diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 04:50:34 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-23 04:50:34 -0800 |
| commit | ace28fe8919e629bbcb2842623e15f316ee13340 (patch) | |
| tree | 9446b25c3e0af9c640b3eae90fa626427746a96a | |
| parent | 2c3f9287c428c7c550e49a40dbbfb92c45188546 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64996-0.txt | 4539 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64996-0.zip | bin | 44648 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4539 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..c873276 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #64996 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64996) diff --git a/old/64996-0.txt b/old/64996-0.txt deleted file mode 100644 index 2a8d4cb..0000000 --- a/old/64996-0.txt +++ /dev/null @@ -1,4539 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Ad astra, by Larin-Kyösti - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Ad astra - Yömaalarin unelma seitsemässä kuvaelmassa - - -Author: Larin-Kyösti - - - -Release Date: April 5, 2021 [eBook #64996] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AD ASTRA*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -AD ASTRA - -Yömaalarin unelma seitsemässä kuvaelmassa - -Kirj. - -LARIN KYÖSTI - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Osmo, -1906. - - - - -HENKILÖT: - -Taituri. -Harmaapukuinen nainen. -Kasvattisisar. -Muukalainen, "tumma tohtori". -Ensimmäinen sairas. -Toinen sairas, houraaja. -"Yölepakko", nainen. -Paljasjalkamunkki. -Teatterin ovenvartija kolmannesta kuvaelmasta. -Teatterin ovenvartija viidennestä kuvaelmasta. -Sairashuoneen ovenvartija. -Sairaanhoitajia, poliiseja, yövartioita, sairaspaarin Kantajia, - pieniä poikia, seikkailijoita, kuoripoikia y.m. - - - - -ENSIMÄINEN KUVAELMA - - -"Kirojen kammio". Holvintapainen kellertävä, kivinen huone, jossa on -kahdeksan rautavuodetta, neljä vastatusten, vuoteiden yläpuolella -seinässä kirjaimet A, B, C, D, E, F, G, H; jokaisen vuoteen jalkopäässä -sinkkitaulu, jokaisen vuoteen vieressä yöpöytä. Keskellä käytävä ja -pöytä, perällä iso rautaverkko-akkuna, seinällä kipsinen Kristus -ristinpuussa, katon keski-kohdalta riippuu sähkönauha, sen päässä -vihreä ja valkoinen päärynän muotoinen lasipallo. Huoneessa on vihreä -valo. - -TAITURI vuoteessa oikealla etu-alalla. Yllään pitkä, valkoinen -sairaspuku, kavahtaa pystyyn. - -Missä minä olen! - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Sairaat sanovat tätä "kirojen kammioksi". Veri ja ajatukset ovat täällä -kirottuja. - -TAITURI - -Veren vihoja? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Minä olen ajatuksenlukija, minä ajattelen vain muiden ajatuksia, nyt -ajattelen minä sinun ajatuksiasi. - -TAITURI - -Mies raukka, sinulla on siis loissielu. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Tiedätkö, kuka sieluni vei? Tyttäreni. - -TAITURI - -Mitenkä hän sen vei? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Minä ajattelin liian paljon häntä. - -TAITURI - -Rakastit häntä yli kaiken? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Mutta nyt minun sieluni kulkee kadulla. - -TAITURI - -Lankesi tyttäresi? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Ruma kuva tarttui hänen sieluunsa. - -TAITURI - -Kuka sen tartutti? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Hilpeä heittiö. Minä huomasin kaikki, sitten aloin viljellä viiniä, -join sitroonatarhani ja järkeni siksi kunnes itse olin kadulla. Lopulta -minä jouduin tänne, minulla ei ole sielua. -- Sinun sielusi puhui -unessasi. Mikä sinä olet? - -TAITURI - -Maalasin ennen yömaisemia ja paholaisia. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Ja nyt omat ajatuksesi ajavat sinua takaa...? - -TAITURI - -En tiedä, mikä minua vaivaa. Muistoni edessä on kuin harmaa seinä. -- -Istuin katuravintolassa, manasin, maalasin, veri syöksähti päähäni -ikäänkuin ilmassa olisi ollut sähköä. -- Näin harmaapukuisen... - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Naisen? - -TAITURI - -Mistä sinä...? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Puhuit unissasi koko yön hänestä. Tänä aamuna kävi hän täällä tumman -tohtorin seurassa. - -TOINEN SAIRAS vasemmalla. - -Paha jumalan äiti! Koirankuonolainen, mene pois paha! Mene -muukalainen!' Jumalani, nyt minun vuoroni on kuolla. - -HOITAJA - -Hiljaa! - - Lyö luudalla sairaan kasvoihin ja vyöttää kädet. - -TOINEN SAIRAS - -Nyt on hyvä olla, kurita, kurita, kiirastulessa on sitten helpompi -olla! - -TAITURI - -Tämä on kamalaa. -- Kadulla näin mustat kuomupaarit, soihdut ja miehet -kasvoilla mustat verhot, ne seisahtuivat asuntoni eteen. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Pelästyit omia aivokuviasi. Sairasapuyhdistys, salainen seura, se on -ollut olemassa aina kolera-ajoilta. - -TAITURI - -Ne etsivät ehkä minua? Salainen yhdistys? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS pelotellen. - -Saatanaseura, mene tiedä. Hyvää ne ainakin ovat tekevinään. Älä -peljästy. Harmaa nainen sinua suojaa. - -TAITURI - -Kävikö _hän_ täällä? Silloin minun täytyy peljätä pahinta, hän ei anna -minulle koskaan anteeksi. -- Hoitaja, kynää ja mustetta, minun täytyy -kirjoittaa kasvattisiskolleni, minä tahdon pois tästä kammiosta! -Kuuletko? - -HOITAJA - -Ei täällä saa huutaa. Vaiti, muuten sidon kätesi, maankiertäjä, varas, -mikä lienet? - - Antaa kupissa soppaa ja viheltää samalla lyhyeen. - -Syö, ettäs kuolisit, moriturus! - -TAITURI - -Minä en syö, anna minulle kynä, minä maksan sen kullalla. Missä on -rahani, poissa! - -HOITAJA menee. - -Et sinä tarvitse rahoja, kyllä niistä täällä huolehditaan. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS kuiskaa. - -Kärsivällisyyttä. Vaikka sinä kirjeen kirjoittaisitkin, niin ei ole -sanottu, että hoitaja sen postiin vie, juopi postirahat. - - Kaikki sairaat huutavat. - -TAITURI - -Enkö minä siis koskaan pääse täältä, täytyykö minun nääntyä tähän -kurjuuteen? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Harmaa nainen lupasi tulla tänne. - -TAITURI - -Minä en tahdo nähdä häntä. Hän tuo aina turmion tullessaan. -- Mikä -minun jalkapäässäni helisee ja miksi seinässä vuoteeni kohdalla on -H kirjain! - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Sinkkinen sairastaulu. Syntynyt... kuollut. Kuolinpäiväsi on vielä -täyttämättä. Sairaita siirretään aina toiseen vuoteeseen, kun joku -kuolee. - -TAITURI - -Miksi vierussairaan taulusta on paperi poissa? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Hän kuoli yöllä, tunnetko liiman hajun? - -TAITURI - -Saman hajun tunsin omassa suussani ravintolassa, minä olen kuin -kirottu. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Siksi sinä oletkin täällä. Minun aikanani täällä on kuollut jo -seitsemän sairasta ja neljä on viety hermohoitolaan. - -PALJASJALKAMUNKKI ruskea kaapu, vyö, rukousnauha, päässä pieni musta -patalakki, kuvassa pitkä suippoparta. - -Salve in nomine Domini! - -SAIRAAT - -Dio nero! Mene pois paholainen! - - Munkki asettaa kaksi palavaa vahakynttilää kuolleen eteen, - lukee kirjasta, keltaisiin pitkiin pukuihin puetut hoitajat - tulevat loilottaen ja nauraen, mättäävät kuolleen lakanoihin - ja kantavat pois. - -PALJASJALKAMUNKKI lukee sinkkitaulusta. - -Tulokas! Sairas taituri! Oletko maalannut pyhän äidin kuvia? - -TAITURI - -En. Maksaako kirkko niistä hyvän hinnan? Minusta taide on ollut liian -kauan kirkonpalvelijana. - -PALJASJALKAMUNKKI naurahtaen. - -Lasket leikkiä täälläkin, sinulla on suuret sielun voimat. Täällä on -ehkä parempia aiheita. Kuoleman kuvia. - - Tarjoo suudeltavaksi ristiinnaulitun kuvaa. - -Tahdotko? - -TAITURI - -En. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Mihin sinä uskot? - -TAITURI - -En tiedä. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Et tiedä, etkä näe! Tulen toiste, kyllä vielä tapaamme toisemme. - -TAITURI - -Vaeltava veli, auta minut pois täältä! - -PALJASJALKAMUNKKI - -Ei ole vallassani... yhdistys määrää... sinun täytyy itse -auttaa itseäsi. - - Osoittaa ristiinnaulittua. - -TAITURI - -Te pilkkaatte. Pilkan vuoksi on hän seinälle ripustettu ryövärien -keskelle. Korkeimman nimessä harjoitetaan täällä pimeätä pahennusta. -Mitenkä täällä äkkiä kuolee niin paljon ihmisiä? Vai ovatko ne vain -valekuolleita ja mihin ne viedään? Heräävät ehkä piinapenkillä tai -arkussaan ja pureksivat tuskissaan kyntensä rikki. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Taivas lähettää toisille kärsimykset jo nuorena, kiitä siitä taivaan -isää. - -TAITURI - -Ovela oppi, joka kasvattaa orjia ja numeroita. Teillä taitaa olla -senlainen jumalankanslia, josta voi ostaa pääsylipun taivaaseen. Katso, -minä jaksan kärsiä ja minä kärsin. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Kuka on kylvänyt katkeruuden siemenen sinun nuoreen sydämmeesi? - -TAITURI - -Nainen, jota kerran rakastin ja jo ensimmäisellä hetkellä paljasti -itsensä. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Sydänimijä, sieluhuvittelija, nainen. - -TAITURI - -Sen jälkeen aloin nähdä kaikessa rumia kuvia ja ajattelin naisen sielun -ilohuoneeksi. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Kirkkomme ja pyhä äiti päästää sinut ajallansa kirouksesta. - -TAITURI - -Ikuista en ole tuntenut muualla kuin syvän metsän hiljaisuudessa ja -salaisissa salamantapaisissa aavistuksissani. -- Minun erikoisalani on -ollut pirujen maalaaminen, joita olen hahmoitellut ympäristöni mukaan. - -PALJASJALKAMUNKKl - -Täällä kuulet usein sen nimen mainittavan. Täällähän siis voit paljon -maalata -- näkymättömällä kädellä näkymättömälle kankaalle. - -TAITURI - -En tarvitse siihen luostarin sarkaa. - -PALJASJALKAMUNKKI menee. - -Sinä et pelkää -- muuta kuin itseäsi. Hyvästi, tulen sinua joskus -katsomaan, kuinka sinä maalaat. - -TUMMA TOHTORI nauraa kuivasti. - -Tervetuloa! Toivon, että viihdytte täällä. - -TAITURI - -Käärmekuopassa! Oletteko te tumma tohtori, teillä on vihertävä välke -silmässä kuin käärmeellä. Missä minä olen nähnyt teidät ennen? Kadulla, -teatterin pukuhuoneessa, atelierissa, en muista. - -TUMMA TOHTORI - -Voi olla mahdollista. Repostelin ennen kuvanveistäjänä. Mutta minä -vaihdoin taltan lääkäriveitseen. Lämmin ihmisruumis on minusta -intressantimpi kuin kylmä marmoriluonnos. - -TAITURI ivallisesti. - -Tarkoitatte kai _kylmää_ ruumista. - -TUMMA TOHTORI - -Kyllä niinkin. Teillä on ihmeteltävän sopusoinnukas ruumis. - -TAITURI ivallisesti. - -Ja sielu epäkunnossa? Tahtoisitteko leikellä sitäkin? - -TUMMA TOHTORI - -Hellä, puhdas naisen käsi voi parantaa sielunne haavat. Täällä odottaa -teitä... - -TAITURI - -Harmaapukuinen... tunnetteko hänet? - -TUMMA TOHTORI - -Olen hänet joskus tavannut. Hurmaava laulajatar. Itseensä imevä, kuinka -sen sanoisin, lämmin, lähestyvä, olen ivalla koittanut häntä jäätää; -tulikukka, hehkuu sitä hurjemmin, hehhee. - -TAITURI - -Hän rakastaa rakastajansa ruoskaa. Minusta ei ollut pyöveliksi eikä -rakastajaksi. - -TUMMA TOHTORI - -Kutsunko... - -TAITURI - -Ei, ei! Hänellä ei ole puhdasta kättä. Hän saa minut vain liekkeihin, -hän puhaltaa tulen, jossa me molemmat tulemme palamaan, ymmärrättekö, -hän kiihoittaa minun kauttani teitä, se on niin hänen tapaistansa. -Harmaa villikissa, joka säkenöi pimeässä. - -TUMMA TOHTORI - -Olen leikellyt monen sellaisen kissan kynnet -- pimeässä. Jääkylmällä -minä kuumennan, kuumuudellaan he minut kylmentävät... Hetken hekuma, -kylläisyys, uusi rakkaus, raukeus. Päinvastainen minut hurmaa, katsokaa -minulla on peili, jossa näkee kaikki päinvastoin. - -TAITURI - -Minusta tuntuu kuin minä ennen aina olisin nähnyt päinvastoin. - -TUMMA TOHTORI - -Tällä peilillä te siis voitte nähdä oikein, Se sekoittaa muuten -käsitteet. - -TAITURI - -Värivaistinkin? Minä vierastan teitä, te tenhootte katseellanne. Te -veistitte enkelin kuvia, nyt minä sen tiedän. - -TUMMA TOHTORI - -Ja naiset olivat niihin ihastuneita. Mistä sen tiedätte? - -TAITURI - -Musta sielu, valevalkoisia kuvia. Päinvastainen! Minulla oli valkoinen -sydän, mutta minä olen ikäänkuin uhalla kuvaillut rumaa. - -TUMMA TOHTORI - -Miksi? - -TAITURI - -Se todisti muka syvää elämän tuntemusta, ruman rinnalla tuntui kaunis -kauniimmalta, sanoivat rikkiviisaat kaunosielut. - -TUMMA TOHTORI - -Siitä voi johtaa: täytyy langeta syvälle syntiin tunteakseen puhtauden -huimaavan korkeuden. - -TAITURI - -Mefisto! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN kädessä ruusuja. - -Saanko tulla, tohtori? - -TAITURI - -Mene pois, minä en tahdo nähdä sinua, en nyt tässä alennuksen tilassa! -Mutta minä nousen siitä itse, älä riemuitse ennen aikojasi. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Toin sinulle ruusuja. - -TAITURI - -Minä annoin sinulle kerran ruusun, ja sinä tallasit sen jalkojesi alle. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Olin sinuun silloin suuttunut. Olen sen jälkeen paljon kärsinyt, meidän -täytyy antaa toisillemme paljon anteeksi. - -TAITURI - -Alkaaksemme uudestaan? Älä teeskentele, nuo laupeudensiskon eleet eivät -sinulle sovi. Sinä matkit kasvattisiskoani. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Juuri häneltä tuon sinulle terveisiä, onhan siinä kotoista lemua. - -TAITURI - -Ei, älä tuo tänne, laske pöydälle! Minä vihaan ruusuja. Miksi ei hän -kirjoita minulle? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Hän ei tiedä sinun osoitettasi. - -TAITURI - -Siis sinun kauttasi. Sinä teet itsesi välttämättömäksi. Kirous ja -kuolema, minä olen taas sinun vallassasi. Mene, mene, minä pyydän! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, vallassani. Sinä tarvitset minua ja minun velvollisuuteni vanhana -ystävättärenäsi on auttaa ja hoitaa sinua. - -TAITURI - -Minä kiellän sen sinulta. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä olen jo sähköittänyt. Huomenna tulen sinua katsomaan. Saatatteko -minua, tohtori? - -TUMMA TOHTORI - -Minne suvaitsette? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN menee. - -Oopperaan. - -TAITURI vaipuu vuoteelle. - -Medusa! - - Kuuluu torvisoittoa. - -Mikä soitto se on? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Aina kun joku on kuollut, palkkaa yhdistys torvisoittokunnan -soittamaan, ja sairaanhoitaja nostaa kolme hopeamarkkaa. - -TOINEN SAIRAS - -Mene, mene, muukalainen! (rukoillen.) Santo Luca, Santo Barnaba, -Spirito santo! (taiturille.) Minä kuolen sinun tähtesi! - - Kaikki sairaat huutavat, hoitaja sitoo ne vuoteisiin. - -KOLMAS SAIRAS - -Cane Dio! - -TAITURI - -Cane Dio? Mitä? Ah! Onko minun henkeni vain kolmen hopeamarkan -arvoinen! - - - - -TOINEN KUVAELMA - - -Puutarha. Tumma tähtiyö, vasemmalta häämöittää taitekatto, perällä -vanha portti, joka on puoleksi auki. - -ENSIMMÄINEN YÖVAHTI lyhty ja kuhmurasauva kädessä, seisoo portilla. - -Täällä se yömaalari käy maalaamassa paholaisia: Vapaamuurari, rienan -riivaama, mikä lie. Ja nuori nainen on usein mukana. Tuolta taas -tulevat! - -TAITURI ja kasvattisisar lyhty kädessä. - -Kas niin, valaise sinä lyhdylläsi, minä asetan maalaustelineeni tähän! -Musta yö, taustana kastanjavarjossa ja kultaiset tulipisteet taivaalla. - -KASVATTISISAR - -Taivaan kultaisia tulikukkia. - -TAITURI - -Anna minulle mustaa väriä! Minä maalaan ja sinä ajattelet satujasi. - -TOINEN YÖVAHTI - -Mitä ne tekevät? Raatihan on kieltänyt liikkumasta yhdentoista jälkeen. -Maalaaminen taitaa vain olla tekosyy... pitäisi pistää ne jalkapuuhun -varoittavaksi esimerkiksi... - -KASVATTISISAR - -Ja tähdet kuuntelevat. - -TAITURI - -Ajatuksiamme. Ja minä kiinnitän ne kankaalle. - -KASVATTISISAR - -Mikä pyhä, hymisevä hiljaisuus! - -TAITURI - -Eikö ole ihanaa ajatellessa, että tuhannet maailmat syntyvät ja -sykkivät tänä hetkenä, ja me vierimme mukana kaikkeuden kiertokulussa -kohden ihania, uusia ratoja. - -KASVATTISISAR - -Ikuisuudessa. - -TAITURI - -Tyhjyydessä. - -KASVATTISISAR - -Miksi sinä huokasit? - -TAITURI - -Huokasinko? Ihminen on niin pieni. Elämä on niin lyhyt, mutta unettomat -yön hetket, oi, kuinka ne ovat pitkiä! Ajatus seisahtuu ja kimmahtaa -jotain mustaa vastaan, väliin se läikähtää minua vastaan niin, että -minä kouristun. Silloin täytyy minun syöksyä elämän villiin -pyörteeseen. Mutta sielläkin ihmiset ja heidän ajatuksensa kulkevat -toistensa ohi vieraina ja kylminä. - -KASVATTISISAR - -Niinkuin tähdet, aijoit sanoa? Ne loistavat toisillensa. Ne ovat -Ikuisen ajatuksia. - -TAITURI - -Ja missä kaksi yhtyy, syntyy räjähdys. - -KASVATTISISAR - -Ei niin, ne kulkevat yhdessä vierekkäin, viihdytellen. - -TAITURI - -Tulinen ajan tuska vetää ne yhteen kohti ahdistusta, itsepalaamista, -sammumista, pimeyttä. Niiden välillä on tummia juovia, ei pitäisi -koskaan mennä tummien juovien yli. - -KASVATTISISAR - -En ymmärrä sinua. Etkö nähnyt tänä iltana punaisia juovia, riippuvia -ruusutarhoja taivaan sinisillä silloilla? - -TAITURI - -Hetken heijastuksia. Nyt on kaikki kadonnut. Sinun sielusi on kuin -ikuinen ruusutarha. Katsos nyt on yö, näetkö tummia juovia, mutta sinä -et tiedä niistä mitään. Hyvä niin. Minä olen yön ystävä. Etkö sinä -pelkää? - -KASVATTISISAR - -Mitä minä pelkäisin? - -TAITURI - -Ihmisten pahoja ajatuksia. - -KASVATTISISAR - -En ymmärrä pelätä. - -TAITURI - -Minuakaan? - -KASVATTISISAR - -Miksi minä sinua pelkäisin? - -TAITURI - -Minä en ajattele aina hyviä ajatuksia. - -KASVATTISISAR - -Sinä kuvittelet, että sinulla on pahoja ajatuksia. - -TAITURI - -Elämä on niin karsassilmäinen, se vaanii aina pahaa kaikessa. Maksa -verosi, vie jyväsäkkisi myllylle ja ole tyytyväinen! Ei mitään sen -enempää. Käy koreasti pääportista kirkkoon, vie sinne viikon -viheliäisyydet ja päästä taas yöllä takaportista kaikki pienet pyyteet -sisälle. Olisipa ne edes kielletyn puun hedelmävarkaita. Mutta ne eivät -uskalla elää! Siksi minä maalaan heille heidän paholaisensa. -Kavahtakoot! - -KASVATTISISAR - -Minä pelkään sinun tähtesi. Miksi sinä aina maalaat maahisia, -houruttaria ja rumia peikonpäitä? Sinun "tanssivia paholaisiasi" -sanotaan epäsiveellisiksi. - -ENSIMMÄINEN YÖVAHTI - -Mistä he puhuvat? - -TOINEN YÖVAHTI - -Kutsuvat pahoja henkiä. Minä piirrän ristin portinpieleen, hys, hys! - - Nakkaa pienellä kivellä. - -TAITURI - -Mikä rasahti? Pensas? -- Siksikö, että ne ovat alastomia? Ajatteletko -sinäkin samoin? - -KASVATTISISAR - -Minä ajattelen sinusta vain hyvää, sanokoot ihmiset täällä mitä -hyvänsä, sulkekoot vaan porttinsa sinulta. - -TAITURI - -Minä en koputa heidän pääporttiinsa enkä hiivi takaportistakaan. Minä -kuljen omia teitäni. - -ENSIMMÄINEN YÖVAHTI - -Näitkö sinä tänään sen omituisen naisen kadulla? - -TOINEN YÖVAHTI - -Jolla oli harmaa puku? Kulki kadulla paljain päin ilman hattua, kaikki -kaupungin naiset käänsivät päätään. Ajatteles, kulkea kadulla ilman -hattua! - -ENSIMMÄINEN YÖVAHTI - -Se on sekin sitä yömaalarin seuraa. Toisinaan tulee tänne muita -pirunpiirtäjiä, hummaavat, panevat toimeen soihtutansseja, soittavat ja -laulavat niin, ettei kunnon porvarit saa nukkua. - -KASVATTISISAR - -Mutta täällä on niin rauhallista, rakennukset kuin vanhoja hiljaisia -vaareja silkkihatuissaan, ja pihoilla ja käyrillä kujilla salaperäinen -hämärä. - -TAITURI - -Niin todella, rakennukset elävät vanhoja muistojaan, mutta ihmiset ovat -kuolleita, ne torkkuvat syrjäsilmällä tarkastellen naapurin vaimon -hapuilevia askeleita aidan takana. -- Ne eivät uskalla mennä yhteiseen -saunaan. Katsos ne ovat sellaisia salamaalaajia. - -KASVATTISISAR - -Mitä tarkoitat? - -TAITURI - -Ne maalaavat minun tauluihini jotain lisää oman köyhän -mielikuvituksensa värivaroilla, mutta vyöttävät samalla ruumiinsa -paksuun siveellisyyden verhoon. - -KASVATTISISAR - -Ne tarkastelevat niin sunnuntai-arvokkaina. - -TAITURI - -Tarkastavat ja tirkistävät salaa liian läheltä. Minun täytyy katsella -kaukaa jos mieli maalata. Oikein minua iljettää. Mutta miksi minä puhun -näistä sinulle ja katkeroitan sinunkin mielesi? Ehkä minä uskallan -liian paljon sinun tähtesi. Sinä olet niin hento ja herkkä. - -KASVATTISISAR - -Minä tahdon kuunnella sinun ääntäsi, kun sinä maalaat tähtiä! - -TAITURI - -Mutta jollen minä näin syökse sinua perikatoon. - -KASVATTISISAR - -Yö on niin ihana, täynnä tuhansia tähtisatuja. - -TAITURI - -Ihmiset kurkistavat meidän hiljaiseen tähtiparatiisiimme. - -KASVATTISISAR - -Siksi etteivät itse voi nähdä... - -TAITURI - -Puhtaasti. - -KASVATTISISAR - -Mikä puhdas tuoksu tarhassa, tällaisena yönä varmaan ruusut puhkeavat -suven maassa. - -TAITURI - -Valkea sisko! Minä kutsun sinua nyt ja aina valkeaksi siskoksi. - -KASVATTISISAR kuiskaa. - -Valkea sisko. - -TAITURI - -Mutta minä en ole puhdas. Maailman pikarista olen juonut hienoa -mesimyrkkyä, se kiertää suonissa, en tiedä, koska se kapinaan nousee -veressäni. - -KASVATTISISAR haaveillen. - -Tämä yö on niin korkea ja kaunis. - -TAITURI - -Meidän täytyy jättää nämä yöhetket, nämä tähtirikkaat illat. - -KASVATTISISAR - -Minä tahtoisin, ettei aamu koskaan valkenisi. - -TAITURI - -Onneton toive! Kuules kuinka viiri vinkuu ikäänkuin pieni piru. Se -juoruaa jo koko maailmalle, ja kavala maailma tahraa sinun maineesi. - -KASVATTISISAR - -En välitä ihmisten puheista, tämä hetki on ikuisuus. - -TAITURI - -Ne ajavat meidät pois paratiisista. Mutta sinä et sitä kestä. - -KASVATTISISAR - -Minä koitan kestää. Jos ne ajaisivat sinut pois, niin minä etsisin -sinua lyhty kädessä läpi maailman. - -TAITURI - -Sinä olet muovailtu hienon hienoista, pehmeistä elämänsoluista, täytyy -olla väkevätä suolaa selkärangassa, jos mieli pystyssä pysyä. -- Ah, -minä en voi nyt maalata. - -KASVATTISISAR - -Minä ikävystytän sinua. - -TAITURI - -So, so, silkkihiiri. - -KASVATTISISAR - -Minä en voi sinua innostaa, en nostaa sinua lentoon -hengenheimolaisuuden korkeille kukkuloille. - -TAITURI - -Synkkien syvyyksien pohjaan et minua koskaan saa. - -KASVATTISISAR - -Minä liihottelen siltä väliltä. Kerran sinä kuitenkin sanoit: jollette -tule kuin lapset, ette pääse taiteen valtakuntaan. - -TAITURI - -Niin silloin... Sinä olet onnellisempi sen ulkopuolella. - -KASVATTISISAR - -Mutta _hän?_ Hän on sinun hengettäresi. -- Kuule, minä näin hänet -eilen. - -TAITURI - -Käveli kadulla avopäin ratsupiiska kädessä kummallinen harmaa puku -yllään. Niinkö? - -KASVATTISISAR - -Minä ihan vapisin, sillä minä pelkäsin... - -TAITURI - -Niin, hän on niin häikäilemätön ja huimaava. Veriruskea soihtu, -valaisee elämän helvetit ja taivaat. Ja sinä olet sellainen pieni -kotilyhty. - -KASVATTISISAR liikutettuna. - -Et sinä enään tule tähtiä katsomaan. Hän tulee tänne. - -TAITURI voittaen itsensä. - -Silkkihiiri! Minä muuraan kiinni portin. Hahhaa, olenhan minä muka -vapaamuurari. Ja asetan kaikki paholaiseni vahtiin. - -KASVATTISISAR - -Kun hän on mennyt, muuraudut sinä huoneeseesi. Sitte matkustat sinä -pois ja täällä tuntuu niin yksinäiseltä. - -TAITURI - -Mikä melu portilla? Kuulin ihan kuin kivi olisi ohitseni suhahtanut. -Tähdet ylhäällä, alhaalla kivet lentävät. - -ENSIMMÄINEN YÖVAHTI kolkuttaa porttiin. - -Kuka kunnoton vielä yösellä liikkuu, kunnialliset ihmiset jo nukkuvat! - -TOINEN YÖVAHTI - -Kiinni pahan manaaja! Yönaikkonen! - -TAITURI - -Hyvä, ettei sattunut sinuun. Tuntui kuin kivi olisi itkenyt ilmassa. - -KASVATTISISAR - -Ne tulevat, ne tahtovat tehdä sinulle pahaa, pakene! - -TAITURI - -Rauhoitu! Kuinka sinun pieni sydämmesi sykkii kuin pienen kyyhkysen, -nojaudu rintaani vasten, minä suojelen, kas noin, onko nyt hyvä olla. - -KASVATTISISAR - -Ah, kuinka tähdet nyt ovat kauniita, ne häilyvät kultakehässä ihan -pääni päällä. Nyt lensi, lensi kauvas äärettömyyteen, lentää eikä -koskaan pääse päämääräänsä. - -TAITURI - -Entää ja etsii. - - Portille ilmestyy harmaapukuinen nainen. - -KASVATTISISAR kirkaisee. - -Hän, hän! Katso, hän seisoo tuolla! - -TAITURI - -Kuka? - -KASVATTISISAR - -Harmaapukuinen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä kirjoitit minulle: tule, näe ja voita! Tässä minä olen! - - Kasvattisisar vaipuu maahan, yövahdit nauravat portilla. - - - - -KOLMAS KUVAELMA - - -Teatterin pukuhuone, perällä ovi, josta näkyy osa näyttämöä. - -TAITURI - -Neiti ei ole vielä täällä? - -OVENVARTIJA leveä hopeoitu vyö rinnalla. - -Näyttämöllä. Siellä on kenraaliharjoitus. Täällä kävi se shaaliin -puettu nainen, mutta minä sanoin, että te viimeistelette -näyttämötaustan seinämää. - - Näyttämöltä kuuluu laulua ja kätten taputuksia. - -TAITURI - -Hyvä. Tuolla tuo taas kävelee näyttämön sivulla. - -OVENVARTIJA - -Muukalainen kuvanveistäjä, hän on nykyään usein neidin seurassa. Muuten -täällä käy niin paljon herroja, vapaaherroja, kirjailijoita, -arvostelijoita. Ensimmäisestä rakastajasta parturipoikaan saakka, -kaikki ovat häneen hullaantuneita. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN seurassaan Muukalainen. - -Siis huomenna näytännön jälkeen! - - Ovenvartija poistuu kumartaen. - -MUUKALAINEN - -Oo, kuinka te olette kiehtova ja hurmaava! olette ihan erään -laulajattaren näköinen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Rakastajattarenne? Teillä on niitä varmaan ollut paljon, minä näen sen -teidän pistävän lumoavasta katseestanne. Päättikö hän päivänsä? - -MUUKALAINEN - -Hän kadotti äänensä. Miksi hämmennytte? Hän ei heti voinut unohtaa -taidettansa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Ja sitä te ette voineet antaa hänelle anteeksi? - -MUUKALAINEN - -Kohotitte hiukan elämäni esirippua. Tahdotteko nähdä enemmän? Kaikkeani -en minä kenellekään näytä, täytyy säästää jotain itselleenkin, kun ei -muilta saa mitään. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä tunnen, että te voisitte kasvattaa, teissä on jotakin... Teillä on -niin kylmän tutkiva katse ikäänkuin olisitte poroksi polttaneet kaikki -sillat takananne. - -MUUKALAINEN - -Unelmien sillat. Voittaakseni kylmän todellisuuden. Teissä on jotain -minusta. Jäätynyt viileys, kuinka sen selittäisin, kohmettunut tunteen -laava. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Olen nähnyt vain kumartavia narreja. Minä luulen, että te voitte nostaa -naisen kiihkojen korkeuteen... repiä ja rakentaa hänet uudestaan. -Tietääkääs, minun tekisi mieli -- lyödä teitä. - - Kohottaa viuhkaansa. - -Leikkiä, ymmärrättehän. Miten kävi laulajattarenne, unohtiko hän -taiteensa? - -TAITURI - -Ja itsensä --? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä... - - Esittää. - -Ystäväni, auttajani... - -MUUKALAINEN - -Hän kadotti lauluäänensä. - - Taiturille. - -Ihanteellinen, onnellinen mies... - - Harmaapukuiselle naiselle. - -Laakerienne kantaja. - -TAITURI nauraa hermostuneesti. - -Te tietysti kuristitte häntä kaulasta. - -MUUKALAINEN - -Mikä päähänpisto! Olette varmaankin lukenut yöllä kummitusjuttuja. -Sulkeudun suosioonne. - - Menee. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kuinka sinä sillä tavalla saatoit sanoa? - -TAITURI nauraa. - -Hassunkurinen ajatus. Pälkähti päähäni, en voinut olla sitä sanomatta, -hahhaa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä loukkasit häntä. Näitkö, miten hän puristi huulensa yhteen ja -kalpeni? Hän on vaarallinen mies Hän voi vielä pistää... - -TAITURI - -Ja sen sanot sinä, joka voit pistää -- kuin käärme. Mutta ihana sinä -olet. Ah, rakkaani, tässä minä tahdon olla, elävä lähde sinä olet, -elämä itse, vedä minut luoksesi kuin väkevä virta! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä pelastin sinut elämälle, minä vein sinut pienien pyyteiden -sopesta, joka ei voinut hedelmöittää sieluasi. - -TAITURI - -Minä olin kuin unissakävijä, minä heräsin sinun käsiesi sähköittävään -sivelyyn. Ja minä lähdin kanssasi elämän iloiseen karkeloon, kohosin -päätäni korkeammalle, uskoin taas itseeni ja sinuun! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Unohdit pienen lemmentarinasi, enkelipalveluksesi. - -TAITURI - -Niin, hän, hänen elämänsä minä tallasin kuin hennon taimen, hän -antautui minulle kokonaan, sinä annat palan palalta. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kullakin ihmisellä on jotain, jota ei voi antaa pois. - -TAITURI - -Sen sinä olet oppinut muukalaiselta, eikä hän ole ainoa, kerran -kuitenkin minä olin ainoa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Monen kautta yhdelle. - -TAITURI - -Viimeiselle. Sanoisit, yhden kautta monelle. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä olet lemmenkade, minä tahdon olla vapaa, niinhän sovimme. - -TAITURI - -Niin, mutta älä kiihoita minua, sinä olet nainen...! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Siten tiedän minä rakkautesi kasvavan. - -TAITURI - -Kasvaa yli laitojen, puhkaisee patonsa. Ah, rakkaani, tahdotko, -uskallatko antaa kaikkesi, ymmärrätkö, me yhdessä valloitamme tähän -pieneen maailmaan uuden maailman. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Tulta ja terästä, sitä minä odotin sinulta. -- Mutta jollei ole hyvä -meille molemmille, että minä annan kaikkeni, sinä peljästyisit, -pelkäsit jo lapsena pimeää. - -TAITURI - -Mutta sitte minä piirsin peikkoni paperille ja nauroin niille. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, elämän sydänpäivän paisteessa. Mutta kun tulee elämän yö, kammo -ja kadotuksen pelko, ja me tuijotamme harmaaseen tyhjyyteen. Ei, minä -en tahdo rikkoa ajatustasi minusta. - -TAITURI - -Sinä et usko itseäsi minulle, sinä puhut tänään niin vieraalla äänellä, -siinä on jotain tuon muukalaisen salaperäisestä äänensoinnusta. Sinä -peität minulta jotakin. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä etsin aina uusia sointuja. - -TAITURI - -Jotka hedelmöittävät sieluasi? Hahhaa! Sinä olet aina ollut varovainen -ruumiisi suhteen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Maailman tähden? Minä en pelkää maailmaa. - -TAITURI - -Ei, vaan itsesi tähden. Minä luulen, että sinä kuulut niiden naisten -joukkoon, jotka eivät tahdo tulla äidiksi. Se estäisi sinun niin -kutsuttua vapauttasi. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, siinä on jotain rumaa ja koomillista. Madonna, lapsi ja -kumartavat, tuhmat paimenet! - -TAITURI - -Mutta hän antoi minulle kaikki, ja minä hylkäsin hänet siksi, etten -löytänyt enään enempää. Lapsi ja äiti samalla kertaa. Hän uhrasi -itsensä, ja minä uhrasin hänet sinun tähtesi. Sinun täytyy täyttää -aukko. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Omantunnontuskia? Raukka! Minä en kadu koskaan mitään. - -TAITURI - -Niin, raukka, kumartava narri! Minä olen vain sinun riemuvaunujesi -vetäjä, mutta minun taiteeni kulkee kerjäläisenä jälessä. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kovin runollisia vertauksia! - -TAITURI - -Joku on sanonut, että naiset kiihoittavat meitä mestaritöihin, mutta -estävät meitä niitä valmistamasta loppuun. -- Huomenna on sinun iltasi, -tuli-iltasi. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, huomenilta on minun tähti-iltani. Minä näen hämärästä tuhannen -tuikkivaa silmää, lohikäärmeyleisön. Minä laulan sen omaan valtaani, -kuuletko, minä nousen sen niskalle ja lyön sitä piiskallani. - -TAITURI - -Ja sen jälkeen? Matelee se kintereilläsi. Ja muukalainen? Minä kuulin -kaikki, sinä olet päättänyt kohdata hänet näytännön jälkeen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, minä olen päättänyt kukistaa hänen varmuutensa. - -TAITURI - -Sinä leikit vaarallista peliä. Sinä petät minut. Ah, jollen minä -koskaan olisi nähnyt sinua! Sinulla on aavistamattomia mahdollisuuksia -hyvään ja... - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Pahaan? Minä tiesin sen sanan olevan huulillasi. - -TAITURI - -Niin, sinä menet hänen luoksensa. Sitäkö varten sinä pelastit minut -elämälle? Onko tämä elämää! Ja sinä! Minä luulen, että sinä vihaat -elämää. Miksi sinä heität minut toiveista epävarmuuteen, huumeesta -epätoivoon, kiihoitat ja väsytät, viet yhä syvemmälle, ja minun täytyy -seurata sinua, sinun oikkujasi, veristä vallattomuuttasi, nähdä, miten -sinä keimailet, näyttelet, hymyilet ja taas hylkäät? Minä en jaksa -enempää. Sinä olet naaras! Naaras, jonka ympärillä kiima kiertelee. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinussa on tempperamenttia. Jatka, jatka! - -TAITURI - -Jos sinä olisit elänyt vanhan Kreikan aikaan, niin sinä olisit ollut -hieno huvitanssijatar, jonka mieliksi kaikki Alciibiadeet olisivat -leikanneet koiriltaan hännät poikki ja kaataneet kaikki jumalien kuvat -kumoon. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Puheistasi huomaa, ettet viime aikoina ole itseltäsi mitään kieltänyt. -Kasvattisiskosi odottaa sinua. - -TAITURI - -Hänessä on vieläkin neitseellinen tuoksu. Mutta sinulla on hetairan -sielu, ero on siinä, että sinä tyydyt miesten _sieluihin_. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN tempaa ruusun ja polkee sen jalkojensa alle. - -Sinä uskallat sen sanoa, sinä! Nyt sinä saat tyytyä ensimmäiseen, joka -kadulla vastaasi tulee. Minä menen nyt. - - Menee kiivaasti. - -TAITURI - -Hänen luoksensa? Ah, rakas, älä mene, minä rukoilen polvillani, tule -takaisin! - - Poimii ruusun maasta. - -Minun ruusuni? Mitä minä tein! - - Rientää ulos. - -OVENVARTIJA sitten kasvattisisar. - -Ketä te lyhdyllä etsitte? - -KASVATTISISAR - -Minä valaisen tietä lyhdylläni ja odotan häntä, joka maalasi tähtiä. -Tähdet odottavat. - -OVENVARTIJA - -Kyllä tähdillä on aikaa. - -KASVATTISISAR - -Mutta minä en löydä häntä. Kummallista, kun minä suljen silmäni, niin -minä en tunne häntä, sillä hänen kasvonsa muuttuvat silloin niiksi -kuviksi, joita hän maalasi maailmalle, nyt minä tahtoisin nähdä hänet, -niin että minä voisin muistella häntä sellaisena kuin hän oli eräänä -tähtiyönä. - -OVENVARTIJA - -Mutta teillä, vaimokulta, on kovin pieni kynttilä, se sammuu. - -KASVATTISISAR - -Minun täytyy rientää ja pyytää häneltä uutta, hänellä oli niin kirkas -kynttilä, mutta hän piiloitti sen vakan alle. - -OVENVARTIJA - -Tarkoitatteko paholaisen piirtäjää, hän läksi juuri uuden "tähtemme" -seurassa. - -KASVATTISISAR - -Putosiko se tähti taivaasta? - -OVENVARTIJA nauraen. - -Sitä en juuri usko, sillä on hiukan epäilyttävä loisto. - -KASVATTISISAR - -Sitten se oli vain aarnivalkea, joka eksyttää. - -OVENVARTIJA - -Eksyttää, se sana sattui kuin naulaan. - -KASVATTISISAR menee. - -Minun täytyy näyttää hänelle tietä, ettei hän eksyisi. - -OVENVARTIJA - -Kyllä tämä elämä on sukkela näytelmä. Kun näyttämöllä nauretaan, niin -kulissien takana itketään ja päinvastoin. Ja isä Jumala hoitaa -koneistoa. Minä menen laskemaan alas esiripun. - - - - -NELJÄS KUVAELMA - - -Ravintolan katuedusta, pieniä pöytiä ja tuoleja, keskellä käytävä, -vasemmalla hotellin pääty, johon on kirjoitettu "Ikuinen lamppu". -Oikealla isompi pöytä sillä iso malja ja kauha. Taituri istuu -skitsikirja kädessä, hänen ympärillänsä istuu kaksi seikkailijaa. -Äärimmäisen pöydän ääressä istuu nainen hiukset silmillä. Ravintolan -ovella perällä seisoo viinuri punaisine esiliinoineen; joskus näkyy -poliisi, joka kulkee hotellin ohi. - -TAITURI turistipuvussa, polvihousuissa. - -Kun minä ennen join tätä viiniä, tuntui kuin olisin juonut tämän maan -ihanien maisemien värin ja mehun sieluuni. Nyt minä näen pikarin -pinnalla kaksi naisen kuvaa, jotka läikkyvät toisiaan vastaan. Toinen -nainen oli väkevä, väärennetty viini. -- Ääretön äitelyys täyttää nyt -mieleni. Ettekö tunne liiman ja homeen hajua? - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Päinvastoin. - -TAITURI - -Päinvastoin? Kaikki sanovat päinvastoin. Minusta tuntuu ikäänkuin minun -täytyisi, ikäänkuin minun aina olisi täytynyt tehdä päinvastoin kuin -mitä ajattelen. Ennen hallitsin minä ainettani, nyt hallitsee se minua. - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Mielikuvat tekevät kepposiaan. Rivoja kuperkeikkoja?! - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Tunteenne ovat turmeltuneet, olette runollisen ränstynyt. - -TOINEN SEIKKAILUA ivaten. - -Jumalan armosta. - -TAITURI - -Tässä turmeluksen tuoksussa on jotain hurmaavaa ja huumaavaa. - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Lähettäkää uusia mielikuvia niitä vastaan! - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Taivaallinen sotajoukko. - -TAITURI - -Minä kuljen toreja ja katuja kuin kummitus. Leipäni, minkä ostan, on -katkera, vesi on saastutettu, asuntoni varkaiden luola, jota en voi -lukita. Ja yöllä? Minä valvon ja kuuntelen pimeässä honkkien honotusta -ja särkyneen kitaran kiljuntaa likaisista huoneista, joissa mässätään. -Ja minut tempaa hullu halu itse mässätä ja ryvettää. - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Se puhdistaa. Käykää sellaiseen mutakylpyyn, niin inhonne katoaa! - -TAITURI - -Se kasvaa sydämmessäni kuin myrkkysieni. Minä olen sen niin selvästi -huomannut, että ympärilläni liikkuu salaisia, vihaisia voimia. -Toisinaan tunnen kuin raskaan käden hartioillani. Uskotteko pahaan? - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Ei enään uskota hyvään eikä pahaan. Paholainen on joutunut rappiolle -sen jälkeen kuin enkelit tekivät vararikon. Paholainen hyötyi enkelien -rinnalla. Nyt kulkee hän kirjatonna maailman markkinoilla. - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Te suitsutitte hänelle ennen, teidän taulunne... - -TAITURI - -Minä poltin monta taulua. - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Mutta ne kummittelevat vielä aivoissanne. - -TAITURI - -Nainen minut kiihoitti, minä tahdoin uhmata jumalia, minua on -rangaistu, minä kuljen nyt kuin henkipatto. Minä viihdyn vain -heittiöiden ja kuvanväärentäjien seurassa. Nyt minä juon teidän -kanssanne. - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Armaanne malja! - -TAITURI - -Hän karkasi erään seikkailijan kanssa. Hänellä oli jo lapsena -taipumuksia näpistelemiseen, vanhempana varasti hän voimani enkä minä -enään löydä itseäni, ehkä löytäisin sen jostakin kotiseutuni komerosta, -niin ainakin luulen. -- Minä luulin nähneeni hänet eilen, hän katosi -"Ikuisen lampun" ovesta. Ehkä se oli harhakuva, mutta kuin kehässä -palaan minä aina tämän ravintolan edustalle. Minä tahdon näyttää -hänelle, että minä olen unohtanut hänet, etten minä enään tunne häntä. -Kas tuolta hän tulee. - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Unohtanut? Miksi siis häntä vielä etsitte? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN ja muukalainen istautuvat vasemmalle. - -Ei häneltä, ei häneltä, sinä vaadit minulta liikoja, tätä älä vaadi, -hän oli kerran osa onnestani! - -MUUKALAINEN - -Sinun täytyy. Meidän täytyy saada hänet tekemään hullutuksia. Silloin -hän on vallassamme. - - Vaihtaa seikkailijoiden kanssa salaisia merkkejä. - -Kuuluisa taideniekka, olen kuullut teistä puhuttavan, hauskaa uudistaa -tuttavuutta mestarin kanssa. - -TAITURI - -Muistan. Tapasin teidät kadulla, opastitte minut pankkiin. Olkaa -tervetullut, tuokaa seuranaisennekin! Cameriere, kaksi lasia! Mestari -vain elämän viinitarhassa. Tuntematon kaunotar, istukaa tähän, -siirtäkää kateellinen, harmaa harso silmiltänne! Uskokaa, minä olen -nähnyt teistä kerran unta, räikeä todellisuus ei ole sitä himmentänyt. -Kummallista, että todellisuudessa voi kohdata unikuvansa. - - Muukalainen menee perälle ravintolaan. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Te näette kohteliaita unia. Elämä on täynnä yllätyksiä. - -TAITURI - -Missä on piiskanne? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä annoin sen saattajalleni. - -TAITURI - -Osat ovat vaihtuneet. Minä näin unta, että te seisoitte piiska kädessä -ja käskitte minua: korkeammalle, korkeammalle. Minä olin näkevinäni -korkean sinisen vuoren, sen laella valkoisen pylvästemppelin... tummat -kypressit kuin jättiläiskeilit sen ympärillä. - -HARMAAPUKUlNEN NAINEN - -Ikuisen muiston temppelin? - -TAITURI - -Missä palaa ikuinen lamppu valaisten kuolemattomien kullattuja -nimikirjaimia. Me olimme nousevinamme, mutta yhtä kaukana häämöitti -temppeli. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Ehkä me kuljimmekin alaspäin -- unessanne. - -TAITURI - -Niin me teimmekin. Ettekä te sitä huomanneet, te vain kiihoititte ja -minä katselin vuorelle. Te johditte minua ja teillä oli side -silmillänne. Vihdoin tunsin minä hirveän tuoksun sieramissani, paksut -myrkkyhöyryt kiersivät päätäni, tunsin ikäänkuin maa olisi haljennut ja -ilma vavissut. Usvasta kuulin minä teidän pilkkanaurunne kuin -raivottaren naurun. Minä näin läpi huurun sudenilmeiset naisen silmät -harmaassa usvassa. Te itse, teidän harmaa pukunne muuttui usvaksi, ja -kun se oli haihtunut, seisoin minä yksin mustan kuilun partaalla. -Samassa minä heräsin. Olenkohan minä vielä hereilläni? Unessa kehittyy -aatos, jonka todellisuus on synnyttänyt. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä soisin, että se kehittyisi. Tahtoisitteko te nyt johtaa minua? - -TAITURI - -Minä? Minne? Päinvastoin kuin unessa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Ehkä näitte väärin. Ehkä nainen tahtoi todella viedä teidät temppelin -laelle mutta erehtyi, olivathan hänen silmänsä sidotut. - -TAITURI - -Hän katseli liian paljon sisäänpäin omaan itseensä. Minusta ei ole -oppaaksi. Tarvitsen sitä itse, jaoin kerran sydämmeni kahtia. Toisen -osan annoin enkelille, toisen kiusaajattarelle. Ja enkeliltä minä -siivet leikkasin ja kiinnitin ne kiusaajattareen. Minulla ei ole enään -sydäntä. Minne minä voisin teidät viedä? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Alas rauhallisen laakson majaan. - -TAITURI - -Ohi kuilujen? -- Ja saattajanne? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä olen hänen orjansa. Kunhan voisimme paeta. - -TAITURI teennäisesti nauraen. - -Ihan kuin minun unessani. Minun rakkaani karkasi erään seikkailijan -kanssa, sellaisen näyttämösankarin kanssa. Minun rakkaani näytteli -paremmin elämässä, näyttämöllä hän epäonnistui. Sanoivat, että hänellä -oli ääntä vaan ei sielua. Sitä hän ei voinut antaa anteeksi. Hän läksi -ja luuli kostavansa yleisölle ja minulle. Minä tahtoisin tietää, onko -hänellä nyt heikompi ääni ja enemmän sydäntä. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Tahtoisitte tietää.... Minä tunnen hänen... Te ikävöitte häntä vielä, -te rakastatte häntä... - -TAITURI - -Minä säälin häntä. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Mutta jollei hän tarvitse teidän sääliänne, ehkä hän taas ottaa -käteensä onnensa ohjat. - -TAITURI - -Piiskansa tarkoitatte. Ei, minuun se ei enään koske, minä tiedän hänen -opetustapansa salaisuuden, minä nauran hänen taikatempuillensa ihan -kuten minä nyt nauran teidän puolustuksellenne. Todellakin, minä maksan -samalla mitalla, minä karkaan nyt teidän kanssanne. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Mutta jos tuo nainen yllättää meidät. - -TAITURI ivaten. - -Hän matkustaa aina, sellaista on elämä, joskus väliasemilla me tapaamme -toisemme, vaihdamme kohteliaisuuksia ja lähdemme taas eri suuntiin. -Mutta mitä sanoo saattajanne? Hän varmaankin nöyryyttää teitä joka -hetki, pakoittaa alentaviin tekoihin, hurmaamaan miehiä, joiden taskut -hän tarkastaa, anteeksi, olen hiukan katkeralla tuulella. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN hämmästyen. - -Te liioittelette... olette sairas... minä olen häneen kyllästynyt. - -TAITURI ivaten. - -Minä tarjoan teille kaikki, mitä minulla tunteitteni romukopassa vielä -on jälellä. Sain äsken rahoja eräästä taulustani "Sodoma ja Gomorra". -Syntirahoja siis, niillä voimme huvitella. Nyt minä jo menen, minä -suutelen teidän ihania silmiänne. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN kohottaa hiukan harsoa. - -Tahdotteko nähdä minun kasvoni, ostatte minut näkemättä minua. Voisitte -katua. - -TAITURI - -Minä en kadu enään mitään. Älkää paljastako itseänne koskaan! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN menee ravintolaan, josta muukalainen palaa. - -Ah! Minä tahdon voittaa sinut takaisin itselleni. - -TAITURI menee maljapöydän ääreen, kohottaa maljan ilmaan, muukalainen -kaataa siihen nestettä pienestä pullosta. - -Nyt minä tunnen kuinka elämän henget taas palaavat, otsallani uhma -pullistuu ja sydämmeni kuohuu kuumana ja voittorikkaana. Tahdon -kiinnittää ikuisen ajatuksen kuolleeseen kankaaseen, minä näen sen -suuren näyn, hetkessä minä sen ikuistan, sillä tämä hetki on minun. - -SEIKKAILIJAT - -Ikuistakaa se, maalatkaa se! Mestarin malja! - -MUUKALAINEN - -Päinvastoin! - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILIJA - -Niin ettei silmä näe, mitä käsi tekee. - -TOINEN SEIKKAILIJA - -Kohta hän ei tunne eikä tiedä mitään. Syleile häntä ja tunnustele! - -ENSIMMÄINEN SEIKKAILUA nauraen. - -Hänen taskujansa. - -TAITURI juo ja tarttuu siveltimeensä. - -Kummallista, minä unohdin sen, aatos himmentyi. Miksi te katselette -minua niin kummallisesti, käteni vapisee, silmät, silmät, teillähän on -ihan saatanan katse! - -MUUKALAINEN - -Se antaa teille uuden voiman. - - Käytävän perälle ilmestyy hengetär, joka ojentaa - varoittaen kättään. - -TAITURI - -Ihana näky! Hengettäreni. Minä tahdon ja minä voin. Ah, tuntuu kuin -joku painaisi kättäni. Minä en voi! - - Pudottaa siveltimen maahan, hengetär katoaa. - -MUUKALAINEN - -Teitte ehkä rikoksen taiteen hengetärtä vastaan, alensitte hänen -arvoaan ja alensitte itsenne. - -TAITURI juo. - -Missä olet sinä ikuisen kauneuden kuva, jota minun sieluni aina salassa -isosi? Minä kutsuin sinut kuin markkinailveilyyn, siksi sinä nyt -kainoudessasi katosit. Poissa, kaikki on saasta ja pimeys, hurja palo -ja sekaannus! - -MUUKALAINEN - -Tuossa on toinen hengettäresi. - - Ravintolan ovelle ilmestyy harmaapukuinen nainen harmaassa - harsopuvussa, hatuntöyhdöt näyttävät harmailta käärmeiltä - ja olkapuhvit lepakon siiviltä. - -TAITURI - -Ikuisen rumuuden hengetär, vereni papitar! Mene pois minun sielustani! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä rakennan sinne temppelini. - - Katoaa ravintolaan. - -TAITURI - -Mikä hervottaa käteni? En voi maalata, mutta minä puhun! - -MUUKALAINEN - -Häikäise ja herjaa! Siinä elämän ainoa autuus! - -TAITURI kiihkeästi - -Minä puhun! - -Ikuinen lamppu! Toinen palaa taivaan hämärässä salissa, toinen helvetin -hehkuvassa holvissa. Taivaan sinivalkea valo valaisee taivaan tyhjiä -saleja ikuisten kylmien tähtien viileydessä, ikuinen ikävyys asuu -siellä, yksitoikkoinen veretön, väritön enkelilaulu. Ei mitään -toivottavaa enään, ei mitään menetettävää enään, raukea, tahdoton -täydennys ja kultainen kylläisyys. Autuuden sarvesta tarjoillaan pienin -annoksin, tylsään puoliuneen tuutivat ruusuisten siipien suhina ja -unisten harppujen säestys. Ei yötä eikä päivää, ei kuolemaa eikä -heräämistä, ikuinen ikävyys, suruton sopusointu, hedelmätöin hiljaisuus -hiutuvassa hämärässä taivaan äärettömässä tarhassa rannattoman -kuultavan kannen alla! - -Veripunanen liekki helvetin holvissa! Sammumaton tulinen tuska, -itsesoimaus ja ikuinen kuluttava kaipaus. Elämän kaksoiskuva! Iloisten -intohimojen uudesta lietsominen vanhojen valeiden kiertokulussa edes ja -takaisin ilman loppua, päämaalia, sovitusta. Vammoissa vavahtavat -jäsenet, vaipuvat ja nousevat, ne halailisivat uudestaan pettyneitä -toiveitaan, maan suloisia syntejä ja ruusuisia rikoksia. Kuule, kuule -öistä mutinaa! Kaikki, kaikki tai ei mitään, ei unta, ei lepoa, -hullujen houreiden ja sairaan onnen kirkas jano, uhka ja epätoivo, -ikuinen kirous, kuolematon taistelu kadotuksien kuiluissa, pohjaton -palo, ponnistus kohti armaita avaruuksia mustien varjojen -liihoitellessa levottomassa, ijankaikkisessa kiertokulussa. -- -Kavahtakaat itseänne, te taivaan uniset vartijat, me varastamme teidän -ikuisen lamppunne! - - Puheen aikana ovat seikkailijat kadonneet ottaen taiturin taskusta - hänen lompakkonsa ja passinsa, samaten muukalainen. - -Ah, mikä ahdistus! Minne katosivat kaikki! Minä kuulen vielä oman -ääneni kaijun. Tämä tyhjyys ympärillä, tämä tyhjyys sisässäni, -tällaista en ole vielä koskaan ennen tuntenut. - - Hoipertelee oikealle naisen luokse. - -Nainen, puhu minulle, virkistä minua sielullasi! - -NAINEN - -Ihmiset kysyvät tavallisesti vaan ruumistani. Sinulla on omituisia -oikkuja. Onko sinulla rahaa? - -TAITURI - -En tiedä, mitä olen juonut, huuleni ja jäseneni vapisevat, minussa -herää hirveä himo repiä ja raastaa, sammuta minun paloni! Tule, mikä on -nimesi! - -NAINEN - -Nimenikö? Sanovat "yölepakoksi". - -TAITURI - -Päivät piilossa, öisin kujia lentää, lentää vasten lumivalkeita -vaatteita. Minulla ei ole lumivalkeita vaatteita. - -NAINEN - -Paremman puutteessa minä etsin harmaitakin. - -TAITURI - -Maanvärisiä! Harmaan ikäviä iloja. - -NAINEN - -Sinun hiuksesi käyvät jo hiukan harmaaseen. Tule, minä levitän hiukseni -sinun ylitsesi, ettei kukaan näe sinun suruasi. - -TAITURI - -Sinun äänessäsi on hopeainen helinä niinkuin kasvattisisarellani. - -NAINEN - -Helisee kuin narrinkello, kun toiset narrit sillä soittelevat. -Kasvattisisaresi? Kasvatitko sinä sisartasi? - -TAITURI - -Koitin kasvattaa hänen kauneudenaistiaan. - -NAINEN - -Ja opetit hänelle päinvastaista. Sellaisia te kaikki olette. Katu on -minut kasvattanut. Katu on vanha ja viisas, se hurmasi minut salaisilla -neuvoillaan. Ensin oli minullakin rakastettu, joka koitti minua -kasvattaa. - -TAITURI - -Rakastui sinun ääneesi, jossa luuli sinun sielusi soivan. - -NAINEN - -Rakasti niin puhtaasti. Mutta kerran toi hän kotiinsa kuvan, hän oli -saanut sen joltakin valeystävältään. Me katselimme sitä kuvaa ja siitä -hetkestä aloimme me katsella toisiammekin uusilla silmillä. - -TAITURI - -Mikä taikakuva se oli? - -NAINEN - -Tanssivia paholaisia. Keskellä naiseksi kuvattu synti, ympärillä rivoja -hirviöitä. - -TAITURI - -Ja sitte... Ei, ei, älä jatka, minä tiedän... - -NAINEN - -Sitten me aloimme tanssia. -- Lopulta tanssin minä yksin kadulle. - -TAITURI - -Minun sieluni sirpaleet kiertävät siis tuhansina monistuksina pitkin -maailman kaikkia katuja tehden hävitystä. - -NAINEN - -Mikä sinuun nyt tuli? Taidat olla päästäsi hiukan vialla tai olet sinä -liian viisas. - -TAITURI - -Minä olen noiduttu! Etkö näe merkkiä otsallani? Helvetin ruusu! - -NAINEN - -Sinä hourailet, sinulla on ilmastokuume! - -TAITURI - -Minä olen tehnyt "tanssivat paholaiset". - -NAINEN - -Sinä? Oletko sinä itse... - - Väistyy häntä ja poistuu. - -TAITURI - -Hänkin pakeni, hän, joka ei kiellä kurjimmaltakaan... Minulla ei ole -enään ulospääsyä. - - Hotellin eteen ilmestyy vaunu, jolla on kuomupaari, ympärillä - seisoo mustiin sadeviittoihin ja mustiin huopahattuihin puettuja - miehiä palavat soihdut käsissä, kasvoilla musta verho. - -Pimeät vallat! Minä en tahdo, minä en voi kuolla! - - Vaipuu tuolille. - -VIINURI - -Mikä hätänä! Suvaitkaa, tässä laskunne. - -TAITURI - -Viety viimeiseni! - -VIINURI viheltää poliisia. - -Hourailee... ei rahoja, tekosairas, seikkailija! - -TAITURI - -Minun elämäni, minun elämäni, näinkö sen piti käymän. - - Poliisi tarttuu hänen käsivarteensa. - - - - -VIIDES KUVAELMA - - -Pieni tori. Oikealla etualalla holvipilarikäytävän alla poliisivartion -koju, pöytä, jonka ympärillä kolme poliisia pelaa korttia talikynttilän -valossa, ovella seisoo vartija, penkillä istuu taituri. Vasemmalla -sairaalan muuri ja portti, jossa on luukku. Muurista riippuu vaskisen -pienen tiikerin suusta ovikellon nauha, mikä päättyy rautaiseen -ristiin, portin päällä palaa himmeä lyhty. Perällä pieni teatteri, -pienine ristikkoakkunoineen, josta näkyy valoa, oven päällä molemmin -puolin kaksi kipsinaamaria, jotka esittävät murhe- ja huvinäytelmää, -pilarieteisen seinällä jättiläisohjelmia. Teatterin katolla -pronssiryhmä: Phoebus, joka ajaa vaunuissa kolmea hevosta. Teatterin -otsikossa kultainen kirjoitus: Per aspera ad astra. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA edellisestä kuvaelmasta. - -Menetkö sinä tänään teatteriin, siellä laulaa tänään Venuksen osan joku -vieras laulajatar? - -TOINEN VARTIJA - -Sama, joka käyttää harmaata pukua? -- En tiedä, on tämä tässä -vartioitavana. Kummallinen mies, ei ole syönyt eikä puhunut kolmeen -päivään. Yltiö, piirtäjä, mikä lienee, ei papereita ei kirjoja. Mies -hoi, mitä olet tehnyt? - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Ei hänestä tolkkua saa. Tapasin hänet "Ikuisen lampun" ravintolan -läheltä, raivoili niinkuin paha olisi häneen mennyt. - -TAITURI itsekseen. - -Mustat vallat! Valkea sisko! - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Hän luulee, että häntä seurataan. Ehkä niin, mene tiedä. - -TOINEN VARTIJA - -Olet tainnut piirtää pilakuvia jostain korkeimmasta olennosta. Pyhien -pilkkaaja! - -TAITURI - -Valkea sisko! - -TOINEN VARTIJA - -Onko sinulla sisko? Onko hän kauniskin? - -TAITURI - -Missä hän nyt on? Minä näin hänen. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Näköhäiriöitä! Kun minä talutin miestä tänne, seisahtui hän äkkiä pyhän -kolminaisuuden kirkon eteen ja aikoi riistäytyä käsistäni, luuli näet -nähneensä siskonsa kirkon rappupylvästössä. - -TOINEN VARTIJA Erehtyi kai pyhän madonnan kuvan suhteen. - - Koputtaa merkitsevästi päähänsä, kaikki nauravat. - Yksi ja toinen vieras kulkee lyhty kädessä teatteriin. - -KOLMAS VARTIJA - -Kautta Bakkon! Ettehän te osaa pelata! - -TAITURI - -Hän etsii minua. -- - -TOINEN VARTIJA - -Kirkosta? Hahhaa. Etsisi krouveista ja pelipaikoista. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Siellä ne pian pelaisivat pois koko neitsyyden. - - Nauravat. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN (Muukalainen). - -Minä sanon sen vielä, minä tahdon nousta uuteen lentoon, tahdon voittaa -takaisin kaikki tappioni -- ilman sinua. - -MUUKALAINEN musta viitta hartioilla, iso musta huopahattu silmillä. - -Olet polttanut siipesi -- ilman minua. Et ole laulanut moneen vuoteen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -En senjälkeen kuin sinä tukahutit kipenäni, minun piti suitsuttaa vain -sinulle, jumalalleni, mutta sinä olet kaikkea muuta paitsi jumala, et -ole suuri pahassakaan, sinä olet... - -MUUKALAINEN - -Kiusaaja! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kiusaajan matkija! - -MUUKALAINEN - -Minun pitää käydä johtokunnissa, vaikuttaa sanomalehtiin, peittää ja -paikkailla sinun repaleista taidettasi. Etkö sinä nyt jo ala käsittää, -että sinä olet mahdoton. Eikö peilisi ole sinulle mitään juorunnut? Sinä -lauloit ennen kasvoillasi ja herkullisella vartalollasi, mutta sinun -äänesi on käärmeen sähinää. Suloista silloin kuin sinut tempaa vasten -ruumistaan. Mutta sinulla ei ole enään myrkkyhammasta, joka _minua_ -kiihoittaisi. -- Menetkö sinä vielä nytkin teatteriin? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Menen. Minä tahdon voittaa itseni itselleni, sinä et enään lamauta -minua käärmekesyttäjäkatseellasi. Sinä tahdot minun tappiotani. Koko -yön sinä pidit akkunan auki vaikka minä kielsin, tahdoit turmella minun -ääneni. - -MUUKALAINEN - -En olisi muuten unta saanut... - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Vaivaavatko sinua sinun uhrisi? Makasit sohvalla ja vartioit. - -MUUKALAINEN - -Ja sinäkin valvoit ja vartioitsit minua. Ihana yhdyselämä! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Tiedätkö, mikä meitä yhdistää, pakottaa meitä aina olemaan yhdessä, -riistää meiltä öitten unen? - -MUUKALAINEN nauraen. - -Synti ja syyllisyys? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Me pelkäämme yötä, joka ei mitään näe; me etsimme turvaa toisiltamme -vaikka tiedämme, ettemme voi toisiamme turvata. - -MUUKALAINEN - -Me tunnemme liian hyvin toisemme. Se tahtoo sanoa, minä tunnen sinut. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä tunnet, mitä minä ajattelen sinusta. - -MUUKALAINEN - -Sinä tahtoisit irtaantua mutta me olemme toisistamme riippuvaisia. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä pelkäät minua. - -MUUKALAINEN - -En minä pelkää sinun voimaasi vaan sinun heikkouttasi. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä olin kerran heikko silloin kuin antauduin sinulle. Sinä yönä minä -näin sinun sieluusi kuin syvään ryöväriluolaan. - -MUUKALAINEN - -Sinä olet tänään kovin romantillinen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Jossa oli vaan kuolleiden luita. - -MUUKALAINEN - -Häpeäkö? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Alentumisen, ei antautumisen häpeä. Silloin minä inhosin sinun sieluasi -mutta rakastin samalla omaa ruumistani. Minä tein rikoksen... - -MUUKALAINEN - -Kadutko sinä, sinä? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Rikoksen omaa itseäni vastaan. Siksi täytyy meidän erota. Me olemme -kuin kaksi kahlerengasta. - -MUUKALAINEN - -Yhteenjuotettua rengasta, joista toisen täytyy taipua, niinkö? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Taittua. - -MUUKALAINEN - -Nyt minä ymmärrän, mistä sinä olet saanut hetkellisen voimasi. Sinä -näit hänet, sinä kuulit hänen puhuvan. Hän kiersi aina hotellia ja etsi -sinua. Siksi sinä nyt tahdot kiertää entisyyteen. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Tahdon palata olemukseeni, olen viime aikoina tuntenut ikäänkuin olisin -ollut vieras itselleni. - -MUUKALAINEN - -Vanhassa on jotain -- kuinka sanoisin -- uutuuden viehätystä. Sen -avulla koitat kiihoittaa itsesi uuteen voimankoetukseen. Se on sinun -talismanisi. Siksi minä teen sen tehottomaksi. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä aijot... - -MUUKALAINEN - -Jollet sinä taivu, niin muserran minä hänet. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Ja siksi annoit hänet seikkailijoiden valtaan? - -MUUKALAINEN - -Pieni peloitus! Hän on täällä lähellä hyvässä tallessa. Ei sieltä ole -pitkä matka tuonne. - - Näyttää sairaalaa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä olet raaka. - -MUUKALAINEN - -Olivatko hänen ensimmäiset sanansa minulle hienoja? Nyt hän saa itse -tuta, miltä tuntuu, kun elämä kuristaa kaulasta. Minä teen hänestä -houraajan, joka ei ymmärrä maailmaa eikä maailma häntä. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Hän oli silloin rakkautensa tähden raaka. - -MUUKALAINEN - -Ja minä? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Hm. - -MUUKALAINEN - -Ja nyt sinä tahdot taas kohota hänen silmissänsä? Meitä on kolme -rengasta kahleessa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN rappusilla. - -Minä tahdon kohota omissa silmissäni? Soitetaan. - -MUUKALAINEN osoittaa teatteria. - -Luuletko sinä tuolla tekeväsi hyvän työn itsellesi? Ylpeytesi tulee -kuin tuulenpuuska, silloin sinä aina tahdot erota. Murtuneena sinä taas -tarvitset minua. Kuules, katsomolohikäärme odottaa, pian _se_ sähisee -ja viheltää. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä menen. - -MUUKALAINEN - -Ja kun hän nauraa sinulle, polkee pyhimmät tunteesi, kohtelee kuin -huonoa ilveilijätärtä, mitä sinä silloin...? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä... silloin minä... en tiedä mitä? - - Menee. - -MUUKALAINEN - -Minä odotan, odotan kuten aina. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN ilkkuen. - -Kuinka sinä olet uskollinen! - - Muukalainen vetäytyy pilarin taa. - -TOINEN VARTIJA - -Vanki näyttää rauhalliselta, minä menen kuuntelemaan Venusta. - - Menee teatteriin. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Ja minä uhraan sillä aikaa Bakkolle. - - Ottaa kaapista pullon. - -Kuules sinä ihmeidennäkijä, he, ota tuosta, niin pääset -harhaluulostasi. Et huoli! Rakkaus on kuin juovuttava viini. Viini -kiihoittaa naisiin ja naiset kiihoittavat viiniin. - -TAITURI - -En nähnyt harhaan. Minä näin kasvinsiskoni. Ja viime yönä näin minä -hänestä unta, hän kulki valkeissa vaatteissa, päästi siteeni ja sanoi -kolmasti: minä tulen. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Se oli varmaankin enkeli. - -TAITURI - -Niin, hän on enkeli. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Vainaja, joka ei saa rauhaa sinun tähtesi. - -TAITURI - -Niin, minä surmasin hänen ilonsa. -- Saanko minä katsella kirkontornia, -jonka juurella minä hänet näin? - -ENSIMMÄINEN VARTIJA leikillä. - -Katsele ja kulje hiukan torilla, vaan älä yritäkkään karata enkelisi -luo, muuten ottaa sinut itse sarvipää. - - Sairaalan luukku avautuu ja siihen ilmestyy ovenvartijan kasvot. - -TAITURI - -Onko tämä luostari? - -OVENVARTIJA - -Pyhän äidin sairaala. Ennen muinoin se oli luostari. - -TAITURI - -Minusta se näyttää isolta ruumisarkulta. Eikö täällä kummittele? - -OVENVARTIJA - -Sanotaan pyhän sisarkunnan joskus kulkevan yöllä juhlamenoissa läpi -holvien. - -TAITURI - -Kuka ne on nähnyt? - -OVENVARTIJA - -Kuka lie sairashoureissaan nähnyt. Tahtoisitko sinä päästä tänne, -"kirojen kammiossa" on juuri yksi sija vapaa. - -TAITURI - -Ei kiitoksia. - -OVENVARTIJA - -Tekeydy kipeäksi. Onko poliisin huostassa parempi olla? - -TAITURI - -Parempi kuin tuolla maailmassa. - -OVENVARTIJA - -Pelkäätkö sinä maailmaa, siellä on paljon tekoterveitä, tummia ihmisiä? - -TAITURI - -Joiden rinnassa on nukkuva peto. Eikä kukaan heistä tiedä, koska se -herää. - -OVENVARTIJA - -Täällä on hiljaisia, kalpeita... Ne nukkuvat... - -TAITURI - -Jolleivat ne herää? Minä pelkään unta, sillä aikaa saattaisi tulla... - -OVENVARTIJA - -Mestari Viikatemies. Perin lempeä ja jalo-otsainen mies. Miksi -taidemaalarit aina maalavat hänet synkäksi sysisilmäksi? - -TAITURI leikillä. - -Olette kai tehneet hänen kanssansa kauppasopimuksen. Minä tahtoisin -kerran maalata hänet. - -OVENVARTIJA - -Ei hän vaadi mitään maksua vaikka mallinakin seisoisi, ei hän ole -mikään saituri eikä ryöväri. - -TAITURI - -Mutta ihmiset ovat joko ryöväreitä tai saitureita. - -OVENVARTIJA - -Hän käy usein täällä. - -TAITURI - -Ulos ja sisälle. Mikä on täällä tunnuslause? - -OVENVARTIJA - -"Päinvastoin". Mutta hän ei tarvitse tunnuslausetta. - -TAITURI - -Tulee avaimitta. Tulee kuin varas yöllä? - -OVENVARTIJA - -Hänellä on tiirikkansa. Jollet joskus unta saisi niin... Puhunko minä -hänelle? - -TAITURI - -Älä vielä... - -OVENVARTIJA - -Paikka H on vapaa. - -TAITURI - -Eikö A ole vapaa? - -OVENVARTIJA - -A ja O, alku ja loppu. Ethän ole vasta-alkaja, sinullahan on jo hyviä -oireita, olet jo päässyt aasta äffään. - -TAITURI - -Kummallinen sairaala. En ymmärrä... - -OVENVARTIJA - -Jollet unta saa, niin soita vaan kelloa, hehhee. - -TAITURI - -Ei minun aikani ole vielä tullut. - -OVENVARTIJA - -Niin ne kaikki sanovat. - - Kasvattisisar kulkee lyhty kädessä epäröiden teatterin ohi - ja katoaa kujaan. - -TAITURI rientää perälle. - -Ah! Valkea sisko! Ehkä se oli harhanäkö, hyvä enne. Muutu ihana uni -todellisuudeksi, vaihdu uneksi ruma todellisuus! - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Pysy piirissä! - -PALJASJALKAMUNKKI. Suun pielessä ilme ikäänkuin hän aina nauraisi. -Soittaa sairaalan kelloa. - -Päinvastoin. - -TAITURI - -Päinvastoin. Sinäkö sen sanoit, munkki? Miksi sinä naurat? - -PALJASJALKAMUNKKI - -En ole moneen vuoteen nauranut. Mutta miksi sinä itket? - -TAITURI - -Minä en ole moneen vuoteen itkenyt. Hullunkurista! Sinun suusi -ympärillä on ilme ikäänkuin sinä aina nauraisit. Jäätynyt nauru. - -PALJASJALKAMUNKKl - -Etkö koskaan ole itkenyt, jäätynyt sydän siis? Nyt minä vasta näen, -että sinä hymyilet. - -TAITURI - -Hymyilen hyvälle enteelle. Mutta te vaeltavat veljet ette hymyile. Te -ajattelette niin usein paholaista, että teidän kasvonne saavat hänen -irvistävät hahmopiirteensä. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Mitä sinä ajattelet? - -TAITURI - -Minä ajattelen, miksi papit ja popat aina kulkevat takaportista. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Miksi sinä katselet taaksesi? - -TAITURI - -Ajattelen enkeliä, joka äsken kulki ohitseni. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Ehkä se oli väärä enkeli. - -TAITURI - -Väärä veli! Sinä... paholainen! - -PALJASJALKAMUNKKI menee sairaalaan. - -Kun palaan, niin otan, nyt ei ole aikaa. - -TAITURI nauraa. - -Hauska munkki. Hirtehisen hymy vakavalla hauturin naamalla! - - Menee peremmälle, teatterista kuuluu laulun ääni. - -Mikä ääni! - -MUUKALAINEN pilarin takaa. - -Siinä on jotain särkynyttä, eikö totta, hahhaa! - -TAITURI - -Tämä ääni muistuttaa minulle aikoja, joita en tahtoisi muistella, se -sekoittaa tunteeni. - -MUUKALAINEN - -Oliko se ääni sinulle kerran rakas? Käärmeen sähinää, eikö totta. - -TAITURI - -Mutta minä muistan toisen hopeanheleän äänen, se soi kuin harppu -pyhässä temppelissä. - -MUUKALAINEN - -Mutta sinä muutit sen temppelin huvihuoneeksesi. - -TAITURI - -Kuka sinä olet, joka tiedät minun salaisuuteni? - -MUUKALAINEN - -Minä tiedän kaikki. - - Poliisi tulee taluttaen kahta seikkailijaa, jotka ovat - käsistään kahlehdittuja. - -TAITURI - -Ravintolan seikkailijat! - -ENSIMMÄINEN VARTIJA taiturille. - -Tule tänne! - -TAITURI - -Pitääkö minun istua samalla penkillä kuin varkaiden! Minä en ole -rikkonut koskaan ketään muita kuin itseäni vastaan. - -MUUKALAINEN - -Sen varsin valehtelit! - -ENSIMMÄINEN VARTIJA näyttää passia ja lompakkoa. - -Onko tämä sinun? Onko siinä kaikki tallella? - -TAITURI - -On. Ei siinä paljon ollutkaan. - - Teatterista kuuluu huutoa ja vihellystä. - -NAINEN edellisestä kuvaelmasta hiukset silmillä. Soittaa -sairaalan kelloa. - -Minä tahtoisin.... tai; en minä oikeastaan tiedä, tahtoisinko minä -tavata isääni. - -OVENVARTIJA - -Mikä osasto, mikä kirjain? - -NAINEN - -En tiedä, olen unohtanut kirjaimen. - -OVENVARTIJA - -Siinä tapauksessa en voi päästää. - -NAINEN - -Eikä minulla ole, mitä antaa. En ole ansainnut tänään mitään. - -OVENVARTIJA - -Pitaalirahoja, niistä minä en huolisikaan! - -NAINEN - -Mutta minun isäni kituu minun tähteni, minä tahdon pyytää häneltä -anteeksi. Oi, mihin minä pääni peittäisin, hiukset eivät häpeääni -verhoa. - -OVENVARTIJA - -Ehkei sinun isäsi tahdokkaan sinua tavata. - -NAINEN - -Voi olla niinkin. Tuossa hän taas on! Nyt minä muistan. Häntähän minä -tahdonkin tavata! - - Juoksee taituria kohti. - -Kunnoton, kirottu, anna minulle takaisin minun kunniani, kuuletko, anna -takaisin minun kunniani! Sinä olet kaiken alkusyy minun ja monen muun, -minun isäni ja monen muun isän lankeemukseen. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA vie hänet. - -Yölepakko, joko sinä taas! Tule! Älä koitakkaan vierittää syytä muiden -niskoille. Aina sinä häväiset itsesi. - - Taiturille. - -Huomenna olet ehkä vapaa! - - Menevät. - -TAITURI - -Vapaa! Minä olen vapaa samalla hetkellä kuin hän, jonka minä... Millä -hirveällä hinnalla! Minun vapauteni kulkee yli muiden kärsimysten! Tämä -vapaus minua peloittaa. Minä tunnen, etten minä sittenkään ole vapaa. - -MUUKALAINEN - -Paetkaa, saittehan passinne! - -TAITURI - -Vaikka minä pakenisin maailman päähän, en minä sittenkään tuntisi -itseäni vapaaksi. - -MUUKALAINEN - -Ehkä rahanne jo ovat pankissa. - -TAITURI selin katsomoon. - -Miksi minä tielläni aina kohtaan teidän varjonne? - -MUUKALAINEN - -Pelkäättekö varjoja, minä niitä rakastan. Ikuinen sydänpäivä kävisi -ajan pitkään sietämättömäksi. - -TAITURI - -Ikävämpi uneton umpiyö ennen sarastusta, hetkessä elät koko elämäsi, -joka on ollut erehdys, et usko enään unelmiisi, ja kun sarastus vihdoin -levittää verisen vaippansa, luulet sen maailman paloksi. Tahtoisit -huutaa mutta rinnasta ei lähde huokaustakaan... hiljaisuus huutaa -- -ymmärrättekö. -- Minä kuulen taas sen äänen ikäänkuin se olisi -katkennut. - -MUUKALAINEN - -Kuuletteko myös vihellyksien katkoamattoman kuoron, joka omin päin -jatkaa säestystä ilman solistia. - -TAITURI - -Kuoliko se ääni? - -MUUKALAINEN - -Kuoli. - - Siirtyvät pilarin taakse päin katsomoa. - -KASVATTISISAR lyhty kädessä, teatterin ovenvartijalle. - -Oletteko nähneet häntä, joka maalaa tähtiä? Hän kävi ennen usein -huvihuoneissa, hän etsi aina jotain, mikä minulle oli tuntematonta. Nyt -minun sieluni etsii häntä tuntemattomasta. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Mikä kaunis vertauskuva! Ei tähtiin ole luottamista, vilkuttavat niin -vietävän viisaasti ja kylmästi ikäänkuin ne tietäisivät koko avaruuden -arvoitukset, eivätkä ne taida itsekkään tietää, että ne ovat vaan -kierivää tomua. -- Käytän mielelläni vertauskuvia, minulla on suuri -varasto teatterilauseparsia, runoniekat käyttävät niitä vain -näyttämöllä ja kirjoissaan, minä käytän niitä elämän eri tiloissa. -- -Etsitte tähtienne selittäjää? - -KASVATTISISAR - -Hän selitti minulle elämän suuren salaisuuden ja tähtien tarkoituksen. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Per aspera ad astra!, seisoo teatterin otsikossa. - -KASVATTISISAR - -Hän vei minut Edenin yrttitarhoihin, missä paratiisilintu laulaa -riutuvasta rakkaudesta. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Niinkuin satakieli Romeossa ja Juliassa. Ja sitte te heräsitte Edenin -muurin ulkopuolella? - -KASVATTISISAR - -Hän läksi, sillä hänen verensä halasi maailmalle. Minä jäin yksin. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Ette ymmärtänyt, että löytyy monenlaisia paratiiseja. - -KASVATTISISAR - -Hän sanoi aina, että minä olen syntynyt väärälle taivaankappaleelle. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Errare est humanum! - -KASVATTTSISAR - -Kun minä huomasin olevani yksin ja näin talot, torit, missä ihmiset -hiessä häärivät, mustat tehtaan piiput, likaiset koirat porteilla, -katukivet ja kituvan rikkaruohon ojassa, peljästyin minä, kaikki näytti -niin kummalliselta ikäänkuin ensi kerran olisin tuon kaiken nähnyt. -Miksi maailma on sellainen? Miksi minä olen tällainen? Missä minä olin? - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Unohditte tähtenne. - -KASVATTISISAR - -Kuin unessa kuljin minä kaupungista, kuin unessa näin puiden varjot -ikäänkuin pitkät, mustat karvaiset käsivarret, jotka tahtoivat minua -syleillä. Minä pakenin kunnes tulin autioon metsään. Lopulta vaivuin, -minä leyhkäävän lettosuon partaalle. Siinä minä itkin kauvan. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Minä kuulen, miten sammakot kurnuttavat pimeässä yössä ihan kuin -Aristophaneen komediassa. - -KASVATTISISAR - -Minä kumarruin lätäkön yli ja näin liejussa säteilevän tähden. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Taivas päilyy lokaankin. - -KASVATTISISAR - -Silloin minä sen tunsin... - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Mitä tunsitte? - -KASVATTISISAR - -Että pienessäkin asuu Ikuinen. Tuntui kuin kaikki minussa olisi -avartunut, jotain salaista tapahtui minussa, sydämmeni alla sykki -siemen, ikuisen elämän siemen. Suloinen huumaus humisi korvissani, minä -muistin äitini lempeän harmaat silmät, ne lämmittivät vielä -sammuttuaankin, minä tunsin, mitenkä oma vereni kerran oli sykkinyt -hellän ja polttavan poven alla, tunsin eläneeni ennen syntymistäni; -niin aatokseni arasti tunkeutui taaksepäin ikuisuuden lähteille. -- -Minä nousin ja pimeässä olin minä näkevinäni valkoisen viitan, -valkoisen heijastuksen. Olin nähnyt Ikuisen hahmon. Pois pakeni -pelkoni, autuus ja onni täytti sydämmeni. Minä lankesin maahan, -rukoilin, pyörryin... Kun minä heräsin, katselivat tähdet minua -korkeudesta. - -TAITURI - -Kuuletteko hänen hellän ja heleän äänensä! Ei hän puhu ovenvartijalle, -hän puhuu itsensä kanssa, hän puhuu minulle, hän puhuu tähdille -satujansa. - -MUUKALAINEN - -En minä kuule mitään muuta kuin viheltävän viiman. - -TAITURI - -Onko tämä unta, en soisi koskaan herääväni. Jos tämä on totta, ei -kaunein uni voi olla ihanampaa. Kuuletteko? Hän etsii minua. - -MUUKALAINEN - -Kuuletteko melua teatterista? - -KASVATTISISAR - -Oletteko nähneet häntä, joka irroitti tähdet taivaalta ja kahlehti ne -kankaalle. - -MUUKALAINEN - -Valetähtiä! - -KASVATTISISAR - -Minun sieluni oli kuin paljas vaate ennenkuin hän tuli ja väritti sen -elämän tulipunaisilla väreillä. - -MUUKALAINEN - -Värisokea! Väsymyksen kelmeän harmaita värejä! - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Sellaista tähtiniekkaa ei ole ollutkaan. Te uneksitte avosilmin. - -TAITURI astuu esille. - -Minä tahdon tavata hänet. Näettekö, hänellä on lyhty kädessä, näettekö -hänen valkoisen puhtautensa ikäänkuin valo tulisi hänestä eikä -lyhdystä! - -MUUKALAINEN matkien yksitoikkoisella äänellä. - -Te uneksitte avosilmin. - -TAITURI - -Miksi te matkitte! Saattehan minut raivoon. Älkää estäkö minua! - -KASVATTISISAR tuijottaen kuin unessa taituriin. - -Ehkä hän on muuttunut niin, etten minä häntä enään tunne. - - Teatterista kuuluu vihellyksiä ja melua. Harmaapukuinen nainen - laskeutuu alas portaita, kulkee jäykkänä pää pystyssä ja kylmänä. - -TAITURI - -Ah! - -MUUKALAINEN - -Te uneksitte avosilmin. - -KASVATTISISAR - -Minä en tarvitse enään lyhtyä, minä näen muutenkin. -- Minun täytyy -etsiä häntä muualta. - - Kääntyy pois ja katoaa hiljaa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN taiturille. - -Mitä sinä tuijotat, etkö sinä näe minua! - -TAITURI riistäytyy irti. - -Ihanaiseni, silkkihiireni, mikset sinä tule, missä sinä olet? Minun -sydämmeni janoo ja huutaa sinua. Etkö sinä kuule, etkö sinä näe, kuinka -minä ikävöin sinua... silkkihiiri... - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Etkö sinä näe minua? - -MUUKALAINEN koputtaa poliisikojun seinään, poliisit tulevat. - -Suloinen ja ihmeellinen! - -HARMAAPUKUINEN NAINEN muukalaiselle. - -Etkö sinäkään näe minua! - -TAITURI ottaen lyhdyn maasta. - -Ei se ollutkaan haihtuva harhakuva! - - Tarttuu muukalaiseen. - -Nyt minä tunnen sinut! Sinä roisto, sinä sokaisit hänet, niin ettei hän -nähnyt minua, sinä petit minut ja sinä myrkytit puhtaimmat ajatukseni, -minä näin hänet ja sinä karkoitit hänet. - -ENSIMMÄINEN VARTIJA - -Miksi sinä huudat! - -MUUKALAINEN - -Hän on riivattu, hän näki taas hourekuvansa. - -TAITURI - -Konna! Tämä mies seuraa minua kaikkialle, pankkiin, postiin, -ravintoloihin, sekoittaa juomani, myrkyttää mieleni ja väijyy henkeäni! - -MUUKALAINEN - -Hän on hengensairas. Viekää hänet sairaalaan! - -ENSIMMÄINEN VARTIJA muukalaiselle. - -Menkää! - - Poliisi soittaa sairaalan kelloa ja vie taiturin portista. - -MUUKALAINEN harmaapukuiselle naiselle. - -Kuuletko lohikäärmeen viheltävän? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kuulen. - -MUUKALAINEN - -Kuuletko minun ääneni? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kuulen. - -MUUKALAINEN - -Nyt sinä olet minun! - - - - -KUUDES KUVAELMA - - -Sama huone kuin ensimmäisessä kuvaelmassa. Taituri istuu vuoteensa -laidalla päässä valkoinen kudottu patalakki, yllä valkoinen, pitkä, -polvien yli ulottuva sairastakki, valkoiset housut, jaloissa raskaat, -keltaiset kengät. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS vuoteessa. - -Sinä katselet rikkinäistä vesikarahviinin suuta. Se asetetaan aina -uuden tulokkaan yöpöydälle, annetaan tilaisuus... Pieni nykäys -lasinsirpaleella... - -TAITURI - -Sinä ajattelet pahaa. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Sinä itse ajattelit ja nyt, nyt sinä luulet, että minä... Niin minäkin -ensin... - -TAITURI - -Minä olen jo tottunut kohtalooni, olen tehnyt sen kanssa liiton. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Tottua elämään on paljon vaikeampaa. - -TAITURI - -Täällä? Tuolla? - - Näyttää ulos. - -Kaikkialla ristikko, kaikkialla minä käyn ristiin. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Ja lopulta ehkä ristin luo. -- Et sinä ole vielä kylliksi kärsinyt, -sinä olet vain leikkinyt kärsimysten kanssa, ja suloinen tyytyväisyys -on niitä aina seurannut. - -TAITURI - -Kärsimykset kehittivät minun kättäni, osasin paremmin piirtää... -mustia, rohkeita juovia... Jälkeenpäin minä nauroin varmassa -voimassani. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Vahingon voimakasta naurua, kerskailit kärsimyksilläsi, ne kostavat, -sillä sinä et antanut niiden kehittää sydäntäsi. - -TAITURI - -Itseinho? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Kaikki vain mustien juovien vuoksi. Sinä nautit siitäkin, sait oivia -aiheita, saatana-aatoksia, neronvälähdyksiä. -- Kun sinä täältä -pääset, jos pääset, niin sinä kiellät kurjuutesi. Ei, sinä tulet täällä -hyvin toimeen itsesi kanssa vaikket aina muiden kanssa. - -TAITURI - -Sinä pilkkaat minua, sinä et tunne tuskaani. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Kuta enemmän muut täällä kärsivät, sitä helpompi sinun olla. - -TAITURI - -Ne lisäävät tuskiani. Minä olen unelmieni uhri. Hirveätä unta! Heräänkö -minä milloinkaan? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Et herää etkä täältä pääse ennenkuin joku uhrautuu sinun puolestasi. - -TAITURI - -Ikuinen, Ikuinen, miksi minä muiden tähden saisin kärsiä? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Ei sitä tiedä... Ehkä sinä jollakin salaisella tavalla olet kasannut -meidän kaikkien päälle hehkuvia hiiliä. - -TAITURI - -Elämän kiirastultako tämä olisi! Ja jälkeen päin, kun muut ovat loppuun -kärsineet...? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Saat sinä kärsiä saman verran kuin kaikki yhteensä. - -TAITURI - -Sinunkin tuskasi? Mitä olen minä sinulle tehnyt? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -En tiedä, mutta vaistomaisesti minä tunnen, että sinä olet minullekin -jotain tehnyt. - -TAITURI - -Sinä vihaat minua, sinulla on "paha katse". - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Sinä luulet, että kaikki katselevat sinua pahalla silmällä, mutta sinä -itse katselet muita mustasti. Lähdet aina itsestäsi, ajattelet -päinvastaista. - -TAITURI - -Päinvastoin! Kirottu sana! Se solmii minut, se kaikuu kaikkialla -vastassani. Päästäjäni, päästäjäni! Ikuinen, suuri tuntematon, auta -minua, armahda minua, minä huudan sinua hädässäni, anna minun löytää -oikea sana, suuri ja pyhä sana, joka päästää minut, nostaa minut sinun -voimaasi! Pelasta minut umpisokkelosta, tästä vankeuteni pimeydestä -aurinkoon, aurinkoon, valoon ja vapauteen ennenkuin... - -TOINEN SAIRAS - -Musta henki! Porca madonna, mene pois, herjahenki, mene pois -muukalainen! - -TAITURI - -Hirveältä tuntuu ajatellessa, että minä ehkä alan matkia -kanssasairaitani, minä nostan käteni korkeutta kohden... . - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Ja ajattelet samalla, että kätesi muodostavat ikäänkuin goottilaisen -kirkon akkunakuvion. - -TAITURI - -Minä en voi, minä en voi... Minä tunnen, kuinka käteni puristautuu -kokoon nyrkiksi, jota en auki saa. Tämä on liikaa. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Uljas uhma-asento! Puuttuu vain korkea vuori, ylhäällä taivas. Sinä -teeskentelet Ikuisen edessä niinkuin olet teeskennellyt paholaisen -kanssa. Ei saa pilkata paholaistakaan. - -TAITURI - -Minä olen ollut oma paholaiseni. -- Mikä tuossa on! - - Ottaa permannolta nuoran. - -Nuora, silmukka! Sinäkö sen olet asettanut juuri tuohon? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Sairasviittani vyö. Minä en tarvitse sitä, minä tunnen sen, niin, minä -en ole sitä ennen sanonut. - -PALJASJALKAMUNKKI tulee pirskoittaen pyhää vettä vuoteille. - -Puhdistakoon pyhä vesi teidät synneistänne! - -TAITURI - -Täällä on todellakin likaista. Koskahan täällä on pesty permantoa? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Minä aavistan loppuni... katsos täällä... - - Osoittaa sydäntään. - -Nikkaroi ja nakertaa öin päivin... minä kaaduin kerran kadulle... näin -tyttäreni... - -TAITURI - -Mikä siellä nakertaa? - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Kuolemanlintu, taudin tikka. - -TAITURI - -Mutta sinun poskesi hehkuvat... - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Syksyn sairasta punaa. - -TAITURI - -Paljasjalkamunkki! Hän katselee sinua! - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Minä tiedän sen, hän aavistaa sen. Hän käy aina mestari Viikatemiehen -edellä. - -PALJASJALKAMUNKKI taiturille. - -Nuora kädessä? Aijotko sillä pyydystää kuolemanlintua? Ei sitä niin -helposti saa kiinni, livahtaa helpommin kuin ajatus -- pitaalinen -ajatus! - -TAITURI heittää hätäisesti nuoran vuoteensa viereen. - -Ei se ole minun nuorani. - -PALJASJALKAMUNKKI näyttää rukousnauhaansa. - -Vaihda tällaiseen kuin minulla on! - -TAITURI - -Minä olin koulussa huono laskemaan. Minä en ole koskaan elämässäni -tehnyt laskuja. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Kullakin on oma laskunsa. Saat hiljaisen kammion. - -TAITURI - -Hiljaisuus on kuoleman kumppani. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Voit rukoilla siveltimelläsi, madonna antaa sinulle uuden elämän -värit... - -TAITURI - -Naiset ovat epäluotettavia. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Joku on sinut pettänyt? - -TAITURI - -Niin. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Ja sinäkin olet pettänyt? - -TAITURI - -Niin. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Yömaalari! Onhan teidän maassanne valkeitakin öitä. Eikö sinulla ole -yhtään valkoista ajatusta! Ajattele! - -TAITURI - -Valkea sisko, kasvinsiskoni! - -PALJASJALKAMUNKKI - -Madonna on valkoinen kuin tunturin lumikukka. - -TAITURI - -Tämä on kuumaverinen maa, täällä yö on aina musta, voisin langeta -uudestaan. - -PALJASJALKAMUNKKI - -Heikkouden syntiin? - -TAITURI - -Nyt minä olen heikko, herkkä ja huono, voisitte voittaa minut -kirkkoruusujenne ja pyhien sauhujenne tuoksuilla. Mutta ne ovat -ruusunkauniita, viehkeitä valeita! Tulkaa silloin, kun minä olen -taistovalmis ja terve. - -PALJASJALKAMUNKKI ensimmäiselle sairaalle - -Entä sinä veljeni! Sinun tyttäresi odottaa ulkona, minä päästin hänet -portista, kuin katuva Magdaleena hän itkee. - - Munkki menee. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Minun aikani on tullut, tulkoon hänkin! - -NAINEN tumman tohtorin seuraamana. - -Isä, isä, voitko sinä unohtaa, voitko sinä antaa minulle anteeksi, suru -on ollut sinun suuruksesi, iloton on ollut iltasi. Sinulla ei ole ollut -tytärtä. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Unohda itsesi! - -NAINEN polvistuen vuoteen viereen. - -Mutta elämä ei unohda, sen silmät huutavat halveksimista. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Älä anna sieluni kulkea kadulla. Hajota hiukset silmiltäsi, niin näet! - -NAINEN - -Minä en näe mitään. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS - -Voitele hiuksesi öljyllä ja mene pesemään pitaalisia. Koko maailma on -sairashuone. Nyt en ole terve enkä sairas, minä tunnen paratiisin -ruusujen tuoksun. Hän joka hoitaa ruusutarhaa, hän kuuli sinun -ylpeytesi pyynnön, hän kuulee myös nöyryytesi huokauksen. - - Vaipuu horrostilaan. - -NAINEN - -Isä, isä taivaassa. - -TUMMA TOHTORI (muukalainen). - -Miten te viihdytte? Tahdotteko sikaarin? - -TAITURI - -Huumaako se? Ei, minä en huoli! - -TUMMA TOHTORI - -Teillä on pankissa rahoja mutta te ette voi niitä itse nostaa? - -TAITURI - -En ymmärrä, miksei pankki niitä maksa. Joku muotovirhe? Tahtoisitteko -te ehkä olla avulias, en luota hoitajiin. - -TUMMA TOHTORI - -Mutta te epäilette. Missä on pankin lähettämä kirje? - -TAITURI - -Te neuvoitte huonon vaihtopankin, varkaiden pesän. - -TUMMA TOHTORI - -Minäkö? Ei, yhdistys arveli... - -TAITURI - -Ei, ei, minä en tahdo... - -TUMMA TOHTORI - -... että te ette enään saa olla täällä, huomenna teidän täytyy lähteä, -rahanne ovat jo kuluneet sairashoitoon. - -TAITURI - -Mihinkä selkkauksiin minä olen joutunut! Ei, ei, minä en tahdo pois -täältä, miten kasvinsiskoni minut löytää? Hän aavistaa, että minä olen -sairas, hän etsii eikä pääse sisälle. Vaatteeni ovat vartijat -repaleiksi repineet, minun tavarani jäivät ravintolaan, enkä voi niitä -lunastaa. - -TUMMA TOHTORI - -Miksi karkasitte ja jätitte ravintolan? - -TAITURI - -Minä näin paarit asuntoni edessä. Näin harmaan naisen, näin valkean -siskon, teatterit, poliisit, varkaat, ah, kaikki on saasta ja -sekaannus. Sanokaa, onko kasvinsiskoni tuolla ulkona? Päästäkää hänet -minun luokseni! - -TUMMA TOHTORI - -Jos hän nyt olisikin ulkona, jos minä päästäisin, mutta te näette -näkyjä, veressä kulkee kuvia, se ei olisi terveellistä teille, -luulisitte hänet unikuvaksi, minä pidän kyllä huolen hänestä, hän on -varmassa tallessa. - -TAITURI katkerasti. - -Sen minä uskon. Minä näen yhtä selvästi kuin tekin, ehkä syvemmin ja -selvemmin kuin koskaan. Te olette saaneet minut ansaan, minä näen koko -saatanallisen juonen. Te saitte minut tänne, nyt voitte menetellä -kanssani tahtonne mukaan. - -TUMMA TOHTORI nauraa ja koputtaa päätään. - -Teidän päänne on sekasin. - -TAITURI - -Se on järjetön vale, valonarka vale! Kiertäjä, kiusaaja, te sekaannutte -minun asioihini, ehkä minä huomenna olen kuin kerjäläinen, jonka -jokainen luotaan työntää. Te syöksette turmioon hänetkin, hänen valkean -sielunsa te turmelette, ei, ei, sitä te ette voi tehdä, mutta te -runtelette ehkä hänen ruumiinsa. Missä kivikammiossa hän nyt itkee? Te -olette pyöveli ettekä mikään lääkäri. - -TUMMA TOHTORI - -Rakas ystävä, te tarvitsette lepoa. - -TAITURI - -Miksi te minua kiusaatte? Te olette kaksimielinen. Nyt te näytätte taas -lempeämmältä, teillä on kaksi naamaa, toisinaan uskon teitä, toisinaan -en. Käyköön miten tahansa! Menkää pankkiin, minä annan valtakirjani, -tässä on pankin minulle osoittama kirje, mutta tulkaa takaisin, tuokaa -hänet tänne, niin minä annan teille koko elämäni ystävyyden. - -TUMMA TOHTORI - -Minä menen, ehkä saatte olla täällä vielä jonkun ajan, puhun -yhdistykselle... Niin, samalla kerron, teidän taulunne "tanssivat -paholaiset" on herättänyt suurta huomiota näyttelyssä. - -TAITURI - -Ei se minua enään ilahuta. Tumma tohtori, antakaa se poltettavaksi! -Minä en kärsi sitä taulua. - -TUMMA TOHTORI - -Miksi? - -TAITURI - -Siksi, että minä olen väreihin sekoittanut omaa sydänvertani. - -TUMMA TOHTORI - -Kuvannollisesti puhuen? Pelkäätte, että maailma näkisi taulussa oman -sielunne. - -TAITURI - -Maailma on niin valmis heittämään lokaa, mieluummin minä tahtoisin -tulla kivitetyksi. - -TUMMA TOHTORI - -Marttiirakruunu miellyttää teitä ehkä enemmän kuin laakerit. - - Menee. - -TAITURI - -Hän meni. Miksi hän nauroi? - -NAINEN - -Tanssivat paholaiset! - -ENSIMMÄINEN SAIRAS tointuu. - -Tanssivat paholaiset! Hänkö? - -NAINEN - -Hän. - -ENSIMMÄINEN SAIRAS koittaa nousta. - -Minä tahdon nähdä hänet, joka on alkusyy meidän perikatoomme, ei, minä -en näe häntä, hän on niin alhaalla. Minä näen taivaan aukenevan, minä -näen enkelien tanssin ikuisen valon ympärillä. - - Vaipuu vuoteelle. - -NAINEN - -Domine miserere nostri! - -TAITURI - -Miserere nostri. - -NAINEN - -Hän ei saa kuolla, missä on lääkäri? - -TAITURI - -Kaunis on hänen lähtönsä. Elämä oli ennen minun lääkärini, nyt en -minäkään enään tarvitse lääkäriä. - -NAINEN - -Ei tuo äskeinen ollut mikään lääkäri. - -TAITURI - -Kuka hän oli? - -NAINEN - -Muukalainen, musta mies ravintolasta, sama, joka seisoi teatterin -torilla, sama, joka juoksi sen valkeahipiäisen neidin jälessä. - -TAITURI - -Valkean siskon? - -NAINEN - -Jolla oli hopeanhelinä äänessä niinkuin minullakin, narrinkello, -muistatko? - -TAITURI - -Muistan kaikki, kaikki on niin hirveän selkeätä, tulkoon nyt pimeys ja -peittäköön kaikki! - -NAINEN - -"Tulkoon pimeys ja pimeys tuli!" - - Sairaat huutavat, pienet pojat kainalosauvoineen ja - silmäsiteineen tulevat viereisestä salista ja kiusaavat - sairaita, heiluttavat etusormea nenänsä edessä ja - viheltävät matkien hoitajia. - -TOINEN SAIRAS hourailee. - -Mene, mene! Harmaa ja valkonen, harmaa ja valkonen! Viekää pois ruumis, -viekää pois ruumis! Menkää pienet paholaiset! - -NAINEN - -Nyt sinun valkea siskosi saa tanssia kadulle. Se on elämän -varjotanssia. Minä surkuttelen sinua, sinä et saa nähdä paratiisin -utuisia tarhoja. - -TAITURI - -Sinä et kiroo minua, et hylkää hyvyydessäsi. - -NAINEN - -En. Sinä olet jo hyljännyt itsesi! - -TAITURI - -Ah! - -NAINEN - -Minä menen, Tarvitsen rahoja... Isäni tarvitsee sielumessun. - - Menee, pojat seuraavat. - -TAITURI - -Oi, ankarat jumalat, jumalat, missä te piilette, maan te teette -helvetiksi, elämän Eedenin te teette epäilyn erämaaksi! Minä en jaksa -enään, valkea sisko, silkkihiiri, hieno, suloinen silkkihiireni, anna -minulle anteeksi! Minä en tiedä enään, missä minä olen, minä en tiedä -enään, mitä minä teen. - - Näyttämö pimenee. Kuusi miestä neljännen kuvaelman lopusta - ilman soihtuja kantaa kuomupaaria, he asettavat kuolleen - ensimmäisen sairaan taiturin vuoteeseen, paareilta he nostavat - teatterin ovenvartijan ja asettavat hänet ensimmäisen sairaan - vuoteeseen. Ottavat verhon kasvoiltaan ja asettuvat pöydän - ympärille. - -TAITURI kulkee vuoteelleen, huomaa kuolleen ja horjahtaa polvilleen -permannolle. - -Ah! Kuollut makaa minun vuoteessani. Kuinka se on tapahtunut? Nyt on -tullut tilinteon yö! Mustat miehet! Onko tämäkin unta! - -ENSIMMÄINEN KANTAJA osoittaa sormellaan. - -Hän tuolla! - -TOINEN KANTAJA - -Yömaalari. Hän on tehnyt mustan synnin. - -ENSIMMÄINEN KANTAJA - -Puolustaako häntä kukaan? - - Sairaat huutavat. - -TOINEN KANTAJA - -Ehkä joku uhraa itsensä hänen tähtensä. - -KOLMAS KANTAJA - -Hän on sekoittanut väreihin lokaa ja ihmisverta. - -VIIDES KANTAJA - -Sortanut, soaissut kasvinsiskonsa. - -TAITURI keksii nuoran. - -Houraajan perintö, vainajan muisto! - -ENSIMMÄINEN KANTAJA - -Täytyykö hänen kuolla? - -SAIRAAT - -Kuolla, kuolla! Me tahdomme elää! - -KOLMAS KANTAJA - -Kuivettukoon hänen kätensä niin, ettei hän työhönsä tarttua voi! -Surkastukoon hänen siemenensä! - -TAITURI - -Minä tahdon kuolla. - -NELJÄS KANTAJA - -Ehkä joku juuri nyt rukoilee hänen puolestansa. Odottakaa, tapahtuu -ehkä jotain päinvastaista! - -SAIRAAT - -Eikö aamu koskaan valkene? - -ENSIMMÄINEN KANTAJA - -Yhdestoista hetki on lyönyt. - - Kantajat pois. - -TAITURI - -Minä en eroita ihmisiä enkä varjoja. Onko elämä harhanäköä vai totta, -varjotko minulle haastavat, sydämmessäni on keski-yö, ympärilläni on -yö? Minä ymmärrän sinut, mykkä yö. Minä ymmärrän sinut, vainaja, sinä -annoit minulle vihjauksen. Minä tulen! - - Kaatuu pitkälleen maahan ja kiljasee, näyttämö valkenee, - hoitajat vievät pois kuolleen ja nostavat taiturin - vuoteeseensa ja sitovat hänen kätensä. - -ENSIMMÄINEN HOITAJA - -Hän langetti tuomionsa. - -TOINEN HOITAJA - -Yritti sen itse panna täytäntöön. - - - - -SEITSEMÄS KUVAELMA - - -Sama huone kuin edellisessä kuvaelmassa. Taiturin kädet ovat sidotut, -hoitajat laskevat rahojaan pöydän ääressä seisten. - -TEATTERIN OVENVARTIJA vastapäisessä vuoteessa. - -Yömaalari, sinäkö se olet? Sinua etsii lyhtynainen. - -TAITURI - -Valkea sisko! Miksi sinäkin minua kiusaat? - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Bravo, bravo, nouse ja kumarra, niin näyttelijätkin tekevät, kun juuri -ovat kuolleet. - -TAITURI - -Niin, minä olen kuin kuollut. - -TEATTERIN OVENVARTIJA leikillä. - -"Ollako vai ei, kas siit' on kysymys". Minä olisin näytellyt mainiosti -Hamlet'ia. Ja Ofelia! Mikä ihana Ofelia hän olisi ollut, lyhtynainen. -Mutta sinä pilasit hänet. Mitä sinä teit hänelle? Hän kulki kuin -unissaan, hän olisi unohtanut osansa. Sinä uskottelit hänelle -tähtitarhoja ja veit hänet likaisen lätäkön partaalle. - -TAITURI - -Hän on kuin ihana ilmestys, ei häneen loka voi tarttua. Kun minä häntä -ajattelen ja tekoani, tunnen kuinka koko ruumiini punastuu ja vapisee. -Kun minä ajattelen hirmumyrskyä, joka kävi sielussani ja tuskan tulta, -joka puhdisti, tunnen minä ikäänkuin hänen henkensä lähestyisi minua, -minä tunnen kummallisen tyyneyden, joka leviää sisässäni. Ennen oli -minulla nautinnon levoton ilo, nyt tunnen minä kärsimyksen suuren ja -syvän ilon. Sen piti niin tapahtuman. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Sinä pyrit vielä ylös elämän näyttämölle, missä ne näyttelevät aina. -Minäkin matkin, mutta minä sekoitin kaikki osat niin, etten enään -muistanut ovenvartija-osaani, vaan lähdin etsimään lyhtynaista, minä -kuvittelin voivani irroittaa tähdet taivaalta. - -TAITURI - -Sinä näit hänet? - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Ja unohdin vetää alas esiripun. Sinun syysi, että minä nyt kummittelen -täällä. Ensin en osannut varjella teatterin ovea, sitten en osannut -varjella sieluni ovea, päästin sinne huonoa seuraa. - -TAITURI - -Miksen minä kuollut! - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Kiittämätön! Kiitä jumalaa tai kohtaloa, joka mustan esiripun takana -vääntää suurta maailman teatterikonetta. Kiitä taivaan yliohjaajaa, -ettäs vielä sait kumartaa, ettet todella kuollut, tapahtuu sellaista -näyttämölläkin. Kerran eräs näyttelijä erehdyksestä puhkasi toisen -sydämmen eikä toinen noussutkaan kumartamaan vaikka yleisö huusi -ihastuksesta, hän oli näytellyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. -Nouse ja kumarra! Niin, mutta eihän täällä kukaan taputakkaan käsiään, -taisit näytellä huonosti. - -TAITURI - -Etkö näe, etten voi liikuttaa jäsentäni. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Sinä et liiku, mutta henkesi liikkuu, siksi sinä nyt näet. - -TAITURI - -Minä näen uusia maailmoja ja minä käsitän nyt paremmin elämää. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Tuolla ulkona ne aina liikkuvat, siksi ne eivät ehdi nähdä. - -TAITURI - -Ikuisessa kiertokulussa, päin ja vastoin. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Tuolla elämä on epätodellista, ne matkivat ja kulkevat naamareilla, ne -hymyilevät ja valehtelevat ja uskovat omia valeitaan. - -TAITURI - -Onko elämä täällä todellista? - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Täällä kuopassa näkee ihmiset sellaisina kuin ne todella ovat. - -TAITURI - -Minä olen täällä puhdistanut sydämmeni paljosta romusta ja tomusta, -jota sinne aikojen kuluessa on kasaantunut. Ennen valossa väikkyessäni -en nähnyt auringolta, nyt pimeässä näen selvemmin. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Sinä astuit alas kurjuuden kuoppiin ja huvittelit itseäsi siveltimellä, -minkä olit ostanut valkoisesta, päivänpaisteisesta puodista, jossa -rikkaus rehenteli. - -TAITURI - -Ja sitte minä ympäröin kurjuuden kultaisilla puitteilla. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Ei ole mustaa kaikki, mikä mustalta näyttää, eikä ole kultaa kaikki, -mikä kimmeltää. - -TAITURI - -En ymmärrä, katkeruuteni taakka kevenee. Täällä on nyt niin hiljaista, -kummallista, sairaatkin ovat niin levollisia. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Ikävöit tuonne ylös valkeuteen? - -TAITURI - -Ja puhtauteen. Minä ikävöin puhtautta. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Per aspera ad astra! Uskallatko sinne päästyäsi maalata valkoisilla, -puhtailla väreillä? Etkö pelkää mustaajien pilkkaa, ne tahtovat kaikki -kaltaisikseen? - -TAITURI - -Sinä olet hauska ja samalla kummallinen mies, sinä olet niin -rauhallinen. -- En taida tästä koskaan nousta. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Näin sen lyhtynaisen. Siitä hetkestä asti tunsin ikäänkuin kultainen -säde hiljaa hivellen olisi hiipinyt minun sydämmeeni. - -TAITURI - -Valkea sisko, valkovuokko, valkosielu! - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Sinä olit syntyessäsi ihminen, pyri uudestaan ihmiseksi. - -TAITURI - -Minä odotan liikkumatta, hämärä läikkyy minun päälläni, tapahtuu kai -jotain ihmeellistä. Ah elämä ja elämän valkeus, ehkä minä taas näen -sinun kajastavat kasvosi. - -TOINEN SAIRAS rukoilee. - -Sancta madonna, ora pro nobis... - -KOLMAS SAIRAS - -Ora pro nobis peccatoribus. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN tulee hiljaa ja istuu taiturin vuoteelle. - -Päästäkää hänen siteensä! - -HOITAJA - -En voi, hän nosti kätensä omaa lihaansa vastaan. - -TAITURI, seuraava kahdenpuhelu hillitysti ja hiljaisesti. - -Sinä? Sinä et ole päästäjäni. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä tulin päästämään sinut itsestäni! Sinä et ole minulle vihainen, -sinä et pilkkaa minua? - -TAITURI - -En. Minä näen, että sinä olet murtunut. Suru on pyhä. Minä itse olen -paljon rikkonut. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Ja rakastanut. Sinulle annetaan paljon anteeksi. Minä en ole rakastanut -ketään. - -TAITURI - -Onko hän ulkona, muukalainen? Älä kummastu, mutta minä olen huomannut, -että te usein yhdytte sairaalan portilla. - - HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Me emme yhdy enään koskaan, kahleet katkeavat. - -TAITURI - -Minä ymmärrän sinut, vapaus oli sinun elämäsi tunnussana. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Siksi minä nyt riistin häneltä hänen vapautensa. Hän pilkkasi minua, -tiedätkö, hän löi minua. Minä koitin nousta lauluni siiville ja hän -painoi minut raa'asti alas. Minä lauloin joutsenlauluni. Minä olen -kadottanut kokonaan lauluääneni, minä en laula enään koskaan. Alati soi -minun korvissani vihellyksien vihuri, mutta inhoittavampi on hänen -pilkkanaurunsa kuin hähätys helvetistä. - -TAITURI - -Ja hän? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Hän istuu tuolla vastapäätä väärentäjien ja varkaiden penkillä, minä -ilmaisin hänen salaisuutensa. - -TAITURI - -Ja minä? Olenko minä houreitteni vanki? Minä toisinaan pelkään -ajatuksieni pohjatonta paloa, mielikuvieni hurjaa ajoa. Mielikuvitus on -vaarallisin kummilahja, minkä elämän haltijat voivat antaa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Tämä sielusi myrsky oli sinulle tarpeellinen. Sinä nouset sen alta -puhdistuneena, sinun voimasi nukkuu vain. - -TAITURI - -Nousenko kamppailuun tylyn elämän kanssa? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Koita olla ystävä elämän kanssa. - -TAITURI - -Ei minulla ole ollut kuin yksi ystävä ja sekin petti minut. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Kuka se ystävä oli? - -TAITURI - -Minä itse. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Onnettomuudessa ystävä tutaan. Sinä tunnet nyt heikkoutesi. - -TAITURI - -Hirveätä unta olen minä nähnyt. Olen luullut, että minä, maa, kaikki, -joita rakastin ja vihasin, hyve ja pahe saastaisessa sekamelskassa -vyöryimme kohti maailman tulipaloa, aurinko pimeni, pelkoni kasvoi -kammottavaksi aaveeksi, ja ajatuksiini hiipi hämmennys. -- Ymmärrätkö? -Ymmärränkö minä? Minä olen lähennellyt elämän suurta salaperäisyyttä. -Ah, täytyykö minun kuolla? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä en katsele sinun silmilläsi. Minä olen sittenkin ollut enemmän -katsoja kuin näyttelijätär, mutta minä uskon -- älä naura minulle -- -hyväänkin, mutta minä olen kyllästynyt kaikkeen, hyvät olennot ovat -yksipuolisia ja henkisesti köyhempiä. Nyt en usko pahaankaan. Elämä on -täynnä vain pieniä neulanpistoja, se on elämän pientä mustaa kostoa. - -TAITURI - -Pimeä kosto!? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin ehkä kaikki maailman pienet sammakkosielut -- niin minä niitä -nimitän -- salaisesti tietämättään muodostavat sellaisen seuran, -huutavat turhuuden turulla ja pönkittävät pieniä, lahoovia, -mädäntyneitä epäjumaliaan. - -TAITURI - -Sinä kiersit kysymystäni, jääköön se hämäräksi salaisuudeksi. Mutta -sano minulle, enhän minä mieletön näe valekuvia? Valkea sisko, käykö -hän näillä kadotuksen kaduilla, minä luulin nähneeni hänet, minä kuulin -hänen äänensä? Oliko se unta? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Minä näin kasvinsiskosi. -- Minä riistin hänet hänen vallastaan. - - Osoittaa ulos. - -Älä kiitä minua, älä ajattele minusta hyvää, se tuntuisi naurettavalta, -minä tein sen itserakkaudesta, katkeruudesta, kostonhalusta. - -TAITURI - -Harmaa villikissa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Sinä näet kasvinsiskosi. Silmistäsi silloin suomut putoavat, sinä näet. -Minua sinä et enään näe, sinä et ole koskaan minua oikein nähnyt. -- -Minä sanon sinulle nyt hyvästini, minä lähden. - -TAITURI - -Sinä uhraudut... Sinä matkustat? - -HOITAJA - -Saan huomauttaa, aika on lopussa. - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Niin, minä matkustan. - -TAITURI - -Kauvas? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -Hyvin kauvas. - -TAITURI - -Etkö palaa? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -En. - -TAITURI - -Et koskaan? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN - -En koskaan. - -TAITURI - -Sinä...? - -HARMAAPUKUINEN NAINEN mennen hiljaisesti. - -Minä matkustan sinne, mistä en voi palata. - -TAITURI - -Älä mene! Ah, minä aavistan, minne hän meni. Musta seinä nousee -ajatuksieni eteen, ei ovea, ei aukkoa, ei apua missään, missään. - - Vaipuu itkien vuoteelle. - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Suuri näyttelijätär -- elämässä. Hän ei häväise itseänsä. Hän kaatuu -siihen, missä hän seisoo. Lohikäärme, lohikäärme, et sinä nyt vihellä. -Bravo, bravo! Paukuttakaa nyt käsiänne, sammakkosielut! - -TAITURI - -Sinä olet mieletön! - -TEATTERIN OVENVARTIJA - -Koko maailma on mieletön. - -HOITAJA - -Hiljaa! Kas niin, nyt on nukkumisen aika. - - Vääntää sähkönappulaa niin, että kattosähkö sammuu, irroittaa - sähkölangan seinästä ja johtaa valon pieneen sähkölamppuun, - jonka hän asettaa yöpöydälle taiturin viereen, paneutuu lepäämään - rautaiselle lepotuolille niin, että lampun särmi jättää näyttämön - takaosan pimeäksi niin ettei näy muuta kuin taiturin vuode. - Taiturin kasvot ovat valossa. Holvin takana kuuluu sairaalan - kello lyövän useoita kertoja. Hetken hiljaisuus. - -TAITURI - -Ikuinen, suuri henki korkeudessa, lähesty minua suuri tuntematon, -rakentaja ja tuomari, armahda meitä kaikkia kurjia irvikuviasi, isä -meidän... - -TEATTERIN OVENVARTIJA kuiskaa. - -Nukutko? Nukahti kurja kyyneliinsä. Domine, miserere nostri! - - Nukahtaa. - - Seuraava kulkue tulee oikealta: kaksi yövartijaa kuhmurasauvoineen - ja lyhdyt käsissä. Kolmannen kuvaelman teatterin-ovenvartija - kantaen tauluja "Sodoma ja Gomorra" ja "tanssivat paholaiset". - Mustiin puettuja naisia kantaen laakerin oksia. Kaksi viinuria - punaisissa esiliinoissa kantaen isoa viinimaljaa, jälessä kaksi - pientä poikaa viinilehvät otsalla. Muukalainen mustassa viitassa - kädet kahleissa jälessä ensimmäinen poliisi, sitte kaksi - seikkailijaa vartioiden seuraamina. Ensimmäisen sairaan - kuolinkirstu kantajineen, jälessä "yölepakko" hiukset valloillaan, - paljasjalkamunkki, kuoripoikia y.m. Kulkue katoaa vasemmalle. - Ruumissaaton aikana kuuluu näyttämön takaa suruvirsi. -- - Näyttämön taustalla näkyy nyt valkoiset portaat, jotka johtavat - valkoiselle pilaritemppelille, jota ympäröi tummat kypressit ja - sininen tähtitaivas. -- Vasemmalta tulee valkoisiin puettuja pieniä - tyttöjä, jotka kantavat ruusuja. Valkoisiin pitkiin viittoihin - puetut naiset, joiden käsissä on valkoiset pitkät liljat, - asettuvat niin, että näyttävät täyttävän temppelille johtavat - portaat. Hilpeä hymni kuuluu näyttämön takaa. Tulee - kasvattisisar valkoisissa vaatteissa lilja kädessä. - -TAITURI - -Valkea sisko! - -KASVATTISISAR - -Sinä kutsuit minua. - -TAITURI - -Päästä minun siteeni! - -KASVATTISISAR - -Minä päästän sinun siteesi. Näetkö? - - Päästää siteet. - -TAITURI - -Minä näen, minä näen! Siteeni putoo kuin kukkakiehkura. Anna minulle -anteeksi, armas, valkea sisko silkkihiiri. - -KASVATTISISAR - -Anna itse itsellesi anteeksi. - -TAITURI - -Minä harhailin kuin ääni erämaassa. - -KASVATTISISAR - -Se etsi suurta soittajaansa. - -TAITURI - -Joka sovittaisi sen äänen suureen sävelluomaansa. Kuule! - - Hymni kasvaa. - -TAITURI - -Rauha, rakkaus loppumaton! -- Mutta missä sinun lyhtysi on? - -KASVATTISISAR - -Minulla on nyt ikuinen... - -TAITURI - -Ikuinen...? - -KASVATTISISAR - -Ikuinen lilja! Nouse, minä näytän sinulle tien! - -TAITURI - -Minne? - -KASVATTISISAR. - -Ikuisia tähtiä kohden. - -TAITURI - -Ad astra! - - Näyttämö pimenee. Kun taas on valoista, näkyy entinen sairashuone - hiukan muutettuna, rautaverkkoakkunan sijalla on tavallinen - akkuna, Kristuksen kuva on poissa, samaten pöytä. Huone on - siistimpi ja valoisampi, peitteet peittävät kokonaan sairaita. - Hoitaja on kadonnut. Nukkuvan taiturin vuoteen vieressä - seisoo kasvattisisar valkoisessa, yksinkertaisessa puvussa, - sairaanhoitajatar vieressä. - -KASVATTISISAR sairaanhoitajattarelle diakonissan puvussa. - -Hän nukkuu vielä. - -TAITURI herää. - -Missä minä olen? - - Huomaa kasvattisisaren ja levittää kätensä. - -Sinä tulit! - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AD ASTRA*** - - -******* This file should be named 64996-0.txt or 64996-0.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/4/9/9/64996 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/64996-0.zip b/old/64996-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index fcec5d2..0000000 --- a/old/64996-0.zip +++ /dev/null |