NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1893 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..81b2444
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #65603 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65603)
diff --git a/old/65603-0.txt b/old/65603-0.txt
deleted file mode 100644
index 1464795..0000000
--- a/old/65603-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1893 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Vanha laulu, by Kaarlo Asp
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Vanha laulu
-       Kolminäytöksinen näytelmä
-
-
-Author: Kaarlo Asp
-
-
-
-Release Date: June 12, 2021  [eBook #65603]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: UTF-8
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VANHA LAULU***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-VANHA LAULU
-
-Kolminäytöksinen näytelmä
-
-Kirj.
-
-KAARLO ASP
-
-
-
-
-
-Jyväskylässä,
-K. J. Gummerus Oy,
-1916.
-
-
-
-
-HENKILÖT:
-
-_Taneli Korpela_, talollinen.
-_Katri_, hänen vaimonsa.
-_Heikki_, heidän poikansa.
-_Vilma_.
-_Jere_.
-
-
-
-
-ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-Korpelan pirtti. Vasemmalla ovi peräkamariin ja oikealla ulos ja
-porstuakamariin. Peräseinällä kaksi akkunaa.
-
-JERE (pukeutuneena pyhävaatteisiinsa, harjaa takkinsa rintapieltä
-akkunan luona. Hetken kuluttua tulevat isäntä ja emäntä vasemmalta.)
-
-EMÄNTÄ. No joko sinä pian olet valmis lähtemään?
-
-JERE. Kyllähän minä. Tuota tahran roikalettahan minä tässä enää --
-
-EMÄNTÄ. Mene pakariin ja pyydä, että Vilma puhdistaa sinun takkisi
-kahvilla.
-
-JERE (menee oikealle).
-
-ISÄNTÄ. Jos me sentään jättäisimme sen kirjeen lähettämättä.
-
-EMÄNTÄ. Lähettämättä? Mitä sinä höpiset?
-
-ISÄNTÄ. Sitä minä vaan meinaan, ettei se Heikki kumminkaan sinun
-tuumiisi suostu.
-
-EMÄNTÄ. Saadaanpa nähdä.
-
-ISÄNTÄ. Et sinä sitä poikaa noin vaan oman mielesi mukaan kääntele.
-Kukatiesi hänellä on omia aatoksia.
-
-EMÄNTÄ. Tässä asiassa hänellä ei saa olla niitä.
-
-ISÄNTÄ. Pyh!
-
-EMÄNTÄ. Sano sinä mitä haluat, mutta minä luotan Heikkiin.
-
-ISÄNTÄ. Heikki viis välittää Honkalan tyttärestä.
-
-EMÄNTÄ. Miks'ei välittäisi. Onhan siinä välittämistä.
-
-ISÄNTÄ. No on niin, mutta olethan sinä jo monasti Heikin mielen
-huomannut. Ainahan se on pujahtanut ovesta pellolle, ennenkuin sinä
-edes kunnolla olet päässyt juttuasi alkamaan.
-
-EMÄNTÄ. No entäs sitten! Pujahtaa minun puhuessani, mutta pujahtaneeko
-Honkalan Kertun vierestä.
-
-ISÄNTÄ. Jätä sinä vaan ne hommasi. Ei sitä nykymaailman aikaan vaan
-niin ihmisiä naiteta kuin ennen.
-
-EMÄNTÄ. Ei sinun kalloosi näy mitään juuttuvan. Tätä minä olen
-saarnannut jo Herra ties kuinka kauan ja sinä vielä vaan puhut noin.
-Nytkö minä jättäisin kaikki, kun vihdoinkin olen saanut asian vauhtiin.
-Honkalaisten kanssa olen puhunut jutun kypsäksi, Kertun mieltä olen
-syrjäteitä kuulostellut. Hän on lapsesta asti pitänyt Heikistä. -- Ja
-onhan siinä pojassa pitämistäkin! -- Nytkö minä lopettaisin. Ehei! Jere
-vieköön kirjeen Honkalaan.
-
-ISÄNTÄ. Kyllähän se lahja olisi, jos meidän joukko siihen Honkalaan
-taas käsiksi pääsisi.
-
-EMÄNTÄ. Ja Heikki sitä osaisi asuakin. Ei se hänen kädestään koskaan
-vasaramarkkinoille joutuisi.
-
-ISÄNTÄ. No, no, muori. Kyllähän minäkin sitä asuin, mutta kun minä. --
-
-EMÄNTÄ. -- Olen sellainen tyhjäntoimittaja.
-
-ISÄNTÄ. So, so, älähän nyt! Nääs se oli sillä lailla, että kun --
-(Vaikenee Jeren tullessa.)
-
-JERE. No nyt minä sitten olisin valmis vaikka lähtemään.
-
-EMÄNTÄ. Annahan, ukko, se kirje Jerelle. (Isäntä antaa kirjeen.) Kun
-sinä tulet kirkonkylään, viet sinä heti ensi työksesi tämän kirjeen
-Honkalan emännälle ja sanot hänelle paljon terveisiä minulta. -- Sitten
-sinä menet leipurille ja tilaat sokerikakun ja pikkuleipiä. Ne saa
-sitten lähettää kirkkoväen mukana meille. Kauppiaalta sinä tuot kolme
-kiloa kahvia ja saman verran palasokeria ja -- mitäs minun vielä
-pitikään tuottamani?
-
-ISÄNTÄ. Minulle sinä sieltä kauppiaalta tuot punasen topan ruutia,
-puolenkiloa kahdeksan numeron hauleja ja viisikolmatta kahdentoista
-kaliiperin hylsyä. Tässä alkaa kohta linnustuksen ajat.
-
-EMÄNTÄ. Aina sinä niitten pyssyjesi kanssa vähtäät. -- Niin, kolme
-kiloa kahvia ja sokeria sekä paketti jästiä. --
-
-JERE. Kun ne kaliiperit ja jästit nyt vaan muistaisi.
-
-EMÄNTÄ. Ethän sinä, ukko rahju, niitä muista. Taitaa olla paras, että
-kirjoitetaan ne kaikki paperille. (Isäntä ja emäntä menevät. Jere istuu
-penkille ja alkaa latailla piippuaan. Vilma tulee kantaen
-kaljatuoppia.)
-
-JERE. Annahan likka, kun minä ryyppään vähän sitä sinun kaljaasi. (Juo)
-Ahhah! Hyvää se olikin.
-
-VILMA. No millekäs asialle se Jere sinne kirkolle oikeen menee?
-
-JERE. Jaa'a. Nyt onkin ylen tärkeät asiat.
-
-VILMA. Kun ei se Jere vaan kulkisi naimaretkillä?
-
-JERE. No niilläpä tietenkin.
-
-VILMA. Sitä Kärkelän Kaisaako se Jere nyt sitten meinaa?
-
-JERE. Älähän pilkkaa.
-
-VILMA. Enhän minä.
-
-JERE. Sinne Honkalaan se emäntä minut lähetti.
-
-VILMA. Honkalaan?
-
-JERE. Niin juuri.
-
-VILMA. Mitäs asiaa emännällä on Honkalaan?
-
-JERE. Kattiako sinä sillä tiedolla teet? -- No voinhan minä sen sinulle
-sanoakin. Niitä Honkalan väkiä se emäntä lähetti tänne kesteihin
-pyytämään.
-
-VILMA. Eihän nyt ole edes Tanelinpäivät.
-
-JERE. No jollei ole, niin keksiihän ihminen aina jotakin muuta syytä,
-kun sitä välttämättömästi tarvitsee.
-
-VILMA. "Välttämättömästi juttelee." Mies hoi! Mitä sinä juttelet?
-
-JERE. Aai, minä huomaan, ettei sinun kalloosi ole sitä älliä viljalti
-siunaantunut. Ja mistäpä sitä -- vaimoihmisen päähän. Nääs sinä et osaa
-katsoa kaikkien asioitten päälle yht'aikaa. Mutta minä osaan.
-
-VILMA. No katso sitte!
-
-JERE. Joo, sen minä teenkin. Jos minä lyön meidän läsipäistä tammaa,
-niin se tietää, että emäntä on haukkunut isäntää ja isäntä minua. Nääs
-se on nyt sitä asioitten ylikatsomusta, översihtiä. Ja jos Honkalan
-väki pyydetään meille noin vaan ilman aikojaan pitoihin, niin se tietää
-häitä.
-
-VILMA (säikähtäen). Häitä?
-
-JERE. Häitä niinkin, juuri häitä. Honkalassa on likka ja meillä poika
-ja mitäs muuta enää häihin tarvitaankaan? -- Mutta ethän sinä ymmärrä
-tätä asiaa, eihän sinulla ole sitä oikeata ylikatsomusta.
-
-VILMA (kääntyy poispäin). Niin, niin. Eihän minulla sitä ole.
-
-JERE. Ja pulska pari siitä tuleekin. Likka niin punaposkinen ja
-norjakäyntinen ja niin rikas, niin rikas. Ja entäs sitten meidän
-Heikki! Sen komeampaa miestä saa hakemalla hakea.
-
-VILMA (itkuun puuskahtamaisillaan). Niin.
-
-JERE. Joutenhan sinne Heikki kotivävyksi muuttaakin ja myö koko tämän
-Korpelan höskän. -- Kyllä siellä suuressa Honkalassa kelpaa sitten
-kelliä ja äljennellä. -- Mutta annas olla, sinähän olet vallan oudon
-näköinen. Kun et vaan olisi kipeä?
-
-VILMA. Ei minua mikään vaivaa. (Purskahtaa itkemään.)
-
-JERE. No, tuonasen ryppy, johan sinä vallan vetistelet! -- Ahaa! Juu,
-juu. Vai sillä lailla. Minä osaan asioitten ylikatsomuksen minä. -- So,
-so, Vilma. Pane nyt jo pruntti suulle. Ei se asia itkusta parane. -- No
-johan sinä nyt vallan! Näkee vielä emäntä sinun jollotuksesi, niin
-sitten sinä vasta. -- Taitaa olla tulossa tänne.
-
-VILMA (menee).
-
-JERE. No ei nyt hassumpaa! -- Jaa'a! Niin sitä sitten käy; kun ei osaa
-tehdä sitä översihtiä.
-
-HEIKKI (avoimesta ikkunasta). Hei ukko!
-
-JERE. Hei, hei! No jokos sinä sait sen kiukaan kivettyä?
-
-HEIKKI. Jo se tuli, ja hyvä siitä tulikin.
-
-JERE. Oho, poikani! Ei niitä saunan kiukaita nykykansan miehet osaa
-kivetä.
-
-HEIKKI. Saatpahan huomenna kokea.
-
-JERE. Tietää sen kokemattakin. -- Tule sinä pirttiin sieltä pihalta.
-
-HEIKKI (tulee). Huomenna me sitten uudistamme sen kiukaan semmoisella
-löylyllä, että sinunkin harmaat haivenesi kruusaantuvat. -- Mutta mitä
-varten sinä nyt noin olet pyhäpukimissa?
-
-JERE. Minä menen kirkonkylään asialle.
-
-HEIKKI. Onpa siinäkin asiapoika!
-
-JERE. Lapsia lähetetään lasten asialle ja miehiä pannaan miesten
-toimiin.
-
-HEIKKI. No kumpaakos sorttia sinä olet?
-
-JERE. Senkin kakara!
-
-HEIKKI. No, no. Sovitaan pois ja mennään katsomaan, saammeko me
-pakarista kahvia.
-
-JERE. Tuotanoin, minä --
-
-HEIKKI. Älä tuotanoitse! Tule pois! (Isäntä ja emäntä tulevat.)
-Täältähän se äitimuorikin tulee. Jerellä ja minulla on niin kamala
-kahvin jano. Onko sitä lientä keitettynä?
-
-EMÄNTÄ. Eiköhän tuota liene.
-
-HEIKKI. Mennään pois sitten vaan.
-
-EMÄNTÄ. Jos sinä, Heikki, jäisit tänne hetkeksi. Anna Jeren mennä
-edellä.
-
-HEIKKI. No menköön sitten -- mutta en minäkään aio täällä kauan viipyä.
-
-JERE. (menee)
-
-ISÄNTÄ. No, tuliko siitä kiukaasta kalua?
-
-HEIKKI. Tuli siitä ja hyvä tulikin. -- Sekö se asia oli? (Aikoo mennä.)
-
-EMÄNTÄ. Odotahan vielä hiukkasen.
-
-HEIKKI. No?
-
-EMÄNTÄ. Jos sinä, Heikki, vähän naulaisit kiinni rantaportin säleitä.
-Ne ovat kaikki niin rempallaan. Liekkö ne edes tallella?
-
-HEIKKI. Minä olen tuuminut tehdä siihen ensi talvena kokonaan uuden
-portin.
-
-EMÄNTÄ. Mutta jos nyt ensihätään sitä vanhaa hiukan korjailisit.
-
-HEIKKI. No saanhan minä sen tehdä.
-
-EMÄNTÄ. Nämä meidän muuritkin jäivät juhannukseksi kalkitsematta. Jos
-sinä huomenna joutuisit --.
-
-HEIKKI. Mitä niitten nyt enää on väliä! Saahan ne sitten vaikka
-jouluksi valaista. -- Jos niitä röykkiöitä ollenkaan kannattaa tuhria.
-
-EMÄNTÄ. Uudethan ne pitäisi muurata.
-
-ISÄNTÄ. Uudet muurit vanhaan taloon.
-
-HEIKKI. Kerran tästä vielä saadaan uusikin talo. Ensi kesänä minä tämän
-röttelön hajotan ja rakennan komeamman sijalle.
-
-EMÄNTÄ. Rakennat, jos rakennat.
-
-HEIKKI. Varmasti. Minä teen työtä: kuivaan Hirvisuon, ojitan vesijätön,
-puuhaan, häärin. Tästä sopessa tuhrimisesta täytyy tulla kerran loppu.
-Ja siitä tuleekin. Minä en hellitä.
-
-EMÄNTÄ. Tällä tilkulla ei siitä koskaan päästä.
-
-HEIKKI. Jollei tällä, niin toisella.
-
-EMÄNTÄ. Et sinä tämän palasen avulla koskaan parempaa hanki.
-
-HEIKKI. Korpela antaa monin verroin enemmän kuin mitä siitä tähän asti
-on otettu.
-
-ISÄNTÄ (puolustellen). Mitäs minä, vanha mies --.
-
-EMÄNTÄ. Kyllähän minä muistan, että sinä olet niistä uusista konsteista
-puhunut ja kyllä kai niistä hyötyäkin olisi, jos sinä saisit suuremman
-läänin hallittavaksesi.
-
-HEIKKI. Niin, äiti. Suurempi lääni, kartano. -- Minä tekisin siitä
-mallitalon koko maakunnalle. En nukkuisi öisin -- tuumisin,
-suunnittelisin.
-
-EMÄNTÄ. Olisipa Honkala vielä meillä!
-
-HEIKKI. Älkäämme puhuko siitä.
-
-EMÄNTÄ. Niin, kirveltäähän se mieltä.
-
-HEIKKI. Kerran minä hankin uuden.
-
-EMÄNTÄ. Luuletko silti unohtavasi oikean Honkalan? Isäsi ja minä emme
-sitä koskaan tee.
-
-ISÄNTÄ. Emme.
-
-HEIKKI. En minäkään.
-
-EMÄNTÄ. Ja kuitenkin sinä voisit, jos vain tahtoisit, poistaa tämän
-yhteisen surun.
-
-HEIKKI. Minunhan pitikin mennä kahvia juomaan. Taitaa jo Jere hörppiä
-kuudetta kupillista. (Aikoo lähteä.)
-
-EMÄNTÄ. Kuuntele nyt kerrankin kunnolla.
-
-HEIKKI. Kyllähän minä teitä aina muuten kuuntelen, mutta tässä asiassa
-minä en voi.
-
-EMÄNTÄ. Kyllä sinä voit, jos vaan tahdot.
-
-HEIKKI. No minä en tahdo sitten.
-
-EMÄNTÄ. Jos sinä edes hiukan ajattelisit asiaa.
-
-HEIKKI. En minä semmoista osaa ajatella.
-
-EMÄNTÄ. Ja kuitenkin sinä sanot aina muistavasi Honkalaa.
-
-HEIKKI. Mutta eihän se tähän kuulu.
-
-    (Jere tulee.)
-
-JERE. Tuonasen ryppy. Ethän sinä tullutkaan.
-
-HEIKKI. Kyllähän minä tästä vielä sinne ehdin.
-
-JERE. Minä hörppäsin jo kuppini.
-
-HEIKKI. No mennään nyt vielä kumoamaan yksi ylimääräinen.
-
-JERE. Annas olla. Minun täytyy kysyä emännältä, joko se lista on
-valmis.
-
-EMÄNTÄ. Tässä se on.
-
-JERE. Jollei se Honkalan emäntä ole saatuvilla, niin saako sen kirjeen
-pistää jollekin toiselle?
-
-HEIKKI. Honkalan emäntä?
-
-EMÄNTÄ. Kunhan se vain oikeaan taloon tulee.
-
-JERE. Jassoo.
-
-HEIKKI. Mitäs asioita sillä äitimuorilla Honkalaan on?
-
-EMÄNTÄ. Ajattelin pyhäksi tänne kutsua.
-
-HEIKKI. Hm! (Kävelee kiihoittuneena edestakaisin.)
-
-ISÄNTÄ. Täytyyhän meidänkin kerran kestejä pitää -- pitkästä aikaa.
-
-HEIKKI. Sitäkö varten ne portin ja muurin laitokset?
-
-EMÄNTÄ. Saisivathan ne muutenkin olla tehtyinä.
-
-HEIKKI. Äiti, te kiusaatte minua.
-
-JERE. Kattos tota ronttia!
-
-EMÄNTÄ. Minä kiusaan sinua?
-
-HEIKKI. Kyllä minä huomaan, mihinkä te tähtäätte.
-
-EMÄNTÄ. Mitä ihmeen huomaamista siinä on? Parempaa tyttöä kuin Kerttu
-ei ole näillä kulmilla.
-
-ISÄNTÄ. Kyllähän sinä sen itsekin tiedät.
-
-HEIKKI. Ei minulla mitään Kerttua vastaan ole, mutta --
-
-EMÄNTÄ. No mitä sinä sitten puhut kiusaamisesta?
-
-HEIKKI. Rakas äiti ja isä, minä en mielelläni puhu tämmöisistä asioista
-enkä oikeen voi... voi sietää, että niistä muutkaan puhuvat.
-
-EMÄNTÄ. Sinä olet ollut liian paljon yksinäsi täällä korvessa, järvien
-takana. Et sinä osaa edes ajatella niinkuin muut ihmiset.
-
-JERE. No menenkös minä?
-
-EMÄNTÄ. Tietysti! Mitä sinä siinä vielä töllötät?
-
-HEIKKI. Äiti, te voisitte säästää minulta tämän, jos te tahtoisitte.
-
-EMÄNTÄ (Jerelle). No etkö sinä jo lähde!
-
-JERE (menee).
-
-EMÄNTÄ. Täytyyhän sinun, hyvä ihminen, jo tuumia naimisiin menoa. Isäsi
-vanhenee, minä vanhenen, kerran me kuolla kuukahdamme, ja silloin on
-sinulla ympärilläsi vain vieraita.
-
-ISÄNTÄ. Ei sinun talonpidostasi ikänä tule mitään ilman kunnollista
-emäntää.
-
-EMÄNTÄ. Mutta ethän sinä edes viitsi katsella ympärillesi. Ja kun minä
-sinun parastasi toimitan, nostat sinä aika äläkän.
-
-ISÄNTÄ. Niin juuri. Sinun parastasi. Et sinä mistään Kertun veroista
-löydä.
-
-EMÄNTÄ. Onhan täällä tyttöjä -- mitä on. Mutta Korpelan suvun vesalle
-ei ole kelvollista.
-
-ISÄNTÄ. Sinä tahdot tehdä uudistuksia, sinä tarvitset rahaa... Ja
-kuitenkin sinä vain murjotat, kun me puhumme sinulle järkeä.
-
-EMÄNTÄ. Saathan sinä täältä tyttöjä muitakin kuin Honkalan Kertun. Saat
-rutiköyhäin talollisten ja renkien kakaroita.
-
-ISÄNTÄ. Ja piikojen äpäriä.
-
-EMÄNTÄ. Siinä on meidän Vilma. Mene ja nai hänet.
-
-HEIKKI. Entäpä jos tekisin niin!
-
-EMÄNTÄ. Mitä!
-
-ISÄNTÄ. Poika, mitä sinä meinaat?
-
-HEIKKI. Entäpä jos tekisin niin?
-
-EMÄNTÄ. Oletko sinä tullut hulluksi?
-
-ISÄNTÄ. Oletko sinä valveilla vai puhutko sinä unissasi?
-
-HEIKKI. Kyllä minä olen täysin hereillä ja minun järkeni on kirkkaampi
-kuin monasti ennen.
-
-EMÄNTÄ. Minä en ymmärrä sinua.
-
-ISÄNTÄ. En minäkään.
-
-HEIKKI. Te olette tänään pakoittanut minut sanomaan, mitä jo kauan
-sitten olen aikonut teille ilmaista. Minä tarvitsen kohta vaimon ja
-minä olen valinnut itselleni vaimon, ja se on juuri meidän Vilma.
-
-EMÄNTÄ. No jo minä kummia kuulen! Hahhaa! -- Mutta sehän sopiikin. Isä
-juo ja pelaa talonsa ja poika nai piian äpärän. Kyllä tätä sukua on
-Paha siunannut.
-
-HEIKKI. Äiti!
-
-EMÄNTÄ. Käsket kai minua vaikenemaan? Eei! Minä puhun mitä minua
-haluttaa ja sinä kuuntelet! -- Vai sillä lailla! Sinä sotkeennut
-ensimaiseen piikaan, jonka tapaat, ja olet valmis naimaan hänet. Ei ole
-ennen piikoja Korpelan ja Vaarantaustan sukuihin naitu... Ja sinäkö sen
-uuden mallin alkaisit. Ei niinkauan kuin minun pääni on pystyssä...
-Kyllä niistä lutkista pian päästään! (Menee.)
-
-HEIKKI. Minä pyydän teitä, äiti --.
-
-ISÄNTÄ. Johan sinä nyt vallan pehmeitä tuumiskelet, Heikki. Ei sinun
-heti kannata noin hätääntyä. Sattuuhan semmoista. -- Ja pääsethän sinä
-siitä naisesta rahalla irti.
-
-HEIKKI. Ei minun luonnollani sentään niin pitkälle mennä.
-
-ISÄNTÄ. No mitä sinä sitten oikeen meluat? Ethän sinä tuommoista piikaa
-voi vakavasti ajatella...
-
-    (Emäntä tulee raastaen Vilmaa käsivarresta.)
-
-VILMA. Voi, emäntä, päästäkää! Te puristatte minun käteni poikki.
-
-EMÄNTÄ. Suu kiinni, lutka!
-
-HEIKKI. Tuollaiset sanat ovat vallan tarpeettomia, äiti.
-
-EMÄNTÄ. Lutka kuin lutka!
-
-VILMA. Antakaa minun mennä!
-
-EMÄNTÄ. Luuletkos minun itseäsi täällä pidättävän! Tuoss' on sun
-kaappisi ja tuossa on ovi. Mene! Äläkä koskaan tule minun silmieni
-eteen... Mitä sinä epäröit! Kokoa tavarasi heti paikalla ja lähde!
-
-HEIKKI (pidättäen Vilmaa). Sinä jäät!
-
-VILMA. Anna minun mennä.
-
-HEIKKI. Sinä jäät!
-
-EMÄNTÄ. Mitä? Rupeatko sinä vastustamaan minun käskyjäni?
-
-HEIKKI. Äiti, minä olen teitä aina totellut, mutta nyt minä en voi.
-
-EMÄNTÄ. Sinä tahdot pakottaa äitisi ja isäsi elämään saman katon alla
--- jalkavaimosi kanssa.
-
-ISÄNTÄ. Nääs, ei se ollenkaan... tuota... sillä lailla ole.
-
-VILMA. Rakas emäntä... Heikki, anna minun mennä.
-
-EMÄNTÄ. Sukusi kunnian sinä tallaat jalkojesi alle ja hyyssäät porton
-penikkaa.
-
-HEIKKI. Minä pyydän, älkää kiinoittako itseänne ja -- minua.
-
-EMÄNTÄ. Tuo sinua kiihoittaa, tuo kiimainen narttu sinua kiihoittaa.
-Ulos! Minä en jaksa katsella sinua enää. Maantielle! Sinä maantien
-sikiö.
-
-HEIKKI. Älkää, äiti kulta, älkää!
-
-EMÄNTÄ. Mene... mene... portto!
-
-HEIKKI. Jumalauta! Tästä täytyy tulla loppu! -- Jos teitä, äiti ja isä,
-ei haluta asua saman katon alla tulevan miniänne kanssa, niin tuossa on
-viisi hirttä poikki. Kyllä maailmassa tilaa on.
-
-VILMA. Rakas Heikki, anna minun mieluummin mennä!
-
-ISÄNTÄ. Kukas täällä oikeen käskee?
-
-HEIKKI. Minä täällä käsken, jos niiksi tulee. -- Ette kai ole
-unohtaneet, että jo uudesta vuodesta asti on Taneli Korpela muonalla ja
-Heikki Korpela isäntänä?
-
-EMÄNTÄ. Sinä olet noiduttu.
-
-HEIKKI. Minä olen mikä minä olen ja Vilman minä otan vaimokseni ja nyt
-se asia on selvä. (Vilma ja Heikki menevät.)
-
-ISÄNTÄ. Johan minä sitä sanoin.
-
-EMÄNTÄ. Hän on noiduttu.
-
-ISÄNTÄ. Hän on sinun poikasi.
-
-EMÄNTÄ. Mutta Honkalasta minä en luovu... Nytkö joku piian lutka
-vetäisi mustan ristin minun vaivannäköjeni päälle. Ei sinä ilmoisna
-ikänä!
-
-ISÄNTÄ. Minkäs sinä Heikille mahdat?
-
-EMÄNTÄ. Heikille? Ei tässä ole Heikistä kysymys.
-
-ISÄNTÄ. Kyllä se Honkala nyt meiltä meni.
-
-EMÄNTÄ. Minä hankin sen takaisin vaikka minun täytyisi noitia tuhota!
-
-    Esirippu.
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-Näyttämö sama. Lauantai-ilta.
-
-(Vilma kokoilee seinällä olevasta pienestä kaapista tavaroitaan suureen
-liinaan, sitoo sen nyytiksi, kääntyy vielä kerran katsomaan pirttiä ja
-on juuri tarttumaisillaan ovenripaan kun Heikki tulee.)
-
-HEIKKI. Minä arvasin sinun aikeesi... Onneksi ehdin tänne ajoissa.
-
-    (Taluttaa Vilman istumaan.)
-
-VILMA. Olisit antanut minun mennä.
-
-HEIKKI. Sinä jäät minun luokseni.
-
-VILMA. Minä pelkään niin sinun äitiäsi. Hän katsoo minua aina kuin...
-En minä osaa sanoa. Minä tunnen itseni niin sanomattoman onnettomaksi
-hänen läsnäollessaan... Ja minähän olen syyllinen. Minä olen vienyt
-hänen poikansa.
-
-HEIKKI. Maailma on tehnyt äidin kovaksi, mutta ei hän sinulle mitään
-pahaa tee. Hän rakastaa minua eikä voi unhoittaa Honkalaa. Hänen
-mieltään kirveltää nyt, mutta kerran taas kaikki tasaantuu, kerran me
-hänet lepytämme.
-
-VILMA. Ei hän koskaan unohda, mitä sinä eilen sanoit.
-
-HEIKKI. Kuohahdinhan minä liikaa, mutta äiti siihen... No olkoon!
-
-VILMA. Anna minun mennä, niin on paljoa parempi. Se oli niin
-kauheata...
-
-HEIKKI (puhuen melkein karusti). Minä en luovu sinusta. Minä en voi
-luopua sinusta... Enhän minä ole sinulle milloinkaan mitään turhia
-puheita ja lurituksia pitänyt, mutta... Nääs minusta semmoiset
-suupaltit ovat suuria lurjuksia... Itsestäänhän tämä kaikki on... Sinä
-et saa lähteä.
-
-VILMA. Minä en saa jäädä tänne.
-
-HEIKKI. Mitä sinä nyt... Sinä olet semmoinen raukka.
-
-VILMA. Minun täytyy lähteä...
-
-HEIKKI. Älä kiusaa itseäsi, hyvä lapsi. Kyllä kaikki vielä kääntyy
-parhain päin.
-
-VILMA. Sinun äitisi ei lepy koskaan.
-
-HEIKKI. Saatpahan senkin kokea.
-
-VILMA. Kunpa emme olisi ollenkaan...
-
-HEIKKI. Johan sinä nyt vallan...! Tuommoisia ei saa puhua. Kaikki menee
-niin hyvin ja hauskasti, että sinä itsekin kerran ihmettelet. Eikö
-niin?
-
-VILMA. Niinhän sinä sanot.
-
-HEIKKI. Ja sinäkin. Sinun täytyy rohjeta ottaa oma osasi. Sinä et saa
-antaa maailman kolhia tiseäsi.
-
-VILMA. Lopettaneeko tuo kolhimistaan minun tahdostani.
-
-HEIKKI (teeskennellyn ankarasti). Nyt sinä panet tavarasi kauniisti
-kaappiin takaisin ennenkuin väet tulevat saunasta... Ja sitten sinä et
-saa enää ajatella tätä asiaa. Tottele sinä vaan, sinä pahankurinen
-lapsi! (Vilma panee tavarat kaappiin.) Kas niin! Kuuntele nyt tarkasti,
-mitä minä sanon. Tänä iltana sinä et itke yhtään, et yhtään, muista
-se... Kun muut ovat menneet nukkumaan, tulen minä luoksesi hetkiseksi.
-Silloin katsotaan, kuinka sinä olet totellut minua.
-
-VILMA. Sinä osaat laskea leikkiä kaikesta.
-
-HEIKKI. Eihän täällä maailmassa jaksaisi muuten ollenkaan elää.
-
-    (Jere tulee.)
-
-JERE. Ahaa! Tännekös sinä juutas karkasitkin! Ei siellä silloin vielä
-löylyä ollut, kun sinä lähdit, mutta sitten sitä alkoi tulla. Kiuas
-jyrisi kuin ukkonen ikään, kun minä siihen vettä roiskasin. Siellä
-olisi vaikka silakat seinänraossa paistuneet. (Vilma menee.) No mikäs
-kiire sille tuli?
-
-HEIKKI. Näkyypä se "nykykansankin mies" osaavan sen kiukaan kivetä.
-
-JERE. Jaa'a. Ei sitä kehtaa kieltää.
-
-    (Emäntä ja isäntä tulevat.)
-
-ISÄNTÄ. Kyllä siellä sitä löylyä olikin.
-
-JERE. Ettei vaan syty koko höskä yöllä palamaan.
-
-ISÄNTÄ. Se tässä vielä puuttuisi!
-
-JERE. Kyllä se sauna sentään on poikaa näin vanhalle miehelle! (Menee
-juomaan kaljaa ja huomaa pöydällä sanomalehdet.) Ahaa, johan ne
-aviisitkin ovat tulleet! (Antaa yhden lehden Heikille ja istuutuu
-akkunan luo lukemaan omaansa; isäntä ja emäntä istuvat pitkällä
-penkillä pöydän vieressä.) Joko lie taas metsiä palanut, kun on ollut
-niin kuumat.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-ISÄNTÄ. Tuohan muija uutta kaljaa, minua kuivaa näin saunan päälle niin
-kovasti.
-
-EMÄNTÄ (mennessään). Oli meillä ennen piikakin!
-
-    (Vaitiolo.)
-
-ISÄNTÄ. No mitäs uutta kuuluu?
-
-JERE. Niitä metsäpaloja vaan. Ja arvaahan sen, kun on ollut tämmöiset
-poudat... Näkyvät panneen sen Mattilan sian kaivoon putoamisenkin
-tänne... Hyi ollensakin! Aina ne niistä Pohjanmaan puukkojunkkarien
-tappeluksista ränttäävät. Kyllähän sen lorun jo joka ihminen tietää.
-Eihän ne siellä rehkimättä osaa elää.
-
-    (Emäntä tuo kaljatuopin, tarjoo isännälle ja juo itsekin.)
-
-JERE. No tuonasen ryppy!
-
-ISÄNTÄ. Mitä siellä nyt oikeen on?
-
-JERE. No ei nyt uskoisi!
-
-ISÄNTÄ. Etkö sinä saa sitä sanottua!
-
-JERE. Saanhan minä. Täällä lukee, että ne siellä Hispaaniassa kuuluvat
-polttavan suurella kokolla noitia. Sitä lystiä kokoontuu sitten papit
-ja lukkarit ja kaikki muu kansa ihmettelemään. Autotahveeks ne tätä
-sitten karahteeraavat.
-
-EMÄNTÄ. Noitia?
-
-JERE. Niin, noitia.
-
-ISÄNTÄ. Ettäkö oikeen nuotiolla?
-
-JERE (lukien). Noidat sidotaan -- tuota noin -- paaluun suurelle
-halkoroviolle.
-
-ISÄNTÄ. No sepä se!
-
-JERE. Kas kun eivät paistaneet saunassa. -- Mutta liekkö niillä
-Hispaanian murjaaneilla semmoisia. -- Kyllä siellä meidänkin saunassa
-olisi tänä iltana korventunut vaikka viisi noitaa. Olisi vissistikin.
-
-    (Emäntä on suurella jännityksellä seurannut keskustelua.
-    Yht'äkkiä hän näyttää keksivän jotakin, hänen silmänsä saavat
-    kamalan kiillon, suonenvetoisesti puristaa hän isännän kättä.)
-
-ISÄNTÄ. Mitä sinä, muija, oikeen meinaat, kun niin likistät?
-
-EMÄNTÄ (havahtuen aatoksistaan). Enhän minä..
-
-ISÄNTÄ. Vai et.
-
-JERE. Kyllä ne muutamat akat tarvitsisivatkin hyvän juhannuskokon
-alleen... Se Kärkisten Kaisakin.
-
-HEIKKI. Älähän, ukko kulta, heilallesi tuommoisia toimittele.
-
-JERE. Suuppo kiinni!... Tuonasen ryppy!... Pianpa sinä taas sen
-vyyhtesi pään löysit? Maata minä menen. En minä viitsi olla täällä
-sinun pilkattavanasi.
-
-ISÄNTÄ. Jokos sinä nyt luit sen sanoman?
-
-JERE. Johan minä sen luin. Ei siellä muusta ollutkaan kuin niistä
-iankaikkisista paloista ja kaiken maailman noitaämmistä. Hyvää yötä!
-
-ISÄNTÄ. Hyvää yötä!
-
-HEIKKI. Uneksi nyt Kärkisten --
-
-JERE (mennessään). Rontti!
-
-HEIKKI (haukotellen). Kovinpa se sauna raukaisee.
-
-ISÄNTÄ. Aika kiukun se kiuas lykkäsi... Kyllä siinä syttymisen vaara
-pyörii, jos palomuurissa vaan on vikaa.
-
-HEIKKI. Ei siellä sentään enää mitään hätää ole, näin kylpemisen
-päälle... Kai minäkin menen tästä nukkumaan. Hyvää yötä, äiti ja isä.
-
-ISÄNTÄ. Hyvää yötä.
-
-HEIKKI. Hyvää yötä, äiti.
-
-EMÄNTÄ. Hyvää yötä.
-
-    (Heikki menee kamariinsa. Emäntä ottaa sanomalehden,
-    jota Jere oli lukenut. Vaitiolo.)
-
-EMÄNTÄ (lukee). Noita sidottiin paaluun suurelle halkoroviolle...
-
-ISÄNTÄ. Heitä ne noitaroviot nyt jo hiivattiin. Tulevat vielä uniin.
-
-EMÄNTÄ. Entäs sitten?
-
-ISÄNTÄ. "Entäs sitten"... Hassuko sinä olet! En minä ainakaan tahtoisi
-edes unissani nähdä ihmisiä poltettavan.
-
-EMÄNTÄ. Niin ihmisiä, mutta noitia.
-
-ISÄNTÄ. Ihminen se noitakin on.
-
-EMÄNTÄ. Pahanhengen liittolainen se on eikä mikään ihminen. Se on
-myynyt Pahalle sielunsa autuuden ylenpalttisesta maallisesta hyvästä.
-Pahan avulla se vahingoittaa kanssaihmisiään ja kylvää onnettomuutta
-ympärilleen.
-
-ISÄNTÄ. Oli miten oli, mutta kauheata se vaan on.
-
-EMÄNTÄ. Säälittääkö sinua, kun joku maankulkija joutuu varkaudesta
-linnan leipään?
-
-ISÄNTÄ. Mitäs minä semmosta säälin. Selvä pelihän se on. Työ ja palkka.
-
-EMÄNTÄ. Mutta noitia sinä säälit.
-
-ISÄNTÄ. Eihän varkaita polteta.
-
-EMÄNTÄ. Varas vie sinulta tavaraa, sinä ostat uutta... Mutta noidan
-tuhoja ei voi millään korvata.
-
-ISÄNTÄ. No panisi sitten vaikka eliniäksi linnaan.
-
-EMÄNTÄ. Noidan vihat ulottuvat vielä lapsiin ja lastenlapsiin. Noita
-voi tuhota vaikka kokonaisen suvun.
-
-ISÄNTÄ. Lopeta nyt jo, hyvä ihminen! Sinähän vallan itsekin jo
-villiinnyt. Minua jo kauhistaa.
-
-EMÄNTÄ. Ei sinua ennen kauhistanut, kun Honkalan kammarissa herrojen
-kanssa kummitusjuttuja kertoilit ja tuutinkiä joit.
-
-ISÄNTÄ. Aina sinä muistutat sitä Honkalaa. Ne hyvät ajat ovat olleet ja
-menneet... tuutingit ja muut.
-
-EMÄNTÄ. Ehkä ne vielä kerran palaavat.
-
-ISÄNTÄ. Eivät koskaan.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-EMÄNTÄ. Kuules, Taneli. Tahtoisitko sinä yhden ryypyn.
-
-ISÄNTÄ. Annatko sinä vai lasketko sinä leikkiä?
-
-EMÄNTÄ. En minä leiki tänä iltana.
-
-    (Menee kamariin. Pirtti alkaa vähitellen hämärtyä.)
-
-EMÄNTÄ (tulee tuoden mukanaan pullon ja pikarin. Kaataa isännälle
-ryypyn.)
-
-ISÄNTÄ. Muistoa! -- Äh! (Emäntä kaataa toisen ryypyn, isäntä naukkaa.)
-Ahhah! Se teki hyvää... Jos kaataisit vielä kolmannenkin. (Emäntä
-kaataa.) Ihanhan me nyt täällä istumme iltaa viettämässä kuin
-Honkalassa ennen. Helkkarissa on entiset komeudet -- mutta hauskaa se
-näinkin on. Muistoa!
-
-EMÄNTÄ. Meneehän se näinkin, mutta voi tästä vielä tulla parempaakin.
-
-ISÄNTÄ. Voi niin ja tuleekin. -- Kaadas vielä ryyppy. (Emäntä kaataa.)
-Tulee aivan varmasti. Kyllä me Heikin kanssa vielä ihmeitä näytämme.
-Pannaan tämäkin talo kannattamaan. Muistoa!
-
-EMÄNTÄ. Saahan tämänkin, mutta voihan tästä päästä vielä parempaankin
-käsiksi.
-
-ISÄNTÄ. No ihan vaikka Honkalaan, jos se joutuu myytäväksi.
-
-EMÄNTÄ. Niin myytäväksi.
-
-    (Purskahtaa itkuun.)
-
-ISÄNTÄ. Mitäs sinä nyt taas vetistelet?
-
-EMÄNTÄ. Meiltä se Honkala joutui myytäväksi, emmekä me sitä enää
-koskaan saa, jollei --.
-
-ISÄNTÄ. Jollei --?
-
-EMÄNTÄ. Jollei Heikki muuta mieltään.
-
-ISÄNTÄ. Mitäpäs se peijooni.
-
-EMÄNTÄ. Ennen Heikki aina totteli meitä.
-
-ISÄNTÄ. Nyt on suuremmat jutut toteltavana.
-
-EMÄNTÄ. Kyllähän se vieläkin, jollei olisi koskaan nähnyt Vilmaa.
-
-ISÄNTÄ. Hm!
-
-EMÄNTÄ. Tai jollei Vilmaa enää olisi.
-
-ISÄNTÄ. Mutta kun se nyt on.
-
-EMÄNTÄ (Kaataa ryypyn.)
-
-ISÄNTÄ. Muistoa!
-
-EMÄNTÄ. Niin tänään se vielä on, mutta onko huomenna.
-
-ISÄNTÄ. Mikäs sen tappaisi. -- No jaa. Saattaisihan se tauti äkkiä
-päälle karata. Eihän sitä tiedä.
-
-EMÄNTÄ. Tai jokin onnettomuus.
-
-ISÄNTÄ. Mikä onnettomuus?
-
-EMÄNTÄ. Voisi vaikka sauna syttyä palamaan ja Vilma kuolla kamariinsa.
-
-ISÄNTÄ. Mitä turhia! Ei se syty.
-
-EMÄNTÄ. Kuka sen tietää. Nyt on ollut niin kuumat ilmat ja sitähän
-lämmitettiin vallan ylenmäärin.
-
-ISÄNTÄ. Vaikka lämmitettiin.
-
-EMÄNTÄ. Jos sen sytyttäisi.
-
-ISÄNTÄ. Mitä?
-
-EMÄNTÄ. Niin huomenna olisi Honkala meidän.
-
-ISÄNTÄ. Niin istuisimme huomenna kauniisti vanginvartian kesteissä.
-
-EMÄNTÄ. Me sanoisimme, että se syttyi itsestään.
-
-ISÄNTÄ. Kuka meitä uskoisi?
-
-EMÄNTÄ. Kaikki uskoisivat. Muistathan sinä, mitä Jere sanoi.
-
-ISÄNTÄ. Muistanhan minä, mutta --.
-
-EMÄNTÄ. Itsekin epäilit.
-
-ISÄNTÄ. Enhän minä sitä vallan täydellä todella...
-
-EMÄNTÄ. Ei kenenkään päähän pälkähtäisi edes vähäisinkään epäluulo...
-Pieni liike, pieni raapaisu, ja Honkala olisi taas meidän.
-
-ISÄNTÄ. Aivanhan sinä rikosta suunnittelet!
-
-EMÄNTÄ. Minä suunnittelen rikoksen rangaistusta.
-
-ISÄNTÄ. Minkä rikoksen? Mitä sinä puhelet?
-
-EMÄNTÄ (hiljaisella äänellä, kiihoittuneena). Olethan sinä huomannut
-kuinka Heikki on muuttunut. Oliko se meidän Heikkimme, joka eilen
-uhkasi ajaa meidät maantielle. Ei, se oli toinen Heikki, taiottu
-Heikki. Vilma on hänet taikonut. Vilma on noita.
-
-ISÄNTÄ. En minä usko semmoisiin etkä sinäkään.
-
-EMÄNTÄ. Uskon mitä uskon, mutta Vilma on minulle noita.
-
-ISÄNTÄ. Lopeta tuommoiset! Puhutaan muista, hauskemmista.
-
-EMÄNTÄ. Hän on noita. Hänen on jo melkein onnistunut tuhota meidät.
-Niin, melkein, mutta ei sentään enempää. Nyt tulee hänen juonistaan
-loppu. (Kuiskaten.) Sinä menet ja pönkität saunakamarin oven, pistät
-tuohikäppyrän nurkanrakoon ja sitten, niin, sitten alkaa meidän onnemme
-aika.
-
-ISÄNTÄ (kauhistuneena). Minä?
-
-EMÄNTÄ. Niin, juuri sinä.
-
-ISÄNTÄ. Minkä tähden?
-
-EMÄNTÄ. Se on sinun velvollisuutesi. Sinä hävitit Honkalan, sinun
-täytyy hankkia se myös takaisin.
-
-ISÄNTÄ. Semmoista minä en tee.
-
-EMÄNTÄ. Niin, tietysti. Sinussa on miestä juomaan talosi, sinussa on
-miestä suremaan sitä, mutta kun voisit palauttaa kaiken ennalleen,
-niin: "semmoista minä en tee".
-
-ISÄNTÄ. Se olisi niin kauheata.
-
-EMÄNTÄ. Kauheata oli lähteä lapsuudenkodistaan tähän hökkeliin.
-
-ISÄNTÄ. Mutta ajattelehan nyt!
-
-EMÄNTÄ. Minä olen ajatellut ja huomannut, että sinä olet onneton
-raukka. Sinä tahtoisit ja et tahtoisi. Sisimmässäsi sinä himoitset
-Honkalaa, mutta kun sitä sinulle tarjotaan, et uskalla ottaa sitä. Sinä
-olet tahdoton nahjus!
-
-ISÄNTÄ (ottaa ryypyn). No, no! Hillitsehän kieltäsi, muija!
-
-EMÄNTÄ. Se sinä olet juuri.
-
-ISÄNTÄ. Sinulla ei ole omaatuntoa.
-
-EMÄNTÄ. Ja sinulla se on. Sinulla, joka pakoitit vaimosi ja lapsesi
-muuttamaan korpeen. Mainio omatunto!... Ja nyt kun sinä voisit pelastaa
-heidät kurjuudesta, nyt kun sinä voisit pelastaa vaimosi ja sikiösi
-kurjuudesta, niin nyt se omatunto taas tulee esille. Omatunto sinulla
-on, raukkojen ja pelkurien omatunto.
-
-ISÄNTÄ. Älä sano sitä toista kertaa!
-
-EMÄNTÄ. Pelkuri!
-
-ISÄNTÄ. Minä en kärsi sitä sanaa!
-
-EMÄNTÄ. Minkäs luonnollesi voit.
-
-ISÄNTÄ. Jumalauta, minä en ole mikään pelkuri! Minä poltan vaikka koko
-kylän!
-
-EMÄNTÄ. Riittää, kun poltat edes yhden rakennuksen.
-
-ISÄNTÄ. Minä teen, mitä sinä ikinä tahdot.
-
-EMÄNTÄ. Telkee halolla ovet tarkasti ja anna sitten lämmitä.
-
-ISÄNTÄ. Sinä sanot, että Vilma on noita. No minä sytytän rovion.
-
-EMÄNTÄ. Sytytä!
-
-    (Isäntä poistuu. Emäntä menee akkunan luo ja katselee jännittyneenä
-    hämäryyteen. Vaitiolo. Hetken kuluttua syöksyy isäntä kauhistuneena
-    pirttiin.)
-
-ISÄNTÄ. Pois! Pois! Minä en pelkää sinua! (Tempaa seinältä pyssyn.)
-Tule! Minä en pelkää sinua. Tule!
-
-EMÄNTÄ. Mikä sinun on! Mikä sinua vaivaa?
-
-ISÄNTÄ. Etkö sinä kuullut?
-
-EMÄNTÄ. En minä mitään kuullut.
-
-ISÄNTÄ (retkahtaa polvilleen penkin viereen, jännitys laukeaa;
-nyyhkien). Hyvä Jumala, armahda minua!
-
-EMÄNTÄ. Mikä sinun on? Etkö sinä saa sanaa suustasi?
-
-ISÄNTÄ. Anna anteeksi, anna anteeksi!
-
-EMÄNTÄ (kaataa ryypyn). Ota tuosta!
-
-ISÄNTÄ. Vie pois!
-
-EMÄNTÄ. Oletko sinä menettänyt järkesi? Sytytitkö?
-
-ISÄNTÄ (säikähtäen). Mitä sinä sanot? Vaiti!... Vaiti! Se kuulee,
-nauraa taas... Etkö sinä kuule.
-
-EMÄNTÄ. Mitä sinä hourit?
-
-ISÄNTÄ. Älä puhu niin kovaa, minä pyydän sinua.
-
-EMÄNTÄ (tiuskaisten). No, sano nyt vihdoinkin! Teitkö sinä työsi?
-
-ISÄNTÄ. Hiljaa!... Hiljaa! Se kuulee ja se nauraa taas. Se kuuli, kun
-minä raapaisin tikkuja ja se nauroi. Minä kuulin sen aivan selvästi. Se
-tuli kivijalasta ja siellä se oleksii tässä talossa. Etkö sinä muista,
-mitä Hätäkorven ukko sanoi. Se nauraa aina, kun jotain pahaa tapahtuu,
-kun jotain tapahtuu sen mielen mukaan.
-
-EMÄNTÄ. Ja senkö tähden sinä puolihulluna tänne juoksit?
-
-ISÄNTÄ. Älä puhu noin!
-
-EMÄNTÄ. Ei sieltä mitään kuulunut. Sinun omissa aivoissasi vain
-kummitteli.
-
-ISÄNTÄ. Minä vannon, että minä kuulin!
-
-EMÄNTÄ. No vanno, vanno ja mene sitten päättämään työsi.
-
-ISÄNTÄ (kauhistuneena). En, en! Saat vaikka surmata minut, mutta minä
-en mene:
-
-EMÄNTÄ. Täytyykö minun hankkia sinulle Honkala kaksi kertaa?
-
-ISÄNTÄ. Älä mene sinne, älä mene! Se nauraa ja me olemme hukassa.
-Annetaan asioitten olla niinkuin ovat. Älä mene!
-
-EMÄNTÄ. Pelkurille se nauraa, mutta ei minulle. Minä tiedän, mitä minä
-tahdon ja minä panen sen täytäntöön.
-
-ISÄNTÄ. Sinä olet kauhea.
-
-EMÄNTÄ. Maailma on kauhea, en minä. Se on minua laahannut, se on minut
-tämmöiseksi kouluttanut. Sinä muistat, ettei Honkalan Katri olisi
-neljäkymmentä vuotta sitten tehnyt maan matosellekaan pahaa. Mutta
-maailma on tehnyt Honkalan Katrille pahaa ja Katri on oppinut elämään.
-
-ISÄNTÄ. Älä mene. Rukoile Jumalalta apua. Älä mene.
-
-EMÄNTÄ. Jumalalta?... Jos minäkin siellä säikähdän, niin sitten --
-kenties -- niinkuin sinäkin.
-
-ISÄNTÄ. Se nauraa meidän turmiotamme.
-
-EMÄNTÄ (raivoisasti). Naurakoon vaikka heti portaissa! Minä kiroon, en
-väistä!
-
-    (Menee.)
-
-ISÄNTÄ. Älä --.
-
-    (Perääntyy kauhistuneena äärimmäiseen nurkkaan. Vaitiolo,
-    pitempi kuin edellinen. Emäntä tulee. Raastaa isännän
-    käsivarresta akkunan luo.)
-
-EMÄNTÄ (ylimmilleen kiihtyneenä). Tule! Kohta leimahtaa!... Tule
-katsomaan minun työtäni! Noitarovio syttyy! (Hämärään pirttiin alkaa
-näkyä tulipalon kajastusta yhä selvemmin ja selvemmin.) Katsohan kuinka
-liekit nuoleskelevat seiniä! (Pirullisesti.) Kukas käski lämmittämään
-niin kovasti, kukas käski.
-
-ISÄNTÄ. Päästä, päästä!
-
-    (Koettaa tempautua irti.)
-
-EMÄNTÄ. Minnekkä?
-
-ISÄNTÄ. Laske irti! Apua hakemaan! Päästä.
-
-EMÄNTÄ. Anna sinä vaan kokon palaa rauhassa!
-
-ISÄNTÄ. Mene ottamaan telki pois oven edestä! .. Anna minun mennä!...
-Vilma voi vielä pelastua... me voimme vielä pelastua!
-
-    (Pirtti on aivan valoisa liekkien loimusta. Alkaa kuulua huutoja:
-    "Tuli on irti!" '"Apuun!")
-
-EMÄNTÄ. Nyt on minun työni tehty. Nyt on Heikki taas meidän.
-
-    (Isäntä syöksyy koputtamaan Heikin kamarin ovelle.)
-
-ISÄNTÄ. Herää! Heikki! Tuli on irti. Sauna palaa!
-
-EMÄNTÄ. Heikki! Tuli on irti!
-
-ISÄNTÄ (kuunnellen). Ei kuulu mitään!
-
-EMÄNTÄ (koputtaa kaikin voimin). Herää! Sauna palaa!
-
-ISÄNTÄ. Mikä sille nyt on tullut... Minä haen päreen, että saamme haan
-auki.
-
-EMÄNTÄ (rynnistää, pahojen aavistusten valtaamana, raivokkaasti ovea
-vasten ja saa sen aukenemaan.) Heikki!
-
-    (Syöksyy kamariin.)
-
-ISÄNTÄ. Johan se aukesi.
-
-EMÄNTÄ (palaa, säikähdyksestä pois suunniltaan). Minä olen porton
-kanssa polttanut oman poikani!
-
-ISÄNTÄ. Katri, mitä sinä sanot!
-
-EMÄNTÄ. Katso! Akkuna on auki!... Se nauraa minulle! Apua!...
-Sammuttakaa! Pelastakaa minun poikani! minun poikani...
-
-    (Syöksyy pois.)
-
-ISÄNTÄ (nojaten murtuneena ovenpieleen). Voi hyvä Jumala tätä
-kurjuutta!
-
-    Esirippu.
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-Näyttämö sama. Auringonpaisteinen sunnuntaiaamu.
-
-(Vilma istuu pöydän ääressä, hänen edessään on telineillä raamattu;
-lukemisen hän on juuri jostakin syystä keskeyttänyt. Isäntä kävelee
-levottomana edestakaisin.)
-
-ISÄNTÄ. Jatka!
-
-VILMA (lukee). "Te vanhurskasten henget ja sielut, kiittäkäät Herraa,
-kunnioittakaat ja ylistäkäät häntä ijankaikkisesti.
-
-"Te pyhät, jotka raadolliset ja murheelliset olette, kiittäkäät Herraa,
-kunnioittakaat ja ylistäkäät häntä ijankaikkisesti.
-
-"Anania, Asaria ja Misael, kiittäkäät Herraa, kunnioittakaat ja
-ylistäkäät häntä ijankaikkisesti.
-
-"Sillä hän on meitä helvetistä pelastanut ja auttanut meitä kuolemasta.
-
-"Ja on pelastanut meidän tulisesta pätsistä ja on meidän tulen keskeltä
-varjellut.
-
-"Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä ja hänen hyvyytensä pysyy
-ijankaikkiseen.
-
-"Kaikki --."
-
-ISÄNTÄ (keskeyttäen). Kuulitko? Rantaportti narahti. Nyt ne tulevat.
-
-VILMA (katsoo akkunasta). Ei näy ketään.
-
-ISÄNTÄ. Katri parka! (Vaitiolo.)
-
-VILMA. Isäntä.
-
-ISÄNTÄ. No mitä?
-
-VILMA. Minulla olisi teille jotakin sanottavaa.
-
-ISÄNTÄ. No sano pois vaan.
-
-VILMA. Voitteko antaa tätä minulle koskaan anteeksi.
-
-ISÄNTÄ. Mitä?
-
-VILMA. Tämä on kaikki minun syytäni.
-
-ISÄNTÄ. Mutta hyvä ihminen.
-
-VILMA. Minun luokseni tuli Heikki saunakamariin. Koko onnettomuus on
-minun syytäni.
-
-ISÄNTÄ. Sinunko syytäsi?
-
-VILMA. Antakaa minulle anteeksi. Minä lähden pois, minä tahdon sovittaa
-kaikki...
-
-ISÄNTÄ. Sinä et saa puhua tuolla lailla. Minä en pidä tuommoisista
-puheista... Sinä olet semmoinen... Ole vaiti!
-
-    (Vaitiolo.)
-
-VILMA. Luenko minä vielä?
-
-ISÄNTÄ. Älä.
-
-    (Vilma sulkee raamatun ja käy viemässä sen kamariin.
-    Heikki ja Jere tulevat.)
-
-ISÄNTÄ. No?
-
-JERE. Ei löytynyt.
-
-HEIKKI. Ei löytynyt.
-
-ISÄNTÄ. Hm.
-
-HEIKKI. Kuka olisi eilen uskonut, että tään tämmöistä tapahtuu.
-
-JERE. Kyllä minä silloin sammuttaissa jo huomasin siinä emännässä
-jotakin erinomaisempaa. Se hoki hokemistaan: "pelastakaa minun poikani"
-ja olisi juossut valkeeseen, jollen minä olisi kädestä sivulle
-taluttanut. Mutta enhän minä ymmärtänyt, että se näin pitkälle menisi.
-
-HEIKKI. Tämä on kova päivä meille, isä.
-
-ISÄNTÄ. Kova sinulle, kovempi minulle.
-
-JERE. Kyllä tästä vielä hyväkin tulee. Semmoiset pelästymisen puhdit
-kuuluvat menevän ohitse.
-
-ISÄNTÄ. Kunpahan löytyisi.
-
-JERE. Ei se kaukana taida olla, vaikkei silmiimme osunut. Kyllä se
-kotia tulee.
-
-HEIKKI. On se sentään ihmeellistä, että se äiti sitä saunan paloa niin
-ankarasti säikähti.
-
-ISÄNTÄ. Sinun kamarisi oli tyhjä, Heikki... Siksi sinun äitisi nyt
-metsiä kulkee.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-JERE. Voi ollensakin! (Nousee ja menee akkunan luo.) Ohhoh kuinka
-paljon kirkkoveneitä on järvellä tänä aamuna.
-
-ISÄNTÄ. Arvaahan sen, kun on näin tyyni ja kaunis ilma.
-
-JERE. Sepä se.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-JERE (äkkiarvaamatta). Tulkaa katsomaan! Emäntä tulee!
-
-ISÄNTÄ. Mitä sinä sanot!
-
-    (Kaikki ryntäävät akkunan luo.)
-
-JERE. Katsokaa!
-
-HEIKKI. Äiti!
-
-VILMA. Voi hyvä jumala!
-
-JERE. Voi emäntä parka.
-
-    (Heikki aikoo mennä ulos.)
-
-ISÄNTÄ. Älä mene, se tulee tänne.
-
-JERE. Tänne tulee.
-
-ISÄNTÄ. Menkää pois toiseen huoneeseen, te muut. Minä tahdon olla
-kahden kesken Katrin kanssa, minä kerron hänelle kaikki. Menkää!
-
-    (Heikki, Vilma ja Jere menevät Heikin kamariin. Hetken
-    kuluttua tulee emäntä hapset hajallaan, vaatteet tahrautuneina
-    ja epäjärjestyksessä, silmissä raukea, harhaileva katse.)
-
-EMÄNTÄ. Näinhän sen piti käydä, Taneli, juuri näin. Katri ei ollut
-vielä tarpeeksi kärsinyt. Tämän piti vielä tulla... Se oli
-sallimusta... hyvän... hahhaa... kuuletko Taneli... hyvän Jumalan
-sallimusta... Hyvää sallimusta. Hahhaa!
-
-ISÄNTÄ. Rauhoituhan nyt Katri. Ehkeivät asiat, olekkaan niin pahasti
-kuin sinä luulet.
-
-EMÄNTÄ. Minä tiedän, kuinka ne ovat. Minä tiedän, mitä minä olen
-tehnyt. Minä olen polttanut... Muistatko, kun minä eilenillalla menin
-Heikin huoneeseen... Minä riemuitsin, minä luulin voittaneeni... Mutta
-Heikki ei ollutkaan siellä... Akkuna oli auki... minä ymmärsin...
-Silloin kuului ulkoa pilkallista naurua... Muistatko?... Sinäkin
-kuulit...
-
-ISÄNTÄ. Tule istumaan tänne penkille, minun viereeni --.
-
-EMÄNTÄ. Sinähän puhut minulle kuin lapselle --
-
-ISÄNTÄ. Minä kerron sinulle iloisia uutisia.
-
-EMÄNTÄ. -- Tai vähäjärkiselle. Minä en ole kumpaakaan!
-
-ISÄNTÄ. Tule istumaan ja koeta tyyntyä, niin minä ilmoitan sinulle mikä
-ihme on tapahtunut.
-
-EMÄNTÄ. Jätä ilmoittamatta.
-
-ISÄNTÄ. Heikki elää.
-
-EMÄNTÄ. Mitä!... Ole vaiti!
-
-ISÄNTÄ. Heikki elää. Hän pelastui.
-
-EMÄNTÄ. Ole vaiti! Kyllä minä eilisen illan muistan. Muistan
-tarkastikin. En minä ole sekaisin. Älä luulekkaan. Omin käsin minä oven
-pönkitin, omin käsin sytytin... Ja Heikki oli siellä sisällä... Heikki
-oli siellä sisällä... Miksi piti tämänkin tapahtua minulle.
-
-ISÄNTÄ. Heikki ei ollut siellä.
-
-EMÄNTÄ. Ei ollut... Näithän itse, kamari oli tyhjä.
-
-ISÄNTÄ. Heikki oli ulkona, kävelemässä. Vilma oli ehdottanut, kun
-siellä sisällä oli niin kuuma.
-
-EMÄNTÄ. Vilma pelastanut Heikin?... En minä viitsi kuunnella juttujasi.
-Sinä kai nyt koetat rauhoittaa minua.
-
-ISÄNTÄ. Katri, usko minua. Heikki elää.
-
-EMÄNTÄ. Minä olen jo rauhallinen... ja niin sanomattoman kurja.
-
-ISÄNTÄ. Heikki on täällä omassa huoneessaan.
-
-EMÄNTÄ (kiihtyen). Mitä sinä sanot, Taneli! Älä kiusaa minua!
-
-ISÄNTÄ. Hän tulee luoksesi, jos kutsut.
-
-EMÄNTÄ. Älä leiki minun kanssani. Näethän, että olen onneton.
-
-ISÄNTÄ. Kutsu, niin hän tulee.
-
-EMÄNTÄ. Niin, niin.
-
-ISÄNTÄ. Tee niinkuin sanoin.
-
-EMÄNTÄ. Minä en oikeen ymmärrä sinua... No, voinhan minä tehdä niinkuin
-haluat. (Lähestyy ensin huolettomasti ovea, mutta käy sitten araksi ja
-kolkuttaa vasta kauan epäröityään.) Heikki!
-
-HEIKKI (tulee). Äiti, tässä minä olen.
-
-EMÄNTÄ. Pois!
-
-    (Lysähtää parkaisten lattialle.)
-
-HEIKKI. Vettä! Pian vettä! (Vilma ja Jere tulevat; Vilma juoksee
-noutamaan.) Äiti, kuule minua! Tässä minä olen! Äiti, kuule!... Isä ja
-Jere, tulkaa auttamaan! Nostetaan sänkyyn.
-
-    (Nostavat emännän sänkyyn; Vilma tuo vettä.)
-
-HEIKKI (virvoitellen). Äiti, minä olen tässä sinun luonasi. Heikki on
-sinun luonasi.
-
-JERE. Nyt se virkoaa. Se liikuttaa jo silmäluomiaan.
-
-ISÄNTÄ. Katri, kuule minua! Katri!
-
-HEIKKI. Äiti, älä jätä meitä! Älä jätä minua, Heikkiä.
-
-EMÄNTÄ (herää vähitellen; oudoksuen). Heikkiä?
-
-HEIKKI. Niin, Heikkiä.
-
-EMÄNTÄ. Heikki! Sinä elät.
-
-    (Syleilevät.)
-
-HEIKKI. Rakas äiti.
-
-EMÄNTÄ. Tämä on kaikki niin kummallista.
-
-ISÄNTÄ. Heikki elää, Katri.
-
-EMÄNTÄ. Niin, Heikki elää. (Huomaa Vilman, joka on seisonut taampana.)
-Vilma. (Vilma tulee lähemmäksi.) Sinä pelastit minun poikani.
-
-VILMA (heittäytyy itkuun purskahtaen emännän sängyn viereen.) Rakas
-emäntä, antakaa anteeksi...
-
-HEIKKI (ikäänkuin aikoen estellä). Vilma...
-
-EMÄNTÄ. Sinä!... Pyydät anteeksi?... Pois! Pois teeskentelijä!... Ei,
-ei. Älä mene! Jää tänne... Täällä on niin kuuma, minua tukehduttaa...
-Aukaise akkuna, Heikki. (Heikki aukaisee akkunan.) Auta minua
-nousemaan.
-
-ISÄNTÄ. Sinun on parasta nyt vaan levätä.
-
-EMÄNTÄ. Minä tahdon akkunan luo.
-
-    (Isäntä ja Heikki taluttavat hänet sinne. Vaitiolo.)
-
-EMÄNTÄ. Mitäs varten tuonne portille on liinoja pantu?
-
-JERE. No kun niitä vieraita piti... niin minä ajattelin...
-
-EMÄNTÄ. Niin, tänäänhän... (Purskahtaa yhtäkkiä itkuun.) Heikki, vihaa
-minua! Minä olen huono ihminen, julma äiti. Vihaa minua!...
-
-HEIKKI. Te olette niin hyvä.
-
-EMÄNTÄ. Sinä et tiedä, mitä sinä sanot! Kuule, mitä minä kerron, minä
-tunnustan sinulle kaikki ja sinä olet vihaava ja ylenkatsova minua.
-Tiedä, että sinun äitisi on --.
-
-JERE (keskeyttäen). Minä pyytäisin, että te jättäisitte sanomatta sen
-mitä aioitte. Minä tiedän kaikki... Ei siitä tulisi huojennusta
-kenellekään. Semmoinen uhri on vallan tarpeeton.
-
-HEIKKI. Mitä tämä merkitsee?
-
-JERE. Se merkitsee sitä, että sinä menet naimisiin Vilman kanssa ja
-äitisi antaa siihen suostumuksensa.
-
-ISÄNTÄ. Niin se taitaa olla paras, Katri.
-
-EMÄNTÄ. Sinä näit.
-
-JERE. Niin.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-EMÄNTÄ (taisteltuaan hetken itsensä kanssa; vaivaloisesti ja
-värittömällä äänellä). Jere, souda sinä kirkolle ja mene...
-Honkalaan... sanomaan, että on... sattunut esteitä, että... ei voida...
-ne täytyy jättää... Kyllähän sinä ymmärrät.
-
-JERE. Kyllä, emäntä.
-
-    (Aikoo mennä.)
-
-EMÄNTÄ (pidättäen häntä). Ei, ei! Minä en voi luopua Honkalasta!...
-Mene!
-
-    (Jere menee. Oven kiinni louskahtaminen koskee kuin isku emäntään.)
-
-HEIKKI (hiljaa). Kiitos, äiti.
-
-EMÄNTÄ. Niin, Heikki, tee sinä kuinka haluat. Minä en enää välitä
-mistään.
-
-    (Vaitiolo.)
-
-EMÄNTÄ (katsellen ulos). Maailma on niin kaunis, niin iloisen ja
-rauhallisen näköinen... ja minä olen niin onneton...
-
-ISÄNTÄ. Aika lääkitsee sinutkin vielä.
-
-EMÄNTÄ (puhuen väsyneesti, harvakseen). Ei ole tässä maailmassa enää
-mitään, joka minua kiinnittäisi, joka minut parantaisi... Honkalalle
-minä elin... nyt minä olen tarpeeton ihminen... Niin turhaan olen minä
-kärsinyt... niin tuloksettomasti ponnistanut... Tämä on kaikki niin
-järjetöntä... Mikä on tämän kaiken tarkoituksena...
-
-HEIKKI. Eläminen vaan.
-
-EMÄNTÄ. Ja sitten kuoleminen, kuoleminen...
-
-    Esirippu.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VANHA LAULU***
-
-
-******* This file should be named 65603-0.txt or 65603-0.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/5/6/0/65603
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/65603-0.zip b/old/65603-0.zip
deleted file mode 100644
index 05fe7a5..0000000
--- a/old/65603-0.zip
+++ /dev/null