initial commit of ebook 15440HEADmain

1 files changed, 6038 insertions, 0 deletions

diff --git a/15440-8.txt b/15440-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..d7b67f9
--- /dev/null
+++ b/15440-8.txt
@@ -0,0 +1,6038 @@
+The Project Gutenberg EBook of Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Kansallista itsetutkistelua
+       Suomalaisia kulttuuri-ääriviivoja
+
+Author: Volter Kilpi
+
+Release Date: March 23, 2005 [EBook #15440]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA ***
+
+
+
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP
+Distributed Proofreaders
+
+
+
+
+
+
+KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA
+
+Kirj.
+
+VOLTER KILPI
+
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+ALKULAUSE.
+
+
+Täten lasken julkisuuteen teoksen, jonka alkuainekset jo ehkä pari
+vuosikymmentä ovat kehäilleet mielessäni. Olen tuntenut
+kansallisena onnettomuutena kielellisen kahtiajaottumisemme, olen
+siinä nähnyt useimpain sivistyksellisten ja kansallisten
+vajanaisuuksiemme juuret ja selityksen. Olen nähnyt erikielisten
+ryhmiemme kuin itsetiedottomuuden sokeudessa yhä laventavan sitä
+kuilua, joka kummankin menestykseksi päinvastoin olisi saatava--jos
+ei täytetyksi--niin ainakin silloitetuksi ja käytännöllisesti
+vaarattomaksi.--Varsinkin ruotsinkielinen kansalaisryhmämme on
+tässä eristäytymisessä joutunut jo tuhoisan pitkälle, ja on
+tämä eristäytymispyrkimys eräille sen vaikuttaville piireille
+muodostunut aivan ohjelmalliseksi päämaaliksi. Etenkin
+ruotsinkielinen nuorisomme--kasvaneena kodeissa ja ympäristössä,
+jossa suomalaisuuden halpeleminen ja ynsiminen on ollut, jos ei
+suoranaisena, tunnustettuna teoreettisena ohjelmana, niin ainakin
+käytännöllisenä ilmakehänä, jokapäiväisenä henkisenä
+leipänä--tämä nuoriso etenkin on tästä veriinsä eletystä
+halveksumisesta ja vieroksumisesta vetänyt kansallisohjelmalliset
+johtopäätökset ja on nyt isäinsä hengen johdonmukainen
+toteuttaja. Jos eräät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ruotsikkomme
+jonkun verran epäillen pudistelevat päitään nuorisonsa
+erinäisille ruotsalaisuus-intoilun räikeimmille ilmauksille, niin
+ovat ne silti täydessä henkisessä edesvastuussa niistä.
+
+Kun nyt tällainen kansallinen suhtautuminen käsitysteni mukaan
+perustuu täydelliseen kansalliseen ja sivistykselliseen näköharhaan
+ja kun se seurauksissaan saattaa vaaraan kansamme sivistyksellisen
+sekä menneisyyden että tulevaisuuden, niin olen jo kauan tuntenut
+tarpeen valaista kansallisia olosuhteitamme siltä kannalta kuin ne
+minulle näkyvät. Olen tuntenut ikäänkuin
+kansalaisvelvollisuudekseni koettaa osaltani tehdä voitavani sen
+sivistyksellisen ja kansallisen vaaran torjumiseksi, jonka
+turmiollisuuden niin elävästi tunnen ja näen.
+
+Jos käsittelyni pääasiassa tulee olemaan kielteinen, johtuu se
+luonnollisesti siitä, että esitykseni tarkoituksena juuri on
+valaista kansallisen kahtioitumisemme tuhoisuutta ja että sen
+tähtäyslinjaan senvuoksi lankeavat juuri tämän lohkoutumisen
+aiheuttamat sivistyksemme vajanaisuudet ja heikkoudet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Työssäni on minua avustanut vaimoni _Hilja_, jonka huomautukset ja
+osanotto ovat tehokkaasti vaikuttaneet teokseni monipuolistumiseen ja
+muodolliseen selkenemiseen.
+
+_Tekijä_.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SISÄLTÖ
+
+
+I. Kansallisten käsitteiden selvittelyä.
+
+    1. Johdanto
+
+    2. Kansa--yksilö--sivistyneistö
+
+    3. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ja kansallinen
+    kokonaisuus.
+        --Sivistyneistö kansallisen elämän tulos
+        --Perinnäiskultuuri--Hämäläis-karjalainen vastakohta
+        suomalaisessa sivistyksessä.
+
+
+II. Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistö.
+
+    1. Kansallinen polveutuminen
+
+    2. Sivistyksellinen ja kansallinen eristäytyminen
+        (Sivistyselämän keinotekoisuus--Verekset, elvyttävät
+        voimat--Kansallinen myötäeläminen--Elimellinen
+        uusiutuminen--Sivistyksellinen rappeutuminen)
+
+    3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä.
+        (Erikoistunut muotokultuuri--Ripeät
+        arvioitsijat--Älyniekat--Yksilöllinen, siveellinen
+        ryhti--Yliopiston virka- ja kieliriidat--Esteetit--Kirjallisia
+        suuntaviivoja--Aatteellisia
+        ailahduksia--Aitofilistealaiset--Sivistyksellisesti
+        positiiviset yksilöt--Yhtymäkohdat nykyaikaisen
+        juutalaiskultuurin kanssa)
+
+    4. Kansallisen pohjan etsiskelyä.
+        (Suurruotsalaista haaveilua--Maakunnallista
+        kotiseutuintoilua--Luonnollinen kansallinen ja
+        yhteiskunnallinen pohja--»Ruotsalainen maa»--Kansallisessa
+        tienhaarassa--»Taisteleva» ruotsalaisuus ja
+        suomalaiskansallinen myötäeläminen)
+
+
+III. Suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö.
+
+    1. Johdanto
+
+    2. Julkinen yhteiskunnallinen elämä.
+        Yksilöllinen työ--»hyväpääniekat»--komiteatyö
+        Puolue-elämä ja sanomalehdistö
+        Eduskuntajärjestys
+
+    3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä.
+        Aatteellinen harrastelu
+        Epäyksilöllisyys elämäntyössä
+        Älyllinen ja henkinen kultuuri.
+            (Seurakeskustelu--Periaatteilijat--Seurapiirien ja
+            henkisen harrastelun huiput--»Viisikymmenvuotiaat
+            nuoret»--Kaunosielut--Konsistoriaalit--Ylikriitilliset
+            »kultaiset» nuorukaiset)
+
+    4. Taiteellisia ja kirjallisia suuntaviivoja.
+        Yleistä
+        Kirjallisuus
+        Näyttämötaide
+        Eristyneisyys europalaisista hengenvirtauksista
+
+    5. Sivistyksen perustajia.
+
+
+IV. Tulevaisuuden suuntaviivoja.
+
+    1. Kansallisen ristiriitamme selvenemis- ja
+    kehittymismahdollisuudet
+
+    2. Suomalaiskansallisen sivistyksen huomenkoitto
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+
+I
+
+KANSALLISTEN KÄSITTEIDEN SELVITTELYÄ
+
+
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+Epäilen, että kansoja kuten ihmisiäkin toisinaan johtavat luulot,
+harhautuneet käsitykset siitä, mikä on oma sisäinen pyrkimys.
+Kuten yksityisellä ihmiselämällä saattaa kansallakin joskus olla
+kriisikautensa, ajankohta, jolloin joku vaihe sen kehityksessä on
+saavuttanut huippunsa ja kypsyytensä ja jolloin kansaelimistössä on
+pyrkimys, paisuva tarve vuolahtamaan uusille urille, hakemaan uutta
+ilmenemis- ja toteutumismuotoa sisäiselle, alati vireessä olevalle
+muodostumistarpeelleen, elämäntarpeelleen.
+
+Tällainen ajankohta on tavallisesti sisäisen tyytymättömyyden,
+risteilevien, etsivien, taistelevien pyrkimyksien aikaa. On kuin
+kansan sielu olisi käymistilassa, tulvehtimistilassa, hakisi uomaa,
+ulospääsyuraa patoutuneille voimilleen, hyökyisi sokeassa,
+itsetiedottomassa etsinnässä aivan ristiriitaisillekin,
+vastakkaisille tahoille. Tällaisena ajankohtana saattaa sisäisessä
+kuohunnassaan itsetiedoton, seestymätön kansan sielu vuolahtaa
+harhateille, saattaa eksyä, murtautua väärään uomaan:
+kiihtyneesti, ärtyneesti muodostumisaltis ja -valmis yleinen mieliala
+voi saada sytytyksensä väärästä herätyssanasta, voi kiteytyä
+väärien, umpimähkäisen sattuman sen tielle viskaamien johtosanojen
+ympärille ja voi näiden hetkellisesti harhauttamana tuokioksi
+hairahtua oman sisäisen laatunsa suunnasta, oman kehityksensä ja
+historiansa syvästä pohjavirrasta, voi eksyä pitkille, vaikeillekin
+harhataipaleille ennenkuin taas selkeytyy itsestään, huomaa
+harhamutkansa ja taaskin taistelee itsensä takaisin omalle uralleen.
+Kuten ihmisen on kansankin ratkaisevissa ajankohdissa hetken kuohun
+keskeltä palauduttava, keräydyttävä itseensä, on väkevällä
+hillinnällä seisahdettava satunnaiset virtailut mielialoissaan,
+sukellettava syvemmälle niihin ja seestyttävä sisäisesti tyveneksi
+ja kirkkaaksi tavatakseen sisäisen olemuksensa hiljaisen, syvän ja
+väkevän pohjavirran, jonka haltuun antautuen ainoastaan menneisyys
+voi suorana ja hämmentymättömänä virrata tulevaisuudeksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suomen kansakin on parin, ehkä useammankin viimeisen vuosikymmenen
+kuohukaudessa osaksi eksynyt itseltään ja on yhä kulkemassa
+etäämmälle itsestään, särkymässä vuosisatojen luomasta
+sivistyskansallisesta kokonaisuudestaan. Ja tätä uraa se on
+kulkemassa osaksi väärinkäsitettyjen ja väärinsulatettujen,
+hetkellisten poliittisten iskusanojen lumossa. On viime vuosina
+unohdettu, että Suomen kansa ja Suomen historia eivät ole viimeisen
+tai viimeisien vuosikymmenien, eivät edes viimeisen vuosisadankaan
+luomia, ettei niiden syntyä ole laskettava ensimmäisen eduskunnan
+kokoontumisesta, ei 1863-vuoden valtiopäivistä, ei edes Porvoon
+valtiopäivistä, vaan että Suomen kansa on vuosisatojen
+itsetiedottoman, sulattavan, kehittävän työn luoma elimellinen
+kokonaisuus, jonka heräävät itsetietoisuuden ilmiöt ja
+heräämisen vaiheet saatetaan määritellä edellämainituilla
+merkkitapauksilla, mutta jonka olemus on saanut yksilöllisen
+laatunsa, yksilölliset piirteensä, kansallisen muotonsa
+kohtalokkaina vuosisatoina ennen tätä aikaa ja jonka ainekset ovat
+perityt vielä kaukaisemmalta menneisyydeltä. Suomen kansa
+historiallisena kansana, sivistyksellisenä kansayksilönä ei ole
+viimeisen vuosisadan, vaan viimeisen vuosituhannen kehittämä ja
+muodostama, sen periainekset ovat sitäkin vanhemmat, mutta vasta
+viimeisen vuosituhannen vaiheissa nämä ainekset ovat sulautuneet,
+muodostuneet ja hioutuneet siksi historialliseksi kokonaisuudeksi,
+mikä meillä on edessämme Suomen kansana.
+
+Sen minkä vuosisadat ovat luoneet, ovat viime vuosikymmenet--etenkin
+viimeinen--pyrkineet särkemään ja särkemään sisäisessä
+harhassa, hetkellisten mielipidekiihkojen sokaisussa. On alettu puhua
+Suomen kansasta kahtena kansallisuutena aluksi heikosti,
+epämääräisesti ikäänkuin epäröiden, vähitellen yhä
+varmemmin, vakuutetummin, lopulta kiistämättömänä tosiasiana.
+Onhan Suomessa kaksi kansanainesta: suomen- ja ruotsinkielinen asutus.
+Mutta siitä ei tässä kansamme vähittäisessä lohkouttamisessa ole
+ollut kysymys. Kysymys on historiallisten olosuhteidemme vuoksi
+ruotsia puhuvan yläluokkamme ja suomea puhuvan kansapohjan
+vierautumisesta toisestaan. Tämä ikäänkuin maamme ja kansamme
+menneisyyden, tähänastisen historiallisen kehityksen itsekielto,
+itsemurha on viimeaikaisen traagillisen historiamme traagillisin
+vaihe.
+
+Kukaan suomalainen, jolle kansamme sivistyksellinen, sanokaamme
+europalainen menneisyys, kansamme viimeisen vuosituhannen historia ja
+tämän historian kehitysviivojen eheys ovat kalliita, ei saata
+tunnustaa kansallisesti ja sivistyksellisesti terveeksi ja
+siunaukselliseksi tätä eristäytymispyrkimystä, joka tietoisena tai
+tiedottomana virtauksena yhä väkevämpänä ja hallitsevampana
+tulvii poliittisessa yhteiselämässämme ja yhteiskunnallisessa
+yleistajunnassamme, ja joka voimastaan saa kiittää vain tilapäisen
+kielieron aiheuttamaa optillista näköharhaa.
+
+Tämä eristäytymispyrkimys, joka yhtä väkevästi on lumonnut
+pauloihinsa kansamme kummankinkieliset kansalaisryhmät, ei nimittäin
+ole historiallisesti eikä kansallisesti mitenkään oikeutettu ja
+perusteltu. Suomen ruotsiapuhuva sivistyneistö ja suomalainen
+kansapohja eivät vereltään eivätkä historialliselta
+kehitykseltään ole eri kansaa. Niin kiinteästi kuin missään
+muussa maassakin tahansa kuuluvat meilläkin kansa ja sivistyneistö
+yhteen. Minkä ulkonaisen, vahingollisen kielierojuovan
+historiallisten olosuhteiden sattuma onkin luonut kansamme sivistyneen
+luokan ja kansan välille, sivistyneistömme on kuitenkin
+elimellisesti Suomen kansaan kuuluva osa: on suurin piirtein
+katsottuna verta sen verestä ja mikäli vierastakin alkuperää,
+historiallisen kehityksen kautta sen elimeksi omistettu ja sulanut.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+KANSA--YKSILÖ--SIVISTYNEISTÖ.
+
+
+Missään kansassa ei ole veren täydellistä yhteyttä. Kaikkien
+nykyisten sivistyskansojen etnillinen kokoonpano ja alkuperä on
+varsin kirjava ja epäyhtenäinen. Historiantakaiset, tietojemme
+ylettyviltä ulottuvat ajat ovat olleet nähtävästi yhtämittaista
+kansamyllerrystä: heimojen alinomaista vaellusta ja siirtyilemistä,
+lakkaamatonta veren ja asuinsijojen vaihdosta, eroamista ja
+yhtymistä. Tällaisista, rodullisesti varsin sekoittuneista heimoista
+ovat nykyaikaiset europalaiset kansallisuudet muodostuneet sulattaen
+jatkuvan pitkäaikaisen valtiollisen, yhteiskunnallisen ja
+sivistyksellisen yhteiselämän puitteissa nämä ylen monitahkoiset
+ainekset nykyisiksi yhtenäisiksi kansallisuusvaltioiksi.--Lienee
+vaikeata ratkaista, onko esim. nykyinen Ranskan kansa etnillisesti
+katsottava pääasiallisemmin keltiläis-gallialaiseksi vaiko
+frankilais-burgundilais-normannilais-germaaniseksi, onko nykyinen
+Saksa väkevämmästi germaaninen vaiko slaavilainen vai onko sen
+kansallinen pohjaväri saanut voimakkaimman sävynsä ehkä muista
+vielä alkuperäisemmistä, nykyiselle tieteelle tuntemattomista
+kansa-aineksista tai mikä rotuaines antaa päävärin
+englantilaiselle, italialaiselle, espanjalaiselle kansanluonteelle,
+joissa kaikissa kansallisuuksissa germaaniset ja keltiläiset ainekset
+eri tavoin ja eri määrin ovat sekoittuneet vielä aikaisempiin ja
+pohjemmalta vaikuttaviin kansallisiin kanta-aineksiin.
+
+Ja juuri kansan ilmekkäin, toimekkain osa, sen taloudellinen ja
+sivistyksellinen ylin kerros on kaikkialla kautta koko historiallisen
+ajanjaksonkin ollut yhä jatkuvan muukalaisvirran vaikutuksen
+alaisena. Juuri nämä yhteiskunnallisen ja kansallisen sivistyksen
+elokkaimmat ja luonnehtivimmat kerrokset sisältävät kaikkialla
+runsaasti verrattain hyvinkin myöhäisperäistä kansainvälistä
+ainesta. Paitsi sitä lakkaamatta tapahtuvaa ja vuosisatojen kuluessa
+hyvinkin merkittävää verenkiertoa, joka sivistyskansojen kesken
+juuri näissä yhteiskuntakerroksissa tapahtuu yksityisten
+henkilösiirtymisten kautta, mitkä henkilösiirtymiset sangen useassa
+tapauksessa merkitsevät uuden sivistyssuvun astumista asianomaisen
+kansan henkiselle viljelysmaalle--paitsi tätä säännöllistä
+verenuusiutumista, on huomautettava sellaisista joukkotapahtumista
+kuin normannilaisten hyökkäys Englantiin, uskonpuhdistuksen
+yhteydessä tapahtuneet joukkosiirtymiset, hugenottien karkoitukset
+Ranskassa, uskonvainot Espaniassa, palkkasoturilaitoksen aiheuttamat
+lukuisat asettumiset uusiin kansallisiin ympäristöihin, juutalaisten
+vaellukset, jotka kaikki ovat tuoneet runsaasti uutta vierasta verta
+uusiin ympäristöihinsä. Tällaiset uudet, uuteen kansalliseen ja
+sivistykselliseen ympäristöön joutuneet suvut sulautuvat
+tavallisesti jo toisessa tai ainakin kolmannessa polvessa
+jäljettömiin uusiin ympäristöihinsä, haihtuvat siihen kuin sateen
+pisara virran vuoluun--ja minkä sitte myöhemmin kuvastelevatkin
+kultuuri-ilmiöitä, minkä luovatkin kultuuria, sen kuvastelevat ja
+luovat sitä kansallista kultuuria, joka on heidän aineellisen ja
+henkisen elämänsä lähtökohtana, aineksena ja toimikehänä.
+
+Jokainen kansa on historiallisen yhteiselämän luoma kokonaisuus,
+jonka jokaisessa solussa sykähtelee yhteinen elinhenki. Mikä ero
+onkin maan uumeniin uppoavalla juurella, ylväästi, teräksisesti
+ilmoihin nousevalla rungolla, huojuvalla, humisevalla lehvistöllä:
+saman elimistön ilmestyksiä ne kuitenkin ovat ja sykkivät
+yhteisenä samana elämisenpontena. Samaten kansakin. Miten eri
+tahoille sen voimat näennäisesti ovatkin suuntautuneet, miten
+vieraista, toisistaan etäällä olevista lähteistä sen jäsenet
+näyttävätkin imevän elinnesteensä, miten eri näkö-alat niille
+avautuvatkin, maan uumenet tai taivasten sinet, yhteisessä työssä
+ne kuitenkin työskentelevät, ovat kansansa elämänhengen soluja,
+sykkivät, välittävät, virtaavat sen elämää, ovat jokainen
+kohdaltaan kaikessaan kansaansa, humiskoot sitte soivana lehvistönä
+ilmojen sinessä ja juokoot auringon valoa kansansa elimistöön tai
+hiipikööt hentoisina imusuonina mullan pimennossa noutaen
+näkymättömässä työssä maan elähyttävät mehut kansansa
+suoniin.
+
+Kansa on rodullisen kokoonpanonsa, maantieteellisten- ja
+ilmasto-olosuhteittensa, historiallisten vaiheittensa ja
+yhteiskunnallisten olojensa yhteis-, vuoro- ja vastavaikutuksien
+kehittämä elimistö, joka edelleen on yhtäläisen kehittymis-,
+muodostumis- ja vaihtumisprosessin alaisena kuin aikaisemmissakin
+vaiheissaan ja kuin mikään muukin elävä elimistö hyvänsä ja
+joka alinomaa etsii, saa ja sulattaa uusia aineksia itseensä
+elääkseen ja vaurastuakseen. Mikään elävä, kasvava kansa ei ole
+sulkeutunut laatuunsa, pysähtynyt itseensä, vaan jokaisella
+toimivalla huokosellaan imee se uusia vaikutuksia, uusia aineksia
+itseensä: alinomaa virtaa siihen sen omasta rodullisesta juuresta,
+sen omalta maantieteelliseltä pohjalta, sitä ympäröivästä, sen
+kanssa kosketuksissa olevista lähikansoista, aikakauden
+yhteiskunnallisista ja historiallisista virtauksista, hetken
+henkisestä ilmakehästä henkisiä ja aineellisia vaikutuksia, jotka
+saattavat kansan hengen alinomaiseen hiljaiseen muuttumistilaan.
+Mikään kansa ei ole henkisesti eikä aineksellisestikaan itsenäinen
+ja alkuperäinen: tuhannet suonet liittävät sen kulloiseenkin
+hetkelliseen historialliseen tilanteeseen, ja tuhansilla suonilla on
+se kautta historiallisen ja historiantakaisenkin olemassaolonsa juonut
+verenvaikutuksia ja sivistysvaikutuksia itseensä siitä
+ympäristöstä, johon sen ravintoa hakevat imusuonet vain ovat
+jaksaneet ulottua.
+
+Mutta joskaan ei itsenäinen, niin itseänsä kansa silti on,
+itseänsä täydellisesti, tulisesti jokainen hetki. Kreikan tuore
+raakalaiskansa herää hedelmälliseksi sivistyskansaksi vasta
+juotuaan itämaiden sivistyksen itseensä. Tämän kansan henkiset
+herätteet, kaikki ne ainekset, joista sen sivistys on rakentunut,
+ovat juonnettavissa itämaille, mutta kreikkalainen, tulvivasti,
+täyteläästi, jokaista kudosta myöten kreikkalainen on kuitenkin se
+sivistys, joka kreikkalaisella pohjalla näistä vieraista aineksista
+syntyy.--Englannin hallitsijakansa juontaa kansalliset juurensa yhtä
+tukevasti alkuperäiseen brittiläis-keltiläiseen ja roomalaiseen
+kuin myöhempään anglilais-saksilaiseen tai skandinaaviseen ja
+normannilais-ranskalaiseen alkuperään, ja sen sivistyksen juuret
+ovat yhtä syvällä keltiläisessä kuin germaanisessa, romaanisessa
+kuin skandinaavisessa maaperässä; henkisen laatunsa ainekset on se
+vuosisatain vaihteessa värjännyt vaikutuksilla yhtähyvin
+kreikkalaisesta ja roomalaisesta muinaisuudesta kuin kunkin hetken
+italialaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta,
+saksalais-hollantilaisesta nykyisyydestäkin, on yhtäläisesti
+sulattanut oman henkensä aineksiksi Europan kuin valtamerien
+takaistenkin sivistysmaailmain henkiset ilmakehät, nykyiset ja
+entiset; mutta huolimatta kaikesta tästä--tai oikeammin juuri
+tämän suunnattoman sulattamansa aineksen voimistamana--on Englannin
+kansa, Englannin ylpeä hallitsijakansa jokaisena historiallisena
+hetkenään, jokaisessa historiallisessa teossaan esiytynyt niin
+ilmekkäänä, tulisesti ja tarmokkaasti yhteenkuuluvana
+kansayksilönä, että Europan nykyisistä kansoista se
+sivistyksellisesti esiytyy kansallisesti eheimpänä ja
+yksilöllisimpänä.
+
+Kansa, mikä sen etnillinen kokoonpano lieneekin, mistä se on
+saanutkin sivistysvaikutuksensa ja mitä aineellisia ja henkisiä
+herätteitä se onkin omakseen sulattanut, on nykyisellä elävällä
+hetkellä ja on jokaisena entisenä hetkenään ollut kansallinen
+kokonaisuus omine menneisyyksineen, jolle sen nykyisyys on perustunut
+ja jolle sen tulevaisuuskin on rakentuva. Kansat ovat kokonaisuuksia,
+yksilöitä, joilla on oma kiinteä, mutta kehityksenalainen laatunsa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tällaisessa elimellisessä, sulattavassa ja omistavassa
+kansakokonaisuudessa on erillinen yksilö erikoisine rodullisine tai
+kansallisine sukupuineen haihtuva pisara. Rodullinen alkuperä,
+sikäli kuin se on vaikuttamassa, ei merkitse yksilölle mitään
+hänen kultuurinsa ulkokohtaiseen laatuun tai ainekselliseen
+sisältöön nähden, ainoastaan tämän kultuurin henkilökohtaiseen
+tarmoon. Se ei merkitse mihinkään erikoiseen määrättyyn
+sivistyskokonaisuuteen kuulumista, vaan ainoastaan aivan puhtaasti
+yksilöllistä ominaisuutta, taipumusta, jolle ympäristö antaa
+aineksen ja sisällön. Yksilö saa uskomattomassa määrässä
+henkisen elämänsä suunnan, värin ja sisällön siitä
+ympäristöstä, jossa hän elää. Yksilö on täydellisesti kansa-,
+yhteiskunta- ja sivistysympäristönsä kuvastus, ase, se väline,
+jossa tämän ympäristön sisällys puhkee muodoksi. Yksilön
+omaa--polveutukoon se kansan omasta tai vieraasta rodusta--on vain se
+hengen intensiteetti, lahjakkuuden mitta, jolla hän yksilölliseltä
+kohdaltaan omistaa itseensä ja toteuttaa tämän ympäristönsä
+aineellisen ja henkisen sisällön. Yksilön henki liikkuu, kehäilee
+ja toteutuu niissä aineksissa, jotka hänen ympäristönsä hänelle
+antaa; niistä saa hänen mielikuvituksensa aineensa ja värinsä,
+hänen tahtonsa teräksen ja karaisun, hänen lahjakkuutensa
+tehtävät ja työkentän.
+
+Rikkainkin, heränneinkin yksilö seisoo aina kansansa pohjalla;
+hänen katseensa saattaa kantaa kauas, huimaaviinkin henkisiin
+etäisyyksiin ja korkeuksiin, mutta pohja, jolta hän tähystää,
+taso, joka määrää hänen näköpiirinsä rajat, on aina se
+sivistyksellinen, kansallinen ympäristö, jossa hän elää.--Plato
+sameammassa, epävalmiimmassa, henkisesti heräämättömässä
+ympäristössä, joka ei olisi antanut hänen työskentelevän
+henkensä läpitunkevalle voimalle rikasta aineistoa, laajaa
+näköpiiriä, kirkasta, sisäistä viljeltyneisyyttä, olisi kaikilla
+yksilöllisillä hengenvoimillaan varustettunakin takertunut vain
+joksikin sokkeloiseksi Jakob Böhmeksi, jonka ajatukset
+hedelmättömästi olisivat uurrelleet olemisen ongelmallisissa
+läpinäkymättömissä syvyyksissä voimatta kirvoittua
+vapahtuneeseen ja vapahtavaan, aurinkokatseiseen elämänavaruuden
+näkemiseen.
+
+Missä määrin yksilö yksilöllisine lahjakkaisuuksineen ja
+taipumuksineen on sivuseikka kansallisessa kokonaisuudessa,
+historiallinen, yhteiskunnallinen ja kansallisrodullinen
+ympäristökokonaisuus ratkaiseva pääasia, sen osoittaa elävästi
+henkisten voima- ja kukoistuskausien esiintyminen jossakin kansassa.
+Todennäköisesti on tässä kansassa suurin piirtein katsottuna aina
+piillyt sama määrä yksilöllistä lahjakkuutta, yksilöllisiä
+henkisiä mahdollisuuksia, luovia voimayksilöitä, mutta nukkuvina
+vuosisatoina on tämä yksilöllinen lahjakkuus uinunut kuin itseään
+tajuamatta kansan sielun verhossa. Lahjakkaat, lahjakkaimmatkin
+yksilöt ovat vaeltaneet yksilöllisen elämänsä tulematta tajuntaan
+niistä hengenvoimista, jotka ovat olleet heidän olentoonsa
+kätkettyinä; he ovat yksilöinä haihtuneet ja lahonneet kuin
+siemen, joka ei ole joutunut mullan kätköön. Mutta ainoastaan
+yksilöinä he siten tehottomina häviävät, mahdollisuuksina
+pysyvät he yhä läsnä kansansa henkisessä voimakokonaisuudessa.
+Kun vihdoinkin sattuu historiallinen tilanne, jolloin kansalla on
+käyttötilaisuus näillekin tähän asti ponnettomina häilyneille
+voimille, sukeltavat ne odottamatta esille jonkun Napoleonin, jonkun
+Shakespearen huikaisevana haahmona näennäisesti kuin yksilöllisen
+lahjakkuuden ja itsetehon lihaksitulona, todellisuudessa kuitenkin
+aina vain kulloisenkin kansallisen voima-aallon ylimpänä,
+heijastavimpana huippuna. Ellei tilanne, heidän yksilöllisten
+lahjojensa suunnassa kulkeva kansallinen voima-aalto olisi heitä
+vyöryttänyt esiin, olisi Napoleon kuollut eläkkeellä olevana
+ranskalaisena everstiluutnanttina Ajacciossa ja Shakespeare
+kunnioitettuna porvarina Stratford-on-Avonissa, ja heidän muistonsa,
+jossa heidän loistokkaat kansansa nyt näkevät kansallisen henkensä
+loistavimman ilmestyksen, lepäisi ikuisen unhotuksen povessa niin
+monen muun ehkä heidän vertaisensa, varjoon jääneen henkisen
+suurmiehen muiston rinnalla.
+
+Yksilöllinen hengentarmo on vain kansan ase, se uinuu kätkettynä
+mahdollisuutena kansan henkisessä elimistössä, muodostaa toisten
+kaltaistensa kanssa ikäänkuin kansan henkisen voimasäiliön,
+tarmopatouman, ja otollisena hetkenä vasta, milloin tilanne juuri sen
+lahjoja kaipaa--olkoon tämä hetki nyt, olkoon vasta vuosisadan
+takana--kirpoaa, sinkoaa se henkensä tehossa esiin ja muuttuu tekonsa
+loistossa näkyväksi kuten pimeyden vaipassa piillyt saari, johon
+valonsäteet yhtäkkiä sattuvat.
+
+Eikä kansa tätä asetta tarvitessaan, katso tämän aseen
+alkuperää. Napoleonin, korsikalaisen se suistaa ranskalaisen
+kunnian, sota- ja seikkailuhengen, loisteliaan, näkyvän toimitarmon
+säihkyvimmäksi edustajaksi. Bellmanin, saksalaisperäisen se
+soinnuttaa eräiden ruotsalaisessa kansanluonteessa piileväin
+tunnelmallisten, surumielisesti iloittelevien ja vallattomien
+mielialojen herkimmäksi laulavimmaksi ilmestykseksi. Larin-Kyöstin,
+täysverisen ruotsalaisen, se sävyttää ja mielikuvituksellisesti
+ravitsee aidoimman hämäläisen luonnon ja kansanluonteen, vaistoisan
+korpimystiikan ja verevän kansanhuumorin herkäksi tulkiksi ja
+kuvastajaksi.
+
+Yksilöllisessä nerossa on kuitenkin aina säkene itsevoimaista
+aurinkoa. Se on valonlähde, joka kyllä on sidottu ympäristöönsä,
+riippuu tästä ympäristöstään, mutta joka myöskin valaisee
+tätä ympäristöään. Se kirpoaa ja vaikuttaa kansallisen
+sivistyksen pohjalta, on tämän pohjan liikkeiden läike, on kansan
+elinponnen kärki. Mutta yksilön omaa, hänen omasta verestään,
+hänen perityn henkisen ja aineellisen laatunsa kudoksista noudettua
+on kuitenkin se kiihkeys ja tarmo, jolla hän suorittaa ympäristön
+ja olosuhteitten hänelle antaman teon. Kansa antaa hänelle
+tehtävän, määrää hänen elintehtävänsä sisällön, mutta
+yksilönä, hänen vereensä ja tuntemisen mahtiinsa kätketyillä
+voimilla hän tekonsa suorittaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sivistyneistö yhtenäisenä kokonaisuutena katsottuna on sensijaan
+kaikessa sitä kansaympäristöä, jonka pintakerrosta se on. Se on
+kansan luuta ja lihaa, on kansan tietoisa osa, se elin, jossa kansan
+henkinen kypsyys kirpoaa toimivaksi.
+
+Kulloinenkin sivistystaso, aineellisen ja henkisen kultuurin summa on
+ikäänkuin yhteenveto kansan historiallisen työn, vuosisatoja
+kestäneen, sukupolvi sukupolvelta perityn luomisen tuloksista. Siinä
+on kerrostuma kerrostumalta läsnä kaikki se pysyvä aineellinen ja
+henkinen saavutus, minkä kansa on elämästä voinut irroittaa
+pysyvään, jäävään muotoon. Tämän sivistyspääoman näkyvänä
+kannattajana, hoitajana on kansallisen kehityksen ylin kerros, se
+pintakerros, jonka historian virtaukset, tapahtumien sattuma, useasti
+oma kuntokin ovat vyöryttäneet kansallisen kehityksen huipulle ja
+huipuksi; mutta se on vain tämän sivistysperinnön kannattaja,
+hoitaja, edustaja, ei sen luoja, omistaja. Kuten veden pintakalvo ei
+itsessään ole sen vesimäärän kokonaisuus, jonka näkyvänä
+rajaviivana se päilyilee--on vain tämän vesimäärän
+ulottuvaisuuden ulkonainen raja, joka on alinomaisessa
+hengittävässä, nousevassa tai laskevassa liikunnossa, sikäli kuin
+sen kätkössä oleva, sitä kannattava vesimäärä paisuu tai
+laskee--samaten ei kansan ylin kerroskaan, se, jossa kansan
+sivistyspatouma ilmestyy toimivana, näkyvänä, ole itsessään muuta
+kuin kansan sivistystason näkyvä rajaviiva, pinta, joka hengittää,
+nousee ja laskee kansan hetkellisen voimarikkauden noustessa tai
+laskiessa.
+
+Kansan ylin kerros, se kerros, jossa kerätty henkinen rikkaus herää
+toimivaksi, jossa unhotukseen vaipuneiden sukupolvien ja nykyisen
+näkymättömissä työskentelevän kansapohjan yhteinen henkinen ja
+aineellinen voimasäästö kuin polttopisteessään sykähtelee ja
+kukoistaa puhjeten voiman kukkurassaan itsenäisiksi hengen
+teoiksikin, kuuluu yhtä kiinteästi ja välittömästi kansaan kuin
+mikä salaisin, pohjaisin solu hyvänsä kansaelimistössä; on
+voimassaan kansansa voimaa, teoissaan kansansa tekoja, loistossaan
+kansansa loistoa, kukoistuksessaan kansansa kukoistusta. Älköön
+ylpeilkö kukan terä heloittavuudestaan, ikäänkuin olisi sen
+värien herkeä loisto sen omaa luomaa: tuhansin tiehykkein on se
+liitetty lehvien ja rungon salaiseen elämään, juurien uupumattomaan
+työhön maan ikuisessa hedelmällisessä viileydessä, niitä
+tiehykkeitä myöten ovat ilmojen siniriemu ja maan sykkivä
+väkevyyden punerrus imeytyneet sen kupuun: vamma juureen tai haava
+runkoon ja kukkasen poskelle leviää kuoleman valjuus ja hedelmä
+surkastuu ennenkuin se on muodostunutkaan.
+
+Kansan toimiva kerros, aineellinen ja henkinen ylimystö, luova ja
+nauttiva, aineellisen vaurauden ja henkisen tietoisuuden
+päivänvaloon noussut ja siinä elävä pintakerros on kansan kaiken
+aineellisen saavutuksen ja henkisen sivistysperinnön sekä ilmestys
+että vaalija. Siinä on läsnä se henkinen tarmo, jonka väistyneet
+sukupolvet ovat jaksaneet herättää, viljellä toimivaksi
+itsetiedottomasta kansasielusta; siinä on läsnä se elämäntapojen,
+elämäntunnon, elämänkaipuun hioutuminen, herkistyminen ja
+hienostuminen, joka polvi polvelta on virittynyt kansassa ja viljelty
+eläväksi yhteisomaisuudeksi jäyhän, karun elämän kamarasta;
+sillä on käytettävinään kaikki se aineellinen vauraus, joka
+kansan kaikkien menneitten ja nykyisten sukupolvien uuraan yhteistyön
+ylijäämänä on muodostunut vapaaksi, irralliseksi
+kansallisvarallisuudeksi. Kaikestaan on tämä kerros velassa
+kansalle, kansan kaikelle menneisyydelle ja sen koko nykyisyydelle: on
+velassa aineellisesta vauraudestaan, on velassa henkisestä
+luomistarmostaan ja -vapaudestaan, on velassa elämäntuntojensa ja
+-vaatimustensa hienoudesta ja herkistymisestä, siitä henkisen
+näköpiirin avaruudestakin ja vapaudesta, joka sillä kansansa
+henkisen perinnön huipulla seisten on koko ihmiskunnan henkiseen
+viljelykseen.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SUOMEN SIVISTYNEISTÖ JA KANSALLINEN KOKONAISUUS.
+
+
+Niin kiinteästi ja välittömästi kuin missään muuallakin, on
+Suomessakin sivistyneistö kansan henkisen tason näkyvä muoto.
+Suomenkin sivistyneistö on kunakin historiamme hetkenä edustanut
+sitä saavutusta, johon Suomen henkinen viljelys kulloinkin on
+kypsynyt ja kohonnut. Suomen suomalaisesta kansapohjasta on se
+määräävältä, värittävältä, sävyttävältä
+enemmistöltään noussut; mikäli siinä on vierastakin verta, on
+tämä veri kunakin ajankohtana sulautunut kansallisen sivistyneistön
+vallitsevaan suomalaiseen kanta-aineistoon vain rikastuttaen,
+monipuolistuttaen, henkisesti ja verellisesti elävöittäen sitä,
+mutta sen kansallista laatua ratkaisevasti muuttamatta. Suomenkin
+aineellinen ja henkinen ylin kerros on vain Suomen kansan
+päiväpuolikerrosta, se kansallinen kerrostuma, johon viljelyksen
+elähyttävät säteet ovat sattuneet ja joka sen alla ja kätkössä
+elävien ja tykkivien voimien ja mehujen väkevöittämänä on
+saavuttamassaan auringonvalossa puhjennut kukkaan ja hedelmänkantoon.
+
+Suomenkin sivistyneistö on kansansa historiallisen kehityksen,
+suomalaisen kansallisen viljelyksen sekä tulos että ase; se on sekä
+kansansa saavutetun aineellisen ja henkisen viljelyksen näkyvä
+ilmestys että myöskin se elin, jonka avulla kansa taistelee itsensä
+yhä elävämpään itsetietoon, yhä syvempään, herkempään
+viljelykseen.
+
+Tässä, että sivistyneistö välittömästi on sekä kansansa
+sivistystyön saavutus että kansansa tulevaisen sivistystyön ase, ei
+merkitse mitään se, jos erikoisten historiallisten olosuhteitten
+vuoksi tämä sivistyneistö on joutunut kielellisesti irroittautumaan
+varsinaisesta kansasta, omasta kansastaan. Silti on tämä
+sivistyneistö kaikessaan kansansa vuosisataisen viljelystyön
+saavutus ja kannattaja, ja silti lepää tällä sivistyneistöllä
+olemisen velkana velvollisuus olla tämän oman kansansa
+sivistyselimenä.--Jos Suomessa erikoiset historialliset olosuhteet
+ovat vuosisatojen kuluessa kehittäneet yläluokkamme
+ruotsinkieliseksi, ei tämä vielä merkitse sitä, että
+yläluokkamme silti olisi vaihtunut kansallisuudeltaan toiseksi kuin
+mitä se itsessään on: yhä se silti pysyy vereltään pääasiassa
+suomalaisena ja--mikä ratkaisee--yhä se silti on Suomen kansan
+historiallisen kehityksen tulos. Ruotsinkielisenäkään se ei syki
+Ruotsin kansan verta, eikä se viljelys, jonka povelta se on
+puhjennut, josta se on imenyt ja edelleen imee mehunsa ja aineksensa,
+josta se on saanut sekä olemisensa sisällön että muodon, ole
+Ruotsin kansan vuosisataisen työn ponnistuksesta ilmoille puserrettu.
+Suomalainen on yläluokkamme vereltään ja--mikäli se edustaa ja
+sisältää aineellista ja henkistä viljelystä--on se viljelys
+suomalaisen vaivannäön, suomalaisen ponnistuksen elämän kovasta
+kamarasta esille taistelemaa. Yläluokallamme on olemisen ja
+esiytymisen ehtona ja edellytyksenä kaikki se uuras,
+näkymättömissä tapahtunut viljelystyö, jonka Suomen kansan
+menneet ja nykyiset sukupolvet ovat vuosisatojen vaiheissa
+suorittaneet ja nykyhetkellä suorittavat: se on suomalaisen työn
+näkyvä tulos, suomalaisessa veressä, suomalaisessa maaperässä,
+suomalaisessa historiassa ovat sen kaikki juuret.
+
+Mikäli alkuperä velvoittaa, mikäli kukaston elinvelvollisuutena,
+olemisentehtävänä on kantaa sen elimistön hedelmää, jonka
+povella se on puhjennut, jonka juurien, solujen tietä se imee
+elämänsä mehun ja jossa yksin sillä on olemisensa, elämänsä ja
+kukoistuksensa, sikäli on Suomenkin sivistyneistöllä
+olemisenvelvollisuutena--tai paremmin vielä olemisen oikeutena ja
+olemisen toteuttamisena--velvollisuus olla kansansa sivistyksen, ei
+ainoastaan ilmestys ja tulos, vaan myöskin tekijä.
+
+Suomalaisen kansallisen sivistyksen suurin vamma onkin siinä, että
+kielen juopa on joutunut eroittamaan toisistaan varsinaisen kansan ja
+sen sivistyneistön, jonka vuosisatainen viljelystyö on tästä
+kansasta kamppaillut ja kehittänyt esille. Tämä kielen juopa on
+puolella ja toisella aiheuttanut sen harhatunnon kuin olisi tämän
+kielieron takana olemassa todellinen kansallinenkin ero, kuin
+edustaisi ruotsinkielinen sivistyneistömme vierashenkistä
+sivistystä, jonka siteistä suomalaisen kansasielun on vapauduttava
+löytääkseen oman todellisen itsensä, ja kuin olisi suomalainen
+kansapohja toista vierasta rotua, jonka vereen ja vaistoihin ei voi
+istua se viljelys, jonka edustajaksi ruotsinkielinen yläluokkamme
+itsensä katsoo. Tämä harhatunto on aikojen kuluessa ja olojen
+vaikutuksesta päässyt syöpymään yhä syvemmälle yleiseen
+tietoisuuteen, ja uhkaa se kestävänä mielialavirtauksena
+lopullisesti todella lohkoa kansamme sivistyksellisesti eri ryhmiksi.
+Varsinkin viime aikoina ovat nämä eri tolille joutumisen oireet
+aivan ahdistavassa määrässä kasvaneet ja muuttuneet
+itsetietoisiksi ja päämäärästään selviksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tätä vierauden tuntoa on tehostamassa ja kiihdyttämässä se
+ilmeinen erilaisuus, joka todella kyllä on vallitsemassa vanhan
+ruotsinkielisen sivistyneistömme ja muodostumassa olevan nuoren
+suomenkielisen sivistyneistön yksilöllisten laatupiirteiden
+välillä.
+
+Toisaalla vanha perinnäiskultuuri: sen joustavampi muotovalmius,
+hiotumpi älyllisyys ja herkempi yksilöllinen viljely, joka varustaa
+jokaisen jäsenensä sekä valmiimmalla hengen notkeudella että
+keskitetyllä, tiiviillä, iskevällä asiallisuudella; toisaalla
+nuori, vielä alullaan ja muodostumassa oleva kultuuri: sen
+muodollinen epävalmius, hapuileva ylimalkaisuus, löyhä, vähän
+pintapuolinen, ja epäasiallinen aatteellisuus, jonka kehässä
+yksilö ei vielä voi valmiina perintönä saada sitä hengen
+viljelystä, terästystä ja tiivistystä, minkä vasta
+perinnäissivistys, vanhalla kultuurilla ladattu ilmakehä voi
+antaa--nämä molemmat ovat toisiinsa verrattuina käsitetyt, ei eri
+kultuuritason, jota ne ovat, vaan eri kansallisuuspohjan, eri rodun
+tuntomerkkeinä.
+
+Täten aiheutunutta henkisen vierautumisen tuntoa on vielä lisäksi
+ollut tehostamassa eräs toinenkin historiallisten olosuhteittemme
+luoma laatupiirre ruotsinkielisessä sivistyneistössämme.
+Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistömme on
+historiallisista syistä etupäässä muodostunut
+länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä ja pohjalla ja kantaa
+edelleen vahvasti tämän alkuperäisen pohjansa laatuominaisuuksia.
+
+On nimittäin olemassa varsin tuntuva laatuero itäsuomalaisen ja
+länsisuomalaisen kansanluonteen välillä. Tämä laatuero johtunee
+useastakin samaan suuntaan vaikuttavasta asianhaarasta.
+Länsisuomalais-hämäläisen asutuksen raja, joka yleispiirteisesti
+määritellen kulkee Kyminjoen laaksoa ja Päijännettä pitkin
+taipuen Päijänteen pohjoispäästä Pohjanlahtea kohden, on samalla
+myöskin maamme vanhemman ja vankemman maanviljelysalueen raja, ja
+värjännee jo tämä vakiintuneemman maanviljelyskultuurin tanakka
+vauraampi asettuneisuus kansanluonnetta tällä alueella.
+Länsisuomalais-hämäläinen ja savolais-karjalainen kansanluonne
+ovat voineet saada eroavat vivahduksensa osaksi juuri tästä
+aineellisen kultuurin vanhemmuudesta tai nuoremmuudesta--toisaalta
+vanhemmasta, juurtuneemmasta yhteiskunnallisesta viljeltymisestä,
+yhteiselämän juuriin pureutuneemmasta elämäntottumusten
+muokkautumisesta, toisaalta nuoremmasta, vielä hataraksi ja
+sulautumattomaksi jääneestä, epävalmiimmasta sivistys- ja
+muokkaustyöstä.
+
+Mutta mahdollisuuksien ulkopuolella ei myöskään ole varsin
+huomattavakin veren ja rodun erivivahteisuus näiden kansamme kahden
+pääryhmän välillä. Edellytettynä kuten eräät kieli- ja
+esihistorialliset seikat antanevat aihetta olettamaan, että
+länsisuomalais-hämäläiset ovat saapuneet maahamme Virosta,
+savolais-karjalaiset taas idästä ja kaakosta, niin ovat
+länsisuomalaiset sekä aikaisemmilla että nykyisillä
+asuinsijoillaan joutuneet monipuolisiin, elokkaisiin ja kestäviin
+kosketuksiin germaanisten kansanheimojen kanssa, kun taas
+savolais-karjalaiset ovat olleet yhtä eloisan ja kestävän
+vaikutuksen alaisina slaavilaiselta taholta. Länsisuomalaisen
+kansa-aineksemme sekä verellistä että sivistyksellistä
+germaanistumista jo historiantakaisina aikoina tehostaa vielä se
+seikka, että uudemman esihistoriallisen tutkimuksen mukaan nykyisen
+länsisuomalaisten asuma-alueen pohja-asutus on ollut germaaninen,
+joka nähtävästi rauhallista tietä vähitellen on sulautunut
+tulokkaisiin. Kun vielä ottaa huomioon varsinaisen historiallisen
+ajan tapahtumat, jolloin länsisuomalainen asutus jatkuvasti on
+sulattanut itseensä runsaasti ruotsalaista rannikkoasutusta, samalla
+kuin itäiset kansaheimomme alinomaisten sotien ja niiden seurauksien
+vuoksi tuontuostakin ovat saaneet vahvoja venäläisiä veriannoksia
+sulatettavikseen, niin lienee oikeutettu väittämään, että
+länsisuomalaishämäläinen heimo on vahvasti germaanisesti
+väritetty, kun taas itäsuomalaisessa laatusävyssä kuvastelee
+melkoisesti slaavilaisia luonnepiirteitä.
+
+Ero itä- ja länsisuomalaisen kansanluonteen laatusävyssä onkin
+jotenkin sama kuin on ero slaavilaisten ja germaanisten
+yleispiirteisten luonnesävyjen välillä: toisaalla verrattain avoin
+herttainen elokkuus ja välittömyys, toisaalla jäyhempi, karumpi
+sulkeutuneisuus. Itäsuomalaisissa henkisesti liukuvampaa,
+antoisampaa, mutta höllempää valmiutta, syttyvää, mutta
+ylimalkaista innostelua ja harrastelua, juoksevaa sanavalmiutta ja
+-vuolautta, kun on kysymyksessä yleinen suuntailu ja ylimalkainen
+periaatteilu, mutta laimea, mieto, herpoutuva tartunta silloin, kun on
+kysymyksessä kouraisu asialliseen, henkiseen tai aineelliseen
+todellisuuteen ja tämän arkisen todellisuuden kärsivällinen
+muodostaminen tahtovan mielikuvituksen mukaan.
+Länsisuomalais-hämäläisissä taas henkisesti niukempi ja karumpi,
+näköään vaatimattomampi, mutta todellisempi, koottu, kohdistuva ja
+tarmokas hengenlaatu, sisäänpäinkääntynyt, niin sanoakseni
+asialliseen täsmällisyyteen sitoutuva mielikuvitus, juro, tiukka,
+sanojen ja liikkeiden liioittelua välttävä, melkein askeettisesti
+kuivakiskoinen ja koruton asiallisuus.--Kirjallisuudessammekin näkee
+tämän laatueron kuvastelua, ja edustaa siinä laulavaa, liukuvaa,
+väljää karjalaisuutta elävimmästi ja loistoisimman Kalevala, kun
+taas miehisesti järeämmän, yksilöllisesti hehkutetumman
+länsisuomalais-hämäläisen laatusävyn suurimpina muistomerkkeinä
+kirjallisuudessamme ovat Raamatun käännös [ja Aleksis Kiven runous.]
+
+Tämä luonnesävyjen ero on jokaiselle kansallista elämäämme
+myötäelävälle kiistämätön. Onpa tämä vastakohtaisuus niin
+tuntuva, että melkein yksilöä myöten voi päätellä, kummanko
+heimon katsomustavat ja tunnesävy asianomaista henkilöä
+vallitsevat, ja että koko julkisessa yhteiselämässämme voisi
+vainuta ja seurata itä- ja länsisuomalaisten mielialasuuntien ja
+-virtailujen vuorottelevaa voitollepääsyä.
+
+Nyt on--kuten jo huomautin--vanha ruotsinkielinen sivistyksemme
+ratkaisevassa määrässä muodostunut
+länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä ja pohjalla ja kantaa
+edelleen vahvasti tämän alkuperänsä väriä, samalla kuin uusi
+nouseva suomenkielinen sivistys melkein liika hallitsevasti on
+perinyt määrääviä laatupiirteitä ja väriä
+savolais-karjalaiselta henkipohjalta. Sitenpä joutuu näiden kansamme
+kahden pohjalaadun eroavaisuus ja sen aiheuttama vieroksuva
+suhtautuminen vielä tehostamaan jo erikielisyyden synnyttämää
+juopaa kummankin sivistyneistömme välillä ja yhä vahvistamaan
+sitä harhakäsitystä, että ruotsinkielisen sivistyneistömme muka
+kansallisesti vieraana on vieroksuttava Suomen kansaakin.
+
+Sivistystasojen kehitysero ja eri heimoilta peritty luonnesävyn ero
+ovat yhtyneinä tilapäisten historiallisten olosuhteiden aiheuttamaan
+kielieroon virittäneet ja juurruttaneet kummallakin puolella mieliin
+sen, näissä olosuhteissa läheisen ja luonnollisen vaistoharhan,
+että erikieliset sivistyksemme muka edustaisivat myöskin eri
+kansallisia ja rodullisia hengenlaatuja, että ruotsinkielinen
+sivistyksemme olisi laadultaankin meille aivan vieras muodostuma,
+josta eroittautuminen on kansallisen suomalaisen sivistyksen elinehto,
+ja että ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme eristäytyminen
+suomalaisesta yhteiselämästä merkitsisi tämän sivistyneistön
+heräämistä ja selkeytymistä omaan kansallisrodulliseen
+itsetajuntaan.
+
+Mutta miten luonnollinen ja selitettävä tämä vaistoharha onkin,
+niin vaarallinen ja tuhoisa se silti on kansallisen sivistyksemme
+kokonaisuudelle: tuhoisa kansalliselle sivistyksellemme
+kokonaisuudessaan, vielä tuhoisampi kummallekin niistä ryhmistä
+erikseen, jotka nyt näiden kiistämättömien, mutta kuitenkin
+ainoastaan näennäisten luulosyiden sokaisemina pyrkivät erilleen
+toisistaan. Niin totta kuin kukka kuoleutuu, jos se irroitetaan
+varrestaan, ja niin totta kuin juuren on vaikea uudestaan versota, jos
+siltä sen varsi katkotaan, niin totta vuotaa kuiville jalointa Suomen
+verta, jos se, minkä vuosisatainen yhteinen kasvaminen on luonut,
+viilletään toisestaan irti. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ei
+surkastumatta voi tätä eroittumista, tätä kansallisesti
+juurettomaksi joutumista kestää, ja kipeän, vaikean, vaikk'ei aivan
+yhtä korvaamattoman vamman saa Suomen suomalainen kansapohjakin
+kestää, jos siltä menee kansallisesti menetyksiin se korkeamman
+henkisen viljelyksen ase, jonka sukupolvien ja vuosisatojen työ sille
+oli valmiiksi hionut.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+II
+
+RUOTSINKIELINEN SIVISTYKSEMME JA RUOTSINKIELINEN SIVISTYNEISTÖ
+
+
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+KANSALLINEN POLVEUTUMINEN.
+
+
+Kielipoliittisessa taistelussamme nykyään esiytyvä pyrkimys
+käsittää erikieliset kansalaisryhmämme vereltään eri rotuisiksi
+perustuu siis eräänlaatuiseen näköharhaan. Historiallisten
+olosuhteiden luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden aiheuttama
+kehitystasoero, verrannollisesti runsaampi verellinen ja
+traditionellinen pohjautuminen länsisuomalais-hämäläiseen
+kansapohjaan ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen--vaikka luultua
+paljoa vähäisempään--veren vierauteen vain ovat ne rajaviivat,
+jotka eroittavat ruotsinkielisen sivistyneistömme nuoremmasta
+suomenkielisestä sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina ja
+väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet näiden
+erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista toisistaan siinä
+määrin, että harhautunut ja harkitsematon yleistajunta on johtunut
+antamaan näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille jopa
+ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Jos olisi mahdollista laatia seikkaperäinen sukutilasto
+sivistyneistömme polveutumisesta, kävisi siitä epäilemättä
+varsin selvästi ja vakuuttavasti ilmi tämän sivistyneistön
+vallitseva suomalaisuus. Tietysti on tämä sivistyneistö sulattanut
+itseensä tuntuvat määrät ruotsalaista ja muutakin kansainvälistä
+ainesta, mutta kanta-ainekseltaan on se kuitenkin aina ollut ja
+pysynyt suomalaisena.
+
+Läheinen valtiollinen yhteytemme Ruotsin kanssa on aiheuttanut
+kummankinpuolisen vilkkaan virkamies- ja sotilassukujen vaihdon.
+Keskiaikainen vilkas hansakauppa ajoiksi puolittain saksalaistutti
+kaupunkimme. Lukuisten sotain aiheuttama kestävä
+palkkasoturijärjestelmä ja muut olosuhteet ovat kuten Ruotsiinkin
+vetäneet tänne meillekin aikojen kuluessa runsaitakin
+tulokasmääriä, joista useat valta- ja sivistyssukumme polveutuvat.
+Varsinkin saksalaista ainesta on Saksasta ja Itämerenmaakunnista
+saapunut tänne niin runsaasti, että meillä polveutuu jopa
+useampikin valtasuku saksalaisesta kuin alkuperäisesti ruotsalaisesta
+kantaisästä.
+
+Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä tulokkaat ovat saapuneet
+maahamme varsin pitkänä, useamman vuosisadan kestävänä
+ajanjaksona, että ne eivät koskaan ole saapuneet niin tiheinä
+ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat saavuttaneet
+henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme, vaan että ne ovat
+saapuneet siten yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että
+kunakin ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat ennättäneet
+sulautua jo olevan kansallisen ympäristön pohjalle,
+naturaliseerautua historiallisesti ja kansallisesti suomalaiseen
+sivistyskehään tuoden ainoastaan uusia aineksia, uutta
+kehitysvirikettä siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään
+ratkaisevammasti sen sisäistä suuntaa ja laatua muuttamatta.
+Suomalainen kansallisuus on jokaisena ajankohtana tasaisesti ja
+vaikeudetta jaksanut siinä määrin sulattaa nämä uudet ainekset
+historialliseen ja sivistykselliseen kokonaisuuteensa, että nämä
+uudetkin sulatetut ainekset jo vuorostaan ovat myöhäisempiin
+tulokkaisiin nähden välittömästi ja ehdottomasti kuuluneet siihen
+sulattavaan kansalliseen pohja-aineistoon, jonka helmaan nämä
+myöhäisemmät tulokkaatkin taas vuorostaan jäljettömästi
+haihtuvat.
+
+Vielä on otettava huomioon, että tänne saapuneista tulokkaista
+todennäköisesti enimmät ovat vasta täällä, suomalaisessa
+ympäristössä perustaneet perheen ja että sukujen myöhempipolviset
+jälkeläiset--lukuunottamatta avioliittoja tällaisten tulokassukujen
+omassa kehässä--runsaasti ovat joutuneet perustamaan avioliittoja
+puhtaasti suomalaisenkin ympäristön pohjalle, joten vierasperäisten
+sukujemmekin vierasverisyys täten jatkuvasti ja kestävästi on
+joutunut ohenemaan ja kulumaan, ja että tällä vierasverisyydellä
+lopulta on enää vain historiallista, mutta ei sanottavaa
+kansallisrodullista merkitystä.
+
+Sukujen alkuperää ratkaistaessa on myöskin otettava lukuun sekin
+seikka, että sukujen alkuperän määritteleminen monessa tapauksessa
+on suoritettava hyvin epäiltävien sukutarinain perustuksella. Varsin
+usein saattaa puhtaasti kotimainenkin suku tällaisten sukutarinain
+valossa esiintyä vieraana. On nimittäin aina ja kaikissa oloissa
+ollut kiehtova eksoottisuutensa vieraalla alkuperällä, ja
+mielellään vaippaa arkisinkin sielu viattomalla runollisella
+itsekultauksella alkuperänsä siihen vaatimattomaankin romantiikan
+heijastukseen, jonka jossakin suhteessa epätavallinen ja poikkeava
+polveutuminen voi antaa. Kun norjalainen poroporvari, jolla ei ole
+muutakaan häikäisevämpää sukupuuta esitettävänään, kuitenkin
+tahtoo saada jotakin romantiikan heijettä, jotakin taikaisen
+demoonisuuden vilettä vereensä ja sukuperäänsä, tarinoi hän
+heikkona hetkenään mielihyväisesti jostakin esi-isästään, jonka
+suonissa on juossut pisara suomalaista tai lappalaista verta. Ja yhtä
+herkällä runollisella luomiskyvyllä unelmoi jokin kuopiontakainen
+Asikainen savolaissuoniinsa puhdasta Asa-verta jostakin
+epämääräisen muistotarinan haamuttelemasta kanta-isästä--tekee
+tämän silläkin uhalla, että kerran johtelemiseen johduttua suku
+tulee juonnetuksi hamaan kantaisään »asinukseen» asti.--Senpä
+vuoksi lienevät ne suvut, joiden alkuperästä tiedot ovat
+epämääräiset tai ristiriitaiset, useimmissa tapauksissa
+oletettavat kotimaisiksi.
+
+Jos alkaisi päätellä sivistyneistömme yleistä
+kansallisperäisyyttä sukutieteellisen kirjallisuutemme antamien
+tietojen perustuksella, johtaisi sekin menetelmä osaksi vääriin
+päätelmiin. Tässä kirjallisuudessa joutuu nimittäin
+sivistyneistömme vieras alkuperä esiytymään tuntuvasti
+korostetumpana, kuin minä se esiintyisi, jos olisi käytettävissä
+laajempi aineisto. Eri sukukirjoissamme käsitellään ainoastaan
+aatelistoamme ja ilmekkäimpiä sivistyssukujamme, kun taas
+sivistyneistön määräävän kokonaisuuden meillä kuten muuallakin
+muodostaa sankka, keskipinnan tasoon ja nimettömyyteen verhoutuva
+sukumetsä. Nyt ovat tulokkaat irrallisen, elokkaan alotetarmonsa,
+seikkailevan ennakkoluulottomuutensa--sekä henkisen että aineellisen
+varallisuutensa niin sanoakseni käteisyyden ja käytettävyyden
+vuoksi--kaikkialla ja kaikissakin olosuhteissa etupäässä liittyneet
+kulloisenkin uuden ympäristönsä toimivaan intelligensiin, sen
+elokkaimpaan ja esiintyvimpään kerrokseen. Siten etenkin meillä,
+jossa tulokkaat säännöllisesti ovat tulleet paljoa
+kehittyneemmistä oloista vielä verrattain alkuperäiseen,
+viljelemättömään ympäristöön ja siten jo sinään taitoineen ja
+tietoineen joutuneet sivistystekijöiksi uudessa ympäristössään
+saavuttaen täten aineellisen vaurauden ja yhteiskunnallisen aseman,
+joka on helpoittanut heidän jälkeläisilleenkin tällä
+saavutetulla, näkyvällä yhteiskuntatasolla
+säilymisen.--Sivistyneistö kokonaisuudessaan--myöskin vähemmän
+ilmekkäät ja etualalle päässeet, keskipinnan varjoon painautuneet
+suvut lukuunotettuina--on kaiken todennäköisyyden perustuksella
+ollut vielä tuntuvasti suomalaisempi kuin mitä näkyvimmistä
+sivistyssuvuista tehdyt johtopäätökset oikeuttavat
+päättelemään. Ja tämä hallitsevasti suomalainen
+yläluokka-kokonaisuus on kuitenkin kautta kaiken historiallisen
+kehityksemme ollut sinä ainesmerenä, jolla alkuperäisesti puhtaasti
+vieraatkin suvut ovat pitkäaikaisessa, useampipolvisessa
+oleskelussaan tässä maassa joutuneet verestämään itsensä ja
+vähitellen monessa polvessa tapahtuneiden avioliittojen jälkeen
+kansallisesti ja verellisestikin liittymään ja sulamaan uuteen
+elämänympäristöönsä.
+
+Nämä kaikki asianhaarat lukuunotettuina, voinee suurin piirtein
+katsoen väittää, että sivistynyt yläluokkamme 1800-luvun
+keskivaiheilla täydellisestä ruotsinkielisyydestään huolimatta
+kansallisesti oli hallitsevassa määrässä suomalaista, ja että se
+verellisesti kuten sivistyksellisestikin oli Suomen kansaa.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SIVISTYKSELLINEN ERISTÄYTYMINEN--ERIKOISTUMINEN--RAPPEUTUMINEN.
+
+
+Terve henkinen ja aineellinen elämä tarvitsee kansallisen
+kokonaisuuden taustan, eikä keinotekoista, sepitettyä kansallista
+taustaa, väkivalloin sellaiseksi järkeiltyä, vaan luonnollisen
+välittömän kansallisen maaperän, pohjan, johon se upottaa
+juurensa, josta se imee mehunsa ja verensä, joka hetkellisen
+elämänuudistumisensa. Se tarvitsee elääkseen ja kukoistaakseen
+kansallisuuden kätkevän, kostuttavan, hedelmällisen mullan
+juurilleen, tarvitsee huokuvan ja henkivän, auringon ja kosteuden
+hedelmällisyydellä kyllästetyn kansallisen ilmakehän
+lehvistölleen.
+
+Kun nyt ruotsinkielinen sivistyneistömme, huolimatta kansallisesta ja
+sivistyksellisestä pohjautumisestaan Suomen kansaan, antaa vallan
+hetkellisille mielialakiihkoiluilleen ja tilapäisen nurjamielisyyden
+sokaisemana johdonmukaisesti alkaa vieroittaa ja repiä itseänsä
+irti kansallisesta yhteydestä Suomen kansaan ja suomalaiseen
+yhteiselämään, niin kääntyvät tämän työskentelyn tuhoisat
+seuraukset ensi sijassa sitä itseään vastaan. Kun se vähitellen on
+vieroittanut mielestään, sammuttanut itsessään kansallisen
+myötätunnon Suomen suomalaista kansaa kohtaan, kun se vähitellen
+yhä jatkuvassa itseraasimistyössä on repinyt irti, katkonut ja
+kuolettanut ne hennot sisäiset suonet, joiden välityksellä se on
+tykkinyt yhtä elämää suomalaisen kansapohjansa kanssa, niin on se
+samalla eristäytynyt elinlähteistään, itse tukkinut ne tiehykkeet,
+joita myöten elämän lämmittävä elähyttävä mehu on virrannut
+sille.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tämä eristäytyminen tapahtuu kahdella taholla, se on
+eristäytymistä Suomen kansasta uuden veren lähteenä ja se on
+eristäytymistä Suomen kansan sisäisistä elämyksistä uuden
+henkisen aineksen lähteenä.
+
+Kun säännöllinen, välttämätön veren uusiutuminen nuorilla,
+kansapohjasta kohoavilla, vereksillä voimilla ehtyy sivistyneeltä
+luokalta, kun se välitön, vaistottu, veriin eletty, niin sanoakseni
+elämän animaalisen todellisuuden taju, jonka tämä nuori veri tuo
+mukanaan kansameren tiedottomilta pohjilta, ei enää verestä ja
+hedelmöitä tämän luokan elämänvaistoja, niin vapautuu tämä
+pintaluokka kyllä siitä raskaasta sulatustyöstä, jolla tämä
+yhtämittainen, ehtymätön uuden aineksen virta on omistettava ja
+valloitettava jo olevan sivistyspiirin kehään ja omaksi, mutta
+samalla ikäänkuin erillistyy ja irtautuu tämä luokka elämän
+elävältä pohjalta.
+
+Sivistyksen ilmakehä on keinotekoista. Syntyperäinen sivistysihminen
+on sen kehässä tavallaan eroitettu todellisen elämän ulottuvilta
+ja saavutettavilta, turvissa sen välittömyydeltä, eristetty
+elävästä luonnosta: hän ei ole suoraan elämän kylmän
+välinpitämättömyyden varoissa ja valloissa, hän ei
+välittömästi riipu sen vaarallisesta odottamattomuudesta ja
+epäluotettavuudesta, sen pakanallisesta epäinhimillisyydestä.
+
+Sivistysihminen kasvaa ja muodostuu kotien suojaavien ja sulkevien
+seinien sisäpuolella, kehittyy ja muovautuu kasvatuksen hoivaavan ja
+valikoivan, yht'aikaa hillitsevän ja kannustavan, karsivan ja
+kiihoittavan vaikutuksen alaisena. Palvelijoiden ja vahtimestarien
+avuliaat kädet vapauttavat hänet kaikista ruumiillisen
+itsepalveluksen ja itseavun kasvattavista vähäpätöisyyksistä;
+elämäntottumuksissaan eläytyy hän katujen asfaltin ihanteellisesti
+luotettavaan säntillisyyteen ja sen--kesken kaikkea sen kirjavaa
+sähköisää vilinääkin--yksiviivaiseen yllättämättömyyteen,
+eläytyy ravintola-, kylpylä-, matkailuelämän rahanpyörillä
+liukuvaan siloiseen elämänmenoon--yleensä kaikkeen sivistyselämän
+mekaanisesti helpotettuun, keinotekoisesti turvattuun, ikäänkuin
+elämisen ulkopuolelle siirrettyyn ja projisioituun, käsitteiksi
+ohennettuun ilmapiiriin. Koulu ja konttoori, opinnot ja työ
+kehittävät ja kiihoittavat hänessä täsmällistä ja selkeätä
+käsitejohtelua, abstrahoivaa elämäntarkastelua ja erittelyä;
+kirjojensa, tilisarekkeittensa, paperiomaisuuksiensa mekaanisesti
+monimutkaisissa ja kirjavissa, elimellisesti yksinkertaisissa,
+selkeissä ja yllättämättömissä, ihmisälyn hallittavissa
+käsitemaailmoissa tottuu hän näkemään elämänkin vain
+käsitteinä, katselemaan ja tajuamaan: ei luontoa, vaan luonnon
+luokiteltuja ilmiöitä; ravitsemaan mielikuvituksensa: ei
+elämänilmiöillä, vaan elämänilmiöiden typistävillä,
+väkivalloin selvyyden niukkaan pakkopaitaan kiristetyillä
+määritelmillä; tavoittelemaan työllään: ei maan mullasta
+ihmisponnistuksin ja -vaivoin kamppailtavaa ja luotavaa leipää, vaan
+jo suoritetun ihmistyön valmista kivettymää, rahaa; nauttimaan ja
+aistimaan: ei elämää, vaan taidetta, ei välitöntä luontoa, vaan
+ihmisälyn siivilöimää luonnon kuvausta. Sivistysihminen on
+sivistysilmakehän sovinnaisuuksien sekä kannattama että sitoma,
+hän on sen piirissä suistettu ikäänkuin valmiille, teräksisille
+raiteille, joita myöten on soljuvaa, kevyttä liukua, mutta jotka
+myöskin jäykästi sitovat hänet puitteisiinsa. Sen piirissä joutuu
+hän kaikissa elämänsuhteissaan välittömän paljaan
+elämänkosketuksen ylä- ja ulkopuolelle, koko elämänkokemuksessaan
+kauttaaltaan keinotekoisuuden varaan.
+
+Minkä sivistysihminen täten on turvattu, sen hän myöskin on
+ohennettu elämäntajussaan; minkä hän käsitteellisesti elämästä
+selkeytyy, sen hän vaistoissa ja elämäntunnon välittömyydessä
+niukentuu ja köyhtyy. Elämän vaikeuden, hankaluuden ja
+vaarallisuuden ohella on häneltä mennyt menetyksiin elämän
+kasvattava mahtikin. Ken ei joudu käsittelemään elämää
+ikäänkuin omin paljain kourin, hän ei myöskään koskaan saa omiin
+tarttuviin käsiinsä elävää tuntoa elämän todellisuudesta, sen
+yli-inhimillisestä väkevyydestä, sen murtavasta voimakkuudesta ja
+alttiisti taipuvaisuudesta: sen vastahakoisesta elävästä
+muodostuvaisuudesta ihmiskäden ja ihmistahdon alla. Vasta se ihminen,
+ken omin käsin on kamppailevassa taistelussa käsitellyt, muovannut
+maan hengetöntä, hedelmällistä multaa; vasta se ihminen, jolle
+elämä vielä on omin välittömin tajuin ja aistein koettua ja
+elettyä, joka on ollut käsityksin ja silmityksin elävän luonnon
+kanssa ja omien aistimustensa opettamana kokenut, että elämä ei ole
+käsitteitä, vaan todellisuutta, että elämän kannattavana mahtina
+ei ole pankista nostettava raha, vaan mullasta taisteltava ja
+odotettava leipä, että ihmiselämä ei ole nauttimista ja
+käsite-fantomien kekseliästä, ketterää sommittelemista,
+johtelemista ja yhdistelemistä, vaan työtä ja luomista; vasta sille
+ihmiselle, kenen mielikuvitus lapsuuden herkistä päivistä miehuuden
+paisuvaan työponteen asti on ravittu läsnäolevalla, elävällä
+elämällä, vasta hänelle avautuvat elämän todellisuuden aarniot
+kaikessa versovassa hedelmällisyydessään ja kaikessa hyytävässä
+pimennossaan, vasta hänellä on elämä elävänä tajussaan ja
+veressään.
+
+Melkein säännöllisesti ovatkin luovat henget kansan
+koskemattomista, kuluttamattomista pohjahetteistä kohonneita
+yksilöitä, jotka sieltä ovat tuoneet mukanaan koko tuoreen raikkaan
+elämänväkensä ja -näkemyksensä, tuoneet sivistyksen paloon oman
+rikkaan koskemattoman aineksensa. Ainakin ovat nämä luovat henget
+tavallisesti peräisin sellaisista kansankerrostumista, joiden
+elämänkosketus vielä on ollut välitön, joiden elämäntaju siihen
+asti vielä on levännyt älyllisen itsetiedottomuuden horroksessa ja
+harsoissa, ja joiden henkisen heräämisen ensimmäisiä esikoisia he
+ovat: väkeviä, käyviä, täydestä, hurmahtelevasta, paisuvasta
+elämänkosketuksesta ammentavia ja tuhlailevia. Nämä tällaiset,
+elämän kuluttamatonta tarmoa ja luovaa hedelmällisyyttä uhkuvat
+voimat elvyttävät sivistyksen: niiden nuori voima omistaa tämän
+sivistyksen omakseen, tämä sivistys virkoo uuteen elävään
+liekkiin heidän vereksessä aineksessaan, ja itse sivistyksen
+sytyttäminä sytyttävät ja hedelmöittävät he vuorostaan koko sen
+sivistyneistön ajatus- ja tuntemispiiriin, jonka kehään he ovat
+kohonneet. Ja on huomattava, että tällaisia sivistyksen verestäjiä
+eivät ole ainoastaan valtaisessa, suuressa merkityksessä
+herättävät ja luovat henget, vaan kaikilla ihmistyöskentelyn
+aloilla, vaatimattomissa, rajoitetuissa tehtävissäkin ahertavat
+voimat, joilla vain on mahti kouraista elämän sovinnaisuuskehän
+ulkopuolelle, elävään todellisuuteen, jotka voivat käsitellä
+työtään hedelmällisesti, joille elämänilmiöt ja -tehtävät
+ovat olevaa, kouraistavaa, väkivoimin muodostettavaa todellisuutta,
+joiden vakava työnsuhtautuminen hedelmöittää ja pätevistää koko
+heidän ympäristönsä työnsuhtautumista, jotka kautta koko
+kansallisen työskentelyn rintaman verestävät työn todelliseksi.
+
+--Jos nyt sivistyneeltä luokalta melkein tyyten ehtyvät tällaiset,
+elämän todellisuuden ravitsemat ja kasvattamat,
+elämäntodellisuuden kamaralta esiinponnistautuvat yksilöt, jos
+siltä tyrehtyy se elämäntajun uusiutuminen, elpyminen, se
+mielikuvituksen aineksellinen verestyminen ja rikastuminen, jonka
+alinomainen uusien aineksien kohoaminen kansan pohjalta pinnalle tuo
+tähän pintaan, niin kuihtuvat tämän sivistyneistön henkisen
+elämän juuret. Missä sivistyneistö keinotekoisesti tulee
+eristetyksi luonnollisista elähyttäjistään, siellä sen sivistys
+on tuomittu vähittäiseen ohenemiseen ja tyhjenemiseen, siellä
+liukastuu henkisesti vireinkin sivistyneistö näkemään ja
+käsittelemään elämänä vain elämän pintaa, kuollutta kuorta,
+seisahtunutta muotoa, jonka alta elämä toisinaan jo saattaa olla
+väistynyt sykkimästäkin.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Samaan suuntaan kuin eristäytyminen kansallisesta pohjasta uuden
+veren lähteenä, samaan suuntaan vaikuttaa eristäytyminen
+kansallisesta elämästäkin uusien elämyksien lähteenä. Sekin
+eristäytyminen vaikuttaa sisällöllisesti ohentavasti, muodollisesti
+kiihdyttävästi. Kun kansallinen yhteenkuuluvaisuus ei ole tajuttu
+sellaisena elävänä, vaikuttavana voimana, että se kansallisen
+myötäelämisen välittömiä teitä ja tiehykkeitä myöten
+väkevästi ja vastustamattomasti ajaisi ihmishengen pohjaiset
+elämänvoimat toimintaan, että se suuren, itsensä unohtavan ja
+uhraavan rakkauden järkytyksellä kirvottaisi ja sulattaisi
+liikkeelle ja hereille ihmisessä jähmettyneen sisäisyyden meren ja
+sen arvaamattomat, kätketyt voimat, niin jäävät yksilöt tätäkin
+elämällistä herätystä, tätäkin yksilöllisen
+elämänsisältönsä laajenemista ja kasvamista vaille, jäävät
+tietämättömyyteen heidän omiin olentoihinsa kätketyistä, heidän
+tietoisaa itseänsä suuremmista rakkauden ja itseuhrauksen
+alkuvoimista, eivät saa kokea sitä elämäntunnon laajentumista,
+kohottumista ja kirkastumista, johon ihminen kypsyy uhratessaan
+itsensä sille kokonaisuudelle, jossa hänen henkensä ja verensä
+juuret ovat.
+
+Jotta ihminen olisi hedelmällinen yhteiskunnan jäsen, satoisa
+elävä elin yhteiskunnassa vaaditaan häneltä, ei käsitteellistä,
+ohjelmallisesti selvää ja tietoisaa isänmaanrakkautta, vaan
+elämällistä yhteenkuuluvaisuutta kansalliseen ja yhteiskunnalliseen
+ympäristöön, välitöntä elämisen yhteyttä sen ympäristön
+kanssa, jossa hänen elämäntyönsä tapahtuu. Välitön, ei
+ajateltu, vaan vaistoinen rakkaus omaan kansaan, työ ja kärsiminen
+sen kanssa ja puolesta, sen häpeän ja kunnian eläminen omassa
+rinnassa omana nöyryyttävänä, syvempään itsetuntemukseen
+leikkaavana häpeänä ja omana kannustavana, velvoittavana kunniana,
+antautuminen sen elämänhengityksen läpitunkemaksi, sen toivojen
+kohottamaksi, sen kamppausten terästämäksi, sen pyrkimysten
+jännittämäksi, sen ihanuushurmioiden kirkastamaksi tulvahuttaa
+yksilöön elämän elävän virran, joka täyttää hänen henkensä
+sekä aineksen runsaudella että innon palolla, terästää ja
+tiivistää hänen siveellisen tahtonsa, hedelmöittää ja
+lämmittää hänen luovan mielikuvituksensa: antaa hersyvän
+runsauden ja syvyyden, inhimillisyyden hänen elämäntunnolleen ja
+elämännäkemykselleen. Kuten aalto vain meren povelta, meren
+täyttämänä voi paisua ilmoja kohti, siten voi yksilökin vain
+kansansa povelta, kansansa elonhengen kohottamana ja täyttämänä,
+sen paisunnan hetkellisenä huippuna, kärkenä ja
+voimanvyörähdyksenä singahtua täyteen ja terveeseen
+elämäntietoisuuteen.
+
+Kansallisesti eristäytyneet yksilöt ja kansallisesti eristäytynyt
+sivistyneistö jäävät vaille sitä itsesyventymistä ja
+itsekypsymistä, sitä rikkaampaan ja pätevämpään itsekokemukseen
+kehkenemistä, jonka kansallinen myötäeläminen ihmisessä
+virvoittaa. Yksilö, väkevinkään, enempää kuin erikoinen
+luokkakaan, henkisesti virein ja viritetyinkään eivät kostamatta
+irroittaudu pohjaltaan. Ken ei koko olemisellaan elä siinä
+ympäristössä, jossa hän suorittaa elämäntehtäväänsä, ketä
+eivät tajunnantakaiset, yksilön tietoisaa valintaa väkevämmät ja
+sitä ehdottomasti hallitsevat yhteiselämisen tuntoliitteet ole
+kiinnittämässä siihen elämänympäristöön, jonka piirissä hän
+elämänsä kuitenkin elää ja työnsä joutuu suorittamaan, hän
+erillistyy tahtoen tai tahtomattaan tästä ympäristöstä, elävän
+rakastavan myötätunnon ohella ehtyy häneltä tämän rakkauden
+antama hedelmöittävä, yhä suurempaan ponnistukseen ja
+antautuvampaan työhön elähyttävä ja kiihoittava aineskin, ja
+hänen työnsä surkastuu kuolleeksi työskentelyksi, ulkonaiseksi
+työn suorimiseksi. Virkamies ja muu elämäntehtävänsä suorittaja,
+joka toimii tehtävänsä vain virallisena toimen suorituksena, eläen
+itse myötätuntoineen, harrastuksineen, elämänvaikutteineen
+täydellisesti ympäristönsä elämänpiirin ulkopuolella, jopa
+tälle ympäristölle ynseänä, ohjelmallisesti vihamielisenä ja
+vierovanakin, ei voi saada oikeata sisäistä otetta tehtävästään.
+Hän on yksilöllisesti työnsä ulkopuolella, ja suorittaa hän
+työnsä kuolleella, muodollisella, mielikuvituksettomalla
+ulkopuolisuudella. Hän ei elä ympäristöstään välittömästi
+itseensä niitä elämyksiä, jotka hedelmöittäisivät hänen
+työnsä, joiden varassa hänen elämäntyönsä kasvaisi
+elimelliseksi, liittyisi elävästi ympäristön elämän- ja
+kehityksentarpeisiin, mukautuisi, kasvaisi, elämällisesti rikastuisi
+ja kehkenisi näiden tarpeiden mukana, kiihoittamana ja nostamana.
+Hänen ja hänen tehtävänsä väliltä ovat ummessa rakkauden
+suonet. Hänen sulkeva, vierova suhteensa elämänympäristöön
+sulkee häneltä oman kasvamisenkin ainekset: työ, joka on ihmisen
+tehoisin kasvattaja, jonka ponnistuksessa ihminen kasvaa itsensä
+yläpuolelle, jonka kiihtyvässä jännityksessä ihminen kuin
+kierrevihuri kerää ja imee itseensä ympäristönsäkin
+elämänvaistot, -ainekset ja -voimat, tältä työn intohimolta on
+kadonnut tarkoitus, elinedellytys ja aines, ja
+elämänympäristöstään sulkeutunut ihminen jää yksilöllisessä
+elämässäänkin vaille tätä työn siunausta, sen antamia
+elähyttäviä herätteitä ja vaikutuksia, sen hedelmöittämää
+elämänkokemuksen rikkautta, pätevyyttä ja syvyyttä.
+
+--Kansalaisen isänmaanrakkaus on välitöntä yhteiselämistä siinä
+yhteiskunnassa, jonka piirissä hän elää, ken tästä
+yhteiselämästä itsensä irroittaa, hän tuomitsee itsensä sekä
+itsekohtaiseen että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän
+kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään
+että yhteiskunnan työelimenä.
+
+Tällainen, joko omasta taipumuksestaan tai historiallisten
+olosuhteiden painosta kansallisesta pohjastaan eristetty ja
+vierautunut sivistyneistö vapautuu, kyllä välittömästi sille
+virtailevan alinomaisen uuden ja alati uudistuvan elinaineksen
+raskaasta omistamisesta ja sulattamisesta. Sen ei tarvitse
+työläässä ja vaikeassa omistamistaistelussa oman valmiin
+elämännäkemyksensä ja elämäntuntemuksensa kokonaisuuteen
+jäljettömästi liittää niitä aina uusia, usein ristiriitaisia ja
+vastahakoisia, aina rikkaita ja rikastuttavia elämänaineksia, jotka
+kansallisen yhteiselämisen pohjalta virtailevat sille, sen ei
+tarvitse niiden varassa kasvaa yhä kypsempään, syvempään,
+pätevämpään ihmisyyteen. Se hengen ponnistus, minkä tämä yhä
+uusien elämysten sulattaminen entiseen sivistyskokemukseen kysyisi,
+säästyy täten puhtaasti muodollisen viljelyksen hyväksi. Henkinen
+huomio ja muodostamistarmo kääntyy ja kohdistuu yksinomaisemmin,
+vapaammin ja viileämmän jo saavutetun ja sulatetun elämänaineksen
+henkistyneeseen, herkkään viljelyyn ja muodolliseen hallitsemiseen.
+
+Mutta tällainen muotokultuurin hetkellinen nopea jouduttuminen on
+ainoastaan näennäistä elintoiminnan kiihtymistä, aineetonta,
+hedelmättömästi nopeaan lakastumiseen rientävää kuten juurestaan
+leikatun kukkasen, joka veteen pistettynä kyllä nopeammin kehittää
+teränsä auki kuin omalla varrellaan, mutta jonka kukoistaminen on
+vain heloittavaa kuolemista, ei hedelmän kehäilemistä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niin aineellinen kuin henkinenkin elämä on joka hetkistä
+uudistumista; itse elämän sisältö, koko elintoiminta on
+uudistumista: uuden aineksen alinomaista omistamista, sulattamista,
+sen varassa uudeksi, yhä uudistuvaksi elämäksi palamista. Elämän
+sisältö on taistelussa, omaksi omistamisessa, vieraan aineksen
+väkevässä sulattamisessa oman elämän paloksi. Keneltä tämä
+taistelu liiaksi helpottuu, kenen ei tarvitse syttyä pakottaakseen
+vieraan, vastahakoisen aineksen sulautumaan hänen oman olentonsa
+vaatimuksiin ja lakeihin, kenen ei tarvitse jännittää henkensä
+tarmoa hallitakseen, elämäntuntonsa yksilölliseksi eheydeksi
+muokatakseen häneen tulvivaa uuden elämän-aineksen virtaa,
+häneltä menee taistelun ohella taistelemisen ainoa hedelmäkin
+menetyksiin: eletty elämä.
+
+Kuten väkevimmän, elävimmän elämänkäsityksen omistaa se
+ihminen, totisimpaan, palavimpaan hengen tekoon voi kypsyä se
+yksilö, joka on lähimmältä kuullut luonnon hengityksen, elänyt
+luonnon, maan, elämän povella, tuntenut sen suonien sykinnän ja
+solinan, omalla elimistöllään liittynyt tähän sykintään ja
+solinaan ja tästä versovin sisäisin voimin luo tuntemuksensa muodon
+kirkkaudeksi, samaten omistaa rikkaimman ja painokkaimman, jokaista
+jäsentänsä sekä sitovimman ja velvoittavimman että
+hedelmöittävimmän elämänsisällön se kansa, jossa sisäisyyden
+suonet välittöminä ja runsaina sykkivät mehua pohjalta pinnalle ja
+jossa pinnan muotoloisto on sisäisyyden veren lämmintä,
+hengittävää kukintaa.
+
+Missä sisäisen, uuden elon virtailu on ehtynyt tai ehtymässä,
+siellä muuttuvat elämänilmiöt ikäänkuin irrallisiksi, ilmavan
+kevyiksi. Kaikki kadottaa sisältönsä, kiinnekohtansa, leijaa
+sisäisesti keventyneenä, virvailee satunnaisena muotojen
+leikittelynä ja kimalteluna. Elämä häipyy tarttuvien käsien
+välistä, elämältä katoo sisällön side, muotoansa etsivän,
+muotoonsa pyrkivän aineksen sisältä käsin pakoittava, ajava mahti.
+Elämän velvoituksenalainen raskas työntaistelu helpponee valmiiden
+muotojen kokeilevaksi, keikailevaksi, leikkiväksi, melkeinpä
+julkeaksi yhteensommittelemiseksi. Elämä eletään kevyemmin, kuin
+elämän runsaus, moninaisuus ja syvyys ansaitsee. Itse eläminen,
+elämisen tunto kadottaa vakavuutensa, ehdottomuutensa, velvoittavan,
+ankaran ainokaisuusarvonsa.
+
+Elämällä on se pettävä, helposti harhaan vievä ominaisuus, että
+se näkyy vain sikäli mikäli katsojalla on silmää sitä
+huomaamaan: ken sen kevyenä, helppona näkee, sille se onkin kevyt,
+helppo ja mitätön; kenen silmä taas sulkeltaa syvemmälle sen
+syiden ja salaisuuksien kudelmaan, hänelle se selkenee yhä
+painokkaampana, vaikeampana, merkitsevämpänä. On riisto oman
+elämän arvolta elää elämänsä liian helposti.
+
+Tässä elämäntunnon rapistumisessa, höltymisessä, ohenemisessa on
+selitys kansojen vanhenemiseenkin, kukoistavien sivistyskansojen
+yht'äkkiseen tyhjenemiseen, kulumiseen ja rappeutumiseen. En usko,
+että esimerkiksi kreikkalaisilta tai roomalaisilta niiden
+rappeutumiskauden alkaessa kansalliset uusiutumismahdollisuudet vielä
+olisivat tyyten ehtyneet; sivistys oli niiden keskuudessa kehittynyt
+vain jonkinlaiseen umpikujaan: sivistyksen päivänvaloon kamppautunut
+kansanosa oli erikoistunut tämän sivistyksen sisäisten
+mahdollisuuksien etäisimpiin, erillisimpiin, hienoimpiin kärkiin ja
+huippuihin, monisärmäisimmäksi kiteytynyt, hienoimmaksi hiottu,
+arimmissa ilmiöissäänkin herkästi ja varmasti hallittu
+muotokultuuri oli muodostunut niin monipuoliseksi ja
+monivivahteiseksi, etäytynyt niin hiuksenhienoihin, sokkeloisiin
+erikoisuuksiin, että sen ilmenemismuotojen ulkonainen omistaminenkin
+riitti sekä kuluttamaan vahvankin henkisen työtarmon, että
+ylipääsemättömänä juopana eroittamaan ja eristämään
+sivistyksen muotoihin koulitun pintakerroksen pimeän muodottomuuden
+syvänteissä uinuvasta kansapohjasta. Täten tapahtunut
+eristäytyminen kyllä hetkellisesti helpoitti näiden sivistysten
+yhä herkemmäksi kiihtyvää muodollista erikoistumista, mutta
+samassa mitassa irkeni elämäntunto pohjaltaan: itse elämä höltyi
+sisällisistä, pidättävistä siteistään, sisältö hupeni vain
+muodoksi.
+
+Täten sivistyksen elimistöön hiipinyt höltyminen turmeli
+vähitellen siveellisesti arvottomiksi ja kestämättömiksi koko
+nämä sivistyspiirit, ja ainoa pelastus, joka näillä kansoilla
+sivistyskansoina vielä olisi ollut, joka olisi voinut syöstä
+näiden kansojen sisäiset, tiedottomuuden onkaloihin tyrehtyneet
+voimat uuteen, luovasti sivistykselliseen toimintaan, olisi ollut joku
+näiden kansojen sisältä tapahtuva mullistus, senkaltainen
+sisäisten, salassa olleiden kansallisten voimien esiinpurkautuminen
+kuin oli esimerkiksi Ranskan vallankumous, joka vastaavanlaatuisissa
+sivistysolosuhteissa mursi kansan pohjavoimat huuhtomaan kansan
+kansallisen sivistyksen uudeksi.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ.
+
+
+Ruotsinkielinen yläluokkamme onkin juuri kansallisen ja aineellisen
+eristäytymisensä ikäänkuin suljetun, suojaavan ansari-ilmakehän
+turvin kehittänyt itselleen hyvinkin ilmekkään ja viljellyn, sekä
+monivivahteisen ja elokkaan että täsmällisen ja joustavan
+sivistyksen, melkein ylellisyyskasviksi vaalitun ja kehitetyn
+muotokultuurin. Kielieron asettamaa keinotekoista, mutta
+keskittävää ja kohdistavaa rajaa myöten tapahtunut, sukupolvilta
+peritty ja sukupolvet kestänyt, jatkuva henkinen muokkaus on siinä
+määrin tunkenut sen lävitse, että se kauttaaltaan on sävyttynyt
+suhteellisesti hyvinkin vireään ja valveutuneeseen henkiseen
+toimekkuuteen.
+
+Sillä on kestävän viljelystyön taipuisaksi vaivaamassa ja
+joustavaksi, kimmahtavaksi terästämässä hengessä ase, joka yhtä
+tarkasti tähdätyllä asiallisuudella ja yhtä hairahtumattomalla
+iskuvarmuudella voi kohdistua niin aineellisten elämänilmiöiden
+leikkaavaan, järjestelevään käsittelemiseen kuin arkojen hengen
+asioiden herkkään aistivaan tajuamiseenkin. Tämä luokka on niin
+viljelty, älyllisen valveutumisen virittämä muodon kuri on
+istuttanut siihen sellaisen tartunnan hienouden ja nopeuden, ryhdin
+täsmällisyyden ja samatahtisuuden, että se kuin valmiiksi
+pingoitettu jänneverkko antaa silmänräpäyksellisen vastakaiun
+jokaisen henkisen herätteen sen kieliä koskettaessa. Onkin
+ihailtavaa se vireys ja joustavuus, jolla tämä luokka hetkellisesti
+sähköittyy henkisillä virtauksilla, se mallikelpoinen,
+suhtaumisvalmis yhtäaikaisuus, jolla se virittyy hetkellisiin
+mielialasuuntiin--koko se ryhmittymisen kuri ja salamannopea valmius,
+joka sitä vallitsee. Mutta tämä sähköittyminen on vain pinnan
+hetkellistä leimahtamista: mielialavirrat kylmenevät yhtä
+silmänräpäyksellisesti kuin ne syttyvätkin, ja heräys haihtuu
+jättämättä pysyvää hengen tekoa hedelmänään. Ruotsinkielinen
+sivistyneistömme on kuin valmis, herkässä vireessä oleva soitin;
+siltä puuttuu vain soitavaa, sisäisen sävelrikkauden tulviva vuo.
+Siltä puuttuu se sisäisen ainesrikkauden tuhatkertaistava
+kaikupohja, joka sitoisi ja pidättäisi herätetyn äänen
+pysyväiseksi, joka hedelmöittäisi sen sisäänpäin paisuvaksi
+monikertaiseksi sävelkuoroksi. Sen sivistykselliseltä herkkyydeltä
+puuttuu kansallisuuden syvä kätkevä multakerros, jonka
+hedelmälliseen verhoon sivistysvaikutukset voisivat lykätä juurensa
+pysyäkseen elävinä ja versoakseen väkeviksi ja hedelmää
+kantaviksi.
+
+Ruotsinkielisessä sivistyksessämme ja sivistyneistössämme
+huomaakin leikkaavan henkisen terävyyden ja älyllisen valppauden
+ohella omituista löyhää, haihattelevaa pintapuolisuutta, melkein
+naivia muodon ja näön palvontaa: pelkkään näköön, pinnalliseen,
+muodolliseen näkösiloisuuteen takertuvaa ja tyytyvää
+elämänilmiöiden ja -arvojen tajuamista. Ruotsinkielisen
+sivistyneistömme ilmekkäimmät ja luonnehtivimmat piirit edustavat
+melkein pintakiilloksi siloutunutta muodon huolittelua samalla kuin
+sisäisen elämän taju, elämänilmiöiden sisäinen todellisuus ja
+tosiasiallisuus melkein on häipynyt, ainakin surkastunut niiden
+tietoisuudesta. Sivistysilmiöt ja hengenliikunnot jäävät sen
+piirissä ominaisen irrallisiksi, seikkaileviksi, kokeileviksi,
+häipyviksi. Niillä ei ikäänkuin ole ainesta, mihin sitoutua
+ilmetäkseen olennaisina ja jäädäkseen pysyväisiksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Erittäin edustavasti ja luonnehtivasti esiytyy tämä älyllinen
+kouliutuneisuus ja elämäntajun yliaineksellinen keveys erinäisissä
+ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme luonteenomaisissa
+ihmisryhmissä.
+
+Sekä tieteen että liiketoiminnan, sekä virkamiesuran että
+taiteellisen elämän ja arvioinnin aloilla tapaa runsaasti noita
+vireitä, ilmekkäitä, nopeakäänteisiä henkilöitä, noita ripeän
+sanan, teon ja silmän miehiä, joiden salamannopea katse
+silmänvilauksessa muka leikkautuu eteensattuvien elämänilmiöiden
+ytimiin, jotka kuin kämmenellä punniten silmänräpäyksessä ovat
+selvillä eteensattuneen elämänilmiön arvosta tai arvottomuudesta,
+jotka yhdellä katseella luulevat luokittavansa, lopulliseen lyhyeen
+kaavaan jähmettävänsä elämän tuhatsärmäiset, tuhatsoluiset,
+itsessään tuhannet idut ja mahdollisuudet kätkevät pienois- ja
+yksilömaailmat ja jotka yhtäläisesti yllättävät koulitun
+älynsä valmiudella kuin sisäisen elämäntajunsa
+niukkapuitteisuudella ja keveydellä. Ollenkaan aavistamatta, että
+mahdollisesti voisivat hekin nähdä elämän pienempänä, niukempana
+kuin se on, että ilmiöiden tilapäinen ulkonainen valmius tai
+valmiuden puute hetkellisesti olisi voinut häikäistä tai
+hämmentää heidänkin silmänsä näkemästä pintaa syvemmälle,
+pinnan ja luonnon kätkössä kukaties uinuvaa oleellisempaa
+pätevyyttä tai tyhjempää pätemättömyyttä, suvaitsevat ja
+rohkenevat he leikkiä kohtaloa ihmiselämälle ja elämän
+värjyville ilmiöille, säätää niille--mikäli heistä
+riippuu--peruuttamattomasti ne elämän asemat ja rajat, jotka heidän
+itsevarma, itsehyväinen, mutta niukka, elämän moninaisuutta
+arastelematon näkemyksensä on niissä hetken ja sattuman
+vilauttamien tilapäävaikutelmien nojalla havainnut. Tämän
+älyllisen, yht'aikaa sekä tarkan että niukan selkeyden ja valmiuden
+henkisenä edellytyksenä on jonkinmoinen elämänilmiöiden
+sisäisten arvojen, niiden arvaamattomien yksilöllisten
+voimamahdollisuuksien eliminoiminen tajunnasta. Elämä on tullut
+käsiteltävämmäksi sitä tietä, että vieraat elämänilmiöt
+nähdään kevyempinä, niukempina, elämänarvossaan
+mitättömämpinä kuin mitä ne ovat. Tällaiselle arvioitsijalle
+typistyvät ja tyhjenevät elämänilmiöt pelkäksi fasaadiksi,
+julkisivuksi, näöksi; kaikki sopeutuu ja supistuu hänelle lyhyeksi,
+selkeäksi, kuivaksi kaavakkeeksi, jota on kevyttä ja ketterätä
+käsitellä, mutta jota käsitellessä helposti haihtuu tajusta ja
+tietoisuudesta, mitä elämänarvoja, mitä taistelun hyökyä, mitä
+muodostumisen ja muodostamisen raskasta, palavaa kamppailua tällainen
+elämän jättämä, itsetehottomaksi kutistunut elämänmerkki,
+kuollut, jähmettynyt muoto kätkee ja edustaa itsessään.
+
+Tämä elämällisen myötätunnon surkastuminen, sisäisen
+elämännäkemyksen ehtyminen, välittömän elämänliitynnän
+höltyminen kirvoittaa kyllä hetkellisesti älyn voimat kepeiksi ja
+irrallisiksi, vapauttaa ne sisällön sitovasta raskaudesta ja antaa
+niille ikäänkuin itsenäisen, ilmavan itsemääräämiskeveyden ja
+riippumattomuuden, mutta sisällön raskauden ohella tyhjentyy
+elämännäkemykseltä sisällön hedelmällisyyskin, se elimellinen
+kasvu- ja uusiutumiskyky, jolla itsetiedoton elämänvaisto sisäisen
+elämänliitynnän juuria myöten kokoo ja luo alati uutta ainesta
+hengelle, liittää ihmishengen elämän hersyville lähteille ja
+antaa sen niistä juoda elämäntajunsa, paisua elämäntäydeksi.
+
+Tästä johtuu se yllättävä keveys, se keveyden kimmoisuus, jolla
+nämä ruotsalaistemme ilmekkäimmät ja edustavimmat piirit
+suoriutuvat monista elämän raskaista, työläistä tilanteista ja
+kysymyksistä. Tästä johtuu se nopeus, valmius ja tarkkuus, jolla he
+silmänräpäyksessä ovat selvillä hetkellisen tilanteen
+vaatimuksista, se niukka täsmällisyys, jolla he muodollisesti
+arvioivat ihmiset ja elämänilmiöt; yleensä se muodon kuri, jolla
+he pakoittavat elämän itselleen kuuliaiseksi. Mutta tästä samasta
+lähteestä johtuu niinikään se siloisa ja siteetön, alati yhtä
+ällistyttävä keveys jopa kevytmielisyys, jolla eräät älyllisesti
+näköään vireimmätkin henget sen keskuudessa altistavat
+notkistuneen älyllisen viljelyksensä ympäristönsä mielialojen ja
+mielihalujen palvelukseen, se luonteeton mieskohtaisen vakaumuksen ja
+elämänarvioinnin itsekielto, jolla he lainaavat hienoksi hiotun
+henkensä aivan tukalasti arkisten, pintapuolisten ja töykeästi
+itsekkäiden pyyteiden ja intohimojen aseeksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ruotsinkielisen julkisen yhteiselämän tarkkaajalle ovat tässä
+suhteessa psykologisesti aina yhtä yllättäviä ja mielenkiintoisia
+eräät sen piireissä runsaasti esiytyvät, näennäisesti aivan
+vastakkaisia luonnepiirteitä itsessään kätkevät yksilöt.
+Lukuisat ovat heidän keskuudessaan nuo pirteät älyniekat, jotka
+ilmekkäällä, elokkaalla yksilöllisyydellä tarpeen tullen sekä
+virkeästi ja sukkelasti että suolaisesti ja kirvelevästi voivat
+yksityiskohdissa iskeytyä jokaiseen asiannikamaan, penkoa ja seuloa
+jokaista asiaa armahtamattomalla, tiukalla kriitillisyydellä ja
+asiallisuudella, kaikella mahdollisella yksilöllisellä kiinteydellä
+ja vastasukaisuudella; heidän lausuntonsa voivat säihkyä aivan
+kritiikki-ilotulituksina, joissa väitteet ja vastaväitteet
+singahtelevat terävinä, sattuvina ja asiallisina. Ja kaiken tämän
+älyllisen yksilöllisyyden ja monisärmäisyyden rinnalla ja
+vastakohtana sitte se yllättävä, hairahtumaton joukkorytmiikka, se
+näköpiirin samakulmaisuus, se asiallinen yhdenmukaisuus, johon
+nämä niin uhkareippaat älysissit, »frondeurit» lopulta kuitenkin
+aina sopeutuvat ja mukautuvat muun tasaisemman joukon kanssa, kun
+tulee äänestyksen, päätöksen tai muun tositoimen hetki! On kuin
+kaikki tuo terävä, virkeä yksilöllisyys, arvostelun ja
+näkökannan omintakeisuus olisi vain älyllistä voimistelua, leikki- ja
+näköliikettä suoritettu hengen hygienian ja pirteyttämisen
+vuoksi--ellei se vain ole pelkkää dialektista silmänlumetta,
+huomion tahallista eksyttämistä epämukavasta pääasiasta
+tyhjänpäiväisempiin sivuseikkoihin. Mitään tekoon ja itsenäiseen
+luonneteräkseen velvoittavaa mahtia ei sillä ole: ratkaisun
+hetkellä kieltäytyvät kaikki, niin elokkaat kuin kankeat aivotkin,
+niin kimmoisat kuin uniset tahdotkin, niin heränneet ja herkät kuin
+turtuneet ja tylstyneet omattunnotkin yhtä kevyesti ja auliisti
+omasta itsenäisestä, inhimillisestä arvosteluoikeudestaan ja
+arvosteluvelvoituksestaan ja alistuvat kaikkine näennäisine
+itsenäisyys- ja yksilöllisyyspuuskineen täydellisen
+myötäsukaiseksi äänestyskarjaksi tai laumamielialojen alttiiksi
+kaikupohjaksi--olkoot sitte joukkomielialat miten yksipuoliset ja
+hetken kuohun sokaisemat tahansa tai äänestyksen alaiset asiat miten
+asiallisesti epäoikeutetut tai perustelemattomat hyvänsä.
+
+Tämä, sanoisiko ryhmä- ja puoluekurin kannalta ihailtava, sanoisiko
+inhimillisen yksilöllisyyden kannalta siveellisesti tyrmistyttävä
+keveys, jolla yksityistahdot ja yksityisvakaumukset kieltäytyvät
+itsenäisestä elämänilmiöiden arvioimisesta ja mukautuvat
+ryhmänäkökantojen mukaisiksi, on yleisenä määräävänä
+laatupiirteenä ruotsinkielisen sivistyneistömme suhtautumiselle
+julkiseen elämäämme. Ken tarkkaa asioiden käsittelyä
+ruotsalaisissa valtuustoissamme ja johtokunnissamme,
+ruotsinvoittoisissa yhdistyksissämme, yleensä ruotsinkielistemme
+julkisessa esiytymisessä silloin kuin jossakin--vaikka kuinka
+etäisessä--suhteessa heidän luokka- ja puolue-etunsa ovat
+kysymyksessä, saa aina hämmästymisen aihetta huomatessaan, kuinka
+siloisesti näköjään itsenäisimmät, siveellisesti
+ryhdikkäimmät, henkisesti valppaimmatkin älyt ja luonteet
+ehdottomasti ja tahdottomasti kaikessa taipuvat puoluekurin mukaan.
+Olkoon kysymyksessä miten räikeä yksityiselle tai asialle tapahtuva
+oikeusloukkaus tai ajatuksenväkivalta hyvänsä, käyttävät he
+henkensä lahjoja korkeintaan, ei tämän oikeusloukkauksen
+torjumiseksi ja vastustamiseksi, vaan sen loukkaavan alastoman
+räikeyden peittelemiseksi--jopa näkösyiden keksimiseksi tällaista
+tekoa puolustaakseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kaikilla aloilla, missä ruotsinkielisillä meillä on ratkaisuvalta
+ja missä heillä on tilaisuus käyttää tätä ratkaisuvaltaansa
+suomenkielisiin nähden, esiytyy aivan naivisti ja peittelemättä
+tämä näköään tuiki päätön ja silmitön, sanoisiko
+siveellisesti häikäilemätön vai siveellisesti ryhditön liukuminen
+puoluekurin vanavedessä: kaiken itsenäisen ja asiallisen arvioinnin
+alistaminen puolue-ennakkoluulojen ja -pyyteiden määrättäväksi ja
+palvelukseen. Suomenkielinen kansalainen joutuu melkein
+säännöllisesti poljetuksi oikeuksissaan ja ansioissaan, milloin
+hänen ansionsa tulevat ruotsinkielistemme arvioitaviksi, varsinkin,
+jos niitä on punnittava jonkin ruotsinkielisen ansioita vastaan.
+Voisi esittää lukuisia kuohuttavia oikeusloukkauksia, joita
+ruotsinkielisemme ovat turtuneen joukkoitsehyväisyytensä turvissa
+nukkuvin omintunnoin tehneet suomenkielisille tässä maassa, ilman
+että ainoallakaan yksilöllä olisi heidän keskuudessaan ollut
+siveellistä itsenäisyyttä ja ryhtiä nousta tällaista vääryyttä
+vastaan.
+
+Räikeimmän ja valaisevimman esimerkin tästä ruotsinkielistemme
+luonnepiirteestä tarjoavat useat yliopistomme opettajaviroista
+suoritetut taistelut ja yleensä se häikäilemätön, keinoista
+välittämätön sitkeys, jolla ruotsinkielisemme ovat koettaneet ja
+edelleen koettavat mahdollisimman kauan säilyttää tämän
+suomalaisen sivistyksen sydänelimen vierashenkisenä ja
+vieraskielisenä suomalaiselle sivistykselle.
+
+On suorastaan siveellistä itsenöyryytystä havaita miesten, joiden
+äly on viljelty ja terästetty käsittelemään hengen asioita
+arimmalla, huojumattomimmalla tarkkuudella, joiden henki on koulittu
+vilpittömässä, velvoituksenalaisessa työssä noutamaan ja
+kirvoittamaan esiin elämän sokkeloista elämän todet lait, toden
+sisällön, joiden uurastavaa, itseuhrautuvaa, toisinaan terävää,
+syvyyksiinkin leikkaavaa työtä on kunnioittanutkin, havaita näiden
+yht'äkkisessä laumahurmiossa liukuvan kuin kevyt kaarna joukon
+mukana ja alentavan henkensä jalon aseen pintapuolisten ja
+silmänräpäyksellisten puoluepyrintöjen auliiksi palvelijaksi. On
+loukkaus ihmisluonteen ja ihmisvakaumuksen siveellistä arvoa vastaan
+alentua hengen asioissa muodolliseksi asianajajaksi, loihtia
+dialektisen taituruuden ja notkeuden avulla näkö- ja tekosyitä
+asioiden ja tekojen perusteluksi ja puolusteluksi, joiden takana ei
+kuitenkaan asiallinen ja luonteellinen vakaumus seiso--ei ainakaan
+saata seista, jos on valveilla sokaisematon henkinen arvostelukyky ja
+vääjäämätön siveellinen omatunto.
+
+Se yksityistahdoista limittynyt, mutta jokaisessa yksilöllisessä
+kohdassaan horjumaton yksimielisyyden valli, jonka ruotsalaisemme
+yliopistossa muodostavat suomalaisuuden kaikkein oikeutetuimpiakin
+vaatimuksia vastaan ja jonka kuurolle juurelle suomalaisen sivistyksen
+välttämättömät ja polttavat tarpeet saavat tehottomina pauhata ja
+raueta, on selitettävissä vain siten, että elämän arvot ovat
+tälle älyn ylimystölle keventyneet ja että se senvuoksi niin
+kevyen vapaasti, melkein itsetiedottomuuden viattomuudella voi
+leikkiä huimaavaa leikkiänsä todellisuuden kanssa. Se seikka, että
+suomalaisen sivistyksen ahjossa suomenkielinen nuorukainen--jos hän
+osoittaa terävämpää tieteellistä työskentelykykyä--heti
+tieteellisen työskentelynsä alkutaipaleella saa ainakin eräillä
+opintoaloilla kokea, että häntä katsotaan kuin vaarallista
+tulokasta ja tungeksijaa, vastaista suomalaista stipendien ja
+professuurien tavoittelijaa ja konsistoriossa äänestäjää, jonka
+tielle jo ajoissa on viritettävä niin vaikeita ansoja ja
+hankaluuksia kuin muodollinen säädyllisyys suinkin sallii, se
+seikka, että _suomalaisessa_ ainoassa suomalaisessa korkeimmassa
+opinahjossa opiskelijan _suomenkielisyys_ on se loukkauksen kivi,
+jonka vuoksi hänen on langettava, ja että tällaista kuohuttavaa
+kohtuuden ja oikeuden polkemista saattaa tapahtua koko samanmielisen
+valistuneen opettajiston--ainakin vaikenemisella
+osoitetulla--suostumuksella, se seikka osoittaa sellaista siveellisen
+tajunnan heikkenemistä, sellaista mieskohtaisen ja yksilöllisen
+vakaumuksen itsekieltoa, että se on mahdollista ainoastaan
+sellaisille ihmisille, jotka ovat joutuneet niin etäälle
+todellisuuden pohjalta, ettei se enää heidän henkeään ja tekojaan
+sido ja velvoita.--Itse se teko, suomalaisuuden juurittaminen Suomen
+kansan ainoasta korkeimman viljelyksen ahjosta, on jo sinään niin
+huimaavasti paradoksaali, että siinä työssä voi viattomalla,
+vilpittömällä mielellä uurastaa vain ihmisryhmä, jolle elämä on
+kulunut pelkäksi estetisoivaksi ja dialektisoivaksi ajatuskokeeksi,
+jota voi käsitellä ja taivutella täydellisen älyllisen mielivallan
+mukaisesti.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Mitä likeisimmässä sielullisessa yhteydessä ja vuorovaikutuksessa
+edellä esittämieni luonne- ja laatupiirteiden kanssa on se ilmekäs
+ja vivahderikas esteettinen ja älyllinen kultuuri, jota
+ruotsinkielisen sivistyneistömme parhaimmisto edustaa. Ylen lukuisat
+ja ilmettä antavat ovat sen piirissä nuo herkät, koulitut esteetit
+tai ajatuksen muotoihin notkeasti, joustavasti harjautuneet, ripeät,
+terävät dialektikot, joiden silmä tuokiossa älyää
+hengenilmiöiden arat ja hienot varjostumat ja jotka kukin
+yllättävällä varmuudella liitävät ajatuksen ja kauneuden
+maailmojen ilmaulappoja--kukin tietysti henkisen mahtinsa mukaisiin
+korkeuksiin tai etäisyyksiin--jokainen yhtä tarkoin, tasapainoisin
+liikunnoin, yhtä joustavalla hallitulla ryhdillä, yhtä
+huolestetulla, muotovalmiilla varmuudella.
+
+He ovat terävät näkemisessä, nopeat älyävässä omistamisessa,
+tarkat näkemänsä ilmaisemisessa; mutta tämä näkeminen,
+omistaminen, ilmaiseminen sairastaa ominaista sisällön ohuutta ja
+haurautta. Miten älyllisesti herkkiä he ovatkin ja miten hiottu,
+valpas ja täsmällinen heidän katseensa onkin, ovat elämänilmiöt
+kuluneet heille pelkän ulkonaisen huomioitsemisen esineiksi.
+Elämänilmiöt eivät ole eletyt sisäisesti omiksi, eivät ole
+vaikeassa ja vaikeudellaan kasvattavassa työssä taistellut
+yksilöllisesti omistetuiksi, vaan on elämä jäänyt pohtivaksi,
+arvioivaksi, jäsenteleväksi älyn ja maun herkutteluksi, irrallisten
+yksityiskohtien aistikkaaksi, herkäksi, valppaaksi, mutta
+valinnanvaraiseksi ja ulkokohtaiseksi vaalinnaksi.
+
+Heidän elämäntunnoltaan puuttuu eletyn kokonaisuuden elimellinen
+kiinteys ja yhtenäisyys. Herkistyneen kauneusvaiston ja tarkistuneen
+ajatusponnen ohellakin puuttuu heiltä ikäänkuin pohja ja aines,
+jossa tämä pirteä älyllisyys ja täsmällinen käsiteselkeys
+saisivat toteutua saavuttaakseen muodon kiinteän ja kirkkaan
+valmiuden ohelle sisällön painokkaan vaakavan mahdin. Näiltä
+hienoilta yksilöiltä puuttuu se kansallisen kokonaisuuden ja
+kansallisen yhteiselämisen antama summaton ainesmeri, se kansalliseen
+kokonaisuuteen kätkeytyvä ja siitä noudettava elämysten
+voimasäiliö, ehtymätön elämänlähde, joka jokaisena hetkenä
+sisältäkäsin tulvahuttaisi ja tykkisi heihin uutta hersyvää eloa
+ja elämänainesta, elähyttäisi käsiteselkeyden ja -varmuuden
+lämpöisellä elämänymmärtämisellä, syventäisi herkän, notkean
+hienouden hartaalla elämänuskolla ja -rakkaudella, antaisi hengen
+leikkaavalle terävyydelle sisäisen, siveellisen tarmon--yleensä
+antaisi koulituille, hengen tekoihin ja ponnistuksiin norjistuneille
+voimille aineksen, jossa niiden mahdissa oleva muodon säihke ja teon
+terävyys pääsisi toteutumaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Erikoisen ilmekkäästi ja luonnehtivasti esiintyy tämä
+aineksettomuus ja muodollisen valmiuden jousekas ponsi erinäisillä
+taiteellisen luomisen ja aatteellisen harrastelun aloilla.
+
+Ruotsinkielinen kirjallisuutemme on viime aikoina silmin nähtävästi
+virinnyt. Sen sävyttävänä laatupiirteenä on ominainen
+yksityiskohtainen sanarunouden liekehtivä kiinto, yksinäisten
+sanojen tunnelmallisesti puhdas, selkeä ja täysi kaiku, ikäänkuin
+taotun metallin helähdys. Sanat säihkyvät kuin ilmaan leimuvat
+tähdet, äly sinkauttelee vilkahtavia salamoitaan, yksityiskohtainen
+taituruus kimmeltää ja häikäisee. Erotiikka kiiluu ja
+sävähtelee, henkevyys keikailee ja korskailee, ylimielinen
+hirtehisyys ja tuhattulimmaisuus eleilee ja pokkuroi. Mutta tämä
+kaikki on vain diletantista elämällä herkuttelemista, ei
+taiteellista elämän luomista. Tämä liekehtivä ilmehikkyys palaa
+vain kuin lentävä virvaliekki kuloheinässä polttavana, kuumana,
+kiihkeänä, mutta hupenee silmänräpäyksessä lämpöä
+jättämättä ohitse. Sen näennäinen, tuhlaileva hengen
+vallattomuus ja vaitonaisuus ei ole omia voimiaan hurmehtivaa elämän
+rehevyyttä ja rikkautta, vaan on se irrallista, haurasta, itseänsä
+esteettisesti huumailevaa älyn ilottelua; se ei tulvi elämän tumman
+paisuvan vuon hillittömänä vyörähdyksenä, vaan on se vain maljan
+piukkojen kimaltavain reunojen sisäpuolelle sidotun viinin
+hivelevää, helmeilevää poreilua.
+
+Missä tämä älyllisesti tarmokas kirjallisuus saavuttaa
+kirkkaimmatkin voittonsa, luo se teoksia, joiden kuritettu tyyli,
+koottu, piukka sanonta, älyllisesti ryhdikäs ja kohdistuva
+tehtävän pitely on kuin tiiveimpään, jaloimpaan jännitykseen
+pingoitettu teräskaari, jonka alta vain puuttuvat kannattavat,
+ilmoihin kohottavat pilarit--teoksia, jotka ovat kuin jaloimmaksi,
+säihkävimmäksi kuvuksi taottuja ja kaareutuvia
+haarniskarintakehiä, joiden väikkeen ja kiinteyden alla ja
+sisältönä kuitenkin ammottaa vain tyhjyys, ei sykkivä, elävissä
+voimissa läikähtävä ihmisrinta. Tällaisesta, ehkä vuosikausia
+miehisellä älyllä taotusta ja hiotusta taideluomasta saattaa puhua
+melkein aineettomuuteen hupeneva henkisen ilmakehän keveys ja
+ohukaisuus. Tällä taituruuden tarmolla ei ole ollut veroistansa
+ainesta toteutuakseen painavana, elämäntäytenä taideteoksena.
+Tällainen taideluoma on rakennettu tyhjälle, se on elämän
+konstruktioni, ei elämän paisuva, hallittu läike. Ja
+pakoittavinkaan taide ei voi pusertaa, tiivistää tyhjää
+elämänpitoiseksi.
+
+Milloin tällainen, elämäntajultaan ja -kosketukseltaan suppea
+kirjailu ponnistautuu aatteelliseen elämänpitoisuuteenkin, puuttuu
+siltä elämänaineksen runsauteen, elämännäkemyksen
+hedelmöittävään syvyyteen, avaruuteen ja totuuteen perustuva
+elämää luova välittömyys ja erittelee, julistelee se tykkivän
+elävän elämänkuvauksen sijasta retoorisin, paisutetuin mahtielein
+ainoastaan ohjelmanomaista, teoreettista, ohuesti elettyä ja
+tunnettua maa- tai rotuhenkeä.
+
+Ruotsinkielisten yleisö- ja nuorisopiirien aatteelliset
+harrastuksetkin kantavat erikoista, yht'aikaa niukkaa ja ylikypsää
+leimaa. Näissä piireissä yllättää yhtä paljon henkisen
+näköpiirin suppeus kuin näkemisen terävyyskin. Henkinen harrastus
+on kireätä ja tiivistä, mutta aineksellisesti ohutta. Yhtä
+suhdaton kuin on ruotsinkielisten yleisöpiiriemme kielteinen
+kriitillisyys: niiden elämänarvojen ehdoton, tajuton kieltäminen,
+jotka ovat heidän elämäntottumuksilleen vieraita, yhtä suhdaton on
+näiden samojen yleisöpiirien myönteinen epäkriitillisyys: heitä
+hyvittävien, itsekästen elämänarvojen ehdoton, ajatukseton
+tunnustaminen.
+
+Nuorukaiset, joiden rikkiviisaan arvostelun edessä ei mikään
+aatteellinen, yliaineellinen kudelma kestä, joille elämän
+siveellinen ryhti, kansalaisen velvoituksenalainen työn- ja
+rakkaudensuhde siihen yhteiskuntaan, jossa hän elää: elämän koko
+uhrautuva, itsensä unohtava, itsensä ylitse kasvava uskon ja
+rakkauden rikkaus on pelkkää löysää sanojen rihkamaa, nämä
+samat ylikriitilliset nuorukaiset virittyvät toisaalta mitä
+alttiimmasti aivan löyhiin, efemäärisiin lauma-aatteisiin ja
+ohuimpiin, ohimenevimpiin lauma-ailahteluihin. He pohtivat kireällä
+fanatismilla ijänikuista »finländare»-kysymystään, harrastelevat
+elämän vakaisimpana, ainoana käsittelyn ja kiivailun arvoisena
+kysymyksenä, onko joku kielen käänne--miten sisällöllisesti
+kuvaava ja käsitteellisesti oikeavivahteinen hyvänsä--fennisisminä
+karsittava käytännöstä, kuohtuvat täydelliseen, riehuvaan
+vesilasimyrskyyn siitä, onko ylläpidettävä ruotsinmaalaisista
+näyttelijöistä koottua »kotimaista» teatteria, vaiko vaalittava
+kotimaisilla voimilla »korkearuotsalaista» teatteritaidetta,
+marssivat--nämä kaiken intoilun yläpuolella olevat
+punssipöytäkriitikot--tiukimmassa, hartaammassa tahdissa mihin
+aatteellisesti pingoitettuun, teennäisesti touhuttuun ja
+tuloksellisesti tyhjään suurruotsalaiseen nuorisokokoukseen
+hyvänsä.
+
+Yleensä yllättää ruotsinkielisissä yleisöpiireissämme juuri
+tämän yleisön kriitillinen kylmäkiskoinen asenne kaikkea
+aatteellista hurmautumista vastaan ja sen samanaikainen aivan
+päätön, jopa lapsekas huumautuminen kaikenmoiseen
+tyhjänpäiväiseen aate- ja elämänsisältösurrogaattiin, sen
+odottamaton pöyrähtäminen kaikenlaiseen ohueeseen,
+sisällöttömään ja tarkoituksettomaan periaatehommasteluun ja
+-hammasteluun. Tässäkin on vaikuttamassa elokas, toimekas, hanakka
+äly, jolta vain puuttuu elämänaines paisuakseen näköharrastelusta
+ja -hyörimisestä hedelmälliseen elämänkäsitykseen ja
+elämänkäsittelemiseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Älyllisen kehityksen ylimahti vaistoisampien, välittömämpien
+elämänvoimien kustannuksella johtaa henkisesti niukemmissa
+yksilöissä suorastaan kuivakiskoiseen, mielikuvituksettomaan
+kielteisyyteen.
+
+Jos jättääkin ruotsinkielisessä sivistyneistössämme sen
+älyllisesti ja henkisesti viljellymmät yksilöt ja piirit, ja
+siirtyy tarkastamaan tavallista porvarillista tasapintaa, tapaa siinä
+aivan tukahuttavan näköpiirin ahtauden ja ilmattomuuden. Jos missä,
+tapaa siinä aivan puhtaaksi viljeltyä filistealaisuutta ja paljainta
+aineellisuuden palvontaa. Niin töykeä, sulkeva, ahdasnäköisyyden
+silmälapuilla suojattu, itsehyväisyyden vallituksella turvattu kuin
+tällainen keskipintainen ruotsinkielisen intelligensimme jäsen, voi
+tuskin olla insulaarisesti itseriittävin englantilainenkaan. Mikä
+vaatimattomimmassakin määrässä kohoo lähimmän, itsekkään
+tähystys- ja tavoituspiirin piukkojen ja niukkojen rajojen ulko- ja
+yläpuolelle, on näille aitofilistealaisille olematonta. He
+suoriutuvat elämästä yksinkertaisimmalla ja lyhyimmällä keinolla:
+kieltävät sen, mitä eivät tajua.
+
+Näiden piirien kritiikki on niin säälimätön, että
+yhteiskunnallisen elämän tekijöistä sen edessä saattaa
+korkeintaan löytää armon raha, taiteellisen elämän ilmiöistä
+operetti, elävät kuvat ja viimeinen muotilehti, ihmisten
+keskinäisistä elämänsuhteista skruuvikumppanuus ja
+punssi-istunto.--Heille on Othello vanhanaikuista, koomillisesti
+paisutettua sanatohinaa, yhteiskunnalliset ja kansalliset
+velvollisuudet korkeintaan naisyhdistyksille kuuluvia asioita,
+siveelliset, eetilliset elämänarvot vanhojen Runebergin-aikuisten
+setien pakinaa. Vasta »Iloinen leski» voi virittää heissä
+taiteellisen tuntemisen kielet, vasta tuoreimman kurssinoteerauksen
+lukeminen voi avata heille näköaloja elämän jännittävään
+kudelmaan, vasta virkaylennysten ja -syrjäyttämisten aiheuttama
+juonien punonta voi lietsoa ja kirvottaa heissä hereille
+yhteiskunnallisen toimekkuuden tai siveellisen suuttumuksen
+yli-itsekkäät vaistot. Jos tällaisella kultuuri-ilmestyksellä on
+kontinentaalisia mielitekoja ja kokemuksia, kirpoaa hänestä
+täysverinen elämänihantelijakin: Parisin asfaltti kasvaa hänelle
+elämän symboliksi, Nizzan hotellit luonnonhurmion »tiptopiksi»,
+tuoreimmalta nähty varieteediiva elämänveikeyden haltioittavaksi
+hengettäreksi. Ainoana yliaistillisena, kiihdyttävänä
+elämänongelmana saattaa tällaiselle--tavallisesti supisuomalaisesta
+ympäristöstä lähteneen, vaurastuneen kauppiasisän tai -isänisän
+aitoruotsalaiselle pojalle--olla, kutsuako itseään
+»finsk-svenskiksi», »svensk-finneksi», »svensk-finländariksi»,
+»östsvenkiksi» vaiko yksinkertaisesti vain »finländariksi» tai
+»finlänningiksi». Mutta tähän nähtävästi i'änikuisesti
+ratkaisemattomaksi jäävään ajatuspulmaan tuhlautuukin sitte
+kokonaisten nuorukaispolvien henkinen pohdintatarmo ja -tarve.
+
+Nämä tällaiset kuivakiskoisuuden fanatismissaan kaikelle
+henkisyydelle tartuntavapaat henget tuntevat korkeintaan yhden ainoan
+siveellisen johtotähden: millä hinnalla hyvänsä on vältettävä
+näyttämästä nolatulta. Siitä syystä on yliolkaisesti oltava
+uskomatta mitään, visusti vältettävä antamasta minkään seikan
+viehättää itseään innostumiseen, kunnioitukseen, arvonantoon;
+aina on kaikissa tilanteissa ja asianhaaroissa ennen kaikkea
+säilytettävä irooninen, kylmäkiskoisesti halpeleva ylemmyyden
+ilme. _Ja_ onnistuvatkin he tässä pyrinnössään toisinaan niin
+hyvästi, saavat niin ilmanpitävästi suljetuksi itsensä kaikilta
+elämän virikkeiltä, että he lopullisesti korkeintaan yhdessä
+ainoassa seikassa joutuvat elämän puijaamiksi: omassa alastomassa,
+rapautuneessa elämässään, omassa autiossa, tyhjässä
+elämäntunnossaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ruotsinkielisessä sivistyneistössämme on kuitenkin siellä
+täällä kyllä yksilöitä, joiden henkisen näköpiirin avaruus ja
+ylemmyys, luonteen puhtaus ja ryhti, luova työtarmo ja työrakkaus
+sekä yksilöllisen uhrautuvaisuuden voima kohottaa heidät heidän
+ympäristönsä puitteista ja ennakkoluuloista.
+
+Mutta nämä tällaiset valoisan, viileän, humaanisesti avaran
+järjen miehet, lämpimän, hartaan sydämen, vilpittömän,
+uskollisen tunnollisuuden miehet--työskennelkööt he taiteen tai
+tieteen, yhteiskunnallisen tai yksityisen elämän piireissä,
+näkyvillä julkiasemilla tai vaatimattomissa elämäntehtävissä--he
+ovatkin elämäntehtäviensä suorittajina puhkaisseet itsensä
+kielisympatiojensa asettamien rajojen ulkopuolelle, ovat särkeneet
+sen hedelmättömyyden lasikehän, johon heidän ruotsinkielisyytensä
+tässä maassa heidät on sulkenut ja kasvaneet työnsä suuruisiksi.
+He ovat, vaikk'eivät he hakeudukaan suomenkieliseen sivistyspiiriin,
+elämäntyönsä suorittajina ja toteuttajina joutuneet suomalaisen
+sivistyselämän tekijöiksi: rakkaudella, harrastuksella ja
+myötätuntoisella antaumuksella suhtautuessaan omaan työhönsä
+joutuvat he rakkaudella, harrastuksella ja myötätunnolla
+työskentelemään suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen
+sivistyselämän kehittämiseksi.
+
+Nämä tällaiset, inhimillisesti lämpimät ja hedelmälliset henget
+ovat, ei todistuksia siitä, että ruotsinkielisessä
+sivistyneistössämme olisi vaikuttamassa elävä yhteisymmärryksen
+henkikin suomalaisen yhteiskunnan elintarpeita kohtaan--sitä
+todistaakseen ovat he liian poikkeuksellisia ja harvalukuisia--vaan
+todistuksia siitä, että ruotsinkielinen sivistyneistömme
+kokonaisuudessaankin, jos sillä olisi henkistä laajapiirteisyyttä
+ja avaruutta, voisi uhraamatta hiventäkään enempää
+ruotsinkielisyydestään kuin henkisen kultuurin
+ylemmyydestäänkään elähyttävästi ja itse elähtyvästi lähetä
+välittömään, luottavaan ja luottamusta virittävään
+yhteistyöhön yhteisen suomalaiskansallisen sivistyksemme
+kehittämiseksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Läheisen ja valaisevan vertauskohdan ruotsinkieliselle
+yläluokallemme tarjoavat sivistyksellisessä suhteessa nykyajan
+juutalaiset. Kummankin keskuudessa on sama kansallinen juurettomuus,
+irrallisuus siitä ympäristöstä, jossa he kuitenkin elävät ja
+vaikuttavat, aiheuttanut samansuuntaisen henkisen tilanteen.
+Kummallekin ovat tunnusmerkillisiä henkisen valmiuden ohella henkinen
+köykäisyys, nopean ja ripeän sopeutumiskyvyn ohella hyvin
+ulkonainen liittyminen elämän ilmiöihin, esteettisen ja älyllisen
+muotokultuurin ohella ominainen elämännäkemyksen ohuus ja
+aineettomuus, terävän, käytännöllisen, ulkonaisen
+järjestämiskyvyn ohella omituinen pintapuolinen kaavamaisuus
+elämän sisäisessä omistamisessa ja tajuamisessa.
+
+Kummallakin on henkisen näkökulman, henkisen painopisteen
+määrääjänä muotojen vanhoillisuus sisällön vapaamielisyyden
+rinnalla: sitkeä, kireä, vaikkapa kiivailuun yltyvä taipumattomuus
+entisten, totuttujen ja koettujen muotojen ja kaavojen noudattamisessa
+ja säilyttämisessä samalla kuin siihen nähden, mitä nämä muodot
+mahdollisesti kätkevät itsessään sisällöllisesti olennaista, on
+vallalla aivan siveelliseen mielivaltaan ja henkiseen
+välinpitämättömyyteen asti ulottuva ja venyvä suvaitsevaisuus;
+kummallakin on hyvinkin näköisän, näennäisen vapaamielisyyden
+rinnalla kirein, jäykin kaavaintoilu: älyn ja logiikan, ei sydämen
+ja uskon suvaitsemattomuus. Kumpaakin luonnehtii melkein hermostuneen
+herkäksi kiihdytetyn yksilöllisyyden rinnalla tyrmistyttävä
+siveellisen itsenäisyyden ja ryhdin puute: juriidisesti muodollisen
+ja kiivailevan sana- ja periaateratsastuksen rinnalla aivan luonteeton
+yksilöllisen vakaumuksen taipuvaisuus, kun se joutuu johonkin
+ajanhengen tai ympäristön ennakkoluulojen ja puoluepyyteiden
+virta-uomaan, aivan siveelliseen tunnottomuuteen asti itsenäisestä
+arvostelusta kieltäytyvä lauman ennakkoluulojen ja lauman
+itsekkyyden kahleissa kulkeminen. Kummallekin on yhtä luonteenomaista
+loogillisen, koulitun, melkein rikkiviisauteen asti valppaan
+kriitillisyyden rinnalla aivan lapsekas ryöpsähtäminen hetkellisten
+ohimeneväin ajanhengen muotipuuskausten ja pyörähdysten mukaan,
+herkistyneen valitun esteettisen herkuttelun rinnalla mitä
+vilpittömin ja karkein aineellisuuden palvonta.
+
+Kumpikin on kehityksessään kohonnut niin ohutilmaisiin korkeuksiin,
+etäytynyt niin kauas maan mehujen ylettyviltä, että
+yksilölliseltä elämäntajulta on kadonnut kansallisen kokonaisuuden
+ja elämänympäristön tasoittava, vakiinnuttava pohja: sen jos
+sitova ja pidättäväkin niin myöskin teon ja ajatuksen kiinteyteen
+ja johdonmukaisuuteen ajava ja pakottava sisällön ja aineksen mahti.
+
+Elämänkosketuksensa ja sitä seuraavan elämäntajunsa rajoituksen
+vuoksi ovat he kumpikin synnynnäisiä luokittelijoita
+elämänilmiöiden muodollisia järjestäjiä. He suhtautuvat
+elämään enemmän muodollisesti kuin asiallisesti, enemmän
+älyllään kuin olennollaan, he huomioitsevat enemmän elämää kuin
+elävät sitä. Elämä irtautuu heille vaistojen liitteistä ja
+erillistyy yksinäisiksi tuokioiksi, erikseen, yhteydettä haratuiksi
+yksityisilmiöiksi. He näkevät elämän pinnallisesti
+selkeämpänä, mutkattomampana, suoraviivaisempana kuin mitä se on;
+he typistävät sen elävät, vain oman yksilöllisen olemuksensa
+arvaamattomista laeista aavistettavat ilmestykset muodollisen logiikan
+ja matemaattisen joukkojärjestyksen pakkokaavoihin ja
+joukkosarjoihin. He eivät käsittele elävää elämää: eivät
+vaikeassa, kärsivällisessä työssä kehitä esiin, kasvata elämän
+uinuvista iduista uusia, kehkeneviä elämänilmestyksiä, vaan
+käsittelevät he valmiita asioita: mittaavat, punnitsevat,
+luokittelevat lopullisen muotonsa saaneita esineitä.
+Älynvoittoisuutensa harhassa johtuvat he näkemään elämän
+elävät ilmiötkin juurettomina, valmiina, lopullisina esineinä: ei
+elävinä, muodostuvina yksilöinä, vaan kategoorisina matemaattisina
+yksikköinä, joita on yhtä kevyttä, luontevaa ja luotettavaa
+käsitellä, sommitella ja summitella, läjitellä ja lajitella kuin
+mitä kuolleita, pyöriviä metallikappaleita hyvänsä. Heille ei
+elämän ikuisena tunnuskuvana häämötä pelto: maan vaivattava
+hedelmällinen povi, jonka hetteistä uuraan ihmistyön on alati
+uusiutuvassa vaivannäössä luotava alati yhtä uutta, odottamatonta,
+alkuperäistä elämää; vaan on heille elämän elokkaimpana
+tunnustähtenä raha: irrallinen, vierivä metalli, jonka helisevä,
+kiirivä, kirkas liukkaus, mekaaninen, rajaton monistumismahdollisuus,
+epäelimellinen, koneellinen, hengetön samanmukaisuus edellyttävät
+vain muodollista, ei luovaa käsittelyä, vain matemaattista,
+summittaista joukkoryhmittelyä, -luokittelua ja karsinoimista, ei
+yksilöllisen olemuksen sisäistä, altista, noudattavaa näkemystä
+ja tajuamista ja jonka hallitsemiseen ja vallitsemiseen ei tarvita
+työtä, vaan taitavuutta. Kumpikin on etäytynyt liika etäälle maan
+mullasta, josta ei mikään elävä kostamatta saa juuriansa
+irroittaa: aines on ehtynyt sydämeltä ja ajatukselta, veren vaistot
+haalenneet, elokas, ketterä äly enää vain työskentelee liukkaana,
+liikkuvana, nopeana kuten aina järjestellen, arvostellen,
+päätellen, mutta järjestellen, arvostellen, päätellen ei eläviin
+muotoihin herätettävää, vangittavaa, muodotonta elämää, vaan
+valmiita ilmiöitä, valmiita esineitä, valmiita arvoja, käsitellen,
+sijoitellen, korkoja kasvatellen, keinotellen sivistyksen ja
+aineellisen varallisuuden valmiilla, keräyneillä pääomilla.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+KANSALLISEN POHJAN ETSISKELYÄ.
+
+
+Ruotsinkielinen yläluokkamme on itse herännyt tämän kansallisen
+juurettomuuden ja sen aiheuttamain henkisten ja siveellisten vaarojen
+tajuun ja alkanut etsiä kansallista maaperää jalkojensa alle. Mutta
+se on lähtenyt hakemaan tätä maaperää, ei altansa, suomalaiselta
+pohjalta, josta se todella löytyisikin, vaikka sankan ja sakean
+ennakkoluulokerroksen eristämänä ja kätkemänä, vaan jostain
+sivummalta, etäämpää.
+
+Eräät luulevat ilmajuurilla voivansa liittyä Ruotsin jaloon ja
+ylvääseen kansaan, luulevat voivansa ruotsalaisen kansayhdyskunnan
+elonilmauksista, kansallisesta verestymisestä ja nuortumisesta,
+yhteiskunnallisesta elpymisestä ja henkisestä elokkuudesta johtaa
+eloa Suomen ruotsinkieliseen yläluokkaankin.
+
+Tämä on kuitenkin kaikkien älyihmisten ainaista, yhtä nokkelaa
+kuin naiviakin elämän tosiasiallisuuden tajuamattomuutta. Elämää
+ei voi lainata, sen on palettava niissä aineksissa, jotka kullakin
+ovat itsessään. Kansojen kuten ihmistenkin on luotava
+elämänvoimansa omassa elimistössään. Kansallinen
+yhteenkuuluvaisuus ei ole sanoja, ei edes kauniita sanoja, vaan
+jokapäiväistä, yhteistä henkistä tai aineellista, tietoisaa tai
+tiedotonta työtä yhteiskunta-elimistön hyväksi: elämistä
+yhteiskunnassa. Kansallista vireytymistä ei voi sinään siirtää
+sen yhteiskunnallisen elimistön ulkopuolelle, jossa se vaikuttaa. Se
+voi korkeintaan esimerkillään ja hengellään herättää ja
+tartuttaa, mutta teon ja toimen voimana jää ja sulkeutuu se
+jäljettömästi siihen elimistöön, jonka elintoiminnan tulos se on,
+kiertää ja elostaa vain sitä elimistöä, joka sen on pusertanut
+elämänaineksistaan ja jonka suonissa se virtaa.
+
+Yhtä hauraan, haaveksivan itsepetoksen uhriksi kuin jos poteva
+alkaisi odottaa, että vieraassa elimistössä sykkivä väkeväkin
+elonveri voisi mekaanisesti häneen siirrettynä elvyttää hänen
+kuihtuvan elimistönsä laimenevat voimat, yhtä hauraan itsepetoksen
+uhriksi joutuisi se yhteiskunta tai yhteiskunnallisen elimistön osa,
+joka odottaisi yhteiskunnallisen elämänsä elpyvän vieraassa
+elimistössä--vaikka kuinka elokkaina--sykkivistä voimista.
+Ruotsalaiskansallinen elinvoima--mikäli sitä on--Ruotsin kansan
+luova yhteiskunnallinen tarmo, aineellisen työn toimekkuus,
+kekseliäs monipuolisuus, asianmukaisuus ja sitkeys, henkisen
+harrastuksen virkeys toteutuu ja voi toteutua ainoastaan
+ruotsalaisessa aineistossa, luo Ruotsin kansan yhteiskunnallista
+järjestymistä ja kehkenemistä, Ruotsin kansan aineellista
+vaurastumista ja toiminnallista tehostumista, Ruotsin kansan
+syvempää ja eloisampaa henkistä viljeltymistä ja itsetietoon
+heräämistä. Suomen ruotsinkielisellä sivistyneistöllä ja Ruotsin
+kansalla ei ole keskenään mitään yhteistä, yhteiskunnallista
+luotavaa ja rakennettavaa, ei mitään yhteisen työskentelyn
+liitettä, eikä senvuoksi hyvää tarkoittavinkaan harrastelu voi
+loihtia tyhjästä niiden välille mitään kestävämpää,
+vakuutetumpaa, syvemmälle vaikuttavaa ja teoissa itsensä todistavaa
+ja toteutuvaa kansallista yhteiselämistä.
+
+Eräiden haaveellisten ruotsalaispiiriemme unelmoima jonkinmoinen
+ruotsalaiskansallinen renessanssi, joka aiheutuisi ruotsinkielisen
+sivistyneistömme myötätuntoisesta eläytymisestä ja
+lähestymisestä Ruotsin kansan kansallisiin liikuntoihin ja
+virtauksiin, onkin avuttomassa lapsellisessa utopistisuudessaan ja
+herkkätoivoisuudessaan lähimmin liikuttava. Kun kuulee tällaisen
+lähestymisen ilahuttavina merkkeinä ja todistuksina uskollisesti
+luetelluksi ja aikakirjoihin viedyksi jok'ainoan huvi- ja
+virkistysmatkan, jonka nuoriso puolelta ja toiselta on suorittanut yli
+Pohjanlahden, ja jok'ainoan illanvieton, mikä heillä on yhdessä
+ollut ja näitten--ja vain näitten!--viattomien tilaisuuksien nojalla
+näkee vedetyksi mitä kauaskantoisimpia ja siintävimpiä
+johtopäätöksiä kansallisesta veljeytymisestä ja tulevasta
+hedelmällisestä kansallisesta yhteistyöstä näiden juhlijain
+välillä, niin ei voi olla hymyilemättä sille lapsellisen hartaalle
+herkkäuskoisuudelle ja tosielämän tajuamattomuudelle, joka näissä
+niin löyhästi pohjatuissa ja pohjattavissa odotuksissa
+kuvastaikse.--Sitä tietä ja siitä touhuilusta ei voi syntyä kuin
+kauniita maljapuheita ja asianomaisille kauniita, vilkkaita
+nuoruudenmuistoja vanhuuden päivien varalle. Kansallista,
+elimellistä yhteistuntoa ei voida saavuttaa intoisimmallakaan ja
+kuohuvasanaisimmallakaan kansallispuku- ja punssiromantiikalla, se on
+rakennettavissa vain koko yksilöllisen ihmiselämän kestävässä ja
+isältä pojalle perityssä ja perinnöksi jätettävässä
+koruttomassa, uuraassa työssä yhteisen yhteiskunnallisen
+kokonaisuuden kehittämiseksi.
+
+Ponnettomassa kaihomielessä tähyilee osa nykyistä ruotsinkielistä
+nuorisoamme ruotsalaisen yhteiskunnan elinilmiöihin, elää
+mielikuvituksessaan ruotsalaista yhteiskuntaelämää, tuijottaa
+itsensä sokeaksi nuoren ruotsalaisen kirjallisuuden tukholmalaisiin
+tapainkuvauksiin, tuntee itsensä kotiutuneemmaksi Tukholmassa kuin
+Helsingissä, istuu Kappelissa, mutta haaveilee itsensä
+Hasselbackenille.--Tällainen mielikuvituselämä voi kuitenkin
+kääntyä tuhoisaksi tälle nuorisolle. Heiltä katoaa ote elävään
+suomalaiseen yhteiselämään, mutta he eivät kuitenkaan pääse
+todelliseen luovaan ja työtätekevään elämänsuhteeseen
+ruotsalaiseen yhteiskuntaan: he hylkäävät elämäntehtävän
+täällä, mutta eivät saa elämäntehtävää sieltä. Hoippuessaan
+kahden yhteiskunnan välillä, joista toisessa elävät heidän
+mielihaaveensa, mielikuvituksensa, toisessa tapahtuu heidän työnsä,
+joutuvat he kummankin näiden yhteiskunnan todellisen elämän
+ulkopuolelle, jäävät mielikuvitustensa pilaamiksi
+tyhjänpäiväisyyksiksi, jotka kummallakin taholla ovat yhtä
+hyödyttömiä ja joiden ainoana elämänsisältönä on hipuva
+tyytymättömyys ja tuhattulimmaisuutta näyttelevä vetelehtiminen
+(dagdrifveri).
+
+Ruotsalaisen yhteiskunnan täysveroiseksi jäseneksi eivät
+ruotsinkielisemme ikinä voi tuntea itseänsä niin kauan kuin he
+eivät välittömästi elä ja työskentele tässä yhteiskunnassa.
+Parhaimmassakin tapauksessa katsotaan ja kohdellaan heitä siellä
+kuin siedettyjä, huonoihin olosuhteisiin joutuneita, armopaloilla
+eleleviä, epämukavia sukulaisia, joiden kovaa kohtaloa
+hyväntahtoisesti säälitellään ja surkutellaan, mutta joilta
+evätään luonnollinen, itseoikeutettu ja tasa-arvoinen kansaperheen
+jäsenyys. Niinpä voi ruotsinkielisen yläluokkamme suhde Ruotsin
+yhteiskuntaan ilmetä vain liehivänä, nöyrtyvänä ihasteluna, ei
+luovana yhteiskuntatyönä.
+
+Siinä määrin on tämä pelkkä vastaanottava, mukautuva,
+hedelmätön suhtautuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan tenhonnut
+ruotsinkielisen yläluokkamme, etteivät sen jäsenet tohdi
+luonnollisesti ja välittömästi käyttää edes omaa perittyä ja
+oman elämäntuntonsa muovaamaa kieltänsäkään henkensä
+ilmaisijana, vaan kyhäilevät he ajatuksensa ja tuntemuksensa
+sanoiksi ja lauseiksi kourassa sanalista ja sydämessä joka hetki
+vavahtava, herpaseva säikähdys: olleeko tämäkin tuntemus
+karsittava kielestä epäruotsalaisena? pitänevätkö hienot
+puoliserkkumme Ruotsissa tätäkin fennisisminä?
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vakavampi, todellisempi ja myötätuntoon virittävämpi on eräs
+toinen, edellisen kanssa rinnan käyvä mielialavirtailu
+ruotsinkielisessä sivistyneistössämme: kääntyminen ruotsalaiseen
+kansa-asutukseen maassamme, pyrkimys pohjautumaan kansallisesti
+siihen.
+
+Missä tämä pyrkimys on välitöntä, luonnollista
+yhteenkuuluvaisuutta, sellaisten henkilöiden lämmintä paikkakunta-
+ja kotiseutuharrastusta, joita alkuperä, toimiala tai joku muu
+välitön elämänsuhde liittää läheisesti tähän ruotsinkieliseen
+asutukseen, siellä on se pelkästään ilahuttava ilmiö. Sellaisille
+tämä liityntä on välitön sydämen teko, ei nokkelasti harkittu
+poliittinen laskelma ja sellaisille se myöskin muodostuu eläväksi,
+rakastavaksi työksi, ei kuolleeksi ohjelmapykälän kirjaimeen
+vannomiseksi. Tällaiset henkilöt tulevatkin tämän rakkautensa
+tietä todelliseen elämänkosketukseen kansan kanssa, ja saavat he
+tästä välittömästä, ravitsevasta kosketuksesta henkeensä sitä,
+mitä ruotsinkieliseltä sivistyneistöltämme yleensä puuttuu:
+yksinkertaisen, koruttoman ja luonnollisen elämäntajun. Nämä
+kansallisesti virittyneet ja värittyneet henkilöt ovatkin yleensä
+ruotsinkielisen sivistyneistömme luonnollisimpia ja positiivisimpia
+yksilöitä, eikä heiltä voi evätä oikeutettua myötätuntoa
+sekään huomio, että paikkakunnalleen ja kielellinen erikoisrakkaus
+usein tuntuu hämmentävän heiltä kyvyn tajuta yhteiskunnallisen
+kokonaisuutemme elintarpeita ja -vaatimuksia.[2]
+
+Vilpittömässä ja yhteiskunnallisesti oikeutetussa muodossa onkin
+tämä maamme ruotsinkieliseen asutukseen kääntynyt harrastus vain
+kotiseututunnetta ja kotiseutuharrastusta vailla historiallisen,
+sivistyksellisen ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen kokonaisuuden
+taustaa. Ruotsalainen asutus maassamme ei muodosta itsenäistä
+yhteiskunnallista kokonaisuutta, sen muodostavat alueellisesti,
+historiallisesti ja sivistyksellisesti toisistaan irtonaiset
+paikkakunnat, joiden yhteiskunnallinen kokonaisuus on Suomessa, ei
+toisissaan. Ne eivät voi rakentua toistensa varaan muodostaakseen
+eheämpää ja täyteläämpää kokonaisuutta kuin ne kukin jo
+itsessään ovat: ne ovat oksia, jotka yhteiskunta-elimistön osina
+jokainen erikseen liittyvät välittömästi yhteisrunkoon, Suomeen,
+sitä ennen liittymättä toisiinsa. Senpävuoksi ei niiden kesken voi
+yhteisen yhteiskunnallisen työskentelyn varassa kehittyä ja vakiutua
+luonnollinen välitön yhteishenki, vaan on semmoinen viritettävä
+keinotekoisesti: juhlien, puheiden ja aatteellisen kiihoitustyön
+alati uudistettavalla ja tosiasiain tielle sattuessa alati turhaan
+suoritetulla lietsomisella.
+
+Sitäpaitsi on tämmöinen, olosuhteiden pakosta vain
+paikkakunnallinen kotiseutuharrastelu ruotsinkielisen
+sivistyneistömme runsaalle ja hallitsevalle enemmistölle aivan
+vieras ja keinotekoinen aatesuunta. Lukuunottamatta näitä
+esittämiäni lämminsydämisiä, mutta henkisesti rajoitettuja
+kotiseudunystäviä--semmoisia ovat pelkät kotiseutuharrastelijat
+kuten muutkin vannoutuneet erikoisaatteilijat aina--on tämä niin
+sanoakseni etnografis-romanttinen kansallinen heräämys ja kokoomus
+enimmille ruotsinkielisen yläluokkamme jäsenille vain joko kevyt ja
+ohimenevä, ailahtelevien joukkomielialojen aiheuttama muotioikku tai
+keinotekoista poliittista laskelmaa, enemmän teoreettisen
+järkeilemisen perustuksella hyödylliseksi ja tarpeelliseksi
+pääteltyä toimintamenetelmää kuin välitöntä ja elettyä
+yhteis- ja kokonaisuustuntoa. Koko yritys loihtia itsenäistä
+kansallista yhteiskuntatuntoa ruotsinkielisen virka- ja
+liikemiesluokkamme sekä ruotsalaisen rannikkoasutuksen välillä on
+vain joko eräiden lämminsydämisten, tosiasioita tajuamattomien
+haaveksijoiden tai joidenkin oveluuttaan rikkiviisaiden, tosiasioita
+tahallisesti vääristävien poliittisten laskijoiden
+kestämätöntä, keinotekoista kudelmaa.
+
+Ruotsinkielisellä sivistyneistöllämme kokonaisuudessaan ei ole
+mitään olennaista, elimellistä yhteyttä erikoisesti ruotsalaisen
+rannikkoasutuksen kanssa: ei ole alkuperän eikä elämäntyön
+yhteyttä, ei ole historiallisen yhteis- ja sivistysperinnön eikä
+yhteiskunnallisen rakennustyön yhteyttä. Ruotsinkielinen
+sivistyneistömme on--kielestään huolimatta--suomalaisen
+kokonaisuuden historiallisen kehityksen tulos ja elin, suomalaisen
+kokonaisuuden, johon ruotsalaisen rannikkoasutuksen sekä osuus että
+vaikutus on vain pieni murto-osa, ja tämän saman suomalaisen
+kokonaisuuden sekä keskuudessa että kehkenemiseksi on sen
+suoritettava ja suorittaa se tahtomattaankin elämäntyönsä. Vai
+mitä yhteyttä on jollakin kuopiolaisella, viipurilaisella, vaikkapa
+helsinkiläisellä ja turkulaisella--useinkin suomalaiselta
+sydänmaalta polveutuvalla--vanhalla virkamies- tai liikemiessuvulla
+erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen kanssa? Korkeintaan ovat he
+rakentaneet kesähuvilansa jonnekin saaristosalmen kalteelle ja
+huvipurtensa kannelta saaneet jonkin näkemyksen meren nuoleksimista
+rantakallioista ja ulkokivistä--»kobbar och skär» onkin
+viimeaikaisen ruotsalaisen heräämyksen tunnusmerkillisimpiä isku- ja
+mielisanoja--mutta mitään elimellisempää liittymistä
+ruotsalaiseen rannikkokansaan ei tällainen lomapäivien joutilaisuus
+luo.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suomalaisen kokonaisuuden tarpeiden mukaisesti on kaikkien
+keskusvirastojen, keskeisten sivistyslaitosten, yhteiskunnallisen ja
+lainsäädännöllisen kehitystyöskentelyn sovitettava työnsä ja
+toimintansa, jotta ne täyttäisivät tehtävänsä. Suomalaisen
+kansan keskuudessa, suomalaisissa viroissa suorittavat enimmät
+virkamiehet elämäntehtävänsä. Ruotsinkielisellä
+tiedemiehellä--mikäli hänen työllänsä on kansallista pohjaa ja
+yhteiskunnallista taustaa--on tämä pohja ja tausta suomalainen;
+ruotsinkielisellä estetiikolla--mikäli hänellä elävän elämän
+tajua on-- --tämä taju virrannut häneen kosketuksesta on miten
+etäisestä ja itsetiedottomasta hyvänsä-- suomalaiseen elämään;
+ruotsinkielinen politiikko--mikäli hänellä on yhteiskunnallista
+laajakatseisuutta, yhteiskunnallisen kehityksen tervettä, kypsää
+näkemystä--on varttunut tähän laajakatseisuuteen, tähän
+näkemykseen suomalaisen yhteiskunnan kasvattamana, suomalaisen
+yhteiskunnan sekä saavutuksien että vajanaisuuksien opastamana ja
+kannustamana. Suomalainen kansa ja suomalaiset olosuhteet ovat se
+pohja, johon jokaisen suurisuuntaisemman teollisuusyrityksen on
+tutustuttava ja perustauduttava, jotta tuloslaskelmat voivat rakentua
+tosiasiallisten olosuhteitten perustalle ja jotta yrityksillä olisi
+riittävä toiminta-ala laajetakseen ja vaurastuakseen. Suomalainen
+ahertava työ, Suomen kansan tuhansia tiehykkeitä myöten keräämä
+ja luoma aineellinen vauraus muodostaa sen varallisuuden pohjaveden,
+jonka hetteille ruotsinkielisen liikemiehenkin on tunteutuminen
+loihtiakseen itselleen ne omaisuudet, joiden varassa etupäässä
+ruotsinkielinen sivistyneistömme on pysynyt ja pysyy
+valta-asemassaan; niistä lähteistä ovat etupäässä heruneet nekin
+pääomat, jotka lahjoituksina virtailevat »ruotsalaiseen
+kultuurirahastoon»--tuohon Kiinan-muuriin, jonka tehtävä on
+ikuisiksi ajoiksi edes keinotekoisesti ylläpitää Suomen
+sivistyneistön nykyistä kielellistä kahtiajakoa ja vakiinnuttaa
+ruotsinkielisen sivistyneistömme täydellinen ja lopullinen
+eristäytyminen Suomen kansasta.
+
+Mitä hyvänsä työtä tässä maassa yleensä tehdäänkin,
+henkistä tai aineellista, tapahtuu tämä työ suomalaisessa
+aineksessa, suoritetaan se suomalaisessa ympäristössä ja näkyvät
+sen jäljet ja hedelmät suomalaisessa yhteishengessä. Tahtoen tai
+tahtomattaan on ruotsinkielinen sivistyneistömme määräävältä
+enemmistöltään asemansa ja työalojensa vuoksi suomalaisen
+yhteiskunnan osa ja elin, ja minkä se työtä tekee, sen se tekee
+suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisen yhteishengen
+palveluksessa, minkä sillä elämän kosketusta ja kokemusta on, sen
+se on saavuttanut ja siihen se on kasvanut suomalaisessa
+yhteiselämässä, ja minkä se on valmis ja terävä hengen teon ase,
+sen se on taottu, karaistu ja hiottu suomalaisessa ja suomalaisella
+elämän kamppauksella. Suomalaiseen yhteiskuntaan sitoo sitä ainoa
+kestävä yhteiskunnallisen elämän side: suoritettu ja suoritettava
+yhteinen työ. Erikoisesti ja rajoitetusti ruotsinkieliseen
+rannikkoasutukseen ei sillä ole mitään elävää työn liitettä,
+ja jos se yhteiskunnallisesti ja kansallisesti todella rajoittuisi
+ainoastaan tähän asutukseen, typistäisi se samalla ehdoin tahdoin
+koko henkisen ja aineellisen toimialansa: virkamiehiltä katoaisivat
+virat, politiikoilta yhteiskunnallinen rakennustehtävä,
+tiedemiehiltä ja luovalta taiteelta yhteiskunnallisen kokonaisuuden
+ravitseva, elinaineksia henkivä ilmakehä, liike- ja
+käytännön-miehiltä koko toiminta-ala. Yleensä merkitsisi se
+kireään johdonmukaisuuteen vietynä nykyisen ruotsinkielisen
+sivistyneistömme kieltäytymistä koko sen tähänastisesta
+elämänasemasta ja elämäntehtävästä. Sitäpaitsi on ruotsalainen
+kansa-asutus maassamme ehdottomasti liika niukka ja heikko mitenkään
+edellyttääkseen, kannattaakseen ja antaakseen olemassa-olon oikeuden
+niin runsaalle ja vaikutusvaltaiselle yläluokalle kuin nykyinen
+ruotsiapuhuva sivistyneistömme on. Jos siis tämä yläluokka pyrkii
+perustamaan olemassa-olon oikeutensa ja vaikutusvaltansa tässä
+maassa tähän kansa-asutukseen, on sen siinä tapauksessa kaiken
+järjen ja kohtuuden nimessä vapaaehtoisesti supistettava asemansa
+varsin vaatimattomaksi Suomen kansan yhteiselämässä.
+
+Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö _on_ suomalaista ja suomalaisena
+se on pysyväkin, ellei kansallissiveellisistä velvoitussyistä, niin
+jo pelkästään yksilöllis-itsekkäistä etusyistäkin. Ennemmin tai
+myöhemmin on tälle luokalle selkenevä, mihin uskomattomaan sekä
+elämäntehtävän että elämänaseman itsekieltoon se on ollut
+suistumassa katkoessaan elinjuuriaan siihen kansaan ja yhteiskuntaan,
+jonka varassa ainoastaan se kuitenkin on, mitä se on. Tältä
+luonnolliselta maaperältään se ei voi irroitella elinjuuriaan
+samalla itse jäytämättä ja kalvamatta elämän pohjaa itsensä
+alta.
+
+Oman erikoisen selvittelynsä kaipaa »ruotsalainen maa», joka viime
+aikoina on virittänyt niin paljon kiihkoilua ja niin monta
+silmitöntä ajojahtia nimiltämainittuja yksityishenkilöitä
+vastaan. Kukapa ei tunnustaisi oikeaksi sitä tunnetta, joka on
+tämän ärtymyksen pohjana. On katkerata elää olojen
+murroskaudessa, jolloin vanha totuttu elämänympäristö särkyy
+liitteistään ja vaihtuu uudeksi. Mutta on huomattava, että tämä
+murroskausi ei ole mikään paikallisesti ruotsalaiseen
+rannikkoasutukseen rajoittuva yhteiskunnallinen ilmiö. Myöskin
+suomenkielisissä rannikkoseuduissa on käymässä aivan sama
+murrosvaihe: alkuperäinen pohja-asutus on kummassakin huuhtoutumassa
+uudeksi.
+
+Yleensä tapahtuu maassamme väestövirtailua sisämaasta rannikkoa
+kohden. Varttuneempi nuoripolvi joutuu rantaseuduilla melkein
+kauttaaltaan siirtolaisuuden tai meriliikkeen lumoihin, ja heidän
+tilalleen imeytyy välttämätön työvoima sisempää maasta. Niinpä
+on palkkatyöväki tällaisilla seuduilla aivan säännöllisesti
+muualta siirtyneitä tulokkaita, ja mikäli maatkin siirtyvät uusiin
+käsiin, ovat ostajat niinikään tavallisesti syvempää sisämaasta
+tulleita.
+
+Tällainen uusi, liikkeelle joutunut, totutusta ympäristöstään
+irtautunut aines on säännöllisesti jotenkin
+häikäilemättömämpää, siveellisesti karkeampaa ja
+välinpitämättömämpää kuin omassa ympäristössään pysynyt
+alkuperäinen asutus. Sitä eivät sido mitkään traditsionit,
+tottumukset ja perinnäiskunnioitus entiseen, paikkakunnaaseen
+olotilaan; sillä ei ole mitään inhimillistävää ja hillitsevää
+tunneliitekohtaa uuteen ympäristöönsä. Maanomistajina ovat heidän
+joukossaan näkyisimpänä vaikkei suinkaan yksinomaisena tyyppinä
+häikäilemättömät keinottelijat, jotka tulokkaan
+välinpitämättömyydellä ja kylmäverisyydellä muuttavat haltuunsa
+saamat maa-alueet suorinta tietä rahaksi: raiskaavat metsät ja
+silpovat maat, ja tuovat kintereillään vieraan palstanostaja-lauman;
+työmiehinä taas on näiden tulokkaiden joukossa kelvollisen
+työväen ohella paljon löysää väkeä: kulkurielämän kasvattamaa
+kuritonta, siteetöntä, välinpitämätöntä ainesta.
+
+Kaikkiallakin katsoo siis lämmin kotiseudun jäsen tapojen, olojen ja
+elämänsävynystävä mielihaikeudella entisen olotilan murtumista,
+silminnähtävää turmeltumista ja raaistumista. Ruotsinkielisellä
+asuntoseudulla tietysti tehostaa tätä katkeroitumista se
+lisä-ärsytin, että tulokkaat, jotka aiheuttavat tämän muutoksen,
+sattuvat lisäksi olemaan vieraskielisiä, ja että erikielisyyden
+vastakohta siis vielä joutuu kärjistämään eroa tulokkaiden ja
+alkuperäisen, vakinaisen asutuksen välillä.
+
+Kysymys ei siis ole kansallinen, vaan yhteiskunnallis-taloudellinen,
+eikä se ole autettavissa kansallisvihaa virittävin kiihoituskeinoin,
+vaan perinjuurisella yhteiskunnallisella muokkaustyöllä. Niinkauan
+kuin ruotsinkielinen pohja-asutus on siirtolaisuuden--Amerikkaan tai
+kaupunkeihin ja tehdasalueille siirtymisen--lumoissa, niin kauan
+korvaa »ruotsalainen maa» siten siltä menetyksiin menevät
+työnsuorittajat ainoalla mahdollisella, tarjolla olevalla
+työvoimalla, suomenkielisellä. Ja niin kauan kuin ruotsinkielinen
+herrassäätyinen tai talonpoikainen maanomistajaluokka ei ole
+elämäntottumuksissaan ja työtavoissaan sovittautunut nykyisten
+maahintojen ja työpalkkojen aiheuttamaan ja pakoittamaan
+häikäilemättömästi voimaperäiseen ja yksinomaan korkeinta
+taloudellista tuottavaisuutta katsovaan maanviljelykseen, niin kauan
+on ruotsalaisten ostajain työlästä kilpailla maatilahintojen
+korkeudessa suomenkielisten ostajain kanssa ja niin kauan on vaikeata
+keinotekoisesti estää maatilojen siirtymistä niihin käsiin, jotka
+niistä voivat puristaa enimmät rahat tai muuttaa ne taloudellisesti
+tuottoisimmiksi. Ken kiihoistustyön ja siveellisen painon pakottamana
+sittenkin alistuu myymään maansa ruotsinkieliselle ostajalle, vaikka
+hän vapaassa kaupassa olisi suomenkieliseltä ostajalta saanut siitä
+tuntuvastikin enemmän, häntä jää tämä hänen taloudellinen
+tappionsa kaivelemaan mieskohtaisesti kärsittynä vääryytenä, ja
+ovat tällaiset yleisen mielipiteen terrorismilla saavutetut
+»ruotsalaiskansalliset» voitot myöhemmin osoittautuvat
+Pyrrhusvoitoiksi. Sitäpaitsi tekee juuri se yleisöpiiri, joka
+kiihkoisimmasti kuohuilee jokaista »ruotsalaisen maan kavallusta»
+vastaan itse itsensä syypääksi aivan samaiseen
+»maankavallukseen». Jokainen vakuutetusti ruotsalainen
+kaupunkilainen talonomistaja, liikemies, tehtaanisäntä,
+perheenemäntä, joka kahdesta valittavissaan olevasta työnhakijasta
+valitsee palvelukseensa ennen suomenkielistä myötäpyrkijää
+ruotsinkielisen talonmiehen, vahtimestarin, raitiotiekonduktöörin,
+kauppa-apulaisen, päällysmiehen, palvelijattaren, riistää tällä
+vaalillaan yhdet terveet käsivarsiparit ruotsalaisen auran kurjelta
+ja lähettää niiden sijalle »ruotsalaiselle pellolle»
+»suomalaisen myyrän»--kukaties juuri saman miehen, jonka hän
+hylkäsi, ja toimii siis tällä teollaan aktiivisena
+ruotsalaisseutujen suomalaistuttajana.
+
+Ken ruotsalaisen talonpoikaisen maalaisasutuksen vaarumattomuutta
+harrastaa, hän älköön tuhlatko sanaakaan suomalaisia tulokkaita
+vastaan: _niiden_ vika ei ole, että he tavoittavat leivän sieltä,
+mistä saavat.--Juurrutettakoon sensijaan rannikkoseudun
+kansanluonteesta pois tämän rannikkoväestön luontainen taipumus
+keveämpään, niin sanoakseni merkantiiliseen työskentelyyn.
+Muunnettakoon siinä nykyään vallitseva pyrkimys paeta karkeasta,
+raskaasta ruumiillisesta maatyöstä kevyempiin, herrasmaisempiin
+elämänehtoihin, muunnettakoon se maahengen elähyttämäksi
+kotiturpeen ja kotukonnun rakkaudeksi. Kohdistakoot ruotsalaisen
+kotiseudun ja »ruotsalaisen maan» esitaistelijat toimintansa siihen,
+että ruotsalainen työntekijä pysyy auransa kurjessa, että
+ruotsinkielinen maamies, joka nykyään ammattitaidossaan ja
+ammattiharrastuksessaan ehdottomasti on takapajulla suomenkielisen
+ammattiveljensä rinnalla, että hän pystyy muokkaamaan maansa sillä
+taidolla, tarmolla ja voimaperäisyydellä, jota uudet, muuttuneet
+taloudelliset olosuhteet vaativat, niin silloin ei suomenkielisellä
+työnhakijalla ole asiaa ruotsinkieliselle asuma-alueelle, eikä
+ruotsalaisen talonpojan kannata myydä hänen omissa käsissään
+hyötyisää maata vieraalle, olkoon tämä vieras suomenkielinen tai
+herrassäätyinen ruotsinkielinen--yhtä turmiollisia tulokkaita
+kumpikin ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen yhtenäisyydelle. Jos he
+tämän voivat vaikuttaa, silloin on ruotsinkielinen kansa-asutus
+maassamme vaarumaton, eikä mikään suomalaiskansallinen hyökylaine
+johdu suuntautumaankaan heidän asuma-alueelleen: sillä ei silloin
+ole siellä mitään tilaa ja tehtävää.
+
+Mutta tätä taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä
+aiheutunutta kehitysilmiötä älköön yritettäkö muuttaa toiseksi
+tuloksettomalla ja turmiollisella yltiökansallisella
+kiihoitustyöllä. Miten katkeraksi, ärtyneeksi ja rotuylpeyden
+samentamaksi »itäruotsalaiset» nuoret kaupunkilaisherramme
+voivatkin kiihoittaa ruotsalaisen talonpoikaisväestön mielialan
+suomalaisia tulokkaita vastaan, se kiihoitustyö on vain mielten
+myrkyttämistä, eikä se voi muuttaa hiventäkään niissä
+taloudellisissa oloissa, jotka ovat pakoittaneet esiin nykyisen
+olotilan. Vasta kun kiihkoilematon, rakentava yhteiskunnallinen työ
+ennättää poistaa syyt, joista nykyiset ilmiöt johtuvat,
+häviävät seuraukset itsestäänkin.
+
+Niissä olosuhteissa, jotka ruotsalaisella rannikko-asutuksella
+vallitsevat, on taistelevan kansallisvihan ja kansallisen
+vieroksumisen lietsominen erikielisten kansalaisryhmien välille
+lyhytnäköistä ja edesvastuutonta työtä. Se on kuin
+mätäsiemenien kylvämistä avoimeen haavaan. Se virittää
+ruotsinkielisessä asutuksessa kansallisvihan helposti sytytettävät
+tunteet suomenkielisiä tulokkaita vastaan, mutta ei vapauta tätä
+asutusta taloudellisesti tarvitsemasta näiden tulokkaiden apua. Se
+ärsyttää toisistaan riippuvaisten kansalaisten keskinäisen
+suhtautumisen ruttoisan katkeraksi ja aiheuttaa siten kansallisessa
+yhteiselämässämme pysyväisen ja aivan tuloksettoman ärtymis- ja
+kiihtymistilan: alati märkivän vihan lähteen.
+
+--Pohjaltaan ei ole mitään vastakohtaisuuden ja vieroksumisen
+tunnetta suomalaisen ja ruotsalaisen kansa-asutuksen välillä. Olen
+itse kasvanut ja saanut ratkaisevat elämänvaikutukseni aivan
+kielialueiden yhtymäkohdalla ja tiedän senvuoksi juurilta käsin,
+että erikielisten kansa-asutustemme välillä ei ole minkäänlaista
+vierovaa tai vihamielistä suhdetta toisiinsa. Erikieliset
+väestöryhmät elelevät näissä vaatimattomasti vauraissa
+pikkupitäjissä--tarkoitan Turun pohjoista saaristoa--luonnollisessa
+ja välittömässä naapuruus- ja useasti sukulaisuussuhteissakin
+toistensa kanssa. Kummallakaan taholla ei satu olemaan
+herras-säätyistä tilanomistaja- tai virkamiesluokkaa, joka
+eriävine elämäntapoineen ja vieraine käsityksineen olisi
+hämmentämässä tätä tervettä ja tasa-arvoista suhtautumista eri
+kielisten välillä. Mitään kansallisuuskysymystä, joka kohdistuisi
+näiden erikielisten asukasryhmien keskinäisiin suhteisiin, ei
+siellä ole ollut, ell'ei aivan viime vuosien seminaristi- ja
+kansanopistolais-sivistys ja puoluekiihoitus semmoista ole
+keinotekoisesti viritellyt.
+
+Sen kyllä tajuan, että kansallisvihan voi minne hyvänsä istuttaa.
+On ylen helppoa kiihoittaa ihmiset toisiaan vastaan ja toisiaan
+väheksymään. Ihmisessä elää luonnollinen taipumus
+laumoittumiseen ja samalla hän on ylen altis yliolkaisesti
+halpelemaan sitä, joka sattuu kuulumaan vieraaseen laumaan.
+Räätäli halveksuu vilpittömästi suutaria ja suutari yhtä
+vilpittömästi räätäliä; uskollinen pitäjäpatriootti ilkkuu
+naapuripitäjäläisten erikoisuuksia siinä, missä näiden kieli ja
+tavat hieman sattuvat poikkeamaan hänen oman pitäjänsä
+mallikielestä ja mallitavoista.--Niinpä uskonkin, että on varsin
+helppoa virittää ja lietsoa hereille vihan, vieroksumisen ja
+halpelun laumatunteet niin silmiinpistävän erilaisuuden kuin
+erikielisyyden perustuksella. Missä siis toisista olosuhteista
+lähteneet ja omien kieroutuneiden ennakkoluulojensa näkökulmasta
+asioita arvioitsevat, lyhytajatuksiset kiihoittajat ryhtyvät
+keinotekoisesti ja johdonmukaisesti kylvämään tällaisia vierauden
+ja vihan siemeniä niille niin alttiisiin ihmismieliin, siellä uskon,
+että tämä kylvö voi kantaa sadon, jopa yltäkylläisen
+sadon.--Mutta kenen aittaa tällainen ohdake-sato on rikastuttava,
+sitä en käsitä!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ruotsinkielisen sivistyneistömme on tehtävä vaalinsa! Heidän on
+joko käsitettävä itsensä suomalaisiksi: Suomen kansan
+historiallisena kehityskautenaan itselleen luomaksi sivistyneistöksi,
+sen sivistystyön tulokseksi, kannattajaksi ja tekijäksi; tai on
+heidän käsitettävä itsensä ruotsalaisiksi: ruotsalaisen
+rannikkoasutuksemme edustajiksi ja hoivaajiksi yhteiskunnassamme.
+
+Jos he ratkaisevat suhtautumisensa oman historiallisen
+yhteenkuuluvaisuutensa ja luonnollisen asemansa mukaan ja
+käsittävät itsensä suomalaisiksi, on heidän täytettävä
+myöskin suomalaisen velvollisuudet: on välittömässä, rakastavassa
+työssä elettävä tämän suomalaisen yhteiskunnan elämää,
+vaistottava sen tarpeet ja pyrkimykset ja pyhittäydyttävä niiden
+toteuttajaksi, myötätunnon välittömyydellä eläydyttävä Suomen
+kansan elämyksiin, omistettava henkensä hienous, tahtonsa terä,
+sydämensä rakkaus tämän kansan elämänpyrkimysten kehittämiseksi
+ja toteuttamiseksi.
+
+Ihminen ei rakasta kansaansa siksi, että tämä kansa olisi jossain
+suhteessa erinomainen, erinomaisempi kuin muut kansat, vaan siksi,
+että se on hänen kansansa, siksi että hän itse elämässään
+toteutuu siinä kansassa, siksi että hänenkin olemisensa on tätä
+kansaa. Jokaisen kansan kohdalla on hyve yhtä korkealla, häpeä
+yhtä matalalla. Jokaisessa kansassa on kuntoa niin paljon, että se
+ansaitsee kunnioituksen ja heikkouksia niin paljon, ettei sillä ole
+aihetta mihinkään itsejumaloimiseen; jokaisessa kansassa on
+puuttuvaisuutta niin paljon, että se kaipaa jokaisen kansalaisensa
+täyden työnteon rakkauden. Jokaisella kansalla ovat omat erikoiset
+hyveensä ja vahvat puolensa, ylpeilynsä ja itsetuntonsa aiheet,
+jotka ovat kehittyneet juuri sen elämisen ehdoissa ja sen
+elintaistelun tuloksina ja jotka siitä syystä saattavat
+läheltäkatsojasta tuntua verrattomilta. Jokaisella kansalla on
+sitäpaitsi liiaksi ihailtavaa itsessään, ennättääkseen siinä
+ohella kiinnittää erikoisempaa huomiota toisten kansojen
+mahdollisiin ansioihin--ja saa kansallinen itseihailu kuten muukin
+itserakkauden itsesuitsuttelu senvuoksi kaikkialla jäädä
+yksinomaisesti asianomisten omaksi huoleksi.
+
+Mikäli kansallinen olemus ja laatu joitakin arvioivia, eetillisiä
+atribuutteja ansaitsevat, eivät nämä ole elävälle ja
+työtätekevälle kansan jäsenelle mitään peilailevan ylpeilyn,
+vaan yhä jännittyvämmän työnponnistuksen aiheita; ne eivät
+oikeuta pysähtyvään itseihailuun, vaan velvoittavat ne yhä
+syvempään itsekeräymiseen ja voimien kokoomiseen.--Isänmaan
+rakkaus ei ole sanoilla palvomista ja ylistelemistä eikä myöskään
+oman mieskohtaisen turhamaisuuden mairittelemista ja tympäisevää
+ihastelemista oman kansan ja oman rodun kuvitelluissa
+erinomaisuuksissa, vaan on se työntekoa omassa yhteiskunnassa ja
+välitöntä yhteenkuuluvaisuutta omaan kansaan.
+
+Ja sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden on taas jokainen
+kansalainen velkaa kansalleen. Sellaisen työnteon ja
+yhteenkuuluvaisuuden on jokainen ruotsinkielisen sivistyneistömme
+jäsenkin velkaa suomalaiselle yhteiskunnalle, mikäli hän tämän
+yhteiskunnan jäseneksi itsensä tunnustaa ja mikäli hän sellaisena
+toimii ja toimia tahtoo.
+
+--Jos taas ruotsalaisemme valitsevat ruotsalaisuuden, keinotekoisesti
+typistävät asemansa vain ruotsalaiseen rannikkoasutukseen
+pohjautuvaksi ja kohdistuvaksi, niin on tämäkin valinta tehtävä
+kaikkine seurauksineen. Vapaaehtoisesti ja välittömästi on heidän
+silloin itse typistettävä tehtäviensä kehä tässä maassa. Suomen
+kansaa vieroville ja suomalaisista pyrinnöistä sulkeutuville
+ihmisille ei suomalainen yhteiskunta voi uskoa ainoatakaan
+elimellisesti tärkeätä tehtävää yhteiskunnallisessa
+kehitystyössään. Suomen yliopiston opettajana, suomalaisen tieteen
+julistajana, suomalaisen nuorison ohjaajana tiedon lähteille ei voi
+hedelmöittävästi toimia henkilö, jolta on sammunut kaikki elävä
+myötätunto ja harrastus suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, joka
+vieroksuu ja kylmii sitä nuorisoa, minkä tiedon tarvetta hänen
+olisi holhottava, joka kuvitellun rotu- ja kansallisuus-eron
+eristämänä elää ulkopuolella sekä sitä yhteiskuntaa että sitä
+nuorisoa, joita ohjaamaan ja herättämään hänen asemansa hänet
+velvoittaa. Samaten ei suomalaisen yhteiskunnan palveluksessa voi
+hedelmällisesti työskennellä henkilö, joka on sulkeutunut
+vieraaksi tämän yhteiskunnan sisäisille tarpeille ja toivomuksille,
+jonka mielikuvitusta ei hedelmöitä ja työtarmoa kannusta näiden
+tarpeiden ja pyrkimysten myötäelävä tajuaminen.
+
+Sille yhteiskunnalle, jonka palveluksessa tällainen elämän
+ympäristöstään erillistynyt ihminen on, on hän
+yhteiskunnallisesti kuollut ja hyödytön elin. Hän ei läiky tämän
+yhteiskunnan elintahtoa ja -tarpeita, hänen elämänsä ei ole
+tämän yhteiskunnan elämäntahdon ja -tarpeen paloa, eikä tämän
+yhteiskunnan muodollinen, toiminnallinen ja älyllinen kehittymisen,
+järjestäytymisen ja selkeytymisen tarve toteudu hänen
+yksilöllisessä elämäntyössään. Mitä tärkeämmällä,
+elimellisesti tähdellisemmällä sijalla hän tässä yhteiskunnassa
+on, sitä enemmän on jo hänen pelkkä olemassaolonsa tämän
+yhteiskunnan elintarpeiden ja elinedellytysten tiellä, sen elintehon
+tukahuttajana. Elävän elimen sijasta muodostaa hän kuolleen sulun
+elävien, esiintulvivien elämäntarpeiden edessä ja ne hersyvät,
+kertyvät voimat, joiden toteuttajana hän vasta olisi toteuttanut
+omankin elämänsä, ne paisuvat ja patoutuvat luonnonvoimaisella
+välttämättömyydellä hänen suistamisekseen, huuhtoakseen hänet,
+tämän hengettömän esteen tieltään. Ken irroittaa itsensä
+kansallisesta yhteiselämästä, hän tuomitsee itsensä sekä
+itsekohtaiseen että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän
+kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään
+että yhteiskunnan työelimenä.--Ja terveydestään huolehtiva
+yhteiskunta hautaa aina kuolleensa.
+
+Jos siis ruotsalaisemme valitsevat kansallisen eristäytymisen Suomen
+kansasta, on heidän tehtävä vaalinsa miehisellä selkeydellä ja
+tinkimättä alistuttava kaikkiin vaalinsa seuraamuksiin. Heidän on
+silloin vapaaehtoisesti myöskin jätettävä Suomen kansan
+keskuselimet sellaisten työntekijäin käsiin, jotka niissä
+työskentelevät suomalaisina, ja itse rajoituttava vain ruotsalaisen
+rannikkoasutuksemme erikoisharrastajiksi ja paikallisiksi
+virkailijoiksi.
+
+Ruotsinkielisen yläluokkamme suhtautumisessa
+kansallisuuskysymykseemme onkin ärsyttävintä se käsitteiden
+hämmennys, jolla he tahtovat kummastakin menettelytavasta omaksua
+vain sen tuottamat edut ja heidän itsekkyyttään hyvittävät
+puolet. He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan
+suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta
+yhteiselämästä tämän suomalaisen yhteiskunnan kanssa. He tahtovat
+vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia
+kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. He tahtovat vapaasti halveksia
+Suomen kansaa, mutta yhtä vapaasti elää sen kustannuksella. Kuin
+hemmotellut lapset oikuttelevat he eristäytymisharrastuksissaan:
+pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalais-nimityksen tahrasta,
+keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita
+yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville
+suomalaisille tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat
+omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä »ruotsalaisesta
+maastaan», pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maatilansa
+suomalaiselle--_suomalaiselle_ Suomessa!--suorastaan maankavaltajana,
+kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat korvia särkevän
+hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuiksi
+vetämään käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta.
+
+Ken välttämättä tahtoo katkaista yhteistunnon ja
+elämänvelvoituksen siteet itsensä ja Suomen kansan väliltä, hän
+olkoon miehen tavoin myöskin varattu siihen, että elinehdot samalla
+myöskin sulkeutuvat häneltä tässä maassa! Ellei joku tahdo olla
+suomalainen, niin ei häntä voi siksi pakoittaa, mutta jättäköön
+sellainen henkilö silloin myöskin Suomen yliopiston, suomalaisen
+viran, Suomen kansan varallisuudesta hyötyvän liiketoiminnan, sillä
+hänen käsissään ne tehtävät ovat vieraissa, kuolleissa
+käsissä, hänen sydämellään ne ovat vieraalla, kylmällä
+sydämellä, joka ei voi tajuta, tunnustaa ja kehittää sitä
+työtä, jonka suorittajaksi hän on joutunut. Ken häpeää
+nimitystä suomalainen, »finne», hän hävetköön myöskin olla
+suomalainen virkamies! Kenen »kunnian»-tunto on niin herkkä, ettei
+hän mielentasaisuudella jaksa sietää sitä ajatusta, että
+suomalainen talonpoika kerta on tallaava hänen jalorotuisen koiransa
+tomua, hänen kunniantuntonsa herkistyköön vielä niinkin pitkälle,
+ettei hän käy kuoppaamaan koiriaan suomalaiseen maakamaraan! Ken
+pitää suomalaisuutta häpeänään, hän tekee itselleen ja maalle
+palveluksen, jos hän ikuisiksi ajoiksi pudistaa jaloistaan sen maan
+tomut, jonka kansalaisena hän aina on altis sille
+väärinkäsitykselle, että hän on suomalainen. Miehen kunto ja
+kunnia vaatii, ettei elä sen kustannuksella, jota halveksii!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Itse ruotsalaisuudellekin olisi ruotsinkielisen sivistyneistömme
+lämmin ja myötämielinen yhteys suomalaiskansallisen sivistyksen
+kanssa, välitön eläminen ja vaikuttaminen sen piirissä suuri
+voitto.
+
+Mitä jyrkemmästi ruotsinkielisemme vetävät rajaviivat itsensä ja
+kansallisen elämämme välille, mitä vierovampaan eristäytymiseen
+he etäytyvät, mitä kylmemmäksi ja ynseämmäksi he ennättävät
+suggeroida mielialansa suomalaista yhteiselämää kohtaan, sitä
+heikommaksi tulee heidän vaikutuksensa suomalaiseen sivistykseen,
+sitä sulkeutuvammin varjelee suomalainen yhteiselämä itseänsä
+heiltä ja sitä etäisemmäksi ja vierotummaksi tulee kaikkikin
+ruotsalaisuus suomalaiselle sivistyselämälle.
+
+Viime aikoina yhä itsetietoisemmin päätänsä kohottava, uhitteleva
+ja pokkuroiva ruotsalainen kiihkonationalismi tekee tässä maassa
+mahdollisimman huonon palveluksen itse ruotsalaisuudelle! Ja ken
+meidän maassa todellisesti rakastaa ruotsalaisuutta, skandinaavista
+sivistystä, ken soisi Suomen suomenkielisenkin sivistyksen säilyvän
+läheisimmässä, myötämielisessä ja hedelmällisessä
+vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa tämän sivistyksen kanssa, saavan
+muun europalaisen sivistyskosketuksen ohella siitäkin herätteitä ja
+edelleen kehittelevän itsessään sieltä saatuja vaikutuksia, hänen
+on vaikeata tasaisin mielin katsoa ja sietää sitä lyhytnäköistä,
+vain omaa sokaistua ja itsekästä turhamaisuutta hyvittävää
+kiihkoilua, jolla esimerkiksi nykyinen ruotsinmielinen
+ylioppilasnuoriso koppavoi luulotellulla ruotsalaisverisyydellään ja
+uhittelevalla, tyhjänpäiväisellä junkkariylimielisyydellään
+ärsyttää suomalaisen Suomen mielialoja ei yksin itseään--se nyt
+olisikin vähäpätöinen seikka--vaan myöskin kaikkea arvokastakin
+ruotsalaisuutta vastaan. Jokainen varomaton, joutava ja aiheeton
+ruotsalaisuudella kopeilu ja korskailu--varsinkin jos se sitäpaitsi
+esitetään solvaisun sivutarkoituksella suomalaisuutta
+vastaan--tunnetaan veriin menevänä loukkauksena suomalaisella
+taholla, ja palvelee se vain niiden pyrintöjä ja tarkotuksia, jotka
+suomalaisellakin taholla yhtä silmittömässä lyhytmielisyydessä ja
+tyhjässä kansalliskiihkoilussa työskentelevät kaikkien
+ruotsalaisuuden muistojenkin sammuttamiseksi suomalaisesta
+sivistyksestä ja joille Viena, Kalevala ja suomalais-ugrilaisuuden
+hämy ovat ainoat ainekset, joille suomalais-suomalaisen
+»sivistyksen» olisi perustuttava ja jotka tahtovat noutaa
+elämänsanat jo vuosituhannet kumpujen yössä lahonneen Vipusen
+suusta.
+
+Ruotsinkielinen sivistyneistömme tekisi siis ruotsalaisuudellekin
+satoisimman palveluksen, jos se eristäytymisen sijasta pyrkisi
+elävimpään, kiinteimpään ja myötätuntoisimpaan yhteyteen
+suomalaisen kansallisen sivistyksen kanssa, jos se
+elämäntehtäväkseen käsittäisi Suomen suomenkielisen sivistyksen
+elävöittämisen sillä hengellä, jota se itse pitää
+elinhenkenään. »Taistelevan ruotsalaisuudenkin» tunnussanana ja
+pyrintöpäämääränä pitäisi siis olla suomenkielisenkin
+sivistyksen läpitunkeminen ja hedelmöittäminen sillä
+sivistyksellä ja hengellä, jonka esitaistelijoiksi nämä
+»taistelevat ruotsalaiset» itsensä katsovat tässä maassa.
+
+Mutta jo tällainen pelkän ruotsalaisuuden edustajaksi rajoittuminen
+on ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme ehdoin tahtoista itsensä ja
+elämänmerkityksensä typistämistä. Ruotsinkielinen sivistynyt
+luokkamme ei ole mikään ruotsalaisuuden edustaja sivistyksessämme,
+vaan Suomen kansan europalaiseen yleissivistykseen kohonnut osa ja sen
+tehtävänä on olla, ei ruotsalaisuuden kansalliskiihkoisesti
+rajoitettuna vaalijana Suomessa, vaan europalaisten hengenvirtausten
+herkimpänä välittäjänä suomalaiseen sivistyselämään. Ja
+tämän tärkeän ja elimellisen elämäntehtävänsä voi se
+suorittaa vain, mikäli se pysyy elävässä, myötätuntoisessa
+elämänyhteydessä suomalaisen sivistyksen ja yhteiselämän kanssa.
+Ainoastaan siten voi se saavuttaa vaikutusta suomalaisen sivistyksen
+muodostamisessa. Eristäytyessään kadottaa se tämän vaikutuksen ja
+menettää samalla kaiken luovan kansallisen ja sivistyksellisen
+merkityksen ja siis myöskin olemassaolon oikeuden tässä maassa. Se
+muuttuu silloin vain provinsielliksi, emämaahan pälyileväksi
+siirtokunnaksi, jolla ei ole mitään elämän ja työnteon yhteyttä
+ympäristönsä kanssa ja jonka ainoana elämäntehtävänä on
+negatiivinen, hedelmätön ja kiivaileva itsepuolustus,
+itsepuolustuksen pokkuroiva asenne semmoisessa asemassa, jossa se itse
+koko olemisessaan kuitenkin on kokonaisen kansallisuuden elimellisten
+kehitysedellytysten tiellä ja jossa sen koko oleminen ja
+valta-asemassa säilyminen on tämän kansan henkistä
+tukahduttamista. Tällainen surkastunut elämäntehtävä on arvoton
+luokalle, jonka kansan historia ja oma yhteiskunnallinen asema oli
+varustanut paljon hedelmällisempään, rikkaampaan ja suurempaan
+tehtävään.
+
+Ruotsalaistemme omalta kannalta olisi hartaimmin toivottava, että sen
+keskuudessa taaskin tapahtuisi suomalaiskansallinen heräämys, että
+sille taaskin voisi koittaa sellaisen selkeän näkemyksen ja
+kansallisen itselöytämisen päivä, päivä sellainen, jonka
+suuressa sarastuksessa Runeberg, Snellman, Cygnaeus, Topelius,
+ruotsinkielisen sivistyksemme jaloimmat henget kerta yhtäläisen
+pimennon väistyessä rakkautensa terästämällä ja avartamalla
+katseella näkivät Suomen kansan kansallisen ja sivistyksellisen
+yhtenäisyyden ja loihtivat koko sukupolvensa luovaan ja rikkaaseen
+kansalliseen heräämiseen.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+III
+
+SUOMENKIELINEN SIVISTYS JA SIVISTYNEISTÖ
+
+
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tämä kansallinen kaksilohkoistuminen, joka on viimeisien
+vuosikymmenien kansallisen historiamme yhä selvemmin esiytyvä
+päävirtaus, on aiheuttanut suomenkielisellekin
+sivistyksellemme--joskaan ei korvaamatonta elinvammaa kuten
+ruotsinkielisen sivistyksemme ennen pitkää on havaittava
+kärsineen--niin ainakin sangen vakavan kasvuvaurion. Jos
+ruotsinkielinen sivistyneistömme on tässä eristäytymisessä
+menettänyt juurensa, niin on suomalaiselta sivistykseltä siinä
+mennyt menetyksiin sen kukasto ja hedelmä. Jos ruotsinkielinen
+sivistyneistömme on eristäytyessään irroittautunut siitä
+maaperästä, josta sen olisi saatava yhäti uusiutuvat
+elinnesteensä, niin on suomalainen sivistys ruotsinkielisen
+sivistyneistön siitä vierautuessa ja elimellisesti irroittautuessa
+menettänyt vuosisataisen historiallisen työn luoman ja kehittämän
+henkisen työn elimen: vuosisatoja kootun ja kartutetun
+sivistyksellisen ja aineellisen vaurauden ja valmiuden.
+
+Kun yhteisen historiallisen työn luoma sivistyneistö, kansan siihen
+astisen kaiken henkisen aikaansaannoksen sekä tulos että kannattaja
+korvaamattomana kansallisena menetyksenä ynseästi ja
+vierasmielisesti kääntyy omasta kansastansa, unohtaa ja kieltää
+oman alkuperänsä ja pohjansa ja sokaistussa, silmittömässä
+itseraasimistyössä katkoo kaikki elävät myötäymmärtämisen,
+myötätyöskentelemisen ja myötäkamppailemisen suonet itsensä ja
+kansansa väliltä, niin silloin ei elävällä kansalla ole muuta
+edessä kuin heittää menetetty menetetyksi, alkaa työnsä alusta,
+luoda uudessa, kestävässä, kärsivällisessä työssä itselleen
+kuoleutuneen elimen sijalle uusi. Kun se kärki, joka oli tahkottu
+valmiiksi, jotta kansan henkinen sähkö siinä puhtaimpana ja
+tulisimpana ilmiliekkinä palaisi, eristäytyy kosketuksesta kansan
+piilevän, elävän sähkövoiman kanssa ja elimistön elimestä
+muuttuu elimistön herkimmällä, jaloimmalla kohdalla istuvaksi
+vieraaksi paaluksi, joka on särjettävä pois, jotta elimistö taas
+voisi terveesti toimia, niin on kansan kestettävä tämä särkemisen
+tuska ja palo ja uudessa vuosisataisessa voimain ponnistuksessa
+kerättävä ja kehitettävä itsestään ainekset uuden elävän
+sivistyselimen luomiseksi.
+
+Ja tämän uuden työn, uudistetun vaivannäön, on Suomen kansa
+alkanut, alkanut alusta siinä, missä entisyys petti, missä omat
+lapset, oman rinnan nesteillä kasvatetut ja vartutetut ovat
+lyhytmielisessä nousukaskopeudessa, alkuperänsä sekä samalla oman
+itsensä halveksunnassa unohtaneet ja kieltäneet sen pohjan, jolta
+ovat nousseet ja jolta ovat kaikkensa saaneet, alkanut kuten
+Saarijärven Paavo uudestaan ja upottaen viljelyksensä syvemmälle
+siinä, missä entisen vaivannäön hedelmät korjasi vierauden halla.
+
+Mutta kokonaista kansallista sivistystä ei luoda hetkessä, ei
+vuosissa, eikä vuosikymmenissäkään, se tarvitsee vuosisatojen ja
+ihmispolvien uupumattoman, perityn ja perinnöksi jätetyn työn
+versoakseen täyteläisyyteen ja kypsyyteen. Niinpä onkin orastava
+suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö vielä kokonaisuutena
+katsottuna sivistyksellistä uutisviljelystä ja kantaa se ja tulee
+vielä ihmispolvet kantamaan tätä samaa uutisviljelyksen, uuden
+raiviomaan epätasaista leimaa. Vielä pilkistää tuolla täällä
+silkka korpi sarkojen keskeltä ja maa kokonaisuudessaan on vielä
+matalalti viljeltyä, multa karkeata ja murenematonta. Kaikkialla
+karahtaa vielä työase kiveen, kaikkialla paatuu maa uppiniskaiseksi
+työntekijälle, jokaisella lapion iskemällä, jokaisella auran
+kääntämällä tuntee maaperän muokkaamattomuuden.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suomen suomenkielinen sivistys on sekä muodollisesti että
+sisäisesti vielä kauttaaltaan kehkenemätöntä. Ken sitä tarkastaa
+muodon valmiuden kannalta, saa rajoittaa vaatimuksensa varsin
+alkeellisiksi ja yhtä vaatimaton ja vähään tyytyvä saa olla, jos
+tunkeutuu tutkimaan tämän nuoren sivistyksen henkistä pätevyyttä
+ja sisäistä kypsyyttä. Niin julkisen yhteiselämän kuin
+yksityiselämänkin muodon kurissa; niin liike- ja toiminnanelämän
+sekä siveellisessä että muodollisessa ryhdissä, asiallisessa
+kohdistuvassa täsmällisyydessä kuin yksilöllisessä
+itsekurissakin, viljellyssä ja vireässä henkisessä kiinteydessä
+ja vaistovarmuudessa; niin jokapäiväisen elämän aistikkaassa
+järjestämisessä, arkielämän vähäpätöisissä turhuuksissa kuin
+siveellisen tietoisuuden ja hengen tekojen totisella työ- ja
+taistotanterella, herkässä sisäisten arvojen tajuamisessa, kaikessa
+siinä huomaa sivistysperinnön nuoruuden ja viljelyksen ohuuden.
+Tässä, sivistysperinnön lyhytikäisyydessä, muotojen ja
+viljelyksen vakiintumattomuudessa onkin se vaurio, jonka suomalainen
+kansallinen sivistys on kärsinyt sen ruotsinkielisen sivistyneistön
+siitä irtiriistäydyttyä.
+
+Kipeimmästi ja elävimmästi tuntee tämän vaurion se, joka
+palavasti suomalaista sivistystä rakastaa ja soisi sen kukoistavan
+eheässä voimassa ja kukassa. Muutamat, herkät ja hienot, mutta
+lyhytnäköiset henget se hairahduttaa ansaitsemattomaan halpeluunkin:
+mikä vain on olosuhteitten aiheuttama ja ajalla ja työllä
+korjattava vamma, sen he pikkumaisuudessaan ja pikaisuudessaan
+käsittävät laatuvajanaisuudeksi ja kääntyvät hyljeksien ja
+kylmenevinä siinä pois, missä päinvastoin juuri tajuttujen
+puutteellisuuksien velvoittavimmin pitäisi kutsua heitä ja heidän
+hengenlahjojaan palavaan työhön. Oikea isänmaanrakkaus on
+samanlaista kuin terve itsekunnioitus: omien virheiden ja
+puuttuvaisuuksien selkeätä, lahjomatonta näkemistä, mutta niiden
+näkemistä ei itseään halveksiakseen, vaan taistellakseen itsensä
+vapaaksi niiden vallasta, teon ja tahdon siveellisellä teräksellä
+juurittaakseen ne itsestään pois.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yleensä on nuoren vakiintumattoman sivistyksen tuntomerkkinä
+jonkinlainen yksilöllisyyden ylimalkaisuus ja keskeneräisyys. Juuri
+tämä yksilöllisyyden kehkenemättömyys on hallitsevana piirteenä
+nuoressa suomenkielisessä sivistyksessämme. Se luonnehtii niin
+yksityis- kuin julkisenkin elämän muotoja, niin yksilöllistä
+elämänsuhtautumista kuin valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän
+ilmiöitäkin.
+
+Yksityiselämä on irtautunut vanhan ja vankan talonpoikaiskultuurin
+luomista--tosin jäykistä ja umpinaisista, mutta kiinteistä ja
+vakiintuneista--muodoista ennättämättä kuitenkaan vielä saavuttaa
+riittävää elämänainesta ja veriin mennyttä tottumusta uusiin
+elämänsuhteisiinsa. Niinpä on entinen tapojen ja menojen talttunut
+tasasuhta ja elämäntottumusten hallittu tyylikkyys vaihtunut
+monenmoiseksi kirjavaksi ja epäkypsäksi tavoitteluksi ja
+puolivillaiseksi kokeiluksi: vanhat vuosisataisen elämäntottumuksen
+luomat ja kypsyttämät muodot ovat joutuneet väistymään uusien,
+muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamien elämänmuotojen tieltä. Mutta
+nämä uudet elämisen muodot ovat kauttaaltaan vielä omistetut vain
+ulkopuolisesti, ulkoaopitusti: ne eivät ole oman elämisen, omien
+elämäntarpeiden muodostamia ja kehittämiä, vaan ovat ne matkitut,
+sulattamattomasti--toisinaan väärin käsitettyinäkin--siirretyt
+vieraista elämänsuhteista meidän vakiintumattomiin oloihimme.
+Ihmiset eivät ole ikäänkuin kotiutuneet uusiin oloihinsa ja
+tapoihinsa ja niinpä kantavat niin asumukset kuin asuminen, niin
+pukeuminen kuin käyttäytyminen, niin kodit kuin seurustelu, niin
+elämänkäsityksen ryhti kuin sen sisältö ominaista epävalmiuden,
+yht'aikaa tavoittelun ja saamattomuuden epäaistikasta ja ikävää
+leimaa.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+JULKINEN YHTEISKUNNALLINEN ELÄMÄ.
+
+
+Julkinen yhteiskunnallinen elämämme todistaa kauttaaltaan
+yksilöllistä kehittymättömyyttä, yksilöllisyyden, yksilöllisten
+vaikutinten ja tekijäin tajuamattomuutta, yksilöllisten
+voimalähteiden laiminlyömistä. Meillä unohdetaan
+yhteiskunnallisessa työskentelyssä helposti yksilöllisyyden
+voimapanos.
+
+Mitään pysyvää, arvoa ansaitsevaa työtä ei suoriteta ilman että
+ihminen omistaa itsensä tälle työlle; mitä vakavampi, painokkaampi
+ja hedelmällisempi hän on, sitä yksinomaisemmin, ehdottomammin ja
+kokonaisemmin. Työ tullakseen todellisesti ja tulevaisuuden
+hedelmää kantavasti suoritetuksi--ei vain näennäisesti,
+tilapäisesti käsistä suorituksi--vaatii tekijänsä kokonaisesti,
+vaatii paitsi käsien askareen hengen kehittelevän, keskitetyn,
+muovaelevan luomistyön, vaatii paitsi työhetken ponnistuksen
+myöskin lepohetken itsekeräymisen, voimiinpatoutumisen, vaatii,
+että työhön on antauduttava koko olennolla, hengen ja ruumiin
+väellä, ei yksin tilapäisen istumisen sorminäppäränä
+askarteluna, vaatii koko hedelmällisen ihmisen. Vain yksilöllinen
+työantaumus ja voimanponnistus voi luoda elämästä esiin jotain
+alkuperäistä, vain yksilöllinen alotetarmo, yksilöllinen, itse
+työn vaikeuksien ohella kasvava, tästä vaikeudesta hedelmöittyvä
+neuvokkuus voi suorittaa vaikeimman, sisäisesti kokonaisen, niin
+sanoakseni elimellisen työn.
+
+Vain uskaltava voittaa jotakin elämässä, ja vain yksilöllä on
+tämä uskaltamisen rohkeus. Vain yksilöllinen, vaistoonsa luottava
+ja uskova näkemys uskaltaa kuolinhyppäyksen tuntemattomaan
+noutaakseen sieltä voiton ja tappion uhallakin totuuden tai kauneuden
+kangastelevan aarteen. Vain yksilöllä on uskalluksen mahti viskata
+ja pingoittaa näkemyksen kaaret yli elämän kuiluisten syvänteiden
+ja vaeltaa huipulta huipulle; joukon on vaellettava tasaista taivalta,
+polettava taattua, koettua tietä, painauduttava laakson umpeen
+uudelle huipulle kohotakseen; ja jos siltä jää moni suistuminen
+kokematta, niin jäävät siltä myöskin syrjään ne huiput, joilta
+avartuvat siintävät näköalat yli hengen maailmojen, ja jos se voi
+laskelmillaan päästä tasaiseen etenemiseen, niin elämän uusia
+aarnioita se ei ikinä aukaise; taatun vanhan se voi kokemuksen
+perustuksella päätellä arvoisaksi, mutta väkevän uuden se
+aavistuksettomana sivuuttaa.
+
+On hengen tuhlausta jos kansa laskee luottamuksensa ryhmille eikä
+yksilöille. Ryhmä on vain yhteydetön ja hengetön kasauma toisiinsa
+herpoutuneita, toistensa varaan pysähtyneitä yksilöitä; yksilö
+taas on elävä, elimellinen kokonaisuus, johon on patoutunut teon ja
+tulevaisuuden, alkuperäisen alotteen itsenäisyys ja mahti. Missä
+teon alote, suunnittelun rohkeus ja valppaus, toteuttamisen tarmo ja
+johdonmukaisuus on siirretty yksilöltä ryhmälle, siellä on
+katkaistu kärki eteenpäin viiltävältä teolta, painettu maahan
+suunnittelun hurmattu, itsenäinen lento, laimennettu ja hämmennetty
+toteuttamisen kestävä, huumatussa itsensä unohduksessa tuloksiin
+suistuva ponnistus; siellä viihtyy vain keskinkertaisuus,
+keskinkertaisuus niin teossa kuin suunnittelussa, niin alotteessa kuin
+toteuttamisessa; siellä on yhteisö eksynyt jokaisen pyrkimyksensä
+ainoasta toteuttajasta, yksilöstä; siellä on miekalta kadonnut
+terä, silmältä näkö, työn suoritukselta suorittaja.
+
+
+
+
+KOMITEATYÖ.
+
+
+Meillä Suomessa, eritoten suomenkielisissä sivistyspiireissä ja
+suomenkielisessä julkisessa toiminnassa esiytyy tämä
+yksilöllisyyden tajuamattomuus, yksilöllisen voimatehon
+laiminlyöminen ja syrjäyttäminen aivan hallitsevana ja
+sävyttävänä yleispiirteenä. Erittäin kuvaavasti ja ilmekkäästi
+osoittautuu se jo yhteiskunnallisen työskentelymme tavallisimmissa
+muodoissakin.
+
+Yhteiskunnallisessa järjestelyssä ja rakennustyössä on meillä
+erikoistaipumuksena uskoa sekä alote, työ että edesvastuu
+joukkotoiminnalle: komiteoille, johtokunnille, valiokunnille,
+lautakunnille, hallintoneuvostoille--millä nimityksellä
+kulkenevatkin. Arvellaan, että missä ei itsestään ole keksintö
+kirvonnut, siellä kirpoaa se jonkinmoisena aivojen yhteistoiminnan
+tuloksena, että missä tuntuu yksilöllistä alotetta, yksilöllistä
+näkemystä, yksilöllistä järjestelykykyä puuttuvan, siellä
+asetetaan joukko kokeneita miehiä kiskomaan toisistaan esiin tätä
+alotetta, tätä näkemystä, tätä järjestämisen tarmoa. Jos
+milloin ja missä huomataan jonkin seikan olevan takapajulla tai
+muuten vinossa, asetetaan komitea pohtimaan, missä se takapajuisuus
+oikein piilee ja mitä pajunköyttä sen korjaamiseksi on punottava.
+Jos mitä uutta tuntuu tarpeelliselta muovata, turvaudutaan taaskin
+samaan patenttikeinoon: asetetaan taaskin komitea tasapäisiä miehiä
+pohtimaan ja jauhamaan, mikä tämä uusi oikeastaan olisi ja miten
+sen toteuttamiseen olisi ryhdyttävä.--Tässä menetellään yhtä
+nerokkaasti kuin teki entinen puumies, jolla oli kolme tylsää
+kirvestä ja joka saadakseen muka veistävämmän työaseen sitoi
+kirveensä yhteen.
+
+--Tämän komiteataikauskon rinnalla ja sen edellytyksenä on meillä
+vallitsemassa eräs toinenkin taikausko: »hyväpäisyyden»
+taikausko. Sen lumoissa ovat yhteistoiminnalliset käsityksemme. Sekin
+johtaa osaltaan meillä vallitsevaan yksilöllisesti höllään ja
+harhailevaan työalan valintaan, hataraan ja pintapuoliseen
+tehtävälle omistaumiseen, näennäiseen työnsuoritukseen ja
+mieskohtaisen työtarmon pirstoamiseen.
+
+Jos ken osoittautuu sujuvaksi, näppäräksi työntekijäksi, niin
+sanotuksi »hyväpäisiksi» mieheksi, niin luullaan sillä meillä
+kaiken autuuden täytetyksi. Tällaiselle, lahjakasilmeiselle
+henkilölle ovat meillä kaikki portit myötäsukaan avoimina. Hänen
+kaltaiselleen tyrkytetään--varsinkin jos hän lisäksi on »mukava»
+ja mukautuva mies tai kuuluu »piireihin»--jos mitä virkatoimia ja
+luottamustehtäviä, muovataan väkivoimin hänestä sellainen
+komiteajuoksija, joka meillä juuri on ominainen yhteiskunnallinen
+toimi- ja luottamushenkilö. Tällaisen, enemmän lahjakkaan eleen
+kuin todellisen lahjakkuuden lumoissa unohdetaan omistaa huomiota ja
+antaa niille tuleva arvo muille oleellisemmille ja elämäntyössä
+painavammille ja ratkaisevammille luonteen ominaisuuksille.
+
+Tällainen »hyväpäinen» lahjakkuus on nimittäin usein sangen
+näennäistä ja pintapuolista. Se on tavallisimmasti vain kevyttä,
+ulkopuolista sopeutumista kulloiseenkin työhön, ei tunkeutumista
+tehtävän sisäiseen laatuun ja ytimeen; se on vain tilapäistä
+hetken vaatimusten käsistä suorimista, ei pysyvän teon
+vaivanalaista mutta hedelmällistä esille kehittämistä; se on usein
+vain pinnallisen ihmisen suulasta touhuilemista ja sanavalmista tiedon
+ja taidon näyttelemistä, joka hämmentää sanatulvaan asiallisen
+tietämättömyyden ja tartuntaherpouden.
+
+Ihmistyössä on taitavuus vain luonteellisen alkuperäisyyden ja
+voiman ase ja palvelija. Vasta luonteen itsevoimainen kiinteys ja
+paino, luonteen antaumiskyky, työuskollisuus ja sisäisen
+omistautumisen mahti voi taidon vipusimella järkyttää vastahakoiset
+ja ihmiskäsittelyltä livahtavat elämänilmiöt ihmistahdon ja
+-tarpeiden mukaiseen järjestykseen. Pelkkä taitavuus ilman luonteen
+painoa liuskahtaa muodostettavan elämän ohitse yhtä hervottomasti,
+jälkeä jättämättömästi kuin aalto rantakallion ohitse:
+peittää vain hetkelliseen haihtuvaan hyrskevaippaan hyökynsä
+tuloksettomuuden ja rientää näennäisestä suorituksesta uuteen
+yhtä näennäiseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Meillä, missä siis niin hartaan naivisti uskotaan johtokuntiin ja
+komiteoihin--varsinkin jos niihin kuuluu tohtoreita ja neuvoksia--ja
+missä yhtä naivisti ja sovinnaisesti uskotaan mihinkä hyvänsä
+liukkaaseen, tuhatnäppärään hyväpääniekkaan, meillä on
+sääntönä kaiken terveen, keskitetyn ja kohdistetun työtarmon
+pirstonta. Meillä sälyyttää yleinen luottamus samalle
+henkilölle--ja sälyyttää jo asianomainen itsekin itselleen--jos
+mitä työn rihkamaa. Samainen yhteiskunnan pylväs istuu meillä
+tavallisesti vakinaisena tai v.t:nä yht'aikaa puolessa kymmenessä
+virassa ja kymmenessä komiteassa: opettaa tunnin parin jossakin
+koulussa, hoitaa dosentuuriaan yliopistossa, näpertelee siinä ohella
+tiedeaskareitaan, istuu tuntisirpaleensa jonkin aikakauslehden
+toimituksessa, jossakin taidelautakunnassa ja teatterijohtokunnassa,
+rientää sieltä juoksujalkaa jonkin aatteellisen valistustoimikunnan
+kokoukseen, kuuluu sitäpaitsi vakaisena johtokunnan jäsenenä yhteen
+tai useampaan liikeyritykseen, suunnittelee jossakin valtion
+valiokunnassa vuosikausia jonkin yhteiskunnallisen toimialan
+umpimähkäistä parantamista ja uusimista, pudistaa lisäksi
+hihansuustaan artikkeleja ja arvosteluja sanomalehtiin ja
+aikakauskirjoihin, mistä ainesta kulloinkin vain on kysyntää,
+tekaisee siinä sivussa vaikkapa pitkän romaaninkin ja sujahuttaa
+suomennostyön, hosuu yleensä tässä juoksemisessa ja istumisessa
+niin päällään kuin kynälläänkin, niin käsillään kuin
+takinliepeilläänkin senkin seitsemälle taholle ja tolalle.--Koko
+tämmöinen tuoksina on joko todellisen työnteon täydellistä
+tajuamattomuutta ja kykenemättömyyttä tai sitte todellisenkin
+mieskohtaisen työtarmon--jos sitä on sattunut pohjalla
+olemaan--kevytmielistä tuhlaamista ja pirstoamista.
+
+Meidän yhteiset asiamme hoitavat ja järjestävät nyt tällaiset
+taidon ja tiedon sirpaleet, harrastuksen ja huomion murto osaset,
+kymmenes-osaiset ihmistahdon siruset, joiden kokemus ja tarmo
+toisillaan kerrottuinakin antavat--kuten murtoluvut ainakin--vain yhä
+pienenevän murtoluvun, 1/100 ja 1/1000 osasen tahtoa, alotevoimaa,
+järjestämisen kiinteyttä ja päämääräselvyyttä.--Tällaiset
+voimat sepittävät lakimme, tällaiset johtavat puolueemme, ohjaavat
+liikkeemme ja liike-elämämme, järjestävät yhteiskunnallisen
+työskentelymme, johtavat sivistyslaitoksemme ja henkiset
+herätysliikkeemme, värittävät ja vesistävät sanomalehtemme,
+toimittavat kultuuriaikakauskirjamme, »taiteellistavat» teatterimme.
+
+Nämä yhteiskunnallisen järjestämistyön elintehtävät suoritetaan
+päällepäätteeksi tilapäisissä, iltaisissa tai
+sunnuntai-aamupäiväisissä joukkoistunnoissa, joihin tavallisesti
+saavutaan aivan valmistaumattomina tai ainakin varsin puolinaisesti ja
+hätimiten kokoonkyhätyillä ennakkotiedoilla varustettuina, pää ja
+mielikuvitus vielä kuumina tälle istunnolle täysin vieraista
+asioista. Silloin kysytään kylmäverisyyttä ja »hyväpäistä»
+näppäryyttä, jotta tällaisissakin olosuhteissa kuitenkin voi
+yht'äkkiä kyhätä ja improvisoida itselleen mielipiteeltä
+näyttävän hätävarakäsityksen kulloinkin esille sattuvasta
+kysymyksestä. Ainekset tällaiseen mielipidekyhäelämän antaa yhtä
+luontevasti--jopa luontevamminkin--minkä hyvänsä komiteavirkaveljen
+vuolas ja suulaava sanavalmius--miten asiallisesti hatara ja
+perustelematon hyvänsä--kuin jonkun toisen sattumalta asiaan
+perehtyneenkin jäsenen pätevämpi, mutta sanonnallisesta avuttomampi
+ja kankeampi esitys. Joka tapauksessa tällainen tilapäisesti
+tekaistu käsitys, vaikka se onnen kaupalla olisi sattunut solahtamaan
+oikealle tolallekin, on mieskohtaisesti aivan tiivistämätön,
+pintapuolinen ja vakaantumaton. Tällaisille aineksille rakentuva
+yhteispäätös taas on aina aivan sattumanvarainen ja voi yhtä
+helposti luontua löyhäksi kuin päteväksikin.
+
+Kun sitäpaitsi on otettava huomioon, että milloin tahdot ja
+käsitykset käyvät ristiin, useamman henkilön yhteisharkinnan
+tulokseksi täytyy muodostua välitysehdotus, josta on katkottu
+kärjet ja tutkaimet niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan ja josta
+ilmeisten, jokaisen näkyviin lankeavain erehdysten ja vajanaisuuksien
+ohella on siloitettu pois uutta kehitystä lupaavat arimmat
+silmukatkin ja tulevaisuuden taimet, niin käsittää, että komitea- ja
+johtokuntatyö voi vaalia ainoastaan keskinkertaisuutta niin
+ihmisissä kuin asioissa, sellaista, johon ei kompastu hyvässä eikä
+huonossa merkityksessä tasainen järki, että vieras hyvä on niille
+yhtä epäilyttävä ja vältettävä kuin ilmeisesti heikkokin, ja
+että ratkaisevissa käänteissä ja uusia uria auottaessa jäävät
+rohkeat, uskaltavat ja perille vievät alotteet suorittamatta.
+
+Juuri tästä komitea- ja johtokunta-omaisesta yhteistyöskentelystä,
+sen välttämättömästä, luonteettomasta keskinkertaisuudesta
+johtuukin se ominainen liukuva ylimalkaisuus ja asiallinen
+epäpätevyys, joka usein leimaa erikoisesti suomenkielisiä--eritoten
+helsinkiläisiä--yhteiskunnallisia johtopiirejä, se toimittelias
+kykeneväisyyden ilme yksilöllisen ja luonteellisen
+tyhjänpäiväisyyden ja puolikelpoisuuden rinnalla, se lavertelias
+periaatteileminen silloin kun olisi annettava sanojen vaahdon sijasta
+yksinkertainen, itse puolestaan puhuva teko. Kaikessa julkisessa
+työskentelyssä, kaikessa keskeisessä luottamustyössä
+uiskentelevat meillä kermana kaikenlaatuiset pauhun, kohinan ja
+näön, suulaan, mutta epäpätöisen ja epäasiallisen sanavalmiuden
+miehet, komiteapakisijat. Kansan luontainen kelpoisuuden vaisto on
+äkillisissä uusissa olosuhteissa niin hämmentynyt tai vakaantumaton
+vielä, että kaikellainen sivelty näkökulta häikäisee sen
+näkemästä luottamusmiestensä todellista luonteen painoa ja arvoa
+ja että se luottamuksellaan valtuuttaa usein sangen köykäisiä
+henkilöitä.
+
+
+
+
+PUOLUE-ELÄMÄ JA SANOMALEHDISTÖ.
+
+
+Puolue-elämämme on tällaisen luonteettoman, yksilöllisesti
+epäitsenäisen ja epäalkuperäisen, kanslianomaisen johdon vuoksi
+luiskahtanut umpikujaan. Porvarilliset pääpuolueemme kilpailevat ja
+kinastelevat täysissä tosissaan siitä, kumpi niistä on
+vapaamielisiä uudistuksia harrastavampi, kumpi tervettä vanhaa
+kehitystä säilyttävämpi, kumpi on kansallisempi,
+perustuslaillisempi, kumpi ajaa tarmokkaammin raittiutta,
+torppariasiaa, maalaiskansan etuja, työväenolojen parantamista,
+nuorisoseura-aatetta, yhteistoimintaa, kumpi osoittaa suurempaa
+kunnioitusta kirkolle ja kumpi on uskon asioissa vapaa-aatteisempi.
+Tämä osoittaa vain, kuinka tyhjät, laimeat sydämet ja ontot,
+juurettomat tahdot ovat näiden puolueiden keskeisenä ytimenä.
+Puolueiden keskeisiltä henkilöiltä puuttuu alkuperäisen,
+asiallisen näkemyksen mahti tajutakseen uusien olosuhteitten
+asettamat ja viitoittamat uudet tehtävät ja uudet vaatimukset:
+puuttuu se luonteen suorakasvuisuus ja itsenäisyys, joka väkevällä
+kädellä pakoittaisi rintamat asettumaan siihen tanaan, jota nämä
+uudet olosuhteet vaativat.
+
+Luonnollinen puolue-elämä on yhteisten asioiden, yhteisen
+käsityksen perille ajamista ja toteutumiseen taistelemista. Siellä
+missä päämäärä ja tarkoitusperät ovat yhteiset, siellä on
+myöskin luonnollisesti taisteltava yhdessä, rinnan: siellä lyö
+selvä, luja ja alkuperäinen tahto sillat entisten erimielisyyksien
+ja lohkoumisten ylitse ja lykäten menneen menneeksi taistelee
+nykyhetken yhteisen pyrintöperän luomalla yksimielisyydellä. Vain
+siellä, missä puuttuu päämäärää luova luonteen mahti, missä
+asiallinen näkemys ei ole niin alkuperäinen ja väkevä, että se
+välittömästi heittää samaan pyrkivät tahdot yhteiseen
+ponnistukseen, vain siellä saattavat vanhat heroittuneet kinat vielä
+kummitella mielissä ja entisyyden varjot hämmentää nykyisen hetken
+ja nykyisen tilanteen vaatimaa rintamaa.--Puolue ei ole mikään
+kivettymä, joka pysyy kerta muodostuttuaan, vaan on se sen takana ja
+sitä kannattavain pyrkimysten ja voimien patouma, aallon paisumus,
+joka kasvaa ja heikkenee sen mukaan, kuinka elävä, suorassa
+suunnassa kulkeva ja laajalti paisuva on sitä ajava pyrkimys.
+
+Nykyisten puoluemiesten, nykyisen puoluejohdon henkistä pienuutta,
+hedelmättömyyttä ja alotekyvyn laimeutta osoittaa se, että
+puolueemme vielä liukuvat entisillä teloillaan, vaikka yleinen
+mielipide jo on aikoja sitte täysin kypsä uusiin, nykyisten
+tarpeiden ja vaatimusten mukaisempiin ryhmityksiin. Nykyiset
+puolueemme ovat oikeastaan enää vain entisten tarpeiden
+jähmettymiä, sisällön jättämiä kuoria, joiden varjossa vielä
+vanhasta tottumuksesta ollaan, mutta joilla ei enää ole mitään
+lämmittävää, yhteen liittävää, taisteluun johtavaa mahtia.
+
+Viimeiset--vuoden 1916--eduskuntavaalit, joissa sosialistit
+saavuttivat ehdottoman enemmistön eduskunnassa, tuntui
+hämmästyttäneen puoluepiirejämme. Tulos oli kuitenkin
+luonnollinen, koska sosialistit tällä hetkellä muodostavat ainoan
+poliittisen puolueemme, jota yhdistää ja innoittaa yhteisen
+pyrkimyksen päämäärä. Annettakoon porvaripuolueillekin asia,
+jonka kaikki mielet välittömästi tuntevat yhteiseksi ja omakseen,
+annettakoon niille selvittävä ja kokoova taisto- ja iskusana, jossa
+on tavoitettu mielissä kytevä yleinen pyrkimys, ja enemmättä,
+keinotekoisetta kiihoitustyöttä ovat rivit ryhmittyvät ja
+taajenevat ja lähtevät liikkeelle ja yhteisen joukkohuumauksen
+hurmassa riuhtaisevat mukaansa välinpitämättömätkin.
+
+Jos esimerkiksi näissä vaaleissa suomalaiset porvaripuolueet
+olisivat kulkeneet yhdessä yhteisin tunnuslausein ja yhteisin
+rintamin kuten niillä on yhteinen mielikin ja kuten kaikki muut,
+paitsi muutamat piintyneet puoluepukarit, pitivät luonnollisena, niin
+olisi tämän yhteisen liikunnon vuolas luonnollinen pyörre ollut
+mahtavin ja tehoisin äänestykseen kiihoitin. Mutta mistä olisivat
+meidän paatuneet puoluekanslistimme ja virastoiksi jähmettyneet
+puolueneuvostomme oppineet tajuamaan tällaista joukkoliikuntojen
+tenhoa ja vyöryttävää mahtia, ja ottamaan ovelissa, rikkiviisaissa
+vaaliteknillisissä laskelmissaan huomioon myöskin elävän elämän
+virtaukset?
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sama terävien, hallitsevien, alotevoimaisten yksilöiden puute, mikä
+tekee puolue-elämämme niin seisahtaneeksi ja asiallisesti hataraksi,
+sama puute laimentaa ja ylimalkaistaa julkista sanaammekin.
+
+Maaseudun lehdet ovat olosuhteiden vuoksi yleisemmästi
+merkitsemättömiä. Niiden vaikutus ja harrastuspiiri rajoittuu
+verrattain vähäiseen ympäristöön, ja ovat toimitusvoimatkin
+yleisen yhteiskunnallisen mielipiteen johtajiksi ja suunnanantajiksi
+yleensä toisarvoista väkeä. Pääkaupungin johtavat lehdet taas
+ovat välittömästi monipäisten ja epäpersoonallisten puoluepiirien
+ja -ryhmien välittömän vaikutuksen ja johdon alaisina.
+
+Sillä sijalla, jolta olisi luotava, annettava sisältöä yleiselle
+mielipiteelle, hyörivät ja toimivat vain näppärät ja
+sujahtelevat, mutta luonteettomat kynäniekat, itsenäistä
+näkemystä ja vakaumusta vailla olevat, mutta sitä alttiimmin ja
+ehdottomammin ryhmän uskoa vannovat sanasepät. Vain sellaiset
+sopeutuvat kätyreiksi ja kirjureiksi puoluevaltuuskunnille, vain
+sellaiset taipuvat siloisesti puhumaan valtuuskunnissa siloisiksi
+tallatuista asioista; sellaisten sanakehrän pyörimistä ei häiritse
+mikään itsenäinen, omavarainen havainto siitä, ett'eivät kaikki
+asiat todellisuudessa kuitenkaan ehkä olekaan aivan niin selkeät,
+yksinkertaiset, liukkaat ja pykäliin sopeutuvat kuin puoluekokouksen
+pöytäkirja tai puolueen vahvistettu ohjelma säätävät.
+
+Toimituskuntien nimellisinä koristuksina saattavat kylläkin komeilla
+jotkut tieteellisen tai yhteiskunnallisen toiminnan eturintaman
+miehet, mutta työskentelevät nämä silti edelleen varsinaisilla
+työaloillaan. Työ, joka itsessään kysyisi väkevimmän ja
+hedelmällisimmänkin hengen täyden ja kokonaisen luonteen mahdin ja
+luovan keskittyneen työtarmon, on täten joutunut muun varsinaisen
+elämäntehtävän ohella tilapäisesti suoritetuksi sivutoimeksi.
+
+Tällaisen järjestyksen jäljet näkyvätkin elävästi
+pääkaupungin johtavissa lehdissä. Niissä rehoittaa ilmeisin
+keskinkertaisuus, ainoakaan johtava persoonallisuus ei puhu niiden
+laimeasta arkisuudesta. Niissä kyhätään ja kyhätään palstat ja
+taaskin palstat harmaata, ikuisen harmaata paperia, mutta kärjeksi
+terästyvä, salamaksi singahtava, suorana sydämen verenä suihkuava,
+naulan kantaan helähtävä johtajansana jää kirpoamatta niiden
+sanaerämaasta. Niissä ei ole tilaa yksilöllisesti itsenäiselle ja
+uutta luovalle valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle näkemykselle.
+
+Jos missä tuntuu paisuvan väkevämpi, itsenäisempi mahti, joka
+ainoan riittävän ja pätevän valtuutuksen, oman henkilökohtaisen
+vakaumuksen nojalla tahtoisi uudistaa ja asiallisemmille, elävän
+elämän mukaisemmille perustuksille siirtää vanhoissa ja
+vanhentuneissa uomissa kulkevan puolueryhmityksemme ja jossa on
+näkemyksen totuutta ja vakuuttavuutta, julistajan tulta ja hartautta
+niin paljon, että hänessä uhkaa nousta yleistä mielipidettä luova
+ja muodostava voima, niin sävähtävät kaikki puoluekoneistoissa
+hyörivät piskuiset ratassieluset, ja yhteisessä itsehyväisessä
+häärinässä suljetaan ja teljetään tämä vaarallinen mies
+vaikutuksesta ja pelastetaan puolue hetkeksi--vaikkapa puolueen koko
+vastaisen elämän ja kehityksen kustannuksellakin. Onhan
+viisaampaa--johtokunta-viisaampaa!--ottaa alaisekseen mies, joka ei
+johda, on vain taipuva johdettava; silloin pysyy pääasia kuitenkin
+entisellään: johtokunta _johto_kuntana.
+
+Mutta miten viisasta toimitusneuvostojen vallan ja vaikutuksen
+säilyttämiseksi onkin miehittää sanomalehtemme--johtavatkin
+lehtemme--keskinkertaisuuksilla, on tällainen menettely periaatteeksi
+omistettuna kuitenkin kansan hengen tukahuttamista. Yksilöissä,
+eheissä tahdoissa, luovan teon miehissä on kansan elävä voima:
+niiden sydämen ja pään ahjosta sinkoo kaikki, mikä antaa kansan
+tahdolle sisällön ja muodon, suuntaa sen, vie sen saavutuksiin.
+Missä persoonallisuus, luova yksilöllinen voima esiytyy on riisto
+kansalta, kansan oikeudelta herättäjäänsä, johtajaansa, jos ei
+tätä persoonallisuutta lasketa sille paikalle, missä hänen
+voimansa voi hedelmöittää kansan. Luova persoonallisuus on
+kansallinen voima. On kuolemansynti kansaa vastaan tehdä tehottomaksi
+tällainen luova persoonallisuus!
+
+Väkevällä, itsevoimaisella persoonallisuudella, henkisellä ja
+luonteellisella kiintotähdellä, jolla on valonsäteilynsä
+itsessään ja joka säihkyää valonsa polttavaa rikkautta
+ympärilleenkin, hänen kaltaisellaan ei ole tilaa nykyaikaisessa
+suomalaisessa hyvin johdetussa sanomalehdessä--enempää kuin
+missään muussakaan suomalaisessa yhteisyrityksessä. Sillä mihin
+joutuisivat silloin tärkeät toimitusneuvostot ja yhteiskokemuksen
+ylenpalttisuutta nuokkuvat johtokunnat, jotka haukottelevat
+pitkäpiimäisyyttään ja unisuuden malttiaan kuin hometta jokaiseen
+asiaan, jota käsittelevät, ja joiden yhteisharkinnan kiirastulen
+lävitse itsenäinen, alkuperäinen ja uutta hedelmöivä ajatus voi
+yhtä helposti ja vammautumatta tunkeutua kuin kameeli neulansilmän
+lävitse?--Keskinkertaisuus säikähtyy aina tyrmistyneemmäksi
+alkuperäisesti hyvän ja väkevän ilmiön edessä kuin ala-arvoisen
+ja heikon, sillä oikea itsesäilytysvaisto sanoo sille, että heikko
+jää eloon jääneenäkin hedelmättömäksi ja siis vaarattomaksi,
+mutta väkevä hyvä saattaa uhata mullistuksella koko olevaa
+tilannetta ja suistaa keskinkertaisuuden itsensäkin valta-asemiltaan.
+
+Erittäin kuvaavaa henkiselle ryhdillemme on muuan pienoispiirre, joka
+luonnehtii julkista sanaamme. Eräät asiat, laitokset, henkilöt tai
+toimenpiteet ovat aina jonkun lehden erikoisen suojeluksen alaisina ja
+ovat julkisessa toiminnassaankin pyhitetyt asianomaisen lehden
+arvostelevalta suhtautumiselta. Pidetäänpä aivan julkisena
+»skandaalina», jos vedetään julkisuuteen jotain tämmöisen,
+asianomaisten helmoihin otettujen laitosten tai henkilöiden
+heikkouksia--olkoonpa laitos tai ilmiö sivistyksellisesti tai
+yhteiskunnallisesti miten tärkeä tahansa ja olkoonpa heikkous tai
+harha-askel miten olennainen ja ilmeinen hyvänsä. Tätä
+peittelevää jänis-diplomatiaa--pään piiloittamista pensaaseen
+muun ruumiin jäädessä miten näkösälle hyvänsä--tätä hurskaan
+viatonta toivomusta, että kun heikkouksista ei mitään hiiskuta, ei
+niitä silloin olekkaan, sitä harrastetaan ja vaalitaan meillä
+vähin joka taholla. Tämä piirre on yhtä tuttu ja koettu jokaiselle
+helsinkiläiselle julkiselle arvostelijalle kuin maaseutulehtienkin
+avustajille. Kaikkialla saa olla yhtä varautunut siihen, että
+jossakin asiassa koskettaa arkaan kohtaan, jolloin arvosteleva
+kirjoitus tai huomautus--miten vilpittömässä mielessä se on
+tehtykin ja vaikkapa siitä vastaakin omalla nimellään--kuitenkin
+joko painetaan villaisella tai hiljaisesti haudataan paperikoriin.
+
+
+
+
+EDUSKUNTAJÄRJESTYS.
+
+
+Suomen suomenkielisen yhteiskunnallisen luomisen tähän asti tärkein
+ja ilmekkäin aikaansaannos, Suomen uusi eduskuntajärjestys valaisee
+syntyhistoriassaan ja rakenteessaan mitä elokkaimmin sitä
+yksilöllistä viljeltymättömyyttä, jonka katveessa julkinen
+elämämme vielä on.
+
+Vain ympäristössä, jossa yksilölinen arvostelu ja itsenäinen,
+asiallinen pohdintakyky vielä ovat aivan alkuasteella saattaa
+tilapäinen mielialapuuska siten riuhtaista yhteiskunnallisen
+kehityssuunnan aivan uusille, oudoille, jopa seikkaileville urille
+kuin suurlakon tapahtumat meillä. Vain yleisen mielipiteen
+luonteettomuus, viljelemättömyys ja kehittymättömyys selittää
+sen, että kokonainen kansa hetkellisessä, sokaistussa hurmiossa
+yrittää viskata siihen-astisen historiallisen yhteiskunnallisen
+rakenteensa sivulle ja kevytmielisessä, vaistottomassa rohkeudessa
+ryhtyy sepittelemään itselleen uutta, tilapäisten parantelijain
+sille tyrkyttelemää patenttijärjestystä.
+
+Kuten esi-isäinsä itsetiedottomuuden unesta virvonnut nykyaikainen
+talonpoika ensi tietoisuuden työnään turmelee esi-isäinsä
+hänelle jättämän kodin: paloittaa seinät ikkunoiksi ja oviksi,
+rakentaa julkihuoneet ja verannat, mutta hävittää tuvat, korottaa
+katot ja korustaa salit, mutta unohtaa ovien ja ikkunoiden
+ylenpalttisuuden välille varata itselleen vuoteen tilan,
+vierashuoneittensa sekaan perheen huoneen, koko asuntonsa
+tehdasmoiseen suurekkuuteen asuttavuuden ja kodin leiman; samaten on
+Suomen valveutunut kansakin luodessaan uuden eduskuntajärjestyksen
+unohtanut, että yhteiskuntaa ei järjestetä näöksi ja
+näyteltäväksi, vaan elettäväksi, että yhteiskunnallisen luoman
+kelpoisuus ei ole siinä, kuinka uusikuosiseksi se on sattunut
+luontumaan, vaan siinä, kuinka taipuisasti se soveltuu oleviin
+olosuhteisiin ja palvelee elävän elämän tarpeita luoden olevan,
+menneisyydeltä perityn yhteiskunnan pohjalle kehittyneitten,
+muodostuneitten elämäntarpeiden mukaista uutta.--Eduskunnan autuus
+ei ole siinä, kuinka väljille äänioikeuksille se rakentuu, vaan
+siinä, miten työkelpoisa elin se on yhteiskunnalle, miten runsaasti
+yhteiskunnallisen työskentelyn taitoa, kokemusta ja kypsää,
+raitista, uskaltavaa malttavaisuutta se voi pusertaa, kohottaa esiin
+kansasta kansan yhteisiä asioita hoitamaan.
+
+Suomen nykyinen eduskuntajärjestys edustaakin erikoisen valaisevasta
+nuorta, juurtumatonta yhteiskunnallista sivistystämme. Se on
+kauttaaltaan rakennettu, ei missään kohdassaan muodostunut, se on
+perustunut aatteille, ei elämälle. Se kantaa kaikessaan
+hyväätarkoittavan, mutta löyhän ja hetkellisen aatteilun,
+suuntailun Ja intoilun leimaa löytämättä missään todellisuuden,
+olevaisuuden ja lahjomattoman käytännöllisyyden vankkaa
+kulmakiveä. Siellä, missä olisi rakennettava salaperäisen,
+näköä vaihtavan, mutta sittenkin pysyväisen yksilöllisen
+ihmisluonteen tarkasti vaarinotetuille, tulisella sydämellä
+tunnetuille ja kylmällä lahjomattomalla järjellä tajutuille ja
+harkituille ominaisuuksille, siellä on pidetty silmällä vain
+yleisen, hetkellisen mielipiteen joka hetki väriä ja muotoa
+vaihtavaa, alati virtailevaa pintaa. On rakennettu virran kuplille ja
+tuulen vaihteleville vireille, hetken näkö- ja luuloajatuksille ja
+mielen pyräyksille siellä, missä olisi ollut rakennettava elämän
+pysyvälle pohjalle: ihmisluonteen ja elämän todellisuuden vaikeasti
+tavoiteltavalle, mutta olevalle perustalle. Yhteiskunnallinen
+rakentaminen ei ole lapsen ilmavaa, oikullista, mielivaltaista
+leikkimistä, vaan kypsän miehen ja mielen uurasta, syvyyksiin
+tunkeutuvaa työtä, eikä sitä kudota hetken mielioikuista ja
+mielenpistoista, vaan on se kärsivällistä, raskasta ja hidasta,
+ihmispolvien yhteistyönä suoritettavaa, hankalan ja vastahakoisen
+olevaisen sovittamista, taivuttamista, pakottamista ja sulattamista
+ihmisjärjen, ihmistahdon ja ihmistarpeiden mukaiseksi elettäväksi
+kokonaisuudeksi.
+
+Suomen kansakin ryhtyessään lapsen uskaliaalla herkkäuskoisuudella
+silmänräpäyksessä kyhäilemään, miks'eipä loihtimaan itselleen
+aivan alutonta ja pohjatonta sekä sen menneisyydestä että sen
+nykyisestä kehitystasosta yhtä irrallista luomaa, kaikissa hetken
+aatehelyissä koreilevaa eduskuntajärjestystä leipoikin leivän
+asemesta itselleen kiven. Sommitellessaan kaiken vapaamielisen
+uusikuosisuuden ja vannoutuneen, oikeaoppisen kansanvaltaisuuden
+mukaisen eduskunnan, joka näköään on kansanvaltaisin, mitä toivoa
+saattaa, loikin se eduskuntajärjestyksen, jossa kansa vain on
+äänestyskone. Eduskunnan todellisen henkilökohtaisen kokoonpanon
+määräävät kansan sijasta muutamasataiset henkilöpiirit,
+vaalilistojen itsevalitut ja itsevaltiaat laatijat--vieläpä lisäksi
+henkilöpiirit, jotka edustavat tyhjintä ja paperisinta
+elämänkokemusta, mikä kansasta saattaa kiteytyä:
+ammattipolitiikkojen ja ammattisanomalehtimiesten väljähtäneet,
+sanojen helinässä paatuneet, henkisesti puolimittaiset ryhmät eri
+puolueiden karsinoissa.
+
+Jo muuan ainoa piirre uudessa eduskuntajärjestyksessämme riittää
+osoittamaan, miten pintapuoliselle ihmistuntemukselle se on rakennettu
+ja miten keinotekoinen ja hetkellisesti järkeilty on sen
+elämänkokemuksen perusta. Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on
+tehty tehottomaksi tai ainakin arveluttavasti hämmennetty kaiken
+yhteiskunnallisen järjestäymisen alkeellisin ja väkevin liitevoima,
+ihmishengelle luontainen sankarikunnioitus: heikompien vilpitön ja
+välitön luottamus väkevämpäänsä kohtaan, ryhmittyminen
+luonnollisen johtajansa ympärille, oman mieskohtaisen voiman
+vaapaaehtoinen siirtäminen ja omistaminen toisen ihmisen tueksi,
+jonka alkuperäinen, luova, kokoova hengen mahti takaa suuremman
+saavutuksen kuin oma yksilöllinen ponnistus.
+
+Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on tehty aivan näennäiseksi
+henkilöä äänestäminen, henkilölle yksilönä, henkilön
+mieskohtaisille, taatuille ja koetuille luonneominaisuuksille, hänen
+elämän kokemukselleen ja luonteelleen annettu luottamus.
+Äänestäessä varmaa, luottamuksen virittänyttä henkilöä
+luiskahtaakin ääni tämän henkilön ohitse jotain
+merkillisiä--itse vaaliliittymään piilotettuja, puoluekanslioiden
+siihen kätkemiä--kimmahdusteitä aivan odottamattomalle,
+äänestäjän sisäiselle luottamukselle tyyten vieraalle ja
+yhdentekevälle henkilölle. Eduskuntajärjestyksemme johtaa ja
+pakoittaa äänestämään, ei henkilöä, vaan puoluetta.
+Mieskohtainen luottamus on kohdistettava henkilön sivutse
+epäpersoonalliselle puolueelle, ja katkaisee eduskuntajärjestyksemme
+täten väkevimmän ja luonnollisimman tunneliitekohdan yksilön ja
+yhteiskunnallisen harrastuksen väliltä.
+
+Täten muodostuvalta eduskunnaltakin katoo välittömän edustavuuden
+teho ja arvovalta. Kukaan ei yksilökohtaisesti tunne eduskunnassa
+juuri hänen omalla, suoralla, välittömällä äänestämisellään
+sinne valtuuttamaansa henkilöä, vaan tuntuvat eduskunnan jäsenet
+naiville, välittömälle yleistajunnalle istuvan tehtävissään
+joidenkin syrjäisten voimien sinne keinottelemina. Kaikesta
+yleisestä äänioikeudesta huolimatta vaikuttaa vaalijärjestyksen
+keinotekoisuus sen, ettei kansa välittömästi tunne ja tunnusta
+eduskuntaa omakseen, omaksi yhteiskunnalliseksi parhaimmistokseen,
+oman yhteiskunnallisen tahtonsa välittömäksi elimeksi.
+
+Hedelmästä puu tunnetaan! Kun vaalijärjestyksen seula, jonka olisi
+sihdattava Suomen kansasta esille sen yhteiskunnalliseen
+lainsäädäntöön kykenevin ja pätevin valiomiehistö, toimii
+siten, että melkeinpä puolet eduskunnan jäsenistä ovat ruumenia,
+vain perin alkeellisesti pystyvät minkäänlaiseen älylliseen,
+rakentavaan yhteiskuntatyöhön, niin se ei todista hyvää tämän
+seulan rakenteesta. Edustajistossamme istuu paljon henkilöitä,
+joiden sijasta siellä yhtä tuloksellisesti eduskunnan työkyvylle ja
+melkoista huokeammilla kuluilla yhteiskunnalle voisi istua vaikkapa
+asianomaisten puolueiden väreillä maalattuja automaattisia
+äänestysnukkeja--valitut saman suhteellisen vaaliponnistuksen mukaan
+kuin muutkin edustajat, varustetut näiden kanssa samoilla
+äänestysoikeuksilla ja merkityt kukin omalla
+otsikkokirjoituksellaan: n.n. puolueen naisasian harrastelu, n.n.
+puolueen torpparikalastus, kristillismielisyys j.n.e.--Tällaisia
+periaatteellisia istujia ja automaattisia äänestäjiä kuuluu
+jokaiseen puolueryhmään, ja ovatkin ne mukana vain asianomaisten
+puolueiden kansan- ja naisvaltaisina dekoratsiooneina.
+
+Erikoisen runsaasti on näitä tällaisia pelkästään
+dekoratiivisiä istujia sosialistisen puolueryhmän sekä
+naisedustajain piireissä. Naisluonteelle ominainen yleiskatsauksen
+puute--kykenemättömyys kylmäverisesti abstrahoimaan
+yksityisseikoista niitä hallitsevaa yleispiirteistä,
+järkivoittoista kokonaisuutta--ja tätä ominaisuutta seuraava
+näkökulman yksipuolisuus, yksityisseikkainen kiihkoilu ja arvioinnin
+hätiköivä liioittelu ja suhdattomuus, yleensä yhteiskunnallisen
+vaiston ohuus tekee naisen osanoton yhteiskunnalliseen
+lainsäädäntöön yleensä oikulliseksi, epätasaiseksi,
+epävarmaksi ja epäjohdonmukaiseksi.
+
+Eduskunnan valtaryhmän, sosialidemokraattisen puolueen edustajat ovat
+niinikään runsaissa määrin pelkkää kuollutta painolastia
+rakentavassa lainsäädäntötyössä. Ahdas ja niukka
+elämänkokemus, muutamiin kaavanomaisiin ja sulattamattomiin
+puolueoppilauseihin kivettynyt henkinen näköpiiri, melkein
+täydellinen tottumattomuus älylliseen ja käsitteelliseen
+työskentelyyn tekevät useat tämän puolueen jäsenet melkein
+kykenemättömiksi mihinkään muuhun positiiviseen tehtävään
+eduskunnassa kuin periaatteelliseen istumiseen, uskollisiin
+äänestysuurnalle kävelyihin valppaampien puoluetoverien ohjeitten
+mukaisesti tai »toverien» valmistamien puheitten paukuttamiseen
+puhujalavalta. Lisäksi istuu tässä puolueessa vielä runsaammin
+kuin porvaripuolueissa kieroon kasvaneita kiihkoilijoita ja oman
+ahdasnäköisyytensä pimittämiä fanatiikkoja, joiden älyn
+pimentoon yhteiskunta ja yhteiskunnallisen kokonaisuuden tarpeet
+näkyvät vain omien umpinaisten, sulkevien puoluemuurien ratkelmitse
+ja jotka eivät hituistakaan lisää enempää eduskunnan
+asiantuntemuksen rikkautta ja monipuolisuutta kuin elämänkokemuksen
+inhimillisyyttäkään ja laajuutta tai luonteellista arvoa ja
+ryhtiä.
+
+Uuden uutukainen, kansanvaltaisesti puhdasoppinen
+eduskuntajärjestyksemme suhteellisine, nais- ja yleisine
+äänioikeuksineen on siis luonut yhteiskunnalliselle
+työskentelyllemme elimen, josta vain murto-osa on kelpoinen ja
+kykenevä vaatimattomaankin yhteiskunnalliseen luomis- ja
+rakennustyöhön.
+
+Luonteeton, pintapuolinen järkeily on eduskuntajärjestyksen
+muovailemisessa kuten kaikkialla muuallakin, missä se yrittelee
+alutonta ja pohjatonta sepitsemistään, hiuksenhienoissa
+johteluissaan ja harkituissa suuntailuissaan unohtanut ja sivuuttanut
+elämän läheiset, elävät ja vaikuttavat voimat ja tässäkin
+tapauksessa pystynyt kyhäämään vain näennäisen onton varjoluoman
+vailla elämän todellisuuden sisältöä, pontta ja kehittymisen
+ainesta. Missä on kutsumattomassa luomisessa unohdettu ja sivuutettu
+elämän elävät mahdit, siellä sivuuttaa lopulta elämä yhtä
+ylväästi ja unohtavasti tällaisen luoman kuin se alkuvaiheessaan on
+sivuuttanut elämän.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ.
+
+
+
+
+
+AATTEELLINEN HARRASTELU.
+
+
+Tämä epäyksilöllisyys, yksilöllisyyden sekä kehittymättömyys
+että sen merkityksen tajuamattomuus, joka niin hallitsevasti
+luonnehtii julkista yhteiselämäämme, esiytyy tietysti vielä
+selkeämpänä ja vallitsevampana varsinaisessa yksilöllisessä
+elämänsuhtautumisessa ja mieskohtaisessa hengenviljelyksessä.
+
+Ken ankaralla ja lahjomattomalla silmällä tarkkailee henkisen
+elämän ja henkisen harrastuksen ilmiöitä suomenkielisissä
+sivistyspiireissä, hänelle selkeneekin nopeasti, kuinka hataraa
+yksilöllinen viljely meillä vielä toistaiseksi on. Tämä
+yksilöllinen viljeltymättömyys ilmenee niin yksilöiden omissa
+elämän harrastuksissa kuin henkisten joukkovirtausten laadussakin.
+Niin hyvin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisesti on henkinen
+suhtautuminen yht'aikaa sekä hidasta että herkkäuskoista.
+
+On vaikeata virittää suomalaisessa ilmakehässä puhtaasti henkisen
+harrastuksen liekkiä. Yksilöt, yksilöllinen tahto ja äly uinuvat
+vielä jonkinmoisessa horroksen verhossa. Pelkästään omalla
+asiallisella totuudellaan tehoava sana ja henkinen määrittely
+raukeaa älylliselle tajunnalle voimattomana; sellainen ikäänkuin
+tukahtuu yleiseen ajatuksen herpouteen, erillisen, itsenäisen,
+mieskohtaisen ajatus- ja suhtaumiskyvyn untuneisuuteen. Älyllisen
+selkeyden tarve, intellektualinen vilpittömyys on vielä
+kehkenemätön. On vielä tuntematon ja kokematon se älyn ilmava
+liekki ja leikki, joka löytää viileän tyydytyksensä elämän
+ilmiöiden puhtaassa, lahjomattomassa huomioitsemisessa ja
+määrittelemisessä, elämän vapaassa, omista mieliteoista
+irtautuneessa tajuamisessa ja älyllisessä omistamisessa.
+
+Hengen ilmiöt tajutaan vielä aivan naivisti, niin sanoakseni
+käytännöllisesti: niiden tilapäinen, elämällinen hyödykkyys
+eikä niiden teoreettinen, ihmiseduista ja mielihaluista riippumaton
+totuuspitoisuus ratkaisee niiden kiinnearvon. Tyydytään
+aatteelliseen tarkoitusperään silloin kun olisi tunkeuduttava
+aatteelliseen sisältöön. Aatteellinen ja älyllinen
+elämänselvittely ei sinään ole riittävä kiihotin hengen
+herättämiseksi toimintaan, vaan on aatteellisen harrastuksen
+valjastauduttava jonkin käytännöllisen tarkoitusperän palvelukseen
+tullakseen tajutuksi.
+
+Yleensä on suomenkieliselle sivistykselle ja sivistyneistölle
+tunnusmerkillistä puhtaan henkisen harrastuksen sijasta aatteellinen
+harrastelu. Kun hengenviljely vielä on niin alkuasteellaan, ettei
+ihmisellä ole ainesta yksilöllisempään eetillisten ja
+taiteellisten elämänarvojen itsenäiseen, alkuperäiseen ja
+puhtaaseen tajuamiseen, yleensä yksilölliseen elämän selvittelyyn,
+niin sivuutetaan yksinkertaisesti tämä työläs ahdinkoinen viljely,
+ja purjehditaan lavein purjein yhteiskunnallisen parannustyön
+väljille vesille. Kun ei ole hengen kiintonaisuutta ja tarmoa ainoaan
+satoisaan hengentyöhön, itsekasvatukseen, oman yksilöllisen
+elämäntuntemuksen ja -kokemuksen syvemmäksi ja tietoisammaksi
+viljelyyn, niin livahdetaan kevyesti tämän raskaan ja ainoan
+ihmisarvoisen elämäntehtävän ohitse, ja aletaan kasvattaa itsensä
+sijasta muita ihmisiä, harjoittaa helppohintaisinta ja
+hyödyttömintä hyväntekeväisyyttä, siveellispedagoogista.
+
+Suomenkielisen sivistyneistön henkinen harrastuspiiri kohdistuu ja
+rajoittuukin arveluttavassa määrässä juuri tällaiseen
+yleishyödylliseen suuntaan. Eräät sinään terveelliset ja
+yhteiskunnallisesti tärkeät ja hyödylliset erikoisharrastukset ovat
+suomenkielisen yleisön suurelle osalle muodostuneet kaiken henkisen
+harrastuksen surrogaateiksi, joiden palveluksessa pauhaaminen
+vapauttaa kaikesta julistajaan itseensä kohdistuvasta mieskohtaisesta
+hengen viljelyksestä. Minkä tahansa ahtaan ja ulkopuolisen, vaikka
+itsessään hyödyllisen ja tarpeellisen erikoisaatteen harrastaminen
+ja levittäminen kasvaa henkisesti tottumattomissa aivoissa
+suhteettomaan aatteelliseen ja eetilliseen arvoon, muodostuu
+laajoille, henkisiin elämänarvoihin tottumattomille yleisöpiireille
+ikäänkuin kaiken aatteellisen harrastuksen, kaiken siveellisen
+itsekurin tunnusmerkiksi ja pimittää näiltä näköalat muille
+vapaammille, laajemmille henkisen elämän ulapoille. Tyydytään ja
+tyrehdytään kaikenmoisiin puoliaatteisiin, ohjataan satamaan jo
+ennen ulapalle saapumistakin, laskeudutaan hengen työläästä, jos
+ihanastakin avaruus- ja korkeuslennosta lähimmän kotikatajan oksalle
+levähtämään. Missä on lähdetty lentoon noustaksi ja kohotaksi
+hengen siintäviin avaruuksiin, tupsahdetaankin lähimpään,
+viritettyyn käytännöllisen ja typpeän erikoisaatteilun verkkoon ja
+sirkutellaan ja raksutellaan siinä, ikäänkuin jo olisivat kaikki
+taivasten salit saavutetut.
+
+Jos missä, niin meillä on otollinen maaperä kaikenlaatuisille
+seikkaileville aatesuunnille. Älyllinen arvostelu on niin haparoiva
+ja kehittymätön vielä, ettei se voi omavaraisesti eroittaa kultaa
+kuonasta. Vasta kun ajatus viskautuu todesta seikkailevaksi,
+määrittelystä harhailevaksi haaveiluksi, johtopäätelmällisestä
+ankaruudesta utopistiseksi suuntailuksi, vasta kun filosofia vaihtuu
+teosofiaksi, yhteiskunnallinen rakennustyö sosialistiseksi tai
+puolueuskonnoksi, yksilöllinen taisteleva, problemaattinen vakaumus
+muodin ja joukkohuumauksen mukaan vannovaksi kategooriseksi
+yleisvarmuudeksi, vasta silloin voi sillä olla maaperää
+suomalaisessa yleishengessä--jopa ylen otollinenkin maaperä.
+
+Herkkäuskoisessa hurmiossa suistutaan jokaisen ylimalkaisen,
+parannusta lupailevan tunnuslauseen mukaan, haltioidutaan sitä
+ehdottomammin, mitä ahtaammin tai julkeammin noiden »aatteiden»
+julistajat vain osaavat esittää keppihevosensa kaiken maallisen ja
+taivaallisen siunauksen vuoretkin aukaisevana, viheriöivänä
+Moses-sauvana. Meidän julistajamme--olkoot sitte teosofeja tai
+tolstoilaisia, Prometheus-ihmisiä tai siviiliavioliittomarttyyrejä,
+Kalevala-kalervoisia tai piilopirtti- ja tuohikulturisteja,
+esperantisteja tai puhdaskielisyyspyöveleitä, kolmisointusinisukkia
+tai eläinsuojelusharrastajia, naisasianaisia tai siveyssaarnaajia,
+pappis- tai kasvissyöjiä, perustuslaillisia tai kansallismielisiä,
+kristillismielisiä tai nuorisoseura-aatteilijoita, sosialisteja tai
+raittiusprofeettoja, kansanvalistajia tai aatteellisia
+henkivakuuttajia, osuustoimintaväkeä tai maahenkikiivailijoita,
+kotiseutulahkolaisia tai maatiaiskarjaintoilijoita, urheiluhoukkoja
+tai kinttuapostoleja, luontaisparantajia tai rokotuskauhuilijoita,
+kuhnijoita tai myllertäjiä y.m., y.m. henkisiä tai ruumiillisia
+puoskareita--mitä henkistä kulkutautia, hienompaa tai karkeampaa
+sairastanevatkin--kaikki ovat he löytäneet ainoan ja lopullisen,
+autuaaksi tekevän uskonsa. Kukin niistä on siepannut alkuperäisesti
+ehkä eheästäkin elämänkatsomus-yhteydestä irrallisen,
+liioitellun ajatuksen sirusensa, jolla sitte huitoo itään jos
+länteen, hyvän jos huonon sään aikana kuin mikäkin
+kääpiö-Simson aasinleukaluullaan, niin että siinä silmät alkavat
+kirjavoitua jo muiltakin kuin filistealaisilta.
+
+Tällaiset löyhäpäiset ja vielä löyhäsuisemmat aateritarit,
+joita ei suinkaan näkemyksen totuus, ajatuksen syvyys, tunteen tuli
+ole julistajan tehtävään kutsunut, vaan ainoastaan pelkkä hyvä
+suu ja liukas kieli, joutilas pää ja epäkaino sydän katsovat
+meillä itsensä maan suolaksi ja--mikä pahempi!--käyvät meillä
+sellaisesta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sivistyksellisiä ja henkisiä erikoisilmiöitä ovatkin meillä juuri
+tällaiset kaiken jalon, kaiken ylevän, kaiken ihanteellisen,
+yleensä kaiken kauniilta ja taivaiselta vilahtelevan ja valehtelevan
+aatteellisuuden papit ja papittaret, nuo, jotka suu ja rinta ilmaa
+täynnä vaeltavat puhujalavalta puhujalavalle ja
+selittämättömässä sanahaltioitumisessa puhuvat sinisiin ilmoihin
+milloin isänmaasta ja kotiseudusta, milloin raittiudesta ja
+maahengestä, milloin sosiaalisesta yhteishengestä, milloin mistäkin
+kauniista, jalosta, ylevästä, joka vain antaa tilaa ja tuulta
+sanojen purjeille, ja jotka humaltuneessa hurmiossa vain tahtovat
+kasvattaa, kasvattaa! yhden tekevää mihin, kunhan vain kasvatetaan,
+kunhan vain »nuoriso herää, kansa virkoaa, mielet valveutuvat».
+
+Tämä kasvattaminen kasvattamisen vuoksi, tämä herättäminen,
+valveuttaminen pelkän herättämisen, valveuttamisen vuoksi--olkoon
+herääminen ja valveutuminen miten ainekseton, aiheeton ja
+päämäärätön hyvänsä ja jääköön näiden herätettyjen
+elämänsisältö miten ontoksi, ohueksi ja epämääräiseksi
+tahansa--saattaa henkisen elämänaineksen ja elämäntehtävän
+puuttuessa käydä tuhoisaksikin näille herätyksen uhreille, saattaa
+suistaa heidät totutuista elämänkäsityksistä ja totutuilta
+elämänradoilta antamatta mitään elettyä, mitään varmaa
+elämänpohjaa tilalle muuta kuin heliseviä sanoja, puoliksi tai
+väärin tajuttuina nekin.
+
+Niinpä tapaakin meillä taajaan näitä intomielisyyden uhreja,
+joiden henkinen sisältö rajoittuu muutamaan sulattamattomana
+hänelle annettuun ja hänen vielä sulattamattomampana omistamaansa
+aateparteen, joille tämän aatteen murusen omistaminen on ollut
+ikäänkuin henkisesti ylivoimainen teko, niin että kaikki henkinen
+vastaanottokyky ja itsekasvatuksen mahti senjälkeen on tyrehtynyt
+heissä. Kivettyneesti valmiina rientävät hekin taas vuorostaan
+kuumaltaan julistelemaan uutta aatettaan, levittelemään sitä yhä
+laajemmille piireille yhä väljempänä, ohuempana,
+epämääräisempänä ja tyhjempänä kuta useamman aivon lävitse ja
+puhujalavan kautta se on kulkenut. Itse kasvattajillekin ovat tämän
+»kasvatuksen» seuraukset yhtä turmiollisia. Sensijaan että
+työläässä ja uurtavassa tai runsaassa ja riemukkaassa työssä
+kamppailisivat oman henkisen sisältönsä itselleen selkeäksi ja
+elämänomaksi, rientävät »kansaa valistelevat» nuorukaisemme ja
+neitosemme opinsirusen siepattuaan tai aatteen älyttyään heti
+kuumaltaan saarnailemaan sitä toisten ihmisten, »kansan»
+kasvatukseksi. Jonkun kauniin lauseparren huikaisemina viskautuvat he,
+keskenkasvaneet toisia kasvattamaan, sokeat sokeiden
+taluttajiksi--tyrkyttäytyvätpä välistä näkevienkin taluttajiksi:
+pauhaavat aikuisille, työssä harmaantuneille ihmisille
+elämänopetuksiaan, niin että syrjäinenkin saa vuoroin hymyillä
+vuoroin häpeästä punastua puhujan viheriälle viattomuudelle.
+
+Tässä touhuamisessaan saarnaavat nämä vireät nuorukaisemme hengen
+asiat itselleen kuolleiksi kirjaimiksi. Kun he lopulta astuvat
+todelliseen elämäntyöhönsä, ovat he jääneet henkisesti ja
+yksilöllisesti kehittymättömiksi. Aatteet ja ihanteet ovat heille
+kuluneet tyrtymiseen asti tyhjennetyiksi, hengettömiksi
+lauseparsiksi, joita kyllä vielä välistä käytetään suussa,
+mutta jotka eivät ole elämäntyön pohjana, henkisenä,
+siveellisenä kannattajana ja sisältönä.--Kun todellisen henkisen
+harrastuksen ainoa elävä lähde ja pohja, oma yksilöllisyys on
+jäänyt heissä viljelyksen ja aineksen puutteesta surkastumaan,
+saattavat nämä aatteellisesti ja ihanteellisesti »heränneet»
+nuorukaiset myöhemmässä varsinaisessa elämäntyössään
+jäykistyä mitä autioimpaan henkiseen puisevuuteen ja
+turtuneisuuteen.
+
+On unohdettu, että yksilön tehtävä ei ole toisten ihmisten
+kehityksestä, vaan omasta kehittymisestään huolehtiminen, ja että
+yhteiskunnankin palveluksessa vain se yksilö voi suorittaa jotakin
+todellista, pätevää ja rakentavaa, jolla on annettavana työaseeksi
+tähän yhteiskunnalliseen työhön valmiiksi viljelty yksilöllisyys,
+tietoisuuden tehoon kehitetty yksilöllinen ja henkinen kypsyys.
+
+
+
+
+EPÄYKSILÖLLISYYS ELÄMÄNTYÖSSÄ.
+
+
+Tämä valeaatteellinen hengensuunta löyhentää meillä aivan
+käytännöllistä elämäntartuntaakin. Toiminnallisesti
+tähdellisilläkin elämänaloilla saa usein ratkaisu- ja
+määräämisvallan aatteellinen yleishyvällinen tarkoitusperä eikä
+käytännöllinen toteuttamisarvo ja asiallinen tärkeys.
+
+Jo elämänurien valinnassa saavat ylimalkaiset ja pintapuoliset
+aatteelliset sivuvaikuttimet yksilöä harhauttavan arvon ja
+merkityksen. Kun luonnollinen lähtökohta hedelmälliselle
+ihmistyölle on se, että ihminen tuntee itsessään voiman ja
+kutsumuksen jonkin tehtävän suorittamiseen ja tämän
+toteuttamiseksi omistautuu koko luonteensa painolla työlleen, niin on
+työskentelyn lähtökohta meillä usein toinen, epäpersoonallisempi,
+»aatteellisempi». Elämäntehtävään ei kutsu vääjäämätön
+vaisto, luonteen taipumus, vaan ainoastaan yleinen, periaatteellinen,
+epäyksilöllinen harkinta, löyhä ja ulkopuolinen laskeminen, joko
+pelkästään itsekäs etujen ja nousemisen tavoittelu tai
+väärinkäsitetty luulovelvollisuus.
+
+Tällaisia henkisiä järkiavioliittoja tehtävän ja tekijän
+välillä sitä seuraavine ilmiöineen elämäntehtävän
+suorittamisessa tapahtuu suomalaisella sivistysvainiolla paljon. Niin
+tieteen kuin taiteen, niin yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan
+kuin käytännöllisen ja liike-elämänkin aloilla tapaa meillä
+runsaasti puolikykyjä, joilla on taidollisesti saavutettavissa oleva
+työn rutiini, muodollinen menettelytaito, mutta joiden sisäinen
+suhde valitsemaansa työalaan on täydellisesti hedelmätön ja kylmä
+ja joilta siitä syystä puuttuu kaikki yksilöllinen luova voima
+työssänsä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tapaa suomalaisia liikemiehiä, jotka ovat liikemiehiä periaatteen
+vuoksi--»suomalaistenkin on vallattava liikemaailma»--ei siksi että
+heidän luonteessaan asuisi harrastus ja pakko toteuttamaan itsensä
+liike-elämän rautaisessa ja taidokkaassa järjestämisessä. Tämän
+mukaista onkin sitte usein heidän liiketoimintansa. He eivät
+elämänikäänsä kotiudu, pätevisty tehtäviinsä, saa
+elämäntehtäväänsä ikäänkuin omiin kouriinsa. Heidän
+silmällään ei ole luonnon antamaa terävyyttä, heidän
+kädellään luontaista taitoa, kätevyyttä ja jäntevyyttä
+tarkkaamaan ja tahdon mukaan ohjaamaan taloudellisten ilmiöiden
+oikukasta, vuolahtelevaa virtaa, ei sitä asiallisuuden tarmoa ja
+intohimon uskallusta, joka tanakasti, paljain käsin tarttuisi
+elämän oleellisuutta sarviin ja taivuttaisi, pakoittaisi sen
+tottelemaan palavaa ihmistahtoa. Ja niinpä jäävätkin he vain
+näköliikemiehiksi, pelkiksi liikemiestä näytteleviksi
+touhuilijoiksi, joiden hatara käsi ja harhaileva silmä vain
+päällisin puolin ja umpimähkään haparoi niillä ilmiöillä ja
+voimilla, joita heidän olisi hallittava.
+
+Suomalaisissa liikemiespiireissä onkin runsaasti sellaista löyhää
+ainesta, joka häärää hommissaan »onnen kaupalla», jonka
+liiketoiminta ei perustu kovan, kylmän järjen laskelmiin ja
+laskelmien johdonmukaiseen, terävään toteuttamiseen, vaan
+ylimalkaiseen, summittaiseen toivorikkauteen. Tällaiset
+»summamutikka» liikemiehet livastuvatkin etupäässä varsin
+näennäiseen ja epäproduktiiviseen liiketoimintaan: valmiilla,
+luoduilla omaisuuksilla keinottelemiseen. Sensijaan että he
+mielikuvituksellaan vaistoaisivat ja työllään loisivat
+mahdollisuudet ja edellytykset uusille antoisille liikeyrityksille,
+että he huomioittensa asiallisuuden ja syvällisyyden perustuksella
+tunkeutuisivat ja pääsisivät uusille liike-elämän urille ja
+lähteille ja johtaisivat näidenkin elvyttävät vedet yleisen
+taloudellisen elämän julkivirtaan, että he luovassa, todellisessa
+liiketoiminnassa noutaisivat ja kohottaisivat päivän ja toiminnan
+valoon yhteiskuntakokonaisuuden salauumenissa piilleet
+pääoma-aiheet, sensijaan tyytyvät he leikkimään vain kuollutta,
+hedelmätöntä, umpimähkäistä noppapeliä jo luoduilla ja
+muodostuneilla pääoma-arvoilla: ostavat ja myyvät maatiloja ja
+hevosia, kaupunkikiinteistöjä ja tehdas- ja pankki-osakkeita,
+henkivakuutuskirjoja ja paperiomaisuuksia.
+
+Sitenpä muuntaa tosiasioiden paino ja oma löyhä ja pinnallinen
+suhtautuminen omaan elämäntehtävään tällaisen alkuaan ehkä
+vilpittömänkin aatteenpalvoja-liikemiehen silkaksi keinottelijaksi,
+liikemiestoiminnan aatteellisesti tarkoituksettomimman ja
+kyynillisesti itsekkäimmän ihmistyypin edustajaksi, tuoksi
+taloudelliseksi rosvoritariksi, joka itse mitään luomatta
+kärkkyelee taloudellisen elämän elävän virran varrella
+siepatakseen sen paperivaahdosta valmiin satasen sieltä, tuhantisen
+tuolta, mutta aina itse myöskin altisna tämän samaisen oikullisen
+virran hahmaiseville pyörteille, yhtä läsnä miljoonien mahtia kuin
+vararikon kuiluakin, yhtä kypsänä yhteiskunnallisen valtamiehen
+luottamusasemaan kuin nimenväärentäjän vankikoppiinkin.
+
+Tapaa tiedemiehiä, joihin odottamatta onkin kätketty liike- ja
+käytännönmies, ja joille saavutettu tohtoruus tai professorinistuin
+merkitsee yht'-äkkistä selkeytymistä omasta varsinaisesta
+elämäntehtävästä. Syrjäisen tutkijakammionsa viileästä,
+eristetystä hiljaisuudesta pöllähtävätkin nämä luulotellut
+minervalinnut yht'äkkiä maailman kirjavalle markkinaturulle
+täysisiipisinä Merkuriuksina. Ylen tuttujahan ovat keskuudessamme
+liike--ei! vaan tiede--ei! vaan liike-tiedemiehet, jotka
+juoksevat--ei kirjastoissa ja arkistoissa, vaan pankeissa ja
+pörsseissä; jotka urkkivat--ei tieteellisiä aikakauskirjoja, vaan
+kurssilistoja; jotka pohtivat--ei tieteensä ongelmia, vaan tontti- ja
+kiinteistöarvojen nousua ja laskua; jotka kantavat paksuissa
+salkuissaan--ei tieteellisiä muistiinpanoja, vaan vekselilomakkeita
+ja osakekirjoja; jotka harrastelevat--ei kansantalouttaan, vaan
+yksityistalouttaan--ja alinomaisella liikekannalla ollen siinä
+lomassa pistäytyvät nostamassa professorin-palkkansa tai
+dosentuuri-apurahansa.
+
+Tapaa politiikkoja ja sanomalehtimiehiä--heitä on jo laajemmin
+käsitelty puolue- ja sanomalehti-olojamme kuvattaessa--jotka ovat
+politiikkoja ja sanomalehtimiehiä vain näytelläkseen julkisen ja
+yhteiskunnallisen toiminnan mahti- ja hommamiestä ja kohistakseen
+ylimalkaan kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa asioissa ilman
+että heillä sydämellään on ainoatakaan asiaa, jonka toteuttaminen
+pakottaisi tai ajaisi heidät tähän julkiseen toimintaan. Nämä
+yhteiskuntaharrastelua keikaroivat esiytyisivät itselleen ja
+luonteelleen paljoa otollisemmassa valaistuksessa, jos kätkisivät
+älynsä kynttiläpätkäsen vakinaisen toimialansa vaatimattomaan
+vakkaseen ja rajoittaisivat julkisuusmies-haaveensa ja -pyyteensä
+niihin juhlahetkiin, jolloin nuoruudessaan pääsevät johtamaan
+franseesikarkeloa, vanhuudessaan pitämään paistipuheita.
+
+Tapaa estetiikkoja ja kirjallisia arvostelijoita, tapaa taiteellisten
+laitosten johtajia, työtarmoisia ja elokkaitakin joiden
+hengenominaisuuksissa vain ei parhaalla tahdollakaan voi havaita
+yksilöllisen taide-elämyksen vaistoa, sisäistä, mieskohtaista,
+elävää tunnesuhdetta taideilmiöihin. Kysyy hämmästellen, mikä
+ihme on vetänyt juuri heidät--ilmeiset ja luontaiset
+yhteiskunnallisen työskentelyn miehet, joiden käytännöllinen ja
+kylmä, mutta tunnelmallisesta tuiki rajoitettu ja niukka
+selväpäisyys, älyllinen, jäykkä suoraviivaisuus ja toiminnallinen
+kunnianhimo vasta yhteiskunnallisessa työssä ja vaikutuksessa tai
+jollakin käytännöllisen toiminnan alalla, laajan maanviljelyksen,
+monihaaraisen liiketoiminnan järjestämisessä olisi päässyt
+luonnollisiin oikeuksiinsa--mikä ihme on juuri heidät,
+taidevaistottomat, vetänyt arkojen, etupäässä ja pääasiassa
+herkkää, altista, mieskohtaista henkistä vastaanottokykyä
+vaativain kaunotieteellisten kysymysten käsittelemiseen. Oman
+luonteensa rajojen vuoksi on heidän näillä aloilla aina liikuttava
+vieraalla, oudolla ja arveluttavasti epävarmalla pohjalla ja
+ainaiseksi rajoituttava pelkkään ulkoa älyttävään ja ulkoa
+opittuun muodolliseen järjestelemiseen ja muodolliseen tajuamiseen,
+kuolleeseen luokittelemiseen. He eivät voi oman sisäisen
+välittömän näkemyksensä turvissa ja valtuuttamina käydä
+itsenäisesti ja alkuperäisyyden luovalla itse- ja omavallalla
+käsittelemään taiteellisen elämän arkoja ilmiöitä.
+
+Nämä estetiikkomme samaten kuin heidän varsin läheiset
+hengenheimolaisensa, meidän »metafyysisesti tuijottelevan» kansamme
+harvalukuiset »filosofit» ja elämäntutkistelijat, ovat henkisessä
+epämääräisyydessään ja värittömyydessään, näkemyksensä
+ylimalkaisuudessa, arkuudessa ja innottomuudessa, ilmaisunsa
+väljähtäneessä unisessa laimeudessa, tuntopiirinsä harmaassa,
+kuivassa, matalassa arkisuudessa, koko hengensävynsä laimeassa,
+sovinnaisessa, järkeilevässä kalseudessa ja jäykkyydessä eksyneet
+alalle, jolla vain terävä ja yksilöllinen tunteen ja älyn
+intensiteetti voi avata työalat avoimiksi työskentelevälle
+hengelle.
+
+Niin esteettisessä kuin siveellisessä elämänselvittelyssä voi
+vain se ihminen, jolla on ehtymättömänä sisäisenä
+havainto-aarteistonaan ja työaineistonaan syvä ja laaja, tuntemisen
+tulessa herkistetty ja kypsytetty, järjen kirkkaudella valaistu,
+tahdon tarmolla terästetty yksilöllinen elämäntunto puhua jotain
+sanomisen arvoista ja avata syvemmän elämänkäsityksen vaot. Vain
+sikäli mikäli ihmisen elämäntuntemus on noudettu palavasta
+kokemuksesta ja mikäli hänellä on sanan hallitsevaa ja leimaavaa
+mahtia, voi hän pakoittaa ulkonaisen ja sisäisen elämän
+vastahakoiset, ihmisjärjen käsiteltävistä niin liukkaasti
+livahtavat ilmiöt näkemyksen- ja totuudentäysiin,
+alkuperäisyytensä voimalla itse itsensä todistaviin ja pysyväisiin
+määritelmiin.
+
+Pelkkä hyvä tahto, tunnollinen harrastelu ja uskollinen uutteruus
+eivät yksin avaa ihmisen eteen elämän sulkuja, eivät välähytä
+hänen hurmioituvan katseensa ja tuntonsa eteen kauneuden ja totuuden
+eläviä, rikkaita, huikaisevia maailmoja, eivät tee hänestä luovaa
+henkeä. Todellinen kauneuden vaistooja, kuten todellinen totuuden
+vaistoojakin tarvitsee elämän lähteille murtautuakseen tulisen
+sydämen, hienon, leikkaavan, kylmän älyn, uljaan rohkenevan tahdon,
+alku- ja itsevoimaisen luonteen, kypsän, tietoisan,
+säikkymättömän yksilöllisyyden.
+
+Kaikilla henkisen työskentelyn ja itsetoteuttamisen aloilla tapaa
+meillä tätä samaa yksilöllistä kehkenemättömyyttä. Suhde
+elämäntehtävän ja tehtävän suorittajan välillä on
+ulkopuolinen, epäyksilöllinen ja satunnainen. Useimmat ovat
+juolahtaneet aloilleen ja elämäntehtäviinsä vain näön vuoksi, ei
+oman luonteensa ja taipumustensa painosta, vain ulkopuolisten,
+harkittujen sivuvaikuttimien aiheuttamina, ei sisäisestä
+kutsumuksesta, vain arvonimien tai palkan vuoksi, ei suorittaakseen
+oman elämäntyönsä, ja jäävät senvuoksi koko elämäntyössään
+ulkopuolisiksi, löyhiksi ja puolinaisiksi vailla sitä yksilöllistä
+antaumusta, joka yksin tekee ihmistyön eläväksi, luovaksi ja
+todelliseksi.
+
+
+
+
+ÄLYLLINEN JA HENKINEN KULTUURI.
+
+
+Suomenkielisen sivistyneistön älyllinen ja henkinen harrastus saa
+kauttaaltaan leimansa toisaalta epäpersoonallisesta ja
+epäyksilöllisestä elämänsuhtautumisesta, toisaalta elokkaasta ja
+vireästä aatteellisesta harrastelusta. Hyvää tahtoa ja hyvää
+harrastusta on paljon, touhutaan ja toimitaan jos millä aatteellisen
+ja henkisen työskentelyn alalla. Kirjallisuudella, taiteella,
+teatterilla ovat viljelijänsä, suosijansa ja pakisijansa, soitolla
+ja laululla touhukkaat hommahenkilönsä, jokaisella aatteellisella
+yrityksellä kiitolliset harrastajapiirinsä.
+
+Suomalaisissakin sivistyneissä piireissä harrastellaan elämän
+peruskysymysten käsittelemistä, keskustellaan elämän sisäisistä,
+siveellisistä arvoista, harkitaan taide-elämän ilmiöitä ja
+yritetään selvitellä yhteiskunnallis-eetillisiä
+elämänkysymyksiä. Mutta tämä vireys ei tunnu vakuuttavalta.
+Kaikessa tässä harrastuksen elokkuudessa on jotakin teennäistä,
+näyteltyä, yksilöllisesti onttoa. Kaikki tuntuu tapahtuvan vain
+ulkonaisista vaikuttimista, ei sisällisestä tarpeesta ja
+ilmaisunpakosta.
+
+Suomenkielisen sivistyneistön kermapiirienkin seurakeskustelu, missä
+se sattuu livahtamaan henkisesti vähänkin vaativammille aloille,
+joilla kysytään yksilöllistä kypsyyttä, elämän käsityksen
+varmuutta ja omavaraista itsenäisyyttä, on ominaisen
+epäpersoonallista, haparoivaa ja arkailevaa, ikäänkuin epävarmasti
+ympärilleen vilkuilevaa. Se liikkuu joko varsin väljissä ja
+varovaisissa kaarissa itse puhuttavan asian ympärillä iskeytymättä
+sen ytimeen, suoriutuu livahtavimmilla, soljahtavimmilla sanasuksilla
+tällaisista yksilöllisen tuntemuksen arveluttavista,
+viljelemättömistä suopaikoista, kätkeytyy joko ilmavien, jalojen
+ja aatteellisten lauseparsien ylevään sumuun, vaippautuu
+ylimalkaiseen ja kohdistumattomaan sanavaahtoon tai antautuu rohkeasti
+taivaltamaan joukkototuuksien taattua ja tallattua, kivettyä
+valtatietä. Sellainen keskustelu on kuin falsetissa laulamista, josta
+ei virity ainoakaan puhdas, suora, rinnasta kajahtava, tartuttava ja
+eteenpäin kehitettävä ääni. Ainoakaan vuorosana ei ole siksi
+asiallinen ja kiinteä, että seuraava vuorosana voisi hampautua
+siihen viedäkseen keskusteltavaa ainetta eteenpäin syvyyksiin tai
+korkeuksiin, vaan livahtaa koko sananvaihto tuloksettomana
+näkömiekkailuna tyhjyyteen selvittämättä mitään ja johtamatta
+mihinkään. Se saattaa näköään olla erittäin sujuvaakin,
+julkiliikkeistä ja itsevarmaa, mutta tiukemmasti katsoen on se
+persoonallisesti epävarmaa ja epätarkkaa, sisäisesti tyhjää--vain
+näyteltyä vakaumuksen kuorta. Sellaista keskustelemista kuunnellessa
+on aina mielessä häiritty sivuajatus: nuo ihmiset eivät puhu omaa
+tuntemaansa, omaa näkemäänsä, eivätkä selvittääkseen itse
+asiata itselleen, vaan laskettelevat »ajatuksiaan» ja
+»mielipiteitään» vain todistaakseen sivistyneisyyttään ja
+lukeneisuuttaan ja koska näistäkin asioista juttuaminen kuuluu
+hyvän seurustelun vaatimuksiin.
+
+Eletään niin tyyten ja naivisti näissä näkö-eleissä ja
+näkö-mielipiteissä, tässä valhehenkisessä ilmakehässä, tässä
+henkisen harrastuksen näyttelemisessä, että tällainen
+keskipintainen suomalainen »sivistynyt» milloin hyvänsä kesken
+virinnyttä, henkisesti kiintyvää keskustelua saattaa
+luonnollisimpana kysymyksenä maailmassa sanoa tokaista »mutta mikä
+on teidän yksityinen mielipiteenne asiassa?»--Seurapiirimme elävät
+suuressa mitassa julkisen arvostelun murusilla, sieppaavat
+seurakeskusteluun tarvittavat välttämättömät vaihtorahaset
+lehtensä viimeisestä teatteri-, taide- tai
+kirjallisuuskatsauksesta.--Onnistuneen letkauksen tästä
+laatupiirteestä laski se petiittipilailija, joka pakinoidessaan
+ensi-ilta vaikutelmiaan johtui pulmaan: »Entä kappale? kysytte.
+Merkillinen kysymys! Eihän sitä vielä tiedä muut kuin lehtemme
+arvostelija!»
+
+Valikoivaa muoto-aistiakin harrastellaan. Pidetään nolona juttuna,
+jos jossakin kultuuriaikakauskirjassa sattuu epäjohdonmukaisuutta
+kultuuri-sanan oikeinkirjoituksessa, mutta suvaitaan luonnollisena
+seikkana samaisessa aikakauskirjassa kenen hyvänsä
+kehittymättömän sinisukan vapaasti latelemia komprometteeraavia
+naivisuuksia.--Hypistellään ja nyrpistellään jonkin näyttelijän
+ääntämistä, mutta ollaan tajuttomia ja tunnottomia saman
+näyttelijän tunteen hehkulle ja alkuvoimaiselle, väkevälle
+ihmishahmoittamiselle. Hienostellaan jonkun kirjailijan keikailevissa
+henkevyyksissä, mutta ei huomata hänen luomansa täydellistä
+hengetöntä latteutta. Kaikessa taiteellisessa ja henkisessä
+suhtautumisessa noudatetaan nähtävästi elämän ohjetta:
+»kuurnitkaa hyttyset, nielkää kameelit».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Älylliseen selkeyteen ja itsetietoiseen totuuteen pyrkimys on
+suomenkielisessä sivistyneistössä vielä niin uinuvalla asteella,
+yksilöllisyys niin kehittymätön siinä, että herkät, sisäiset,
+aineettomat hengen käsitteet ovat sille vielä vain pelkkiä
+sisällöttömiä, epätajuttuja sanoja. Yksilöllinen viljely ei ole
+vielä ennättänyt vaivata mielissä hereille yksilöllistä
+vakaumusta: Sivistyksen tiivein, sisällökkäin ja jaloin hedelmä,
+tietoisaan elämännäkemykseen virinnyt yksilöllisyys ei ole vielä
+ennättänyt kypsyä suomenkielisellä sivistysvainiolla.
+Erikoistyöaloilla saattaa kyllä tavata ammatillisesti ja opillisesti
+tyydyttävästi valmistuneita henkilöitä, mutta puhtaasti
+inhimillisesti on näiden kehitys vielä keskeneräinen.
+Elämänkatsomus joko uinuu epämääräisissä itsetiedottomuuden
+harsoissa tai on se päällisin puolin omistettua lainatavaraa,
+sovinnaisia sanoja.
+
+Näköään henkisesti heränneetkin huomaa usein vain ulkonaisesti
+omistettujen elämänkatsomuskaavojen ja -puitteiden mukaan sokeasti
+vannoviksi jyrkiksi »periaatteen» miehiksi, joilla ei henkisessä
+elämänsuhtaumisessaan ole itse-eletyn elämänkatsomuksen joustavaa
+ja hedelmällistä mukautumis-, sopeutumis-, omistamis- ja
+kehittymiskykyä. He ovat vain kuin viivoittimella koneellisesti kerta
+kaikkiaan jakaneet itselleen elämänilmiöt periaatteen mukaisiksi ja
+periaatteen vastaisiksi. Elämänkatsomus on heille samaa kuin
+siviiliavioliitto, Prometheus-yhdistyksen jäsenyys,
+radikaalis-materialistinen puhdasoppisuus j.n.e. Heidän naivi,
+silmälappuinen ja suorakulmainen kriitillisyytensä, kaavailonsa ja
+kaavauskoisuutensa sulkee viitoitettuihin puitteisiin mahtumattomat
+ilmiöt yli-ikäisinä ja auttamattomasti vanhentuneina syrjään,
+jakaa ja karsinoi käden käänteessä asiat, ihmiset ja aatteet
+vuohiksi ja lampaiksi.
+
+Nämä tällaiset hanakat vapaa-aatteilijat, joiden koko henkinen
+eläminen on taistoonhaastajan uhka-asennetta kaikkea kaavautunutta ja
+vanhentunutta vastaan, ovat itse koko henkisessä sisällössään
+pelkkää kaavaa ja kuorta, mitä ilmetyimpiä ja jäykimpiä puhdas- ja
+oikeaoppisuusmiehiä, tuomitsevia ja ahtaita, ovat dogmaattisia
+dogmien vastustajia. He taistelevat muissa sitä henkeä vastaan,
+jonka täydellisiä ilmestyksiä he itse ovat. He huomaavat raiskan
+toisten silmissä, mutta eivät malkaa omassaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yhtä koneellinen ja kaavanomainen on eräiden toisten suomalaiselle
+sivistyneistölle erittäin luonteenomaisten ja luonnetta antavien
+kermapiirien elämänkatsomus, sillä erotuksella vain, että sen
+suunnan- ja sisällönantajana ei ole ollut periaate, vaan muodin- ja
+ajanhengenmukaisuus. Nuo tuollaiset joko jollakin henkisen
+työskentelyn alalla eturintamaan joutuneet tai muuten seurapiirien
+pintakerroksena uiskentelevat ihmiset tuntevat edustavan asemansa
+velvoittavan heitä paitsi säädynmukaista esiytymis-,
+käyttäytymis-, pukeumis- ja asumiskuosikkuutta myöskin omistamaan
+ajan- ja asemanmukaisen elämänkatsomuksen. Samaten kuin he
+varustavat itselleen riittävän seurustelupuvuston, samaten hankkivat
+he itselleen käyvän ja siloisen lauseparsivaraston mistä henkisen
+elämän ilmiöistä hyvänsä. Saattavatpa he jonakin kauniina
+päivänä putkahtaa erikoisalansa tai salonkileijonuutensa kotelosta
+täysin varustettuina taiteen, musiikin, kirjallisuuden, eetillisten
+ja yhteiskunnallisten elämänkysymysten yleistuntijoina ja
+arvostelijoina, valmiina muotikirjailijoina, teatterin johtajina,
+minä vaan--omistaen kaikesta maailmassa omat erikoiset arvostelunsa,
+mielipiteensä, käsityksensä yhtä yksilölliset, alkuperäiset,
+syvälliset ja itsenäiset kuin siloisin tietosanakirjan artikkeli.
+
+Eivätkä tällaisia ole vain jotkut tyhjänpäiväiset, näköä ja
+joutavuutta tavoittelevat seurapiirien huiput, vaan kuuluu näihin
+vakaviakin, omilla erikoisaloillaan kunnioitettavia miehiä,
+tieteellisen ja yhteiskunnallisen työskentelyn eturintaman miehiä,
+jotka itseoikeutettuina luottamusmiehinä istuvat missä
+taiteellisessa, kirjallisessa tai yhteiskunnallisessa lautakunnassa
+hyvänsä. Tiede- ja julkisuusmies-arvonsa ohella puuttuu heiltä vain
+yksilöllinen, mieskohtainen hengenviljelys, jonka varassa heillä
+saattaisi olla itsenäistä näkemystä ja omavaraista hengen ja
+arvostelun vapautta ja sisällökkyyttä liikkuakseen hallitsevalla
+pätevyydellä ja asiallisella tarkka- ja laajanäköisyydellä
+myöskin muilla inhimillisen tuntemuksen aloilla kuin ahtaimmasti
+omilla ammattialoillaan. Kun heidän ulkonainen oppiarvonsa tai
+yhteiskunnallinen asemansa kuitenkin työntää heidät tehtäviin ja
+asemiin, joissa edellytetään tällaista laajempaa ja hallittua
+inhimillistä kypsyyttä, ovat he inhimillisestä heikkoudesta
+pakoitetut edes näön pelastamiseksi täydellisesti heittäytymään
+lauseparsien armoille ja purjehtimaan niiden liukuvalla, häilyvällä
+kaarnalla siellä, missä kokemuksen maaperä jo kauan sitte on
+kadonnut jalkojen alta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Entä meidän viisikymmenvuotiaat »nuoremme»?
+
+Tämä kahdeksankymmen- ja yhdeksänkymmenluvun kiihko- ja
+heräämiskauden kanta- ja jälkijoukko, sen aikuisen kirjallisen ja
+taiteellisen naturalismin ja yhteiskunnallisen radikalismin
+elähyttämät piirit käsittävät yhä edelleen itsensä maan
+suolaksi: kaiken verekkään nuoruuden, hengen vireyden ja
+vapaamielisen, uhmailevan ennakkoluulottomuuden edustajiksi tässä
+maassa. Ikäpolvensa oikeudella istuvat nämä, toistensa
+50-vuotispäiviä juhlivat ikuiset nuorukaiset nyt vuorostaan
+yhteiskuntamme määräävillä istuimilla, johtavat johtokunnissaan,
+suuntailevat komiteoissaan, puuhailevat laitoksissaan, jaarittelevat
+lehdissään ajatellen siinä ohessa yllättyneellä mielihyvällä:
+kas, somasti tämä sujahtikin; voittipa _nuoruus_ kuitenkin lopulta!
+nyt ei piintynyt, väljähtänyt _vanhoillisuus_ enää istu
+ohjaksissa; nyt määräämme _me_ asiat, nyt saamme me vapaasti
+järjestellä nuorten unelmiemme tuhatvuotista valtakuntaa!--Tosin on
+elämän laki sellainen, että mikä kolmekymmentä vuotta sitten
+vielä sykähteli nuoruuden uhoa, ei enää kolmeakymmentä vuotta
+myöhemmin kukoistakaan aivan ehdottoman nuoruuden tenhossa ja
+raikkaudessa. Saattaapa joku julkimus olla näkevinään aivan
+ilmeisiä vanhuuden kurttujakin siinä, joka sentään kaikkien
+asiantuntijain tunnustuksen mukaan varmasti oli nuorta kolmekymmentä
+vuotta sitten!
+
+Niinpä hommastelevat ja järjestelevät nämä viisikymmenvuotiset
+nuoret asioitaan, omia ja yhteisiä. Jo aikoja sitten suorittaneina
+omat todelliset, kasvuvoimaiset alotteensa, tyhjentäneinä luovan
+toteuttamistarpeensa ja -pontensa, ovat he nyt vuorostaan
+saavutettuaan ja vallattuaan julkisuuden ja johtajain asemat
+yhtäläisesti vaimenneet ja tasautuneet kuin sekin ikäpolvi, jonka
+tyrehtyneisyyttä vastaan heidän nuori, käyvä voimansa aikoinaan
+kuohuili ja pauhaili. Nämä nuoruuden patentin ottaneet entisen
+ikäpolven »nuoret» muodostavat nyt vuorostaan sen vaisun
+sivistyskerroksen, joka nykyhetkellä tyrehdyttää elämän palavaa
+tykintää ja jota vastaan herännyt, luova elämänkäynti hyökyy.
+Heidän luuloteltuun nuoruuteen kääriytynyt itsehyväisyytensä,
+heidän pysähtynyt, itseään ihaileva vapaamielisyytensä, heidän
+koko umpeutunut, arkeutunut, itsekylläisyyteen lihonnut
+elämäntajunsa muodostavat nyt vuorostaan työläimmän ja
+sitkeimmän esteen nykyhetken nuorten ja veresten voimien tiellä.
+Mutta yhtä yllättävä ja kohtuuton kuin heidän nuoruutensa aikojen
+keski- ja yli-ikäisille oli heidän nuorekas kritiikkinsä ja
+tyytymättömyytensä, yhtä ällistyttävä ja paradoksaali on heille
+itselleen tällä hetkellä se, että heidänkin--»nuorten»--takana
+ja varjossa jo aikoja sitte on varttunut ja muodostunut uusi
+ikäpolvi, jolle heidän malttuneet ja talttuneet elämänihanteensa
+saattavat tuntua melko väljähtäneiltä ja sovinnaisilta, jonka
+toimintahalulta he vuorostaan salpaavat tien ja toteutumisen ja joka
+melkoisella kärsimättömyydelläkin jo odottaa omaa ratkaisevaa
+sana- ja työvuoroaan yhteiskunnallisessa, johtavassa
+rakennustyössä.
+
+Kuten aikaisemmille johtoon päässeille ikäpolville, ovat näillekin
+niminuorille epämukavia ja epämieluisia heitä nuoremman ikäpolven
+itsenäisemmät, kulmikkaammat, hedelmällisyyttä ja tarmoa
+uhoavammat luonteet, ja vaalivat hekin otollisena ja suvaittuna
+jälkivesanaan etupäässä vain tasaisia ja tyhjiä, siloisia ja
+sovinnaisia vanhemman polven jälkitaivaltajoita, noita lupaavia
+nuorukaisia, jotka kiltisti taipuvat »setien» ohjattaviksi setien
+tallatuille laduille. Omistamatta sitä itsetuntemuksen
+kehittyneisyyttä ja miehistä kypsyyttä, että tunnustaisivat ja
+mukautuisivat vanhenemiseensa, että tuntisivat ja näkisivät
+viileytymisensä ja vaimenemisensa ja alistuisivat siihen, omistamatta
+tätä resignatsionin ja itsekieltäymisen suuruutta luulottelevat
+nämä väistyvän ikäpolven nuoret itsensä yhä edelleen kaiken
+hurmehtivan nuoruuden edustajiksi tässä maassa ja näkevät
+senvuoksi heidän sijalleen ja ohitseen pyrkivässä todellisessa
+nuoruudessa vain epäkypsää, nuorekkaasti liioittelevaa rabulismia,
+jota ei edes kannata ottaa täysin vakavalta kannaltakaan.
+
+Tämä itsetyytyväisen ja itseriittävän viiskymmenvuotiaan
+nuoruuden home tukahuttaakin meillä kuoleuttavana ja tahmaisena niin
+yhteiskunnallisia harrastuksiamme kuin henkistä vireyttämme, niin
+taidetta ja kirjallisuutta kuin politiikkaa ja sanomalehdistöäkin,
+niin julkisten laitosten toimintaa kuin johtavien seurapiirien
+yksilöllistä elämänsävyäkin. Aikoinaan elokas, europalaisuudella
+ja nuorella vapaamielisyydellä kyllästetty elämänkatsomus on
+vaisuuntunut ja seisahtunut läpäisemättömäksi henkiseksi
+ilmakerrostumaksi, jonka puhki eivät uudemmat, terävät europalaiset
+hengenvirtaukset ja raittiit puhdistavat hengähdykset enää ole
+vapaasti päässeet puhaltamaan ja tuulettamaan henkistä
+ilmakehäämme. Ja omassa kansallisessa elämässämme on tämä liian
+kauan nuoreksi itsensä kuvitellut ja nuoruuden sekä nimen että
+aseman ja etuoikeudet anastanut polvi yhtä tukahduttavasti ja
+tyrehdyttävästi painanut todellista, uutta voimaa versovaa ja
+hedelmöivää nuoruutta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kaikkiallakin on henkisesti laimeita, älyllisesti vaatimattomia ja
+eetillisesti kehittymättömiä ihmisyksilöitä, joilla ei ole hengen
+rohkeutta, arvostelun tarkkanäköisyyttä ja älyn vilpittömyyttä
+katsoa elämää silmästä silmään, vaan jotka elämän
+todellisuudesta pakenevat hemmoteltujen, tuudittavain toivojensa
+kangasteleviin unelmamaailmoihin ja jotka kieltävät suuren, ankaran,
+pakoittavan elämän, kätkevät ja hämmentävät itseltään
+totisen, velvoittavan, taisteluun ja puhdistumiseen ajavan tai
+sortumiseen suistavan totuuden hauraiden haaveittensa, löyhien,
+uneksittujen toivojensa, niin sanotun ihanteellisuutensa aineettomalla
+ja aiheettomalla verholla. Mutta muualla asettaa viljelty ja
+valveutunut älyllinen ja eetillinen tietoisuus luonnolliset rajat
+tälle hengen suunnalle, se ei siellä pääse leviämään henkisesti
+puolimittaisten piirejä laajemmalle eikä vakavammasti eksyttämään
+ja tartuttamaan yleistä mielipidettä.
+
+Meillä sensijaan on tällä, ei elämänkatsomuksella, vaan
+elämänvaiheella ollut ylen otollinen ilmapiiri. Henkisessä
+maaperässä, jossa ei ole arvostelun kirpeätä, leikkaavaa ja
+karaisevaa suolaa riittävästi tuhotakseen kaikki ajatuksettomuuden
+hyötyvät loiskasvit, siellä rehoittaa nopeasti kaikellaisen
+perusteettoman valeaatteellisuuden, valeihanteellisuuden, sumuisen
+haaveellisuuden, kaihoilevan hentomielisyyden, ylimalkaisen,
+tehottoman hyvänsuopuuden löyhä rikkaruohosto; siellä ei hengen
+kuri ole kitkonut kaikkia levitteleikseviä näkökasveja pois
+peittämästä ja tukahuttamasta jaloa, todellista hedelmää kantavaa
+kasvullisuutta.
+
+Niinpä kukoistaa ja heloittaakin meillä suomenkielisissä
+sivistyspiireissä lavan täydeltä kaikenmoinen hengenvalhe. Niinkuin
+se väkevästi värittää eetillistä ja yhteiskunnallista
+elämänkatsomusta samaten se vallitsee taiteellista ja kirjallista
+tajuakin. Määräävät yleisöryhmät, yleinen hallitseva
+makusuunta, jopa yleensä katsoen taiteellinen ja kirjallinen
+arvostelukin--sekä julkinen että vielä enemmän
+yksityiskeskustelussa tapahtuva, mieskohtainen--ovat
+selittämättömästi ja uskomattomasti vaistottomia taideilmiöiden
+edessä. Sivistyneistömme parhaimmistokin on vielä suurelta osalta
+hengen vaistoiltaan niin vakaantumaton ja kehittymätön, ettei sillä
+useassa tapauksessa ole hengen ilmiöihin nähden välitöntä tajua,
+henkistä herkkä- ja puhdaskuuloisuutta eroittamaan väärää
+ääntä oikeasta.
+
+Meillä on jopa taiteellisesti määrääviäkin ja vaikutusvaltaisia
+yleisöpiirejä, joilla--yhdensävyisinä ja -syvyisinä siveellisten
+henki- ja kasvisiskostensa kanssa, noiden, jotka ovat ottaneet
+erikoisalakseen uskonnollisen tai siveellisen hyväntekeväisyyden--ei
+ole silmää ja rohkeutta katsoa elämää ja taidetta suoraan
+silmiin.
+
+Omistamatta sitä tuntemisen alkuperäisyyttä ja välittömyyttä,
+sitä elämän tunnustamisen syvyyttä ja laajuutta, että elämä
+sinään riittäisi heille, että elämän oma syvyys, sen ankara ja
+jalo, jos synnillinenkin suuruus, sen sekä alhaisuuden että
+ylhäisyyden paisuva rikkaus puhuisi heille palavaa kieltänsä,
+rientävät he naisekkaassa säikkymisessä ja kaihtimisessa
+kaunistelun valhekaapulla kätkemään tämän alkuperäisen kauneuden
+säälimätöntä, polttavaa suuruutta. Heille--näille kaihoileville
+ja kainoileville kaunosieluille--on elämän alastomuus liika
+aurinkoinen, häikäisevä ja paratiisillisen paljas ja siksi
+verhoovat ja peittelevät he sitä viikunalehvillään, ripustelevat
+kauneudelle sirostelun hepenöitä, somistavat siveyden
+sopivaisuudeksi, viattomuuden sievistelyksi, hyvyyden makeudeksi,
+peittävät alkuperäisyydeltä silmät ja sitovat rohkeudelta siivet,
+kesyttävät taiteen ylväät, ankarat, ilmoja viiltävät, vapaat
+kotkalinnut siroisiksi, sirkutteleviksi, kotoisiksi kanarialinnuiksi.
+
+Meillä ei vaadita taiteelta tunnetta, vaan tunteilemista, ei vaadita,
+että elämän eletty suuruus, rikkaus ja hartaus on virittänyt
+taiteilijan totuudellaan ja että hän taistelevassa--ehkä
+tapailevassa ja sammaltelevassakin--etsinnässä hakee uusia muotoja
+uudelle näkemykselleen, ammentaa täyttä, totta ja rikasta elämää
+vaikkapa vielä vajanaisiinkin muotoihin, vaan vaaditaan, että hän
+vaikkapa valehteleekin elämäntuntemuksensa sisällön, kunhan hän
+vaan tarjoo sen sovinnaisissa, pintasiloisissa, näkövalmeissa
+muodoissa: hän saa tarjota vanhoissa maljoissa vaikkapa vain jo
+nautittujen hedelmien kuoriakin, näyteltyjä tuntemuksia elettyjen ja
+alkuperäisten asemasta.
+
+Taiteellisten ankkalampiemme siipirikoille liitäjille ja
+liihottajattarille on taiteellisena ja eetillisenä elämänihanteena
+makeus, makeus liuotettuna teeveteen tai romaaniin, hilloon tai
+tauluun, ompeleeseen tai arvosteluun, taiteelliseen luomaan tai
+siveelliseen tekoon. Mitä häikäilemättömämmin teeskennelty ja
+teennäinen taideluoma on, mitä hivelevämmästi siloisa ja
+sovinnainen on taulun värisointu tai korskailevammasti pingoitettu
+sen muotosommittelu, mitä epäkainommin hempeä ja makea on sävelen
+väräjöinti, mitä höllemmästi tunteileva runon tunnepohja, mitä
+sirostellumpi näytelmän elämänkuva, mitä ohuemmasti hentoileva ja
+aatteileva kertomus on, sitä kiitollisemmin ottaa sen vastaan samassa
+väärässä vireessä oleva yleisö.
+
+Tällaiselle yleisölle saa yleensä touhuta taiteessa ja taidetta
+miten laimein, tyhjin ja tumpein hengin ja sydämin hyvänsä: saa
+suurennella ja paisutella mitättömyyttä, pöyhistellä hengen,
+ajatuksen ja tunteen turhanpäiväisyydellä--kunhan vain osaa silata
+hommailunsa nimellisellä ja ulkopuolisella taiteilemisen
+näkökorulla ja rihkamalla ja tekaistun taituruuden ilmeellä. Vasta
+tällaiselle taiteelle alkavat humista ylistelyn virret ja vasta sitä
+rientää palvomaan ihailijattarien ja ihailijoiden hurmattu
+virta.--Taivaan kaukaisella, kylmällä laella kimalteleva omavaloinen
+aurinkotähti ei tenhoa ja kiinnitä tottumattoman ja
+mielikuvituksettoman silmää yhtä välittömästi kuin sateenkaaren
+heijasteleva, silmää hivelevä värivalhe haihtuvan pilven
+leijailevassa udussa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ihmeellistä kyllä kulkevat meillä tällaisen
+sinisukka-elämänkäsityksen lumoissa, eivät vain hienosteleva,
+taideharrastelua muoteileva naismaailma ja kaunosielujen sirosteleva,
+kaihoileva parvi, vaan astelevat siinä mukana vakaisina »miehet
+partasuu-urohotkin». Miehet, joiden jäyhien aivojen ja koleiden
+rintojen odottaisi vasta jossain Edda- tai Nibelunglaulujen jylhissä
+ja teräksenkalskavissa jäämaailmoissa löytävän jotain, joka
+voisi antaa heille aavistuksen runottarien siipien suhinasta--nämä
+osoittautuvatkin kauneuden maailmoissa liikkuessaan peräti kesyiksi
+ja vaatimattomiksi. Liikkuen itselleen tuiki oudoissa ja
+arveluttavissa ympäristöissä, joissa heillä ei ole mitään
+omavaraisen tunnekokemuksen varmaa, vakavaa maaperää jalkojensa
+alla, täytyy näiden mauntuomarien johtokunnissa ja lautakunnissa
+istuessaan tuiki varovaisesti ja diplomaattisesti punnituin ja
+kätkevin sanoin käsitellä ja hypistellä kohtalon ja luottamuksen
+oikusta heidän arvioitavikseen joutuneita, heille niin
+epäilyttävästi yllättäviä ja heidän karhunkämmenissään niin
+hauraasti särkyviä, arkoja kauneusarvoja.
+
+Komiikka on toisinaan suurenmoinen, kun näkee tällaisista
+arvonmiehistä kokoonpannun lautakunnan vakavimmalla hartaudella ja
+perusteellisella seikkaperäisyydellä käsittelevän mitä elotonta
+ja keinotekoista taiteellista tekokukkaa hyvänsä, sanelevan
+pöytäkirjaan vakaisia arvelujaan sen teknillisen rakenteen
+erinomaisuuksista--»tekniikka» onkin näiden konsistoriaalien
+mielityimpiä iskusanoja ja, kun mieskohtainen taidevaisto on mykkä
+eikä muutakaan sanottavaa keksi, niin sanoo, että teokselta puuttuu
+tai että sillä on »tekniikkaa» ja verhoutuu sen jälkeen auguurin
+vaippaan--pakisevan teoksen »vakavasta aatteellisesta pohjasta» ja
+sen »henkevyydestä» tai »hienosta mausta».--Teknillisellä
+erinomaisuudella tarkoittavat he tekeleen sovinnaista ja huoliteltua
+siloutta; vakavalla aatteellisella pohjalla joko tekeleen puisevaa
+yhteiskunnallista parannustendenssiä tai sen veretöntä, arkista
+järkeilyä: »se herättää ajatuksia»; henkevyydellä ja hienolla
+maulla tarkoittavat he taas sen löyhää ja pintapuolista
+sievistelyä tai sen taivastelevaa ihantelua.--Tällaiset arvioimiset
+osoittavat yhtä pätevää asiantuntemusta kuin jos puusepän työtä
+arvioitaessa tuntijan ilmeellä tirkisteltäisiin ja siliteltäisiin
+huonekalun höylättyä, lakeerattua pintaa ja sen perusteella
+kehuskeltaisiin tekijän »tekniikkaa», »tarkoituksenmukaisuutta»
+ja »kaunista, hienoa työnjälkeä», mutta jätettäisiin liitteet
+ja rakenteen kiinteys tarkastamatta, muotojen puhdaspiirteisyys
+aistimatta, huomaamatta edes voiko koko tekele seista omilla
+vankkuvilla jaloillaankaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Näiden sievistelijöiden täydennyksenä ja vastineena on meillä
+muuan toinenkin taiteellisten harrastelijoiden ryhmä, jonka henkinen
+epäkypsyys ja omavaraisen itsenäisyyden puute on ihantelevan
+kaunosieluisuuden sijasta viskautunut vastaavasti liioittelevaan ja
+vaistottomaan kielteisyyteen ja varhaisvanhaan kriitillisyyteen. Kuten
+edelliset suhtaumisensa epävarmuudessa turvautuvat valikoimattomaan
+palvomiseen samaten nämä jälkimäiset koettavat peitellä
+mieskohtaisen tunnesuhteensa epämääräisyyttä yhtä
+valikoimattoman, ylimalkaisen ja epäasiallisen kriitillisyyden
+näkökuorella.
+
+Ylen tutusti kotoisia ovat meillä savolaisemme, joiden itsevarmaa
+kaikkitietoisuutta ei mikään maailmassa saa yllättää ja joiden
+arvostelun terävyyttä ei mikään maailmassa saa vetää nenästä,
+jotka, jos näkisivät lehmän lentävän, tyvenesti ja
+ällistymättä kohta sanoa tokaisisivat: »noita tuommoisia näkee
+siellä Savon puolessa joka päivä»--ja jotka sattumalta
+teräspalloa kopeloidessaan eivät malta olla hiukan kehaisematta
+arvostelunsa alituista valppautta huomauttamalla: »tokkopahan tuo
+niin kova on kuin se on olevinaan, kehtaisipa sitä hiukan puserrella
+näin miehen kourilla, niin eiköpähän pehmenisi».
+
+Näitä samoja hyviä savolaisiamme--savolaisia niin kuvaannollisessa
+kuin kirjaimellisessakin merkityksessä--lievällä
+ranskalaisvernissalla siveltyinä tapaa meidän taiteellisesti ja
+henkisesti harrastelevissa piireissämme runsaasti. Sekä seura- että
+julkisina maun- ja taiteentuomareinamme esiytyy paljon näitä
+naivisti kriitillisiä sieluja, joilla ei tunnu olevan mitään
+sisäistä näkemyksen suhdetta käsittelemiinsä asioihin: he puhuvat
+vain itsensä tehostamiseksi, puolittain tajutun heikkoutensa
+peittelemiseksi. Taiteellisesti tartuntavapaina on hetken kuosi tai
+turhamaisuuden oikku heittänyt heidät arvostelemiseen; ja
+säilyttääkseen edes ylemmyyden näön--jos ei
+sisältöä--turvautuvat he silloin lähimpään ja helpoimpaan
+keinoon: he kieltävät arvon kaikelta, jota eivät tajua tai jota ei
+kuosin hetkellinen kaikkivalta pyhitä heille. Nämä, joille mikään
+ei ole hirmuisempaa kuin ajatus, että hekin saattaisivat jossain
+asiassa näyttää nenästä vedetyiltä, haarniskoivat
+neuvottomuutensa epäilyn itsevarmaan sotisopaan ja aseistavat heikon
+kätensä yleisen, periaatteeksi omistetun kieltämisen jäykällä
+miekalla. Heille ei puhu, eikä heidän arvostelemistaan häiritse
+taide- tai hengenilmiöiden oma sisäinen välitön arvo ja suuruus
+enempää kuin niiden tajutut vajanaisuudet ja heikkoudetkaan.
+Surmikseen eivät nämä tällaiset sallisi minkään vallata ja
+tenhota itseään: he pitäisivät miehen kunniansa menneenä, jos
+auringon täpliltä huomaisivat auringon, Homeron nukahduksilta
+Iliadin jumalaisuudet. Heidän korkean kriitillisen
+puujalkaylemmyytensä voi korkeintaan luhistaa vain uuden uutukaisin,
+kontinentaalisin kuosinmukaisuus ja läikkävin, moitteettomin
+ranskalaisvernissa.
+
+Tunnemmehan niin ylen hyvin nuo niin kotoisat kultuuri-ilmestykset,
+nuo hieman taiteita harrastelevat, hieman elämää ja liköörejä
+tutkistelevat, hieman elämäntehtäviinsä valmistautuvat, hieman
+vekseleitään järjestelevät suomalaiset »kultaiset»
+nuorukaisemme, jotka räätäli on ranskalaistanut ja ravintola
+opettanut tavoille, viimeinen, siepattu henkisen kuosi-ismin
+tunnuslause varustanut elämänkäsityksellä.
+
+Kapuamiltaan maailmanmiehisyyden yleviltä huipuilta tähyävät he
+turvallisina maailman menoa ja elämän vellovaa merta. Mikä
+maailmassa saattaisikaan enää olla niin suurta, ihanaa ja
+alkuperäistä, että se näkyisi suurena, ihanana ja alkuperäisenä
+tällaisiin korkeuksiin! Mikä innostuksen aalto voisi olla niin
+paisuva, ettei se näyttäisi hymyilyttävän pieneltä ja litteältä
+tällaisissa huimaavissa ilmapiireissä väilyvälle ja viihtyvälle
+hengelle!
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+TAITEELLISIA JA KIRJALLISIA SUUNTAVIIVOJA.
+
+
+
+
+
+YLEISTÄ.
+
+
+Varsinaisesti luovilla hengenaloilla pääsee tämä yksilöllinen
+kehittymättömyys tuntuvammin esiytymään kirjallisuudessa ja
+näyttämötaiteessa kuin säveltaiteessa ja kuvaavissa taiteissa.
+Nämä, sävel- ja kuvaamataide ovat kielellisten rajojen ylä- ja
+ulkopuolella ja senvuoksi välittömämmässä kosketuksessa ja
+vuorovaikutuksessa niin yleiseuropalaisten hengenvirtausten kuin koko
+kotimaisen henkisen viljelyksenkin kanssa.
+
+Korkeampi säveltaide ja ylimykselliset kuvaamataiteet edellyttävät
+kaikkialla erikoistunutta ja vaurastunutta henkistä ja aineellista
+viljelyä. Niinpä viihtyvät meilläkin nämä valitummat
+muototaiteet etupäässä ruotsinkielisen yläluokkamme sekä
+hienostuneen ja kouliutuneen taidevaiston että aineellisen
+kannatuksen varassa. Tämän yleisöpiirin valikoimisen aisti ja
+ymmärtävä, myötätuntoinen harrastus on siksi sekä valpas,
+herkkä ja varma että armoton, että taiteenharjoittajat itsekin
+tulevat tämän sekä kiihoittavan että ankaran ja karaisevan
+henkisen ilmakehän vaikutuksesta pakoitetuiksi ja kannustetuiksi
+tiiviimpään itsekritiikkiin, keskitetympään voimien kokoomiseen,
+kohdistamiseen ja ponnistamiseen ja kantavat nämä taide-alat
+senvuoksi meillä suhteellisesti puhtaampaa ja valitumpaa muotokurin
+leimaa.
+
+Hataran mitättömyyden, suurentelevan keskinkertaisuuden ja
+kaikellaisen teeskennellyn taideluomisen on senvuoksi vaikeampi
+näillä aloilla saavuttaa ainakaan pysyvämpää jalan- ja arvosijaa,
+jatkuvaa näkömenestystä, kun taas todellinen luova voima tulee
+vaistoisammin huomatuksi ja nostetuksi oikeuksiinsa, saaden
+virittävässä ja hedelmöittävässä yleisessä myötätunnossa
+kiihottimen yhä syvempään, suurempaan ja ankarampaan
+luomiseen.--Aineellisesti osoittautuu tämä ruotsinkielisten
+yleisöpiiriemme kannatus näitä taidealoja kohtaan taas siinä,
+että nämä yleisöpiirit yhä edelleenkin muodostavat meillä
+jalompien musiikkitilaisuuksien taajan, uskollisen ja hallitsevan
+kantajoukon ja että yleiseuropalainen musiikkielämä meillä
+aineellisesti on mahdollinen vain näiden piirien varassa. Näiden
+samojen yleisöpiirien varavampaan ja auliimpaan ostokykyyn on
+lukuisten kuvaamataiteilijaimmekin niinikään etupäässä
+perustettava niukka aineellinen toimeentulonsa.
+
+Tämä asiantila ei kuitenkaan oikeuta mihinkään päätelmiin
+erikielisten yleisöpiiriemme suuremmista tai vähemmistä
+taiteellisista edellytyksistä. Jos nimittäin alkaa vertailla
+suhdetta suomen- ja ruotsinkielisen yleisön taideharrastuksen ja
+luovan taiteellisen tuottavaisuuden välillä, huomaa nopeasti,
+että--miten vireä ja herkistynyt ruotsinkielisten yleisöpiiriemme
+taidetaju ja -harrastus onkin--tuottavat taitelijat siitä huolimatta
+kuitenkin hallitsevalta enemmistöltään kuuluvat suomenkieliseen
+yleisöryhmään. Tämä onkin luonnollista ja aivan kuten tulee
+ollakin terveessä yhteiskunnassa. Luovat voimat kohoovat pohjan
+vereksistä voimista, ylemmät, aineellisen ja henkisen kultuurin
+saavuttaneet yleisöpiirit taas muodostavat sen suojaavan ilmakehän,
+jonka turvissa, hoivissa ja kurissa herkät sisäiset hengenilmiöt
+voivat aukoa ja kehittää arat terälehtensä.--Tämäkin kohdaltaan
+viittaa sekin vain siihen, mikä olisi oikea ja terve, kansallisesti
+ja sivistyksellisesti satoisin elämänsuhde erikielisten
+kansalaisryhmiemme välillä: kumpikin ryhmä toisensa hoivana ja
+voimana, toisensa elävöittäjänä ja väkevyytenä.
+
+
+
+
+KIRJALLISUUS.
+
+
+Kirjallisuus kuten näyttämötaidekin sensijaan joutuu
+yksinomaisemmin kehittymään ja varttumaan kielellisten rajojen
+määräämän henkisen ilmapiirin varassa. Niinpä puuttuukin
+suomenkieliseltä kirjallisuudelta sekä vakiintuneen, yleisen
+älyllisen viljelyksen virittämä vitsova, yhä tiukempaan
+itseponnistukseen kannustava hengen kuri että tämän saman
+viljeltyneisyyden herättämä älyävän ja aistivan myötätunnon ja
+ymmärtämisen kiihoittava, hedelmöittävä ja rohkaiseva ilmakehä.
+Nuoren kirjailijan itsekasvatukselta puuttuu sekä ymmärtävän
+kritiikin vitsa, että alttiin tunnustuksen kiihotin. Niinpä jää
+nuori kirjallisuutemme muutamissa suhteissa verrattain epätasaiseksi
+ja tyrehtyvät useat sen antamat lupaukset kesken.
+
+Miten pätevää työtä kirjallisuudessamme erinäisissä tapauksissa
+on suoritettukin, saattaa meillä kuitenkin yleisen suosion
+valta-asemilla ja turvissa kukoistaa myöskin varsin löyhää ja
+teennäistä taidekasvullisuutta. Jo itse kelpoisaakin
+kirjallis-taiteellista luomistamme painaa useasti--ulkonaisesti komean
+ja vuolahtelevan sanonnan ohellakin--sielullinen mehuttomuus,
+mielikuvituksen arkinen kuivakiskoisuus, sisäisen tuntemuksen harmuus
+ja niuva puisevuus. Sanonnan yksityiskohtainen ilmekkyys ja elo,
+sanarunouden yksilöllinen terä ja tarmo kantaa--harvoja poikkeuksia
+lukuunottamatta--laimeata leimaa. Tässä suhteessa juuri ilmenee
+kirjallisuudessammekin koko suomenkielisen sivistyksemme yleinen
+vajanaisuus: yksilöllisen, persoonallisen tuntemisen
+epämääräisyys.
+
+Kielessämme ja kirjallisuudessamme ei vielä kuin poikkeukselta soi
+impressionistinen, sisältä hehkutettu sanarunous. Sanat eivät ole
+virinneet itsenäiseen yksilölliseen eloon, paloon, eivät hehku
+tuntemuksen liekkeinä; ne ovat vain sointuja tai elottomia,
+abstraktisia lauseen osia. Kaunis kielemme saattaa parhailla
+käyttäjillään kyllä soida ja laulaa, mutta se ei leimua
+tuntemusta. Parhaatkin kirjailijamme saattavat ainoastaan juoksutella
+lauselmiaan, hyväillä lause-aaltojen nousulla ja laskulla, sanojen
+äänteellisillä kuulosoinnuilla: heillä runoilee enemmän kieli
+kuin tunto, he tuntevat enemmän kielen aaltoja kuin elämän. Heillä
+ei runollinen luominen ole tuntojen elävää riemun ja kipeyden
+aaltoamista, ei sielun näkemysten sisäisyyttään särkyvää
+ihanuutta ja rikkautta, vaan sanojen äänteellistä soittelemista.
+
+Kirjalta ei meillä vaadita sanojen eloa, ei elämän esitystä, joka
+lainehtii ajatusten ja elämäntuntemusten elävänä merenä, jossa
+sairastaa tai riemuitsee läsnäoleva, läsnäeletty elämänhurma tai
+-haikeus, jossa sanat, lauseet, ajatukset ovat elämyksiä, vaan
+hurmaa ja häikäisee meillä halpahintaisempikin aate- ja
+tunnekoreilu: pelkkä ulkopuolinen näköaatteilu, taustattomien
+sanojen ihanteellisuuden ja ylevähenkisyyden kuvastelu ja
+peiliheijastelu tai sanojen foneettinen, kalevainen kaikutenho.
+Milloin kirjailijamme tavoittelevatkin tunne-ilmaisua, jää se
+heillä joko komeilevaksi, paisutetuksi sanamahtiponneksi, jonka
+kumisevan, suuri-eleisen korskuuden ja kajahtelun alta kaikki
+persoonallinen tunteminen tuntuu jäätyneen, tai takeltuu se
+arkailevaksi, epäyksilölliseksi, matalaksi sentimentaalisuudeksi
+voimatta ainoassakaan sanassa tai tuntemuksessa leimahtaa todellisen
+elämäntunnon kirkkaaseen, paljaaseen, polttavaan loimoon.
+
+Että kielemme kuitenkin tällaiseen välittömään, sisältä
+hehkutettuun tunne-ilmaisuunkin voi puhjeta ja tulistua, kun vaan
+kielenkäyttäjällä on rinnassaan ja mielessään ahjo tämän tulen
+irtipäästämiseen ja esillelietsomiseen, sen todistaa Aleksis Kiven
+runous, jonka ihanuuden hurma ja näkemyksellinen mahti juuri on
+tässä sanarunouden tunnetäydessä, väkevässä välittömyydessä.
+
+Erittäin elävästi tulee tämä kirjallisuutemme persoonattomuus
+esiin siinä löysässä, helpossa ja hedelmättömässä
+suurtuotannossa, jota kirjallisuudessamme niin paljo harjotetaan.
+Meillä tekaistaan ylen paljon sellaista kirjallisuutta, joka ei
+kirjoittajaltansa kysy juuri muuta kuin alkeellisen kirjoittamisen
+taidon ja istumisen uutteruuden.
+
+Meillä julkaistaan taiteellisina luomina tositapauskuvauksia, jotka
+sinään tunnontarkalla seikkaperäisyydellä ovat juorutut
+kirjoittajan kuulumiin sattuneista yksinäisistä elämäntapauksista
+tai ovat sellaisinaan julkaistuja päiväkirjaotteita tekijän
+pienelle minälle sattuneista, satunnaisista elämänkäänteistä tai
+tilapäisistä vastoinkäymisistä. Ulkopuolisesti ja hengettömästi
+irroitetaan tällainen ulkonainen, tilapäinen tapaus todellisuudesta
+ja kohotetaan taidenäkemykseksi. Ainoastaan tällaisella
+»luomis»-tavalla voidaankin joka vuosi, syksyin keväin jouduttaa
+julkisuuteen kirja toisensa jälkeen, jokainen henkiseltä
+näköalaltaan yhtä ahdas ja ilmaton, sisällöltään yhtä
+tilapäinen ja ohut, ihmiselämän ymmärtämiseltään yhtä litteä
+ja levitelty. Tällaista tunteen tai ajatuksen raakiloa ei
+mielikuvituksen syvä, kokoova, tihentävä ja kehittelevä työ
+vielä ole kypsentänyt ja muodostanut tekijän elämäntunnon ja
+elämännäkemyksen täytelääksi ja täysipainoiseksi hedelmäksi,
+taiteelliseksi, edustavaksi elämänkuvaksi.
+
+Erikoisalakseen on tämäntapainen eloton kirjailu ottanut meillä
+kansankuvauksen. Kansanelämän kuvaukseen riittää meillä miten
+ulkopuolinen jutustamis- ja sepitsemistaito hyvänsä. Meillä ei
+kansankuvaukselta vaadita sitä mielikuvituksen syvää työtä, joka
+eläytyisi ja sukeltaisi kuvauksenalaisten ihmisten omaan
+elämäntuntemukseen ja välittäisi tämän elämäntuntemuksen
+lukijalle sen eletyssä alkuperäisyydessä, vakavassa ainokaisuudessa
+ja järkyttävässä pakottavaisuudessa; ei vaadita ihmiskuvauksen
+sisältäpaisuvaa vuota, sitä hartautta eletyn ihmiselämän edessä,
+joka on kaiken kirjallisen ja taiteellisen luomisen ainoana
+työnarvoisena aiheena ja aineena, vaan tyydytään meillä
+kansanelämänkuvauksessa ulkonaiseen, naturalistiseen miliöö- ja
+tapainkuvaukseen tai aivan pinnalliseen, litteään,
+tiivistämättömään tarinoimiseen.
+
+Läheistä sukua kansanelämänkuvauksellemme on erittäin runsas
+viimeaikainen historiallinen kaunokirjallisuutemme. Meillä
+sepitetään historiallisia kertomuksia, jotka ovat vain
+historiallisten sattumain ulkonaista, mielikuvituksetonta
+juttelemista, historiallisten yksityistapausten kaunokirjailevaa
+värittämistä ja elävöittämistä; ne eivät paisu, keräydy ja
+syvenny miksikään eheäksi, sielullisesti eletyksi ja
+myötäelämiseen järkyttäväksi ihmiselämän ja -kohtalon
+kuvaukseksi. Niissä on pääasiana tunnontarkka, arkeologinen esine-,
+ajan- ja ympäristönkuvaus, mutta ihmiset liikkuvat niiden
+museo-ilmakehässä vain hieveräisinä, mielenkiinnottomina varjoina,
+etuala-nukkeina. Tai käy historiallisesta kuvauksesta mikä
+Vienantakainen, löyhä ja tunteeton mielikuvitelma tahansa, jossa
+historiallisen taustan hahmottelu, tapahtuman kuvittelu ja johtelu,
+värityksen paisuva, eletty tenho, ihmiskohtaloiden myötäeläminen
+kilpailevat keskenään laimeudessa, latteudessa, ilmattomuudessa ja
+arkisuudessa.
+
+Historiallinen kaunokirjallisuutemme ja kansanelämänkuvauksemme
+käyvät henkisesti siis aivan käsikädessä ja valaisevat
+keskenään rinnastettuina erittäin elävästi toistensa laatua.
+Kuten vakavampi historiallinen kertomataiteemmekin, tavoittelee
+vakavampi kansanelämän kuvauksemmekin seikallista, tässä
+tapauksessa arkeologisen tunnontarkkuuden sijasta kansatieteellistä
+tarkkuutta ja todenperäisyyttä, mutta laiminlyö kaiken tämän
+ulkokirjavuuden elävän ja eläväksi loihtivan keskipisteen:
+ihmisen. Ja kuten kevyempi historiallinen kirjallisuutemme tarinoi
+löyhästi ja laimeasti haamuiltuja juttuja menneisyydestä, samaten
+sepittelee kevyempi nykyaikainen kansankuvaus juoksevasti
+jutustettuja, mutta laimeasti tunnettuja ja haparoiden tartuttuja
+todellisuuskuvauksia, joiden matalassa kuvastuksessa paljastuu vain
+pintaeleissään havaittu, tajuttu ja esitetty
+mieltäkiinnittämätön ihmisvarjojen ja tekaistujen
+elämäntapausten ohut kudelma.
+
+Meillä sepitetään »ajankuvauksia», journalistisen kepeästi
+kyhättyjä jutteluita, jotka venyttelevät ja juoksuttelevat
+yksityistapauksia ja yksityisseikkoja, laskettelevat henkevääkin
+tilapääpakinaa, antavat elokkaita, vilkkaitakin tilapäätilanteita
+ja silmänräpäysvaikutelmia. Ne eivät kuitenkaan anna mitään
+edustavaa, painoisaa elämänkuvaa, ne eivät tiivisty vakuuttavaksi,
+elämänvakavuudella tehoavaksi, kokonaiseksi tapahtumiseksi. Ihmiset
+ovat tällaisen kirjailijan kourissa kuin venykekummisia. Oikkunsa ja
+tilapäisen tarpeensa mukaan saa tekijä repostella ja venytellä
+niitä jos mihinkä tilanteisiin, vaiheisiin ja asenteihin: ne saa
+pistää rakastelemaan, harrastelemaan, yrittelemään mitä vain,
+matkustelemaan missä vain, antautumaan mille elämänuralle ja mihin
+luonnesävyyn hyvänsä, tunteilemaan, ajattelemaan mitä vain, josta
+kirjoittajalla hetkellisesti sattuu olemaan jotain pakinanaihetta--jos
+ei juuri sydämellään, niin ainakin kielenpäässään ja
+kynänkärjessään. Ja jokaisesta tällaisesta saman
+henkilövenykkeen uudesta muunnosvaiheesta muodostuu uusi kirja:
+»ajan- ja paikankuvaus».
+
+Meillä kirjoitetaan pingoitettuja, leikillisiä kertomuksia, joiden
+ainoa elokkuus on kiljuvassa »grimaasissa», ilvehtivässä ele- ja
+ilmeväännöksessä, luonnottomuuden paisuttelussa. Tai on kirjan
+komiikka aivan mekaanisessa ja ulkopuolisessa ihmisen typistämisessä
+ruumiillisesti ja automaattisesti sätkytteleväksi ihmiseläimeksi,
+jonka »hengen» liikkeitä tekijän »psykologia» hallitsee ja
+johtelee yhtä ehdottomalla henkisellä ylemmyydellä kuin kokeellinen
+fysiologi, hermojen tutkija rampaamansa sammakon liikkeitä.
+
+Meillä kirjoitetaan tunnelmallisia kuvauksia, joiden elämänkuva on
+kuin ilta-auringossa koreilevan, välkkyvän mutalammen pinta: kosketa
+mistä hyvänsä sen heijailevaa, syväilevää, taivastelevaa kalvoa,
+ja koko kuulakas, peilaileva avaruus pirstoutuu mutaiseksi
+savipälveksi. Miten hennostellen sellaisen kirjan elämänkuvaa
+tarkasteleekin, riisuutuu sen ihanteleva kuulto ensi katseella arkisen
+sielun arkiseksi kuvitelmaksi, taiteilevan kaunosielun ohueksi,
+siroksi, keikailevaksi hienosteluksi, artistiseksi, sentimentaaliksi
+tunnelmoimiseksi.
+
+Johtavatkin henkemme kirjoittavat aatteellisia kirjoja, joissa lukijan
+ihailtaviksi levitellään yhä ihanteellisempia ajatuksen
+väikkeitä, yhä seesteisempiä, ylevämpiä hengen kauko- ja
+kaunonäkyjä. Mutta koko tämä ylevähenkisyys ja jaloaatteisuus on
+kuitenkin vain koreilua, ei koettua elämää: jokaisen sanan ja
+lauseen taustana helähtää tyhjyys, jokaisessa ajatuksessa
+teennäisyys ja tilapäisyys, koko elämänkatsomus on vain sanojen
+virvaa, ei elämännäköaloja. Meillä ei vaadita ajattelijalta
+elämänkatsomuksen kamppailtua, eheäksi valettua kokonaisuutta, ei
+vaadita sitä persoonallisuuden keskeisyyttä, josta ajatukset
+murtautuisivat esiin välittöminä ja välttämättöminä, vaan
+tajutaan ja ihaillaan enemmän joutilasten hetkien arkiviisautta,
+yhteydettömiä mieleenjohtumia ja päähänpistoja, ilmasta
+siepattuja ja ilmaan iskeviä aprikoimisia, aattelehtimisia, joiden
+oikukas, aluton ällistyttävyys käy syvämielisyydestä, aiheeton
+hiuksenhalkoilu älyn hienoudesta, tavoittelu alkuperäisyydestä,
+tyhjäsisältöisyys aatteellisesta taivashipoisuudesta, tyhjä
+tuijotus metafyysisestä ongelmoitsemisesta, onttouden kumina
+vakuutuksen rinta-äänestä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tämän taiteellisen harmauden, arkisuuden ja mataluuden aiheena on
+pohjimmiltaan elämäntuntemuksen persoonattomuus. Elämäntuntemisen
+sisältö ja sen ilmaisemisen pakko on ollut niin heikko ja
+epämääräinen, että kirjallinen luominen näissä tapauksissa on
+jäänyt keinotekoiseksi, pakoitetuksi ja näennäiseksi, vaille
+elämän virtailevien verien hurmehtivaa väriä ja sisällön
+paisumusta. Ellei oma mieskohtainen hengen sisältö, paisuva luomisen
+ja julistamisen tarve kutsu taiteelliseen työhön, jää uutterinkin
+työ tyhjäksi ja tyrehtyneeksi.
+
+Kirjallisuutemme on jättäytynyt henkisesti liiaksi itsensä varaan,
+kehäilee liika umpinaisesta omassa ahtaassa piirissään. Se ahertaa
+niin likinäköisesti jokapäiväisyyden harmaassa kivikossa, se on
+niin sitkeästi tallautunut ja takertunut arkisuuden liejuun, että
+siltä on jäänyt kokematta elämän suuri juhla: tuskan
+täyteläät, paisuvat malmiäänet, elon kipeyden hieno, heljä
+poltto ja kirvely, riemuisan veren elontäyteläs, hykähtynyt huuma,
+ilmavan ilon aineeton vapaus ja keveys, ilman ja olemisen pieliin
+leijaava onnen auer ovat kaikki sille yhtä outoja ja vieraita
+tuntemuksia. Komeimmillaankin voi se sinertyä vain revontulten
+kelmeään, kylmään loistoon, mutta ei läikkyä auringon siunattuna
+ja siunaavana lämpönä. Sen henkiset, virittävät herätteet ovat
+liika niukat ja karut, ja sillä on liika vähän hengen ainesta
+kohotakseen elämän korkeimpaan käyntiin, tullakseen luomisessaan
+ihmismielen syvien, jokapäiväisyyden jääpeitteistä
+järkähtäneitten elämysten virtaniskalle. Ja sen näköalat ovat
+liika suppeat, jotta se voisi havaita oikeat luomisen mittasuhteet,
+jotta se voisi nähdä pyrkimyksensä ja saavutuksensa niiden
+todellisessa arvosuhteessa ja jotta se tietäisi vaatia itseltään
+täyden ja hartaan voimien kokoamisen ja ponnistamisen. Siltä puuttuu
+sisäinen pakotus terästämään itseänsä kaikkeen sille
+mahdolliseen elämännäkemyksen syvyyteen, korkeuteen ja totuuteen,
+kiristämään itseänsä täyteen, ankaraan hengen ponteen ja
+keskittymään kaikkeen sille mahdolliseen luomisen mahtiin ja
+hartauteen, väkeen ja kirkkauteen.
+
+
+
+
+NÄYTTÄMÖTAIDE.
+
+
+Samaten kuin kirjallisuus, saa suomenkielinen näyttämötaidekin
+kehittyä ja vaurastua rajoitetummasti suomenkielisen yleisön
+vaalinnassa, sen kritiikin karsimana, sen tunnustuksen
+elähyttämänä. Enkä tässä yhteydessä tarkoita kritiikillä ja
+tunnustuksella yksinomaan julkisuudessa tapahtuvaa taideluomisen
+arviointia, vaan sitä paljoa vaikuttavampaa ja luovalle taiteelle
+läheisempää ja merkityksellisempää suhtautumista, jolla yleisö
+välittömästi tenhoo esiintyvän taitelijan: vastaanotollaan joko
+kannustaa tai laimentaa häntä, kylmäkiskoisuudellaan tai
+innostumisellaan joko herpasee voimattomuuteen, tuudittaa
+tyrehtyneeseen itsetyytymykseen, ohjaa harhapyrkimyksiin tai karaisee
+ja kurittaa yhä tiiviimpään työhön.
+
+Suomenkielisten yleisöpiirien haparoiva taidevaisto esiytyykin varsin
+elävästi näiden piirien suhtautumisessa useihin
+näyttämötaiteellisiin ilmiöihimme. Meillä on eräitä
+voimakkaitakin taiteilija-yksilöitä, jotka eivät yleisessä
+myötätunnossa ja tajussa ikinä ole saaneet sitä ilmaa siipiensä
+alle, johon heillä olisi ollut oikeus ja joka olisi nostanut heidät
+niille taideluomisen huipuille, joihin heillä olisivat olleet
+edellytykset; samalla kun yleinen suosio ja sitä seuraava
+työtilaisuus toisaalla taas on ollut kohdistuneena ja sysännyt
+etualalle aivan näennäisiä ja pintapuolisia ilmiöitä, joissa ei
+ole ollut ainesta eikä edellytyksiä sisäiseen kehittymiseen ja
+kasvamiseen.
+
+Meillä ei vaadita näyttelijältä elämää, vaan eleitä, ei
+esityksen totuutta, vaan esityksen ulkotehoa. Häneltä ei vaadita
+keskeistä, syvää osansa omistamista ja tämän osan sisäistä,
+korutonta tulkitsemista, vilpitöntä, harrasta ja välittömästi
+tehoavaa antaumusta, vaan ihaillaan hänessä pinnallista,
+ulkopuolista loistelemista, itse taideluomalle vierasta ja
+vaarallistakin, itsehyväistä, itsemielistelevää yksityiskohtien
+taiturillista korostamista, kokonaisuuden kustannuksella tapahtuvaa
+väärää itsensätehostamista--jopa osan aivan väärääkin
+tulkitsemista. Vaikutelmiansa analysoimaankin kypsyneet yleisöpiirit,
+kuten niiden kanssa samalla tasolla oleva julkinen arvostelukin ovat
+vasta niin pitkällä, että ne tajuavat vain taituruutta, mutta
+eivät vielä taidetta: aistivat yksityiskohtien häikäisyn,
+taiteellisen luomisen ulkokuoren, mutta eivät vaistoa kokonaisuuden
+joko totuutta tai onttoutta, esityksen sisäistä pätevyyttä.
+
+Niinpä viekin meillä yleisessä arvostelussa voiton sisäisesti
+eletyn ehytviivaisen ja kiinteän näyttämöllisen sielutaiteen
+rinnalla mikä ulkonaisesti suurenteleva tekotaide hyvänsä. Äänen
+keikaileva soinnutteleminen ja paisutteleminen, liikehtimisen ja
+eleiden muhkeus ja korskaileva mahtipontisuus--miten ontto ja
+teennäinen hyvänsä--käy meillä sielun ja sydämen
+valtaisuudesta--»mikä nerous, mikä loisto, mikä voima!»
+huudahdetaan. Näyttelemisen hengetön arkisuus ja sisäisesti eloton,
+ruumiillinen reuhtominen, kasvolihasten vääntely: koko ulkokohtainen
+tilkku- ja yksityiskohtarealismi käy tarkasta sielullisesta
+erittelemisestä ja näyttelemisen pätevyydestä--»sepä näyttelee
+hyvin!» ihastellaan. Tekotavan ulkonainen, laskettu ja teeskennelty
+konstikkuus, etsitty henkevyys ja tavoteltu sielukkuus: koko esityksen
+pingoitettu, hengetön teennäisyys ja tilapäinen häikäisynräiske
+käy näyttelemistaidon ihmeestä--»mikä tekniikka!»
+innostellaan.--Tällaista näyttämötaidetta ihailevalle
+yleisöllemme ja johtajillemme saattaa tapahtua, että heidän ilmetyt
+suosikkinsa repivät rikki jalon taideluoman, että väkevä,
+sisäisesti jännitetty ja suuri, tunnelman kiinteässä eheydessä
+valtaava näyttämöluoma tämmöisten taiturien hyppysissä
+pirstoutuu pikku loistohyrskysiksi ja että yllätetty yleisö
+yht'äkkiä keksasee »kas, onpa Othellokin jo vanhentunut, se ei
+tehoa enää, vaikka se 'näytellään' näin hyvin!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Samassa epäkehittyneessä, haparoivassa hengessä suhtautuu
+yleisömme ja arvostelumme teatterin johtotaiteeseenkin. Siinäkin
+tyydytään vain näkösuoritukseen. Siltäkään ei vaadita
+taideteoksen omassa hengessä palavaa tulkintaa: taideluoman henkisen
+sisällön välitöntä, herkkää ja suurta antamista, sen
+yksityiskohtaisesti vaatimatonta, mutta näkemyksen syvyyden ja
+sisäisen totuuden voimalla tenhoavaa ja valtaavaa näyttämöllistä
+hahmoittamista.
+
+Ei havaita ja vaistota, miten johtaja takertuu vale- ja
+valoloistoiseen kulissiprameuden tavoitteluun, häikäisee
+teatterikoneiston teknillisillä yllätyksillä, mahtailee
+joukkokohtausten melulla ja ulkokohinalla, tanssiesitysten
+silmäravinnolla, mutta hengettömästi ja tajuttomasti haparoi ja
+tarttuu harhaan kulloisenkin esitettävän kappaleen yksilölliseen,
+taiteelliseen elinhermoon nähden: sävyttää intiimin tunnelman
+komeilevaksi mahtiponneksi, särkee pikkusyisellä, puisevalla
+realismilla tyylitellysti suurpiirteisen ja ylväskaarisen
+kokonaisuuden, raskauttaa hiljaa kuplehtivan hilpeyden joko
+kuivakiskoiseksi tai räikeän meluavaksi, puhistuttaa herkeänä,
+korkeana, polttavana loimuavan romanttisen tunteen joko ulkonaisesti
+pauhailevaksi komeudeksi ja upeiluksi tai tyhjästi ja matalasti
+mielisteleväksi tunteiluksi.--Tai jos johdolla on taiteellisia
+ambitioneja ja pyrkimyksiä, niin niittää se auliin ylistyksen ja
+tunnustuksen, jos se sirostellen ja hienostellen namustaa joissakin
+epäolennaisissa yksityis- ja sivuseikka herkuttelemisissa, jos se
+realistisen, mehevän laatukuvauksen keskelle sovittaa herkän
+tunnepaussin, jos se ripustaa repäisevän, ketterä- tai
+kömpelöjalkaisen ilveilyn laahustavan tunnelmallisuuden vaipoilla,
+jos se yleensä kaikessa kaunosieluisessa puoli- ja
+tekotaiteellisuudessaan hepenöittää ja korustaa arkisuutta, mutta
+kuulottomana ja näöttömänä kulkee todellisten kauneuden
+aarnioitten ja ihanuuden raikkaitten lähdesuonien sivutse.
+
+Johto, jossa on edustettuna vain voimaton, itsestään epävarma ja
+hapuileva diletanttinen harrastelu, ei luomisvoimainen, hallitseva ja
+vakuutuksensa voimasta auktoratiivinen taiteellinen näkemys, ja jossa
+lisäksi sekin hitunen yksilöllistä, itsevaraista taiteellista
+vaistoa ja alotekykyä, joka siinä sittenkin mahdollisesti piilisi,
+on tehty tehottomaksi ja herpaistu pirstoamalla alote, suoritus ja
+edesvastuu useammalle henkilölle ja lykkäämällä melkein kaikki
+ratkaisuvalta monipäiselle ja monitahtoiselle
+johtokunnalle--taiteellisissa, palavaa yksilöllistä suhtaumista ja
+kannanottoa kysyvissä ratkaisuissa mahdollisimman epäpätevälle ja
+epävarmalle auktoriteetille--sellainen johto suorittaa sekä
+ohjelmiston määräämisen että kappaleiden miehittämisen
+mahdollisimman haparoivasti, vaistottomasti ja avuttomasti.
+
+Ohjelmistot rakennetaan kutakuinkin sattuman kaupoin, sekaan tulee
+hyvää ja huonoa kuinka onnistaa: ulkomailta tuotetaan vuotuisten
+kassakappalten ohella arkisia, sirostelevia turhuuksia, joutavia
+kuivakiskoisuuksia, ohuita, kaunosieluisia tunneleperryksiä,
+sievisteleviä, hurskaita huvinäytelmiä, jotka eivät edes huvita
+yleisöä tai kostuta kassaa, mutta syrjään jäävät useimmasti
+väkevät, uusia tunne- ja näköpiirejä avaavat, rohkeat, ajan
+hengellä ladatut ja kyllästetyt näyttämöluomat.--Samaten on
+valinta kotimaisiin kappaleihin nähden haparoivaa, epätasaista ja
+useasti perusteellisesti erehtyvää. Useat eloisimmatkin uudet luomat
+ovat jääneet koettamatta näyttämöltä, jolle toisaalta taas
+peräti teennäisillekin, keinotekoisille tekeleille on ollut aulis
+pääsö.
+
+Yhtä hapuileva on ollut näyttelijävoimien käyttö. Ulkopuoliselle,
+ainoastaan pinnallista vaikutusta huomaavalle ja tavoittelevalle
+johdolle ovat näyttelijöiden yksilötehoon ja sisäiseen
+työkiinteyteen kätkeyneet vaikutusedellytykset salattuja. Niinpä
+miehitetäänkin kappaleet pelkästään ulkopuolisten laskelmien
+perustuksella, jonkinmoisella silmärutiinilla: perustellaan valinta
+näyttelijän lahjovaan ulkonäköön tai luuloteltuun
+yleisösuosioon. Ulkopuolisille sivuseikoille annetaan ratkaiseva
+arvo: Faustin on oltava nuori--sama sitten miten henkisesti riittävä
+esittäjä on Faustiksi.--Sitenpä saattaakin tapahtua, että jonkun
+teatterin vuotuisen ohjelmiston edesvastuullisin paino voi joutua
+lepäämään aivan ulkopuolisen näyttelijän varaan, jonka sisäinen
+antaumuksen mahti on peräti rajoitettu ja jonka ulkonaiset
+temppuilemiset senvuoksi nopeasti on kyllästymiseen asti oppinut
+ulkoa. Tällaiset »keksimänsä voimat» ratsastaakin
+mielikuvitukseton ja tajuton johto tavallisesti lyhyessä ajassa aivan
+hoki, laahaa niitä toisesta ylivoimaisesta tehtävästä toiseen ja
+alleviivaa täten suosikkiensa--paremmin uhriensa--luontaisen
+riittämättömyyden niin, etteivät nämä sitte muutamaan aikaan
+kelpaa edes heidän omiin luonnollisiin tehtäviinsäkään, vaan
+puhistuvat niissäkin luonnottomiksi.--Ohjelmisto jää siis
+tällaisten tekaistujen suuruuksien varaan, kun taas samaisella
+näyttämöllä toinen aivan alkuvoimainen näyttelijävoima
+korvaamattomat, ohitseliitävät, viimeiset taiteellisen mahdin vuodet
+saa lahota toimettomana--korkeintaan käytettynä, hän, näyttämön
+ilmetty kuningas jonakin farssimajurina tai lantakuskina--asianomaisen
+teatterijohdon ainoat nerollisuudella yllättävät päähänpistot!
+
+Ja kuitenkaan ei kappaleen perimmäinen teho ole kulisseissa, vaan
+niissä ihmisissä, jotka sen elävät, ja johtaja, joka valitsee
+esittävän taiteilijankin vain sillä silmällä, miten
+koristeellinen lisä hän on muuhun kulissisommitelmaan, saattaa
+tappaa yleisöltä sen taideluoman, joka hänen olisi tulkittava.
+Moni, taiteellisesti pätevä kappale onkin tullut näyttämöllisesti
+surmatuksi yksin väärän, vaistottoman henkilösovittelun ja harhaan
+osatun yleissävyttelyn vuoksi. »Ne eivät mene yleisöön!»
+yrittelee kyllä johto kannaltaan selitellä asiaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kunpa voisivat tällaiset kutsumattomat johtajat edes
+silmänräpäykseksi nousta taiteellisen vaistottomuutensa ja
+kehittymättömyytensä yläpuolelle, voisivat edes yhden ainoan
+silmänräpäyksen nähdä työtään silmästä silmään
+aavistaakseen, mitä tuhotöitä he tietämättömyytensä
+viattomuudessa saattavat taiteellemme aiheuttaa, selkeytyäkseen miten
+he tylttyävät heikkoa ja tuhoavat hyvää, miten he tajuttomina,
+näöttöminä tallaavat taimia, joissa versoo elämä, vaalivat
+toisia, joilla ei ole juuria eikä ydintä, miten he pettävät
+isoavalta yleisöltä taiteen, luovilta taiteilijoilta
+elämäntehtävän, miten heidän haparoista käsistään ja laimeista
+vaistoistaan riippuu, mikä hengen terä kansallemme näyttämöltä
+puhuu ja mitkä näyttämötaitelijat saavat toteuttaa itsensä ja
+piirtää elämäntyönsä nykyisyyden ja tulevaisuuden tietoisuuteen!
+
+Muilla luovilla taidealoilla riippuu taiteilijan lopullinen työtulos
+kuitenkin perimmiltään siitä tarmosta, jolla hän itsensä
+työssään toteuttaa. Näyttämötaiteilija sensijaan on työssään
+riippuvainen toisen, vieraan henkilön arvioinnin syvällisyydestä ja
+tarkkavaistoisuudesta. Johdosta riippuu, pääseekö hän yleensä
+ollenkaan käyttämäänkään hänessä mahdollisesti piilevää
+luovaa taiteellista mahtia ja pääseekö hän käyttämään sitä
+hänen voimaedellytyksilleen otollisissa tehtävissä. Johtajan
+taiteellisesta ja inhimillisestä herkkävaistoisuudesta riippuu,
+tulevatko hänen johdossaan olevat taiteilijat oikein käytetyiksi.
+Hänen tehtävänsä on yhtäpaljon siveellinen kuin taiteellinenkin,
+hän on inhimillisesti edesvastuussa siitä, että jokainen hänestä
+riippuva taiteilija pääsee sisäisten edellytystensä mukaiseen
+voimiensa kehittämiseen ja toteuttamiseen, hänen omallatunnollaan on
+toisten ihmisten taiteilijaelämä.
+
+Milloin siis johdon ilmeinen inhimillinen ja taiteellinen
+riittämättömyys uhkaa sulkea totisilta taiteilijoilta
+mahdollisuudet taiteilijatehtävänsä tehoisimpaan ja täyteen
+toteuttamiseen, siellä on tämä riittämättömyys sekä luovan
+taiteen että yleisön oikeuksien vuoksi armotta lausuttava julki!
+Vielä enemmän kuin tavallisesti olisi tässä tapauksessa
+peittelevä sääli julminta säälittömyyttä: se olisi heikkouden
+tukemista siinä, missä tämä heikkous on jalompien voimien tiellä,
+se olisi mitättömyyden säälimistä ja varjelemista, jotta se
+mielinmäärin saisi tietämättömyydessään ja sokeudessaan polkea,
+sortaa ja tukahuttaa jalompaansa.
+
+Hymyilkööt johdot ja johtokunnat tunnettua »ylemmyyden hymyään»
+tällaisille »subjektiivisille» mielenpurkauksille! tuudittakoot
+mielensä ja omattuntonsa rauhaan arvoasemiensa
+luoksepääsemättömissä korkeuksissa!--yleisön, luovien
+taiteilijain ja luovan näyttämökirjallisuuden elämänoikeuksien
+vuoksi--jotka sittenkin painavat va'assa enemmän kuin joidenkin
+väärille työskentelyaloille erehtyneitten henkilöitten
+mielenrauha--on poltettava yleiseen tietoisuuteen, että he eivät
+asemilleen riitä, että siinä edesvastuullisessa asemassa, mihin he
+ovat joutuneet, heidän taide- ja ihmisnäkemyksensä heikkous ja
+hataruus pidättää ja tukahuttaa verrattomasti enemmän kuin se
+rakentaa!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Yksilöllisen suhtautumisen terävyyttä ja tiukkuutta on
+näyttämötaiteen alalla sitäpaitsi hämmentämässä suomenkielisen
+sivistystyöskentelyn alituinen vilkuileminen kansaan: sivistystyön
+iänikuinen kasvattamistendenssi. Oltaisiin mukamas itse puolesta
+kylläkin »taiteellisia», mutta »yleisön», »kansan» vuoksi
+tingitään. Näyttämöluomaa ei valita esitettäväksi sen oman,
+puhtaan taidetehon vuoksi, vaan ollaan ovelasti laskevinaan, miten
+yleisö siihen suhtautuu tai miten kasvatuksellisesti otollinen se
+tälle yleisölle on. Ja tapahtuu tässä kuten kaikkialla, missä
+taide-asioissa luovutaan puhtaasti taiteellisista vaikuttimista. Kun
+oma mieskohtainen suhde taide-elämykseen vielä on niin hieveräinen
+ja etäinen, että alistaa taide-elämyksissä ainoan ratkaisevan
+kriterion, arviointiperusteen, oman innoittumisensa toisarvoiselle
+sijalle sivullisten luulo-ovelaiden laskelmien rinnalla, niin silloin
+ollaan vielä hyvin kaukana vakiintuneesta, varmistuneesta
+taidevaistosta ja silloin on varminta hyvin varovaisesti sovitella
+näitä laskelmia todellisuuteen. Ellei tällöin ole varovainen,
+saattaa tapahtua, kuten usein on tapahtunutkin meidän
+laskeskeleville, pedagogisoiville johtajillemme ja johtokunnillemme,
+että he nimittäin arvioidessaan yleisönsä taiteellista ja
+siveellistä vastaanottokykyä ja mielikuvituksessaan rajoitellen
+sille otollista ja mahdollista hengen ja sielun ravintoa, karsivat
+tältä yleisöltä sekä alkuvoimaisesti väkevät, taiteellisesti
+uudet näkemykset sille--oikeammin herroille itselleen--muka
+epätajuttavina eriskummaisuuksina että myöskin riehakkaasti,
+välittömästi ilakoivat vallattomuudet ja sytyttävät pilat muka
+taiteellisesti mauttomina ja ala-arvoisina. Täten jää heille kuten
+tavallisesti kaikillekin »kansanvalistajille» yleisönsä hengen
+ravinnoksi esitettäväksi lopullisesti vain kaikesta
+alkuperäisyydestä vapaaksi siivilöity keskinkertaisuus ja kaikesta
+huvittavuudesta ja mielenkiinnosta puhdas »taiteellinen»
+kuivakiskoisuus ja ikävyys.
+
+
+
+
+ERISTYNEISYYS EUROPALAISISTA HENGENVIRTAUKSISTA.
+
+
+Sekä kirjallisuudessa että näyttämötaiteessa esiytyvä
+suhteellinen heikommuus ja ummehtuneisuus kuvaama- ja
+säveltaiteittemme rinnalla johtunee osaltaan siitä eristäytyvästä
+asemasta, johon koko suomenkielinen yleisömme ja siis myöskin
+tämän yleisön henkisistä näköaloista välittömästi riippuvat
+taide-alatkin ovat vähitellen joutuneet yleiseuropalaisiin
+hengenvirtauksiin nähden. Sivistyksemme valmistumattomuus on
+vaikuttanut sen, ettei meillä täydellä herkkyydellä ja
+valppaudella ole voitu pysyä välittömässä, hedelmällisessä
+vuorovaikutuksessa yleiseuropalaisen keskeisen hengenkäynnin kanssa.
+Meillä on ollut liika paljon tehtävää alkeellisessa
+muokkaustyössä, maaperän raivaamisessa mahdolliseksi sivistyksen
+taimille, jotta riittävästi olisi voitu kohdistaa huomiota itse
+näiden sivistystaimien, syvemmän henkilökohtaisen hengenviljelyksen
+vaalimiselle.
+
+Niinpä ovatkin näköalat Europaan alkaneet huomaamatta päästä
+sumenemaan suomenkieliseltä sivistykseltä. Sen henkinen näköpiiri
+alkaa kattautua liika suppeaksi ja matalaksi, typistyä ja sulkeutua
+kotoiseen umpinaisuuteen ja ilmattomuuteen. Tieteiden ja
+käytännöllisen toiminnan aloilla kyllä jopa aivan hengettömästi
+ja orjallisestikin noudatetaan ja jäljitellään yleiseuropalaisia
+ilmiöitä ja saavutuksia, mutta mieskohtaisessa yksilöllisesti
+hedelmöityvässä hengenviljelyksessä ei suhde ole yhtä välitön
+ja vuorovaikutus elävä.
+
+Yksinäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei sivistyneistömme
+kokonaisuus ole europalaisesti tietoisa, europalaisesti syttynyt. Se
+ei välittömästi, omana hengenelämänään elä yleiseuropalaisia
+hengenliikuntoja. Se ei elä ja avarru, inhimillisesti syvenny
+taistelevassa europalaisessa hengenkäynnissä, ei koe omanaan sen
+reutovaa aallokkoa, ei paisu sen patoutuvaa, pyrkivää ja etsivää
+tarmoa, ei sinkoa sen syöksyvää hyökyvoimaa, ei suistu sen
+murtumisiin, ei elä, herkisty ja karaistu, vartu ja kasva sen
+haltioittavassa hurmassa, sen silmänräpäyksellisissä, vihlovissa
+syvyysnäyissä, sen hetkittäin heijastelevissa, seesteisissä
+kaukonäköaloissa.
+
+Ihmiskunta elää yhteistä henkistä elämää. Mitä
+välittömämmin joku kansa tykkii yhtä lyöntiä ihmiskunnan
+yhteisen henkisen valtimon kanssa, sitä väkevämpänä hyökyy
+elämä sen suonissa. Mitä heikompana ja etäisempänä taas tämä
+tykintä tuntuu kansan henkisessä elämässä, sitä laimeampi ja
+surkastuvampi on kansa.
+
+Kansalle kuten yksilöllekin on henkinen eristäytyminen
+sivistysvaara. Kansan, kuten yksilönkin voimat piilevät kyllä
+siinä itsessään, mutta nämä voimat viriävät eloon vasta, kun ne
+tulevat kosketukseen vierasten voimien kanssa. Vasta kun elimistö saa
+vierasta sulatettavaa, pääsevät elinvoimat siinä valloille.
+Vieraan aineksen omistamisessa loimuu elimistön elinmahti ilmoille,
+ja mitä väkevämmästi se nämä vieraat ainekset omistaa, sitä
+väkevämmäksi se paisuu ja kasvaa. Niin henkinen kuin ruumiillinen
+elimistö vain väkevöityy omassa laadussaan, mitä runsaammalla
+vieraalla aineksella se vain jaksaa itseään ravita.
+
+Kansallinenkin sivistys on tällainen elävä elimistö, joka palaa
+eloisimmin ja toimivammin silloin, milloin sillä on omistettavana
+runsaimmat vieraat ainekset. Kansallinen sivistys vain paisuu
+itsenäisyydessä ja omavaraisuudessa, mitä vapaammin ja runsaammin
+siihen virtaa vierasta ainesta ja mitä enemmän se saa ponnistaa ja
+toteuttaa voimansa ja elinpontensa tämän vieraan aineksen
+omistamisessa. Jos kansa joko olosuhteitten pakosta tai
+vapaaehtoisesta vaalista sulkeutuu vierailta vaikutuksilta, ehtyy
+siltä sivistyksellinen paloaines, ja sen oma olemus surkastuu kuten
+ravinnosta kieltäytyvä elimistö. Jos se päälle päätteeksi
+kuvittelee tätä tietä suojelevansa ja säilyttävänsä henkistä
+omalaatuisuuttaan, menettelee se yhtä takaperoisesti kuin jos elävä
+elimistö kavahtaisi vierasta ravinto-ainetta pelosta, että tämä
+vieras aines kehittäisi sen elimistö-kudoksen toiseksi ja vieraaksi.
+Elimistö pysyy elimistönä, kansa kansana, mutta kumpikin tarvitsee
+ravintonsa elääkseen.
+
+Suomalainenkin kansallinen sivistys, jos se epäedullisten
+olosuhteitten painosta tai harhailevasta, tietoisasta pyrinnöstä
+tyytyy hakemaan voima-aineksensa vain itsestään ja sulkeutuu oman
+henkensä kuoreen, on pian havaitseva, että se sivistyksellisen
+alkuperäisyyden sijasta on tätä tietä tavoittava hiljaisen
+hivutuskuoleman. Vain talvihorrokseensa valmistautuva karhukin tyytyy
+imemään ainoastaan omia käpäliään. Suomalaisen kansallisenkin
+sivistyksen voimalähde ei ole sulkeutumisessa europalaisilta
+hengenvaikutuksilta, vaan päinvastoin avautumisessa niille,
+antautumisessa niiden hedelmöitettäväksi.
+
+Mikäli tahdomme sivistyksellisesti elää, on meidän kaikella hengen
+välittömyydellä ja ponnella pysyttäydyttävä elävässä
+elämänyhteydessä europalaisen hengenelämän kanssa. Mikäli
+tiehykkeet kansallisen suomalaisen sivistyksen ja europalaisten
+hengenvirtausten väliltä heikkenevät ja ehtyvät, sikäli
+heikkenevät ja tyrehtyvät välittömästi myöskin kansallisen
+sivistyksemme ilmiöt. Jos kasvukykyiset, kehitysvoimaiset henkemme
+jäävät yleiseuropalaisia, ajanhengessä kamppailevia herätteitä
+vaille, jäävät heidän hengenlahjansa puolinaisesti ravituiksi,
+heidän hengenmahtinsa jää aineksen puutteessa uinumaan puolinaiseen
+itsetiedottomuuteen, he eivät pääse virkoamaan ja kasvamaan siksi,
+mihin heillä olisi kasvuedellytykset. Jos sivistyneistöltämme
+puuttuvat kosketukset ja välittömästi vaikuttava henkinen
+yhteiselämä yleiseuropalaisen hengenkäynnin kanssa, elää sekin
+elämänsä puolinaisessa henkisessä horroksessa: se ei pääse
+elämään ajanhengessä, ei pääse kiristämään ja
+jännittämään itsessään mahdollisesti piileviä voimia
+hedelmällisiksi teoiksi. Sekä yksilöt että sivistyneistö
+kokonaisuudessaan joutuvat elämään ajan ja hetken voimavirran
+ulkopuolella, eivät ikäänkuin pääse kohoamaan oman elämänsä,
+elämäntajunsa ja elämänvoimansa poltto- ja huippupisteeseen,
+siihen voiman ja teon tehoon, johon ihmiskunnan yhteinen hengen ponsi
+voisi heidät virittää.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SIVISTYKSEN PERUSTAJIA.
+
+
+Miltä puolelta siis tarkastaakin uutta nousevaa suomalaista
+sivistystä, huomaa vielä kaikkialla viljelyksen puolinaisuuden.
+Tietysti tässä perusteluyhteydessä, jossa etupäässä otetaan
+huomioon ja tehostetaan niitä kielteisiä tuloksia, joihin
+kansallinen sivistyksemme kahtioituminen on johtanut, yleiskuva tulee
+puolinaiseksi, jopa aivan vaaraksikin, jos sen käsittää laadun
+kuvaukseksi, eikä vain tilapäisen ohimenevän sivistystilanteen
+esitykseksi.
+
+Tältä näkökulmalta jää tehostamatta kaikki se mieskohtaiseen
+työhön kätkeytyvä kuntoisuus, se yksityisolon varjoon jäävä
+kelpoisuus, se luonnollinen vilpittömyys ja koristelemattomuus, se
+itsestään pauhaamaton työnuurastus, jota Suomen suomalainen kansa
+kätkee itsessään yhtä runsaasti kuin mikä muu elinkelpoinen kansa
+hyvänsä. Huomioon ottamatta jää se elämänsisällön ja
+elämänvoimien runsas, kuluttamaton varasto--se hartauden rikkaus, se
+innostumisen välittömyys, se aherruksen sisu ja kunto, se
+itsetiedottomuuden hedelmällisyys ja alkuperäinen mehevyys, se
+luonnollisen elämänkäsityksen vankka juurevuus--joka takaa, että
+suomalaisella sivistystyömaalla ei tehdä pelkkää turhaa
+näkötyötä, vaan että, jos näköään erehdytäänkin ja
+hapuillaankin, pohjempana on työskentelemässä ja ahertamassa
+hartioita, jotka näkymättömässä, vaatimattomassa työssä
+vakaasti, jos hitaastikin puskevat suomalaisen viljelyksen työauraa
+suoraa vakoa eteenpäin. Mutta tämä työ ei ole näkyvää, siinä
+ei lainehdi ja heilimöi nykyisen viljavuoden rikas laiho, vaan se
+varustaa ja perustaa vasta tulevien, onnellisempien vuosien sadon. Ja
+nämä työntekijät eivät ole näkösällä, ne uurastavat
+yksinäisten eräpeltojensa harmaalla, matalalla kamaralla, eivät
+puhujalavojen kohokkeilla ja luottamuslautakuntien julkilavitsoilla.
+
+Jokaisella elämänalalla--niin varsinaisen sivistyksen työmailla
+kuin karussa aineellisessa uurastuksessakin--työskentelee Suomessakin
+hartaita, vakavia työntekijöitä, jotka vilpittömässä,
+koruttomassa työssä toteuttavat itsensä. Mutta meidän
+kehittymättömässä, asialliseen arviointiin kypsymättömässä
+henkisessä ilmapiirissämme nämä uskolliset työntekijät saavat
+suorittaa työnsä vielä huomaamattomammin kuin muualla. Meidän
+nousukkaanomaisesti epävalmiissa ja järjestymättömässä
+henkisessä taloudessamme ei oteta varteen ja käytäntöön kaikkia
+käytettävissä oleviakaan todellisia voimia.
+
+Suomalainen yhteiskunta ei vielä ole niin miehisen kypsä, eivätkä
+sen valinnan vaistot niin kehittyneet ja seestyneet, että se voisi
+keskuudestaan vaistota ja tavoittaa ne todelliset, työhönsä
+hartaudella keskittyvät, henkisen tasapainon miehet, ne
+persoonallisen työnteon miehet, joille työnteko on oman itsensä
+toteuttamista ja jotka luonteensa painolla ja eheydellä iskeytyvät
+valitsemaansa työhön ja suorittavat sen loppuun. Näitä todellisia,
+senkin keskuudessa piileviä voimia ei suomalainen yhteishenki vielä
+ole kypsynyt vaistoamaan ja kohottamaan esiin, vaan harhauttaa sen
+vielä helposti aivan halpahintainen näköharrastelu ja pinnallinen
+lahjakkaisuuden ilme. Sen nuoruuttaan ja kokemattomuuttaan haparoiva
+ja epävarma ihmisarvioinnin vaisto näkee ja arvostaa julkisissa
+toimihenkilöissäänkin ainoastaan niiden ulkopuolista kohisemista ja
+touhuamista. Sen luottamus hairahtuu vielä helposti aivan
+näennäisiin henkilöihin, sellaisiin, jotka vain näyttelevät
+tietoa, taitoa, harrastelemista, jotka tohisevat periaatteita ja
+touhuavat pilviin, mutta joilta työ useasti livahtaa suorittamatta
+kourista.
+
+Niinpä työntäytyy ja työnnetään meillä julkisen toiminnan
+etualalle paljon puolikuntoista ja löyhää ainesta, samalla kuin
+siellä täällä löytyvät todelliset, hedelmälliset voimat
+jäävät suhteellisesti varjoon ja tulevat sysätyiksi
+näkymättömämpään, tois-arvoiseen työhön--jopa
+tehottomuuteenkin. Täten tulee koko suomalaisen sivistyksen edustava,
+luonnehtiva ääriviiva kohtuuttomasti näiden pätemättömien, vain
+pinnallisesti hyrskähtelevien ainesten määräämäksi ja
+värittämäksi.
+
+Tätä yksityistä, piilevää, runsastakin elämänkuntoa, joka takaa
+että suomenkielinenkin sivistys vielä on kohoava ja saavuttava niin
+sisällön voiman ja rikkauden kuin muodon kirkkaan tehonkin, sitä ei
+tässä perusteluyhteydessä ole tilaisuus yksityiskohtaisemmin
+tehostaa, vaan on tässä yhteydessä huomio kiinnitetty siihen
+näköpintaan, jonka suomalainen sivistystyömaa nykyisenä
+julkisivunaan tarjoaa.
+
+Ja tällä työmaalla on vielä kaikki kokeilun, tapailun ja
+tavoittelun asteella. Muodot ovat vakiintumattomat, henget
+puolikypsät, julkisuuden valoon työnnetyt edustajat puolikuntoisia.
+Ja ken vasta tähänastisen työn perustuksella täyspitoisempia
+saavutuksia odottaisikin syyttäköön mahdollisesta pettymisestään
+ainoastaan omaa lyhytnäköistä herkkätoivoisuuttaan. Korpeen
+raivattu peltokin kantaa vielä kauan uutisviljelyksen epätasaista
+leimaa, kuinka saattaisi sitte niin monimutkainen, monisärmäinen
+viljelyksen luoma kuin kansallinen sivistys täysvalmiina kirvota
+maasta yhden ainoan ihmispolven taikapolkemalta.
+
+Kun kerta entinen sukupolvien yhteistyö on rikottu, kun Suomen
+tähänastisen viljelystyön sekä tulos että kannattaja ja elin,
+Suomen ruotsinkieltä puhuva sivistyneistö on irtautunut
+kansallisesta maaperästään ja kielellisen vierautensa harhauttamana
+myöskin kansallisesti ja sivistyksellisesti eksynyt omasta
+kansastaan, niin tällaisen järkyttävän kansallisen onnettomuuden
+tapahduttua ei saa odottaa, että tällaisen riiston ja vaurion
+jäljet peittyisivät umpeen jo parin ihmispolven työn jälkeen.
+Sivistyksen maaperä on muokattava uudestaan kuten pelto, josta
+tuhotulva on huuhtonut sulatetun, viljellyn mullan pois.
+Kärsivällisyydellä on vain odotettava, että tämäkin pelto vielä
+tulevaisuudessa, kun ihmispolvien työ ja vaivannäkö taas on
+ennättänyt sulatella ja vaivata sen kovaa pinnankamaraa ja
+kehitellä siihen uuden hienoksi viljellyn multakerroksen, että sekin
+silloin taas on kantava ne tasaiset, runsaammat laihot joita köyhä
+nykyhetki ei vielä voi suoda.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+IV
+
+TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA
+
+
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+KANSALLISEN RISTIRIITAMME SELVENEMIS- JA KEHITTYMISMAHDOLLISUUDET.
+
+
+Yksi ainoa pelastuksen tie olisi tästä toistamiseen suoritettavasta,
+vuosisataisesta työuhrista, yksi ainoa silta, joka oikaisisi ohitse
+ihmispolvien uudistetun vaivannäön, ja se olisi se, että suomukset
+vielä voisivat pudota harhautuneiden silmiltä, että veljet
+tuntisivat veljeytensä, Suomen kansan toisistaan lohkoutuneet osat
+yhteisen alkuperänsä, yhteisen tulevaisuutensa, yhteisen
+kansaelämänsä: sekä voimiensa että heikkouksiensa yhteisyyden!
+
+Tämän lohkoutumisen vammat ja vauriot ovat kummallekin niin suuret,
+että kannattaisi todellakin sen itsekieltäytymisen uhrin, jota
+harhakäsityksistä valveutuminen ja luopuminen aina kysyy niin
+yksityiseltä ihmiseltä kuin vielä enemmän kokonaisilta, toinen
+toisensa harhakäsityksiä tukevilta ihmisryhmiltä. Kunpa voisi
+vielä ruotsinkielinen sivistyneistömme virvota suomalaiskansalliseen
+tajuntaan ja tuntea itsensä elimeksi Suomen kansan
+sivistyselimistössä! ja kunpa Suomen suomalainen kansa vielä saisi
+tuntea sivistyneistönsä välittömästi omakseen, oman elimistönsä
+elimeksi! Jos katkaistut suonet vielä voisivat liittyä toisiinsa ja
+alkeellinen muodostumisen voima ja viljelyksen herkkyys voisivat
+yhteisinä virrata ja sykkiä yhteisessä elimistössä, niin silloin
+olisi Suomen kansalle pelastettu sen yhteinen historiallinen
+menneisyys ja kevennetty sen tulevaisuus: ruotsia puhuva
+sivistyneistömme olisi pelastettu henkisestä hivutuskuolemastaan ja
+Suomen suomalainen kansa vapautettu toistamiseen suoritettavasta,
+vuosisataisesta raskaasta vaivannäöstä!
+
+Niin välittömästi ja kiinteästi kuin muoto ja sisältö kuuluvat
+Suomen kansan toisistaan erilleen taistelevat osat toisiinsa. Vasta
+toistensa kanssa yhdessä muodostavat ne luonnollisen kokonaisuuden.
+Yhtä kipeästi kaipaa ruotsinkielinen sivistyneistömme
+elinedellytyksenään suomalaisen kansapohjan verestävää,
+elävöittävää maaperää allaan pysyäkseen terveessä
+elämäntajussa ja todellisuuden verekkäällä, rikkaalla,
+hedelmällisellä pohjalla kuin suomalainen kansapohjakin kaipaa
+ruotsinkielisen viljelyksemme elokasta aistia, valpasta arvostelua ja
+täsmällistä muodon kuria pysyäkseen sivistyksen ryhdissä ja
+hengen joustavassa, karaistussa, eteenpäinleikkaavassa terässä.
+
+Suomalaisen kansapohjan aines on ruotsinkieliselle
+sivistyneistöllemme yhtä välttämätön kuin suomalaiselle
+kansapohjalle tämän sivistyneistön älyllinen terävyys ja valmius:
+minkä toinen puuttuu vehmaassa, antoisassa, muodostumisalttiissa
+sisällössä, sen puuttuu toinen tämän elämänsisällön
+seulovassa, valikoivassa, kuonasta ja muodottomuudesta puhdistavassa
+käsittelemisessä; missä toinen on rikkaudessaan avuton, siellä on
+toinen niukkuudessaan neuvorikas. Ruotsinkielisen sivistyneistömme
+älyn ja arvostelun suola kitkisi ja juurittaisi alkavalta
+suomalaiselta sivistykseltä monta mauttomuuden ja muodottomuuden
+hempeätä, levitteleivää rikkaruohoa ja monta älynvelttouden
+suvaitsemaa rumaa kasvettumaa, ja suomalaisen kansapohjan versova
+elinaines taas täyttäisi ruotsalaisen sivistyneistömme ohenneen
+elämäntajun vaakavalla ja painoisalla elämän sisällöllä.
+
+--Mutta harhakäsitykset istuvat ihmisten mielissä yhtä kiinteästi
+kuin oikeatkin ja sekä kansojen että yksityisten historia polkee
+itseharhojen mutkittelevia polkuja pyrkien kiertoteitse sinne, minne
+suoraankin olisi ollut saavuttavissa.
+
+Liiaksi syvälle on puolella ja toisella ehkä jo leikkautunut mieliin
+se usko, että suomalaisen kansan ja ruotsinkielisen sivistyneistömme
+välillä olisi kansallisuuden eroittava juopa, jotta tätä
+näköhairahdukseen perustuvaa mielialavirtausta enää voisi
+pysäyttää mikään mielipiteitten selkeytyminen ja totuuteen
+palaaminen? Liiaksi perinjuurin on ehkä jo ehditty repiä rikki
+Suomen tähänastinen kansallinen historia, tehdä tyhjäksi
+vuosisataisen työn kallis tulos, jotta enää mikään paluutie olisi
+mahdollinen?
+
+Sokaistuneessa itsepetoksessa on ruotsinkielinen sivistyneistömme
+ehkä lopullisesti hyljännyt oman kansansa, sen kansan, jolta se on
+perinyt kaiken, mitä sillä on, kääntynyt vieroksuen ja hyljeksien
+pois siitä kansasta, jonka työn ja vaivannäön, henkisen ja
+aineellisen saavutuksen kaikkea koottua aarteistoa se alkuperänsä ja
+kehityksensä vuoksi oli asetettu valvomaan ja vaalimaan ja edelleen
+kehittämään, jonka elimenä ja elimeksi se oli muodostunut ja jonka
+palveleminen oli sille sekä elämänvelvollisuus että
+elämänsisällön antava elinoikeus. Oman veren silmittömällä,
+julkealla itsehäväisyllä ilkkuvat matalimmat näistä
+lyhytnäköisistä riemullisella vahingonilolla, missä luulevat
+vainuavansa kansallisten heikkouksiemme ja vajanaisuuksiemme jälkiä,
+ilkkuvat ilokseen ja itsehyväisyytensä tyydytykseksi, eivät
+kurittaakseen heikkouksia pois rakkauden vihastuksessa. Ja
+ruotsalaistomme parhaat, arvokkaat aineksetkin etäytyvät
+välinpitämättömyydellä ja kylmyydellä Suomen suomalaisen kansan
+polttavista elinharrastuksista, riistävät tältä kansalta itsensä,
+tämän kansan väellä ja vaivalla kehitetyt työnsuorittajat ja
+riistävät itseltään elämäntyön, sen painokkaan
+elämänsisällön ja pätevän elämänkypsyyden, joka kehittyy
+ihmisessä vain edesvastuullisessa, itsensä unohtavassa työssä
+yhteisen kokonaisuuden hyväksi.
+
+Ruotsalaistemme omalta kannalta on tämä heidän
+vierautumispyrkimyksensä henkistä itsemurhaa: elämänpohjan
+murentamista omien jalkojen alta, elämänlähteiden tukkimista
+itseltään, vapaaehtoista elämäntehtävästä ja sen ohella
+elämän arvosta ja elämänsisällöstä luopumista; yhteiseltä
+suomalaiskansalliselta kannalta se taas on yhteisen lipun
+pettämistä, kevytmielistä tehtävän hylkäämistä, korvaamatonta
+kansallisen perintösaavutuksen menetystä ja tyhjiin heittämistä.
+
+Samallaisessa sokaistussa itseraasimiskiihkossa kamppailee
+suomalainenkin kansanaines itseään irti kaikesta elämänyhteydestä
+ruotsia puhuvan sivistyneistömme kanssa. Jos toisaalta matalat ja
+henkisesti tajuttomat, siveellisesti edesvastuuttomat
+sanomalehtimiesaivot vaahtosuin iskeytyvät jokaiseen »ruotsalaisen
+maan» »kavallukseen» tai hirnuvalla vahingonilolla rekisteröivät
+jokaisen »edeltäkävijäkansan» kompastuksen, esittävät
+yleisölleen jokaisen puukotusjutun viimeisimpänä
+suomalais-suomalaisena kultuurinäytteenä, niin täydentävät
+heidän suomenkieliset vastineensa tätä järjetöntä
+silpomistyötä aivan yhtä hengettömästi pikkumaisilla ja matalasti
+katkeroilla partioretkillä, »Luukin jupakoilla» ruotsalaistemme
+heikkouksien alueille. Jos toisaalta järjestelmällisesti
+vetäydytään kaikesta yhteistyöstä suomalaisen aineiston kanssa,
+jos toimialat jaetaan, rahastot hajoitetaan kielen karsinoiden mukaan,
+jos vedetään--mikäli mahdollista--miehet ja varat pois yhteisistä
+yrityksistä, jos kaivetaan vierauden vaot niin syviksi kuin
+mahdollista eri kieliryhmiemme yhteiskunnallisen työskentelyn
+väliltä, niin pyrkii yltiöiden yhä lisäytyvä parvi toisellakin
+puolella tekemään yhtä perusteellista pesäeroa kielellisten
+ryhmiemme ja sivistystemme välillä. Jos toisaalla ollaan
+kansallisessa eristäytymisessä niin pitkällä, että kansalliseksi
+otsikoksi omistetaan nimitys »öst-svensk», niin hakevat toisaalla
+yhtälaiset hurma- ja yltiöpäät kaiken kansallisen, rodullisen ja
+runollisen innoittumisensa lähteitä jostain Vienantakaisista
+maailmoista. Jos toisaalla vietetään mahtipontisia
+»ruotsalaisuuden» päiviä, jotka omistetaan tympäisevällä,
+samealle ja sakealle rodulliselle itsesuitsutukselle, niin hommaillaan
+toisaallakin yhtä keinotekoisesti eristäytyviä ja ärsyttäviä
+erikoiskansallisia »Kalevala-päiviä». Katsomatta mitä kansallisen
+elämämme perustavia, rakentavia arvoja he heittävät menetyksiin,
+ovat nämä suomalaiskansalliset intoilijamme valmiit kielellisen
+puhdasuskoisuuden alttarilla uhraamaan Runebergin ja hänen
+aikakautensa korkean ja väkevälentoisen isänmaallis-kansallisen
+heräämisen, ollenkaan huomaamatta, että heidän silloin
+myöskin--jos heidän kiihkoilussaan nimittäin yleensä jotain
+järkeä ja johdonmukaisuutta on--olisi uhrattava Snellmaninkin
+ruotsinkielellä (huomaa _ruotsin_kielellä!) tapahtunut valtaisa
+herätystyö. »Kansallismielisessä» haltioitumisessaan ovat he
+valmiit leikkaamaan Suomen kansan historiasta viimeiset
+kuusi-seitsemän kohtalokasta vuosisataa, joiden työ kuitenkin on
+sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti rakentanut sen Suomen, jossa
+me nyt elämme liittääkseen senjälkeen keinotekoisten löyhien
+haaveittensa silloilla nykyisyyden johonkin epämääräiseen,
+kuviteltuun Kalevala-alkuaikaan, ovat valmiit rotulahkolaisuuden
+puhdasoppisuuden vuoksi hylkäämään kansallisesti hyödyttömänä
+sen tiedon, kokemuksen ja henkisen viljelyksen pääoman, jota
+ruotsinkielinen sivistyneistömme eittämättömästi edustaa ja joka
+on yhtä kiinteästi, välittömästi ja läheisesti Suomen kansan
+omaa, henkeä sen hengestä, verta sen verestä kuin nämä
+kiihkoilijat konsanaan itsekin.
+
+Molemmin puolisena sokaistuna, itsetuhoavana uurastuksena on siis
+yhteenkuuluvan eroittaminen, toistaan tukevan riistäminen toiseltaan,
+vasta yhteistyössä täydellisen kansallisen sivistyskokonaisuuden
+muodostavan elimistön lohkouttaminen kahdeksi epätäydelliseksi
+ryhmäksi, joista toisella ei enää ole edessään elävää
+tulevaisuutta, toisella taas pitkä, uudestaan suoritettava vaivan- ja
+ponnistuksen alainen työrupeama, uudistetussa työssä ja toistetussa
+vaivannäössä astuttava kiertotaival sitä päämäärää kohden,
+joka jo näytti saavutetulta.
+
+Mutta jos tämä lohkoutuminen on lopullinen, jos nämä toisiinsa
+kuuluvat ja toisiaan tarvitsevat osat lopullisesti ovat eksyneet
+toisistaan, eivätkä enää voi liittyä välittömään
+yhteiselämiseen, niin on Suomen kansallisen tulevaisuuden vuoksi
+ainoastaan toivottava, että Suomen kansan kehitysmahdollisen osan,
+Suomen suomalaisen kansapohjan suoritettava kiertotaival on
+osoittautuva oikeaksi, todelliseksi kiertotieksi, eikä vain
+harhapoluksi, että se onkin välttämätön, kehityksen nousun
+vaatima, ylemmäksi johtava kiertoporras, joka kehänsä
+kierrettyään ja näennäisesti entiselle kohdalleen palattuaan,
+onkin johtanut hyvän saavutuksen entistä tähystystasoa ylemmäksi?
+Ehkä se ruotsinkielisen sivistyneistömme kansallinen
+irroittautuminen ja oman kansansa hylkääminen, joka meistä
+nykypolven suomalaisista tuntuu niin katkeralta ja korvaamattomalta
+sivistykselliseltä ja kansalliselta tappiolta, ehkä se onkin
+historiallinen kova välttämättömyys? Ehkä Suomen kansan
+tulevaisuus vaatii tämän suuren uhrin päästäkseen laajemmalle,
+syvemmin muokatulle ja vakavammin perustetulle pohjalle kuin
+nykyään, poimiakseen tulevaisuudessa rikkaammatkin ja
+täyteläämmät hedelmät kuin ne, jotka jo heloittivat sen
+saavutettavissa? Ehkä koko nykyinen kansallinen kysymyksemme onkin
+Suomen kansan historian tiedotonta itsekorjausta! Ehkä
+historiallisten olosuhteitten vuoksi ruotsinkieliseksi vierautuneen
+sivistyneistömme irtautuminen suomalaisesta kansallisesta
+elimistöstä on tämän kansallisuuden terveelle kehitykselle
+välttämätön puhdistusprosessi, joka särkee pois tästä
+elimistöstä sen, minkä olosuhteet ovat tehneet vieraaksi tälle
+elimistölle, ja joka särky on kestettävä ja kestettävä loppuun,
+jotta elimistö taas voisi toimia häiriöttä ja terveenä?
+
+Mutta miten käyneekin, minkä uran kehitys itselleen murtaneekin,
+nykyinen murroskausi on varmasti oleva ohitsehaihtuvaa ylimenoaikaa.
+Joko on ruotsinkielinen sivistyneistömme vielä kallistava korvansa
+niille veren, velvollisuuden ja elämäntehtävän äänille, joiden
+sen omassa rinnassa täytyy tehdä hiljaista työtään ja sisäisen
+syventymisen ja itseensä kerääntymisen hetkinä kutsua sitä
+yhteiseen suomalaiseen kansalliseen työhön. Silloin ovat katkenneet
+juuret versoavat uudelleen, ehtyneet suonet elpyvät uuteen eloon ja
+Suomen kansalla on taas oleva oma, kansallisesti läheinen ja lämmin,
+sivistyksellisesti herkkä ja kypsä, elämänuskoinen ja uhrautuvaan
+työhön altis sivistyneistönsä, jolla on juuret ja elämän lähde
+kansassansa ja joka heloittaa kansansa jaloimpain pyrkimysten,
+sisimpäin harrastusten kukkana, kansansa kypsien tekojen julkisena
+suorittajana.--Tai on nykyinen alkanut kehitys johtava loppuunsa:
+ruotsinkielinen sivistyneistömme on elimistöstään irtautuneena
+kuihtuva, korkeintaan rajoittuva vaatimattomaksi provinsielliksi
+sivuryhmäksi, joka on vetäytynyt kansallisen sivistys-elämän
+valtavuolta pienen paikallisen elämän piirin harrastajaksi, ja
+Suomen kansan sisäinen muodostamisvoima on kehittävä itsestään
+menetetyn sijalle uuden, lähemmän, välittömämmän sivistyksen
+elimen.
+
+Ja sen työn se voi suorittaa, niinkuin se jo kerta ennen on saman
+työn suorittanut. Tarvitaan vain itsensä unohtamisen malttia ja
+uhrautuvaisuutta meiltä nykypolven eläjiltä sitä odottaessa. Jos
+nykyinen suomenkielinen sivistysvainio vielä näyttääkin
+epätasaiselta, jos se monessa suhteessa vielä kantaakin nuoren
+viljelyksensä epävalmista leimaa, niin se on vain luonnollista,
+eivätkä olomme ole tuomitut jäämään sellaisiksi! Suomalainenkin
+sivistyspohja on vielä vakiintuva, monet nykyiset, hätäisesti
+joutuneet, varhaiskypsyyden liioittelevaa, näköhyötyisää leimaa
+kantavat taimet ovat lakastuvat ja sijaan kasvava hitaammin
+kehittyvä, vaatimattomammalta näyttävä, mutta todellinen, vankka,
+jyväraskas ja satoisa laiho!
+
+Missä nyt vielä rehoittaa tavoittelu, missä toimekkuuden kermana
+häärii hommaileva, hyörivä puolikuntoisuus, missä näkösällä
+kannettu aatteileminen, lauseparseileminen ja löyhä suuntaileminen
+vielä voi pimittää yleisen arvostelun ja anastaa sen sijan, jolla
+pitäisi istua hengen kypsyyden, teon ja toimen karusanaisen mutta
+tartuntaväkevän mahdin, missä sanojen runsaudella vielä voi
+peittää teon puuttuvaisuuden, missä löyhä ja perusteeton
+sivuuttaa pätevän ja painokkaan, missä näytelty, levitteleiksevä,
+näkökoruissa kimaltava valhekauneus vielä voi häikäistä silmän
+havaitsemasta todellisen kauneuden yksivakaisempaa, mutta kiintoista,
+kestävää loistoa; siellä on tämän nykyisen sivistyksemme
+julkisivun alla ja varjossa valmistumassa toinen, todellinen,
+pätevä, perustettu sivistysrakennus, joka ei ole kyhätty vain
+näön vuoksi, tilapäiseksi, hätäisesti valmiin näköiseksi
+joudutetuksi sivistyksen näyttelyhuoneustoksi, vaan pysyväksi
+sivistyksen työpajaksi, asunnoksi ja temppeliksikin; siellä on
+kohoamassa uusi ja todellinen, itse kansan omaan vähittäiseen
+viljeltymiseen perustuva sivistys, joka ei vain näyttele
+sivistyneisyyttä, vaan on sivistystä, itsesivistymisen työtä;
+siellä on muodostumassa todellinen kansallinen sivistys, joka
+kansallisuutta näyttelemättä ja kansallisuudella kiivailematta,
+mutta silti koko olemukseltaan kansallisena on kansan omana henkisenä
+kypsymisenä kantava itsessään kaikkea kansansa pätevyyden voimaa,
+näkemyksen laajuutta, tuntemuksen todellisuutta ja syvyyttä; oleva
+välittömästi kansansa sivistyksen elävä elin ja toimekas työase.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+
+SUOMALAIS-KANSALLISEN SIVISTYKSEN HUOMENKOITTO.
+
+
+Ja todellakin näkee jo koittavan kansallisen sivistyskevään ensi
+enteitä: Suomessakin ovat mielet sulamassa, itsetiedottomuuden
+jähmettynyt talvi on väistymässä. Jo loiskahtaa tuolla täällä
+jään kahleista vapaana aalto, jo vilkahtelee mielien roudan
+keskeltäkin yksilöllisen elämännäkemyksen kirkas, herännyt,
+itsenäisesti tähyävä ja tutkiva katse. Kuin kiurun lupaavana
+liverryksenä kohoo tuolta täältä paljastuvien nurmipälvien yltä
+yksilöllisen elämänkatsomuksen sula, kirkas äänensoitto. Ja yhä
+kuoroisammaksi käy tämä soitto, yhä uusilta ilman pieliltä
+tavoittaa tarkkaava korva tämän heräävän, hopeanheleän laulun.
+Jopa viillettää tuolla täällä ilmojen sinistyvää,
+kesäistyvää kantta armas pääskykin, jo pilkistää kukkasen
+kirkas silmä viheriöityvien nurmien kaiteilta.
+
+Suomen nykyisessä nousevassa nuorisossa on taaskin virkoamassa Suomen
+sivistyksen uusi kevät. Suomen Suomenkielinenkin sivistys on
+kypsymässä siihen tilaan, että senkin piirissä jo alkaa kirvota
+yksilöllinen viljeltyneisyys: Senkin kehässä tapaa jo tuolloin
+tällöin ihmisen, joka oman tuntemuksensa valaisemana arvostelee,
+oman näkemyksensä kirkastamana innostuu, oman elämyksensä
+johtamana ajattelee, ihmisen, jolla ovat hengen näköalat omien
+silmien edessä, hengen aseet omissa käsissä. Jo tapaa niitäkin,
+joiden kanssa ei tarvitse tyytyä vaihtamaan vain sanoja, vaan
+ajatuksiakin: joiden kanssa voi, ei vain jutella, vaan keskustellakin,
+yhteisessä, toinen toista tukevassa ja kannustavassa ajatuksen
+ponnistuksessa syventyä elämän sisäisten suhteiden yksilölliseen,
+oman havainnon varaiseen selvittelyyn--tarvitsematta pelätä, että
+heti ensimmäisessä tai toisessa vuorosanassa saa törmätä kuin
+kiveen johonkin yhteiskunnallisen parannusintoilijan ja
+periaatteilijan tai keikailevan kaunosielun sulattamattomaan
+iskusanaan.
+
+Enää ei ole kaikkien hengen tulkkiemme julistus vain vakaisaa,
+opettavaa »kansan valistelemista», joutavaa jaarittelua, joutilasta
+väljien sanojen hyörittämistä, vaan on jo niitäkin, joiden puhe
+on itseensä syventymisen ja itsetutkimisen kamppailevaa,
+mieskohtaiseen selkeyteen pyrkimistä, kuumeista taistelemista
+julistettavan vaikeuden kanssa, itsenäisen elämänkatsomuksen
+poltetta, niitä, joiden julistus on elämännäkemyksen elävän,
+kerkeän ja vaarallisen tulen ripeätä ja jännittynyttä
+käsittelemistä, tietämiseen sytyttämistä eikä vain tietojen
+levittelemistä. Jo kuulee äänten humusta tuolta täältä
+itsenäisyyden vilpittömän rintaäänen, tapaa harhailevien,
+haparoivien katseiden keskellä nuoren ja rohkean silmäparin, joka on
+jaksanut kohdistaa katseensa tiukasti ja teräksisesti asioiden
+kärkeen. Näkee tuolla täällä aseen heiluvan tietoisassa kädessä
+ja iskun tähdätyksi siihen paikkaan, mihin on iskettäväkin.--Kunpa
+vain ei herpautuisi tämä heräävä nuoriso, kunpa ei lohkeaisi
+kesken arvostelun tutkain! Kunpa ei väsähtäisi katse etsivästä,
+tutkivasta ankaruudesta, kunpa ei uupuisi itsenäisyyden tarmo kesken
+leikkaavan lentonsa! Kunpa ei kuivuisi itsensä löytäneiden mielien
+herkistynyt hedelmällisyys ja asettuisi hengen herännyt, käyvä
+levottomuus malttavan keskinkertaisuuden tyrehtyneeksi tyytymykseksi!
+
+Virvonneet yksilöt ovat kansan herännyttä henkeä: niissä kuohuvat
+kansan uinuneet voimat näkyväisiksi, puhkeavat itsetiedottomuuden
+yöstä ajatusten, luomien kirkkaudeksi. Yksilö on käymisen liike
+yhteiskunnassa, yksilössä potee kansa itsensä hengeksi! Yksilö on
+kansan voimien hedelmä, kansan mullasta hengen päivään ja
+kirkkauteen taiminut, kasvanut, jyviin täytelöitynyt tähkäpää.
+
+Mikäli heräävä nuori suomenkielinen sivistys voi säilyttää
+itsensä henkisesti käyvänä, mikäli sillä on hengen tarmoa yhä
+elävämpään ja eletympään yksilölliseen viljeltymiseen, sikäli
+herkästi ja rikkaasti on se voiva tuoda muodon julkisuuteen ja
+ajatuksen tietoisuuteen Suomen kansan sisäiset, salatut elämykset.
+Meillä on jäljellä kansan säästetty hengen aines, meillä on
+jäljellä koko kansan murtamaton työtarmo, koko kansan harras, uuras
+työtahto, meillä on jäljellä oman elinpolvemme palava, yrittelevä
+työinto ja tulevien sukupolvien koskematon työvoima! Meidän on vain
+herättävä, virvottava tajuamaan nämä uinuvat voimamme,
+kirvoitettava ne tiedottomuudestaan ja laskettava toimimaan! Ja vielä
+me muokkaamme vainiomme sulaksi, viljelemme vielä murtamattomankin
+maaperän möyheäksi ja hedelmän kantavaksi! Suomalainenkin sivistys
+on vielä kantava sekä rikkaat että jalot hedelmät, hedelmät,
+joiden kupuun on sidottu sekä muodon ja viljelyksen herkkä, kuulakas
+hienous että aineksen ja sisällön täyteläs ja runsas paino ja
+pätevyys.
+
+Kun elämäntunto on purrut niin syvälle kansaan, että siinä
+virkoaa yksilöllinen hengentietoisuus, niin silloin on koittamassa
+hetki, jolloin tämä kansa on saavuttamassa henkisen
+täysikäisyytensä. Heränneissä, virittyneissä yksilöissään on
+Suomenkin kansan henki ottava sivistyksen soihdun omiin käsiinsä
+valaistakseen sillä omat hämäränsä, luonteensa ja lahjojensa,
+toivojensa ja pettymystensä salat, oman elämänpolttonsa tuimuuden
+ja oman paisuvan elämänriemunsa, oman voimansa tarmon ja oman
+heikkoutensa häpeän.
+
+Tällaisessa yksilöllisyyttä käyvässä ja kuohuvassa
+sivistyksessä ja sivistyneistössä, joka samalla pohjautuu
+elävään ja omana elettyyn kansaan, on Suomen kansa vihdoinkin taas
+löytävä itsensä kansallisesti ja sivistyksellisesti eheänä ja
+väkevänä. Siinä sivistyneistössä on se tapaava omanaan ja
+elävänä elimen, jonka välityksellä yksin se voi elää
+sivistyskansan elämää, luoda ulkonaiset vaikutuksensa ja sisäisten
+elämystensä rikkaudet omaksi tajutuksi ja tietoisaksi hengen
+kokonaisuudekseen.
+
+
+       *       *       *       *       *
+
+
+
+ALAVIITTEET
+
+
+[1] Nykyään on kuitenkin vaara tarjolla, että vanha suomalainen
+raamattumme, tämä länsisuomalais-hämäläisen sivistyskautemme
+ainoa suuri kirjallinen perintö, jonka ytimekäs iskevä kieli ja
+harras sanakuvauksen mahti ovat kirjallisuutemme miehisimpiä
+kaunistuksia, että se hyvää tarkoittavassa uusimisinnossa tässä
+merkityksessä on tuleva turmelluksi ja laimennetuksi.
+
+[2] Voihan tällainen romanttisesti hurmioitunut kotitanhua-ihannointi
+toisinaan tosin johtaa hupaisiinkin ajatuksen kuperkeikkoihin kuten
+esimerkiksi on käynyt sille intoilijalle, joka puhuessaan
+eteläpohjalaisesta puukko- ja aidanseiväskultuurista, varsin
+selitettävässä ja inhimillisessä perintämuistojen
+kultausharrastuksessa haltioituu ruotsinkielisellä alueella
+näkemään siinä sotaisen urheiluhengen ja seikkailuhurmioisen
+viikinkimielen karskeja ilmauksia, kun hän taas melkoista ynseämmin
+määrittelee saman ilmiön, kun se esiytyy suomenkielisellä
+alueella, kansanluonteen sameaksi viehtymykseksi joukkomurhiin. Mutta
+asiallisesti eivät tämmöiset rakkauden ylenpalttisuudesta
+aiheutuneet ajatushoiperrukset merkitse mitään vaaraa
+yhteiselämälle, jos vaan niiden pohjana on terve yhteiskunnallisen
+elämän taju ja tarve.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA ***
+
+***** This file should be named 15440-8.txt or 15440-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/5/4/4/15440/
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP
+Distributed Proofreaders
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.