diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 04:50:42 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 04:50:42 -0800 |
| commit | 001ae04cadca8b7c5fa0490fdcfcae62d489337d (patch) | |
| tree | 866f0b5e8296c0e3f20ee6ba725e7e87ea8eaa10 | |
| parent | 37814213626a474e947eb898e126863a996c9899 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64995-0.txt | 2363 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64995-0.zip | bin | 34665 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2363 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..a65d2e3 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #64995 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64995) diff --git a/old/64995-0.txt b/old/64995-0.txt deleted file mode 100644 index 294bebc..0000000 --- a/old/64995-0.txt +++ /dev/null @@ -1,2363 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Hannele, by Gerhart Hauptmann, Translated by -Eino Kalima - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Hannele - 2-näytöksinen unirunoelma - - -Author: Gerhart Hauptmann - - - -Release Date: April 5, 2021 [eBook #64995] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HANNELE*** - - -E-text prepared by Tuula Temonen and Tapio Riikonen - - - -HANNELE - -2-näytöksinen unirunoelma - -Kirj. - -GERHART HAUPTMANN - -Suomentanut - -Eino Kalima - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström Osakeyhtiö, -1918. - - - - -HENKILÖT: - -HANNELE. -GOTTVALD, opettaja. -MARTHA-SISAR, laupeudensisar. -TULPE, | -HEDVIG, | köyhäinhuonelaisia. -PLESCHKE, | -HANKE, | -SEIDEL, metsätyömies. -BERGER, piiripäällikkö. -SCHMIDT, oikeudenpalvelija. -TOHTORI WACHLER. - -Hannelen kuumehoureissa ilmestyy: Muurari Mattern, Hannelen -isä. Naisolento, hänen äitivainajansa. Suuri, musta enkeli. Kolme -valkeaa enkeliä. Laupeudensisar. Gottvald ja hänen koululapsensa. -Köyhäinhoitolaiset Pleschke, Hanke y.m. Seidel. Neljä valkopukuista -nuorukaista. Vieras. Paljon suuria ja pieniä valkoisia enkeleitä. -Surevia naisia y.m. - - - - -ENSI OSA. - - -(Huone eräässä vuoristokylän köyhäinhuoneessa: Paljaat seinät, ovi -keskellä, pieni ikkuna vasemmalla. Ikkunan edessä hontelo pöytä ja -penkki. Oikealla olkipatjainen vuode. Peräseinällä uuni penkkeineen -ja toinen vuode, jossa niinikään on olkipatja ja sen päällä muutamia -ryysyjä. -- On myrskyinen joulukuun yö. Pöydän ääressä, talikynttilän -valossa, laulaen virsikirjasta istuu Tulpe, vanha ryysyinen -kerjäläisämmä.) - -TULPE (laulaa): - - Ah, aina armossasi - Luoksemme Jeesus jää, - Niin ettei meitä -- - -(Heteksi kutsuttu, noin 30-vuotias, irstas, otsatukkainen nainen -tulee sisään. Päässä hänellä on paksu huivi ja nyytti kainalossa; -muuten on hän kevyesti ja köyhästi puettu.) - -HETE (puhallellen sormiinsa, laskematta nyyttiä kainalostaan): Ai -jessus, jessus! on siellä ilma. (Päästää nyytin kainalostaan pöydälle, -puhaltelee yhä kouriinsa, astuen vuoroin toisella risaisella kengällään -toiselle). Ei moneen vuoteen ole ollut mokomaa myrskyä. - -TULPE. Mitäs sait? - -HETE (puree hampaitaan ja voivottelee tuskissaan, istuu uunipenkille ja -alkaa vetää kenkiä jalastaan): Herra jesta sentään minun varpaitani! -- -Polttaa kuin tulessa. - -TULPE (on avannut nyytin, josta näkyy leipä, sikuripaketti, -kahvitötterö, pari sukkia y.m.): Kai näistä jotakin riittää minunkin -osalleni. - -HETE (joka kenkiä riisuessaan ei ole huomannut Tulpea, syöksyy nyt -haukan tavoin tavaroiden kimppuun ja kaapaisee ne kokoon): Tulpe! -- -(Toinen jalka paljaana, toisessa vielä kenkä, rientää hän taustassa -olevan vuoteen luo). Sitäkö varten minä tässä virstamääriä juoksen, hä? -Ja palellutan jäseneni, että te saisitte kaiken suuhunne hotkaista, hä? - -TULPE. Tuki kitasi, senkin haaska! Minä en kajoa sinun riepuihisi -(nousee, lyö kirjan kiinni ja pyyhkii sen huolellisesti vaatteillaan), -jotka mankumalla olet kokoonkerjännyt. - -HETE (pistäen tavarat olkipatjan alle): Kumpikohan meistä elämässään on -enemmän mankunut, tekö vai minä? Ettehän te ole eläissänne muuta -tehnytkään! niin vanha kuin olettekin, senhän jokainen tietää. - -TULPE. Sinulla on kyllä ollut toiset tekemiset! Kiitoksetkos olet -niistä pastorilta saanut? Kun minä olin sinun ikäisesi tyttö, niin -totta minä itseni toisella tapaa käytin. - -HETE. Siksipä olettekin saanut kykkiä kuritushuoneessa. - -TULPE. Ja pääset sinne sinäkin, jos mielesi tekee. Annahan kun tapaan -poliisin. Vedän vielä kaikki päivänvaloon. Koeta sinä vain pysyä -siivolla, tyttö, sen minä sanon! - -HETE. Lähettäkää sitten poliisi yksintein minun luokseni, niin kerronpa -minäkin hänelle jotain. - -TULPE. Kerro sinä vaan, mitä mielesi tekee. - -HETE. Kukas palttoon varasti? Hä? Kapakan isännän pikku pojalta? - -TULPE (on sylkevinään Heten päälle). - -HETE. Tulpe! saakeli! No nyt ette saa mitään. - -TULPE. Enkä huolisikaan! Minä viis sinun lahjoistasi. - -HETE. Hyvä sanoa, kun ette saa. - -(Pleschken ja Hanken on myrsky, joka on juuri raivoisana puuskana -tärisyttänyt taloa, melkein heittänyt eteiseen. Pleschke, vanha -kupukaulainen puoleksi lapsistunut ukko, purskahtaa sen johdosta -äänekkääseen nauruun. Hanke, nuori vetelehtijä ja tyhjäntoimittaja, -kiroilee. Avoimen oven kautta näkyy kuinka molemmat ravistavat lunta -lakeistaan ja vaatteistaan eteisen kivipermannolle. Kummallakin on -nyytti kädessä.) - -PLESCHKE. Vietävän, vietävän, rakeet! Kuin ruoskalla, saakeli, -sivauttelee. Vielä se tämä vanha köyhäinhuonerähjä... joskus -maailmassa... joskus maailmassa romahtaa maahan. - -HETE (nähdessään molemmat tulijat, miettii mitä tekisi, ottaa tavarat -olkipatjan alta ja juoksee miesten ohitse eteiseen ja portaita ylös). - -PLESCHKE (puhuen Heten jälkeen): Mitä sinä juokset... pakoon -juokset... häh? Emmehän me sinulle mitään tee... mitään tee. --- Eikös niin, Hanke? Eikös niin? - -TULPE (uunin luona perunapadan hoidossa): Päästä vialla koko letukka. -Luulee meidän riistävän hänen tavaroitaan. - -PLESCHKE (astuen sisään): Voi, hyvät ihmiset sentään! No täällä... -täällä helpottaa. -- Hyvää iltaa... hyvää iltaa. -- Voi sun -perhana millainen ilma... millainen ilma --! Suulleni... -suulleni... heitti minut... ihan pitkin pituuttani heitti... -(On polvet koukussa laahustanut pöydän luo. Laskee sille nyyttinsä ja -kääntää tutisevan valkotukkaisen ja vesisilmäisen päänsä Tulpeen -päin. Samalla huohottaa hän yhä vielä voimain ponnistuksesta, yskii -ja tekee liikkeitä lämmitäkseen.) - -(Sillä välin on Hanke tullut huoneeseen. Kerjuusäkin hän on laskenut -oven pieleen ja alkanut heti vilusta väristen työntää kuivia risuja -uuniin.) - -TULPE. Missä asti kävitte? - -PLESCHKE. Minäkö? Minäkö? Missäkö asti kävin? Kaukana, kaukana kävin. -Ylikylässä asti... kylässä asti laukkasin. - -TULPE. Saitkos mitään? - -PLESCHKE. Sain, sain, jos jonkinlaista hyvää... jonkinlaista hyvää -sain. -- Kanttori -- antoi... antoi... viisi pfennigiä -- ja kapakan -isäntä -- kapakan isäntä -- antoi -- antoi -- ruukullisen, niin -- -ruukullisen -- ruukullisen rokkaa. - -TULPE. Pannaan heti lämpiämään. Annahan tänne, (vetää ruukun esiin -mytystä, panee sen pöydälle ja kaivelee edelleen). - -PLESCHKE. Sitten vielä makkaraa... makkaraa... sain vielä makkaraa. -- -Teurastaja -- Seipelt-teurastaja -- antoi... Seipelt antoi. - -TULPE. Paljonko sait rahaa? - -PLESCHKE. Kolme kolikkoa, niin -- kolme kolikkoa -- muistaakseni. - -TULPE. Anna vaan tänne. Minä panen ne sinulle talteen. - -HETE (tullen takaisin): Olette tekin viisas, annatte tuolle kaiken -rahanne. (Menee uunin luo.) - -TULPE. Pidä sinä vaan huolta omista asioistasi! - -HANKE. Onhan se sulhanen. - -HETE. Voi jestas sentään! - -HANKE. Täytyyhän sitä toki jotain tuoda morsiamelleenkin. Kun ne on -kerran niinpäin asiat. - -PLESCHKE. Pidä sinä pilkkanasi -- pidä vaan pilkkanasi -- ketä haluat... -ketä haluat. Mutta vanhan miehen... vanhan miehen -- voisit jättää -rauhaan. - -HETE (matkien vanhan Pleschken puhetapaa): Vanha Pleschke... Vanha -Pleschke... se ei kohta enää ensinkään... enää ensinkään osaa -puhua. Ei kohta -- ei kohta -- kohta, kohta, kohta saa... saa sanaa -suustaan. - -PLESCHKE (menee keppi kädessä häntä kohden). Mene nyt tiehesi -- Hete -- -mene nyt tiehesi. - -HETE. Teitäkö pakoon, hyh! - -PLESCHKE. Mene nyt tiehesi... hyvällä! - -TULPE. Anna sille että muistaa. - -PLESCHKE. Mene hyvällä siitä! - -HANKE. Jättäkää jo. Antakaa olla. - -TULPE. Kun ette itse anna olla rauhassa! - -HETE (käyttää Hanken selän takana hyväkseen sitä hetkeä, jolloin tämä -häntä puolustaakseen on Pleschken kanssa tekemisissä, ja sieppaa Hanken -kerjuusäkistä jotain salamannopeasti ja juoksee pois). - -TULPE (joka sen on huomannut, hytkyy naurusta). - -HANKE. Mitä siinä nauraa räkätät. - -TULPE. (yhä nauraen) Niin kai! niin kai! ei saisi enää nauraakaan. - -PLESCHKE. Voi sun vietävä! no katsohan vähän taaksesi. - -TULPE. Katsoisit vähän myös tavaroittesi perään. Etteivät ne hyvin -kutistumaan rupeaisi. - -HANKE (kääntyy, huomaa tulleensa petetyksi): Lutka! (Syöksyy Heten -jälestä). Annas kun saan sinut käsiini! (Kuuluu portaitten kolinaa, -takaa-ajoa ja tukahdutettua kirkunaa). - -PLESCHKE. Saakelin tyttö! Saakelin tyttö! (Nauraa kaikissa -äänilajeissa). - -TULPE (on myös pakahtua naurusta. Äkkiä kuuluu kuinka ulko-ovi -singahtaa auki. Kummankin nauru taukoaa). - -PLESCHKE. No? Mitäs se on? - -(Kovat tuulenpuuskat ahdistavat taloa. Rakeista lunta räiskähtelee -ikkunaa vasten. Hetken äänettömyys. Sitten ilmaantuu opettaja Gottvald --- mustapartainen 32-vuotias mies, kantaen sylissään noin 14-vuotista -Hannele Matternia. Tyttö, jonka pitkä punainen tukka riippuu -valtoimena opettajan olan yli, valittaa taukoamatta. Hän on painanut -kasvonsa opettajan kaulaa vasten, hänen kätensä riippuvat velttoina ja -hervottomina. Hän on ainoastaan ohuessa puvussa ja liinoihin -käärittynä. Gottvald laskee huolellisesti, huoneessa olijoista -välittämättä, taakkansa vuoteelle, joka on oikealla seinän vieressä. -Eräs mies -- Seidel-niminen -- on tullut samalla lyhty kädessä sisään. -Hänellä on, paitsi sahaa ja kirvestä, mytty märkiä vaatteita kädessään, -vanha metsästäjähattu nuorekkaasti huomattavan harmaantuneessa -päässään.) - -PLESCHKE (tyhmänä ja ällistyneenä tuijottaen): O, o, o, o, o, o! --- Mitäs tämä tietää? Mitäs tämä tietää? - -GOTTVALD (levittäen peiton ja oman viittansa tytön yli): Lämpimiä -kiviä, Seidel, pian! - -SEIDEL. Kuulkaas, ystävät, pari tiiliä! Ei vitkastella. Joutuin, -joutuin nyt! - -TULPE. Mikäs sille on tullut? - -SEIDEL. Jättäkää kyselyt! (Menee nopeasti Tulpen mukana). - -GOTTVALD (rauhoittavasti Hannelelle): Rauhoitu, rauhoitu! Älä pelkää, -ei sinulle tehdä mitään. - -HANNELE (hampaat kalisten suussa): Minä niin pelkään! Minä niin -pelkään! - -GOTTVALD. Ei sinun tarvitse mitään pelätä. Ei kukaan tee sinulle mitään -pahaa. - -HANNELE. Isä, isä... - -GOTTVALD. Eihän hän ole täällä. - -HANNELE. Jos hän tulee, minä niin pelkään. - -GOTTVALD. Ei hän tule. Usko nyt minua. - - (Joku tulee kovaa vauhtia portaita alas.) - -HETE (pitää raastinta korkealla ilmassa): Katsokaahan; katsokaahan -millaisia lahjoja Hanke saa. - -HANKE (on ajanut häntä takaa, saavuttaa hänet, aikoo riistää häneltä -raastimen, mutta Hete heittää sen nopealla liikkeellä keskelle -huonetta). - -HANNELE (hypähtää pelästyneenä vuoteestaan): Hän tulee! Tulee! -(Puoliksi nousten tuijottaa hän, pää eteenpäin ojennettuna, mitä -suurimman tuskan ilme kalpeissa, sairaissa, surun kalvamissa -kasvoissaan, meluun päin. Hete on irroittautunut Hankesta ja mennyt -eteiseen. Hanke astuu sisään, nostaakseen raastimen maasta). - -HANKE. Kyllä minä vielä sinua raastan. Riiviö! - -GOTTVALD (Hannelelle): Älä pelkää, älä pelkää, Hannele. -- (Hankelle). -Mitä te täältä tahdotte? - -HANKE (hämmästyen): Minä? Mitäkö tahdon? - -HETE (pistää päänsä sisään, huutaa): Pitkäsormi, pitkäsormi! - -HANKE. Ole sinä huoleti, kyllä minä sinulle maksan. - -GOTTVALD. Minä pyydän teitä olemaan hiljaa, täällä makaa sairas. - -HANKE (on nostanut raastimen maasta ja pistänyt poveensa. Peräytyy -hieman nolona): Mitäs on tapahtunut? - -SEIDEL (tulee takaisin. Hänellä on kaksi tiilikiveä): Tässä tuon ensi -hätään. - -GOTTVALD (tunnustelee kiviä): Joko ne nyt? - -SEIDEL. Kyllä ne jo hiukan lämmittävät. (Panee toisen kiven tytön -jalkopäihin.) - -GOTTVALD (osottaa minne toinen on pantava): Toinen tänne.. - -SEIDEL. Ei ole tainnut vielä yhtään lämmetä. - -GOTTVALD. Aivan tärisee vilusta. - -(Tulpe on Seidelin jälestä tullut sisään. Häntä ovat seuranneet Hete ja -Pleschke. Ovella näkyy toisia köyhäinhuonelaisia. Kaikki ovat -uteliaita, kuiskaavat, käyvät yhä äänekkäämmiksi ja lähenevät). - -TULPE (seisoen lähellä vuodetta, kädet lanteilla): Kun olisi viinaa, -kuumaa vettä ja viinaa. - -SEIDEL (ottaa pullon taskustaan, samoin Pleschke ja Hanke): Tässä on -vielä hiukan. - -TULPE (jo uunin luona): Antakaas tänne! - -SEDEL. Onkos kuumaa vettä? - -TULPE. Oi jestas, vaikka härän keittäisi. - -GOTTVALD. Ja vähän sokeria sekaan, jos vaan on. - -HETE. Mistäpähän me sokeria saisimme. - -TULPE. Sinullahan on. Älä siinä teeskentele. - -HETE. Minulla? Sokeria? Ei. (Nauraa väkinäisesti.) - -TULPE. Toithan sinä tullessasi. Näin äsken omin silmin. Älä siinä -suotta valehtele. - -SEIDEL. No pian nyt, anna tänne. - -HANKE. No joutuin, Hete, joutuin! - -SEIDEL. Näethän sinä, miten on tyttöparan laita. - -HETE (paatuneesti): Vähät minä! - -PLESCHKE. Tuo, tuo tänne sokerisi. - -HETE. Kauppiaalta sitä saa. (Pujahtaa pois.) - -SEIDEL. Oikeaan aikaan läksit, muuten olisit saanut aika tukkapöllyn. -Olisi heitale ansainnut hyvän läksyn. -- Tulkoonpas vastakertana -pyytelemään. - -PLESCHKE (oli hetkeksi poistunut, palaa taas): Sellainen se letukka -on... sellainen se letukka on. - -SEIDEL. Kyllä minä saisin hänestä oikut lähtemään. Jos minä olisin -päällikkönä, niin ottaisin hyvän pajuisen raipan ja saisittehan nähdä -enkö saisi häntä työhön. Sellainen tyttö... nuori ja vahva. Mitä hänen -tarvitsee vetelehtiä köyhäinhuoneessa. - -PLESCHKE. Tässä on... murunen... on murunen... pieni sokerin murunen -- -satuin tuolta vielä -- satuin vielä löytämään. - -HANKE (vetäen sieramiinsa grogin tuoksua): Mitähän jos minäkin tästä -kerran sairastuisin. - -SCHMIDT (piirin vartija tulee lyhty kädessä. Tuttavallisesti ja -vaativasti): Tehkää tietä, herra piiripäällikkö tulee. - -PIIRIPÄÄLLIKKÖ BERGER (entinen reserviväen kapteeni, kuten heti huomaa. -Pienet viikset. Vielä nuorekkaat, hyväntahtoiset kasvot, hyvin -harmahtunut tukka. Pitkä päällystakki, hieman keikarimainen. Keppi. -Leveälierinen hattu nuorekkaasti kallellaan päässä. Koko hänen -olennossaan on jotain hilpeän reipasta). - -KÖYHÄINHUONELAISET. Hyvää iltaa, herra piiripäällikkö! Hyvää iltaa, -herra kapteeni! - -BERGER. Iltaa! (Laskee hattunsa, keppinsä ja viittansa pois. -Merkitsevällä kasvojen ilmeellä): No ulos, ulos täältä! - -SCHMIDT (ajaa köyhäinhuonelaiset eteiseen). - -BERGER. Hyvää iltaa, herra Gottvald. (Ojentaa hänelle kätensä.) No, -kuinkas täällä on? - -GOTTVALD. Vedimme hänet juuri äsken vedestä. - -SEIDEL (astuu esiin): Suokaa anteeksi, herra piiripäällikkö. (Tekee -vanhaan sotilastapaan kunniaa tervehdykseksi.) Satuin viipymään -tuolla pajassa. Oli vähän asiaa, piti saada side kirveeseen. Ja kun -olin lähtemässä sieltä pajasta, niin siinä on vähän matkan päässä... -siinä Jeuchner'in pajan takana... sellainen lammen tapainen tai voisipa -sitä sanoa järveksikin. (Gottvaldille) Niin, kyllä se on melkein -niinkuin järvi. Ja -- kenties herra piiripäällikkö muistaa -- niin -siinä on yksi sellainen jäätymätön paikka. Ei milloinkaan jäädy oikein -umpeen. Kun minä vielä olin tuollainen pojan vekara... - -BERGER. No niin, entä sitten? Mitä siellä oli? - -SEIDEL (tehden taas kunniaa): No, kun minä tulen pajasta -- kuu -pilkahti juuri näkyviin -- kuulen minä niinkuin valitusta. Arvelin -ensin, että enkö liene vain kuvitellut. Mutta kohtapa minä jo näenkin -että joku kulkee jäällä. Ja yhä lähemmäksi vain menee sitä avointa -paikkaa kohti. Minä huusin -- mutta samassa se jo katosi. Minä tietysti -suoraa päätä pajaan, sieppaan laudan käteeni ja samaa kyytiä sanomatta -kenellenkään juoksen lammelle. Heitän laudan jäälle. Yks', kaks', kolme --- ja vedän tytön niskasta ylös. - -BERGER. Kas niin sitä pitää, Seidel. Tavallisesti teillä on vain -tappeluita, yhdeltä pää puhki, toiselta sääret poikki. Saa edes kerran -kuulla jotain muutakin. Toitteko hänet sitten suoraan tänne? - -SEIDEL. Herra opettaja Gottvald... - -GOTTVALD. Satuin kulkemaan ohitse. Tulin opettajakokouksesta. Otin -hänet ensin kotiini. Vaimoni haki hänelle jotain kuivaa ylle. - -BERGER. Kuinkahan se oikeastaan on tämän asian laita? - -SEIDEL (vitkastellen): Se on... tuota... muurari Matternin tytärpuoli. - -BERGER (hetkisen hyvin hämmästyneenä): Kenen? Tuon heittiön! - -SEIDEL. Tytön äiti kuoli kuusi viikkoa sitten kyllä jokainen tietää. -Tyttö-rukka tappeli vastaan, kun luuli minua isäkseen. - -BERGER (mutisee): Senkin roisto. - -SEIDEL. Nyt istuu hän taas kapakassa, on juonut eilisestä asti yhtä -painoa. Antavat niin paljon kuin vaan tahtoo. - -BERGER. Kyllä se mies vielä saa meiltä ansaitun löylyn. (Kumartuu -vuoteen yli puhutellakseen Hannelea.) No tyttö! Sanohan! Mitä sinä niin -valitat. Ei sinun ensinkään tarvitse niin arasti katsoa minuun. Minä en -tee sinulle mitään. Mikä sinun nimesi onkaan? -- -- -- Mitä sanot? Minä -en ymmärtänyt! -- -- -- (Ojentautuu.) Luullakseni on tyttö hieman -itsepäinen. - -GOTTVALD. Hän on vaan niin pelästynyt. -- Hannele! - -HANNELE (heikosti kuin huoaten): Mitä? - -GOTTVALD. Sinun pitää vastata herra piiripäällikölle. - -HANNELE (vavisten): Hyvä Jumala, minun on niin vilu. - -SEIDEL (tulee tuoden grogin): Juoppas vähän tätä! - -HANNELE (kuten äsken): Hyvä Jumala, minun on niin nälkä. - -GOTTVALD (Bergerille): Ja kun hänelle tarjoo, niin ei hän tahdo syödä. - -HANNELE. Hyvä Jumala, minuun koskee niin kovasti. - -GOTTVALD. Mihin sinuun niin koskee? - -HANNELE. Minä niin pelkään. - -BERGER. Kuka tekee sinulle pahaa? Kuka? No, puhu nyt vaan. -- Minä en -ymmärrä tavuakaan, rakas lapsi. Siitä ei ole minulle mitään apua. -- -Kuulehan, tyttöseni, onko isäpuolesi tehnyt sinulle pahaa? -- Onko hän -lyönyt sinua, sano? -- Sulkenut sinut lukon taa? Ajanut pois kotoa, Vai -mitä hän on tehnyt? -- -- -- Voi hyvä Jumala, no... - -SEIDEL. Se tyttö on vaitelias. Silloin on jo pitänyt paljon tapahtua, -kun hän puhuu. Se tyttö on suoraan sanoen äänetön kuin lammas. - -BERGER. Minä vaan tahtoisin saada tietää jotain varmaa. Kenties voin -minä nyt vihdoinkin panettaa sen roiston kiinni. - -GOTTVALD. Tyttö pelkää aivan mielettömästi sitä ihmistä. - -SEIDEL. Mitäpäs uutta siitä miehestä enää tarvitsee. Jokainen tietää -millainen se on. -- Voitte kysyä keneltä tahansa. -- Ihmettelen minä, -että tyttö on vielä voinut elää. Luulisi suoraan sanoen ihan -mahdottomaksi. - -BERGER. Mitä hän sitten on tytölle tehnyt? - -SEIDEL. No -- on suoraan sanoen tehnyt vaikka mitä. Kello yhdeksän -illalla ottaa ja ajaa tytön ulos sellaiseen Jumalan-ilmaan kuin on -tänäänkin ja tytön täytyy hankkia hänelle 5 kolikkoa, oli mikä oli. -Juopotteluun, mihinkäs muuhun. Ja mistäpä se tyttö-raukka ottaa ne 5 -kolikkoa. Seistä värjöttää puoleen yöhön asti ulkona kylmässä. Jos -menee kotiin ilman rahaa, saavat ihmiset juosta hätään, kun tyttö-parka -huutaa sen käsissä ihan pakahtuakseen. - -GOTTVALD. Äidin eläessä oli tytöllä edes hänessä puolustaja. - -BERGER. Minä toimitan sen miehen joka tapauksessa heti lukkojen taa. -Hän on jo kauan ollut juoppojen luettelossa. No, tyttöseni, katsohan -minuun. - -HANNELE (rukoilevasti): Antakaa minun olla. - -SEIDEL. Häneltä ei helposti saa sanaa suusta. - -GOTTVALD (lempeästi): Hannele! - -HANNELE. Mitä? - -GOTTVALD. Tunnetko minua? - -HANNELE. Tunnen. - -GOTTVALD. Kuka minä olen? - -HANNELE. Olette -- opettaja -- Gottvald. - -GOTTVALD. No hyvä. Katsos nyt. Minä olen aina tarkoittanut sinun -parastasi. Sinä voit nyt heti kertoa minulle kaikki -- sinä olit siellä -pajalammella. -- Miksi et pysynyt kotona? No? Miksi? - -HANNELE. Minä niin pelkään. - -BERGER. Me menemme syrjään, kerro vaan kaikki herra opettajalle. - -HANNELE (arasti ja salamielisesti): Minua kutsuttiin. - -GOTTVALD. Kuka kutsui? - -HANNELE. Rakas Herra Jeesus. - -GOTTVALD. Mistä -- rakas -- Herra Jeesus kutsui sinua? - -HANNELE. Vedestä. - -GOTTVALD. Mistä? - -HANNELE. Sieltä syvältä -- veden pohjasta. - -BERGER (ottaa, muuttaen aikeensa, päällystakin ylleen): Täällä -tarvitaan ennen kaikkea lääkäriä. Minä luulen, että hän istuu -vielä Miekan ravintolassa. - -GOTTVALD. Minä jo lähetin hoitajatarta hakemaan. Lapsi tarvitsee -ehdottomasti hoitoa. - -BERGER. Minä menen puhumaan lääkärille. (Schmidt'ille.) Toimittakaa -poliisi luokseni. Minä odotan Miekan ravintolassa. Hyvää yötä, herra -Gottvald. Me otamme miehen vielä tänä iltana korjuuseen. (Menee -Schmidt'in kanssa. Hannele nukkuu.) - -SEIDEL (äänettömyyden jälkeen): Ei hän sitä miestä kiinni pane. - -GOTTVALD. Miksikä ei? - -SEIDEL. Kylläpähän itse tietää syyn. Kukas on sen tytön maailmaan -saattanut? - -GOTTVALD. Oh, Seidel, se on vain juorua. - -SEIDEL. Noo, tiedättekö: se mies on aikoinaan elänyt iloisesti. - -GOTTVALD. Kaikkeahan ne ihmiset juoruavat. Ei voi puoliakaan uskoa. -- -Kunpa se tohtori vain pian tulisi. - -SEIDEL (hiljaa): Minä en luule että tyttö enää siitä nousee. (Tohtori -Wachler tulee, hän on noin 34-vuotias, vakava mies.) - -TOHTORI WACHLER. Hyvää iltaa. - -GOTTVALD. Hyvää iltaa. - -SEIDEL (auttaen häntä turkin riisumisessa): Hyvää iltaa, herra tohtori! - -TOHTORI WACHLER (lämmittelee uunin luona käsiään): Tarvitsisin vielä -kynttilän. (Toisessa huoneessa väännetään posetiivia.) Nuo ihmiset -tuolla ovat kai järjiltään. - -SEIDEL (jo takahuoneen avatun oven luona): Olkaahan siellä vähän -hiljemmin. (Melu taukoo. Seidel katoo toiseen huoneeseen.) - -TOHTORI WACHLER. Herra Gottvald? Eikö niin? - -GOTTVALD. Nimeni on Gottvald. - -TOHTORI WACHLER. Hän on aikonut hukuttaa itsensä, kuulin minä. - -GOTTVALD. Hän ei kai tiennyt enää muuta keinoa. (Lyhyt äänettömyys.) - -TOHTORI WACHLER (astuen vuoteen luo, tarkastaen): Hän puhuu kai -unissaan? - -HANNELE. Miljoonia tähtiä. - -TOHTORI WACHLER ja GOTTVALD (tarkastavat häntä. Kuu paistaa ikkunasta -valaisten ryhmän). - -HANNELE. Sinä vedät minun luuni irti. Ai, koskee sielun pohjaan asti. - -TOHTORI WACHLER (avaa varovasti hänen paidankauluksensa): Hänellä -näyttää koko ruumis olevan naarmuissa. - -SEIDEL. Samalla lailla runneltuna makasi tytön äitikin arkussaan. - -TOHTORI WACHLER. Surkeata! Surkeata! - -HANNELE (muuttuneella, itsepäisellä äänellä). Minä en tahdo. Minä en -tahdo. Minä en mene kotia. Minun täytyy mennä -- Holle-rouvan luo -kaivoon. Päästä minut -- isä. Hyi, kuinka sinä taas löyhkät! Olet taas -juonut viinaa! -- Kuule, miten metsä humisee! -- Tänä aamuna kulki -tuulispää vuorilla. Kun ei vaan sattuisi tulipaloa. -- -- -- Jollei -räätälillä ole kiveä taskussaan, eikä rautaa kädessään, lennättää -myrsky hänet yli kaikkien vuorien. Kuule! kuinka myrskyää! -- -- - - (Laupeudensisar Martha tulee.) - -GOTTVALD. Hyvää iltaa, sisar. - -MARTHA SISAR (nyökkää). - -GOTTVALD (astuu laupeudensisaren luo, joka valmistaa kaikki hoitoa -varten ja puhelee hänen kanssaan taustalla). - -HANNELE. Missä on minun äitini? Taivaassa? Aah! Aah! niin kaukana! -- -(Avaa silmänsä, katsoo vieraasti ympärilleen, pyyhkäisee kädellään -silmiään ja sanoo tuskin kuuluvalla äänellä:): Missä -- minä olen --? - -TOHTORI WACHLER (kumartuen hänen ylitseen): Hyvien ihmisten luona. - -HANNELE. Minua janottaa. - -TOHTORI WACHLER. Vettä! - -SEIDEL (joka on tuonut toisen kynttilän, menee vettä noutamaan). - -TOHTORI WACHLER. Koskeeko mihinkään? - -HANNELE (pudistaa päätään). - -TOHTORI WACHLER. Eikö? No katsos vaan, meidän laitammehan ei olekaan -niin huonosti. - -HANNELE. Oletteko te lääkäri? - -TOHTORI WACHLER. Olen kyllä. - -HANNELE. Silloin minä olen varmaan sairas? - -TOHTORI WACHLER. Hiukan, ei pahasti. - -HANNELE. Tahdotteko te tehdä minut terveeksi? - -TOHTORI WACHLER (nopeasti tutkien): Koskeeko tänne? Entä tänne? -Tuntuuko kipeältä tässä? Tässä? -- Entä tässä? -- Ei sinun pidä katsoa -minuun niin arasti, en minä tee sinulle pahaa. Miten on tässä kohden? -Koskeeko siihen? - -GOTTVALD (astuu taas vuoteen luo): Vastaa herra tohtorille, Hannele! - -HANNELE. (sydämellisellä, rukoilevalla, kyynelten värisyttämällä -äänellä): Voi, rakas herra Gottvald. - -GOTTVALD. Kuuntele nyt vaan, mitä tohtori sanoo ja vastaa kauniisti. -(Hannele pudistaa päätään.) Miksi ei? - -HANNELE. Siksi -- siksi -- että minä tahtoisin niin mielelläni äidin -luo. - -GOTTVALD (silittää liikutettuna hänen tukkaansa): Älä siitä nyt -huolehdi. - - (Lyhyt äänettömyys.) - - (Tohtori nousee, henkäisee syvään ja on hetken mietteissään. Martha - sisar on ottanut toisen kynttilän pöydältä ja valaisee sillä.) - -TOHTORI WACHLER (viittaa Martha sisarelle): Sisar, olkaa niin hyvä! - -(Astuu hänen kanssaan pöydän luo ja antaa hiljaisella äänellä hänelle -määräyksiä. Gottvald ottaa hattunsa ja seisoo odottaen, katsahtaen -milloin Hanneleeseen milloin tohtoriin ja laupeudensisareen.) - -TOHTORI WACHLER (lopettaen hiljaisen keskustelunsa sisaren -kanssa): Minä kai tulen vielä katsomaan. Lääkkeet minä lähetän -heti. (Gottvaldille.) Mies on luultavasti jo otettu kiinni Miekan -ravintolassa. - -MARTHA SISAR. Niin minulle äsken kerrottiin. - -TOHTORI WACHLER (ottaa turkin ylleen. Seidelille): Te tulette kai -apteekkiin! -- -- -- - - (Tohtori, Gottvald ja Seidel sanovat mennessään hiljaa - Martha sisarelle hyvästit.) - -GOTTVALD (huolestuneesti): Mitä te, herra tohtori, ajattelette hänen -tilastaan? - - (Kaikki kolme poistuvat. Laupeudensisar on nyt kahden Hannelen - kanssa. Kaataa maitoa ruukkuun. Sen aikana avaa Hannele silmänsä - ja tarkastaa häntä.) - -HANNELE. Tuletko Herra Jeesuksen luota? - -MARTHA SISAR. Mitä sanoit? - -HANNELE. Tuletko Herran Jeesuksen luota? - -MARTHA SISAR. Etkö sitten enää tunne minua, Hannele? Minä olen Martha -sisar, muistatko? Olithan sinä meidän luonamme, etkö muista enää? Me -rukoilimme yhdessä ja lauloimme kauniita lauluja. Eikö niin? - -HANNELE (nyökkää iloisesti): Ah, kauniita lauluja! - -MARTHA SISAR. Nyt hoidan minä sinua Jumalan avulla, kunnes paranet. - -HANNELE. Minä en tahdo parantua. - -MARTHA SISAR (maitokuppi kädessään): Tohtori sanoo, että sinun pitää -juoda maitoa, että tulisit terveeksi jälleen. - -HANNELE. Ah, sisar, minä kadun niin sydämestäni. - -MARTHA SISAR. Ja uskot Herraan Jeesukseen Kristukseen? -- - -HANNELE. Minä uskon niin lujasti Vapahtajaani. - -MARTHA SISAR. Silloin voit sinä odottaa rohkeasti ja levollisesti. -- -Minä vedän nyt tyynysi suoraksi ja sinä nukut. - -HANNELE. Minä en voi nukkua. - -MARTHA SISAR. Koeta vaan. - -HANNELE. Martha sisar! - -MARTHA SISAR. No? - -HANNELE. Martha sisar! Onko olemassa syntejä... Onko olemassa syntejä, -joita ei saa anteeksi? - -MARTHA SISAR. Nuku nyt, Hannele! Älä ajattele suotta sellaista. - -HANNELE. Voi, sanokaa se minulle, oi, sanokaa, kuuletteko. - -MARTHA SISAR. Sellaisia syntejä on kyllä. Synnit Pyhää Henkeä vastaan. - -HANNELE. Jos minä olen tehnyt sellaisen... - -MARTHA SISAR. Mitä sinä! Niitä tekevät vain hyvin huonot ihmiset. -Kuten Juudas, joka petti Herran Jeesuksen. - -HANNELE. Mutta voihan sentään... voihan sentään sattua. - -MARTHA SISAR. Sinun täytyy nyt nukkua. - -HANNELE. Minua niin pelottaa. - -MARTHA SISAR. Sinun ei yhtään tarvitse pelätä. - -HANNELE. Jos minä olisin tehnyt sellaisen synnin? - -MARTHA SISAR. Sinä et ole sellaista syntiä tehnyt. - -HANNELE (takertuu sisareen ja tuijottaa pimeään): Oi sisar, sisar! - -MARTHA SISAR. Ole nyt rauhassa. - -HANNELE. Sisar! - -MARTHA SISAR. Mitä sitten? - -HANNELE. Hän tulee heti. Etkö kuule? - -MARTHA SISAR. Minä en kuule mitään. - -HANNELE. Hänen äänensä. Ulkona. Kuunteles! - -MARTHA SISAR. Ketä sinä tarkoitat? - -HANNELE. Isä, isä -- tuolla hän seisoo. - -MARTHA SISAR. Missä sitten? - -HANNELE. Katso nyt! - -MARTHA SISAR. Missä? - -HANNELE. Vuoteen jalkopäässä. - -MARTHA SISAR. Tässä on viitta ja tuossa hattu. Otetaan pois nuo pahat -kapineet -- ja viedään tuonne Plescke-vaarin puolelle. Minä tuon kylmää -vettä, niin laitetaan sinulle kylmä kääre. Olethan sinä hetken yksin, -eikö niin! Mutta katso että makaat hiljaa, aivan rauhallisesti. - -HANNELE. Ah, olenpas minä tyhmä. Se oli vain viitta, niinhän, ja hattu? - -MARTHA SISAR. Mutta aivan, aivan hiljaa, minä tulen heti takaisin. -(Menee, mutta palaa, kun eteisessä on pilkkosen pimeätä.) Minä panen -kynttilän tänne eteiseen. (Uhaten vielä keveästi sormellaan.) Ja aivan -rauhallisesti! ( Menee.) - -(Huoneessa on melkein pimeä. Hannelen vuoteen jalkopäähän ilmestyy -heti muurari Matternin hahmo. Villit juopon kasvot, punainen, -takkuinen tukka, päässä kulunut sotilastakki ilman kokardia. Vasemmassa -kädessään on hänellä muurarityökaluja. Hän on kietonut hihnan oikean -kätensä ympäri ja pysyy koko ajan jännityksessä ikäänkuin valmiina -seuraavassa silmänräpäyksessä syöksymään Hannelen kimppuun. Näystä -leviää haalea valo, joka valaisee Hannelen vuoteen ympäristön.) - -HANNELE (peittää pelästyneenä käsillään silmänsä, voihkii, vääntelehtii -ja äännähtelee valittavasti). - -NÄKY (käheästi, mitä suurimman vimman tukahuttamalla äänellä): Minne -sinä jäit? Missä olet ollut, tyttö? Mitä olet tehnyt? Kyllä minä -opetan. Kyllä minä näytän sinulle, varrohan. Mitä sinä olet ihmisille -puhunut? Olenko minä lyönyt ja rääkännyt sinua? Hä? Onko se totta? Sinä -et ole minun lapseni. Laita itsesi nopeasti ylös! Vähät minä sinusta! -Voin heittää sinut kadulle jos tahdon. Nouse tekemään tulta. Joudutko -siitä? Armosta ja laupeudesta olen pitänyt sinua talossa. Vai vielä -siinä laiskottelemaan rupeat! No, tuleeko siitä mitään? Minä lyön sinua -siksi kunnes sinä -- - -HANNELE (on noussut vaivaloisesti ja silmät ummessa laahustanut uunin -luo, avannut suupellit ja vaipuu nyt pyörtyneenä maahan. Samassa tulee -Martha sisar, kädessä kynttilä ja vesiruukku, ja Mattern-näky katoaa. -Hän säpsähtää, huomaa Hannelen makaavan tuhassa, pelästyy, huudahtaa: -"Herra Jeesus!" laskee kynttilän ja vesiruukun syrjään, juoksee -Hannelen luo ja nostaa hänet lattialta. Hänen huutonsa saa muutkin -köyhäinhoitolaiset tulemaan paikalle). - -MARTHA SISAR. Minun piti vain mennä vettä noutamaan, niin sillaikaa hän -nousikin vuoteesta. Auttakaahan minua, Hedvig, olkaa hyvä! - -HANKE. No Hete, ole varovainen, muuten taitat siltä kaikki luut. - -PLESCHKE. Minä luulen että sen tytön -- sen tytön -- on joku -- on joku -loihtinut. - -TULPE. Voipi olla hyvinkin, että se tyttö on loihdittu. - -HANKE (äänekkäästi): Täällä se loppuu, sen minä sanon. - -MARTHA SISAR (on Heten avulla vienyt Hannelen taas vuoteelle): Voi olla -niin, rakas ystävä, mutta olkaa niin hyviä, näettehän te: sairasta ei -saa enää häiritä! - -HANKE. Mitäs häiriötä me sitten olemme tehneet? - -PLESCHKE (Hankelle): Sinä olet hulttio -- hulttio olet -- hulttio, -ettäs sen nyt tiedät -- ja -- ja -- ja -- sillä hyvä. Pitäähän sairaan --- sairaan -- senhän tietää lapsikin -- sairaan pitää saada olla -rauhassa. - -HETE (matkien häntä): Sairaan -- sairaan -- - -MARTHA SISAR. Minä pyydän teitä, olkaa nyt niin hyviä. - -TULPE. Sisar on oikeassa, laittautukaa tiehenne. - -HANKE. Osataan tässä mennä ilmankin, jos mieli tekee. - -HETE. Kanakoppiinkos meidät yöksi ajetaan? - -PLESCHKE. Kyllä sinulle tilaa löytyy -- on tilaa sinulle -- tiedät -kyllä missä. - - (Kaikki köyhäinhuonelaiset menevät.) - -HANNELE (avaa silmänsä pelokkaasti): Joko hän meni? Joko meni pois? - -MARTHA SISAR. Kaikki ovat poissa. Ethän sinä vain pelästynyt, Hannele? - -HANNELE (yhä vielä pelon vallassa): Joko isä meni? - -MARTHA SISAR. Eihän hän ole täällä ollutkaan. - -HANNELE. Oli, sisar, oli! - -MARTHA SISAR. Sinä olet nähnyt unta. - -HANNELE (syvään huoaten, rukoilee sydämellisesti): Voi -- rakas Herra -Jeesus!: -- Voi rakas Herra Jeesus! Suloisin, parhain Herra Jeesus: ota -minut luoksesi, ota minut luoksesi. (Muuttuneena.) - - Jos joutuisi hän - ja ottaisi mun - Luot' ihmisten kotiin - Isän kaivatun. - -Minä tiedän sen varmasti, sisar -- - -MARTHA SISAR. Minkä tiedät? - -HANNELE. Hän on luvannut minulle. Minä pääsen taivaaseen, hän on -luvannut sen minulle. - -MARTHA SISAR. Hm. - -HANNELE. Tiedätkö kuka? - -MARTHA SISAR. No? - -HANNELE (salamielisesti kuiskaten sisaren korvaan): Rakas herra -- -Gottvald. - -MARTHA SISAR. Mutta nuku nyt, Hannele. - -HANNELE. Tiedätkö sisar? Opettaja Gottvald on kaunis' mies. -Heinrich on hänen nimensä. Heinrich on niin kaunis nimi, eikö ole? -(Sydämellisesti). Rakas, armas Heinrich! Sisar tiedätkö? Me vietämme -yhdessä häät. Niin, niin, me molemmat: herra opettaja Gottvald ja minä. - - Ja kun he oli kihlatut - Niin yhdessä he kulki - Häävuoteesehen valkeaan - Yö heidät verhoons' sulki. - -Hänellä on niin kaunis parta. (Hurmaantuneena.) Hänen päässään kukkii -apilas. -- Kuuletko! -- Hän kutsuu minua. Etkö kuule? - -MARTHA SISAR. Nuku, Hannele, nuku, ei kukaan kutsu. - -HANNELE. Se oli Herra -- Jeesus. -- Kuule! Kuule! Hän kutsuu minua -taas: Hannele! -- aivan selvästi: Hannele! aivan, aivan selvästi. Tule, -seuraa minua. - -MARTHA SISAR. Kun Jumala kutsuu minua pois, tahdon olla valmis -lähtemään. - -HANNELE (taas kuun valaisemana, kurottaa päätään, ikäänkuin suloista -tuoksua hengittäen). - -MARTHA SISAR. En, Hannele. - -HANNELE. Syreenin tuoksua? (Yhä haltioituneemmin ja riemukkaammin.) -Kuulehan! Kuulehan! Mitä kummaa se on? (Kuuluu kaukaa suloinen ääni.) -Ovatko ne enkeleitä? Etkö kuule? - -MARTHA SISAR. Kyllä, minä kuulen, mutta tiedätkö, sinun täytyy nyt -laskeutua hiljaa kyljellesi ja nukkua rauhassa huomisaamuun asti. - -HANNELE. Osaatko sinäkin laulaa sen? - -MARTHA SISAR. Minkä, lapsukaiseni? - -HANNELE. "Uinu, pienoinen". - -MARTHA SISAR. Tahtoisitko sen mielelläsi kuulla? - -HANNELE (laskeutuu vuoteelle ja silittelee sisaren kättä): Äiti kulta, -laula se minulle. Äiti kulta, laula se minulle. - -MARTHA SISAR (sammuttaa kynttilän, kumartuu vuoteen yli ja puhuu -puoliksi laulaen, kaukaisen soiton jatkuessa): - - Uinu, pienoinen! - Pihall' on lammas valkoinen, - -(hän laulaa nyt ja huone pimenee täydellisesti). - - Pihalla pieni pikko-pii - Aitviertä yksin kuleksii - Uinu, pienoinen! - -(Hämärä valo täyttää nyt köyhäinhuoneen. Vuoteen reunalla, -etukumarassa, laihoihin paljaisiin käsivarsiinsa nojautuen, istuu -kalpea, haamumainen naisolento. Hän on avojaloin; valkea tukka -riippuu valtoimena ohimoiden yli peitteelle asti. Kasvot surun -uurtamat ja nääntyneet; syvällä kuoppiinsa painuneet silmät, vaikka -ovatkin lujasti ummessa, näyttävät katselevan nukkuvaa Hannelea. -Hänen äänensä on unissakulkijan yksitoikkoinen ääni. Ennenkuin hän saa -sanan lausutuksi, liikuttaa hän, ikäänkuin valmistautuen, huuliaan. -Hän näyttää ainoastaan ponnistamalla saavan ääntä rintansa pohjasta. -Ennen aikojaan vanhentunut; posket kuopilla, laiha ja hyvin köyhästi -puettu.) - -NAISOLENTO. Hannele! - -HANNELE (samoin silmät ummessa): Äiti kulta, rakas äiti kulta, sinäkö -se olet? - -NAISOLENTO. Niin, minä olen pessyt rakkaan Vapahtajani jalat -kyyneleilläni ja kuivannut ne hiuksillani. - -HANNELE. Tuotko minulle hyvän sanoman? - -NAISOLENTO. Tuon. - -HANNELE. Tuletko kaukaa? - -NAISOLENTO. Sadantuhannen peninkulman päästä läpi yön. - -HANNELE. Äiti, minkä näköinen sinä olet? - -NAISOLENTO. Niinkuin maailman lapset. - -HANNELE. Suussasi kasvaa kevätkieloja. Äänesi soi. - -NAISOLENTO. Sen sointu ei ole puhdas. - -HANNELE. Äiti, rakas äiti, kuinka sinä loistat kauneudessasi. - -NAISOLENTO. Taivaan enkelit ovat monta sataa kertaa kauniimpia. - -HANNELE. Miksi et sinäkin ole yhtä kaunis? - -NAISOLENTO. Minä olen kärsinyt tuskaa sinun tähtesi. - -HANNELE. Äiti, jää minun luokseni! - -NAISOLENTO (nousee): Minun täytyy lähteä. - -HANNELE. Onko siellä kaunista, missä sinä olet? - -NAISOLENTO. On laajat, laajat niityt, suojassa tuulilta, salassa -myrskyltä ja rajuilmalta, Jumalan huomassa. - -HANNELE. Saatko levätä kun olet väsynyt? - -NAISOLENTO. Saan. - -HANNELE. Onko sinulla ruokaa, kun sinun on nälkä? - -NAISOLENTO. Minä sammutan nälkäni hedelmillä. Janooni juon kultaista -viiniä. (Väistyy taemmas.) - -HANNELE. Menetkö pois, äiti? - -NAISOLENTO. Jumala kutsuu. - -HANNELE. Kutsuuko Jumala niin että sen kuulee? - -NAISOLENTO. Minä kuulen kuinka Jumala kutsuu minua. - -HANNELE. Koko sydämeni on palanut, äiti! - -NAISOLENTO. Jumala on vilvoittava sitä ruusuilla ja liljoilla. - -HANNELE. Vapahtaako Jumala minut? - -NAISOLENTO. Tunnetko kukan, joka on kädessäni? - -HANNELE. Taivaan avain. - -NAISOLENTO (panee sen Hannelen käteen): Säilytä se Jumalan antamana -panttina, jää hyvästi! - -HANNELE. Äiti kulta, jää luokseni! - -NAISOLENTO (väistyy taemmas): Vähän ajan päästä et näe minua, mutta -vähän ajan perästä näet minut. - -HANNELE. Minua pelottaa. - -NAISOLENTO (väistyy yhä taemmas): Niinkuin tuuli vuorilla pelmuttaa -valkoista lunta, niin on Jumala vainoava sinun kiusaajiasi. - -HANNELE. Älä mene pois. - -NAISOLENTO. Taivaan lapset ovat kuin yön sinervät salamat. -- Nuku! - -(Pimenee taas vähitellen. Kuuluu kuinka suloiset poikaäänet -laulavat toisen säkeen laulusta: "Uinu, pienoinen"). - - Uinu, pienoinen, - Kas, parvi vierasten! - -(Nyt täyttää kullanviheriäinen hohde yht'äkkiä huoneen. Näkyy kolme -valoisaa enkeliolentoa, -- kauniita siivekkäitä nuorukaisia -ruususeppeleet päässä, -- jotka laulavat laulun lopun molemmiltakin -sivuilta alasriippuvista nuottilehdistä. Ei näy laupeudensisarta, eikä -naisolentoa.) - - Nuo vieraat kaukomatkaisat - Ne enkelit on armahat, - Uinu, pienoinen! - -HANNELE (avaa silmänsä, tuijottaa hurmaantuneena enkeliolentoihin ja -sanoo hämmästyneenä): Enkeleitä? - -(Kasvavalla hämmästyksellä, purkautuvalla riemulla, mutta vielä -ikäänkuin epäillen): Enkeleitä!! - -(Suurimmalla riemulla): Enkeleitä!!! - -(Lyhyt äänettömyys. Enkelit puhuvat toinen toisensa jälkeen soiton -säestyksellä.) - -ENSIMÄINEN ENKELI: - - Ei noilla kummuilla päivä - Ole kultaansa sinulle suonut. - Ei laakson vihreä nurmi - Ole vehmaana laineillut eessäs. - -TOINEN ENKELI: - - Ei peltojen kultainen vilja - Sun nälkäsi kaipuuta kuullut. - Ei laitumen karjojen maito - Sun maljahas vaahtoisna juossut. - -KOLMAS ENKELI: - - Maan kukkaset, suviset lehdot, - Jotk' uhkuvat tuoksua, mahlaa, - Värihehkussa loistain ja siintäin, - Ei polkusi parrasta kainneet. - -(Lyhyt äänettömyys.) - -ENSIMÄINEN ENKELI: - - Me ensi terveiset tuomme - Yösynkkäin aavojen halki; - Ja siivillämme on onnen - Ens' aamuhenkeys lauha. - -TOINEN ENKELI: - - Ja vaatteemme liepeissä meillä - On ensi tuoksua kevään. - Ja huultemme hehkussa kuultaa - Koi kaukaa puuntavan päivän. - -KOLMAS ENKELI: - - On jalkaimme valona täällä - Kotiseutumme vihreä hohde. - Ja pohjalla silmäimme säihkyy - Iankaikkisen kaupungin harjat. - - - - -TOINEN OSA. - - -(Kaikki on samoin kuin ennen enkelien ilmestymistä: laupeudensisar -istuu vuoteen ääressä, jolla Hannele lepää. Hän sytyttää jälleen -kynttilän ja Hannele herää. Sisäinen näky ei ole vielä jättänyt -häntä. Hänen kasvoillaan kuvastuu vielä taivaallinen onni. Heti kun -hän tuntee naisen laupeudensisareksi, alkaa hän puhua riemukkaalla -kiireellä). - -HANNELE. Sisar! Enkeleitä! Martha sisar, enkeleitä. -- Tiedättekö keitä -täällä oli? - -MARTHA SISAR. Hm. Joko sinä taas olet valveilla. - -HANNELE. No arvatkaahan! Arvatkaa! (Riemusta huudahdellen.) 'Enkeleitä! -Enkeleitä! Oikeita enkeleitä! Taivaan enkeleitä, Martha sisar! -Tiedäthän... joilla on pitkät siivet. - -MARTHA SISAR. No, jos sinä olet nähnyt niin kauniita unia. -- - -HANNELE. Oh, oh!... sanoo minun nähneen unia. Mutta mitäs tämä sitten -on? Katsohan toki. (Tekee sellaisen liikkeen kuin näyttäisi kädessään -olevaa kukkaa.) - -MARTHA SISAR. Mitä sinulla sitten on siinä? - -HANNELE. No katsohan toki. - -MARTHA SISAR. Hm. - -HANNELE. Tässä, katsohan! - -MARTHA SISAR. Aha! - -HANNELE. Haistahan. - -MARTHA SISAR (on haistavinaan kukkaa): Hm. Hyvälle tuoksuu. - -HANNELE. Ei, ei niin läheltä toki. Sinä katkaiset sen. - -MARTHA SISAR. Se olisi kovin ikävä. Mikä se sitten oikeastaan on? - -HANNELE. No, taivaan avain, etkö tunne sitä? - -MARTHA SISAR. Vai niin! - -HANNELE. Oletpa sinä --! No tuohan kynttilä. Pian, pian! - -MARTHA SISAR (valaisten kynttilällä): Kas vaan, nyt minä näen. - -HANNELE. Mitäs sanot nyt? - -MARTHA SISAR. Mutta, tiedätkö, sinä puhut aivan liian paljon. Meidän -täytyy nyt pysytellä aivan hiljaa, muuten herra tohtori suuttuu meihin. -Hän on lähettänyt lääkkeitäkin. Me otamme niitä kohta, niinhän? - -HANNELE. Ah, sisar! Teillä on sellainen huoli minusta. Ettehän te -ensinkään tiedä, mitä on tapahtunut. No? No? Sanokaapas sitten, jos -tiedätte. Kuka antoi minulle tämän? No? Tämän kultaisen avaimen? Kuka? -No? Mistä tämä kultainen avain on? No? - -MARTHA SISAR. Sen sinä kerrot minulle huomen-aamulla. Silloin olet sinä -perinpohjin levännyt, olet terve ja raitis. - -HANNELE. Olenhan minä terve. (Nousee istumaan, laskien jalkansa -maahan). Näethän, sisar, minä olen aivan terve. - -MARTHA SISAR. Mutta Hannele rakas! Niin ei saa! Sinä et saa sillä -lailla. - -HANNELE (nousee, torjuu sisaren luotaan, astuu muutaman askeleen): -Päästä minut. Päästä minut. Täytyyhän minun -- mennä. (Pelästyy ja -tuijottaa yhteen kohtaan.) Ah, taivaan herra! - -(Musta enkeli, mustassa puvussa ja mustat siivet hartioilla näkyy -huoneessa. Hän on pitkä, voimakas ja kaunis, kädessä pitkä kiemuroiva -miekka, jonka kädensija on verhottu mustaan harsoon. Äänettömänä ja -vakavana istuu hän uunin luona katsellen taukoamatta ja tyynesti -Hanneleeseen. Valkoinen, oudon satumainen valo täyttää huoneen.) - -HANNELE. Kuka olet? (Ei vastausta.) Oletko enkeli? (Ei vastausta.) -Tuletko sinä minun luokseni? (Ei vastausta.) Minä olen Hannele Mattern, -tuletko minun luokseni? - - (Ei mitään vastausta. Martha sisar on sillävälin seissyt - kädet ristissä, hartaana ja nöyränä. Nyt menee hän hiljaa - pois huoneesta.) - -HANNELE. Onko Jumala ottanut sinulta puhelahjan pois? (Ei vastausta.) -Tuletko Jumalan luota? (Ei vastausta.) Oletko minulle ystävällinen? -Tuletko vihamiehenä? (Ei vastausta.) Onko sinulla miekka vaatteesi -poimuissa? (Ei vastausta.) Hyy! minua palelee. Viiltävä kylmä huokuu -sinun siivistäsi. Vilu henkii sinusta. (Ei vastausta.) Ken olet? (Ei -vastausta.) - -(Äkillinen kauhu valtaa Hanneleen. Hän kääntyy kirkaisten ikäänkuin -joku olisi hänen takanaan.) Äiti! Äiti! - -(Sisään tulee naisolento laupeudensisaren puvussa, mutta kauniimpana -ja nuorekkaampana kuin hän, pitkät valkeat siivet olalla. Hannele -turvautuu olentoon, tarttuen hänen käteensä.) Äiti! Äiti! Täällä on -joku. - -LAUPEUDENSISAR. Missä? - -HANNELE. Tuolla, tuolla. - -LAUPEUDENSISAR. Miksi sinä niin vapiset? - -HANNELE. Minä pelkään. - -LAUPEUDENSISAR. Älä pelkää, minä olen sinun luonasi. - -HANNELE. Hampaani kalisevat kauhusta. En voi sille mitään. Minä pelkään -häntä. - -LAUPEUDENSISAR. Älä pelkää, hän on sinun ystäväsi. - -HANNELE. Kuka hän on, äiti? - -LAUPEUDENSISAR. Etkö tunne häntä? - -HANNELE. Kuka hän on? - -LAUPEUDENSISAR. Kuolema. - -HANNELE. Kuolema. - - (Hannele katsoo hetkisen vaiti ja kunnioittavasti - mustaan enkeliin.) - -Sen siis täytyy tapahtua? - -LAUPEUDENSISAR. Sen kautta käy tie. - -HANNELE. Täytyykö jokaisen mennä sitä tietä? - -LAUPEUDENSISAR. Jokaisen. - -HANNELE. Kosketko minuun kovasti, kuolema? Hän on vaiti. Hän ei sano -mitään, vaikka minä mitä kysyisin, äiti! - -LAUPEUDENSISAR. Herran sanat kuuluvat selvinä sydämessäsi. - -HANNELE. Minä olen usein kaivannut sinua kaikesta sydämestäni. Vaan nyt -minä pelkään. - -LAUPEUDENSISAR. Valmistaudu. - -HANNELE. Kuolemaan? - -LAUPEUDENSISAR. Niin. - -HANNELE (äänettömyyden jälkeen, arasti): Täytyykö minun maata arkussa -raadeltuna ja ryysyisenä? - -LAUPEUDENSISAR. Jumala on sinut vaatettava. (Ottaa esiin pienen, -hopeisen kulkusen ja soittaa. Heti tulee, astuen äänettömästi kuten -kaikki seuraavat olennot, pieni kyttyräselkäinen kyläräätäli, -morsiuspuku, huntu ja seppele käsivarrellaan ja kädessä lasiset kengät. -Hänellä on huojuva, koomillinen käynti, hän kumartaa ääneti enkelille, -laupeudensisarelle ja sitten, kaikista syvimpään, Hanneleelle). - -KYLÄRÄÄTÄLI (yhä kumarrellen): Neitsyt Johanna Katharina Mattern. -(Yskäisee äänensä selvemmäksi.) Herra isänne, hänen ylhäisyytensä -herra kreivi on suvainnut tilata minulta morsiuspuvun. - -LAUPEUDENSISAR (ottaa räätäliltä puvun ja pukee Hannelen ylle): Tule, -minä puen sen yllesi, Hannele! - -HANNELE. (riemukkaasti liikutettuna): Ah, kuinka se kahisee. - -LAUPEUDENSISAR. Valkeaa silkkiä, Hannele. - -HANNELE (katselee ihastuneena pukuaan): Kyllä ihmiset nyt ihmettelevät -miten hienona minä makaan arkussani. - -KYLÄRÄÄTÄLI. Neitsyt Johanna Katharina Mattern. (Rykäisee.) Koko kylä -puhuu vain siitä. (Rykäisee.) Mikä suuri onni sattui teille -kuollessanne, neitsyt Hanna. (Rykäisee.) Teidän herra isänne. -(Rykäisee.) Armollinen herra kreivi -- (rykäisee) -- on ollut -piiripäällikön luona. - -LAUPEUDENSISAR (panee seppelen Hanneleen päähän): Taivuta pääsi, -taivaan morsian! - -HANNELE (väristen lapsellisesta ilosta): Tiedätkö, Martha sisar, minä -iloitsen kuolemasta. -- (Äkkiä epäillen sisarta.) Olethan sinä se? - -LAUPEUENSISAR. Olen. - -HANNELE. Olethan sinä Martha sisar? Ai, ei: minun äitinihän sinä olet? - -LAUPEUDENSISAR. Olen. - -HANNELE. Oletko kumpainenkin? - -LAUPEUDENSISAR. Taivaan lapset ovat Jumalassa yhtä. - -KYLÄRÄÄTÄLI. Jos nyt sitten sallitte minun, prinsessa Hannele. -(Polvistuen hänen eteensä kengät kädessä.) Nämä ovat pienimmät kengät -koko valtakunnassa. Niillä on kaikilla liian suuret jalat: Hedvigillä, -Agneksella, Liesellä, Marthalla, Minnalla, Annalla, Käthellä, -Grethellä. (On vetänyt kengät hänen jalkaansa). Sopivat, sopivat! -Morsian on löydetty. Neitsyt Hanneleella on pienimmät jalat. -- Jos -taas toiste jotain tarvitsette! Palvelijanne, palvelijanne! (Poistuu -kumarrellen.) - -HANNELE. Tuskin jaksan odottaa, äiti! - -LAUPEUDENSISAR. Nyt ei sinun enää tarvitse ottaa lääkkeitä. - -HANNELE. Ei. - -LAUPEUDENSISAR. Sinä olet aivan terve, Hannele! - -HANNELE. Niin. - -LAUPEUDENSISAR. Tule nyt kuolinvuoteellesi. (Tarttuu Hanneleen käteen, -vie hänet hellästi vuoteen luo, ja Hannele laskeutuu siihen). - -HANNELE. Nyt minä saan vihdoinkin tietää, mitä kuolema on. -- -- - -LAUPEUDENSISAR. Niin saat, Hannele! - -HANNELE. (maaten selällään, kädet ikäänkuin kukkaa pidellen): Minulla -on pantti. - -LAUPEUDENSISAR. Paina se lujasti rintaasi vasten. - -HANNELE (uudelleen alkavalla tuskalla, arasti katsahtaen enkeliin): -Täytyykö sen sitten tapahtua? - -LAUPEUDENSISAR. Täytyy. - - (Etäältä kuuluu surumarssin säveleet.) - -HANNELE (kuunnellen). Jo soittavat hautausmarssia. Seyfried-mestari ja -soittoniekat. (Enkeli nousee.) Nyt hän nousee. - - (Myrsky on ulkona kiihtynyt. Enkeli on noussut ja - astuu vakavana ja hitaasti Hannelea kohti.) - -Nyt hän tulee minua kohti. Voi sisar, äiti! En näe sinua enää. Missä -sinä oletkaan? (Enkelille rukoilevasti.) Tee se nopeasti, musta, mykkä -henki! -- (Ikäänkuin suuren taakan alla valittaen.) Minua ahdistaa, -painaa kuin kivi. (Enkeli kohottaa hitaasti leveän miekkansa.) Hän -aikoo -- hän aikoo -- kokonaan tuhota minut, (Suurimmassa tuskassa.) -Sisar, auta minua! - -LAUPEUDENSISAR (astuu ylevästi enkelin ja Hanneleen väliin ja laskee -suojelevasti molemmat kätensä Hanneleen sydämelle. Mahtavasti, -voimakkaasti ja siunaavasti.) Hän ei saa sitä tehdä. -- Minä lasken -pyhitetyt käteni sinun sydämellesi. - -(Musta enkeli katoaa. Hiljaisuus. Laupeudensisar laskee kätensä -ristiin ja katsoo lempeästi hymyillen Hanneleeseen, sitten vaipuu hän -mietteisiinsä, liikuttaa huuliaan hiljaa rukoillen. Surumarssin -säveleet eivät sillä välin ole lakanneet. Kuuluu varovasti sipsuttavien -jalkojen töminää. Heti senjälkeen näkyy opettaja Gottvald keski-ovessa. -Surumarssi taukoo. Gottvald on mustassa puvussa kuin hautajaismatkalla, -kädessä kimppu kauniita kellokukkia. Hän on kunnioittavasti -ottanut silkkihatun päästään ja kääntyy heti sisään tultuaan, -taaksepäin, merkitsevällä eleellä kehoittaen noudattamaan hiljaisuutta. -Hänen takanaan näkyy joukko koululapsia, poikia ja tyttöjä parhaissa -vaatteissaan. Opettajan viittauksesta lakkaavat he kuiskailemasta ja -pysyvät aivan hiljaa, uskaltamatta tulla edes kynnyksen yli. Gottvald -lähestyy nyt juhlallisena yhä vielä rukoilevaa laupeudensisarta.) - -GOTTVALD (hiljaisella äänellä): Hyvää päivää, Martha sisar! - -LAUPEUDENSISAR. Herra Gottvald! Jumalan rauha teille! - -GOTTVALD (katsoo Hanneleeseen, pudistaen säälivästi päätään): Tyttö, -raukka. - -LAUPEUDENSISAR. Miksi olette niin surullinen, herra Gottvald? - -GOTTVALD. Onhan hän nyt kuollut. - -LAUPEUDENSISAR. Älkäämme surko sitä, hänellä on nyt rauha ja rauhan -suon minä hänelle. - -GOTTVALD (huoaten): Niin, hänen on nyt hyvä olla. Hän on nyt päässyt -suruista ja huolista. - -LAUPEUDENSISAR (katsomaan vaipuneena): Kauniina lepää hän siinä. - -GOTTVALD. Niin, kauniina -- nyt kun olet kuollut, kukoistat sinä vasta -täydessä suloudessasi. - -LAUPEUDENSISAR. Koska hän oli hurskas, on Jumala hänet kaunistanut. - -GOTTVALD. Niin, hän oli hurskas ja hyvä. (Huokaa raskaasti, avaa -virsikirjansa ja katsoo murheellisena siihen.) - -LAUPEUDENSISAR (katsoo myöskin virsikirjaan): Ei pidä valittaa. Täytyy -hiljaa kestää kaikki. - -GOTTVALD. Ah, minun on niin vaikea. - -LAUPEUDENSISAR. Siksikö, että hän on pelastettu? - -GOTTVALD. Siksi että kaksi kukkaa on kuihtunut minulta. - -LAUPEUDENSISAR. Missä? - -GOTTVALD. Kaksi orvokkia, jotka ovat minulla täällä kirjan välissä. Ne -ovat minun rakkaan Hanneleeni kuolleet silmät. - -LAUPEUDENSISAR. Jumalan taivaassa virkoavat ne vielä kauniimpaan -kukoistukseen. - -GOTTVALD. Voi Jumalani, kuinka kauvan täytyy meidän vielä vaeltaa tämän -maailman pimeässä laaksossa. (Äkkiä muuttuen, toimivana ja puuhaavana, -ottaen nuotteja esiin.) Mitä arvelette? Voisimme kai laulaa täällä -ensin: Jeesus turvani on mun. - -LAUPEUDENSISAR. Niin, se on kaunis virsi ja Hannele Mattern oli -uskovainen lapsi. - -GOTTVALD. Ja hautausmaalla laulamme me sitten: "Pois ma halaan". -(Kääntyy, menee koululasten luo ja puhuu.) Numero 62: Pois ma halaan. -(Laulaa hiljaa lyöden tahtia.) Pois ma halaan, pois ma halaan, -Jeesukseni luokse palaan. (Lapset ovat hiljaa laulaneet hänen -kerallaan.) Lapset, onko teillä nyt tarpeeksi päällänne? Hautuumaalla -tulee hyvin kylmä. Tulkaa vaan sisään. Katsokaa nyt vielä kerran -Hannele raukkaa. (Koululapset tulvivat sisään ja asettuvat -juhlallisesti vuoteen ympärille.) Katsokaa, miten kuolema on tuon -herttaisen pikku tytön kaunistanut. Ryysyissä kävi hän ennen -- nyt on -hänellä silkkivaatteet. Avojaloin hän juoksenteli, mutta nyt on hänellä -kristallikengät jalassaan. Pian saa hän asua kultaisessa linnassa ja -syödä joka päivä paistettua lihaa. -- Täällä oli hänellä vain kylmiä -perunoita ruokanaan -- ja jos olisi edes niitä saanut tarpeekseen. -Täällä häntä aina kutsuttiin ryysyprinsessaksi, nyt tulee hänestä -pian oikea prinsessa. Jos siis jollakulla teistä on häneltä jotain -anteeksi pyydettävää, niin tehköön sen nyt, muuten kertoo hän kaikki -rakkaalle Jumalalle ja silloin käy teidän huonosti. - -PIENI POIKA (astuu hiukan esiin): Rakas prinsessa Hannele, älä ole -vihainen minulle, äläkä sano rakkaalle Jumalalle, että minä olen aina -kutsunut sinua ryysyprinsessaksi. - -KAIKKI LAPSET. Me olemme siitä kaikki hyvin pahoillamme. - -GOTTVALD. Kas niin, nyt Hannele-raukka kyllä antaa teille anteeksi. -Menkää nyt ja odottakaa minua ulkona. - -LAUPEUDENSISAR. Tulkaa, minä vien teidät toiseen takahuoneeseen. -Siellä kerron teille, mitä teidän pitää tehdä, jotta teistäkin tulisi -yhtä kauniita enkeleitä kuin Hannele kohta on. (Menee edeltä, lapset -seuraavat häntä, ovi suljetaan.) - -GOTTVALD (yksin Hanneleen vuoteen ääressä. Laskee liikutettuna kukkansa -hänen jalkoihinsa): Rakas Hannele, minä toin sinulle vielä kimpun -kauniita kellokukkia. (Polvistuu vuoteen luo, jatkaa vapisevalla -äänellä.) Älä unohda minua kokonaan kirkkaudessasi. (Nyyhkii, painaen -otsansa hänen pukunsa laskoksiin.) Sydämeni on murtua, kun minun täytyy -erota sinusta. (Kuuluu ääniä, Gottvald nousee, peittää Hanneleen -vaatteella. Kaksi vanhempaa naista kuin hautajaisiin puettuina pujahtaa -sisään, nenäliina ja keltaniskainen virsikirja kädessä.) - -ENSIMÄINEN NAINEN (katsoen ympärilleen): Emmekö lienekin ensimäiset? - -TOINEN NAINEN. Ei, herra opettaja on jo täällä. Hyvää päivää, herra -opettaja! - -GOTTVALD. Hyvää päivää. - -ENSIMÄINEN NAINEN. Se on kai kovasti koskenut teihin, herra opettaja! -Oli tosiaan niin hyvä lapsi. Aina ahkera, aina ahkera. - -TOINEN NAINEN. Onkohan se totta, mitä kerrotaan -- ei kai se totta ole? -Että hän olisi muka tappanut itsensä? - -KOLMAS NAINEN (on tullut lisäksi): Sehän olisi synti henkeä vastaan. - -TOINEN NAINEN. Synti Pyhää Henkeä vastaan. - -KOLMAS NAINEN. Sellaista syntiä -- sanoo pastori -- ei saa koskaan -anteeksi. - -GOTTVALD. Ettekö sitten tiedä, mitä Vapahtaja on sanonut? Sallikaat -lasten tulla minun tyköni. - -NELJÄS NAINEN (on tullut): Hyvät ihmiset, hyvät ihmiset, onpas se ilma. -Ihan siellä jalkansa palelluttaa. Kun ei vaan pastori venyttäisi -toimitusta liian pitkäksi. Lunta on hautuumaalla metrin korkeudelta. - -VIIDES NAINEN (tulee): Kuulkaas, hyvät ihmiset, pastori ei tahdo -siunata häntä, vaan kieltää häneltä vihityn maan. - -PLESCHKE. Oletteko kuullut -- oletteko kuullut -- eräs kaunis herra oli -pastorin luona -- kaunis herra oli pastorin luona -- ja sanoi: niin, -niin -- Matternin Hannele on py-hi-mys. - -HANKE (nopeasti tullen): Tuovat lasista arkkua. - -ERI ÄÄNIÄ. Lasista arkkua! Lasista arkkua! - -HANKE. Oi jesta! Se on sitten mahtanut maksaa rahaa. - -ERI ÄÄNIÄ. Lasi-arkku! Lasi-arkku! - -SEIDEL. Me saamme täällä nähdä vielä paljon. Enkeli on kulkenut kylän -läpi. Pitkä kuin poppelipuu, uskotteko. Tuolla lammen luona istuu vielä -pari. Mutta ne ovat pieniä kuin pienet lapset. Ei, se tyttö ei ollut -pelkkä kerjäläistyttö. - -ERI ÄÄNIÄ. Tyttö ei ollut pelkkä kerjäläistyttö! Lasi-arkkua tuodaan. -Enkeli on kulkenut kylän läpi. - -(Neljä valkopukuista nuorukaista tuo lasisen arkun, jonka he laskevat -Hannelen vuoteen luo. Hautausväki kuiskuttelee hämmästyneenä ja -uteliaana.) - -GOTTVALD (nostaa hiukan Hanneletta peittävää vaatetta): Katsokaahan -vainajaa. - -ENSIMÄINEN NAINEN (uteliaana katsellen vaatteen alle): Hänellähän on -kultaiset hiukset. - -GOTTVALD (ottaen vaatteen kokonaan pois kalpean valon kajastaman -Hannelen päältä): Ja silkkivaatteet ja lasikengät. - -KAIKKI (väistyvät ikäänkuin häikäistyinä ja huudahtaen hämmästyksestä). - -ERI ÄÄNIÄ. Ah, onpa hän kaunis! Kukas hän on? Matternin Hanneleko? -Matternin Hannele? Sitä en usko. - -PLESCHKE. Tyttö -- tyttö -- on pyhimys. (Nuorukaiset laskevat Hannelen -hellävaroin lasiseen arkkuun.) - -HANKE. Sanovat, ettei häntä panna hautaan ensinkään. - -ENSIMÄINEN NAINEN. Panevat kirkkoon nähtäväksi. - -TOINEN NAINEN. Minä luulen, ettei tyttö olekaan kuollut. Hänhän -näyttää ilmielävältä. - -PLESCHKE. Antakaahan -- antakaahan -- höyhen tänne -- pidetään -- -pidetään -- höyhentä hänen suunsa edessä. Niin, niin. Ja katsotaan, -vieläkö hänessä on henkeä, niin. - - (Hänelle annetaan höyhen ja hän pitää sitä Hannelen suun edessä.) - -Ei liiku. Kuollut on. Ei enää ole henkeä hivenen vertaa. - -KOLMAS NAINEN. Minä annan hänelle rosmariinikimppuni. (Laskee kimpun -arkkuun.) - -NELJÄS NAINEN. Lavendeli-yrttinikin saakoon hän. - -VIIDES NAINEN. Mutta missä Mattern on? - -ENSIMÄINEN NAINEN. Missä Mattern on? - -TOINEN NAINEN. Niin, hänkö? Istuu tuolla kapakassa. - -ENSIMÄINEN NAINEN. Hän ei kai vielä tiedäkään, mitä täällä on -tapahtunut. - -TOINEN NAINEN. Mitäs hän! Kun vain saa ryyppynsä, muusta hän vähät. - -PLESCHKE. Ettekö te -- ettekö te sitten -- ole mitään sanonut, että -hänen kotonaan -- kotonaan -- on ruumis. - -KOLMAS NAINEN. Pitäisi hänen se itsestäänkin tietää. - -NELJÄS NAINEN. En minä tahdo mitään pahaa sanoa, herra minua -varjelkoon! Mutta kyllä se vaan tiedetään, kuka tytöltä hengen on -ottanut. - -SEIDEL. Niinpä niin. Sen tietää, suoraan sanoen, koko kylä. Tytöllä oli -nyrkinkokoinen kuhmu. - -VIIDES NAINEN. Mihin se mies on astunut, siihen ei ruoho kasva. - -SEIDEL. Mehän me hänelle yhdessä vaatteet muutettiin. Näin minä sen -selvästi. Tuon nyrkin kokoinen oli kuhmu. Ja sen takia se henkikin -lähti. - -ENSIMÄINEN NAINEN. Matternin omallatunnolla se on, ei kenenkään muun. - -KAIKKI (kiivaasti, mutta kuiskaavalla äänellä puhuen keskenään): -Kenenkäs muun. - -TOINEN NAINEN. Hän on murhamies. - -KAIKKI (raivoissaan, mutta salaperäisesti): Murhamies, murhamies! - - (Kuuluu juopuneen muurari Matternin räyhäävä ääni.) - -MATTERNIN ÄÄNI. Ra-auhallinen o-matunto on -- paras -- pään -- alainen. -(Ilmaantuu ovelle ja huutaa.) Tyttö! Tyttö! Letukka! Missä piileskelet? -(Hoipertelee pihtipieltä vasten.) Minä luen viiteen asti -- niin kauvan --- minä odotan. Kauvempaa en: yks' -- kaks' -- kolme ja yks' tekee --- tyttö!! älä saata minua vimmaan, sen sanon minä sinulle. Kun minä -rupean hakemaan ja löydän sinut, kanalja, niin rutistan minä sinut. -(Säpsähtää, huomaa läsnäolevat, jotka pysyvät kuolonhiljaisina.) -Mitä te täällä teette? -- (Ei vastausta.) Mitä te täältä haette? -- -Piruko teidät tänne toi, hä? -- Laittautukaa tiehenne. -- No, tuleeko -siitä mitään? (Nauraa itsekseen.) Ei, annas kun katsotaan. Kyllä minä -ne konstit tunnen. Ei se sen kummempaa. Taisin naukata vähän liiaksi. -Se panee näkemään kaikenlaista. (Laulaa.) Ra-auhallinen oma -tunto --- on pa-ras -- pään-alainen. (Pelästyy.) Yhäkö te vain olette siinä? -(Äkillisen vimman vallassa etsii jotain, millä löisi.) Minä otan mitä -käsiini saan... - -(Ruskeaan kuluneeseen viittaan puettu mies on astunut sisään. Hän on -noin 30-vuotias, hänellä on pitkä, musta tukka, ja kalpeat opettaja -Gottvaldia muistuttavat kasvot. Hänellä on kädessä pehmeälierinen hattu -ja sandaalit jalassa. Hän näyttää väsyneeltä ja tomuiselta. Lempeästi -koskettaen muuraria käsivarteen, keskeyttää hän tämän puheen. Mattern -kääntyy äkkiä. Vieras katsoo häntä vakavasti ja rauhallisesti suoraan -kasvoihin.) - -VIERAS (nöyrästi): Mattern, muurari -- Herran rauha sinulle! - -MATTERN. Mitä sinä tänne? Mitä sinä täältä haet? - -VIERAS (nöyrästi pyytäen): Minä olen jalkani veriin juossut; anna -minulle vettä pestäkseni ne. Kuuma päivä on paahtanut minua, anna -minulle viiniä virkistyksekseni. En ole syönyt mitään siitä asti kuin -aamulla lähdin. Minun on nälkä. - -MATTERN. Mitä se minua liikuttaa. Kuka käskee sinun maanteitä -kuleksimaan? Tee työtä. Täytyyhän minunkin tehdä työtä. - -VIERAS. Minä olen työmies. - -MATTERN. Maankulkija sinä olet. Sen, joka tekee työtä, ei tarvitse -käydä kerjuulla. - -VIERAS. Minä olen työmies ilman palkkaa. - -MATTERN. Maankulkija sinä olet. - -VIERAS (arasti, nöyrästi, mutta samalla vaikuttavasti): Minä olen -lääkäri, kenties sinä tarvitset minua. - -MATTERN. Minä en ole sairas, en tarvitse mitään tohtoreita. - -VIERAS (sisällisestä liikutuksesta väräjävällä äänellä): Muurari -Mattern, ajattele vähän! Sinun ei tarvitse antaa minulle vettä ja -kuitenkin tahdon minä parantaa sinut. Sinun ei tarvitse antaa -leipää syödäkseni ja minä tahdon sinut kuitenkin terveeksi tehdä, -niin totta kuin Jumala minua auttakoon. - -MATTERN. Laittaudu matkoihisi. Mene tiehesi siitä, Minun jäseneni ovat -terveet. Minä en kaipaa tohtoria! Ymmärrätkö? - -VIERAS. Muurari Mattern, ajatteles vähän! -- Minä tahdon pestä jalkasi. -Minä tahdon antaa sinulle viiniä juodaksesi. Sinä saat syödä makeata -leipää. Polje jalallasi minun päätäni ja minä tahdon sittenkin tehdä -sinut terveeksi, niin totta kuin Jumala minua auttakoon. - -MATTERN. Tahdonpa nähdä, etkö aio lähteä siitä. Ja jollet löydä tietä -ulos, niin sanon minä... - -VIERAS (vakavasti nuhdellen): Muurari Mattern, tiedätkö mitä kodissasi -on? - -MATTERN. Kaikki, mitä sinne kuuluu. Kaikki, mitä sinne kuuluu. Sinä et -sinne kuulu. Katso, että laputat. - -VIERAS (yksinkertaisesti): Tyttäresi on sairas. - -MATTERN. Ei hänen tautiinsa tohtoria tarvita. Se tauti on paljasta -laiskuutta. Kyllä minä sen yksinkin saan lähtemään. - -VIERAS (juhlallisesti): Muurari Mattern, minä tulen luoksesi -sanansaattajana. - -MATTERN. Kuka on sinut lähettänyt sanaa saattamaan. - -VIERAS. Minä tulen isän luota -- ja menen isän luo. Missä hänen -lapsensa on? - -MATTERN. Mistäs minä tiedän, missä hän vetelehtii. Mitä hänen lapsensa -minua liikuttaa. Ei hän ole niistä ennenkään huolta pitänyt. - -VIERAS (lujasti): Sinun kodissasi on ruumis. - -MATTERN (huomaa makaavan Hannelen, astuu jäykkänä ja vaiti arkun luo ja -katsoo sinne samalla mutisten): Mistä sinä nuo kauniit vaatteet olet -saanut? Kuka on sinulle ostanut lasisen arkun? - -(Suruvieraat kuiskaavat kiivaasti ja salaperäisesti. Kuuluu monasti -vihastuneita ääniä): "murhamies". - -MATTERN (hiljaa väristen): Enhän minä koskaan ole sinua pahoin -pidellyt. Minä olen sinua vaatettanut. Minä olen sinua ruokkinut. -(Röyhkeästi vieraalle.) Mitä sinä minusta tahdot? Mitä se minuun -kuuluu? - -VIERAS. Muurari Mattern, onko sinulla mitään sanottavaa minulle? - - (Suruvieraiden kuiske käy kiivaammaksi, raivokkaammaksi - ja useammin kuuluu): "murhamies! murhamies!" - -VIERAS. Etkö mistään voi itseäsi soimata? Etkö koskaan yöllä ole häntä -unesta herättänyt? Eikö hän koskaan ole nyrkkiesi iskuista vaipunut -kuin kuollut maahan? - -MATTERN (kauhistuneena, suunniltaan): Saat tappaa minut tähän paikkaan! -Taivaan salama iskeköön heti paikalla minuun, jos minä olen siihen -syypää. - - (Heikko, sinertävä salama leimahtaa ja kuuluu etäisiä jyrinää.) - -KAIKKI (sekaisin): "Tulee ukkonen". "Nyt keskellä talvea?" "Hän on -tehnyt väärän valan!" "Lapsenmurhaaja on tehnyt väärän valan!" - -VIERAS (kiinteästi, mutta lempeästi): Eikö sinulla vieläkään ole mitään -sanottavaa minulle, Mattern? - -MATTERN (surkean pelon vallassa): Ken lastansa rakastaa, kurittaa sitä. -En ole tuolle tytölle tehnyt muuta kuin hyvää. Olen häntä kohdellut -kuin omaa lastani. Täytyyhän minun rangaista, jollei hän tee kunnolla. - -NAISET (syöksyvät häntä kohden): Murhaaja! Murhaaja! Murhaaja! -Murhaaja! - -MATTERN. Hän on minulle valehdellut ja pettänyt minua. Hän on päivä -päivältä varastanut minulta. - -VIERAS. Puhutko totta? - -MATTERN. Jumala minua rangaiskoon. - -(Sinä hetkenä näkyy Hannelen ristityissä käsissä taivaan-avain kukka, -josta säteilee kellertävän vihreä hohde. Muurari Mattern tuijottaa -näkyyn kuin mieletön, koko ruumis vavisten.) - -VIERAS. Muurari Mattern, sinä valehtelet. - -KAIKKI (suurimman mielenkuohun vallassa, puhuen yht'aikaa): "Ihme!" -- -"Ihme!" - -PLESCHKE. Tyttö -- tyttö -- on pyhimys; tuo mies on kironnut -- -sielunsa -- ja ruumiinsa. - -MATTERN (karjuen): Minä hirtän itseni. (Painaa molemmin käsin -ohimoltaan, menee.) - -VIERAS (astuu Hannelen arkun eteen ja puhuu läsnäoleviin kääntyneenä. -Tuon kaikessa ylevyydessään seisovan olennon edestä väistyvät nyt -kaikki kunnioittavasti taaksepäin): Älkää peljätkö. -(Kumartuu ja -tarttuu kuin tunnustellen Hannelen käteen. Hänen sanansa huokuvat -lempeyttä.) Tyttönen ei ole kuollut. -- Hän nukkuu. (Syvimmällä -sydämellisyydellä ja vakuuttavalla voimalla.) Johanna Mattern, nouse -ylös! - -(Kirkas kullanvihreä valo täyttää huoneen. Hannele avaa silmänsä, -nousee turvautuen vieraan käteen, mutta ei uskalla katsoa häntä -kasvoihin. Hän astuu arkusta ja vaipuu heti herättäjän eteen -polvilleen. Kaikki läsnäolijat valtaa kauhu. He pakenevat. Vieras ja -Hannele jäävät kahden. Himmeä viitta on liukunut hänen harteiltaan ja -hän seisoo nyt kullanvalkeassa puvussa.) - -VIERAS (pehmeästi ja sydämellisesti): Hannele. - -HANNELE (hurmaantuneena, painaen päänsä niin alas kuin suinkin): -Siinä hän on. - -VIERAS. Kuka minä olen? - -HANNELE. Sinä. - -VIERAS. Mainitse nimeni. - -HANNELE (kuiskaa pyhästä kunnioituksesta vavisten, kuin huokauksena): -Pyhä, pyhä! - -VIERAS. Minä tiedän kaikki tuskasi ja vaivasi. - -HANNELE. Sinä rakas, rakas -- - -VIERAS. Nouse. - -HANNELE. Sinun pukusi on tahraton. Minä olen häpeän peittämä. - -VIERAS (laskee kätensä Hannelen pään päälle): Niin otan minä kaiken -alhaisuuden sinusta. (Koskettaa hänen silmiään, minkä jälkeen hellällä -väkivallalla kohottaa hänen kasvojaan.) Niin annan minä silmillesi -ikuisen valon. Nähkää auringot ja uudet auringot. Nähkää ikuinen päivä -aamuruskosta iltaruskoon. Nähkää kaikki minkä loisto täällä väikkyy: -sininen meri, sininen taivas ja iankaikkisuuden vihreät nurmet. -(Koskettaa hänen korviaan.) Niin annan minä korvillesi lahjan kuulla -kaikkien miljoonien enkeleiden kaiken riemun Jumalan miljoonissa -taivaissa. (Koskettaa hänen suutaan.) Niin irroitan minä sinun -sopertavan kielesi siteet ja lasken siihen sinun sielusi, minun sieluni -ja kaikkivaltiaan Jumalan sielun. - -HANNELE (koettaa koko ruumis väristen ojentautua suoraksi. Kuin -suunnattoman onnentaakan painamana ei hän voi sitä. Syvä nyyhkytys ja -itku tärisyttää häntä, hän kätkee päänsä vieraan rintaa vasten.) - -VIERAS. Näillä kyynelillä pesen sielusi maailman tomusta ja tuskasta. -Minä tahdon korottaa sinun askeleesi Jumalan tähtien toiselle puolelle. - -(Vienojen sävelten soidessa puhuu vieras seuraavasti, silittäen -kädellään Hannelen päätä. Hänen puhuessaan ilmestyy ovesta enkeleitä, -suuria, pieniä, poikia, tyttöjä, seisten ensin arkoina, uskaltaen -viimein tulla sisälle, missä heiluttavat pyhäsavuastioita ja koristavat -huonetta matoilla ja kukkasilla.) - -VIERAS. - - Niin, autuus ihana kaupunki on, - Siellä rauha ja riemu on loppumaton, - -(Harpunsoittoa, ensin hiljaa, sitten kovaa ja täysiäänisinä.) - - Katot kultaa ja huonehet marmoriset, - Punaviiniä suihkuvat lähtehet. - Kadut peitoss' on kukkien valkeitten, - Soi torneista hääsoitto ikuinen. - Katon harjoilla kullassa aamun koin - Ruusut hehkuvat vehmahin kiehkuroin, - Ja perhoset leijaa ja joutsenien - Käy ylhäällä kaartelu ainainen, - Ne ylväinä leijaavat taivaita päin - Halk' ilmain hopeena heläjäväin. - Ikikaarissa siellä ne karkeloi - Ja siivet kuin ilmojen harput soi. - On allansa Siioin, sen puistot ja veet - ja seurana tähtien saattueet. - Siell' alhaalla ihmiset kaulakkain - Käy juhlassa taivaisen sunnuntain. - Punaviiniä helmivin ulapoin - Meri kutsuvi sieluja inehmoin. - Ja sen purppurahelmahan taivaiseen - He astuvat kirkkaine ruumiineen. - Ja sieltä ken nousevi riemuiten, - Sen pessyt on veri Jeesuksen. - -(Vieras kääntyy nyt enkelien puoleen, jotka ovat lopettaneet työnsä. -Aran ilon ja onnen valtaamina astuvat he nyt lähemmäksi, muodostaen -Hanneleen ja vieraan ympärille puolipiirin.) - -VIERAS. - - Nyt kääryliinoin hennoin, valkoisin - Te tänne käykää, taivaan lempilapset, - Ja kyyhkyn hellyydellä verhotkaa - Tää ruumis pieni, raadeltu ja piesty, - Hyyn purema ja kuivettama paahteen. - Ja hiljaa liitäin siipein notkumatta - Se viekää yli niittyin vihantain, - Yökenttäin heilimöivää heinää viiltäin, - Kuun valossa, mi tuskat huojentaa. - Ja paratiisin ikikukkain tuoksuun - Hän templiin vilpoisahan laskekaa. - -(Lyhyt äänettömyys.) - - Kun siellä silkkivuoteellaan hän uinuu, - Te hälle kylpy vuoripuron veestä, - Yön viinistä ja maidost' antiloopin - Marmori-ammeesehen laittakaa, - Pois huuhtokaa kaikk' kärsimyksen muistot. - Ja syreenein ja jasmiinien tertut, - Joiss' öinen kaste välkkäin valuilee, - Täystuoksuisina päälleen siroitelkaa. - Ja utusilkkiin hennot jäsenet - kuin liljan lehdet varoin kuivatkaatten - Ja virvokkeekseen malja tarjotkaa - Syysheelmäin jaloimmista nestehistä. - Hän metsän mehuisimmat mansikat - Viel' lämpiminä päivän paahtehesta, - Ja vadelmat kuin verta hohtavat, - Oranssit, persikat ja ananassit, - Kaikk' kaikki saakoon vadeiss' säihkyvissä. - Hän nauttikoon ja sydän ahmikoon - Siell' uuden aamun yltäkylläisyyttä. - Ja kaaret uljaat silmää tenhotkoot - Ja kultaperhot kisailkohot yllään - permannon malakiittiin kuvastuin. - Ain' olkoon tienään silkki valkoinen, - Jott' tulppaanit ja hyasintit saartaa, - Ja palmuin lomitse hän varjoisain - Ain' nähköön ilman ihmekangastukset: - Kuin hohtaa kentät puna-unikkoin - Ja taivaan lapset kultapalloin leikkii - Siell' loistehessa aamun ensi koin, - Ja sulosoitto syömen kiehtokoon. - -ENKELIT (laulavat kuorossa): - - Me viemme sun hiljaa vaivoista maan - Ylös taivahan kotiin korkeaan, - Ylös taivahan kotiin korkeaan. - -(Enkelilaulun aikana pimenee näyttämö. Hämärässä kuuluu laulu yhä -heikommin ja yhä kauempaa. Tulee jälleen valoisa, näkyy köyhäinhuone, -jossa kaikki on samoin kuin ennen näkyä. Hannele makaa taas vuoteellaan -köyhänä lapsena. Tohtori Wachler on kuulotorvi kädessä kumartunut hänen -puoleensa. Laupeudensisar katsoo häneen huolestuneena, kynttilä -kädessä. Nyt vasta vaikenee laulu kokonaan. Tohtori Wachler nousee ja -sanoo:) - -"Te olette oikeassa". - -MARTHA SISAR (kysyy): Kuollut? - -TOHTORI WACHLER (nyökkää surullisesti): Kuollut. -- - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HANNELE*** - - -******* This file should be named 64995-0.txt or 64995-0.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/4/9/9/64995 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/64995-0.zip b/old/64995-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index a84a690..0000000 --- a/old/64995-0.zip +++ /dev/null |