diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65814-0.txt | 2014 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65814-0.zip | bin | 47327 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2014 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..4c8b5f7 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #65814 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65814) diff --git a/old/65814-0.txt b/old/65814-0.txt deleted file mode 100644 index d00a866..0000000 --- a/old/65814-0.txt +++ /dev/null @@ -1,2014 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla, -by Julius Ailio - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla - Matkamuistelma - -Author: Julius Ailio - -Release Date: July 10, 2021 [eBook #65814] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -Produced by: Jari Koivisto - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KESÄKAUSI JÄÄMEREN JA VIENANMEREN -RANNOILLA *** - - - - -KESÄKAUSI JÄÄMEREN JA VIENANMEREN RANNOILLA - -Matkamuistelma - - -Kirj. - -Julius Ailio - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1899. - - - - -SISÄLLYS: - -Alkusanat. -Matka Jäämeren rannikolle. -Kuolanvuonosta Kalasaarelle. -Kalasaarella ja Muurmannin rannikolla. -Molemmin puolin napapiiriä. -Vienan rannoilla. -Lyhyt luku Venäjän lappalaisista. - - - - -Alkusanat. - -Seuraava matkakuvailu on osittain ilmestynyt jo ennen "Kyläkirjaston -kuvalehden B-sarjassa". Muodoltaan muuttuneena ja viimeisellä, -Venäjän lappalaisia käsittelevällä luvulla lisättynä astuu se nyt eri -painoksena näkyville, pyytäen ensi sijassa päästä nuorisomme suosioon. -Jos se voi antaa edes osapuilleen tyydyttävän kuvauksen tai vain -oikaista joitakin vanhentuneita käsitteitä pohjoisen maankolkkamme -pohjoisimmasta luonnosta, jos se voi hiukankin kiinnittää nuortemme -mieliä Jäämeren rantamilla ponnistelevain suomalaisveljiemme ja -lappdlaisheimolaistemme eloon ja oloon, on kertojan tarkotus täysin -voitettu. - - - - -Matka Jäämeren rannikolle. - - -Kenpä ei olisi joskus unelmoinnut näkevänsä Lappia, maata Maanselän ja -Jäämeren välillä, jonka talviset revontulet niin loistaen loimuavat,ja -jonka-kesäinen aurinko ei hetkeksikään väsähdä valaisemasta sen vakavia -vaaroja, sen jylhiä tuntureita ja rajattomia rämeitä! Ja kun lisäksi -tarjoutuu, kuten tämän kirjoittajalle, tilaisuus saada vapaa matka, -sekä ainoana ehtona on samaisen maan luonnon ja kansan tutkiminen, ei -suinkaan ole vaikea päätöksen teentä. Silloin eivät paina vaa'assa -taloudelliset näkökohdat, arvottomilta tuntuvat matkan vaarat ja vielä -vähäpätöisemmiltä Lapin-maan sääsket ynnä muut maanvaivat. - -Lupauduin siis osanottajaksi siihen retkikuntaan, jonka Suomen -Maantieteellinen Seura keväällä 1897 varusti tutkimaan Venäjän Lapin -vuoren- ja maanmuodostuksia. Toiset osanottajat olivat maisteri -G. Bergroth ja retken päämies, professori W. Ramsay. - -Venäjän Lappi eli Kuolan niemimaa on, kuten silmäys Euroopan kartalla -osottaa, jatkoa Ruotsin, Norjan ja Suomen Lapille ja pistäytyy se -kauvas kaakkoon Jäämeren ja Vienanmeren väliin. Viime aikoihin asti -on tämä niemimaa ollut melkein ainoa paljas pilkku Euroopan kartalla, -tuntematon ja avara erämaa, jonka mannerta vallankin sisämaassa tuskin -kukaan muu oli polkenut kuin talviseen aikaan täällä porolaumoineen -asustava Lapin mies. Luonnonsuhteiden, eläin- ja kasvimaailman puolesta -kuuluu se kuitenkin Skandinavian luonnonhistorialliseen alaan, jonka -vuoksi tiedemiehet ovat pitäneet tärkeänä tämänkin maankolkan tarkkaa -tuntemista. Ja erityisesti tärkeänä jopa kunnianasiana ovat sitä -suomalaiset pitäneet, koskapa Kuolan niemimaa lähinnä rajoittaa heidän -maataan, ja sen tutkimisesta riippuu moni Suomeakin koskeva kysymys. -Tämän tähden varustettiin Suomesta kesällä 1887 kahdeksanhenkinen -retkikunta kaikin puolin tutkimaan mainittua niemimaata, ja yksi tämän -retkikunnan osasto oli ensimäinen tieteellinen matkue, joka ikinä on -kulkenut halki koko tuon laajan niemimaan lännestä itään. Sen jälkeen -on muita vähempiä retkikuntia käynyt jatkamassa ja täydentämässä -edellisten työtä ja samassa tarkoituksessa läksimme liikkeelle mekin. - -Tehtävänämme oli pääasiassa paitsi vuoriperän tutkimista koettaa -saada selville niitä vaiheita, joiden alaisena Kuolan niemimaa oli -jääkaudella, s.o. ajalla, jolloin miltei koko pohjois-Eurooppa oli -äärettömän vahvan mannermaanjään alle haudattuna, kuin myös sitä -seuraavilla myöhäisimmillä geoloogisilla aikakausilla, jolloin, maa -oli vuoroin satojakin jalkoja vajonneena meren alle, vuoroin taas -kohonneena sen yläpuolelle. - -Tutkimustemme tuli alkaa Kuolanvuonossa Jäämeren rannikolla ja jatkua -sieltä ensin pitkin Muurmannin rantaa ja sitte ympäri koko niemimaan. - -Niille, jotka matkustavat Suomesta Jäämeren rannalle, on kolme -tietä tarjolla. Lyhin mutta hankalin käy Oulun ja Kuusamon kautta -Kannanlahteen, sekä sieltä poikki Kuolan niemimaan osaksi jalan, osaksi -veneillä Imandraa y.m. järviä myöten. Toinen kulkutie käy Nevaa, -Laatokka, Syväriä ja Äänistä myöten Vienanmerelle ja Arkangeliin -sekä sieltä ylös Muurmannin rannalle. Molempia mainittuja teitä ei -kuitenkaan voi käyttää ennenkuin kesäkuun alkupuolissa, jolloin jäät -eivät enää ole estämässä vene- ja laivakulkua. Meidän lähtömme tapahtui -toukokuun lopussa ja saimme sen vuoksi käyttää kolmatta, pisintä -tietä poikki Skandinaavian sekä ympäri Norjan. Mutta tämä on samalla -hauskin tie, sillä jo rautatiematka poikki pohjois-Ruotsin ja Norjan, -mutta vielä enempi laivamatka pitkin viimemainitun maan rantoja kuuluu -hauskimpiin, niitä olla saattaa. - -Ensimäinen havainto, jonka tekee keväällä tultuaan Vaasasta poikki -Pohjanlahden Ruotsin puolelle on se, että suven tulo viimemainitussa -paikassa on paljon, ehkä pari viikkoa myöhäisempi. Vaasassa olivat -puut kaupungin monissa puistoissa ja lehtokaduilla melkein täydessä -lehdessä, kun ne Ruotsin puolella samalla kohdalla olivat tuskin -paljoa enempää kuin hiirenkorvalla. Ja samoin oli muun luonnon laita. -Selityksen tähän saa siitä seikasta, että Ruotsin puoli on hyvin -korkeata verrattuna Pohjanmaan melkein merentasaisiin lakeuksiin. - -Mitä tulee maanluonteseen, niin onhan Jämtlanti kuulua kauneudestaan. -Vähän väliä vilahtaa siellä näköaloja, jotka kilpailevat toinen -toistensa kanssa kiinnittääkseen matkustajan huomiota puoleensa. -Me kuljemme läpi komeimman kuusikkometsän, korviamme hivelee -noiden solakkavartaloisten, terävähuippuisten puiden surumielinen -suhina, kunnes se yhtäkkiä sulautuu kumeaan kohinaan, joka syntyy -vaahtoavien koskien syöksyessä vinhaa vauhtia kallionrotkojen -ylitse, tai taukoaa kokonaan siniselkäisen järven avautuessa eteen. -Tämä pohjoisen aarniokorven antama tunnelma haihtuu kuitenkin -pian toiseen valtavampaan, kun taivaanrannalta kohoaa kymmeniä -lumipeitteisiä vuorenhuippuja ja vastaamme puhaltavat puhtaanraikkaat -tunturituulahdukset. Silmä etsii ja löytääkin vihertävistä notkelmista -oikeita säter-kartanoita karjoineen ja -- säter-tyttöineen. -Ylpeimmilleen ylenee luonto Åren seudussa, jossa Storsjön -kauniin järven äärellä kohoaa vielä kauniimpana valtava Åreskuta -puolentoistatuhannen metrin korkeuteen. -- Meillä oli hyvä halu tehdä -lyhyt vaellus tälle tunturille, sillä kyllä maksaa vaivan nähdä sieltä -tarjouva suurenmoinen ja vaihteleva näköala. Ja vallankin hauskaksi käy -sellainen retki vuorientutkijalle, sillä Åreskuta tietää kertoa, kuten -ruotsalaisten tutkimukset ovat osottaneet, tarun omasta synnystään, -saman tarun kuin Alpit monine huippuineen, Kaukasus, Uraalinvuoret -y.m. Emme voi tässä siitä mainita muuta kuin että se tietää valtavista -kokoonpuristuksista, jotka ovat kohottaneet maankuoren paikoittain ylös -vuorijaksoiksi, ja laajoista uudismuodostuksista sekä hävitysilmiöistä, -jotka ovat luoneet sen lopullisen muodon. Mutta ajasta, jolloin -tämä kaikki olisi tapahtunut, se ei tiedä, vaan saattaa olettamaan -geoloogisia aikakausia niin pitkän pitkiä, että aatosta huimaa -koettaessaan niitä käsittää, ja n.s. historiallinen aika niihin -verrattuna tuntuu olevan sekunti vain. - -Malttamatta kuitenkaan tehdä poikkeusta suunnitelmassamme jatkoimme -edelleen matkaa yli Köölin vuorten. Näistä vuorista, jotka erottavat -Ruotsia ja Norjaa, on jokaisella tavallisesti se väärä käsitys, että ne -muodostavat yhtenäisen vuorijonon, joka kohoaa ympäröivää maata paljon -korkeammalle! Mutta niin ei ole laita. Ne ovat oikeastaan laajaa, -useammista ylänteistä muodostunutta, korkeata vuoritasankoa, joka, -verrattain hiljalleen laskeutuu itäänpäin ja äkimpää länttä kohti, -mutta mitään erityistä vuoriharjannetta ei siinä ole. - -Poikki Köölin käyvistä solakäytävistä on suurin se, jota myöten -Sundsvallin--Trondjemin rautatie kulkee. Tämä on ollut ammoisaikuinen -kulkureitti, ja sitä käytti maamiehemme Armfeltkin, kun hän Kaarle -XII:n kaaduttua peräytyi Trondjemista. On epäilemättä useimmille -tunnettua, mikä hurja retki se oli keskitalvella sotajoukon keralla, -ja miten surkeasti se päättyi. Uudenvuoden päivänä v. 1719 yllätti -ankara lumimyrsky tuon suomalaisjoukon ja heti ensi yönä paleltui -suuri joukko kuoliaaksi. Sitte joutui se harhaan ja kuljeskeli useita -päiviä sinne tänne autioilla tuntureilla, joten kaikkiaan 3,000 miestä -paleltui, nälistyi tai muulla lailla sai surmansa. Vielä pitkien -aikain takaa nähtiin näillä tienoilla vainajain vaalistuneita luita -vuorien vierillä, ja eräälle kohdalle rautatien varrella on myöhemmin -pystytetty kivipatsas, joka on matkustajalle muistuttamassa näistä -Isonvihan surullisista sotauhreista. - -Norjan rajalla on rautatien korkein kohta, ja siitä pitäen menee juna -hyvää vauhtia alaspäin. Matka käy milloin syvällä vuorien välissä -olevaa laaksoa pitkin, jonka pohjalla mitä ihanimmat niityt ja vainiot -täydessä vihannuudessaan ovat räikeänä vastakohtana noille enimmäkseen -huononnäköisille norjalaistaloille, milloin taas ammottavan kuilun -rinteitä myöten tai jyrkkärinteisen rotkon pohjalla, josta erottaa vaan -kapean vyöhykkeen taivasta, ja jonka kummaltakin kupeelta syöksähtää -esiin vuolaita vuoripuroja, hakien tietä itselleen johonkin suurempaan -virtaan, vihdoin tyynesti laskeakseen valtameren aaltojen helmaan. Pari -kertaa sukeltaa juna lyhyeen tunneliin, ja vihdoin aukeaa silmien eteen -Trondjemin kaunis ja laaja vuono ja sen äärellä oleva samanniminen -kaupunki. - -Trondjemi eli entinen Nidaros on tuhatvuotinen kaupunki, ja sillä onkin -vanhoja historiallisia muistomerkkiä näytettävänä enemmän kuin millään -muulla Norjan kaupungilla, ennen kaikkia sen tuomiokirkko, kaunein -pohjolassa, ainakin sitte kun ne suurensuuntaiset ja sanomattomia -summia kysyvät uudistustyöt, jotka par'aikaa ovat tekeillä, on ehditty -loppuun suorittaa. - -Meidän oli aikomuksemme Trondjemissa ehtiä nopeakulkuiseen -matkailijalaivaan, jolla olisimme kahdessa ja puolessa päivässä -päässeet ylös Hammerfestiin. Harmiksemme saimme kuitenkin kaupunkiin -saavuttuamme kuulla, että laiva oli saman päivän aamuna lähtenyt. -Vasta parin päivän päästä oli lähtevä eräs posti- ja rahtilaiva -"Olaf Tryggvesson", joka lisäksi oli viipyvä samalla matkalla toisen -verran enemmän aikaa, koska sen piti poiketa joka toiseen vuonoon -ja postiasemaan. Ikäväähän se oli, mutta ovathan tällaiset sattumat -matkoilla niin tavallisia, ja me kun olimme lähteissämme yhteisesti -päättäneet, ett'emme mitään koskaan kadu, otimme tuon viivästymisen -iloiselta kannalta. - -"Olaf Trygvesson" oli joltisenkin suuri laiva, ja nimellään johdatti -se heti mieleen Norjan loistavan sankariajan. Elävänä esiytyi -mielikuvituksessa se Olaf Trygven poika, joka v. 1000 vaiheilla joutui -loukatun Sigrid Neuvokkaan juonien kautta suunnitellun äkkiylläkön -alaiseksi ja urheasti otteli komealla "Käärme" laivallaan kunnes tämä -oli täysi vihollisia ja syöksyi sitte aaltoihin -- eikä näkynyt ikinä -enää. - -Parin ensimäisen päivän matka "Olaf Trygvessonilla" ei tarjonnut -juuri mitään nähtävyyksiä, jollen ota lukuun sellaista näkyä, kuin -juuri edellisenä päivänä poroksi palaneen pienen Namsos kaupungin -rauniot. Se oli surullinen näky savuavine tuhkaläjineen, mahdottomine -rautakasoineen, joista selvästi näki elävänsä oikeassa rauta-ajassa, -ja törröttävine savupiippuineen. Yhtä surullista oli nähdä noita -äänettömiä ihmisparvia, jotka siellä täällä etsiskelivät tuhasta -joitakin arvoesineitä. Ojolleen kaatunut kirkontorni, pirstautunut -apteekkikalusto ja monet kissanraadot puiden juurilla todistivat -liekkien nopeasta hävitystyöstä, mutta nopeasti näyttiin ryhtyvän -uudisrakennuksiinkin, sillä jo meidän laivallamme saapui kaupunkiin -kirvesmiehiä, lankkuja ja lautoja. - -Luonto oli Trondjemista ylöspäin ikävään asti yksitoikkoista, -siliytyneitä ja pyöristyneitä anialastomia kallioita vain yhtä mittaa. -Ihmisasuntoja oli harvassa, joko jonkun saaren suojassa tai pienemmän -mutkan perällä, ja nekin näyttivät kuni nukkekojuilta matkan päästä -katsellen ja verrattuina harmajaan vuoren röykkiöön, jonka juurella ne -sijaitsivat. Vain joskus näyttäytyi viehättävä ja silloin kerrassaan -idyllinen kuvaelma, kun laiva kääntyi äkisti johonkin vuonoon, jonka -rannalta ilmeni pikkuruinen, vihannan nurmen ja metsikön ympäröimä -kylä. Siellä oli vuorien suojassa tyyntä ja päiväpaisteista, kun sen -sijaan tuolla ulkopuolella Atlantin aallot pitivät pauhinaa. - -Nyt ne olivat sen sijaan rauhaisia, ja hyvillä toiveilla saatoimme -kohdata edessäpäin alkavia kauniita maisemaseutuja. - -Kuljemme ohi Torghättan, joka on nähtävimpiä, merkillisimpiä paikkoja -matkalla. Se on tunturi, jonka yläosassa on suuri aukko tai käytävä -läpi koko vuoren, ikäänkuin louhimalla puhaistu tunneli. Satu kertookin -lemmenkateen jättiläisen keihäällään puhaisseen sen, koettaessaan -tavoittaa toista jättiläistä, joka riensi pois ryöstämänsä immen -keralla. Mutta geoloogit selittävät sen muodostuneen siten, että -tunturissa on ammoin sitte tapahtunut n.s. syrjäytys eli luisuminen -alaspäin siihen syntynyttä kulmikasta halkeamaa myöten, joten tunturi -on ikäänkuin avautunut keskeltä. - -Nyt sivuutamme taas "Seitsemän sisarusta" -- yhtä monta toisistaan eri -pitkän matkan päässä olevaa vuorenhuippua. Ja jokaisen matkustajan -vastattavaksi pannaan kysymys, joka tässä asetettakoon lukijallekin: -Minkä sisarusten väli on suurin? (Tietysti äärimmäisten). - -Muuten alkavat vuoret nyt muuttua teräväpiirteisiksi, äkkiseinäisiksi, -alppimaisiksi muodoltaan. Niiden keskikorkeus on 800-1,000 metriä -yli meren pinnan ja usein ne kohottavat huippunsa läpi pilvien. -Erittäin somaa on nähdä suuren pilvenlonkaleen leijuvan yksinäistä -tunturia ympäröivänä renkaana, ja vielä somempaa, kun se ikäänkuin -myssy varoellen verhoaa tunturin lakea, mukautuen tämän muodon -mukaan. Usein kulkee laiva kapeista salmista, joiden kummallakin -puolella tunturit kohoavat huimaavaan korkeuteen, tai varsin läheltä -rantaa, etsien turvallista väylää jyrkän tunturin juuritse. Tällöin -täyttää mielen outo tunnelma, sillä ihan voisi kättä ojentaa noille -ylpeänjuhlallisille, kolkonkauniille vuoriritareille, jotka siinä -seisovat rannanvahteina Atlantia ja Jäämertä vastaan. Kun taas näet -ne loitompaa lahdelta ilta- tai yöauringon heikenneessä valossa, niin -näyttävät ne niin pehmeäpiirteisiltä, niin sulavan viehkeiltä, jotta -luulisi joutuneensa ihanaan ihmemaahan. - -Eräs kohta, jota matkalla oikein odottamalla odotetaan, on napapiiri. -Mutta tämähän on vain viiva, joka ajatellaan vedetyksi 60° 30' -vaiheilla pohjoista: leveyttä, eikä siinä siis ole mitään nähtävää. Sen -paikkaa tiedustelevalle onkin tapana näyttää jännitettyä hiuskarvaa! -Ihan tietämättämme soluu laiva tämän merkillisen viivan ylitse, ja me -olemme Jäämeren hyisillä aalloilla, ikuisen vilun valtakunnassa. - -Itse asiassa ei tietysti mitään muutosta ole huomattavissa. Mitä -kauneimman sään vallitessa, tuulen vain hiljalleen liikutellessa -laineita, joilla toisinaan näyttäytyy delfiinejä pyörien seuraten -laivaamme, lähenemme me matkan kauneinta kohtaa -- Lofotenin -saariryhmää. - -Taaksemme jäävät mannermaan alppimaiset tunturirannat, edessämme -välähtävät taivaan rannalta häikäisevän valkeat lumihuiput, ja -vähitellen sukeltautuu esille kokonainen sarja hurjankauniita -villinnäköisiä tuntureita, jotka ihan taivaisiin tavoittavat. Vasta -täällä saa käsityksen Norjan luonnosta, sen kauneuden vallasta, -vasta täällä, napapiirin yläpuolella esiytyy pohjola kaikessa -herruudessaan, ei petollisena kangastuksena, ei ohivilahtavana -unikuvana, mutta tarumaisen kuvallisena panoraamana, mikä hellyttää -mielen ihan hurmoksiin. Yngvar Nielsen mainitsee käsikirjassaan -matkaa Vestfjordin yli Lofotenille "ehdottomasti yhdeksi maailman -kauneimmista merimatkoista" eikä hän siinä taitane liioitella. Enkä -minä enään ihmettele Saksan keisarin tiheitä laivaretkiä pitkin Norjan -rannikkoa ylöspäin, sillä nähtyä kerran tämän valtavan kuvaelman, -tahtoo sen nähdä toisenkin kerran, tahtoo nähdä eri säällä, eri -valaistuksessa, eri aikoina. Mutta jo lähenemme rantaa ja nyt näemme -vasta yksityispiirteittäin noiden tummain tunturien rikkiset ruhot, -niiden pistävän terävät huiput, niiden vimmatun hajajärjestyksen. Ja -sivuitse synkkävarjoisen tunturin seinän pyörähtää laiva satamaan, joka -sekä muodoltaan että kauneudeltaan on ympäristönsä verranvastainen. - -Jäämeri oli ollut leppoisa vain niin kauvan kuin se oli ehtinyt näyttää -ihanimman helmensä, mutta nyt se alkoi vyöryttää ilkeän vihaisia -ärjyjä suoraan pohjasta. Niin kauvan ei ollut hätää kun vielä kuljimme -saariston suojassa, mutta Tromssan kaupungin jätettyämme joutui -laivamme suoraan tuulen turjuteltavaksi, ja pian tulivat vaikutuksetkin -näkyviin. Matkustajain naamat venyivat pitemmiksi, yksi ja toinen -katosi hyttiinsä, ruokapöytä harveni harvenemistaan. Niin näin minäkin -parhaaksi vilttiini peittäytyen paeta hyttiin potemaan. Oli ihan -iankaikkista heilumista ylös alas, laivan rautaseinät ratisivat, -kyökissä kalskahtelivat posliinit yhtenään, ja silloin tällöin kuului -kova kolahdus jonkun raskaamman esineen kaatuessa tai pudotessa. -Siinä ja siinä oli, että itse pysyi kunnialla vuoteellaan tai -kyyrysillään sohvansa nurkassa, välinpitämättömänä kaikelle -- ei juuri -pahoinvoivana, mutta kuitenkin heikkona ja omituisessa horrostilassa. -Kannelle ei ollut menemistä, sillä siellä tuskin pystyssä pysyi. Ja -mitäpä siellä tekemistä, sillä maisemat eivät suinkaan viehättäneet -tässä tilassa ja tällaisella säällä. Mustana mylleröi Jäämeri, -tumma oli taivas ja pimeä päivä noiden sakeain ja hyyhmiäisten -pilvenmöhkäleiden takia, joista ihan rentonaan valui lumiräntää, -laskeutuen lianharmaana peitteenä kaikkialle. Ja tuuli tai myrsky se -mylvi, ulvoi ja vinkui, ja säestystä suorittivat miljoonat merilinnut -kamalasti kirkuen. -- -- -- - -Hammerfest! - -Hauska värähdys tuntui koko ruumiissa kuullessaan tämän maailman -pohjoisimman kaupungin nimen ja huomatessaan heti oltavan sen satamassa --- suojassa äkäisen Jäämeren pahimmilta puuskilta. - -Niin napaseutuiseksi kuin konsanaan voi kuvitella Hammerfestin -ympäristöineen, ei kuitenkaan mielikuva likimaillekaan lähene sitä -todellista kuvaa, joka nyt avautui eteen. Ei ole jälkeäkään noista -maireista maisemista, joita pari päivää sitte oli nähnyt; ja joista -silmä ei ensinkään olisi hennonnut luopua, sillä puut ja pensaat ovat -uupuneet jo etelämmille aloille ja alaston harmaa on vallitseva väri -kaikkialla. Ei ole haahmoakaan Lofotenin lumoavista, tuntureista, vaan -jäykkinä, raskaina, ankaroina kohoavat kalliot täällä merestä. Synkeän -värinen on meri satamassa, näyttäen sitä synkemmältä nyt vallitsevassa -pilvihämärässä ja vaalean lumirännän kattaessa rakennuksia sen -rannalla. Suuria lumikinoksia huomaa vuorten rotkoissa, ja kaupungin -äärellä olevalla tunturilla, jonne olemme nähneet vaivan nousta, kohtaa -meitä miltei täysi talvi -- kesäkuun alussa -- ajaen meidät hetimiten -alas. - -Hammerfestissä on 2,500 asukasta, jotka elävät jäämerenpyynnillä. -Kaupunki on muuten rakennuksiltaan hyvin hauskan, jopa kauniin -näköinen, sillä se on suurimmaksi osaksi uudestaan rakennettu v. -1891 sattuneen tulipalon jälkeen. On siis täälläkin hyvinvointia -sekä epäilemättä myöskin viihtymystä! Ja että täälläkin eletään muun -maailman muassa, todisti korkean silkkihatun näkeminen, jonka kantajan -leikillä ristimme "sivistyksen etuvartijaksi pohjolan pimeyttä -vastaan." - -Kaupungilla on tietysti myös ravintola, jossa me suomalaiset -- paitsi -meitä oli yhdessä matkassa kolme metsäherraa ja eräs kasvientutkija, -jotka aikoivat Suomen Lappiin -- vietimme mitä rattoisimman illan, -muistiksi siitä piirtäen nimemme matkailijakirjaan. Sitä selaillessa -sattui silmiin Nanseninkin nimi, jonka hän oli kirjoittanut palattuaan -kuululta retkeltään. Ei se olisi muuten tainnut löytyäkään, mutta -erääseen sarekkeeseen, jonka yllä oli kysymys "mistä koleeran -saastuttamasta paikasta matkustaja tulee", ja joka muuten oli -typötyhjä, oli Nansen piloillaan kirjoittanut: 86° 14' pohj. lev. - -Itään päin Hammerfestistä on taas jonkun verran saaristoreittiä -kuljettavana, m.m. Magerön saaren eteläpuolitse, mutta sitte aukeaa -Jäämeren ulappa ihan kahleettomana, leviten silmänkantamattomiin kohti -kolkkoja ikijään seutuja. Myrskyä kesti vieläkin, mutta nyt oli jo -sen verran tottunut merenkäyntiin, jotta vahvasti vaatetettuna ja -puolipaastoa pitäen saattoi vähin liikkua kannella. Ja kannattikin -nähdä tätä suurenmoista mutta koleata merikuvaelmaa. Aallokko oli -vieläkin niin ankaraa, että kaksi aaltoa tai oikeammin aaltovuorta, -jo riittivät täyttämään näköpiirin. Ja nuo vyöryt vasta olivat -säännöllisen suoria, terävän harjakkaita, sekä synkän mustia, vain -kärjissään vivahtaen vihreään, joka kuitenkin melkein yhtenään -sekaantui valkeaan vaahdon väriin. - -Rannat ovat täällä tasauneet, vuoret eivät enään muodosta huippuja, -vaan verkalleen nousevat ne jotenkin mataliksi tasangoiksi. Kööli, tuo -Skandinaavian selkäranka, Pohjois-Europan suojamuuri Jäämerta vastaan, -se laskeutuu nim. Hammerfestissä mereen, ja laakeana, tasaisena leviää -nyt maa, käyden sitä alhaisemmaksi, mitä kauvemmas itään etenemme. -Vain muutamin kohdin on jyrkästi mereen laskeutuvia vuorenseinämiä, -kuten Nordkynin, Euroopan mantereen pohjoisimman kärjen, ja sen lähellä -olevain Lintutunturien kohdalla. -- Viimemainitut, samoin kuin useat -muut samannimiset vuoret, ovat saaneet nimensä siitä, että lukemattomat -lintulaumat, enimmäkseen kolmivarpaisia lokkeja, kaakkureita, alkoja -y.m., ovat valinneet kaikki niiden kolot ja raumat tyyssijoikseen. -Nämä värittävät tumman tunturiseinän vallan valkeaksi, ja levottomina -leijailee niitä sadoittain sen edustallakin. Laivan sivuuttaessa -tällaista lintuvuorta pyrähtää siltä kuten myrskypilvi koko legioona -lentoon, peittäen auringon valonkin, ja silloin syntyy kirkuna ja -rääkynä niin kimakka, että korvia särkee, ja vain hiljalleen taukoaa -tämä laivan jättäessä vuoren kauvas taaksensa. - -Lukuisissa jäämerenvuonoissa, joista suurimmat ovat Porsanger-, Lohi- -ja Tenovuono, on lukuisia, Jäämerelle niin kuvaavia kalastajakyliä eli -"fiskeværejä", kuten niitä norjaksi nimitetään. Muistan aina niin -hyvin ensimmäisen näkemäni fiskeværin, jonka edustalla me synkkänä -yönseutuna jonkin aikaa odotimme meren hiukan tyyntyvän. -- Matalalla -harmaalla kalliorannalla on pieni mutka, ja sen perukassa joukko -mitättömän näköisiä rakennuksia, harmaita ja punasia. Lähinnä merta on -rivi kalamakasiineja ja niiltä lähteviä puulaitureita, joiden päässä -aina on suuri väkipyörä kalojen nostoa varten. Puhtaudesta ei ole -ylimalkaan puhettakaan sillä kalain jätteitä on joka paikassa levittäen -ilkeätä hajuaan ja turmellen ilmaa. Ja kylän ympärillä on taajalta -telineitä, pukkien päällä lepääviä orsia, joille turskat ripustetaan -kuivamaan tuulessa ja päivänpaisteessa. Mikä erityisesti oli kylälle -kuvaavaa, oli sen edustalle ankkuroinut valaanpyyntilaiva, joka juuri -oli saanut harppuunilla pyydetyksi kaksi valaskalaa. Valkeat, uurteiset -vatsapuolet ylöskääntyneinä kelluivat ne merenpinnalla, ja touveilla -laivanperään kytkettyinä näyttivät ne mahdottoman suurilta proomuilta. - -Samoin kuin kaikki kylät Jäämeren rannalla ovat niin tyypillisiä -kalastajakyliä, ovat kaikki kaupungitkin luonteeltaan oikeita -kalastuskaupunkeja. Sellainen oli Vardöökin, Norjan koillisin kaupunki, -pieni ja viheliäinen kylä, jossa löyhkä, mikä läksi kalain jätteistä ja -kalanmaksaöljytehtaista, oli niin ilkeä ja sietämätön, että mieluummin -vetäytyi huoneeseensa sitä edes vähän paetakseen. - -Vardöössä vasta näin minä ensikerran tuon niin odotetun keskiyön -auringon. Se oli ihan suorassa pohjassa, parin kolmen kirnunmännän -korkeudella taivaanrannasta, mutta ikävästi olin pettynyt, kun se -ainakin tällä kerralla näyttäytyi olevan vallan tavallinen aurinko. -Ei mitään outoa punertavaa hohdetta, ei mitään värileikkejä, kuten -etelässä eläjät sille kuvittelevat. Taivas olikin ihan selkeä ja -muuten oli kuin iltapäivällä etelä-Suomessa, eikä ilman kelloa olisi -aavistanutkaan olevan puolenyön ajan. - -Parin päivän odotuksen jälkeen saapui Arkangelista venäläinen -höyrylaiva, jolla jatkoimme matkaa Kuolanvuonoon. Kovan keikunnan -jälkeen pääsimme Katariinan satamaan, joka on Venäjän tuleva, aina -jäätymätön ja mitä suojaisin sotasatama, sekä aijottu Venäjän Lapin -pääkaupunki. - -Kaksiviikkoisen matkan jälkeen olimme siis perillä. Tästä ajasta olimme -olleet kymmenen päivää merellä ja siitä enemmän kuin puolet ankaran -aallokon alaisia. Sanomattakin saattaa kuvailla niitä tunteita, jotka -meidät vakasivat astuessamme vihdoinkin jalallamme päämaalinamme olleen -mantereen maaperälle. - - - - -Kuolanvuonosta Kalasaarelle. - - -"Täysi kesä on tullut", kirjoitettiin meille Kuolan Keskivuonosta jo -muutama viikko ennen saapumistamme. Saimme kuitenkin havaita, että tämä -tiedonanto oli käsitettävä jäämeriläisten tavalla, sillä kesäntulo -siellä merkitsee vain maan paljastumista lumen alta. Nurmella oli, -jos tätä sanaa voi ollenkaan käyttää, kalpea kevään väri, matala -koivuviidakko oli nähtävästi vastikään ehtinyt lehdelle kehittyä, ja -ilma oli tuoretta, viilakkata huhtikuun ilmaa. - -Kirjoittaja oli suomalainen kapteeni D.J. Sjöstrand, osanottaja -ennen mainittuun suureen Kuolan retkeen, mies, joka monien kirjavien -elämänvaiheitten jälkeen on häätynyt Jäämeren rannalle kauppaa ja -kalastusta harjoittamaan. Hänen piti auttaa meitä matkavarustuksissa -aikomaamme purjehdusmatkaa varten Kalasaarelle ja pitkin Muurmannin -rannikkoa, ja pysähdyimme siis joksikin ajaksi hänen luokseen. - -Tällä ajalla teimme me, retkikunnan nuorin jäsen ja minä, matkan -Kuolanvuonon perukkaan rantamuodostumain tutkimista varten ja -käydäksemme katsomassa Kuolaa, tuota kuolevaa kaupunkia, joka -mahtisanan voimasta saa väistyä paremmin luonnon suosiman Katariinan -sataman tieltä, mihin nyt jo on siirretty kaikki Venäjän Lapin -oikeus- ja hallinnolliset virastot. - -Purjehdimme hiljalleen ohi verraten hempeiden vuorirantain, joiden -kupeita verhoaa alussa hentouttaan kainosteleva, mutta etempänä yhä -varttuva koivumetsä, minkä vihannuudessa silmä mielellään viivähtää -pitkän aikaa oltuaan sitä näkemättä. Yläälle ei kuitenkaan metsä jaksa -täällä nousta, sillä jo 100 metrin korkeudella kyyristyy se kokoon, -jättäen tunturin vain jäkälän peittämänä kohoamaan yläilmoihin. - -Vain siellä täällä pistäytyy Kuolanvuonon partaalla metsikön povesta -esille kurjannäköinen turvemaja, n.s. "gammi", jota ympäristöstä -erottaa ainoastaan majan katosta nouseva savupatsas. Onpa kuitenkin -eräällä pienellä saarella kokonainen kyläkin, s.o. neljän lappalaisen -perhekunnan kesäsiirtola. Perheistä asui kolme lankuista salvetuissa, -mitättömän pienissä tuvissa, "pyrt", ja neljäs maakodassa -- muita -rakennuksia ei koko kylässä ollut. - -Astukaamme sisään tuohon maakotaan! Matalasta ovesta kyyristäytyen -joudumme outoon, pari syltää kumpaannekin olevaan kotukseen. Katossa -on räppänä, josta näemme hyvän kappaleen taivasta, ja räppänän -alapuolella liesikivet. Ainoan ja paraan istumapaikan tarjoavat -oikeassa ovinurkassa olevat puunpilkkeet. Vasemmalla puolella kotaa -on nim. emännän ja lasten yhteinen sänky eli "krovat", s.o. muutamia -maan päällä olevia laudan pätkiä ja oikealla on isännän vuode, paljas -porontalja. Kodan peräosassa on pöytä, "tylj", s.o. parin rinnakkain -maassa lepäävän puun, "polt'in", päällä oleva irtain lauta, ynnä pari -pikku tynnyriä leipomista varten sekä jumalankuva matalalla hyllyllä. -Alakuloiselta ja ahtaalta tuntuu tämä maja, mutta suruttomilta, -avomielisiltä ja ystävällisiltä sen likaiset asujat. - -Kesätoimenaan harjoittavat ne kalastusta, ja vähän väliä vilkaiseekin -isäntämme, kodan seinämään jätetyistä kurkistusreijistä, eikö rantaan -lasketun verkon polot ilmoittaisi jonkun lohen joutuneen pyydykseen. -Sen varalle on verkon päistä johdettu köydet kurkistusreikäin kautta -kotaan, jotta hän heti voisi vetää verkon lähemmäs rantaa ja sitte -kiirevilkkaa juosta sitä vetämään maalle. - -Kun olimme iltasella päässeet perille Kuolanvuonon perukkaan ja ollen -levähtäneitä miehiä, lähdimme heti vaeltamaan vaarojen rinteille. -Tunti vierähti toisensa jälkeen, ja yhä olimme me vaan hommassa, sillä -pimeätä eli yötä ei kuulunut ensinkään. Täällä ei tosiaankaan olla -riippuvaisia tavallisesta porvarillisesta ajanjaosta, vaan lähdetään -liikkeelle kun halutaan, tullaan perille kun päästään ja tehdään työtä -kun tarvitaan olipa sitte kello 12 päivällä tai yöllä. Saattaapa -"puolenyön" tienoissa suorittaa esim. mitä suurinta tarkkuutta vaativia -mittauksia yhtä hyvin kuin konsanaan päivällä. Myöhemmin ilmain käytyä -lämpimämmiksi, käänsimmekin usein päivät öiksi, jolloin eivät kuumuus -ja sääsket vallan pahasti rasittaneet. - -Kello oli kolmen korvissa aamulla kun meitä alkoi ahdistaa sekä nälkä -että väsymys, jonka vuoksi suuntasimme kulkumme lähellä olevaa Kuolan -kaupunkia kohti. Päädyimme sen itäpuolelle, jossa meitä oli leveä -Kuolan virta erottamassa kaupungista. Ihmisiä kyllä oli vastarannalla -liikkeellä, mutta eivätkö liene kuulleet ehätyshuutojamme vai vaivasiko -tylyys heitä, mutta mitään venettä ei kuulunut. Kärsimättöminä jätimme -lopulta kaupungin ja käännyimme takaisin veneellemme. Mutta silläkin -taholla oli tie pystyssä. Se oli pakovesi, joka oli paljastanut -lietteisen rannan niin pitkälle, ettei ollut mahdollista mitenkään -päästä veneellemme ennen nousuvettä. - -Siihen olimme nyt viskatut asumattomalle rannalle uupuneina ja -hiukaisevin vatsoin, johtuen väkisin mietiskelemään elämän kolkkoutta. -Mutta älähän, jonkun matkaa käytyämme ilmautui eteemme pikkuruinen -kalastajamaja. Vieläpä oli sattuma asettanut niin, että sen asuja oli -muuan Kuolanvuonon suomalaisista siirtolaisista, joka kuultuaan meidän -olevan Suomesta, otti meidät mitä ystävällisimmin vastaan, tuoden heti -esille tuoreimman lohen minkä oli apajastaan saanut. Se siroiteltiin -suolalla ja paistettiin majassa olevan kamiinin rautalevyllä. Ja -maukkaampaa ateriaa emme kumpikaan muistaneet ikinä nauttineemme kuin -tämä varhainen aamiaisemme, vaikkei siihen kuulunutkaan muuta kuin -leipää ja kalaa; mutta kalapa olikin tuota maankuulua jäämerenlohta. -Olemuksestamme nauttien heittäysimme hetkeksi ruohikkoon majan -edustalla. -- Sanomattoman ihana oli aamu ja kerrassaan haaveellisena -esiytyi pohjolan luonto. Nurmikossa päilyivät kastepisarat, -koivut lahden partahilla suhisivat toisilleen öisiä unelmiaan, -ja pienoinen puro riensi solisten sukeltautumaan vuonon veteen. -Etäämmällä välkkyivät vaarain laet hattarain halkeamista tunkevien -valonsäteiden syleilyssä, mutta metsikössä niiden liepeillä -viipyivät vielä tummat varjot. Koko luonto tuntui niin ihastuttavalta -hiljaisessa, kirkastuneessa loisteessaan, ettei kynä sitä kykene -kuvaamaan. Mutta tähän ihastukseen yhtyi kuitenkin yksinäisyyden -jopa kolkkouden tunne, melkein samoin kuin jänöseen, joka varovasti -tulla lyypäköi edessämme olevalle nurmikolle, mutta vainuten meidän -epäystävällisiä aikeitamme katosi saman tien pensaston peittoon. - -Mainitsin pakoveden estäneen meidän pääsyämme veneellemme. Tämän kuun -vetovoimasta riippuvan säännöllisen meriveden nousun ja laskun eli -vuoksen ja luoteen erotus täällä on sangen tuntuva: noin 3-4 metriä. Se -on paljon verrattuna siihen, että se Suomenlahdessa ei ole enempää kuin -desimetri, mutta vähän siihen nähden esim. kuin Bristolin kanavassa -vuoksen ja luoteen erotus on 15 metriä. Sekä nousu että lasku vaihtelee -ihan säännöllisesti kuusituntisilla väliajoilla, ja missä rannat ovat -matalat, siellä paljastuvat ne pakoveden aikana virstottain ulohtaalle -päin, kuten esim. Vienanmeren pohjoisrannalla, josta meidän kuvamme on -otettu osottamaan kuivalle jäänyttä kalarantaa. Tätä luonnonsuhdetta -osaavat sikäläiset asukkaat käyttää hyväkseen kalastuksessa. Niinpä -harjoitti meidän vasta mainittu maamiehemme Kuolanvuonossa oikeata -"kuivalla kalastusta", joka tapahtuu siten että pakoveden aikana -kuivuneeseen vuonon pohjaan on syvistä verkoista laadittu meidän -katiskaimme tapaisia sokkeloja, "tainik'eja", ja niihin eksyvät -nousuveden muassa vuonoon pyrkivät lohet. Seuraavan pakoveden aikana -käydään sitte kokemassa pyydyksiä, joten saaliin voi korjata melkein -jalkojaan kastamatta. - -Tältä ensi retkeltämme palattuamme oli jouduttava pitkälle -purjehdusretkellemme Kalasaarelle ja Muurmannin rannikolle. Kapteeni -Sjöstrandilta vuokrasimme turskan pyynnissä käytetyn n.s. vämpöörin -(fembörding), joka oli pituuttaan 50 ja leveyttään 10 jalkaa sekä -kantoi kahta suur- ynnä yhtä kokkapurjetta. Se joutui ensinnä tarkan -puhdistuksen alaiseksi, jonka jälkeen siihen sijoiteltiin paraan mukaan -matkakapineet ja eväsvarat. - -Viimemainittuina oli erilaisia säilykkeitä, herneitä, perunoita, -ryynejä, siankinkkuja, kieltä, juustoa, margariinia, merikorppuja, -kahvia, teetä, kaakaota, sokeria, tiivistettyä maitoa, y.m. Ja -oikein Porvoon mitalla niitä olikin matkassa, sillä olimme laskeneet -purjehdusretkemme kestävän vähintään kuukauden päivät ja palkattuamme -mukaamme venemiehiksi Parfentji nimisen lappalaisukon ja nuoren ynnä -näppärän suomalaisen nimeltä Konrad Ittelin, oli meitä viisi miestä. - -Asuintilamme veneessä oli jaettu siten, että retkikunnan makuu-, työ- -ja keittohuoneena oli perässä oleva hellakamiinilla varustettu ahdas -"ruffi" ja miehiä varten laadittiin taas keskiveneeseen "pressulla" -päällystetty lautainen makuusuoja. - -Kesäkuun 16 päivänä nostimme purjeet jätettyämme hyvästit kapteeni -Sjöstrandin vieraanvaraiselle talolle. Merimiehen lipputervehdys, -pyssynlaukaukset ynnä hurraahuudot rannalta saattoivat meitä matkalle, -ja hilpeinä sekä luottoisina lyöttäydyimme me purjehtimaan yön selkään. - -Hiukan levähdettyä saimme seuraavana päivänä ryhtyä luovimaan ylös -Kuolanvuonon suulle. Oli ankaraa heiluntaa veneessä ja ensimäinen -päivälliskeittomme tapahtui suurella puuhalla tuontuostakin kokkia -vaihdellen, mutta sillä lopputuloksella, että piispa pääsi pataan. -Purjehtimista jatkettiin koko päivä, ja vieläpä sitä yritettiin -seuraavan yön iltahämärässäkin aika mainingeissa, joita vyöryili -suoraan navalta. Peräsintä hoidimme kukin vuoromme jälkeen, toisten -unia vedellessä, mutta suurestikaan emme edistyneet. - -On juuri minun vuoroni olla ylhäällä. Laineilla keikkuva purtemme on -kuin satujen unilaiva. Ja koko luonto tuntuu nukkuvan, niin valtavan -vakaata, niin kuolonhiljaista on kaikkialla. Totisina ja jylhinä -häämöittävät hämärässä kaljut kalliorannat. Merellä ei näy purjetta, ei -lintua, ei muuta eloa kuin pyöriäisiä, joista joku huvikseen pulikoi -ihan veneen vierelläkin. Ja kaukana ulappaan päin tanssii valaita -synkän mustien maininkein seassa, ruiskuttaen suihkusäteitään taivasta -kohti ja loiskien pyrstöllään korkealle ilmaan. Tämä vasta tuntuu -matkalta - - pimeässä Pohjolassa - summassa Sariolassa. - -Seuraavana aamuna saimme loistavan myötätuulen, joka kohisten kiidätti -venettämme aijottuun satamaan, Titovskajan mutkaan. - -Lähdimme täältä heti tunturivaellukselle, joka vallankin eräässä -suhteessa tuli kyllin opettavaksi. Emme nim. osanneet oikein arvostella -sellaisen taipaleen pituutta, ja lähdimme ilman eväitä liikkeelle. -Siitä koitui kuitenkin 8-9 tuntinen mitä vaivalloisin kiipeäminen -tunturilta toiselle, jotta sai toisinaan pitää kielen lujastikin -suussaan. Ja kun emme olleet edellisenäkään päivänä suurin mitään -nauttineet, uuvutti ja kiusotti tuo taivallus mitä suurimmassa -määrässä. - -Vähät kuitenkaan sellaisista! Olimmehan nähneet kappaleen napaseutuista -luontoa. Harmaita louhuisia tuntureita oli ollut yksi toisensa takana, -ja niiden notkelmissa lumikinoksia sekä tunturilampeja, joiden lävitse -vihaisina virtaili vuolaita puroja. Kaikkialla oli alastonta ja -kuollutta. Kivitaskun raksutus ja tunturin kielekkeeltä kuuluva riekon -vihellys tuntuivat kuni valitusvirsiltä tässä koleassa maankolkassa. - -Vielä päiväkauden viivyimme mainitulla seudulla ja Kutovajan -mutkassa vedimme taasen purjeita puuhun ja saavuimme pian Kalasaarelle, -jossa oli tuleva pidempi pysähdys. - - - - -Kalasaarella ja Muurmannin rannikolla, - - -Kalasaari, osa siitä alueesta, joka aikoinaan luvattiin Suomelle -korvaukseksi Rajajoen kivääritehdasta varten luovutetusta -maakappaleesta, ja väestöltään melkein suomalainen saari, on -luonteeltaan tasaista tundraseutua. Sisäosa on kivierämaata soineen -ja jänkineen, joissa niukalta viihtyy kasvillisuutta, mutta sitä -viljemmältä pesii merilintuja. Vain syksyin harhailee täällä lappi tai -uudisasukas villiytyneitä porojaan etsien, muuten on se maailmalle -tuntematon maa. Rannikko taas on paikoin hyvinkin laajalta aukeata -ruohotannerta, ja täällä näkee kulkija satalukuisina lainehtivia -porolaumoja, jotka kesän tultua itsestään rientävät vilkkaaseen -meri-ilmaan sääskiä paetakseen. - -Seuraavalla sivulla oleva kuvamme esittää rannikkomaisemaa Kervanon -kylän läheltä. Eikö se tunnu autiolta ja surumieliseltä? Tuo eloisa -ja viehättävä vesiputous sen keskellä näyttää joutuneen vieraaseen -ympäristöön. - -Autio ja kolkko on luonto Muurmanninkin rannalla, kuten sivulla 20 -oleva, professori Ramsayn valokuvan mukaan tehty kuva niin oivallisesti -osottaa, mutta kumminkin eroaa tämä maisema peräti edellä mainitusta. -Syynä siihen on erilainen vuoriperä, joka viimemainitulla seudulla -on kaikkein vanhinta alkuvuorta (graniittia ja gneissiä eli samaa -kuin meilläkin), mutta Kalasaarella muodostuu paljon myöhäisemmistä -liuskevuorilajeista (syntyneet veteen laskeuneista miljoonista -hietamuruista, jotka ovat tiivistyneet vuoriksi ja kohonneet kuiville). -Oltuaan alkuaan varmaankin villiä tunturia, on Kalasaari jääajalla -höyläytynyt sileäksi tasangoksi, kun sen sijaan laadultaan kovempi -alkuvuori mannermaalla on paremmin kyennyt vastustamaan jääjoukkojen -kulutusta ja jäänyt muodoltaan koluiseksi ja pyöristyneeksi. - -Mutta ei ainoastaan jää vaan myös meren aallot ovat olleet osallisena -maan tasotustyössä, ja viimemainittujen toiminnasta tavataan jälkiä -Kalasaarella runsaasti. Ijänaikuisia rantatöyräitä esiintyy aina 100 -metriä ylempänä merenpintaa, ja kauniin aaltomaisissa sarjoissa ulottuu -näitä usein nyky rantaan asti. Ne ovat syntyneet siten, että maa on -muinoin ollut niin paljon syvemmälle vajonneena ja sen jälkeen kohonnut -ylös Ahtolan aalloista. - -Muuan huvittava seikka, joka myös saa selityksensä viimemainitusta -asianhaarasta on hohkakiven löytyminen ylhäältä meren pinnasta -sekä Kalasaarella että Muurmannin rannikolla kuin myös Inarin -järven tienoilla ja Ruijassa. Hohka- eli pimsikiveä, joka on äkisti -jäähtynyttä tulivuoren laavaa, ei nimittäin esiydy lähimaillakaan, vaan -on se viitatun "vedenpaisumuksen" aikana uiskennellut tänne merivirtain -muassa. Se on tullut joko Islannista tai mahdollisesti on se tehnyt -vielä pidemmän purjehduksen länsi-Indiasta taikka napameren poikki -Amerikan länsirannalta asti. - -Ilmasto täällä ylhäällä on tylyä, ja talvi tuima. Tosin ulottaa -Golfvirta tännekin lämmintään, ja sen ihmeellisestä vaikutuksesta on -kukin niin paljon kuullut ja lukenut, että on varsin taipuvainen sitä -uskomaankin. Mutta ettei se täällä enää paljoa mahda, selvenee kaiken -puukasvillisuuden puutteesta niin Kalasaarella kuin koko Muurmannin -rannikollakin. Metsä on yläpohjolan lapsukaisille yhtä hämärä käsite -kuin Egyptin korpi meikäläisille, sillä vain jossakin notkelmassa -näyttäikse koivu mutta sekin melkein kuin maahan piiloutuneena -pensaana. - -Hyyn ja hallan lomassa elävät Kalasaaren asukkaat uhmaillen Jäämeren -aaltoja ja taistellen niiden kanssa niukan leipäpalasen takia. -Asuntoina on hirsistä salvettuja tupia tai vain turpeista kyhättyjä -"gammeja", ja polttoaineena on suoturve, jota kuivatetaan pitkän talven -varalle. Useimmiten ovat nämät siirtolaiset kotoisin Kuusamosta, -Kemistä ja Rovaniemeltä, mutta noihin reippaisiin pohjalaisiin on -Jäämeren ankara luonto syvään lyönyt leimansa. Huoli ja aineellinen -murhe kuvastuu ahavan puremilla parrakkailla kasvoilla, mutta poissa -pysyvät niiltä ilon väreet, kauvas ovat kaihtineet ylevämmät ilmeet, ja -niiden sijaan on astunut raukea tylsyys. - -Ei ihmekään, sillä koulun ja kirkon sivistävän vaikutuksen puute on -tehnyt asukkaiden olon henkisesti kuolleeksi. Kieli on kyllä suomea, -mutta sivistyssanat, kaikkein tavallisimmatkin, ovat lainattuja -harvalukuisilta saarella asuvilta norjalaisilta. Lukutaito on niin -ja näin, ja sielunhoidosta ei ole juuri puhettakaan. Vain silloin -tällöin saapuu tänne pappi tärkeimpiä kirkollisia toimia tekemään. -Pitkään aikaan ei siellä ollut kuitenkaan ketään käynyt, joten kaipuu -sen johdosta oli suuri. Ensimmäinen kysymys mikä meille joka paikassa -tehtiin, koskikin papin tuloa näille maille. Ja kahta alakuloisemmaksi -kävi aina kysyjä, kun emme voineet antaa minkäänlaista tietoa siitä. - -Täkäläisiä oloja kuvaa elävästi eräs pikku kertomus, jonka matkallani -kuulin. Papin viime kerralla käydessä oli nimittäin m.m. vihittävä -muuan pari, joka kauan aikaa oli asunut yhdessä, ja samassa -tilaisuudessa oli myös kastettava neljä tämän parikunnan lasta. -Toimitukset kyllä kävivät muitta mutkitta, mutta kun poistuttiin -toimitushuoneesta, sattui yksi lapsista unohtumaan sinne! - -Suomalaisia asui Ryssän rannalla, s.o. Kuolan vuonon ja Norjan rajan -välisellä alueella, v. 1882 Ervastin mukaan yli 700 henkeä, ja -luterilaisia lappalaisia yli 60, joten täällä olisi Suomella oikea -lähetysala tarjolla. Ja se olisi mitä kiitollisin työmaa, sillä täällä -meitä tarvitaan, täällä meitä kaivataan, enemmän kuin Afrikassa ja -- -Jaapanissa. Mitä iloa saattaisivatkaan näille kirkkomme eksyneille -lampaille edes pienet kirjalahjat, mitä siunausta tuottaisi papin tai -koulunopettajan taikka vain katekeetan toiminta heidän keskuudessaan, -ja kuinka tärkeä olisi mitättöminkin kirkkorakennus kohottamaan -uskonnollista hartautta suomalaisraukoissamme ylhäällä Pohjan perillä. - -Oli juhannuksen aika meidän oleskellessamme Kalasaarella. Ilmat, jotka -koko kesäkuun ajan olivat kylmiä, sateisia ja tuulisia, yltyivät -tällöin vihaisimmilleen. Koleimmat muistot matkalta liittyvätkin sen -vuoksi Kalasaareen. - -Niinpä jouduimme viettämään juhannusyön tundralla rankkasateessa ja -vilussa, mutta vielä tukalammaksi oli tulla eräs toinen vaellus pari -päivää myöhemmin. - -Me olimme ehtineet saaren kaakkoiseen kulmaan, ja siellä erosi näiden -rivien kirjoittaja muusta matkueesta, tehdäkseen pidemmän kiertomatkan -saarella. Lähdin liikkeelle kymmenen korvissa iltasella, kahden muun -retkikunnan jäsenen lähtiessä toiselle taholle tutkimuksilleen. -Aijoin lähinnä Tsypnavolokin kylään, jonne oli autiota taivalta -kolmisenkymmentä virstaa. Ilkeä sade ja vihainen vastatuuli pakoittivat -minun kuitenkin pian kääntymään takaisin. Mutta sillä välin oli tuuli -kiihtynyt sellaiseksi myrskyksi, että pikkuruuhella oli mahdoton päästä -lahdelle ankkuroineelle purrellemme. Ei ollut siis muuta neuvoa kuin -lähteä uudestaan aikomalleni taipaleelle. - -Sade oli hiukan tauonnut, mutta vähän matkaa käytyäni alkoi se jälleen -ja kesti kaiken yötä ja aamua. Myrsky ei aluksi tuntunut niinkään -vaaralliselta. Vasta kun ehdin tundralakeuksille, sain havaita, että -oli ihan täysi työ ponnistella tuulenpainoa vastaan. Vallankin kysyi -ylösmäkeä kiipeäminen ankarinta voimain koetusta. Tuiskuna tullut -sade pieksi sen lisäksi kädet ja kasvot pöhötyksiin sekä kasteli pian -likomäräksi. - -En ollut vielä puolimatkassakaan, kun jo aloin tuntea uupuvani. Etsin -kallion rotkoja levätäkseni ja suojaa saadakseni, mutta vilu ja -nukahtamisen pelko saattoivat minun kiireen kautta hypähtämään taas -liikkeelle. - -Taival ei vain tuntunut kuluvan. Alakuloisena, raukeana, märkänä ja -viluisena laahustelin eteenpäin poikki notkojen, yli tunturien --- -- --. Olin jo vähällä menettää kaiken luottamuksen perille -pääsööni, kun yht'äkkiä sain aatoksen, joka antoi uutta vahviketta. -Kahden kolmanneksen matkan vaiheille oli nim. karttaan merkitty muuan -kylä, ja vaikka minulle oli kerrottu sen olevan aution, en sitä nyt -saattanut uskoa, vaan toivossa päästä ihmisiin tein jonkun virstan -poikkeuksen sivulle päin. - -Astuskelin jonkun matkaa, kapuilin kallioita, kahlailin puroja ja -sain kylän näkyviin. Jo voin erottaa rakennuksiakin, mutta ne olivat -surullisia asumusrivejä, luhistuneine kattoineen ja ammottavine -ikkunanaukkoineen. Edempänä näkyi suurellainen tehdaslaitos ja -asuinrakennus, suuntasin kulkuni sinne, mutta ne olivat molemmat -- -lukittuina ja kylmillään. Tämä oli epätoivon ja toivon tuottama haikea -pettymys ja kahta suurempi mielenmasennus. Tutkistelin kuitenkin -ulkohuoneitakin, ja satuin lopuksi saunaan. Uunissa oli lämmin -hiillos, ja aijoin nyt valmistaa hyvän pesävalkean itselleni. Mutta -akkunalaudat, ainoat, mitä voi irti saada, olivat vallan märkiä, -virikkeitä ei löytynyt mistään ja tulitikutkaan eivät ottaneet -syttyäkseen. Puuhatessani huomasin eräässä loukossa pari tyhjää -konservilaatikkoa, ihan samanlaisia kuin itselläni! Matkatoverini -olivatkin siis joutuneet tänne päin, lämmitelleet ja ruokailleet -täällä, ja arvelin heidän nyt suunnanneen matkansa samaan kylään, johon -minäkin aijoin. Toivo päästä heidän lämpimilleen kiihotti minua, ja -sateesta huolimatta, joka kävi rankkaa rankemmaksi, sekä väsymykseni -voittaen joudutin matkaani. - -Pääsin jo kylän alle, mutta siinä oli taas leveä virta vastassa. Astuin -vähän matkaa ylöspäin ja hain karipaikkoja, päästäkseni kahlaamasta -virran yli, mutta turhaan. Ei auttanut muu kuin loiskis viluun veteen, -ja pian pääsin lämpimän lieden ääreen -- koko yötisen vaelluksen -jälkeen. Tovereitani en tavannut, sillä, kuten jälkeenpäin kuulin, he -olivat palanneet saman tien takaisin. Heidän tilansa oli ollut miltei -vielä tukalampi, ja saavuttuaan takaisin rannalle, eivät he myrskyltä -voineet päästä purrelle ennenkuin 20-tuntisen odotuksen jälkeen, pitäen -sillä välin juoksemalla lämpiminä sateesta ja vilusta kohmettuneita -jäseniään. - -Tsypnavolokissa viivyin pari kolme päivää, nauttien mitä paraimpia -päiviä ja suurinta vierasvaraisuutta norjalaisen majakanhoitajan -Martinin perheessä. Olihan minulla kuitenkin täälläkin muuan seikkailu, -joka olisi saattanut käydä kylläkin vaaralliseksi. Heti toisena -päivänä saapumisestani läksin nimittäin isäntäni kanssa eräälle -pitkälle kallioniemekkeelle meren jatkuvaa raivoa katselemaan. Niemeke -oli ehkä toistakymmentä metriä korkea ja ihan sen tasalle nostivat -tyrskyt harjojaan, jonkin verran roiskien korkeammallekin. Olimme jo -poismenossa, kun rantaa läheni oikea jättiläisvyöry, korkea kuin vuori, -viheriä ja vihainen. "Se käy ylitsemme -- -- -- ei käy -- -- -- käy -sittenkin", huudahti majakanhoitaja, ja samalla näin hänen kätkeytyvän -suuren kiven suojaan. Minä en enää ehtinyt muuta kuin kääntää selkäni, -ja kumartua noja-asentoon molemmat kädet polvia vastassa. Aivan samassa -silmänräpäyksessä syöksähti tyrsky päälleni -- ihan keskelle selkää -niin kuin ammeesta kaataen. Oli onneni, että aalto oli kiertynyt -viistoon, joten pahin ryöppy ei joutunut meidän kohdallemme, sillä -silloin olisi ehkä pahemminkin käynyt kuin nyt, jolloin pääsin -pälkähästä kylmällä 6°:lla kylvyllä. -- Tämän tapaisia vaiheita ja -muita vaivannäköjä sattui matkalla useinkin. Koettuina olivat ne kyllä -tukalia, mutta muisteltuina hauskoja. - -Kalasaarelta siirryin minä laivalla Muurmannin rannikolle, jossa taasen -yhdyin toisiin matkalaisiin Gavrilovan kylässä. Tämä on yksi noita -kalastuspaikkoja, joita sijaitsee siellä täällä jokien suilla tuolla -aukealla, epäkodikkaalla ja Jäämeren myrskyille alttiilla rannalla, -ahtautuneina synkkäin, haaveellisesti pirstautuneiden rantakallioiden -lomiin. Talvisin asuu niissä vain harvalukuisia venäläisiä -siirtolaisia, mutta varsinaisen kalastuskauden kestäessä (Maariasta -Perttuliin) on väestö monin verroin lukuisampi, sillä silloin saapuu -pohjois-Venäjältä tuhansittain ihmisiä kalastamaan turskaa ja saidaa -(erästä turskalajia). Vilkas on se näky, minkä tällainen kalastuskylä -tarjoaa. Ihmisiä vilisee kaikkialla ja satamassa värjyy mastoja -monimääriä. Ja kun myötäinen nousee, silloin näet pyyntiveneitä -kymmenittäin suuntaavan kulkuansa pohjoiseen. On kerrassaan kaunis näky -nähdä näiden purjehtijain pitkässä jonossa häviävän taivaan rantaa -kohti. - -Sisämaasta saapuu lappalaisia kesäajoiksi ikivanhan oikeutensa -nojalla harjoittamaan lohenkalastusta jokiloissa. Mutta he pysähtyvät -tavallisesti jonkun matkan päähän merenrannasta, ja siellä näkee -pieniä asumuskihermiä tai jonkun yksinäisen väsähtäneen kodan ryömivän -aukealla hiekkarannalla. - -Purjehdusmatkamme pitkin Muurmannin rannikkoa oli aina sovitettava -myötäisen merivirran mukaan, mikä taas riippuu nousu- ja pakovedestä. -Ei se muuten tarjonnut juuri mitään vaihtelua, niin yksitoikkoista oli -se alusta loppuun. Päivät seurasivat toisiaan tai oikeastaan tunnit, -sillä ajanjakoa oli usein vaikea seurata, ja vain harvoja muistoja jäi -mieleen, mutta muistiinpano-kirjat täyttyivät yksi toisensa perästä. -Maisemat vaihtuivat, mutta aina olivat ne samanlaisia ja kaikissa puhui -yksinäisyyden tunne niin valtavaa kieltään. - -Varsinon kylässä heinäkuun puolivaiheilla päättyi Muurmanninmatkamme, -ja siellä erosin minä kaipauksella tovereistani, joiden kanssa oli -tuulet ja tyynet nähty. He jatkoivat tutkimuksiaan itäänpäin, minun -oli siirryttävä Arkangelin kautta Vienan meren pohjoisrannikolle, ja -venemiehemme kääntyivät purjehtimaan takaisin Kuolanvuonoon. - - - - -Molemmin puolin napapiiriä. - - -Puoli kesää olin viettänyt napapiirin yläpuolella ja nähnyt vain -kaljua kalliorantaa, jota ei mikään saaristo suojannut, sekä synkkää -merta, joka ei juuri milloinkaan ollut levossa, vaan tavallisesti joko -maininkeina tai lakkapäinä laineina vyöryili. - -Nyt olin jättävä nämät seudut, ja odotin vain laivan tuloa. Odotin -koko kesäisen yön ja sain vielä kerran nähdä Jäämeren luonnon kesäyön -auringon valossa. - -Täyskultaisena kellui päivän ja yön ruhtinas pohjoisella taivaalla, -toisinaan peittyen pilviin, ja muodostaen keskustan mahtavalle -sädeglorialle, joka viuhkoili joka puolelle. Mutta alaspäin heitti se -koko valovoimansa merenpinnalle, mikä välähteli ihan kuni tulessa. Ja -täältä heijastui vuorien huipuille pronssivärinen hohde, riittipä vielä -niiden rinteillekin heikkovarjoinen valaistus. - -Puoliyö oli pian ohitse, taivas kävi sumeaan pilveen ja meri harmajaan -aaltoiluun. Poissa oli tuo kaunis kultaus, ja kolkko vuoriranta oli -taas entisen kaltainen. Ja päiväkauden sitä vielä laivalta katseltua -katosivat sen piirteet taivaanranteen taakse. -- -- -- - -Olin nukkunut yön, ja kun herättyäni katsahdin ulos laivanikkunasta -näin vihreätä nurmea ja puita. Syöksähdin kummissani kannelle, ja aivan -oikein: me kuljimme leveässä virrassa, jonka molemmin puolin oli -laajoja niittyjä, ja jonka rantoja reunusti kaunis koivikko. Kaikki oli -vihantaa, hymyilevää, lämmintä. Lintujen liverrystä, lehmiä laitumella, -niittomiehiä nurmella, tätä en ennakolta osannut odottaakaan. Eikä -missään harmaita, alastomia, kuolleita kallioita, eikä aaltoista -valtamerta. Olin päässyt äkkipäätä Jäämereltä Vienaan, syksystä -keskelle kesää, ja se täytti mielen selittämättömällä sulotunnelmalla. - -Lähenimme Arkangelin esikaupunkia, ja jo tulee höyrysahoja näkyviin -toinen toisensa perästä, suuria ja komeita, kaikkiaan ehkä kymmenkunta. -Ja laivoja on melkein kylki kyljetysten, skandinaavilaisia, -englantilaisia ja ranskalaisia, kaikki puutavaran haussa, mikä jo -lähtövalmiina, mikä kiireesti lastaten, mikä vasta saapuneena. -Arkangeli onkin paljon suurempi puutavarain vientipaikka kuin mikään -meidän kaupungeistamme, ja sen tervahovi, joka tässä on kuvattuna, -lienee suurin maailmassa. - -Kaupungilla on hyvä satama, mutta kun se suuremman osan vuotta on -jäässä ja muita kulkuneuvoja ei ole ollut olemassa,. kun lisäksi -elinkeinot pohjois-Venäjällä ovat kehittymättömiä ja vilja kallista, -on Arkangelin kauppa viimeaikoina mennyt alaspäin. Tätä auttaakseen -ja samalla koko pohjois-Venäjää uudestaan synnyttääkseen on Venäjän -hallitus ryhtynyt moneen suurensuuntaiseen toimenpiteeseen. - -Niinpä on Vologdan--Arkangelin rautatie viime vuoden kuluessa -valmistunut ja liikenteelle avattu. Mitä vastuksia on ollut sitä -rakennettaessa, ja minkälaisten tundrain ja nevain lävitse se kulkee, -siitä antanee tässä oleva kuva jonkinlaisen käsityksen. -- Vuodesta -1896 on ollut tekeillä toinenkin rautatie, nim. Permistä Vjatkaan ja -Kotlasiin (Suhonan ja Vytegran yhtymäkohdalle). Tämä tulee yhdistämään -Kaarnan, Volgan ja Vienan vesistöt toisiinsa, ja sillä on epäilemättä -oleva suuri merkitys ei ainoastaan pohjois- vaan myös itä-Venäjän ja -länsi-Siperian kehitykselle. - -Ja säännöllisen höyrylaivaliikkeen aikaansaamiseksi Vienanmerellä, -Jäämerellä ja vieläpä Petshoralla on hallitus myöntänyt tuntuvia -apurahoja Arkangeli--Muurmannin höyrylaivaosakeyhtiölle. Kun mainittu -yhtiö täten oli tilaisuudessa pari vuotta sitte hankkimaan kuusi suurta -ja komeata höyrylaivaa Englannista, on nykyään jokaikinen suurempi -kylä Vienanmeren ja Muurmannin rannikolla kesäaikana säännöllisessä -liikeyhteydessä muun maailman kanssa kerran viikossa. - -Kun vielä lisätään sähkölangan laittaminen Muurmannin rannikolle, -Norjaan ja Petshoran äärille asti, sekä muistetaan Katariinan sataman -perustaminen, niin huomataan etteivät Pohjan peräläiset ole jääneet -aivan osattomiksi hallituksen huolenpidosta. - -Mutta jopa näkyy varsinainen ylienkelin (s.o. Arkangelin) kaupunki! -Ensinnä siintävät silmiimme useiden kirkkojen kullatut kupoolit ja -valkeavälkkeiset muurit, sitte suuremmat rakennukset -- m.m. valtavan -laaja tullitalo -- ja viheriät puistot sekä vihdoin sadat purjealukset -rannan äärellä ja lopuksi laiturit. Saavumme uudenaikaiseen, melkeinpä -länsieurooppalaiseen kaupunkiin, jonka vilkkaus ja komeus on niin -häikäisevänä vastakohtana sille heikkoudelle, jonka piirissä vielä -päivä sitten liikuimme. Siellä oli lisäksi seuranamme luonnonkannalla -elelevät lappalaiset, täällä on taas vastassa hieno maailma, josta -ensinnä muistuttivat heleän väriset päivänvarjot, hatut ja -hansikkaat! - -Arkangelin asukasluku lähenee kahtakymmentä tuhatta, ja siitä on suuri -osa ulkomaalaisia. Sen vuoksi kaupungilla on länsimainen leimansa, ja -vasta sen laiteilla astuu venäläisyys esille, josta myös muistuttavat -rannalla olevat basaarit, "rynok" eli kauppakojuilla varustettu tori -ja "traktiirit" eli anniskelut, vaikkakin näiden kylttejä kultaa -epävenäläinen kirjoitus "Ystävysten tapaaminen", "Kultainen leijona" -j.n.e. Juopuneita tapaa niillä tienoin runsaasti -- ainakin yksi ilmiö, -joka on yhteinen napapiirin kummallakin puolella, niin Lapin kuin -etelänkin asukkailla. - - - - -Vienan rannoilla. - - -Vienan meri, hyisen Jäämeren lahti, on suureksi osaksi tämän -luontoinen. Kuitenkin on meren raivo täällä lauhtunut, tuulen leyhkä -lämminnyt ja rannikkojen kolkkous kadonnut. Viheriä kasvillisuus -verhoaa kauttaaltaan Vienan rantoja, jos kohtakin kuusi kääntää oksansa -mantereelle päin ja mänty karttelee kallistuen tuulen voimaa. Mutta -lahtien perukoissa ottaa luonto hymyilevän muodon, rannikot aukeavat -vihanniksi vainioiksi ja leppeänä notkistaa siellä riippakoivu lehviään -veden kalvoon. - -Tämmöinen on luonto esim. Vienanjoen suulla, jossa Arkangelin -kaupunki sijaitsee laajalla suistomuodostumalla. Olin kuvitellut -Arkangelia mitättömäksi puukyläksi keskellä alastonta tundraseutua, -mutta edellisestä selvenee, miten suuri oli kummastukseni saapuessani -kaupunkiin, joka oli yhtä kodikas ja komea, kuin sen asema mainitun -joen varrella ja reheväin ruohoaavikoiden äärellä oli viehättävä. - -Olin päiväkauden oleskellut kaupungissa, nähnyt sen merkillisyydet ja -väsähtäneenä istuin iltasella huoneessani avoimen akkunan ääressä. -Annoin katseeni liidellä Vienan vienoilla laineilla, seurata milloin -soutuvenettä, milloin purjetta kunnes ne katosivat näkyvistä. Aurinko -alkoi vähitellen vaipua, ja ihana iltarusko seurasi sen jälissä. -En ollut nähnyt Jäämeren rannoilla viipyessäni pariin kuukauteen -auringonlaskua, siellä kun koko kesäkauden paistaa lakkaamatta, ja -sanomattoman suloiselta tuntui sen vuoksi tämä luonnon ilmiö. Tuskin -maltoin silmiäni irrottaa noista kultapilvistä, jotka reunustivat -lännessä Vienan varsia, Perman avaroita aavikoita. Mielikuvitus johti -minut tuhat vuotta taaksepäin aikaan, jolloin sama aurinko laskiessaan -kultaili kukoistavan Perman vallan asuinsijoja, sen pyhää kalmistoa -rikkaine jumalankuvineen, ja mieleeni muistuivat Karlin ja Thorer -Hundin ryöstöretket, syttyvät riitaisuudet Novgorodin kanssa j.n.e. - -Samassa, havahduin unelmistani, sillä tuuli kantoi korviini venäläisen -kansanlaulun sävelet: - - "Äiti, äiti, älä soimaa, - että häntä lemmin näin, - eihän ole mulla voimaa - irti päästä lemmestäin, - enkä tiedä, miten lienee - tunkenut se rintahain. - Mihin se mun viimein vienee, - sit' en tiedä, lemmin vain." - -Tähän taukosi kaunis laulu, joka oli kuulunut ylempänä olevasta -kerroksesta, ja kun hetkisen päästä puutarhaan ilmautui punaposkinen -ja suloinen talontytär, Marfa Adamova, arvasin, että se oli ollut hän, -joka äsken tunteitaan vuodatteli. Mutta iloiset liikkeet ja myhäilevät -huulet näyttivät lemmentuskain väleen väistyneen. - -Pitkä ei ollut pysähdykseni kaupungissa, sillä ensi laivalla oli minun -jatkettava matkaani takaisin Lapin raukoille rajoille, tällä kerralla -Vienanmeren luoteisiin seutuihin. - -Matkalla sain poiketa m.m. Solovjetskoin kuuluisaan luostariin, -joka sijaitsee samannimisellä saarella Vienan meren länsiosassa ja -johtaa päiviään 1400-luvun alulta, jolloin kahden valamolaisen munkin -sanotaan se perustaneen. Näiden miesten pyhitetyt jäännökset lepäävät -luostarin tuomiokirkossa ja vetävät joka kesä tuhansia pyhiinvaeltajia -Solovjetskoihin kaikilta Karjalan, Lapin ja Vienan ääriltä. Käydessäni -kirkossa oli siellä mitä monilukuisin rukoilijajoukko, joka -kilvalla kiiruhti ostamaan siunattuja vahakynttilöitä sytyttääkseen -niitä pyhimysten alttarille. Ja ikäänkuin palkkioksi sai jokainen -vuoronsa perään suudella pyhimysten kuvaa ja tulla suitsutetuksi -pyhällä savulla, joka täytti kirkon korkean kupuholvin. Tuntui niin -keskiaikaiselta, taiantapaiselta tämä katoolisen pyhän toimituksen -muodossa harjoitettu anekauppa, mutta peräti mieltä ylentävää oli tuo -uskonnollinen hartaus, joka valtasi pyhiinvaeltajajoukon. - -Valamoon verrattuna jää Solovjetskoin luostari paljo jälelle -sekä maineeseen että ainakin hienouteen nähden. Eikä ihme, sillä -edellinenhän sijaitsee melkein Pietarin porteilla, toinen kaukaisen -Vienan meren keskellä. Mutta kirkon ja sivistyksen historiassa -on Solovjetskoilla kyllä arvokas sijansa venäläisen pohjolan -käännytyksessä, ja ettei sen työ ole tapahtunut ilman sitkeätä -vastustusta, ilman taistoa ja tappeluita, siitä todistavat luostarin -jykevät harmaakiviset suojamuurit. - -Kannanlahdessa, Vienan meren luoteisimmassa vuonossa oli ensimmäinen -pidempi pysähdys tapahtuva matkallani. Tämä seutu on epäilemättä -Vienanmeren kaunein. Nouse vain kylän itäpuolelle kohoavalle 300 -metriä korkealle Ristivaaralle, niin näet mitä ihanimman taulun, jonka -keskustana on parikymmentä virstaa pitkä Kannanlahti satoine saarineen -ja luotoineen, mitkä näyttävät siellä alhaalla pelästyksissään -hajauneelta lintuparvelta. Ja itse kylä kolmen kirkkonsa ympärillä -näyttää niin pieneltä, niin somalta kauniin vihantain "peltojensa" -keskellä [Niin nimittävät asukkaat ylpeydellä nurmitilkkujaan, sillä -mitään peltoa ei heillä ole, eikä mikään viljalaji menesty täällä. -Ainoat elinkeinot ovat kalastus ja vähässä määrässä harjoitettu -karjanhoito.], vuolaan Nivajoen kummallakin rannalla. Joka puolella -ympärillä kohoaa taas tuntureita toinen toistensa takana, kaikki -jykeväharteisia jättiläisiä, joista äärimmäiset häämöttävät sinervässä -autereessa. - -Taikka käyös tuonne lahdelle soutamaan, kun sää on tyyni, niin -näköpiirisi on tosin saarrettu, mutta sitä kauniimmilta näyttävät nuo -terävähampaiset kuusikkosaaret ja rantoja vartioivat silopiirteiset -tunturit, jotka heittävät tumman varjonsa syvälle juurellaan päilyvään -vuonon veteen. Iäti unohtumaton ja rauhaisa on tämä kuvaelma, mutta -miksikä? Siksi, ettei sitä paina liika suuremmoisuus, ei hento vienous, -se ei ole jylhä eikä hymyilevä, toisin sanoen, siksi että täällä -tuntuu pohja ja etelä, tunturi-Lappi ja saaristoluonto ojentavan kättä -toisilleen, syleilevän ja sulautuvan toisiinsa. - -Vienan meren koko pohjois- ja länsirannikolla ovat asukkaat -"pommerilaisia", s.o. venäläisiä ranta-asukkaita, mutta heti vähän -matkan päässä sisämaahan päin on väestö puhtaasti lappalaista -tai karjalaista. Pommerilaiset ovat vanhaa, puhtaasti venäläistä -siirtokuntaa, kuten todistaa m.m. niiden fyysillinen yleisluonne: -vaalea veri, siniset silmät, melkoinen pituus, hyvä parrankasvu sekä -useat perityt muistotarinat. Muutamissa kylissä pohjoisrannalla, esim. -Kusrjekaassa tuli väkisinkin ajatelleeksi venäläistyneitä lappalaisia -nähdessään lyhyttä, leveänaamaista ja hidasliikkeistä väkeä. -Lappalaiset talvipukineet, peskit y.m.s. vaatekappaleet pommerilaisilla -näyttäisivät viittaavan samaan, mutta rakennusten puhdaspiirteinen -venäläisyys taas puhuu vastakkaista kieltä. - -Niemellä, jolla Jumalanäidinkirkko Kannanlahdessa sijaitsee, näytettiin -minulle noin kuutiometrin suuruista kiveä, jonka sileän päällipinnan -reunaan oli hakattu useita korttelin pituisia koroja. Kiveen liittyi -taru, jonka mukaan paikalla on ennen ollut luostari, ja kun viholliset -hävittivät tämän, kätkivät muka munkit rahansa kiven alle, piirtäen -siihen yhtä monta koroa kuin rahoja oli tuhatluvuin. - -Miten lieneekään tuon aarrejutun laita, saattaa luostarinhävityksessä -olla kuitenkin jotakin perää, ja ehkäpä se on tapahtunut kuningas -Juhanan aikuisen Venäjän sodan aikana, jolloin Pohjanmaan talonpojat -Juho Vesaisen johdolla ryöstivät m.m. Kannanlahden silloisen kaupungin -ja levittivät tulta ja vainoa aina Jäämeren kaukaisille rannikoille -asti. - -Matkaohjelmaani kuului paitsi Vienan meren pohjoisrannan tutkimista, -myöskin käynti Imandralla. Lähdin sinne lappalaisten saattajain -kerällä, joita oli kaksi miestä ja yksi nainen. Näiden oli soudettava -minua järvien ja suvantojen yli ja jalkataipaleilla autettava -valokuvauskoneen y.m. kapineiden kannossa. Ei ollut juuri joutuisaa -kulku heidän seurassaan, sillä ainakin joka puolen tunnin kuluttua -piti levätä, ja silloin tällöin tshaijutkin keitettämän. Kummastustani -herätti kun tuo nainen eli oikeammin tyttö vähän väliä kiersi -palturitupakan itselleen kehuskellen sitä niin perin "makeaksi", että -minunkin oli vähällä vesi kielelle herahtaa, vallankin kun olin tupakan -jättänyt pois matkaeväistä. - -Imandran järvellä havaitsin pian, etteivät lappalaiset ainakaan mitään -merimiehiä ole. Jos vähänkin vene kallisteli tai laine roiskautti vettä -sisään, niin vapisi ja siunaili vallankin akkaväki, istuen veneen -pohjalla ja pidellen molemmin käsin laidoista kiinni. - -Matkustajia varten on Imandran--Kuolan väliselle kulkureitille laitettu -asemia eli majapaikkoja, ja yhtä semmoista Imandran rannalta esittää -seuraavalla sivulla oleva kuvamme. Eivät ne ole vallan hääviä, ja -jotkut ovat siksi hataria, että päivä paistaa raoista ja nurkista -sisään. Erääseen sellaiseen satuin minä Jaakonpäivän yöksi, ja kun -sattui olemaan pohjatuuli, en voinut vilulta saada hetkeksikään unta, -vaikka olin täysissä ja päällepäätteeksi jotenkin vahvoissa vaatteissa. - -Korkeat tunturit reunustavat Imandran rantoja, ja niistä on vallankin -itärannalla kohoava, 1,200 metrin korkuinen Umptek kuulu sekä -vuorilajistaan -- se muodostaa suurimman nefeliinisyeniittialueen -maailmassa -- että luonnonkauneudestaan. Suurenmoisena, mielikuvitteen -tapaisena, melkeinpä hurjana esiytyy se silmiisi terävine rotkoineen -ja keilamaisine huippuineen, jotka sen niin selkeästi erottavat -muista pyöreäharteisista tuntureista. Alempana sen hurjuus lievenee, -muodot pehmiävät ja juurellaan, missä tummanvihreä metsä kattaa sen -kupeita, alkaa se käydä viehkeäksi luonteeltaan, vallankin noissa -pyöreäuomaisissa jokilaaksoissa, joiden pohjalla kristallikirkkaat -tunturipurot hyppelehtien kiiruhtavat kulkuaan. Umptekilla on -alppiseutujen kasvullisuus suureksi osaksi edustettuna. Ylinnä, -jossa paikoin ikuinen lumi peittää vuorta, ei tietysti ole mitään -elollisuutta, mutta alempana alkaa hopeanharmaa jäkälä, vienosti -välähdellen auringon paisteessa, ja siellä ovat parin kolmen tuuman -pituinen tunturipaju y.m. napaseutukasvit kaivautuneet sammaleen -suojaan. Vielä alempana kasvisto tietysti rikastuu ja monistuu, -muuttuen yhä tutummaksi; yhä vankemmaksi metsäksi. - -Jos Umptek on Imandran helmi, on Imandra vuonoineen, saarineen, -salmineen ja tunturirantoineen koko Lapinmaan helmi. On varmaa, että -Venäjän Jäämerenrata kerran valmistuneena tulee synnyttämään suuren -matkailijatulvan tänne, missä sisä-Lappi ihanimpana näyttäikse. - -Ensimmäinen kylä Kannanlahdesta itäänpäin on 90 virstan päässä -sijaitseva Porjeguba, jollen nim. ota lukuun puolivälillä olevaa -viisiperheistä karjalaista siirtokuntaa Kolvitsgubassa. Erämaisempaa ja -jylhempää seutua kuin Porjeguba en minä ole koskaan missään tavannut, -se kun sijaitsee saarien sulkeman vuonon etäisessä perukassa, korpien -keskellä. Vastakohtaisen vaikutuksen teki suurehkon höyrylaivamme -poikkeaminen tänne ilman mitään muuta asiaa kuin heittää minut -sattumalta ohikulkevan akan veneeseen, siinä päästäkseni parin -virstan päässä olevaan kylään. Ja kummoiseen kylään? Ehkä kymmenkunta -mitä rähjäisintä, puutetta ja kieltäymystä todistavaa talopahaista -muodostivat koko kyläkunnan. Lisäksi olivat asukkaat ainakin entisiä -starovertsia eli vanhauskoisia, jotka karttelevat "pakanain" käyttämiä -astioita, eivät polta tupakkaa, sekä kirkollisissa menoissa eroavat -valtionuskonnosta. [Mitä tulee ensin mainittuun seikkaan, niin noudatti -sitä minun edempänä mainittu oppaani ankarimmalla tavalla. Hän ei -tahtonut juoda teetä minun "saastaisesta" kupistani, vaan hörppi -sitä suoraan kattilastamme, joka sen jälkeen oli pestävä oikein -hiekan keralla. Muuten kuuluu starovertsien uskonnollisiin menoihin -ankara paastoaminen lapsuudesta asti, pitkät hartauden harjoitukset -omain kirjain ja pappien johdolla, sekä ristinmerkin tekeminen -pikkusormella, nimettömällä ja peukalolla -- oikeauskoiset tekevät -sen peukalolla, etu- ja keskisormella. -- Kuten tiettyä, syntyi -starovertsien uskonlahko patriarkka Nikonin v. 1666 toimittaman uuden -raamatunkäännöksen ja kirkonmenojen parannuksen johdosta.] Olin -niinmuodoin joutunut oikeaan erakkoseutuun ja kun iltasella yksin -valvoskelin ja järjestelin tutkimustuloksiani, kun ulkona oli pimeä, -sade pieksi ikkunoita ja tuuli ulvoi nurkissa, silloin tunsin omituista -ahdistusta, sanoin kuvaamatonta kaihoa täällä maailman yksinäisimmässä -sopukassa. - -Porjegubassa olin saanut vihiä tärkeästä jonkun peninkulman päässä -veteläin soiden takana olevasta geoloogisesta muodostumasta. Palkkasin -luotettavan mutta kalliin oppaan, varasin eväitä muutamaksi päiväksi -ja niin lähdin oikealle erämaanvaellukselle. - -Löysin täten suurenmoisen ja kauniin vierinkivimuodostuman, äärimmäisen -jatkon meidän Salpausselällemme, tuolle jääkautiselle päätemoreenille -joka on kerrostunut maajään reunalle jäätiköiden ja jäävirtain -alaskuljettamasta sorasta, ja jonka alkupää on tavattavissa Norjan -etelärannalla, mistä se jatkuu poikki keski-Ruotsin ja Suomen Venäjän -Karjalaan. - -Tähän otetut kaksi kuvaamme esittävät kohtia tästä soraselästä -Venäjän Lapissa, jossa se esiytyy niin viehättävänä rämeiden ja -korpien keskeisenä kankaana. Toisessa kuvassa näkyy sitä paitsi -nuotiovalkeamme, jonka paisteessa me vietimme yömme, ja jonka savu oli -aijottu karkoittamaan sääskiä. Nämä ovat täällä oikea maanvaiva, ja -monet ovat keinot niitä vastaan. Päivin käytetään hyttysmyssyjä pään -ympärillä, ja naama on vähän väliä voideltava lavendeli- tai -pikiöljyllä tai lysoolilla. Yöllä taasen on harsolla suojeltava kasvot -ja kädet, ja suloiselta tuntuu sen verhossa kuunnella hyttysten -ynisevää soittoa ympärillään. Ryömivää mäkäräistä ja pientä polttiaista -vastaan on kuitenkin ihan avuton, ja vallankin edellisen pistos on niin -myrkyllinen, että siitä saa ihossaan kantaa merkkiä monta kuukautta -jälkeenpäin. - -Porjeguban jätettyäni siirryin minä kylästä kylään venekyydillä, joka -on järjestetty venäläisten virkamiesten matkoja varten, ja jonka -saannin aivan mitätöntä kyytipalkkaa vastaan teki minulle mahdolliseksi -Arkangelin kuvernööriltä saamani kyytipiletti. Tämän näyttäminen teki -aina tehokkaan vaikutuksen, ja sitä vielä lisäsi tutustumiseni piirin -stanovoihin (nimismieheen), joka ennakolta oli ilmottanut tulostani. -Niinpä kuulin, että eräässä kylässä olivat kyytimiehet odottaneet -viikkokauden saapumistani uskaltamatta poistua heinänkorjuullekaan, -joka juuri par'aikaa tapahtui. - -Elokuun 11 p:nä saavuin Kusomenin kylään, johon tutkimusten! piti -päättyä. Mainittu kylä, jonka 140 talosta suuri osa vuosi sitten paloi -poroksi, sietää tulla mainituksi sen vaaran takia, joka lakkaamatta -lupailee sille häviötä. Kylä sijaitsee nimittäin äärettömän suuren -lentohietakentän keskellä, ja tämän tuiskuaminen uhkaa vähitellen -haudata koko kylän alleen. Syynä hiedan lennäntään on nähtävästi metsän -hävitys. Kerrottiinkin lähemmäs sata vuotta sitten olleen halkometsää -parin virstan päässä kylästä, kun sitä samoinkuin laidunmaatakaan -ei nykyään ole peninkulmaa lähempänä. Muuan 55 vuotias mies kertoi -poikana uineensa kylän länsipuolella olevassa järvessä, joka oli noin -virstan pituinen ja parin sylen syvyinen. Nyt oli syvänne ihan kuiva, -hiukan notkolla vain. Kylän seitsemän vuotta sitte rakennettua kirkkoa -ympäröivät ainakin puolentoista sylen korkuiset hietavallit, vaikka -kirkon sanottiin alkujaan tehdyn aivan sileälle paikalle. Ja joka -vuosi täytyy useita taloja repiä alas ja rakentaa uudelleen ylemmälle -paikalle, kun jo ovat joutuneet niin hiedan valtoihin. - -Kusomenin kylässä piti minun yhtyä toisiin matkatovereihini, ja niiden -kanssa palata Vienanmeren, Äänisen, Syvärin, Laatokan ja Nevan tietä -takaisin kotimaahan. He olivat kuitenkin jo lähteneet viikkoa varemmin, -ja yksin sain sen vuoksi astua laivaan, jolla pian jätin taakseni -Kusomenin tyrskyisän hiekkarannan ja suruiset Turjan tunturit. - - - - -Lyhyt luku Venäjän lappalaisista.[1] - - -Vajanainen ja hämärä on yleensä käsityksemme Lapista ja kenties vielä -enempi sen asukkaista. Tiedämme, että Lappi sijaitsee siellä, missä -"rurjat palavat", ja että siellä asustaa autioilla tuntureilla ja -laajoilla lakeuksilla poroineen kiertelevä kansakunta, jonka elo -meidän mielestämme on paljasta ponnistelua, taukoamatonta taistelua -kehdosta hautaan asti. Tyly ilmasto, karu luonto ja alituinen -muutteleminen tekevät meidän mielestämme elämän työlääksi ja kolkoksi, -riistävät siltä kaiken viihtymyksen ja ilonpidon. Eikä meistä näytä -ikuisilla kehityslaeilla olevan lappalaisiin nähden mitään merkitystä, -vaan oletamme tavallisesti Lapin kansan sitte vuosituhansien -pysyneen samalla alkukannalla, jäykistyneen yhtä muuttumattomiin ja -yksitoikkoisiin muotoihin kuin se ylhäispohjöinen luonto, joka sitä -ympäröi. - -Näin ei ole kuitenkaan laita. Jos kysymme lappalaiselta itseltä hänen -olojaan, niin saamme kuulla, miten tyytyväinen hän on kohtaloonsa, -miten kiintynyt liikkuvaan elintapaansa, miten lämpimästi hän rakastaa -maataan, sen villiä tuntureita, synkkiä saloja ja vuolaita virtoja. -Lappalainen ei hylkäisi hinnasta mistään näitä elonmaitaan, vaikkeivät -ne hänelle tarjoakaan mitään huolettomia päiviä. Eikä ihmekään, -sillä kenpä on kerrankin liikkunut tuossa suuremmoisessa luonnossa, -nähnyt noita jylhärantaisia tunturijärviä tai uinunut synkkävarjoisen -salolammin partailla, hän kyllä älyää, miten mieli voi kiintyä tähän -luontoon katkomattomilla kahleilla. Ja voimme olla vakuutettuja, ettei -lappalaisen elämä ole vallan vailla suloakaan. Ahdas turvekota on -lappalaiselle mieluinen ja kelpo koti, joka suojaa tarpeeksi häntä ja -hänen rakastettujaan riehuvilta tuulilta ja lumimyrskyiltä. Järvet -ja joet antavat hänelle tarpeeksi kalaa, ja porolaumoistaan saa hän -mitä muuta tarvitseekin. Kun lisäksi ulkonaiset olosuhteet ovat -suotuisat, niinkuin esim. kesällä, on hänen tyytyväisyytensä rajaton, -mielialansa niin hilpeä, huoleton ja kadehdittava kuin se saattaa -olla vain lapsilla ja nuorekkailla kansoilla. Tämän kirjoittaja näki -eräässä lappalaisjuhlassa Jäämeren rannalla, kuinka huvitettuja kylän -naiset olivat pallonlyönnistä, jossa he yksin olivat osanottajina. -Paraillaan paistava keskiyönaurinko teki jo ajankin oudoksi, mutta -muutenkin tuntui niin kummalta ja samalla kuitenkin hupaiselta nähdä -tätä täysikäisten leikkiä, elämän valekuvaa, jossa ihminen luulettelee -piilevän sen vakavuutta ja nauttii tästä sen pakkoa tuntematta. -Ikäänkuin ei elo Jäämeren rannoilla sisältäisi tarpeeksi vakavuutta, -tarpeeksi taistelua! - -Mitä tulee lappalaisten _elinkeinoihin_, eivät ne suinkaan ole -ijäti yhtäläiset, aivan samat tänään kuin ajanlaskumme alussa, vaan -on niissäkin huomattavissa kehitystä, jos kohta sen kulku täällä -on hidasta, sen aikaansaamat edistykset meidän mittapuumme mukaan -mitättömiä. Vallankin Venäjän Lapissa ovat ajan vaikuttamat muutokset -verrattain valtavia, elintavat melkoisesti mullistuneita. - -Kuolan lappalaiset eli _skoltit_, kuten heitä kreikkalaiskatoolisen -uskontonsa takia nimitetään, eivät enää ole vapaasti liikkuvia -poropaimenia, he eivät ole todellisia tunturieläjiä, jotka telteissä -asuen myötäänsä kuljeskelisivat porolaumainsa keralla laajoilla -maa-aloilla. Lappalaisten etevin luonteenominaisuus, taipumus -paimentolaiselämään, on heistä melkein kokonaan kadonnut, skoltit -ovat tottuneet pois poronhoidosta, asettuneet useimmiten hirsistä -salvettuihin tupiin asumaan ja ryhtyneet harjoittamaan kalastusta -pääelinkeinonaan. Entinen elintapa on enään jälellä vain kuihtuneessa -muodossa, nim. visseinä vuodenaikoina tapahtuvassa muuttelussa -kalastussijoilta toisille. - -Poroja, joita pidetään vain ajamista varten sekä lihan ja nahan -tähden, ei skolttilaisperheellä ole tavallisesti 50-200 enempää, -mikä summa riittää tyydyttämään välttämättömät tarpeet kylmimpäin -talvikuukausien aikana. Ne käyvät kesän vapaina laitamillaan tai -merenrannoilla ja kootaan Mikon päivän tienoissa yhteen. Tällä -välin elättää kukin perhe itseänsä kalastuksella joko jokien suilla -tai suurien sisäjärvien äärellä, jotka ikivanhoista ajoista ovat -jotenkin tarkkaan rajoitettuja kullekin kyläkunnalle, ja missä joka -perheellä on oma määrätty alueensa. Pyyntikaloja ovat etupäässä lohi -ja kampela meren lähistöllä sekä siikalajit, lohi, harjus ja hauki -sisävesistöissä. Kun kesäkalastus tavallisesti elokuussa lakkaa -antamasta, muutetaan syyspaikoille pienempiin sisävesiin, joissa paitsi -kalastusta harjoitetaan metsästystäkin, nim. riekkojen ja vesilintujen -pyyntiä ynnä viime mainittujen munain keräämistä. Syyspaikoilla myös -paimennetaan poroja, kunnes Joulun seuduissa on satanut rekikeliksi -lunta, jolloin muutetaan talvipaikkoihin eli n.s. pogosteihin. -Tavallisesti valitaan talvipaikoiksi seutu, jossa jäkälää ja -polttopuuta on viljalta saatavissa. Useimmat talvikylistä sijaitsevat -havupuun rajalla, s.o. lähellä viivaa, joka vedettäköön jotenkin -niemimaan halki luoteesta kaakkoon. Talvikylissä ovat asunnot paremmat, -ja muuten on se skoltin rauhallisin ja suloisin vuodenaika, jolloin hän -melkein työttömänä nauttii kesäisten vaivojensa hedelmistä. Kun talven -selkä on katkennut, hankitaan taas muuttoa. Ainakin ennen on skoltilla -ollut erityinen kevätkalastuspaikka, jonne siirrytään pääsiäisen -vaiheilla, mutta nykyään muutetaan kuitenkin useimmin talvipaikasta -suoraan kesäkylään, mikä tapahtuu viimeisillä ajokeleillä. - -Venäjän lappalaisten _asunnot_ ovat, kuten muidenkin lappalaisten, -yleensä yksinkertaisia, mutta niissäkin on huomattavana perättäistä -kehitystä, säännöllisesti esiytyviä perusmuotoja, jotka ovat kuvaavia -tämän maakolkan rakennuksille. Vanhin asumus on teltta, jota käytetään -matkoilla muutettaessa sekä metsästys- ja kalastusretkillä. Sen -rungon muodostaa kolme koukkupäistä kannateseivästä, jotka ylhäältä -sidotaan nuoralla yhteen (vrt. sivulla 42 olevassa kuvassa nähtävää -kuivaustelineen puoliskoa). Näiden nojalle asetetaan yhdeksän muuta -puuta, ja ympärille kiinnitetään nuorilla telttavaate (ennen muinoin -porontaljoja), jättäen yläosan avoimeksi savun poistumista varten. -Teltan pohjapiirros on ympyrä, ja keskellä sitä on tulisija, jonka -yläpuolella riippuu kattila haahloista. - -Sellaisen välimuodon kautta, jonka runko on juuri viitatussa kuvassa -nähtävän koko telineen tapainen, johtuisimme sivulla 39 kuvattuun -kotamuotoon. Kuten sen yhteydessä olevasta rungonkuvasta ilmenee, -osottaa tämä harjapuulla ja useilla tuilla varustettu kotamuoto -suurta kehitystä, nähtävää vankkuutta seisoakseen vakavana tuulissa -ja tuiskuissa. Räppänä on siinä parantunut, ja tila kodassa tullut -avarammaksi. Rungon nojalle asetetaan irtonaisia puita, ja niiden -päälle petäjän tai kuusenkuoria y.m. tai suorastaan turpeita, -ruohopuoli alaspäin. Katolla on painona kiviä, ettei tuuli pääse -turpeita repimään, ja räppänän reunalla on toisinaan tuulen puolella -kivilaakoja estämässä savua tunkeutumasta takaisin kotaan. Ovi on joko -puusta, saranoissa kääntyvä, tai vain purjekankaasta. - -Juuri kuvailtu kotamuoto on pohjapiirrokseltaan tavallisesti soikea, -osottaen taipumusta kehittymään kulmikkaaksi, kuten alempana olevat -kuvat esittävät. Niistä on kolmas otettu sivulla 39 kuvatusta kodasta, -jossa sisäpuolella oli haljispuolikkaista laadittu yksinkertainen -kehys. -- Mitä muuten tulee turvekodan sisustukseen, ovat siinä -liesikivet keskustana, ja niiden kummallakin puolella on tavallisesti -yksi puu maassa. Ensimmäisessä pohjapiirroksessa on sitä paitsi -maantasainen sänkylava. Peräosa, n.s. _aarnesija_, ennen aikaan pyhä -paikka ja tavallinen noitarummun säilytyssija, on joskus kuusenoksilla -peitetty, sivupuolet taas tuoreilla koivunvitsoilla. - -Onko seuraavalla sivulla kuvattu, kahdenkertaisella hirsialustalla -varustettu ja pohjapiirrokseltaan (ks. viimeistä kuvaa tällä sivulla) -nelikulmainen kota kehittynyt edellisestä vai eikö, jätän tässä -sanomatta. Varmaa kuitenkin lienee, että se johtuu verraten myöhäiseltä -ajalta, jolloin jo metalliaseita oli käytännössä. Selvittämättä jääköön -sen nimikin "saamegoatte" (lapinkota), joksi sitä sen käyttäjät -mainitsevat. Paitsi tässä kuvattua lapinkotaa Varsinskin kylästä on -muista samallaisista tietoja vain Genetzillä Lumbovskin syyskylästä. -Genetzin ilmotuksen mukaan on kodan alalta turve poistettu, jopa -maatakin vähän kaivettu, muuten on kodan runko ja rakenne samallainen -kuin Varsinskissa. Huomioon otettava seikka on Genetzin mainitsema, -vielä 1850-luvulla tällaisessa kodassa tavattava pyhä peräuksi, josta -metsämies kävi ulos ja sisään, jonka kautta veres liha tuotiin sisään -ja josta vaimot eivät saaneet kulkea. - -Kota ei ole Venäjän Lapissa enään ainoa, eikä edes tavallinenkaan -asumus. Niinkuin telttaa käytetään vain satunnaisissa tiloissa, -matkalla y.m., käytetään kotaa enimmäkseen vain hätätilassa, s.o. -köyhyyden painamissa olosuhteissa, ja siellä missä oleskelu ei ole -aivan pitkäaikainen niinkuin esim. syyspaikoilla, sekä toisinaan -myös kesäaikanakin. Varakkaammat skoltit ovat melkein kaikkialla -varustaneet itselleen kesä- ja talvikyliin hirsistä salvetun _tuvan_ -tai _pirtin_, ja niin käy kota yhä harvinaisemmaksi muistoksi menneiltä -ajoilta, tuo entinen rakastettu turvesuojus muuttuu vain kovaosaisen -kodiksi, säilyen vain jäännösmuotona kaukaisiin aikoihin todistamaan -tuleville polville heidän esi-isäinsä alkuperäisistä olosuhteista. -Mainitussa Varsinskin kesäkylässä asui 18 perheestä vain 2 kodassa, -ja samannimisessä talvikylässä oli v. 1889 Kihlmanin mukaan 20 -hirsiasumusta ja 1 kota, kun siinä 1850-luvulla sen sijaan ei ollut -useampaa kuin 2 hirsiasumusta. Muutto kodasta tupaan tai pirttiin -näyttää siis tapahtuneen verrattain myöhään, mutta sangen väleen. - -Tuvat ja pirtit ovat pohjoisessa vahvoista lankuista, metsäseudussa -pälhimättömistä hirsistä salvettuja vähäisiä rakennuksia, leveydeltään -pari syltä, pituudeltaan ehkä hiukan enempi. Vesikatto on joko -yksivietteinen (vrt. sivulla 33 kuvattua majataloa, joka on -lappalaistyötä) tai hyvin useasti harjakaskin. Välikatto, jos se on -olemassa, on joskus taitettu, joskus tasainen. Permantona oli eräässä -Kuolan vuonossa näkemässäni tuvassa vain risuja, kaikissa muissa oli -se laudoista laadittu. Yhteen tai useampaan seinään on hakattu pieni, -nelikulmainen akkuna. Tulensijana on joko leveäpesäinen takka, jolloin -huonetta sanotaan tuvaksi, tai paistinuuni, joka huoneesta tekee -pirtin. - -Tuvat ovat nähtävästi Suomen puolelta saatua lainaa, sillä ne ovat -ihan yleisiä läntisessä osassa Kuolan niemimaata ulottuen lähes -itäpäähän asti, jossa Genetzin mukaan vasta Jokonskin talvikylässä -tavataan ensimmäiset pirtit. Pohjoissuunnassa on esim. Rasnavolokissa -Imandran järven yläpäässä 9 tupaa ja 3 pirttiä sekä Varsinskissa -Muurmannin rannalla 9 tupaa ja 7 pirttiä. Että pirtit ovat syntyneet -venäläisestä vaikutuksesta, todistaa uunin asema, joka on sama -kuin yleensä Venäjällä, nim. uunin suu perälle päin kääntyneenä. -Mitä muuten tulee asunnon sisustukseen, ei siihen kuulu muuta kuin -penkin korkuinen lavitsa pitkin sivuseinää ja joskus toinen lyhyempi -peränurkassa sekä pöytä. Viimemainittu näyttää kuitenkin olevan -vain näkönä, sillä tavastaan istua permannolla jalat ristissä ja -aterioida -- kodassa käytetyltä pöytälaudalta ei lappalainen ole -päässyt tupaankaan muuttaessaan. -- Asunnot kylissä ovat toisinaan -rakennetut hajajärjestykseen, toisinaan taas kahteen riviin -kummallekin puolen raittia. Vähäinen kirkko tai pikkuruinen kappeli -on useimmissa kylissä olemassa. - -_Fyysillisiin ominaisuuksiin_ nähden ovat skoltit Jokonskin ja -Varsinskin lappalaisten joukossa tekemäini havaintojen mukaan -lyhyitä, 1,5-1,6 m. pituisia, naiset sitäkin pienempiä, pää on -leveäkalloinen, poskipäät ulkonevia, otsa laaja, nenä lyhyt, juurelta -leveä, tylppäpäinen, suuaukko suuri, silmien väri ehkä tavallisimmin -ruskeahko, usein harmaansininen, tukka tummallainen, usein kuitenkin -vaaleahko, parrankasvu on yleensä huono, sillä tapaa yli 30 olevia -miehiä, joilla ei ole haiventakaan naamassa. Jalat ovat hiukan -lenkosääriä, mikä seurannee siitä, ettei kapaloiminen ole tapana ja -vaikuttaa sen, että käynti on vaappuvaa vallankin naisilla. Muuten -on naisissa lappalaistyyppi harvemmin selvään huomattavissa, tapaapa -niiden joukossa joskus sievänlaisiakin. - -Kihlmanin havaintojen mukaan saattaa rodun ulkomuoto olettamaan -lujaa vierasta sekaumista vielä nykyäänkin vallankin kauvemman aikaa -merenrannalla sijainneissa kyläkunnissa. Lisättäköön tähän samaa -valaiseva seikka yleisen Kannanlahdesta Jäämeren rannikolle käyvän -kulkutien, eli "traktin" varrelta. Vaikka nim. lappalaiset yleensä -ovat lyhyitä, näki siellä ainakin Sasheihan, Akkalan, Rasnavolokin ja -Maanselän lappalaisten seassa miehiä ja naisia, jotka olivat tavattoman -pitkiä ja vaaleanverisiä mutta kasvonpiirteiltään epäilemättömästi -lappalaisia. - -Lappalaisten _vaatetuksesta_ laulaa Peder Dass: - - Oudot on vaattehet kansan sen - ja kuori on kumma ja muinainen, - mutt' koskaan se ei sitä hylkää. - -Skoltit sen kuitenkin ovat melkein kokonaan hyljänneet ja pukevat -itsensä useimmiten Venäjältä ostettuihin, käytettyihin, nykyaikaisiin -vaatteisiin. Varsinskin kylässä näin minä ennen mainitussa -lappalaisjuhlassa miehillä pitkiä käyntitakkeja, lakeijanpukuja -kiiltävine nauhoineen ja nappeineen, raitaisia housuja, venäläisiä -tasapesäisiä ynnä kaikenlaisia vormulakkeja, patiinia, puolikenkiä -ja saappaita, kirjavia paitoja, jopa oli eräällä herrastelijalla -silkkihuivi kaulassa ja toisella kokokalossit jalassa kesäisen -juhlapäivän kunniaksi. - -Naisilla oli kaikenlaisia heleitä mutta myös tummia värejä -vaatetuksessaan, jona oli joko aitovenäläinen sarafaani esiliinan -kerällä tai hame ja löysä röijy sekä uusinta muotia olevat kengät. -- -Kansallisia vaatekappaleita olivat lappalaiset "ruohokengät" (niissä -käytetään heiniä sukkien sijasta) poronnahkaisine varsineen. Näitä näin -pojilla, mutta sangen yleiseen käyttävät niitä muutkin jokapäiväisissä -oloissa. Niinikään oli naisten päähine enimmäkseen muinaislappalainen -"veslin", joka näytti olevan Karjalan naisten "harakan" kaltainen, -eroten siitä vain koristustavan ja otsakappaleesta kaarenmuotoisena -ulkonevan lipun kautta. Tyttöjen päähine oli päältä avonainen -kehys ilman mitään niskalle solmittavia nauhoja. Talvella käytetyt -porontaljasta valmistetut päällysvaatteet ovat vielä lisättävät näihin -lappalaisten muinaisesta kuoresta säilyneihin reliikkeihin. - -Muuten ovat ainakin Varsinakin ja Jokonskin lappalaiset haluttomia -muuhun toimeen kuin kalastukseen, he ovat verukkeita hakevia ja -kiskomiseen taipuvaisia. Minulta vaadittiin Varsinskissa 6 ruplaa -muutaman km pituisesta venematkasta, ja kun siihen en myöntynyt, ei -luvattu kyytiä mistään hinnasta. Samoin oli varsin vaikeata saada -opasta tuntureille, mutta niin sen kuin venekyydinkin hankintaan oli -asukkaita suorastaan pakotettava korkeiden suosituskirjaini avulla. Ja -korvaukseksi olisivat tyhjät konservilaatikot, veitset ja muut kapineet -kelvanneet paljon paremmin kuin raha, jolla ei täällä ole sanottavaa -arvoa. - -Lappalaisten _kieli_, itsessään jo suuresti eroava Ruijan ja Suomen -lapista, on Kuolan niemimaalla jakautunut useihin murteisiin, joiden -eroavaisuutta yhäti edistää se hajanaisuus ja vähäinen yhteys, -joka vallitsee alkuasukkaiden kesken. Sitä paitsi on venäjänkielen -vaikutus lappiin ollut mitä mahtavin, se on tunkenut alhaisintakin -hengenviljelystä osottavia sanoja tieltään, ja se on jo osittain tullut -lappalaisten omaisuudeksikin, sillä venäjää solkkaa kaikkialla ainakin -miehinen väestö. Ja missä lappalaiset ovat tulleet lähempään yhteyteen -venäläisten kanssa, siellä on lapinkieli lakannut kokonaan kaikumasta, -siellä on lapin kansallisuus kadonnut tuon mahtavamman elementin -hyökyaaltojen alle. Niin on ainakin laita Ponoissa Kuolan niemimaan -itäpäässä. - -_Joikumista_ eli lappalaislaulua kuuli kirjoittaja kerran kulkiessaan -Imandralla kyytiveneellä, jossa soutajina oli m.m. pari lappalaista. -Laulaja oli nuori ja sievä tyttö, joka aikansa ratoksi hyvän -purjetuulen puhaltaessa itsestään alkoi "joikumaan". Sanoista ei saanut -selvää, mutta sävel oli matalaa, vaihdellen vain muutamissa harvoissa -äänissä ja parissa tahtilajissa, jotka viimemainitut päinvastoin -suomalaisia kansanlauluja olivat epätasaisia. Luonteeltaan oli laulu -perin yksitoikkoista, läpeensä samankaltaista hyräilyä, jota ei voi -sanoa kaihomieliseksi eikä pehmeäksi vaan pikemmin oudon vakavaksi, -kuten on Lapin luontokin. - -_Hautaustavoista_ kerrottiin, että ruumis haudataan siihen syvyyteen, -jonka mittana on haudattavan pituus olkapäiltä tai toisen ilmoituksen -mukaan vain vyötäreeltä jalkoihin, jossa viimemainitussa tapauksessa -lasten haudat esim. eivät ole paljoakaan 3 korttelia syvempiä. Täten -luullaan kai vainajan jäävän maan päälle. Kun on talvinen aika ja maa -jäässä, poltetaan paikalla roviota, jotta routa pehmiää, ja hiilet -ynnä kekäleet kootaan sitte kaikki haudan päälle. Pää sanottiin -asetettavan länteen päin, mutta 46 sivulla kuvatulla hautuumaalla näkyi -maanpäällisistä arkuista päättäen pää olleen asetettuna luoteen ja -luodepohjosen väliin ja parissa vanhemmassa sekä parissa myöhemmässäkin -ihan länteen. - -Ruumis asetetaan tasapäälliseen arkkuun, kädet ristiin rinnalle, -vasempaan käteen "Strashnij sud" (Viimeinen tuomio) niminen kirja tai -sen lehti tai ei mitään, ja oikea käsi pannaan kuten ristinmerkkiä -tehdessä. Otsalla on kulta- tai väripaperista kyhätty seppele. - -Kirves, jota hautaa kaivettaessa on käytetty, kerrottiin jätettävän -ruumiin viereen, ja lapio vietävän kotiin. Mittakeppi, jonka sijasta -nyöriäkin käytetään, sanottiin heitettävän kuhun sattuu. Mainitulla -hautuumaalla näkyi kuitenkin erään edellisenä talvena tulleen haudan -pinnalla kirves, terä jalkapuoleen, ja lapio, pesä pääpuoleen päin -asetettuna. Toisella hiukan vanhemmalla, maanpäällistä arkkua vailla -olevalla haudalla oli niinikään lapio samassa asemassa, vaikka niitä -muuten näkyi makailevan maassakin. - -Millaiselta lappalainen kalmisto näyttää, selvennee paraiten -kuvastamme, joka on otettu Mogiljnij ostrov (Kuolionsaari) nimisellä -Imandran saarella. Se on pieni ja kumpuinen, mitä luonnonihanin saari, -jota hautuumaanaan käyttävät Rasnavolokin, Bjelaguban ja Jokostrovan -lappalaiset. Norjalainen Friis, jolla myös on kalmisto kuvattuna, -ei voi löytää tarpeeksi sanoja kuvaillakseen sitä huolettomuutta ja -välinpitämättömyyttä, joka hautuumaanhoidossa muka ilmenee. Onko hän -katsellut asioita toisilla silmillä, vai ovatko olot silloin (v. -1867) olleet huonommat, en osaa sanoa, mutta minä en samaa havainnut. -Vain saaren solakka havumetsä näkyy niistä ajoin suuresti harvenneen -arvatenkin hautojen kartunnan kautta. - -Meikäläiselle ovat outoja nuo maanpäälliset arkkusalvokset, joita -venäläisellä nimellä kutsutaan "grobnitsoiksi". Niiden perusajatuksena -lienee olla kattona edesmenneen ikiasunnolle tai mahdollisesti -kuvaannollisena kotina vainajan sielulle. Pääpuolessa on useimmiten -pieni aukko, kulmikas tai pyöreä, joka nähtävästi kuvannee akkunaa. -Jalkapäässä on taas kreikkalainen Andreaan risti tai vain keppi -eli puikko, ja siinä toisinaan jumalankuva. Joskus on "grobnitsa" -huolehikkaasti maalattu punaisille ja sinisille kolmioille ja -leikkauskoristeilla somisteltu. Salvos on juureltaan kivillä tuettu, ja -sitäpaitsi kuulutaan pään taakse asetettavan muuan suurempi kivi, sekä -keskiruumista hiukan alemman paikan kohdalle salvoksen sisään toinen -- -taikoja, joiden merkitystä minulle ei uskottu. - -Varsinaisista hautuumenoista mainittakoon pyhän savun suitsuttaminen, -joka tapahtuu sekä arkkuunpanemisen että haudan peittämisen ja -"grobnitsan" laatimisen jälkeen. Tätä varten tuodaan puisella maljalla, -ruukulla tai puisella valinkauhalla hiiliä kotoa. - - * * * * * - -Vallan valoisa ei ole lappalaisista antamamme kuva, mutta syy ei ole -kirjoittajan, joka vaan on kertonut näkemiään ja kuulemiaan, vaan syy -on itse aineen. Varjopilvet peittävät Lapin kansan menneisyyttä ja -uhkaavat synkkinä sen tulevaisuuttakin. - -Vielä puolivälissä tätä vuosisataa eleli lappalaisia Paanajärven -ja Koutajärven tienoilla pohjoisessa Venäjän Karjalassa, vielä -historiallisella ajalla on niitä asunut keski-Suomessa ja -keski-Savossa, ja Kristuksen syntymän aikana vieläkin etelämmillä -aloilla. Heikompina ovat he saaneet väistyä etäälle pohjolaan etelästä -tunkeuvan maanviljelyksen tieltä. Mutta täälläkään he eivät ole saaneet -olla rauhassa, tännekin on uutisasutus ja siirtolaisuus seurannut -heidän kintereillään ja vieras vaikutus päässyt muuntelemaan heidän -olojaan. Lappalaiset ovat vallankin Kuolan niemimaalla alentuneet -porolappalaisista kalastajiksi ja jääneet monessa suhteessa takapajulle -paimentavista heimolaisistaan Norjassa ja Ruotsissa. Ja kuitenkin -on tämä meidän silmillämme nähtynä vain viljelykehitystä, sillä -onhan se muutosta liikkuvasta elämästä vakinaisempiin asuntoihin. -Tosiasia on lisäksi, että väestön lukumäärä Venäjän Lapissa on -vähenemään päin, osaksi syntymistä suuremman kuolevaisuuden, osaksi -venäläistymisen takia. Suruvoittoiselta näyttää niinmuodoin Kuolan -lappalaisen tulevaisuus verrattuna hänen Skandinaavian tuntureilla -elävään veljeensä, joka uskollisena porolleen on epäilemättä säilyvä -rauhassa kaukaisiin aikoihin jäännöksenä kadonneilta ajoilta, -muinaishistoriallisena kummituksena, jonka aluetta saartavat -sivistyksen rajamaat. - - - -[1] Käytettyjä lähteitä: - - -A. Osw. Kihlman: Bericht einer naturwissenschaftlichen Reise durch -Russisch Lappland im Jahre 1889. Fennia, III, N:o 6. - -G(enetz), A(rvid): Matkamuistelmia Venäjän Lapista. Suomen Kuvalehti -18778 ja 9. - -J.A. Friis: En sommar i Finnmarken, Ryska Lappland och Nordkarelen. -Tukholma 1872. - -M.A. Castrèn: Nordiska resor och forskningar. Första bandet. Helsinki -1870. - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KESÄKAUSI JÄÄMEREN JA VIENANMEREN -RANNOILLA *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that: - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/65814-0.zip b/old/65814-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index de2b108..0000000 --- a/old/65814-0.zip +++ /dev/null |