diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-22 20:42:16 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-22 20:42:16 -0800 |
| commit | be644f27c30819f60b9dcf9171af99144d557a18 (patch) | |
| tree | c8ccd29de05a0f9f534746c311632312f93a2754 | |
| parent | 18de1480b05bcfb3fbdd0985d8b82b4db1afced8 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65851-0.txt | 20931 | ||||
| -rw-r--r-- | old/65851-0.zip | bin | 152332 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 20931 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..61a8d59 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #65851 (https://www.gutenberg.org/ebooks/65851) diff --git a/old/65851-0.txt b/old/65851-0.txt deleted file mode 100644 index 83acb55..0000000 --- a/old/65851-0.txt +++ /dev/null @@ -1,20931 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Suomen Kansan Sanalaskuja, by Elias Lönnrot - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Suomen Kansan Sanalaskuja - -Author: Elias Lönnrot - -Release Date: July 17, 2021 [eBook #65851] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -Produced by: Jari Koivisto - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN KANSAN SANALASKUJA *** - - - - -SUOMEN KANSAN SANALASKUJA - -Koonnut - -Elias Lönnrot - - - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran -Toimituksia. 4 Osa. - - - - - -Helsingissä, 1842. -Prätätty J. Simeliuksen Lesken tykönä. - - - - - - - Imprimatur: Frans Ludw. Schauman. - - - - -Alkulause - - -Itsekussaki työssä ja toimessa tulee ennen kaikkia kysyä, mikä arwo -ja hyödytys niillä on; sillä työ, millä ei hyödytystä ole, on parempi -tekemätönnä, kun tehtynä. Näitä sanalaskuja sillä kysymyksellä -arwatessamme olemma luulleet niiden kyllä kolmessaki kohden Suomen -yhteisyyttä hyödyttäwän. Ensiksi on niissä monta meillenki hyödyllistä -esiwanhempaimme tietoa, oppia ja neuoa säilytetty. Toiseksi sopiwat -osaawasti käytettynä kaunistamaan ja usein wahwistamaan kaikenlaista -puhetta yhteisessä elämässä. Kolmanneksi antawat tiedottelewille joita -kuita johdatuksia Suomen kieltä ja kansan elämätä tutkiessansa. - -Yhteisinä neuoina ja muistutuksina elämässä sopii hywästi pitää melkein -kaikki, mikä ei sodi Kristillisyyttä wastaan; waan jos semmoisia -löytyisi, jotka ei hywäsesti yhteen sowi kristillisten oppien kanssa, -niin pidettäköön niitä ei muuna, kun esimerkkinä luonnollisen järjen -erehdymisestä, ja niiden kohtien osottajina, missä sama erehdys -kewiämmästi tapahtuu. Myös tulee muistaa, että useammilla sanalaskuilla -on _toinen mieli, toinen kieli_, eli että niillä ajatellaan peräti -toista, kuin mitä niillä sanotaan. Niin taitaisi joku luulla -sanalaskussa: _kaksi kowaa kokee; meidän poika ja Jumala_, ihmistä -kyllä sopimattomasti Jumalaan werrattawaksi, waikka sitä kuitenki -nyky aikoina ei käytetä paljo muulla mielellä, kun raamatun lausetta: -_työläs on potkia tutkainta wastaan_. Samalla tawalla sanotaan: -_leikki se on leiwän loppu, se tuska tupakan loppu_, pilkalla toisin, -kun ajatellaan. Niin monta muutaki. -- Tästä lienee ymmärrettäwä syy -siihenki, että muutamat sanalaskut owat peräti wastahakasia keskenään, -waikka, ei kaikki wastahakasuus sanalaskuissa kuitenkaan ole siitä -syystä, waan muuten ihmisten mielten erilaadusta. - -Ajatteiimma ensittäin karsia pois kaikki wähäpätösemmät sanalaskut -tästä kokouksesta, mutta sepä karsinta ei ollut niin huokiasti tehty, -kun ajateltu. _Kuka tiesi kunki mielen, kenpä kenenki sydämen_ -- moni -meistä wähäpätönen taittaisi toisilta kylläki kalliiksi ja kauniiksi -arwata. Niin luulimma paremmaksi antaa yhdessä koossa ilmitulla -kaikkien, mitä suomalainen kansa _sanalaskuiksi_ nimittää, paitsi mitkä -oliwat itsestänsä mielettömiä wertauksia, eli muuten riettasanasia, -riwoja, joillen ei ole taittu siaa antaa. - -Muutamia sanalaskuja löytyy, jotka ehkä lienewät ruotsista kotoperää, -toisia, jotka owat hywinki raamatun sukua; mutta olkoot waikka mistä, -kun kerran owat suomalaisiksi sanalaskuiksi kääntyneet, niin niitä ei -enää sowi toisten joukosta eroittaa. _Sitä koiraki kodiksi, kuss' on -ollut yötä kolme_. Usiampia myös tawataan wanhoissa runoissa, wirsissä -ja liiatenki lauluissa; mutta niitäki emme ole tainneet pois jättää, -koska enemmin näyttäwät olewansa alkuperäsiä sanalaskuja, kun runoista, -wirsistä eli lauluista saatuja. - -Kaiken sanalaskuin rajottamisen _sananparsihin, sananpolwihin, -sananmutkihin, wertauksihin_, j.n.e. luulemma soweliaaksi työksi -sillen, jolla muuta työtä ei ole. Se ainoasti olisi tainnut olla -sopiwa ja myös helposti täytetty, eroittaa _runolliset_ sanalaskut -_lauseellisista_, waikka seki on tekemättä jäänyt tässä kokouksessa. -Paljo hyödyllisempi, kun kaikki semmoinen rajotus, olisi ollut -saada itsekunki sanalaskun alla merkityksi kaikki muut sen kanssa -yksimieliset sanalaskut, ja jollain erimerkillä wasta hakaset, -jos semmoisia löytyisi, jonka ohessa myös olisi tarwinnut laittaa -jonkunlainen reisteri eli niiden ainetten nimitys, joita sanalaskuissa -tawataan, ja paikalla merkitä, missä miki löytyy. Hywä, jos joku -suomalaisten sanalaskuin hywäiliä ottaisi nämät toimitukset -tehdäksensä. Toisintojen kanssa, joita löytyy paljon, sopisiwat -jälkeenpäinki painettaa, jossa tilassa myös käyttäisi uusia lisäyksiä -ilmi antaa, kun waan sitä ennen tulisiwat Suomalaisen Kirjallisuuden -Seuralle Helsingissä lähetetyksi. Juuri näitä toiwottawasti saatawia -yhtäpitäwäisyyden ja wastahakasuuden merkitsemisiä, kun myöski -aine-reisteriä ja toisintoja warten, olemma läpeensä nämät sanalaskut -kymmenittein numeroinneet. - -Sanalaskuin järjestämisestä olemma muussa tilassa (Suomi 1841, IV -Häftet) sanottawamme sanoneet, kuin myöski, minkä tähden wiimein -puutuimma järjestämisen perusteeksi tässä kokouksessa alkusanan -panemaan. Jolla ei ole semmoinen järjestys mielenmukanen, elköön tätä -sanalaskutoimitusta pitäkökään muuna, kun onki -- _korjaamattomana -kokouksena_, jonka itse mielensä mukaan paremmin korjatkoon ja -suoritelkoon. Siitä, että alkusana on perusteeksi pantu, tuli muutamia -sanalaskuja kahteen paikkaan otetuksi, kun alkoiwat erilailla. - -Ensimäisen kokouksen suomalaisista sanalaskuista ilmi antoi Paimion -kirkkoherra, maisteri Henr. Florinus kirjassansa: _Wanhain Suomalaisten -tawaliset ja suloiset Sananlascut, mahdollisuden jälken monilda -cootut ja nyt wastudest ahkerudella enätyt_, präntätty Turussa w. -1702. Muita warsinaisia kokouksia ei sitte ole tullut, paitsi _Jak. -Juteinin Walittuja Suomalaisten Sananlaskuja_, Wiipurissa w. 1818 -ja _C.A. Gottlundin_ ensimäinen laitos kirjassansa: _Dissert. de -Proverbiis Fennicis_, Upsalassa w. 1818, ja toinen suurempi kokous -kirjassa: _Otawa eli Suomalaisia Huwituksia_, 1 Osa. Tukhulmissa -w. 1831, joka jälkimäinen kirja käsittää paljo muitaki suomalaisia -aineita. Kaikki nämät, kun myös mitä wähin muissaki nyt nimittämättä -jääwissä kirjoissa löytyy, olemma tähän kokoukseen ottaneet, taikka -tulewat ne wasta toisinnoissa otettawiksi, missä mielestämme oliwat -kehnompia, kun mitä itse kansan suusta kuulleet olemma eli saaneet -muilta kirjotettuna. Näistä kaotettuna saaduista kokouksista owat -edellä muiden nimitettäwä se, jonka entinen Kansliaraati, professori -_Henr. Gabr. Porthaani_ moniwuotisella uutteruudella toimitti, ja -toinen nykyisen howioikeusraadin _Carl Henr. Aspin_ samanlaisella -uutteruudella laittama. Jälkeen nimitettyä tulee wielä erittäin -kiittää siitä, että antoi tähän kokoukseen niin omat kootut -sanalaskunsa, kun Porthaaninki, joista sitä ennen ei tietty, jos enää -missään löytyisiwätkään säilytettynä. Suomalaisen Kirjallisuuden -seuralta olemma myös saaneet ne sanalaskukokoukset, joka Kuninkaan -kirjaston hoitaja, maisteri _A.J. Arwidssoni_, Tuusilan kappalainen -_Carl Aspegreini_, Lappajärwen kirkkoherra _J. Fellmanni_ wainaja -lehtori _C.R. Keckmanni_ owat toimittaneet, ja Akatemian kirjastosta -Helsingissä erään nimittämättömältä tehdyn kokouksen. Myös owat Inarin -kappalainen _J. Durkmanni_, Muonioniskan kirkoherran sianen _J.Fr. -Liljebladi_ ja studenti _J.Fr. Kajaani_ tähän sanalaskuja lähettäneet. - -Ensin päätimmä merkitä kunki kokoomat sanalaskut erittäin; mutta kun -yksiä on usiammilta koottu, niin katsoimma sopiwammaksi sitä ei tehdä. -Wähäpä tuosta, ken heidät kokosi; se paras, että owat kootut. Ne owat -Suomen kansan yhteinen, ei kokoiliain erityinen tawara. - - Kajaanista 23 päiwä Lokakuussa 1841. - - _Elias Lönnrot_. - - - - - - - -Suomen Kansan Sanalaskuja. - - - - Aamu on iltaa wiisaampi. - - Aamun Jesus anna tulla, - aamulla somat sanomat. - - Aamusta päiwä pisin on. - - Aamusta päiwää jatkauu, - ei illasta. - - Aasta aidan tynkenäki, - wuosi wuotakenkänäki. - - Aatoksessa arwon neuo, - puutoksessa köyhän kauppa. - - Aatto juhlaa korkiampi. - - Aatto juhloa jalompi, - iltapuoli laskiaista. - - Ah entinen aikani, nykyinen mieleni. - - Ah kultaista kotia, 10 - armasta asunsioa. - - Ah kulta kodon elanto: - jos on waikia watsalle, - niin on helppo hartioille. - - Ah sitä kultaista kotoa: - jos on ruokaa niukemmalta, - niin on unta wiljemmältä. - - Ahdashenkinen rykiä, - pahasilmäinen sokia. - - Ahkeruus kowan onnen woittaa, - ahkeruus unenki estää. - - Ahneus kunnian pettää. - - Ahneus wiisaanki willitsee. - - Ahtaimpaan paikkaan tautiki tungeksen. - - Ahwen armas tuorehelta, - särki säästöstä parempi. - - Ahwen itki aikojansa, - hauki onnensa kowuutta: - talonpoika tarkkasilmä - werkon silmän solmeapi. - - Ahwen itki aikojansa, 20 - kalat kaikki päiwiänsä: - "kunne kudulle menemmä, - kunnes muolle, kun rantaselle." - - Ahwen kudun alottaa, - ahwen kudun lopettaa. - - Aika alkaissa menepi, - sonnustellessa sulapi. - - Aika ansoja punoa, - tehdä teiren kielekkeitä, - kun on hanhet soitimella. - - Aika hiiren haukotella, - kun on kissan kiirahissa. - - Aika kultainen kulupi, - päiwä kaunis karkelepi, - ilman lintujen ilossa, - warwuisten wisertämissä. - - Aika menee arwellessa, - päiwä päätä käännellessä. - - Aika muuttupi moneksi, - ihminen ajan keralla. - - Aika muuttuu ja mies - muuttuu ajassa. - - Aika on paras arkiona - kiwenpuusta kihlaella, - riihiwartasta walita. - - Aika on sillon joutawassa, 30 - kun on pappi soutamassa. - - Aika on tulla, toinen mennä, - kolmas warsin ilman olla. - - Aika sataa, koska heinät - ladossa. - - Aika se on hywä aika: - heinät saattapi latohon. - - Aika tawarat saapi, - aika tawarat kaappii. - - Aika tulla, toinen mennä, - kolmas orwon ajatella. - - Aika tuopi tyynen meren, - aika wuotawan wenehen. - - Aika wanhin, awaruus suurin. - - Aika wanhin wanhimmista, - ilma suurin suurimmista. - - Aikaisin kirkkoon, myöhän - keräjään. - - Aikanansa kirkkoon, hiljan 40 - kapakkaan. - - Aikanansa mies aikoo, mutta - lopussa kiitos seisoo. - - Aikawat herrain kiireet. - - Aikoihin Ahdin elätti, - päiwisin Pätösen pojan. - - Aikuinen orjan aita, - pojan polwipäiwyinen. - - Aina antapi Jumala, - lupaapi armo luoja, - arkena anelialle, - pyhänäki pyytäjälle. - - Aina auttapi Jumala, - ajan kunki katkasepi; - ei ole wielä welkonunna, - eikä tahtonna takasin. - - Aina kala wedessä, ehk'ei - aina apajalla. - - Aina kuluu kulkewalta, - pitäjältä pirskahtapi; - se kuluu, jos kukkoinaki, - menee mämmiruokinaki. - - Aina lähtewätä -- Lähtewätä. - - Aina muita halataan, 50 - ei minua milloinkaan; - tahi jos jolloin joudutaan, - ei siiwolla silloinkaan. - - Aina on aika wiriällä, - kiiret laiskalla kotona. - - Aina on hywä pahoa pakossa, - häjyä hätäwarana. - - Aina onni saanehella, - ei aina ansainnehella. - - Aina siihen korsi jää, - kuhun kuorma kaatuu. - - Aina tauti tiinehessä, - yskä heikkohenkisessä, - waiwa wanhassa akassa. - - Aina syötäwä kulupi, - pidettäwä pehmiäpi. - - Aina uusi hempiämpi, - ehkä entinen parempi. - - Aina uutta, harwoin hywää. - - Aina waiwainen walittaa. - - Ainaki kala wedessä, 60 - apajoilla aioin yksin. - - Ainoallansa köyhä koreilee. - - Aitasta sika sukusin, - hywä tyttö kellarista. - - Aiwotellessa -- Ajatellessa. - - Aja hiljalleen hewoista: - hiljalleen perille pääset. - - Aja hiljan ahtehessa: - paremmin reki pitäpi. - - Aja mennyttä hepoa, - säästä nuorta hääwaralla. - - Aja päälle, lyö hepoa; - ruokoa Jumalan huoli, - miehen huoli waattehia. - - Ajakseen orja aidan panee, - poika polwipäiwäksehen. - - Ajaksen orja aitoapi, - oljilla witsastelepi. - - Ajallansa aidan pano, 70 - hetkellänsä heinän teko. - - Ajallansa työn teentö, - hetkellänsä heinän lyöntö. - - Ajallansa työn teko, - hetkellänsä ilon pito. - - Ajan wientö marjan syöntö. - - Ajanwietto marjan syöttö. - - Ajastaika aitanaki, - wuosi aidan witsanaki. - - Ajatellen toimella tehdään. - - Ajatellessa aika menee, - sonnustellessa hetki sulaa. - - Ajatukset ajan wiewät, - pidätykset pitkät päiwät. - - Ajatuksissa -- Aatoksessa. - - Ajatus on orwon neuo, 80 - puutos kauppa köyhän miehen. - - Akat koissa arwelewat: - miehet wiinoa wetäwät; - usein urot lumessa, - miesparat pahassa säässä. - - Akka autuas kotona, - ukko kurja kulkemassa. - - Akka ei luotu lukkariksi, - eikä ukko kuppariksi. - - Akka koissa pahatapanen: - rengillensä reiloapi, - miehelle mitä sanopi. - - Akka kulkee aseettaan, - mies ei kirweskuokattaan. - - Akka mies asehetonna. - - Akka mies asetta paitsi. - - Akka tieltä pyörteleksen, - ei uros pahanenkana. - - Akka tuopi tyynyn, taljan, - akka wuotawan wenehen. - - Akka wanha oluen juopi 90 - puu laho weden wetäpi. - - Akoilla on aina juttu, - paimenilla paha nuttu. - - Alahalla allin mieli - uidessa wilua wettä, - alempana armottoman - käydessä kylän wäliä. - - Alahana on allin mieli - uidessa wilua wettä, - sukkeloidessa suloa, - jään alaista järkyttäissä. - - Alahana on allin mieli, - uidessa wilujokea, - alempana miehen mieli - kainun naisen naituansa. - - Alaisin raudan, juoma - miehen koettelee. - - Alaisin raudan kokee, - juoma miehen näkee. - - Alas katsoo maattu piika, - ylös punaposkinen. - - Alas outo katselepi, - ylemmä ajattelepi. - - Alas wieras katsoo, ylemmä - näkee. - - Alaspäin pidetty piika. 100 - - Alastonta nauratahan, - ei kaunihin kantajata. - - Alku työn kaunistaa, - lopussa kiitos seisoo. - - Alla kana kaunisnaki, - päällä kukko kurjanaki. - - Alle katsoo pidetty piika, - aholle hepo ajettu. - - Alta kuoren leipä kypsi, - luun luota liha makia. - - Anna ahneelle niinkauan, - kun pyytää, koiralle - niinkauan, kun katselee. - - Anna ainaki Jumala - kyllin syödä, kyllin juoda, - kyllin antoa kylälle. - - Anna armias Jumala - sitä mieltä miehen päähän, - ettei huomena katuisi - töitä tämänpäiwäisiä. - - Anna Herra aamun tulla, - aamulla hywät sanomat. - - Anna Herra illan tulla, 110 - illan ilman mainioitta. - - Anna Herra ohrawuotta, - Jumala jywäkeseä: - saisi orjatki olutta, - kasakatki kaljawettä. - - Anna huolia hewosen, - murehtia mustan ruunan: - hewosell' on pää parempi, - pää parempi, luu lujempi. - - Anna Jumala ajan kulua, - päiwän tulla, toisen mennä, - iän saada illallehen. - - Anna Jumala ajat mennä, - päiwät kultaiset kulua. - - Anna Jumala antamista, - käden kahden kantamista. - - Anna Jumala hywä päiwä, - hywän päiwän sanomia. - - Anna Jumala kuninkaan - kuulua, waan ei näkyä. - - Anna juosta jouhihännän, - kipata kowakapion, - rautasorkan sorkutella. - - Anna katille kaikkia, mitä naukuu; - katso kaikkia, mitä koira haukkuu. - - Anna Kiesus ajan tulla, 120 - ajan tulla, toisen mennä, - iän kultaisen kulua. - - Anna Kiesus antajalle, - tunge tuhlarin kätehen; - wie Juutas winkujalta, - paha henki parkujalta. - - Anna koiralle lihaa, saat luuta takasin. - - Anna koiran, kunnes katsoo, - mustalaisen, kunnes mankuu. - - Anna kynäsi kylähän, - sohi itse sormellasi. - - Anna kättä kämpyrälle, - hongan oksalle ojenna. - - Anna kättä käywän miehen, - suuta ulkowan urohon. - - Anna kättä köyhän miehen, - köyhällä on lämmin koura. - - Anna luoja anteheksi, - laske lainaksi Jumala. - - Anna luoja luokosäätä, - herra heinän kuiwautta. - - Anna luoja, suo Jumala, 130 - anna rauniot rahaksi, - kiwet pienet penningiksi. - - Anna maata matkamiehen, - anna wierahan lewätä. - - Anna mennä mennyn ruunan, - juosta jolkkosen hewosen. - - Anna mennä männikköhön, - kyllä männikkö wetäpi. - - Anna mennä mötkettää: - susi lampahan selässä. - - Anna mustalaiselle, kunnes pyytää, - koiralle, kunnes katselee. - - Anna olla olleheksi, - sika salmen uineheksi. - - Anna pahalle paljo waltaa, - paha wallan tarwitsee. - - Anna pahalle paljo waltaa, - paljo waltaa, wähä kunniaa. - - Anna rullan ruikutella, - kehräwarren keikutella. - - Anna taikinan hapata, 140 - leiwän juuren junnoitella. - - Anna warjoin wenyä, - ajan armahan kulua, - päiwäkunnat poikin mennä. - - Anna wastaki Jumala - sitä mieltä miehen päähän, - ettei huomena katuisi, - päiwän päästä pelkeäisi. - - Anna wastaki Jumala, - toisteki totinen luoja, - pikarit pinossa wiertä, - tuopit röykyssä rowita. - - Anna'pas kesä tulepi, - taas minua tarwitahan. - - Annettihin aikoinani - juoda juossehen hewosen, - appaa ajetun ruunan, - syödä waimon jauhanehen. - - Annettu luwattu lahja, - ennensaatu toiwotettu. - - Annettu wala on niin hywä, - kun tehty. - - Annetusta annetahan, - waan ei tieltä löydetystä. - - Anoin: ei annettu; otin: ei - toruttu. - - Anojalle annetahan. 150 - - Ansaittu anottu ruoka, - syöty leikattu palanen. - - Antaa hywä wähästänsä, - paha ei paljostansakahan. - - Antaa matoki makaawalle rauhan. - - Antaa menewän mennä, - kyllä jääpä neuonsa pitää. - - Antaa Ruotsi ruokarauhan, - Wenäläinen weron wallan. - - Antaa saita harwoinki, - ei syöläs silloinkaan. - - Antaa saitaki harwoin, - ei syötä sinä ikänä. - - Antti aisoilla ajapi, - Simo siltoja tekepi. - - Apin on silta astumatta, - syömättä anopin leipä, - käymättä kylän keräjät. - - Appi on karhu kartanolla, 160 - anoppi susi supussa. - - Apu hiirellä pojasta: - jywän syöpi, kaksi jättää. - - Apu hiiren pojastaan: - jos ei saamaan, niin syömään. - - Apu lapsesta: kalan perkkaa, - kaksi syöpi. - - Apua hiirestäki on, jos ei muualle, - niin syömään. - - Apua hyttisenki apu. - - Apua lapsestaki on: jos ei saa - kalaa, niin syö. - - Apua ahonki kyntö, - lisänä mahonki maito. - - Arat työttömän kätöset, - rakko laiskan kämmenessä. - - Arat työttömän kätöset, - rupi laiskan lantehessa. - - Arka henkensä pitää. 170 - - Arka henkensä säilyttää, - pakenewa pahan päänsä. - - Arka häntä peljätköhön, - elköhön jalo paetko. - - Arka lyöty, hellä purtu. - - Arka metsään, jalo kotia. - - Arka nahkansa kantaa. - - Arka purtu, hellä lyöty. - - Arka päänsä säilyttää, - jalo saapi nahkahansa. - - Arka tuota peljätköhön, - elköhöt jalot urohot: - wiittä kuutta hallawuotta, - seitsentä wesikeseä. - - Arki aamulla tulepi, - talo työhön tarwitahan. - - Armahampi aitowieri, 180 - kun on lesken kylkipuoli; - leppiämpi lehtowieri, - kun on lesken wuodetwieri. - - Armahampi alla tuulen, - kun sisaren armon alla. - - Armahda Jumala joulun päälle, - kun ei woita pöydän päällä. - - Armu elää, yrmy kuolee. - - Armu kuoli, yrmy elää. - - Arwa'a oma tilasi, - anna arwo toisellenki. - - Arwa'awat akkojansa, - luulewat lutuksiansa, - pelkkeäwät piikojansa. - - Asehella työn teentö, - ajallansa pellon kyntö. - - Asehessa työn te'entö, - urohossa pellon kyntö. - - Asettansa kuki korjaa. - - Asia kylään mennessä, waan 190 - mikä palatessa. - - Asia niinkun ajetaan, - laki niinkun luetaan. - - Asia niinkun ajetaan, - työ niinkun tehdään. - - Asia riidelkään, elkäät - miehet riidelkö. - - Asia uron kylähän, - toinen tullessa kotihin. - - Asia waatii ymmärrystä, - tanssiminen rallatusta. - - Asiahan mies pitäpi, - puipi puita pöllömpiki. - - Asialla mies kylässä, - waikka ilman istukahan. - - Asialle mies kylähän, - waimo warten syömistänsä. - - Asialle mies menepi, - puipi riihtä pöllömpiki. - - Asiassa miestä tarwitaan, 200 - hakkaa puita pöllömpiki. - - Asiasta on äiä työtä, - pakinassa kaksi päätä. - - Asiat on aidan päässä, - sanat seiwästen nenissä. - - Asiat on aidan päässä, - säkki seipähän nenässä. - - Asiata mies kylähän, - waimo wasten syömisiä. - - Asioissa mieltä tarwitaan, - kyllä hulluki halkoja hakkaa. - - Asuessa -- Ajatellessa. - - Aura arpoja parahin, - kirnun mäntä tarpoimia. - - Auta ainoa Jumala, - päästä päiwistä pahoista. - - Auta Kiesus köyhää miestä; - rikas riidoinki eläpi. - - Auta miestä mäessä, ele mä- 210 - en alla. - - Auta miestä mäessä, - nosta lasta kynnyksessä. - - Auta minua aitan päälle, - kyllä itse maahan pääsen. - - Auta onni aitan päälle, - alas pääsen auttamatta. - - Auta sitä, joka awun tuntee. - - Auttakate armotonta, - ken tinalla, ken tilalla, - kenpä kengän nauhaisilla. - - Autto muinen mutkat miestä, - mutkat muinen, juonet ennen, - ei sillen sinä ikänä. - - Autto muinen onni miestä, - sai ojasta allikkohon. - - Autuaalla tallissa akan - kuoliat kopajaa. - - Autuaalta woi putosi, - waiwaiselta maito kaatu. - - Autuahan akka kuoli, 220 - waiwaisen hewoinen waipui. - - Autuahan woi putoaa, - waiwaisen suolat kaatuu. - - Autuas anopin saapi, - waiwainen kälyn nimii. - - Autuas awain piika: - käy tupahan, käy kotahan, - keikuttapi kellarihin. - - Autuas emännän lanko: - pöydän päähän pöykähtäpi; - waiwainen isännän lanko: - owen suuhun sutkehtaa. - - Autuas emännän wieras: - pöydän päähän pyörähtää; - waiwainen isännän wieras: - owen suuhun seisahtaa. - - Autuas käen ampuu, - waiwainen pesän löytää. - - Autuas toisen wahingosta - wiisastuu, waiwainen omastaan. - - Autuasta hywään aikaan siunataan, - waiwaista pahaan aikaan kirotaan. - - Autuasta takaa, waiwaista otsaan - onni potkii. - - Awa säkkisi koska porsasta 230 - taritaan, jos se tarwitaan. - - Awannolla antiaiset, - lähtehellä lähtiäiset. - - Awoin hiki hewoisen - nuoren miehen kunnia. - - Awoin portti herrain tullessa, - mutta kiinni lähtiessä. - - Awun wanha, sauan wanha, - ei wanha toraa kärsi. - - - - Edes käydä käsketähän, - edes käydä, ei paeta. - - Edes eilinen päiwä on. - - Edesmennyt eilispäiwä, - tämä on päiwä tähän asti. - - Edespäin kauppa käypi. - - Edessä emoton lapsi - emintimän leipoessa. - - Edessä pitkä kanto koskessa. 240 - - Edestä kengässä, takaa raudassa. - - Edestä syömätön löytyy. - - Edestä syöty köyhän pelto. - - Edestä täysi köyhän aitta. - - Edestänsä säästänyt löytää, - mitä taakseen panee. - - Ehdon walta ahwenella: - ottaa onkeen, jos tahtoo. - - Ehtoo eräisen miehen, - hämy wierahan tulewan. - - Ehtoo eräisen saanto, - hämy wierahan tulento. - - Ehtoo karjan kokoaa, yö pahan perehen. - - Ehtoolla laiska wiriäksi tulee. 250 - - Ehtoona erän perä nähdään. - - Ehtoona itku, aamulla ilo. - - Ei aika miestä odota, ellei mies aikaa. - - Ei aikaa ajan mentyä, - wuotta lehden langettua. - - Ei aina häisiä päiwiä pidetä. - - Ei aina ole -- Ei ole aina. - - Ei ajettu tie ruohoitu. - - Ei alastonta koirakaan hauku. - - Ei anna aika maata, - waara waikia lewätä. - - Ei anna mammona maata, 260 - eikä lekkeri lewätä. - - Ei anneta hullulle miekkaa, - eikä kyykärmeelle silmiä. - - Ei anneta hullun wyölle miekkaa, - eikä puskewalle härjälle sarwia. - - Ei anneta sianpäätä waiwaisen kaaliin. - - Ei anoppi armaskana - wedä wertoa emolle; - eikä mielewin miniä - ole oman tytön tapainen. - - Ei astuwa waihda itsiänsä istuwaan. - - Ei aurinko aina yhdeltä puolelta paista. - - Ei aurinkokaan kauan yhdeltä puolen paista. - - Ei auta ampuminen, - kun ei ole nuolen noutajata. - - Ei auta laulamahan, - koska ei kuulla kumminkahan. - - Ei auta linnun lentäminen, 270 - kun on siiwet leikattuna. - - Ei auta wuohen määkiminen, - kosk'ei kaurihit kajoa. - - Ei auta äitin armot, - eikä muorin moimotukset. - - Ei autuaankaan aitta aina muassa ole. - - Ei elä kissa kiitoksella, - koira pään silityksellä. - - Ei emä tiedä, kun ei lapset itke. - - Ei emäntä -- Ei eukko. - - Ei ennen minun emoni - käynyt kynsiä kylästä, - tointa toisesta talosta, - pirran piitä naapurista. - - Ei ennen minun emoni - mieltä mierolta kysynyt, - oppia ojan takoa. - - Ei ennen minun emoni - wienyt willoja kylähän, - kuljetellut kuontaloita; - niinkun nyt nykyiset muorit - wiewät willansa kylähän, - kuljettawat kuontalonsa. - - Ei ennen pidä hyppäämän, 280 - kun oja tulee. - - Ei ennen saadulla kauan eletä, - jos ei Jumala wastaista anna. - - Ei ensimäistä hywää hywästyminen, - eikä pahaa pahastuminen. - - Ei epäluulo ole tiedon wäärti. - - Ei estä kirja helwetistä, - paperi pahasta työstä. - - Ei eukko eriä tiedä, - kussa uro uhon näkepi, - poika waimon waiwapäiwät. - - Ei halla haosta lähde, - eikä kastet kalwehesta, - päiwän Perttulin perästä. - - Ei halla haosta lähde, - kastet warjosta warise, - päiwän Perttulin perästä. - - Ei halla piikoja pane, - eikä ruoste ruopottele. - - Ei halli -- Ei koira. - - Ei haukku haawaa tee, 290 - jos ei puulla päähän lyödä. - - Ei haukku loukkua tee, - sana ei reikeä repäise, - kieli korwoa kos'eta. - - Ei haukkuwa koira jänistä saa. - - Ei haukkuwa koira pure. - - Ei heitä itä tuulemasta, - ennenkun sataa, - eikä akka torumasta, - ennenkun itkee. - - Ei helwetti ikänänsä täyteen tule. - - Ei helwetti täydy. - - Ei hemme heiniä saa, - kauni kaskia rowitse. - - Ei henki syömättä elä. - - Ei henno hewoisiahan, - sure ei sukkajalkojahan. - - Ei hepo häitä -- Ei hewoinen. 300 - - Ei hepo kuowista kuole, - eikä lehmä leiwoisesta, - lammas rantaraukkoisesta. - - Ei herkeä -- Ei heitä. - - Ei herkkua mahan täyttä syödä. - - Ei herkun paljoudesta ole. - - Ei herraa merellä. - - Ei herrain kanssa ole marjalle menemistä; - wiewät marjat ja tuohisen. - - Ei herrain kiireistä. - - Ei herrat paljoa kärsi; tikulla - silmään pistää, niin suuttuwat. - - Ei herruus konttia kanna. - - Ei newoinen häitä kiitä, 310 - jouhihäntä juominkia. - - Ei hewoista päiwältä saada. - - Ei hiiri heinäkuorman alle kuole. - - Ei hiiri hewoisen werta, - paha lapsi miehen werta. - - Ei hiiri kekoon kuole. - - Ei hinta hewoista korota, - jos ei hewoinen hintaa. - - Ei hoppu hywäksi liene, - eikä kiiret kunniaksi. - - Ei hoppu hywälle tule. - - Ei hopussa sataa ajastaikaa eletä. - - Ei housut lainassa parane. - - Ei hullu hyweä tunne, 320 - sika suolaista kaloa. - - Ei hullu hyweä tunne, - sika suoloja suatse. - - Ei hulluja kynnetä, eikä kylwetä, - itsestään niitä kaswaa. - - Ei hullulle ole miekkaa uskomista. - - Ei hullun wäliä ole. - - Ei hulluus häwiämästä kiellä. - - Ei hulluus kiellä kuolemasta, - pahuus kauan elämästä. - - Ei huoli -- Ei henno. - - Ei huoli hewotoin poika, - pidä ei piiskasta lukua, - kanna ei huolta kannuksista. - - Ei huolta häwinnehellä, - työtä maansa myönehellä. - - Ei huolta häwyttömällä, 330 - mieltä mielen mennehellä. - - Ei huora häwystä tiedä, - eikä suukko suosiosta. - - Ei huoralla häpyä ole. - - Ei huuto hädästä päästä, - poru päiwistä pahoista. - - Ei hyry hywää tiedä. - - Ei hyttyisen ääni taiwaasen ulotu. - - Ei hywin syöden säästetä, - säästäen hywin eletä. - - Ei hywyys estä kuolemasta, - pahuus kauan elämästä. - - Ei hywä hauki suolassa pahene. - - Ei hywä hyljyksi jouda, - kultapenninki kuluksi. - - Ei hywä hyljyksi jouda, 340 - kuluksi Jumalan kulta. - - Ei hywä pahaa tee. - - Ei hywä sana haawoita. - - Ei hywä sana woidetta tarwitse. - - Ei hywäkään lääkäri joka reikää lääkitse. - - Ei hywän sanan woimaa ole. - - Ei hywät hylkynä, - kultakengät kulkuna. - - Ei hywääkään hewoista saa ajaa enempätä, - kun aisat kantaa. - - Ei hywääkään hewoista saa yliwoimansa ajaa. - - Ei hywääkään pahantekoa tarwita. - - Ei hädällä kauas keritä. 350 - - Ei hädässä mässätä. - - Ei hädässä -- Ei hopussa. - - Ei häissä surulla syödä, - ei eletä huolen kanssa. - - Ei häistä käräjiin mennä. - - Ei häjy häwetä taida, - waikka häntä heilukaan. - - Ei häjy häwystä tiedä, - eikä koira kunniasta. - - Ei häjyllä häpyä ole. - - Ei häjyä häihin wiedä, - kylän kurjoa kutsuta. - - Ei häpiä peittoon pääse. - - Ei härkä häitä kiitä, 360 - hepo pitkiä pitoja. - - Ei härkää ennen kaiwata, - kun tehdas tyhjäksi tulee. - - Ei hästi häitä kiitä, - hepo pitkiä pyhiä. - - Ei hästi hävetä tunne, - hewon kaima kainustella. - - Ei hätä häwetä käske, - kiiret kauan kiinnitellä. - - Ei hätä lakia lue. - - Ei hätäyneellä puolta ole. - - Ei hätää hengen lähtiessä. - - Ei ikä mieltä anna, jos ei Jumala. - - Ei ikää elettyähän, - wuotta lehden langettua - - Ei iso sisältänsä kaada. 370 - - Ei isän warasta hirtetä. - - Ei isättömän ilosta, - emottoman ensinkänä. - - Ei itku hädästä päästä, - kowat päiwät kuolemasta. - - Ei itku hädästä päästä, - parku päiwistä pahoista. - - Ei jaksa jalka käydä, - polwi polkea kykene. - - Ei jalon jalat palene, - hywän kynnet kynnistele. - - Ei joka kuusessa orawaa ole. - - Ei jouda hywä hylyksi, - jutuksi Jumalan wilja. - - Ei jouda hywät hylyksi, - kultakenkäset kuluksi. - - Ei jouda jouten olla, 380 - jonk' on mieli miestä saada. - - Ei Jumala kiirettä luonut, - paha mailma sen on suonut. - - Ei juopuneen laulusta. - - Ei juosten jauheta, eikä kannuksin kynnetä. - - Ei juosten matkaa tehdä. - - Ei jäänyttä jätetä, - langenutta langeteta. - - Ei kaada wara wenettä, - tuki ei suowoa tuhoa. - - Ei kaakko kauan tuule. - - Ei kaakko lakkaa, ennenkun sataa. - - Ei kahdella pahalla wäliä ole. - - Ei kahta kuningasta yhteen linnaan sowi. 390 - - Ei kahta rakasta sydäntä - eroita Jumalakahan. - - Ei kaikkein kaunis ole yhtäläinen. - - Ei kaikki ajat ole yhtäläiset. - - Ei kaikki ajatukset tule seulan päälle. - - Ei kaikki jauhot talkkunaksi kelpaa. - - Ei kaikki kulta, kuumottawa, - eikä helkkywä hopia. - - Ei kaikki kultaa kun kiiltää, - eikä kaikki hopiaa, kun hohtaa. - - Ei kaikki kuninkaaksi kelpaa. - - Ei kaikki miehiä ole, kun housuja pitää. - - Ei kaikki mieli sinun päässä, 400 - sanoi sammakko toistaan. - - Ei kaikki mieli yhden miehen päässä. - - Ei kaikki mieli yhteen päähän mahdu. - - Ei kaikki puheet ole seulanpäälisiä. - - Ei kaikki puheet pysy weden päällä. - - Ei kaikki päiwät wielä ehtoossa ole. - - Ei kaikki sanat weden päällä pysy. - - Ei kaikki suuhun, mitä silmä näkee. - - Ei kaikki suuhun, mitä sydämessä. - - Ei kaikki taudit kuolemaksi ole. - - Ei kaikki waiwat wadissa, 410 - saalis joka sauoimessa. - - Ei kaikki waiwat watiin tule. - - Ei kaikki yhtä tee. - - Ei kaikki ystäwät yksiin pitohin mahdu. - - Ei kaikkia karwaisia korweta. - - Ei kaikkia kenkiä yhdellä lestillä tehdä. - - Ei kaikkia syödä, mitä silmä näkee. - - Ei kaikkia tosiakaan puhua saa. - - Ei kaikkia waiwoja puntariin panna. - - Ei kaikkia walittaa saa. - - Ei kaikilla unilla maata, eikä 420 - kaikilla näljillä syödä, jos elää aiotaan. - - Ei kako -- Ei kaakko. - - Ei kaksi isoa -- Ei kaksi suurta. - - Ei kaksi kolmannetta ole. - - Ei kaksi kowaa kiwiä hywiä jauhoja tee. - - Ei kaksi suurta yhteen säkkiin mahdu. - - Ei kalaa saada jalan kastamatta. - - Ei kallis soma sanoa, - kaunis wanhan kaupatusta. - - Ei kalu kylässä parane. - - Ei kalua saaden rikkaaksi tulla, - waan säästäen. - - Ei kanan kaakottamasta, 430 - kun ei kukkoki kurahda. - - Ei kananpoika tuulessa pahene. - - Ei kangas koreillen kudota, - oja ei luoda luowaellen, - kiwi ei jauha kiiwotellen, - heinä heitellen kokou. - - Ei kangas lakohon kaswa, - suo ei siementä kadota. - - Ei kangasta katketonta, - eikä lasta itkutonta. - - Ei karhu kiwiä kisko. - - Ei karhua witsalla lyödä. - - Ei karhua äimällä pistelemistä ole. - - Ei karja niin katoa, kun paimenet puhuwat. - - Ei karwas lapsen pahaa tee. - - Ei karwas nauris ensin mätäne. 440 - - Ei kasin silmät sawua wara'a. - - Ei kateen koti korkene. - - Ei katso syntywä sioa, - maata ei kuolewa walitse. - - Ei kauha warretta kelpaa. - - Ei kauhalla mieltä päähän saada, - waan waiwalla. - - Ei kaukaa kehujaakaan ole. - - Ei kaukainen kehuja ole, - eikä juuri wierokaan. - - Ei kauneutta kattilaan panna. - - Ei kaunis kaskelle jouda, - werewäinen wiertämähän; - kaunis pidetään kotona, - katon alla kapsamassa. - - Ei kaunista kanneta, 450 - jos ei kallista anneta. - - Ei kawaluus kauas auta. - - Ei kenkkihewoisen hammasta katsota. - - Ei kenkään kahdesti kuole. - - Ei kenkään niin hywä, kun kiitetään, - eikä niin paha, kun pannaan. - - Ei kerjäläiseltä kalua puutu. - - Ei kerjääwä kalua puutu. - - Ei kestä kesäinen lehti - syksyn ilmoissa isoissa, - kukat kaunoiset, koriat - taida ei talweksi ruweta. - - Ei kestä lihainen silta, - pölkky luinen luiskahtaapi. - - Ei kettu kesällä kuole, - kun ei talwella tapeta. - - Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä. 460 - - Ei kieli kowahan koske, - sana ei reikeä repäise. - - Ei kiellä kirja helwetistä, - paperi pahalta tieltä; - jos ei kiellä Herra Kiesus, - armo ainoan Jumalan. - - Ei kiireellä kauas juosta. - - Ei kiiret kauas kerkiä. - - En kiitä meristä miestä, - kowan kosken laskiata: - meri siltä on mielen wiennyt, - koski korwat särkenynnä. - - Ei kilo kirohin kuole, - lammas paimenen paho'in. - - Ei kirkko jänekseksi ole. - - Ei kirkko niin täynnä, ettei pappi sisään sowi. - - Ei kirwes kiwehen pysty, - napakaira kalliohon. - - Ei kirwestä yhdeltä puolelta hiwota. 470 - - Ei kirwestäkään yksinpuolin hiwota. - - Ei kissa kirohin kuole, - kasi kaikkihin sanohin. - - Ei kissakaan kiitoksella elä. - - Ei kiukat herrain kiireet. - - Ei kiwellä kiirettä, eikä - huhmarella hoiketta. - - Ei kiwi jauha kiiwastellen - ilman orjan olkapäittä, - piian pienittä käsittä. - - Ei kiwi kipuja itke, - paasi waiwoja walita, - waikka paljo pantaisi, - määrättä mätättäisi. - - Ei kiwinen pelto siementä kadota. - - Ei koira ennen uineensa tiedä, - kun häntä kastuu. - - Ei koira koiran häntää polje. 480 - - Ei koira luuta winkaise, - waikka kohta lyötäisihin. - - Ei koira luuta wongahda, - lapsi leiwän kannikkata. - - Ei koira tyhjään hauku, - eikä honkihin horise. - - Ei koira uimaan opi - ilman hännän kastumatta. - - Ei koira waletta hauku, - luppakorwa lupsuttele. - - Ei koiraa karwaan katsomista ole. - - Ei koiraa luu salata. - - Ei koiraa panna makkara kaulaan. - - Ei koiraakaan ennen nyljetä, - kun henki lähtee. - - Ei koirakaan kotiwäkeä hauku. 490 - - Ei koirakaan kotiwäkeä pure. - - Ei koiralla kunniata, - eikä häjyllä häpyä. - - Ei koiralla kunniata ole. - - Ei kolka kosian kengät, - kirjakorjat kiidättele, - tytön työttömän tykönä, - makoajan kartanolla. - - Ei kolmisäinen köysi kesken katkea. - - Ei konnalla kohtuutta ole, - pahan miehen mieltä taita. - - Ei konnan kohtuu ole, - pahan miehen mieltä myöten. - - Ei konnassa koskaan talia ole. - - Ei korppi kirohin kuole, - kaarnet kaikkihin sanoihin. - - Ei korppi kirohin kuole, 500 - murehisin musta lintu. - - Ei korppi kirohin kuole, - waris kuiwihin walohin. - - Ei korppi korpin silmää kaiwa. - - Ei korppi korpin silmää puhkaise. - - Ei koski kitahinkaan - laske wettänsä wisusti, - eikä laulaja hywänen - laula tyyni laulujansa. - - Ei koski kowa olisi - ilman kuumitta kiwittä, - palawoitta paateroitta. - - Ei kossin kohua täydy, - wähän miehen wääten käydä. - - Ei kotipuita metsään wedetä. - - Ei kuiwa kala takaa karkaa. - - Ei kuiwa kulkku kumaja, - henki raswatta heläjä. - - Ei kukaan herra merellä ole. 510 - - Ei kukaan kirweskädessä synny. - - Ei kukaan niin hywä -- Ei kenkään niin hywä. - - Ei kukko käskyllä laula, - ellei laula käskemättä. - - Ei kulta kullan kulta, - leipä kulta kullan kulta. - - Ei kulta kulta ole, - leipä kulta kulta on. - - Ei kumarrettua kaulaa leikata. - - Ei kuningaskaan kultaa syö. - - Ei kunnia kulutta tule. - - Ei kunnia tule kuluttamatta. - - Ei kunnia tule kuulumatta. 520 - - Ei kuohuwa koski jäädy, - eikä liikkuwa kiwi sammaloidu. - - Ei kuolema ole kirkkomessu, - hengenlähtö leikinlyöntö. - - Ei kuolleesta kumpalia. - - Ei kuukaan paista, ennenkun nousee. - - Ei kuuksi kalan kutua, - neteliksi neiden häitä. - - Ei kuurolle kahta saarnaa täydy. - - Ei kylmästä hiilestä tulta saa. - - Ei kylwy kyllin syötä, - kun ei kaswu kartuttane. - - Ei kylwämätön touko kaswa. - - Ei kylä kitua kiellä. 530 - - Ei kylä koiritta, miero miehittä. - - Ei kylä kudetta kiellä - kyynärältä kymmeneltä. - - Ei kylää koiratonta, - eikä maata miehetöntä. - - Ei kynsitön puuhun nouse, - jäsenetön jäätä astu. - - Ei kysynyt eksy, eikä anonut ängen ota. - - Ei kysywä tieltä eksy. - - Ei kädetön katoa. - - Ei käeten kuolla, eikä uhkaten eletä. - - Ei käki käskein laula, - eikä kutsuen kukahda. - - Ei kärsimättä kirjawaksi tulla. 540 - - Ei käske rukki ruikkaella, - kehräwarsi keikkaella. - - Ei käskewältä wäkeä puutu, - lainan ottajalta rahaa. - - Ei käskiä wäsy, jos ei tekiä rekaile. - - Ei köyhyys tule yksinänsä. - - Ei köyhyyttä jaloin jätetä. - - Ei köyhä kesken kuole, - eikä woitu ensimmäisnä. - - Ei köyhä kohta kuole, - eikä woitu ensimmäisnä. - - Ei köyhä korkialta kaadu: - saunan lawalta lattialle. - - Ei köyhä ole aina köyhä, - eikä rikas ole aina rikas, - mutta kaunis on aina kaunis. - - Ei köyhä parata saa: 550 - syöpi woita juuston kanssa. - - Ei köyhän anti kauas kestä: - tuwassa antaa, porstuassa ottaa. - - Ei köyhän hyweä täydy, - makiata maankäwiän. - - Ei köyhän koreilla auta: - werka nuttu, wyö sametti. - - Ei köyhän ääni taiwaaseen kuulu. - - Ei köyhää koirakaan hauku. - - Ei köyhää köyhempätä, - waiwaista wajawampata, - kun on ahnas tyytymätön: - sillä on puutos puuttumaton. - - Ei köyttämätön takka seljässä pysy. - - Ei laihosta lawaa tehdä. - - Ei lainakarpiosta suuria patoja pidetä. - - Ei lainan ottaja kalua puutu. 560 - - Ei laiska lykkyänsä tiedä. - - Ei laiska ole joka miehen renki. - - Ei laiska onnestaan tiedä. - - Ei laiskan touko kaswa. - - Ei lako lasta tapa. - - Ei lapsen täydy isoa leipäpalaista. - - Ei lapsen wiinasta, eikä warsan kauroista. - - Ei lapsessa laulajata, - kuolasuussa kukkujata. - - Ei lapset laista tiedä, - Waimot wallan tuomioista. - - Ei lapset lakia laita, 570 - Wanhat wallan tuomiota. - - Ei lapsi isättä synny, - emätönnä ilmi joudu. - - Ei lapsi lakohon kuole, - lauha laaria ylennä. - - Ei lapsi lampaaksi ole, eikä kannettu kannoksi. - - Ei lapsi wiinaa, eikä warsa kauroja tarwitse. - - Ei laula kuiwa kaula. - - Ei laulu kosista kiellä, - kun ei muut tawat pahemmat: - tahi on laiska, tahi laiha, - ja muuten typerä tyttö. - - Ei lehto lewäten huoli, - hywä halme hyödytellen. - - Ei leipä leikin syödä, - waatet pilkalla pidetä, - miehen wierahan edessä, - waimon ankaran apuna. - - Ei leipää leikin syödä, - naurain kakkua kaluta. - - Ei leiwässä leipomista, 580 - leiwässä hywän emännän. - - Ei lepo luita lyötä. - - Ei lie selkä sen pahempi, - jos halolla kaudellahan. - - Ei liho hewoinen tiellä. - - Ei liika lihoita, - jos ei osa elätä. - - Ei liikkuwa waihda itsiänsä liikkumattomaan. - - Ei liikkuwan kiwen päälle sammal seisahda. - - Ei liikuus lihoita, - jos ei kohtuus kostuta. - - Ei lintu lennä ylemmä siipikantoansa. - - Ei lintua höyhenien tähden ammuta. - - Ei lintukaan lennä, ennenkun siiwet 590 - täydellensä tulewat. - - Ei lisä luotaan lykkää. - - Ei lisä pahaa tee. - - Ei lopu uni maaten, eikä työ tehden. - - Ei luja lutise, - eikä wakaa wapise. - - Ei lujuutta lumpehessa, - weden waahdessa waroa. - - Ei lupa taloa häwetä. - - Ei lupaus köyhytä. - - Ei luu koiraan koske. - - Ei luulo ole tiedon wertainen. - - Ei luutonta lihaa, 600 - eikä päätöntä kalaa. - - Ei lyö, joka uhkaa, - eikä pure, joka haukkuu. - - Ei lyöpä asetta puutu. - - Ei lähyys lientä lisää. - - Ei lämmin luuta särje, - rauha riitoja suatse. - - Ei läpi paina, jos ei lämmitä'kään. - - Ei löydä emoton lapsi - oman äitin armautta, - waikka etsisi tulella, - wailehteisi walkialla. - - Ei maa miehittä, - eikä kylä koiritta. - - Ei maantie kesken ruohoitu. - - Ei maantiellä heiniä kaswa. - - Ei maata markatonta, 610 - ilmoa isännätöntä. - - Ei maaten maa pidetä, - istuen isosen pelto. - - Ei maaten manalle mennä, - eikä torkan tuonelahan. - - Ei maaten markat juokse, - istuen isot hywyydet. - - Ei maaten markat kaswa, - istuen iku hopiat. - - Ei maaten miestä saada, - suurta sulhoa lewäten. - - Ei maattaissa torkuta, - nukuttaissa nuokuta. - - Ei makaa sika sikeisnä - sian toisen tonkiessa, - eikä orja toimetonna - orjan toisen kenkiessä. - - Ei makaawan katin suuhun hiiri juokse. - - Ei makaawan suden suuhun lammas samoa. - - Ei makia maahan jouda. 620 - - Ei makiaa mahan täydeltä. - - Ei mammona anna maata, - eikä lekkeri lewätä. - - Ei manattu pala mahasta palaa. - - Ei marjat mitänä maksa - maammon maitojen ehdolla, - eikä kosta koiwun jället - waiwoja isoni wanhan. - - Ei matalan ääni taiwaasen kuulu. - - Ei matokaan makaawata pane. - - Ei mene kesä wesittä, - eikä talwi pakkasitta. - - Ei mene näkö tawatta, - hywä muoto kunniatta. - - Ei menewätä mämmilläkään pidetä. - - Ei menewätä pidellä saa. 630 - - Ei menewätä pitää saa, - tulewata torjuella. - - Ei meri siitä pilau, - jos koira laidalta lakkii. - - Ei merta etemmäksi kalaan mennä. - - Ei merta jäänä soudeta. - - Ei merta pisaroitta souta, - eikä wedestä kastumatta päästä. - - Ei mies aseetta liiku. - - Ei mies merta syö, eikä tyhjällä elä. - - Ei mies miehen ruokaan kuole. - - Ei mies miestä syö. - - Ei mies nimellä elä. 640 - - Ei miestä manatussa ole. - - Ei miestä mitalla panna, - mieltä kauhalla jaeta. - - Ei miestä nuttuunsa arwaaman pidä. - - Ei miestä tawatonta ole. - - Ei molempia: hywää ja pian. - - Ei molempia: rahaa ja kukkaroa. - - Ei morsiamia halla pane. - - Ei mua muu mukaise, - eikä toinen tokaise, - kun tämän talon taikinajuuri. - - Ei mun auta laulamahan, - kun ei kuulla kumminkaan. - - Ei munaa munaan waihettamista ole, 650 - kanaa kanaan. - - Ei muotoa panna murkinaksi, - eikä karwaa kattilahan. - - Ei mykälle lammasta anneta. - - Ei märjälle maalle wettä pidä. - - Ei märjästä ampujasta, - kuiwasta kalastajasta. - - Ei märkä pala, eikä wesi happane. - - Ei naurismaan kautta wäärä ole. - - Ei nauriswarasta hirtetä. - - Ei naurussa järkeä ole. - - Ei ne kaikki miehiä ole, jotka - pöksyissä pyörii, eikä kaikki naisia, - joilla hamet päällä. - - Ei neidessä neuojata, 660 - orwossa opastajata, - neuottu itseki neiti, - opastettu orpolapsi. - - Ei neittä weroista wiedä, - ei oteta maan otoista; - wasket wiedähän weroista, - orawaiset maan otoista. - - Ei neittä werosta wiedä, - eikä panna päärahoista. - - Ei neuo wäärään wie, - oppi ei kaada kankahalle. - - Ei niin huonoa pitoa, - ettei kuokkawierahia. - - Ei niin huonoja housuja, - ettei kaksia kalsuja maksa. - - Ei niin hywää, ettei pahaa rinnalla. - - Ei niin hywää, ettei parempaa. - - Ei niin hywää, että kaikki kiittää, - eikä niin pahaa, että kaikki laittaa. - - Ei niin hywää, ketä ei moitita, - eikä niin pahaa, ketä ei kiitetä. - - Ei niin kauan ole isoa hätää, 670 - kun yksikään neuo auttaa. - - Ei niin köyhää, joka ei toista auta, - eikä niin rikasta, joka ei apua tarwitse. - - Ei niin lyhyttä, joka ei kuurista, - eikä niin pitkää, joka ei kurkota. - - Ei niin pahaa, ettei hywää mukana. - - Ei niin pahaa, ettei johonkuhun hywä. - - Ei niin pahaa, ettei joku kiitä, - eikä niin hywää, ettei joku laita. - - Ei niin pahaa päätä, ettei wähän mieltä. - - Ei niin pientä pitoa, ettei ole kuokkamiestä. - - Ei niin pientä päätä, jossa ei wähä mieltä. - - Ei niin pikkuista pilaa, - ettei totta toinen puoli. - - Ei niin pitkää, ettei kurota, 680 - eikä niin lyhyttä, ettei kumarra. - - Ei niin päiwä pitkä, ettei yö perässä. - - Ei niin päätä, ettei wähä mieltä. - - Ei niin rikasta, - että kaikille kysyjille antaa. - - Ei niin wanhaa, joka ei luule wuotta - eläwänsä, eikä niin nuorta, - joka ei luule wanhaksi tulewansa. - - Ei niin wesi säkiä, ettei weri sakiampi. - - Ei niin wikewää, ketä ei jätetä, - ei niin wäkewää, ketä ei woiteta. - - Ei nimi miestä pahenna, - jos ei mies nimeä. - - Ei nuollen watsa täydy. - - Ei nuolu elätä, jos ei syödä saa. - - Ei nuolu watsaa täytä. 690 - - Ei nurkka leipää lisää. - - Ei nyt auta Antin neuot, - eikä Tuomahan tulukset. - - Ei nyt auta äitin armot, - eikä muorin moimotukset. - - Ei nyt äiti ääntä kuule, - iso ei itkua tajua. - - Ei näkö tawoitta mene, - hywä muoto muojuitta. - - Ei näkö työtä tee, - kauni kaskea rowitse. - - Ei nälkäistä janota. - - Ei nälkäistä nukuta, - surullista naurata. - - Ei näöltä woida syödä. - - Ei nöyrällä hewoisella aina ajaman pidä. 700 - - Ei nöyrän selkä taitu. - - Ei ohraankaan lako loista. - - Ei ole aina antamista, - käden kahden kantamista. - - Ei ole aina Antin tuulet, - wielä on tuulet Tuomallaki, - Pietarin perän takana. - - Ei ole aina Antin tuuli, - Pietarin peräntakainen; - wielä on tuuli Tuomahanki. - - Ei ole aitasta kotona, - eikä maassa wartahasta. - - Ei ole aittahan asia, - eikä tietä riihen luoksi, - kun on suossa suurusjauhot, - leipä männyssä mäellä. - - Ei ole aittahan asiita, - eikä työtä kellarihin, - kun on juomiset joella, - suurus suolla sammalissa. - - Ei ole akasta lukkariksi, - eikä ukosta kuppariksi. - - Ei ole eloa, ei emäntää. 710 - - Ei ole herrain kanssa marjoille menemistä, - tyttölasten liiatenki. - - Ei ole hiusta härjän päässä, - jouhta oinahan otsassa. - - Ei ole hoppu hywäksi, - eikä kiiret kunniaksi. - - Ei ole hullu, joka anoo, waan joka antaa. - - Ei ole huolta humakolla, - ajatusta aidaksella. - - Ei ole huolta häwinnehellä, - mieltä maansa myönehellä. - - Ei ole huonon huokumista, - wäkipuolen wärwimistä. - - Ei ole huoralla häpyä, - warkahalla kunniata. - - Ei ole huoran itkusta, - eikä warkahan waloista. - - Ei ole huuten huokiampi 720 - eikä parkuen parempi. - - Ei ole hywän kaulassa kelloa. - - Ei ole hywät -- Ei hywät. - - Ei ole häitä kaikki päiwät, - joka päiwä juominkia. - - Ei ole häjyllä häpyä, - ei huolta häwyttömällä. - - Ei ole härjällä hätää, - kun on lehmät liekapäässä. - - Ei ole hätä härjän juosta, - kun on Paawo paimenessa. - - Ei ole hätää häihin,eikä kiirutta kirkkoon, - koska wiinaa talossa löytyy. - - Ei ole hätää, waikka ämmät sätää. - - Ei ole ihmistä silmään katsomista, - eikä koiraa karwoihin. - - Ei ole ilmoa iäksi. 730 - - Ei ole iloisten kanssa marjaan menemistä. - - Ei ole isää iäksi, - emoa elinajaksi. - - Ei ole juopunut köyhä eikä kipiä. - - Ei ole juopunut oman äitinsä poika. - - Ei ole järkee syödä särkee, - eikä taitoo juoda maitoo. - - Ei ole jäärän mää'ynnästä, - kun ei uuhinen mäkätä. - - Ei ole kaikki omenat kuoren alla kelwolliset. - - Ei ole kaikki pahat päiwät nähdyt. - - Ei ole kaikkiin paikkoin nenäänsä pistämistä. - - Ei ole kanan kaakotuksesta, 740 - kun ei kukkoki kurise. - - Ei ole karwoin katsomista, - ei puhetten uskomista. - - Ei ole kesää ikuista, - kerran talwiki tulepi. - - Ei ole kulta kuluttuansa, - eikä werka wiertyänsä. - - Ei ole kuwussa, ehkä nokassa. - - Ei ole kädessä, joka edessä. - - Ei ole kädessä kärppä pinossa. - - Ei ole kädessä kärppä pinosta, - neitsy nuori turkuisesta. - - Ei ole köyhän antimesta, - waiwaisen hywänteosta. - - Ei ole leikki leiwän loppu, - waan tuska tupakin loppu. - - Ei ole leipä leikin syöty, 750 - waadet pilkalla pidetty. - - Ei ole linnun lentämästä, - kun on siiwet poikki lyöty. - - Ei ole luulo tiedon werta, - eikä piika pojan werta. - - Ei ole luutonta -- Ei luutonta. - - Ei ole lässä hiiren mieli, - kun on hernethaasiassa. - - Ei ole löylyn löytämistä, - lämpymän lähentämistä. - - Ei ole maata markatonta, - ilmoa isännätöntä. - - Ei ole maata miehetöntä, - kirwehetöntä kyleä. - - Ei ole maitokaan makia - suusta miehen suuttunehen, - parrasta pahastunehen. - - Ei ole matkassa majoa, - tiellä tehtyä taloa. - - Ei ole miehen mustuutehen, 760 - urohon mataluutehen, - mies kun miehestä menepi, - urohosta urkenepi. - - Ei ole mies narri, eikä makkara koira. - - Ei ole mies pahasta tehty, - ehkä ei aiwan arwostana. - - Ei ole mies pahoista tehty, - eikä aiwan arwoisista. - - Ei ole miestä maan iäksi, - urosta iäksi ilman. - - Ei ole miestä mennehessä, - urosta uponnehessa. - - Ei ole miestä wuorotonta. - - Ei ole nahkan myömisestä, - kun on karhu kaatamatta. - - Ei ole niityllä nimeä, - kun ei ole niityn niittäjätä. - - Ei ole nimetöntä surmaa. - - Ei ole noita, ei näkiä, 770 - eikä kuitti kummastana. - - Ei ole nälkä, eikä jano, - eikä kuitti kummastana. - - Ei ole ohroa laosta. - - Ei ole orihin syytä, - herjeä hywän hewoisen; - sen hepo kotihin tuopi, - mi rekehen reudotahan. - - Ei ole paimenen pyhistä, - eikä lapsen armottoman. - - Ei ole paimenen pyhistä, - eikä waimon lapsillisen. - - Ei ole pakko mennä syyhymättä saunaan. - - Ei ole pakkoa pahoa: - wielä on riihessä eloa. - - Ei ole passipoista äiä. - - Ei ole pellolla pereä, - kun ei ole pellon kyntäjätä. - - Ei ole piian pahaa, eikä akan hywää. 780 - - Ei ole puheen hywyydestä, - eikä mielen paljoudesta. - - Ei ole puhuntatuulesta tuulta, - eikä panentamielestä mieltä. - - Ei ole päiwin palkatkaan, - rupiamin ruoatkaan. - - Ei ole päiwät päällitysten, - waan on päiwät päästätysten. - - Ei ole päätä, ei pereä, - eikä pontta, pohjoahan. - - Ei ole päätä Päiänteellä, - kulmoa kulowedellä. - - Ei ole päätä Päiänteellä, - loppua Lapin wesillä. - - Ei ole päätöntä Juhannusta, - tähkätöntä helluntaita. - - Ei ole raukka orja raukka, - waan raukka miniä raukka. - - Ei ole rengillä rekiä, 790 - eikä orjalla oritta. - - Ei ole roswoja, kun ei roswojen pesiä. - - Ei ole saatuja sanoja, - ennen tehtyjä puheita. - - Ei ole seppä sen parempi, - eikä tarkempi takoja, - jos syntyi sysikedolla, - kaswoi hiilikankahalla. - - Ei ole seppää selwempätä, - takojata tarkempata, - kun on taiwahan takoja, - luonnon kaiken kalkuttaja. - - Ei ole sielun seulomista - ruumihin rumista töistä. - - Ei ole suden suuruudesta, - kun on karwalta karusa. - - Ei ole surmaa nimetöntä. - - Ei ole syömätöntä hywää, - eikä pesemätöntä puhdasta. - - Ei ole sääret säästettäwät, - kun on kiiret kintahissa. - - Ei ole tapin jano, eikä kauhan nälkä. 800 - - Ei ole tarwes mennä koirain pariin. - - Ei ole taskussa tapoa, - kukkarossa kunniata, - jos on tyhjä tahi täysi. - - Ei ole tehtyä pahaa, - eikä wasta aiottua. - - Ei ole tekemätöntä pahaa, - eikä saamatonta rahaa. - - Ei ole tulella tähdettä. - - Ei ole tyhjässä tytyä, - ei wajassa watsan täyttä. - - Ei ole tyhjästä tytyä, - walehesta watsan täyttä. - - Ei ole tästä elämästä, - kun on monta emäntätä: - yksi wiepi willat, hamput, - toinen jauhot pussinensa. - - Ei ole tätiä tiellä. - - Ei ole uuhen mykätyksestä, 810 - kun ei ole oinasta keralla. - - Ei ole wahingon weräjälle menemistä. - - Ei ole wallattoman wihoista, - hampahattoman kiroista. - - Ei ole wanhan walkeista, - kopasilmän kulkeista. - - Ei ole wanhassa waroa, - turwoa tutisewassa. - - Ei ole wihat wäkenä. - - Ei ole wirttänsä wiemistä. - - Ei ole woista weitsettömän, - hampahattoman lihoista. - - Ei ole wuohen määkymästä, - kun ei kaurihit kajoa. - - Ei ole wäenkauppaa, - kun ei ole mielenkauppaa. - - Ei ole wäwyn waroa, 820 - kuss' on poika pohtimessa. - - Ei ole ämmän ähkymistä, - kosk' on äiän pää sylissä, - ukon parta paarmohilla. - - Ei ole ärisewässä koirassa puriata. - - Ei omena kauas puusta putoa. - - Ei opi koira uimariksi - ilman hännän kastumatta. - - Ei oppi ojahan kaada, - eikä tieto tieltä työnnä, - neuo syrjähän syseä. - - Ei orit olutta kiitä, - hewoinen hapainta wettä. - - Ei orja luwulle panna, - palkkawaimo taikinalle. - - Ei orja sikein makoa - orjan toisen tonkiessa. - - Ei otraankaan -- Ei ohraankaan. - - Ei ottawa jääpää katso. 830 - - Ei paeten pahoista päästä: - hewoisesta heittiöstä, - waimosta epäpädöstä. - - Ei paha ensin kuole. - - Ei paha hywästä tiedä, - ei katala kaunihista. - - Ei paha lyöden parane. - - Ei paha lyödenkään paremmaksi tule. - - Ei paha pajuilla maata, - läyli lehdillä lewätä; - läyli on toisen lämpimässä, - waru toisen waipan alla. - - Ei paha puhet suuta repäise. - - Ei pahalle maalle paljo pidä. - - Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. - - Ei pahasta puidenkaan ole. 840 - - Ei pakkaisesta säätä parata. - - Ei paljo pahaan silmään pidä. - - Ei paljo pidä, waikka mieli tekee. - - Ei palkkaa päiwin panna, - jos ei Jumala aioin anna. - - Ei panentamieli päässä pysy, - eikä kannantawesi kaiwossa. - - Ei panna kissaa makkaran wahdiksi. - - Ei panna paeta anna, - murha mennä muille maille. - - Ei pantawa pahene, kun ei ennemmin pania. - - Ei pantu mieli -- Ei panenta. - - Ei pappi paljoa syö, 850 - papin lapset paljon syöwät. - - Ei pappi sanoja puutu, - ennen kultoa kuningas. - - Ei pappikaan itsiään ripitä. - - Ei pappikaan kaikkein mieliksi saarnaa. - - Ei pelto kurjen sonnalta kaswa. - - Ei pelto petosta salli. - - Ei peret sakiata soimaa, - eikä paksua pakene. - - Ei perintökalu pesää tee. - - Ei persoja eriin panna. - - Ei persoja saa pohjanmaalle wiedä: - kaikki hywät kalat syöwät. - - Ei pidot parane, 860 - jos ei wierahat wähene. - - Ei pidä ennen hypätä, kun oja tulee, - eikä ennen huutaa, kun hätä tulee. - - Ei pidä lahoa heiluttaa, - eikä hullua härnöittää. - - Ei pidä leskelle lasta, eikä loiselle sikaa. - - Ei pidä mennä syyhymättä saunaan, - - Ei pidä panna kuormaa kuorman päälle. - - Ei pidä panna meidän Mattia Jumalaksi. - - Ei pidä yhteen hywään ihastua, - eikä kahteen pahaan peljästyä. - - Ei piika salli pahaa sanaa, - eikä rieska rikkoja. - - Ei piikoja halla pane. - - Ei piilolla pirttiä pidetä. 870 - - Ei piispan pappilaan wäärää ole. - - Ei pikaisuus asioissa menesty. - - Ei pikaisuus muussa kelpaa, - kun kirppuja käsittäissä. - - Ei pilaa niin pientä, - ettei totta toinen puoli. - - Ei pilkka lämmitä, - lainawaatet lämmittää. - - Ei piru suoloja osta, - eikä suoloitta keitä. - - Ei pispan -- Ei piispan. - - Ei pitäisi piian nuoren - miestä wanhoa walita. - - Ei pohja suwea kiellä, - eikä kylmiä etelä. - - Ei puhdas pesemistä tarwitse. 880 - - Ei puhdasta moitita. - - Ei puheen hywyydestä, - kun häntä kokoon tulee. - - Ei puheen paljoudesta, - eikä kirjan suuruudesta. - - Ei puheen paljoudesta, - eikä äänen äiyydestä. - - Ei puheet puhuen puutu, - wirret laulaen wähene. - - Ei puralta puheet puutu, - sanat saaren jatkajalta. - - Ei puu yhdellä lyömisellä kaadu. - - Ei puukaan ensimmäiseen lyömiseen kaadu. - - Ei puutu käskejä wäkeä, - eikä lainan ottaja eloa. - - Ei puutu pukilta wirret, 890 - sanat sarwiraawahalta. - - Ei pyyssä kahden jakoa, - koppelossa kolmen miehen. - - Ei pyyssä perehen jaetta, - orawassa kolmen syödä. - - Ei pyystä perehen syödä, - orawasta kolmin panna. - - Ei päiwä niin pitkä, - ettei ehtoota perästä. - - Ei päiwä paista, ennenkun nousee. - - Ei päiwä piwon täysi ole. - - Ei päiwät sanomitta, - päiwän matkat mainioitta. - - Ei päältä tähteitä tehdä. - - Ei päänään papiksi päästä. - - Ei päätä päiwittä saada. 900 - - Ei päätöntä kalaa, eikä luutonta lihaa. - - Ei rahallinen raadolleen kuole. - - Ei rahwaan wenet terwaa saa. - - Ei rahwaan wenet terwassa pysy. - - Ei rikas kujalle kuole, - rahallinen rauniolle. - - Ei rikas rahaansa tiedä, - äweriäs ääriänsä. - - Ei rikkaan rahoja tietä, - eikä äweriään ääriä. - - Ei riko mieli miehen päätä, - raha ratko kukkaroa, - tee ei terweys pahaa, - lyötä suuta wehnäleipä. - - Ei runo rahatta laula, - suuta ei kullatta kuluta. - - Ei ruoka syöden lopu, waan saamattomuuteen. 910 - - Ei ruokkeet lainassa parane. - - Ei rupinen pää paljoa tarwitse, - ennen kun werille tulee. - - Ei ruunupäät peltoa kynnä. - - Ei räkkää herkkua watsan täysi. - - Ei räkkää: rengin rokkaa. - - Ei räkkää rengille rokkaa, - paljon maksaa papukappa. - - Ei räkkää räätälille: - munawoita juuston kanssa. - - Ei saa ennen maistaa, kun tiukahtaa. - - Ei saa hywääkään hewoista yli woimansa ajaa. - - Ei saa purjetta ylemmäksi wetää, 920 - kun wenet sallii. - - Ei saa päältä tähdettä tehdä. - - Ei saa siltoa sanoista, - puita siihen tarwitahan. - - Ei saa syödä silmillinen sokian kalawatia. - - Ei saa sääliä warasta: - tahi korwat karsitahan, - tahi kaula katkotahan, - pää poikki järitetähän. - - Ei saaden rikastuta, waan säästäen. - - Ei saadussa saamista ole, - otetussa ottamista. - - Ei saalis sanoilla saada, - lohi loihulla ylene. - - Ei saamaton raha sikey, - eikä kylwämätön touko kaswa. - - Ei saaminen rikastuta, waan säästäminen. - - Ei saanut parata parka, - eikä turka toisin tehdä. 930 - - Ei saapa siaa katso, - maata kuolewa walitse. - - Ei saarnat -- Ei sanat. - - Ei saata sokia sokiaa taluttaa: - molemmat hautaan lankeawat. - - Ei sadut -- Ei sanat. - - Ei saita sikoa ruoki, - wisu ei wierasta rawitse. - - Ei salli sawinen pelto, - eikä sontainen suatse, - miestä werkaista waolla, - koriata kuokan päässä. - - Ei salli sawinen pelto - koriata kuokkijata: - piian pitkeä hametta, - sukan wartta walkiata. - - Ei sana haawaa tee. - - Ei sana sauaa tarwitse. - - Ei sana siiwittä lennä. 940 - - Ei sana siaa tee. - - Ei sanan sakeudesta, - makkaran kiperyydestä. - - Ei sanat salahan jouda, - eikä luottehet lowehen. - - Ei sanat sanoihin puutu, - wirret weisaten wähene. - - Ei sanoista siltaa saada, - puita siihen tarwitahan. - - Ei sanoma -- Ei sana. - - Ei sanoma siiwittä lennä, - puhumatta kauas kuulu. - - Ei saukko salaa saada, - näkemättä näädän poika. - - Ei saunasta kastumatta päästä. - - Ei sawu niin nouse, ettei walkiata 950 - alla ole. - - Ei sawua, jos ei tulta. - - Ei se anna, joka kysyy. - - Ei se anowalle anna, - joka ei anna waitelewalle. - - Ei se auta ampuminen, - kun ei ole nuolen noutajoa, - wasaman wakuuttajoa. - - Ei se eksy, joka kysyy, - eikä kaadu, joka katsoo. - - Ei se hullu ole, joka anoo, - waan joka antaa. - - Ei se hywää lihaa ole, - jota mustalaisellen paljon annetaan. - - Ei se hywää suo, joka ei pahaa ilmoita. - - Ei se itse hätäy, joka ei toista auta. - - Ei se jouda raamattua tutkimaan, 960 - joka härkiä ajaa. - - Ei se jouda Syyrakkia tutkiin, - joka härkiä kylkiin hutkii. - - Ei se kaunista kanna, - joka ei kallista anna. - - Ei se kipiä, waan se häpiä. - - Ei se koira orawaa hauku, - joka wäkisen metsään wiedään. - - Ei se koira wingu, jota luulla lyödään. - - Ei se kuwussa ole, joka nokassa on. - - Ei se lasten leikki ole, - koska wanhat muorit hyppääwät. - - Ei se liha, mutta se liemi. - - Ei se lintu liion lennä, - jolta on siiwet leikattuna. - - Ei se lyö, joka hätistää, 970 - eikä pure, joka haukkuu. - - Ei se mies metsästä puuta tuo, - joka pelkää joka puun päällensä kaatuwan. - - Ei se mies ole, joka rahan saapi, - waan se, joka pitää. - - Ei se mitään haittaa, - että talonpoika tyttärensä naittaa. - - Ei se muita auta, joka ei itsiänsä hätyytä. - - Ei se niin kuukka ole, kuin ontuu, - eikä niin waiwainen, kuin walittaa. - - Ei se niin ole, kuin näin on. - - Ei se ole hädässä ollut, joka ei toista auta. - - Ei se ole ihmeitä nähnyt, - jok'ei ole nähnyt juopunutta. - - Ei se ole ihmeitä nähnyt, joka on nähnyt - juopuneita, waimoja alastomia. - - Ei se ole koiralta purtu, 980 - joka on lailta woitettuna. - - Ei se ole mies, joka wiran saa, - waan se, joka wiran pitää. - - Ei se ole narri, joka narraa, - waan se, joka antaa itsensä narrata. - - Ei se ole pila, jota pilataan, - waan se, joka itsensä pilaksi tekee. - - Ei se ole wahingoksi, waikka siemen peltoon - warisee, kyllä toinen jywä päälle kaswaa. - - Ei se ole waiwatta, joka ei ole syntymättä. - - Ei se paljoa katso, joka ei omaansa katso. - - Ei se pantawa pahene, - kun ei pania pahenne. - - Ei se pappi paljon söisi, - papin lapset paljon syöwät. - - Ei se parkuen parane, - eikä huutain huokene. - - Ei se pilkkaa, joka peiaa, 990 - eikä naura, joka hewoista kantaa. - - Ei se pouka puohtimessa, - joka ei wappuna waossa. - - Ei se pääse kuolematta, - joka ei päässyt syntymättä. - - Ei se sanasta tiedä, joka ei puolesta älyä. - - Ei se sikaan tule, joka sukuun tulee. - - Ei se siwuun tule, joka siaan tulee. - - Ei se susiin tule, joka sukuunsa tulee. - - Ei se suussa, mikä noukassa. - - Ei se Syyrakkia tutki, - joka ruoskalla härkää sutkii. - - Ei se tapojansa paranna, - joka ei mieltänsä pahoita. - - Ei se tiellä ole, joka kynnyksellä istuu. 1000 - - Ei se toista -- Ei se uutta. - - Ei se Turkuun toiwo, joka maalla naidaan. - - Ei se uutta saa, joka ei entistä kuluta. - - Ei se warastaa tohdi, joka ei wannoa tohdi. - - Ei se wuohi toista auta, joka itse haapaa kalwaa. - - Ei se ole wähällä woitu, - ku on woitu wuotehella. - - Ei sen kieli ole puurossa palanut, - joka akkain kanssa toruu. - - Ei sen mieli mettä keitä, - joka on suuressa surussa. - - Ei sen päätä pestä, joka ei itse saunassa ole. - - Ei seppää neuoa saa. 1010 - - Ei seppää selwempätä, - takojata tarkempata, - kun joka taiwahat takopi, - ilman kannet kalkuttapi. - - Ei seula satoja kaswa, - kylwöwakka kymmeniä. - - Ei seula satoja maksa, - pion täysi kymmeniä. - - Ei seulasta satoja saada, - kylwimestä kymmeniä. - - Ei siihen puuhun wäärää ole, - jossa orawa on. - - Ei siinä hywin eletä, - kussa on lapsi wanhimpana, - pahin paimenna perehen, - onehin opettajana. - - Ei siinä hätää eleä, - jossa on tekiät työllä, - rannalla rahan hakiat. - - Ei siinä iloin eletä, - kussa on koissa kuollehia, - katoneita kartanolla. - - Ei siinä iloin eletä, - kussa kuollut lattialla, - lasten wanhin waipununna. - - Ei siinä kunniata, jossa ei kuritusta. 1020 - - Ei siinä kyllin syödä, - kussa ei tähtehen waroa. - - Ei siinä tuomaria, - kussa ei päälle kantajata. - - Ei siinä yksi riitele, - kussa kaksi tappelewat. - - Ei siitä hyödy, kun tähkiä noukkii, - eikä siitä häwiä, kun wieraita ruokkii. - - Ei siitä lapsesta muretta, - joka poikkipuolin penkillä pysyy. - - Ei siitä sawu nouse, - jossa ei tulta ole. - - Ei siiwitön lennä, - eikä jaloiton käwele. - - Ei sika siki makaa - sian toisen tonkiessa, - eikä orjoa uneta - orjan toisen walwoessa. - - Ei sika sikoa syötä, - laiska ei toistansa rawitse. - - Ei sika silmiään häpeä. 1030 - - Ei sika sinestä tiedä, - lammas langan painehesta. - - Ei sika wiatta wingu, - porsas juokse juomenitta. - - Ei sikaa säkissä myödä. - - Ei sikaan, joka sukuun. - - Ei sikiä siipilintu - päiwän Perttulin perästä. - - Ei silakka suolassa mätäne. - - Ei siliä wuolemista tarwitse. - - Ei silkku sikoa syötä, - saita ei wierasta rawitse. - - Ei silloin hywin eletä, - kun siskot siwutse käywät, - weikot wieritse ajawat. - - Ei silloin kiwi kädessä, 1040 - kun on kourassa kowasin. - - Ei silloin siat sikiä, - koska porsaat potewat, - eikä kaswa lammaslauma, - koska on wuonat woiwuksissa. - - Ei silloin sikoa syödä, - koska wuohta keitetähän. - - Ei silloin yksi riitele, - koska kaksi tappelee. - - Ei sillä kesä tule, että yksi lintu laulaa. - - Ei sillä ole kyllä, jolta ei tähteitä jää. - - Ei sillä siat sikiä, - kaswa lampahan karitsat, - joka ei syrji syötyänsä, - nuku maata mentyänsä. - - Ei sillä sukua suurta, - kell' ei suurta kellaria, - eikä paksua paria, - keli' ei paksut aitan parwet. - - Ei silmä osaa ota, - kun ei käsi kohdaksi tule. - - Ei sitku -- Ei silkku. - - Ei sitä auta häwetä, 1050 - jota ei taida parata. - - Ei sitä häwetä saa, - jota ei parata woi. - - Ei sitä mieli tee, - jota ei silmä näe. - - Ei sitä sanoa sanota, - jonka ei päähän päästä. - - Ei sitä sydän huole, jota ei silmä näe. - - Ei sitä tiedä, mikä sika porsaasta kaswaa. - - Ei sodassa silmää katsota. - - Ei sodat sanomitta, - kowat ilmat mainioitta. - - Ei sokiata sakkoon panna, - jalatonta jalkapuuhun. - - Ei sota suosiota katso, - tauti mieliä pahoja. - - Ei sota yhtä miestä kaipaa. 1060 - - Ei sowi kaksi kuningasta yhteen linnaan. - - Ei sowi sotoa kaksi - yksillä yötulilla, - eikä kaksi nuorta miestä - yhden neiden wuotehella. - - Ei sowi suopetäjä - korpikuusen kumpaliksi. - - Ei suata istujata, - eikä suoda katsojata. - - Ei sukset sulalla kulje, - airot talwella awita. - - Ei suksi suwella juokse, - airo ei talwella awita. - - Ei sula sydän suruinen, - ei haudu halunen rinta. - - Ei Suomessa niin wäkewätä sonnia, - ettei pulkita. - - Ei suotta kuolla, waikka suotta sairastetaan. - - Ei susi kiwihin koske, 1070 - karhu ei kisko kallioita. - - Ei susi koiran kotoa itke. - - Ei susi koiran kuolemata itke. - - Ei susi silmiänsä häpeä. - - Ei sutta neulalla tapeta. - - Ei suu sulotta soita, - kulkku kuitta kukkuele, - kieli keitinpiiraisitta, - mieli mustitta mesittä. - - Ei suulla saa kunniata kantaa. - - Ei suuret paljoa suatse: jos puikolla silmään - pistää, kohta wihastuwat. - - Ei suuret sanat suuta halkaise. - - Ei suuttoman sanoja tietä, - kielettömän lausehia. - - Ei sydän sure, mitä silmä ei näe. 1080 - - Ei sydän sääreen tartu. - - Ei syntywä siaa etsi, - kuolewa paikkaa walitse. - - Ei sywästä kaiwosta wesi puutu. - - Ei syyhymättä saunaan. - - Ei syyttä kuolla, - eikä suotta sairasteta. - - Ei syytön kaula kesken katkea. - - Ei syytön pää werta wuoda. - - Ei syödyssä säästämistä, otetussa ottamista. - - Ei syöneellen kahta lounata pidä. - - Ei syöneellen toista murkinata anneta. 1090 - - Ei syönyt sika tiedä syömättömän päiwistä. - - Ei syöpä jääpää katso, - kuolewa eläwän että. - - Ei syöpä jääpää katso, - ottawa telapuuta. - - Ei syöpä laihdu, eikä laiska uuwu. - - Ei syöpä laihdu, eikä tekewä köyhdy. - - Ei syöpä suustaan tiedä. - - Ei syöttiläs tiedä elätin waiwasta. - - Ei syöttiläs tiedä, mitä elätti winkuu. - - Ei syöty sioa waadi, - eikä kuollut wartiata. - - Ei särje suuta wehnäleipä, 1100 - hiero kättä tarwoinsarwi. - - Ei sää juoksewalta sudelta häntää katkaise. - - Ei sääriä säästä saa, - kun on kiirut kintahissa. - - Ei sääsken ääni taiwaasen kuulu. - - Ei säätä säkkiin panna, waan saatu. - - Ei taa malja maata käske, - hywä hyrsy huikennella. - - Ei taito ole takaksi. - - Ei taito takasin työnnä, - tieto tieltä pyöräytä. - - Ei taito takkana ole. - - Ei talwen lumi taiwaallen katoa. - - Ei talwi mene takansa katsomatta. 1110 - - Ei tanko lankoja katso. - - Ei tapa tupahan jää, - oppi owille pidäty. - - Ei tappi janohon kuole, - kauha nälkähän katoa. - - Ei tappia janota. - - Ei tasan tasaiset päiwät, - ajat ei kaikki yhtäläiset. - - Ei taskulla tapaa, - kukkarolla kunniata, - olkaan tyhjä taikka täysi. - - Ei taudin kowuus tapa. - - Ei taudin kowuuteen kuolla, - eikä pehmeyteen peräytä. - - Ei tautia jalalla jätetä. - - Ei tautikaan tyhjästä ota. 1120 - - Ei tee terweys pahaa, - särje ei suuta wehnäleipä. - - Ei tehdyssä tekemistä, - puhtahassa pesemistä. - - Ei tekemätön touko kaswa, - saamaton raha sikiä. - - Ei tekiätä pahaksi panna. - - Ei terwe tarwitse lääkäriä. - - Ei tiedä emo tekiä, - kellen tuutipi tytärtä, - tuutiiko tuwalliselle, - wai tuutii tuwattomalle. - - Ei tiedä emo tytärtä, - kenen on syödä synnyttänyt, - kenen kantanut kaluta. - - Ei tiedä emo tytärtä, - kenen piekseä pesepi, - kenen lyödä lykkeäpi. - - Ei tiedä ennenkun tiellä käytetään, - sitte wasta tienpää näytetään. - - Ei tiedä imetteliä, 1130 - ei katala kaswattaja, - mitä miksiki imetti, - kuta kuksi kaswatteli. - - Ei tiedä kotoiset naiset, - missä miehet mellastawat, - kussa uhmaawat urohot. - - Ei tiedä kotoiset waimot, - kussa kulkepi urohot: - wiipywätkö wiinateillä, - wain owat oluen reessä. - - Ei tiedä nykyiset miehet, - milloin tytöt tuoristuwat, - maito nännissä makaapi, - utarissa uudet piimät. - - Ei tiedä taloiset naiset, - missä ukot uumartawat: - usein ukot lumessa, - miesparat pahassa säässä. - - Ei tiedä teinipoika, - mitä tyttäret tekewät. - - Ei tiedä tekiä waimo - pitäjätä pitkän paidan, - kuinka paitansa pitäpi, - hamehensa hallitsepi. - - Ei tiedä tie käwiätänsä, - kaakku kannan syöjeänsä. - - Ei tiedä ukko, ei emäntä, - missä uros uhon näkepi, - poika waiwan polwipäiwän. - - Ei tiedä waimot wiisahatkaan, - missä miehet mellakoiwat. - - Ei tieto tieltä työnnä, 1140 - kaada ei oppi kankahalle. - - Ei tikka kirjawa ole, - waan ihmisen ikä kirjawa on. - - Ei tohdi torpan kukko - tassia talon kanoja. - - Ei toisen miehen oma oma ole. - - Ei toiwo saaliiksi ole, - eikä luulo tiedoksi. - - Ei tora haawaa tee. - - Ei totta kieltää saa. - - Ei tuisku tuuletta tule, - keuhkot kypsy kiehumatta. - - Ei tuki suowaa alenna. - - Ei tule elo etsimättä, - kala jalan kastamatta. - - Ei tule kinnasta kiwestä, 1150 - somerosta sormikasta. - - Ei tule lintu liikkumatta, - kala jalan kapsamatta. - - Ei tule pää pestyksi, ellei itse saunaan mene. - - Ei tule siltoa -- Ei saa siltoa. - - Ei tule toukka tekemättä, - synnyttämättä sikiä. - - Ei tule touko tekemättä, - eikä saamatta sikiä. - - Ei tule tuohesta takkia, - eikä wanhasta pappia. - - Ei tule tyhjästä mitään. - - Ei tule uni usein - huolellisen huonehesen, - kaihollisen kartanohon, - murehellisen majahan. - - Ei tule warahin päiwä, - joulu ei joudu aikaisin. - - Ei tuli kylläynny, 1160 - eikä tuhlaaja rikastu. - - Ei tuli tyhjää polta. - - Ei tuonikaan tyhjästä ota, - tuuli jäältä kaljamalta. - - Ei tupella tapella. - - Ei Turku torppariksi ole. - - Ei Turku tunnissa tehty. - - Ei Turku tuwan takana, - Saksa saunan porstuassa. - - Ei tyhjä lientä tee. - - Ei tyhjä pala, eikä wesi happane. - - Ei tyhjä pala piipussakaan. - - Ei tyhjä paukahda. 1170 - - Ei tyhjä säkki pystyssä pysy. - - Ei tyhjä säkki seisallaan kestä. - - Ei tyhjästä ottamista. - - Ei tyhjästä tytyä, - walehesta watsan täyttä. - - Ei työ miestä häpäise. - - Ei työ miestä pahenna, - jos ei mies työtä. - - Ei työt tehden lopu, - paarmat tappaen katoa. - - Ei työt tehden puutu, - wirrat wuotaen wähene. - - Ei tähkätöntä helluntaita, - eikä jywätöntä mittumaariaa. - - Ei täydy sianpäätä waiwaisen kaaliin. 1180 - - Ei täysinäinen kukkaro kilise. - - Ei täysinäinen kukkaro weden päällä pysy. - - Ei uhka-Jumala auta. - - Ei uhkaten kuolla. - - Ei uhkaten rikkaaksi tulla. - - Ei uloawa susi lammasta murra. - - Ei uneliaan -- Ei makaawan. - - Ei unesta aumaa saada. - - Ei unesta kirkkoja tehdä. - - Ei unesta lawaa laiteta. 1190 - - Ei uni maaten lopu, eikä työ tehden. - - Ei uni maaten lopu, - nälkä naurista syöden. - - Ei unta weroista wiedä, - makuuta maan otoista. - - Ei usta tuwan perässä, - penkin alla ikkunata. - - Ei uutta palaneessa ole. - - Ei wahingon edelle käynyttä ole. - - Ei wahingon weräjällä kukaan seiso - - Ei wahinko huutele tullessaan. - - Ei wahinko tule kello kaulassa. - - Ei wahinko yksinänsä tule. 1200 - - Ei waimoa wirkaan wihitä. - - Ei waiwa maata anna, - waru waikia lewätä. - - Ei waiwaisen eloon paljoa tarwita: - tie eteen, keppi käteen. - - Ei waiwaisen welkaa muu maksa, - kun kirkon kirwes ja rautalapio. - - Ei waiwaista waiwaisempaa, - kun miniä miehelässä. - - Ei waiwatonta wiljaa ole. - - Ei wakaa wapise, - eikä luja lutise. - - Ei wallattoman wihoista, - hampahattoman lihoista. - - Ei wanha koira tyhjää hauku. - - Ei wanha makaa, wanha huokaa. 1210 - - Ei wanha rakkaus ruostu. - - Ei wanha suola janota. - - Ei wanha waletta haasta, - luppakorwa lullottele. - - Ei wanha waletta hauku, - luppakorwa luuhattele. - - Ei wanha warahin syö, - eikä myöhän illasta. - - Ei wanha waraton ole. - - Ei wanha wiatta kuole, - akka lemmon ampumatta. - - Ei wanhaksi toiwomista; - wanhan on paha elää. - - Ei wanhasta myödenkään ole. - - Ei wanhasta ole myöden, eikä säästäen. 1220 - - Ei wanhurskaan wanttuutkaan katoa; - jumalattoman wiedään lakkiki. - - Ei wanhuuden kuninkaaksi tehdä. - - Ei wanhuuden papiksi päästä. - - Ei wanhuus mieltä anna, kun ei Jumala. - - Ei wanhuus pahuudesta estä. - - Ei wanhuus yksin tule, - sill'on kuusi kumpalia. - - Ei wara wenettä kaada, - tuki suowoa tuhoa. - - Ei warasta ole, jollei warkaan pesää. - - Ei wariksen waloista ole, - eikä paimenen pahoista. - - Ei wariksesta ole wuoden merkkiä. 1230 - - Ei waris kirohin kuole, - korppi kuiwihin sanoihin. - - Ei warkaalla puolta ole. - - Ei warkaan waloista ole, - eikä huoran kyyneleistä. - - Ei warpuisessa härjän woimaa. - - Ei warsa tietä tiedä, - ennenkun tiellä käytetähän. - - Ei wasikka rukoillen elä, - emälehmä ensinkänä. - - Ei wasikka rukoillen elä, - kun ei oiwa juomisella. - - Ei wasikka rukoillen elä, - oli musta tahi kirjawa. - - Ei watsa nuolten täydy. - - Ei watsa welkaa salli. 1240 - - Ei wedestä wäkiä ole. - - Ei wedet taiwaassa mätäne. - - Ei weistä hullun käteen anneta. - - Ei welasta maksamatta, - eikä wedestä kastumatta. - - Ei weri niin wetelä, - ettei wettä sakiampi. - - Ei werka werkaa sorra. - - Ei werratonta hywää, eikä werratonta pahaakaan. - - Ei wesa kauas kannosta kaswa. - - Ei wesi hullua hukuta, - ennen wiepi wiisahanki. - - Ei wesi kassissa pysy, 1250 - taito päässä tuhman miehen. - - Ei wesi wihalla juoda, - taari toisen tarpehella. - - Ei wettä wihalla juoda, - kaljoa kateudella. - - Ei wiaton pää werta wuoda. - - Ei wieraasta ole talon hywää. - - Ei wieras lapsi niin poween mahdu, - ettei jalat näy. - - Ei wierewä kiwi sammaloidu. - - Ei wierewä kiwi sammalta kaswa. - - Ei wierewän kiwen päälle sammal pidätä. - - Ei wihoin wihille wiedä. - - Ei wihoin wiljaa saada, 1260 - maaten makupaloja. - - Ei wiikoksi köyhän welka jouda: - tuwassa antaa, porstuassa ottaa. - - Ei wilja waiwatta saada, - kala jalan kastamatta. - - Ei witsa luuta särje. - - Ei woi ylemmä päätään hypätä. - - Ei woita sahroilla kynnetä. - - Ei woitto hewoisen woitto; - se on wasta woiton woitto, - kun on woittu wuotehella, - siirretty siwullisella. - - Ei wuohen wiemisestä, - kun lypsylle kotiin tulee. - - Ei wuohen määrää kaalimaan kautta ole. - - Ei wuohi wietynä pahene. - - Ei wuohi wäärää katso 1270 - naurismaahan mennessähän. - - Ei wäen wäwyjä saada, - ylen mielen ystäwiä. - - Ei wäettömän -- Ei wallattoman. - - Ei wähyyttä mieli paha, waan tasuutta. - - Ei wähä piisaa, waikka kuinka siunaisi. - - Ei wähä walhe silmää puhkaise. - - Ei wähää itketä, waan sitä, kun ei äiä. - - Ei wäkeen wäwyksi päästä, - ylön mielin ystäwäksi. - - Ei wäkeä puntarilla jaeta, - mieltä kauhalla mitata. - - Ei wäkisin wihille saada. - - Ei yhden kaunis ole kaikkein kaunis. 1280 - - Ei yhden puolen ystäwyyttä. - - Ei yhtä hywää pidä ihastella, - eikä kahta pahaa säikähtää. - - Ei yksi kauan naura, kun ei toinen wastaa. - - Ei yksi kiwi jauhoja tee. - - Ei yksi kiwi äiää wettä lämmitä. - - Ei yksi lintu kesää tee. - - Ei yksipuolinen hywä kauan kestä. - - Ei yrittänyttä laiteta. - - Ei ystäwyys yksin puolin pysy. - - Ei yö niin pitkä, 1290 - ettei päiwää perässä. - - Ei yöltä silmä puhkea, - hämärältä jalka taitu. - - Ei äkisti sataa ajastaikaa eletä. - - Ei älyä nuori neiti - wanhan miehen miettehiä, - eikä wanha warsinkaan - tunne nuoren tarpehia. - - Ei ärisewä koira pure. - - Ei äyrikään puun päästä putoa. - - Ei äyrillä ämmää saada, - wielä se markanki maksaa. - - Eikä ole huolta, eikä ole mieltä. - - Eipä anna aika maata, - waara leikillä lewätä. - - Eipä anna mahti maata, - hywä onni olla jouten. - - Eipä anna muret maata, 1300 - waru waikia lewätä. - - Eipä heitä Herra Kiesus, - hylkeä hywä Jumala, - kun ken luoksen luojahansa, - heitäksen Jumalahansa. - - Eipä huoli heinäpieles - yli wuoden oltuansa, - ei pilau piikalapsi - tyttönä emonsa luona. - - Eipä jouda jouten olla, - kun lie mieli miestä saada. - - Eipä keksi suuret sulhot, - ei ne keksi köyhän lasta, - kesannolla kenkiwäksi, - rannalla rakentawaksi. - - Eipä kiellä Kiesuskaan - epeä Jumalakaan, - hukkunutta huutamasta, - kuollutta makoamasta. - - Eipä koski kielaskaan - laske wettänsä loputen, - eikä laulaja paraskaan - laula tyyten taitoansa. - - Eipä piikaista pitäisi - tuwattoman tunnustella, - kartanottoman katsella, - lepytellä leiwättömän. - - Eipä se uni usein - haastattele huolellista, - haukota halun alaista. - - Eipä suo sula Jumala, - ei salli wakainen luoja, - poikoa isän periltä, - lasta wanhemman jäljeltä. - - Eistywä elo wiriän, 1310 - laiskan kaatupi lakohon. - - Ele ennen hattuasi kohota, - kun wieras sisään astuu. - - Ele ennen hyppää, kun oja tulee. - - Ele ennen karsinaa tee, - kun wasikan saat. - - Ele ennen kehu, kun saat. - - Ele ennen kuulumisia kysy, - kun wieras tupaan tulee. - - Ele ennen lapsen nimeä ajattele, kun saat. - - Ele ennen löydä, kun katoo. - - Ele ennen nimeä ajattele, - kun lapsen saat. - - Ele ennen nuole, kun tipahtaa. - - Ele ennen röyhdä, kun syödä saat. 1320 - - Ele ennen tappele, kun tarwitaan. - - Ele ennen tee tallia, kun oriin saat. - - Ele ennen wanhaa moiti, - kun uuden tawat tunnet. - - Ele etsi kerjäläisen powesta leipää. - - Ele eukko ennen kuole, - kun ma kelkassa wetelen - jälessäni jäätä myöten, - pellolla pihoa myöten, - kiwikössä kiidätellen, - lepikössä lennätellen. - - Ele haasta haisewia, - pakise perin pahoja: - häpy häjysti näkypi - häwyttömän hännän alta. - - Ele heitä Herra Kiesus, - hylkää hywä Jumala, - hywien hylittäwäksi, - pahojenki pantawaksi. - - Ele hulluja horise, - pakise perättömiä. - - Ele hulluun mieltäis waiheta. - - Ele hyppää ennenkun oja tulee. 1330 - - Ele hywä kattila pataa soihmaa. - - Ele hywästäkään hywästy, - pahastu pahastakaan, - ensimmäisellä erällä, - tok' ei wielä toisellakan. - - Ele hywääkään hewoista enempi aja, - kun se woi. - - Ele itke ilman syyttä, - ilman waiwatta walita, - wielä on syyssä itkemistä - waiwassa walittamista. - - Ele Jumala olutta anna: - akat juowat, kun wetenä. - - Ele juokse juhlan alla - tietämässä tyttölöitä: - silloin on kukin siwiä, - puhdas piika ruokotonki. - - Ele juokse wasikan kanssa kilpaa. - - Ele kaikkia korwenna, - kun karwainen on. - - Ele kaikkiin kajoa, - joka paikkahan jorahda. - - Ele kajoo siihen paikkaan, 1340 - jonka nimi on hui hai. - - Ele karhua witsalla lyö. - - Ele karhua äimällä pistele. - - Ele kerjääjän poween muruja etsi. - - Ele korppi koikukkaan, - ele muihka musta lintu: - et wery minun werellä, - et liho minun lihalla; - se on wettä, mi on werta, - sepä luuta, mi lihoa. - - Ele koske koiran nuoraan: - koira puree nuorastansa. - - Ele lipaise ennen, kun tipahtaa. - - Ele luule lukkari kulta, ettäs papiksi pääset. - - Ele luule lurjukseksi, - katso karjan paimeneksi. - - Ele lyö lyödyn mieltä, - särje suruisen sydäntä: - jo on lyöty lyömättäsi, - särkemättäsi särjetty. - - Ele mene herrain kanssa marjaan: 1350 - mistaat roppeesiki. - - Ele mene siihen tuleen, - johon toinen käskee. - - Ele mene syyhymättä saunaan, - asiatta ansaan. - - Ele mene uimahan uhkalla, - weikasta wesien päälle. - - Ele naura toisen naista, - moiti toisen morsianta: - tahi saat naisen naurettawan, - morsiamen moitittawan. - - Ele neito paljo naura, - paljon naura, kilwoin laula: - ei sinua kilwoin naida, - kilwoin ei wihille wiedä. - - Ele neuo neuottua, - ele seppä'ä opeta. - - Ele nosta kiweä kuorman päälle. - - Ele nosta kurikkaa korkialle: putoaa päähäsi. - - Ele nuole -- Ele lipaise. - - Ele pane omiasi sekaan. 1360 - - Ele pilkkaa wanhaa koiraa: - wanha puree luuhun saakka. - Ele polta poltettua, - paista ennen paistettua. - - Ele pyttyyn hyppää: rikot taaleen. - - Ele pyyllä neittä pyydä, - oiwalla morsianta: - saat pyyllä pyhän pitäjän, - orawalla oikullisen. - - Ele saamattomalle lapselle nimeä pane. - - Ele sorra sorrettua, - särje särjetyn sydäntä. - - Ele suulla suurentele, - ellet kunnossa kykene. - - Ele unia -- Ellös uskoko. - - Ele usko aamuruskoa, - elekä waiwaisen tytärtä. - - Ele usko juopunutta: 1370 - juopunut walehtelepi. - - Ele usko uron puheita, - miehen walskin wannomia: - usein uro puheensa, - mies walski walansa syöpi. - - Ele usko uron waloja, - miehen wäärän wanneloita: - pettäpi uro walansa, - syöpi koira kahlehensa. - - Ele wainen neiti nuori - pyydä sulhoa sukilla, - miestä kirjakintahilla: - saat sa suuttoman sukilla, - kielettömän kintahilla. - - Ele wähääkään ylenkatso. - - Ele yskä yksinäistä, - akan tauti ainoata! - anna akkain rykiä, - koukkuleukain kokia; - rykiä rykissä niskoin, - panna selkäpaahtehissa. - - Ele yskä yksinäistä, - akan tauti ainoata: - anna akkojen rykiä, - piippusuiden piukotella. - - Ele äyriä idarra: - taikka taalarin menetät. - - Eles warsa -- Ellös warsa. - - Eletty eileinen päiwä, - tämä päiwä tähän päästy; - auta Herra huomenaki. - - Eletty eileinen päiwä, 1380 - tämä päiwä tähän saakka, - neuon Jumala huomiseen pitää. - - Eletty on ennen meillä, - wielä nytki nytkytellään. - - Eletähän että myöten, - syödähän ewästä myöten. - - Eletään, kuin woidaan, ei niin, kuin tahdotaan. - - Eletään, kuin woidaan, - syödään, kun saadaan. - - Eli häihin menee häwiäksensä, eli häpiäksensä. - - Elkäte emot poloiset - lasta pientä peittehessä - tuiksenne tuuwitelko, - waroiksenne waapotelko. - - Elkäte pojat poloiset - käykö naimahan pyhinä. - - Elkäte tytön typykät - kowin konstia kysykö: - konstilla on kowa kulakka, - naastilla nawakka ruoska. - - Elköhön emoton lapsi - kauan kuunnelko käkeä, - pohjan puolelta mäkeä. - - Elköhön emoton lapsi 1390 - kuunnelko kewätkäkeä - pohjapuolelta mäkeä: - kyynärän ikä kulupi, - waaksan warsi wanhenepi, - kuultua kewätkäkösen. - - Elköhön poloinen poika - puuttuwalla polwellansa - naiko naista nuoremmaista, - kowin kaunista katselko. - - Elköhöt pojat poloiset - pyytäkö pyhänä naista: - silloin pää on palmikossa - huonon kun hywänki neiden. - - Elköhöt pojat poloiset - tieltä kirkko kihlaelko: - silloin porsaski punainen, - ja sikaki silkki päässä. - - Ellös uskoko unia, - ajatelko aawehia: - usein pettäwät unoiset, - aawehet walehtelewat. - - Ellös wainen neiti nuori - rengin reilihin ruwetko, - kauppohin kasakkamiehen: - renki lyöpi reilistänsä, - kaupoistaan kasakkamiesi. - - Ellös wainen neito rukka - hurjan hurstille ruwetko, - lakanoille juomalallin: - hurja löisi hurstiltansa, - wiinawilli wierestänsä. - - Ellös wainen tyttö parka - huolta huowille pitäkö, - mieltä miekan kantajalle: - huolet huowilla tupana, - miekan ponsi porstuana. - - Ellös warsa ennätelkö - edellä emähewoisen: - eli längin lyötänehe, - rahkehin rawuttanehe. - - Elo kurjen, elo kärjen, - elo waiwaisen wariksen. - - Elohon eläwän mieli, 1400 - ehkä surma suun edessä. - - Elossa eläwän mieli - wielä haudan wierelläki. - - Elä hullun mieltä myöten, - ole itse wiisahampi. - - Elä, kuin elätti karhu, - ole, kuin orit hewoinen. - - Elä maalla maan tawalla; - tahi mene maalta maattomaksi. - - Elä maassa maan tawalla; - ele maasta pois pakene. - - Eläisi kesällä kenki, - heinäajalla heikompiki, - waan on pakko pakkaisella, - suru suurella lumella. - - Eläminen että myöten, - soutaminen wettä myöten. - - Eläwäinen lasten tauti. - - Eläwän silmät aina näkee, - kuolleen ei koskaan. - - Eläwätä on lapsen tautiki. 1410 - - Elää koira yhden talon, - kahden koira kuolee. - - Elää, kuinka taitaa: - jos ei wiljoin, niin waiwoin. - - Elää niin, kuin märkä palaa. - - Elää toukkaki puun raossa. - - Elää wasikka juomallaki. - - Emollehen muut eränsä, - saajallehen saalihinsa, - minä wieno wierahalle, - kykkärä kylän akoille. - - Emollista neuotahan, - itse oppii emoton. - - Emän eljet tyttärellä, - pojalla isän asumet. - - Emännällä on kolme kieltä, - yksi puinen, toinen luinen, - kolmansi kiwinen kieli: - puisella puhuu tuwassa, - luisella lukon takana, - kiwisellä kellarissa. - - Emännällä on kolmet kengät, 1420 - yhdet luiset, toiset puiset, - kolmannet ketiset kengät: - luisilla käwi kotona, - puisilla kylässä kulki, - ketisillä kirkkotiellä. - - Emäntä elonsa päällä: - kaksi kättä reitten päällä. - - Emäntä hywä kotona: - pirtin lämminnä pitäpi. - - Emäntä hywä talossa: - suitsua kohentelepi, - kekälettä kääntelepi. - - Emäntä pahatapainen: - rengillensä reiloapi, - miehellen mitä sanopi. - - En anna lepälle suuta, - kättä en koiwulle kokota. - - En elä minä hawuilla, - enkä lehwillä lihoa; - elän lehwän lekkujoilla, - hawun alla astujoilla. - - En kiitä meristä miestä, - kowan kosken laskiata: - meri on mielen päästä wienyt, - koski korwat särkenynnä. - - En laula talon tawoilta, - kuku pöydän kunnialta; - laulan taskuni tawoilta, - kukkaroni kunnialta. - - En mahdu minä manalle, - sowi tuonelan tupihin: - Manan neidet riitelewät, - Tuonen tyttäret toruwat. - - En minä sinä ikänä, 1430 - kuuna kullan walkiana, - pole en päätä puolisoni, - päätä allini alenna. - - En mä kaadu korkialta: - lawitsalta lattialle. - - En mä kuuselle kumarra, - petäjälle päätä käännä. - - En mä sinnes suohon sorru, - kunnes kannan kahta kättä, - wiittä sormea wiritän, - kynttä kymmentä ylennän. - - En ole houkka houkutella, - mielipuoli mielitellä, - heikko helmasta weteä. - - En ole narri narrattaa, - höyhenlintu höyhettä. - - En ole tietäjän sukua, - enkä lapsi Lappalaisen. - - En peljästy perhoisia, - waikka lentäwän näkisin. - - En tiedä tekiätäni: - liekkö telkkä tielle tehnyt, - sorsa suolle suorittanut, - koskelo kiwen kolohon. - - En tiedä tekiätäni: - liekkö telkkä tielle tehnyt, - tawi rannalle takonut. - - Enemmin seisowassa wedessä 1440 - matoja on, kun juoksewassa. - - Enemmän korwa kuulee, - kun silmä näkee. - - Enemmän tiedät, kun tänne tulet. - - Enempi wähempi härkä, - matalampi korkiampi, - musta mulli walkiampi, - mielin kielin puhuttaissa. - - Ennen asia tutkitaan, - ennenkun miestä hutkitaan. - - Ennen hepo kuolee, kun ruoho kaswaa. - - Ennen Jumala ilmansa asettaa, - kun ihminen sydämensä. - - Ennen Jumala ilmansa parantaa, - kun paha ihminen tapansa. - - Ennen kaikki katajan marjat yhtä aikaa kypsyy, - kun kaikki piiat yhtä aikaa naidaan. - - Ennen kalliot kiwiä, - umpilammit ahwenia, - kun mun puuttunee puheeni. - - Ennen kierrän kenkiäni, 1450 - ennenkun kierrän kelwotonta. - - Ennen kurki kuoliana, - ennenkun suo sulaksi saapi. - - Ennen kuusia kumarran, - kun kumarran kunnotonta. - - Ennen lehmättä kesällä, - ennenkun jouluna akatta. - - Ennen leipä leikin lyöpi, - ennenkun etehen saapi. - - Ennen leppeä lepytän, - kun lepytän lempolaista. - - Ennen liewä liukenepi, - ennenkun kierä kehkenepi. - - Ennen lyhyt rikan maasta, - kun pitkä tähden taiwaasta. - - Ennen maa repiää, - kun huora häpiää. - - Ennen maidotta kesänä, - ennenkun jouluna ukotta. - - Ennen metsä puita puuttu, 1460 - metsä puita, maa kiwiä, - ennenkun runo sanoja, - hywä laulu lausehia. - - Ennen mies maansa myöpi, - ennenkun sanansa syöpi. - - Ennen pahaan suuttuu, - ennenkun paha puuttuu. - - Ennen palwelen pajuja, - ennenkun palwelen pahoja. - - Ennen puu taittuu, kun taiwaasen ylettyy. - - Ennen rauta katkeaa, - kun miehen sana ratkeaa. - - Ennen saat kiweltä kielen, - waadit paadelta pakinan, - ennenkun lemmon leukaluusta. - - Ennen saattaa -- Parempi saattaa. - - Ennen saatu ei elätä, jos ei Jumala wastaista anna. - - Ennen tehnyt työn tekepi, - alkawa ajattelepi. - - Ennen waris kun waiwan nähnyt. 1470 - - Ennen wettä weljeltänsä, - kun welliä wierahalta. - - Ennen wirsta wäärää, - kun waaksa waaraa. - - Ennen yötä yksin wietän, - kuusen kengällä kulutan, - kun kahden, pahan keralla, - kunnottoman kumpalina. - - Ennättäneen muna luodolla. - - Ennättäwän muna luodolta. - - Ensimäinen hetki hirressäki pahin on. - - Ensimäinen yö pahin hirsipuussa. - - Ensin asiaa tutkitaan, - sitte selkää sutkitaan. - - Ensin lasta lattialla, - sitte pellolla perettä. - - Entinen aikani, nykyinen mieleni. 1480 - - Entisellä ei eletä, - jos ei wuodet uutta anna. - - Erehtyy hewonenki neljältä jalalta, - saati ihminen yhdeltä sanalta. - - Eri maa, eri elämä, - eri lintu, eri ääni. - - Eri tupa, eri tapa. - - Erittäin on ottajia, - erittäin ojentajia. - - Erittäin on sonnanluojat, - erittäin oluen juojat. - - Erittäin on wiisaus, - erittäin wiekkaus. - - Erittäin ämmät tanssi, - toisin muorit mutkaeli. - - Erohetket hartahimmat. - - Esipuhet lain täyttää. 1490 - - Esiwalta on alamaisen peili. - - Etehen eläwän mieli, - kuollut taaksi katsokohon. - - Eteensä eläwä ajattelee, - taakseen kuolewa katselee. - - Etsi hywää, kun kala sywää. - - Etsiwä hewoisen kaupan löytää. - - Ewäällinen syö, turkillinen makaa, - minä köyhä käännättelen. - - - - Haapanen hako lipiä, - Siikanen kala siliä. - - Haasta maalla eli wedellä: - kummassai on kuulioita. - - Haastaen sanat sulemmat, - käyden matkat leppiämmät. - - Haastaissa sanat suloisemmat, 1500 - käydyt maat leppiämmät. - - Haastata hullua: saat tapasi tietä. - - Haastata hullua, tuudita kolhoa: - saat päähäsi kummaltaki. - - Hae pappi pohjan maalta, - hewoinen Hämehen maalta. - - Haittana hako wesillä, - tiellä köyhä rikkahilla. - - Hakee hakewa powestansaki. - - Hakkaa puuta pöllömpiki. - - Halaus halun lisää. - - Halko kirwehen nenässä, - puru weitsen tutkamessa. - - Halla ei haaska tyttäriä, - ruoste piikoja pilaa. - - Halla hanhen siiwen alla, 1510 - talwi joutsenen takana. - - Halla hanhen warpahilla, - lumi joutsenen jäljillä. - - Halla hiljan kylwäneellä, - nälkä siemenen syöneellä. - - Halla matalan meren kylmää, - wähä köyhän wäsyttää. - - Halla matalan panepi - kalja köyhän juowuttapi. - - Halla myöhäisen panepi, - sika syöpi aidattoman. - - Hallaa hankeen, leipää lehteen, käki kukkuu. - - Halpa köyhän kalu on. - - Halpa waimo hajalla hiuksin. - - Halpa waimo haltiaton, - awoin pieletön weräjä. - - Halpa waimo hapsetonna, 1520 - paha hännätön hewoinen. - - Hampahissa koiran miekka. - - Hankeen hallaa -- Hallaa hankeen. - - Hankitessa aika menee. - - Hankkehessa laiskan aika. - - Haoksi makaajan onni, - nukkunehen kuolleheksi. - - Haoksi onni untunehen, - kannonpääksi päihtynehen. - - Harakka ei ole lintu, kotiwäwy ei ole mies, - piikko ei ole waate, löttö ei ole wirsu, - seula ei ole astia, kylkeinen ei ole huone. - - Harakkata ammuttihin, - waara kohtasi warista. - - Harwoin hanhet suutasuksen, - sisarukset silmätysten. - - Harwoin harwa syöttelepi, 1530 - senki suurilla kaloilla. - - Harwoin hauki wierahana - köyhän miehen kattilassa, - siika ei sinä ikänä, - lohen poika polwenahan. - - Harwoin helluntai tähätön, - mittumaaria jywätön. - - Harwoin hywänä, kauan pahana, - iän kaiken ilkiänä. - - Harwoin härkä linnasta palaa, - sarwipuolla silloinki. - - Harwoin isää iäksi, - äitiä elinajaksi. - - Harwoin ja hartaasti. - - Harwoin kaksi kolmannetta. - - Harwoin katti hiiren wieressä kajoomatta makaa. - - Harwoin kiukku kiitettäwä. - - Harwoin köyhä hapainta saapi, 1540 - surmiksensa silloinki. - - Harwoin köyhää kumarretaan, - pilkalla silloinki. - - Harwoin löytyy hanhen muna korpin pesästä. - - Harwoin nähden on harakkaki kaunis. - - Harwoin on käynyt hiiri kissan häissä, - senki kostoon kowaan. - - Harwoin on leipää koiran kontista löytty. - - Harwoin orjaa kiitetään. - - Harwoin saapi orja lemmen, - orja lemmen, wanki wallan, - ei miniä milloinkaan, - pojan waimo polwenaan. - - Harwoin sarwi sokian kädessä, - pilli kyntäjän piwossa. - - Harwoin sarwi sokian suussa: - silloin soittaa, konsa saapi. - - Harwoin suussa hauin liemi, 1550 - siian ei sinä ikänä. - - Harwoin syytön pää werta wuotaa. - - Harwoin syötti harwa werkko, - silloin suurilla kaloilla. - - Harwoin waiwainen wesillä, - senki kostohon kowahan. - - Harwoin weiot wieretysten, - emon lapset laidatusten. - - Harwoin wieraissa käytäwä: - harwoin hywänä pidetään. - - Harwoin wuohta siunatahan, - miniätä kiitetähän. - - Harwoin yhtehen yhdymmä, - näemmä toinen toisiamme, - näillä raukoilla rajoilla, - poloisilla pohjan mailla. - - Hattu päässä tuhma miesi - kumartaa ketä kerkiää. - - Hattu päässä herrat käywät, - kuningas kypärä päässä. - - Hauki syöpi sammakonki 1560 - seljän suuren uituansa, - mies naipi pahanki naisen - wiikon ilman oltuansa. - - Hauki tiesi haudan pohjan, - Jumala meren sywyyden, - tuuli haaksen päiwäyksen, - kotka lintujen sataman. - - Hauki tupen pituinen, - kyntömiehen ikäinen. - - Haukka -- Hawukka. - - Haukkuu koira huonompiki - hywän koiran kahleissa. - - Haukkuu pahaki koira - hywän miehen kahleissa; - ei hauku hywäkä koira - pahan miehen kahleissa. - - Haukottelee harwoin syönyt, - kiiskottelee kauan maannut. - - Hauku halli häntääsi. - - Hauku koira kotonasi, - ole ääneti kylässä. - - Haudottu paju parempi - lyöty lapsi armahampi. - - Hautoen pajut paremmat, 1570 - lyöden lapset armahammat. - - Hawa'a akka; pääsi palaa. - - Hawa'a akkaki, kun pää palaa. - - Hawissa sodan jako on. - Hawukka sawutta elää, - paha lintu lämpimättä. - - Heinäinen hewoinen, olkinen härkä. - - Heittää luu lihawastaki pitää. - - Heitä tyhjä -- Luo tyhjä... - - Hellittäpi hieno paita, - nuoren neitosen tekemä. - - Hellä hepo warsoiltansa, - waimo watsansa wäeltä. - - Hellä herkuilla pidetty, 1580 - arka armoin kaswateltu. - - Hellä purtu, arka lyöty. - - Hellät työttömän kätöset, - arat armoin kaswatetun. - - Hellät työttömät kätöset, - arat airon lyömättömät. - - Helpot päiwät: ei työtä, ei ruokaa. - - Helppo köyhä narrattaa, - hywä nöyrällä ajaa. - - Hengissä härkä silloin wielä on, - kun weistä hiwotaan. - - Henkensä edestä kukin waiwaa näkee. - - Henki on eläkkeen poika. - - Henki on kultaa kalliimpi. - - Hepo hellä warsaansa, 1590 - ukko hellä akkaansa. - - Hepo hellä warsalleen, - waimo waru lapsilleen. - - Hepo hellä warsastansa, - waimo watsansa wäestä. - - Hepo huono, akka tiine, - itse mies wähäwäkinen. - - Hepo äiän warsoja tekee: - länkipäähän kuolee. - - Hemethalmeen kautta tie suorin on. - - Herra estä, kuta ei ruumis kestä. - - Herra ilmansa merellä, - ämmä maalla makkaransa. - - Herra kulkewi hatussa, - kuningas kypärissänsä. - - Herra kun hengen ottaa, - piru perillisiä tuottaa. - - Herra on hywimmälläki, 1600 - jaloimmallai Jumala. - - Herra tunnetaan hatusta, - kypäristähän kuningas. - - Herrain elo, köyhäin wero. - - Herran heinäsato on latwassa, - talonpojan juuressa. - - Herroiksi herrain koiratki: - hännättömät, hailuttomat. - - Herroiksi herrain koiratki: - luppakorwat, kippurahännät. - - Herroilla hewoisen mieli, - warsan mieli wanhemmilla. - - Herroilla hywät hewoiset, - wahwat warsat wanhemmilla. - - Hewoinen kun loppuu, aja nelisen; - leipä kun loppuu, syö saikkaa. - - Hewoinenki hengähtäpi - matkan pitkän juostuansa. - - Hewoisella herrat käypi, 1610 - jalot jalan liikkumatta. - - Hewoiselle heinätukko, - miehelle mitä kutaki: - tupakaista tullen mennen. - - Hewoisessa henki miehen, - ratsussa rahan wahinko. - - Hewoisessa miehen henki, - waimossa talon pidäntö. - - Hewoistansa hullu kiitti, - mieletön miniätänsä, - epätietö tyttöänsä. - - Hiidestä hywä hewoinen, - wuoresta walittu warsa, - hywällä hypittäjällä, - ajajalla ankaralla. - - Hiili on nuoren hiassa, - tuli neidon pohkiassa, - kekäleitä kantapäässä. - - Hiiri perehen toran syö. - - Hiiri syöpi köyhän säästön. - - Hiiri syöpi saidan säästön, - kärppä wie itaran kätkön. - - Hiisi korpi käymättömän, 1620 - korpi käynehen urohon. - - Hiisi on hywimmälläki, - jaloimmallaki Jumala. - - Hiisikö lie hiwukset wienyt, - piru pääni polttanunna. - - Hiki hellän, lämmin laiskan, - pakkainen pahan urohon. - - Hiki laiskan syödessänsä, - wilu työtä tehdessänsä. - - Hiki miehen hiihtäneen, - jano juosseen hewoisen. - - Hiki miehen hiihtäneen, - jano waimon jauhaneen. - - Hiki on hywän hewoisen, - waahti warsan kunniata. - - Hiljaa ajain kylään pääsee. - - Hiljaa härkä kyntää, - tasasen jäljen tekepi. - - Hiljaa kylään kerkiää, 1630 - juosten tielle jätetään. - - Hiljaa tehty hywin tehty. - - Hiljainen hywä tulepi, - myöhäinen kotia saapi. - - Hiljaiset herrain hankkeet. - - Hiljaiset herrain pikaisetki. - - Hiljalleen huono käypi, - sauan woimaton pitäpi, - woipa käypi sauattaki, - kepittäki keikkaisepi. - - Hiljalleen raukeaa nukkuwan rukous. - - Hiljan hywä työ tulepi, - ajatellen aiwan kaunis. - - Hiljan kauas keritään, - juosten matka kuljetaan. - - Hiljan lapset lehterissä! -- - taikka saarnaan kaiken päiwän. - - Hillawuosi hallawuosi. 1640 - - Himo hiirenki tekepi, - käry käypi kärpäisenki. - - Hirmuinen hiaton paita, - hiapuoli hirmuisempi. - - Hiwus on pitkä piikaisilla, - hiwus pitkä, mieli lyhyinen. - - Hiwuwatpa hihnaisetki, - kuluwatpa kultaisetki, - ratkeawat rautaisetki. - - Hoi on, hoi on huolta paljon, - tekemättä työtä paljon. - - Hoi sanoi horjattihin: - kaikki piiat korjattihin, - minä huono heitettihin, - penkin alle peitettihin. - - Hoida Herra huolellista, - kaitse lasta kaihollista. - - Hoida honkaista wenettä, - katajaista kaaren päätä; - hoida hongan westäjätä, - katajan kaputtajata. - - Hoikka on huolewa hewoinen, - murehtiwa waimo musta. - - Horjahtaa hewoinenki neljältä 1650 - jalalta, saati ihminen kahdelta. - - Hotasekkas hongan oksa, - pudota petäjän pursto. - - Houkutellen hullun kanssa, - mielin kielin mielettömän. - - Housut huolella pitäpi, - miehen waattehet watulla, - paitaiset pahoilla mielin, - sukat suurella surulla. - - Housut huonoksi menewät, - waattehet warattomaksi, - kun on huonot housun saajat, - waattehen wähäwaraiset. - - Hukassa hywät humalat - pahan akan taikinassa. - - Hukuttaa wesi wiisaanki, - upottapi uimarinki. - - Hullu haudasta janopi, - mielipuoli naurihista. - - Hullu huolensa puhupi - huolen tuntemattomalle. - - Hullu huolensa sanopi, - ikäwänsä ilmoittapi, - tuskan tietämättömälle, - ikäwän osattomalle. - - Hullu hywän hylkeäpi, 1660 - pahan puoleensa wetäpi. - - Hullu hätaynyt on. - - Hullu juopunut on. - - Hullu juopupi hutulta, - mieletön metson rokalta, - wiisas ei juowu wiinaltaka, - humallu olueltaka. - - Hullu kaiken tietonsa sanoo. - - Hullu katselee, kun wiisas - warkaisiin menee. - - Hullu kiitti itsiänsä, - mielipuoli poikiansa, - mieletön emänteänsä, - epätieto tyttöjänsä. - - Hullu kiitti miestänsä, - mielipuoli naistansa, - epätaito lapsiansa. - - Hullu koko wirtensä laulaa, - hullu kaiken taitonsa ilmoittaa, - hullu walehille nauraa. - - Hullu kylästä kestin kutsuu, - epätaito tanhualta. - - Hullu mies humaltununna, 1670 - puolikuollut nukkununna. - - Hullu omaansa laittaa, - toinen hullu kiittää. - - Hullu paljon työtä tekee, - elää wiisas wähemmälläki. - - Hullu piimällä janopi, - epätyty taikinalla. - - Hullu pilaan suuttuu. - - Hullu pitkään puhupi, - köyhä kauas kiinnittäpi. - - Hullu pitkään puhupi, - wiisas kauan arwelepi. - - Hullu putkehen puhupi, - mieletön awaimehen. - - Hullu putkehen puhupi, - mielipuoli pillin päähän. - - Hullu puuroa puree, - mieletön ilman nielee. - - Hullu saapoa wihaapi: 1680 - siitä saapi saamatonki, - ottapi olematonki. - - Hullu sitä maksaa, - jonka tinkiä jaksaa. - - Hullu sotkoa ajapi, - mielipuoli koskeloa. - - Hullu suuna, haukka päänä, - mieletön kitana kaikki. - - Hullu syöpi siemenensä, - konna myöpi kontunsaki. - - Hullu syöwälle torupi, - tekewälle tappelepi. - - Hullu tyhmää kiittää, - wiisas hywää ylistää. - - Hullu tyyneelle torupi, - tasaiselle tappelepi. - - Hullu walehelle nauraa, - tyhmä tyhjähän ihastuu. - - Hullu wasikan kanssa kilpaa juoksee. - - Hullu wiisasta neuwoo: 1690 - wiisas willihin tulepi. - - Hullu wirren tyyni lauloi, - mieletön pani lopulle. - - Hullua ele hämöitä, - lahoa ele huisuta. - - Hullua husuttaa, pölhöä puistella: - se on yhtä. - - Hulluilla herrat kyntäwät. - - Hulluki hywän näkepi, - maun maistapi sokia. - - Hulluki hywän tuntee, - sokianki suu makia. - - Hullulla hywä hewoinen - kaikkien ajeltawana, - waiwaisella waimo kaunis - kaikkien katseltawana. - - Hullun ajatukset owat hajalla, - kun akanat tuulessa. - - Hullun ewäs ensin syödään. - - Hullun saapi kyntämättä, 1700 - mielettömän kylwämättä. - - Humala oluen kunnia on. - - Humalassa hullut kaikki, - pahat paljo juotuansa. - - Humalassa hullut miehet, - wiinapäissä willittynä. - - Humalassa huurin häärin, - wiinassa pahoin pakisen. - - Hunaja kielessä, myrkky mielessä. - - Huojas howimiesten eläntö, - työtä päätä walellessa. - - Huokaellen huoles käypi, - laulellen halun alainen. - - Huolellinen huokoapi, - huoleton huhuelepi. - - Huolena hywä hewoinen - huonon miehen tanhuassa, - katumoina nainen kaunis - kainun miehen kainalossa. - - Huolet huowilla tupina, 1710 - miekan ponnet porstuina, - ummiskengät kellarina, - ruoska suolaisna kaloina. - - Huoleton hewoton poika, - aiwan huoleton akaton: - pidä ei piiskasta muretta, - kanna ei huolta kannuksesta. - - Huoleton hewoton poika: - herran ääritti hewoista - kahden kannuksen keralla, - wiiden, kuuden witsan kanssa. - - Huoli hoikaksi wetäpi, - kaiho muita kaidemmaksi, - muret muita mustemmaksi. - - Huoli huonoksi tekepi, - muret tuopi mustan muodon. - - Huoli linnun pojistansa, - waiwa waimon tapsistansa. - - Huoltako taitawan laulaissa. - - Huono huonoa tapasi: - siitä waiwaiset sikisi, - konttiseljät kollahutti. - - Huono lintu se on, joka ei woi - höyheniään kantaa. - - Huonot päiwät, hoikat sääret. - - Huopaa wariski wastatuuleen. 1720 - - Huoppa huonon wäkiä. - - Huora huoran tyttärestä, - waras warkahan pojasta. - - Huora kaikki siukuiksensa, - waras kaikki weljiksensä. - - Huora minua kiitti, - waras minua moitti, - hywä antoi ilman olla. - - Huora muoristai tulepi, - muori huoran tyttärestä. - - Huoran itku, warkaan wala, - juopuneen Jumalan kiitos: - ne ei merkitse mitään. - - Huorat hulluksi tekewät, - salawaimot waiwaiseksi. - - Huoria hywätki naiset, - ei porttoja puoletkaan. - - Huowaa waris wastatuuleen. - - Hupa aika himmerkissä, 1730 - hauska Kiesuksen kodossa. - - Hupa aika ystäwissä, - ei ikäwä häissäkään. - - Hupa howissa elämä, - waikka päälle waarallinen. - - Hupa huowissa eleä, - waara päätä warjellessa. - - Hupa huttu, wiepä welli, - kaali kaikkia parahin. - - Hupa huttu, wiepä wieli, - rieska kaikkein kawalin. - - Hupina käki metsässä, - neito nuori nuotehessa. - - Huttu, puuro miehen ruoka, - woi, welli wasikan juoma, - kapakaali koiran ruoka. - - Huuhtikuu huuhtelepi - lumen maasta, jään wedestä, - ohrat aitan loukkahasta. - - Huuto hätäisen kumpali on. 1740 - - Huuto on hädän weli. - - Huutoa käki wappuna hongan holostaki. - - Hylkeellä walaskala pyytään. - - Hylkeien päällä walaskalat ongitaan. - - Hympyrä hywällä syötti, - kampura weden kaloilla. - - Hyppiset hypertelepi, - kädet kääpäröittelepi, - kun lie mieli miestä saada. - - Hyppää kun kala merrassa. - - Hyppää wasikan kanssa, - haasta kera hullun miehen. - - Hywin kyllä hullu kynti: - kyynärän waon wäliä, - puolen toista toisinaan. - - Hywin kylmi kynteliä, - pahoin paawalin paleli: - siit' on halla heinäkuussa, - talwi keskellä keseä. - - Hywin tehty, paljon woitu. 1750 - - Hywä antaa wähästänsäki, - paha ei paljostansakaan. - - Hywä arkaa ajaa, - leppiätä lennätellä. - - Hywä hoikka huowin waimo, - paksusta papin emäntä. - - Hywä huttu, lämmin lankainen. - - Hywä hyljätään pahoilta, - paha ei kelpaa kellenkään. - - Hywä hywällä saadaan, - sokialla silmäpuoli. - - Hywä hywään sopii: - nahkawaatet pakkaisehen. - - Hywä hyypältä puhua, - mäen päältä mällitellä. - - Hywä joka -- Hywä ken. - - Hywä kaali tarwitsee paljo höystöä. 1760 - - Hywä kaikkiin kelpaa, - terwa kaikkiin tarttuu. - - Hywä kaikkiin sopii, - ei paha puoliinkaan. - - Hywä kello hywin kuuluu, - paha rämpöttää pahasti. - - Hywä kello kauas kuuluu, - paha wielä kauemmaksi. - - Hywä, ken kimpussa, - parempi, ken takana. - - Hywä kieli on parempi, - kun kymmenen kapan kylwö. - - Hywä kiitetyn mieli, - paha laittajan kieli. - - Hywä kiitetyn mieli, - wetelä kiitoksen liemi. - - Hywä koira kuoltuansa, - ilkiä eläessänsä. - - Hywä kukin kuoltuansa, 1770 - ehkä paha eläissänsä. - - Hywä kuollut, kaunis kadonnut, - eläwä sitäi parempi. - - Hywä kuuluu kauas, - paha kahta kauemmaksi. - - Hywä kyllä: kynnä paljon, - paa waaksa waon wäliä. - - Hywä lapsi itse witsan tuo, - paha ei witsasta parane. - - Hywä lapsi laiskan waimon, - wiriänki wiiwyttäpi. - - Hywä lehmä permuissa, - paha päiwän ampumissa. - - Hywä mieli miehelähän, - hywä mieheltä kotiin. - - Hywä mies, hywä hewoinen, - waimo kohta kolmantena, - taitapi talona olla, - weromiessä wieretellä. - - Hywä minä, sinä sitäin parempi. - - Hywä naipi naapurista, 1780 - paha taipalen takoa. - - Hywä naipi naapurista, - sonni kotisuojuksista. - - Hywä oli entinen elämä, - kun oli tekiät työllä, - rannalla rahan hakiat. - - Hywä olo, laiskat päiwät: - syö, minkä ampuu. - - Hywä on akka aikanansa, - jos toruuki toisinansa. - - Hywä on akka arwollansa: - kinnas wanttuen watopi. - - Hywä on apu altaki päin. - - Hywä on emäntä kotona, - waikka wettä keittäköhön. - - Hywä on herroissa elämä, - waan on päälle waarallinen, - kanssa kaulalle kamala. - - Hywä on huonoki hädässä, - tahkimuski tarpehessa. - - Hywä on huowissa eleä, 1790 - waru päätä warjellessa. - - Hywä on hylkehen eleä: - syöpi luotansa lihoa, - juopi wettä wierestänsä. - - Hywä on hyllyltä puhua, - aitan päältä ammotella. - - Hywä on hywä puhuttunaki. - - Hywä on hywästi eleä, - kaunis kuolla kunnialla. - - Hywä on ison pinon wieressä - lastuja noukkia. - - Hywä on ja hyödyllinen - olla yljällä yhdellä; - paha on ja waarallinen - olla monen morsianna. - - Hywä on jalkaki jänistä - suden suusta saatuansa. - - Hywä on jouhewa hewoinen, - paha waimo hapsellinen. - - Hywä on joukossa Jumala, - kaunis Kiesus kumpalina. - - Hywä on juoma hurskahille, 1800 - paha paljon juonehille: - hurskahat iloittelepi, - hullut tappeloittelepi. - - Hywä on kirwes kiertehestä, - weitsi wienokarkiasta, - wiikatet murenewasta. - - Hywä on kärwäisenki apu. - - Hywä on lapsen lasna olla - hywän wanhemman warassa, - hywä wanhan wanheta'ki - hywän nuoremman nojassa. - - Hywä on lapsi laiskan waimon, - käsikukka kunnottoman: - kun tulepi työlle lähtö, - istuksen imettämähän. - - Hywä on lyhyt hypätä, - matala meri mitata, - hullun mieli houkuteltu. - - Hywä on lämmin laihan lapsen, - ei ole liiaksi lihawan. - - Hywä on menewätä ajaa, - peljättää pakenewata. - - Hywä on mies Jumalan luoden, - itse tahtoen tawaton. - - Hywä on mämmi jäämähänki, - kelpaa kaali huomenaki. - - Hywä on neiden toiste tulla, 1810 - tytön käydä keikutella, - ison tuttuhun tupahan, - emon kaunon kartanohon. - - Hywä on neiti pyyttäissä, - kaunis kaupateltaissa, - portto pois ajettaissa, - luisku luowuteltaissa. - - Hywä on olla autuasna, - waikka ei waiwaisna pahempi. - - Hywä on olla hympyrällä, - kaunis kampura jalalla. - - Hywä on olla hympyrällä, - lysti lyngällä eleä. - - Hywä on olla kimpussa, - parempi kimpun takana. - - Hywä on olla ollussansa, - eletyssänsä elää. - - Hywä on olla ylläpäänä, - kosk' on yItäpään pitäjä. - - Hywä on paha johonki, - kelpaa kehno kuhunki. - - Hywä on pieles pienoinenki - talwella takawarana. - - Hywä on pirtti pikkuinenki, 1820 - kota kolmisoppinenki. - - Hywä on purresta puhua, - wenehestä wieretellä. - - Hywä on puuro tähtehenä, - kelpaa kaali huomenaki. - - Hywä on puusta puhua, - mäen päältä mällötellä. - - Hywä on riista riistan päällä, - siunaus sitäi parempi. - - Hywä on sitä ottaa, joka itse menee. - - Hywä on sokioitten maassa silmäpuolen eleä. - - Hywä on suksi suunnallinen, - siiwo päällinen siwakka. - - Hywä on suolla suuri jalka, - kirkossa kepiä kenkä. - - Hywä on suolla suuri wirsu, - lialla lewiä kenkä. - - Hywä on syödä silmillisen 1830 - sokian kalawadista. - - Hywä on syönyttä syöttää, - paha kuollutta kostuttaa. - - Hywä on tadet tanhualla, - paha pirtin lattialla. - - Hywä on taitawan laulaa. - - Hywä on tiellä tiipotella, - kell' on kengässä hewoinen, - raudassa rahan alainen, - sukka jalka wiskarissa. - - Hywä on toisen lanteilla tuleen istua. - - Hywä on totta tarpehessa, - heitteä hätäwarassa. - - Hywä on totta torkuttaa, - hywä käskeä hyweä. - - Hywä on tyttö tyynemmästä, - piika suusta pienemmästä: - ei se suutu sulhasille, - eikä miehille melua. - - Hywä on tyttö tyynempänä, - piikalapsi pienempänä, - poika on raiwona parempi, - oritwarsa ärhökkänä. - - Hywä on tyynnä tyttölapsi, 1840 - raisuna orit hewoinen. - - Hywä on täti niemen nenässä. - - Hywä on ukko huonompiki, - tarpehen on tahkimuski: - tuopi tuohta wirsukseni, - pajun niintä pauloikseni. - - Hywä on ukko hympyrästä, - kaunis kampura jalasta: - hympyrä hywällä syötti, - kampura weden kaloilla. - - Hywä on wanhan waeltaa - hywän nuoremman nojalla. - - Hywä on ylhäältä -- Hywä on puusta. - - Hywä on ystäwä kylässä, - perehessä peljättäwä. - - Hywä on ystäwä tiessä, - parempi reppu reessä. - - Hywä on yöllä soudeskella, - kuutamella kuljeskella. - - Hywä on yöllä yksin soutaa, - kuuwalolla kulkotella: - täynnä on rannat reinikoita, - täynnä reinikat tulia. - - Hywä paha johonki on. 1850 - - Hywä paha pitäminen, - tehty kauppa kiittäminen. - - Hywä paljon maksaa - wielä enemmän se on wäärti. - - Hywä puu kaswaa hywän - hedelmän, paha pahan. - - Hywä päiwä huomispäiwä: - joka piika miehen saapi. - Hywä suulas, paha kielas, - waiti olewa kaikki woittaa. - - Hywä sydän huoraksi saattaa, - wapa tahto warkahaksi. - - Hywä tahto huoraksi, - paha tahto warkahaksi. - - Hywä tapa tappelussa: - se lyö, ken kerkiää. - - Hywä toisen housuilla tuleen istua on. - - Hywä Tuomas joulun tuopi, 1860 - paha Nuutti poies wiepi. - - Hywä wieras pereen elättää, - paha elon lopettaa. - - Hywä wirka warkahalla, - mutta on kaulalle kamala. - - Hywä wirsi, kaunis ääni, - laulaja sitäi parempi. - - Hywä wirsi pitää kaksi kertaa laulettaman. - - Hywä wähä, tyhjä paha. - - Hywällä on nimiä paljo, - pahalla tapoja paljo. - - Hywän pinon ääressä on hywä - lastuja poimia. - - Hywän tunnen tutkamista, - pahan pirtawaattehista. - - Hywät kaupalla hywissä, - sokioissa silmäpuolet. - - Hywät minua hylkii, 1870 - pahat minulle pyrkii. - - Hywät piiat, tytöt kauniit; - mistä pahat waimot tulewat? - - Hywät päiwät saanehella, - pahat ilman jäänehellä. - - Hywät saadaan hywillä, - sokioilla silmäpuolet. - - Hywät suossa suuret wirsut, - kirkossa kepiät kengät. - - Hyyssä, jäässä järwen rannat, - homehessa hoskan herrat. - - Hädässä ystäwä tutaan. - - Häissä syödähän surutta, - eletähän huoletonna. - - Hämäläinen etsi akkaansa, - akka wieressä. - - Hännän alla koiran kunnia. - - Hännässä koiran ilo. 1880 - - Häntänä hywä hewoinen, - paha piika palmikkona. - - Häpiä hewon purema, - häpiämpi naisen lyömä. - - Häpiä on häistä tulla, - juosta juomahan joesta. - - Härkä ei linnasta pala'a, - lammas lautamieheltäkä. - - Härkä hywä teurahaksi, - riihen nurkka karpioksi, - kannun uurre siemyeksi. - - Härsyttele koiraa! kyllä siitä - kumpanin saat. - - Hätä hullu on, ei mies. - - Hätä kauppaa tekepi, - mies päältä katselepi. - - Hätä keinon keksii. - - Hätä kädessä: häät piwossa, 1890 - ylkä tietämättömissä. - - Hätä käski härjän juosta, - pakko paimenen pa'eta. - - Hätä neitoisen kädessä: - wiikot wiimeiset edessä. - - Hätä neuon keksii. - - Hätä neuoo Lappalaisen ampumaan. - - Hätäinen on hullu, - nälkäinen on raiwosa. - - Hätäisen härkä hewoinen. - - Hätäkö häpeemättömän elää. - - Hätäkö hylkehen meressä, - tuska miehen jalkapuussa? - - Hätäkö sen uida, jonka päätä kannatetaan? - - Hätäyneellä on monta ääntä. 1900 - - Hätäyneestä hullun löydät. - - Hätäynyt kaikki kokee. - - Hätäyntynyt hullu on. - - Häwiää kylän käwiä. - - Häälywäinen waiwaisen onni. - - Höyhen lentäwän nokassa, - kaksi käywän kainalossa. - - Höyhenistään lintu, tawoistaan mies tutaan. - - - - Idän ilmat ilkeimmät, - pohjan pakkaiset pahimmat. - - Idän kesä, idän talwi, - idän ilkiät satehet, - idän tuuletki ikuiset, - idän kaikki säät katalat. - - Idän kuuta kaswawaksi, 1910 - luotehen kowenewaksi. - - Idän poudat poukeimmat, - lännen tuulet länseimmät. - - Idän päiwä ensimäinen, - idän päiwä wiimeinenki. - - Idän päiwä talwellaki, - idän keskellä keseä. - - Idän suwi, idän talwi, - idän hywä wuoden wilja. - - Idästä iki satehet, - pohjaisesta poudat pitkät. - - Idästä isot satehet, - idästä ikuiset tuulet. - - Iha köyhän laihaki. - - Ihmeheksi -- Imeheksi. - - Ihminen on, kun Jumala luopi - tawat on, kun itse tahtoo. - - Ihmiselle -- Miehelle. 1920 - - Iho on kirja, waatet warsi. - - Iho on köyhän kirjawaatet. - - Ikä härjän kynnättää, - ei koko ko'onkaan hywä. - - Ikä kultainen kulupi, - aika armas rientelepi, - jos en laula polwenani, - hyrehdi sinä ikänä. - - Ikä pitkä isännälle, - perä paksu emännälle. - - Ikä pitkä piikanaki. - - Ikä yksi ihmisellä, - monta aikaa iässä. - - Ikäwä eläwää kuolettaa on. - - Ikäwä erätön ilta, - pitkä päiwä saalihiton. - - Ikäwä iloton ilta, 1930 - ikäwämpi yö uneton. - - Ikäwä isän tulepi, - kun poika poies menepi, - lapsi loitos erkanepi. - - Ikäwä isättä olla, - outo äitittä eleä, - waiwa suuri wanhemmatta. - - Ikäwä nälkä työksi on. - - Ikäwä odottaessa, - kauka pitkin katsoessa. - - Ikäwä odottajan aika, - pitkä saamattoman päiwä. - - Ikäwät on illat pitkät, - päiwät kahta katkerammat. - - Ilkiä Iharin koski - saatti Sarsan waiwaiseksi, - pani piiat kyntämähän, - waiwaiset wakoamahan, - wäkipuolet wääntämähän. - - Ilkiä isäni, epatto emoni, - minä miesi täydelläni. - - Illalla isäni kuoli, - aamulla talo häwisi. - - Illalla olin iloinen, 1940 - aamulla alakuloinen. - - Illan wirkku, aamun torkku: - se tapa talon häwitti. - - Illasta ilmaa kiitä, - aamulla unisioa, - akkoasi yön takoa. - - Illasta ilmaa kiitä, - wuonna toisna morsianta, - kolmanna kotiwäwyä, - partasuuna poikoasi. - - Illoin ilmat kiitettäwät, - huomenin hywät emännät. - - Ilman wiisas wietteleksen, - maan kumma kuwaeleksen. - - Ilo köyhän kuolemasta, - pilkka waiwaisen pidosta. - - Ilo nuoren, ehkä köyhä, - waiwa wanhan, waikka rikas. - - Ilo nuoren luotionki, - waiwaisen, wiheljäisenki, - kohden kowa-onnisenki. - - Ilo siinä, kussa nuoret, - sanan kolket, kussa wanhat. - - Iloissahan lapsen mieli, 1950 - kun on kattila tulella, - naatin kanta kattilassa. - - Iloissahan muut eläwät, - leikissähän leikamoiwat, - minä hoikka huolissani, - palo pakko-päiwissäni. - - Ilolla haaskataan, - itkulla takasin woitetaan. - - Ilona käki metsässä, - lammas laihohalmeessa. - - Ilona käki metsässä, - lapsi pieni lattialla. - - Ilossa ikä kulupi, - riemuloissa reiahupi. - - Ilossa ikä kulupi, - riemussa rehettelepi. - - Ilta paimenen wetäpi, - koti karjan kollottapi. - - Iltarusko selwä ilma, - aamurusko pilwipäiwä. - - Iltawirkku, aamutorkku: - niitä ei tarwita talossa. - - Imeheksi kirppu päässä, 1960 - wahingoksi täi sukassa. - - Immen itkut, lesken lenget, - waan ei partasuun urohon. - - Iso heitti iljenelle, - maammo maalle paljahalle, - weljet wiewille wesille, - sisaret sulille soille. - - Iso hywä iskeä, - koko hywä koskea. - - Iso suu, wähä willoja. - - Iso woittaa, paksu painaa, - pitkä puolensa pitäpi. - - Isoissa isoisten käynti: - sokioissa silmäpuolten. - - Isosti isot ajawat, - suuret hewon surkumatta. - - Isosti isot eläwät, - awarasti autuahat. - - Istu maahan ja malta, - pane piippuun ja polta. - - Istualta hywä lähteä on. 1970 - - Istualta rikas haastaa. - - Istualtaan kylläinen puhuu. - - Isä heitti, äiti heitti, - heitti kaikki heimokunta, - waan ei heitä Herra Kiesus, - hylkää hywä Jumala. - - Isä kulta, äiti kulta, - ne ei wielä kullan kullat; - se on wasta kullan kulta, - joka on kulta kumpalina. - - Isä käski rikkaan, - äiti käski rakkaan, - itse etsin kauniin: - pian rikas köyhtyy, - rakkauski löyhtyy, - kaunis on aina kaunis. - - Isännittäin koirat haukkuu, - emännittäin lehmät lypsää. - - Isännällä riihen puinti, - emännällä lehmän lypsy. - - Isännän jalka pellon sonnittaa. - Isännän silmä hewoisen lihoittaa. - - Isäntä hywä metsässä, 1980 - waikka maatkahan majassa. - - Isäntä hywä talossa, - waikka ilman istukahan. - - Isäntä kylää käypi, - hewoinen hawuja syöpi, - warsa warpuja purepi. - - Isäntä minun nimeni, - pöydän pää minun siani. - - Isäntä olutta juopi, - peret piinaa pitäpi, - lapset nälkää näkepi. - - Isäntä on isäntä leppäinenki, - renki renki tamminenki. - - Isästä, äitistä eroitettu, - nahkatuppeen kiinnitetty. - - Itara wähän emäntä, - tyyris pikkuisen pitäjä. - - Itara wähän pitäpi, - auli kaikki antelepi. - - Itkien emolta saapi, - maanitellen maailmalta. - - Itku ei estä kuolemasta, 1990 - parku päiwistä pahoista. - - Itku köyhän ikkunalla, - walitus weräjän suussa, - portilla paha porina, - uunin päällä ulwominen. - - Itku pitkästä ilosta, - parku paljon nauramasta. - - Itku silmähän tulepi, - pahan miehen wuotehella. - - Itse haukuin wierahani, - itse nuolen kattilani. - - Itse hywä lapsi witsan tuopi, - pahasta ei ole puidenkaan. - - Itse kiitän itseäni, - itse mie tapani tunnen. - - Itse kiitän itseäni, - kun ei muut minua kiitä. - - Itse lääkärit läsiwät, - itse puoskarit potewat. - - Itse mies waimon hallitsee, - porwari pukkinsa pään. - - Itse syötin, itse juotin, 2000 - itse iskeä lupasin. - - Itse tiennee kukin taikinansa. - - Itse tosi, itse leikki. - - Itse uunissa asuja - toista uunista hakepi. - - Itse wahti makkaransa söi. - - Itselleen porsas kiusaa tekee, - kun purtilonsa kaataa. - - Itsestään hywä ihminen asian arwaa. - - Itsestään paha pappi saarnaa. - - Itä ei lakkaa tuulemasta, ennenkun sataa; - akka ei lakkaa torumasta, ennenkun itkee. - - Itä kesän istuttaa, - länsituuli lämmittää. - - Itä talwen istuttaa, 2010 - itä ilman lämmittää. - - Itätuuli itkutuuli, - waimoin walitustuuli; - länsituuli, lämmin tuuli, - miehet saattapi kotia. - - - - Jaakkona sulalla, Uotina orrella. - - Jakajan osa wähin on. - - Jalan alta jaettu syödään. - - Jalan tiestä jotaki, istun tiestä ei mitänä. - - Jalaton -- Jaloiton. - - Jalka lasta liekuttapi, - käsi rihman keträ'äpi, - suu laulaa somimman wirren. - - Jalka on wanhan haudassa, - toinen haudan partahalla. - - Jalkawaimotki pahimmat - kirkkotiellä kiirehdäksen, - sinisukkahan siroksen, - punapaulahan paneksen. - - Jalkoihin -- Jaloista. 2020 - - Jalo on jousi janhuksinen, - koiwun kylki keihäswarsi. - - Jaloissa jäniksen woitto, - akan kehnon kielessänsä, - miehen mielessä jalossa. - - Jaloista jaloa miestä, - päästä neitoa parasta. - - Jaloiton jalo sodasssa, - päätön päiden leikkelyssä: - ei ole jalkoa paeta, - eikä päätä päälle mennä. - - Janhus jousessa pitäwi, - koiwun kylki kirwehessä. - - Jatka jauhoja Jumala, - kyllä itse wettä hankin. - - Jatkain lawatki tehdään. - - Jauhan minä Jaakolleni, - waikk' ei Jaakko mulle jauha. - Jo joutui warahin wappu, - jouluaatto aikaisehen. - - Jo jäi jää käywältä, 2030 - kierä rannan kiertäjältä. - - Jo kaikki maailma on mullin mallin, - elämä edestakaisin. - - Jo meni aika, kun akka kuoli, - ei ole waraa toista naida. - - Jo meni mäti kalalta, - muna muikulta putosi. - - Jo minua jotki jolkki, - jotki jolkki, kutki kolkki: - sian sarwet, koiran koiwet. - - Jo minusta mies menepi, - kullan keittäjä kulupi, - rahan saaja raukenepi. - - Jo minä jossaki olisin, - kussaki kuljeskeleisin, - ilman armotta Jumalan, - toimetta totisen luojan. - - Jo nyt jotaki: kun rakkaus synti lienee. - - Jo nyt loppui lappaminen, - akka rukan appaminen. - - Jo nyt loppui lappaminen, - maholehmän tappaminen. - - Jo nyt wanhanin warahin, 2040 - riuduin riihtä tappamasta, - päiwyin petkelen perästä: - leipä loppui leuoiltani, - hywä ruoka huuliltani. - - Jo olen jonaki ollut, - en wielä sutena juossut. - - Jo olen kolmea kokenut, - wiittä kuutta wiskutellut, - kokenut kowia suita, - wiskutellut wiisahia. - - Jo olen wiirihin wihitty, - kissan kanssa kiinnitetty. - - Jo on hiisi hiukset wienyt, - lempo liemenet kerinyt. - - Jo on joukko joutamassa, - kun on pappi soutamassa. - - Jo on kurja kuukistunna, - näljän kaima kallistunna. - - Jo on lehmä leikit lyönyt, - lammas lappanut imehet. - - Jo on leski leikin lyönyt, - wiettänyt iloisen illan, - entisen eläjän kanssa, - miehen mennehen keralla. - - Jo on mailma mullin mallin, - elämä edestakaisin. - - Jo on manni maansa myönyt, 2050 - konna heittänyt kotinsa. - - Jo on mennyt mennyt wuosi; - menköhön tämäki wuosi - muiden wuosien mukahan. - - Jo on minua joksi suotu, - joksi suotu, kutki saatu, - silloiksi likasioille, - paikoiksi pahoille maille. - - Jo on nikki niitä nähnyt: - hiwus säitä hirwiöitä, - hakkarainen halkioita. - - Jo on nähty naidun warsi, - näkemättä naimattoman. - - Jo on nähty nälkiäki, - nähty wiljawuosiaki. - - Jo on sormet soutimina, - käsiwarret waaruloina, - peukalo perämeloina. - - Jo on suussa suksen woidet, - tallella talin palanen. - - Jo on suussa suwinen palkka, - talwen palkka parran luona. - - Jo on syöty saatu ruoka, - eletty käetty päiwä. - - Jo on taittun't siskon silta, 2060 - weikolta wenet hajonnut. - - Jo on tukka tuulta nähnyt, - hiwus säitä hirwiöitä, - parta päiwiä pahoja. - - Jo on turwa turpehessa, - armo kirkon aidan alla, - toiwo tuonelan tuwissa. - - Jo se aikaa kuoli, joka itsiänsä laitti. - - Jo se meni, kun putosi. - - Jo se nyt sotia käypi, - jot' ennen patoja nuoli, - kattiloita kaaputteli. - - Jo sen on hukka huulillaki, - jonka kieli maassa riippuu. - - Jo siinä on hywin hypitty, - kun on sukka suolle jäänyt, - kenkä mustaan mutaan. - - Jo siinä on heti yksi, - sanoi suutari lauantaina kengästä. - - Jo silloin huuletki hukassa, - kun kieli maassa laahaa. - - Jo silloin kirkko täynnä, 2070 - kun ei pappi sisään sowi. - - Jo silloin lakiki lainehtii, - koska tuomari pikaria pitelee. - - Jo tuli tyhjä toiwotusta, - walet wiikon wuotetusta, - tosi toiwomattomasta. - - Jo tästä johin tulepi: - luiden lusket, päiden pauket, - hammasten hajotuswuoro. - - Johin juojalle tulepi: - eli siltä pää menepi, - tahi pallia palapi. - - Johin juowalle tulepi: - joko koira kengät syöpi, - eli kintahat katoopi. - - Joisin ma joka olosen, - joka wiinan wiilettäisin, - kun ei kukkaro kuluisi, - rahatasku taas menisi. - - Joisin ma jokai päiwä, - kun ei kukkaro kuluisi, - rahatasku raukenisi. - - Joka ainoansa antaa, - se itsensä häwittää. - - Joka ajan woittaa, se paljo woittaa. - - Joka ei katso eteensä, se katsokaan 2080 - taaksensa. - - Joka ei kuusinaista kukkaroon pane, - se ei äyriä kokoon saa. - - Joka ei mieltänsä -- Ei se tapojansa... - - Joka ei ole wappuna waossa, - se ei pouka pohtimessa. - - Joka ei ota saatuansa, - se ei saa tarwittuansa. - - Joka ei puolesta sanasta ymmärrä, - ei se koko sanasta wiisaammaksi tule. - - Joka ennen patoja nuoli, - nykyään sotia käypi. - - Joka ensin myllyyn tulee, se ensin jauhattaa. - - Joka entistä kiittää, se nykyistä moittii. - - Joka entistä kiittää, se wastaista toiwoo. - - Joka halaa koira lyödä, 2090 - kyllä se kartun katsoo. - - Joka helposti uskoo, petetään, - joka kauan käpsii, jätetään. - - Joka herrain kanssa marjaan menee, - siltä otetaan marjat ja rowet. - - Joka hiljaan hiihtää, se jalot jättää. - - Joka hiljemmin hiiltyy, se paremmin palaa. - - Joka huutoon tulee, huudossa pysyy. - - Joka hylkää hywän wellin, - syö se kaalin syljetynki. - - Joka hywän hylkää, se pahaan puuttuu. - - Joka hywää etsii, paremman löytää. - - Joka jouluhun eläisi, - jouluna jotai saisi: - elikkä elon paremman, - tahi kuolon kaunihimman. - - Joka jouluhun eläisi, 2100 - joulusta johin tulisi: - elikkä elo parempi, - tahi kuolo rohkiampi. - - Joka joutuu pitkään niemeen, - sen johtuu monta mieleen. - - Joka juo joka pikarin, - joka kannun kallistapi, - se saapi sinisen silmän, - kumahuksen korwallensa. - - Joka kaikki huonot korjaa, - se on Jumalan apumiesnä. - - Joka kaikki makiat maistaa, - se kaikki karwaat kakaisee. - - Joka kaikki pyhät pitää, - se kaikki näljät näkee. - - Joka kalan kanssa kiiski kutee. - - Joka kalliin antaa, - se kaunihin kantaa. - - Joka kauan elää, se paljon näkee. - - Joka kauhalla alkaa, se lusikalla päättää. - - Joka kauhalla alottaa, 2110 - lusikatta lopettaa. - - Joka keitetyn paistaa, se kypsen syö. - - Joka keitetyn paistaa, - se makian maistaa. - - Joka kerran keksitään, - sitä aina arwellaan. - - Joka kesän -- Joka koko kesän. - - Joka kissaa kiittää, sillä ei muuta eläintä ole. - - Joka koko kesän onkii, - sitä talwella nälkä tonkii. - - Joka kuritta kaswaa, se kunniatta kuolee. - - Joka kuu kala kutepi, - ahwenainen aina kanssa. - - Joka kuuseen kurkottaa, - se katajaan kapsahtaa. - - Joka kyrsän kylällä syö, 2120 - se lainan kotia tuo. - - Joka laittaa pahaa, laittakoon suwista talwea; - joka kiittää hywää, kiittäköön hywää Jumalaa. - - Joka lasna lastetahan, - miesnä mielehen tulepi. - - Joka leiwillä -- Joka kauhalla. - - Joka lihaa etsii, se luun löytää. - - Joka menee syyhymättä saunaan, - se syyhelmän saa. - - Joka menee takuuseen, - se menee maksuun. - - Joka mies joulun ajan, - mutta kuka pääsiäisajan. - - Joka myötäisen makaa, - se wastaisen soutaa. - - Joka nai walitun piian, - se saapi lonikin waimon. - - Joka neulasta alkaa, se kangesta lopettaa. 2130 - - Joka on aina kylän luuta, - sillen sika antaa suuta. - - Joka on ahnet tyytymätön, - sill' on puutos puuttumaton. - - Joka on hauska haloilleen, - se on liuska leiwilleen. - - Joka on julma juhdallensa, - se on walju waimollensa. - - Joka on laiska lauantaina, - pää sydessä sunnuntaina. - - Joka on lyömässä, se lyö; - joka on syömässä, se syö. - - Joka on nahassa, se on rahassa, - joka on werassa, se on welassa. - - Joka on nuorena nopia, - se on wirkku wanhanaki. - - Joka on nuorna korireessä, - se on wanhana wantilla. - - Joka on nuornaki nopia, 2140 - wiel' on walpas wanhempana. - - Joka on nuotalle nopia, - käsiwerkolle käpiä, - se on laiska muulle työlle. - - Joka on orjan päiwin päällä, - se on orjan yötä yllä. - - Joka on rutto ruowillensa, - se on töillensä teräwä. - - Joka on suden suussa, se on suden hännässä. - - Joka on werassa, se on welassa. - - Joka on wiekas warpahalta, - se on kannalta kawala. - - Joka on ylen koria, - sillä on kewät kolia. - - Joka on ylen ylpee, - kyllä sen nälkä nylkee. - - Joka ottaa pahan paattiinsa, - soutakoon maalle. - - Joka paljon lupaa, 2150 - se wähän antaa. - - Joka paljon pyytää, se wähän saapi. - - Joka paljon saa, se enemmän pyytää. - - Joka paljon walitsee, - se pahimman saapi. - - Joka pelissä rikastuu, se tawoissa köyhtyy. - - Joka pian uskoo, se pian petetään. - - Joka piikana -- Joka tyttönä. - - Joka pitää kewiän käden, - pitäköön raskaan kukkaron. - - Joka pitää lawiat lanteet, - pitäköön awarat ruokkeet. - - Joka pitää suuren suun, pitäköön lewiän seljän. - - Joka porsas aidan raosta tawataan, 2160 - sitä aina wingutetaan. - - Joka puolelta piwon kylwää, - se puolelta piwon leikkaa. - - Joka puusta tuo tulepi: - köyhän miehen kirweswarsi. - - Joka päiwä joulu meillä, - toisin päiwin pääsiäinen. - - Joka päiwä leiwotahan, - joka päiwä leiwän nuusa. - - Joka päiwä lämmin leipä, - joka päiwä leiwän puutet. - - Joka ruoatta -- Joka syömättä. - - Joka ruton portahalla, - tuopa torkanto wedessä. - - Joka sutta pakoon juoksee, - sitä karhu kohtaa. - - Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. - - Joka syömättä eläisi, 2170 - tarkeneisi waattehetta! - - Joka säästää saadessansa, - sillä on ottaa tarwitessa. - - Joka säästää saatuansa, - sillä on tarpeessa tawara. - - Joka taajaan kylwää, se laajaan leikkaa. - - Joka tahtoo koiran suusta luuta, - antakoon lihaa siaan. - - Joka talosta tie Turkuun menee. - - Joka taulaa tekepi, - monta waiwaa näkepi, - monta koiwua kokepi, - pökkelöä pönnistäpi. - - Joka terwaan tarttuu, se terwaan ryhtyy. - - Joka toiselle hautaa hakee, - itse kuoppaan kaatuu. - - Joka tyhjänä menee, se paljasna pala'aa. - - Joka typyttää tywenki, 2180 - se latwan laputtakohon. - - Joka tyttönä torupi, - se naisena tappelepi. - - Joka tyynelle torupi, - tatiolle tappelepi. - - Joka tyynellä makaa, se tuulella soutaa. - - Joka tywennön istuu, se tuulen soutaa. - - Joka uhalla kuolee, se häpiällä haudataan. - - Joka uhkauksesta kuolee, - se pilkalla haudataan. - - Joka waaraan menee, se waarassa hukkuu. - - Joka wanhaa kiittää, se nykyistä moittii. - - Joka wanhoja puhupi, - luullahan walehtelewan. - - Joka warastaa neulan, se warastaa naulanki. 2190 - - Joka werassa -- Joka on werassa. - - Joka witsatta elää, se kunniatta kuolee. - - Joka wuolulla saadaan, - se nuolulla syödään. - - Joka wähän ylenkatsoo, se paljon kadottaa. - - Joka wähästä rupeaa, se köyteen lopettaa. - - Joka ylenkatsoo lahjan, se ylenkatsoo antajan. - - Joka yöllä yksin käypi, - luullahan warastelewan, - joka wanhoja puhupi, - luullahan walehtelewan. - - Jokainen itsensä holhoo, - waan Jumala holhoo kaikkia. - - Jokainen joulun herra, - päätymisen pääsiäisen. - - Jokainen ottakoon omasta nenätaan kiinni, 2200 - siinä on hywä käden siä. - - Joki wäärä soutaminen, - noro niemi noutaminen. - - Joko kulta kukkarossa, - taikka santa sieramissa. - - Jolla ei ole riihirempaleita, - sillä ei ole kirkkokempaleita. - - Jolla on halu koiraa lyödä, - kyllä se aseen löytää. - - Jolla on huonet, sillä on huolet, - jolla waimo, sillä waiwa. - - Jolla on härkä waljastettu, - siltä on raha paljastettu. - - Jolla on kello kaulassa, - sen on pää painossa. - - Jolla on kenkä kengän päällä, - sillä on welka welan päällä. - - Jolla on lapsia, sillä on huolia. - - Jolla on lewiä lannet, 2210 - sille pitää suuret housut. - - Jolla on lewiä leuka, - sille pitää lewiä selkä. - - Jolla on luita lääwässänsä, - sillä on lääwänki takana. - - Jolla on paikka paikan päällä, - sillä on markka markan päällä. - - Jolla on rahaa, sillä on kukkaro. - - Jolla on raunio rahoja, - sillä on suowa ystäwiä. - - Jolla on riihiremputtimet, - sillä kirkkokemputtimet. - - Jolla on Ruotsi Ruotsin maalla, - sillä on Ruotsi tällä maalla. - - Jolla on täti niemen nenässä, - ei se taipaleita huku. - - Jolla on waimo, sillä waiwa, - jolla lapsi, sillä kaksi. - - Jolla on waiwa, se walittaa. 2220 - - Jolla on yhtä, sillä on toista, - jolla kahta, sillä kaikkia. - - Jolla armo, sillä hirmu. - - Jonaki pidetään, joka jotain on. - - Jonka hepo hettehessä, - sen käsi oma alinna. - - Jonka jalka tassaa, - sen suu massaa. - - Jonka kello -- Jolla on kello. - - Jonka lehmä lähtehessä, - sen oma käsi lähinnä. - - Jonka nuorena oppii, - sen wanhana taitaa. - - Jonka on wamma warpahassa, - sen kipu keskellä sydäntä. - - Jonka rukka ruumenissa, 2230 - sen parta wihnehissä. - - Jonka ruoka, senki ruoska, - jonka rokka, sen tupakka. - - Jonka saapi wuolemalla, - sen syöpi nuolemalla. - - Jonka tahdot pudottaa, pane powehen; - jonka tahdot ilmi, sano akalle. - - Jonka usiampi kokki, - sen wetelämpi welli. - - Jonka wampa warpahassa, - sen kipu sydänalassa. - - Jonka wiina wiiwyttää, - sitä sika siirryttää. - - Jonne kaakku kannetaan, - sieltä toista toiwotaan. - - Jos ei riistamaa ole Marken - päiwänä marjametsän wäärti, niin - laske siat sisälle. - - Jos ei tärpä tästä lammista, - kyllä hän tärppää toisesta. - - Jos ei wappuna -- Joka ei wappuna. 2240 - - Jos hullu taitaisi waiti olla, - niin usein wiisaana pidettäisi. - - Jos kalikkaan sattuu, niin koiraanki koskee. - - Jos kettu kuolee, kyllä häntä jää. - - Jos kiwi niin kelpaisi syödä, kun wesi juoda, - toki ei moni työtä tekisi. - - Jos lie pyytäjä typerä, - niin on antaja itara. - - Jos lie syytä lykkiässä, - niin ompi lykittäwässäin. - - Jos minua läsnä laitetaan, - kyllä minä miesnä muistetaan. - - Jos minun Heikki heittänee, - kyllä minun Olli ottanee. - - Jos oisi olutta kyllin, - kyllä oisi ystäwiä. - - Jos oisi rauniot rahoja, 2250 - kiwet pienet penninkiä. - - Jos oisi sata sadinta, - wiisikymmentä wipua, - tuhat teiren tarhaisinta, - marras ne tyhjänä kokisi. - - Jos on koiria, kyllä on kapuloita. - - Jos on mies wähä, kyllä on laki luja. - - Jos on mies wäärä, kyllä on laki suora. - - Jos on mulla muoto musta, - muoto musta, kaidat kaswot, - syöden kaunoinen tulepi, - hywä muoto nunnostellen. - - Jos on oksissa omenia, - niin on kuusessa hawuja. - - Jos on olutta, kyllä on ystäwiä. - - Jos on päiwiä idässä, - idän päässä on kymmeniä. - - Jos on tielläki pituutta, - kyll' on wartta wirsullaki. - - Jos on wiikon wihmonnunna, 2260 - kauan kastettai pitäpi. - - Jos on wirsussa waroa, - kyll' on tielläki tiloa. - - Jos porsas meni, kyllä purtilo jäi. - - Jos puksut soutaa, kyllä ei hattu wapise. - - Jos puu lahoo, kyllä oksa pitää. - - Jos puu lahoo, kyllä on oksa terwet. - - Jos sa herroa hywäilet, - ruoki herran koiriaki. - - Jos sa laittanet pahoa, - laita talwea suwista; - jos sa kiittänet hyweä, - kiitä sääskistä keseä. - - Jos takki tawat sanoisi, - puhuisi paita pellawainen, - monta ei miestä uskottaisi, - neittä ei wietäisi wihille. - - Jos tämä päiwä loppuu, toisia walkenee. - - Jos yksi neuo pettää, niin toinen auttaa. 2270 - - Joskus sokiaki maaliin ampuu. - - Jossa peura piehtaroipi, - sihen karwa katkeapi. - - Josta ennen jokonen juoksi, - nira nytki nimettäpi. - - Josta paljo puhutaan, - siitä paljo pidetään. - - Jota enemmän kissaa silittää, - sitä korkiammalle häntä nousee. - - Jota enemmän sontaa liikuttaa, - sitä pahemmin se höyryää. - - Jota kantaja parempi, - sitä juttu selkiämpi. - - Jota kilwoin kihlatahan, - ei kilwoin wihille wiedä. - - Jota kiwut kiintiämmät, - jota waiwat waikiammat, - sitä kirjat selkiämmät. - - Jota koulu kowempi, 2280 - sitä oppi selkiämpi. - - Jota koulu kowempi, - sitä pappi parempi. - Jota suurempi konna, - sitä parempi onni. - - Jota usiampi härkin, - sitä huonompi rokka. - - Jota usiampi keittäjä, - sitä wetelämpi welli. - - Jota usiampi lapsi, - sitä usiampi isämeitää. - - Jota wanhempi, sitä pahempi. - - Jota wiina wiiwyttää, - sitä sika imettää. - - Jota witsa wiukiampi, - sitä lapsi rakkahampi. - - Jotaki joessa ompi: - hakojaki, haukiaki. - - Jotaki joukossa puhutaan. 2290 - - Jotaki joutawa tekepi: - istupi, ajattelepi. - - Jotaki joutilas tekepi: - kaitsepi kylän kanoja. - - Jotaki juomarille tapahtuu: - eli kissa kengän syöpi, - eli waattehet palawat. - - Jotka ennen -- Joka ennen. - - Joudu joulu, milloin joudut: - jo on paita paikattuna, - pyhäliinat pyykittynä. - - Jouduin joutawan jäljille, - aina-käywän askelille. - - Jouduin wanhaksi warahin, - epatoksi ennen muita. - - Jouhewa hywä hewoinen, - paha waimo hapsellinen. - - Jouhista hywä hewoinen, - paha piika palmikoista. - - Joulu juhlista jaloin, 2300 - pappi paras wierahista. - - Joulu-aatto pitkä päiwä, - laiskan waimon työpäiwä. - - Jouluksi kettuki kenkirajansa kokoaa. - - Jouluna jollaki, kekrinä kelläki, - kuten pääty pääsiäisnä. - - Jouluna Jumala synty, - paras poika pakkaisella. - - Jouten syönyt sairastaa, - jouten juottilas lepääpi. - - Julkiat sudella silmät, - julkiammat warkahalla. - - Julkiset sudella silmät, - huoran silmät julkisemmat. - - Jumala antaa antajalle, - antaja tasan panepi. - - Jumala antakoon kotia, - kodissa kowan waraa. - - Jumala auttakoon kaikkia matkamiehiä, 2310 - paitsi wiinan wetäjiä. - - Jumala hywät walitsee. - - Jumala jaon jakaapi, - kuka kullenki tulepi. - - Jumala kiwen kowaksi, - wesi raudan karkiaksi, - tuuli taiwahan wiluksi. - - Jumala mielen antaa, - humala mielen ottaa. - - Jumala mielen antaa, - mies mielen kantaa. - - Jumala on joetki luonut, - luoja luonut lähtehetki. - - Jumala palataksemme tuulen kääntäköön, - sanoi akka, kun wastatuulta souti. - - Jumala warjele -- Warjele wakainen luoja. - - Jumala wiaton on, ei mies parahinkaan. - - Jumalalla on juuret suuret, 2320 - Maarialla maata paljo. - - Jumalalla on onnen ohjat, - luojalla lykyn awaimet, - ei katehen kainalossa, - wihan suowan sormen päässä. - - Jumalalla on wiljan juuri, - luojalla lykyn awaimet: - antaa kellen aattelepi. - - Jumalan annot kuulumattomat owat. - - Jumalan kanssa on paras kauppaa tehdä. - - Jumalassa on juoksun määrä, - ei miehen ripeydessä. - - Juo kurkku, maksa kaula. - - Juo olutta juopunutki, - soutaa wettä uupunutki. - - Juo wiina, ele mieltäsi. - - Juo wähemmän, katso kalusi. - - Juoda jouluna pitäpi, 2330 - lihaa syödä laskiaisna. - - Juoda juomarin pitäpi, - jos ei muuta niin wetoista. - - Juoda juomarin tulepi, - milloin mettä, milloin wettä. - - Juodaan jokiwedetki, - kosk' ei läsnä lähdetwettä. - - Juodaan olutta janottaki. - - Juokse susi sukillasi: - kettu kenkäsi warasti. - - Juokse sutta pakoon: - karhu wastaasi tulee. - - Juoksepi hywä hewoinen - uuden kellon toiwehella. - - Juoksewa johonki saapi, - käypä kauas kerkiäpi. - - Juopuneella on monta juonta, - harwoin yhtäkään hywää. - - Juopuwat oluen juojat, 2340 - waipuwat walehteliat, - kielen kantajat katoowat. - - Juoskohon suku sutena, - lanko lammaspaimenena, - itse olen miesi täydelläni. - - Juosten matka joutusampi, - waikka käyden kewiämpi. - - Juosten matka lyhetään, - käyden kauas keritään. - - Juostessansa koira wanhanee. - - Juota mies juowuksiin, - jos tahdot tapansa tietää. - - Juttu jutusta tulepi. - - Jutussa Jumalan walta, - tasawalta tappelussa. - - Jutut on julkiset Jumalan, - sana kallis kaikkiwallan. - - Juuressa heinän sato on. - - Juuresta puuhun noustaan, ei latwasta. 2350 - - Jywillä sika lihoopi, - waimo wanha taikinalla. - - Jäljellä jänis metsässä, - mie sitäi jäljemmällä. - - Jäljestä jänis sotahan. - - Jäljestä jätetty saapi. - - Jäljestä pahan torujan - sanat mielehen tulewat. - - Jäljestä parahat porsaat pojitaan. - - Jäljetyksen jäärät käywät, - perätyksen pienet pässit. - - Jälki jäänehen wetäpi. - - Jälki käynehen näkypi, - sia maahan kaatunehen. - - Jäniksellä on pitkät jäljet. 2360 - - Jäniksellä on pitkät sääret, - takaiset jalat kewelät. - - Järkeä kerjätessäki tarwitaan: - ettei kahdesti yhteen taloon mennä. - - Järki miehen -- terä weitsen kunnia. - - Jätetty tehdä taitaan, ei haaskattu. - - Jätetyllä on matka kaikki. - - Jätetään hywätki neidet, - naidaan pahatki piiat. - - Jätetään jalkawatki, - petetään wiisahatki. - - Jäädä hywästäi pitäpi, - elää pahanki kanssa. - - Jääksi jänkä luotehella - keskellä kesäsydäntä. - - Jääminen hywälläki on. 2370 - - Jääpi suuta surmallenki, - kieltä maassaki märätä. - - Jääwät hywätki, naidaan pahatki. - - - - Kaali kartanon pitäpi, - wellinki weron wetäpi, - puuro puita louhittapi. - - Kaali kiehui kaiken päiwän, - liha liiwaksi likosi. - - Kaali kolkka koiran ruoka, - wellinki wasikan juoma, - puuro huttu naisten ruoka, - liha rokka miehen ruoka. - - Kaali minun kaimani, - welli minun weljeni, - puuro paras ystäwäni. - - Kaali talon kaswattapi, - wellinki weron tekepi. - - Kaatuu kerran puu kituwa, - kuolee kauan sairastanut. - - Kahden kauppa, kolmatta korwalle. - - Kahden kerran köysiki wahwa on. 2380 - - Kahden puut, kahden petäjät, - kahden wastat kammitsalla, - kahden wirsut penkin alla; - kahden kalsutki sopessa. - - Kahdesti katala naipi, - kolmasti kowa-osainen. - - Kahu kauas kuuluu, - tora toisehen talohon. - - Kaikessa kalu kulupi: - taulana, tulikiwenä. - - Kaikesti kala wesillä, - ajoin toisin apajoilla. - - Kaikilla kaskessa työtä, - ei yhdellä kyntäjällä. - - Kaikilla wiisas rahan ottaa. - - Kaikissa kalu kulupi, - taulana, tuluksinaki. - Kaikissa katala yksin, - toista ei turwana ikänä. - - Kaikissa näissä ollaan, sanoi Pirjo 2390 - joulu-aamuna kartiskassa. - - Kaikissa näissä ollaan, - sanoi sammakko haran piijissä. - - Kaikissa hakewa hakee, - hakepi powestansaki. - - Kaikiste -- Kaikesti. - - Kaikki hullut köyhät waimot, - rikkahat hywät emännät. - - Kaikki häissä, harwa hädässä. - - Kaikki kangasta kutoisi, - mutta ei polje puoletkaan. - - Kaikki kankahan kutopi, - tuhmaki tuputtelepi, - keskipaikan kelkyttäpi, - kun alun alottanepi, - ja lopun loputtanepi. - - Kaikki kankahat sulapi, - lätäkötki lämpiäpi; - ei sula sydän suruinen, - hautou haluinen rinta. - - Kaikki kannettu näkepi: - imehiä illan tullen. - - Kaikki kannettu näkepi, 2400 - syntynyt sylin pitäpi, - emon tuoma tunnustapi, - kuolewa koettelepi. - - Kaikki karhun tuntee, karhu ei ketään tunne. - - Kaikki kauhaisen tekepi, - waan ei pontta puoletkaan. - - Kaikki kaunihit kotona, - ihanat isän majassa, - kempit kirkkowaattehissa, - waan on korppi toisen kodissa, - waris toisen wainiolla. - - Kaikki koslat kopeita, - kaikki wangit waiwaisia. - - Kaikki kulkewa näkepi, - monta käypä kohtaapi. - - Kaikki köyhän halmeessa itää. - - Kaikki köyhät hiljaisia, - kaikki rikkahat kopeita. - - Kaikki laulawan wirteen sopii. - - Kaikki mailma mullin mallin, - elämät edestakaiset. - - Kaikki miehet mämmin päällä, 2410 - urohot oluen luona, - mutta ei miestä missä kussa, - koska miestä tarwitahan. - - Kaikki muistin muut kaluni, - unikontti jäi kotihin. - - Kaikki muut pahat paranee, - yksi paha ei parane: - ei parane piikarakko, - eikä waimoinen wahinko. - - Kaikki on katala nähnyt, - koitellut kowa-osainen. - - Kaikki puhujan suuhun tulee. - Kaikki purtua purepi, - kaikki pantua panepi, - häwinnyttä hälwääpi. - - Kaikki rahan käsittäwät, - waan ei puoletkaan pidätä. - - Kaikki rahan saa, waan ei tunne pitää. - - Kaikki saatua sanowat, - sekä pantua panewat, - sanowat sanan-alaista, - osaawat onnetonta. - - Kaikki suuna, kun simppu päänä. - - Kaikki talo tarwitsee: 2420 - suuret neulat, harwat seulat, - työreet, takareet. - - Kaikki talossa tarwitaan: - kinkerin koukut ja kaakin raudat. - - Kaikki tarpehen talossa: - nykä weitsi, nyrhikirwes. - - Kaikki tarpehen talossa: - pienet neulat, suuret seulat. - - Kaikki tekewän käteen tulee. - - Kaikki totta, mitä teiri laulaa. - - Kaikki wanhaksi käkeepi, - mutta ei pääse puoletkaan. - - Kaikki wanhoiksi käkeepi, - waan ei kukaan waiwaiseksi. - - Kaikki weisata pitäpi, - mitä on wirtehen wedetty. - - Kaikki wiedyltä warkaat. - - Kaikkia katua saapi: 2430 - ei waraista nousemista, - aikaista alottamista. - - Kaikkia Kanon säkissä, - monta monnon kukkarossa. - - Kaikkia muuta mies katupi: - paitsi nuorta naimistansa. - - Kaikkia muuta pappi wähästyy, - waan ei taulaa piipun päällä. - - Kaikkia sairaan mieli tekee. - - Kaikkiahan mies katupi, - joka nuorna naimistansa, - lasna lapsen saamistansa, - pienenä perehtimistä. - - Kaikkien sanat sakowat, - jokaisen juonet käypi - päälle lapsen armottoman, - emottoman ensimmäisnä. - - Kaikkiruokainen köyhän lapsi. - - Kaipoen kalaeräset, - lewitellen lehmän anti. - - Kaipoitellen kanat munii, - lepytellen lehmät lypsää. - - Kaitainen kasakan takki 2440 - kahden hengen katteheksi. - - Kaitana kala pitäpi, - lewiänä lehmän anti. - - Kaiwa toiselle hautaa, kaadu itse sisään. - - Kakku kaunista, puuro puhdasta. - - Kako ei ennen -- Itä ei lakkaa. - - Kako kaakun, pohja puolen, - itä ei se aina anna. - - Kaksi hywänki herrat on. - - Kaksi kantawan osalla: joko luo, taikka kantaa. - - Kaksi kauppoa tekepi, - kolmas päältä katselepi. - - Kaksi kowaa kokee: meidän poika ja Jumala. - - Kaksi kowaa kokee: 2450 - silmäpuoli ja sokee. - - Kaksi kunniaa liinalla, - yksi ainoa piialla. - - Kaksi miehen mustuudesta, - makkaran kiperyydestä. - - Kaksi on kaunista kesällä: - lehti puussa, ruoho maassa, - tuomen kukka kolmantena. - - Kaksi on parempi, kun yksi. - - Kaksi on yhden -- Kaksi yhden. - - Kaksi orrella pysyy. - - Kaksi piialla muretta: - pelkää jääwänsä, toiwoo saawansa. - - Kaksi potewan ehdolla: - taikka kuolee, taikka paranee. - - Kaksi päätä kalikallaki. - - Kaksi rikasta riitelee: susi ja hewoisen warsa. 2460 - - Kaksi sanaa wanhaa wirttä, hyryä lisäksi. - - Kaksi silmää päässä on. - - Kaksi silmää wierahalla, - kolme Komisarjuksella. - - Kaksi tapaa sairahalla: - joko kuoli, taikka kostui. - - Kaksi tapaa wierahalla: - toinen tulla, toinen mennä. - - Kaksi tietä tiinehellä: - taikka luo, taikka kantaa. - - Kaksi waltaa wasalla: - hoti elää, hoti häwiää. - - Kaksi weistä warkahalla, - kolme koiran nylkiällä. - - Kaksi weistä warkahalla, - tyhjä tuppi wiedyn wyöllä. - - Kaksi wiittä kymmenessä, 2470 - wiittäkymmentä sadassa. - - Kaksi wuotta koira kaswaa, - kolme wuotta wahwistupi. - - Kaksi yhden hywänki herra, - kolmansi koko kuningas. - - Kaksin on aina kaunihimpi, - kaksin kaiketi parempi: - kaksin on kalat wedessä, - kaksin ilman lintusetki, - kaksin aidan seipähätki. - - Kaksin on kalat meressä, - kolmen kuorrehet kahulla. - - Kaksin täällä kaikki owat, - kaksinpa kalat meressä, - kaksin ilman lintusetki. - - Kaksittain kaikki paras: - kaksi orrella pysypi. - - Kala kaunis kiitetähän, - korkiassaki kodissa, - wesiwelli heitetähän, - matalampihin majoihin. - - Kala kaunisna pitäpi, - weden wilja wirkiänä. - - Kala lauluhun tulepi, - weden koira weisuhunki. - - Kala se on kiiskiki, 2480 - lapsi se on tytärki. - - Kalalle kala käskee, - liha linnun pyydykselle. - - Kalalle kala wetäpi, - lintu linnun soitimelle. - - Kalan pyyntö kaiotellen, - lewitellen lehmän anti. - - Kalan pyyntö kansallisen, - metsänkäyntö miehellisen. - - Kalatuutta Kauko itki, - kalakonttinen seljässä, - weli toinen werkotuutta, - werkkotakkainen seljässä, - kolmansi osan kowuutta - osallisna ollessansa. - - Kalja köyhän juowuttaa. - - Kalja nauraa oluen töitä, - wesi wiljan wirkkehiä. - - Kaljalla työt tehdään, - oluella pidot pidetään. - - Kalkinen kahdesti naipi, - kolmasti kowa-osainen. - - Kallis kauppa rahattoman, 2490 - waikka hahden partahalla. - - Kaltinen -- Kalkinen. - - Kalu katsoa pitäpi, - ennen saatu säilyttää. - - Kalu mielen muuttaa. - - Kalu työn tekee, ei mies. - - Kalua kuollessaki tarwitaan. - - Kalutaan lihawan luuki, - syödään liha laihemmanki. - - Kamala kirnua nuolla: ei mahu pää, - eikä ulotu kieli. - - Kanan kauppa orren alla, - neidon nelisnurkkaisessa. - - Kanan laulu, piian nauru, - niitä ei tarwita talossa. - - Kanat orrelle, laiska työlle. 2500 - - Kansa kahta, sota kolmea. - - Kantaneehan suo warista, - suo warista, maa jänistä, - nurmi nuorta neitokaista, - pelto pieniä kanoja. - - Kapia kalainen pöytä, - lewiämpi leipäpöytä. - - Kapia kasakan -- Kaitainen kasakan. - - Karhu on karkia metsässä, - karhun rauta karkiampi. - - Karhu on karkia metsässä, - miehen hirmu hirwiämpi. - - Karja kirjawa kedolla, - ihmisen ikä kirjawampi. - - Karjassa talon juuri, - emännässä karjan juuri. - - Karkko wettä waitelepi, - kaikki karkkoset janowat. - - Karpiosta kalja pannaan, 2510 - olut tyyris tynnyristä. - - Karso kahtia näkepi, - silmäpuoli sinne tänne. - - Karttusa kansan käsi on. - - Karwa katehen silmään, - noki noidan sieramihin. - - Karwainen tämä kalaksi, - suolainen sianlihaksi. - - Kasariwaski ja rikkaan lapsi. - - Kastekortta katsotahan, - etähältä etsitähän, - apilahat aidan alla. - - Kastupi kiwiki wiimein, - kuhun aina syljetähän. - - Kaswaa kiwinen pelto, - waan ei kaswa kakkarainen. - - Kaswaa lapsi kannetusta. - - Kaswaa rupinenki porsas, 2520 - waan ei karwoitu keralla. - - Kaswot piian puhetmiehet. - - Katista karhu paisuu. - - Katkera kahdesti naida, - kolmasti kosissa käydä. - - Katselee kissaki muurin takaa. - - Katso eteesi, sanoi jänö pojalleen: - jo sinulla on niin suuret - silmät päässä, kun minullaki. - - Katso kalusi, muista murusi, ajattele asiasi. - - Katso koiraa kuonoon, ele karwaan. - - Katso omasi, ele toisen omaa. - - Katsoo kattiki kuninkaan silmiin, - jos ei muolta, niin uunin päältä. - - Katsoo lehmäki uutta konttia. 2530 - - Katti yksin saaliinsa syö, - köyryselkä sitteki on. - - Kattila hywä tulella, - jospa wettä kiehukahan, - emäntä hywä talossa, - waikka ilman astukahan. - - Kattila pataa panee: - musta kylki kummallaki. - - Kattila pataa soihmaa: sinä musta, - minä walkia; yhden mustat on molemmat. - - Kattilansa ala kukin walkiata korjaa. - - Katumaksi nainen kaunis, - sitä kaikki kauloapi; - huoleksi hywä hewoinen, - sitä rikas riitelepi. - - Kammoiksi waimo kaunis - kainun miehen kainalossa, - huoliksi hywä hewoinen - huonon miehen soimen päässä. - - Kauan kauas käetään, - kauan kaukana ollaan. - - Kauanko makkaralenkki koiran kaulassa. - - Kauanko walet koiran kaulassa. 2540 - - Kauanko wiisi miestä wirstaa käywät. - - Kauas hywä sanoma kuuluu, - paha paljoa etemmä. - - Kauas kaukainen sanoman wie. - - Kauas kuuluu karjan torwi, - pitemmälle piian wirhe. - - Kauas käetään, porstuasta palataan. - - Kauas wiisas katselepi, - etemmä ajattelepi. - - Kaukaa paha tuodaan, - lähes hywä heitetään. - - Kaukaa wiisas maalle kaartaa. - - Kaukaa wiisas puuhun nousee. - - Kaukana ammoo, likellä puskee. 2550 - - Kauneutta kaksin silmät, - työn tekewi toisellaki. - - Kaunis kaakku päältä nähden, - ei ole siunattu sisältä. - - Kaunis kaakku päältä nähden, - kowin kuorelta siliä, - waan on silkkoa sisässä, - akanoita alla kuoren. - - Kaunis kaakku päältä päin, - akanainen alta puolin. - - Kaunis kaikkein mielen noutaa. - - Kaunis kaikki woittaa. - - Kaunis katsoo karwansa, - ruma työhön rupee. - - Kaunis kaupoille parempi, - ruma töille runsahampi. - - Kaunis lapsi: henkeä waja. - - Kaunis nuori, ruma wanha. 2560 - - Kaunis on hywän muotoinen. - - Kaunis on kala wedessä, - kaunihimpi kattilassa. - - Kaunis on kantoki, kun kaunistetaan. - - Kaunis on katsella parempi, - ruma työhön rohkiampi. - - Kaunis on kattila tulella, - waikka wettä kiehukahan, - tarpehen talossa waimo, - waikka ilman istukohon. - - Kaunis on kaula liikutella, - kun on kaula kaunistettu. - - Kaunis on teiri kattilahan, - repo kaunis kaupunkikin, - neiti nuori wuotehelle. - - Kaunis on waimo kartanossa, - lapsi pieni lattialla. - - Kaunistuu kantoki, kun karwitaan. - - Kaura miehen werkaan saattaa. 2570 - - Kauroilla kutsutaan, - kannuksilla ajetaan. - - Kauroilla ottaa, kannuksilla ajaa. - - Kauroja kakarin suuhun, - käen suuhun hernehiä. - - Keittää hulluki huttua, - mutta ei taida tamputtaa. - - Keittää köyhä kärsii, - waan ei kärsi jähdyttää. - - Keitä munaa, et saa lientä, - neuo hullua, et saa mieltä. - - Keitä wähä ja hywää, pane minun kuppi täyteen. - - Kekriksi kettu kengän rujeensa myö. - - Kekrinä kelläki, jouluna jollaki, - pääsiäisnä päätymisen. - - Kelkka pilkkaa tekepi 2580 - talonpojan puure'estä. - - Kellä ei liene muuta huolta, - se poikansa naittakoon. - - Kellä ei liene muuta työtä, - se talonsa muuttakohon, - kalujansa kannelkohon. - - Kellä ei suurta kellaria, - sillä ei suurta kunniata. - - Kellä kieli kerkiämpi, - sillä maito makiampi. - - Kellä ukko, sillä lukko. - - Kelpa'aa ketun eleä, - metsän wiljan wilwotella: - pohjatuuli, päiwäpaiste. - - Kelpasi ennen kestin käydä, - kestin käydä ja kisata: - markan maksoi mallaskappa, - killingin humalanaula. - - Kelpasin minä kesällä, - pädin päiwäpaistehella; - tuli talwi, ei tahdottu, - sydänkuilla ei syötettynä. - - Ken edelle ennättäpi, - sitä ei jäljelle jätetä. - - Ken ei anna annetusta, 2590 - se ei anna aitastansa. - - Ken ei kissaa elätä, - hiiriä elättäköhön. - - Ken ei mahdu marjamaalle, - se käyköön karjamaalle. - - Ken ei palaa paina, - sitä pala painakohon. - - Ken ei syötä koiraa, - se warasta syöttäköhön. - - Ken ensin kowan kokepi, - saapi pehmiän perästä. - - Ken hywin tekee, paremmin eestänsä löytää. - - Ken hywän hirwen hiihtää, - se hywän taljan makaa. - - Ken hywät tawaksi saapi, - Suomen suot siltoapi. - - Ken istupi wyö sylissä, - kauan housut kainalossa, - wiikon wirsua tekepi, - kauan tuohta katselepi. - - Ken kaikki makiat maisti, 2600 - kaikki karwahat kakasi. - - Ken kaikki pyhät pitäpi, - se kaikki näljät näkepi. - - Ken kaikki työt tekepi, - se kaikki kowat kokepi. - - Ken kallihin antaa, - se kaunihin kantaa. - - Ken kuin mahtaa, se niin ahtaa. - - Ken kuin tahtoi, se niin ahtoi. - - Ken kunnialla elää, - se kunnialla kuolee. - - Ken kyllin kesällä kyntää, - jouten joulua pitäpi. - - Ken kyllin kylässä juopi, - se huolen kotia tuopi. - - Ken mitä kaapii, se sitä saapi. - - Ken mitä teki kesällä, 2610 - wielä tahtoo talwellaki. - - Ken on riski riiteliä, - se on riski riihen puija. - - Ken pahan tawat sanopi, - se taiwaan tähdet lukepi, - meren aallot arwoapi. - - Ken teki ketä -- Ken mitä teki. - - Ken tuutipi poikalasta, - sepä totta torjuttapi; - ken se tuutipi tytärtä, - se waan tyhjää tekepi. - - Ken tywen typyttelepi, - latwanki laputtakohon. - - Ken werassa, se welassa. - - Kenen jalka kapsaa, - sen suu napsaa. - - Kenen jalka kapsahtaa, - sen suuhun napsahtaa. - Kenen jalka sonnassa, - sen suu raswassa. - - Kenen oma, sen armas, 2620 - kenen armas, sen kaunis. - - Kenen on kello -- Jonka kello. - - Kenen ruoka, sen ruoska, - kenen tuoppi, sen tupakka. - - Kenenkä hewoinen suossa, - se lähinnä nostamassa. - - Kengätön kesällä kettu, - kengätön on talwellaki. - - Kenkki kenkkiä kysypi, - hywä työ toistamista. - - Kenkki kenkkiä waatii, - hywä päiwä wastausta. - - Kenkki kenkki waatii, - hywä sana wastinnetta. - - Kenkä jalan mukaan. - - Kenpä köyheä käkisi, - lehmitöntä leyhkäsisi. - - Kenpä moittipi keseä, 2630 - ken hyweä hylkäisepi. - - Keppi on kelwoton tueksi, - sana sairahan waraksi. - - Kernas köyhä kuolemahan, - walmis waiwainen sotahan. - - Kerran eläwän silmät nähdään, - ei kuolleen koskaan. - - Kerran hywänä, kaksi pahana, - iän kaiken ilkiänä. - - Kerran keksiä pitäpi, - toisen kerran kellistellä. - - Kerran kurki puuhun, - silloinki jalka poikki. - - Kerran köyhä köykähtää, - ei siiwolleen silloinkaan. - - Kerran köyhä lehmän tappoi, - nahan pitkäksi wenytti. - - Kerran köyhä löyhähtäpi, - senki kostohon kowahan. - - Kerran saapi orja lemmen, 2640 - orja lemmen, wanki wallan; - ei miniä milloinkaan, - pojan waimo polwenaan. - - Kerran, toisen, köyhä käypi - rikkahan owen etehen. - - Kerran, toisen, köyhä rukka - syöpi wiimeisen weronsa, - aiwan ainoan palansa. - - Kerranko mies muonasta luikkaa. - - Kerta joulu wuodessa. - - Kerta kekriä pidetään, - toinen kerta kellistellään. - - Kerta käydään Kemissä, - toinen kerta Torniossa. - - Kerta mies petetään, - waan ei enää toista kertaa. - - Kerta miestä merkitähän, - kerta miestä, kuu hewoista, - wuosikausi morsianta. - - Kerta riihen tappajana, - kaksi kaalin appajana. - - Kerta syntynyt kuolee. 2650 - - Kerta wiisaski petetään. - - Kesti kestiä kysypi, - hywä pöydän pää pyhiä. - - Kesti kestiä waatii, - pöydän pää pyöräystä. - - Kestää Turun ämmän kirkon käynti. - - Kesä keikkuen tulepi, - talwi suuta muitsistellen. - - Kesä kerkeimmällään, - nälkä närkeimmällään. - - Kesää kekriin, syystä jouluun, - äsken talwi tassahtaa. - - Kettu on koiralle sukua, - korppi haukan heimolainen. - - Ketuilla ketut pyytään. - - Ketulla on kewiät kengät, 2660 - ne ei pauka pakkaisella, - ei kolka kowalla säällä. - - Ketä kerran keksitään, - sitä aina arwellaan. - - Kewiät on lesken -- Leskellä on kewiät. - - Kewäinen kehno ilma, - hyweä ajattelepi. - - Kewät keikkuen tulepi, - talwi suuta wääristellen. - - Kewätrusko talwen jatko, - syysrusko kesän jatko. - - Kewätsadet kaswattaa, - syyssadet kadottaa. - - Kewättä kynteliltä, syksyä Uolowilta. - - Kewäällä on kelta kaunis, - syksyllä matara kaunis. - - Kewään jatkoa talwiset tuulet. - - Kielellänsä lintuki laulaa. 2670 - - Kieli kellosta putosi, - katoi ääni kalkkarasta. - - Kieli kärkkäältä palaa. - - Kieli on köyhällä rahaa, - suu kurjalla kunniata. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - atroa poron perästä, - Lapin maasta taikinata. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - eloa emännätöntä, - koiratonta kartanoa. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - itsemennyttä manalle, - omin tunnoin tuonelahan. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - humalassa huutamasta, - wiinassa wiheltämästä. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - kukkaroa paikattua - wyöltä miehen naimattoman. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - kullalle kumartamasta, - hopialle horjumasta. - - Kielsi wanha Wäinämöinen 2680 - siian suolta suolimasta, - syömästä kalan kutuja. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - tytöstä emon tukia, - wanhan äitinsä waroa. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - wanhan nuorta tahtomasta, - kaunista käkeämästä. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - wenehessä wieremästä, - purressa parahtamasta. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - wesillä wiheltämästä, - lainehilla laulamasta. - - Kielsi wanha Wäinämöinen - yksin öillä kulkemasta, - maantiellä makoamasta, - sydän-yöllä soutamasta. - - Kielty on kaupalta rahaton - ehkä hahden partahalla. - - Kielty on kissa kellarista, - piski piimähuonehesta. - - Kielty on kissa kirkosta, - pääsee koira jolloin kulloin. - - Kierielee kanan munaki. - - Kieriwät munatki pesässä. 2690 - - Kierrä minua, ele kiroa: - sanoi kiwi kyntäjätä, - niini köyden wääntäjätä. - - Kihku lapsen kirkkoon, - kihku kirkosta kotihin. - - Kiiskinen kaloja wanhin, - wata wanhin pyydyksiä, - pata wanhin astioita. - - Kiitellen kissa poikia tekee. - - Kiitos ruoasta, tupakka kiitoksesta. - - Kiittäin pahat naidaan, - hywät ilman kiittämättä. - - Kiittäin tyhmä työnsä tekee. - - Kiittää wuohiki wierasta. - - Kiitä huomena hewoista, - partasuuna poikoasi, - tyttöäsi miehelässä, - itseäsi ei ikänä. - - Kiitä huomenna hewoista, 2700 - wuonna toissa morsianta, - kolmanna kotiuroa, - partasuuna poikoasi. - - Kiitä illalla ilmaa, - harmaapäänä poikoasi. - - Kiitä kiiskistä -- Kiitä sääskistä. - - Kiitä kiwistä maata, laita lantta sawea. - - Kiitä miestä, ele kylää. - - Kiitä muille muita maita, - itselle omia maita. - - Kiitä paarmaista keseä, - mäkäräistä wuoden päätä. - - Kiitä peltoa kiwistä: - se ei siementä kadota. - - Kiitä pientäki hepoa, - pyri suurenki rekehen. - - Kiitä sääskistä -- Kiitä paarmaista. - - Kiiwas akka kirnutessa, 2710 - olutta pannessa äkäinen, - koko lempo leipoessa, - wasta wiisas wuotehella. - - Kipaten kiltaan, kontaten kotia. - - Kipinästä maa kytepi, - tora tappelun tekepi. - - Kipiä kiwellä lyöty, - kipiämpi kirwehellä. - - Kirjawa kesäinen Kiesus, - monenmuotoinen Jumala. - - Kirjawa keto kesällä, - ihmisen ikä kirjawampi. - - Kirjawa tikka -- Tikka kirjawa. - - Kirjawasta karja kaunis. - - Kirki piiassa palapi, - kirki piian kintahassa. - - Kirkko keskelle kyleä, - pappi kirkon partahalle. - - Kirkkohon kipiä jalka, 2720 - paha jalka pappilahan. - - Kirkon kirwes ja rautalapio: - ne köyhän welan maksaa. - - Kirsi piiasta kirisee. - - Kirsi pojassa palapi, - paha tammi pakkaisessa. - - Kirwes hywä -- Hywä ou kirwes. - - Kirwes kyntäjän wasara, - tappara kylänkäwiän, - kiwi kuokka köyhän miehen. - - Kissa kiitellen eläpi, - katin poika kaunistellen, - koira päätä silitellen. - - Kissa köyhän piika, - koira köyhän renki, - katinpoika palwelia. - - Kissa on koiran renki: - elää wähemmälläki henki. - - Kissa tupahan tulepi: - hiiret häihtywät kolohin; - uros owen aukasepi, - naiset kaikki karsinahan. - - Kissa yksin -- Katti yksin. 2730 - - Kissan ilo hiiren itku. - - Kissan kiuas, ämmän loukas, - miehen puhdas pöydän pää. - - Kissan tullessa tupahan - hiiret reikihin menewät. - - Kituu toukkaki puun raossa. - - Kiusa lankee omaan kuppiin. - - Kiwen mie -- Luulin mie kiwen. - - Kiwi ei jauha kiewastellen, - ilman orjan olkapäittä - piian pienittä käsittä. - - Kiwi ei jauha kiiwoitellen, - heinä ei heitellen ko'ota. - - Kiwi ei kiellä kyntämästä, - kanto wiljan kaswamasta. - - Kiwi on orjan kirjakangas, 2740 - saawintanko saumasukka, - pankko orjan päänalanen. - - Kiwi on orjan kirjawaippa, - pätsi orjan päänalanen. - - Kiwinen maa wiljan kaswaa, - kiukkuinen akka työn tekee. - - Kiwinen pelto, kiikkaat housut, - wuotawa wene ja riitainen akka, - ne on neljä hankalata. - - Kiwiä kowaisimetki, - maata marjamättähätki, - tyttöjä papinki piiat. - - Kiwonen kiroelepi - kiwen tyhjän jauhajata. - - Kodon wilja kaukanaki. - - Kohdatten on muilla korjat, - minun wäärälten wähäisen. - - Kohta lapsi-kuollehella, - toinen wäärin mennehellä. - - Kohta syöty saatu riista, - ajettu hywä hewoinen. - - Kohta syöty saatu riista, 2750 - maattu entinen emäntä. - - Kohtuus paras kustaki, - kohtuus hywä makkaroistaki. - - Koira haukkui konteloa, - wanha piika panteloa. - - Koira haukkui, tuuli kantoi - tapojani sinne tänne; - minä miesi täydellinen. - - Koira kodissaan kopia, - kukko höystettunkiolla. - - Koira koiran tuntee. - - Koira kotoansa naipi. - - Koira kutsuen tulepi, - hywä wieras kutsumatta. - - Koira käski hänteänsä, - häntä käski karwojansa, - karwat alkoiwat kahista. - - Koira lyöpi leikkiäki, - sika totta tonkaisepi. - - Koira nimen antaa, 2760 - mies nimen kantaa. - - Koira on kowille luotu: - kiwille makoamahan, - kalliolle kuolemahan. - - Koira on suden sukua, - korppi haukan heimolainen. - - Koira syöpi koipikengät, - nauttipi nahan palaiset. - - Koira syöpi oksehensa, - paha akka antimensa. - - Koira welatta elää. - - Koira äiän haukkuu, - tuuli enemmän kantaa. - - Koiralla ei ole kunniata, - eikä häjyllä häpyä. - - Koiran häntä kosioille, - oman kylän ottajille, - kun ei tuone tuonnempata, - etsine etäämpätä, - wetäne weden takoa. - - Koiran suuhun hampaat jääwät. - - Koiran weitsi wieraan pöytään. 2770 - - Koiran woitto ensimäinen, - miehen woitto jälkimäinen. - - Koiraparwi: poikaparwi. - - Koirat haukkuu, kosiat tulee, - minä waiwainen alasti. - - Koirat kutsuen tulepi, - hywät ilman lykkeleksen. - - Koiwun oksa konnan palkka, - nuora pettäjän perintö. - - Koiwusta ruoka, silmästänsä juoma. - - Kokenut kaikki tietää, - waiwainen kaikki kokee. - - Kokille kopu tulepi, - kun sika sikunan juopi, - porsas wiinan porkkoapi. - - Kokki ruokansa kokepi, - makiansa maistelepi. - - Kokki suolan koittelepi, 2780 - puhetmiesi morsiamen. - - Kokki teki pöperää, - ruoka tuli wetelää. - - Kokoa kylä kysypi, - waan ei karwan kauneutta. - - Kolmannesta kowasta pahaki palaa. - - Kolmas wasta tuskan näyttää. - - Kolme miestä pienessäki paatissa - tarwitaan: yksi syö, toinen soutaa, - kolmas peräpuikkoa pitää. - - Kolme on katsoa kamala: - wenet wedellä soutajatta, - hepo tiellä haltiatta, - paha waimo wartiatta. - - Kolme on kiirettä kesällä: - yksi on rutu rukiilla, - toinen heinällä helinä, - kolmas kallis kauran niitto. - - Kolme on koskea kowoa: - Hämehessä on Hälläpyörä, - Kaatrakoski Kainuhussa, - ei ole Wuoksen woittanutta, - ylikäynyttä Imantran. - - Kolme on koskea kowoa - tämän ilman kannen alla, - kolme synkkeä saloa, - kolme wuorta korkiata. - - Kolme on kowin pahoa: 2790 - hepo wedellä, wenet tiellä, - paha waimo wallan päällä. - - Kolme on miehellä pahoa: - yksi wuotawa wenoinen, - toinen heittiö hewoinen, - kolmansi toruja akka. - - Kolme yötä itkee tyttöki lapsen itkua; - muun aikansa itkee miestä. - - Kolmea ei tule uskoa: wenettä wesille, - hewoista tielle, waimoa talon päälle. - - Kolmea on paha katsoa: olkia kengässä, - naskalia taskussa, ementätä ikkunassa. - - Kolmikuissa kolkan kuulee, - kuusikuissa kukan ottaa. - - Kolmisäinen Jumalan köysi. - - Kolmiöisen wasikan korsi suussa. - - Kompastuu hewoinenki kulkeissaan, - saatikka ihminen puheissaan. - - Kompastuu hewoinenki -- Erehtyy hewoinenki. - - Konkelo koristelepi 2800 - wyyhdillä wisun emännän, - aiwan karstin kankahilla. - - Konna kalja oluen suhteen. - - Konna konnan tuntee. - - Konna mies aseetonna, - paha paimen weitsetönnä. - - Konsti kamala asia on. - - Kontio kowa metsässä, - uron kuolema kowempi. - - Kontti konnalla seljässä; - jonka saapi konnuudella, - sen kokoopi konttihinsa. - - Kopia koira kotonansa. - - Kopia kutsuttu wieras, - ujo outo kutsumaton. - - Koreile toisten häissäsi. - - Koreutta kirkkokenkä, 2810 - siweyttä silkkisukka. - - Koria kotoinen leipä, - jos on täynnä tähkäpäitä. - - Koria kutsuttu wieras, - koriampi kutsumaton. - - Korjataan pahallaki koukulla uunia, - kun ei parempata ole. - - Korkia kotoinen kynnys - toisen kerran kaswatessa. - - Korpi kaapu köyhän miehen. - - Korpi kurjalla kotina, - salo sauna waiwaisella, - kangas kamaritupina. - - Korpi luo komian kuusen, - kangas kaunihin petäjän. - - Korpin nuornaki hewoinen, - suden koira wanhanaki. - - Korppi kuiwalla ajaa. - - Kortta kaukaa haetaan, apilas 2820 - aidan wiereen jätetään. - - Korwa enemmän maita käypi, kun jalka. - - Korwa enimmän maita kulkee. - - Korwakuuloonsa koiraki haukkuu. - - Kosi kullalla tytärtä, - hopialla houkuttele, - suosittele sormuksilla, - silkkinauhoilla sitele. - - Koska aamuna paljo yrttiä kaswaa, - silloin siat loistaa. - - Koska hyttiset paljo hewoisia leikkaa, - silloin on sadet läsnä. - - Koska kissa karhuksi pääsee, - katso silloin karjasi. - - Koska köyhän pyykki kuiwaa, - silloin rikkaan happanee. - - Koska naapurin nurkka palaa, - silloin on omaki nurkkasi waarassa. - - Koska on miekka hullun wyöllä, 2830 - silloin werta wuodatetaan. - - Koska rikkaat riitelewät, - silloin köyhän tukka tuoksuu. - - Koska sammakko aamulla paljon parkuu, - silloin on sadet läsnä. - - Koska sankarit sotiwat, - silloin turkan tukka tuoksuu. - - Koska tippui tynnyrini, - ystäwiä oli yltäkyllin, - tuli tytyäksi tynnyrini, - ystäwätä ei yhtäkään. - - Koska tynnyrini tippui, - moni minussa kiinni rippui; - olut tynnyristä puuttui, - kohta kaikki minuun suuttui. - - Koska Urpo turkki päällä, - silloin kesä paita päällä. - - Koskas helwetti täytyy. - - Koskas hywä pahaa tekee. - - Koskas laiskan työn teentö: - syksyllä lokoa paljon, - kewäillä wettä paljon, - talwella wilun wihakka, - kesällä palawan pakko. - - Koskas laiskan työn teentö: 2840 - talwella kylmä, kesällä helle, - ei koskaan kohda'kuwaista. - - Koskas tappi janoaa? - - Koskee kowa pappilaanki. - - Koskee se hepoon, joka kankeenki. - - Koskee se koiraan, joka kalikkaanki. - - Koskee se koiraan, joka karwaanki. - - Koskee se käteen, joka lyötäwäänki. - - Koskee se puuhun, joka lyötäwäänki. - - Kosket suuret suljetahan, - jaloimmat jaksetahan, - waan ei suuta suunnattoman, - eikä lemmon leukaluuta. - - Koti hywän kiittää, - talo hywän tarwitsee. - - Koti on muilla koppeloilla, 2850 - kartano kanoilla muilla; - minä koppelo koditon, - minä kana kartanoton, - minä pyy pesätön lintu. - - Kotihinsa kuollut wiedään. - - Kotikauppa paras kauppa. - - Kotikissa hiiren ottaa. - - Kotikoira woittaa metsäkoiran haukkumasta. - - Kotkan tiet on taiwas alla, - hahtien jäljet merellä, - pojan polut tyttölöissä. - - Koto hywä kiittää. - - Koto paha muistaminen, - pito hywä jättäminen. - - Koto sia pahan orpanan. - - Koto tähteen sia on. - - Kotoansa koiraki kopeilee. 2860 - - Kotokatti hiiren murtaa. - - Kotona kodon sanomat. - - Kotona kowan wara. - - Kotona kullaki paras. - - Kotona lapsi enolassa, - tätilässä wieras lapsi. - - Kotonansa hywä koira haukkuu. - - Kotonansa koiraki kopia. - - Koukun sawu henki mulla, - maitowelli suurin surma. - - Koura kolkkaan, kahmalo keskelle paikkaa. - - Kowa kaikkiin koskee, 2870 - pehmiä ei puolinkaan. - - Kowa kotonsa pitää. - - Kowa kowalle wastaa. - - Kowa on kuolema kesäinen. - - Kowa on surma silmin nähden, - kuolema käsin pidellen. - - Kowaa kowan ajalla, - pehmiämpää perästä. - - Kowat on kourat kuolemalla. - - Kowin kielti Wäinämöinen, - epäsi suwannon sulho, - atroa poron perästä, - Lapin maasta taikinata. - - Kowin korskui konnan ruuna, - hirnahti häjyn hewoinen. - - Kowuudeksi lumi lehteen. - - Kuha kuulu, lahna laaja 2880 - wenehessä köyhän miehen. - - Kuha suuri, lahna laaja - katsoa katehen silmän, - wenehessä wierahassa. - - Kuhun miekkansa Kuningas, - sihen köyhä kirwehensä. - - Kuhun puu kaatuu, - siinä puu maatuu. - - Kuinka lienee kunki laatu - eläissänsä ennen saatu, - kun pitäpi, niin pysypi. - - Kuitu maasta korjataan, - tilka maahan heitetään. - - Kuitu maasta ottaminen, - tilka maahan jättäminen. - - Kuka ei kullalle kumarra, - horju ääressä hopian? - - Kuka Jumalan neuot tiesi? - - Kuka kaikkein kielen taitaa, - kielen taitaa, mielen noutaa? - - Kukan koiran hännän aidalle nostaa 2890 - jos ei itse wiitsi? - - Kuka kotowarkaan katsoo? - - Kuka kyrsän kylässä syöpi, - se huolen kotia wiepi. - - Kuka solmi kananmunan, - kiersi köyttä ruumenista? - - Kuka tiesi, kenkä luuli - lapsen orwoksi tulewan? - - Kuka tiesi, kenpä luuli - peipoisen ylenneheksi, - ketonurmen kaswaneeksi, - lapsen laihan paisuneeksi? - - Kuka tiesi kunki mielen, - kenkä kenenki sydämen? - - Kuka uskoi, kenpä luuli: - kiiskistä kalan tulewan, - ahwenesta aimo ruoan, - leiwän särpimen särjestä? - - Kukapa kylleä kysypi, - olewata onnahtapi? - - Kukapa tässä kukkunepi, - kenpä kielin laulanepi, - kun tämä kana katopi, - munalintu muunnahtapi? - - Kukapas kissan silmät pesi, 2900 - jos ei itse wiitsi? - - Kukas keksi köyhän lapsen - kesannolla kenkiwäksi, - rannalla rakentawaksi? - - Kukas tyytymättömän täytti? - - Kukkis pois, torpan kukko, - tassimasta talon kanoja. - - Kukko jywään tulepi, - kananpoika uutisehen. - - Kukko kylän ilmoittaa, - haukkuu koira korwessaki. - - Kukko lauloi Kuurin maassa, - kana kaakotti Wirossa. - - Kukko on päällä kurjanaki, - kana alla armonaki. - - Kukko sulla, kukko mulla, - kukko meillä kummallaki. - - Kukko teille, kukko meille, - kukko kaikelle kylälle. - - Kukko sanoo: ruoki minua Sipin 2910 - päiwään asti; heitä sitte hännästä hankeen. - - Kukkupi käkeä kaksi - kahden puolen kaiwotietä; - satuin noita kuulemahan, - hywä oli kuulla kummaistaki. - - Kukkuu käki kurjallenki, - heläjäpi herjällenki. - - Kuku kultainen käköinen, - helkyttele hietarinta - kultoa kujoiset täynnä, - hopehia tanhuaiset! - - Kulkiessa matka kuluu, - wiipyessä wiikon päiwät. - - Kulta kylmä kumpaliksi, - wilu waimoksi hopia. - - Kulta ruskia, ruis ruskiampi. - - Kultaa kewäinen ruoho, - tautia talwenalainen. - - Kultaa yössä kuluu. - - Kultainen kotielanto -- Ah kulta! - - Kuluu aika seisottuna, 2920 - sen paremmin istuttuna. - - Kuluu kuikistellenki, - menee maistellenki. - - Kuluu pidettäwä, - otettawa onnahtaa. - - Kuluu päiwä pilwessäki, - ikä ilman naimattaki. - - Kuluu päiwä pilwessäki, - ikä yksipuolisnaki. - - Kuluu päiwä pilwessäki, - murenee murehessaki. - - Kumartapi kuusen latwat, - järähtäpi järwen rannat - kuningasten kulkiessa, - waltojen waeltaessa. - - Kumma kuusinen lusikka, - katajainan kauhapahka. - - Kumman kulkewa näkepi - talon toisen tyttäressä. - - Kumman kuulepi Jumala: - lukianko, laulajanko. - - Kummat kulkewa näkepi, 2930 - kymmenet kylänkäwiä. - - Kummiksi on kurki puussa, - imeeksi waris wesillä. - - Kun ei auta armo luojan, - ei auta oma yritys. - - Kun ei kylmä kynteliltä, - ei palele paawalilta; - kylmää kynnet kyntäjältä, - warpahat wakoajalta. - - Kun ei kylmä kyntelinä, - ei palele paawalina; - ei ole hellet heinäkuulla, - lämmin keskellä keseä. - - Kun ei nuorra wiiwykkiä, - ei ole wanhana waraa. - - Kun ei tapaa hamarasta, - niin jääpi terällenki. - - Kun ei wappuna waossa, - niin ei pouka pohtimessa. - - Kun ennen kuoltiin, niin wiiltiin. - - Kun ensimäinen lumi aidan rakoja tukkii, - silloin on wanhoilla akoilla hywä kylwää. - - Kun et saata, niin syötä. 2940 - - Kun hullu markkinoille tulee, - silloin saksa rahoja saapi. - - Kun hullu wiisasta neuoo, - wiisas willihin tulepi. - - Kun härkä kyntelinä räystään alta juo, - silloin maariana kukko janoon kuolee. - - Kun jouhi saadaan, niin hewoista tehdään. - - Kun jääpi terältä, niin jääpi hamaraltaki. - - Kun kaikki yhden kiwen päälle sylkee, - pian se kastuu. - - Kun kaksi warasta riitelee, - niin talonpoika lehmänsä saa. - - Kun kauhalla aljetaan, - niin lusikalla lopetetaan. - - Kun kerran tulee aljetuksi, - niin aina tulee annetuksi. - - Kun kissa karhuksi kaswaa, 2950 - waro silloin silmiäsi. - - Kun kissa karhuksi pääsee, - niin kaiken karjan tappaa. - - Kun kissasta karhu kaswaa, - niin hän kaiken karjan kaataa. - - Kun koiraski kowan näkee, - wielä seli munan tekee. - - Kun konna pääsee korrelle, - niin hän pyytää orrelle. - - Kun kowaaki kalwetaan, totta siitä hiukka lähtee. - - Kun kowan näkee, niin koiraski kantaa. - - Kun kowan näkee, niin koiraski pojan tekee. - - Kun kukko Sipin päiwänä kulpasta juo, - niin maariana isosta allikosta. - - Kun kynsi kaswaa, niin kynä katoo. - - Kun kynsi katoo, niin kynä kaswaa 2960 - - Kun kynä katoo, niin kynsi kaswaa. - - Kun käsi hywän tekepi, - sitä silmä katselepi. - - Kun käteen, niin kärsään. - - Kun laiska liikkeelle lähtee, - niin hän kotonsa koipee. - - Kun lapsi saa, mitä itkee, - niin se on ääneti. - - Kun lie tosi, niin seisokoon; - kun lie walet, niin waipukoon. - - Kun mies wanhenee, niin tarha pienenee. - - Kun minä kuolen kuulu piika, - katonen kasariwaski, - jääwät sulhoiset surulle, - miehet mielimurtehille. - - Kun minä suutuin surwomasta, - wäsyin wettä kantamasta, - suurus suustani putosi, - hywä leipä leuoiltani. - - Kun nurkka palaa, niin on toinenkin waarassa. 2970 - - Kun ohran hiukset näkywät, - warresta silloin wiikatteesi. - - Kun oisi kiwi leipänä ja wesi juomana, - sitte laiskan elää kelpoaisi. - - Kun oisin paimenna poloinen, - eli paimenen tytärnä, - kuuluisi kulosta ääni, - heläjäisi heinikosta. - - Kun oisin poikana poloinen, - kalki jousen kantajana, - ei ne pyyt pyhää pitäisi, - orawaiset oisi jouten. - - Kun olin ennen nuorra miessä, - miekkani kädessä kääntyi, - kun kewyisin haawan lehti, - eli leppäinen palikka. - - Kun olin ennen nuorra miessä, - nuorra miessä naimatonna, - moni katsoi muotohoni, - warteheni walkoitteli. - - Kun olin ennen nuorra miessä, - sylen syöksin keihäswartta - peltohon alaperähän, - maahan mättähättömähän. - - Kun olin miessä nuorempana, - hersyin heinän karwaisena: - aidan kolkat woita lypsi, - kiwoiset muni munia. - - Kun olin miessä nuorempana, - toki tunsin laskuwäylät, - kosket kulkia osasin: - tousa oli toisessa kädessä, - toisella pidin pereä. - - Kun olin miessä nuorempana, 2980 - tunsin mie tupakan juoda, - piipun suussani piteä. - - Kun olin miessä nuorempana, - wielä wiinan juomatonna, - piti piikaiset hywänä, - waimot pääni walkiana. - - Kun olisi -- Kun oisi. - - Kun olisin -- Kun oisin. - - Kun on kaukana, niin ammoo, - kun on likellä, niin puskee. - - Kun on kurja kumpalina, - niin on karhu kantapäillä. - - Kun on kuusen kaatajata, - kyllä on oksan ottajata. - - Kun on liki, niin puskee, - kun on kaukana, niin ammoo. - - Kun on miniä mielellinen, - niin on lanko laadullinen. - - Kun on oikein Otawa, - sarwet suoraan suwehen, - pursto perin pohjaisehen: - silloin nuorten nousuaika, - wanhojen lepuu-aika. - - Kun on onneni kowempi, 2990 - niin on suuni rohkiampi. - - Kun on peukalo urosta, - niin on naista naukiampi. - - Kun on puola puolikypsi, - niin on pelto kokokypsi. - - Kun on päiwä puolessa, - niin on nälkä suolessa. - - Kun on pääsnyt suusta, - niin pitää päästä kukkarosta. - - Kun on ruossa, niin on reessä; - karhella kahden isännän. - - Kun on ruossa, niin on reessä, - ylisellä pieleksessä. - - Kun on usma uunna wuonna, - silloin halla heinäkuussa, - talwi keskellä keseä. - - Kun on wampa warpahassa, - sydäntäki syytelepi. - - Kun on ämmä puhetmiesnä, - niin on piru konttimiesnä. - - Kun pää poikki pannaan, 3000 - jo silloin jalatki jokeen joutaa. - - Kun rikkaat riitelewät, - silloin köyhä rauhan saapi. - - Kun rupesi, niin repesi. - - Kun tahdot talwisen waimon, - ota olkihuonehesta, - riusan warresta walitse, - kiwenpuusta kihlaele. - - Kun tulee alotetuksi, - niin tulee kulutetuksi. - - Kun tulee otetuksi, - niin tulee annetuksi. - - Kun tulepi tuskan soutu, - hätäpäiwä päälle saapi, - silloin luotan luojahani, - turwaan Jumalahani. - - Kun tämä kana katopi, - punaposki pois tulepi, - siwu tästä tiet tehdään, - rannan kautta raiwataan. - - Kun tämä kana katopi, - tämä lintu liikahtapi, - niin tämä kartano katopi, - tämä linna liikahtapi. - - Kun työ loppuu, loppuu leipäki. - - Kun warkaat riitelewät, silloin 3010 - talonpoika hewoisensa saa. - - Kun wäärän puun pesään panee, - wähempi muita mahtuu. - Kuni korennot kolisi, - sini räätikät menestyi. - - Kuningas kurjaki kotonansa. - - Kuningasta kuuleminen, - herroja kumartaminen. - - Kuningasta kuuleminen, - waltoa wapiseminen. - - Kunis huiskat hunnullisna, - sinis huiskat huolellisna; - kunis liikut liinallisna, - liikut liioissa sanoissa. - - Kunnia edellä käypi, - tapa tallustaa jäljessä. - - Kunnia hywä tapa, ehkä yksin huonehessa. - - Kunnia hywä tapa, puuro hywä ruoka. - - Kunnia hywä tawaksi, 3020 - wiljawuosi wierahaksi. - - Kunnia hywä tawara, - hywä wieras wiljawuosi. - - Kunnia sille, jolle kunnia tulee. - - Kunniaa sonnin suuret sarwet. - - Kunniaksi härjällä suuret sarwet. - - Kunniata Kaian kaikki: - wyöllähän kodan awaimet. - - Kunpa nyt oisi suuta korwiin ja watsaa polwiin, - sanoi kerjäläinen munarokkaa syödessä. - - Kuolema kowinta työtä, - majan muutto surkeinta. - - Kuolema on kuuro ja sokia: ei kuule, - eikä näe, koska häntä rukoillaan. - - Kuolema ruton seassa, - uni torkan portahalla. - - Kuolten koira tapansa heittää, 3030 - paha koira ei kuoltenkaan. - - Kuolten työ loppuu. - - Kuoltuansa koira paranee. - - Kupu syöpi kukkaisetki, - watsa waskirenkahatki. - - Kurja akkaki aseetta. - - Kurja hankahan kutoja, - waiwainen wenetten seppä. - - Kurjaki kotonansa kuningas on. - - Kurjalla ei ole kotia, - katalalla kartanoa. - - Kurjella on kumia kulkku, - kajawalla pitkä kaula. - - Kurjen teitä kulkeminen, - käyminen kärjen uroa. - - Kurki laiskan pellon sonnittaa. 3040 - - Kurkko-huttu, huora-emäntä. - - Kussa ei ole pelkoa, siinä ei ole häpyä. - - Kussa ei ole pelkoa, siinä ei ole toiwoa. - - Kussa haaska, siinä korpit. - - Kussa kaakku leiwotaan, - siinä toista toiwotaan. - - Kussa kaakku syödään, - siinä kaksi saadaan. - - Kussa kipu, siinä käsi, - siinä silmä, kussa armas. - - Kussa kotka lounahtaa, - siinä linnut pienemmätki. - - Kussa laki lakkaa, siinä waiwaisuus alkaa. - - Kussa minun kultani kuiskuttaa, 3050 - sinne minun silmäni luikuttaa. - - Kussa on Jumalan kirkko, - pirun on kappeli likellä. - - Kussa on musta kauhan warsi, - siin' on laiska piian warsi. - - Kussa on syömärit urohot, - siin' on koirat koukkuseljät. - - Kussa on waimot wattikkaiset, - siin' on waiwaiset wasikat. - - Kussa pelko lakkaa, - köyhyys tykö pakkaa. - - Kussa peura pehtelepi, - siihen karwa katkeapi. - - Kussa työ tehdään, - siinä ruoka syödään. - - Kussa woitto, siinä'i wahinko. - - Kussa wähä kimalaisia, - siinä wähä hunajata. - - Kuta en kuulle laulajaksi, 3060 - enkä tienne tietäjäksi, - sen minä siaksi laulan, - muutan mullan tuhmniaksi. - - Kuta kukko noukahtaa, - se kanahan kapsahtaa. - - Kuta wanhempi pukki, - sitä kowempi sarwi. - - Kuteelleen kangas kaunis, - leipä hieretjauhoillehen, - neiti kaswanaisillehen. - - Kutojaansa tutkamensa, - luojaansa kerinpalaiset. - - Kutsumaton wieras, keittämätön rokka. - - Kuu kesään kirwiäisestä, - wähä wästäräkkisestä. - - Kuu kiurusta kesään, - puoli kuuta peipoisesta, - wiikkokausi kiwenwiasta, - yksi päiwä pääskyisestä, - wästäräkistä ei wähäkä. - - Kuu leiwosta kesähän, - puoli kuuta pulmoisesta, - wiikko wittalintuisesta, - tuskin päiwä pääskyisestä. - - Kuu lierusta kesähän, - wiikko wittalintuisesta. - - Kuuloansa koiraki haukkuu, 3070 - ei aina näkemiänsä. - - Kuultelee hywää syömätönnäki. - - Kuultuansa koira haukkuu, - eikä aina nähtyänsä. - - Kuuluisa rikkaan tauti, - mutt' ei köyhän kuolemaka. - - Kuuluu kurikan ääni, - naulan päähän napsuttaa. - - Kuuluu kuuman kuikkuna, - waikk' ei mämmin mähkinä. - - Kuuluu rikkaan potiki, - ei köyhän kuolokaan. - - Kuumeheksi kuun kehikko, - poutimoiksi päiwän sääri. - - Kuumeheksi kuun kehäinen, - sateheksi päiwän sappi. - - Kuuntelee, kun torutaan, - kääntelee, kun lyödään. - - Kuuro päiweä kulupi, 3080 - hywä hetki heiahtapi, - köyhän miehen kenkiessä, - waiwaisen warustaessa. - - Kuuro päiweä kulupi - köyhän kauan kengittäissä: - milloin rätti räpsähtää, - kulloin paula pauskahtaa. - - Kuuro päiweä kulupi - laiskan kauan kenkiessä. - - Kuuron pilwestä satapi, - kajanneesta kaiken päiwän. - - Kuusen juuret kuiwettuwat, - waan ei kuiwu kyyneleni. - - Kuuset paukkaen palawat, - ämmät ähkäen eläwät. - - Kuwa kaunis syömättä, mutta ei ihminen. - - Kuwa syömättä eläpi, - miesi leiwällä, lihalla, - puurolla, kalarokalla. - - Kuwaisensa kukkoki tekee. - - Kuwuksi kulon kewäisen, - sykysyisen taudiksensa. - - Kuwustansa kukko laulaa, 3090 - wihkostansa lehmä lypsää. - - Kydyn kytken kynnyksehen, - nadon naittelen kylälle, - anopen susille syötän, - apen karhuille rewitän. - - Kydyt kyinä kynnyksessä, - nadot nauloina owissa. - - Kyliä myöten kerjääjä kulkee. - - Kyljet luita werkkaisemmat. - - Kylkehen kyläinen ruoka, - se kohti kotoinen ruoka. - - Kylkehen kyläinen syönti, - äsken kohtuhun kotoinen. - - Kyllin syönyt röyhtelee, - nälkäistä näännyttää. - - Kyllä aika tawaran nauttii. - - Kyllä aina antaa saapi. - - Kyllä akoilla unia on, - waiwainen ne kaikki selitti. 3100 - - Kyllä eläwä kuolewansa tuntee. - - Kyllä eläwä palawansa tuntee. - - Kyllä etsiwä hewoisen kaupan löytää. - - Kyllä helisewä hyppääwiä saa. - - Kyllä hepo kannuksen tuntee. - - Kyllä hewoinen ajajansa tuntee. - - Kyllä hipiä lämpimänsä tuntee. - - Kyllä huntu huolta tuopi, - palttina pahoa mieltä, - liina liikoja sanoja, - pellawa perättömiä. - - Kyllä huoli wirttä saapi, - muret wirttä muistuttapi, - kaiho kantapi sanoja, - mielalaiset arweloita. - - Kyllä hywin syöden kalua menee; 3110 - elää köyhä wähälläki. - - Kyllä hywin eläissä paljoki kuluu. - - Kyllä hywä hewoinen pian pyrystä päästää. - - Kyllä hywä hiljaisensa takaa saa, - waan ei paha pikaistansa. - - Kyllä hywä itsensä lyöpi, - paha ei lyödenkään parane. - - Kyllä hywä lapsi itse witsansa tuopi. - - Kyllä hywän pinon tykönä on - hywä lastuja poimia. - - Kyllä hywästäki kuollaan, - pahastaki parataan. - - Kyllä hywää jäämänki on. - - Kyllä härkä häntänsä tarwitsee, - jos ei ennen niin kesällä. - - Kyllä härkä juuret syö, kun kukka 3120 - maahan saa. - - Kyllä härkä jäniksen tapaa, - jos ei muolla niin kattilassa. - - Kyllä häpeemättömän hywä elää on. - - Kyllä häwyttömän elää kelpaa. - - Kyllä ikä tawarata kokoo, - waikka ei tawara ikää lisää. - - Kyllä ilma ääntä wetää. - - Kyllä jalan juuressa kunki tauti on. - - Kyllä jalka kengän sioittaa. - - Kyllä Jumala hywä mies on: - korjaa monta pahaa miestä. - - Kyllä Jumala luodut lapset ruokkii. - - Kyllä Jumala omansa korjaa. 3130 - - Kyllä Jumala Tiituksen löytää, - jolla kostaa pahoja töitä. - - Kyllä Jumalalla päiwiä on. - - Kyllä kaksiki sammakkoa yhteen kaiwoon mahtuu. - - Kyllä kantawa kuormansa tuntee. - - Kyllä kesä kasteensa kuiwaa. - - Kyllä kesä kuiwaa, minkä kesä kasteleeki. - - Kyllä kieletön menepi, - kunne mieletön ajapi. - - Kyllä kipiä lämpimänsä tuntee. - - Kyllä kirweswarsi tapoja antaa. - - Kyllä kitua kestää. 3140 - - Kyllä koira haawansa nuolee. - - Kyllä koira koiran tuntee, - keri keksii kumpalinsa. - - Kyllä koira ontuu, koska tahtoo. - - Kyllä koira päänsä silittäjän tuntee. - - Kyllä koira weljensä löytää. - - Kyllä kotohiiri korren murentaa. - - Kyllä kowa kenkä jalan sylkyttää. - - Kyllä kowa puolensa pitää. - - Kyllä kuiwa rikka hännästä heltii. - - Kyllä kukolla wirsiä on. 3150 - - Kyllä kulta iltaisella, - huora, luisku huomenella. - - Kyllä kuollut kuuntelee, - mitä jäänyt huutelee. - - Kyllä kuollut paikkansa pitää. - - Kyllä kurki niittää, - minkä kurki sonnittaaki. - - Kyllä kuulen torwen äänen, - waikk' en näe soittajata. - - Kyllä kuulepi Jumala - ilmanki kuuluttamatta, - näyttämättäki näkepi. - - Kyllä kuuluu: sanoi paimen pilliänsä. - - Kyllä kuuluu: sanoi torwen tekiä. - - Kyllä kyntäjät eläwät, - atran painajat asuwat, - koska me meriset miehet - aina aikahan tulemma. - - Kyllä kypsi kerkiäpi 3160 - waimon antawan kädestä. - - Kyllä laiskalla pyhiä on. - - Kyllä lapsi sen tuntee, - joka päätä silittää. - - Kyllä leipä syöjän saapi, - wehnäleipä liiatenki. - - Kyllä limpa linnun saapi, - kampura kalan hakepi. - - Kyllä luoja luodun tuopi, - antaa aiwotun Jumala. - - Kyllä luonto luoksi tuopi, - oma weri ottelepi, - lämpöinen lähentelepi, - liinahursti liittelepi. - - Kyllä luu lihan kaswattaa. - - Kyllä lyhyt siihen raiskan maasta saa, - kun pitkä tähden taiwahasta. - - Kyllä lyöpä aseen löytää. - - Kyllä maa miehen pettää, 3170 - kun mies maansa pettää. - - Kyllä maa omansa perii. - - Kyllä maalla majaa on, - suolla kurjenki sioa. - - Kyllä maalla wiisaita on, - kun wedellä wahinko saapi. - - Kyllä mahtuu kaksiki sammakkoa pappilan kaiwoon. - - Kyllä mailma masentaa. - - Kyllä mailma nuijii. - - Kyllä mailman ranta miehen käymään opettaa. - - Kyllä mailmaan ääntä mahtuu. - - Kyllä makaawalla unta on. - - Kyllä matalaki kanto kuorman kaataa. 3180 - - Kyllä matka kuormaa lisää. - - Kyllä menewän matka joutuu. - - Kyllä miero waiwaisensa waalii. - - Kyllä mies jäljestäki kelpaa. - - Kyllä mies meren kiertää, - ei kierrä wahinkoansa. - - Kyllä monta kirjawaa kissaa Suomessa on. - - Kyllä monta wuohta yhdenmoista on. - - Kyllä munatki pesänsä hierelee. - - Kyllä muolla -- Moni muolla. - - Kyllä mykkä mielensä nouteen tuntee. 3190 - - Kyllä mäki welkansa maksaa. - - Kyllä märkä maa weden wetää. - - Kyllä neitsyt neuon tiesi: - kun ei naitu, oli ilman. - - Kyllä neuo niisiin tulee, - kun on kangas kaitehessa. - - Kyllä neuo tuuleen tulee, - kun wenet wesille saapi. - - Kyllä on aamuja idässä, - ehtoita luotehessa. - - Kyllä on aikoa idässä, - idän päässä huomenia. - - Kyllä on juonia joella: - joka mutka soutamista. - - Kyllä on ketulla mieltä, - mutt' on surma sukkelampi: - milloin wiskopi wipuhun, - saattapi satimen alle, - kullon raudat rapsahtapi, - pahat sangat paukahtapi. - - Kyllä on ketulla mieltä, 3200 - paljo juonia pahalla. - - Kyllä on kihlan kantajata, - taalarin taritsiata, - ei ole lapsen syöttäjätä, - ei emon elättäjätä. - - Kyllä on kiukaita, jos kissojaki. - - Kyllä on korppia, kussa raatoja. - - Kyllä on käskiän wäkeä, - lainan ottajan eloa. - - Kyllä on käskiän wäkeä, - onnettoman olkapäätä. - - Kyllä on köyhän kyyneleitä, - rikkahan ilopitoja. - - Kyllä on maata kyntäjällä, - kyliä käweliällä. - - Kyllä on maata kyntäwällä, - wettä wiljoin soutawalla. - - Kyllä on miehiä merellä, - lakkipäitä lainehilla. - - Kyllä on miestä kirkkomäellä 3210 - housu päällä horjumassa, - wästi päällä wärjymässä. - - Kyllä on monta monessa, - paljo papuja padassa. - - Kyllä on naidessa eloa, - kihlatessa killinkiä. - - Kyllä on naittaissa kalua, - kihlattaissa killinkiä. - - Kyllä on oksan ottajoa, - kun on kuusen kaatajoa. - - Kyllä on oksan ottawia, - kun on tammen taittawia. - - Kyllä on päiwiä idässä: - kaikki läntehen katoowat. - - Kyllä on päiwiä, kun olisi makkaroita. - - Kyllä on rikkautta, - kussa on rakkautta. - - Kyllä on saatuja sanoja, - niinkun kuusessa käpyjä, - petäjässä helpeheitä. - - Kyllä on sielun seulomista 3220 - ruumihin rumia töitä. - - Kyllä on syystä puuta puida, - kewättä ketoa käätä. - - Kyllä on tiellä tenkeliä. - - Kyllä on tielläki tiloa, - jos on wartta wirsullaki. - - Kyllä on tulta tuhniossa, - tauloa takan läwessä. - - Kyllä on työtä kärsiessä, - kypsen kyrsän joutuessa. - - Kyllä on työtä tekiällä, - wettä wiljoin soutajalla. - - Kyllä on työtä tiinehessä, - joko luo, joko kantaa. - - Kyllä on unta makaawalla, - wettä wiljoin soutawalla. - - Kyllä on wasken walajoa, - waikk' ei ole tinan tekiätä. - - Kyllä on wirttä laulajalla, 3230 - runoja rupeajalla. - - Kyllä on yöllä eksyneitä, - päiwällä palanneita. - - Kyllä on yötä, kyllä jäätä - juosta herrojen hewoisten. - - Kyllä on yötä, kyllä työtä, - kyllä puita ja päreitä. - - Kyllä on yötä Uolewista, - päiweäki Paawalista. - - Kyllä on yötä yökytellä, - annan päiwän aikuista. - - Kyllä onni työt tekepi, - aitta kankahat kutopi, - laari langat kehrä'äpi. - - Kyllä orit tamman potkun tuntee. - - Kyllä paha hewoinen pian päällisensä syö. - - Kyllä paha puolensa pitää. - - Kyllä paha sanomattaki tulee. 3240 - - Kyllä pahalla katsojalla warkaita on. - - Kyllä pahassa wastus on. - - Kyllä palli kansan kirkkoon tuo. - - Kyllä papilla puheita on. - - Kyllä pidettäwä kuuluu, - pieksettäwä pehmiää. - - Kyllä pienellä eläimellä monta tietä on. - - Kyllä pispalla pappia on. - - Kyllä päiwiä kesällä, - syksyllä puhteita. - - Kyllä päiwä pitkä on, - wuosi wieläki pitempi. - - Kyllä pääsi pestyksi tulee, kun et 3250 - itse saunassa ole. - - Kyllä rahalla rihmoja saa. - - Kyllä reki warsan tielle opettaa. - - Kyllä renki reiän löytää. - - Kyllä rikas aina naidaan, - mutt' ei köyhä koskaan. - - Kyllä rikkailla rohtimia on, - kun köyhät kehrätä jaksaa. - - Kyllä routa porsaan kotia tuo. - - Kyllä rukki ruoan tuopi, - kehräwarsi keittämistä. - - Kyllä ruoka syöjän saapi. - - Kyllä saikka syöjän saapi, - juojansa olut punainen. - - Kyllä sakko rahoja saapi, 3260 - neiden kihla kintahia. - - Kyllä sana lewiää. - - Kyllä sanan saapi. - - Kyllä sattuu hepoon, jos kankeenki. - - Kyllä se kerkiää: häistä läksiäisiin. - - Kyllä se on joutamassa - joka on jokia soutamassa. - - Kyllä se oras tuntuu, josta touko tulee. - - Kyllä se syitä löytää, joka lasta piestä tahtoo. - - Kyllä sen neula syö, minkä neula saaki. - - Kyllä sen päiwä kuiwaa, jonka yö kastelee. - - Kyllä sen wako tuopi, minkä oja wiepi. 3270 - - Kyllä sihwilä -- Saapi sihwilä. - - Kyllä siinä kuulia on, kussa puhujaki. - - Kyllä siinä on näkiä, kussa tekiäki. - - Kyllä siitä porsaasta sika tulee. - - Kyllä sika sukiansa tuntee. - - Kyllä silloin papuja tulee, kun papumaa - on Marken päiwänä marjametsän wäärti. - - Kyllä sitte wiisaita on, kun ensin wahinko tulee. - - Kyllä sopu siansa saa. - - Kyllä sowinto siaa antaa. - - Kyllä sukka suuta saapi, 3280 - liinasukka liiatenki. - - Kyllä sukka suuta saapi, - paha kinnas kännälmystä, - tyttöinen torasanoja. - - Kyllä Suomi sonnin kuohitsee. - - Kyllä susi poikansa ulwomaan opettaa. - - Kyllä susi syitä saa, kun mieli lampaan lihaa tekee. - - Kyllä syljetty ruoka syödään. - - Kyllä syöpä selwittää, - purewainen puhdastaa. - - Kyllä syötäwä kulupi, - otettawa onnahtapi. - - Kyllä taiwas sanoja wetää. - - Kyllä takaa ajawalla matkaa on. - - Kyllä tappi juoda saa. 3290 - - Kyllä tehty seisoo: lapsi tyttären watsassa. - - Kyllä teko puut lappaa. - - Kyllä terwetki kuolee, - potewaki paranee. - - Kyllä tie taloon wiepi, - rata köyhän kartanohon. - - Kyllä tie tateesen wiepi. - - Kyllä tiedän naisten naurun: - nawan alla on naisten nauru. - - Kyllä tiedän tiedon toisen, - taidan taidonki paremman. - - Kyllä toisen housuilla hywä tuleen istua on. - - Kyllä toisen kukkarosta hywä kauppaa tehdä on. - - Kyllä tuoni woiton tuopi, 3300 - mana maansa suojelepi. - - Kyllä tuulet tulewat, - kun wenet wesille saapi. - - Kyllä tyhjä kouria antaa. - - Kyllä tyhjä kukkaro weden päällä pysyy. - - Kyllä tyhjä puolensa pitää. - - Kyllä tyynessäki lahdessa kala kutee. - - Kyllä työ tekeen opettaa. - - Kyllä työ tekiänsä neuoo. - - Kyllä tässä tasan pannaan: - kaksi miestä ja yksi silmä. - - Kyllä wahinko mainimattaki tulee. - - Kyllä waka wannoa tohtii. 3310 - - Kyllä wanhalla wikoja on, - ylenkyllältä kipuja. - - Kyllä waras weljensä walitsee. - - Kyllä wasta, koska kohta. - - Kyllä weisaajalla wirsiä on. - - Kyllä wesi juomaksi, jos kiwi leiwäksi. - - Kyllä wuosi ewäänsä syö. - - Kyllä wuosi weronsa wiepi, - ajastaika antimensa. - - Kyllä wäiwet nautansa tuntee. - - Kyllä wälittäin kituaki kestää. - - Kyllä wäärä puolensa pitää, 3320 - katsokoon suora itsensä. - - Kyllä yskän ymmärrän, waikka en rykiä taida. - - Kyllä yskän ymmärrän, waikka en taudin tapoja tiedä. - - Kyllä yö wartta antaa. - - Kyllä ähkää kestää, mitä muuta tullee. - - Kylmä kulta kumpaliksi, - walju waimoksi hopia; - paret piika piskuinenki, - waimon lapsi waiwainenki. - - Kylmä on kyläinen sauna, - waikka löyly lyötäköhön. - - Kylmä ryysyjä kysypi, - wilu walju waattehia. - - Kylmät talwen lämpimätki, - lämpimät kesän wilutki. - - Kylä hywä heittäminen, - akka paha muistaminen. - - Kylä hywä jätettäwä, 3330 - koto huono muistettawa. - - Kylä köyhän kellariksi, - miero waiwaisen waraksi. - - Kylä niin, kuin pidetään. - - Kylä siellä, kussa kukko, - haukkuu koira korwessaki. - - Kylä talon woittaa, - pitäjäs kylän hywänki. - - Kylän lempi, kodin konti. - - Kylän wiriä, kodin laiska. - - Kylässä kukko laulaa; - haukkuu peni pellonki takana. - - Kynnyksiin kyläinen ruoka. - - Kynnys on hirttä korkiampi, - piha askelta pitempi. - - Kynsillään kokko parahan pitää. 3340 - - Kynsistänsä kotka syöpi. - - Kynteli kowan kysypi, - Paawali pajattelepi: - joko on kankaita kudottu, - alotettu aiwinoita. - - Kynteli kowin kysypi, - Paawali pajattelepi: - joko on ruohtimet ruhottu, - joko tappurat tapettu. - - Kypenistä maa kytepi: - wähästä paha tulepi. - - Kypenistä maat kytewät: - sanoista sodat tulewat. - - Kypsi liha elättää, - tuores liha kuolettaa. - - Kypsynyt hywä, kauankiehunut makia. - - Kypärissä kyntää, kinnaskädessä kylwää, - paitasilla leikkaa. - - Kysellä saapi muinainen morsian. - - Kysy menneenwuotista lunta. 3350 - - Kysy, mistä Kuningas kultaa saa. - - Kysy sitä, onko pappi kirjamies. - - Kysyen kylä löytään. - - Kysyjä ei eksy. - - Kyty kyinä kynnyksessä, - nato nauloina pihalla. - - Kyynärän ikä kulupi, - waaksan warsi wanhanepi, - kuultua kewätkäköisen. - - Kyytimies kylän warassa, - matkamies ewähiensä. - - Käden täysi härkäki. - - Kädessä kärppä pinossa: - käykän toista pyytämään. - - Kädestä kärsään köyhän saalis. 3360 - - Kädet kärkiään palapi, - takapuoli ei tiedä'kään. - - Käkeykset wäärin käywät, - lupaukset luiskahtawat. - - Käki kukkuu: halloiksi hankeen, - leinoiksi lehteen, wiljawuodeksi warpuun. - - Käki kukkuu: leipää lehteen, hallaa hankeen. - - Käki tuo suwen sanoman, - pääsky päiwän lämpiämän. - - Kärsi kowaa, kyllä pehmiä perässä tulee! - - Kärsi pahaa, toiwo parempaa! - - Kärsiwä kaikki woittaa. - - Kärsiwän osa paras on. - - Käsi kaunihin tekepi, 3370 - silmä kaunihin näkepi. - - Käsi kaunihin tekepi, - sitä silmä katselepi; - suu sanan hywän puhupi, - sitä mieli muistelepi. - - Käsi kypsehen menepi, - käsi toinen taikinahan. - - Käsi käden pesee, molemmat kädet kaswon. - - Käsikkää me käymmä, - sormikkaa me sowimma, - rinnoin riihihuonehesen, - kilpoa kiwen etehen. - - Käske kehnoa, käy jäljessä! - - Käskemättä työlle, lusikatta ruoalle. - - Käyden kylään päästään, - juosten tielle jäädään. - - Käyden maat leppysemmät, - juosten matka joutusampi. - - Käydä käsketyn pitäpi, - olla nöyrän neuottawan. - - Käymättä saapi olla, waan ei wiipymättä. 3380 - - Käynyt matkansa sanopi, - käymätön ajattelepi. - - Käynyt tiensä tietää, saanut säkkinsä kantaa. - - Käypi kettu kengillänsä, - saukko saadussa nutussa. - - Käypi laiska langoissahan. - - Käypi syönti syönnin päällä, - waan ei lyönti lyönnin päällä. - - Käypi wiisaski wipuhun, - hullu huhtopi siwutse. - - Käypi wiisaski wipuhun, - kawalaki kammitsahan. - - Käwelee sonni sarwiensa nojassa. - - Käärmettä kukolla kannus, - suden luuta koiran hammas. - - Köyhyys ei käske warastamaan, 3390 - eikä rikkaus kiellä warastamasta. - - Köyhyys käden kitkettää, - hulluus wäärin lausuttaa. - - Köyhyys käden kätkee. - - Köyhyys saattaa walehteliaksi. - - Köyhyys sotii: tie eteen, keppi käteen. - - Köyhyys tuo toran talohon, - riidan liika rikkauski. - - Köyhyyttänsä köyhä werassa käy. - - Köyhä antaa kontistansa, - rikas ei aitastansakaan. - - Köyhä ei kaadu korkialta: - luudan päältä lattialle. - - Köyhä elää, kuin märkä palaa. - - Köyhä häwinneen nimi on. 3400 - - Köyhä kankahan kutoja, - waiwainen wenetten seppä. - - Köyhä toiwoo rikastuwansa, - rikas pelkää häwiäwänsä. - - Köyhälle rikas antaa, - minkä itse halpaa. - - Köyhän lapsi työt tekepi, - kaikki kankahat kutopi, - kaikki rihmat kehrääpi, - kaikki lapset liekuttapi. - - Köyhän on osa orren päässä, - pala patsahan nenässä. - - Köyhän on sahti sammakolta, - orawalta ohrajuomat. - - Köyhästä naimaan, pohatasta hewoisen ostoon. - - Köytetty kotihin saapi, - köyttämätön tielle jääpi. - - Köytetty tiellä kestää, - köyttämätön hajoapi. - - - - Laari langat kehreäpi, 3410 - aitta kankahat kutopi. - - Laatien asiat suoriuwat. - - Laatua työ waatii, - siiwoa sikoin ruoka. - - Ladossa heinä lawossa, - ylisellä pieleksessä. - - Lahja lahjoa kysypi, - hywä sana wastausta. - - Lahjat lainki lumoawat, - oikeuden wäärin wiewät. - - Lahopuu weden wetäpi, - mies wanha oluen juopi. - - Laiha lintu lapsillinen, - lapsiton lihawa lintu. - - Laiha seppä palkatonna, - paha paljon palkan kanssa. - - Laiha wuohi kytkyessä, - waimo miehen antimilla. - - Laihan koiran haukku ei kuulu kauas. 3420 - - Laihat pellot, laiska isäntä, - maat karut, makaaja miesi. - - Laikka lainan kyljessä on. - - Laina lakkisi kylähän: - jätä pääsi paljahaksi. - - Laina-lakki, laina-takki, - laina-kintahat kädessä, - laina-kihlat kintahissa. - - Laiska häwinneen nimi on. - - Laiska joka miehen renki on. - - Laiska lahdessa asupi, - teräwäinen niemen päässä. - - Laiska lahdessa, wirkku niemen nenässä. - - Laiska lahtehen menepi, - kirsmitellen, kiskotellen, - käsiwarsia siwellen, - ojennellen olkaluita. - - Laiska lakkaamatta työtänsä mainii. 3430 - - Laiska lakkaamatta töitänsä luettelee. - - Laiska Lappihin menepi, - weltto wettä soutamahan. - - Laiska lapsille parempi, - ruma työhön rohkiampi. - - Laiska maalle soutaa, - weltto wesille heittää. - - Laiska on luotu laulajaksi, - huoraksi sepän emäntä, - sepän lapset warkahaksi. - - Laiska rantaan soutaa, - wiriä wedellä wetää. - - Laiska suwella walkia on. - - Laiska tahtoo kaksi palkkaa. - - Laiska tulemaan, nöyrä lähtemään. - - Laiska töitähän lukepi, 3440 - wirkku ei mitään wirka. - - Laiska wiluun kuolee. - - Laiska äiti kaswattaa wiriät lapset - - Laiskuus on hywä lahja, - joka sen oikein käyttää. - - Laiska lapsi myllyyn: - sika säkin repii. - - Laita lasta kylään: - mene itse perässä. - - Laittain Suomi kiittää. - - Laki juttuin weräjä on. - - Laki kowa on, ei mies. - - Laki laulajan palapi, - runon kulkku kuiwettupi, - rahatonta laulamasta, - kullatonta kukkumista. - - Laki on niin, kuin luetaan, 3450 - asia niin, kuin ajetaan. - - Laki on niin, kuin luetaan, - työ on niin, kuin tehdään. - - Lalli etsi lakkiansa, - Lallin lakki päälaella. - - Lammas huuti lakkiansa, - oinas otsawillojansa. - - Lampaan ääni on wähä, - waimon ei wäheäkään. - - Lamussa jotain on: sanoi ukko, - kun wirsuun halmetta teki. - - Langot waiwaisen läheiset, - omaiset onnettoman. - - Lapasissa on lasten kangas, - wirti wanhan kankahassa. - - Lapsella on lapsen mieli, - tyhmällä on tyhmän kieli. - - Lapsempana lastataan, - wanhempana wastataan. - - Lapsen mieli lampahalla, 3460 - emäsian porsahalla. - - Lapsesta mies tulepi, - penikasta kunnon koira. - - Lapset kuninkaanki lapset. - - Lapset lapsia tekepi - wanhemmille wastukseksi. - - Lapset lastuiset kotonsa - tekewätki, särkewätki. - - Lapset lausuwat tosia, - halki haastawat asian, - puhelewat puhki kaiken. - - Lapsi itkien emolta, - kysyen kylän akoilta, - maanitellen maalimalta. - - Lapsi kaswaa, hammas karkenee. - - Lapsi, kunnes lattialla, - äsken poika portahalla. - - Lapsi nuoremman nimi on. - - Lapsi on lapsi kuninkaanki poika. 3470 - - Lapsi on turwa laiskan waimon, - wiriänki wiiwyttäpi. - - Lapsi suuhun suurimmatki, - piika päähän pienimmätki. - - Lapsi suuhunsa korian, - nuori päällensä panepi, - wanha akka wakkaisehen. - - Lapsiparwi köyhän särwin. - - Laske huora huonehesi, - warasta ei wainiollenkaan. - - Lasna lasta lastataan, - miesnä mielehen tulepi. - - Lastuwalkia, lainapannu. - - Laukku laulajan seljässä: - jonka saapi laulamalla, - sen lakopi laukuhunsa. - - Laulaa lapsi syötyänsä, - itkee ilman oltuansa. - - Laulaen pappi rahan saapi. 3480 - - Laulaen sanat sikiiwät, - soittaen somatki wirret - - Laulaen sanat sulemmat, - wirret soittaen somemmat - - Laulaja kukolla poika, - laulaja itseki kukko. - - Laulajan laki palapi, - runon kulkku kuiwettupi. - - Laulanko lyhyen wirren, - tihiämmin tilkutan ma; - ryyppään wajaisen ryypyn, - pitemmältä piisoapi. - - Laulanta runolla työtä, - kukunta kesäkäellä, - painanta Sinettärillä, - kuonta Kankahattarilla. - - Lauloi kaksi laulajata - kahden puolin pöytälaidan, - satuin noita kuulemahan: - hywä oli kuulla kummaistaki. - - Laulu laiskana pitäpi, - wirret työtä wiiwyttäpi. - - Laulu lapsen liekuttajan, - torkka willain wetäjän, - nälkä kankahan kutojan. - - Laulu työksi huokiampi, 3490 - luku sielulle parempi. - - Laulu työksi lankiapi - hewoisen hywän re'essä. - - Lauluansa lintu kaunis, - taitoaan taloinen tyttö. - - Lauantaina pitkä päiwä - laiskan waimon työtä tehdä. - - Lawia uron tarha. - - Lawiapa mailma onki: sanoi akka, - kun kepillään saunan akkunasta ulos sohi. - - Lehti puuhun, ruoho maahan, - minä marras maan rakohon, - minä turkka turpehesen. - - Lehtipuuta loppukuulla, - hawupuuta alkupuolla. - - Leikatussa ei ole leikkaamista, - haudotussa hautomista. - - Leikki se on leiwän loppu, - se tuska tupakan loppu. - - Leikki siansa, koira kotonsa. 3500 - - Leipä on kaunis kumpaniksi, - hywä wuosi wierahaksi. - - Leipä on leiwottu pajussa, - särwin säätty naurihissa. - - Leipä suussa, mieli päässä. - - Leipänsä edestä koiraki haukkuu. - - Leipää leiwän muruisetki, - woita woin kirpoisetki. - - Leiwästä on hywä ruoan apu. - - Lempiäksi lehteen, hallaksi hankeen. - - Lempo huoli lehmistään, - Tuoni toikkohännistään. - - Lempo leskelle menepi, - tauti taljan maannehelle. - - Lempo leskelle menepi, 3510 - tuoni toisen tähtehille, - kalma naijalle kahdesti. - - Lempo lesken lepyttää, - mahon naisen naurattaa. - - Lempo suota soutakoon, - hiisi hiihtäköön suloa. - - Lennä metso, minne lennät: - yhdet hawut ruokanasi. - - Lentäen kipu tulepi, - lewäellen pois menepi. - - Leppä leppeä sanopi: - pahka kummanki kyljessä. - - Lepän juuri ruohon kaswattaa. - - Leskellä on kewiät kengät - miestä toista toiwoessa. - - Leskellä on kowempi koura, - kun on kuiwa kuusen oksa. - - Leski lyöpi leikistäki, - nappa'api nauruistaki. - - Leten tauti tulee, lewäten lähtee. 3520 - - Leuoista lehmä lypsää, - ei koko warrenkaan ko'osta. - - Lewitellen lehmän anti, - kaipoitellen kalan saalis. - - Lewitetty on lesken wuode, - lesken talja tallaeltu. - - Lewiällä lesken silmät - miestä toista toiwoessa. - - Liehiällä lesken mieli - miestä uutta odottaessa. - - Liemi ahkion wetäpi, - kala pienen pulkkaraisen. - - Liha, leipä miehen ruoka, - puuro, piimä piian ruoka, - wellinki wasikan juoma. - - Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan. - - Lihan uusi lihoittaa, - kalan uusi kuolettaa. - - Liian liikkuwa näkepi, 3530 - moninaiset muilla mailla. - - Liian saapi liikkuwainen, - enemmän etsittelewä. - - Liika lykky juomarilla, - jost' on koskehen menisi. - - Liika lämmintä sukassa, - kylmää liika kintahassa. - - Liika maahan -- Maahan liika. - - Liika surma liikkujalla. - - Liika waiwa wierahista. - - Liikkuu tuppi linnan työssä, - olkapää omassa työssä. - - Liikkuwan sääreen sänkiki pistää. - - Liikuta laiska, kierrä kaatawa. - - Likempänä oma suu, kun kontin suu. 3540 - - Liki nälkäinen puree. - - Liki on lieska kiukoata, - liki reppänä lakea. - - Lintu laulaa kielellänsä, - kurja kuki kulkullansa. - - Lintu on luotu lentämähän, - huolellinen laulamahan. - - Lippu liinaa, lappu lautaa: - mene sen kanssa hautaan. - - Lippu liinaa, lappu lautaa, - osa on kunki kuoltuansa. - - Lisäksi rikka rokassa, - hämähäkki taikinassa. - - Lisänä rikka rokassa, - sisilisko taikinassa. - - Liukas lintu lentäessä, - liukkahampi linnun saaja. - - Lohi suuri, laaja lahna 3550 - miehen toisen karpahassa. - - Loihtia lumelle kuoli, - noita newan notkelmalle. - - Loimme raukka lumpehelle, - lummet lumpsahti merehen; - kawahdimme kaislaiselle, - kaisla katkesi jäljestä. - - Loisin on wesi weneessä. - - Loisin sialla ei ole kärsää, - loisin kanalla ei ole noukkaa. - - Lokki luotohon munipi, - kajawa kiwikarihin. - - Loppu lohta, pää kaloa - päiwän Perttulin perästä. - - Loppu ruokaa, alku wierasta. - - Loppu wiimein hywästäki on. - - Loppuwata kyyhkyisen weisu on. - - Lopusta on hywä lakata. 3560 - - Luja pitää, wahwa kestää, - kehno kesken katkeaa. - - Lujassa on leipä luussa. - - Lukkari lumelle kuoli, - kellon soittaja kedolle. - - Lukkari on papin lakkari. - - Lukkari perän pitäpi, - pappi melan hallitsepi. - - Lukko suulla surwoisenki, - takasalpa tamppuisenki. - - Luku rahalla, arwio kalulla, määrä suoloilla. - - Lukua kylä kysypi, - ei ko'on korkeutta. - - Lumi luikan siiwen alla, - talwi joutsenen takana. - - Lumoja -- Loihtia. 3570 - - Luo Jumala, laita luoja - surettawat sulkiaksi, - peljättäwät pehmiäksi. - - Luo Jumala luotuhuni, - ele mielisuotuhuni: - luotu luoksensa wetäpi, - mielisuotu surwoapi. - - Luo Jumala wihattawaksi, - ele armasteltawaksi; - wihattawa wiljoin syöpi, - armasteltawa anopi. - - Luo tyhjä tukasta maahan, - pane paljas lattialle. - - Luonnossansa mies lujempi, - tawoissansa taitawampi. - - Luonto huoraksi tekepi, - oma tahto warkahaksi. - - Luonto luodun luoksi tuopi, - weri wierehen wetäpi. - - Luonto on oppia lujempi. - - Luonto woittaa harjoituksen. - - Luota luun liha makein. 3580 - - Luotahan tuli polttaa, - läheltään lämmittäpi. - - Luotu on köyhä kulkemahan, - waiwainen waeltamahan. - - Luotu on köyhä kuolemahan, - waiwainen häwiämähän. - - Luotu on köyhä kärsimähän, - waiwainen walittamahan. - - Luotu on laiska laulajaksi, - weltto wetten soutajaksi. - - Luotu on lintu laulamahan, - humalainen huutamahan, - wiinainen wiheltämähän, - huolellinen laulamahan. - - Lupa hywä, kaksi käteinen. - - Lupa katsoa, ehk' ei ostaa. - - Lupa kysyä, waikka ei wara ostaa. - - Lupa miestä ei köyhytä. 3590 - - Lupa on hullua hakea. - - Lupa on koiran luuta purra, - hirwen hankea hypätä. - - Lupa on koiran luuta purra, - kokin suoloa kokea. - - Lupa on leikkiä puhua, - ehk' ei tarwes irwistellä. - - Lupa on leikkiä puhua, - waan ei pakko wiisastella. - - Lupa on lustia puhua, - taitawasti tarinoia. - - Lupaukset -- Käkeykset. - - Lupaus on hywä, anto parempi. - - Lupaus on hywä, mutta anti keikan poika. - - Lupaus on welkaa pahempi. 3600 - - Lutun yö, Annan aatto: - kukko kolmesti orrelta putoa. - - Luu jakaajan käteen. - - Luu lihan jakaajalle, - huora wiikon walitsialle. - - Luu lihan kaswattaa. - - Luu lihan walitsialle, - kuori leiwän alkajalle, - huora kauan etsiälle. - - Luulet lumpehen pitäwän, - meren kaislan kannattawan. - - Luulia pahoin tekepi, - epäluulo tappelepi. - - Luulin lumpehen lujaksi, - weden kalwon kantawaksi; - waan ei lummet luottanunna, - weden kalwo kannattanna. - - Luulin mie kiwen kowaksi, - mies wieras sitä kowempi; - weden luulin wiekkahaksi, - waimo wieras wiekkahampi. - - Luun alla wanhan wäki; 3610 - sieramissa warsan henki. - - Luun päältä liha makein. - - Luussa wanhan woima, - wäki warsan sieramissa. - - Luusta lehmä lypsää, - waan ei sarwistaan. - - Luusta on kukolla noukka, - siihen hywän jywän tuntee. - - Luut lihoista, päät kaloista, - kuoret leiwistä kowista, - pahimmat palanehista. - - Luuta hewoisen kawio on. - - Luuta lasten, lientä lasten, - ei lasten lihoa täydy. - - Luuta lässä liha makein. - - Luwalla hywä elää on. - - Lyhyestä laulu kaunis, 3620 - loppu wasta luontewampi. - - Lyhyet walehen jäljet. - - Lyhyt nenä -- Nenä lyhyt. - - Lyhyt on laki lampahilla - suden suutua pitäissä, - karhun päälle kaiwatessa. - - Lykyllä sodassa ajetaan, - ei uron uljaudella, - eikä miehen karskeudella. - - Lyö helmillä hewoista, - paiska'a pawun jywällä. - - Lyö kakulla kiweä, eli kiwellä kakkua: - se on yhtä. - - Lyö kulta kuoliaksi - miehen etsiwän etehen. - - Lyö tahi pese sikoa: - sika winkupi sikana. - - Lyöden lapset rakkahammat, - hautoen pajut paremmat. - - Lyönti lyönnistä tulepi, 3630 - kosto korwapuustistaki. - - Lyöttäpi lyhyt satula, - ketopelto köyhyttäpi. - - Lähde ainoa awuksi, - Kiesus kulta kumpaliksi. - - Lähde hullun kera haastamaan, - wasikan kanssa juoksemaan. - - Lähde pyytä pyytämään, - kadotat koppelon kotoa. - - Lähde sutta pakoon: tule karhu wastaan. - - Lähellä on länget olkapäätä. - - Läheltä naiminen parempi, - kaukoa hewoisen kauppa. - - Lähes lämpöinen wetäpi, - luoksehen tuloinen tuopi. - - Lähimäistänsä lempoki nuolee. - - Lähtemähän wieras tullut, 3640 - syömähänki, juomahanki, - wiipymään, wiruumahanki. - - Lähtemättä wälttää, wiipymättä ei wältä. - - Lähtewä ei huoli jääwän päiwistä. - - Lähtewätä katsotahan, - saapoa ihastutahan. - - Lähtömieli wierahalla, - kun on kintahat kädessä. - - Läksin sutta pakoon: tuli karhu wastaan. - - Lämmin hywä kesälläki, - ruoka wiljawuosinaki. - - Lämmin laiskan syödessään, - wilu työtä tehdessään. - - Lämmin lammissa kesällä, - kylmä kiwi lähtehessä. - - Lämmin on emoisen sauna - ilman löylyn lyömättäki, - se kylmä kyläinen sauna - ehkä löylyn lyötäessä. - - Lämmin paita liinainenki 3650 - oman äitin ompelema; - wilu waippa willainenki - waimon wierahan tekemä. - - Lämmintä sykysyrusko, - talwen jatkinta kewäinen. - - Lämpöiset kesän wilutki, - kylmät talwen lämpöisetki. - - Lännen tuulet länsiämmät, - idän pakkaiset pahimmat - - Länsituuli, lämmin tuuli, - pohjatuuli, poukkatuuli. - - Läsnä hewoisen puumerkki on. - - Läsnä leipä taikinassa, - läsnä piika kaswawassa. - - Läsnä lyhen molemmat päät on. - - Läsnä nainen neitoisessa, - waimo wuoden kosjotussa. - - Läsnä on siinä lämmin leipä, - kun on leipä kiukahassa; - läsnä siinä lämmin neito, - kun on neito wieressäsi. - - Läsnä saawan nenä, läsnä silmä kowa. 3660 - - Lästä naiminen -- Läheltä. - - Lästä poika naitetaan, - tytär kauas kaimataan. - - Lästä polttapi tuloinen, - taampaaki lämmittäpi. - - Löytää hywäki wertaisensa. - - - - Maa kaswaa maatessaki, - pelto pehtaroitessaki. - - Maa kaswaa maatessansa, - wilja wiehkuroidessansa. - - Maa naittaa pahatki piiat, - isän pelto ilkiätki. - - Maa naittaa pahatki waimot, - pelto tytöt tyhmemmätki. - - Maa omansa perii. - - Maa wahwa, Jumala wäkewä. 3670 - - Maahan liika maidostaki, - saatikka kala rokasta. - - Maahan silmät maatun piian, - aholle hewon ajetun. - - Maailman ranta on pitkä ja mutkikas. - - Maalla maan tapa. - - Maalla maatonki eläpi, - wesillä wenehetönki. - - Maallansa mies paljo maksaa. - - Maalle maa kaataa, - wesille wenet kumoapi. - - Maalta mies pois saadaan, - waan ei saada tawoiltaan. - - Maan tähden matalatki, - pellon tähden peipoisetki. - - Maan tähden pahatki naidaan, 3680 - pellon tähden peipoisetki. - - Maantie köyhtyneen, - kirkon nurkka nukkuneen. - - Maassa maan lajihin, - talossa talon tapahan. - - Maassa miekka mielettömän. - - Maassa mieli waiwattoman, - alahalla aisapuolen. - - Maassa on matalan käynti, - ei ole puussa pitkänkään. - - Maasta leipä kynnetään, - waimosta wäki tulepi. - - Maasta pieniki ponnistaa. - - Maata matkainen syötyänsä, - matkalle lewättyänsä. - - Maata meitä Matti käski, - lewätä lewiä lakki. - - Maata mies syötyänsä, 3690 - kera naisen naituansa. - - Maata ruoalta hywältä, - toiset työlle wehkaiselta. - - Maaten murkina kylässä, - odotellen illallinen. - - Maaten saadahan maruet, - lewäten perä lewiä. - - Mahdoit maata Matti parka, - wiinapötsö wieretellä, - kun ne poukka'a populit, - sylkyttää Syöjättäret. - - Mahti ei mene maan rakohon, - waikka mahtajat menewät. - - Mailta miehet melskaawat, - mailta miehet, luilta koirat, - kälykset kanan munilta, - lapset leiwän kannikalta. - - Maiskis mansikka karhun suussa. - - Maiskis mansikka kyntäjän suussa on. - - Makaa koira heinäkuorman päällä: - ele syö itse, ele anna muille. - - Makaa laiska syötyänsä, 3700 - istuu ilman oltuansa. - - Makia on lehmän maito, - makiampi mammon maito. - - Makia uni manattu, - tuo mielen toran alainen. - - Makkara kihisi kiukaalla, - minä perso penkin alla. - - Makoinen matokopuli, - karwas hiiren karruttama. - - Maksa welkasi, paikkaa housusi! - - Maksettu häritetty haawa. - - Malta aikaa: aika wanhin on. - - Malttaa köyhä keittää, - waan ei malta jäähdyttää. - - Manalan Matti köyhät naipi, - Tuonen Tuomas korjoapi. - - Marjan appo ajan hukka. 3710 - - Martti maalle, kartti jäälle, - kylän miehet kankahalle, - paimenet kylän kululle. - - Matala kynnys sisään mennessä, - korkia ulos tullessa. - - Matala köyhä kannonki päässä. - - Matala minä Matille, - ylen pieni Pietarille. - - Matala mätäs re'en kaataa. - - Matala on köyhän mahti, - lyhykkäinen orjan lykky. - - Matalat jalat madolla - yli aidasta hypätä, - lyhyt kieli käärmehellä - wettä lakkia merestä. - - Matista puhteet putoo, - Maariasta ehtoot katoo. - - Matka maansa myönehellä, - tien wieri wäsynehellä. - - Matka murheeksi, tukka purjeeksi. 3720 - - Matka pitkä, maa kiwinen, - hepoinen wähäwäkinen. - - Matti pihden nostaa, - Matti pihden kaataa. - - Mekostansa mies tutahan, - puu hywä hedelmistänsä. - - Mene hullun -- Lähde hullun. - - Mene tupen kanssa tappelemaan. - - Mene wasikan kanssa juoksemaan, - akkain kanssa torumaan. - - Menee ojasta allikkoon. - - Menee päiwä pilwessäki, - ikä pitkä piikanaki. - - Menee päiwä pilwessäki, - kuluu aika akkanaki, - piikana ei pidätä'kään. - - Menee wiisaski wipuhun, 3730 - kuolee rynkäki ritahan. - - Menemättä saapi olla, - ei saa olla wiipymättä. - - Menewätä ei pidetä mämmilläkään, - kuollutta ei koiran hännälläkään. - - Menewätä on woi lämpimän leiwän päällä. - - Meni kun Mähöisen wiina pitkin Kuittilan kujoja. - - Meni pyytä pyytämähän, - koppelo kotoa pääsi. - - Meni sutta -- Lähde sutta. - - Mennessä matala kynnys, - palatessa korkiampi. - - Mennä määrätyn pitäpi, - jos hän päiwän kestäköhön. - - Merellä on matka suora, - mutta maalla mukawampi. - - Merellä silmät, metsässä korwat. 3740 - - Meren kierrät, miestä et kierrä. - - Meren kiertää suurenki, - miestä ei kierrä pientäkään. - - Merestä nälkä tulee, - mereen nälkä menee. - - Merestä wedet suuret, - luotehesta säät lumiset. - - Meret suuretki sulawat, - ei sula sydän suruinen. - - Meri miehen mieltä luopi, - aallot aiwoa lisääpi. - - Mesimarja maanittaissa, - luisku luowuteltaessa. - - Mesimarja mielittäissä, - omena otettaessa, - kulta kuiskuteltaessa, - portto pois ajettaessa. - - Metsällä silmät, merellä korwat. - - Metsässä orjan keräjät. 3750 - - Miehelle wahingot saapi, - eikä kannoille, kiwille. - - Miehellä on miehen kalutki. - - Miehen mitta, miehen määrä, - ei ole miehen mieltä päässä. - - Miehen sana miehen kunnia. - - Miehet mailla tappelewat, - miehet mailla, waimot woilla, - kälykset kanan munilla, - sisarukset sormuksella. - - Miehittäin on myllynkäynti, - waimottain lehmän anti. - - Miekka mieletön minulla, - minä hullu hallitsia. - - Mielellään koira merrassa, - kun kauniisti kannetaan. - - Mielellään mies tekepi, - tahallaan naisen naipi, - tuopi luoksensa torujan, - rinnallensa riiteliän, - tasallensa tappelian. - - Mieli ei särje miehen päätä, 3760 - wäki ei wäännä hartiota. - - Mieli harras työn tekepi, - ei woima wäkewänkään. - - Mieli markkoja parempi, - toimi töitä kallihimpi. - - Mieli miehelle tekepi, - mieli mieheltä takasin. - - Mieli miehenä pitäpi, - on kokoa konnallaki. - - Mieli on jäämähän parempi, - kun on kesken katkemahan. - - Mieli neiden miehelähän, - mieli mieheltä kotihin. - - Mieli neiden miehelähän, - mieli toinen tuonelahan, - korkiastaki kodista, - kaunihista kartanosta. - - Mieli neiden miehelähän, - tapa toisehen talohon. - - Mieli wiety, pää jätetty, - aiwot otsasta otettu. - - Mieli wiety, pää jätetty, 3770 - hirtetty humala hurja. - - Mieltä ei panna puntarilla, - kaata ei kauhalla älyä. - - Mieltä kerjätessäki tarwitaan. - - Mieltä melkiä pitäpi: - sitä aina tarwitaan. - - Mieltä miesi tarwitsee, - taitoa tawinki poika. - - Mieltä on urohon päässä, - woimoa härjän otsassa. - - Mies kaswaa, hammas karkenee. - - Mies, kuin puheensa pitää, - waimo, kuin sukkansa sitoo. - - Mies kun köyhtyy, pöksyt löyhtyy. - - Mies käski koiraansa, - koira häntäkarwojansa. - - Mies köyhtyy, pöksyt löyhtyy. 3780 - - Mies luotu akan waraksi, - akka lasten wartiaksi. - - Mies lyö, koira härisee. - - Mies maallansa -- Maallansa. - - Mies makaa, onni walwoo. - - Mies makaa, waatet walwoo. - - Mies mennessään, koira tullessaan. - - Mies mennyt, mela pudonnut, - wenet haapainen hajonnut. - - Mies meren takana, - surma seljän takana. - - Mies miehen tuntee, - tupakan suuhun tunkee. - - Mies miestä, kaksi karhua wastaan. 3790 - - Mies miestä koittelee, - toinen toista woittelee. - - Mies miestä wastaan, - susi sikaa wastaan. - - Mies minua talottaa: sanoi karhu warpuista. - - Mies musta, leipä walkia. - - Mies nuori sakon wetäpi, - orit aidan karkoapi. - - Mies on luotu liikkuwaksi, - waimo pirtin wartiaksi. - - Mies on mies woitettunaki. - - Mies paikkansa pitää. - - Mies pohatta naidessaan, - tyttö terwet tullessaan. - - Mies rikas rahoja täynnä, 3800 - tasku täynnä taalereita. - - Mies rukka soutelee, - mieli rukka melailee. - - Mies se, joka mielensä hallitsee. - - Mies se, joka sanansa pitää. - - Mies se, joka syksyisen päiwän puheensa pitää, - kewäisestä ei puhumistakaan. - - Mies se karhun kaatelee, - metsän onnen ottelee. - - Mies se on metsän käwiä, - uros korwen kolkuttaja. - - Mies syöpi, mies saapi, - miehelle antapi Jumala. - - Mies tulepi neuotusta, - koira neuomattomasta. - - Mies tulee räkänenästä; - ei tule tyhjän itkiästä. - - Mies tulee räkänenästä, 3810 - toinen holjan toljanasta, - waan ei tyhjän naurajasta. - - Mies tuntee neitoisensa, - neitoinen kyperäpäänsä. - - Mies wanha oluen juopi, - lahopuu weden wetäpi. - - Mies wieras minun opetti - kengän kylmän kenkimään, - rätin märjän mähkimään. - - Mies wieras wian näkepi - waimon wierahan tytössä. - - Mies wieras wilusti lausui, - wilummasti waimo wieras: - nosti witsalla unesta, - kadikalla karkotteli. - - Mies woitettu, kun woittamatonki. - - Miessä nuorta naimatonna, - sukatonna, paidatonna. - - Miestä asiaan tarwitaan, - tekee työtä tyhmempiki. - - Miestä myöten miekka wyöllä, - kilpi kantajan mukahan. - - Miestä päiwäksi, koiraa wiikoksi, 3820 - hewoista kylän wäliksi. - - Miestä päiwäksi, koiraa wiikoksi, - naista kaikeksi iäksi. - - Miestä toiwoin pojastani, - eipä miestä tullutkana. - - Miestä toiwoin pojastani: - pian söi, wälehen kenki, - pian pistihen pihalle. - - Mikkelistä ämmät pirttiin, - nauriit kuoppaan. - - Mikä huutain tulee, se wiheltäin menee. - - Mikä lie minusta nähty, - kuka kumma keksittynä, - kun ei naitu naintawuonna, - otettu oritkesänä. - - Mikä lie minusta nähty, - kuka kummainen katsottu, - kun ei naitu naapurihin, - otettu omille maille. - - Mikä lie minusta nähty, - kuka kummainen katsottu, - kun ei naitu naintawuonna, - kirkiwuonna kihlattuna, - wiety wiimeissä kesänä. - - Mikä lie pinossa puuta, - koiwua kokematonta, - sekin tyttöä talossa, - piikoa pitämätöntä. - - Mikä lienehe minulla, 3830 - waan en terwet liene'kään: - mies werewä wieressäni, - ilo mennyt mielestäni. - - Mikä maariana malolla, - se wappuna waolla. - - Mikä miehissä saadaan, - se miehissä syödään. - - Mikä nuolulla saadaan, - se nuolulla syödään. - - Mikä on köyhin köyhimmiä, - waiwaisimmia wajawin: - se on ahnet tyytymätön, - sillä on puutos puuttumaton. - - Mikä otti kärpän pinon raosta? - - Mikä sodassa saadaan, - se sodassa syödään. - - Mikä tapa tallukkaana, - se sama emäsikana. - - Mikäs köyhän häwitti, jos ei tyhjä toiwo? - - Milloin laiska työn tekepi: - talwella ei tarkene, - kesällä ei kerkiä, - syksyllä on suuret tuulet, - kewäällä wettä paljon. - - Milloin laiska työtä raatoi: 3840 - talwella on wilu wihakka, - kesällä palawan pakko. - - Milloin lientä leiwän kanssa, - milloin leiwättä lihoa. - - Milloin puski, milloin nuoli. - - Millä ei ole alkua, sillä ei ole loppua. - - Miniästä mieli karwas, - pojasta iäinen itku. - - Minkä huiskit hunnutonna, - senpä huiskit huoletonna; - minkä liikut liinatonna, - liikut liioitta sanoitta. - - Minkä hywin teet, sen hywin edestäsi löydät. - - Minkä koski tuo, sen wirta wie. - - Minkä käsi tekee, sen jalka kantaa. - - Minkä liikut liinaisissa, - liikut liioissa sanoissa; - minkä paukut palttinassa, - paukut mielessä pahassa. - - Minkä saapi wuolemalla, 3850 - sen syöpi nuolemalla. - - Minkä tähden Mikko souti: - sen tähden, kun seljälle joutu. - - Minkä wanha raatoi, sen antoi kuin Jumala; - minkä wanha söi, sen poltti, kuin tuli. - - Minkä wanha wanhanee, - mieli myötään menepi. - - Minulla woitto, sinulla kunnia. - - Minun on turwa turpehessa, - armo kirkon aidan alla. - - Minä herra, sinä herra: - kumpi meistä kontin kantoi. - - Minä mies merellä, - sinä manni manterella. - - Minä muita, muut minua, - koko mailma toinen toista. - - Minä muita, muut minua, - kylän waimot toinen toista, - palkatta panettelewat. - - Minä olen miesi, sen sika'i tiesi. 3860 - - Missä kissa, kun hiiret pöydällä? - - Missä miehiä, siinä mieliä. - - Missä monta lääkäriä, - siinä waara ja wahinko, - kulut, suuret kustannukset. - - Missä wäkiä, siinä leipiäki. - - Missä'i miestä mainitaan: - maalla'i, merellä'i, - waan ei tuonen turpeessa. - - Missäs harakka, jos ei sian tappajaisissa. - - Missäs koira wanhenee, jos ei - yksiä jälkiä juostessaan. - - Missäs köyhä häwiää, jos ei warrotessansa. - - Missäs köyhä muussa häwiää, jos - ei toiwossa, rikkaaksi tulewansa. - - Missäs lika, jos ei rattaassa. 3870 - - Missäs piika wanhenee: - toiwoo saawansa, pelkää jääwänsä. - - Mistä hoikin, siitä poikki. - - Mistä miehet kotoisin, - sieltä naiset sukuisin. - - Mistä otti: leiwän korwessa. - - Mistä outo tiesi: tuli tupaan, meni pesään. - - Mistä tyhjä röyhtelee? - - Mistä waimo kotoisin, - sieltä mies sukuisin. - - Mistäs woi lehmättömälle? - - Mitenkä käwi kärpän nylky, - orawasta nahkan otto. - - Mitä emä edellä, 3880 - sitä porsaat perässä. - - Mitä emä laulaa, - sitä poika wisertäpi. - - Mitä enemmän elää, - sen kummempia kuulee. - - Mitä enemmän elää, - sen usiamman kärpäisen näkee. - - Mitä harwoin pidetään, se kauan kestää. - - Mitä hukka hukasta, - karhu kaksihäntäisestä? - - Mitä isä ikänsä, - sitä poika polwensa. - - Mitä koira ei näe, sitä ei hauku. - - Mitä koira kunnialla, - kuta mies häjy häwyllä? - - Mitä kukko noukahtaa, - se kanahan kajahtaa. - - Mitä kuulupi kylään, 3890 - naapuriin napsahtaa. - - Mitä käsi tekee, sitä silmä näkee. - - Mitä köyhä kirwehellä, - kuta silmällä sotia? - - Mitä köyhän koreudesta: - löttöwirsut jalassa. - - Mitä köyhän kynnännästä, - waiwaisen wakoannasta: - kun kynti kylän akoille, - mieron miehille wakoili. - - Mitä lassa lausutahan, - miessä mielehen tulepi. - - Mitä lehmän lypsännästä, - kun maitonsa maahan kaatoi. - - Mitä miehen mustuudesta, - kun on muuten mieltä päässä. - - Mitä miehen mustuudesta, - makkaran kiweryydestä? - - Mitä miehen mustuudesta, - urohon mataluudesta, - että on miesi metsän käypä, - uros ilweksen wetäwä. - - Mitä nuorena oppii, 3900 - sen wanhana muistaa. - - Mitä nuori oppii, sen wanha pitää. - - Mitä on hullun mielessä, - se on hullun kielessäki. - - Mitä outo tietää: tulee tupaan, istuu syömään. - - Mitä paksumpi, sitä parempi. - - Mitä paljosta kalusta, - koska päällä martahalla, - sydämellä sairahalla. - - Mitä pappi paremmalleen woipi? - - Mitä pitkästä iästä, - koska suurella surulla. - - Mitä puuttuu, se parataan: - kun herätään, niin halataan. - - Mitä päiwiä idässä, - kaikki läntehen lahoowat. - - Mitä päässä päiwän kaiken, 3910 - sitä yölläki unissa. - - Mitä rikas huolii: panee woita kaalihinki. - - Mitä rikas paistaa, sen köyhä maistaa. - - Mitä se haittaa, jos talonpoika tyttärensä naittaa? - - Mitä silmä näkee, sitä käsi tekee. - - Mitä suu makiata, sitä watsa täynnä. - - Mitä takana puhutaan, - siihen takaa wastataan. - - Mitä tiessänsä näkepi, - sitä maassansa sanopi. - - Mitä wielä: wettä tiellä, - kaksin kerroin kohwa päällä. - - Mitä wuohen määkymästä, - kun ei kaurihit kojoa. - - Mitäs huono huokaelet, 3920 - kun on turwa kelkassasi. - - Mitäs köyhä kylässä käy: - suu auki säkki sisälle. - - Mitäs muuta, kun kättä myllyssä? - - Mitäs rikas muuta köyhän tekee, kun potkaisee. - - Monen leipä -- Ennen leipä. - - Monena mies eläessänsä: - milloin kyydillä ajapi, - milloin toista kyyditsepi. - - Moni enkeli edessä, - takana tuli punainen. - - Moni hullu maan päällä: - tupa tehty jään päällä; - käy kylässä kysymään, - pitääkö sen pysymään. - - Moni hurskas huoran poika, - ääretön äpärä lapsi. - - Moni kantaa witsaa omaan selkään. - - Moni laitos kiitollinen, 3930 - moni kiitos laitollinen. - - Moni matkassa tulepi - joutawalle juomarille: - kinnas kirpoopi kuhunki - saapukka johonki saapi. - - Moni matkassa tulepi, - tapahtupi taipaleella. - - Moni meitä muistelepi - koiruudella, konnuudella, - miehuudella ei milloinkaan. - - Moni miehestä menepi, - urohosta urkenepi, - poika polwikautenansa, - wiimein konna kuoltuansa. - - Moni mies eläessänsä: - koiran häntä kuoltuansa. - - Moni muita naittelepi, - itse naisi naittajaki. - - Moni muolla mulkosilmä, - kotonansa kyynysilmä. - - Moni neiti naitaisi, - harwat ilman heitettäisi, - jos takki tawat sanoisi, - paitakerta kertoaisi. - - Moni on illalla iloinen, - aamulla alakuloinen. - - Moni on kaunis katsannolta, 3940 - äsken tyly työnteolta. - - Moni on neito naitaissa, - orpana otettaissa, - portto pois ajettaessa, - luosku luowuteltaessa. - - Moni soisi nuori neito, - miehelähän mentyänsä, - olewansa ison kodissa, - armahan emonsa luona. - - Moni wanhaksi waropi, - mutta ei pääse puoletkaan. - - Moniki pohatan poika - kowin on kodiltaan kopia, - suwultansa sangen suuri. - - Moniretkinen asia, monimutkainen jokiki. - - Monta ei neittä naitaisi, - harwo wietäisi wihille, - jos hamoinen haastelisi, - paita eljet ilmoittaisi, - nuttu nukkerehteleisi. - - Monta juojalle tulepi: - eli kintahat katoopi, - eli koira kengät syöpi. - - Monta juonta juopuneella: - ei tiedä mitä tekepi, - joko itki, eli nauroi. - - Monta juonta juopuneella: - ei ole yhtäkään hyweä. - - Monta juonta juopuneella: 3950 - muuna itkee, muuna nauraa. - - Monta kantoa kaskella, - kaikki ei koiwun kantoloita; - äiä neitoa kykällä, - ei kaikki hywäntapoja. - - Monta koiraa kirjawata, - sata wuohta yhdenmoista. - - Monta mielehen tulepi, - monta mielestä menepi, - kulowettä kulkiessa. - - Monta muoria minulla, - monta leiwän leipojata. - - Monta muoria minulla, - monta muoriteltawata: - en tiedä kuta kumarran -- - kumarran wähä kutaki. - - Monta mustoa merellä: - ei ole kaikki hylkehiä. - - Monta ojaa pienykäistä - suuren joen kaswattawat. - - Monta on monessa, paljo on paksussa. - - Monta on mutkaa joessa, - monta retkeä asiassa. - - Monta on mutkaa matkassa, 3960 - monta Mattia maantiellä. - - Monta on mutkaa matkassa, - pahan miehen retkessä: - milloin rätti räisähtää, - kullon paula paukahtaa. - - Monta on tiellä tengelmystä, - matkoissa isot imehet. - - Monta on tuulta tuulewata, - monta saapoa sadetta - päälle lapsen armottoman, - warattoman waimo päälle. - - Monta pienoista ojaa - suuren kosken kaswattawat. - - Monta syytä porsahalla: - maa kylmä, kipiä kärsä. - - Monta tietä pienellä eläimellä. - - Monta tuima niitä saapi, - joita ei tuhma tunne'kaan. - - Monta tuima näitä saa: sanoi sontiainen, - kun pään seinään lenti. - - Monta wuohta yhdenmoista, - sata wuohta sarwipäätä. - - Monta wäärää wakoa 3970 - kiwiteillä kynnetähän, - monta wäärää waloa - lakiteillä wannotahan, - monta neittä kaunistaki - kosketaan isän kotona. - - Morsian mokalla huulen, - kaaso kallalla kypärän. - - Muilla on kauhtanat komiat, - sinertäwät silkkiwiitat; - mulla nuttu nukkawieru, - takki tappuran näköinen. - - Muilla on pitkät piipunwarret, - kopat kouran täyteiset; - minä tynkyllä typytän, - nahkawarrella naputan. - - Muilla on tässä mustat kengät, - saappahat soman näköiset; - minä wirsussa witistän, - tuohikengässä kiristän. - - Muilla onni työn tekepi, - haltia rahan hakepi; - minun onneni makaapi, - haltiani hairoapi. - - Muille nauraa pitäpi, - ei emoisen tyttölöille, - ei waimon watsan wäelle. - - Muinaiset ajat paremmat, - päiwät kahta kaunihimmat, - päiwän laskut laupiaammat, - koriammat huomenkoitot. - - Muinan meille yö tulepi, - muinan päiwä walkenepi. - - Muista kummat kuulukohon, - hätäkellot häilyköhön; - ei emoisen tyttölöistä, - ei waimon watsan wäestä. - - Muistan lasna olleheni, 3980 - muistan lasna, muistan naisna, - en neinnä sinä ikänä. - - Muistan murrin syntyneen, - karwakoiran kaswaneen. - - Muita naipa naittelepi, - itse naida pyytelepi. - - Mulla on tuuli turwanani, - waranani wastaranta. - - Multa on tuuli turwan otti, - wastaranta wallan woitti. - - Muna neuoo kanaa. - - Muna on monasti wiisaampi kun kana. - - Munan tuo, kanan wie. - - Muodoksi molemmat silmät, - työn tekepi toisellaki. - - Muodossaan muna parempi, - kanan saalis kaunihimpi. - - Muoto ei panna murkinaksi, 3990 - kaunis karwa kattilahan. - - Muoto meillä mullin mallin, - elämä edestakaisin. - - Muoto on Herran muokkama, - kaswo Kiesuksen kanima. - - Muoto on parempi, kun waatet. - - Muotoa molemmat silmät, - ajaa asian yhdelläki. - - Mureheksi muru piwossa. - - Murehena hywä pala takana. - - Muret miehen mustuttaa, - kaswon kaidaksi tekepi. - - Muret muodon mustuttaa, - saapi kaswon kalweheksi. - - Muret mustaksi wetäpi, - huoli muita hoikemmaksi, - ikäwä iättömäksi, - tauti talwen karwaiseksi. - - Muret tuopi mustan muodon, 4000 - huoli harma'an hapenan. - - Muret tuotti mullan karwan, - pahat päiwät pitkän parran, - huoli harma'at hiwukset. - - Murkina, kun syödään, - puolinen, kun pidetään, - ilta itsestään tulepi. - - Muru mieli muukalaisen, - paha mieli palkollisen. - - Musta kenkä köyhtyessä, - sametti saristuessa, - werkawaatet wanhatessa. - - Musta maannehen sia, - matala laiskan tiiski. - - Musta minä muiden nähden, - walkia oman emoisen. - - Musta on Mustalaisen jouluki. - - Musta on unoisen silmä, - mustempi unen näkiän. - - Musta piru ainaki on, - huhtapiru sitä'i mustempi. - - Musta tie kotahan wiepi, 4010 - toinen kippa kellärihin. - - Mustat mulla muutki päiwät, - mustapa minä itseki. - - Mustikka ei mäkeä muuta, - maita ei mansikka pahenna, - wattu ei waaroa alenna, - puola ei polta kankahia. - - Muu maa mustikka, - oma maa mansikka. - - Muuahtalla mulkosilmä, - kotosalla kyynysilmä. - - Muulloin mukki tapettu, - weret wielä kankahalla. - - Muun maan mustikka, - oman maan mansikka. - - Muunna lientä -- Milloin lientä. - - Muunna wiljemmin, muunna wajemmin. - - Muunna wiljoin, muunna waiwoin. - - Muuriainen munansa kantaa, 4020 - wähä waimo lapsensa. - - Muut istuu iloitsemahan, - minä istun itkemähän. - - Muut kaikki pahan tekepi, - minä yksin syyn alainen. - - Muut kuulee kirkon kellon, - minä kurja karjan kellon. - - Muut miekkoiset mieroa käywät, - minä raukka riihtä puin. - - Muut ne ei minua tunne, - kun ne kaksi kappaletta: - alimainen aidan witsas, - perimäinen pellon seiwäs. - - Muut ne ei minua tunne, - mie waan muita tunnustelen. - - Muut ne kaikki katosala, - minä raukka räystäsala. - - Muut ne kulkewat kotihin, - minä wieno wierahasen, - koito kylmähän kotihin. - - Muut ne wellowat werassa, - sametissa saatteleksen; - minä en saa saraistakaan, - tammaa en tappuraistakaan, - pidä en piikkoista hametta. - - Muut nukkui, minä makasin: 4030 - kissat lakki lapsen maidon. - - Muut näkewät papin parran, - minä kurja kuusen latwan. - - Muut raukat rahalla juowat, - minulle ilman annetaan. - - Muut sanowat saamiansa, - tuomiansa tunnustawat; - minä sanon saamatuutta, - tuomatuutta torkuttelen. - - Muut syöwät murukaloja, - minä kiiskiä kitustan. - - Muut tässä olutta juowat, - minä wettä wiilettelen. - - Mykkä wiisas, hullu wäkewä. - - Myöhäinen herrain kiiret. - - Myöpi maa myöjänsäki, - ostaa ostajansaki. - - Myöten päiwää myllyt käywät, - akat wastoin wirtoaki. - - Myötä köytetty menepi, 4040 - tielle jääpi köyttämätön. - - Myötä onni kuusellaki, - kanssansa katajallaki. - - Myötä on onni kuusessaki, - keralla karangassaki. - - Myötä-maa re'en wetäpi, - wasta maa pidättelepi. - - Myötämäessä auttajia, - wastamäessä ei ketään. - - Myötänsä paha tapa wie. - - Mämmi saattapi mäelle, - puuro puita nylkemähän, - wellinki welalliseksi, - kaali kartanolliseksi. - - Määrä suussa, siemyys tuopissa. - - - - Naapuri naittaa, naapuri laittaa. - - Naarat naisista ylinnä, - keuhkot keittokattilassa. - - Nahka herra wettä wastaan on. 4050 - - Nahka raadosta rahaa on. - - Naida nallinki pitäpi, - saada waimo waiwaisenki. - - Naida nuorena pitäpi; - wielä on wara wanhanaki. - - Naimaton mies ja hännätön koira. - - Nainen kuoli: nauha taittui; - mies kuoli: talo häwisi. - - Nainen naista soimatkaan, - nainen naista; toinen toista, - elkähän tytär tytärtä, - neiti neittä morsianta. - - Nainta nuorella iällä, - kuolema ikälopulla. - - Naisesta naurawasta, - orihista ontuwasta, - miehestä makaawasta: - warjele tuli punainen. - - Naisilla on pitkä hiwus, lyhyt mieli. - - Naitaa piika päänsä harjaa. 4060 - - Naittaissa kalua kyllin, - kihlaittaissa killinkiä. - - Napaskossit naitetaan, - itse naiwat ilkiwallat, - miehet naiwat mieltä myöten. - - Narri naistansa kehupi, - epäkelpo lapsiansa. - - Narri nimen antaa, - mies nimen kantaa. - - Narriksi itse narraaja, - pilkaksi pilkan tekiä. - - Nato naisista parahin, - nadon tyttö neitoisista. - - Naura hywälle, naura pahalle, - naura naisen kuolemalle. - - Naura, naura; et nauraen mieltä päähäsi saa. - - Naurattaa naisten neuot, - waan ei miesten milloinkaan. - - Nauretaan naineita, 4070 - itketään kuolleita, - wuosikausi kumpiaki. - - Naurismaan kautta tie suorin on. - - Nauru hywälle, nauru pahalle, - nauru keskinkertaiselle. - - Nauru hywää, nauru pahaa, - nauru köyhän kuolemata. - - Nauru köyhän -- Ilo köyhän. - - Nawan alla naisten nauru, - helmoissa tytärten herja. - - Nawat syöpi nauriiton, - kuoret kuopaton purepi. - - Nawetasta naisen löydät, - riihestä riwahkan piian, - joka on joutuisa jalalta, - sormilta hywin soria, - askareihin aina walmis. - - Ne on miehet mielelliset, - jotka katsowat etensä. - - Neiden mieli miehelään, - tapa toiseen taloon. - - Neitsyelle nöyrä olla, 4080 - taputella, suuta nuolla. - - Neitsyt neljän lapsen äiti, - wasta waimo wiidennellä. - - Neittä katsotaan nenästä, - jaloista jaloa miestä. - - Neittä päähän katsotaan, - jalkoihin jaloa miestä. - - Nenä lyhyt tulialla, - silmä pitkä odottajalla. - - Nenä saapoa näkypi, - takaraiwo lähtewätä. - - Neuo hullua: ei saa mieltä; - keitä munaa; ei tee lientä. - - Neuo niisiin tulepi, - kun on kangas kaitehessa. - - Neuo nuottaan tulepi, - toinen neuo taikinaan. - - Neuo tuhmaa: ei tuhma opi; - keitä munaa: ei muna pehmiä. - - Neuo työn tekee, ei wäen paljouskaan 4090 - - Neuolla työt tehdään, - ei wäen wäkewyydellä. - - Neuon neitoinen pitäpi: - kun ei naida, ompi ilman. - - Neuon neitoinen pitäpi, - tuuman tyttö tietelepi: - sukasta säkin tekepi, - kakustansa kantoneuon. - - Neuot nuottoa pitäpi, - toiset neuot taikinata. - - Niin härjätki, kuin miehetki: - hywällä hywät, huonolla huonot. - - Niin jauhan isän kiwiä, - kun lehteä lennätellen; - wäännän wierasta kiweä, - kun on wuorta wieritellen. - - Niin kauan oppia, kun ikääki. - - Niin kuokitaan, kuin ruokitaan. - - Niin käydään, kuin käytetään. - - Niin köyhä elää, kuin märkä palaa. 4100 - - Niin laki, kuin luetaan. - - Niin metsä wastaa, kuin huuhutaanki. - - Niin miniä miehelässä, - kuin wanki Wenäehellä, - waan on wahtia wajalla. - - Niin minun emoni heitti, - kuin on wäärän wärttinänsä. - - Niin minun isoni heitti, - kuin on kieron kirweswarren. - - Niin monta mieltä, kuin päätä. - - Niin mun heitti heimokunta, - kun orawa kuiwan kuusen. - - Niin mun heitti siskoiseni, - kuin on kartun kankahalle. - - Niin mun heitti weikkoiseni, - kun kala kiwisen rannan, - lohi luotoisen apajan. - - Niin mun siskoni siwusi, 4110 - kuin on kieron keträpuunsa. - - Niin mä wierin weljistäni, - kuin puut pinosta wieri, - kiwet saunan kiukoasta. - - Niin neiti ison kotona, - kuin kuningas linnassansa, - waan on miekkoa waja'a. - - Niin näkyyki, kuin kuuluuki. - - Niin oli entinen eloni, - kuin kesäinen päiwän nousu; - niin on nyt minun eloni, - kuin pimiä pilwen ranta. - - Niin ollaan, kuin oletetaan. - - Niin on asiat -- Asiat on. - - Niin on talotki, kuin pitäjätki. - - Niin on hännätön hewoinen, - kuin on pirtti porstuaton, - tahi piika pintilätön, - esiliinaton emäntä. - - Niin on lykky lykyllisen, - kuin kewäinen päiwän nousu; - niin on lykky lykyttömän, - kuin syksyinen yö pimiä. - - Niin on maalla piikaisia, 4120 - kuin merellä siikaisia. - - Niin on mieli miekkosien, - autuallisten ajatus, - kuin kesäinen päiwän nousu, - aamun armas aurinkoinen. - - Niin on mieli nuoren miehen, - kuin on wellowa wetoinen - eli aalto altahassa. - - Niin on mieli nuoren neiden, - kuin wetoinen altahassa: - käikkyä läpättelepi. - - Niin on neiti luotunaki: - taattolasta miehelähän, - miehelästä tuonelahan. - - Niin on neiti taattolassa, - kuin marja hywällä maalla; - niin miniä miehelässä, - kuin koira pahassa säässä. - - Niin on, niin on niitun aidat, - kuin on niitun niittäjätki. - - Niin on niittuin weräjät, - kuin on tylsät kirwehetki. - - Niin on niinet pitkät puussa, - kuin on niinipuu itseki. - - Niin on niittyin asiat, - kuin on heinät pieleksessä. - - Niin on niittyjen asiat, - kuin on niityt aidattomat. - - Niin on piika pintilätön, 4130 - kuni päitsetön hewoinen. - - Niin on pirtti porstuaton, - kuin on hännätön hewoinen. - - Niin on seppäki -- Sini seppäki. - - Niin on tieki, kuin taloki, - niin on wyöki, kuin uroski. - - Niin on waimoton mies, - kuin on hännätön koira. - - Niin pahnat, kuin karjaki. - - Niin paljo köyttä, kuin kaulaaki. - - Niin pitiki pitkän piian: - että sai lyhyen miehen. - - Niin puhetta, kuin juomistaki. - - Niin renki kuokkii, - kuin isäntä ruokkii. - - Niin rikkaan raswainen, 4140 - kuin köyhän raswatonki. - - Niin soudan isoni purtta, - kun lehteä lennätellen; - soudan wierasta wenettä, - wedän kuin wesi hakoa. - - Niin suu linnulla, kuin linnun pojallaki. - - Niin suu sorsalla, kuin salakallaki. - - Niin suu särjellä, kuin särjenki poikaisella. - - Niin työ, kuin tehdään, - asia, kuin ajetaan. - - Niin täytyy olla, kuin oletetaan. - - Niin wastataan, kuin kysytäänki. - - Niin wiisas, kuin wanhaki. - - Niin wissi, kuin aamen kirkossa. - - Niiniwyö wyöntekiällä, 4150 - warpasolki wasken walajalla, - rajakengät suutarilla, - lainawakka wakkurilla. - - Niinkuin korwessa huuhutaan, - niin korpi kaikaa; - niinkuin tyhmälle puhutaan, - niin tyhmä wastaa. - - Niitty on pellon emä. - - Niitä kaloja saadaan, joita onkitaanki. - - Niitä olut tekee, joita ei kalja tiedä'kään. - - Niitä woipa tekee, joita paha woidun mieli. - - Nilkis, nalkis, naisen kirwes: - muunna puuhun, muunna luuhun, - muunna keskelle kiweä. - - Nilkis, nalkis, naisen kirwes - uron uljahan tykönä. - - Nippi näpistä tulepi, - pikku Heikki leikkilöistä. - - Niukka lisäksi, missä wähä on. - - Noh! se on talonpojan käsky. 4160 - - Noin soisi wihan suopa: - soisi suolle portahaksi, - kaartawaksi karjan tielle; - mutta ei suonut suuri luoja, - antan't autuas Jumala. - - Noin tunsi tulen isäntä, - wirkkoi walkian pitäjä: - poies turwaton tuwasta, - armoton katoksen alta. - - Noissa suurissa sodissa - moni mies ja waimon poika - mätänepi männistössä, - haawistossa happanepi. - - Noista wiisas wirren laati, - joita ei tuhma tunne'kaan. - - Noista wiisas wirren otti: - hullun pitkistä puheista, - mielettömän lausehista. - - Noita nuolia wanupi, - Lempo lehtikeihäitä. - - Noita wieras talossa on. - - Noria on wäätty witsa. - - Nosta koira kaiwosta: jamahtaa jalkaasi. - - Nosta koira kaiwosta: 4170 - luistaa wettä päällesi. - - Nosta koira, kosta koira: - katso, ettei käteesi pure. - - Nosta konna mättäälle: - niin hän niskaasi hyppää. - - Notkia weden selkä on. - - Notkiat siwut wedellä. - - Noutaan nokineniä, - kysytään kyntäjätä. - - Nuolee petoki poikaansa. - - Nuoren mieli on kun wesi kaukalossa: - läikkyy ulos molemmin puolin. - - Nuoret miehet naimattomat: - sukattomat, paidattomat. - - Nuoret nuorien seassa, - wanhat wanhojen keralla. - - Nuorra naiman pitää; 4180 - onpa waadet wanhanaki. - - Nuorra naista kiitetään, - wanhana sotaurosta. - - Nuorra wahwa köyhän lapsi. - - Nuorra wauras köyhän juhta. - - Nuorra witsa wäännettäwä. - - Nuoruus ja hulluus, wanhuus ja wiisaus. - - Nuoruus-aika koiruus-aika. - - Nuot on kolme kowille luotu: - onet orja, koito koira - ja heikko hewoisen warsa, - tanterilla seisomahan, - kiwillä makoamahan. - - Nuotta paras pyydyksiä, - kirnun mäntä tarpoimia. - - Nuotta wanhin pyydyksiä, - pata wanhin astioita. - - Nurin nuttu, wäärin waate, 4190 - onni oikein puolin. - - Nurin nuttuni rapa'an, - wäärin wäännän waatteheni, - onnen oikein asetan. - - Nurmi maahan, lehti puuhun, - minä mato maan rakohon. - - Nurtukset, nartukset naitetaan, - heiskat, teiskat heitetään. - - Nykii kalaki ongessa. - - Nyt nämät nykyiset miehet - maaten maitansa pitäwät, - penkin päässä peltojansa. - - Nyt on Matti maansa myönyt, - ilkiä isänsä pellon. - - Nyt tuli warahin päiwä, - joulu joutui aikaisehen. - - Nyt tämä nykyinen kansa - syöpi maansa makkaroina, - ihroina isonsa pellon. - - Näin tässä maailmassa marsitaan, - sukat ja säärykset parsitaan. - - Näkeminen luodut päiwät, 4200 - syöminen säätyt ewähät. - - Näkemiset luodut päiwät, - tehdyt kengät kiskomiset. - - Näkiä walehtelepi - syödäksensä, saadaksensa, - kylläisnä eleäksensä. - - Näkywät eläwän silmät, - ei kuolleen sinä ikänä. - - Näkö on, kuin Jumala luopi, - tawat on, kuin itse tahtoo. - - Nälkä ei näy, waan koreus näkyy. - - Nälkä hiukka syötyä, - nälkä ilman oltua. - - Nälkä huonon leiwän särwin on. - - Nälkä kuiwan leiwän särwin. - - Nälkä laiskan -- Lämmin laiskan. - - Nälkä Lappalaisen ampumaan opettaa 4210 - - Nälkä leiwän särwin. - - Nälkä maansa myönehellä, - siemenensä syönehellä. - - Nälkä matkamiehen särwin on. - - Nälkä miehen kahleisiin saattaa. - - Nälkä neuoi näille töille: - warahin warastamahan, - oman toisen ottamahan. - - Nälkä neuoo Lappalaisen ampumaan. - - Nälkä noidaksi tekepi, - paha aika tietäjäksi. - - Nälkä ruoan suoloapi. - - Nälkä sirkan -- Nälkä hiukan. - - Nälkä syömähän opetti, 4220 - emoni kiroamahan. - - Nälkä syömättä tulepi, - wilu päiwän paistamatta. - - Nälkä syönehen warahin, - wilu myöhän kylwänehen. - - Nälkä toran perehesen saattoi. - - Nälkä tuo toran talohon. - - Nälkä warain nousnehella, - halla myöhän kyntäneellä. - - Nälkäinen kirppu kipiästi puree. - - Nälkäinen syöpi jäniksenki. - - Näsäwiisas näin tekepi: - muille muonansa jakapi, - itse nälkeä näkepi. - - - - Odota, kun annetaan; - ole läsnä, kun taritaan. - - Odotellen onkikala. 4230 - - Odottain aika kuluu. - - Odottain hywä pannaan. - - Odottain kalaki onkeen tulee. - - Odottapi tullut wieras - kattilata kiehuwaksi. - - Odottawan onkeen kala tulee. - - Oh sitä ilmaa, kun pihalla kirmaa! - - Oho! luuletkos hewoisen lehdellä seisowan? - - Oho! sanoi outo olutta: - kannun joi, kaksi oksensi. - - Ohoh kullaista kotia: - jos oli leipää wähemmin, - niin oli unta wiljemmältä. - - Ohoh kumma kuiwa leipä, 4240 - syödä kyntäjän kesällä. - - Ohrilla otetaan, kannuksilla ajetaan. - - Oi waiwaista nuorempata, - ku ei kuule wanhempata. - - Oikein on Otawa tehty, - taiten taiwas kirjotettu. - - Oikein Otawat käywät, - taiten tähdet taiwahalla. - - Oikeus kowa on, ei mies kowa. - - Oisi aikoa iässä, - walitenki waimo naida, - tuten neiti tunnustella. - - Oisi joulu jolla kuulla, - maana on maaliskuulla. - - Oisi onni ostannassa, - lykky tieltä löydännässä: - ostaisin paremman onnen, - pahan onnen pois panisi. - - Oisiko silmä nuolena ja käsi kattilana: - ei silloin nälkää nähtäisi. - - Oisin mieki miehen werta, 4250 - kun oisin pohatan poika: - kun oisi pelto pienoinenki, - keko kellon suuruinenki. - - Oiwa kyyttö kytkyessä, - oiwa waajassa wasikka. - - Oja maan ylistää, wesi laaksot täyttää. - - Ojasta allikkoon waiwaisen onni. - - Oksahansa omena puu, - wesahansa tammen kanto. - - Oksahansa paha puu kaswaa. - - Oksainen paha puu on. - - Oksaksi paha puu. - - Oksana paha puu, harjana hywä hewoinen. - - Ole itse mies, salli muitaki. - - Ole, kuin orithewoinen, 4260 - elä, kuin elättikarhu. - - Ole mies: kärsi kaikki. - - Ole mies mokoma: - auta toista ahteessa. - - Ole miesnä miesten kanssa, - sunna koirien seassa. - - Ole nuori nuorten luonna, - wanha wanhojen keralla. - - Ole orjana kokilla, - käskyläisnä keittäjällä: - wedä wettä, kanna puita, - näe nälkää kaiken päiwän. - - Ole sinä mies merellä; - minä olen manni manterella. - - Olen musta muiden nähden, - walkia oman urohon. - - Olen ollut orjanaki, - olen orjoa pitänyt. - - Oletko syönyt sian sydäntä, - purrut koiran korwallista. - - Olin ennen ottomiessä, 4270 - käwin kappa kainalossa, - wielä nytki wirka parka - käypi pitkin naurismaata. - - Olin mieki miesnä muinen - mieslukuja laskettaissa, - miehiä miteltäessä, - arwaeltaissa uroja. - - Olisi se suussa, kun nenässä. - - Olkiwuosi ohrawuosi, hillawuosi hallawuosi. - - Olkinen ohrainen wuosi. - - Olkaan asia riitamies. - - Olkaan mieli musta tahi walkia; - ei tehtyä tekemättömäksi saa. - - Olkohon osa kokolla - kiekin saamista kaloista, - ilman linnun iskemistä, - warpuisen warustamista. - - Olkohonpa olleheksi: - musta koira kuolleheksi. - - Olkohonpa olleheksi: - sika salmen uineheksi. - - Ollaan hywin mielin, 4280 - vaikka puulla poikki puolin. - - Ollaan niinkun saadaan, - ei niinkun tahdotaan. - - Ollaan wuosi onnettaki, - ei leiwättä puoltakaan. - - Ollaan wuosi orjanaki - ajastaika armon alla. - - Ollaan wuosi wankinaki, - aika aidan tynkenäki. - - Ollaan wuosi woitettunaki. - - Ollaan wuosi wuoressaki. - - Oluella on onni kaunis: - juodahan janoamatta; - hywä lykky neitoisilla: - naidahan käkeämättä. - - Oluella on onni oiwa: - janottaki juotanehe: - ei ole piialla pahempi: - kokemattai naitanehe. - - Oluessa hullut kaikki, - pahat paljo juotuansa. - - Oluessa ollessani 4290 - kyllä oli kalua paljon; - olut päästä olkenee, - kalu kauas kulkenee. - - Oluesta on juoden kelpo, - syöden herkkuruokaisista, - unesta makoamalla, - pahasta pakenemalla. - - Olut ei tiedä juojaansa ammeessa, - eikä ihminen isäntää kotona kaswaessansa. - - Olut ei tiedä juojoansa, - piika pieni wiejeänsä. - - Oma kiitos haisee. - - Oma kunki kaunihimpi, - musta muiden walkiaki. - - Oma kunki kaunihimpi: - sammakonki nuiapäänsä. - - Oma lapsi armas lapsi, - lapsen lapsi laksukainen. - - Oma lapsi lapsukainen, - toisen lapsi lastukainen. - - Oma lysti leikkiin, oma tahto tanssimahan. - - Oma löytty löytö on, 4300 - wieras löytty warastanta. - - Oma löytty, wieras warastettu. - - Oma maa mansikka, - muu maa mustikka. - - Oma miehen ostanehen, - myönehen ei mitään. - - Oma mieli miehen mieli, - waimojen wasikan mieli. - - Oma osa ensimäinen, - toisen tarwet tuonnemmainen. - - Oma sielu sedän poika. - - Oma sika, oma papu, - oma herran hernetpelto. - - Oma suu on likempänä, kun kontin suu. - - Oma suu tikan pojan surma. - - Omaa säkkiä kuki täyttää. 4310 - - Omaansa kuki kiittää. - - Omaansa lempoki nuolee. - - Oman kattilan ala jokainen walkiata koijaa. - - Oman kattilansa alle kuki hiiliä kokoo. - - Omanaan sen pitää, minkä merrasta löytää. - - Omansa hyvä kenenki: - omansa mökön munansa, - kaakkolinnun poikaisensa, - sammakonki lakkopäänsä. - - Omansa tietää, toisen ei tiedä. - - Omat kunki kaunihit, - mustat muiden walkoisetki. - - Omat maat makuisimmat, - omat maat mieluisimmat. - - Omenainen oma kunki, 4320 - musta muiden walkoinenki. - - On aikaa herrain kiireissä. - - On aikoa iässä: - miehen waimonsa walita, - kumpalinsa kuulustella. - - On aikoa iässä: - tehdä kauppa kahtainki. - - On herra herrallaki, - isännälläki isäntä. - - On herra herrallaki, - waiwaisellaki Jumala. - - On herra herroillaki, - jos ei muuta, niin Jumala. - - On herroilla huomenia, - talonpojilla päiwiä. - - On herroilla hywääki huowia, tarwitaan rasuwäkiki. - - On hiirellä usiampiaki reikiä. - - On hiisi hywimmälläki, 4330 - jaloimmallaki Jumala. - - On himo hirwelläki, - halu haapalinnullaki. - - On hulluja kylwämättäki. - - On hywä wähäki, leipää palaki. - - On hywällä montaki nimeä, pahalta katoo ainoaki. - - On joessa joita kuita: hakojaki, haukiaki. - - On joukko Jorottaria, - paljo Paawon tyttäriä: - juowat joulutynnyrini, - syöwät syöttilässikani. - - On joukossa jotaki, - karjassaki kirjawia, - sukukunnassa susia, - petoja perintehessä. - - On joulu köyhälläki, - laskiainen laihallaki. - - On kalikoita, jos koiriaki. - - On kaloja tyynessä wedessä, 4340 - jos juoksewassaki. - - On kekri kehnollaki, - laskiainen laiskallaki. - - On kekri köyhälläki, - joulujuhla waiwaisella. - - On kieltä matoinki syödä, - ääntä ilmahan kadota. - - On koiria, jos kalikoitaki. - - On kuowilla nokkaa, mutta on kunnotonta. - - On kurjessa luuta, jos lihaaki. - - On lampaan päässä hywiäki paikkoja. - - On luoja köyhälläki, - waiwaisellaki Jumala. - - On maata metson matoa, - kuusia orawan olla. - - On maata muuallaki, 4350 - ilmoa edempänäki. - - On mieltä metsollaki, - jos metsonki ampujalla. - - On miestä jäälläki nähden, - ehk' ei piippua pirtissäkään. - - On naidessa eloa, - humalassa rikkautta. - - On nauloja, jos reikiäki. - - On neuoja, jos pahoja päiwiäki. - - On niitä syöty, ehk' ei saatu: - sanoi Hämäläinen silakoita. - - On näihin osa minunki: - Jumalan jywäkekohin, - onnen ohrahaasioihin. - - On näitä nähty, ehk' ei syöty: - sanoi Hämäläinen silakoita. - - On näkiöitä, jossa tekiöitä. - - On oltu orjanaki, 4360 - on orjan pitäjänäki. - - On onni orwollaki, - waiwaisellaki Jumala. - - On ontta ilman olla. - - On ottaa'ki, on jättää'ki - hywän miehen naurismaassa. - - On parta pukillaki, - waan ei miehen mieltä päässä. - - On parta pukillaki, - waan ei panna pöydän päähän. - - On puuta metsässä tuhmaki tuimella. - - On päiwiä, jos pahoja säitäki. - - On sappi särjelläki. - - On sielu waiwaisellaki. - - On sillä jäljet, waan ei jänistä. 4370 - - On susiaki suwussa, - perehessä perkeleitä. - - On suuna, kun simppu päänä. - - On suuta sanan siaksi, - päätä mielen kukkaroksi. - - On suwussa susiaki, - perintiessä petkeliä. - - On syöjä säästäjällä'i, - ottaja idartawalla'i. - - On tielläki sioa, - mutt' on wartta wirsullaki. - - On tuollaki puolen mailmaa: sanoi akka, - kun kepillään aidan raosta pisti. - - On työn aika laiskallaki, - säästön aika syöjälläki. - - On työtä ostamattaki. - - On työtä turkittaki, 4380 - takittaki tarkenepi. - - On walta wallallaki, - wäki Wäinämöiselläki. - - On wara katsoa, ehk' ei ostaa. - - On waras warkahallaki. - - On weisuja weisaajalla. - - On wettä ja tulta waiwaisellaki. - - On wettä köyhälläki, - rikkahallaki likoa. - - On wettä waiwaisellaki. - - On wikoa wiinallaki, - jos lie muuki willitys. - - On wirka warkahallaki. - - On wuoden woitunaki, 4390 - kesäkauden keitonaki, - ajan aidan witsanaki. - - On wuotta woita syödä, - aikoa hywin eleä. - - On wälin aika linnassaki. - - On yötä yökköisellä, - Annin päiwän aikuisella. - - Onneansa kuki kiittää. - - Onnellaan mies eläpi, - waan ei paljolla wäellä. - - Onnellaan mies sodassa, - ei wäen paljoudella. - - Onnen tytär ensimäinen: - kaikki kankahat kutopi, - kaikki lapset liekuttapi. - - Onneton se maakunta, jonka läwitse - kuningas kulkee. - - Onneton se waltakunta, jossa on - lapsi kuningas. - - Onneton weljensä orja, 4400 - sisarensa käskyläinen. - - Onnettoman ohran kylwö - päiwän päästyä pesähän. - - Onni miehen edellä käypi, - tapa tallaapi takana. - - Onni orjana pitäpi, - onni orjan käskiänä. - - Onni ottaneen, wilja wieneen, - köysi kaipaajan kaulaan. - - Onni uudelle tuwalle, - lapsenlykky lattialle. - - Onni uutehen tupahan, - hywä wuosi wierahaksi, - Jumala käwiämeksi. - - Onni yksillä, kesä kaikilla, - Jumala jokaisella. - - Opeta koiraa lihaa syömään. - - Opettaa susiki poikansa ulwomaan. - - Opi ripiäksi: saat kopeikan. 4410 - - Opiksemme onnen heitto, - wiisaudeksi wahinko. - - Opiksi herran puustit. - - Opiksi koiralle kylmä sauna. - - Opittuansa kuki pitää. - - Oppi hywistä, pelko pahoista. - - Oppia ikä kaikki. - - Oppien sepätki tulewat. - - Oppien tieto lisätään. - - Oppinut oluen juopi, - oppimaton oksentapi. - - Orahassa oljen alku, 4420 - warsassa hywän hewoisen. - - Orahassa olki nähdään. - - Orahasta touon tunnen, - miehen nuoren nousennasta. - - Orahasta touon tunnet, - pojasta mokoman miehen. - - Orahasta touon tuntee, - alusta hywä-ikäisen. - - Orawan leipä, sonnin sahti: - ne miehen waolle heitti. - - Orit aidan karka'api, - mies hywä sakon wetäpi. - - Orit aidan karka'api, - tamma purkapi weräjän. - - Orit kuoli: osta toinen; - mies kuoli: myö maa. - - Orit olkia wetäpi, - tamma muita tarwespuita. - - Orja raataa ajaksensa, 4430 - poika polwipäiwäksensä. - - Osa Ollille, pala Paawolle; - Mikolle ei mitään. - - Osa orjana pitäpi, - käsi toisen käskyläisnä. - - Osa orjana pitäpi, - lykky toisen lyötäwänä. - - Osaapi orawa juosta salon halki, - toisen poikki, kolmannen wähän witahan. - - Osakkaalta akka kuoli, - hewoinen osattomalta. - - Osakkaan onni walwoi, - lykyllisen lyyrätteli; - minun malkion makasi, - minun utran uinaeli - kiwen alla kinnas kädessä, - hawun alla hattu päässä. - - Osakseni osattu, palakseni pantu, - hywän muorin anto. - - Osallaan mies eläpi; - koira toisen kohtalolla. - - Osallisen woi putosi, - osattoman piimä kaatu. - - Osallisten onni walwoi, 4440 - lykyllisten lyyräeli; - minun malkion makasi, - minun wienon wieretteli - osallisten orren päässä, - lykyllisten lyyhtehillä. - - Osani paloi palossa, - turmeltui tulen sisässä, - pahana palokesänä, - tuliwuonna woimatonna. - - Osinehen mies merellä, - lykkynehen lainehilla. - - Ostaisi koiraki leipää, - waan ei ole rahaa. - - Ota, kun annetaan, - ole lässä, kun lyödään. - - Ota lintu lentämästä, - karhu kankaan takaa, - ilman nuolen nopsamatta, - kowan onnen ottamatta. - - Ota luuta koiran suusta: - anna läskiä siahan. - - Ota omasta nenästäsi kiinni: - siinä on hywä kädensia. - - Ota oppi hywäksesi, - waroitukset wanhempasi. - - Ota siitä, kussa on; pane siihen, - kussa tarwitaan. - - Ota tulta orjan rauta, 4450 - wuole woita emännän weitsi. - - Ota täysi, anna täysi, - täydestä luku parempi. - - Ota wanhan neuo, ele osaa syö. - - Ota wastahan waroitus, - ojennukseksi opetus. - - Ota weitsi wyöllesi, - katso waimo wierehesi. - - Ota weitsi wyöltäsi, - aja waimo wierestäsi. - - Otawassa on orjan merkki; - ei ole kuussa, ei kukossa, - eikä päiwän koitannassa. - - Otetaan wähä hywäksi: - pannahan papu kahdeksi. - - Ottaa huoran huoneesensaki; - warasta ei wainionsakaan perälle. - - Ottaisin minäki orjan, - pitäisin minäki piian, - kun se syömättä eläisi, - tarkeneisi waattehetta. - - Ottaja ja antaja: 4460 - katin hännän kantaja. - - Ottaja odottelepi, - antaja ajattelepi. - - Otteilla otetaan, kannuksilla ajetaan. - - Oudoista omat tulewat, - hywät weljet wierahista. - - Outo oudossa kylässä, - wieras maalla wierahalla. - - Owen suussa loisen lehmä, - perässä perehen lehmä. - - - - Paarma on maidolle parempi, - sääski woille säästösämpi. - - Pa'eten pahasta pääsee, - syöden leipäkannikasta. - - Paha ei parkuen parane, - tule ei huuten huokiampi. - - Paha koira puree, - hywä liehakoitselepi. - - Paha laiskan partaweitsi: 4470 - weren otti, karwan jätti. - - Paha lapsi läsnä kauan, - lehmä wiikon lähtemäisnä. - - Paha lapsi läsnä kauan, - paha warsana hewoinen. - - Paha lapsi perso lapsi. - - Paha lehmä, joka kiulunsa kaataa. - - Paha lintu pesänsä hieroo. - - Paha luulee pantawan, - hywä ilman oltawan. - - Paha maansa myöjä, - pahempi siemenensä syöjä. - - Paha mieli metsäisen: - sanoi syönehen kotoisen; - kotoinen kowin wihainen, - tiesi paljo tehnehensä. - - Paha mies maka'awasta, - waimo paljon naurawasta. - - Paha mies makaelia, 4480 - paha wuotawa wenoinen. - - Paha nimen antaa, - mies nimen kantaa. - - Paha on ihka parratonna, - pitkäpartaisna pahempi. - - Paha on juurtunutta pajupensasta häwittää. - - Paha on lainawaatteilla herrastaa. - - Paha on mieli paitulaisen - palanutta pakoansa, - kyynnyttä kypäriänsä. - - Paha on mieli pantawalla, - surkia sanottawalla; - ei paniallaan parempi. - - Paha on nahatonta nylkeä. - - Paha on olki paidassa, naskali taskussa, - emäntä ikkunassa. - - Paha on olla paimenessa, - poikalapsen liiatenki, - kun ei tyttöä keralla. - - Paha on olla palkollisna, 4490 - paha palkan maksajana. - - Paha on olla parratonna, - paha pitkän parran kanssa. - - Paha on orja palkatonna, - paha paljon palkan kanssa. - - Paha on orjana eleä, - käydä toisen käskyläisnä. - - Paha on paljaspään kanssa tukkanuottaa wetää. - - Paha on paljo tyttäriä, - poikia pahempi paljo: - pellon pieneksi jakawat, - niemekkeiksi isonsa niityn. - - Paha on palkaton kasakka, - outo orja waatteheton, - ruoaton sitäin rumempi. - - Paha on palkkaki pahalla. - - Paha on pirtti porstuaton, - paha porstua oweton. - - Paha on purewa koira, - paha waimo riiteliä. - - Paha on seppä palkatonna, 4500 - paha suuren palkan kanssa. - - Paha on syödä saamatonta, - ajoa näkemätöntä. - - Paha on syödä siemenensä, - maansa pettää pahempi. - - Paha on yhden waimon walta, - kahden walta warsin hullu. - - Paha palkka padan pesiän: - padan lohko päähän lyöty. - - Paha pantawan mieli, - pahempi panian kieli. - - Paha peloittaa, harmaa hirwittää. - - Paha saa pahan palkan. - - Paha siiwo pappilassa: - tunkiot salituwissa. - - Paha sika, monta wikaa: - maa kylmä, kipiä kärsä. - - Paha sitä hewoista juottaa, 4510 - joka ei päätänsä alas paina. - - Paha työ, pahempi palkka. - - Paha waimo lapsellinen, - hywä hännätön hewoinen. - - Paha waimo toruwainen, - hywä koira haukkuwainen. - - Paha wallan tarwitsee. - - Pahahenki papin renki. - - Pahaki hywennetään - hywässä anoppelassa; - hywäki pahennetaan - pahassa anoppelassa. - - Pahalla sialla on paljo wikoja: - milloin on maa roudassa, - milloin kärsä kipiä. - - Pahalla työllä on paha palkka. - - Pahan akan kanssa torua ja wasikan kanssa - kilpaa juosta: se on yhtä. - - Pahasti pahoin kerätty, 4520 - wäärin wääryydellä koottu. - - Pahoilla pahat majoa. - - Pahoin käy pahoin manattu, - wäärin menee wäärin saatu. - - Pahoin on tehnyt linnan pappi, - maan pappi sitäin pahemmin, - kun wihki Wirottarihin, - tunki Turmiottarihin, - pani naisiin pahoin. - - Pahoin on tehnyt paljo nainut, - wiidesti wihillä käynyt: - ei tunne anoppiansa, - eikä appensa kotia. - - Pahoin työt, pahoin asiat, - pahoin palkat maksetaan. - - Paimen toisin puhuu, - toisin karja katoo. - - Paistapi Jumalan päiwä - muuallenki maailmassa, - ei isosen ikkunalle, - ei weikon weräjän suulle. - - Paistapi punainen päiwä, - Herran kehrä hellittäpi. - - Pakkainen pahatapainen: - alta jalkoja anopi, - tieltä suusta kiusoapi. - - Pakkainen Puhurin poika 4530 - kesät hekkuu hettehellä, - talwet taiwahan nawalla. - - Pakkainen pyryn perästä, - paha ilma pakkaisesta. - - Pakkainen pyryn perästä, - suwi suuresta lumesta. - - Pakkainen talwen tawaksi, - sydänkuille kunniaksi. - - Paksu siemen kadottaa, - harwa siemen kaswattaa. - - Paksumpi weri, kun wesi. - - Paksusta pala parempi. - Pala on pahalta tähdettä, - warsin pahalta ei palaaka. - - Pala palan wiettää. - - Pala suuri suun repäisee - pian pieneltä pedolta. - - Palaa painaa pitää. 4540 - - Palawat warkaan wuohen silmät - - Paljo hywästä annetaan, - wielä enemmän maksaa. - - Paljo hywästä maksetaan, - ei ole silläkään maksettu; - wähä pahasta annetaan, - ei ole senkään wäärti. - - Paljo juonia joella: - joka soppi soutaminen. - - Paljo kuluu korkiana, - paha huonona pysyä. - - Paljo kuluu kunniassa, - menee mieli-antimessa. - - Paljo kuluu, wähempi kestää. - - Paljo maalla wiisahia, - kun merellä wahinko saapi. - - Paljo meitä ja pahoja, - wähä teitä ja hywiä. - - Paljo naitaissa kalua, 4550 - humalassa rikkautta. - - Paljo on mustia merellä, - ei ole kaikki hylkehiä; - paljo kantoja kaskella, - ei ole kaikki karhunpäitä. - - Paljo on pahasta työtä, - iso waiwa ilkiästä. - - Paljo on tikalla huolta, - ja paljo tikan pojalla. - - Paljo on työtä parrastaki, - paha parratta eleä. - - Paljo on työtä tiinehessä, - askaretta ajettuwassa. - - Paljo on työtä wanhatessa, - wanhana paha eleä. - - Paljo paljosta tarwitaan, - wähästä wähempi waiwa. - - Paljo paljosta pitäpi, - wähästä wähempi waadet. - - Paljo se katsoo, joka omansa katsoo. - - Paljo sillä pitää jauhoja olla, 4560 - joka jokaisen suun tukkii. - - Paljosta on hywä tiliä tehdä. - - Palokärki ikänsä huonethirsiä hakkaa, - ulkoisessa yön makaapi. - - Palokärki paljo puita hakkaa, - mutta wähän pinoja tekee. - - Palwele pahaa, saat palkanki pahoin. - - Pane kaksin kattiloita - yhdelle tulisijalle, - ele kaksin tyttölöitä - yhden yljän wuotehelle. - - Pane kissa hiiren wahdiksi. - - Pane kissa kiikkuun, - pistä tupakka piippuun. - - Pane koira makkaran wahdiksi. - - Pane paha matkaan: mene itse kanssa. - - Pane paha: mene myötä; 4570 - laita lapsi: käy perässä. - - Pane powehen: putoopi; - sano akalle: saapi ilmi. - - Pane pukki -- Pane wuohi. - - Pane silloin sika säkkiin, - kun suu auki ja kärsä kädessä. - - Pane tuhma huhmarohon, - surwo siinä sen ikäsi: - tuhma tuhmana pysypi. - - Pane täyteen, kyll' on aikaa: sanoi waras. - - Pane warsa waljahisin, - suwikunta suitsi suuhun, - puikkohin punainen ruuna. - - Pane wuohi kaalimaahan, - koira makkaran wahdiksi. - - Pannaan suu säkkiä myöten. - - Pannaan tasan Matti weljeni: - sinulle kauha, minulle kattila. - - Pantti oman kotia tuo. 4580 - - Paperista papin pää. - - Papilla on sanoja, - kun pärethalkoja. - - Pappi herroista parahin, - lohi kaikista kaloista. - - Pappi paras wierahia, - joulu juhlia jaloin. - - Pappi walloista parahin, - wäwy muista wierahista. - - Papu ei pouka pohtimessa, - jok' ei ole wappuna waossa. - - Parahassa on wiejän mieli, - enemmässä ennättäjän. - - Parahassa on wiewän silmä, - emännässä ennättäwän. - - Paraiten pappiki saarnaa. - - Paremmin juoksee woideltu ratas. 4590 - - Parempi aamulla warain suurustaa, - kun kaiken päiwän ilman olla. - - Parempi aita sortoinenki, - kun on aiwan aidatonna. - - Parempi ajaa, kun wetää. - - Parempi anoa, kun itse ottaa. - - Parempi antaa, kun anoa. - - Parempi antaa, kun ottaa. - - Parempi armo, kun hirmu. - - Parempi armo, kun kowa tuomio. - - Parempi armo, kun uhkaus. - - Parempi emoisen witsa, 4600 - kun wieraan wehnäleipä. - - Parempi hewoinen hyyrtehessä, - kun tyttären helma jauhossa. - - Parempi hewon puohon katsoa, - kun kehnon weistäjän käsiin. - - Parempi hywä ero, kun paha yhteys. - - Parempi hywä ruoka heittää, - kun waiwaisen watsa haljeta. - - Parempi hywä tyhjä, kun häpiällinen lahja. - - Parempi hywän miehen kirweswarsi, - kun pahan miehen talous. - - Parempi hywä neuo, kun paha työ. - - Parempi jalkaki jänistä, - kun kaikki koiran hännän alla. - - Parempi jotain, kun ei mitään. - - Parempi jäämään, kun puuttumaan. 4610 - - Parempi katsoa eteensä, kun takaansa. - - Parempi katsoa, kun katua. - - Parempi kerran, kun ei koskaan. - - Parempi kerran kyllältä, kun aina niukalta. - - Parempi kerran liika, kun aina niukka. - - Parempi kerrassaan kuolla, - kun iän kaiken kitua. - - Parempi kerta kyllin syödä, - kun on aina ruikutella. - - Parempi kiiski, kun tyhjä tiiski. - - Parempi koti koiwuinenki, - kun on kylä kyynäppäinen. - - Parempi kuningas kuuluwissa, 4620 - kun näkywissä. - - Parempi kunniata kourallinen, - kun häpiätä helmallinen. - - Parempi kuolla, kun kerjätä. - - Parempi kuolla, kun kitua. - - Parempi kuorma kirrillä, kun kaksi maalla. - - Parempi kuorma ladossa, kun kaksi ulkona. - - Parempi kuppa kengässä, - kun näppy warpahassa. - - Parempi kurppu kengässä, - kuin ryppy warpaassa. - - Parempi kyntäjän kypäri - rannan kiertäjän rahoja. - - Parempi kyntäjän kypärä, - wakoajan warwasriepu, - kun on tengat tienkäwiän, - markat maiden mitteliän. - - Parempi köyhän kunnia, 4630 - kun rikkaan kulta. - - Parempi köyhän suolainen, - kun rikkaan raswainen. - - Parempi laiha sopu, kun lihawa riita. - - Parempi laiha sowinto, - kun lihawaki woitto. - - Parempi lapo ladossa, kun kaksi karheella. - - Parempi lehmä lypsää, kun tappaa. - - Parempi leipä, kun kulta. - - Parempi leipä lepäämässä, - kun watsa repeämässä. - - Parempi lykky, kun ryppy. - - Parempi löytty, kun warastettu. - - Parempi löytty, kun öyhkätty. 4640 - - Parempi mieli, kun liukas kieli. - - Parempi myödä, kun ostaa. - - Parempi naurawa, kun itkewä. - - Parempi naurawan suuhun katsoa, kun itkewän. - - Parempi nuorta neuoa, - kun wanhaa kiukaalle nostella. - - Parempi näkymä, kun kuulema. - - Parempi oja tukkia, kun joki. - - Parempi olema, kun uupunna. - - Parempi oma olkileipä, - kun on wieras wehnäleipä. - - Parempi oma olkiwuodet, 4650 - kun on wieras höyhenwuodet. - - Parempi oma paha, kun toisen hywä. - - Parempi omalla maalla - juoda wettä tuohisesta, - kun on maalla wierahalla, - juoda tuopista olutta. - - Parempi omalla maalla - juoda wettä wirsun alta, - kun on maalla wierahalla - kultakupista olutta. - - Parempi paha walehena, kun totena. - - Parempi pahaki leikki hyweäki tappeloa. - - Parempi paikka kengässä, - kun ryppy warpahassa. - - Parempi paikka waattehessa, - kun tamppu taikinassa. - - Parempi pajuilla maata, - lehtowieressä lewätä, - kun on huoran hurstin päällä, - pahan waimon waipan alla. - - Parempi pajuilla maata, - lepän oksilla lewätä, - kun on lesken wuotehella, - ennen pidetyn pieluksilla. - - Parempi pajuilla maata, 4660 - lewätä lepän wesoilla, - olla koiwun oksaisilla, - kun on hurjan hurstiloilla, - wiina-willin wuotehella. - - Parempi pajuinen keppi, - kun on miekka markkahinen. - - Parempi pajuinen linna, - kun on wahwa waskilinna. - - Parempi pajuinen saua, - kun on miekka kultawästi: - kuluu kulta miekan päästä, - wäsyy wästistä hopia. - - Parempi pajussa maata, - leppiämpi lehtoisessa, - kun on paimenen siwussa, - orpolapsen kainalossa. - - Parempi pala leipää, kun keko kultaa katowuonna. - - Parempi pala suussa, kun haawa päässä. - - Parempi palaki suussa, - kun on aiwan annitonna. - - Parempi palainen suussa, - kun on kymmenen kylällä. - - Parempi papin wihoissa, kun sepän wihoissa: - pakanatki tulee aikaan papitta, waan ei sepättä. - - Parempi pieni anti, kun suuri lupaus. 4670 - - Parempi pieni kala, kun tyhjä pala. - - Parempi pieniki kala, kun tyhjä kuppi. - - Parempi piian sukka, kun lesken wakka. - - Parempi pitkää lyhetä, kun lyhyttä jatkaa. - - Parempi puistaa, kun warastaa. - - Parempi puoliki piwossa, - kun on kaikki katehessa. - - Parempi pyy kädessä, - kun kaksi oksasella. - - Parempi pyy piwossa, - kun metsäs metsässä. - - Parempi pyy piwossa, - kun teiri taiwas-alla. - - Parempi päiwä elettynä, 4680 - kun kaksi kuoltuna. - - Parempi päälle, kun waille. - - Parempi päätä palwella, kun häntää. - - Parempi rakko warpahassa, - kun kurppu kengässä. - - Parempi reppu re'essä, kun ystäwä tiessä. - - Parempi rikkaan ruoka jäämään, - kun köyhän watsa repeämään. - - Parempi rohki wieras, - kun kaukainen sukulainen. - - Parempi rukiinen waimo, - kun ohrainen armo. - - Parempi rukiinen waimo, - kun sekainen roua. - - Parempi ruoka syömättä, - kun watsa asettumatta. - - Parempi ryppy kengässä, 4690 - kun rakko warpahassa. - - Parempi saattaa, kun syöttää. - - Parempi sian tuhrima syksyllä, - kun miehen kyntämä kewäällä. - - Parempi syönti syönnin päällä, - kun lyönti lyönnin päällä. - - Parempi syönyttää syättää, - kun kuollutta kostuttaa. - - Parempi tyhjä kukkaro, kun lainattu raha. - - Parempi tähdet jäämään, - kun kesken loppumaan. - - Parempi tähteen päälle tulla, kun haaskan. - - Parempi nikka, kun tuikka. - - Parempi waatia, kun warastaa. - - Parempi wampa warpahassa, 4700 - kun kurttu kengässä. - - Parempi warain suurustaa, kun - kaiken päiwän syömättä olla. - - Parempi weden warassa, - kun on weljensä warassa. - - Parempi wieras, kun wähä sukua. - - Parempi wiisaus, kun wäkewyys. - - Parempi wirsta wäärää, - kun waaksa waaraa. - - Parempi wuosi korire'ellä, - kun ikä kaikki puure'ellä. - - Parempi wähä annettu, kun paljo luwattu. - - Parempi wähä hian suussa, - kun kaikki suolessa. - - Parempi wähä hywää, kun paljo pahaa. - - Parempi wähä istua, kun paljo seisoa. 4710 - - Parempi wähä istuttua, - kun paljo seisattua. - - Parempi wähä, kun ei mitään. - - Parempi wähä waattehessa, - kun kaikki watsassa. - - Parempi yksi hyppäämässä, - kun kaksi kaatumassa. - - Parempi yksi kipu, kun yhdeksän. - - Parempi yksi näkiä, kun kuusi kuuliata. - - Parempi yksi pyy piwossa, - kun kymmenen oksalla. - - Parempi yksin öitä olla, - kun kahden pahan keralla, - wiiden kuuden kunnottoman. - - Parin linnutki pesiwät. - - Parta miehen kunnia. 4720 - - Parta wanhan kaunistaa. - - Partamies papin näköinen, - parraton pahan näköinen. - - Partamies pukin näköinen, - parraton papin näköinen. - - Partaweitsi pahan miehen - weren wie, karwan jättää. - - Pata kattilaa panepi, - musta kylki kummallaki. - - Pata kattilaa soimaa, - mustat molemmat owat. - - Pelko hywä talossa. - - Pelkokoira paljo haukkuu. - - Pelottaa pimiä pilwi, - sawen karwainen satapi. - - Penikasta koira kaswaa. 4730 - - Peret pellon kuokkii, - pelto perehen ruokkii. - - Periltä paras palata. - - Perso lihan kypsenä paistaa. - - Perso wieras warain nousee. - - Perä pilwiä satapi. - - Perästä pahan torujan sanat suuhun tulewat. - - Pese silmäsi, karsi korwasi. - - Pese silmät, pää silitä, - harja'a hatun alukset. - - Pestaisin minäki piian, - orjan ottaisin minäki, - kun oisi rauniot rahana, - kiwet pienet penninkinä. - - Pettää paha puheensa, 4740 - katkaa peto kahleensa. - - Petä ensin peltosi: - pelto maksapi petoksen. - - Petäjäinen peiko leipä - lapsen laihana pitäpi, - kaitana miniän kaswon, - pojan kaswon joukiana, - wanhemman wähäwäkisnä. - - Peukalo miestä, waaksi waimoa. - - Pian heikko hengästyy, - wälehen wähä wäsypi. - - Pian hullu hullumpansa - sywän salmen sauottapi: - itse soutapi matalan. - - Pian hurskas hullummalla - seljän suuren soudattapi. - - Pian kuluu perikalu, - ilman toimetta tawara. - - Pian kypsi kerkiäpi - emännän hywän kädessä. - - Pian lyhyt wirsi weisattu on. - - Pian on houkka houkuteltu, 4750 - pää wetelä wiepoiteltu. - - Pian on huima houkuteltu, - mieletön käsin pidelty. - - Pian on hullu houkuteltu, - mieletön miehelle wiety. - - Pian on juostu pitkä matka, - wälehen wäli lyhempi. - - Pian on souttu soukka salmi, - matala meri mitattu, - lyhyt mieli liikutettu. - - Pian on souttu soukka salmi, - melottu meri matala - lyhyt mieli mittaeltu. - - Pian on syöty saatu riista, - ajettu hywä hewoinen. - - Pian pitkä katkeaa, - lyhyt kauan kaswaa. - - Pian pitkä lyhetään, - lyhyttä kauan jatketaan. - - Pian syö warsa päällisensä, - paha waimo tuomisensa. - - Pian tyhjä täytyköhön, 4760 - kauan täysi kestäköhön. - - Pian uupuu pikkarainen, - wäsypi wähäwäkinen. - - Pidä maalla maan tapa, - taikka mene maalta pois. - - Pidä puolesi Jumalan wilja, - syntinen on kimpussasi. - - Pidä silloin pussi auki, - kun porsasta taritaan. - - Pidä suusi, tahi korjaa luusi. - - Pidä tallella talossa - warawihko Walpurille: - wielä Erkkiki inupi, - Urpanuski uikuttapi. - - Pidä tapasi, kunnes elät. - - Pidä tapasi, nuole napasi. - - Pieni pala watsan täyttää, - suuri pala suun rewäisee. - - Pieni piiasta parempi, 4770 - waimo watsa-römppöisestä. - - Pieni Pietari perältä, - Matti arkusta awara. - - Pieni pitkälle ulottuu. - - Pieni pitkälle wenypi, - walkoinen näkypi kauas. - - Pieni pyy kahden jakaa, - kolmen otta'a orawa. - - Piennä heinnä, nuorra ruoho. - - Piha on askelta pitempi, - kynnys hirttä korkiampi, - kun on wieras weikon waimo - emon entisen siassa. - - Pihlaja ylös pitäpi, - haapa hangelle wetäpi, - petäjä peräti wiepi. - - Piiat pirttiin, nauriit kuoppaan. - - Piika ei ole ihminen, - wuohi ei ole eläin, - tamma ei ole hewoinen, - kiiski ei ole kala, - rowet ei ole astia, - pata ei ole kattila. - - Piika ei tiedä wiejeänsä, 4780 - neiti nuori saajoansa, - jos on kanssa kaswakahan, - yksissä ylentykähän. - - Piioista pidot tulewat, - hywät neuot neitoisista. - - Piioista pidot tulewat, - häät hywät talon tytöistä. - - Piioista saadaan ämmiä, - imelistä mämmiä. - - Pikarista piiat juowat, - waimot kannusta kawalat, - miehet juowat mieltä myöten. - - Pikarista piiat juowat, - wanhat ämmät ämpäristä, - lapset lakkiwat kapasta, - ukot uudesta pytystä. - - Pikemmin lyhyt rikan maasta, - kun pitkä tähden päänsä päältä. - - Pikemmin wiljawa wesi lakastuu. - - Pilkka sydämen särkee. - - Pilkka tulen toisinaan omaan nilkkaan. - - Pilkka waiwaisen pidosta, 4790 - nauru köyhän kuolemasta. - - Pilkkaa miestä, ele miehen lakkia! - - Pilkkaa toista, pilkkaa: - sattuu omaan nilkkaan. - - Pilli pieni pirisepi - pyyn pettäjän piwossa. - - Pillin pienoisen pirinä - pyyt oksilla pettelepi. - - Pimiä isoton pirtti, - ehkä päiwä paistakaan; - sokia emoton soppi, - ehkä kuu kumottakaan. - - Pirtti suojan nimi on: sanoi akka, - kun neulansa jäähän pisti. - - Pisin sormi suuhun ennättää. - - Pistä pitkään, wedä löyhään, - joudu toisehen talohon. - - Pitkä aika odottawalla, - päiwä saalihittomalla. - - Pitkä häntä lämpymällä on. 4800 - - Pitkä mailman siwu on. - - Pitkä mies seisoalta on. - - Pitkä on piru metsässä. - - Pitkä on päiwä syömättömän, - wuosi wieläki pitempi - - Pitkä on wirsi tuhman wirsi: - kaksi kaunista sanaa. - - Pitkä on yö kylässä, - pitempi kylän takana. - - Pitkä parta, lyhyt mieli. - - Pitkä yön siwu on. - - Pitkän pinon rinnalla on hywä lastuja noukkia. - - Pitkänlaiset on herrain hankkeet. 4810 - - Pitkät esiwallan kädet on. - - Pitkät hiukset, lyhyt mieli. - - Pitkät kädet kuninkahalla, - käsiwarret wahwanlaiset - - Pitkät on herrain kiireet. - - Pitkät päiwät työttöminä, - yöt pitkät unettomina. - - Pito hywä jättäminen, - koto paha muistaminen. - - Pitäisi pojan poloisen - pitää pitempi mieli, - eikä eukolle torua, - wanhemmalle wastaella. - - Pitäisin minäki piian, - orjan ottaisin minäki, - kun oisi tuohi waatteena, - sawi ruokana parasna. - - Pitäisipä piikaisien - kahden puolensa katsella, - ennen kihlan ottamista, - kauppahan rupeamista. - - Pitäjällä talo on, 4820 - eikä paikalla hywällä. - - Pitäminen päätynyttä, - saatua syleileminen. - - Pitää antaa wieraanki suunsa sulata. - - Pitää juoda joulupäiwä, - tanssia Tapaninpäiwä. - - Pitää saukko saadut karwat, - kuikka kuulut höyhenensä. - - Pohja poudat ponnettomat, - itä ilkiät satehet. - - Pohjaisella on tyyni waimo, - suwella wihainen akka. - - Pohjan poudat ponnettomat, - idän ilkiät satehet. - - Pohjaton kun papin säkki, - pitkä kun nälkäwuosi. - - Pohjatuuli ja akkain torat: - ne ei märkitse mitään. - - Poies aina, poies aina, 4830 - waikk' ei mielikään tekisi. - - Poies muuttaa pitäpi - tawan-tietysta talosta - tawan-tietämättömähän. - - Poies sai minun osani, - katehesen kohtaloni. - - Poies tieltä poika Jussi: - anna tulla aika Jussin. - - Poies tieltä pojaton akka. - - Poies tieltä talonpoika: - päästä herra helwettiin. - - Poies tieltä, ulos jaloista, - tie auki: herraswäki tulee. - Poies tunkiot tuwasta, - poies tyttäret talosta. - - Poika on pohatan lapsi, - tytär lapsi tyhjän eukon. - - Poika syntyi, polte syntyi, - polte syntyi, kaski kaswoi; - tytär syntyi, tyhjä syntyi, - tyhjä syntyi, kaiho kaswoi. - - Poika syntyi, polwi muuttui, 4840 - lapsi sai, laji paheni. - - Poikaa isän polulle, - lasta wanhemman ladulle. - - Poikaa isän polulle, - tytärtä emon jäljelle. - - Poikalapsi pillomusna, - raiwona orit parempi. - - Poikia tuntuman pitää. - - Pois -- Poies. - - Pojalla isän asehet, - äitin eljet tyttärellä. - - Pojassa talon tawara, - pojan työssä, taidossansa. - - Pojasta johin tulepi, - tyhjän toiwo tyttärestä. - - Pojasta polwen muutet: - joko hywään eli pahaan. - - Porotuuli pohjatuuli 4850 - wäärin wääntäpi wenehen, - sylen purtta syytelepi, - sai araksi airollisen, - perämiehen pelkuriksi. - - Porsas kiusoa tekepi: - kaataa kaukalon kumohon. - - Porsas Puolahan menepi: - sikana takasin saapi. - - Porstuasta talo tutaan, - owiloista arwatahan. - - Potra on poikana elää, - naasti olla naimatonna: - akka ei arttia wetele, - lapsi ei leipää anele. - - Potra on poikana eleä, - onni olla naimatonna: - ei ole naista naukumassa, - eikä lasta itkemässä. - - Poudaksi kuun kehä, - sateheksi päiwän sappi. - - Poudaksi pilwet pohjaisessa, - sateeksi sappi päiwän alla. - - Poudan pohjainen tekepi, - selkiän seljän takainen. - - Pouta miehiä jaloin 4860 - armahalla heinäajalla. - - Pouta paras häinämies on. - - Pouta pilwien perästä, - ilo wiimein itkustaki. - - Poutasäiksi kuu kehipi, - sateheksi päiwä sappii. - - Powi kaikki pohtaa. - - Pu, pu, pu, pu, poikaiseni! - ele mene wiisahan wipuhun, - ele köyhän kynnökselle. - Pu, pu, pu, pu, poikaiseni! - ele mene köyhän halmeesen, - siellä on wipu, kun wiitta. - - Puhdas on pesty kekälet. - - Puheista puheet tulewat, - kipunasta maat kytewät. - - Puheista puheet tulewat, - sanoista sanat sakoowat. - - Puheista puheisiin tullaan. - - Puhtaassa wedessä hywä uida on. 4870 - - Puhtaus on puoli leipä - waiwaisellaki warana. - - Puhu miestä kaiken päiwän, - ele mainitse nimeä. - - Puhuen asia hywäksi tulee. - - Puhuttu puhet, ammuttu nuoli. - - Puhuwan suuhun kaikki tulee. - - Puiden pojasta mies tulepi, - pahasta ei puidenkaan. - - Puilla portit suljetahan, - puilla suuretki weräjät - - Puilla puut parannetahan, - waimot waimon tyttärillä, - waskella hewoisen warsat. - - Puilla suljen suuren portin, - suljen suurenki weräjän, - en sulje pahoa suuta. - - Purnollisen puoli suora, 4880 - tilallisen tie siliä, - warallisen waimo kaunis, - woillisen kukot makiat. - - Pukki isäni, wuohi emoni, - minä miesi täydellinen. - - Pukki ja oinaan pää on werissä. - - Puoli tuleen, toinen tuhkaan. - - Puoli wuotta puikkarista, - kuutta kolmia korasta. - - Puolihullu puheissansa, - äsken wiisas wuotehella. - - Puolikypsi puolimarja, - ohra täydellä jywällä. - - Puoli noita wieras talossa. - - Puoliorpo isätön lapsi, - koko-orpo emoton. - - Puolukkainen puolikypsi, 4890 - ruistähkä täysi kypsi. - - Purewata peljätään, - ei liehakoitsewata. - - Purtilo sikoa myöten. - - Puulla puu paikataan, - waskella hewoisen warsa. - - Puulla puusti kostetaan, - halolla kadikan haawa. - - Puulla puusti -- Puulla puu. - - Puulla toinen mies toisen asian ajaa. - - Puulusikka syö hopialusikan. - - Puupaljin sepän emäntä. - - Puuro hywä ruoka, kunnia hywä tapa. - - Puuro ruoan puuttehessa, - tanokenkä köyhetessä, - werkawaatet wanhetessa, - sametti saristuessa. - - Puusniekka puoli miestä: 4900 - korjaa wanhoja akkoja, - polttaa pellon aitoja, - syöpi talon lehmiä. - - Puussa toisen kipu on. - - Puustilla puusti kostetaan, - halolla hywäki haawa. - - Puuta myöten siirto juoksee. - - Pyhä ei kiellä pyytämästä, - sapatti samoamasta. - - Pyhä papin arkioin on. - - Pyhänä pahatki piiat - palttinaisihin panewat, - tinawöihin wyötteleiwät, - kautokenkihin kaniwat. - - Pyhänä pahatki piiat - päänsä silkillä sitowat - ja panewat palmikolle. - - Pyhänä sika'i silkkipäässä. - - Pyry pakkaisen perästä, - paha ilma pakkaisesta. - - Pystykuu weden wetäpi, 4910 - laukko maahan laskettapi. - - Pystypää pidetty piika, - alapää hepo ajettu. - - Pyy pieni lintu panee - taikinapytyn kumoon. - - Pyyt syödään pyydettäissä, - kalat kuiwaeltaessa. - - Pyytäwä kaloja saapi, - nukkuwa unen näkepi. - - Pyöriä saa hiiri terwassa. - - Päin härkä pahaan säähän, - perin tuulehen hewoinen. - - Päin isännät, päin emännät, - selin kissat, selin koirat, - riehtilät remuamahan, - kattilat kamuamahan. - - Päin ottaman pitäpi, - joko hywää, taikka pahaa. - - Päiwä jatketaan päreillä, - weisuilla wähät oluet. - - Päiwä kuoltessa kulupi, 4920 - toinen maahan saattaessa. - - Päiwä pitenee, lankasäiet lyhenee. - - Päiwä päättyy kuoltessaki, - toinen maahan multaessa. - - Päiwä yksi miehen päätä, - tunti tukkoa urohon. - - Päiwällistä pää syhypi, - otsa orjan murkinata. - - Päiwällä silmät, yöllä korwat. - - Päiwän ruoka aamiaisissa. - - Päiwä soudin Päiännettä, - kelkyttelin Keitelettä. - - Päiwän tyttö nauraa yön tytön töille. - - Päiwät pyörin petkelessä, - kiwen puussa keikuttelen. - - Pärehessä päiwän jatko, 4930 - weisussa wähän oluen. - - Pärehestä päiwän miekka. - - Päret jousi, puikot nuolet, - ei ne kauas kannattane. - - Pää miehen miessä pitää. - - Pää puhuu, koppa kolisee, ei mieli haittaa. - - Pää päiwälle tulee. - - Pää saajan, pyrstö pitäjän, - keskipalkka keittäjän. - - Päähän neittä katsotaan, - jalkoihin jaloa miestä. - - Päällä keuhko kattilassa, - huora kirkossa ylinnä. - - Päällä keuhkot kattilassa, - huorat waimoin seassa. - - Päällä syönehen karwa on. 4940 - - Päältä nuori neitsykäinen, - alta ammon naitu waimo. - - Päältä tunnen päiwäkauden, - silmistä hywän sikiön. - - Pääsee pyrkiwä puuhunki. - - Pääsen kolmesta pahasta: - wenehestä wuotawasta, - hewosta pakenewasta, - akasta äkisewästä: - wenehen tulella poltan, - hewoisen hukille syötän, - akan taudilla tapatan. - - Pääsikö piika pintehistä, - waimo watsan wääntehistä? - - Päässyt kuollut wuorostansa, - mätänewä määrästänsä. - - Päässä ruumiin toimi on. - - Päästä konna korrelle: - itse hyppää orrelle. - - Päästä laulu laajenepi, - wirsi weisaten wenypi. - - Päästä matoki kuolee. 4950 - - Päästä paksu köyhän lapsi, - peräpuolelta putikka. - - Päästä pinoki aljetaan. - - Päästään matoki ensiksi kuolee. - - Päätä juttu waatii, ei pitkää partaa. - - Päätänsä käärmetki karttaa. - - Pöytä tähdetten siä on. - - - - Raatapi pahaki piika - nuoren sulhon toiweella. - - Raha ei ratko kormanoa, - paina ei mieli miehen päätä. - - Raha ei saamatta sikiä, - nouse ei touko kylwämättä. - - Raha kaikki rakentaa. 4960 - - Raha kaikki tekee. - - Raha kaupan tekee. - - Raha mielen muuttaa, - halut älyn pettää. - - Raha on Kurstin kukkarossa, - olut Kirstin kellarissa. - - Raha on saaneen kynnessä, - ei tarwitsewan taskussa. - - Raha rikkaan Jumala, - uni köyhän kestapito. - - Raha rikkahan kulupi, - pää menepi köyhän miehen. - - Raha rintaa lisääpi, - raha mielen rohkaisepi. - - Rahana naimaton kaikki. - - Rahatuutta mieli raskas, 4970 - ei kaupan kalleutta. - - Rahtu lähtee lujastaki, - kun lujaa kalwetaan. - - Rahwas ruoan syöpi, - rauta heinän katkaisepi. - - Rajakengät suutarilla, - paikkapöksyt räätälillä, - kalsokirweet sepällä. - - Rajakenkä suutarilla, - lainawakka wakkurilla, - puulukko sepän owella, - warpasolki walajan wyöllä. - - Rakastaa piruki poikaansa. - - Rakkaus lain täyttää, - kaikki hywäksi käyttää. - - Rakko laiskan kämmenessä, - känsä työttömän kädessä. - - Rakko työttömän kädessä, - rupi laiskan lantehessa. - - Raskas on rahaton renki, - paha palkaton kasakka. - - Raswa rauhan kattilassa, 4980 - waikka wettä kiehukahan. - - Rata maansa myönehellä, - tien wieri wäsynehellä. - - Ratto rauhassa elää, - soria sotahan kuolla. - - Rauha eläwille, lepo kuolleille. - - Rauha paljo rahaa maksaa. - - Rauha rahan woittaa. - - Rauha ruoka-aikana herroissaki on. - - Rauhan posket on aina siliät. - - Rauhassa hywä eleä, - suwannossa soudeskella. - - Raukeaa rahaton orja, - pysy ei palkaton kasakka. - - Rauta kultaa kalliimpi. 4990 - - Rautainenki raukenepi - kesäheinän lyötyänsä. - - Re'essä tuolla heinä, - karheella kahden isännän. - - Rehellisyys maan perii. - - Reikä on tehty rengin suuhun, - johon palkkansa panepi, - ansionsa ammentapi. - - Reista'a rekiwetoa, - koita kolmitalwiaista, - jaksaako mäessä mennä, - woiko wuorelle kohota. - - Reki ei pääse edelle hewoista. - - Reki on rengillä matala, - kasakalla kaidat laidat. - - Reki warsan tielle opettaa. - - Reki warsan waatii - maata myöten marsimaan. - - Reki warsan waatii, 5000 - talo miehen tarwitsee. - - Reki warsan waatii, - talo miehen tastii. - - Retkellä repo metsässä, - retkemmällä kurja raukka. - - Riemu on rauhan tytär. - - Rieska leipä, huora emäntä. - - Riewuilla köyhät koreilewat. - - Riidalla toinen puoli mailmaa elää. - - Riidasta torat tulewat, - torasta weriset murhat. - - Riidoiksi waimon warat. - - Riista rikkahan pihalla, - kaali köyhän kamarissa. - - Riita riistalla tulepi, 5010 - kapelu kalan wähällä. - - Riita rikkaat häwittää. - - Riita, tora kahden kesken, - suuta, kättä muiden nähden. - - Riita waimojen waroista - miehelähän mentyänsä. -214 - Riiteli kälystä kaksi - kahden puolin kaalimaljan: - satuin noita kuulemahan, - lemmon kuultawat molemmat. - - Rikas kätkee rikkautensa, - köyhä ei kätke köyhyyttänsä. - - Rikas maita riitelee, - köyhä unta kiittelee. - - Rikas poika naidessaan, - riski piika mennessään. - - Rikas pääsee rahallaan, - köyhä selkänahallaan. - - Rikas riemuten edellä, - köyhä kiljuen perässä. - - Rikka raha hengen suhten. 5020 - - Rikkaan hywä hewoinen, - rahallisen waimo kaunis. - - Rikkaan raha -- Raha rikkaan. - - Rikkaan tauti ja köyhän taari, - ne kauas kuuluwat. - - Rikkaasta hewoista, köyhästä akkaa. - - Rikkaat hywin eläwät, - köyhät kiljuen perästä. - - Rikkahilla on maiden riita, - köyhillä unen keräjä. - - Rikkaus sopii peittoonki, - köyhyys nousee pöydälle. - - Rikki pieletön weräjä, - halpa lapsi haltiaton. - - Rikkilakki liinawaimo, - puulukko sepän emäntä. - - Riko ei mieli miehen päätä, 5030 - lohi ei koskea sokaise. - - Rinnan rikkaat ajawat, - käsityksin köyhät käywät. - - Rinnan rikkaat ajawat, - köyhät yksin köykyttäwät. - - Rinnassa särjellä sappi, - wäki warsan sieramissa. - - Riski waimo riitelewä, - tekewä toruwa akka. - - Risti rikkaan pihalla, - kanto köyhän kartanolla. - - Röhkiä rokan särpää, - kainu päälle katselepi. - - Röhkiä rokanki syöpi, - kainu ei saa kaaliaka. - - Röhkiä ruoan hakepi, - ujo nälkää näkepi. - - Rohkiampi ruoan syöpi, - mies kehno ohitse käypi. - - Routa porsaan kotia tuo. 5040 - - Routawuonna roudan selkään, - sulawuonna lehteen. - - Ruho rammalla saadaan, - silmäpuolella sokia. - - Ruja rammalle menepi, - sokialle silmäpuoli. - - Rukawaara ruskia, - kompakko korkia, - wesi alla walkia. - - Ruma työlle rohkiampi, - kaunis kaupoille parempi. - - Ruma työllä runsahampi, - kaunis katsoa parempi. - - Ruma työtä kiirehtii, - kaunis warttansa kalipi. - - Ruoaksi welliki rupiaa. - - Ruoassa henki on. - - Ruoassa työn alku, 5050 - juomassa puheen alku. - - Ruoassa työn alku, työssä talon alku. - - Ruoka ensimäinen, työ jälkimäinen. - - Ruoka muodon muodostaa, - waatet warren kaunistaa. - - Ruoka muotoa, waatet wartta. - - Ruoka niin, kuin wieras. - - Ruoka orjan ensimäistä, - palkka ansion perästä. - - Ruoka ruumiin tekepi, - waatet warren walmistapi. - - - Ruokarauha linnassaki. - - Ruoki minua Sihwerin päiwään, - heitä sitte hännästä hankeen: sanoi kana. - - Rupi rikkahassa, paiset pajarissaki. 5060 - - Ruskia repo kuoltuansaki. - - Ruumensäkki ruunan wyöllä, - kakkara orihin wyöllä, - rahatasku tamman wyöllä. - - Ruumis terwet, ruoka makia. - - Ruunaa rupeamaksi, - miestä päiwäksi. - - Ruunun rotta, woudin kissa. - - Ruwessa porsas kaswaa, - läskinä liha syödään. - - Ruwet työttömän käsissä, - rakot laiskan kämmenpäissä. - - Ryhmys rähmys työn tekepi, - kaunis katsoo karwoansa. - - Rypee pestyki sika rapakossa. - - Ryppylakki liinawaimon, 5070 - puulukko sepän emännän. - - Ryyppy ryypylle wetäpi. - - Rähmi kirjawa kesällä, - ihmisen ikä kirjawampi. - - Räkänenästä mies tulepi, - waan ei tyhjän itkiästä. - - - - Saa -- Saapi. - - Saadakseen kissa naukuu, - ottaakseen koira haukkuu. - - Saalis miehen yllyttää - paljoaki pyytämähän, - liikoa himoamahan. - - Saalis miehen yllyttää - pyhänäki pyytämähän. - - Saalis säkkiin pannaan, ei waiwa. - - Saamisessa saukon ruoka. - - Saamiset luodut lapset, 5080 - syömiset hywät ewähät. - - Saaneella osa on, ei ansainneella. - - Saaneen hywä, säästäneen parempi. - - Saaneen sia, ei ansainneen. - - Saanunna sika jänistä, - jänis puuhun päästyähän. - - Saanut saappaat pitäpi, - saamaton rajaiset kengät; - köyhä käypi kengättäki, - wirsussaki wiipottapi. - - Saapas jalassa -- Saappaassa jalan. - - Saapi hiihtäjä hikensä, - jauhaja jalon wäkensä, - riihen puija lämpimänsä. - - Saapi hiihtäwä hikensä, - willan lyöjä lämpimänsä. - - Saapi nähdä kumpika meistä toinen on. - - Saapi olla lähtemättä, 5090 - ei saa olla wiipymättä. - - Saapi panna patoa monta - yhdelle tulisialle, - waan ei monta morsianta - yhden yljän wuotehelle. - - Saapi pyytäwä pyyn poikiaki. - - Saapi saatua siiwollaki syödä. - - Saapi se syitä, joka lasta piestä tahtoo. - - Saapi sihwilä siansa - alla muiden astioitten. - - Saapi siiwilä siansa - päällä muiden läntymysten. - - Saapi surma saunastaki, - ottapi owen takaa. - - Saapi tyhjän tekemättä, - kowan onnen ostamatta. - - Saapi tyhjän tekemättä, - walehen watomattaki. - - Saapi työ tekiänsä, leipä syöjänsä. 5100 - - Saapi weljen wehnäisillä, - sisaren sianlihalla. - - Saapi woilla wierahia, - oluella ystäwiä. - - Saappahassa jalan jatko - piian pienen pintelissä. - - Saappahassa menee, wirsussa palajaa. - - Saas tästä suuni parka, - waikka itse ilman jäisin. - - Saattapi hywä Jumala - hywänki talon emännän - säätä säkki kainalohon, - kontti selkähän kohata. - - Saattapi hywä Jumala - panna rengin re'en perähän, - kannoille kasakkamiehen. - - Saattapi hywä Jumala - tehdä orjasta emännän, - piiasta elon pitäjän. - - Saattapi hywä Jumala - tehdä orjasta isännän - kasakasta kaupan miehen. - - Saattapi hywä Jumala 5110 - yletä aletun mielen, - aleta yletyn mielen. - - Saatu on saalis suurempiki - wähemmälläki wäellä. - - Saatu säkkiin pannaan, - ei wasta toiwotettu. - - Sadetta sykysyrusko, - talwen jatkoa kewäinen. - - Saita aina säkkinsä pohjan löytää. - - Saita leipiä lukepi, - arinalla arwelepi. - - Saiwar saalas, täi tekiä. - - Sakia on kansan kattila. - - Sakiampi on kansan, - kun yksinäisen kattila. - - Sakiampi weri, kun wesi. - - Sakoisampi sawi, kun santa hiekkapellolla. 5120 - - Samasta koirasta karwoja, josta haawaki. - - Sametti saristuessa, - musta kenkä köyhtyessä. - - Sammuu syöjäin tuli, - wiriäpi tappeliain. - - Sampo wanhani sanoilla, - lahoi Louhi luottehilla, - wirsillä Wipuinen kuoli, - leikin lyöden Lemminkäinen. - - Sana pääsee suusta, kun kärppä, - siitä tulee isoksi, kun härkä. - - Sana sanasta, kaksi paraasta. - - Sanasta miestä, sarwesta härkää. - - Sanasta sana itää, kypenestä maa kytee. - - Sanoi wanha Wäinämöinen: - ei sitä pitäisi syödä - siian suolta, hauin wuolta, - ahwenen alaista puolta, - kuujaisen kutumätiä. - - Sanoista sodat tulewat, 5130 - kipenistä maat kytewät. - - Sanoo antan't antaneensa, - waan ei syönyt saaneensa. - - Sappi särjen -- Rinnassa särjellä. - - Sarka werka köyhän miehen, - waski waiwaisen hopia. - - Sata luuta hauin päässä: - ne kaikki nimellisiä; - puoli porsaan kyljessä: - ei ole niillään nimeä. - - Sata on surmoa urohon, - tuhat miehen kuolemata. - - Sata päätä lappeessa, - tuhat ämmän seikeessä. - - Sata sauoa sataa, - tuhat keppiä tulepi - myöhäselle murkinalle. - - Sataa sawinen pilwi, - muiten musta hirwittää. - - Sataa sawinen pilwi, - musta pilwi peljättäpi. - - Sataen suwet tulewat, 5140 - kesäpäiwät kerkiäwät. - - Sataen suwi tulepi, - wuoten wesi lankiapi. - - Sateheksi päiwän sappi, - poudaksi kuun kehä. - - Sateheksi syksyruskot, - talwen jatkoksi kewäiset. - - Satehella sika wiisas, - ehtoolla laiska wiriä. - - Satehet suwen saattawat, - satehet lopettawatki. - - Sattumoissa saukon ruoka. - - Saua paljo maita käypi, - sana paljoa enemmän. - - Sawolainen pulloposki - syöpi puuron leiwän kanssa, - meriläinen mekkotakki - syöpi liemen leiwättäki. - - Sawu seppäin pajassa: - sen sepät suwatsewatki. - - Se ei syynä, mikä wikana. 5150 - - Se elähti, kehen kolahti. - - Se ensin jauhattaa, - joka ensin myllyyn tulee. - - Se eteen: keppi käteen, - miesi matkaan, säkki selkään. - - Se huoli, sanoi sepän muori, - kun wasikka kuoli. - - Se huolta häwinnehellä: - syöminen, makoaminen, - kylän penkki istuminen. - - Se hywin syö, joka harwoin saa. - - Se hywä talon emäntä, - ilo kaikelle kylälle, - osa'a oluen panna, - wirutella wiinakullan. - - Se ikänsä elää, joka aikansa wälttää. - - Se kanaan koskee, kun kukko kurahtaa. - - Se kissa naukuu, kellä on hiiri suussa. 5160 - - Se kissaa kiittää, jolla ei muuta eläintä ole. - - Se koira wingahtaa, johon kapula koskee. - - Se koira winkasi, johon kalikka käwi. - - Se kosken tawat tietää, - joka korwalla asupi. - - Se kun on Maariana malon päässä, - se on Wappuna waon pohjassa. - - Se kypsen maistaa, - joka keitetyn paistaa. - - Se kysyy, joka ei tiedä, - se siwelee, joka ei näe. - - Se köyttä, mikä kaulaaki. - - Se liiket liikunnossa - ei warahin nousennossa. - - Se lintu, joka kowin warain aamulla visertää, 5170 - on usein ennen ehtoota hukassa. - - Se matkaan pannaan, joka aikaan tulee. - - Se mies, joka kalunsa katsoo. - - Se mies, joka paikkansa pitää. - - Se neuonsa pitää, joka maansa myöpi. - - Se nimen sanoo, kenen lapsi on. - - Se nyt seisoo, joka ennen juoksi. - - Se on huono lintu, joka ei woi - höyheniänsä kantaa. - - Se on härkä hännätön, - sarwiraawas sarwiton. - - Se on sileä, joka ei ole saanut. - - Se on tapa Tammelassa: 5180 - paras piika pappilassa. - - Se on tehty, ku on tehty: - lapsi tyttären mahaan - tyrät tekiän nahkaan. - - Se on tietämätön pojasta, - saako partaa, eli jääpi ilman. - - Se on työllä katkaistu, - ruparuoalla rewäisty. - - Se pahalla sanalla muistetaan, - joka hywällä saadaan. - - Se pilkka, joka korwan leikkaa. - - Se saa walitun waimon, - joka nai hyljätyn piian. - - Se siinä on wäkeä, kun näköäki. - - Se suussa, ku sydämessä, - se kielessä, ku mielessä. - - Se suussa, mikä nenässä. - - Se tarkka talon emäntä 5190 - itse rihmat kehrääpi, - itse kankahat kutopi; - kysy ei kynsiä kylästä, - tointa toisesta talosta, - pirran piitä naapurista. - - Se tarkka talon emäntä - wie ei willoja kylään, - kuljettele kuontaloita, - tappuroita tarjottele. - - Se toista uunista etsii, - joka itse uunissa asuu. - - Se tulee weitseksi wetää, - mikä wyölle aikahupi. - - Se tuskan tunsi, joka tupen käänsi. - - Se työn työksi tietää, - joka tupen nurin kääntää. - - Se unissa, kun mielissäki. - - Se werkaa pitää, joka ei sarkaa saa. - - Se ystäwä on, joka hädässä auttaa. - - Se älähti, kuhun kolahti. - - Sekalainen köyhän säkki. 5200 - - Sekalainen seurakunta. - - Sekö toista taluttapi, - joka on itseki ojassa. - - Selkä suora, sääret wäärät, - kohdalleen kontin kannan. - - Semmoiset siat, kun pahnatki. - - Sen hepo kotihin tuopi, - taluttapi tamma parka, - mi rekehen reuotahan, - korjahan kohotetahan. - - Sen härkä kewäisellä päiwällä niitystä syöpi, - minkä heinäajalla wetäisi. - - Sen jälkeen lintu kutsutaan, kun poraa. - - Sen koira -- Sitä koira. - - Sen koira kylässä saapi: - kolauksen korwallensa, - sinimarjan silmällensä. - - Sen käsi alinna, jonka hewoinen suossa. 5210 - - Sen käsi oma alinna, - jonka hepo hettehessä. - - Sen lintu tietää, kun kuwussa on, - ei sitä, kun noukassa. - - Sen on lakki oikiampi, - kunka kunnia parempi. - - Sen orit kotihin tuopi, - liinaharja liuwuttapi, - mi on pannahan pajuille, - liitetähän liistehille. - - Sen saapi, min hiiri kowaisimesta. - - Sen saapi sanottuansa, - jonka ilman oltuansa. - - Sen se kieletön wetäpi, - minkä mieletön panepi. - - Sen suu nipsaa, - jonka jalka kipsaa. - - Sen tekepi teiren poika: - marjat appapi aholta, - suolle soimahan menepi. - - Sen teki teiren poika: 5220 - appoi marjaiset aholta. - - Sen tietää -- Sen lintu tietää. - - Sen werta rukouksia, min hywiäki sanoja. - - Sentähden kettuki yli tien juoksee, - ettei pääse alaitse. - - Sentähden sepon wenoinen - rinta rautahan rakettu: - juosta halki hietaharjut, - somerikot soitatella. - - Sentähden sepottaretki - kituroiwat kihlomatta: - syli on syttä hartioilla, - waaksi warrella nokea. - - Sentähden sepällä pihdet, - ettei polta sormiansa. - - Sen tähden sepät tekepi - rautoja rakoperiä, - kiskotulta kirwehiä: - palkan uuden saadaksensa. - - Seppä ja pappi ja willan lyöjä: - ne kolme kowaa miestä. - - Seppä ja sika saapi wanhasta uuden, - pappi ja koira haukkumalla ruoan. - - Seppä syöpi sammakonki, 5230 - kun ei saa sian lihoa. - - Seppä syöpi selwän leiwän, - auran painaja paremman. - - Seppä syöpi selwän leiwän, - selwemmän sepän emäntä. - - Seppä syöpi selwän leiwän, - sepän akka selwän silkan. - - Seppä syöpi selwän leiwän, - takoja palan patahan. - - Seppä tarpehen takopi, - tahko karwan kaunistapi. - - Seuhtowatpa sepätki, - waskirinnat riitelewät. - - Seuraa lempoki lautamiestä. - - Sia musta maannehella, - tiiski laiskalla matala. - - Sian pää, matehen maksa, - woille wertoa wetäpi. - - Sian tiedän, kussa synnyin, 5240 - kanssa kaiken, kussa kaswoin, - en tiedä sitä sioa, - kussa kuolema tulepi, - tuonen hetki heiahtapi. - - Sian tiedät, kussa synnyit, - paikan tiedät, kussa paisuit, - se on paikka tietämätön, - kussa kuoli kohtaapi, - hengen loppu loukahtapi. - - Siellä hywä, missä ei meitä: - woipuurotki keitetään. - - Siellä kylä -- Kylä siellä. - - Siellä tuli, kussa sawu. - - Siihen karwa karisee, - kussa hepo piehtaroipi. - - Siihen karwa karwahtaa, - missä peura pehtelepi. - - Siihen korsi kurahtuu, - kussa kuorma kaatuu. - - Siihen kurki kuolee, kun suo sulaa. - - Siihen käypi käypä härkä, - kuhun juoksepi hewoinen. - - Siihen köyhä kirwehensä, 5250 - kuhun miekkansa kuningas. - - Siihen miestä -- Äsken miestä. - - Siihen puuhun lintu lentää, - kussa urpia näkepi. - - Siihen saapi käypä härkä, - mihen juoksewa hewoinen. - - Siika ei tiedä syöjeänsä - eikä piika wiejeänsä. - - Siinä härkä yön lepääpi - rinnalla hywän hewoisen. - - Siinä leipä syödään, - jossa leikki lyödään, - jossa olutta juodaan, - toista aina tuodaan. - - Siinä leipä syödään, - jossa työ tehdään. - - Siinä mies, kussa toinenki. - - Siinä miestä -- Silloin miestä. - - Siinä naula, kussa tähti. 5260 - - Siinä näkiä, kussa tekiä. - - Siinä on totuus, kussa puntari. - - Siinä paha, jossa pannaan, - siinä peto, jossa mainitaan. - - Siinä paha, kussa pahaa puhutaan. - - Siinä pieni pisteleksen, - kussa suuri käänteleksen. - - Siinä rikkautta, kussa rakkautta. - - Siinä susi, kussa mainitaan. - - Siinä tarkka tarwitaan, - kussa wiisas wastataan. - - Siinä waris, kussa muutki linnut. - - Siinä wasta kyllä on, josta tähteitä jää. 5270 - - Siinä wirsta, kussa tolppa. - - Siinä wuohi kalwaa, - kuhun on kerran kytkettynä. - - Siinä yön, kussa yötyy, - siinä päiwän, kussa pääty. - - Siista kalun kokoo, ei suuri saamuus. - - Siitä härkä syö, kusta wetääki. - - Siitä jatko, kussa katko. - - Siitä siasta kiinni pidetään, - joka aidan raosta löytään. - - Siitä toinen ruoan syöpi, - kun toinen siwutse käypi. - - Siitä tunnen -- Tuosta tunnen. - - Siitä watsa täynnä, josta suu makia. 5280 - - Siitä wiisas wirren saapi, - josta ei tuhma tunne'kaan, - äkkioutoinen älyä. - - Siitä ylitse mennään, mistä aita matalin on. - - Siiwo työtä kaunihimpi, - mieli muistoa parempi. - - Siiwo töitä kaunihimpi, - muisto mieliä parempi. - - Siiwolla sika re'essä, - alakärsä ahkiossa, - terwatynnyri teloilla. - - Sika kaiken kesää kyntää, - ei juo jouluna olutta. - - Sika koiraa pilkkaa, - takareki kelkkaa. - - Sika lihawasta hywä on. - - Sika muistaa syömisen, - unehuttaa lyömisen. - - Sika neuoo poikoansa 5290 - aidan wiertä astuessa: - ele mene poikaiseni - köyhän miehen kynnökselle, - ele waiwaisen waolle. - - Sika paistaa kylkeänsä, - paha koira kuonoansa. - - Sika syöpi aidattoman, - halla myöhäisen panepi. - - Sikiäwät työn tekiät, - laiskat kaatuwat lakoon. - - Sikäli wesa wedäksen, - kukali kanto kaswaa. - - Silitä kissaa: nostaa häntäänsä. - - Silitä, pese sikoa: - sika winkupi sikana. - - Siliä sowinnon jälki, - kaunis taitawan takoma. - - Siliämpi siiwen jälki, - kun on wastan lehtewänki. - - Siliänä lähtee luu koiran kontista. - - Siliät sowinnon posket, 5300 - kaunis mahtawan tekemä. - - Silkit ja sametit on haureuden merkit. - - Sille leipä leiwotaan, - kulta toista toiwotaan. - - Silloin akka autusna, - kun on ukko humalassa. - - Silloin haaksi haltiaton, - kun on kippari kipiä. - - Silloin itkin ilman syyttä, - ilman waiwatta walitin, - kun itkin isän sylissä, - paruin äitin paarmohilla. - - Silloin kala kiiskistä, - mies mielettömästä. - - Silloin köyhä keittää, kun kattilan saa. - - Silloin köyhä köyhtyy, - kun rikas rikastuu. - - Silloin köyhä rikas, - kun watsa täynnä. - - Silloin laki lainehtii, 5310 - kun on juomari tuomarina. - - Silloin lapsi, kun lattialla, - silloin poika, kun polwillaan. - - Silloin laulan, konsa joudan, - konsa joudan ja kykenen; - kun en konsa jouda'kaan, - niin en silloin laula'kaan. - - Silloin lintu laihimmallaan, - kulloin pojat pienimmällään. - - Silloin lähtö -- Lähtömieli. - - Silloin maammo markan maksoi, - kun se nännillä imetti. - - Silloin mies humalassa, - kun ei tuumaa tuleen näe. - - Silloin mies miessä, - kun kaksi lakkia päässä. - - Silloin miestä merkitään, - pukarista punnitaan, - kun on tarwes tappeluhun, - eli mieli miekkaisille. - - Silloin on aika joutawassa, - kun on pappi soutamassa, - lukkari perän pidossa. - - Silloin on huuletki hukaissa, 5320 - koska kieli maata kyntää. - - Silloin on mieli melkiässä, - kun on toisen miehen päässä, - wäki wäljässä tilassa, - kun on toisen hartioissa. - - Silloin on nälkä nähtäwässä, - kun on muona muulla maalla, - taikina rajan takana. - - Silloin on silmä katsomassa, - kulloin pyydys pyytämässä. - - Silloin on toimi toisahalla, - kun on toisessa talossa. - - Silloin on tuuma tuonnempana, - kun on toisessa talossa. - - Silloin paras lakata, - koska leikki korkeimmallaan. - - Silloin poika -- Silloin lapsi. - - Silloin rauha lampahilla, - sudet kun keskenään sotiwat. - - Silloin seppä takoo, kun rauta kuuma on. - - Silloin sika säkkiin, kun päin on. 5330 - - Silloin taitawa työn tekepi, - kun taitamaton hankitsee. - - Silloin takoa tulepi, - kulloin rauta kuumettuna. - - Silloin tali -- Äsken tali. - - Silloin waimo waiwan tiesi, - koska kantoi kolmikohdun. - - Silloin wika myllyssä, koska lyhty lattialla. - - Silloin witsa wäännettäwä, kulloin pehmeimmällään. - - Silloin ämmä -- Asken ämmä. - - Sillä akka woittaa, kun puolen puuta taittaa. - - Sillä ei kyllä, kulla ei tähdettä. - - Sillä ei paksua paria, 5340 - kellä ei paksut aitan parwet, - sillä ei laajoa lajia, - kellä ei laajat pöytälaudat. - - Sillä juttu julkisempi, - jolla kantaja parempi. - - Sillä kiiret, kellä kihlat. - - Sillä pitää oleman paksut sääret, - joka woi hywät päiwät kantaa. - - Sillä woitto, kellä kunnia. - - Sillänsä sianki kärsät, - kuin on kerran kesken jäänyt. - - Silmä herra, mieli kuningas. - - Silmä siistiä kysypi, - watsa wadin kantimia, - peret pellon antimia. - - Siltä armo, keltä hirmu. - - Siltään sikoisen kärsä, - kuin on kerran kesken jäänyt. - - Simo siltoja tekepi, 5350 - Martti maata wahwistapi, - Antti aisoja panepi, - Nikolaus niwopi kiinni. - - Sinijuttu kääntyy, - kuni kantajat paremmat. - - Sini korpi wastaa, kuni korwessa huhutaan. - - Sini palkkansa pahalla, - kuni palkan ansiotki. - - Sini saari suojoapi, - kuni saaren puut näkywät - - Sini saari suojoapi, - kuni siintäwän näkypi, - sini äiti armastapi, - kuni kuulupi eläwän. - - Sini selwempi asia, - kuni selwempi ajaja. - - Sini seppäki sokia, - kuni wiinoa wähäisen. - - Sini suuret silmät päässä, - kuni otsaki lewiä. - - Sini syön kaloja kalki, - sini koito kuorehia, - kuni notkun nuottapuussa, - keikun keskellä wenettä. - - Sini weikko werhelepi, 5360 - kuni tarwitaan talossa. - - Sinne kaakku kannetaan, - josta toista toiwotaan. - - Sinne laulaja menepi, - kunne wirsi wiittoapi. - - Sinne mieletön menepi, - kunne järjetön panepi. - - Sinne naula menee, kunne kurikka ajaa. - - Sinne on welka wiimeisenki, - osa pojan ainoanki: - maan alle mätänemähän, - kalmahan katoamahan. - - Sinne silmäni palapi, - kussa kultani eläpi. - - Sinne, tänne, siilon karwa, - tuonne, tänne, torwihäntä. - - Sinne waaja waipuu, - kunne nuia waatii. - - Sinne wuoti wuohen silmät, - kunne wuoti wuohen wuonat. - - Sinnes huoli paimenella, 5370 - kunnes kaakku kainalossa. - - Sinnes laajat lattiani, - kunnes laajat lammin rannat, - sinnes oikiat oweni, - kunnes oikiat otawat - - Sinnes oikia asia, - kunnes kantaja parempi. - - Sinnes oppia, kunnes ikää. - - Sinnes weikko werhoapi, - kunnes kuulepi eläwän. - - Sinnes äiti armahtapi, - kunnes kuulepi eläwän. - - Sinulla woitto, minulla kunnia. - - Sinä wie minä wikajan, - menen puolin mielellänki. - - Sinään ruoka syödään, kuin syntyy. - - Sisarekset me kälykset, - meidän miehet weljeksiä; - ken meillä torat torupi, - kuka riidat riitelepi? - - Sitkaista rykiän tauti. 5380 - - Sitkiä kesäinen kuolo. - - Sitta mieli neidon mieli: - muunna mieli miehelähän, - muunna mieheltä kotihin. - - Sitte kaupat tietään, - kun markkinoilta palataan. - - Sitte tali nähdään, kun watsa awataan. - - Sitä ei silmä itke, kuta ei korwa kuule. - - Sitä hiittä hirmuminen, - jonka hiiden hirmun alla. - - Sitä hepo syö, mitä wetääki. - - Sitä Jumala ruokkii, - joka maata kuokkii. - - Sitä jänö jänölleen, - mitä itsellä jänöllä. - - Sitä kieletön tekee, 5390 - mitä mieletön käskee. - - Sitä koira kodoksensa kutsuu, - missä yön makaa. - - Sitä koiraki kodoksi, - kussa on ollu yötä kolme. - - Sitä kuningasta kiittää, - joka maata siittää. - - Sitä kuusta kuuleminen, - jonka juurella asunto. - - Sitä köyhä kiittää, joka äiän antaa. - - Sitä lintu pojalleen, - kuta linnulla itsellä. - - Sitä maha täynnä, jota suuki makialle. - - Sitä minä, kun muutki. - - Sitä minä, mitä muutki: - syötän suuta eleäkseni, - elän kerran kuollakseni. - - Sitä myöten kuokitahan, 5400 - kuta myöten ruokitahan. - - Sitä myöten mylläriä, - kun on mylly mieltä myöten. - - Sitä myöten silmät suuret, - kun on otsaki lewiä. - - Sitä porsas, kuta emä. - - Sitä puuta puskeminen, - johon on kiinni kytkettynä. - - Sitä puuta puskeminen, - jossa enin einehiä. - - Sitä saadaan, kuta onkitaanki. - - Sitä sikaa wingutetaan, - joka aidan raossa tawataan. - - Sitä soutelee wenettä, - jonka juoksewan näkepi: - sitä neittä naurattapi, - jonka naurawan näkepi. - - Sitä suu julistelepi, - mitä mieli tietelepi. - - Sitä suu pakaelepi, 5410 - mitä sydän sairastapi. - - Sitä syödä mustan miehen, - mitä walkian urohon. - - Sitä tehdä mustan miehen, - mitä walkian urohon. - - Sitä waimot ryskääwät, - kun piiat pilalle saawat, - tytöt nuoret turmiolle. - - Sitä watsa täynnä, mitä suu makia. - - Sitä wieras kehuu, - mitä lähteissänsä saa. - - Sitä wirttä laulaminen, - mikä mielehen tulepi, - sitä wettä soutaminen, - jolla juoksepi wenoinen. - - Siuna'a jalo Jumala: - sinun siunata tulepi. - - Siweys armon saa. - - Siweys maan perii. - - Siwiä sika säkin naapuri. 5420 - - Siwiä silmän edessä, - taikia takaisin puolin. - - Siwiä sowinnon jälki, - karhia keräjän käynnin. - - Siwiä sowinnon posti, - kaunis mahtawan tekemä. - - Siwu on tehty tie sioille, - pellon poikki porsahille. - - Siwu tuulet tuulekohon, - siwu saakohot satehet, - kohda päiwä paistakohon, - susi matkan surmatkohon, - karhu kuorman kantakohon. - - Siwuitse sioilla tiensä, - pihan poikki porsahilla. - - Sodat sonnasta tulewat, - tappelot tadetläjästä. - - Sodat uskon suorittapi, - tappelot tasottelepi. - - Soipa torwi kauas kuuluu. - - Soipi wieras, waan ei helise. 5430 - - Soisi eukko tyttärensä - paremmaksi itseänsä, - soisi tuomansa hywäksi, - kantamansa kaunihiksi. - - Soisi jauhoja kiwoisen - jauhamatta pyöriwäksi. - - Soisi kyntäjä oroisen, - jotta ei päiwässä wäsyisi. - - Soisi orja yön tulewan, - wanki päiwän walkeawan, - kyytimies kylän näkywän, - matkamies kotinsa saawan. - - Soisi soutaja wenehen - soutamatta'i juoksewaksi, - soisi kyntäjä orihin - ajamatta'i astuwaksi. - - Soisin miehen werrakseni, - en paljo paremmakseni. - - Soisin päiwät soitettawan, - illat tehtäwän iloa. - - Soisin Suomeni hywäksi, - kaupunkini kaunihiksi, - maani marjan kaswawaksi, - itseni imanteheksi. - - Soisin Suomessa omassa, - soisin Suomenki takana, - hywin aina elettäwäksi, - kunnialla kuoltawaksi. - - Soisit mun wiholliseni, 5440 - soisit suohon sortuwani; - nämät Herra eksyttäpi, - minun päästäpi pahasta. - - Sokia emoton soppi, - ehkä kuu kumottakahan. - - Sokiaki soutelepi, - kampuki perän pitäpi. - - Sontaa wähä sakko talossa on. - - Sopii kaksiki patoa - yynnä yksille tulille, - mutta ei sowi neittä kahta - yhden yljän wuotehelle. - - Sopisipa suuta antaa, - kun olisi kahden walta. - - Soria sotahan kuolla, - hemme miekan helskeesen: - äkin poika pois tulepi, - potematta pois menepi, - laihtumatta lankeapi. - - Sormet soittajan kuluwat, - wäki laulajan wäsypi. - - Sormet soutaissa kuluwat, - kädet wettä wellotessa. - - Sormet soutaissa kuluwat, - wäki jauhaissa wäsypi. - - Sota kuokkii, rauha ruokkii. 5450 - - Sota sortaa, rauha rakentaa. - - Sotamiehen akka ja kalamiehen koira: - jääwät rannalle itkemähän. - - Souten on saatu suuret hauit, - weden koirat kolkutellen. - - Sowinnolla on sia suuri, - ahdas riidalla asunto. - - Sowitettu on, synnytetty, - pakatsin rekipajuksi, - tuomi tuopin wanteheksi, - kannun laudaksi kataja. - - Sowitettu on, synnytetty, - pieni suuren wastimeksi, - lyhyt pitkän puolisoksi, - musta walkian waraksi. - - Suatseeko suuret tuota: - kolahusta korwallensa? - - Suden koira kuoltuaki, - miehen waimo wanhanaki. - - Suden koira kuoltuaki, - pojan piika kelwotonki. - - Suden koira wanhanaki, 5460 - miehen neiti kempinäki. - - Suden koira wanhanaki, - weden werkko räämänäki, - pojan piika pidettynäki. - - Sui koira, pese koira, - koira on koira arwollaan. - - Sui wierasta hewoista: - saat karwat palkastasi. - - Suitsee piika pakkaisellaki. - - Suitset on suruista tehty, - päitset päiwistä pahoista. - - Sukkela wikkelän jättää, - wiekas kawalan pettää. - - Suksi on jalkoa sukua, - jousi kättä joukkioa. - - Suku heitti, synty heitti, - ele heitä Herra Kiesus. - - Suku on muuttunut sudeksi, - heimo hengen ottajaksi. - - Sukuhunsa suopetäjä, - tekiäänsä terwaskanto. - - Sukuhunsa suopetäjä, 5470 - wesahansa wehmaskoiwu. - - Sukujansa suuret naiwat. - - Sula suu, ehkä pakkainen. - - Suloinen syli isoisen, - äitin helma hempiämpi. - - Suloinen suwella kuolla, - lämmin lähteä kesällä. - - Suo Herra, lepy Jumala, - päästä päiwistä pahoista, - poikoa isän perille, - lasta wanhemman ladulle. - - Suo kaswaa korian koiwun, - kangas kaunihin katajan. - - Suo muille hywää, suo itsellesi parasta. - - Suo siellä, wetelä täällä, - mätäs märkä kaikin paikoin, - ei kuiwaa kussaan. - - Suo siellä, wetelä täällä, 5480 - wastaranta kaikkialla. - - Suo wilja wihattawalle, - raha raukoteltawalle. - - Suojaa puna meressä, - wettä pilwi luotehessa. - - Suojaa sykysyrusko, - takatalwea kewäinen. - - Suojaksi syksyiset tuulet, - talwen jatkoksi kewäiset. - - Suojan sumu iltaisella. - - Suojat on sorsalla siansa, - allilla asunnot tyynet; - minun on tuulessa tupani, - asuntoni alla tuulen. - - Suo-kettu kawala kettu, - mäki-kettu wiekas kettu. - - Suokohon sula Jumala, - antakohon armo luojan - aina sontaista pihoa, - kakaraista kaiwotietä. - - Suokohon sula Jumala, - antakohon armo luojan - oluessa tuopit olla, - maljat maidossa märätä. - - Suola, leipä miehen ruoka, 5490 - woi, welli wasikan ruoka. - - Suola ruoan kunnia. - - Suolainen ja sakea, - se on köyhän makia. - - Suoni sulhaista wetäpi, - nuiska nuorta morsianta. - - Suopi köyhä hyötywänsä, - potewa paranewansa. - - Suopi miehen werraksehen, - poikansa paremmaksehen. - - Suorin soutoa pitäpi, - mielin miestä wastaella. - - Suosio leiwän lisää. - - Suotta toistansa sanoa, - paha panna itseänsä. - - Suotu suodun surwoapi, - luotu luoksensa wetäpi. - - Suotuhunsa, luotuhunsa, 5500 - ei kauan katseltuhunsa, - eikä mielentehtyhynsä. - - Surkia surma silmin nähden, - kuolema käsin pidellen. - - Surma hepo suitsitta, - karhu akka kahleitta. - - Surma suuri -- Suuri surma. - - Surma syömättä eläpi, - maan kumma makoamatta, - kowa onni kuolematta. - - Surmaksi sudella walta, - wahingoksi on waimollaki. - - Surman suu korianaki, - jalan kenkä kaunisnaki. - - Suru köyhän suuruksesta, - muret murkinallisesta, - itku iltaruoistansa. - - Suru on juoda surman wiina, - katkera manalan kannu. - - Suru sian siirtäjällä, - muret majan muuttajalla. - - Suru sillä, jolla sulho, 5510 - kiiret sillä, jolla kihlat. - - Suru suurustasta, muret murkinasta, - poru puolisesta, itku iltaisesta. - - Suru särkepi sydämen, - huoli watsan halkaisepi. - - Surulla on susi metsässä, - surummalla mie sitäki. - - Surut meillä suitsinamme, - pahat päiwät päitsinämme. - - Susi isäni, karhu emoni; - kun minusta mies tulisi! - - Susi suitseton hewoinen, - karhu nainen haltiaton. - - Susi suitseton hewoinen, - karhu waimo wallallinen. - - Susi suorassa, lammas wäärässä. - - Susi suutta julkiampi, - pukki parralta parempi. - - Susi syöpi köyhän lapsen, 5520 - koira kulkewan purepi, - ulos tultuaan tuwasta, - owesta osattuansa. - - Susi syöpi köyhän lapsen, - repo juoksewan repipi. - - Sutta pakoon läksin: - karhu wastaan tuli. - - Suu ei kulu suudellessa, - käsi kättä annellessa. - - Suu ei laula suuruksetta, - rinta ei raswatta rimaja. - - Suu eroa haastelepi, - sydän yhtehen sytepi. - - Suu hywän pakaelepi, - kieli maistapi makian. - - Suu linnulla, kun linnun pojallaki. - - Suu makian maistaa, - kieli mielen eksyttää. - - Suu makian maistelepi, - kieli kypsen koittelepi. - - Suu mettä lupaelepi, 5530 - sydän myrkkyä sytäpi. - - Suu on sydämen tulkki. - - Suu piian eroa laati, - mieli toista toimittapi. - - Suu pitää pantaman säkin mukaan, - koska leipä loppuu. - - Suu puhua pullottapi, - pää käskeä pällöttäpi. - - Suu puhuu pullottelee, - mitä mieli ajattelee. - - Suu ruoan tuntee, kieli kypsen koittelepi. - - Suu saattaa suden ritahan, - kieli kärpän lautaisehen. - - Suu sanan erehdyttäpi, - kieli mielen eksyttäpi. - - Suu sanan ereyttäpi, - mieli kohta korjoapi. - - Suu sorwalla, kun salakallaki. 5540 - - Suu säkkiä myöden. - - Suu särjellä, kun sorwallaki. - - Suu wetäisi, ei wedä watsa. - - Suu wiepi rewon ritahan, - marja teiren ansaisehen. - - Suu yksin kaksin puhupi, - pätsi wiisin kypsentäpi. - - Suuhun lapsi korehensa, - päähän piika kaunihinsa. - - Suuhun lapsi kukkaisensa, - wanha ämmä wakkaiseensa. - - Suuhun sai suwinen palkka, - talwen palkka parran taaksi. - - Suuhun sutta, päähän neittä, - jalkoihin jaloa miestä. - - Suuhunsa suruton lintu, 5550 - powehensa pojillinen. - - Suuksi hullu luotunaki, - mieletön sanan siaksi. - - Suuni itki, sydämeni nauroi, - koska kuoli kumpalini, - waipui waippani alainen. - - Suuni itki, sydämeni nauroi, - kun tuo kuoli kuppelohäntä, - kaatui wanha kampelmanni. - - Suuret on sudella silmät, - suuremmat on sulhoisella. - - Suuri kiitos soutajitten, - kaksi ilman istujitten, - perämiehen ei mitänä. - - Suuri on hauki, laaja lahna - wenehessä wierahassa. - - Suuri on sata saataessa, - pienoinen pidettäessä. - - Suuri on suwi kateeksi. - - Suuri on watsa waiwaisella: - äiän welliä wetäpi, - kalalientä kaipa'api. - - Suuri pala suun lewittää, 5560 - pieni kylläisnä pitäpi. - - Suuri sata saataessa, - pieni ulos annettaissa. - - Suuri surma silmin nähden, - kuolema käsin pidellen. - - Suuri suu, wähä willoja. - - Suuri suuren, pieni pienen, - kökkälä tasaisen paikan. - - Suuri wihko suwipäänä, - warawihko Walpurina, - wielä Erkkiki anopi, - Urpanuski uupottapi. - - Suurus murkinan petti, - pieni suuren jätti. - - Suurus suuhun, mieli päähän, - Jumala sydämihimme. - - Suurus suuhun, mieli päähän, - talon työhön taitawasti. - - Suurus suuhun, mieltä päähän, - kaikki päiwät mieltä myöten. - - Suurus suussa, mieli päässä, 5570 - Kiesus keskellä sydäntä. - - Suuruspala murkinan hiiaa. - - Suussa henki sirkkuisella, - watsan alla warpuisella. - - Suussa juojan siemenmäärä. - - Suussa juomarin mitta. - - Suussa juopuneen sydän. - - Suussa ompi orjan mieli, - waan ei pitkässä pinossa, - eikä pellon siemenessä. - - Suussa on siemyen määrä. - - Suussa siemeyden määrä. - - Suussa sydän särköisellä, - noukassa kananpojalla. - - Suussa wierahan koto. 5580 - - Suussansa sydän särjellä, - wäki warsan sieramissa. - - Suusta Jumalan korwaan, - armon kanssa ulos tulkoon. - - Suusta Jumalan korwaan, - Jumalan korwasta kukkarohon. - - Suusta orja ladon täyttää, - perästä pereen isäntä. - - Suusta röyhkä köyhä miesi, - ruumihilta ruikamoinen. - - Suusta syömärin näkepi, - silmästä pahan tekiän. - - Suusta syönehen näkepi, - parrasta palan purian. - - Suusta täynnä köyhän aitta, - perästä ei ole puolinkaan. - - Suustansa lehmä lypsää, - ei suurista sarwistansa, - eikä warresta isosta. - - Suuta on sanan siaksi, 5590 - päätä mielen kukkaroksi. - - Suutari on suden sukua, - räätäli karhun weljen poika. - - Suutari on suden sukua, - susi warkahan sukua, - waras lemmon weljen poika. - - Suutari on suden sukua: - syöpi lihat, sekä nahat. - - Suutto tulee, ennenkun puutto. - - Suweksi syksyinen rusko, - takatalweksi kewäinen. - - Suwen suitsu iltaisella, - talwen talma aamuisella. - - Suwen tullen suot sulapi, - suot sulapi, maat walupi; - ei sula sydän suruinen, - ei walu wajainen rinta. - - Suwi suuresta lumesta, - pakkainen pahasta säästä. - - Suwituuli talwen tuopi, - koillinen kesän tekepi. - - Sydämen kyllyydestä suu puhuu. 5600 - - Sydän kylmä kyyhkyläisen - syödessä kylän kekoa. - - Sydän tiesi syytä paljon, - watsa wiljalta wikaa. - - Sykysyinen hywä sää - pahoa ajattelepi. - - Sykysyinen suuri kaakku - kewääksi keiattapi. - - Sykysyinen yö ajapi - yhdeksällä hewoisella. - - Sykysyinen yö pimiä, - talwinen on päiwä musta. - - Sykysyllä suuri syönti: - se kewääksi kelpaapi. - - Sykysyllä yltäkyllä, - kewäillä kellä kulla. - - Synnit pannaan pyttyyn, - pytty painetaan kyttyyn. - - Synti puuron purennasta, 5610 - kaksi ilman nielennästä. - - Syrjin seiwäs aitaan, - päin piika poikaan. - - Syrjin syntyi Lappalainen, - poikkipuolin Pohjalainen, - witahan Wiron eläjä, - suorin uros Suomalainen. - - Sywälle kala kokee, - parastaan mies hakee. - - Syy juomassa, syy wasikassa. - - Syy kurjan kerjäämään käskee. - - Syy pahaa peljätä. - - Syy sydäntä särkee, - muret muodon muuttaa. - - Syy sysissä, syy sepissä. - - Syyllinen sakon wetäpi, - hätäläinen huoran naipi. - - Syyllinen sakon wetäpi, 5620 - orit aidan karka'api. - - Syypää sakon wetäpi, - rangaistaan pahan tekiä. - - Syysrusko lämpimiksi, - kelin jatkoksi kewäinen. - - Syystäpä sydän surepi, - watsa ei waiwatta walita. - - Syytä ensin tutkitaan, - sitte miestä mutkitaan. - - Syö elääksesi, ele elä syödäksesi. - - Syö hywästi, juo hywästi: - kyllä tonttu toista tuopi, - yksisilmä yypöttäpi. - - Syö koira oksehesi, - ota konna antehesi. - - Syö susi hewoisen warsa, - ku ei kanna kahta miestä, - miestä kolmea kohota, - wiittä, kuutta wiilettele. - - Syö, syö, syöttöporsas: - sykysyllä tapetaan, - kewäällä keitetään. - - Syö säästäen sawea: 5630 - sanoi sammakko pojallensa. - - Syö wähemmin, juo wähemmin, - osta weitsi wyöllesi. - - Syöden kaunoinen tulepi, - hywä muoto munnostellen. - - Syödessä laiskan nälkä tulee. - - Syödä syksyllä pitäpi, - eleä elon ajalla. - - Syödä syksyllä tulepi, - kewäillä kellistellä. - - Syödä syntisen pitäpi, - mennä maata untunehen. - - Syödään kaali syljettyki. - - Syödään matkassa, mitä saadaan, - pannaan woita juuston päälle. - - Syödään näljässä jäniksenki pää. - - Syököön susi hewoinen -- Syö susi. 5640 - - Syöminen eleäksensä, - eläminen kuollaksensa. - - Syöminen on päätynyttä, - jyystäminen jäätynyttä. - - Syömisessä orjan huoli, - ei ole kuussa, ei kukossa, - eikä wierahan warassa. - - Syödä sinunki pitäpi, - kewätkuilla kuunteleman. - - Syön mitä saan, mutta hywät mä kalut pidän. - - Syönehen hywä, säästänehen parempi. - - Syönnissä hewoisen mieli, - wangin mieli pääsennässä. - - Syönyt on syöttää parempi, - kun on kuollut kostutella. - - Syöpi hauki sammakonki, 5650 - seljän suuren uituansa, - appapi repo rawatki, - salon suuren juostuansa. - - Syöpi hauki sammakonki, - seljän suuren uituansa; - naipi mies pahanki naisen, - wiikon ilman oltuansa. - - Syöpi kissaki kalaa: - ei kasta käpälätänsä. - - Syöpi koira kaatunutta, - haukkupi häwinnyttäki. - - Syöpi koira kahleensa, - pettäpi paha sanansa. - - Syöpi koira oksennuksensa, - pettäpi paha walansa. - - Syöpi koira paljonki, - elää wähemmälläki. - - Syöpi kissa saalihinsa. - - Syöpi kolkko kowaisimetki, - näkee nälkä kirwehetki. - - Syöpi köyhä kaaliaki, - saatikka sianlihaa. - - Syöpi leiwän surwoisenki, - kun on miestä mielen määrin, - omin ottamin urosta. - - Syöpi leiwän surwoisenki, 5660 - leikka'a lemettisenki, - saati saikan wehnäisen. - - Syöpi miesi woimatonki - woimallisen woipytystä. - - Syöpi nälkäinen jäniksenki päätä. - - Syöpi nälkäinen jänistäki. - - Syöpi rauta rieskaisenki, - wiepi wesi ylenki mielen. - - Syöpi ruma rukiisenki. - - Syöpi ruostet rautoaki, - wesi wiepi ylenki mielen. - - Syöpi susi hewoisen warsan - korwen kolkan juostuansa. - - Syöpi susi luetunki, - wiepi waras lukitunki. - - Syöpi susi merkitynki lampaan, - wiepi waras mitatunki kankaan. - - Syöpi susi nepaansaki, 5670 - tappaa tauti lankonsaki. - - Syöpi suu leipää, saatikka sanoja puhuu. - - Syöpi suu leipääki, jos sanojaki lausuu. - - Syöpi suu satai'i kekoa, - kekoisellaki eläpi. - - Syöpi syöpä paljonki, - eläpi wähemmälläki. - - Syöpi toukat senki kielen, - joka ei puhu polwenaan, - selwitä sinä ikänä, - kuulu kullan walkiana. - - Syöpi waiwainen jäneksiäki. - - Syöttele sanoilla miestä, - niin ei kulu laarin kulma. - - Syöttäpi meri sikansa, - hywä järwi hylkehensä. - - Syöty leikattu leipä, - saatu luwattu lahja. - - Syöty leikattu palainen, 5680 - annettu luwattu lahja. - - Syötä koiraa, juota koiraa: - koira koirana pysypi. - - Syötä mies, juota mies: - äsken miehen tawat tiedät. - - Syötä miestä syrjälläki, - istuallaki elätä. - - Syötä wierasta sanoilla, - kunnes keitto kerkiäpi. - - Syötäwä kulupi, - pidettäwä pienenepi. - - Säkkiinsä päin pappiki saarnaa. - - Säkkinä köyhä kaikki. - - Sänki pellon palkastansa, - ruoka tyttären kotoa. - - Sänki pellon palkkio. - - Sääli huttua, sääli watsaa: 5690 - wähä elättää, tyhjä kuolettaa. - - Säät sodatki estää. - - Säätä myöden suksen juoksu, - wenehen wesiä myöden. - - Söisi kattila kaloa, - ei kastaisi kynsiänsä. - - Söisi suu, wetäisi watsa, - waan ei kestä waateriewut. - - Söisi suu, wetäisi watsa, - waan ei kanna hoikat sääret. - - Söisin kyllä, joisin kyllä, - täytyy olla tällänsäki. - - - - Taaja laajan woittaa. - - Taattonsa tawat pojalla, - emon eljet tyttärellä. - - Tahi -- Taikka. - - Taidossa talon pidäntö, 5700 - ei warahin walwonnassa, - eikä paljossa wäessä. - - Taidoton taloton waimo, - kunniaton kellariton. - - Taikia talona olla, - waikia warahin nosta. - - Taikina hywä talossa, - emäntä hywä kotona. - - Taikka jousi murtuu, - taikka jänne katkeapi. - - Taikka kulta kukkarossa, - eli sappi sieramessa. - - Taikka rauha, taikka rauta. - - Taikka santa sieramihin, - eli kulta kukkarohon. - - Taikka sirkan syötyänsä, - taikka ilman olluansa. - - Taikka sirkka syötyä, - taikka ilman oltua. - - Taikka suo sulaa, taikka kurki kuolee, 5710 - yön yhdeksännen perästä. - - Taikka syteen, taikka saween. - - Taikka sywään, taikka saween. - - Taikka tenka kukkarossa, - eli parta lietehellä. - - Taitaa lukkari laulaa. - - Taitaa mies soutaa, taitaa huowata'ki. - - Taitaa soutaa ja sauoa'ki. - - Taitamaton kauas käkee, - ei tiedä, jos ehtoon näkee. - - Taiwas köyhän kattona, - maantie permantona. - - Taiwas talwia tekepi, - rekisäätä reutuapi. - - Taka tekee taitawaksi, 5720 - taka taitamattomaksi. - - Takaa ajawalla matka on. - - Takaa tuulee, edestä sataa. - - Takana ikä eletty, - elämätön edessä päin. - - Takana joulun talwi kaikki. - - Takaperin kana työn tekepi, - herroille weron wetäpi. - - Takoja taloa myöten, - miestä myöten meikuttaja. - - Tallella ikä eletty, - elämätön etsinnössä. - - Tallella kalu -- Tallella ukko. - - Tallella tyttö mättähässä: - ei kiitetä, ei laiteta. - - Tallella ukko uunin päällä. 5730 - - Tallelle wanha panee, waikka ei muista. - - Talli on seisoa hewoisten, - sauna akkain asua. - - Tallissa hewoisen kauppa, - kanan kauppa karsinassa, - neidon nelisnurkkaisessa. - - Talo elää tawallaan, - wieras kulkee ajallaan. - - Talo elää tawallaan: - wieras syöpi rahallaan. - - Talo siinä, kussa kukko, - ammo lehmä lehdollaki. - - Talo tietää tauksensa, - wieras tietää eduksensa. - - Talo työlle, wieras tielle, - hywistäki juomingista. - - Talo töitänsä tekepi, - wieras käypi matkojansa. - - Taloa myöten kaakku, 5740 - miestä myöten ripeys. - - Talon kautta talwitietä, - naurishalmehen kesäistä. - - Talon merkkiin wasikkaki pannaan. - - Talon tähden tytöt naidaan, - pellon tähden peipoisetki. - - Talonpoika on wuoden poika, - kauppamies wenehen poika. - - Talonpoika on wuoden poika, - wuosi poika kaikkiwallan. - - Talonpoika töiden seppä, - Saksan mies sanojen seppä. - - Talonpojan lakki, herran hattu, - kuninkaan kypäri. - - Talossa taloa myöten, - miestä myöten miehelässä. - - Talwella talojen kautta, - naurishalmetten kesällä. - - Talwi joutsenen takissa, 5750 - halla hanhen siiwen alla. - - Tamman kauppa tanhualla, - neidon nelisnurkkaisessa. - - Tanterella tamman kauppa, - tyttären ison tuwassa. - - Taonta taloa myöten, - miestä myöten meikutanta. - - Tapa entinen talupi, - wirka muinainen wetäpi. - - Tapa hywä talossa: - jos woisi warahin nosta. - - Tapa oiwa tappelossa: - lyö, ken ensin kerkiäpi. - - Tapa kanssani talupi, - wirka muunne wierähtäpi. - - Tapa kunki tahdossansa, - terweys Jumalan kädessä. - - Tapa nainen nainehelta, - tee tila tilattomalle. - - Tapa warren kaunistapi, 5760 - waan ei karwa kauniskaan. - - Tapaa karhuki jäniksen, - jos ei muolla, niin kattilassa. - - Tapaturma miehen surma. - - Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit. - - Tapoja talo kysypi, - miesi mieltä koittelepi. - - Tappurat talon kaluna, - ilman aiwinat apuna. - - Taputusta tamman potku. - - Tarttuu koira waiwaisenki sanaan. - - Tarwes on härjällä häntä, - jos ei ennen, niin kesällä. - - Tarwes on talossa waimo, - waikka wettä keittäkähän, - koukkua kopistelkahan, - kekälettä käännelkähän. - - Tarwet kauppoa tekepi, 5770 - mies päältä katselepi. - - Tarwet kunnian pettää. - - Tarwet neuon muistaa. - - Tarwet tarkan tarkoittaa, - nälkä usein syötättää. - - Tarwet työn tekee. - - Tasajako näljän tappaa. - - Tasan matkoissa ewähät, - tasan naiset nuotiolla. - - Tasan naiset talkoossa, - tasan matkoissa ewähät. - - Tasan päiwä paistaa. - - Tasan, tasan, taatto kulta: - sulle kaali, mulle kattila. - - Tasaisempi on neiden tanssi, 5780 - kun pojan poloisen tanssi. - - Tasawalta tappelussa: - koskee, ken kerkiäpi. - - Tasuutta mieli karmas, - ei ole osan wähyyttä. - - Tattari taloksi saapi, - tattari talottomaksi. - - Tauditta wanha kuolee, - tuuletta pölhö kaatuu. - - Tautina hywä pala takana. - - Tawallaan maa eläpi, - wirallaan wiimeinenki. - - Tawallaan talo eläpi, - puilla pirtti lämpiäpi. - - Tawat kunki kaunistapi, - ei parta pitempikään. - - Tawaton -- Taidoton. - - Tawoiltansa tautiaki sanotaan. 5790 - - Tawoistansa mies tutahan, - lintu höyhenistänsä. - - Tee hywin taikka pahoin: - edestäsi kaikki löydät. - - Tee hywää, naita poika, - työnnä tyttäret kylähän, - käy itse kiwen etehen. - - Tee kiusaa: hakkaa päätäsi nurkkaan. - - Tee, minkä teet: edestäsi löydät. - - Tee niinkuin käsketään, - waan ei niin, kuin hywin on. - - Tee puiden pojasta miestä, - pahasta ele puidenkaan. - - Tee säkki saadessasi, - kylläs aina sauan saat. - - Tee työtä käskettyä, - syö ruokaa keitettyä. - - Tee työtä sata ajastaikaa elääksesi, 5800 - rukoile Jumalaa huomenna kuollaksesi. - - Tee työtä uskollisesti: - Jumala auttaa ihmeellisesti. - - Tehden jotain tulepi, - tekemättä ei mitänä. - - Tehden työstänsä pääsee, - syöden leipänsä palasta. - - Tehden työt lewiäwät, - tekemättä soukistuwat. - - Tehdyt kaupat kiittämiset, - hywät päiwät pitämiset. - - Tehty kauppa kiittäminen, - tekemätön tietäminen. - - Tehty on aljettu työ, - aiwotellessa aika menee. - - Tehty seiso tehtyänsä: - poika tyttären powessa, - lapsi waimon lantehissa. - - Tehty tie alotetusta, - käyty matka neuotusta. - - Tehty työ alotetusta, 5810 - hankkehissa aika menee. - - Tehty työ alotetusta, - walmis waimo kosjotusta. - - Tekee joutilas jotaki: - kaitsepi kylän kanoja. - - Tekee työtä hullumpiki, - hakkaa puuta pöllömpiki. - - Tekee työtä tyhmempiki, - juodessa miestä tarwitaan. - - Tekeminen luodut lapset, - jos on tielle tehtäkähät. - - Tekeminen luodut lapset, - syöminen säätyt ewäät. - - Tekemättä on äiä työtä, - äiä saamatta rahoa. - - Tekemätön touko ei kaswa, - saamaton raha ei sikiä. - - Tekewä torainen waimo, - talon waimo tappelia. - - Tekiä toruwa akka, 5820 - waimo riski riiteliä: - torissahan työt tekepi, - riidoissahan riihet puipi. - - Tekiä työnsä tietää, - taitawa oman tapansa. - - Tekiän käteen kaikki tulee. - - Teko pellon Jumala on. - - Tekomieli ei tee miestä, - kannantawesi ei tee kaiwoa. - - Telkkä poikia tekepi, - tawi luopi lapsiansa: - ne hauki hajottelepi, - weden koira wiettelepi. - - Tengoin raha kaswaa, - tengoin raha katoaa. - - Terwas tuohelle torupi: - sinä konna käpristelet, - minä miehen lämmittelen -- - yren tulta tuohessaki, - tekoajan terwaksessa. - - Terwe löyly, terwe lämmin, - terwe kanssa löylyn lyöjä, - lämpimän lähetteliä, - terwe terweytteliä! - - Terwe maa, terwe mantu, - terweheksi terwehtäjä! - - Terwe maalle, manterelle, 5830 - terwe terweyttäjälle! - - Terwe miehelle, kaksi koiralle. - - Terwe nuori syötyänsä, - wanha yön lewättyänsä. - - Terweys on kultaa kalliimpi. - - Teräwä sanoma sauan nenässä. - - Teräwä tekewän weitsi, - tylsä weitsi tyhmän miehen. - - Tie käydä, hako lewätä, - hawun wierus haukotella. - - Tie köyhän eteen, keppi kurjan käteen. - - Tie wiertä, hako lewätä, - seinän wieri seisotella. - - Tiedot tietäjän, taidot taitajan, - epätiedon ei mitänä. - - Tiedä ei tie käwiätänsä, 5840 - hewoinen ajajatansa, - eikä siika syöjeänsä, - neiti nuori saajoansa. - - Tiedä tiesi, muista murusi, - katso kalusi, ajattele asiasi! - - Tiedän paikan -- Sian tiedän. - - Tiedän silloin muiden synnyn, - kun tiedän tiaisen synnyn. - - Tiellä kissat, tiellä koirat - pahan waimon leipoessa. - - Tiellä köyhä rikkailla, - haittana hako wesillä. - - Tiellä morsian riihessä. - - Tiellä tyhjä tyttärissä, - haittana hako wesissä. - - Tien wieri häwinnehellä, - rata maansa myönehellä. - - Tiet käywät kyliä myöten, - ihmiset tietä myöten. - - Tietyn päälle hywä mennä, ei haaskatun. 5850 - - Tietä edellinen tekepi, - jälki jäänehen wetäpi. - - Tietää koira uineensa, kun häntä kastuu. - - Tihku werkko lehmän werta, - surma kaikkien kalojen. - - Tikka kirjawa metsässä, - ihmisen ikä kirjawampi. - - Tikka paljo puita puipi, - ei tee pitkiä pinoja; - sika paljo maita tonkii, - ei juo jouluna olutta. - - Tina kulta köyhän miehen, - waski waiwaisen hopia. - - Tina köyhällä hopia, - waski kulta waiwaisella. - - Toimella talo eläpi, - ei wäen paljoudella. - - Toimi työn tekee, ei wäen paljous. - - Toinen karhulla ajatus, 5860 - toinen karhun tappajalla. - - Toinen kieli, toinen mieli. - - Toinen mieli karhulla, - toinen karhun ampujalla. - - Toinen naipi noppaneidon, - toinen ämmän ähkywäisen. - - Toinen puhuu niittua, - toinen niitun aitaa. - - Toinen päiwä, toinen neuo, - toinen tunti, toinen tuuma. - - Toinen saamaan, toinen syömään. - - Toinen taikka toinen, - nahat nurin, karwat wäärin. - - Toinen tuomaan, toinen juomaan. - - Toinen tupa, toinen tapa. - - Toisa kuuro kuulee, 5870 - toisa sokia soutaa. - - Toisen hepo, oma ruoska: - pian wirstan katkaisepi. - - Toisen housuilla on hywä tuleen istua; - - Toisen huoneessa on ahdas köyhän istua, pitkä seisoaki. - - Toisen tonkia -- Toisin tonkia. - - Toisen waiwaisen wahinko, - toisen onni autoahan. - - Toisen weneessä on ainaki laajempi lahna. - - Toisin aioin touot maalla, - toisin aioin haasialla. - - Toisin annetaan, toisin toiwotaan. - - Toisin ennen toimi käski, - toisin ennen työ opetti: - toimi käski tonkimaan, - maa wäkewä wääntämään. - - Toisin ennen, toisin eilen, 5880 - toisinpa tätä nykyä. - - Toisin ennen touko kaswoi, - toisin maa orahan otti, - toisin paisto päiwä kulta, - toisin kuutamet kumotti. - - Toisin kuuro kuulee, - toisin merellä tuulee. - - Toisin mie palo pakisin, - toisinpa käkesin kälkö, - toisin on kätehen käynyt, - toisin toiwoni osannut. - - Toisin on hukalla huoli, - toisin ampujan ajatus. - - Toisin tanssi wanhat ämmät, - toisin nuoret morsiamet. - - Toisin tiesin, toisin luulin, - toisin toiwotin ikäni; - toisin tiesi suuri luoja, - toiwotti jalo Jumala. - - Toisin toisessa talossa, - toisin ukset ulwaisewat, - toisin wierewät weräjät, - sanowat saranaraudat. - - Toisin tonkia pitäpi, - toisin maata mullostella. - - Toisin tuhma luulee, - toisin merellä tuulee. - - Toisin täällä tuulee, 5890 - toisin ämmät luulee. - - Toista karhu ajattelepi, - toista karhun tappaja. - - Toista mies ajattelepi, - toista suu pakaelepi. - - Toista naipa naittelee, - itsestään ei wirka'kaan. - - Toista parta pankuttapi, - toista sydän ajattelepi. - - Toista toisella saadaan: - kolaus kotahalolla. - - Toista toisen wehnäleipä, - toista toisen wehkainenki. - - Toiwo köyhän elättää, - pelko rikkaan kuolettaa. - - Toiwo tuo -- Tuo toiwo. - - Toiwoen hywät tulewat, - pahat kulkewat peläten. - - Toiwoin miestä miekollista, 5900 - miekollista, markollista; - tuli kohden korsukenkä, - raparossu rossutteli. - - Toiwoo köyhä hyötywänsä, - potewa paranewansa. - - Toiwossa aika kuluu. - - Toiwotaan meren takaista, - waan ei turpehen alaista. - - Toiwotaan wetten takaa, - ei toiwota tuonelasta. - - Toki tunnen tullin panoa, - hankkia wenehen hangan, - jos ei ole kaartaka wenettä. - - Tolkku toimea tekepi, - miekka miestä merkitsepi. - - Tora wanhalla tapana, - sadet säällä syksyisellä. - - Torat riidoista tulewat, - isot tappelot torista. - - Toruttaissa kuuntelee, - lyötäessä kääntelee. - - Toruwa tekiä -- Tekiä toruwa. 5910 - - Tosi toukoa pitäpi, - talonpojan taikinoa. - - Tottunut työn tekepi, - tottumaton katselepi. - - Totuus ei auta, tukka wetää pitää. - - Totuus ei pala tulessakaan. - - Totuus maassa wesoo. - - Totuus tuokoon, wääryys wieköön. - - Touosta terän näkepi, - alusta hywäikäisen. - - Tuhma lauluhun latopi, - wierittäpi wirtehensä - mitä sylki suuhun tuopi, - wesi kielelle wetäpi. - - Tuhma on laatu Tuuterissa: - kun neidet kosissa käywät, - akat juohdessa ajawat. - - Tuhma paljo työtä tekee, 5920 - elää wiisas wähemmällä'i. - - Tuhma työssä tuskautuu, - wiisas ilmanki eläpi. - - Tuhman wahinko, wiisaan oppi. - - Tuikkaen tuli palapi, - wilkutellen walkiainen, - edessä lapsen armottoman, - kohdalla kowaosainen. - - Tukala tuletta olla, - waiwa suuri walkiatta. - - Tukko on hywä suuresta, - pakka ei paksusta pahempi. - - Tule joulu, koskas joudut: - jo on paitani paikattuna. - - Tule joulu, koskas joudut, - kyllä on kystä aitassani: - sirkan reisi, paarman jalka, - peipoisen peräpakara. - - Tule kekri, joudu joulu, - kyllä on kystä aitassani: - sisiliskon silmäpuoli, - sammakon sakariwarwas. - - Tule tänne syy parka: - täällä on wiisi ennestänsä. - - Tule täältä saamaan, 5930 - täältä saat wasten naamaa. - - Tulee häiriö hywälle, - wiisahallenki wahinko. - - Tulee häiriö hywänki, - tapaturma taitawanki. - - Tulee ilta toiwomattaki. - - Tulee kerran raswaa köyhänki lusikkaan. - - Tulee kiiret kissallenki, - kun kana kannustapi. - - Tulee mies Turun takainen, - ei tule turpehen alainen. - - Tulee sika riihen eteen: - kolahtaa kärsä kynnykseen. - - Tulee silloin nauriita, kun - juopunutki Jaakon päiwänä hewoisen - seljästä taimen näkee. - - Tulee sudenki wesi silmään, - kun kuoppaan joutuu. - - Tulee wahinko wiisaallenki, 5940 - ajaa hiisi hywälläki. - - Tulee wahinko wiisahanki, - tuhman on toisessa kädessä. - - Tulee wilppi wiisahanki, - häiriö hywänki miehen. - - Tulee wäli linnaanki. - - Tulee yrmy yhdestäki, - alapasko ainoasta. - - Tulella on lawiat laidat. - - Tulennasta mies tutaan, - astunnasta arwataan. - - Tuli aika: airo taittu; - tuli toinen: mies häwisi. - - Tuli ei polta tuttuansa, - walkia wateriansa. - - Tuli kato kahtaalta, - wahinko molemmin puolin. - - Tuli nippi näppilöistä, 5950 - pikku Heikki leikkilöistä. - - Tuli opetti salwamahan, - kylä käymähän keräjät. - - Tuli torat tunkiosta, - tappelo tadetläjästä. - - Tuli turwa turwakkoihin, - wara wanhoin rasuhin. - - Tuli tuska lutikoille, - torakoille toinen konsti, - jos tuli tuwanki poltti. - - Tulin narri naineheksi, - en tullut eläneheksi: - nurin katsoi nurkkamuorit, - wäärin wäärti morsiamet, - oikein ei oma emäntä. - - Tulipa lusti -- Tuli tuska. - - Tuloinenki tuikahtaa - yön pitkän palettuansa, - wetoinenki wierähtää - joen polwen juostuansa. - - Tulta neiden pohkiassa, - kekälettä kantapäässä. - - Tuluksihin tultakoon, - taulohin tawattakoon. - - Tuluksista mies tutaan, 5960 - aseistansa arwataan. - - Tuluksista mies tutaan, - paha akka pakinastansa. - - Tungetahan tuhrustaki, - käsketähän kählästäki. - - Tunnen mie tupakan purra, - piipun suussani pitää. - - Tunnusta työsi: saat puolen anteeksi. - - Tuntee miehen mullistansa: - hywällä hywätki härjät, - huonolla pahat huterot. - - Tuntepi hatusta herran, - kuninkaan kypäristähän. - - Tuntepi hiton hatusta, - linnun häjyn höyhenistä. - - Tuntepi hywän tulosta, - astunnasta arwoapi: - tukka on tyyni tuulessaki, - hiwus ei wisko wiimassaki. - - Tuntepi pahan tulosta, - astunnasta arpoapi: - ikenet on irwellähän, - silmät kiljan kaljallahan. - - Tuntepi pahan tulosta, 5970 - astunnasta arwoapi: - tukka tuiskii tuulettaki, - hiwus wiskoo wiimattaki. - - Tuntuu tuomi -- Tuttu on tuomi. - - Tuo hywä, taa parempi. - - Tuo hywä toruja -- Tekiä toruwa. - - Tuo tie, taa weräjä. - - Tuo tyttären -- Tyyris on tytöllä. - - Tuohessa yreksi tulta, - tekoajaksi terwaksessa. - - Tuohon istuu, tuossa on lämmin, - tuohon muori muonan tuopi, - waari waattehen wetäpi. - - Tuomari olutta juopi, - lakikirja lainehtipi, - oikeus uiksentelepi. - - Tuomi wahwa wanteheksi, - waahder warsan wempeleeksi, - pihlaja rekipajuksi, - kannun laudaksi kataja. - - Tuopi toiwo weden takoa, 5980 - ei tuo tuonelan tuwilta. - - Tuo'pa tuuli terweyttä, - pilwi pitkää ikää. - - Tuosta tunnen huolellisen, - arwa'an alaisen mielen: - alahana wyön pitäpi, - alempata huokoapi. - - Tuosta tunnen laiskan miehen: - wiikon istu wirsut kädessä, - kauan housut kainalossa, - milloin rätti räpsähtää, - kiillon paula pauskahtaa. - - Tuosta tunnen laiskan miehen: - yhä töitähän lukepi, - arsinalla arwelepi. - - Tuosta tunnen laiskan waimon: - kantoi willansa kylähän, - kuljetteli kuontalonsa, - tappuransa tarjoeli. - - Tuosta tunnen laiskan waimon: - wiikon istui wyö sylissä, - kauan kalsut kainalossa. - - Tuosta tunnen nöyrän -- Tuosta tunnen wirkun. - - Tuosta tunnen tarkan -- Tuosta tunnen wirkun. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: - nykä puukko, nyrhi kirwes, - tuohi tuppi wyötehellä. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: 5990 - syltä pitkä piipun warsi, - koppa kouran täytehinen, - kolme rouhetta rotissa. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: - tuhmasti pihalle saapi, - awokellossa ajapi. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: - wiikon wirsua tekepi, - kauan tuohta katselepi. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: - wuoli kieron kirweswarren, - wäärän wärttinän wanusi. - - Tuosta tunnen tuhman miehen: - wuoron wuoli, wuoron weisti, - wuoron kirwestä kirosi. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - kehnon rihman kehrääpi, - pahan palttinan kutopi. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - kun on nurin nuttu päällä, - syltyssä sukat jalassa, - lakki päässä kallellahan. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - kysyi kynsiä kylästä, - tointa toisesta talosta, - pirran piitä naapurista. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - lämmitti sawuisen saunan, - ahtoi riihen rippupäihin. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - pahasti pani oluet, - keitti ruoat kehnonlaiset. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: 6000 - pahoin paidat ompelepi, - päälle päärmehet tekepi. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - tuhmasti tulen tekepi, - pahoin pirtin lämmittäpi. - - Tuosta tunnen tuhman waimon: - tulen tuhkahan puhupi, - litehen lehettelepi -- - nousepi tuwalle tupsu, - paha katsku kartanolle. - - Tuosta tunnen wirkun miehen: - pian syö, wälehen juopi, - rikenehen riihet puipi. - - Tuosta tunnen wirkun miehen: - pian söi, wälehen kenki, - pian pistihen pihalle, - teräwähän töille lähti. - - Tuosta tunnen wirkun waimon: - keitti ruoan herkiästi, - syötti wierahan wälehen, - nosti leiwät leppiästi. - - Tuosta tunnen wirkun waimon: - sen on huntu huutehessa, - warsi jauhon walkiassa, - perä petkelen tomussa. - - Tuosta tunnen wirkun waimon: - takki on walmis tahtomatta, - esiliinat etsimättä, - kintahat kyselemättä. - - Tuostapa emo torupi, - kantajani kalkuttapi: - toin tuhman tulen puhujan, - pahan paidan ompelian. - - Tuota on: waiwaisen wäkeä, - onnettoman olkapäätä. - - Tupa on suuri tuonelassa, 6010 - manalla maja awara: - äiän mennyttä wetäpi, - langennutta lappa'api. - - Tupa on tehty miesten tulla, - talli seisoa oritten. - - Tupakista tuska saapi, - pakko piippuun panosta. - - Tupakka on Turusta tuotu, - räkäjuoma Rääwelistä, - sawuruoka Saksan maalta. - - Tupakkia poltan tuskissani, - haikua wetelen harmissani. - - Tupakkia tullen, mennen, - saaden, lähtien sawua. - - Tuppi on huowilla tupana, - miekan kärki kartanona. - - Tuppo on hywä -- Tulko on hywä. - - Tuppurainen tappuraisen takausmies. - - Tupu tuulelta munipi, - ahawalta aimolintu. - - Turha se on, että koira hyttisiä haukkuu. 6020 - - Turha se on, joka puuroon puree. - - Turhan on tuli puhuttu, - walehesen waiwa nähty. - - Turkki on hywä tuulellaki, - sen parempi pakkaisella. - - Turkki on hywä tuulissäällä, - paita päiwän heltehessä. - - Turkki on tuulella parempi, - nahkawaatet wastaisella, - paita päiwän paistehella. - - Turkki tuulelle sotipi, - nahkawaatet wastustapi. - - Turku rahan tuntee. - - Turku rahan wiepi, - rahan toisen tuopi. - - Turpopi sika tulessa, - kapahauki kattilassa. - - Turwa tulee -- Tuli turwa. 6030 - - Tuska keinon keksii, - hätä neuon muistaa. - - Tuska tuulen soudattaa, - pakko alta painattaa. - - Tuttu on tuomi muista puista, - appi muista ukkoloista, - anoppi kylän akoista. - - Tuttu on tuomi muista puista, - wäwy muista wierahista, - nato tyttö neitoloista. - - Tuulepi tuwan takana, - ei tuwassa tunnu'kaan. - - Tuulet kurjalla tupana, - suojana wesisatehet. - - Tuuli airon tutkaimessa, - lämmin ahkion läwessä. - - Tuuli heitti tuulemasta, - kun sai pilwistä satehen; - paha akka torumasta, - kun sai weden silmistänsä. - - Tuuli on turwan temmaissunna, - wastaranta wallan wienyt. - - Tuuli pirtin jähdyttää, 6040 - pakkainen pahan nawetan. - - Tuuli tuohen lähdettää. - - Tuuli wiepi turwattoman, - ahawainen armottoman, - warattoman wastaranta. - - Tuulla ja sataa, - se on pahan ilman tapa. - - Tuuma miestä naista wöyriämpi. - - Tuuwitti emo minua, - waapotelli wanhempani, - orrella osattomalla, - kätkyessä waiwaisessa. - - Tuwasta on hywä palata. - - Tyhjyys käden -- Köyhyys käden... - - Tyhjä ei pysy tynnyrissä, - walet wannetten sisässä. - - Tyhjä neuo neulan tiestä, - nälkä naskalin nenästä. - - Tyhjä tupa tullakseni, 6050 - autio asuakseni. - - Tyhjä tuppi -- Kaksi weistä. - - Tyhjän tynnyrit sanowat, - wantehet walehtelewat. - - Tyhjästä ei toden tekoa, - walehesta kunniata. - - Tyhmä kauas käkee, - ennenkun lopun näkee. - - Tyhmä on aina-tyytymätön, - sillä on puutos puuttumaton. - - Tyhmä paljo työtä tekee, - elää wiisas wähemmällä'i. - - Tyhmä tyhjää nauraa, - hullu paljon pauhaa. - - Tyhmä tyhmyyttä puhupi. - - Tyhmä töitänsä kehupi, - itseänsä kiittelepi. - - Tyhmä uros, tylsä kirwes: 6060 - kowin koski koiwun kuori, - pahoin potkaisi petäjä. - - Tyhmän on sydän suussa, suu sydämessä. - - Tykönä koiran aset. - - Tylsä weitsi tyhmän miehen, - teräwä tekewän weitsi. - - Typeräksi tyhmä luotu, - paha konnan koukkuiseksi. - - Tyttöä ei pidä tawata - kiwiseltä kirkkotieltä: - siellä weltotki werassa, - laiskat lainawaattehissa. - - Tyttöä pitää tawata - kiwen puusta kiikkumasta, - käsiwarsin waapumasta. - - Tyttöä pitää tawata - riihestä rimuamasta, - heinästä hämyämästä. - - Tytywäinen kiittää wähästäki. - - Tytär polwen korkeuinen, - wakka waaksan korkeuinen. - - Tytär ulos ulwotettu, 6070 - pojan pöydän pää luettu. - - Tytöt on tyttöinä soriat, - neitoina ylen koriat, - äsken akkana äkäiset, - wihaiset wihittyänsä. - - Tyynessä kala kutepi. - - Tyyris on tytöllä werka, - pojan hattu halwemmasta. - - Tyyristä kärwäisen mesi. - - Tyyristä syödään, ei tyhjää. - - Työ miehen kunnia. - - Työ on liika, tuhma tunto, - waiwoja, matala mahti. - - Työ on niin, kuin tehdään, - asia, kuin ajetaan. - - Työ surwoissa, työ jauhaissa, - työ on ilman istuessa. - - Työ tehty, taottu rauta, 6080 - seppä palkko wajaa. - - Työ tekewän, kisa näkewän. - - Työ tekiäänsä kaipaa. - - Työ tekiäänsä kiittää, - näkiä työnsä näkee. - - Työ tekiäänsä neuoo. - - Työ tekoonsa wetää. - - Työlle pakko, ei ruoalle. - - Työlle saattoi Wäinämöinen: - lauloa lotaisemahan. - - Työläs kynsittömän on puuhun päästä. - - Työläs leski lepytellä, - ennen naitu nauratella. - - Työläs on koiran suusta luuta temmata. 6090 - - Työläs on paljaspään kanssa hiwusnuottaa wetää. - - Työläs on pirunki hangella pinoa pidellä. - - Työläs on tyhjää jakaa. - - Työläs on wanhasta konkaria tehdä. - - Työläs syödä saamatonta, - etsiä olematonta. - - Työläs syödä saamatonta, - näkymätöntä hakea. - - Työn loppu, toisen alku. - - Työn se uudesti tekepi, - joka pahoin tehdyn palkitsee. - - Työnsä karwainen ihminen. - - Työnsä muotoinen mies. 6100 - - Työssä woima wahwistuu, - ruumis laiska lakastuu. - - Työstä työhön -- Unesta uneen. - - Työstänsä orjan huoli. - - Työstänsä talon muret. - - Työt täällä, kädet manalla, - itse turkka tuonelassa. - - Työtä kuolewa tekepi, - maalta lähtewä makaapi. - - Työtä kuolewa tekepi, - waan ei muolle murehtiwa. - - Työtä liian tuhma tunsi, - waiwoja matala mahti. - - Työtä on hangen tullessaki, - työtä hangen lähtiessä. - - Työtä kankahan alussa, 6110 - työtä kankahan lopussa; - kaikki keskeä kutopi, - tuhmaki tuputtelepi. - - Työtä tyttöinen tekepi: - wiikon piikuutta pitäpi. - - Työtä työn ajalla, - juttua jutun ajalla. - - Tähässä ruoka rikkahanki, - jywässä kuninkahanki. - - Tähtehestä ruoan alku. - - Tämä mailma on kiperä ja kapera, - kun pukin sarwi. - - Tämän elämän perästä loppuu, - kun lanka kerästä. - - Tänne wierahia, tänne wierahien Jumala! - - Tänäpänä kulta, huomenna multa. - - Tänäpänä on täiden päiwä, - huomenna ludetten päiwä. - - Tässä tänäpänä, kussa huomenna? 6120 - - Täysi koira, häntää wailla. - - Täysi suusta köyhän aitta, - waan on tyhjänä takoa. - - Täysi täydelle pitäpi, - koko kolmitalwiaalle. - - Täysi täydelle pitäpi, - puoli puolimieliselle. - - Täysi, täysi, kyllä, kyllä, - tämän iltaista iloa, - päiwän laskun lauluntoa. - - Täytensä maa tunkee. - - Täytyy köyhän kärsiä, - pitää kiittää päälliseksi. - - Täytyy tätiä naida, - kun ei ole muuta morsianta. - - Töistä miestä mainitaan, - waan ei suurista sanoista. - - Törkiäki työn tekepi, 6130 - rupirikko ruoan syöpi. - - - - Uipi hauki harjullenki - kyntäjän wakoa myöten. - - Unet menee öitä myöten, - näöt niiden siwussa. - - Unhotettu maksettu welka. - - Uni ei tule usein - huolellisen huonehesen, - kaihollisen kartanohon, - murehellisen majahan. - - Uni kulta on, - ei muu kulta ole. - - Uni on miestä uupunutta, - nälkä nousnutta warahin. - - Uni on miestä uupunutta, - nälkä saanutta salolta. - - Uni päätä torkuttapi, - martaus makauttapi, - nälkä näppipi sydäntä. - - Uni tuopi tuhman turkin, - pahan paidan keträäpi, - pahan hankkipi hameen. - - Unikeko on ryysyissä, 6140 - laiskan pelto ohdakkeissa. - - Unisilmä sippurassa, - wiinasilmä killin kallin. - - Unta täynnä unnon aitta, - wiljoa wiriän aitta. - - Uro on luotu akan waraksi, - waimo pirtin wartiaksi. - - Uro yriä murkinaton, - niuha syömätön hewoinen. - - Urosin siat sikiiwät, - härjin karjat häwiäwät. - - Urpa linnun wiiwyttää, - apilas hywän hewoisen. - - Urpa linnun wiiwyttää, - urpa linnun, marja lapsen, - hywä sulho nuoren neiden. - - Urpanus -- Urpo. - - Urpo rukat riisuu. - - Urpo suweksi sääntää, 6150 - Perttu talweksi kääntää. - - Urpu -- Urpa. - - Usein humalahurjan - koura tukkihin tulepi, - hapsihin hahattelepi. - - Usein humalahurjan - oksennus olille jääpi, - waahti waipalle walupi, - korjata wihaisen waimon, - sekä tyynen työnnytellä. - - Usein hywä emäntä - kuulepi kukotta nousta, - kanan lapsetta karata. - - Usein hywä emäntä - saapi saunassa asua, - maltahia kääntämässä, - ituja imeltämässä. - - Usein hywä isäntä - nousi nuotiotulelta, - hawasi hawusialta. - - Usein hywä isäntä - saapi tuttua tupahan, - rakasta rahin nenähän. - - Usein hywä pala makia on. - - Usein hywän isännän - jääpi kinnasta kiwelle, - hattua hawun seljälle. - - Usein hywästä olosta ei tule mitään. 6160 - - Usein jalon urohon - hawu päätä hatjaapi, - warpa wartalon sukipi. - - Usein käypi käypä härkä, - kun jo hengästyi hewoinen. - - Usein köyhä köykähtää. - rikkahan kodan etehen, - owille olewan miehen. - - Usein köyhä tarwitsee. - - Usein utuinen äiti - riensi rinnan lapsellensa, - nännin suuhun surwoeli, - ei tainnut tajua panna, - eikä miehuutta lisätä. - - Usein utuisen lesken - keskiöisissä unissa - koura tyhjää kokoopi, - käsi waalipi waletta - kupehelta kummaltaki. - - Usein utuisen lesken - puolet pään alaisiansa, - toinen puoli wuodettansa, - kirppujen kisattawana, - lutikkojen maattawana. - - Usein utuisen waimon - maassa mielensä matapi, - maassa mustina matoina, - kirjawina käärmehinä. - - Usein wampa warpaassa - sydämelle sylkähtäpi. - - Usiampi päiwä, kun piiro. 6170 - - Uskottawa kuolleen tauti on. - - Uudella sika lihoopi, - waimo wanha taikinalla. - - Uudet luudat puhdasta tekewät. - - Uupui ukko, waipui wanha, - kuoli waippani alainen. - - Uurteessa paras siemyt on. - - Uusi juttu wanhanaki. - - Uusi kiitetty, wanha moitittu. - - Uusi kiittää, kypsi laittaa. - - Uusi luuta huiskii, - wanha tyyni kewäisee. - - Uusi luuta uunin puhdistaa. 6180 - - Uusi welka wanhanaki. - - Uutteruus onnen woittaa, - uutteruus unenki poistaa. - - - - Waaksa waimoa, peukalo urosta. - - Waara maalla, waara wedellä. - - Waatien härkäki hangen kaahlaa. - - Waeltaa kerjätessäki tarwitaan. - - Wahingosta wiisaaksi tullaan, ei rikkaaksi. - - Waikia on wanhaa sutta kirjalle opettaa. - - Waikia warahin nosta, - haikia talona olla. - - Waikka suku sutena juoksisi, 6190 - kun itseihminen olen. - - Waikka waiwa warpahassa, - sydäntäki syytelepi. - - Waimo ja sika eläwät aitasta. - - Waimo on haaska, waimo hauta, - waimo puoli perkelettä. - - Waimo waiwan nähtyisensä, - muuriainenki munansa. - - Waimojen wakat kylässä, - minä luulin muiksi häiksi. - - Waimot saastaiset sanoissa - toruwatki, leppywätki. - - Waimowäellä on pitkät hiukset, - mutta lyhyt mieli. - - Wainiossa on wanhat kullat, - pellossa perihopiat. - - Waipuu itse nukkuwaki, - waipuu nukkuwan rukous. - - Waipuwatpa waltamiehet, 6200 - kuolewat kuninkahatki, - waipui poika kaikkiwallan, - kuoli Herra Kiesus Ristus; - niin miks' en minä poloinen. - - Waiti olewa kaikki woittaa. - - Waiwa on olla waljahissa, - läyli längissä eleä. - - Waiwa on olla walkiatta, - waiwa walkian warassa. - - Waiwa suuri wanhatessa, - waiwa wanhana eleä. - - Waiwa suuri wanhetessa, - wanhana paha eleä. - - Waiwa waaralla eleä, - waiwa waaran liepehellä. - - Waiwainen hätääntynyt on. - - Waiwainen itse kaikki tekee, - waiwainen kaikki toisella teettää. - - Waiwainen joutuu pahan pakarin tupaan: - ei pääse ulos, eikä saa lämpiäisiä. - - Waiwainen kauas käkee, 6210 - ennenkun ehtoon näkee. - - Waiwainen kokki, joka ei hyppisiään nuolaise. - - Waiwainen lintu, joka ei jaksa - höyheniään kantaa. - - Waiwainen pahan pariin joutuu. - - Waiwainen sammakko, joka haran piihin joutuu. - - Waiwainen sitä warrasta wääntää, - josta ei näppiänsä nuole. - - Waiwainen talo, jonka hiiret nälkään kuolee. - - Waiwainen waiwaisen naipi: - siitä waiwaiset sikiiwät, - konttiseljät kollahtawat. - - Waiwainen waiwaista koski - waiwaisella mättähällä; - siitä waiwaiset sikisi, - tuli turkin ompeliat. - - Waiwainen waiwaista koski - waiwaisella mättähällä: - siitä waiwaiset wenähti, - wäskyseljät wällähytti. - - Waiwainen walin alaisna, 6220 - kälkö nuorilla kälynä. - - Waiwainen walittuhunsa, - kauan katsahdeltuhunsa; - lykyllinen luotuhunsa, - luotuhunsa, suotuhunsa. - - Waiwainen wanhaksi joutuu: - kahdesti karjaan pannaan. - - Waiwainen warain nousi: - kowa onni kohta edessä. - - Waiwainen waris, joka pelkää - joka sängen pään pistämistä. - - Waiwainen warista naipi, - korppia kowaosainen. - - Waiwainen warkaan kimppuun joutuu. - - Waiwainen warras, joka ei tuleen tiukahda. - - Waiwainen wähäwarainen: - lyhyt on seisoallansaki, - istualla sen lyhempi. - - Waiwaisella waimo kaunis: - sitä kaikki katselepi; - köyhällä hywä hewoinen: - sitä kaikki tahtelepi. - - Waiwaisella waimowalta. 6230 - - Waiwaiselle armon tullen, - köyhälle Jumalan tähden. - - Waiwaiselle armon tullen, - rahaltansa rikkahalle. - - Waiwaisen erä wedessä, - toisen waiwaisen kylässä, - autuahan aitassansa. - - Waiwaisen hewoisen warsa - kaikkien ajettawana; - onnettoman eukon lapsi - kaikkien saneltawana. - - Waiwaisen kaikki lapset elää, - waiwaiselta kaikki kuolee. - - Waiwaisen kalu toisen miehen kassissa on. - - Waiwaisen onni edellä käypi, - toisen waiwaisen takana. - - Waiwaisen osa -- Waiwaisen erä. - - Waiwaisen pää kopisee. - - Waiwaisen pöytä ei koskaan kastu. 6240 - - Waiwaisen waimo wallan päällä. - - Waiwaisen wara wetehen, - toisen waiwaisen kylähän, - autuahan aittahansa. - - Waiwaisen woitto ensimäinen. - - Waiwaista kaikki kiittää, - onnetonta kaikki moittii. - - Waiwako hywän pinon wieressä on lastuja poimia. - - Wakka kantensa walitsee, - kerinkanta kumpalinsa. - - Wakka kantensa walitsi, - wakan kansi kantimensa. - - Wala warkaan miekka. - - Walehella owat lyhyet jäljet. - - Walehen tuopi, toisen wiepi: 6250 - se tapa kylän käwiän. - - Walehia lasten laulut, - tyhjiä tytärten wirret. - - Walitaan, mitä walitaan: - ei rukiisesta leipää parata. - - Walkeus nauraa pimeyden töille, - wesi wiinan wiisaudelle. - - Walkeus nauraa pimeyden töitä. - - Walkia kesäinen päiwä, - neitiwalta walkiampi; - sykysyinen yö pimiä, - pimiämpi miniäwalta. - - Walkia kesäinen päiwä, - oma walta walkiampi; - wilu rauta pakkaisessa, - walta wierahan wilumpi. - - Walkiata waroo se lapsi, - joka kerran kyntensä poltti. - - Walloilla wasikan mieli. - - Walmis on lukkari sotahan, - paljo ei pappikaan hätäy. - - Walmis waiwainen sotahan, 6260 - kernas köyhä kuolemahan. - - Walta miehen waimollensa, - papin seurakunnallensa, - kuninkaan koko wäelle. - - Wampa warpahassa, kipu keskellä sydäntä. - - Wanajan wedet sywimmät, - Pirkkalan puut pisimmät. - - Wanha härkä on kankiampi sarwestaan, kun nuori. - - Wanha mies wariksen ampui, - tiesi teiren saanehensa, - koppelon kopannehensa, - wesilinnun wienehensä. - - Wanha mies wariksen ruoka, - mustan linnun leiwän särwin. - - Wanha määrä pappilassa: - kuusi sikoa, seitsemän liikkiöä. - - Wanha on wiisahin weneessä. - - Wanha on wiisas, waikka ei wäkewä. - - Wanha saa walitun piian, 6270 - ilkiän ikä kulunut. - - Wanha sauna, hywä löyly. - - Wanha taiten waolla käypi. - - Wanha waatteilla koreilee, - nuori muutoinki kaunis on. - - Wanhassa wasaruus. - - Wanhalla wara parempi, - kirstun kansi kiintiämpi. - - Wanhalla wariksen silmä, - kärjen silmä neitoisella. - - Wanhalla wäliä kulkku, - nuorella teräwä hammas. - - Wanhan lumen surma se on: sanoi akka, - kun Tuomaan päiwänä lunta satoi. - - Wanhan mieli lapsessansa, - lapsen kannoissa, kiwissä. - - Wanhan waatet kaunistapi, 6280 - nuori on kaunis itsestänsä. - - Wanhan äiän halaus: - tyhjän kannun kalaus. - - Wanhassa wara parempi, - ehkä nuori nopsahampi. - - Wanhassa wara parempi, - turwa toisenpäiwäisessä. - - Wanhassa wara parempi, - waikka nuori hempiämpi. - - Wanhemman mieli -- Wanhan mieli. - - Wanhuus on sairaus. - - Wapun on pääskyinen piwossa, - käki Erkin kainalossa. - - Warahin kirkkoon, hiljan keräjään. - - Warahin myllyyn, myöhän kyytiin. - - Warahin waris jalalla, 6290 - ennen muita musta lintu. - - Warahin waris jalalla, - musta lintu liikkehellä, - ettei kotka kaikki söisi, - iso lintu ennättäisi. - - Warahinen wanhan nousta, - aikainen anoa lapsen. - - Waras ilman pyytää. - - Waras kaikki weljiksensä, - huora kaikki sisariksensa. - - Waras minua kiitti, huora minua laitti, - hywä minun sillänsä heitti. - - Waras minulle waarnan heitti, - tuli ei heittännä mitään. - - Waras päiwää piilehtii, - pakenee pahantekiä. - - Waras päiwää waraapi, - huora yötä toiwottapi. - - Waras toistansa waropi, - huora toistansa hokepi. - - Waras wannopi warasta, 6300 - huora huoraa kokepi. - - Waras warkaan -- Huora huoran. - - Waras warkahan warasti, - piru petti perkelehen. - - Waras wei warkahalta, - koira koiralta tapasi. - - Waras wiepi warkahalta, - saapi ilman saanehelta. - - Waras wierahan silmä. - - Waras wiriätä kiittää, - huora laiska laittaa. - - Warasta, kun kissa; syö, kun koira. - - Warastettu ruoka makialle maistuu. - - Wara-takki ahkiossaki. - - Wara-wihko -- Suuri wihko. 6310 - - Warhain -- Warahin. - - Waris aamulla warahin raakuttaa - suloisella äänellänsä; piian - konttimies koko päiwän. - - Waris aina kohdalle lentää, - konsa murkinan omin takein löytää. - - Waris huutaa iltaisella - huomeneksi hywää säätä: - waris raakkuu aamuisella - päiwäksi pahaa säätä. - - Waris itki waiwojansa, - korppi päiwiä kowia. - - Waris käypi aamuisella, - kun paras papin emäntä. - - Waris lenti waahtokuulla, - kewätkuulla keikutteli - waimon rontin roiwahille, - kunnottoman kuontaloille. - - Waris lenti waahtokuulla, - kewätkuulla keikutteli - wyyhdille wiriän waimon, - pankoille ani parahan. - - Waris lenti wastatuulta, - korppi ilmoa kowoa. - - Waris toistansa torupi: 6320 - tateessa omaki nokka. - - Waris warista panepi: - yhtä harmaat molemmat. - - Waris woitti waakalinnun, - härkä juoksewan hewoisen. - - Waris woitti waakalinnun, - mies parka paremman linnun. - - Warjele wakaa Jumala: - sian suusta, sokian kädestä. - - Warjele wakainen luoja - akasta äkisewästä: - en taida tulehen luoda, - enkä syöttää susille. - - Warjele wakainen luoja - kannusta kanan jalasta, - kukon suusta hampaita. - - Warjele wakainen luoja, - kaitse waara karjan mailta, - kapina kylän keskeltä. - - Waroksi wieras koiraa lyöpi. - - Warsa waiwaisen hewoinen, - tytär lapsi tyhjän eukon. - - Warsana pahat hewoiset, 6330 - pahat lehmät lähteminä. - - Warsi kun lapio, wirsi kun weisaaja. - - Warsin on waiwainen pitäjä, - jonka on pappi maankulussa. - - Wasen käsi oikian saattaa. - - Waski on kulta köyhän miehen, - tina waiwaisen hopia. - - Wasta aika sataa, kun heinät ladossa. - - Wasta akka hawasi, - tuli kun puolen päätä poltti. - - Wasta alku rajaa. - - Wasta alku tanssiin: sanoi sokia tapellessaan. - - Wasta koira uineensa tiesi, kun häntä kastui. - - Wasta syöpä, wasta saapa, 6340 - wasta ulkoa tulewa. - - Wasta waiwat alkaa, - koska luulot loppuu. - - Wasta'a sana sanalla, - säästä ruoskasi hewolle. - - Wastako ne waimona waseti - pahat tawat tarttunewat: - jo oli sappi saataissa, - sinappi otettaissa. - - Wastus waiwaisen jouluaamuna rengistään on. - - Watsa lapsen warkaaksi, - witsa lapsen wiisaaksi. - - Watsa opettaa Lappalaisen ampumaan. - - Watsa suuri walwojalla, - pää paksu makoajalla. - - Watsa wanhin pyydyksistä, - pata wanhin astioista, - kota wanhin huoneista. - - Watsastansa orjan mieli, - waan ei pellon siemenessä, - eikä wierahan warassa. - - Wedeksi itäinen tuuli, 6350 - wedeksi akan toratki. - - Wedelle wenehen -- Wesille wenehen. - - Wedellä on notkia selkä. - - Wedellä on nöyrät siwut. - - Wedettä puhdas peseksen, - lipiättä liuka'aksen. - - Wedä Kiesus wierahia, - wedä wierahan waroa: - saisinpa itseki syödä. - - Wehnäisiä toisen wehkaisetki. - - Weikkoinen otettaessa, - murhamies maksettaessa. - - Weitsi jakajan käteen jää. - - Weitsi wanhan hammas, - hammas wanhin weitsi. - - Welasta ei pääse maksamatta, 6360 - eikä wedestä kastumatta. - - Weli welkaa tehdessä, - weljen poika maksaessa. - - Weljellä weri wetelä, - wetelämpi wierahalla. - - Weljet wieraista tulewat, - tutut tuntemattomista. - - Wellinki welan tekepi, - kaali talon kaswattapi. - - Wellinki weron wetäpi, - kaali kartanon pitäpi, - mämmi saattapi mäelle, - puuro puuta wuolemahan. - - Wenehessä hywä olla, - maalla matka joutusampi. - - Wenäläinen wiekas poika, - kaksikielinen kalikka. - - Werassa, kun welassa, - napissa, kun taiwaan tähdessä. - - Werhossa Jumalan käsi on. - - Werkka juoksun jättää, 6370 - härkä hewoisen pettää. - - Werkkaan märkää jauhetaan, hienoa tekee. - - Wero wierahan wedetty, - että on annettu ateria. - - Wertaistaan lintuki lähenee. - - Weräjälle yhtä miestä, - kynnykselle yhtä naista. - - Wesi ei hullua hukuta, - ennen wiepi wiisahanki. - - Wesi ei pysy wartahassa, - waikka tyhjä tynnyrissä. - - Wesi ja walkia -- Wettä ja walkiata. - - Wesi on pitkä piimän jatko, - akan itku leiwän jatko, - yö lyhyen päiwän jatko, - kengän kapla piian jatko. - - Wesi tyhjän kielen päässä. - - Wesi wierestänsä wiruttaa, - walkia wierestänsä polttaa. 6380 - - Wesi woittaa wiljallansa, - maa woittaa nenäluwulla. - - Wesille wenehen mieli, - mieli laiwan lainehille, - neiden mieli miehelähän. - - Wesille wenehen mieli - terwatuiltaki teloilta; - neiden mieli miehelähän - korkiastaki kodista. - - Westäjäänsä lastu tulee. - - Wetelä kiitoksen - hywä kiitetyn. - - Wetelä on weljen kiitos, - matala isän ylistys. - - Wetelä wesi waraksi, - turha kiitos kunniaksi. - - Wetelä wesi waraksi, - wetelämpi weljen malja. - - Wetelät on weljen armot, - sittaiset sisaren armot, - emon armot armaiset; - ne on armot kun Jumalan. - - Weti tukka eli parta, niin se käy yhteen. 6390 - - Wettä ja walkiata wieraan waraksi. - - Wettä koirain torahan, - tulta naisten tappelohon. - - Wettä tyhjän -- Wesi tyhjän. - - Wetäpi hywä hewoinen - rekensäki, länkensäki. - - Wie Jumala, minne wienet, - kun et waan kotihin weisi. - - Wie porsas Puolaan: saat sikana takaisin. - - Wie sika Saksaan, tuo sika Saksasta: - sika on sika arwollansa. - - Wie sinä, minä wikisen, - ole wiepänä wäkisen: - minä tulen mielelläni. - - Wie susi -- Syö susi. - - Wie tuhka, jo hiilet meni. 6400 - - Wiekas kieli on pahempi, - kun sodan miekka. - - Wielä ehtii eläwä kuolla, - marras mennä maan rakohon, - tauti katsoa takansa. - - Wielä on aikoa iässä - katsoa hywänki kaupan, - walitunki waimon saada. - - Wielä on huolta huomenaki, - wielä wastaki wajaa. - - Wielä ruis Pietarin päiwästä siemenensä wersoo. - - Wielä sen tulewan toiwoo, - joka ottapi ewästä, - syöpi lähtöruokiansa. - - Wielä syödään syljettyki kaali. - - Wielä tiedän tilkun maata - syömätöntä, lyömätöntä, - miekan miehen käymätöntä, - tapparan takomatonta. - - Wiepi wesi rikkojaki, - hywä suurus surwojaki. - - Wiepi wesi wietrianki, 6410 - syöpi susi ylenki luonnon. - - Wiepi wesi ylenki luonnon, - ottaa rauta rieskaltaki. - - Wiepi wiita werkaaki, - tyytypi hapaasenki. - - Wierahat minulla weikot, - siwukulkiat sisaret. - - Wieras on wieraan hewoisen häntäki. - - Wieras tulee ajallansa, - talo elää tawallansa. - - Wieras waiwainen kylässä, - autuas omassa kodissa. - - Wieras weikkoa parempi, - emän lasta laupiaampi. - - Wierellä on wiholliseni, - pöydän päässä pyöwelini. - - Wiereskelee munaki pesässä. - - Wierestänsä walkiaki polttaa. 6420 - - Wierin maalle wierahalle, - tulin tuntemattomalle. - - Wieriwät munatki kanan pesässä. - - Wiha wiepi wiljan maasta, - kateus kalan merestä. - - Wihainen koira paha, - kiukkuinen waimo pahempi. - - Wihawainen wieras leipä, - waikka woilla woidettuna. - - Wiidesti wiriä käypi, - kerran laiska katkaiseksen. - - Wiikatet karwan katkaisee, - harawa kaksi kaapaisee. - - Wiikon wiinaton sepässä, - kauan palkaton pajassa. - - Wiikon wiljainen makasi, - wilja wierehen wetihen. - - Wiikuna wihittäessä, 6430 - portto pois ajettaessa. - - Wiina herkku herroissaki, - paras pappien parissa. - - Wiina miehen willitsee, - wie woiman wäkewältäki. - - Wiina on wiisaan juotawa, - ei tuhmalle tuotawa. - - Wiina wiepi illan mielen, - aamu antapi takasin. - - Wiina wiepi miehen mielen, - olut oudoksi tekepi. - - Wiina willihin tekepi, - olut tuopi toisen mielen. - - Wiina woittaa wiisahanki, - tauti tappaa taitawanki. - - Wiinnä, kuunna kesäinen ilma, - sää syksyinen yhdeksänä. - - Wiinnä, kuunna yö sykysyn, - seitsennä kesäinen päiwä. - - Wiipyen erät paremmat, 6440 - kauan ollen kaunihimmat. - - Wiipywän erä parempi, - odottawan armahampi. - - Wiipyy kylän käwiä, - häwiäwät tappeliat. - - Wiisahin wanha merellä. - - Wiisas kaukaa puhupi, - edemmä ajattelepi. - - Wiisas kawalan pettää, - hullu wiisaan willitsee. - - Wiisi nälkää wiruissa, - kuusi ilman istuessa. - - Wiisi wanhalle tulepi, - kuusi muuta kummempata. - - Wiisi wirkaa, kuusi nälkää. - - Wiisiwirkainen on kuusinälkäinen. - - Wiittä on waiwainen wajalla, 6450 - ei yhtä sianlihaa, - eikä kahta kaalinpäätä. - - Wilja wieraita kokoopi. - - Wilja woitti wiisahanki, - tauti tappoi taitawanki. - - Wiljamaalla on hywä elää. - - Wiljawa wesi kylässä. - - Willainen emoisen witsa, - jos rupeeman ruoskikahan; - witsa wierahan werinen, - jos on kerran koskekahan. - - Willainen emoisen witsa, - ruokoinen isoisen ruoska. - - Willainen emoisen witsa, - witsa wierahan werinen. - - Willainen isoisen witsa, - emon witsa willaisempi. - - Wilu on pirtti wirkun waimon, - palawa pahan emännän. - - Wilu on waippa willainenki 6460 - waimon wierahan tekemä. - - Wilu on watsa warpuisenki - jää-oksalla istuessa. - - Wilu on wiipan waipan alla, - ei wilu wenoisen alla, - eikä sulhoisen siwussa. - - Wilu on wiitta köyhän miehen, - kaita kauhtana kasakan - perehelle peitteheksi, - kahden hengen katteheksi. - - Wilu pirtti, raaka sauna, - emäntä kylän käwiä. - - Wilu warren kaswattaa, - poutasää terän tekepi. - - Wilu wiiden, kylmä kuuden, - kahden kaikkien parahin. - - Wilu wiljan kaswattaa, - lämpöinen terän tekepi. - - Wilu yhden, kolkka kolmen, - lämmin kahden joutilaan. - - Wilun liika wanttuissa, - lämpimän sukan terässä. - - Wiluwuosi wiljawuosi. 6470 - - Wireys kowanki onnen woittaa. - - Wireys wahingon palkitsee. - - Wiriä wanhempi kaswattaa laiskat lapset. - - Wiriällä on wiisi osaa; laiskalla yksi, seki paha. - - Wiriällä wiljaa, laiskalla lantaa. - - Wirka entinen wetäpi, - tapa wanha tempaapi. - - Wirkansa puolesta kuki kopia on. - - Wisu wiljansa pitäpi, - auli kaikki antelepi. - - Witsa lapsen wiisahaksi, - watsa lapsen warkahaksi. - - Woi meitä melkeitä, 6480 - hywän järwen hylkeitä. - - Woi on Ruotsin ruoan alku, - kala suola Suomalaisen, - Hämäläisen hautanauris. - - Woi toki toista miestä, - jos lienen hywä minäki. - - Woi tuota woitonta kylää, - kalatonta kartanoa; - kuinka woiwat woitta olla, - miten piimättä pysyä. - - Woi tätä eläntää, - kun on monta emäntää. - - Woida rataista: paremmin juoksee. - - Woilla Ruotsi ruoan alkoi, - Suomi silahka-kalalla, - Hämet hautanaurihilla. - - Woilla woidan woudin rinnan, - tuomarin sianlihalla, - jottei tuomari toruisi, - eikä wouti wormahtaisi. - - Woimaansa hyljetki kiwelle nousee. - - Woista Ruotsin ruoan alku, - Wenäläisen wehnäisestä. - - Woittaa hännän, joka koiranki. 6490 - - Wuo tiesi kalan elämän, - tuuli linnun päiwäkunnat. - - Wuodelta hewoista kiitä, - toissa wuonna morsianta, - kolmanna kotiwäwyä, - partasuuna poikaasi. - - Wuohen woi, waimon tawara: - niitä ei tarwita talossa. - - Wuohi waiwaisen eläin, - huora waimo wanhan miehen. - - Wuohi waiwaisen eläin, - tyttö lapsi onnettoman. - - Wuohi woitti wuonillaan, - kauris kaulawilloillaan. - - Wuoron meille yöt tulewat, - wuoron päiwät walkenewat. - - Wuoron pilwistä satapi, - kaseista kaiken päiwän. - - Wuoron waarina ollaan. - - Wuoron waimot moisiolla, 6500 - tasan naiset talkoossa. - - Wuoron wieraissa käydään, - harwoin hywin pidetään. - - Wuoron woita, määrin mämmiä, - harwoin päiwiä hywiä. - - Wuoronsa wanhan tulepi, - aikansa kahilahanki. - - Wuosi on olla orjan määrä, - kaiken polwensa miniän. - - Wuosi wanhalla ikää, - kuukausi kulunehella. - - Wuosi wankan wanhentaa, - kaksi lapsen kaswattaa. - - Wuosi weronsa wetää. - - Wuosi wiepi wuoden wiljan, - päiwäkunta päiwän palkan. - - Wuotta myöten lintu soipi, - kewättä kala kutepi. - - Wuowaa waris wastatuuleen, 6510 - miesi onnehen kowahan. - - Wähin paljo karttuu. - - Wähitellen wilja makia. - - Wähä elättää, tyhjä kuolettaa. - - Wähä huolin pakkaisesta, - kun ei päätäni palele. - - Wähä hywä, tyhjä paha. - - Wähä köyhällä kalua, - ei sillenkään siaa. - - Wähä lapsen mielen hywittää. - - Wäha luku lukkarista, - ei paljo papistakaan. - - Wähä luku wallattoman wihoista. - - Wähä makiata syödään. 6520 - - Wähä miehen mustuudesta, - kun on muutoin mieltä päässä. - - Wähä miehen mustuudesta, - urohon mataluudesta, - kun hän miehestä menepi, - urohosta alkenepi. - - Wähä mieltä hullun päässä, - ei siaa sillenkään. - - Wähä mätäs kuorman kaataa. - - Wähä on pojista apua, - tyhjä toiwo tyttäristä. - - Wähä on wuohen woirasia, - pikkarainen piimäpytty. - - Wähä saadaan wähällä, - pikkuruinen pikkuisella. - - Wähä waimo kullan wäärti: - hatusta hameen saapi, - paidan housukankaasta. - - Wähä waimoista waraa, - ellei oppia enempi. - - Wähä wara purjehesta, 6530 - jos ei airoista apua. - - Wähä warahin nousennosta, - kun myöhän työlle saapi. - - Wähä warjosta waraa, - tyhjä turwa toisestansa. - - Wähä warkahan waloista, - itkusta pahan imeisen. - - Wähä wähästä annetahan, - pikkuruinen pikkuisesta. - - Wähä wähästä tulepi. - - Wähä wäwystä -- wäwystä wähä. - - Wähäinen lintu munii wähäisen munan. - - Wähäisestä waimo kaunis, - suuresta sotahewoinen. - - Wähällä hullun mieli noutaan. - - Wähällä lapsen mielen noutaa. 6540 - - Wähän waiwoista waraa, - kuolemasta kunniata. - - Wähästä juopunut laulaa. - - Wähässä paljo seisoo. - - Wähässä wahinko saapi, - pikaisesti piikarikko. - - Wähästä on -- Wähäisestä. - - Wähästä paljo tulepi, - kipinästä tuli syttyy. - - Wähästä walmis kuulee. - - Wähät lapset, wähät huolet; - isot lapset, isot huolet. - - Wäiwet nautansa tuntee. - - Wäkeä ei panna puntarilla, 6550 - mieltä ei kauhalla ja'eta. - - Wäki wääreä tekepi, - wäki wäärän oikaisepi. - - Wäkisin koira haukkuu: - se sinne'päin onki. - - Wäkisin koira metsään wiedään: - ei se hunno orawata hauku. - - Wäkisin työlle, ei ruoalle. - - Wälehen koira pennut teki: - sokiana syntyiwätki. - - Wälehen wahinko saapi, - pikaisesti piian rikko. - - Wälehen wian näkepi, - talon wieraan tawoissa. - - Wälehen wähä wäsypi, - pian heikko hengästypi. - - Wälehen wähä wäsähti, - pian uupui pikkarainen. - - Wäli on wäätyllä witsalla, 6560 - wäli wääntämättömällä. - - Wälinaika linnassaki. - - Wälttää pilkka pienemmästä, - ei re'ellä wedettäwästä. - - Wälttää pilkka pienempiki, - ei korennon kannettawa. - - Wästäräkki, wähä lintu, - kulki kurjen siiwen alla: - tuokin taittoi, alenti aisan. - - Wäwy wätkähti tupahan, - muna mutkahti patahan - ehtoisen emännän kädestä. - - Wäwystä wähän waraa, - tyhjä turwa tyttärestä, - miniästä mieli karwas, - pojasta iäinen itku. - - Wäännä köyttä ruumenista, - solmi solmuhun munaa. - - Wäärin menee wäärin saatu, - pahasti pahoin ko'ottu. - - Wäärin saapi wäärin tullut, - työttä tullut tuhlatahan. - - Wäärä hirsi ei auta huoneentekiälle. 6570 - - Wäärä niska nostessansa - kauan yöllä walwonehen. - - Wääräkö piispan pappilaan on? - - - - Yhden hywä tekee: kaksi maksaa. - - Yhden jäljet yhtäälle, - kahden jäljet kahtaalle. - - Yhden jäljet yhtäälle, - yhdeksän yhdeksäälle. - - Yhden koira elää, - kahden koira kuolee. - - Yhden sanan sanoo, - siitä tora tulee. - - Yhden talon koira -- Yhden koira. - - Yhdessä ollaan: sanoi akka, - kun suden kanssa ridassa oli. - - Yhdesti nuori, kahdesti wanha. 6580 - - Yhdestä ylkä -- Yksin ylkä. - - Yhdet kaikki yhdeksässä, - yksi mieli miehen päässä. - - Yhteen nenin iltaisella, - selin perin aamuisella. - - Yhteenpäin sudet ulwowat. - - Yhtyy hywä hywään, - jalo toisehen jalohon, - repo rannan kiertäjähän. - - Yhtyy juoksewa johonki, - kunnei käypä kohtaaksen. - - Yhtyy toisinaan sokiallenki raswaa lusikkaan. - - Yhtä kaikki kaalin tähde, - joko alta, eli päältä. - - Yhtä kaikki yksinäisen: - teki työtä, eli makasi, - eli istui aiwan ilman. - - Yhtä luuta wuohen sarwet owat. 6590 - - Yhtä paljo mieltä kiiskiltä, kun walaskalallaki. - - Yhtä pitkät yhden jäljet, - waikia ei poikelta awarat. - - Yhtä pitäwäiset owat mustalaisen hewoiset. - - Yhtä sirkan -- Taikka sirkan. - - Yhtä sutten silmän juoksee, - waikka kahda katsellaan. - - Yhtä sutten silmän juuret, - yhtä roswojen ajatus. - - Yhtäy toisinaan -- Yhtyy toisinaan. - - Yhtäälle yhden jälki, - kahden polku kahtaalle. - - Yhtäälle yhdet jäljet, - monen jäljet monta tuowat. - - Yksi henki hewoisellaki. 6600 - - Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, - kun yhdeksän wiisasta wastata. - - Yksi häwinneen kaikki on. - - Yksi juo oluen punaisen, - toinen wettä wiilettäpi. - - Yksi kaikki -- Yhtä kaikki. - - Yksi karkko wettä huusi, - kaikki karkkoiset janoiset. - - Yksi kyntäjän -- Parempi kyntäjän. - - Yksi lammas wettä määkyi, - koko karsina janoistui. - - Yksi mielenä, toinen kielenä. - - Yksi mieli ystäwillä, - ehkä päät erinnäiset. - - Yksi naipi nuoren neitsen, 6610 - toinen ämmän ämmittää. - - Yksi oli lehmä maammollani: - sen häjy härjäks muutti, - piru pitkäpiimäiseksi. - - Yksi on hywä, toinen parempi, - kolmatta ei kysytä'kään. - - Yksi on tuuli tuttuani, - päiwä ennen nähtyäni. - - Yksi paha peninki wie yhdeksän hywää myötänsä. - - Yksi pahan tekee, kymmenen koskee. - - Yksi pahin porsaistaki. - - Yksi puhuu ystäwälle, - ystäwä ympäri kylää. - - Yksi puoli puuttununna, - toinen jäänynnä wajaa. - - Yksi sana niin hywä, kun yhdeksänki. - - Yksi sanoi ystäwälle, 6620 - ystäwä koko kylälle. - - Yksi sianki sikiöistä pahin porsas. - - Yksi sitä, toinen tuota, - monikahdat muutamia. - - Yksi suu, kaksi korwaa: - sen tähden pitää enemmin kuulla, kun puhua. - - Yksi suuna, toinen säkkinä. - - Yksi synti warkahalla, - yhdeksän epäiliällä. - - Yksi synti warkahalla, - yksitoista luulialla. - - Yksi talon työ: - makaa eli syö. - - Yksi tie, kaksi asiaa. - - Yksi tie tuonelahan, - yksi ikuiseen ilohon. - - Yksi tyhjä tyttäristä, 6630 - jos kylällä naitakahan, - tahi kuolkahan kotona. - - Yksi tyhmä -- Yksi hullu. - - Yksi walehtelia saa yhdeksän - walehteliata matkaan. - - Yksi wäärä -- Yksi paha. - - Yksi yhähtää, toinen ähähtää. - - Yksi älli ämmän päässä. - - Yksin pojiton pinolla, - tyttäretön huhmarella. - - Yksin päiwin huomenia. - - Yksin päiwin ikäki kuluu. - - Yksin ruoalla parempi, - kahden työssä kaunihimpi. - - Yksin työllä tyttäretön, 6640 - yksin pojaton pinolla. - - Yksin ylkä paras: - kaksin kumpiki katoopi. - - Yksissä on yötä oltu, - erissä ewähät syöty, - kontit kostohon koettu. - - Yksittäin piiat naidaan,' - yksittäin lampaatki keritään. - - Ylemmä hiiren mieli, kun wehnäaumaan. - - Ylen köyhä katsotaan, - kengät koirille syötetään. - - Ylen köyhä katsotaan, - portahalla potkitaan. - - Ylen köyhä katsotaan, - päälle laiskan astutaan. - - Ylenkatset lapsen itkettää, ei osan wähyys. - - Ylenkatsottu kanto reen kaataa. - - Ylenkatsottu mätäs heinäkuorman kaataa. 6650 - - Ylinnä huoran pää kirkossa, - warkahan walatuwassa. - - Ylpeys käy lankeemuksen edellä. - - Ylpeys käy talonpojanki takissa, - nöyryys silkkipuwussaki. - - Ylpeys lankeamaan saattaa. - - Ylpeys tämän teki: sanoi sontiainen, - kun päänsä seinään lenti. - - Ylpeyttänsä kerjäläinenki luihkaa. - - Ylääppä -- Ylemmä. - - Ylös yltynyt pitäpi, - päälle woipa tappelepi. - - Ymmärrät sen yrin marin, - mittä wettä kirnuun pannaan. - - Yreksi käen keseä, 6660 - mustan linnun muita maita. - - Yreksi tuohesta -- Tuohessa on yreksi. - - Yrittäneen päätä ei leikata. - - Yritykset työn tekewät, - ajatukset ajan wiewät. - - Yrki tulta tuohessaki, - tekoaika terwaksessa. - - Yrmy elää, armu kuolee. - - Yö, kuhun yötyy; - päiwä, kuhun päätyy. - - Yö on talwista suwea, - kaksi kaikkein enintä. - - Yö päiwillä wähä on. - - Yö päiwiä wäliä, - päiwä kahden yön wälissä. - - Yö ristiäisiä hywiäki, 6670 - kaksi häitä häiyjäki. - - Yö syksyistä siloa, - kaksi kaikkien eninnä. - - Yökissa päiwäkissan woittaa. - - Yöksi iltaisella, päiwäksi aamuisella. - - Yökukko woittaa päiwäkukon laulamasta. - - Yöllä armas soudeskella, - kuuwalolla kuljeskella. - - Yöllä warkaat waeltawat. - - Yöllä yököt lentelewät, - hämärällä häiyt linnut. - - Yöllä yököt lentelewät, - päiwällä paremmat linnut. - - Yöllä yötyrit ajawat, - pimiällä pillomukset. - - Yöllä yötyrit tulewat, 6680 - pimiästä piian wiejät. - - Yötä on kyllin Uolewista, - päiweäki Paawalista. - - Yötä Oulusta, päiwää Paawosta. - - - - Ähkä, puhka, työn tekee, ei wäen paljous. - - Äiti antaa nisän suuhun, - waan ei mieltä päähän. - - Äiti ei laita lapsiansa, - polje ei poikoa omoa. - - Äiti heitti, isä heitti, - heitti myöski heimolainen, - waan ei heitä Herra Kiesus, - hylkää hywä Jumala. - - Äitin tawat tyttärellä. - - Äitin witsa willawitsa -- Willainen emoisen. - - Äiä on akkoa kylällä, - ei kaikki minun emoni. - - Äiä on huolta orjuudessa, 6690 - isännyydessä enempi. - - Äiä on huolta rikkahalla - wartensa warustamasta, - muretta makoamasta, - työtä ilman istunnasta. - - Äiä on juorua akoilla, - on mitä hewon weteä. - - Äiä on kantoa kaskessa, - ei ole kaikki koiwun kannot. - - Äiä on, kut metisillä huulilla suuta antaa. - - Äiä on maalla malttawia, - kun weden wahinko saapi. - - Äiä on naidessa wäkeä, - humalassa rikkahia. - - Äiä on nuorra kaunihia, - paljo wanhana pahoja. - - Äiä on puuta puimatonta, - koiwua kokematonta, - piikoa pitämätöntä. - - Äiä on päiwiä idässä, - äiä öitä luotehessa. - - Äiä on päätä päiwän alla, 6700 - ei ole kaikki päät pätewät. - - Äiä on työtä -- Äiä on huolta. - - Äiä on työtä ohuudessa, - paljo palkan piikuudessa, - emantuudessa enempi. - - Äiä on työtä, tuhma tunto, - waiwoja, matala mahti. - - Äiä on äitin kauneutta, - ei ole äitin armautta. - - Äiä äyriä pitäpi, - paljo pieniä rahoja, - naida naista neitosesta, - ostoa orithewoista. - - Äiän silloin äiti maksoi, - kun se rinnalla imetti. - - Äiän syöpi annettawa, - itse ottawa enemmän. - - Äiän tikka puita puipi, - ei saa pitkiä pinoja. - - Äiän tässä on ämmä maanut, - piika pitkään lewännyt, - kun ei ole tehnyt telttuisia, - napeloinut nauhan päitä. - - Äly on tarwes ämmän päässä, 6710 - mieli leiwän leipoessa. - - Ämmät äyhkyen eläwät, - kuuset paukkuen palawat. - - Äriä ämmä leipoessa, - kimutessansa kiriä, - panna oltta pannessansa. - - Äriä ämmä leipoessa, - kiukkuinen kirnutessa, - willi wiinan keitännässä, - makkaroidessa makia. - - Äsken huolta hoiwatahan, - pannahan pahaa mieltä, - kun on liina liitetähän, - lakki päähän laitetahan. - - Äsken mies miessä, - kun kaksi lakkia päässä. - - Äsken miestä merkitähän, - koska korwa leikatahan. - - Äsken miestä merkitähän, - puntarilla punnitahan, - kun on tarwes tappelohon, - mieli miekoille tekepi. - - Äsken poika poika ompi, - kun leiwän lehdosta tuopi, - kannikan katajikolta, - punakuoren kuusikolta. - - Äsken poika poika ompi, - kun uuden tuwan tekepi, - kynnyksen tuwan etehen. - uuden uksen kynnykselle. - - Äsken tali nähdään, 6720 - koska watsa awataan. - - Äsken toukka touwollansa, - että muut äkehellänsä. - - Äsken tästä ämmä lähti, - toinen singahti siahan. - - Äsken waimo waiwan tunsi, - koska kantoi kolmoisia. - - Äsken ämmä hawasi, kun puoli päätä paloi. - - Äsken ämmä äiän tiedät, - kun sä kannat kaksoisia, - koet kolmia kotia, - hattupäitä hautaelet. - - Äsken ämmä äänen nosti, - koska kukkaro katosi. - - Äyri äijistä pojista. - - Äyri ämmällä rahaa, - ei siaa sillenkään. - - Äyri äyrin takaa saattaa. - - Äyri äyristä tulepi, 6730 - jywä toisesta jywästä. - - Äyrin tawara kaswaa, äyrin tawara katoaa. - - Äyristä tuhannen alku. - - Äyristä taalaria tehdään. - - Äyrittäin tuhannet tulewat. - - Äänettä on hulluki wiisain. - - Ääni ämmälle tulepi, - keringille keikahtapi. - - - - Öillä päiwät jatketaan, - petäjällä pellon siemen. - - Öillä päiwät jatketaan, - pärehillä pitketään. - - Öillä päiwät jatketaan, - weisuilla wähät oluet. - - Öillä päiwät jatketaan, 6740 - wirsillä Jumalan wilja. - - Öillä yötyrit ajawat, - pimiässä pilloniekat. - - - - -Lisäntöjä - - -Nämä sananlaskut on koonnut Opettaja Sortawalan Koulussa C.F. Melart. - - Aamusta ei pidä päiwää kiittää, - ensi wuonna morsianta. - - Aarteina welka miehen takana. - - Ahnas ottaa juoksewaltaki sudelta hännän. - - Ahneen silmät ei täydy muulla, kun mullalla. - - Aika aikaa kutaki, sanoi pässi päätä leikatessa. - - Aina haukkuu arka koira, - panettelee paha toista. - - Aina koski kohisepi, - aina ärisee älytöin. - - Aina on Herra neuwon seppä, - Jumala hywäntekiä. - - Aina on tauti tiinehessä, 6750 - yskä wanhassa akassa. - - Ajatellen arwoansa - kukin paetkoon pahuutta. - - Ei elo hirwitä. - - Ei henki lähde herkkuin tähden, - eikä päiwiin pahoin tähden. - - Ei herroille paljon pidä; kun puikolla - silmään pistää, niin suuttuwat. - - Ei hoppuu, kun leipä loppui, - äsken hoppu, kun tupakka loppui. - - Ei hullua herraksi panna. - - Ei huonolle maalle paljon hallaa pidä. - - Ei ilmaa säkkiin panna. - - Ei kaatunut wesi saa astiaan. - - Ei kahta: hywä ja joutu. 6760 - - Ei kahta hywää: nuorta miestä - ja rukiista leipää. - - Ei kahta päätä yhdellä miehellä. - - Ei kaikki ole miehet hattupäät. - - Ei kaikki päiwät ole päälletyksen. - - Ei kaikki pääse kalawesille, - eikä kirkon naapuriksi. - - Ei kangas karilla joudu, - keträwarsi keikahilla. - - Ei kannettu wesi kaiwossa kestä, - eikä pantu mieli päässä. - - Ei katti kaikkia saa, mitä naukuu. - - Ei koira pahaksi pane, kun leiwällä lyödään. - - Ei kowaosainen kohta kuole. 6770 - - Ei köyhän tähteistä, - eikä waiwaisen hywänteosta. - - Ei köyhän welka wiikoksi jouda. - - Ei lapselle saa kaikkia antaa, mitä anoo. - - Ei leikattu leipä yhteen saa. - - Ei leipä leikaten pahene. - - Ei leipä leikillä tule. - - Ei leipä lopu syömiseen, mutta saamiseen. - - Ei likasta wettä pidä pois kaataa, - ennenkun puhdasta siaan saadaan. - - Ei lintukaan ylemmäksi lennä, kun siiwet kantawat. - - Ei luku rakkautta riko. 6780 - - Ei maantie makaa. - - Ei maata alemmaksi saa mennä. - - Ei merta kirweillä täytetä. - - Ei mieron wene terwaa saa. - - Ei ole herraa weneessä. - - Ei ommel waatetta pilaa. - - Ei pahaa pidä pahalla kostaa. - - Ei paljon pahaksi pidä. - - Ei purewa koira hauku. - - Ei päätä oteta päättömältä. 6790 - - Eipä kerskaa kelpo rikas, - täysi kukkaro kilisee. - - Ei raataja maata walitse. - - Ei rahalla silmiä ole. - - Ei se koskaan nälkään kuole, - joka anella osaapi. - - Ei se ole mies, joka rahan saapi, - waan se, joka rahan pitää. - - Ei se sillen haise, millä saadaan. - - Ei se toista auta, ken ei ole itse hätää nähnyt. - - Ei siitä ole unta, ei nälkää. - - Ei sokia taida sokiaa taluttaa. - - Ei surman jalka jyskä. 6800 - - Ei syöpä siaa katso, - maata kuolewa walitse. - - Ei taikaa kangella käännetä. - - Ei tauti karwaa kaunista. - - Ei tekemätöntä hywää, - ei pesemätöntä puhdasta. - - Ei tekewältä työ lopu. - - Ei terwe lääkäriä tarwitse. - - Ei tiellä tatti kaswa. - - Ei tulella tähdettä ole. - - Ei työ tule tekemättä. - - Ei uhkaten sotaan mennä. 6810 - - Ei waaraa toisen weneessä, - turwaa toisen tyttäressä. - - Ei wanhasta ole konkaria. - - Ei wanhasta teinistä pappia saa. - - Ei wesi wäkiä anna. - - Ei yhden syytä, kun kaksi tappelee. - - Ei yhtä päätä kahdesti leikata. - - Ei yksi iäti kestä. - - Ei yksi pääskynen kesää tee. - - Ele ennen älähä, kun kolahtaa. - - Ele wirttä wäärin laula, 6820 - ellet oikein osaa. - - Elo elon luokse pyrkii. - - Ennen kauppa rikki, - kun mieli rikki. - - Harwoin härkä keräjästä palajaa. - - Harwoin korpit hallistuwat, - harwoin pahat paranewat. - - Hellä hepo warsahansa, - leskiwaimo lapsehensa. - - Hepo paljon warsoja tekee, - waikka ei länget päästä lähde. - - Herkut ruumiin runtelewat, - kiitos pahentaa paraanki. - - Hipiä lämpimän tuntee. - - Hullu itsiänsä kiittää. - - Huora toista luulee, warsa toista a<d<j<<. 6830 - - Hupaan meni hywät humalat - märänneihin maltasihin. - Hywä huttu huomenaki. - - Hywä häjyn oma lapsi, - ruokkii poikansa petokin. - - Hywä hännäkäs hewoinen, - paha waimo palmikoinen. - - Hywä kutsuin kulkea. - - Hywä lapsen lassa olla, - kuin on wanhempi warana. - - Hywä myötäinen menoissa, - kultainen kohtuuden mitta. - - Hywä on hammas leukaluussa, - paha kielen kantimessa. - - Hywä on housuissa näppiä lyödä. - - Hywä on toista sanoa, 6840 - paha panna itseänsä. - - Hywä pitkän pinon wieressä lastuja poimia. - - Hännässä on koiran ilo, - hullu nauraa hampaillensa. - - Hätä kädessä, härkin piwossa. - - Iltawirkku, aamutorkku, - se tapa talon häwittää. - - Itkien emolta ruoka, - maanetellen wierahalta. - - Itse ilossa sydämen - on jo hinta hywän työmme. - - Jo se joutaa, ketä pappi soutaa. - - Joka kirkolla on omat waiwaiset. - - Joka on jalo pellollansa, - siltä ei puutu puhdas leipä. - - Joka pitää pitkät sormet, 6850 - pitäköön pitemmän selän. - - Jolla on wähä wiisautta, - ei se tunne tyhmyyttänsä. - - Jolta kunnia katopi, - se on kaikki kadottanut. - - Juomari pullista juopuu, - waan ei täydy tynnyristä. - - Juopuneena tekee, selwänä wastaa. - - Juopunut on Jumalan luoma, - ei sillä ole mieltä, eikä huolta. - - Jälestä Ruotsi wiisas. - - Kaikissa näissä ollaan, sanoi pässi, - kun päätä leikattiin. - - Kaikki sulhaset rikkaat, - kaikki wangit köyhät. - - Kankea on kuiwa oksa, - tyhmä ylpeä tawoissa. - - Kansalla karhuki kaadetaan. 6860 - - Kansan kattila sakia. - - Kantaja takkansa tietää. - - Kaunis kakku päältä nähden, - eht' on alta akanainen. - - Kaunis kiitos edellämme, - paha takana pahennus. - - Kauppa ei ole Jumalan tekemä. - - Kello näyttää ajan kulun, - oma oksa wuosikunnat. - - Kellä on ruutia, se ampuu. - - Ken antaa työn, antaa leiwänki. - - Ken huolella saapi, - se huoleta syöpi. - - Kenen rokka, sen tupakka. 6870 - - Kenen wettä soudan, sen wirttä laulan. - - Ken on köyhä, pitää olla nöyrä. - - Ken toista takaa, pankoon kätensä kormannoon. - - Ken wasikasta waiwan näki, - sillen satakerta kelpajapi. - - Ken wierasta hewoista sukipi, - saapi karwat waiwastansa. - - Kieli kansat yhdistäpi. - - Kieli maan leikkaa. - - Kipinä kewäinen sade. - - Kirjain kautta tyhmä mieski - wilpelepi wiisautta, - niinkuin kunki kirkkaudensa - saapi auringon säteistä. - - Kirweissä on toisen kipu. 6880 - - Kohisee kiwinen koski, - wiallinen wihastupi. - - Koiraki kopia kodissaan. - - Koira liikkaa konsa tahtoo. - - Koira weljensä tuntee. - - Konnut pahat kaupoissansa, - koirat riitaiset rualla. - - Kontu omansa perii. - - Kowa kowaa wasten, - ämmän pää kiweä wasten. - - Kowa kuolla nuoruudessa, - wanha näänty waiwatoinna. - - Kuka kuuseen kokottapi, - katajahan kapsahtapi. - - Kukot puulle, laiskat työlle, wiriät makaamaan. 6890 - - Kulkia kahdesti naipi, - kolmesti kowaosainen. - - Kulkien kautta epäilyksen - tie on pitkä taiwasehen. - - Kumisee tynnyri tyhjä, - kerskaa tyhmä taidostansa. - - Kun koiraa wäkisin metsään ajetaan, - sitä myöten se orawaa haukkuu. - - Kun olis korppi tuomarina, - niin ei kukaan hewoisella ajaisi. - - Kun on kala huokia, niin on liemi huokiampi. - - Kun on kirwes toisen jalassa, - niin on kannon päässä. - - Kun selkäkenossa keträtään - kyyryselässä kudotaan. - - Kun turkkipäällä toukoa pannaan, - niin paitasilla leikataan. - - Kun wiisasta neuoo, niin wiisas tulee villii. 6900 - - Kuorma kulkee liikutellen, - sanat sopiwat tawaten. - - Kurjat täällä toiwottomat, - tyhmät turhaa toiwowaiset. - - Kussa rahtu rakkautta, - siinä siunaus lähellä. - - Kusta on ennen oja käynyt, - siitä nytki nirottapi. - - Kuuset paukkuin palawat, - hullut kehuen kulkewat - - Kyllä kantoki kaunistuu, kun kaunistetaan. - - Kyllä korppia olisi; jos olisi haiskaa. - - Kyllä kuiwa rikka helmasta karisee. - - Kyllä kukolla wirsiä on, jos laulaa tahtoo. - - Kyllä syyhyminen kynnet löytää. 6910 - - Kylläinen on tiukku. - - Kyyhkynen kylässä, kontio kotonaan. - - Kärsii köyhä keittää, waan ei kärsi jäähdyttää. - - Käsi kättä noutaa. - - Köyhä mies on käsitöinnä, - kuiwa kuusi karsittuna. - - Köyhän ryki ja rikkaan tauti owat kuuluisat. - - Lahja ompi lupauski, - puhe pidetty parempi. - - Lauman surma laiska paimen, - paha pappi sielun surma. - - Liika surma liikkujalla. - - Lisänä on mahonki maito. 6920 - - Lopussa kiitos seisoo. - - Luottaa kun pukki suuriin sarwihinsa. - - Lyöty arka, hellä parkuu. - - Maassa on työ matalanki, - ei ole puussa pitkänkään. - - Maassa työtä matalallenki. - - Maa tuopi maatessaan, - pelto piehtarojessaan. - - Matala kanto reen kaataa. - - Matalasta aidasta jokainen ylitse käypi. - - Matka kiittää ewäitänsä. - - Merkki on meidän lampaissa, 6930 - pykälä kylän piioissa. - - Miekka maassa miehettömän. - - Mies rukka soutelee, - mieli rukka melailee. - - Mies se, joka mielensä hallitsee. - - Mies se, joka sanansa pitää. - - Mies silmiin, asia mieleen. - - Miestä myöten ripeys, taloa myötea kaakku. - - Mikä jääpi terältä, se jääpi hamaralta. - - Mikä liikkuu, se läikkyy. - - Mikä suden suussa, se suden hännässä. - - Mikä tänäpäiwänä maksetaan, 6940 - sitä huomena ei kysytä. - - Milloin miniä kiitetään, - pojan lasta ei polwenaan. - - Missä hepo piehtaroipi, - siihen karwa kariseepi. - - Mitä enemmin kissaa silitetään, - sen ylemmäksi se häntänsä nostaa. - - Mitä selkiänä mielessä, - se juopuneena kielessä. - - Mitä siitä lehmästä, - joka maitonsa kaataa. - - Mitä sodassa saadaan, - sitä sodassa syödään. - - Mitä wanha syöpi, menee kuin hukkaan, - mitä wanha tekee, antaa kuin Jumala. - - Monena mies eläissään, koirana kuoltuansa. - - Monta maalla wiisasta, - kun wahinko merellä tapahtuu. - - Monta Mattia maantiellä. 6950 - - Märkään kaikki tarttuu. - - Nauraa hywälle, nauraa pahalle - Suomalaisen sanalasku. - - Nauraa lapsi syötyänsä, - wanha yöt lewättyänsä. - - Nauroksi köyhä kuolee. - - Nauta yksin nautitsepi, - seurass' ihminen iloinen. - - Neidon mieli miehelle - korkiastaki kodosta, - mataloihinki majoihin. - - Niin kauan lapsi, kun lattialla, - niin kauan poika, kun polwen päällä. - - Niinkuin ruoka syntyy, niin se syödään. - - Nuori terwe syötyänsä, - wanha yön lewättyänsä. - - Nälkä pereihen tora. 6960 - - Nöyrällä hewolla on hywä ajaa. - - Ohut karja ostajalla, - wajaa karja waihtajalla. - - Oma ruoska, wieras hewoinen. - - Oma waiwa opettapi - toisen waiwaa tuntemahan. - - On maata raatajalle, - wäljää wettä soutajalle. - - Onni osa rehellisen, - riemu woitto rauhallisen. - - Opettajan omat jäljet - owat opille kehoitus. - - Oppinut tuntepi opit, - wiisas ymmärtää enemmin. - - Ota wettä kaatunutta. - - Paha luulo petetyllä, 6970 - pelko kielensä polttajalla. - - Paha paljon lupailia, - hywä puheinsa pitäjä. - - Paha puhe pahan suussa, - nuokassa wariksen nimi. - - Paha purepi sanoilla, - koira hampailla kowilla. - - Paha walo warkahalle, - päiwän koitto pettäjälle, - paha walitus pahoille. - - Paljon koira haukkuu, - enemmin tuuli kantaa. - - Paljon nuorena kaunihita, - paljon wanhana pahoja. - - Paljon talossa tekemistä, - paljon koissa koskemista. - - Paljon työtä orjuudessa, - enemmin emäntyessä. - - Paljon äiti kaunihimpi, - waan ei kuiten armaampi. - - Palttina kudettaan kiittää, 6980 - leipä hierejauhojansa. - - Paniaisiks' köyhän panos menee. - - Parain welka maksettuaan. - - Parempi hywä sowinto, kun paha ystäwyys. - - Parempi kauppa rikki, kun mieli rikki. - - Parempi, kun kallis kulta, - ompi puhdas omatunto. - - Parempi kuolla nuorena, kun nälkään. - - Parempi mies kojassa, kun korwessa. - - Parempi on katsoa naurawan suuhun, kun itkiän. - - Parempi on pio totuutta, kun kyynärä wääryyttä. - - Parempi paikka, kun paljas. 6990 - - Parempi ruumis, kun waate. - - Parempi waraa pitää, kun jälkein katua. - - Pellon mukaan siemen paras, - luonnon mukaan miehen wirka. - - Pian näkyy kullan pilkka, - pian wika wiisahalla. - - Pian paha tapahtupi, - kauan haawa kirwelepi. - - Pitää kuningaski kulunsa. - - Pojasta polwi muuttuu, - latwasta laki kääntyy. - - Puhtaus on paras lahja, - siinä on wara waiwaisenki. - - Puolihullu puheissansa - wasta on wiisas maatessansa. - - Puulla pirtti lämpiäpi, 7000 - tawallansa talo eläpi. - - Raha rakas rikkahalle, - watsaparka waiwaiselle. - - Rehellisen rintaluissa - rauha pysyy puuttumata. - - Rikkaan riista kuluu, - köyhän pää menee. - - Rinta suoja sotamiehen, - jaloissa jäniksen onni. - - Rohkialla waaran woitto, - hätäillä hämmentypi. - - Saapi leipä syöjiä, työ tekiöitä. - - Sana auttaa, sana painaa. - - Se parhain nauraa, ken wiimeiseksi nauraa. - - Seipäällä wierasta asiaa ajetaan. - - Siinä miestä merkitään, 7010 - missä korwat leikataan. - - Sitte on huulet hukassa, - kun kieli maata wetääpi. - - Sitte on myöhä myllyyn mennä, - kun owat akanat syöty. - - Siiwo tarwitaan sikoinki ruoassa. - - Sopu tilaa antaa. - - Sotamiehen akka, kalamiehen koira, - jääwät rannalle raukumaan. - - Sulhaisena ilo suurin, - toiwottaissa onni täysin. - - Sulholla suden ikenet, - kosiolla koiran leuat. - - Suopi Jumala suuttumaan, waan ei wihastumaan. - - Suuhunpäin on sudella hampaat. - - Suuren weräjän salpaat, waan et suurta suuta. 7020 - - Suussa on sääskellä henki. - - Suusta neittä, päästä neittä, - jaloista jaloa miestä. - - Syrjällensä syötyänsä: - ken ei palaista paina, - sitä pala painakohon. - - Syödään häissä wehnästäki. - - Syöminen on saamisessa, - elämä kylän nojassa. - - Taaksensa panee, edestänsä löytää. - - Taidossa kunnia kunki, - waan ei parran pituudessa. - - Taidota on mieli tyhmä, - käsi tyhjänä kewiä. - - Taito miehellä tawara, - toiwo waimon paras turwa. - - Taito näkyy taitawalla 7030 - taitawaisista tawoista. - - Terwe ruumis, sielun rauha, - tawara on täydellisin. - - Terä miekalla teräwä, - kieli häjyllä kamala. - - Tie taloon, toinen siwutse. - - Tiellä on, tietä kysypi. - - Toimesta tunnetaan mieli, - käytöksistä jalo järki. - - Toiwo ompi waiwaan woide, - onnen liianki lisäjä. - - Tulee itraa sokianki lusikkaan. - - Tulee loukku leipään, - jos lapsiki leikatkoon. - - Tulee mies meren takaa, - waan ei tule turpeen alta. - - Tulee wälistä linnaki. 7040 - - Tuntuuha kuningas kypärästä. - - Turhat tyhmän kerskaukset, - työ on taidolle todistus. - - Turkki on miehen turwa. - - Tyhjää jauhain kiwi tylsä, - häpiäksi halpa puhe. - - Tyhmän täytypi hekkua, - wiisas kelpaa hekkumata. - - Tyhmät taikoja pitäwät - luonnon laatua tutkimata. - - Tyttäret owat talon warkaat. - - Tywestä puuhun noustaan. - - Työ kiittää tekiätänsä, - leipä hierejauhojansa. - - Työ on palkkansa wäärti. - - Työ warajaa uurasta, ei wäkewää. 7050 - - Työläs köyhänä koreilla, - raskas ylpeillä rahata. - - Täi miehessä, kirppu koirassa. - - Uusi on aina uhkiampi, - ehkä on entinen parempi. - - Wahinko wiisaaksi tekee. - - Wajaalla wiisas ylpeyttä, - ylpeä tyhmyyttä täynnä. - - Waiwainen on monta wajaa, - ei yhtä sianlihaa, - tahi kahta kaalinpäätä. - - Waiwainen waiwaisen powesta muruja poimii. - - Waiwainen warresta wääntää, - kun ei saa sormesta nuolta. - - Waiwaisella on waski kirkas, - autuaalla hopia tumma. - - Walistus on sielun silmä, 7060 - raamattu sokean saua, - tunnon teillä kuljettaissa. - - Wanha suola janottapi. - - Watsa waiwa nälkäisellä, - selkä tyhmän omatunto. - - Weri wettä sakiampi. - - Wieraaseen ihastuu, - takawaraansa peljästyy. - - Wähän päiwässä, - paljon wiikossa. - - Wälein kissa pojat saapi, - waan sokiat ne syntywätki. - - Ylenkatse köyhän arwo, 7067 - raha rikkahan Jumala. - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN KANSAN SANALASKUJA *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that: - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/65851-0.zip b/old/65851-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 40ba826..0000000 --- a/old/65851-0.zip +++ /dev/null |