vaimot tavallisesti saavat
-lapsia, yhä piti yllä tuota toivoaan, ja silloinkin vielä, kun tuli
-Castlewoodiin asumaan, lähetti yhtämittaa Hextoniin lääkäriä hakemaan
-ja ilmoitti ystävilleen perillisen tulosta. Tämä ja useat muut hänen
-hullutuksensa olivat suurena ilon aiheena. Viimeiseen elinpäiväänsä
-asti rouva varakreivitär näki hyväksi pitää itseään kauniina, tahtoen
-välttämättömästi kukoistaa sydäntalvellakin, maalaamalla ruusuja
-poskilleen kauan jälkeen niiden luonnollisen kukinnan ja pukien
-itseänsä kesäiseksi, vaikka hänen hapsensa jo olivat lumen peittämät.
-
-Herrat, jotka olivat kuningas Kaarlen ja kuningas Jaakon hovissa,
-ovat kertoneet tämän kirjoittajalle monia juttuja tästä omituisesta
-vanhasta rouvasta, juttuja, joilla ei ole tarpeellista huvittaa
-jälkimaailmaa. Ladyllä sanotaan olleen mainio kyky pistopuheiden
-keksimiseen ja jos hän taisteli kaikkien kilpailijattariensa kanssa
-kuningas Jaakon suosiosta, on hänellä ollut koko lailla riitelemistä.
-Hän oli rohkealuontoinen nainen ja näyttää ahdistelleen ja uuvuttaneen
-hänen majesteettiansa valitusvirsillään. Muutamat sanoivat syynä
-hänen hovista lähtöönsä olleen mustasukkaisuuden Frank Esmondin
-vaimoa kohtaan, toiset väittivät, että hänen täytyi peräytyä suuren
-taistelun jälkeen, joka tapahtui Whitehallissa hänen armonsa ja
-lady Dorchesterin, Tom Killigrewin tyttären välillä, jota kuningas
-suvaitsi suosia, ja jossa tuo vihattu Ester voitti elähtäneen Vastimme.
-Mutta hänen armonsa puolestaan vakuutti aina, että noiden kahden
-olennon maalle karkoituksen aiheutti hänen puolisonsa riita, eikä
-hänen omansa, sekä kuninkaan julma kiittämättömyys, hän kun antoi
-perheen ulkopuolelle ruokavarastonhoitajan ja viinimaidon ritarin
-virat, joita kaksi Castlewoodin lordi vainajaa oli kantanut niin
-kunniakkaasti ja jotka nyt sai aivan eilispäivän aatelismies, ja tuon
-hirveän Dorchester-olennon hännystelijä, lordi Bergamot. [Lionel
-Tipton, josta tehtiin paroni Bergamot anno 1686, kuninkaan uskottu
-kamariherra, myöhemmin nimitetty ruoka varastonhoitajaksi ja kuninkaan
-maitoviininritariksi (Georgen Castlewoodin toisen varakreivin jälkeen),
-seurasi hänen majesteettiaan St. Germaineen, jossa kuoli jättämättä
-perillisiä. Oranian prinssi ei nimittänyt mitään maitoviinin ritaria
-eikä seuraavienkaan hallitsijain aikana ole hovissa ollut sellaista
-virkailijaa.] "En koskaan", sanoi lady, "olisi saattanut katsella
-hänen majesteettinsa maitoviiniä kantavan muiden kuin Esmondien.
-Olisin lyönyt tarjottimen lordi Bergamotin kädestä, jos olisin hänet
-kohdannut". Ja ne, jotka tunsivat hänen armonsa, tietävät, että hänessä
-oli naista uhkauksensa toimeenpanemiseen, ellei hän kylläkin viisaasti
-olisi vetäytynyt tieltä pois.
-
-Pitäen kukkaronnauhoja oman valvontansa alaisina, jonka alaiseksi
-hän tahtoikin saada kaikki henkilöt, jotka joutuivat hänen
-läheisyyteensä, saattoi lady Castlewood pitää puolisoaan kuuliaisena;
-ja niinpä hän hävitti taloutensa Lontoosta -- hän oli muuttanut
-Lincoln's-Inn-Fieldsistä Chelseahen, kauniiseen uuteen taloon,
-jonka hän sieltä oli ostanut -- ja toi nyt sieltä taloutensa,
-palvelijattarensa, sylikoiransa, seuraneitonsa, pappinsa ja
-lordipuolisonsa Castlewood-linnaan, jota hän ei ollut koskaan nähnyt
-lähdettyään sieltä pienenä lapsena isänsä kanssa kuningas Kaarle I:n
-hallitessa vallinneina vaikeina aikoina. Vanhan linnan seinissä näkyi
-vielä reikiä, jotka olivat syntyneet tasavaltalaisten luodeista. Osa
-linnaa korjattiin ja sisustettiin hopeaesineillä, seinäverhoilla ja
-huonekaluilla, jotka oli tuotu Lontoon talosta. Mylady luuli saavansa
-iloisen vastaanoton Castlewoodin kylässä ja odotti ihmisten hurraavan,
-kun hän ajoi yli viheriän lakeuden suurissa vaunuissaan, mylord
-vierellään, seuranaisensa, sylikoiransa ja papukaijansa vastakkaisella
-istuimella, kuusi hevosta vaunujen edessä, asestetut palvelijat
-ratsain sekä vaunujen edellä että jälessä. Mutta "alas paavi" huudot
-olivat silloin valtavimmillaan; kylän ja lähikaupungin kansa kauhistui
-kreivittären maalattuja kasvoja ja silmäripsiä, kun tämä työnsi päätään
-ulos vaunun akkunasta, koettaen epäilemättä olla hyvin armollinen;
-ja eräs vanha eukko tokaisi: "Lady Isabel! Herra siunatkoon, sehän
-on oikea Iisebel!" jolla nimellä armollisen kreivittären vihamiehet
-häntä tavallisesti jälkeenpäin mainitsivat. Maaseutu oli silloin
-suuressa "alas paavi"! kiihkossa. Hänen armonsa kreivittären sekä
-hänen puolisonsa tunnettu kääntyminen, katolinen pappi, joka oli hänen
-seurueessaan, ja jumalanpalvelus, joka toimitettiin Castlewoodin
-kappelissa (vaikka kappeli oli rakennettu tämänlaista jumalanpalvelusta
-varten, ennenkuin paikkakunnalla vielä muunlaisesta oli kuultukaan ja
-vaikka jumalanpalvelus toimitettiin mitä hiljaisimmassa muodossa),
-ei suinkaan enentänyt hänen suosiotaan tässä kreivikunnassa eikä
-kylässäkään. Suurin osa Castlewoodin tiluksia oli takavarikoitu tai
-jaettu tasavaltalaisille. Joitakuita näitä Cromwellin sotureita eli
-vielä kylässä, ja he katsoivat ensimmälti vihamielisinä hänen armoonsa
-kreivittäreen hänen tullessaan sinne asumaan.
-
-Varakreivitär meni Hextoriin kokoukseen, vieden lordin mukanaan ja
-säikähytti maaseutuväestön upeilla timanteillaan, joita hän aina
-käytti julkisesti näyttäytyessään. Sanotaan hänen käyttäneen niitä
-kotonaankin ja nukkuneen korut kaulassaan, vaikka tämän kirjoittaja
-voi antaa sanansa siitä, että se oli katalaa parjausta. "Jos hän
-ottaisi ne pois", sanoi lady Sark, "karkaisi hänen puolisonsa Tom
-Esmond ne taskussa ja panttaisi ne." Sekin oli parjausta. Lady Sark
-oli hänkin hovin karkoitettuja, ja näiden kahden ladyn välillä oli
-ollut ilmisota sitä ennen. Kylän kansa alkoi lopulta sopia ladynsä
-kanssa, joka oli lempeä ja hyvä, vaikkakin tavoiltaan oikukas ja
-ylpeä, ja jonka hyvyyttä tohtori Tusher, kappalainen, kovin ylisti
-laumalleen. Lordi puolestaan ei tuottanut paljoakaan vaivaa, häntä kun
-tuskin pidettiin muuna kuin jonkinlaisena varakreivittären lisäkkeenä,
-johon varakreivittäreen Castlewoodin vanhojen lordien tyttärenä ja
-suunnattoman omaisuuden omistajana, kuten maalaisväki sanoi (vaikkakin
-yhdeksän kymmenettä osaa siitä oli olemassa vain juoruissa), katsottiin
-kuin linnan todelliseen kuningattareen ja valtiattareen.
-
-
-
-III luku.
-
-THOMAS, KOLMAS KREIVI, OLI VIENYT MINUT SINNE PAASHIKSI ISABELLALLE.
-
-Jonkun aikaa tämän jälkeen Castlewood palasi Lontooseen ja lähetti
-erään käskyläisensä pieneen tupaseen Ealingin kylään, jossa jonkun
-aikaa oli asunut eräs vanha ranskalainen pakolainen nimeltä Pastoureau,
-eräs niitä, jotka Ranskan kuninkaan hugenottivaino oli tuonut tähän
-maahan. Tämän ukon luona asui pikkuinen poika, jota nimitettiin
-Henry Thomasiksi. Vähän aikaa ennemmin hän muisti asuneensa muualla,
-paikassa, joka myös oli Lontoon läheisyydessä, kangaspuiden ja rukkien
-keskellä. Siellä oli ollut loppumattomiin virsien veisaamista ja
-kirkonkäyntiä ja kokonainen siirtokunta ranskalaisia.
-
-Pojalla oli siellä ollut hyvin rakas ystävä, joka kuoli ja jota hän
-nimitti tädiksi. Täti saattoi joskus unissa tulla hänen luokseen, ja
-hänen kasvonsa, vaikka ne olivatkin jokapäiväiset, olivat pojasta
-tuhat kertaa rakkaammat kuin mrs. Pastoureaun, Bon Papa Pastoureaun
-uuden vaimon, joka tuli Papan luokse tädin mentyä pois. Ja siellä,
-Spittlefieldissä, joksi sitä tavallisesti sanottiin, asui George-setä,
-joka hänkin oli kutoja, ja joka tavallisesti kertoi Henrylle, että tämä
-oli oikeastaan herrassäätyinen lapsi, jonka isä oli kapteeni ja äiti
-enkeli.
-
-Kun hän sanoi niin, kohotti Bon Papa tavallisesti katseensa
-kangaspuistaan, jolla hän kirjaili kauniita silkkikukkasia, ja sanoi:
-"Enkeli! hänhän on tuon Babylonian porton palvojia." Bon Papa puhui
-aina Babylonian portosta. Bon Papalla oli pikkuinen huone, jossa hän
-aina saarnaili ja lauloi virsiä suureen vanhaan nenäänsä. Pikku Henry
-ei pitänyt tuosta saarnaamisesta; hän piti enemmän niistä kauniista
-saduista, joita tädillä oli tapana hänelle kertoa. Bon Papan vaimo
-ei milloinkaan kertonut hänelle kauniita satuja; hän vain riiteli
-George-sedän kanssa, ja tämä lähti pois.
-
-Tämän jälkeen Henryn Bon Papa ja hänen vaimonsa ja kaksi lasta, jotka
-vaimolla oli edellisestä avioliitosta, tulivat Ealingiin asumaan.
-Uusi vaimo antoi omille lapsilleen kaikkea hyvää ja Henrylle monta
-selkäsaunaa, joiden syytä poika ei ymmärtänyt. Lyöntien ohella
-hän sai tältä rumia nimiä, joita ei tässä tarvitse mainita vanhan
-Pastoureaun tähden, joka yhä oli toisinaan ystävällinen. Noiden päivien
-onnettomuus on jo kauan sitten anteeksi annettu, vaikka ne luovatkin
-surunvoittoisen varjon lapsen varhaisvuosiin, ja tämä surunvoittoisuus
-on häntä seuraava hänen viimeiseen päiväänsä asti: Puun kasvu riippuu
-siitä, miten vesa on väännetty; ja ainakin se, joka on lapsena kärsinyt
-eikä ole kokonaan turmeltunut varhaisessa onnettomuuden koulussa, oppii
-olemaan lempeä ja kärsivällinen pieniä lapsia kohtaan.
-
-Harry oli kovin iloinen, kun mustiinpuettu herra, asestettu palvelija
-takanaan, tuli ratsullaan hakemaan häntä Ealingista. Ilkeä emintimä,
-joka omien lastensa tähden oli laiminlyönyt häntä, antoi hänelle
-illallista aivan riittävästi iltaa ennen hänen lähtöään ja yllinkyllin
-myös lähtöaamuna. Äitipuoli ei häntä enää kertaakaan lyönyt ja käski
-lapsia pysyttelemään hänestä erillään. Toinen näistä oli tyttö, eikä
-Harry milloinkaan olisi saattanut lyödä tyttöä; ja toinen oli poika,
-jota hän helposti olisi voinut kurittaa, mutta tämä huusi aina, ja
-silloin emäntä Pastoureau purjehti apuun käsivarret varstoina. Hän pesi
-Harryn kasvot ainoastaan silloin kuin tämä lähti pois, eikä kertaakaan
-tämän toimituksen jälkeen antanut hänelle korvapuustia. Emäntä taisi
-vähän nyyhkyttää, kun mustiinpuettu herra tuli poikaa hakemaan;
-ja vanha Pastoureau katsahti äkäisesti olkansa yli outoon herraan
-antaessaan pojalle siunauksensa, ja murisi jotain punaisesta portosta.
-Mestari oli käynyt hyvin vanhaksi ja oli jo melkein kuin lapsi. Emäntä
-Pastoureaulla oli tapana pyyhkiä hänenkin nenänsä kuten lasten. Emäntä
-oli suuri, pyylevä, sievännäköinen nuori nainen, mutta vaikka hän
-koettikin näyttää itkevältä, piti Henry sitä vain teeskentelynä, ja
-juoksi varsin ihastuneena hevosen luo, jonka selkään lakeija hänet
-auttoi.
-
-Tämä lakeija oli ranskalainen; hänen nimensä oli Blaise. Lapsi
-puhutteli häntä hänen omalla kielellään varsin hyvin, tunsipa tuon
-kielen vielä paremminkin kuin englanninkielen, koska hän oli näihin
-asti asunut pääasiallisesti ranskalaisten luona, ja toiset Ealingin
-pojat sanoivatkin häntä pikku ranskalaiseksi. Pian Henry oppi puhumaan
-englanninkieltä virheettömästi, unohtaen pikkuisen ranskansa: lapsethan
-unohtavat niin helposti. Lapsella oli muutamia varhaisimpia muistoja
-toisenlaisesta maasta ja kaupungista, jossa oli suuria valkeita
-taloja ja laiva. Mutta nämä olivat pojalle varsin hämäriä asioita,
-ja hämäräksi Ealingin muistokin pian tuli, ainakin suuri osa hänen
-kärsimyksistään siellä.
-
-Lakeija, jonka edessä hän ratsasti oli hyvin vilkas ja puhelias ja
-ilmoitti pojalle, että herra, joka ratsasti hänen edellään, oli
-herra varakreivin kappalainen, isä Holt -- että Henryä nyt tultiin
-nimittämään nuoriherra Henry Esmondiksi -- että mylord varakreivi
-Castlewood oli pojan kummi, -- että hän tuli tästedes asumaan suuressa
-Castlewoodin kartanossa... shiren kreivikunnassa, jossa hän tuli
-näkemään rouva kreivittären, joka oli ylhäinen rouva. Ja niinpä Henry
-Esmond tuotiin Lontooseen, istuen vaipalla Blaisen satulan edessä, ja
-hienoon kaupunginosaan, jonka nimi oli Covent Garden, jonka lähellä
-pojan isäntä asui.
-
-Mr. Holt, pappi, otti lasta kädestä ja vei hänet tämän jalosukuisen
-herran luo, suuren, väsyneeltä näyttävän herran, jolla oli päässään
-iso myssy ja päällään kukikas aamunuttu ja joka imeskeli appelsiineja.
-Herra taputti Henryä päähän ja antoi hänelle appelsiinin.
-
-"C'est bien ça" [Hyvä on], hän sanoi papille silmäiltyään lasta, ja
-mustiinpuettu herra kohautti olkapäitään.
-
-"Antaa Blaisen viedä hänet ulos huvittelemaan". Ja huvittelemaan
-läksivät poika ja palvelija. Henry kulki hyppyaskelin, niin häntä
-ilahdutti tämä retki.
-
-Hän on muistava elämänsä loppuun asti noiden päivien huvit. Monsieur
-Blaise vei hänet katsomaan näytelmää taloon, joka oli tuhannen kertaa
-suurempi ja kauniimpi kuin koju Ealingin markkinoilla; ja seuraavana
-onnellisena päivänä he kävivät joella terveysvettä juomassa. Henry näki
-Lontoon sillan, joka näytti kadulta, sekä sen varrella olevat talot
-ja kirjakaupat ja Lontoon Towerin valleineen ja suurine vallihaudassa
-olevine leijonineen ja karhuineen -- kaiken Monsieur Blaisen seurassa.
-
-Viimein, eräänä varhaisena aamuna koko seurue lähti maalle -- nimittäin
-lordi ja tuo toinen herra, jonka takana naisten satulalla istuivat
-Monsieur Blaise ja Henry; vielä oli kaksi tai kolme pistooleilla
-varustettua miestä, jotka johtivat kuormahevosia. Ja koko matkan
-ranskalainen kertoi pikku Henrylle rosvojuttuja, jotka saivat lapsen
-hiukset nousemaan pystyyn, kauhistuttaen häntä niin, että kun he
-lepäsivät tien varrella suuressa synkässä majatalossa, Henry pyysi
-saada nukkua samassa huoneessa jonkun palvelijan kanssa, ja isä Holt,
-herra, joka ratsasti mylordin kanssa, armahti häntä antaen lapselle
-pienen vuoteen omassa kamarissaan.
-
-Henryn teeskentelemätön puhe ja vastaukset nähtävästi taivuttivat
-tämän herran suosimaan poikaa, sillä seuraavana päivänä mr. Holt sanoi
-Henrylle, että tämä sai ratsastaa hänen takanaan eikä ranskalaisen
-lakeijan; ja hän teki koko matkan tuhansia kysymyksiä lapselle --
-hänen kasvatusveljistään ja sukulaisistaan Ealingissa, mitä hänen
-vanha isoisänsä oli hänelle opettanut, mitä kieliä hän puhui, osasiko
-hän lukea ja kirjoittaa ja laulaa j.n.e. Ja mr. Holt sai tietää että
-Henry osasi lukea ja kirjoittaa ja osasi molempia, sekä ranskan- että
-englanninkieltä, täydellisesti. Mutta kun hän kysyi Henryltä
-laulamisesta, alkoi poika laulaa hymniä Martti Lutherin nuotilla, joka
-sai mr. Holtin nauramaan, ja hänen _grand parrain'insa_, jolla oli
-nauhakoristeinen hattu ja peruukki, myös nauroi, kun Holt kertoi tälle
-mitä lapsi lauloi. Näytti siltä, ettei tohtori Martti Lutherin hymnejä
-laulettu kirkoissa, joissa mr. Holt saarnasi.
-
-"Sinä et saa koskaan enää laulaa tuota laulua, kuuletko, pikkumies?"
-sanoi herra kreivi, heristäen sormeaan.
-
-"Mutta koetamme opettaa sinulle paremman, Henry," sanoi mr. Holt. Ja
-lapsi vastasi, sillä hän oli hyväoppinen lapsi ja luonteeltaan hellä,
-että hän piti kauniista lauluista ja tahtoi oppia kaikkea mitä herra
-hänelle opetti. Sinä päivänä hän miellytti herroja puheellaan niin,
-että he antoivat hänen aterioida kanssaan majatalossa ja rohkaisivat
-häntä lörpöttelyssään, ja monsieur Blaise, jonka kanssa hän ratsasti ja
-aterioitsi edellisenä päivänä, palveli nyt häntä pöydässä.
-
-"Hyvä on, hyvä on!" sanoi Blaise sinä iltana (omalla kielellään),
-kun he taas lepäsivät majatalossa. "Olemme pikkuinen lordi täällä;
-olemme nyt pikkuinen lordi: saamme nähdä mitä olemme, kun tulemme
-Castlewoodiin, jossa mylady on."
-
-"Koska tulemme Castlewoodiin, monsieur Blaise?" kysäisi Henry.
-
-"_Parbleu_! [Totta tosiaan!] lordi ei liiaksi rasita itseään", sanoi
-Blaise virnistäen; eikä lordi tosiaankaan näyttänyt olevan kiireissään,
-sillä hän kulutti kolme päivää tuolla matkalla, jonka Henry Esmond on
-usein senjälkeen ratsastanut noin kahdessatoista tunnissa. Kahtena,
-viimeisenä päivänä Harry ratsasti papin seurassa, joka oli niin hyvä
-hänelle, että lapsi oli alkanut kovin kiintyä häneen ja tuli oikein
-tuttavalliseksi hänen kanssaan matkan päättyessä, ja tuskin hänellä
-oli pienessä sydämessään ainoatakaan ajatusta, jota ei hän sillä välin
-olisi uskonut uudelle ystävälleen.
-
-Viimein, kolmannen päivän illalla, he tulivat erääseen kylään, joka oli
-tasangolla jalavain kehystämänä ja oli hyvin kaunis. Kaikki ihmiset
-siellä ottivat hatun pois päästään ja kumarsivat herra kreiville,
-joka heikosti nyökkäsi heille kaikille. Siellä oli pyylevä henkilö
-papinkauhtanassa ja leveälierinen hattu päässä. Hän kumarsi syvempään
-kuin kutkaan toiset ja hänen kanssaan sekä mylord että mr. Holt
-vaihtoivat muutaman sanan.
-
-"Tämä, Henry, on Castlewoodin kirkko", sanoi mr. Holt, "ja tässä on
-sen kulmakivi, oppinut tohtori Tusher. Nosta hattuasi, junkkari, ja
-tervehdi tohtori Tusheria!"
-
-"Tulkaa illalliselle, tohtori", sanoi mylord, jolloin tohtori kumarsi
-uudestaan syvään, ja seurue jatkoi matkaansa komeaan taloon, joka oli
-heidän edessään. Siellä oli useita harmaita torneja tuuliviireilleen,
-ja talon akkunat liekehtivät auringonpaisteessa, ja hyvin suuri joukko
-peltovariksia lensi sujahtaen heidän päänsä yli metsään talon taakse,
-kuten Henry saattoi nähdä, ja mr. Holt kertoi hänelle, että nekin
-asuivat Castlewoodissa.
-
-He tulivat taloon ja menivät holvin läpi pihalle, jonka keskellä
-oli suihkulähde; ja tänne saapui useita miehiä ja he pitivät lordin
-jalustinta, kun hän astui ratsulta, ja osoittivat suurta kunnioitusta
-myöskin mr. Holtille. Lapsesta tuntui, että palvelijat katsoivat häntä
-uteliaasti ja hymyilivät toinen toisilleen; ja hän muisti mitä Blaise
-oli hänelle sanonut heidän ollessaan Lontoossa, kun Henry oli puhunut
-kummi-isästään ja ranskalainen oli sanonut: "_Parbleu!_ kyllähän
-sen näkee, että mylord on kummi-isäsi", joiden sanojen merkitystä
-ei poikaraukka silloin tietänyt, vaikka hän oppi käsittämään niiden
-totuuden pian jälkeenpäin, eikä hänen häpeänsä ollutkaan pieni, kun hän
-sai sen tietää ja sitä ajatteli.
-
-Heti kun he olivat astuneet ratsuiltaan, mr. Holt otti Harryä kädestä,
-johtaen hänet pihan läpi matalasta ovesta huoneisiin, jotka olivat
-rakennetut maakerrokseen, joista yhden isä Holt sanoi tulevan pojan
-kamariksi, toinen käytävän toisella puolella oli taas isän oma
-kamari. Niin pian kun pikku miehen kasvot oli pesty ja isän oma puku
-järjestetty, johti Harryn opas hänet vielä kerran ovelle, josta mylord
-oli saapunut käytävään, ja ylös rappusia ja eteishuoneen läpi myladyn
-vastaanottohuoneeseen -- jonka veroista upeudessa ei Harry ollut
-milloinkaan nähnyt, eipä edes Lontoon Towerissakaan, jossa juuri oli
-käynyt. Kamari olikin runsaasti koristeltu kuningatar Elisabethin
-aikuiseen tapaan, suuret maalatut akkunat kummassakin päässä ja
-kirjailtuja seinä verhoja, jotka värillisen lasin läpi paistava aurinko
-kirkasti tuhansiin väreihin; ja juhla-asussaan lieden ääressä istui
-eräs nainen, jonka luo pappi vei Harryn, joka kovin hämmästyi tämän
-ulkonäköä.
-
-Rouva varakreivittären kasvot olivat tuhritut valkoisella ja
-punaisella värillä silmiin asti, joille maali antoi yliluonnollisen
-hohteen; hänellä oli pitsitorni päässään ja tornin alla oli kimppu
-mustia kiharoita -- lainakiharoita -- joten ei ollut ihmekään,
-että pikkuinen Harry Esmond pelästyi, kun hänet esitettiin hänen
-armolleen -- jolloin hyvä pappi toimitti juhlamenojen ohjaajan virkaa
-juhlallisessa esityksessä -- ja Harry tuijotti kreivitärtä silmin,
-jotka olivat melkein yhtä suuret kuin tämänkin, samalla tavalla
-kuin hän oli tuijottanut näyttelijättäreen, joka näytteli ilkeän
-murhenäytelmäkuningattaren osaa, kun näyttelijät olivat tulleet
-Ealingiin markkinoille. Kreivitär istui suurella tuolilla lieden
-ääressä. Hänen sylissään oli lintukoira, joka haukkui raivoisasti,
-pienellä pöydällä hänen vieressään oli hänen armonsa nuuskarasia ja
-sokerimantelilaatikko. Hänellä oli yllään musta samettipuku ja levätti
-liekinväristä brokaadia. Hänellä oli yhtä monta sormusta sormissaan
-kuin vanhalla Banbury Crossin naisella, ja kauniit pienet jalat, joita
-lady mielellään näytteli, ja sukissa suuret kultakellot ja jalassa
-punakorkoiset valkoiset tohvelit; ja myöskin tuoksu tulvahti hänen
-vaatteistaan aina, kun hän liikkui tai poistui huoneesta, nojaten
-kilpikonnanluiseen keppiinsä, pikkuisen Raivon haukkuessa hänen
-kintereillään.
-
-Mrs Tusher, pastorin vaimo, oli varakreivittären luona. Hän oli ollut
-tämän kamarineitinä entisen lordin aikana ja koska hän oli sydämestään
-kiintynyt toimeensa, otti hän luonnollisesti sen uudelleen vastaan, kun
-Castlewoodin varakreivitär palasi asumaan isänsä taloon.
-
-"Esittelen teidän armollenne sukulaisenne ja pienen kunniapaashinne,
-nuoriherra Henry Esmondin", sanoi mr. Holt, kumartaen syvään melkein
-koomillisen nöyristelevästi. "Tehkää kaunis kumarrus hänen armolleen,
-monsieur, ja sitten toinen vähäisempi kumarrus madame Tusherille,
-Castlewoodin miellyttävälle papittarelle."
-
-"Täällä olen elänyt, ja toivon saavani kuolla, sir", sanoi madame
-Tusher, heittäen terävän katseen lapsoseen ja sitten lady Castlewoodiin.
-
-Tähän oli pojan koko huomio jonkun aikaa kiintynyt. Hän ei voinut pitää
-suuria silmiään poissa tästä. Ealingin keisarinnan jälkeen hän ei ollut
-nähnyt mitään niin peloittavaa.
-
-"Miellyttääkö ulkonäköni sinua, pikku paashi?" kysyi lady.
-
-"Hänelläpä täytyisikin olla kovin vaatelias maku, ellei se
-miellyttäisi", huudahti madame Tusher.
-
-"Ole vaiti, sinä tyhmä Maria", virkkoi lady Castlewood.
-
-"Olen kiintynyt siihen mihin olen, madame, ja kuolisin ennenkuin olisin
-sitä sanomatta."
-
-"Je meurs ou je m'attache" [Kuolen siinä mihin kiinnyn], sanoi mr.
-Holt, hymyillen kohteliaasti. "Niin sanoo kuvakirjan muratti ja kiertyy
-tammen ympärille niinkuin hellän parasiitin sopiikin."
-
-"Parricidenko, sir!" huudahti mr. Tusher.
-
-"No, no, Tusher! aina sinä kinailet isä Holtin kanssa", huudahti
-kreivitär. "Tule suutelemaan kättäni, lapsi", ja tammi ojensi _oksan_
-pienelle Henry Esmondille, joka suuteli tottelevaisesti laihaa vanhaa
-kättä pahkuraisille vanhoille nivelille, joilla kimalteli satakunta
-sormusta.
-
-"Tuon kätösen suuteleminen tekisi monta kaunista miestä onnelliseksi!"
-huudahti mrs. Tusher, jolloin lady huudahti: "Mene, sinä tyhmä Tusher!"
-ja löi häntä viuhkallaan, ja Tusher juoksi esiin ja otti hänen kätensä
-ja suuteli sitä. Raivo heräsi ja haukkui kiukkuisesti Tusheria, ja isä
-Holt katseli tätä omituista kohtausta viekkain, vakavin katsein.
-
-Kunnioittava pelko, jota poika osoitti, varmaankin miellytti
-kreivitärtä, jolle tämä koruton imartelu osoitettiin; sillä kun poika
-oli polvistunut (niinkuin isä Holt oli poikaa opettanut ja niinkuin
-silloin oli tapana) ja suorittanut kunnioituksenosoituksensa, sanoi
-hänen armonsa hänelle: "Paashi Esmond, kamariherrani neuvoo sinulle,
-mitkä velvollisuutesi ovat palvellessasi lordia ja minua; ja hyvä
-isä Holt on opettava sinulle miten nimeämme kantavan herran on
-käyttäydyttävä. Sinä tottelet häntä kaikessa: ja rukoile, että sinusta
-tulisi oppinut ja hyvä kuin opettajasikin on."
-
-Kreivitär näytti mitä syvimmin kunnioittavan mr. Holtia ja pelkäävän
-häntä enemmän kuin mitään muuta maan päällä. Olipa hän kuinka vihainen
-tahansa, niin isä Holtin sana tai katse riitti hänet tyynnyttämään;
-isällä olikin suunnaton voima hallita niitä, jotka tulivat hänen
-lähelleen, ja muiden ohella hänen uusi oppilaansa antoi itsensä
-kokonaan, luottamuksensa ja rakkautensa, hyvälle isä Holtille, tullen
-tämän nöyräksi orjaksi melkein ensi hetkestä hänet nähtyään.
-
-Poika asetti pienen kätensä isän käteen heidän kulkiessaan ensi
-esittelyllä emäntänsä luota ja kyseli kaikenlaista koruttomaan,
-lapselliseen tapaansa. "Kuka tuo toinen nainen on?" hän kysyi. "Hän on
-lihava ja pyöreä; hän on kauniimpi kuin lady Castlewood."
-
-"Hän on madame Tusher, Castlewoodin pastorin vaimo. Hänellä on sinun
-ikäisesi poika, mutta sinua isompi."
-
-"Miksi hän pitää ladyn käden suutelemisesta? Ei sitä ole hyvä suudella."
-
-"Maku on erilainen, pikku mies. Madame Tusher on kiintynyt
-kreivittäreen, sillä hän on ollut hänen kamarineitinään ennenkuin tämä
-oli naimisissa, entisen lordin aikana. Madame meni naimisiin tohtori
-Tusherin, kappalaisen kanssa. Englantilaiset perhepapit naivat usein
-kamarineitejä."
-
-"Ethän sinä vain nai tuota ranskatarta? Näin hänen nauravan Blaisen
-kanssa säilykehuoneessa."
-
-"Kuulun kirkkokuntaan, joka on vanhempi ja parempi kuin englantilainen
-kirkko", sanoi mr. Holt (tehden merkin, jonka merkitystä ei Esmond
-silloin ymmärtänyt, rintaansa ja otsaansa); "meidän kirkossamme eivät
-papit nai. Tulet pian ymmärtämään nämä asiat paremmin."
-
-"Eikö Pyhä Pietari ollut teidän kirkkonne pää? -- Ealingin tohtori
-Rabbits kertoi meille niin."
-
-"Kyllä hän oli", vastasi isä.
-
-"Mutta Pyhä Pietari oli naimisissa, sillä juuri viime sunnuntaina
-saimme kuulla, että hänen vaimonsa äiti oli sairaana kuumeessa." Tälle
-isä taas nauroi ja sanoi, että hän tulisi ymmärtämään tämänkin pian
-paremmin, ja puhui muista asioista ja vei pois Harry Esmondin ja näytti
-hänelle suuren vanhan talon, jonne hän oli tullut asumaan.
-
-Se oli jyrkällä, viheriällä mäellä, jonka takana oli metsä; siellä oli
-peltovariksen pesiä ja linnut rääkyivät siellä aamuisin ja iltaisin
-kotiin palatessaan. Mäen alla oli joki ikivanhoine jyrkkine siltoineen,
-ja sen takana suuri, iloinen vihreä tasanko, jolla Castlewoodin kylä
-oli ja yhä on, kirkko keskellä, pappila aivan sen vieressä, majatalo ja
-sepän talo niiden lähellä. Majatalon edustalla olevassa jalavassa on
-nimi "Kolme linnaa". Lontoon tie kulki itään päin; ja lännessä yleni
-kukkuloita ja mäkiä, joiden taakse Harry Esmond monet kerrat näki saman
-auringon laskevan, jota hän nyt katselee tuhansien penikulmien takaa
-suuren meren toiselta puolen -- uudesta Castlewoodista, toisen virran
-luota, jolla paikalla, kuten harhailevan Aeneaan maalla, ovat hänen
-nuoruutensa maan rakkaat nimet.
-
-Castlewoodin linna oli rakennettu kahden kivillä vallitetun pihan
-ympärille, joista ainoastaan toista, suihkulähdepihaa, enää
-käytettiin, koska Cromwellin sodat olivat hävittäneet toisen seinät.
-Suihkulähdepihan ympärillä, joka yhä oli hyvässä kunnossa, oli suuri
-eteissali lähellä keittiötä ja ruokavarastohuoneita -- pohjoispuolella
-kymmenkunta asuinhuonetta, joiden yhteydessä oli pieni kappeli. Sen
-pääty oli itäänpäin, ja itse rakennus johti pääportille ja eteissalin
-läpi (joka oli länteen päin), pihalle, joka nyt oli hyljätty. Tämä piha
-oli ollut noista kahdesta loistavampi, kunnes protektorin tykki hävitti
-siitä osan, ennenkuin linna valloitettiin ja hävitettiin. Piirittäjät
-saapuivat kellotorniin alla olevan pengermän yli, surmaten varusväen
-viimeiseen mieheen asti sekä heidän päällikkönsä, lordin veljen Francis
-Esmondin.
-
-Restauratsioni ei tuonut lordi Castlewoodille tarpeeksi rahaa, jotta
-hän olisi kyennyt korjaamaan linnansa hävitetyn osan. Siinä osassa
-olivat aamupäivä-seurusteluhuoneet sekä niiden yläpuolella oleva pitkä
-musiikki-galleria, joiden huoneiden edessä oli puutarhapengermä.
-Pengermällä kasvoivat uudelleen kukat, jotka keropäiden saappaat
-olivat polkeneet heidän hyökätessään linnaan. Sen korjauttivat ilman
-suuriakaan kuluja -- korjaamiseen tarvittiin vain huolellisuutta
--- molemmat ladyt, jotka tulivat toisen varakreivin jälkeen linnan
-omistajiksi. Pengermäpuutarhan ympärillä oli matala muuri ja siinä
-portti, joka johti ulompana olevalle metsäiselle kukkulalle, jota yhä
-nimitetään Cromwellin patteriksi.
-
-Nuori Harry Esmond oppi käskyläisen osan velvollisuuksistaan --
-helppoa se olikin -- kreivittären kamariherralta. Hän palveli
-kreivitärtä paashina, niinkuin yleisenä tapana oli hänen
-lapsuudessaan, seisoen hänen istuimensa ääressä, tuoden hänelle
-hajuvettä ja hopeamaljan päivällisen jälkeen, istuen hänen vaunujensa
-astimella juhlatilaisuuksissa tai esitellen hänen seuransa
-hänelle vastaanottopäivinä. Tähän seurapiiriin kuului suurimmaksi
-osaksi katolista ylimystöä, jota oli varsin paljon maaseudulla ja
-lähikaupungissa ja joka ei pitänytkään pitkiä väliaikoja saadakseen
-osansa Castlewoodin vieraanvaraisuudesta. Heidän toisena Castlewoodissa
-olovuotenaan näytti seura erikoisesti suurenevan. Mylord ja mylady
-olivat aniharvoin ilman vieraita, ja niiden seurassa oli omituista
-verrata eroa isä Holtin, perheen rippi-isän ja tohtori Tusherin,
-pitäjän pastorin käytöksen välillä -- mr. Holt liikkui kaikkein
-ylhäisimpien joukossa aivan vertaisena ja pikemminkin kuin kaikkien
-käskijänä, kun taas tohtori Tusher-parka, jonka asema todellakin
-oli vaikea, koska hän kerran oli ollut linnan kappalainen ja yhä
-oli sen protestanttisten palvelijain sielunhoitaja, näytti pikemmin
-ovenvartijalta kuin vertaiselta ja nousi aina poistuakseen ensimmäisen
-ruokalajin tarjoamisen jälkeen.
-
-Näihin aikoihin isä Holtille tuli myöskin useita yksityisvieraita,
-jotka Harry Esmond vähässä ajassa oppi helposti tuntemaan isän
-uskoon kuuluviksi pappismiehiksi, olipa heidän pukunsa millainen
-tahansa (ja he käyttivätkin kaikenlaisia). Nämä istuivat alinomaa
-isän kanssa kahden kesken ja tulivat usein ja ratsastivat pois
-tekemättä kohteliaisuusvierailuja lordin ja ladyn, tai pikemminkin
-ladyn ja lordin luona, koska lordi tuskin oli talossa paljon muuta
-kuin nolla ja kokonaan itsevaltiaan toverinsa alamainen. Pikkuisen
-linnustamista, pikkuisen metsästämistä, paljon unta ja pitkät ajat
-korttien ja ruokapöydän ääressä, siten kului lordilta päivä toisensa
-jälkeen. Heidän toisena sielläolovuotenaan oli linnassa paljon
-kokouksia. Ne pidettiin usein suljettujen ovien takana. Paashimme
-löysi lordin paperiarkin piirretyksi täyteen koirain ja hevosten
-kuvia, ja sanottiin, että hänellä oli kova vaiva pysyä hereillä näissä
-neuvotteluissa, joita varakreivitär johti ja joissa lordi tuskin oli
-muuta kuin hänen kirjurinsa.
-
-Isä Holtin ajan nämä kokoukset alkoivat äkkiä vallata niin kokonaan,
-että hän hiukan laiminlöi tuon pienen pojan kasvatusta, joka niin
-iloisena oli antautunut hyvän papin käskettäväksi. Ensi aikoina he
-lukivat paljon ja säännöllisesti sekä latinaa että ranskaa; eikä isä
-missään tilaisuudessa laiminlyönyt teroittaa omaa uskoaan pojalle,
-vaikkei hän tätä siihen pakottanut, vaan kohteli tätä hellyydellä ja
-hyvyydellä, mikä hämmästytti lasta ja kiinnitti häntä isään, sillä
-lapsi oli helpompi voittaa näillä keinoilla kuin millään ankarilla
-pakkotoimenpiteillä. Ja hänen huvinsa oli kertoa Harrylle heidän
-kävelyretkillään veljeskuntansa kunniasta, sen marttyyreistä ja
-sankareista, veljistä, jotka käännyttivät pakanoita myriaadeittain,
-samosivat erämaita, olivat paaluun kytkettyinä, hallitsivat hoveja ja
-neuvostoja tai kestivät urhoollisesti kuninkaiden kidutukset. Eipä
-ihme, että Harry Esmond kuvitteli jesuiittoihin kuulumista elämän
-korkeimmaksi palkkioksi ja kunnianhimon uljaimmaksi päämääräksi
--- ylväimmän elämän täällä, elämän, joka oli saava varmimman
-korvauksen taivaassa -- ja alkoi ikävöidä sitä päivää, jona hänet
-otettaisiin ainoaan oikeaan kirkkoon ja hän saisi ensimmäisen kerran
-herranehtoollista ja voisi liittyä tuohon ihmeelliseen veljeskuntaan,
-jolla oli edustajia yli koko maailman ja johon kuului viisaimmat,
-urhoollisimmat, jalosukuisimmat ja kaunopuheisimmat miehet. Isä Holt
-pyysi poikaa pitämään mielipiteensä salassa ja peittämään ne suurena
-aarteena, jonka hän paljastaessaan menettäisi; ja ylpeänä tästä
-luottamuksesta ja salaisuudesta, jonka sai säilytettäväkseen, poika
-alkoi kovin kiintyä opettajaan, joka tutustutti hänet niin ihmeelliseen
-ja peloittavan kunnioitettavaan salaisuuteen. Ja kun pikkuinen Tom
-Tusher, hänen naapurinsa, tuli koulusta lomalle, ja kertoi miten
-hänkin oli koulussa tullakseen englantilaiseksi papiksi ja saadakseen,
-kuten hän sanoi, palkinnon koulusta ja sitten yliopiston opin ja
-kenties opettajatoimen ja sitten lihavan papinviran, joutui Harry
-Esmondin vaiteliaisuus koetukselle, sillä oli vaikea olla nuorelle
-toverille sanomatta: "Kirkko! papinvirka! lihavat päivät! Voi hyvä
-Tom-kulta, sanotko sinä uskoasi uskonnoksi ja pappeudeksi? Mitä ovat
-hyvät päivät sen rinnalla, että kääntää satatuhatta pakanaa yhdellä
-ainoalla saarnalla? Mitä merkitsee Trinityn maisterinarvo, jos vertaa
-sitä marttyyrikruunuun, jonka saa palkkioksi kuolemasta, jota enkelit
-katseillaan seuraavat? Voisiko opettajasi purjehtia Thamesjoen yli
-viittansa päällä? Onko teillä kirkoissanne patsaita, jotka voivat
-vuotaa verta, puhua, kävellä ja itkeä? Hyvä Tom, rakkaan isä Holtin
-kirkossa tapahtuu tällaista jokapäivä. Tiedätkö, että Willowsin Pyhä
-Filip ilmestyi lordi Castlewoodille ja sai hänet kääntymään ainoaan
-oikeaan uskoon. Pyhimykset eivät koskaan tule sinun luoksesi." Ja Harry
-Esmond, vaikka hän peitti nämä uskonaarteet T. Tusherilta, koska oli
-luvannut niin isä Holtille, kertoi ne kuitenkin yksinkertaisesti isä
-Holtille, joka taputti hänen päätään, hymyili hänelle tutkimattomin
-ilmein ja sanoi hänelle, että hän teki oikein miettiessään näitä
-kalliita asioita ja ollessaan puhumatta niistä muuten kuin silloin kun
-isä oli häntä ohjaamassa.
-
-
-
-IV luku.
-
-MINUT PANNAAN ROOMALAISKATOLISEN PAPIN KASVATETTAVAKSI JA KASVATETAAN
-SIIHEN USKOON. -- VARAKREIVITÄR CASTLEWOOD.
-
-Jos olisi ollut aikaa siihen ja jos hänen lapsellisia taipumuksiaan
-olisi oikealla tavalla hoidettu, olisi Henry Esmond ollut
-jesuiittapappi, ennenkuin hän vielä oli kahtatoista vuotta vanhempi
-ja olisi voinut lopettaa päivänsä marttyyrinä Kiinassa tai Towerin
-mäen uhrina; sillä niinä muutamina kuukausina, jotka he viettivät
-yhdessä Castlewoodissa, mr. Holt sai kokonaan valtaansa pojan
-ymmärryksen ja tunteet ja oli saanut hänet ajattelemaan, niinkuin
-isä Holt koko sydämellään ajatteli, ettei mikään elämä ole niin
-jalo, ei mikään kuolema niin suotava kuin se, jonka useat hänen
-kuuluisan veljeskuntansa veljet olivat valmiit elämään ja kärsimään.
-Rakkaudellaan, terävällä järjellään ja iloisuudellaan, joka
-lumosi kaikki, vaikutusvallallaan, jota hän niin oikealla tavalla
-osasi käyttää, salaperäisyydellään ja omaan persoonaansa nähden
-osoittamallaan vaiteliaisuudella, joka lisäsi lapsen kunnioitusta
-häntä kohtaan, hän saavutti Harryn täydellisen uskollisuuden ja olisi
-sen epäilemättä säilyttänyt, elleivät häntä olisi kutsuneet muualle
-suuremmat ja tärkeämmät suunnitelmat kuin pienen poikaparan ottaminen
-veljeskuntaan.
-
-Oltuaan muutamia kuukausia kodin rauhassa (mikäli heidän elämäänsä,
-joka oli ainaista riitelyä, saattoi rauhaksi sanoa) jättivät lordi ja
-lady maaseudun ja menivät Lontooseen ottaen rippi-isänsä mukaansa, ja
-hänen pieni oppilaansa on tuskin milloinkaan vuodattanut katkerampia
-kyyneleitä koko elämänsä aikana kuin useana yönä peräkkäin ensi kerran
-erottuaan rakkaasta ystävästään, maatessaan yksinäisessä kamarissa,
-joka oli sen huoneen vieressä, jota isä tavallisesti käytti. Harry
-ja muutamat palvelijat jätettiin suuren talon ainoiksi asukkaiksi;
-ja vaikka Harry uutterasti teki kaikki ne työt, jotka isä oli hänen
-toimekseen antanut, jäi hänelle useita tunteja vapaaksi, ja hän luki
-kirjastossa ja vaivasi pientä päätään niillä suurilla kirjoilla, jotka
-hän sieltä löysi.
-
-Jonkun ajan kuluttua pieni poika tottui paikan yksinäisyyteen ja
-muisteli jälkeenpäin tätä elämänsä osaa aikana, joka ei ollut
-onneton. Kun perhe oli Lontoossa, matkusti koko palveluskunta sinne
-lukuunottamatta portinvartijaa -- joka sitäpaitsi oli oluenpanija,
-puutarhuri ja puunhakkaaja -- sekä hänen vaimoaan ja lapsiaan.
-Näillä oli asuntonsa portinvartijan tuvassa, jonka ovi johti linnan
-pihalle; kappalaisen huoneen akkuna oli tasangolle päin; tämän huoneen
-vieressä oli pieni kamari, jossa isä Holtilla oli kirjansa ja Harry
-Esmondilla makuukomeronsa. Itäänpäin oleva linnan osa oli säästynyt
-cromwellilaisten tykeiltä, joiden patteri oli läntiselle pihalle päin
-olevalla kukkulalla; niinpä olikin tässä itäisessä osassa vain vähän
-hävityksen merkkejä, lukuunottamatta kappelia, jonka Edward VI:n
-aikuiset maalatut akkunat tasavaltalaiset olivat rikkoneet. Isä Holtin
-aikana Harry Esmond toimi hänen tuttavallisena ja uskollisena pikku
-palvelijanaan -- pudistellen hänen vaatteensa, järjestellen hänen
-papilliset pukunsa, hakien hänelle vettä kaivosta kauan ennen päivän
-sarastusta, valmiina juoksemaan mihin tahansa rakastetun pappinsa
-palvelukseksi. Kun isä lähti pois, hän lukitsi yksityishuoneensa; mutta
-huone, jossa kirjat olivat, jäi pienen Harryn käytettäväksi. Ellei
-ota lukuun isä Holtin seuraa, oli poika ollut, yhtä yksinäinen lordi
-Castlewoodin kotonakin ollessa.
-
-Ranskalainen nero on sanonut, ettei kukaan ole sankari
-kamaripalvelijansa silmissä, ja vähemmänkin terävät silmät kuin
-varakreivittären pienellä paashilla oli, riittivät näkemään, että
-ladyllä oli paljon ominaisuuksia, jotka eivät olleet millään tavoin
-ylistettäviä huolimatta siitä, miten paljon mrs. Tusher häntä kehui
-ja imarteli. Kun isä Holt ei ollut lähellä, hän, jonka vallassa tuo
-aviopari täydelleen oli, riitelivät varakreivi ja varakreivitär,
-solvaillen toisiaan, saattaen palvelijat nauramaan ja pelästyttäen
-toimessaan olevan pikku paashin. Poika parka vapisi emäntänsä edessä,
-joka nimitti häntä sadoin haukkumanimin ja joka ilman muuta läimäytteli
-hänelle korvapuusteja ja viskasi hopeamaljan päin pojan kasvoja,
-vaikka maljan varakreivittärelle vieminen päivällisen jälkeen kuului
-pojan velvollisuuksiin. Lady on korvannut myöhemmin osoittamallaan
-hyvyydellä tämän kovuuden, joka epäilemättä teki pojan lapsuuden
-hyvin onnettomaksi. Olihan varakreivitär itsekin onneton siihen
-aikaan, ihmisparka, ja hän vaati alamaisensa elämään samaa surullista
-elämää. Luulen, että lordi pelkäsi häntä yhtä paljon kuin paashikin,
-ja talon ainoa henkilö, joka hallitsi häntä, oli mr. Holt. Henry oli
-aivan haltioissaan ilosta, kun isä aterioi pöydässä ja kun poika sai
-tilaisuuden pujahtaa tämän seuraan ja lörpötellä tämän kanssa myöhemmin
-tai lukea tai kävellä hänen kanssaan. Onneksi rouva varakreivitär
-ei noussut ennenkuin puolipäivän aikaan. Taivas armahtakoon
-kamaripalvelijatar raukkaa, jolle oli uskottu ladyn pukeminen! Olen
-usein nähnyt tuon onnettoman tulevan punaisin silmin huoneesta,
-jossa nuo pitkäveteiset ja salaperäiset kreivittären pukeutumismenot
-suoritettiin, ja kuullut lautapelilaatikon kannen kolahtavan mrs.
-Tusherin sormille, kun tämä pelasi huonosti tai kun peli kulki väärään
-suuntaan.
-
-Siunattu olkoon kuningas, joka otti käytäntöön kortit, ja piketin
-ja cribbagen jalot keksijät, sillä nuo pelit veivät vähintään
-kuusi tuntia, hänen armonsa päivästä, jonka ajan kuluessa hänen
-perheensä hengitti vapaasti. Usein lady julistikin, että hän
-ilman tätä ajanvietettä kuolisi. Toinen toisensa jälkeen hänen
-alamaisensa vaihtuivat vartiossa, -- vaarallista oli olla hänen
-armonsa vastapelaajana -- ja ottivat korttivelvollisuuden käsiinsä.
-Mr. Holtilla oli tapana istua hänen kanssaan pikettiä pelaamassa
-useita tunteja peräkkäin, jonka ajan varakreivitär käyttäytyi
-soveliaasti; ja luulen, että tohtori Tusher olisi jättänyt pitäjäläisen
-kuolinvuoteelleen, jos häntä olisi tultu kutsumaan Castlewoodiin
-pelaamaan ratkaisevaa peliä emäntänsä kanssa. Joskus, kun he olivat
-hyvissä väleissä, lordikin otti osaa peliin. Näiden toverien ohella
-kreivittärellä oli uskollinen emäntä Tusher ja pari kolme seuranaista,
-jotka Henry Esmond voi aikanaan muistaa. He eivät voineet kestää
-tuota hienoa tointa kauankaan; toinen toisensa perään koetti ja
-epäonnistui. Näillä ja taloudenhoitajalla ja pikku Henry Esmondilla
-oli oma pelipöytänsä. Naisraukat! heidän elämänsä oli vielä paljon
-kovaosaisempi kuin paashin. Hän oli jo sikeässä unessa kääriytyneenä
-pieneen vuoteeseensa, kun he yhä istuivat hänen armonsa luona, lukien
-hänet uneen _News Letterin_ ja _Grand Cyruksen_ avulla. Kreivitär sai
-tavallisesti laatikoittain uusia näytelmiä Lontoosta, ja Harrya oli
-kielletty selkäsaunan uhalla tutkimasta niitä. Pelkäänpä, että hän
-ansaitsi tuon rangaistuksen tuhkatiheään ja saikin sen toisinaan. Isä
-Holt antoi sen pari kolme kertaa yllättäessään nuoren huimapään tyynyn
-alta Shadwellin tai Wycherleyn häijynilkisen hauskan huvinäytelmän.
-
-Nämä olivat lordin lempilukemista mikäli hän yleensä luki. Mutta häntä
-ei miellyttänyt lukeminen, eikä, kuten hänen pieni paashinsa luuli
-huomanneensa, mikään työ suuressa määrin.
-
-Nuoresta Harry Esmondista tuntui aina, että hänen isäntänsä kohteli
-häntä lempeämmin silloin, kun ei hänen vaimonsa ollut saapuvilla, ja
-toisinaan lordi Castlewood vei pojan pienelle metsästysretkellekin.
-Lordi pelasi mielellään korttia ja lautapeliä hänen kanssaan,
--isäntänsä mielihyväksi poika, oppi pelit -- ja alkoi päivä päivältä
-pitää hänestä enemmän, osoittaen erityistä suosiota, jos isä Holt
-antoi hänestä hyvän lausunnon, taputtaen häntä päähän ja luvaten pitää
-pojasta huolen. Lordi ei kuitenkaan osoittanut ladyn läsnäollessa
-mitään sellaisia lempeyden merkkejä ja koetti kohdella poikaa
-karkeasti, moittien häntä ankarasti pienistä virheistä, mitä hän
-tavallaan pyysi anteeksi nuorelta Esmondilta heidän ollessaan kahden
-kesken, sanoen että ellei hän olisi puhunut tylysti, olisi sen tehnyt
-kreivitär ja ettei hänen kielensä ollut aivan yhtä ilkeä kuin hänen
-ladynsä -- seikka, josta poika, niin nuori kuin hän olikin, oli
-täydelleen selvillä.
-
-Suuria valtiollisia tapahtumia sattui koko tämän ajan, mutta näihin
-asioihin ei yksinkertainen nuori paashi kiinnittänyt mitään huomiota.
-Mutta eräänä päivänä ajaessaan naapurikaupunkiin kreivittären vaunun
-astinlaudalla vaunuissa oli kreivi, kreivitär ja isä Holt -- kokoontui
-suuri kansanjoukko pilkaten ja ivaten vaunun ympärille huutaen:
-"Eläkööt piispat!" "Alas paavi! pois paavi! Iisebel, Iisebel!" niin
-että kreivi alkoi nauraa ja kreivittären silmät pyöriä vihasta, sillä
-hän oli yhtä rohkea kuin naarasleijona eikä pelännyt mitään; kun taas
-mr. Holt, kuten Esmond näki paikaltaan astimelta, nojautui taaksepäin
-hätääntyneenä, huutaen kreivittärelle: "Jumalan tähden, madame, älkää
-puhuko älkääkä katsoko akkunasta; istukaa hiljaa." Mutta varakreivitär
-ei totellut tätä isän viisasta käskyä; hän työnsi päänsä vaunun
-akkunasta ja kirkaisi kuskille: "Raivaa tiesi, Jaakko, noiden lurjusten
-läpi ja käytä piiskaasi!"
-
-Väkijoukko vastasi ulvovalla pilkkanaurulla ja uusilla: "Iisebel,
-Iisebel" huudoilla. Lordi yhä vain yltyi nauramaan: hän oli
-hidasverinen herra; mikään ei näyttänyt häntä yleensä kiihdyttävän,
-vaikka olen nähnyt hänen kehoittavan ja huutavan koiriaan hyvin
-reippaasti ja hänen kasvojensa (jotka tavallisesti olivat hyvin
-keltaiset ja tyynet) käyvän aivan punaisiksi ja iloisiksi kiitäessämme
-tasankoja jäniksen jälkeen ja nauravan ja kiroilevan ja hurraavan
-kukkotaistelussa, josta urheilusta hän paljon piti. Ja nyt, kun
-väki alkoi pilkata hänen vaimoaan, hän nauroi näyttäen hieman
-vahingoniloiselta, aivan kuin olisi odottanut kilpailua ja ajatellut,
-että varakreivitär ja väkijoukko olivat tasaväkisiä.
-
-Jaakko-kuski pelkäsi varmaankin enemmän emäntäänsä kuin väkijoukkoa,
-sillä hän käytti piiskaansa käskyn mukaan ja poika, joka ratsasti
-ensimmäisen parivaljakon ohjaajana (varakreivitär kulki aina
-kuusivaljakolla), löi suitsilla hartioihin erästä miestä, joka ojensi
-kättään etumaisen hevosen ohjiin tarttuakseen.
-
-Oli toripäivä, ja maalaisväki oli kaikki koossa siipikarjakoreineen,
-munineen ja sen semmoisine tavaroineen. Tuskin valjakonratsastaja oli
-lyönyt miestä, joka aikoi ottaa kiinni hänen hevosensa, kun suuri
-kaalinkupu pyrähti kieppuen vaunuihin, aivan kuin suuri kanuunankuula,
-ja kreivi alkoi yhä enemmän nauraa, sillä se löi kreivittäreltä viuhkan
-kädestä ja maksahti päin isä Holtin vatsaa. Sitten seurasi porkkana- ja
-perunakuuro.
-
-"Taivaan tähden, olkaa hiljaa!" sanoi mr. Holt; "emme ole enää
-kymmenenkään askeleen päässä 'Bellin' holvikäytävästä, jossa portti
-voidaan sulkea meidän jälkeemme ja tämä _Canaille_ [roskajoukko] pitää
-ulkopuolella."
-
-Pieni paashi oli vaunun astimella, ja eräs mies väkijoukosta
-heitti häntä perunalla, joka sattui häntä silmään, jolloin onneton
-pikku raukka alkoi huutaa; mies, lihava, suuri kaupunkilainen
-satulasepänsälli, nauroi. "Oh! senkin --keleen ulvova paavilaisäpärä",
-hän sanoi ja kumartui ottamaan toista perunaa. Väkijoukko oli sillä
-aikaa kokoontunut aivan hevosten ja majatalon oven väliin, ja vaunut
-pysähtyivät kokonaan. Mylord hyppäsi vaunuista reippaasti kuin poika,
-paashin puolella olevasta ovesta, kiskaisten pikku Henryn sen taakse ja
-otti kiinni perunanheittäjän kauluksesta silmänräpäyksessä. Seuraavalla
-hetkellä olivat konnan jalat ilmassa ja hän putosi tömähtäen
-kivitykselle.
-
-"Sinä kelvoton konna!" ärjyi lordi, "mokoma kirkuva roskajoukko! kuinka
-te uskallatte ahdistaa lapsia ja loukata naisia? Yritäpä kertakaan
-uudelleen noihin vaunuihin, sinä luikkija, siannahkainen rajasuutari,
-niin Herra nähköön, lähetän miekkani lävitsesi!"
-
-Muutamat väkijoukosta huusivat: "Hurraa, mylord!" sillä he tunsivat
-hänet, ja satulasepän sälli oli tunnettu nyrkkisankari, melkein toista
-vertaa isompi mies kuin mylord.
-
-"Väistykää tieltä", huusi tämä (hän puhui korkealla, terävällä
-äänellä, mutta tavattoman arvokkaasti). "Väistykää ja antakaa hänen
-armonsa kreivittären vaunujen kulkea!" Miehet, jotka olivat vaunujen
-ja "Bellin" portin välillä, todellakin väistyivät ja hevoset menivät
-portista, ja mylord käveli niiden perästä hattu päässään.
-
-Kun hän oli menemäisillään portista, josta vaunut olivat juuri
-kulkeneet, alkoi toinen huuto, "pois paavin valta -- alas
-katolilaiset!" Mylord kääntyi ja katsahti heihin vielä kerran.
-
-"Jumala suojelkoon kuningasta!" huusi hän kaikin voimin. "Kuka uskaltaa
-solvata kuninkaan uskontoa? Sinäkö, sinä kirottu virren vinkuja,
-rajasuutari ja niin totta kuin olen tämän kreivikunnan viranomainen,
-vangitsen sinut!" Mies vetäytyi pois ja mylord palasi takaisin
-kaikella ajan arvokkuudella. Mutta kun pieni kiihko, jonka kohtaus
-oli aiheuttanut, oli ohitse ja puna sammui mylordin kasvoilta, hän
-vajosi tavalliseen velttouteensa ja leikki pienen koiransa kanssa ja
-haukotteli, kun mylady puhutteli häntä.
-
-Väkijoukko oli eräs niistä monituhatlukuisista joukoista, jotka
-maleksivat maata siihen aikaan, vaatien niiden seitsemän piispan
-vapauttamista, jotka juuri oli tuomittu ja joista pieni Henry
-Esmond siihen aikaan tiesi tuskin mitään. Hextonissa oli käräjät ja
-"Bellissä" suuri ylimystön kokous, ja mylordin palvelijoilla oli
-yllään uudet, livreansa ja Harryllä pienoinen sininen hopeakoristeinen
-puku, jota hän käytti juhlatilaisuuksissa. Ja ylimystö tuli ja
-puhutteli mylordia, ja tuomari oli puettu punaiseen kaapuun näyttäen
-hyvin mahtavalta henkilöltä, ja lausui erikoisia kohteliaisuuksia
-mylordille ja myladylle, joka oli kovin mahtava. Harry muistaa, että
-hänen laahustintaan kantoivat hänen seuranaisensa. "Bellin" suuressa
-huoneessa oli iltahuvit ja tanssiaiset ja toiset kreivikunnan perheiden
-nuoret herrat olivat sitä katsomassa niinkuin Harrykin. Eräs niistä
-pilkkasi hänen mustaa silmäänsä, joka perunakuulasta oli ajetuksissa;
-ja toinen nimitti häntä äpäräksi, jonka johdosta hän ja Harry joutuivat
-nyrkkisille. Mylordin serkku, eversti Esmond Walcotesta, oli siellä ja
-erotti nuo kaksi poikaa -- pitkä, vahvarakenteinen herra, jolla oli
-sievät, hyvät kasvot. Poika ei tietänyt, miten läheisesti hän myöhemmin
-oli liittyvä eversti Esmondiin ja miten paljosta hyvyydestä hän sai
-olla tälle kiitollisuuden velassa.
-
-Näiden kahden perheen välillä ei vallinnut hyvinkään lämmin rakkaus.
-Myladylla ei ollut tapana sääliä eversti Esmondia hänestä puhuessaan,
-syistä, joihin jo on viitattu, mutta joista Harry Esmondin, kovin
-nuoren ikänsä vuoksi, ei voitu otaksua tietävän mitään.
-
-Hyvin pian tämän jälkeen mylord ja mylady menivät Lontooseen isä Holtin
-seurassa jättäen paashin kotiin. Pikku miehellä oli Castlewoodin suuri
-linna kokonaan käytettävänään, tai hänellä ja taloudenhoitajalla
-emäntä Worksopilla, yhteisenä. Tuo vanha nainen oli jokin perheen
-etäinen sukulainen ja protestantti, mutta luja konservatiivi ja
-kuningasmielinen, kuten kaikki Esmondit. Henry kävi koulua tohtori
-Tusherin luona tämän ollessa kotona, mutta tohtorinkin aika oli hyvin
-rajoitettua. Kaikkialla oli hyvin levotonta ja kiihkeätä, Castlewoodin
-pienessä, hiljaisessa kylässäkin, jonne tuli eräs joukkio kaupungista.
-Nämä olisivat rikkoneet Castlewoodin ikkunat, mutta kylän kansa ajoi
-tiehensä heidät. Ottipa linnan puolustukseen osaa vanha Sievewrightkin,
-tasavaltalainen seppä; sillä kreivitär, vaikka olikin katolilainen ja
-vaikka hänellä oli paljon omituisia tapoja, oli lempeä vuokralaisia
-kohtaan ja Castlewoodin linnassa oli aina yltäkyllin lihaa ja
-vuodevaatteita ja lääkkeitä köyhille. Kuningaskunta vaihtoi omistajaa
-kreivin ja kreivittären poissaollessa. Jaakko kuningas oli pakomatkalla
-ja hollantilaiset tulossa; heistä ja Oranian prinssistä oli mrs.
-Worksopin tapana kertoa kauhistuttavia kertomuksia joutilaalle pikku
-paashille.
-
-Poika rakasti suuren talon hiljaisuutta. Hänellä oli kaikki
-näytelmäkirjat vapaasti luettavinaan, eikä isä Holt ollut häntä
-kurittamassa, ja sadoittain lapsekkaita puuhia ja huvituksia sekä
-ulkona että sisällä. Ne tekivät hänen olonsa hyvin hauskaksi.
-
-
-
-V luku.
-
-HALTIJAVÄKENI OVAT SALALIITOSSA KUNINGAS JAAKKO II:N
-VALTAANPALAUTTAMISEKSI.
-
-Poika makasi pienellä vuoteellaan voimatta nukahtaa ajatellessaan
-muutamia ankeriaan koukkuja, jotka hän oli edellisenä iltana asettanut
-jokeen ja odottaen hetkeä, jolloin portti aukeaisi ja hän ja hänen
-toverinsa, John Lockwood, portinvartijan poika, voisivat mennä purolle
-katsomaan, oliko heillä ollut onnea. Päivänkoittaessa Johnin piti
-herättää hänet, mutta hänen oma intonsa tuohon urheiluun oli jo kauan
-ollut hänen herättäjänään. Hän oli ollut valveilla niin kauan, että
-hänestä tuntui siltä, ettei päivä koskaan tullut.
-
-Kello oli neljän tienoissa, kun hän kuuli viereisen kamarin,
-kappalaisen huoneen, oven aukeavan ja miehen yskivän käytävässä. Harry
-hypähti vuoteeltaan ajatellen, että huoneessa varmasti oli rosvo,
-tai kukaties toivoen sen olevan haamun, ja työntäen oman ovensa auki
-hän näki edessään isän huoneen oven avoinna ja huoneen valaistuna ja
-olennon seisovan sisäänkäytävällä sakean savun keskellä, joka tuli
-huoneesta.
-
-"Kuka siellä?" huudahti poika, joka oli rohkealuontoinen.
-
-"_Silentium_" [Hiljaa], kuiskasi toinen; "minä täällä olen, poikaseni!"
-ja kun tämä ojensi kättään, tunsi Harry hänet hyvin opettajakseen ja
-ystäväkseen isä Holtiksi. Verho oli kappalaisen huoneessa pihallepäin
-olevan akkunan edessä ja Harry näki, että savu syntyi suuresta
-paperikasasta joka paloi hiilipannussa, kun hän saapui kappalaisen
-huoneeseen. Suotuaan pikaisen tervehdyksensä ja siunauksensa pojalle,
-joka oli ihastuksissaan saadessaan nähdä opettajansa, isä jatkoi
-paperiensa polttamista, ottaen niitä kaapista, joka oli uunihyllyn
-yläpuolella. Kaappia Harry ei ollut milloinkaan ennen nähnyt.
-
-Isä Holt nauroi nähdessään pojan huomion kokonaan, kiintyneen tähän
-syvennykseen. "Se on oikein, Harry", sanoi hän; "uskollinen pikkuinen
-heimolainen, tarkasta kaikkea äläkä sano mitään. Sinä olet uskollinen,
-sen tiedän."
-
-"Tiedän, että menisin hirteen teidän puolestanne", sanoi Harry.
-
-"En tahdo päätäsi", sanoi isä taputtaen sitä lempeästi; "Sinun ei
-tarvitse muuta kuin olla vaiti. Polttakaamme nämä paperit ja olkaamme
-sanomatta kellekään mitään. Haluttaisiko sinua lukea niitä?"
-
-Harry Esmond punastui ja painoi alas päänsä. Oli niin, että hän jo oli
-ajattelematta katsonut edessään olevaa paperia; ja vaikka hän oli sen
-nähnyt, hän ei voinut ymmärtää siitä sanaakaan, sillä kirjaimet olivat
-varsin selviä, mutta aivan tarkoituksettomia. He polttivat paperit,
-musertaen tuhan erääseen hiilipannuun, niin että niistä tuskin jäi
-jälkeäkään.
-
-Harry oli tottunut näkemään isä Holtin useammassa kuin yhdessä puvussa
--- ei ollut turvallista eikä vaaran arvoista paavin kirkonmiesten
-käyttää oikeata pukuaan, eikä hän siis ollut vähääkään hämmästyksissään
-siitä, että pappi nyt ilmaantui puettuna ratsastusasuun, suuriin
-puhvelinahkaisiin saappaisiin ja sulkahattuun, joka oli yksinkertainen,
-mutta sellainen, jota herrat käyttivät.
-
-"Tiedät kaapin salaisuuden", hän sanoi nauraen; "ja sinun on
-valmistuttava muihin salaisuuksiin", ja hän aukaisi -- ei salaista
-kaappia tällä kertaa -- vaan vaatekammion, jonka hän tavallisesti
-piti lukossa ja josta hän nyt otti kaksi tai kolme eriväristä pukua
-ja tekotukkaa, muutamia hienotekoisia miekkoja (isä Holt oli innokas
-miekkailutaidon harrastaja, ja kun hän oli kotona, harjoittivat hän ja
-hänen oppilaansa joka päivä tätä urheilua, jossa pojasta tuli suuri
-mestari), sotamiehen takin ja viitan sekä maamiehen puseron ja pani ne
-tuohon suureen syvennykseen uunihyllyn päälle, josta paperit oli otettu.
-
-"Elleivät he löydä tuota kaappia", hän sanoi, "eivät he löydä näitä;
-jos he löytävät nämä, he eivät niistä saa mitään juttua kokoon, paitsi
-että isä Holt on käyttänyt useampia kuin yhtä vaatekertaa. Niin tekevät
-kaikki jesuiitat. Tiedäthän millaisia petkuttajia me olemme, Harry."
-
-Harry oli hädissään siitä, että hänen ystävänsä aikoi heti jättää
-hänet; "Mutta ei tiedä", sanoi pappi, "on hyvin todennäköistä, että
-tulen takaisin mylordin kanssa muutaman päivän kuluttua. Luultavasti
-meitä tullaan suvaitsemaan; ehkäpä meitä ei vainota. Mutta heidän
-päähänsä varmaankin pälkähtää tulla vierailulle Castlewoodiin ennen
-meidän palaamistamme. Ja koska minun puvussani kulkevia herrasmiehiä
-epäillään, he voisivat nähdä hyväksi tutkia minun paperini, jotka
-eivät koske ketään -- eivät ainakaan heitä." Ja tähän päivään asti
-Harry Esmond, hänen oppilaansa, on pysynyt täydelleen tietämättömänä
-siitä, koskivatko nuo kyseenalaiset paperit politiikkaa, vaiko tuon
-salaperäisen seuran asioita, jonka jäsen isä Holt oli.
-
-Muun osan tavaroistaan, pienen vaatevarastonsa ja muun, Holt jätti
-koskemattomaksi hyllyilleen ja kaappiinsa ottaen sieltä kuitenkin
-nauraen ja heittäen hiiliastiaan, jossa hän vain puoliksi poltti
-ne, muutamia teologisia kirjoitelmia, joita hän oli kirjoittanut
-englantilaisia pappeja vastaan. "Ja nyt", hän sanoi, "voi Harry poikani
-todistaa puhtaalla tunnolla nähneensä minun polttavan latinalaisia
-saarnoja viimeisen kerran täällä ollessani ennen Lontooseen
-menemistäni; ja kohta on päivänkoitto ja minun on oltava poissa,
-ennenkuin Lockwood liikkuu."
-
-"Eikö Lockwood päästä sinua ulos, sir?" kysyi Harry. Holt nauroi;
-hän ei milloinkaan ollut iloisempi ja hyväntuulisempi kuin ollessaan
-täydessä toimessa tai vaarassa.
-
-"Lockwood ei tiedä mitään minun täällä-olostani, huomaa se", hän sanoi;
-"etkä sitä tietäisi sinäkään, pikku rasu, jos olisit nukkunut paremmin.
-Sinun täytyy unohtaa, että olen ollut täällä, ja nyt, hyvästi. Sulje
-ovi ja mene omaan huoneeseesi äläkä tule ulos ennenkuin -- odotahan,
-miksi et voisi tietää yhtä salaisuutta lisäksi? Tiedän, ettet koskaan
-petä minua."
-
-Kappalaisen huoneessa oli kaksi akkunaa -- toinen pihalle päin, josta
-oli näköala suoraan länteen suihkulähteelle, ja toinen, pieni akkuna,
-joka oli vahvasti raudoitettu ja oli tasangolle päin linnan edustalla.
-Tämä akkuna oli liian korkealla, jotta siihen olisi ylettynyt maasta,
-mutta kiipeämällä tarjoilupöydälle, joka oli sen alla, isä Holt
-näytti minulle kuinka akkunanalustaa painamalla koko lyijyn, lasin ja
-rautatankojen muodostama kehys laskeutui allapäin olevaan syvennykseen,
-josta se voitiin nostaa ja palauttaa tavalliseen paikkaansa
-ulkopuolelta, sillä eräs rikkinäinen ruutu oli tarkoituksellisesti
-avoinna, niin että käsi voi käyttää tuon koneiston vieteriä.
-
-"Kun olen mennyt", sanoi isä Holt, "tulee sinun työntää paikoilleen
-tarjoilupöytä, niin ettei kukaan voi kuvitella, että tätä tietä on
-käytetty ulosmenoon; lukitse ovi ja pane avain -- mihin panisimmekaan
-avaimen? -- pane se 'Chrysostomuksen' alle kirjahyllylle; ja jos joku
-kysyy sitä, sano että minä pidän sitä siellä ja olen ilmoittanut
-sinulle, mistä se on löydettävissä, jos sinulle tulee tarvis mennä
-minun huoneeseeni. Tässä laskeutuminen on helppoa seinää pitkin alas
-ojaan ja, siis vielä kerran, hyvästi, siksi kunnes taas tapaan sinut,
-rakas poikani." Ja niin sanoen rohkea isä kiipesi pöydälle tavattoman
-notkeasti ja reippaasti ja astui akkunalaudalle, nostaen taas esiin
-rautatangon ja koko laitoksen toiselta puolelta ja jättäen Harry
-Esmondille aikaa vain kurkottautua varpaisilleen ja suudella hänen
-kättään ennenkuin akkunan pieli sulkeutui; rautatangot kiinnittäytyivät
-yhtä lujina kuin konsanaan, kuten näytti, yläpuolella olevaan
-kivikaareen. Kun isä Holt seuraavalla kerralla saapui Castlewoodiin,
-tuli hän suuresta portista ratsain, eikä hän edes vihjannut
-yksityistien olemassa olosta Harrylle muutoin kuin tarvitessaan
-yksityislähettilästä sisäpuolelta, jossa tarkoituksessa hän epäilemättä
-oli ohjannut nuoren oppilaansa tämän linnasta poistumistavan perille.
-
-Esmond, vaikka olikin nuori, olisi mieluummin kuollut kuin pettänyt
-ystävänsä ja opettajansa; tämän mr. Holt hyvin tiesi; sillä hän oli
-koetellut poikaa enemmän kuin kerran panemalla kiusauksia hänen
-tielleen, nähdäkseen, taipuisiko tämä niihin ja jälkeenpäin tunnustaisi
-vai kestäisikö hän ne, niinkuin hän toisinaan teki, tai valehtelisiko,
-jota hän ei koskaan tehnyt. Tässä suhteessa isä Holt opetti, ettei
-salaisuuden säilyttäminen ollut valehtelemista, jota se ei missään
-tapauksessa olekaan, vaikka vaitiolo onkin kiellon arvoinen, ja
-siksi suora "ei" ei ole rikoksellinen oikeuden tai ystävän puolesta
-tai vastauksena kysymykseen, joka on ennakkoluuloinen, vaan on
-päinvastoin kiitettävä ja yhtä laillinen menettelytapa kuin toinenkin,
-väärää vaatimusta vältettäessä. Jos esimerkiksi (sanoi hän), hyvältä
-kansalaiselta, joka on nähnyt hänen majesteettinsa etsivän suojaa
-puusta, kysyttäisiin: "Onko kuningas Kaarle tuossa tammessa?", niin ei
-hänen velvollisuutensa olisi antaa myöntävää vastausta, -- tällöinhän
-cromwellilaiset voisivat vangita kuninkaan ja surmata hänet, kuten
-hänen isälleen tekivät -- vaan kielteinen, sillä hänen majesteettinsa
-on salaisena tuossa puussa eivätkä häntä siis näe uskolliset silmät.
-Kaiken tämän opetuksen samoin kuin kieli- ja tiedeopintojen alkeet
-poika innolla ja kiitollisuudella otti vastaan opettajaltaan uskonnon
-ja siveysopin ohella. Kun siis Holt oli mennyt ja kieltänyt Harrya
-olemaan häntä näkemättä, oli niinkuin hän ei olisi käynytkään. Ja
-pojalla oli tämä vastaus sujuvan valmiina, kun hän muutaman päivän
-perästä joutui kuulusteltavaksi.
-
-Oranian prinssi oli silloin Salisburyssa, kuten nuori Esmond sai
-tietää nähdessään tohtori Tusherin parhaassa kauhtanassaan (vaikka
-tiet olivat kuraiset eikä hänen koskaan tiedetty ratsastaessaan
-käyttäneen silkkistä kauhtanaansa, vaan ainoastaan villakankaista,)
-ja suuri oranssikokardi leveälierisessä hatussa ja Nahum, tohtorin
-kanslia-apulainen oli samalla lailla koristettu. Tohtori käveli
-edestakaisin pappilan edustalla, kun pikku Esmond hänet näki, ja Harry
-kuuli hänen sanovan, että hän aikoi osoittaa kunnioitustaan hänen
-korkeudelleen prinssille, kun hän nousi satulatyynylleen ja ratsasti
-pois, Nahum takanaan. Kylän väellä oli niinikään oranssikokardit ja
-Harryn ystävän sepän naurava tytär kiinnitti sellaisen Harrynkin
-vanhaan hattuun, jonka koristeen tämä vihaisena repi pois, kun
-kansa vaati häntä huutamaan: "Jumala suojelkoon Oranian prinssiä ja
-protestanttista uskoa!" Mutta ihmiset vain nauroivat; kylässä pidettiin
-pojasta, sillä hänen yksinäisyytensä herätti kaikkien sääliä, ja hän
-tapasi siellä iloisen vastaanoton ja ystävällisiä kasvoja monessa
-talossa. Isä Holtillakin oli siellä monta ystävää, sillä hänellä oli
-tapana väitellä sepän kanssa teologiasta, milloinkaan kiivastumatta,
-nauraen koko ajan miellyttävällä tavallaan, ja lisäksi hän paransi
-sepän vilutaudista kiinanpulverilla, ja oli aina valmis suomaan lempeän
-sanan, jos joku sitä kaipasi, niin että kylän asukasten mielestä oli
-vahinko, että nuo kaksi olivat paavilaisia.
-
-Rippi-isä ja Castlewoodin kappalainen sopivat keskenään erinomaisesti;
-ensinmainittu olikin korkean sivistyksen saanut mies, ja toisen
-velvollisuus taas oli olla sovussa kaikkien kanssa. Tohtori Tusherilla
-ja hänen vaimollaan, kreivittären kamaripalvelijalla, oli poika, joka
-oli pikku Esmondin ikäinen; ja näiden poikien välillä oli sellainen
-ystävyys, jonka naapuruus, suvaitsevaisuus ja hyväluonteisuus melkein
-varmasti aiheuttavat. Tom Tusher lähetettiin kuitenkin varhain
-Lontooseen kouluun, jonne hänen isänsä vei hänet sekä nidoksen
-saarnoja, Jaakko kuninkaan ensimmäisenä hallitusvuonna; ja Tom palasi
-sittemmin useana vuotena vain kerran vuodessa Castlewoodiin kouluja
-yliopistoaikoinaan. Näin ollen Tomilla oli vähemmän vaaraa siitä,
-että rippi-isä, joka tuskin milloinkaan häntä näki, saastuttaisi
-hänen uskonsa, kuin Harryllä, joka alinomaa oli kappalaisen seurassa;
-mutta, sanoi tohtori vakavana, niin kauan kuin Harryn uskonto oli sama
-kuin hänen majesteettinsa ja herra kreivin ja kreivittären, hän ei
-tahtonut tätä häiritä eikä kiusata. Eikä hän millään muotoa tahtonut
-väittää, ettei hänen majesteettinsa kirkko ollut syntynyt katolisesta
-kirkosta; tällöin isä Holt tapasi nauraa ja sanoa, että Pyhä Kirkko yli
-koko maailman ja jalojen marttyyrien joukko olivat tohtorille hyvin
-kiitollisia tästä tunnustuksesta.
-
-Tohtorin ollessa Salisburyssa tuli rakuunarykmentti, jonka miehistöllä
-oli oranssinväriset koristenauhat, ja majoittautui Castlewoodin
-kylään, ja muutamat niistä tulivat linnaankin, jonka he valtasivat,
-rosvoamatta kuitenkaan mitään muuta kuin kanalan ja olutkellarin ja
-vaatien ainoastaan, että saisivat tutkia linnan, hakeakseen papereita.
-Ensimmäinen huone, jota he pyysivät nähdä, oli isä Holtin huone, jonka
-avaimen Harry Esmond luovutti. Ja he aukaisivat laatikot ja hyllyt
-ja käänsivät nurin paperit ja vaatteet, mutta eivät löytäneet mitään
-muuta kuin hänen kirjansa ja vaatteensa ja papinviitat erikoisessa
-laatikossa, ja löydöistään rakuunat pitivät lystiä Harry Esmondin
-kauhuksi. Kysymyksiin, jotka heidän johtajansa teki Harrylle, vastasi
-tämä, että isä Holt oli erittäin hyvä hänelle ja kovin oppinut mies
-eikä varmaankaan olisi kertonut salaisuuksiaan hänelle, jos tällä
-sellaisia oli. Tähän aikaan Harry oli noin yksitoistavuotias ja näytti
-yhtä viattomalta kuin hänen ikäisensä pojat tavallisesti.
-
-Perhe oli poissa enemmän kuin kuusi kuukautta ja palatessaan sen
-jäsenet olivat mitä syvimmän masennuksen tilassa, sillä Jaakko kuningas
-oli karkoitettu, Oranian prinssi oli valtaistuimella, ja kreivitär
-pelkäsi mitä hirveimpien vainojen kohtaavan katolisen uskon tunnustajia
-sanoen, ettei hän uskonut totuuden hiventäkään olevan niissä
-suvaitsevaisuuden lupauksissa, joita tuo hollantilainen hirviö lateli,
-eikä ainoassakaan sanassa, jonka tuo valapatto ilkimys sanoi. Kreivi
-ja kreivitär olivat tavallaan vankeja omassa talossaan, sen antoi
-kreivitär pienelle paashilleen tiedoksi; poikanen alkoi tähän aikaan
-kehittyä ymmärtämään mitä hänen ympärillään tapahtui sekä jonkun verran
-niiden henkilöiden luonteita, joiden läheisyydessä hän eli.
-
-"Olemme vankeja", sanoi kreivitär, "vailla kahleita olemme vankeja.
-Tulkoot siis; viekööt minut vankiloihinsa tai lyökööt pääni erilleen
-tästä pienestä kaulaparasta" (ja hän pusersi sitä pitkillä sormillaan).
-"Esmondien veri on aina juokseva uskollisena heidän kuninkaittensa
-puolesta. Emme ole niinkuin Churchillit -- nuo Juudakset, jotka
-suutelevat mestariaan ja pettävät hänet. Tiedämme miten on kärsittävä
-ja miten on annettava anteeksi, kun kuninkaan asia on kyseessä"
-(epäilemättä hänen armonsa viittasi tuohon tuhoisaan maitoviinin
-ritarin paikan menetykseen, niinkuin hän teki kymmenkunnan kertaa
-päivässä). "Tuokoon tuo Oranian tyranni vain piinapenkkinsä ja
-hirvittävät hollantilaiset kidutusvehkeensä -- senkin peto! -- senkin
-lurjus! Syljen hänelle ja uhittelen häntä! Iloisena lasken tämän pään
-mestauspölkylle; iloisena seuraan lordiani mestauslavalle ja huudamme:
-'Jumala Jaakko-kuningasta suojelkoon!' viimeisellä henkäyksellämme ja
-hymyilemme mestaajalle." Ja hän kertoi paashilleen ainakin sata kertaa
-yksityiskohdittain viimeisestä kerrasta, jolloin hän oli tavannut hänen
-majesteettinsa.
-
-"Heittäydyin valtiaani jalkain juureen", hän sanoi, "Salisburyssa.
-Uhrasin itseni -- puolisoni -- linnani hänen asialleen." Varmaankin
-hän muisti vanhoja aikoja, jolloin Isabella Esmond oli nuori ja
-ihana; varmaankin hän muisti päivän, jolloin en minä ollut se, joka
-polvistui -- ainakin hän puhui minulle äänellä, joka toi mieleeni
-menneet ajat. "Niinpä vain!" sanoi hänen majesteettinsa, "teidän
-tulisi mennä Oranian prinssin luo, jos olette jotain vailla". "Ei
-sire", vastasin, "en tahdo polvistua vallananastajan edessä; Esmond,
-joka olisi saattanut palvella teidän majesteettianne, ei koskaan
-alistu olemaan petturin maitoviiniritarina. Kuninkaallinen pakolainen
-hymyili onnettomuuksiensakin ylitsevuotavaisuudessa; hän yritti nostaa
-minut maasta, lohduttaen minua. Puolisoni varakreivikään ei voinut
-olla vihoissaan siitä ylevästä suudelmasta, jolla majesteetti minua
-kunnioitti."
-
-Valtiollisista vastoinkäymisistä oli seurauksena, että; kreivi ja
-kreivitär tulivat paremmiksi ystäviksi kuin he koskaan olivat olleet
-kihlausaikansa jälkeen. Herra kreivi oli osoittanut sekä lojaalisuutta
-että rohkeutta silloin kun nämä olivat harvinaisia ominaisuuksia
-kuninkaan ympärillä olevassa arassa joukossa; ja kiitokset, jotka hän
-sai, kohottivat häntä suuresti hänen vaimonsa silmissä, ja kaiketi
-myöskin hänen omissaan. Hän heräsi huolimattomasta ja laiskottelevasta
-elämästä, jota oli viettänyt, ratsasteli alinomaa edestakaisin
-keskustelemassa sen tai tämän kuninkaan ystävän kanssa -- joista
-tehtävistä paashi ei tietysti paljoa tietänyt, tämä kun huomasi vain
-hänen iloisuutensa ja muuttuneen käytöksensä.
-
-Isä Holt tuli usein linnaan, mutta ei enää julkisesti toiminut
-kappalaisena. Hän nouti ja vei aina vieraita, sota- ja kirkonmiehiä
-(viimemainitut Harry tunsi, koska he tulivat kaikenlaisissa
-valepuvuissa), saapui ja poistui yhtämittaa. Varakreivi teki pitkiä
-retkiä ja ilmestyi odottamatta, käyttäen toisinaan samaa tietä, jota
-isä Holt oli käyttänyt, vaikkei Harry voinutkaan tietää kuinka usein
-tuo pieni, kappalaisen huoneessa oleva akkuna päästi sisälle tai ulos
-lordin ja hänen ystävänsä. Hän piti uskollisesti isälle antamansa
-lupauksen olla urkkimatta, ja jos hän keskiyöllä kuuli pieneen
-huoneeseensa ihmisten liikettä viereisestä huoneesta, kääntyi hän
-seinään päin ja hautasi uteliaisuutensa tyynyyn, kunnes nukahti. Hän ei
-kuitenkaan saattanut olla huomaamatta, että papin matkat tapahtuivat
-tiheään, ja käsitti sadoista merkeistä, että jokin vakava, vaikkakin
-salainen asia oli vaatinut tämän palveluksia. Mikä tämä oli, voidaan
-varsin helposti arvata siitä, mitä pian tapahtui mylordille.
-
-Vartioväkeä ei asetettu Castlewoodiin, kun lordi palasi, mutta kylässä
-oli vartiosto ja joku heistä oli aina tasangolla, pitäen silmällä
-suurta porttiamme ja niitä, jotka siitä menivät tai tulivat -- Lockwood
-sanoi, että erittäinkin iltaisin jokaista henkilöä, joka tuli tai meni,
-pitivät silmällä ulkopuolella olevat kenttävahdit. Onneksi meillä oli
-portti, josta eivät heidän ylhäisyytensä tienneet mitään. Mylordin ja
-isä Holtin täytyi tehdä alituiseen yöllisiä retkiä. Pari kertaa pikku
-Harry toimi heidän lähettiläänään ja varovaisena pikku adjutanttinaan.
-Hän muistaa, että hänen käskettiin mennä kylään onkineen, käydä
-muutamissa määrätyissä taloissa, pyytää vettä juodakseen ja sanoa
-isäntämiehelle: "Newburyssa olisi hevosmarkkinat ensi torstaina", ja
-sitten viedä uutinen seuraavaan luettelossa olevaan taloon.
-
-Hän ei silloin tietänyt, mitä tuo uutinen merkitsi tai mitä parhaillaan
-tapahtui. Se kuitenkin selvyyden vuoksi voidaan selittää tässä. Kun
-Oranian prinssi oli mennyt Irlantiin, jossa kuningas oli valmistunut
-häntä kohtaamaan suurella sotajoukolla, päätettiin, että hänen
-majesteettinsa puoluelaiset nousisivat suureen kapinaan tässä maassa,
-ja kreivistä piti tulla kreivikuntamme sotajoukon päällikkö. Viime
-aikoina hän oli ottanut paremmin johtaakseen asioita kuin ennen,
-ja hänellä oli tuo uupumaton isä Holt apunaan ja rouva kreivitär
-innokkaana kehoittajanaan; ja koska lordi Sark oli Towerissa vankina
-ja Sir Wilmot Crawley, Queen's Crawleysta, oli mennyt Oranian prinssin
-puolelle, tuli mylordista kreivikunnan huomattavin henkilö kuninkaan
-puoluelaisista.
-
-Oli järjestetty niin, että rykmentti skotlantilaista harmaaväkeä
-ja rakuunoita, jotka silloin oli majoitettu Newburg'iin, jonakin
-määrättynä päivänä julistautuisi kuninkaan miehiksi -- ja myöskin
-aateliston, joka oli suosinut hänen majesteettinsa asiaa, oli määrä
-vuokrata sineen ja liittolaisineen tulla Newburg'iin -- ja kaikkien
-marssia hollantilaista Ginckelin johtamaa armeijaa vastaan Readingiin,
-ja heidän kukistettuaan nämä sekä heidän kesyttömän pienen herransa
-siellä Irlannissa, ajateltiin, että meidän puoluelaisemme voisivat
-edetä itse Lontooseen ja kuninkaalle ennustettiin varmaa voittoa.
-
-Kun näitä suuria asioita pohdittiin, häipyi lordista kokonaan hänen
-velttoutensa ja hän näytti ruumiillisestikin virkistyvän; mylady
-ei riidellyt hänen kanssaan. Isä Holt kulki aina kiireissään väliä
-edestakaisin; ja pikku Harry olisi toivonut olevansa muutamaa tuumaa
-pitempi, jotta olisi voinut paljastaa miekkansa tämän hyvän asian
-puolesta.
-
-Eräänä päivänä (varmaankin kesäkuussa 1690), kutsui lordi, puettuna
-suureen ratsastustakkiin, jonka alta Harry saattoi nähdä kirkkaan
-teräksisen rintasuojuksen, pikku Harryn luokseen, työnsi hiukset
-pois lapsen otsalta ja suuteli häntä ja rukoili Jumalaa suojelemaan
-häntä, ja hänen puheensa oli lempeämpää kuin milloinkaan ennen. Isä
-Holt siunasi myöskin pojan. Ja sitten he jättivät jäähyväiset rouva
-kreivittärelle, joka tuli huoneestaan nenäliina silmillään; hänen
-seuranaisensa ja mrs. Tusher tukivat häntä. "Te menette -- menette
-ratsastamaan", sanoi hän. "Voi, jospa minäkin voisin tulla! Mutta tässä
-tilassani minulta on ratsastaminen kielletty."
-
-"Suutelemme rouva markiisittaren kättä", sanoi isä Holt. "Jumala teitä
-suojelkoon, mylord", sanoi lady astuen esiin ja syleillen mylordia
-suurin elein. "Isä Holt, pyydän siunaustanne", ja hän kumartui sitä
-saamaan, kun taas mrs. Tusher keikautti ylpeästi päätään.
-
-Mr. Holt antoi saman siunauksen pienelle paashille, joka polvistui ja
-piteli mylordin jalustinta, kun hän nousi ratsaille. Kaksi palvelijaa
-antoi niinikään apuaan; ja sitten he ratsastivat kaikin Castlewoodin
-portista.
-
-Kun he menivät sillan yli, saattoi Harry nähdä punapukuisen upseerin
-ratsastavan esiin, koskettavan hattuaan ja puhuttelevan mylordia.
-
-Seurue pysähtyi ja joutui jonkinlaiseen keskusteluun tai väittelyyn,
-joka pian päättyi, sillä mylord pani hevosensa nelistämään otettuaan
-ensin hattunsa päästään ja kumarrettuaan upseerille, joka ratsasti
-hänen vieressään askel askeleelta -- ja häntä seuraava sotamies jäi
-jälkeen, ratsastaen mylordin kahden palvelijan seurassa. He nelistivät
-tasangon yli ja jalavain taakse (lordi heilautti kädellään, niin Harry
-luuli huomaavansa), ja niin he katosivat. Sinä iltana olimme kovin
-peloissamme, sillä lypsyaikaan tuli paimenpoika ratsastaen yhdellä
-ratsuistamme, jonka oli löytänyt ruohoa syömästä ulomman puistomuurin
-luota.
-
-Koko illan varakreivitär oli hyvin hiljaisella ja masentuneella
-mielellä. Hän ei huomannut juuri kenessäkään mitään vikaa ja pelasi
-korttia kuusi tuntia. Pieni paashi meni nukkumaan. Hän rukoili mylordin
-ja hyvän asian puolesta, ennenkuin ummisti silmänsä.
-
-Aamu alkoi jo sarastaa kun portinvartijan kello soi, ja vanha Lockwood
-heräsi ja päästi sisään erään mylordin palvelijoista, joka aamulla oli
-mennyt hänen mukaansa ja joka palasi surullisin sanomin. Upseeri, joka
-oli ratsastanut mylordin luo, oli, kuten ilmeni, sanonut hänelle, että
-hänen velvollisuutensa oli ilmoittaa hänen ylhäisyydelleen, ettei tämä
-ollut vanki, mutta silti tarkastuksenalainen, ja pyytää häntä olemaan
-ratsastamatta kartanon ulkopuolelle sinä päivänä.
-
-Mylord vastasi, että ratsastaminen teki hyvää hänen terveydelleen,
-että, jos kapteeni näki hyväksi häntä seurata, sai tehdä mielensä
-mukaan; ja silloin juuri lordi kumarsi ja he ratsastivat pois yhdessä.
-
-Kun hän saapui Wanseyn lakeudelle, mylord aivan äkkiä pysähtyi ja
-seurueen täytyi pysähtyä siinä teiden risteyksessä.
-
-"Sir", hän sanoi upseerille, "mitä on neljä kahta vastaan. Oletteko
-ystävällinen ja valitsette tuon tien ja jätätte minut kulkemaan omaani?"
-
-"Teidän tienne on minun, mylord", sanoi upseeri.
-
-"Siinä tapauksessa --" sanoi mylord. Mutta hänellä ei ollut aikaa
-sanoa enempää; sillä upseeri veti esiin pistoolin ja näpsäytti sitä
-mylordin edessä, mutta samalla hetkellä myös isä Holt paljasti
-pistoolin ja ampui upseeria pään lävitse. Se oli tehty ja mies
-kuolleena silmänräpäyksessä. Sotamies tuijotti upseeriinsa näyttäen
-säikähtäneeltä hetkisen ja nelisti sitten pois henkensä edestä.
-
-"Ampukaa, ampukaa!" huusi isä Holt, lähettäen toisen luodin sotamiehen
-jälkeen; mutta nuo kaksi palvelijaa olivat liian säikähtäneitä
-kyetäkseen käyttämään aseitaan, ja kun mylord käski heidän olemaan
-asiaan puuttumatta, pääsi sotamies karkuun.
-
-"Mr. Holt, _qui pensait à tout_" [joka ajatteli kaikkea], sanoi
-Blaise, "astui ratsultaan, tutki kuolleen upseerin taskut, löytääkseen
-papereita, antoi hänen rahansa meille kahdelle ja sanoi: 'Viini on
-laskettu, m le Marquis', -- miksi hän sanoi markiisiksi herra kreiviä?
--- 'meidän on se juotava'."
-
-"Tuon herraparan hevonen oli parempi kuin se, jolla minä ratsastin",
-jatkoi Blaise. "Mr. Holt pyysi minua nousemaan sen selkään; ja niinpä
-sivalsin Sukkajalkaa selkään piiskalla ja se juosta hölkötti kotiin.
-Ratsastimme, eteenpäin Newburya kohti. Keskipäivän ajoissa kuulimme
-ammuntaa. Kahden aikaan antaessamme hevosillemme juotavaa eräässä
-majatalossa tuli luoksemme ratsastaja, joka sanoi: 'Kaikki on lopussa!
-Skotlantilaiset antoivat julistuksen tuntia liian aikaisin -- kenraali
-Ginckel hyökkäsi heidän kimppuunsa.' Koko asia oli menetetty.
-
-"'Ja me olemme ampuneet upseerin virantoimituksessa ja antaneet hänen
-käskyläisensä pujahtaa pakoon'", sanoi mylord.
-
-"'Blaise', sanoi mr. Holt, kirjoittaen pari riviä muistikirjaansa
--- toisen myladylle ja toisen teille, nuoriherra Harry -- 'sinun on
-mentävä takaisin Castlewoodiin ja vietävä nämä sinne' ja katsokaapa
-nyt!"
-
-Ja hän antoi Harrylle nuo kaksi paperia. Harry luki hänelle osoitetun
-ja siinä oli ainoastaan: "Polta kaapissa olevat paperit; polta tämä. Et
-tiedä mistään mitään." Harry luki tämän ja juoksi yläkertaan emäntänsä
-huoneeseen, jossa tämän seuranainen nukkui lähellä ovea, sekä pani
-tämän hakemaan kynttilän ja herättämään myladyn, jonka käsiin hän antoi
-tuon paperin. Lady oli ihmeellinen nähtävyys yöasussaan. Harry ei
-milloinkaan ollut nähnyt mitään sen veroista.
-
-Niin pian kuin lady sai paperin käsiinsä, Harry palasi takaisin
-kappalaisen huoneeseen, aukaisi tulisijan yllä olevan salakaapin,
-poltti kaikki siellä olevat paperit, ja, kuten oli nähnyt papin
-tekevän, otti erään arvoisan isän käsinkirjoitetun saarnakokoelman
-ja poltti sen puoliksi hiiliastiassa. Kun paperit oli täydelleen
-hävitetty, oli jo aamu valjennut. Harry juoksi takaisin emäntänsä luo.
-Tämän seuranainen johdatti hänet taas kreivittären kamariin. Kreivitär
-pyysi (aviovuoteensa verhojen takaa) poikaa käskemään valjastamaan
-hevoset vaunujen eteen, sanoen aikovansa lähteä heti matkaan.
-
-Mutta hänen armonsa pukeutumismenot olivat yhtä mahdottoman pitkät tänä
-päivänä kuin muinakin, ja vaunut olivat olleet jo kauan odottamassa,
-kun mylady pukeutui vielä. Ja juuri kun kreivitär astui huoneestaan
-valmiina poistumaan, saapui nuori John Lockwood juoksujalkaa kylästä
-tuoden sen sanoman, että eräs lakimies, kolme upseeria ja parikymmentä
-sotamiestä marssi sieltä linnaa kohti. John oli vain kahden minuutin
-verran heitä edellä ja tuskin hän vielä oli kunnolleen saanut
-kerrotuksi sanottavansa, kun sotajoukko ratsasti pihallemme.
-
-
-
-VI luku.
-
-SALALIITON TULOS. THOMASIN, CASTLEWOODIN KOLMANNEN VARAKREIVIN KUOLEMA
-JA KREIVITTÄREN VANGITSEMINEN.
-
-Ensin mylady aikoi kuolla kuten Maria, Skotlannin kuningatar (jonka
-kaltainen kaunotar hän kuvitteli olevansa), ja sivellen suonista laihaa
-kaulaansa, hän sanoi: "He saavat nähdä, että Castlewoodin Isabel on
-kohtalonsa tasalla." Hänen seuranaisensa Victoire neuvoi, että koskei
-hän enää voinut paeta, oli hänelle kaikkein viisainta ottaa vastaan
-sotamiehet aivan kuin hän ei epäilisi mitään ja että varakreivittären
-omassa huoneessa oli paras odottaa niitä. Niinpä tämän musta
-kiiltonahkainen matkalipas, jonka Harry oli viemäisillään vaunuihin,
-vietiin takaisin hänen armonsa huoneeseen, jonne palvelija ja emäntä
-vetäytyivät. Victoire tuli heti takaisin käskien paashin sanoa, että
-rouva varakreivitär oli sairas ja vuoteen omana reumatismin vuoksi.
-
-Tällä aikaa sotamiehet olivat saapuneet Castlewoodin linnaan; Harry
-Esmond näki heidät seinäverhokamarin akkunasta. Portille asetettiin
-pari vahtia, puolikymmentä miestä kävi talliin ja muutamat muut,
-päällikkönsä ja erään mustapukuisen miehen johtamina, joka varmaankin
-oli lakimies, menivät erään palvelijan neuvosta rappusille, jotka
-johtivat siihen linnan osaan, jossa mylord ja lady asuivat.
-
-Niinpä saapuivat kapteeni, sievännäköinen, ystävällinen mies, ja hänen
-kanssaan asianajaja eteisen läpi seinäverhokamariin, jossa nyt ei ollut
-ketään muita kuin nuori Harry Esmond, paashipoika.
-
-"Sano emännällesi, pikku mies", sanoi kapteeni ystävällisesti, "että
-meidän täytyy saada puhutella häntä."
-
-"Minun emäntäni on sairaana vuoteessa", sanoi paashi.
-
-"Mikä häntä vaivaa?" kysyi kapteeni.
-
-"Reumatismi", vastasi poika.
-
-"Reumatismiko! Se on ikävä sairaus", jatkoi iloinen kapteeni; "ja
-varmaankin vaunut ovat pihalla tohtorin hakemista varten?"
-
-"En tiedä", vastasi poika.
-
-"Kuinka kauan hänen armonsa on sairastanut?"
-
-"En tiedä", vastasi poika.
-
-"Koska mylord poistui?"
-
-"Eilen illalla."
-
-"Isä Holtin kanssako?"
-
-"Mr. Holtin kanssa."
-
-"Entä mitä tietä he matkustivat?" kysyi lakimies.
-
-"En minä ollut heidän mukanaan", vastasi paashi.
-
-"Meidän täytyy saada tavata lady Castlewood."
-
-"Minulla on määräys, ettei kukaan mene hänen armonsa luo -- hän on
-sairas", sanoi paashi, mutta samalla tuli Victoire kreivittären
-huoneesta. "Hiljaa!" hän sanoi, ja muka tietämättä, että vieraita
-oli lähellä. "Mitä melua täältä kuuluu?" hän kysyi. "Tämä herrako on
-tohtori?"
-
-"Pötyä! meidän täytyy saada tavata lady Castlewood", sanoi asianajaja
-työntyen sisälle.
-
-Hänen armonsa huoneen akkunaverhot oli laskettu alas, ja kamari oli
-pimeä, ja kreivitär itse vuoteessa yömyssy päässään ja kohotettuna
-tyynyjensä varaan. Hän oli kaamean näköinen, vaikka puna vielä olikin
-hänen poskillaan; punamaalista hän ei halunnut luopua.
-
-"Onko siellä tohtori?" hän kysyi.
-
-"Tästä kujeilusta ei ole mitään hyötyä, rouva", sanoi kapteeni Westbury
-(se oli hänen nimensä). "Minun velvollisuuteni on vangita Thomas,
-Castlewoodin varakreivi, uskoton ylimys, Robert Tusher, Castlewoodin
-kappalainen, ja Henry Holt, jolla on monta nimeä ja tuntomerkkiä,
-jesuiittapappi, joka toimi täällä kappalaisena entisen kuninkaan aikana
-ja on nyt sen salaliiton johtaja, joka oli syntymäisillään tässä
-maassa heidän majesteettiensa kuningas Wilhelmin ja kuningatar Marian
-valtaa vastaan; ja minut on määrätty etsimään tästä talosta salaliiton
-papereita tai merkkejä. Teidän armonne suvainnee siis antaa minulle
-avaimensa, ja parasta olisi, että kaikin tavoin auttaisitte meitä
-tarkastuksessamme."
-
-"Näettehän, sir, että minulla on reumatismi ja etten voi liikkua",
-sanoi lady näyttäen tavattoman aavemaiselta istuessaan vuoteellaan,
-jossa hän sentään oli antanut maalata poskensa ja panettanut uuden
-myssyn päähänsä voidakseen esiintyä parhaassa valossaan, kun upseerit
-tulivat.
-
-"Otan itselleni vapauden asettaa vahdin tähän huoneeseen, jotta teidän
-armollanne, jos haluaisitte nousta, on käsivarsi, johon nojata", sanoi
-kapteeni Westbury. "Teidän seuranaisenne näyttää minulle, missä minun
-on tehtävä tarkastuksia;" ja Madame Victoire, lörpötellen ranskan
-ja englannin sotkuaan, aukaisi laatikon toisensa perästä kapteenin
-tutkittavaksi; mutta Harry Esmond huomasi, että kapteeni teki työnsä
-hyvin huolimattomasti, hymy kasvoillaan, aivan kuin hän olisi tehnyt
-tutkimusta vain muodon vuoksi.
-
-Erään kaapin edessä Victoire polvistui, kohotti käsivartensa
-rukoilevaan asentoon ja huudahti läpitunkevan terävästi: "Non, jamais,
-monsieur l'officier! Jamais! [Ei, ei koskaan, herra upseeri! Ei
-koskaan!] Kuolen mieluummin kuin annan teidän nähdä tämän kaapin."
-
-Mutta kapteeni Westbury tahtoi aukaista sen, hymy yhä kasvoillaan. Kun
-komero aukaistiin, muuttui hymy iloiseksi naurun puuskaksi. Se sisälsi
--- ei salaliittoa koskevia papereita -- vaan myladyn tekotukkia,
-ihovoiteita ja ihomaalipönttöjä; ja Victoire väitti, että miehet olivat
-petoja; kapteeni puolestaan jatkoi yhä toimitustaan. Hän koputti kaapin
-taustaa kuullakseen, oliko se ontto ja kun hän työnsi kätensä kaappiin,
-huusi mylady vuoteelta äänellä, joka ei kuulostanut kovin sairaan
-ääneltä: "Onko teidän toimenanne loukata naisia, samoinkuin vangita
-herroja, kapteeni?"
-
-"Nämä esineet ovat vaarallisia vain silloin, kun teidän armonne niitä
-käyttää", sanoi kapteeni syvään kumartaen ja hymyillen pilkallisen
-kohteliaasti. "En ole vielä löytänyt mitään valtiollista -- vain
-sellaisia aseita, joilla kaunotar voi tappaa", hän sanoi osoittaen
-miekankärjellään erästä tekotukkaa. "Meidän täytyy nyt tutkia talon
-muita osia."
-
-"Ettehän vain aio jättää tuota hylkyä samaan huoneeseen minun
-kanssani?" huudahti mylady osoittaen sotamiestä.
-
-"Mitäpä minä voin tehdä, rouva? Joku täytyy teidän saada silottamaan
-tyynyänne ja antamaan teille lääkettä -- suokaa minun --"
-
-"Sir!" kirkaisi mylady.
-
-"Madame, jos olette liian sairas noustaksenne vuoteelta", sanoi
-kapteeni silloin melkoisen ankarasti, "minun täytyy käskeä tänne neljä
-miestäni nostamaan teidät siitä lakanoissanne. Minun täytyy, sanalla
-sanoen, tutkia tämä vuode. Papereita voi olla piilotettuna vuoteeseen
-yhtä hyvin kuin muuallekin, sen tiedämme varsin hyvin, ja --"
-
-Nyt oli hänen armonsa vuoro kirkaista, sillä kapteeni, joka puserteli
-nyrkeillään tyynyjä ja patjoja, saapui viimein "polttopisteeseen"
-ja kiskaisi pois yhden tyynyistä sanoen: "Katsokaapa nyt! Enkö sitä
-sanonut? Tässä on papereilla täytetty tyyny."
-
-"Joku konna on meidät kavaltanut!" huudahti mylady istuutuen
-vuoteelleen ja näyttäen, että hänellä oli täysi vaatetus yöpukunsa alla.
-
-"Ja nyt teidän armonne epäilemättä voi liikkua; sallikaa minun tarjota
-teille käteni noustaksenne. Teidän on matkustettava joltinenkin matka,
--- Hexton-linnaan asti tänä iltana. Tahdotteko vaununne? Seuranaisenne
-seuraa teitä, jos haluatte -- ja tuo kiiltonahkalaatikko."
-
-"Sir, te ette lyö lyötyä miestäkään", sanoi mylady arvokkaasti; "ettekö
-siis voi armahtaa naista?"
-
-"Teidän armonne on suvaittava nousta ja sallittava minun tutkia vuode",
-sanoi kapteeni; "ei enää ole aikaa hukata kinastelemiseen."
-
-Ja muitta mutkitta tuo vanha, laiha nainen nousi vuoteeltaan. Harry
-Esmond muistaa elämänsä loppuun asti tuon olennon kirjosilkkipukuineen
-ja valkoisine yövaippoineen, kultakelloisine punaisine sukkineen
-ja valkoisine, punakorkoisine kenkineen istumassa vuoteellaan
-ja nousemassa siitä. Matka-arkut olivat valmiiksi sullottuina
-varakreivittären eteishuoneessa ja hevoset valmiiksi valjastettuina
-tallissa; tästä kaikesta kapteeni näytti saaneen joltain taholta
-tietoja; Esmond saattoi jälkeenpäin tehdä melko terävän arvauksen, kun
-tohtori Tusher valitti, että kuningas Wilhelmin hallitus oli kohdellut
-häntä huonosti huolimatta niistä palveluksista, joita hän oli sen
-hyväksi tehnyt.
-
-Ja tässä hän voi mainita, vaikka hän silloin olikin liian nuori
-käsittääkseen kaiken mitä tapahtui, mitä ne paperit sisälsivät,
-jotka kapteeni Westbury oli anastanut ja jotka oli siirretty
-kiiltonahkalippaasta vuoteeseen upseerin saapuessa.
-
-Niissä oli luettelo kreivikunnan aatelismiehistä isä Holtin
-käsialalla -- herra Vapaamielien (kuningas Jaakon) ystävistä --
-ja samanlainen paperi oli löydetty myös Sir John Fenwickin ja mr.
-Coplestonin papereista; nämä molemmat kärsivät kuolemanrangaistuksen
-osallisuudestaan tähän salaliittoon.
-
-Niissä oli valtakirja, joka antoi Esmondin markiisin arvon lordi
-Castlewoodille ja hänen miehisille perillisilleen; sekä julistus, joka
-määräsi hänet kreivikunnan käskynhaltijaksi ja kenraalimajuriksi.
-[Rouva varakreivittären kunnianhimona oli aina ollut saada tämä
-markiisin arvo palautetuksi perheelle; kun hänen vanha naimaton
-tätinsä, Barbara Topham, kultasepän tytär, kuoli näihin aikoihin
-jättäen koko omaisuutensa lady Castlewoodille, niin kerrottiin, että
-hänen armonsa lähetti melkein koko tuon omaisuuden kuningas Jaakolle,
-mikä menettely siinä määrin ärsytti lordi Castlewoodin, että hän meni
-kylän kirkkoon ja rauhoittui vasta markiisin arvosta, jonka hänen
-karkoitettu majesteettinsa lähetti hänelle korvaukseksi niistä 15,000
-punnasta, jotka hänen uskollinen alamaisensa hänelle lainasi.]
-
-Siellä oli useita kirjeitä aatelistolta ja ylimystöltä; toisissa
-kirjeissä tulkittiin tulisesti uskollisuutta kuningasta kohtaan, toiset
-olivat epäröiviä; siellä oli myös kaksi eversti Francis Esmondia
-koskevaa kirjettä (jotka olivat hyvin suotuisia hänelle), -- yksi isä
-Holtilta, joka kuului: "Olen ollut tapaamassa mainittua everstiä hänen
-talossaan Walcotessa, Wellsin lähellä, jonne hän on asettunut asumaan
-kuninkaan lähdön jälkeen, ja kiihkeästi koetin häntä taivuttaa herra
-Vapaamiehen asian puolelle, osoittaen hänelle ne suuret edut, joita
-hänelle koituisi siitä, että asettuisi liikesuhteisiin tuon kauppiaan
-kanssa, ja tarjoten hänelle suuria palkkioita, kuten olimme edeltäpäin
-keskenämme sopineet. Mutta hän kieltäytyy: hän pitää herra Vapaamiestä
-yhä liikkeen päällikkönä eikä tahdo milloinkaan olla liikesuhteissa
-tämän vahingoksi eikä myöskään asettua liikesuhteisiin minkään
-muun kauppaseuran kanssa, mutta katsoo velvollisuutensa päättyneen
-silloin, kun herra Vapaamies poistui Englannista. Tämä eversti näyttää
-välittävän enemmän vaimostaan ja vainukoiristaan kuin liikeasioistaan.
-Hän kyseli minulta paljon nuoresta H. E:stä, 'tuosta äpärästä', kuten
-hän häntä nimitti, epäillen varmaankin mylordin tarkoituksia hänen
-suhteensa. Vahvistin hänen uskoaan tässä asiassa ja ilmoitin mitä
-tiesin pojasta ja selitin meidän tarkoituksemme hänen suhteensa, mutta
-Vapaamiehen suhteen hän oli taipumaton."
-
-Toinen kirje oli eversti Esmondilta hänen sukulaisilleen; siinä
-ilmoitettiin, että eräs kapteeni Holt on oli käynyt hänen luonaan
-tarjoten hänelle suuria palkkioita, jos hän yhtyisi _tiedätte kehen,_
-ja tämä oli maininnut, että Castlewoodin linnan isäntä oli osallisena
-asiaan. Mutta omalta osaltaan hän oli katkaissut miekkansa, kun K.
-jätti maan, eikä enää milloinkaan aikonut taistella tämän riidan
-johdosta. O. P. oli ainakin mies, jolla oli jalo luonne, ja hänen
-velvollisuutensa, ja jokaisen englantilaisen, hänen mielestään, oli
-pitää maa rauhallisena ja ranskalaiset sieltä poissa; joten, sanalla
-sanoen, hän ei tahtonut olla missään tekemisissä tuon suunnitelman
-kanssa.
-
-Näiden kahden kirjeen olemassaolosta sekä tyynyn sisällöstä eversti
-Frank Esmond, josta tuli Castlewoodin kreivi, kertoi jälkeenpäin Henry
-Esmondille ja onnitteli itseään hyvällä syyllä siitä, ettei ollut
-liittynyt suunnitelmaan, joka osoittautui niin tuhoisaksi usealle
-osanottajalleen. Mutta poika ei luonnollisesti tiennyt paljoa näistä
-asioista niiden tapahtuessa hänen silmäinsä nähden, vaan oli ainoastaan
-huomaavinaan, että hänen isännällään ja emännällään oli joitakin
-huolia, jotka olivat aiheuttaneet toisen paon ja saattaneet kuningas
-Wilhelmin upseerit pidättämään toisen.
-
-Kun herrat olivat saaneet takavarikoiduksi paperit, eivät he näyttäneet
-pitemmälti tarkastavan Castlewoodin linnaa kovinkaan innostuneesti. He
-tutkivat isä Holtin huoneen, jonne heidät johdatti tämän oppilas, joka
-näytti, kuten isä Holt oli käskenyt, paikan missä tämän huoneen avain
-oli, aukaisi oven herroille ja johdatti heidät huoneeseen.
-
-Kun herrat huomasivat puoliksi palaneet paperit hiiliastiassa, he
-tutkivat ne kylläkin innokkaasti, ja heidän nuorta opastansa hieman
-huvitti heidän ällistyksessä.
-
-"Mitähän nämä ovat?" kysyi eräs.
-
-"Ne on kirjoitettu vieraalla kielellä", sanoi asianajaja. "Mitä sinä
-naurat, penikka?" lisäsi hän kääntyen, huomatessaan pojan hymyilevän.
-
-"Isä Holt sanoi niiden olevan saarnoja", virkkoi Harry, "ja pyysi minua
-polttamaanne", -- tämä olikin noihin papereihin nähden totta.
-
-"Saarnojapa kylläkin -- kavallusta ne ovat, siitä lyön vaikka vetoa",
-huudahti asianajaja.
-
-"Herra nähköön! Se on hepreaa minulle", virkkoi kapteeni Westbury.
-"Osaatko sinä lukea sen, poikanen?"
-
-"Kyllä sir, vähäsen," sanoi Harry.
-
-"Lue siis, ja lue englanniksi, sir, tai on leikki kaukana", sanoi
-asianajaja. Ja Harry alkoi kääntää:
-
-"Eivätkö omat kirjoittajanne ole sanoneet: 'Aatamin lapset näkevät nyt
-vaivaa yhtä uutterasti kuin hän itse konsanaan hyvän ja pahan tiedon
-puusta, puistellen sen oksia ja etsien hedelmiä, ja ovat suurimmaksi
-osaksi välinpitämättömiä elämän puusta.' Oi, sinä sokea sukukunta! tämä
-tiedon puu on se, johon käärme on sinut johdattanut", -- tässä pojan
-oli pakko pysähtyä koska muu osa sivua oli tulen hiillyttämää, ja hän
-kysyi asianajajalta: "Jatkanko minä, sir?"
-
-Asianajaja sanoi: "Tämä poika on viisaampi kuin miltä hän näyttää;
-kukapa tietää, ettei hän vain tee pilaa meistä?"
-
-"Käsketään sisälle oppinut-Dick", huudahti kapteeni Westbury nauraen;
-ja hän huusi akkunasta eräälle ratsusotilaalle: "Hei, Dick! tule tänne
-selittelemään."
-
-Ja lujarakenteinen sotamies, jolla oli nelitahoiset, iloiset kasvot,
-tuli sisään kutsun saatuaan, tervehtien upseeriaan.
-
-"Kerro meille, mitä tämä on, Dick", sanoi asianajaja --
-
-"Minun nimeni on Steele, sir", sanoi sotamies. "Saatan olla Dick
-ystävilleni, mutta en laske teidän puvussanne kulkevia herroja niiksi."
-
-"No, siis Steele."
-
-"Mr. Steele, sir, jos suvaitsette. Kun puhuttelette hänen
-majesteettinsa henkivartiostoon kuuluvaa herraa, niin suvaitkaa olla
-vähemmän tuttavallinen."
-
-"Sitä en tiennyt, sir", sanoi asianajaja.
-
-"Mitenkäpä te sen olisittekaan tiennyt! Ette varmaankaan ole tottuneet
-tapaamaan herrasmiehiä", sanoi ratsumies.
-
-"Ole lörpöttelemättä ja lue tuo paperipalanen", sanoi Westbury.
-"Se on latinaa", sanoi Dick vilkaisten siihen ja tehden uudestaan
-kunniaa upseerilleen, "ja se on eräästä mr. Cudworthin saarnasta;"
-ja hän käänsi sanat melkein samalla tavalla kuin Henry Esmond oli ne
-kääntänyt. "Sinäpä vasta olet nuori oppinut!" sanoi kapteeni pojalle.
-
-"Olkaa varma, että hän tietää enemmän kuin kertoo", sanoi asianajaja.
-"Luulenpa, että viskaamme hänet vaunuihin vanhan Isebelin viereen."
-
-"Niin sentähden, että hän on kääntänyt palasen latinaa!" sanoi kapteeni
-kovin iloisena.
-
-"Menisin yhtä mielelläni sinne kuin mihin tahansa", sanoi Harry Esmond
-yksinkertaisesti, "sillä ei kukaan välitä minusta."
-
-Lapsen äänessä tai tässä hänen yksinäisyytensä määrittelyssä oli jotain
-liikuttavaa, sillä kapteeni katsahti häneen lempeästi ja Steele-niminen
-ratsusotilas laski hellästi kätensä pojan pään päälle ja sanoi muutamia
-sanoja latinaksi.
-
-"Mitä hän sanoi?" kysyi asianajaja.
-
-"Herran tähden, kysykää Dickiltä itseltään", huudahti kapteeni Westbury.
-
-"Sanoin, etten itsekään ollut vieras onnettomuudelle ja että olin
-oppinut tukemaan onnettomia; se ei ole _teidän_ toimenne, herra
-Pergamentti", sanoi ratsumies.
-
-"Teidän näyttää olevan edullisinta jättää oppinut Dick rauhaan, mr.
-Corbet", sanoi kapteeni. Ja Harry Esmond, jota aina liikuttivat
-ystävälliset kasvot ja ystävällinen sana, tunsi olevansa hyvin
-kiitollinen tälle hyväluontoiselle puolustajalleen.
-
-Hevoset oli tällävälin valjastettu vaunujen eteen ja kreivitär
-ja Victoire tulivat ulos ja heidät asetettiin ajoneuvoihin. Tämä
-kamarinainen, joka riiteli Harry Esmondin kanssa päivät pitkät, joutui
-vallan liikutuksen valtaan hänestä erotessaan, ja nimitti häntä
-"enkeli-kullaksi" ja "lapsi-raukaksi" ja sadoilla muilla hyväilynimillä.
-
-Kreivitär pyysi häntä, tarjoten hänelle laihan kätensä suudeltavaksi,
-aina pysymään uskollisena Esmond-suvulle. "Jos onnettomuus tapahtuisi
-mylordille", sanoi hän, "olen varma, että hänelle saadaan _seuraaja_
-ja hän on antava sinulle suojeluksensa. _Nyt_ kun olen tässä tilassa
-he eivät uskalla vuodattaa kostoaan minun ylitseni." Ja hän suuteli
-kuvaa, joka oli hänen kaulassaan, kovin kiihkeästi, eikä Henry Esmond
-vähääkään käsittänyt, mitä kreivitär tarkoitti, hän on jälkeenpäin
-oppinut ymmärtämään, että kreivitär, vaikka olikin jo vanha, odotti
-aina pyhimysten välityksen ja pyhäin jäännösten avulla saavansa
-perillisen Esmondin arvolle.
-
-Harry Esmond oli liian nuori ottaakseen osaa vehkeilyihin, joihin hänen
-haltijaväkensä oli kietoutunut; ja miehet tekivätkin pojalle (joka oli
-kooltaan pieni ja näytti ikäistään paljon nuoremmalta) vain muutamia
-kysymyksiä; ja niihin kysymyksiin poika vastasi varsin varovaisesti
-ja tekeytyi vielä tietämättömämmäksi kuin hän todellisuudessa oli;
-hänen tutkijansa uskoivat häntä helposti. Hän ei maininnut sanaakaan
-ikkunasta eikä tulisijan yläpuolella olevasta kaapista; ja nämä
-salaisuudet säilyivät kokonaan hakijain silmiltä.
-
-Niinpä asetettiin mylady vaunuihin ja lähetettiin Hextoniin mukanaan
-seuranaisensa, asianajaja ja muutamia ratsusotilaita vaunujen
-kummallakin puolella. Ja Harry jätettiin linnaan aivankuin ei hän
-kuuluisi kenellekään, aivan yksinäiseksi maailmassa. Kapteeni ja joukko
-sotamiehiä jäivät linnan haltijoiksi, ja sotamiehet, jotka olivat kovin
-hyväluontoisia ja lempeitä, söivät herra varakreivin lammaspaistia ja
-joivat hänen viiniään ja asettuivat mukaviin oloihin, -- mitenkäpäs
-muuten he olisivat tehneet näin miellyttävässä ympäristössä.
-
-Kapteenit söivät päivällisensä varakreivin seinäverhohuoneessa, ja
-pikkuinen Harry luuli, että hänen velvollisuutensa oli palvella
-kapteeni Westburyn takana, niinkuin hän oli palvellut varakreiviä hänen
-istuessaan samalla istuimella.
-
-Kreivittären lähdön jälkeen oppinut Dick otti Harry Esmondin erikoiseen
-suosioonsa ja tutki häntä tieteissä ja puhui hänelle sekä ranskaa että
-latinaa, joissa kielissä poika huomasi olevansa vielä suurempi mestari
-kuin oppinut Dick; tämän hänen uusi ystävänsäkin kernaasti myönsi.
-Kuultuaan, että poika oli ne oppinut eräältä jesuiitalta, jota ja
-jonka hyvyyttä Harry ei milloinkaan väsynyt ylistämästä, hämmästytti
-Dick poikaa, joka alkoi tulla pikkuviisaaksi niinkuin useat yksinään
-kasvatetut lapset, osoittamalla suurta teologista tietoa selittäessään
-näiden kahden kirkkokunnan erimielisyyksiä niin, että hänellä ja
-Harryllä oli useita tunteja kestäviä väittelyjä, joissa poika joutui
-tappiolle tämän tavattoman ratsusotilaan todistellessa. "En ole mikään
-tavallinen sotamies", oli Dickin tapana sanoa; ja helppo olikin huomata
-se hänen oppineisuudestaan, kasvatuksestaan ja useista sivistyksen
-merkeistä, "Olen valtakunnan erään kaikkein vanhimman perheen jäsen;
-ja olen saanut kasvatukseni kuuluisassa koulussa ja kuuluisassa
-yliopistossa ja oppinut latinan ensi alkeet lähellä Smithfieldiä,
-Lontoossa, siellä missä marttyyreitä kärvennettiin."
-
-"Te hirtätte yhtä monta meidän marttyyriämme", keskeytti Harry; "ja
-mitä kidutukseen tulee, niin isä Holt kertoi minulle, että eräs nuori
-herra Edinburghista, kahdeksantoistavuotias ylioppilas Edinburghin
-yliopistosta, hirtettiin vääräoppisena vielä viime vuonna, vaikka hän
-teki peruutuksen ja juhlallisesti pyysi hairahduksiaan anteeksi."
-
-"Totta on! on ollut liian paljon vainoa molemmin puolin, mutta te sen
-opetitte."
-
-"Ei, alun tekivät pakanat", huusi poika ja alkoi esimerkiksi luetella
-kirkkonsa pyhimyksiä ensimmäisestä marttyyrista alkaen; -- tämän alla
-tuli sammui; tuon kattilassa jäähtyi öljy; kolmatta pyhää päätä löi
-mestaaja kolme kertaa eikä se eronnut ruumiista. "Näyttäkää meille
-teidän kirkkonne marttyyrejä, joille sellaisia ihmeitä on tapahtunut!"
-
-"Ei", sanoi ratsusotilas vakavana, "ensimmäisen kolmen vuosisadan
-ihmeet kuuluvat minun kirkolleni yhtä hyvin kuin sinunkin, herra
-paavilainen". Ja lisäsi sitten, kasvoillaan jotain hymyn tapaista ja
-katsellen omituisesti Harrya: "Ja kuitenkin, pikkuinen saarnamies,
-olenpa toisinaan ajatellut noista ihmeistä, ettei niistä ollut
-paljon hyötyä, koska uhrin pää aina lopuksi putosi kolmannella tai
-neljännellä iskulla, ja kattila, vaikkei se jonakuna päivänä kiehunut,
-kiehui seuraavana. Olkoonpa miten tahansa, kirkko on meidän aikanamme
-menettänyt lykkäyksien epäilyttävät edut. Rankkasade ei ole milloinkaan
-ehkäissyt Ridleyn tulta eikä enkeli kääntänyt Campioniin kirveen
-terää. Kidutuspenkki repi samalla tavalla Southwell-jesuiitan kuin
-Sympson-protestantinkin jäsenet. Uskon puolesta kuolee kaikkialla
-joukoittain ihmisiä varsin kernaasti. Olen lukenut monsieur Rycaut'n
-'Turkin historiasta' tuhannesta Muhametin seuraajasta, jotka
-taistelussa syöksyivät kuolemaan aivankuin olisivat syöksyneet
-paratiisiin; ja Suuren Mogulin alusmaissa heittäytyy sadoittain ihmisiä
-epäjumalain vaunujen alle joka vuosi, ja lesket polttavat itsensä
-miestensä ruumiiden ääressä, kuten on hyvin tunnettua. Uskon puolesta
-kuoleminen ei ole niinkään kovaosaista, herra Harry -- jokaisen kansan
-yksilöt ovat sen tehneet -- sen mukaisesti eläminen on vaikeampaa, sen
-tiedän omasta kokemuksestani", hän lisäsi huokaisten. "Ja voi!" jatkoi
-hän, "en ole poika raukkani, tarpeeksi vahva vakuuttamaan sinulle
-totuutta elämälläni -- vaikkakin uskoni puolesta kuoleminen antaisi
-minulle suurimman ilon -- mutta minulla oli hyvä ystävä Magdalen
-yliopistossa, Oxfordissa; toivon, että Joe Addison olisi täällä
-käännyttämässä sinua ja sen hän tekisi nopeasti -- sillä luulenpa, että
-hän on koko jesuiittakoulun veroinen, ja mikä vielä parempi, noudattaa
-oppiaan elämässään. Sanat, joita mestarisi lainaili ja jotka kärsivät
-marttyyrikuoleman hiiliastiassa", sanoi Dick hymyillen, "olivat tohtori
-Cudworthin. Kun kuulin Cudworthin itsensä niitä käyttävän, ajattelin
-valita mustan takin (mutta häpesin elämääni, näes, ja valitsin tämän
-surullisen punaisen); olen usein ajatellut Joe Addisonia, -- tohtori
-Cudworth sanoo: 'Hyvä omatunto on taivaan paras peili', ja ystäväni
-kasvoilla on rauha, joka aina sitä heijastaa. Toivon, että saisit nähdä
-hänet, Harry."
-
-"Tekikö hän teille paljon hyvää?" kysyi poika yksinkertaisesti.
-
-"Hän olisi voinut tehdä", -- vastasi toinen -- "ainakin hän opetti
-minut näkemään ja ymmärtämään parempia asioita. Oma vikani on kaikki,
-_deteriora sequi_." [Huonompien seuraaminen.]
-
-"Te näytätte kovin hyvältä", sanoi poika.
-
-"En ole sellainen miltä näytän, paha kyllä!" vastasi ratsusotilas. Ja
-todellakin näytti siltä, että Dick parka oli sanonut totuuden; sillä
-juuri sinä iltana, illallisen aikana yhteisessä ruokasalissa, jossa
-ratsuväki aterioitsi ja kulutti suurimman osan päiviään pelaamalla
-arpapeliä, polttamalla tupakkaa ja laulaa hoilottamalla ja kiroilemalla
-Castlewoodin oluen ääressä, löysi Harry Esmond oppineen Dickin
-murheellisessa juopumuksen tilassa. Hän sammalsi nikottaen suustaan
-saarnan; ja hänen nauravat, toverinsa pyysivät häntä laulamaan hymnin,
-jolloin Dick vannoi, että hän lävistäisi sen lurjuksen, joka solvasi
-hänen uskontoaan, ja lähti hakemaan miekkaansa, joka riippui seinällä
-ja kaatui miekkansa alle sanoen Harrylle, joka juoksi häntä auttamaan:
-"Ohoo, pieni katolilainen, kunpa Joseph Addison olisi täällä!"
-
-Vaikka kuninkaan henkivartioston ratsuväki oli pelkästään herrasmiehiä,
-näyttivät toiset herrat Harry Esmondin mielestä tietämättömiltä ja
-raaoilta tomppeleilta hyväluontoisen, oppineen korpraali Steelen ja
-kapteeni Westburyn ja luutnantti Trantin rinnalla, jotka olivat aina
-ystävällisiä pojalle. He viipyivät muutamia viikkoja tai kuukausia
-majoitettuina Castlewoodiin, ja heiltä Harry sai tietää aika ajoittain
-kuinka ladyä Hextonin linnassa kohdeltiin sekä yksityiskohtia hänen
-vankina olostaan. Tunnettua on, että kuningas Wilhelm oli taipuisa
-kohtelemaan hyvin lempeästi ylimystöä, joka pysyi uskollisena
-vanhan kuninkaan asialle, eikä kukaan vallananastaja -- siksi hänen
-vihamiehensä sanoivat häntä (vaikka nyt mielestäni hänellä oli oikeus
-kruunuun) -- ole aiheuttanut vähemmän verenvuotoa. Vaarattomammille
-naispuolisille salaliittolaisille hän asetti vakoilijoita ja telkesi
-tyrmään toiset. Lady Castlewoodilla oli parhaat huoneet Hextonin
-linnassa, ja vanginvartijan piha kävelytilana; ja vaikka hän yhtä
-mittaa halusi päästä ulos mestattavaksi kuten Skotlannin Maria
-kuningatar, ei kukaan koskaan ajatellut katkaista hänen vanhaa
-maalattua päätään ruumiista eikä tehdä hänelle muuta kuin pitää hänet
-taatusti lukkojen takana.
-
-Ja tapahtui, että lady tapasi nyt onnettomuudessaan muutamia ystäviä,
-joita hän menestyksensä päivinä oli pitänyt pahimpina vihamiehinään.
-Eversti Francis Esmond varakreivin ja varakreivittären serkku, joka
-oli nainut Winchesterin tuomiorovastin tyttären, ja kuningas Jaakon
-maasta poistumisen jälkeen oli asunut Hextonin kaupungin läheisyydessä,
-tuli, saatuaan tiedon sukulaisensa onnettomuudesta, katsomaan rouva
-varakreivitärtä vankeuteen, tarjoten setänsä tyttärelle kaikenlaisia
-ystävällisiä palveluksia, jotka olivat hänen vallassaan. Ja hän toi
-vaimonsa ja pienen tyttärensä vankia katsomaan; lasta, joka oli
-erinomaisen kaunis ja jolla oli paljon miellyttäviä tapoja, vanha
-varakreivitär alkoi suuresti rakastaa, vaikka varakreivittären ja
-lapsen äidin välillä tuskin oli enemmän rakkautta kuin ennenkään. On
-muutamia loukkauksia, joita eivät naiset anna milloinkaan toisilleen
-anteeksi; ja Madame Francis Esmond oli naidessaan varakreivittären
-serkun tehnyt tuollaisen korvaamattoman vääryyden lady Castlewoodia
-kohtaan. Mutta koska tämä nyt oli nöyryytetty ja onneton, saattoi
-Madame Francis myöntää aselevon vihalleen ja saattoi, ainakin jonkun
-aikaa, olla hyvä miehensä hylkäämälle rakastajattarelle. Niinpä
-sallittiin pikku Beatrixin, Madamen tyttären, usein käydä vierailulla
-vangitun varakreivittären luona, joka, mitä lapseen ja tämän isään
-tulee, lievensi vihaansa tuota Castlewood-suvun haaraa kohtaan. Ja kun
-eversti Esmondin kirjeet tulivat päivän valoon, kuten on mainittu, ja
-kun hänen käytöksensä tuli kuninkaan neuvoston tietoon, pääsi eversti
-parempiin suhteisiin vallitsevaan hallitukseen kuin hän oli milloinkaan
-ollut; kaikki epäilykset hänen uskollisuuteensa nähden pyyhittiin
-kokonaan pois ja siten hän kykeni paremmin hyödyttämään sukulaistaan
-kuin muuten olisi voinut.
-
-Ja nyt sattui tapaus, jonka avulla tämä lady sai vapautensa ja
-Castlewoodin linna uuden omistajan ja isätön pieni Harry Esmond
-uuden ja mitä lempeimmän suojelijan ja ystävän. Olipa se salaisuus
-mikä tahansa, joka Harryn piti saada kuulla mylordilta, niin hän
-ei sitä saanut häneltä tietää; sillä se ilta, jona isä Holt saapui
-ja vei mylordin pois mukanaan, oli viimeinen, jolloin Harry näki
-holhoojansa. Mitä varakreiville tapahtui voidaan tässä lyhyesti kertoa.
-Haettuaan hevosensa lepopaikastaan ratsastivat varakreivi ja isä Holt
-yhdessä Chalterisiin, jossa heillä oli joksikin ajaksi suojaa erään
-kaupungissa asuvan isän rippilapsen luona; mutta koska heitä haettiin
-kiivaasti ja koska palkkio jommankumman löytämisestä oli melkoinen,
-katsottiin viisaaksi, että he eroaisivat, ja pappi lähti toisiin
-piilopaikkoihin, jotka olivat hänen tiedossaan, kun taas varakreivi
-matkasi Bristolin kautta Irlantiin, jossa Jaakko-kuninkaalla oli hovi
-ja sotajoukko. Varakreivi oli vain pienenä lisänä siihen -- hänhän ei
-tuonut muuta kuin miekkansa ja muutamia taskussaan olevia kolikoita --
-mutta kuningas otti hänet vastaan lempeästi ja huomaavaisesti, hänen
-köyhyydestään huolimatta, vahvisti hänen uuden markiisin arvonsa,
-antoi hänelle rykmentin komennettavaksi ja lupasi lisäylennystä. Mutta
-eivät arvonimet eivätkä ylennykset nyt enää hyödyttäneet häntä. Mylord
-haavoittui Boynen kohtalokkaassa taistelussa, jolta taistelukentältä
-paettuaan (paljon myöhemmin kuin hänen herransa oli hänelle antanut
-siihen esimerkin) hän makasi jonkun aikaa piilossa rämeisessä
-maaseutupaikassa Trimin kaupungin läheisyydessä, ja riutui ja kuoli
-pikemminkin suoseuduissa saamansa katarrin ja kuumeen tähden kuin
-vihollisen miekasta. Kepeät olkoot mullat Thomas Castlewoodin haudalla!
-Sen, joka tämän kirjoittaa, on ajateltava häntä rakkaudella, vaikka
-tämä herra teki hänelle kaksi onnetonta vääryyttä: toisen näistä hän
-olisi varmaankin hyvittänyt, jos hänelle olisi elämää annettu, mutta
-toinen oli yläpuolella hänen hyvitysvaltansa, vaikka onkin toivottavaa,
-että suurempi synninpäästäjä kuin pappi on kreivin siitä vapauttanut.
-Hän sai myös jonkinlaisen synninpäästön lohdutuksen, sillä eräs
-Trimin pappi kirjoitti kirjeen varakreivittärelle ilmoittaen hänelle
-onnettomuudesta.
-
-Mutta niihin aikoihin kirjeet kulkivat hitaasti, ja pappimme
-kirje viipyi kaksi kuukautta tai enemmänkin matkallaan Irlannista
-Englantiin; ja kun se sinne saapui, ei se tavannut kreivitärtä omasta
-kodistaan -- hän oli kuninkaan kartanossa Hexton-linnassa kirjeen
-saapuessa Castlewoodiin, -- mutta siitä huolimatta sen aukaisi siellä
-päällysmiehenä toimiva upseeri.
-
-Harry Esmond muistaa hyvin tämän kirjeen saapumisen; Lockwood toi sen
-sisälle kapteeni Westburyn ja luutnantti Trantin ollessa tasangolla
-pelaamassa pallopeliä ja nuoren Esmondin katsellessa heidän urheiluaan
-tai lukiessa kirjaansa lehtimajassa.
-
-"Tässä on uutisia Frank Esmondille", sanoi kapteeni Westbury. "Henry,
-oletko koskaan nähnyt eversti Esmondia?" Ja kapteeni Westbury katsoi
-hyvin tutkivasti poikaan puhuessaan.
-
-Henry sanoi nähneensä hänet vain kerran tämän ollessa Hextonissa siellä
-pidetyissä tanssiaisissa.
-
-"Sanoiko hän silloin mitään?"
-
-"Hän sanoi sellaista, jonka toistamiseen minulla ei ole halua", vastasi
-Harry. Sillä hän oli nyt kaksitoistavuotias: hän tiesi syntyperänsä
-ja sen häpeän, eikä hän tuntenut rakkautta sitä miestä kohtaan, joka
-todennäköisimmin oli tahrannut hänen äitinsä kunnian sekä hänen omansa.
-
-"Rakastitko mylord Castlewoodia?"
-
-"Harkitsen vastausta, kunnes tulen tuntemaan äitini, sir", vastasi
-poika ja hänen silmänsä kyyneltyivät.
-
-"Lordi Castlewoodille on tapahtunut jotain," sanoi kapteeni
-Westbury hyvin vakavalla äänellä, -- "jotain, jonka täytyy tapahtua
-meille kaikille. Hän on kuollut Boynen luona saamastaan haavasta
-taistellessaan kuningas Jaakon puolesta."
-
-"Olen iloinen, että mylord taisteli oikean asian puolesta", sanoi poika.
-
-"Oli parempi kohdata kuolema taistelutantereella miehen tavoin kuin
-Towerin mäellä, kuten muutamien käy", jatkoi mr. Westbury. "Toivon,
-että hän on tehnyt jonkun testamentin tai jollain tavalla turvannut
-sinun elämäsi. Tässä kirjeessä sanotaan, että hän jättää _unicum filium
-suum dilectissimum_ [rakkaan ainoan poikansa] ladynsä hoivaan. Toivon,
-että hän on jättänyt sinulle muutakin kuin sen."
-
-Harry vastasi, ettei hän tiennyt. Hän oli taivaan ja kohtalon käsissä:
-mutta yksinäisempänä nyt, kuten hänestä tuntui, kuin hän oli vielä
-koskaan elämässään ollut, ja sinä yönä maatessaan pienessä huoneessaan,
-jossa hän yhä asui, poika ajatteli häpeän ja surun tuntein outoa ja
-yksinäistä asemaansa: kuinka hänellä oli ja ei ollut isä ja nimetön
-äiti, jonka kukaties oli saattanut perikatoon tuo samainen isä, jonka
-Harry saattoi tunnustaa omakseen vain salaisesti ja punastuen ja jota
-hän ei voinut rakastaa eikä kunnioittaa. Ja hän tuli sydämestään
-sairaaksi ajatellessaan miten isä Holt, vieras ihminen, ja pari kolme
-sotamiestä, joihin hän oli tutustunut viimeisenä kuutena viikkona,
-olivat ainoat ystävät, jotka hänellä oli suuressa avarassa maailmassa,
-jossa hän nyt oli aivan yksin. Pojan sydän oli täynnään rakkautta
-ja hän ikävöitsi maatessaan siinä pimeydessä jotakuta, jolle voisi
-sen antaa. Hän muistaa ja muistaa kuolinpäiväänsä asti, tuon pitkän
-yön ajatukset ja kyyneleet ja tunnit, jotka surullisesti löivät
-lyöntinsä sen kuluessa. Kuka hän oli ja mikä? Miksi täällä paremmin
-kuin muualla? Minun on paras, ajatteli hän, mennä Trimin papin luo ja
-tutkia mitä isäni sanoi hänelle kuolinvuoteellaan ripityksessä. Onko
-koko maailmassa ketään lasta niin turvatonta kuin minä? Nousenkohan ja
-lähden täältä ja pakenen Irlantiin? Näissä ajatuksissa poika kulutti
-kyynelöiden tuon yön, kunnes viimein itki itsensä nukuksiin.
-
-Seuraavana päivänä henkivartioston herrat, jotka olivat kuulleet mitä
-hänelle oli tapahtunut, olivat tavallista ystävällisempiä lapselle,
-erittäinkin hänen ystävänsä oppinut Dick, joka kertoi hänelle oman
-isänsä kuolemasta, joka oli sattunut Dickin ollessa Dublinissa; Dick
-ei ollut silloin ollut edes viisivuotias. "Se oli ensimmäinen surun
-tunne", sanoi Dick, "jota koskaan olen tuntenut. Muistan menneeni
-huoneeseen, jossa hänen ruumiinsa oli, ja äitini istui itkien sen
-ääressä. Minulla oli pallopelin karttu kädessäni ja aloin lyödä arkkua
-ja huutaa isää; silloin äitini otti minut käsivarsilleen ja kertoi
-minulle kyynelten tulviessa, ettei isä saattanut minua kuulla eikä
-enää milloinkaan leikkiä minun kanssani, sillä he aikoivat panna
-hänet syvälle maahan, josta hän ei enää milloinkaan voinut tulla
-meidän luoksemme. Ja tämä", sanoi Dick lempeästi, "on saattanut minut
-säälimään kaikkia lapsia sen jälkeen ja sai minut rakastamaan sinua,
-isätön, äiditön poika raukkani. Ja jos milloinkaan kaipaat ystävää,
-tiedät, että sellainen on Richard Steele."
-
-Harry Esmond kiitti häntä ja tunsi iloa. Mutta mitäpä korpraali Steele
-saattoi tehdä hänen hyväkseen? Ottaa hänet vapaaksi jääneen hevosen
-ratsastajaksi ja ratsuväen palvelijaksi? Vaikkei Harry Esmondin kilpi
-ollutkaan tahraton, oli se kuitenkin jalo. Noiden kahden ystävän neuvo
-oli, että Harryn oli jäätävä sinne missä oli odottamaan kohtaloaan;
-niinpä Esmond jäi Castlewoodiin odottamaan suurella jännityksellä
-kohtaloaan, -- muodostuipa se sitten miksi tahansa.
-
-
-
-VII luku.
-
-MINUT JÄTETÄÄN ORPONA CASTLEWOODIIN, MUTTA SAAN SIELLÄ MITÄ LEMPEIMPIÄ
-SUOJELIJOITA.
-
-Ajan, jonka sotamiehet oleskelivat Castlewoodissa, oli kelpo
-oppinut Dick yksinäisen, pienen orpopojan Harry Esmondin ainainen
-toveri; he lukivat yhdessä ja pelasivat pallopeliä yhdessä, ja kun
-toiset ratsusotilaat tai heidän upseerinsa, jotka olivat maljainsa
-ääressä karkeapuheisia (niinkuin senaikuinen tapa, oli, sillä eivät
-miehet eivätkä naisetkaan silloin seuloneet sanojaan) keskustelivat
-sopimattomasti rakkausasioistaan ja teikaroimisistaan lapsen kuullen,
-lopetti Dick, joka näytti naurattavan koko komppaniaa, heidän
-leikinlaskunsa mahtilauseilla _maxima debetur pueri reverentia_ [poikaa
-on kohdeltava mitä kunnioittavimmin], tarjoutui kerran laahaamaan ulos
-toisen ratsusotilaan, jota sanottiin Hylky-Tuomoksi, koska tämä tahtoi
-tehdä Harry Esmondille ruokottoman kysymyksen.
-
-Huomatessaan lapsen muka ikäisiään tunteellisemmaksi ja hänen
-viisautensa suureksi ja kiitettäväksi, Dick uskoi Henrylle
-salaisuutena, että hän rakasti erään viinikauppiaan tytärtä, joka asui
-lähellä tullipihaa Westminsterissä ja jota Dick mainitsi Sacharissan
-nimellä useissa kirjoittamissaan runoissa ja jota ilman hän ei
-sanonut voivansa elää. Hän vakuutti tätä tuhannen kertaa päivässä,
-vaikka Henry hymyili nähdessään, että tuolla rakkauden riuduttamalla
-sulholla oli yhtä hyvä terveys ja ruokahalu kuin rykmentin kaikkein
-eheäsydämisimmälläkin ratsusotilaalla; ja hän vannotti Harrya myös
-pitämään salaisuuden, jonka valan poika juhlallisesti pitikin,
-kunnes huomasi, että kaikki upseerit ja sotamiehet myöskin olivat
-Dickin uskottuja ja saivat nauttia hänen runoistaan. Ja täytyykin
-myöntää, että kun Dick huokaili Lontoossa olevaa Sacharissaansa, oli
-hänellä lohdutusta maaseudullakin; sillä Castlewoodin kylästä tuli
-tytönletukka, joka aina pesi hänen vaatteensa ja itki lohduttomasti
-kuullessaan hänen lähteneen pois -- ja Dick lähti maksamatta edes tytön
-laskua; sen suorittamisen Harry Esmond otti asiakseen antaen tytölle
-hopearahan, jonka oppinut Dick oli antanut Harrylle hänestä erotessaan
-syleillen häntä useita kertoja ja rukoillen hänelle menestystä, kun
-Castlewoodin varusväki määrättiin muualle. Oppinut Dick sanoi, ettei
-hän milloinkaan unohtaisi nuorta ystäväänsä eikä hän unohtanutkaan; ja
-Henry oli surullinen, kun ystävälliset sotamiehet jättivät Castlewoodin
-ja katseli huolehtien kohti tulevaisuutta (sillä huolet ja yksinäisyys
-olivat tehneet hänet ikäisiänsä vakavammaksi), kohtaloon, joka häntä
-odotti, kun linnan uusi lordi ja lady tulivat sinne asumaan. Hän
-oli nyt elänyt yli kaksitoistavuotiaaksi, eikä hänellä ollut vielä
-koskaan ollut ystävää, lukuunottamatta tätä rajua ratsumiestä ja isä
-Holtia; ja hänellä oli herkkä ja rakastava sydän, heikkouteen asti
-hellä, joka olisi mielellään kiintynyt johonkin eikä näyttänyt tulevan
-levolliseksi, ennenkuin oli löytänyt ystävän, joka otti sen huostaansa.
-
-Vaisto johti Henry Esmondin ihailemaan ja rakastamaan tuota suloista
-olentoa, jonka kauneuden ja hyvyyden ihana näky oli niin häntä
-liikuttanut, kun hän näki tämän ensi kertaa; se kasvoi pian hartaaksi
-kiintymykseksi ja kiitollisuuden tunteeksi, joka täytti kokonaan pojan
-nuoren sydämen. Henry oli tähän asti, isä Holtia lukuunottamatta,
-kokenut vain vähän hyvyyttä, josta olisi tarvinnut olla kiitollinen.
-_O Dea certe,_ ajatteli poika, muistaen nuo rivit Aeneaksesta, jota
-isä Holt oli hänelle opettanut. Pojan mielestä jokaisessa tämän
-ihanan olennon ilmeessä ja liikkeessä oli enkelimäistä lempeyttä ja
-suloista myötätuntoa -- yhtä suloiselta hän näytti levätessään kuin
-liikkeessä ollessaankin; hänen äänensä sointu, vaikka hän lausui mitä
-vähäpätöisimpiä sanoja, antoi Harrylle iloa, joka oli melkein tuskan
-tapaista. Ei voi sanoa rakkaudeksi sitä, mitä kaksitoistavuotias
-poikanen, palkollista tuskin parempi, tunsi ylhäistä naista kohtaan,
-joka oli hänen emäntänsä; se oli palvontaa. Saada katse häneltä, saada
-toimitettavakseen hänen asiansa ja juosta sille, ennenkuin lady vielä
-oli sen lausunut -- katsella, seurata, ihailla häntä -- se tuli nyt
-pojan elämäntehtäväksi. Kuten on tavallista, hänen epäjumalallaan
-oli omat epäjumalansa, eikä tämä koskaan ajatellut tai aavistanut
-kääpiömäisen ihailijansa ihailua.
-
-Kreivittärellä puolestaan oli kolme epäjumalaa: ensimmäisenä ja
-ylimmäisenä, Juppiterinä ja yksinvaltiaana, hänen herransa, Harryn
-isäntä, Castlewoodin hyvä varakreivi. Kaikki tämän toivomukset olivat
-ladylle lakeja. Jos varakreivillä oli päänsärky, oli varakreivitär
-sairas, jos varakreivi oli tyytymätön, vapisi varakreivitär. Jos
-varakreivi laski leikkiä, nauroi varakreivitär ja oli ihastuksissaan.
-Jos varakreivi meni metsästämään, oli kreivitär aina akkunassa
-nähdäkseen tämän ratsastavan pois; hänen pieni poikansa ilakoi silloin
-äitinsä käsivarrella; tai varakreivitär odotti hänen palaamistaan.
-Hän laittoi varakreiville ruokia päivälliseksi, mausti hänen viininsä
-ja valmisti juoman hänen maljaansa aamiaiseksi; hän piti talon
-hiljaisena varakreivin nukkuessa tuolissaan ja odotti katsetta, kun hän
-heräsi. Varakreivi ei itsekään ollut vähän ylpeä kauneudestaan, mutta
-varakreivitär ihaili sitä. Varakreivitär riippui hänen käsivarressaan,
-kun hän käveli pengermällä ja hänen kaksi, pientä kättään oli
-puserrettuna varakreivin suuren käden ympärille. Varakreivittären
-silmät eivät milloinkaan väsyneet katselemasta miehensä kasvoja ja
-ihmettelemästä niiden täydellisyyttä. Ladyn pieni poika oli isänsä
-poika, hänellä oli isänsä ulkonäkö ja kihara, ruskea tukka. Ladyn
-tytär Beatrix oli isänsä tytär, ja hänellä oli tämän silmät -- oliko
-maailmassa koskaan ollut niin kaunista silmäparia? Koko talo oli
-järjestetty siten, että se tuottaisi kreiville mukavuutta ja huvia.
-Varakreivitär piti siitä, että ympäristöllä asuva alempi aatelisto
-tuli kunniatervehdykselle varakreivin luo, välittämättä milloinkaan
-omasta osuudestaan ihmisten suosiosta. Niiden, jotka tahtoivat olla
-hyvissä väleissä varakreivittären kanssa, tuli ihailla hänen miestään.
-Välittämättä puvustaan varakreivitär kulutti pukunsa ryysyiseksi vain
-siksi, että hänen miehensä siitä kerran piti; ja jos tämä toi hänelle
-rintaneulan tai nauhakoristeen, hän piti niitä parempana puvustonsa
-kaikkein arvokkaimpia esineitä.
-
-Varakreivi meni Lontooseen joka vuosi kuudeksi viikoksi, ja koska
-hänen perheensä oli liian köyhä esiintyäkseen hovissa arvokkaasti,
-meni hän yksinään. Varakreivittären kasvot eivät ilmaisseet surua,
-ennenkuin hänen miehensä oli kadonnut näkyvistä; ja mikä ilo hänen
-palatessaan! Mitä valmistuksia tehtiinkään hänen paluunsa edellä!
-Tuo rakastava olento piti hänen nojatuoliaan takan ääressä -- hän
-huvitteli asettumalla siihen ja katselemalla sitä. Kukaan ei istunut
-varakreivin paikalla pöydässä hänen poissaollessaan, mutta hänen
-hopeinen juomamaljansa oli yhä paikoillaan kuten varakreivin saapuvilla
-ollessakin.
-
-Kaunista oli nähdä varakreivin poissaolon aikana tai niinä useina
-aamuina, jolloin uni tai päänsärky pitivät häntä vuoteessa, tämän
-ihanan nuoren Castlewoodin ladyn, pieni tyttärensä polvellaan ja hänen
-palvelijansa kokoontuneina hänen ympärilleen, lukevan Englannin kirkon
-aamurukousta. Esmond muistaa alati hänen ulkonäkönsä ja puheensa,
-kun hän nöyrästi polvistui pyhän kirjan eteen auringon kimaltaessa
-hänen kullanvärisellä tukallaan, kunnes se muodosti sädekehän hänen
-ympärilleen. Tusina talon palvelijoita polvistui riviin vastapäätä
-emäntäänsä. Jonkun aikaa Harry Esmond pysyi erillään näistä
-mysterioista; mutta kun tohtori Tusher osoitti hänelle, että heidän
-lukemansa rukoukset olivat kaikkien aikojen kirkon käyttämiä rukouksia,
-ja kun pojan oma taipumus aina veti häntä niin lähelle emäntäänsä kuin
-hän voi päästä, ja koska poika piti kaikkea, mitä tämä teki, ilman
-muuta oikeana, tuli hän pian polvistumaan yhdessä muun talonväen kanssa
-saliin kuunneltuaan ensin jonkun aikaa rukouksia eteishuoneesta, ja
-muutamassa vuodessa varakreivitär oli hänet täydellisesti käännyttänyt.
-Poika rakasti käännyttäjäänsä niin paljon, että olisi myöntynyt
-kaikkeen, mitä tämä pyysi, eikä milloinkaan väsynyt kuuntelemaan tämän
-lempeätä puhetta sekä yksinkertaisia selityksiä pyhästä kirjasta;
-varakreivitär luki sitä hänelle äänellä, jonka suloista kehoitusta
-ja lempeätä, vetoavaa ystävällisyyttä oli vaikeata vastustaa. Tämä
-lempeä käännyttäminen ja läheisyys, jonka se aiheutti, yhdisti pojan
-yhä kiinteämmin emäntäänsä. Tämä oli Harryn koko elämän onnellisin
-aika, ja nuori äiti luki ja työskenteli ja leikki tyttärensä, poikansa
-ja suojelemansa orpopojan kanssa ja he olivat lapsia yhdessä. Jos
-lady katseli eteenpäin, -- ja kukapa rakastava vaimo ei sitä tekisi?
--- tulevaisuutta kohti, ei hänellä ollut mitään suunnitelmia, joista
-Harry Esmond olisi syrjäytetty, ja tuhansia kertoja yhä uudelleen
-poika intohimoisella ja rajulla tavallaan vannoi, ettei mikään voima
-voisi erottaa häntä hänen emännästään ja pyysi vain, että jokin
-sattuma sallisi hänen osoittaa uskollisuuttaan tätä kohtaan. Nyt,
-elämänsä iltana, kun hän istuu hiljaisuudessa onnellisia ja vaihtelevia
-tapauksia muistellen, voi hän katsoa olleensa uskollinen tuolle
-varhaiselle valalleen. Sellainen elämä on niin yksinkertainen, että
-vuodet voidaan selostaa muutamilla riveillä. Mutta harvojen ihmisten
-elämänmatka on säädetty olemaan kokonaan onnea, ja tämä rauha, josta
-puhuimme, oli pian päättyvä.
-
-Kun Esmond kasvoi ja alkoi tehdä omintakeisia huomioita, hän löysi
-pakostakin paljon lukemista ja ajattelemista sen rakkaan sukulaispiirin
-ulkopuolelta, joka oli suonut hänen liittyä heihin. Hän luki enemmän
-kirjoja kuin mitä heillä oli halu tutkia hänen kanssaan; oli yksinään
-aivan heidän keskellään monta monituista kertaa ja kulutti öitä töissä,
-jotka saattoivat olla joutavia, mutta sellaisia, joihin toiset eivät
-voineet ottaa osaa. Hänen rakas emäntänsä ihaili hänen ajatuksiaan
-tavallisella hellänkateellisella valppaudellaan; hän alkoi aavistella
-aikaa, jolloin poika jättäisi kotipesänsä, ja kun poika kiihkeästi
-sen kielsi, huokasi lady ainoastaan ja pudisti päätään. Ennenkuin
-nuo elämän kohtalokkaat säädökset täyttyvät, ilmestyy aina salaisia
-merkkejä ja varoittavia enteitä. Kaiken näyttäessä vielä tyyneltä
-tajuamme jo myrskyn tulon. Ennenkuin nuo onnelliset päivät olivat
-kuluneet, tunsi ainakin kaksi tuon kotoisen seurueen jäsentä, että ne
-olivat loppumaisillaan, ja he olivat levottomia ja odottivat pilveä,
-joka oli pimentävä heidän päivänsä.
-
-Harryn oli helppo nähdä, että vaikka varakreivitär pysyttelikin
-tottelevaisena ja ihailevana miestään kohtaan -- mylord alkoi
-väsyä hiljaiseen elämäänsä ja tuli veltoksi ja sitten ärtyi niistä
-lempeistä siteistä, joissa hänen vaimonsa olisi tahtonut häntä pitää.
-Sanotaan jumaluuden kovasti rasittavan Tiibetin Suurta Laamaa ja
-hänen haukottelevan alttarillaan, kun hänen pappinsa kumartuvat ja
-palvovat häntä, ja aivan samoin myrtyy monen kotijumalan sydän siitä
-kunnioituksesta, jolla hänen perhehurskastelijansa häntä ahdistavat
-ja huokaa vapautta ja entistä elämäänsä ja toivoo pääsevänsä alas
-korokkeelta, jossa hänen holhokkinsa tahtoisivat hänen aina istuvan,
-heidän ihaillessaan häntä, uhratessaan hänelle kukkia ja hymyjä ja
-suitsutusta ja imartelua. Niinpä alkoi kelpo lordi Castlewoodkin
-väsyä muutaman vuoden naimisissa oltuaan. Kaikki ne korkealentoiset
-ihailun puuskat ja hartaat palvomiset, joita hänen vaimonsa, hänen
-ylipapittarensa, hänelle omisti, ensin nukuttivat varakreivin ja
-myöhemmin ajoivat hänet kodin ulkopuolelle: sillä on myönnettävä, että
-kreivi oli iloinen herra, jolla oli kovin vähän ylevää ja jumalaista
-luonnetta, vaikka hänen rakastava vaimonsa yhä piti kiinni sen
-palvomisesta; ja sitäpaitsi hänen oli maksettava rakkaudesta korvaus,
-jota hänen luonteisensa henkilöt harvoin mielisuosiolla suorittavat
--- sanalla sanoen, joskin hänellä oli rakastava vaimo, tämä oli myös
-hyvin mustasukkainen ja vaativainen. Sitten alkoi kreivi väsyä tähän
-mustasukkaisuuteen; sitten hän irroittautui siitä; sitten alkoi
-tietysti syntyä valituksia ja syytöksiä, sitten varmaankin parannuksen
-lupauksia, joita ei täytetty, ja sitten nuhteluja, jotka eivät suinkaan
-olleet miellyttävämpiä siksi, että ne olivat äänettömiä ja että vain
-surulliset silmäykset ja kyyneleiset katseet niitä antoivat. Sitten
-saapui aviopari tuohon toiseen asteeseen, joka ei ole tavaton naineiden
-kesken, kun vaimo huomaa, ettei kuherruskuukausien jumala olekaan
-mikään jumala, vaan ainoastaan pelkkä kuolevainen, kuten me muutkin;
-ja silloin hän katsahtaa sydämeensä ja katso! _vacuae sedes et inania
-arcana_ [valtaistuimet ovat tyhjinä ja salaperäinen kadonnut]. Ja nyt,
-jos oletetaan, että naisellamme on terävä äly ja oma loistava järjen
-juoksunsa ja että tuo ihmeellinen lumous ja hulluus, joka johti hänet
-ihailemaan jumalana hyvin tavallista kuolevaista on hänestä poissa --
-niin mitä seuraa? He elävät yhdessä ja aterioivat yhdessä ja sanovat
-toisilleen "armaani" ja "kultaseni", kuten tähänkin asti, mutta mies on
-oma itsensä ja nainen oma itsensä. Lemmen unelma on kadonnut, niinkuin
-kaikki muukin elämässä katoaa -- niinkuin kukkaset ja raivonpuuskat ja
-surut ja ilotkin katoavat.
-
-Hyvin todennäköistä on, että lady Castlewood oli herennyt ihailemasta
-puolisoaan jo kauan ennen kuin hän kohosi polvistuneesta asemastaan,
-mutta hän ei antanut perheensä lopettaa miehensä ihailemista.
-Tuomitaksemme varakreiviä oikein täytyy sanoa, ettei hän koskaan
-vaatinut näitä palveluksia. Hän nauroi ja laski leikkiä ja joi
-pullonsa tyhjäksi ja kirosi ollessaan vihainen -- senkin hän teki
-vallan liian jokapäiväisesti, ylevyyttä tavoittelematta -- ja koetti
-parhaansa mukaan hävittää sitä juhlallisuutta, jolla hänen vaimonsa
-näki hyväksi hänet ympäröidä. Ja nuoren Esmondin puolelta ei tarvittu
-suurtakaan mielikuvitusta huomaamaan, että hänen omat aivonsa olivat
-hänen isäntänsä aivoja paremmat, eikä varakreivi koskaan omaksunutkaan
-mitään ylemmyyttä poikaan eikä kehenkään alamaiseensa nähden, paitsi
-ollessaan loukkaantunut, jolloin hän saattoi ilmaista mielentilansa
-kiroilemalla kovin häikäilemättömästi; hän päinvastoin luullakseni,
-hemmoitteli pilalle "pastori Harryn", kuten hän nuorta Esmondia
-nimitti, ylistämällä alati tämän lahjakkuutta ja ihailemalla tämän
-lapsen omistamaa tietovarastoa.
-
-Saattaa näyttää kiittämättömältä, että se, joka on saanut satoja
-suosionosoituksia isännältään, puhuu muuten kuin kunnioittavalla
-tavalla vanhemmistaan; mutta tämän kirjoittajalla on omia jälkeläisiä,
-jotka hän on kasvattanut mahdollisimman vähäisellä määrällä sitä
-orjuutta, jota vanhemmat nykyaikana vaativat lapsiltaan (ja jonka
-velvollisuusnaamion takaa usein väijyy välinpitämättömyys, ylenkatse ja
-kapinallisuus); ja samoin kuin hän ei toivoisi lastenlastensa uskovan
-ja kuvaavan häntä tuumaakaan pitemmäksi kuin miksi luonto on hänet
-tehnyt, samoin hän tahtoo entisistä ystävistäänkin puhua ilman vihaa,
-mutta totuuden mukaisesti vähentämättä tai piirtämättä mitään muistiin
-ilkeämielisyydestä.
-
-Siis niin kauan kuin maailma kulki eteenpäin lordi Castlewoodin
-toivomusten mukaan, hän oli hyvällä tuulella; luonteeltaan
-hän oli teeskentelemättömän eloisa ja mukavuutta harrastava,
-pitäen leikinlaskusta, erittäinkin alamaistensa parissa, ja oli
-ihastuksissaan, kun he naurulla palkitsivat hänet. Hän oli erinomainen
-urheilija -- ampui maaliin ja lennosta, kesytti varsoja, ratsasti
-kilparadalla, heitti kiekkoa, pelasi kaikkia pelejä erinomaisen
-taitavasti. Eikä hän ainoastaan osannut kaikkea tätä vaan tiesi myöskin
-osaavansa sen; niinpä häntä petettiin usein hevoskaupoissa, hän kun
-uskotteli tuntevansa hevoset paremmin kuin yksikään hevoskauppias;
-veijarit, jotka veivät hänen rahansa, panivat hänet pelaamaan
-kuulapeliä ja biljardia, ja hän palasi joka kerta Lontoosta surullisen
-paljon köyhempänä, kuin oli ollut mennessään; sen osoitti hänen
-asiainsa tila sitten, kun se äkillinen onnettomuus tuli, joka hänen
-elämänsä juoksun päätti.
-
-Hän piti komeasta pukeutumisesta ja kulutti yhtä monta tuntia päivässä
-pukeutumiseensa kuin konsanaan elähtänyt kaunotar. Kymmenesosa hänen
-päivästään kului hampaiden harjaamiseen ja tukan voiteluun; hänen
-tukkansa oli kiharainen ja ruskea, ja sitä hän ei halunnut peittää
-peruukin alle, jommoista melkein jokainen siihen aikaan käytti. (Nyt on
-meille palautettu tukkamme nautinto-oikeus, mutta sen ohella puuteri
-ja hiusvoide. Koskahan nämä aikamme hirveät päänrasitukset poistetaan
-ja koska suodaan miesten käyttää omia värejään, mustaa, punaista
-tai harmaata sellaisina, jommoisiksi luonto on ne tehnyt)? Ja koska
-varakreivi piti siitä, että hänen vaimonsa oli hyvin puettu, ei tämä
-säästänyt vaivoja miellyttääkseen siinä asiassa miestään; varmaankin
-olisi lady rasvannut hiuksensa tai leikannut ne poiskin miehensä
-pyynnöstä.
-
-Esmond kummasteli palvellessaan paashina lordia ja ladyä päivän
-toisensa jälkeen, kun kuuli mylordin kertovan vieraille, joita saapui,
-samoja meluisia kaskuja, joille ei hänen ladynsä lakannut hymyilemästä
-tai painamasta päätään alas eikä tohtori Tusher purskahtamasta
-nauruun sopivassa paikassa, tai huudahtamasta: "Hyi mylord;
-muistakaa papillista virkaani!" samalla kuitenkin osoittaen niin
-laimeata vastustusta, että se vain yllytti lordia yhä enemmän. Lordi
-Castlewoodin kertomukset kohosivat asteettain ja tulivat väkevämmiksi,
-päivällisoluen sekä sen jälkeen tyhjennetyn pullon perästä; mylady
-pakeni aivan ensimmäisen, kirkon ja kuninkaan onneksi juodun maljan
-jälkeen jättäen herrat juomaan muut maljat kahden kesken.
-
-Ja koska Harry Esmond oli hänen paashinsa, vapautettiin hänetkin
-velvollisuuksistaan samaan aikaan. "Mylord on elänyt armeijassa
-sotamiesten seurassa", oli hänen tapana sanoa pojalle, "ja siellä
-suvaitaan suuria vapauksia. Sinä olet saanut erilaisen kasvatuksen, ja
-minä uskon, että nämä asiat muuttuvat sinun tullessasi vanhemmaksi, ei
-niin, että lordissa, joka on kuningaskuntamme parhaita miehiä, olisi
-mitään virhettä". Ja niin tosiaankin näytti varakreivitär uskovan.
-Kummallista on, mitä kaikkea mies saattaa tehdä, ja nainen kuitenkin
-yhä pitää häntä enkelinä.
-
-Ja koska Esmond on ottanut totuuden tunnuslauseekseen, täytyy myös
-myöntää tuohon toiseen enkeliin, hänen emäntäänsä katsoen, että
-tällä oli luonteenvika, joka tärveli hänen täydellisyyttään. Vaikka
-hän oli toista sukupuolta kohtaan täydellisen kärsivällinen ja
-lempeä, hän oli omaansa nähden muuttumattoman mustasukkainen; ja
-todisteeksi siitä, että hänellä oli tämä vika, voimme mainita, että
-vaikka hän myönsi omikseen tuhannet virheet, joita hänellä ei ollut,
-niin häntä ei milloinkaan voitu saada myöntämään tätä virhettä.
-Mutta jos Castlewoodiin saapui kauneuden varjoakin tavoitteleva
-nainen, oli varmaa, että lady keksi hänessä jonkun virheen; mylord
-usein silloin nauroi iloisella tavallaan ja kiusoitteli häntä tästä
-hänen siveellisestä heikkoudestaan. Sievät palvelijattaret tulivat
-tarjoutumaan palvelukseen, mutta heitä ei milloinkaan huolittu
-Castlewoodiin. Taloudenhoitajatar oli vanha; ladyn oma seuranainen oli
-karso ja rokonarpinen; palvelijattaret ja keittäjä olivat tavallisia
-maalaistyttöjä, joille lady Castlewood oli ystävällinen, jommoiseksi
-hänen luonteensa hänet teki melkein jokaista kohtaan: mutta heti kun
-hänen täytyi joutua tekemisiin kauniin naisen kanssa, hän oli kylmä,
-luotaan työntävä ja ylenkatseellinen. Maaseudun vallasnaiset huomasivat
-tämän vian; ja vaikka kaikki miehet häntä ihailivat, valittivat heidän
-vaimonsa ja tyttärensä hänen kylmyyttään ja oikukkaita ilmeitään
-ja sanoivat Castlewoodin olleen miellyttävämmän lady Isebelin,
-leskivarakreivittären aikana kuin nykyään. Aniharvat olivat emäntäni
-puolella. Vanha lady Blenkinsop Jointure, joka oli ollut hovissa
-kuningas Jaakko I:n aikana, piti aina hänen puoltaan; ja samoin vanha
-neiti Crookshank, piispa Crookshankin tytär, Hextonista, joka muutamien
-muiden samanlaisten kanssa julisti emäntäni enkeliksi. Mutta kauniit
-naiset eivät olleet sitä mieltä; ja maaseudun mielipide oli, että lordi
-oli vaimonsa tohvelin alla ja että tämä hallitsi häntä.
-
-Toinen tappelu, jonka Harry Esmond taisteli, tapahtuu hänen ollessaan
-neljätoistavuotias. Bryan Hawkshaw, Sir John Hawkshaw'n poika
-laverteli, että mylady oli mustasukkainen ja hallitsi lordia, ja
-saattoi siten Harryn sellaiseen raivoon, että hän hyökkäsi pojan
-kimppuun niin rajusti, että poika, joka oli häntä kahta vaotta vanhempi
-ja paljon suurempi, joutui pahasti tappiolle tässä ottelussa, kunnes
-sen keskeytti ruokasalista saapuva tohtori Tusher. Bryan Hawkshaw
-nousi seisaalle, nenä verissä, ja oli perin hämmästynyt, niinkuin
-moni vanhempikin mies olisi saattanut olla, moisesta raivoisasta
-hyökkäyksestä.
-
-"Sinä pikkuinen kerjäläis-äpärä", hän uhkaili; "tästä minä vielä tapan
-sinut."
-
-Ja siihen hän olikin tarpeeksi suuri.
-
-"Äpärä taikka ei", sanoi toinen hammasta purren, "minulla on miekkapari
-ja jos tahdot kohdata minut kuin mies miehen pengermällä tänä iltana --"
-
-Ja tässä loppui nuorten mestarien keskustelu, koska tohtori juuri
-saapui. Hyvin todennäköistä on, ettei Hawkshaw, vaikka hän olikin
-suuri, välittänyt jatkaa taistelua mokoman raivoisan vastustajan kanssa.
-
-
-
-VIII luku.
-
-MENESTYSTÄ SEURAA HUONO ONNI.
-
-Senjälkeen kun lady Mary Wortley Montagu toi istutusrokon kotimaahansa
-Turkista (vaarallisena tapana ja hyödyttömänä vaaran kitaan
-syöksymisenä pitävät sitä useat), luulen että isonrokon, -- tuon
-maailman kauhean vitsauksen -- ankaruus on jossakin määrin lieventynyt
-meidän osassamme maailmaa, ja muistan ajaltani sadoittain nuoria
-ja kauniita ihmisiä, jotka on saatettu hautaan tai ovat nousseet
-tyynyiltään hirvittävän arpisina ja muodottomina tämän taudin jälkeen.
-Useat suloiset kasvot ovat jättäneet ruusunsa vuoteelle, jolle
-tämä kammoittava ja hävittävä rutto heidät saattoi. Varhaisimmassa
-nuoruudessani tämä surma saattoi tulla kylään ja hävittää puolet sen
-asukkaista. Sen lähetessä, niinkuin voidaan käsittää, eivät yksinomaan
-kauniit olleet huolissaan, vaan vahvimmatkin, ja ne, jotka vain voivat,
-pakenivat. Eräänä päivänä vuonna 1694, minulla on hyvä syy muistaa se,
-tuli tohtori Tusher juosten Castlewoodin linnaan, kauhistunein kasvoin,
-sanoen, että tuo tauti oli ilmaantunut sepän talossa Castlewoodin
-kylässä ja että eräs palvelijatar makasi siellä rokkosairaana.
-
-Sepällä oli pajansa ja hevosenkenkämyymälän ohella oluttupa ja sitä
-hoiti hänen vaimonsa, ja vieraat istuivat penkeillä ravintolan oven
-edessä katsellen pajaa olutta juodessaan. Tässä ravintolassa oli kaunis
-tyttö, jota miesväki nimitti Nancy Sievewrightiksi, rehevä, raikkaan
-näköinen neitonen, jonka posket olivat punaiset kuin rautatammen marjat
-paaluaidan yläpuolella puutarhassa ravintolan takana. Tähän aikaan
-Harry Esmond oli kuusitoistavuotias poika, ja miten ollakaan, hänelle
-sattui kävelyillään ja retkillään usein niin, että hän kohtasi Nancy
-Sievewrightin kauniit kasvot. Ellei hänen tarvinnut pajassa mitään
-laitattaa, meni hän juomaan olutta "Kolmeen linnaan" tai keksi jonkun
-tekosyyn saadakseen nähdä Nancy-paran. Harry poloinen ei tarkoittanut
-eikä ajatellut mitään pahaa, yhtä vähän kuin tyttökään; mutta totuus
-on, että he aina kohtasivat toisensa -- niityllä tai puron luona tai
-puutarhan paaluaidalla tai lähellä Castlewoodia. "Herranen aika, mr.
-Henry" ja "Mitä kuuluu, Nancy?" lausuttiin monta monituista kertaa
-viikossa. Hämmästyttävä on se magneettinen vetovoima, joka vetää
-ihmiset yhteen niin kaukaa. Punastun ajatellessani Nancy parkaa
-nyt, punaisine puseroineen ja iloisena, posket loistavan punaisina,
-purjekankainen hame yllä, ja sitä, että keksin suunnitelmia ja punoin
-ansoja ja laadin sydämessäni puheita, joita minulla harvoin oli
-rohkeutta ilmaista ollessani tuon halvan lumoojattaren parissa, joka
-lehmän lypsämistä lukuunottamatta ei tiennyt mitään, ja aukaisi mustat
-silmänsä kummastuneesti, kun pidin hienoja puheita Wallerista tai
-Ovidiuksesta. Nancy-parka! kaukaisen menneisyyden vuosien hämärästä
-loistavat sinun rehelliset maalaiskasvosi, ja muistan ystävällisen
-äänesi, kuin olisin sen eilen kuullut.
-
-Kun tohtori Tusher toi uutisen, että rokko oli "Kolmessa-linnassa",
-jonne eräs maankiertäjä kertoman mukaan oli tuon taudin tuonut,
-oli Henry Esmondin ensi ajatus Nancy-paran varoittaminen ja sitten
-häpeän tunne ja levottomuus Castlewoodin perheestä, johon hän pelkäsi
-tuoneensa tartunnan; sillä totuus on, että mr. Harry oli istunut
-eräässä kamarissa tunnin ajan sinä päivänä, ja Nancy Sievewright oli
-ollut siellä pienen veljensä kanssa, joka oli valittanut päänsärkyä
-ja makasi pökerryksissä itkien joko tuolilla takan ääressä tai Nancyn
-sylissä tai minun sylissäni.
-
-Pikkuinen lady Beatrix kirkaisi kuullessaan tohtorin uutiset ja
-kreivi huudahti: "Jumala sinua varjelkoon!" Hän oli rohkea mies, eikä
-pelännyt kuolemaa missään muussa muodossa kuin tässä. Hän oli hyvin
-ylpeä punertavasta hipiästään ja vaaleasta tukastaan; mutta rokkoon
-kuolemisen ajatus peloitti häntä enemmän kuin mikään muu. "Otamme
-lapset ja ratsastamme huomenna Walcote'iin" -- se oli mylordin pieni
-talo lähellä Winchesteria, ja sen hän oli perinyt äidiltään.
-
-"Se on paras turva, jos tauti leviää", sanoi tohtori Tusher.
-"On hirveätä ajatella, että se alkoi oluttuvasta. Puolet kylän
-kansasta on käynyt tänään siellä tai pajassa, joka on aivan
-sama. Kanslia-apulaiseni Nahum asui heidän luonaan. En voi mennä
-kirjoituspöytäni ääreen tuon henkilön ollessa lähelläni. En _tahdo_
-pitää tuota miestä lähelläni."
-
-"Jos rokkoon kuoleva pitäjäläinen lähettäisi teitä hakemaan, niin
-menisittekö?" kysyi mylady, katsahtaen käsityökehyksistään tyynillä
-sinisilmillään.
-
-"Herran tähden, minä en ainakaan menisi", ehätti mylord.
-
-"Emme ole paavillisessa maassa, eikä sairas mies tarvitse
-välttämättömäsi synninpäästöä ja viimeistä voitelua", vastasi
-tohtori. "Totta kyllä, että ne ovat hänelle lohdutukseksi ja avuksi
-silloin, kun ne ovat saatavissa ja jaettavissa hyvän toivossa. Mutta
-milloin laumansa keskuudessa toimivan pitäjän papin elämä on hänen
-seurakunnalleen suuriarvoinen, ei häntä pyydetä sitä panemaan alttiiksi
-(ja sen ohella oman perheensä elämää, tulevaisuutta ja ajallista ja
-vieläpä iankaikkistakin hyvinvointia) yhden ainoan henkilön hyväksi,
-joka hyvin todennäköisesti ei edes ymmärrä sitä uskon sanomaa, jonka
-pappi tuo, koska on kehittymätön ja myöskin taudin lamauttama tai
-mielenvikaan saattama. Jos rouva varakreivitär tai herra varakreivi,
-kunnioitettu hyvä ystäväni ja isäntäni, sattuisi saamaan --"
-
-"Jumala armahtakoon!" huudahti lordi.
-
-"Amen!" jatkoi tohtori Tusher. "Amen siihen rukoukseen, parahin
-herrani! Teidän puolestanne antaisin oman elämäni", -- ja tohtorin
-tulipunaisten kasvojen hätääntyneestä ilmeestä olisi voinut jo melkein
-päättää, että tuota uhria tultiin vaatimaan heti.
-
-Lasten rakastaminen ja niiden helliminen oli Henry Esmondissa
-pikemminkin vaisto kuin ansio, vieläpä siinä määrin, että hän ajatteli
-tavallaan häveten kiintymystään niihin ja herkkyyttä, johon se
-hänet houkutteli; ja tänä päivänä ei poikaraukalla ollut sylissään
-ollut ainoastaan nuori ystävänsä, karjakon veli, vaan hän oli myös
-piirustanut kuvia ja kertonut satuja pienelle Frank Esmondille, joka
-oli vallannut tämän paikan tuntia jälkeen päivällisen, eikä milloinkaan
-väsynyt Henryn tarinoihin eikä hänen sotamiesten- ja hevostenkuviinsa.
-Onni oli, ettei Beatrix sinä iltana asettunut tavalliselle paikallensa,
-jonka hän tavallisesti iloisena valtasi, opettajansa polvelle. Sillä
-Beatrix oli jo pitkät ajat ollut kateellinen jokaisesta hyväilystä,
-joka annettiin hänen pikku veljelleen Frankille. Hän kiiti pois
-äitinsäkin sylistä, jos näki Frankin siinä olleen ennen häntä; tämän
-vuoksi lady Esmondin oli pakko peitellä rakkauttansa pieneen poikaansa
-pienen tyttärensä saapuvilla ollessa ja hyväillä kumpaakin, kun he
-olivat toisistaan erillään. Beatrix kalpeni ja punastui raivosta,
-jos hän huomasi keskinäisen ymmärryksen tai rakkauden merkkejä
-Frankin ja äitinsä välillä; ja hän istui syrjässä eikä puhunut koko
-iltana, jos luuli pojalla olevan paremman hedelmän tai suuremman
-leivoksen kuin hänen omansa, -- hän heitti pois koristenauhan, jos
-näki veljelläkin olevan sellaisen; ja varhaisimmasta lapsuudestaan
-alkaen hän lausui, istuen pienellä tuolillaan suuren takan ääressä
-vastapäätä sitä nurkkaa, jossa lady Castlewood tavallisesti istui
-koruompelunsa ääressä, lapsellisia ivapuheita suosiosta, jota
-osoitettiin hänen veljelleen. Nämä, jos ne sanottiin lordi Castlewoodin
-kuullen, huvittivat ja naurattivat häntä. Tavallisesti hän silloin
-teeskenteli pitävänsä Frankista enemmän ja hyväili ja suuteli tätä ja
-ulvoi naurusta Beatrixin mustasukkaisuudelle. Mutta totta on, ettei
-mylord usein ollut näitä näytelmiä näkemässä eikä paljoa häirinnyt
-sen tulisijan rauhallisuutta, jonka ääressä hänen vaimonsa vietti
-monta pitkää iltaa. Mylord metsästeli päivät pitkät niin kauan
-kuin vuodenaika sen salli; hän kävi katsomassa kaikkia maaseudun
-kukkotaisteluita ja markkinoita ja ratsasti kaksikymmentä peninkulmaa
-saadakseen nähdä painikilpailun tai kahden klovnin puhkaisevan
-toistensa päät ottelussa; ja hänestä oli hauskempi istua kamarissa
-juoden olutta ja punssia Pekkojen ja Paavojen kanssa kuin oleskella
-vaimonsa vastaanottohuoneessa, jonne hän saapuessaan hyvinkin usein
-toi verestävät silmät ja nikottelevan puheensävyn ja horjuvan kävelyn.
-Talon ja sen omaisuuden hallitseminen, harvojen vuokralaisten ja kylän
-köyhien vaaliminen ja talouden tilit olivat hänen vaimonsa hoidettavina
-sekä tämän nuoren kirjurin Harry Esmondin. Mylord otti huostaansa
-tallit, koirakopin ja kellarin -- jonka hän sekä täytti että tyhjensi.
-
-Niinpä tapahtui sinä päivänä, jolloin Harry Esmond-paralla oli ollut
-sekä sepän poika että päärin poika polvellaan, että pikku Beatrix, joka
-mielellään tuli opettajansa luo kirjoineen ja kirjoitusvälineineen, oli
-tällä kertaa kieltäytynyt, koska oli nähnyt paikan veljensä hallussa,
-ja, onneksi itselleen, istuutunut huoneen kaukaisimpaan soppeen,
-erilleen opettajastaan, leikkien omistamallaan lintukoiralla, johon hän
-puuskittain saattoi kiihkeästi rakastua, ja puhutteli Harry Esmondia
-olkansa ylitse samalla kuin oli hyväilevinään koiraa, sanoen, että Fido
-rakasti häntä ja hän Fidoa eikä ketään muuta kuin Fidoa koko elämänsä
-ajan.
-
-Kun siis tuotiin uutinen, että "Kolmen-linnan" pieni poika oli
-rokkosairaana, tunsi Harry Esmond säikähdyksen masennusta, ei niin
-paljon itsensä kuin emäntänsä pojan tähden, jonka oli saattanut
-vaaralle alttiiksi. Beatrix, joka oli kyllikseen murjottanut ja joka
-aina, kun vieras ilmestyi, jo melkein lapsesta asti oli tehnyt siroja
-temppuja vetääkseen tämän huomion puoleensa, aikoi veljensä nukkumaan
-mentyä ottaa paikkansa Esmondin polvella; sillä hän ei pitänyt
-tohtorista, vaikka tämä oli hänelle nöyrän kohtelias, koska tohtorilla
-oli paksut saappaat ja likaiset kädet, kuten nenäkäs pikku neiti sanoi
-ja koska hän vihasi katekismuksen lukemista.
-
-Mutta kun hän lähestyi Esmondia huoneen nurkasta, jossa oli
-murjottanut, vetäytyi tämä taaksepäin ja asetti suuren tuolin,
-jolla istui, Beatrixin ja itsensä väliin sanoen ranskaksi lady
-Castlewoodille, jonka kanssa nuorukainen oli paljon lueskellut ja jonka
-tietoja hän oli tässä kielessä täydentänyt: "Madame, lapsi ei saa
-lähestyä minua; minun on sanottava teille, että olin tänään sepän luona
-ja että minulla oli hänen pieni poikansa sylissäni."
-
-"Johon sen jälkeen otitte minun poikani", sanoi lady Castlewood
-kovin vihaisena ja punastui. "Kiitän teitä, sir, että suotte hänelle
-semmoista seuraa. Beatrix", hän sanoi englanninkielellä, "kiellän sinua
-koskemasta mr. Esmondiin. Tule pois, lapsi -- tule huoneeseesi, tule
-huoneeseesi. Toivotan herra pastorille hyvää yötä; ja te, sir, eikö
-teidän olisi parempi mennä ystävienne luo oluttupaan?" Hänen silmänsä,
-jotka tavallisesti olivat niin lempeät, lähettivät vihan salamoita
-hänen puhuessaan ja hän kohotti päätään, joka tavallisesti oli alas
-taivutettu, ruhtinattaren elein.
-
-"Hei vain!" sanoi mylord, joka seisoi takan ääressä, -- hän oli juuri
-siinä tilassa, johon hän tavallisesti tuli siihen aikaan illasta --
-"hei vain! Rachel, mistä olet vihainen? Sivistyneet naiset eivät saisi
-koskaan vihastua -- eihän, tohtori Tusher? Vaikka onhan hauskaa nähdä
-Rachel vihaisena. Siunatkoon, lady Castlewood, näytätte perhanan
-kauniilta vihaisena."
-
-"Se johtuu siitä, mylord, että mr. Henry Esmond, joka ei saa aikaansa
-mitenkään kulumaan luonamme ja joka ei pidä meidän seurastamme, on
-ollut oluttuvassa, jossa hänellä on _muutamia ystäviä_."
-
-Mylord virkkoi nauraen ja kiroten; "Sinä nuori kelmi, olet ollut Nancy
-Sievewrightin luona. Hitto vie tuota nuorta tekopyhää, kuka olisi sitä
-uskonut? Vakuutan, Tusher, että hän on ollut --"
-
-"Tarpeeksi, mylord", sanoi lady; "älkää loukatko minua tällä puheella."
-
-"Kunniasanallani", sanoi Harry raukka, itkuun purskahtamaisillaan
-häpeästä ja nöyryytyksestä, "tuon nuoren henkilön kunnia on kokonaan
-tahraton." "No niin tietysti, tietysti", sanoi mylord, nauraen ja
-humaltuen yhä enemmän. "Hänen _kunniasanallaan,_ tohtori -- Nancy Sieve
---"
-
-"Viekää Beatrix-neiti vuoteeseen", huudahti lady samalla hetkellä mrs.
-Tuckerille, seuranaiselleen, joka toi hänen armonsa teen. "Asettakaa
-hänet minun huoneeseeni -- ei, teidän huoneeseenne", hän lisäsi
-nopeasti. "Mene lapsi, -- mene heti -- ei sanaakaan!" Ja Beatrix oli
-niin hämmästyksissään tästä äkillisestä vallannäytteestä, sillä äiti
-koroitti harvoin ääntään, että hän poistui huoneesta säikähtyneenä ja
-pidättäytyi itkemästäkin, kunnes pääsi ovelle mrs. Tuckerin kanssa.
-
-Tällä kertaa hänen äitinsä ei vähääkään välittänyt hänen
-nyyhkyttämisestään, vaan jatkoi kiivasta puhettaan. "Mylord", hän
-sanoi "tämä nuori mies -- teidän holhokkinne -- kertoi minulle juuri
-ranskaksi -- hän häpesi puhua omaa kieltään -- että hän on ollut
-oluttuvassa koko päivän, jossa hän on pitänyt sylissään tuota pientä
-poloista, joka nyt on rokkosairaana. Ja hän tulee tuosta paikasta
-löyhkäten kotiin -- niin juuri, löyhkäten -- ja ottaa häpeämättä
-syliinsä minun poikani ja istahtaa minun viereeni, niin juuri _minun_
-viereeni. Hän on voinut hyvinkin tappaa Frankin -- tappaa meidän
-lapsemme. Miksi hänet tuotiin perhettämme häpäisemään? Miksi hän on
-täällä? Antaa hänen mennä -- antaa hänen mennä, sanon minä, tänä
-iltana, ettei hän enää saastuta tätä paikkaa."
-
-Hän ei ollut milloinkaan vielä lausunut epäystävällistä sanaakaan Harry
-Esmondille ja hänen ilkeät sanansa koskivat poikaparkaan, niin että
-tämä oli muutamia minuutteja vallan surusta ja raivosta suunniltaan
-saadessaan niin epäoikeutetun iskun sellaisesta kädestä. Tulipunaisesta
-hän muuttui kalmankalpeaksi.
-
-"En voi auttaa syntyperääni, rouva", hän sanoi, "enkä muitakaan
-onnettomuuksiani. Ja mitä teidän poikaanne tulee, niin jos -- jos
-minun läheisyyteni nyt saastuttaa häntä, niin ei aina ole niin ollut
-laita. Hyvää yötä, mylord. Taivas palkitkoon teidän ja omaistenne
-hyvyyden minulle! Olen kyllästyttänyt hänen armonsa hyvyyteen ja tahdon
-poistua"; ja polvistuen Harry Esmond otti hyväntekijänsä karkean käden
-ja suuteli sitä.
-
-"Hän haluaa mennä oluttupaan -- antaa hänen mennä!" huudahti mylady.
-
-"Piru vieköön minut, jos sen teen", sanoi mylord. "En luullut, että
-voisit olla niin h--tin kiittämätön, Rachel."
-
-Vastaukseksi tämä purskahti kyyneltulvaan ja poistui huoneesta
-katsahtaen nopeasti Harry Esmondiin, kun mylord, välittämättä
-kyynelistä ja vielä varsin hyväntuulisena, kohotti nuoren holhokkinsa
-tämän polvistuneesta asemasta (sillä tuhannet hyvät työt olivat saaneet
-pojan kunnioittamaan mylordia isänään) ja laski leveän kätensä Harry
-Esmondin olalle.
-
-"Semmoinen hän on aina ollut", virkkoi mylord; "vihjauskin naisesta
-tekee hänet ihan hulluksi. Siitä syystä juuri rupesin ryyppäämään,
-hitto vie -- en mistään muusta syystä; sillä eihän hän ainakaan voi
-olla mustasukkainen oluttynnyrille eikä rommipullolle, vai mitä,
-tohtori? Hitto vie, katsokaapa piikojamme -- katsokaapa vain talon
-piikoja. Oletteko missään nähnyt semmoisia piikoja? Ette nyt ottaisi
-vaimoa Castlewoodista, vai mitä, tohtori?" Ja mylord purskahti nauramaan.
-
-Tohtori, joka oli kulmainsa alta katsellut lordi Castlewoodia, sanoi:
-"Mutta leikki sikseen, mylord, en saata hengenmiehenä käsitellä tätä
-ainetta leikillisesti enkä tämän seurakunnan sielunpaimenena ajatella
-mitenkään muuten kuin surren sitä, että niin nuori lammas joutuu
-harhateille."
-
-"Sir", sanoi nuori Esmond puhjeten vihaisena puhumaan, "hän kertoi
-minulle itse, että te itse olette kauhea äijä ja tarjouduitte
-suutelemaan häntä maitohuoneessa."
-
-"Häpeä, Henry", huudahti tohtori Tusher karahtaen punaiseksi kuin
-kalkkunakukko mylordin ulvoessa naurusta. "Jos kuuntelet tyttöhylkiön
-valheita --"
-
-"Hän on yhtä kunniallinen kuin kuka hyvänsä Englannin naisista ja
-minusta yhtä puhdas", huudahti Henry, "ja yhtä lempeä ja hyvä.
-Hävetkää, kun solvaatte häntä."
-
-"Kaukana olkoon se minusta että sen tekisin", huudahti tohtori.
-"Taivas suokoon, että olen erehtynyt tuon tytön suhteen ja teidän
-suhteenne, sir, jolla on totisesti _pikkuvanhan_ nerokkuutta; mutta
-siitä ei nyt ole kysymys. On ilmennyt, että rokkoon sairastui pieni
-poika 'Kolmesta-linnasta' ja että se oli hänessä teidän käydessänne
-oluttuvassa _omissa_ tarkoituksissanne, ja että istuitte lapsi
-sylissänne jonkun aikaa ja heti sen jälkeen nuoren lordin kanssa."
-Tohtori koroitti ääntään puhuessaan ja katseli varakreivittäreen päin,
-joka oli tullut takaisin ja näyttäen hyvin kalpealta piti nenäliinaa
-kädessään.
-
-"Kaikki aivan totta, sir", sanoi lady Esmond katsellen nuorta miestä.
-
-"Nyt on pelättävissä, että hän on tuonut tartunnan mukanaan."
-
-"Niin juuri -- oluttuvasta", sanoi mylady.
-
-"Hitto vie, unohdin sen tarttuessani kaulukseesi, poika", huudahti
-mylord peräytyen. "Pysy poissa, Harry poikaseni; ei kannata syöksyä
-suden kitaan, tiedäthän sen."
-
-Mylady katseli häntä hieman hämmästyneenä, meni heti Henry Esmondin
-luo ja tarttui tämän käteen. "Pyydän sinulta anteeksi, Henry", hän
-sanoi; "puhuin kovin epäystävällisesti. Minulla ei ole mitään oikeutta
-sekaantua sinun -- sinun --"
-
-Mylord kirosi. "Etkö saata jättää poikaa rauhaan, mylady?" Kreivitär
-näytti hieman punaiselta ja puristi hiljaa pojan kättä hellittäessään
-sen.
-
-"Ei se enää hyödytä mitään, mylord", sanoi hän. "Frank oli Henryn
-polvella, kun hän piirteli kuvia ja juoksi yhtämittaa Henryn luota
-minun luokseni. Jos paha oli tullakseen, se on jo tullut."
-
-"Ei ainakaan minuun nähden, hitto vie", huudahti mylord. "Olen
-tupakoinut", ja hän sytytti piippunsa uudestaan hiilellä -- "ja se
-estää tartuntaa, ja koska tauti on kylässä -- paha sen periköön!
--neuvoisin sinua lähtemään täältä. Menemme huomenna Walcote'iin,
-rouvani."
-
-"Minä en pelkää", sanoi mylady; "minuun se olisi voinut tulla lapsena.
-Se alkoi meidän talossamme silloin; ja kun se oli neljässä sisaressani
-kotona kaksi vuotta ennen avioliittoamme, säästyin minä siitä ja kaksi
-armasta sisartani kuoli."
-
-"Minä en tahdo heittäytyä vaaraan", sanoi mylord; "olen yhtä rohkea
-kuin kuka mies tahansa, mutta tuota en voi kestää."
-
-"Ota Beatrix mukaasi ja mene", sanoi mylady. "Meidän suhteemme on tuho
-tehty; ja Tucker voi palvella meitä; hänessä on jo ennen ollut tuo
-tauti."
-
-"Sinä kyllä katsot, että valitset tarpeeksi rumia", sanoi mylord,
-jolloin varakreivitär painoi alas päänsä ja näytti tyhmältä; ja
-mylord kutsui Tusherin mukaansa tammikamariin polttamaan piippua.
-Tohtori kumarsi syvään varakreivittärelle (tervehdyksissään hän aina
-liioitteli) ja käveli pois narisevilla, nelitahoisilla varpaillaan
-isäntänsä perästä.
-
-Kun lady ja nuorukainen jäivät kahdenkesken, syntyi muutamien
-minuuttien hiljaisuus, jonka kuluessa nuorukainen seisoi lieden ääressä
-katsellen tyhjin katsein hiipuviin hiiliin, sillävälin kuin kreivitär
-askaroitsi ompelutarpeittensa ja neulojensa parissa.
-
-"Olen pahoillani", sanoi lady hetken hiljaisuuden jälkeen
-kovalla, kuivalla äänellä -- "_toistan_ olevani pahoillani siitä,
-että osoittauduin niin kiittämättömäksi ajatellessani poikani
-turvallisuutta. En vähääkään tahtonut, että lähtisitte luotamme, sen
-vakuutan, ellei teitä itseänne haluta lähteä. Mutta teidän täytyy
-huomata, mr. Esmond, että teidän iässänne ja teidän pyrintöinenne on
-mahdotonta teidän jatkuvasti pysyä samassa läheisessä suhteessa, jossa
-olette olleet tähän perheeseen. Olette toivoneet yliopistoon menoa ja
-luulen, että on parhaaksenne lähettää teidät sinne. En kiirehtinyt
-tätä asiaa, sillä pidin teitä lapsena, kuten vuosiin nähden olettekin
--- aivan lapsi; enkä olisi milloinkaan ajatellut kohdella teitä toisin
-ennenkuin -- ennenkuin nämä _asianhaarat_ tulivat päivän valoon. Ja
-pyydän miestäni lähettämään teidät mahdollisimman pian; ja jatkan
-Frankin opetusta niin hyvin kuin osaan; olen isälleni kiitollinen
-pohjatiedoistani ja teille, olen vakuutettu, paljosta, mitä olette
-minulle opettanut -- ja -- ja toivotan teille hyvää yötä, mr. Esmond."
-
-Ja näin sanoen hän teki komean kumarruksen ja ottaen kynttilänsä
-poistui seinäverhohuoneen ovesta, joka vei hänen huoneisiinsa. Esmond
-seisoi lieden ääressä tuijottaen ilmeettömästi hänen jälkeensä.
-Poika ei näyttänyt näkevänkään niin kauan kuin hän oli näkyvissä,
-mutta sitten hänen kuvansa painui pojan mieleen ja pysyi aina
-hänen muistiinsa syöpyneenä. Hän näki varakreivittären etenevän ja
-vahakynttilän valaisevan hänen marmorisia kasvojaan, näki hänen
-punahuultensa värisevän ja hänen kultaisen tukkansa kimmeltävän.
-Esmond meni omaan huoneeseensa ja vuoteelleen, jossa hän yritti lukea,
-kuten hänen tapansa oli, mutta hän ei vähääkään tiennyt, mitä hän
-luki, ja muisti vasta jälkeenpäin kirjainten muodon (hän oli lukenut
-Montaignen esseitä), ja päivän tapahtumat kulkivat hänen editseen --
-se on, päivän viimeisen tunnin tapahtumat, sillä aamua ja karjapiikaa
-hän ei ajatellut kertaakaan. Eikä hän päässyt uneen, ennenkuin
-päivän koittaessa ja heräsi tuntien hirveätä päänsärkyä ja aivan
-virkistymättömänä.
-
-Hän oli varmasti tuonut mukanaan tartunnan "Kolmesta-linnasta",
-ja pian häneen iski rokko, joka ei säästänyt linnaa enempää kuin
-mökkipahastakaan.
-
-
-
-IX luku.
-
-MINUSSA ON ROKKO JA VALMISTAUDUN LÄHTEMÄÄN CASTLEWOODISTA.
-
-Kun Harry Esmond sai sivuutetuksi taudin käännekohdan ja sai taas
-terveytensä takaisin, kuuli hän, että pieni Frank Esmond oli myös
-kärsinyt tuon taudin vaivat ja toipunut siitä ja että hänen äitinsä
-varakreivitär oli vuoteessa sen vaivoissa; vielä muutamia muitakin
-perheen jäseniä oli sairastunut. "On Jumalan sallimus, josta meidän
-kaikkein on oltava kiitollisia", sanoi tohtori Tusher, "että mylady
-ja hänen poikansa pelastuivat, kun kuolema vei mukanaan linnan
-palvelijaparkoja", ja hän moitti Harryä siitä, että tämä kysyi
-yksinkertaisella tavallaan: "Kummasta meidän pitäisi olla kiitollisia
--siitäkö, että palvelijat kuolivat, vai siitäkö, että vallasväki siitä
-pelastui?" Myöskään ei Esmond voinut olla samaa mieltä, kun tohtori
-innokkaasti vakuutti varakreivittärelle käydessään tämän luona hänen
-toipuessaan, ettei tuo tauti ollut vähääkään vahingoittanut hänen
-ulkomuotonsa viehkeyttä ja ettei se ollut käyttäytynyt niin karkeasti,
-että olisi vioittanut Castlewoodin varakreivittären ihania piirteitä;
-päinvastoin, huolimatta näistä hienoista puheista Harryn mielestä
-kreivittären kauneus oli hyvin paljon vioittunut rokossa. Kun taudin
-merkit häipyivät, ei hänen kasvoillaan totta kyllä ollut uurteita eikä
-arpia (paitsi kenties yksi otsalla, vasemman silmän yläpuolella),
-mutta hänen heleä värinsä ja raikas, hieno ihonsa oli kadonnut, hänen
-silmänsä olivat menettäneet loistonsa, hänen tukkansa lähti ja hänen
-kasvonsa näyttivät vanhemmilta. Oli aivan kuin karkea käsi olisi
-pyyhkinyt pois suloisen kuvan herkän hienot värit ja tehnyt sen,
-niinkuin nähdään taitamattomien maalaustenpuhdistajain tekevän, kylmän
-värittömäksi. Myöskin on myönnettävä, että kreivittären nenä vuoden tai
-pari taudin jälkeen oli ajetuksissa ja punaisempi.
-
-Näiden pikkuasiain mainitsemisella ei olisi väliä muuten, mutta ne
-vaikuttivat todellakin useampien henkilöjen elämään, kuten pikkuseikat
-maailmassamme usein tekevät; täällä hyttynen useinkin näyttelee
-suurempaa osaa kuin elefantti; ja myyränkolo, kuten kuningas Wilhelmin
-historiasta tiedämme, voi kaataa kumoon kokonaisen kuningaskunnan.
-Kun Tusher erikoisen kohteliaalla tavallaan (jota Harry Esmond aina
-pilkkasi ja josta hän puhui ivallisesti) vannoi ja vakuutteli,
-että rouva kreivittären kasvot eivät olleet vähääkään entisestään
-rumentuneet, puuttui poika puheeseen ja sanoi: "Ne _ovat_ rumentuneet
-ja emäntäni ei ole likimainkaan niin sievä kuin hän oli". Tälle
-puheelle lady Castlewood parka hymyili surullisesti ja katsoi pieneen,
-venetsialaiseen peiliinsä, joka hänelle varmaankin näytti, että se
-mitä tuo tyhmä poika sanoi, oli hyvinkin totta, sillä hän kääntyi pois
-peilistä ja hänen silmänsä täyttyivät kyynelistä.
-
-Näiden näkeminen sai Esmondissa aina aikaan jonkinlaisen säälin raivon,
-ja nähdessään ne sen naisen kasvoilla, jota hän eniten rakasti, nuori
-rikoksentekijä polvistui ja pyysi häneltä anteeksi sanoen olevansa
-tyhmyri ja mielipuoli ja että hänen oli petomaista puhua sillä tavalla,
-hänen, joka oli aiheuttanut ladyn taudin; ja tohtori Tusher sanoi
-Henrylle, että karhu hän totisesti olikin ja karhuna pysyi, josta
-puheesta nuori Esmond-parka tyhmistyi niin, ettei edes murissut.
-
-"Hän on _minun_ karhuni enkä anna häntä rengastaa, tohtori", sanoi
-mylady taputtaen ystävällisesti kätösellään pojan päätä, kun tämä yhä
-oli polvistuneena ladyn jalkojen juuressa. "Kuinka sinun tukkasi onkaan
-lähtenyt! Ja minun myös", lisäsi hän huoaten toistamiseen.
-
-"Itseni tähden ei minua lainkaan huolestuttanut", sanoi varakreivitär
-Harrylle pastorin poistuttua; "mutta _olenko_ minä hyvin paljon
-muuttunut? Voi, voi! Pahoin pelkään, että se on liiankin totta."
-
-"Madame, teillä on armaimmat, lempeimmät ja suloisimmat kasvot
-maailmassa minun mielestäni", sanoi nuorukainen; ja niin hän ajatteli
-ja ajattelee vieläkin.
-
-"Ajatelleeko mylord niin, kun hän palaa?" kysyi lady huokaisten ja
-heittäen uuden katseen venetsialaiseen peiliinsä. "Jos hän ajattelee
-niinkuin sinäkin, sir, että minä olen hirveä -- niin, hirveä juuri sinä
-sanoit -- niin hän lakkaa välittämästä minusta. Juuri siitä kaikki
-miehet naisissa välittävät, meidän kauneuden hiukkasestamme. Miksi
-hän valitsi minut sisarteni joukosta? Vain siksi. Me hallitsemme vain
-päivän tai parisen; aivan varmaan Vasti tiesi, että Ester oli tuleva."
-
-"Madame", sanoi mr. Esmond, "Ahasverus oli mahtava muhamettilainen, ja
-vaihtaminen oli hänen maansa tapa ja hänen lakinsa mukaista."
-
-"Te olette kaikki mahtavia muhamettilaisia siinä asiassa", sanoi rouva
-varakreivitär, "tai olisitte, jos voisitte olla. Tule Frank, tule
-lapseni. Olet terve, ylistetty olkoon taivas! Sinun kutrisi eivät
-ole ohenneet tuon hirveän rokon tähden, eivätkä sinun kasvokultasi
-arvettuneet, -- eihän enkelini?"
-
-Frank alkoi huutaa ja nyyhkyttää ajatellessaan sellaista onnettomuutta.
-Pojan varhaisimmasta iästä alkaen hänen äitinsä oli opettanut tätä
-nuorta, herraa ihailemaan kauneuttaan ja maljat, jotka juotiin
-kreivittären kauneuden kunniaksi, eivät aiheutuneet suuremmasta ihailun
-tunteesta, kuin mitä nuori herra tunsi omaa kauneuttansa kohtaan.
-
-Eräänä päivänä, kun hän oli itse toipumaisillaan kuumeestaan, pisti
-jonkinmoinen häpeän tunne nuoren Esmondin rintaan, kun hän muisti,
-ettei ollut kertaakaan koko sairautensa aikana suonut ajatustakaan
-tuolle sepän tyttöraukalle, jonka punaisia poskia hän oli ollut niin
-innostunut näkemään vain kuukausi sitten. Nancy-parka! Hänen poskensa
-olivat saaneet ruusujen kohtalon ja olivat nyt kuihtuneet. Hän oli
-sairastunut samana päivänä kuin Esmond. Hän ja hänen veljensä olivat
-molemmat kuolleet rokkoon ja haudatut Castlewoodin marjakuusien
-alle. Mitkään iloiset kasvot eivät nyt katsoneet puutarhasta eivätkä
-ilostuttaneet vanhaa seppää hänen yksinäisen tulisijansa ääressä.
-Esmond olisi mielellään suudellut Nancya hänen käärinliinoissaan
-(kuten neito Priorin kauniissa runossa), mutta tämä lepäsi monen jalan
-syvyydessä maan sisällä, kun Esmond ensi kerran tautinsa jälkeen astui
-ulkoilmaan.
-
-Tohtori Tusher toi uutiset tästä onnettomuudesta, josta Harry Esmondin
-mieli teki tiedustella, vaikka hän ei uskaltanut. Tohtori sanoi, että
-melkein koko kylä oli ollut ruton lyömä; seitsemäntoista henkeä oli
-siihen kuollut, joiden joukossa hän mainitsi Nancy-paran ja hänen
-pikku veljensä nimet. Myöskään hän ei jättänyt mainitsematta, miten
-kiitollisia meidän eloon jääneiden tuli olla. Kun tämän miehen toimena
-oli imartelu ja saarnojen pito, on myönnettävä, että hän oli siinä mitä
-ahkerin ja teki päivät pitkät jompaakumpaa.
-
-Niinpä Nancy oli mennyt; ja Harry Esmond punastui ajatellessaan,
-ettei hän vuodattanut kyyneltäkään tälle, ja alkoi sepittää elegiaa
-latinalaisin säkein tuon pienen maalaiskaunottaren kunniaksi. Hän pyysi
-dryaadeja suremaan ja luonnottaria valittamaan hänen menettämistään.
-Koska tytön isä täytti Vulcanuksen kutsumusta, sanoi Harry, että neito
-oli varmasti kuin Venuksen tytär, vaikka Sievewrightin vaimo oli ilkeä
-äkäpussi, kuten poika jälkeenpäin muisti kuulleensa. Hän oli surullisen
-näköinen, mutta ei tosiaankaan tuntenut itseään surullisemmaksi kuin
-mykkä hautajaisissa. Nämä miesten ja naisten ensimmäiset intohimot
-syntyvät useimmiten ennen aikojaan ja kuolevat jo melkein ennen
-syntymistään. Esmond muistaa viimeiseen elinpäiväänsä asti muutamia
-niistä ontuvista säkeistä, joissa hänen muusansa valitti hänen sievää
-neitoaan, ja häntä hävettää muistella miten huonoja nuo säkeet olivat
-ja miten hyviksi hän niitä luuli; kuinka petollista hänen surunsa oli
-ja kuinka hän kuitenkin oli siitä ylpeä. Erehdystä on aivan varmaan
-puhua nuoruuden yksinkertaisuudesta. En luule, että ketkään ovat
-teeskentelevämpiä ja käytöksessään toisiaan kohtaan teennäisempiä
-kuin nuoret. He pettävät itseään ja toisiaan juonilla, jotka eivät
-petä maailman miehiä; me alamme ymmärtää totuutta paremmin ja tulemme
-yksinkertaisemmiksi vanhetessamme.
-
-Kun rouva varakreivitär kuuli mikä kohtalo oli tullut Nancy-paran
-osaksi, ei hän sanonut mitään niinkauan kuin Tusher oli saapuvilla;
-mutta kun tämä oli poistunut, tarttui lady Harry Esmondin käteen ja
-sanoi --:
-
-"Harry, pyydän sinulta anteeksi noita julmia sanoja, joita käytin
-sinä iltana, jolloin sinä sairastuit. Olen aivan tyrmistynyt tuon
-olento-paran kohtalosta ja olen varma, ettei mitään sellaista ollut
-tapahtunut mistä vihassani sinua syytin. Ja aivan ensimmäisenä päivänä,
-jolloin menemme ulos, sinun on vietävä minut sepän luo katsomaan voinko
-tehdä mitään tuon vanhan mies-raukan lohdutukseksi. Mies-raukka!
-Kadottaa molemmat lapsensa! Mihin olisi minusta ilman omiani?"
-
-Ja ensimmäisen kävelyretkensä sairautensa jälkeen mylady teki Esmondin
-käsivarteen nojaten juuri sinne. Mutta hänen käyntinsä ei tuonut mitään
-lohtua vanhalle isälle, eikä tämä näyttänyt mitään herkkyyden merkkejä
-eikä keskustelun halua. "Herra antoi ja Herra otti", hän sanoi; ja
-kyllä hän tiesi mikä Hänen palvelijansa velvollisuus oli. Häneltä
-ei puuttunut mitään -- nyt vähemmän kuin ennen, koska oli vähemmän
-ruokittavia. Hän toivotti rouva varakreivittärelle ja nuoriherra
-Esmondille -- tämä oli kasvanut pitkäksi sairautensa aikana ja oli
-saanut vain vähän jälkiä siitä -- hyvää päivää; ja näin sanoen ja
-kumartaen synkkänä seppä asteli pajasta taloonsa jättäen kreivittären
-jotenkin äänettömänä ja nolona ovelle. Seppä antoi pystyttää
-kauniin kiven kahden lapsensa haudalle; kivi nähdään Castlewoodin
-kirkkomaalla vielä nykyäänkin; ja ennenkuin vuosi oli umpeen kulunut,
-oli hänen omakin nimensä piirretty tuohon kiveen. Kuoleman, tuon
-ylimmän hallitsijan, saapuessa pelästyy keimaileva nainen, eikä hänen
-kateellisuutensa juuri mene tuon kolkon valtakunnan rajojen yli. Tuo
-tunne on kokonaan maasta kotoisin ja häipyy kylmään sini-ilmaan meidän
-ulottuviltamme.
-
-Viimein kun kaikki vaara oli kokonaan ohitse, ilmoitettiin, että mylord
-ja hänen tyttärensä aikoivat palata. Esmond muistaa hyvin tuon päivän.
-Hänen emäntänsä varakreivitär oli suuren pelon vallassa. Ennenkuin
-mylord tuli, meni hän huoneeseensa ja palasi sieltä punertunein poskin.
-Hänen kohtalonsa oli ratkaisuaan lähellä. Hänen kauneutensa oli
-kadonnut -- oliko hänen hallitusaikansa myöskin mennyt? Lyhyt hetkinen
-oli sen ratkaiseva. Varakreivi saapui ratsullaan sillan yli -- hänet
-saattoi nähdä suuresta akkunasta, hän oli punaisiin puettu ja ratsasti
-tavallisella harmaalla hevosellaan -- ja hänen pieni tyttärensä
-ratsasti hänen vierellään puettuna upeaan siniseen ratsastuspukuun
-kiiltävällä, kastanjanruskealla hevosella. Varakreivitär nojasi suureen
-uuninhyllyyn tuijottaen eteensä, toinen käsi sydämellään -- hän
-näytti entistä kalpeammalta, kun hänellä oli nuo punaiset väripilkut
-poskillaan. Hän pani nenäliinan silmilleen ja veti sen taas pois,
-nauraen hysteerisesti -- nenäliina oli aivan punainen ihomaalista, kun
-hän otti sen silmiltään. Hän juoksi uudestaan huoneeseensa ja tuli
-takaisin kalpein kasvoin ja punaisin silmin -- taluttaen poikaansa
--- juuri kun herra varakreivi saapui nuoren Esmondin seuraamana,
-joka oli mennyt ulos suojelijaansa vastaanottamaan ja pitämään hänen
-jalustintaan, kun hän laskeutui ratsultaan. "Mitä, Harry-poika!" sanoi
-varakreivi iloisesti, "näytät yhtä laihalta kuin vinttikoira. Rokko
-ei ole sinun kauneuttasi lisännyt, eikä sinun osassasi taloa sitä ole
-koskaan liiaksi ollutkaan -- ho -- ho!"
-
-Ja hän nauroi ja hyppäsi maahan erinomaisen notkeasti, näyttäen
-komealta ja punaiselta iloisine kasvoineen ja vaalean ruskeine
-hiuksineen, kuin mikäkin henkivartijahusaari. Esmond polvistui
-uudelleen niin pian kuin hänen isäntänsä oli astunut maahan, osoitti
-kunnioitustaan ja meni sitten tervehtimään pientä Beatrixia ja
-auttamaan häntä ratsulta.
-
-"Hyi! miten sinä näytät keltaiselta!" sanoi tämä; "ja sinun poskissasi
-on yksi, kaksi punaista reikää!" Se olikin aivan totta -- Harry
-Esmondin karkeatekoisessa muodossa säilyivät läpi elämän tuon taudin
-merkit.
-
-Varakreivi nauroi taas kovin iloisena.
-
-"Hitto vie!" hän sanoi käyttäen tavallisinta kirosanaansa, "pikku
-villikissa näkee kaikki. Toissapäivänä hän näki leskikreivittären
-ihomaalin ja kysyi miksi tämä käyttää tuota punaista ainetta -- etkö
-vain kysynytkin, Trix? ja Towerin ja St. James-palatsin ja näytelmän --
-ja prinssi Yrjön ja prinsessa Annan -- etkö nähnytkin, Trix?"
-
-"He ovat molemmat hyvin lihavia ja haisevat konjakilta", sanoi lapsi.
-
-Isä nauraa hohotti.
-
-"Konjakiltako?" hän sanoi. "Ja mistä sen tiedät, neiti näsäviisas?"
-
-"Siitä, että teidän ylhäisyytenne haisee konjakilta illallisen jälkeen,
-jolloin syleilen teitä ennen maata menoa", sanoi nuori neiti, joka
-todellakin oli niin näsäviisas kuin hänen isänsä oli sanonut, ja näytti
-kauneimmalta pikku mustalaiselta, mitä ikinä on silmin nähty.
-
-"Ja nyt kreivittären luo", sanoi mylord nousten portaita ja mennen
-kirjokankaisen verhon taa, joka oli vastaanottohuoneen oven edessä.
-Esmond muistaa tuon jalon ulkomuodon, sievän punaisen puvun verhoamana.
-Viimeksi kuluneina kuukausina oli hän itse kasvanut pojasta mieheksi,
-ja hänen vartalonsa mukana olivat hänen ajatuksensa kehittyneet ja
-tulleet miehekkäiksi.
-
-Mylady, jonka ilmeiden muutoksia Harry Esmond oli tottunut panemaan
-merkille, hän kun huomasi ja tulkitsi huolestuneella rakkaudella ilon
-tai huolen merkit, oli surullisen ja masentuneen näköinen useita
-viikkoja varakreivin palaamisen jälkeen; tämän ajan kuluessa näytti
-aivan kuin hän olisi hyväilyjen ja rukousten avulla koettanut saada
-puolisoaan luopumaan jostain huonosta oikusta, joka tällä oli ja jota
-tämä ei tahtonut hyljätä. Miehensä miellyttämisinnossa varakreivitär
-käytti sadoittain niitä keinoja, jotka ennen olivat lumonneet hänen
-miehensä, mutta jotka nyt tuntuivat kadottaneen tehonsa. Hänen laulunsa
-eivät huvittaneet, ja hän keskeytti ne ja hillitsi lapsiaan varakreivin
-saapuvilla ollessa. Varakreivi istui vaiteliaana päivällisellä, juoden
-paljon, varakreivitär istui vastapäätä häntä katsoen salaa miestään,
-äänettömänä hänkin. Varakreivittären äänettömyys vaivasi hänen miestään
-yhtä paljon kuin hänen puheensakin, ja varakreivi saattoi ärtyisenä ja
-kiroten kysyä vaimoltaan, miksi tämä oli vaiti ja näytti murjottavan;
-tai hän karkeasti keskeytti varakreivittären puheen ja kielsi tätä
-puhumasta joutavia. Näytti siltä, ettei mikään, mitä varakreivitär teki
-tai sanoi, voinut miellyttää hänen miestään tämän palattua kotiin.
-
-Kun perheen isäntä ja emäntä ovat keskenään riitaisia, asettuu talon
-väki jommankumman puolelle. Harry Esmond pelkäsi niin suuresti
-varakreiviä, että hän olisi juossut kokonaisen penikulman avojaloin
-toimittaakseen hänen asiansa; mutta hänen kiintymyksensä lady Esmondiin
-aiheutui niin suuresta kiitollisuuden ja kunnioituksen tunteesta,
-että hän joka päivä olisi antanut henkensä poistaakseen tältä jonkun
-surun tai tehdäkseen tälle palveluksen, ja tämän kunnioituksen voima
-ja suuruus johti hänet aavistamaan miten onnetonta hänen rakastetun
-emäntänsä elämä oli ja että salainen suru painoi tätä, vaikka hän ei
-itse koskaan puhunut huolistaan.
-
-Jokainen, joka on kulkenut maailman läpi ja tarkastanut miesten
-ja naisten luonteita, ymmärtää lady Castlewoodin aseman. Olen
-tosin nähnyt muutamien ihmisten vievän mukanaan vanhuuteen asti
-nuoruudenrakkautensa kukkeuden kuihtumatonna, ja tiedän mr. Thomas
-Parrin eläneen sadan kuudenkymmenen vuoden vanhaksi. Mutta kaikesta
-siitä huolimatta on seitsemänkymmentä ihmisten ikä ja harvat pääsevät
-sen yli; ja varmaa on, että mies, joka nai vain yksinomaan _beaux
-yeux'n_ [kauniiden silmien] tähden, kuten herra varakreivi teki,
-katsoo oman osansa kontrahdista olevan loppuun suoritetun, kun nainen
-lakkaa täyttämästä omaansa, eikä hänen rakkautensa elä hänen vaimonsa
-kauneutta kauemmin. Tiedän kyllä, että useinkin on toisin; ja voin
-muistaa kuten useimmat miehet omasta kokemuksestaan, useita koteja,
-joissa varhaisvuosina sytytetty rakkauden pyhä lamppu ei ole koskaan
-sammunut; mutta niinpä jää meille vielä mr. Parr ja samoin myös tuo
-suuri markkinoilla näytetty jättiläinen, joka on kahdeksan jalkaa pitkä
--- poikkeuksia ihmisistä -- ja tuon mainitsemani kurjan lampun, joka
-ensin valaisee aviokamaria, sammuttavat savupiipun tuhannet tuulet
-ja vedot, tai sen tuikuttava valo sammuu itsekseen öljyn puutteesta.
-Ja sitten -- sitten on Chloe pimeässä, täysin valveilla, ja Strephon
-kuorsaa välinpitämättömänä, tai _vice versa,_ Strephon-parka on
-nainut sydämettömän veikistelijän ja herää tuosta aviollisen onnen
-mielettömästä harhanäystä, jonka piti kestää iankaikkisesti ja joka
-on kadonnut niinkuin mikä muu uni tahansa. Molemmat ovat tehneet
-yhteisen vuoteensa ja niinpä heidän on siis siinä maattava viimeiseen
-päiväänsä, jolloin elämä päättyy ja he pääsevät nukkumaan erilleen.
-
-Tähän aikaan nuori Esmond, jolla oli säkeiden sommittelukykyä, puki
-muutamia Ovidiuksen epistoloita runomittaan ja vei ne emännälleen tämän
-ihailtaviksi. Harry huomasi, että ne, jotka koskettelivat hyljättyjä
-naisia, vaikuttivat tähän syvästi; ja kun Oenone huusi Pariksen jälkeen
-ja Medea pyysi Jasonin palaamaan, huokasi Castlewoodin lady ja sanoi,
-että hänen mielestään nuo osat säkeistä olivat parhaimmat. Hän olisi
-varmaankin kaivanut esiin isänsä tuomiorovastin, jos siten olisi saanut
-miehensä takaisin. Mutta hänen kaunis Jasoninsa oli mennyt, kuten
-kauniit Jasonit tavallisesti menevät, eikä lumoojatarparalla ollut
-yhtään taikakeinoa häntä luonaan pidättääkseen.
-
-Mylord oli synkkä vain niin kauan kuin hänen vaimonsa huolestuneet
-kasvot tai käytös näyttivät häntä nuhtelevan. Kun lady oli alkanut
-hallita näitä ja ulkonaisesti näyttää iloista muotoa ja käytöstä,
-palasi hänen miehensä hyväntuulisuus osaksi, eikä tämä enää kironnut
-eikä hälissyt päivällispöydässä, vaan nauroikin toisinaan ja haukotteli
-pidättymättömästi. Hän poistui usein kotoa ja kutsui sinne enemmän
-seuraa kuin ennen, kuluttaen suurimman osan päivistään metsästysmailla
-tai pullon ääressä kuten ennenkin, mutta se oli erona, ettei vaimo
-enää niinkuin ennen saanut nähdä rakkauden valon sädehtivän miehensä
-silmistä. Hän oli vaimonsa luona, mutta tuo liekki oli sammunut, eikä
-tuo kerran tervetullut majakkatuli enää loistanut vastaan.
-
-Mitä tunsikaan tämä vaimo, kun hänen oli pakko myöntää se totuus, josta
-ennustava peili oli hänelle antanut liiankin todenperäisen varoituksen,
-että nimittäin hänen kauneutensa keralla hänen hallituksensakin oli
-päättynyt ja hänen rakkautensa päivät menneet. Mitä tekee merimies
-myrskyssä kun mastot ja peräsin tuhoutuvat? Hän laatii varamastot ja
-ohjaa parhaansa mukaan airoilla. Mitä tapahtuu, jos kattosi romahtaa
-rajuilmalla? Kun ensimmäinen onnettomuuden humaus on ohitse, kömpii
-alle jäänyt esiin, ryömii katsomaan, että lapset ovat turvassa ja panee
-ne suojaan sateelta. Jos palatsi palaa poroksi, otetaan asunnoksi
-riihi. Kenen ihmisen elämää ei kohtaa yksi tai useampi valtainen
-hirmumyrsky, joka syöksee purjehtijan väylältä ja heittää karille,
-mistä saa etsiä suojaa miten parhaiten taitaa?
-
-Kun lady Castlewood huomasi, että hänen suuri laivansa oli uponnut,
-hän alkoi parhaansa mukaan vahingon seurauksista toivuttuaan, panna
-liikkeeseen pieniä onnen yrityksiä ja toivoa pieniä voittoja ja
-ansioita, kuten pörssikauppias, joka, _indocilis pauperiem pati_
-[tottumattomana kärsimään puutetta], kadotettuaan tuhansia kiinnittää
-muutamat kultarahansa seuraavaan laivaan. Hän antoi kaikkensa
-lapsilleen hemmoitellen heitä rajattomasti -- hänenlaisensa lempeä
-luonne ei voinut hemmoittelemista välttää -- ja uhrasi kaikki
-ajatuksensa heidän hyvinvointiinsa -- hän opiskeli kyetäkseen
-heitä opettamaan; ja täydensi omia luonnonlahjojaan ja naisellista
-sivistystään voidakseen lahjoittaa ne lapsilleen. Hyvän tekeminen
-toisille on useimpien hyvien naisten elämää. Heidän hyvyytensä on
-tavallaan ylitsevuotavainen ja heidän täytyy jakaa siitä jollekin
-toiselle. Hän teki itsestään ranskan-, italian- ja latinankielen
-etevän taitajan, -- hänen isänsä oli hänelle nuoruudessa antanut
-näiden kielten alkeisopetuksen, mutta hän ei näyttänyt kykyjään
-puolisolleen, varmaankin peläten että ne loukkaisivat tätä -- sillä
-varakreivi ei ollut mikään kirjamies ja hän nyrpisti ylenkatseellisesti
-suutaan oppineille naisille ja olisi ollut vihainen siitä, että
-hänen vaimonsa saattoi kääntää latinalaista kirjaa, josta hän itse
-tuskin ymmärsi kahta sanaa. Nuori Esmond oli apu- tai kotiopettaja,
-hänen alaisensa tai ylempänsä, miten milloinkin sattui. Varakreivin
-poissaolon aikana jatkuivat nämä koulupäivät keskeytymättä -- ja äiti
-ja tytär oppivat hämmästyttävän nopeasti, viimemainittu vain oli
-opinnoissaan peräti oikullinen. Pieneen lordiin nähden on myönnettävä,
-että hän opinasioissa tuli isäänsä -- hän piti kivipalloista ja
-leikeistä ja isosta ja pienestä hevosesta, jotka hänen isänsä hänelle
-kasvatti ja joilla hän vei hänet metsästämään ja jotka olivat monin
-verroin paremmat kuin Corderius ja Lily. Hän toimi kylän poikain
-sotapäällikkönä ja piti pientä hovia heidän keskuudessaan ja ruoski
-heitä ja hallitsi heitä hienon itsevaltiaan tavoin, mikä nauratti
-hänen isäänsä, kun hän sen näki ja saattoi hänen äitinsä häntä
-lempeästi varoittamaan. Kokilla oli poika, puunhakkaajalla kaksi, ja
-portinvartijan iso poika sai häneltä korvapuusteja ja käskyjä. Tohtori
-Tusher sanoi nuorta kreiviä urheahenkiseksi nuoreksi aatelismieheksi;
-ja Harry Esmond, joka oli hänen opettajansa ja kahdeksan vuotta pientä
-lordiaan vanhempi, sai ponnistella toisinaan ankarasti pitääkseen yllä
-valtaansa kapinalliseen pieneen päällikköönsä ja sukulaiseensa.
-
-Parisen vuotta sen jälkeen kun oli sattunut tuo onnettomuus, joka
-oli ryöstänyt lady Castlewoodilta hiukan -- hyvin hiukan -- hänen
-kauneuttaan ja hänen huolettoman puolisonsa sydämen (Jos totuus täytyy
-kertoa, oli mylady huomannut sekä sen, että hänen hallituksensa oli
-loppunut, että myös sen, että hänen seuraajansa oli määrätty; seuraaja
-oli jonkun Drury Lanen teatterin neitokaisia; tämän oli varakreivi
-valinnut ja tämän luona hän vieraili kaupungissa kahdeksan peninkulman
-päässä -- _pudet haec opprobria dicere nobis_) [meitä ujostuttaa
-kertoa näin häpeällisiä seikkoja], oli suuri muutos tapahtunut
-hänen mielessään, joka, vain hänen itsensä tuntemien taistelujen
-kautta -- hän ei ainakaan niistä kellekään koskaan maininnut eikä
-niitä aavistanut se henkilö, joka aiheutti varakreivittärelle hänen
-kärsimänsä tuskan -- oli kehittynyt sellaiseen tilaan, jota hän ei
-vannaankaan olisi voinut kuvitella mahdolliseksi muutamia kuukausia
-ennen kuin hänen onnettomuutensa alkoivat.
-
-Hän oli siinä ajassa vanhentunut, kuten yleensä henkilöt, jotka
-kärsivät suurta henkistä tuskaa, ja oppinut paljon sellaista mitä
-ei milloinkaan ennen ollut aavistanut. Häntä opetti tuo säälimätön
-opettaja, kova onni. Pari vuotta sitten hän oli lapsi, joka oli
-toisten lapsosten äiti ja hänen lordinsa oli hänen jumalansa: tämän
-sanat olivat olleet varakreivittären laki; lordin hymy oli ollut
-varakreivittären päivänpaiste; varakreivin velttoja, jokapäiväisiä
-puheenparsia varakreivitär oli kuunnellut innokkaana, aivan kuin ne
-olisivat viisauden sanoja; kaikki varakreivin toivomukset ja oikut
-hän oli täyttänyt orjamaisella hartaudella. Hän oli ollut varakreivin
-ylin orja ja sokea palvoja. Muutamat naiset kestävät vielä enemmän, he
-eivät alistu vain laiminlyöntiin, vaan myös uskottomuuteen; mutta tähän
-tämän vaimon alistuvaisuus loppui. Hänen henkensä kapinoi ja kieltäytyi
-tottelemasta. Hänen oli ensiksi kestettävä salaisesti suru siitä,
-että kadotti ihailunsa esineen; sitten hän havaitsi jo, että hänen
-palvomansa henkilö olikin vain kömpelö epäjumala; sitten hänen täytyi
-hiljaisuudessa myöntää se totuus, että hän itse oli ylempi eikä hänen
-itsevaltias herransa -- että hänellä oli ajatuksia, joita eivät tämän
-aivot milloinkaan kyenneet hallitsemaan, että hän oli heistä kahdesta
-lahjakkaampi -- aivan erillinen olento mylordista, vaikka olikin häneen
-sidottu, ja tuomittu, kuten melkein kaikki ihmiset (lukuunottamatta
-muutamia erittäin onnellisia), työskentelemään koko elämänsä yksinään.
-Mylord istui tuolillaan nauraen nauruaan, lasketellen kompiaan, kasvot
-viinistä hohtaen -- -- mylady istuimellaan häntä vastapäätä -- eikä
-varakreivi koskaan aavistanut, että hänen ylempänsä oli siinä, tuossa
-tyynessä, mukautuvassa naisessa, joka oli tavoiltaan kylmä ja joka
-istui katse maahan luotuna. Kun varakreivi oli juovuspäissään hyvällä
-tuulella, hän saattoi laskea leikkiä varakreivittären kylmyydestä ja
-"hitto vie, nyt kun mylady on mennyt, siemaisemme toisen pullon", hän
-saattoi sanoa. Hän ilmaisi varsin avomielisesti ajatuksensa, olivatpa
-ne mitä tahansa. Mylordin sanoissa ja käytöksessä ei ollut mitään
-salaperäistä. Hänen ihana Rosamondinsa ei asunut labyrintissä, kuten
-Addisonin oopperan neito, vaan upeili maalatuin poskin ja humalaisin
-seuruein maaseutukaupungissa. Jos lady Castlewoodilla olisi ollut
-halu kostaa, olisi hän helpostikin löytänyt tien kilpailijattarensa
-kotiin, ja jos mylady olisi tullut juomamalja ja tikari mukanaan, olisi
-vihollinen työntänyt hänet takaisin Billingsgaten väen kuulasateella:
-tuo ihana olento piti aina luonaan sellaista väkeä.
-
-On jo sentään mainittu, että hänen hyväntekijänsä suloiset kasvot
-eivät olleet kadottaneet hituistakaan viehättävyydestään Harry
-Esmondin mielestä. Niillä oli aina mitä ystävällisimpiä ilmeitä ja
-hymyjä hänelle -- hymyjä, jotka kenties eivät olleet yhtä iloisia
-ja luonnollisia kuin ne, joita lady Castlewood oli ennen suonut,
-kun hänelle, joka itse oli lapsi ja leikki lastensa kanssa, hänen
-puolisonsa huvi ja auktoriteetti oli hänen ajatustensa keskipisteenä;
-mutta hänen suruistaan ja huolistaan kehittyi -- luulen niin tapahtuvan
-aina, kun nämä koettelemukset kohtaavat lempeätä sydäntä eivätkä ole
-liian raskaita -- ajatuksia ja saavutuksia, joita ei milloinkaan
-olisi syntynyt, elleivät hänen surunsa ja onnettomuutensa olisi niitä
-synnyttäneet. Sattuma on tosiaankin melkein kaiken sen isä, mitä meissä
-hyvää on. Aivan samoin kuin olemme nähneet vangin tottumattomien
-sormien ja kömpelöjen työkalujen leikkaavan ja sommittelevan
-mitä siroimpia pieniä veistoksia ja tekevän mitä ihmeellisimpiä
-maanalaisia rakennustöitä ja kaivautuvan läpi muurattujen seinien ja
-sahaavan rautatankoja ja kahleita, aivan samoin onnettomuus herättää
-neuvokkuutta tai kestävyyttä tai lujuutta sydämissä, joissa ne
-ominaisuudet eivät olisi koskaan heränneet, ellei sattuma olisi niille
-antanut alkusysäystä.
-
-"Epäilemättä vasta senjälkeen kun Jason hänet jätti", sanoi lady
-Castlewood kerran hymyillen nuorelle Esmondille (joka luki hänelle
-käännöstä eräistä Euripideen säkeistä), "Medeasta tuli oppinut nainen
-ja suuri lumoojatar".
-
-"Ja hän voi loihtia tähdet taivaalta", lisäsi nuori opettaja; "mutta
-Jasonia hän ei enää voinut luokseen palauttaa".
-
-"Mitä tarkoitat?" kysyi varakreivitär kovin vihaisena.
-
-"En todellakaan tarkoita mitään", sanoi toinen, "paitsi mitä olen
-kirjoista lukenut. Mitäpä tietäisinkään noista asioista? En ole nähnyt
-muita naisia kuin teidät ja pikku Beatrixin ja papin vaimon ja entisen
-emäntäni ja teidän armonne palvelijattaret täällä."
-
-"Miehet, jotka kirjoittivat kirjasi", sanoi mylady, "Horatiuksesi
-ja Ovidiuksesi ja Vergiliuksesi, ajattelivat kaikki, mikäli minä
-heitä tunnen, pahaa meistä naisista; kaikki sankaritkin, joista he
-kirjoittivat, kohtelivat meitä huonosti. Meidät on kasvatettu aina
-olemaan orjina; ja meidän aikanammekin, koska te yhä olette ainoat
-lainlaatijat, koettavat luullakseni saarnamme sanoa, että paras nainen
-on se, joka kantaa herransa kahleet kaikkein viehättävimmin. Vahinko,
-ettei kirkkomme hyväksy nunnaluostareita; Beatrix ja minä pakenisimme
-sellaiseen ja viettäisimme siellä päivämme rauhassa poissa teidän
-luotanne."
-
-"Eikö siis luostarissa ole orjuutta?" kysäisi Esmond.
-
-"Joskin naiset siellä ovat orjia, ei heitä ainakaan kukaan näe",
-vastasi lady. "He eivät laahaudu kaduilla ja turuilla, joissa kansa
-heitä pilkkaa; ja jos he kärsivät, kärsivät he salassa. Tuolla
-saapuu mylord metsästämästä. Ota pois kirjat; mylord ei pidä niiden
-näkemisestä. Opetustunnit ovat lopussa tältä päivältä, herra opettaja."
-Ja kumartaen ja hymyillen hän taaskin lopetti tämänlaisen keskustelun.
-
-Tosiaankin oli "herra opettajalla", kuten varakreivitär Esmondia
-nimitti, tarpeeksi hommaa Castlewoodin linnassa. Hänellä oli kolme
-oppilasta, varakreivitär ja hänen kaksi lastaan, joiden oppitunneilla
-varakreivitär aina tahtoi olla läsnä, ja sen ohella hän kirjoitti
-varakreivin kirjeet ja järjesti hänen tilinsä -- silloin kun sattui
-nämä saamaan leväperäiseltä isännältään.
-
-Oppilaista olivat nuo kaksi lapsosta laiskanpuoleisia; ja koska ei
-mylady sallinut mitään kuritusta, jommoinen silloin oli käytännössä,
-oppi mylordin poika vain sen, mitä halusi, ja se oli hyvin vähän; eikä
-häntä elämänsä loppuun asti voitu saada kääntämään enemmän kuin kuusi
-riviä Vergiliusta. Beatrix-neito leperteli ranskaa sievästi jo hyvin
-varhaisella iällä ja lauloi suloisesti; mutta laulamaan hänet oli
-opettanut äiti eikä Harry Esmond, joka vain vaivoin saattoi eroittaa
-"Vihreähihaisen" "Lillibulleronista", vaikkei mikään huvi ollut hänelle
-elämässä rakkaampi kuin näiden naisten laulun kuuleminen. Hän näkee
-heidät nytkin (unohtaneeko hän heitä koskaan?) sellaisina kuin he
-istuivat yhdessä kesäisinä iltoina -- kaksi kultatukkaa nuottivihon
-ääressä -- lapsen pienoinen käsi sekä äidin käsi löivät tahtia äänten
-rinnan noustessa ja laskiessa.
-
-Mutta joskin lapset olivat välinpitämättömiä, oli ihmeellistä, miten
-innostuneesti äiti oppi nuorelta opettajaltaan -- ja puolestaan opetti
-tätä. Mitä onnellisin vaistomainen kyky oli tällä naisella -- kyky
-käsittää kirjain salattua kauneutta ja peitettyä suloa, erittäinkin
-runokirjain, samoinkuin hän kävelyretkillä saattoi keksiä niittykukkia
-ja niistä tehdä kukkavihkoja, jommoisia ei mikään muu käsi olisi
-kyennyt laatimaan. Hän oli kriitikko, ei järjen, vaan tunteiden
-puolesta -- niiden kirjain, joita he yhdessä lukivat, suloisin
-selittäjä; ja onnellisimmat hetket nuoren Esmondin elämässä olivat
-varmaankin ne, jotka hän vietti tämän lempeän emäntänsä ja hänen
-lastensa seurassa.
-
-Nämä onnelliset päivät tulivat kuitenkin pian loppumaan, ja ne
-päättyivät lady Castlewoodin omasta määräyksestä. Joulun aikaan
-tapahtui, -- Harry Esmond oli silloin jo yli kuusitoistavuotias, --
-että hänen vanha toverinsa, vastustajansa ja ystävänsä Tom Tusher
-palasi koulustaan Lontoosta; tämä oli vaaleaverinen, rotevakasvuinen,
-vankka nuorukainen ja juuri yliopistoon menossa saatuaan koulustaan
-stipendin ja suosituksia kirkolliselle alalle. Tom Tusher ei enää
-puhunut mistään muusta kuin Cambridgesta; ja pojat, jotka olivat
-hyviä ystäviä, vertailivat innostuneina toistensa kirjallista
-edistystä. Tom oli oppinut jonkunverran kreikan ja heprean kieltä,
-lukuunottamatta latinaa, jossa hän oli varsin taitava, ja oli myös
-antautunut matemaattisiin opintoihin isänsä johdolla, joka oli
-mestari noissa tieteissä, joista Esmond ei tietänyt mitään. Hän ei
-myöskään osannut kirjoittaa latinaa yhtä hyvin kuin Tom, vaikka hän
-puhui sitä paremmin, koska häntä oli opettanut hänen rakas ystävänsä
-jesuiitta-isä; tämän muistoa nuorukainen aina vaali mitä suurimmalla
-rakkaudella, lukien hänen kirjojaan ja puhdistellen hänen miekkojaan
-tuossa pienessä komerossa, jossa isä oli ne Esmondille näyttänyt
-vierailuyönään; ja istuessaan usein iltamyöhällä kappalaisen huoneessa,
-jossa poika asui kirjojensa, runojensa ja töherrystensä ääressä,
-joiden parissa hän askarteli, hän katsahti akkunaan, toivoen, että
-se aukeaisi ja päästäisi sisään tuon hyvän isän. Tämä oli tullut ja
-mennyt unennäön lailla; ellei miekkoja ja kirjoja olisi ollut, olisi
-Harry melkein voinut luulla isän olleen hänen mielikuvituksensa
-tuotetta -- sekä kahta kirjettä, jotka olivat tulleet häneltä, toinen
-ulkomailta, täynnään neuvoja ja rakkautta, toinen pian sen jälkeen
-kun hänet oli konfirmeerannut Hextonin piispa, jossa kirjeessä isä
-Holt valitti hänen luopumistaan. Mutta Harry Esmond tunsi itsensä nyt
-niin varmaksi mielipiteistään ja omasta kasuistiikastaan, että hän
-ajatteli kykenevänsä vastustamaan itseänsä isää uskonväittelyssä ja
-mahdollisesti hänet kääntämäänkin.
-
-Nuoren oppilaansa uskoa vahvistaakseen Esmondin lempeä emäntä
-lähetti hakemaan kirjoja tuomiorovastin, hänen isänsä kirjastosta.
-Tuomiorovasti oli huomattavalla tavalla ottanut osaa entisen kuninkaan
-hallituksen aikana käytyihin uskonriitoihin ja oli nyt vanhan
-taistelijan tavoin ripustanut seinälle väittelyaseet. Nämä hän otti
-mielellään hyllyiltään nuoren Esmondin käytettäväksi ja hyödytti tätä
-omilla mieskohtaisilla neuvoillaan ja opetuksillaan. Kovin suuria
-kehoituksia ei tarvittu, ennenkuin poika jo uskoi rakastetun emäntänsä
-tavalla. Ja hyvä, vanha, uskollisuuden valaa vannomaton tuomiorovasti
-kiitti itseään käännytyksestä, josta todellisuudessa oli kiittäminen
-paljon vienompaa ja ihanampaa houkuttelijaa.
-
-Varakreivittären ystävällisten katseiden nähden (hyvin tavallisesti
-varakreivin silmät olivat unen sulkemat) Esmond luki useita
-nidoksia kuuluisien brittiläisten hengenmiesten teoksia edelliseltä
-vuosisadalta, ja tunsi Waken ja Sheilockin sekä Stillingfeetin ja
-Patrickin. Hänen emäntänsä ei milloinkaan väsynyt kuuntelemiseen tai
-lukemiseen eikä sisällön seuraamiseen innokkain huomautuksin eikä
-jättänyt tarkemmin tutkimatta niitä kohtia, joissa hänen mielensä
-eniten liikkui tai jotka hänen älynsä piti kaikkein tärkeimpinä. Isänsä
-tuomiorovastin kuoleman jälkeen tämä lady harrasti uskonnollista
-kirjallisuutta sillä tavoin, että hänen oikeauskoinen isänsä ei
-olisi milloinkaan myöntänyt sitä hyväksi; isän mielikirjailijat näet
-vetosivat enemmän järkeen ja muinaisuuteen kuin lukijainsa tunteisiin
-ja mielikuvitukseen; ja nyt piispa Taylorin teokset, jopa mr. Baxterin
-ja mr. Lawn, itse asiassa saivat lady Castlewoodilta enemmän suosiota
-kuin suurten englantilaisten oppineittemme ankarammat tuotteet.
-
-Myöhemmin, yliopistossa ollessaan, Esmond alkoi uudelleen ajatusvaihdon
-uskonnosta ja kehitti sitä parhaansa mukaan, sitten kun hänen
-isäntäväkensä olivat päättäneet, että hänen oli valittava hengenmiehen
-ura. Mutta vaikka hänen emäntänsä sydän veti tähän kutsumukseen, ei
-Esmond sille koskaan suuresti halunnut. Sen yksinkertaisen hartauden
-ja ensi innostuksen jälkeen, jonka hänen rakastettu jesuiittapappinsa
-oli hänessä herättänyt, ei spekulatiivisella, teologialla ollut suurta
-sijaa nuoren miehen mielessä. Kun hänen varhainen herkkä uskonsa
-häirittiin ja hänen pyhimyksensä ja neitsyensä poistettiin hänen
-jumalanpalveluksestaan jäädäkseen yhtä vähäarvoisiksi kuin Olympon
-jumalolennot, muodostui hänen uskonsa, pikemminkin hyväksymiseksi kuin
-innoksi; ja hän teki päätöksensä papinkauhtanan ja papinkauluksen
-valitsemisesta elämäntehtäväkseen aivan samalla tavalla kuin joku
-toinen mies haarniskan ja saappaiden valitsemisesta tai kassakirjojen
-ääreen kiipeämisestä; hän teki sen myös enemmän tottelevaisuudesta
-ja välttämättömyydestä kuin omasta valinnastaan. Yliopistoissa oli
-mr. Esmondin aikana runsaasti sellaisia miehiä, jotka eivät ryhtyneet
-kirkonmiehiksi sen paremmin kutsumuksesta kuin hänkään.
-
-Kun Thomas Tusher oli mennyt, joutui nuori Esmond niin suuren
-masennuksen ja levottomuuden valtaan, että vaikkei hän sitä valittanut,
-hänen lempeä emäntänsä varmaan arvasi sen syyn, sillä pian jälkeenpäin
-ei hän ainoastaan osoittanut, että oli ymmärtänyt Harryn synkkyyden
-syyn, vaan kykeni myös parantamaan sen. Hänen tapansa oli täten
-tarkastaa toisten huomaamatta niitä, joihin velvollisuus tai rakkaus
-häntä sitoi, ja estää heidän suunnitelmansa tai käyttää niitä, milloin
-ne olivat hänen vallassaan. Tämän naisen luonteen taipumuksena oli
-ystävällisyyden osoituksien ajatteleminen ja salaisten lahjojen
-antaminen ja hyvien töiden suunnittelu lähimmäisilleen. Sellaisen
-hyvyyden yleensä otamme vastaan aivan kuin meille luonnostaan
-tulevana; Mariat, jotka tuovat voidetta jaloillemme, saavat harvoin
-kiitoksia. Muutamat meistä eivät edes koskaan tunne tätä alttiutta,
-eikä se liikuta heitä kiitollisuuteen tai tunnustuksen antamiseen;
-toiset muistavat sen vasta vuosia jälkeenpäin, kun ne ajat jo ovat
-ohitse, jolloin nuo suloiset ystävyyden osoitukset meille tuhlattiin,
-ja me tarjoamme takaisin velkamme korvaukseksi köyhän, myöhästyneen
-kyynelpalkkion. Silloin palautuvat unohdetut rakkauden soinnut
-mieleemme, ja ystävälliset katseet loistavat kirkkaina menneisyydestä
--- oi, niin säteilevän kirkkaina! -- oi, niin kaihottuina! -- koska
-ne ovat saavuttamattomissa: niinkuin juhlamusiikki vankilan muurien
-vierustalta -- tai auringonpaiste, joka loistaa ristikkojen taa: ne
-ovat arvokkaita, koska ovat saavuttamattomia, -- kirkkaita, koska
-nykyinen pimeys ja yksinäisyys, joista pääsemiseen ei ole mitään
-keinoa, ovat niiden vastakohtana.
-
-Kaikki se huomio siis, minkä lady Castlewood näytti Tom Tusherin
-lähdettyä kiinnittävän Harry Esmondin synkkämielisyyteen, oli siinä,
-että hän hänelle tavattomalla iloisuudella koetti karkoittaa pojan
-synkkyyttä. Varakreivitär teki Henryn kolme oppilasta (joista hän itse
-oli ensimmäinen) iloisemmiksi kuin he koskaan vielä olivat olleet ja
-oppivaisemmiksi myös, ja kaikki he oppivat ja lukijat paljon enemmän
-kuin tavallisesti. "Sillä kukapa tietää", sanoi kreivitär, "mitä
-saattaa tapahtua, ja saammeko kauankaan pitää luonamme niin oppinutta
-kotiopettajaa".
-
-Frank Esmond sanoi, ettei hän puolestaan halunnut oppia enää enempää
-ja että Harry-serkku sai sulkea kirjansa, koska vain halusi, jos
-häntä halutti tulla kalastamaan; ja pikkuinen Beatrix huomautti, että
-hän lähettäisi hakemaan Tom Tusheria ja _hän_ kyllä tulisi ilomielin
-Castlewoodiin, jos Harry näki hyväksi mennä pois.
-
-Eräänä päivänä tuli lähetti Winchesterista, tuoden kirjeen, jossa oli
-suuri musta sinetti. Se oli tuomiorovastilta ja ilmoitti, että hänen
-sisarensa oli kuollut ja jättänyt 2000 punnan suuruisen omaisuuden
-jaettavaksi kuudelle veljentyttärelleen, tuomiorovastin tyttärille; ja
-useita kertoja sen jälkeen on Harry Esmond muistanut ne punastelevat
-kasvot ja innostuneet katseet, joilla hänen ystävällinen emäntänsä
-häntä kunnioitti tämän tiedon saatuaan. Hän ei osoittanut mitään surua
-sukulaisvainajansa vuoksi, josta hän ja hänen perheensä olivat olleet
-useita vuosia erossa.
-
-Kun varakreivi kuuli uutiset, ei hänkään näyttänyt murehtivan. "Raha
-tulee olemaan hyvään tarpeeseen, voimme varustaa musiikkihuoneen ja
-kellarin, joka alkaa tyhjentyä, sekä ostaa teidän annollenne vaunut ja
-muutamia hevosia, jotka menettelevät ratsuhevosina tai vaunujen edessä.
-Ja Beatrix, sinä saat klaveerin; ja Frank, sinä saat pienen hevosen
-Hextonin markkinoilta ja sinä, Harry, saat viisi puntaa kirjojen
-ostamiseen", sanoi varakreivi, joka oli antelias omiensa samoinkuin
-toistenkin rahain suhteen. "Toivon, että tätisi kuolisi kerran
-vuodessa, Rachel; voisit kuluttaa oman rahasi ja kaikkein sisartesikin."
-
-"Minulla on vain yksi täti -- ja -- ja minä tarvitsen vahan muuhun,
-mylord;" sanoi varakreivitär käyden kovin punaiseksi. "Tarvitset
-muuhun, kultaseni! Mitäpä sinä tiedät rahasta?" huudahti kreivi.
-"Ja mitä perhanaa se on, jota minä en sinulle antaisi, jos kerran
-tarvitset?"
-
-"Minä aion antaa tämän rahan, -- ettekö voi kuvitella niihin, mylord?"
-
-Mylord käytti muuatta parhaista voimasanoistaan ilmaisemaan, ettei hän
-tiennyt vähääkään mitä hänen vaimonsa tarkoitti.
-
-"Tarkoitukseni on antaa se Harry Esmondille yliopistoon menoa varten.
-Harry-serkku", sanoi kreivitär; "sinun ei tule viipyä enää tässä
-ikävässä paikassa, vaan hanki itsellesi mainetta ja samalla meille,
-Harry."
-
-"Hitto vie, Harryn on varsin hyvä olla täällä", sanoi mylord näyttäen
-hetkisen synkältä.
-
-"Meneekö Harry pois? Ethän vain sano, että menet?" huudahtivat Frank ja
-Beatrix samassa henkäyksessä.
-
-"Mutta hän tulee takaisin ja tämä on aina oleva hänen kotinsa",
-huudahti mylady, taivaallisen ystävällisyyden loistaessa hänen
-sinisilmistään; "ja hänen oppilaansa tulevat aina häntä rakastamaan,
-eikö niin?"
-
-"Herra nähköön, Rachel, sinä olet hyvä nainen!" sanoi varakreivi,
-tarttuen varakreivittären käteen, jolloin tämä punastui kovin ja
-vetäytyi pois asettaen lapset eteensä. "Toivotan sinulle iloa, serkku",
-hän jatkoi taputtaen Harry Esmondia sydämellisesti olalle. "En tahdo
-olla onnesi esteenä. Mene Cambridge'iin, poikani; ja kun Tusher kuolee,
-saat täältä papinviran, ellet silloin jo ole päässyt parempaan asemaan.
-Me katamme ruokasalin ja ostamme hevoset jonain toisena vuonna. Annan
-sinulle pienen hevosen tallistamme -- ota mikä hyvänsä, minun ratsuani
-ja rautiota valakkaa ja vaunuhevosia lukuunottamatta, -- ja Jumala
-sinua suojelkoon, poikani!"
-
-"Ota punaisenruskea ruuna, Harry, se on hyvä. Isä sanoo, että se on
-paras koko tallissa", sanoi pikku Frank käsiään taputtaen ja ilmaan
-hypähtäen. "Mennäänpä katsomaan sitä talliin." Ja toinen ihastuksissaan
-ja innoissaan oli samalla lähtemäisillään huoneesta matkaansa
-järjestääkseen.
-
-Varakreivitär Castlewood katsahti hänen jälkeensä surullisin, tutkivin
-katsein. "Hän toivoo olevansa jo matkalla, mylord", sanoi hän
-miehelleen.
-
-Nuori mies palasi nolona takaisin. "Jäisin todellakin tänne ainiaaksi,
-jos teidän armonne minua pyytäisi", sanoi hän.
-
-"Ja olisit hyvin hullu, jos jäisit, serkku", sanoi mylord. "Vaiti,
-vaiti poika. Mene näkemään maailmaa. Hulluttele kuten muutkin nuoret ja
-ota paras minkä kohtalo sinulle varaa. Toivonpa, että olisin uudestaan
-poika, että voisin mennä yliopistoon ja maistaa Trumpingtonin olutta."
-
-"Meidän kotimme onkin ikävä", sanoi kreivitär hieman surunvoittoisuutta
-ja satiiria äänessään -- "vanha synkkä talo, puoliksi raunioina ja
-muu osa vain puoliksi kalustettuna; nainen ja kaksi lasta ovat huonoa
-seuraa miehille, jotka ovat parempaan tottuneet. Olemme omiamme vain
-teidän ylhäisyytenne palvelijattariksi ja välttämättömyyden pakosta
-teidän huvinne ovat kodin ulkopuolella."
-
-"Piru vieköön minut, Rachel, jos nyt tiedän, oletko tosissasi vai
-etkö", sanoi mylord.
-
-"Tosissaniko, mylord!" sanoi hänen vaimonsa seisoen yhä toisen lapsensa
-ääressä. "Onkohan täällä paljonkaan syytä leikinlaskuun?" Ja hän teki
-miehelleen upean kumarruksen ja luoden Harry Esmondiin ylvään katseen,
-joka näytti sanovan: "Muista, että sinä ymmärrät minua, vaikkei hän
-ymmärrä", poistui huoneesta lapsineen.
-
-"Sen jälkeen kun hän pääsi tuon kirotun Hexton-asian perille", sanoi
-mylord, -- "ja paha periköön ne, jotka sen hänelle kertoivat! -- ei hän
-ole ollut sama ihminenkään kuin ennen. Hän, joka oli ennen nöyrä kuin
-karjapiika, on nyt ylpeä kuin ruhtinatar", ihmetteli mylord. "Kuule
-minun neuvoani, Harry Esmond, ja pysy erilläsi naisista. Senjälkeen
-kun olen joutunut tekemisiin noiden luuskien kanssa, ne eivät ole
-minulle tuottaneet muuta kuin inhoa. Minulla oli Tangerissa vaimo,
-jonka kanssa minun olisi luullut voivan viettää rauhallista elämää,
-sillä hän ei osannut sanaakaan kieltäni. Mutta hän yritti myrkyttää
-minut, koska oli mustasukkainen eräälle juutalaistytölle. Sitten
-tuo tätisi, sillä tätisi hän on -- Isabel-täti, olipa se kaunista
-elämää, jota isäsi _hänen_ kanssaan vietti! Ja sitten tämä vaimoni.
-Kun näin hänet ratsastamassa isänsä tuomiorovastin selän takana, hän
-näytti sellaiselta lapselta -- ja se hän olikin, -- että kuudenpennyn
-nukke olisi voinut häntä tyydyttää. Ja nyt näet mikä hän on -- kädet
-ylös, ylevän tiukkaa, armoa ei hiukkaa, korkeata ja mahtavaa, eikä
-keisarinnakaan voisi olla mahtavampi. Ojennapa meille malja, Harry
-poikani. Oluttuoppi ja naukku aamutuimaan, sanoi isäntäiseni. Naukku
-ja oluttuoppi iltapäivällä, sanoo kultaseni. Hitto vie, Pollykin pitää
-oluttuopillisesta ja kruunaa sen konjakilla, kautta Juppiterin!"
-Arvelenpa tosiaankin, että he joivat sen yhdessä; sillä mylord
-sammalteli päivällisellä ja oli illallispöydässä iltasella aivan
-puhumaton.
-
-Kun Harry Esmondin lähtö oli päätetty, näytti siltä kuin myöskin lady
-Castlewood iloitsisi hänen menettämisestään; sillä enemmän kuin kerran,
-kun poika, varmaankin häpeissään omasta salaisesta poismenohalustaan
-(mutta kuitenkin surun kalvamana ajatellessaan, että hänen täytyi
-jättää ne, joilta oli saanut niin monta verrattoman kallista rakkauden
-ja ystävyyden osoitusta), koetti osoittaa emännälleen kiitollisuuden
-tunnettaan tätä kohtaan ja suruaan jättäessään ne, jotka niin olivat
-suojanneet ja hoitaneet nimetöntä ja koditonta orpoa, keskeytti lady
-Castlewood hänen rakkauden vakuutuksensa ja valituksensa eikä tahtonut
-kuulla mistään surusta, vaan puheli vain tulevaisuudesta ja Harryn
-maineesta ja edistyksestä elämässä. "Pieni lahjoituksemme suo sinulle
-neljäksi vuodeksi gentlemannin elannon. Taivaan hoiva, oma älysi,
-ahkeruutesi ja kunniantuntosi tehkööt muun puolestasi. Castlewood
-on aina oleva kotisi, ja nämä lapset, joita sinä olet rakastanut ja
-opettanut, eivät unohda rakastaa sinua. Ja Harry", hän sanoi (ja tämä
-oli ainoa kerta, jolloin hän puhui kyynelsilmin ja värisevin äänin),
-"luonnon säädöksen mukaan saattaa tapahtua, että minut kutsutaan pois
-heidän luotaan ja heidän isänsä luota -- ja -- ja he tarvitsevat
-uskollisia ystäviä ja suojelijoita. Lupaa minulle, että olet heille
-uskollinen -- niinkuin -- niinkuin minä luulen olleeni sinulle -- ja
-äidin rakastava rukous ja siunaus kulkevat myötäsi."
-
-"Sen teen, Jumala minua auttakoon", sanoi Harry Esmond polvistuen ja
-suudellen armaan emäntänsä kättä. "Jos nyt suotte, minun jäädä, teen
-sen. Mitäpä siitä luonko itse oman urani tai kuoleeko äpäräparka yhtä
-tuntemattomana kuin hän nyt on? Se on aivan varmaan tarpeeksi, että
-minulla on teidän rakkautenne ja ystävällisyytenne; ja jos voin tehdä
-teidät onnelliseksi, on siinä tarpeeksi suuri velvollisuus minulle."
-
-"Onnelliseksi!" sanoi varakreivitär; "mutta minunhan pitäisi olla
-onnellinen omistaessani lapseni ja --"
-
-"En tarkoittanut onnelliseksi", sanoi Esmond (sillä hän tiesi mitä
-varakreivittären elämä oli, vaikkei hän tästä milloinkaan puhunut
-sanaakaan emäntänsä kanssa). "En tarkoita juuri onnea, mutta ainakin
-huoletonta elämää. Suokaa minun jäädä ja tehdä työtä teidän hyväksenne
--- antakaa minun jäädä ja olla palvelijanne."
-
-"Parasta on tosiaankin, että menet pois", sanoi varakreivitär nauraen
-laskiessaan hetkiseksi kätensä pojan pään päälle. "Sinä et jää näin
-ikävään paikkaan. Menet yliopistoon ja teet itsesi huomatuksi, kuten
-nimellesi sopii. Siten voit minua paraiten miellyttää -- ja -- ja jos
-lapseni sinua tarvitsevat tai jos minä sinua tarvitsen, tulet luoksemme
-ja tiedän, että voimme luottaa sinuun."
-
-"Taivas minut hyljätköön, ellette voi", sanoi Harry nousten seisaalleen.
-
-"Ja ritarini kaipaa juuri tällä hetkellä lohikäärmettä voidakseen
-taistella", sanoi varakreivitär nauraen -- joka puhe saattoi Harry
-Esmondin säikähtämään ja punastumaan; sillä juuri se ajatus oli hänen
-mielessään, että hän olisi onnellinen, jos tapahtuisi jotakin, jolla
-hän voisi osoittaa alttiuttaan. Ja häntä miellytti suuresti, että hänen
-emäntänsä oli häntä sanonut "ritarikseen;" ja monta monituista kertaa
-palautti Esmond tämän mieleensä ja rukoili, että hän todella voisi olla
-hänen uskollinen ritarinsa.
-
-Varakreivittären akkunasta aukeni laaja näköala ympäristöön, ja siitä
-saattoi nähdä Castlewoodin kylän takana olevat punaiset nummet ja kylän
-ja linnan välillä olevan viheriän tasangon ja joen yli vievän vanhan
-sillan. Kun Harry Esmond tähti Cambridge'iin, juoksi pikku Frank hänen
-ratsunsa rinnalla sillalle saakka; ja siinä Harry pysäytti hetkiseksi
-hevosensa ja katsahti takaisin taloon, jossa paras osa hänen elämästään
-oli kulunut. Se aukeni hänen eteensä tuttuine harmaine torneineen, pari
-huippua loisti auringossa ja pilarit ja pengermän vallit heittivät
-suuria sinisiä varjoja ruohikkoon. Ja koko elämänsä sen jälkeen Harry
-muisti, miten hän näki valkopukuisen emäntänsä akkunassa katsomassa
-häntä, ja miten pienen Beatrixin kastanjan väriset kiharat olivat äidin
-vieressä. Molemmat heiluttivat hänelle jäähyväisiksi, ja pikku Frank
-nyyhkytti jättäessään hänet. Hän _tahtoi_ olla emäntänsä uskollinen
-ritari, niin hän vannoi sydämessään; hän heilutti tälle jäähyväisiä
-hatullaan. Kylän kansallakin oli hänelle sanottavana jäähyväiset.
-Kaikki tiesivät, että nuori herra Harry oli yliopistoon menossa, ja
-useimmilla heistä oli ystävällinen sana ja hyvänsuopa katse hänelle
-antaa. En pysähdy selittelemään mitä vaiheita Harry alkoi kuvitella,
-tai mitä elämää itselleen suunnitella, ennenkuin hän vielä oli
-ratsastanut kolmea peninkulmaa kotoa. Hän ei ollut vielä lukenut
-Monsieur Gallondin nerokkaita arabialaiskertomuksia; mutta varmasti on
-muitakin henkilöitä, jotka rakentavat pilvilinnoja ja hautovat suuria
-suunnitelmia ja potkaisevat ne taas maahan, kuin kelpo Alnaschar.
-
-
-
-X luku.
-
-MENEN CAMBRIDGE'IIN, MUTTA EN SAA SIELLÄ MITÄÄN HYVÄÄ AIKAAN.
-
-Varakreivi, joka sanoi, että häntä haluttaisi uudelleen käydä
-nuoruutensa tyyssijoilla, seurasi ystävällisesti Harry Esmondia hänen
-ensimmäisellä matkallaan Cambridge'iin. Heidän tiensä kulki Lontoon
-kautta, jossa herra varakreivi toivoi Harryn myös viipyvän muutamia
-päiviä näyttääkseen hänelle kaupungin viehättävyyksiä, ennenkuin Harry
-kävi käsiksi yliopisto-opintoihinsa; ja heidän täällä ollessaan Harryn
-isäntä vei nuorukaisen leskivarakreivittären taloon Chelsea'hin,
-Lontoon lähelle, koska Castlewoodin ystävällinen emäntä oli erityisesti
-määrännyt, että sekä nuoren että vanhan herran oli käytävä siellä
-kunnioittavalla vierailulla.
-
-Hänen armonsa leskivarakreivitär asui kauniissa, uudessa talossa
-Chelseassa; talon takana oli puutarha ja sen pääty oli joelle päin
--- aina iloinen ja virkistävä näky merimiesparvineen, huvilaivoineen
-ja veneineen. Harry nauroi tuntiessaan vastaanottohuoneessa tuon
-mielessäpysyvän, Sir Peter Lelyn vanhan maalauksen, jossa hänen isänsä
-leski oli kuvattu metsästäjättäreksi, aseistettuna kultaisella jousella
-ja nuolella ja verhottuna vain niillä vähäisillä vaatekaistaleilla,
-joita kuningas Kaarlen aikuiset neitsyet näyttävät tottuneen käyttämään.
-
-Rouva leskivarakreivitär oli jättänyt pois tämän metsästäjättärelle
-ominaisen pukeutumistavan mennessään naimisiin. Mutta vaikka hän
-nyt oli melkoisesti yli kuudenkymmenen, niin uskon, että hän luuli
-muotokuvan ilmavan luonnottaren yhä helposti olevan tunnettavissa
-siitä kunnioitettavasta henkilöstä, joka soi suosiollisen vastaanoton
-Harrylle ja hänen isännälleen.
-
-Nuoren miehen hän otti vastaan vielä suosiollisemmin kuin vanhemman,
-sillä hän näki hyväksi keskustella ranskaksi, jossa varakreivi
-Castlewood ei ollut mikään mestari, ja ilmaisi tyytyväisyytensä
-huomatessaan, että mr. Esmond osasi puhua sujuvasti sitä kieltä. "Se
-on ainoa, joka sopii säädyllisessä keskustelussa käytettäväksi",
-hän alentui sanomaan, "ja on sopiva ylhäistä syntyperää oleville
-henkilöille."
-
-Mylord nauroi naissukulaisensa käytöstä jälkeenpäin, kun herrat
-poistuivat. Hän sanoi hyvin muistavansa ajan, jolloin varakreivitär
-osasi puhua englantia varsin sujuvasti, ja laski leikkiä iloiseen
-tapaansa tappiostaan, kun oli menettänyt niin rakastettavan vaimon.
-
-Rouva varakreivitär suvaitsi kysyä lordilta hänen vaimonsa ja lastensa
-vointia. Varakreivitär oli kuullut, että lady Castlewoodissa oli ollut
-rokko; hän toivoi, ettei se ollut niin _kovin_ paljon rumentanut tätä
-kuin ihmiset sanoivat.
-
-Tämä huomautus hänen vaimonsa taudista sai herra varakreivin
-vavahtamaan ja punastumaan; mutta leskivarakreivitär puhuessaan tuon
-nuoren naisen rumuudesta kääntyi peiliin ja tutki vanhaa ryppyistä
-naamaansa siitä niin tyytyväisesti hymyillen, että hänen vieraillaan
-oli täysi työ pidättäytyessään nauramasta päin hänen vanhoja kasvojaan.
-
-Hän kysyi Harryltä, mille alalle tämä aikoi, ja kun varakreivi sanoi,
-että poika aikoi kirkonmieheksi ottaakseen vastaan Castlewoodin
-seurakunnan, kun vanha tohtori Tusher jätti sen avoimeksi, ei hän
-näyttänyt osoittavan mitään suuttumusta saadessaan tietää, että
-Harrystä oli tuleva Englannin kirkon pappi, olipa pikemminkin iloinen,
-että nuorukaisella oli siten tulevaisuus selvänä. Hän pyysi mr.
-Esmondia, ettei tämä unohtaisi saapua hänen luokseen aina kun hän
-matkusti Lontoon läpi, menipä hän suosiollisuudessaan vielä niinkin
-pitkälle, että lähetti hänelle kaksikymmentä guineata sisältävän
-kukkaron ravintolaan ("Vinttikoiraan" Charing Crossiin), jossa lordi
-asui; ja tämän tervetulleen lahjan ohella sukulaispojalleen hän lähetti
-pienen nuken lahjaksi mylordin tyttärelle Beatrixille, joka näihin
-aikoihin kasvoi ohi nukkeiän ja oli melkein yhtä pitkä kuin hänen
-kunnioitettava sukulaisensakin.
-
-Nähtyään kaupungin ja käytyään näytelmiä katsomassa ratsastivat
-mylord Castlewood ja Esmond yhdessä Cambridge'iin, viettäen kaksi
-hauskaa päivää matkalla. Ei oltu vielä keksitty noita nopeita uusia
-kyytivaunuja, jotka toimittivat koko matkan Lontoon ja yliopiston
-välillä yhdessä ainoassa päivässä. Mutta tie oli varsin miellyttävä ja
-kyllin lyhyt Harry Esmondin mielestä, ja hän muistaa aina kiitollisena
-sitä onnellista juhlapäivää, jonka hänen hyvä isäntänsä hänelle soi.
-
-Mr. Esmond otettiin Cambridge'in Trinity College'iin, johon kuuluisaan
-college'iin lordikin oli nuoruudessaan kuulunut. Tähän aikaan
-oli tohtori Montague rehtorina ja otti vastaan herra varakreivin
-erittäin kohteliaasti; samoin teki mr. Bridge, joka määrättiin Harryn
-harjoitusmestariksi. Tom Tusher, joka kuului Emanuel College'iin ja oli
-nyt nuorempi toisen vuoden ylioppilas, tuli palvelemaan varakreiviä
-ja ottamaan Harryn suojelukseensa; ja kun tälle oli hankittu mukavat
-huoneet, jotka olivat suurelle pihalle päin portin vieressä, lähellä
-kuuluisan mr. Newtonin asuntoa, otti Harryn isäntä häneltä jäähyväiset
-monin lempein sanoin ja siunauksin ja kehoitti tätä käyttäytymään
-yliopistossa paremmin kuin mylord itse oli aikoinaan käyttäytynyt.
-
-Näissä muistiinpanoissa on tarpeetonta pitemmälti selostaa Harry
-Esmondin yliopistoelämän yksityiskohtia. Se oli samantapaista kuin
-satojen muiden senaikuisten nuorten herrain elämä. Mutta hänellä
-oli se onnettomuus, että hän oli muutamia vuosia vanhempi useita
-ylioppilastovereitaan; ja häntä erotti tovereistaan, jotka olivat
-häntä nuorempia ja reimaluontoisempia, hänen yksinäinen kasvatuksensa
-ja asemansa elämässä sekä se surunvoittoisuus ja miettiväisyys, jotka
-luonto oli hänelle perintönä antanut. Hänen harjoitusmestarinsa, joka
-oli kumartanut maahan saakka, kun hän näytti mylordille yliopiston
-ruohokenttiä, muutti käytöksensä heti, kun tuo aatelismies käänsi
-selkänsä, ja oli -- ainakin Harryn mielestä -- äreä ja ilkeä. Aina
-kun nuorukaiset kokoontuivat _greges'eihinsä_ salissa, Harry huomasi
-olevansa yksin tuon suuren poikaparven keskellä. He nostivat kovan
-naurunrähäkän, kun Harry pantiin lukemaan latinaa, jota hän luki
-ulkomaalaisesta ääntäen, kuten hänelle oli opettanut hänen entinen
-opettajansa jesuiitta-isä. Harjoitusmestari, mr. Bridge, teki hänestä
-kernaasti käyttämiensä kömpelöjen kokkapuheiden esineen. Nuoren miehen
-luonto kiihtyi, hänen turhamaisuuttaan oli loukattu; ja joksikin aikaa
-hän sortui täällä yhtä yksinäiseksi kuin hän konsanaan oli ollut
-Castlewoodissa, jonne hän kaihosi palata. Hänen syntyperänsä oli
-hänelle häpeän aiheena, ja hän kuvitteli saaneensa osakseen tuhansia
-halveksumisen osoituksia ja ilkkumisia nuorilta ja vanhoilta, jotka
-epäilemättä olisivat kohdelleet häntä paremmin, jos hän itse olisi
-kohdellut heitä avomielisemmin. Ja kun hän nyt, tyynempinä päivinä,
-katsahtaa menneisyyteen, tähän elämänsä kohtaan, jota hän piti niin
-onnettomana, hän näkee, että hänen oma ylpeytensä ja turhamaisuutensa
-olivat melko suurena syynä niihin pettymyksiin, jotka hän laski toisten
-pahansuopuuden syyksi. Maailma kohtelee hyväntahtoisesti hyväluontoisia
-henkilöitä; ja jokainen synkkä maailmanmurjoma ihmisvihaaja, jonka olen
-tuntenut, on itse suhtautunut väärällä tavalla ihmisiin. Tom Tusher
-antoi Harrylle yllinkyllin hyviä neuvoja tässä suhteessa, sillä Tomilla
-oli sekä hyvä järki että hyvä tahto; mutta mr. Harry näki hyväksi
-kohdella vanhempaa ylioppilasta tarpeettoman ylenkatseellisesti ja
-tyhmän ivallisesti eikä mitenkään tahtonut luopua hänelle rakkaiksi
-käyneistä loukkauksista, joihin ei kukaan muu uskonut kuin hän itse.
-Mitä kelpo tohtori Bridge'iin tulee, havaitsi tuo opettaja, tehtyään
-muutamia älynkokeita oppilaansa suhteen, että tuo nuorempi mies oli
-huono leikin esine ja että nauru usein lopuksi kohdistui häneen
-itseensä. Tämä ei suinkaan tehnyt harjoitusmestaria ja oppilasta
-paremmiksi ystäviksi, mutta siitä oli kuitenkin niin paljon hyötyä
-Esmondille, että mr. Bridgen oli pakko jättää hänet rauhaan; ja
-niin kauan kuin Harry piti saarnaharjoituksiaan ja täytti sen mitä
-yliopistoharjoitukset häneltä vaativat, oli Bridge tyytyväinen, kun
-ei nähnyt Harryn synkkää naamaa luokallaan, ja jätti hänet omaan
-huoneeseensa lukemaan ja murjottamaan itsekseen.
-
-Pari latinalaista ja englantilaista runoa, jotka julistettiin verraten
-ansiokkaiksi, sekä eräs latinalainen puhe (sillä mr. Esmond osasi
-paremmin kirjoittaa tuota kieltä kuin ääntää sitä) tuottivat hänelle
-hieman mainetta sekä yliopiston auktoriteettien että nuorten miesten
-joukossa, joiden kesken häntä alettiin arvioida suuremmaksikin kuin
-hän todellisuudessa oli. Kun hän pari kertaa, oli voittanut heidän
-yhteisen vihollisensa mr. Bridgen, rupesivat toiset turvautumaan
-häneen ja katsomaan häneen heidän luokkansa esitaistelijana vanhempia
-ylioppilaita vastaan. Ne pojista, jotka hän otti uskotuikseen, eivät
-pitäneet häntä niin synkkänä ja ylpeänä kuin hänen ulkonäkönsä oli
-maattanut uskomaan, ja Don Dismallo, joksi häntä sanottiin, tuli pian
-hieman merkitsevämmäksi henkilöksi yliopistossaan, ja oli, niin hän
-luulee, vanhempien ylioppilaiden mielestä vaarallinen otus.
-
-Don Dismallo oli piintynyt nuori jakobiitti, kuten muutkin hänen
-perheensä jäsenet; hän salli itselleen useita hullunkurisia
-uskollisuuden ilmauksia ja kutsui nuoria ystäviä juomaan burgundiviiniä
-ja tyhjentämään kuninkaan maljan Jaakko-kuninkaan syntymäpäivänä; hän
-käytti mustaa pukua tämän kruunustaluopumispäivinä, paastosi kuningas
-Wilhelmin kruunauksen vuosi juhlapäivänä ja suoritti tuhansittain
-hupsuja ilveitä, joita ajatellessa häntä nyt hymyilyttää.
-
-Nämä hulluttelut aiheuttivat paljon moitteita Tom Tusherin puolelta,
-joka aina oli vallanpitäjäin ystävä, samoin kuin Esmond aina oli niitä
-vastustavalla kannalla. Tom oli vapaamielinen, Esmond vanhoillinen.
-Tom ei milloinkaan jäänyt pois luennolta, ja tervehti proctoria mitä
-syvimmin kumarruksin. Ei käy ihmetteleminen, että hän huokasi Harryn
-taipumattomuuden puolesta ja oli vihainen, kun toiset nauroivat
-tälle. Ellei Harryllä olisi ollut herra varakreivin suojelusta,
-olisi Tom epäilemättä katkaissut välinsä hänen kanssaan. Mutta kelpo
-Tom ei milloinkaan hylännyt toveria niin kauan kuin tämä oli maan
-mahtavien ystävä. Tämä ei ollut Tomin puolelta harkittua, vaan hänessä
-oli luonnollinen taipumus siihen. Hänessä ei imarteleminen ollut
-teennäistä, vaan se oli hänelle synnynnäinen tarve, sillä hän oli
-luonteeltaan kovin hyvänsuopa, avulias ja orjaileva.
-
-Harryllä oli hyvin runsaasti rahoja, sillä häntä avusti säännöllisesti
-sekä hänen rakas emäntänsä Castlewoodista että Chelsean
-leskivarakreivitär, joka antoi vuotuisesti lahjoituksensa ja kutsui
-Esmondin Lontoon lähellä olevaan taloonsa joka jouluna. Mutta näistä
-hyvistätöistä huolimatta Esmond oli aina köyhä, ja oli ihme, miten
-pienellä isältään tulevalla apurahalla Tom Tusher saattoi hyvin
-näytellä osaansa. Totta on, että Harry sekä kulutti, antoi että lainasi
-rahaansa hyvin vapaasti, mitä Thomas ei milloinkaan tehnyt. Luulen,
-että hän tässä suhteessa oli kuten kuuluisa Marlborough'n herttua, joka
-saatuaan nuorena miehenä viidenkymmenen killingin rahalahjan joltain
-hassulta nuorelta naiselta, joka rakastui hänen sievään ulkomuotoonsa,
-näytti tuota rahaa Cadoganille useita vuosikymmeniä jälkeenpäin
-piironginlaatikostaan, jossa se oli ollut siitä saakka kun hän oli
-myynyt nuorukaisena kunniansa hankkiakseen sen. En tarkoita, että Tom
-milloinkaan käytti somaa ulkomuotoaan näin edullisesti, sillä luonto ei
-ollut lahjoittanut hänelle mitään erikoisia ulkonaisia viehättävyyksiä,
-ja hän oli aina siveellisen käytöksen perikuva jättämättä koskaan
-käyttämättä tilaisuutta parhaimman neuvonsa antamiseen nuoremmalle
-toverilleen -- jonka neuvon antamisessa, ollaksemme oikeudenmukaisia,
-hän oli hyvin aulis. Ei silti, ettei Tomkin ollut reima poika omalla
-tavallaan. Hän piti leikkipuheesta, jos hänen onnistui se käsittää;
-ja joi jalomielisesti osansa pullosta, jos toinen sen maksoi ja
-erittäinkin, jos juomaveikkojen joukossa oli nuori lordi. Sellaisissa
-tapauksissa ei koko yliopistossa ollut kovempaa juojaa kuin mr. Tusher;
-ja mieltäylentävää oli nähdä hänen, parta juuri sileäksi ajettuna ja
-korein kasvoin laulavan: "Amen!" varhaisessa jumalanpalveluksessa
-aamulla. Lukemisessaan soi Harry-parka itselleen vapauden viiletellä
-kaikkien yhdeksän muusan jälkeen, ja hyvin todennäköisesti hän ei
-saanut heiltä keltään paljon suosiota; kun taas Tom Tusher, jolla oli
-yhtä vähän taipumusta runouteen kuin kyntömiehellä, kosiskeli siitä
-huolimatta itsepäisen kestävästi ja orjamaisen kuuliaisesti jumalaista
-Kalliopea ja saavutti palkkioksi opistaan palkinnon ja jonkunverran
-suosiota yliopistossa ja college'insa nuoremman opettajan viran. Tähän
-aikaan elämässään mr. Esmond sai sen vähäisen oppineisuuden, josta hän
-on koskaan voinut kerskata, ja kulutti hyvän osan päiväänsä ahmien
-ahneesti kaikkia kirjoja, jotka käsiinsä sai. Tähän pintapuoliseen
-tapaan hän tuli lukeneeksi enimpäin englantilaisten, ranskalaisten ja
-italialaisten runoilijain teokset; ja samoin hän sai pintapuoliset
-tiedot espanjankielestä, puhumattakaan vanhoista kielistä, joissa,
-erittäinkin latinassa, hän oli melkoinen mestari.
-
-Sitten, yliopistoelämänsä keskivaiheilla, hän alkoi lukea sitä
-elämänuraa varten, johon mainen viisaus pikemminkin kuin taipumus
-häntä veti, ja joutui pian päästään pyörälle teologisessa väittelyssä.
-Opintojensa varrella (joita ei ohjannut se vakaumus ja harras
-mieli, joita sellainen tutkiminen vaatii) havaitsi nuorukainen
-itsensä jonkun kuukauden päättyessä roomalaiskatoliseksi ja aikoi jo
-tunnustaa uskonsa; seuraavana kuukautena Chillingworthin vaikutuksesta
-protestantiksi; ja kolmantena skeptikoksi Hobbesin ja Baylen
-vaikutuksesta. Kelpo Tom Tusher sitä vastoin ei milloinkaan antanut
-mielensä eksyä määrättyjen yliopillisten latujen ulkopuolelle, vaan
-uskoi kolmekymmentäyhdeksän artikkelia, koko sydämestään ja olisi
-vannoutunut ja allekirjoittanut nimensä toisiin kolmeenkymmeneen
-yhdeksään täydellisen kuuliaisesti. Harryn itsepäisyys tässä asiassa
-ja hänen häilyvät ajatuksensa ja keskustelunsa masensivat ja
-loukkasivat hänen vanhempaa toveriaan niin että kehittyi kylmyys ja
-vieraantuminen heidän välillään, joten he olivat enää tuskin muuta
-kuin tuttavia, vaikka olivat olleet läheisiä ystäviä ensin tullessaan
-yliopistoon. Yliopistossa politikoitiinkin; ja tässäkin asiassa nuo
-kaksi nuorta miestä olivat erimielisiä. Tom julistautui, vaikka olikin
-korkeakirkollinen, lujaksi kuningas Wilhelmin mieheksi, kun taas Harry
-toi mukanaan yliopistoon perheensä tory-politiikan, johon hänen täytyi
-lisätä Oliver Cromwellin vaarallinen ihaileminen. Tämän tai kuningas
-Jaakon puolelle hän useinkin suvaitsi asettua väittelyissä, joita
-nuorilla herroilla oli tapana pitää toistensa huoneissa; he väittelivät
-kansan asemasta, kruunatuista ja eroitetuista kuninkaista ja joivat
-menneitten ja nykyisten sankarien ja kaunottarien maljoja yliopiston
-olutruukuista.
-
-Täten Esmond joutui elämään hyvin paljon yksin yliopistossa-oloaikanaan
-joko syntyperänsä tai luonteensa luonnollisen surunvoittoisuuden
-tähden; sillä hänellä ei ollut tarpeeksi kunnianhimoa tehdäkseen
-itsensä huomatuksi yliopistoelämässä eikä hän välittänyt sekaantua
-ylioppilasten huvitteluihin ja poikamaisiin iloihin; toverit kun
-olivat suurimmaksi osaksi kahta tai kolmea vuotta häntä nuorempia.
-Hän kuvitteli mielessään, että yhteisessä seurusteluhuoneessa hänen
-college'insa pojat pilkkasivat häntä hänen syntyperänsä vuoksi, ja
-pysyi tästä syystä erillään heidän seurastaan. Saattaa olla, että hän
-sai aikaan tämän pahennuksen, jonka hän kuvitteli johtuvan muista,
-omalla käytöksellään, sillä kun hän sitä arvostelee myöhempänä
-elämänsä aikana, hän huomaa olleensa äreä ja ylenkatseellinen. Mutta
-kuitenkin hän oli yhtä lempeän kiitollinen ystävällisyydestä kuin hän
-oli herkkä tuntemaan pilkan ja vääryyden; ja vaikka hän tavallisesti
-oli yksinäinen, oli hänellä sentään parisen hyvin lämmintä ystävää
-senaikuisten toveriensa parissa.
-
-Eräs näistä oli omituinen herrasmies, joka asui yliopistossa, vaikkei
-hän ollut sen jäsen, ja opetti erästä taitoa, jota tuskin tunnetaan
-nykyisessä tavallisessa yliopistokasvatuksessa. Tämä oli eräs
-ranskalainen pakolaisupseeri, joka oli karkoitettu syntymämaastaan
-siellä vallinneiden protestanttivainojen aikana, ja tuli Cambridge'iin,
-jossa opetti miekkailutaitoa ja perusti asesalin. Vaikka hän ilmoitti
-olevansa protestantti, väitettiin mr. Moreauta valepukuiseksi
-jesuiitaksi; häntä olikin hyvin lämpimästi suositeltu tory-puolueelle,
-joka oli voimakas siinä yliopistossa, ja todennäköisesti hän oli niitä
-monia asiamiehiä, joita Jaakko-kuninkaalla oli tässä maassa. Esmond
-havaitsi tämän herran keskustelun paljon enemmän makunsa mukaiseksi
-kuin yliopiston oppineiden puheen seurusteluhuoneessa. Hän ei
-milloinkaan väsynyt Moreaun kertomuksiin Turennen ja Condén sodista,
-joihin tämä oli ottanut osaa; ja koska Harry oli tuntenut ranskankielen
-lapsuudestaan asti ja taisi sitä paikassa, jossa aniharvat sitä
-puhuivat, tuli hänen seuransa hyvin mieluisaksi vanhalle, urhealle
-miekkailutaidon professorille, jonka mielioppilas hän oli; professori
-tekikin mr. Esmondista melkoisen etevän mestarin _escrimen_ jalossa
-taidossa.
-
-Seuraavana lukukautena Esmondin piti suorittaa kandidaattitutkintonsa
-ja sen jälkeen aikanaan omaksua papinkauhtana ja kaulus, joita hänen
-lempeä emäntänsä halusi hänen käyttävän. Tom Tusher oli jo tähän
-aikaan pappi ja college'insa jäsen; ja Harry tunsi hyvin mielellään
-luovuttavansa oikeutensa Castlewoodin papinvirkaan Tomille, sillä hänen
-oma kutsumuksensa tuskin oli saarnavirka. Mutta kun hän ennen kaikkia
-muita asioita maailmassa oli sidottu rakkaaseen emäntäänsä ja tiesi,
-että hänen kieltonsa tekisi tämän surulliseksi, päätti Harry olla
-antamatta tälle mitään vihjausta haluttomuudestaan papilliseen virkaan;
-ja tässä epätyydyttävässä mielentilassa hän läksi Castlewoodiin
-viettämään viimeistä loma-aikaa, joka hänellä oli, ennenkuin hän antoi
-vihkiä itsensä papiksi.
-
-
-
-XI luku.
-
-TULEN LOMA-AJAKSI CASTLEWOODIIN JA KEKSIN SIELLÄ SALAISEN PERHESURUN.
-
-Tällä kolmannella pitkällä loma-ajallaan Esmond tuli, kuten
-tavallisesti, Castlewoodiin, tuntien suloisen mielihyvän värähdyksen,
-kun huomasi taas olevansa talossa, jossa oli viettänyt niin monta
-vuotta, ja nähdessään emäntänsä lempeiden, tuttujen silmäin häntä
-katselevan. Hän ja hänen lapsensa (joista erillään varakreivitär
-harvoin kohtasi Harryn) tulivat häntä tervehtimään. Beatrix-neiti
-oli kasvanut niin pitkäksi, ettei Harry oikein tietänyt saiko häntä
-suudella vai ei; ja tyttö punastui ja vetäytyi pois, kun hän aikoi
-antaa tämän tervehdyksen, vaikka hän sen otti ja pyysikin sitä heidän
-ollessaan kahden kesken. Nuori lordi oli kasvanut ja alkoi kehittyä
-isänsä muotoiseksi ulkonäöltään, vaikka hänellä oli äitinsä lempeät
-silmät. Castlewoodin varakreivitär näytti myös aivan kuin kasvaneen
-sen jälkeen kuin Harry oli hänet nähnyt -- oli komeammannäköinen,
-vartaloltaan täyteläisempi, ja hänen kasvoillaan, jotka yhä olivat,
-kuten aina, mitä lempeimmät, ja ystävällisimmät, oli käskevämpi ja
-päättäväisempi ilme kuin niissä viattoman suloisissa piirteissä, joita
-Harry niin kiitollisena muisti. Hänen äänensä sävy oli entistä paljon
-syvempi ja surullisempi kun hän puhui ja otti vastaan Harryn. Se
-vallan hämmästytti Esmondia, joka yllättyneenä katseli kreivittäreen
-tämän puhuessa, jolloin tämä käänsi katseensa hänestä pois; eikä hän
-enää sen jälkeen katsonut Esmondiin, milloin tämän katse oli häneen
-kohdistettu. Jotain suruun ja salaisuuteen viittaavaa, joka täytti
-Esmondin mielen epämääräisellä levottomuudella, tuntui olevan tuossa
-matalassa, värisevässä äänessä ja ja katsovan noista kirkkaista,
-surullisista silmistä. Hänen tervehdyksensä Esmondille oli niin kylmä,
-että se melkein koski nuorukaiseen (joka olisi tahtonut polvistua ja
-suudella hänen pukunsa lievettä, niin harras ja tulinen oli hänen
-kunnioituksensa ja kiintymyksensä), ja tämä oli epävarma vastatessaan
-kysymyksiin, joita varakreivitär, hänkin puolestaan epäröiden, alkoi
-tehdä. Oliko hän onnellinen Cambridge'issa? Lukiko hän liian paljon?
-Toivottavasti ei. Hän oli kasvanut kovin pitkäksi ja näytti erinomaisen
-hyvinvoivalta.
-
-"Hänellä on viikset!" huudahti nuori herra Esmond.
-
-"Miksi hän ei käytä peruukkia, kuten lordi Mohun?" kysyi
-Beatrix-neiti. "Mylord sanoo, ettei kukaan käytä omaa tukkaansa."
-
-"Luullakseni sinun on otettava huostaasi vanha huoneesi", sanoi
-varakreivitär. "Toivon, että taloudenhoitajatar on pannut sen kuntoon."
-
-"Mutta äiti, sinähän olet itse ollut siellä kymmenen kertaa näinä
-kolmena päivänä!" huudahti Frank.
-
-"Ja hän leikkasi muutamia kukkia, jotka sinä olit istuttanut minun
-puutarhaani -- muistatko, monta, monta vuotta sitten? -- kun olin aivan
-pikkuinen tyttö", virkkoi miss Beatrix innostuneena. "Ja äiti asetti ne
-sinun akkunallesi."
-
-"Muistan sinun pitäneen ruusuista, kun tautisi jälkeen parannuit",
-sanoi mylady käyden punaiseksi kuin ruusu. He veivät kaikki yhdessä
-Harry Esmondin kamariinsa; lapset juoksivat edellä, Harry käveli
-emäntänsä vieressä käsikädessä.
-
-Huonetta oli monin tavoin koristettu ja kaunistettu häntä
-vastaanottamaan. Kukat olivat akkunalla porsliinimaljakossa; ja
-vuoteella oli hieno uusi vuodepeite, jonka kielikello Beatrix sanoi
-äidin myös tehneen. Tuli räiskyi uunissa, vaikka oltiinkin kesäkuussa
--- varakreivitär oli sitä mieltä, että huone kaipasi lämmittämistä.
-Kaikki oli tehty, että saataisiin hänet tuntemaan itsensä onnelliseksi
-ja tervetulleeksi. "Etkä tule enää olemaan paashi, vaan herra ja
-sukulainen, ja saat kävellä isän ja äidin kanssa", sanoivat lapset.
-Ja niin pian kuin hänen rakas emäntänsä ja lapset olivat jättäneet
-hänet yksikseen, hän heittäytyi polvilleen pienen vuoteensa viereen,
-rakkaudesta ja kiitollisuudesta ylitsevuotavaisin sydämin, ja rukoili
-siunausta niille, jotka olivat niin hyviä häntä kohtaan.
-
-Lapset, jotka aina ovat talon juorukelloja, tutustuttivat hänet
-pian talon ja perheen pikkuasioihin. Isä oli ollut Lontoossa kaksi
-kertaa. Isä oli nykyään usein matkoilla. Isä oli vienyt Beatrixin
-mukaansa Westlandsiin, jossa hän oli ollut pitempi kuin sir George
-Harpersin toinen tytär, vaikka tämä oli kahta vuotta vanhempi. Isä
-oli vienyt Beatrixin ja Frankin, molemmat, mukaansa Bellminsteriin,
-jossa Frank oli voittanut lordi Bellminsterin pojan nyrkkitaistelussa
--- niin kertoi varakreivi nauraen Harrylle jälkeenpäin. Useat herrat
-tulivat isän luona käymään, ja isä oli saanut uuden pelin Lontoosta,
-ranskalaisen pelin, jota sanottiin biljardiksi -- Ranskan kuningas
-pelasi sitä oikein hyvin; ja leski varakreivitär Castlewood oli
-lähettänyt miss Beatrixille lahjan ja isällä oli uudet kääsit, joita
-varten oli kaksi pientä hevosta, joita hän itse ajoi äidin vaunujen
-vierellä, ja tohtori Tusher oli kiukkuinen ja oikea maanvaiva, eivätkä
-he vähääkään pitäneet hänen opetuksestaan; eikä isä välittänyt heidän
-opiskeluistaan, vaan nauroi, kun he olivat kirjojensa ääressä, mutta
-äiti piti siitä, ja opetti heitä; "enkä luule, että isä pitää äidistä",
-sanoi miss Beatrix silmät suurina. Hän oli tullut aivan lähelle
-Harry Esmondia tämän pakinan kestäessä ja istui hänen polvellaan ja
-oli tutkinut kaikki hänen pukunsa yksityiskohdat ja kaikki hänen
-jokapäiväisten kasvojensa hyvät ja huonot piirteet.
-
-"Sinä et saa sanoa, ettei isä pidä äidistä", sanoi poika tämän
-tunnustuksen kuullessaan. "Äiti ei ole koskaan niin sanonut. Ja äiti
-kielsi sinua niin sanomasta, miss Beatrix."
-
-Tämä oli epäilemättä syynä lady Castlewoodin silmien surullisuuteen
-ja hänen äänensä valittaviin värähdyksiin. Kukapa ei tunne silmiä,
-jotka kerran ovat olleet rakkauden valaisemia ja joissa ei tuo leikki
-enää loista? -- sammuneita lamppuja, joita kerran huolella hoidettiin
-ja hoivattiin? Jokaisella ihmisellä on sellaisia kotonaan. Sellaiset
-muistuttajat saattavat upeimmat huoneemme näyttämään värittömiltä ja
-surullisilta; sellaiset kasvot luovat varjon päivänpaisteeseemme.
-Niinpä eivät rakastavien kesken vannotut valat ja taivaan
-avuksihuutamiset ja papilliset menot ja harras usko ja niin hellä ja
-uskollinen rakkaus, ettei se milloinkaan epäile iankaikkisuuttaan,
-kykene ollenkaan tekemään rakkautta iäiseksi. Se kuolee kuulutuksista
-ja papista huolimatta; olen usein ajatellut, että sille, olisi suotava
-sairaskäynnit ja hautajaismenot ja viimeinen voitelu ja _abi in pace_
-[mene rauhassa]. Sillä on vaiheensa, kuten kaikella kuolevaisella --
-alkunsa, edistyksensä ja kuihtumisensa. Se puhkeaa nuppuun ja kukkii
-auringonpaisteessa ja se kuihtuu ja kuolee. Strephon ja Chloe riutuvat
-erillään ollessaan, yhtyvät riemuiten; ja pian kuulette että Chloe
-itkee ja Strephon on katkaissut keppinsä Chloen selkään. Voiko sen
-korjata niin, ettei siinä näy mitään halkeamia? Eivät kaikki Hymenin
-papit yhteensä, eivät kaikki jumalien palvonnat voi sitä enää ehjäksi
-saattaa!
-
-Heräten unelmista, kirjoista ja yliopistollisen kunnian näyistä, joihin
-hän oli ollut kaksi vuotta uponnut, Harry Esmond heti kotiin palattuaan
-huomasi joutuneensa keskelle elämän todellista murhenäytelmää, joka
-valtasi hänet ja kiinnitti hänen mieltään enemmän kuin kaikki, mitä
-hänen opettajansa oli hänelle opettanut. Henkilöt, joita hän maailmassa
-eniten rakasti ja joille hän oli enimmän velkaa, elivät onnettomina.
-Naisista lempein ja paras kärsi huonoa kohtelua ja vuodatti salaa
-kyyneleitä; mies, joka laiminlyömällä -- ei väkivaltaisuudella
--- teki hänet onnettomaksi, oli Harryn hyväntekijä ja isäntä.
-Talossa, jossa tuon pyhän, sisimmän rakkauden liekin asemasta on
-pohjimmaisena epäsopu, tulee koko perhe ulkokultaiseksi ja kukin
-valehtelee lähimmäisilleen. Mies (tai ehkä vaimo) valehtelee, kun
-vieraita tulee, ja kantaa sovun ja kohteliaisuuden hymyä kasvoillaan
-vieraittensa aikana. Vaimo valehtelee (hänen asiansa onkin niin tehdä
-ja hymyillä, olipa hän kuinka masennettu tahansa), nielee kyyneleensä
-ja valehtelee herralleen ja mestarilleen -- valehtelee pyytäessään
-pikku Jaakkoa kunnioittamaan rakasta isää -- valehtelee vakuuttaessaan
-isoisälle olevansa täysin onnellinen. Palvelijat valehtelevat seisten
-vakavakasvoisina herransa tuolin takana ja teeskennellen olevansa
-tietämättömiä tuosta taistelusta; ja niin kulkee koko elämä aamusta
-makuuaikaan asti, päivästä päivään, valheen merkeissä. Viisastelijat
-sanovat sitä oikeaksi suhtautumiseksi moraaliin ja vetävät esimerkkeinä
-esiin Bauciin ja Philemonin hyvän elämän.
-
-Mylady siis ei puhunut suruistaan Harry Esmondille, mutta mylord
-sensijaan ei ollut vähääkään vaitelias juovuspäissään, vaan
-puhui hyvinkin avomielisesti kehoittaen karkealla tavallaan ja
-hiomattomalla puhetavallaan Harrya varomaan kaikkia naisia, koska
-he olivat pettureita, viekastelijoita ja uskottomia, ja hän
-käytti muitakin päteviä määritelmiä heistä puhuessaan. Se olikin
-senaikuinen tapa, täytyy myöntää; ja aikalaisistani huomiota
-saavuttaneista kirjailijoista ei löydä ainoatakaan, Dick Steele-parkaa
-lukuunottamatta, joka ei puhuisi naisesta kuin orjasta ja pilkaten
-häntä kohtelisi sellaisena. Pope, Congreve, Addison ja Gay vetävät
-jok'ainoa tätä nuottia, kukin heistä luonteensa ja kohteliaisuutensa
-mukaan; ja äänekkäin ja häpeällisin heistä kaikista on solvauksissaan
-tohtori Swift, joka puhui heistä ja kohteli heitä kaikkein pahimmin.
-
-Paljon siitä riidasta ja vihasta, joka avioliitossa olevien kesken
-syntyy, aiheutuu luullakseni miehen vihasta ja kapinoimisesta, kun
-hän havaitsee, että hänen orjansa ja vuodetoverinsa, jonka on oltava
-kaikkien hänen toivomustensa täyttäjä ja joka kirkossa on vannotettu
-kunnioittamaan ja tottelemaan häntä, on häntä ylempi ja että _hänen,_
-eikä vaimon, tulisi olla alamaisen asemassa. Ja juuri tässä luulen
-piilleen syyn mylordin vihaan vaimoaan kohtaan. Kun hän jätti vaimonsa,
-alkoi tämä ajatella omintakeisesti, eivätkä hänen ajatuksensa olleet
-hänen miehelleen suosiollisia. Kun juhlavalaistuksen jälkeen rakkauden
-lamppu, josta äsken puhuimme, on sammunut ja katselemme muotokuvaa
-tavallisessa päivänvalossa, niin miltä töherrykseltä se näyttääkään!
-Miten kömpelö muoto! Miten monien miesten ja vaimojen luulette
-kokevan tämän? Ja vaikka naisesta on tuskallista olla koko elämänsä
-ajaksi sidottuna hölmöön ja säädettynä rakastamaan ja kunnioittamaan
-pölkkypäätä, niin se on miehelle itselleen varmaankin vielä pahempaa,
-jos hänen hämärässä käsityksessään kangastaa tieto siitä, että tuo
-hänen orjansa ja juhtansa todellisuudessa on häntä ylempi olento, että
-vaimo, joka täyttää hänen käskynsä ja alistuu hänen mielensä mukaan,
-on hänen herransa, että vaimo voi ajatella tuhansia asioita, jotka
-eivät ole miehen samentuneiden aivojen saavutettavissa, ja että tuossa
-päässä, joka on tyynyllä hänen vieressään, on tuhansia tunteita,
-ajatusten ongelmoita, salaista halveksumista ja kapinamieltä, joiden
-olemassaolon hän vain hämärästi käsittää, kun ne varkain pilkistävät
-vaimon silmistä -- rakkauden aarteita, jotka ovat tuomitut häviämään,
-kun ei ole yhtään kättä niitä poimimaan -- suloisia kuvitelmia ja
-kauneuden ilmestyksiä, jotka kehittyisivät ja puhkeisivat kukkaan
--- terävä nero, joka loistaisi timantin lailla, jos se tuotaisiin
-aurinkoon; ja tyranni, jonka vallassa ne ovat, musertaa kaikkien
-näiden nuput, ajaa ne takaisin uumeniinsa kuten orjat vankeuteen ja
-pimeyteen ja kiivailee ulkopuolella, että hänen vankinsa kapinoi ja
-että hänen uskollisuudenvalan vannonut alamaisensa on tottelematon ja
-uppiniskainen. Samoin oli tuo lamppu sammuksissa Castlewoodin linnassa,
-ja varakreivi ja varakreivitär näkivät toisensa semmoisina kuin he
-todellisuudessa olivat. Kun varakreivitär oli sairastunut ja hänen
-kauneutensa oli senjälkeen vähentynyt, oli varakreivin lemmen hehku
-vaimoaan kohtaan kadonnut; varakreivin itserakkaus ja uskottomuus oli
-hävittänyt varakreivittären hupsun rakkauskuvitelman ja kunnioituksen.
-Rakkauden! -- kukapa rakastaisi huonoa ja epämiellyttävää?
-Kunnioituksen! -- kukapa kunnioittaisi alhaista ja aistillista? Eivät
-kaikki avioliittovalat, jotka ovat vannotut kaikkien maailman pappien,
-kardinaalien, lähetyssaarnaajain, multien ja rabbien edessä, voi sitoa
-tuohon kauheaan liittoon. Tämä aviopari eli siis erillään; vaimo
-onnellisena, kun hänen suotiin rakastaa ja vaalia lapsiaan (jotka
-eivät milloinkaan hänen tahdostaan olleet poissa hänen luotaan), ja
-kiitollisena, kun oli pelastanut tällaiset aarteet siitä haaksirikosta,
-jossa paras osa hänen sydäntään hukkui.
-
-Näillä pienokaisilla ei ollut ketään opettajaa, lukuunottamatta
-äitiänsä ja tohtori Tusheria, joka tilapäisesti opetti uskontoa, ja
-he olivat edistyneet paremmin kuin odottaa sopi opettajan johdossa,
-joka oli niin hemmoitteleva ja rakastava kuin lady Castlewood.
-Beatrix osasi laulaa ja tanssia kuin hengetär. Hänen laulunsa oli
-hänen isälleen ihastus päivällisen jälkeen. Beatrix hallitsi taloa
-pienin itsevaltiaan oikuin, joita hänen vanhempansa imartelivat ja
-nauroivat. Hän oli jo kauan sitten oivaltanut kirkkaiden silmiensä
-arvon ja piti mielistelyharjoituksia _in corpore vili_ [halvassa
-seurapiirissä] maalaisten ja maalaisherrain parissa, kunnes saattoi
-valmistautua valloittamaan maailmaa ja hienostoa. Hän lisäsi uuden
-nauharuusukkeen pukuunsa Harry Esmondin kunniaksi, käytti silmiensä
-viehätysvoimaa ja suuntasi nuoret hymynsä häneen; tämä kaikki huvitti
-suuresti tuota nuorta miestä ja ilostutti hänen isäänsä, joka nauroi
-äänekästä nauruaan ja yllytti tytärtään tämän tuhansiin ilveihin. Lady
-Castlewood tarkkasi lasta vakavana ja surullisena. Tyttönen vastaili
-ärtyisästi äidilleen, mutta vakuutteli innokkaasti rakkauttaan ja
-lupasi parannusta; ja hän oli yhtä valmis itkemään (pienen, hänen oman
-huimapäisyytensä aiheuttaman riidan jälkeen), kunnes oli voittanut
-takaisin äitinsä suosion kuin uhatakseen lempeän rouvan mielenrauhaa
-uusilla levottoman turhamaisuuden puuskilla. Äitinsä surullisia
-katseita hän pakeni isänsä istuimelle ja puolihumalaiseen nauruun. Hän
-yllytti jo näin toisen toista vastaan, ja tuo pikkuinen veijari oli
-mielissään pikku ilkeyksistään, joiden tekotaidon hän jo niin aikaisin
-osasi.
-
-Castlewoodin nuorta perillistä hemmoittelivat piloille sekä isä että
-äiti. Hän otti vastaan heidän hyväilynsä niinkuin miehet ja aivan
-kuin ne olisivat olleet hänen oikeutensa. Hänellä oli haukkansa ja
-lintukoiransa, pieni hevosensa ja vainukoiransa. Hän oli oppinut
-ratsastamaan, juomaan ja ampumaan lennosta; hän otti esimerkkiä herra
-isästään siinä, että hänellä oli pikkuinen hovinsa, kuten tulevalla
-perijällä tulikin olla; hovin muodostivat metsästäjän ja puunhakkaajan
-pojat. Jos pojalla oli päänsärky, oli hänen äitinsä yhtä säikähtänyt
-kuin jos rutto olisi ollut talossa. Varakreivi nauroi ja laski leikkiä
-jyrkkään tapaansa (tämä sattui uudenvuodenpäivän jälkeisenä päivänä,
-päänsärky johtui liiallisesta herkkulihapiirakan syömisestä) ja
-sanoi kiroten kuten tavallisesti: "Perhana vie, Harry Esmond, miten
-vaimoni huolehtii poikani päänkivistyksestä. Hän oli ennen huolissaan
-minustakin, poikaseni (ojennapa malja, Harry) ja pelästyksissään, jos
-minulla oli päänsärky, ennen muinoin. Hän ei välitä minun päästäni
-nyt. Semmoisia ne ovat -- naiset -- kaikki samaa maata, Harry, kaikki
-pettureita sydämissään. Pidä kiinni yliopistosta -- pidä kiinni
-punssista ja vanhasta oluesta -- äläkä koskaan katso naiseen, joka on
-sievempi vanhaa kuonanaamaista siivoojamuijaa. Se on minun neuvoni."
-
-Varakreivin tapana oli singahutella tämänluonteisia pilapuheita
-vaimonsa ja lastensakin saapuvilla ollessa, aterioiden aikana
--- kömpelöitä, katkeria ivapuheita, jotka loukkasivat myladya
-monta monituista kertaa, vaikka hän ei aina ollut kuulevinaan,
-ja jotka silloin tällöin osuivat maaliinsa ja saivat uhriparan
-peräytymään (kuten saattoi nähdä hänen punoittavista poskistaan ja
-kyyneltyneistä silmistään), mutta toisinaan kiihoittivat hänet vihaan
-ja vastustukseen, jolloin hän vastaukseksi näihin raskaisiin nuoliin
-singahutti takaisin värisevän vastauksen. Pari ei ollut onnellinen,
-eikä myöskään ollut onnellista olla heidän luonaan. Voi, että nuoruuden
-rakkaus ja totuus päättyy tällaiseen katkeruuteen ja vararikkoon!
-Mikään ihme ei ole nähdä nuoren parin rakastavan toisiaan -- mutta
-nähdä vanhan parin rakastavan tosiaan, se on paras kaikista näyistä.
-Harry Esmondista tuli molempien uskottu, -- toisin sanoen varakreivi
-kertoi nuorukaiselle kaikki surunsa ja kärsimänsä vääryydet (jotka
-olivat lordi Castlewoodin itsensä aiheuttamia), ja Harry arvasi
-varakreivittären surut. Harryn rakkaus johti hänet helposti läpi
-sen ulkokultaisuuden, jonka peitossa lady Castlewood näki hyväksi
-tavallisesti kulkea, ja hän näki ladyn sydämeen koskevan, vaikka hänen
-kasvonsa hymyilivät. Vaikea temppu naisen elämässä on tuon naamion
-säilyttäminen, jota maailma vaatii heidän käyttämään. Mutta suurempaa
-rikosta ei ole kuin että nainen osoittaa saavansa väärää kohtelua ja
-olevansa onneton, vaikkapa niin olisikin. Maailma vaatii säälimättä
-häntä näyttämään iloiselta; ja meidän naistemme, kuten Malabarin
-vaimojen, on kuljettava hymyilevinä ja maalattuina uhratakseen itsensä
-miestensä mukana, ja heidän sukulaisensa ovat kaikkein innokkaimpia
-pakottamaan heitä velvollisuuttaan täyttämään ja hyvähuudoin ja
-kiitoksin tukahuttamaan ja vaimentamaan heidän tuskanhuutonsa.
-
-Niinpä Harry Esmond melkein huomaamattaan tutustui isäntänsä perheen
-surulliseen salaisuuteen. Kaksi vuotta aikaisemmin ei hän ollut sitä
-älynnyt, sillä hän ei voinut sitä silloin ymmärtää; mutta lukeminen
-ja ajatteleminen ja ihmisten tutkiminen oli häntä vanhentanut, ja
-erään elämän, joka todellisuudessa ei ollut milloinkaan ollut oikein
-onnellinen, syvin suru paljastui hänelle, kun hänen täytyi pakostakin
-ymmärtää ja sääliä surua, jota huojentamaan hän oli aivan voimaton.
-
-On sanottu, ettei mylord koskaan tahtonut tehdä alamaisuusvalaansa
-eikä ottaa vastaan paikkaansa Irlannin kuningaskunnan ylimyksenä --
-Irlannissa hänellä olikin tiluksia vain nimeksi; ja hän kieltäytyi
-vastaanottamasta Englannin päärin arvoa, jonka kuningas Wilhelmin
-hallitus hänelle tarjosi lahjoakseen hänet uskollisuuteen.
-
-Hän olisi saattanut vastaanottaa tämän, ja epäilemättä olisikin sen
-tehnyt, ellei hänen vaimonsa olisi sitä innokkaasti vastustanut; mylady
-hallitsi puolisonsa mielipiteitä paremmin kuin hänen käytöstään;
-hän oli sydämellinen ja suoramielinen nainen, jolla oli vain yksi
-uskon ja oikeuden ohje, eikä hän milloinkaan tahtonut hairahtua
-uskollisuudestaan maanpaossa olevaa kuninkaallista perhettä kohtaan
-tai tunnustaa muuta valtiasta kuin kuningas Jaakon. Ja vaikka hän
-tyytyi tottelevaisuuteen vallassa olevaa hallitusta kohtaan, ei mikään
-kiusaus voinut häntä pakottaa tunnustamaan Oranian prinssiä oikeaksi
-hallitsijaksi; eikä hän sallinut miehensäkään tätä siksi tunnustaa.
-Niinpä siis lordi Castlewood tuskin koko elinaikanansa vannoi
-uskollisuuden valaansa, vaikka hänen kieltäytymisensä aiheuttikin
-hänelle monta kärsimystä ja teki hänet synkäksi ja huonotuuliseksi.
-
-Vallankumouksen jälkeisenä vuonna ja koko kuningas Wilhelmin
-elinajan tiedetään punotun yhtämittaisia juonia karkoitetun perheen
-valtaanpalauttamiseksi; mutta jos lordi Castlewood otti näihin
-ollenkaan osaa, kuten on mahdollista, kesti sitä vain lyhyen ajan ja
-silloin kuin Harry Esmond oli liian nuori tutustuakseen sellaisiin
-tärkeisiin salaisuuksiin.
-
-Vuonna 1695 suunniteltiin sir John Fenwickin, eversti Lowickin ja
-muiden salaliitto; aiottiin asettua väijytykseen kuningas Wilhelmin
-tullessa Hampton Courtista Lontooseen ja muodostettiin salainen
-suunnitelma, johon suuri joukko aatelia ja ylhäisiä otti osaa. Silloin
-ilmestyi isä Holt Castlewoodiin ja toi mukanaan nuoren ystävän, erään
-herran, jota sekä mylord että isä, kuten oli helppo huomata, kohtelivat
-tavattoman kunnioittavasti. Harry Esmond näki tämän herran ja tunsi ja
-muisti hänet myöhemmin elämänsä varrella, kuten aikanaan osoitetaan. Ei
-hänellä nykyisin myöskään ole epäilystä siitä, että herra varakreivi
-oli jotenkin sekaantunut näihin toimiin, joissa kaikissa oli mukana
-isä Holt, joka matkusteli sinne tänne monenmoisten eri nimien ja
-valepukujen suojassa. Isän toveri kulki kapteeni Jamesin nimellä;
-jälkeenpäin Harry Esmond näki tämän toisennäköisenä ja aivan eri
-nimellä.
-
-Seuraavana vuonna pantiin toimeen historiallinen Fenwick-salaliitto,
-joka päättyi sir Johnin ja useiden muiden mestaukseen; salaliittolaiset
-kärsivät miehekkäästi rangaistuksensa; heitä saattoi Tyburniin myladyn
-isä, tuomiorovasti Armstrong, mr. Collier sekä muutamat muut vankat
-uskollisuuden valaansa vannomattomat kirkonmiehet, jotka antoivat
-heille synninpäästön hirsipuun juurella.
-
-On tunnettua, että kun sir John tuli paljastetuksi, saatiin, selville
-suuri joukko salaliittoon osallisien herrain nimiä, mutta silloin
-prinssi jalomielisen viisaasti ja lempeästi poltti hänelle hankitun
-luettelon salaliittolaisista ja sanoi, ettei hän halunnut tietää
-asiasta sen enempää. Tämän jälkeen lordi Castlewood vannoi pyhän valan,
-ettei hän milloinkaan, taivas häntä siihen auttakoon, enää ottaisi
-osaa mihinkään toimenpiteeseen tuota urhoollista ja hyväsydämistä
-miestä vastaan; ja samoin hän vastasi Holtille, kun tuo väsymätön
-pappi kävi hänen luonaan ja olisi toivonut lordin ottavan osaa uuteen
-salaliittoon. Tämän jälkeen mylord puhui aina kuningas Wilhelmistä
-mitä viisaimpana, urhoollisimpana ja suurimpana miehenä -- mikä
-tämä epäilemättä olikin. Mylady Esmond puolestaan sanoi, ettei hän
-milloinkaan saattanut antaa kuninkaalle anteeksi ensiksikään sitä,
-että tämä oli häätänyt appiukkonsa valtaistuimeltaan ja toiseksi
-sitä, ettei tämä ollut uskollinen vaimolleen, prinsessa Marialle.
-Luulen tosiaankin, että vaikka itse Nero nousisi haudastaan ja tulisi
-Englannin kuninkaaksi ja hyväksi aviomieheksi, naiset antaisivat
-hänelle synnit anteeksi. Varakreivi nauroi vaimonsa vastaväitteille --
-tuollainen hyveen mittapuu ei hänestä oikein soveltunut.
-
-Viimeinen neuvottelu, joka mr. Holtilla oli varakreivin kanssa,
-tapahtui, kun Harry oli tullut kotiin yliopistosta viettämään
-ensimmäistä loma-aikaansa (Harry näki entisen opettajansa vain puolen
-tunnin ajan eikä puhunut mitään kahdenkesken tämän kanssa), ja
-heidän keskustelunsa, mitä se sitten lienee ollutkin, saattoi herra
-varakreivin kovin kiihdyksiin -- jopa siinä määrin, että hänen vaimonsa
-ja nuori sukulaisensa Harry Esmond eivät saattaneet olla huomaamatta
-hänen levottomuuttaan. Kun Holt oli mennyt, työnsi varakreivi Esmondin
-luotaan ja kohteli häntä sitten taas mitä huomaavaisimmin. Hän karttoi
-vaimonsa kysymyksiä ja katsoi lapsiinsa synkin ja huolestunein kasvoin
-mutisten: "Lapsi parat -- lapsi parat!" tavalla, joka ei voinut olla
-mitä suurimmassa määrin huolestuttamatta niitä, joiden elämänä oli
-häntä palvella ja totella. Tämän synkkyyden tulkitsi jokainen, joka
-piti silmällä lordi Castlewoodia, oman mielensä mukaan.
-
-Varakreivitär sanoi naurahtaen julman katkerasti: "Varmaankin on tuo
-olento Hextonissa ollut sairaana tai torunut häntä" (sillä varakreivin
-hulluus mrs. Marwoodiin nähden tunnettiin liiankin hyvin). Nuori Esmond
-pelkäsi varakreivin raha-asiain tilaa, jonka hän tunsi, ja että menot,
-jotka aina olivat hänen tuloja suuremmat, olivat aiheuttaneet lordi
-Castlewoodin levottomuuden.
-
-Eräs niistä syistä, joiden vuoksi herra varakreivi oli ottanut nuoren
-Esmondin erikoiseen suosioonsa, oli mitätön seikka, jota ei ole
-mainittu; se oli eräs tapaturma, joka oli onneksi Henry Esmondille.
-Vain muutamia kuukausia varakreivin Castlewoodiin tulon jälkeen
-talvisaikaan, nuori kreivi, joka silloin oli pieni mekkopukuinen poika
-juoksenteli huoneissa. Sattui sitten päivällisen jälkeen, että pikku
-Frank oli isänsä seurassa, joka nukahti viininsä ääreen huolehtimatta
-lapsesta, joka ryömi tulisijalle. Kaikeksi onneksi Esmondin emäntä
-lähetti hänet poikaa hakemaan, juuri kun kekäle oli sytyttänyt tuleen
-tuon kirkuvan pikku viikarin vaatteet. Esmond syöksyi esiin ja repi
-puvun pois pienokaisen yltä, niin että hänen omat kätensä paloivat
-pahemmin kuin lapsi, joka pikemmin pelästyi kuin sai vammoja tässä
-tapaturmassa. Mutta sattuman varassa oli, että päättäväinen henkilö
-juuri sillä hetkellä tuli huoneeseen, muuten varmaankin lapsi olisi
-palanut kuoliaaksi, sillä varakreivi nukkui juotuaan hyvin raskaasti
-eikä herännyt niin valppaana kuin tulee miehen, jonka on taisteltava
-vaaraa vastaan.
-
-Aina tämän jälkeen tuo isä puhui katumuksestaan ja nöyryydestään
-soimaten itseään juopoksi tyhjäntoimittajaksi ja vakuutteli ihailevansa
-Harry Esmondia, jotahan nimitti sankariksi vain siksi, että tämä
-oli tehnyt hyvin pienen palveluksen. Varakreivi kohteli lempeästi
-poikansa hengen pelastajaa ja Harrystä tuli aivan kuin perheen jäsen.
-Hänen palohaavojaan hoiti mitä suurimmalla huolellisuudella hänen
-lempeä emäntänsä, joka sanoi, että taivas oli lähettänyt tämän hänen
-lastensa suojelijaksi ja että hän oli rakastava Harryä koko elämänsä
-ajan. Ja tämän jälkeen Harry tuli perheensä ja rakkaan emäntänsä
-uskoon. Hänen kääntymisensä johtui enemmän siitä suuresta rakkaudesta
-ja lempeydestä, joka oli kehittynyt tässä pienessä perheessä kuin
-tuomiorovasti Armstrongin kehoituksista (vaikka näillä olikin
-häneen suuri vaikutusvoima). Uuden uskonsa tunnustajana hän on aina
-senjälkeen pysynytkin. Mitä tulee tohtori Tusherin kehumisiin, että
-hän muka oli tämän kääntymisen aiheuttaja -- niin halveksi mr. Esmond
-jo näinä nuoruutensa päivinä tohtoria siinä määrin, että jos Tusher
-olisi pyytänyt häntä jotain uskomaan (jota hän ei tehnytkään, eikä
-milloinkaan sekaantunut koko asiaan), olisi Harry heti pannut asian
-todenperäisyyden kyseenalaiseksi.
-
-Mylady joi harvoin viiniä, mutta määrättyinä vuoden päivinä, kuten
-syntymäpäivinä (Harry-paralla ei milloinkaan sellaista ollut) ja
-vuosipäivinä hän maistoi vähäisen; ja tämä päivä, joulukuun 29:s, oli
-sellainen. Tämän vuoden, siis 1696:n lopussa, oli ehkä neljätoista
-päivää kulunut mr. Holtin viimeisestä vierailusta, kun lordi Castlewood
-yhä hyvin synkkämielisenä istui pöydän ääressä -- silloin mylady pyysi
-palvelijaa tuomaan hänelle lasin viiniä ja, katsellen mieheensä ja
-hymyillen suloisinta hymyään sanoi: -- "Mylord, ettekö tekin täytä
-lasianne ja salli minun esittää maljaa?"
-
-"Mikä nyt on, Rachel?" sanoi tämä ojentaen tyhjän lasinsa täytettäväksi.
-
-"On joulukuun 29:s päivä", sanoi mylady näyttäen hellän kiitolliselta,
-"ja maljani on, Harryn malja -- Jumala siunatkoon häntä, joka pelasti
-poikani hengen."
-
-Mylord katsahti Harry Esmondiin tiukasti ja joi maljan; mutta
-paukahutti sen pöytään heti ja huokaisten nousi ja poistui huoneesta.
-Mikä oli vikana? Tiesimme kaikki, että jokin suuri suru vaivasi häntä.
-
-Harry Esmond ei tietänyt, oliko lordi älykkäästi keinotellen rikastunut
-vai oliko hän saanut lahjoituksia, joiden avulla hänen oli mahdollista
-pitää suurempaa taloutta ja elää vähemmän säästeliäästi kuin tähän
-asti; Castlewoodin talo vaati nyt paljon suurempia kustannuksia
-kuin ensimmäisinä vuosina varakreivin tulon jälkeen. Talleissa oli
-enemmän hevosia ja linnassa enemmän palvelijoita, ja paljon enemmän
-vieraita tuli ja meni nyt kuin ennen, vaikka silloinkin oli ollut
-vaikeata edes kaikkein ankarinta säästäväisyyttä noudattamalla pitää
-taloa hänen ylhäisyytensä arvon mukaisessa asussa ja säilyttää tilat
-velattomina. Ja suurta älykkäisyyttä ei tarvittu havaitsemaan, että
-useat Castlewoodin uusista tuttavista eivät miellyttäneet sen emäntää;
-ei silti, että hän koskaan olisi kohdellut heitä tai ketään kuolevaista
-muuten kuin kohteliaasti, mutta he olivat henkilöitä, jotka eivät
-saattaneet olla hänelle tervetulleita ja joiden seuraa niin hienostunut
-ja varovainen nainen tuskin saattoi haluta, lapsilleen. Sinne saapui
-juoppoja maalaisherroja joka taholta maaseutua; ne loilottivat
-laulujaan varakreivittären akkunain alla ja joivat itsensä humalaan
-varakreivin punssista ja oluesta. Tuli upseereja Hextonista; niiden
-seurassa pikku lordimme, pantiin kuulemaan keskustelua ja juomaan
-ja kiroamaan tavalla, joka sai tuon hienotunteisen ladyn vapisemaan
-poikansa puolesta. Esmond koetti häntä lohduttaa sanomalla, että hän
-tiesi yliopistokokemuksestaan, kuinka miehen täytyy ennemmin tai
-myöhemmin matkallaan maailman läpi joutua tämänlaiseen seuraan ja
-keskusteluun; ja ettei se haitannut mitään, jos kuuli sen kaksitoista
-tai kaksikymmenvuotiaana, koska nuorukaiset, jotka kauimmin pysyivät
-äitinsä hameen liepeissä ratkesivat useinkin rajuimmin hurjastelemaan.
-Mutta tyttärestään lady Castlewood oli eniten huolissaan peläten
-vaaraa, jonka hän luuli uhkaavan pikku Beatrixia isän hemmoittelun
-vuoksi (täytyy myöntää, että mylord erittäinkin näiden onnettomien
-kotoisten eripuraisuuksien jälkeen oli hillittömän kiivas puhuessaan
-lapsille vihaisena ollessaan; samoin hän oli liian tuttavallinen,
-ellemme sanoisi karkea, hyvällä tuulella ollessaan), ja seuraa, johon
-huolimaton lordi lapsensa vei.
-
-Castlewoodin lähitienoilla on Sarkin-linna, jossa markiisitar
-Sark asui; tämän tiedettiin olleen kuningas Kaarle-vainajan
-rakastajattarena; ja tähän taloon, jonne, totta kyllä, suuri osa
-maalaisylimystöä meni, herra varakreivi tahtoi mennä, vieläpä viedä
-pienen tyttärensä ja poikansa leikkimään talon lasten kanssa.
-Lapsilla ei ollut mitään sitä vastaan, sillä tuo talo oli loistava ja
-vastaanotto varsin ystävällinen. Mutta varakreivitär -- epäilemättä
-varsin oikein -- arveli, että sellaisen äidin lapset, jommoinen tuo
-huomattu lady Sark oli ollut, eivät voineet olla hyvää seuraa hänen
-kahdelle lapselleen, ja ilmaisi ajatuksensa miehelleen. Tämän puhetapa
-ei ollut todellakaan kaikkein lempeintä, milloin häntä vastusteltiin.
-Sanalla sanoen tästä asiasta syntyi perheriita, kuten oli syntynyt
-useista muista seikoista, eikä ladya pakotettu ainoastaan myöntymään
--- sillä miehen tahto oli laki, eikä lady lastensa nuoruuden tähden
-voinut sanoa näille, mikä hänen vastenmielisyytensä syynä oli, eikä
-mainita heille mitään muutakaan estettä -- vaan hän koki lisäksi sen
-salaisen nöyryytyksen, että näki heidän palaavan ihastuneina uusiin
-ystäviinsä, kuormitettuna heidän antamillaan lahjoilla ja palaen
-halusta saada mennä takaisin sellaiseen riemujen tyyssijaan kuin Sarkin
-linna oli. Vuosi vuodelta tuo seura kävi varakreivittären mielestä yhä
-vaarallisemmaksi Beatrixille, joka lapsesta kasvoi naiseksi ja jonka
-päivittäin lisääntyvä kauneus ja useat luonteenheikkoudet puhkesivat
-esiin.
-
-Harry Esmondin osana oli nähdä muuan vierailu, kun vanha lady Sark
-tuli Castlewoodin ladyn luokse; lady Sark tuli juhlallisesti kuuden
-kastanjanruskean hevosen vetämissä ajopeleissä, sinisin ohjaksin,
-paashi kummallakin vaunun astimella, kuski oli edessä ja aseellisia
-palvelijoita ratsastamassa hänen edellään ja jäljessään. Ja ellei olisi
-ollut ikävää nähdä lady Castlewoodin kasvoja, olisi ollut huvittavaa
-tarkastaa noiden kahden vihamiehen käytöstä -- nuoremman naisen kylmää
-kärsivällisyyttä ja vanhemman horjumatonta hyväntuulisuutta. Lady Sark
-ei huomannut mitään loukkausta mitä ikinä hänen kilpailijattarensa
-tarkoittikin eikä lakannut hymyilemästä ja nauramasta ja imartelemasta
-lapsia tai lausumasta kohteliaisuuksia jokaiselle miehelle, naiselle,
-lapselle, jopa koirallekin tai tuolille ja pöydälle Castlewoodissa;
-niin altis hän oli ihailemaan kaikkea siellä. Hän ylisti lapsia ja
-toivoi -- kuten hänellä oli syytäkin -- että hänen oma perheensä
-olisi yhtä hyvin kasvatettu kuin nuo keruubit. Hän ei ollut nähnyt
-milloinkaan sellaista hipiää kuin Beatrix-kullan -- vaikka olihan tällä
-oikeus siihen sekä isän että äidin puolelta -- lady Castlewoodin hipiä
-olikin aivan ihmeteltävän raikas; ja lady Sark huokasi ajatellessaan,
-ettei hän ollut syntynyt kauniiksi naiseksi. Ja hän huomautti Harry
-Esmondille lumoavasti vielä vanhanakin hymyillen, että hän onnitteli
-tätä viisaudesta, jonka lady sanoi lukevansa hänen silmistään ja
-otsastaan, ja vannoi, ettei hän milloinkaan ottaisi _tätä_ vastaan
-Sarkissa, ennenkuin hänen tyttärensä olivat poissa tieltä.
-
-
-
-XII luku.
-
-MYLORD MOHUN TULEE LUOKSEMME TUODEN MUKANAAN IKÄVYYKSIÄ.
-
-Tämän vanhan ylimysnaisen seurueen myötä oli ratsastanut kaksi herraa
--- hänen poikansa, mylord Firebrace ja tämän ystävä, mylord Mohun
--- jotka molemmat Castlewoodin vieraanvarainen lordi erinomaisen
-ystävällisesti otti vastaan. Mylord Firebrace oli vain heikkojärkinen
-ja heikkojäseninen nuori aatelismies, pieni kasvultaan, heikko
-käsityskyvyltään, mikäli voimme päättää hänen keskustelustaan nuoren
-Esmondin kanssa; mutta toinen oli ulkomuodoltaan sievännäköinen
-nuorukainen, jolla oli _bel air_ ja iloinen, rohkea, sotainen
-ulkomuoto, ja joka oli sen aikuisen historian mukaan jo valloittanut
-useita kaunottaria ja kunniamaljoja. Hän oli taistellut ja tehnyt
-valloituksia sekä Ranskassa että Flanderissa. Hän oli ottanut osaa
-useihin Badenin ruhtinaan Tonavanretkiin ja ollut näkemässä Wienin
-pelastusta turkkilaisten käsistä. Ja hän puhui sotaisista urotöistään
-miellyttävästi ja sotilaallisen miehekkäästi ja vapaasti, jolla hän
-ihastutti kaikkia kuulijoitansa Castlewoodissa; siellä ei oltu totuttu
-kohtaamaan niin miellyttävää seuratoveria.
-
-Ensimmäisenä päivänä tämän jalon seurueen saapumisen jälkeen mylord ei
-tahtonut kuulla puhuttavankaan heidän poismenostaan ennen päivällistä
-ja vei mukanaan herrat, huvittaakseen heitä, ja jätti vaimonsa vanhan
-markiisittaren ja tämän tyttären seuraksi. Herrat tarkastivat talleja
-ja mylord Mohun ylisteli hevosia, vaikka niiden näkeminen oli pieni
-huvi; ja he kävelivät vanhan talon ja puistojen ympäri ja taistelivat
-Oliverin aikaisen piirityksen uudelleen. He pelasivat rakettipelin
-vanhalla pihalla ja mylord Castlewood voitti mylord Mohunin, joka sanoi
-pitävänsä pallopelistä yli kaiken ja pian palaavansa Castlewoodin
-kostamaan. Päivällisen jälkeen he heittivät kiekkoa ja joivat punssia
-viheriällä pengermällä, ja erotessaan he olivat uskollisuudenvalan
-tehneitä ystäviä; mylord suuteli tuota toista lordia, ennenkuin tämä
-kiipesi ratsulleen julistaen hänet parhaaksi toveriksi, mitä oli
-kohdannut pitkiin, pitkiin aikoihin. Aina iltamyöhään asti ei lordi
-Castlewood, piippuaan poltellen, lakannut puhumasta Harry Esmondille
-uudesta ystävästään; eikä lordi tosiaankaan herennyt hänestä puhumasta,
-ennenkuin oli niin päissään, ettei enää kyennyt selvästi puhumaan.
-
-Aamiaisella seuraavana päivänä uudistui sama puhe, ja kun mylady sanoi,
-että lordi Mohunin ulkonäössä ja puhetavassa oli jotain vapaata, joka
-ei ladyssä herättänyt luottamusta tähän, virkkoi hänen miehensä,
-nauraen ja vannoen tavalliseen tapaansa, ettei hän milloinkaan ollut
-pitänyt miehestä, naisesta eikä eläimestä, jolle ei varakreivitär aina
-varmasti olisi tullut mustasukkaiseksi, ja että Mohun oli sievin mies
-Englannissa ja että hän toivoi saavansa tätä tavata usein niin kauan
-kuin tämä oli maaseudulla ja että hän aikoi ilmoittaa Mohunille mitä
-rouva Tekokaino oli hänestä sanonut.
-
-"Totta kyllä on", sanoi lady Castlewood, "että pidän hänen
-keskustelustaan varsin paljon. Se on huvittavampaa kuin useimpien
-tuntemieni henkilöiden. Myönnän, että pidin sitä liian vapaana; ei
-siinä suhteessa mitä hän sanoi, vaan pikemminkin siinä, mitä hän tuntui
-tarkoittavan."
-
-"Pyh! teidän armonne ei tunne maailmaa", virkkoi hänen miehensä,
-"ja olette aina ollut yhtä turhanaikainen kuin ollessanne
-viisitoistavuotias neitonen."
-
-"Ette havainnut minussa mitään vikaa, kun olin viisitoistavuotias
-neitonen."
-
-"Herranen aika, rouva, te olette käynyt liian vanhaksi ruvetaksenne
-enää lasten esiliinoihin; tottakai minun on päätettävä minkälaiseen
-seuraan vaimoni joutuu", sanoi mylord iskien nyrkkiä pöytään.
-
-"En tosiaankaan, Francis, ole milloinkaan muuta ajatellutkaan",
-vastasi varakreivitär nousten ja kumartaen hänelle; kumarruksessa oli
-kuuliaisuutta, mutta myöskin uhkaa; niinkin myötämielinen katsoja kuin
-Harry Esmond saattoi nähdä siitä, miten toivottomasti he olivat erossa
-toisistaan -- mikä suuri erimielisyyden ja epäsovun kuilu oli heidän
-välillään.
-
-"Siunatkoon! Mohun on paras mies Englannissa ja minä kutsun hänet
-tänne tuon naisen kiusallakin. Oletko milloinkaan nähnyt niin kylmää
-röyhkeyttä kuin tuo, Harry? Noin hän kohtelee minua", hän jatkoi
-vihan vallassa, ja hänen kasvonsa kävivät punaisiksi, kun hän puristi
-kätensä nyrkkiin ja jatkoi: "En ole ihminenkään omassa talossani. Minut
-pantaisiin tuon papintyttären nöyräksi palvelijaksi. Kautta Juppiterin!
-Tahtoisin kernaammin, että hän heittäisi ruuan silmilleni kuin ilkkuu
-minulle tuolla tavoin. Hän häpäisee minua lastemme edessä kirotuilla
-ilmeillään; ja puhuu varmasti Frankille ja Beatylle, että isä on hylky,
-ja että heidän tulee halveksia minua."
-
-"Todellakaan, todellakaan, sir, en ole koskaan kuullut hänen puhuvan
-teistä sanaakaan muuten kuin kunnioittavasti", puuttui Harry Esmond
-puheeseen.
-
-"Et, piru vie! Kunpa hän edes puhuisi! mutta sitä hän ei tee. Hän
-halveksii minua ja on vaiti. Hän pysyttelee minusta erillään aivan kuin
-olisin ruttoinen. Voi turkinpippuri! kuinka hän kerran piti rutostaan.
-Ja kun tulin kosimaan, niin olisitpa nähnyt neitosen punastuvan,
-punastuvan aivan punaiseksi, herra nähköön, ilosta. No mitä luulet
-hänen minulle sanoneen, Harry? Hän sanoi itse, kun tein hänelle pilaa
-hänen hitonmoisista hymyilevistä punaposkistaan: 'Niin tehdään Saint
-James-palatsissakin: Kohotan ylös punaisen lippuni, kun kuninkaani
-tulee.' Hän näes, tarkoitti, että minä olin kuningas. Ja katsopas nyt
-häntä, sir! Luulenpa, että hän olisi iloissaan, jos olisin kuollut; ja
-kuollut olen ollutkin hänelle nämä viisi vuotta -- aina siitä lähtien
-kun teissä kaikissa oli rokko; hän ei koskaan voinut antaa minulle
-anteeksi, että lähdin pois."
-
-"Vaikka se totisesti oli vaikeata, mylord, niin luulen emäntäni
-antaneen sen anteeksi", sanoi Harry Esmond. "Ja muistakaa, miten
-innokkaasti hän odotti teidän ylhäisyytenne paluuta ja kuinka
-surullisena hän kääntyi pois, kun näki teidän kylmät katseenne."
-
-"Hitto vie!" huudahti mylord, "olisiko minun pitänyt jäädä tänne ja
-hankkia rokko itseeni? Mitä perhanan hyötyä siitä olisi ollut? Vaarassa
-olen mies siinä missä kuka muu tahansa, mutta en mene tarpeettomaan
-vaaraan -- ei ole pelkoakaan. Kiitoksia paljon tyhjästä. Ja -- ja sinä
-nyökytät päätäsi ja tiedän varsin hyvin, Harry-pastori, mitä tarkoitat.
-Oli tuo -- tuo toinen juttu, joka häntä suututti. Mutta eikö vaimo voi
-koskaan antaa anteeksi miehelle, jonka jalka vähän luiskahtaa? Pidätkö
-minua pyhimyksenä?"
-
-"Tosiaankaan, sir, en pidä", myönsi Harry hymyillen.
-
-"Sen ajan jälkeen vaimoni on ollut kylmä kuin Charing Grossin patsas.
-Vakuutan, Henry, ettei hänessä ole hituistakaan anteeksiantavaisuutta.
-Hänen kylmyytensä jäädyttää koko elämäni ja ajaa minut punssimaljan
-ääreen tai ajelemaan ympäri maan. Lapseni eivät ole minun lapsiani,
-vaan hänen, ollessamme yhdessä. Vain silloin, kun hän ei ole näkemässä
-kirottuine kylmine katseineen, jotka lävistävät minut, tulevat he
-luokseni ja ainoastaan silloin uskallan antaa heille edes suukonkaan;
-ja siksi, Harry, vien heidät toisten koteihin hyväilläkseni heitä
-siellä. Minut tappaa tuon ylpeän naisen hyveellisyyskin. Hyveellisyys!
-Antakaa minulle hyveellisyyttä, joka voi antaa anteeksi; antakaa
-minulle hyveellisyyttä, joka ei ajattele itsesäilytystä, vaan toisten
-ihmisten onnelliseksi tekemistä. Piru vie, mitäpä haittaa arpi tai
-pari, jos saa ne ystävää hädästä auttaessaan."
-
-Ja mylord löi uudestaan nyrkkinsä pöytään ja otti pitkän siemauksen
-juomamaljasta. Harry Esmond kuunteli häntä ihaillen ja ajatteli, miten
-tämä uhrautuvaisuuden saarnaajaparka oli karannut pakoon rokkoa,
-jonka hänen vaimonsa oli niin tyytyväisenä kestänyt ja joka tauti
-oli ollut niin suurena eripuraisuuden aiheena kaikkien tämän perheen
-jäsenten elämässä. "Miten hyvin ihmiset sentään saarnaavat", ajatteli
-nuorukainen, "ja kukin on oman saarnansa valaisevana esimerkkinä!
-Itsekullakin on oma kertomuksensa riidasta, vieläpä tosikertomuksensa,
-ja molemmat ovat oikeassa tai väärässä, miten vain halutaan!" Harryn
-sisimpään sydämeen koski niiden taistelujen ja tuskien näkeminen, jotka
-repivät tämän hyvän, miehekkään ystävän ja suojelijan sydäntä.
-
-"Aivan varmaan, sir", hän sanoi, "toivon Jumalan tähden, että emäntäni
-voisi kuulla teidän puhuvan niinkuin minä olen kuullut; hän tietäisi
-paljon sellaista, joka tekisi hänen elämänsä onnellisemmaksi, jos hän
-sen saattaisi kuulla." Mutta mylord singautti ivaten manauksiaan. Hän
-sanoi, että Harry-pastori oli hyvä, mutta että mitä naisiin tulee,
-ne olivat kaikki samanlaisia -- kaikki pettureita ja sydämettömiä.
-Niin heittää mies hienon maljakon maahan ja halveksii sitä, koska
-se särkyy. Se saattaa olla nyt arvoton -- totta kyllä, mutta kenen
-huostassa se oli ja kuka sen murskasi? Harry, joka olisi antanut
-elämänsä tehdäkseen hyväntekijättärensä ja tämän puolison onnellisiksi,
-ajatteli itsekseen nähdessään varakreivin mielentilan ja huomatessaan,
-että tällä todellakin oli paljon rakkautta jäljellä sydämessään ja että
-hän oli valmiina vaimonsa suosiolle, jos tämä siitä huolisi, eikö hän
-saattaisi olla sovun välittäjänä näiden kahden henkilön välillä, joita
-hän kunnioitti eniten koko maailmassa. Ja hän suunnitteli mielessään
-miten hän ilmaisisi osan tästä emännälleen ja miten hän selittäisi
-tälle, että hänen puolisonsa, Harryn järjen mukaan ainakin, yhä ihaili
-ja rakastikin häntä.
-
-Mutta hän huomasi aineen hyvin vaikeaksi käsitellä, kun hän mitä
-vakavimmin yritti sitä esittää (sillä pitkäaikainen luottamus ja
-uudistuneet rakkauden ja uskollisuuden näytteet olivat antaneet hänelle
-perheessä eräänlaisen arvovallan, jonka hän omaksui aina kun hän taloon
-palasi); hän laati puheen, jonka olisi luullut tehoavan, koska se lähti
-aivan puhujan sydämestä ja yritti mitä lempeimmin viitata ihaillulle
-emännälleen, että tämä teki miehelleen vääryyttä eikä tuntenut häntä ja
-että koko perheen onni riippui ladyn mielenmuutoksesta.
-
-Hän, joka tavallisesti oli tyyni ja mitä lempein ja hymyä ja altista
-huomaavaisuutta uhkuva, punastui, kun nuori Esmond puhui siten, ja
-nousi istuimeltaan luoden nuorukaiseen halveksumisen ja vihan katseen,
-jonka laista tämä ei milloinkaan ennen muistanut häneltä saaneensa.
-Mylady oli hetkisen aivan kuin toinen olento ja näytti suuttuneelta
-ruhtinattarelta, jota vasalli on loukannut.
-
-"Oletteko koskaan kuullut minun lausuvan moitteen sanaakaan
-varakreivistä?" kysyi hän kiihkeästi kähisten ja polkien jalkaansa.
-
-"En suinkaan", vastasi Esmond katsellen maahan.
-
-"Oletteko te tullut luokseni hänen lähettiläänään, -- _te_?" jatkoi hän.
-
-"Mieluummin kuin mitään muuta maan päällä haluaisin nähdä sovun teidän
-välillänne", vastasi Harry, "ja ryhtyisin mihin lähettilästoimeen
-tahansa siinä tarkoituksessa."
-
-"_Te_ siis olette mylordin välittäjämies", jatkoi hän välittämättä
-toisen puheesta. "Olette lähetetty kutsumaan minua takaisin orjuuteen
-ja ilmoittamaan minulle, että mylordin suosio on armossa palautettu
-hänen palvelijalleen? Hän on väsynyt Covent Gardeniin, eikö niin, koska
-tulee kotiin ja haluaisi teurastuttaa juotetun vasikan?"
-
-"Siihen on annettu jalo esimerkki", virkkoi Esmond.
-
-"Niin kyllä, pojan suhteen; mutta mylord ei ole minun poikani. Hän
-juuri työnsi minut luotansa. Hän juuri särki onnemme; ja nyt hän
-pyytää minua sitä korjaamaan! Hän juuri näytti minulle itsensä
-viimeinkin semmoisena kuin hän oli; hän ei ollut se, minä olin häntä
-pitänyt. Hän tulee lasteni eteen tyhmänä ja viinistä humaltuneena;
-hän jättää seurapiirimme liittyäkseen kapakkain ja huonojen paikkojen
-vierailijoihin, -- hän menee kotoaan kaupunkiin ystäviensä luo,
-ja kyllästyttyään niihin palaa tänne ja odottaa minun polvistuvan
-ja ottavan hänet iloiten vastaan. Ja _teidät_ hän lähettää
-kamariherrakseen! Mikä ylevä lähettilääntoimi! Monsieur, onnittelen
-teitä uuden virkanne johdosta!"
-
-"Se olisi ylevä lähettilästoimi, ja onnellinen toimi myöskin, jos
-voisin yhdistää teidät ja mylordin", vastasi Esmond.
-
-"Otaksun, että olette nyt toimenne täyttänyt, sir. Sievä toimi teidän
-perille saatettavaksenne. En tiedä onko Cambridgen filosofianne
-vai aika muuttanut teidän ajatuskantanne", jatkoi lady Castlewood
-yhä ivalliseen sävyyn. "Varmaankin olette myöskin oppinut pitämään
-juopottelemisesta ja nikottelemaan viinin ja punssin ääressä -- mikä on
-teidän ylhäisyytenne lempijuoma? Varmaankin myös poikkeatte 'Ruusuun'
-matkustaessanne Lontoon läpi, ja varmaan teillä on tuttavanne Covent
-Gardenissa. Nöyrin palvelijanne, sir, sekä päämiehen että lähettilään,
-sekä herran että -- että lakeijan."
-
-"Taivaan tähden! madame", huudahti Harry, "mitä olen tehnyt, että noin
-jo toisen kerran loukkaatte minua? Tahdotteko minun punastuvan siitä,
-mistä ennen olin ylpeä, siitä, että elin teidän armoillanne? Suurin
-iloni on palvella teitä (sen hyväksi antaisin henkeni), te tiedätte,
-lähinnä suurin onneni on saada teiltä suosionosoitus. Mitä pahaa olen
-teille tehnyt, kun minua näin haavoitatte, julma nainen?"
-
-"Mitäkö pahaa?" sanoi hän, katsellen Esmondiin leimuavin silmin.
-
-"No, eipä mitään, -- ei mitään mitä itse tietäisit, Harry, tai jota
-voisit auttaa. Miksi toitkaan tänne rokon", hän lisäsi oltuaan hetken
-vaiti, "Castlewoodin kylästä? Et voinut sille mitään, ethän? Kukapa
-meistä tietää, minne kohtalo meidät vie? Mutta siihen asti olimme
-kaikki onnellisia, Henry." Ja Harry poistui tästä keskustelusta
-ajatellen yhä, että vieraantuminen hänen isäntänsä ja rakastetun
-emäntänsä välillä oli parannettavissa ja että he molemmat tunsivat
-suurta sydämen kiintymystä toisiinsa.
-
-Kiintymys lordi Mohunin ja Castlewoodin välillä näytti yhä kasvavan,
-niin kauan kuin edellinen viipyi maaseudulla, eikä ainakaan lordi
-Castlewood milloinkaan näyttänyt onnelliselta ollessaan poissa uuden
-toverinsa luota. He urheilivat yhdessä, joivat sekä pelasivat kiekkoa
-ja tennistä. Mylord Castlewood saattoi mennä kolmeksi päiväksi Sarkiin
-ja tuoda mukanaan lordi Mohunin Castlewoodiin, jossa lordi Mohun olikin
-kaikille hyvin tervetullut sillä hänellä oli leikkipuheita tai uusi
-huiman meluinen leikki lapsille, kaikki kaupungin uutiset lordille
-ja musiikkia ja kohteliaisuuksia ja yllinkyllin _beau langage'a_
-myladylle ja Harry Esmondille, joka ei milloinkaan väsynyt kuuntelemaan
-tämän kertomuksia sotaretkistä ja elämästä Wienissä, Venetsiassa ja
-Pariisissa, ja kuuluisista eurooppalaisista kaupungeista, joissa
-hän oli käynyt sekä rauhan että sodan aikana. Ja hän lauloi myladyn
-klaveerin ääressä ja pelasi korttia tai lautapeliä tai uutta
-biljardipeliä mylordin kanssa (jonka hän aina voitti); hän oli aina
-täysin iloinen ja hänen käytöksessään oli eräänlaista miehekästä suloa,
-joka tosin paljasti hieman leirielämää ja Alsatiata, mutta jolla
-kuitenkin oli viehätyksensä ja joka leimasi hänet gentlemanniksi. Ja
-hänen käyttäytymisensä lady Castlewoodia kohtaan oli niin altista ja
-kunnioittavaa, että tältä pian häipyivät ensimmäiset epämiellyttävät
-tunteet, -- niin, rupesipa hän vielä ennen pitkää huolehtimaan hänen
-henkisestä tilastaan ja toivomaan hänen parempaan kääntymistään
-lainaten hänelle hengellisiä kirjoja, joita lordi lupasi kuuliaisena
-tutkia. Mylord Mohun puhui ladyn kanssa parannuksen teosta ja
-hiljaiseen elämään asettumisesta, hovista ja kaupungista poistumisesta
-ja maapalstan ostamisesta lähistöltä; mutta kun nuo kaksi lordia olivat
-burgundilaisviininsä ääressä päivällisen jälkeen kahdenkesken, oli
-heidän puheensa kovin erilaista ja oli varsin vähän kysymystä lordi
-Mohunin parempaan elämään kääntymisestä. Kun he pääsivät toiseen
-pulloonsa, jätti Harry Esmond tavallisesti kahden kesken nämä jalot
-juopottelijat, jotka, vaikka he, Herra paratkoon, puhuivatkin varsin
-vapaasti hänen läsnäollessaan (hyvä Jumala, minkä kertomussarjan
-Alsatiasta ja Kevät-puutarhasta, kapakoista ja pelihuoneista,
-hovinaisista ja teatteridiivoista hän muistaakaan heidän hurskaasta
-keskustelustaan!) -- vaikkakin he, kuten sanoin, keskustelivat Esmondin
-läsnäollessa vapaasti, näyttivät he kuitenkin iloisilta, kun hän
-poistui; ja sitten he joivat toisen pullon ja alkoivat sitten pelata
-korttia ja sitten tuli mylord Mohun hänen armonsa vastaanottohuoneeseen
-jättäen ilotoverinsa nukkumaan pois humalansa.
-
-Sen aikuisten hienojen herrojen kunnianasiana oli menettää tai voittaa
-huikeasti kilpa-ajoissa tai kortti- ja arpapelissä; eikä milloinkaan
-voinut päättää näiden herrojen käytöksestä jälkeenpäin, kuka oli
-voittanut ja kuka hävinnyt heidän pelissään. Ja kun mylady vihjasi
-mylordille, että tämä pelasi enemmän kuin hyvä oli, työnsi tämä hänet
-luotaan "pyh" sanalla ja vakuutti, ettei mikään ollut tasaväkisempää
-kuin peli kahden gentlemannin välillä, jos he vain pitivät sitä yllä
-tarpeeksi kauan. Ja siitä saa olla varma, että nämä pitivät sitä yllä
-tarpeeksi kauan. Sen aikuinen maailmanmies kulutti usein neljänneksen
-päivästään korttiensa ääressä ja toisen neljänneksen juomiseen;
-olen tuntenut monta miellyttävää miestä, jotka saattoivat olla
-nerokkaitakin, valmiita antamaan sattuvan vastauksen ja tuhattaitoisia
-seuraelämän käänteissä, mutta jotka kovin hämmästyivät, jos heidän
-täytyi kirjoittaa enemmän kuin oma nimensä.
-
-Tuskin on ainoatakaan ajattelevaa miestä tai naista, joka ei voisi
-katsella menneisiin elämänsä vaiheisiin ja muistaa jotain seikkaa, joka
-tapahtuessaan on saattanut näyttää perin mitättömältä, mutta silti on
-kääntänyt ja muuttanut koko hänen elämänsä juoksun. Niin on melkein
-meidän kaikkien laita kuin Massillonin loistavan kuningas Wilhelmin
-muotokuvan; jokin _grain de sable_ [hiekanjyvä] turmelee tai tuhoaa
-meidät; ja niinpä myös kevyt, ilmaan singahutettu sana, vain pilalle
-hemmotellun lapsosen luonteen oikku, tuotti kokonaisen musertavan
-surujen taakan perheeseen, johon Harry Esmond kuului.
-
-Tullessaan kotiin armaaseen Castlewoodiinsa kolmantena akateemisten
-vaiheittensa vuonna yliopistosta (jossa hän nyt oli saavuttanut hieman
-mainetta, koska hänen latinalainen runonsa Gloucesterin herttuan,
-Tanskan Anna-prinsessan pojan, kuolemasta oli tuottanut hänelle
-kunniamitalin ja johtanut hänet yliopistonerojen seuraan) havaitsi
-Esmond pienen ystävänsä ja oppilaansa Beatrixin kasvaneen äitiään
-pitemmäksi, hennoksi ja suloiseksi nuoreksi neidoksi, jonka posket
-kertoivat terveydestä ja ruusuista, jonka silmät olivat kuin tähtien
-tuike taivaan sinen takaa, jonka aaltoileva pronssinvärinen tukka
-kiemurteli ihanimman nuoren otsan yllä, mitä ihmissilmä on koskaan
-nähnyt, ja joka olennoltaan ja käytökseltään oli ylpeä ja kaunis,
-sellainen kuin on tuo kuuluisa antiikkinen Diana-metsästäjättären
-patsas. Yhdellä kertaa ylenkatseellinen, tulinen, hallitseva, silmin ja
-nuolin, jotka iskevät ja tappavat; ja Harry katsoi ja ihmetteli tätä
-nuorta olentoa ja vertasi häntä ajatuksissaan Artemikseen jousineen ja
-nuolineen, jotka sinkoavat surmaa Nioben lapsiin. Toisin ajoin oli hän
-kaino ja heltyvä kuin Luna, joka lempeästi paistaa Endymionille: tämä
-suloinen olento, tämä loistava Phoebe, oli vielä nuori eikä vielä ollut
-saavuttanut läheskään täyttä loistoaan, mutta oli jo kehittymäisillään
-ja loisti. Nuori yliopistoherramme, pää täynnä runollisia mielikuvia,
-sydän varmaankin sykähdellen määrittelemättömistä haluista, ihaili tätä
-nousevaa nuorta jumaluutta ja katsoi häneen (vaikka vain kuin johonkin
-"erikoiseen kirkkaaseen tähteen", joka oli kaukana hänen maastaan)
-loppumattoman ihastuksen ja ihmettelyn katsein. Tyttö oli ollut
-keimaileva melkein varhaisimmasta lapsuudestaan, kokeillut oikkujaan
-ja mustasukkaisuuttaan, vallattomia elkeitään ja kaikkivoittavia
-hyväilyjään kaikkiin, jotka tulivat hänen ulottuvilleen; hän pani
-palvelijattaret riitelemään keskenään lastenkamarissa ja harjoitteli
-silmiensä tehoa tallirenkiin ratsastaessaan tämän takana naisten
-satulalla.
-
-Hän oli isän ja äidin lemmikki ja kiusankappale. Hän punoi salaisia
-juonia kummankin kanssa ja lahjoitti rakkautensa ja otti sen taas
-takaisin, kiusasi heitä herkeämättä kyynelin, hymyin, suudelmin,
-imarteluin; kun äiti oli vihainen, kuten usein sattui, juoksi hän
-isänsä luo ja ahdisti tämän selän takaa uhriaan; kun molemmat olivat
-häneen tyytymättömiä, luovutti hän hyväilynsä palvelijoille, tai
-odotti, kunnes saavutti takaisin vanhempainsa suosion joko saamalla
-heidät nauramaan ja ilostumaan, tai rauhoittaen heitä alistuvaisuudella
-ja teennäisellä nöyryydellä. Hän oli _saevo laeta negotio_ [mieltynyt
-julmiin tekoihin], niinkuin tuo huikenteleva jumalatar, jota Horatius
-kuvaa ja jonka "pahanilkisestä ilosta" eräs meidän suuri runoilijamme
-on kirjoittanut niin jalosti -- runoilija, joka, vaikka olikin kuuluisa
-ja sankarillinen, ei ollut tarpeeksi vahva vastustamaan naisten
-kiduttavia juonia.
-
-Vain kolme vuotta sitten tuo lapsi, joka silloin oli vain
-kymmenvuotias, oli ollut vähällä saada aikaan riidan Harry Esmondin
-ja tämän toverin, hyväluontoisen, kylmäkiskoisen Thomas Tusherin
-välille, joka ei koskaan omasta tahdostaan riidellyt kenenkään kanssa;
-Miss Beatrix oli silloin ilmaissut tälle erään tyhmän pilan, jonka
-Harry oli lausunut tästä (se oli mitä turhanaikaisin, mitättömin
-leikkipuhe, vaikka se johtikin kaksi vanhaa ystävystä melkein
-nyrkkitappeluun asti, ja luulen, että sellainen tappelu olisikin
-suuresti miellyttänyt tyttöä); ja siitä päivästä Tom karttoi Beatrixia,
-ja Beatrix kunnioitti Tomia ja hyvitteli tätä uupumattomiin aina, kun
-he kohtasivat toisensa. Mutta Harry oli paljon helpompi lepyttää, koska
-hän enemmän rakasti lasta; ja kun Beatrix teki ilkeyttä, käytti purevaa
-puhetapaa tai aiheutti ystävilleen tuskaa, hän pujahti rikoksestaan,
-ei myöntämällä sen tehneensä tai valittaen sitä, vaan julistamalla
-itsensä syyttömäksi ja vakuuttaen syyttömyyttään niin herkeämättä ja
-muka niin teeskentelemättömästi, että oli mahdotonta epäillä hänen
-selityksiään. Lapsuudessaan hän teki vain pieniä ilkeyksiä; mutta hänen
-voimansa tuli tuhoisammaksi, kun hän vanheni -- kuin kissanpoikasen,
-joka ensin leikkii pallolla ja sitten syöksähtää linnun kimppuun ja
-surmaa sen. Ei pidä luulla, että Harry Esmondilla oli kaikki tämä
-kokemus jo varhaisella elämänsä asteella, jonka historiaa hän nyt
-kirjoittaa; useat seikat, joista tässä huomautetaan, hän tuli tuntemaan
-vasta myöhempinä päivinään. Melkein kaikki mitä Beatrix teki tai tuhosi
-näytti hänestä silloin ja useita vuosia jälkeenpäinkin hyvältä, tai
-ainakin puolustettavalta.
-
-Tapahtui siis, että Harry Esmond tuli kotiin Castlewoodiin viimeiselle
-loma-ajalleen. Hänellä oli hyviä toiveita päästä collegensa jäseneksi,
-päätettyään lopultakin ohjata pyrintönsä siihen suuntaan. Oli
-ensimmäinen vuosi nykyistä vuosisataa ja mr. Esmond (mikäli hän
-tiesi syntymäaikaansa), oli silloin kaksikymmentäkaksivuotias. Hän
-havaitsi entisen oppilaansa kehkeytyneen kaunottareksi, jota olemme
-kuvailleet, ja lupaavan vielä enemmän. Hänen veljensä, mylordin
-poika oli sievännäköinen, huimapäinen, urhea poika, jalomielinen
-ja suoraluontoinen, kaikille hyvä, lukuunottamatta kai sisartaan,
-jonka kanssa Frank oli sotajalalla (eikä syynä siihen ollut hän,
-vaan Beatrix), -- ihaili äitiään, jonka ilo hän oli ja oli tämän
-puolella niissä onnettomissa aviollisissa eripuraisuuksissa, jotka nyt
-olivat taukoamattomia; Beatrix neito sitävastoin tietysti oli isänsä
-puolella. Kun perheen päät joutuvat epäsopuun, lankee luonnostaan,
-että heistä riippuvaiset tunnustavat jommankumman puolueen värejä;
-ja keskusteluissa palvelijain salissa ja tallissa saattoi Harry,
-jolla oli varhain kehittynyt huomiokyky, nähdä ketkä olivat mylordin
-liittolaisia ja ketkä myladyn, ja päätellä miten heidän onnetonta
-riitaansa pohdittiin. Lakeijamme istuvat oikeutta meitä tuomiten.
-Mylordin juonet voivat olla miten salaisia tahansa, hänen palvelijansa
-tietää ne; ja myladyn palvelijatar vie emäntänsä yksityisasiat
-palvelijain juorumarkkinoille ja vaihtaa ne siellä toisten palvelijain
-salaisuuksiin.
-
-
-
-XIII luku.
-
-MYLORD LÄHTEE LUOTAMME JA JÄTTÄÄ PAHAN JÄLKEENSÄ.
-
-Mylord Mohun (jonka urotöistä ja maineesta muutamat yliopiston herrat
-olivat antaneet vain huonoja tietoja) oli taas vieraana Castlewoodissa
-ja nähtävästi läheisemmin liittynyt mylordiin kuin milloinkaan
-ennen. Kerran keväällä nuo kaksi aatelismiestä olivat ratsastaneet
-Cambridge'iin Newmarketista, jonne olivat menneet kilpa-ajoihin, ja
-kunnioittaneet Harry Esmondia käymällä vierailulla hänen asunnossaan;
-tohtori Montague, yliopiston rehtori, joka oli kohdellut Harrya
-hieman ylenkatseellisesti, nähdessään tämän tuttavallisuuden noiden
-suuruuksien kanssa ja että mylord Castlewood nauroi ja käveli käsi
-Harryn olalla, lämpeni mr. Esmondille ja alistui olemaan erittäin
-kohtelias tälle. Ja muutamia päiviä saapumisensa jälkeen Harry kertoi
-nauraen tuon jutun lady Esmondille, huomauttaen miten outoa oli, että
-miehet, jotka olivat opistaan kuuluisia ja ylistettyjä yli Euroopan,
-kumartavat arvonimelle ja matelevat aatelismiehen edessä, olipa tämä
-miten köyhä tahansa. Tämän kuullessaan Beatrix-neito keikahutti päänsä
-pystyyn ja sanoi, että alhaista alkuperää olevien sopiikin kunnioittaa
-ylempiään ja että papit yleensä tekeytyivät aivan liian ylpeäksi ja
-että hän piti paljon lady Sarkin perheessä vallitsevasta tavasta, siliä
-siellä kappalainen, vaikka hän piti vanukkaasta, kuten kaikki papit,
-poistui aina ennen kermavanukkaan tarjoamista.
-
-"Ja kun minusta tulee pappi", sanoi mr. Esmond, "niin etkö anna minulle
-ollenkaan kermavanukasta, Beatrix?"
-
-"Sinä -- sinä oletkin erilainen", vastasi Beatrix. "Sinä olet meidän
-sukuamme."
-
-"Minun isäni oli pappi, niinkuin sinä heitä kutsut", sanoi mylady.
-
-"Mutta minunpa on Irlannin pääri", sanoi Beatrix-neito kohauttaen
-päätään. "Tietäkööt ihmiset asemansa. Varmaankin tahdotte minun
-polvillani ryömien pyytämään siunausta mr. Thomas Tusherilta, josta
-juuri on tullut apulainen ja jonka äiti oli kamaripiika."
-
-Ja hän poistui tulistuneena ja pää kenossa huoneesta.
-
-Kun hän oli mennyt, näytti mylady niin surulliselta ja vakavalta,
-että Harry kysyi hänen levottomuutensa syytä. Lady vastasi, ettei se
-johtunut ainoastaan siitä, mitä Harry oli sanonut Newmarketista, vaan
-myös siitä, että hän oli huomannut, huolekseen ja kauhukseen, että
-mylordin, erittäinkin hänen tutustuttuaan lordi Mohuniin, oli uudelleen
-vallannut pelihimo, jonka hän oli hylännyt avioliittonsa jälkeen.
-
-"Mutta miehet lupaavat enemmän kuin kykenevät avioliitossa täyttämään",
-sanoi mylady huokaisten, "Pelkään, että hän on menettänyt suuria
-summia, ja omaisuutemme, joka aina on ollut pieni, hupenee tyhjiin
-tässä huolettomassa irstailussa. Kuulin hänen olleen Lontoossa hyvin
-hurjassa seurassa. Hänen paluunsa jälkeen on kirjeitä ja lakimiehiä
-herkeämättä tullut ja mennyt; hänellä näyttää minusta olevan
-taukoamaton huoli, vaikka hän peittää sen hullutteluun ja nauruun.
-Katselin -- katselin oven takaa eilen illalla ja -- ja ennenkin",
-sanoi mylady, "ja näin heidät korttien ääressä keskiyön jälkeen. Ei
-mikään maatila kestä sitä tuhlausta, vielä vähemmin meidän, joka
-hupenee niin, ettei pojalleni jää mitään, eikä Beatrix-paralleni
-ollenkaan perintöosuutta."
-
-"Toivon, että voisin teitä auttaa, rouva", sanoi Harry Esmond
-huokaisten ja toivoen sitä hyödyttömästi ja tuhannetta kertaa
-elämässään.
-
-"Kukapa voi auttaa? Jumala yksin", sanoi lady Castlewood, "yksin
-Jumala, jonka käsissä olemme." Ja niinhän onkin. Perheenhallituksesta
-ja käytöksestään vaimoaan ja lapsiaan kohtaan -- alamaisiaan, joiden
-yli hänen valtansa on rajaton -- on jokaisen, joka seuraa maailman
-menoa, toisinaan vavisten ajateltava tulevaa tiliä. Sillä meidän
-yhteiskunnassamme ei mikään laki ylety kotilieden kuninkaaseen. Hän
-on omaisuuden ja onnen herra -- melkeinpä hengenkin. Hänellä on
-vapaus rangaista, tehdä onnelliseksi tai onnettomaksi -- tuhota tai
-kiduttaa. Hän voi vähitellen tappaa vaimon, eikä häntä siitä tutkita
-eikä tuomita sen enempää kuin Turkin keisaria, joka keskiyöllä hukuttaa
-orjansa. Hän saa tehdä lapsistaan yhtä hyvin orjia ja teeskentelijöitä
-kuin ystäviä ja vapaita ihmisiä, hän saa nostattaa ne kapinaan ja
-vihaan rakkauden luonnonlakia vastaan. Olen kuullut valtiomiesten ja
-kahvilapolitikoitsijain sanomalehtiä lukiessaan raivoavan Ranskan
-kuninkaan ja keisarin tyrannivaltaa vastaan, ja olen ihmetellyt heitä
-(sillä hekin tavallaan ovat itsevaltiaita) heidän kotoisen hallintonsa
-vuoksi, jossa kukin mies on itsevaltias. Kun itsekunkin pienen
-hallituksen aikakirjat näytetään Ylimmäiselle Herralle, jonka alaisina
-hallitsemme, paljastetaan perhetyrannien historioita, jotka ovat yhtä
-julmia kuin Amurathin ja yhtä petomaisia kuin Neron ja yhtä hurjan
-irstailevia kuin Kaarlen.
-
-Jos Harry Esmondin isäntä hairahtui, tapahtui se viimemainitulla
-tavalla, hän kun oli luonteeltaan pikemminkin mukavuutta rakastava kuin
-julma, ja hänet olisi voitu palauttaa paljon parempiin tunteisiin,
-jos hänelle olisi suotu aikaa muuttaa katumuksensa pysyväiseksi
-parannukseksi.
-
-Koska mylord ja hänen ystävänsä lordi Mohun olivat niin läheisiä
-tovereita, suvaitsi Beatrix-neito olla kateellinen viimemainitulle, ja
-nuo kaksi herraa huvittivat toisiaan usein nauraen karkeaan, rajuun
-tapaansa lapsen vihanpuuskille ja vastenmielisyyden osoituksille.
-"Kun tulet tarpeeksi vanhaksi, menet naimisiin lordi Mohunin kanssa",
-oli Beatrixin isällä tapana sanoa, silloin tyttö nyrpisti nenäänsä
-ja sanoi: "Mieluummin menisin naimisiin vaikka Tom Tusherin kanssa."
-Ja koska lordi Mohun aina osoitti ääretöntä ritarillisuutta lady
-Castlewoodia kohtaan, jota hän näytti suuresti ihailevan, vastasi
-Beatrix eräänä päivänä tähän isänsä vanhaan leikkipuheeseen:
-"Luullakseni mylord mieluummin naisi äidin kuin minut ja odottaa vain
-sinun kuolemaasi kosiakseen häntä."
-
-Tyttö sanoi nuo sanat kevyesti ja nenäkkäästi eräänä iltana ennen
-illallista, kun perheseura oli kokoontunut suuren takkavalkean ääreen.
-Nuo kaksi lordia, jotka olivat korttiensa ääressä, säpsähtivät
-molemmat. Mylady kävi aivan punaiseksi kasvoiltaan ja käski
-Beatrix-neidon mennä omaan kamariinsa; silloin sanoi tyttö kaikkein
-viattomimmin ilmein, kuten hänellä oli tapana: "En tosiaankaan
-tarkoittanut mitään pahaa. Ihan varmaan äiti puhuu paljon enemmän Harry
-Esmondin kuin isän kanssa; hän itkikin, kun Harry lähti pois eikä hän
-milloinkaan itke, kun isä lähtee! Ja eilen illalla hän puhui lordi
-Mohunin kanssa niin kauan, niinkauan, ja lähetti meidät pois huoneesta,
-ja itki, kun me tulimme takaisin, ja --"
-
-"Peijakas!" huusi lordi Castlewood, joka oli menettänyt kaiken
-malttinsa. "Poistu huoneesta, sinä kyykäärme!" ja hän nousi kiivaasti
-ja heitti pois korttinsa.
-
-"Kysy lordi Mohunilta, mitä olen hänelle sanonut, Francis", sanoi
-varakreivitär nousten pelästyneenä, mutta kuitenkin ulkomuodossaan ja
-äänessään suurta ja liikuttavaa arvokkuutta ja vilpittömyyttä. "Tule
-pois kanssani, Beatrix." Beatrix nousi myöskin; hän kyynelöi nyt.
-
-"Äiti kulta, mitä olen tehnyt?" hän kysyi. "En tarkoittanut mitään
-pahaa." Ja hän riippui kiinni äidissään ja pari poistui huoneesta
-nyyhkyttäen yhdessä.
-
-"Kerron sinulle mitä vaimosi minulle sanoi, Frank", huudahti mylord
-Mohun. "Harry-pastori voi kuulla sen; ja taivaan nimessä, joka sana,
-jonka sanon, on totta. Eilen illalla vaimosi pyysi minua kyyneleet
-silmissä olemaan enää pelaamatta kanssasi arpa- ja korttipeliä; ja itse
-parhaiten tiedät, oliko se, mitä hän pyysi, sinun omaksi hyväksesi."
-
-"Oli tietenkin, Mohun", sanoi mylord kuivalla, kovalla äänellä. "Sinä
-tietysti olet miesten esikuva, koko maailmahan tietää millainen pyhimys
-olet."
-
-Mylord Mohun oli eronnut vaimostaan ja hänellä oli ollut ratkaistavana
-useita kunnianasioita, joissa naiset olivat olleet tavallisimpana syynä.
-
-"En ole mikään pyhimys, mutta vaimosi on; ja saatan vastata teoistani,
-kuten muiden on vastattava sanoistaan", vastasi mylord. Mohun.
-
-"Herran tähden, mylord, se on teidän tehtävä", huusi toinen ponnahtaen
-ylös.
-
-"Meillä on ensin eräs toinen pieni tili päätettävänämme, mylord",
-sanoi lordi Mohun, jolloin Harry Esmond säikähtäen seurauksia, joihin
-tämä tuhoisa väittely johtaisi, puhkesi mitä kiivaimmin varoittamaan
-isäntäänsä ja tämän vastustajaa. "Taivaan tähden!" hän sanoi, "aiotteko
-te, mylord, vetää miekkanne ystäväänne vastaan omassa talossanne?
-Voitteko epäillä naista, joka on puhdas kuin taivas, ja kuolisi tuhat
-kertaa mieluummin kuin rikkoisi teitä vastaan? Saavatko kateellisen
-lapsen mitättömät sanat viedä ystävykset riitaan? Eikö emäntäni ole
-kehoittanut teidän ylhäisyyttänne lopettamaan yhteytenne lordi Mohunin
-kanssa ja hylkäämään tavan, joka voi tuottaa perikadon perheellenne?
-Olisihan mylord Mohun ilman sairastumistaan jo poistunut luotanne?"
-
-"Siunatkoon, Frank, eihän mies, jonka varpaissa on nivelleini, voi
-juoksennella toisten miesten vaimojen jäljessä", puhkesi mylord Mohun
-puhumaan; hän oli todellakin siinä tilassa, ja naurahti ja katsoi
-kapaloitua raajaansa niin koomillisesti, että toinenkin huitaisten
-kädellään otsaansa joutui tuon tarttuvan hyväntuulisuuden valtaan
-ja sanoi kiroten: "-- vie, Harry, uskonpa sinua", ja niin päättyi
-tämä riita ja nuo kaksi herraa, jotka hetki sitten olivat seisoneet
-paljastetuin miekoin käänsivät niiden päät alaspäin ja pudistivat
-toistensa käsiä.
-
-_Beati fiacifici_. "Mene ja hae vaimoni takaisin", sanoi Harryn isäntä.
-Esmond poistui kovin iloisena, kun sai olla niin hyvän viestin viejänä.
-Hän löysi tämän ovelta -- hän oli kuunnellut siinä, mutta vetäytyi
-takaisin Harryn tullessa. Lady tarttui Harryn molempiin käsiin;
-hänen omansa olivat kylmät kuin marmori. Hän näytti haluavan langeta
-Harryn syliin. "Kiitoksia, ja Jumala sinua siunatkoon, rakas Harry,
-veljeni!" hän sanoi. Hän suuteli Harryn kättä. Esmond tunsi sillä hänen
-kyyneleensä ja johdatti hänet huoneeseen ja mylordin luokse, jolloin
-lordi Castlewood, liikutuksen ja rakkauden valtaamana, jommoista ei
-ollut useaan pitkään vuoteen näyttänyt, painoi vaimonsa sydämelleen ja
-kumartui ja suuteli häntä ja pyysi häneltä anteeksi.
-
-"Minun on jo aika mennä yöpuulle. Syön vellini vuoteessa", sanoi
-lordi Mohun ja nilkutti pois koomillisesti Harry Esmondin käsivarteen
-nojaten. "Kautta Yrjänän, tuo nainen on helmi!" sanoi hän; "ja vain
-sika on häntä arvossa pitämättä! Oletteko nähnyt tuon raa'an, kieppuvan
-appelsiinien myyjättären, jonka Esmond", -- mutta tässä keskeytti hänet
-mr. Esmond sanoen, etteivät nämä olleet asioita, joita hänen tuli
-tietää.
-
-Mylordin kamariherra tuli palvelemaan isäntäänsä, joka tuskin oli
-päässyt pukeutumisnuttuunsa ja yömyssyynsä, kun hänen luokseen tuli
-vieras, jonka hänen isäntänsä tahtoi lähettää -- ja tämä ei ollut
-kukaan muu kuin lady Castlewood itse, mukanaan paahdettua leipää ja
-velli, jotka hänen miehensä käski hänen laittaa kuntoon ja omin käsin
-viedä vieraalleen.
-
-Lordi Castlewood seisoi katsellen vaimonsa jälkeen, kun tämä meni
-asialle, ja kun lordi noin katsoi, ei Harry Esmond saattanut olla
-tuijottamatta häneen, ja hän huomasi isäntänsä kasvoilla rakkauden,
-surun ja huolen ilmeet, jotka hyvin suuresti liikuttivat ja hellyttivät
-nuorukaista. Lordi Castlewoodin kädet vaipuivat alas hervottomina ja
-hänen päänsä painui rintaa vasten ja viimein hän sanoi:
-
-"Kuulitko mitä Mohun sanoi, pastori?"
-
-"Ettäkö mylady on pyhimys?"
-
-"Että on kaksi tiliä suoritettavana. Olen kulkenut harhaan nämä viisi
-vuotta, Harry Esmond. Aina siitä lähtien kuin toit tuon kirotun rokon
-tähän taloon, on kohtalo ajanut minua takaa; ja minun olisi ollut
-parasta kuolla siihen eikä pelkurin lailla paeta sitä. Jätin Beatrixin
-sukulaistensa luo ja menin Lontooseen ja jouduin varkaiden joukkoon,
-Harry, ja lankesin takaisin kirottuihin kortteihin ja arpapeliin,
-joihin en ollut koskenut naimisiinmenoni jälkeen -- niin, en sen
-jälkeen, kuin kuuluin herttuan henkivartiostoon ja olin noiden villien
-Mohockien parissa. Ja olen pelannut yhä huonommin ja joutunut yhä
-syvemmälle siihen; ja nyt olen velkaa Mohunille kaksituhatta puntaa,
-ja kun se on maksettu, en ole kerjäläistä paljoa parempi. En voi enää
-katsoa poikaani silmiin, hän vihaa minua -- tiedän sen. Minä olen
-tuhlannut Beatyn pienen osuuden; ja Herra tietää, mitä tapahtuu jos
-elän. Parasta minun on kuolla ja pelastaa se osa maatilasta, joka on
-lunastettavissa, pojalleni."
-
-Mohun oli yhtä suuressa määrin Castlewoodin herra kuin itse linnan
-omistajakin ja hänen hevosensa täyttivät tallit, joissa olikin tilaa
-yllinkyllin paljon useammalle kuin Harry Esmondin köyhtynyt isäntä
-saattoi pitää. Lordi Mohun oli saapunut ratsain palvelijainsa seurassa,
-mutta kun hänen nivelleininsä ilmaantui, lähetti mylord hakemaan
-Lontoosta kevyitä kääsejä, jotka hän omisti ja joita kuljetti pieni
-parivaljakko; niillä saattoi ajaa, jos tiet vain olivat hyvät, yhtä
-nopeasti kuin lappalaisen pulkalla. Kun nämä ajoneuvot saapuivat,
-tahtoi lordi Mohun viedä lady Castlewoodin ajelemaan; hän tekikin
-sen useita kertoja, ja nopea kulku huvitti suuresti hänen toveriaan,
-joka piti tuosta vauhdista ja raikkaista tuulista lakeuksilla, jotka
-ovat aivan Castlewoodin läheisyydessä ja levenevät sieltä merelle
-päin. Koska tämä huvi miellytti suuresti ladyä, ja hänen miehensä,
-puhumattakaan siitä, että olisi osoittanut mitään epäluuloa vaimonsa
-läheisestä kanssakäymisestä lordi Mohunin kanssa, kehoitti rouvaansa
-tähän huvitteluun, -- aivankuin haluten suurella luottamuksellaan
-korvata entisen epäluulon, jota mustasukkaisuudessaan oli osoittanut
--- huvittelihe lady Castlewood vapaasti tähän viattomaan tapaan, jota
-hänen vieraansa puolestaan oli hänelle hyvin kärkäs suomaan. Ja lady
-näytti käyvän pakottomammaksi lordi Mohunin seurassa ja yhä enemmän
-pitävän hänen seurastaan jonkin uhrin vuoksi, jonka lordi halusi tehdä
-tavotellakseen ladyn suosiota.
-
-Koska Harry Esmond yhä näki nuo kaksi herraa yhtämittaa korttiensa
-ääressä iltaisin, hän valitti eräänä päivänä emännälleen sitä, että
-tämä hänen herransa tuhoisa hulluus yhä jatkui, ja kun he taas
-näyttivät sopineen, pyysi hän emäntäänsä vaikuttamaan mieheensä niin
-etteivät he enää pelaisi.
-
-Mutta lady Castlewood vastasi, hymyillen viekkaasti ja ilosesti, että
-hän pian aikoi puhua miehelleen ja että tämän ainakin muutamana iltana
-vielä oli annettava jatkaa huviaan.
-
-"Ette todellakaan tiedä, rouva", sanoi Harry, "mitä se teille maksaa,
-ja helppoa on jokaisen katselijan, joka tuon pelin tuntee, nähdä, että
-lordi Mohun on monin kerroin vahvempi vastustajaansa."
-
-"Tiedän kyllä, että hän on", sanoi mylady yhä erinomaisen hilpeästi;
-"hän ei ole vain maailman paras pelaaja, mutta myös jalomielisin
-pelaaja."
-
-"Rouva, rouva!" huudahti Esmond kiihtyneenä ja ärtyneenä, "kunniavelat
-on ennemmin tai myöhemmin maksettava; ja herrani joutuu perikatoon, jos
-hän jatkaa tätä menoa."
-
-"Harry, kerronko sinulle salaisuuden?" vastasi mylady, yhä
-ystävällisenä ja iloisena. "Francis ei joudu perikatoon, jos hän
-jatkaa; hän pelastuu, jos hän jatkaa. Kadun, että olen puhunut pahaa
-lordi Mohunista, kun hän oli täällä viime vuonna. Hän on hyvä ja
-jalomielinen ja uskoni on, että voimme hänet johtaa paremmalle tielle.
-Olen lainannut hänelle 'Tillotsonin' ja sinun lemmikkisi 'Piispa
-Taylorin', ja hän sanoo olevansa hyvin liikutettu; ja katumuksensa
-todisteeksi (tämä on salaisuuteni), mitä luulet hänen tekevän
-Francikselle? Hän antaa Frank-paran voittaa taas rahansa takaisin. Hän
-on jo voittanut viimeisinä neljänä iltana; ja mylord Mohun sanoo, ettei
-hän tahdo olla Frank-paran ja armaiden lasteni loukkauskivenä."
-
-"Ja mitä Jumalan nimessä annatte hänelle vastalahjaksi tästä
-uhrista?" kysyi Esmond kauhistuneena, koska tunsi miehiä tarpeeksi,
-ja erittäinkin tätä, ollakseen varma, ettei sellainen koulunkäynyt
-irstailija antanut mitään ilmaiseksi. "Miten taivaan nimessä aiotte sen
-hänelle korvata?"
-
-"Korvata hänelle! Äidin siunauksin ja vaimon rukouksin!" huudahti
-mylady puristaen kätensä yhteen. Harry Esmond ei tietänyt, nauraako
-vaiko suuttua, vaiko rakastaa tätä hyvää emäntäänsä enemmän kuin
-milloinkaan sen itsepintaisen viattomuuden vuoksi, jolla hän suhtautui
-maailmanmiehen käytökseen, miehen, jonka suunnitelmat Harry osasi
-paremmin tulkita. Hän kertoi ladylle varovaisesti, mutta saattaen
-kuitenkin tarkoituksensa tälle täysin selväksi, mitä tiesi tämän
-aatelismiehen entisestä elämästä ja käytöksestä -- toisista naisista,
-joita vastaan hän oli punonut suunnitelmiaan ja jotka hän oli
-valloittanut -- keskustelusta, jossa hän Harry, itse oli ollut lordi
-Mohunin kanssa ja jossa lordi oli kerskaillut vapaa-aatteisuudestaan
-ja moneen kertaan tunnustanut pitävänsä kaikkia naisia vapaasti
-pyydystettävinä (siksi hänen ylhäisyytensä tätä sievää urheilua
-määritteli) ja että he kaikki, poikkeuksetta, olivat voitettavissa.
-Ja palkkioksi kehoituksistaan ja vastalauseistaan Harry sai vihan
-puuskan lady Castlewoodilta, joka ei tahtonut kuulla hänen syytöksiään;
-vastaukseksi sanoi lady, että Harry itse varmaan oli kovin kehno ja
-turmeltunut olettaessaan pahoja suunnitelmia siellä, missä ladyn
-mielestä sellaisia ei ollut. "Ja tämän palkan saavat välittäjät asiaan
-sekaantumisestaan", ajatteli Harry itsekseen katkerasti; ja hänen
-hämminkinsä ja mielipahansa vain suurentui, koskei hän saattanut
-puhua mylord Castlewoodille itselleen tämänluontoisesta aineesta tai
-yrittää neuvoa tai varoittaa häntä sellaisessa asiassa, joka oli niin
-perin pyhä kuin tämän oma kunnia, jonka paras vartija mylord itse
-luonnollisesti oli.
-
-Mutta vaikka lady Castlewood ei tahtonut kuunnella nuoren holhokkinsa
-neuvoa ja näytti vihaisena hylkäävän sen, kun se tarjottiin, huomasi
-Harry iloiten, että tämä hyväksyi neuvon, jonka näytti hylkäävän: sillä
-seuraavana päivänä hän valitti päänsärkyä, kun mylord Mohun olisi
-vienyt hänet ajelemaan; ja seuraavana päivänä jatkui tuota päänsärkyä;
-ja sitä seuraavana päivänä ehdotti lady nauraen iloisen huolettomasti,
-että lapset tulisivat hänen paikalleen hänen ylhäisyytensä vaunuihin,
-sillä heitä huvitti ajeleminen enemmän kuin mikään muu, eikä hän
-tahtonut vallata kaikkia huveja itselleen. Mylord käytti lapsia
-ajelulla varsin mielellään, vaikka saatankin vakuuttaa, että raivo ja
-pettymys kuohui hänen sisässään; ei siksi, että hänen sydämensä olisi
-ollut erittäin vakavasti kiintynyt vilpittömään lady Castlewoodiin,
-vaan siksi että sellaisten miesten elämä on useinkin pelkkää
-juonittelua, eivätkä he voi viettää päiväänsä ahdistamatta naista
-paremmin kuin ketunpyytäjä voi olla urheiluaan vailla aamiaisen jälkeen.
-
-Teennäisen huolettoman käytöksen alta huomasi Harry lordi Castlewoodin
-tarkastavan vierastaan kovin tiukasti ja luuli näkevänsä isännässään
-luulevaisuuden ja tukahutetun raivon merkkejä, jotka eivät ennustaneet
-hyvää. Esmond tiesi, miten arka hänen isäntänsä oli kunnianasioissa, ja
-piti häntä silmällä melkein kuin lääkäri potilastaan; hänestä tuntui,
-että tämän sairaan tauti kehittyi hitaasti, vaikkei hän voinutkaan enää
-heittää myrkkyä pois, sittenkun se oli sekoittunut hänen vereensä.
-Shakespearen teoksista luemme (jonka kirjailijan tämän kirjoittaja
-puolestaan arvioi paljon yläpuolelle Congreven, Drydenin, tai minkä
-tahansa nykyisen aikamme neron), että kun mustasukkaisuus pääsee
-valtaan, ei katkojuuret, valmiit eivätkä kaiken maailmankaan unijuomat
-voi sitä lieventää tai parantaa.
-
-Taudin oireet näyttivät, sanalla sanoen, niin peloittavilta tästä
-nuoresta lääkäristä (joka todellakin, niin nuori kuin hän olikin, oli
-tunnustellut kaikkien noiden armaiden sukulaistensa jalojen valtimojen
-tykintää), että Harry katsoi velvollisuudekseen varoittaa lordi Mohunia
-ja antaa hänelle tiedoksi, että hänen suunnitelmiaan epäiltiin ja
-pidettiin silmällä. Niinpä eräänä päivänä, kun lordi Mohun melkoisen
-äreätuulisena oli lähettänyt hakemaan lady Castlewoodia, joka oli
-luvannut lähteä ajelemaan hänen kanssaan ja nyt kieltäytyi tulemasta,
-Harry sanoi: "Mylord, olen teille kiitollinen jos te hyväntahtoisesti
-suotte minulle paikan vierellänne; minulla on paljon teille sanottavaa
-ja haluaisin puhua teille yksityisesti."
-
-"Kunnioitatte minua suomalla minulle luottamuksenne, mr. Henry Esmond",
-sanoi toinen kumartaen suurenmoisesti. Mylord oli aina hieno gentleman;
-ja vaikka Esmond olikin nuori, oli hänen käytöksessään jotain, joka
-osoitti, että hänkin oli gentleman ja ettei hän suvainnut kenenkään
-käyttäytyvän liian vapaasti. Niinpä he lähtivät ulos ja kiipesivät
-pieniin ajoneuvoihin, joiden edessä oli kaksi upeasti valjastettua
-pientä kermanväristä hannoverilaista hevosta kuolaimiaan pureskellen.
-
-"Mylord", sanoi Harry Esmond, kun he olivat päässeet ulommas, osoittaen
-mylord Mohunin jalkaa, joka oli flanelleihin kääritty ja komeasti
-asetettu tyynylle -- "mylord, olen lukenut lääketiedettä Cambridgessä."
-
-"Niinkö, Harry-pastori", sanoi toinen; "ja aiotteko ottaa
-lääketieteenkin diploomin ja parantaa yliopppilastoverinne --"
-
-"Nivelleinistä", sanoi Harry keskeyttäen hänet ja katsoen häntä
-tuikeasti silmiin. "Tiedän melko paljon nivelleinistä."
-
-"Toivon, ettette koskaan saa sitä. Se on helvetinmoinen vaiva", sanoi
-mylord, "ja sen kolotus on pirullista. Ah!" ja hän väänsi kasvonsa
-surkeannäköisiksi aivankuin juuri tuntisi kolotuksen.
-
-"Teidän ylhäisyytenne voisi paljon paremmin, jos ottaisitte pois koko
-tuon käärevaatteen: se vain tulehduttaa varvasta", jatkoi Harry katsoen
-miestä suoraan silmiin.
-
-"Ahaa! vai tulehduttaa se varvasta?" kysäisi toinen viattomin ilmein.
-
-"Ottaisitte pois tuon kääreen ja heittäisitte tuon tyhmän tohvelin
-menemään ja käyttäisitte saapasta", jatkoi Harry.
-
-"Suositteletteko minulle saappaita, mr. Esmond?" kysyi mylord.
-
-"Niin juuri, saappaita ja kannuksia. Näin teidän ylhäisyytenne kolme
-päivää sitten juoksevan käytävää alas varsin nopeasti", pitkitti
-Harry. "Olen varma, että vellin nauttiminen iltaisin ei ole teidän
-ylhäisyydestänne yhtä miellyttävää kuin punaviinin; ja sitäpaitsi se
-pitää teidän ylhäisyytenne pään selvänä pelissä, kun taas isäntäni pää
-on juomisesta hämmentynyt ja kiihtynyt."
-
-"Piru vieköön, sir, ette kai rohkene sanoa, etten pelaa rehellisesti?"
-huudahti mylord lyöden piiskalla hevosiaan, jotka alkoivat nelistää.
-
-"Olette selväpäinen isäntäni ollessa juovuksissa", jatkoi Harry,
-"teidän ylhäisyytenne voittaa isäntäni. Olen pitänyt teitä silmällä
-nostaessani lukujeni välillä silmäni kirjoistani."
-
-"Oikea nuori Argus", sanoi lordi Mohun, joka piti Harry Esmondista
--- ja jonka seurasta ja nerokkuudesta ja eräänlaisesta käytöksen
-uljuudesta Harry myös suuresti, piti -- "nuori Argus! voitte katsoa
-kaikilla sadalla silmällänne ja nähdä meidän pelaavan rehellisesti.
-Olen menettänyt pelissä maatilan yhtenä iltana ja olen pelannut
-paitanikin päältäni: olen pelannut peruukkinikin ja mennyt kotiin
-yömyssy päässä. Mutta kukaan ei voi sanoa, että käytän häntä
-hyödykseni muuten kuin pelin suoman hyödyn mukaan. Pelasin konnamaisen
-arpapelihuijarin kanssa Alsatiassa hänen korvistaan ja voitin ne ja
-minulla on toinen niistä asunnossani Bow Streetillä spriipullossa. Harry
-Mohun pelaa kenen kanssa hyvänsä mistä hyvänsä -- on aina pelannut."
-
-"Pelaatte hirveistä panoksista, mylord, isäntäni talossa", sanoi Harry,
-"ja useampia pelejä kuin pannaan korteille."
-
-"Mitä tarkoitatte, sir?" huudahti mylord, kääntyen ja punastuen.
-
-"Tarkoitan", vastasi Harry ivalliseen sävyyn, "että nivelleininne on
-parantunut, -- jos teillä sitä on koskaan ollutkaan."
-
-"Sir!" huudahti mylord kiihtyen.
-
-"Ja totta puhuaksemme uskon, ettei teidän ylhäisyydellänne ole enemmän
-nivelleiniä kuin minullakaan. Joka tapauksessa ilmanvaihdos tekee
-teille hyvää, mylord Mohun. Ja tarkoitan vilpittömästi, että teidän
-olisi paras poistua Castlewoodista."
-
-"Ja teidätkö määrättiin minulle tätä sanomaa tuomaan?", huudahti lordi
-Mohun. "Frank Esmondko antoi teille tämän toimen?"
-
-"Sitä ei ole antanut kukaan. Perheeni kunnia pani minut tähän toimeen."
-
-"Ja oletteko valmis vastaamaan tästä?" huudahti toinen ruoskien
-raivoisana hevosiaan.
-
-"Aivan valmis, mylord. Teidän ylhäisyytenne kaataa ajoneuvot, jos
-ruoskitte niin kiivaasti."
-
-"Kautta Yrjänän, onpa teillä rohkea luonto!" huudahti mylord
-purskahtaen nauramaan. "Luulenpa, että tuo helvetillinen _bolie de
-fesuite_ -- jesuiitan hyökkäyskeino -- tekee teidät niin rohkeaksi",
-hän lisäsi.
-
-"Ei, vaan rauhan säilyttäminen perheessä, jota rakastan enin
-maailmassa", vastasi Harry Esmond heltyen; "jalon hyväntekijäni
-kunnia -- rakkaan emäntäni ja hänen lastensa onni. Olen heille velkaa
-kaiken elämässä, mylord, ja panisin henkeni alttiiksi kenen puolesta
-hyvänsä heistä. Mikä tuo teidät tänne häiritsemään tätä rauhallista
-kotia? Mikä viivyttää teitä, kuukauden kuukauden jälkeen, maaseudulla?
-Mikä panee teidät teeskentelemään sairautta ja keksimään tekosyitä
-viivyttelyllenne? Sekö, että voittaisitte isäntä-parkani rahat? Olkaa
-jalomielinen, mylord, ja säälikää hänen heikkouttaan hänen vaimonsa
-ja lastensa vuoksi. Sekö, että voisitte leikkiä hyveellisen naisen
-yksinkertaisella sydämellä? Voisitte yhtä hyvin hyökätä Toweria vastaan
-paljain käsin. Mutta voitte tahrata hänen nimensä puhumalla siitä,
-kevyesti tai yrittämällä sopimattomia -- enkä kiellä, että teidän
-vallassanne on tehdä hänet onnettomaksi. Säästäkää näitä viattomia
-ihmisiä ja poistukaa heidän luotaan."
-
-"Herranen aika, uskonpa, että itse olette iskenyt silmänne tuohon
-sievään puritaaniin, nuoriherra Harry", sanoi mylord nauraen
-huoletonta, hyväntuulista naruaan ja aivankuin olisi kuunnellut
-mielenkiinnolla nuoren miehen kiihkeätä pyyntöä. "Kuiskatkaa, Harry!
-Rakastatteko häntä itse? Onko juoppolalli Frank Esmond joutunut kaiken
-lihan tielle?"
-
-"Mylord, mylord", huudahti Harry kasvot punaisina ja silmät kyynelissä;
-"minulla ei ole milloinkaan ollut äitiä, mutta rakastan tätä naista
-äitinäni. Jumaloin häntä kuin pyhäinpalvoja pyhimystä. Kun kuulen
-hänen nimeänsä mainittavan kevyessä tarkoituksessa, tuntuu se minusta
-pyhäinhäväisyltä. Rohkenisitteko ajatella omasta äidistänne niin tai
-suvaita kenenkään hänestä siten puhuvan. Minulle on kauhistus ajatella,
-että kukaan mies saattaa hänestä ajatella likaisesti. Rukoilen teitä,
-vaadin teitä jättämään hänet. Onnettomuus on oleva tämän seurauksena."
-
-"Onnettomuus, pyh!" sanoi mylord antaen piiskansivalluksen hevosille,
-jotka tällä hetkellä -- sillä olimme päässeet lakeuksille -- alkoivat
-nelistää niin, ettei mistään pidättämisestä ollut apua. Ohjakset
-katkesivat lordi Mohunin käsissä ja pillastuneet hevoset kiitivät
-hurjina eteenpäin, ajoneuvot vaappuivat edestakaisin ja ajajat
-tarrautuivat niiden laitoihin kynsin hampain, kunnes he näkivät
-edessään suuren rotkon, jossa kaatumista ei voinut välttää, silloin nuo
-kaksi herraa hyppäsivät henkensä edestä, kumpikin omalta puoleltaan
-kääseistä. Harry Esmond putosi nurmikkoon niin rajusti, että hän
-hetkeksi pyörtyi; mutta jonkun ajan kuluttua hän kykeni nousemaan,
-kovin pahoinvoipana ja vertavuotavin nenin, mutta ilman muuta vammaa.
-Lordi Mohun ei ollut niin onnellinen; hän putosi päälleen erästä kiveä
-vasten ja makasi nyt maassa, nähtävästi kuolleena.
-
-Tämä onnettomuus tapahtui herrojen ollessa kotiin päin palaamassa --
-ja mylord Castlewood kohtasi mennessään poikansa ja tyttärensä kanssa
-ratsastamaan nuo parihevoset niiden nelistäessä ajopelit takanaan
-ja katkonaiset ohjat jalkoihin sotkeutuneina; mylordin palvelijat
-käännyttivät ja pysäyttivät ne. Nuori Frank havaitsi lordi Mohunin
-punaisen takin ja seurue kiiruhti tuon onnettoman herran ja Esmondin
-luo; Harry oli jo noussut maasta. Lordin suuri peruukki ja töyhtöniekka
-hattu olivat pudonneet, ja otsassa olevasta haavasta oli vuotanut
-runsaasti verta. Hän näytti olevan ja olikin jo ruumiina.
-
-"Suuri Jumala! hän on kuollut!" sanoi mylord. "Jonkun on ratsastettava!
-Hakekaa tohtori -- jääkää! Menen kotiin ja noudan tänne Tusherin; hän
-tuntee kirurgiaa", ja mylord nelisti pois ja hänen poikansa hänen
-jäljessään.
-
-Tuskin he olivat poistuneet, kun Harry Esmond, joka juuri oli tullut
-tajuihinsa, muisti mielessään samanlaisen onnettomuuden, jonka oli
-nähnyt ratsastaessaan Newmarketista Cambridge'iin; ja reväisten
-hihan mylordin takista Harry aukaisi kynäveitsellä suonen hänen
-käsivarrestaan ja rauhoittui hetken kuluttua kokonaan nähdessään veren
-vuotavan. Kesti lähes puoli tuntia, ennenkuin lordi tuli tajuihinsa;
-sillävälin tohtori Tusher ja pikku Frank saapuivat ja huomasivat, ettei
-mylord ollutkaan vainaja, niin kalman kalpea kuin olikin.
-
-Hetken kuluttua, kun lordi kykeni sen kestämään, asettivat he hänet
-rengin ratsulle ja antoivat toisen ratsun Esmondille; miehet kävelivät
-molemmin puolin lordi Mohunia tukien häntä, milloin tarve vaati, ja
-arvoisa tohtori Tusher heidän kanssaan. Pikkuinen Frank ja Harry
-ratsastivat yhdessä antaen hevosen kävellä.
-
-"Kun ratsastimme kotiin yhdessä", sanoi poika, "kohtasimme äidin, joka
-käveli pengermällä tohtorin kanssa ja isä pelästytti häntä kertomalla,
-että sinä olit kuollut --"
-
-"Ettäkö minä olin kuollut?" hätäytyi Harry.
-
-"Niin. Isä sanoi: 'nyt on Harry-parka saanut surmansa, kultaseni',
-jolloin äiti kirkaisi kovasti, ja voi, Harry, hän kaatui ja minä
-luulin, että hänkin kuoli. Enkä ole milloinkaan nähnyt isää semmoisella
-tuulella. Hän kirosi voimakkaimmalla tavallaan ja tuli aivan kalpeaksi
-ja sitten hän alkoi omituisesti nauraa ja käski tohtorin ottaa hänen
-hevosensa ja minun seurata tohtoria; me poistuimme isän luota. Ja
-kun katsoin takaisin, näin hänen valavan vettä suihkulähteestä äidin
-päälle. Oi, miten äiti pelästyi!"
-
-Miettien tätä omituista tapausta -- sillä mylord Mohunin nimi oli
-myöskin Harry ja ystävykset sanoivat toisiaan usein Frankiksi
-ja Harryksi -- ja kovin kiihtyneenä ja huolestuneena ratsasti
-Esmond kotiin. Hänen rakas emäntänsä oli yhä pengermällä ja hänen
-palvelijattarensa oi hänen luonaan, eikä mylord ollut enää siellä.
-Sieltä johtivat rappuset ja pieni ovi tielle. Lordi Mohun ratsasti,
-näyttäen kovin aavemaiselta, nenäliina pään ympärillä ja ilman hattuaan
-ja peruukkiaan, joita renki kantoi; mutta hänen kohteliaisuutensa ei
-hänestä luopunut ja hän kumarsi ylhäällä seisovalle ladylle.
-
-"Taivaan kiitos, että pelastuitte!" sanoi tämä.
-
-"Ja Harrykin on pelastunut, äiti", riemuitsi pikku Frank, -- "hurraa!"
-
-Harry Esmond astui ratsulta ja juoksi emäntänsä luo ja samoin pieni
-Frank, ja toinen rengeistä otti huostaansa nuo kaksi hevosta,
-sillävälin kuin toinen, hattu ja peruukki kädessä, käveli mylordin
-ratsun ääressä pääportille, joka oli puolen kilometrin päässä.
-
-"Oi oma poikani! millaisen säikähdyksen oletkaan minulle tuottanut!"
-sanoi lady Castlewood Harry Esmondin saapuessa hänen luokseen, hän
-tervehti nuorukaista loistavine ilmeineen ja lempeätä tervetuloa
-soivin äänin; ja hän oli niin hyvä, että suuteli nuorukaista (toisen
-kerran lady häntä niin kunnioitti) ja kulki sisälle Harryn ja poikansa
-välissä, pidellen kumpaakin kädestä.
-
-
-
-XIV luku.
-
-RATSASTAMME HÄNEN JÄLKEENSÄ LONTOOSEEN.
-
-Levättyään muutamia päiviä lordi Mohun tointui vammastaan niin paljon,
-että kykeni ilmoittamaan aikovansa lähteä seuraavana aamuna, jolloin
-hän myös poistui Castlewoodista, päättäen matkustaa Lontooseen lyhyin
-päivämatkoin ja levätä kaksi yötä tiellä. Hänen isäntänsä kohteli häntä
-harkitun ja juhlallisen kohteliaasti, joka kokonaan poikkesi mylordin
-tavallisesta, suorasta ja huolettomasta käytöksestä, mutta ei ollut
-mitään syytä olettaa, että nuo kaksi lordia eivät eronneet ystävinä,
-vaikka Harry Esmond huomasi, että herra varakreivi kohtasi vieraansa
-vain muiden henkilöjen seurassa ja näytti välttävän hänen kanssaan
-kahdenkesken jäämistä. Eikä hän myöskään saattanut ratsullaan lordi
-Mohunia, kuten hänen oli tapana tehdä useimmille ystävilleen, joita
-hän aina oli halukas lausumaan tervetulleeksi ja haluton päästämään
-luotaan; hän vain tyytyi, kun lordi Mohunin hevosten ilmoitettiin
-olevan valmiina ja niiden omistaja ilmaantui matkavalmiina jättääkseen
-kohteliaimmat jäähyväisensä Castlewoodin naisille, seuraamaan lordi
-Mohunia alakertaan hänen hevostensa luo ja kumartamaan ja toivottamaan
-hänelle onnellista matkaa. "Tapaan sinut Lontoossa ennen pitkää,
-Mohun", sanoi mylord hymyillen, "silloin teemme toistemme kanssa
-lopulliset tilit."
-
-"Älä huoli antaa niiden itseäsi vaivata, Frank", sanoi toinen
-iloisesti ja kättään ojentaessaan hän näytti hieman hämmästyneen siitä
-tylystä ja ylpeästä tavasta, jolla hänen isäntänsä otti vastaan hänen
-erotervehdyksensä; ja niin hän ratsasti palvelijainsa seuraamana pois.
-
-Harry Esmond oli tuota lähtöä näkemässä. Se oli hyvin erilainen kuin
-mylordin tulo, jota varten oli tehty suuria valmistuksia (silloin
-vanha talo pukeutui parhaaseen asuunsa vieraansa kunniaksi); ja
-tänä päivänä kaikki olivat surullisia ja väkinäisiä, mikä täytti
-mr. Esmondin mielen synkin entein ja surullisin, määrittelemättömin
-huolin. Lordi Castlewood seisoi ovella katsellen vieraansa ja tämän
-palvelijain jälkeen, kun nämä kulkivat ulomman portin kaaren alitse.
-Sinne päästyään lordi Mohun vielä kerran kääntyi; herra varakreivi
-kohotti hitaasti majavannahkalakkiaan ja kumarsi. Harryn mielestä
-hänen kasvonsa olivat omituisen lyijynväriset. Hän kirosi ja potkaisi
-koiriansa, jotka hypellen saapuivat hänen luokseen; sitten hän käveli
-suihkulähteen luo pihan keskelle ja nojaten erääseen pylvääseen katsoi
-altaaseen. Kun Esmond meni omaan huoneeseensa -- se oli entinen
-kappalaisen huone pihan toisella puolella -- ja kääntyi mennäkseen
-sisään matalasta ovesta, hän näki lady Castlewoodin katselevan
-akkunaverhojen takaa suuresta vastaanottohuoneen akkunasta ylhäältä
-mylordia, kun tämä tarkasti suihkulähdettä. Pihalla tuntui vallitsevan
-omituinen hiljaisuus ja tuo näky pysyi kauan Esmondin muistossa:
-Ylhäällä kirkas taivas, rakennuksen varastohuoneet ja aurinkokello
-heittivät varjojaan kultaiseen, alhaalla olevaan _memento mori_
-kirjoitukseen, kaksi koiraa, musta vinttikoira ja melkein valkoinen
-lintukoira, toinen kuono aurinkoa kohti ja toinen nuuskien ruohoa ja
-kiviä, ja mylord nojaten suihkulähteeseen, joka iloisesti pulputti.
-On kummaa miten tuo näky ja tuon suihkulähteen ääni pysyvät muistiin
-kiteytyneinä miehellä, joka on nähnyt satoja loiston ja vaarankin
-näkyjä, joita ei ole säilyttänyt muistinsa kammioissa.
-
-Lady Castlewood -- hän oli nauranut koko aamun ja ollut erittäin
-iloinen ja vilkas miehensä ja tämän vieraan seurassa -- juoksi, niin
-pian kuin nuo kaksi herraa yhdessä olivat poistuneet hänen huoneestaan,
-Harryn luo; hänen olemuksensa oli nyt kokonaan muuttunut, ja kasvot ja
-silmät huolekkaina hän sanoi: "Seuraa heitä, Harry: olen varma, että
-jokin on hullusti." Ja siten joutui Esmond tämän ladyn määräyksestä
-urkkijaksi, ja hän vetäytyi omaan kamariinsa suodakseen itselleen
-aikaa, ja yritti vakavasti sepittää kertomusta, joka rauhoittaisi hänen
-emäntäänsä; sillä hän ei voinut karkoittaa omaakaan huoltaan siitä,
-että jotakin vakavaa oli odotettavissa noiden kahden herran suhteessa.
-
-Ja nyt istui pieni Castlewoodin perhe useina päivinä pöydän ääressä
-kuten ennenkin iltaisin; tämä huoli, vaikka olikin nimetön ja
-näkymätön, oli siitä huolimatta alati ainakin kolmen henkilön mielessä
-siellä. Mylord oli erinomaisen lempeä ja hyvä. Aina kun hän poistui
-huoneesta, seurasivat hänen vaimonsa silmät häntä. Lordi kohteli
-vaimoaan jollain tavoin surunvoittoisen kohteliaasti ja lempeästi,
-mikä oli ihmeellistä hänenlaisen säädyttömän ja tavallisesti
-karkeasti käyttäytyvän henkilön taholta. Hän nimitti vaimoaan tämän
-ristimänimellä usein ja hellästi; hän oli kovin hyvä ja hellivä
-lapsille, erittäinkin pojalle, jota hän ei rakastanut; ja vaikka
-hän tavallisesti oli välinpitämätön kirkosta, meni hän sinne nyt ja
-täytti kaikki velvollisuudet (kuunteli tohtori Tusherin saarnaakin)
-ihmeellisen hartaasti.
-
-"Hän kävelee huoneessaan koko yön; mikähän häntä vaivaa? Henry, ota
-selville mikä se on", sanoi lady Castlewood vähän väliä nuorelle
-holhokilleen. "Hän on lähettänyt kolme kirjettä Lontooseen", sanoi hän
-eräänä toisena päivänä.
-
-"Kirjeet rouva, olivat eräälle lakimiehelle", vastasi Harry, joka tiesi
-näistä kirjeistä ja oli nähnyt osan niiden sisällöstä, joka koski
-erästä uutta lainaa, jonka mylord otti; ja kun nuori mies pahoitteli
-tätä isännälleen, sanoi mylord: "Hankin vain rahaa maksaakseni erään
-vanhan kiinnitysvelan, josta täytyy päästä vapaaksi."
-
-"Rahaan nähden ei lady Castlewood ollut vähimmässäkään määrässä
-huolissaan. Harvat hellät naiset tuntevat rahahuolien tuskaa; tuskin
-saattaa antaa naiselle suurempaa mielihyvää kuin pyytämällä hänen
-panttaamaan timanttinsa rakastamansa miehen hyväksi; ja muistan
-kuulleeni mr. Congreven sanoneen lordi Marlborough'sta, että syy, jonka
-vuoksi mylordilla oli niin suuri menestys naisten parissa nuorana
-miehenä, oli se, että hän otti heiltä rahaa. On harvoja miehiä, jotka
-ryhtyvät siihen uhraukseen", sanoi mr. Congreve, joka tunsi osan
-naissukua varsin hyvin.
-
-Harry Esmondin loma oli juuri lopussa, ja kuten on sanottu, hän
-valmistautui palaamaan yliopistoon viimeiseksi lukukaudekseen
-suorittaakseen sen jälkeen tutkintonsa ja astuakseen kirkon
-palvelukseen. Hän oli nyt lopullisesti päättänyt valita tämän
-uran, tuntematta tosin sitä hartautta, joka sopii miehelle,
-joka on astumaisillaan niin pyhään tehtävään, mutta maallisen
-tyytymyksen hengessä hän katsoi parhaaksi tuon elämän uran ottamisen
-kutsumuksekseen. Hänen syynsä tähän päätökseen oli, että hän oli
-velkaa kaiken Castlewoodin perheelle ja että hän oli mieluummin
-heidän läheisyydessään kuin missään muualla maailmassa; hän tahtoi
-hyödyttää hyväntekijöitään, jotka palkkioksi soivat hänelle rajattoman
-luottamuksen ja rakkauden; hän tahtoi kasvattaa perheen nuoren
-perillisen ja toimia tämän opettajana; hän tahtoi jatkuvasti olla
-rakkaan isäntänsä ja emäntänsä ystävä ja neuvonantaja. Molemmat he
-iloisina sanoivatkin, että he aina pitivät häntä sellaisena; ja niin
-hän päätti lohduttautua sillä, että oli rakastamilleen henkilöille
-hyödyksi ja hylkäsi kaikki kunnianhimoiset suunnitelmat, joita hänen
-omassa rinnassaan saattoi kyteä. Hänen emäntänsä oli hänelle sanonut,
-ettei hän sallisi Harryn poistua luotaan; ja tämän käsky oli Harryn
-laki.
-
-Lady Castlewoodin mieli huojentui suuresti tämän muistossasäilyvän
-loma-ajan viimeisinä harvoina päivinä, kun mylord huolettomassa sävyssä
-ilmoitti, että lordi Mohun oli mennyt Pariisiin ja aikoi tehdä pitkän
-matkan ympäri Eurooppaa; ja vaikkei lordi Castlewoodin oma synkkyys
-hälvennyt eikä hänen käytöksensä muuttunut, alkoi hänen vaimonsa
-kuitenkin tämän huolen aiheen poistuttua hänen mielestään tulla
-toivorikkaammaksi ja rauhallisemmaksi ja koki myös koko sydämellään ja
-kaikin vallassaan olevin lohdutuskeinoin palauttaa mylordin iloisuutta
-ja karkoittaa hänen synkkyyttänsä.
-
-Synkkyytensä syyksi sanoi lordi itse sairauden; hän tahtoi tavata
-lääkäriään; hän sanoi menevänsä Lontooseen kysyäkseen neuvoa tohtori
-Cheyneltä. Sovittiin, että hänen ylhäisyytensä ja Harry Esmond
-matkustaisivat Lontooseen asti yhdessä; ja maanantaiaamuna, lokakuun
-11 päivänä vuonna 1700 he lähtivät ratsain matkaamaan Lontoota kohti.
-Sunnuntaina, edellisenä päivänä, oli satanut rankasti, joten perhe ei
-mennyt kirkkoon; ja illalla mylord luki päivän saarnan perheelleen
-kovin kauniisti ja äänessään omituista suloa ja vakavuutta -- pitäen
-erojaispuheen, ajatteli Harry, juhlallisimman mitä hän koskaan oli
-kuullut. Ja ennenkuin he menivät omiin huoneisiinsa suuteli lordi ja
-syleili vaimoaan ja lapsiaan, hellemmin kuin tavallisesti ja niin
-juhlallisesti ja tunteellisesti, että he myöhempinä aikoina saivat
-suurta lohtua tuon hetken muistelemisesta.
-
-He ratsastivat pois seuraavana aamuna (jätettyään perheelle
-yhtä hellät jäähyväiset kuin edellisenä iltanakin), olivat yötä
-matkalla ja saapuivat Lontooseen illan suussa, ja mylord asettui
-"Vaskitorveen" Cockpitiin, Whitehalliin, jota taloa sotilashenkilöt
-hänen nuoruudessaan olivat käyttäneet ja johon lordi aina siitä pitäen
-asettui Lontoossa käydessään.
-
-Tunti mylordin saapumisen jälkeen (se osoitti, että hänen vierailunsa
-oli edeltäpäin sovittu) tuli mylordin asianajaja Gray's Innistä; ja
-arvellen, että hänen isäntänsä halusi olla kahden kesken asianajajan
-kanssa, Esmond aikoi poistua heidän luotaan. Mutta mylord sanoi,
-että hänen asiansa oli lyhyt, ja esitteli mr. Esmondin erityisesti
-asianajajalle, joka oli ollut perheen palveluksessa entisen lordin
-aikana ja joka ilmoitti, että hän määräyksen mukaan sinä päivänä itse
-oli maksanut rahat mylord Mohunille tämän asunnossa Bow Streetillä ja
-että lordi oli ilmaissut hämmästystä, koska ei ollut tavallista käyttää
-lakimiehiä, kuten hän oli sanonut, sellaisiin toimiin säätyhenkilöiden
-kesken, mutta että hän oli kuitenkin palauttanut mylordin velkakirjan,
-jonka asianajaja luovutti asiakkaansa huostaan.
-
-"Luulin, että lordi Mohun oli Pariisissa?" huudahti mr. Esmond, kovin
-säikähtyneenä ja hätääntyneenä.
-
-"Hän on minun kutsustani palannut", sanoi herra varakreivi. "Meillä on
-keskenämme selvitettävänä lopputilejä."
-
-"Taivas suokoon, että ne jo olisivat selvillä, sir", sanoi Esmond.
-
-"Oh, aivan täydelleen", vastasi toinen katsellen tiukasti nuorukaiseen.
-"Hän oli hieman ärtyinen tuon rahan suhteen, jonka kerroin menettäneeni
-hänelle pelissä. Ja nyt on se maksettu ja olemme kuitit noista tileistä
-ja kohtaamme taas hyvinä ystävinä."
-
-"Mylord", huudahti Esmond, "olen varma, että petätte minua ja että
-teidän ja lordi Mohunin välillä on riita."
-
-"Riitako -- kaikkea vielä! Syömme illallista yhdessä juuri tänä iltana
-ja juomme pullollisen. Jokainen mies, joka menettää sellaisen summan
-kuin minä olen menettänyt, on huonolla tuulella. Mutta nyt on se
-maksettu ja vihani on mennyt sen mukana."
-
-"Missä syömme illallista, sir", kysyi Harry.
-
-"_Me!_ Muutamat herrat suvaitkoot odottaa kunnes heidät kutsutaan",
-sanoi herra varakreivi naurahtaen. "Menet Duke Streetille katsomaan mr.
-Bettertonia. Pidät siitä kappaleesta, se on varma. Anna minun seurata
-omia halujani; ja aamulla aterioimme yhdessä sellaisella ruokahalulla
-kuin voimme, niinhän näytelmässä sanotaan."
-
-"Jumalan tähden! mylord, en poistu luotanne tänä iltana", sanoi Harry
-Esmond. "Luulen tuntevani riitanne aiheen. Vannon teille, ettei se ole
-minkään arvoinen. Samana päivänä, jolloin tuo onnettomuus sattui lordi
-Mohunille, keskustelin hänen kanssaan siitä. Olen varma, ettei asia
-hänen puoleltaan ole ollut muuta kuin merkityksetöntä ritarillisuutta."
-
-"Tiedät, ettei mitään muuta kuin merkityksetöntä kohteliaisuutta ole
-ollut lordi Mohunin ja vaimoni välillä", sanoi mylord jylisevällä
-äänellä -- "tiesit tämän etkä ilmoittanut minulle?"
-
-"Tiesin siitä enemmän kuin rakas emäntäni itse, sir, -- tuhat kertaa
-enemmän. Miten saattoikaan hän, joka oli viaton kuin lapsi, tietää,
-mikä oli tuon roiston peitettyjen puheiden takana?"
-
-"Roisto hän on, sen myöntänet, ja olisi riistänyt minulta vaimoni."
-
-"Sir, vaimonne on puhdas kuin enkeli", huudahti nuori Esmond.
-
-"Olenko sanallakaan häntä moittinut?" jylisi mylord. "Olenko
-milloinkaan epäillyt hänen puhtauttaan? Se olisi ollut hänen viimeinen
-elinpäivänsä, jona sen olisin tehnyt. Luuletko minun kuvittelevan,
-että _hän_ joutuisi harhateille? Ei, siihen ei hänessä ole tarpeeksi
-intohimoa. Hän ei voi tehdä syntiä eikä antaa anteeksi. Tunnen hänen
-luonteensa. Ja nyt kun olen hänet menettänyt, taivas tietäköön,
-rakastan häntä tuhat kertaa enemmän kuin milloinkaan ennen -- niin,
-enemmän kuin silloin, kun hän oli nuori ja kaunis kuin enkeli --
-kun hän hymyili minulle vanhan isänsä kodissa ja kun hänellä oli
-tapana mennä piiloon minua odottamaan, kun tulin metsästämästä --
-kun tapasin painaa pääni hänen pienelle polvelleen ja itkeä kuin
-lapsi hänen sylissään ja vakuuttaa, että tekisin parannuksen, en enää
-joisi enkä pelaisi enkä välittäisi naisista, -- enemmän kuin silloin,
-kun kaikki hoviherrat juoksivat hänen perässään, -- kun hän, kautta
-Yrjänän, näytti lapsensa kanssa ihanammalta kuin madonna kuningattaren
-kappelissa. En ole hyvä niinkuin hän -- tiedän sen. Kukapa olisi --
-taivas tietköön, kukapa olisi? Hän väsyi ja kyllästyi minuun, --
-tiedän sen varsin hyvin. En osannut keskustella hänen kanssaan. Te
-nerokkaat ja kirjalliset miehet voitte sen tehdä ja minä en voinut --
-tunsin, etten voinut. Niinpä sinun ollessasi vain viisitoistavuotias
-poikanen saatoin kuulla teidän kahden keskustelevan runoudestanne ja
-kirjoistanne, kunnes jouduin sellaisen raivon, valtaan, että olin
-valmis kuristamaan teidät. Mutta olit aina hyvä poika, Harry, ja
-minä rakastin sinua -- tiedät, että sinua rakastin. Ja tunsin, ettei
-vaimoni kuulunut minulle; eivätkä lapsetkaan kuulu. Ja sokaisin itseni
-ja rupesin pelaamaan uhkapeliä ja join ja riivaannuin kaikenmoisiin
-kirottuihin hulluuksiin pelkästä epätoivosta ja raivosta. Ja sitten
-tulee tämä Mohun ja vaimoni pitää hänestä -- tiedän, että hän pitää
-hänestä."
-
-"Totisesti, sieluni autuuden kautta, olette väärässä, sir", huudahti
-Esmond.
-
-"Hän ottaa vastaan kirjeitä häneltä", huudahti mylord -- "katsopas
-tätä, Harry", ja hän veti esiin paperin, jossa oli ruskea veritahra.
-Se putosi lordilta sinä päivänä, jolloin hän ei kuollut. Muuan renki
-löysi sen maasta ja antoi sen minulle. Tässä on koko sepustus niiden
-kirotulla teatterisoperroksella: "Jumalainen Gloriana; -- Miksi
-katsotte niin kylmästi orjaanne, joka teitä jumaloi? Ettekö vähääkään
-sääli tuskia, joita olette nähnyt minun kärsivän? Ettekö suvaitse
-antaa mitään vastausta kirjenippuihin, jotka ovat kirjoitetut omalla
-sydänverelläni? Vaimoni on saanut useampiakin kirjeitä häneltä."
-
-"Mutta hän ei ole vastannut ainoaankaan", huudahti Esmond.
-
-"Se ei suinkaan ole Mohunin vika", sanoi mylord; "ja minä tahdon kostaa
-hänelle -- niin totta kuin Jumala on taivaassa, sen teen."
-
-"Yhden tai parin kevyen sananko tähden panette alttiiksi vaimonne
-kunnian ja perheonnenne, mylord?" keskeytti Esmond rukoilevasti.
-
-"Pyh! Vaimoni kunniasta ei tule kysymystä", sanoi mylord, "voimme
-riidellä monenmoisista muista asioista. Jos elän, tulee tuo roisto
-saamaan rangaistuksensa; jos kuolen, on perheelleni siitä vain
-helpotusta: maailma on yhtä tuhlaajaa köyhempi; ja Frank saa parempia
-opettajia kuin isänsä. Olen tehnyt päätökseni, Harry Esmond, ja
-tapahtukoon mitä tahansa, olen sen puolesta rauhallinen. Jätän vaimoni
-ja sinut lasteni holhoojiksi."
-
-Nähdessään, että mylord oli päättänyt olla jättämättä tätä riitaa
-ja etteivät mitkään kehoitukset saaneet häntä siitä luopumaan,
-ajatteli Harry Esmond (joka silloin oli luonteeltaan tulisempi ja
-rajumpi kuin nyt, kun huolet, ja syvät mietteet ja harmaat hiukset
-ovat häntä tyynnyttäneet), että hänen velvollisuutensa oli pysyä
-hyvän, jalomielisen isäntänsä vierellä, ja sanoi: "Mylord, jos olette
-päättänyt sotaan ryhtyä, ette saa siihen lähteä yksin. Perheenne
-velvollisuus on olla päämiehensä tukena; enkä antaisi anteeksi
-itselleni enkä teillekään, ellette minua siihen pyytäisi, tai jos
-olisin luotanne poissa vaaran hetkellä."
-
-"Mutta Harry, poika parkani, sinähän olet kasvatettu papiksi", sanoi
-mylord tarttuen Esmondin käteen kovin lempeästi, "ja olisi suuri
-vahinko, että sinä sekaantuisit tähän juttuun."
-
-"Mylord aikoi itsekin kerran ryhtyä kirkonmieheksi", vastasi Harry;
-"eikä isänne papinarvo estänyt häntä taistelemasta keropäitä vastaan
-Castlewoodissa. Teidän vihollisenne ovat minunkin vihollisiani,
-sir. Osaan käytellä miekkaa, kuten olette nähnyt, melko hyvin, enkä
-luule pelkääväni, kun se vedetään huotrastaan." Ja sitten selitti
-Harry punastellen ja epäröiden (sillä asia oli arka, ja hän pelkäsi,
-että hän sekaantumalla riitaan oli loukannut isäntäänsä), miten
-hän itse oli vakavasti varoittanut lordi Mohunia ja ehdottanut
-miekkojen mittelemistä tämän kanssa tarpeen vaatiessa. "Ja olisin
-voittanut hänet, sir", sanoi Harry nauraen. "Hän ei milloinkaan
-veisi puolustautua tuota _bottea_ [hyökkäystapaa] vastaan, jonka
-toin Cambridgesta. Ruvetkaammepa puoleksi tunniksi harjoittelemaan
--- voin opettaa sen teidän ylhäisyydellenne. Se on maailman hienoin
-hyökkäystapa. Jos ette voi sitä käyttää hyväksenne, on vastustajanne
-miekka teidät lävistävä."
-
-"Kautta Yrjänän, Harry, sinun tulisi olla perheen pää", sanoi mylord
-synkkänä. "Olisit ollut parempi Castlewoodin lordi kuin minunlaiseni
-juoppo laiskiainen", hän lisäsi, pyyhkäisten kädellään silmiänsä ja
-katsahtaen sukulaiseensa lempein, hellin katsein.
-
-"Ottakaamme takkimme pois ja pitäkäämme puolen tunnin harjoitus
-ennen illansuuta", sanoi Harry kiitollisesti puserrettuaan isäntänsä
-miehekästä kättä.
-
-"Olet vasta pikkuinen pojan naskali", sanoi mylord iloisesti, "mutta
-luulenpa totisesti, että pitäisit puolesi tuota miestä vastaan. Ei,
-poikaseni", hän jatkoi, "en tahdo sinun juoniasi enkä pistotemppujasi;
-minäkin osaan melko hyvin käyttää miekkaani ja tahdon taistella oman
-riitani omalla tavallani."
-
-"Mutta minä tulen todistajaksi nähdäkseni, että peli on rehellistä",
-huudahti Harry.
-
-"Niin, Jumala sinua siunatkoon, tule vain todistajaksi." "Koska
-taistelu tapahtuu, sir?" kysyi Harry, sillä hän näki kaikesta, että
-mylord oli järjestänyt koko asian yksityisesti edeltäpäin.
-
-"Se on järjestetty näin: Lähetin pikalähetin Jack Westburyn luo sanoen
-haluavani tavata häntä yksityisesti. Hän tietää tarkoituksen ja tulee
-tänne hetimiten ja juo kanssani osan tuosta Espanjan viinistä. Sitten
-menemme teatteriin Duke Streetille, jossa tapaamme Mohunin; ja sitten
-menemme kaikki yhdessä illalliselle 'Ruusuun' tai 'Vinttikoiraan'.
-Sitten pyydämme siellä kortteja ja varmaankin syntyy riita pelistä;
-ja sitten -- Jumala meitä auttakoon -- poistuu maailmasta joko roisto
-ja petturi tai kehno, arvoton miesparka, joka ei välitä siihen
-jäädä. On parempi, että olen poissa, Hal; vaimoni tulee koko joukon
-onnellisemmaksi, kun olen poissa", sanoi mylord päästäen huokauksen,
-joka koski Harry Esmondin sydämeen niin, että häneltä pääsi nyyhkytys
-isäntänsä kättä pidellessään.
-
-"Tuo asia päätettiin Mohunin kanssa, ennenkuin hän lähti kotoa, --
-Castlewoodista tarkoitan", jatkoi mylord. "Vein tuon kirjelipun hänelle
-luettuani sen, ja syytin häntä roistomaisuudestaan; eikä hän voinut
-kieltää, vakuutti vain, että vaimoni oli viaton."
-
-"Ja niin hän onkin, mylord, taivaan nimessä, hän on!" huudahti Harry.
-
-"Ei epäilystäkään siitä, ei epäilystäkään. Hyvä vaimo on aina viaton",
-sanoi mylord. "Kun hän kuuli lordin kuolleen, hän pyörtyi epäilemättä
-sattumalta."
-
-"Mutta mylord, _minunkin_ nimeni on Harry", huudahti Esmond polttavan
-punaisena. "Ilmoititte myladylle: 'Harry on saanut surmansa!'"
-
-"Peijakkaan poika! Onko minun taisteltava sinunkin kanssasi", huudahti
-mylord raivostuneena. "Aiotko sinä, sinä pikkuinen käärme, jota minun
-lieteni on lämmittänyt, aiotko sinä pistää -- sinä? Ei, poikani, sinä
-olet rehellinen poika, hyvä poika." (Ja tässä hänen vihansa muuttui
-kyyneliksi, joita oli vielä surullisempi katsella.) "Olet rehellinen
-poika, ja rakastan sinua; ja taivas tietää, että olen niin onneton,
-etten välitä kenen miekka elämäni päättää. Kas tuossahan on Jack
-Westbury! No, Jack! Tervetuloa, vanha veikko! Tämä on sukulaiseni Harry
-Esmond."
-
-"Joka kantoi teille maljanne Castlewoodissa, sir", sanoi Harry
-kumartaen; ja nuo kolme herraa istuutuivat ja alkoivat tyhjentää
-espanjan viinipulloa, joka oli heitä varten pöydälle asetettu.
-
-"Harry on numero kolme", sanoi mylord. "Ei sinun tarvitse hänestä
-välittää, Jack." Ja everstin ilmeistä näkyi, aivan kuin hän olisi
-sanonut: "Eipä hän tosiaankaan näytä sen arvoiselta." Ja sitten mylord
-selitti sellaista, mihin sitä ennen oli vain vihjaillut. Kun hän
-riiteli mylord Mohunin kanssa, hän oli tälle velkaa tuhatkuusisataa
-puntaa, jota lordi Mohun sanoi olevansa valmis odottamaan kunnes herra
-varakreivi sen maksaisi. Mylord oli hankkinut nuo tuhatkuusisataa
-puntaa ja lähettänyt ne lordi Mohunille sinä aamuna ja ennen kotoa
-lähtöään järjestänyt asiansa ja oli nyt aivan valmis odottamaan riidan
-tuloksia.
-
-Vaunut tilattiin, kun olimme juoneet muutamia pulloja espanjan
-viiniä, ja nuo kolme herraa läksivät sopimuksen mukaan Duke Streetin
-teatteriin. Näyteltiin Wycherlyn kirjoittama "Rakkautta metsässä".
-
-Harry Esmond on ajatellut aina sen jälkeen jonkinmoisella kauhulla
-tuota näytelmää sekä mrs. Bracegirdlea, näyttelijätärtä, joka tuossa
-huvinäytelmässä esiintyi tytön osassa. Hän oli paashin puvussa ja tuli
-seisomaan herrojen eteen kuin nämä istuivat näyttämöllä ja katseli
-olkansa yli viekkaasti mustalla silmäparillaan ja hymyili mylordille ja
-kysyi, mikä vaivasi maalaisherroja ja oliko hän saanut pahoja uutisia
-Bullockin markkinoilta?
-
-Näytösten välillä menivät herrat näyttämön puolelle ja keskustelivat
-vapaasti. Lordi Mohunin seurueeseen kuului kaksi henkilöä,
-sotilaspukuinen kapteeni Macartney ja siniseen, samettiseen,
-hopeakoristeiseen pukuun puettu herra, päässään vaalea peruukki ja
-kaulassaan upea, venetsialainen pitsiröyhelö -- mylord Warwickin ja
-Hollannin jaarli. Mylordilla oli käärö appelsiineja, joita hän söi
-ja tarjosi näyttelijättärille laskien leikkiä näiden kanssa. Ja kun
-mylord Mohun sanoi jotain karkeata, kääntyi mrs. Bracegirdle häneen
-päin ja kysyi häneltä, mitä hänellä oli siellä tekemistä ja olivatko
-hän ja hänen ystävänsä tulleet surmaamaan jotain toista, kuten he
-olivat tehneet Will Monntford-paralle? Mylordin synkkä naama tuli vielä
-synkemmäksi tästä ivasta ja sai häijyn, pahaenteisen ilmeen. Ne, jotka
-sen näkivät, muistivat sen ja puhuivat siitä jälkeenpäin.
-
-Näytelmän päätyttyä nuo kaksi seuruetta yhtyivät yhdeksi, ja mylord
-Castlewood ehdotti silloin, että he menisivät johonkin ravintolaan
-illalliselle. Lockitin "Vinttikoira" Charing Crossilla valittiin
-määräpaikaksi. Kaikki kuusi lähtivät yhdessä kävelemään sinne; nuo
-kolme lordia kulkivat edeltä, lordi Mohunin kapteeni, eversti Westbury
-ja Harry Esmond heidän perässään. Heidän kävellessään Westbury kertoi
-Harry Esmondille hänen vanhasta ystävästään oppineesta Dickistä,
-joka oli ylennyt henkivartioston kornetiksi ja oli kirjoittanut
-kirjan nimeltä "Kristitty sankari" ja sai vaivansa palkkioksi koko
-henkivartioston naurun, sillä tuo kristitty sankari rikkoi yhtämittaa
-käskyjä, sanoi Westbury, ja oli jo taistellut pari kaksintaisteluakin.
-Ja matalammalla äänellä Westbury kehoitti nuorta mr. Esmondia olemaan
-ottamatta osaa esillä olevaan riitaan. "Yksi sekundantti riittää aivan
-hyvin", sanoi eversti, "ja joko kapteeni tai lordi Warwick voisi
-helposti poistua." Mutta Harry väitti vastaan; hän oli päättänyt pysyä
-mukana loppuun asti. Hän oli punonut suunnitelman, jolla hän luuli
-voivan estää herra varakreivin asiaan ryhtymästä.
-
-He menivät ravintolan anniskelupuolelle ja pyysivät yksityishuonetta
-ja viiniä ja kortteja; ja kun tarjoilija oli nämä tuonut, he alkoivat
-juoda ja esittää maljoja ja näyttivät kovin ystävällisiltä niinkauan
-kuin palvelijat olivat huoneessa.
-
-Harry Esmondin suunnitelma oli sanalla sanoen tämä: hän aikoi ryhtyä
-puheisiin lordi Mohunin kanssa, loukata tätä ja siten päästä riidassa
-etusijalle. Niinpä hän tarjoutui pelaamaan, kun kortit otettiin esiin.
-"Pyh!" sanoi lordi Mohun (joka joko tahtoi pelastaa Harryn tai katsoi
-parhaaksi olla koettelematta tuota _botte de Jesnite'a_), -- "nuorten
-yliopistoherrain ei pitäisi pelata näistä panoksista. Olette liian
-nuori."
-
-"Kuka uskaltaa sanoa, että olen liian nuori?" puhkesi Harry puhumaan.
-"Pelkääkö teidän ylhäisyytenne?"
-
-"Minäkö pelkäisin!" huudahti Mohun.
-
-Mutta hyvä varakreivi näki tarkoituksen. "Pelaan kanssasi kymmenestä
-moidoresta, Mohun", hän sanoi. --
-
-"Sinä tyhmä poika, emme me pelaa täällä pikkupenneistä kuten te
-Cambridgessa" Ja Harry, jolla ei ollut niin suurta summaa taskussaan
-(sillä hänen puolivuotisrahansa oli aina kovin tyyten kulutettu
-ennenkuin hän sai uuden), peräytyi vihaisena ja raivoissaan siitä,
-ettei hänellä ollut tarpeeksi rahaa lyödä pöytään.
-
-"Lyön nuoren herran panokseksi kruunun", sanoi lordi Mohunin kapteeni.
-
-"Luulin että kruunut ovat armeijan herroilla harvinaisia", sanoi Harry.
-
-"Onkos niitä yliopistossa?" kysyi kapteeni.
-
-"Siellä annetaan narreja selkään", kiihtyi Harry, "ja ruoskitaan
-kerskailijoita ja heitetään penikat järveen."
-
-"Silloinpa, totisesti, on muutama pelastunut hukkumasta", sanoi
-kapteeni, joka oli irlantilainen; ja kaikki herrat rupesivat nauramaan
-ja siten saivat Harry-paran vielä vihaisemmaksi.
-
-Hetken kuluttua mylord Mohun sammutti kynttilän -- silloin toivat
-tarjoilijat uusia pulloja ja laseja ja jäivät huoneeseen -- jolloin
-herra varakreivi sanoi: "Piru sinut periköön, Mohun, miten kirotun
-typerä oletkaan! Sytytä kynttilä, tarjoilija."
-
-"Kirotun typerä on kirotun typerä sanantapa, mylord", kiivastui toinen.
-"Kaupunkilaisherrat eivät käytä sellaisia sanoja --, tai pyytävät
-anteeksi, jos sen tekevät."
-
-"Minä olenkin maalaisherra", sanoi herra varakreivi.
-
-"Näen sen käyttäytymisestänne", sanoi lordi Mohun. "Kukaan mies ei saa
-sanoa minua kirotun typeräksi."
-
-"Heitän nuo sanat vasten silmiänne, mylord", sanoi toinen; "lähetänkö
-kortitkin samaa tietä?"
-
-"Herrat, herrat! palvelijain nähdenkö?" huudahtivat eversti Westbury
-ja mylord Warwick yhteen ääneen. Tarjoilijat poistuivat kiireesti
-huoneesta. He kertoivat alhaalla oleville ihmisille yläkerrassa
-syttyneestä riidasta.
-
-"On jo tarpeeksi sanottu", sanoi eversti Westbury. "Kohtaavatko teidän
-ylhäisyytenne toisensa huomenaamuna?"
-
-"Peruuttaako mylord Castlewood sanansa?" kysyi Warwickin jaarli.
-
-"Mylord Castlewood on oleva -- ensimmäinen", sanoi eversti Westbury.
-
-"Silloin emme voi asialle mitään. Huomatkaa herrat, on käytetty
-loukkaavaa puhetapaa -- hyvitystä on pyydetty ja se on evätty."
-
-"Ja se on evätty", sanoi mylord Castlewood pannen hatun päähänsä.
-"Missä kohtaamme ja milloinka?"
-
-"Koska mylord kieltäytyy hyvittämästä, jota suuresti pahoittelen,
-ei mikään aika ole niin hyvä kuin nykyhetki", sanoi mylord Mohun.
-"Ottakaamme kantotuolit ja lähtekäämme Leicester Fieldiin."
-
-"Onko teidän ylhäisyydellänne ja minulla kunnia vaihtaa pari otetta?"
-kysyi eversti Westbury syvään kumartaen Warwickin ja Hollannin lordilta.
-
-"On kunniaksi minulle", sanoi lordi, tehden komean kumarruksen, "saada
-kilpailla herran kanssa, joka on ollut Monsin ja Namurin taisteluissa."
-
-"Suvaitseeko pastori, että annan teille pienen opetuksen?" kysyi
-kapteeni.
-
-"Ei, ei herrat! kaksi kummallakin puolella riittää varsin hyvin", sanoi
-Harryn isäntä. "Säästäkää poikaa, kapteeni Macartney", ja hän puristi
-Harryn kättä -- viimeistä edellisen kerran elämässään.
-
-Ravintolan anniskelupuolella kaikki herrat pysähtyivät ja herra
-varakreivi sanoi nauraen tarjoilijattarelle, että kortit panevat
-ihmiset ikävästi riitelemään, mutta että erimielisyys nyt oli haihtunut
-ja että seurue yhdessä lähti lordi Mohunin taloon Bow Streetille
-juomaan pullon lisää ennen maatamenoa.
-
-Sitten tilattiin puolisen tusinaa kantotuoleja, ja nuo kuusi herraa
-astuivat niihin antaen kantajille salaisen määräyksen mennä Leicester
-Fieldiin, jossa herrat laskettiin maahan Standardravintolaa vastapäätä.
-Oli keskiyö ja kaupunki oli jo käynyt levolle ja vain muutamien talojen
-akkunoista näkyi valoja: mutta yö oli kyllin kirkas siihen onnettomaan
-tarkoitukseen, jota varten riitaveikot tulivat, ja niin kävivät
-kaikki kuusi tuolle kohtalokkaalle torille; kantomiehet seisoivat
-rautasuojuksen takana ja vartioivat porttia, ettei kukaan voinut
-kohtausta häiritä.
-
-Kaikki mitä siellä tapahtui on tullut kaiken kansan tietoon ja
-varoitukseksi muille julkaistu maamme aikakirjoissakin. Oltuaan
-ottelussa vain muutamia minuutteja, niin Harry Esmond luuli (mutta
-koska hän kamppaili oman vastustajansa miekkaa vastaan, joka vastustaja
-oli kiivas, voi olla niin, ettei hän pitänyt kunnon laskua ajasta),
-ilmaisi ulompana olevien kantajien huuto -- he polttivat piippujaan ja
-nojasivat kentän tankoihin katsellessaan kentällä tapahtuvaa ottelua --
-että jokin onnettomuus oli tapahtunut. Tämä sai Esmondin pudottamaan
-miekkansa ja katsahtamaan ympärilleen, jolloin hänen vihollisensa
-haavoitti häntä oikeaan käteen. Mutta nuori mies ei paljon välittänyt
-haavastaan, vaan juoksi sinne, missä näki rakkaan isäntänsä makaavan
-maassa.
-
-Mylord Mohun oli hänen luonaan.
-
-"Oletko pahasti loukkaantunut, Frank?" hän kysyi ontolla äänellä.
-
-"Kuolema kai tästä tulee", vastasi mylord maasta.
-
-"Ei, ei, ei niin", sanoi toinen; "ja kutsun Jumalan todistajaksi, Frank
-Esmond, että olisin pyytänyt sinulta anteeksi, jos vain olisit antanut
-minulle siihen tilaisuuden. Ensi -- ensi aiheena meidän riitaamme, ei
-kukaan muu, sen vannon, ollut syynä kuin minä ja -- ja se että mylady
---"
-
-"Vaiti!" sanoi varakreivi-parka, kohottautuen käsivartensa varaan
-ja puhuen heikosti. "Riita aiheutui korteista -- noista kirotuista
-korteista. Harry, poikani, oletko sinäkin haavoittunut? Jumala sinua
-auttakoon! Rakastin sinua, Harry, ja sinun on suojattava pikku
-Frankiani -- ja -- ja vie tämä pieni sydän vaimolleni."
-
-Ja sitten rakas lordini tunnusteli pientä kultaista medaljonkia,
-joka hänellä oli rinnallaan, ja niin tehdessään, hän kaatui maahan
-tajuttomana.
-
-Tästä säikähdyimme kaikki luullen hänen kuolleen; mutta Esmond
-ja eversti Westbury käskivät kantajien tulla kentälle, ja niinpä
-vietiin mylord erään mr. Aimesin, haavurin luo, joka piti kylpylää,
-Long Acre'iin ja siellä herätettiin talon väki ja tämän riidan uhri
-kannettiin sisään.
-
-Herra varakreivi asetettiin vuoteelle ja haavuri, joka näytti sekä
-ystävälliseltä että taitavalta, tarkasti hänen haavansa. Kun hän
-oli hoitanut mylordia, sitoi hän Harry Esmondin käden (poika oli
-myös verenhukasta pyörtynyt, talossa ja oli jonkun aikaa voinut olla
-tiedotonna); kun nuori mies tuli tajuihinsa, hän kysyi kiihkeästi,
-miten hänen rakas isäntänsä voi; silloin haavuri johdatti hänet
-huoneeseen, jossa lordi Castlewood makasi; tämä oli jo lähettänyt
-hakemaan pappia, ja halusi kiihkeästi, niin sanottiin, puhutella
-sukulaistaan. Lordi makasi vuoteella kovin kalpeana ja kuolevan
-näköisenä, ja hänen silmissään oli tuo kiinteä, entehikäs katse, joka
-on kuoleman ennustaja; ja hän viittasi heikosti kädellään kaikkia muita
-luotaan poistumaan ja huudahti: "Harry Esmond yksin", jolloin hänen
-kätensä voimattomana vaipui peitteelle; Harry tuli esiin ja kumartui ja
-suuteli sitä.
-
-"Sinähän olet vähää vailla pappi, Harry", sanoi varakreivi
-katkonaisesti, hymyillen heikosti ja tarttuen nuorukaisen käteen
-kylmällä kädellään. "Ovatko kaikki menneet? Suo minun tehdä sinulle
-kuolinvuodetunnustukseni."
-
-Ja oli kuin pyhä kuolema olisi odottanut vuoteen jalkopäässä hänen
-sanojensa peloittavana todistajana, kuolevan sieluparan hengähtäessä
-ilmi viimeiset toivomuksensa perheeseensä nähden -- hän ilmoitti
-nöyrästi katuvansa virheitään -- ja kristillistä suhtautumistaan
-maailmaan, jonka oli jättämäisillään. Muutamat hänen kertomansa asiat
-koskivat Harry Esmondia yhtä paljon kuin ne häntä hämmästyttivät. Ja
-herra varakreivi, heikontuen ihan silmissä, oli näiden ihmeellisten
-tunnustusten keskikohdalla, kun se kirkonmies, mr. Atterbury, jota hän
-oli lähettänyt hakemaan, saapui paikalle.
-
-Tämä herra ei vielä ollut saavuttanut mitään ylhäistä kirkollista
-arvoa; hän oli vain St. Bride-kirkon saarnaaja, mutta veti koko
-kaupungin sinne kauniilla saarnoillaan. Hän oli mylordin kummipoika,
-ja mylord oli ollut hänen isänsä oppilas; hän oli Oxfordista käsin
-vieraillut Castlewoodissa usean kerran, ja hänen neuvostaan luullakseni
-lähetettiin Harry Esmond Cambridge'iin eikä Oxfordiin, josta paikasta
-mr. Atterbury, vaikka olikin sen huomattu jäsen, puhui vain pahaa.
-
-Sanan viejämme löysi tuon hyvän papin kirjojensa äärestä jo kello
-viideltä aamulla, ja tämä seurasi miestä halukkaasti taloon, jossa
-varakreivi-parkani makasi; Esmond hoivasi häntä ja sai kuulla hänen
-viimeiset sanansa.
-
-Kun mylord kuuli mr. Atterburyn saapumisesta, hän pyysi pusertaen
-Esmondin kättä, saada olla kahdenkesken papin kanssa, ja Esmond jätti
-heidät tuota juhlallista keskustelua varten. Varmaa on, että hänen omat
-rukouksensa ja surunsa koskivat hänen kuolevaa hyväntekijäänsä. Mylord
-oli sanonut hänelle sellaista, joka hämmensi nuorukaista -- ilmoittanut
-hänelle erään salaisuuden, joka suuresti koski häntä. Kuultuaan sen
-hänellä oli tosiaankin ollut hyvää syytä epäilykseen ja kauhuun,
-henkiseen tuskaan samoinkuin päättäväisyyteenkin. Sillävälin kuin
-keskustelu mr. Atterburyn ja hänen kuolevan parannuksentekijänsä kanssa
-tapahtui sisemmässä huoneessa, riehui lordi Castlewoodin nuoren toverin
-rinnassa järkyttävä, suuri sisäinen taistelu.
-
-Tunnin kuluttua -- ehkä enemmänkin -- tuli mr. Atterbury huoneesta,
-katsoen hyvin tutkivasti Esmondiin ja pitäen kädessään jotain paperia.
-
-"Hän on Jumalan peljättävän tuomion partaalla", kuiskasi pappi. "Hän
-on keventänyt sydämensä minulle. Hän antaa anteeksi ja uskoo ja
-tekee parannuksen. Tuleeko se julkiseksi? Käskemmekö todistajan sitä
-allekirjoittamaan?"
-
-"Jumala tietää", nyyhkytti nuorukainen; "rakas lordini on tehnyt
-minulle pelkkää hyvää koko elämänsä ajan."
-
-Pappi asetti paperin Esmondin käteen. Tämä katsoi siihen. Se häälyi
-hänen silmissään.
-
-"Se on rippitunnustus", sanoi hän.
-
-"Se riippuu teistä", vastasi mr. Atterbury.
-
-Huoneessa oli tuli, jonka ääressä kuivattiin vaatteita kylpyhuoneita
-varten, ja nurkassa oli kasa vaatteita kokonaan rakkaan lordini
-veren värjäämänä. Esmond meni tulen ääreen ja heitti siihen tuon
-paperin. Huoneessa oli suuri takka lasitetuista värillisistä tiilistä.
-Miten hyvin muistammekaan sellaisina kauhunhetkinä näkemämme
-pikkuseikat! -- kirjapahasen, jota olemme lukeneet suuressa surussa
--- viimeisen ruokalajin maun, ruokalajin, jonka olemme syöneet ennen
-kaksintaistelua, tai jonkun tärkeän kohtauksen tai eron edellä.
-Värilliset tiilit tuossa huonossa talossa oli karkea kuva, joka
-kuvasi Jaakoppia karvaisine käsineen kavaltamassa Iisakilta Esaun
-esikois-oikeutta. Palava paperi valaisi kuvaa.
-
-"Se on vain rippitunnustus, mr. Atterbury", virkkoi nuorukainen. Hän
-nojasi päätään uuninhyllyä vasten; kyyneltulva täytti hänen silmänsä.
-Nyt vuotivat ensimmäiset kyyneleet senjälkeen kun hän oli saapunut
-lordinsa ääreen pelästyneenä tästä haavoittumisesta sekä vielä enemmän
-siitä, mitä kuoleva lordiparka oli hänelle kertonut, ja sen ajatuksen
-masentamana, että hän tuli olemaan tämän kaksinkertaisen onnettomuuden
-sanoman saattajana niille, joita enimmän rakasti.
-
-"Menkäämme hänen luokseen", sanoi mr. Esmond. Ja he menivät viereiseen
-huoneeseen, jossa tällä välin päivä oli alkanut sarastaa; se näytti
-lordi-parkani kalpeat kasvot ja kiihkeän hartaasti anovat silmät,
-joissa oli tuon lähenevän lopun peloittavan entehikäs katse. Haavuri
-oli hänen luonaan. Hän meni huoneeseen, josta Atterbury saapui.
-Varakreivi käänsi sammuvat silmänsä Esmondia kohti. Tämän oli vaikea
-hengittää, kun hän kuuli isäntänsä kurkun korahtelevan.
-
-"Herra varakreivi", sanoi mr. Atterbury, "mr. Esmond ei halua mitään
-todistajaa ja on polttanut tuon paperin."
-
-"Rakkain isäntäni!" sanoi Esmond polvistuen ja tarttuen lordin käteen
-ja suudellen sitä.
-
-Mylord nousi vuoteellaan ja kietoi käsivartensa Esmondin ympärille.
-"Jumala siu -- siunatkoon --" hän sai vaivoin sanotuksi. Veri syöksähti
-hänen suustaan ja tulvi nuorukaisen yli. Rakasta lordiani ei enää
-ollut. Hän oli mennyt, siunaus huulillaan, rakkaus, katumus ja hyvyys
-miehekkäässä sydämessään.
-
-"_Benedicti benedicentes_", sanoi mr. Atterbury; ja nuorukainen
-polvistuneena vuoteen ääreen huokaisi "amen."
-
-"Kuka vie varakreivittärelle tämän sanoman?" oli mr. Esmondin seuraava
-ajatus. Ja hän pyysi mr. Atterburyä viemään suruviestin Castlewoodiin.
-Hän ei itse voinut viedä emännälleen noin hirveätä sanomaa. Kun mr.
-Atterbury ystävällisesti myöntyi, kirjoitti Esmond kiireisen kirjelipun
-muistikirjaansa mylordin palvelijalle, pyytäen tätä hankkimaan hevoset
-mr. Atterburylle ja ratsastamaan hänen kanssaan ja lähettämään Esmondin
-oman matkalaukun Gatehouse-vankilaan, jonne hän päätti mennä ja
-antautua vangiksi.
-
-
-
-
-
-
-II KIRJA
-
-
-
-
-ESMONDIN SOTAISET VAIHEET JA MUITA ESMONDIN PERHETTÄ KOSKEVIA ASIOITA
-
-
-
-I luku.
-
-OLEN VANKILASSA JA MINUA KÄYDÄÄN KATSOMASSA, MUTTA EI LOHDUTETA.
-
-Ne, jotka ovat nähneet ennenaikaisen kuoleman kohtaavan kunnioittamiaan
-ja rakastamiaan henkilöitä ja tietävät, miten hyödytön lohdutus on,
-voivat kuvitella Harry Esmondin tuskaa hänen oltuaan tuon tuhoisan,
-öisen murhenäytelmän osanottajana. Hän ei voinut, sen hän tunsi,
-kohdata armasta emäntäänsä ja kertoa tälle mitä oli tapahtunut. Hän
-oli kiitollinen kun hyvä Atterbury suostui viemään tuon suruviestin
-ladylle; mutta surunsa ohella, jonka hän vankilaan vei mukanaan,
-hänellä oli sydämessään sellaista, mikä salaisesti häntä ilahdutti ja
-lohdutti.
-
-Suuren salaisuuden oli Esmondille kertonut hänen onneton, kaatunut
-sukulaisensa maatessaan kuolinvuoteellaan. Jos hän sen paljastaisi,
-niinkuin hän oikein ja kunniallisesti voisi tehdä, toisi paljastus vain
-suuremman surun niille, joita hän maailmassa enin rakasti ja joilla jo
-oli tarpeeksi surua ennestäänkin. Saattaisiko hän häpeätä ja ahdinkoa
-niille, joihin oli kiintynyt niin monenmoisiin hellin rakkauden ja
-kiitollisuuden sitein? Häpäisisikö hän isänsä leskeä? Solvaisiko ja
-tahraisiko hän isänsä ja sukulaisensa kunniata? Ja minkä vuoksi? Pelkän
-arvonimen vuoksi, jota olisi käytettävä viattoman pojan kustannuksella,
-pojan, joka oli hänen rakkaan hyväntekijättärensä poika. Hän oli
-ratkaissut tämän asian omassatunnossaan sillävälin kuin poloinen lordi
-ripitti itsensä papille. Toisella puolella olivat kunnianhimo, kiusaus
-ja oikeuskin; mutta rakkaus, kiitollisuus ja uskollisuus pitivät
-puoliaan toisaalla. Ja kun taistelu oli päättynyt Harryn tunnossa,
-hänet valtasi oikeamielisen onnen tunne, ja kiitollisuuden kyyneleet
-silmissään hän kiitti Jumalaa siitä päätöksestä, minkä hän oli kyennyt
-tekemään.
-
-"Kun omat veriheimolaiseni minut hylkäsivät", hän ajatteli, "ottivat
-nämä armaat ystävät minut luokseen ja hoivasivat minua. Kun itse olin
-nimetön orpo ja kaipasin suojelijaa, sain sen tuosta kunnon miehestä,
-joka nyt oli mennyt Korkeimman tuomioistuimen eteen katuen sitä
-vähäistä vääryyttä, minkä teki."
-
-Ja tämän lohdullisen ajatuksen elähdyttämänä Esmond meni
-ilmoittautumaan vankilaan, suudeltuaan hyväntekijänsä kylmiä huulia.
-
-Kolmantena päivänä Esmondin tulon jälkeen Gatehouse-vankilaan,
-(missä hän oli vuoteessa tuntien kovaa tuskaa haavassaan, joka oli
-tulehtunut ja jota ankarasti särki) hänen harkitessaan noita ajatuksia
-ja päätöksiä, joista juuri on puhuttu ja jotka sekä masensivat että
-lohduttivat häntä, vartija tuli ilmoittamaan, että eräs vieras kysyi
-häntä; ja vaikka Esmond ei voinut nähdä vieraan kasvoja, joita verhosi
-musta huntu ja vaikka tämän vartalo samaten oli kaikkein synkimmässä
-surupuvussa, hän tiesi kuitenkin heti, että hänen vieraansa oli hänen
-rakastettu emäntänsä.
-
-Esmond nousi vuoteeltaan, missä hän lepäsi, koska hän oli kovin heikko,
-ja astui vierastaan vastaan peräytyvän vartijan sulkiessa oven heidän
-takanaan tuossa surujen tyyssijassa. Sitten hän ojensi vasemman kätensä
-(sillä hänen oikea kätensä oli haavoittunut ja siteissä), ja hän olisi
-sulkenut siihen emäntänsä lempeän käden, joka oli tehnyt hänelle niin
-monta hyvää työtä niin monena vuonna. Mutta lady Castlewood peräytyi
-hänestä, työnsi kasvoiltaan huntunsa ja nojasi suurta raudoitettua ovea
-vasten, jonka vanginvartija oli juuri sulkenut heidän takanaan. Ladyn
-kasvot olivat kalmankalpeat, kuten Esmond saattoi hunnun alta nähdä,
-ja hänen silmänsä, jotka tavallisesti olivat niin suloiset ja lempeät,
-katsoivat nuorukaiseen nyt niin synkän surullisina ja vihaisina, että
-se saattoi tämän, joka oli tottumaton saamaan osakseen tylyä kohtelua
-tältä henkilöltä, kääntämään pois katseensa ladyn kasvoista.
-
-"Tämäkö, mr. Esmond", virkkoi hän, "on paikka, jossa teidät tapaan, ja
-tähän olette siis minut saattanut!"
-
-"Olette tullut minua onnettomuudessani lohduttamaan, rouva", sanoi
-nuorukainen (vaikka hän tuskin tiesi miten puhuttelisi ladyä, niin
-ylivoimaisiksi kävivät hänen tunteensa, kun hän ladyä katseli.)
-
-Lady lähestyi häntä hiukan, mutta seisoi yhä vaiteliaana ja vavisten
-katsellen nuorukaista mustien suruverhojensa takaa, pienet, valkoiset
-kädet yhteen puserrettuina, vavahtelevin huulin, silmät ilmeettöminä.
-
-"Ette ole tullut minua nuhtelemaan", jatkoi nuorukainen hetken vaiti
-oltuaan. "Suruni on kyllin suuri sellaisenaan."
-
-"Ottakaa pois kätenne, -- älkää koskeko sillä minua!" huudahti lady.
-
-"Katso, se on verinen!"
-
-"Parasta olisi, että olisivat vuodattaneet kaiken vereni", virkkoi
-Esmond, "jos te olette minulle tyly."
-
-"Missä on mieheni?" keskeytti lady. "Anna minulle takaisin mieheni,
-Henry! Miksi katselit tyynenä hänen murhaansa? Miksi pääsi petturi,
-joka sen teki, pakenemaan? Sinä, perheemme esitaistelija, joka
-tarjoudut puolestamme kuolemaan -- sinä, jota hän rakasti ja johon
-hän luotti ja jonka huostaan minä hänet uskoin -- sinä, joka vannoit
-rakkautta ja kiitollisuutta ja johon minä luotin -- niin, luotin
-sinuun -- miksi olet sinä täällä ja miksi on jalo Francikseni mennyt?
-Miksi tulit luoksemme? Olet tuottanut meille vain surua ja huolta, --
-ja katumusta, katkeraa katumusta -- korvaukseksi rakkaudestamme ja
-hyvyydestämme. Olenko milloinkaan tehnyt sinulle vääryyttä, Henry?
-Olit vain orpolapsi, kun näin sinut ensikerran -- kun sinut ensikerran
-näki _hän,_ joka oli niin hyvä ja jalo ja luottava. Hän olisi tahtonut
-lähettää sinut pois, mutta minä, tyhmä nainen, kehoitin häntä suomaan
-sinun jäädä. Ja sinä teeskentelit rakastavasi meitä ja me uskoimme
-sinuun. Sinä teit kotimme onnettomaksi, ja minä menetin puolisoni
-sydämen ja menetin hänet sinun tähtesi -- menetin hänet -- menetin
-nuoruuteni rakkauden. Jumaloin häntä, sinä tiedät, että häntä jumaloin
--- ja hän oli minulle muuttunut. Hän ei ollut enää entinen Francikseni,
--- rakas, rakas soturini. Hän rakasti minua, ennenkuin hän näki sinut,
-ja minä rakastin häntä. Oi, Jumala on todistajani, kuinka minä häntä
-rakastin! Miksi hän ei lähettänyt sinua luotamme pois? Syynä oli vain
-hänen hyvyytensä, joka ei voinut minulta silloin mitään kieltää. Ja
-vaikka sinä olit nuori -- niin, ja avuton ja hyljätty -- oli paha,
-tunsin, että oli paha pitää sinua luonaan. Minä luin sen kasvoistasi
-ja silmistäsi. Näin, että ne ennustivat meille pahaa -- ja se tuli;
-tiesin, että se oli tuleva. Miksi sinä et kuollut silloin, kun olit
-rokossa -- kun minä itse hoidin sinua etkä sinä tuntenut minua
-houreissasi -- ja huusit minua vaikka olin siinä vierelläsi? Kaikki
-mitä sittemmin on tapahtunut, oli oikea tuomio häijylle sydämelleni
--- minun häijylle, kateelliselle sydämelleni. Ah, minua on rangaistu
--- kauhealla tavalla rangaistu! Mieheni makaa verissään -- murhattuna
-puolustaessaan minua, hyvä, hyvä, jalo herrani -- ja sinä olit hänen
-luonaan ja sinä annoit hänen kuolla, Henry!"
-
-Nämä sanat, jotka surunsa rajuudessa lausui henkilö, joka tavallisesti
-oli tyyni ja joka harvoin puhui hymyilemättä lempeästi ja ääni
-viehkeänä, alkoivat soida Esmondin korvissa, ja sanotaan hänen
-toistaneen useita niistä kuumeessa, johon hän nyt joutui haavansa
-sekä varmaankin mielenkuohun vuoksi, minkä sellaiset intohimoiset,
-ansaitsemattomat moitteet hänessä aiheuttivat. Tuntui aivan kuin hänen
-uhrauksensa ja rakkautensakin tähän naiseen ja hänen perheeseensä
-muuttuisivat pahaksi ja moitittavaksi, aivan kuin hänen olonsa
-heidän keskuudessaan todellakin olisi ollut surun aihe ja hänen
-elämänsä jatkuminen tuottaisi vain surua ja katkeruutta heille.
-Koska lady Castlewood puhui katkerasti, nopeasti ja kyynelittä,
-ei nuorukainen puolustautunut eikä vastustanut sanallakaan, vaan
-istui vankilavuoteensa jalkopäässä ja oli sitäkin suuremman tuskan
-vallassa ajatellessaan, että juuri tuo hellä ja rakastettu käsi häntä
-noin ilkeästi haavoitti ja että hän oli voimaton ladyn katkeraa
-surua lieventämään ladyn sanat, kun hän puhui, koskivat nuorukaisen
-jokaiseen muiston säikeeseen, ja koko hänen lapsuutensa ja varhaisimmat
-nuorukaisvuotensa astuivat esiin hänen sisimmästään, sillävälin kun
-hänen ladynsä, vielä eilen niin hellä ja lempeä -- tämä hyvä enkeli,
-jota hän oli rakastanut ja jumaloinut -- seisoi hänen edessään,
-ahdistaen häntä purevin kielin ja ilkein elein.
-
-"Soisin, että olisin herrani sijassa", vaikeroi nuorukainen. "Ei
-ollut minun vikani, etten minä kuollut, rouva. Mutta kohtalo on meitä
-kaikkia väkevämpi ja tahtoi sen mitä on tapahtunut. Olisi ollut parempi
-minulle, että olisin kuollut, kun minussa oli tuo tauti."
-
-"Niin olisi, Henry", sanoi lady ja puhuessaan loi hän nuorukaiseen
-katseen, joka samalla kertaa oli niin hellä ja niin surullinen,
-että tämä kohottaen kätensä ilmaan hurjana peräytyi ja piilotti
-päänsä vuodepeitteeseen. Kun hän kääntyi, hän loukkasi haavoittuneen
-kätensä seinään, jolloin siteet luistivat paikoiltaan ja hän tunsi
-veren uudelleen syöksyvän haavasta. Hän muistaa tunteneensa salaista
-mielihyvää tuosta onnettomuudesta ja ajatelleensa: "Jos nyt kuolisin,
-niin kuka surisi minua?"
-
-Tämä verenvuoto tai suru ja epätoivo, joiden vallassa onneton
-nuorukainen oli tuon onnettomuuden aikana, on varmaankin saanut
-hänet pyörtymään pian sen jälkeen; sillä hänellä ei ole juuri mitään
-muistoa siitä, mitä sitten tapahtui, paitsi että joku, varmaankin
-hänen emäntänsä, tarttui hänen käteensä -- ja sitten hänen korvissaan
-humisi, kun hän heräsi ja kaksi tai kolme vankilan asujainta oli hänen
-vuoteensa ympärillä, jossa hän lepäsi käsivarrestaan vuotaneessa
-verilammikossa.
-
-Haavan sitoi nyt uudelleen vankilan haavuri, joka sattui olemaan
-paikalla; ja johtajan vaimo ja palvelija, molemmat kelpo ihmisiä,
-olivat potilaan luona. Esmond näki emäntänsä vielä huoneessa
-herätessään horroksestaan, mutta hän poistui sanomatta sanaakaan;
-johtajan vaimo kertoi sentään nuorukaiselle, että lady istui hänen
-huoneessaan jonkun aikaa sen jälkeen ja ettei hän poistunut vankilasta,
-ennenkuin sai kuulla, että Esmond näytti rupeavan toipumaan.
-
-Useita päiviä jälkeenpäin, kun Esmond toipui kuumeesta, joka hänellä
-oli ollut ja joka iski häneen tuona iltana melko voimakkaasti, toi
-kelpo vartijan vaimo potilaalleen juuri pestyn ja silitetyn nenäliinan,
-jonka kulmassa nuorukainen tunsi emäntänsä tutut nimikirjaimet ja
-varakreivittären kruunun "Lady sitoi sen käsivartenne ympärille, kun
-pyörryitte ja ennenkuin hän huusi apua", selitti vartijan vaimo. "Lady
-parka! häneen koski kovasti miehensä kohtalo. Lordi on tänään haudattu
-ja paljon ylimystön vaunuja saattoi häntä -- mylord Marlborough'n ja
-mylord Sunderlandin ja henkivartioston upseerien; lordi palveli entisen
-kuninkaan aikaan henkivartiostossa; ja mylady on kahden lapsensa kanssa
-ollut kuninkaan luona Kensingtonissa ja pyytänyt kuninkaan apua lordi
-Mohunia vastaan, joka on piiloutunut ja mylord Warwickin ja Hollannin
-jaarlia vastaan, joka on valmis antautumaan kuulusteltavaksi."
-
-Sellaiset olivat uutiset, joita höysti vakuutukset hänen omasta
-ja hänen palvelijattarensa Mollyn rehellisyydestä; he eivät näet
-milloinkaan olisi varastaneet muuatta joutavaa mr. Esmondin kultaista
-kalvosinnappia, joka oli kateissa hänen pyörtymiskohtauksensa jälkeen
-ja jonka vartijan vaimo toi holhokilleen. Nuorukaisen ajatukset
-seurasivat ennenaikaiseen hautaan tuota jaloa henkilöä, tuota lempeätä
-ystävää, tuota urheata herraa, sanassaan rehellistä ja ajatuksissaan
-jalomielistä (jos hän teoissaan olikin heikko, mutta ovatko hänen
-etevämpänsä häntä paljonkaan vahvempia?); hän oli antanut tälle leipää
-ja suojan silloinkuin hänellä ei niitä ollut, kodin ja rakkautta
-silloin kuin hän tarvitsi; jos hän olikin häneltä salannut erään
-tärkeän salaisuuden, oli hän niin tehdessään vain tehnyt sellaista,
-mitä ennen kuolemaansa katui -- vääryyden tosin, mutta sellaisen, jota
-katumus seurasi ja jonka oli aiheuttanut melkein vastustamaton kiusaus.
-
-Esmond otti käteensä nenäliinan, kun hoitajatar poistui luotaan ja
-hyvin todennäköisesti suuteli sitä ja katseli sen nurkkaan kirjailtua
-kiehkuraa. "Tuo kruunu on sinulle tuottanut tarpeeksi surua", ajatteli
-hän, "rakas lady, joka olet niin hellä ja lempeä. Otanko sen sinulta
-ja lapsiltasi? En, en milloinkaan! Pidä se ja käytä sitä, oma pikku
-Frankini, kaunis poikaseni! Ellen voi itselleni nimeä luoda, voin
-ainakin kuolla ilman tätä. Jonakuna päivänä, kun rakas emäntäni näkee
-sydämeeni, saan hyvitykseni; ja ellei se tapahdu täältä eikä nyt,
-niin ainakin siellä, minne kunnia ei meitä seuraa, vaan jossa rakkaus
-iankaikkisesti hallitsee."
-
-Tarpeetonta on tässä kertoa yksityiskohtia, koska ne on esitetty
-lakimiesten tiedonannoissa, tai tuloksia siitä kuulustelusta,
-joka seurasi mylord Castlewoodin surullista murhaa. Kahdesta
-lordista, jotka olivat sekaantuneet tuohon surulliseen asiaan,
-huomasivat toisen, mylord Warwickin ja Hollannin jaarlin, joka
-oli toiminut eversti Westburyn vastustajana ja jota Westbury oli
-haavoittanut, hänen päärinsä, joiden edessä häntä kuulusteltiin,
-syyttömäksi, hovimarsalkka, lordi Somers toimi puheenjohtajana,
-ja päämies, lordi Mohun, havaittiin syylliseksi miesmurhaan (josta
-häntä myös syytettiin ja jota hän mitä vilpittömimmin katui),
-vetosi pappeihinsa ja vapautettiin siis ilman mitään rangaistusta.
-Murhatun aatelismiehen leski, niin meille vankilassa kerrottiin,
-osoitti tavatonta itsepäisyyttä, ja, vaikka hänen täytyi odottaa
-kymmenen vuotta ennenkuin hänen poikansa tuli tarpeeksi vanhaksi sen
-täytäntöönpanemiseen, julisti lady kostavansa miehensä murhaajalle --
-niin suuresti ja niin äkkiä oli suru, viha ja onnettomuus nähtävästi
-hänet muuttaneet. Mutta ei onni, myötä- eikä vastoinkäyminen muuta
-miehiä eikä naisia. Se vain kehittää heidän luonnettaan. Niinkuin
-ihmisessä piilee tuhansia ajatuksia, joita hän ei tunne, ennenkuin
-hän tarttuu kynään kirjoittaakseen, niin on sydänkin salaisuus sille
-miehelle tai naiselle, joka sitä omassa rinnassaan kantaa. Koston,
-toiminnan, intohimojen, hyvien ja pahojen tekojen siemenet ovat
-ihmisen sisällä, salattuina ja aavistamattomina, kunnes sattuma ne
-kutsuu esiin. Miehensä kuoleman johdosta näytti muutos tulevan lady
-Castlewoodin koko käytökseen ja mieleen; mutta tästä tulemme puhumaan
-oikealla ajallaan hetimmiten.
-
-Lordeja tutkivat sitten heidän päärinsä Westminsterissä heidän
-etuoikeutensa mukaan, ja heidät tuotiin Towerista valtion saattuein
-ja huvilaivoin, ja luutnantit ja tapparamiehet saattoivat heitä;
-mutta tuohon surulliseen taisteluun osaaottaneet alempisäätyiset
-kuulusteltiin Newgatessä, niinkuin sopivaa oli. Ja koska heidät kaikki
-havaittiin syyllisiksi, vetosivat myöskin he papistoon. Tuomio, kuten
-kaikki tiedämme, on tällaisessa asiassa se, että syyllinen on vuoden
-tai kuninkaan armahduksen viipymisajan vankilassa, ja hänen kättänsä
-poltetaan tai siihen merkitään vain kylmällä raudalla tai jätetään
-tämäkin rangaistus kokonaan hallitsijan armahduksen nojalla. Niinpä
-huomasi Harry Esmond olevansa rikollinen ja vanki kaksikymmentäkaksi
-vuotiaana. Nuo kaksi everstiä, hänen toverinsa, ottivat asian perin
-kevyeltä kannalta. Kaksintaistelut kuuluivat heidän virkaansa eivätkä
-he kunnian miehinä voineet kieltäytyä senlaatuisista kutsuista.
-
-Mutta Harry Esmondiin nähden oli asia toinen. Hänen elämänsä oli
-muuttunut sen miekanpistoksen kautta, joka lopetti hänen hyvän
-isäntänsä elämän. Sillaikaa kun hän makasi vankilassa vanha tohtori
-Tusher sairastui ja kuoli, ja lady Castlewood määräsi Thomas Tusherin
-avoimeksi jääneeseen paikkaan, jonka täyttämisestä hän tuhansia kertoja
-oli niin lempeästi puhunut Harry Esmondille: etteivät he milloinkaan
-eroaisi, miten Harry kasvattaisi ladyn pojan, miten maalaispappina
-oleminen, kuten pyhä George Herbert tai hurskas tohtori Ken olivat
-tehneet, oli kaikkein onnellisin ja suurin elämäntehtävä, miten (jos
-hän sitä itsepäisesti halusi, vaikka lady puolestaan mieluummin
-hyväksyi kuningatar Elisabetin mielipiteen, ettei piispalla tulisi
-olla vaimoa ja kun ei kerran piispalla, niin miksipä siis papillakaan)
-hän etsisi hyvän vaimon Harry Esmondille; ja niin pohtivat he lieden
-ääressä tuhansia kauniita tulevaisuussuunnitelmia lasten leikkiessä
-ympäri salia. Kaikki nämä suunnitelmat olivat nyt tuhotut. Thomas
-Tusher kirjoitti Esmondille vankilaan ilmoittaen, että hänen emäntänsä
-oli antanut hänelle viran, jota hänen arvoisa isänsä oli niin monta
-vuotta hoitanut, ettei lady niiden surullisten tapausten jälkeen,
-jotka olivat sattuneet (joista Tom puhui kovin ylevällä kauhulla),
-saattanut milloinkaan nähdä arvoisan Tusherin saarnatuolissa eikä
-poikansa pöydässä miestä, joka oli syypää perheen isän kuolemaan, että
-lady pyysi häntä sanomaan, että hän rukoili sukulaisensa katumisen ja
-hänen maallisen onnensa puolesta ja että tämä sai vapaasti käyttää
-ladyn apua kaikkiin niihin elämänsuunnitelmiin, joihin hän saattoi
-ryhtyä, mutta ettei lady tällä puolen haudan enää halunnut häntä nähdä.
-Ja omasta puolestaan Tusher lisäsi, hänkin soi nuoruutensa ystävälle
-Harrylle rukouksensa ja suositteli hänelle vankilassa oloaikanaan
-luettavaksi muutamia uskonnollisia teoksia, jotka pastori julisti kovin
-terveellisiksi tuossa valitettavassa asemassaan oleville syntisille.
-
-Ja tämä oli palkkio alttiista elämästä -- tämä vuosikausia kestäneen
-rakkaan kanssakäymisen ja intohimoisen uskollisuuden loppu! Harry olisi
-mielellään kuollut isäntänsä puolesta ja häntä pidettiin melkein hänen
-murhaajanaan; lady ei tiennyt, miten paljon hän oli uhrannut emäntänsä
-puolesta, ja kuitenkin työnsi hänet luotaan. Harry oli lahjoittanut
-hänen perheelleen kaiken mitä heillä oli, ja lady puhui hänelle almujen
-antamisesta aivankuin palkolliselle! Suru isäntänsä menettämisestä,
-hänen oman nykyisen asemansa synkkyys ja epäilykset tulevaisuuden
-suhteen -- kaikki unohtuivat tämän kauhistavan häväistyksen johdosta,
-joka hänen täytyi kestää, nekin masensi tämä kidutus suuremmalla
-voimallaan.
-
-Hän kirjoitti mr. Tusherille vastauksen vankilastaan onnitellen
-pastoria tämän saaman Castlewoodin papinviran johdosta. Sarkastisesti
-hän kehoitti tätä askel askelelta seuraamaan ihailtavaa isäänsä, jonka
-kauhtanan hän oli perinyt, ja kiitti ladyä hänen avuntarjouksistaan,
-joita hän ei uskonut tarvitsevansa ja kehoitti ladyä muistamaan,
-jos hänen päätöksensä joskus muuttuisi Harryn suhteen, että hän oli
-valmis antamaan tälle todisteita uskollisuudesta, joka ei milloinkaan
-ollut horjunut ja jota hänen perheensä ei milloinkaan olisi tullut
-epäillä. "Ja ellemme enää kohtaa tässä maailmassa tai jos kohtaamme
-vain kuin vieraat", jatkoi mr. Esmond, -- "tuomio, jonka julmuutta
-ja vääryyttä en välitä valittaa -- tietää hän tämän jälkeen kuka oli
-hänelle uskollinen ja oliko hänellä mitään syytä epäillä sukulaisensa
-ja palvelijansa rakkautta ja alttiutta."
-
-Tämän kirjeen lähettämisen jälkeen nuorukaisparan mieli oli vähän
-rauhallisempi kuin se oli ollut sitä ennen. Isku oli annettu ja hän
-oli sen kestänyt. Hänen julma jumalattarensa oli levittänyt siipensä
-ja kiitänyt pois ja jättänyt hänet yksin ja ystävittä, mutta _virtute
-sua_. Ja hänen täytyi horjumattomana kantaa sekä oikeudentuntonsa
-että tieto kärsimästään vääryydestä, kunniansa ja onnettomuutensa.
-Samoin kuin olen nähnyt miesten heräävän ja tarttuvan aseihin äkillisen
-torventoitotuksen kuullessaan, samoin jännittyy myös miehekäs
-mieli päättäväisyyteen tarpeen vaatiessa, kohtaa uhkaavan vaaran
-horjumattomana, ja, olipa hän kukistettu tai kukistaja, katsoo sitä
-aina suoraan silmiin. Oi, kukaan ei tiedä voimaansa eikä heikkouttaan,
-ennenkuin sattuma osoittaa niiden arvon. Jos hänen elämässään on
-ajatuksia ja tekoja, joiden muistoa mies häveten peräytyy, niin on
-varmaan myös sellaisia, joiden omistamisesta ja muistamisesta hän voi
-olla ylpeä -- anteeksi annettuja loukkauksia, kukistettuja kiusauksia
-silloin tällöin -- ja kestävyyden voittamia vaikeuksia.
-
-Nämä eläviä koskevat, ajatukset vaivasivat paljon suuremmassa
-määrässä kuin suuri, katkera suru kuolleista Harry Esmondia hänen
-ollessaan vankilassa tutkinnon jälkeen; mutta voidaan ymmärtää, ettei
-hän voinut ottaa onnettomuustovereitaan tunteittensa uskotuksi, ja
-toiset luulivat, että nuorukaista vaivasi katumus ja suru isäntänsä
-menettämisestä. Tähän harhaluuloon hän suvaitsikin heidät jättää.
-Toverina hän oli niin synkkä ja hiljainen, että nuo kaksi upseeria,
-hänen kärsimystoverinsa, jättivät hänet suurimmaksi osaksi yksikseen;
-hyvin todennäköisesti he eivät pitäneet siitä, mitä he hänestä
-tiesivät; he lohduttautuivat arpapelillä, korteilla ja pullon
-tyhjentämisellä ja kuluttivat oman vankeusaikansa omalla tavallaan.
-Esmondista tuntui kuin hän olisi elänyt vuosia tuossa vankilassa ja
-sieltä päästessään hän oli muuttunut ja vanhentunut. Muutamina elämän
-aikoina elämme tunteissamme vuosia muutamissa viikoissa ja muistossamme
-nuo ajat ovat kuin suuria aukkoja vanhan ja uuden elämän välillä. Ette
-tiedä miten paljon kärsitte noissa ratkaisevissa sydänsairauksissa,
-ennenkuin tauti on ohitse ja katseenne jälkeenpäin palaa siihen. Kun
-aika on kulunut, on tuska ainakin siedettävä. Päivä kuluu, olipa tuska
-suurempi tai pienempi ja yökin menee jotenkuten. Vasta aikojen kuluttua
-huomaamme, millainen vaara on ollut -- niinkuin mies metsästäessään tai
-ratsastaessaan tekee henkensä kaupoilla huimaavan hypyn ja myöhemmin
-ihmettelee miten hän on kyennyt sen tekemään. Oi, te synkät surun ja
-raivon kuukaudet! Hän, joka niitä muistelee, on nyt vanhus. Kauan
-sitten hän on anteeksiantanut ja siunannut sen hellän käden, joka häntä
-haavoitti; mutta haavan jälki säilyy ja haava on vain arpeutunut --
-ei mikään aika, kyyneleet, hyväilyt eikä katumus saata tuota vammaa
-pyyhkiä pois. Kankeaoppisia olemme suruun nähden _Reficimus rates
-quassas_ [korjaamme rikkoutuneet laivat]: härnäämme tuota merta yhä
-uudelleen ja uudelleen ja teemme uusia uhkayrityksiä. Esmond ajatteli
-varhaista elämäänsä koetuskaudeksi ja tätä viimeistä koettelemustaan
-miehuudenkokeeksi ennen elämään astumistaan -- niinkuin nuoret
-intiaanit vaieten kestävät kidutuksia, ennenkuin astuvat soturin arvoon
-heimonsa keskuudessa.
-
-Mutta upseerit, jotka eivät tienneet surusta, joka jäyti heidän
-nuorta vaiteliasta ystäväänsä ja, koska he olivat tottuneita
-sellaisiin sattumiin, joissa toinen tai toinen heidän tovereistaan
-päivittäin maksoi miekan lunnaita, eivät tietenkään ryhtyneet kovin
-lohduttomasti valittamaan entisen asetoverinsa kohtaloa. Toinen
-tarinoi rakkausseikkailuista tai sodasta tai huveista, joihin Frank
-Esmond-parka oli ottanut osaa; toinen muisti miten erästä poliisia oli
-puijattu tai kapakkakerskailijaa löylyytetty: sillävälin kuin mylordin
-leskiparka istui hänen hautansa ääressä itkien häntä kuin todellista
-pyhimystä ja tahratonta sankaria -- niin kertoivat vieraat, jotka
-toivat uutisia lady Castlewoodista, ja Westburyn ja Macartneyn luona
-olikin melkein koko kaupunki käynyt tervehdyksellä.
-
-Kaksintaistelu, sen tuhoisa loppu ja siihen osaaottaneiden kahden
-päärin ja kolmen alhaissäätyisen kuulustelu oli aiheuttanut mitä
-suurimman kiihtymyksen kaupungissa. Lentolehtiset ja sanomalehdet
-olivat täynnään tietoja heistä. Nuo kolme Newgatessa olevaa herraa
-olivat melkein yhtä suuressa määrin vieraiden ahdistamat kuin Towerin
-piispat tai maantierosvo ennen mestausta. Meidän suotiin kaikkien,
-kuten on sanottu, asua johtajan talossa sekä ennen kuulustelua että
-tuomion jälkeen, odottaessamme kuninkaan armahdusta. Tuon tuhoisan
-riidan todellista syytä ei myöskään tunnettu, niin tarkkaan olivat
-mylord ja nuo kaksi muuta henkilöä, jotka salaisuuden tunsivat, sen
-säilyttäneet; jokainen kuvitteli, että kohtauksen oli aiheuttanut
-uhkapelissä syntynyt väittely. Raittiin ilman ohella vangit saivat
-maksua vastaan melkein kaikkea mitä halusivat. Pidettiin huolta, ettei
-heitä sekoitettu tavallisiin rikoksentekijöihin, joiden ruokottomat
-laulut ja naurunrähäkkä ja kiroukset saattoi kuulla heidän puoleltaan
-vankilaa, jonne heidät ja onnettomat velkavangit oli huiskin haiskin
-syösty tyrmään.
-
-
-
-II luku.
-
-VANKEUTENI PÄÄTTYY, VAIKEUTENI EIVÄT.
-
-Niiden vieraiden joukossa, jotka tulivat katsomaan noita kahta
-upseeria, oli eräs Harry Esmondin vanha tuttava, henkivartioston
-herra, hän nimittäin, joka oli ollut niin hyvä Harrylle, kun kapteeni
-Westburyn väki oli ollut Castlewoodiin majoitettuna enemmän kuin
-seitsemän vuotta sitten. Oppinut Dick ei enää ollut sotamies Dick,
-vaan Lucasin jalkaväen kapteeni Steele ja lordi Cuttsin, tuon kuningas
-Wilhelmin kuuluisan upseerin, joka oli urhoollisin ja rakastetuin
-mies Englannin armeijassa, kirjuri. Nuo kaksi iloista vankia olivat
-olleet juomassa erään ystäväjoukon kera (sillä meidän kellarimme,
-samoinkuin Newgaten vanginvartijankin, oli täpötäynnä burgundinviini-
-ja samppanjakoreja, joita everstien ystävät lähettivät). Ja Harry,
-joka ei ollenkaan halunnut heidän juomaansa eikä heidän keskusteluaan,
-hän kun oli liian heikko terveydeltään edelliseen ja liian synkkä
-mieleltään jälkimmäiseen, istui erillään pienessä huoneessaan lukien
-kirjoja, joita hänellä oli. Eräänä iltana kun kelpo eversti Westbury
-viinistä punaisena ja aina hyväntuulisena, kuten hän oli sekä humalassa
-ollessaan että muulloinkin, tuli nauraen Harryn kamariin ja sanoi:
-"Hei, nuori murjottaja! sinua on tullut eräs ystävä tapaamaan; hän
-rukoilee kanssasi tai juo kanssasi tai juo ja rukoilee vuorotellen.
-Dick, sinä kristitty sankari, tässä on Castlewoodin pikku tiedemies."
-
-Dick saapui ja suuteli Esmondia molemmille poskille; nuorukainen tunsi,
-että hyväilijä löyhkäsi vahvasti espanjan viiniltä.
-
-"Mitä! tämäkö on se pikkuinen mies, joka puhui latinaa ja täytti
-maljamme? Miten pitkäksi oletkaan kasvanut! Mutta olisinpa tuntenut
-sinut missä hyvänsä. Ja olet siis muuttunut hylyksi ja tappelijaksi ja
-tahdoit mitellä miekkoja Mohunin kanssa, eikö niin? Vakuutan Mohunin
-sanoneen eilen henkivartioston päivällisillä, jossa meitä oli sievä
-seura koolla, että tuo nuori mies halusi taistella hänen kanssaan ja
-oli noista kahdesta miehestä etevämpi."
-
-"Toivon, että olisin voinut sitä koetella ja sen toteennäyttää, mr.
-Steele", virkkoi Esmond ajatellen hyväntekijävainajaansa, ja hänen
-silmänsä kyyneltyivät.
-
-Tuota yhtä ilkeätä kirjettä lukuunottamatta, jonka oli emännältään
-saanut, ei mr. Esmond ollut kuullut hänestä mitään. Tämä näytti
-menettelevän päätöksensä mukaan: eroavan hänestä ja kieltävän hänet.
-Mutta miten ollakaan, nuorukainen sai hänestä tietoja, jotka mr.
-Steele uskollisesti toi prinssin ja prinsessan hovista, jossa kelpo
-kapteenimme oli ylennetty kamariherran virkaan. Kun hän oli saanut
-vapautta velvollisuuksistaan siellä, kapteeni Steele tuli usein
-lohduttamaan vankilassa olevia ystäviään. Epäilemättä pani iloinen
-luonto ja ystävällisyys kaikkia kovaosaisia kohtaan hänet vierailujaan
-tekemään, ja hyvä seura ja hyvä viini niitä pitkittämään.
-
-"Tosiaankin", sanoi Westbury, "pikkuinen oppinut se ensiksi riidan
-alkoi -- nyt sen muistankin -- Lockissa. Olen aina vihannut tuota
-Mohunia. Mikä oli todellisena riidan syynä hänen ja Frank paran
-välillä? Loisinpa vetoa, että se oli nainen."
-
-"Riita johtui pelistä -- vakuutan, että se johtui pelistä", vastasi
-Harry. "Lordiparkani menetti suuria summia ystävälleen Castlewoodissa.
-He vaihtoivat katkeria sanoja; ja vaikka lordi Castlewood oli
-lempein ja myöntyväisin elävistä olennoista, hän oli hyvin ylpeä, ja
-siitä johtui tuo kohtaus, joka on meidät tänne saattanut", virkkoi
-mr. Esmond, joka oli päättänyt olla koskaan tunnustamatta, että
-kaksintaisteluun oli ollut mitään muuta syytä kuin kortit.
-
-"En tahdo puhua pahaa aatelismiehestä", sanoi Westbury, "mutta jos
-lordi Mohun olisi tavallinen henkilö, sanoisin, että oli vahinko, ettei
-häntä hirtetty. Hän tunsi arpapelin ja naiset jo siihen aikaan, jolloin
-muut pojat saavat koivurieskaa koulussa, hän oli yhtä huono mies
-kuin vanhin irstailija jo vuosia ennen kuin oli lopettanut kasvunsa
-ja käsitteli veristä miekkaa ja, florettia, ennenkuin oli kertaakaan
-käyttänyt partaveistä. Hän se piti Will Mountford parkaa keskustelussa
-sinä iltana, jolloin verinen Dick Hill hänet lävisti. Paha on oleva
-hänen loppunsa, paha on tuon nuoren lordin loppu oleva, eikä mikään
-loppu olekaan tarpeeksi paha hänelle", virkkoi kelpo mr. Westbury --
-jonka ennustus kaksitoista vuotta myöhemmin toteutui sinä kohtalokkaana
-päivänä, jolloin Mohun kaatui ja vei kuolemaan mukanaan erään Englannin
-aatelismiesten urheimmista ja jaloimmista.
-
-Mr. Steeleltä, joka toi sekä yleiset huhut että yksityistietojakin,
-Esmond siis sai tietää onnettoman emäntänsä asioista. Steelen sydän
-oli kovin herkästi syttyvä, ja juhlamenojen ohjaaja puhui rajattoman
-ihailevaan sävyyn sekä leskestä (tuosta verrattoman ihanasta naisesta,
-kuten hän sanoi) että hänen tyttärestään, joka kapteenin silmissä oli
-vielä ihanampi. Vaikka kalpea leski, jota kapteeni Richard runollisessa
-innostuksessaan vertasi kyynelöivään Niobeen -- Sigismundaan, --
-itkevään Belvideraan, oli ihanin ja liikuttavin näky mitä hänen
-silmänsä koskaan olivat nähneet tai jonka tähden hänen sydämensä oli
-heltynyt, hänen kypsynyt täydellisyytensä ja kauneutensa oli kuitenkin
-mitätöntä verrattuna niihin äärettömän ihaniin lupauksiin, jotka hyvä
-kapteeni näki hänen tyttäressään. Tässä oli _mater pulchra filia
-pulchrior_ [äiti kaunis, mutta tytär vielä kauniimpi]. Steele sepitti
-sonetteja äidin ja tyttären kauneudelle ollessaan toimessaan prinssinsä
-eteishuoneessa. Hän saattoi puhua heistä tuntikausia Harry Esmondille
-eikä hän todellakaan olisi voinut valita toista aihetta, joka olisi
-onnetonta nuorukaista enemmän huvittanut, nuorukaista, jonka sydän
-nyt, kuten aina, oli näihin naisiin kiintynyt, ja joka oli kiitollinen
-kaikille, jotka heitä rakastivat tai ylistivät tai toivoivat heille
-hyvää.
-
-Ei silti, että hänen uskollisuuttaan olisi korvannut mikään vastaava
-ystävällisyys tai edes katumuksen näytekään hänen emäntänsä puolelta,
-joka nyt oli muuttunut kovasydämiseksi kymmenvuotisen rakkauden ja
-hyvien töiden jälkeen. Kun ei onneton nuori mies, Tusherin vastausta
-lukuunottamatta, saanut mitään vastausta kirjeeseen, jonka oli
-kirjoittanut, ja koska hän oli liian ylpeä kirjoittamaan enempää, hän
-avasi sydämensä Steelelle, jota lempeämpää kuulijaa ja ystävällisempää
-lähettilästä ei kukaan onneton mies olisi voinut löytää. Hän kuvaili
-nuoruuttaan, uskollisuuttaan, altista rakkauttaan tuota perhettä
-kohtaan, joka oli hänet kasvattanut ja harrasta kiintymystään sanoin,
-jotka epäilemättä olivat liikuttavia, sillä ne tulivat suoraan
-sydämestä ja saivat kelpo Dickin vuodattamaan runsaasti kyyneleitä.
-Hän kuvaili miten hän oli saanut osakseen rakkautta ja miten hellästi
-sitä palkinnut vielä eiliseen asti ja niitä tilanteita ja syitä, joiden
-kautta tuo surullinen riita oli Esmondista tehnyt tuomitun vangin,
-tehnyt leskeksi ja orvoiksi ne, joita hän enin elämässä rakasti.
-Sanoin, jotka olisivat hyvinkin liikuttaneet kovasydämisempääkin miestä
-kuin nuoren Esmondin uskottu oli -- sillä puhujan sydän oli puolittain
-särkynyt, kun hän lausui nuo sanat -- hän kuvasi osan siitä mitä oli
-tapahtunut sillä ainoalla surullisella tervehdyskäynnillä, jonka hänen
-emäntänsä oli hänelle suonut, hän kertoi, miten lady oli jättänyt hänet
-vihaisena ja melkein kiroten, lady, jonka sanat ja ajatukset siihen
-saakka olivat olleet vain siunausta ja ystävällisyyttä, miten hän oli
-syyttänyt häntä ja sanonut hänen vuodattaneen sen veren, jonka puolesta
-hän iloisena olisi uhrannut omansa (mutta tässä suhteessa lordi Mohun
-ja lordi Warwick ja kaikki kaksintaisteluun osaaottaneet herrat
-samoinkuin yleinen mielipide -- kertoi Steele -- puolustivat onnetonta
-nuorukaista), ja koko sydämestään hän itkien pyysi mr. Steeleä
-ilmoittamaan emännälleen tämän sukulaisen onnettomasta tilasta ja että
-tämä luopuisi siitä julmasta vihasta, jota oli hänelle osoittanut.
-Puoliksi raivostuneena hänelle tehdyn vääryyden aiheuttamasta surusta
-ja verraten sitä tuhansiin suloisiin entisen rakkauden ja luottamuksen
-muistoihin, jotka tekivät hänen nykyisen onnettomuutensa sanomattoman
-paljon katkerammaksi, kulutti miesparka useita ikäviä päiviä ja
-unettomia öitä jonkinlaisessa voimattomassa epätoivossa raivoten
-kovaa kohtaloaan vastaan. Kaikkein hellin käsi antoi hänelle iskun ja
-kaikkein lempein ja säälivin olento vainosi häntä. "Olisin aivan yhtä
-kernaasti", mietti nuorukainen, "julistautunut syylliseksi murhaan
-ja kärsinyt, siitä muiden pahantekijäin tavoin kuin kestänyt tätä
-kidutusta, johon emäntäni minut määrää."
-
-Vaikka Esmondin kertomus ja hänen intohimoiset pyyntönsä ja
-vastalauseensa saivat häntä kuulevan Dickin hartaasti itkemään, ei
-niillä ollut mitään vaikutusta henkilöön, jota niiden tarkoituksena
-oli liikuttaa. Esmondin lähettiläs palasi asialta, jonka toimittamisen
-nuori herra parka oli hänelle uskonut, surullisin, tyhjin kaavoin
-ja pudistaen päätään; hän selitti, ettei vangilla ollut toivomisen
-varaa, ja tuskin tunsi kurja Newgaten rikoksellinen, joka oli määrätty
-mestattavaksi ja odotti tuomionlykkäystä, itseään masentuneemmaksi kuin
-mr. Esmond, joka oli viaton ja tuomittu.
-
-Kuten oli sovittu vangin ja hänen asianajajansa välillä heidän
-neuvotteluissaan, mr. Steele oli mennyt leskivarakreivittären taloon
-Chelseahin, jossa jo olemme maininneet nuoren lesken ja orpojen olleen.
-Hän oli tavannut siellä lady Castlewoodin ja puhunut tämän onnettoman
-sukulaisen puolesta. "Ja luulenpa, poika parkani, että puhuin hyvin",
-sanoi mr. Steele, "sillä kukapa ei puhuisi hyvin sellaisessa asiassa ja
-niin kauniin tuomarin edessä? En nähnyt ihanaa Beatrixia, varmaan ei
-hänen firenzeläinen kuuluisa kaimansa koskaan ole ollut puoliksikaan
-niin kaunis; ainoastaan nuori kreivi oli huoneessa lordi Churchillin
-seurassa, joka on lordi Marlborough'n vanhin poika. Mutta nämä nuoret
-herrat poistuivat ja menivät puutarhaan; saatoin nähdä heidät akkunasta
-ja he keihästelivät toisiaan leikkiturnajaisissa puukeihäillä (suru
-koskettaa nuoriin keveästi ja muistan itse rummuttaneeni marssia oman
-isäni ruumisarkkuun). Kreivitär katsoi akkunasta kahden poikasen
-leikkiä ja sanoi: 'Tässä nyt näette, sir, että lapsia opetetaan
-käyttämään kuolettavia aseita leluinaan ja tekemään murhasta urheilun';
-ja puhuessaan hän näytti niin ihanalta ja seisoi siinä itse niin
-surullisena ja ihanana esikuvana sille opille, jonka alhainen opettaja
-olen, että ellen olisi omistanut pikkuista 'Kristitty sankari' kirjaani
-(huomaan, Harry, ettet ole vielä sen lehtiäkään aukonut. Saarna on
-hyvä, usko minua, vaikkei saarnaajan elämä olekaan sitä vastaava) --
-vakuutan, että ellen olisi omistanut kirjaani lordi Cuttsille, olisin
-pyytänyt lupaa panna kreivittären nimen etusivulle. Luulen, etten ole
-milloinkaan nähnyt niin ihanata orvokinväriä kuin hänen silmäinsä
-väri, Harry. Hänen ihonsa on vaaleanpunaisen ruusun väriä, hänellä on
-täydellisesti kaartuva ranne ja pehmoinen käsi, enkä epäile --".
-
-"Tulitteko kertomaan minulle myladyn pehmoisesta kädestä?" huomautti
-mr. Esmond surullisesti.
-
-"Surun murtama ihana olento näyttää minusta aina kaksinverroin
-kauniimmalta kuin ennen", sanoi kapteeni parka, joka liiankin usein
-oli siinä tilassa, että näki esineet kaksinkertaisina, ja alkoi
-keskeytyksen jälkeen uudestaan punoa kertomuksensa lankaa. "Kun
-ilmoitin asiani", kertoi mr. Steele, "ja kerroin emännällesi, minkä
-koko maailma tietää ja minkä vastapuolue on kauniisti myöntänyt -- että
-olit koettanut mennä noiden kahden lordin väliin ja ottaa isäntäsi
-riidan omalle vastuullesi ja yleisen ylistyksen urhoollisuudestasi ja
-lordi Mohunin erityisen tunnustuksen siitä, niin luulen, että leski
-kuunteli jommoisellakin mielenkiinnolla ja hänen silmänsä -- en ole
-milloinkaan nähnyt semmoista orvokinväriä, Harry -- katsoivat minuun
-pari kertaa. Mutta puhuttuani hetken aikaa tästä asiasta hän päästi
-äkkiä vaikeroivan huudon. 'Jumalan nimessä toivon, sir', sanoi hän,
-'etten olisi milloinkaan kuullut tuota 'urhoollinen' sanaa, jota
-käytätte, enkä tietänyt sen tarkoitusta. Mieheni voisi nyt olla tässä,
-ellei sitä olisi ja kotini voisi olla onnellinen, poikaparallani voisi
-olla isä. Se juuri, jota te herrat sanotte urhoollisuudeksi, tuli
-kotiini ja johti mieheni miekkaan tarttumaan ja tappoi hänet. Teidän
-ei tulisi lausua sitä sanaa kristitylle naiselle, sir, onnettomalle
-orpojen leskiäidille, jonka koti oli onnellinen, kunnes maailma sinne
-saapui -- paha, jumalaton maailma, joka vuodattaa viattomien veren ja
-antaa syyllisten kulkea vapaina'."
-
-"Kun surun murtama lady puhui tällä tavalla, sir", jatkoi mr. Steele,
-"tuntui aivankuin viha olisi häntä kannustanut vielä enemmän kuin suru.
-'Korvaustako?' hän jatkoi kiivaasti kasvot ja silmät hehkuvina. 'Mitä
-korvausta antaa maailmanne leskelle hänen miehestään ja lapsille heidän
-isänsä murhaajasta? Tuo hylky, joka teki tuon työn, ei ole saanut
-mitään rangaistusta. Omatunto, mitä omaatuntoa on sillä, joka voi tulla
-ystävänsä kotiin, kuiskailla valheita ja loukkauksia naiselle, joka
-ei milloinkaan ole häntä loukannut ja upottaa miekkansa siihen hyvään
-sydämeen, joka häneen luotti? Lordin -- lordi-hylyn, lordi-konnan,
-lordi-murhaajan päärit tulevat koolle häntä tutkimaan ja he vapauttavat
-hänet kaikesta parilla moitteen sanalla, ja lähettävät hänet uudestaan
-maailmaan ahdistamaan naisia huonossa ja petollisessa tarkoituksessa
-ja murhaamaan pahaa-aavistamattomat isäntänsä, jotka pitävät häntä
-vieraanaan. Sinä päivänä, jolloin lordi-murhaaja (en tahdo koskaan
-mainita hänen nimeään) päästettiin vapaaksi, mestattiin Tyburnissa
-eräs nainen siksi, että hän oli varastanut eräästä puodista. Mutta
-toinen mies voi ryöstää toiselta hänen elämänsä tai naiselta hänen
-kunniansa eikä hänen tarvitse kärsiä mitään rangaistusta! Otan lapseni
-ja juoksen valtaistuimen ääreen ja pyydän polvillani oikeata tuomiota,
-ja kuningas hylkää pyyntöni. Kuningas! Minulle ei hän ole mikään
-kuningas; ei hän tule koskaan olemaankaan. Hänkin ryösti valtaistuimen
-isältään kuninkaalta -- oikealta kuninkaalta -- ja hän on päässyt
-rangaistuksetta, niinkuin suuret pääsevät'."
-
-"Ajattelin silloin puhua sinun puolestasi", jatkoi mr. Steele, "ja
-puutuin puheeseen, sanoen: 'Yksi ainakin oli, madam, joka olisi pannut
-oman rintansa miehenne ja lordi Mohunin miekan väliin. Teidän nuori
-sukulaispoikanne, Harry Esmond, on kertonut minulle, että hän koetti
-kääntää riidan itseänsä vastaan'."
-
-"Oletteko tullut _hänen_ luotaan? kysyi kreivitär", (niin jatkoi mr.
-Steele), "nousten seisomaan kovin ankarana ja arvokkaana. Luulin, että
-prinsessa oli teidät lähettänyt. Tapasin mr. Esmondin vankilassa ja
-heitin hänelle jäähyväiset. Hän toi onnettomuutta kotiini. Hänen ei
-olisi tullut milloinkaan sinne saapua."
-
-"Madam, madam, häntä ei teidän pidä syyttää, minä keskeytin", jatkoi
-Steele.
-
-"Syytänkö minä häntä, sir?" kysyi leski. "Jos hän on teidät lähettänyt,
-niin sanokaa, että olen hakenut turvaa sieltä" -- hän puhui nyt hyvin
-kalpeana ja ääni väristen -- "sieltä mistä kaikki, jotka pyytävät, sen
-saavat; ja että Jumala vaatii minun eroamaan hänestä eikä enää häntä
-tapaamaan. Kohtasimme vankilassa viimeisen kerran -- ainakin monien
-vuosien ajaksi. Saattaa käydä niin, että tulevaisuudessa, vuosien
-perästä -- kun -- kun polvemme ja kyyneleemme ja katumuksemme ovat
-muuttaneet syntiset sydämemme, sir, ja ansainneet meille anteeksiannon,
-että kohtaamme uudelleen -- mutta ei nyt. Kaiken tämän jälkeen en
-voisi kestää hänen näkemistään. Toivotan hänelle hyvää, sir, mutta
-lausun hänelle myös jäähyväiset; ja jos hänellä on meitä kohtaan tuo
--- tuo kunnioitus, josta hän puhuu, kehoitan häntä sitä osoittamaan
-tottelemalla minua tässä suhteessa."
-
-"Tulen murtamaan tuon nuoren miehen sydämen, madam, viedessäni tämän
-kovan tuomion", sanoi mr. Steele.
-
-"Lady pudisti päätään", jatkoi lempeä oppinut ystäväni. "Nuorten
-miesten sydämet, mr. Steele, eivät ole niin hauraita", sanoi hän.
-"Mr. Esmond on löytävä toisia, -- toisia ystäviä. Tämän talon emäntä
-on kovin myötämielinen entisen lordin pojalle", hän lisäsi punastuen,
-"ja on luvannut minulle -- tarkoitan leskivarakreivittären luvanneen
-minulle, että hän pitää huolen tuon nuoren miehen tulevaisuudesta.
-Niin kauan kuin minä siinä asun tuon hirveän, hirveän teon jälkeen,
-joka on tapahtunut, ei Castlewood milloinkaan saa olla hänen kotinsa
--- ei milloinkaan. Enkä halua, että hän kirjoittaa minulle -- ellei
--- ei -- en halua hänen milloinkaan kirjoittavan minulle enkä halua
-häntä koskaan tavata. Sanokaa hänelle, jos haluatte, minun jäähyväis --
-hiljaa! ei sanaakaan tästä tyttäreni kuullen."
-
-"Tässä saapui ihana Beatrix joelta, posket terveyttä loistaen ja
-näyttäen vielä entistään ihanammalta ja tuoreemmalta surupuvussaan."
-Ja kreivitär sanoi:
-
-"Beatrix, tämä on mr. Steele, hänen korkeutensa prinssin kamariherra.
-Milloin ilmestyy uusi huvinäytelmänne, mr. Steele? -- Toivottavasti
-ensi-illan aikoihin olet päässyt vankilan ulkopuolelle, Harry."
-
-Tunteellinen kapteeni lopetti tämän surullisen jutun, sanoen: "_Filia
-pulchriorin_ kauneus ajoi totisesti _pulchram matrem_ mielestäni; ja
-kuitenkin tullessani jokea pitkin ja ajatellessani tuota paria, pääsi
-kypsyneen naisen tyyni arvokkuus ja ääretön suloisuus etualalle, ja
-arvioin hänet neitoa vieläkin jalommaksi!"
-
-Vankiemme seura eleli perin mukavasti Newgatessa, ja he nauttivat
-varsin toisenlaisia mukavuuksia kuin ne, jotka suotiin siellä
-oleville kurjille onnettomille. (Nuorukaisen tunteettomuus heidän
-onnettomuutensa, heidän vielä kolkompien ilojensa, heidän kiroustensa
-ja solvauspuheittensa suhteen on senjälkeen herättänyt hänessä
-jonkinmoista häpeäntunnetta, aivankuin osoittaen, miten itsekäs
-hänen vankeutensa aikana hänen oma, erikoinen surunsa oli ja miten
-kokonaan sen ajatteleminen hänet valtasi.) Jos nuo kolme herraa
-elivät hyvin Newgaten vartijan hoivaamina, niin johtui se siitä,
-että he maksoivat hyvin; eikä tosiaankaan kalleimman ravintolan
-eikä upeimman kapakan maksukustannukset Lontoossa olisi kyennyt
-muodostamaan pitempää laskua kuin isäntämme "Käsiraudan ravintolassa",
--- niinkuin eversti Westbury sitä nimitti. Kolme huonettamme oli
-suoraan Newgaten portista -- toisessa kerroksessa. Huoneista oli
-näköala Newgate Streetille Cheapsidea ja Paavalin kirkkoa kohti. Ja
-meillä oli lupa kävellä katolla ja voimme sieltä nähdä Smithfieldin
-ja sinitakkisten poikain koulun, puutarhat ja Cbartreux'n -- missä,
-kuten Harry Esmond muistaa, oppinut Dick ja Harryn ystävä, Tom Tusher,
-olivat saaneet kouluutuksensa. Harry ei mitenkään olisi voinut maksaa
-osuuttaan huikean suureen laskuun, jonka isäntämme kerran viikossa toi
-vierailleen, sillä hänellä oli taskussaan ainoastaan kolme hopearahaa
-tuona tuhoisana iltana ennen kaksintaistelua, kun herrat olivat
-korttiensa ääressä ja tarjoutuivat kaikki viisi pelaamaan; mutta hänen
-vielä sairastaessaan Gatehousessa -- senjälkeen kuin lady Castlewood
-oli vieraillut hänen luonaan siellä ja ennen hänen tutkintoaan --
-saapui sinne eräs mies, jolla oli oranssinruskea, sininauhainen
-takki (livrea, jota Esmondit aina käyttivät) ja toi mr. Esmondille
-sinetöidyn käärön, jossa oli kaksikymmentä guineaa, ja kirjeen, jossa
-ilmoitettiin, että hänelle oli hankittu asianajaja ja että hänelle
-lähetettiin lisää rahaa aina kun hän sitä tarvitsi.
-
-Kirje oli omituinen kirje oppineelta, sillä sitä hän oli tai siksi
-hän itseään kutsui, Castlewoodin leskikreivittäreltä, ja oli
-kirjoitettu omituisella, barbaarisella ranskalla, jota hän ja useat
-muut senaikuiset hienot naiset -- esimerkiksi Portsmouthin armo --
-käyttivät. Oikeinkirjoitus ei tosiaankaan senaikuisessa maailmassa
-ollut yleinen taito, ja lordi Marlboroughin kirjeet osoittavat,
-että hänellä, yhtenä monista, oli hyvin vähän vihiä tästä puolesta
-kielioppiaan.
-
-    "Mong Coussin", kirjoitti rouva leski varakreivitär, "je scay que
-    vous vous êtes bravement batew et grièvement bléssay -- du costé
-    de feu M. le Vicomte. M. le Compte de Varique ne se playt qua
-    parlay de vous; M. de Moon aucy. Il di que vous avay voulew vous
-    bastre avecque luy -- que vous estes plus fort que luy sur
-    l'auscrimme -- quil'y a surtout certaine Botte que vous scavay
-    quil n'a jammay sceu pariay: et que c'en eut été fay de luy
-    sivouselug vous vous fussiay battews ansamb. Aincy ce pauv Vicompte
-    est mort. Mort et peutayt -- Mon coussin, mon coussin! jay dans
-    la tayste que vous n'estes quung pety Monst angcy que les Esmonds
-    ong tousjours esté. La veuve est chaymoy. J'ay recuilly cet'pauve
-    famme. Elle est furieuse cont vous, allans tous les jours chercher
-    le Roy (d'icy) démandant à gran cri revanche pour son Mary. Elle
-    ne veux voyre ni entende pariay de vous: pourtaut elle ne fay qu'en
-    pariay milfoy par jour. Quand vous seray hor prison venay me voyre.
-    J'auray soing de vous. Si cette petite Prude veut se défaire de
-    song pety Monste (Hélas je craing quil ne soy trotar!) je m'en
-    chargeray. J'ay encor quelqu interay et quelques escus de costay.
-
-    "La Veuve se raccommode avec Milady Marlboro qui est tout puicante
-    avecque la Reine Anne. Cet dam sentéraysent pour la petite prude;
-    qui pourctant a un fi du mesme asge que vous savay.
-
-    "En sortant de prisong venez icy. Je ne puy vous recevoir chaymoy
-    à cause des méchansetés du monde, may pre du moy vous aurez
-    logement.
-
-                                   Isabelle Vicomtesse d'Esmond."
-
-["Rakas Serkkuni", kirjoitti rouva leskikreivitär, "tiedän teidän
-taistelleen urhoollisesti ja haavoittuneen vaikeasti -- Herra
-Varakreivin luodista. Herra Kreivi Warwich ei puhele mistään muusta
-kuin teistä; Herra Kreivi Mohun samaten. Hän sanoi teidän tahtoneen
-taistella hänen kanssaan -- että olette häntä paljon vahvempi -- että
-on olemassa eräs Kaksintaistelujuoni, josta ette olisi arvanneet hänen
-koskaan osanneen panna vetoa, ja että hän tämän juuri teki nähdessään
-teidän taistelevan niin raivoisasti. Siis on tämä Varakreivi parka
-kuollut. Kuollut ja ehkä -- Serkkuseni! sirkkuseni! -- en voi ajatella
-muuta kuin että te olette pieni Hirviö -- niinkuin kaikki Esmondit
-ovat aina olleet. Leski on minun luonani. Olen ottanut tuon naisparan
-hoivaani. Hän on raivoissaan teihin ja käy joka päivä pyrkimässä
-Kuninkaan puheille (täältä jaloin) anoakseen julmaa kostoa Puolisonsa
-surmaajalle. Hän ei tahdo nähdä teitä eikä kuulla puhuttavan teistä: ja
-kuitenkin hän itse puhelee teistä tuhat kertaa päivässä. Kun pääsette
-pois vankilasta, niin tulkaa minua tervehtimään. Minulla olisi teille
-asiaa. Jos tämä pikku Hupsu lakkaa ajattelemasta pikku Hirviötään (minä
-pelkään, ettei tämä sitä ansainnut!), niin pidän hänet aina luonani.
-Minulla on vielä jonkin verran korkovaroja ja kolikoita siihen uhrata.]
-
-["Vankeudesta päästyänne tulkaa tänne. En voi ottaa teitä vastaan omassa
-talossani tämän maailman ilkeiden kielten pelosta, mutta täällä lähellä
-hankin teille asunnon.]
-
-["Isabelle, Esmondin varakreivitär."]
-
-Markiisitar Esmondiksi mainitsi tämä lady toisinaan itseään sen
-valtakirjan nojalla, jonka entinen kuningas Jaakko oli Harryn isälle
-antanut; sellaisessa tapauksessa hän antoi jonkun ritarin vaimon
-kantaa laahustintaan ja hänellä oli metallinen juomamalja kansineen ja
-koristepeitteineen.
-
-Samanikäinen kuin pieni Francis (jota tästälähtien tulemme tässä
-nimittämäin Castlewoodin varakreiviksi) oli H.K.K. Walesin prinssi,
-joka oli syntynyt samana vuonna ja kuukautena kuin Frank ja joka oli
-juuri virallisesti julistettu Saint Germainissa Ison Britannian,
-Ranskan ja Irlannin kuninkaaksi.
-
-
-
-III luku.
-
-OTAN KUNINGATTAREN PESTIN QUININ RYKMENTTIIN.
-
-Mies, jolla oli oranssin ruskea livrea sinisin nauhoin ja rintapielin,
-oli odottamassa kun Esmond saapui vankilasta ja otettuaan nuorukaisen
-kevyen matkalaukun johti hänet pois hirveästä Newgatesta ja Fleet
-Conduitin kautta Thames joelle, jossa he kutsuivat soutajan ja
-matkasivat pitkin jokea Chelseahen. Esmondin mielestä aurinko
-milloinkaan ollut paistanut niin kirkkaasti eikä ilma tuntunut niin
-raittiilta ja virkistävältä. Temple Garden näytti hänestä heidän
-ohi soutaessaan Eedenin yrttitarhalta; ja laiturien, telakkain
-ja joen varrella olevien rakennusten ulkomuoto, Somerset Housen
-ja Westminsterin (jossa loistava uusi silta oli juuri alulla),
-Lambethtornin ja palatsin näkeminen, sekä tuo loistava Thamesin väylä,
-joka kuhisi veneitä ja huvipursia, täytti hänen sydämensä mielihyvällä
-ja ilolla -- niinkuin sellainen ihana näky helpostikin riemastutti
-sitä, joka niin kauan oli ollut vankina ja joka oli hautonut niin
-surullisia ajatuksia, jotka vielä enemmän olivat synkentäneet hänen
-vankeusaikaansa. He soutivat viimein sievään Chelsean kylään, jossa
-ylimystöllä on useita kauniita maataloja ja niin he saapuivat
-leskivarakreivittären taloon -- hauskannäköiseen, uuteen taloon,
-joka sijaitsi joelle päin olevassa talorivissä ja jonka takana oli
-sievä puutarha. Talosta aukeni miellyttävä näköala sekä Surreyhin
-että Kensingtoniin, jossa on tuo lordi Warwickin, Harryn vastustajan
-vanhanaikuinen, ylväs palatsi.
-
-Täällä leskivarakreivittären salongissa nuorukainen näki uudelleen
-muutamia niistä kuvista, jotka olivat olleet Castlewoodissa, ja jotka
-varakreivitär oli sieltä kuljettanut pois miehensä, Henryn isän,
-kuoltua. Ylimmällä paikalla oli sir Peter Lelyn maalaama muotokuva
-hänen armostaan neiti Isabella Esmondista Dianana keltaisessa silkissä,
-jousi kädessä ja puolikuu otsalla, hyppivien koirien ympäröimänä.
-Se oli maalattu siihen aikaan, jolloin kuninkaallisten Endymionien
-sanottiin saaneen osakseen suosiota tältä metsästäjättäreltä; ja
-koska jumalattaret ovat ikuisesti nuoria, ei tämäkään jumalatar
-kuolinpäiväänsä asti, luullut koskaan vanhentuvansa, vaan vaati ihmisiä
-uskomaan, että muotokuva yhä oli aivan hänen näköisensä.
-
-Sitten kun kamaripalvelija, jolla sen ohella oli useita muitakin
-toimia varakreivittären vaatimattomassa taloudessa, oli johdattanut
-nuorukaisen huoneeseensa, suvaitsi tämä elähtänyt Diana-jumalatar
-ilmestyä sopivan odotuksen jälkeen. Turkkilaiseen pukuun puettu
-murjaani punaiset saappaat jalassa ja kaulassa hopeakaulus, johon
-varakreivittären vaakuna oli kaiverrettu, saapui hänen edellään kantaen
-hänen tyynyään; sitten tuli varakreivittären seuranainen; sitten pieni
-pyykoiralauma haukkuen ja hyppien ankaran metsästäjättären edellä; ja
-katso, sitten saapui itse varakreivitär "tuoksuja tulvien". Esmond
-muistaa lapsuudestaan tuon voimakkaan myskin tuoksun, jota huokui
-hänen emintimänsä, sillä siksi häntä voidaan sanoa. Niinkuin taivas
-käy punaisemmaksi ja punaisemmaksi auringon laskun lähestyessä,
-niin alkoivat leskivarakreivittärenkin posket hänen vanhetessaan
-punoittaa yhä voimakkaammin. Hänen kasvonsa olivat koristetut
-heleällä punamaalilla, joka näytti vielä helakammalta sen valkoisen
-maalin vuoksi, jota oli käytetty sen vaikutusta lieventämään. Hän
-käytti hiuskiharoita, jommoiset olivat olleet muodissa kuningas
-Kaarlen aikaan; kuningas Vilhelmin aikaisilla naisilla oli sensijaan
-hiuslaitteet, jotka olivat Cybelen tornin kaltaiset. Hänen silmänsä
-loistivat tämän omituisen maalien, värien ja hiusvoidelaitteiden takaa.
-Sellainen oli leskivarakreivitär, mr. Esmondin isän leski.
-
-Henry kumarsi hänelle niin syvään kuin hänen arvonsa ja sukulaisuutensa
-ansaitsivat ja lähestyi häntä mitä suurimmalla vakavuudella ja suuteli
-taas tuota kättä, jonka vapisevilla nivelillä kimalteli joukko
-sormuksia -- ja muisti menneet ajat, jolloin tuo vapiseva käsi sai
-hänet vapisemaan. "Markiisitar", sanoi hän kumartaen ja polvistuen
-toisen polvensa varaan, "onko minulla kunnia suudella kättä?" Sillä
-sisäisen naurun ohella, naurun, jonka sellaisen omituisen vanhan
-olennon näkeminen hyvin kykeni nuoressa miehessä aiheuttamaan, hän
-tunsi hyvänsuopuutta ja veriheimolaisuuden tunnetta. Hän oli ollut
-hänen isänsä vaimo ja oli hänen isoisänsä tytär. Hän oli kärsinyt
-häntä menneinä aikoina ja oli nyt omalla tavallaan ystävällinen
-häntä kohtaan. Ja kun nyt Esmondin mieli oli keventynyt eikä tuo
-salainen häväistys enää häntä synkistyttänyt, hän oli onnellinen
-tuntiessaan perhesiteitä ja omistaessaan niitä -- ja tunsi ehkä jonkun
-verran salaista turhamaisuutta tekemässään uhrauksesta. Hän tiesi,
-että hän, Esmond, todellisuudessa oli perheen pää, jota vain oma
-jalomielisyytensä esti oikeuttaan käyttämästä.
-
-Aina sen jälkeen kuin hän oli saanut tietää tuon salaisuuden
-isäntä-paraltaan tämän kuolinvuoteella, hän oli tuntenut itsenäisyyttä,
-jommoista ei milloinkaan ennen ollut tuntenut ja joka ei hänestä
-milloinkaan sen jälkeen luopunut. Niinpä hän nimitti vanhaa tätiään
-markiisittareksi, mutta teki sen sillä tavoin, kuin hän itse, joka tätä
-niin puhutteli, olisi ollut Esmondin markiisi.
-
-Lukiko lady nuoren miehen silmistä, jotka eivät enää ollenkaan
-pelänneet hänen omiaan eikä niiden vanhuuden elähyttämää valtaa,
-että nuorukainen tiesi tai ainakin aavisti oikean syntyperänsä?
-Varakreivitär säpsähti hämmästyneenä hänen muuttuneen käytöksensä
-johdosta; se olikin vallan erilaista käyttäytymistä kuin
-cambridgelaisen ylioppilaan, joka oli vieraillut varakreivittären luona
-kaksi vuotta sitten. Silloin oli Esmond lähtenyt varakreivittären luota
-taskussaan viisi kultarahaa, jotka oli saanut kamaripalvelijan kädestä.
-Varakreivitär katseli häntä silmät pyöreinä ja varmaankin hän vapisi
-vähän enemmän kuin hänen tapansa oli ja sanoi:
-
-"Tervetuloa, serkku!" pelästyneellä äänellä.
-
-Nuorukaisen päätös, kuten ennen on mainittu, oli ollut aivan toinen
--- nimittäin kulkea elämän läpi aivan kuin hän ei olisi tiennyt
-syntyperänsä salaisuutta, mutta nyt hän äkkiä aivan oikein päättikin
-valita toisen menettelytavan. Hän pyysi, että varakreivittären
-palvelijat poistuisivat huoneesta, ja kun he olivat jääneet
-kahdenkesken, hän sanoi: "'Tervetuloa lanko', pitäisi kai vähintäinkin
-sanoa, madame. Suurta vääryyttä on tehty minulle ja teille ja
-äitiraukalleni, joka ei enää ole elävien joukossa'."
-
-"Taivaan nimessä vakuutan, että minä olin siihen syytön", huudahti
-varakreivitär antautuen heti. "Paha isäsi se --"
-
-"Tuotti tämän häväistyksen perheellemme", täydensi mr. Esmond. "Tiedän
-sen varsin hyvin. En tahdo enää häiritä. Ne, jotka ovat arvonimen
-nykyisiä haltijoita ovat olleet rakkaimpia hyväntekijöitäni eivätkä
-milloinkaan ole suoneet minulle pahaa. Entinen lordi, rakas isäntäni,
-ei tiennyt totuutta ennenkuin muutamia kuukausia ennen kuolemaansa,
-jolloin isä Holt ilmaisi hänelle tuon uutisen."
-
-"Tuo hylky, hän kuuli sen rippitunnustuksessa! Hän kuuli sen
-rippitunnustuksessa", huudahti leskivarakreivitär.
-
-"Ei niin. Hän sai kuulla sen muuallakin eikä vain rippitunnustuksessa",
-mr. Esmond vastasi. "Kun isäni haavoittui Boynen luona, hän kertoi
-tuon totuuden ranskalaiselle papille, jonka talossa hän kuoli. Tämä
-herra ei pitänyt sopivaisena tuon kertomuksen julkaisemista, ennenkuin
-kohtasi isä Holtin Saint Omer'issa. Ja viimeksimainittu salasi sitä
-omissa tarkoituksissaan, kunnes sai tietää elikö äitini vaiko ei. Hän
-on jo vuosia sitten kuollut, kertoi isäntäparkani minulle kuoleman
-kouristaessa hänen rintaansa, ja häntä en epäile. En edes tiedä,
-voisinko toteennäyttää avioliiton olemassaolon. En sitä halua, vaikka
-sen voisinkin. En halua tuottaa häpeätä nimellemme enkä surua niille,
-joita rakastan, vaikka he kohtelisivat minua miten huonosti tahansa.
-Isäni poika, madame, ei halua katkeroittaa sitä vääryyttä, jonka
-isäni teille teki. Olkaa edelleenkin hänen leskensä ja suokaa minulle
-ystävällisyytenne. Sitä vain teiltä pyydän; enkä milloinkaan enää puhu
-tästä asiasta."
-
-"Mais vous êtes un noble jeune homme!" [Te olette nuori aatelisherra]
-virkkoi lady, puhuen ranskan kieltä, niinkuin oli hänen tapansa
-ollessaan kiihtynyt.
-
-"Noblesse oblige" [aateluus velvoittaa], sanoi mr. Esmond kumartaen
-hänelle syvään. "Ne henkilöt, joille minä usein olen luvannut elämäni
-kiitokseksi heidän rakkaudestaan, elävät. Tulisiko minusta nyt heidän
-vihamiehensä riidelläkseni heiltä arvonimeä? Mitäpä siitä kenellä se
-on? Se on yhä meidän perheemme hallussa."
-
-"Mitä tuossa pienessä tekokainossa naisessa saattaa olla, jonka
-vuoksi miesten täytyy niin hullaantua hänen suhteensa?" huudahti
-leskivarakreivitär. "Hän oli täällä kokonaisen kuukauden vetoamassa
-kuninkaaseen. Hän on sievä ja hyvin säilynyt, mutta hänellä ei ole
-_bel air'iä_. Ja entisen majesteetin hovissa tuntuivat kaikki miehet
-ihailevan häntä eikä hän ollut pientä vahanukkea kummempi. Nyt hän
-tosin on parempi ja näyttää oman tyttärensä sisarelta, mutta mitä te
-kaikki oikeastaan tarkoitatte hänen ylistämisellään? Mr. Steele, joka
-oli Yrjö-prinssiä palvelemassa, kirjoitti hänestä runon nähdessään
-hänen kahden lapsensa kanssa menevän Kensingtoniin, ja hän vakuuttaa,
-käyttävänsä tuon naisen värejä ja toistaiseksi pukeutuvansa mustiin.
-Mr. Congreve sanoo kirjoittavansa 'Surevan lesken', josta tulee parempi
-kuin hänen 'Sureva morsiamensa'. Vaikka heidän miehensä riitelivät
-ja taistelivat kaksintaistelunkin, silloin kuin tuo Churchill-hylky
-luopui kuninkaasta (josta teosta hän olisi ansainnut hirttonuoran), on
-lady Marlborough uudelleen hullaantunut tuohon pikkuiseen leskeen; hän
-loukkasi minua omassa vastaanottohuoneessani sanomalla, ettei hän ollut
-tullut katsomaan _vanhaa_ leskeä, vaan nuorta varakreivitärtä. Pienestä
-Castlewoodista ja pienestä lordi Churchillista tulee varmaankin
-vannoutuneita ystäviä ja he ovatkin jo antaneet toisiaan korville
-pari kolme kertaa kuten veljekset ainakin. Ja tuo kehno nuori Mohun
-sitten, hän piti tultuaan viimevuonna maalta, jossa oli keksinyt tuon
-otuksen, melua koko talven hänestä sanoen, että hän oli sikain eteen
-heitetty helmi, ja tappoi tyhmän Frank-paran. Koko riita aiheutui hänen
-vaimostaan. Tiedän, että riita oli hänestä. Oliko hänen ja Mohunin
-välillä mitään, lanko? Kerro nyt minulle, oliko siinä mitään? Itsestäsi
-en pyydä sinua mitään selityksiä antamaan."
-
-Mr. Esmond punastui. "Mylady on hurskas kuin taivaan pyhimys, madame",
-hän huudahti.
-
-"Eh! -- mon neveu. Useat pyhimykset pääsevät taivaaseen, vaikka heillä
-ensin on ollutkin koko joukko katumista. Uskonpa, että olet samanlainen
-kuin kaikki nuo muut hullut ja hurjasti rakastunut häneen."
-
-"Rakastin ja kunnioitin häntä koko maailman nähden", vastasi Esmond.
-"En sitä ensinkään häpeä."
-
-"Ja hän on sulkenut sinulta ovensa -- antanut papinviran tuolle
-inhoittavalle nuorelle pennulle, tuon inhoittavan vanhan karhun
-pojalle, Tusherille, ja sanoo, ettei enää milloinkaan tahdo nähdä
-sinua. Monsieur mon neveu, olemme kaikki samanlaisia. Kun olin nuori
-nainen, vakuutan, että tuhansia kaksintaisteluja taisteltiin minun
-tähteni. Ja kun Monsieur de Souchy-parka hukutti itsensä Bruggen
-kanavaan siksi, että tanssin kreivi Springbockin kanssa, en kyennyt
-pusertamaan esiin ainuttakaan kyyneltä, vaan tanssin kello viiteen
-seuraavana aamuna. Kreivi -- ei, lordi Ormond soitti viulua ja hänen
-majesteettinsa teki minulle sen kunnian, että tanssi koko yön kanssani.
--- Miten olet kasvanut! Sinulla on _bel air_. Olet tumma mies. Meidän
-Esmondimme ovat kaikki tummia. Pienen tekokainon poika on vaalea
-samoin kuin isänsäkin -- hän oli vaalea ja tyhmä. Olit inhoittava
-pikku hylky kun ensin tulit Castlewoodiin -- olit pelkkinä silminä
-kuin variksenpoika. Tarkoitimme tehdä sinusta papin. Tuo inhoittava
-isä Holt -- miten hänellä oli tapana säikytellä minua kun olin sairas
-Nyt minulla on mukava opettaja -- Abbe Douillette -- herttainen
-mies! Pidämme pieniä paastoja aina perjantaisin. Kokkini on hurskas,
-jumalinen mies. Tietysti sinäkin olet uskonasioissa oikealla tolalla.
-Oranian prinssin sanotaan todellakin olevan kovin sairaana."
-
-Tähän tapaan vanha varakreivitär sumeilematta leperteli mr. Esmondille,
-joka kovin hämmästyi hänen nykyistä kielevyyttään verratessaan sitä
-hänen ennen osoittamaansa ylpeään käytökseen. Mutta leskivarakreivitär
-oli heti ottanut hänet suosioonsa eikä ainoastaan nähnyt hyväksi pitää
-hänestä niin paljon kuin hänen luontonsa salli, mutta pelkäsikin
-häntä; ja nuorukainen huomasi nyt olevansa hänen parissaan nuorena
-miehenä yhtä tuttavallinen kuin hän poikana oli ollut ujo ja hiljainen.
-Leskivarakreivitär oli sanansa arvoinen hänen suhteensa. Hän esitteli
-nuorukaisen seurapiirillensä, jota hänen luonaan kävi melko paljon --
-kuningas Jaakon kannattajia tietysti -- ja hänen pelipöytiensä ääressä
-punottiin äänekkäästi monenlaisia juonia. Hän esitteli mr. Esmondin
-sukulaisenaan useille arvohenkilöille; hän varusti avokätisesti
-nuorukaisen rahalla, jota nuorukainen ei epäröinyt häneltä vastaanottaa
-ajatellessaan sukulaisuutta, jossa oli häneen ja uhrauksia, joita itse
-teki tämän perheen puolesta. Mutta hän oli tehnyt mielessään päätöksen,
-ettei enää pitemmältä kulkisi kenenkään naisen hameenliepeissä, ja
-oli jo varmaankin suunnitellut mielessään, miten hän tekisi itsensä
-huomatuksi ja miten loisi itselleen nimen, jonka hänen outo onnensa
-oli häneltä kieltänyt. Hän tunsi olevansa tyytymätön entiseen,
-hiljaiseen elämäänsä kirjojen parissa; katkerasti hän kapinoi sitä
-orjuutta vastaan, johon oli nähnyt parhaaksi sulkea itsensä niiden
-vuoksi, joiden kovuus häntä kohtaan saattoi hänen sydämensä verta
-vuotamaan ja kiihkeästi hän halusi nähdä ihmisiä ja maailmaa. Tämä
-kaikki sai hänet ajattelemaan sotilasammatin valintaa -- ainakin
-haluamaan nähdä muutamia sotaretkiä -- ja hän kehoitti uutta emäntäänsä
-hankkimaan hänelle jonkun rykmentin puvun, ja eräänä päivänä hän sai
-kunnian havaita, että hänet oli määrätty vänrikiksi eversti Quinin
-jalkaväkirykmentin irlantilaiseen osastoon.
-
-Tuskin mr. Esmond oli ollut toimessaan kolmea viikkoakaan, kun tuo
-onnettomuus kohtasi kuningas Wilhelmiä, onnettomuus, joka lopetti
-suurimman, viisaimman, jaloimman ja armeliaimman hallitsijan, mitä
-Englanti on koskaan tuntenut. Vastapuolueen tavaksi oli tullut parjata
-tämän suuren ruhtinaan mainetta hänen elinaikanansa; mutta ilo, jota he
-ja kaikki hänen vihamiehensä Euroopassa hänen kuollessaan osoittivat,
-on todistuksena kauhusta, jota he häntä kohtaan tunsivat. Vaikka Esmond
-oli nuori, oli hän tarpeeksi viisas (ja tarpeeksi ylevämielinenkin,
-voidaan sanoa), inhotakseen sitä rietasta vahingoniloa, joka puhkesi
-esiin kuningas Jaakon seuraajien kesken Lontoossa tämän mainehikkaan
-ruhtinaan, tämän voittamattoman soturin, tämän viisaan ja tyynen
-valtiomiehen, kuollessa. Uskollisuus karkoitetun kuninkaan perhettä
-kohtaan, kuten on mainittu, oli perinnöllistä perheessä, johon Mr.
-Esmond kuului. Hänen isänsä lesken kaikki toiveet, myötätunto, muisto
-ja suunnitelmat olivat kuningas Jaakon puolella, ja hän oli todellakin
-suulain salaliittolainen mikä koskaan on kuninkaan oikeuksia perille
-ajanut tai hänen vastustajiaan solvannut quadrillepöydän ääressä tai
-teekupin höysteeksi. Varakreivittären talossa vilisi kirkonmiehiä
-sekä salapukuisina että tavallisissa puvuissaan, juorukelloja
-St. Germainista, ja urkkijoita, jotka tiesivät viimeiset uutiset
-Versaillesista, -- niin, vieläpä tarkalleen sen retkikunnan voiman
-ja luvun, jonka Ranskan kuningas aikoi lähettää Dunkerquesta ja joka
-oli nielaiseva kitaansa Oranian prinssin sekä hänen armeijansa ja
-hovinsa. Kreivitär oli ottanut vastaan Berwickin herttuan, kun tämä
-saapui Englantiin 1696. Hän säilytti lasia, josta herttua oli juonut,
-vannoen, ettei hän milloinkaan sitä käyttäisi, ennenkuin joisi siitä
-kuningas Jaakko III:n maljan hänen majesteettinsa palatessa. Hänellä
-oli kuningattarelta saatuja muistoesineitä ja jäännöksiä pyhimyksestä,
-joka, jos se mitä sanottiin oli totta, ei aina ollut varakreivittäreen
-ja useihin muihinkaan nähden ollut mikään pyhimys. Varakreivitär
-uskoi tämän pyhimyksen haudalla tapahtuneisiin ihmeisiin, ja hän
-tiesi sadoittain taattuja kertomuksia ihmeparannuksista, joita tuon
-kuningasvainajan rukousnauhat, hänen käyttämänsä mitalit, hänen
-hiuskiehkuransa ja ties mitkä olivat aiheuttaneet. Esmond muistaa
-joukon ihmeellisiä juttuja, jotka tuo nainen hänelle kertoi. Niinpä
-parantui Autunin piispa taudista, jota hän oli potenut neljäkymmentä
-vuotta, pidettyään messun kuninkaan sielun puolesta. Ja mr. Marais'n,
-Avergnen haavurin, jonka molemmat jalat olivat halvatut, paransi
-kuninkaan esirukous. Ja Philip Pitet, benediktiniläismunkki, jolla
-oli tukehduttava yskä, etsi apua taivaasta kuninkaan ansioiden ja
-välityksen avulla, ja kohta tunsi hän ylettömän hien pursuvan joka
-taholta ruumistaan ja parantui täydellisesti. Ja sitten Lepervierin,
-Saksi-Gothan herttuan tanssimestarin vaimo, parani täydelleen
-reumatismista kuninkaan välityksellä, josta ihmeestä ei saattanut
-olla vähintäkään epäilystä, sillä hänen haavurinsa ja tämän apulainen
-ovat antaneet valallisen todistuksensa, etteivät he millään muotoa
-avustaneet paranemista. Näitä juttuja, ja tuhansia muita samanlaisia
-uskoi mr. Esmond sen verran kuin häntä halutti. Hänen sukulaisensa
-suuremmalla uskollaan jaksoi sulattaa ne kaikki.
-
-Englantilainen korkeakirkollinen puolue ei hyväksynyt näitä juttuja.
-Mutta toisaalta heidän mielestään totuus ja kunnia sitoi heidät
-karkoitetun kuninkaan puolelle, eikä karkoitetulla perheellä ollutkaan
-yhtään lämpimämpää tukijaa kuin Castlewoodin lempeä lady, jonka talossa
-Esmond oli kasvatettu. Lady vaikutti mieheensä hyvin paljon, varmaankin
-enemmän kuin tiesikään mylord, joka ihaili vaimoaan suunnattomasti,
-vaikka saattoikin olla hänelle uskoton. Sensijaan, että olisi nähnyt
-omintakeisen ajattelemisen vaivan, mylord hyväksyi varsin mielellään
-mielipiteet, jotka hänen vaimonsa hänelle antoi. Hänenlaiselleen
-yksinkertaiselle ja uskonnolliselle luonteelle oli mahdotonta
-alamaisuus muita hallitsijoita kohtaan kuin tuota ainokaista. Kuningas
-Wilhelmin palveleminen hyödyn tähden olisi ollut hirveätä teeskentelyä
-ja petosta. Ladyn puhdas tunto ei olisi voinut alistua siihen enempää
-kuin varkauteen tai väärennykseen tai mihinkään muuhunkaan huonoon
-tekoon. Lordi Castlewood olisi epäilemättä voitu voittaa, mutta hänen
-vaimoaan ei koskaan; ja lordi alisti omantuntonsa ladynsä valtaan
-tässä, samoinkuin useimmissa muissakin asioissa, ellei hän ollut
-liian voittamattoman kiusauksen pauloissa. Ja hänen rakkaudestaan
-ja kiitollisuudestaan, sekä hartaasta kiintymyksestä emäntäänsä,
-kiintymyksestä, joka oli ominaista koko Esmondin nuoruudelle, johtui
-että nuorukainen myöntyi tähän ja muihin uskonkappaleisiin, jotka hänen
-hellä hyväntekijättärensä hänelle esitti. Jos lady olisi ollut whig,
-olisi nuorukainenkin ollut; jos lady olisi ollut mr. Foxin seuraaja
-ja kääntynyt kveekariksi, olisi nuorukainen epäilemättä julistanut
-syntisiksi röyhelön ja peruukin ja kironnut miekat, nauhakoristeiset
-takit ja kirjailukoristeiset sukat. Oppilaiden poikamaisissa
-väittelyissä yliopistossa, jossa puolueet olivat kovin kiihkeitä, oli
-Esmond huomattu Jaakon puoluelainen. Hän todennäköisesti valitsi yhtä
-paljon turhamaisuudesta kuin sydämen kiintymyksestä perheensä puolueen.
-
-Melkein koko maan papisto ja enemmän kuin puolet kansaa oli tällä
-puolella. Kansamme on varmaankin maailman uskollisin kansa, ihailemme
-kuninkaitamme ja olemme heille uskollisia vielä kauan senkin jälkeen
-kuin he ovat lakanneet olemasta uskollisia meille. Kerrassaan,
-ihmeellistä on jokaisen, joka katsahtaa taaksepäin Stuart-perheen
-historiaan, ajatella, miten he potkaisivat kruununsa luotaan pois,
-miten he työnsivät luotaan toisen onnen toisensa jälkeen, mitä
-lojaalisuuden aarteita he tuhlasivat ja miten tuhoisan taipuvaisia
-he olivat omaa perikatoaan täydellistämään, jos ketä kohtaan on oltu
-uskollisia, oltiin heitä kohtaan; jos kukaan on laiminlyönyt hyvän
-asemansa tekivät he sen; ja kaikista vihollisistaan he olivat itse
-kaikkein tuhoisimmat.
-
-Kun prinsessa Anna peri valtaistuimen oli rasitettu kansa varsin
-onnellinen kyetessään äänekkäästi vaatimaan aselepoa näistä
-sodista, riidoista ja salaliitoista ja hyväksymään kuninkaallisen
-hallitsijattaren persoonan kautta sovinnon puolueiden kesken, joihin
-maa oli hajaantunut. Toryt voivat häntä palvella kevein mielin; vaikka
-kuningatar itse oli tory, edusti hän whigmielisen suunnan voittoa.
-Englannin kansa, joka aina on pitänyt siitä, että heidän ruhtinaansa
-ovat kiintyneitä omiin perheisiinsä, oli hyvillään ajatellessaan,
-että heidän ruhtinattarensa oli omalle perheellensä uskollinen, ja
-prinsessan hallituksen viimeiseen päivään ja tuntiin asti, ellei olisi
-ollut sitä onnettomuutta, jonka Jaakko oli perinyt isältään yhdessä
-heidän vaatimustensa kanssa Englannin kruunuun nähden, olisi kuningas
-Jaakko III voinut painaa sen päähänsä. Mutta hän ei tiennyt, miten
-tilaisuutta oli odotettava eikä myöskään, miten sitä oli käytettävä,
-kun se oli hänelle tarjolla; hän oli uhkarohkea silloin, kun hänen
-olisi tullut olla varovainen, ja varovainen silloin, kun hänen
-olisi tullut kaikki uskaltaa. Ihminen tuntee jonkinmoista raivoa
-kykenemättömyyttään kohtaan ajatellessaan surullista tarinaansa.
-Kohtelevatko kohtalottaret kuninkaita erikoisemmin huolellisesti kuin
-tavallisia ihmisiä? Ihminen on halukas niin kuvittelemaan ajatellessaan
-tuon kuningassuvun historiaa, suvun, jonka puolesta uhrattiin niin
-paljon uskollisuutta, niin paljon urhoollisuutta, niin paljon verta
-epätoivoisesti ja hyödyttömästi.
-
-Kuninkaan kuoltua julistivat torvea toitottavat airueet koko
-kaupungissa Westminsteristä Ludgate Hilliin saakka prinsessa Annan
-(leskivarakreivitär Chelseassa nimitti häntä ruman Anna Hyden
-tyttäreksi) hallitsijaksi kansan äänekkäästi riemuitessa.
-
-Seuraavalla viikolla nimitettiin lordi Marlborough Sukkanauhan
-ritariksi ja hänen majesteettinsa sotavoimien ylipäälliköksi. Tämä
-määräys yhä vain kiihoitti leskivarakreivittären raivoa, taikka,
-kuten hän luuli, hänen uskollisuuttaan oikeata hallitsijaa kohtaan.
-"Prinsessa on vain nukke tuon raivottaren käsissä, joka tulee
-vierashuoneeseeni ja sinkoaa minulle solvauksen vasten kasvoja. Mitä
-tapahtuneekaan vielä maalle, joka on annettu semmoisen naisen valtaan?"
-virkkoi leskikreivitär. "Ja sitten tuo kaksinaamainen petturi, lordi
-Marlborough, hän on pettänyt jok'ikisen miehen ja naisen, joiden
-kanssa on joutunut tekemisiin, paitsi ei hirveätä vaimoaan, joka panee
-hänet vapisemaan. Maamme on kokonaan mennyttä joutuessaan tuommoisten
-hylkyjen kynsiin."
-
-Tällä tavalla Esmondin vanha sukulainen tervehti uusia voimia. Mutta
-jokin suosio ainakin kohtasi perhettä, joka sitä suuresti kaipasi,
-näiden kuuluisuuksien ylennyksen kautta. Ennenkuin mr. Esmond jätti
-Englannin elokuussa, -- hän oli silloin Portsmouthissa, jossa oli
-astunut rykmenttiinsä ja harjoitteli kiivaasti musketin ja keihään
-käyttötaitoa -- hän sai kuulla, että eräs Leimauskonttorin eläke oli
-myönnetty hänen entiselle, rakastetulle emännälleen, ja että nuori
-Beatrix-neito oli myöskin otettu hoviin. Niin paljon hyvää ainakin oli
-leskiparan Lontoon vierailusta ollut -- hän ei saanut kostoa miehensä
-vihamiehille, mutta sovinnon entisten ystävien karissa, jotka säälivät
-ja näyttivät olevan taipuvaisia häntä palvelemaan. Esmondin vankeusajan
-onnettomuustovereista oli eversti Westbury mennyt ylipäällikön mukana
-Hollantiin, kapteeni Macartney oli Portsmouthissa jalkaväkirykmenttinsä
-ja hänen ylhäisyytensä Ormondin herttuan väen kanssa ja sanottiin
-heidän olevan Espanjaan lähdössä; lordi Warwick oli palannut kotiinsa
--- ja lordi Mohun, sensijaan että häntä olisi rangaistu murhasta, joka
-oli tuottanut niin paljon surua ja muutoksia Esmondin perheeseen,
-oli mennyt lordi Macclesfieldin loistavan lähetystön seurassa
-Hannoverin vaaliruhtinaan luo, vieden Sukkanauhan ritarin arvon hänen
-korkeudelleen sekä kohteliaan kirjeen kuningattarelta.
-
-
-
-IV luku.
-
-ENTISEN KERTAAMISTA.
-
-Niistä vilahtavista valonsäteistä, joita hänen katuvan, kuolevan
-isäntäparkansa katkonainen kertomus heitti hänen elämäänsä, mr.
-Esmond oli muun ohella saanut sen käsityksen, että hänen äitinsä
-oli kauan sitten kuollut. Äitiään, joka oli ollut miehensä hylkäämä
-ja häväisemä; ja hänen kunniaansa ei poika lainkaan voinut ottaa
-lukuun joko ajaessaan perille tai hyljätessään omat oikeutetut
-vaatimuksensa. Lordiparan kiireisestä tunnustuksesta ilmeni, että
-hänet oli tutustettu asian todelliseen tilaan vasta kaksi vuotta
-sitten, jolloin mr. Holt vieraili hänen luonaan ja olisi sekoittanut
-hänet johonkin niistä monista salaliitoista, joiden avulla kuningas
-Jaakon puolueen salaiset johtomiehet tässä maassa yrittivät alinomaa
-tuhota Oranian prinssin hengen tai vallan -- salaliittoihin,
-jotka olivat niin murhan kaltaisia, niin halpamaisia keinojensa
-puolesta, niin halpamaisia tarkoituksiltaan, että kansamme on
-varmaan menetellyt oikein luopuessaan kaikesta alamaisuudesta ja
-uskollisuudesta tuota onnetonta kuningasperhettä kohtaan, joka ei
-voinut oikeuttaan puoltaa muuten kuin sellaisen petoksen avulla --
-sellaisen synkän juonittelun ja sellaisten huonojen asiamiesten
-avulla. Kuningas Vilhelmiä vastaan punottiin juonia, jotka eivät
-olleet sen kunniallisempia kuin salamurhaajain ja maantierosvojen
-väijytykset. On nöyryyttävää ajatella, että suuri ruhtinas, suuren ja
-pyhän vallan omistaja ja suuren asian ajaja on alentunut sellaiseen
-alhaiseen murhaan ja kavallukseen kuin osoittaa tosiksi onnettoman
-kuningas Jaakon oma valtakirja ja omakätinen allekirjoitus, jotka hän
-antoi englantilaisille kannattajilleen. Se mitä hän ja he sanoivat
-sotaan varustautumiseksi ei todellisuudessa ollut muuta kuin murhaan
-yllyttämistä. Ja Oranian prinssi tunkeutui ylevämielisesti niiden
-heikkojen salaliittoverkkojen läpi, joihin hänen vihollisensa koettivat
-hänet kietoa. Näytti siltä kuin heidän raukkamaiset tikarinsa olisivat
-särkyneet hänen horjumattoman päättäväisyytensä rautarintaan. Kuningas
-Jaakon kuoltua kuningatar ja hänen väkensä St. Germainissä -- katolisia
-pappeja ja naisia suurimmaksi osaksi -- jatkoivat juonitteluaan nuoren
-prinssin Jaakko III:n hyväksi, joksi häntä Ranskassa nimitettiin ja
-joksi hänen puolueensa häntä täällä nimitti, -- (tämä prinssi taikka
-Chevalier de St. George, oli syntynyt samana vuonna kuin Esmondin
-nuori oppilas Frank, varakreivin poika). Ja koska prinssin asioitten
-johto oli katolisten pappien ja naisten käsissä, johdettiin niitä
-niinkuin papit ja naiset johtavat -- viekkaasti, julmasti, heikosti
-ja pahaa tarkoittaen. Jesuiittain historia on mielestäni mitä
-terveellisin opetus. Maailman viekkaimpain, viisaimpain, uutterimpain
-ja taitavimpain juonen punojain -- mutta aina tulee päivä jolloin
-kiihoitetun kansan viha potkaisee heidän heikon rakennuksensa kumoon
-ja ajaa raukkamaiset vihamiehensä pakoon. Swift on etevästi kuvannut
-tuota juonittelun halua, tuota salakähmäisyyden, panettelun ja --
-valehtelemisen rakkautta, joka on ominaista heikoille luonteille,
-heikkojen hovien kuokkavieraille. Sellaisille on luonteenomaista
-vihata ja kadehtia vahvoja ja suunnitella heidän häviötään; ja
-salaliitto onnistuu erinomaisesti, ja kaikki ennustaa suuren uhrin
-kukistumista, kunnes Gulliver eräänä päivänä herää, puistaa päältään
-pienen vihollismatosen ja kävelee pois vahingoittumattomana. Ah! hyvin
-voivat irlantilaiset soturit sanoa Boynen taistelun jälkeen: "Vaihtakaa
-kanssamme kuninkaita ja me taistelemme kaiken uudestaan." Taistelu ei
-totisesti ollutkaan tasaväkinen noiden kahden välillä. Heikko, pappien
-ohjaama, naisten ohjaama mies, jolla oli niin mitättömiä liittolaisia
-ja aseita kuin hänen oma kurja luonteensa oli neuvonut häntä
-valitsemaan, kilpaili sankarin suunnitelmia, päällikkyyttä, viisautta
-ja sydäntä vastaan.
-
-Eräällä monista raukkamaisista retkistään -- sillä arvostellessani
-niitä nyt, en voi niitä muuksi sanoa -- mr. Holt oli tullut mylordin
-luo Castlewoodiin, ehdottaen jotain ratkaisevaa suunnitelmaa Oranian
-prinssin tuhoamiseksi, suunnitelmaa, johon herra varakreivi, vaikka
-olikin kuninkaalle uskollinen, oli vihaisesti kieltäytynyt liittymästä.
-Mikäli mr. Esmond voi ymmärtää kreivin viimeisistä sanoista, Holt
-oli tullut varakreivin luo kapinasuunnitelmineen sekä tarjoutunut
-uusimaan varakreiville sen markiisin arvon, jonka kuningas Jaakko
-oli lahjoittanut edelliselle varakreiville. Mutta kun varakreivi
-suhtautui kielteisesti tähän lahjuslupaukseen, Holt uhkasi tykkänään
-kumota, varakreivin oikeudet Castlewoodin tilukseen ja arvonimeen.
-Vahvistaakseen tätä hämmästyttävää tietoa, josta Henry Esmondin isäntä
-vasta silloin sai selvän, Holt saapui evästyksenään entisen lordin
-Boynen taistelun jälkeen Trimissä, Irlannissa, antama kuolintunnustus.
-Tämä tunnustus oli tehty sekä irlantilaiselle papille että eräälle
-ranskalaiselle Holtin veljeskuntaan kuuluvalle kirkonmiehelle, joka
-toimi kuningas Jaakon sotaväen keskuudessa. Holt näytti tai oli
-näyttävinään, todistuksen, että entinen varakreivi Esmond oli vihitty
-äitini kanssa Brysselin kaupungissa v. 1677, jolloin varakreivi,
-silloinen Thomas Esmond, palveli englantilaisessa sotaväessä
-Flanderissa. Holt sanoi, että hän voisi todistaa, että tämä Gertrude,
-jonka hänen miehensä kauan sitten oli hyljännyt, vielä eli ja oli
-tehnyt nunnanvalan vuonna 1685 Brysselissä; sinä vuonna Thomas Esmond
-nai setänsä tyttären, Isabellan, jota nyt sanottiin Castlewoodin
-leskivarakreivittäreksi. Ja jättäen varakreivin kahdeksitoista
-tunniksi pohtimaan tätä hämmästyttävää uutista (niin kertoi kuoleva
-lordiparka) Holt katosi papereineen samalla ihmeellisellä tavalla kuin
-oli tullutkin. Esmond tiesi tavan varsin hyvin -- siitä akkunasta,
-josta oli nähnyt isän poistuvan; mutta sen selittämisestä lordiparalle
-ei olisi ollut mitään hyötyä; oli vain poimittava hänen hyytyviltä
-huuliltaan sanat, joita hän hetken kuluttua ei enää kykenisi lausumaan.
-
-Mutta ennenkuin nuo kaksitoista tuntia vielä olivat kuluneet, oli Holt
-itse vangittu osallisuutensa vuoksi sir John Fenwickin salaliittoon,
-ja ensiksi hänet suljettiin Hexton-linnaan, josta sitten siirrettiin
-Toweriin. Hän jätti varakreiviraukan, jolla ei ollut mitään tietoa
-noista paljastuksista, ainaiseen huoleen hänen paluustaan, jolloin
--- kuten lordi Castlewood vakuutti kutsuen Jumalan todistajakseen ja
-kyyneleet sammuvissa silmissään -- hänen aikomuksensa oli ollut heti
-antaa tiluksensa ja arvonimensä niiden oikealle omistajalle ja vetäytyä
-perheineen omaan taloonsa Walcote'iin. "Ja Jumalan nimessä soisin,
-että niin olisin tehnyt", sanoi lordiparka. "En nyt olisi tässä,
-kuolettavasti haavoittuneena, kurjana, hukkaan joutuneena miehenä!"
-
-Mylord odotti päivän toisensa perästä, mutta, kuten voidaan arvata, ei
-mitään sanansaattajaa tullut; vasta kuukauden lopussa onnistui Holtin
-lähettää hänelle eräs tiedonanto Towerista. Tiedonannosta ilmeni, että
-varakreivi sai unohtaa kaiken mitä oli heidän välillään sanottu ja että
-asiat saivat jäädä nykyiselleen.
-
-"Minulla oli ankara kiusaus", lordiparka sanoi. "Jouduttuani tämän
-kirotun Castlewoodin arvon omistajaksi, joka arvo ei milloinkaan ole
-ollut minulle siunaukseksi, olen kuluttanut paljon enemmän kuin tuon
-tiluksen, sekä perintötilukseni tulot yhteensä. Laskin kaikki varani
-viimeiseen kolikkoon asti ja huomasin, etten milloinkaan voisi sinulle
-velkaani maksaa, Henry poloiseni, jonka omaisuus oli minulla ollut
-kaksitoista vuotta. Vaimoni ja lasteni olisi täytynyt poistua tuosta
-talosta häväistyinä kerjäläisinä. Jumala tietää, että tuo talo on
-ollut onneton koti minulle ja omilleni. Minä takerruin raukkamaisesti
-tuohon lykkäykseen, jonka Holt minulle soi. Salasin totuuden Rachelilta
-ja sinulta. Koetin voittaa rahaa Mohunilta ja vajosin yhä syvemmälle
-velkoihin; uskalsin tuskin katsoa silmiisi, kun sinut kohtasin. Miekka
-on riippunut pääni kohdalla nämä kaksi vuotta. Tunsin itseni totisesti
-onnelliseksi, kun Mohunin miekanterä vajosi kylkeeni."
-
-Kun Holt, jota vastaan ei mitään muuta voitu näyttää toteen kuin
-että hän oli jesuiittapappi, jonka tiedettiin olevan kuningas Jaakon
-puolella, oli ollut kymmenen kuukautta Towerissa, pantiin hänet
-lähtevään laivaan kuningas Wilhelmin (joka kuitenkin lupasi hänelle
-hirttonuoran, jos hän vielä joskus laskisi jalkansa Englannin
-mantereelle) parantumattoman anteeksiantavaisuuden nojalla. Kun Esmond
-itse oli vankina, hän ajatteli usein missä nuo paperit, jotka jesuiitta
-oli näyttänyt hänen isännälleen ja jotka olivat niin suuriarvoiset
-nuorukaiselle, saattaisivat olla. Niitä ei löydetty mr. Holtilta kun
-hänet tutkittiin; sillä jos ne olisi löydetty, olisivat neuvoston
-herrat saaneet ne käsiinsä ja tämä perhehistoria olisi jo kauan sitten
-saatettu yleisön tietoon. Esmond ei kuitenkaan välittänyt hakea noita
-papereita. Hän oli nyt tehnyt päätöksensä -- hänen äitiparkansa oli
-kuollut -- mitä hän siis välitti siitä, minkälaisia papereita oli
-olemassa osoittamassa hänen oikeuttansa arvoon, jota hän oli päättänyt
-olla itselleen vaatimatta ja jota hän sisimmässään oli vannonut,
-olevansa milloinkaan riistämättä perheeltä, jota hän maailmassa
-enimmän rakasti? Kenties hän ylpeili enemmän uhrauksestaan kuin
-niistä arvoista, joista oli päättänyt luopua. Rakas nuori Francis,
-Esmondin sukulainen, oli sitäpaitsi niinkauan kuin ei näitä arvokirjoja
-ilmestynyt, Castlewoodin tiluksen ja arvonimen oikeutettu ja eittämätön
-omistaja. Pelkkä jesuiitan suullinen vakuutus ei voinut kumota Frankin
-omistusoikeutta; Esmond tunsi siis mielensä levolliseksi ajatellessaan,
-että nuo paperit olivat kadoksissa ja että hänen armas emäntänsä ja
-tämän poika olivat niiden kateissaoloajan Castlewoodin laillinen lady
-ja lordi.
-
-Mr. Esmond ratsasti pian vapautuksensa jälkeen Ealingin kylään, jossa
-oli viettänyt varhaisimmat vuotensa tässä maassa, ottaakseen selville
-olivatko hänen vanhat holhoojansa vielä elossa ja asuivatko he siellä.
-Mutta ainoa jäännös, jonka hän löysi vanhasta M. Pastoureausta, oli
-hautausmaalla oleva kivi; siitä ilmeni, että Athanasius Pastoureau,
-Flanderista syntyisin, oli siihen haudattu kahdeksankymmenenseitsemän
-vuotiaana. Vanhuksen tupa, jonka Esmond saattoi hyvin muistaa, sekä
-puutarha -- jossa hän lapsuudessaan oli viettänyt useita hetkiä
-leikissä ja haaveilussa ja saanut monta monituista selkäsaunaa yrmeältä
-emintimältään -- olivat nyt aivan oudon perheen hallussa; ja Esmond
-saattoi vaivoin saada kylästä tietää, mitä oli tullut Pastoureaun
-leskestä ja lapsista. Pitäjän kanslia-apulainen -- tuo vanha mies oli
-tuskin muuttunut niinä neljänätoistavuotena, jotka olivat kuluneet
-Esmondin viime näkemästä -- muisti vielä vaimon. Kävi selville, että
-emintimä oli varsin nopeasti lohduttautunut miehensä kuolemasta,
-ottamalla uuden, itseään nuoremman miehen, joka tuhlasi hänen rahansa
-ja kohteli huonosti häntä ja hänen lapsiaan. Tyttö kuoli, toinen
-pojista otti soturinpestin ja toinen oli mennyt oppipojaksi. Vanha mr.
-Rogers, kanslia-apulainen, sanoi kuulleensa, että mrs. Pastoureaukin
-oli kuollut. Hän ja hänen miehensä olivat poistuneet Ealingista
-seitsemän vuotta sitten; ja niinpä mr. Esmondin toiveet saada
-tietoja vanhemmistaan tältä perheeltä raukenivat. Hän antoi vanhalle
-kanslia-apulaiselle kultarahan tiedoistaan, hymyillen ajatellessaan
-aikaa, jolloin hän ja hänen pienet leikkitoverinsa olivat pujahtaneet
-pois kirkkomaalta tai piiloutuneet hautakivien taa tämän peloittavan
-auktoriteetin saapuessa.
-
-Kuka oli hänen äitinsä? Mikä oli ollut tämän nimi? Koska hän oli
-kuollut? Esmondilla oli palava halu löytää joku, joka voisi vastata
-näihin kysymyksiin, ja hän ajatteli esittää ne tädilleenkin,
-varakreivittärelle, joka oli tietämättään omaksunut nimen, johon Henryn
-äidillä oli oikeus. Mutta varakreivitär ei tietänyt mitään tai näki
-hyväksi olla mitään tietämättä tästä aineesta, eikä mr. Esmond myöskään
-voinut häntä paljon ahdistaa siitä puhumaan. Isä Holt oli ainoa
-ihminen, joka voi häntä tässä suhteessa valistaa, ja Esmond tunsi, että
-hänen täytyi odottaa, kunnes jokin sattuma tai uusi juoni vei hänet
-vanhan ystävänsä tulille tai toi tuon uutteran ja väsymättömän olennon
-taas takaisin Englantiin.
-
-Vänrikin virka ja valmistelut, jotka olivat välttämättömiä sotaretkeä
-varten, antoivat nuorelle herralle kohdakkoin muuta ajattelemista.
-Hänen uusi emäntänsä kohteli häntä kovin ystävällisesti ja anteliaasti;
-hän lupasi tehdä voitavansa ja käyttää rahaakin saadakseen Esmondille
-nopeasti komppanian komennettavaksi; hän kehoitti nuorukaista
-hankkimaan kauniit varustukset sekä pukuihin että aseihin nähden,
-ja hän ihaili tätä iloisena, kun tämä ensikerran näyttäytyi
-nauhakoristeisessa punaisessa takissaan, ja suvaitsi antaa nuorukaisen
-suudella itseään tämän mielenkiintoisen virkaanastumisen tapahtuessa.
-"Punainen", sanoi hän keikahuttaen pystyyn vanhan päänsä, "on aina
-ollut meidän Esmondien väri." Ja niinpä varakreivitär käyttikin
-sitä omilla poskillaan hyvin uskollisesti loppuunsa asti. Hän sanoi
-tahtovansa, että nuorukainen pukeutui niinkuin tämän isän pojalle
-sopi, ja hän maksoi iloisena tämän viiden punnan majavannahkalakin,
-mustan kiharaperuukin ja hienot Hollannin liinapaidat sekä miekat ja
-hopealla silatut pistoolit. Henry-parka ei vielä milloinkaan ollut
-näyttänyt niin hienolta herralta. Hänen antelias emintimänsä täytti
-myös hänen kukkaronsa kultarahoilla, joita kapteeni Steele ja muutamat
-valitut ystävät auttoivat Henryä kuluttamaan eräässä huvitilaisuudessa,
-jonka Dick oli järjestänyt, -- ja olisi maksanutkin, ellei olisi
-havainnut itseään rahattomaksi kun lasku tuotiin ja tietänyt, että
-"Sukkanauhassa", joka oli palatsin porttia vastapäätä Pall Mallissa, ei
-isäntä enää olisi antanut hänelle luottoa.
-
-Vanha varakreivitär näytti todellakin, jos hän ennen olikin tehnyt
-Esmondille vääryyttä, olevan halukas korvaamaan sen nykyisellä
-ystävällisyydellään. Hän hyväili Esmondia perinpohjaisesti heidän
-erotessaan, itki ehtymättömästi, pyysi Esmondia kirjoittamaan joka
-postilaivalle ja antoi tälle verrattoman pyhäinjäännöksen, jota
-kehoitti kantamaan kaulassa -- erään mitalin, jonka oli siunannut
-ties mikä paavi ja jota oli käyttänyt Jaakko-kuningasvainaja. Esmond
-saapui siis rykmenttiinsä paremmissa varuksissa kuin mitä useimmat muut
-nuoret upseerit kykenivät hankkimaan. Hän oli vanhempi useimpia ylempiä
-tovereitaan ja hänellä oli lisäksi etu, joka oli vain aniharvoilla
-armeijan herroista hänen aikanaan, -- joista herroista useatkaan eivät
-osanneet paljon enempää kuin nimensä kirjoittaa -- se nimittäin,
-että hän oli lukenut paljon sekä kotona että yliopistossa, käytteli
-täydellisesti paria kolmea kieltä ja oli saanut lisäkasvatusta, jota
-eivät anna kirjat eivätkä vuodet, mutta jonka muutamat ihmiset, saavat
-onnettomuuden äärettömästä opetuksesta. Se on mahtava opettaja, sen
-tietää moni miespoloinen, joka on torjunut kädellään sen viivotinta ja
-nyyhkyttänyt läksyjensä ääressä sen peloittavan istuimen edessä.
-
-
-
-V luku.
-
-MENEN VIGO-LAHDEN RETKELLE, MAISTAN SUOLAVETTÄ JA HAISTAN RUUTIA.
-
-Ensimmäinen retki, johon mr. Esmondilla oli kunnia ottaa osaa,
-muistutti pikemminkin niitä hyökkäyksiä, joita hirveä kapteeni Avory
-tai kapteeni Kidd pani toimeen, kuin kruunupäitten välistä sotaa, jota
-johtivat arvoon ja kunniaan kohonneet kenraalit. Heinäkuun ensimmäisenä
-päivänä 1702 purjehti suuri, sataviisikymmentä laivaa käsittävä
-laivasto Spitheadistä amiraali Shovellin johdon alaisena; laivastossa
-oli 12,000 sotilasta, joilla retkellään oli ylipäällikkönä hänen
-korkeutensa Ormondin herttua. Näistä 12,000:ta sankarista yksi, joka
-ei koskaan ennen ollut merellä ollut tai ei ainakaan muuta kuin kerran
-lapsuudessaan, kun teki merimatkan Englantiin siitä tuntemattomasta
-maasta, jossa oli syntynyt -- siis yksi noista 12,000:ta,
-eversti Quinin jalkaväkirykmentin nuorempi vänrikki, oli perin
-epäsankarillisessa ruumiillisen lamaannuksen tilassa muutamia tunteja
-merelle lähdön jälkeen; ja vihollisen, jos se olisi hyökännyt laivaan,
-olisi ollut tuiki helppoa nujertaa hänet. Portsmouthista ohjasimme
-purtemme Plymouthiin ja otimme sieltä lisävarustuksia. Sivuutimme
-Finisterren 31 päivänä heinäkuuta -- niin muistuttaa Esmondin
-muistikirja -- ja elokuun 8 päivänä kuljimme Lissabonin vuorten ohi.
-Tällävälin oli vänrikkimme käynyt rohkeaksi kuin amiraali ja viikkoa
-myöhemmin hänellä oli onni joutua ensikertaa tuleen -- ja veteen
-myöskin, kun hänen purtensa vajosi ranta-aallokkoon Toros-lahdella,
-jossa väki astui maihin. Hänen uuden takkinsa perinpohjainen kastuminen
-oli suurin ikävyys mikä nuorelle sotilaalle aiheutui tällä retkellä,
-sillä espanjalaiset eivät tehneet mitään vastarintaa eivätkä olleet
-tarpeeksi voimakkaitakaan.
-
-Mutta sotaretki oli ainakin hauska ellei se ollutkaan kovin loistava.
-Uusien maisemien, luonnonkauneuksien näkeminen sekä maalla että merellä
--- vilkas elämä, joka nyt ensi kertaa alkoi -- tempasi mukaansa nuoren
-miehen innostuttaen häntä. Useat yllätykset ja laivalla toimiminen,
-sotilaan velvollisuudet ja uudet tuttavuudet sekä asetoverien että
-laivaston upseerien joukossa virkistivät häntä ja kiinnittivät hänen
-mieltään herättäen sen eloon siitä itsekkäästä lamaannuksen tilasta,
-johon hiljattain sattuneet onnettomuudet olivat hänet syösseet.
-Hänestä tuntui aivankuin meri erottaisi hänet entisistä huolista, ja
-hän tervehti keventynein mielin uutta elämän kautta, joka oli hänelle
-koittamassa. Haavat paranevat nopeasti kahdenkolmattavuotisessa
-sydämessä, joka päivä virkoaa uudet toiveet ja voima pursuu esiin
-miehen uhallakin. Esmond oli varmaankin, ajatellessaan entistä
-epätoivoaan ja synkkämielisyyttään ja miten parantumattomalta se oli
-hänestä tuntunut hänen viruessaan vankilassa muutamia kuukausia sitten,
-melkein pahoillaan sisimmässään, huomatessaan olevansa niin reippaalla
-mielellä.
-
-Parempi on nähdä omilla silmillään ihmisiä ja maita kuin lukea
-kaikki maailman matkakirjat; ja ehtymättömin ilon ja riemun tuntein
-nuorukainen havaitsikin todella olevansa suurella retkellään näkemässä
-kansoja ja kaupunkeja, joista hän poikana oli lukenut. Hän näki
-sodan ensi kertaa, -- sen prameuden ja loiston ja yksityisseikat,
-vaikka ei nähnytkään paljon vaaraa. Hän näki todellisuudessa, omilla
-silmillään noita espanjalaisia kavaljeereja, ja naisia, joita oli hänen
-kuvitelmissaan kangastellut, kun hän luki Cervantesin kuolematonta
-kertomusta, joka oli ollut nuorukaisena hänen joutohetkiensä nautinto.
-Neljäkymmentä vuotta on vierähtänyt siitä, jolloin mr. Esmond oli
-noissa paikoissa, mutta ne pysyvät yhtä selvinä hänen muistissaan kuin
-ne olivat sinä päivänä, jolloin hän ne nuorena miehenä ensi kerran
-näki. Hänestä tuntui aivankuin surujen pilvi, joka oli hänet verhonnut
-ja joka oli peittänyt hänen viimeiset elinvuotensa synkkyyteen, olisi
-kirkastunut hänen onnellisen merimatkansa ja sotaretkensä aikana.
-Hänen työkykynsä tuntui heräävän ja kasvavan iloisessa vapauden
-tunnossa. Oliko hänen sydämensä salaisesti iloinen siitä, että oli
-päässyt tuosta lempeästä, mutta alentavasta vankeudesta kotona? Oliko
-se huonouden tunne, johon hänen kehnon syntyperänsä ajatus oli hänet
-pakottanut, kadonnut samalla kuin paljastui se salaisuus, joka,
-vaikka olikin salattava, riitti kuitenkin tarpeeksi ilostuttamaan ja
-lohduttamaan häntä? Joka tapauksessa oli nuori soturi Esmond aivan
-erilainen olento kuin tuo Castlewoodin ystävällisen perheen surullinen
-holhokki ja Trinityn synkkä oppilas. Nuorukainen oli ollut tyytymätön
-kohtaloonsa ja kutsumukseen, johon se hänet johti, ja ajatellut
-salaisella vihalla, että papinkauhtana ja kaulus sekä se erittäin pyhä
-toimi, johon hän oli päättänyt antautua, olivat todellisuudessa vain
-orjuuden merkkejä, orjuuden, jota oli jatkuva koko hänen elinaikansa.
-Sillä vaikka hän miten hyvänsä olisi tahtonut sitä itseltään peittää,
-hän silti oli koko ajan tuntenut, että Castlewoodin kappalaisena
-oleminen yhä olisi Castlewoodin käskyläisenä olemista ja että hänen
-elämänsä oli oleva vain pitkä toivoton orjuus. Hän ei siis mitenkään
-kadehtinut vanhan ystävänsä Tom Tusherin hyvää onnea (minä Tom
-epäilemättä piti virkaansa). Vaikka hänen ystävänsä olisivat hänelle
-tarjonnet piispanhiippaa ja Lambethin hallitusta pienen maalaispapin
-viran asemasta, olisi hän tuntenut itsensä yhtä paljon orjuutetuksi
-kummassakin, ja hän oli kovin onnellinen ja kiitollinen, kun sai olla
-vapaana.
-
-Urhoollisinta miestä, jonka koskaan olen tuntenut ja joka oli ollut
-mukana useimmissa kuningas Wilhelmin sotatoimissa samoin kuin suuren
-Marlborough'n herttuan sotaretkillä, ei keskuudessamme voitu koskaan
-saada kertomaan mistään urotyöstään, paitsi että prinssi Eugene
-kerran määräsi hänet kiipeämään puuhun vihollista vakoilemaan, jota
-mestarinäytettä hän ei voinut suorittaa ratsusaappaiden vuoksi, jotka
-hänellä oli jalassaan; ja toisena päivänä hän kertoi, että oli ollut
-vähällä joutua vangiksi näiden saappaiden tähden, koska ne estivät
-häntä pakenemasta. Tämän kirjoittaja on ottava esimerkkiä tästä
-ylistettävästä pidättyväisyydestä eikä aio viipyä sotasaavutustensa
-selostelussa, jotka saavutukset todellisuudessa eivät suuresti eronneet
-tuhansien toisten herrain kokemuksista. Tämä mr. Esmondin ensimmäinen
-sotaretki kesti vain muutamia päiviä, ja koska joukko sitä koskevia
-kirjoja on kirjoitettu, voidaan se tässä selostella hyvin lyhyesti.
-
-Kun laivastomme saapui niin pitkälle, että Cadizin saattoi nähdä,
-lähetti päällikkömme valkolippuisen purren kahden upseerin kera
-Cadizin kuvernöörin Don Scipio de Brancaccion luo viemään kirjettä
-hänen korkeudeltaan herttualta, jossa kirjeessä tämä toivoi ja piti
-suotavana, koska Don Scipio oli ennen palvellut itävaltalaisia
-ranskalaisia vastaan, että hänen ylhäisyytensä julistautuisi
-nyt Ranskan kuninkaan vastustajaksi ja Itävallan liittolaiseksi
-kuningas Filipin ja kuningas Kaarlen välisessä sodassa. Mutta
-hänen ylhäisyytensä Don Scipio laati vastauksen, jossa hän teki
-tiettäväksi, että koska hän oli palvellut edellistä kuningastaan
-kunnialla ja uskollisuudella, hän toivoi voivansa osoittaa myös
-samaa lojaalisuutta ja rakkautta nykyistä hallitsijaansa, kuningas
-Filip V:tä kohtaan. Sillä välin kuin tuota kirjettä laadittiin,
-oli nuo kaksi upseeria viety katsomaan kaupunkia ja Alamedaa ja
-teatteria, jossa härkätaistelut taistellaan, ja luostareita, joissa
-Don Bartolomeus Murillon ihailtavat teokset saattoivat toisen heistä
-suuren kummastuksen ja ihastuksen valtaan -- jommoista ihastusta hän
-ei vielä milloinkaan ennen ollut tuntenut -- tämän jumalaisen maalarin
-taidetta kohtaan. Kun nämä nähtävyydet sitten olivat loppuneet ja
-kun englantilaisille herroille oli tarjottu miellyttäviä virvokkeita
-ja suklaata, saatettiin heidät takaisin veneeseensä monenmoisin
-kohteliaisuudenosoituksin, ja he olivat tämän Englannin armeijan ainoat
-upseerit, jotka silloin näkivät tuon kuuluisan kaupungin.
-
-Ylipäällikkömme koetti toisen julistuksen vaikutusvoimaa
-espanjalaisiin, antaen tietää, että olimme tulleet vain Espanjan ja
-kuningas Kaarlen puolta pitämään ja ettemme itse puolestamme halunneet
-tehdä mitään valloituksia tai muodostaa espanjalaisia siirtokuntia.
-Mutta kaikki tämä kaunopuheliaisuus espanjalaisille näytti olevan
-turhaa vaivaa. Andalusian ylipäällikkö ei halunnut ottaa puheitamme
-varteen enempää kuin Cadizin kuvernöörikään. Ja vastaukseksi hänen
-korkeutensa julistukseen laati Villadariasin markiisi toisen, jota
-espanjantaitoiset pitivät noista kahdesta parempana; näihin kuului
-myös Henry Esmond, jota hyvä jesuiitta oli menneinä aikoina opettanut
-ja jolla nyt oli kunnia kääntää hänen korkeudelleen nämä vaarattomat
-sota-asiakirjat. Donin loppulauselmassa oli kova pähkinä hänen
-korkeudelleen ja samoin myös muille hänen majesteettinsa palveluksessa
-oleville kenraaleille: Don teki tiettäväksi, "että hänellä ja
-hänen neuvostollaan oli heidän esi-isäinsä antama jalo esimerkki
-ohjeenaan, esi-isäin, jotka eivät milloinkaan olleet koettaneet yletä
-vuodattamalla kuninkaittensa verta tai ahdistamalla heitä. 'Mori pro
-patria' [kuolla isänmaan puolesta] oli hänen ohjeensa ja tämän herttua
-voi myös ilmoittaa prinsessalle, joka hallitsi Englantia."
-
-Olipa sotajoukko vihainen tästä vastauksesta tai ei, ainakin on
-varmaa, että jokin saattoi sen raivostumaan. Kun näet väkemme ei
-kyennyt valtaamaan Cadizia, se hyökkäsi Port St. Mariaan ja hävitti
-sen, poltti kauppiaiden varastohuoneet, juopotteli siellä olevilla
-kuuluisilla viineillä, hävitti ja ryösti hiljaiset talot ja luostarit
-raunioiksi, murhasi ja teki pahempaakin. Mutta ainoa verenvuodatus,
-johon mr. Esmond joutui tällä häpeällisellä sotaretkellä, oli se että
-hän puolikeihäällä iski erästä englantilaista kenttävahtia, joka
-yritti häväistä vapisevaa nunnaparkaa. Muuttuukohan hän vielä tässä
-kaunottareksi tai prinsessaksi tai kukaties Esmondin äidiksi, jonka
-tämä oli menettänyt ja jota tämä ei ollut koskaan nähnyt? Ah ei! se oli
-vain läähättävä vanha vesitautinen nainen, jolla oli syylä nenässä.
-Mutta koska Esmondille oli lapsuudessaan opetettu jonkun verran
-roomalaiskatolista oppia, ei hän koskaan ole tuntenut sitä kohtaan
-sellaista kauhua, jota muutamat protestantit osoittavat ja jota he
-tuntuvat pitävän uskonkappaleenamme.
-
-St. Marian tuhoamisen ja ryöstön jälkeen ja kun oli tehty hyökkäyksiä
-vielä pariin linnoitukseen, koko sotajoukkomme lähti takaisin ja
-ainakin lopetti retkensä loistavammin kuin oli sen alkanut. Amiraalimme
-Rooke ja Hopson saarsivat, kuultuaan, että ranskalainen laivasto,
-mukanaan suuria aarteita oli Vigo-lahdella, vihollisen sinne.
-Sotaväki nousi maihin ja valloitti lahtea suojelevat linnoitukset,
-kun Hopson ensin oli murtanut sulun _Torbay_laivallaan, jolloin
-muut laivat, englantilaiset ja hollantilaiset, seurasivat häntä.
-Kaksikymmentä laivaa poltettiin tai kaapattiin Redondillan satamassa
-ja paljon enemmän ryöstöjä tehtiin kuin mistä koskaan vastattiin.
-Miehet, jotka retkelle lähdettäessä olivat olleet köyhiä, olivat
-sen jälkeen rikkaita; ja, että Vigo-retken upseerit olivat tulleet
-kotiin taskut rahaa täynnä, siitä oli niin usein huomautettu, jotta
-yleisesti tunnettu Jack Shafto, joka oli herättänyt niin suurta
-huomiota Lontoon kahviloissa ja pelipöydissä ja ilmoittanut olleensa
-sotilaana Vigo-retkellä, myönsi, juuri kun hänet aiottiin hirttää,
-Bagshot Heathin olleen _hänen_ Vigonsa ja että hän oli puhunut La
-Redondillasta vain kääntääkseen ihmisten silmät paikasta, jossa
-saalis todellisuudessa oli. Ja olipa se Hounslow tai Vigo, mitä se
-merkitsee? Viimemainittu oli huono juttu, vaikka mr. Addison lauloikin
-sen ylistystä latinaksi. Tuon kelpo herran runotar piti silmällä
-yleistä katsantokantaa, enkä luule sen runottaren nähneen paljon
-mielenkiintoista hävinneiden puolella.
-
-Mutta vaikkei Esmond puolestaan saanutkaan mitään osuutta tästä
-tavattomasta saaliista, oli hänen kasvanut toimintahalunsa ja paikan
-muutos, joka karkoitti paljon hänen aikaisempaa surumielisyyttään,
-suuri palkkio tältä retkeltä. Ja hän oppi joka tapauksessa kantamaan
-kohtalonsa tyytyväisenä. Hän palasi ruskettunein kasvoin ja varsin
-päättäväisin mielin ja oli koonnut retkeltään, joka syksyn tullen
-oli lopussa, -- syksyllä joukot olivat taas takaisin Englannissa, --
-pienen miellyttävän tietoja huomiovaraston. Esmond sai sitten vapauden
-(luovuttuaan virastaan kenraali Lumleyn kirjurina, joka kenraali oli
-päässyt johtajantoimestaan, ja vastaanotettuaan kenraalilta monet
-ystävälliset suosionosoitukset) lähteä Lontooseen. Siellä päätti
-hän ottaa selvän voisiko hän ohjata onnensa purtta pitemmälle, ja
-niinpä hän havaitsi taas olevansa tätinsä varakreivittären mukavissa
-suojissa Chelseassa ja paremmin vanhan ladyn suosiossa kuin milloinkaan
-ennen. Esmond ilostutti häntä lahjoittamalla hänelle kamman, viuhkan,
-ja mustan vaipan, jommoisia Cadizin naiset käyttävät ja joiden
-leskivarakreivitär vakuutti erinomaisesti pukevan hänenlaistaan
-kaunotarta. Ja hän oli kovin liikutettu kuullessaan kertomuksen siitä
-miten Esmond oli pelastanut nunnan eikä epäillyt ensinkään, että
-hänen antamansa kuningas Jaakon pyhäin jäännös, jota Esmond aina
-oli uskollisesti säilyttänyt pöytälaatikossaan, oli suojellut tätä
-vaaroista ja kääntänyt toisaanne vihollisen luodit. Mylady piti juhlia
-hänen kunniakseen, esitteli hänet vielä suuremmalle seurapiirille ja
-edisti hänen suunnitelmiaan niin innokkaasti ja menestyksellisesti,
-että hän lady Marlborough'n välityksellä sai Esmondille lupaan
-oman komppaniankin. Tämä lady suvaitsi armollisesti vastaanottaa
-muutamien satojen guineain arvoisen timantin, jonka mr. Esmond tätinsä
-anteliaisuutta käyttäen kykeni lahjoittamaan; ja lady lupasi pitää
-huolen Esmondin tulevaisuudesta. Esmond sai kunnian tilaisuuden
-sattuessa näyttäytyä kuningattaren vastaanottohuoneessa ja käydä lordi
-Marlborough'n aamuvastaanotoissa. Tuo mahtava mies otti vastaan nuoren
-miehen aivan erikoisen suosiollisesti, Esmondin toverit vakuuttivat
-niin, ja ilmoitti saaneensa mr. Esmondista mitä parhaimmat tiedot, mitä
-tämän rohkeuteen ja kykyihin tulee, jolloin nuori herra kumarsi varsin
-syvään ja ilmaisi haluavansa vain saada palvella maailman huomatuinta
-päällikköä.
-
-Samalla kuin Esmondin asiat edistyivät näin hyvin, sai hän osansa
-myös huvista ja kävi toisten nuorten herrain kanssa kahviloissa,
-teattereissa ja Mallissa. Hän paloi halusta saada kuulla rakkaasta
-emännästään ja hänen perheestään: monta monituista kertaa hänen
-ajatuksensa hellänä kiiti heidän luokseen kaupungin huvien ja ilojen
-keskeltä. Ja usein kun hänen seurapiiriinsä kuulavat nuorukaiset
-pitivät hauskaa ravintoloissa ja joivat maljoja (niinkuin sen aikuinen
-tapa oli) viininsä ääressä, Esmond ajatteli kahta henkilöä -- kahta
-kaunista naista, joita hän oli tottunut melkein jumaloimaan, ja
-tyhjensi lasinsa huokaisten.
-
-Tällä välin oli vanhempi varakreivitär taas väsynyt nuorempaan, ja
-aina kun hän puhui mylordin leskestä, hän teki sen sanoin, jotka eivät
-suinkaan olleet kohteliaita tälle ladyparalle; koska ei nuorempi
-nainen enää tarvinnut vanhemman suojelusta, panetteli tämä häntä.
-Useimmat perheriidat, joita olen elämässäni nähnyt, (lukuunottamatta
-ollenkaan rahariitoja, jolloin kahden ja puolen pencen erimielisyys
-johtaa useinkin mitä rakkaimmat sukulaiset riitaan ja vieraantumiseen)
-johtuvat mustasukkaisuudesta ja kateudesta. Jussi ja Tuomas, jotka
-ovat saman perheen jälkeläisiä ja samanlaiseen onneen syntyneitä,
-elävät erittäin sydämellisessä sovussa, ei vain siihen saakka kunnes
-Jussi tekee vararikon, jolloin Tuomas poistuu hänen luotaan, vaan
-siihen saakka, jolloin Tuomas alkaa odottamatta kohota hyvinvointiin;
-tätä ei Jussi voi hänelle antaa anteeksi. Joka kymmenennessä
-tapauksessa on vihainen ihminen, joka ei itse edisty, syypää epäsopuun
-kahden ihmisen välillä. Jussin rouva, jonka varat sallivat vain
-kantotuolin käytön, tulee sairaaksi katsellessaan Tuomaan rouvan uusia
-kuusivaljakkovaunuja, itkee sisarensa oikkuisuutta ja yllyttää miehensä
-veljeään vastaan. Tai voi tapahtua, että Jussi, joka näkee veljensä
-kättelevän lordia (jonka kanssa Jussi itse kovin mielellään vaihtaisi
-nuuskarasioita), menee kotiin ja kertoo vaimollensa pelkäävänsä
-Tuomasparan menneen piloille ja että tämä on vain luikki, matelija ja
-ratsain kulkeva kerjäläinen. Muistan, miten raivostuneita kahvilanerot
-olivat Dick Steelelle, kun hän otti käytäntöön vaunut ja muutti
-hienoon taloon Bloombury'iin. He alkoivat antaa hänelle anteeksi,
-kun ulosottomiehet ryhtyivät häntä ahdistamaan ja haukkuivat mr.
-Addisonia siitä, että hän oli myynyt Dickin maatalon. Ja kuitenkin oli
-täyshoitolan Dick tai Dick puistossa neljän helavaljaissa olevan tamman
-vetämänä aivan sama lempeä, hyväntahtoinen, ajattelematon, iloinen Dick
-Steele. Ja siitä huolimatta oli mr. Addison aivan oikeassa ottaessaan
-takaisin rahat, jotka olivat hänen, ja siinä, ettei hän luovuttanut
-oikeudenmukaista saatavaansa Dickille tuhlattavaksi samppanjaan ja
-viulunsoittoon, nauhakoristeisiin vaatteisiin, hienoihin huonekaluihin
-ja juutalaisiin ja kristittyihin loisiin, miehiin ja naisiin, joita
-kieppui hänen ympärillään. Samoin kuin Monsieur de Rochefoucauldin
-kuuluisan maksimin mukaan "ystäviemme onnettomuuksissa on meille
-jotain salaisesti miellyttävää", samoin on taas toiselta puolen heidän
-myötäkäymisessään jotain epämiellyttävää. Jos miehen on itse vaikea
-kantaa menestystään, niin on hänen ystäviensä vielä vaikeampaa kantaa
-sitä hänen puolestaan. Vain muutamat heistä kestävät tavallisesti
-tuossa koetuksessa: kovan onnen "arvokkaita hyviä puolia" taas on,
-että se on suuri sovittaja; se palkitsee jollekin osoitetun hyvyyden
-myötätunnolla, tekee voimattomaksi vihan ja saattaa entisen vihamiehen
-unohtamaan vihansa ja ojentamaan kätensä kovan onnen kohtaamalle
-entiselle ystävälle. Samassa sydämessä, samaa henkilöä kohtaan, on
-yhtä hyvin sääliä ja rakkautta kuin kateuttakin. Kilpailu keskeytyy,
-kun kilpailija kukistuu; ja minun mielipiteeni on, että meidän
-olisi suhtauduttava sekä näihin miellyttäviin että epämiellyttäviin
-inhimillisiin ominaisuuksiimme yhtä nöyrästi. Ne ovat sekä loogillisia
-että luonnollisia; ja sekä meidän hyvyytemme että pahuutemme ovat
-inhimillisiä.
-
-Voitte siis joko antaa sen tuomion, että vanhempi Esmondin kahdesta
-sukulaisladystä antoi anteeksi nuoremmalle, kunhan taisi olla
-jonkunverran kadottanut viehkeyttään ja unohti, ainakin suurimmaksi
-osaksi, tätä kohtaan kantamansa kaunan, kun ei sen esine enää
-ollut onnen suosima eikä kadehdittava; tai voimme suopeammin sanoa
-(mutta tulemme samoihin tuloksiin molemmissa tapauksissa) että
-Isabella katui epäystävällisyyttään Rachelia kohtaan kun Rachel tuli
-onnettomaksi, ja hän ryhtyi huolehtimaan kovaonnisesta leskestä ja
-hänen lapsistaan tarjoten heille kotinsa suojan ja ystävyytensä. Ladyt
-olivat erinomaisia ystäviä niin kauan kuin heikompi heistä tarvitsi
-suojelijaa. Ennenkuin Esmond lähti ensimmäiselle sotaretkelleen,
-hänen emäntänsä oli vielä ystävällisissä suhteissa (vaikka olikin
-pieni vauvaparka ja nainen, jolla ei totisesti ollut mitään luonnetta
-j.n.e.) vanhemman lady Castlewoodin kanssa ja miss Beatrix myönnettiin
-kaunottareksi.
-
-Mutta kuningatar Annan hallituksen ensimmäisen ja toisen vuoden
-välisenä aikana oli muutos pahempaan päin tapahtunut noissa kahdessa
-nuoremmassa ladyssä, ainakin mitä tulee vanhemman ladyn arvosteluun
-heistä. Rachelilla, Castlewoodin varakreivittärellä, ei ollut sen
-enemmän kauneutta kuin kuvatuksella ja miss Beatrix oli käynyt varsin
-karkeaksi ja oli menettämäisillään kaiken kauneutensa. Pikkuinen lordi
-Blandford (varakreivitär ei milloinkaan tahtonut sanoa häntä lordi
-Blandfordiksi: hänen isänsä oli lordi Churchill -- kuningas, jonka hän
-oli pettänyt, oli antanut hänelle lordi Churchillin arvon, ja hän oli
-vieläkin lordi Churchill) saattoi kyllä hakkailla häntä, mutta tämän
-äiti, tuo Sara'n Jennings-äkäpussi, ei milloinkaan taipuisi sellaiseen
-mielettömyyteen. Lady Marlborough'n oli onnistunut saada hänet
-hovinaiseksi prinsessalle, mutta tämä oli sitä vielä katuva. Franciksen
-leski (hän oli vain mrs. Francis Esmond) oli vain juonitteleva,
-teennäinen, sydämetön hempukka. Hän hemmoitteli piloille poikavekaransa
-ja loppujen lopuksi varmasti vielä nai kappalaisensa.
-
-"Mitä! Tusherinko?" huudahti mr. Esmond, omituisen kiihkeän tuskan ja
-hämmästyksen valtaamana.
-
-"Niin juuri -- Tusherin, kamaripiikani pojan, jolla on kaikki isänsä,
-tuon mustiinpuetun lakeijan, ja hienostisivistyneen kamaripiikaäitinsä
-ominaisuudet", huudahti mylady. "Mitä luulet voivan hempeämielisen
-lesken, joka asustaa tuossa likaisessa Castlewoodin vankilassa, jossa
-hän perinpohjin pilaa poikansa, tappaa köyhät rohdoillaan ja pitää
-hartaushetkiä kahdesti päivässä eikä näe muita kuin kappalaisensa --
-mitä luulet hänen voivan muuta tehdä, _mon cousin,_ kuin antaa tuon
-hirveän papin, tuon hiuksenhalkojan, jolla on nuo innoittavat pienet
-vihreät silmät, hakkailla itseään? Cela c'est vu, mon cousin. Kun vielä
-tyttönä olin Castlewoodissa, rakastuivat kaikki kappalaiset minuun,
-heillähän ei ole mitään muuta tekemistä."
-
-Ja lady jatkoi puhettaan tähän tapaan, vaikka Esmondilla ei totisesti
-ollut mitään käsitystä siitä, mitä tämä sen jälkeen sanoi, niin
-kokonaan olivat tämän ensi sanat vallanneet hänen ajatuksensa. Olivatko
-ne tosia? Ei kaikki, ei puoletkaan, ei kymmenesosakaan siitä, mitä tuo
-jaaritteleva vanha vaimo sanoi, ollut totta. Saattoiko se olla totta?
-Esmondin korva ei taipunut kuuntelemaan mitään muuta, vaikka hänen
-holhoojansa lörpötteli tunnin ajan.
-
-Muutamat kaupungin nuoret herrat, joihin Esmond oli tutustunut, olivat
-luvanneet esitellä hänet tuolle näyttelijättäristä lumoavimmalle ja
-naisista viehkeimmälle ja miellyttävimmälle, mrs. Bracegirdlelle,
-hänelle, josta Harryn entinen vastustaja Mohun oli mitellyt miekkoja
-muutamia vuosia ennen kuin lordiparka ja hän joutuivat riitaan.
-Kuuluisa mr. Congreve oli ikuistanut suurella ihailullaan (johon
-ei ollutkaan mitään vastaansanomista) tämän lumoavan olennon.
-Hän näytteli Dick Steelen huvinäytelmissä. Ja lopulta -- vieläpä
-kaksikymmentäneljä tuntia senkin jälkeen, kun oli hänet nähnyt --
-mr. Esmond tunsi tai luuli olevansa yhtä hurjasti rakastunut tähän
-ihanaan tummaan kaunottareen kuin tuhannet muutkin kaupungin nuoret
-miehet olivat. Kun oli kerran hänet nähnyt, paloi halusta saada nähdä
-hänet uudelleen; ja kun Esmondille tarjettiin ihastuttava etuoikeus
-päästä hänen tuttavakseen, niin oli se sellainen ilo, että jo pelkkä
-ajatuskin sytytti nuoren luutnantin sydämen tuleen. Nuorimies ei saata
-viettää leirielämää toveriparvessa havaitsematta, että hänkin on
-viisikolmattavuotias. Nuori mies ei saata tulla surun ja onnettomuuden
-masentamaksi, olivatpa ne miten ankaroita tahansa, niin, ettei hän
-jonakuna yönä alkaisi nukkua hyvin ja niin ettei hän jonakuna päivänä,
-kun päivällisaika koittaa, tuntisi paistinhalua. Aika, nuoruus ja hyvä
-terveys, uudet seudut ja toiminnan into ja sotaretki olivat melkoisesti
-lieventäneet Esmondin surua, ja hänen toverinsa sanoivat, että Don
-Dismallo ei enää ollutkaan Don Dismallo. Kun siis muodostettiin seurue
-"Ruusussa" päivällistämistä varten, josta ravintolasta aiottiin
-mennä teatteriin, tuntui Esmondia huvittavan yhtä paljon kuin jotain
-toistakin saada nauttia osansa pullosta ja näytelmästä.
-
-Miten olivatkaan vanhan tädin uutiset Tom Tusherista -- koko juttu
-saattoi olla ilkeätä panetteluakin -- aiheuttaneet niin omituisen ja
-odottamattoman kiihkon Tomin entisessä leikkitoverissa? Eikö Esmond
-ollut tuhansia kertoja vannonut mielessään, että Castlewoodin lady,
-joka kerran oli kohdellut häntä niin suurella hyvyydellä ja sitten
-niin ilkeästi oli jättänyt hänet -- eikö hän ollut vannonut, ettei hän
-nyt eikä koskaan enää hänestä välittäisi? Eivätkö hänen ylpeytensä ja
-oikeudentuntonsa jo kauan sitten olleet auttaneet häntä parantamaan
-tuon hylkäämisen aiheuttamaa tuskaa? Ja tunsiko hän nyt enää edes
-tuskaakaan? Niin, eikö hän juuri viime yönä, kävellessään niittyjen ja
-peltojen poikki Pall Mallista Chelsea'hen, ollut sepittänyt muutamia
-runosäkeitä, ylistäen Bracegirdlen ruskeita silmiä ja julistaen ne
-tuhannen kertaa kauniimmiksi kuin kirkkaimmat sinisilmät, mitkä koskaan
-ovat haikailleet mauttoman vaalean kaunottaren kulmain alla? Mutta
-Tom Tusher! Tom Tusher, kamaripiian poika, kohottaisi pienet silmänsä
-emäntäänsä? Tom Tusherko uskaltaisi ajatella Castlewoodin leskeä? Viha
-ja ylenkatse täytti Harryn sydämen jo pelkästä ajatuksestakin. Sen
-perheen kunnia, jonka pää hän oli, asetti hänen velvollisuudekseen
-niin kauhean liiton estämisen ja mokoman nousukkaan ojentamisen, joka
-uskalsi ajatella sellaista loukkausta heidän perhettään kohtaan.
-On kyllä totta, että mr. Esmond usein ylpeili tasavaltaisilla
-mielipiteillään. Hän saattoi muistaa hienoja puheita, joita hän oli
-pitänyt yliopistossa ja muuallakin, puheita, joiden tekstinä oli ollut
-kunto eikä synty. Mutta että Tom Tusher anastaisi jalon Castlewoodin
-arvon -- hyi! Se oli yhtä inhoittavaa kuin että kuningas Hamletin
-leski heitti surupukunsa Claudiuksen tähden. Esmond nauroi kaikille
-leskille, kaikille vaimoille, kaikille naisille. Ja jos heidät aiottiin
-kuuluttaa juuri sinä sunnuntaina Walcoten kirkossa, kuten oli hyvin
-todennäköistä, vannoi Esmond, että hän olisi paikalla huutamassa ei!
-koko seurakunnan kuullen ja antaisi sulhasen vielä yksityisestikin
-omassa nahassaan tuntea hänen kostoansa.
-
-Mr. Esmond käski siis, sensijaan että olisi mennyt sinä iltana
-päivälliselle "Ruusuun", palvelijansa pakkaamaan matkalaukun ja
-hankkimaan hänelle hevoset; ja hän oli jo Farnhamissa, joka on
-puolitiessä Walcote'iin mennessä, kolmenkymmenen englannin penikulman
-päässä kaupungista, ennenkuin hänen toverinsa vielä olivat päässeet
-käsiksi ateriaansa näytelmän jälkeen. Hän kielsi palvelijaansa
-ilmoittamasta rouva leskivarakreivittären talossa tästä retkestä, jolle
-hän oli lähdössä; ja koska Chelsea oli kaukana Lontoosta ja tiet olivat
-huonot ja maantierosvojen vallassa, ja koska Esmondilla oli usein
-tapana ollessaan huvittelevien toverien parissa yöpyä jonkun ystävän
-asuntoon kaupungissa, ei ollut pelkoa, että hänen poissaolonsa tekisi
-hänen vanhan tätinsä levottomaksi. Tuota vanhaa rouvaa ei tosiaankaan
-mikään ihastuttanut enemmän kuin kuvitelma, että _mon cousin,_ tuo
-parantumaton nuori syntipukki, oli kaupungilla löylyttämässä vartijaa
-tai jossain muussa yltiöpäisyydessä. Silloin kun varakreivitär ei ollut
-hartauskirjojensa ääressä, hän piti Etheridgeä ja Sedleyä kelvollisena
-lukemisena. Hän tunsi tuhansia koreita juttuja Rochesterista, Harry
-Jermynistä ja Hamiltonista; ja jos Esmond vain olisi voinut karata
-jonkun kaupunkilaisrouvan kanssa, olen varma, että varakreivitär olisi
-pantannut timanttinsa (paras niistä oli annettu Chaillot'n ladyllemme)
-maksaakseen Esmondin aikaansaamat vahingot.
-
-Mylordin pieni talo Walcotessa -- jossa hän oli asunut ennenkuin otti
-vastaan arvonsa ja Castlewoodin tilukset -- on noin penikulman päässä
-Winchesteristä. Hänen leskensä oli palannut Walcote'iin mylordin
-kuoleman jälkeen, koska se oli aina ollut hänelle rakas paikka; siellä
-hän oli viettänyt varhaisimmat ja onnellisimmat nuoruusvuotensa.
-Ja se oli hauskempi kuin Castlewood, joka oli liian suuri hänen
-pienille tuloilleen; Walcote soi hänelle samalla hänen isänsä, entisen
-tuomiorovastin suojeluksen. Nuori varakreivi sai vuoden kouluutuksen
-siellä olevassa kuuluisassa yliopistossa ja mr. Tusher toimi hänen
-kotiopettajanaan. Sen verran tietoja mr. Esmond oli heistä saanut viime
-vuoden kuluessa vanhalta varakreivittäreltä, oman isänsä leskeltä.
-Nuorelta varakreivittäreltä, hän ei ollut saanut sanaakaan.
-
-Kaksi tai kolme kertaa hyväntekijänsä elinaikana Esmond oli ollut
-Walcotessa. Ja nyt, levähdettyään vain muutamia tunteja tien varrella
-olevassa majatalossa, hän oli taas noussut jo kauan ennen päivän
-koittoa ja kulki niin nopeasti, että saapui Walcote'iin jo kello
-kahdelta päivällä. Hän ratsasti kylän toiseen päähän ja nousi siellä
-ratsultaan ja lähetti miehen mr. Tusherin luo ilmoittamaan, että eräs
-Lontoosta tullut herra halusi puhua hänen kanssaan hyvin tärkeästä
-asiasta. Lähetti tuli takaisin tuoden sen sanoman, että tohtori oli
-mennyt kaupunkiin ja oli luultavasti tuomiokirkossa tapahtuvassa
-jumalanpalveluksessa. Rouva varakreivitär oli myös siellä; hän kävi
-ihan joka päivä hartaustilaisuuksissa tuomiokirkossa.
-
-Esmondin käyttämät ratsut olivat Winchesterin majatalon. Esmond
-nousi uudestaan ratsulleen ja ratsasti takaisin "George'iin". Sieltä
-hän käveli, jättäen nurisevan palvelijansa viimeinkin onnellisena
-päivällisen ääreen, suoraan tuomiokirkkoon. Urut soivat -- talvinen
-päivä alkoi jo hämärtää -- kun hän katuholvin alitse astui tuomiokirkon
-pihalle ja ohjasi askeleensa tuohon vanhaan, juhlalliseen rakennukseen.
-
-
-
-VI luku.
-
-JOULUKUUN 29:S PÄIVÄ.
-
-Tuomiokirkossa oli tuskin kahtakymmentäkään henkeä lukuunottamatta
-tuomiorovastia ja muutamia hänen apulaisiaan ja nuoria ja vanhoja
-kuorolaulajia, jotka suorittivat kauniin iltarukouksen. Mutta
-virantoimittajana oli myöskin mr. Tusher ja hän luki saarnatuolista
-virallisella äänellä, suuri, musta peruukki päässä; ja penkkirivissä
-istui Esmondin armas emäntä, yhä musta leskenmyssy päässään, sekä hänen
-poikansa, joka oli kovin paljon kasvanut. Hän oli varsin jalonnäköinen
-nuorukainen, jolla oli äitinsä silmät ja isänsä kihara ruskea tukka;
-kiharat lankesivat hänen _point de Venise_ kaulukselleen -- kaunis
-kuva, jommoisen Van Dyck olisi voinut maalata. Rigaud'n muotokuva
-herra varakreivistä, joka muotokuva myöhemmin Pariisissa maalattiin,
-on vain kuin ranskalainen käännös hänen miehekkäistä, vilpittömistä
-englantilaisista kasvoistaan. Aina kun hän kohotti katseensa, loisti
-hänen silmistään kaksi safiirisädettä, jommoisia en minkään maalarin
-paletin luule kykenevän loihtimaan esiin. Mutta tänä päivänä ei ollut
-paljon tilaisuutta nähdä tuota nuoren lordin olemuksen erikoista
-kauneutta. Hän piti silmänsä suurimmaksi osaksi suljettuina, ja kun
-virsi tuntui käyvän pitkäksi, hän nukahti.
-
-Mutta kun musiikki loppui, heräsi lordi ja katseli ympärilleen ja kun
-hänen silmänsä osuivat mr. Esmondiin, joka istui häntä vastapäätä ja
-katsoi kovin hellästi ja surullisesti näihin kahteen henkilöön, jotka
-olivat omistaneet niin suuren osan hänen sydämestään niin monena
-vuonna, hätkähti lordi Castlewood ja veti äitiään hihasta (lady ei
-ollut juuri ollenkaan kohottanut kasvojaan kirjasta). Lordi sanoi:
-"Katso äiti!" niin äänekkäästi, että Esmond saattoi sen kuulla kirkon
-toiseen päähän ja vanha tuomiorovasti juhlalliselle istuimelleen.
-Lady Castlewood kohotti katsettaan hetkiseksi niinkuin hänen poikansa
-oli pyytänyt ja nosti sitten sormeaan varoittavasti Frankille. Esmond
-tunsi kasvojensa kokonaan punastuvan ja sydämensä tykyttävän, kun tuo
-armas lady jälleen katsahti häneen. Rukousten loppuosa suoritettiin
-nopeasti. Mr. Esmond ei sitä kuullut eikä hyvin todennäköisesti
-hänen emäntänsäkään, jonka päähine painui kiinteämmin peittämään
-hänen kasvojaan; hän ei ollenkaan enää kohottanut päätään, ennenkuin
-jumalanpalvelus oli ohitse ja siunaus luettu, ja tuomiorovasti ja häntä
-saattavat hengenmiehet olivat poistuneet sisempään kappeliin.
-
-Nuori Castlewood alkoi hypellä penkkien yli ennenkuin papit vielä
-olivat kadonneet näkyvistä ja juoksi Esmondin luo ja syleili häntä
-innokkaasti. "Rakas, rakas Harry-veikko!" sanoi hän, "oletko tullut
-takaisin? Oletko ollut sodassa? Otathan minut mukaasi kun menet
-uudestaan? Miksi et kirjoittanut meille? Tule äidin luokse"!
-
-Mr. Esmond ei kyennyt sanomaan juuri muuta kuin: "Jumala sinua
-siunatkoon, poikaseni!" sillä hänen mielensä oli kovin liikutettu ja
-kiitollinen tästä nuorukaisen ystävällisyydestä. Ja yhtä suuresti kuin
-häntä liikutti Frankin näkeminen, yhtä suuresti häntä peloitti toinen
-kohtaus, joka nyt tuli tapahtumaan, sillä hän ei tiennyt, hylkäisikö
-leski hänet, kuten hän niin ilkeästi oli tehnyt vuosi sitten.
-
-"Oli ystävällistä, että tulit takaisin luoksemme, Henry", sanoi lady
-Esmond. "Minä ajattelinkin, että sinä tulisit."
-
-"Me luimme lehdestä, että laivasto saapui Portsmouthiin. Miksi et
-tullut luoksemme Portsmouthista?" kysyi Frank, tai herra varakreivi,
-joksi häntä nyt on nimitettävä.
-
-Esmond oli hänkin ajatellut samaa. Hän olisi antanut vaikka toisen
-silmänsä, jotta olisi saanut taas nähdä armaita ystäviään. Mutta kun
-hän oli luullut emäntänsä kieltäneen häneltä pääsyn kotiinsa, oli hän
-totellut tätä ja pysytellyt poissa.
-
-"Teidän oli vain käskettävä saadaksenne minut tänne", vastasi Esmond.
-
-Lady ojensi hänelle kätensä, pienen, sievän kätensä; siinä oli
-ainoastaan hänen vihkimäsormuksensa. Riita oli kokonaan haihtunut
-heidän väliltään. Surun ja eron vuosi oli mennyt. Milloinkaan eivät
-he olleet todella olleet erotetut. Lady ei ollut koskaan ollut
-kokonaan poissa Esmondin mielestä. Niin, ei ainuttakaan kertaa. Ei,
-ei vankilassakaan, ei leirissä, ei rannikolla vihollisen tulessa eikä
-merellä, jylhän keskiyön tähtien alla; ei silloin kun hän katseli
-majesteetillista päivänkoittoa, eikä pöydän ääressä, kun hän istui
-juomingeissa ystävien seurassa tai teatterissa, jossa hän kuvitteli
-että toiset silmät olivat ladyn silmiä kirkkaammat. Kirkkaampia silmiä
-saattaa kyllä olla, ja kauniimpia kasvoja, mutta missään ei niin
-armaita. Mikään ääni ei ole niin suloinen kuin hänen rakkaan emäntänsä,
-joka oli ollut hänelle hänen nuoruutensa sisar, äiti, jumalatar: Nyt
-ei hän enää ollut jumalatar, sillä Esmond tunsi hänen heikot puolensa
-ja oli nyt ajatusten, kärsimysten ja kokemuksien puolesta emäntäänsä
-vanhempi. Mutta Esmond rakasti häntä nyt enemmän naisena kuin koskaan
-oli häntä jumalattarena ihaillut. Missä piilee se salaisuus ja mikä se
-on, joka tekee erään pikkuisen käden kaikkia muita armaammaksi? Kukapa
-voi tuon salaisuuden paljastaa? Tässä oli lady, poikansa vieressään,
-hänen armas poikansa. Tässä hän oli, itkevänä ja onnellisena. Hän otti
-Esmondin käden molempiin omiinsa; Esmond tunsi hänen kyyneleensä. Se
-oli sovinnon hurmiota. "Tuossa tulee Hiuksenhalkoja", sanoi Frank.
-"Tusher saapuu."
-
-Tusher saapui tosiaankin samassa, narisuttaen korkeita korkojaan. Mr
-Tom oli riistänyt päältään messupaitansa ja saapui nyt papinviittaan
-puettuna suuri musta peruukki päässä. Miten oli Harry Esmond hetkeäkään
-saattanut olla mustasukkainen tälle henkilölle?
-
-"Ojennapa meille kätesi, Tom Tusher", sanoi hän. Kappalainen teki
-hänelle kovin syvän ja arvokkaan kumarruksen. "On ihastuttavaa saada
-kohdata kapteeni Esmond", sanoi hän. "Mylord ja minä olemme lukeneet
-_Reddas incolumem precor'in_ [älkää antako hänen haavoittua] ja ihan
-varmaan sovitimme sen teihin. Palaatte Gadeen laakerien voittajana. Kun
-minä kuulin teidän lähdöstänne tuolle retkelle, niin toivoin olevani
-toinen Septimius. Herra varakreivi, muistattehan mylord, _Septimi,
-Gades aditure mecum_?" [Septimius, lähdetkö minun kanssani Gadekseen?]
-
-"On eräs maankolkka, jota rakastan enemmän kuin Gadesta, Tusher",
-virkkoi mr. Esmond. "Se on se paikka, jossa pastorilla on pappilansa ja
-jossa vietimme varhaisimmat vuotemme."
-
-"Niin, talo, josta minulla on niin paljon pyhiä muistoja", virkkoi
-mr. Tusher (ja Harry muisti miten Tomin isä löylyytti häntä siellä)
--- "talo, joka on kunnioitetun isäntäni ja kaikkein korkeasti
-kunnioitetuimman emäntäni talon läheisyydessä, on aina oleva rakas
-asuinsijani. Mutta rouva, kirkonpalvelija odottaa saadakseen sulkea
-portit teidän armonne jälkeen."
-
-"Ja Harry tulee kotiin illalliselle. Hurraa! Hurraa!" huudahti
-mylord. "Äiti, juoksenko kotiin ja pyydän Beatrixin pukemaan ylleen
-arvonauhansa? Beatrix on hovinainen, Harry. Sellainen ylväs villikissa
-hän on!"
-
-"Sydämesi ei ole koskaan ollut kirkkoon kiintynyt, Harry", sanoi leski
-suloisella, matalalla äänellään, kun he yhdessä kävelivät kotiin päin.
-(Tuntui siltä kuin eivät he koskaan olisikaan olleet erossa ja taas
-kuin he olisivat olleet loppumattomia aikoja toisistaan kaukana).
-"Olen aina miettinyt, ettei sinulla ollut mitään kutsumusta siihen ja
-että oli sääli sulkea sinut pois maailmasta. Sinä olisit tuskitellut
-ja riutunut Castlewoodissa; ja parempi on, että luot itsellesi nimen.
-Niin usein sanoin armaalle lordilleni. Kuinka hän minua rakasti! Mylord
-juuri tahtoi, että jäisit luoksemme."
-
-"En pyytänyt muuta kuin saada aina olla lähellänne", vastasi mr. Esmond.
-
-"Mutta parasta oli sinun mennä, Harry. Kun ei maailma voi rauhaa
-antaa, niin tiedät, mistä sinun tulee sitä etsiä; mutta sen, jolla on
-sinun vahva mielikuvituksesi ja palavat halusi, on koeteltava maailmaa
-ensin, ennenkuin hän väsyy siihen. Ei saattanut ajatellakaan -- tai
-jos niin kerran tehtiin, niin johtui se vain minun itserakkaudestani
--- että sinä jäisit maalaisherran kappalaiseksi ja pienen pojan
-kasvattajaksi. Sinä serkku, olet Esmondien sukua, joka nuoruudessa on
-aina ollut hurjaa. Katsopa Francistä: Hän on vain viisitoistavuotias
-ja tuskin saatan pitää häntä pesässä. Hänen puheensa on pelkkää sotaa
-ja huvittelemista ja hän toivoo pääsevänsä seuraavalle sotaretkelle.
-Varmaankin hän ja nuori lordi Churchill menevät sinne yhdessä. Lordi
-Marlborough on ollut hyvä meille. Sinähän tiedät, miten ystävällisiä
-he olivat minulle onnettomuudessani. Ja niin oli myös sinun -- sinun
-isäsi leski. Kukaan ei tiedä, miten hyvä maailma on, ennenkuin surut
-koettelevat meitä. Lady Marlborough'n hyvyyden ansiota on, että
-Beatrixilla on paikkansa hovissa ja Frankista pitää huolta prinsessan
-kamariherra. Ja leski varakreivitär, isäsi leski, on luvannut avustaa
-sinua, eikö totta?"
-
-Esmond vastasi myöntävästi. Mitä nykyisyyteen tulee, niin lady
-Castlewood oli kovin hyvä hänelle. "Ja jos ladyn mieli muuttuisi",
-hän lisäsi iloisesti, "niinkuin naisten mielet muuttuvat, niin olen
-tarpeeksi vahva kantamaan oman taakkani ja luomaan oman tieni. Hyvin
-todennäköistä on, ettei se tapahdu miekan avulla -- tuhansilla on
-suuremmat kyvyt kuin minulla siihen -- mutta on useita mahdollisuuksia,
-joissa kyvykäs, kasvatuksen saanut nuori mies voi edistyä maailmassa!"
-Esmond oli jo tosiaankin löytänyt suosijoita armeijassa, vieläpä
-henkilöitä, jotka erittäin hyvin kykenivät tekemään hänelle
-palveluksia. Hän kertoi emännälleen tästä onnen suosiollisuudesta. He
-kävelivät, aivankuin eivät milloinkaan olisi olleet erossa, hitaasti,
-harmaan hämärän hiipuessa heidän ympärillään.
-
-"Ja nyt alamme lähestyä kotia", jatkoi lady. "Tiesin, että sinä
-tulisit, Harry, vaikka -- vaikkapa vain antamaan minulle anteeksi että
-olin puhunut tylysti tuon kauhean, kauhean onnettomuuden jälkeen.
-Silloin, sinut tavatessani, olin puoliksi mielettömänä surusta. Nyt
-tiedän -- minulle on kerrottu -- tuo hylkykin, jonka nimeä en voi
-milloinkaan mainita, on niin sanonut: sinä koetit estää riitaa ja
-halusit kohdistaa sen itseesi, lapsiparka. Mutta Jumalan tahto oli,
-että minua rangaistiin ja että rakas lordini kaatui."
-
-"Hän antoi minulle siunauksensa kuolinvuoteellaan", virkkoi Esmond.
-"Jumalan olkoon kiitos siitä perinnöstä!"
-
-"Amen, amen, rakas Henry", sanoi lady, pusertaen Esmondin kättä. "Olen
-saanut sen tietää. St Briden mr. Atterbury, joka oli hänen luonaan,
-on kertonut minulle. Ja minä kiitin myös Jumalaa ja muistin sen
-rukouksissani aina sen jälkeen."
-
-"Jos olisitte sen minulle pikemmin kertoneet, olisitte säästänyt
-minulta monta katkerata yötä", virkkoi Esmond.
-
-"Tiedän sen, tiedän sen", vastasi lady niin suloisen nöyrästi, että
-Esmond alkoi katua, että hän oli ollenkaan tohtinut nuhdella ladyä.
-"Minä tiedän, miten paha sydämeni on ollut; ja minäkin olen kärsinyt,
-rakkaani. Mitä tunnustin mr. Atterburylle -- minun ei tule kertoa
-enempää. Hän -- minä lupasin, etten kirjoittasi sinulle ja etten tulisi
-luoksesi ja parempihan olikin, kun nyt kerran olimme eronneet, että
-olimme erossa. Mutta minä tiesin, että sinä tulisit takaisin, sen
-myönnän. Eihän se ole kenenkään vika. Ja tänään Henry, kun virressä
-laulettiin tuota kohtaa: 'Herra palautti Sionin vangit, niin me olimme
-kuin unta näkeväiset' niin minä ajattelin: juuri niin kuin unta
-näkeväiset -- kuin unta näkeväiset. Ja sitten jatkui virsi: 'Ne, jotka
-kyynelin kylvävät, ilolla niittää saavat; matkansa käyvät itkien ja
-siemenen kalliin kylvävät. He riemulla palaavat jälleen ja lyhteensä
-he tuovat.' minä kohotin katseeni kirjasta ja näin sinut. En ollut
-vähääkään hämmästynyt nähdessäni sinut. Minä tiesin, että sinä tulisit,
-armaani, ja minä näin auringon kullan kehystävän päätäsi."
-
-Lady hymyili melkein oudosti kehottaessaan katseensa Esmondiin. Kuu oli
-tällävälin noussut ja kimalteli kirkkaana pakkastaivaalla. Nyt vasta
-Esmond saattoi oikein selvästi nähdä ladyn suloiset, huolen uurtamat
-kasvot.
-
-"Tiedätkö mikä päivä nyt on?" jatkoi tämä. "Nyt on joulukuun 29
-päivä -- on sinun syntymäpäiväsi. Mutta viime vuonna emme juhlineet
-sitä maljoin -- ei, ei! Mylord oli kylmänä ja Frank-poikani oli myös
-kuolemaisillaan. Minun aivoni olivat kuumehoureissa, eikä meillä ollut
-viiniä. Mutta nyt -- nyt olet sinä palannut ja tuonut lyhteet mukanasi,
-poikaseni." Lady purskahti rajusti itkemään puhuessaan; hän nauroi
-ja nyyhkytti vasten nuoren miehen rintaa, toistaen kiihkeästi: "Olet
-tuonut lyhteesi mukanasi -- lyhteesi mukanasi."
-
-Esmond oli toisinaan tuntenut, kun hän laivankannelta sydänyöllä
-katsahti yläpuolellaan oleviin rajattomiin tähtiavaruuksiin, hartaan
-kummastuksen hurmiota tuon loppumattoman kirkkauden ja kauneuden
-nähdessään; -- melkein samalla tavalla nyt tämän puhtaan rakkauden
-syvyys (joka nyt ensi kerran paljastui hänelle) kokonaan valtasi hänet
-ja täytti hänen sydämensä hartaalla kiitollisuudella. Armollinen
-Jumala, mikä oli hän, heikko ja ystävätön olento, jotta sellainen
-rakkaus niin suurena annettiin hänelle? Ei ollut hän turhaan elänyt,
-ei ollut hän turhaan elänyt, -- kova ja kiittämätön hän olisi ollut,
-jos niin ajattelisi, -- jolle sellainen aarre annetaan. Mitä muuta
-kuin itsekästä turhamaisuutta on kunnianhimo siihen verrattuna? Mitä
-on rikkaus, mitä kuuluisuus? Mitäpä ne hyödyttävät vuoden perästä, kun
-toiset nimet kantavat kauemmaksi kuin sinun nimesi, kun makaat mullan
-alle peitettynä niiden merkityksettömien arvonimien parissa, jotka
-ovat arkkuusi kaiverretut? Vain todellinen rakkaus elää jälkeesi --
-seuraa muistoasi salaisin siunauksin -- tai menee edelläsi ja puhuu
-puolestasi. _Non omnis moriar_ -- jos kuolenkin, niin elän kuitenkin
-yhdessä tai useammassa lempeässä sydämessä, eikä elämäni ole hukkaan
-mennyttä eikä toivotonta, jos pyhä edelläni mennyt sielu yhä minua
-rakastaa ja rukoilee puolestani.
-
-"Jos -- jos niin on, rakas lady", virkkoi mr. Esmond, "niin miksi
-koskaan teitä jättäisin? Jos Jumala on minulle antanut tämän suuren
-lahjan -- ja niinkuin nyt tiedän, rakkaan emäntäni sydän seuraa minua,
-olipa hän lähelläni tai poissa luotani -- niin suokaa siis minun saada
-tuo siunaus lähelleni älkääkä koskaan erottako minua siitä, ennenkuin
-kuolema meidät erottaa. Tulkaa -- jättäkää tämä Eurooppa, tämä paikka,
-jolla on niin paljon surullisia muistoja teille. Alkakaamme uusi elämä
-uudessa maailmassa. Hyvä lordini puhui usein lähtevänsä katsomaan
-virginialaisia tiluksia, jotka kuningas Kaarle antoi meille -- antoi
-hänen esi-isälleen. Frank luovuttaa kyllä sen meille. Kukaan ihminen
-ei siellä kysy, onko nimessäni tahraa eikä tiedustele metsiltä minun
-arvonimeäni."
-
-"Ja lapseni -- ja velvollisuuteni -- ja hyvä isäni, Henry?" puhkesi
-lady puhumaan. "Hänellä ei ole muita kuin minä nyt, sillä sisareni
-poistuu pian hänen luotaan ja vanhus jää yksin. Hän on mukautunut
-oloihin uuden kuningattaren astuttua johtoon. Ja täällä Winchesterissä,
-missä häntä rakastetaan, ovat ihmiset saaneet hänelle kirkon. Kun
-lapseni jättävät hänet, jään minä hänen luokseen. En voi seurata
-lapsiani suureen maailmaan, minne heidän matkansa määrä on -- se
-peloittaa minua. He tulevat sieltä minua katsomaan ja sinäkin
-tulet toisinaan, Henry, -- niin, toisinaan, kuten nytkin, pyhänä
-adventtiaikana, kun olen sinut nähnyt ja taas siunannut sinut."
-
-"Jättäisin kaiken seuratakseni teitä", virkkoi mr. Esmond, "ja ettekö
-siis tekin, rakas lady, voi olla yhtä altis minulle?"
-
-"Vaiti, poika!" sanoi lady, puhuen äidin suloisin, surullisin äänin
-ja ilmein. "Maailma on vasta alussa sinulle. Mutta minä taas olen
-ollut niin heikko ja syntinen, että minun täytyy siitä luopua ja
-rukoilla sovitusta, rakas Henry. Jos meillä olisi nyt niinkuin ennen
-luostareita -- ja useat kirkkomme papit haluaisivat niitä -- niin olen
-usein miettinyt, että vetäytyisin sellaiseen ja viettäisin elämäni
-armoa anoen. Mutta minä rakastaisin sinua yhä -- niin, ei ole mitään
-syntiä rakkaudessa, jommoinen minun on nyt. Ja rakas lordini voi
-taivaassa nähdä sydämeeni ja tietää ne kyyneleet, jotka ovat pesseet
-pois syntini. Ja nyt -- nyt velvollisuuteni vaatii minua olemaan täällä
-lasteni luona niinkauan kuin he minua tarvitsevat, sekä myös vanhan
-isäparkani luona --"
-
-"Eikä siis minun luonani", sanoi Henry.
-
-"Vaiti!" sanoi lady taas ja kohotti kätensä nuoren mielien huulille.
-"Olen ollut sinun sairaanhoitajasi. Et voinut nähdä minua, Henry, kun
-olit rokossa ja kun minä tulin ja istuin vierelläsi. Ah! minä rukoilin,
-että saisin kuolla; mutta se olisi ollut syntistä, Henry. Oh, on
-kauheata mennä takaisin tuohon aikaan! Se on nyt ohitse ja mennyttä, ja
-se on minulle annettu anteeksi. Kun taas minua tarvitset, niin tulen
-vaikka miten kaukaa. Kun sydämesi on haavoitettu, niin tule minun
-luokseni, rakkaani. Ole vaiti, anna minun sanoa kaikki! Sinä et ole
-koskaan rakastanut minua, Henry kulta -- niin, et nytkään. Ja siitä
-olen minä kiittänyt Taivasta. Minulla oli tapana pitää sinua silmällä
-ja tiesin tuhansista merkeistä, että niin oli. Muistatko, miten iloinen
-olit yliopistoon menosta? Minä juuri sinut lähetin. Olen sen kertonut
-isälleni ja mr. Atterburylle myös, kun keskustelin hänen kanssaan
-Lontoossa. Ja he antoivat minulle molemmat synninpäästön -- molemmat
--- ja he ovat hurskaita miehiä, joilla on valta sitoa ja päästää. Ja
-he antoivat minulle anteeksi, samoinkuin rakas lordini antoi minulle
-anteeksi, ennenkuin hän meni taivaaseen."
-
-"Kaikki enkelit eivät varmaankaan ole taivaassa", sanoi mr. Esmond.
-Ja niinkuin veli painaa sisaren sydämelleen ja niinkuin äiti vaipuu
-poikansa rinnalle, niin oli Esmondin rakastettu emäntä hetkisen hänen
-lähellään ja siunasi häntä.
-
-
-
-VII luku.
-
-MINUT OTETAAN ILOISESTI VASTAAN WALCOTESSA.
-
-Kun he saapuivat Walcotessa olevaan taloon, olivat huoneet valaistut
-iloisesti. Illallispöytä oli katettu tammisaliin; anteeksianto ja
-rakkaus näytti odottavan palaavaa tuhlaajapoikaa. Muutamia tuttuja
-palvelijain kasvoja näkyi tähystelemässä rappusilla -- vanha
-taloudenhoitajatar oli siellä ja nuori Lockwood Castlewoodista mylordin
-oranssi- ja sinivärisessä livreassa. Esmondin rakas emäntä pusersi
-hänen kättään kun he astuivat eteissaliin. Ladyn silmät säteilivät
-kuvaamattoman rakkaasti. "Tervetuloa", sanoi hän kohottaessaan
-katseensa ja työntäessään taaksepäin vaaleita kiharoitaan ja mustaa
-päähinettään. Silloinen hymy väreili hänen kasvoillaan. Harry ajatteli,
-ettei hän ollut milloinkaan nähnyt ladyä niin lumoavana. Hänen
-kasvojaan kirkasti ilo, joka oli kauneutta valtavampi. Hän tarttui
-poikansa käteen -- tämä seisoi eteisessä äitiään odottamassa -- mutta
-ei hellittänyt Esmondin käsivarresta.
-
-"Tervetuloa, Harry", toisti nuori lordi hänen perässään. "Olemme kaikki
-kokoontuneet sitä sanomaan. Tässä on vanha Pincot -- eikö hän olekin
-käynyt sieväksi?" Ja Pincot, joka oli entistään vanhempi eikä suinkaan
-sievempi, niiasi kapteenille, joksi hän Esmondia nimitti ja kehoitti
-mylordia "herkeämään jo".
-
-"Ja tässä on Jack Lockwood. Hänestä tulee vielä kuuluisa krenatööri,
-ja niin tulee minustakin. Kirjoittaudumme molemmat sinun miehiksesi,
-serkku. Ja heti kun tulen seitsentoistavuotiseksi, menen sotaväkeen --
-kaikki herrat menevät sotaväkeen. Mutta katso kuka saapuu -- ho, ho!"
-lordi purskahti nauramaan. "Itse mrs. Trix uuden nauhan somistamana.
-Tiesin, että hän ottaisi uuden käytäntöön heti kun sai kuulla, että
-kapteeni tulee illalliselle."
-
-Tämä iloinen keskustelu tapahtui Walcoten eteissalissa. Sen keskellä on
-portaat, jotka johtavat avonaiseen käytävään, jossa ovat makuuhuoneihin
-johtavat ovet; ja yhdestä näistä saapui Beatrix-neiti vahakynttilä
-kädessään; se kirkasti hänen olemustaan ja valo lankesi punaiselle
-nauhalle ja maailman kaikkein loistavimmalle valkoiselle kaulalle.
-
-Esmond oli jättänyt lapsen ja tapasi naisen, joka oli kasvanut
-tavallista kokoa pitemmäksi ja saavuttanut niin huikaisevan täydellisen
-kauneuden, että Esmondin silmät helposti saattoivat ilmaista
-kummastusta ja ihastusta häntä katsellessaan. Hänen silmissään oli niin
-loistava ja sulattava kirkkaus, että olen nähnyt kokonaisen seurueen
-seuraavan häntä aivankuin vastustamattomasta lumouksesta. Ja sinä
-iltana, jolloin suuri herttuamme oli teatterissa Ramillies'n taistelun
-jälkeen, kaikki katsoivat Beatrixia eikä herttuata (Beatrix sattui
-juuri saapumaan teatterin toiselta puolelta). Hän oli tumma kaunotar
--- tai hänen silmänsä, tukkansa ja kulmakarvansa ja silmäripsensä
-olivat tummat; hänen tukkansa kiemurteli runsaina laineina ja valui
-hänen hartioilleen. Ja hänen ihonsa oli niin huikaisevan valkoinen
-kuin lumi auringonpaisteessa, paitsi poskia, jotka olivat raikkaan
-punaiset, ja huulia, jotka olivat vielä syvempää punaa. Hänen
-suunsa ja leukansa sanottiin olevan liian suuret ja täyteläiset,
-ja ehkä ne olisivatkin olleet marmoriin valetulle jumalattarelle,
-mutta eivät naiselle, jonka silmät olivat tulta, ja jonka katse oli
-rakkautta ja jonka ääni oli suloisinta hiljaista laulua ja jonka
-vartalo oli täydellistä tasasuhtaisuutta, terveyttä, päättäväisyyttä,
-toimeliaisuutta, naiselle, jonka jalka laskeutui maahan niin varmana ja
-joustavana ja jonka liikkeet, olivatpa ne nopeita tai hitaita, olivat
-aina täydellistynyttä suloa -- nopealiikkeinen kuin ilmatar, ylväs
-kuin kuningatar, -- hetkisen heltynyt, hetkisen hallitseva, hetkisen
-sarkastinen. Hän ei tehnyt ainoatakaan liikettä, joka ei olisi ollut
-kaunis. Kun tämän kirjoittaja ajattelee häntä, tuntee hän itsensä
-jälleen nuoreksi ja muistaa ihanteensa.
-
-Niin hän saapui kantaen laahustintaan toisella sirolla, pyöreällä
-käsivarrellaan ja kynttilää edessään, sipsuttaen portaita alas Esmondia
-tervehtimään.
-
-"Hän on koristautunut punaisilla sukillaan ja valkeilla kengillään",
-sanoi mylord, yhä nauraen. "Ohhoo, hieno neitsykäiseni! näinkö asetat
-paulasi kapteenille?" Beatrix lähestyi, hymyillen ihanasti Esmondille,
-joka ei saattanut katsoa mihinkään muualle kuin hänen silmiinsä.
-Beatrix astui esiin ojentaen päätään aivankuin haluaisi, että Esmond
-suutelisi häntä, niinkuin tämä oli tehnyt Beatrixin lapsena ollessa.
-
-"Seis", sanoi hän, "olen kasvanut liian isoksi jo! Tervetuloa,
-Harry-serkku!" ja hän teki Esmondille ylvään kumarruksen, taipuen
-melkein maahan asti mitä siroimmassa kaarroksessa ja katsellen koko
-ajan Esmondiin silmät loistavina ja suu hymyten. Rakkaus tuntui
-säteilevän hänestä. Harry katseli häntä sellaisen ihastuksen vallassa,
-jollaista Milton on kuvaillut ensimmäisen kerran rakastuneen tuntevan.
-
-"N'est -- ce pas?" sanoi mylady matalalla, suloisella äänellä, yhä
-riippuen Harryn käsivarressa.
-
-Esmond kääntyi ja säpsähti ja punastui kohdatessaan emäntänsä kirkkaat
-silmät. Hän oli unohtanut tämän, vaipuessaan ihailemaan _filia
-pulchrior'ia_.
-
-"Oikea jalka esiin, varpaat taivutukseen, kas niin. Ja niiaa nyt
-ja näytä punaiset sukkasi, Trix. Niissä on hopeakaistat, Harry.
-Leskivarakreivitär on ne lähettänyt. Beatrix meni panemaan niitä
-jalkaansa", virkkoi mylord. "Ole vaiti, sinä tyhmä lapsi", virkkoi
-neiti, vaientaen veljensä suudelmin. Ja sitten täytyi hänen tulla
-ja suudella äitiään katsellen koko ajan Harrya äitinsä olan yli. Ja
-vaikkei hän suudellut Esmondia, ojensi hän tälle molemmat kätensä ja
-otti sen jälkeen toisen tämän käsistä omiinsa ja sanoi: "Oi Harry,
-olemme niin, _niin_ iloisia, kun tulit."
-
-"Meillä on metsäkurppia illalliseksi", sanoi mylord. "Hurraa! saarna
-toi kovan nälän." "Ja nyt on joulukuun 29 päivä ja meidän Harry on
-tullut kotiin."
-
-"Hurraa, Pincot-eukkoseni!" sanoi mylord taas; ja armaan ladyn huulet
-näyttivät liikkuvan aivankuin rukouksessa. Hän tahtoi, että Harry
-veisi Beatrixin illallishuoneeseen ja meni itse nuoren varakreivin
-johdattamana. Ja tähän seurueeseen liittyi pian myös Tom Tusher, jonka
-ainakin neljä tästä viisihenkisestä seurueesta toivoi olevan poissa.
-Ja pois hän menikin heti kun jälkiruoan tarjoilu alkoi. Ja sitten
-kertoi Harry suuren, räiskyvän takkavalkean ääressä hänen emäntänsä tai
-suloisen Beatrixin täyttäissä hänen maljaansa tarinan sotaretkestään;
-ja vietti ihanimman illan mitä elämänsä mittaan oli kokenut. Aurinko
-oli jo kauan ennen häntä ylhäällä, niin syvä, suloinen ja virkistävä
-oli hänen unensa ollut. Hän heräsi aivankuin enkelit olisivat
-vartioineet hänen vuoteensa ääressä koko yön. Ja varmaan olikin eräs,
-joka oli yhtä puhdas ja rakastava kuin enkeli, siunannut hänen untaan
-rukouksillaan.
-
-Seuraavana aamuna kappalainen luki rukoukset Walcoten pienelle
-perheelle, niinkuin oli tapana. Esmond ajatteli, ettei Beatrix-neiti
-paljonkaan kuunnellut Tusherin kehoituksia. Koko hartaushetken ajan
-harhailivat hänen silmänsä joka taholla -- ainakin aina, kun Esmond
-kohotti katseensa ja heidän silmänsä yhtyivät. Varmaankaan ei myös
-Esmond kovin tarkkaavaisesti kuunnellut herra pastoria. "Tämä olisi
-voinut olla minun elämäni", ajatteli hän; "tämä olisi voinut olla minun
-velvollisuutenani aina vanhuuteen asti. No niin, mutta eikö olisi
-ihanaa olla näiden rakkaiden ystävien luona eriämättä heistä koskaan?
-Niin, kunnes -- kunnes kohtalon määräämä rakastaja tulee ja vie pois
-kauniin Beatrixin", ja Harry-paralta jäi kuulematta parhain osa Tom
-Tusherin esitystä, joka saattoi olla hyvin oppinutta ja kaunopuheista,
-ajatellessaan rakastajaa, joka hälvensi mielestä papin.
-
-Beatrix oli koko rukousten ajan polvistuneena ihan Harry Esmondin
-edessä. Punaiset sukat oli vaihdettu harmaisiin ja kengät mustun,
-joissa hänen jalkansa näyttivät aivan yhtäkauniilta. Kaikki kevään
-ruusut eivät olisi kyenneet kilpailemaan hänen ihonsa raikkauden
-kanssa, ja Esmond ajatteli, ettei hän milloinkaan ollut nähnyt mitään
-hänen silmiensä aurinkoisen loiston veroista. Rouva varakreivitär
-näytti väsyneeltä aivankuin valvomisesta, ja hänen kasvonsa olivat
-kalpeat.
-
-Beatrix-neiti huomasi nämä sairauden oireet äidissään ja pahoitteli
-sitä. "Olen vanha nainen", sanoi mylady ystävällisesti hymyillen; "en
-saata toivoa, että näyttäisin yhtä nuorelta kuin sinä, kultaseni".
-
-"Hän ei voi koskaan näyttää yhtä hyvältä kuin sinä, äiti, vaikka hän
-eläisi satavuotiseksi", virkkoi mylord ottaen äitiään vyötäisiltä ja
-suudellen hänen kättään.
-
-"Näytänkö minä kovin ilkeältä, serkku?" kysäisi Beatrix kääntyen
-kokonaan Esmondiin päin ja tuoden kauniit kasvonsa niin lähelle tämän
-leukaa, että hieno, tuoksuava tukka kosketti siihen. Puhuessaan asetti
-hän sormennenänsä Esmondin hihalle ja Esmond asetti toisen kätensä
-hänen kädelleen.
-
-"Olen kuin peilisi", sanoi hän, "eikä se voi sinua imarrella."
-
-"Hän tarkoittaa, että sinä katselet häntä aina, kultaseni", sanoi
-Beatrixin äiti viekkaasti. Silloin Beatrix juoksi pois Esmondin luota
-ja kiiti äitinsä luo ja suuteli tätä, sulkien myladyn suun kauniilla
-kädellään.
-
-"Harrya on myös hyvin hauska katsella", sanoi mylady, katsellen
-lempeillä silmillään nuoreen mieheen.
-
-"Jos on hauska nähdä onnellisia kasvoja", Harry sanoi, "niin näette
-sellaiset. Mylady sanoi 'amen' huokaisten. Ja Harry ajatteli, että
-lordivainajan muisto heräsi ja painoi hänet taas takaisin suruun, sillä
-hymy kaikkosi ladyn kasvoilta ja niille palasi surullinen ilme."
-
-"Totisesti, Harry, olet hieno poika punaisessa, hopeakoristeisessa
-puvussa ja mustassa peruukissa!" huudahti mylord. "Äiti, olen väsynyt
-omaan tukkaani. Koska saan peruukin? Mistä sait pitsikauluksesi, Harry?"
-
-"Se on leskivarakreivittären pitsejä", vastasi Harry; "hän antoi
-minulle tämän ja muita hienouksia."
-
-"Leskivarakreivitär ei olekaan paha nainen", jatkoi mylord.
-
-"Hän ei ole niin -- niin punainen kuin miksi hän on maalattu", virkkoi
-neiti Beatrix.
-
-Hänen veljensä purskahti nauramaan. "Kerron hänelle, että sinä sanoit
-niin, totisesti Trix, sen minä teen!" huudahti hän.
-
-"Hän tietää kyllä, ettei sinulla olisi ollut järkeä sitä sanoa,
-mylord", virkkoi Beatrix-neiti.
-
-"Emme riitele ensimmäisenä päivänä Harryn ollessa täällä, emmehän
-äiti?" sanoi nuori lordi. "Saadaanpas nähdä pääsemmekö riitelemättä
-uuteen vuoteen. Mutta otahan nyt vähän tätä joulupiirakkaa! Ja tuossapa
-tuodaan haarikka -- ei, Pincot tuo teetä."
-
-"Mitä kapteeni suvaitsee?" kysäisi Beatrix-neiti.
-
-"Kuules Harry", jatkoi mylord, "minä näytän sinulle hevosiani aamiaisen
-jälkeen; ja tänäiltana lähdemme linnustamaan ja maanantaina on
-kukkotaistelu Winchesterissä -- pidätkö kukkotaisteluista, Harry? --
-Sussexin ja Hampshiren herrain välillä kymmenestä punnasta taistelua
-kohti ja viisikymmentä puntaa maksetaan häviöstä kahdenkymmenen yhden
-kukon kilpailtua."
-
-"Mitä sinä, Beatrix teet, huvittaaksesi sukulaistamme?" kysäisi mylady.
-
-"Minä kuuntelen häntä", vastasi Beatrix. "Olen varma, että hänellä
-on sadoittain meille kerrottavia juttuja. Ja minä kadehdin jo
-espanjalaisia naisia. Oliko se kaunis nunna, jonka sinä Cadizissa
-pelastit sotamiesten kynsistä? Palvelijasi kertoi siitä eilen illalla
-kyökissä ja mrs. Betty kertoi sen minulle tänä aamuna kammatessaan
-minua. Ja palvelijasi sanoo, että sinä olet varmaankin rakastunut,
-sillä istuit laivankannella koko yön ja töhersit runoja päivät pitkät
-muistikirjaasi." Harry ajatteli, että vaikka hän eilen oli ollut vailla
-aihetta runoilleen, niin hän tänään oli sen löytänyt ja etteivät kaikki
-runoilijain Lindamirat ja Ardeliat yhteensä olleet puoliksikaan niin
-kauniita kuin tämä nuori olento. Mutta hän ei sitä sanonut, vaari sen
-teki eräs toinen hänen puolestaan.
-
-Sittenkun ateria oli ohitse ja nuoret olivat menneet, hänen armas
-emäntänsä alkoi keskustella Esmondin kanssa lapsistaan ja heidän
-luonteistaan sekä toiveistaan ja suruistaan heihin molempiin nähden.
-"Mutta minä en pelkää heidän puolestaan vielä", hän sanoi, "kun he
-ovat kotona äitinsä pesässä. Minua peloittaa heidän maailmaan menonsa,
-maailmaan, jonne en minä kykene heitä seuraamaan. Beatrix ottaa
-vastaan toimensa ensi vuonna. Olet kai kuullut erään huhun lordi --
-lordi Blandfordista. Mutta he olivat molemmat vain lapsia ja se on
-merkityksetöntä jaaritusta. Tiedän, ettei tämä sukulaisrouva koskaan
-antaisi poikansa solmia avioliittoa niin köyhän kanssa kuin Beatriximme
-on. Euroopassa on tuskin ruhtinatartakaan, jota tuo lady pitäisi
-tarpeeksi hyvänä pojalleen ja omalle kunnianhimolleen."
-
-"Euroopassa ei ole ainoatakaan ruhtinatarta, jota voisi verrata
-Beatrixiin", virkkoi Esmond.
-
-"Kauneudessako? Niin, kenties ei siinä", vastasi mylady. "Hän on
-kaikkia muita kauniimpi, eikö totta? Siinä ei minua petä äidin
-puolueellisuus. Pidin sinua silmällä, kun Beatrix tuli alas rappusia
-ja luin sen kasvoistasi. Me katselemme silloin kuin ette luule meidän
-katsovan ja näemme paremminkin kuin luulettekaan, rakas Harry. Ja
-juuri nyt, kun tuli puhe runoistasi -- kirjoitit kauniita säkeitä, kun
-olit vain poikanen -- niin ajattelit Beatrixin olevan sievän aiheen
-runoiluun, etkö ajatellutkin, Harry?" (Herramme kykeni ainoastaan
-punastumaan vastaukseksi). "Ja hän onkin; ja sinä et ole ensimmäinen,
-jonka hänen kauniit kasvonsa ovat vanginneet. Se on nopeasti tehty.
-Sellainen kirkas silmäpari kuin hänen oppii varsin nopeasti tuntemaan
-voimansa ja käyttää sitä hyvin aikaisin." Ja katsellen nuorukaiseen
-tutkivasti omillaan, suloinen leski poistui hänen luotaan.
-
-Ja niin se on -- kirkkaan silmäparin kymmenen katsetta riittää
-valloittamaan nuoren miehen, tekemään hänet orjaksi ja sytyttämään
-hänen sydämessään tulen ja vieläpä saa hänet unohtamaankin. Ne
-huikaisevat hänet, niin että menneisyys tulee hänelle heti hämäräksi,
-ja hän arvioi tuon silmäparin niin arvokkaaksi, että hän antaisi koko
-elämänsä voidakseen omistaa sen. Mitäpä onkaan parhaiden ystäväin
-hellä rakkaus tämän aarteen rinnalla? Onko muisto yhtä väkevä
-kuin toivova odotus? Onko nautinto yhtä voimakas kuin nälkä? Onko
-kiitollisuus yhtä väkevä kuin kaipuu? Olen katsellut kuninkaallisia
-jalokiviä Euroopan aarreaitoissa ja ajatellut miten niistä on käyty
-sotia. Mogul-hallitsijat panivat viralta ja kuristivat ihmisiä niiden
-tähden tai he keinottelivat niillä, miljoonat kurottautuivat niitä
-ostamaan ja rohkeimmat menettivät elämänsä kaivaessaan esiin noita
-pieniä kimaltelevia leluja, joita en pidä sen arvokkaampina kuin
-hattuninappia. Samoin on myös muita loistavia hempuja (jotka myös ovat
-kiteytynyttä vettä), joista ihmiset ovat aina tappaneet toisiaan ja
-riidelleet keskenään ihmissuvun alusta asti, hempuja, joiden kimallus
-ei kestä kuin muutaman vuosikymmenisen. Missä ovat nyt ne jalokivet,
-jotka loistivat Kleopatran otsalla tai säteilivät ihanan Helenan
-kulmilla?
-
-Toisena Esmondin Walcote'iin tulon jälkeisenä päivänä sai Tom Tusher
-luvan mennä lomalle ja hän läksi kaikkein parhaimmassa kauhtanassaan
-ja papinkauluksessaan kosimaan sitä nuorta naista, jonka pastori
-halusi naida. Se ei ollut mikään varakreivin leski, kuten ilmeni,
-vaan erään oluenpanijan leski Southamptonista. Hänellä oli muutaman
-tuhannen punnan myötäjäiset. Kelpo Tomin sydän oli niin erinomaisen
-kurin alainen, ettei itse Venuskaan olisi milloinkaan ilman
-myötäjäisiä saanut sitä lemmessä loimuamaan. Niinpä hän ratsasti pois
-hidaskulkuisella valakallaan tavoittelemaan juurevia rakkaitaan. Hän
-jätti Esmondin tämän armaan emännän ja hänen tyttärensä seuraan ja
-toverikseen Esmond sai nuoren lordin, joka oli ihastuksissaan sekä
-siitä, että sai tavata vanhan ystävän, kuin myös siitä, että sai
-syrjäyttää opettajansa ja latinalaiset kirjansa.
-
-Poika puhui asioista ja ihmisistä ja myös paljon itsestään,
-avomieliseen, teeskentelemättömään tapaansa. Helppoa oli havaita,
-että hän ja hänen sisarensa pitivät puolensa hellää äitiä vastaan,
-eikä ollut vaikeata huomata, että Frank oli äitinsä lemmikki ja
-suosikki, vaikka he usein riitelivät ja vaikka hyvä lady väitti
-rakastavansa molempia lapsiaan yhtä paljon. Lordi hallitsi koko
-taloa (lukuunottamatta kuitenkaan kapinallista Beatrixia) aivan
-yhtä yksinvaltaisesti nyt kuin ollessaan lapsi ja johtaessaan kylän
-poikia sotilasleikeissä ja kärkkäästi ruoskiessaan heitä, niinkuin
-mikäkin ankara korpraali. Tom Tusher puolestaan kohteli nuorta lordia
-niin kohteliaasti ja huomaavaisesti kuin aina arvohenkilöitä olipa
-tämän koko tai ikä mikä tahansa. Tätä nuorukaista tosiaankin olikin
-mahdotonta olla rakastamatta, niin avomieliset ja miellyttävät
-olivat hänen tapansa, hänen kauneutensa, hänen iloisuutensa, hänen
-naurunsa helinä ja hänen äänensä suloinen soitto. Minne ikänä hän
-meni, siellä hän lumosi ja hallitsi. Luulenpa hänen vanhan isoisänsä,
-tuomiorovastin ja jäykän, vanhan taloudenhoitajan, mrs. Pincotin,
-olleen yhtä suuressa määrin hänen orjiaan kuin hänen äitinsäkin
-oli. Esmond puolestaan havaitsi myös pian joutuneensa eräänlaisen
-lumouksen valtaan, jonka poika loi, ja olevansa tuon lumouksen orja
-kuten muutkin perheen jäsenet. Ilo, joka hänelle koitui jo Frankin
-seurasta ja keskustelustakin, oli suurempi kuin hän koskaan on tuntenut
-kenenkään muun miehen seurassa, olipa tämä keskustelussaan miten
-miellyttävä tahansa tai nerokkuudestaan kuuluisa. Hänen läsnäolonsa
-toi auringonpaistetta huoneeseen; hänen naurunsa, hänen lörpöttelynsä,
-hänen jalo kauneutensa ja muotonsa iloisuus ilostutti ja lumosi
-kuvaamattoman suuresti. Kun hän sai kuulla pienemmästäkin kurjuudesta
-painuivat hänen kätensä heti kukkaroa tavoittelemaan ja hän halusi aina
-antaa myötätuntonsa ja apunsa. Tapa, jolla naiset häntä rakastivat
-ja hemmoittelivat kun hän pari vuotta jälkeenpäin, vielä poikasena,
-tuli suureen maailmaan ja hullutukset, joita he tekivät hänen vuokseen
-(niinkuin hänkin heidän vuokseen) toi mieleen Rochesterin vaiheet,
-ja hänen voittonsa olivat Grammontin menestyksiä suuremmat. Hänen
-velkojansakin rakastivat häntä ja mitä kovasydämisimmät koronkiskurit
-sekä myös muutamat kauniin sukupuolen taipumattomat veikistelijät eivät
-saattaneet häneltä mitään kieltää. Hän ei ollut vähääkään älykkäämpi
-kuin kuka tahansa muu mies, mutta sen, mitä hän sanoi, hän toi ilmi
-sen näköisenä, että ei kukaan muu olisi voinut sitä niin sanoa eikä
-näyttää sennäköiseltä. Olen nähnyt naisten huvinäytelmään mennessään
-parveilevan hänen ympärillään Brysselissä teatterin eteisessä.
-Ja kun hän istui näyttämöllä, katselivat useammat henkilöt häntä
-kuin näyttelijöitä, pitäen silmällä hänen liikkeitään. Ja muistan
-Ramillies'ssa, kun hän haavoittui ja kaatui, miten iso, jykevä,
-punatukkainen skotlantilainen vääpeli heitti piilukeihäänsä maahan,
-purskahti itkemään kuin nainen, riuhtaisi hänet käsivarsilleen
-aivankuin hän olisi ollut pieni lapsi ja kantoi hänet pois tulesta.
-Tämä veli ja sisar olivat kaunein pari mitä koskaan on nähty, mutta
-heitä sai harvoin nähdä yhdessä sitten kun Frank lensi pois emon
-pesästä.
-
-Kun he istuivat päivällisellä kaksi päivää Esmondin saapumisen jälkeen
-(oli vuoden viimeinen päivä) päivänä, joka oli niin onnellinen Harry
-Esmondille, että sen nauttiminen veti vertaa kaikelle sille tuskalle,
-minkä hän oli kestänyt ja nyt unhottanut, nuori lordi täytti maljan
-ja pyysi Harrya täyttämään toisen ja joi sisarensa maljan, onnitellen
-häntä markiisittaren nimellä.
-
-"Markiisitarko!" virkkoi Harry kummastuneena, sillä hän tunsi jo sekä
-uteliaisuutta että mustasukkaisuutta.
-
-"Järjettömyyksiä, mylord", virkkoi Beatrix päätään kohauttaen. Rouva
-varakreivitär kohotti hetkiseksi katseensa Esmondiin ja loi sitten
-silmänsä maahan.
-
-"Markiisitar Blandford", sanoi Frank. "Vai et sinä tiedä -- eikö
-Punamaali-lohikäärme ole sinulle kertonut?" (Mylordilla oli tapana
-mainita Chelsean leskivarakreivitärtä tällä ja useilla muillakin
-nimillä.) "Blandford on saanut kiharan Trix-neidin hiuksista."
-Herttuatar tapasi poikansa polvistuneena Trix-neidin edessä ja antoi
-hänelle korvapuusteja ja sanoi, että "tohtori Haren on annettava
-hänelle vitsaa."
-
-"Toivon, että mr. Tusherkin antaisi vitsaa sinulle", virkkoi Beatrix.
-
-Mylady sanoi ainoastaan: "Minä toivon, ettet kerro mitään tällaisia
-tyhmiä juttuja muualla kuin kotona, Francis."
-
-"Sanani takeeksi sen totuudesta", jatkoi Frank. "Katsos äiti, miten
-Harry murjottaa ja miten Beatrix punastuu yhtä punaiseksi kuin
-hopeakaistoilla koristetut sukkansa."
-
-"Meidän lienee parasta jättää herrat viinin ja oman seuransa varaan",
-sanoi miss Beatrix, ja hän nousi kuin nuori kuningatar ja ravisti
-kahisevat, aaltoilevat verhonsa ympärilleen ja poistui huoneesta
-äitinsä seuraamana.
-
-Lady Castlewood katsahti uudestaan Esmondiin kumartuessaan suutelemaan
-Frankia. "Älä kerro noita tyhmiä juttuja, lapsi", hän sanoi. "Älä
-myöskään juo paljon viiniä, sir. Harry ei ole milloinkaan pitänyt
-viinin juomisesta." Ja ladykin poistui; hänellä oli yllään musta
-surupukunsa. Hän katsahti takaisin Esmondiin lempeä ilme kauniilla
-kasvoillaan.
-
-"Se on totista totta", virkkoi Frank siemaisten viiniä lordin elein.
-"Mitä pidät tästä Lissabonin viinistä -- väärentämätöntä Collaresta?
-Se on parempaa kuin päihdyttävä portviini. Saimme sitä eräässä
-espanjalaisessa laivassa, joka saapui Vigosta viime vuonna. Äitini
-osti sitä Southamptonista laivan ollessa siellä -- se oli 'Ruusu',
-kapteenina Hawkins."
-
-"Niin, minä tulin kotiin siinä laivassa", virkkoi Harry.
-
-"Se toi siis kotiin hyvän pojan ja hyvää viiniä", virkkoi mylord.
-"Totisesti, Harry, toivon, ettei sinulla olisi tuota kirottua puutetta
-kilvessäsi."
-
-"Ja miksi ei siinä saisi olla puutteellisuutta", kysäisi toinen.
-
-"No ajatteles, että minä menisin sotaan ja saisin surmani -- kaikki
-herrat menevät sotaan -- kuka silloin pitää huolen naisväestämme?
-Trix ei mitenkään jää kotiin; äiti on rakastunut sinuun -- niin, minä
-uskon, että äiti on rakastunut sinuun. Hän ylisti sinua aina ja puhui
-sinusta yhtämittaa. Ja kun hän meni Southamptoniin laivaa katsomaan,
-keksin koko jutun. Mutta huomaathan, että se on mahdotonta. Me olemme
-Englannin vanhinta sukua; saavuimme Englantiin Wilhelm Valloittajan
-mukana. Me olimme tosin vain parooneja -- mutta mitä se haittaa. Se
-oli olosuhteiden pakko -- Jaakko ensimmäinen pakoitti siihen isoisän
-isän. Mutta me olemme arvonimien yläpuolella; me vanhat englantilaiset
-ylimykset emme niitä kaipaa. Kuningatar voi tehdä herttuan koska
-haluaa. No esimerkiksi Blaudfordin isä, herttua Churchill ja herttuatar
-Jennings, mitä he ovat, Harry? Hitto vie, sir, mitä he ovat,
-nostaakseen nenäänsä meidän edessämme? Missä olivat he silloin, kun
-esi-isämme ratsasti kuningas Henrikin rinnalla Agincourtin taistelussa
-ja täytti Ranskan kuninkaan maljan Poitiersin taistelun jälkeen? Kautta
-Yrjänän, sir, miksi ei Blandford naisi Beatrixia? Jumal'auta, hän
-_nai_ Beatrixin tai muuten minä puutun asiaan. Me menemme avioliittoon
-Englannin parhaiden sukujen kanssa, ei muiden kuin Englannin parhaan
-suvun. Sinä olet Esmond, ja ethän voi korjata syntymääsi, poikaseni.
-Mutta otetaanpas uusi pullo esiin! Mitä, eikö enää? Olen juonut kolme
-neljännestä tästä itse. Vietin monta monituista yötä isäni kanssa.
-Seisoit hänen vierellään miehen lailla, Harry; seisoit sukusi tukena.
-Sinä et voi auttaa onnettomuuttasi, tietäähän sen -- ei kukaan ihminen
-voi."
-
-Vanhempi herroista ilmoitti lähtevänsä emäntänsä teepöytään.
-Nuorukainen alkoi posket punaisina ja ääntään koroittaen laulaa jotain
-laulunpätkää ja poistui huoneesta. Hetken kuluttua Esmond kuuli hänen
-kutsuvan koiriaan ja yllyttävän niitä puheillaan ja lukemattomat hänen
-liikkeensä ja ilmeensä, äänen vivahteet ja käynti toivat Esmondin
-mieleen lordivainajan, Frankin isän.
-
-Ja niin kului vuoden viimeinen ilta. Perhe erkani paljon ennen
-keskiyötä, epäilemättä koska lady Castlewood muisti edellisiä
-uudenvuodenaattoja, jolloin onnenmaljoja juotiin ja nauru raikui hänen
-seurassaan, jolle vuodet, mennyt, nykyinen ja tuleva, olisivat kuin
-yksi ainut. Hän ei siis välittänyt istua lastensa seurassa ja kuunnella
-tuomiokirkon kellojen ilmoittavan vuoden 1703:n syntymistä. Esmond
-kuuli kellojen kumahtelun istuessaan omassa kamarissaan, haaveillessaan
-siellä olevan hiipuvan takkavalkean ääressä; ja hän kuunteli kellojen
-viimeisiä ääniä katsellessaan akkunastaan kaupunkia kohti, ja
-tuomiokirkon suuret, harmaat tornit kohosivat sumuista taivasta vasten
-ja ylhäällä tuikkivat kirkkaat tähdet.
-
-Näiden loistavien taivaankappalten näkeminen pani hänet ajattelemaan
-toisia valomeriä. "Ja hänen silmänsä ovat siis jo kokeilleet tehoaan",
-ajatteli Esmond, "mutta keneen? -- kuka voi sen minulle kertoa?"
-Onni oli, että hänen serkkunsa oli lähellä, ja Esmond tiesi, ettei
-hänen olisi vaikea saada selville Beatrix-neidin tarinaa pojan
-yksinkertaisista puheista.
-
-
-
-VIII luku.
-
-PERHEPAKINAA.
-
-Mitä Harry ihaili ja mikä hänet lumosi tuossa kauniissa sukulaispojassa
--- sillä miksi olisi hän tuota lumousta vastustanut -- oli se tyyni
-käskevyys, jonka nuori lordi omaksui, aivankuin käskeminen olisi
-hänen eittämätön oikeutensa ja koko maailman (joka oli arvossa häntä
-alempana) tulisi kumartaa varakreivi Castlewoodia.
-
-"Minä tunnen asemani, Harry", sanoi hän. "Minä en ole ylpeä --
-Winchesterin yliopiston pojat väittävät minua ylpeäksi; mutta ylpeä
-minä en ole. Minä olen vain varakreivi Francis James Castlewood
-Irlannin aatelistossa. Olisin saattanut olla -- tiedätkö sitä? --
-Esmondin markiisi ja jaarli Francis James Englannin ylimystössä.
-Mutta lordivainaja kieltäytyi arvonimestä, jonka hänelle tarjosi
-minun kummini, entinen Majesteetti. Sinun tulee se tietää -- olet
-meidän perhettämme, katsos -- minkä sinä sille voit, ettei kilpesi
-ole täydellinen, Harry kulta. Mutta siitä huolimatta kuulut erääseen
-Englannin parhaaseen sukuun. Ja sinä seisoit isäni vierellä ja Luoja
-auta, minä seison sinun vierelläsi! Sinä et tule koskaan olemaan
-ystävää vailla, Harry, niinkauan kuin Francis James varakreivi
-Castlewoodilla on killinkikään. Nyt on vuosi 1703 ja minä tulen
-täysikäiseksi vuonna 1709. Minä menen takaisin Castlewoodiin; tulen
-aina asumaan Castlewoodissa. Minä korjaan täydelleen tuon talon.
-Minun omaisuuteni on siihen mennessä lisääntynyt ihan riittävästi.
-Varakreivivainaja käytti väärin minun omaisuuttani ja jätti sen
-perin huonoon tilaan. Äitini elää säästävästi, kuten näet ja pitää
-minua niin, ettei se juuri sovellu näiden valtakuntain päärille.
-Minullahan on vain pari hevosta, opettaja ja mies, joka samalla on
-sekä kamaripalvelija että tallirenki. Mutta kun tulen täysi-ikäiseksi,
-niin pannaan nämä asiat tolalleen, Harry. Talomme on oleva sellainen
-kuin sen tulee olla. Ja sinä tulet aina Castlewoodissa käymään,
-eikö totta? Sinulle on aina varattuna kaksi linnan pihalta johtavaa
-huonetta. Ja jos joku halveksuu sinua, hitto heidät periköön, silloin
-varokoot _minua!_ Minä nain aikaisin -- todennäköisesti on Trix jo
-siihen mennessä oleva herttuatar. Tykinkuulahan voi pyyhkäistä hänen
-ylhäisyytensä minä päivänä tahansa, tietäähän sen."
-
-"Kuinka?" kysäisi Harry.
-
-"Vaiti, poikaseni!" virkkoi mylord. "Olet meidän perhettämme --
-olet uskollinen meille, kautta Yrjänän, ja minä siis kerron sinulle
-kaikki. Blandford on naiva hänet -- tai --" ja tässä asetti kreivi
-pienen kätensä miekkansa kahvalle -- "ymmärrät loput. Blandford tietää
-kumpi meistä kahdesta on parempi aseenkäyttäjä. Minä voin hänet
-kukistaa floretin tai keihään tai miekan tai tikarin käytössä, jos
-häntä haluttaa kokeilla. Olen häntä koetellut, Harry, ja hän tietää,
-totisesti, että minä en ole mikään leikinkappale."
-
-"Mutta et tarkoita", virkkoi Harry, salaten nauruansa vaikka ei
-kummastustaan, "että voit miekalla pakottaa lordi Blandfordin,
-kuningaskuntamme ensimmäisen miehen pojan, naimaan sisaresi?"
-
-"Tarkoitan, että olemme serkkuja äidin puolelta, vaikka eihän siinä ole
-mitään ylpeilemistä. Tarkoitan, että Esmond on Churchillin arvoinen.
-Ja kun kuningas palaa, on Esmondin markiisin sisar oleva minkä tahansa
-kuningaskuntamme aatelismiehen tyttären vertainen. Koko Englannissa
-on vain kaksi markiisia: William Herbert, Powisin markiisi ja Francis
-James, Esmondin markiisi. Ja kuule, Harry -- tee nyt vala, ettet
-milloinkaan puhu tästä. Anna minulle kunniasanasi gentlemannina, sillä
-sinä _olet_ gentlemanni, vaikka oletkin --"
-
-"No, anna kuulua, anna kuulua!" virkkoi Harry hieman kärsimättömänä.
-
-"No, kun siis äitimme varakreivivainajaa kohdanneen onnettomuuden
-jälkeen meni meidän kanssamme Lontooseen pyytämään oikean tuomion
-täytäntöön panoa teille kaikille, (mitä Mohuniin tulee, tahdon hänen
-verensä yhtä varmaan kuin nimeni on varakreivi Francis Esmond) niin
-me menimme asumaan serkkumme, lady Marlborough'n luo, jonka kanssa
-olimme olleet riidoissa kauan aikaa. Mutta onnettomuuden tullessa hän
-seisoi sukunsa tukena. Ja niin teki myös leskivarakreivitär ja niin
-teit sinäkin. No niin, sir, sillävälin siis kun äitini oli vetoamassa
-edesmenneeseen Oranian prinssiin -- en tahdo koskaan sanoa häntä
-kuninkaaksi -- ja sillävälin kuin sinä olit vankilassa, me asuimme
-lordi Marlborough'n talossa. Lordi ei joutunut olemaan kotonaan, hän
-kun oli sotaväen mukana Hollannissa. Ja silloin -- mutta kuule, Harry,
-ethän sitten kerro?"
-
-Harry vannoi uudestaan pitävänsä asian salassa.
-
-"No niin, pidimme kaikella tavalla hauskaa, kuten ymmärrät. Ja
-herttuattarella oli tapana suudella minua ja niin tekivät myös hänen
-tyttärensä ja Blandford rakastui niin turkasesti Trixiin ja Trix piti
-hänestä. Ja eräänä päivänä Blandford -- hän suuteli Beatrixia oven
-takana -- niin hän teki -- ja herttuatar sai hänet kiinni siitä ja
-silloin häh antoi semmoisen läimäyksen sekä Trixin että Blandfordin
-korville -- olisitpa vain nähnyt! Ja sitten hän sanoi, että meidän
-on heti poistuttava ja solvasi äitiä, joka muka oli perillä asiasta;
-mutta eihän hän koko aikana jaksanut ajatella muuta kuin isää. Ja niin
-tulimme sieltä Walcote'iin -- Blandford oli pantu arestiin eikä hänen
-annettu tavata Trixiä. Mutta minä pääsin pujahtamaan hänen luokseen.
-Minä kiipesin vesiränniä pitkin ylös ja pääsin sisään akkunasta, jonka
-ääressä hän itki."
-
-"Markiisi", sanoin minä, sitten kun hän oli aukaissut akkunan ja
-auttanut minut sisään, "te tiedätte, että minä kannan miekkaa; minä
-katsos olin vienyt sen mukanani."
-
-"Oi, varakreivi", sanoi hän -- "oi, rakas Frank!" ja hän heittäytyi
-käsivarsilleni ja alkoi itkeä ja huutaa: "Minä rakastan Beatrix-neitiä
-niin, että minä kuolen, jos en saa häntä omakseni."
-
-"Rakas Blandford", sanoin minä, "olet kovin nuori ajattelemaan
-naimista." Sillä hän oli vain viisitoistavuotias ja sen ikäinen
-nuorimies tuskin voi sitä ajatella.
-
-"Mutta minä odotan vaikka kaksikymmentä vuotta, jos hän vain huolii
-minusta", sanoi hän. "Minä en mene koskaan naimisiin -- en, en, en,
-muiden kuin hänen kanssaan, en, en ruhtinattarenkaan kanssa, vaikka
-muut puuhaisivat sitä miten paljon tahansa. Jos Beatrix odottaa minua,
-niin hänen Blandfordinsa vannoo olevansa uskollinen. Ja hän kirjoitti
-lapun, -- hän ei kirjoittanut sitä oikein sillä hän kirjoitti olen
-valmis _vereläni alekirioittaman,_ joka, kuten tiedät, Harry, ei ole
-oikein -- ja vannoi, ettei hän naisi ketään muuta kuin jalosukuisen
-neidin Gertrude Beatrix Esmondin, rakkaimman ystävänsä, Francis
-Jamesin, Esmondin neljännen varakreivin, ainoan sisaren. Ja niin annoin
-minä hänelle medaljongin, jossa oli Beatrixin hiuksia."
-
-"Jossako oli Beatrixin hiuksia?" huudahti Esmond.
-
-"Niin. Trix antoi sen minulle herttuattaren kanssa riideltyämme
-juuri sinä päivänä. Mutta aivan varmaan en minä sitä tarvinnut; minä
-annoin siis sen Blandfordille, ja me suutelimme toisiamme erotessamme
-ja sanoimme: hyvästi veli! Ja minä laskeuduin takaisin vesiränniä
-myöten ja lähdimme kotiin vielä sinä iltana. Sitten hän meni King's
-College'iin Cambridge'iin, ja minä menen myös pian Cambridge'iin. Ja
-jos ei hän pysy sanassaan (hän on kirjoittanut vain kerran), niin hän
-tietää, että minä kannan miekkaa, Harry. Tule, menkäämme katsomaan
-kukkotaistelua Winchesteriin."
-
-"Mutta olenpa varma", hän jatkoi hetken kuluttua, "ettei Trixin sydän
-murru hänen tähtensä. Herra nähköön! missä ikänä hän vain miehen näkee,
-siellä hän alkaa koetella silmiensä voimaa häneen. Ja nuori sir Wilmot
-Crawley Queen's Crawley'sta ja Anthony Henley Alresfordista mittelivät
-miekkoja hänen tähtensä Winchesterin kokouksessa kuukausi sitten."
-
-Sinä yönä ei Harryn uni ollut läheskään niin virkistävä eikä suloinen
-kuin se oli ollut kahtena ensimmäisenä iltana hänen saapumisensa
-jälkeen Walcotiin. "Nuo kirkkaat silmät ovat siis jo loistaneet
-toiselle", hän ajatteli, "ja nuo sievät huulet tai ainakin posket ovat
-jo alkaneet sen työn, jota varten ne luotiin. Tässä on tyttö, joka
-ei vielä ole kuuttatoista täyttänyt ja eräs nuori herra huokailee jo
-hänen hiuskiharansa ääressä ja kaksi maalaisherraa on jo valmiina
-katkaisemaan toistensa kaulat saadakseen kunnian tanssia hänen
-kanssaan. Mikä narri olenkaan, vaivatessani itseäni tällä intohimolla
-ja kärventäessäni siipiäni tällä tyhmällä tulella! Siipiänikö? --
-miksi ei yhtä hyvin kainalosauvoja? Meidän välillämme on kyllä
-vain kahdeksan vuoden ikäero, mutta tosielämässä minä olen häntä
-kolmekymmentä vuotta vanhempi. Miten saattaisin koskaan toivoa voivani
-miellyttää hiomattomilla tavoillani ja järeillä kasvoillani niin
-suloista olentoa? Kuuntelisiko hän milloinkaan, vaikka vakuuttaisin
-omistavani miten paljon tahansa ansiota ja luoneeni itselleni nimen.
-Hänen siis täytyy tulla rouva markiisittareksi ja minun täytyy
-jäädä nimettömäksi äpäräksi. Oi isäntäni, isäntäni!" (Esmond alkoi
-lohduttoman surullisesti ajatella valaa, jonka oli tehnyt kuolevalle
-lordiparalleen). "Oi emäntäni, armain ja lempein, oletko tyytyväinen
-uhriin, jonka orporaukka tekee puolestasi, hän, jota rakastat ja joka
-rakastaa sinua niin suuresti?"
-
-Sitten tuli kiusaus rajumpana. "Sana vain", ajatteli Harry, "pieni
-selitys, ja kaikki tämä muuttuisi; mutta ei, minä olen vannonut
-hyväntekijäni kuolinvuoteen ääressä. Hänen ja hänen omaistensa vuoksi,
-menneiden päivien siunaavan rakkauden ja ystävällisyyden vuoksi annoin
-hänelle lupaukseni; ja vanhurskas Jumala antakoon minulle voimaa
-pysymään sanassani!"
-
-Seuraavana, päivänä hänen armas emäntänsä huomasi, mitä hänen
-mielessään liikkui vaikka Esmond ei antanut mitään merkkiä siitä, vaan
-koetti olla tavallista iloisempi ja hauskempi, kun hän aamiaisella
-kohtasi ystävänsä. Lady, jonka kirkkaat silmät huomasivat Esmondin
-jokaisen sielunliikkeen, näki että jokin vaivasi häntä, sillä hän
-katsoi Esmondiin huolestuneesti useamman kerran aamiaisen aikana, ja
-kun tämä sen jälkeen meni huoneeseensa, seurasi lady häntä sinne hetken
-perästä ja koputti hänen ovelleen.
-
-Koko asia selvisi varmaankin ladylle heti, kun hän astui huoneeseen,
-sillä hän keksi nuoren herran matkalaukkuaan täyttämässä. Esmond oli
-panemassa toimeen päätöstä, johon hän edellisenä iltana oli tullut,
-että nopeasti pakenisi tätä kiusausta.
-
-Lady sulki oven hyvin huolellisesti ja nojasi sitten siihen kovin
-kalpeana, kädet ristissä edessään, katsellen nuoreen mieheen, joka oli
-polvistuneena matkalaukkunsa ääressä. "Niinkö pian sinä menet?" hän
-sanoi.
-
-Esmond nousi seisomaan ja kenties punastui, kun hänet noin yllätettiin
-ikäänkuin itse teossa, ja tarttui toiseen ladyn somista pikku käsistä
--- se oli se, jossa oli hänen vihkimäsormuksensa -- ja suuteli sitä.
-
-"Kaikkein parasta on niin, armahin lady", hän sanoi.
-
-"Minä tiesin jo aamiaisella, että sinä menisit. Minä -- minä luulin
-ensin, että viipyisit. Mitä on tapahtunut? Miksi et voi kauemmin viipyä
-luonamme? Mitä on Frank sinulle kertonut -- puhelitte keskenänne
-myöhään viime yönä?"
-
-"Chelseasta myönnettiin minulle vain kolmen päivän loma", Esmond
-vastasi niin iloisesti kuin hän kykeni. "Tätini -- hän antaa minun
-sanoa itseään tädiksi -- on nyt emäntäni! Häntä saan kiittää
-upseerinarvostani ja koreasta takistani. Hän on ottanut minut
-kultaiseen suosioonsa; ja uuden kenraalini pitäisi tulla Chelsea'hen
-päivälliselle huomenna -- kenraali Lumley'n. Hän on määrännyt minut
-adjutantikseen ja minun pitää saada kunnia palvella häntä. Kas, tässä
-on kirje leskivarakreivittäreltä. Posti toi sen eilen illalla, mutta
-minulla ei ollut halua puhua siitä, sillä pelkäsin, että viimeinen,
-hauska yhdessä olomme häiriintyisi."
-
-Mylady vilkaisi kirjeeseen ja laski sen sitten kädestään hieman
-ylenkatseellisen hymyn päilyessä hänen kasvoillaan. "Sen lukeminen ei
-ole tarpeen", hän sanoi. (Hyvä olikin, ettei hän sitä tehnyt, sillä
-Chelsean viesti, joka oli leskikreivitärparan tavallista ranskalaista
-sekamelskaa, myönsi Esmondille pitemmän loman kuin hän oli sanonut.
-'Je vous donne', kirjoitti jalo rouva, 'oui jour, pour vous fatigay
-parfaictement de vos parens fatigans') -- "kirjeen lukeminen ei ole
-tarpeen", hän sanoi. "Mitä Frank sinulle kertoi viime yönä?"
-
-"Hän ei kertonut minulle paljonkaan sellaista mitä en olisi tiennyt",
-Esmond vastasi. "Mutta olen ajatellut sitä vähäistä ja tämä on tulos:
-minulla ei ole mitään oikeutta nimeen, jota kannan, hyvä lady, ja
-vain teidän kärsivällisyytenne ansiota on, että saan sitä kantaa. Jos
-hetkisen ajattelinkin sellaista, mikä varmaan on liikkunut teidänkin
-mielessänne --"
-
-"Niin, se on liikkunut, Harry", virkkoi lady. "Olen sitä ajatellut ja
-ajattelen yhä. Ja minä nimittäisin mieluummin pojakseni sinua kuin
-ylhäisintä Euroopan ruhtinaista -- juuri niin, kuin ylhäisintä Euroopan
-ruhtinaista. Sillä kukapa heistä on niin hyvä ja niin urhea ja kuka
-rakastaisi äitiään niinkuin sinä rakastat? Mutta on esteitä, joita äiti
-ei voi mainita."
-
-"Minä tunnen ne", sanoi mr. Esmond, keskeyttäen hymyllään ladyn puheen.
-"Tiedän, että esteenä ovat sir Wilmot Crawley Queen's Crawleystä ja
-mr. Anthony Henley Grangesta ja Mylord Blandfordin markiisi, joka
-tuntuu olevan suosittu kosija. Pyydätte vain minua kantamaan rouva
-markiisittaren värejä ja tanssimaan hänen häissään."
-
-"Oi, Harry, Harry, mikään näistä hullutuksista ei minua peloita",
-lady Castlewood huudahti. "Lordi Churchill on vain lapsi ja hänen
-haaveilunsa Beatrixista oli vain poikamaista hullutusta. Hänen
-vanhempansa näkisivät hänet mieluummin haudassa kuin avioliitossa
-alempiarvoisen kanssa. Ja luuletko, että minulla on halua ryhtyä
-tavoittelemaan miestä Francis Esmondin tyttärelle, tai että alistuisin
-työntämään tyttäreni tuohon ylpeään perheeseen, missä hän vain
-aiheuttaisi riidan pojan ja vanhempien välille ja tulisi kohdelluksi
-alempiarvoisena. Semmoinen matalamielisyys on minusta inhoittavaa.
-Beatrix halveksisi sitä. Oi Harry, vika ei ole sinussa vaan
-Beatrixissa. Minä tunnen teidät molemmat ja rakastan teitä: tarvitseeko
-minun sitä rakkautta nyt hävetä? Ei, ei koskaan, ja sinäkö, rakas
-Harry, olisit ansioton! Minä vapisen Beatrix-parkani vuoksi -- jonka
-itsepäisyys peloittaa minua. Hänen mustasukkaista luonnettaan (minun
-sanotaan myös olleen mustasukkaisen, mutta Jumalan kiitos, olen nyt
-parantunut tuosta synnistä) ja turhamaisuuttaan eivät mitkään sanani
-eivätkä rukoukseni voi parantaa -- vain kärsimykset, vain kokemus ja
-perästäpäin tuleva katumus. Oi Henry, hän ei tee onnelliseksi sitä
-miestä, joka häntä rakastaa. Poistu täältä poikani, jätä hänet. Rakasta
-meitä aina ja ajattele meitä ystävällisesti. Ja minuun nähden tiedät
-rakkaani, että näiden seinien sisäpuolella on kaikki se, mitä minä
-maailmassa rakastan."
-
-Havaitsiko Esmond myöhemmässä elämässään tosiksi ne sanat, jotka hänen
-hellä emäntänsä surullisella mielellä lausui? Esmondia varoitettiin;
-mutta varmaan ovat myös muut ennen häntä ja hänen jälkeensä saaneet
-varoituksia, ja hänkin hyötyi siitä saman verran kuin useat muut.
-
-Nuori varakreivi oli kovin suruissaan kun hän sai kuulla, ettei Harry
-voinut tulla hänen kanssaan kukkotaisteluun, koska tämän täytyi mennä
-Lontooseen. Mutta varmaankin mylord tunsi itsensä lohdutetuksi, kun
-Hampshiren kukot voittivat kilpailun ja hän sai nähdä jok'ainoan
-taistelun ja soveliaasti pöyhkeillä hävinneille Sussexin herroille.
-
-Kun Esmond ratsasti kaupunkia kohti, tuli hänen palvelijansa hänen
-rinnalleen ja kertoi nauraen, että miss Beatrix oli ottanut, esiin
-uuden puvun ja siniset sukat esiintyäkseen päivällispöydässä niissä
-ja että hän oli tullut raivoihinsa ja antanut palvelijattarelleen
-korvapuustin saatuaan kuulla, että Esmond oli lähdössä pois. Miss
-Beatrixin palvelijatar, mies kertoi, tuli palvelijain saliin itkien ja
-poski yhä lyönnistä punaisena. Mutta Esmond käski jyrkästi palvelijansa
-vetäytymään taakseen ja vaikenemaan ja ratsasti eteenpäin pää täynnä
-ajatuksia -- muutamia surullisia ja muutamia sanomattoman armaita ja
-mieluisia.
-
-Hänen emäntänsä, josta hän oli ollut vuoden erossa, oli taas hänen
-rakas emäntänsä. Perhe, josta hän oli ollut erotettu ja jota hän
-mitä hellimmällä kiintymyksellä rakasti, oli taas hänen perheensä.
-Beatrixin kauneus, jos se hänelle säteili, säteili ystävällisesti,
-ja hän suhtautui siihen samanlaisella ihastuksella kuin nähdessään
-hymyävien madonnain kauniita muotokuvia Cadizin luostarissa, kun hän
-oli lippuineen siellä lähetystoimissa. Vaikeata on sanoa minkälaisin
-tuntein Esmond suhtautui emäntäänsä. Hänen kohtaamisensa oli tuottanut
-onnea eikä eroaminen tuottanut mitään suurta tuskaa. Pojan hellyys,
-rakkaus, joka oli sekä kunnioitusta että huolenpitoa, täytti Esmondin
-mielen, kun hän ladyä ajatteli. Ja Esmond rukoilee, että se pyhä tuli
-aina palaisi, olipa hän ladyä lähellä tai etäällä hänestä, siitä
-hetkestä tähän ja tästä hetkestä kuolemaan ja sen jälkeiseen aikaan.
-
-
-
-IX luku.
-
-OTAN OSAA 1704:N SOTARETKEEN.
-
-Sitten mr. Esmond ratsasti Lontooseen ja jos leskivarakreivitär olikin
-ollut vihainen tämän pikaisesta lähdöstä, niin hän nyt oli tavattoman
-iloinen tämän nopeasta palaamisesta.
-
-Esmond meni heti kunniavierailulle uuden kenraalinsa, Lumleyn luo,
-joka otti hänet suosiollisesti vastaan. Hän oli tuntenut Esmondin
-isän ja hän oli myös, niinkuin häntä huvitti sanoa, saanut mitä
-parhaimmat tiedot mr. Esmondista upseerilta, jonka adjutanttina tämä
-oli ollut Vigo-retkellä. Mr. Esmond oli kuluneena talvena kirjoitettu
-luutnantiksi brigaadipäällikkö Webbin jalkaväkirykmenttiin, joka
-silloin oli päällikköineen Flanderissa. Mutta koska Esmond nyt
-kiinnitettiin mr. Lumleyn seurueeseen, ei hän liittynyt omaan
-rykmenttiinsä ennen kuin vuoden perästä, palattuaan Blenheimin
-sotaretkeltä, joka taisteltiin seuraavana vuonna. Se sotaretki alkoi
-hyvin aikaisin. Meidän väkemme marssivat leireistään, kun talvi
-tuskin vielä oli kulunut, ja sijoittuivat Bonnin kaupunkiin Reinin
-varrella, herttuan toimiessa ylipäällikkönä. Hänen ylhäisyytensä
-liittyi armeijaan kovin syvän surun painostamana; hänellä oli suruharso
-hihassaan ja koko hänen perheensä oli surussa. Ja sama postilaiva,
-joka toi ylipäällikön, toi myös kirjeitä sotaväelle, joka oli saapunut
-määräpaikkaan ennen ylipäällikköä; kirjeiden joukossa oli myös
-Esmondille tämän rakkaalta emännältä, ja se kirje oli Esmondista hyvin
-mielenkiintoinen.
-
-Nuori markiisi Blandford, hänen ylhäisyytensä poika, joka oli otettu
-oppilaaksi King's College'iin Cambridge'issa, (nuori varakreivi oli
-myös ollut Cambridge'issa Trinity College'issa ja mr. Tusher oli hänen
-ohjaajanaan) oli saanut rokon ja oli kuusitoistavuotiaana kuollut. Niin
-olivat Frank-paran suunnitelmat sisarensa ylenemisestä tuhoutuneet ja
-tuo viaton lapsellinen intohimo tukahtunut alkuunsa.
-
-Lady olisi suonut Esmondin palaavan -- ainakin viittasivat hänen
-kirjeensä siihen. Mutta vihollisen edessä oltaessa oli tämä mahdotonta
-ja nuori mies oli vaatimattomalta osaltaan mukana piirityksessä, jota
-ei tarvitse tässä kuvailla, ja hänellä oli onni päästä siitä ilman
-minkäänlaista vammaa ja juoda päällikkönsä malja, kun vihollinen
-oli antautunut. Hän oli yhtä mittaa sotapalveluksessa tämän vuoden
-eikä ajatellut pyytää lomaa kuten muutamat hänen vähemmän onnelliset
-ystävänsä tekivät; nämä hukkuivat tuossa hirmumyrskyssä, joka sattui
-marraskuun loppupuolella, myrskyssä "mi yllä Britannian raivoon sai",
-(kuten mr. Addison siitä lauloi) ja jossa kymmeniä parhaita laivojamme
-ja 15,000 merisotilastamme hukkui.
-
-Sanottiin, että herttuamme oli ihan murtunut onnettomuudesta, joka
-oli kohdannut hänen perhettään; mutta hänen vihollisensa havaitsivat,
-että hän kykeni heidät kukistamaan sekä myös hallitsemaan suruansa.
-Vaikka tämän suuren päällikön toimenpiteet olivat olleet onnellisia
-menneenä vuonna, voitti ne kuitenkin täydellisesti hänen ylväs
-voittonsa seuraavalla sotaretkellä. Korkea ylipäällikkö meni
-Englantiin Bonnin taistelun jälkeen, ja armeijamme vetäytyi takaisin
-Hollantiin, jossa hänen ylhäisyytensä uudelleen järjesti joukot
-huhtikuussa vuonna 1704 saavuttuaan Harwichista ja astuttuaan maihin
-Maesland Sluyissa. Sieltä hänen ylhäisyytensä saapui heti Haagiin,
-jossa hän otti vastaan ulkomaiden lähettiläät, johtavat upseerit ja
-muita huomattavia henkilöitä. Mitä suurimpia kunnianosoituksia tuli
-joka paikassa hänen ylhäisyytensä osaksi -- Haagissa, Utrechtissa,
-Ruremondeasa ja Maestrichtissa. Kansalliset viranomaiset tulivat
-vastaanottamaan hänen vaunujaan, hänen saapumistaan tervehdittiin
-tykeillä, komeita valtaistuintelttoja pystytettiin hänelle sinne,
-missä hän viipyi ja juhlatilaisuuksia valmistettiin niille lukuisille
-herroille, jotka kulkivat hänen seurueessaan. Hänen ylhäisyytensä
-tarkasti uudelleen paikallisen ylipäällikön joukot Liegen ja
-Maestrichtin välillä, sekä sen jälkeen englantilaiset voimat, jotka
-olivat kenraali Churchillin johdon alaisina lähellä Bois-le-Ducia.
-Ryhdyttiin kaikkiin valmistuksiin pitkää marssia varten, ja armeija
-sai suureksi ylpeydekseen kuulla, että ylipäällikön tarkoitus oli
-siirtää sota Alankomaista muualle ja marssia Mosel-joen vartta myöten.
-Ennenkuin jätimme Maestrichtissa olevan leirimme, saimme kuulla, että
-ranskalaisetkin retkeilivät marski Villeroyn johdolla Moselia, kohti.
-
-Toukokuun loppupuolella saapui armeijamme Koblenziin. Ja seuraavana
-päivänä hänen ylhäisyytensä ja kenraalit, jotka seurasivat häntä,
-menivät vierailulle Trierin vaaliruhtinaan luokse hänen linnaansa
-Ehrenbreitsteiniin, ja sillävälin kuin herttuata huvitettiin suuressa
-juhlassa, jonka vaaliruhtinas oli järjestänyt, kulkivat ratsuväki ja
-rakuunat Reinin yli. Kaikki oli vielä uutuuden viehätystä, juhlimista
-ja loistoa -- suuren ja kunniakkaan armeijan ylväs marssi ystävällisen
-maan läpi ja varmaan myös läpi ihanampani paikkojen niitä koskaan olen
-nähnyt.
-
-Jalkaväkemme ja tykistö, jotka seurasivat ratsuväkeä mahdollisimman
-nopeasti, meni Reinin ylitse Ehrenbreitsteinin alapuolelta ja
-eteni siten Casteliin, Mainzia vastapäätä, jossa kaupungissa hänen
-ylhäisyyttään päälliköineen ja saattueineen maihinnousupaikassa
-odottivat vaaliruhtinaan vaunut; ne veivät heidät vaaliruhtinaan
-palatsiin kanuunain jylistessä; ja niin juhlittiin herttuata taas
-suurenmoisesti. Gidlingen Baijerissa oli määrätty armeijan yhteiseksi
-kokoontumispaikaksi, ja sinne kulkivat nyt eri teitä englantilaisten,
-hollantilaisten ja tanskalaisten koko voimat ja saksalaiset apujoukot.
-Jalkaväki ja tykistö kulki Neckarin yli Heidelbergin kohdalta kenraali
-Churchillin johdon alaisena; ja Esmondilla oli tilaisuus nähdä tuo
-kaupunki ja linna, jotka kerran olivat olleet niin kuuluisat ja kauniit
-(vaikka ranskalaiset olivat ne Turennen johtamina saartaneet ja
-tuhonneet viime sodassa); hän sai nähdä paikan, jossa hänen isoisänsä
-oli palvellut kaunista ja onnetonta Pfalzin vaaliruhtinatarta,
-ensimmäisen Kaarle-kuninkaan sisarta.
-
-Mindelsheimissä tuli kuuluisa Savoijin prinssi vierailulle
-ylipäällikkömme luo, ja kaikki me tunkeilimme innostuneina esiin
-saadaksemme edes vilaukselta nähdä tuon loistavan ja pelottoman
-soturin. Sotaväkemme asetettiin kunniatervehdystä tekemään prinssin
-eteen, jota huvitti osoittaa ihailuaan tätä jaloa englantilaista
-armeijaa kohtaan. Viimein saimme viholliset näkyviimme Dillingenin
-ja Lawingenin välillä, ja näiden kahden armeijan välissä oli Brentz.
-Vaaliruhtinas, joka päätteli, että Donauworth olisi hänen ylhäisyytensä
-hyökkäyspaikka, lähetti suuren osaston parhaita joukkojaan kreivi
-Darcosin avuksi, joka oli asettunut lähellä olevaan Schellenbergin
-kaupunkiin. Sinne oli tehty mahtavia vallihautoja ja tuhansia
-työsotilaita oli asetettu vahvistamaan asemaa.
-
-Heinäkuun toisena päivänä herttua teki hyökkäyksen tätä asemaa
-vastaan, ja tuskin tarvinnee mainita minkälainen menestys meillä oli.
-Herttualla oli edetessään kuusituhatta englantilaista ja hollantilaista
-jalkamiestä, kolmekymmentä eskadroonaa ratsuväkeä ja kolme rykmenttiä
-keisarillisia kyrassiereja. Hän kulki joen yli ratsuväen etupäässä.
-Vaikka väkemme hyökkäsi verrattoman rohkeasti ja raivoisasti --
-syöksyen ihan vihollisen tykkejä vasten ja saaden surmansa sen
-varuksien edessä -- työnnettiin meidät useita kertoja takaisin emmekä
-me olisi aikeessamme onnistuneet, elleivät Badenin prinssin johtamat
-keisarilliset olisi tulleet apuun, jolloin vihollinen ei kyennyt meitä
-vastustamaan. Me ahdistimme sen juoksuhautoihin tehden siellä hirveätä
-surmantyötä, ja niin ihan Tonavalle asti, jossa suuri osa vihollisen
-joukkoja, seuraten päällikköjensä, kreivi Darcosin ja itsensä
-vaaliruhtinaan esimerkkiä, koetti pelastautua uimalla. Armeijamme
-marssi Donauworthiin, jonka baijerilaiset olivat tyhjentäneet ja jossa
-vaaliruhtinaan sanottiin aikoneen antaa meille lämmin vastaanotto
-polttamalla meidät vuoteisiimme -- sillä talojen alla olevien
-kellarien, kun me otimme ne huostaamme, havaittiin olevan olkia täynnä.
-Mutta vaikka soihdut yhä olivat siellä, niin olivat soihdunkantajat
-livistäneet tiehensä. Kaupunkilaiset saivat talonsa pelastetuiksi
-ja ylipäällikkömme otti haltuunsa vihollisen ruoka- ja ampumavarat
-varastohuoneista, puodeista ja makasiineista. Viisi päivää myöhemmin
-laulettiin suuri "Te Deum" prinssi Ludwigin armeijassa, ja meidän
-armeijassamme pidettiin hartaan juhlallinen kiitospäivä; Savoijin
-prinssin onnittelut saapuivat hänen ylhäisyydelleen ylipäällikölle
-päivän uskonnollisten juhlamenojen aikana ja tuntuivat aivankuin
-lopettavan ne "amenella".
-
-Ja nyt, saatuaan ensin nähdä sotaisen retken ystävällisen maan läpi
-sekä usean saksalaisen hovin komeuden ja niissä toimeenpannut juhlat,
-ankaran kamppailun tulisen taistelun kilvoituksessa sekä voiton
-riemun, mr. Esmond sai nähdä toisen osan sotatoimista -- väkemme
-saapumisen vihollisen alueelle, jossa se kohdisti kaikkeen ympärillään
-olevaan miekan ja tulen; hän sai nähdä poltettuja maatiluksia,
-tallattuja viljavainioita, kirkuvia naisia, teurastettuja poikia ja
-isiä ja humalaisia sotamiehiä, jotka kiroilivat ja pitivät juominkeja
-kyynelten, kauhun ja murhan keskellä. Miksi ylevä Historian Runotar,
-joka niin kernaasti kuvailee sankarien urhoollisuutta ja taistelun
-ihanuutta, jättää pois nämä tapaukset, jotka ovat niin raakoja,
-inhoittavia ja alhaisia ja jotka kuitenkin muodostavat moninverroin
-suurimman osan sodan murhenäytelmästä? Te Englannin gentlemannit,
-jotka saatte elää mukavasti kotona ja ylpeilette voittolauluista,
-joissa päällikköjämme ylistetään, te sievät immet, jotka lennätte
-hypellen alakertaan kuullessanne huilun ja rummun äänen ja hurraatte
-brittiläisille krenatööreille -- oletteko ottaneet lukuun, että
-nämä seikat ovat olleet tekijöinä siinä voitossa, jota te ihailette
-ja muodostaneet osan teidän hellimienne sankarien toimista?
-Ylipäälliköllämme, jota Englanti ja koko Eurooppa, lukuunottamatta
-ainoastaan ranskalaisia, melkein jumaloi, oli sen verran jumalallista
-olennossaan, että hän oli aivan tunteeton voiton, vaaran tai tappion
-tullen. Hän oli tunteeton kaikkein suurimman vastuksen ja kaikkein
-tavallisimman juhlallisuuden edessä; hän oli tunteeton sadantuhannen
-taisteluriviin asettuneen miehen ja palavan majansa eteen surmatun
-talonpojan edessä. Hän oli tunteeton juopuneiden saksalaisten
-aatelisherrain juominkeja katsellessaan ja itsevaltiaan hovissa, ja
-tehdessään pöytänsä ääressä leirimajassaan suunnitelmiaan ja vihollisen
-patterien edessä, jotka syöksivät kidoistaan tulta ja turmaa ja
-kasasivat ruumiita hänen ympärilleen, -- hän oli aivan tyyni, kylmä,
-päättävä niinkuin kohtalo. Hän teki kavalluksen ja hovikumarruksen,
-hän kertoi niin mustan valheen kuin Styx-virta yhtä kevyesti kuin hän
-sanoi kohteliaisuuden tai puhui ilmasta. Hän otti rakastajattaren ja
-hylkäsi hänet, hän petti hyväntekijänsä ja auttoi häntä ja olisi hänet
-surmannut aina vain yhtä tyynesti ja tuntien yhtä vähän katumusta kuin
-Klotho kehrätessään lankaansa tai Lakhesis katkaistessaan sen. Olen
-kuullut Savoijin prinssin upseerien sanovan, että prinssi taistelun
-tuoksinassa tuli eräänlaisen sotaisen raivon valtaan; hänen silmänsä
-loistivat ja hän syöksyi raivoissaan joka taholle. Hän huusi kirouksia
-ja rohkaisusanoja ja huusi ja kehoitti verisiä sotakoiriaan eteenpäin,
-ollen itse aina ensimmäisenä hyökkääjistä. Herttuamme oli yhtä tyyni
-tykin suun edessä kuin vierashuoneen oven edessäkin. Hän ei varmaankaan
-olisi voinut olla se suuri mies, joka hän oli, jos hänellä olisi ollut
-sydäntä rakkauteen tai vihaan tai sääliin tai pelkoon tai katumukseen
-tai kaihoon. Hän ajoi perille mitä rohkeimman urotyön tai syvimmän
-älyn kokeen aivan samoin kuin hän suoritti kaikkein kehnoimman teon
-mihin ihminen kykenee -- valhetteli ja petti rakastavan naisen ja
-ryösti köyhältä kerjäläiseltä puolipennyä samanlaisella hirveällä
-tyyneydellä ja yhtä hyvin kyeten luonteemme sekä korkeimpiin että
-matalamielisimpiin tekoihin.
-
-Hänen ominaisuutensa tunnettiin varsin hyvin armeijassa, jossa oli
-kaikkien puolueitten jäseniä ja paljon viekkautta ja neroa; mutta
-hän omisti niin täysin kaikkien luottamuksen maailman ensimmäisenä
-sotapäällikkönä, ja usko ja ihailu hänen ihmeellistä älyään ja
-menestystään kohtaan oli niin suuri, että juuri ne ihmiset, joilta hän
-surullisen kuuluisasti petkutti palkan ja päälliköt, joita hän käytti
-hyväkseen ja loukkasi; -- (sillä hän käytti hyväkseen kaikkia ihmisiä,
-pieniä ja suuria, jotka joutuivat hänen läheisyyteensä), käytti heitä
-samalla lailla välikappaleinaan ja otti heiltä jotain, joko jonkun
-ominaisuuden tai aineellista omaisuutta -- hän otti sotilaan veren
-tai jalokivikoristeisen päähineen tai kuninkaalta satatuhattakruunua
-rahaa tai osan nälkäänäkevän kenttävahdin kolmesta kuparipennistä;
-tai hän saattoi ottaa, ollessaan nuori, suudelman naiselta sekä
-kultaiset ketjut tämän kaulalta, sillä hän otti kaiken mitä voi sekä
-naisilta että miehiltä. Ja hänessä oli, niinkuin olen jo sanonut, sen
-verran jumalaista, että hän saattoi nähdä sankarin saavan surmansa
-tai varpusen kuolevan tuntien samanverran myötätuntoa kumpaakin
-kohtaan. Ei niin, ettei hänellä olisi ollut kyyneliä: hän saattoi aina
-tilata esiin tämän varatoimenpiteen oikealla hetkellä; hän voi varata
-mielinmäärin kyyneleitä ja hymyjä aina kun tarve vaati tämän halvan
-rovon käyttämistä. Hän saattoi madella kengänkiilloittajan edessä aivan
-samoin kuin hän imarteli ministeriä tai itsevaltiasta; hän saattoi olla
-ylpeä, nöyrä, uhkaava, katuva, hän saattoi itkeä ja pusertaa kättänne
--- tai antaa iskun, kun näki tilaisuuden soveliaaksi -- mutta siitä
-huolimatta ne, jotka sotaväessä tunsivat hänet parhaiten ja olivat
-enimmän kärsineet hänen tähtensä, ihailivat häntä kaikkein enimmän; ja
-kun hän ratsasti rivien mukana taisteluun tai tilaisuuden sattuessa
-nelisti rohkaisemaan pataljoonaa, joka horjui vihollisen hyökkäyksen
-tai tykkitulen edessä, niin heikonneet miehet ja upseerit saivat uutta
-voimaa, kun he näkivät hänen kasvojensa ylevän tyyneyden ja tunsivat,
-että hänen tahtonsa teki heidät vastustamattomiksi.
-
-Blenheimin suuren voiton jälkeen oli sotaväen innostus herttuata
-kohtaan -- hänen katkerimpien yksityisten vihamiestensäkin --
-jonkinlaista raivoa; niin, juuri ne upseerit, jotka sydämissään
-häntä kirosivat, olivat kaikkein raivoisimpia hänelle hurraamaan.
-Kukapa voisi kieltäytyä palkitsemasta ihailullaan sellaista voittoa
-ja sellaista voittajaa? Ei ainakaan tämän kirjoittaja. Ihminen voi
-väittää olevansa miten suuri filosofi tahansa, mutta sen, joka taisteli
-sinä päivänä, täytyy tuntea rintansa ylpeydestä paisuvan, kun hän sen
-muistaa.
-
-Ranskalaisten oikea siipi oli asetettu lähelle Blenheimin kylää Tonavan
-varrelle, jossa marski Tallardin asemat olivat; heidän rintamansa
-saattoi ulottua noin neljä tai viisi kilometriä Lutzingenin edustalle
-ja ylös metsäistä harjannetta, jonka reunalle oli Savoijin prinssiä
-vastaan asetettu neljäkymmentä vihollisen ratsuväkiosastoa.
-
-Siellä oli eräs kylä, jonka ranskalaiset olivat polttaneet, koska metsä
-tosiasiassa oli parempi suoja ja helpompi varjella kuin mikään kylä.
-
-Näiden kahden kylän ja ranskalaisten rintaman edessä juoksi pieni
-puro, joka ei ollut enempää kuin kaksi jalkaa leveä, rämeikön lävitse
-(joka ilman kuumuuden vuoksi oli suurimmaksi osaksi kuivanut), ja tämä
-puro oli ainoa mikä erotti näitä kahta armeijaa. Meidän armeijamme oli
-tullut ja järjestäytynyt taisteluriviin ranskalaisten edessä kello
-kuudelta aamulla, niin että he saattoivat hyvin nähdä rintamamme. Koko
-tämä suuri tasanko mustanaan kuhisi sotaväkeä jo tunteja ennenkuin
-pommitus alkoi. Kummallakin puolella kesti tätä kuulasadetta useita
-tunteja; ranskalaiset tykit olivat heidän rintamansa edessä ja tekivät
-erittäinkin meidän ratsuväkemme joukossa tuhoisaa jälkeä, sekä myös
-oikean siipemme keisarillisissa joukoissa, joita johti Savoijin
-prinssi. Hän ei kyennyt etenemään tykistöineen eikä joukkoineenkaan,
-kun maa hänen edessään oli ojien ja suoaukeamain peitossa ja perin
-vaikeata kulkutietä tykistölle.
-
-Keskipäivä oli mennyt, kun alkoi vasemman siipemme hyökkäys, jota
-lordi Cutts, Englannin armeijan urhoollisin ja rakastetuin upseeri
-johti. Ja nyt nuori adjutanttimme sai sotakokemuksensa täydellisiksi.
-Nähtyään kaksi suurta sotajoukkoa vastakkain taisteluvalmiina ja
-saatuaan kunnian ratsastaa määräysten viejänä rintaman toisesta
-päästä toiseen, hän joutui osalliseksi varsin tavallisesta sotaisesta
-kunniasta ja sai iskun päähänsä useiden satojen muiden urhoollisten
-poikain lailla jo melkein tämän kuuluisan Blenheimin päivän alkaessa.
-Vähän puolipäivän jälkeen, kun järjestäytyminen hyökkäystä varten oli
-suuren ajanhukan ja monien vaikeuksien jälkeen saatu toimitetuksi,
-marssi osasto englantilaisia ja hessiläisiä kenraalimajuri Wilkes'in
-johtaessa linjamme ulointa vasenta siipeä Blenheimiä kohti, edeten
-kovin urheasti vihollisen ankaran tykkitulen alaisina; heidän tykkinsä
-olivat paremmissa asemissa ja lukuisammat kuin meidän; kenraalimajuri
-kulki jalkaisin upseereineen osastonsa etunenässä, marssien avopäin
-pelkäämättömänä aivan vihollisen eteen, joka sinkosi surmantulta
-tykeistään ja musketeistaan. Meikäläisiä oli neuvottu olemaan
-vastaamatta tuleen muuten kuin pistimin ja pajunetein saavuttuamme
-ranskalaisten paaluvarustuksille asti. Näille johti nyt Wilkes kulkunsa
-vaarasta välittämättä ja iski miekkansa paaluvarustukseen, ennenkuin
-meikäläiset vielä ehtivät hyökätä sille. Samassa ammuttiin hänet
-ynnä hänen everstinsä, majurinsa ja useat upseerinsa, ja joukkomme,
-joka riemuiten ja hurraten suurenmoisen päättävästi ja urhoollisesti
-eteni, pysäytti kuitenkin se surmantuli, joka sinkosi esiin vihollisen
-varuksien takaa, ja sitten hyökkäsi meitä vastaan raivoisasti
-sivulta Blenheimistä saapunut ranskalainen ratsuväki, kaataen paljon
-miehiämme. Vihollinen teki kolme raivoisaa ja epätoivoista hyökkäystä
-jalkaväkeämme vastaan ja työnsi meidät takaisin; niinpä olivatkin
-jalkaväkiosastomme aivan muserretut ja peräytyivät nyt ryömien pienen
-puron poikki, jonka yli niin päättäväisinä olimme tunti sitten tulleet,
-ja koko ajan seurasi meitä ranskalainen ratsuväki, surmaten ja hakaten
-meitä maahan.
-
-Mutta nyt teki hyökkääjiä kohti raivoisan vastahyökkäyksen Esmondin
-päällikkö, kenraali Lumley, jonka ratsuosastojen takana pakeneva
-jalkaväki sai suojaa ja pääsi uudelleen järjestäytymään, sillävälin
-kuin Lumley työnsi takaisin ranskalaisen ratsuväen ja hyökkäsi
-Blenheimin kylään sekä paaluaitausta vasten, jonka luona Wilkes sekä
-useita satoja muita urhoollisia englantilaisia virui surmanröykkiöinä.
-Mr. Esmond menetti tietoisuutensa tämän hetken jälkeen, eikä tiedä
-siis tästä kuuluisasta voitostakaan mitään; sillä luoti kaatoi
-hänen hevosensa ja nuori herramme meni ratsunsa mukana, kaatuen
-huumaantuneena ja musertuneena sen alle. Hän ei tiedä miten pitkän
-ajan kuluttua hän tuli tajuihinsa, ja samassa hän menikin uudestaan
-tainnoksiin tuskasta ja verenhukasta. Hän muistaa tunteneensa näiden
-hetkien kuluessa jonkinlaisen hämärän tunteen siitä, että ihmisiä
-valitteli hänen ympärillään, hän muistaa omistaneensa muutamia rajuja
-katkonaisia ajatuksia hänelle, jolla nyt oli niin suuri osa hänen
-sydäntään ja ajatuksen siitä, että tähän olivat nyt hänen elämänsä,
-toivonsa ja onnettomuutensa päättyneet. Kun hän heräsi, hän tunsi
-äärettömän tuskan viiltävän ruumistaan. Hänen rintakilpensä oli otettu
-pois ja hänen palvelijansa piteli hänen päätään ylhäällä, -- tuo hyvä
-ja uskollinen Hampshiren poika [Emäntäni lähetti minulle Walcotesta
-John Lockwoodin ennenkuin lähdin tälle sotaretkelle, ja tämä on aina
-siitä pitäen ollut luonani. -- H.E.] itki katkerasti isäntänsä ääressä,
-jonka hän oli löytänyt ja luullut kuolleeksi. Ja eräs haavuri tutki
-olkapäässä olevaa haavaa, jonka Esmond varmaankin sai samalla hetkellä
-kuin hänen hevosensa ammuttiin ja kaatui hänen päälleen. Taistelu oli
-nyt ohitse tällä kohdalla kenttää ja kylä oli englantilaisten hallussa.
-Sen urhoolliset puolustajat olivat vankeja tai he olivat paenneet tai
-useat heistä olivat myös hukkuneet läheisiin Tonavan vesiin. Esmondin
-elämä olisi epäilemättä päättynyt ja samoin myös tämä kertomus,
-ellei kelpo Lockwood niin uskollisesti olisi etsinyt isäntäänsä.
-Ruumiidenryöstäjät olivat jo liikkeellä toimessaan kaatuneiden
-viruessa taistelukentällä, ja Jack oli opettanut yhtä näistä
-ylimyksistä muskettinsa varrella, kun tämä oli ollut kähveltämässä
-Esmondilta hänen hattuansa ja peruukkiansa ja kukkaroansa sekä hienoja
-leskivarakreivittären antamia hopeakoristeisia pistooleja. Hän oli
-juuri ollut kopeloimassa Esmondin taskuja löytääkseen lisäaarteita, kun
-Jack Lockwood saapui ja lopetti tämän konnan riemun.
-
-Blenheimiin oli perustettu sairaaloita haavoittuneitamme varten, ja
-siellä makasi nyt Esmond useampia viikkoja, ollen hyvin suuressa
-hengenvaarassa. Haava, josta hän kärsi, ei ollut kovin suuri,
-ja lääkäri oli ottanut kuulan pois samalla paikalla missä nuori
-herramme oli sen saanut; mutta seuraavana päivänä hänen sairaalassa
-maatessaan häneen nousi kuume ja vähällä oli, ettei se tehnyt hänestä
-loppua. Jack Lockwood kertoi, että hän oli sekapäisenä puhunut mitä
-hurjimmalla tavalla ja nimittänyt itseään Esmondin markiisiksi ja
-ottanut kiinni yhden apulaislääkäreistä, jota oli tullut hänen
-haavojaan hoitamaan, vakuuttaen tämän olevan Madame Beatrixin ja että
-hän tekisi tästä herttuattaren, jos tämä vain antaisi myöntymyksensä.
-Näissä mielettömissä kuvitelmissa ja _vana somniassa_ Esmond kulutti
-päiviä sillävälin kuin armeija lauloi "Te Deumia" voiton johdosta
-ja sillävälin kuin ne kuuluisat juhlat pantiin toimeen, joissa
-herttuaamme, josta nyt oli tehty saksalainen prinssi, huvittivat
-Rooman kuningas ja hänen aatelistonsa. Herttua meni Englantiin
-Berliinin ja Hannoverin kautta ja Esmond jäi osattomaksi juhlista,
-jotka pidettiin noissa kaupungeissa ja jotka hänen päällikkönsä vietti
-muiden yliupseerien seurassa. Kun Esmond kykeni liikkumaan, päätyi hän
-kotiin Württembergin herttuan kaupungin Stuttgartin kautta, käyden
-uudelleen Heidelbergissa, josta hän meni Mannheimiin; sieltä hän teki
-pitkäveteisen mutta vaivattoman vesimatkan alas Rein-jokea, ja hän
-olisi pitänyt tätä matkaa varsin miellyttävänä ja kauniina, ellei hänen
-sydämensä olisi kaihonnut kotiin ja näkemään jotain, joka oli vielä
-monta kertaa kauniimpaa ja miellyttävämpää.
-
-Melkein yhtä kirkkaina ja iloisina kuin hänen rakastettunsa silmät
-loistivat valot Harwichissa, kun postilaivamme saapui Hollannista.
-Monta tuntia ei kestänyt ennenkuin hän, Esmond, oli Lontoossa,
-sen voin vakuuttaa ja hänet otti avosylin vastaan Chelsean vanha
-leskivarakreivitär, joka vakuutti, puhuen ranskan- ja englanninkielten
-sekaista sotkuaan, että Esmondilla oli _air noble_, että tämän kalpeus
-puki tätä ja että tämä oli Amadis, joka ansaitsi Glorianan. Ja tuli
-ja leimaus, suuri oli Esmondin ilo kun hän sai kuulla, että hänen
-rakastettunsa oli tullut hovinaiseksi ja oli nyt hänen majesteettinsa
-luona. Vaikka Esmond oli käskenyt Jack Lockwoodin hankkia hevoset,
-koska heillä oli aikomus ratsastaa Winchesteriin sinä iltana, peruutti
-hän edellisen käskyn ja tilasi hevoset heti, kun sai kuulla nämä
-uutiset. Hänellä ei ollut enää mitään asiaa Hampshireen; kaikki
-hänen toivonsa ja kaihonsa kohdistuivat muutamien penikulmien päähän
-sieltä, Kensingtonin puiston aitauksen sisäpuolelle. Harry-poloinen ei
-ollut milloinkaan ennen katsonut peiliin niin hartaasti, ottaakseen
-selville, oliko hänellä _bel air_ ja pukiko hänen kalpeutensa häntä
-tosiaankin. Hän ei ollut milloinkaan nähnyt niin paljon vaivaa
-peruukkinsa kiharoista, röyhelöjensä hienoudesta ja kaularöyhelöstään
-kuin nyt, ennenkuin mr. Amadis ilmestyi Madame Glorianan eteen. Oliko
-ranskalaisten rintamatuli puoleksikaan niin surmaatuottava kuin ne
-surmannuolet, joita hänen armonsa silmät sinkosivat? Ah seitsemän
-taivaan riemut, miten ne olivat ihanat!
-
-Ja niinkuin kuu kalpenee taivaalla melkein näkymättömäksi loistavan
-aamuauringon valossa, niin ajatteli Esmondkin, varmaankin punastuen,
-eräitä toisia suloisia, kalpeita kasvoja, surullisia ja väsyneitä,
-jotka katosivat näkyvistä suloisine lempeine ilmeineen. Ne tuntuivat
-luovan sellaisen viimeisen katseen; jommoisen Eurydice olisi voinut
-luoda kaihotessaan rakastajaansa, kun Kohtalo ja Pluto ryöstivät hänet
-ja hän astui varjojen maahan.
-
-
-
-X luku.
-
-VANHA TARINA NARRISTA JA NAISESTA.
-
-Huvittelemishalun, mikäli sitä Esmondilla oli (eikä hän pitänyt
-_desipere in loco'sta_ [kuvittelemisesta yhdessä paikassa] sen enempää
-eikä vähempää kuin useimmat muutkaan hänen ikäisensä nuoret miehet)
-hän voinut mitä suurenmoisimmin tyydyttää, vieläpä parhaassa seurassa
-mitä kaupunki tarjosi. Kun armeija matkusti sotaleireihinsä ulkomaille,
-saivat ne upseerit, joilla oli vaikutusvaltaa tai rahaa, helposti
-lomaa ja havaitsivat, että heidän oli paljon mukavampi kuluttaa
-aikaansa Pall Mallissa ja Hyde Parkissa kuin viettää talvea varustusten
-suojassa vanhoissa Flanderin kaupungeissa, joihin englantilaiset
-sotajoukot olivat kokoontuneet. Purret ja postilaivat kulkivat joka
-päivä hollantilaisten ja flaamilaisten satamain ja Harwichin välillä;
-sieltä Lontooseen johtavat tiet ja suuret majatalot olivat tulvillaan
-sotaherroja; kaupungin ravintolat ja kapakat kuhisivat punatakkeja; ja
-suuren herttuamme vastaanotot St. James'issa olivat yhtä tungokseen
-asti täynnä kuin ne olivat olleet Gentissä ja Brysselissä, joissa
-me olimme kohdelleet häntä kuin valtiasta ja hän meitä hallitsijan
-ylevin ja juhlallisin elein. Vaikka Esmond oli määrätty luutnantiksi
-siihen jalkaväkirykmenttiin, jonka eversti oli tuo mainehikas upseeri,
-brigaadipäällikkö John Webb, ei hän ollut liittynyt tuohon rykmenttiin
-eikä tullut esitellyksi sen oivalliselle päällikölle siitä huolimatta,
-että he olivat olleet yhteisellä sotaretkellä ja ottaneet osaa samaan
-taisteluun. Sillä kun Esmond oli adjutanttina kenraali Lumleylla,
-joka johti ratsuväkiosastoa, ja koska sotaväki marssi määräpaikkaan
-Tonavalle eri tietä, ei Esmond vielä ollut kohdannut päällikköään
-eikä tulevia sotatovereitaan. Mutta Lontoossa, Golden Squaressa,
-jossa kenraalimajuri Webb asui, sai kapteeni Esmond kunnian ensi
-kerran tavata ystävänsä, isäntänsä ja tulevan sotapäällikkönsä. Ne,
-jotka muistavat tämän komean ja hienosti sivistyneen herran, voivat
-varmaankin myös muistaa hänessä sen ominaisuuden, josta hän ei
-luullakseni ollutkaan vähän ylpeä, että hän nimittäin oli armeijamme
-kaunein mies. Eräs runoilija, joka kirjoitti ikävän runosikermän
-Oudenarden taistelusta kolme vuotta myöhemmin, sanoo, kuvaillessaan
-Webbiä: --
-
-    "Nyt jalo Webb taas johtaa joukkoaan,
-    se näky kaikki viepi mukanaan,
-    edellä muiden kenraal' ratsullaan
-    kuin ylväs Mars jo päätyy kahakkaan;
-    ah armo taivaan suojaks' sankarin
-    sen sorjan Pariin, uljaan Hektorin!"
-
-Mr. Webb piti näitä säkeitä aivan yhtä hyvinä kuin mr. Addisonin
-kirjoittamaa runoelmaa Blenheimin taistelusta, ja Hektorina olo _à
-la mode de Paris_ olikin tämän urhean gentlemannin kunnianhimona.
-Vaikeata olisi ollut koko meidän armeijastamme tai niiden upeain
-hoviherrain ja Maison du Royn kavaljeerien joukosta, jotka Vendômen ja
-Villeroyn alaisina taistelivat meitä vastaan, löytää upseeria, joka
-olisi ollut taitavampi sotilas tai täydellisempi gentlemanni taikka
-joko urhoollisempi tai ulkomuodoltaan kauniimpi. Ja jos mr. Webb uskoi
-sen, mitä maailma hänestä sanoi, ja jos hän oli syvästi vakuutettu
-eittämättömästä nerokkuudestaan, kauneudestaan ja urhoollisuudestaan,
-niin kelläpä olisi oikeutta ryhtyä hänen kanssaan riitelemään? Tämä
-hänen itsetyytyväisyytensä piti häntä yleensä hyvällä tuulella, mistä
-hänen ystävänsä ja ne, jotka olivat hänestä riippuvaisia, osasivat
-hyötyä.
-
-Hän polveutui hyvin vanhasta wiltshireläisestä suvusta, jota hän
-kunnioitti yli kaikkien sukujen maailmassa. Hän kykeni näyttämään
-sukunsa polveutumisen kuningas Edward I:n ajoilta asti, ja hänen
-ensimmäinen esi-isänsä Roaldus de Richmond ratsasti Wilhelm
-Valloittajan rinnalla Hastingsin tantereella. "Olimme aatelismiehiä,
-Esmond", hän tapasi sanoa, "jo silloin kun Churchillit olivat
-tallirenkejä." Hän oli kovin pitkä mies ja oli tanssikengissään kuusi
-jalkaa kolme tuumaa pitkä (suurissa saappaissaan ja korkeassa vaaleassa
-peruukissaan hattuineen ja töyhtöineen hän oli ainakin kahdeksan jalkaa
-pitkä). "Minä olen pitempi kuin Churchill", hän tapasi sanoa tarkastaen
-itseään kuvastimessa, "ja olen rakenteeltani täydellisempi; ja jos
-eivät naiset pidä minusta, jolla ei ole luomaa nenässä niin enpä minä
-totisesti voi sitä auttaa ja Churchill vie minusta voiton siinä."
-Hän vertailikin itseään alinomaa herttuaan ja pyysi aina ystäviään
-vertailemaan heitä. Ja kun hän puhui näin avomieliseen tapaan, niinkuin
-hän maljansa ääressä teki, nauroivat juomaveikot ja yllyttivät häntä,
-ystävät olivat pahoillaan, juonittelijat ja imartelijat kannustivat
-häntä jatkamaan, ja juorukellot kuljettivat nämä jutut päämajaan ja
-niin lisäsivät sitä kaunaa, mikä jo oli olemassa suuren ylipäällikön ja
-erään kykenevimmän ja urhoollisimman kenraalin välillä mitä hänellä oli
-koskaan ollut.
-
-Kenraalin katkeruus herttuaa kohtaan oli niin silmiinpistävä, että sen
-huomasi jo, kun ensikertaa joutui puolentunnin ajaksi keskustelemaan
-kenraali Webbin kanssa. Ja hänen vaimonsa, joka ihaili kenraaliaan
-ja piti häntä sata kertaa pitempänä, kauniimpana ja urhoollisempana
-kuin miksi lahjojaan tuhlaava luonto oli hänet tehnyt, vihasi suurta
-herttuaa sellaisella itsepintaisuudella, jommoista uskollisten vaimojen
-sopiikin tuntea miestensä vihamiehiä kohtaan. Ei niin, että herttua
-olisi vielä ollut vihamies; mr. Webb oli lausunut päälliköstään
-tuhansia moitteita, jotka tämä oli antanut anteeksi; ja ylipäällikkö,
-jonka vakoojat olivat joka paikassa, oli kuullut ainakin tuhannen
-seikkaa lisäksi, asioita, joita Webb ei ollut koskaan sanonutkaan.
-Mutta tälle suurelle miehelle ei anteeksiantaminen tuottanut mitään
-vaivaa, ja hän sieti loukkauksen ja hyväntyön yhtä helposti.
-
-Jos joku lapsistani ottaa vaivakseen lukea nämä esi-isänsä
-muistiinpanot, niin en soisi hänen arvostelevan suurta herttuata
-sen mukaan, mitä hänen aikalaisensa ovat hänestä kirjoittaneet.
-[Tämä kappale Esmondin muistiinpanoissa on kirjoitettu lehdelle,
-joka on jälkeenpäin liitetty käsikirjoituskirjaan ja on päivätty
-1744, varmaankin siis sen jälkeen kuin hän oli kuullut herttuattaren
-kuolemasta.] Ketään ihmistä ei ole niin äärettömästi ylistetty eikä
-parjattu kuin tätä suurta valtiomiestä ja soturia; ja totisesti ei myös
-kukaan ihminen ole koskaan ansainnut suurempaa ylistystä eikä pahempaa
-moitetta. Jos tämän kirjoittaja yhtyy viimemainittuun puolueeseen, niin
-hyvin todennäköisesti on hänen yksityinen, mieskohtaisesti tuntemansa
-loukkaus syynä hänen vihaansa.
-
-Kun Esmond näyttäytyi ylipäällikön vastaanotossa, ei hänen
-ylhäisyytensä voinut hituistakaan muistaa kenraali Lumleyn adjutanttia;
-ja vaikka hän tunsi Esmondin perheen aivan hyvin, koska hän oli
-ollut sotaretkellä molempien lordien (lordi Franciksen ja varakreivi
-Esmondin isän) kanssa Flanderissa ja Yorkin herttuan vartioväessä, niin
-Marlborough'n herttua, joka oli ystävällinen ja avulias niinsanotuille
-laillisille varakreivi Castlewoodin edustajille, ei kiinnittänyt mitään
-huomiota luutnanttiparkaan, joka kantoi heidän nimeään. Ystävällinen
-sana tai tunnustus tai yksi ainoa hyväksyvä katse olisi voinut muuttaa
-Esmondin mielipiteen tuosta suuresta miehestä, ja kukapa tietää,
-eiköhän siinä tapauksessa sen satiirin sijasta, jota hänen kynänsä
-ei voi olla kirjoittamatta, alhainen historiankirjoittajamme olisi
-valinnut ylistelevien osaa? Meidän on vain muutettava katsantokantaamme
-ja suurikin teko näyttää katalalta; sen mukaan kuin käännämme
-perspektiivilasia, näyttää jättiläinen kääpiöltä. Saatatte kyllä
-kuvailla, mutta kuka voi todistaa, onko näkönne selvä tai ei taikka
-tiedonantokeinonne tarkat? Jos tuo suuri mies olisi sanonut sanankaan
-tälle vähäiselle (hänhän olisi astunut ulos kullatuista vaunuistaankin
-puistamaan rääsyisen, haavojen uuvuttaman Lasaruksen kättä, jos hän
-vain luuli, että Lasaruksesta olisi hänelle jotain hyötyä) olisi
-Esmond epäilemättä taistellut hänen puolestaan kynällä ja miekalla
-koko voimallaan; mutta lordi-leijona ei kaivannut herra hiiren apua
-tällä hetkellä, ja niinpä Muscipulus meni pois ja alkoi nakertaa
-puolustusaseita.
-
-Näin sai siis nuori herra, jota hänen perheensä ja epäilemättä myös
-hän itse piti täydellisenä sankarina, kokea, ettei päivän suuri
-sankari kiinnittänyt häneen sen enemmän huomiota kuin armeijansa
-pienimpään rumpaliin. Chelsean leskivarakreivitär oli raivoissaan
-tästä perheensä laiminlyönnistä ja hän kävi kovan taistelun lady
-Marlborough'ta vastaan (joksi lady Castlewood itsepintaisesti nimitti
-herttuatarta). Herttuatar oli nyt kuningattaren ylihovimestaritar ja
-kuningaskuntamme suurimpia henkilöitä, samoinkuin hänen puolisonsa oli
-koko Euroopan; ja näiden kahden ladyn taistelu tapahtui kuningattaren
-vastaanottohuoneessa.
-
-Vastaukseksi tätini kiihkeisiin valituksiin virkkoi herttuatar
-vihaisesti, että hän oli tehnyt parhaansa Esmondin laillisen sukuhaaran
-hyväksi ja ettei voitu odottaa, että hän pitäisi huolen tuon perheen
-äpäräsikiöistä.
-
-"Äpäristäkö?" virkkoi varakreivitär raivoissaan. "Churchillien joukossa
-on äpäröitä, niinkuin teidän armonne tietää, ja Berwickin herttuasta
-pidetään varsin hyvää huolta."
-
-"Madame", virkkoi herttuatar, "tiedätte kyllä kenen syy on, ettei
-sellaisia herttuoita ole myöskin Esmondin suvussa ja miten erään
-tunnetun ladyn pienoinen suunnitelma raukesi tyhjiin."
-
-Esmondin ystävä Dick Steele, joka oli suorittamassa palveluksiaan
-prinssille, kuuli ladyjen väittelyn hovissa. "Ja luulenpa totisesti,
-Harry", virkkoi Dick, "että sinun sukulaisesi hävisi ottelussa."
-
-Dick ei voinut pitää juttua omana tietonaan; ennen iltaa tiedettiin
-se jo kaikissa kahviloissa. Se oli painettuna eräässä "News
-Letters" julkaisussa, ennenkuin kuukausi oli loppuun kulunut, ja
-hänen ylhäisyytensä M-rlb-r-gh'n herttuattaren vastaus eräälle
-paavinuskoiselle hovinaiselle, joka kerran oli entisen K-J-kon
-suosikki, oli painettuna useissa paikoissa huomautuksen ohella, jossa
-selitettiin, että herttuatar ei ollut suonut itselleen hetkenkään
-lepoa, kun tämän perheen pää hiljattain sai surmansa onnettomassa
-kaksintaistelussa, ennenkuin sai eläkkeen orvoksi jääneille
-perillisille ja leskelle hänen majesteettinsa apurahastosta. Tämä riita
-ei suinkaan edistänyt Esmondin ylennystä ja pani hänet tosiaankin niin
-häpeämään itseään, ettei hän uskaltanut uudelleen näyttää kasvojaan
-ylipäällikön vastaanotoissa.
-
-Niiden kahdeksantoista kuukauden kuluessa, jotka olivat kuluneet siitä
-kuin Esmond oli nähnyt rakasta emäntäänsä, oli tämän hyvä isä, vanha
-tuomiorovasti, jättänyt tämän elämän, viimeiseen asti periaatteilleen
-uskollisena ja kehoittaen perhettään aina muistamaan, että
-kuningattaren veli, kuningas Jaakko III, oli oikea hallitsija. Hänen
-loppunsa oli kovin mieltä ylentävä, niinkuin hänen tyttärensä kertoi
-Esmondille; hänen tytärtään ei suinkaan hämmästyttänyt vähän kun hän
-tuomiorovastin kuoleman jälkeen (tuomiorovasti oli aina elänyt hyvin
-vaatimattomasti) havaitsi, että hänen isänsä oli jättänyt jälkeensä
-sievoisen 3000 punnan erän ja testamentannut sen myladylle.
-
-Tällä pikku omaisuudella kykeni lady Castlewood, sitten kun hänen
-tyttärensä palvelus hovissa alkoi, menemään Lontooseen, jossa hän
-järjesti pienen, aistikkaan kodin hovin läheisyyteen Kensingtoniin ja
-toi lapsensa sinne mukanaan; ja täällä tapasi Esmond nyt ystävänsä.
-
-Nuoren lordin yliopistoelämä oli päättynyt jotenkin äkkinäisesti.
-Kelpo Tusher, hänen opettajansa, oli havainnut nuoren herran aivan
-hillittömäksi. Mylord haaskasi elämänsä kaikenlaisiin kujeisiin
-ja yltyi, niinkuin kotona kasvatetut pojat tekevät, satoihin
-poikamaisiin hullutuksiin. Niin siis tohtori Bentleyn, Trinityn uuden
-harjoitusmestarin mielestä oli soveliasta kirjoittaa varakreivitär
-Castlewoodille, mylordin äidille, ja pyytää häntä ottamaan pois nuori
-aatelismies yliopistosta, jossa hän kieltäytyi oppimasta ja jossa hän
-yltiöpäisellä esimerkillään sai vain pahaa aikaan. Uskonpa tosiaankin,
-että lordi oli vähällä saada aikaan tulipalon Nevil's Courtissa, tuossa
-kauniissa uudessa yliopistomme nelikulmiossa, jonka Sir Cristopher
-Wren oli hiljattain rakentanut. Mylord töyttäsi nurin erään proctorin
-palvelijoista, joka aikoi vangita hänet joissakin yökujeissa; hän piti
-päivälliskemut Walesin prinssin syntymäpäivänä, joka oli kahden viikon
-kuluttua hänen omasta syntymäpäivästään ja ne kaksikymmentä nuorta
-herraa, jotka olivat läsnä, päätyivät kadulle viininsä juotuaan. He
-olivat juoneet maljoja kuningas Jaakon terveydeksi avonaisten akkunain
-ääressä ja laulaneet kavaljeerilauluja ja huutaneet: "Jumala kuningasta
-suojelkoon!" suurella pihalla, niin että harjoitusmestari oli
-sydänyöllä tullut asunnostaan ja hajoittanut tuon kapinallisen seurueen.
-
-Tämä oli mylordin kujeitten kukkura, ja kun pastori Thomas Tusher,
-jalosukuisen lordin varakreivi Castlewoodin perhepappi, huomasi, ettei
-hänen rukouksistaan ja saarnoistaan ollut mitään maallista hyötyä
-lordille, hän hylkäsi holhoojan velvollisuutensa ja meni ja nai tuon
-oluenpanijan lesken Southamptonista ja vei hänet ja hänen rahansa
-virkataloonsa Castlewoodiin.
-
-Mylady ei voinut olla pojalleen vihainen siitä, että tämä oli juonut
-kuningas Jaakon maljan, koska hän itse oli lojaalinen tory niinkuin
-kaikki Castlewoodin perheen jäsenet olivat, ja tyytyi huokaisemaan,
-tietäen varmaankin, ettei hänen kieltonsa ollenkaan vaimentaisi nuoren
-lordin halua sotaiseen elämään. Lady olisi halunnut poikansa liittyvän
-samaan rykmenttiin, jossa Esmond oli, sillä hän toivoi, että Harry
-holhoaisi ja neuvoisi itsepäistä nuorta sukulaistaan; mutta nuori lordi
-ei tahtonut kuulla puhuttavankaan muusta kuin vartioväestä, ja hänelle
-hankittiin siis toimi Ormondin herttuan rykmentistä. Esmond sai siis
-tietää, kun hän palasi Saksasta Blenheimin taistelun jälkeen, että
-mylord oli vänrikki ja palkkaa nauttiva upseeri.
-
-Huomio, jota kumpikin lady Castlewoodin lapsista herätti esiintyessään
-seurapiireissä, oli tavaton; ja koko kaupunki alkoi pian laulaa
-heidän ylistystään; niin kaunista paria, sanottiin, ei oltu koskaan
-nähty. Nuoren hovineidin maljoja juotiin joka pöydässä ja kaikissa
-ravintoloissa; ja nuoren lordin muhkeutta ihailtiin vielä enemmän kuin
-hänen sisarensa kauneutta. Satoja lauluja kirjoitettiin tästä parista;
-ja niinkuin senaikuinen tapa oli, ylistettiin nuorta lordia näissä
-anakreonlauluissa yhtä lämpimästi kuin Batyllusta. Voin vakuuttaa, että
-hän otti vastaan hyvin kiitollisena kaupungin mielipiteen hänestä, ja
-tyytyi vilpittömyydellä ja lumoavalla iloisuudella, joka hänessä aina
-ilmeni, ajattelemaan todella olevansa Lontoon kaunein mies.
-
-Vaikka ei vanhaa Chelsean varakreivitärtä koskaan voitu saada
-myöntämään, että miss Beatrix olikaan kaunotar (jota kielteistä
-mielipidettä, kuten voidaan käsittää, suuri joukko naisia kannatti
-hänen kerallaan), hän kuitenkin, heti kun sai nähdä nuoren
-Castlewoodin, myönsi rakastuneensa häneen. Ja kun Harry Esmond, taas
-palasi Chelseahen, hän huomasi, että hänet oli kokonaan syrjäyttänyt
-varakreivittären suosiosta nuorempi sukulaisensa. Kuninkaan
-maljanjuomiskuje Cambridgessä olisi ainakin voittanut hänen sydämensä,
-vakuutti varakreivitär, ellei mikään muu olisi sitä tehnyt. "Miten
-saattaa tuo armas poika olla niin kaunis?" kysyi hän. "Hän ei ole sitä
-perinyt isältään -- eikä tietenkään myös äidiltään. Miten on hän voinut
-saada niin jalot käyttäytymistavat ja niin täydellisen _bel airin?_
-Tuo maalaistunut Walcoten leski ei olisi koskaan voinut hänelle sitä
-opettaa." Esmondilla oli omat mielipiteensä maalaistuneesta Walcoten
-leskestä, jonka käyttäytymisessä oli tyyntä suloutta ja lämmintä
-ystävällisyyttä, mikä oli Esmondista aina tuntunut hyvän kasvatuksen
-täydellistymiseltä, vaikka ei hän ylittänytkään väitellä tästä tätinsä
-kanssa. Mutta hän voi olla yhtä mieltä useimpien ylistyksien suhteen,
-joita hurmaantunut vanha leskivarakreivitär uhrasi varakreiville, koska
-ei Esmond koskaan ollut nähnyt mielenkiintoisempaa eikä lumoavampaa
-gentlemannia. Castlewoodilla ei ollut yhtä suuressa määrin älykkyyttä
-kuin iloisuutta. "Tuon nuorukaisen ulkomuoto on kaikkea hyvää", oli
-mr. Steelen tapa sanoa; "ja hänen naurunsa tekee keskustelun yhtä
-miellyttäväksi kuin kymmenen mr. Congreven älynleimausta. Istuisin
-aivan yhtä kernaasti pullon ääressä hänen kanssaan kuin mr. Addisonin,
-ja mieluummin kuuntelen hänen puhettaan kuin Nicolinia. Onko mies
-vielä koskaan ennen ollut niin suloisella tavalla humalainen kuin
-mylord Castlewood? Antaisin mitä tahansa, että pysyisin tasapainossa
-viinini jälkeen" (vaikka totisesti Dick kesti osansa varsin huokeasti,
-ja juotavaa sai olla paljonkin) "niinkuin tämä verraton nuori mies.
-Kun hän on selväpäinen, on hän ihastuttava, ja kun hän on päissään,
-on hän aivan vastustamaton." Ja viitaten lemmikkiinsä, Shakespeareen
-(joka oli aivan kokonaan vanhanaikainen, kunnes Steele hänet jälleen
-toi muotiin), Dick vertasi lordi Castlewoodia Prinssi Henrikkiin ja
-huvikseen risti Esmondin Pistooliksi.
-
-Ylihovimestaritarta, Englannin korkeinta ladyä kuningattaren jälkeen
-tai ennenkin hänen majesteettiaan, niinkuin maailma sanoi, ei koskaan
-voitu saada sanomaan ainoatakaan ystävällistä sanaa Beatrixille, jonka
-hän oli toimittanut hovinaiseksi, mutta tämän veljen hän otti heti
-suosioonsa. Kun nuori Castlewood uudessa univormussaan ja näyttäen
-sadun prinssiltä meni kohteliaisuusvierailulle herttuattaren luo,
-katseli tämä hetkisen vaiteliaana punastelevaa ja hämillään olevaa
-nuorta miestä edessään, sitten alkoi lady nyyhkyttää ja suuteli lordia
-tyttärensä ja seurueensa nähden. "Hän oli poikani ystävä", sanoi
-hän nyyhkytystensä lomassa. "Minun Blandfordini olisi voinut olla
-kuin hän." Ja jokainen näki tämän herttuattaren suosionosoituksen
-jälkeen, että nuoren lordin edistys oli taattu, ja ihmiset parveilivat
-suosikin ympärillä, joka tuli turhamaisemmaksi ja vallattomammaksi ja
-iloisemmaksi kuin koskaan ennen.
-
-Sillävälin teki Beatrix-neiti valloituksia omalla puolellaan; ja näiden
-valloitusten joukossa oli eräs herraparka, johon hänen nuoret silmänsä
-olivat singonneet nuolen kaksi vuotta sitten ja joka ei koskaan ollut
-täysin toipunut tästä haavasta. Hän tiesi kyllä, miten toivotonta sille
-taholle suunnattu rakkaus oli, ja oli nauttinut parasta, vaikkakin
-halpaa, _remedium amorista_ [rakkauden parannuskeino] paetessaan
-nopeasti lumoojatarta ja olemalla kauan poissa hänen luotaan. Ja
-koska Esmond ei ollut saanut vaarallista tartuntaa aivan heti, toipui
-hän pian tästä vaivasta, ja jos se hänellä vielä oli, niin ei hän
-sitä tietänyt ja hän kantoi sen helposti. Mutta kun hän palasi
-kotiin Blenheimin taistelun jälkeen, oli tuo nuori kuusitoistavuotias
-neitonen, joka kaksi vuotta sitten oli näyttänyt kauneimmalta oliolta
-mihin hän koskaan oli silmiään kohdistanut, nyt saavuttanut kauneuden
-täyden kypsyyden ja täydellisyyden, sellaisen, että se heti otti
-lumoihinsa poikaparan, joka jo oli ollut hänen lumojaan paossa. Silloin
-oli Esmond nähnyt häntä vain kaksi päivää ja paennut. Nyt hän näki
-hänet päivä päivältä, ja kun Beatrix oli hovissa, vartosi Esmond häntä;
-kun hän oli kotona, liittyi Esmond perheseuraan. Jos Beatrix lähti
-ajelemaan, ratsasti Esmond hänen äitinsä vaunujen jälessä; kun Beatrix
-näyttäytyi teatterissa, valitsi Esmond aition hänen läheisyydestään tai
-permantopaikan, josta sai katsella häntä; kun hän meni kirkkoon, oli
-siellä varmaan Esmondkin, vaikka ei hän mahtanutkaan kuunnella saarnaa,
-ja oli valmis auttamaan Beatrixia istuimelleen, jos tämä suvaitsi ottaa
-vastaan Esmondin palvelukset ja valita hänet siitä nuorukaisjoukosta,
-joka aina oli hänen ympärillään. Kun Beatrix meni pois, seuraten
-hänen majesteettiaan Hampton Courtiin, lankesi pimeys Lontoon yli.
-Jumalani, minkälaisia öitä Esmond onkaan viettänyt ajatellen häntä,
-runoillen hänestä, puhuen hänestä! Hänen ystävänsä Dick Steele
-kosiskeli tähän aikaan tuota nuorta naista, mrs. Scurlockia, jonka
-hän nai; tällä ladyllä oli asunto Kensington Squaressa aivan lähellä
-lady Castlewoodin taloa. Dick ja Harry, jotka olivat samalla asialla,
-tapasivat yhtämittaa toisensa Kensingtonissa. He retkeilivät alinomaa
-sen ympärillä tai kävelivät synkkinä sieltä tai kiiruhtivat innoissaan
-sinne. He tyhjensivät lukemattomia pulloja "Kuninkaan aseissa", ja
-kumpikin puhui rakkaudestaan ja antoi toisen puhua ehdolla, että
-tämä saisi omalla vuorollaan olla kuulijana. Tästä muodostui heidän
-välilleen läheinen ystävyys, vaikka he lienevätkin muiden ystäviensä
-mielestä olleet sietämättömiä. Esmondin runot "Gloriana klaverin
-ääressä," "Glorianan kukkavihko" ja "Gloriana hovissa" ilmestyivät
-sinä vuonna _Observatorissa_. -- Oletteko koskaan lukenut niitä? Niitä
-pidettiin kauniina runoina ja muutamat luulivat niitä mr. Priorin
-tuotteiksi.
-
-Tämä intohimo ei jäänyt huomaamatta -- kuinka se olisi voinutkaan
-jäädä? -- Esmondin emännän kirkkailta silmiltä. Esmond kertoi hänelle
-kaikki: mitä ei mies tekisi ollessaan hurjana rakkaudesta? Mihinkä
-kataluuteen ei hän alentuisikaan? Mitä tuskia ei hän panisi toisia
-kärsimään voidakseen huojentaa itsekästä sydäntään? Päivä päivältä
-haki Esmond rakkaan emäntänsä ja valoi mielettömiä toivoja, rukouksia,
-ihastuksenpuuskia ja ylistyksiä hänen korvaansa. Tämä kuunteli,
-hymyili, lohdutteli väsymättömällä säälillä ja suloudella. Esmond
-oli vanhin hänen lapsistaan, niin häntä huvitti sanoa; ja mitä tulee
-hänen ystävällisyyteensä, niin kukapa koskaan olisi hakenut tai hakisi
-muuta siltä, joka oli lempeyden ja säälin enkeli? Sen jälkeen mitä on
-sanottu, on melkein tarpeetonta lisätä, että Esmond-paran kosinta oli
-menestyksetöntä. Mitäpä saattoi nimetön, rahaton luutnantti tehdä,
-kun maan suurimpia oli tantereella? Esmond ei koskaan edes ajatellut
-pyytää lupaa saada toivoa niin paljon yläpuolelle mahdollisuuksiensa
-kuin tiesi tavoiteltavansa olevan ja kulutti mieletöntä, hyödytöntä
-elämäänsä arvottomaan huokailemiseen ja voimattomaan kaihoon.
-Minkälaisia raivon öitä, minkälaisia kidutuksen päiviä, intohimoisen,
-täyttämättömän kaihon päiviä, sairaaksi tekevän mustasukkaisuuden
-päiviä, hän voikaan muistaa! Beatrix ei ajatellut häntä enempää kuin
-lakeijaa, joka seurasi hänen kantotuoliaan. Esmondin tuskat eivät
-liikuttaneet häntä vähimmässäkään määrässä; Esmondin ihastuksen puuskat
-pikemminkin kyllästyttivät häntä; hän ei välittänyt Esmondin rimoista
-enempää kuin Chaucerin, joka oli kuollut monta sataa vuotta sitten.
-Beatrix ei vihannut häntä; Beatrix pikemminkin halveksi häntä ja juuri
-ja juuri sieti häntä.
-
-Eräänä päivänä, puhuttuaan Beatrixin äidille, armaalle, lempeälle,
-alttiille emännälleen -- useita tunteja -- koko päivän pitkän --
-ja loihdittuaan esiin intohimonsa hehkun, epätoivonsa ja raivonsa,
-palattuaan yhä uudestaan ja uudestaan samaan aineeseen kävellessään
-edestakaisin huoneessa hän repi pöydällä olevat kukat murusiksi,
-taivutti ja mursi palasiksi lakan kirjoitustelineiltä ja teki satoja
-mielettömiä tekoja intohimonsa hurjuudessa. Viimein, kun Esmond
-näki emäntänsä aivan kalvenneen ja väsyneen vain pelkästä säälistä,
-emäntänsä, joka katseli hänen kuumeista tuskaansa ainakin sadannetta
-kertaa, hän tarttui hattuunsa ja poistui. Kun hän pääsi Kensington
-Squarelle, valtasi hänet katumuksen tunne ajatellessaan sitä rasittavaa
-tuskaa, jota hän oli tuottanut rakkaimmalle ja lempeimmälle ystävälle
-mitä miehellä on koskaan ollut. Hän palasi taloon, jossa palvelija yhä
-seisoi avonaisella ovella, juoksi portaat ja löysi emäntänsä siinä,
-mihin oli hänet jättänyt, akkunakomerossa; siinä hän katseli peltojen
-yli Chelseahen päin. Hän nauroi ja kuivasi samalla kyyneleet, jotka
-päilyivät hänen lempeissä silmissään. Esmond polvistui ja painoi päänsä
-hänen syliinsä. Ladyllä oli kädessään vaaleanpunaisen kukan varsi,
-jonka teriön Esmond oli repinyt. "Oi, antakaa minulle anteeksi, te
-armain ja lempein", virkkoi Esmond; "minä olen helvetissä ja te olette
-enkeli, joka tuo minulle vesipisaran."
-
-"Minä olen äitisi ja sinä olet minun poikani ja minä rakastan sinua
-aina", virkkoi lady, levittäen kätensä hänen ylitseen; ja Esmond
-poistui lohdutettuna ja nöyryytettynä mieleltään, ajatellessaan sitä
-hämmästyttävää ja muuttumatonta rakkautta ja lempeyttä, joilla tämä
-suloinen lady aina siunasi ja palkitsi häntä.
-
-
-
-XI luku.
-
-KUULUISA MR JOSEPH ADDISON.
-
-Kamariherroilla oli aina oma pöytänsä Kensington-palatsissa ja
-henkivartioston herroilla aina upea päivällinen St. James-palatsissa,
-ja kummassakin näistä ravintoloista Esmond sai vapaasti syödä
-päivällistä. Dick Steele piti enemmän henkivartioston ruokapöydästä
-kuin omasta kamariherrojen pöydästään, koska jälkimmäisessä oli
-vähemmän viiniä ja enemmän juhlallisuutta. Ja Esmond vietti siellä
-useita hauskoja iltoja ystävänsä seurassa ja auttoi ainakin sata
-kertaa Dickin kantotuoliinsa. Jos viinissä kerran on totuutta, kuten
-vanha sananlasku vakuuttaa, niin mikä herttainen luonne Dickillä
-onkaan ollut! Sikäli kuin hän imi sisäänsä viiniä, hän alkoi pursua
-ystävällisyyttä. Hänen keskustelunsa ei ollut yhtä suuressa määrässä
-nerokasta kuin se oli viehättävää. Hän ei koskaan sanonut sanaakaan,
-joka olisi voinut ketään suututtaa, ja tuli sitä hyväntahtoisemmaksi
-kuta enemmän hän humaltui. Useat pilkkakirveet pitivät ivanesineenään
-miesparkaa, kun hän oli humalassa, ja valitsivat hänet satiirinsa
-maalitauluksi. Mutta Dickin olemuksessa oli hyvyyttä ja eräänlaista
-suloista, pirteätä mielikuvituksen leikkiä, joka Esmondista tuntui
-moninverroin lumoavammalta kuin mikään terävämpien älyniekkojen
-kerkeinkään puhe, kun he singauttelivat koreita, sattuvia vastauksiaan
-ja teennäisen vakavia mietelmiään. Minusta Steele pikemminkin sädehti
-kuin loisti. Nuo kuuluisat kahviloiden _beaux-esprits_ [kompasepät]
-(esimerkiksi mr. William Congreve, silloin kuin hänen nivelleininsä
-ja ylemmyytensä sallivat hänen liittyä meihin) tekivät paljon
-loistavan sattuvia huomautuksia -- toisinaan puolisen tusinaa illassa
--- mutta heidänkin niinkuin tarkka-ampujain, jotka ovat ampuneet
-panoksensa, oli pakko vetäytyä suojaan siksi, kunnes saivat aseensa
-uudelleen ladatuiksi, ja odottaa, kunnes saivat uuden tilaisuuden
-otella vihollista vastaan; Dick sensijaan ei koskaan ajatellut, että
-hänen juomaveikkonsa olisi ollut maalitaulu -- vain ystävä, jonka
-kättä tuli pusertaa. Miesparalla oli uskottuinaan puolet kaupunkia;
-jokainen tiesi hänen rakkaudestaan ja veloistaan, hänen velkojistaan
-ja hänen rakastettunsa kovasydämisyydestä. Kun Esmond ensi kerran tuli
-kaupunkiin, oli kelpo Dick seitsemänteen taivaaseen asti ihastunut
-siihen nuoreen naiseen, länsi-intialaiseen perijättäreen, jonka hän
-nai. Muutaman vuoden perästä tämä rouva kuoli ja omaisuus oli melkein
-kaikki kulutettu ja kelpo leskemme oli yhtä kiihkeä pyydystämään uutta
-kauneuden esikuvaa kuin jos ei hän koskaan olisi kosinut eikä nainut
-eikä haudannut edellistä.
-
-Poistuttuaan henkivartioston ruokapöydän äärestä eräänä aurinkoisena
-iltapäivänä, kun Dickillä sattui olemaan selvä hetki, suuntasivat
-hän ja hänen ystävänsä kulkunsa Germain-katua alas; silloin Dick
-hellitti äkkiä ystävänsä käsivarresta ja juoksi erään herran luo,
-joka tuijotti pienoiseen kirjaan kirjakaupan akkunassa lähellä St.
-James-kirkkoa. Tämä oli vaalea, suuri mies, jolla oli nuuskanvärinen
-puku ja yksinkertainen miekka vyöllä; hän oli hyvin vakava ja melkein
-ryysyisessä asussa -- ainakin jos häntä vertasi kapteeni Steeleen, joka
-mielellään koristi iloisen, pyylevän olemuksensa kaikkein hienoimpiin
-vaatteisiin ja loisti punaisessa sotilaspuvussa ja kultanauhoissa.
-Kapteeni syöksyi siis tähystäjän luo kirjakaupan edessä, otti hänet
-syliinsä ja syleili häntä lämpimästi ja olisi häntä suudellutkin --
-sillä Dick hyväili ja suuteli ystäviään aina; mutta toinen vetäytyi
-takaisin punastus kalpeilla kasvoillaan, näyttäen hylkäävän tämän
-julkisen todisteen Steelen ystävyydestä.
-
-"Armahin Joe, missä olet piileskellyt tämän loppumattoman ajan?"
-huudahti kapteeni, yhä pidellen molempia ystävänsä käsiä; "olen
-riutunut sinua ikävöiden nämä kaksi viikkoa."
-
-"Kaksi viikkoa ei ole loppumaton aika, Dick", virkkoi toinen iloisena.
-(Hänellä oli vaaleansiniset hyvin kirkkaat silmät ja täydellisen
-säännölliset kasvot aivan kuin väritetyllä patsaalla.) "Minä olen
-piileksinyt -- voitko ajatella missä?"
-
-"Mitä! ethän vain meren takana, armahin Joe?" sanoi Steele näyttäen
-kovin pelästyneeltä. "Tiedäthän, että minä olen aina -- --"
-
-"Ei", virkkoi hänen ystävänsä keskeyttäen hänet hymyillen; "emme ole
-vielä päässeet sellaisiin umpipohjukkoihin, Dick. Minä olen piillyt,
-sir, eräässä paikassa, jossa eivät ihmiset koskaan ajattele kohtaavansa
-minua -- omassa asunnossani, jonne nyt menen polttamaan piipullisen ja
-juomaan lasin espanjanviiniä. Liittyykö teidän ylhäisyytenne seuraani?"
-
-"Tule tänne, Harry Esmond", huusi Dick. "Olet kuullut minun
-puhuvan yhä uudestaan ja uudestaan armaimmasta Joe-ystävästäni,
-suojelusenkelistäni."
-
-"Enkä tosiaankaan ole oppinut vain sinulta ihailemaan mr. Addisonia",
-virkkoi Esmond kumartaen. "Me pidimme hyvästä runoudesta Cambridgessä
-samoin kuin Oxfordissakin; ja minä osaan ulkoa muutamia runojanne,
-vaikka olenkin pukenut ylleni punaisen takin. 'O qui canoro blandius
-Orpheo vocale ducis carmen' [Oi kuinka sinä johdat ihanaa laulua
-suloisemmin kuin laulukas Orpheus]; jatkanko, sir?" sanoi mr. Esmond,
-joka tosiaankin oli lukenut ja ihaili mr. Addisonin viehättäviä
-latinalaisia runoja, sillä kaikki senaikuiset oppineet tunsivat ne ja
-ihailivat niitä.
-
-"Tämä on kapteeni Esmond, joka oli Blenheimin retkellä", sanoi Steele.
-
-"Luutnantti Esmond", virkkoi toinen syvään kumartaen, "mr. Addisonin
-palvelukseksi."
-
-"Minä olen kuullut teistä", virkkoi mr. Addison hymyillen.
-Koko kaupunkihan olikin kuullut tuon onnettoman jutun Esmondin
-varakreivitär-tädistä ja herttuattaresta. "Aioimme mennä George'iin
-tyhjentämään pullon ennen näytännön alkamista", sanoi Steele; "etkö
-liity meihin, Joe?" Mr. Addison sanoi, että hänen oma asuntonsa oli
-aivan lähellä ja että hän oli vielä tarpeeksi rikas tarjotakseen hyvän
-pullon viiniä ystävilleen; ja hän kutsui nuo kaksi herraa asuntoonsa
-Haymarketille, jonne myös menimme.
-
-"Emäntäni antaa minulle luottoa", sanoi Addison hymyillen, "kun hän
-näkee kahden näin hienon herran nousevan minun rappusiani." Ja hän
-otti vieraansa kohteliaasti vastaan huoneessaan, joka oli varsin
-köyhännäköinen; mutta mikään maamme ylimys ei olisi voinut ottaa
-vieraitaan vastaan viehkeämmällä ja täydellisemmällä sulolla kuin tämä
-herra. Niukka päivällinen, jonka muodosti lihapala ja pennyn leipä,
-odotti vuokralaista. "Viinini on parempaa kuin ruokani", sanoi mr.
-Addison: "lordi Halifax lähetti minulle burgundilaiseni." Ja hän asetti
-pullon ja lasit ystäviensä eteen ja söi yksinkertaisen päivällisensä
-muutamissa minuuteissa, ja sitten kävivät nuo kolme viiniin käsiksi.
-"Näettehän", virkkoi mr. Addison, viitaten kirjoituspöydälleen, jossa
-oli Höchstedtin sotatoimia kuvaava kartta ja muutamia sanoma- ja
-lentolehtiä, jotka koskivat tuota taistelua, "että minäkin aherran
-teidän asioissanne, kapteeni. Minut on katsokaas pyydetty runolliseksi
-avustajaksi ja minä kirjoitan runoa tuosta sotaretkestä."
-
-Niinpä siis Esmond isäntänsä kehoituksesta kertoi tälle sen mitä tiesi
-tuosta kuuluisasta sotaretkestä, piirusti joen pöydälle _aliquo mero_
-[jollakin väkevällä] ja näytti muutamien piipunpalasien avulla vasemman
-siiven etenemisen, jonka mukana hän oli toiminut.
-
-Muutamia arkkeja tuota runoelmaa oli jo pöydällä meidän pullojemme
-ja lasiemme vieressä ja kun Dick oli yllinkyllin virkistänyt itseään
-viimemainittujen sisällöllä, otti hän esiin käsikirjoitusarkit, jotka
-olivat kirjoitetut kirjailijan omalla hennolla, kauniilla käsialalla
-melkein ilman ainoatakaan mustetahraa tai korjausta, ja alkoi lukea
-niitä komeasti korostaen ja sulavasti. Runon pysähdyspaikoissa vaikeni
-innostunut lukija ja singautteli myrskyisiä ylistyksiä.
-
-Esmond hymyili Addisonin ystävän innostukselle. "Olet saksalaisten
-porvarien ja Moselin ruhtinaiden kaltainen", sanoi hän; "kun armeijamme
-saapui johonkin pysähdyspaikkaan, lähettivät he aina lähetystön
-onnittelemaan päällikköä ja laukaisivat valleiltaan tervehdyslaukauksen
-kaikilla aseillaan."
-
-"Ja joivat sen jälkeen suuren päällikön maljan, eikö totta?" virkkoi
-kapteeni Steele täyttäen iloisena lasin -- hän ei koskaan hidastellut
-antamasta sillä tavalla tunnustustaan ansiokkaalle ystävälle.
-
-"Ja herttua, koska tahdotte minun näyttelevän hänen ylhäisyytensä
-osaa", virkkoi mr. Addison hymyillen ja melkein punastuen, "joi
-puolestaan näiden ystäviensä maljan. Kaikkein lempeämielisin Covent
-Gardenin vaaliruhtinas, minä juon teidän korkeutenne maljan", ja hän
-täytti itselleen lasin. Joseph ei tarvinnut sen enempää kuin Dickkään
-kehoituksia senkaltaiseen huviin. Mutta viini ei tuntunut koskaan
-hämmentävän mr. Addisonin aivoja -- se vain höllensi hänen kieltään;
-kapteeni Steelen pää ja keskustelu menettivät sensijaan kokonaan
-tasapainonsa yhdestä ainoasta pullosta.
-
-Olivatpa säkeet minkälaisia tahansa, ja totta puhuaksemme havaitsi mr.
-Esmond muutamain niistä olevan kovin keskinkertaisia, niin ei Dickin
-ihailu päämiestään kohtaan koskaan laimennut, ja joka rivillä, jonka
-Addisonin kynä oli kirjoittanut, keksi Steele mestarinäytteen. Kun
-Dick pääsi runoelman siihen osaan, jossa laulaja kuvaa yhtä miedosti,
-kuin jos hän selostaisi oopperatanssia tai vaaratonta idyllistä
-keppitaistelua maalaismarkkinoilla, tuota veristä ja armotonta
-sotaretkemme osaa, jonka muistaessaan jokaisen mukana olleen soturin
-_täytyy_ häpeästä sairastua -- kun meidät määrättiin ryöstämään ja
-hävittämään vaaliruhtinaan maa, jolloin murhapoltot, surmaaminen ja
-rikokset hävittivät suuren osan hänen valtakuntaansa -- kun Dick pääsi
-säkeisiin: --
-
-    "Nyt miekkaan, tuleen tarttuu sotilaat,
-    kun kosto rinnan sytti, raiskaa maat;
-    tuhannet viljapellot tuli syö
-    tuhannet kodit liekki maahan lyö.
-    Taa synkän korven lampaat kiiruhtaa,
-    suruisin äänin karja valittaa,
-    vavisten herrat samaan suojaan saa
-    ja lasten huudot ilmaan kajahtaa.
-    Sen suruun vaipuin kuulee sotamies,
-    mut käskyn oikein täyttäneensä ties.
-    Myös sääli täyttää syömen päällikön
-    mi jalosti niin johti rynnäkön",
-
-niin siihen mennessä olivat viini ja ystävyys saattaneet Dick-paran
-aivan höperöksi ja hän kirkui viimeisen säkeen sellaisella lempeydellä,
-että se sai toisen hänen kuulijoistaan nauramaan.
-
-"Minä ihailen teidän runoilijain erikoisoikeuksia", sanoi Esmond mr.
-Addisonille. (Dick halusi, luettuaan kaikki säkeet, mennä pois, ja
-hän tahtoi suudella molempia rakkaita ystäviään ennen lähtöään ja
-hoiperteli sitten pois, peruukki silmille valahtaneena.) "Ihailen
-taidettanne: sotaretkemme murhat toimitetaan sotamusiikin tahtiin
-niinkuin taistelu oopperassa ja neitoset kirkuvat soinnukkaasti
-urheitten krenatööriemme marssiessa heidän kyliinsä. Tiedättekö
-minkälainen näky se oli?" -- (tähän mennessä oli viini ehkä alkanut
-lämmittää mr. Esmondinkin aivoja) -- "ja mitä voittoa te ikuistatte?
-Tiedättekö minkälaisia häpeän ja kauhun näytelmiä pantiin toimeen,
-näytelmiä, joiden kestäessä nerokas ylipäällikkömme valvoi asiain
-kulkua niin tyynenä kuin hän ei olisi edes kuulunutkaan meidän
-taivaankappaleellemme? Puhutte 'kuuntelevasta soturista, joka suruun
-vaipuu' ja 'päälliköstä, joka säälii', mutta minä uskon ettei päällikkö
-välittänyt sen enemmän määkivistä lampaista kuin lasten huudoistakaan,
-ja useat meidän roistoistamme murhasivatkin niitä molempia yhtä
-tyynesti. Minä häpesin ammattiani, kun näin toimeenpantavan noita
-kauhuntöitä, jotka joka mies joutui näkemään. Muovaatte hiotuissa
-säkeissänne ylvään, autereisen kuvan voitosta: vakuutan teille, että se
-on raaka, väärennetty, villi epäjumala, hirveä, verinen ja barbaarinen.
-Ne juhlamenot, jotka sen edessä suoritetaan, ovat mieltäjärkyttäviä
-ajatella. Teidän suurten runoilijain tulisi osoittaa se sellaiseksi
-kuin se on: julmaksi ja hirveäksi eikä kauniiksi ja ylvääksi. Ah, sir,
-jos te olisitte ollut tuolla sotaretkellä, niin uskokaa pois, ette
-koskaan olisi laulaneet siitä noin."
-
-Tämän pienen tunteenpurkauksen kestäessä kuunteli mr. Addison poltellen
-pitkää piippuaan hymyillen kovin tyynesti. "Mitä haluaisitte", sanoi
-hän. "Meidän hienostuneena aikanamme ja taiteen lakienkin mukaan on
-mahdotonta, että Runotar kuvailisi kidutuksia tai likaisi kätensä
-sodan kauhuja maalailemalla. Ne mieluimmin vain osoitetaan kuin
-kuvaillaan, samoin kuin kreikkalaisissa murhenäytelmissä, jotka varmaan
-olette lukenut (ja missään ei voikaan olla loistavampia runouden
-näytteitä), Agamemnon kaatuu tai Medean lapset surmataan näyttämön
-ulkopuolella -- ja kuoro valtaa näyttämön ja laulaa tapahtumasta
-pateettisen soiton säestämänä. Jotain tällaista, parahin herrani,
-minäkin yritän vaatimattomalla tavallani: minä koetan kirjoittaa
-ylistysrunon enkä satiiria. Jos laulaisin niinkuin te haluaisitte
-minun tekevän, repisi kaupunkimme väestö runoilijan kappaleiksi ja
-polttaisi sitten hänen kirjansa tavallisen pyövelin avulla. Ettekö
-käytä tupakkaa? Kaikista kasveista, joita maan päällä kasvaa, on tuo
-nikotiininen varmasti kaikkein rauhoittavinta ja terveellisintä. Meidän
-täytyy maalata suuri herttuamme", jatkoi mr. Addison, "ei mieheksi,
-jolla on heikkoutensa niinkuin meillä toisillakin, niinkuin hänellä
-epäilemättä onkin, vaan sankariksi. Teidän nöyrä palvelijanne ratsastaa
-pegasoksellaan voitossa eikä sodassa. Me yliopistorunoilijat kuljemme,
-kuten tiedätte, kovin kevyttä laukkaa. Ikimuistoisista ajoista on
-runoilijan tehtäviin kuulunut ikuistaa runoissa sankaritekoja ja
-laulaa niistä teoista, joita te sodankävijät saatte aikaan. Minun
-täytyy seurata taiteen sääntöjä ja tämänlaisen runoelman tulee olla
-kokoonpanoltaan sopusointuista ja majesteetillista, ei kotoista eikä
-jokapäiväistä totuutta liiaksi lähentelevää. _Si parva licet:_ jos
-Vergilius saattoi loihtia esiin jumalaisen Augustuksen, niin saattaa
-arvottomampi runoilija Isiksen rannoilta juhlia voittoa ja voittajaa,
-jonka voitoissa jokaisella brittiläisellä on osansa ja jonka kunnia ja
-nerokkuus tulee osaksi jokaisen kansalaisensa kunniaksi. Milloinka,
-Henrikkiemme ja Edwardiemme päivien jälkeen, on ollut niin suurenmoista
-aseiden mestarinäytettä kuin se, jolta te itse olette tuoneet
-kunniamerkkejä? Jos minun vallassani on laulaa tuo laulu ansiokkaasti,
-teen sen ja olen kiitollinen runottarelleni. Jos runoilijana
-epäonnistun, niin ainakin osoitan brittiläisenä uskollisuuttani ja
-heitän ilmaan hattuni ja hurraan voittajalle: --
-
-    "Rheni pacator et Istri,
-    Omnis in hoc uno variis discordia cessit
-    Ordinibus; laetatur eques, plauditque senator
-    Votaque patricio certant plebeia favori."
-
-[Reinin ja Isterin rauhoittaja, kaikki joukkojen eripuraisuus lakkasi
-tämän yhden ilmestyessä; iloitsee ritari, rahvaan onnentoivotukset
-hänelle ja ylimysten suosio kilpailevat keskenään.]
-
-"Mutta sotatantereella oli yhtä urhoollisia miehiä", virkkoi mr.
-Esmond (jota ei koskaan voitu saada pitämään Marlborough'n herttuasta
-eikä unohtamaan niitä juttuja, joita hän oli lapsuudessaan kuullut
-suuren päällikön itserakkaudesta ja petoksista). -- "Blenheimissa
-oli yhtä hyviä miehiä kuin ylipäällikkö, miehiä, joita eivät ritarit
-eivätkä senaattorit ylistäneet eivätkä plebeijien tai patriisien äänet
-suosineet ja jotka nyt lepäävät unohdettuina siellä multamöhkäleiden
-alla. Missä on runoilija, joka heistä laulaisi?"
-
-"Laulaa Hadekseen lähetettyjen sankarien urheista sieluista!" virkkoi
-mr. Addison hymyillen. "Tahtoisitteko ikuistaa ne kaikki? Jos minulla
-lienee mitään sanansijaa sellaisessa ihailtavassa teoksessa, niin on
-laivaluettelo Homerossa aina tuntunut minusta hieman pitkäveteiseltä:
-mikä olisi runoelma ollutkaan, jos oletamme, että kirjailija olisi
-selostanut kapteenien ja luutnanttien nimet, arvon ja järjestyksen?
-Suuren miehen suurimpia ominaisuuksia on menestys: se on tulos kaikesta
-muusta; suuressa miehessä salattu voima pakottaa itselleen jumalten
-suosion ja tekee onnen alamaisekseen. Yli kaikkien muiden lahjojen
-ihailen sitä suuressa Marlborough'ssa. Mitä on urhoollisuus? Kuka
-hyvänsä on urhoollinen. Mutta voitokkuudessa, sellaisessa kuin hänen,
-on minusta jotain jumalaista. Tilaisuuden ilmetessä loistaa päällikön
-suuri sielu ja Jumala ilmaiseikse. Itse kuolemakin kunnioittaa häntä
-ja kulkee hänen sivutseen kaataessaan toisia. Sota ja verilöylyt
-väistyvät hänen tieltään tuhotakseen taistelukentällä toisia osia,
-samalla tavalla kuin Hektor väistyi jumalaista Akillesta. Sanotte,
-ettei hän tuntenut mitään sääliä: Sitä eivät tunne jumalatkaan, jotka
-ovat sen yläpuolella ja ovat yli-inhimillisiä. Heikontuva taistelu saa
-voimia hänen näkemisestään; ja missä ikänä hän ratsastaa, siellä voitto
-kallistuu hänen puolelleen."
-
-Muutamia päiviä jälkeenpäin, kun mr. Esmond uudelleen vieraili
-runoilija-ystävänsä luona, havaitsi hän tämän ajatuksen, joka
-oli innokkaan keskustelun synnyttämä, tulleen parannetuksi ja
-muovatuksi noihin kuuluisiin säkeihin, jotka todellisuudessa ovat
-"Sotaretki"-runoelman jaloimmat. Kun nuo kaksi herraa istuivat
-keskusteluun kiintyneinä -- mr. Addison lohduttautui totuttuun tapaansa
-piipullaan -- tuli pieni palvelijatar, joka odotti hänen huoneustonsa
-edessä, opastaen erästä herraa, jolla oli hienot röyhelöiset vaatteet;
-tämä oli nähtävästi joku huomattavuus hovista tai hän tuli jonkun
-suuruuden vastaanotoista. Hoviherra yski hieman piipun savuun
-joutuessaan ja katseli uteliaasti ympäri huonetta, joka olikin varsin
-köyhännäköinen samoinkuin sen omistajakin kuluneessa nuuskan värisessä
-pinnissään ja sideperuukissaan.
-
-"No miten edistyy magnum opus [suuri työ], mr. Addison?" virkkoi
-hoviherra, kun hänen katseensa osui papereihin, jotka olivat pöydällä.
-
-"Olimme juuri sitä pohtimassa", vastasi Addison (suurimmalla
-hovimiehellä maassamme ei olisi voinut olla loistavampaa
-kohteliaisuutta eikä suurempaa arvokkuutta käyttäytymisessä). "Tässä
-pöydällä", sanoi hän, "on suunnitelma: _hac ibat Simois_ [tässä juoksee
-Simois] tässä virtasi pieni Nebel-joki; _hic est Sigeia tellus_ [tässä
-on Sigeia], tässä ovat Tallardin leirit tämän piipunkopan vieressä;
-heidän hyökätessään oli kapteeni Esmond paikalla. Minulla on kunnia
-esitellä hänet mr. Boylelle; mr. Esmond kuvailikin juuri _aliquo
-proelia mixta mero_ [taistelun vaiheita väkeviä käytellen] kun te
-saavuitte." Nuo kaksi herraa olivatkin olleet siihen kiintyneitä
-vieraan saapuessa. Ja Addison valitteli, hymyillen tapansa mukaan,
-johtaessaan puheen mr. Webbiin, Esmondin rykmentin everstiin (joka
-sillä kerralla johti erästä brigaadia ja kunnostautui erinomaisesti),
-ettei hän voinut koskaan löytää sopivaa loppusointua Webbille, muussa
-tapauksessa olisi brigaadipäällikkö kyllä saanut sijan runoilijan
-säkeissä. "Ja mitä teihin tulee, niin olettehan vain luutnantti", sanoi
-Addison, "ja runotar ei voi vaivautua mainitsemaan ketään herraa, joka
-on rykmentinpäällikköä alempi."
-
-Mr. Boyle paloi halusta saada kuulla ja sanoi pääministerin ja lordi
-Halifaxin olevan yhtä halukkaita siihen; ja Addison alkoi punastellen
-lukea säkeitään, ja olen varma siitä, että hän tunsi niiden heikot
-puolet yhtä hyvin kuin kaikkein kriitillisin kuulijakin. Kun hän pääsi
-riveihin, jotka kuvailevat enkeliä: --
-
-    "mi masennettuun joukkoon kiihkon toi
-    ja taistoon empivähän raivon loi,"
-
-hän luki eloisasti, katsellen Esmondiin aivankuin sanoakseen: "tiedät,
-mistä tuo vertaus tuli -- meidän puheestamme ja burgundilaispullostamme
-toissapäivänä."
-
-Runoilijan kaksi kuulijaa valtasi innostus, ja he osoittivat suosiota
-kaikin voimin. Hoviherra hypähti seisaalle suuren ihastuksen vallassa.
-"Ei sanaakaan enää, parahin sir", sanoi hän. "Uskokaa minun haltuuni
-nuo paperit; minä puolustan niitä hengelläni. Antakaa minun lukea
-ne kokonaan pääministerille, jota minun on määrä tavata puolen
-tunnen kuluttua. Uskallan luvata, ettei runoelma menetä mitään minun
-lukemanani; ja sitten sir, saammepa nähdä onko lordi Halifaxilla oikeus
-valittaa, ettei hänen ystävänsä eläkettä enää makseta." Ja ilman
-pitempiä mutkia otti röyhelöpukuinen hoviherra käsikirjoituspakan,
-asetti sen pitsiröyhelön kehystämällä kädellään povelleen sydämensä
-kohdalle, teki vapaalla kädellään kaikkein siroimman kaaren hatullaan
-ja hymyili ja kumarsi itsensä ulos huoneesta, jättäen pomanderin lemun
-jälkeensä.
-
-"Eikö kamari näytä perin pimeältä", virkkoi mr. Addison tarkastellen
-sitä, "tuon armollisen lähettilään loistavan ilmestymisen ja
-poistumisen jälkeen? Hänhän valaisi koko huoneen. Teidän punainen
-pukunne, mr. Esmond, kestää minkä valon tahansa; mutta tämä minun
-kulunut vanha takkini, miten perin kuluneelta se näyttikään tuossa
-upeassa loistossa! Mahtavatko ne nyt tehdä jotain minun hyväkseni",
-jatkoi hän. "Kun tulin Oxfordista maailmaan, lupasivat suosijani
-minulle suuria; ja nyt näette mihin heidän lupauksensa ovat minut
-vieneet -- asuntoon, jonne saa kiivetä kahdet porrassarjat ja jossa
-tarjotaan kuuden pennyn päivällinen. Otaksun, että tämä viimeinen
-lupaus on yhtä hyvä kuin edellisetkin. Onni hylkii minua, kuten se
-veikistelijä on tehnyt koko ajan näinä seitsemänä vuotena! Puhallan
-sen luutun luotani pois", sanoi hän hymyillen ja puhaltaen savupilven
-piipustaan. "Köyhyydessä ei ole mitään niin kovaa, Esmond, ettei
-sitä voisi kestää; riippuvaisessa asemassakaan ei ole niin suurta
-koettelemusta, ettei kunniallinen mies voisi sitä kantaa. Saavuin
-maailmaan Alma Materin helmasta hänen ylistystensä kannustamana
-ja ajatellen, että minulla olisi merkitystä maailmassa niillä
-ominaisuuksilla ja opilla, jotka olivat minulle yliopistossa luoneet
-merkitsevän nimen. Maailma on valtameri ja Isis ja Charwell ovat vain
-pieniä vesipisaroita, joihin ei meri kiinnitä mitään huomiota. Minun
-maineeni päättyi penikulman päähän Maudlin Towerista; ja kukaan ei
-kiinnittänyt minuun huomiotaan, mutta niinä opin ainakin kestämään
-kovan onnen iloisella mielellä. Dick-ystäväni on kunnostautunut
-maailmassa ja on jo kauan sitten siinä kilpailussa sivuuttanut minut.
-Mitä merkitsee pieni nimi tai pieni omaisuus? Ei ole mitään kohtaloa,
-jota ei filosofi voisi kestää. En ole oppineena jäänyt tuntemattomaksi
-ja kuitenkin olen pakoitettu elämään karhuntaluttajana ja opettamalla
-poikia lukemaan. Mitäpä sitten? Sellainen elämä ei ole hauskaa,
-mutta se on siedettävää. Jos tämä yritykseni nyt epäonnistuisi,
-niin palaan takaisin Oxfordiin; ja jonakuna päivänä, kun te olette
-kenraali, kohtaatte minut papinkauhtanaan ja kaulukseen pukeutuneena
-apulaisena ja minä lausun teidän ylhäisyytenne tervetulleeksi majaani
-maaseudulla ja tarjoan tuopin pennyn olutta. Köyhyys ei ole kovinta
-eikä se ole elämän onnettomin osa", virkkoi mr. Addison, puistellen
-tuhkan piipustaan. "Katsokaa, piippuni on loppuun poltettu. Otammeko
-esiin vielä toisen pullon? Minulla on vielä muutamia sitä oikeata
-lajia tuolla kaapissa. Eikö enää? -- Lähdetäänpä ulos ja käväistään
-Mallissa tai pistäydytään vaikka teatterissa katsomassa Dickin uutta
-huvinäytelmää. Se ei ole mikään neronleimaus; mutta Dick on hyvä poika,
-vaikk'ei hän voikaan sytyttää Thamesia palamaan."
-
-Kuukauden kuluttua tästä päivästä mr. Addisonin arpa oli voittanut
-tavattoman voiton elämän arpajaisissa. Koko kaupunki oli hullaantunut
-hänen runoelmaansa: "Sotaretkeen", jota Dick Steele valoi suustaan
-jokaisessa kahvilassa Whitehallissa ja Covent Gardenissa. Temple Barin
-toisella puolella asuvat nerot tervehtivät heti Addisonia suurimpana
-runoilijana mitä maailma oli vuosisatoihin nähnyt; ihmiset hurrasivat
-Marlborough'lle ja Addisonille; ja mikä vielä enemmän, voimassa
-oleva puolue piti huolen ansiokkaasta runoilijasta ja mr. Addison
-sai määräyksen myyntiveron komissariaatin paikkaan, jonka kuuluisa
-mr. Locke jätti avoimeksi. Hän kohosi tästä virasta toisiin arvoihin
-ja kunniapaikkoihin, eikä hänen edistyksensä tästä lähtien elämänsä
-loppuun juuri ollenkaan keskeytynyt. Mutta minä luulen hänen olleen
-melkein onnellisemman vinttikamarissaan Haymarketilla kuin hän koskaan
-oli upeassa palatsissaan Kensingtonissa ja uskon, ettei se onnetar,
-jonka hän vaimonsa, kreivittären, hahmossa voitti, ollut muuta kuin
-äkäpussi ja sisunpurkaja.
-
-Vaikka kaupunki oli hauska, niin se oli vain synkkä paikka mr. Esmondin
-mielestä, olipa hänen lumoojattarensa sitten siellä tai sieltä poissa,
-ja hän oli iloinen kun hänen kenraalinsa ilmoitti hänelle lähtevänsä
-takaisin armeijaosastoonsa, joka oli viettänyt talven Bois-le-Duc'issa.
-Esmondin hyvä emäntä jätti hänelle jäähyväiset iloisin kasvoin; Esmond
-tiesi, että hänellä aina oli tämän siunaus minne ikinä onni hänet
-johtikin. Mistress Beatrix oli kotoa poissa hänen majesteettinsa luona
-Hampton Courtissa, ja hän suuteli hentoja sormenpäitään Esmondille
-jäähyväisiksi, kun tämä ratsasti sinne hyvästelemään. Beatrix otti
-vastaan sukulaisensa eräässä odotushuoneessa, jossa lisäksi oli
-puolitusinaa muita hovinaisia, joten Esmondin korkealentoiset puheet,
-jos hän oli sellaisia aikonut pitää (ja se on hyvin todennäköistä),
-olivat mahdottomia. Beatrix ilmoitti ystävilleen serkkunsa lähtevän
-sotaan, aivan yhtä huolettomasti kuin hän olisi sanonut Esmondin
-menevän juomaan suklaata. Esmond tiedusteli kasvot hieman synkkinä,
-oliko Beatrixilla mitään määräyksiä sotaväelle, ja tämä suvaitsi
-sanoa, että hän halusi hartiahuivin Mechlinpitsiä. Beatrix kumarsi
-Esmondille viehkeästi vastaukseksi tämän surulliseen kumarrukseen.
-Hän kujeili sormenpäitänsä suutelemalla akkunasta, jonka ääressä hän
-seisoi nauraen toisten naisten kanssa ja sattui näkemään Esmondin kun
-tämä suuntasi tiensä "Lelu"-ravintolaan. Tällä kertaa ei Chelsean
-leskivarakreivitär ollut surullinen erotessaan hänestä. "_Mon cher,
-vous êtes triste comme un sermon_" [Rakkaani, te olette surullinen
-kuin nuhdesaarna], suvaitsi hän sanoa Esmondille: siinä tilassa, jossa
-tämä oli, eivät herrat todellakaan missään tapauksessa ole huvittavia
-tovereita, ja sitäpaitsi tuo huikenteleva vanha vaimo oli löytänyt
-paljon rakastettavamman suosikin ja oli aivan hurmaantunut armaaseen
-henkivartioston luutnanttiinsa. Frank jäi vielä joksikin aikaa kotiin
-eikä liittynyt armeijaan ennen kuin myöhemmin hänen ylhäisyytensä
-ylipäällikön seurueessa. Hänen armas äitinsä pani Esmondin lupaamaan,
-viimeisenä päivänä ennen tämän lähtöä, kun nuo kolme söivät päivällistä
-yhdessä, että Esmond suojelisi hänen poikaansa ja kehoitti Frankia
-ottamaan esimerkikseen serkkunsa, joka oli lojaalinen gentlemanni ja
-urhoollinen soturi, kuten lady suvaitsi sanoa; ja heidän erotessaan ei
-lady osoittanut pienintäkään horjumisen tai heikkouden merkkiä, vaikka,
-Jumala tietää, tuo hellä sydän oli varsin huolissaan toisista, vaikka
-hän niin lujana kestikin oman tuskansa.
-
-Esmondin kenraali lähti matkalle Harwichista. Suurenmoista oli
-nähdä mr. Webbin punaiseen pukeutuneena laivan kannelta heiluttavan
-hattuaan laivan lähtiessä rannasta, rannalla olevien tykkien ampuessa
-kunnialaukauksia. Henry ei uudestaan nähnyt varakreiviään ennen kuin
-kolmen kuukauden perästä Bois-le-Duc'issa, kun hänen ylhäisyytensä
-herttua saapui ottamaan johdon käsiinsä, ja Frank toi silloin uutisia
-kotoa: miten hän oli syönyt illallista sen ja sen näyttelijättären
-kanssa ja väsynyt toiseen; miten hän oli kilpailussa voittanut mr.
-St. Johnin sekä heidän istuessaan pullon ääressä että Haymarketin
-näyttelijättären mrs. Mountfordin suosiossa (viisikymmenvuotisen
-veteraanilumoojattaren, johon nuori syntipukki kuvitteli olevansa
-rakastunut); miten hänen sisarensa aina teki kujeitaan ja oli
-hyljännyt nuoren paroonin vanhan jaarlin tähden. "Minä en voi ymmärtää
-Beatrixia", virkkoi lordi; "hän ei välitä meistä, kenestäkään -- hän
-ajattelee vain itseään; hän ei ole milloinkaan onnellinen, ellei saa
-riidellä. Mutta mitä tulee äitiin -- minun äitini, Henry, on enkeli."
-Henry koetti vakuuttaa nuorelle miehelle miten välttämätöntä oli tehdä
-voitavansa tuon enkelin ilahuttamiseksi, -- ei siis sopinut juoda
-liikaa, ei tehdä velkoja, ei juosta sievien flaamilaistyttöjen jäljessä
-ja niin edespäin, niinkuin vanhemman miehen sopi puhua nuorukaiselle.
-"Mutta siunatkoon", virkkoi poika, "minä voin tehdä mitä haluan ja
-minä tiedän että hän rakastaa minua siitä huolimatta"; ja niin hän
-siis tekikin mitä halusi. Kaikki hemmoittelivat häntä ja hänen vakava
-sukulaisensa yhtä paljon kuin muutkin.
-
-
-
-XII luku.
-
-SAAN OMAN KOMPPANIAN VUODEN 1706:N SOTAKETKELLÄ.
-
-Ensimmäisen kerran joutui nuori lordini vihollisen tuleen
-helluntaipäivänä, tuona kuuluisana 23 p:nä toukokuuta v. 1706;
-kohtasimme vihollisen taistelujärjestykseen asettuneena ylängölle
-pienen Gheet-joen taakse, jossa heidän linjansa ulottuivat kolmen
-penikulman alalle tai pitemmällekin; vihollisella oli vasemmalla
-puolellaan Anderkirkin eli Autre-eglisen kylä ja oikealla puolellaan
-Ramillies, joka on antanut nimen eräälle loistavimmista ja
-tuhoisimmista taistelupäivistä, mitä historia koskaan on kirjoihinsa
-merkinnyt.
-
-Täällä kohtasi herttuamme taas vanhan vihollisensa Blenheimin ajoilta,
-Baijerin vaaliruhtinaan, sekä marski Villeroy'n, josta Savoijin
-prinssi oli saanut kuuluisan Chiarin voiton. Kukapa englantilainen
-tai ranskalainen ei tuntisi tuon päivän tuloksia? Vaikka vihollinen
-oli valinnut asemansa ja vaikka sillä oli suurempi miesluku kuin
-englantilaisilla ja lisäksi vielä nuo oivalliset espanjalaiset ja
-baijerilaiset joukot sekä koko Maison-du-Roy, maailman loistavin
-ratsuväki -- niin tämän suurenmoisen Villeroy'n armeijan hävitti
-yhdessä tunnissa (ja huolimatta Ranskan kuninkaallisten tavattomasta
-urhoollisuudesta, kuninkaallisten, jotka tekivät hyökkäyksen linjamme
-keskustaa vastaan ja mursivat sen) joukko, joka oli marssinut
-kaksitoista tuntia. Voitto oli mitä suurimmassa määrässä ylipäällikön
-rohkeuden ja nerokkuuden ansiota. Kun hän oli vihollisen läheisyydessä,
-hän näytti tosiaankin voiton jumalalta.
-
-Luulen johtuneen enemmän vakaumuksesta kuin valtioviisaudesta, vaikka
-hänen valtioviisautensa varmaan olikin maailman varovaisinta, että
-suuri herttua aina puhui voitoistaan tavattoman vaatimattomasti ja
-ikäänkuin nämä hämmästyttävät saavutukset eivät olisi olleet hänen
-ihailtavan älynsä ja rohkeutensa tuloksia, vaan aivankuin hän olisi
-ollut määrätty kohtalokkaaksi välikappaleeksi sallimuksen käsiin,
-sallimuksen, joka ehdottomasti halusi vihollisen kukistumista.
-Ennen sotatoimiaan hän aina antoi pitää juhlalliset kirkonmenot ja
-ilmoitti horjumattoman uskonsa olevan, että kuningattaren aseet
-olivat siunatut ja voittomme varma. Kaikki kirjeet, jotka hän on
-kirjoittanut taistelujen jälkeen, osoittavat hartautta pikemminkin kuin
-riemua. Eipä hän lukenut saavutuksia, joista olen kuullut mitättömien
-upseerien ja sotamiesten kerskailevan anteeksiannettavan turhamaisesti,
-ollenkaan oman urhoollisuutensa tai taitonsa ansioksi, vaan taivaan
-suojelevan hoivan, jota hän aina näytti pitävän meidän erikoisena
-liittolaisenamme. Ja armeijamme alkoi uskoa niin ja vihollinenkin oppi
-ajattelemaan siten; sillä emme koskaan käyneet taisteluun uskomatta
-täydellisesti, että se päättyisi voittoon, eivätkä ranskalaiset
-Blenheimin saavutuksen sekä tuon hämmästyttävän Ramillies'n voiton
-jälkeen koskaan kohdanneet meitä tuntematta, että leikki oli
-menetetty jo ennenkuin se alettiinkaan ja että ylipäällikkömme
-onnetar oli vastustamaton. Täällä, samoinkuin Blenheimissäkin,
-ammuttiin herttuan ratsu ja hetken aikaa luultiin hänenkin kuolleen.
-Kun hän kiipesi toisen, Binfield-nimisen ratsun selkään, ammuttiin
-hänen ylitallimestariltaan, joka oli polvistunut pitämään hänen
-ylhäisyytensä jalustinta, pää irti ruumiista kanuunankuulalla. Eräs
-ranskalainen kuninkaallisiin kuuluva aatelismies, joka oli vankinamme,
-kertoi kirjoittajalle, että kun heidän hevosensa sekoittuivat meidän
-hevosiimme kuninkaallisten hyökkäyksen aikana, eräs irlantilainen
-upseeri heikäläisistä tunsi ruhtinasherttuan ja huutaen: "Marlborough,
-Marlborough" laukaisi pistoolinsa herttuata kohti _à bout portant_
-[aivan läheltä] ja että lukuisia muitakin karbiineja ja pistooleja
-laukaistiin häntä kohti. Yksikään niistä ei osunut häneen: hän
-ratsasti ranskalaisten kyrassierien lävitse miekka kädessä ja aivan
-vahingoittumattomana, tyynenä ja hymyilevänä, kokosi saksalaisen
-ratsuväen, joka horjui vihollisen edessä, ja toi nämä ja kaksikymmentä
-eskadroonaa orkneylaisia takaisin ranskalaisia vastaan ja ajoi
-heidät joen yli ja johti taas itse hyökkäystä ja lannisti sen ainoan
-vaarallisen liikkeen, minkä ranskalaiset sinä päivänä tekivät.
-
-Kenraalimajuri Webb johti rintamamme vasenta siipeä, ja nyt sai
-hänen oma rykmenttinsä nauttia rakastetun päällikkönsä johtoa. Tässä
-tilaisuudessa ei hän eikä hänen rykmenttinsäkään pettänyt entisiä
-urhoollisuusominaisuuksiaan. Multa Esmond oli kovin huolestunut
-rakkaasta lordistaan, koska hän ei ollut nähnyt tätä kuin kerran
-koko päivänä tämän tuodessa erästä määräystä ylipäälliköltä mr.
-Webbille. Kun ratsuväkemme, hyökättyään vihollisen oikeaa siipeä
-vasten Overkirkin luona, oli saattanut sen täydelliseen sekasortoon,
-ryhdyttiin kauttaaltaan etenemään ja koko meidän rintamamme lähti
-liikkeelle ja kulki pienen joen ja suon poikki ylänkömaalle, johon
-ranskalaiset olivat asettuneet ja hurrasi edetessään ja vihollisen
-perääntyessä. Hyökkäyksemme oli enemmän kunniata kuin vaaraa tuottava,
-sillä ranskalaiset pataljoonat eivät ainoassakaan tapauksessa
-odottaneet päästäkseen vaihtamaan keihään tai pajunetin pistoja
-meikäläisten kanssa ja tykkimiehet pakenivat aseittensa äärestä, jotka
-joutuivat meidän rintamamme taa meidän edetessämme ja ranskalaisten
-perääntyessä.
-
-Ensin oli heidän perääntymisensä aivan järjestettyä, mutta sitten
-muodostui se pakokauhuksi, ja tästä paniikista oli seurauksena hirveä
-ranskalaisten teurastus, niin että kuusikymmentuhantinen armeija
-kokonaan murskattiin ja tuhottiin muutamien tuntien kuluessa. Oli
-aivan kuin hirmumyrsky olisi ottanut valtaansa lujan ja lukuisan
-laivaston, pannut sen kokonaan tuuliajolle, murskannut, hukuttanut
-ja tuhonnut sen: _afflavit Deus, et dissipati sunt_ [Jumala puhalsi,
-ja ne tuhoutuivat]. Ranskalainen Flanderin armeija oli mennyttä;
-heidän tykistönsä, heidän sotalippunsa, aarteensa, muonavarastansa ja
-ampumatavaransa olivat kaikki jääneet heidän paetessaan; nuo raukat
-olivat paenneet ilman keittokattiloitaankin, joita ranskalainen
-ratsuväki käyttää yhtä suuressa määrin suojuksinaan kuin sulttaanin
-janitsaarit ja joiden ympärille he kokoontuvat vielä enemmän kuin
-liljojensa ympärille.
-
-Takaa-ajo ja hirveä verilöyly, joka siitä johtui, (sillä sodassa on
-aina, olipa se miten loistava tahansa, ryöstöjen, julmuuksien ja
-humalaisen sekasorron kehno leima) ulottui kauas Ramillies'n kenttien
-ulkopuolelle.
-
-Kelpo Lockwood, Esmondin palvelija, halusi varmaankin itse olla
-ryöstäjien mukana ja saada osansa saaliista, sillä kun taistelu oli
-lopussa ja joukot saapuivat yöleiriinsä ja kapteeni pyysi Lockwoodia
-hankkimaan ratsun, kysyi tämä kovin surullisen näköisenä tahtoiko hänen
-armonsa hänen seuraavan mukanaan; mutta hänen armonsa käski hänen vain
-mennä omille asioilleen ja Jack keikkui pois varsin ihastuneena niin
-pian kuin näki isäntänsä ratsun selässä. Esmond suuntasi kulkunsa,
-tosin ei vaaroitta ja vaikeuksitta, hänen ylhäisyytensä päämajaan
-ja etsi pian adjutanttien kortteerit, jotka olivat erään maatalon
-ulkorakennuksissa. Siellä useat näistä herroista istuivat illallisella
-juoden ja laulaen. Jos Esmond olikin tuntenut pojastaan huolta,
-huojentui se huoli heti. Muuan näistä herroista lauloi jotain laulua
-nuotilla, jota sekä mr. Farquhar että mr. Gay olivat käyttäneet
-ihailtavissa huvinäytelmissään ja joka oli hyvin suosittu senaikuisessa
-armeijassa. Laulun jälkeen säesti kuoro: "ah mäkien yllä niin kaukana"
-ja Esmond kuuli Frankin raikkaan äänen aivan kuin kohoavan yli muiden
-nuorten miesten äänien -- hänen äänensä, jolla aina oli eräänlainen
-koruton, kuvaamaton voima itsessään ja joka saikin mr. Esmondin silmät
-täyttymään kyynelistä nyt, kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan, kun lapsi
-oli turvassa ja yhä eli nauraakseen ja laulaakseen.
-
-Kun laulu oli loppunut, saapui Esmond huoneeseen, jossa hän tunsi
-useita läsnäolevia herroja. Siellä istui myöskin nuori lordi, joka oli
-riisunut panssarinsa; hänen liivinsä olivat auki, kasvot hehkuivat,
-pitkä keltainen tukka solui hänen hartioilleen ja hän joi toisten
-mukana ja oli nuorin, iloisin ja kaunein läsnäolevista. Heti kun hän
-näki Esmondin hän löi pöytään lasinsa ja juoksi ystävänsä luo ja
-kiersi käsivartensa hänen kaulaansa ja syleili häntä. Esmondin ääni
-vapisi ilosta, kun hän tervehti nuorukaista, hän oli juuri ajatellut
-seisoessaan pihalla heleän kirkkaassa kuutamossa: "Suuri Jumala!
-Mikä surman näky onkaan penikulman päässä täältä, sadat ja tuhannet
-ovat saaneet seistä vaaran edessä tänään! Ja täällä laulavat nämä
-nuorukaiset maljojensa ääressä, ja sama kuu, joka valaisee tuon kauhun
-kentän tuolla, heittää varsin todennäköisesti valonsa myös Walcote'iin
-myladyn istuessa ajatellen poikaansa, joka on sodassa." Kun Esmond nyt
-syleili nuorta oppilastaan, tapahtui se hyvin hartain ja kiitollisin
-mielin, ja hän tunsi melkein isällistä iloa saadessaan nähdä tämän.
-
-Lordin kaulassa oli juovikkaalla nauhalla varustettu tähti, joka oli
-tehty pienistä briljanteista ja saattoi olla sadan kruunun arvoinen.
-"Katso", sanoi hän, "eikö tämä olekin sievoinen lahja äidille?"
-
-"Kuka antoi sinulle tuon kunniamerkin?" kysäisi Harry tehden herroille
-sotilaallisen tervehdyksen; "voititko sinä sen taistelussa?"
-
-"Minä voitin sen miekallani ja keihäälläni", huudahti toinen. "Eräällä
-muskettisoturilla oli se kaulassaan -- sellainen suuri muskettisoturi,
-yhtä suuri kuin kenraali Webb. Minä huusin hänelle että hän antautuisi
-ja että hän saisi asunnon minun luotani. Hän kutsui minua _petit
-polisson'iksi_ [nulikaksi] ja laukaisi pistoolinsa minua kohti ja
-lähetti sen sitten kiroten päätäni kohti. Ratsastin hänen luokseen,
-sir, syöksin miekkani suoraan hänen käsivartensa alle ja taitoin sen
-tuon konnan ruumiiseen. Löysin kukkaron hänen pistoolikotelostaan, ja
-kukkarossa oli kuusikymmentäviisi louista sekä käärö rakkauskirjeitä
-ja pullo unkarinvettä. _Vive la guerre!_ [Eläköön sota!] kas tässä se
-kymppi, jonka minulle lainasit. Olisi hauskaa saada taistella joka
-päivä", ja lordi veteli pieniä viiksiään ja käski erästä palvelijaa
-tuomaan kapteeni Esmondille illallista.
-
-Harry kävi siihen käsiksi erinomaisella ruokahalulla; hän ei
-ollut maistanut mitään kahteenkymmeneen tuntiin, ei sitten päivän
-sarastuksen. Herra lapsenlapsi, joka tätä luet, etsitkö taistelujen
-ja piiritysten historiaa? Mene ja hae ne sopivista kirjoista; tämä on
-vain tarina isoisästäsi ja hänen perheestään. Paljon ihanampaa kuin
-voitto oli hänestä se, että tuo päivä oli kulunut ja hänen rakas nuori
-Castlewoodinsa loukkaantumattomana, vaikka kyllä voitonkin suhteen voi
-sanoa _meminisse juvat_ [on hauska muistella].
-
-Ja jos te hyvä herra, haluaisitte tietää, mitenkä eräs rauhallinen
-jalkaväen kapteeni, uuttera ja yksinäisyyttä harrastava
-kaksikymmenkahdeksan tai -yhdeksän vuotias nuorimies, joka ei paljoa
-välittänyt niistä iloista, joihin hänen toverinsa ottivat osaa ja jonka
-ei koskaan tiedetty kadottaneen sydäntään missään leirikaupungissa --
-jos teitä haluttaisi tietää, miksi sellainen mies tunsi niin suurta
-hellyyttä ja miksi niin hellästi vaali kahdeksantoista vuoden vanhaa
-poikaa, niin odottakaa, ystäväkulta, kunnes itse olette rakastunut
-koulutoverinne sisareen, ja saattepa nähdä mitä tunnette toverianne
-kohtaan. Esmondin kenraali ja hänen ylhäisyytensä prinssiherttua
-olivat varsin huomattavasti erimielisiä ja todennäköistä oli, ettei
-ensinmainitun ystävyys kyennyt auttamaan eteenpäin ketään, jonka
-palveluksista Webb puhui suopeasti, vaan paljon uskottavampaa oli, että
-sellainen suositus vain vahingoittaisi asianomaista suuren ylipäällikön
-suosiossa, niin vakuutti sotaväki. Siitä huolimatta oli mr. Esmondilla
-onni saada hyvin edullinen maininta kenraalimajuri Webbin raportissa
-taistelun jälkeen, ja koska Webbin rykmentin majuri ja kaksi kapteenia
-oli saanut surmansa Ramillies'n taistelussa sai Esmond, joka oli
-toinen luutnanteista, hänen komppaniansa, ja hänellä oli seuraavalla
-sotaretkellä kunnia palvella kapteeni Esmondina.
-
-Mylord meni kotiin talven tullen, mutta Esmondia peloitti seurata
-häntä. Hänen armas emäntänsä kirjoitti hänelle useampia kirjeitä,
-kiittäen häntä, niinkuin vain äidit osaavat kiittää, siitä, että Esmond
-oli pitänyt hänen pojastaan huolta ja suojellut tätä ja ylistellen
-Esmondin omia ansioita, paljon enemmän kuin olisi ansainnut -- sillä
-hän ei tehnyt velvollisuuksiaan sen paremmin kuin joku muukaan
-upseeri -- ja puhuen toisinaan, vaikka arasti ja varovaisesti,
-Beatrixista. Kotoa saapui uutisia ainakin puolestakymmenestä hienosta
-naimiskaupasta, joita tuon kauniin hovineidon piti tehdä. Hän oli
-kihloissa jonkun jaarlin kanssa, vakuuttivat St. James'ista tulleet
-herrat, ja sitten hän hylkäsi tämän erään herttuan tähden, joka
-vuorostaan oli vetäytynyt pois. Tämä Helena saattoi hyvinkin voittaa
-jaarlin tai herttuan, sillä Esmond tiesi, ettei hän koskaan vaihtaisi
-itseään köyhään kapteeniin. Beatrixin käytös, se oli selvää, ei
-kyennyt tyydyttämään hänen äitiään, joka harvoin mainitsi häntä, tai
-ehkä lempeä lady ajatteli, että oli parasta olla mitään mainitsematta
-ja jättää haava ajan hoiviin. Joka tapauksessa Henryn oli parasta
-olla poissa tuon tuhoisan olennon luota, joka aina sai hänet niin
-onnettomaksi; ja niin hän ei ensinkään pyytänyt lomaa mennäkseen
-kotiin, vaan jäi rykmenttinsä luo, joka oli leiriytynyt Brysseliin.
-Se kaupunki joutui meidän käsiimme, kun Ramillies'n voitto ajoi
-ranskalaiset Flanderista pois.
-
-
-
-XIII luku.
-
-KOHTAAN FLANDERISSA VANHAN TUTTAVAN JA LÖYDÄN SIELTÄ ÄITINI HAUDAN JA
-OMAN KEHTONI.
-
-Kun Esmond eräänä päivänä oli P. Gudulen kirkossa Brysselissä ja ihaili
-rakennuksen antiikkista loistoa (hän oli aina tuntenut suurta hellyyttä
-ja kunnioitusta katolista kirkkoa kohtaan, jota oli yhtä julmasti
-vainottu Englannissa kuin se itse koskaan menestyksensä päivinä oli
-vainonnut toisia), hän näki sivualttarille polvistuneena viheriään
-univormuun puetun upseerin, joka oli vaipunut hartaaseen rukoukseen.
-Jokin tuttu piirre polvistuvan miehen vartalossa ja asennossa vaikutti
-kapteeni Esmondiin jo ennen kuin hän näki upseerin kasvot. Kun tämä
-nousi seisomaan ja pisti taskuunsa pienen mustan messukirjan, jommoisia
-katoliset papit käyttävät, näki Esmond kasvot, jotka olivat niin
-samanlaiset kuin hänen lapsuusaikansa ystävän ja opettajan, isä Holtin,
-että hän päästi huuliltaan hämmästyksen huudon ja läheni askeleen
-herraa, joka suuntasi askeleensa kirkosta pois. Saksalainen upseeri
-näytti myös hämmästyneeltä nähdessään Esmondin, ja hänen kasvonsa,
-jotka olivat kalpeat, kävivät äkkiä punaisiksi. Tästä tunnusmerkistä
-tiesi englantilainen, ettei hän ollut erehtynyt, ja vaikka toinen ei
-pysähtynyt, vaan päinvastoin käveli kovin nopeasti ovea kohti, otti
-Esmond hänet kiinni ja katsoi hänen kasvoihinsa vielä kerran, kun
-upseeri vihkivettä ottaessaan kääntyi koneellisesti alttariin päin,
-kumartaakseen sille, ennenkuin poistui pyhästä huoneesta.
-
-"Isä!" virkkoi Esmond englanninkielellä.
-
-"Vaiti! En ymmärrä. En puhu englanninkieltä", sanoi toinen latinaksi.
-
-Esmond hymyili tälle hämmennyksen merkille ja vastasi samalla kielellä:
-"Tuntisin isän missä puvussa tahansa, olipa se musta tai valkea, olipa
-hän parraton tai parrakas", sillä tämä itävaltalainen upseeri oli
-puettu aivan sotaiseen tapaan ja hänellä oli yhtä sotaiset viikset kuin
-millä Pandourilla tahansa.
-
-Isä nauroi. Olimme tähän mennessä päässeet kirkon rappusille ja
-kuljimme kerjäläistungoksen läpi, joka tavallisesti kokoontuu siihen
-kaupitsemaan pieniä koruja tai ruikuttamaan saadakseen almuja. "Sinä
-puhut latinaa, Harry Esmond", sanoi hän, "englantilaiseen tapaan; sinä
-olet hylännyt sen vanhan puhtaan roomalaiskielen, jonka kerran tunsit."
-Hänen sävynsä oli kovin vilpitöntä ja ystävällistä -- sama lempeä
-ääni kuin viisitoista vuotta sitten; puhuessaan hän ojensi Esmondille
-kätensä.
-
-"Ja toiset taas ovat muuttaneet pukunsakin, isäseni", virkkoi Esmond,
-katsellen ystävänsä sotaista asua.
-
-"Vaiti! Olen kapteeni von Holtz Baijerin vaaliruhtinaan palveluksessa
-ja eräällä lähetystoimella hänen ylhäisyytensä Savoijin prinssin luo.
-Tiedän jo menneiltä ajoilta, että sinä voit säilyttää salaisuuden."
-
-"Kapteeni von Holtz", virkkoi Esmond, "olen teidän nöyrin palvelijanne."
-
-"Ja sinä olet myös vaihtanut takkia", jatkoi toinen iloiseen tapaansa.
-"Olen kuullut sinusta Cambridgessa oloajaltasi ja sen jälkeenkin
--- meillä on ystäviä joka paikassa -- ja minulle on kerrottu, että
-Cambridgen mr. Esmond oli yhtä hyvä miekkailija kuin hän oli huono
-teologi."
-
-"Niinkö", ajatteli Esmond, "minun entinen miekkailunopettajani oli siis
-jesuiitta, kuten sanottiinkin."
-
-"Olet ehkä oikeassa", virkkoi isä, lukien hänen ajatuksensa aivan kuin
-entisaikaan. "Olit vähällä kuolla Höchstedtissä vasempaan kylkeen
-saamastasi haavasta. Sitä ennen olit Vigossa Ormondin herttuan
-adjutanttina. Toissapäivänä sait oman komppanian Ramillies'n taistelun
-jälkeen. Sinun kenraalisi ja prinssiherttua eivät ole ystäviä.
-Kenraalisi on Lydiard Tregozen Webb Yorkin kreivikunnasta ja hän on
-lordi St. Johnin sukulainen. Sinun serkkusi, Monsieur de Castlewood
-teki ensimmäisen sotaretkensä tänä vuonna vartioston palveluksessa.
-Niin, minä tiedän muutamia asioita, kuten näet."
-
-Kapteeni Esmond nauroi vuorostaan. "Teillä on todellakin ihmeellinen
-tiedonlahja", sanoi hän. Eräs mr. Holtin heikkouksia, hän kun tiesi
-enemmän kirjoista ja ihmisistä kuin kenties kukaan muu Esmondin
-tapaama henkilö. Niinpä hän oli joka asiassa, jotka hän tässä julisti
-tietävänsä, melkein oikeassa, vaikka ei aivan. Esmondin haava oli ohut
-oikeassa kyljessä eikä vasemmassa; hänen ensimmäinen kenraalinsa oli
-kenraali Lumley. Mr. Webb oli syntyisin Wiltshiresta eikä Yorkshirestä
-j.n.e. Esmond ei pitänyt sopivana oikaista entisen opettajansa pieniä
-virheitä, mutta ne auttoivat häntä isän luonteen tuntemisessa; ja hän
-hymyili ajatellessaan, että tämä oli hänen oraakkelinsa menneiltä
-ajoilta, mutta nyt ei tuo oraakkeli enää ollut erehtymätön eikä
-jumalainen.
-
-"Niin", jatkoi isä Holt tai kapteeni von Holtz, "mieheksi, joka ei
-kahdeksaan vuoteen ole ollut Englannissa, minä tiedän mitä tapahtuu
-Lontoossa varsin hyvin. Vanha tuomiorovasti, lady Castlewoodin isä, on
-kuollut. Tiedätkö, että vastarintaa tekevät piispat tahtoivat koroittaa
-hänet Southamptonin piispaksi ja että Collier on Thetfordin piispa
-samanlaisen painostuksen johdosta? Anna-prinsessalla on nivelleini ja
-hän syö liian paljon. Kun kuningas palaa takaisin, tulee Collierista
-varmasti arkkipiispa."
-
-"Amen!" virkkoi Esmond nauraen; "ja toivon, etten silloin enää kohtaa
-teidän pyhyyttänne saappaissa, vaan punaisissa sukissa Whitehallissa."
-
-"Olit aina meidän kanssamme -- minä tiedän sen; kuulin siitä, kun olit
-Cambridgessa. Niin oli lordivainajakin ja niin on nuori varakreivikin."
-
-"Ja niin oli isäni ennen minua", virkkoi Esmond, katsellen toista
-tyynesti; tämän tutkimattomat harmaat silmät eivät kuitenkaan
-osoittaneet vähintäkään ymmärryksen oiretta. Miten hyvin Henry muisti
-ne ja niiden katseen; variksenvarpaat vain olivat alkaneet vyyhteillä
-niiden ympärille -- vanhuuden merkkejä, ajan, joka oli asettautunut
-sinne.
-
-Esmondin kasvot eivät ilmaisseet enemmän hänen tarkoitustaan kuin
-isänkään kasvot. Kummallakin niistä saattoi olla mitä heikoin
-ymmärryksen välähdys, aivan kuin pajunetin välähdys väijytyksestä;
-mutta kumpikin puoli perääntyi, kun kaikki jälleen pimeni ympärillä.
-
-"Ja te, _mon capitaine_ [herra kapteeni] missä te olette ollut?" kysyi
-Esmond, kääntäen keskustelun pois tältä vaaralliselta alalta, johon ei
-kumpikaan halunnut kiintyä.
-
-"Minä olen voinut olla Pekingissä", vastasi isä, "tai Paraguayssa --
-kukapa tietää missä? Nyt olen kapteeni von Holtz hänen korkeutensa
-vaaliruhtinaan palveluksessa ja olen tullut neuvottelemaan vankien
-vaihdosta Savoijin prinssin kanssa."
-
-Hyvin tunnettua oli, että useat armeijamme upseereista olivat
-suopeamielisiä St. Germainissa oleskelevaa nuorta kuningasta
-kohtaan, jonka oikeus Englannin valtaistuimeen oli eittämätön.
-Moninverroin suurempi osa Englannin kansaa oli pitänyt parempana
-hänen nousuaan valtaistuimelle kuin mitättömän saksalaisen ruhtinaan
-valtiaaksi valitsemista, ruhtinaan, jonka julmuudesta, ahneudesta,
-talonpoikaisesta käytöksestä ja vastenmielisistä muukalaisista tavoista
-oli tuhansia juttuja liikkeellä. Meidän englantilaista ylpeyttämme
-loukkasi ajatus, että kurja yläsaksalainen herttua, jonka tulot
-eivät olleet kymmentä osaakaan useiden muinaiseen englantilaiseen
-aateliin kuuluvien ruhtinaiden tuloista, mies, joka ei osannut puhua
-sanaakaan kieltämme ja jonka me kernaasti kuvailimme jonkinlaiseksi
-saksalaiseksi talonpojaksi, joka söi traaniöljyä ja hapankaalia ja
-jolla oli seurue naikkosia jossain riihessä, tulisi hallitsemaan
-maailman ylpeintä ja hienostuneinta kansaa. Alistuisimmeko me,
-tuon suuren monarkian voittajat, sellaiseen halpaan hallitukseen?
-Mitäpä liikutti tuon hannoverilaisen protestanttisuus meitä? Olihan
-surullisen kuuluisaa (meille oli kerrottu ja meidät oli saatu
-uskomaan niin), että yhtä tämän protestanttisen sankarin tyttäristä
-kasvatettiin toistaiseksi ilman mitään uskontoa, jotta hänet voisi
-muovata luterilaiseksi tai roomalaiskatoliseksi aina sen mukaan,
-minkälaisen puolison hänen vanhempansa hänelle löytäisivät? Tällaisia
-juttuja (josta suuri osa oli perin ilkeitä ja solvaavia) leviteltiin
-sadoittain armeijan ruokapöydissä. Tuskin oli ainoatakaan vänrikkiä,
-joka ei olisi sellaisia kuullut tai ottanut niihin osaa; ja jokainen
-tiesi tai oli tietävinään, että itsellään ylipäälliköllä oli suhteita
-sukulaiseensa Berwickin herttuaan (Jumalankiitos, että englantilainen
-meidät löylyytti Almanzan luona) ja että hänen ylhäisyytensä oli
-mitä halukkain palauttamaan valtaan hyväntekijänsä kuningassuvun ja
-korvaamaan entisen kavalluksensa.
-
-Varmaa on ainakin, ettei yksikään herttuan armeijaan kuuluva upseeri
-menettänyt ylipäällikkönsä suosiota siksi, että oli ollut tai
-julistanut olevansa uskollinen maanpaossa _olevalle_ kuningasperheelle.
-Kun Chevalier de St. George [Pyhän Yrjön ritari], joksi Englannin
-kuningas itseään nimitti, tuli ranskalaiseen kuningassukuun kuuluvien
-herttuain seurassa, liittyäkseen Vendômen johtamaan ranskalaiseen
-armeijaan, näkivät sadat meikäläiset hänet ja hurrasivat hänelle.
-Ja sanoimme kaikki, että hän oli isänsä kaltainen, isänsä, joka
-katsellessaan La Hoguen luona ranskalaisen ja meikäläisen laivaston
-välistä taistelua, oli syntymämaansa puolella taistelun ajan. Mutta
-Chevalier tiesi kuitenkin samoinkuin kaikki muutkin, että olivatpa
-sotajoukkomme ja heidän ylipäällikkönsä miten suopeamielisiä
-tahansa prinssille mieskohtaisesti, niin ei se vihollista vastaan
-käydessä tullut kysymykseen. Missä herra herttua vain kohtasikin
-ranskalaisen armeijan, siellä hän taisteli ja kukisti sen, kuten hän
-teki Oudenardessa, kaksi vuotta Ramillies'n jälkeen; siellä hänen
-ylhäisyytensä saavutti toisen suuren voittonsa ja jalo nuori prinssi,
-joka hyökkäsi urhoollisesti yhdessä loistavan Maison-du-Royn kanssa,
-lähetti sotatoimien tauottua onnittelijat voittajien luo.
-
-Tässä taistelussa, jossa meidän puolellamme taisteleva nuori Hannoverin
-vaaliruhtinas _osoitti_ suurta urhoollisuutta, kenraali Webb osoitti
-suurenmoista taitavuutta ja levollisuutta ja taisteli urheasti kuin
-tavallinen sotilas. Esmondin hyvä onni suosi häntä taaskin. Hän pääsi
-ilman mitään vammaa, vaikka enemmän kuin kolmasosa hänen rykmenttiään
-sai surmansa. Hänellä oli kunnia tulla taas suosiollisesti mainituksi
-päällikkönsä raportissa ja hänet koroitettiin majurin arvoon. Mutta
-tarpeetonta on puhua tämän taistelun kulusta, koska se on selostettu
-kaikissa lehdissä ja koska siitä on puhuttu kaikissa maamme kylissä.
-Palatkaamme siis kirjoittajan yksityisasioihin, joita hän nyt, vanhalla
-iällään ja kaukana sieltä, kertoo jälkeläisilleen. Ennen Oudenarden
-taistelua, sen jälkeen kuin Esmond oli sattumalta kohdannut kapteeni
-von Goltzin Brysselissä, jesuiittakapteeni ja Webbin jalkaväen
-kapteeni joutuivat yli vuoden ajan olemaan kovin paljon yhdessä.
-Esmondin ei tarvinnut nähdä vaivaa saadakseen selville (isä ei sitä
-häneltä salannutkaan, koska hän jo entisajoilta oli varma oppilaansa
-luotettavuudesta), että vankien välittäjä oli St. Germainista lähetetty
-asiamies, ja että hän toimitti perille tietoja meidän ja ranskalaisten
-leirissä olevien suurten henkilöiden välillä. "Minun toimeni", sanoi
-hän -- "ilmoitan sen sinulle sekä siitä syystä, että luotan sinuun,
-kuin myöskin siksi, että terävät silmäsi ovat sen jo paljastaneet,
--- on olla välittäjänä Englannin kuninkaan ja hänen täällä olevien
-alamaistensa välillä, jotka ovat sotimassa Ranskan kuningasta vastaan.
-Mitä teihin ja ranskalaisiin tulee, niin eivät kaikki maailman
-jesuiitat yhteensä estä teitä tappelemasta: tapellaan vain, herrat;
-'Pyhä Yrjänä Englantiin', sanon minä -- ja sinä tiedät kuka niin sanoo,
-olipa hän missä tahansa."
-
-Luulen, että isä Holt tavallaan halusi komeilla salaperäisyydellään,
-ja hän ilmestyi ja katosi leiristämme yhtä äkkiä kuin hän entisaikaan
-tapasi saapua ja kadota Castlewoodissa. Hänellä oli passeja molempia
-armeijoita varten ja hän tuntui tietävän (mutta epätarkasti, niinkuin
-kuului hyvän isän kaikkitietäväisyyteen) yhtä hyvin mitä tapahtui
-kummassakin leirissä. Eräänä päivänä hän toi Esmondille uutisia
-suuresta juhlasta, mikä vietettiin ranskalaisten leirissä, Monsieur
-de Rohanin illallisista. Kekkereissä oli pelattu ja soitettu viulua
-ja sitten oli tanssittu ja sitten oli ollut naamiohuvit: Kuningas
-meni sinne marski Villars'in omissa ajoneuvoissa. Eräänä toisena
-päivänä toi isä tiedon hänen majesteettinsa vilutaudista: kuningasta
-ei ollut taudinpuuska kohdannut enää kymmeneen päivään ja häntä voi
-sanoa terveeksi. Tähän aikaan kapteeni Holtz teki matkan Lontooseen,
-niin innostunut hän oli vankeja vaihtamaan. Tältä matkalta palattuaan
-hän alkoi tulla avomielisemmäksi Esmondille, ja koska he kohtasivat
-toisiaan usein, niin tilaisuuden sattuessa hän ilmaisi luottamustaan
-kertomalla ne asiat, jotka on tässä kaikki yhteen mittaan esitetty.
-
-Syy tähän lisääntyneeseen luottamukseen oli tämä: saavuttuaan
-Lontooseen oli Esmondin tädin, leskivarakreivittären entinen rippi-isä
-vieraillut ladyn luona Chelseassa ja saanut häneltä siellä tietää,
-että kapteeni Esmond tunsi perheensä salaisuuden ja oli päättänyt,
-ettei koskaan saattaisi sitä julkisuuteen. Tämä tieto koroitti Esmondia
-vanhan opettajansa silmissä (niin suvaitsi Holt sanoa), ja hän ihaili
-Henryä suuresti tämän kieltäymyksen vuoksi.
-
-"Castlewoodin perhe on tehnyt paljon enemmän minun hyväkseni kuin omani
-on koskaan tehnyt", virkkoi Esmond. "Antaisin elämäni heidän edestään.
-Miksi siis nurkuisin siitä ainoasta hyvästä, joka minulla on valta
-antaa heille." Hyvän isän silmät täyttyivät kyynelistä, kun hän kuuli
-tämän, vaikka selitys Esmondin mielestä olikin kovin yksinkertainen.
-Isä syleili Esmondia ja puhkesi monenmoisiin ihastuksen huutoihin. Hän
-sanoi Esmondilla olevan _noble coeur_ [jalo sydän] ja että hän oli
-ylpeä tästä ja rakasti tätä oppilaanaan ja ystävänään. Nyt, enemmän
-kuin milloinkaan ennen, hän katui, että oli kadottanut oppilaansa
-ja että hänen oli ollut pakko jättää tämä niinä varhaisina vuosina,
-jolloin hänellä olisi voinut olla vaikutusta tähän ja jolloin hän olisi
-voinut saattaa tämän ainoan oikean kirkon yhteyteen, sen kirkon, johon
-isä kuului. Ja hän olisi kirjoittanut hänet jaloimpaan sotajoukkoon,
-niihin ihminen on koskaan liittyivät -- hän tarkoitti omaa
-jesuiittaseuraansa, jonka jäseniin (kuten hän sanoi) kuuluu suurimmat
-sankarit, mitä maailma on koskaan tuntenut -- sotureita, jotka ovat
-kyllin rohkeita uskaltamaan kaikki, kohtaamaan mitä vaikeuksia tahansa,
-kuolemaan minkä kuoleman tahansa, sotureita, jotka ovat saavuttaneet
-tuhannen kertaa loistavampia voittoja kuin suurinkaan sotapäällikkö,
-sotureita, jotka ovat nöyrästi polvistuneina tuoneet kansakuntia pyhän
-sotalippunsa, ristin juureen, sotureita, jotka ovat saavuttaneet
-kunniakehiä ja arvomerkkejä, verrattoman paljon kirkkaampia kuin ne,
-jotka annetaan kaikkein uljaimmillekaan maallisille voittajille --
-ikuisen valkeuden kruunuja ja istuimia taivaan ihanuuksissa.
-
-Esmond oli kovin kiitollinen ystävänsä hyvistä mielipiteistä, vaikka
-hän ei voinutkaan yhtyä jesuiitta isän uskonkiihkoon. "Minäkin olen
-ajatellut tuota asiaa, hyvä isä", virkkoi hän, ja hän tarttui isän
-käteen, "ajatellut sen itsenäisesti, niinkuin kaikkien ihmisten tulee
-tehdä, ja koetan tehdä oikein ja omalla tavallani luotan taivaaseen
-yhtä hartaasti kuin te teette omallanne. Jos lapsena olisin saanut
-olla kuusi kuukautta kauemmin seurassanne, niin en olisi sen parempaa,
-halunnut. Itkin tyynyäni vasten Castlewoodissa, kun ajattelin teitä;
-ja minusta olisi voinut tulla veljeskuntanne jäsen, ja kukapa tietää",
-lisäsi Esmond hymyillen, "ehkä täysi pappi, jolla on viikset ja
-baijerilainen univormu."
-
-"Poikani", virkkoi isä Holt punastuen, "uskonnon ja uskollisuuden
-palveluksessa ovat kaikki puvut sopivia."
-
-"Niin kyllä", huomautti Esmond, "kaikki puvut ovat soveliaita, sanotte
-te; ja minä sanon siihen, että kaikki univormutkin ovat hyviä, sekä
-mustat että punaiset -- sekä musta että valkoinen kokardi -- sekä
-nauhakoristeinen hattu että joku leveälierinen, jonka alla on munkin
-tonsuuri. En voi uskoa, että P. Francis Xaver kulki viittansa päällä
-meren yli tai että hän herätti kuolleita; koetin kerran ja melkeinpä
-uskoinkin, mutta nyt en voi. Suokaa minun tehdä oikein ja omalla
-tavallani toivoa parasta."
-
-Esmond halusi vaimentaa hyvän isän teologista puhetta ja onnistui
-siinä; ja isä huokasi oppilaansa voittamattoman tietämättömyyden
-tähden, mutta ei kuitenkaan lakannut hänestä pitämästä ja antoi hänelle
-kaiken luottamuksensa -- toisin sanoen, hän antoi sen siinä määrin kuin
-pappi voi -- enemmän kuin useimmat tekevät, sillä hän oli luonnostaan
-puhelias ja liiankin halukas puhumaan.
-
-Holtin ystävyys antoi kapteeni Esmondille rohkeutta kysyä (mitä hän oli
-kauan halunnut tietää ja mitä ei kukaan voinut hänelle sanoa) muutamia
-seikkoja äitiraukastaan, jonka kuva usein oli kajastanut hänelle hänen
-unelmissaan ja jota hän ei koskaan ollut tuntenut. Hän kertoi Holtille
-ne seikat, jotka jo on selostettu tämän tarinan ensimmäisessä osassa
--- kertoi siitä lupauksesta, jonka oli antanut kuolevalle lordilleen
-ja tuon kuolevan ystävänsä tunnustuksesta -- ja hän kehoitti Holtia
-kertomaan hänelle mitä tiesi siitä naisparasta, jonka luota hänet oli
-otettu.
-
-"Hän oli juuri tästä kaupungista", virkkoi Holt, ja hän vei Esmondin
-katsomaan sitä katua, jonka varrella hänen äitinsä isä oli asunut ja
-jossa Holt arveli hänen äitinsä syntyneen. "V. 1676, kun isäsi, kapteeni
-Thomas Esmond tuli tänne kuningasvainajan seurueessa (kuningas oli
-silloin Yorkin herttua ja hänet oli häpeällisellä tavalla karkoitettu
-tänne), hän tutustui äitiisi, ahdisteli häntä ja vietteli hänet. Isäsi
-on useissa myöhemmissä keskusteluissaan kertonut minulle -- tunsin
-silloin velvollisuuteni olevan pitää ne salassa -- että äitisi oli
-kovin siveä ja lempeä nainen ja joka suhteessa kaikkein rakastavin ja
-uskollisin olento. Isäsi nimitti itseään kapteeni Thomas'iksi, koska
-hänellä oli hyvä syy hävetä käytöskään äitiäsi kohtaan, ja hän on
-puhunut minulle usein siitä vilpittömällä katumuksella ja maininnut
-suurella hellyydellä äitisi monenmoisia rakastettavia ominaisuuksia.
-Hän myönsi kohdelleensa äitiäsi kovin huonosti ja eläneensä siihen
-aikaan kelvottomasti, pelanneensa ja hurjailleensa. Äitisi tuli
-raskaaksi, ja kun hänen vanhempansa pääsivät asian perille, he
-kirosivat hänet, vaikka äitisi ei koskaan moittinutkaan onnettomuutensa
-ja perikatonsa aiheuttajaa muuten kuin valuvilla kyyneleillään ja
-surullisella ulkomuodollaan.
-
-"Thomas Esmond -- kapteeni Thomas, joksi häntä sanottiin -- sekaantui
-erääseen peliriitaan, ja riidasta seurasi kaksintaistelu sekä niin
-ankara haava, että luultiin (hänen lääkärinsä vakuutti niin) hänen
-kuolevan. Kun hän piti kuolemaansa varmana ja joutui katumuksen
-valtaan, hän lähetti hakemaan erästä juuri tuon samaisen P. Gudulen
-kirkon, jossa sinut kohtasin, pappia, ja vielä samana päivänä kun hän
-ensin oli nöyrtynyt meidän kirkkomme oppiin, hänet vihittiin äitisi
-kanssa muutamia viikkoja ennen kuin sinä synnyit. Herra varakreivi
-Castlewoodin (Esmondin markiisin kuningas Jaakon valtakirjan nojalla,
-jonka minä itse vein isällesi), kastoi P. Gudulen kirkossa sama
-apulaispappi, joka vihki vanhempasi; sinä sait kasteessa nimen Henry
-Thomas, E. Thomasin, englantilaisen upseerin, ja Gertrude Maes'in
-poika. Näet siis, että kuulut meille syntymästäsi alkaen ja käsität
-miksi en kastanut sinua, kun sinusta Castlewoodissa tuli minun armas
-oppilaani.
-
-"Sinun isäsi haava sai suotuisan käänteen -- hänen omatuntonsa keventyi
-varmaankin hänen meneteltyään oikein -- ja lääkärien hämmästykseksi hän
-parantui. Mutta kun terveys palasi, palasi hänen ilkeä luonteensakin.
-Hän kyllästyi tyttöparkaan, jonka hän oli syössyt perikatoon. Ja kun
-hän sai hiukan raha-avustusta sedältään, vanhalta herra varakreiviltä,
-joka silloin oli Englannissa, teeskenteli hän liikeasioita, lupasi pian
-palata, poistui, eikä enää sen koommin nähnyt äitiäsi.
-
-"Hän tunnusti minulle, ensin ripissä, mutta myöhemmin myös
-keskustelussa tätisi, vaimonsa kanssa, -- muuten en olisi koskaan
-voinut paljastaa sitä, mitä nyt sinulle kerron, -- että hän Lontooseen
-tultuaan kirjoitti valheellisen tunnustuksen Gertrude Maes-paralle
--- Gertrude Esmondille -- ilmoittaen, että hänet oli Englannissa
-vihitty avioliittoon jo ennenkuin hän oli liittynyt äitiisi. Hän
-ilmoitti, ettei hänen nimensä ollut Thomas; että hän oli juuri lähdössä
-Euroopasta Virginiassa oleville tiluksille, jossa suvullasi tosiaankin
-oli maa-alue, jonka se oli saanut kuningas Kaarle I:ltä. Hän lähetti
-äidillesi rahaa, -- puolet viimeisestä sadasta guineasta, joka hänellä
-oli -- rukoili tämän anteeksiantoa ja sanoi jäähyväisensä.
-
-"Gertrude-parka ei milloinkaan tullut ajatelleeksi, että nämä kirjeessä
-olevat tiedot voisivat olla petollisia, kuten isäsi muu käytös häntä
-kohtaan. Mutta vaikka eräs nuori mies hänen omaa säätyään, mies, joka
-tunsi hänen vaiheensa ja josta äitisi oli pitänyt, ennenkuin hän oli
-nähnyt sen englantilaisen herran, josta oli koitunut kaikkien hänen
-onnettomuuksiensa aihe, tarjoutui naimaan äitisi ja ottamaan sinut
-lapsekseen aivan kuin olisit ollut hänen omansa, ja antamaan sinulle
-nimensä, niin hylkäsi äitisi tarjouksen. Tämä kielto suututti kovin
-hänen isäänsä, joka oli ottanut hänet kotiin. Hän ei milloinkaan enää
-saanut pitää päätään pystyssä siellä, ja hän oli lankeemuksensa jälkeen
-ainaisen huonon kohtelun alaisena. Kun siis muutamat hurskaat rouvat,
-jotka olivat hänen tuttaviaan, tarjoutuivat maksamaan pienen eläkkeen
-hänelle, meni hän luostariin, ja sinut annettiin hoidettavaksi. Sen
-nuoren miehen, joka olisi ottanut sinut lapsekseen, sisar oli se
-henkilö, joka sinut otti hoivaansa. Äitisi ja tämä henkilö olivat
-serkuksia. Tämä nainen oli juuri menettänyt, oman lapsensa, jonka
-sijaan sinä tulit, koska oma äitisi oli liian sairas ja heikko antamaan
-sinulle ravintoa. Ja pian rakastui hoitajasi sinuun niin suuresti, että
-hän nurisi jo sitäkin, että sinua käytettiin luostarissa, jossa äitisi
-oli ja jossa nunnat hyväilivät pientä lasta, koska he säälivät ja
-rakastivat sen onnetonta äitiä. Äitisi vakaantui kutsumuksessaan joka
-päivä, ja kahden vuoden kuluttua otettiin hänet juhlallisesti luostarin
-sisareksi.
-
-"Hoitajasi kotiväki oli ranskalaisia silkinkutojia ja he palasivatkin
-Arras'hin Ranskan Flanderiin hiukan ennen kuin äitisi teki
-nunnanvalansa ja he veivät sinut mukanaan; silloin olit kolmen vuoden
-vanha lapsi. Se oli kaupunki -- Ranskan kuninkaan äskeisiä voimakkaita
-toimenpiteitä puuttui vielä -- joka oli täynnä protestantteja, ja
-täällä hoitajasi isä, vanha Pastoureau, hän, jonka kanssa myöhemmin
-asuit Ealingissa, omaksui reformeeratun opin, saastuttaen samalla
-koko perheensä uskon. Heidät karkoitti sieltä kaikkein autuaimman
-majesteetin julistus, ja he tulivat Lontooseen ja asettivat
-kangaspuunsa käyntiin Spittlefieldissä. Tuo vanha mies toi hiukan rahaa
-mukanaan ja jatkoi liikettään, mutta hyvin köyhällä tavalla. Hän oli
-leskimies. Tähän mennessä oli hänen tyttärensä, leski hänkin, hoitanut
-hänen talouttaan, ja vanha mies harjoitti yhdessä poikansa kanssa
-ammattiaan. Sillä välin oli isäsi julkisesti tunnustanut kääntymyksensä
-juuri ennen Kaarlekuninkaan kuolemaa (joka vainaja oli melkein
-samallainen kääntymyksentekijä), sopinut varakreivi Castlewoodin kanssa
-ja nainut, kuten tiedät, hänen tyttärensä.
-
-"Tapahtui sitten, että nuorempi Pastoureau kohtasi vanhan kilpailijansa
-mennessään näyttämään brokaadinpalasta Ludgate Hilliin kauppiaalle,
-joka oli kiinnittänyt hänet töihinsä; tämä tuli jostain tien varrella
-olevasta ravintolasta. Pastoureau tunsi heti isäsi, tarttui hänen
-kaulukseensa ja soimasi häntä konnaksi, joka oli vietellyt hänen
-rakastettunsa ja myöhemmin hyljännyt tämän ja tämän pojan. Mr. Thomas
-Esmondkin tunsi Pastoureaun heti ja kehoitti tätä tyyntymään eikä
-kokoamaan joukkoa heidän ympärilleen; hän pyysi tätä ravintolaan,
-josta hän itse oli juuri tullut ja lupasi antaa tälle selityksen
-kaikesta. Pastoureau meni sinne ja kuuli isännän antavan ovenvartijalle
-määräyksen viedä kapteeni Thomas johonkin huoneeseen. Isääsi mainittiin
-tuttavallisesti ristimänimeltään ravintoloissa, joissa hän kävi,
-eivätkä ne ravintolat totta puhuen olleet kaikkein hyvämaineisimpia.
-
-"Minun pitää kertoa sinulle, että kapteeni Thomas, tahi myöhemmin herra
-varakreivi, ei koskaan ollut vailla selityksiä ja saattoi liehitellä
-itsensä naisen tai velkojan suosioon sulavasti ja samalla niin
-yksinkertaisen sävyisenä, että moni hänen velkojansa on antanut pettää
-itsensä. Hänen juttunsa tulivat tavallisesti sitä uskottavammiksi
-mitä pitemmälle kertoja edistyi. Hän liitti todistuksen todistukseen
-ihmeellisellä nokkeluudella ja johdonmukaisuudella. Tarvittiin,
-lukuunottamatta sinun olemassaoloasi, kovin pitkää tuttavuutta isäsi
-kanssa, jos mieli tietää milloin lordi val -- puhui totta tahi ei.
-
-"Hän kertoi minulle katkeran katumuksen vallassa ollessaan sairaana
--- sillä kuolemanpelko pani hänet aina katumaan -- ja naurun
-remahduksin, ollessaan terve, sillä lordilla oli kovin suuri huumorin
-lahja, miten hän oli puolessa tunnissa ja ennenkuin pullo oli vielä
-pohjaan juotu, täydelleen saanut petkutetuksi Pastoureau-paran. Hän
-myönsi myös vietelleensä äitisi, sitä hän ei voinut auttaa. Hän oli
-valmis mitä vuolaimmin vuodattamaan kyyneleitä, ja hän vuodatti
-niitä loppumattomasti sulattaakseen herkkäuskoisen kuulijansa. Hän
-itki äitisi kohtaloa vielä enemmän kuin Pastoureau, joka hänkin
-itki sydämensä pohjasta, miesparka, kuten lordi minulle kertoi. Hän
-vannoi kunniansa kautta, että hän oli kaksi kertaa lähettänyt rahaa
-Brysseliin, ja mainitsi sen kauppiaan nimen, jonka luona kirje odotti
-Gertrude-parkaa. Lordi ei edes tiennyt oliko Gertrudella lasta vai
-ei eikä sitäkään elikö hän vai oliko kuollut. Mutta hän sai helposti
-tietää nämä asiat kelpo Pastoureaulta. Kun lordi sai kuulla, että
-äitisi oli luostarissa, ilmoitti hän, että hän aikoi itsekin lopettaa
-päivänsä sellaisessa, jos hän jäisi eloon vaimonsa jälkeen, jota hän
-vihasi ja jonka tämän ilkeä isä oli pakottanut hänet naimaan. Ja kun
-hänelle kerrottiin, että Gertruden poika eli ja oli Lontoossa, 'niin
-minä säpsähdin', virkkoi lordi. 'Minun vaimoni oli juuri silloin, hitto
-soi, joutumaisillaan lapsivuoteeseen, ja minä ajattelin, että jos tuo
-vanha visukinttu, minun appiukkoni, alkaisi kitsastella, niin olisi
-tässä hyvä tilaisuus säikytellä häntä'.
-
-"Hän ilmaisi syvimmän kiitollisuutensa Pastoureaun perheelle siitä,
-että nämä olivat hoitaneet lasta -- sinä olit jo lähes kuusivuotias,
--- ja Pastoureau sanoi karkeasti lordille, kun tämä ehdotti, että
-heti lähdettäisiin lapsikultaa katsomaan, etteivät he milloinkaan
-halunneet nähdä lordin pahaenteisiä kasvoja huoneittensa sisällä ja
-että hän voi saada pojan, vaikka he kaikki olivat kovin pahoillaan,
-jos menettäisivät hänet. Heidän sopi ottaa lordilta rahaa, koska he
-olivat kovin köyhiä, jos hän antaisi sitä, tai he kasvattivat hänet
-Jumalan avulla, niinkuin he olivat tähänkin asti tehneet, ilman hänen
-avustustaankin. Lordi myöntyi tähän heti ja sanoi huokaisten: 'Niin
-kyllä, on parasta, että armas lapsi jää ystävien luo, jotka ovat olleet
-niin ihailtavan hyviä hänelle.' Puhuessaan minulle jälkeenpäin hän
-ylisti ja ihaili vilpittömästi tuon kutojan käytöstä ja luontevuutta
-ja myönsi, että ranskalainen oli kelpo mies ja hän itse, Jumala häntä
-armahtakoon, surkea roisto."
-
-"Isäsi", jatkoi mr. Holt, "oli antelias rahoihinsa nähden, kun hänellä
-sattui niitä olemaan; ja koska hän juuri sinä päivänä oli saanut
-jonkun summan sedältään, hän antoi kutojalle kymmenen kultarahaa kovin
-avokätisesti ja lupasi tälle lisäavustusta. Hän kirjoitti Pastoureaun
-nimen ja asunnon muistikirjaansa ja kun Pastoureau puolestaan
-tiedusteli hänen osoitettaan, ilmoitti hän, aina valmiina, olevansa
-kapteeni Thomas, ja osoitteensa olevan, New Lodge, Penzance, Cornwall.
-Hän ilmoitti viipyvänsä Lontoossa vain muutamia päiviä vaimonsa
-omaisuutta koskevien asiain vuoksi. Hän sanoi vaimoansa oikuttelijaksi,
-vaikka tämä muuten olikin hyväluontoinen nainen. Hän ilmoitti isänsä
-olevan Cornwallilaisen maalaisherran, jonka terveys oli kovin heikko
-ja jonka kuollessa hän toivoi saavansa sievoisen summan, jolloin hän
-lupasi avokätisesti palkita lapsensa ihailtavan hoitajan ja pitää
-huolen pojastaan. 'Ja jumaliste, sir', sanoi hän minulle, omituisella,
-nauravalla tavallaan, 'tilasin vähän juuri samanmallista brokaadia
-kuin se, jota miehellä oli mukanaan, ja lahjoitin sen vaimolleni
-aamupuvuksi, jotta hän voisi siinä puvussa ottaa vastaan vieraita, kun
-hän toipui lapsivuoteesta saatuaan pienen poikamme.'
-
-"Sinun pieni eläkkeesi maksettiin varsin säännöllisesti; ja kun
-isästäsi tuli varakreivi Castlewood setänsä testamentin perusteella,
-sain minä toimekseni vaalia sinua ja minun kehoituksestani tuotiin
-sinut kotiin. Sinun kasvatusäitisi oli kuollut. Hänen isänsä tutustui
-erääseen naiseen ja nai tämän; uusi vaimo riiteli kovasti miehensä
-pojan kanssa. Tuo uskollinen sielu matkusti takaisin Brysseliin
-saadakseen olla lähellä sitä naista, jota hän rakasti, ja hän kuolikin
-muutamia kuukausia ennen äitiäsi. Tahdotko nähdä äitisi ristin
-luostarin hautausmaalla? Johtaja on minun entinen rippilapseni ja hän
-muistaa yhä sisar Marie Magdaleenaa suurella rakkaudella."
-
-Esmond saapui tälle paikalle eräänä valoisana kevätiltana ja näki
-tuhansien ristien joukossa, joiden varjot päilyivät ruohopeitteisten
-hautojen yllä, sen, joka oli merkkinä hänen äitinsä leposijasta. Useat
-muut niistä ihmisraukoista, jotka siellä lepäsivät, olivat valinneet
-sen saman nimen, jolla suru oli hänet uudestaan ristinnyt, ja joka
-nimi tuntui vienosti vihjaavan heidän rakkautta ja surua täynnä
-oleviin vaiheisiinsa yksilöinä. Hän kuvitteli äitiään kyynelöiden
-polvistuneena pimeässä sen ristin juurelle, jonka alle hänen huolensa
-olivat haudatut. Esmond polvistui myöskin ja rukoili oman rukouksensa.
-Hän ei tuntenut yhtä suuressa määrin surua kuin hartautta (sillä hän
-ei muistanut ollenkaan äitiään), ja hän tunsi sääliä ajatellessaan
-niitä tuskia, joita tuon lempeän olennon oli täytynyt elinaikanaan
-kärsiä. Tälle ristille hän oli surunsa tuonut; tähän taivaalliseen
-ylkään hän oli vaihtanut puolison, joka oli häntä tavoitellut, sen
-petturin, joka oli hänet hyljännyt. Tuhansia sellaisia hautakumpuja oli
-hänen ympärillään ja lempeät tuhatkaunot kohosivat mullasta niille, ja
-kullakin haudalla oli ristinsä ja _requiescat_-kirjoituksensa. Eräs
-mustiinverhoutunut nunna oli polvistunut läheisyyteen erään uinuvan
-sisaren leposijan ääreen, ja vuode oli niin hiljan tehty, että kevät
-ei ollut vielä ehtinyt kutoa peitettä sille. Hautausmaan muurien takaa
-näkyi maailma ja elämä vilaukselta ja kaupungin tornit ja päädyt.
-Vastapäätä olevalta katolta lensi lintu ja laskeutui ensin eräälle
-ristille ja sitten ruohikolle sen juurelle: sieltä se pian lensi pois
-lehti suussaan. Sitten kuului luostarikirkosta lähellä olevien sisarten
-ylistyslaulu. Toiset olivat jo kauan sitten täyttäneet sen paikan, joka
-Maria Magdaleena-paralla kerran siellä oli; he polvistuivat nyt samassa
-penkissä ja kuulivat samoja hymnejä ja rukouksia, jotka olivat suoneet
-lohtua äitivainajan särjetylle sydämelle. Levätköön hän rauhassa --
-levätköön hän rauhassa; ja niin myös mekin, kun meidän taistelumme ja
-vaivamme ovat päättyneet! Mutta maa on Herran niinkuin taivaskin; me
-olemme Hänen omiaan sekä täällä että siellä. Minä taitoin pienen kukan
-hänen kummultaan ja suutelin sitä ja menin omille teilleni niinkuin
-lintu, joka juuri oli laskeutunut ristille viereeni, taas takaisin
-maailmaan. Kuoleman tyyni tyyssija, ikuisen rauhan syvänne, jota eivät
-myrskyt eivätkä vaivat tapaa! Minusta tuntui kuin ihmisestä, joka on
-kävellyt meren pohjalla ja kulkenut haaksirikkoisten luiden seassa.
-
-
-
-XIV luku.
-
-VUOSIEN 1707:N JA 1708:N SOTARETKET.
-
-Koko sen jälkeisenä vuonna, jona Ramillies'n kunniakas taistelu
-taisteltiin, ei meidän armeijamme tehnyt yhtään tärkeätä liikettä kovin
-useiden upseeriemme mielipahaksi, he kun saivat olla toimettomina
-Flanderissa. Upseerit sanoivat, että hänen ylhäisyytensä ylipäällikkö
-oli saanut tarpeeksi sodasta ja halusi nyt vain rahaa sekä nauttia
-viidentuhannen punnan vuotuisesta eläkkeestään ja upeasta palatsistaan,
-jota par'aikaa rakennettiin Woodstockiin. Ja hänen ylhäisyydellään
-olikin tarpeeksi tointa tänä vuonna tapellessaan kotoisia vihamiehiänsä
-vastaan. Siellä alettiin kuiskailla, että herttuan tähti oli alenemassa
-ja että herttuatar menetti vaikutuksensa kuningattareen, joka soi
-kuninkaallista suosiotaan kuuluisalle mrs. Marshamille sekä mrs.
-Marshamin nöyrälle palvelijalle mr. Harleylle. Punoessaan juonia heidän
-juoniaan vastaan herttua kulutti suuren osan aikaansa. Mr. Harley
-saatiin pois virastostaan, niin pitkälle pääsi hänen ylhäisyytensä
-voittajana. Mutta hänen majesteettinsa oli, koska hänet oli vasten
-tahtoaan saatu vakuutetuksi, yhä siinä vakaumuksessa, jossa runoilija
-vakuuttaa ihmisten olevan kun heidät on vastahakoisesti saatu
-muuttamaan käsitystään, ja ennenpitkää mr. Harley sai tilaisuuden
-kostaa.
-
-Sillä välin ei taistelu edistynyt ensinkään Marlborough'n urheitten
-luutnanttien mielen mukaan. Meillä ei ollut koko vuoden 1707 aikana,
-vaikka ranskalaiset olivat aivan nenämme edessä, minkäänlaista
-tappelua. Berwickin urhea herttua kukisti kokonaan armeijan Espanjassa
-Almanzan luona; ja me Webbin rykmenttiläiset, joita juuri tuo nuori
-herttua oli johtanut ennen isänsä virasta luopumista, olimme hieman
-ylpeitä ajatellessamme, että meidän everstimme juuri oli saavuttanut
-tämän voiton. "Luulenpa, että jos minä olisin ollut Galwayn paikalla
-ja jos minulla olisi ollut jalkaväkeni", virkkoi kenraalimme, "emme
-olisi laskeneet aseitamme edes vanhan everstimme edessä, kuten Galway
-teki." Ja Webbin upseerit vannoivat, että jos meillä olisi ollut Webb
-päällikkönä, niin ei meitä ainakaan olisi otettu vangiksi. Rakas vanha
-kenraalimme puhui varomattomasti itsestään ja muista; urhoollisempaa
-tai loisteliaampaa soturia kuin hän ii ollut koskaan elänyt; mutta
-hän toitotti kelvollista sotatorveaan melkein kovemmin kuin hänen
-asemassaan olevan päällikön sopi, ja vaikka hän olikin mahtava urho,
-heilutti hän sentään suurta miekkaansa ja riehui liian raivoisasti
-armeijan edessä.
-
-Salaperäinen mr. Holtz lähti jollekin salaiselle retkelle vuoden 1708
-alkupuoliskolla; hän oli kovin voittoisalla mielellä ja ilmoitti
-Esmondille, että jotain ihmeellistä oli juuri tapahtumaisillaan. Tämä
-salaisuus paljastui, kun ystäväni palasi armeijaan, olemukseltaan
-mitä surullisimpana ja masentuneimpana, ja ilmoitti että se suuri,
-jota hän oli tavoitellut, oli täydellisesti epäonnistunut. Hän
-oli todellakin ollut tuon kovaonnisen Chevalier de St. Georgen
-retkikunnan mukana, jonka Ranskan kuningas laivaston ja armeijan
-tukemana lähetti Dunkerquesta ja jonka tarkoituksena oli saartaa ja
-valloittaa Skotlanti. Mutta se kehno tuuli, joka aina vastusti kaikkia
-suunnitelmia, joihin prinssi ryhtyi, ehkäisi Chevalierin saartamasta
-Skotlantia, kuten tunnemme, ja puhalsi Monsieur von Holtz-paran taas
-leiriimme takaisin suunnittelemaan ja ennustelemaan ja vakoilemaan
-kuten tavallisesti. Chevalier (eli Englannin kuningas, jona muutamat
-meistä häntä pitivät) päätyi Dunkerquesta Ranskan armeijan luo
-suunnittelemaan hyökkäystä meitä vastaan. Burgundian herttualla oli
-tänä vuonna johto käsissään ja hänellä oli mukanaan Berryn herttua
-ja apunaan tässä taistelussa kuuluisa marski Vendôme sekä Matignonin
-herttua. Holtz, joka tiesi kaiken mitä tapahtui Flanderissa ja
-Ranskassa (ja varmaankin myös kummassakin Intiassa) selitti, että
-vuotena 1708 tultaisiin sotimaan enemmän kuin edellisenä vuonna ja että
-päälliköllämme oli syitä, jotka pitivät häntä sotatoimista poissa.
-Esmondin päällikkö, joka tunnettiin nurisijaksi ja suuren herttuan
-sisukkaaksi epäilijäksi, ja sadat muut upseerit hänen kanssaan, eivät
-empineet selittää, että nämä yksityissyyt tulivat herttualle Ranskan
-kuninkaan antamien kruunun rahojen muodossa ja että kuningas lahjoi
-päällikön estääkseen sotaa. Meidän riveissämme oli yllinkyllin miehiä,
-asiain tonkijoita, joita mr. Webb kuunteli liiankin halukkaasti; nämä
-tiesivät täsmälleen ne summat, jotka herttua sai ja miten paljon
-lankesi Cadoganin osalle ja mikä oli tarkalleen se summa, jonka tohtori
-Hare sai.
-
-Ja se menestys, jolla ranskalaiset alkoivat vuoden 1708 taistelun,
-puolestaan vahvistaa näitä kavallustietoja, jotka olivat jokaisen
-huulilla. Kenraalimme antoi vihollisen kulkea meidän ja Ghentin
-kaupungin välille eikä tehnyt hyökkäystä vaikka sotajoukot olivat
-vastakkain neljänkymmenenkahdeksan tunnin ajan. Ghent valloitettiin
-ja samana päivänä Monsieur de la Mothe valtasi Bryggen, ja nämä
-kaksi suurta kaupunkia olivat joutuneet ranskalaisten käsiin heidän
-ampumatta laukaustakaan. Muutamia päiviä myöhemmin la Mothe hyökkäsi
-Plashendallin linnoitusta vastaan. Alettiin jo uskoa, että koko
-espanjalainen Flanderi ja Brabant joutuisivat ranskalaisille, kun
-prinssi Eugène saapui Moselista, ja silloin loppui tuo kaksimielinen
-temppuilu.
-
-Savoijin prinssi merkitsi aina saapumisensa armeijaan pitämällä suuret
-juhlat (herttua pani toimeen juhlia vain harvoin ja ne olivat köyhiä).
-Muistan kenraalimme palanneen tältä päivälliseltä kahden ylipäällikön
-seurassa; hänen päänsä oli silloin hiukan viinin samentama, jota
-juomaa itävaltalainen päällikkö antoi paljon avokätisemmin kuin
-englantilainen. "Nyt", sanoi kenraali iskien nyrkkinsä kiroten pöytään,
-"on hänen pakko taistella, ja kun hänet siihen pakotetaan, niin, hitto
-soi, ei kukaan mies Euroopassa voi pitää puoliaan Jack Churchillia
-vastaan." Viikon kuluttua oli Oudenarden taistelu taisteltu, ja
-silloin, vihasivatpa he toisiaan miten paljon tahansa, Esmondin
-kenraalin ja ylipäällikön oli pakko ihailla toisiaan, niin loistava oli
-kummankin urhoollisuus sinä päivänä.
-
-Brigaadi, jota kenraalimajuri Webb johti, sai niin kovia iskuja,
-että ne vetivät vertoja kaikille, joita siinä taistelussa annettiin,
-taistelussa, jossa mr. Esmondilla oli kunnia palvella komppanian
-päällikkönä omassa rykmentissään ja oman päällikkönsä kenraalimajurin
-johdon alaisena. Ja hänen hyvä onnensa soi hänen johtaa rykmentin
-taistelusta sen päällikkönä, koska neljä vanhempaa, häntä ylempää
-upseeria oli kuollut suunnattomassa teurastuksessa, joka sinä päivänä
-tapahtui. Minusta on mieluisaa ajatella, että Jack Haythorn, joka
-ivaili minua äpäräksi ja Webbin loiseksi, niinkuin häntä huvitti
-sanoa, kätteli minua sydämellisesti ennenkuin taistelu alkoi. Kolme
-päivää sitä ennen Brace-parka, everstiluutnanttimme, oli saanut
-kuulla vanhemman veljensä kuolleen ja itse perineensä paroonin arvon
-Norfolkissa sekä neljäntuhannen punnan vuotuiset tulot.
-
-Kohtalo, joka oli säilyttänyt häntä vioittumattomana kymmenissä
-taisteluissa, riisti hänet juuri silloin kuin maailma olisi ollut
-elämisen arvoinen, ja hän meni sinä päivänä taisteluun vakuuttaen
-tietävänsä, että onni oli kääntyvä häntä vastaan. Majuri oli juuri
-liittynyt rykmenttiimme -- hän oli lordi Marlborough'n miehiä ja
-lähetettiin joukkoomme meidän upseeriemme mielipahaksi, vakoilemaan
-meitä kuten sanottiin. En tiedä oliko se totta enkä myöskään, kuka vei
-meidän pöytälavertelumme päämajaan, mutta Webbin rykmentin samoinkuin
-sen päällikönkin tiedettiin olevan ylipäällikön mustassa kirjassa. "Ja
-kun ei hän uskaltanut musertaa sitä kotona", vanha urhea päällikkömme
-tapasi sanoa, "niin hän oli päättänyt hävittää sen vihollisen avulla";
-siten pantiin siis majuri Proudfood-parka vaaralliseen virkaan.
-
-Esmondin rakas varakreivi, joka palveli herttuan adjutanttina, sai
-haavan ja kunniamaininnan _Gazettessa,_ ja kenraali mainitsi myös
-kapteeni Esmondin, suosikkinsa, nimen ylennystä varten tiedonannossaan.
-Esmondin sydän alkoi tykyttää, kun hän ajatteli, että eräät silmät
-kotona, maailman kirkkain silmäpari, saattaisi lukea sen sivun, jolla
-hänen vaatimattomia palveluksiaan selostettiin. Mutta Esmond oli
-päättänyt pysyä jyrkästi poissa niiden vaaralliselta vaikutukselta
-ja antaisi ajan ja poissaolon voittaa sen intohimon, joka hänessä
-yhä piili. Kun hän oli poissa Beatrixin luota ei se vaivannut häntä,
-mutta Esmond oli varma siitä, että jos hän palaisi kotiin, puhkeaisi
-hänen kuumeensa uudestaan, ja hän karttoi Walcotea kuten Lincolnshiren
-mies karttaa suomailleen menoa, missä hän tietää vilutaudin itseään
-odottavan.
-
-Meidän, jotka sotaväessä kuuluimme englantilaiseen puolueeseen ja
-jotka olimme taipuvaisia ivailemaan kaikkea, mikä tuli Hannoverista,
-ja pitämään vain hiukan tolvanoita ja villi-ihmisiä parempina
-vaaliruhtinaan hovia ja perhettä, oli kuitenkin pakko myöntää, että
-nuori vaaliruhtinas Oudenarden päivänä, vaikka hän silloin oli
-ensimmäisellä sotaretkellään, osoitti tottuneen soturin voimaa ja
-rohkeutta. Tässä tilaisuudessa oli vaaliruhtinaalla parempi onni kuin
-Englannin kuninkaalla, joka serkkuineen oli vihollisen leirissä.
-Hänen oli pakko paeta heidän kanssaan tuon päivän päättyessä häpeään.
-Vaikka heillä oli maailman täydellisimmät sotapäälliköt edessään ja
-omalla puolellaan ihailtava ylipäällikkö, näkivät he hyväksi hyljätä
-neuvot ja ryhtyä ottelemaan päällikköjemme kanssa, ja tämä ottelu
-päättynyt heidän sotaväkensä perinpohjaiseen tuhoon, ellei olisi ollut
-Vendômen herttuan suurta taitoa ja urhoollisuutta. Hän korvasi, mikäli
-urheus ja äly voivat, ne onnettomuudet, jotka olivat johtuneet hänen
-sukulaistensa, kuningassuvun laillisten prinssien, kalastelemisesta ja
-hullutuksista.
-
-"Jos Berwickin herttua vain olisi ollut armeijassa, olisi päivän
-kohtalo ollut peräti toinen", muuta ei mr. von Holtz-parka voinut
-sanoa. "Ja silloinpa olisit saanut nähdä, että Almanzan sankari kykenee
-mittelemään miekkoja Blenheimin voittajan kanssa."
-
-Vankien vaihtoa koskeva asia pitkittyi aina, ja se oli ainakin se
-näennäinen asia, joka piti mr. Holtzia alati liikkeessä ranskalaisten
-ja liittoutuneiden rintaman välillä, vakuutan, että hänet kerran
-oli vähällä vakoojana hirtättää kenraalimajuri Wayne, mutta silloin
-ylipäällikön erikoismääräys vapautti hänet ja lähetytti päämajaan.
-Hän tuli ja meni, ja missä ikänä hän oli, niin häntä suosi aina jokin
-korkea vaikkakin salainen suojelija. Hän toimitti lähetinvirkaa
-Berwickin herttuan ja tämän sedän, meidän herttuamme välillä. Hän
-näytti tuntevan yhtä hyvin mitä tapahtui prinssin leirissä kuin
-meidän leirissämmekin. Hän toimitti Englannin kuninkaan onnittelut
-muutamille upseereistamme, ja muiden ohella saivat Webbin rykmentin
-herrat sen kunnianosoituksen urheutensa johdosta tuona suurena päivänä.
-Ja Wynendaelin taistelun jälkeen, kun kenraalimme oli kiihdyksissä
-ylipäällikön laiminlyönnistä, ilmoitti isä tietävänsä, miten Ranskan
-armeijan päälliköt suhtautuivat tuohon sotatoimeen, ja että se
-saavutus, mikä Wynendaelin metsän edustalla voitettiin, oli tie, jota
-myöten liittoutuneet valloittivat Lillen.
-
-"Ah!" virkkoi Holtz (ja muutamat olivat kovin halukkaita kuuntelemaan
-häntä), "jos vain kuningas saisi omansa, niin miten muuttuisikaan
-asiain meno. Hänen majesteettinsa maanpaollakin on se etu, että hän
-kykenee puolueettomasti arvostelemaan Englantia ja pätevästi arvioimaan
-kaikki huomattavat miehet. Hänen sisarensa on aina yhden tai toisen
-ahneen suosikin johdettavana, suosikin, jonka silmillä hän näkee ja
-jonka imartelulle tai palvelijoille hän uhraa kaikki. Luuletko, että
-hänen majesteettinsa kuningas, joka tuntee Englannin niin hyvin, löisi
-laimin sellaisen miehen kuin kenraali Webbin? Webbin tulisi olla
-ylähuoneessa lordi Lydiardina. Vihollinen ja koko Eurooppa tuntevat
-hänen ansionsa; juuri tuota mainetta eivät muutamat suuruudet, jotka
-vihaavat kaikkea tasa-arvoisuutta ja riippumattomuutta, voi milloinkaan
-antaa anteeksi." Tarkoitus oli, että nämä keskustelut toimitettaisiin
-mr. Webbin tietoon. Hän ottikin ne kovin iloisena vastaan, sillä
-vaikka hänen palveluksensa olivatkin suuriarvoiset, niin ei kukaan
-voinut arvioida niitä suuremmiksi kuin John Richmond Webb itse. Ja
-koska eripuraisuus hänen ja Marlborough'n välillä oli silmiinpistävä,
-alkoivat herttuan vihamiehet sekä sotaväessä että kotona imarrella
-Webbiä ja yllyttää häntä kaikkivoipaa ja vallitsevaa ylipäällikköä
-vastaan. Ja pian Oudenarden voiton jälkeen tarjoutui kenraali Webbille
-kunniakas tilaisuus, jota tuo urhea soturi ei lyönyt laimin ja
-jonka avulla hänellä oli tilaisuus lisätä suunnattomasti mainettaan
-kotimaassa.
-
-Oudenarden taistelun jälkeen, ja kuten sanottiin, vasten Marlborough'n
-neuvoja, Savoijin prinssi asettui Lillen, ranskalaisen Flanderin
-pääkaupungin edustalle, ja alkoi sitä piirittää. Tämä piiritys on
-aikamme kuuluisin, melkeinpä yhtä kuuluisa kuin itse Troijan piiritys,
-uroteoista, joita sekä hyökkääjät että puolustajat tekivät. Savoijin
-prinssin viha Ranskan kuningasta kohtaan oli raivoisaa persoonallista
-vihaa. Se oli aivan erilaista kuin suuren englantilaisen päällikkömme
-tyyni viha; häntä ei kiihdyttänyt sotaottelu enemmän kuin biljardipeli
-ja hän syöksyi eteenpäin ratsuosastojensa kanssa ja työnsi punaiset
-pataljoonansa joka paikkaan yhtä tyynesti kuin hän olisi tehnyt
-lyönnin biljardipelissä tai karambolagin biljardipalloilla. Kun leikki
-loppui (ja hän pelasi sen niin, että hän saattoi olla varma voitosta)
-ei pienintäkään kaunaa vastapuoluetta kohtaan jäänyt kytemään tämän
-täydellisen taktiikkamestarin rintaan. Mutta sensijaan oli Savoijin
-prinssin ja ranskalaisten välillä _guerre à mort_ [vimmattu taistelu].
-Kun prinssi jollakin suunnalla työnnettiin pois, kuten hänelle viime
-vuonna tehtiin Toulonissa, teki hän taas uuden hyökkäyksen johonkin
-toiseen ranskalaiseen varustukseen syösten siihen sammumattoman
-raivonsa. Kun prinssi saapui armeijaamme, syttyivät sodan kytevät
-liekit ilmituleen ja alkoivat loimuten palaa. Kylmäkiskoiset
-alankomaiset liittolaisemme pantiin hyökkäämään nopeassa tahdissa
--- tyyni päällikkömme pakotettiin toimintaan. Jo prinssi yksinään
-oli kokonainen armeija ranskalaisia vastaan; hänen suunnattoman,
-sammumattoman vihansa voima tarttui satoihin tuhansiin miehiin.
-Keisarin kenraali kosti verisesti sen ylenkatseen, jolla Ranskan
-kuningas oli kohdellut tuota tulista pikkuista Savoijin apottia.
-Sen ohella, että Eugene itse oli uljas ja kuuluisa ja yli kaikkien
-rohkea ja horjumaton ja kykeni kilvoittelemaan melkein parhaimpienkin
-kanssa niistä kuuluisista sotureista, jotka olivat Ranskan kuninkaan
-sotavoimien johtajina, hänellä oli ase, jonka vertaista ei Ranskassa
-voitu löytää sen jälkeen kuin Sasbachin kanuunankuula kaatoi jalon
-Turennen. Prinssi kykeni heittämään Marlborough'n ranskalaisia vastaan
-ja musertamaan ne aivankuin vuorella, jonka alle heidän vahvimpain
-päällikköjensä kaiken yhteenkootun voiman täytyi musertua.
-
-Englantilainen herttua ei ottanut paljon osaa Lillen suureen
-piiritykseen, jota kaupunkia keisarin päällikkö ahdisti koko voimallaan
-ja ripeydellään, muuten kuin suojaamalla piirittäjäin rintamat
-Burgundin herttuan armeijalta. Tämän ja keisarillisten välillä oli
-herttuamme asema. Kerran, kun prinssi Eugene oli haavoittunut,
-asettui herttuamme hänen ylhäisyytensä paikalle juoksuhautoihin,
-mutta piirittäjinä toimivat keisarilliset emmekä me. Eräs Webbin ja
-Rantzaun johtama osasto lähetettiin Artois'hin ja Picardie'hin tekemään
-kaikkein surullisinta ja hirveintä palvelusta, mitä mr. Esmond sotaisen
-elämänsä aikana joutui näkemään. Puolustajilta jääneiden alueiden
-onnettomista kaupungeista oli nuoret miehet riistetty ranskalaiseen
-armeijaan, jonka väkeä tyydyttämätön sota vuosi vuodelta nieli; ne
-olivat jääneet, meidän armoillemme, ja meille oli annettu käsky olla
-armoa osoittamatta. Me tapasimme paikkoja, joissa oli varusväkenä
-invaliideja, lapsia ja naisia. Vaikka he olivat köyhiä, joiksi
-tämän onnettoman sodan kustannukset olivat heidät saattaneet, oli
-meidän toimeksemme annettu ryöstää näiltä nälkään nääntymäisillään
-olevilta raukoilta -- riistää ruoka heidän aitoistaan ja repiä ryysyt
-heidän yltään. Meidät oli lähetetty ryöstö- ja murharetkelle; meidän
-sotamiehemme tekivät tekoja, joita ajatellessaan kelpo mies punastuu.
-Palatessamme toimme paljon rahaa ja muonatavaroita herttuan leiriin;
-meitä ei ollut kukaan vastustanut, mutta kuka uskaltaa kertoa siitä,
-minkälaisen murhaamisen ja väkivaltaisuuden, raa'an julmuuden,
-häväistyksen ja solvausten avulla tuo halpamainen saalis oli ryöstetty
-sodan viattomilta ja onnettomilta uhreilta?
-
-Liittolaisvallat eivät olleet sillä aikaa paljon edistyneet, vaikka
-sotatoimia Lillen edustalla oli johdettu urhoollisesti, ja kun me
-palasimme Marlborough'n herttuan leiriin, niin sanottiin, ettei
-piiritystä milloinkaan voitu saattaa tyydyttävään tulokseen ja että
-Savoijin prinssin oli pakko luopua siitä. Lordi Marlborough ilmoitti
-peittelemättä tämän mielipahakseen. Ne, jotka häntä epäilivät, ja
-mr. Esmond myöntää itse kuuluneensa niihin, vihjasivat siihen, että
-herttualla oli omat syynsä siihen, ettei Lilleä saanut valloittaa ja
-että hän oli saanut siitä palkkion Ranskan kuninkaalta. Jos asia oli
-niin -- ja niin minä uskon -- niin kenraali Webbillä oli nyt huomattava
-tilaisuus tyydyttää vihaansa ylipäällikköä kohtaan -- tilaisuus tehdä
-tyhjäksi se häpeällinen ahneus, joka oli kuuluisan herttuan huonoimpia
-ja huomattavimpia ominaisuuksia, ja samalla osoittaa omaa täydellistä
-taitoaan sotapäällikkönä. Ja kun harkitsen, että herttualle todella
-tarjottiin muutamia miljoonia kruunuja, jos Lillen piirityksestä
-luovuttaisiin, että keisarillinen armeija sen edustalla oli ilman
-ruoka- ja ampumatarpeita ja sen olisi täytynyt siirtyä pois, ellei
-se olisi saanut muonavarastoja, että retkikunnan saapuminen, jonka
-tarkoituksena oli avustaa piiritystä, oli tarkalleen ranskalaisten
-tiedossa, ja että se sotavoima, joka suojasi sen saapumista, oli
-häpeällisen kykenemätön vastarintaan ja ainakin kuusi kertaa heikompi
-kreivi de la Mothen armeijaa, joka oli lähetetty sieppaamaan
-apuretkikuntaa, ja kun on varmaa, että Berwickin herttua, de la
-Mothen ylipäällikkö, oli keskeytymättömässä kirjevaihdossa setänsä,
-englantilaisen ylipäällikön kanssa -- niin uskon totisesti, että lordi
-Marlborough'n tarkoituksena oli ehkäistä muonavarojen, joita Savoijin
-prinssi välttämättömästi tarvitsi, koskaan saapumasta hänen korkeutensa
-luo ja että herttuan tarkoituksena oli uhrata se pieni armeija, jonka
-piti suojata tätä retkikuntaa, ja kavaltaa se, niinkuin hän oli
-kavaltanut Tollemachen Brestin luona -- niinkuin hän oli pettänyt
-kaikki ystävät, mitä hänellä oli ollut -- edistääkseen omia ahneita ja
-kunnianhimoisia suunnitelmiaan. Ellei sitä ihmeellistä voittoa olisi
-ollut, voittoa, jonka Esmondin kenraali saavutti kuusi tai seitsemän
-kertaa omaa joukkoaan suuremmasta armeijasta, olisi Lillen piiritys
-ollut jätettävä; ja tulee muistaa, että urhoollista pientä armeijaamme
-johti kenraali, jota Marlborough vihasi, ja että tämä tunsi raivoa
-voittajaa kohtaan ja koetti myöhemmin mitä häikäilemättömimmällä ja
-häpeämättömimmällä vääryydellä riistää häneltä hänen voittonsa ansion.
-
-
-
-XV luku.
-
-KENRAALI WEBB VOITTAA WYNENDAELIN TAISTELUN.
-
-Lillen sekä piirittäjät että piiritetyt suorittivat muutamia
-loistavimpia urotöitä mitkä koskaan ovat mitään sotaa kaunistaneet.
-Ranskalaisten puolella -- jotka olivat tavattoman urhoollisia, vei
-marski Boufflers'in taito ja urhoollisuus melkein voiton Savoijin
-prinssin samoista ominaisuuksista -- voidaan mainita herrojen de
-Luxembourgin ja Tournefortin rohkea teko; nämä herrat toivat ratsuja
-rakuunajoukon avulla kaupunkiin ruutia, josta piiritetyillä oli kova
-puute; jokainen sotamies toi selässään pussin, jossa oli neljäkymmentä
-naulaa ruutia. Tämän vaarallisen tavaran kuljetukseen he olivat
-vallanneet meidän ratsujamme; he joutuivat heitä vastaan lähetetyn
-jalkaväen tuleen, ja vaikka puolet miehistä räjähti ilmaan heidän
-ratsastaessaan tällä vaarallisella asialla, pääsi osa miehistöstä
-kuitenkin kaupunkiin mukanaan avustus, jota varusväki siellä niin
-kipeästi kaipasi. Eräs ranskalainen upseeri, monsieur du Bois teki myös
-yhtä rohkean teon ja se onnistin täydellisesti. Herttuan suuri armeija
-oli asettunut Helchiniin ja oli piirittäjiä suojaamassa, mutta kun M.
-de Vendômen täytyi saada tietoja kaupungissa vallitsevasta tilanteessa,
-teki kapteeni du Bois kuuluisan urotyönsä -- hän ei ainoastaan
-kulkenut piiritysketjujen lävitse vaan ui vielä sen jälkeen seitsemän
-vallihaudan ja ojan yli ja tuli takaisin samaa tietä uiden kirjeet
-suussaan.
-
-Näissä kirjeissä Monsieur de Boufflers ilmoitti, että hän voi vielä
-pitää puoliaan lokakuuhun asti, ja että jos yksi liittolaisvaltain
-apuretkikunnista vain voitaisiin kaapata, täytyisi näiden luopua koko
-piirityksestä.
-
-Sellaista apuretkikuntaa, kuin jo on mainittu, valmisteltiin par'aikaa
-Ostendessa, ja se oli lähdössä piiritykseen; ja syyskuun 27 p:nä me
--- ja samoin ranskalaiset -- saimme kuulla, että se oli tulossa.
-Siihen kuului 700 kuormavaunua, jotka sisälsivät kaikenlaisia muona-
-ja ampumavaroja ja niitä seurasi Ostendesta 2,000 jalkamiestä ja 300
-ratsusotilasta. Samaan aikaan M. de la Mothe poistui Bryggestä mukanaan
-kolmekymmentäviisi pataljoonaa jalkaväkeä ja yli kuudenkymmenen
-eskadroonan ratsusotilaita sekä neljäkymmentä tykkiä, katkaistakseen
-tien apuretkikunnalta.
-
-Sillä välin kenraalimajuri Webb oli luonut itselleen Turout'ssa
-asevoiman, johon kuului kaksikymmentä pataljoonaa jalkaväkeä ja kolme
-eskadroonaa rakuunoita, ja sieltä hän lähti suojaamaan apuretkikuntaa
-ja ahdistamaan de la Mothea; ja hänen taitavan johtonsa alaisina
-saavuimme Turout'n suurelle tasangolle ja Wynendaelin pienen linnan ja
-metsän edustalle, jonka taitse apuretkikunta marssi.
-
-Niin pian kuin edelle päässeet miehemme saivat vihollisen näkyviinsä,
-ne pysäytettiin paikkaan, missä metsä oli heidän takanaan, ja muu
-osa sotavoimiamme koottiin paikalle mahdollisimman pian; pieni
-ratsuvoimamme tuotiin etualalle tasangon aukeamalle "huvittamaan
-vihollista", kuten kenraalimme sanoi. Kun M. de la Mothe saapui, tapasi
-hän meidät asettuneina kahteen taisteluriviin metsän eteen, ja hän
-muodosti oman armeijansa taistelukuntoon meitä vastapäätä kahdeksaan
-riviin, joista neljässä etummaisessa oli jalkaväkeä; rakuunat ja
-ratsuväki taustalla.
-
-Ranskalaiset alkoivat taistelun kuten tavallista, kuulasateella,
-jota kesti kolme tuntia. Sen jälkeen he tekivät hyökkäyksensä
-edeten kahdeksassa rivissä, joista neljässä oli jalkaväkeä ja
-neljässä ratsuväkeä, metsään, johon me, liittolaisvaltain väki,
-olimme asettuneet. Heidän jalkaväkensä käyttäytyi kehnosti; heidät
-määrättiin tekemään pajunettihyökkäys, mutta sen sijaan he alkoivat
-tulen ja hajaantuivat ja pakenivat melkein meidän ensimmäisestä
-vastahyökkäyksestämme. Heidän ratsuväkensä käyttäytyi paremmin. Jo sen
-avulla, joka voima olikin kolme tai neljä kertaa niin suuri kuin meidän
-koko voimamme, olisi Monsieur de la Mothe voinut voittaa; mutta vain
-kaksi meidän pataljoonaamme joutui hiukan epäjärjestykseen, ja nämä
-järjestyivät pian uudestaan, eivätkä ranskalaisen ratsuväen uudistetut
-hyökkäykset kyenneet siirtämään joukkojamme tuumaakaan asemastaan
-metsässä, johon kenraalimme oli sen sijoittanut.
-
-Hyökättyään kaksi tuntia ranskalaiset perääntyivät illansuussa kokonaan
-muserrettuina. Vihollinen oli yhä kolme kertaa meitä vahvempi koko
-sen mieshukan jälkeenkin, jonka me olimme sille aiheuttaneet, eikä
-siis voitu olettaa, että meidän päällikkömme kykenisi ahdistamaan
-M. de la Mothea, tai tekemään juuri muuta kuin pitämään puoliaan
-metsän laidassa, josta ranskalainen turhaan oli yrittänyt työntää
-meitä pois. De la Mothe vetäytyi neljänkymmenen tykkinsä taa. Siellä
-hänen ratsuväkensä suojasi niitä paremmin kuin se oli kyennyt
-meitä vahingoittamaan, ja sillä välin apuretkikunta, joka merkitsi
-enemmän kuin koko meidän pieni sotavoimamme ja jonka turvallisuuden
-takeeksi me olisimme uhranneet viimeisen miehemme, marssi ohi täysin
-vahingoittumattomana sotatoimiemme kestäessä ja saapui iloisesti
-piirittävien leiriin Lillen edustalle.
-
-Kenraalimajuri Cadogan, herttuan ylimajoitusmestari, ja hänen ja
-Webbin välillä ei ollut liiaksi rakkautta -- seurasi retkikuntaa ja
-yhtyi Webbiin muutaman sadan ratsusotilaan kanssa juuri kuin taistelu
-oli lopussa ja vihollinen täydessä perääntymistilassa. Hän tarjoutui
-avuliaana kylläkin hyökkäämään hevosineen ranskalaisten kimppuun
-näiden perääntyessä. Mutta hänen väkensä oli liian pieni kyetäkseen
-aiheuttamaan mitään vahinkoa ranskalaisille, ja mr. Webb, joka johti
-taistelua Cadogania vanhempana upseerina, ajatteli, että oli tarpeeksi
-jo siinä, että pysyttiin asemissa huolimatta vihollisesta, joka
-vieläkin olisi kyennyt meidät musertamaan, jos olisimme ryhtyneet sen
-kanssa tekemisiin avonaisella paikalla, ja siinä, että oli toimitettu
-turvallinen kulkuväylä apuretkikunnalle. Ratsumiehet, jotka Cadogan oli
-tuonut, eivät siis käyttäneet miekkaansa, vaan lannistivat ainoastaan
-uljaalla ulkonäöllään kaiken halun, mitä ranskalaisilla saattoi olla
-hyökkäyksensä uudistamiseen. Ja kun ei mitään hyökkäystä tullut,
-vetäytyi kenraali Cadogan pois ratsuosastonsa kanssa, koska hän oli
-matkalla päämajaan ja nuo kaksi kenraalia hyvästelivät toisiansa
-jäykästi.
-
-"Hän ehtii Roncq'iin hyvään aikaan nuollakseen herra herttuan
-ruokakupit illallisen jälkeen", virkkoi mr. Webb.
-
-Meidän miehemme lepäsivät Wynendaelin metsissä sen yön ja kenraalimme
-söi illallisensa siellä olevassa pienessä linnassa.
-
-"Jos minä olisin Cadogan, niin saisin päärin arvon tämänpäiväisestä
-työstäni", sanoi kenraali Webb, "ja sinä Harry saisit rykmentin.
-Sinut on mainittu viimeisessä kahdessa taistelussa; ensimmäisessä
-olit vähällä kuolla. Minä mainitsen sinut pikasanomassani hänen
-ylhäisyydelleen ylipäällikölle ja suosittelen sinua Dick Harwood-paran
-tyhjäksijääneeseen majurin paikkaan. Olisiko sinulla mitenkään antaa
-sata guineaa Cardonnelille? Pudota ne hänen käteensä huomenna, kun
-menet päämajaan minun tiedonantoani viemään."
-
-Tässä tiedonannossaan kenraalimajuri ystävällisesti mainitsi kapteeni
-Esmondin nimen erikoisen suosiollisesti. Ja seuraavana päivänä Esmond
-vei pikasanoman päämajaan, eikä hän suinkaan ollut vähän ihastunut, kun
-sai palatessaan tuoda hänen ylhäisyytensä sihteeriltä kirjeen, joka
-oli osoitettu kenraaliluutnantti Webbille. Hollantilainen upseeri,
-jonka oli lähettänyt kreivi Nassau Woudenbourg, kenttämarsalkka
-Auverquerque'in poika, toi myös onnittelukirjeen päällikölleen, joka
-oli kovin urhoollisesti ja taidokkaasti avustanut mr. Webbia toisena
-päällikkönä tuossa taistelussa.
-
-Esmond antoi pikasanomansa kumartaen syvään, kasvot hymyillen, ja
-puhutteli mr. Webbia kenraaliluutnantiksi antaessaan hänelle sen.
-Herrat hänen ympärillään -- kenraali ratsasti seurueineen Meniniin
-johtavaa tietä kun Esmond hänet kohtasi -- hurrasivat ja hän kiitti
-heitä ja aukaisi pikasanoman kasvot hieman kiihtyneinä, uteliaina.
-
-Hän heitti kirjeen raivostuneena maahan saapastaan vasten luettuaan
-sen. "Se ei ole edes kirjoitettu hänen käsialallaan. Lue se, Esmond."
-Ja Esmond luki sen: --
-
-"Hyvä herra, -- mr. Cadogan on juuri saapunut, ja hän on tutustuttanut
-minut siihen menestykselliseen sotatoimintaan, jonka eilen illalla
-suorititte Wynendaelin luona sitä sotajoukkoa vastaan, jota johti
-M. de la Mothe; menestys on pääasiallisesti laskettava Teidän hyvän
-käytöksenne ja päättäväisyytenne ansioksi. Voitte olla vakuutettu,
-että teen Teille oikeutta kotona ja että iloitsen, kun voin joka
-tilaisuudessa antaa tunnustukseni palvelukselle, jonka Te olette tehnyt
-suojellessanne tämän apuretkikunnan saapumista. -- Teidän j.n.e. M."
-
-"Kaksi tuon kirotun Cardonnelin kirjoittamaa riviä, ei sen enempää,
-siitä, että on valloittanut Lillen -- siitä, että on kukistanut viisi
-kertaa meitä suuremman joukon -- sellaisesta taistelusta, että se on
-yhtä loistava kuin parhain niistä, mitä hän koskaan on taistellut",
-sanoi mr. Webb-parka. "Kenraaliluutnantti! Se ei ole hänen ansiotaan.
-Minä olin vanhin kenraalimajuri. Perhana, uskonpa totisesti, että hän
-olisi ollut iloisempi, jos olisin hävinnyt."
-
-Hollantilaiselle upseerille lähetetty kirje oli ranskankielinen ja se
-oli pitempi ja kohteliaampi kuin mr. Webbin kirje.
-
-"Ja tämä on se mies", virkkoi Webb, "joka hukkuu kultaan, mies,
-jolla on yllinkyllin meidän hankkimiamme arvonimiä ja kunniamerkkejä
-ja joka nureksii kun hänen täytyy suoda ainoakaan kiitoksen rivi
-asetoverilleen! Eikö hän vielä ole saanut kyllikseen? Emmekö me
-taistele, jotta hän saisi kieritellä kullassa? No niin, no niin,
-odottakaapa _Gazettea,_ herrat. Kuningatar ja isänmaa tekevät meille
-oikeutta, kun hänen ylhäisyytensä sen meiltä kieltää." Urhoollisen
-soturin silmissä oli raivon kyyneleitä, kun hän puhui, ja hän
-pyyhkäisi ne hansikkaallaan kasvoiltaan. Hän puisti nyrkkiään ilmassa.
-"Jumaliste!" sanoi hän, "tiedänpä, mitä minä ottaisin mieluummin kuin
-päärin arvon!"
-
-"No mitä se olisi, sir?" kysäisi joku.
-
-"Minä ottaisin mieluummin neljännestunnin Jack Churchillin seurassa
-sievällä vihreällä tasangolla ja vain miekkaparin paitojemme välille --"
-
-"Sir!" keskeytti joku.
-
-"Sanokaa hänelle se! Tiedän, että aiotte juuri sitä. Tiedän että kaikki
-ne jutut, jotka kaikkien yliupseerien suusta livahtavat, toimitetaan
-hänen tietoonsa. En sano, ettei hän olisi urhoollinen. Tulimmainen
-vie, hän on ihan tarpeeksi urhoollinen; mutta me varromme _Gazettea,_
-herrat. Eläköön kuningatar! Kuningatar tekee meille oikeutta."
-
-Emme saaneet _Gazettea_ ennenkuin kuukauden perästä, jolloin
-kenraalillani ja hänen upseereillaan oli kunnia syödä päivällistä
-prinssi Eugenen seurassa Lillessä -- hänen korkeutensa suvaitsi sanoa,
-että me olimme tuoneet ruokavarat ja että meidän siis tuli ottaa
-osaa kemuihin. Ne olivat suuret kemut. Marlborough'n herttua istui
-hänen korkeutensa oikealla puolella ja hänen vasemmalla puolellaan
-marski de Boufflers, joka niin urhoollisesti oli puolustanut tuota
-kaupunkia. Kummankin armeijan ylimmät upseerit olivat saapuvilla. Ja
-voin vakuuttaa, että Esmondin kenraali oli suurenmoinen sinä päivänä.
-Hänen kookas, jalo olemuksensa ja miehekäs kauneutensa tekivät hänet
-joka paikassa huomatuksi. Hän kantoi ensimmäistä kertaa Jalomielisyyden
-ritarimerkkiä, jonka Preussin kuningas oli lähettänyt hänelle hänen
-voittonsa johdosta. Hänen korkeutensa Savoijin prinssi ehdotti
-maljan Wynendaelin voittajalle. Herttua joi sen hieman väkinäisesti
-hymyillen. Adjutantit olivat saapuvilla; ja Henry Esmond ja hänen
-rakas nuori lordinsa olivat yhdessä, niinkuin he koettivat aina olla
-kun velvollisuudet sen sallivat. He istuivat sitä pöytää vastapäätä,
-jonka ääressä kenraalit olivat, ja voivat nähdä kaiken mitä tapahtui
-varsin hyvin. Frank nauroi herttuan synkkää naamaa: Wynendaelin asia ja
-ylipäällikön käytös Webbiä kohtaan oli ollut koko armeijan keskustelun
-aiheena. Kun Savoijin prinssi puhui ja ehdotti maljan: "Le vainqueur
-de Wynendael, son armée et sa victoire", ja lisäsi, "qui nous font
-diner à Lille aujourd'huy" [Vynendaelin voittaja, hänen armeijansa ja
-voittonsa, joiden ansiota on, että saamme tänään syödä päivällistä
-Lillessä], kajahti äänekäs hurraa läpi salin; sillä mr. Webbin
-urhoollisuus, jalomielisyys ja vieläpä hänen luonteensa heikkoudetkin
-tekivät hänet armeijassa rakastetuksi.
-
-"Kuin Hektor sorja, kuin Paris uljas!" kuiskasi Frank Castlewood.
-"Venus, vanhahko Venus-rouva, ei voisi kieltää häneltä omenaa.
-Seisaallesi, Henry! Katso, me juomme Wynendaelin armeijan maljan.
-Ramillies ei ole mitään sen rinnalla. Hurraa, hurraa!"
-
-Juri tällä hetkellä, sitten kun kenraalimme oli vastannut, joku toi
-saliin kappaleen englantilaista _Gazette_-lehteä ja kuljetti sitä
-kädestä käteen ympäri pöytää. Upseerit olivat varsin halukkaita
-sitä lukemaan; äidit ja sisaret kotona ovat varmaankin tunteneet
-sydäntään kouristavan lukiessaan sitä. Tuskin ilmestyi kuuden vuoden
-aikana ainoatakaan _Gazetten_ numeroa, joka ei olisi kertonut jostain
-sankarikuolemasta tai loistavasta urotyöstä.
-
-"Tässä se on: Wynendaelin taistelu, -- tässä on teistä, kenraali",
-sanoi Frank, siepaten käteensä tuon pienen, tahraisen lehden,
-jonka lukemisesta soturit niin paljon pitävät, ja Frank hypähti
-meidän penkkimme yli ja meni sinne missä istui kenraali Webb, joka
-tunsi hänet ja oli monta monituista kertaa nähnyt pöytänsä ääressä
-hänen hymyilevät, sievät kasvonsa, joista piti jokainen, joka ne
-näki. Kenraalit suurine peruukkeineen tekivät hänelle tietä. Frank
-ojensi lehden kenraali Dolman jäykän takin yli vastapäätä istuvalle
-kenraalillemme.
-
-Hän palasi hypellen ja punastellen tekoaan. "Ajattelin, että hän
-pitäisi siitä, Henry", kuiskasi nuorukainen. "Eikö minustakin ollut
-hauskaa lukea nimeni Ramillies'n jälkeen _London Gazetessa_. --
-Varakreivi Castlewood, joka palvelee vapaaehtoisena, -- mutta varjele,
-mitä tuolla tapahtuu?"
-
-Mr. Webb, joka luki _Gazettea,_ näytti kovin omituiselta. Hän heitti
-lehden pöydälle ja syöksähti seisaalleen ja alkoi puhua: "Suvaitsisiko
-teidän ylhäisyytenne?"
-
-Silloin hypähti hänen ylhäisyytensä Marlborough'n herttua myös
-seisaalleen. "Parahin kenraali Webb, jokin erehdys on tapahtunut."
-
-"Teidän ylhäisyytenne olisi parasta oikaista se", virkkoi mr. Webb,
-ojentaen lehteä; mutta hän oli liian kaukana hänen ylhäisyydestään
-prinssiherttuasta, joka sitäpaitsi istui korkeammalla kuin kenraali
-(hän istui Savoijin prinssin, Hannoverin vaaliruhtinaan ja Preussin ja
-Tanskan lähettilästen kanssa kunniakatoksen alla) eikä Webb voinut
-ulottua häneen asti, vaikka hän olikin pitkä.
-
-"Odottakaapa", virkkoi hän hymähtäen, aivan kuin olisi saanut uuden
-ajatuksen; ja sitten hän veti miekkansa esiin ja pisti lehden sen
-kärkeen ja sanoi erittäin kohteliaasti: "Suotakoon minun ojentaa se
-teidän ylhäisyydellenne."
-
-Herttua näytti kovin synkältä. "Ottakaa se", sanoi hän
-ylitallimestarilleen, joka palveli hänen takanaan.
-
-Kenraaliluutnantti kumarsi kovin syvään ja meni lopettamaan lasiaan.
-_Gazette,_ jossa Cardonnel, herttuan kirjuri, selosti Wrynendaelin
-voittoa, mainitsi Webbin nimen, mutta antoi kaiken kiitoksen
-taistelusta herttuan suosikille, Cadoganille.
-
-Tämä kenraali Webbin omituinen käytös sai aikaan paljon puhetta, hän
-kun oli melkein vetäissyt miekkansa ylipäällikköä vastaan, mutta kun
-kenraalin vihan ensi puuska oli mennyt, hän hallitsi sitä täydellisesti
-ulkonaisesti ja hänen käytöksensä suututti sen jälkeen hänen
-mielihyväkseen vielä enemmän ylipäällikköä kuin mitä hän olisi voinut
-aiheuttaa millään julkisella vihanosoituksella.
-
-Palattuaan leiriinsä ja neuvoteltuaan pääneuvonantajansa, mr. Esmondin
-kanssa, joka nautti päällikkönsä täydellistä luottamusta ja jota hän
-kohteli ystävänään ja melkeinpä poikanaan, mr. Webb kirjoitti kirjeen
-hänen ylhäisyydelleen ylipäällikölle; tässä kirjeessä hän sanoi: --
-
-"Teidän ylhäisyydellänne täytyy olla tieto siitä, että _London
-Gazetten_ kirjoitus, jossa teidän ylhäisyytenne sihteeri, mr.
-Cardonnel, on maininnut kenraalimajuri Cadoganin upseerina, joka johti
-äskeistä Wynendaelin taistelua, ehdottomasti aiheutti kaikkea muuta
-kuin mielihyvää päällikölle, joka johti tuota taistelua.
-
-"Teidän ylhäisyytenne täytyy tietää, ettei mr. Cadogan edes ollut
-läsnä tuossa taistelussa, vaikka hän saapuikin ratsueskadroonan kanssa
-sen päättyessä ja alistui ylemmän upseerin käskettäväksi. Ja koska
-tuloksena Wynendaelin taistelusta, missä kenraaliluutnantti Webbillä
-oli onni olla päällikkönä, oli Lillen valloitus, Brysselin pelastus,
-jonka vihollinen jo oli saartanut, suurten kaupunkien Ghentin ja
-Brüggen takaisin voittaminen, mitkä kaupungit vihollinen (kaupungin
-muurien sisällä tehdyn kavalluksen avulla) oli saanut edellisenä
-vuonna valtaansa, ei mr. Webb voi luovuttaa sellaisen menestyksen
-ja palveluksen kunniaa mr. Cadoganille eikä kenellekään muullekaan
-henkilölle.
-
-"Heti kun tämän vuoden sotatoimet ovat lopussa, on kenraaliluutnantti
-Webb pyytävä lupaa poistua armeijasta ottaakseen uudelleen paikkansa
-parlamentissa; hän huomauttaa hänen ylhäisyydelleen ylipäällikölle,
-että hän sieltä tulee vetoamaan asiassaan alahuoneeseen, isänmaahan ja
-hänen majesteettiinsa kuningattareen."
-
-Innokkaasti haluten oikaista tuon _Gazetten_ väärän tiedonannon, jonka
-oli kirjoittanut hänen ylhäisyytensä kirjuri, mr. Cardonnel, mr. Webb,
-joka ei voinut tavoittaa hänen ylhäisyyttään ylipäällikköä, koska
-heidän välillään istui herroja, asetti lehden, joka sisälsi tuon väärän
-tiedonannon, miekkansa kärkeen, niin että se nopeammin saapuisi hänen
-ylhäisyytensä Marlborough'n herttuan käsiin, joka epäilemättä halusi
-tehdä jokaiselle armeijansa upseerille oikeutta.
-
-"Mr. Webb tietää velvollisuutensa liian hyvin voidakseen ajatella
-ylemmän upseerin käskyjen vastustamista tai miekkansa käyttöä
-sodassa muita kuin hänen majesteettinsa vihollisia vastaan. Hän anoo
-nöyrimmästi lupaa saada palata Englantiin kohta kun sotatoimet sen
-sallivat ja saada viedä mukanaan Englantiin rykmentistään kapteeni
-Esmond, joka toimi hänen adjutanttinaan ja oli saapuvilla koko tuon
-taistelun ajan ja merkitsi kellonsa avulla ajan, jolloin mr. Cadogan
-saapui taistelun tauotessa."
-
-Ylipäällikkö ei voinut muuta kuin antaa myöntymyksensä ja hänen
-täytyi myös pitää hyvänään Webbin kirje, vaikka se oli sepitetty mitä
-loukkaavimpaan muotoon. Puolet armeijaa uskoi, että Ghentin ja Brüggen
-kaupungit oli kavallettu viholliselle, ja se olikin muutamille meidän
-armeijassamme päivänselvää. Ylipäällikkö ei olisi vapauttanut Lilleä,
-jos hän olisi kyennyt toisin menettelemään ja hän ei olisi taistellut
-sinä vuonna, ellei Savoijin prinssi olisi häntä siihen pakottanut.
-Kun taistelu kerran alkoi, taisteli lordi Marlborough oman maineensa
-puolesta siten, ettei kukaan maailmassa koskaan ole taistellut
-paremmin, eikä mikään mainen lahja voinut estää häntä löylyttämästä
-vihollista.
-
-[Isoisämme viha lordi Marlborough'ta kohtaan ilmenee läpi kaiken näiden
-hänen taisteluselostustensa. Hänellä oli aina se vakaumus, että herttua
-oli suurin petturi ja soturi, josta historia on koskaan kertonut, ja
-hän väitti, että tämä otti lahjuksia joka puolelta sodan kuluessa.
-Herra markiisilla (voimme tässä häntä sanoa siksi, vaikkei hän koskaan
-käyttänyt muuta arvonimeä kuin eversti Esmond) oli tapana kertoa useita
-juttuja, joita hän ei ole liittänyt näihin muistiinpanoihinsa. Ne hän
-sai tietää jesuiittaystävältään, joka ei aina ollut asioista täysin
-selvillä ja joka vakuutti, että Marlborough odotti kahden miljoonan
-kruunun lahjusta ennen Ramillies'n taistelua.]
-
-[Ja meille lapsille tapasi isoisämme kertoa, että kun hänet esitettiin
-herttualle, oli tämä kääntänyt selkänsä isoisälleni ja sanonut
-herttuattarelle, joka sen kertoi Chelsean leskivarakreivittärelle, joka
-taas myöhemmin kertoi sen eversti Esmondille: -- "Tom Esmondin äpärä
-on ollut vastaanotossani; hänellä on isähylkynsä hännystelijäilme",
--- arvostelu, jota ei isoisäni koskaan antanut anteeksi. Hän oli
-yhtä uskollinen vastenmielisyydessään kuin kiintymyksessäänkin,
-ja erittäin suopea Webbiä kohtaan, jonka puolta hän piti tuota
-kuuluisampaa päällikköä vastaan. Meillä on kenraali Webbin muotokuva
-nyt Castlewoodissa, Virginiassa.]
-
-Mutta alemmat päälliköt ryhtyivät asiaa pohtimaan; ja puolet armeijasta
-olisi voinut joutua keskenään käsikähmään, ellei riitaa olisi
-lopetettu. Kenraali Cadogan lähetti kenraali Webbille viittauksen, että
-hän oli valmis, jos Webb sitä halusi, kohtaamaan tämän. Tämä oli kutsu,
-jommoisen hyvä vanha päällikkömme oli aina liiankin valmis hyväksymään,
-ja vain suurilla ponnistuksilla saimme me kenraalin vastaamaan,
-ettei hänellä ollut mitään riitaa mr. Cadoganin kanssa, joka oli
-käyttäytynyt varsin urhoollisesti, vaan ainoastaan niiden päämajassa
-olevien henkilöjen kanssa, jotka olivat valehdelleet häntä vastaan. Mr.
-Cardonnel tarjosi korvausta kenraali Webbille. Mr. Webb vastasi, että
-hänellä oli keppi mr. Cardonnelin ojentamiseksi ja että ainoa hyvitys,
-mitä hän tältä pyysi, oli sellainen, jota hän todennäköisesti ei saisi
--- nimittäin totuus. Meidän Webbin esikuntaan kuuluvat upseerimme
-ja ne, jotka kuuluivat kenraalimme lähimpään seurueeseen, olivat
-valmiita antamaan iskuja; ja tästä aiheutui se ainoa kaksintaistelu,
-johon mr. Esmond päämiehenä koskaan on ottanut osaa, ja se johtui
-kostonhimoisesta halusta pyyhkiä pois eräs vanha loukkaus.
-
-Mylord Mohun, jolla oli komennettavana osasto lordi Macclesfieldin
-ratsuväkirykmentistä, kuului herttuan väkeen tällä sotaretkellä. Hän
-oli tähän mennessä joutunut mitä huonoimpaan maineeseen, hän oli
-kärsinyt erään toisenkin tuhoisan kaksintaistelun Espanjassa; hän oli
-nainut ja hyljännyt vaimonsa; hän oli uhkapeluri, hylkiö ja irstailija.
-Hän liittyi armeijaan juuri ennen Oudenarden taistelua; ja kuten Esmond
-pelkäsi, alkoi Frank Castlewood, heti kun hän kuuli tämän saapumisesta,
-etsiä tätä surmatakseen hänet. Haava, jonka varakreivi sai Oudenarden
-luona, esti heitä kohtaamasta toisiaan. Mutta haava oli jo melkein
-parantunut ja Esmond vapisi joka päivä pelätessään, että jokin sattuma
-veisi nuorukaisen ja tämän tunnetun murhamiehen yhteen. He kohtasivat
-toisensa Handysiden rykmentin ruokapöydässä Lillessä; päällikkönä
-toimiva upseeri ei tiennyt mitään näiden kahden aatelismiehen välillä
-vallitsevasta riidasta.
-
-Esmond ei ollut nähnyt Mohunin ilkeitä, kauniita kasvoja yhdeksään
-vuoteen, ei sen jälkeen kuin he olivat kohdanneet tuona surman
-yönä Leicester Fieldissä. Hänen kasvonsa olivat nyt rikoksen ja
-intohimon halventamat; niissä oli sen miehen huolestunut katse, jonka
-omallatunnolla on kolme kuolemaa ja kukapa tietää miten monta peitettyä
-häpeätä ja himoa ja rikosta. Mohun teki liioittelevan syvän kumarruksen
-ja vetäytyi pois, kun isäntämme esitteli vieraat toisilleen. Frank
-Castlewood ei ollut häntä tuntenut sitä ennen, niin muuttunut oli mies.
-Mohun tunsi pojan varsin hyvin.
-
-Oli omituista katsella noita kahta -- erittäinkin nuorukaista, jonka
-kasvot kävivät punaisiksi, kun hän kuuli toisen vihatun nimen; Frank
-virkkoi huonolla ranskankielellään ja urhealla poikamaisella äänellään:
-"Minä olen jo kauan halunnut tavata lordi Mohunia." Toinen vain kumarsi
-ja vetäytyi pois hänen luotaan. Tehdäksemme hänelle oikeutta on meidän
-mainittava, ettei hän halunnut mitään riitaa nuorukaisen kanssa.
-
-Esmond asettui heidän väliinsä pöydässä. "Hitto soi", sanoi Frank,
-"miksi menet toisen paikalle, henkilön, joka on sinua ylempi arvossa?
-Mylord Mohunin tulee olla minun jälestäni. Minä tahdon istua lordi
-Mohunin vieressä."
-
-Esmond kuiskasi lordi Mohunille, että Frank oli haavoittunut
-sääreen Oudenardessa, ja hän kehoitti Mohunia pysymään vaiteliaana.
-Ja vaiteliaana tämä pysyikin jonkun aikaa, välittämättä niistä
-monenmoisista ilkkumisista, joita nuori Castlewood häneen kohdisti,
-ennenkuin useiden maljojen jälkeen, jolloin lordi Mohun alkoi humaltua.
-
-"Ettekö poistuisi, mylord?" kysäisi mr. Esmond häneltä ja rukoili häntä
-poistumaan pöydästä.
-
-"En jumaliste", vastasi lordi Mohun. "Minä en poistu kenenkään miehen
-tähden." Hän oli nyt jo kokonaan viinin kiihoittama.
-
-Keskustelu kääntyi eilispäivän asioihin. Webb oli tarjoutunut
-taistelemaan ylipäällikön kanssa; Webbiä oli loukattu; Webb oli
-armeijamme urhoollisin, kaunein, turhamaisin mies. Lordi Mohun ei
-tietänyt, että Esmond oli Webbin adjutantti. Hän alkoi kertoa jotain
-juttuja kenraaliamme vastaan, joita juttuja Esmondin toisella puolella
-istuva nuori Castlewood vastusti.
-
-"Tällaista minä en voi pitemmälti suvaita", virkkoi lordi Mohun.
-
-"Enkä minäkään, mylord", virkkoi Esmond, hypähtäen seisomaan. "Juttu,
-jonka lordi Mohun on kertonut kenraali Webbistä on valetta, herrat, --
-valetta, toistan sen"; ja kumartaen syvään lordi Mohunille, virkkamatta
-sanaakaan lisää, Esmond nousi ja poistui huoneesta. Tämmöinen oli
-varsin yleistä sen ajan soturien keskuudessa. Talon takana oli puutarha
-ja koko seura lähti heti sinne; ja kaksi minuuttia sen jälkeen kuin
-Esmond oli lausunut sanansa, olivat noiden kahden herran takit
-poissa ja heidän taisteluehtonsa sovitut. Jos kapteeni Esmond olisi
-lähettänyt Mohunin pois maailmasta, niinkuin hän olisi voinut tehdä,
-olisi eräs roisto saanut rangaistuksensa ja hänen muut roistontyönsä
-olisivat estyneet. Mutta mikä on ihminen rankaisemaan toista ihmistä?
-Vakuutan kunniani kautta, että ainoa ajatukseni oli estää lordi Mohunia
-tekemästä pahaa Frankille; ja tämän kaksintaistelun tuloksena oli, että
-lordi muutaman iskun jälkeen meni kotiin saatuaan haavan, joka esti
-häntä liikuttamasta oikeata käsivarttaan kolmeen kuukauteen.
-
-"Oi Henry, miksi et tappanut tuota roistoa?" kysyi nuori Castlewood.
-"Minä en voi kävellä ilman kainalosauvaa, mutta olisin voinut kohdata
-hänet ratsain miekka ja pistooli kädessä." Mutta Henry Esmond sanoi:
-"Parempi on, ettei ole kenenkään henkeä omallatunnollaan, ei edes
-tuon roistonkaan." Ja koska tämä asia, joka ei ollut kestänyt kolmea
-minuuttiakaan, oli lopussa, menivät herrat takaisin viininsä ääreen
-ja lordi Mohun asuntoonsa, jossa hänet yllätti kuume. Tauti olisi
-estänyt paljon pahaa, jos se olisi ollut tappava. Ja pian tämän
-kaksintaistelun jälkeen Henry Esmond ja hänen kenraalinsa poistuivat
-leiristä mennäkseen Lontooseen. Sinne oli jonkinlainen maine kulkenut
-kapteenin edeltä, sillä Chelsean lady Castlewood otti hänet vastaan
-kuin voittajasankarin. Hän piti suuret päivälliset mr. Webbille; näillä
-päivällisillä oli kenraalin tuoli koristettu laakeriseppeleillä ja
-lady esitti Esmondin maljan puheessa, johon hyvä kenraalini suvaitsi
-suosiollisesti antaa hartaimman todistuksensa. Ja lady hommasi
-vähintäinkin neljäkymmentä vaunullista väkeä hurraamaan kenraalillemme,
-kun tämä tuli alahuoneesta sinä päivänä, jolloin hän oli saanut
-parlamentin kiitokset toiminnastaan. Kansa hurrasi ja ylisti häntä yhtä
-paljon kuin hienostokin: oli ylevätä nähdä hänen heiluttavan hattuaan
-ja kumartelevan ja asettavan kätensä Jalomielisyyden ritarimerkille,
-minkä hän oli saanut. Hän esitteli mr. Esmondin mr. St. Johnille ja
-kunnianarvoisalle herra Robert Harleylle, kun hän tuli alahuoneesta
-heidän välissään. Hän suvaitsi tehdä monenmoisia imartelevia
-huomautuksia mr. Esmondin käytöksestä näiden kolmen sotaretken aikana.
-
-Mr. St. John (jolla oli miellyttävämpi käytös kuin kellään miehellä
-mitä koskaan olen nähnyt, lukuunottamatta kuitenkaan verratonta nuorta
-Frank Castlewoodia) sanoi jo ennen kuulleensa mr. Esmondista kapteeni
-Steeleltä, sekä myös siitä, että tämä oli auttanut mr. Addisonia hänen
-kuuluisan runoelmansa "Sotaretken" kirjoittamisessa.
-
-"Tämä runoelma on aivan yhtä suuri saavutus kuin itse Blenheimin
-voitto", virkkoi mr. Harley, joka oli kuuluisa kirja-arvostelija ja
--suosija; ja niin se kyllä saattaa olla, vaikka minä puolestani olen
-sitä mieltä, että siinä on kaksikymmentä kaunista säettä, mutta kaikki
-muu keskinkertaista, ja että mr. Addisonin hymni on tuhannen muun
-samankaltaisen runoelman arvoinen.
-
-Koko kaupunki oli vihoissaan herttuan kohtuuttomasta käytöksestä
-kenraali Webbiä kohtaan ja osoitti suosiotaan sille julkiselle
-kiitokselle, minkä alahuone antoi kenraalille hänen voittonsa johdosta
-Wynendaelin luona. On varmaa, että Tillen valloitus oli seurauksena
-tuosta onnellisesta saavutuksesta, ja samalla myös nöyryytettiin
-Ranskan vanhaa kuningasta, jonka sanottiin kärsineen enemmän tämän
-suuren kaupungin menetyksestä kuin mistään edellisistä voitoista, joita
-meidän joukkomme olivat heistä saaneet. Ja luulen, ettei vähäisenä
-syynä mr. Webbin voitonriemuun ollut se ajatus, että Marlborough'n oli
-täytynyt pettyä erään suuren lahjuksen suhteen, jonka Ranskan kuningas
-oli hänelle luvannut, jos piirityksestä luovuttaisiin. Herttuan
-vihamiehet mainitsivat sen rahasummankin, mikä oli hänelle tarjottu. Ja
-kelpo mr. Webb nauroi makeasti, kun hän ajatteli, että oli löylyttänyt,
-ei ainoastaan ranskalaisia mutta itse Marlborough'takin sekä siepannut
-eräältä apuretkikunnalta kolme miljoonaa Ranskan kruunua, jotka olivat
-matkalla ylipäällikön täyttymättömiin taskuihin. Kun kenraali Webbin
-rouva meni kuningattaren vastaanottohuoneeseen, parveilivat kaikki
-torypuolueen naiset hänen ympärilleen onnittelemaan ja muodostivat
-hänelle suuremman saattueen kuin itse Marlborough'n herttuattarella
-oli. Kenraalille pitivät juhlia kaikki torypuolueen johtomiehet, jotka
-kehuivat häntä herttuan veroiseksi sotataidossa. Ja he käyttivät
-varmaankin tuota kelvollista soturia vain välikappaleenaan, kun hän
-luuli, että he antoivat tunnustuksensa hänen ansioilleen päällikkönä.
-Kun kenraalin adjutantti ja suosikkiupseeri mr. Esmond saapui ottamaan
-osaa päällikkönsä maineeseen ja esitettiin hänen majesteetilleen,
-koroitettiin hänet everstiluutnantin arvoon kiitollisen päällikkönsä
-pyynnöstä.
-
-Voimme olla varmat siitä, että oli eräs perhe, jossa kaikki se
-menestys, mikä tuli Esmondin osaksi, aiheutti niin vilpitöntä ylpeyttä
-ja iloa, että hän omasta puolestaan oli kiitollinen, kun voi tehdä
-heidät niin onnellisiksi. Näille hyville ystäville tuntuivat Blenheim
-ja Oudenarde olevan vain sodan pikkuseikkoja ja Wynendael sen kruunaava
-voitto. Esmondin emäntä ei koskaan väsynyt kuuntelemaan selostuksia
-tuosta taistelusta, ja luulen kenraali Webbin rouvan tulleen
-mustasukkaiseksi hänelle, sillä kenraali oli aina vain Kensingtonissa
-ja puhui tuosta viehättävästä asiasta. Ja mitä hänen adjutanttiinsa
-tulee, niin vaikka Esmondin luonnollista turhamaisuutta epäilemättä
-ilahdutti se vähäinen maineenosuus, minkä hänen hyvä onnensa oli
-hänelle voittanut, oli sillä merkitystä hänelle ennen kaikkea siksi
-(hän voi niin sanoa nyt, kun hän jo kauan sitten on tuon tunteen
-voittanut) että se miellytti hänen emäntäänsä, ja varsinkin siksi, että
-Beatrix antoi sille arvoa.
-
-Ja koskaan taas ei vanha nainen koko Englannissa ole ollut ihastuneempi
-eikä suosiollisempi kuin Chelsean vanha leskivarakreivitär. Esmond
-asui ladyn talossa, jossa palvelijat oli neuvottu pitämään häntä
-isäntänään. Hän kehoitti Esmondia pitämään huveja, joiden kustannukset
-lady otti suorittaakseen ja hän oli ihastuksissaan, kun Esmondin
-vieraat poistuivat puolihumalaisina vaunuihinsa. Ladyn täytyi saada
-Esmondin muotokuva maalatuksi ja niinpä hänet maalasikin mr. Jervis;
-Esmondilla oli muotokuvassa punainen takkinsa ja hän hymyili pommille,
-joka räjähti muotokuvan kulmassa. Lady vakuutti, ettei hän koskaan
-kuolisi rauhallisena, ellei Esmond tekisi loistavaa naimiskauppaa,
-ja hän toi yhtämittaa Chelsea'hen nuoria ladyjä, joilla oli sievät
-kasvot ja sievät omaisuudet, jotta eversti saisi valita. Esmond hymyili
-ajatellessaan, miten ajat olivat muuttuneet samalla kuin hän itsekin,
-sekä lapsuuden aikaansa isänsä eläessä, jolloin hän oli seisonut
-vapisevana paashina ladyn vaununastimella. Ainoa virhe, jonka lady
-hänessä havaitsi oli, että hän oli raittiimpi kuin Esmondin sopi
-olla eikä kannatuttanut itseään vuoteeseen kamaripalvelijallaan eikä
-menettänyt sydäntään millekään kaunottarelle, olipa tämä St Jamesista
-tai Covent Gardenista.
-
-Mitä merkitsee uskollisuus rakkaudessa ja mistä se johtuu? Se on eräs
-mielentila, johon miehet joutuvat, ja riippuu miehestä enemmän kuin
-naisesta. Me rakastamme rakastuneena olemista, se on totuus. Ellemme
-olisi kohdanneet Hannaa, olisimme kohdanneet Katrin ja ihailleet
-häntä. Me tiedämme, etteivät meidän rakastettumme ole sen parempia
-kuin useat muutkaan naiset, eivätkä kauniimpiakaan, eivätkä viisaampia
-eivätkä nerokkaampia. Näiden syiden vuoksi emme rakasta naista, emmekä
-tietääkseni minkään erikoisen avun tai sulon vuoksi. Voisimmekin aivan
-yhtä hyvin vaatia, että nainen olisi maailman pisin nainen, kuten
-Shropshiren jättiläisnainen [siten ei _nainen rakasta:_ eversti E. on
-myöntänyt olleensa hullaantunut vielä _useihin muihinkin naisiin_. --
-R.], kuin että hän olisi minkään muun avun esikuva ennenkuin aloimme
-häntä rakastaa. Esmondin rakastetulla oli tuhansia virheitä lumojensa
-ohella. Esmond tunsi nuo molemmat puolet hänessä erinomaisen hyvin!
-Hän oli itsevaltainen, hän oli kevytmielinen, hän oli pikainen, hän
-oli petollinen, hän ei tuntenut kunnioitusta mitään kohtaan; hän oli
-kaikessa kauneudessaankin, äitinsä vastakohta, tämä kun oli mitä
-helläluonteisin ja epäitsekkäin nainen. Niin, aivan ensi hetkestä,
-silloin kun Esmond näki Beatrixin Walcoten rappusilla, hän tunsi
-rakastavansa Beatrixia. Parempia naisia saattoi olla: hän halusi
-omistaa tämän. Hän ei välittänyt kenestäkään muusta. Siksikö, että
-Beatrix oli ylevän kaunis? Vaikka hän olikin kaunis, oli Esmond kuullut
-ihmisten monta monituista kertaa sanovan heidän ollessaan saapuvilla,
-että Beatrixin äiti näytti yhtä nuorelta ja oli noista kahdesta
-kauniimpi. Miksi värisi Beatrixin ääni Esmondin korvissa niin kummasti?
-Hän ei osannut laulaa läheskään niin hyvin kuin Nicolini tai mrs. Tofts
--- ei, hänhän lauloi epäpuhtaasti -- ja kuitenkin kuunteli Esmond
-mieluummin häntä kuin Pyhää Ceciliaa. Hänellä ei ollut sen raikkaampi
-hipiä kuin mrs. Steelellä (Dickin vaimolla, jonka tämä nyt oli
-voittanut itselleen ja joka hallitsi Dick-parkaa kovin peloittavalla
-valtikalla) ja kuitenkin huikaisi hänen muotonsa Esmondin; Esmond
-saattoi sulkea silmänsä ja kuitenkin huikaisi hänet hänen mielessään
-väikkyvä kuva. Beatrix oli puheessaan loistava ja vilkas, mutta hän ei
-sentään ollut niin verrattoman nerokas kuin hänen äitinsä, joka hyvällä
-tuulella ollessaan keskusteli tavattoman henkevästi; ja kuitenkin oli
-Esmondin suurin ilo saada kuunnella Beatrixia ja olla hänen seurassaan.
-Päivät kuluivat näiden naisten seurassa niin että Esmond tuskin tiesi
-miten. Esmond ilmoitti heille avomielisesti kaikki sydänsalaisuutensa,
-ja sitä ei hän koskaan voinut tehdä missään muussa seurassa, missä
-häntä tavallisesti pidettiinkin ärtyisenä tai kopeana tai hiljaisena.
-Tämä seura [ja niin oli hänenkin seuransa heille monta monituista
-kertaa suloisempaa, sillä missäpä olisi ollut hänen vertaistaan? --
-R.] oli hänelle ihastuttavampi kuin suurimpienkaan älyniekkojen seura.
-Suokoon taivas hänelle anteeksi ne valheet, jotka hän lateli Chelsean
-leski varakreivittärelle saadakseen tekosyyn Kensingtoniin menemistä
-varten, kaikki ne tykistökonttoriin olevat asiat mitkä hän keksi, ne
-matkat, jotka hän teki muka haastatellakseen kenraaliaan, ne hovit
-ja valtiomiesten vastaanotot, joissa hän _ei_ käynyt ja joista hän
-kertoi, -- kellä oli ollut uusi puku sunnuntaina St. Jamesissa tai
-kuningattaren syntymäpäivänä, miten monta vaunua täytti kadun mr.
-Harleyn vastaanotossa, miten monta pulloa hänellä toissa yönä oli
-ollut kunnia tyhjentää mr. St. Johnin seurassa "Kaakaopuussa" tai mr.
-Walpolen ja mr. Steelen kera "Sukkanauhassa".
-
-Mistress Beatrix Esmond oli ollut monta monituista kertaa
-tekemäisillään loistavan naimiskaupan, niin sanoivat hovijuorut; mutta
-Esmond puolestaan ei koskaan halunnut uskoa juttuja, joita puhuttiin
-häntä vastaan, ja Esmond palasi, oltuaan kolme vuotta poissa hänen
-luotaan, vaikka ei kenties juuri yhtä hurjasti rakastuneena kuin hän
-oli ollut, niin kuitenkin kaihoten vain yksin häntä -- yhä toivoen,
-polvistuen, sydän kädessään tarjona nuorelle ladylle. Olimme nyt
-päässeet vuoteen 1709. Beatrix oli lähes kaksikymmentäkaksi vuotias, ja
-hän oli ollut kolme vuotta hovissa eikä hänellä vielä ollut miestä.
-
-"Se ei johdu siitä, ettei häntä olisi kosittu", virkkoi lady
-Castlewood, joka näki kuten tavallisesti Esmondin sisimmät ajatukset
-tarkkanäköisyydellä, minkä rakkaus antaa. "Mutta hän ei halua tehdä
-huonoa naimiskauppaa, Henry; hän ei halua naida niinkuin hänen minä
-tahtoisin naivan; sille henkilölle, jota minä mielelläni sanoisin
-pojakseni -- ja Henry Esmond tietää, kuka se on -- teen parhaan
-palveluksen sillä, etten aja hänen asiaansa. Beatrix on niin
-itsepäinen, että hän varmaan vastustaisi sitä, mihin minä häntä
-kehoittaisin. Mies, joka hänet nai, ei ole onnellinen hänen kanssaan,
-ellei hän ole joku suuruus, joka voi koroittaa hänet mahtavaan
-asemaan. Beatrix pitää enemmän ihailusta kuin rakkaudesta, ja kaikkea
-muuta mieluisampaa on hänestä käskeminen. Miksi puhuu äiti näin
-lapsestaan? Sinäkin olet minun poikani, Henry. Sinun tulee tietää
-totuus sisarestasi. Luulin, että voisit parantua intohimostasi",
-lisäsi lady lempeästi. "Tiedäthän, että toiset ihmiset voivat parantua
-tuosta hullutuksesta. Mutta näen, että sinä olet yhä yhtä hurmaantunut
-kuin ennenkin. Kun luimme sinun nimesi _Gazettesta,_ rukoilin sinun
-puolestasi, poikaparkani. Poikaparka tosiaankin! Sinähän alat käydä
-vakavaksi vanhaksi herraksi ja minä olen jo vanha vaimo. Beatrix
-pitää kyllä paljon sinun kuuluisuudestasi ja hän pitää myös sinusta
-itsestäsi. Hän sanoo, että sinussa on neroa ja tulta ja että olet hyvin
-kasvatettu ja luonnollisempi kuin hovin hienot herrat. Mutta tämä ei
-riitä. Hän haluaa itselleen ylipäällikön eikä mitään everstiä. Jos joku
-herttua kosisi häntä, hylkäisi hän jaarlin, jolle jo oli lupautunut.
-Tämän olen sinulle jo ennenkin sanonut. En ymmärrä miksi tyttöparkani
-on niin maallinen mieleltään."
-
-"Niin", virkkoi Esmond, "mies ei voi enempää kuin antaa parhaimpansa
-ja kaikkensa. Sen minä hänelle tarjoan. Vakuutan, että välitin siitä
-vähäisestä kunniasta, minkä olen voittanut, vain siksi, että luulin sen
-miellyttävän Beatrixia. Mitäpä minä välittäisin everstin tai kenraalin
-arvosta? Onko tosiaankaan sillä, mitkä meidän tyhmät arvomme nykyään
-ovat, mitään merkitystä muutamain vuosikymmenien kuluttua? Minä vain
-halusin saada hieman mainetta, jotta hän käyttäisi sitä koristeena
-hatussaan, jos minulla olisi jotain parempaa, niin koristaisin hänet
-sillä. Jos hän haluaisi elämäni, antaisin sen hänelle. Jos hän menee
-naimisiin jonkun toisen kanssa, niin Jumala suojelkoon sitä miestä,
-sanon minä. Minä en kerskaile enkä valita. Uskollisuuteni saattaa olla
-vain hullutusta, mutta niin vain ajattelen. En voi sitä auttaa. Minä
-rakastan häntä. Te olette tuhat kertaa parempi, -- olette lempein,
-ihanin, armain naisista. Minä näen kyllä, armas lady, kaikki Beatrixin
-virheet yhtä hyvin kuin tekin. Mutta hän on kohtaloni. Häntä en voi
-välttää. En kuole, jollen häntä saa. Luulenpa, etten olisi yhtään sen
-onnellisempi, jos hänet itselleni voittaisinkin. Que voulez-vous?
-sanoisi Chelsean lady. Je t'aime." [Joka tapauksessa rakastan häntä.]
-
-"Minä toivon, että hän ottaisi sinut", sanoi Harryn lempeä emäntä
-ojentaen hänelle kätensä. Esmond suuteli kaunista kättä (se oli sievin
-kuopikas pikku kätönen maailmassa, ja lady Castlewood näytti ainakin
-kymmentä vuotta nuoremmalta, vaikka hän oli jo melkein neljänkymmenen
-vuoden vanha). Esmond suuteli kaunista kättä eikä hellittänyt siitä kun
-he jatkoivat puhettaan.
-
-"Niin", sanoi hän, "kallistaako hän minulle korvaansa? Hän tietää mitä
-sanomista minulla on. Olinpa kaukana tai lähellä, hän tietää, että
-olen hänen orjansa. Saattaa olla, että olen myynyt itseni ilmaiseksi.
-No niin, se on ainakin hinta, jonka itse haluan. Joko en ole minkään
-arvoinen tai olen kaiken arvoinen."
-
-"Minusta sinä olet sellainen aarre", suvaitsi Esmondin emäntä sanoa,
-"että naisen, jolla on sinun rakkautesi, ei tulisi vaihtaa sitä
-kuningaskuntaankaan. Minä olen maalla kasvatettu nainen enkä voi
-muuta sanoa kuin että kaupunkilainen kunnianhimo näyttää minusta
-kehnolta. Minä en ole koskaan tuntenut pelonsekaista kunnioitusta
-herttuattaren arvoa enkä hepeniä kohtaan tai pelännyt", hän lisäsi
-viekkaasti nauraen, "mitään muuta kuin hänen luonnettaan. Minulle
-puhutaan hovinaisista, jotka riutuvat siksi, että kuningatar katsoo
-heihin kylmästi, ja suurista aatelismiehistä, jotka antaisivat toisen
-raajoistaan saadakseen pitää sukkanauhan ritarimerkkiä toisessa.
-Tämä maailmanmielisyys, jota minä en voi käsittää, on synnynnäistä
-Beatrixissa, joka jo ensimmäisenä hovipalveluspäivänään oli täydellinen
-hovinainen. Olemme aivan kuin sisaria ja jotenkin on hän vanhempi
-sisar. Hän vakuuttaa minulle, että minulla on matala käsitys.
-Naurahdan siihen ja sanon, että hän ihailee kuusivaljakkoa. Minä en
-voi järkeillä hänestä hänen kunnianhimoaan. Se on hänelle luontaista
-samoinkuin minulle on hiljaisen elämän rakkaus ja välinpitämättömyys
-arvoa ja rikkaatta kohtaan. Mitä ne merkitsevät, Harry, ja miten kauan
-ne kestävät? Meidän kotimme ei ole täällä." Hän hymyili puhuessaan
-ja näytti enkeliltä, joka oli vain vierailulla maan päällä. "Meidän
-kotimme on siellä, missä oikeamieliset ovat ja minne eivät meidän
-syntimme ja surumme seuraa meitä." Isäni tapasi moittia minua ja
-sanoa, että olin liian toivehikas taivaan suhteen. Mutta minä en
-voi luonteelleni mitään ja käyn itsepintaiseksi samalla kuin käyn
-vanhaksi vaimoksi; ja koska minä rakastan lapsiani niin suuresti, niin
-varmaan rakastaa Isämme meitä tuhansia, tuhansia kertoja suuremmalla
-rakkaudella. Kyllä me varmaan kohtaamme toisemme siellä ja olemme
-onnellisia. Niin, sinä -- ja minun lapseni ja rakas lordini. Tiedätkö
-Harry, hänen kuolemansa jälkeen minusta on aina tuntunut kuin olisin
-taas voittanut hänen rakkautensa ja kuin ei meitä enää mikään
-erottaisi. Kenties hän on täällä nyt, Harry -- minä luulen, että
-hän on. Olen varma, että hän on saanut anteeksi -- mr. Atterburykin
-antoi hänelle synninpäästön ja hän kuoli anteeksi antavana. Oi miten
-jalo sydän hänellä oli! Miten hän oli jalomielinen! Minä olin vain
-viisitoistavuotias ja lapsi, kun hän nai minut. Miten hyvä hän oli
-alentuessaan ottamaan minut. Hän oli aina hyvä köyhille ja nöyrille.
-Lady vaikeni, mutta sitten kohosi hänen kasveilleen pian omituinen
-ilme, aivan kuin hänen silmänsä katsoisivat taivaaseen ja näkisivät
-siellä mylordin, ja hän hymyili naurahtaen vienosti. "Minä iloitsen,
-kun näen teidät, sir", sanoi hän; "kun te tulette, tuntuu kuin ette
-milloinkaan olisikaan poissa." Hänen sanansa saattaa kyllä jäljentää ja
-muistaa, mutta miten voi kuvailla hänen suloisen äänensä vivahteita,
-suloisempia kuin musiikki!
-
-Nuori lordi ei tullut kotiin sotaretken päätyttyä ja kirjoitti, että
-sotilasvelvollisuudet pidättivät häntä Brysselissä. Mutta minä uskon,
-että hän oli kiintynyt piirittämään erästä ladyä, joka kuului madame
-de Soissonsin, Savoijin prinssin äidin, seurueeseen. Mr. Esmond ei
-tietenkään ajatellut sopivaksi selostaa lady Castlewoodille nuoren
-syntipukin puuhia; hän ei myöskään ollut maininnut sanaakaan lordi
-Mohunin kanssa tapahtuneesta asiasta, koska hän tiesi miten katkerasti
-hänen emäntänsä vihasi tuon miehen nimeä. Frank ei kuluttanut paljoa
-aikaa eikä rahaa kynään ja musteeseen, ja kun Harry saapui kotiin
-päällikkönsä kanssa, kirjoitti Frank äidilleen vain kaksi riviä,
-ilmoittaen, että haava hänen sääressään oli jo melkein parantunut ja
-että hänen jo ennen mainitsemansa velvollisuus piti häntä Brysselissä
-ja että Harry-serkku kertoi kaikki uutiset.
-
-Mutta koska mylord tiesi, miten lady Castlewood aina ihastui, kun
-hän sai kirjeen tuon kuuluisan joulukuun 29 päivän johdosta, hän
-kirjoitti tälle Brysselistä pitkän ja sisältörikkaan kirjeen, ja siinä
-hän varmaankin kuvaili Mohunin kanssa tapahtunutta kaksintaistelua;
-sillä kun mr. Esmond eräänä päivänä uuden vuoden ollessa alulla tuli
-tervehtimään emäntäänsä, tulivat hänen ihmeekseen sekä lady että
-hänen tyttärensä häntä suutelemaan ja heidän jälkeensä myös Chelsean
-leskivarakreivitär, sillä kantoi tuolin kuljettaja juuri oli tuonut
-ladyn kylästään peltojen poikki Kensingtoniin. Kun siis nuo kaksi
-Castlewoodin ladyä olivat näin Esmondia kunnioittaneet, astui leskiä
-varakreivitär kovin juhlallisena esiin kuningas Jaakon aikaisen suuren,
-korkean hiuslaitteen somistamana, jota hän ei milloinkaan jättänyt,
-ja sanoi: "Harry-serkku, koko meidän perheemme on kokoontunut, ja me
-kiitämme teitä, serkku, jalosta käytöksestänne perheemme päämiestä
-kohtaan." Ja viitaten rusoittavaan poskeensa hän antoi Esmondin tietää,
-että tätä odotti ihana nautinto saada suudella sitä. Kun hän oli
-suudellut yhtä poskea, käänsi lady hänelle toisen. "Harry-serkku",
-sanoivat molemmat nuoremmista naisista yhteen ääneen, "me kiitämme
-sinua jalosta käytöksestäsi"; ja Harry alkoi käsittää, että juorut
-Lillessä tapahtuneesta kaksintaistelusta olivat tulleet näiden
-hänen sukulaistensa korviin. Hän oli onnellinen, kun he kaikki näin
-tervehtivät häntä perheensä jäsenenä.
-
-Ruokasalin pöydät olivat katetut suurta kestitystä varten ja ladyt
-olivat juhlapuvuissa -- Chelsean varakreivitär oli kaikkein upeimmassa
-vieraspuvussaan, varakreivitär Castlewood oli poistanut mustan pukunsa,
-ja hän näytti ihastuttavan kauniilta ja onnelliselta, ja hovineiti oli
-puettu sillä loistolla, mikä hänet luontaisesti erotti muista, ja hänen
-kauniilla povellaan oli tuo ranskalaisen upseerin tähti, minkä Frank
-oli lähettänyt kotiin Ramillies'n taistelun jälkeen.
-
-"Näet, että vietämme juhlaa", sanoi hän, katsahtaen tyytyväisesti
-tähteen; "ja olemme siis ripustaneet kunniamerkkimme rinnoillemme. Eikö
-äiti näytä lumoavalta? Minä olen hänet pukenut." Esmondin hyvä emäntä,
-joka punasteli, kun Esmond häneen katsoi, näytti sekä vartalonsa että
-hipiänsä puolesta kauniine hiuksineen ja komeine muodinmukaisine
-pukuineen kaksikymmenvuotiaalta tytöltä.
-
-Pöydällä oli hieno miekka, jossa oli punainen samettinen huotra ja
-kaunis siselöity hopeakahva, jossa miekan kannikkeena riippui sininen
-koristenauha. "Mikä tämä on?" kysäisi kapteeni ja meni katsomaan tuota
-kaunista esinettä.
-
-Miss Beatrix saapui sen ääreen. "Polvistu", virkkoi hän, "tällä lyömme
-me sinut ritariksemme", -- ja hän heilutti miekkaa Esmondin pään
-päällä. "Chelsean varakreivitär lady on antanut tämän miekan ja minä
-annoin nauhan ja äiti on neulonut siihen tuon ripsun."
-
-"Aseta miekka hänen vyölleen, Beatrix", sanoi hänen äitinsä. "Sinä
-olet meidän ritarimme, Harry, -- meidän uskollinen ritarimme. Äiti
-kiittää sinua ja rukoilee puolestasi, koska olet puolustanut hänen
-poikaansa, rakas, rakas ystäväni." Hän ei kyennyt jatkamaan; ja
-leskivarakreivitärkin oli liikutettu, sillä joukko itsepintaisia
-kyyneleitä teki surullisia uurteita noille ryppyisille vanhoille
-ruusuille, joita Esmondin oli juuri suotu suudella.
-
-"Me saimme kirjeen Frank-kullalta", sanoi lady Castlewood, "sillävälin
-kun sinä olit katsomassa hyvää ystävääsi kapteeni Steeleä Hamptonissa,
-kolme päivää sitten. Frank kertoi meille kaikki mitä sinä olet tehnyt
-ja miten jalosti olit asettunut hänen ja tuon -- tuon roiston väliin."
-
-"Ja tänä päivänä otan minä sinut lapsekseni", sanoi leskivarakreivitär,
-"ja sinun vuoksesi, poikani Esmond, toivon, että olisin rikkaampi",
-lisäsi hän tehden liikkeen kädellään; ja kun Esmond kuuliaisena
-polvistui ladyn eteen, loi lady silmänsä kattoon (jossa oli kullatussa
-kynttiläkruunussa kaksitoista vahakynttilää, sillä odotettiin paljon
-vieraita) ja rukoili siltä taholta siunausta vast'ikään otetulle
-pojalleen.
-
-"Rakas Frank", sanoi toinen varakreivitär, "miten paljon hän pitää
-sota-alasta! Hän tutkii nyt linnoitusasioita kovin uutterasti. Kunpa
-hän olisi täällä! Ensi vuonna vietämme hänen täysi-ikäiseksi tuloaan
-Castlewoodissa."
-
-"Jos vain sotaretki sen sallii", virkkoi mr. Esmond. "Minä en
-milloinkaan pelkää, kun hän on sinun seurassasi", sanoi Frankin äiti.
-"Olen varma, että Henry-poika aina pitää hänen puoltaan."
-
-"Mutta ennen ensi vuotta tulee rauha, me tiedämme sen varmasti",
-huudahti hovineiti. "Lordi Marlborough saa eron ja tuolta hirveältä
-herttuattarelta riistetään paikka. Hänen majesteettinsa ei enää halua
-puhua hänelle. Näitkö hänet Bushyssa, Harry? Hän on raivoissaan ja
-hän harhailee puistossa kuin naarasleijona ja repii ihmisiltä silmät
-päästä."
-
-"Ja prinsessa Anna lähettää hakemaan erästä", sanoi Chelsean lady
-ottaen esiin mitalinsa ja suudellen sitä.
-
-"Näitkö kuninkaan Oudenardessa, Harry?" kysyi hänen emäntänsä. Hän oli
-jyrkkä Jaakon puoluelainen ja hänen olisi ollut yhtä mahdotonta kieltää
-kuninkaansa kuin kieltää Jumalansa.
-
-"Minä näin ainoastaan Hannoverin nuoren prinssin", vastasi Harry.
-"Chevalier de St. George --"
-
-"Kuningas, sir, kuningas", virkkoivat molemmat rouvat ja neiti Beatrix;
-ja Beatrix taputti kauniita käsiään ja huusi "Vive le Roy!" [Eläköön
-kuningas!]
-
-Samalla kuului jyrisevää koputusta, joka melkein oli kaataa talon ovet.
-Kello oli kolme ja vieraat saapuivat; ja hetken kuluttua ilmoitti
-palvelija kapteeni Steelen ja hänen rouvansa.
-
-Kapteeni ja mrs. Steele, jotka olivat ensimmäiset saapujat, olivat
-ajaneet Kensingtoniin maatilukseltaan Hampton Wickissä olevasta
-Majasta. "Emme tulleet Bloomsbury Squarelta olevasta talostamme",
-antoi mrs. Steele rouvien tietää. Harry oli juuri samana aamuna
-ratsastanut Hamptonista ja jättänyt tuon pariskunnan sotatilaan. Sillä
-huoneesta, jossa hän nukkui, hän saattoi illoin ja aamuin kuulla sen
-kotiripityksen, jota mrs. Steele antoi Dick-paralle.
-
-Illalla ei se suuresti surettanut rikollista; Dick oli humalassa, ja
-kun hän oli siinä tilassa, eivät mitkään nuhteet voineet, häiritä
-hänen hyvää tuultaan; mr. Esmond kuuli hänen mairittelevan ja
-puhuvan pehmeään tapaan jommoiseen punssi ja punaviini aiheuttavat,
-rakastetulle Prue-rouvalleen, kehoittaen tätä muistamaan että
-_viedeisessä huodeessa oli kuopaddava ufsheeri,_ joka saattoi kuulla
-kaiken. Siitä huolimatta jatkoi Prue-rouva meluamistaan, nimittäen
-Dickiä humalaiseksi hylyksi, ja sen keskeytti vasta kapteenin
-kuorsaaminen.
-
-Aamulla onneton uhri heräsi päänkivistykseen ja tajuntaan ja yöllinen
-vuoropuhelu uudistettiin. "Miksi tuot kotiisi kapteeneja päivälliselle,
-kun ei talossa ole ainuttakaan guineaa? Miten kykenen tarjoamaan
-päivällisiä, kun et jätä minulle kolikkoakaan? Miten voin mennä
-kummittelemaan Kensingtoniin keltaisessa satiinipuvussani koko tuon
-hienon seuran eteen? Minulla ei ole mitään sopivaa ylleni pantavaa,
-ei minulla koskaan ole", ja niin jatkui kinailu. Kun keskustelu alkoi
-käydä liian arkaluontoiseksi keskeytti mr. Esmond niistämällä nenäänsä
-niin kovaa kuin suinkin voi, ja se merkkitoitotus palautti rauhan.
-Mutta Dick oli herttainen, vaikka hänen vaimonsa olikin epämiellyttävä,
-ja Dickin ilahuttamishalusta johtui, että Castlewoodin ladyt, jotka
-eivät olleet pieniä tekijöitä hienossa maailmassa, kutsuivat luokseen
-mrs. Steelen.
-
-Kapteenin ja hänen rouvansa ohella tuli lukuisasti huomattavia
-vieraita, ja Chelsean lady oli lähettänyt lakeijansa ja livreiansa
-avustamaan Kensingtonin vaatimatonta palveluskuntaa. Vieraiden
-joukossa oli kenraaliluutnantti Webb, Harryn hyvä päämies, jonka
-leskivarakreivitär otti huostaansa ja joka loisti sametissa ja
-kultanauhoissa. Ja siellä oli Harryn uusi tuttava, kunnianarvoisa
-herra Henry St. John, kenraalin sukulainen, joka oli ihastunut
-lady Castlewoodiin vielä enemmän kuin tämän tyttäreen. Siellä oli
-kuningaskuntamme suurimpia aatelismiehiä, skotlantilainen herttua
-Hamilton, jolle juuri oli annettu Brandonin herttuan arvo Englannissa.
-Siellä oli myös kaksi muuta jalosukuista lordia torypuolueesta,
-lordi Ashburnham ja eräs toinen, jonka olen unohtanut. Ja naisista
-puhuakseni siellä oli hänen ylhäisyytensä Ormondin herttuatar ja hänen
-tyttärensä lady Mary ja lady Betty, joista edellinen oli miss Beatrixin
-virkatoveri kuningattaren hovinaisena.
-
-"Kylläpä on suuri toryseurue!" kuiskasi kapteeni Steele Esmondille, kun
-ennen päivällistä olimme kokoontuneet saliin. Tosiaankin oli koko seura
-Steeleä lukuunottamatta sitä puoluetta.
-
-Mr. St. John osoitti erikoista kohteliaisuutta mrs. Steelelle ja
-lumosi tämän niin, että rouva sanoi toivovansa, että Steelekin olisi
-torypuoluelainen.
-
-"Tai ettekö haluaisi, että minä olisin whig?" kysyi mr. St. John.
-"Kyllä te, rouva, voitte kääntää miehen miksi tahansa?"
-
-"Jos mr. St. John joskus tulee Bloomsbury Square'iin, niin kyllä opetan
-teille sen, mitä tiedän", sanoi mrs. Steele luoden kaunoiset silmänsä
-maahan. "Tunnetteko te Bloomsbury Squarea?"
-
-"Tunnenko Mallia? Tunnenko Oopperaa? Bloomsburyhan on itse
-muodin keskus", virkkoi mr. St. John. "Se on _rus in urbe_
-[maaseutukaupungissa]. Siellä on puistoja, jotka ulottuvat Hampsteadiin
-asti, ja joka puolella palatseja -- Southampton House ja Montague
-House."
-
-"Ja siellä te ilkimykset taistelette kaksintaisteluja!" huudahti mrs.
-Steele.
-
-"Joiden aiheena ovat naiset", virkkoi hänen huvittajansa. "Onko
-Dick hyvä miekankäyttäjä, rouva? Miten ihastuttava Tatler onkaan!
-Me kaikki tunsimme teidän kuvanne 49:ssä numerossa, ja siitä saakka
-kuin sen luin, olen kuollakseni halunnut tutustua teihin. 'Suotakoon
-Aspasialle ensimmäinen sija rakkauden sulosarjassa.' Eikö siinä luvussa
-ollut niin? 'Tässä hienosti sivistyneessä naisessa on rakkaus pysyvä
-ilmiö, vaikka se ei koskaan ole tarkoituksellista. Mutta vaikka hänen
-olemuksessaan on paljon enemmän lempeätä pyyntöä kuin käskemistä,
-merkitsee hänen näkemisensä heti luopumista huonosta käytöksestä ja
-häntä rakastaminen on jaloa kasvatusta.'"
-
-"Ah, tosiaankin!" sanoi mrs. Steele, joka ei näyttänyt ymmärtävän
-sanaakaan siitä, mitä tuo herra sanoi.
-
-"Kukapa saattaisi jäädä jalostamattomaksi sellaisen rakastajattaren
-alaisena?" jatkoi mr. St. John yhä ritarillisena kumartaen.
-
-"Rakastajattaren! Hyvänen aika, sir", huudahti kapteenin rouva. "Jos
-tarkoitatte minua, sir, niin tietäkää, että olen kapteenin vaimo."
-
-"Kyllä me sen kaikki tiedämme", vastasi mr. St. John, pysytellen
-yhä kovin vakavana; ja Steele keskeytti heidät sanoen: "Minä en
-kirjoittanut sitä lehteä mrs. Steelestä -- vaikka hän totisesti
-ansaitsee kaikki ne kohteliaisuudet, joita kykenen hänelle osoittamaan
--- vaan lady Elizabeth Hastingsista."
-
-"Ja minä kun olen aina luullut, että se oli mr. Congreven kirjoittama",
-huudahti mr. St. John, osoittaen, että hän tiesi enemmän tuosta
-aineesta kuin hän tahtoi mr. Steelelle näyttää sekä senkin, kuka oli se
-aihe, jota mr. Bickerstaffe edusti.
-
-"Tom Boxer sanoi kyllä niin _Observator_ lehdessään Mutta Tomin
-oraakkeli erehtyy usein", huudahti Steele.
-
-"Mr. Boxer ja mieheni olivat kerran ystäviä ja kun kapteeni oli
-kuumesairaana ei kukaan olisi voinut olla ystävällisempi kuin mr.
-Boxer, joka tapasi tulla hänen vuoteensa ääreen joka päivä, ja hän
-se toikin tohtori Arbuthnot'in, joka paransi mieheni", kuiskasi mrs.
-Steele.
-
-"Niinkö, rouva! Miten perin mielenkiintoista", virkkoi mr. St. John.
-
-"Mutta kun kapteenin viimeinen näytelmä ilmestyi, ei mr. Boxer
-kiinnittänyt siihen mitään huomiota -- tiedättehän, että hän on mr.
-Congreven miehiä eikä anna koskaan sanaakaan toiselle puolueelle -- ja
-se suututti kovin miestäni."
-
-"Vai on mr. Boxer mr. Congreven miehiä!" virkkoi mr. St. John.
-
-"Mr. Congrevella on vallan tarpeeksi omintakeista neroa", virkkoi mr.
-Steele. "Kukaan ei ole koskaan kuullut minun kadehtivan häneltä tai
-keltään muultakaan heidän osaansa."
-
-"Olen kuullut, että mr. Addison on yhtä kuuluisa älyniekkana kuin
-runoilijanakin", sanoi mr. St. John. "Onko se totta, että teidän
-_Tatler_-lehdessänne, mr. Steele, on hänenkin käsialaansa?"
-
-"Käsittelipä hän ylevää tai leikillistä ainetta, niin ei kukaan voi
-hänelle vetää vertoja", huomautti Steele.
-
-"Pötyä, Dick, tuo sinun Addisonisi!" sanoi hänen vaimonsa -- "semmoinen
-herra, joka on niin kopea ja pitää nyt nokkaansa niin pystyssä. Toivon,
-että arvoisa lady ajattelee kuten minäkin. Minä en voi kärsiä noita
-kovin vaaleita miehiä, joilla on valkoiset silmäripset -- tumma mies on
-minun makuuni." (Kaikki pöydän ääressä olevat tummat miehet osoittivat
-suosiotaan ja kumarsivat mrs. Steelelle tämän kohteliaisuuden
-johdosta). "Ja mitä tähän mr. Addisonian tulee", jatkoi lady, "niin hän
-tulee toisinaan päivälliselle kapteenin luo, mutta ei sano halaistua
-sanaakaan minulle. Ja sitten he menevät yläkertaan, humalaisina
-molemmat, juomaan teetä. Kyllä minä muistan mr. Addisonin, kun hänellä
-oli vain yksi takki, ja siinäkin oli paikka kyynärpäässä."
-
-"Niinkö tosiaankin -- paikka kyynärpäässä? Se on mielenkiintoista",
-sanoi mr. St John. "On suloista kuulla toisesta kirjailijasta toisen
-kirjailijan suloiselta vaimolta."
-
-"Niin, kyllä minä voisin kertoa teille miten paljon hyvänsä
-niistä", jatkoi liukaskielinen rouva. "Mutta mitä luulette
-kapteenin nyt keksineen? -- Pienen kyssäselkäisen olennon --
-pienen peukaloispahaisen, jota hän sanoo runoilijaksi -- pienen
-paavilaiskakaran."
-
-"Sh, täällä huoneessa on niitä kaksi", kuiskasi hänen toverinsa.
-
-"Niin, minä kutsun häntä paavilaiseksi, koska hänen nimensä on
-'Pope'", virkkoi lady. "Minä vain lasken leikkiä siten. Ja tämä
-pieni kääpiöolento on kirjoittanut paimenrunoelman -- semmoisista
-paimenpojista ja -- tytöistä, tiedättehän."
-
-"Paimenella tulee olla jotain käyrää", huomautti emäntäni nauraen
-toiselta puolelta pöytää; siihen tokaisi mrs. Steele: "Minä en tiedä,
-mutta kapteeni toi kotiimme tämän kumman pikku olion, kun olin
-lapsivuoteessa saatuani ensimmäisen poikani, ja oli ihan jumalan
-onni, ettei hän ollut tullut ennen. Ja Dick piti suurta melua hänen
-_nerollisuudestaan,_ ja piti alinomaa suurta hälinää kaikennäköisestä
-hölynpölystä."
-
-"Mistä _Tatler_-julkaisusta pidätte enin, mrs. Steele?" kysäisi mr. St.
-John.
-
-"Minä en ole lukenutkaan muuta kuin yhden, ja se on kaikki paljasta
-roskaa, sir", vastasi rouva. "Se on sellaista pötyä Bickerstaffista
-ja Distaffista ja Quarterstaffista. Mutta kapteenihan jatkaa yhä
-burgundilaisen nauttimista -- minä tiedän, että hän humaltuu ennenkuin
-lopettaa -- kapteeni Steele!"
-
-"Juon silmäisi maljan, kultaseni", vastasi kapteeni joka näytti pitävän
-vaimoaan ihastuttavana ja ottavan täydestä kaikki ne satiiriset
-kohteliaisuudet, joita mr. St. John hänen vaimolleen lateli.
-
-Koko tämän ajan oli hovineiti ponnistellut saadakseen mr. Esmondin
-puhumaan ja epäilemättä hän piti tätä ikävänä otuksena. Sillä jostakin
-erehdyksestä johtui, että juuri kun Esmond aikoi kiiruhtaa tyhjäksi
-jääneeseen paikkaan, hän joutui kauaksi Beatrixin istuimesta; Beatrix
-istui lordi Hamiltonin ja lordi Ashburnhamin välissä ja kohautti
-hurmaavia valkeita olkapäitään ja loi serkkuunsa katseen aivankuin
-sanoakseen: "Sääli minua". Herttua ja hänen nuori vierustoverinsa
-joutuivat pian hyvin vilkkaaseen yksityiseen keskusteluun. Miss
-Beatrix ei voinut olla käyttämättä silmiensä viehätysvoimaa paremmin
-kuin aurinko voi estyä paistamasta ja polttamasta niitä, joihin se
-paistaa. Ensimmäisen ruokalajin tarjoilun päätyttyä tuntui päivällinen
-Esmondista pitkäveteiseltä; liemen tarjoilun alettua luuli hän
-heidän olleen jo tuntikausia pöydän ääressä; ja kun käytiin käsiksi
-jälkiruokiin ja hyytelöihin, ajatteli hän, etteivät ne koskaan loppuisi.
-
-Viimein nousivat naiset, ja Beatrix loi viehättävän katseen
-herttuaansa, kun he vetäytyivät pois. Uusi pullo ja laseja tuotiin ja
-juotiin maljoja. Mr. St. John pyysi hänen ylhäisyyttään Hamiltonin
-herttuaa ja toisia juomaan hänen ylhäisyytensä Brandonin herttuan
-terveydeksi. Toinen lordi esitti kenraali Webbin maljan "ja saakoon hän
-aseman, jonka maailman urhoollisin upseeri ansaitsee". Mr. Webb kiitti
-vieraita, onnitteli adjutanttiaan ja taisteli taas uudestaan kuuluisan
-taistelunsa.
-
-"Il est fatiguant", kuiskasi mr. St. John, "avec sa trompete de
-Wynendael." [Hän väsyttää Vynendaelin-toitotuksellaan.]
-
-Kapteeni Steele, joka ei ollut meidän puolellamme, ehdotti lojaalisesti
-Marlborough'n herttuan, aikamme suurimman sotapäällikön maljan.
-
-"Juon suurimman sotapäällikön maljan koko sydämelläni", sanoi mr.
-Webb; "sitä hänen ominaisuuttaan vastaan ei ole mitään muistuttamista.
-Minä tyhjennän maljan sotapäällikölle enkä herttualle, mr. Steele." Ja
-jäykkä vanha herra tyhjensi lasinsa; tähän vastasi Dick siten, että
-täytti ja tyhjensi kaksi viinilasia, toisen sotapäällikön ja toisen
-herttuan kunniaksi.
-
-Ja nyt hänen ylhäisyytensä Hamiltonin herttua nousi silmät
-säteilevinä (olimme kaikki juoneet melko vapaasti) ja ehdotti maljan
-rakastettavalle, verrattomalle miss Beatrix Esmondille. Joimme sen
-kaikki eläköönhuudoin ja kovin innostuneina, erittäinkin lordi
-Ashburnham.
-
-"Ikävää, että jo ennestään on olemassa Hamiltonin herttuatar"; kuiskasi
-St. John, joka joi enemmän viiniä ja oli kuitenkin tasaisempi kuin
-useimmat muut; ja me menimme vierashuoneeseen, jossa naiset olivat teen
-ääressä. Meidän täytyi jättää Dick-parka yksin ruokapöydän ääreen,
-jossa hän tavoitteli säkeitä "Sotaretkestä", missä suurin runoilija
-oli ikuistanut maailman suurimman sotapäällikön. Ja Harry Esmond löysi
-hänet puolentunnin kuluttua vielä kehittyneemmässä humaluuden tilassa
-itkemässä Tom Boxerin petollisuutta.
-
-Harry-paralle oli vierashuone aivan pimeä huolimatta upeasta
-valaistuksesta. Beatrix tuskin puhutteli häntä. Kun herttua poistui,
-alkoi hän viehätellä lähinnä ylhäisintä ja kiehtoi nuorta lordi
-Ashburnhamia kaikella silmiensä tulella ja älynsä viehätyskeinoilla.
-Suurin osa seuraa asettui korttien ääreen; ja mr. St. John, haukoteltua
-vasten naamaa mrs. Steelelle, jota hän ei enää halunnut viehättää ja
-keskusteltuaan loistavimpaan, vilkkaimpaan tapaansa lady Castlewoodin
-kanssa, jonka hän julisti kauniiksi sekä paljon korkeamman kauneuden
-omaajaksi kuin tämän tyttären, heitti jäähyväiset ja poistui.
-Jäljelle jääneet vieraat seurasivat nopeasti häntä, viimeiseksi
-lordi Ashburnham, joka lähetti tulisia katseita hymyilevään nuoreen
-viettelijättäreen, joka oli loihtinut lumoihinsa muitakin sydämiä.
-
-Mr. Esmond piti läheisenä sukulaisena epäilemättä sopivana viipyä muita
-kauemmin talossa; hän viipyi vielä kun vaunut olivat vierineet pois --
-kun hänen tätinsä leski varakreivittären kantotuoli ja soihdunkantaja
-olivat hälvenneet pimeyteen Chelsea'hen päin ja kun kaupunkilaiset,
-jotka olivat tulleet ihmettelemään tavatonta kantotuolien, vaunujen,
-lakeijain ja soihdunkantajani paljoutta, olivat menneet vuoteisiinsa.
-Onneton miesparka viipyi vielä hiukan aikaa nähdäkseen, soisiko
-tyttö hänelle hymyn tai lohduttavan jäähyväissanan. Mutta Beatrixin
-aamuinen innostus oli joko kokonaan häipynyt tai häntä huvitti
-olla toisenlaisella tuulella. Hän alkoi laskea leikkiä lady Bettyn
-huolimattomasta pukeutumisesta ja matki sivistymätöntä mrs. Steeleä;
-ja sitten hän pani pienen kätensä suulleen ja haukotteli, sytytti
-vahakynttilän ja kohautti olkapäitään ja teki mr. Esmondille viehkeän
-kumarruksen poistuen huoneesta.
-
-"Päivä alkoi niin hyvin, Henry, että olisin toivonut sen loppuvan
-paremmin", se oli ainoa lohdutus, minkä Esmond-paran lempeä emäntä
-kykeni hänelle antamaan; ja kun Esmond käveli pimeässä yksinään kotiin,
-tunsi hän sydämessään katkeraa tuskaa ja ajatteli mikein kapinoiden
-sitä uhria, minkä hän oli tehnyt. "Beatrix ottaisi minut", ajatteli
-hän, "jos minulla vain olisi arvo, jonka voisin hänelle antaa. Kun en
-vain olisi antanut tuota lupausta hänen isälleen, saisin arvoni ja
-rakastettuni myöskin."
-
-Luulenpa, että miehen turhamaisuus on väkevämpi kuin mikään muu
-intohimo hänessä, sillä nytkin punastun, kun muistan noiden
-kaukaisten päivien nöyryytyksiä, joiden muisto yhä kirveltää, vaikka
-tyhjiin rauenneen lemmen hehku on häipynyt jo useita vuosikymmeniä
-sitten. Kun kirjoittajan jälkeläiset tulevat lukemaan tätä hänen
-muistokokoelmaansa, niin ovatkohan he kokeneet elämässään samanlaisen
-häviön ja häpeän? Lienevätkö he koskaan polvistuneet naisen eteen,
-naisen, joka on kuunnellut heitä ja leikkinyt heidän kanssaan ja
-nauranut heille -- naisen, joka viitaten heille mairitellen ja
-hyväillen, myöntymys säteillen silmistään, on puijannut heidät
-polvilleen ja kääntänyt heille selkänsä ja poistunut. Kaikki tämä häpeä
-täytyi mr. Esmondin kestää. Ja hän alistui ja kapinoi, mutta palasi
-taas pian ryömien saadakseen lisää samanlaista.
-
-Tämän juhlan jälkeen vierivät nuoren lordi Ashburnhamin vaunut
-yhtämittaa Kensington Square'iin ja sieltä pois; hänen äitinsä tuli
-vierailulle Esmondin emännän luokse. Ja saattoi olla varma siitä, että
-tapasi tuon nuoren herran joka viikko uudessa puvussa sekä kaiken
-sen loiston koristamana, minkä hänen räätälinsä tai korukauppiaansa
-kykeni hänelle hankkimaan, jokaisessa kaupungin tilaisuudessa,
-missä vain hovineitimme oli. Lordi oli uupumattoman kohtelias mr.
-Esmondille -- pyysi häntä päivälliselle ja tarjosi hänelle ratsuhevosia
-ja antoi hänelle tuhansia outoja osoituksia kunnioituksestaan ja
-hyvänsuopaisuudestaan. Sitten, eräänä iltana kahvilassa, jonne lordi
-tuli aika lailla höpertyneenä ja kiihtyneenä juomisesta, hän syöksähti
-mr. Esmondin luokse ja huudahti: "Onnitelkaa minua, paras everstini;
-olen miehistä onnellisin."
-
-"Miehistä onnellisin ei kaipaa parhaan everstin onnitteluja", virkkoi
-Esmond. "Mikä on tämän autuaallisen onnen aihe?"
-
-"Ettekö ole kuullut?" kysyi lordi. "Ettekö tiedä? Minä luulin, että
-siellä kerrotaan teille kaikki: Jumalainen Beatrix on luvannut tulla
-omakseni."
-
-"Mitä!" huudahti mr. Esmond, joka oli viettänyt onnellisen hetken
-Beatrixin seurassa juuri sinä aamuna -- oli kirjoittanut hänelle
-säkeitä, joita hän oli laulanut klaverin ääressä.
-
-"Niin", sanoi lordi, "minä odotin häntä tänään. Minä näin teidän
-kävelevän Knightsbridge'iin päin, kun ajoin sinne vaunuissani. Hän
-näytti niin ihanalta ja puhui niin lempeästi, että en voinut olla
-polvistumatta ja -- ja -- minä olen totisesti maailman onnellisin
-mies. Olen kovin nuori, mutta hän vakuuttaa, että minä vanhenen. Ja
-tiedättehän, että tulen täysi-ikäiseksi neljän kuukauden kuluttua,
-ja iän ero meidän välillämme on kovin pieni. Olen _niin_ onnellinen.
-Tahtoisin tarjota vierailleni jotain. Ottakaamme pullo -- tai vaikkapa
-tusina -- ja juokaamme Englannin suloisimman naisen malja."
-
-Esmond jätti nuoren lordin tyhjentelemään maljoja ja harhaili
-Kensingtoniin kysymään, oliko uutinen totta. Se oli liiankin totta:
-hänen emäntänsä surullinen, säälivä ulkomuoto ilmaisi hänelle kaikki.
-Ja sitten kertoi lady mitä yksityiskohtia hän siitä tiesi ja miten
-nuori lordi oli esittänyt kosintansa puoli tuntia Esmondin poistumisen
-jälkeen sinä aamuna ja juuri siinä huoneessa, missä vielä oli
-klaverilla laulu, jonka Esmond oli kirjoittanut ja jonka he olivat
-yhdessä laulaneet.
-
-
-
-
-
-
-III KIRJA.
-
-
-
-
-KUVAA MR. ESMONDIN VIIMEISET VAIHEET ENGLANNISSA.
-
-
-
-I luku.
-
-TAISTELUNI JA VAIVANI PÄÄTTYVÄT.
-
-Kuumeinen halu voittaa jonkun verran mainetta, halu, mikä Esmondia oli
-kannustanut, häipyi nyt, kun hän jo oli saavuttanut osan siitä, mitä
-oli toivonut ja kun hänen kunnianhimonsa suuri vaikutin oli poissa.
-Hänen halunsa soturin kunniaan johtui toivosta, että se koroittaisi
-häntä Beatrixin silmissä. Aateluuden ja rikkauden jälkeen se oli ainoa
-arvolaji, jota Beatrix piti arvossa. Se oli panos, minkä saattoi
-helpoimmin sekä voittaa että hävitä. Sillä lakimiehen ura on kovin
-pitkä peli ja vaatii koko elämän harjoittamiseensa, ja kirjailijana tai
-hengenmiehenä huomatuksi tuleminen ei olisi vähääkään auttanut poloisen
-herran pyrkimyksiä. Hänellä ei siis ollut muuta osaa ehdolla kuin
-punatakin osa, ja niinpä hän näytteli sitä. Ja tästä todellakin johtui
-hänen nopea edistyksensä, hän kun pani itsensä vaaralle alttiiksi
-enemmän kuin useimmat miehet ja uskalsi enemmän voittaakseen enemmän.
-Onko hän ainoa mies, joka on asettanut elämänsä panosta vastaan,
-joka ehkä ei ole voittamisen arvoinen? Toinen uskaltaa elämänsä (ja
-toisinaan myös kunniansa) rahapinkkaa tai metriä sinistä ritarinauhaa
-vastaan tai istuinta vastaan parlamentissa; ja toiset taas tekevät sen
-nauttien ja kiihtyen itse urheilusta -- kuten tekee metsästäjäjoukko,
-josta kukin koettaa huutaa ja nelistää kovemmin kuin toiset likaisen
-ketun hännässä, ketun, joka on oleva etummaisen onnellisen voittajan
-palkinto.
-
-Kun eversti Esmond sai kuulla tämän uutisen Beatrixin kihlauksesta,
-alistui hän kohtaloonsa ja päätti luopua miekastaan, joka ei nyt
-enää voisi voittaa hänelle mitään, mistä hän välitti; ja tällaisella
-synkällä mielellä hän päätti erota rykmentistään. Tämä ihastutti
-suuresti kapteenia, joka oli häntä lähinnä arvossa ja joka sattui
-olemaan varakas nuori herra; hän maksoi ihastuneena mr. Esmondille
-tuhannen guineaa Esmondin majurin arvosta Webbin rykmentissä ja sai
-kuulan päähänsä seuraavassa taistelussa. Esmond ei varmaankaan olisi
-ollut pahoillaan, jos hän olisi joutunut saamaan saman kohtalon. Hän
-oli nyt enemmän Ritari Murhemuoto kuin hän oli milloinkaan ennen
-ollut. Hänen surullisuutensa teki hänet varmaankin aivan inhoittavaksi
-hänen leiriystävilleen, jotka yleensä pitävät iloisesta veikosta ja
-pilkkaavat synkkää soturia, joka aina vain huokailee kotona olevan
-Dulcinean vuoksi.
-
-Molemmat Castlewoodin ladyt hyväksyivät mr. Esmondin luopumisen
-sotaväestä; ja Esmondin kelpo kenraali hyväksyi hänen eroamishalunsa
-ja avusti häntä tämän toimenpiteen ratkaisussa, joka toi sievoisen
-summan Esmondin taskuun. Mutta kun ylipäällikkö palasi kotiin ja
-hänen oli pakko vasten tahtoaankin määrätä kenraaliluutnantti Webb
-erään Flanderissa olevan armeijamme divisionan johtoon, pyysi
-kenraaliluutnantti eversti Esmondia niin hartaasti adjutantikseen
-ja sotakirjurikseen, ettei Esmond voinut antaa kieltoa hyvälle
-päämiehelleen, ja hän asettui uudestaan paikkaansa. Mitkä ainaiset
-tuskat ja pelot [Mitkä tosiaankin? Psalmi 91: 2, 3, 7. -- R.E.] ja
-huolet raastivatkaan vaimojen ja äitien sydämiä noina kauhun päivinä,
-jolloin jokainen _Gazette_ toi surman ja sodan sanomia ja jolloin
-aina, vaikka äskeinen mielen jännitys olikin häipynyt ja rakastettu
-säästynyt, kuitenkin jäi kytemään ajatus, että vielä voitiin taistella
-taistelu, josta seuraava Flanderin kirje toisi tietoja. Siten noiden
-lempeitten olentoparkain täytyi kärsiä ja vavista koko sodan ajan.
-Miten suurta pelkoa Esmondin emäntä mahtoikin tuntea (ja tuon naisista
-helläsydämisimmän on täytynyt tuntea niiden katkeruutta molempien
-poikiensa vuoksi, niin hän heitä nimitti), niin ei hän milloinkaan
-antanut sen ilmetä olennossaan, vaan hän peitti huolensa samaten kuin
-hän peitti laupeudentyönsä ja hartautensa. Vain sattumalta joutui
-Esmond näkemään ollessaan kävelyretkellä Kensingtonissa, emäntänsä
-tulevan siellä olevasta köyhästä majasta, ja Esmond sai kuulla, että
-tällä oli kokonainen joukko köyhiä holhokkeja, joiden luona hän kävi
-ja joita hän lohdutti heidän sairaudessaan ja köyhyydessään ja jotka
-joka päivä siunasivat häntä. Lady otti osaa aamujumalanpalvelukseen
-joka päivä (vaikka hän erittäinkin sunnuntaisin järjesti ja edisti
-iloisuutta ja viatonta leikkiä pienessä perhepiirissään). Ja
-muistiinpanoista, joita hän näihin aikoihin on erääseen päiväkirjaansa
-tehnyt, sekä uskonnollisista, kirjoitelmista, mitkä ovat laaditut
-suloisen koruttomassa innostuksessa, ilmenee miten hellä sydän hänellä
-oli, miten nöyrä ja hurskas mieli, mitä huolia hän kärsi vaiteliaana ja
-miten hartaan luottavaisena hän jätti ne, joita hän rakasti, kuolon ja
-elon kaikkivoivan Jakajan hoivaan.
-
-Chelsean varakreivitär, Esmondin uusi emintimä, oli nyt tullut
-ikään, jossa pelko toista puoluetta kohtaan ei suuresti häiritse
-lepoa. Hän piti valteista enemmän kuin useimmista muista asioista
-maan päällä. Hän oli kyllä horjumaton omassa uskossaan, mutta hänen
-katkeruutensa ei silti enää ollut kovinkaan polttava meidän uskoamme
-kohtaan. Hänellä oli kovin hyväluontoinen, myöntyväinen ranskalainen
-rippi-isä, jonka nimi oli monsieur Gauthier. Hän oli maailmanmies ja
-saattoi ryhtyä kortinlyöntiin tuomiorovasti Atterburyn kanssa, joka
-oli Chelsean varakreivittären naapuri, ja samoin oli rippi-isä hyvissä
-väleissä koko korkeakirkollisen puolueen kanssa. Epäilemättä monsieur
-Gauthier tiesi, mikä asema olisi kuulunut Esmondille, sillä hän oli
-kirjevaihdossa Holtin kanssa ja kohteli aina eversti Esmondia erikoisen
-kunnioittavasti ja ystävällisesti, mutta eversti ja apotti eivät,
-syystä kyllä, milloinkaan keskustelleet tästä asiasta, ja niin he
-pysyivät erittäin hyvinä ystävinä.
-
-Kaikki Chelsean varakreivittären kestivieraat olivat toryja ja
-korkeakirkollisia. Madame Beatrix oli yhtä touhuissaan kuninkaasta kuin
-hänen vanhempi sukulaisensakin: hän kantoi kuninkaan kuvaa sydämellään;
-hänellä oli kiehkura kuninkaan hiuksia; hän vakuutti, että kuningas oli
-ruhtinaista sorretuin, urhoollisin, kyvykkäin, onnettomin ja kaunein.
-Steele, joka oli riidoissa kovin useitten tory-ystäviensä kanssa, ei
-kuitenkaan milloinkaan Esmondin kanssa, sanoi tavallisesti Esmondille,
-että tämän sukulaisen talo oli torypuolueen juonittelijain pesäpaikka,
-että Gauthier oli vakoilija, että Atterbury oli vakoilija ja että
-kirjeitä alinomaa lähti siitä talosta kuningattarelle St. Germain'iin.
-Tähän Esmond nauraen vastasi, että armeijassa vakuutettiin myöskin
-Marlborough'n herttuan olevan vakoojan ja että tämä oli yhtä paljon
-kirjevaihdossa kuningasperheen kanssa kuin paras jesuiitta. Ja niin
-oli Esmond, ottamatta kovin innostuneena osaa yleiseen väittelyyn,
-liittynyt lujasti perheensä jäseniin. Hänestä oli selvää, että kuningas
-Jaakko III oli eittämättömästi Englannin oikea kuningas ja että oli
-parempi saada hänet kuin joku muukalainen meitä hallitsemaan hänen
-sisarensa kuoltua. Kukaan ei enää ihaillut kuningas Wilhelmiä --
-sankaria ja valloittajaa, miehistä urhoollisinta, oikeudenmukaisinta
-ja viisainta. Sillä hän valloitti maamme miekalla ja piti sen
-hallussaan ja hallitsi sitä aivan samalla oikeudella kuin sitä oli
-pitänyt hallussaan suuri Cromwell, joka oli oikea ja suuri hallitsija,
-mutta että muukalainen, itsevaltias saksalainen ruhtinas, joka
-sattumalta polveutui kuningas Jaakko I:stä, oli ottava haltuunsa tämän
-valtakunnan, tuntui mr. Esmondista hirveältä vääryydeltä -- ainakin
-oli jokaisella englantilaisella oikeus panna vastalauseensa, ja ennen
-muita englantilaisella ruhtinaalla, laillisella perillisellä. Ketäpä
-elinvoimaista miestä ei innostaisi sellainen asia? Kukapa kelpo mies,
-jolla oli tarjona sellainen kruunu, ei taistelisi sen puolesta? Mutta
-tuo kilpailu oli kohtalokasta. Tuo ruhtinas oli itse itseään vastaan
-vihollisena, jota hän ei voinut voittaa. Vaikka hänellä oli miekka,
-ei hän koskaan uskaltanut vetää sitä esiin. Hän antoi tilaisuuksien
-liukua käsistään istuessaan oopperatyttöjen sylissä tai nyyhkyttäessään
-pappien jaloissa anteeksiantoa rukoillen; ja hänelle uhrattu sankarien
-veri ja kelpo sydämien rakkaus, horjumattomuus, rohkeus ja uskollisuus
-menivät hukkaan.
-
-Mutta palatkaamme Chelsean ladyn luo. Kun hänen poikansa Esmond
-ilmoitti hänen armolleen aikovansa lähteä seuraavalle sotaretkelle,
-hyvästeli tämä hänet vallan hilpeästi ja istuutui pelaamaan pikettiä
-kamarineitinsä kanssa, ennenkuin Esmond kunnolla ennätti poistua
-huoneesta ollessaan viimeisellä vierailullaan. "Kolme panosta
-kuningasta vastaan", olivat viimeiset sanat, jotka Esmond kuuli hänen
-lausuvan; tuolta hyvältä ladyltä oli elämän peli melkein lopussa,
-ja kolme kuukautta myöhemmin hän joutuikin vuoteelle, jossa elämä
-hänestä tuskattomasti sammui, niin kirjoitti abbe Gauthier Esmondille,
-joka silloin oli kenraalinsa kanssa Ranskan rajalla. Lady Castlewood
-oli hänen luonaan hänen kuollessaan ja hän oli myös kirjoittanut
-Esmondille. Mutta varmaankin ovat nämä kirjeet joutuneet kaapparin
-saaliiksi postilaivasta, koska Esmond ei saanut tietää mitään niiden
-sisällöstä, ennen kuin hän palasi Englantiin. Lady Esmond oli
-testamentannut koko omaisuutensa eversti Esmondille "korvaukseksi
-tälle tehdystä vääryydestä", niin oli kirjoitettu jälkisäädökseen.
-Mutta hänen omaisuutensa ei ollut suuri, ei koskaan ollut ollutkaan,
-ja kelpo varakreivitär oli, viisaasti kyllä, käyttänyt suurimman osan
-siitä rahasta, minkä omisti, vuotuiseen elinkorkoon, joka loppui
-hänen kuollessaan. Mutta Chelseassa oli kuitenkin jäljellä talo ja
-kalusto, hopeat ja muotokuvat sekä eräs rahamäärä ladyn kauppiaan,
-sir Josiah Childin huostassa, summa, joka kokonaisuudessaan antoi
-lähes kolmensadan punnan vuotuiset korot. Niinpä havaitsi mr. Esmond
-olevansa, joskaan ei rikas, niin ainakin turvattu elinajakseen.
-Siellä olivat myös nuo kuuluisat timantit, joiden oli huhuiltu olevan
-satumaisten summien arvoiset, mutta kultaseppä ilmoitti, että niillä
-saisi vain neljätuhatta puntaa. Nämä timantit eversti Esmond kuitenkin
-talletti, sillä hänellä oli niille erikoinen tarkoitus; mutta Chelsean
-talo, kalusto, tavarat y.m. lukuunottamatta muutamia esineitä, jotka
-hän pidätti itselleen, myytiin hänen määräyksestään ja näin karttunut
-summa sijoitettiin valtion obligatsioneihin, jotka tuottivat hänelle jo
-mainitun kolmensadan punnan vuotuisen tulon.
-
-Hän teki jälkisäädöksen, koska hänellä nyt oli omaisuutta, ja lähetti
-sen Englantiin. Armeijamme oli nyt vihollisen, läheisyydessä ja suurta
-taistelua odotettiin joka päivä. Tiedettiin, että ylipäällikkö oli
-epäsuosiossa ja että kotona olevat puolueet olivat hänen kiihkeitä
-vastustajiaan; ei ollut ainoatakaan panosta, jota ei tämä suuri ja
-päättäväinen peluri olisi pannut alttiiksi palauttaakseen menestyksensä
-aina kun hänen asemansa näytti epätoivoisimmalta. Frank Castlewood
-oli eversti Esmondin lähettyvillä, sillä Esmondin kenraali oli
-mielellään ottanut tuon nuoren aatelismiehen esikuntaansa. Hänen
-linnoitusopiskelunsa Brysselissä olivat silloin jo päättyneet. Se
-linna, jota hän oli piirittänyt, oli luullakseni antautunut, ja lordi
-ei ollut ainoastaan marssinut hulmuavin lipuin sinne vaan oli marssinut
-poiskin. Hän tapasi kertoa poikamaisista kujeistaan herttaisen
-veikeästi ja hän oli armeijamme viehättävin nuori syntipukki.
-
-Tarpeetonta on sanoa, että eversti Esmond oli testamentannut koko
-pienen omaisuutensa tälle pojalle. Eversti oli täysin vakuutettu siitä,
-että seuraava taistelu lopettaisi hänen elämänsä; hän tuntui väsyneensä
-aurinkoon ja oli valmis sanomaan sille ja maalle jäähyväiset. Frank
-ei halunnut kuunnella toverinsa synkkiä ennustuksia, vaan vakuutteli,
-että he viettäisivät hänen syntymäpäiväänsä sinä syksynä Castlewoodissa
-sodan tauottua. Hän oli kuullut kotona tapahtuneesta kihlauksesta. "Jos
-prinssi Eugene menee Lontooseen", virkkoi Frank, "ja Trix saa hänet
-käsiinsä, niin hän hylkää Ashburnhamin prinssin tähden. Kuuleppas,
-hänellä oli tapana liehitellä Marlborough'n herttuata, kun hän oli
-vasta neljätoistavuotias, ja iskeä silmää pikku Blandford-paralle.
-Minä en vain häntä naisi, Harry, -- en, vaikka hänen silmänsä olisivat
-puolta suuremmat. Minua haluttaa huvitella. Kolmen tulevan vuoden
-kuluessa aion nauttia kaikkia mahdollisia iloja. Sitten nain jonkun
-hiljaisen, vakavan, kainon ja järkevän varakreivittären, metsästelen ja
-sijoittaudun Castlewoodiin. Minä voin samalla edustaa koko kreivikuntaa
--- ei, turkanen, _sinä_ edustat kreivikuntaa. Sinulla on sukumme
-lahjakkuus. Jumalan tähden, rakas Harry poikani, sinulla on terävin
-pää ja hellin sydän koko armeijassa, kaikkihan sen myöntävät. Ja
-mikäpä estäisi sinua menemästä Alahuoneeseen ja tulemasta ministeriksi
-ja saamasta päärin arvoa ja muuta hyvää, sittenkuin kuningatar
-kuolee ja kuningas palaa? _Sinutko_ ammuttaisiin ensi taistelussa?
-Tuhannen burgundipulloa siitä, että et saa naarmuakaan! Mohunin
-haava on parantunut. Hän on nykyjään aina korpraali Johnin seurassa.
-Näyttäköönpä vain inhottavan naamansa niin minä syljen hänelle vasten
-silmiä! Minä sain opetusta isä -- kapteeni Holtilta Brysselissä.
-Se vasta mies on! Hän tietää kaiken." Esmond pyysi Frankia olemaan
-varuillaan -- isä Holtin tieto oli vaarallista; Esmond ei näet vielä
-tietänyt miten pitkälle isä oli mennyt nuoren oppilaansa ohjauksessa.
-
-Sekä ranskalaiset että englantilaiset sanomalehtimiehet ja
-kirjailijat ovat antaneet riittäviä selostuksia Blarignies'n eli
-Malplaquet'n verisestä taistelusta, joka oli viimeinen ja vaikein
-niistä voitoista, mitkä suuri Marlborough'n herttua saavutti. Tähän
-hirveään kamppailuun otti osaa lähes kaksisataaviisikymmentä tuhatta
-miestä, joista enemmän kuin kolmekymmentä tuhatta sai surmansa tai
-haavoittui. (Liittoutuneet menettivät kaksi kertaa niin paljon omia
-miehiään kuin he surmasivat ranskalaisia, jotka he voittivat). Hyvin
-todennäköisesti tämä tavaton teurastus aiheutui siitä, että luottamus
-suurta päällikköä kohtaan horjui kotimaassa ja hän aikoi palauttaa sen
-voiton avulla. Jos sellaiset vaikuttimet saivat Marlborough'n herttuan
-yrittämään niin tavatonta panosta ja panivat hänet epätoivoissaan
-uhraamaan kolmekymmentä tuhatta miestä, jotta hän vielä kerran voisi
-loistaa jossain _Gazettessa_ ja hiukan kauemmin säilyttää paikkansa
-ja eläkkeensä, niin sattuma teki tyhjäksi tuon kauhean ja itsekkään
-suunnitelman. Voitto ostettiin hinnasta, jota ei mikään kansa, olipa
-se miten kunnianhimoinen tahansa, vapaaehtoisesti uhraa voitolle.
-Ranskalaisten urhoollisuus oli aivan yhtä ihmeellinen kuin heidän
-ahdistajiensakin sankarillinen voima. Me valloitimme paljon heidän
-lippujaan ja joitakuita tykkejä, mutta meiltä jäi kaksikymmentä
-tuhatta maailman urhoollisinta soturia juoksuhautojen peittämälle
-rintamalinjalle, josta vihollinen häädettiin. Se perääntyi kovin
-hyvässä järjestyksessä. Pakokauhun taika, joka oli ranskalaisia
-kiusannut koko Höchstedtin onnettomuuden jälkeisen ajan näytti
-menettäneen tehonsa; ja koska ranskalaiset nyt taistelivat oman
-maansa kynnyksellä, he osoittivat sankarillisuuden elävöittämää
-vastustuskykyä, jommoista emme milloinkaan olleet kokeneet koko heidän
-kiihkeän sotansa aikana, jos tämä taistelu olisi saanut onnellisemman
-ratkaisun, olisi voittaja ehkä saanut sen palkkion, jonka vuoksi hän
-sen taisteli. Mutta näin ollen (ja niin juuri pitikin olla) suuttui
-herttuan vastapuolue Englannissa tästä hirveästä mieshukasta ja
-vaati jyrkemmin kuin koskaan päällikön kutsumista pois, koska hänen
-intohimoisuutensa ja epätoivonsa voivat ajaa hänet vieläkin pitemmälle.
-Vakuutan, että tämän verisen Malplaquet'n päivän jälkeen sekä
-hollantilaisten leirissä että omassamme ja juuri niiden rykmenttien
-ja päälliköiden joukossa, joiden urhoollisuus oli huomattavin tuon
-hirveän verilöylyn kestäessä, yleinen mielipide oli sotaa vastaan.
-Ranskalaiset työnnettiin omalle rajalleen ja kaikki heidän Flanderissa
-tekemänsä valloitukset ja sotasaaliinsa takavarikoitiin. Savoijin
-prinssistä, johon ylipäällikkömme omista syistään liittyi läheisemmin
-kuin milloinkaan ennen, tiedettiin, että häntä kannusti vanhaa Ranskan
-kuningasta vastaan valtiollisen kaunan ohella mieskohtainen viha.
-Tuo keisarillinen ylipäällikkö ei milloinkaan voinut unohtaa sitä
-halveksumista, jota Ludvig oli osoittanut apotti de Savoielle; ja
-kaikkein autuaimman majesteetin nöyryytyksestä ja häviöstä sai pyhä
-Rooman keisarikin tilinsä. Mutta mitä merkitsivät nämä riidat meille,
-Englannin ja Hollannin vapaille kansalaisille? Ranskan monarkki
-oli kaikesta huolimatta vielä, itsevaltaisenakin, eurooppalaisen
-sivistyksen päämies, joka vanhuudessaan ja onnettomuuksissaan oli
-vielä kunnioitettavampi kuin loistavimman menestyksensä aikoina.
-Hänen vastustajansa taas oli puolibarbarinen tyranni murhaavine
-kroatialais- ja pandori-laumoineen, jotka muodostivat puolet hänen
-armeijastaan ja täyttivät leirimme omituisine olemuksineen ja olivat
-parrakkaita kuin heidän naapurinsa, uskottomat turkkilaiset, ja toivat
-kristittyjen sodankäyntiin pakanallisia ryöstämis-, elostelu- ja
-murhaamistapojaan. Miksi tuli Englannin ja Ranskan parhaitten veren
-vuotaa, jotta näiden ryövärien pyhä roomalainen ja apostolinen henki
-voisi kostaa kristitylle kuninkaalle? Ja tämän päämäärän edestä me
-taistelimme, ja jokaisessa kylässä ja perheessä Englannissa surtiin
-rakastettujen poikien ja isien, menetystä. Sotilaspöytiemmekään ääressä
-emme tohtineet puhua toisillemme Malplaquet'sta, niin kauheita olivat
-ne aukot, joita armeijaamme olivat jättäneet tuon verisen päivän tykit.
-Sydäntäsärkevää oli upseerin, jolla oli sydän rinnassa, paraatipäivänä
-taistelun jälkeen katsella rintamalinjojaan ja huomata satojen
-toverien poistuneen -- sekä alhaisten että ylhäisten, -- heidän, jotka
-vielä eilen voimaa ja iloa uhkuen olivat kokoontuneet rääsyisten
-ja mustuneiden lippujemme ympärille. Missä olivat ystävämme? Kun
-mahtava herttua tarkasti meitä ratsastaen linjojamme pitkin hienoine,
-keikailevine adjutantti- ja kenraaliseurueineen ja pysähtyi siellä
-täällä kiittelemään jotain upseeria ominaisella rakastettavalla hymyllä
-ja kumarruksilla, joita hänen ylhäisyytensä aina tuhlaili, hurrasi
-hänelle tuskin, kukaan, vaikka Cadogan kiroili ratsastaessaan pitkin
-rivejä: "Paha teidät periköön, miksi ette hurraa?" Mutta miehillä ei
-ollut luontoa hurrata; kukaan heistä ei voinut olla ajattelematta:
-"Missä on toverini? -- missä on veljeni, joka taisteli vierelläni,
-missä on rakas kapteenini, joka minua johti eilen?" Se oli surullisin
-paraati, minkä koskaan olen nähnyt, ja "Te Deum", jota pappimme
-lauloivat, oli mitä synkin ja murheellisin satiiri.
-
-Esmondin kenraali sai lisätä yhden niihin moniin kunniamerkkeihin,
-mitkä hän lukuisissa taisteluissa oli saanut, ja haavoittui
-selkäpiihin. Tämä saattoi hänet vuoteenomaksi, ja vakuutan hänen
-lohdutuksekseen tuskissaan maatessaan sorvailleen ylipäällikköä.
-"Korpraali John pitää aivan yhtä paljon minusta", hän saattoi sanoa,
-"kuin kuningas David piti kenraali Uriasta ja siksi hän aina määrää
-minulle vaarallisimman paikan." Hän oli kuolinpäiväänsä asti siinä
-vakaumuksessa, että herttua oli halunnut hänen häviävän Wynendaelin
-luona ja että tämä siinä tarkoituksessa lähetti hänet niin vähin
-voimin ja toivoi hänen saavan surmansa. Esmond ja Frank Castlewood
-pelastuivat kumpikin vahingoittumattomina, vaikka se divisioona, jota
-kenraalimme johti, kärsi vieläkin enemmän kuin kaikki toiset, se kun
-sai kestää sekä vihollisen raivoisaa tykkitulta -- se oli taukoamatonta
-ja tehokasta -- että kuuluisan Maison du Roy'n kiivaita, yhtämittaa
-uudistuvia hyökkäyksiä. Ne meidän täytyi vähän väliä torjua ja
-työntää takaisin luotisateella ja piikkiaidoilla sekä neljään riviin
-asettuneilla muskettisotureillamme ja keihäsmiehillämme. Sanotaan
-Englannin kuninkaan tehneen vähintäinkin kaksitoista hyökkäystä sinä
-päivänä yhdessä Ranskan kuninkaallisten kanssa. Esmondin entinen
-rykmentti, kenraali Webbin jalkaväki, palveli siinä divisioonassa, jota
-Esmond everstinä komensi. Kenraali Webb oli kolme kertaa jalkaväen
-muodostaman neliön keskellä ja johti tulta hyökkääviin ranskalaisiin;
-ja kun taistelu oli lopussa, lähetti hänen ylhäisyytensä Berwickin
-herttua onnittelunsa entiselle rykmentilleen ja heidän everstilleen
-heidän taistelussa osoittamansa urheuden johdosta.
-
-Me juhlimme lordi Castlewoodin täysi-ikäiseksi tuloa ja joimme hänen
-maljojaan syyskuun 25 p:nä, jolloin armeija oli Monsin edustalla.
-Täällä ei onni suosinut eversti Esmondia yhtä suuresti kuin se oli
-suosinut paljon vaarallisemmissa otteluissa. Häntä haavoitti kuulan
-sirpale juuri yläpuolelle sen paikan, missä hänen entinen haavansa
-oli Tämä sai vanhan haavan aukenemaan ja siitä taas johtui kuumetta,
-verensylkyä ja muita ilkeitä oireita; hän oli sanalla sanoen ihan
-surman suulla. Hänen serkkunsa, tuo kelpo poika, vaali vanhempaa
-toveriaan erinomaisen hellästi ja huolellisesti siihen saakka kuin
-lääkärit julistivat vaaran olevan ohi. Silloin Frank poistui, vietti
-talven Brysselissä ja piiritteli epäilemättä jotain muuta linnaa
-siellä. Hyvin harvat nuorukaiset olisivat luopuneet huveistaan
-niin pitkäksi aikaa ja niin mielellään kuin Frank; hänen hupaisa
-puheensa ilostutti useita tuskallisia ja uuvuttavia päiviä Esmondin
-sairastaessa. Frankin luultiin yhä olevan sukulaisensa vuoteen ääressä
-kuukausi sen jälkeen kuin hän oli sen jättänyt, sillä kotoa tuli
-hänen äidiltään kirjeitä, joissa ylenmäärin kiiteltiin nuorta herraa
-siitä, että oli hoitanut vanhempaa veljeään (niin hellällä nimellä
-suvaitsi Esmondin emäntä nyt mainita tätä); ja Esmond puolestaan
-ei kiirehtinyt hänen luuloaan oikaisemaan tuon kelpo nuorukaisen
-lähdettyä viettämään joululomaansa. Esmondista oli aivan yhtä hupaisaa
-leposohvaltaan seurata tuon nuoren miehen iloa siitä, että sai olla
-vapaana, kuin havaita hänen yksinkertaisia ponnistuksiaan salata
-mielihyväänsä poispääsemisestään. Elämässämme on päiviä, jolloin
-samppanjapullo kabaretissa ja punaposkinen toveri sitä jakamassa
-ovat liian voimakkaita kiusauksia leimalle nuorelle miehelle. En
-aio ruveta siveyssaarnaajaksi enkä huutaa: "hyi!" Jo aikoja sitten
-olen tiennyt, miten vanhat miehet opettavat ja miten nuoret miehet
-käyttäytyvät ja että patriarkoillakin on ollut heikot hetkensä,
-kauan ennenkuin isä Noak kaatui löydettyään viinipensaan. Frank
-siis poistui huvittelemaan Brysseliin, missä pääkaupungissa useat
-armeijamme nuorukaiset vakuuttivat löytävänsä monin verroin enemmän
-huvittelumahdollisuuksia kuin itse Lontoossa. Ja mr. Harry Esmond jäi
-sairastelemaan ja kirjoitti etevän näytelmän, minkä hänen emäntänsä
-julisti verrattomaksi; sitä näyteltiinkin seuraavana vuonna kokonaista
-kolme iltaa peräkkäin.
-
-Kun hän näin virui hoidellen itseään, ilmestyi kaikkialla oleva
-mr. Holt taas ja jäi koko kuukaudeksi Monsiin, missä hän voitti
-mr. Esmondin kuninkaan puolelle (sitä puolta oli Esmondin perhe
-aina pitänyt) ja yritteli vielä uudestaan kehittää väittelyä heidän
-uskontojensa pohjalle ja palauttaa Esmondin siihen uskoon, mihin hänet
-lapsena oli kastettu. Holt oli sekä taitava että oppinut järkeilijä
-ja hän kuvaili oman uskontonsa ja Englannin kirkon opin sellaisella
-tavalla, että niiden, jotka hyväksyivät hänen perustelunsa, oli
-totisesti hyväksyttävä hänen ratkaisunsakin. Hän viittasi Esmondin
-heikkoon terveyteen, uuteen elämään ja niin edespäin; hän kuvaili
-liioitellen niitä äärettömiä etuja, joita sairaalle miehelle
-oli koituva -- etuja, joita ei Englannin kirkko voinut kieltää
-roomalaiskatolisella kirkolla olevan -- ja mitenkä se voisikaan, kun
-itse oli siitä kirkosta johtunut ja vain haarautuma siitä? Mutta mr.
-Esmond vastasi, että hänen uskontonsa oli hänen isänmaansa uskonto, ja
-että hän tahtoi olla uskollinen sille: muut saivat hänen puolestaan
-palvella ja perustella toisenlaisia uskonnollisia pääkappaleita
-sekä Roomassa että Augsburgissa. Mutta jos hyvä isä tarkoitti,
-että Esmondin tuli liittyä roomalaiskatoliseen uskoon pahojen
-seurausten välttämiseksi ja että koko Englanti saattoi joutua pannaan
-vääräoppisuudesta, niin suostui Esmond puolestaan kovin mielellään
-kärsimään sen mahdollisen rangaistuksen miljoonain maalaistensa kanssa,
-jotka olivat samaan uskontoon kasvatetut ja yhdessä eräiden maailman
-jalompain, rehellisimpäin, puhtaimpain, viisaimpain, hurskaimpain ja
-oppineimpain miesten ja naisten kanssa.
-
-Isä saattoi paljon helpommin voittaa mr. Esmondin puolelleen
-poliittisissa asioissa, sillä Esmond oli jo ennen tullut samaan
-ratkaisuun, vaikka ehkä eri tietä. Tri Sacheverel ja Englannin
-korkeakirkollinen puolue, jotka pitivät suurta ääntä Jumalan säätämästä
-oikeudesta, voivat hyvin pitää kantansa. Jos Richard Cromwell ja hänen
-isänsä häntä ennen olisivat tulleet kruunatuiksi ja voidelluiksi (ja
-piispoja olisi kyllä ollut siihenkin), niin olisi heillä mr. Esmondin
-mielestä ollut Jumalan säätämää oikeutta juuri saman verran kuin
-jollain Plantagenetilla tai Tudorilla tai Stuartilla. Mutta koska
-kansan tahto eittämättömästi oli perinnöllisen kuninkaan puolella, niin
-Esmond piti St. Germain'issa olevaa Englannin kuningasta parempana ja
-soveliaampana kuin saksalaista prinssiä Herrenhausenista; jos tämä
-kuningas taas ei olisi tyydyttänyt kansaa, voitiin kyllä löytää joku
-muu englantilainen mies hänen tilalleen. Ja niinpä oli Esmond valmis
-huutamaan: "Eläköön Jaakko-kuningas", sittenkuin kuningatar Anna oli
-mennyt sitä tietä, jota kuninkaiden ja tavallisten ihmisten täytyy
-mennä, vaikka Esmond ei ollutkaan erikoisen innostuksen haltioittama
-eikä palvonut tuota hirveätä sukuluetteloa, jota torypuoluelaiset
-sanoivat Jumalan säätämäksi.
-
-"Minä pelkään, eversti, että ette sydämessänne ole tasavaltalaista
-parempi", virkkoi pappi huokaisten.
-
-"Minä olen englantilainen", vastasi Harry, "ja minä näen isänmaani
-oikeassa valossa. Kansan tahto on kirkon ja kuninkaan puolella, mutta
-vain Englannin kirkon ja englantilaisen kuninkaan; siinä syy, miksi en
-kannata uskontoanne, vaikka kyllä kuningastanne."
-
-Vaikka ranskalaiset häviävätkin Malplaquet'n taistelun, niin he
-kuitenkin olivat ylpeitä siitä päivästä, ja voittajat olivat puolestaan
-mieleltään masentuneita; ja vihollisemme kokosi suuremman armeijan
-kuin milloinkaan ennen ja teki tavattomia valmistuksia uutta taistelua
-varten. Marski Berwick oli ranskalaisten apuna sinä vuonna; me saimme
-kuulla, että marski Villars poti vielä haavaansa, mutta että hän halusi
-panna herttuamme koetukselle ja vakuutti taistelevansa kanssamme
-vaunuistaan. Nuori Castlewood riensi takaisin Brysselistä heti, kun
-hän sai kuulla taistelun olevan tulossa. Chevalier St. Georgen tulo
-ilmoitettiin toukokuun vaiheilla. "Tämä on kuninkaan kolmas taistelu
-ja samoin minunkin", kertaili Frank mielissään. Frank oli palannut
-kiihkeämpänä Jaakon puoluelaisena kuin milloinkaan ennen, ja Esmond
-epäili, että jotkut sievät brysseliläiset salaliittolaiset olivat
-valaneet nuorukaiseen sekaisen innostuksen. Hän myönsikin saaneensa
-sanoman kuningattarelta, Beatrixin kummilta, joka oli antanut Frankin
-sisarelle oman nimensä vuotta ennen Frankin ja tämän hallitsijan
-syntymistä.
-
-Niin suuresti kuin marski Villarsia haluttikin taistella, niin ei herra
-herttua näyttänyt suovan hänelle sitä iloa. Viime vuonna oli hänen
-ylhäisyytensä ollut kaikessa whigien ja hannoverilaisten puolella;
-mutta kun herttua Englannissa käydessään havaitsi isänmaansa kylmenneen
-hänelle ja kansan saaneen korkeakirkollisen lojaalisuuden puuskan, hän
-palasikin armeijansa luo hannoverilaisille kylmenneenä, keisarillisiin
-nähden varovaisena ja erittäin säyseänä ja kohteliaana Chevalier de St.
-Georgea kohtaan. Varmaa on, että sanansaattajia ja kirjeitä yhtämittaa
-kulki hänen ylhäisyytensä ja tämän toisessa leirissä olevan urhean
-sukulaisen, Berwickin herttuan välillä. Kenenkään mieltymyksenilmaukset
-eivät olleet otollisempia kuin hänen ylhäisyytensä, eikä kukaan
-lausunut jalommin kunnioitustaan tahi kiintymystään. Hän vakuutti
-Monsieur de Torcylle, niin kertoi mr. St. John kirjoittajalle,
-mielellään antavansa paloitella ruumiinsa maanpaossa olevan
-kuningattaren ja tämän perheen puolesta, ja enemmänkin, luulenpa hänen
-sinä vuonna luovuttaneen osinkona kaikkein arvokkaimman osan itseään
--- rahansa, -- jotka hän lähetti kuninkaallisille maanpakolaisille.
-Mr. Tunstal, joka oli prinssin palveluksessa, kävi pari kolme kertaa
-leirissämme. Ranskalaiset olivat leiriytyneet Arlieu'hon Arrasin
-seuduille. Eräs pieni joki, jota muistaakseni nimitettiin Canihe'ksi
-(minä kirjoitan tätä kaukana kirjoista ja Euroopasta ja siinä ainoassa
-kartassa, joka kirjoittajalla on näistä nuoruutensa tienoista ei
-ole tätä pikku virtaa), erotti meidän etujoukkomme vihollisesta.
-Näiden kahden armeijan vahdit puhelivat keskenään joen poikki, mikäli
-kykenivät toisiaan ymmärtämään; ja jos eivät he ymmärtäneet toisiaan,
-he virnistelivät ja ojensivat konjakkipullonsa tai tupakkakukkaronsa
-toisilleen. Kun eversti Esmond eräänä ihanana kesäkuun päivänä
-ratsasteli erään upseerin kanssa, joka tarkasteli ulkovarustuksia
-(eversti Esmond ratsasteli saadakseen raitista ilmaa, sillä hän oli
-liian heikko sotapalvelukseen), he saapuivat tälle joelle; siellä oli
-juuri joukko englantilaisia ja skotlantilaisia koolla pakinoimassa
-toisella puolella olevan säyseän vihollisen kanssa.
-
-Esmondia huvitti erittäinkin erään pitkän miehen puhe, miehen, jolla
-oli kiharat, punaiset viikset ja siniset silmät ja joka oli kaksitoista
-tuumaa pitempi tummia pikku toverejaan ranskalaisten puolella. Kun
-eversti häneltä kysyi, hän teki kunniaa ja sanoi kuuluvansa "Royal
-Cravat'eihin".
-
-Kun hän äänsi sanat "Royal Cravat", Esmond tiesi heti, että se mies
-oli alussa käytellyt kieltään Liffeyn eikä Loiren rantamilla; ja
-sotilasparka, -- hän oli ehkä karkulainen -- ei halunnutkaan syventyä
-ranskalaiseen keskusteluun, sillä hän pelkäsi onnettoman irlantilaisen
-ääntämisensä paljastuvan. Hän näki parhaaksi tehdä vain muutamia
-ranskalaisia huomautuksia, jotka hän luuli hyvin osaavansa, ja hänen
-salaamisyrityksensä olivat sanomattoman huvittavia. Mr. Esmond
-vihelteli "Lillibulleroa", mikä sai irlantilaisen silmät kiilumaan;
-sitten hän heitti tälle taalarin rahan, jolloin poikaparka virkahti:
-"Jumala siu--, tuota, Dieu benisse votre honor" [Jumala siunatkoon
-Teidän Ylhäisyyttänne]; jos hän olisi ollut meidän puolellamme, olisi
-se auttamattomasti vienyt hänet sotatuomarin käsiin.
-
-Tämän pakinan kestäessä ilmestyi ranskalaisten puolelle jokea
-pienen matkan päähän meistä kolme ratsastavaa upseeria ja sitten he
-pysähtyivät aivan kuin katsoakseen meitä, ja yksi heistä poistui
-toisten luota ja ratsasti aivan lähelle meitä, jotka olimme virran
-toisella puolella.
-
-"Katsokaa, katsokaa", virkkoi kuninkaallinen kovin kiihtyneenä, "pas
-lui, se on hän, mutta ei hän tuolla, l'autre", ja hän osoitti kauempana
-olevaa upseeria, joka ratsasti pähkinänruskealla hevosella; aurinko
-kimalteli tämän panssarilla, johon oli kiinnitetty leveä sininen nauha.
-
-"Viekää mr. Hamiltonin alamaisin tervehdys mylord Marlborough'lle --
-herra herttualle", sanoi herra englanninkielellä; ja huomattuaan, että
-ei seura ollut vihamielistä, hän lisäsi hymyillen: "Tuolla, herrat,
-on eräs teidän ystävänne; hän käskee minun sanomaan, että hän tapasi
-muutamia teistä syyskuun 11 päivänä viime vuonna."
-
-Tämän herran puhuessa ratsastivat nuo kaksi muuta upseeriakin meihin
-päin ja tulivat hekin aivan lähelle. Me tiesimme heti kuka toinen
-oli. Se oli kuningas, silloin kaksikymmentäkaksi vuotias, pitkä ja
-hoikka, silmät ruskeat ja syvät, ja niiden ilme pysyi surullisena,
-vaikka hänen huulensa hymyilivätkin. Me paljastimme päämme ja teimme
-hänelle kunniaa. Kukaan mies ei olisi voinut nähdä häntä ensi kertaa
-tuntematta liikutusta, tuota niin suuren maineen ja kovanonnen nuorta
-perillistä. Mr. Esmondista prinssi oli suuresti nuoren Castlewoodin
-kaltainen, hän kun oli samanikäinen ja samanlainen vartaloltaan.
-Chevalier de St. George vastasi tervehdykseemme ja katsoi meihin
-tutkivasti. Tyhjäntoimittajatkin hurrasivat meidän puolellamme. Mutta
-pitkä irlantilainen soturi juoksi prinssin jalustimen ääreen ja
-polvistui ja suuteli tämän saapasta ja ulisi ja näytti latelevan satoja
-onnentoivotuksia ja siunauksia. Prinssi käski adjutanttinsa antaa
-miehelle rahaa; ja kun seurue oli meille kunniaa tehden ratsastanut
-pois, niin irlantilainen sylki siunaukseksi kultarahaa, jonka oli
-saanut ja hoiperteli pois pannen rahan kukkaroonsa ja pyöritellen
-porkkananvärisiä viiksiään.
-
-Upseeri, jonka seurassa Esmond oli, tuo samainen pikku kapteeni
-Handysiden rykmentistä, mr. Sterne, joka oli neuvonut menemään
-puutarhaan Lillessä kun Esmond ja lordi Mohun järjestivät asiansa, oli
-myös irlantilainen ja urhoollisin pikku mies, joka koskaan on miekkaa
-kantanut. "Tulimmainen", virkkoi Roger Sterne, "tuo pitkä mies puhui
-niin kauniisti ranskaa, etten olisi tiennyt häntä ulkomaalaiseksi,
-jollei hän olisi alkanut mölytä, sillä vain irlantilaisvasikka
-voi sellaisen melun nostaa." Ja Roger teki toisenkin yhtä karkean
-huomautuksen, jossa oli järkeä ja mielettömyyttä sekaisin. "Jos tuo
-nuori herra", hän virkkoi, "vain tulisi ja ratsastaisi meidän leiriimme
-eikä Villarsin, ja heittäisi hattunsa ilmaan ja sanoisi: 'Tässä olen
-minä, kuningas, kuka seuraa minua?' Niin, Herra armahda, Esmond,
-koko armeija nousisi ja veisi hänet takaisin Englantiin ja antaisi
-Villarsille selkään ja valloittaisi Pariisin mennessään."
-
-Pian tiedettiin koko leirissämme uutinen prinssin vierailusta,
-ja miehiämme meni suurin joukoin joelle toivoen saavansa nähdä
-hänet. Majuri Hamilton, jonka kanssa olimme puhuneet, lähetti erään
-torvensoittajan mukana muutamia hopearahoja upseereillemme. Mr.
-Esmondkin sai yhden näistä; ja se mitali sekä palkka, jommoisen
-prinsseiltä useimmiten saa, olivat ainoat korvaukset, mitkä Esmond on
-saanut kuninkaalliselta henkilöltä, jota hän ei yrittänytkään kauan
-tämän jälkeen palvella.
-
-Esmond poistui armeijasta melkein heti tämän jälkeen ja seurasi
-kenraaliaan kotiin, sillä häntä oli neuvottu matkustamaan hyvän sään
-aikana ja kehoitettu pysymään kokonaan poissa sodasta. Mutta hän
-sai kuulla armeijasta Frank Castlewoodin tehneen itsensä kaikkein
-huomatuimmaksi niistä lukuisista, jotka tulvivat tapaamaan Chevalier
-de St. Georgea: herra varakreivi oli ratsastanut avopäin tuon pienen
-virran poikki prinssin luo, astunut ratsultaan ja polvistunut prinssin
-eteen uskollisuutensa merkiksi. Muutamat sanoivat prinssin lyöneen
-hänet ritariksikin, mutta lordi epäsi sen, vaikka hän myönsikin muun
-osan jutusta todeksi, ja virkkoi: "Olin ennen ollut korpraali Johnin"
--- siksi hän nimitti herttuata -- "suosiota vailla, mutta nyt herttua
-varoitti minua tekemästä sellaisia hullutuksia ja hymyili minulle
-lempeästi aina sen jälkeen."
-
-"-- Ja hän oli niin hyvä minulle", kirjoitti Frank, "että tahdoin sanoa
-hyvän sanan Harry-pojankin puolesta; mutta kun mainitsin nimesi, näytti
-herttua synkältä kuin ukkospilvi ja vastasi, ettei hän ollut koskaan
-kuullutkaan nimeäsi."
-
-
-
-II luku.
-
-MENEN KOTIIN JA KOSKETAN VANHAA KIELTÄ.
-
-Poistuttuaan Monsista ja armeijasta, mr. Esmond sai odotellessaan
-postilaivaa Ostendessa nuorelta serkultaan Castlewoodilta Brysselistä
-kirjeen, joka sisälsi eräitä tietoja, jotka Frank pyysi Esmondin
-viemään Lontooseen ja jotka huolestuttivat tätä suuresti.
-
-Tuo nuori syntipukki, joka oli yhdenkolmattavuotias, oli nainut
-mademoiselle de Wertheimin, kreivi de Wertheimin, keisarin kamariherran
-ja Alankomaiden kuvernöörin virkamiehen tyttären. Jälkikirjoituksena
-nuoriherra kirjoitti: "Clotilda on _minusta_ vanhempi, ja se voidaan
-lukea hänelle viaksi; mutta minä olen siksi vanha hylky, ettei iän ero:
-haittaa, ja minä olen päättänyt tehdä parannuksen. Meidät vihki P.
-Gudulen kirkossa isä Holt. Clotilda on koko sydämestään oikean asian
-puolella, ja jokainen huutaa täällä _Vif-le-Roy_ [Eläköön kuningas!]
-ja varmaan siihen äitikin yhtyy ja Trix myös. Ilmoita nämä uutiset
-heille hellävaroen; ja kerro mr. Finchille, asiamiehelleni, että hänen
-tulee kiristää ihmisiltä heidän vuokransa tahi lähettää minulle ainakin
-_maksut_. Clotilda laulaa ja soittaa spinettiä _nätisti_. Hän on
-vaalea kaunotar. Jos tulee poika niin sinä tulet kummiksi. Minä luovun
-armeijasta, sillä minä olen saanut _kylliksi tappelusta_ ja mylord
-herttua antaa minulle _suosituksensa_. Minä vietän talven täällä ja
-viivyn ainakin niin kauan kun Clo joutuu lapsivuoteeseen. Minä sanon
-häntä Clo-muijaksi, mutta sitä ei saa toiset. Hän on etevin nainen
-Brysselissä -- osaa maalata, soittaa, runoilla ja on tavaton keittäjä
-ja jälkiruokain laittaja. Minä asuin kreivin luona ja siten tulin
-hänet tuntemaan. Hänen veljiään, kreivejä, on neljä. Yksi on apotti --
-ja kolme palvelee prinssin armeijassa. Heillä on vireillä oikeusasia
-äärettömän perinnön saannista, mutta nyt ovat he _köyhiintyneitä_.
-Ilmoita tämä äidille, joka kuuntelee mitä vain _sinulta_. Kirjoita
-ja käske Finchin kirjoittaa _kiiruusti_. Hostel de l'Aigle Noire,
-Bruxelles, Flanders."
-
-Niin oli Frank siis nainut roomalaiskatolisen naisen ja he odottivat
-perillistä; tällaiset tiedot täytyi mr. Esmondin viedä emännälleen
-Lontooseen. Se oli vaikea lähettilästoimi, ja eversti tunsikin suurta
-levottomuutta pääkaupunkia lähetessään.
-
-Hän saapui majataloonsa myöhään ja lähetti heti Kensingtoniin
-sanansaattajan ilmoittamaan, että hän on tullut ja käy heitä
-tervehtimässä seuraavana aamuna. Sanansaattaja toi uutisia, että hovi
-oli Windsorissa ja että ihana Beatrix oli kotoa poissa täyttämässä
-velvollisuuksiansa hovissa. Vain Esmondin emäntä oli jäänyt taloonsa
-Kensingtoniin; hän näyttäytyi hovissa vain kerran vuodessa. Beatrix oli
-täydelleen tuon pikku talon emäntä ja valtias, sillä hän kutsui vieraat
-ja suosi osaltaan kaikkia mahdollisia kaupungin huveja ja iloja; mutta
-hänen äitinsä kulki omaa tietään, korutonta ja yksinäistä, vaikka hän
-tahtoikin olla tuon nuoren ladyn suojelija ja vanhempi sisar.
-
-Heti kun Esmond oli pukeutunut (ja hän oli ollut jalkeilla paljon ennen
-kaupunkilaisia), hän tilasi vaunut mennäkseen Kensingtoniin ja saapui
-sinne niin varhain, että hän kohtasi hyvän emäntänsä aamurukouksista
-palaamassa. Tällä oli rukouskirja kädessä, sillä hän ei koskaan,
-niinkuin muut, antanut palvelijan sitä kantaa; siitä Esmond helposti
-voi päättää, missä hän oli ollut. Esmond käski ajajan pysäyttää, ja
-hän hypähti maahan, kun lady katsoi häneen päin. Ladyllä oli päässään
-leskenmyssynsä kuten tavallisesti ja hän kalpeni nähdessään Esmondin.
-Esmondin voimat aivankuin palautuivat, kun hän tunsi tuon lempeän
-pienen käden lähellä sydäntään. He saapuivat pian hänen armonsa talon
-ovelle ja astuivat huoneisiin.
-
-Lady tarttui surullisesti hymyillen Esmondin käteen ja suuteli sitä.
-
-"Miten sairas sinä oletkaan ollut! Niin kovin heikolta sinä näytät,
-rakas Henry!" sanoi hän.
-
-Eversti olikin totta kyllä kuin haamu, sanotaan vain, etteivät haamut
-näytä oikein onnellisilta. Sellaiseksi tunsi Esmond itsensä aina kun
-hän poissaoltuaan palasi ladyn luo, niin, tosiaankin aina kun hän
-katsahti hänen suloisiin lempeisiin kasvoihinsa.
-
-"Olen palannut, jotta omaiseni hoitaisivat minua", vastasi Esmond. "Jos
-ei Frank olisi minua haavoittumiseni jälkeen hoitanut, olisin ehkä
-mennyttä miestä."
-
-"Frank-parka, tuo hyvä Frank", virkkoi hänen äitinsä. "Tahdottehan aina
-olla hänelle ystävällinen, mylord", jatkoi hän. "Tuo lapsiparka ei
-koskaan tiennyt tekevänsä teille vääryyttä."
-
-"Mylord!" huudahti eversti Esmond. "Mitä tarkoitatte, hyvä lady?"
-
-"Minä en ole mikään lady", vastasi tämä; "olen Rachel Esmond, Francis
-Esmondin leski, mylord. Minä en kärsi tuota arvonimeä. Kunpa emme
-koskaan olisi ottaneet sitä häneltä, jonka se nyt on. Mutta me teimme
-kaiken, mikä oli vallassamme, Henry, -- me teimme kaiken, mikä oli
-vallassamme; ja mylord ja minä -- tarkoitan --"
-
-"Kuka kertoi teille tämän, armahin lady?" kysäisi eversti.
-
-"Ettekö saanut kirjettä, jonka teille kirjoitin. Kirjoitin teille
-Monsiin heti, kun olin tuon asian kuullut", vastasi lady Esmond.
-
-"Kuka sen kertoi?" kysyi eversti Esmond taas; ja sitten kertoi hänen
-emäntänsä hänelle, että leskivarakreivitär oli lähettänyt hakemaan
-häntä kuolinvuoteelleen ja testamenttinaan kertonut hänelle tämän
-synkän salaisuuden. "Leskivarakreivitär menetteli kovin ilkeästi",
-virkkoi lady Esmond, "kun salasi sen minulta, vaikka tiesi sen niin
-kauan." 'Rachel-serkku', virkkoi tämä, -- ja Esmondin emäntä ei
-kertoessaan voinut olla hymyilemättä, -- 'Rachel-serkku', huudahti
-leskivarakreivitär, 'olen lähettänyt sinua hakemaan, kun tohtorit
-vakuuttavat, että tämä punatauti voi lopettaa minut minä päivänä
-tahansa, ja minun täytyy saada pois tunnoltani se suuri taakka,
-joka sitä on painanut. Sinä olet aina ollut avuton olento ja
-suureen kunniaan kokonaan sopimaton ja siksi ei se, mitä minulla on
-sanottavana, pahoita sinua suuresti. Sinun tulee tietää, Rachel-serkku,
-että olen testamentannut taloni, hopeani, huonekaluni, kolmetuhatta
-puntaa rahaa ja timanttini, jotka kunnioitettu vainaja, pyhimys ja
-hallitsijani, kuningas Jaakko minulle lahjoitti, herra varakreivi
-Castlewoodille.' "Minunko Frankilleni?" kysyi lady Castlewood. "Minä
-olin toivonut --"
-
-"Varakreivi Castlewoodille, kultaseni; hän on varakreivi Castlewood
-ja Shandonin parooni Esmond, Irlannin kuningaskunnassa sekä Esmondin
-jaarli ja markiisi kuningas Jaakko II:n valtakirjan nojalla, joka on
-annettu puolisolleni, markiisivainajalle -- sillä minä olen markiisitar
-Esmond Jumalan ja ihmisten edessä."
-
-"Ja ettekö ole jättänyt Harry-poloiselle mitään, hyvä markiisitar?"
-kysyi lady Castlewood (hän on myöhemmin kertonut minulle koko tapauksen
-rauhalliseen, ylevään tapaansa -- mikä hänellä oli viehättävämpi kuin
-kenelläkään naisella -- ja minä kerron sen tässä kokonaisuudessaan
-jotta tulee sekin tehtyä). "Ja ettekö ole jättänyt Harry poloiselle
-mitään?" tiedusti hyvä ladyni ("sillä tiedäthän, Henry", virkkoi tämä
-suloisesti hymyillen, "minä olen aina säälinyt Esauta -- ja minä olen
-melkein hänen puolellaan -- vaikka isä kovin koettikin vahvistaa minua
-toiseen suuntaan").
-
-"Harry-poloiselle!" virkkoi vanha lady. "Sinä haluat siis että
-jättäisin jotain Harry-poloiselle -- hi-hi! -- ojennapa minulle
-rohtoni, serkku. No niin, kultaseni, koska haluat: Harry-poloisen
-saavan omaisuutta, niin tiedä siis, että vuodesta 1691, viikkoa jälkeen
-Boynen taistelun, jossa Oranian prinssi sai voiton kuninkaallisesta
-hallitsijastaan ja isästään -- rikos, josta hän nyt saa kärsiä
-liekeissä -- (hushts-hushts!) on Henry Esmond ollut Esmondin markiisi
-ja Castlewoodin jaarli Britanniassa ja Shandonin parooni ja varakreivi
-Castlewood Irlannissa sekä vapaaherra; ja hänen vanhinta poikaansa
-tullaan nöyrimmästi nimittämään Castlewoodin jaarliksi -- hi-hi! Mitä
-ajattelet siitä, kultaseni?"
-
-"Armollinen taivas! Miten kauan olette tämän tietänyt?" huudahti
-toinen lady (ajatellen varmaankin, että vanha markiisitar oli alkanut
-hourailla).
-
-"Minun mieheni oli ennen kääntymistään kurja hylky", jatkoi kuoleva
-katumuksentekijä. "Alankomaissa ollessaan hän vietteli erään kankurin
-tyttären ja pahensi rikostaan naimalla tämän. Ja sitten hän palasi
-tähän maahan ja nai minut -- tyttö-raukan -- niin juuri, viattoman
-nuoren tyttö-raukan", ("vaikka, kuten tiedät Harry, hän oli yli
-neljänkymmenen mennessään naimisiin; ja mitä hänen viattomuuteensa
-tulee --") -- "No niin", jatkoi kuoleva, "en tiennyt mitään mylordin
-pahuudesta kolmeen vuoteen avioliittomme jälkeen; ja pienen
-poikaparkamme hautauksen jälkeen annoin vihkiä meidät uudestaan,
-kultaseni -- isä Holt vihki minut uudestaan Castlewoodin kappelissa
-heti, kun sain kuulla tuon naisen kuolleen. Kun minä sitten olin
-kovin heikkona sairaana erään toisen surullisen pettymyksen johdosta,
-tuo pappi tuli ilmoittamaan minulle, että mylordilla oli ollut poika
-ennen avioliittoamme ja että lapsi oli Englannissa hoidettavana; ja
-minä annoin luvan tuoda tuon mukulan kotiimme, ja kylläpä se olikin
-omituinen pikkuinen surumielinen lapsi, kun se tuotiin."
-
-"Me aioimme tehdä hänestä katolisen papin, ja siihen häntä
-kasvatettiinkin, kunnes sinä, ilkeä nainen, johdit hänet harhaan. Ja
-minulla oli taas toiveita antaa perillinen lordilleni, kun kuninkaan
-asiat kutsuivat hänet luotani pois ja hän kuoli taistellen uljaasti
-Boynen vesien luona.
-
-"Minä ajattelin, että jollei toivoni perillisestä täyttyisi, --
-minulla ei ollut mitään syytä rakastaa miestäsi, kultaseni, sillä
-hän oli hyljännyt minut mitä häpeällisimmällä tavalla -- niin tulee
-kyllä sopiva aika, jolloin voi julistaa kutojan pienen pojan oikeaksi
-perilliseksi. Mutta minut kuljetettiin vankilaan, jossa miehesi oli
-niin ystävällinen minulle -- hän kehoitti kaikkia ystäviään toimimaan
-vapauteni hyväksi ja käytti koko vaikutusvaltansa puolestani -- että
-minä lepyin, kun vielä rippi-isänikin neuvoi minua pysymään vaiteliaana
-ja selitti, että kuninkaan asialle oli eduksi, että perheemme arvonimi
-jäi sinun miehellesi, varakreivivainajalle, se kun sai hänet aina
-uskollisena ajamaan kuninkaan asiaa. Ja se onkin totta, sillä vuotta
-ennen miehesi kuolemaa, kun hän aikoi ottaa paikan Oranian prinssin
-hallituksessa, mr. Holt meni hänen luokseen ja kertoi hänelle millä
-kannalla asiat olivat sekä kehoitti häntä kokoamaan suuren summan rahaa
-hänen majesteetilleen ja kiinnitti hänet oikean asian puolelle niin
-täydellisesti, että olimme varmoja hänen tuestaan, jos koska tahansa
-ajateltaisiin viisaaksi hyökätä vallananastajan kimppuun. Sitten tuli
-hänen äkillinen kuolemansa ja me aioimme paljastaa totuuden. Mutta
-katsottiin kuninkaan asialle parhaaksi, että arvonimi vielä jäisi
-nuoremmalle sukuhaaralle; eikä olekaan minkäänlaista uhria, jota ei
-Castlewood tekisi sen asian puolesta, kultaseni.
-
-"Eversti Esmond puolestaan tiesi jo kyllä totuuden. Ja sitten,
-Harry", virkkoi emäntäni, "hän kertoi minulle sen, mitä oli tapahtunut
-rakkaan lordini kuolinvuoteella. Hän ei halua tuota arvonimeä,
-vaikka se hänelle kuuluu. Mutta omaatuntoani rauhoittaa, kun sinä
-tiedät totuuden, kultaseni. Onhan sinun poikasi laillinen varakreivi
-Castlewood, niin kauan kuin ei hänen serkkunsa vaadi häneltä arvoaan."
-
-Tällainen oli leskivarakreivittären tunnustus. Lady Castlewood
-kertoi tuomiorovasti Atterburynkin tienneen sen -- ja sen Esmond
-hyvin tietääkin; tuomiorovasti oli se pappi, jonka lordivainaja oli
-noudattanut kuolinvuoteelleen, -- ja kun lady Castlewood heti olisi
-kirjoittanut pojalleen ja selittänyt tälle totuuden, tuomiorovasti
-neuvoi häntä ensin kirjoittamaan eversti Esmondille -- asia tuli
-alistaa Esmondin ratkaistavaksi ja siihen ratkaisuun oli koko perheen
-tyytyminen.
-
-"Ja epäileekö rakas ladyni mikä se on?" kysäisi eversti.
-
-"Perheemme päämiehestä se riippuu, sinusta, Harry."
-
-"Se ratkaistiin kaksitoista vuotta sitten rakkaan lordini vuoteen
-ääressä", virkkoi eversti Esmond. "Lasten ei tule tietää mitään tästä.
-Frankin ja hänen perillistensä tulee kantaa meidän nimeämme. Se onkin
-hänen oikeudenmukaisesti. Minulla ei ole mitään todistusta isäni
-ja äitini avioliitosta, mutta lordi-parka kertoi kuolinvuoteellaan
-minulle, että isä Holt oli tuonut sellaisen todistuksen Castlewoodiin.
-Minä en halunnut sitä hakea ulkomailla ollessani. Menin katsomaan
-poloisen äitini hautaa hänen luostariinsa. Mitäpä se enää hänelle
-merkitsee? Pelkän minun vakuutukseni perustuksella ei mikään
-tuomioistuin maan päällä riistäisi herra varakreiviltä hänen arvoaan
-minun hyväkseni. Minä olen perheen päämies, rakas lady; mutta Frank
-olkoon yhä varakreivi Castlewood. Ja mieluimmin kuin ahdistelen häntä,
-rupean vaikka munkiksi tahi katoan Amerikkaan."
-
-Kun hän näin puhui armaalle emännälleen, jonka puolesta hän mielellään
-olisi antanut elämänsäkin ja milloin tahansa uhrannut kaikkensa,
-lankesi tuo hellä olento polvilleen hänen eteensä ylivoimaisen
-rakkauden ja kiitollisuuden valtaamana; Esmond heltyi kokonaan,
-ja hänen sydämensä paisui ylpeydestä ja kiitollisuudesta, kun hän
-ajatteli, että Jumala oli antanut hänelle voimaa osoittaa rakkauttaan
-ladyä kohtaan ja todistaa sen jollain pienellä uhrilla. Ihanin voima,
-mikä ihmiselle on annettu, on totisesti se, että hän voi antaa
-jotain tahi tehdä onnelliseksi ne, joita rakastaa. Ja voisiko mitään
-rikkautta ja arvonimeä tahi kunnianhimon ja turhamaisuuden täyttymistä
-verrata siihen iloon, jota hän tunsi kyetessään osoittamaan hiukan
-ystävällisyyttä parhaimmille ja armaimmille ystävilleen?
-
-"Rakas pyhimys", virkkoi hän, "te puhtahin olento, jolla on ollut niin
-paljon kärsimyksiä ja joka olette siunannut yksinäistä orpopoloista
-sellaisella rakkauden aarteella! Minun tulisi polvistua eikä
-teidän, minun tulee olla kiitollinen siitä, että voin tehdä teidät
-onnellisiksi. Onko minun elämälläni muuta tarkoitusta? Kiitetty olkoon
-Jumala siitä, että voin teitä palvella! Luuletteko koko maailmassa
-olevan mitään iloa, jota voisi verratakaan siihen?"
-
-"Anna minun olla", sanoi lady haltioissaan Esmondille, joka aikoi
-nostaa hänet maasta. "Anna minun polvistua -- ja -- ja -- jumaloida
-sinua."
-
-Kaikki asiat, joita Esmond ajoi, ratkaistiin tietenkin empimättä
-hänen edukseen sellaisen puolueellisen tuomarin edessä, jommoinen
-Esmondin rakas emäntä myönsi olevansa; niinpä saattoikin hän
-vaikeuksitta ilmoittaa ladylle tuotavakseen annetut uutiset hänen
-poikansa avioliitosta ulkomaalaisen naisen kanssa, siitä huolimatta
-että tämä nainen oli katolilainen. Lady Castlewoodia ei milloinkaan
-saatu ajattelemaan niin huonoa siitä uskonnosta kuin muutamat muut
-englantilaiset siitä ajattelivat; hän oli sitä mieltä, että meidän
-kirkkomme eittämättömästi oli lähtenyt roomalaiskatolisesta kirkosta
-ja että roomalaiskatolinen kirkko oli yksi päärungoista, johon
-auttamattomasti oli paljon erehdyksiä ympätty (hän oli naiseksi
-tavattoman perehtynyt tämänlaiseen väittelyyn, sillä tyttönä ollessaan
-hän oli toiminut isänsä tuomiorovastivainajan kirjurina ja kirjoittanut
-useita tuomiorovastin saarnoja tämän sanelun jälkeen). Ja jos Frank
-oli nähnyt parhaaksi naida naisen, joka kuului etelä-eurooppalaiseen
-uskontoon -- lady nimitti siten roomalaiskatolista oppia, -- niin
-se ei häntä mitenkään estänyt ottamasta tätä miniäkseen; niinpä hän
-kirjoitti uudelle tyttärelleen kovin soman ja liikuttavan kirjeen (niin
-ajatteli Esmond, joka tutustui sen sisältöön ennen lähettämistä),
-jossa ainoa, mikä vivahti moitteeseen, oli lempeä vastalause siitä,
-ettei hänen poikansa ollut kirjoittanut hänelle itselleen ja pyytänyt
-rakastavan äidin siunausta aikomaansa askeleeseen. "Castlewood tietää
-varsin hyvin", hän kirjoitti pojalleen, "ettei hän ole milloinkaan
-kieltänyt tältä mitään, minkä antaminen on ollut hänen vallassaan;
-mitenkä hän siis vastustaisi avioliittoa, joka, kuten lady uskoi, oli
-luova tämän onnen ja pitävä tämän poissa hullutuksista, jotka olivat
-häntä kovin huolestuttaneet." Ja lady kehoitti poikaansa pian tulemaan
-Englantiin ja asettumaan asumaan omalle sukutilalleen Castlewoodiin
-("se on hänen sukutilansa", virkkoi lady eversti Esmondille, "mutta
-hänen talonsa se on vain niin kauan kuin sinun pitkämielisyyttäsi
-kestää") ja ottamaan huostaansa ladyn tilit tiluksienhoidosta
-lordin kymmenvuotisen alaikäisyyden aikana. Huolellisuudella ja
-säästäväisyydellä oli lady saanut tilan asiat paremmalle kannalle kuin
-ne koskaan olivat olleet parlamentin sotien jälkeen, ja mylord oli
-nyt sievoisten pikku tulojen herra; nyt eivät velat niitä nielleet,
-niinkuin hänen isänsä aikana, jolloin kaikki oli häviön partaalla.
-"Pelastaessani poikani omaisuutta", virkkoi lady, "luulen menettäneeni
-suuren osan vaikutusvaltaani häneen." Ja niin olikin; hänen armonsa
-tytär valitteli äidin tekevän kaiken Frankin, eikä mitään hänen
-hyväkseen; myöskin Frank itse oli tyytymätön siihen vaatimattomuuteen
-ja yksinkertaisuuteen, jossa lady Walcotessa eli; siellä Frank oli
-kasvatettu enemmän köyhän papinpojan lailla kuin aatelismiehen, jonka
-tuli maailmassa herättää huomiota. Varmaankin juuri tämä erehdys hänen
-varhaisessa kasvatuksessaan teki hänet niin huvin haluiseksi sitten
-kun hän saattoi menetellä mielensä mukaan; hän ei ole ensimmäinen
-nuorukainen, jonka naisten liian hellä huolenpito on pilannut. Mikään
-kehitys ei ole lapsille, olivatpa ne suuria tai pieniä, hyödyllisempää
-kuin heitä joka arvossa tahi ominaisuuksissa etevämpien seura;
-sellaisessa seurassa heistä katoaa kokonaan tuo pöyhkeilevä luulo
-omasta tärkeydestään, luulo, minkä kodin helmassa oleskelevat ihmiset
-tavallisesti saavat.
-
-Kun tuhlari lähettää luettelon veloistaan ystävilleen, niin ei hän
-milloinkaan ilmoita kaikkea; vaan varmastikin tuo lurjus salaa jonkun
-tavattoman huikean laskun, jota hän ei uskalla tunnustaa. Samoin oli
-myös Frank-poloisellakin kovin raskas uutinen ilmoitettavana äidilleen,
-uutinen, jota hän ei uskaltanut esittää ensimmäisessä tunnustuksessaan.
-Esmondilla oli erinäisiä aavistuksia, kun hän sai Frankin kirjeen ja
-kuuli, kenen käsiin poika oli langennut, mutta nämä aavistukset hän
-joka tapauksessa salasi, sillä hän ei halunnut vaivata emäntäänsä
-huolilla, mitkä saattoivat olla aiheettomia.
-
-Mutta ensimmäinen Brysselistä tuleva posti Frankin saatua äitinsä
-kirjeen toi yhteisen selostuksen häneltä ja hänen vaimoltaan,
-joka ei kirjoittanut virheettömämmin kuin hänen nuori huimapää
-puolisonsakaan; kirje uhkui kiitollisuutta, rakkautta ja kuuliaisuutta
-leskivarakreivitärtä kohtaan, joksi lady-parkaa nyt nimitettiin. Tämän
-kirjeen ohella (se luettiin perheneuvottelussa, johon ottivat osaa
-varakreivitär, neiti Beatrix ja näiden muistiinpanojen kirjoittaja;
-hovineiti sanoi ja nuo toiset pitivät kirjettä mauttomana) tuli eversti
-Esmondille yksityinen kirje Frank-poloiselta; tämä kirje antoi uuden
-surullisen tehtävän everstille sopivan tilaisuuden tullen; hänen tuli
-ilmoittaa, että Frank oli nähnyt soveliaaksi "mr. Holtin kehoituksesta
-ja Clotildansa vaikutuksesta ja Taivaan pyhimysten siunaamana (kuten
-lordi juhlallisesti sanoi), muuttaa uskontoa päästäkseen sen kirkon
-helmaan, jonka helmaan hänen hallitsijansa, useat hänen perheensä
-jäsenistä ja suurin osa sivistynyttä maailmaa kuului." Ja lordi
-lisäsi jälkikirjoituksenkin, jonka innoittavan hengen Esmond hyvin
-tunsi, sillä siinä oli aivan väärentämätön jesuiittakoulun leima ja
-se poikkesi niin kokonaan Frank-poloisen tavallisesta ajatus- ja
-kirjoitustavasta; siinä hän muistutti Esmondia siitä, että tämäkin
-syntymästään kuului siihen kirkkoon sekä lupasi rukoilla pyhimyksiä
-(tosiaankin arvaamaton etu!) äitinsä ja sisarensa kääntymisen puolesta.
-
-Vaikka Esmond olisi halunnutkin säilyttää tämän salaisuuden, niin
-ei hän voinut; sillä parin päivän perästä siitä kuin hän oli saanut
-tämän kirjeen, oli _Post-Boyssa_ sekä muissa julkaisuissa Brysselistä
-kirjoitus, jossa ilmoitettiin, että "nuori irlantilainen lordi,
-varakreivi C-stlew-d, joka juuri on tullut täysi-ikäiseksi ja joka
-viimeisissä taisteluissa on palvellut kovin ansiokkaasti hänen
-ylhäisyytensä Marlboroughn herttuan adjutanttina, on kääntynyt
-roomalaiskatoliseen uskoon Brysselissä ja kulkenut juhlakulkueessa
-avojaloin, vahakynttilä kädessään." Surullisen kuuluisan mr. Holtin,
-joka viimeisen hallitsijan aikana oli toiminut Jaakon puoluelaisten
-asiamiehenä ja jonka kuningas Wilhelm useita kertoja oli armahtanut,
-sanottiin _Post-Boyssa_ aiheuttaneen tämän kääntymyksen.
-
-Lady Castlewood oli näistä uutisista yhtä masentunut kuin Beatrix
-oli niistä vihainen. "Niinpä ei Castlewood siis enää ole meidän
-kotimme, äiti", virkkoi hän. "Frankin vierasmaalainen vaimo tuo sinne
-rippi-isänsä ja päivällispöydässä tarjotaan sammakoita ja kaikki
-Tusherin ja isoisäni saarnat ovat veljeltäni menneet hukkaan. Useinhan
-vakuutinkin, että tapat hänet katekismuksella ja että hän muuttuu
-pahaksi heti, kun hän vapautuu äidin ohjausnuorista. Niin, äiti, sinä
-et halunnut uskoa, että tuo nuori syntipukki vain kujeili kanssasi
-ja ettei tuo kelmi, Tusher, ollut sopiva hänen ohjaajakseen. Oh,
-nuo papit, minä vihaan niitä kaikkia!" virkkoi neiti Beatrix lyöden
-kätensä yhteen. "Samoja he ovat, jos he pukeutuvat solkikenkiin ja
-messukasukkoihin tahi ovat parrakkaita ja avojalkaisia. Eräskin hirveä
-irlantilaishylky ei milloinkaan sunnuntaisin pysy hovista poissa ja
-lavertelee siellä minulle kohteliaisuuksiaan, inhoittava mies; ja jos
-haluat tietää mitä papit ovat, tulee sinun nähdä hänen käytöksensä ja
-kuulla hänen arvostelevan omaa kutsumustaan. Kaikki he ovat yhtä maata,
-olivatpa piispoja tai Buddhan pappeja tai intialaisia fakiireja. He
-pyrkivät hallitsemaan ja peloittavat meitä tulevaisella valtakunnalla;
-ja julkisuudessa he kantavat hurskasta naamaa ja odottavat, että
-me polvistuisimme ja pyytäisimme heidän siunaustaan; ja he punovat
-juonia ja kietovat pauloihinsa ja panettelevat ja juoruavat pahemmin
-kuin paatunein hovimies tai ilkein eukko. Minä kuulin tämän mr.
-Swiftin eräänä päivänä ivailevan hänen ylhäisyytensä Marlboroughn
-herttuan rohkeutta. Mokomakin Dublinin tolvana! hän uskaltaa sanoa
-sellaista hänen ylhäisyydestään siksi, ettei tämä ole suosiossa. Ja
-irlantilainen soittaa suutaan toivoen, että hänen majesteettinsa
-saisi sen kuulla sekä hyvitelläkseen ja imarrellakseen mrs. Mashamia.
-Sanotaan Hannoverin vaaliruhtinaalla olevan tusina rakastajattaria
-hovissaan Herrenhausenissa; ja jos hänestä tulee meidän kuninkaamme,
-niin vakuutan, että piispat ja mr. Swift, joka myös pyrkii siihen
-virkaan, mielistelevät ja imartelevat heitä. Voi noita pappeja synkkine
-naamoineen! Minä olen kyllästynyt heidän kirjainten seulomiseensa
-ja kaapujensa kahinaan. Minä haluaisin päästä maahan, missä niitä
-ei olisi, tahi kääntyä kveekariksi ja siten päästä heistä. Sen minä
-tekisin, mutta heidän vaatepartensa ei ole pukeva ja minun vartaloni on
-vallan liian kaunis peitettäväksi. Eikö totta, serkku?" Ja hän vilkaisi
-ensin itseensä ja sitten kuvastimeen, joka vilpittömästi julisti
-hänelle, että ei kauniimpia kasvoja eikä vartaloa oltu milloinkaan
-nähty.
-
-"Minä tein tuon hyökkäyksen pappeja vastaan", sanoi Beatrix
-jälkeenpäin, "haihduttaakseni armaan äiti-raukan huolia Frankin
-suhteen. Frank on yhtä turhamainen kuin tyttö, serkku. Sanotaan tyttöjä
-turhamaisiksi! Mitä _me_ olemme teidän rinnallanne? Oli helppo huomata,
-että ensimmäinen nainen tai ensimmäinen messupuku tekisi Frankista
-narrin -- pidän katolisia pappeja ja naisia yhtä vaarallisina hänelle.
-Me punomme aina salaliittoja; me emme ole vastuunalaisia niistä
-valheista, joita latelemme; aina me imartelemme tai mielistelemme tai
-uhkaamme; ja aina saamme aikaan pahaa, eversti Esmond -- ota sanani
-varteen, sillä minä tunnen maailmaa, sir, ja minun on luotava oma
-tieni siinä. Minä näen aivan selvästi, miten Frankin avioliitto oikein
-järjestettiin. Kreivi, meidän appemme, on aina kahviloissa ja kotoa
-poissa. Kreivitär, äitimme, on aina keittiössä päivällisvalmistuksia
-johtamassa. Sisaremme kreivitär on spinettinsä ääressä. Kun mylord
-tulee ilmoittamaan sotaan lähdöstään, ihana Clotilda purskahtaa
-itkuun ja pyörtyy, kas näin; lordi ottaa hänet syliinsä -- ei serkku,
-pysy vain kauniisti paikallasi -- hän itkee lordin olkaa vasten ja
-lordi sanoo: 'Oi jumalainen, ihailtu, armas Clotildani, onko sinun
-ikävä minusta erota?' 'Oi, oma Francisconi', virkkoi tämä, 'oi minun
-lordini.' Ja samassa äiti ja joukko nuorempia veljiä, joilla on viikset
-ja pitkät miekat, tulee keittiöstä, jossa he ovat syöneet leipää
-ja sipulia. Ota sanani varteen, kaikki tuon naisen sukulaiset ovat
-Castlewoodissa kolme kuukautta hänen saapumisensa jälkeen -- vanha
-kreivi ja kreivitär ja nuoret kreivit ja kaikki pikku kreivittäret,
-hänen sisarensa. Kreivit! joka ainut noista hylyistä kehuu olevansa
-kreivi. Guiscard, joka surmasi mr. Harveyn, sanoi olevansa kreivi; minä
-luulen, että hän oli parturi. Kaikki ranskalaiset ovat joko partureita
--- tyhmyyksiä, älä väitä vastaan -- tanssimestareita tai katolisia
-pappeja." Siten liverteli Beatrix loppumattomiin.
-
-"Kuka on _sinua_ opettanut tanssimaan, Beatrix-serkku?" kysäisi eversti.
-
-Beatrix lauloi menuetin säveltä, teki syvän niiauksen ja suoristautui
-sitten ojentaen eteenpäin maailman sievintä pikku jalkaa. Hänen
-äitinsä saapui Beatrixin ollessa tässä asennossa; mylady oli ollut
-rukouskammiossaan, sillä häneen oli vaikuttanut Frank-poloisen
-kääntymys kovin raskaasti. Tuo huimapää tyttö juoksi äitinsä luo,
-kietoi käsivartensa tämän vyötärölle, suuteli häntä ja koetti saada
-tämän tanssimaan, sanoen: "Älä ole hupsu, sinä hyvä pikku äiti, äläkä
-itke sitä, että Frank on kääntynyt katolilaiseksi. Mikä näky hän onkaan
-ollut valkoinen lakana ympärillään ja kynttilä, kädessään kävellessään
-juhlakulkueessa avojaloin." Ja Beatrix potkaisi jaloistaan pienet
-kenkänsä -- mitä ihmeellisimmät pikku kengät, joissa oli ihmeelliset
-korkeat punaiset korot -- Esmondin katse osui toiseen, kun se putosi
-aivan hänen viereensä -- ja otti mitä hullunkurisimman ilmeen ja marssi
-edestakaisin huoneessa pitäen Esmondin keppiä vahakynttilänä. Vaikka
-lady Castlewood olikin surun vallassa, ei hän saattanut olla nauramatta
-ja Esmond puolestaan katseli tyttöä ihailulla, jota tämän ihanan
-olennon näkeminen hänessä aina herätti: hän ei ollut koskaan nähnyt
-ketään naista niin ylvästä, säihkyvää ja kaunista.
-
-Marssinsa lopetettuaan Beatrix ojensi jalkansa kenkää varten. Ja
-eversti kumartui sitä auttamaan. "Jos sinä rupeat paaviksi, niin minä
-käännyn katolilaiseksi", virkkoi hän; ja Hänen Pyhyytensä antoi hänelle
-luvan suudella pientä sukan peittämää jalkaa, ennenkuin hän pani siihen
-kengän.
-
-Äiti alkoi liikutella jalkojaan tämän toimenpiteen, kestäessä, ja
-Beatrix, jonka kirkkailta silmiltä ei voinut mitään salata, huomasi
-tuon pienen kärsimättömyyden merkin. Hän juoksi syleilemään äitiään ja
-huudahti kuten tavallisesti: "Oi, sinä hupsu pikku äiti! Sinun jalkasi
-ovat ihan yhtä sievät kuin minunkin", sanoi hän. "Niin ne ovat, serkku,
-vaikka hän peittää ne; mutta suutarimme kyllä voi ilmoittaa sinulle,
-että hän tekee meille molemmille samalla lestillä."
-
-"Sinä olet minua pitempi, armaani", sanoi hänen äitinsä ja hänen
-suloiset kasvonsa kävivät kauttaaltaan punaisiksi, -- "ja -- ja
-kättäsi, kultaseni, serkkusi haluaa, eikä jalkaasi"; lady sanoi tämän
-hermostuneesti nauraen; siinä naurussa oli enemmän kyyneliä kuin
-iloa ja lady painoi päänsä tyttärensä siroa olkaa vasten niin, että
-se kokonaan peittyi. He muodostivat yhdessä kovin kauniin kuvan ja
-näyttivät sisarusparilta -- tuo suloinen, yksinkertainen kypsyneempi
-nainen näytti nuoremmalta kuin hän oli ja hänen tyttärensä, joskaan hän
-ei näyttänyt tätä vanhemmalta, näytti jotenkin sentään käskevän sävynsä
-ja lumoavan käytöksensä puolesta -- ne tekivät hänet muita naisia
-huomatummaksi -- äitiään arvokkaammalta ja tämän suojelijalta.
-
-"Mutta voi!" huudahti emäntäni, toipuen tästä kohtauksesta ja
-saaden tavallisen surullisen ilmeensä: "on häpeä, että me nauramme
-ja iloitsemme päivänä, jolloin meidän tulisi polvistua ja rukoilla
-anteeksi."
-
-"Miksi meidän tulisi rukoilla anteeksiantamusta?" kysäisi nenäkäs
-miss Beatrix -- "vain siksikö, että Frank on saanut päähänsä paastota
-perjantaisin ja palvella pyhäin kuvia? Tiedäthän, äiti, että jos
-olisit syntynyt katolilaisena, niin olisit myös pysynyt katolilaisena
-kuolinpäivääsi asti. Se on kuninkaan ja muutamain kaikkein parhaimpain
-uskonto. Minä puolestani en tunne pienintäkään kaunaa sitä kohtaan, ja
-minun mielestäni ei kuningatar Elisabeth ollut hituistakaan parempi
-kuningatar Mariaa."
-
-"Ole vaiti, Beatrix, älä leiki pyhillä asioilla ja muista ketkä ovat
-vanhempasi!" huudahti lady. Beatrix järjesteli nauharuusukkeitaan ja
-oikoi laskoksiaan ja teki monenmoisia harmittavan herttaisia liikkeitä
-peilin ääressä. Se tyttö ei ainakaan ollut ulkokultainen. Häntä ei
-koskaan siihen aikaan voitu saada ajattelemaan muuta kuin maailmaa ja
-omaa kauneuttaan; hänellä ei tuntunut olevan enemmän hartaudentuntoa
-kuin muutamilla ihmisillä on musikaalisuutta, he kun eivät kykene
-erottamaan laulua toisesta. Esmond huomasi tämän vian hänessä samoin
-kuin hän huomasi paljon muitakin. Beatrix Esmondista tulisi huono
-vaimo, hän ajatteli, jokaiselle, joka on ruhtinasta alempi arvoltaan.
-Hän oli syntynyt loistamaan suurissa juhlissa ja koristamaan palatseja
-ja käskemään kaikkialla -- johtamaani valtiollisia juonitteluja tai
-koristamaan kuningattaren saattuetta. Mutta köyhän miehen lasten
-sukkien parsiminen kodikkaan pöydän ääressä ei ollut sopivaista työtä
-hänelle tai ainakin se oli sellaista, jota yrittämään hän ei olisi
-vaivautunut. Hän oli ruhtinatar, vaikka hänellä tuskin oli penninkään
-omaisuutta; ja eräs hänen alamaisistaan -- totisesti arvottomin ja
-rakastunein hylky, joka koskaan on ryöminyt naisen edessä -- oli tämä
-onneton herra, joka kahlehti järkensä, arvostelukykynsä, vapautensa,
-kätensä ja jalkansa ja alistui hänen valtaansa.
-
-Ja kukapa ei tietäisi miten armottomasti naiset sortavat, kun he
-saavat hallita? Ja kukapa ei tietäisi miten hyödytöntä neuvominen
-on? Voisin antaa hyviä neuvoja jälkeläisilleni, mutta tiedän, että
-he kulkevat omaa tietään välittämättä isoisänsä opetuksista. Mies
-saa oman kokemuksensa naisista eikä välitä kenenkään puheista; eikä
-se nuori mies, joka niistä välittää, tosiaankaan ole penninkään
-arvoinen; Minähän se rakastan tuota naista eikä vanha isoäitini,
-joka minua neuvoo; minähän olen arvioinut sen, jonka haluan omistaa,
-ja minä tiedän, minkä hinnan haluan siitä maksaa. Teille se saattaa
-olla arvoton, mutta minulle se on koko elämä. Jos Esmondilla olisi
-ollut Suuren Mogulin kruunu ja kaikki hänen timanttinsa tai kaikki
-Marlboroughn herttuan rahat tai kaikki Vigon luona uponnut kulta, hän
-olisi antanut ne kaikki tästä naisesta. Pitäkää vain häntä narrina:
-narri on hallitsijakin, joka antaa puolet vallastaan pienestä kyyhkysen
-munan kokoisesta kristallista, jota sanotaan timantiksi; samoin rikas
-aatelismies, joka menee vaaraan ja kuolemaan ja kuluttaa puolet
-elämästään ja kaiken rahansa, juonitellessaan sinistä ritarinauhaa;
-samoin on hollantilainen kauppias, jonka on tiedetty maksaneen
-kymmenentuhatta kruunua yhdestä tulppaanista. Kaikilla meillä on joku
-erikoinen palkkio, jota pidämme arvossa ja jonka vuoksi jokainen
-elinvoimainen mies uskaltaisi elämänsä. Joku saattaa pyrkiä suureen
-kuuluisuuteen oppineisuudellaan; toinen haluaa olla muodinmäärääjä ja
-kaupungin ihailema; toinen taas haluaa suorittaa suuren taideteoksen
-tai kaunokirjallisen luomistyön ja kulkea kuolemattomuuteen sitä
-tietä; toisella taas on eräänä elämänsä ikäkautena pyrkimyksenä ja
-tarkoitusperänä nainen.
-
-Esmond voi muistaa useita keskusteluja, joita hänellä oli lähimpien
-ystäviensä kanssa ollessaan tämän intohimon lumoissa; nämä kiusasivat
-tavallisesti Ritari Murhemuotoamme hänen kiintymyksensä johdosta
-Beatrixiin, sillä hän ei yrittänytkään salata tätä tunnetta. Ja hän
-käytti tavallisesti seuraavanlaatuisia vastauksia ystäviensä ivailuun.
-"Olkoon, että olen narri", virkkoi hän; "ja en ole teitä parempi, mutta
-ette tekään ole minua parempia. Teilläkin on omat tyhmyytenne, joiden
-hyväksi uurastatte, suokaa siis minun pitää omani. Mitä imarteluja
-kumarrut sinä, mr. St. John, kuiskaamaan erään kuningattaren suosikin
-korvaan? Mitä uuvuttavia öitä ei maailman laiskin mies kestäisi ja
-hylkäisi pulloaan ja parhaita toverejaan, hylkäisi Lais'in helmaa,
-jossa hän mielellään haukottelisi, valmistaakseen puheen, joka on
-pelkkää valhetta ja jossa imarrellaan kolmeasataa tyhmää maalaisherraa
-Alahuoneessa ja yritetään saada humalaiset hurraamaan 'Lokakuun
-kerhossa'. Kuinka useita päiviä saatatkaan viettää tärisevissä
-vaunuissasi (mr. Esmond ratsasti usein, erittäinkin myöhempinä
-aikoina, tuon ministerin kanssa Windsoriin) kuinka monia tunteja
-saatatkaan seisoa luuvaloisilla jaloillasi -- sinä, maailman ylpein
-mies, joka et ole kumartunut Jumalan eteen sen jälkeen kuin olit poika
-ja siinä asennossa kuiskailet, imarrellen, melkeinpä ihaillenkin
-tyhmälle naiselle, joka usein on sekapäinen liian paljosta lihan
-syömisestä ja juomisesta, silloin kun herra ministeri saapuu hänen
-vastaanottoonsa. Jos minun pyyteeni on turhamaista, niin on myös sinun
-yhtäläistä sitä." Silloin alkaa ministeri niin ylitsevuotavaisen
-kaunopuheliaisuuden tulvan, että ei tämä kynä kykene enää sitä
-jäljentämään; hän puolustelee kunnianhimoista suunnitelmaansa ja
-osoittaa sen suuren hyödyn, minkä hän tekee, isänmaalleen päästyään
-sen tunnustetuksi päämieheksi. Hän tukee mielipidettään muutamilla
-sopivilla kreikkalaisilta ja roomalaisilta auktoriteeteilta lainatuilla
-lauselmilla (senlaatuista oppia hän melkein kerskaillen käytti) ja
-rehentelee ylimielisesti niillä keinoilla ja halpamaisuuksilla, joilla
-hän saa narrit itseään seuraamaan, lahjoo tai vaientaa vastustajat,
-käännyttää epäilijät ja saa vihamiehet kunnioituksesta pelästymään.
-
-"Minä olen Diogenes", virkkoi Esmond naurahtaen, "joka pääsee
-ajelulle Aleksanterin vaunuissa. Minulla ei ole laisinkaan halua
-voittaa Dareiosta eikä kesyttää Bukefalosta. Minä en halua sitä,
-mitä te haluatte: suurta nimeä tai korkeata asemaa -- niiden
-saaminen ei tuottaisi minulle minkäänlaista iloa. Minua ei pidätä
-niitä tavoittelemasta hyve vaan maku; ja minä tiedän että se, mitä
-minä haluan, on yhtä turhamaista kuin sekin, mitä saadaksenne te
-ponnistelette. Älkää moittiko minua turhamaiseksi, jos sallitte sen
-itsellenne; naurakaamme mieluummin niille ja itsellemme ja toisillemme."
-
-"Jos lumoojasi pysyy taipumattomana", virkkoi St. John, "niin hän
-saattaa pitää sinua kaksikymmentä vuotta itseään piirittämässä ja
-antautuu sitten, kun tulet seitsenkymmenvuotiaaksi ja hän itse kelpaisi
-isoäidiksi. Minä en väitä, ettei naisen pyydysteleminen olisi yhtä
-miellyttävää huvia kuin muunlaatuinenkin metsästys", lisäsi hän,
-"mutta minä olen puolestani huomannut, ettei se otus juokse tarpeeksi
-pitkälle. Ne antautuvat liian helposti -- sen vian olen minä niissä
-havainnut."
-
-"Se riista, jota sinä pyydystelet, on tottunut joutumaan kiinni ja
-kaatumaan", virkkoi mr. Esmond.
-
-"Mutta Dulcinea del Toboso lienee sentään verraton?" ilkamoi toinen.
-"No niin, kelpo Harry, hyökkäile sinä vain tuulimyllyjä vastaan,
-kenties et ole muita hullumpi", lisäsi St. John huokaisten.
-
-
-
-III luku.
-
-ERÄS LUKU "SPECTATORISTA".
-
-Kärsineekö kukaan nuori herra jälkeläisistäni lemmentuskaa lukiessaan
-näitä vanhan isoisänsä muistiinpanoja? Sille löytyy eräs nöyryyttävä
-parannuskeino, mutta se on helppo ja sopii juuri tuolle taudille, --
-tulee koettaa _paikan muutosta_. Esmond poistui rakastettunsa luota ja
-parantui useita kertoja; hän palasi uudestaan Beatrixin luo ja sai taas
-heti tuon kuumeen. Esmond vakuutti itselleen, että hän voisi poistua
-tämän luota ja unohtaa tämän ainiaaksi -- ja siten hän kykeni hyvin
-vaimentamaan tuon kiihkon ja kaihon, joka häntä kalvoi hänen ollessaan
-Beatrixin luona; mutta heti kun hän palasi, alkoi hänen tuskansa taas
-uudestaan. Hän oli tosiaankin naurettava ja säälittävä olento, sillä
-sääliäkään ei riittänyt enää muilta kuin hänen armaalta emännältään,
-lady Castlewoodilta, jonka hellään huostaan hän uskoi kaikki surulliset
-salaisuutensa ja joka ei koskaan väsynyt häntä kuulemaan eikä puhumaan
-hänen hyväkseen.
-
-Toisinaan luuli Esmond itsellään olevan toivoa. Sitten häntä alkoi
-epätoivo kalvaa rakastettunsa hulluttelun tai liehittelyn johdosta.
-Oli päiviä, jolloin he olivat kuin veli ja sisar tai parhaimmat
-ystävät -- Beatrix oli yksinkertainen, hellä ja viehättävä ja
-Esmond oli sanomattoman onnellinen hänen ystävällisyydestään. Mutta
-yht'äkkiä muuttui taas kaikki. Joko oli Esmond liian tunkeileva ja
-vihjasi rakkauteensa, jolloin Beatrix heti torjui hänet ja loukkasi
-hänen turhamaisuuttaan; tai oli Esmond mustasukkainen, syystä kyllä,
-jollekin uudelle ihailijalle tai jollekin rikkaalle vasta kaupunkiin
-saapuneelle herralle, jolle tämä parantumaton kiemailija asetteli
-pyydyksiään. Kun Esmond pani vastalauseensa virkkoi pieni kapinoitsija:
-"Kuka sinä olet? Minä kuljen omaa tietäni, hyvä herra, ja se tie
-vie aviomiehen luo; sillä tiellä minä en kaipaa _sinua_. Minä olen
-parempia varten, eversti, parempia varten -- kuuletko sen? Saattaisit
-kelvata, jos sinulla olisi maatilus ja jos olisit nuorempi. Mitä,
-sanot olevasi minua vain kahdeksan vuotta vanhempi! pyh! Sinä olet
-sata vuotta vanhempi. Sinä olet kovin, kovin vanha Murhemuoto, ja minä
-tekisin sinut onnettomaksi; se olisikin ainoa lohdutus, mikä minulla
-olisi, jos menisin kanssasi naimisiin. Mutta sinulle ei jää tarpeeksi
-rahaa pitää kissaakaan siistinä, kun olet maksanut miespalvelijasi
-ja taloudenhoitajasi laskut. Luuletko sinä, että minä haluan asua
-vuokrahuoneistossa ja kääntää nuorasta lampaanpaistia sillä välin kuin
-teidän armonne hoitaa lasta? Lorua! Miksi et saanut päästäsi pois tuota
-hulluutta sodassa ollessasi? Olet palannut surullisempana ja synkempänä
-kuin milloinkaan. Sinä ja äiti sovitte hyvin yhteen. Voisitte näytellä
-Darbya ja Joania ja pelata knorria elämänne loppuun saakka."
-
-"Sinä sentään myönnät maailmanmielisyytesi, Trix-poloinen", virkkoi
-hänen äitinsä.
-
-"Maailmanmielisyyteni! Niin, sievä rouvaseni, luuletteko minun olevan
-lastenkamarissa, missä mörköjä pelätään? Maailmanmielisyyteni, niinkö;
-ja mitä pahaa, rouva, on siinä, että haluan elää mukavasti? Kun sinä
-olet poissa, rakkahin olento, tai kun minä olen sinuun väsynyt ja olen
-juossut pois, niin minne menen? Menenkö lasten ylihoitajattareksi
-paavinuskoiselle kälylleni ja vien lapsia raittiiseen ilmaan ja
-kuritan niitä ja panen ne nukkumaan, kun ne ovat pahoja? Rupeanko
-Castlewoodin ylimmäiseksi palvelijattareksi joutuakseni Tom Tusherin
-kanssa naimisiin? _Merci_ [Kiitoksia] Minä olen ollut ihan tarpeeksi
-kauan Frankin nöyrin palvelija. Miksi en ole mies? Minulla on kymmenen
-kertaa niin paljon järkeä kuin Frankilla, ja jos minä olisin saanut
-kantaa -- no, no, ei teidän armonne tarvitse peljätä -- jos minä olisin
-saanut kantaa miekkaa ja pitää peruukkia tämän vaipan ja vaateparren
-asemasta, minkä luonto on minulle määrännyt (vaikka se on kylläkin
-sievä, -- serkku Esmond, sinä menet huomenna pörssiin ja hankit ihan
-samanlaista nauhaa kuin nämä ruusukkeet, kuuletko sir?) niin minä
-olisin tehnyt nimemme huomatuksi. Myöskin Murhemuoto tässä olisi tehnyt
-nimestämme jotain, jos hän olisi sitä edustanut. Lordi Murhemuoto
-olisi ollut erinomainen. Niin, sinulla on siro käytös ja sinusta
-olisi tullut kovin täsmällinen ja juhlallinen puhuja." Ja nyt alkoi
-Beatrix matkia Esmondin käyttäytymistä ja puhetapaa tälle itselleen
-niin hassunkurisesta että hänen emäntänsä purskahti nauruun ja Esmond
-huomasi itsekin, että tuossa leikillisen ilkeässä jäljittelyssä oli
-jotain yhdenlaisuutta.
-
-"Niin", virkkoi Beatrix, "minä juhlallisesti vakuutan, myönnän ja
-tunnustan, että tarvitsen hyvän miehen. Mitäpä pahaa siinä olisi?
-Minun kasvoni ovat omaisuuteni. Kuka haluaa? -- ostakaa, ostakaa,
-ostakaa! Minä en osaa tehdä työtä enkä kehrätä, mutta minä osaan pelata
-kahtakymmentäkolmea korttipeliä. Minä osaan tanssia kaikkein uusimmat
-tanssit ja metsästää peuraa ja luulenpa osaavan ampua lennosta. Minä
-osaan puhua yhtä ilkeästi kuin joku muukin minun ikäiseni nainen
-ja minä tunnen tarpeeksi monta juttua huvittaakseni oikullista
-puolisoa ainakin tuhat yksi yötä. Minulla on hyvä maku pukeutumiseen,
-timantteihin, uhkapeliin ja vanhaan porsliiniin nähden. Minä pidän
-sokeriluumuista, marines-pitsistä (se, jota minulle toit, serkku, on
-oikein somaa), oopperasta ja kaikesta, mikä on hyödytöntä ja kallista.
-Minulla on marakatti ja pieni murjaanipoika -- Pompey, sir, mene ja
-tarjoa suklaata eversti Murhemuodolle -- ja papukaija ja pyykoira ja
-minun täytyy saada mies. Kuuletko, Cupido?"
-
-"Juu, missis!" virkkoi Pompey, pieni virnistelevä neekeri, jonka
-lordi Peterborow oli Beatrixille antanut ja jolla oli paratiisilintu
-turbaanissaan ja kaulus, jossa oli hänen emäntänsä nimi.
-
-"Juu, missis!" virkkoi Beatrix lasta matkien. "Ja jos ei mies tule,
-täytyy Pompeyn mennä hakemaan."
-
-Ja virnistelevä. Pompey poistui suklaatarjottimineen, ja miss Beatrix
-juoksi äitinsä luo ja lopetti vallattoman jaarituksensa tavalliseen
-tapaansa suudelmalla. Ei ollut ihme, että hänen hellä tuomarinsa antoi
-hänelle anteeksi sellaisen hyvityksen saatuaan.
-
-Kun Esmond palasi kotiin, oli hänen terveytensä yhä heikko; hän
-vuokrasi, huoneiston lähellä emäntänsä taloa Kensingtonista. Hän kykeni
-ottamaan vastaan muutamia vieraita -- vieläpä sellaisia, joista hän
-enin piti. Mr. Addison ja mr. Steele kunnioittivat häntä molemmat
-vierailullaan ja tyhjensivät lukemattomia laseja hyvää punaviiniä
-hänen asunnossaan, sillä välin kuin heidän isäntänsä haavansa tähden
-sai tyytyä terveysjuomaan ja velliin. Nämä herrat olivat whigeja ja
-Marlborough'n herttuan suuria ihailijoita, joten Esmond oli kokonaan
-toista puoluetta. Mutta heidän erilaiset valtiolliset katsantokantansa
-eivät estäneet herroja soveltumasta yhteen muissa asioissa, ja eräänä
-iltana kun Esmondin hyvä vanha suojelija, kenraaliluutnantti Webb astui
-keppeineen ja kainalosauvoineen everstin asuntoon (joka oli kauniilla
-paikalla Knightsbridgen varrella Lontoon ja Kensingtonin välissä
-vastapäätä puutarhoja) he myönsivät, että kenraaliluutnantti oli jalo
-ja urhoollinen soturi ja että häntä oli kohdeltu väärin Wynendaelin
-asiassa. Mutta kyllä kenraali nyt piti puolensa puheessa; ja jos mr.
-Addisonilla vain olisi ollut halua kirjoittaa Wynendaelin taistelusta
-runo, olisi hänellä nyt ollut tilaisuus kuulla selostus siitä satoja
-kertoja.
-
-Koska mr. Esmondin nyt täytyi alistua hiljaisuuteen, hän lohduttautui
-kirjallisuudella ja sepitti näytelmän, josta minulla nyt on kuiskaajan
-jäljennös sinetöitynä ja nimi lapulla varustettuna pähkinäpuisen
-kirjoituspöytäni laatikossa; nimilipussa on kirjoitus: "Uskollinen
-narri, näytelmä, jonka hänen majesteettinsa palvelijat esittivät" Se
-oli kovin sentimentaalinen kappale, ja mr. Steele, jolla oli enemmän
-kuin mr. Addisonilla taipumusta sentimentaalisuuteen, ihaili näytelmää,
-kun taas Addison melkein ivaili sitä, vaikka hän myönsikin sen siellä
-täällä sisältävän muutamia kauniita kohtia. Addison julkaisi siihen
-aikaani oman _Cato-näytelmänsä_ ja sen loisto sammutti kokonaan
-Esmondin arvottoman kynttilän; Esmondin nimeä ei koskaan pantukaan
-näytelmäkappaleeseen, joka julkaistiin aivan kuin jonkun huomattavan
-henkilön tekeleenä. Vain yhdeksän kappaletta meni kaupaksi, vaikka
-suuri kriitikko mr. Dennis sitä kehuikin ja sanoi sen olevan kovin
-ansiokkaan teoksen; ja eversti Esmond poltatti eräänä päivänä
-raivoissaan koko painoksen palvelijallaan Jack Lockwoodilla.
-
-Koko tämä näytelmä ivasi purevasti erästä nuorta naista. Kappaleen
-juoni oli aivan uusi. Siinä esiintyi nuori nainen, jolla oli kovin
-paljon kosijoita ja joka valitsi nenäkkään hupsun päärin, näytelmän
-sankarin asemesta, (mutta mr. Wilks, Uskollinen narri, esitti
-mielestäni huonosti sankaria) joka yhä jäi hänen ihailijakseen.
-Viidennessä näytöksessä Teraminta huomaa Eugenion (Usk. narrin)
-ansiot ja alkaa liian myöhään rakastaa häntä. Eugenio näet ilmoittaa
-antaneensa kätensä ja maatiluksensa Rosarialle, maalaisimmelle, joka
-on kaikkien hyveiden kaunistama. Mutta täytyy myöntää, että yleisö
-haukotteli koko näytelmän ajan ja että se kolmantena iltana hävisi
-kokonaan, niin että jäljelle jäi vain kuutisen henkilöä sen suruja
-seuraamaan. Esmond ja nuo kaksi ladyä tulivat ensi-iltaan ja Beatrix
-nukahti; hänen äitinsä taas, joka ei ollut käynyt teatterissa kuningas
-Jaakko II:n ajan jälkeen, piti näytelmää, joskaan ei juuri loistavana,
-kovin kehuttavana moraalinsa puolesta.
-
-Mr. Esmond siis kirjoitteli ja hän kyhäsikin kokoon joutilaisuudessaan
-aika paljon sekä runomittaista että suorasanaista. Kun hän oli
-tyytymätön Beatrixin käytökseen, sepusteli hän satiireja mielensä
-kevennykseksi. Kun häntä kiusasi naisten uskottomuus, laati hän
-runosikermän, missä hän ylenkatseellisesti kohteli koko naissukupuolta.
-Ollessaan eräänä päivänä tällaisella päällä hän teki pienen pilan,
-johon (vaitiolon lupauksella) hän sai ystävänsä Dick Steelen itseään
-auttamaan. Hän laati lehtisen ja antoi Steelen latojan painaa sen ihan
-Steelen lehden malliin sekä asetti emäntänsä aamiaispöytään seuraavan
-sepustuksen:
-
-    "SPECTATOR.
-
-    "N:o 341. Tiistaina, huhtikuun 1 pnä 1712.
-
-    _Mutato nomine de te Fabula narratur_. -- Horatius.
-    _Sa itse arvaa oppi tarun tään_. -- Creech.
-
-    "Jocasta tunnetaan oppineena naisena ja muodinmäärääjänä ja
-    hän on hovimme ja maamme rakastettavimpia olentoja. Hän on
-    kotona kahtena aamuna viikossa ja kaikki nerot ja muutamat
-    Lontoon kaunottarista parveilevat hänen vastaanottoihinsa. Kun
-    hän matkustaa Tunbridgeen tai Bathiin ratsastaa ihailijaseurue
-    hänen kanssaan koko matkan. Ja Lontoon kavaljeerien ohella on
-    hänellä ihailijajoukko noissa virkistyspaikoissakin, sillä
-    Sussexin ja Somersetin hienosto saapuu hänen teekutsuihinsa
-    toivoen, että hän nyökkäisi heille istuimeltaan. Niinpä on siis
-    Jocastan tuttavapiiri kovin suuri. Erään hyvän kynänkäyttäjän
-    toimena onkin hänen vastaanottokirjansa hoito; vahva palvelija
-    on palkattu kantamaan sitä: ja pitäisi olla vieläkin terävämpi
-    muisti kuin on Jocastalla, jotta pysyisi selvillä kaikkien hänen
-    rakkaitten ystäviensä nimistä.
-
-    "Joko Epsom lähteellä tahi Tunbridgessä (sillä tästä tärkeästä
-    asiasta ei Jocasta ole varma) hänen armonsa tutustui ilokseen
-    erääseen nuoreen herraan, jonka keskustelu oli niin hupaista ja
-    käytös niin rakastettavaa että Jocasta kutsui tämän miellyttävän
-    nuoren keikarin vierailulle luokseen, jos tämä joskus tulisi
-    Lontooseen. Siellä oli Jocastan talo Spring Gardenissa oleva
-    hänelle avoinna. Vaikka tuo herra oli viehättävä ja epäilemättä
-    sievännäköinen, niin on Jocastalla kuitenkin niin suuri rykmentti
-    samanlaisia alati ympärillään, ettei ole mikään ihme, jos hänen
-    huomionsa tulee tasattua heidän keskensä. Ja täytyy siis myöntää,
-    vaikka tämä herra teki melkoisen vaikutuksen häneen ja liikutti
-    hänen sydäntään vähintäinkin kaksikymmentäkolme minuuttia, että
-    Jocasta oli unohtanut hänen nimensä. Hän oli tumma ja saattaa
-    olla kahdeksankolmatta vuotias. Hänen pukunsa on koruton,
-    vaikkakin kallisarvoinen. Hänellä on otsassa vasemman silmän
-    yläpuolella luomi, sininen nauha kepissä ja miekassa eikä hän
-    peitä tukkaansa peruukilla.
-
-    "Jocasta tunsi itsensä kovin imarrelluksi, kun hän näki
-    ihailijansa (sillä hän ei voi hetkeäkään epäillä, että eivät
-    kaikki, jotka hänet näkevät, ihailisi häntä) penkissä vastapäätä
-    itseään St. Jamesin kirkossa viime sunnuntaina. Ja se, miten hän
-    näytti nukahtavan saarnan aikana -- vaikka hän todennäköisesti
-    pitkien silmäripsensä takaa heitti kunnioittavan kaihoavia
-    katseita Jocastaa kohti suuresti liikutti ja huvitti Jocastaa.
-    Kirkosta tullessa raivasi herra tien hänen kantotuolinsa luo
-    ja teki komean kumarruksen, kun Jocasta istui siihen. Jocasta
-    näki herran jälkeenpäin hovissa, missä tämä osoitti mitä
-    hienostuneinta käytöstä, mutta kukaan Jocastan tutuista ei
-    tiennyt tämän nimeä. Seuraavana iltana herra oli teatterissa,
-    missä lady sivuaitiossa istuen näki hänet.
-
-    "Koko näytelmän ajan vaivasi lady aivojaan muistaakseen herran
-    nimen, joten hän ei kuullut sanaakaan kappaleesta; ja kun lady
-    ilokseen vielä kerran kohtasi tämän teatterin eteisessä, kiiruhti
-    hän herran luo ja kehoitti tätä muistamaan, että hänellä oli
-    vastaanotto kaksi kertaa viikossa ja että hän halusi nähdä tämän
-    Spring Gardenissa.
-
-    "Herra saapui tiistaina kallisarvoisessa puvussa, joka todisti
-    sekä räätälin että kantajan erinomaista aistia; ja vaikka meitä
-    oli kokonainen liuta viehättävän Jocastan ympärillä, henkilöitä,
-    jotka kuvittelivat tuntevansa joka naaman kaupungissa, ei
-    yksikään, kun Jocasta kiihkeästi uteli, voinut ilmoittaa herran
-    nimeä; Jocasta sinkautteii tiedustelujaan oikeaan ja vasempaan,
-    kun herra astui huoneeseen kumartaen niin että se olisi
-    kaunistanut herttuata.
-
-    "Jocasta otti vastaan tervehdyksen niiaten ja hymyillen niin kuin
-    vain tuo lady taitaa. Hän niiasi kaihoavana aivankuin sanoakseen:
-    'Viimeinkin olette tullut. Teitä minä olen ikävöinyt.' Ja sitten
-    hän viimeistelee uhrinsa surmaavalla katseella, joka sanoo: 'Oi,
-    Philander! Silmät on minulla vain sinua varten.' Camilla osaa
-    ehkä yhtä kauniisti niiata ja Thalestris voi ehkä näyttää melkein
-    yhtä viehättävältä; mutta tuo katse ja niiaus yhdessä kuuluvat
-    kaikista Englannin kaunottarista vain yksin Jocastalle.
-
-    "Tervetuloa Lontooseen, sir", virkkoi hän. "Teistä huomaa
-    hyvin, että tulette maalta." Hän olisi sanonut Epsomista tai
-    Tunbridgestä, jos hän olisi tarkalleen muistanut kummassa
-    paikassa hän oli kohdannut tuon vieraan, mutta ah, hänhän oli
-    unohtanut.
-
-    "Herra kertoi olleensa kaupungissa vain kolme päivää ja yhtenä
-    syynä hänen tuloonsa oli ollut halu osoittaa kunnioitustaan
-    Jocastalle.
-
-    "Jocasta sanoi, että terveysvesi ei ollut tehnyt häneen
-    sanottavampaa vaikutusta.
-
-    "Terveysvedet ovat sairaita varten", selitti herra, "ja nuoret
-    ja kauniit menevät vain saadakseen veden loistamaan. Ja kun
-    pappi luki saarnaa sunnuntaina", lisäsi hän, "ajattelin minä,
-    että teidän armonne on kuin enkeli, joka saapuu lammikolle";
-    hyväksymisen mutinalla tervehdittiin tätä huomautusta. Manilio,
-    joka on nerokas silloin kun ei hän ole korttien ääressä, oli niin
-    kiihtynyt, että hän toisti tuon lauseen.
-
-    "Jocasta oli enkeli, joka saapui lammikolle, mutta kumpaan
-    Bethesdaan? Jocasta joutui yhä enemmän ja enemmän ymmälle ja
-    näytti kuten tavallisesti viattomammalta ja yksinkertaisemmalta
-    mitä viekkaammat hänen tarkoituksensa olivat.
-
-    "Me keskustelimme", virkkoi hän, "eri nimien kirjoitustavasta
-    teidän tullessanne. On niin paljon mutkikkaita nimiä."
-
-    "Sellainen lumoojatar kuin teidän armonne tuntee kaikkien
-    salaisuuksien avaimen", virkkoi herra.
-
-    "Miten te tavaatte nimenne?" kysäisi Jocasta, tullen viimein
-    asiaan; sillä tämä pirteä keskustelu oli kestänyt paljon kauemmin
-    kuin tässä osoitetaan; sitä oli jatkunut ainakin kolmen teekupin
-    juontiajan.
-
-    "'Oh, madame', virkkoi herra, 'minä kirjoitan nimeni v:llä.' Ja
-    herra laski kuppinsa pöydälle ja teki taas komean kumarruksen ja
-    poistui huoneesta.
-
-    "Jocasta ei tämän pettymyksen jälkeen ja muukalaisen hävittyä ole
-    saanut rahtuakaan unta. Kun hänelle koituu jotain mieliharmia,
-    sairastuu hän aina varmasti ja joutuu huonolle tuulelle; ja
-    me, hänen palvelijansa kärsimme, kuten on tavallista, niin
-    kauan kuin kuningattaremme pysyy vihaisena. Voitteko Te, mr.
-    Spectator, joka tiedätte kaiken, auttaa meitä selittämään
-    hänelle tämän arvoituksen ja antamaan meille mielenrauhan? Me
-    olemme nähneet Jocastan luettelossa mr. Bertyn, mr. Smithin,
-    mr. Piken ja mr. Tylerin -- jotka saattavat olla mr. Bertie,
-    mr. Smyth, mr. Pyke ja mr. Tiler yhtähyvin. Jocasta on sanonut
-    irti vastaanottokirjansa hoitajan, miespoloisen, jolla on paljon
-    lapsia. Lukekaa tämä arvoitus, hyvä mr. Shortiace, iloksi
-    ihailijallenne --
-
-                                               Oidipokselle."
-
-
-    "Kahvila 'Vaskitorvi', Whitehall.
-
-    "Mr. Spectator!
-
-    "Minä olen kovin vähän perehtynyt tähän kaupunkiin, vaikka
-    olenkin saanut yliopistosivistystä ja vaikka olen kuluttanut
-    muutamia vuosia palvellen isänmaatani ulkomailla, missä minun
-    nimeni tunnetaan paremmin kuin kahviloissa ja St. Jamesissa.
-
-    "Kaksi vuotta sitten setäni kuoli ja jätti minulle sievoisen
-    maatiluksen Kentin kreivikunnassa; ja kun viime kesänä suruaikani
-    jälkeen olin Tunbridge Wellsissa -- ja totuushan täytyy ilmaista
-    -- etsiskellen nuorta neitoa, joka sopisi jakamaan suuren
-    kelttiläisen taloni yksinäisyyttä kanssani ja olisi ystävällinen
-    alustalaisilleni (joille nainen voi tehdä paljon enemmän hyvää
-    kuin hyväntahtoisinkaan mies), minua viehätti suuresti eräs nuori
-    nainen Lontoosta; häntä ihailivat kaikki Tunbridgessa. Kaikki
-    tuntevat Saccharissan kauneuden, ja luulenpa, mr. Spectator,
-    ettei kukaan sen paremmin kuin hän itse.
-
-    "Muistikirjani ilmoittaa minulle, että tanssin illatsuissa
-    hänen kanssaan kokonaista kaksikymmentä seitsemän kertaa. Minä
-    soitatin hänelle kahdesti viuluja. Minä pääsin monta kertaa hänen
-    asuntoonsa ja hän otti minut vastaan erikoisen huomaavaisesti, ja
-    hetken aikaa olin minä täydelleen hänen orjansa. Vasta sitten,
-    kun tein huomioita terveyslähteelle kokoontuneen seurueen
-    puheista ja kun olin läheltä tutkinut erästä, jolle kerran
-    ajattelin tehdä pyhimmän kysymyksen, minkä mies voi naiselle
-    tehdä, tulin huomanneeksi miten sopimaton hän oli maalaisherran
-    vaimoksi; tämä ihana olento oli vain sydämetön, kevytmielinen
-    kiemailija; hän leikki lemmellä, johon ei koskaan ajatellutkaan
-    vastata, ja hän olikin kykenemätön sitä tekemään. Sellaiset
-    naiset haluavat ihailua, rakkaus ei heitä liikuta. Minä en voi
-    ajatella kurjempaa olentoa kuin tämä lady on oleva kun hän tulee
-    vanhaksi ja hänen kauneutensa katoaa ja hänen ihailijansa ovat
-    hänet jättäneet ja kun ei hänellä ole ystäviä eikä uskontoa
-    lohtunaan.
-
-    "Kun liikeasiat veivät minut Lontooseen, menin viime sunnuntaina
-    St. Jamesin kirkkoon ja siellä, minua vastapäätä, istui
-    kaunottareni Tunbridgen terveyslähteiltä Hänen käytöksensä oli
-    koko jumalanpalveluksen ajan niin kiusallista, väsyttävää ja
-    mieletöntä -- hän leikki viuhkallaan ja tirkisteli silmillään
-    minua niin sopimattomasti, että minun oli pakko sulkea silmäni
-    saadakseni hänet uskomaan, etten minä häntä nähnyt; ja aina kun
-    minä aukaisin silmäni, minä näin hänen silmänsä (ne ovat kovin
-    kirkkaat) yhä minuun kiintyneinä. Minä tapasin hänet myöhemmin
-    hovissa ja teatterissa: siellä hän ei saanut rauhaa ennenkuin
-    raivasi tien väkijoukon lävitse ja puhutteli minua ja kutsui
-    minut vastaanottoonsa, joita hän pitää talossaan lähellä Ch-r-ng
-    Cr-ssia.
-
-    "Koska olin luvannut käydä hänen luonaan, pidin tietysti sanani
-    ja tapasin tuon nuoren lesken kuuden korttipöydän keskeltä
-    ihailijajoukon ympäröimänä. Tein kauneimman kumarrukseni ja menin
-    hänen luokseen; omituisen kysyvästä ilmeestä hänen kasvoillaan
-    huomasin, vaikka lady koetti peittää hämminkiään, että hän oli
-    unohtanut nimeni.
-
-    "Hänen puheensa, vaikka se olikin viekasta, sai minut
-    vakuutetuksi siitä, että olin arvannut oikein. Hän käänsi
-    keskustelun mitä naurettavimmin nimien kirjoittamistapaan;
-    ja minä vastasin hänelle kaikkein naurettavimmilla ja
-    inhoittavimmilla kohteliaisuuksilla, mitä osasin hänelle ladella.
-    Yksi, jossa vertasin häntä lammikolle saapuvaan enkeliin, taisi
-    mennä vähän liian pitkälle; en olisi sitä käyttänytkään, mutta
-    sain siihen aiheen toisesta viime sunnuntain tekstistä, jonka me
-    molemmat kuulimme, ja täytyihän minun hänelle vastata.
-
-    "Sitten hän teki kysymyksen, jonka tiesin itseäni odottavan,
-    ja tiedusteli miten kirjoitan nimeni. "Rouva", vastasin minä
-    pyörähtäen korollani, "minä kirjoitan sen y:llä." Sitten poistuin
-    hänen luotaan, ihmetellen kaupunkilaisten kevytmielisyyttä, he
-    kun niin helposti unohtavat ja tulevat ystäviksi, ja päätin hakea
-    toisaalta toveria uskolliselle lukijallenne,
-
-                                            Cymon Wyldoats'ille."
-
-    "Te, mr. Spectator, tunnette oikean nimeni, missä ei ensinkään
-    ole y-kirjainta. Mutta jos lady, jota olen nimittänyt
-    Saccharissaksi, ihmettelee, miksi en enää saavu hänen
-    teekutsuihinsa, niin ilmoitan hänelle tässä kunnioittaen syyn."
-
-Ylläoleva on vertaus, jonka kirjoittaja nyt selittää. Jocasta ei ollut
-kukaan muu kuin miss Esmond, hänen majesteettinsa hovinainen. Hän oli
-kertonut mr. Esmondille tämän pienen jutun siitä, miten hän oli jossain
-tavannut erään herran ja unohtanut tämän nimen; silloin herra, jolla
-ei ollut sellaisia pahoja tarkoituksia kuin "Cymonilla" ylläolevassa
-jutussa, antoi juuri samanlaisen vastauksen kuin ylläoleva; ja me
-olimme kaikki huvitettuja ajatellessamme, miten vähän pikkuinen miss
-Jocasta-Beatrix oli hyötynyt juonestaan ja varovaisuudestaan.
-
-"Cymon" taas oli tarkoitettu edustamaan teidän ja Beatrixin nöyrintä
-palvelijaa, tämän selityksen ja koko sepustuksen kirjoittajaa, jonka
-sepustuksen me olimme painaneet _Spectatorin_ paperille mr. Steelen
-painossa aivan samalla tavalla kuin nuo kuuluisat lehtiset painettiin;
-oikean lehden asemesta pantiin sitten tämä lehti aamiaispöydälle.
-Mss. Jocasta, joka oli kovin henkevä, ei voinut elää, ellei hän
-saanut _Spectatoria_. teensä yhteydessä; tämän valhe_Spectatorin_
-tarkoituksena oli vakuuttaa tuolle nuorelle naiselle, että hän itse oli
-kiemailija ja että "Cymon" oli kunniantuntoinen ja päättävä mies, joka
-näki kaikki hänen virheensä ja oli päättänyt iäksi katkaista kahleensa.
-
-Sillä vaikka ihan tarpeeksi jo on sanottu tästä rakkausasiasta,
--- ainakin tarpeeksi osoittamaan kirjoittajan jälkeläisille miten
-yksinkertainen rakastunut narri heidän vanha isoisänsä oli, hän, joka
-haluaisi heidän pitävän itseään kovin viisaana vanhana herrana -- niin
-ei kuitenkaan vielä ole kerrottu läheskään kaikkea, mikä koskee tätä
-asiaa; jos Esmond olisi lehdessään suonut sille niin paljon tilaa
-kuin se otti hänen ajastaan, niin hän väsyttäisi vallan näännyksiin
-sukulaisensa, ja hänellä olisi semmoinen hullutusten, tyhmyyksien,
-ilojen ja tuskain päiväkirja, jommoista ei kukaan edes vähänkin
-turhamainen mies halua jättää jälkeensä.
-
-Sillä jos Beatrix hänelle nauroi tai rohkaisi häntä, jos hymyili tai
-oli kylmä ja soi hymynsä toiselle (vaikka Beatrix oli maailmanlapsi ja
-kunnianhimoinen ja kova ja huoleton, jommoiseksi hovielämä sekä sadat
-ihailijat, jotka tulivat hänen luokseen ja jättivät hänet, näyttivät
-hänet muuttavan), niin ei Esmond kuitenkaan milloinkaan, vaikka hän
-olisi kuinka koettanut, voinut saada Beatrixia mielestään. Esmond
-ajatteli häntä, aina, sekä kotona että kotoa poissa ollessaan. Jos
-Esmond näki nimensä _Gazettessa_ tai sai sodassa vältetyksi tykin
-kuulan tahi jonkun suuremman vaaran, kuten hänelle usein tapahtui,
-hän ajatteli heti kun oli voittanut kunniaa tai välttänyt vaaran:
-"Mitä Beatrix siitä sanoo? Tuottaako tämä arvonimi tahi hengenvaara
-hänelle sellaista liikutusta taikka tuskaa, että hän tuntee suurempaa
-kiintymystä minuun?" Esmond ei voinut olla tuntematta tätä uskollista
-intohimoa sen enempää kuin hän voi estää silmiään näkemästä -- kumpikin
-tuntui olevan hänelle luonteenomaista; ja vaikka Esmond tunsi hänen
-kaikki virheensä yhtä hyvin kuin hänen pahimmat solvaajansa, ja ymmärsi
-mikä tyhmyys avioliitto olisi sellaisen naisen kanssa, se liitto ei
-koskaan olisi voinut tuottaa hänelle viikkoa pitempää onnea, niin
-siitä huolimatta tällä Kirkellä oli lumousvoima, josta ei harhautunut
-miespoloisemme voinut vapautua, ja Esmond olikin paljon pitemmän
-aikaa kuin Odysseus (toinen keski-ikäinen upseeri, joka oli paljon
-matkustellut ja ollut sodassa vieraalla maalla) tämän lumoojattaren
-taikojen lumoama ja sokaisema. Poistuako hänen luotaan? Esmond ei
-voinut poistua hänen luotaan -- kuten "Cymon" kertomuksessamme teki
-petolliselle ystävälleen -- sen enempää kuin hän voi menettää eilisen
-tajunsa. Beatrixin oli vain ojennettava kätensä ja Esmond oli palaava
-miten kaukaa tahansa; jos Beatrix vain olisi sanonut hyljänneensä
-jonkun ihailijoistaan, olisi tuo hurmaantunut poloinen varmasti alkanut
-juosta hänen äitinsä talossa toivoen pääsevänsä hänen kosijainsa
-luetteloon, vaikka miespoloinen tiesikin, että hänet seuraavalla
-viikolla voitiin hyljätä. Jos Esmond hulluttelussaan olikin Odysseuksen
-kaltainen, niin oli myös Beatrix Penelopen kaltainen siinä, että
-hänellä oli kosijajoukko ja että hän päivä päivältä ja yö yöltä purki
-sen lumon kankaan ja kiemailun verkon, joilla hän kiehtoi ja huvitti
-heitä.
-
-Osa Beatrixin kiemailua saattoi aiheutua hänen oleskelustaan hovissa,
-missä kaunis hovineito oli se valo, jonka ympärille tuhansia
-kavaljeereja leijaili; siellä hänellä oli aina ihailijapiiri
-ympärillään; nämä tunkeilivat kuuntelemaan hänen sukkeluuksiaan yhtä
-paljon kuin ihailemaan hänen kauneuttaan, ja hovissa hän puhui ja sai
-itse kuulla paljon roskaa, jommoista ei koskaan olisi voinut luulla
-Rachel Castlewoodin tyttären huulien lausuneen tai korvien kuulleen.
-Kun hovinaiset ja -herrat suorittivat palveluksiaan Windsorissa tai
-Hamptonissa, tekivät he ratsastusretkiä yhdessä -- miss Beatrix,
-puettuna ratsumiehen takkiin ja päähineeseen, ratsasti etummaisena
-hirvikoirien jäljessä ja kiiti nuolena puistoaitojen yli parvi nuoria
-miehiä kintereillään. Joskin englantilaiset ladyt olivat tähän aikaan
-maalla maailman puhtaimpia ja kainoimpia naisia, niin englantilaiset
-kaupunkilais- ja hovinaiset soivat itselleen sensijaan puheessa ja
-käytöksessä vapauksia, jotka eivät olleet siveitä eivätkä puhtaita;
-ja muutamat heistä ottivat vapauksia, joita ne, jotka enin naissukua
-rakastavat, eivät milloinkaan sille myöntäisi. Sukuni herrat,
-jotka seuraavat jälkiäni (sillä en kehoita sukuni naisia tekemään
-senlaatuisia tutkimuksia), voivat mr. Congreven ja tri Swiftin sekä
-eräiden muiden teoksista saada käsityksen aikamme keskustelusta ja
-tavoista.
-
-Englannin kaunein nainen v. 1712, jolloin Esmond palasi isänmaahansa,
-oli korkeasukuinen, vaikka totta kyllä varaton, älykäs ja hurmaava
-Beatrix Esmond, nyt kuudenkolmatta vuotias ja yhä Beatrix Esmond.
-Sadoista ihailijoistaan hän ei ollut valinnut ainoatakaan puolisokseen,
-ja ne, jotka häntä olivat kosineet, hän oli hyljännyt ja vielä useammat
-olivat luopuneet hänestä. Hänen aikanaan oli jo melkein kymmenen
-vuoden kuluessa joka vuosi tullut kaunotarsato ja tosi _aviomiehet_
-olivat sen leikanneet -- käyttääksemme maanviljelysvertausta -- ja jo
-kauan sitten kauniisti korjanneet. Hänen omat ikätoverinsa olivat jo
-vakavia äitejä; tytöt, joilla ei ollut hituistakaan hänen sulojaan
-eikä hänen älyään, olivat tehneet hyviä naimiskauppoja ja vaativat
-nyt etuoikeuksia naimattomalta naiselta, joka vielä hiljattain oli
-tehnyt heidät naurunalaiseksi ja loistanut heidät varjoon. Nuo nuoret
-kaunottaret alkoivat pitää Beatrixia vanhanapiikana ja ilkkuivat
-hänelle ja nimittivät häntä Kaarle II:n aikalaiseksi ja tiedustelivat
-eikö hänen kuvaansa ollut Hampton Courtin muotokuvakokoelmassa? Mutta
-Beatrix hallitsi yhä ainakin yhden miehen sydämessä ylväämpänä kaikkia
-noita pikku neitejä, jotka olivat nuorten miesten maljojen esineinä, ja
-Esmondin silmissä hän oli aina täydellisen ihana ja nuori.
-
-Kukapa tietää miten monet olivat vähällä saada onnen omistaa hänet tai
-pikemminkin onnistuivat välttämään tämän sireenin paulat? Ihmeellistä
-on ajatella, että hänen äitinsä oli maailman puhtain ja yksinkertaisin
-nainen ja että tämä tyttö oli hänestä syntynyt. Minä luulen tosiaankin,
-että emäntäni, joka ei sanonut ainoatakaan kovaa sanaa lapsilleen (hän
-teki sen vain yhdelle henkilölle pari kolme kertaa) oli liian hellä
-ja tyrkytti liiaksi äidillistä hoivaansa; sillä sekä hänen poikansa
-että hänen tyttärensä lensivät pois varhain, eikä heitä koskaan ensi
-lentonsa jälkeen saatu kokonaan palaamaan pesään hellän äidin syliin.
-Lady Castlewood ei tuntenut tyttärensä elämää eikä tämän tosiajatuksia
-ja kenties niin olikin parempi. Miten olisi hän voinut käsittää mitä
-tapahtui kuningattaren odotushuoneissa tai hovipöytien ääressä? Miss
-Beatrix vaati omaa päätösvaltaansa niin taipumattomasti, että hänen
-äitinsä pian myöntyi. Tuolla hovineidillä olivat omat ajoneuvonsa
-ja hän lähti ja palasi kotiin milloin halusi: hänen äitinsä oli
-yhtä voimaton häntä vastustamaan kuin johtamaan tai käskemään tai
-kehoittamaan häntä.
-
-Beatrix oli, mikäli Esmond tietää, ollut kihloissa pari kolme kertaa.
-Kun Esmond matkusti Englannista, oli hänet juuri luvattu lordi
-Ashburnhamille; ja katso, kun hän palasi, oli lordi juuri nainut lady
-Mary Butlerin, Ormondin herttuan tyttären ja lordin hienot talot ja
-kahdentoistatuhannen punnan vuotuiset tulot, joiden tähden Beatrix oli
-häntä halunnut, eivät enää olleet Beatrixin vallassa. Esmond ei voinut
-Beatrixille puhua mitään tämän liiton purkautumisesta; ja kun hän sitä
-emännältään tiedusteli, lady Castlewood ei voinut sanoa muuta kuin:
-"Älä puhu minulle siitä, Harry. Minä en voi sinulle sanoa kuinka tai
-miksi he erosivat ja minua peloittaa sitä tiedustella. Olen jo ennen
-sinulle sanonut, että voin sanoa kovin vähän hyvää Beatrix-poloisesta,
-vaikka ottaakin lukuun hänen hyvyytensä ja älynsä ja jalomielisyytensä
-ja vieläpä hänenlaisensa loistavan luonteenlaadunkin, ja minä ajattelen
-kauhulla avioliittoa, jonka hän tulee solmimaan. Hänen mielensä on
-ainoastaan kiintynyt maalliseen loistoon ja hän haluaa jotain suurta;
-ja kun hän tämän saavuttaa, väsyy hän siihen kuten kaikkeen muuhunkin.
-Taivas varjelkoon hänen puolisoaan, kuka hän sitten tuleekin olemaan!
-Mylord Ashburnham oli mitä oivallisin nuori mies, lempeä ja kuitenkin
-miehekäs, ja hänellä oli jalot luonteenominaisuudet, niin minulle on
-kerrottu ja minä olen myöskin itse siitä vähästä minkä olen hänen
-kanssaan keskustellut, saanut saman käsityksen; ja lempeä ja kestävä on
-hänen täytynyt, olla kaiken sen perusteella mitä hänen täytyi kestää.
-Mutta viimein lordi jätti hänet jonkun Beatrixin mahdottoman oikun tai
-itsevaltaisuuden tähden; ja nyt on lordi nainut nuoren naisen, joka
-tekee hänet tuhansia kertoja onnellisemmaksi kuin tyttöparkani koskaan
-olisi voinut tehdä."
-
-Mikä ikänä lienee aiheuttanut tuon kihlauksen purkautumisen (minä
-kuulin koko häväistysjutun, mutta en viitsi tässä kertoa tuota pitkää
-ja ala-arvoista kahvilalorua) niin siitä juoruttiin joka tapauksessa
-kovin paljon; ja mr. Esmond oli läsnä, kun mylord saapui kuningattaren
-syntymäpäiville morsiamensa kanssa, jolle Beatrix kosti siten, että
-näytti niin ylhäiseltä ja rakastettavalta, että tuo kaino, masentunut
-nuori lady ei voinut näyttäytyä hänen vieressään, ja lordi Ashburnham,
-joka omista syistään karttoi Beatrixia, vetäytyi pois kovin nolona
-ja kovin varhain. Nyt oli hänen ylhäisyytensä Hamiltonin herttua,
-jonka Esmond ennenkin oli nähnyt hänen seurassaan, aina miss
-Beatrixin kintereillä. Hän oli Euroopan loistavimpia herroja, joka oli
-hienostunut kirjojen, matkustelun ja parhaan seurapiirin pitkäaikaisen
-hionnan avulla; hän oli huomattu valtiomies, joka oli toiminut
-lähettiläänä kuningas Wilhelmin aikana, ja hän oli skotlantilaisen
-parlamentin etevä puhuja; sieltä käsin hän oli johtanut puoluetta,
-joka vastusti unionihallitusta; ja vaikka hän nyt oli viiden- tai
-kuudenviidettä vuotias, niin oli tuo korkeassa asemassa oleva henkilö
-niin hienostunut älyltään ja niin suosittu, että hän olisi voinut
-pyytää minkä eurooppalaisen ruhtinattaren kättä tahansa.
-
-"Haluaisitko herttuan serkuksesi?" kysäisi herra ministeri St. John
-ranskaksi kuiskaten eversti Esmondilta; "leski näyttää lohduttautuvan."
-
-Mutta palatkaamme pieneen _Spectator_-lehtiseemme ja keskusteluun,
-jonka se aiheutti. Miss Beatrix oli ensin aivan "lyöty" (kuten
-siihen aikaan sanottiin) eikä "haistanut" jutun tekijää. Esmond
-oli tosiaankin parhaansa mukaan koettanut jäljitellä Steelen
-kirjoitustapaa (toisen _Spectatorin_ toimittajan suorasanaista tyyliä
-on luullakseni mahdotonta jäljitellä) ja Dick, joka oli miehistä
-laiskin ja hyväluontoisin olisi antanut tuon palasen tulla lehteensä
-ja tulla ikuistutetuksi omana tekeleenään, mutta Esmond ei halunnut
-lähettää maailmaan niin huonossa valossa rakastamansa naisen nimeä.
-Beatrix osoitti halveksumistaan lukiessaan; ja eversti Esmond katseli
-tarkkaavasti hänen kasvojaan lukemisen aikana.
-
-"Miten tyhmäksi ystäväsi mr. Steele alkaa tulla!" huudahti miss
-Beatrix. "Epsom ja Tunbridge! Saako hän koskaan tarpeekseen Epsomista
-ja Tunbridgesta ja kavaljeereista kirkossa ja Jocastasta ja
-Lindamirasta? Miksi hän ei sano naisia Nellyksi ja Bettyksi, jotka
-nimet heidän kumminsa kasteessa heille antoivat?"
-
-"Beatrix, Beatrix!" virkkoi hänen äitinsä, "puhu vakavasti vakavista
-asioista."
-
-"Äiti luulee varmaankin kirkkokatekismuksen tulleen taivaasta", virkkoi
-Beatrix naurahtaen, "ja että jokin piispa toi sen vuorelta. Oi miten
-hirveästi minä vaivasin päätäni sillä! Mutta äiti, minullahan oli
-katolilainen kummitäti; miksi annoitte minulle sellaisen?"
-
-"Minä annoin sinulle kuningattaren nimen", vastasi hänen äitinsä
-punastuen. "Ja se on kovin sievä nimi", virkkoi eräs toinen.
-
-Beatrix jatkoi lukemistaan: "Minä kirjoitan nimeni y:llä -- sinä senkin
-lurjus", virkkoi hän kääntyen eversti Esmondiin -- "sinä olet kertonut
-minun juttuni mr. Steelelle -- tai ei; -- sinä olet kirjoittanut koko
-lehden itse saattaaksesi minut naurunalaiseksi. Häpeä toki, sir!"
-
-Esmond tunsi itsensä pikemminkin pelästyneeksi ja sanoi totuuden, joka
-kuitenkin oli pelkkää valhetta. "Minä en totisesti", virkkoi hän, "ole
-edes lukenut tämän aamuista _Spectatoria_." Sitä hän ei ollutkaan tehnyt,
-sillä tuo lehti ei ollut _Spectator,_ vaan ainoastaan valhelehti, joka
-oli asetettu sen tilalle.
-
-Beatrix jatkoi lukemistaan ja hänen kasvonsa kävivät punaisiksi, kun
-hän luki. "Ei", virkkoi hän, "sinä et ole voinut kirjoittaa tätä.
-Mr. Steele sen on tehnyt humalassa ollessaan, pelätessään hirveätä,
-sivistymätöntä vaimoaan. Kun näen naisen saavan jonkin suunnattoman
-kohteliaisuuden tai luen kiihkeän ylistyslaulun naishyveistä, niin
-olen aina varma siitä, että kapteeni ja hänen parempi puolensa ovat
-riitaantuneet edellisenä iltana ja että kapteeni on tuotu kotiin
-humalaisena tai että hänet on löydetty --"
-
-"Beatrix!" huudahti lady Castlewood.
-
-"No äiti! Älä huuda ennenkuin loukkaannut. Minä en aio sanoa mitään
-sopimatonta. Minä koetan tuottaa sinulle mahdollisimman vähän
-mielipahaa, sinä soma, hyvä äiti. Niin, ja sinun pikku Trixisi on paha
-pikku Trix ja hän jättää tekemättä kaiken sen, mikä hänen tulisi tehdä
-ja tekee kaikkea sellaista, mitä hänen ei tulisi tehdä, ja siinä on --
-no niin, minä en jatka. Niin, kyllä minä jatkan, ellet suutele minua."
-Ja tämän sanottuaan pani nuori lady syrjään lehden ja juoksi äitinsä
-luo ja hyväili tätä monenmoisin menoin ja sanoi Esmondille niin selvään
-kuin silmät soivat puhua: "Etkö _sinäkin_ haluaisi leikkiä samaa
-hauskaa leikkiä."
-
-"Kyllä, minä tekisin sen kovin mielelläni, neiti", virkkoi Esmond.
-
-"Mitä sinä tekisit?" kysyi miss Beatrix.
-
-"Sen mitä tarkoitit kun katsoit minuun niin kiehtovana" vastasi Esmond.
-
-"Mistä olisi Henry mielissään, kultaseni?" kysäisi hänen äitinsä, tuo
-hyvä olento, joka ajatteli aina vain sitä mistä me pitäisimme ja miten
-hän voisi meitä ilahduttaa.
-
-Tyttö juoksi hänen luokseen. "Oh, sinä tyhmä, hyvä äiti", virkkoi hän
-suudellen tätä uudestaan, "tästä Harry pitäisi", ja hän purskahti
-raikuvaan nauruun ja lady Castlewood punastui yhtä kainosti kuin
-kuusitoistavuotias neitonen.
-
-"Katsopas häntä, Harry", kuiskasi Beatrix juosten Esmondin luo ja
-puhuen suloisella, matalalla äänellä. "Eikö tuo punastus pue häntä?
-Eikö hän ole soma? Hän näyttää minua nuoremmalta ja on varmaan satoja
-miljoonia kertoja parempi."
-
-Esmondin hyvä emäntä poistui huoneesta ja vei punastuksensa mukanaan.
-
-"Jos me hovinaiset voisimme kasvattaa semmoisia ruusuja", jatkoi
-Beatrix naurahtaen, "niin tekisimme mitä tahansa säilyttääksemme ne. Me
-leikkaisimme niiden varret ja panisimme ne suolaveteen. Mutta sellaiset
-kukat eivät kuki Hampton Courtissa eivätkä Windsorissa, Henry." Hän
-pysähtyi hetkiseksi ja hymy hävisi hänen vaihtelevilta kasvoiltaan ja
-antoi tilaa uhkaavalle kyyneltulvalle. "Oi, miten hän on hyvä, Harry!"
-jatkoi Beatrix. "Oi, mikä pyhimys hän on! Hänen hyvyytensä peloittaa
-minua. Minä en sovi elämään hänen kanssaan. Minä luulen, että voisin
-olla parempi, jollei hän olisi niin täydellinen. Hänellä on elämässään
-ollut suuri suru ja suuri salaisuus ja hän on sitä katunut. Se ei ole
-voinut johtua isän kuolemasta -- siitä äiti puhuu vapaasti; ja äiti ei
-ole voinut rakastaa isää kovin paljoa -- vaikka kukapa tietää mitä ja
-miksi me naiset rakastamme?"
-
-"Mitä ja miksi tosiaankin!" virkkoi mr. Esmond.
-
-"Kukaan ei tiedä", jatkoi Beatrix, ottamatta tätä keskeytystä
-huomioon muuten kuin katseella, "mitä elämää äiti elää. Hän on
-ollut aamurukouksissa jo tänä aamuna. Hän viettää useita tunteja
-rukouskammiossaan; jos nyt seuraisit häntä sinne, tapaisit hänet
-rukoilemasta. Hän vaalii seutumme köyhiä -- noita hirveitä, likaisia
-köyhiä. Hän kuuntelee kappalaisen saarnat päästä päähän -- oi noita
-pitkäveteisiä saarnoja! Ja sinä ymmärrät: _on a beau dire_ [sanottakoon
-mitä tahansa]; mutta vaikka hänenlaisensa ihmiset ovat hyviä, eivät
-he koskaan sovi yhteen meidän suurmaailman ihmisten kanssa. Tuntuu
-aina siltä kuin olisi joku kolmas läsnä, silloinkin kun minä ja äiti
-olemme kahdenkesken. Hän ei voi olla aivan avomielinen miniälle, hän,
-joka aina ajattelee tulevaista maailmaa ja suojelusenkeliään, joka
-ehkä onkin hänen seurassaan. Oi, Harry, minä olen niin mustasukkainen
-tuolle suojelusenkelille"; tässä miss Beatrix keskeytti puheensa.
-"Minä tiedän, että se on väärin; mutta äidin elämä on kokonaan
-taivasta varten ja minun kokonaan -- maailmaa varten. Me emme koskaan
-voi olla oikeita ystäviä. Ja sitten äiti välittää enemmän Frankin
-pikkusormestakin kuin minusta -- minä tiedän sen; ja hän rakastaa
-sinua, sir, ihan liian paljon ja se saa minut vihaamaan sinua. Minä
-tahtoisin hänet kokonaan itselleni, mutta hän ei tahdo. Kun olin
-lapsi, hän rakasti isää (oh, miten hän saattoikaan rakastaa häntä?
-Voin muistaa isän hyvänä ja kauniina, mutta hän oli niin tyhmä,
-eikä hän kyennyt puhumaan juotuaan viiniä); senjälkeen hän rakasti
-Frankia, ja nyt ovat taivas ja papit hänen tilallaan. Kuinka minä
-olisin häntä rakastanut! Jo lapsena jouduin raivoihini, jos luulin
-hänen rakastavan muita kuin minua; mutta hän rakasti teitä kaikkia
-enemmän -- kaikkia, minä tiedän sen. Ja nyt hän puhuu uskonnon
-siunatusta lohdusta. Rakas olento! hän luulee olevansa onnellisempi,
-kun hän uskoo, kuten hänen täytyykin uskoa, että me kaikki olemme
-pahoja ja kurjia syntisiä ja että tämä maailma hyville ihmisille on
-vain _pied-à-terre_ [levähdyspaikka], jossa he viipyvät vain yhden
-yön, niinkuin mekin Walcotesta tullessamme viivymme yön synkässä,
-epämukavassa Hounslow-kievarissa leväten noilla kauheilla vuoteilla --
-oh, muistatko noita kauheita vuoteita? -- ja vaunut tulevat ja vievät
-heidät seuraavana aamuna taivaaseen."
-
-"Älä lörpöttele, Beatrix!" virkkoi mr. Esmond.
-
-"Lörpöttele --! Sinäkin Henry olet teeskentelijä vakavine ilmeinesi ja
-äreine naamoinesi. Kaikki me olemme teeskentelijöitä. Voi kuitenkin!
-Me olemme kaikki niin yksin, niin yksin, niin yksin!" virkkoi
-Beatrix-parka, ja hänen ihanasta povestaan kohosi huokaus.
-
-"Minä olen kirjoittanut joka rivin tuosta lehdestä, ystäväiseni",
-virkkoi mr. Esmond. "Sinä, Beatrix, et ole niin maailmanmielinen kuin
-luulet olevasi ja sinä olet parempi kuin me luulemme sinun olevan. Sitä
-hyvää, mikä meissä on, me epäilemme, ja onnen, joka on kädessämme, me
-heitämme pois. Sinun kunnianhimosi kannustimena on loistava avioliitto
-ja komea koti -- ja miksi? Sinä väsyt niihin saatuasi ne etkä ole sen
-onnellisempi, jos vaunuissasi on kruunu --"
-
-"Kuin jos ratsastaisit Lubinin selän takana markkinoille", virkkoi
-Beatrix. "Paljon kiitoksia, Lubin!"
-
-"Minä olen tosiaankin synkkä paimen", vastasi Esmond, punastuen,
-"ja minä tarvitsen nymfin, joka kokoaa vuoteeni ja keittää minulle
-vesivelliä. No niin, kyllä Jack Lockwood voi sen tehdä. Hän kantoi
-minut hartioillaan tykkientulesta ja hoiti minua sairaana ollessani
-hellemmin kuin ehkä rakkaus milloinkaan -- vain hyvän palkan ja
-vaatteitteni ja matkalaukkuni sisällyksen toivosta. Miten kauan Jaakob
-palveli Raakelin vuoksi?"
-
-"Äidinkö vuoksi?" kysyi Beatrix. "Haluaako teidän kunnianarvoisuutenne
-äitiä, jotta minulla olisi onni sanoa teitä isäksi?"
-
-Esmond punastui taas. "Minä puhuin siitä Raakelista, jota eräs
-paimen kosi viisituhatta vuotta sitten; silloin paimenet olivat
-elinvoimaisempia kuin nykyjään. Ja minä tarkoitin, että kun sinut ensi
-kerran näin eromme jälkeen -- olit silloin vain lapsi --"
-
-"Ja panin jalkaani parhaat sukkani kiehtoakseni sinut, minä muistan,
-sir --"
-
-"Minun sydämeni, semmoisena kuin se oli, on ollut sinun siitä lähtien,
-enkä välittänyt kenestäkään muusta naisesta. Se vähäinen maine, minkä
-olen itselleni hankkinut, oli tarkoitettu vain sinua miellyttämään; se
-ei tosiaankaan ole paljon, ja luulen, että sadat narrit armeijassamme
-ovat ansainneet ja saaneet juuri yhtä paljon. Oliko synkän, vanhan
-Castlewoodin ilmassa jotain, joka teki meidät kaikki synkiksi ja
-tyytymättömiksi ja yksinäisiksi sen kuluneen vanhan katon alla?
-Yksinäisiä me kaikki olimme, vaikka olisimme olleet yhdessäkin, ja
-vaikka näytimme toisiimme liittyneiltä, niin tuntui kuitenkin kuin
-kullakin olisi omat suunnitelmansa, kun istuimme pöydän ääressä."
-
-"Tuo rakas, synkkä vanha koti!" huudahti Beatrix. -- "Äidillä ei
-koskaan ole ollut voimaa palata sinne sen jälkeen kuin sieltä lähdimme
-kun -- olkoonpa siitä miten monta vuotta tahansa." Ja Beatrix
-pudisti kiharansa otsaltaan ja katsahti siron olkansa yli mahtavana,
-kuvastimeen aivankuin sanoakseen: "Aika, minä en pelkää sinua."
-
-"Niin", virkkoi Esmond, joka, kuten Beatrix myönsikin, osasi usein
-lukea hänen ajatuksiaan. "Sinä voit vielä katsoa kuvastimeen ja se
-totuus, minkä se sinulle sanoo, tuottaa sinulle vain iloa. Mutta
-arvaapa nyt, mitä minä mietin! Minä olen ajatellut pyytää Frankilta
-itselleni Virginian tilusta, jonka kuningas Kaarle antoi isoisällemme.
-(Beatrix teki mahtavan kumarruksen, aivankuin sanoakseen: 'Meidän
-isoisällemme tosiaankin! Paljon kiitoksia, herra äpärä!') Niin,
-minä tiedän, että sinä ajattelet kilpeni tahraa ja sitähän minäkin
-ajattelen. Tässä maassa ei mies voi sitä puhdistaa -- paitsi jollei hän
-kanna sitä kuninkaan vaakunan suojassa, mikä on kovin kunnioitettava
-puku; minä siis aion vetäytyä noille eteläisille tiluksille, missä
-rakennan itselleni intiaanimajan metsiin, ja jos tulen seurankipeäksi,
-voin ottaa itselleni intiaanivaimon toveriksi. Me lähetämme teidän
-armollenne turkiksia talveksi, ja kun te tulette vanhaksi, pidämme
-teidät tupakassa. Minä en ole tarpeeksi vikkelä tai tarpeeksi suuri
-roisto -- kumpikohan lienen -- Vanhassa Maailmassa elääkseni. Ehkä
-luon itselleni aseman Uudessa, joka ei ole niin täynnä, ja pystytän
-perheen siellä. Kun sinä itse olet äiti ja ylhäinen lady, niin kenties
-lähetän sinulle jonakuna päivänä tiluksiltani pienen barbaarin, joka on
-puoliksi Esmond ja puoliksi Mohock-intiaani; ja sinä olet hänelle hyvä
-hänen isänsä tähden, joka joka tapauksessa oli sinun sukulaisesi ja
-jota sinä pikkuisen rakastit."
-
-"Mitä hullutuksia sinä puhut, Harry!" virkkoi miss Beatrix tuijottaen
-silmät suurina.
-
-"Se on totista totta", virkkoi Esmond. Ja tuo suunnitelma oli
-tosiaankin kovin usein kangastellut hänen mielessään viime aikoina
-ja erittäinkin hänen kotiin paluunsa jälkeen, jolloin hän näki miten
-toivotonta ja hänelle itselleen alentavaa hänen intohimonsa oli.
-"Niin", virkkoi hän sitten, "minä olen koettanut jo kuutisen kertaa,
-ja minä voin kestää sinun luotasi poissaolon vallan hyvin, mutta sinun
-luonasi oleminen on sietämätöntä (miss Beatrix teki jälleen syvän
-kumarruksen) ja minä menen. Minulla on tarpeeksi rahaa kirvesten ja
-pyssyjen ostoon miehilleni ja helmien ja kankaiden ostoon villeille; ja
-minä menen heidän luokseen elämään."
-
-"_Mon ami_" [Ystäväni], virkkoi Beatrix varsin lempeästi ja tarttui
-Esmondin käteen kovin säälivän näköisenä. "Sinä et voi ajatella,
-että meidän asemassamme mikään enempi kuin nykyinen ystävyytemme on
-mahdollista. Sinä olet vanhempi veljemme; sellaisena me sinua pidämme
-ja säälimme sinun onnettomuuttasi, mutta emme sinua senvuoksi moiti.
-Niin, sinä olisit tarpeeksi vanha ja vakava meidän isäksemme. Minä
-olen aina pitänyt sinua satavuotiaana, Harry, juhlallisen naamasi ja
-vakavuutesi vuoksi. Minä tunnen sisaren tunteita sinua kohtaan enkä
-muuta voi. Eikö se riitä, sir?" Ja Beatrix toi kasvonsa aivan lähelle
-Esmondin kasvoja -- kuka tietää missä tarkoituksessa?
-
-"Se on liikaakin", virkkoi Esmond kääntyen toisaalle. "Minä en voi
-kestää tätä elämää ja minä jätän sen. Mutta luultavasti minä kuitenkin
-viivyn niin kauan, että sinä olet naimisissa ja sitten minä lastaan
-laivan ja annan sille nimen Beatrix ja sanon teille kaikille --"
-
-Tässä palvelija sysäsi oven auki ja ilmoitti hänen ylhäisyytensä
-Hamiltonin herttuan; ja Esmond peräytyi päästäen huuliltaan jotain
-manauksen tapaista, kun tuo aatelismies saapui näyttäen loistavalta
-tähtineen ja vihreine ritarinauhoineen. Hän soi mr. Esmondille juuri
-yhtä armollisen kumarruksen kuin hän olisi suonut lakeijalle, joka
-toi hänelle istuimen tai otti hänen hattunsa, ja istuutui Beatrixin
-viereen, kun eversti poistui huoneesta hirtehisen ilme kasvoillaan.
-
-Esmondin emäntä oli vastakkaisessa huoneessa alhaalla, kun tämä saapui
-alakertaan. Lady kohtasi usein Esmondin, kun tämä saapui Beatrixin
-luota, ja hän viittasi Esmondin huoneeseen.
-
-"Onko hän kertonut sinulle, Harry?" kysyi lady Castlewood.
-
-"Hän on ollut kovin avomielinen -- kovin avomielinen", vastasi Esmond.
-
-"Mutta -- mutta sen, mitä tulee tapahtumaan?"
-
-"Mitä tulee tapahtumaan?" virkkoi Esmond tykyttäviä sydämin.
-
-"Hänen ylhäisyytensä Hamiltonin herttua on kosinut Beatrixia", virkkoi
-mylady. "Hän teki tarjouksensa eilen. He menevät naimisiin heti kun
-suruaika on lopussa; ja sinä olet kuullut, että hänen ylhäisyytensä
-on määrätty lähettilääksi Pariisiin ja lähettilään rouva menee hänen
-mukanaan."
-
-
-
-IV luku.
-
-BEATRIXIN UUSI KOSIJA.
-
-Gentlemanni, jonka Beatrix oli valinnut, oli totta kyllä kaksikymmentä
-vuotta vanhempi everstiä, jota Beatrix oli moittinut liian vanhaksi;
-mutta Esmond oli vain nimetön seikkailija ja tämä toinen Skotlannin
-arvokkain herttua, jolla oli oikeuksia vieläkin korkeampaan arvonimeen.
-Hänen ylhäisyydellään Hamiltonin herttualla oli kaikki jalosukuiselle
-miehelle kuuluvat ansiot ja hänellä oli ollut aikaa tehdä sivistyksensä
-täydelliseksi, sillä hän oli lähes viisikymmenvuotias, kun miss
-Beatrix valitsi hänet sulhasekseen. Hamiltonin herttua, silloinen
-Arranin jaarli, oli saanut kasvatuksensa Skotlannin kuuluisassa
-Glasgowin yliopistossa, ja Lontooseen tultuaan hänestä tuli Kaarle II:n
-suuri suosikki; kuningas teki hänestä uskotuimman ritarinsa ja määräsi
-hänet myöhemmin lähettilääksi Ranskan kuninkaan luo, jonka alaisena
-jaarli palveli hänen majesteettinsa adjutanttina kahdella sotaretkellä;
-hän oli Englannista poissa tässä toimessaan, kun kuningas Kaarle kuoli.
-
-Kuningas Jaakko jatkoi lordin ylentämistä -- lordista tehtiin Puvuston
-yliritari ja kuninkaallisen ratsurykmentin eversti; ja lordi liittyi
-läheisesti kuningas Jaakkoon ja hän oli niitä harvoja, jotka eivät
-koskaan poistuneet tuon onnettoman monarkin luota, ennenkuin hän lähti
-Englannista; ja silloin -- nimittäin v. 1688 -- lordi myöskin tuli
-eversti Francis Esmondin ystäväksi, jota ystävyyttä aina vähemmässä tai
-suuremmassa määrin on ylläpidetty näiden kahden perheen välillä.
-
-Jaarli ihaili aina suuresti kuningas Wilhelmiä, mutta hän ei koskaan
-voinut antaa tälle uskollisuudenvalaansa; jaarli otti osaa useihin
-suuren kuningasvainajan hallitessa tehtyihin salaliittoihin, mitkä aina
-päättyivät salaliittoa laisten tappioon, mutta tavallisesti kuningas
-jalomielisyydessään antoi heille anteeksi. Lordi Arran oli kahdesti
-vankina Towerissa kuningas Wilhelmin hallitessa. Hänelle tarjottiin
-vapaus, jos hän antaisi lupauksen olla toimimatta kuningas Wilhelmia
-vastaan. Silloin lordi virkkoi rohkeasti, että hän ei halunnut antaa
-sanaansa, koska "hän oli varma, ettei hän voinut sitä pitää"; siitä
-huolimatta hänet vapautettiin molemmilla kerroilla ilman minkäänlaista
-kuulustelua, ja kuningas kantoi tälle jalolle vihamiehelleen niin
-vähän kaunaa, että kun lordin äiti, Hamiltonin herttuatar, puolisonsa
-kuollessa vapaaehtoisesti kieltäytyi oikeuksistaan, tehtiin jaarlista
-Loossa v. 1690 kirjoitetun valtakirjan nojalla Hamiltonin herttua,
-Clydesdalen markiisi ja Arranin jaarli, jolloin edellinen ylennys
-vahvistettiin. Hänen ylhäisyytensä vannoi edustajavalan ja otti
-istuimen Skotlannin parlamentissa v. 1700; hän tuli siellä kuuluisaksi
-isänmaallisuudestaan ja kaunopuheliaisuudestaan, erittäinkin
-unionilaista johtuneissa väittelyissä. Tätä lakia herttua Hamilton
-vastusti koko mahdillaan, vaikka hän ei mennytkään niin pitkälle kuin
-skotlantilainen ylimystö, joka vastusti sitä asevoimin. Sanotaan hänen
-yht'äkkiä luopuneen vastustuksestaan ja sen johtuneen kuninkaalta St.
-Germainista saapuneista kirjeistä; alamaisuusvalansa nojalla kuningas
-kielsi häntä vastustamasta sisartaan kuningatarta tässä asiassa; ja
-herttua, joka aina koetti auttaa kuningasta palaamaan kuningaskuntaansa
-saamalla sovinnon aikaan hänen majesteettinsa ja kuningatar Annan
-välille, ja kun hän kaikessa vastusti kuninkaan saapumista asevoimin
-ja ranskalaisin joukoin, luopui vastustuksestaan ja pysyi Skotlannista
-poissa sen ajan, jolloin Chevalier de St. Georgen Dunckerquesta lähtöä
-suunniteltiin, ja vietti aikaansa Englannissa suurella tiluksellaan
-Staffordshiressä.
-
-Kun whigit v. 1710 saivat potkut, alkoi kuningatar osoittaa hänen
-ylhäisyydelleen suosiotaan mitä suurimmassa määrässä. Lordista tehtiin
-Brandonin herttua ja Duttonin parooni Englannissa. Kun kuningas Jaakko
-II jo oli antanut hänelle Ohdakeritarimerkin, hänen ylhäisyytensä
-ylennettiin nyt Sukkanauhan ritariksi -- joka oli niin suuri ja
-loistava kunnianosoitus, ettei yksikään alamainen vielä ennen ollut
-kantanut noita molempia kunniamerkkejä. Kun tästä poikkeuksesta
-huomautettiin hänen majesteetilleen, suvaitsi tämä sanoa: "Sellaisella
-alamaisella kuin Hamiltonin herttualla on ensimmäinen oikeus kaikkiin
-kunnianosoituksiin, joita kruunattu pää voi antaa. Tämän jälkeen kannan
-itsekin molempia ritarimerkkejä."
-
-Windsorissa lokakuussa 1712 pidetyissä juhlallisuuksissa herttua ja
-muut ritarit, joihin myös kuului valtiovarainministeri, Oxfordin ja
-Mortimerin vastanimitetty jaarli, lyötiin ritareiksi; ja muutamia
-päiviä jälkeenpäin määrättiin hänen ylhäisyytensä ylimääräiseksi
-lähettilääksi Ranskaan ja hänen ajoneuvonsa, hopea-astiansa ja
-livreansa, mitkä olivat kaikkein ylellisintä lajia, tilattiin sekä
-hänen ylhäisyydelleen lähettiläälle että hänen ylhäisyydelleen
-lähettilään rouvalle, jonka tuli häntä seurata. Beatrixin vaakuna oli
-jo asetettu vaunuihin ja hänen veljensä piti kiiruhtaa määrätyksi
-päiväksi kotiin luovuttamaan hänet sulhaselle.
-
-Lordi oli leskimies, sillä v. 1698 hän oli nainut Elisabethin,
-lordi Gerardin tyttären, ja avioliitto toi suuria kiinteimistöjä
-Hamilton-suvulle; ja nämä kiinteimistöt aiheuttivat osaksi sen riidan,
-josta herttuan kuolema johtui.
-
-Ei ole olemassa tuskaa, jota ei voisi kestää, hampaan menetyksestä aina
-rakastetun menetykseen asti. Pelko on paljon julmempaa kuin varmuus; ja
-me turrutamme itsemme tuota pahaa kärsimään, kun emme voi sitä auttaa,
-tai poistamme kiusankappaleen ja pureskelemme kannikkaamme toisella
-leukapielellä. Eversti Esmond tunsi varmaankin mielensä keventyneen,
-kun herttuallinen kuusivaljakko tuli ja pyyhkäisi hänen lumoojansa
-pois hänen tavoiteltavistaan ja asetti tämän korkeampaan ilmapiiriin.
-Samoin kuin olette nähneet nymfin oopperakoneistoni avulla nousevan
-pilviin sen kappaleen lopussa, jossa Mars, Baccus ja Apollo ja koko
-Olympon jumalseurue ovat koolla, ja visertävän viimeistä lauluaan
-jumalattarena, samoin luulen myös meidän kaikkien kohdelleen jumalaista
-Beatrixia erikoisen kunnioittavasti, kun tämä tavaton ylennys tapahtui
-Esmondin perheessä -- tuo nenäkäs pikku kaunotar kantoi päätään
-mahtavasti kenossa ja omaksui erinäisen koskemattomuuden sävyn, jolle
-kaikki hänen ystävänsä mielihyvällä kumarsivat.
-
-Eräs eversti Esmondin vanhoista armeija-ystävistä, kelpo Tom Trett,
-joka oli myynyt komppaniansa, nainut ja alkanut harjoittaa kauppaa
-Lontoossa, oli pitkän aikaa lohduttoman synkkämielinen, vaikka
-hän asui kauniissa talossa joen rannalla ja näytti tekevän suuria
-kauppoja. Viimein huomasi Esmond ystävänsä nimen _Gazettessa_
-vararikon yhteydessä; ja viikko tämän jälkeen ilmestyi vararikkoinen
-mr. Esmondin asuntoon ilosta loistavin kasvoin ja yhtä hyväntuulisena
-ja huolettomana kuin silloin, kun hän oli purjehtinut kymmenen
-vuotta aikaisemmin Southamptonista Vigo-retkelle. "Tämä vararikko",
-virkkoi Tom, "on uhkaavana riippunut pääni päällä kolme vuotta.
-Se ajatus on riistänyt minulta unen; olen katsahtanut Polly-paran
-kasvoja viereisellä tyynyllä ja sitten pöydällä olevaa partaveistäni
-ja ajatellut lopettaa itseni ja antaa suruilleni matkapassin. Mutta
-nyt olemme tehneet vararikon; Tom Trett maksaa niin monta shillinkiä
-punnasta kuin hän saa irti; hänen vaimollaan on Fulhamissa pieni
-mökki ja tämän omaisuus on erotettu pesästä. Nyt en minä pelkää
-kaupunginvoutia enkä velkojaa ja viimeiset kuusi yötä olen nukkunut
-rauhallisesti." Niinpä kelpo Tom siis kyyristäytyi hyveriekaleittensa
-sekaan ja nukahti, kun Fortuna puisteli siipiään ja lensi hänen luotaan.
-
-Esmond ei maininnut ystävälleen Tomille, miten tarkoin tämä kertomus
-sopi Esmondiin itseensä; mutta hän nauroi sille ja käytti sitä
-hyväkseen, ja koska hän jo oli päättänyt tilinsä tässä rakkausasiassa,
-niin hän päätti näyttää iloista naamaa tehtyään vararikon. Beatrix oli
-ehkä hieman loukkaantunut hänen iloisuudestaan. "Näinkö sinä, sir, otat
-vastaan ilmoituksen onnettomuudestasi", virkkoi hän; "hymyillenkö sinä
-tulet minun eteeni aivankuin olisit iloinen, että olet päässyt minusta."
-
-Esmond ei tahtonut luopua hyvästä tuulestaan, vaan kertoi hänelle
-tuon jutun Tom Trettistä ja tämän vararikosta. "Minä olen kuroitellut
-muurilla olevia viinirypäleitä", virkkoi hän; "ja menetin
-kärsivällisyyteni kun en ylettynyt niihin; oliko se mikään ihme? Nyt ne
-ovat poissa ja toisen omia -- nöyrintä palvelijaasi pitempi mies on ne
-saanut." Ja eversti teki serkulleen syvän kumarruksen.
-
-"Pitempi mies, serkku Esmond!" virkkoi Beatrix. "Reima mies olisi
-kiivennyt muurille ja anastanut ne. Rohkea mies olisi taistellut niistä
-eikä suu auki töllistellyt niitä."
-
-"Herttuan ei tarvitse muuta kuin suu auki töllistellä ja ne putoavat
-hänen suuhunsa", virkkoi Esmond ja teki taas syvän kumarruksen.
-
-"Niin, sir", virkkoi Beatrix, "herttua _on_ pitempi mies; kuin
-sinä. Ja miksi en olisi kiitollinen sellaiselle miehelle kuin hänen
-ylhäisyytensä, joka antaa minulle sydämensä ja suuren nimensä? Hän
-kunnioittaa minua suurella lahjalla. Minä tiedän, että se on vain
-sopimus meidän välillämme -- ja minä hyväksyn sen ja teen kaikkeni
-suorittaakseni oman osani siitä. Huokailemisesta ja kuhertelusta ei
-tule mitään hänen ylhäisyytensä, iässä olevan aatelismiehen ja tytön
-välillä, jolla on kovin vähän sellaista hempeyttä luonteessaan. Miksi
-en myöntäisi, että olen kunnianhimoinen, Harry Esmond? Ja jos ei
-kunnianhimo ole miehessä synti, niin miksi ei myös nainen saa himoita
-kunniaa? Tahdon olla avomielinen sinulle, Harry ja sanoa, että jos et
-olisi ryöminyt polvillasi ja ollut niin nöyrä, niin olisi sinulla ollut
-parempi menestys minuun nähden. Minunlaiseni nainen, serkku, voitetaan
-urhoollisuudella eikä huokauksilla ja surullisella naamalla. Koko ajan,
-kun sinä palvelet minua ja laulat minulle ylistyslauluja, minä tiedän
-hyvin, että en ole jumalatar ja väsyn tuohon suitsutukseen. Niin olisit
-sinäkin väsynyt jumalattareesi -- sitten kun häntä olisi sanottu mrs.
-Esmondiksi ja hän olisi tullut vihaiseksi siksi, että ei hänellä ole
-tarpeeksi neularahaa ja että hänen täytyy aina kulkea vanhassa puvussa.
-Niin serkku, jumalatar, jolla on aamumyssy päässä ja jonka itse täytyy
-keittää miehensä velli, lakkaa olemasta jumalainen, se on varma.
-Minä olisin ollut oikukas ja riitainen ja maailman kaikista ylpeistä
-olioista mr. Esmond on kaikkein ylpein, saanhan sen hänelle sanoa. Sinä
-et milloinkaan kiivastu, mutta minä luulen, ettet sinä myöskään voi
-milloinkaan antaa anteeksi. Jos sinä olisit ollut suuri mies, niin ehkä
-olisit ollut iloinenkin. Mutta kun et sinä ole mikään, sir, niin olet
-liian suuri mies minulle; minä pelkään sinua, serkku -- siinä se on. Ja
-niinä en halua palvella sinua jumalana, ja sinä taas et ole onnellinen
-muiden kuin sellaisen naisen kanssa, joka sen tekee. Niin, kun minä
-olisin tullut omaksesi, olisit vihan puuskaan jouduttuasi jonakuna yönä
-pannut tyynyn suuni eteen ja tukehuttanut minut samoin kuin se musta
-mies tekee naiselle siinä näytelmässä, joka on sinun lempikappaleitasi.
-Mikä sen naikkosen nimi taas onkaan? -- Desdemona. Sen sinä olisit
-tehnyt, sinä pikkuinen musta Othello!"
-
-"Niin luulen minäkin, Beatrix", vastasi eversti.
-
-"Mutta sellaista loppua en minä tahdo. Minä tahdon elää sadan vuoden
-vanhaksi ja olla kymmenessä tuhannessa juhlassa ja tanssiaisissa ja
-pelata korttia joka ilta elämässäni vuoteen kahdeksaantoistasataan
-asti. Ja minä tahdon olla joka paikassa ensimmäinen, sir; ja minä
-pidän imarteluista ja kohteliaisuuksista, ja niitä en saa sinulta;
-ja minä haluan nauraa, sir, ja haluaisinpa tietää kuka voisi nauraa
-_sinun_ synkälle naamallesi? Ja minä pidän kuusivaljakosta ja
-kahdeksanvaljakosta ja timanteista, ja minä tahdon uuden puvun joka
-viikko ja pidän siitä, että ihmiset sanovat: 'tuo on herttuatar
--- miten somalta hänen armonsa näyttää -- tehkää tietä madame
-l'Ambassadrice d'Angleterre'lle [Englannin lähettilään rouvalle] --
-kutsukaa hänen armonsa palvelijoita' -- sellaisesta minä pidän. Mutta
-sinä taas tahdot naisen tuomaan tohvelisi ja yömyssysi ja istumaan
-jalkaisi juuressa ja huutamaan 'O caro! O bravo!' kun sinä luet
-Shakespeare'iäsi ja Miltoniasi ja muuta hölynpölyä. Äiti olisi sopinut
-sinun vaimoksesi, jos sinä olisit ollut vähän vanhempi; vaikka kyllä
-sinä silti näytät kymmenen vuotta häntä vanhemmalta -- niin näytät,
-sinä synkkänaamainen, sinipartainen pikku äijä. Te olisitte yhdessä
-istuneet kuten Darby ja Joan ja imarrelleet toisianne ja nokkineet ja
-kuherrelleet kuin vanha kyyhkyspari orrella. Minä tarvitsen siipeni ja
-tahdon niitä käyttää, sir." Ja Beatrix levitti kauniit käsivartensa
-aivankuin hän tosiaankin olisi voinut lentää niinkuin kaunis 'Gawrie',
-johon sadun mies oli rakastunut.
-
-"Ja mitä sanoo sinun Peter Wilkensisi lennostasi?" kysäisi Esmond, joka
-ei milloinkaan ihaillut tätä ihanaa olentoa enemmän kuin silloin, kun
-tämä vastusti häntä ja nauroi hänelle.
-
-"Herttuatar tietää hyvin asemansa", vastasi Beatrix naurahtaen.
-"Minullahan onkin jo valmiina poika, joka jo on kolmekymmenvuotias
-(mylord Arran) ja neljä tytärtä. Kylläpä ne riitelevät ja ovat
-vihaisia, kun minä valtaan pöydän pään. Mutta minä en anna heidän
-olla vihaisia enempää kuin kuukauden; sen jälkeen he tulevat kaikki
-minua rakastamaan, lordi Arran myös sekä kaikki hänen ylhäisyytensä
-skotlantilaiset vasallit ja alamaiset Skotlannin ylängöiltä. Minä
-olen sen päättänyt, ja kun minä saan jotain päähäni, niin minä ajan
-sen myös läpi. Hänen ylhäisyytensä on Euroopan arvokkain herra ja
-minä koetan tehdä hänet onnelliseksi; ja kun kuningas tulee takaisin,
-niin voit olla varma minun suojeluksestani, serkku Esmond -- sillä
-kuningas tahtoo tulla takaisin ja tulee varmasti ja minä tuon hänet
-Versailles'sta vaikkapa, krinoliinini alla."
-
-"Minä toivon, että asemasi tekee sinut onnelliseksi, Beatrix", virkkoi
-Esmond huokaisten. "Ja tahdothan sinä yhä olla Beatrix, kunnes sinusta
-tulee hänen armonsa herttuatar? Sitten teen teidän armollenne kaikkein
-syvimmän kumarrukseni."
-
-"Nämä huokaukset ja iva ovat tarpeettomia, serkku", sanoi Beatrix.
-"Minä otan vastaan herttuan suuren hyvyyden kiitollisena -- niin,
-kiitollisena juuri, ja minä kannan hänen arvoaan soveliaasti. Minä
-en väitä, että hän on liikuttanut sydäntäni; mutta olen hänelle
-kiitollinen, kuuliainen ja ihaileva. Sen enempää en ole hänelle
-luvannutkaan, ja siihen hänen jalo sydämensä tyytyy. Olen kertonut
-hänelle kaiken -- vieläpä tuosta miespoloisestakin, jonka kanssa olin
-kihloissa ja jota en voinut rakastaa; ja olin iloinen kun sain antaa
-tälle takaisin lupauksensa, ja hypähdin ilosta kun tämä vapautti minut
-lupauksestani. Minä olen kahdenkymmenenviiden vuoden vanha --"
-
-"Kahdenkymmenenkuuden, ystäväiseni", virkkoi Esmond.
-
-"Kahdenkymmenenviiden, sir, -- minä haluan olla kahdenkymmenenviiden;
-ja kahdeksaan vuoteen ei ainutkaan mies ole sytyttänyt sydäntäni; niin,
-sinä teit sen kerran, Harry, vähäksi aikaa, kun tulit kotiin Lillen
-taistelun jälkeen ja olit taistellut tuon Mohun-murhaajan kanssa ja
-pelastanut Frankin hengen. Minä luulin, että voisin sinusta pitää;
-ja äiti rukoili minua polvillaan ja minä rakastin -- yhden päivän.
-Mutta sitten tuo vanha jää hyydytti minut, Henry, ja minä aloin taas
-pelätä sinua ja surumielisyyttäsi; ja minä olin iloinen, kun menit
-pois, ja menin kihloihin lordi Ashburnhamin kanssa, jotta ei minun
-enää tarvitsisi kuulla sinusta -- siinä syy. Sinä olet jotenkin liian
-hyvä minulle. Minä en voisi tehdä sinua onnelliseksi ja sydämeni
-särkyisi, kun koettaisin sinua rakastaa enkä voisi. Mutta jos olisit
-minua pyytänyt silloin kun annoin sinulle miekan, niin sinä olisit
-minut saanut, sir; ja nyt olisimme molemmat onnettomia. Minä puhuin
-tuon tyhmän lordin kanssa koko illan vain kiusatakseni sinua ja äitiä,
-ja onnistuinhan kai siinä? Miten avomielisesti voimmekaan puhua näistä
-asioista. Tuntuu kuin siitä olisi tuhannen vuotta, ja vaikka istumme
-tässä aivan samassa huoneessa, meidän välillämme on suuri muuri. Rakas,
-hyvä, uskollinen, synkkä vanha serkkuni! Nyt voin sinusta pitää ja
-ihaillakin sinua, sir, ja sanoa, että sinä olet urhoollinen ja kovin
-hyvä ja kovin vilpitön ja kovin hieno herra huolimatta -- huolimatta
-pienestä syntymäonnettomuudestasi", virkkoi Beatrix heilutellen
-viekasta päätään.
-
-"Ja nyt, sir", virkkoi Beatrix niiaten, "emme saa enää puhua muulloin
-kuin äidin läsnäollessa tai kun herttua on luonamme, sillä hän ei pidä
-sinusta hituistakaan ja on yhtä mustasukkainen kuin se musta mies
-lempinäytelmässäsi."
-
-Vaikka juuri näiden sanojen ystävällisyys haavoitti mr. Esmondia
-kaikkein kipeimmin, ei hän antanut loukkauksen ilmetä olennossaan
-(kuten Beatrix myöhemmin myönsi), vaan hän virkkoi hilliten itseään
-täydellisesti ja rauhallisesti hymyillen: "Tämä haastattelu, ystäväni,
-ei saa vielä loppua, ennenkuin olen sanonut viimeisen sanani. Kas,
-tuolla tulee äitisi (hän saapuikin tässä suloinen huolestunut ilmeensä
-kasvoillaan, ja Esmond meni ja suuteli hänen kättään kunnioittavasti).
-Armas ladyni voi myös kuulla viimeiset sanani, jotka eivät ole mitään
-salaisuuksia ja jotka ovat ainoastaan jäähyväissiunauksia, joita seuraa
-morsiuslahja eräältä vanhalta herralta, joka on holhoojasi -- sillä
-minusta tuntuu kuin olisin koko perheen holhooja ja kovin, kovin vanha
-mies, joka sopisi teidän kaikkien isoisäksi, -- ja sellaisena pyydän
-antaa hänen armolleen herttuattarelle morsiuslahjani. Morsiuslahjani
-ovat ne timantit, jotka isäni leski minulle testamenttasi. Aioin
-antaa ne Beatrixille vuosi sitten; mutta ne ovat kyllin kelvolliset
-herttuattarellekin, vaikka eivät olekaan kyllin kirkkaat maailman
-kauneimmalle naiselle." Ja Esmond otti taskustaan lippaan, jossa
-jalokivet olivat ja ojensi ne serkulleen.
-
-Beatrix huudahti ihastuksesta, sillä nuo jalokivet olivat tosiaankin
-kovin kauniit ja kallisarvoiset; ja seuraavassa tuokiossa oli kaulakoru
-siinä, missä Belindan risti on mr. Popen ihailtavassa runoelmassa,
-ja kimalteli Englannin kaikkein valkeimmalla ja jalomuotoisimmalla
-kaulalla.
-
-Tyttö joutui niin suuren ihastuksen valtaan, kun hän sai nämä korut,
-että hän ensin juoksi kuvastimen ääreen ja tutki niiden tehoa tuolla
-ihanalla kaulalla ja juoksi juuri takaisin käsivarret ojennettuina,
-sillä Beatrix nähtävästi aikoi maksaa serkulleen palkkion, minkä tämä
-epäilemättä olisi mielellään ottanut hänen ruusuisilta huuliltaan,
-mutta samassa aukeni ovi ja hänen ylhäisyytensä sulhanen ilmoitettiin.
-
-Herttua katsoi kovin vihaisesti mr. Esmondiin, jolle hän kyllä teki
-kovin syvän kumarruksen ja suuteli molempain ladyjen kättä mitä
-mutkikkaimmin menoin. Hän oli tullut kantotuolissaan lähellä olevasta
-palatsista ja kantoi Sukkanauhan- ja Ohdakeritarikunnan merkkejään.
-
-"Katsokaa, mylord herttua", virkkoi Beatrix mennen hänen luokseen ja
-näyttäen hänelle rinnallaan olevat timantit.
-
-"Timantteja", virkkoi hänen ylhäisyytensä. "Hm! ne ovat sieviä."
-
-"Ne ovat minun morsiuslahjani", virkkoi Beatrix.
-
-"Hänen majesteetiltaanko?" kysäisi herttua. "Kuningatar on kovin hyvä."
-
-"Serkultani Henryltä -- meidän Henry-serkultamme!" huudahtivat molemmat
-ladyt yht'aikaa.
-
-"Minulla ei ole kunnia tuntea sitä herraa. Luulin, ettei lordi
-Castlewoodilla ollut veljeä ja ettei teidän armonne puolellakaan ollut
-miespuolisia sukulaisia."
-
-"Meidän serkultamme, eversti Henry Esmondilta, mylord", virkkoi Beatrix
-ja tarttui urheasti everstin käteen -- "jonka isämme jätti meidän
-holhoojaksemme ja joka satoja kertoja on osoittanut rakkauttaan ja
-ystävyyttään perhettämme kohtaan."
-
-"Hamiltonin herttuatar ei ota vastaan timantteja muilta kuin
-puolisoltaan, madame", virkkoi herttua; "saanko pyytää teitä
-palauttamaan nämä mr. Esmondille?"
-
-"Beatrix Esmond saa ottaa lahjan sukulaiseltamme ja hyväntekijältämme,
-herra herttua", virkkoi lady Castlewood kovin arvokkaasti. "Hän on
-vielä minun tyttäreni ja jo hänen äitinsä hyväksyy lahjan, niin ei
-kellään muulla ole oikeutta sekaantua asiaan."
-
-"Sukulaiselta ja hyväntekijältä!" virkkoi herttua. "Minä en tiedä siitä
-sukulaisesta enkä halua, että vaimoni hyväntekijänä olisi --"
-
-"Mylord!" virkkoi eversti Esmond.
-
-"Minä en ole täällä kinailemassa", virkkoi hänen ylhäisyytensä, "minä
-sanon teille kerta kaikkiaan, että teidän vierailunne tähän taloon
-ovat liian tiheitä ja että minä en halua mitään lahjoja Hamiltonin
-herttuattarelle herroilta, jotka kantavat nimeä, johon heillä ei ole
-minkäänlaista oikeutta."
-
-"Mylord", keskeytti lady Castlewood, "mr. Esmondilla on kaikista
-maailman miehistä siihen nimeen suurin oikeus, ja se nimi on yhtä vanha
-ja yhtä kunniallinen kuin teidän ylhäisyytennekin."
-
-Herttua hymyili ja näytti luulevan, että lady Castlewood oli tullut
-hulluksi.
-
-"Kun minä sanon häntä hyväntekijäksi", virkkoi emäntäni, "niin juuri se
-hän onkin meille ollut -- kaikista hyväntekijöistä jaloin, uskollisin,
-urhoollisin ja kultaisin. Hän koetti pelastaa puolisoni hengen Mohunin
-aseelta. Hän pelasti poikani hengen ja puolusti häntä tuota roistoa
-vastaan. Eivätkö ne ole hyviä töitä?"
-
-"Minä pyydän anteeksi eversti Esmondilta", virkkoi herttua jos
-mahdollista entistään vihaisempana. "Minä en tahdo sanoa sanaakaan,
-joka loukkaisi häntä ja minä kiitän häntä hyvyydestään teidän armonne
-perhettä kohtaan. Lordi Mohun ja minä olemme kuten tiedätte avioliiton
-kautta sukulaisia, -- vaikka ei meitä toisiimme yhdistä veri eikä
-ystävyys; mutta minun täytyy toistaa se, niitä jo sanoin, että vaimoni
-ei voi ottaa vastaan lahjoja eversti Esmondilta."
-
-"Minun tyttäreni saa ottaa lahjoja perheemme päämieheltä; minun
-tyttäreni saa kiitollisena ottaa vastaan isänsä, äitinsä ja veljensä
-rakkaimman ystävän antimia ja olla kiitollinen vielä yhdestä hyvästä
-työstä niiden tuhansien lisäksi, uhrausten, jotka hän on hyväksemme
-tehnyt", huudahti lady Castlewood. "Mitä merkitsee jalokivinauha
-verrattuna siihen rakkauteen, jota hän on meille osoittanut -- armain
-suojelijamme ja hyväntekijämme? Emme saa kiittää häntä vain Frankin
-hengestä, vaan kaikesta, mitä omistamme -- kaikesta, _kaikesta_",
-virkkoi emäntäni kasvojen puna tummenneena ja ääni väristen. "Se
-arvonimi, jota kannamme, on hänen, jos hän vain tahtoo. Juuri meillä
-ei ole mitään oikeutta nimeemme, vaan hänellä, joka on liian suuri
-sitä kantamaan. Hän uhrasi nimensä kuolevan lordini vuoteen ääressä
--- uhrasi sen orpolapsilleni; hän hylkäsi arvon ja kunnian, koska hän
-rakasti meitä niin jalosti. Hänen isänsä oli ennen häntä varakreivi
-Castlewood ja markiisi Esmond ja hän on isänsä laillinen poika ja
-oikea perillinen ja me olemme vain hänen jalon lahjansa saajia, ja hän
-on päämies suvussa, joka on aivan yhtä vanha kuin teidänkin sukunne.
-Ja kun hän haluaa luopua nimestään minun lapsieni hyväksi, niin me
-rakastamme häntä ja kunnioitamme ja siunaamme häntä, kantakoon hän
-mitä nimeä tahansa!" -- Ja nyt tuo hellä ja rakastava olento olisi
-taas polvistunut Esmondin eteen, mutta Esmond esti hänet siitä; ja
-Beatrix juoksi kalpeana äitinsä luokse ja syleili tätä ja huudahti
-pelästyneenä: "Äiti, mitä tämä merkitsee?"
-
-"Tämä on perhesalaisuus, herra herttua", virkkoi eversti Esmond.
-"Beatrix-parka ei ole tiennyt siitä mitään ja hänen armonsakin tuli
-sen tietämään vasta vuosi sitten. Ja minulla on aivan yhtä hyvä oikeus
-luopua arvonimestäni kuin teidän ylhäisyytenne äidillä oli luovuttaa
-arvonimensä teille."
-
-"Minä olisin kyllä kertonut kaiken herttua Hamiltonille", virkkoi
-emäntäni, "jos teidän ylhäisyytenne olisi pyytänyt tyttäreni kättä
-minulta eikä Beatrixilta. Minä olisin yksityisesti puhunut teidän
-kanssanne juuri tänään, mylord jolleivät teidän sananne olisi
-aiheuttaneet tätä odottamatonta selitystä. Ja onhan sopivaa, että
-Beatrix sen nyt myös kuulee ja tietää, kuten tahtoisin koko maailman
-tietävän, mitä me olemme velkaa sukulaisellemme ja suojelijallemme."
-
-Ja sitten lady Castlewood kertoi liikuttavasti, pitäen tyttärensä
-kädestä kiinni ja puhuen paremmin hänelle kuin herttualle, sen, minkä
-te jo tiedätte -- ylistäen taivaisiin asti sukulaisensa käytöstä. Mr.
-Esmond puolestaan perusteli niitä syitä, jotka hänestä olivat riittäviä
-osoittamaan miten paljon parempi oli, että ei nykyistä omistajaa
-syrjäytetty ja että hän itse edelleenkin jäi eversti Esmondiksi.
-
-"Ja Esmondin markiisiksi, mylord", virkkoi herttua syvään kumartaen.
-"Saanko pyytää teidän ylhäisyydeltänne anteeksi sanoja, jotka lausuin
-tietämättömyydessä, ja pyydän teitä suomaan minulle ystävyytenne.
-Teidän sukulaisuutenne, sir, on kunnia, vaikka kantaisitte mitä nimeä
-tahansa" (niin hänen ylhäisyytensä suvaitsi sanoa); "ja vastalahjana
-siitä ylväästä lahjasta, jonka annatte vaimolleni, sukulaisellenne,
-voitte vaatia mitä palveluksia tahansa, jotka ovat James Douglasin
-vallassa. En saa koskaan rauhaa, jollen edes jollain lailla saa korvata
-teille velkaani; ja ehkäpä se ennen pitkää onkin minun vallassani sen
-toimen avulla, minkä hänen majesteettinsa on minulle uskonut", virkkoi
-herttua. "Minä pidän suurena suosionosoituksena, mylord, jos eversti
-Esmond luovuttaa minulle morsiameni."
-
-"Ja jos hän jo edeltäpäin haluaa tavallisen palkkion, niin olkoon
-hyvä", virkkoi Beatrix ja tuli Esmondin luokse; ja kun Esmond suuteli
-häntä, Beatrix kuiskasi: "Oi, miksi en ennen tuntenut sinua."
-
-Tästä suudelmasta kävi herttua kiihtyneeksi ja levottomaksi, mutta hän
-ei sanonut mitään. Beatrix kumarsi hänelle ylpeästi ja nuo kaksi ladyä
-poistuivat yhdessä huoneesta.
-
-"Koska teidän ylhäisyytenne lähtee Pariisiin?" kysäisi eversti Esmond.
-
-"Niin pian häiden jälkeen kuin mahdollista", vastasi herttua. "Se
-on määrätty joulukuun ensi päiväksi, ei voida olla sen nopeampia.
-Ajoneuvoja ei voida saada pikemmin kuntoon. Kuningattaren tarkoituksena
-on saada lähetystö mahdollisimman loistavaksi ja minulla itselläni
-taas on lakiasioita järjestettävinä. Tuo pahaenteinen Mohun on taas
-tullut tai on tulossa Lontooseen. Meillä on vireillä lakiasia lordi
-Gerard-vainajan omaisuudesta ja Mohun on kutsunut minut itseään
-tapaamaan."
-
-
-
-V luku.
-
-MOHUN ESIINTYY VIIMEISEN KERRAN TÄSSÄ HISTORIASSA.
-
-Mr. Esmondilla oli herttua Hamiltonin ohella, joka niin ystävällisesti
-oli luvannut suojelustaan ja suosiotaan tälle, muitakin suuria ystäviä,
-joilla nyt oli valtaa ja jotka sekä kykenivät että halusivat häntä
-auttaa; ja sellaisten liittolaisten avulla hän saattoi ajatella
-edistyvänsä yhtä nopeasti siviilielämässä kotimaassa kuin hän oli
-edistynyt ulkomaillakin. Hänen ylhäisyytensä oli niin ylevämielinen,
-että hän tarjoutui ottamaan mr. Esmondin kirjurikseen lähetystöönsä
-Pariisiin, mutta tähän tarjoukseensa hän epäilemättä toivoi saavansa
-kiellon; Esmond ei voinutkaan ajatella seuraavansa rakastettuansa
-kauemmaksi kuin kirkon ovelle vihkimisen jälkeen, ja hän hylkäsi siis
-tuon tarjouksen, jonka hänen jalomielinen kilpailijansa teki hänelle.
-
-Muut vallassa olevat herrat soivat viljalti ainakin kohteliaisuuksia ja
-lupauksia eversti Esmondille. Mr. Harley, josta nyt oli tehty Oxfordin
-ja Mortimerin lordi ja Sukkanauhan ritari samana päivänä kuin herttua
-Hamiltonistakin, lähetti everstille ilmoituksen, että hänelle pian
-tarjottaisiin istuinta parlamentissa; ja mr. St. John antoi everstille
-paljon imartelevia ylenemistoiveita sitten kun tästä tulisi edustaja.
-Esmondin ystävät olivat kaikki menestyneet hyvin; ja kaikkein parhaiten
-ja loistavimmin oli menestynyt hänen rakas vanha päällikkönsä, kenraali
-Webb, joka nyt oli määrätty maavoimain kenraaliluutnantiksi ja jonka
-erikoisen kunnioittavasti ottivat vastaan ministeristö, kuningatar ja
-ulkona olevat ihmiset, jotka hurrasivat tuolle päällikölle aina, kun
-he näkivät hänet vaunuistaan menossa parlamenttiin tai kuningattaren
-vastaanottoon tahi nilkuttavan jalkaisin vaunuihinsa St. Stephensistä
-mainehikkaan keppinsä ja kainalosauvansa varassa; ja ihmiset osoittivat
-hänelle suosiotaan yhtä äänekkäästi kuin konsanaan Marlborough'lle.
-
-Tuo suuri herttua oli häväisty perinpohjin, ja kelpo Webb laski
-kaikkien hänen onnettomuuksiensa alkaneen Wynendaelista ja vakuutteli,
-että Kohtalotar oli oikein palkinnut tuon petturin. Herttuatar Sarah
-oli hänkin joutunut perikatoon: hänen oli ollut pakko luovuttaa
-avaimensa ja paikkansa ja eläkkeensä. "Aiai!" virkkoi Webb, "hän olisi
-avaimillaan lukinnut kolme miljoonaa Ranskan kruunua, jos olisin
-saanut kuulan päähäni, mutta minäpä ehkäisin tuon apuretkikunnan
-Wynendaelissa." Vihamiehemme Cardonnel oli ajettu pois Alahuoneesta
-(yhdessä mr. Walpolen kanssa) jouduttuaan kiinni yleisten varojen
-väärinkäyttämisestä. Cadogan menetti arvonimensä ja paikkansa
-Towerin luutnanttina. Marlborough'n tyttäret luopuivat paikoistaan
-uskottuina hovineiteinä, ja herttua Marlborough'n lankeemus oli niin
-täydellinen, että hänen vävynsä, lordi Bridgewaterin, täytyi jättää
-asuntonsa St. Jamesissa ja häneltä lopetettiin pieni eläkkeensä
-ylihovitallimestarina. Mutta luulen, että Marlborough'n syvin lankeemus
-oli se, että hän lähetti kysymään kenraali Webbiltä milloin tämä soisi
-hänelle vastaanoton, hän joka oli komentanut tuota vaappumatonta vanhaa
-kenraalia ja loukannut ja ivaillut tätä, Marlborough, joka oli antanut
-Webbin virua odotushuoneessaan ja joka ei Webbin urotyön jälkeen
-viitsinyt edes kirjoittaa tälle omakätistä kirjettä. Kansa halusi nyt
-yhtä kiihkeästi rauhaa kuin se koskaan oli halunnut sotaa. Savoijin
-prinssi tuli Englantiin, kuningatar otti hänet vastaan ja hän sai
-mainehikkaan kunniamiekan ja koetti kaikin keinoin koota whigpuoluetta,
-jotta se toisi Englantiin Hannoverin nuoren vaaliruhtinaan -- hän
-koetti tehdä kaikkensa pitkittääkseen sotaa ja edistääkseen tuon
-prinssin niin leppymättömästi vihaaman vanhan hallitsijan perikatoa.
-Mutta kansa oli väsynyt sotaan -- niin täydellisesti väsynyt, ettei
-häviömme Denainin luona voinut herättää meissä mitään vihaa, vaikka
-sellainen häviö kaksi vuotta aikaisemmin olisi saanut koko Englannin
-raivon valtaan. Helppoa oli havaita, ettei suuri Marlborough nyt ollut
-armeijan johdossa. Eugenen täytyi raivoissaan peräytyä ja luopua
-uneksimastaan loistavasta kostosta. Turhaan sanoi herttuan puolue
-Englannissa: "Annammeko me häväistä aseitamme? Emmekö lähetä takaisin
-sitä ainoata esitaistelijaa, joka voisi hyvittää kunniamme?" Kansa oli
-saanut tarpeekseen taistelusta ja pilkka tai kehoitukset eivät enää
-voineet brittejämme kiihoittaa.
-
-Täytyy myöntää, että mr. St. John valtiomieheksi, joka aina puhui
-vapaudesta ja jolla aina oli suurimmat filosofiset maksimit huulillaan,
-menetteli toisinaan enemmän turkkilaisen kuin kreikkalaisen filosofin
-tavoin, ja hän menetteli häpeällisesti ainakin yhtä onnetonta
-ihmisluokkaa vastaan -- kynänkäyttäjiä vastaan, ja sellainen
-mielivaltaisuus oli hieman tavatonta miehessä, joka julisti niin
-suuresti kunnioittavansa heidän kutsumustaan. Tähän aikaan oli kynäsota
-kovin kiivasta. Hallituksen puolue oli siinä voiton puolella, suuri
-yleisö oli sillä puolella, ja se puolue olisi voinut olla armeliaskin.
-Oli luonnollista, että oppositsioni oli jyrkkää ja suurläänistä;
-muutamat ottivat siihen osaa sydämensä pohjasta ja ihailivat herttua
-Marlborough'n tavatonta lahjakkuutta ja valittivat häväistystä, mikä
-maailman suurimman sotapäällikön täytyi kestää; toiset patriootit
-taas sai vatsa valittamaan, ja sellaiset miehet huusivat, koska he
-olivat köyhiä ja saivat palkan huutamisestaan. Näille ei mr. St. John,
-Bolingbroken lordi, osoittanut vähintäkään armoa, vaan heitätti heitä
-joukon vankilaan tai häpeäpaaluun osoittamatta hiventäkään sääliä.
-
-Mr. Esmond oli nyt muuttunut asemiehestä kynämieheksi, mutta hän oli
-turvallisemmalla puolella kuin se, jolle yllämainitut miehet uskalsivat
-vapautensa ja luottonsa. Meidän puolellamme, voimakkaammalla, ei ollut
-mitään vaaraa; ja sitäpaitsi lohdutteli mr. Esmond itseään sillä
-imartelevalla ajatuksella, että hän ainakin kirjoitti kuin gentlemanni
-milloin hänen ei onnistunutkaan esiintyä nerona.
-
-Sen aikuisista kuuluisista neroista, jotka ovat tehneet kuningatar
-Annan hallitusajan mainehikkaaksi ja joiden teokset tuleviin
-aikoihin säilyvät kaikille englantilaisille, näki mr. Esmond useita,
-mutta pääasiallisesti vain yleisissä paikoissa, sillä hän ei ollut
-kenenkään heidän läheisempi ystävä lukuunottamatta kelpo Dick
-Steeleä ja Addisonia, jotka kuitenkin luopuivat Esmondista, kun
-hänestä tuli piintynyt tory ja kun hän joutui läheisiin väleihin
-tuon puolueen johtajien kanssa. Addison valitsi itselleen vain
-muutamia ystäviä, ja hän oli harvoin avomielinen muulloin kuin heidän
-seurassaan. Julkisuuden miehistä oli vaikeata löytää suorempaa ja
-omantunnontarkempaa miestä kuin hän, jonka keskustelu oli niin
-monipuolista, välitöntä ja miellyttävää. Nyt myöhemmällä iälläni
-kirjoittaessani tätä myönnän Addisonin politiikan olleen oikean, ja jos
-minun aikani palaisi, olisin Englannissa whig enkä tory; mutta miehiä,
-jotka omaksuvat jonkun puolueen politiikassa, sitovat siihen useimmiten
-enemmän ihmiset kuin periaatteet.
-
-Ystävällisyys tai muu vähäpätöinen seikka panee miehen seuraamaan
-jompaakumpaa lippua, ja hän marssii sen alla sodan loppuun saakka.
-Marlborough oli loukannut Esmondin päällikköä ja tämä vihasi
-Marlborough'ta, ja Esmond taisteli päällikkönsä puolesta tämän
-riidoissa. Kun Webb tuli Lontooseen, Marlborough'n vihamiehet
-käyttivät häntä aseenaan (ja hän olikin puhdasta terästä, tuo
-kunnon päällikkö); eikä hänen adjutanttinsa, mr. Esmond, ollut
-uskoton eikä arvoton puoluelainen. Ihmeellistä on täällä vieraalla
-maalla ja maassa, joka vain nimellisesti on riippuvainen (sillä en
-mitenkään saata uskoa, että Pohjois-Amerikan Siirtokunnat voivat
-jäädä pienen saarivaltakunnan alusmaiksi edes kahdeksikymmeneksi
-vuodeksi), muistaa, miten Englannin kansa antautui yhden tai toisen
-aristokraattisen puolueen johdettavaksi ja otti milloin Hannoverista,
-milloin Ranskasta kuninkaan, miten vain puolueet kehoittivat. Ja kun
-toryt, lokakuun kerhon herrat, korkeakirkolliset papit, jotka pitivät
-Englannin kirkon puolta, aikoivat valita katolisen kuninkaan, jonka
-puolesta, useat näiden puolueiden skotlantilaiset ja englantilaiset
-johtomiehet ihailtavalla uskollisuudella ja hartaudella panivat
-henkensä alttiiksi, niin heidät johtivat siihen miehet, joilla ei,
-surullista kyllä, ollut mitään uskontoa, vaan jotka käyttivät uskontoa
-kuten muitakin mielipiteitään omien pyyteittänsä edistämiseksi. Ja
-toisen puolueen, whigien, jotka hekin julistivat uskonnollisuuttaan
-ja vapaamielisyyttään, oli pakko hakea Hollannista tai Hannoverista
-hallitsija, jonka ympärille he voisivat kokoontua. Tuo osa Englannin
-historiaa on omituinen kompromissien sarja -- periaatekompromisseja,
-puoluekompromisseja, uskontokompromisseja! Englannin vapauden ja
-itsenäisyyden rakastajat alistivat omattuntonsa uskonnollisissa
-kysymyksissä parlamenttisäädöksen alaisiksi; he eivät voineet ratkaista
-vapauttaan lähettämättä Celle'een tai Haagiin hakemaan kuningasta, joka
-heitä johtaisi, eivätkä he voineet löytää maailman ylpeimmän kansan
-joukosta hallitsijakseen miestä, joka puhuisi heidän omaa kieltään ja
-ymmärtäisi heidän lakejaan. Toryja korkeakirkolliset patriootit olivat
-valmiit kuolemaan katolisen suvun puolesta, hallitsijasuvun, joka
-oli myynyt meidät ranskalaisille. Mahtavat whigpuolueen aateliset,
-piintyneet tasavaltalaiset niskottelijat, jotka maankavalluksesta
-olivat katkaisseet Kaarle Stuartin pään, ottivat kernaasti kuninkaan,
-joka oli perinyt arvonimensä kuninkaalliselta isoäidiltään, jonka pään
-taas oli katkaissut kuningatar Elisabetin mestauskirves. Ja meidän
-ylpeä englantilainen aatelimme lähetti hakemaan itselleen kuningasta
-pikkuruisesta saksalaisesta kaupungista hallitsemaan Lontooseen, ja
-meidän pappimme suutelivat hänen hollantilaisten rakastajattariensa
-rumia käsiä pitämättä sitä minään häpeänä. Englannissa tehdään aina
-jyrkät puolue-erot samoin kuin peritään talokin kaikkine rasituksineen,
-velkoineen, vanhoine epämukavuuksineen, vieläpä raunioineenkin; vain
-korjaillaan, mutta ei milloinkaan rakenneta uudestaan. Viitsimmekö me
-Uuden Maailman ihmiset enää nimellisestikään alistua tähän vanhaan
-brittiläiseen taikauskoon? Ajan merkit panevat minut ajattelemaan, että
-ennen pitkää välitämme yhtä vähän kuningas Yrjöstä ja maallisista ja
-hengellisistä herroistamme kuin kuningas Knut Suuresta tai druideista.
-
-Tämä luku alkoi neroista, ja olemme harhailleet kovin kauaksi heistä,
-huomauttaa tyttärenpoikani varmaankin. Miellyttävimmät neroista, jotka
-tunsin, olivat tohtorit Garth ja Arbuthnot sekä mr. Gay, "Trivian"
-kirjoittaja, parhain ja viehättävin mies, joka koskaan on sukkeluudelle
-nauranut tai pulloa aukonut. Näin myös mr. Priorin, ja hän oli kuin
-saviastia, joka ui vaskiastiain joukossa virtaa alas ja joka koko
-matkan, syystä kyllä, pelkäsi murskaantuvansa. Minä tapasin hänet sekä
-Lontoossa että Pariisissa, missä hän jätteli surullisia jäähyväisiä
-Shrewsburyn herttualle, sillä hänellä ei ollut voimaa ylläpitää arvoa,
-minkä hänen eittämätön nerokkuutensa ja luonnonlahjansa olivat hänelle
-voittaneet, ja hän kirjoitteli mairittelevia kirjeitä ministeri St.
-Johnille ja ajatteli hopeitansa ja virkaansa ja pelkäsi miten hänen
-kävisi, jos hänen puolueensa häviäisi, Näin kuuluisan mr. Congreven
-lukemattomia kertoja "Buttonissa" ja hän oli loistava raunio; hän oli
-kovin ylellisesti puettu ja osoitti urheata naamaa onnettomuuksistaan
-huolimatta, vaikka hän oli luuvaloinen ja melkein sokea.
-
-Suuri mr. Pope (jonka ihmeellistä neroa ihaillessani jään sanoja
-vaille) oli vain hento nuorukainen tähän aikaan ja näyttäytyi harvoin
-ravintoloissa. Sen aikuisissa teatterissa ja kahviloissa kävijöiden
-parvessa oli sadoittain älyniekkoja ja mukavia miehiä -- miehiä, joita
-_nunc perscribere longum est_ [kuvaaminen tässä veisi pitkälle].
-Luulen, että sellaisista miehistä sain nähdä kaikkein loistavimman
-näytteen vasta viisitoista vuotta myöhemmin, kun tein viimeisen
-matkani Englantiin ja tapasin nuoren Harry Fieldingin, jonka isä
-oli se Fielding, joka yhdessä meidän kanssamme oli ollut sodassa
-Espanjassa ja myöhemmin Flanderissa; veikeydessä ja sukkeluudessa
-nuori Fielding tuntui voittavan kaikki muut. Kuuluisasta tohtori
-Swiftista voin sanoa vain _vidi tantum_ [sain ainoastaan nähdä]. Hän
-oli Lontoossa koko tämän ajan kuningattaren kuolemaan asti ja hän kävi
-sadoissa ravintoloissa, joissa hänet vain näin, mutta en seurustellut
-hänen kanssaan. Hän ei milloinkaan jäänyt pois hovista sunnuntaina
-ja siellä oli hänet pari kertaa etempää näytetty isoisällenne. Hän
-olisi kyllä kernaasti tutustunut minuun, jos olisin ollut joku suuren
-arvonimen tai ritarimerkin omistaja. Hovissa ei tohtori nähnyt muita
-kuin kaikkein suurimmat. Valtiovarainhoitaja ja St. John nimittivät
-häntä tavallisesti Jonathaniksi ja palkitsivat hänet huonosti
-siitä, mitä he hänellä teettivät. Tohtori Swift kirjoitti heidän
-häväistyskirjoituksensa, taisteli heidän vihollisiaan vastaan, ruoski
-ja kerskaili heidän palveluksessaan, ja varmaa on, että hän teki sen
-erikoisen taitavasti ja sisukkaasti. Sanotaan hänen nyt menettäneen
-järkensä ja unohtaneen kärsimänsä vääryydet ja vihansa ihmissukua
-vastaan. Minä puolestani olen aina pitänyt häntä ja Marlborough'ta sen
-ajan suurimpina miehinä. Olen lukenut Swiftin kirjat (kukapa ei niitä
-tuntisi?) vilpoisissa metsissämme täällä, ja kun häntä ajattelen,
-tuntuu hän jättiläiseltä verrattuna minuun -- yksinäiseltä, sortuneelta
-Prometheukselta, joka valittaa, kun kotka häntä laatelee. Minä näin
-Prometheuksen; mutta kun ensi kerran jouduin tuon jättiläisen kanssa
-puheisiin, astui tämä kantotuolistaan "Siipikarjakahvilaan". Hän oli
-tullut sinne humalainen irlantilainen palvelija airueenaan, joka
-ilmoitti hänet huutamalla hänen kunnianarvoisuutensa nimen, sillä välin
-kuin hänen isäntänsä yhä kitsasteli kantomiehelle maksaessaan. Tästä
-mr. Swiftista en pitänyt, ja kuulin monenmoisia juttuja siitä miten hän
-kohteli miehiä ja kiusasi naisia. Hän osasi imarrella suuria yhtä hyvin
-kuin hän osasi kiusata heikkoja; ja koska mr. Esmond siihen aikaan oli
-nuorempi ja tulisempi kuin nyt, niin hän oli päättänyt olla pakenematta
-tämän lohikäärmeen hampaita ja tulta, jos hän joskus tämän kohtaisi.
-
-Ihmisillä on monenmoisia vaikuttimia, jotka heitä elämässä johtavat, ja
-sadat erilaiset syyt vievät heitä epätoivoisiin tai suuriin tekoihin.
-Esmondilla oli eräs toveri, eräs pikkuinen irlantilainen kelpo
-luutnantti Handysiden rykmentistä. Tämä joutui niin suureen velkaan
-leirikapakoitsijalle, että hän aikoen kosiskella miehen tytärtä, aikoen
-siten maksaa velkansa; ja velkaansa ja naista paeten hän hyökkäsi
-Malplaquet'n taistelussa niin epätoivoisesti ranskalaisten linjoja
-vastaan, että hän sai oman komppanian ja ylennettiin kapteeniksi,
-mutta hänen täytyi kuitenkin naida ravintoloitsijan tytär, joka toi
-Roger-poloiselle huomenlahjana kuitin tämän veloista hänen isälleen.
-Laskua ja avioliittoa paeten hän juoksi vihollisen pistimiä vastaan
-ja kun eivät nämä häntä tappaneet, työnnettiin hänet takaisin toiseen
-pahaan. Samassa taistelussa taisteli suuri herttuamme, ei ranskalaisia,
-vaan Englannin torypuoluetta vastaan; eikä hän pannut alttiiksi omaa
-ja sotajoukon henkeä isänmaansa, vaan palkkojensa ja virkojensa ja
-tuon ainoan henkilön, jota hän maan päällä pelkäsi, Englannissa olevan
-vaimonsa puolesta. Olen tutkinut komppaniani miehiä (uusia joukkoja
-maalaispoikia liittyi sodan aikana armeijaamme yhtämittaa, vaihtaen
-auran miekkaan) ja sain selville, että puolet lippumme alla kulkevista
-oli sinne saanut nainen; erään oli hänen rakastettunsa hyljännyt ja
-hän otti epätoivoissaan sotilaspestin; toinen taas oli hyljännyt tytön
-ja pakeni tätä leirille, mistä ei laki häntä saanut käsiinsä. Miksi
-kertoisimme sellaisia yksityiskohtia? Mitäpä muuta voisivat Aatamin ja
-Eevan pojat kuin jatkaa sitä rakkauden ja kärsimysten sarjaa, minkä
-heidän isänsä ja äitinsä alkoivat? Oi tyttärenpoikani! Minulta alkaa
-olla lopussa se osa elämäkertaani, jossa tein tuttavuutta Englannin
-ja Euroopan suurmaailman ihmisten kanssa; minun vuoteni ovat jo
-menneet ohi heprealaisen runoilijan määrän, ja minä vakuutan sinulle,
-että kaikki huoleni -- ja totisesti myös ilonikin -- ovat johtuneet
-naisesta, ja niin on sinunkin käyvä, kun aikasi tulee. Nainen teki
-minusta sotilaan ja nainen myöhemmin pani minut punomaan juonia; Minä
-luulen, että olisin laittanut hänelle vaikka vaatteita, jos hän vain
-olisi minua kehoitellut siihen; kaiken, mikä oli vallassani, minä
-olisin antanut hänelle. Eikö joka miehellä ole omassa mitassaan ollut
-Omfaleaansa ja Delilaansa? Minun viettelijäni kiehtoi minut Thamesin
-rantamilla rakkaassa vanhassa Englannissa; sinä saatat löytää omasi
-Rappahannocin ääriltä.
-
-Tuota naista, miellyttääkseni siis koetin herättää huomiota sotilaana
-ja myöhemmin älyniekkana ja poliitikkona; erästä toista miellyttääkseni
-olisin kantanut mustaa papin kaapua ja kaulusta, ja niin olisi
-tapahtunutkin, jollei korkeampi kohtalo olisi tullut väliin ja tuhonnut
-tuota suunnitelmaa. Ja luulen totisesti, että maailma on samanlainen
-kuin kapteeni Esmondin komppania, josta äsken puhuin; ja jos eteenne
-paljastettaisiin joka miehen elämänvaiheet, niin näkisitte naisen häntä
-estelevän tai viivyttelevän hänen kulkuaan tai pysähdyttävän hänet,
-tai näkisitte naisen rohkaisevan tai kiihoittavan häntä tai viittaavan
-hänelle vaunuistaan niin että mies menee hänen luokseen ja jättää
-kilpajuoksun sikseen; tai nainen tuo hänelle omenan ja sanoo: "syö",
-tai hankkii hänelle tikarin ja kuiskaa: "Tapa! tuossa on Duncan ja
-kruunu ja sopiva tilaisuus."
-
-Isoisänne taisteli paremmalla menestyksellä poliitikkona kuin
-älyniekkana; ja hän kykeni tekemään hyviä palveluksia sille asialle,
-jonka palvelukseen hän uhrautui, sekä mr. St. Johnille ja hänen
-puolueelleen, koska hänellä päällikkönsä loukkausten ohella oli omaa
-yksityistä vihan aihetta suurta sotavoimia johtavaa herttuata vastaan
-ja koska hän tunsi sota-asiat paremmin kuin useimmat kirjailijat,
-jotka eivät olleet käyneet "Wills"'in piipun tulta kauempana. Mutta
-hän halveksi solvailevaa kirjoitustapaa, johon muutamat torypuolueen
-kirjoittajat alentuivat; esimerkiksi tohtori Swift, joka suvaitsi
-epäillä herttua Marlborough'n rohkeutta ja hänen ylhäisyytensä
-etevyyttä sota-asioissa. Esmondin julkaisujen arvoa ei alentanut
-sekään, että hän toivoi niillä olevan menestystä (vaikka ne eivät
-voineet loukata herttua Marlborough'ta läheskään niin paljon
-yleisön silmissä kuin Swiftin solvailevat hyökkäykset, jotka olivat
-tarkoituksellisesti laaditut mustaamaan ja alentamaan herttuata) sillä
-mr. Esmond oli ne kirjoittanut avomielisesti ja vilpittömästi ja hän
-tunnusti ne mielellään omikseen; Esmond ei enää kuulunut armeijaan,
-mutta hän ei koskaan hyökkäillyt Marlborough'n tavatonta rohkeutta ja
-etevyyttä vastaan, vaan ainoastaan hänen itserakkauttaan ja ahneuttaan.
-
-Erään kerran Esmond oli kirjoittanut palasen torypuolueen lehteen,
-jonka nimi oli _Post-Boy_ (kirjeen Bouchainista, josta kaupunki puhui
-kokonaista kaksi päivää, kunnes eräs italialainen laulaja antoi uutta
-keskusteluaihetta), ja kun hänellä oli asiaa liikekeskukseen, mistä
-Beatrix taisi haluta hansikasparin tai viuhkan, niin Esmond meni
-oikomaan kirjoitustaan ja istui painohuoneessa, kun kuuluisa tohtori
-Swift saapui, mukanaan irlantilainen palvelijansa, joka tavallisesti
-kulki hänen kantotuolinsa edessä ja huusi isäntänsä nimen kovin
-arvokkaasti.
-
-Mr. Esmond odotteli myös latojaa, jonka vaimo oli mennyt tätä kapakasta
-hakemaan, ja piirusteli odotellessaan ratsusotilaan kuvaa latojan
-vaimon likaiselle, somalle pikku pojalle, jonka vaimo oli jättänyt
-kotiin.
-
-"Te olette nähtävästi _Post-Boyn_ julkaisija, sir?" virkkoi tohtori
-narisevalla äänellä Irlannin murteella; ja hän katsahti everstiin
-tiheitten kulmakarvainsa alta kovin kirkkaalla sinisellä silmäparilla.
-Hänen hipiänsä oli samea, vartalonsa lihava ja hänellä oli kaksi
-leukaa. Hänellä oli yllään kulunut papinkauhtana ja mustan peruukkinsa
-päällä kulunut hattu, ja hän veti esiin suuren kultakellon, johon hän
-vihaisena katsahti.
-
-"Minä olen vain avustaja, tohtori Swift", virkkoi Esmond, pitäen yhä
-pikku poikaa sylissään. Hän istui selkä akkunassa kiinni, joten ei
-tohtori voinut nähdä häntä.
-
-"Kuka teille sanoi, että minä olen tohtori Swift?" kysyi tohtori,
-katsoen everstiin ylpeänä.
-
-"Teidän kunnianarvoisuutenne palvelija huusi nimenne", virkkoi eversti.
-"Minä päättelin, että olette tuoneet hänet Irlannista."
-
-"Pyydän kysyä, sir, mikä oikeus teillä on päätellä onko minun
-palvelijani tullut Irlannista vai ei? Minä tahdon puhua johtajanne, mr.
-Leachin kanssa. Laputtakaa häntä hakemaan."
-
-"Missä on isäsi, Tommy?" kysäisi eversti lapselta, likaiselta pikku
-raukalta, jolla oli mekko yllä.
-
-Vastauksen asemesta alkoi lapsi itkeä; tohtorin tulo oli epäilemättä
-pelästyttänyt pahasen.
-
-"Lähettäkää tuo kirkuva mukula omiin oloihinsa ja tehkää mitä käskin,
-sir", virkkoi tohtori.
-
-"Minun täytyy ensin lopettaa Tommyn kuva", virkkoi eversti nauraen.
-"Kas niin, Tommy, tahdotko parrakkaan tai parrattoman Pandourin?"
-
-"Pajjakkaan", virkkoi Tommy, kovin innostuneena kuvaan.
-
-"Kuka piru te olette, sir?" huudahti tohtori; "oletteko te latojan
-apulainen vai mikä?"
-
-"Teidän kunnianarvoisuutenne ei tarvitse herättää henkiin pirua
-kysyäkseen kuka minä olen", virkkoi eversti Esmond. "Oletko koskaan
-kuullut tohtori Faustista, pikku Tommy? tai isä Baconista, joka keksi
-ruudin ja pani Thamesin tuleen?"
-
-Mr. Swift kävi ihan punaiseksi, melkein sinipunaiseksi. "En tahtonut
-loukata, sir", virkkoi hän.
-
-"Loukkasitte tahtomattannekin", virkkoi toinen yrmeästi.
-
-"Kuka te olette, sir? Tiedättekö te, kuka minä olen, sir? Te kuulutte
-tuohon Grub Streetin töhertäjälaumaan, jota ystäväni ministeri on
-ahdistellut. Miten te uskallatte, sir, puhutella minua näin?" huudahti
-tohtori raivostuneena.
-
-"Minä pyydän teidän kunnianarvoisillenne suosiollista anteeksiantoa,
-jos olen teidän kunnianarvoisuuttanne loukannut", virkkoi Esmond kovin
-nöyränä. "Teen mitä tahansa mieluimmin kuin menen tutkintotuomarin
-eteen tai häpeäpaaluun. Mutta mrs. Leach, latojan vaimo, pyysi minun
-pitämään huolta Tommystä sillä aikaa kuin hän hakee kapakasta miestään,
-ja minä en tohdi jättää lasta, sillä se voi polttaa itsensä takassa;
-mutta jos teidän kunnianarvoisuutenne kaitsee häntä --"
-
-"Minäkö ottaisin tuon pikku pedon!" virkkoi tohtori peräytyen. "Minä
-olen teitä parempien palveluksessa, mies. Sanokaa mr. Leachille, että
-kun hän tekee tohtori Swiftin kanssa sopimuksen, niin hänen on parasta
-pitää se -- kuuletteko? Ja käyttäkää kieltänne kunnioittavammin, kun
-puhuttelette minun laistani miestä."
-
-"Minä olen vain entinen sotilas", virkkoi eversti, "ja kyllä minä olen
-nähnyt parempia päiviä, vaikka nyt olenkin joutunut kirjoittelemaan.
-Minkäpä kukaan kohtalolleen voi, sir?"
-
-"Te olette nähtävästi se mies, josta mr. Leach on minulle puhunut.
-Olkaa hyvä ja puhukaa säyseästi, kun teitä puhutellaan, ja käskekää
-Leachin tänä iltana kello kymmeneltä saapua asuntooni Bury Streetille
-ja tuoda lehdet mukanaan. Ja kun te toiste minut tapaatte, tunnette te
-minut ja olette kohtelias, mr. Kemp."
-
-Kemp-poloinen, joka sodan alkaessa oli ollut luutnantti oli joutunut
-vastoinkäymisiin ja oli _Post-Boyn_ avustaja sai nyt palkkaa kelpo mr.
-Leachilta eikä kuningattarelta. Esmond oli nähnyt tämän herran ja hän
-oli kyvykäs, ahkera ja kunnollinen mies, joka uurasti elättääkseen
-suuren perheensä ja valvoi monta pitkää talviyötä, torjuakseen
-sudet oveltaan. Ja mr. St. John, jolla oli aina vapaus huulillaan,
-oli juuri lähettänyt joukon vastapuolueen kynäilijöitä vankeuteen
-ja vieläpä yhden häpeäpaaluunkin siitä, mitä ministeri nimitti
-häväistyskirjoituksiksi, vaikka ne häväistyskirjoitukset eivät olleet
-puoliksikaan niin alhaisia kuin meidän puolueemme kirjoitukset. Tästä
-julmuudesta oli Esmond moittinut ministeriä, joka vain nauroi ja
-sanoi, että ne roistot olivat saaneet ansaitun palkkansa; sitten hän
-kertoi Esmondille erään Swiftin sukkeluuden asiasta. Kun St. John
-kerran aikoi armahtaa erään miespoloisen, joka ryöstöstä oli tuomittu
-kuolemaan, niin tämä irlantilainen ihan esti ministerin tekemästä tätä
-hyvää työtä ja kerskailikin vielä, että hän oli hirtättänyt miehen;
-ja vaikka tohtori olikin suuri nero ja loistavan lahjakas, ei Esmond
-voinut hänestä ollenkaan pitää eikä halunnut koskaan tutustua häneen.
-Tohtori saapui uutterasti kylläkin joka sunnuntai hoviin, missä eversti
-harvoin kävi, vaikka hän tunsikin sinne suurta vetovoimaa erään hänen
-majesteettinsa kauniin hovineidon tähden, ja se määräävä sävy minkä
-Swift omaksui, välittämättä maamiehistään, jotka hän hyvin tunsi,
-hänen kovaääninen puheensa, joka saattoi olla sekä loukkaavaa että
-orjailevaa, vieläpä hänen lämmin ystävyytensä valtiovarainhoitajan ja
-ministeri St. Johnin kanssa, jotka hyväksyivät hänen kaikki oikkunsa
-ja sanoivat häntä Jonathaniksi, kiusasi varmasti useita henkilöitä,
-joihin ylpeä pappi ei kiinnittänyt mitään huomiota turhamaisuutensa ja
-menestyksensä päivinä.
-
-Kolme päivää marraskuun 15 päivän jälkeen 1712 (sitä päivämäärää
-Esmond ei voi unohtaa) eversti meni kenraalinsa päivälliskutsuihin,
-joissa tilaisuuksissa hän tavallisesti istui pöydän alapäässä; niinpä
-hän sodan aikanakin oli lukemattomia kertoja istunut kenraalin sekä
-työ- että ruokapöydän päässä. Nyt oli suuret juhlakutsut ja tarjoilu
-oli upeata; vanha kelpo herra halusi kestitä loistavasti ystäviään;
-vieraisiin kuuluivat: hänen ylhäisyytensä Ormondin herttua, joka oli
-saanut kenraalin arvon armeijassa, varakreivi, lordi Bolingbroke,
-hänen majesteettinsa valtiosihteeri, sekä lordi Orkney, joka oli ollut
-yhdessä meidän kanssamme sodassa. Herttua Hamilton, vaatevaraston
-yliritari, jonka kunniaksi juhla oli järjestetty, kun hänen matkansa
-lähettilääksi Ranskaan alkoi lähestyä, oli kello kahdelta, vain tuntia
-ennen päivällistä, lähettänyt kenraali Webbille anteeksipyynnön; vain
-kaikkein kiireellisin asia, sanoi herttua, voi hänet estää juomasta
-erojaismaljaa kenraali Webbin terveydeksi. Hänen poissaolonsa tuotti
-suuren pettymyksen Esmondin vanhalle päällikölle, joka lisäksi kärsi
-kovin haavoistaan, ja vaikka seura olikin arvohenkilöistä kokoonpantu,
-niin mieliala oli synkänpuoleinen. Viimein saapui St. John ja toi
-ystävänsä mukanaan. "Minun pöydässäni on varmasti aina tilaa tohtori
-Swiftille", virkkoi vanha kenraalini kohteliaasti kumartaen.
-
-Mr. Esmond meni tohtorin luo ja kumarsi hymyillen. "Minä ilmoitin
-tohtorin asian latojalle", virkkoi hän; "toivottavasti hän ajoissa toi
-teidän asuntoonne nuo paperit." Leach-parka oli palannut heti tohtorin
-poistuttua humalaisena kotiinsa, jonne hänen taloudellinen vaimonsa
-hänet toi, ja hän oli puhellut sekanaisesti serkku Swiftista, vaikka ei
-mr. Esmond tietenkään vihjaillut tähän sukulaisuuteen. Tohtori rypisti
-silmiään, punastui ja joutui kovin hämilleen eikä virkkanut montakaan
-sanaa koko päivällisillä. Kovin pieni kivi saattaa toisinaan kaataa
-nämä neron Goliatit, ja niin joutui Swiftkin toisinaan häviölle, jos
-hän sattui reiman miehen otteeseen. Hän istui synkkänä paikalleen ja
-sekoitti vettä viiniin, jota toiset runsaasti käyttivät, ja puhui
-tuskin sanaakaan.
-
-Keskustelu koski päiväntapahtumia tai pikemminkin ihmisiä kuin
-tapahtumia; puhuttiin lady Marlborough'n raivosta, miten hänen
-tyttärensä vanhoissa vaatteissa ja yömyssyt päässä katselivat
-akkunoistaan ja näkivät seurapiirin menevän kuningattaren
-vastaanottoihin; hovimarsalkan kauhusta, kun Savoijin prinssi
-esitettiin hänen majesteetilleen palmikkoperuukissa, vaikka ei vielä
-ennen yksikään mies, jolla ei olisi ollut täyttä peruukkia, ollut
-saanut suudella kuningattaren kättä; puhuttiin mohawk-intiaaneista ja
-ilkitöistä, joita he tekivät hyökätessään kaupunkeihin, rääkätessään
-ja murhatessaan. Joku kertoi, että Mohunin pahaenteiset kasvot taas
-edellisenä iltana oli nähty teatterissa ja että Macartney ja Meredith
-olivat olleet hänen kanssaan. Seuramme, vaikka se oli tarkoitettu
-iloiseksi juhlaksi, oli juomasta ja keskustelusta huolimatta synkkä
-kuin hautajaisjoukko. Kaikki keskusteluaiheet tuntuivat häipyvän
-yleiseen synkkyyteen. Ormondin herttua poistui, kun keskustelu johtui
-äskeiseen Denainin taisteluun, jonka olimme hävinneet. Esmondin
-kenraaliinkin koski tämän taistelun mainitseminen, sillä hänen
-toverinsa Wynendaelin retkeltä, Nassau-Woudenbourgin kreivi, oli siellä
-kaatunut. Mr. Swift suuttui, kun Esmond häntä kiusoitteli, että hän
-ei juo viiniä, ja otti hattunsa naulasta ja poistui viitaten lordi
-Bolingbrokea mukaansa; mutta tämä kehoitti tohtoria käyttämään hänen
-vaunujaan ja säästämään ajurinmaksun -- hänen täytyi keskustella
-eversti Esmondin kanssa; kun muu osa seuraa vetäytyi korttiensa ääreen,
-jäi hän Esmondin kanssa hämärään keskustelemaan.
-
-Bolingbroke puhui aina kerkeästi juotuaan paljon. Siinä tilassa
-saivat hänen vihollisensa hänet puhumaan kaikenlaisia salaisuuksia;
-naisiakin käytettiin häntä urkkimaan ja merkitsemään muistiin hänen
-sanojaan. Olen kuullut, että lordi Stair kolme vuotta myöhemmin, kun
-valtiosihteeri pakeni Ranskaan ja rupesi pretendentin ministeriksi,
-sai kaikki tarvitsemansa tiedot siten, että hän otti naisurkkijoita
-vakoilemaan St. Johnia tämän ollessa humalassa. Nyt hän puhui
-avomielisesti: "Jonathan ei tiedä mitään tästä hommasta, vaikka hän
-tosin epäilee. Ja kautta Yrjänän, Webbista tulee arkkipiispa ja
-Jonathanista tulee -- ei -- hitto vie -- Jonathan saa vallan kernaasti
-arkkipiispan istuimen Jaakolta, minä takaan sen. Herttua Hamiltonilla
-on koko asiain johto käsissään", jatkoi sihteeri. "Meillä on sellaista,
-mikä pakottaa Marlborough'n pysymään erillään, ja parin viikon päästä
-hän poistuu Lontoosta. Priorilla on omissa asioissaan hoitamista; hän
-poistui luotani tänä aamuna. Ja kuulepa, Harry, jos kohtalo veisi
-meiltä ylevän, rakastetun ja mitä luuvaloisimman ja täydellisimmän
-kuningattaremme ja uskon puoltajan, niin meidän kaunis asiamme
-voittaisi. _A la sante de la bonne cause!_ [hyvän asian menestykseksi!]
-Kaikki hyvä tulee Ranskasta. Viini tulee Ranskasta; tyhjentäkäämme uusi
-malja kauniin asiamme menestykseksi!" Me joimme sen yhdessä.
-
-"Luuletko kauniin asiamme kääntyvän protestantiksi?" kysäisi mr. Esmond.
-
-"Ei hitossa", virkkoi toinen; "hän puoltaa meidän uskoamme kuten hänen
-velvollisuutensa on, mutta hän ei siltä luovu omastaan. Urospeura ja
-pantteri saavat ajaa samoissa vaunuissa, kautta Jupiterin! Vanhurskaus
-ja rauha suutelevat toisiaan ja me saamme tänne isä Massillonin
-kävelemään Paavalin kirkon holvikaarrokseen tohtori Sacheverelin
-rinnalle; lisää viiniä; juokaamme hyvän asian malja polvillamme --
-hitto vie, juokaamme se polvillamme!" Hän oli aivan hämmentynyt ja
-kiihtynyt viinistä.
-
-"Mutta jos kaunis asia möisi meidät ranskalaisille kuten hänen isänsä
-ja setänsä häntä ennen?" virkkoi Esmond, jolla aina oli synkät
-ennakkoluulonsa.
-
-"Möisi meidät ranskalaisille", kertasi Bolingbroke; "pelkääkö yksikään
-englantilainen herrasmies sitä? Sinä, joka olet nähnyt Blenheimin ja
-Ramillies'n pelkäät ranskalaisia? Meidän molempain esi-isät, kuten
-myös urhean vanhan Webbin tuolla, ovat sadoissa taisteluissa otelleet
-ranskalaisten kanssa, ja meidän lapsemme ovat valmiit tekemään saman.
-Kuka se taas tahtoi enemmän englantilaisia rintamalle? Serkkuni
-Westmorelandko? Möisi meidät ranskalaisille, pyh!"
-
-"Hänen setänsä teki sen", virkkoi Esmond.
-
-"Ja miten kävi hänen isoisänsä?" keskeytti St. John täyttäen taas
-maljansa. "Minä juon Englannin suurimman hallitsijan maljan, juon sen
-englantilaisen maljan, joka teki Englannista kuningaskunnan. Meidän
-suuri kuninkaamme tuli Huntingdonista eikä Hannoverista; meidän isämme
-eivät hakeneet hollantilaista hallitsijakseen. Tulkoon kuningas ja me
-pidämme hänet ja näytämme hänelle Whitehallin. Jos hän on kavaltaja,
-niin täällä on oikea paikka tutkia häntä. Ja onhan meillä yhtä suuria
-miehiä kuin milloinkaan aikaisemmin on ollut. Täällä on miehiä, jotka
-eivät pelkää vaaraa missään muodossa. Petturi! isänmaan kavallusta!
-peloittavatko sellaiset sanat meitä? Ovatko kaikki Oliverin miehet
-kuolleita tai hänen mainehikas nimensä unohdettu viidessäkymmenessä
-vuodessa? Eikö ole enää hänen vertaisiaan miehiä, yhtä suuria -- niin,
-yhtä suuria? Eläköön kuningas! ja jos kuningaskunta epäonnistuu niin
-eläköön Brittein tasavalta!"
-
-St. John täytti taas maljan, kohotti sen ilmaan ja tyhjensi kiivaasti,
-juuri kun kuului nopeasti lähestyvää pyörien kolinaa ja ajoneuvot
-pysähtyivät ovemme eteen, ja mr. Swift astui eteiseen kiireisen
-koputuksen ja pienen odotuksen perästä ja juoksi yläkertaan siihen
-huoneeseen, jossa olimme, kasvoillaan kovin huolestunut ilme. St.
-John aikoi juuri viinin kiihoittamana lausua jonkun hurjan sitaatin
-Macbethistä, mutta Swift esti hänet.
-
-"Lopettakaa Jumalan tähden juontinne, mylord", virkkoi hän. "Minulla on
-kauheita uutisia."
-
-"Onko kuningatar kuollut?" kysyi St. John tarttuen kiivaasti vesilasiin.
-
-"Ei, Hamiltonin herttua on kuollut. Tunti sitten murhasivat Mohun
-ja Macartney hänet. He riitaantuivat tänä aamuna eivätkä antaneet
-herttualle aikaa edes kirjeen kirjoittamiseen. Herttua etsi muutamia
-ystäviään, ja nyt hän on kuollut; ja samoin myös Mohun, tuo verinen
-roisto, joka hänet tappoi. He taistelivat Hyde-puistossa juuri ennen
-auringonlaskua; herttua surmasi Mohunin ja Macartney tuli ja lävisti
-herttuan miekallaan, ja nyt on se koira paennut. Minulla on teidän
-vaununne alhaalla. Lähettäkää maan joka äärelle tieto ja ottakaa kiinni
-se roisto; menkäämme herttuan taloon ja katsokaamme onko hänessä enää
-elonmerkkejä."
-
-"Oi Beatrix, Beatrix", ajatteli Esmond, "niin päättyi tyttö poloisen
-kunnianhimo."
-
-
-
-VI luku.
-
-BEATRIX-PARKA.
-
-Esmondia ei ollut tarvinnut kehoittaa pysymään erillään Beatrixista;
-kohtalo oli heidät täydellisesti erottanut. Beatrix-poloinen oli
-samalla kuin hän oli lupautunut herttualle, omaksunut herttuattaren
-tahi valitun kuningattaren majesteetillisen sävyn, ja hän piti itseään
-pyhänä ja erotettuna meistä tavallisista ihmisistä. Hänen äitinsä
-ja serkkunsa alistuivat hänen oikkuihinsa; viimemainittu teki sen
-ehkä ivaten ja lausuili tavallisia pilojaan Beatrixin ja itsensä
-turhamaisuudesta. Tässä tytössä oli erikoinen viehätys, jonka lumoa
-eivät eversti Esmond eikä hänen hellä emäntänsä voineet vastustaa.
-Huolimatta hänen virheistään ja ylpeydestään ja itsepäisyydestään
-heidän täytyi rakastaa Beatrixia; niinpä voitte siis pitää heitä tuon
-loistavan olennon hovin kahtena pääimartelijana.
-
-Kuka ei elämänsä matkalla olisi kokenut sellaista lumoa ja palvonut
-toista tai toista epäjumalaa? Vuosia sen jälkeen, kun tämä intohimo
-oli kuollut ja haudattu tuhansien muiden maallisten huolien ja
-pyyteiden kanssa, voi hän, joka sen tunsi, herättää sen henkiin ja
-ihailla melkein yhtä hellästi kuin nuoruudessaan tuota rakastettavaa,
-majesteetillista olentoa. Minä herätän tuon kauniin olennon muistojen
-mailta ja rakastan häntä yhä, tai paremminkin pitäisi minun sanoa,
-että sellainen menneisyys on miehelle aina nykyisyyttä; kun sellaisen
-intohimon on kerran tuntenut, muodostuu siitä osa hänen olemustaan eikä
-hän voi siitä eritä; siitä muodostuu osa uutta ihmistä, samoin kuin
-ihmiseen vaikuttavat aina jälkeenpäin suuri usko tai suuri vakaumus,
-runouden syvä tajuaminen tai uskonnollinen herääminen -- aivan samoin
-kuin se haava, jonka minä Blenheimin luona sain ja josta minulla
-on arpi, on tullut osaksi itseäni ja vaikuttanut koko ruumiiseeni,
-vieläpä jälkeenpäin henkiseen kehitykseenikin, vaikka neljäkymmentä
-vuotta sitten sen sain ja siitä paranin. Erota ja unohtaako! Kuka
-uskollinen sydän voisi sen tehdä? Suuret aatteemme, suuret rakkautemme,
-elämämme totuudet jäävät ainiaaksi omiksemme. Emme voi niitä erottaa
-tietoisuudestamme, ne seuraavat meitä kaikkialle, ja ne ovat pyhiä ja
-kuolemattomia.
-
-Vieden muassaan tämän onnettomuuden kauheat uutiset, jotka itkevät
-palvelijat herttuan omalla ovella vahvistivat, mr. Esmond ajoi kotiin
-päin niin kiivaasti kuin hänen hitaat vaununsa kykenivät hänet viemään
-ja pohti koko ajan mielessään, miten hän voisi ilmoittaa tämän asian
-sille henkilölle, johon se enimmän koski; ja jos ihmisen turhamaisuus
-tarvitsee satiiria, niin tuo naispoloinen antoi aihetta siihen siinä
-seurassa ja toimessa, jossa Esmond hänet tapasi. Beatrixin vaunut
-olivat tätä ennen päivittäin vierineet säkkikaupasta korukauppaan ja
-kultasepästä pitsimyymälöihin. Hänellä oli erinomainen maku tai ainakin
-oli rakastunut sulhanen sanonut niin ja antanut hänelle täyden vallan
-kaikkiin ostoksiin, pöytäkalustoihin, huonekaluihin ja ajoneuvoihin
-nähden, joilla hänen ylhäisyytensä lähettiläs oli halunnut koristaa
-loistavaa lähetystointaan. Beatrixin täytyi saada Kneller maalaamaan
-muotokuvansa, sillä eihän herttuatar ole täydellinen ilman muotokuvaa;
-ja Kneller laatikin jalon luoman, sovittipa siihen vielä eräälle
-tyynylle kruununkin, jota Beatrixin piti saada kantaa. Beatrix vakuutti
-kantavansa kruunua vasta kuningas Jaakko III:n kruunausjuhlissa;
-kellekään ruhtinattarelle maassamme ei kärpännahka ole paremmin
-sopinut. Esmond näki eteishuoneen olevan täpötäynnä muotikauppiaita,
-korukauppiaita ja nöyriä kultaseppiä jalokivineen, rasioilleen ja
-lippaineen; siellä oli silkkikauppiaita seinäverhojen, samettien
-ja brokaadikankaiden ympäröimänä. Valittu herttuatar neuvotteli
-erään kuuluisan hopeasepän kanssa Exeter Changesta; tämä oli tuonut
-suuren siselöidyn tarjottimen, minkä kauneutta hän juuri selitteli,
-kun eversti Esmond saapui. "Tule, serkku, ihailemaan tämän sievän
-esineen aistikkuutta", virkkoi Beatrix. Siinä lepäsivät Mars ja Venus
-kultaisessa lehtimajassa; kultainen Cupido kantoi pois sodanjumalan
-kypäriä, toinen hänen miekkaansa, kolmas hänen suurta kilpeään,
-johon meidän vaakunamme viereen piti kaivertaa hänen ylhäisyytensä
-Hamiltonin herttuan vaakuna; ja neljäs polvistui lepäävän jumalattaren
-viereen käsissään herttuallinen kruunu. Jumala armahda! Kun mr.
-Esmond uudestaan näki tuon tarjottimen, olivat vaakunat vaihdetut,
-herttuallinen kruunu oli vaihtunut varakreivin kruunuun: Siitä tuli
-tuon taloudellisen kultasepän oman tyttären huomenlahjoja, kun tämä
-kaksi vuotta myöhemmin meni naimisiin varakreivi Squanderfieldin kanssa.
-
-"Eikö olekin kaunis?" virkkoi Beatrix tutkien sitä, ja hän alkoi
-selittää Cupidojen somaa suloa ja uupuneen, lepäävän Marsin
-taiteellisia muotoja. Esmond tunsi tuskaa, kun hän ajatteli huoneessaan
-surmattuna makaavaa soturia, jonka palvelijat ja lapset itkivät hänen
-ääressään ja tätä hymyilevää olentoa, joka tuntui koristelevan itseään
-morsiameksi kuolinvuoteelle. "Se on kaunis kevytmielisyyden tuote",
-virkkoi Esmond katsellen surullisesti tuota ihanaa olentoa; huoneessa
-oli soihtuja, jotka valaisivat sen säihkyvää haltijatarta. Beatrix otti
-kultaisen tarjottimen ihanille käsivarsilleen.
-
-"Kevytmielisyyttä", virkkoi hän vihaisesti. "Se mikä, sinussa on
-kevytmielisyyttä, on minussa säädyllisyyttä. Te pyydätte siitä
-juutalaisen hintaa, mr. Graves; mutta minä tahdon sen kuitenkin, vaikka
-vain mr. Esmondin kiusalla."
-
-"Oi Beatrix, pane se pois!" virkkoi mr Esmond. "Herodias, sinä et tiedä
-mitä sinä kokoat pääsi päälle."
-
-Beatrixilta putosi tarjotin kilahtaen ja kultaseppä juoksi hädissään
-nostamaan pudonneen aarteensa. Beatrix huomasi Esmondin kalpean,
-kauhistuneen ulkomuodon ja hänen silmänsä alkoivat loistaa kuin
-merkkitulet hädässä. "Mitä on tapahtunut, Henry?" kysyi hän juosten
-Esmondin luo ja tarttuen tämän molempiin käsiin. "Mitä sinä tarkoitat
-kalpeilla kasvoillasi ja synkillä sanoillasi?"
-
-"Tule pois, tule pois!" virkkoi Esmond, johtaen häntä. Beatrix
-turvautui pelästyksessään Esmondiin ja Esmond painoi häntä sydäntään
-vasten ja pyysi säikähtäneen kultasepän poistumaan huoneesta. Mies meni
-viereiseen huoneeseen tuijottaen hämmästyneenä ja hyväillen arvokasta
-aarrettaan.
-
-"Oi Beatrix, sisareni!" virkkoi Esmond, pitäen yhä käsivarsillaan tuota
-kalpeata ja pelästynyttä olentoa; "kaikista naisista maan päällä olet
-sinä rohkein; valmistaudu sitä nyt osoittamaan, sillä sinun täytyy
-kestää kauhea koettelemus."
-
-Beatrix juoksi pois ystävän luota, joka olisi häntä tukenut. "Onko
-herttua jättänyt minut?" kysyi hän. "Me riitelimme tänä aamuna --
-hän oli kovin surullinen ja minä suututin hänet, mutta hän ei ole
-uskaltanut, hän ei ole uskaltanut!" Beatrixin puhuessa tulvi polttava
-puna yli hänen kasvojensa ja povensa. Esmond näki sen peilistä, jonka
-vieressä Beatrix seisoi painellen pakahtuvaa sydäntään nyrkkiin
-puserretuin käsin.
-
-"Hän on jättänyt sinut", virkkoi Esmond, ihmetellen, että Beatrixin
-kasvot paljastivat enemmän vihaa kuin surua.
-
-"Ja hän elää", huudahti Beatrix, "ja sinä tuot minulle tämän sanoman!
-Hän on jättänyt minut ja sinä et ole uskaltanut kostaa. Sinä, joka
-sanot olevasi perheemme esitaistelija, olet antanut minun kärsiä tämän
-loukkauksen! Missä on Castlewood? Minä menen veljeni luokse."
-
-"Herttua ei ole elossa, Beatrix", virkkoi Esmond.
-
-Beatrix katsoi hurjana serkkuunsa ja kaatui seinää vasten aivankuin
-häntä olisi ammutti rintaan. "Ja sinä tulet tänne ja -- ja -- sinäkö
-tapoit hänet?"
-
-"Ei, Jumalan kiitos!" vastasi hänen serkkunsa; "tuon jalon miehen veri
-ei tahraa minun miekkaani. Viimeiseen hetkeensä asti oli hän uskollinen
-sinulle, Beatrix Esmond. Kevytmielinen ja ilkeä nainen! polvistu ja
-kiitä Kaikkivaltiasta, joka antaa elämän ja kuoleman ja ojentaa ylpeän,
-kiitä siitä, että jalo Hamilton kuoli uskollisena sinulle -- ainakaan
-ei sinun riitasi eikä ylpeytesi eikä kurja kevytmielisyytesi ajaneet
-häntä kohtaloonsa. Hänet tappoi se verinen miekka, joka jo on juonut
-oman isäsi verta. Oi nainen, oi sisar! etkö voi tuoda muita surijoita
-kuin kostosi ja kevytmielisyytesi sille synkälle tanterelle, missä
-kaksi ruumista lepää -- sillä murhaajakin sai surmansa siltä mieheltä,
-jonka surmasi? Jumala sinua auttakoon ja armahtakoon, Beatrix,
-niinkuin Hän tuo tämän kauhean rangaistuksen kovalle ja kapinalliselle
-sydämellesi."
-
-Esmond oli tuskin lakannut puhumasta, kun hänen emäntänsä tuli sisään.
-Keskustelu Esmondin ja Beatrixin välillä oli kestänyt vain muutamia
-minuutteja, ja sillä ajalla oli Esmondin palvelija toimittanut nuo
-synkät uutiset koko perheen tietoon. Turhuuden markkinain väki, joka
-odotti ulkopuolella, kokosi kimpsunsa ja pakeni kauhuissaan. Lempeä
-lady Castlewood oli yläkerrassa keskustellut tuomiorovasti Atterburyn,
-tuon hurskaan olennon rippi-isän kanssa; ja tuomiorovasti saapui nyt
-hänen mukanaan kuten lääkäri, joka saapuu sairasvuoteelle. Beatrixin
-äiti katsahti Esmondiin ja juoksi tyttärensä luokse kasvot kalpeina
-ja sydän ja syli avoinna, kokonaan säälin ja hellyyden valtaamana.
-Mutta Beatrix vältti hänet, ja hän torjui myös luotaan hengellisen
-lääkärin parannukset. "Minä voin parhaiten omassa huoneessani
-yksinäisyydessä", virkkoi hän. Hänen silmänsä olivat ihan kuivat ja
-vain kerran Esmond näkikin tuon surun niitä kostuttavan. Beatrix
-ojensi Esmondille poistuessaan kylmän kätensä. "Kiitoksia paljon,
-veli", virkkoi hän matalalla äänellä ja yksinkertaisuudella, joka oli
-liikuttavampaa kuin kyyneleet; "kaikki, mitä sinä olet sanonut, on
-totta ja ystävällistä ja minä menen ja rukoilen armoa." Toiset jäivät
-huoneeseen ja selostivat uudestaan tuon hirveän tapahtuman. Se näytti
-koskevan tohtori Atterbury'iin vielä enemmän kuin toisiin. Mohunin,
-hänen miehensä murhaajan kuolema oli emännästäni vieläkin kauheampaa
-kuin herttuan onneton loppu. Esmond selosti kokonaisuudessaan ne
-yksityisseikat, mitkä hän tunsi tuosta riidasta, sekä sen syyn. Nuo
-kaksi aatelismiestä olivat kauan olleet riidassa lordi Gerardin
-omaisuudesta, sillä herttua ja lordi Mohun olivat naineet hänen
-tyttärensä. He olivat sopimuksesta kohdanneet toisensa lakimiehen luona
-Lincolns-Inn-Fieldsissä; he vaihtoivat kiivaita sanoja, ja vaikka ne
-tuntuivat kovin joutavilta niistä, jotka ne kuulivat, niin sitä eivät
-ne olleet miehille, joita pitkäaikainen viha kiihoitti toisiaan vastaan
-Mohun kysyi herttualta, missä hän voisi kohdata hänen ylhäisyytensä
-ystäviä, ja tunnin sisällä hän oli lähettänyt omat ystävänsä
-järjestämään tätä tuhoisaa kaksintaistelua. Se järjestettiin niin
-tulisella kiireellä ja se aiheutui niin vähäpätöisestä asiasta, että
-kaikki siihen aikaan arvelivat erään puolueen halunneen poistaa lordi
-Hamiltonin elävien kirjoista ja näiden kolmen surullisen kuuluisan
-mellastajan toimineen sen puolueen asiamiehinä. Taistelijoita oli kolme
-kummallakin puolella samoin kuin tuossa kaksitoista vuotta aikaisemmin
-tapahtuneessa murhenäytelmässä, joka jo on selostettu, ja jossa Mohun
-teki toisen murhansa, he tekivät kiivaan hyökkäyksen ja ottelivat
-tulisesti tekemättä mitään tavallisia temppuja, eivätkä edes lyöneet
-yhteen miekkojaan ja pistivät kiihkeästi toisiaan, jolloin kumpikin sai
-useita haavoja. Mohun oli saanut kuolettavan haavan, ja herttua viipyi
-hänen vierellään; silloin tuli Macartney ja sysäsi miekkansa herttuan
-ruumiiseen, ja se isku tappoi herttuan. Eversti Macartney kielsi tämän,
-mutta koko kuningaskunnan kauhu ja viha oli niin suuri, että hän ei
-olisi voinut välttää rangaistusta, mutta hän pakeni Englannista eikä
-palannut koskaan sinne.
-
-Mikä oli tosisyy herttua Hamiltonin kuolemaan -- mitätön riita vain,
-joka helposti olisi voitu sovittaa sellaisen alhaisen, huonon ja
-jumalattoman roiston kanssa, jonka edelliset rikokset ja toistuvat
-murhat olivat yhä paaduttaneet, joten niin mainehikas ja ruhtinaallista
-sukua oleva mies kuin herttua olisi halveksunut tahrata miekkaansa
-sellaisen konnan verellä. Mutta herttua oli niin kiivas ja ne, jotka
-toivoivat hänen kuolemaansa tiesivät, että herttua oli yhtä rohkea
-kuin armeliaskin, hän kun ei koskaan päästänyt ihmistä luotaan ilman
-apua; ja hän kuoli Mohunin ja niiden kahden muun murhaajan, jotka oli
-pantu häntä ahdistamaan, uhrina. Kuningattaren Pariisin lähettiläs
-kuoli -- Stuartin perheen uskollinen ja altis palvelija, joka itse
-oli skotlantilainen ruhtinas, hän, jonka piti viedä kuningatar Annan
-viesti ja katumuksen ilmaus oman vilpittömän rakkautensa ja miljoonien
-maalaistensa hyvien toivomusten ohella kuningattaren maanpaossa
-olevalle veljelle, kuninkaalle.
-
-Se puolue, johon lordi Mohun kuului, sai nauttia hänen palveluksensa
-hedelmät ja vapautui samalla sellaisesta roistosta. Mohun ja Meredith
-ja Macartney olivat herttua Marlborough'n miehiä; ja vain vuotta tätä
-ennen nuo kaksi everstiä olivat olleet syytteessä juotuaan maljoja
-torypuolueen tuhoksi. Marlborough oli nyt whig ja hannoverilaismielinen
-ja halusi sotaa yhtä kiihkeästi kuin prinssi Eugenekin. En väitä, että
-Marlborough olisi järjestänyt herttua Hamiltonin kuoleman; sanon vain,
-että Marlborough'n puolue hyötyi siitä ja että saatiin kolme veristä
-välikappaletta toimeenpanemaan tuota murhaa.
-
-Kun Esmond ja tuomiorovasti kävelivät Kensingtonista keskustellen tästä
-murhenäytelmästä, olivat katuhuutajat jo ulkona ja huusivat ympäri
-kaupunkia täydellistä, todellista ja kauheata tietoa lordi Mohunin ja
-herttua Hamiltonin surmasta kaksintaistelussa. Eräs heistä oli tullut
-Kensingtoniin ja huuteli siinä kaupungin osassa kovin aikaisin aamulla
-kun Esmond meni ohitse. Esmond hääsi miehen ihan Beatrixin akkunan
-alta, joka oli aukaistu. Aurinko paistoi, vaikka olikin marraskuu;
-Esmond näki torikärryjen vierivän Lontooseen, palatsivahtien vaihtuvan,
-työmiesten kiiruhtavan työmaalleen puutarhoihin. Kensingtonin
-ja kaupungin välissä -- kulkukauppiaiden ja toriväen täyttävän
-ilman huudoillaan. Maailma alkoi taas askareensa, vaikka herttuat
-makasivat surmattuina ja ladyt surivat heitä ja vaikka kuninkaat
-kaiken todennäköisyyden mukaan menettivät otollisen hetkensä. Niin
-vaihtelevat yö ja päivä ja huomen koittaa eikä meidän sijamme tunne
-meitä enää. Esmond ajatteli pikaviestinviejää, joka Pohjoista tietä
-pitkin nelisti ilmoittamaan hänelle, joka eilen oli Arranin lordi,
-että hän tänään on Hamiltonin herttua; hän ajatteli tuhansia suuria
-suunnitelmia, toiveita, pyyteitä, jotka vielä eilen elivät eräässä
-urheassa sydämessä, joka muutamia tunteja sitten sykki, mutta joka nyt
-oli pieni, hiljentynyt tomumaja.
-
-
-
-VII luku.
-
-KERRAN VIELÄ KÄYN CASTLEWOODISSA.
-
-Näin olivat siis Beatrixin kunnianhimoiset toiveet tuhoutuneet
-kolmannen kerran ja hänellä oli syytä uskoa, että erikoinen pahansuopa
-kohtalo vaani ja ahdisti häntä ja repi voiton hänen käsistään juuri
-silloin, kun se näytti olevan hänen omansa ja jätti hänelle palkaksi
-vain raivon ja surun. Mitä vihan tai surun tunteita Beatrixilla olikin
-(ja pelkään ensinmainitun tunteen vaivanneen hänen sydäntään enimmän)
-niin ei hän halunnut uskottua, kuten helläluontoisemmat ihmiset
-olisivat tehneet sellaisen onnettomuuden sattuessa; hänen äitinsä ja
-sukulaisensa tiesivät, että Beatrix hylkäsi heidän säälinsä ja että
-sen tarjoaminen vain pahentaisi sitä tuhoisaa haavaa, minkä kohtalo
-oli antanut. Tiesimme, että Beatrixin ylpeys oli saanut nöyryytyksen
-ja rangaistuksen tämän odottamattoman ja kauhean iskun kautta;
-Beatrix ei halunnut meidän selityksiämme osoittamaan tämän tapahtuman
-surullista opetusta. Hänen äitinsä voi antaa ainoastaan rukouksensa
-ja hänen serkkunsa uskollisen ystävyytensä ja kärsivällisyytensä
-tuolle onnettomalle, murretulle olennolle; ja vain vihjauksin ja
-muutamin sanoin, jotka hän kuukausia jälkeenpäin lausui, osoitti
-Beatrix ymmärtävänsä heidän hiljaisen säälinsä, ja hän oli puolestaan
-salaisesti kiitollinen siitä, että he pysyivät erillään. Hovissa
-sanoivat ihmiset, että hänen käytöksessään oli sellaista, mikä
-työnsi pois pilkan ja toisten osanoton -- hän oli yläpuolella heidän
-myötätuntonsa ja säälinsä ja näytteli osaansa tuossa surullisessa
-murhenäytelmässä ylevästi ja rohkeasti; niinpä täytyi niidenkin, jotka
-häntä vähimmän rakastivat, häntä ihailla. Me, jotka näimme hänet hänen
-onnettomuutensa jälkeen, emme voineet olla kunnioittamatta hänen
-kukistumatonta rohkeuttansa ja majesteetillistä tyyneyttään, joilla
-hän kantoi surunsa. "Minä näkisin hänet mieluimmin kyynelissä kuin
-ylpeänä", virkkoi hänen äitinsä, joka oli tottunut kantamaan surunsa
-aivan eri tavalla ja ottamaan sen vastaan Jumalan koettelemuksena,
-hartaan alistuvaisena ja kärsivällisenä. Mutta Beatrixin luonne
-oli erilainen kuin hänen hellän äitinsä; Beatrix tuntui kantavan
-surunsa ja kestävän sen, eikä hän antanut (en usko, että hän teki
-sitä yksinäisyydessäkään, kun hän oli omassa huoneessaan) sen saada
-itseltään tunnustusta ainoallakaan nöyryytyksen kyyneleellä tai
-tuskan huudahduksella. Ystävät ja sukuni lapset, jotka seuraatte
-jälkiäni, miten kestätte te koettelemuksenne? Tunnen yhden, joka
-rukoilee, että Jumala antaisi teille enemmän rakkautta kuin ylpeyttä
-ja että Kaikkinäkevän silmä löytäisi teidät nöyrien joukosta. Mutta
-silti tulee meidän tuomita ylpeitäkin laupiaasti. Muutamat on luonto
-muovaillut kunnianhimoon ja valtaan, samoinkuin se toisia on muovaillut
-tottelevaisiksi ja nöyrän alistuvaisiksi: leopardi on luonteensa orja
-samoinkuin lammaskin, ja se toimii leopardilain mukaan; leopardi ei voi
-mitään kauneudelleen, rohkeudelleen eikä pahuudelleen tai ainoallekaan
-täplälle kiiltävässä turkissaan, eikä valloitushalulleen, joka sitä
-kiihoittaa, eikä luodille, joka sen surmaa.
-
-Whigit valtasi nyt, syystä kyllä, suuri pelko, että kuningatar hylkäisi
-heidän hannoverilaisen ruhtinaansa, johon tätä sitoivat valat ja
-liitot, ja kutsuisi veljensä, jonka luonto oli tähän liittänyt vielä
-vahvemmin kuin velvollisuuden sitein; silloin Savoijin prinssi ja
-rohkeimmat whigpuoluelaiset aikoivat tuoda Englantiin nuoren Cambridgen
-herttuan huolimatta kuningattaren ja hänen alamaistensa vastalauseista,
-sillä he selittivät, että vaaliruhtinaalla, englantilaisella päärillä
-ja prinssillä, joka sukunsa pää miehenä oli Englannin kruunun
-perillinen, oli oikeus istua parlamentissa, jonka jäsen hän oli, ja
-asua maassa, jota hän kerran vielä oli hallitseva. Vain kuningattaren
-ja hänen liittolaistensa mitä jyrkin vastalause ja kuninkaallisen
-koston uhka, jos tätä suunnitelmaa yhä ajettaisiin perille, esti sen
-täytäntöönpanon.
-
-Samoin vaativat rohkeimmat meidän puoluelaisemme omaa prinssiään
-Englantiin. Hän oli Jumalan säätämän oikeuden mukaan eittämätön
-perijä; hänen puolellaan oli enemmän kuin puolet kansasta ja melkein
-koko pappissääty ja Englannin ja Skotlannin ylimystö; ja kukapa
-olisi Englannissa uskaltanut häiritä prinssiä, jos hän olisi tullut
-keskuuteemme ja antautunut brittiläisten jalomielisyyden, kunniantunnon
-ja vieraanvaraisuuden varaan, prinssiä, joka oli aivan syytön siihen
-rikokseen, josta hänen isäänsä oli rangaistu -- prinssiä, joka oli
-urhoollinen, nuori, kaunis ja onneton? Englantilaiset, joilla oli
-tulta suonissaan, olisivat vastustaneet kuolemaansa asti hyökkääjää,
-jolla oli ranskalainen sotajoukko tukenaan, ja ajaneet hänet takaisin
-sinne, mistä hän tuli; mutta yksinäinen prinssi, jolla oli vain oikeus
-tukenaan ja joka luotti kansansa uskollisuuteen, selittivät monet
-hänen ystävistään, sai olla varma ystävällisestä vastaanotosta tai
-ainakin turvallisuudestaan, jos hän tulisi keskuuteemme. Koskaan ei
-hänen sisarensa kuningattaren tai kansan, hänen alamaistensa, käsi
-ollut nouseva häntä vahingoittamaan. Mutta kuningatar oli luonteeltaan
-arka, ja niillä hänen ministereistään, jotka olivat myötämielisiä, oli
-omat syynsä epäröidä. Mutta rohkeimmilla ja kelvollisimmillä niistä
-miehistä, joilla oli sydämellään tuon mainehikkaan nuoren pakolaisen
-asia, ei ollut mitään omia suunnitelmia tai pyyteitä, mitkä olisivat
-estäneet heitä ajamasta oikeaa asiaa, ja he olivat valmiita uskaltamaan
-kaiken saadakseen lausua prinssin tervetulleeksi ja suojella tätä, jos
-hän vain tulisi englantilaisena.
-
-St. John ja mr. Harley lausuivat molemmat yllin kyllin ystävällisiä
-sanoja prinssin liittolaisille, antoivat prinssille loppumattomasti
-lupauksia avustaan tulevaisuudessa, mutta vihjauksia ja lupauksia
-enempää heiltä ei voitu saada; muutamat prinssin ystävistä olivatkin
-toiminnassaan paljon rohkeampia ja tehokkaampia ja avomielisempiä.
-Muutamien tällaisten kanssa mr. Esmond ryhtyi toimimaan vuosi jälkeen
-herttua Hamiltonin onnettoman kuoleman, joka oli riistänyt prinssiltä
-rohkeimman liittolaisensa Englannissa; näistä on muutamia vielä elossa
-ja eräiden näiden nimiä mr. Esmondilla ei ole oikeutta mainita.
-Eräs näistä ystävistä, jonka nimi Esmondilla on lupa mainita, sillä
-tuota urheata piispaa ei voi enää maanpako eikä kidutus tavoittaa,
-oli tuomiorovasti Atterbury; ja hänelle ja parille muulle paljasti
-eversti oman suunnitelmansa, joka, jos prinssi tuki sitä jommoisellakin
-päättäväisyydellä, ei voinut olla saattamatta heidän hartaimpia
-toivomuksiaan täytäntöön.
-
-Nuori lordi varakreivi Castlewood ei ollut tullut Englantiin juhlimaan
-täysi-ikäisyyttään, ja hän oli nyt ollut useita vuosia sieltä
-poissa. Sinä vuonna, jolloin hänen sisarensa piti mennä naimisiin ja
-herttua Hamilton kuoli, esti mylordin Brysselistä lähdön se, että
-hänen vaimonsa joutui lapsivuoteeseen. Lempeä Clotilda ei voinut
-kestää miehensä poissaoloa -- varmaankin hän epäili tuon nuoren
-syntipukin kapinoivan, kun tämä vapautuisi hänen ohjausnuoristaan
--- ja piti tämän luonaan hoitelemassa lasta ja höystämässä juoruja.
-Frankin alistuvaisuus naisvaltaan toi Beatrixille monta makeaa
-naurua. Hänen äitinsä olisi mennyt Clotildan luo, kun tämän aika
-tuli, mutta anoppia tarvittiin nyt toisaalla, sillä Beatrix-paran
-avioliittovalmistukset olivat jo alkaneet. Muutamia kuukausia tuon
-Hyde Parkissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen vetäytyivät emäntäni
-ja hänen tyttärensä Castlewoodiin, missä mylordin piti yhtyä heihin.
-Mutta totta puhuaksemme ei heidän hiljainen taloutensa ollut lordin
-makuun. Lordi saatiin tulemaan Walcote'iin vain kerran ensimmäisen
-sotaretkensä jälkeen, ja silloinkin tuo nuori huimapää vietti enemmän
-kuin puolet ajastaan Lontoossa; siellä hän ei esiintynyt omalla
-nimellään ja arvollaan hovissa ja julkisuudessa, vaan kävi teattereissa
-ja kapakoissa ja seurusteli mitä huonoimpien ihmisten parissa kapteeni
-Esmondin nimellä (se saattoi hänen viattoman sukulaisensa monta kertaa
-ikävyyksiin). Niinpä oli Frank Castlewood siis pysynyt Englannista
-poissa monenmoisten tekosyiden nojalla, etsiessään kaikenlaisia huveja
-siksi, kunnes hän joutui laillisen huvituksen, avioliiton helmaan, ja
-niin eivät häntä tunteneet muut kuin armeijan herrat, joiden kanssa
-hän oli suorittanut sotapalvelusta ulkomailla. Hänen äitinsä hellään
-sydämeen koski tämä pitkäaikainen poissaolo. Henry Esmond ei voinut
-muuta kuin lohdutella ladyä tämän luonnollisessa mielipahassa ja etsiä
-syitä serkkunsa huikentelevaisuuteen.
-
-Syksyllä 1713 aikoi lordi Castlewood palata kotimaahansa. Hänen
-ensimmäinen lapsensa oli ollut tytär; Clotildan odotettiin ilahuttavan
-lordia toisella lapsella; ja tuo hurskas nuori mies ajatteli, että jos
-hän toisi vaimonsa esi-isäinsä kotiin ja rukoilisi Castlewoodin Pyhää
-Filipiä ja ties mitä kaikkea, niin Jumala voitaisiin saada antamaan
-hänelle tällä kertaa poika, jonka tuloa odottava äitikin kovin toivoi.
-
-Kauan hierottu rauha oli julistettu tänä vuonna maaliskuun lopussa ja
-Ranska oli meille avoinna. Juuri kun Frankin äiti oli saanut kaiken
-valmiiksi lordi Castlewoodin vastaanottoa varten ja odotti kiihkeästi
-poikaansa, koitui odottavalle ladylle taas pettymys eversti Esmondin
-tähden ja hänen täytyi taas tukahduttaa sydämensä armahin toive.
-
-Esmond ratsasti Castlewoodiin. Hän ei ollut nähnyt sen vanhoja harmaita
-torneja ja muistossa säilyviä metsiä lähes neljääntoista vuoteen;
-silloin olivat he ratsastaneet sieltä mylordin kanssa, jolle hänen
-emäntänsä, vierellään nuoret lapsensa, oli liehuttanut jäähyväisiä.
-Mitä ikuisuuksia tuntui siitä olevan! mitä toiminnan, intohimon,
-huolen, rakkauden, toivon ja onnettomuuden vuosia! Nyt olivat lapset
-täysikasvuisia ja heillä oli omat tarinansa. Esmondista puolestaan
-tuntui kuin hän olisi sadan vuoden vanha. Vain hänen hyvä emäntänsä
-ei näyttänyt muuttuneen; hän oli samannäköinen ja lausui Esmondin
-tervetulleeksi juuri niinkuin ennen. Holvipihalla lirisi suihkulähde
-tuttua musiikkiaan, vanha sali huonekaluineen, leikkauksilla koristettu
-tuoli, jota lordivainaja oli käyttänyt, ja samainen ruukkukin, josta
-hän oli juonut, olivat kuin ennenkin. Esmondin emäntä tiesi, että
-tämä mielellään nukkui siinä pienessä huoneessa, joka oli ollut hänen
-huostassaan; se oli järjestetty häntä varten ja vieressä olevaan
-kappalaisen huoneeseen oli asetettu keto-orvokkeja ja tuoksuvia yrttejä.
-
-Vuodattaen kyyneleitä, jotka eivät johtuneet epämielekkyydestä,
-nöyrästi rukoillen kuoleman ja elämän, menestyksen ja vastoinkäymisen
-kaikkivaltiasta Jakajaa, mr. Esmond vietti osan ensimmäistä yötä
-Castlewoodissa ja makasi hereillä useita tunteja kellon naksuttaessa
-(miten hyvin hän muistikaan sen äänen) ja katseli taaksepäin ajan
-virtaa, niinkuin kaikki ihmiset, jotka uudestaan käyvät lapsuutensa
-kodissa, ja näki kaukaisella rantamalla synkän, pikkuisen, surumielisen
-pojan, jonka lordi vielä eli -- hänen emäntänsä oli vielä vain tyttö
-ja tämän lapset ilakoivat tämän ympärillä. Kun hän vuosia sitten oli
-poikana maannut tällä samaisella vuoteella, hän oli pyhästi luvannut
-olevansa ladylle uskollinen ja koskaan unohtamatta tämän suurta
-hyvyyttä, senjälkeen kuin lady oli siunannut hänet ja sanonut häntä
-ritarikseen. Oliko hän pitänyt tuon hellän, lapsellisen lupauksensa?
-Oli, Jumalan kasvojen edessä, oli, ylistetty olkoon Jumala! Hänen
-elämänsä oli kuulunut ladylle! Hänen verensä, hänen menestyksensä,
-hänen nimensä, hänen koko sydämensä oli aina senjälkeen ollut hänen ja
-hänen lastensa. Koko yön hän uneksui uudestaan vaiheitaan poikana ja
-heräsi vähä väliä; hän melkein luuli kuulevansa isä Holtin kutsuvan
-itseään viereisestä huoneesta ja hän luuli tämän saapuvan ja poistuvan
-tuon salaperäisen akkunan kautta.
-
-Esmond nousi ennen päivänkoittoa; hän meni viereiseen huoneeseen, missä
-ilma oli raskasta kukkien tuoksusta; hän katsoi hiilipannuun, missä
-asiapaperit oli poltettu, ja vanhaan hyllyyn, missä isä Holtin kirjat
-ja paperit oli säilytetty; sitten hän koetti, vieläkö saisi akkunan
-laskeutumaan painamalla vieteriä. Vieteriin ei oltu koskettu moniin
-vuosiin, mutta viimein se taipui ja koko akkunalaitos putosi alas.
-Esmond nosti sen ja se luisui takaisin kehyksiinsä: kukaan ei ollut
-siitä kulkenut sen jälkeen kuin isä Holt käytti sitä kuusitoista vuotta
-sitten.
-
-Sitten aukaisi Esmond korkean kaapin, joka oli uunihyllyn puukehyksen
-yläpuolella; kaappiin olisi mahtunut vaikka mies, ja mr. Holt oli
-siinä säilyttänyt monenmoista salaperäistä omaisuuttaan. Esmond muisti
-nuo kaksi miekkaa aivankuin hän yhä olisi ollut poika, ja hän otti ne
-kaapista ja pyyhki ne omituisen liikuttavan uteliaisuuden vallassa.
-Siellä oli myöskin asiapaperikäärö, minkä Holt varmaankin oli sinne
-jättänyt viimeisellä vierailullaan varakreivin eläessä, juuri sinä
-päivänä, jolloin Holt oli vangittu ja viety Hexhamin linnaan. Esmond
-ei häikäillyt tutkimasta näitä asiapapereita, ja hän löysi kuningas
-Wilhelmin aikuisia salaliittopapereita -- siellä oli Chairnockin
-ja Perkinsin, sir John Fenwickin ja sir John Friendin, Rookwoodin
-ja Lodwickin, lordien Montgomeryn ja Yarmouthin nimet, sillä he
-olivat kaikki ottaneet osaa salaliittoihin vallananastajia vastaan;
-siellä oli myös kirje Berwickin herttualta sekä eräs toinen kirje
-kuninkaalta St. Germainista; kirjeessä kuningas tarjoutui antamaan
-uskolliselle ja rakastetulle varakreivi Francis Castlewoodille
-Esmondin jaarlin ja markiisin arvonimet, mitkä oli annettu hänen
-neljäntenä hallitusvuotenaan kuninkaallisella takuulla varakreivi
-Thomas Castlewoodille sekä tämän miespuolisille perillisille,
-joiden puutteessa arvonimi ja sääty siirtyisivät edellä mainitulle
-Francikselle.
-
-Tämä oli se paperi, josta lordivainaja oli puhunut, ja jonka Holt
-näytti tälle samana päivänä kuin hänet vangittiin ja johon hänen viikon
-sisällä oli pitänyt antaa vastaus. Panin nämä asiapaperit kiireesti
-salakomeroon, josta olin ne ottanut, sillä minut keskeytti ovelta
-kuuluva kevyt koputus: Sieltä saapui lempeä emäntäni, kasvot rakkautta
-ja ystävällisyyttä uhkuen. Hänkin oli epäilemättä viettänyt yönsä
-valvoen, mutta kumpikaan ei toiseltaan tiedustellut, miten he olivat
-nuo tunnit kuluttaneet. On muutamia asioita, jotka ymmärrämme ilman
-sanoja ja jotka tiedämme vaikka ne tapahtuvat katseemme ulottuman
-ulkopuolella. Tämä hellä lady on kertonut minulle, että molempina
-päivinä, kun haavoituin ulkomailla, hän tiesi sen. Kuka tietää, miten
-suuri valta myötätunnolla on ja miten oikein rakkaus osaa ennustaa?
-"Minä katsoin huoneeseesi", virkkoi lady vain; "vuode oli tyhjä, tuo
-pikkuinen vanha vuode! Minä tiesin löytäväni sinut täältä." Ja tuo
-hyvä olento suuteli Esmondia hellästi ja punastui vienosti, siunaus
-katseessaan.
-
-He astuivat ulos käsi kädessä läpi vanhan holvipihan ja pengermälle,
-missä ruoho kimalteli kasteesta, ja ylhäällä vihreissä metsissä
-lauloivat linnut kauniita liverryksiään punastuvan aamuauringon alla.
-Miten hyvin kaikki olikaan säilynyt muistossa! Linnan vanhat tornit
-ja pylväät, jotka loivat varjojaan itään päin, purppurahohteiset
-heijastukset vihreillä rinteillä, aurinkokellon sirot koristukset
-ja leikkaukset, metsien kattamat ylängöt, ihana keltainen tasanko
-iloisine viljalaihoineen ja peltoineen ja kirkas joki, joka juoksi
-sen lävitse sen takana olevia ylväitä vuoria kohti -- kaikki nämä
-aukenivat silmiemme eteen yhdessä tuhansien kauniiden nuoruutemme
-muistojen kanssa, kauniiden ja surullisten, mutta ne olivat meille
-yhtä todellisia ja eloisia kuin tuo ihana ja aina mielessä säilyvä
-maisema, jonka silmämme taas näkivät. Emme unohda mitään. Muisto uinuu
-vain, mutta herää uudestaan: ajattelen usein miten on käyvä sitten,
-kun nukumme vaimein kuoleman uneen, jolloin Herättäjä herättää meidät
-iankaikkisuuteen ja menneisyys kulkee ohitsemme yhdessä ainoassa
-tajunnan hetkisessä henkiin heränneenä kuten sielukin.
-
-Talonväki ei herännyt vielä muutamaan tuntiin (oli heinäkuu ja päivä
-oli juuri koittanut); täällä siis Esmond uskoi emännälleen sen asian,
-minkä hän oli ottanut suorittaakseen, ja selitti, mikä osa Frankin
-tuli siinä suorittaa. Esmond tiesi voivansa uskoa mitä tahansa ladylle
-ja että tuo rakas olento kuolisi mieluummin kuin paljastaisi sen; ja
-hän pyysi ladyä pitämään tuon asian salassa kaikilta ja selosti sen
-kokonaisuudessaan emännälleen (lady oli yhtä vankka pikkuinen lojalisti
-kuin kuka tahansa kuningaskunnassamme), ja Esmond oli tosiaankin
-varma, että kaikki hänen suunnitelmansa saivat ladyn hyväksymisen
-ja myötätunnon. Lady oli peräti puolueellinen arvostelussaan, hän
-kun sanoi, että ei hän ollut vielä ennen nähnyt niin suurenmoista
-suunnitelmaa eikä vielä milloinkaan ollut hänen mielestään ollut niin
-altista ritaria sen toimeenpanijana. Heidän neuvotteluunsa saattoi
-kulua noin pari tuntia. Beatrix saapui heidän luokseen juuri, kun
-heidän keskustelunsa päättyi; hänen kaunis kookas vartalonsa oli
-verhottu surupukuun (jota hän koko ajan viimevuotisen onnettomuutensa
-jälkeen oli vaatimattomasti käyttänyt), jonka taustana oli viheriä
-pengermä ja joka heitti varjojaan hänen eteensä ruohikolle.
-
-Beatrix hymyili ja teki meille komean kumarruksen ja nimitti meitä
-"nuoreksi pariksi". Hän oli vanhempi, kalpeampi ja ylevämpi kuin
-vuosi sitten; hänen äitinsä näytti häntä nuoremmalta. Lady Castlewood
-kertoi Esmondille, että Beatrix ei ollut kertaakaan puhunut surustaan
-eikä viitannut muuten, kuin parilla hiljaisella sanalla toiveittensa
-tuhoutumiseen.
-
-Kun Beatrix palasi Castlewoodiin, alkoi hän käydä kaikissa mökeissä
-ja sairaiden luona. Hän perusti lastenkoulun ja opetti muutamille
-heistä laulua. Meillä oli hyvä vanhat urut Castlewoodin kirkossa, ja
-Beatrix soitti niitä ihailtavan hyvin ja meidän kirkkomusiikkimme tuli
-tunnetuksi pitkien matkojen päässä, ja ihmiset tulivat varmaankin
-yhtä paljon katsomaan ihanaa soittajaa kuin kuulemaan hänen
-soittoaan. Pastori Tusher ja hänen vaimonsa asuivat pappilassa; mutta
-tämän vaimo ei ollut tuonut Tomille lapsia, joita olisi kelvannut
-näytellä vihamiehille. Kelpo Tom piti huolen, että ei tullut paljon
-semmoisia; hänen suurilierinen papinhattunsa kohosi nöyrästi hänen
-päästään kaikkien edessä. Hän tuhlaili kovin kumarruksiaan ja
-kohteliaisuuksiaan. Hän käyttäytyi Esmondia kohtaan niinkuin eversti
-olisi ollut ylipäällikkö. Hän söi päivällistä Castlewoodissa sinä
-päivänä, joka oli sunnuntai, ja vain ankarain kehoitusten jälkeen hänet
-saatiin jäämään jälkiruokaan asti. Hän valitti lordi Castlewoodin
-kääntymistä, mutta joi lordin maljan kovin hartaana; ja tuntia
-aikaisemmin kirkossa sai everstin nukkumaan pidettyään kovin pitkän,
-oppineen ja virkistävän saarnan.
-
-Esmondin kotonaoloa kesti vain kaksi päivää, sillä asia, jota hän ajoi,
-kutsui häntä ja vei hänet pois Englannista. Hän näki Beatrixin ennen
-lähtöään vain kerran yksin, ja silloin tämä kutsui häntä luokseen
-pitkästä seinäverhokamarista, missä Esmond ja hänen emäntänsä istuivat
-niinkuin menneinä aikoinakin, viereiseen kamariin, joka oli ollut
-varakreivitär Isabelin makuuhuoneena; Esmond muisti vallan hyvin,
-miten vanha lady istui vuoteellaan yöpukimissaan sinä aamuna, jolloin
-ratsuväen osasto tuli häntä vangitsemaan. Englannin kaunein nainen
-makasi nyt sillä vuoteella; vuoteen suuret kirjaillut verhot olivat
-tuskin haalistuneet siitä, kun Esmond ne viimeksi näki.
-
-Siellä seisoi nyt Beatrix mustassa puvussaan ja piti lipasta kädessään.
-Se oli sama, jonka Esmond oli antanut hänelle morsiuslahjana; siihen
-oli leimattu kruunu, jota tuo toiveissaan pettynyt tyttö ei saanut
-koskaan kantaa, ja siinä olivat jalokivet, jotka Esmond oli perinyt
-tädiltään.
-
-"Parasta on, että sinä otat mukaasi nämä, Harry", virkkoi hän; "nyt
-minä en enää tarvitse timantteja." Beatrixin tyynessä, matalassa
-äänessä ei ollut liikutuksen merkkiäkään. Hänen ihana kätensä, joka
-ei yhtään vapissut, ojensi mustaa shagrininahkalipasta. Esmond näki,
-että hänellä oli siinä musta samettinen rannerengas, jossa oli herttuan
-emaljikuva: herttua oli sen antanut Beatrixille vain kolme päivää ennen
-kuolemaansa.
-
-Esmond sanoi, että jalokivet eivät enää olleet hänen ja koetti naurulla
-estää tämän lahjan palautuksen. "Mitäpä minä niillä tekisin?" virkkoi
-hän. "Prinssi Eugenea ei tutuistakaan kaunistanut hänen hatussaan
-oleva timanttisilmukka, eikä se tee minunkaan keltaista naamaani
-kauniimmaksi."
-
-"Sinä annat ne vaimollesi, serkku", virkkoi Beatrix. "Sinun vaimollasi,
-serkku, on ihana hipiä ja vartalo."
-
-"Beatrix", puhkesi Esmond kiihkeästi puhumaan, sillä vanha tuli syttyi
-taas, niinkuin se ajoittain leimahti, "tahdothan sinä käyttää noita
-koruja häissäsi? Sinä kuiskasit kerran, ettet tuntenut minua. -- Nyt
-sinä tunnet minut paremmin; sinä tiedät, mitä minä olen kaihonnut, mitä
-huokaillut, mitä uhrannut kymmenen vuoden aikana!"
-
-"Tahdotteko palkkion uskollisuudestanne, mylord", virkkoi Beatrix;
-"sellainen _preux chevalier_ [uljas ritari] tahtoo tulla palkituksi;
-hyi, hyi, serkku!"
-
-Esmond alkoi taas puhua: "Jos minä teen jotain, joka on sinulle
-sydämen asia, jotain, joka on meistä molemmista arvokasta, jotain,
-joka luo minulle nimen, millä sinua koristaa, niin huolitko sen? Sinä
-sanoit, että minulla kerran oli toivoa; onko mahdotonta herättää sitä
-uudestaan henkiin? Älä puista päätäsi, vaan kuule minua -- sano, että
-kuuntelet minua vuoden perästä. Jos minä palaan luoksesi ja tuon
-sinulle mainetta, niin välitätkö sinä siitä? Jos minä teen sellaista,
-mitä sinä enin haluat -- mitä hän, joka on kuollut, halusi enin -- niin
-taivuttaako se sinut?"
-
-"Mitä se on, Henry", virkkoi Beatrix, ja hänen kasvonsa kirkastuivat;
-"mitä sinä tarkoitat?"
-
-"Älä kysele mitään", virkkoi Esmond, "odota vain ja anna minulle aikaa.
-Jos minä tuon jotain, jota sinä haluat, jotain, jota olen kuullut
-sinun tuhansia kertoja rukoilevan, niin etkö suo mitään palkkiota
-sille, joka sinulle on sen palveluksen tehnyt? Pane pois nuo korut --
-pidä ne; et minun häissäni etkä omissasi, mutta minä lupaan pyhästi,
-että tulee päivä, jolloin kodissasi juhlitaan -- jos tehtäväni vain
-on ihmisen vallassa, -- ja silloin sinä kannat noita koruja ylpeänä.
-Minä en nyt sano enempää. Pidä nämä sanat salaisina ja pane tuo lipas
-talteen siksi, kunnes muistutan sinua molemmista. Minä pyydän sinua nyt
-ainoastaan odottamaan ja muistamaan."
-
-"Matkustatko sinä ulkomaille?" virkkoi Beatrix liikutuksen vallassa.
-
-"Kyllä, huomenna", vastasi Esmond.
-
-"Lothringiinko, serkku?" virkkoi Beatrix asettaen kätensä Esmondin
-käsivarrelle: se oli se käsi, jossa hänellä oli herttuan rannerengas.
-"Kuule, Harry", jatkoi hän äänellä, jossa oli enemmän haltioitumista
-kuin Beatrix tavallisesti osoitti. "Kuule viimeinen sanani. Minä
-rakastan sinua, minä ihailen sinua; kuka ei sitä tekisi tultuaan
-tuntemaan sellaisen rakkauden, jommoista sinä olet meille kaikille
-osoittanut? Mutta minä luulen, että minulla ei ole sydäntä -- en
-ainakaan ole tullut tuntemaan miestä, joka voisi sytyttää sen; jos
-olisin hänet löytänyt, niin ryysyissä olisin häntä seurannut, vaikka
-hän olisi ollut vain tavallinen sotilas, tai purjehtinut hänen kanssaan
-meriä niinkuin joku noista merirosvoista, joista sinä meille luit,
-kun olimme lapsia. Minä tekisin mitä hyvänsä sellaisen miehen tähden,
-kärsisin mitä tahansa hänen tähtensä; mutta häntä en ole löytänyt. Sinä
-olit aina liian orjamainen voittaaksesi sydämeni; ei mylord herttuakaan
-kyennyt sitä liikuttamaan. En olisi ollut onnellinen, jos olisin mennyt
-hänen kanssaan naimisiin. Tiesin sen kolme kuukautta kihlauksemme
-jälkeen -- mutta olin liian turhamainen purkamaan sitä. Oi, Harry!
-Minä itkin pari kertaa, mutta en itkenyt häntä, vaan vuodatin raivon
-kyyneliä siksi, etten voinut surra häntä. Minä kauhistuin, kun huomasin
-iloitsevani hänen kuolemastaan. Ja jos minut yhdistettäisiin sinuun,
-niin tuntisin samaa orjuutusta ja samaa vapautumiskaihoa. Me olisimme
-molemmat onnettomia, ja sinä olisit vielä onnettomampi, sinä, joka
-olet yhtä mustasukkainen luonteeltasi kuin herttuakin. Minä koetin
-häntä rakastaa, oi, kuinka minä koetin; teeskentelin iloisuutta kun hän
-saapui, alistuin kuuntelemaan häntä, kun hän oli luonani, ja kokeilin
-vaimon osassa, koska luulin, että minun oli näyteltävä sitä elämäni
-loppuun saakka. Mutta kyllästyin tuohon liittoon puolessa tunnissa,
-mitä siis, jos se olisi kestänyt koko elinajan? Minun ajatukseni
-liitelivät muualla kun hän puhui, ja minä ajattelin: voi jospa tuo mies
-hellittäisi kädestäni ja nousisi jalkaini juuresta! Minä tunsin hänen
-ylevät ja jalot luonteenominaisuutensa, jotka olivat tuhansia kertoja
-ylevämmät ja jalommat kuin minun, ja niin ovat myös sinun, serkku --
-miljoonan miljoonaa kertaa jalommat, se on varmaa. Mutta en valinnut
-häntä jalon luonteensa vuoksi; valitsin hänet saadakseni loistaa
-maailmassa; ja menetin sen. Menetin sen, enkä sure herttuata; ajattelin
-usein kun kuuntelin herttuan helliä valoja ja tulisia sanoja: Oi, jos
-otan tämän miehen ja kohtaan _sen toisen,_ niin vihaan häntä ja jätän
-hänet. Minä en ole hyvä, Harry; äitini on lempeä ja hyvä kuin enkeli.
-On ihmeellistä, että hänellä on sellainen lapsi. Hän on heikko, mutta
-hän kuolisi mieluummin kuin menettelisi rikollisesti; minä olen häntä
-vahvempi, mutta voisin uhkamielisyydestä tehdä sen. Minä en välitä
-siitä, mitä papit sanovat pitkäveteisissä saarnoissaan; näin heitä
-hovissa yhtä huonoina ja arvottomina kuin huonoin nainen siellä. Oi,
-minua inhoittaa ja väsyttää maailma. Vain yhtä asiaa odotan, ja kun se
-on suoritettu, niin omaksun Frankin ja sinun äitiraukkasi uskonnon ja
-menen luostariin ja kuolen samoin kuin äitisi. Kannanko silloin noita
-timantteja? -- Sanotaan nunnien käyttävän kauneimpia koristuksiaan sinä
-päivänä, jolloin he tekevät nunnanvalan. Minä panen nämä talteen kuten
-pyysit. Jumalan haltuun, serkku! Äiti kävelee viereisessä huoneessa ja
-vaivaa pikkuista päätään saadakseen selville, mitä me olemme puhuneet.
-Hän on mustasukkainen -- sellaisia ovat kaikki naiset. Minä luulen
-toisinaan, että se on ainoa naisellinen ominaisuus, mikä minulla on."
-
-"Jumalan haltuun! Jumalan haltuun, serkku!" Veljen etuoikeudella
-Beatrix antoi Esmondin suudella poskeaan. Poski oli kylmä kuin marmori.
-
-Esmondin emäntä ei osoittanut mitään mustasukkaisuuden merkkejä,
-kun he palasivat huoneeseen, missä hän oli. Lady oli kouluuttanut
-itsensä näyttämään ihan tutkimattomalta, milloin hän vain halusi.
-Muiden naisellisten ominaisuuksiensa ohella hän omasi myös täydellisen
-teeskentelytaidon.
-
-Esmond ratsasti Castlewoodista pois ajamaan perille sitä tehtävää,
-jonka hän oli ottanut suorittaakseen ja jota hän oli päättänyt
-kuolemaan asti tukea; ja kyllä hänen mielentilansa olikin sellainen,
-että hän kaipasi jotain ulkonaista kiihoitusta vastapainoksi sille
-sisäiselle, kalvavalle tuskalle, jota hän kärsi.
-
-
-
-VIII luku.
-
-MATKUSTAN RANSKAAN JA TUON KOTIIN ERÄÄN RIGAUD'N MAALAAMAN MUOTOKUVAN.
-
-Mr. Esmondin mielestä ei ollut soveliasta ottaa jäähyväisiä hovissa
-eikä ilmoittaa koko Pal Mallin hienostolle ja kahviloille, että
-hän aikoi poistua Englannista, vaan hän katsoi parhaaksi poistua
-mahdollisimman salaa. Hän hankki itselleen tohtori Atterburyn
-välityksellä passin erään ranskalaisen nimellä; tohtori Atterbury teki
-hänelle tämän palveluksen ja hankki siihen vielä lordi Bolingbroken
-viraston sinetinkin turvautumatta sihteeriin mieskohtaisesti. Esmond
-otti Lockwoodin, uskollisen palvelijansa, mukaansa Castlewoodiin ja
-jätti tämän sinne; hän pani ennen Lontoosta poistumistaan liikkeelle
-jutun, että hän oli sairas ja että hän oli mennyt Hampshire'iin
-maalaisilmaa hengittämään, ja sitten hän poistui mahdollisimman
-hiljaisesti suorittamaan tehtäväänsä.
-
-Koska Frank Castlewoodin apu oli välttämätön mr. Esmondin
-suunnitelmalle, niin hän kävi ensin Brysselissä (hän meni sinne
-Antwerpenin kautta, missä herttua Marlborough oli maanpaossa);
-ja Brysselissä kohtasi Harry rakkaan nuoren Benedictinsä, tuon
-aviomiehen, joka näytti ottavan surulliselta kannalta aviolliset
-kahleensa ja esteli Clotildaa kietomasta itsepäisiä hyväileviä
-kahleitaan hänen kaulansa ympärille. Eversti Esmondia ei esitelty
-Clotildalle, vaan monsieur Simon, Royal Cravateihin kuuluva herra,
-esitettiin (Esmond muisti tuon kunnon irlantilaisen rykmentin nimen,
-irlantilaisen, jonka hän oli nähnyt kun hän Malplaquet'n taistelun
-jälkeen ensi kerran näki nuoren kuninkaan); niinpä monsieur Simon
-esitettiin varakreivitär Castlewoodille, o.s. kreivitär Wertheim,
-lukuisille kreiveille, lady Clotildan pitkille veljille, hänen
-isälleen kamariherralle sekä tämän vaimolle, Frankin anopille, joka
-oli kookas, majesteetillisen pyylevä henkilö, niinkuin äidin sopikin
-olla sellaisessa krenatöörikomppaniassa, minkä hänen sotaiset poikansa
-muodostivat. Koko suku asui vapaasti siinä pienessä Brysselin lähellä
-olevassa linnassa, minkä Frank oli ostanut -- he ratsastivat hänen
-hevosillaan, joivat hänen viinejään, ja elivät mukavasti poikaparan
-kustannuksella. Mr. Esmond oli aina säilyttänyt täydellisen taidon
-ranskankielessä, joka oli hänen äidinkielensä; ja jos tämä perhe
-(joka puhui ranskaa erikoisella flaamilaisella murteella) havaitsikin
-jotain puutteellista mr. Simonin ääntämisessä, niin se voitiin
-laskea mr Simonin pitkäaikaisen Englannissaolon viaksi, hän kun oli
-mennyt siellä naimisiin ja ollut siellä koko ajan senjälkeen kuin
-hän joutui Blenheimin taistelussa vangiksi. Hänen tekaisemansa juttu
-oli erinomaisen etevä. Siellä eivät sitä epäilleet muut kuin kelpo
-Frank, joka ihastui suuresti serkkunsa suunnitelmaan kun hän tutustui
-siihen; ja ainahan hän tosiaankin ihaili eversti Esmondia hellällä
-uskollisuudella ja piti serkkuaan viisaimpana ja parhaimpana kaikkia
-serkkuja ja miehiä. Frank otti osaa suunnitelmaani sieluilleen ja
-ruumiineen ja oli vielä ihastuneempi siihen siksi, että se vei hänet
-Pariisiin pois lankojensa, appi-isänsä ja anoppinsa likettyviltä, sillä
-näiden huolenpito kyllästytti häntä.
-
-Olen jo maininnut, että Castlewood oli syntynyt samana vuonna kuin
-nuori Walesin prinssi; käytökseltään, kooltaan ja vartaloltaan hän
-muistutti paljon prinssiä; ja senjälkeen kuin hän jo mainitussa
-tilaisuudessa oli nähnyt Chevalier de St. Georgen, hän oli kovin
-ylpeä, että hän oli niin mainehikkaan henkilön näköinen; tätä
-yhdennäköisyyttään hän koetti lisätä kaikin keinoin, mitkä olivat hänen
-vallassaan, ja käytti vaaleanruskeita peruukkeja, jommoisia prinssikin
-käytti, ja nauhakoristeita, jotka olivat prinssin väriä, ja kaikkea
-samanlaista.
-
-Tämä yhdennäköisyys oli juuri se seikka, jolle mr. Esmond oli
-rakentanut suunnitelmansa; kun hän oli saanut Frankin innostuksen
-ja vaitiololupauksen, hän poistui tämän luota ja jatkoi matkaansa
-voidakseen tavata niitä muita henkilöitä, joista hänen menestyksensä
-riippui. Se paikka, mihin mr. Simon sitten matkusti, oli Bar
-Lothringissa; sinne saapui kauppiaamme mukanaan lähetys kaksilevyisiä
-hienoja kankaita, arvokkaita Malines-pitsejä ja kirjeitä siellä
-olevalle liiketuttavalle.
-
-Haluttaisiko teitä tietää, mitä teki onnettomuudestaan kuuluisa
-prinssi, kuningassuvun jälkeläinen, suvun, joka tuntui olevan tuomittu
-kuten Tantaluksen suku vanhalla ajalla -- haluttaisiko teitä tietää,
-mitä hän teki, kun lähettiläs, joka saapui hänen luokseen vaarojen ja
-vaikeuksien läpi, näki hänet ensi kerran? Nuori kuningas, flanellitakki
-yllään, pelasi tennistä seurueeseensa kuuluvien herrain kanssa ja
-huuteli palloa hakiessaan ja kiroili kuin paatunein alamaisistaan.
-Seuraavan kerran näki mr. Esmond hänet silloin, kun monsieur Simon
-vei käärön pitsejä mrs. Oglethorpe'ille -- siihen aikaan hän oli
-prinssin vastaanottohuone ja sellaiselle halvalle ovelle täytyi
-ilmaisten koputtaa päästäkseen hänen majesteettinsa puheille.
-Vastaanotto myönnettiin minulle. Lähettiläs tapasi kuninkaan ja tämän
-rakastajattaren yhdessä; pari pelasi korttia ja hänen majesteettinsa
-oli humalassa. Tuo kuningas välitti enemmän kolmesta valtista kuin
-kolmesta kuningaskunnasta; ja kymmenkunta lasia ratafiaa sai hänet
-unohtamaan kaikki surunsa ja onnettomuutensa, isänsä kruunun ja
-isoisänsä pään.
-
-Mr. Esmond ei silloin paljastanut suunnitelmiaan prinssille. Hänen
-majesteettinsa olisi tuskin saattanut häntä kuunnella siinä tilassa,
-ja Esmond epäili, voisiko kuningas, joka joi niin paljon, säilyttää
-salaisuutta sekaisessa päässään ja olisiko käsi, joka vapisi niin,
-tarpeeksi vahva tarttumaan kruunuun. Mutta viimein Esmond kuitenkin,
-keskusteltuaan prinssin neuvonantajain kanssa, joiden joukossa oli
-useita gentlemanneja, kunnollisia ja uskollisia miehiä, paljasti
-suunnitelmansa yksityisneuvottelussa kuninkaalle ja tosimajesteetille
-Oglethorpe'ille. Prinssi oli erittäin mieltynyt suunnitelmaan; se
-oli helppo ja rohkea ja hänen huolettoman huvittelunhalunsa ja
-elinvoimaisen nuoren luonteensa mukainen. Aamulla, kun hän oli
-nukkunut pois humalansa, hän oli kovin iloinen, eloisa ja miellyttävä.
-Hänen käytöksessään oli tavaton viehkeyden viehätys ja lempeä
-yksinkertaisuus; ja ollaksemme oikeudenmukaisia tulee meidän myöntää,
-että myös majesteetti Oglethorpe oli hyvä, älykäs ja päättäväinen
-liittolainen; hän antoi prinssille hyviä neuvoja, joita tämä oli liian
-heikko seuraamaan, ja hän rakasti prinssiä uskollisuudella, jonka
-prinssi palkitsi varsin kuninkaallisella kiittämättömyydellä.
-
-Eversti Esmondilla oli omat aavistuksensa tästä suunnitelmasta, jos
-se joskus täyttyisi, ja tavalliset synkät epäluulonsa siitä hyödystä,
-mikä maalle koituisi, jos juoppo nuori hallitsija palautettaisiin
-valtaistuimelle; niinpä eversti sai jäähyväisaudienssinsa, ja hiljainen
-monsieur Simon poistui. Joka tapauksessa tuo Barin nuorukainen oli yhtä
-hyvä kuin tuo vanhempi pretendentti Hannoverissa; jos asiat saivat
-kaikkein pahimman käänteen, niin voitiin englantilaista hoidella
-yhtä hyvin kuin saksalaistakin. Monsieur Simon ratsasti tuon pitkän
-matkan Nantesista Pariisiin ja näki tuon kuuluisan kaupungin varkain
-ja vakoilijan tavalla, joka hän tosiaankin oli; siellä on varmaan
-enemmän loistoa ja kurjuutta, enemmän ryysyjä ja pitsejä, enemmän
-likaa ja kultausta kuin missään muussa kaupungissa maan päällä. Täällä
-hän joutui tekemisiin kuninkaan parhaan ystävän, tämän velipuolen,
-kuuluisan Bervickin herttuan kanssa. Esmond tunsi hänet nyt siksi
-vieraaksi, joka oli käynyt Castlewoodissa lähes kaksikymmentä vuotta
-sitten. Hänen ylhäisyytensä tuli avomieliseksi Esmondia kohtaan, kun
-hän havaitsi, että Esmond kuului Webbin urheaan rykmenttiin, jonka
-päällikkö hänen ylhäisyytensä oli kerran ollut. Berwick oli tosiaankin
-Stuartin asian ase ja kilpi: hänen kilvessään ei ollut muuta tahraa
-kuin se, minkä Marlborough'n sisar oli hänelle jättänyt. Jos Berwick
-olisi ollut isänsä perillinen, olisi Jaakko III varmasti istunut
-Englannin valtaistuimella. Berwick uskalsi, kesti, osasi tarvittaessa
-lyödä, puhua ja vaieta. Ehkä hänellä ei ollut erikoista tulta ja
-nerokkuutta, (huonommilla miehillä oli niitä) mutta näitä paitsi
-hänellä oli muutamia kaikkein parhaita johtajaominaisuuksia. Hänen
-ylhäisyytensä tunsi Esmondin isän ja tämän tarinan, ja hän vihjasi
-siihen sillä tavalla, että Esmond alkoi uskoa herttuan tuntevan hänen
-vaiheensa yksityisseikkoja myöten. Mutta Esmondia ei haluttanut
-keskustella tästä asiasta, eikä herttua häntä vaatinutkaan siihen.
-Mr. Esmond virkkoi: "Kyllä minä vielä saan arvonimeni, jos vain
-suurempiarvoiset saavat omansa ensin."
-
-Esmondin käsitystä siitä, että Berwickin herttua tiesi Esmondin
-aseman, tuki eräs tapahtuma: kun eversti meni kunniatervehdykselle
-St. Germainiin, niin hänen majesteettinsa kuningatar puhutteli häntä
-kerran markiisinarvonimellä. Esmond vei kuningattarelle kunnioittavat
-tervehdykset tämän kummityttäreltä ja eräältä ladyltä, jolle hänen
-majesteettinsa myötäkäymisensä päivinä oli ollut ystävällinen.
-Kuningatar muisti hyvin Rachel Esmondin; hän oli kuullut lordi
-Castlewoodin kääntymyksestä ja oli hyvillään siitä, mitä Taivas oli
-tehnyt lordin hyväksi. Hän tiesi, että muutkin sen perheen jäsenet
-olivat kuuluneet ainoan oikean kirkon helmaan. "Teidän isänne ja
-äitinne, monsieur le marquis, kuuluivat siihen", virkkoi hänen
-majesteettinsa (tuon ainoan kerran hän käytti tuota arvonimeä).
-Monsieur Simon kumarsi kovin syvään ja sanoi, että hän omien
-vanhempiensa sijaan oli löytänyt toiset vanhemmat, jotka olivat
-opettaneet hänelle toisin, mutta että näillä molemmilla oli vain
-yksi kuningas. Silloin hänen majesteettinsa suvaitsi antaa hänelle
-mitalin, minkä paavi oli siunannut ja mikä oli huomattu kovin
-tehokkaaksi hänenlaisissaan tapauksissa; ja kuningatar lupasi rukoilla
-Esmondin ja tämän perheen kääntymisen puolesta. Sen tuo hurskas lady
-epäilemättä tekikin, mutta eversti Esmondin täytyy sanoa, että tuo
-mitali ja nuo rukoukset eivät hänen tietääkseen ole tähän hetkeen asti,
-kahdenkymmenen seitsemän vuoden kuluttua, mitenkään vaikuttaneet hänen
-uskonnolliseen vakaumukseensa.
-
-Versailles'n loiston kauppias monsieur Simon näki vain alhaisena ja
-kaukaisena katsojana; hän näki vanhan kuninkaan vain kerran kun tämä
-meni syöttämään toutaimiaan; hän ei pyytänytkään tulla esitetyksi hänen
-majesteettinsa hovissa.
-
-Tällä välin oli herra varakreivi Castlewood saapunut Pariisiin,
-missä, kuten Lontoon lehdet pian ilmoittivat, hänen rouvansa joutui
-lapsivuoteeseen ja synnytti pojan, perillisen. Pitkän aikaa tämän
-jälkeen oli Clotilda kovin heikko ja lääkärit kielsivät häntä,
-matkustamasta; muuten oli yleisesti tunnettua, että varakreivi
-Castlewood aikoi pian palata Englantiin ja ottaa haltuunsa sukutilansa
-ja asettua sinne.
-
-Lordi Castlewood antoi Pariisissa ollessaan kuuluisan ranskalaisen
-maalarin monsieur Rigaud'n maalata muotokuvansa lahjaksi äidilleen
-Lontooseen; ja tämän monsieur Simon vei mukanaan, kun hän palasi siihen
-kaupunkiin; sinne hän saapui toukokuun vaiheilla vuonna 1714, ja pian
-sen jälkeen lady Castlewood ja hänen tyttärensä ja heidän sukulaisensa,
-eversti Esmond, joka koko tämän ajan oli ollut Castlewoodissa,
-palasivat myös Lontooseen, lady taloonsa Kensingtoniin ja mr.
-Esmond asuntoonsa Knightsbridge'iin, joka oli lähempänä kaupunkia,
-ja pian eversti ilmestyi taas kaikkiin julkisiin paikkoihin, sillä
-hänen terveytensä oli suuresti parantunut hänen pitkän maaseudulla
-oleskelunsa aikana.
-
-Kauneissa, kullatuissa kehyksissä oleva mylordin kuva ripustettiin
-kunniapaikalle ladyn vastaanottohuoneeseen. Lordi oli maalattu
-punaisessa henkivartioston kapteenin univormussaan, vaaleanruskea
-peruukki päässä, takin alla panssari, sinisin nauhakoristein ja
-brysselinpitsiröyhelöin. Useat ladyn ystävistä ihailivat maalausta
-suunnattomasti ja parveilivat sitä katsomaan. Piispa Atterbury,
-mr. Lesly, hyvä vanha mr. Collier ja muutkin pappissäädyn miehet
-olivat ihastuneita siihen, ja useat kaikkein hienoimmat tutkivat
-ja kiittelivät sitä; mutta täytyy myöntää, että kun tohtori Tosher
-sattui tulemaan Lontooseen ja näki kuvan (se oli tavallisesti verholla
-peitetty, mutta sinä päivänä sattui Beatrix katselemaan sitä tohtorin
-saapuessa), Castlewoodin kappalainen vakuutti, että hän ei voinut nähdä
-tässä maalauksessa mitään entisen oppilaansa näköisyyttä, paitsi ehkä
-pikkuisen leuassa ja peruukissa. Mutta me selitimme hänelle kaikki,
-että hän ei ollut nähnyt Frankia ainakaan viiteen vuoteen ja että hän
-ei ymmärtänyt kuvaamataiteita enempää kuin kyntömies ja että hän oli
-erehtynyt; ja hän lähti kotiin vakuutettuna siitä, että muotokuva
-oli täydelleen lordin näköinen. Mutta kun taas eversti Esmond näytti
-muotokuvaa lordi Bolingbrokelle, joka toisinaan kunnioitti ladyä
-vierailullaan, niin tämä purskahti nauramaan ja kysyi, mitä hitonpeliä
-eversti piti. Esmond myönsi ilman muuta, että muotokuva ei ollut
-varakreivi Castlewoodista ja kehoitti valtiosihteeriä kunniasanallaan
-säilyttämään salaisuuden; hän kertoi, että talon ladyt olivat
-innokkaita Jaakon-puoluelaisia, mikä hyvin tunnettiin, ja hän tunnusti,
-että muotokuva oli Chevalier de St. Georgen kuva.
-
-Seikka on se, että kun mr. Simon eräänä päivänä odotti lordi
-Castlewoodia monsieur Rigaud'n luona, missä lordi istui mallina
-muotokuvaansa varten, hän näytti suuresti ihastuneen erääseen
-muotokuvaan, mikä esitti prinssiä ja mistä vain pää oli valmis, ja
-osti sen maalarilta sadalla kruunulla. Taiteilija selitti, että se
-oli tarkoitettu mrs. Oglethope'ille, prinssin rakastajattarelle,
-mutta kun tuo nuori lady poistui Pariisista, oli hän jättänyt työn
-taiteilijalle; ja kun lordin kuva valmistui vei eversti Esmond, alias
-monsieur Simon, tämänkin kuvan kotiin ja jäljensi univormun ja muut
-koristeet lordin kuvasta täydentääkseen Rigaud'n puutteellisen kankaan
--- eversti oli koko elinaikansa harjoitellut maalausta ja hän innostui
-siihen erittäinkin pitkän oleskelunsa aikana Flanderin kaupungeissa,
-joissa hän joutui van Dyckin ja Rubensin mestaritöiden keskuuteen.
-Tyttärenpojallani on nyt tuo muotokuva sellaisenaan Virginiassa.
-
-Kesäkuun alkaessa saapuivat miss Beatrix Esmond ja rouva varakreivitär,
-hänen äitinsä, Castlewoodista; Beatrix alkoi taas hovipalveluksensa,
-minkä herttua Hamiltonin surullinen kuolema oli keskeyttänyt.
-Hän siis astui taas toimeensa hänen majesteettinsa seurueessa ja
-hovineitien pöydässä; hän oli aina mrs. Mashamin, ylimmän hovirouvan
-suosikki, ja tuo suosio johtui ehkä osaksi ladyn katkeruudesta
-herttuatar Marlborough'ta kohtaan, jota Beatrix ei rakastanut sen
-enemmän kuin tämän kilpailijatarkaan. Hoviherrat, muiden muassa lordi
-Bolingbroke, myönsivät, että tuo nuori lady oli palannut kauniimpana
-kuin milloinkaan ennen ja että vakava ja surullinen sävy, mikä hänen
-kasvoillaan nyt hänen tahtomattaankin asusti, sopi hänelle paremmin
-kuin hänen entinen hymynsä ja viehkeytensä.
-
-Kaikki Kensington Squaren pienen talouden palvelijat oli vaihdettu.
-Vanha vouti, joka oli palvellut perheessä kokonaista kaksikymmentäviisi
-vuotta lasten syntymisen jälkeen lähetettiin Irlantiin tarkastamaan
-lordin siellä olevaa taloa; taloudenhoitaja, joka oli ollut ladyn
-palveluksessa ja lasten seuralaisena niin kauan kuin voi muistaa,
-lähetettiin vastahakoisena Walcote'iin pitämään huolta kartanon
-maalaamisesta ja korjaamisesta, sillä leskivarakreivitär aikoi
-sijoittua sinne tulevaisuudessa ja luovuttaa Castlewoodin miniälleen,
-jota joka päivä voitiin odottaa Ranskasta. Eräs toinen palvelijatar,
-joka varakreivittärellä oli, poistettiin myös -- hän sai rahapalkkion
--- sillä tekosyyllä, että ladyn täytyi vähentää palvelijakuntaansa;
-niin ei lopulta jäänyt koko talouteen yhtään henkilöä, joka oli
-kuulunut siihen silloin, kun nuori lordi Castlewood vielä oli kotona.
-
-Oli välttämätöntä suunnitelmalle, jota eversti Esmond ajoi,
-ja panokselle, jonka hän uskalsi, että salaisuus uskottaisiin
-mahdollisimman harvoille henkilöille. Perheemme ulkopuolella tunsi sen
-vain kolme tai neljä henkilöä, ja ihmeellisesti he säilyttivät tuon
-salaisuuden.
-
-Kymmenentenä päivänä kesäkuuta 1714 mr. Priorin sanantuojan mukana tuli
-Pariisista kirje, herra varakreivi Castlewoodilta hänen äidilleen;
-siinä lordi ilmoitti olleensa kevytmielinen raha-asioissa; hän sanoi
-häpeävänsä ilmoittaa, että hän oli menettänyt rahaa pelissä ja muissa
-huvituksissa ja että hänen nyt, sensijaan että olisi tänä vuonna
-pitänyt Castlewoodissa suuria juhlia, kuten hän oli toivonut, täytyi
-elää mahdollisimman yksinkertaisesti ja koettaa kaikessa säästää.
-Siihen asti oli Frank-poloisen kirjeessä joka sana totta, eikä voinut
-epäillä, että hän ja hänen pitkät lankonsa olivat kuluttaneet enemmän
-kuin heidän olisi sopinut ja käyttäneet tulot Castlewoodin tiluksista,
-joita hellä äiti niin huolellisesti oli hoitanut ja parantanut
-holhousaikanaan.
-
-Hänen Clotildansa, jatkoi Castlewood, oli vielä heikko, ja lääkärit
-arvelivat, että hänen synnytyksensä tapahtuisi parhaiten Pariisissa.
-Hän tuli siis ilman ladyään ja oli oleva äitinsä talossa kesäkuun 17
-tai 18 päivän tienoilla, sillä hän aikoi heti ratsastaa Pariisista ja
-tuoda vain yhden palvelijan mukanaan; ja hän pyysi, että lakimiehet
-Gray's Innistä kutsuttaisiin tileineen hänen luokseen ja että
-Castlewoodin vouti myös saapuisi tileineen, niin että hän voisi
-nopeasti järjestää asiansa heidän kanssaan ja saisi kokoon tarvittavan
-rahamäärän ja voisi palata varakreivittärensä luo siksi kuin tämä
-joutui lapsivuoteeseen. Sitten lordi ilmoitti muutamia uutisia
-kaupungista, missä hän oli, ja lähetti terveisensä sukulaisille, ja
-niin päättyi kirje. Se tuli yleisen postin mukana ja epäilemättä
-ranskalaiset ja englantilaiset viranomaiset jäljensivät sen, ja
-saivatkin sen kernaasti tehdä.
-
-Kaksi päivää myöhemmin saapui toinen kirje Ranskan yleisessä postissa,
-yhtä julkisesti kuin edellinenkin; tämä kirje antoi ensin tietoja
-ranskalaisista hovitavoista ja päättyi sitten seuraaviin lauseisiin,
-joissa ei kukaan, joka ei tuntenut avainta, olisi voinut keksiä mitään
-salaisuutta: --
-
-"(Kuningas ottaa) lääkettä torstaisin. Hänen majesteettinsa voi
-paremmin kuin hän viimeaikoihin on voinut, vaikka hän kärsiikin
-huonosta ruuansulatuksesta liian kovan ruokahalunsa tähden. Madame
-Maintenon voi yhä hyvin. St. Cyrissä on näytelty eräs monsieur Racinen
-näytelmä. Shrewsburyn herttua ja mr. Prior, meidän lähettiläämme, ja
-koko täällä oleva Englannin aateli oli saapuvilla sitä näyteltäessä.
-Sanotaan (varakreivi Castlewoodin passin) kielletyn häneltä, sillä
-lordilta velkoo eräs kultaseppä oikeudellista tietä Vaisselle
-pöytäkaluston ja helmikaulanauhan hintaa, mitkä korut lordi on antanut
-Comedie Francaise'in näyttelijättärelle mademoiselle Meruelille. On
-surullista, että sellaiset uutiset kulkevat maailmalle (matkustaen
-Englantiin) meidän nuoresta aatelistostamme täällä. Mademoiselle Meruel
-on lähetetty Fort l'Evesque'iin; sanotaan, että hän ei ole tilannut
-vain pöytäkalustoa, vaan myös huonekalut ja vaunut ja hevosia (tuon
-lordin nimellä), josta hulluttelusta ei onneton varakreivitär tiedä
-mitään.
-
-"(Hänen majesteettinsa tulee olemaan) kahdeksankymmenen kahdeksan
-vuoden vanha ensi syntymäpäivänään. Hovi valmistautuu viettämään sitä
-suurella juhlalla. Mr. Prior on suruissaan siitä, että Englannista on
-kieltäydytty lähettämästä hänelle pöytähopeaansa. Kaikki ihailivat
-täällä herra varakreivin muotokuvaa ja sanoivat sen olevan Rigaud'n
-mestariluoman. Oletteko te nähnyt sen? Se on (lady Castlewoodin talossa
-Kensington Squaressa). Minä luulen, että ei mikään englantilainen
-maalari kykenisi luomaan sellaista teosta.
-
-"Meidän ystäväparkamme apotti on ollut Bastillessa, mutta hänet on
-nyt siirretty Conciergerie'hin (missä hänen ystävänsä voivat häntä
-tavata. Heidän tulee kysyä) voisiko hän saada armahduksen tuomioonsa.
-Toivokaamme, että tuo mieshylky on vankilassa katunut.
-
-"(Lordi Castlewoodia) on huvittanut sovittaa tuo pöytäkalustojuttu, ja
-hän matkustaa Englantiin.
-
-"Eikö tämä ole ikävä kirje? Minulla on hitonmoinen päänsärky, sillä
-minä olen yöllä juopotellut Matin ja muutamien toisten kanssa ja olen,
-humalassa ja raittiina, iäti sinun --"
-
-Lukuunottamatta niitä muutamia sanoja, mitkä olen tässä pannut
-sulkumerkkien sisään, oli koko tämä kirje joutavaa lörpötystä, vaikka
-kirjeen sisältö olikin niin tärkeä kuin kirjeen sisältö vain voi olla.
-Se ilmoitti niille, joilla oli avain, että: _Kuningas ottaa varakreivi
-Castlewoodin passin matkustaen Englantiin tuon lordin nimellä. Hänen
-majesteettinsa on oleva lady Castlewoodin talossa Kensington Squaressa,
-missä hänen ystävänsä voivat häntä tavata. Heidän tulee kysyä lordi
-Castlewoodia_. Tämä kirje on saattanut kulkea mr. Priorin ja noiden
-meidän uusien liittolaistemme, ranskalaisten silmien editse sanomatta
-heille mitään. Lontoossa oleville henkilöille oli sen sisältö selvä,
-ja he jotka lukevat muistiinpanojani sadan vuoden päästä tästä, saavat
-siitä tiedon asiasta, johon eversti Esmond viimeaikoina oli antautunut.
-Hän aikoi hiljaisuudessa ja nopeasti tehdä sen, jonka hyväksi toiset
-juonittelivat ja jonka hyväksi Jaakon-puoluelaiset punoivat kömpelöitä
-juonia; hän aikoi yksin toimittaa sen, mistä puolueen johtomiehet
-Englannissa vain puhuivat -- tuoda Walesin prinssin maahan julkisesti
-kaikkein nähden ihan Bolingbroken silmien editse, vaikka seinillä oli
-tuon valtiosihteerin allekirjoittamia ilmoituksia, joissa luvattiin
-viidensadan punnan palkkio hänen kiinniottamisestaan: se oli panos,
-jonka pelaaminen ja voittaminen tarjosi nautintoa vaikka kenelle
-uhkarohkealle uskalikolle. Panoksen menettäminen saattoi tuottaa
-raskaan rangaistuksen, mutta koko perheemme halusi panna sen alttiiksi,
-kun oli niin suurenmoinen tilaisuus voittaa peli.
-
-Oikeastaanhan sitä ei tulisi sanoa peliksi lukuunottamatta ehkä
-pääpelaajaa, joka ei ollut sen enemmän tai vähemmän epäröivä kuin
-useimmat julkisuuden miehet, joihin Esmond tutustui siihen aikaan.
-(Onko Englannissa koskaan julkisuuden miestä, joka kokonaan uskoo
-puolueeseensa? Onko siellä ainuttakaan, joka ei taistelisi sen
-puolesta, vaikka hän kuinka epäilisi?). Nuori Frank oli valmis
-taistelemaan ajattelematta paljoa. Hän oli Jaakon-puoluelainen, kuten
-hänen isänsäkin ennen häntä; kaikki Esmondit olivat rojalisteja.
-Jos hänelle vain olisi sanottu sanakaan, olisi hän huutanut:
-"Eläköön Jaakko-kuningas!" palatsivahdin edessä tai kukkaissalon
-ympärillä Strandissa. Ja naisille, kuten on tavallista, se ei ollut
-puoluekysymys, vaan uskon kysymys -- heidän uskonsa oli intohimo;
-sekä Esmondin emäntä että tämän tytär olisivat iloisina kuolleet
-sen puolesta. Olen usein nauranut puhuessani kuningas Wilhelmin
-hallituksesta ja sanonut, että lady Castlewood tuntui minusta
-pettyneen, kun ei kuningas vainonnut perhettämme enemmän; ja ne, jotka
-tuntevat naisten luonteita, voivat itse kuvitella (mitä ei tässä
-tarvitse selostaa) sen ilon, millä nämä noviisit ottivat vastaan
-ihmeen, kun se heille julistettiin, sen innon, millä he odottivat sen
-täyttymistä, sen kunnioituksen, millä he kohtelivat lähettiä, joka
-selosti heille tuon salaisen totuuden, jonka silloin vain muutamat
-tunsivat, mutta jonka pian tuli paljastua koko maailmalle. Naisten
-luottamuksella ei tosiaankaan ole mitään rajoja. Katsokaa Arriaa,
-joka palvoo humalaista mieshölmöä, vaikka tämä kurittaa häntä;
-katsokaa Corneliaa, joka äidinsydämessään palvoo kuin jalokiveä
-hupsua poikaansa. Minä tiedän naisen, joka on suositellut lääkkeeksi
-kiinakuorta ja myöhemmin tohtori Berkeleyn tervavettä, aivankuin
-niiden nieleminen olisi uskonkappale ja niistä kieltäytyminen Jumalan
-häpäisemistä.
-
-Palattuaan Ranskasta eversti Esmond asettui pienen kiinteän salaliiton
-johtoon. Esmond tiesi, ettei kuolema tai kidutus voisi horjuttaa siihen
-kuuluvien uskollisuutta. Kun Esmond selosti suunnitelmaansa kuninkaan
-tuomiseksi huomautti vanhempi lady, että Jumalan edessä täytyi
-valtaanpalauttaminen laskea Castlewoodin perheen ja sen päämiehen
-ansioksi; ja hän palveli ja rakasti Esmondia jos mahdollista vielä
-enemmän kuin ennen. Lady ei hetkeäkään epäillyt Esmondin suunnitelman
-onnistumista, jonka epäileminen hänestä olisi ollut hartauden puutetta.
-Ja kun Beatrix tutustui suunnitelmaan ja yhtyi siihen, niinkuin hän
-koko sydämestään teki, soi hän Esmondille yhden läpitunkevia, kirkkaita
-katseitaan. "Oi, Harry", virkkoi hän, "miksi et sinä ole perheemme
-päämies? Sinä olet ainoa, joka voisit sitä koroittaa. Miksi annat
-tuolle tyhmälle pojalle arvonimen ja kunnian? Mutta niin on maailmassa
--- ne palkitaan, jotka eivät sitä ansaitse tai siitä välitä. Minä
-toivon, että voisin antaa sinulle _sinun_ tyhmän palkintosi, serkku,
-mutta en voi. Minä olen koettanut enkä voi." Ja hän poistui, puistellen
-surullisesti päätään; mutta Esmondista on aina tuntunut, että Beatrixin
-kiintymys ja kunnioitus häntä kohtaan lisääntyi moninverroin sitten kun
-tämä tuli tietämään, mitä Esmond kykeni toimimaan ja kestämään, mitä
-suorittamaan ja mitä uhraamaan.
-
-
-
-IX luku.
-
-MUOTOKUVAN MALLI TULEE ENGLANTIIN.
-
-Perheessämme ilmoitettiin, että lordi Castlewood saapuu seurassaan
-ranskalainen herra, joka toimi lordin sihteerinä. Ranskalainen oli
-roomalaiskatolinen ja hyvästä perheestä, vaikka hän nyt olikin joutunut
-alhaiseen toimeen; hän halusi syödä ateriansa omassa huoneessaan eikä
-yhdessä talon palvelijain kanssa. Varakreivitär luovutti tyttärensä
-huoneen vieressä olevan makuuhuoneensa, ja kun hänellä oli sen vieressä
-suuri mukava rukouskammio, asetettiin siihen vuode näennäisesti
-monsieur Baptistelle; mutta tarpeetonta on sanoa, että kun huoneiden
-ovet lukittiin, ja nuo kaksi vierasta vetäytyivät niihin, tuli nuoresta
-varakreivistä vain palvelija sille mainehikkaalle prinssille, joka oli
-hänen vieraansa, ja hän luovutti kernaasti mukavamman ja ilmavamman
-huoneen ja vuoteen herralleen. Madame Beatrix vetäytyi myös yläkertaan,
-sillä hänen huoneensa oli muutettu mylordin seurusteluhuoneeksi.
-Beatrix teeskenteli palvelijain nähden vastahakoisuutta, jotta
-petos menestyisi paremmin, ja oli katkera, kun hänen täytyi lähteä
-huoneestaan mylordin tähden.
-
-Valmistukset eivät totisesti olleet vähäpätöisiä, eikä ollut vähäinen
-se odotuksen kiihko, mikä sai Castlewoodin lempeitten ladyjen sydämet
-sykkimään ennen niiden henkilöjen saapumista, joiden piti juuri
-kunnioittaa heidän taloaan. Kamari oli koristettu kukilla; vuoteessa
-oli kaikkein hienoimmat liinavaatteet, ja nuo kaksi ladyä halusivat sen
-itse laittaa ja polvistuivat vuoteen ääreen ja suutelivat hursteja,
-kunnioittaen kudosta, minkä tuli verhota kuninkaan pyhää olemusta.
-Pesukalusto oli hopeaa ja kristallia; kirjoituspöydälle oli asetettu
-"Eikon Basiliké" kirja; marttyyrinä kuolleen kuninkaan muotokuva
-riippui aina uunihyllyn yläpuolella, ja sen alla oli poloisen lordi
-Castlewoodin miekka ja pieni kuva eli muistoesine, jonka leski tahtoi
-aina pitää silmäinsä edessä herätessään ja jota kehysti hänen lordinsa
-ja hänen kahden lapsensa hiuksista tehty koriste. Uskonnolliset
-hartauskirjansa hän vei mukanaan siihen yläkerran huoneeseen, minkä
-hän oli valinnut itselleen, koska ne olivat kaikki Englannin kirkon
-oppia. Ladyt näyttivät Esmondille ne mieluisat valmistukset, mitkä
-he olivat tehneet, kun he saivat kaiken valmiiksi. Juuri silloin
-polvistui Beatrix ja suuteli liinaisia lakanoita. Mutta hänen äitinsä,
-lady Castlewood, kumarsi ovella samalla tavalla kuin hän olisi tehnyt
-alttarin edessä kirkkoon saapuessaan, ja hän myönsi pitävänsä huonetta
-tavallaan pyhänä.
-
-Palvelijain huoneessa ei väki hetkeäkään olettanut, että näitä
-valmistuksia tehtiin ketään muuta, kuin nuorta varakreiviä, talon
-herraa varten, jota hänen hellä äitinsä ei ollut niin moneen vuoteen
-nähnyt. Molemmat ladyt olivat täydellisiä talousihmisiä ja he olivat
-mitä taitavimpia sokerileivosten, hajuvesien y.m. valmistajia ja he
-pitivät keittiön huolellisen valvontansa alaisena. Esmondin mielestä
-tapettiin niin monta juottovasikkaa, että niillä olisi voitu ravita
-kokonainen tuhlaajapoikain joukko, ja hän nauroi, tullessaan käymään
-ladyjen luona sinä päivänä, jolloin vieraiden piti saapua, ja
-nähdessään kaksi paria Englannin kauneimpia ja pyöreimpiä käsivarsia
-(lady Castlewood herätti huomiota käsivarsiensa kauneudella),
-jauhoissa yläpuolelle kyynärpäiden heidän valmistaessaan taikinaa
-ja pyörittäessään kaulinpuita taloudenhoitajan huoneessa. Vieraan
-ei pitänyt saapua ennenkuin illallisaikaan ja mylordin piti syödä
-ateriansa mieluimmin omassa huoneessaan. Voitte olla varma siitä, että
-talon kirkkaimmat hopeat oli asetettu sinne, ja voitte ymmärtää, miksi
-ladyt tahtoivat yksin palvella perheen nuorta päämiestä.
-
-Eversti Esmond ratsasti kiireesti Rochesteriin ja odotti siellä
-kuningasta samassa kaupungissa, missä tämän isä oli viimeisen kerran
-laskenut jalkansa Englannin rannikolle. Siellä oli eräästä majatalosta
-hankittu huone lordi Castlewoodille ja hänen palvelijalleen; ja eversti
-Esmond osasi niin hyvin sovittaa ratsastuksensa, että hän oli tuskin
-ollut puolta tuntia paikalla, ja katseli juuri portaalta pihalle, kun
-kaksi matkustajaa ratsasti portista sisään, ja eversti juoksi pihalle
-ja syleili rakasta nuorta lordiaan seuraavassa hetkessä.
-
-Lordin toveri, joka näytteli palvelijan osaa, astui ratsultaan ja
-aikoi pitää varakreivin jalustinta, mutta eversti Esmond kutsui omaa
-palvelijaansa, joka oli holvipihalla ja käski tämän ottaa hevoset ja
-maksaa pojalle, joka oli kuljettanut ratsullaan postia näiden kahden
-matkustajan mukana, ja huusi ylpeästi lordin toverille ranskaksi ja
-näytti olevan pahoillaan, että lordin palvelija oli ranskalainen,
-joka ei tuntenut maan rahaa eikä tapoja. "Minun palvelijani pitää
-huolen hevosista, Baptiste", virkkoi eversti Esmond. "Ymmärrätkö sinä
-englanninkieltä?" "Kovin vehen." "No niin, seuraa lordia ja palvele
-häntä päivällisellä hänen omassa huoneessaan." Isäntä ja hänen väkensä
-toivat vähän ajan perästä päivällistä. Oli onni että he kolistelivat ja
-hälisivät käytävässä, sillä muuten olisivat he nähneet eversti Esmondin
-polvillaan lordi Castlewoodin palvelijan edessä, sillä eversti toivotti
-hänen majesteettinsa tervetulleeksi valtakuntaamme ja suuteli kuninkaan
-kättä. Isännälle selitimme, että ranskalainen palvelee herraansa; ja
-Esmondin palvelija määrättiin vartioimaan käytävässä oven ulkopuolella.
-Prinssi söi hyvällä ruokahalulla ja nauroi ja puhui kovin iloisesti ja
-pyysi kohteliaasti kahta toveriaan istumaan kanssaan pöytään. Hän oli
-paremmalla tuulella kuin Frank Castlewood-parka, jonka Esmond luuli
-olevan murheissaan siitä, että tämän oli täytynyt erota jumalaisesta
-Clotildastaan; mutta kun prinssi päivällisen jälkeen halusi ottaa
-pienen ruokalevon ja vetäytyi sisempään huoneeseen, missä oli vuode,
-Frank-poloisen surun aihe paljastui ja tuo uskollinen nuorukainen
-purskahti itkuun ja antoi monenmoisin rakkauden, ystävyyden ja
-nöyryyden ilmauksin sukulaisensa tietää, että hän tunsi salaisuuden
-sekä uhraukset, mitkä eversti Esmond oli tehnyt hänen hyväkseen.
-
-Mr. Esmond oli pyytänyt emäntäänsä salaamaan tuon asian pojaltaan,
-koska hän ei havainnut mitään hyvää siinä, että Frank saisi sen
-selville. Prinssi oli kertonut poikaparalle kaiken, kun he ratsastivat
-Doverista. "Olisin aivan yhtä kernaasti antanut ampua itseni, serkku",
-virkkoi Frank. "Minä tiesin, että sinä olit kaikista miehistä paras ja
-urhein ja jaloin", (niin jatkoi haltioitunut nuorukainen) "mutta en
-olisi mitenkään luullut, että saisin olla sinulle kiitollinen kaikesta,
-ja tuon velvoituksen paino tuntuu minusta ylivoimaiselta."
-
-"Minä olen sinun isäsi sijainen", virkkoi mr. Esmond ystävällisesti,
-"ja tottahan isä voi luovuttaa arvonsa pojalleen. Minä hylkään
-arvottoman kruunun ja luovutan sinulle Brentfordin kuningaskunnan.
-Olet hupsu kun itket: sinä olet paljon pitempi ja kauniimpi varakreivi
-kuin minä olisin koskaan voinut olla." Mutta Esmond ei voinut hetkeen
-saada tuota hellää poikaa, joka siunaili ja vastusteli, nauroi ja
-puhui hajanaisia sanoja intohimoisen tunteen vallassa, yhtymään
-leikinlaskuunsa; hän tahtoi polvistua Esmondin eteen ja suudella tämän
-kättä; hän pyysi ja kehoitti Esmondia vaatimaan itseltään jotain --
-anomaan, että Castlewood antaisi oman elämänsä tai riistäisi sen
-joltain toiselta tämän puolesta -- mitä tahansa, mikä osoittaisi hänen
-olevan kiitollisen siitä jalomielisyydestä, jota Esmond oli hänelle
-osoittanut.
-
-"Kuningas nauroi", virkkoi Frank osoittaen sinne, missä nukkuja oli, ja
-puhuen matalalla äänellä. "Minusta ei hänen olisi sopinut nauraa, kun
-hän kertoi minulle tuon asian. Kun ratsastimme Doverista keskustellen
-ranskaksi, hän puhui sinusta ja siitä, miten tulit hänen luokseen
-Bariin. Hän sanoi sinua 'le grand serieux'ksi' [suuri vakavuus],
-Kreikan don Bellianis'iksi ja vaikka miksi, ja hän matki sinun
-käyttäytymistäsi" (tässä Castlewood nauroi itsekin) -- "ja hän teki sen
-oikein hyvin. Hän näyttää nauravan kaikelle. Hän ei ole kuninkaallinen;
-jotenkin tuntuu minusta, Harry, että sinä sopisit kuninkaaksi. Hän ei
-näytä ajattelevan mistä panoksesta me kaikki pelaamme. Canterburyssä
-hän olisi pysähtynyt ja juossut kapakkatytön perästä, jos en minä olisi
-kehoitellut häntä jatkamaan matkaa. Hänellä on Chaillot'ssa talo, jonne
-hän tavallisesti piiloittaa itsensä viikoksi kuningattarelta, ja siellä
-hän pitää kaikenlaista huonoa seuraa", virkkoi Frank vakavan näköisenä.
-"Sinä voit hymyillä, mutta minä en enää ole sama hurja nuorukainen,
-joka olin; en, en ole, minua on opetettu parempaan", virkkoi Castlewood
-hartaana tehden ristinmerkin rintaansa.
-
-"Sinä olet minun rakas, urhea poikani", virkkoi eversti Esmond
-liikutettuna nuoren miehen yksinkertaisuudesta; "ja Castlewoodissa on
-aina oleva jalo herra niin kauan kuin Frankini on siellä."
-
-Intohimoinen nuorukainen aikoi taas polvistua ja ilmaisi rajusti
-kiitollisuuttaan, mutta me kuulimme viereisestä huoneesta ylhäisen
-nukkujan, joka juuri heräsi, huudahtavan: "Eh, La-Fleur, un verre
-d'eau!" [hoi, La-Fleur, lasi vettä!] Hänen majesteettinsa astui
-huoneeseen haukotellen. "Surma periköön teidän englantilaisen oluenne!"
-virkkoi hän. "Se on niin väkevää, että on mennyt minulle päähän."
-
-Se oli samaa kuin kannustus hevosillemme, ja me ratsastimme kovin
-nopeasti Lontooseen ja saavuimme illansuussa Kensingtoniin. Mr.
-Esmondin palvelija jäi Rochesteriin pitämään huolta väsyneistä
-hevosista, sillä olimme varanneet virkeitä hevosia tien varrelle. Ja
-nelistäessään prinssin rinnalla eversti selitti Walesin prinssille,
-mitkä hänen toimenpiteensä olivat olleet ja keitä ne ystävät olivat,
-jotka tunsivat hänen matkansa; ja näihin Esmond kehoitti prinssin
-luottamaan; hän kehoitti prinssiä ennen kaikkea kokonaan salaamaan
-itsensä siksi, kunnes koittaisi päivä, jolloin hänen kuninkaallisen
-korkeutensa tuli esiintyä. Lontoo kuhisi prinssin puoluelaisia;
-siellä oli lukemattomia, jotka pitivät yllä kirjeenvaihtoa St.
-Germainiin; sekä tunnettuja että salaisia, ylhäisiä ja alhaisia, Jaakon
-puoluelaisia oli hovissa ja kuningattaren lähimmässä seurapiirissä,
-oli parlamenttimiehiä, kirkonmiehiä ja kaupungin liikemiehiä.
-Prinssillä oli lukemattomia ystäviä sotaväessä, kuningattaren
-neuvostossa, ja valtion virkamiehissä. Siitä pienestä joukosta, joka
-oli suunnitellut tuon rohkean panoksen -- joka oli tuonut kuningattaren
-veljen isänmaahansa -- tuntui kaikkein tärkeimmältä, että prinssin
-saapuminen pysyisi salassa siksi, kunnes oikea aika koitti; silloin
-hänen läsnäolonsa oli hämmästyttävä sekä ystäviä että vihamiehiä;
-ja viimemainitut olivat olevat niin valmistumattomia ja hajallaan
-olevia, että heillä ei olisi tilaisuutta hyökätä. Me pelkäsimme enemmän
-prinssin ystäviä kuin hänen vihamiehiään. Ne valheet ja juorut, joita
-Jaakon puolueen asiamiehet olivat Lontoosta lähettäneet St. Germaaniin,
-olivat tehneet sanomattoman vaurion prinssin asialle ja johtaneet tämän
-surkeasti harhaan; ja erittäinkin näistä halusivat henkilöt, jotka
-ottivat osaa kyseessä olevaan yritykseen suojella sen päätekijää.
-[Suunnitelman osanottajat olivat piispa Atterbury, jota hänen nimensä
-mainitseminen ei enää voi vahingoittaa ja joka oli kovin toimelias
-ja uskollinen nonkonformistipappi, eräs lady, joka oli hovissa mitä
-korkeimmassa suosiossa ja jolle Beatrix Esmond välitti tietoja, ja
-kaksi korkea-arvoista aatelismiestä sekä eräs Alahuoneen jäsen, joka
-otti osaa useampaan juonitteluun Stuartperheen hyväksi.]
-
-Seurue saapui illansuussa Lontooseen ja jätti hevosensa
-kyydinvaihtopaikkaan vastapäätä Westminsteriä; sitten heidät
-kuljetettiin joen yli, ja toisella puolella odottivat lady Esmondin
-vaunut. Tunnin kuluessa olimme me kaikki Kensingtonissa, ja talon
-emäntä sai ilon, mitä hänen sydämensä oli niin monta vuotta kaihonnut
--- hän sai taas syleillä poikaansa, joka puolestaan kaikessa
-vaihemielisyydessäänkin aina säilytti mitä hellimmän kiintymyksen
-äitiinsä.
-
-Lady ei pidättäytynyt tästä tunteen ilmauksesta, vaikka palvelijat
-olivatkin läsnä ja vaikka lordi Castlewoodin palvelija seisoi
-eteissalissa. Esmondin täytyi kuiskata tälle ranskaksi, että hän
-ottaisi hatun päästään. Monsieur Baptiste löi laimin osaansa alinomaa
-käsittämättömän kevytmielisesti; useamman kerran heidän ratsastaessaan
-Lontooseen olivat muukalaisen pienet huomautukset, kevyet sanat ja
-mielipiteet, jotka osoittivat mitä suurinta tietämättömyyttä sen
-maan suhteen, jota prinssi tuli hallitsemaan, loukanneet niitä kahta
-herraa, jotka muodostivat hänen seurueensa. Ja kumpikaan ei voinut olla
-salaisesti itselleen myöntämättä, että he olisivat halunneet hänen
-käytöksensä toisenlaiseksi ja että se nauru ja keveys, ettemme sanoisi
-hillittömyys, mikä oli luonteenomaista prinssin keskustelulle, ei
-sopinut niin suurelle ruhtinaalle eikä niin juhlalliseen tilanteeseen.
-Mutta silti hän kyllä osasi oikeaan aikaan käyttäytyä pontevasti
-ja arvokkaastikin. Hän oli ollut erittäin urhea sodassa, sen me
-kaikki tiesimme. Esmond oli nähnyt jäljennöksen kirjeestä, minkä
-prinssi oli omakätisesti kirjoittanut, kun hänen Englannissa olevat
-ystävänsä pyysivät häntä luopumaan uskonnostaan, ja hän ihaili sitä
-miehekästä ja ylevää vastausta, millä prinssi kieltäytyi myöntymästä
-tuohon kiusaukseen. Monsieur Baptiste otti hatun päästään ja punastui
-muistutuksesta, minkä eversti Esmond uskalsi hänelle antaa ja sanoi:
--- "Tenez, elle est jolie, la petite mère. Foi de Chevalier! elle est
-charmante; mais l'autre, qui est cette nymphe, cet astre qui brille,
-cette Diane qui descend sur nous?" [Siinä on oikein sievä pikku
-äiti. Hän on totta totisesti kaunis; mutta kuka on tuo sulotar, tuo
-sädehtivä tähti, tuo Diana, joka astuu luoksemme.] Ja hän hämmästyi
-ja astui eteenpäin, kun Beatrix tuli portaita alas. Beatrix oli ensi
-kertaa surunsa jälkeen kotona värillisessä puvussa; hänellä oli
-kaulallaan timantit, mitkä Esmond oli hänelle antanut; he olivat
-sopineet keskenään, että Beatrix käyttäisi näitä koruja sinä päivänä,
-jolloin kuningas saapuisi; ja Beatrix oli kuin kuningatar, säteilevän
-viehättävä ja kauneudessaan ylväs ja majesteetillinen.
-
-Castlewoodkin hämmästyi hänen kauneuttaan ja loistoaan. Hän peräytyi ja
-tuijotti sisareensa aivan kuin ei hän ennen olisi tietänyt (tuskinpa
-hän olikaan tiennyt) miten täydellisen ihana Beatrix oli, ja minusta
-Castlewood punastui syleillessään tätä. Prinssi ei voinut luoda
-katsettaan Beatrixista; hän unohti kokonaan palvelijan osansa, vaikka
-häntä oli siihen kouluutettu ja vaikka pieni, kevyt matkalaukku oli
-varustettu juuri sitä varten, että hän kantaisi sitä. Prinssi tunkeutui
-varakreivin eteen. Oli onni, että palvelijain silmät olivat toisaalla,
-sillä muuten he olisivat nähneet, että ei hän ollut mikään palvelija,
-tai ainakin, että hän sellaiseksi oli kovin röyhkeä ja julkea.
-
-Eversti Esmondin täytyi taas huutaa: "Baptiste, pidä huolta
-matkalaukusta", kovalla, käskevällä äänellä; se huomautus sai
-huikentelevaisen nuoren miehen puremaan hammasta, ja niiden välistä
-kuului jotain suuresti kirousta muistuttavaa, ja sitten hän heitti
-neuvojaansa nopean katseen joka ei ollut kovinkaan hyvänsuopa. Mutta
-hän otti pienen matkalaukun hartioilleen, koska häntä oli muistutettu,
-ja vei sen yläkertaan, minne Esmond johti hänelle tietä palvelijan
-kera, jolla oli sytytetyt vahakynttilät kädessä. Prinssi heitti
-synkkänä taakkansa makuuhuoneeseen. "Prinssin, joka haluaa kantaa
-kruunua, täytyy kantaa naamiota", virkkoi mr. Esmond ranskaksi.
-
-"Ah, peste! [hitto!] Minä ymmärrän nyt", virkkoi Monsieur Baptiste
-jatkaen keskustelua ranskaksi. "Suuri Vakavuus on vakavasti --"
-
-"-- huolissaan Monsieur Baptisten vuoksi", keskeytti eversti. Esmond ei
-pitänyt siitä sävystä, millä prinssi puhui naisista, eikä siitä, miten
-hän heitä katseli.
-
-Makuuhuone sekä ne kaksi huonetta, jotka olivat sen yhteydessä,
-rukouskammio ja se huone, jota nyt nimitettiin mylordin
-seurusteluhuoneeksi, olivat jo valaistut ja odottivat vierastaan; ja
-sinne oli katettu mylordin illallinen. Hetkistä myöhemmin tulivat
-lordi Castlewood ja hänen äitinsä ja sisarensa yläkertaan, ja heti kun
-palvelijat olivat poistuneet, ottivat Castlewood ja Esmond oman osansa
-ja nuo kaksi ladyä polvistuivat prinssin eteen, joka suosiollisesti
-antoi heille kummallekin kätensä. Hän esitti osaansa ruhtinaana paljon
-luonnollisemmin kuin palvelijana, jossa osassa hän juuri oli kokeillut,
-ja hän nosti heidät molemmat maasta, käytöksessään suurta jaloutta ja
-hyväntahtoisuutta.
-
-"Rouva", virkkoi hän, "minun äitini on kiittävä teidän armoanne hänen
-pojalleen osoittamastanne vieraanvaraisuudesta. Tietäkää, neiti", hän
-kääntyi Beatrixiin päin, "että minä en voi nähdä noin suurta kauneutta
-sellaisessa asennossa. Te petätte Monsieur Baptisten, jos polvistutte
-hänen eteensä; sopii paremmin, että hän polvistuu teidän eteenne."
-
-Beatrixin silmistä säteili valo -- tarpeeksi kirkas liekki sytyttämään
-intohimon vaikka kenen rinnassa. -- Oli aikoja, jolloin tämä olento oli
-niin kaunis, että hän oli sellainen kuin Venus saattaisi olla, kun hän
-paljastaa itsensä jumalattarena kirkkauden leimahduksessa. Sellainen
-hän oli nyt -- säihkyvä, ja hänen silmistään säteili ihmeellinen
-kirkkaus. Intohimoinen kiihtymys ja kateellinen tuska viilti Esmondin
-rintaa, kun hän huomasi katseen, jonka Beatrix soi prinssille; ja
-vasten tahtoaan hän puristi kätensä nyrkkiin ja katsoi huoneen poikki
-Castlewoodiin, jonka silmät vastasivat hänen hälyytysmerkkiinsä ja
-olivat myös valppaina. Prinssi soi alamaisilleen muutaman minuutin
-audienssin ja sitten nuo kaksi ladyä ja eversti Esmond poistuivat
-huoneesta. Lady Castlewood pusersi hänen kättään, kun he astuivat
-portaita alas, ja nuo kolme menivät alakerran huoneisiin, niissä
-he odottivat siksi, kunnes matkustajat ylhäällä olivat tarpeeksi
-virkistyneitä ja valmiita aterioitsemaan.
-
-Esmond katsahti Beatrixiin, jonka kauniilla kaulalla jalokivet
-kimaltelivat. "Minä olen pitänyt sanani", virkkoi hän. "Ja minä omani",
-virkkoi Beatrix katsellen timantteihinsa.
-
-"Jos minä olisin Mogul-keisari", virkkoi eversti, "saisit sinä kaiken,
-mikä Golcondasta kaivetaan esiin."
-
-"Nämä ovat monin verroin liian hyvät minulle", virkkoi Beatrix painaen
-päänsä kauniille rinnalleen -- "ja niin olette te kaikki -- kaikki." Ja
-sitten hän taas yhdessä tuokiossa kohotti päänsä, ja kun hän huokasi,
-saivat hänen silmänsä tuon surumielisen ja tutkimattoman ilmeen, jota
-oli aina mahdoton selittää.
-
-Kun illallisaika joutui, mikä meille ilmoitettiin ylhäältä kuuluvalla
-koputuksella, menivät eversti Esmond ja nuo kaksi ladyä ylempään
-huoneeseen, missä prinssi jo oli ja hänen vierellään nuori varakreivi,
-joka oli juuri samanikäinen ja kokoinen ja kasvonpiirteiltäänkin hyvin
-prinssin näköinen, vaikka Frank oli kauniimpi. Prinssi istuutui ja
-pyysi naisia istuutumaan. Herrat jäivät seisomaan. Pöytä oli tosiaankin
-katettu vain kolmelle. "Kumpi teistä asettuu tuohon?" kysäisi prinssi.
-
-"Perheemme päämies", virkkoi lady Castlewood ja tarttui poikansa
-käteen: ja hän käänsi katseensa Esmondiin ja kumarsi ja hänen äänensä
-värisi kovasti: "Esmondin markiisi saa kunnian palvella kuningasta."
-
-"Minulla on kunnia palvella hänen kuninkaallista korkeuttaan", virkkoi
-eversti Esmond täyttäen maljan viinillä; ja hän ojensi sen kuninkaalle
-polvillaan niinkuin senaikuinen tapa oli.
-
-"Minä juon emäntäni ja hänen perheensä maljan", virkkoi prinssi
-tyytymättömän näköisenä; mutta pilvi hälveni heti hänen kasvoiltaan ja
-hän puhui naisille eloisaan, hälisevään tapaan, eikä häntä ensinkään
-häirinnyt mr. Esmondin kateellinen muoto, joka totisesti oli kovin
-synkkä.
-
-Kun tuli aika sanoa jäähyväiset, mr. Esmond samosi kotiinpäin
-asuntoonsa, ja sinä iltana hän kohtasi mr. Addisonin tiellä matkalla
-Fulhamissa olevaan huvilaansa, ja kuu valaisi tämän kauniita, tyyniä
-kasvoja. "Mitä kuuluu, veikko?" virkkoi Addison nauraen. "Minä luulin
-maantierosvon lähenevän pimeässä, ja katso, tulikin vanha ystävä.
-Voimme kätellä pimeässä, eversti; se on parempi kuin tappeleminen
-päivänvalossa. Miksi riitelisimme, vaikka minä olen whig ja sinä
-tory? Käänny ja kävele kanssani Fulhamiin missä satakieli yhä laulaa
-puutarhassa ja missä eräässä luolassa, jonka tunnen, on jäähdytetty
-pullo; sinä voit juoda pretendenttisi maljan ja minä tyhjennän maljani
-omaan tapaani. Jottako olisin saanut tarpeekseni hyvää juomaa?
--- ei, en milloinkaan. Sana tarpeeksi ei milloinkaan sovi yhteen
-hyvään viiniin. Etkö tule? Tule jonain toisena päivänä, tule pian.
-Sinä tiedät, että minä muistan _Simoism_ ja _Sigeia tellus'in_ ja
-_proelia mixta mero -- mixta mero'n_" [viinininnoittamat taistelut --
-viinininnoittamat] toisti Addison, äänessään kovin vieno _merumin_
-[viinin] sävy, ja hän käveli vähän matkaa takaisin Esmondin kanssa
-pyytäen Esmondia muistamaan, että hän aina oli tämän ystävä ja että
-hän oli tälle kiitollinen tämän avusta "Sotaretki"-runoelmaan. Ja oli
-selvää, että herra alivaltiosihteeri olisi tullut sisään ja tyhjentänyt
-toisen pullon eversti Esmondin asunnossa, jos tämä olisi häntä
-kehoittanut; mutta Esmond ei ollut iloisella tuulella, ja noudattamatta
-vieraanvaraisuutta hän toivotti ystävälleen hyvää yötä ovellaan.
-
-"Minä olen tehnyt tuon teon", ajatteli Esmond unettomana katsellen
-ulos pimeään yöhön; "prinssi on täällä ja minä olen hänet tuonut; hän
-ja Beatrix nukkuvat nyt saman katon alla. Ketä minä aioin palvella,
-kun toin hänet? Tahdoinko palvella prinssiä? Tahdoinko palvella
-Henry Esmondia? Eikö minun olisi ollut parempi liittyä miehekkääseen
-Addisonin puolueeseen, joka ivaa tuota vanhaa oppia Jumalan säätämästä
-oikeudesta ja julistaa rohkeasti, että parlamentti ja kansa pyhittävät
-hallitsijan, eivätkä piispat tai sukuluettelot eikä öljyt ja
-kruunaukset?" Nuoren prinssin kiihkeä katse, joka vaani jokaista
-Beatrixin liikettä, kummitteli Esmondin mielessä ja vaivasi häntä.
-Prinssin olento ilmestyi Esmondille hänen kuumeisissa unissaan useita
-kertoja sinä yönä. Esmond toivoi tekemättömäksi sen työn, minkä tähden
-hän oli nähnyt niin paljon vaivaa. Hän ei ollut ensimmäinen, joka on
-katunut omia töitään tai aiheuttanut oman tuhonsa. Tuhonsako? Tuliko
-hänen kirjoittaa tuo sana vanhuudessaan? Ei, pikemminkin tulee hänen
-Jumalan edessä polvistuen olla kiitollinen siitä, mitä hän silloin piti
-onnettomuutenaan ja mikä on aiheuttanut hänen elämänsä kaiken myöhemmän
-onnen.
-
-Esmondin palvelija, kelpo John Lockwood, oli palvellut isäntäänsä
-ja tämän perhettä koko elämänsä, ja eversti tiesi, että hän voisi
-vastata Johnin uskollisuudesta aivan kuin omastaan. John palasi
-hevosineen Rochesterista aikaisin seuraavana aamuna, ja eversti selitti
-hänelle, että kun hän meni Kensingtoniin, missä hän sai olla vapaana
-palvelijan huoneessa ja missä hän kosiskeli miss Beatrixin neitsyttä,
-hänen ei tullut tehdä mitään kysymyksiä eikä osoittaa hämmästymistä,
-vaan vakuuttaa voimakkaasti, että se nuori herra, jonka hän siellä
-oli näkevä punaisessa takissa, oli herra varakreivi Castlewood ja
-että tämän seuralainen harmaassa takissa oli ranskalainen monsieur
-Baptiste. Hänen tuli kertoa ystävilleen keittiössä juttuja, joita hän
-muisti herra varakreivin lapsuudesta Castlewoodissa -- miten vallaton
-poika tämä oli, miten lordi tapasi harjoitella Jackia sotamieheksi ja
-pehmittää hänen selkänahkaansa aikaan, jolloin tämä ei itse vielä ollut
-soturi; niin tuli hänen kertoa kaikki mitä hän tiesi herra varakreivin
-varhaisemmista vaiheista. Jackin käsitykset kuvaamataiteesta eivät
-olleet juuri kehittyneet hänen oleskellessaan Flanderissa isäntänsä
-kanssa; ja hänet oli helposti saatu uskomaan, ennenkuin nuori lordi
-palasi, että tuo Pariisista tuotu kuva, mikä nyt oli lady Castlewoodin
-vierashuoneessa, oli täydelleen tämän pojan, nuoren lordin näköinen.
-Ja kun kaikki palvelijat useita kertoja olivat nähneet tuon kuvan ja
-nähneet vain vilaukselta nuo kaksi vierasta heidän saapumisiltanaan,
-ei heillä ollut mitään syytä epäillä muotokuvan oikeaperäisyyttä; ja
-kun he seuraavana päivänä näkivät muotokuvan mallin puettuna juuri
-samalla tavalla kuin muotokuvassa, sama peruukki päässä ja samanlaiset
-nauhakoristeet ja henkivartioston univormu, niin he luonnollisesti
-puhuttelivat, tuota herraa varakreivi Castlewoodiksi, rouva
-varakreivittären pojaksi.
-
-Edellisen illan sihteeri oli nyt varakreivi; varakreivillä oli
-sihteerin harmaa takki; ja John Lockwoodia neuvottiin vihjaisemaan
-alakerran seurapiirille, että kun mylord oli katolilainen ja kovin
-harras uskonnoltaan, ei hänen seuralaisensa voinut olla kukaan muu
-kuin hänen rippi-isänsä Brysselistä; niinpä ei ollut mikään ihme, jos
-hän söi ateriansa mylordin seurassa. Frankia neuvottiin vielä puhumaan
-englantia muukalaiseen tapaan, ja Frank suoritti sen tehtävän melko
-hyvin ja tämä varoitus oli sitäkin tarpeellisempi, kun prinssi ei
-puhunut kieltämme syntyperäisen englantilaisen tavoin; ja John Lockwood
-nauroi alakerrassa olevan väen kanssa miten mylord, oltuaan viisi
-vuotta ulkomailla, toisinaan unohti oman kielensä ja puhui sitä kuin
-ranskalainen. "Minä takaan", virkkoi hän, "että hänen ylhäisyytensä
-pian saa takaisin oikean kielikantansa englantilaisen oluen ja
-häränpaistin mukana"; ja jos olemme puolueettomia uutta lordia kohtaan,
-täytyy myöntää, että hän kävi halukkaasti käsiksi olueen ja häränlihaan.
-
-Prinssi joi niin paljon ja oli juotuaan puheessaan niin meluava
-ja säädytön, että Esmond usein vapisi hänen puolestaan. Hänen
-ateriansa tarjottiin mikäli mahdollista hänen omassa huoneessaan,
-vaikka hän usein ilmestyi lady Castlewoodin seurusteluhuoneeseen ja
-vierashuoneeseen ja nimitti Beatrixia "sisareksi" ja ladyä "äidiksi"
-tai "rouvaksi" palvelijain kuullen. Ja koska prinssi näki hyväksi
-käyttäytyä kokonaan veljen ja pojan tavalla, hän suuteli toisinaan
-Beatrixia ja lady Castlewoodia vapaudella, josta ei hänen sihteerinsä
-pitänyt ja joka sai eversti Esmondin suunniltaan raivosta.
-
-Vieraat eivät olleet viipyneet kolmeakaan päivää talossa, kun
-John Lockwood-poloinen tuli murheellisin muodoin isäntänsä luo ja
-sanoi: "Mylord -- tuo herra -- on veikistellyt miss Lucylle (Johnin
-rakastetulle) ja antanut hänelle rahaa ja suukon." Minä pelkään, että
-eversti Esmondin mieli huojentui vähän, kun hän kuuli, että tämä
-palveleva kaunotar oli prinssin valittu. Hänen kuninkaallisen makunsa
-tiedettiin kallistuvan siihen suuntaan ja niin oli aina myöhemminkin.
-Erään mitä mainehikkaimman suvun, mitä suurimman valtakunnan ja
-Euroopan suurimpien onnettomuuksien perijä tyytyi usein laskemaan
-syntynsä arvon ja surunsa ranskalaisen alhaisen kamaripiian jalkojen
-juureen ja jälkeenpäin katumaan (sillä hän oli hurskas) tuhkapannusta
-otetussa tuhkassa. Sellaisten kuolevaisten vuoksi kärsivät kansakunnat,
-puolueet taistelevat ja soturit sotivat ja uhraavat verensä. Vuosi
-jälkeenpäin uhrasivat urheat miehet elämänsä, Nithsdale pakeni ja
-Derwentwater virui mestauspölkyllä, sillä välin kuin tuo kevytmielinen,
-kiittämätön olento, jonka puolesta he panivat alttiiksi ja menettivät
-kaiken, juopotteli rakastajatarhaareminsa kanssa _petite maison'issaan_
-Chaillot'ssa.
-
-Esmondin täytyi, hän punastui kun täytyi sellaista asiaa toimittaa,
-mennä prinssin luo ja ilmoittaa varoittavasti, että se tyttö, jota
-hänen korkeutensa lahjoi, oli John Lockwoodin morsian, kunnollisen
-ja tarmokkaan miehen, joka oli palvellut kuudella sotaretkellä eikä
-peljännyt mitään ja joka tiesi, että se henkilö, joka nimitti itseään
-lordi Castlewoodiksi, ei ollut hänen nuori herransa; ja eversti
-kehoitti prinssiä ajattelemaan, mitkä seuraukset yhdenkin miehen
-mustasukkaisuudesta saattaisi koitua, ja ajattelemaan niitä muita
-suunnitelmia, joita hänellä nyt oli ja jotka olivat paljon tärkeämpiä
-kuin kamarineitsyen vietteleminen ja urhoollisen miehen nöyryyttäminen.
-
-Mr. Esmond sai kymmenen päivän kuluessa ehkä yhtä monta kertaa
-varoittaa tuota nuorta kuninkaallista seikkailijaa milloin mistäkin
-hillittömyydestä tai vapaudesta. Prinssi otti vastaan nämä moitteet
-kovin kärsivällisesti lukuunottamatta tätä Lockwood-paran asiaa;
-silloin hän oli purskahtavinaan nauramaan ja virkkoi: "Mitä!
-_soubrette_ [kamarineiti] on juorunnut _amoureux'lle_ [rakastaja],
-ja Crispin on vihainen ja Crispin on palvellut ja Crispin on ollut
-korpraali, eikö totta? Sanokaa hänelle, että korvaamme hänen
-urhoollisuutensa ritarinauhalla ja palkitsemme hänen uskollisuutensa."
-
-Eversti Esmond koetti esittää muitakin pyyntöjä, mutta prinssi polki
-kopeasti jalkaa ja huusi: "Assez, milord; je m'ennuge à la prêche
-[lopettakaa hyvä herra, saarna ikävystyttää minua]. Minä en ole
-tullut Lontooseen saarnoja kuulemaan." Ja jälkeenpäin hän valitti
-Castlewoodille, että: "le petit jaune, le noir Colonel, le marquis
-Misanthrope" [pieni keltanokka eversti, markiisi Ihmisvihaaja] --
-näillä leikillisillä nimillä suvaitsi hänen kuninkaallinen korkeutensa
-mainita eversti Esmondia -- näännytti hänet mahtavilla ilmeillään ja
-siveyssaarnoillaan.
-
-Rochesterin piispa ja ne muut herrat, jotka olivat olleet mukana
-hommaamassa prinssiä maahamme, kävivät hänen kuninkaallisen
-korkeutensa luona ja kysyivät aina Kensingtoniin saapuessaan lordi
-Castlewoodia, ja silloin johdatettiin heidät julkisesti hänen
-kuninkaallisen korkeutensa luo, joka näytteli varakreivin osaa ja
-otti heidät vastaan lady Castlewoodin vierashuoneessa alakerrassa
-tai ylhäällä omassa huoneessaan. Kaikki pyysivät häntä poistumaan
-talosta mahdollisimman vähän ja odottamaan siellä, kunnes hänelle
-annettiin merkki esiintyä. Ladyt huvittivat häntä korttipelillä,
-jonka ääressä prinssi vietti useita tunteja joka päivä ja ilta.
-Sen lisäksi hän kulutti useita tunteja juomiseen; ja sen ajan hän
-lörpötteli ja keskusteli kovin hauskasti, erittäinkin jos eversti
-oli poissa, sillä tämän läsnäolo näytti aina peloittavan häntä;
-ja "Colonel Noir"-parka piti tuota vihjausta käskynä ja näytti
-harvoin synkkää naamaansa tämän ylhäisen nuoren vangin huvitellessa.
-Lukuunottamatta niitä muutamia henkilöitä, joista ovenvartijalla
-oli luettelo, kieltäytyi lordi Castlewood vastaanottamasta perheen
-ystäviä, jotka saapuivat häntä tervehtimään. Se haava, minkä hän oli
-saanut, oli taas auennut hänen ratsastusmatkallaan, niin ilmoitettiin
-seurapiirille ja palvelijoille. Ja tohtori A [on melkein selvää,
-että se tohtori, josta rakas isäni puhuu, oli kuuluisa tohtori
-Arbuthnot. -- R.E.W.], hänen lääkärinsä (en mainitse hänen nimeään,
-mutta hän oli kuningattaren henkilääkäri, skotlantilaista syntyperää
-ja herätti huomiota hyvyydellään ja nerokkuudellaan) määräsi, että
-hänen tuli pysyä aivan hiljaa, kunnes haava parani. Tämä herra,
-joka oli puolueemme toimeliaimpia ja vaikutusvaltaisimpia ja ne
-muutamat, joista jo on puhuttu, vain tiesivät koko salaisuuden; ja se
-säilytettiin niin suurella uskollisuudella, ja juttu, jonka tekaisimme,
-oli niin yksinkertainen ja luonnollinen, että ei ollut paljastuksen
-pelkoakaan, ellei ota lukuun prinssin omaa sopimatonta käytöstä ja
-seikkailunhaluista huikentelevaisuutta, joita hänen oli kovin vaikeata
-hillitä. Lady Castlewoodin käytöksestä ja parista vihjauksesta, mitkä
-hän antoi, oli helppo havaita -- vaikka hän pysyi asiasta melkein
-vaiteliaana -- kuinka syvä hänen pettymyksensä oli, kun hän huomasi
-sen sankarin, jota hän koko elämänsä oli halunnut palvella -- ja jonka
-valtaanpalauttaminen oli muodostanut melkein pyhimmän osan hänen
-rukouksessaan -- vain tavalliseksi ihmiseksi, joka ei edes ollut hyvä.
-Lady oli arvellut, että vastoinkäyminen oli prinssiä kasvattanut; mutta
-se opettaja oli pikemminkin tehnyt hänet kovaksi kuin nöyräksi. Hänen
-hartautensa, mikä oli todellista, ei estänyt häntä mistään synnistä,
-minkä, hän halusi tehdä. Prinssin keskustelu osoitti iloisuutta,
-kevytmielisyyttä, vieläpä riittävästi älyäkin; mutta hänen tekonsa ja
-puheensa ilmaisivat huikentelevaisuutta, jonka hän oli saanut niiltä
-irstailta hurskastelijoilta, joiden parissa hänet oli kasvatettu, ja
-joka kauhistutti sitä yksinkertaista ja puhdasta englantilaista ladyä,
-jonka vieraana hän oli. Esmond ilmaisi Beatrixille mielipiteensä
-prinssistä aivan avomielisesti, ja hän sai myös tämän veljen antamaan
-varoituksensa. Beatrix oli aivan samaa mieltä. Prinssi oli Beatrixin
-mielestä kovin kevytmielinen -- kevytmielinen ja huoleton; hän ei
-voinut huomata tämän ulkonäössäkään sitä kauneutta, mistä eversti
-Esmond oli puhunut. Prinssillä oli huonot hampaat ja hän katsoi
-kummallisesti kieroon. Kuinka me saatoimme väittää, ettei hän katsonut
-kieroon? Hänen silmänsä olivat kauniit, mutta ne olivat epäilemättä
-karsaat. Beatrix kujeili hänen kanssaan pöydässä tavattoman älykkäästi;
-hän puhui prinssistä aina kuin poikasesta; hän oli kiintyneempi
-Esmondiin kuin koskaan ennen, ylisteli tätä veljelleen, ylisteli
-tätä prinssille, kun hänen kuninkaallinen korkeutensa suvaitsi
-ivailla everstiä, ja piti lämpimästi tämän puolta. "Ja jos ei teidän
-majesteettinne anna hänelle Sukkanauhaa, joka oli hänen isällään,
-sitten kun Esmondin markiisi tulee teidän majesteettinne hoviin,
-hirttäydyn minä omiin sukkanauhoihini tai itken silmät päästäni."
-"Mieluimmin kuin menetämme ne", virkkoi prinssi, "teemme hänestä
-arkkipiispan ja henkivartioston everstin." (Frank Castlewood kertoi
-minulle tästä keskustelusta, mikä oli tapahtunut aterioidessa.)
-
-"Niin", huudahti Beatrix nauraen erikoisella tavalla -- luulen
-kuulevani sen nytkin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kuulen tuota
-suloista musiikkia -- "niin, hänestä tulee Esmondin arkkipiispa ja
-Canterburyn markiisi."
-
-"Ja mikä haluaa teidän armonne olla?" kysyi prinssi; "teidän on vain
-valittava paikkanne."
-
-"Minä haluan olla hänen majesteettinsa kuningas Jaakko III:n
-kuningattaren hovineitien äiti -- eläköön kuningas!" Ja Beatrix teki
-hänelle komean niiauksen ja joi hänen kunniakseen osan viiniä maljasta.
-
-"Prinssi tarttui kiivaasti maljaan ja joi sen viimeiseen tippaan",
-virkkoi Castlewood; "ja minun äitini näytti kovin huolestuneelta, nousi
-pöydästä ja pyysi, että hänen suotaisiin poistua. Kauhea pelko minulla
-olisi Beatrixista, jollei hän olisi äitini tytär, Henry", jatkoi Frank.
-"Minä toivon -- minä toivon, että tämä asia olisi jo lopussa. Sinä olet
-minua vanhempi ja viisaampi ja parempi, ja minä saan kiittää sinua
-kaikesta, ja kuolisin sinun puolestasi -- kautta Yrjänän, sen tekisin;
-mutta minä toivon, että tämä olisi lopussa."
-
-Kumpikaan meistä ei tuntunut viettäneen rauhallista yötä; kauheat
-epäilykset ja painajaiset ahdistivat Esmondin sielua. Hänen tekonsa
-oli ollut yksityisen kunnianhimon pyydettä, rohkea panos itsekästä
-päämäärää varten -- hän tiesi sen. Mitäpä hän sisimmässään välitti
-siitä, kuka oli kuninkaana? Eikö hänen myötätuntonsa ja salainen
-vakaumuksensa olleet toisella puolella -- kansan, parlamentin ja
-Vapauden puolella? Ja tässä hän nyt oli ja ajoi prinssin asiaa,
-prinssin, joka tuskin oli kuullut sanaa vapaus, hänen, jota
-pitivät välikappaleenaan katoliset papit ja vallanhimoiset naiset.
-Ihmisvihaajamme ei tullut paremmalle tuulelle kuultuaan tuon jutun,
-ja hänen surulliset kasvonsa kävivät entistäänkin synkemmiksi ja
-kateellisemmiksi.
-
-
-
-X luku.
-
-VIERAANAMME KENSINGTONISSA ON HYVIN HUOMATTAVA HENKILÖ.
-
-Jos joku johtolanka löydettäisiin kuningatar Annan hallitusajan
-lopussa vallinneisiin synkkiin juonitteluihin, tahi jos joku
-historiankirjoittaja tuntisi halua seurata sitä, niin luulisin käyvän
-selväksi, että yhdelläkään kuningattaren ympärillä olevista suurista
-henkilöistä ei ollut politiikassaan määrättyä kantaa joka olisi ollut
-vapaa siitä yksityisestä ja itsekkäästä pyyteestä, jota itsekukin
-heistä ajoi: St. John palveli St. Johnia, Harley palveli Oxfordia,
-Marlborough palveli John Churchillia aina; ja sen mukaan mitä etuja
-he voivat saada St. Germainista tai Hannoverista, he lähettivät sinne
-alamaisuuden tarjouksia siellä oleville prinsseille tai kavalsivat
-toisen toiselle. Heidän mielestään oli toinen asia ja toinen hallitsija
-yhtä hyvä kuin toinenkin, jos he hänen alamaisinaan voivat saada
-parhaan paikan. Ja heillä oli kullakin kuten Lockitilla ja Peachumilla,
-Newgaten päämiehillä "Konnan oopperassa", jonka mr. Gay myöhemmin
-kirjoitti, toisiaan vastaan kädessään asiapapereita ja todistuksia
-isänmaankavalluksesta, jotka todistukset olisivat vieneet toisen
-hirteen, mutta kumpikaan heistä ei tohtinut käyttää asettaan, sillä
-he pelkäsivät sitä, mitä toinen kantoi taskussaan. Ajatelkaa suurta
-Marlborough'ta -- koko maailman huomatuinta henkilöä, ruhtinaiden
-voittajaa, joka oli voitokkaasti marssinut Saksan, Flanderin ja Ranskan
-poikki, joka oli laatinut lakeja ulkomaiden hallitsijoille ja jota
-Englannissa oli palveltu kuin jumalaa -- miten hänen täytyi hiipiä pois
-Englannista ja miten hänen luottonsa, arvonsa ja virkansa riistettiin
-häneltä; hänen armeijassa olevat ystävänsä sortuivat ja joutuivat
-perikatoon; ja hän pakoili Harley'a yhtä halpana ja voimattomana kuin
-köyhä velallinen viranomaista, joka tuo haastetta. Eräs paperi, jonka
-Harley sai haltuunsa ja joka eittämättömästi osoitti, että herttua
-ajoi Stuart-perheen asiaa, oli se ase, jolla valtio varainhoitaja
-ajoi Marlborough'n Englannista. Hän pakeni Antwerpeniin ja alkoi
-heti juonitella toisella puolella ja palasi Englantiin, kuten kaikki
-tiedämme, whigina ja hannoverilaisena.
-
-Vaikka valtiovarainhoitaja erotti armeijasta ja valtion
-virkamiehistöstä joka miehen, jonka tiedettiin olleen herttuan ystävä,
-ja antoi avoimeksi jääneet paikat torypuolueeseen kuuluville, niin
-siitä huolimatta pelasi hänkin kaksinaista peliä Hannoverin ja St.
-Germainin välillä, ja hän odotti vain kuningattaren kuolemaa tullakseen
-valtion päämieheksi ja antaakseen kruunun jommallekummalle perheelle,
-kumpi vain hänet paremmin lahjoi tai kumpaa kansa vaati. Harleyn
-päämääränä oli, olipa kuningas kuka tahansa, hallita tätä; ja siinä
-tarkoituksessa hän anasti edellisen kuuluisan suosikin paikan ja
-halvensi sen sodan saavutuksia, jotka olivat tehneet Marlborough'n
-nimen niin mainehikkaaksi; eikä hän halveksinut enempää kuin hänen
-suuri kukistunut kilpailijansakaan kaikkein alhaisimpia keinoja,
-imarteluja tahi uhkauksia, jos ne vain vahvistivat hänen valtaansa.
-Jos suurin satiirikko, mitä maailma on milloinkaan tuntenut, olisi
-kirjoittanut Harley'a vastaan eikä hänen puolestaan, niin minkä
-historian hän olisi jättänyt jälkeensä kuningatar Annan viimeisistä
-hallitusvuosista! Mutta Swiftillä, joka ylenkatsoi koko ihmissukua,
-eikä vähimmin itseään, oli se uskollisen puoluetoverin ansio, että
-hän rakasti niitä johtomiehiä, jotka kohtelivat häntä hyvin, hän
-pysyi urheasti Harleyn vierellä tämän kukistuessakin, niinkuin hän
-urhoollisesti oli tukenut tätä tämän myötäkäymisen päivinä.
-
-Suuri St. John, joka oli verrattoman paljon loistavampi, mahtavampi,
-kaunopuheisempi ja hienommin sivistynyt kuin hänen kilpailijansa,
-saattoi olla ihan yhtä itserakas kuin Oxford ja osasi näytellä
-kaksinaista osaa yhtä taitavasti kuin kaksinainen ja notkea
-Marlborough. Hän, joka aina puhui vapaudesta, ei karttanut
-vastustajiensa vainoamista ja häpeäpaaluun panoa sen enempää kuin jos
-hän olisi ollut Pää-Inkvisiittori Lissabonissa. Tämä arvoisa patriootti
-ryömi polvillaan sekä Hannoverissa että St. Germainissa; vaikka hän
-oli surullisen kuuluisa siitä, ettei hänellä ollut mitään uskontoa,
-niin hän joi maljoja kirkon ja kuningattaren kunniaksi yhtä rohkeasti
-kuin tyhmä Sacheverel, jota hän käytti välikappaleenaan ja jolle hän
-nauroi; ja pyyteitään palvellakseen ja kukistaakseen vihamiehensä hän
-juonitteli, imarteli, kerskaili, mairitteli ja leperteli hovisuosikille
-ja hiipi hovin takakäytävää yhtä hiljaa kuin Oxford, joka oli vallannut
-Marlborough'n paikan ja jonka paikan hän itse valtasi. Juuri tähän
-aikaan tapahtui lordi Oxfordin kukistuminen, aikaan, mihin minä nyt
-historiassani olen päässyt. Hän oli nyt joutunut valtansa viimeisiin
-päiviin, ja se asiamies, jota hän käytti kukistamaan Blenheimin
-voittajaa, koetti nyt kukistaa tuota voittajan voittajaa ja ojentaa
-valtiosauvaa Bolingbrokelle, joka sitä oli hartaasti halunnut.
-
-Sen asian varalta, jota valmistettiin, tuotiin kaikki Ranskan
-palveluksessa olevat irlantilaiset rykmentit Boulogneen Picardie'hin,
-jotta Berwickin herttua tarpeen tullen voisi ne viedä kanaalin poikki
--- sillä he eivät enää olleet Ranskan sotureita, vaan Englannin ja
-Irlannin kuninkaan Jaakko III:n alamaisia. Suuren, uskollisen joukon
-skotlantilaisia -- vaikka Skotlannissa tiedettiin myös olevan mitä
-toimeliaimman, päättäväisimmän ja urhoollisimman whigpuolueen, joka oli
-erinomaisesti ja tarmokkaasti järjestetty ja kasvatettu -- tiedettiin
-horjumattomasti olevan kuninkaansa puolella. Kovin suuri joukko
-torypapistoa, aatelistoa ja ylimystöä oli maanpaossa olevan prinssin
-julkisia puoluelaisia; ja puolueettomain voitiin otaksua äänestävän
-kuningas Yrjöä tai kuningas Jaakkoa, kumpi vain sai enemmän kannatusta.
-Kuningatar Anna, erittäinkin viimeisinä aikoinaan, kallistui oman
-sukunsa puolelle. Nyt oli prinssi Lontoossa, kivenheiton päässä
-sisarensa palatsista; pääministerin asema oli niin horjuva, että
-heikon naisenkin sysäys olisi voinut saada hänet sortumaan; ja hänen
-seuraajaansa, Bolingbrokeen, nähden tiedämme kumman puolella hänen
-valtansa ja loistava kaunopuheisuutensa olisivat olleet sinä päivänä,
-jolloin kuningatar olisi ilmestynyt julkisesti neuvostonsa eteen ja
-sanonut: "Tämä, lordit, on veljeni; tässä on isäni perillinen ja hän on
-oleva seuraajani."
-
-Kuningattarella oli koko edellisen vuoden ollut alituisia, toistuvia
-sairauskohtauksia, kuumetta ja horrostiloja; ja yhtämittaa olivat
-kaikki hänen seuralaisensa arvelleet hänen kuolevan. Hannoverin
-vaaliruhtinas oli halunnut lähettää poikansa, Cambridgen herttuan,
-kunniatervehdykselle tämän serkun, kuningattaren luo, kuten
-vaaliruhtinas sanoi, -- mutta oikeastaan olemaan paikalla, kun
-kuolema lopetti kuningattaren vaiheet. Hänen majesteettinsa, jota
-varmaankin peloitti saada sellainen _memento mori_ kuninkaallisten
-silmäinsä eteen, oli vihaisesti kieltänyt nuorta prinssiä tulemasta
-Englantiin. Hän joko tahtoi pitää tilaisuuden vapaana veljelleen, tai
-ei kansa, jota hän hallitsi, tahtonut tehdä ratkaisua whigpuolueen
-ehdokkaasta ennenkuin oli sopinut ehdoista tämän kanssa. Kuningatarta
-oli varmaankin äärettömästi heikontanut ja ärsyttänyt hänen kuullensa
-neuvostopöydän ääressä riitelevät ministerit ja epäilemättä myös
-omantunnonkolkutukset, hänen ministeriensä ahdistelut ja alituinen
-rettelöiminen ja kiihoitus hänen ympärillään. Hänen voimansa loppuivat
-näiden alituisten mielenkiihoitusten vuoksi ja päivästä päivään
-arveltiin hänen huoltensa saavan nopean lopun. Hänen majesteettinsa
-sairastui juuri ennenkuin varakreivi Castlewood ja hänen toverinsa
-tulivat Ranskasta. Pyhän Antoniuksen tuli kalvoi kuninkaallisia sääriä.
-Ei pidetty siis mitään kiirettä esittää hovissa nuorta lordia tahi
-sitä henkilöä, joka kulki hänen nimellään; ja kun herra varakreivin
-haava sopivasti aukeni, täytyi hänen mukavasti jäädä kamariinsa,
-kunnes koitti aika, jolloin hänen lääkärinsä salli hänen taivuttaa
-polvensa kuningattaren eteen. Heinäkuun alussa tuo vaikutusvaltainen
-lady, jonka kanssa meidän puolueemme on mainittu olleen yhteydessä,
-tuli usein Kensingtoniin tapaamaan ystäväänsä hovineitiä ja herra
-varakreiviä (joko todellista tahi oletettua), joka makasi sairaana lady
-Castlewoodin talossa.
-
-Heinäkuun 27 päivänä kyseessä oleva lady, joka oli mitä läheisimmässä
-kanssakäymisessä kuningattaren kanssa, tuli kantotuolissaan lähellä
-olevasta palatsista ja toi pienelle seuralle Kensington Square'iin
-mitä tärkeimpiä tietoja. Lopullinen isku oli annettu ja Oxfordin ja
-Mortimerin lordi ei enää ollut valtiovarainhoitaja. Pääministerin
-sauvaa ei kuitenkaan vielä oltu annettu kellekään seuraajalle, vaikka
-lordi Bolingbroke epäilemättä sen oli saava. Ja nyt oli aika koittanut,
-vakuutteli kuningattaren Abigail, ja nyt tuli lordi Castlewood esittää
-hallitsijalle.
-
-Sen tapahtuman jälkeen, jonka lordi Castlewood oli nähnyt ja jonka hän
-oli kertonut serkulleen -- tämä oli viettänyt mitä kurjimman yön vihan
-ja mustasukkaisuuden vaivoissa pohtiessaan uudelleen tuota tapausta,
-tulivat ne kolme henkilöä, jotka luonto oli määrännyt Beatrixin
-suojelijoiksi, aivan samanlaiseen ratkaisuun: Beatrix oli poistettava
-tuon miehen läheisyydestä, miehen, jonka aikomukset ilmenivät liiankin
-selvästi ja joka ei empinyt niitä perille ajaessaan sen enempää kuin
-hänen isänsä oli tehnyt. Minä luulen, että Esmondin emäntä, tämän
-poika ja eversti Esmond olivat kaikki salaisesti harkinneet tätä
-asiaa mielessään: sillä kun Frank häikäilemättä alkoi puhua: "Minusta
-Beatrixin tulisi olla missä tahansa mieluimmin kuin täällä", virkkoi
-lady Castlewood: "Kiitoksia, Frank; niin olen minäkin ajatellut." Ja
-mr. Esmond, vaikka hän huomautti ainoastaan, että hänen asiansa ei
-ollut puhua, osoitti selvään olemuksensa iloisuudella, miten mieluisa
-tuo ehdotus hänestä oli.
-
-"Huomaa hyvin, että sinä olet kanssamme samaa mieltä, Henry", virkkoi
-varakreivitär vivahdus katkeraa ivaa äänessään. "Beatrixin on parasta
-olla tästä kodista poissa, niinkauan kuin vieraamme viipyy; ja hänen
-tulisi heti poistua Lontoosta, kun tämän aamuinen asia on suoritettu."
-
-"Mikä tämän aamuinen asia?" kysäsi eversti Esmond, sillä hän ei tiennyt
-mitä oli järjestetty, vaikka asiaa, mikä prinssin tuomisen jälkeen oli
-kaikkein tärkein -- jotta nimittäin kuningatar tunnustaisi hänet --
-juuri suoritetuin sillä hetkellä, kun me kolme keskustelimme yhdessä.
-
-Se hovirouva, johon suunnitelmamme nojautui ja joka oli sen
-pääasiamies, sekä hovihenkilääkäri ja Rochesterin piispa, jotka
-olivat toiseksi kaikkein tärkeimmät suunnitelmamme osanottajista,
-olivat pitäneet useita neuvotteluja talossamme Kensingtonissa ja
-muuallakin ja pohtineet, mitkä keinot olisivat parhaita nuoren
-seikkailijan esittämiseksi hänen sisarelleen kuningattarelle. Sen
-yksinkertaisen ja helpon suunnitelman, jota eversti Esmond oli
-ehdottanut, olivat kaikki puolueemme jäsenet hyväksyneet; ja se oli,
-että jonain erikoisena päivänä, jolloin ei hovissa ollut kovin monta
-henkilöä, prinssi ilmestyisi sinne lordi Castlewoodina ja hänen siellä
-palveleva sisarensa tervehtisi häntä ja tuo toinen lady johtaisi hänet
-kuningattaren yksityishuoneeseen. Ja riippuen hänen majesteettinsa
-terveydestä ja mielentilasta ja niistä asianhaaroista, mitkä vierailu
-saattaisi aiheuttaa, tuli jättää läsnäolevien ja prinssin itsensä
-päätettäväksi, oliko hänen ilmoitettava, että hän oli kuningattaren
-veli vaiko Beatrix Esmondin veli, joka suuteli tämän kuninkaallista
-kättä. Ja kun tämä suunnitelma oli järjestetty, odotimme me kaikki
-kovin huolestuneina toimeenpanon päivää ja merkinantoa.
-
-Kaksi aamua tuon illallisen jälkeen, heinäkuun 27 päivänä, kun
-Rochesterin piispa söi aamiaista lady Castlewoodin ja tämän perheen
-seurassa ja kun aamiainen oli tuskin lopussa, vierivät tohtori
-A:n vaunut talomme edustalle Kensingtoniin, ja tohtori ilmestyi
-siellä olevien keskuuteen virkistäen synkänpuoleista seuraamme;
-sillä äiti ja tytär olivat aamulla riidelleet tuon illallispöydässä
-sattuneen tapahtuman johdosta ja ehkä myös muistakin, jälkeisenä
-päivänä tapahtuneista seikoista. Beatrixin ylpeä luonne ei kärsinyt
-moitteita keltään ylemmältä, vielä vähemmän äidiltään, tuolta kaikkein
-lempeimmältä olennolta, jota tyttö pikemminkin käski kuin totteli.
-Ja kun Beatrix tunsi olevansa väärässä ja että hän tuhansilla
-liehittelyillä (joita hän ei voinut olla käyttämättä jokaiselle
-miehelle, joka joutui hänen läheisyyteensä yhtä vähän kuin aurinko voi
-olla luomatta säteitään suuriin ja pieniin) oli kiihoittanut prinssin
-vaarallista ihailua ja houkutellut tämän sitä ilmaisemaan, niin hän
-kävi yhä itsepäisemmäksi ja julkeammaksi, kuta varmempi hän oli
-syyllisyydestään.
-
-Tähän seuraan saapui siis tohtori, mutta prinssi ei ollut mukana
-vaan tälle tarjottiin suklaata makuuhuoneessaan, niissä tämä
-loikoili myöhään, nukkuen päästään viinihöyryjä, ja hän karkoitti
-heti hämmästyttävillä ja perin tärkeillä uutisilla sen yksityisen,
-toisarvoisen mielipahan, joka Castlewoodin perhettä kiusasi.
-
-Hän kysyi vierasta. Vieras oli omassa huoneessaan Hän kehoitti
-_Monsieur Baptistea_ menemään heti isäntänsä; luo, ja hän pyysi, että
-_herra varakreivi Castlewood_ heti pukisi univormun ylleen ja tulisi
-ajelemaan tohtorin vaunuissa, jotka odottivat oven edessä.
-
-Sitten hän ilmoitti madame Beatrixille, mikä tämän osa tuli olemaan
-tuossa näytelmässä. "Puolen tunnin perästä" virkkoi hän, "ovat hänen
-majesteettinsa ja tämän suosikkilady hengittämässä raitista ilmaa
-Seetrikäytävällä uuden juhlahuoneen takana. Hänen majesteettinsa saapuu
-puutarhakantotuolissaan, ja madame Beatrix Esmond ja _tämän veli, herra
-varakreivi Castlewood,_ kävelevät yksityisessä puistossa -- tässä
-on lady Mashamin avain -- ja odottamatta he yhtyvät kuninkaalliseen
-seurueeseen. Mies, joka kuljettaa kantotuolia, vetäytyy pois ja jättää
-kuningattaren, suosikin ja hovineidin veljineen yhteen. Miss Beatrix
-esittää veljensä ja sitten! -- ja sitten rukoilee herra piispa,
-että tuo kohtaus päättyisi onnellisesti, ja hänen skotlantilainen
-apulaisensa sanoo: amen! Kiiruhtakaa, ottakaa päähineenne, neiti
-Beatrix. Miksi ei hänen majesteettinsa tule huoneestaan? Toista
-tällaista tilaisuutta ei varmaankaan ilmaannu useaan kuukauteen."
-
-Kuningas oli uninen ja laiska ja leväperäisyytensä vuoksi häh
-olikin vähällä menettää tuon tilaisuuden. Sillä kuningatar oli
-juuri lähtemäisillään puutarhasta, kun seuramme saapui sinne.
-Tohtori, piispa, hovineiti ja hänen veljensä poistuivat siis yhdessä
-henkilääkärin vaunuilla, ja he olivat ehkä olleet noin puoli tuntia
-poissa, kun eversti Esmond saapui Kensington Square'iin.
-
-Tieto asiasta, jolle Beatrix oli mennyt, haihdutti tietenkin kaiken
-mustasukkaisuuden eversti Esmondin mielestä. Puolen tunnin kuluttua
-saapuivat vaunut takaisin. Piispa astui niistä ensin ja tarjosi
-käsivartensa Beatrixille, joka sitten astui niistä. Piispa nousi
-takaisin vaunuihin ja hovineiti saapui taloon yksinään. Me katselimme
-kaikki häntä yläkerran akkunasta ja koetimme lukea hänen kasvoistaan
-mikä oli ollut tuloksena kohtauksesta, jolta hän palasi.
-
-Beatrix tuli vierashuoneeseen kovin kalpeana ja vavisten; hän pyysi
-lasin vettä, kun hänen äitinsä kiiruhti hänen luokseen, ja juotuaan sen
-ja pantuaan pois päähineensä hän alkoi puhua: "Voimme, kaikki toivoa
-parasta", virkkoi hän. "tapaaminen on aiheuttanut kuningattarelle
-hermokohtauksen. Hänen majesteettinsa oli kantotuolissaan
-Seetrikäytävällä ja hänen seurassaan oli vain lady -- kun me saavuimme
-yksityisportista puutarhan länsipuolelta ja aloimme kävellä häneen
-päin tohtori seurassamme. He odottivat sivukäytävällä pensaitten
-takana, kun me kuljimme kantotuolia kohti. Sydämeni tykytti niin, että
-saatoin tuskin puhua, mutta prinssi kuiskasi: 'Rohkeutta, Beatrix', ja
-kulki eteenpäin varmoin askelin. Hänen kasvoilleen oli kohonnut puna,
-mutta hän ei pelännyt vaaraa. Hän, joka taisteli niin urhoollisesti
-Malplaquet'n luona, ei pelkää mitään." Esmond ja Castlewood katsahtivat
-toisiinsa kuultuaan tämän kohteliaisuuden, sillä kumpikaan ei pitänyt
-siitä.
-
-"Prinssi paljasti päänsä", jatkoi Beatrix, "ja minä näin kuningattaren
-kääntyvän lady Mashamiin päin aivan kuin tiedustellen, keitä nämä kaksi
-olivat. Hänen majesteettinsa näytti kovin kalpealta ja sairaalta ja
-sitten hänen poskensa alkoivat punottaa. Suosikki antoi meille merkin
-lähestyä, ja minä menin heidän luokseen johtaen kädestä prinssiä, aivan
-kantotuolin viereen. 'Teidän majesteettinne antaa herra varakreivin
-suudella kättään', sanoi hänen suosikkinsa; ja kuningatar ojensi
-kätensä, jota prinssi suuteli taipuen polvensa varaan, hän, jonka ei
-tulisi polvistua kenenkään kuolevaisen eteen, olipa tämä mies tai
-nainen."
-
-"'Te olette ollut kauan Englannista poissa, mylord', virkkoi
-kuningatar. 'Miksi ette ole ollut täällä hoivaamassa äitiänne ja
-sisartanne?'
-
-"'Minä olen tullut jäämään nyt, madame, jos kuningatar niin haluaa',
-virkkoi prinssi kumartaen taas syvään.
-
-"'Te olette ottanut vierasmaalaisen vaimon, mylord, ja vieraan
-uskonnon. Eikö Englannin kirkon oppi ollut tarpeeksi hyvä teille?'
-
-"'Kun omaksun isäini uskon', vastasi prinssi, 'en rakasta äitiäni
-vähemmän enkä palvele teidän majesteettianne vähemmän uskollisesti.'"
-
-"Tässä", virkkoi Beatrix, "antoi suosikki minulle kädellään viittauksen
-vetäytyä pois (ja sen minä teinkin, vaikka paloin halusta saada
-kuulla mitä sanottiin) ja kuiskasi jotain kuningattarelle; se sai
-hänen majesteettinsa säikähtämään ja kiivaasti mutisemaan muutamia
-sanoja prinssiin kääntyneenä ja tarttumaan kantotuolin selkänojaan.
-Prinssi tuli yhä lähemmäksi. Hän alkoi puhua kovin nopeasti. Minä
-erotin sanat: 'Isä -- siunaus, anteeksianto'; ja sitten, vähän ajan
-perästä, lankesi prinssi polvilleen, otti rinnaltaan erään paperin,
-mikä hänellä oli siellä ja ojensi sen kuningattarelle, joka heti kun
-hän näki sen, kohotti ylös käsivartensa ja kirkaisi ja veti pois
-prinssiltä lähempänä olevan kätensä, jota tämä aikoi suudella. Prinssi
-jatkoi puhettaan ja teki kovin vilkkaita liikkeitä, löi toisinaan
-käsiään rintaansa ja levitti toisinaan aivan kuin sanoakseen: Tässä
-olen minä, veljesi, sinun vallassasi. Lady Masham juoksi kantotuolin
-toiselle puolelle ja polvistui hänkin ja puhui kovin tarmokkaasti.
-Hän tarttui omalla puolellaan olevaan kuningattaren käteen ja kohotti
-maasta paperin, minkä hänen majesteettinsa oli antanut pudota.
-Prinssi nousi ja puhui vielä jotain aivankuin hän aikoisi poistua;
-toisella puolella suosikki kehoitteli emäntäänsä, ja sitten hän juoksi
-prinssin luo ja toi tämän taas takaisin ihan kantotuolin viereen. Taas
-prinssi polvistui ja tarttui kuningattaren käteen, jota kuningatar
-ei vetänyt pois; ja prinssi suuteli sitä satoja kertoja ja mylady
-puhui koko ajan nyyhkyttäen ja rukoillen kantotuolin ääressä. Sillä
-välin istui kuningatar pökertyneen näköisenä ja rutisteli paperia
-toisella kädellään prinssin hyväillessä toista. Sitten hän yht'äkkiä
-kirkaisi terävästi useamman kerran ja sai kovan hysteerisen nauruja
-itkukohtauksen. 'Riittää, riittää, herra, tällä kertaa', kuulin lady
-Mashamin sanovan; ja kantomies, joka oli vetäytynyt juhlasalin taa,
-palasi huutojen hätyyttämänä. 'Hakekaa kiireesti apua', virkkoi
-lady Masham; ja minä juoksin tohtorin luo, joka heti tuli luoksemme
-Rochesterin piispan kanssa. Lady Masham kuiskasi prinssille, että
-hän voi toivoa kaikkein parasta ja olla huomenna valmiina; ja nyt
-on prinssi mennyt Rochesterin piispan taloon kohtaamaan muutamia
-ystäviään. Ja nyt on tuo suuri panos uskallettu", virkkoi Beatrix
-langeten polvilleen ja ristien kätensä. "Jumala kuningasta suojelkoon!
-Jumala kuningasta suojelkoon!"
-
-Kun Beatrixin tarina oli kerrottu ja kun tuo nuori lady oli hieman
-tyyntynyt ja me olimme tiedustelleet häneltä prinssiä, joka oli
-poistunut piispa Atterburyn kanssa, ja saaneet kuulla, että hän
-luultavasti viipyisi poissa koko päivän; katsahdimme me Beatrixin kolme
-sukulaista toisiimme saatuamme tämän tiedon: Oli selvää, että samat
-ajatukset risteilivät kaikkien mielessä.
-
-Mutta kuka aloittaisi asian? Monsieur Baptiste -- se on, Frank
-Castlewood -- kävi kovin punaiseksi ja katsahti Esmondiin. Eversti puri
-huuliaan ja taisi rummuttaa peräytymismarssia akkunaan. Lady Castlewood
-selosti Beatrixille ne uutiset, joiden me tiesimme kaikkea muuta kuin
-miellyttävän häntä.
-
-"Me iloitsemme", virkkoi hän tarttuen tyttärensä käteen ja puhuen
-lempeällä äänellä, "että tuo vieras on poissa."
-
-Beatrix vetäytyi heti pois ja katsahti meihin kaikkiin kolmeen kuin
-vaaraa aavistaen. "Miksi olette iloisia?" kysäisi hän ja hänen povensa
-alkoi aaltoilla. "Niinkö pian te olette väsyneet häneen?"
-
-"Yksi meistä on mielestämme vallan hitonmoisesti liian ihastunut
-häneen", huudahti Frank Castlewood.
-
-"Ja kuka se on -- tekö, mylord? Vai äitikö, joka on mustasukkainen,
-kun prinssi juo maljani? Vaiko perheemme päämies (tässä hän kääntyi
-mahtavana eversti Esmondiin päin), joka viime aikoina on nähnyt hyväksi
-pitää saarnoja prinssille!"
-
-"Me emme väitä, että olet liian vapaa hänen majesteettinsa kanssa --"
-
-"Paljon kiitoksia, rouva", virkkoi Beatrix keikahuttaen päätään ja
-niiaten.
-
-Mutta hänen äitinsä jatkoi kovin tyynenä ja arvokkaana "-- Me emme
-ainakaan ole niin sanoneet, vaikka voisimme sen tehdä, jos äiti ehkä
-voi sanoa sellaista omalle tyttärelleen -- isäsi tyttärelle."
-
-"_Eh? mon père_" [Ohoo, minun isäni], keskeytti Beatrix, "ei ollut
-parempi kuin muidenkaan isät." Ja hän katsahti taas everstiin.
-
-Me kauhistuimme kaikki, kun hän lausui nuo muutamat ranskalaiset sanat.
-Hän jäljitteli täydellisesti ulkomaalaisen vieraamme käytöstä.
-
-"Kuukausi sitten et ollut oppinut puhumaan ranskaa, Beatrix, etkä
-puhumaan pahaa isästäsi", virkkoi hänen äitinsä surullisesti.
-
-Beatrix huomasi varmaankin kompastuksen, minkä hän kiihtymyksessään
-oli tehnyt, sillä hänen kasvonsa kävivät polttavan punaisiksi. "Minä
-olen oppinut kunnioittamaan kuningasta", virkkoi hän vastahakoisena;
-"ja olisi parempi, että eivät muutkaan epäilisi hänen majesteettiaan
-eivätkä minua."
-
-"Jos kunnioittaisit äitiäsi hiukan enemmän, Trix", virkkoi Frank, "niin
-ei se sinua hiukkaakaan haittaisi".
-
-"Minä en ole mikään lapsi", virkkoi Beatrix kääntyen häneen päin.
-"Me olemme tulleet toimeen kovin hyvin nämä viisi vuotta ilman sinun
-neuvojasi ja esimerkkejäsi, enkä minä niitä nytkään halua. Miksi ei
-perheen päämies puhu?" jatkoi hän; "hänhän täällä kaikki hallitsee.
-Eikö hänen ylhäisyytensä suo meille saarnaa nyt, kun hänen rippi-isänsä
-on lopettanut virren veisuun?" Prinssi oli käyttänyt eversti Esmondista
-melkein samoja sanoja, joita tuo häikäilemätön tyttö vihassaan toisti.
-
-"Te osoittaudutte kovin hyväksi oppilaaksi, neiti", virkkoi eversti
-Esmond; ja emäntäänsä kääntyen: "Käyttikö vieraanne näitä sanoja teidän
-armonne kuullen vain suvaitsiko hän lausua Beatrixille yksityisesti
-mielipiteensä minun väsyttävästä saarnaamisestani."
-
-"Oletko tavannut häntä yksin?" huudahti mylord syöksähtäen seisomaan ja
-kiroten. "Jumaliste, oletko tavannut häntä yksin?"
-
-"Jos hän olisi täällä, niin te ette uskaltaisi minua näin loukata --
-ei, te ette uskaltaisi!" huudahti Frankin sisar. "Pitäkää kirosana
-vaimoanne varten, mylord. Täällä me emme ole tottuneet sellaisiin
-sanoihin. Siihen asti kuin te tulitte vallitsi äidin ja minun välillä
-ystävyys;, ja minä rakastin häntä silloin, kun ette hänestä välittänyt,
-kun olitte vuosia poissa hevosienne ja rakastajattarienne ja katolisen
-vaimonne luona."
-
-"-- vie", virkkoi mylord päästäen taas huuliltaan kirouksen. "Clotilda
-on enkeli! Kuinka sinä uskallat sanoa sanaakaan Clotildaa vastaan?"
-
-Eversti Esmond ei voinut olla hymyilemättä, kun hän huomasi miten
-helposti Frankin hyökkäys torjuttiin tuolla syötillä. "Mielestäni ei
-nyt ole kysymys Clotildasta", virkkoi Mr. Esmond hieman pilkallisesti;
-"lady Clotilda on pitkien matkojen päässä Pariisissa ja valmistaa
-lapsen vaatteita. Nyt on kysymys lordi Castlewoodin sisaresta eikä
-hänen vaimostaan."
-
-"Hän ei ole lordi Castlewood", virkkoi Beatrix, "ja hän tietää, ettei
-hän ole. Hän on eversti Francis Esmondin poika, ei sen enempää, ja hän
-käyttää väärää arvonimeä ja elää toisen kustannuksella, ja hän tietää
-sen." Tämä oli toinen raju hyökkäys piiritettyä linnapoloista vastaan,
-mutta nopea pelastus tuli toisaalta. "Pyydän toistamiseen anteeksi",
-virkkoi Esmond. "Jos ei minun oikeuksistani ole mitään todistuksia,
-niin ei minulla ole mitään oikeuksia. Jos ei isäni tunnustanut ketään
-perillistä, oli sinun isäsi hänen laillinen seuraajansa, ja lordi
-Castlewoodilla on yhtä hyvä oikeus arvoonsa ja tilukseensa kuin kellään
-miehellä Englannissa. Mutta se ei taas ole kyseessä oleva asia,
-niinkuin hyvin tiedätte. Palatkaamme siis asiaan, koska sinä haluat
-minun siihen sekaantuvan. Ja minun vilpitön mielipiteeni on, että se
-talo, missä prinssi, joka ei kunnioita ketään naista, oleskelee päivät
-pitkät, ei sovi nuoren naimattoman ladyn asunnoksi ja että sinun olisi
-parempi olla maalla kuin täällä. Prinssi on täällä suurta päämäärää
-varten, josta ei minkään mielettömyyden tulisi häntä estää; kun sinä
-siis tänä aamuna olet jalosti täyttänyt osasi, Beatrix, sinun tulisi
-vähäksi aikaa poistua näyttämöltä ja jättää se näytelmän toisten
-henkilöjen varaan."
-
-Kun eversti, erittäin tyynenä ja kohteliaana, jommoisena hän aina
-toivoo esiintyneensä naisille, seisoi hänen emäntänsä hänen vierellään
-pöydän toisella puolella ja Frank seisoi toisella puolella piirittäen
-Beatrix-parkaa, joka oli sen takana; tuntui aivankuin me lähestyessämme
-sulkisimme häneltä tien.
-
-[Rakas isäni sanoo aivan oikein, että hänen käytöksensä naisia kohtaan
-aina oli tasaisen kohteliasta. Hän kohteli minua lapsuudestani asti
-äärettömän lempeästi aivankuin olisin ollut pikkuinen lady. En voi
-muistaa (vaikka annoin siihen usein aihetta) kuulleeni häneltä koskaan
-karkeata sanaa. Eikä hän kohdellut vähemmän harkitusti ja lempeästi
-tiluksemme alhaisimpiakaan neekerinaisia. Hän ei ollut läheinen muiden
-kuin äitini kanssa, ja oli suloista nähdä miten tuo luottamus säilyi
-heidän välillään ihan viime hetkiin asti. Kaikki hänen alustalaisensa
-olivat hartaan kuuliaisia hänelle; ja äitini ja koko talo kilvoitteli
-aina häntä miellyttääkseen, ja heitä ihan kauhistutti jollain tavalla
-loukata häntä. Hän oli mitä nöyrin mies, tästä huolimatta, mitä
-vaatimattomin, mitä helpoimmin tyydytetty. Ja mr. Benson, meidän
-pastorimme Castlewoodista, hän, joka oli isäni luona tämän viime
-hetkellä, sanoi aina: "En tiedä, mikä eversti Esmondin oppi oli, mutta
-hän eli ja kuoli kuin harras kristitty." -- R.E.W.]
-
-Kun Beatrix kaksi kertaa oli tehnyt hyökkäyksen ja joutunut
-peräytymään, koetti hän nyt, kuten olin odottanutkin, naisten _ultima
-ratiota_ [viimeinen keino] ja turvautui kyyneliin. Hänen kauniit
-silmänsä täyttyivät kyynelistä. En ole koskaan voinut kestää hänessä
-enkä kenessäkään naisessa tuota tuskan ilmaisua. "Minä olen yksin",
-nyyhkytti hän, "teitä on kolme minua vastassa -- veljeni, äitini ja
-sinä. Mitä minä olen tehnyt, kun te puhutte ja katsotte minuun noin
-epäystävällisesti? Onko minun vikani, että prinssi, kuten te sanoitte,
-ihailee minua? Minäkö hänet tänne toin? Teinkö minä muuta kuin sen,
-mitä pyysitte, kun olin hänelle ystävällinen? Ettekö te sanoneet
-minulle, että meidän velvollisuutemme oli kuolla hänen puolestaan? Etkö
-sinä, äiti, opettanut minua aamuin ja illoin rukoilemaan kuninkaan
-puolesta, ennenkuin edes rukoilimme omasta puolestamme? Mitä sinä
-minusta tahdot, serkku -- sillä sinä olet minua vastaan tähdätyn
-salaliiton johtaja, minä tiedän sen, sir, ja että äitini ja veljeni
-tekevät vain sen, mitä sinä pyysit -- minne sinä tahtoisit minun
-menevän?"
-
-"Minä tahtoisin ainoastaan poistaa prinssiltä vaarallisen kiusauksen",
-virkkoi Esmond vakavasti. "Taivas varjelkoon minua sanomasta, että
-sinä myöntyisit; minä tahtoisin vain vapauttaa hänet siitä. Sinun
-kunniasi ei tarvitse mitään kaitsijaa, Jumalan kiitos, mutta prinssin
-julkeus tarvitsee sen. Arvonsa kautta hän on niin paljon yläpuolella
-kaikkia naisia, että ei voi olla muuta kuin rikollista, kun hän heitä
-tavoittelee. Me tahtoisimme varjella perheemme armaimman ja ihanimman
-tuon loukkauksen vaaralta ja siksi me toivoisimme sinun menevän, hyvä
-Beatrix."
-
-"Harry puhuu kuin kirjasta", virkkoi Frank, käyttäen erästä
-kirouksistaan, "ja -- vie, joka sana, minkä hän sanoo, on totta.
-Sinä et voi mitään sille, että olet kaunis, Trix, ja vielä vähemmän
-voi prinssi olla sinua tavoittelematta. Minä neuvon sinua välttämään
-vaaraa; sillä taivaan tähden, jos prinssi aikoisi kujeilla kanssasi,
-niin olkoonpa hän vaikka kuningas tai siksi tuleva, lukisimme Harry
-Esmond ja minä hänelle tuomion."
-
-"Eikö kaksi sellaista esitaistelijaa riitä kaitsijoiksi minulle?" kysyi
-Beatrix hieman surullisesti; "on varmaa, ettei minulle voi tapahtua
-mitään pahaa, kun te kaksi vartioitte."
-
-"Enhän minäkään sitä pelkää, Beatrix", virkkoi eversti Esmond, "eikä
-prinssi yrittäisikään, jos hän meidät tuntisi."
-
-"Mutta tunteeko hän teidät"? huomautti lady Castlewood tyynesti.
-"Hän tulee maasta, missä ei naiselle pidetä minään häpeänä, jos
-kuninkaat heitä tavoittelevat. Lähtekäämme, rakas Beatrix! Menisimmekö
-Walcote'iin vai Castlewoodiin? Parempi on, että olemme kaupungista
-poissa; ja kun prinssi on tunnustettu hallitsijaksi ja esitaistelijamme
-ovat palauttaneet hänet valtaistuimelle ja hän oleskelee omassa
-linnassaan St. Jamesissa tai Windsorissa, voimme palata tänne omaan
-asuntoomme. Oletteko te samaa mieltä, Harry ja Frank?"
-
-Voin vakuuttaa, että Frank ja Harry olivat samaa mieltä.
-
-"Me lähdemme siis", virkkoi Beatrix kalveten hiukan. "Tänä iltana
-pitäisi lady Mashamin ilmoittaa minulle, miten hänen majesteettinsa
-kuningatar voi ja huomenna --"
-
-"Minusta meidän olisi paras lähteä tänään, armaani", virkkoi lady
-Castlewood. "Me voisimme mennä vaunuissa ja viettää yön Hounslowissa ja
-huomenna saapuisimme Castlewoodiin. Kello on nyt kaksitoista; serkku,
-käske heti hankkimaan vaunut."
-
-"Hävetkää!" huudahti Beatrix kyynelien ja nöyryytyksen kiihdyttämänä.
-"Te häpäisette minua julmalla varovaisuudellanne. Oma äitini
-ensimmäisenä epäilee minua ja tahtoo toimia vanginvartijana ja viedä
-minut pois. Minä en lähde kanssasi, äiti; minä en lähde kenenkään
-vankina. Jos tahtoisin pettää, niin luuletteko, ettei minulla olisi
-keinoja johtaa teidät harhaan? Oma perheeni epäilee minua. Kun ne,
-joiden enin tulisi minua rakastaa, epäilevät minua, on parasta
-poistua heidän luotaan. Minä menen, mutta menen yksin: vaikkapa
-sitten Castlewoodiin. Siellä olen ollut kyllin onneton ja kyllin
-yksinäinen; menen siis takaisin sinne, mutta säästäkää minulta ainakin
-se nöyryytys, että asetatte onnettomuuteeni vartijan, sillä sellaista
-koettelemusta en voi kestää. Minä menen, koska tahdotte, mutta minä
-menen yksin tai en ollenkaan. Te kolme voitte jäädä iloitsemaan
-onnettomuudestani; ja minä kestän sen niinkuin olen ennenkin kestänyt.
-Menköön ylinvangitsijani tilaamaan vaunuja, joiden tulee viedä minut
-pois. Minä kiitän sinua, Henry Esmond, osanotostasi tähän salaliittoon.
-Koko elämäni ajan sinua kiitän ja muistelen sinua; ja sinä veli ja sinä
-äiti, miten olen osoittava kiitollisuuttani teille siitä, että niin
-huolellisesti olette suojelleet kunniaani?"
-
-Beatrix poistui huoneesta kuin keisarinna ja heitti uhmaavia silmäyksiä
-meihin jokaiseen, ja jätti meidät taistelun voittajiksi; mutta me
-olimme hämillämme ja melkein häpesimme voittoamme. Tuntui tosiaankin
-kovalta ja ilkeältä, että me kolme olimme liittoutuneet karkoittamaan
-ja nöyryyttämään tuota ihanaa olentoa. Me katsahdimme toisiimme
-vaiteliaina; tämä ei ollut meidän monista teoistamme tuona onnettomana
-aikana ensimmäinen, jonka teon me sitten, kun se oli tehty, toivoimme
-tekemättömäksi. Me sovimme siitä, että Beatrix poistuisi yksin, ja
-puhelimme keskenämme varkain ja kuiskaillen, kuten henkilöt, jotka
-tekevät sellaista, mikä heitä itseään hävettää.
-
-Keskustelustamme oli ehkä kulunut puoli tuntia, kun Beatrix palasi,
-ja hänen olemuksessaan oli sama ylenkatseellinen sävy, mikä hänellä
-oli, kun hän lähti luotamme. Beatrixilla oli shagrininahkainen lipas
-kädessään. Esmond tiesi, että siinä olivat ne jalokivet, mitkä
-hän oli antanut Beatrixille lahjaksi silloin kun tämä oli herttua
-Hamiltonin morsian ja joita Beatrix oli niin komeasti käyttänyt tuona
-pahaenteisenä prinssin saapumisiltana. "Minä olen tuonut takaisin",
-virkkoi hän, "Esmondin markiisille sen lahjan, minkä hän suvaitsi
-minulle antaa aikana, jolloin hän luotti minuun enemmän kuin nyt.
-En milloinkaan enää ota vastaan etuja tai ystävällisyyttä Henry
-Esmondilta; ja palautan nämä perhetimantit, jotka kuuluivat erään
-kuninkaan rakastajattarelle, sille herralle, joka luuli, että minusta
-tulisi toinen sellainen. Oletteko jo toimittanut vaununvahtivirkanne,
-herra markiisi? Lähetättekö lakeijanne pitämään huolta, että en minä
-karkaa?" Me olimme oikeassa, mutta hän oli käytöksellään saattanut
-meidät kaikki väärään: Me olimme voittajia, mutta päivän kunnia tuntui
-olevan tuon sorretun tyttöpoloisen.
-
-Tuo onneton lipas, joka sisälsi jalokivet, oli ensin koristettu
-paroonin kruunulla, kun Beatrix oli kihloissa sen nuoren herran
-kanssa, josta hän erosi; ja myöhemmin oli lippaan kanteen kaiverrettu
-herttuattaren kullattu kruunu, jota ei sallimus myöskään suonut
-Beatrix raukan kantaa. Lady Castlewood aukaisi koneellisesti laatikon,
-ajatellen tuskin mitä hän teki, ja katso, jalokivien, Esmondin lahjan
-ohella oli laatikossa herttuavainajan emaljoitu pienoiskuva, jonka
-Beatrix surupukunsa mukana oli asettanut syrjään, kun kuningas tuli
-taloon, ja jonka tuo huolimaton olentoparka varmaankin oli unohtanut.
-
-"Jätätkö sinä tämänkin, Beatrix?" kysäisi hänen äitinsä ottaen
-pienoiskuvan lippaasta ja osoittaen julmuutta, jommoista hänessä ei
-usein ilmennyt; mutta on hetkiä, jolloin naisista lempeimmätkin ovat
-julmia, ja on voitonriemua, jota eivät enkelitkään voi tukahuttaa.
-[Tämä huomautus osoittaa, miten väärin ja ylenkatseellisesti
-parhaimmatkin miehet toisinaan arvostelevat naissukua. Lady
-Castlewoodilla ei ollut pienintäkään aikomusta osoittaa vahingoniloaan
-tyttärelleen, vaan hän osoitti ainoastaan velvollisuuden tunteesta
-Beatrixille tämän valitettavan erheen. -- R.E.]
-
-Kun lady Castlewood oli antanut tämän pistoksen, kauhistui hän itse sen
-vaikutusta. Se meni suoraan Beatrix-poloisen sydämeen. Hän punastui ja
-vei nenäliinan silmiensä eteen; sitten hän suuteli muotokuvaa ja pani
-sen povelleen. "Minä olin unohtanut sen", virkkoi hän; "virheeni sai
-minut unohtamaan suruni; äitini on muistuttanut minua molemmista. Jää
-hyvästi, äiti! Minä luulen, etten voi koskaan antaa sinulle anteeksi;
-meidän välillämme on särkynyt jotain, jota eivät kyyneleet eivätkä
-vuodet kykene korjaamaan. Olen aina sanonut, että olin yksin; sinä et
-koskaan rakastanut minua, et koskaan -- ja olit minulle kateellinen
-siitä asti, kuin istuin isäni polvella. Minä siis poistun -- mitä
-pikemmin sitä parempi; minä en voi enää kestää teidän seuraanne."
-
-"Mene, lapsi", virkkoi hänen äitinsä kovin ankarana -- "mene ja taivuta
-ylpeät polvesi pyytämään anteeksiantoa; mene ja rukoile yksinäisyydessä
-nöyryyttä ja katumusta. Sinun moitteesi eivät tuota minulle surua, vaan
-sen tekee sinun kova sydämesi, Beatrix-poloiseni. Hellyttäköön Jumala
-sen ja opettakoon Hän sinut kerran vielä äitiäsi ymmärtämään."
-
-Jos emäntäni oli julma, niin ei häntä ainakaan milloinkaan saatu sitä
-myöntämään. Ladyn ylpeys voitti Beatrixinkin ylpeyden; ja jos tuolla
-tyttöraukalla oli ylpeä luonne, niin minä pahoin pelkään, että hän oli
-sen perinyt äidiltään.
-
-
-
-XI luku.
-
-VIERAAMME POISTUU LUOTAMME, KOSKA EMME OLE OLLEET TARPEEKSI
-VIERAANVARAISIA.
-
-Beatrixin lähtö tapahtui tunnin kuluessa, ja hänen neitsyensä meni
-hänen mukanaan postivaunuissa, ja ajurin istuimelle asettui asestettu
-palvelija tien vaarojen varalta. Esmond ja Frank aikoivat saattaa
-vaunuja, mutta Beatrix kieltäytyi vihaisesti heidän seurastaan, ja
-niinpä toinen palvelija lähetettiin seuraamaan vaunuja ja häntä
-kiellettiin poistumasta niiden luota, ennenkuin ne seuraavana päivänä
-olivat sivuuttaneet Hounslow Heathin. Kun nämä kaksi muodostivat koko
-lady Castlewoodin miespalvelijakunnan, tuli Esmondin uskollinen John
-Lockwood palvelemaan tämän emäntää näiden poissaoloaikana, vaikka hän
-kernaammin olisikin saattanut rakastettuaan, neitsyt Lucya, kun tämä
-matkusti maalle.
-
-Mieliala oli synkkä ja äänetön aterian aikana. Tuntui kuin pimeys
-kattaisi talon, kun Beatrixin iloiset kasvot oli sieltä poistettu.
-Iltapäivällä saapui kuningattaren suosikilta viesti, joka hiukan
-huojensi apeaa mieltämme. "Kuningatar on ollut kovin järkytetty",
-sanottiin kirjelipussa; "hän voi nyt paremmin ja kaikki päättyy hyvin.
-Olkoon _lordi Castlewood_ valmiina sen varalta, että lähetämme häntä
-noutamaan."
-
-Illan suussa saapui toinen kirjelippu: "Neuvostossa on ollut
-kiihkeä ottelu. Valtiovarainhoitaja on murtanut sauvansa, ja hän on
-kukistunut niin, ettei hän enää milloinkaan nouse; ketään seuraajaa
-ei ole määrätty. Lordi B:llä -- on suuret whig-kutsut tänä iltana
-Golden Squaressa. Jos hän horjuu, ovat kuitenkin toiset uskollisia.
-Kuningattarella ei ole enää kohtauksia, mutta hän on vuoteen omana, ja
-hän on rauhallisempi. Olkaa valmiina aamulla, silloin toivon kaiken
-käyvän hyvin."
-
-Prinssi saapui kotiin pian sen jälkeen kuin tämän viestin tuoja oli
-poistunut talosta. Hänen kuninkaallinen korkeutensa oli piispan
-juomista tullut sellaiseen kuntoon, että ei hänen kanssaan tärkeistä
-asioista keskustelemisesta olisi ollut mitään hyötyä. Hänet autettiin
-kuninkaalliseen vuoteeseensa; hän nimitti Castlewoodia tuttavallisesti
-tämän omalla nimellä; hän unohti kokonaan näytellä sitä osaa, josta
-hänen kruununsa ja turvallisuutensa riippui. Oli onni, että lady
-Castlewoodin palvelijat olivat poissa ja että hänen puheensa kuulivat
-vain ne, jotka eivät halunneet häntä pettää. Hän tiedusteli jumalaista
-Beatrixia kuninkaallisesti nikottaen. Hänet saatiin helposti vuoteelle
-ja pian hän oli vaipunut sikeään uneen ja unohdukseen, jommoisella
-Bakkus palkitsee palvelijansa. Me toivoimme, että Beatrix olisi ollut
-näkemässä hänet humalassa. Pahoittelimme ehkä, että Beatrix oli poissa.
-
-Kensington Squaren seurueesta oli eräs kyllin hupsu ratsastaakseen
-sinä iltana Hounslowiin _coram latronibus_ [ryöväreistä huolimatta]
-ja majataloon, jota perheemme tavallisesti käytti matkustaessaan
-Lontoota edemmäksi. Esmond pyysi, että majatalon isäntä ei ilmoittaisi
-neiti Beatrixille hänen tuloaan, ja hänelle suotiin julma tyydytys
-saada kävellä sen huoneen oven sivuitse, jonka takana Beatrix nukkui
-neitsyensä kanssa, ja aamulla varhain nähdä hänen vaunujensa lähtevän
-liikkeelle. Esmond näki Beatrixin hymyilevän ja antavan rahaa miehelle,
-joka oli määrätty ratsastamaan vaunujen takana Bagshotiin asti. Beatrix
-näytti erottavan toisen palvelijan saattueestaan, koska tie oli vapaa
-ja toinen palvelija oli aseistettu; ja tämä palvelija heitti nuorelle
-emännälleen hyvästit kumarrellen moneen kertaan ja meni ja tilasi
-pullon olutta keittiöstä ja palasi palvelustoverinsa, Jussikuskin, ja
-hevosiensa kanssa takaisin Lontooseen.
-
-Nuo kaksi arvon ukkelia eivät vielä olleet kulkeneet penikulmaakaan
-Hounslowin sivu, kun he uudestaan pysähtyivät juomaan, ja täällä
-he säikähtivät, kun näkivät eversti Esmondin ratsastavan ohitse.
-Vastaukseksi eversti Esmondin ankaraan kysymykseen selitti mies,
-että hänen nuori emäntänsä oli lähettänyt vain tervehdyksensä, vain
-sen eikä mitään muuta viestiä. Hän oli viettänyt yönsä hyvin ja oli
-ehtivä illansuussa Castlewoodiin. Everstillä ei ollut aikaa pitempiin
-puheisiin ja hän ratsasti nopeasti Lontooseen, missä hänellä oli kovin
-tärkeitä asioita ajettavana, kuten lukijani varsin hyvin tietää. Hänen
-mieltään kevensi sanomattomasti se ajatus, että Beatrix ajoi pois
-vaarasta. Hänen ratsunsa saapui Kensington Square'iin (kelpo Pilkku
-tunsi tien sinne varsin hyvin) ennenkuin edellisen illan juopunut
-vieras vielä oli herännyt ja päässyt kohmelostaan.
-
-Edellisen illan suuri tapahtuma tunnettiin koko kaupungissa varhain
-seuraavana päivänä. Neuvostohuoneessa oli kuningattaren läsnäollessa
-tapahtunut ankara yhteentörmäys, ja kaikilla kahviloilla oli oma
-selostuksensa tuosta riidasta. Herra piispa toi nuo uutiset varhain
-aamulla Kensington Square'iin, missä hän odotteli kuninkaallisen
-herransa heräämistä yläkerrassa ja ilmoitti luottavaisena, että
-vieraamme julistettaisiin Walesin prinssiksi ja kruunun perilliseksi,
-ennenkuin päivä oli mennyt mailleen. Piispalla oli edellisenä päivänä
-ollut vieraanaan muutamia mitä vaikutusvaltaisimpia herroja tuosta
-oikeasta brittiläisestä puolueesta. Hänen kuninkaallinen korkeutensa
-oli lumonnut ne kaikki, sekä skotlantilaiset että englantilaiset,
-sekä katoliset että valtionkirkonmiehet. "Kokouksessamme oli
-kveekareitakin", virkkoi piispa; "ja jos tuo muukalainen joikin
-hieman liikaa brittiläistä punssia ja olutta, niin kyllä hän pian
-tottuu paremmin noihin juomiin ja lordi Castlewoodin", virkkoi piispa
-naurahtaen, "täytyy kärsiä se ilkeä syytös, että hän kerran elämässään
-on ollut hieman humalassa. Hän joi ihanan sisarenne maljan lukemattomia
-kertoja ja me nauroimme sille kaikki", virkkoi piispa, "sillä ihailimme
-niin suurta veljen rakkautta. -- Missä on tuo lumoava luonnotar ja
-miksi hän ei somista teidän armonne teepöytää kirkkailla silmillään?"
-
-Lady vastasi yksikantaan, että Beatrix sinä aamuna ei ollut kotona.
-Herra piispalla oli liian paljon puuhaa tärkeiden asiain vuoksi
-vaivatakseen päätään kenenkään ladyn läsnäololla tai poissaololla,
-olipa tämä miten kaunis tahansa.
-
-Olimme yhä pöydän ääressä, kun tohtori A -- saapui palatsista kovin
-huolestuneen näköisenä. Ne mielenjärkytykset, mitkä kuningattarella
-edellisenä päivänä oli ollut, olivat aiheuttaneet kovin vakavia
-seurauksia; tohtoria oli haettu ja hän oli määrännyt kuningattarelle
-suoneniskentää. Long Acren haavuri oli haettu iskemään kuningattarelta
-suonta, ja hänen majesteettinsa oli nyt rauhallisempi ja hengitti
-kevyemmin. Mikä sai meidät säpsähtämään, kun kuulimme mr. Aymen nimen?
-"_Il faut être aimable pour être aimé_" [Jos tahtoo saada rakkautta,
-tulee olla rakastettava.], virkkoi iloinen tohtori. Esmond veti häntä
-hihasta ja pyysi häntä vaikenemaan. Aymen taloon oli rakas lordi
-Castlewood. Frankin isä, viety kuolemaan tuhoisan kaksintaistelun
-jälkeen.
-
-Kuningattaren luokse ei ainakaan sinä päivänä voinut mennä vierailulle;
-ja kun yläkerrassa oleva vieraamme antoi merkin, että hän oli hereillä,
-menivät tohtori, piispa ja eversti Esmond prinssin aamuvastaanottoon
-ja toivat hänelle sekä iloisia että epäilyttäviä uutisia. Tohtorin
-täytyi pian poistua, mutta hän lupasi antaa prinssille yhtämittaa
-tietoja siitä, mitä tapahtui läheisessä palatsissa. Sekä hän että
-piispa antoivat sen neuvon, että prinssi heti, kun kuningattaren tauti
-saisi suotuisan käänteen, vietäisiin hänen vuoteensa ääreen, neuvosto
-kutsuttaisiin koolle, Kensingtonin ja St. Jamesin henkivartiostot,
-joihin kahteen rykmenttiin saattoi täydellisesti luottaa, sekä yksi,
-josta tiedettiin, ettei se ollut vastahakoinen, julistaisivat prinssin
-oikeaksi perilliseksi ja sen tekisi myös kuningatar neuvostonsa lordien
-edessä ja määräisi hänet valtaistuimen perijäksi.
-
-Sinä päivänä viettivät prinssi ja Rochesterin piispa, eversti
-Esmond sihteerinään, useita tunteja lukittujen ovien takana
-laatien julistuksia ja kehoituksia maaseudulle, skotlantilaisille,
-pappissäädylle, Lontoon ja Englannin kansalaisille; näissä ilmoitettiin
-kolmen valtakunnan maanpakolaisperijän saapuneen, ja niihin liitettiin
-se tunnustus, missä hänen sisarensa tunnusti hänet valtaistuimen
-oikeaksi perijäksi. Taattiin täydellinen suoja vapauksille, joita
-kirkko ja kansa voivat pyytää. Piispa saattoi vastata kovin useiden
-pappien uskollisuudesta, ja nämä kehoittivat puolestaan seurakuntaansa
-ja virkaveljiään tunnustamaan tulevan hallitsijan pyhän oikeuden ja
-puhdistamaan maan kapinasynnistä.
-
-Näiden asiapaperien laadinnan aikana saapui palatsista useampia
-sanansaattajia, ja nämä viestit koskivat siellä sairastavan korkean
-potilaan vointia. Keskipäivällä hän voi hieman paremmin; illalla
-hän meni taas tajuttomaksi ja houraili. Yöllä tohtori A -- oli
-taas luonamme ja toi vähän suotuisampia tietoja; mitään äkillistä
-vaaraa ei ainakaan pelätty. Viimeisen kahden vuoden aikana oli hänen
-majesteetillaan ollut useampia samanlaisia, mutta vielä vaikeampia
-taudinpuuskia.
-
-Tähän mennessä olimme laatineet puolisenkymmentä julistusta (kysyttiin
-suurta varovaisuutta, jotta saatiin laadituksi ne muotoon, mikä ei
-loukannut mitään puoluetta eikä tuottanut mielipahaa whigeille eikä
-dissentereillekään); ja nuori prinssi, joka pitkän työpäivän aikana
-tosiaankin oli osoittanut sekä kykyä ymmärtää saamiaan neuvoja että
-käytännöllistä älyä ja taitoa muovaillessaan lauseita, mitkä oli
-julaistava hänen allekirjoittaminaan, osoitti myös hyväntahtoisuutta ja
-harkitsevaisuutta, mitkä tulisi panna hänen ansiopuolelleen.
-
-"Jos nämä paperit joutuisivat väärään paikkaan", virkkoi hän, "tai
-jos suunnitelmamme sattuisi epäonnistumaan, veisi mylord Esmondin
-käsiala hänet paikkaan, mistä minä kaikin mokomin tahtoisin varjella
-häntä; ja niinpä luvallanne jäljennän nämä asiapaperit itse, vaikka ei
-oikeinkirjoitus olekaan vahvimpia puoliani; ja jos ne löydetään, ei
-niistä joudu kiinni muut kuin se henkilö, jota ne enin koskevat"; ja
-sitten prinssi, ensin huolellisesti jäljennettyään julistukset, poltti
-ne, mitkä olivat kirjoitetut eversti Esmondin käsialalla. "Ja nyt, ja
-nyt herrat", virkkoi hän, "menkäämme illalliselle ja juokaamme malja
-naisten seurassa. Mylord Esmond, te olette luonamme illallisella tänä
-iltana; viime aikoihin olette suonut meille liian vähän seuraanne."
-
-Prinssin ateriat tarjottiin tavallisesti siinä huoneessa, joka oli
-ollut Beatrixin makuuhuone ja sen huoneen vieressä, missä prinssi
-nukkui; ja hänen kestitsijöittensä velvollisuudentuntoisena tapana oli
-odottaa, kunnes heidän kuninkaallinen vieraansa pyysi heidän ottamaan
-paikkansa pöydässä; sitten vasta he istuutuivat aterioimaan. Kuten
-arvaatte, olivat tänä iltana vain Frank Castlewood ja hänen äitinsä
-odottamassa, kun illallinen ilmoitettiin, ja he ottivat vastaan
-prinssin, joka oli viettänyt koko päivän omassa huoneessaan, missä
-piispa oli toiminut hänen pääministerinään ja eversti Esmondilla oli
-ollut hänen neuvostonsa sihteerin virka.
-
-Prinssin muoto ei suinkaan osoittanut mielihyvää, kun hän katsahti
-siihen pieneen seurueeseen, joka oli kokoontunut häntä odottamaan,
-eikä kuten tavallista nähnyt Beatrixin iloisten kasvojen loistavan
-vastaansa. Hän tiedusteli lady Castlewoodilta, missä hänen eilinen,
-ihana esittelijättärensä oli. Lady loi vain silmänsä alas ja sanoi
-tyynesti, ettei Beatrix voinut ottaa osaa illalliseen sinä iltana,
-eikä hänessä ilmennyt pienintäkään hämmennyksen merkkiä, mutta
-sensijaan Castlewood punastui eikä Esmondkaan ollut vähemmän hämillään.
-Luulen naisilla olevan vaistomaisen teeskentelytaidon; he tietävät
-luonnostaan, miten he voivat peittää tunteitaan paljon paremmin kuin
-täydellisimmätkään hoviherrat. Eivätkö useat heistä kuluta parasta
-osaa elämästään tunteittensa salaamiseen, tyranniensa imartelemiseen,
-peittäen hellillä hymyillä ja teennäisellä iloisuudella epäilyksensä
-tai surunsa ja pelkonsa?
-
-Vieraamme nieleksi illallisensa kovin synkkänä; vasta toisen pullon
-jälkeen alkoi hänen korkeutensa ilostua; kun lady Castlewood pyysi
-lupaa poistua, lähetti kuningas Beatrixille viestin, että hän toivoi
-tämän saapuvan seuraavana päivänä päivälliselle, ja sitten hän alkoi
-juoda ja jälkeenpäin puhua, sillä olihan puheenaihetta yllinkyllin.
-
-Seuraavana päivänä ilmoitti tiedonantajamme Kensingtoniin, että
-kuningatar voi hiukan paremmin ja oli ollut tunnin jalkeilla, vaikka
-hän ei ollut vielä tarpeeksi voimissaan ottaakseen vastaan vieraita.
-
-Päivällispöytään oli katettu vain yhtä varten, hänen kuninkaallista
-korkeuttaan, ja vain nuo kaksi herraa palvelivat häntä. Meillä
-oli aamulla ollut neuvottelu lady Castlewoodin kanssa, ja siinä
-oli päätetty, että jos hänen korkeutensa tekisi muita kysymyksiä
-Beatrixista, niin hän saisi vastauksen perheen herroilta.
-
-Prinssi näytti kiihtyneeltä ja levottomalta ja loi yhtämittaa katseensa
-oveen kuin odottaen jonkun saapuvan. Kukaan ei sentään tullut,
-lukuunottamatta kelpo John Lockwoodia, joka koputti ja toi ruokalajin,
-minkä sisällä olijat häneltä ottivat, (ateriat olivat aina järjestetyt
-siten; ja minä luulen keittiöneuvoston tulleen siihen käsitykseen, että
-nuori lordi oli tuonut mukanaan katolisen papin, joka oli käännyttänyt
-meidät kaikki katolisiksi ja että katoliset olivat samanlaisia kuin
-juutalaiset, jotka söivät yhdessä, eivätkä halunneet syödä ateriaansa
-kristittyjen nähden).
-
-Prinssi koetti peittää mielipahaansa -- siihen aikaan hän oli perin
-kömpelö teeskentelytaidossa, ja kun hän oli huonolla tuulella, oli
-hänen vaikea pitää tyyntä ulkomuotoa, -- ja kun hän oli muutamia
-kertoja kovin nolosti yritellyt pakinoida iloisesti, hän joutui
-piankin itse asiaan ja virkkoi niin rauhallisena kuin vain taisi lordi
-Castlewoodille, että hän toivoi ja pyysi, että lordin äiti ja sisar
-ottaisivat osaa illalliseen sinä iltana. Kun aika tuntui hänestä
-pitkäveteiseltä eikä hän saanut liikkua ulkona, niin eikö miss Beatrix
-pitäisi hänelle seuraa korttipelissä?
-
-Silloin lordi Castlewood katsahti Esmondiin ja saatuaan tältä merkin,
-hän ilmoitti hänen kuninkaalliselle korkeudelleen [Lontoossa me
-nimitimme prinssiä aina kuninkaalliseksi korkeudeksi, vaikka naiset
-itsepäisesti sanoivatkin häntä kuninkaaksi], että hänen sisarensa
-Beatrix ei ollut Kensingtonissa ja että hänen perheensä oli nähnyt
-parhaaksi, että hän poistui kaupungista.
-
-"Ei ole Kensingtonissa!" virkkoi prinssi. "Onko hän sairas? Eilen
-hän oli terve; miksi hän poistui kaupungista? Tapahtuiko se teidän
-määräyksestänne vai eversti Esmondinko, joka näyttää olevan tämän talon
-isäntä?"
-
-"Ei tämän talon, sir", virkkoi Frank kovin ylevästi, "vaan ainoastaan
-maalla olevan sukutilamme, jonka hän on meille antanut. Tämä on äitini
-talo ja Walcote on isäni talo; ja markiisi Esmond tietää, että hänen on
-vain huomautettava palauttaakseni hänelle omaisuutensa."
-
-"Markiisi Esmond! -- markiisi Esmond", virkkoi prinssi tyhjentäen
-maljansa, "sekaantuu liian paljon minun asioihini ja ottaa liian suuria
-vapauksia minulle tekemänsä palveluksen vuoksi. Jos haluatte, että
-Beatrix myöntyy teidän kosintaanne siten, mylord, että te suljette
-hänet vankeuteen, niin tietäkää, että ei naista sillä tavalla voiteta."
-
-"Minä en tiennyt, sir, että olin puhunut teidän kuninkaalliselle
-korkeudellenne kosineeni neiti Beatrixia."
-
-"Pyh, pyh, monsieur! Meidän ei tarvitse olla taikureita huomataksemme
-sen. Se paljastuu joka hetki. Te olette mustasukkainen, mylord,
-ja tuo hovineiti ei voi luoda katsettaankaan toisiin, kun te jo
-alatte murjottaa. Teidän menettelynne, monsieur, on arvotonta --
-se ei ole kohteliasta -- se on, on lâche, niin juuri, lâche" [veltto,
-huolimaton], (prinssi puhui kovin nopeasti ranskaksi ja joka lauseella
-sai kiihtymys hänessä enemmän valtaa). "Minä tulen taloonne. Minä
-uskallan elämäni, minä vietän aikani _ennui'ssa_ [ikävä], minä
-antaudun teidän uskollisuutenne varaan; minulla ei ole muuta seuraa
-kuin teidän ylhäisyytenne saarnat tai tuon ihailtavan nuoren ladyn
-keskustelu; ja te riistätte hänet minulta ja te, te olette rauhallisia.
-_Merci, monsieur!_ [kiitoksia, herra!] Minä kiitän teitä, kun minulle
-ilmaantuu mahdollisuuksia; minä tiedän miten palkitsen hieman nenäkkään
-palveluksen, mylord -- hieman nenäkkään palveluksen. Kuluneen
-kuukauden aikana on teidän holhoojan ilmeenne kiusannut minua vallan
-sanomattomasti. Te muka tarjoatte minulle kruunun ja käskette minun
-ottamaan sen polvillani kuin kuningas Juhana -- niinkö? Minä tunnen
-historian, monsieur, ja nauran tyytymättömille parooneille. Minä
-ihailen neitiä ja te lähetätte hänet vankilaanne; minä saavun taloonne
-ja te epäilette minua. Minä poistun täältä, monsieur, vielä tänä
-iltana poistun täältä. Minulla on muita ystäviä, jotka ovat kyllin
-uskollisia epäilläkseen minua. Jos minulla on Sukkanauhoja antaa, niin
-annan niitä aatelismiehille, jotka eivät ole niin valmiit ajattelemaan
-pahaa. Tuokaa minulle vaunut ja antakaa minun poistua tästä
-paikasta tai antakaa ihanan Beatrixin palata. Minä en halua teidän
-vieraanvaraisuuttanne tuon ihanan olennon kustannuksella riistämällä
-häneltä vapauden."
-
-Tätä kiihkeätä puhetta prinssi säesti nopein liikkein jommoisia
-ranskalaiset käyttävät, ja hän puhui sen kansan kieltä -- ja hän
-harppaili edestakaisin pitkin lattiata hehkuvin kasvoin ja kädet
-vihasta vavisten. Hän oli kovin hento ja heikko toistuvan sairauden
-ja ainaisen hurjastelun vuoksi. Sekä Castlewood että Esmond olisivat
-voineet musertaa hänet polvensa päällä ja puolen minuutin ottelussa
-tehdä hänestä lopun; ja tässä hän nyt loukkasi meitä molempia eikä
-paljon yritellytkään peittää meiltä kahdelta joiden kunniaa se enimmän
-koski, sitä intohimoa, jota hän tunsi perheemme nuorta ladyä kohtaan.
-Lordi Castlewood vastasi prinssin sanatulvaan kovin ylevästi ja
-yksinkertaisesti.
-
-"Sir", virkkoi hän, "teidän kuninkaallinen korkeutenne suvaitsee
-unohtaa, että toiset teidän asianne edestä panevat alttiiksi elämänsä.
-Kovin harvat englantilaiset, Jumalan kiitos, tahtoisivat vahingoittaa
-teidän pyhää olemustanne mutta monikaan heistä ei haikailisi käydä
-meihin käsiksi. Meidän henkemme on teidän ja kaikki mikä on meidän,
-lukuunottamatta kunniaamme."
-
-"Kunniaa! pyh, sir, kuka on aikonut teidän kunniaanne loukata?" kysyi
-prinssi ärtyneenä.
-
-"Me pyydämme, ettei teidän kuninkaallinen korkeutenne koskaan
-aikoisikaan sitä vahingoittaa", virkkoi lordi Castlewood syvään
-kumartaen. Koska ilta oli kuuma, olivat akkunat avoinna sekä puistoon
-että kadulle päin. Eversti Esmond kuuli suljetun oven läpi vartijan
-huutavan tuntia rakennuksen vastakkaisella puolella. Hän aukaisi
-oven, joka johti prinssin huoneeseen. Martin, se palvelija, joka oli
-ratsastanut Beatrixin kanssa Hounslowiin, poistui paraikaa huoneesta,
-kun Esmond sinne saapui; ja kun palvelija oli mennyt, huusi vartija
-taas virttään: "Kello on kymmenen lyönyt ja on tähtikirkas ilta";
-Esmond virkkoi prinssille matalalla äänellä: "Teidän kuninkaallinen
-korkeutenne kuulee tuon huudon?"
-
-"_Apres, monsieur_?" [Entä sitten?] virkkoi prinssi.
-
-"Minun tarvitsee vain viitata hänelle akkunasta ja lähettää hänet
-viidenkymmenen metrin päähän saadakseni hänet tänne vartioston kanssa
--- ja luovuttaakseni hänelle sen henkilön, joka nimittää itseään
-Jaakko III:ksi ja jonka vangitsemisesta parlamentti, on luvannut 500
-punnan palkinnon, kuten teidän kuninkaallinen korkeutenne näki, kun
-ratsastimme Rochesterista. Minun ei tarvitse muuta kuin tehdä tuo
-ilmoitus ja sen minä Jumalan kautta, joka minut on luonut, tekisinkin,
-jos luulisin, että prinssi ei kunniansa vuoksi lakkaisi tahraamasta
-meidän kunniaamme. Mutta Englannin ensimmäinen gentlemanni tietää
-velvollisuutensa liian hyvin unohtaakseen itsensä alhaisimpain parissa
-tai pannakseen kruununsa vaaraan häpeällisen teon vuoksi."
-
-"Onko teidän ylhäisyydellänne mitään sanomista", kysyi prinssi kääntyen
-Frank Castlewoodiin päin vihasta ihan kalpeana, "mitään uhkauksia tai
-loukkauksia, joilla teitä haluttaisi lopettaa tämän miellyttävän illan
-huvit?"
-
-"Minä yhdyn perheemme päämieheen", virkkoi Castlewood kumartaen
-vakavana. "Mihin aikaan meillä on kunnia palvella prinssiä aamulla?"
-
-"Te voitte palvella Rochesterin piispaa varhain; te pyydätte häntä
-tuomaan vaununsa tänne ja valmistamaan minulle huoneen omassa talossaan
-tai jossain turvallisessa paikassa. Kuningas on kauniisti palkitseva
-teidät, olkaa siitä varmat, kaikesta, mitä te olette tehneet hänen
-hyväkseen. Minä toivotan teille hyvää yötä ja menen nukkumaan, jollei
-markiisi Esmond suvaitse kutsua virkaveljeään, yövartijaa, jossa
-tapauksessa minun täytyy viettää yö Kensingtonin vartiostossa. Voikaa
-hyvin; olkaa varmat, että muistan teitä! Lordi Castlewood, voin tänä
-iltana mennä vuoteeseen ilman kamaripalvelijan apua." Ja prinssi
-lähetti meidät pois kumartaen ilkeästi ja lukitsi puhuessaan oven, joka
-johti ruokailuhuoneeseen, sekä myös sen, josta me poistuimme. Se johti
-siihen pieneen kamariin, joka oli Frank Castlewoodin eli _Monsieur
-Baptisten_ huostassa ja josta Martin oli saapunut, kun eversti Esmond
-vähän aikaa sitten näki hänet siinä huoneessa.
-
-Varhain seuraavana aamuna saapui piispa ja hän sulkeutui vähäksi aikaa
-herransa kanssa tämän huoneeseen, missä prinssi neuvonantajalleen
-paljasti sen vääryyden, mitä hän oman selityksensä mukaan oli
-saanut kärsiä Esmond perheen herroilta. Arvoisa kirkkoruhtinas tuli
-neuvottelusta kovin tyytyväisen näköisenä. Hän oli kovin aloitekykyinen
-mies sekä mitä taatuimmin uskollinen, ja hän oli älykäs ja omasi neroa
-ja monia hyviä ominaisuuksia; mutta hän oli kärkäs moittimaan ja mitä
-kateellisin luonteeltaan eikä voinut olla riemuitsematta minkään
-suosikin sortumisesta; ja hän oli vasten tahtoaankin mielissään, kun
-hän kuuli, että Esmondin ministeristön aika oli lopussa.
-
-"Minä olen tyynnyttänyt vieraanne", virkkoi hän tullessaan noiden
-kahden herran ja lady Castlewoodin luo, jolle myös oli hiukan
-selostettu edelliseniltaista väittelyä. (Me annoimme ladylle sellaisen
-selityksen, että prinssi suuttui vain siksi, että epäilimme hänen
-tarkoituksiaan Beatrixin suhteen ja että hän poistui, koska olimme
-epäilleet hänen kunniaansa). "Mutta luulenpa, kun otamme kaiken lukuun,
-että on parempi, että prinssi poistuu tästä talosta; ja sitten, lady
-Castlewood", virkkoi piispa, "voi kaunis Beatrix palata."
-
-"Hänellä on yhtä hyvä koti Castlewoodissa", virkkoi lady, "siksi kunnes
-kaikki on selvillä."
-
-"Sinä saat arvonimesi, Esmond, minä lupaan sen", virkkoi hyvä piispa
-puhuen kuin pääministeri. "Prinssi on suhtautunut mitä jaloimmin teidän
-pieneen eilisiltaiseen erimielisyyteenne, ja minä vakuutan, että hän
-on kuunnellut minun saarnaani yhtä hyvin kuin eräiden toistenkin
-saarnoja", virkkoi tohtori kujeilevasti. "Hänellä on kovin ylevät ja
-jalot luonteenominaisuudet, vaikka hän onkin naisiin nähden heikko,
-mikä on ominaista hänen suvulleen, ja se heikkoushan on tunnettu
-lukemattomissa suosituissa hallitsijoissa kuningas Davidista lähtien."
-
-"Mylord, mylord", huudahti lady Esmond, "minua kauhistaa, että te
-arvostelette noin keveästi sellaista käytöstä sukupuoltamme kohtaan, ja
-sitä, mitä te sanotte heikkoudeksi, sanon minä valitettavasti synniksi."
-
-"Syntiähän se onkin, hyvä ystävä", virkkoi piispa kohauttaen
-olkapäätään ja nuuskaten, "mutta ajatelkaapa minkälainen syntinen
-kuningas Salomon oli, vieläpä siitä huolimatta, että hänellä oli
-tuhannen vaimoa."
-
-"Riittää jo, mylord", virkkoi lady Castlewood punastuen kauniisti, ja
-hän poistui huoneesta hyvin arvokkaana.
-
-Pian saapui sinne prinssi hymy kasvoillaan, ja jos hän oli
-loukkaantunut meihin edellisenä iltana, niin ei hän sitä ainakaan nyt
-osoittanut. Hän tarjosi meille kummallekin kätensä kovin kohteliaasti.
-"Jos kaikki piispanne saarnaavat yhtä hyvin kuin tohtori Atterbury",
-virkkoi hän, "niin en tiedä, herrat, kuinka minun käy. Puhuin kovin
-ajattelemattomasti, mylordit, eilen illalla ja pyydän anteeksi teiltä
-molemmilta. Mutta en saa enää jäädä", virkkoi hän, "aiheuttamaan
-loukkauksia hyville ystäville ja pidättämään kauniita tyttöjä kotoaan
-poissa. Herra piispa on löytänyt minulle turvallisen paikan tässä
-aivan lähellä apulaisen talossa; häneen piispa voi luottaa, ja hänen
-vaimonsa on niin ruma, että siellä ei ole mitään vaaraa. Me poistumme
-tuohon uuteen asuntoomme; minä jätän hyvästit ja kiitän teitä osakseni
-tulleista lukemattomista ystävyydenosoituksista. Missä on emäntäni,
-että voin jättää hänelle jäähyväiset, jotta pian voisin ottaa hänet
-vastaan omassa talossani, missä ystävilläni ei tule olemaan mitään
-syytä riidellä kanssani."
-
-Pian saapui lady Castlewood ja punastui kovin suloisesti ja kyyneleet
-täyttivät hänen silmänsä, kun prinssi armollisesti hyvästeli häntä.
-Hän näytti niin viehättävältä ja nuorelta, että tohtori ei voinut
-kujeilevaan tapaansa olla puhumatta hänen kauneudestaan prinssille,
-jonka kohteliaisuus sai hänet taas punastumaan ja näyttämään vieläkin
-viehättävämmältä.
-
-
-
-XII luku.
-
-SUURI SUUNNITELMA JA KUKA SEN TEKI TYHJÄKSI.
-
-Samoin kuin salamusteella kirjoitetut kirjaimet paljastuvat
-jouduttuaan tulen kuumuuteen ja häviävät uudestaan ja jättävät paperin
-valkoiseksi heti kun se jäähtyy, samoin myös satojen korkea-arvoisten,
-prinssiä tukevain miesten nimet, jotka olivat kirjoitetut
-meidän yksityisluetteloihimme, olisivat näkyneet kyllä suuressa
-salaliittoluettelossa, jos luettelomme olisi joutunut päivänvaloon.
-Miten suuret kansanjoukot olisivat tunkeutuneet esiin ja antaneet
-nimensä ja vakuuttaneet uskollisuuttaan, sitten kun vaara oli ohitse.
-Mitkä lukemattomat whigit, jotka nyt ovat korkeassa asemassa, ja tuon
-kaikkivaltiaan pääministerin välikappaleita, silloin halveksivat mr.
-Walpolea. Jos koskaan kilpailu on voitettu harvojen miehekkyyden ja
-päättäväisyyden avulla vaaran hetkellä, jos se koskaan on menetetty
-niiden kavalluksen ja heikkouden tähden, joilla oli kortit käsissään
-ja jotka olisivat voineet niillä pelata, tapahtui se siinä paljon
-merkitsevässä pelissä, joka pelattiin seuraavan kolmen päivän kuluessa
-ja jossa maailman jaloin kruunu oli panoksena.
-
-Lordi Bolingbroken käytöksestä voivat ne, jotka olivat meidän nyt
-johtamamme suunnitelman takana, nähdä varsin hyvin, että hän ei ollut
-luotettava. Jos meidän prinssimme sai enemmistön kannatuksen, oli
-lordin armollisin tarkoitus äänestää häntä; jos hannoverilainen puolue
-toi maahan hallitsijansa, niin kuka olisi ollut valmiimpi lankeamaan
-polvilleen ja huutamaan: "Eläköön kuningas Yrjö'"? Ja hän petti
-molemmat prinssit, mutta aivan sopimattomaan aikaan. Kun hänen olisi
-tullut voimakkaasti liittyä kuningas Jaakkoon, hän epäröi ja liehitteli
-whigeja; ja kun hän oli alentunut antamaan mitä liioittelevimpia
-ystävyyden lupauksia, joita vaaliruhtinas syystä halveksi, hän osoitti
-heidän ylenkatseensa oikeutuksen pakenemalla, turvautuen luopiona
-palvelemaan St. Germainia, juuri silloin kuin hänen olisi tullut pysyä
-sieltä erillään. Ja siinäkin hovissa halveksittiin häntä, samoin kuin
-sitä ennen olivat tehneet ne miehekkäät ja päättäväiset miehet, jotka
-olivat luoneet vaaliruhtinaan vallan Englannissa. Hän oli kirjoittanut
-oman nimensä jokaiseen petossyytökseen, jonka hänen vihamiehensä olivat
-häntä vastaan tehneet, ja kuningas ja vallantavoittelija voivat
-kumpikin näyttää St. Johnin omakätisiä, sinetöityjä todistuksia tämän
-kavalluksista.
-
-Ystävämme pitivät tarkkaa huolta hänen toimenpiteistään, samoinkuin
-myös rohkean ja rehellisen whigpuolueen, joka ei toimiaan
-peitellytkään. He tahtoivat tuoda maahan vaaliruhtinaan ja käyttivät
-kaikkia vallassaan olevia keinoja päämääränsä saavuttamiseksi. Nyt oli
-lordi Marlborough heidän toimissaan. Kun toryt olivat karkoittaneet
-hänet vallasta, oli se vienyt tuon suuren päällikön heti whigien
-puolelle. Me kuulimme, että hän oli tulossa Antwerpenistä; ja hän
-saapui tosiaankin kuningattaren kuolinpäivänä Englannin mantereelle.
-Suuri osa armeijaa oli aina mainehikkaan johtajansa puolella, ja
-armeijassa olevat torytkin olivat vihaisia siitä epäoikeutetusta
-vainosta, jota whig-upseerien täytyi kärsiä. Näiden johtajat olivat
-Lontoossa ja heitä johti eräs maailman rohkeimmista miehistä,
-skotlantilainen Argylen herttua, jonka kunniallinen ja urhea toiminta
-seuraavana päivänä saattoi tämän seikkailun ansaitsemaansa loppuun: hän
-auttoi nykyisen kuningassuvun Englannin valtaistuimelle.
-
-Sillä välin syntyi suuria erimielisyyksiä niiden neuvonantajien kesken,
-jotka ympäröivät prinssiämme, siitä, mitä suunnitelmaa prinssin tuli
-noudattaa. Hänen hovissa oleva naislähettiläänsä, joka kuvitteli
-huomaavansa joitakin parannuksen oireita kuningattaressa, kehoitti
-odottamaan muutamia päiviä tai ehkä vain tunteja, kunnes prinssi
-voitaisiin viedä kuningattaren vuoteen ääreen ja hän tunnustaa tämän
-perilliseksi. Mr. Esmond tahtoi, että prinssi marssisi sinne muutamien
-ratsuvartiojoukkojen saattamana ja esittäisi itsensä julkisesti
-neuvostolle. Koko heinäkuun 29-30 päivän välisen yön oli eversti
-viettänyt sotilassäätyyn kuuluvain herrain parissa, joita tässä on
-tarpeetonta nimitellä; ehkä riittää, kun sanon, että useilla heistä oli
-tavattoman korkea arvo armeijassa ja että erittäinkin yksi heistä oli
-eräs kenraali, joka saatuaan kuulla Marlborough'n olevan tulossa toisen
-puolueen miehenä, heilutteli kainalosauvaansa päänsä päällä ja hurrasi
-mielissään, toivoen saavansa marssia tätä löylyttämään. Kolmesta
-valtiosihteeristä tiesimme yhden olevan liittolaisemme. Towerin
-päällikkö oli puolellamme; ne kaksi komppaniaa, mitkä oli sijoitettu
-Kensingtonin kasarmiin, olivat varmoja, ja saimme hyvin nopeita ja
-tarkkoja tietoja kaikesta mitä tapahtui palatsissa.
-
-Keskipäivällä heinäkuun 30 päivänä tuli prinssin ystäville viesti,
-että valtioneuvostolla oli istunto Kensington-palatsissa ja että
-siellä olivat koolla heidän ylhäisyytensä Ormond ja Shrewsbury,
-Canterburyn arkkipiispa ja nuo kolme valtiosihteeriä. Tuntia myöhemmin
-tuotiin kiireellinen tieto, että nuo kaksi suurta whig-herttuaa,
-Argyle ja Somerset, olivat kutsumatta tunkeutuneet neuvostohuoneeseen
-ja asettuneet istumaan pöydän ääreen. Kun istunto oli lopussa, oli
-koko seurue mennyt kuningattaren huoneeseen, missä tämä makasi kovin
-heikkona, mutta vielä tajuissaan; ja lordit olivat suositelleet
-hänen ylhäisyyttään herttua Shrewsburya sopivimmaksi henkilöksi
-valtiovarainhoitajan avoimeen paikkaan: hänen majesteettinsa antoi
-Shrewsburylle valtiovarainhoitajan sauvan, kuten kaikki tiedämme. "Ja
-nyt", kirjoitti tiedonantajani hovista, "_nyt tai ei koskaan on oikea
-aika_."
-
-Tosiaankin oli nyt, jos koskaan, oikea aika. Huolimatta
-whig-herttuoista oli meidän puolellamme yhä suurin osa neuvostoa; ja
-Esmond, jolle tuo viesti oli tuotu (viestinlähettäjämme hovissa ei
-tietänyt, että prinssi oli poistunut asunnostaan Kensington Squaresta)
-sekä hänen urhea nuori adjutanttinsa, Frank Castlewood, pukeutuivat
-sotisopaan ja ottivat lyhyet jäähyväiset armaalta ladyltään, joka
-syleili ja siunasi heitä kumpaakin ja meni huoneeseensa rukoilemaan,
-että se suuri asia, joka nyt oli odotettavissa, saisi onnellisen
-päätöksen.
-
-Castlewood kiiruhti kasarmiin varoittamaan vartioston kapteenia
-ja sitten hän meni "Kuninkaan Vaakunan" kapakkaan Kensingtoniin,
-jonne meidän ystävämme olivat kokoontuneet; he olivat tulleet
-kaksi- ja kolmehenkisissä seurueissa, joko ratsain tai vaunuissa,
-ja olivat kokoontuneet yläkerran kamariin, missä heitä oli
-kaikkiaan viisikymmentäkolme; heidän palvelijansa, joita myös oli
-neuvottu tuomaan aseita, olivat alhaalla kapakan puutarhassa,
-missä heille tarjottiin juomia. Tästä puutarhasta johtaa pikkuinen
-portti palatsitielle, ja oli järjestetty niin, että sekä herrat
-että palvelijat kulkisivat siitä saatuaan merkin ja sen henkilön
-ilmestyttyä, jota kaikki odottivat. Meidän seurassamme oli kuuluisa
-upseeri, hän oli sotavoimien ylipäällikön jälkeen korkein arvoltaan,
-hänen ylhäisyytensä Ormondin herttua; hän oli ollut neuvoston
-istunnossa. Hänen seurassaan oli kaksi muuta kenraaliluutnanttia,
-yhdeksän kenraalimajuria ja brigaadipäällikköä, seitsemän everstiä,
-yksitoista parlamentin pääriä ja kaksikymmentäyksi Alahuoneen jäsentä.
-Sekä palatsin sisä- että ulkopuolella oleva vartiosto oli meidän
-puolellamme, kuningatar oli meidän puolellamme, samoin neuvosto
-(lukuunottamatta kahta whig-herttuaa, joiden olisi täytynyt taipua):
-päivä oli meidän, ja tykyttävin sydämin kulki Esmond nopeasti
-Kensington Malliin, missä hän edellisenä iltana oli eronnut prinssistä.
-Kolmeen yöhön ei eversti ollut mennyt vuoteeseen; viimeisen yön
-hän oli käyttänyt prinssin ystävien kokoamiseen, sillä suurimmalla
-osalla hänen ystäviään ei ollut minkäänlaista aavistusta siitä
-toimenpiteestä, joka nyt oli joutunut ratkaisuun, ennenkuin heille
-ilmoitettiin, että prinssi oli mieskohtaisesti paikalla ja että heitä
-tarvittiin loppuotteluun. Edellisen yön oli herramme, joka epäili hänen
-kuninkaallista korkeuttaan ja pelkäsi, että hän petkuttaisi meitä ja
-karkaisi pakolaiskaunottarensa perästä, jos totuus on ilmaistava,
-viettänyt "Vinttikoira" kapakassa, vastapäätä lady Castlewoodin taloa
-Kensingtonissa, silmät talon oveen luotuina, että ei prinssi pääsisi
-siitä pujahtamaan. Sitä edellisen yön hän oli viettänyt ratsusaappaat
-jalassa "Kruunu" majatalossa Hounslowissa, missä hänen tietenkin koko
-yön piti olla valppaana, jotta edes vilahdukselta saisi aamulla nähdä
-Beatrixin. Ja kohtalo oli määrännyt niin, että hänen piti ratsastaa ja
-valvoa vielä neljäskin yö, ennenkuin hänen tehtävänsä päättyi.
-
-Hän juoksi apulaisen taloon Kensington Malliin ja kysyi mr. Batesia,
-millä nimellä prinssi nyt kulki. Apulaisen vaimo sanoi, että mr. Bates
-oli anivarhain aamulla poistunut ratsusaappaat jalassa ja ilmoittanut
-menevänsä Rochesterin piispan taloon Chelsea'hin. Mutta piispa itse
-oli ollut Kensingtonissa kaksi tuntia sitten hakemassa mr. Batesia ja
-palannut vaunuillaan omaan taloonsa saatuaan kuulla, että tuo herra oli
-mennyt sinne häntä tapaamaan.
-
-Tämä poissaolo oli mitä epäsuotuisinta, sillä tunninkin viivytys
-saattoi maksaa kuningaskunnan. Kun ei Esmondilla ollut muuta neuvona,
-hän kiiruhti "Kuninkaan Vaakunaan" ja ilmoitti siellä koolla oleville
-herroille, että mr. George (siellä nimitimme me prinssiä sillä nimellä)
-ei ollut kotona, mutta että Esmond meni häntä hakemaan; ja hän otti
-erään kenraalin vaunut, mitkä sattuivat siellä olemaan ja ajoi
-maaseudun läpi Chelsea'hin, siellä olevaan piispantaloon.
-
-Portinvartija sanoi, että kaksi herraa oli hänen ylhäisyytensä luona,
-ja Esmond juoksi tämän vahdin ohi piispan työhuoneen lukitun oven
-eteen, jota hän kolkutti, ja päästettiin pian sisään. Piispan vieraista
-oli toinen pappistoveri ja toinen apotti G --.
-
-"Missä on mr. George?" virkkoi mr. Esmond; "nyt on oikea aika." Piispa
-näytti pelästyneeltä. "Minä menin hänen asuntoonsa", virkkoi hän,
-"minulle sanottiin, että hän on tullut tänne; palasin niin nopeasti
-kuin vaunut kykenivät minut tuomaan, eikä hän ollut täällä käynytkään."
-
-Eversti Esmond päästi kirouksen -- hän ei voinut muuta sanoa heidän
-kunnianarvoisuuksilleen -- ja juoksi taas rappusia alas ja pyysi kuskia,
-joka oli vanha ystävä ja sotatoveri, ajamaan kuin jos hän hyökkäisi
-isäntänsä kanssa ranskalaisia vastaan Wynendaelissa, ja puolessa
-tunnissa he olivat uudestaan Kensingtonissa.
-
-Esmond meni taas apulaisen taloon. Mr. Bates ei ollut palannut.
-Everstin täytyi tyhjin toimin palata "Kuninkaan Vaakunassa" olevien
-herrojen luo, jotka tällä välin olivat käyneet kovin kärsimättömiksi.
-
-Kun kapakan akkunasta katselee puutarhamuurin yli saattaa nähdä
-Kensington-palatsin edessä olevan tasangon, palatsin portin (jonka
-edessä ministerien vaunut olivat) ja kasarmirakennuksen. Katsellessamme
-tästä akkunasta ja keskustellessamme synkästi, kuulimme hetken
-päästä torvien toitotusta, ja muutamat meistä juoksivat eteisen
-akkunaan, josta on näköala Kensington High Streetille, ja me näimme
-ratsuväkirykmentin saapuvan.
-
-"Se on Ormondin henkivartioväki", virkkoi eräs.
-
-"Ei, Jumalan tähden, se on Argylen vanha rykmentti", virkkoi kenraalini
-ja löi maahan kainalosauvallaan.
-
-Se olikin Argylen rykmentti, joka oli tuotu Westminsteristä ja joka
-vaihtui Kensingtoniin sen rykmentin paikalle, johon me voimme luottaa.
-
-"Oi Harry!" virkkoi eräs siellä olevista kenraaleista, "sinä synnyit
-onnettoman tähden alla. Minä alan luulla, että ei ole mitään herra
-Yrjänää eikä herra Lohikäärmettäkään. Enhän minä välitä päärin arvosta,
--- meidän nimemme on niin vanha ja kuuluisa, että pelkkä lordi
-Lydiardin arvonimi ei minulle mitään merkitsisi, -- mutta sinähän
-lupasit minulle tilaisuuden taistella Marlborough'ta vastaan."
-
-Meidän keskustellessamme, saapui Castlewood huoneeseen kiusaantuneen
-näköisenä.
-
-"Mitä uutisia, Frank?" kysyi eversti. "Tuleeko mr. George vihdoinkin?"
-
-"Paha hänet periköön, katsohan!" virkkoi Castlewood ojentaen erästä
-paperia. "Minä löysin sen tuon kirjan välistä -- tuon, mikä se taas
-onkaan, 'Eikum Basilikum'. Tuo Martin hylky pani sen sinne; hän sanoi,
-että hänen nuori emäntänsä käski hänen niin tehdä. Se oli osoitettu
-minulle, mutta se oli tarkoitettu prinssille, minä tiedän sen, ja minä
-mursin sinetin ja lu'in sen."
-
-Koko upseeriseura tuntui liukuvan olemattomiin Esmondin silmissä, kun
-hän luki tuon paperin. Siihen oli kirjoitettu ainoastaan: "Beatrix
-Esmond on lähetetty vankeuteen Castlewoodiin, missä hän rukoilee
-onnellisempien päivien koittoa."
-
-"Voitko arvata, missä prinssi on?" kysyi Castlewood. "Kyllä", vastasi
-eversti Esmond. Hän tiesi varsin hyvin. Vaistomme sanoivat meille,
-minne tuo petturi oli paennut.
-
-Esmondilla oli voimaa hajoittaa seura ja sanoa: "Herrat, minä
-pelkään pahoin, että ei mr. George tule olemaan tänään täällä.
-Jotain on tapahtunut -- ja -- ja minä pelkään kovin, että hänelle
-tapahtuu jokin vahinko, joka estää hänen tulonsa. Kun olette saaneet
-päivällisryyppynne, on parasta maksaa lasku ja mennä kotiin. Siellä,
-missä ei ole pelaajaa, ei voi olla peliäkään."
-
-Muutamat herroista poistuivat virkkamatta sanaakaan; toiset menivät
-kohteliaina tiedustelemaan hänen majesteettinsa terveydentilaa. Pieni
-armeijamme häipyi pimeyteen, josta se oli nostettu; kirjoituksia
-ja julistuksia ei oltu käytetty ketään kehoittamaan. Vain harvoja
-upseereja ja parlamentin jäseniä oli yöllä kutsuttu aamiaiselle
-"Kuninkaan Vaakunaan" Kensingtoniin; ja nyt he olivat pyytäneet
-laskunsa ja poistuneet.
-
-
-
-XIII luku.
-
-ELOKUUN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ 1714.
-
-"Tietääkö emäntäni tästä?" kysyi Esmond Frankilta kun he kulkivat
-kotiin päin.
-
-"Äitini löysi kirjeen tuon kirjan välistä pukeutumispöydältä. Hän on
-kirjoittanut sen ennen kotoa lähtöään", virkkoi Frank. "Äiti kohtasi
-Beatrixin rappukäytävässä käsi oven kahvassa, juuri sisään menossa, ja
-sitten hän ei enää poistunut Beatrixin luota, ennenkuin tämä lähti.
-Prinssi ei tiennyt sitä sieltä hakea, eikä Martinilla ollut tilaisuutta
-häntä opastaa. Minä luulen, että ei tuo hirtehinen tarkoittanut mitään
-pahaa, vaikka olin vähällä hänet tappaa; hän luuli tuovansa kirjeen
-Beatrixin veljelle."
-
-Frank ei lausunut minulle ainoatakaan moitteen sanaa siitä, että olin
-tuonut tuon roiston keskuuteemme. Kun kolkutimme ovelle, kysyin minä:
-"Koska ovat hevoset valmiina?" Frank viittasi kepillään; ne kääntyivät
-kadulle par'aikaa.
-
-Me menimme taloon ja heitimme jäähyväiset emännällemme. Hän oli kauhean
-mielenliikutuksen vallassa, ja piispa, jonka seurasta hän niin paljon
-piti, oli hänen luonaan.
-
-"Tekö hänelle ilmoititte, mylord", virkkoi Esmond, "että Beatrix on
-Castlewoodissa?"
-
-Piispa punastui ja tapaili sanoja. "Niin", virkkoi hän, "minä --"
-"Teitte hyvän palveluksen tuolle roistolle", virkkoi mr. Esmond
-kiivaasti, "ja hän on menettänyt kruunun sen johdosta, mitä te hänelle
-sanoitte."
-
-Emäntäni kävi kalmankalpeaksi. "Henry, Henry", virkkoi hän, "älä tapa
-häntä!"
-
-"Vielä ei kaikki ole menetetty", virkkoi Esmond, "kenties hän ei ole
-mennyt Castlewoodiin. Jumala suokoon, että ei olisi liian myöhäistä."
-Piispa aikoi lausua muutamia banaaleja puheenparsia uskollisuudesta
-ja hallitsijan persoonan pyhyydestä. Mutta Esmond käski ankarasti
-hänen vaikenemaan, polttamaan kaikki asiapaperit ja pitämään huolta
-lady Castlewoodista; ja viiden minuutin kuluessa olivat hän ja Frank
-satulassa, John Lockwood takanaan, ja he ratsastivat Castlewoodia kohti
-huimaa vauhtia.
-
-Kun olimme juuri päässeet Altoniin, niin kukapa meitä kohtasikaan;
-tosiaankin, Castlewoodin portinvartija, vanha Lockwood, Johnin isä,
-joka käveli Hextonin pikavaunujen sivulla; ne viipyivät aina yön
-Altonissa. Lockwood sanoi, että hänen nuori emäntänsä oli saapunut
-kotiin keskiviikkoiltana, ja tänäaamuna, perjantaina, hän oli
-lähettänyt Lockwoodin viemään erästä kirjettä myladylle Kensingtoniin,
-sanoen kirjeen olevan kovin tärkeän.
-
-Me otimme itsellemme aukaisemisvapauden, ja sillä välin tuijotti
-Lockwood ihmeissään ja huudahteli "Herra siunatkoon" ja "kuka sitä
-olisi uskonut", kun hän näki nuoren lordinsa, jota hän ei ollut nähnyt
-seitsemään vuoteen.
-
-Beatrixin kirje ei sisältänyt lainkaan mitään tärkeitä uutisia. Se
-oli kirjoitettu leikilliseen sävyyn ja hän näytti ottavan vankeutensa
-kevyeltä kannalta. Hän tiedusteli, saisiko hän luvan käydä Mrs.
-Tusherin luona tai kävellä holvipihan muurin ulkopuolella. Hän antoi
-tietoja riikinkukoista ja peuran vasikasta, mikä hänellä siellä oli.
-Hän pyysi äitiään lähettämään hänelle erinäisiä pukuja ja koristeita
-vanhan Lockwoodin mukana. Hän lähetti tervehdyksensä eräälle
-henkilölle, jos eräät toiset henkilöt soivat hänelle sen vapauden;
-miten hän nyt, kun hän ei voinut pelata korttia tämän kanssa, toivoi
-tämän lukevan kirjoja kuten tohtori Atterburyn saarnoja ja "Eikon
-Basilike'ta" -- hän aikoi itsekin lukea hyviä kirjoja. Hän arveli soman
-äitinsä mielellään kuulevan, ettei hän itkenyt silmiään pilalle.
-
-"Keitä on talossa paitsi teitä, Lockwood?" kysyi eversti.
-
-"Siellä on pesijätär ja sisäkkö ja neiti Beatrixin palvelijatar ja tuo
-palvelija Lontoosta, eikä muita; ja se mies nukkuu minun tuvassani,
-palvelijattarista erillään", virkkoi vanha Lockwood.
-
-Esmond sysäsi lyijykynällä rivin kirjeeseen ja antoi sen miehelle ja
-pyysi tämän viemään paperin emännälleen. Me tiesimme, miksi Beatrix
-äkkiä oli tullut niin velvollisuudentuntoiseksi ja miksi hän puhui
-"Eikon Basilike'sta". Hän kirjoitti tämän kirjeen johtaakseen prinssin
-jäljille ja saadakseen portinvartijan pois tieltä.
-
-"Nyt on kaunis kuutamoilta meidän jatkaa matkaamme", virkkoi Esmond.
-"Frank, me voimme saapua Castlewoodiin vielä ajoissa." Koko matkan he
-tiedustelivat majataloissa, mihin aikaan pitkä nuori herra, jolla oli
-harmaa puku ja vaalean ruskea peruukki -- mikä oli juuri samanvärinen
-kuin mylordin -- oli kulkenut ohi. Hän oli lähtenyt matkalle kello
-kuudelta sinä aamuna ja me kolmelta iltapäivällä. Hän ratsasti melkein
-yhtä nopeasti kuin mekin; hän oli seitsemän tuntia meistä edellä yhä,
-kun saavuimme viimeiseen majataloon.
-
-Ratsastimme Castlewoodin lakeuden poikki ennen päivänkoittoa.
-Sivuutimme juuri sen paikan, missä vaunut neljätoista vuotta sitten
-kaatuivat ja missä Mohun oli virunut. Kylä ei vielä ollut hereillä eikä
-pajasta näkynyt tulta, kun ratsastimme sen sivu ja ohi jalavain, joissa
-peltovarikset olivat yhä yöpuullaan, ja ohi kirkon ja sillan yli.
-Sillan luona astuimme ratsuiltamme ja kävelimme portille.
-
-"Jos hän on turvassa", virkkoi kelpo Frank vavisten ja hänen silmänsä
-täyttyivät kyynelistä, "niin minä lahjoitan hopeapatsaan pyhälle
-neitsyelle!" Hän aikoi käyttää suurta rautaista kolkutinta tammiseen
-porttiin, mutta Esmond pysäytti serkkunsa käden. Hänellä oli omat
-pelkonsa, toivomuksensa, epätoivonsa ja surunsa; mutta hän ei
-sanallakaan niistä maininnut toverilleen tai osoittanut millään tavalla
-mielenliikutustaan.
-
-Hän meni ja koputti portinvartijan tuvan pikku akkunaan hiljaa mutta
-toistuvasti, kunnes mies tuli ristikkojen eteen.
-
-"Kuka siellä?" virkkoi mies, katsellen ulos; se oli palvelija
-Kensingtonista.
-
-"Lordi Castlewood ja eversti Esmond", vastasimme alhaalta. "Avatkaa
-portti ja päästäkää meidät sisään nostamatta melua."
-
-"Mylord Castlewoodko?" kysyi mies. "Mylord Castlewood on täällä omassa
-vuoteessaan."
-
-"Aukaise, paha sinut periköön", virkkoi Castlewood kiroten.
-
-"Minä en aukaise kenellekään", virkkoi mies ja sulki lasiakkunan, kun
-Frank veti pistoolin esiin. Hän olisi ampunut portinvartijaa, mutta
-Esmond tarttui taas hänen käteensä.
-
-"Semmoiseen suureen taloon kuin tämä on useampia sisäänpääsykeinoja",
-virkkoi hän. Frank murisi, että läntinen portti oli puolen penikulman
-päässä. "Mutta minä tiedän tien, mikä ei ole sadankaan yardin
-päässä", virkkoi mr. Esmond; ja hän johti sukulaistaan muurin vartta
-pitkin pensaitten poikki, jotka nyt olivat alkaneet versoa entisessä
-vallihaudassa, ja niin he saapuivat pilarin ääreen, minkä vieressä
-oli se pieni akkuna, joka oli isä Holtin yksityisovi. Esmond kiipesi
-vaivoitta akkunalaudalle, rikkoi ruudun, joka oli korjattu ja kosketti
-sisäpuolella olevaa jousta; ja nuo kaksi herraa menivät sisään sitä
-tietä, kävellen niin hiljaa kuin taisivat; niin he menivät läpi
-käytävän holvipihalle, jonka yllä päivänkoitto rusoitti ja jossa
-suihkulähde hiljaisuudessa lirisi.
-
-He kiiruhtivat heti portinvartijan tupaan, missä tuo mies ei ollut
-sulkenut holvipihalle johtavaa ovea; ja pistooli kädessä he yllättivät
-tuon pelästyneen lurjuksen ja käskivät hänen pysymään hiljaa. Sitten
-he kysyivät häneltä (Esmondin pää vaipui ja hän oli puhuessaan vähällä
-kaatua), koska lordi Castlewood oli saapunut. Mies vastasi, että
-edellisenä iltana noin kahdeksan ajoissa. "Ja mitä tapahtui sitten?"
-Lordi oli syönyt illallista sisarensa kanssa. "Palvelitteko te?"
-Kyllä, sekä hän että myladyn palvelijatar olivat palvelleet. Toiset
-palvelijat valmistivat illallisen; mutta talossa ei ollut viiniä, ja he
-voivat antaa lordille vain maitoa ja siitä hän nurisi; ja -- ja Madame
-Beatrix piti Lucy-neitsyen aina luonaan huoneessa. Ja kun hovipihan
-toisella puolella oli rippi-isän huoneessa vuode, oli lady järjestänyt
-niin, että mylord nukkui siellä. Madame Beatrix oli tullut alakertaan,
-naureskellen palvelijattarien kanssa, ja teljennyt itsensä sinne; ja
-mylord oli viipynyt hetken aikaa ja puhunut, hänelle oven läpi ja
-lady oli nauranut hänelle. Ja sitten lordi käveli holvipihalla hetken
-aikaa; ja lady oli näyttäytynyt uudestaan yläkerran akkunassa ja mylord
-pyysi häntä tulemaan alas kävelemään alakerran huoneeseen. Mutta hän
-ei halunnut ja nauroi uudestaan lordille ja sulki akkunan. Ja sitten
-mylord sanoi jotain, joka kuulosti kiroukselta, mutta se oli vierasta
-kieltä, ja hän meni rippi-isän huoneeseen nukkumaan.
-
-"Siinäkö kaikki?" "Kaikki", vakuutti mies kunniansa nimessä -- kaikki
-niin totta kuin hän uskoi autuuteensa, nimessä -- "Odottakaahan, yksi
-seikka jäi vielä sanomatta. Mylord suuteli saapuessaan ja muutaman
-kerran illallisen aikana sisartaan, kuten oli luonnollista. Ja lady
-suuteli häntä." Tämä sai Esmondin vihasta puremaan hammasta, ja hän oli
-vähällä kuristaa sen hämmästyneen ilkimyksen, joka puhui; Castlewood
-sensijaan esteli serkkuaan ja sai kovan naurukohtauksen.
-
-"Jos sinua huvittaa se", virkkoi Esmond ranskaksi, "että sisaresi
-vaihtaa suudelmia vieraan kanssa, niin pelkään, että Beatrix-poloinen
-antaa sinulle yllinkyllin ilonaihetta." Esmond ajatteli synkkänä, miten
-Hamilton ja Ashburnham olivat ennen olleet noiden ruusujen omistajia,
-joista nuoren prinssin huulet nyt nauttivat. Häntä inhoitti tuo ajatus.
-Beatrixin poski oli saastutettu, hänen kauneutensa tahrattu; häpeä ja
-kunnia oli tullut sen ja Esmondin välille. Rakkaus oli sammunut hänen
-sydämestään. Jos Beatrix rakkautensa ohella olisi tarjonnut Esmondille
-kruunun, niin olisivat ne molemmat Esmondin mielestä häntä halventaneet.
-
-Mutta tämä viha Beatrixia kohtaan ei vähentänyt everstin
-vihamielisyyttä sitä miestä kohtaan, joka oli ollut pahan aiheena,
-joskaan ei sen syynä. Frank istuutui kivipenkille holvipihalle ja
-nukahti samassa; sillävälin kulki Esmond edestakaisin pihalla, pohtien
-mitä oli tapahtuva. Mitä merkitsi se, miten paljon tai miten vähän oli
-tapahtunut prinssin ja tuon uskottoman tyttöpoloisen välillä. He olivat
-ehkä saapuneet ajoissa pelastamaan Beatrixin, mutta häntä itseään he
-eivät voineet pelastaa. Eikö hän ollut yllyttänyt nuorta prinssiä
-tulemaan luokseen -- houkutellut palvelijoita, poistanut toisia heistä,
-jotta hän voisi olla kanssakäymisessä prinssin kanssa? Petollinen sydän
-hänen rinnassaan oli antautunut, vaikka itse linnoitus oli suojattu; ja
-tämän voittamiseksi oli Esmond antanut elämänsä taistelun ja alttiin
-palvontansa -- antanut siitä, minkä Beatrix oli valmis antamaan
-herttuan kruunun lunnaiksi tai prinssin silmäniskusta.
-
-Kun Esmond oli ajatellut ajatuksensa loppuun, hän ravisti
-Frank-poloisen hereille; Frank nousi haukotellen ja sanoi uneksuneensa
-Clotildasta. "Sinun pitää neuvoa minulle", virkkoi Esmond, "mitä
-minun on tehtävä."
-
-"Minä olen ajatellut, että tuota konnaa on voitu neuvoa kertomaan tämä
-juttu ja että se voi olla kokonaan silkkaa valhetta. Jos niin on,
-voimme saada siihen selvyyden siltä herralta, joka nukkuu tuolla.
-Katso, onko ovi, joka johtaa myladyn huoneisiin" (niin nimitimme talon
-luoteisessa kulmassa olevia huoneita) -- "katso, onko ovi lukittu,
-kuten hän sanoi." Me koetimme; se oli tosiaankin sisäpuolelta teljetty,
-kuten lakeija oli sanonut.
-
-"Se on voitu aukaista ja myöhemmin sulkea", virkkoi Esmond-poloinen;
-"sukumme kantaäiti laski esi-isämme sisään sitä tietä."
-
-"Mitä teet, Harry, jos -- jos se, mitä tuo mies sanoi, osoittautuisi
-valheeksi?" Nuori mies katsoi pelästyneenä ja levottomana serkkuunsa;
-tämän kasvoilla ei tosiaankaan ollut mikään iloinen ilme.
-
-"Menkäämme ensin katsomaan, miten nuo jutut sopivat yhteen", virkkoi
-Esmond; ja hän meni käytävään ja aukaisi entisen oman huoneensa oven.
-Kynttilä paloi yhä, ja prinssi nukkui pukeutuneena vuoteellaan. Esmond
-ei välittänytkään varoa pitämästä melua. Prinssi nousi istualleen
-vuoteessaan, kun hän näki kaksi miestä huoneessaan. "Qui est là?" [Kuka
-siellä?] virkkoi hän ottaen pistoolin tyynynsä alta.
-
-"Esmondin markiisi", virkkoi eversti, "joka on tullut lausumaan
-hänen majesteettinsa tervetulleeksi sukutilalleen Castlewoodiin ja
-ilmoittamaan mitä Lontoossa on tapahtunut. Kuninkaan määräyksiä
-seuraten vietin toissa yön, poistuttuani teidän majesteettinne luota,
-palvellen kuninkaan ystäviä. On surullista, että hänen majesteettinsa
-halu nähdä maaseutua ja vierailla meidän halvassa talossamme on
-aiheuttanut kuninkaan salaisen poistumisen Lontoosta eilen, jolloin
-ilmaantui tilaisuus, joka kaiken inhimillisen luulon mukaan ei enää
-ilmaannu; ja jos ei kuningas olisi suvainnut ratsastaa Castlewoodiin,
-olisi Walesin prinssi voinut nukkua St. James-palatsissa."
-
-"Surma periköön! herrat", virkkoi prinssi ja hypähti vuoteeltaan, jolla
-hän vaatteet yllä makasi, "tohtori oli luonani eilen aamulla ja hän
-vakuutti minulle, oltuaan sisareni sairasvuoteen ääressä koko yön, että
-minä en voinut toivoa saada tavata kuningatarta."
-
-"Olisi käynyt toisin", virkkoi Esmond kumartaen uudestaan, "sillä tähän
-mennessä on kuningatar saattanut kuolla tohtorista huolimatta. Neuvosto
-kokoontui, uusi valtiovarainhoitaja valittiin ja sotaväki oli altis
-palvelemaan kuninkaan asiaa; ja viisikymmentä uskollista herraa, jotka
-kantavat valtakuntamme suurimpia nimiä, oli kokoontunut seuraamaan
-Walesin prinssiä, joka olisi ollut valtaistuimen tunnustettu perijä
-tahi hallitsija nyt, jos ei teidän majesteettinne olisi suvainnut
-lähteä hengittämään raitista ilmaa. Me olimme valmiita; vain yksi
-henkilö oli meille uskoton, teidän majesteettinne armollinen --"
-
-"_Morbleu,_ Monsieur [Hitto vieköön, herra], suotte minulle ihan
-liikaa majesteettia", virkkoi prinssi, joka nyt oli noussut ja näytti
-odottavan, että jompikumpi meistä ryhtyisi auttamaan hänen ylleen
-takkia. Kumpikaan ei liikahtanut.
-
-"Me varomme", virkkoi Esmond, "usein enää sillä loukkaamasta."
-
-"Mitä te tarkoitatte, mylord?" virkkoi prinssi ja mutisi jotain
-_guet-apens'istä_ [väsymys], mutta Esmond kuuli sen.
-
-"Se loukku, sir, ei ollut meidän virittämämme", virkkoi hän; "me emme
-kutsuneet teitä tänne. Me tulimme kostamaan emmekä suunnittelemaan
-perheemme häpäisemistä."
-
-"Häpäisemistä! _Morbleu,_ mitään häpäisemistä ei ole tapahtunut",
-virkkoi prinssi, jonka kasvot kävivät hehkuvan punaisiksi; "vain vähän
-viatonta leikkiä."
-
-"Joka oli tarkoitettu päättymään vakavasti." "Minä vakuutan", alkoi
-prinssi kiihkeästi puhua, "gentlemannin kunniasanalla vakuutan,
-mylordit --"
-
-"Että me saavuimme ajoissa. Mitään rikollista ei ole tapahtunut,
-Frank", virkkoi eversti Esmond kääntyen nuoreen Castlewoodiin, joka
-tämän keskustelun ajan seisoi ovella. "Katsohan! tässä on paperi, johon
-hänen majesteettinsa on suvainnut alkaa muutamia runoja Beatrixin
-kunniaksi tahi häpäisemiseksi. Tässä on 'Madame' ja 'Flamme', 'Cruelle'
-ja 'Rebelle' ja 'Amour' ja 'Jour' kirjoitettuna kuninkaallisella
-käsialalla ja oikeinkirjoituksella. Jos armollinen rakastaja olisi
-ollut onnellinen, ei hän olisi kuluttanut aikaansa huokailemiseen."
-Esmond loi tosiaankin puhuessaan silmänsä pöytään päin ja huomasi
-paperin, johon prinssi oli töhertänyt rakkausrunoa, jonka piti
-ratkaisevasti vaikuttaa hänen lumoojaansa aamulla.
-
-"Sir", virkkoi prinssi hurjana vihasta (tähän mennessä hän oli
-auttamatta saanut ylleen kuninkaallisen takkinsa), "olenko minä tullut
-tänne kuulemaan loukkauksia?"
-
-"Te olette tullut niitä antamaan, suvaitkoon teidän majesteettinne
-tietää", virkkoi eversti kovin syvään kumartaen; "ja perheemme herrat
-ovat tulleet teitä kiittämään".
-
-"_Malediction_!" [Kirous!] virkkoi nuori mies ja kyyneleet tulvivat
-hänen silmiinsä avuttomasta raivosta ja nöyryytyksestä. "Mitä te
-minusta tahdotte, herrat?"
-
-"Jos teidän majesteettinne suvaitsee käydä viereiseen huoneeseen",
-virkkoi Esmond pysyen koko ajan kovin arvokkaana, "niin minulla on
-siellä muutamia asiapapereita, jotka mielelläni luovuttaisin teille, ja
-teidän luvallanne menen edeltä"; ja Esmond tarttui vahakynttilään ja
-meni prinssin edeltä kovin juhlallisena pieneen rippi-isän huoneeseen,
-minkä läpi juuri olimme saapuneet taloon. "Tarjoa istuin hänen
-majesteetilleen, Frank", virkkoi eversti toverilleen, joka ihmetteli
-tätä näytelmää melkein yhtä paljon ja oli siitä yhtä hämmästynyt kuin
-sen toinenkin katselija. Sitten eversti meni uunihyllyn yläpuolella
-olevalle salakaapille ja aukaisi sen ja veti sieltä esiin papereita,
-mitkä niin kauan olivat siellä olleet.
-
-"Tässä, jos teidän majesteettinne suvaitsee", virkkoi hän, "on
-markiisin valtakirja, jonka teidän kuninkaallinen isänne on lähettänyt
-tänne St. Germainista varakreivi Castlewoodille, isälleni; tässä on
-kirjallinen, vahvistettu todistus isäni ja äitini avioliitosta sekä
-minun syntymä- ja kastetodistukseni: Minut kastettiin siihen uskoon,
-josta teidän autuas isänne koko elämänsä ajan antoi niin loistavan
-esikuvan. Tässä ovat arvokirjani, hyvä Frank, ja näin minä niille teen:
-Tässä menevät kaste- ja vihkimätodistus ja tässä markiisinarvo ja
-korkeanomakätinen nimikirjoitus, jolla edeltäjänne suvaitsi sukuamme
-kunnioittaa." Ja puhuessaan poltti Esmond nuo paperit hiilipannussa.
-"Suvaitsettehan muistaa, sir", jatkoi hän, "että meidän sukumme
-uskollisuus teidän sukuanne kohtaan on sen johtanut häviöön, että
-isoisäni kulutti omaisuutensa ja uhrasi verensä ja poikansa elämän
-teidän palveluksessanne ja että rakkaan lordini isoisä (sillä nyt olet
-sinä, Frank, lordi sekä oikeuden että arvonimen perusteella) kuoli
-saman asian puolesta, että sukulaispoloiseni, isäni toinen vaimo,
-uhrattuaan kunniansa teidän kurjalle valapattoiselle suvullenne,
-lähetti koko omaisuutensa kuninkaalle ja sai palkkioksi tuon loistavan
-arvonimen, joka nyt on tuhkana, ja tämän verrattoman sinisen
-ritarinauhan. Minä heitän tämän teidän jalkojenne juureen ja poljen
-sitä; minä vedän esiin tämän miekan ja murran sen ja kiellän teidät; ja
-jos te olisitte pannut täytäntöön suunnittelemanne rikoksen, niin minä,
-Herra armahda, olisin lävistänyt sillä teidän sydämenne, enkä olisi
-teitä armahtanut sen enempää kuin isänne armahti Monmouthia. Frank
-tekee samoin, teethän sinä, serkku?"
-
-Frank, joka tajuttomin ilmein oli katsellut asiapapereja kun
-ne liekehtivät vanhassa hiilipannussa, veti esiin miekkansa ja
-katkaisi sen ja painoi alas päänsä. "Minä yhdyn serkkuuni", virkkoi
-hän pusertaen Esmondin kättä. "Olkoon hän markiisi tahi ei, niin
--- vie, minä olen hänen kanssaan aina. Minä pyydän anteeksi teidän
-majesteetiltanne, että kiroan, sillä minä -- sillä minä -- liityn
-Hannoverin vaaliruhtinaaseen. Se on kokonaan teidän majesteettinne
-oma syy. Tähän mennessä on kuningatar kaiken todennäköisyyden mukaan
-kuollut; ja te olisitte voinut olla kuningas, jollette olisi lähtenyt
-hulluttelemaan Trixin perästä."
-
-"Näin menetän kruunun", virkkoi nuori prinssi kohoten seisaalleen ja
-puhuen innokkaaseen tapaansa ranskaa, "menetän maailman ihanimman
-naisen, menetän kahden sellaisen sydämen uskollisuuden kuin teidän --
-eikö se, mylordit, ole kyllin suuri nöyryytys? -- Markiisi, jos minä
-polvistun, niin annatteko minulle anteeksi? -- Ei, sitä en voi tehdä,
-mutta minä voin tarjota teille hyvitystä, kunniallista hyvitystä,
-gentlemannien hyvitystä. Olkaa suosiollinen ja ristikää miekkanne minun
-miekkani kanssa: Miekkanne on poikki -- katsokaapa, tuolla asesäiliössä
-on kaksi"; ja prinssi otti ne kiihkeästi kuin poika ja ojensi ne
-Esmondille. "Oi, teettehän sen? _Merci,_ monsieur, _merci_!" [Kiitos,
-herra, kiitos!]
-
-Kovin liikutettuna tästä suuresta kohteliaisuuden osoituksesta ja
-vääryyden katumuksesta eversti Esmond kumarsi niin syvään, että
-hän melkein suuteli sitä armollista nuorta kättä, joka soi hänelle
-sellaisen kunnian, ja asettui vaiteliaana asentoon. Miekat olivat
-tuskin yhtyneet, kun Castlewood löi Esmondin miekan ylös oman miekkansa
-terällä, jonka hän oli murtanut läheltä kärkeä, ja eversti peräytyi
-askeleen, painoi maahan miekkansa kärjen ja kumarsi jälleen kovin
-syvään ja julisti itsensä täysin hyvitetyksi.
-
-"_Eh hien_, Vicomte!" virkkoi prinssi, joka oli poika, vieläpä
-ranskalainen poika, "_il ne nous reste qu'une chose à faire_." [No niin,
-varakreivi, vain yksi seikka on meiltä vielä tekemättä.] Hän asetti
-miekkansa pöydälle ja molemmat kätensä rinnoilleen. "Vielä tulee meidän
-tehdä yksi asia", virkkoi hän; "arvaatteko, mikä se on?" Hän levitti
-käsivartensa -- "_Embrassons nous_!" [Sylkekäämme!]
-
-Tämä keskustelu oli tuskin päättynyt, kun Beatrix saapui huoneeseen.
-Mitä hän tuli sieltä hakemaan? Hän säpsähti ja kalpeni, kun näki
-veljensä ja serkkunsa, paljastetut miekat, murretut miekan terät ja
-paperit, mitkä yhä hehkuivat hiilipannussa.
-
-"Lumoava Beatrix", virkkoi prinssi kovin kauniisti punastuen,
-"nämä herrat ovat tulleet ratsain Lontoosta, missä sisareni makaa
-toivottomasti sairaana ja missä hänen seuraajaansa kysellään.
-Suokaa minulle anteeksi eilisiltainen kepposeni. Olin ollut niin
-kauan vankina, että otin itselleni tilaisuuden ratsastusretkeen, ja
-luonnollisesti toi ratsuni minut teidän luoksenne. Tapasin teidät
-kuningattarena pienessä hovissanne, missä suvaitsitte osoittaa
-minulle vieraanvaraisuutta. Lausukaa kunnioittavat tervehdykseni
-hovineideillenne. Kun te nukuitte, huokailin minä teidän kamarinne
-akkunan alla ja sitten päädyin omaan huoneeseeni etsimään lepoa. Siellä
-nämä herrat hyväntahtoisesti herättivät minut. -- Niin, milords, sillä
-onhan onnellinen päivä se, joka suo prinssin tutustua, vaikkapa se
-maksaisi miten paljon tahansa hänen itserakkaudelleen, sellaiseen
-jaloon sydämeen kuin on markiisi Esmondin. -- Mademoiselle, saammeko me
-poistua kaupunkiin teidän vaunuissanne? Minä näin ne vaunusuojassa, ja
-markiisiparka on varmaan nääntymäisillään väsymyksestä."
-
-"Suvaitseeko kuningas syödä aamiaista ennen poistumistaan?" muuta ei
-Beatrix voinut sanoa. Ruusut olivat kuihtuneet hänen poskiltaan; hänen
-silmänsä tuijottivat läpitunkevina; hän näytti suorastaan vanhalta. Hän
-tuli Esmondin luo ja sähähti muutamia sanoja. "Jollen sinua ennenkään
-rakastanut, serkku", virkkoi hän, "niin voit kuvitella, kuinka sinua
-nyt rakastan!" Jos sanat olisivat voineet antaa surmaniskuja, olisihan
-epäilemättä tappanut Esmondin; Beatrix katsoi tähän kuin hän olisi
-voinut sen tehdä.
-
-Mutta hänen purevat sanansa eivät haavoittaneet mr. Esmondia; tämän
-sydän oli liian kova. Kun hän katsahti Beatrixiin, ihmetteli hän,
-että hän milloinkaan oli voinut tätä rakastaa. Hänen kymmenvuotinen
-rakkautensa oli sammunut; se kaatui kuoliaana maahan Kensingtonin
-kapakassa, jonne Frank oli tuonut hänelle "Eikon Basiliken" sisällä
-olleen kirjelapun. Prinssi punastui ja kumarsi syvään, kun Beatrix loi
-häneen katseensa ja poistui huoneesta. En ole milloinkaan sen päivän
-jälkeen nähnyt Beatrixia.
-
-Kohta senjälkeen tuotiin hevoset ja valjastettiin vaunujen eteen.
-Mylord ajoi ulkoistuimella; ja Esmond puolestaan oli niin väsynyt,
-että hän oli tuskin päässyt vaunuihin kun hän nukahti, eikä herännyt
-ennenkuin iltamyöhällä, kun vaunut saapuivat Altoniin.
-
-Kun ajoimme "Kello" majataloon, saapuivat sinne piispan vaakunalla
-koristetut vaunut, ja vanha ystävämme Lockwood istui kuskin vieressä.
-Mylady Castlewood ja piispa olivat vaunuissa. Lady parkaisi hiljaa,
-kun hän näki meidät. Nuo molemmat vaunut saapuivat majataloon melkein
-yht'aikaa ja isäntä ja hänen väkensä tulivat ulos lyhdyt kädessä
-vieraita vastaanottamaan.
-
-Syöksähdimme vaunuistamme heti kun näimme armaan ladyn ja ennen
-kaikkea tohtorin kauhtanassaan. Mitä uutisia he toivat? Oliko vielä
-tilaisuutta? Oliko kuningatar elossa? Nämä kysymykset tehtiin
-kiihkeästi sillävälin kuin isäntä seisoi odottamassa jalojen
-vieraittensa edessä kumartaakseen heille, kun he nousivat rappusia.
-
-"Onko Beatrix pelastettu?" kuiskasi lady Castlewood kiihtyneenä
-Esmondille.
-
-"Kaikki on hyvin, Jumalan kiitos!" virkkoi Esmond, ja tuo hellä lady
-tarttui hänen käteensä ja suuteli sitä ja nimitti häntä pelastajakseen
-ja parhaaksi ystäväkseen. _Hän_ ei ajatellut kuningattaria ja kruunuja.
-
-Piispan uutiset olivat rauhoittavia; ainakaan ei kaikki vielä ollut
-menetetty; kuningatar hengitti vielä tai oli hengissä, kun he kuusi
-tuntia sitten poistuivat Lontoosta. ("Lady Castlewood vaati tulemaan",
-selitti tohtori.) Argyle oli haalinut rykmenttejä Portsmouthista ja
-lähettänyt muualta hakemaan lisää. Whigit olivat valppaina, surma
-heidät periköön, (en ole varma, ettei piispa kironnut puhuessaan),
-ja niin olivat meikäläisetkin. Ja kaikki voitaisiin pelastaa,
-jos vain prinssi ajoissa ehti Lontooseen. Tilasimme heti hevoset
-jatkaaksemme matkaamme Lontooseen. Emme ollenkaan nousseet masentuneen
-Boniface-poloisen rappuja, vaan menimme uudestaan vaunuihimme --
-prinssi ja hänen pääministerinsä toisiin, Esmond toisiin, ja hänellä
-oli vain armas emäntänsä toverinaan.
-
-Castlewood nelisti edeltäpäin ratsain kokoamaan prinssin ystäviä ja
-ilmoittamaan heille hänen saapumisestaan. Me matkustimme läpi yön,
-ja Esmond selosteli emännälleen viimeisen vuorokauden tapahtumia --
-Castlewoodin ja hänen ratsastusretkensä ja prinssin jalomielisen
-käytöksen ja heidän sovintonsa. Yö tuntui varsin lyhyeltä ja tähtien
-valaisemat hetket kuluivat rauhallisesti niin suloisessa seurassa.
-
-Niin edistyi matkamme, ja piispan vaunut kulkivat edeltä; kärsittyämme
-muutamia viivytyksiä hevosten hankinnassa me saavuimme Hammersmithiin
-noin neljän ajoissa sunnuntaiaamuna, elokuun ensimmäisenä päivänä,
-ja puoli tuntia sen jälkeen, kun oli jo selvä päivä, me ajoimme lady
-Warwickin talon ohitse ja niin viiletimme Kensingtonin katua alas.
-
-Vaikka oli aikaista, oli kaduilla hälinää ja ihmisiä kulki
-edestakaisin. Erittäinkin palatsiin johtavan portin ympärillä, missä
-henkivartiosto oli, oli suuri kansantungos. Meidän edellämme kulkevat
-vaunut pysähtyivät, ja piispan kuski meni tiedustelemaan mitä tuo
-tungos merkitsi.
-
-Hetken kuluttua saapui portista -- ratsuhenkivartiosto torvineen ja
-airutjoukko sotisovassa. Torvet toitottivat ja yliairut astui esiin ja
-julisti _Yrjön_ Jumalan armosta Ison Britannian, Ranskan ja Irlannin
-kuninkaaksi, uskon puoltajaksi. Ja kansa hurrasi: "Eläköön kuningas!"
-
-Sen väkijoukon keskuudessa, joka hurrasi ja heilutteli hattujaan,
-sattui katseeni eräisiin surullisiin kasvoihin; olin koko ikäni ne
-tuntenut ja nähnyt monenlaisten valepukujen kehystäminä. Se oli
-tosiaankin mr. Holt, joka oli pujahtanut Englantiin näkemään oikean
-asian voittoa; ja nyt hän näki vihamiestensä voittavan ja kuuli
-Englannin kansan äänekkäät suosionosoitukset. Tuo miespoloinen oli
-unohtanut hurrata tai paljastaa päänsä, kunnes hänen lähimmäisensä
-väkijoukossa huomauttivat hänen uskollisuuden puutteestaan ja
-kiroilivat, että hän oli valepukuinen jesuiitta; silloin hän
-surullisena paljasti päänsä ja alkoi hurrata. Hän oli varmaan
-miehistä onnettomin; hän ei milloinkaan pelannut häviämättä, eikä
-hän milloinkaan ottanut osaa salaliittoon, jota ei olisi kukistettu.
-Tämän jälkeen tapasin hänet Flanderissa; sieltä hän meni Roomaan
-veljeskuntansa päämajaan; ja hän ilmaantui tosiaankin keskuuteemme
-Amerikkaan, kovin vanhentuneena, mutta yhäti yhtä uutterana ja
-toivehikkaana. Luullakseni hän siellä otti sotakirveen ja pani
-jalkoihinsa mokkasiinit ja kulki lähetyssaarnaajana intiaanien
-keskuudessa huopapeite pukunaan ja sotamaalia kasvoillaan. Nyt hän
-lepää haudattuna naapuripiirikunnassamme Marylandissa, multakerros
-peitteenään ja risti yllään; niiden alla tuo levoton henki on saanut
-iankaikkisen rauhan.
-
-Kuningas Yrjön torventoitotuksen mukana häipyivät kaikki tuon heikon
-ja hupsun nuoren vallantavoittelijan turhat toiveet; ja vakuutan,
-että se musiikki päätti minunkin elämäni murhenäytelmän. Se onni,
-joka sen jälkeen on sitä seppelöinyt, on sanoin selittämätön; se on
-luonteeltaan pyhä ja salainen eikä siitä voi puhua, vaikka sydän onkin
-aina kiitollisuutta tulvillaan, muille, paitsi Jumalalle ja yhdelle
-ainokaiselle -- yhdelle rakastavalle olennolle, uskollisimmalle,
-lempeimmälle ja puhtaimmalle vaimolle, jonka koskaan on mies saanut
-elämänsä siunaukseksi. Kun ajattelen sitä ääretöntä onnea, mikä minua
-odotti, ja sitä syvää ja valtavaa rakkautta, joka niin monen vuoden
-ajan on minua siunannut, niin minut valtaa ihmetys ja kiitollisuus
-sellaisen lahjan edessä -- niin, olen kiitollinen, että olen saanut
-sydämen, mikä kykenee tuntemaan ja käsittämään sen lahjan äärettömän
-kauneuden ja arvon, jonka Jumala on minulle antanut. Totta on,
-että rakkaus kaikki voittaa; se on äärettömän paljon yläpuolella
-kunnianhimon, se on arvokkaampi kuin rikkaus, jalompi kuin arvonimi.
-Se, joka ei sitä tajua, ei tunne elämää; hän, joka ei ole siitä
-iloinnut, ei ole tuntenut ihmissydämen korkeinta onnen mahdollisuutta.
-Vaimoni nimeen sisältyy minulle toivojeni täyttymys ja korkein onni.
-Sellaisen rakkauden omaaminen on siunaus, johon verrattuna kaikki
-mainen ilo on arvotonta. Milloin vain ajattelen häntä, ylistän Jumalaa.
-
-Brysselissä, jonne olimme vetäytyneet suunnitelmamme tuhoutumisen
-jälkeen -- sillä whig-ystävämme neuvoivat meitä pysyttelemään syrjässä
--- minulle suotiin elämäni suuri onni, kun armaasta emännästäni
-tuli vaimoni. Me olimme niin tottuneet läheiseen ystävyyteen ja
-luottamukseen ja olimme eläneet niin kauan ja läheisinä yhdessä, että
-olisimme voineet elää samalla tavalla edelleenkin, ajattelematta
-kiinteämpää sidettä. Mutta asianhaarat johtivat siihen tapahtumaan,
-mikä niin tavattoman paljon lisäsi sekä minun että hänen onneaan (siitä
-kiitän nöyrästi Jumalaa), vaikka meille tapahtuikin onnettomuus,
-ja punastun ajatellessani, että sellaisia on ennenkin tapahtunut
-perheessämme. En käsitä mikä kunnianhimon hurma valtasi tuon kauniin ja
-itsepäisen naisen, jonka nimi on täyttänyt niin useita näistä lehdistä
-ja jolle minä olin osoittanut kymmenen vuoden ajan niin altista
-uskollisuutta ja rakkautta, mutta tuon päivän jälkeen Castlewoodissa,
-jolloin pelastimme hänet, hän piti itsepäisesti koko perhettään
-vihamiehinään ja luopui meistä ja meni Ranskaan; minua innoittaa
-kertoa, mikä hänen kohtalokseen tuli. Armaan emäntäni pojankaan talo
-ei ollut koti hänelle; Frank-poloinen oli heikko, kuten ehkä koko
-sukumme on ollut, ja hän oli naisten johdettavissa. Hänen omaisensa
-olivat julkeita ja pelkäsivät hänen äitinsä vaikutusta häneen, sillä
-he pelkäsivät, että Frank tekisi peruutuksen ja kieltäisi sen uskon,
-johon hän heidän houkuttelemanaan oli alistunut. Heidän uskontojensa
-erilaisuus erotti toisistaan pojan ja äidin. Rakkahin emäntäni
-tunsi olevansa erotettu lapsistaan ja yksin maailmassa -- yksin,
-lukuunottamatta yhtä aina uskollista palvelijaa, jonka uskollisuuteen,
-ylistetty olkoon Jumala, hän saattoi luottaa. Kun tapasin armaan
-emäntäni eräänä päivänä itkemästä erään alentavan toran jälkeen;
-Frankin vaimo ja tämän äiti olivat näet hänelle torailleet (sillä tuo
-poikaparka oli pantu naimaan koko se saksalainen perhe, johon hän oli
-yhdistynyt), niin kehoitin häntä uskomaan itsensä sen, joka Jumalan
-avulla ei koskaan luopuisi hänestä, huolenpitoon ja rakkauteen. Ja
-silloin tuo lempeä lady, joka oli syksyssään yhtä kaunis ja yhtä puhdas
-kuin immet keväimessään, myöntyi kunnioittavaan pyyntööni lemmestä
-punastuen, "silmät täynnä hellää antaumusta", ja lupasi jakaa kanssani
-kotini. Ilmaiskoot ne viimeiset sanat, mitkä kirjoitan, kiitollisuuteni
-hänelle, ja siunatkoot ne häntä, joka siunasi kotini.
-
-Mr. Addison sai hyvyydessään aikaan sen, että ei ollut mitään
-vainon vaaraa eikä mitään esteitä meidän Englantiin palaamisemme
-suhteen; ja poikani Frankin urhoollisuus Skotlannissa johti hänet
-sovintoon kuningas Yrjön hallituksen kanssa. Mutta me kaksi emme enää
-halunneet elää Englannissa; ja Frank luovutti meille muodollisesti ja
-mielihyvällä sen tiluksen, jolla nyt asumme, kaukana Euroopasta ja sen
-huolista, Potomacin kauniilla rantamilla; sinne olemme rakentaneet
-uuden Castlewoodin, ja ajattelemme kiitollisin mielin entistä kotiamme.
-Meidän Atlannin takaisessa maassamme on eräs vuodenaika, vuoden tyynin
-ja ihanin, jota me sanomme intiaanikesäksi. Huomautan usein, että
-elämäni syksy muistuttaa tuota iloista ja tyyntä vuodenaikaa, ja minä
-olen kiitollinen sen levosta ja suloisesta päivänpaisteesta. Jumala
-on siunannut meitä lapsella, jota kumpikin vanhemmista rakastaa,
-nähdessään toisensa kuvan hänessä. Meidän jalokivemme ovat muutetut
-auroiksi ja kirveiksi tiluksiamme varten, ja neekereiksi, joiden
-luulisi olevan onnellisimmat ja iloisimmat koko tässä maassa: Ja ainoa
-koru, joka vaimostani on arvokas ja josta hän ei ole koskaan luopunut,
-on se kultanappi minkä hän otti hihastani sinä päivänä, jona hän kävi
-minua katsomassa vankilassa ja jota hän aina sen jälkeen kantoi, kuten
-hän minulle kertoi, maailman hellimmällä sydämellä.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Henry Esmondin historia, by 
-William Makepeace Thackeray
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRY ESMONDIN HISTORIA ***
-
-***** This file should be named 60508-8.txt or 60508-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/6/0/5/0/60508/
-
-Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/60508-8.zip b/old/60508-8.zip
deleted file mode 100644
index 0199e69..0000000
--- a/old/60508-8.zip
+++ /dev/null