initial commit of ebook 15440HEAD main

author: Roger Frank <rfrank@pglaf.org> 2025-10-15 04:46:44 -0700
committer: Roger Frank <rfrank@pglaf.org> 2025-10-15 04:46:44 -0700
commit: 4355175b65de75813a9cf10a9ae7abe7573a4ffb (patch)
tree: 3976fd709647ff9c7b9de67b96966c37f621b744 /15440-h
1 files changed, 8279 insertions, 0 deletions
diff --git a/15440-h/15440-h.htm b/15440-h/15440-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..e98889c
--- /dev/null
+++ b/15440-h/15440-h.htm
@@ -0,0 +1,8279 @@
+
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-transitional.dtd">
+<html>
+
+<head>
+<title>Volter Kilpi -- Kansallista itsetutkistelua</title>
+<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1"/>
+
+	<style type="text/css">
+span.footnote_ref{ position: relative; top: -0.4em; font-size: 0.8em }
+a{text-decoration:none; color:blue;}
+a:visited{color:blue;}
+
+
+div.indent{
+  margin-left:1.5em;}
+
+td{
+  vertical-align:top;
+}
+
+div.preface_title{
+  font-size:1.4em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.0em;
+  margin-left:1em;
+  margin-bottom:1.0em;
+}
+
+div.footnotes_title{
+  font-size:1.4em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.0em;
+  margin-left:1em;
+  margin-bottom:0.5em;
+}
+
+div.contents{
+font-size:0.9em;
+margin-bottom:2em;
+}
+div.contents_title{
+  font-size:1.4em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.0em;
+  margin-left:1em;
+  margin-bottom:1.0em;
+}
+
+div.contents_chapter_1{
+  font-size:1.3em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:0.4em;
+  margin-left:1em;
+  margin-bottom:0.0em;
+}
+
+div.contents_chapter_2{
+  font-size:0.9em;
+  font-weight:normal;
+  margin-top:0.2em;
+  margin-left:1.5em;
+  margin-bottom:0.0em;
+}
+
+div.contents_chapter_3{
+  font-size:0.9em;
+  font-weight:normal;
+  margin-top:0.2em;
+  margin-left:2.0em;
+  margin-bottom:0.0em;
+}
+
+
+div.chp_title_level_1{
+	text-align:center;
+  font-size:1.4em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:1.2em;
+  margin-bottom:2.0em;
+}
+
+div.chp_title_level_2{
+	text-align:center;
+  font-size:1.2em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.0em;
+  margin-bottom:1.0em;
+}
+
+div.chp_title_level_3{
+	text-align:center;
+  font-size:1.1em;
+  font-weight:normal;
+  margin-top:1.8em;
+  margin-bottom:0.0em;
+  padding:0em;
+}
+
+div.chp_id_level_1{
+	text-align:center;
+  font-size:1.4em;
+  font-weight:bold;
+  margin-top:2.2em;
+  margin-bottom:0.0em;
+}
+
+div.description{
+  font-size:0.9em;
+  margin-top:0.2em;
+  margin-left:1.0em;
+  margin-bottom:0.0em;
+}
+
+
+div.five_stars{
+  font-size:1.3em;
+	font-weight:bold;
+	text-align:center;
+	margin:0em;
+	padding:0em;
+}
+
+div.head{
+	text-align:center;
+	margin-bottom:3em;
+}
+
+div.head_title{
+  font-size:1.9em;
+	text-align:center;
+	margin:0em;
+	font-weight:bold;
+}
+
+div.author{
+  font-size:1.4em;
+	text-align:center;
+	margin-bottom:1em;
+	font-weight:bold;
+}
+
+p {
+  text-align: left;
+}
+
+
+
+body{
+  font-family: "Century Schoolbook", serif;
+
+	font-size:1.0em;
+	margin: 1em;
+	margin-top: 3em;
+	border: 0px;
+	padding: 0px;
+}
+
+div{
+	font-size:1.0em;
+}
+
+
+table{
+border:0;
+padding:0;
+margin:0;
+
+}
+
+	</style>
+</head>
+
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Kansallista itsetutkistelua
+       Suomalaisia kulttuuri-ääriviivoja
+
+Author: Volter Kilpi
+
+Release Date: March 23, 2005 [EBook #15440]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA ***
+
+
+
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP
+Distributed Proofreaders
+
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+<div class="head">
+<div class="author">VOLTER KILPI</div>
+<div class="head_title">KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA</div>
+</div>
+
+
+<div class="preface"><hr/>
+<div class="preface_title">ALKULAUSE.</div>
+
+<p>Täten lasken julkisuuteen teoksen, jonka alkuainekset
+jo ehkä pari vuosikymmentä ovat kehäilleet
+mielessäni. Olen tuntenut kansallisena
+onnettomuutena kielellisen kahtiajaottumisemme,
+olen siinä nähnyt useimpain sivistyksellisten ja
+kansallisten vajanaisuuksiemme juuret ja selityksen.
+Olen nähnyt erikielisten ryhmiemme kuin
+itsetiedottomuuden sokeudessa yhä laventavan
+sitä kuilua, joka kummankin menestykseksi päinvastoin
+olisi saatava--jos ei täytetyksi--niin
+ainakin silloitetuksi ja käytännöllisesti vaarattomaksi.--Varsinkin
+ruotsinkielinen kansalaisryhmämme
+on tässä eristäytymisessä joutunut jo
+tuhoisan pitkälle, ja on tämä eristäytymispyrkimys
+eräille sen vaikuttaville piireille muodostunut
+aivan ohjelmalliseksi päämaaliksi. Etenkin ruotsinkielinen
+nuorisomme--kasvaneena kodeissa ja
+ympäristössä, jossa suomalaisuuden halpeleminen
+ja ynsiminen on ollut, jos ei suoranaisena, tunnustettuna
+teoreettisena ohjelmana, niin ainakin käytännöllisenä
+ilmakehänä, jokapäiväisenä henkisenä
+leipänä--tämä nuoriso etenkin on tästä veriinsä
+eletystä halveksumisesta ja vieroksumisesta vetänyt
+kansallisohjelmalliset johtopäätökset ja on
+nyt isäinsä hengen johdonmukainen toteuttaja.
+Jos eräät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ruotsikkomme
+jonkun verran epäillen pudistelevat päitään
+nuorisonsa erinäisille ruotsalaisuus-intoilun
+räikeimmille ilmauksille, niin ovat ne silti täydessä
+henkisessä edesvastuussa niistä.</p>
+
+
+<p>Kun nyt tällainen kansallinen suhtautuminen
+käsitysteni mukaan perustuu täydelliseen kansalliseen
+ja sivistykselliseen näköharhaan ja kun
+se seurauksissaan saattaa vaaraan kansamme
+sivistyksellisen sekä menneisyyden että tulevaisuuden,
+niin olen jo kauan tuntenut tarpeen valaista
+kansallisia olosuhteitamme siltä kannalta
+kuin ne minulle näkyvät. Olen tuntenut ikäänkuin
+kansalaisvelvollisuudekseni koettaa osaltani
+tehdä voitavani sen sivistyksellisen ja kansallisen
+vaaran torjumiseksi, jonka turmiollisuuden niin
+elävästi tunnen ja näen.</p>
+
+
+<p>Jos käsittelyni pääasiassa tulee olemaan kielteinen,
+johtuu se luonnollisesti siitä, että esitykseni
+tarkoituksena juuri on valaista kansallisen kahtioitumisemme
+tuhoisuutta ja että sen tähtäyslinjaan
+senvuoksi lankeavat juuri tämän lohkoutumisen
+aiheuttamat sivistyksemme vajanaisuudet ja heikkoudet.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Työssäni on minua avustanut vaimoni <i>Hilja</i>,
+jonka huomautukset ja osanotto ovat tehokkaasti
+vaikuttaneet teokseni monipuolistumiseen ja muodolliseen
+selkenemiseen.</p>
+<div class="indent"><i>Tekijä</i>.</div>
+</div>
+
+
+<div class="contents"><hr/>
+
+<div class="contents_title">SISÄLTÖ</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_1">
+        <a href="#chp_1" name="contents_chp_1">
+        I. Kansallisten käsitteiden selvittelyä.
+        </a>
+        </div>
+
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_1_1" name="contents_chp_1_1">
+        1. Johdanto
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_1_2" name="contents_chp_1_2">
+        2. Kansa--yksilö--sivistyneistö
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_1_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_1_3" name="contents_chp_1_3">
+        3. Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö ja kansallinen kokonaisuus.
+        </a>
+        </div>
+
+      <div class="description"> --Sivistyneistö kansallisen elämän tulos --Perinnäiskultuuri--Hämäläis-karjalainen
+        vastakohta suomalaisessa sivistyksessä. </div>
+  </div>
+</div>
+
+
+
+        <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_1">
+        <a href="#chp_2" name="contents_chp_2">
+        II. Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen sivistyneistö.
+        </a>
+        </div>
+
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_1" >
+
+      <div class="contents_chp_title_level_2"> <a href="#chp_2_1" name="contents_chp_2_1">
+        1. Kansallinen polveutuminen </a> </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_2_2" name="contents_chp_2_2">
+        2. Sivistyksellinen ja kansallinen eristäytyminen
+        </a>
+        </div>
+
+   <div class="description">
+  (Sivistyselämän keinotekoisuus--Verekset, elvyttävät
+  voimat--Kansallinen myötäeläminen--Elimellinen
+  uusiutuminen--Sivistyksellinen
+  rappeutuminen)
+   </div>
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_2_3" name="contents_chp_2_3">
+        3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä.
+        </a>
+        </div>
+
+<div class="description">
+(Erikoistunut muotokultuuri--Ripeät arvioitsijat--Älyniekat--Yksilöllinen,
+siveellinen
+ryhti--Yliopiston virka- ja kieliriidat--Esteetit--Kirjallisia
+suuntaviivoja--Aatteellisia
+ailahduksia--Aitofilistealaiset--Sivistyksellisesti
+positiiviset yksilöt--Yhtymäkohdat nykyaikaisen
+juutalaiskultuurin kanssa)
+</div>
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_2_4" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_2_4" name="contents_chp_2_4">
+        4. Kansallisen pohjan etsiskelyä.
+        </a>
+        </div>
+
+<div class="description">
+(Suurruotsalaista haaveilua--Maakunnallista
+kotiseutuintoilua--Luonnollinen kansallinen
+ja yhteiskunnallinen pohja--»Ruotsalainen
+maa»--Kansallisessa tienhaarassa--»Taisteleva»
+ruotsalaisuus ja suomalaiskansallinen
+myötäeläminen)
+</div>
+</div>
+
+
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_1">
+        <a href="#chp_3" name="contents_chp_3">
+        III. Suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö.
+        </a>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_3_1" name="contents_chp_3_1">
+        1. Johdanto
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_3_2" name="contents_chp_3_2">
+        2. Julkinen yhteiskunnallinen elämä.
+        </a>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_2_1" name="contents_chp_3_2_1">
+        Yksilöllinen työ--»hyväpääniekat»--komiteatyö
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_2_2" name="contents_chp_3_2_2">
+        Puolue-elämä ja sanomalehdistö
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_2_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_2_3" name="contents_chp_3_2_3">
+        Eduskuntajärjestys
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_3_3" name="contents_chp_3_3">
+        3. Sivistyksellisiä laatupiirteitä.
+        </a>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_3_1" name="contents_chp_3_3_1">
+        Aatteellinen harrastelu
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_3_2" name="contents_chp_3_3_2">
+        Epäyksilöllisyys elämäntyössä
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_3_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_3_3" name="contents_chp_3_3_3">
+        Älyllinen ja henkinen kultuuri.
+        </a>
+        </div>
+
+  <div class="description">
+  (Seurakeskustelu--Periaatteilijat--Seurapiirien
+  ja henkisen harrastelun huiput--»Viisikymmenvuotiaat
+  nuoret»--Kaunosielut--Konsistoriaalit--Ylikriitilliset
+  »kultaiset» nuorukaiset)
+  </div></div>
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_4" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_3_4" name="contents_chp_3_4">
+        4. Taiteellisia ja kirjallisia suuntaviivoja.
+        </a>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_4_1" name="contents_chp_3_4_1">
+        Yleistä
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_4_2" name="contents_chp_3_4_2">
+        Kirjallisuus
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_3" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_4_3" name="contents_chp_3_4_3">
+        Näyttämötaide
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_3" id="contents_chp_3_4_4" >
+        <div class="contents_chp_title_level_3">
+        <a href="#chp_3_4_4" name="contents_chp_3_4_4">
+        Eristyneisyys europalaisista hengenvirtauksista
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_3_5" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_3_5" name="contents_chp_3_5">
+        5. Sivistyksen perustajia.
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+</div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_1" id="contents_chp_4" >
+        <div class="contents_chp_title_level_1">
+        <a href="#chp_4" name="contents_chp_4">
+        IV. Tulevaisuuden suuntaviivoja.
+        </a>
+        </div>
+
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_4_1" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_4_1" name="contents_chp_4_1">
+        1. Kansallisen ristiriitamme selvenemis- ja kehittymismahdollisuudet
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+        <div class="contents_chapter_2" id="contents_chp_4_2" >
+        <div class="contents_chp_title_level_2">
+        <a href="#chp_4_2" name="contents_chp_4_2">
+        2. Suomalaiskansallisen sivistyksen huomenkoitto
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+</div>
+
+        <div class="contents_chapter_1">
+        <div class="contents_chp_title_level_1">
+        <a href="#alaviitteet" name="ref_alaviitteet">
+        Alaviitteet
+        </a>
+        </div>
+        </div>
+
+</div>
+<hr/>
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_1" id="chp_1" >
+        <a name="chp_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_id_level_1">
+        <a href="#contents_chp_1" name="chp_1">
+        I
+        </a>
+        </div>
+
+        <div class="chp_title_level_1">
+
+        KANSALLISTEN KÄSITTEIDEN SELVITTELYÄ
+
+        </div>
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_1_1" >
+        <a name="chp_1_1">
+        </a>
+
+
+        <p>Epäilen, että kansoja kuten ihmisiäkin toisinaan
+johtavat luulot, harhautuneet käsitykset
+siitä, mikä on oma sisäinen pyrkimys. Kuten yksityisellä
+ihmiselämällä saattaa kansallakin joskus
+olla kriisikautensa, ajankohta, jolloin joku vaihe
+sen kehityksessä on saavuttanut huippunsa ja
+kypsyytensä ja jolloin kansaelimistössä on pyrkimys,
+paisuva tarve vuolahtamaan uusille urille,
+hakemaan uutta ilmenemis- ja toteutumismuotoa
+sisäiselle, alati vireessä olevalle muodostumistarpeelleen,
+elämäntarpeelleen.</p>
+
+
+<p>Tällainen ajankohta on tavallisesti sisäisen
+tyytymättömyyden, risteilevien, etsivien, taistelevien
+pyrkimyksien aikaa. On kuin kansan sielu
+olisi käymistilassa, tulvehtimistilassa, hakisi
+uomaa, ulospääsyuraa patoutuneille voimilleen,
+hyökyisi sokeassa, itsetiedottomassa etsinnässä
+aivan ristiriitaisillekin, vastakkaisille tahoille. Tällaisena
+ajankohtana saattaa sisäisessä kuohunnassaan
+itsetiedoton, seestymätön kansan sielu vuolahtaa
+harhateille, saattaa eksyä, murtautua väärään
+uomaan: kiihtyneesti, ärtyneesti muodostumisaltis
+ja -valmis yleinen mieliala voi saada sytytyksensä
+väärästä herätyssanasta, voi kiteytyä
+väärien, umpimähkäisen sattuman sen tielle viskaamien
+johtosanojen ympärille ja voi näiden
+hetkellisesti harhauttamana tuokioksi hairahtua
+oman sisäisen laatunsa suunnasta, oman kehityksensä
+ja historiansa syvästä pohjavirrasta, voi
+eksyä pitkille, vaikeillekin harhataipaleille ennenkuin
+taas selkeytyy itsestään, huomaa harhamutkansa
+ja taaskin taistelee itsensä takaisin omalle
+uralleen. Kuten ihmisen on kansankin ratkaisevissa
+ajankohdissa hetken kuohun keskeltä palauduttava,
+keräydyttävä itseensä, on väkevällä hillinnällä
+seisahdettava satunnaiset virtailut mielialoissaan,
+sukellettava syvemmälle niihin ja seestyttävä
+sisäisesti tyveneksi ja kirkkaaksi tavatakseen
+sisäisen olemuksensa hiljaisen, syvän ja
+väkevän pohjavirran, jonka haltuun antautuen
+ainoastaan menneisyys voi suorana ja hämmentymättömänä
+virrata tulevaisuudeksi.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Suomen kansakin on parin, ehkä useammankin
+viimeisen vuosikymmenen kuohukaudessa osaksi
+eksynyt itseltään ja on yhä kulkemassa etäämmälle
+itsestään, särkymässä vuosisatojen luomasta
+sivistyskansallisesta kokonaisuudestaan. Ja tätä
+uraa se on kulkemassa osaksi väärinkäsitettyjen
+ja väärinsulatettujen, hetkellisten poliittisten
+iskusanojen lumossa. On viime vuosina unohdettu,
+että Suomen kansa ja Suomen historia eivät ole
+viimeisen tai viimeisien vuosikymmenien, eivät
+edes viimeisen vuosisadankaan luomia, ettei niiden
+syntyä ole laskettava ensimmäisen eduskunnan
+kokoontumisesta, ei 1863-vuoden valtiopäivistä,
+ei edes Porvoon valtiopäivistä, vaan että
+Suomen kansa on vuosisatojen itsetiedottoman,
+sulattavan, kehittävän työn luoma elimellinen
+kokonaisuus, jonka heräävät itsetietoisuuden
+ilmiöt ja heräämisen vaiheet saatetaan määritellä
+edellämainituilla merkkitapauksilla, mutta jonka
+olemus on saanut yksilöllisen laatunsa, yksilölliset
+piirteensä, kansallisen muotonsa kohtalokkaina
+vuosisatoina ennen tätä aikaa ja jonka ainekset
+ovat perityt vielä kaukaisemmalta menneisyydeltä.
+Suomen kansa historiallisena kansana,
+sivistyksellisenä kansayksilönä ei ole viimeisen
+vuosisadan, vaan viimeisen vuosituhannen kehittämä
+ja muodostama, sen periainekset ovat sitäkin
+vanhemmat, mutta vasta viimeisen vuosituhannen
+vaiheissa nämä ainekset ovat sulautuneet, muodostuneet
+ja hioutuneet siksi historialliseksi kokonaisuudeksi,
+mikä meillä on edessämme Suomen
+kansana.</p>
+
+
+<p>Sen minkä vuosisadat ovat luoneet, ovat viime
+vuosikymmenet--etenkin viimeinen--pyrkineet
+särkemään ja särkemään sisäisessä harhassa, hetkellisten
+mielipidekiihkojen sokaisussa. On alettu
+puhua Suomen kansasta kahtena kansallisuutena
+aluksi heikosti, epämääräisesti ikäänkuin epäröiden,
+vähitellen yhä varmemmin, vakuutetummin,
+lopulta kiistämättömänä tosiasiana. Onhan Suomessa
+kaksi kansanainesta: suomen- ja ruotsinkielinen
+asutus. Mutta siitä ei tässä kansamme
+vähittäisessä lohkouttamisessa ole ollut kysymys.
+Kysymys on historiallisten olosuhteidemme vuoksi
+ruotsia puhuvan yläluokkamme ja suomea puhuvan
+kansapohjan vierautumisesta toisestaan.
+Tämä ikäänkuin maamme ja kansamme menneisyyden,
+tähänastisen historiallisen kehityksen
+itsekielto, itsemurha on viimeaikaisen traagillisen
+historiamme traagillisin vaihe.</p>
+
+
+<p>Kukaan suomalainen, jolle kansamme sivistyksellinen,
+sanokaamme europalainen menneisyys,
+kansamme viimeisen vuosituhannen historia
+ja tämän historian kehitysviivojen eheys ovat kalliita,
+ei saata tunnustaa kansallisesti ja sivistyksellisesti
+terveeksi ja siunaukselliseksi tätä eristäytymispyrkimystä,
+joka tietoisena tai tiedottomana
+virtauksena yhä väkevämpänä ja hallitsevampana
+tulvii poliittisessa yhteiselämässämme ja yhteiskunnallisessa
+yleistajunnassamme, ja joka voimastaan
+saa kiittää vain tilapäisen kielieron aiheuttamaa
+optillista näköharhaa.</p>
+
+
+<p>Tämä eristäytymispyrkimys, joka yhtä väkevästi
+on lumonnut pauloihinsa kansamme kummankinkieliset
+kansalaisryhmät, ei nimittäin ole
+historiallisesti eikä kansallisesti mitenkään oikeutettu
+ja perusteltu. Suomen ruotsiapuhuva sivistyneistö
+ja suomalainen kansapohja eivät vereltään
+eivätkä historialliselta kehitykseltään ole eri
+kansaa. Niin kiinteästi kuin missään muussa
+maassakin tahansa kuuluvat meilläkin kansa ja
+sivistyneistö yhteen. Minkä ulkonaisen, vahingollisen
+kielierojuovan historiallisten olosuhteiden
+sattuma onkin luonut kansamme sivistyneen luokan
+ja kansan välille, sivistyneistömme on kuitenkin
+elimellisesti Suomen kansaan kuuluva osa:
+on suurin piirtein katsottuna verta sen verestä ja
+mikäli vierastakin alkuperää, historiallisen kehityksen
+kautta sen elimeksi omistettu ja sulanut.</p>
+</div>
+
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_1_2" >
+        <a name="chp_1_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_1_2" name="chp_1_2">
+        KANSA--YKSILÖ--SIVISTYNEISTÖ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Missään kansassa ei ole veren täydellistä yhteyttä.
+Kaikkien nykyisten sivistyskansojen
+etnillinen kokoonpano ja alkuperä on varsin kirjava
+ja epäyhtenäinen. Historiantakaiset, tietojemme
+ylettyviltä ulottuvat ajat ovat olleet nähtävästi
+yhtämittaista kansamyllerrystä: heimojen
+alinomaista vaellusta ja siirtyilemistä, lakkaamatonta
+veren ja asuinsijojen vaihdosta, eroamista ja
+yhtymistä. Tällaisista, rodullisesti varsin sekoittuneista
+heimoista ovat nykyaikaiset europalaiset
+kansallisuudet muodostuneet sulattaen jatkuvan
+pitkäaikaisen valtiollisen, yhteiskunnallisen ja
+sivistyksellisen yhteiselämän puitteissa nämä ylen
+monitahkoiset ainekset nykyisiksi yhtenäisiksi
+kansallisuusvaltioiksi.--Lienee vaikeata ratkaista,
+onko esim. nykyinen Ranskan kansa etnillisesti
+katsottava pääasiallisemmin keltiläis-gallialaiseksi
+vaiko frankilais-burgundilais-normannilais-germaaniseksi,
+onko nykyinen Saksa väkevämmästi
+germaaninen vaiko slaavilainen vai onko
+sen kansallinen pohjaväri saanut voimakkaimman
+sävynsä ehkä muista vielä alkuperäisemmistä, nykyiselle
+tieteelle tuntemattomista kansa-aineksista
+tai mikä rotuaines antaa päävärin englantilaiselle,
+italialaiselle, espanjalaiselle kansanluonteelle,
+joissa kaikissa kansallisuuksissa germaaniset ja
+keltiläiset ainekset eri tavoin ja eri määrin ovat
+sekoittuneet vielä aikaisempiin ja pohjemmalta
+vaikuttaviin kansallisiin kanta-aineksiin.</p>
+
+
+<p>Ja juuri kansan ilmekkäin, toimekkain osa,
+sen taloudellinen ja sivistyksellinen ylin kerros on
+kaikkialla kautta koko historiallisen ajanjaksonkin
+ollut yhä jatkuvan muukalaisvirran vaikutuksen
+alaisena. Juuri nämä yhteiskunnallisen ja kansallisen
+sivistyksen elokkaimmat ja luonnehtivimmat
+kerrokset sisältävät kaikkialla runsaasti verrattain
+hyvinkin myöhäisperäistä kansainvälistä ainesta.
+Paitsi sitä lakkaamatta tapahtuvaa ja vuosisatojen
+kuluessa hyvinkin merkittävää verenkiertoa,
+joka sivistyskansojen kesken juuri näissä yhteiskuntakerroksissa
+tapahtuu yksityisten henkilösiirtymisten
+kautta, mitkä henkilösiirtymiset sangen
+useassa tapauksessa merkitsevät uuden sivistyssuvun
+astumista asianomaisen kansan henkiselle
+viljelysmaalle--paitsi tätä säännöllistä
+verenuusiutumista, on huomautettava sellaisista
+joukkotapahtumista kuin normannilaisten hyökkäys
+Englantiin, uskonpuhdistuksen yhteydessä
+tapahtuneet joukkosiirtymiset, hugenottien karkoitukset
+Ranskassa, uskonvainot Espaniassa,
+palkkasoturilaitoksen aiheuttamat lukuisat asettumiset
+uusiin kansallisiin ympäristöihin, juutalaisten
+vaellukset, jotka kaikki ovat tuoneet runsaasti
+uutta vierasta verta uusiin ympäristöihinsä. Tällaiset
+uudet, uuteen kansalliseen ja sivistykselliseen
+ympäristöön joutuneet suvut sulautuvat
+tavallisesti jo toisessa tai ainakin kolmannessa polvessa
+jäljettömiin uusiin ympäristöihinsä, haihtuvat
+siihen kuin sateen pisara virran vuoluun--ja
+minkä sitte myöhemmin kuvastelevatkin kultuuri-ilmiöitä,
+minkä luovatkin kultuuria, sen kuvastelevat
+ja luovat sitä kansallista kultuuria, joka on
+heidän aineellisen ja henkisen elämänsä lähtökohtana,
+aineksena ja toimikehänä.</p>
+
+
+<p>Jokainen kansa on historiallisen yhteiselämän
+luoma kokonaisuus, jonka jokaisessa solussa sykähtelee
+yhteinen elinhenki. Mikä ero onkin maan
+uumeniin uppoavalla juurella, ylväästi, teräksisesti
+ilmoihin nousevalla rungolla, huojuvalla,
+humisevalla lehvistöllä: saman elimistön ilmestyksiä
+ne kuitenkin ovat ja sykkivät yhteisenä samana
+elämisenpontena. Samaten kansakin. Miten eri
+tahoille sen voimat näennäisesti ovatkin suuntautuneet,
+miten vieraista, toisistaan etäällä olevista
+lähteistä sen jäsenet näyttävätkin imevän elinnesteensä,
+miten eri näkö-alat niille avautuvatkin,
+maan uumenet tai taivasten sinet, yhteisessä työssä
+ne kuitenkin työskentelevät, ovat kansansa elämänhengen
+soluja, sykkivät, välittävät, virtaavat
+sen elämää, ovat jokainen kohdaltaan kaikessaan
+kansaansa, humiskoot sitte soivana lehvistönä
+ilmojen sinessä ja juokoot auringon valoa kansansa
+elimistöön tai hiipikööt hentoisina imusuonina
+mullan pimennossa noutaen näkymättömässä
+työssä maan elähyttävät mehut kansansa suoniin.</p>
+
+
+<p>Kansa on rodullisen kokoonpanonsa, maantieteellisten-
+ja ilmasto-olosuhteittensa, historiallisten
+vaiheittensa ja yhteiskunnallisten olojensa
+yhteis-, vuoro- ja vastavaikutuksien kehittämä
+elimistö, joka edelleen on yhtäläisen kehittymis-,
+muodostumis- ja vaihtumisprosessin alaisena kuin
+aikaisemmissakin vaiheissaan ja kuin mikään
+muukin elävä elimistö hyvänsä ja joka alinomaa
+etsii, saa ja sulattaa uusia aineksia itseensä elääkseen
+ja vaurastuakseen. Mikään elävä, kasvava
+kansa ei ole sulkeutunut laatuunsa, pysähtynyt
+itseensä, vaan jokaisella toimivalla huokosellaan
+imee se uusia vaikutuksia, uusia aineksia itseensä:
+alinomaa virtaa siihen sen omasta rodullisesta
+juuresta, sen omalta maantieteelliseltä pohjalta,
+sitä ympäröivästä, sen kanssa kosketuksissa olevista
+lähikansoista, aikakauden yhteiskunnallisista
+ja historiallisista virtauksista, hetken henkisestä
+ilmakehästä henkisiä ja aineellisia vaikutuksia,
+jotka saattavat kansan hengen alinomaiseen hiljaiseen
+muuttumistilaan. Mikään kansa ei ole
+henkisesti eikä aineksellisestikaan itsenäinen ja
+alkuperäinen: tuhannet suonet liittävät sen kulloiseenkin
+hetkelliseen historialliseen tilanteeseen, ja
+tuhansilla suonilla on se kautta historiallisen ja
+historiantakaisenkin olemassaolonsa juonut verenvaikutuksia
+ja sivistysvaikutuksia itseensä siitä
+ympäristöstä, johon sen ravintoa hakevat imusuonet
+vain ovat jaksaneet ulottua.</p>
+
+
+<p>Mutta joskaan ei itsenäinen, niin itseänsä kansa
+silti on, itseänsä täydellisesti, tulisesti jokainen
+hetki. Kreikan tuore raakalaiskansa herää hedelmälliseksi
+sivistyskansaksi vasta juotuaan itämaiden
+sivistyksen itseensä. Tämän kansan henkiset
+herätteet, kaikki ne ainekset, joista sen sivistys
+on rakentunut, ovat juonnettavissa itämaille,
+mutta kreikkalainen, tulvivasti, täyteläästi, jokaista
+kudosta myöten kreikkalainen on kuitenkin
+se sivistys, joka kreikkalaisella pohjalla näistä vieraista
+aineksista syntyy.--Englannin hallitsijakansa
+juontaa kansalliset juurensa yhtä tukevasti
+alkuperäiseen brittiläis-keltiläiseen ja roomalaiseen
+kuin myöhempään anglilais-saksilaiseen tai
+skandinaaviseen ja normannilais-ranskalaiseen
+alkuperään, ja sen sivistyksen juuret ovat yhtä
+syvällä keltiläisessä kuin germaanisessa, romaanisessa
+kuin skandinaavisessa maaperässä; henkisen
+laatunsa ainekset on se vuosisatain vaihteessa
+värjännyt vaikutuksilla yhtähyvin kreikkalaisesta
+ja roomalaisesta muinaisuudesta kuin kunkin hetken
+italialaisesta, espanjalaisesta, ranskalaisesta,
+saksalais-hollantilaisesta nykyisyydestäkin, on
+yhtäläisesti sulattanut oman henkensä aineksiksi
+Europan kuin valtamerien takaistenkin sivistysmaailmain
+henkiset ilmakehät, nykyiset ja entiset;
+mutta huolimatta kaikesta tästä--tai oikeammin
+juuri tämän suunnattoman sulattamansa aineksen
+voimistamana--on Englannin kansa, Englannin
+ylpeä hallitsijakansa jokaisena historiallisena hetkenään,
+jokaisessa historiallisessa teossaan esiytynyt
+niin ilmekkäänä, tulisesti ja tarmokkaasti
+yhteenkuuluvana kansayksilönä, että Europan
+nykyisistä kansoista se sivistyksellisesti esiytyy
+kansallisesti eheimpänä ja yksilöllisimpänä.</p>
+
+
+<p>Kansa, mikä sen etnillinen kokoonpano lieneekin,
+mistä se on saanutkin sivistysvaikutuksensa
+ja mitä aineellisia ja henkisiä herätteitä se onkin
+omakseen sulattanut, on nykyisellä elävällä hetkellä
+ja on jokaisena entisenä hetkenään ollut
+kansallinen kokonaisuus omine menneisyyksineen,
+jolle sen nykyisyys on perustunut ja jolle sen tulevaisuuskin
+on rakentuva. Kansat ovat kokonaisuuksia,
+yksilöitä, joilla on oma kiinteä, mutta
+kehityksenalainen laatunsa.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Tällaisessa elimellisessä, sulattavassa ja omistavassa
+kansakokonaisuudessa on erillinen yksilö
+erikoisine rodullisine tai kansallisine sukupuineen
+haihtuva pisara. Rodullinen alkuperä, sikäli kuin
+se on vaikuttamassa, ei merkitse yksilölle mitään
+hänen kultuurinsa ulkokohtaiseen laatuun tai
+ainekselliseen sisältöön nähden, ainoastaan tämän
+kultuurin henkilökohtaiseen tarmoon. Se ei merkitse
+mihinkään erikoiseen määrättyyn sivistyskokonaisuuteen
+kuulumista, vaan ainoastaan aivan
+puhtaasti yksilöllistä ominaisuutta, taipumusta,
+jolle ympäristö antaa aineksen ja sisällön. Yksilö
+saa uskomattomassa määrässä henkisen elämänsä
+suunnan, värin ja sisällön siitä ympäristöstä, jossa
+hän elää. Yksilö on täydellisesti kansa-, yhteiskunta-
+ja sivistysympäristönsä kuvastus, ase, se
+väline, jossa tämän ympäristön sisällys puhkee
+muodoksi. Yksilön omaa--polveutukoon se
+kansan omasta tai vieraasta rodusta--on vain se
+hengen intensiteetti, lahjakkuuden mitta, jolla
+hän yksilölliseltä kohdaltaan omistaa itseensä ja
+toteuttaa tämän ympäristönsä aineellisen ja henkisen
+sisällön. Yksilön henki liikkuu, kehäilee ja
+toteutuu niissä aineksissa, jotka hänen ympäristönsä
+hänelle antaa; niistä saa hänen mielikuvituksensa
+aineensa ja värinsä, hänen tahtonsa
+teräksen ja karaisun, hänen lahjakkuutensa tehtävät
+ja työkentän.</p>
+
+
+<p>Rikkainkin, heränneinkin yksilö seisoo aina
+kansansa pohjalla; hänen katseensa saattaa kantaa
+kauas, huimaaviinkin henkisiin etäisyyksiin ja
+korkeuksiin, mutta pohja, jolta hän tähystää,
+taso, joka määrää hänen näköpiirinsä rajat, on
+aina se sivistyksellinen, kansallinen ympäristö,
+jossa hän elää.--Plato sameammassa, epävalmiimmassa,
+henkisesti heräämättömässä ympäristössä,
+joka ei olisi antanut hänen työskentelevän
+henkensä läpitunkevalle voimalle rikasta aineistoa,
+laajaa näköpiiriä, kirkasta, sisäistä viljeltyneisyyttä,
+olisi kaikilla yksilöllisillä hengenvoimillaan
+varustettunakin takertunut vain joksikin
+sokkeloiseksi Jakob Böhmeksi, jonka ajatukset
+hedelmättömästi olisivat uurrelleet olemisen ongelmallisissa
+läpinäkymättömissä syvyyksissä voimatta
+kirvoittua vapahtuneeseen ja vapahtavaan,
+aurinkokatseiseen elämänavaruuden näkemiseen.</p>
+
+
+<p>Missä määrin yksilö yksilöllisine lahjakkaisuuksineen
+ja taipumuksineen on sivuseikka kansallisessa
+kokonaisuudessa, historiallinen, yhteiskunnallinen
+ja kansallisrodullinen ympäristökokonaisuus
+ratkaiseva pääasia, sen osoittaa elävästi henkisten
+voima- ja kukoistuskausien esiintyminen
+jossakin kansassa. Todennäköisesti on tässä kansassa
+suurin piirtein katsottuna aina piillyt sama
+määrä yksilöllistä lahjakkuutta, yksilöllisiä henkisiä
+mahdollisuuksia, luovia voimayksilöitä, mutta
+nukkuvina vuosisatoina on tämä yksilöllinen lahjakkuus
+uinunut kuin itseään tajuamatta kansan
+sielun verhossa. Lahjakkaat, lahjakkaimmatkin
+yksilöt ovat vaeltaneet yksilöllisen elämänsä tulematta
+tajuntaan niistä hengenvoimista, jotka ovat
+olleet heidän olentoonsa kätkettyinä; he ovat
+yksilöinä haihtuneet ja lahonneet kuin siemen,
+joka ei ole joutunut mullan kätköön. Mutta ainoastaan
+yksilöinä he siten tehottomina häviävät, mahdollisuuksina
+pysyvät he yhä läsnä kansansa henkisessä
+voimakokonaisuudessa. Kun vihdoinkin
+sattuu historiallinen tilanne, jolloin kansalla on
+käyttötilaisuus näillekin tähän asti ponnettomina
+häilyneille voimille, sukeltavat ne odottamatta
+esille jonkun Napoleonin, jonkun Shakespearen
+huikaisevana haahmona näennäisesti kuin yksilöllisen
+lahjakkuuden ja itsetehon lihaksitulona,
+todellisuudessa kuitenkin aina vain kulloisenkin
+kansallisen voima-aallon ylimpänä, heijastavimpana
+huippuna. Ellei tilanne, heidän yksilöllisten
+lahjojensa suunnassa kulkeva kansallinen
+voima-aalto olisi heitä vyöryttänyt esiin, olisi
+Napoleon kuollut eläkkeellä olevana ranskalaisena
+everstiluutnanttina Ajacciossa ja Shakespeare
+kunnioitettuna porvarina Stratford-on-Avonissa,
+ja heidän muistonsa, jossa heidän loistokkaat kansansa
+nyt näkevät kansallisen henkensä loistavimman
+ilmestyksen, lepäisi ikuisen unhotuksen povessa
+niin monen muun ehkä heidän vertaisensa,
+varjoon jääneen henkisen suurmiehen muiston
+rinnalla.</p>
+
+
+<p>Yksilöllinen hengentarmo on vain kansan ase,
+se uinuu kätkettynä mahdollisuutena kansan henkisessä
+elimistössä, muodostaa toisten kaltaistensa
+kanssa ikäänkuin kansan henkisen voimasäiliön,
+tarmopatouman, ja otollisena hetkenä vasta, milloin
+tilanne juuri sen lahjoja kaipaa--olkoon tämä
+hetki nyt, olkoon vasta vuosisadan takana--kirpoaa,
+sinkoaa se henkensä tehossa esiin ja muuttuu
+tekonsa loistossa näkyväksi kuten pimeyden vaipassa
+piillyt saari, johon valonsäteet yhtäkkiä
+sattuvat.</p>
+
+
+<p>Eikä kansa tätä asetta tarvitessaan, katso
+tämän aseen alkuperää. Napoleonin, korsikalaisen
+se suistaa ranskalaisen kunnian, sota- ja seikkailuhengen,
+loisteliaan, näkyvän toimitarmon säihkyvimmäksi
+edustajaksi. Bellmanin, saksalaisperäisen
+se soinnuttaa eräiden ruotsalaisessa kansanluonteessa
+piileväin tunnelmallisten, surumielisesti
+iloittelevien ja vallattomien mielialojen herkimmäksi
+laulavimmaksi ilmestykseksi. Larin-Kyöstin,
+täysverisen ruotsalaisen, se sävyttää ja mielikuvituksellisesti
+ravitsee aidoimman hämäläisen
+luonnon ja kansanluonteen, vaistoisan korpimystiikan
+ja verevän kansanhuumorin herkäksi tulkiksi
+ja kuvastajaksi.</p>
+
+
+<p>Yksilöllisessä nerossa on kuitenkin aina säkene
+itsevoimaista aurinkoa. Se on valonlähde, joka
+kyllä on sidottu ympäristöönsä, riippuu tästä ympäristöstään,
+mutta joka myöskin valaisee tätä
+ympäristöään. Se kirpoaa ja vaikuttaa kansallisen
+sivistyksen pohjalta, on tämän pohjan liikkeiden
+läike, on kansan elinponnen kärki. Mutta yksilön
+omaa, hänen omasta verestään, hänen perityn
+henkisen ja aineellisen laatunsa kudoksista noudettua
+on kuitenkin se kiihkeys ja tarmo, jolla hän
+suorittaa ympäristön ja olosuhteitten hänelle antaman
+teon. Kansa antaa hänelle tehtävän, määrää
+hänen elintehtävänsä sisällön, mutta yksilönä,
+hänen vereensä ja tuntemisen mahtiinsa kätketyillä
+voimilla hän tekonsa suorittaa.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Sivistyneistö yhtenäisenä kokonaisuutena katsottuna
+on sensijaan kaikessa sitä kansaympäristöä,
+jonka pintakerrosta se on. Se on kansan luuta
+ja lihaa, on kansan tietoisa osa, se elin, jossa kansan
+henkinen kypsyys kirpoaa toimivaksi.</p>
+
+
+<p>Kulloinenkin sivistystaso, aineellisen ja henkisen
+kultuurin summa on ikäänkuin yhteenveto
+kansan historiallisen työn, vuosisatoja kestäneen,
+sukupolvi sukupolvelta perityn luomisen tuloksista.
+Siinä on kerrostuma kerrostumalta läsnä kaikki se
+pysyvä aineellinen ja henkinen saavutus, minkä
+kansa on elämästä voinut irroittaa pysyvään, jäävään
+muotoon. Tämän sivistyspääoman näkyvänä
+kannattajana, hoitajana on kansallisen kehityksen
+ylin kerros, se pintakerros, jonka historian virtaukset,
+tapahtumien sattuma, useasti oma kuntokin
+ovat vyöryttäneet kansallisen kehityksen huipulle
+ja huipuksi; mutta se on vain tämän sivistysperinnön
+kannattaja, hoitaja, edustaja, ei sen luoja,
+omistaja. Kuten veden pintakalvo ei itsessään ole
+sen vesimäärän kokonaisuus, jonka näkyvänä
+rajaviivana se päilyilee--on vain tämän vesimäärän
+ulottuvaisuuden ulkonainen raja, joka on
+alinomaisessa hengittävässä, nousevassa tai laskevassa
+liikunnossa, sikäli kuin sen kätkössä oleva,
+sitä kannattava vesimäärä paisuu tai laskee--samaten
+ei kansan ylin kerroskaan, se, jossa kansan
+sivistyspatouma ilmestyy toimivana, näkyvänä,
+ole itsessään muuta kuin kansan sivistystason
+näkyvä rajaviiva, pinta, joka hengittää,
+nousee ja laskee kansan hetkellisen voimarikkauden
+noustessa tai laskiessa.</p>
+
+
+<p>Kansan ylin kerros, se kerros, jossa kerätty
+henkinen rikkaus herää toimivaksi, jossa unhotukseen
+vaipuneiden sukupolvien ja nykyisen näkymättömissä
+työskentelevän kansapohjan yhteinen
+henkinen ja aineellinen voimasäästö kuin polttopisteessään
+sykähtelee ja kukoistaa puhjeten voiman
+kukkurassaan itsenäisiksi hengen teoiksikin,
+kuuluu yhtä kiinteästi ja välittömästi kansaan
+kuin mikä salaisin, pohjaisin solu hyvänsä kansaelimistössä;
+on voimassaan kansansa voimaa, teoissaan
+kansansa tekoja, loistossaan kansansa loistoa,
+kukoistuksessaan kansansa kukoistusta. Älköön
+ylpeilkö kukan terä heloittavuudestaan, ikäänkuin
+olisi sen värien herkeä loisto sen omaa luomaa:
+tuhansin tiehykkein on se liitetty lehvien ja rungon
+salaiseen elämään, juurien uupumattomaan työhön
+maan ikuisessa hedelmällisessä viileydessä,
+niitä tiehykkeitä myöten ovat ilmojen siniriemu
+ja maan sykkivä väkevyyden punerrus imeytyneet
+sen kupuun: vamma juureen tai haava runkoon ja
+kukkasen poskelle leviää kuoleman valjuus ja
+hedelmä surkastuu ennenkuin se on muodostunutkaan.</p>
+
+
+<p>Kansan toimiva kerros, aineellinen ja henkinen
+ylimystö, luova ja nauttiva, aineellisen vaurauden
+ja henkisen tietoisuuden päivänvaloon noussut
+ja siinä elävä pintakerros on kansan kaiken
+aineellisen saavutuksen ja henkisen sivistysperinnön
+sekä ilmestys että vaalija. Siinä on läsnä se
+henkinen tarmo, jonka väistyneet sukupolvet ovat
+jaksaneet herättää, viljellä toimivaksi itsetiedottomasta
+kansasielusta; siinä on läsnä se elämäntapojen,
+elämäntunnon, elämänkaipuun hioutuminen,
+herkistyminen ja hienostuminen, joka polvi polvelta
+on virittynyt kansassa ja viljelty eläväksi
+yhteisomaisuudeksi jäyhän, karun elämän kamarasta;
+sillä on käytettävinään kaikki se aineellinen
+vauraus, joka kansan kaikkien menneitten ja nykyisten
+sukupolvien uuraan yhteistyön ylijäämänä
+on muodostunut vapaaksi, irralliseksi kansallisvarallisuudeksi.
+Kaikestaan on tämä kerros velassa
+kansalle, kansan kaikelle menneisyydelle ja
+sen koko nykyisyydelle: on velassa aineellisesta
+vauraudestaan, on velassa henkisestä luomistarmostaan
+ja -vapaudestaan, on velassa elämäntuntojensa
+ja -vaatimustensa hienoudesta ja herkistymisestä,
+siitä henkisen näköpiirin avaruudestakin
+ja vapaudesta, joka sillä kansansa henkisen
+perinnön huipulla seisten on koko ihmiskunnan
+henkiseen viljelykseen.</p>
+</div>
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_1_3" >
+        <a name="chp_1_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_1_3" name="chp_1_3">
+        SUOMEN SIVISTYNEISTÖ JA KANSALLINEN KOKONAISUUS.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Niin kiinteästi ja välittömästi kuin missään
+muuallakin, on Suomessakin sivistyneistö kansan
+henkisen tason näkyvä muoto. Suomenkin sivistyneistö
+on kunakin historiamme hetkenä edustanut
+sitä saavutusta, johon Suomen henkinen
+viljelys kulloinkin on kypsynyt ja kohonnut. Suomen
+suomalaisesta kansapohjasta on se määräävältä,
+värittävältä, sävyttävältä enemmistöltään
+noussut; mikäli siinä on vierastakin verta, on
+tämä veri kunakin ajankohtana sulautunut kansallisen
+sivistyneistön vallitsevaan suomalaiseen
+kanta-aineistoon vain rikastuttaen, monipuolistuttaen,
+henkisesti ja verellisesti elävöittäen sitä,
+mutta sen kansallista laatua ratkaisevasti muuttamatta.
+Suomenkin aineellinen ja henkinen ylin
+kerros on vain Suomen kansan päiväpuolikerrosta,
+se kansallinen kerrostuma, johon viljelyksen
+elähyttävät säteet ovat sattuneet ja joka sen
+alla ja kätkössä elävien ja tykkivien voimien ja
+mehujen väkevöittämänä on saavuttamassaan
+auringonvalossa puhjennut kukkaan ja hedelmänkantoon.</p>
+
+
+<p>Suomenkin sivistyneistö on kansansa historiallisen
+kehityksen, suomalaisen kansallisen viljelyksen
+sekä tulos että ase; se on sekä kansansa
+saavutetun aineellisen ja henkisen viljelyksen
+näkyvä ilmestys että myöskin se elin, jonka avulla
+kansa taistelee itsensä yhä elävämpään itsetietoon,
+yhä syvempään, herkempään viljelykseen.</p>
+
+
+<p>Tässä, että sivistyneistö välittömästi on sekä
+kansansa sivistystyön saavutus että kansansa
+tulevaisen sivistystyön ase, ei merkitse mitään se,
+jos erikoisten historiallisten olosuhteitten vuoksi
+tämä sivistyneistö on joutunut kielellisesti irroittautumaan
+varsinaisesta kansasta, omasta kansastaan.
+Silti on tämä sivistyneistö kaikessaan
+kansansa vuosisataisen viljelystyön saavutus ja
+kannattaja, ja silti lepää tällä sivistyneistöllä olemisen
+velkana velvollisuus olla tämän oman kansansa
+sivistyselimenä.--Jos Suomessa erikoiset
+historialliset olosuhteet ovat vuosisatojen kuluessa
+kehittäneet yläluokkamme ruotsinkieliseksi, ei
+tämä vielä merkitse sitä, että yläluokkamme silti
+olisi vaihtunut kansallisuudeltaan toiseksi kuin
+mitä se itsessään on: yhä se silti pysyy vereltään
+pääasiassa suomalaisena ja--mikä ratkaisee--yhä
+se silti on Suomen kansan historiallisen kehityksen
+tulos. Ruotsinkielisenäkään se ei syki
+Ruotsin kansan verta, eikä se viljelys, jonka povelta
+se on puhjennut, josta se on imenyt ja edelleen
+imee mehunsa ja aineksensa, josta se on saanut
+sekä olemisensa sisällön että muodon, ole
+Ruotsin kansan vuosisataisen työn ponnistuksesta
+ilmoille puserrettu. Suomalainen on yläluokkamme
+vereltään ja--mikäli se edustaa ja sisältää
+aineellista ja henkistä viljelystä--on se viljelys
+suomalaisen vaivannäön, suomalaisen ponnistuksen
+elämän kovasta kamarasta esille taistelemaa.
+Yläluokallamme on olemisen ja esiytymisen ehtona
+ja edellytyksenä kaikki se uuras, näkymättömissä
+tapahtunut viljelystyö, jonka Suomen kansan
+menneet ja nykyiset sukupolvet ovat vuosisatojen
+vaiheissa suorittaneet ja nykyhetkellä suorittavat:
+se on suomalaisen työn näkyvä tulos, suomalaisessa
+veressä, suomalaisessa maaperässä, suomalaisessa
+historiassa ovat sen kaikki juuret.</p>
+
+
+<p>Mikäli alkuperä velvoittaa, mikäli kukaston
+elinvelvollisuutena, olemisentehtävänä on kantaa
+sen elimistön hedelmää, jonka povella se on puhjennut,
+jonka juurien, solujen tietä se imee elämänsä
+mehun ja jossa yksin sillä on olemisensa,
+elämänsä ja kukoistuksensa, sikäli on Suomenkin
+sivistyneistöllä olemisenvelvollisuutena--tai
+paremmin vielä olemisen oikeutena ja olemisen
+toteuttamisena--velvollisuus olla kansansa
+sivistyksen, ei ainoastaan ilmestys ja tulos, vaan
+myöskin tekijä.</p>
+
+
+<p>Suomalaisen kansallisen sivistyksen suurin
+vamma onkin siinä, että kielen juopa on joutunut
+eroittamaan toisistaan varsinaisen kansan ja sen
+sivistyneistön, jonka vuosisatainen viljelystyö on
+tästä kansasta kamppaillut ja kehittänyt esille.
+Tämä kielen juopa on puolella ja toisella aiheuttanut
+sen harhatunnon kuin olisi tämän kielieron
+takana olemassa todellinen kansallinenkin ero,
+kuin edustaisi ruotsinkielinen sivistyneistömme
+vierashenkistä sivistystä, jonka siteistä suomalaisen
+kansasielun on vapauduttava löytääkseen
+oman todellisen itsensä, ja kuin olisi suomalainen
+kansapohja toista vierasta rotua, jonka vereen
+ja vaistoihin ei voi istua se viljelys, jonka edustajaksi
+ruotsinkielinen yläluokkamme itsensä katsoo.
+Tämä harhatunto on aikojen kuluessa ja olojen
+vaikutuksesta päässyt syöpymään yhä syvemmälle
+yleiseen tietoisuuteen, ja uhkaa se kestävänä
+mielialavirtauksena lopullisesti todella lohkoa kansamme
+sivistyksellisesti eri ryhmiksi. Varsinkin
+viime aikoina ovat nämä eri tolille joutumisen
+oireet aivan ahdistavassa määrässä kasvaneet ja
+muuttuneet itsetietoisiksi ja päämäärästään selviksi.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Tätä vierauden tuntoa on tehostamassa ja
+kiihdyttämässä se ilmeinen erilaisuus, joka todella
+kyllä on vallitsemassa vanhan ruotsinkielisen
+sivistyneistömme ja muodostumassa olevan nuoren
+suomenkielisen sivistyneistön yksilöllisten
+laatupiirteiden välillä.</p>
+
+
+<p>Toisaalla vanha perinnäiskultuuri: sen joustavampi
+muotovalmius, hiotumpi älyllisyys ja herkempi
+yksilöllinen viljely, joka varustaa jokaisen
+jäsenensä sekä valmiimmalla hengen notkeudella
+että keskitetyllä, tiiviillä, iskevällä asiallisuudella;
+toisaalla nuori, vielä alullaan ja muodostumassa
+oleva kultuuri: sen muodollinen epävalmius, hapuileva
+ylimalkaisuus, löyhä, vähän pintapuolinen,
+ja epäasiallinen aatteellisuus, jonka kehässä yksilö
+ei vielä voi valmiina perintönä saada sitä hengen
+viljelystä, terästystä ja tiivistystä, minkä vasta
+perinnäissivistys, vanhalla kultuurilla ladattu
+ilmakehä voi antaa--nämä molemmat ovat toisiinsa
+verrattuina käsitetyt, ei eri kultuuritason,
+jota ne ovat, vaan eri kansallisuuspohjan, eri
+rodun tuntomerkkeinä.</p>
+
+
+<p>Täten aiheutunutta henkisen vierautumisen
+tuntoa on vielä lisäksi ollut tehostamassa eräs toinenkin
+historiallisten olosuhteittemme luoma
+laatupiirre ruotsinkielisessä sivistyneistössämme.
+Ruotsinkielinen sivistyksemme ja ruotsinkielinen
+sivistyneistömme on historiallisista syistä etupäässä
+muodostunut länsisuomalais-hämäläisellä
+maaperällä ja pohjalla ja kantaa edelleen vahvasti
+tämän alkuperäisen pohjansa laatuominaisuuksia.</p>
+
+
+<p>On nimittäin olemassa varsin tuntuva laatuero
+itäsuomalaisen ja länsisuomalaisen kansanluonteen
+välillä. Tämä laatuero johtunee useastakin
+samaan suuntaan vaikuttavasta asianhaarasta.
+Länsisuomalais-hämäläisen asutuksen raja, joka
+yleispiirteisesti määritellen kulkee Kyminjoen
+laaksoa ja Päijännettä pitkin taipuen Päijänteen
+pohjoispäästä Pohjanlahtea kohden, on samalla
+myöskin maamme vanhemman ja vankemman
+maanviljelysalueen raja, ja värjännee jo tämä
+vakiintuneemman maanviljelyskultuurin tanakka
+vauraampi asettuneisuus kansanluonnetta tällä
+alueella. Länsisuomalais-hämäläinen ja savolais-karjalainen
+kansanluonne ovat voineet saada eroavat
+vivahduksensa osaksi juuri tästä aineellisen
+kultuurin vanhemmuudesta tai nuoremmuudesta--toisaalta
+vanhemmasta, juurtuneemmasta yhteiskunnallisesta
+viljeltymisestä, yhteiselämän juuriin
+pureutuneemmasta elämäntottumusten muokkautumisesta,
+toisaalta nuoremmasta, vielä hataraksi
+ja sulautumattomaksi jääneestä, epävalmiimmasta
+sivistys- ja muokkaustyöstä.</p>
+
+
+<p>Mutta mahdollisuuksien ulkopuolella ei myöskään
+ole varsin huomattavakin veren ja rodun
+erivivahteisuus näiden kansamme kahden pääryhmän
+välillä. Edellytettynä kuten eräät kieli- ja
+esihistorialliset seikat antanevat aihetta olettamaan,
+että länsisuomalais-hämäläiset ovat saapuneet
+maahamme Virosta, savolais-karjalaiset
+taas idästä ja kaakosta, niin ovat länsisuomalaiset
+sekä aikaisemmilla että nykyisillä asuinsijoillaan
+joutuneet monipuolisiin, elokkaisiin ja kestäviin
+kosketuksiin germaanisten kansanheimojen
+kanssa, kun taas savolais-karjalaiset ovat olleet
+yhtä eloisan ja kestävän vaikutuksen alaisina
+slaavilaiselta taholta. Länsisuomalaisen kansa-aineksemme
+sekä verellistä että sivistyksellistä
+germaanistumista jo historiantakaisina aikoina
+tehostaa vielä se seikka, että uudemman esihistoriallisen
+tutkimuksen mukaan nykyisen länsisuomalaisten
+asuma-alueen pohja-asutus on ollut
+germaaninen, joka nähtävästi rauhallista tietä
+vähitellen on sulautunut tulokkaisiin. Kun vielä
+ottaa huomioon varsinaisen historiallisen ajan
+tapahtumat, jolloin länsisuomalainen asutus jatkuvasti
+on sulattanut itseensä runsaasti ruotsalaista
+rannikkoasutusta, samalla kuin itäiset
+kansaheimomme alinomaisten sotien ja niiden
+seurauksien vuoksi tuontuostakin ovat saaneet
+vahvoja venäläisiä veriannoksia sulatettavikseen,
+niin lienee oikeutettu väittämään, että länsisuomalaishämäläinen
+heimo on vahvasti germaanisesti
+väritetty, kun taas itäsuomalaisessa laatusävyssä
+kuvastelee melkoisesti slaavilaisia luonnepiirteitä.</p>
+
+
+<p>Ero itä- ja länsisuomalaisen kansanluonteen
+laatusävyssä onkin jotenkin sama kuin on ero
+slaavilaisten ja germaanisten yleispiirteisten
+luonnesävyjen välillä: toisaalla verrattain avoin
+herttainen elokkuus ja välittömyys, toisaalla jäyhempi,
+karumpi sulkeutuneisuus. Itäsuomalaisissa
+henkisesti liukuvampaa, antoisampaa, mutta
+höllempää valmiutta, syttyvää, mutta ylimalkaista
+innostelua ja harrastelua, juoksevaa sanavalmiutta
+ja -vuolautta, kun on kysymyksessä
+yleinen suuntailu ja ylimalkainen periaatteilu,
+mutta laimea, mieto, herpoutuva tartunta silloin,
+kun on kysymyksessä kouraisu asialliseen, henkiseen
+tai aineelliseen todellisuuteen ja tämän arkisen
+todellisuuden kärsivällinen muodostaminen
+tahtovan mielikuvituksen mukaan. Länsisuomalais-hämäläisissä
+taas henkisesti niukempi ja
+karumpi, näköään vaatimattomampi, mutta todellisempi,
+koottu, kohdistuva ja tarmokas hengenlaatu,
+sisäänpäinkääntynyt, niin sanoakseni asialliseen
+täsmällisyyteen sitoutuva mielikuvitus, juro,
+tiukka, sanojen ja liikkeiden liioittelua välttävä,
+melkein askeettisesti kuivakiskoinen ja koruton
+asiallisuus.--Kirjallisuudessammekin näkee
+tämän laatueron kuvastelua, ja edustaa siinä laulavaa,
+liukuvaa, väljää karjalaisuutta elävimmästi
+ja loistoisimman Kalevala, kun taas miehisesti
+järeämmän, yksilöllisesti hehkutetumman länsisuomalais-hämäläisen
+laatusävyn suurimpina
+muistomerkkeinä kirjallisuudessamme ovat Raamatun
+käännös<span class="footnote_ref">
+        [<a class="footnote_ref" href="#footnote_1" name="footnote_ref_1">1</a>]
+
+        </span> ja Aleksis Kiven runous.</p>
+
+
+<p>Tämä luonnesävyjen ero on jokaiselle kansallista
+elämäämme myötäelävälle kiistämätön.
+Onpa tämä vastakohtaisuus niin tuntuva, että
+melkein yksilöä myöten voi päätellä, kummanko
+heimon katsomustavat ja tunnesävy asianomaista
+henkilöä vallitsevat, ja että koko julkisessa yhteiselämässämme
+voisi vainuta ja seurata itä- ja länsisuomalaisten
+mielialasuuntien ja -virtailujen vuorottelevaa
+voitollepääsyä.</p>
+
+
+<p>Nyt on--kuten jo huomautin--vanha ruotsinkielinen
+sivistyksemme ratkaisevassa määrässä
+muodostunut länsisuomalais-hämäläisellä maaperällä
+ja pohjalla ja kantaa edelleen vahvasti
+tämän alkuperänsä väriä, samalla kuin uusi nouseva
+suomenkielinen sivistys melkein liika hallitsevasti
+on perinyt määrääviä laatupiirteitä ja väriä
+savolais-karjalaiselta henkipohjalta. Sitenpä joutuu
+näiden kansamme kahden pohjalaadun eroavaisuus
+ja sen aiheuttama vieroksuva suhtautuminen
+vielä tehostamaan jo erikielisyyden synnyttämää
+juopaa kummankin sivistyneistömme välillä
+ja yhä vahvistamaan sitä harhakäsitystä,
+että ruotsinkielisen sivistyneistömme muka kansallisesti
+vieraana on vieroksuttava Suomen kansaakin.</p>
+
+
+<p>Sivistystasojen kehitysero ja eri heimoilta
+peritty luonnesävyn ero ovat yhtyneinä tilapäisten
+historiallisten olosuhteiden aiheuttamaan kielieroon
+virittäneet ja juurruttaneet kummallakin puolella
+mieliin sen, näissä olosuhteissa läheisen ja luonnollisen
+vaistoharhan, että erikieliset sivistyksemme
+muka edustaisivat myöskin eri kansallisia
+ja rodullisia hengenlaatuja, että ruotsinkielinen
+sivistyksemme olisi laadultaankin meille aivan
+vieras muodostuma, josta eroittautuminen on kansallisen
+suomalaisen sivistyksen elinehto, ja että
+ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme eristäytyminen
+suomalaisesta yhteiselämästä merkitsisi tämän
+sivistyneistön heräämistä ja selkeytymistä omaan
+kansallisrodulliseen itsetajuntaan.</p>
+
+
+<p>Mutta miten luonnollinen ja selitettävä tämä
+vaistoharha onkin, niin vaarallinen ja tuhoisa se silti
+on kansallisen sivistyksemme kokonaisuudelle:
+tuhoisa kansalliselle sivistyksellemme kokonaisuudessaan,
+vielä tuhoisampi kummallekin niistä
+ryhmistä erikseen, jotka nyt näiden kiistämättömien,
+mutta kuitenkin ainoastaan näennäisten
+luulosyiden sokaisemina pyrkivät erilleen toisistaan.
+Niin totta kuin kukka kuoleutuu, jos se
+irroitetaan varrestaan, ja niin totta kuin juuren on
+vaikea uudestaan versota, jos siltä sen varsi katkotaan,
+niin totta vuotaa kuiville jalointa Suomen
+verta, jos se, minkä vuosisatainen yhteinen kasvaminen
+on luonut, viilletään toisestaan irti. Suomen
+ruotsinkielinen sivistyneistö ei surkastumatta
+voi tätä eroittumista, tätä kansallisesti juurettomaksi
+joutumista kestää, ja kipeän, vaikean,
+vaikk'ei aivan yhtä korvaamattoman vamman saa
+Suomen suomalainen kansapohjakin kestää, jos
+siltä menee kansallisesti menetyksiin se korkeamman
+henkisen viljelyksen ase, jonka sukupolvien ja
+vuosisatojen työ sille oli valmiiksi hionut.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_1" id="chp_2" >
+        <a name="chp_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_id_level_1">
+        <a href="#contents_chp_2" name="chp_2">
+        II
+        </a>
+        </div>
+
+        <div class="chp_title_level_1">
+        RUOTSINKIELINEN SIVISTYKSEMME
+JA RUOTSINKIELINEN
+SIVISTYNEISTÖ
+        </div>
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_2_1" >
+        <a name="chp_2_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_2_1" name="chp_2_1">
+        KANSALLINEN POLVEUTUMINEN.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Kielipoliittisessa taistelussamme nykyään esiytyvä
+pyrkimys käsittää erikieliset kansalaisryhmämme
+vereltään eri rotuisiksi perustuu siis
+eräänlaatuiseen näköharhaan. Historiallisten olosuhteiden
+luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden
+aiheuttama kehitystasoero, verrannollisesti
+runsaampi verellinen ja traditionellinen pohjautuminen
+länsisuomalais-hämäläiseen kansapohjaan
+ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen--vaikka
+luultua paljoa vähäisempään--veren vierauteen
+vain ovat ne rajaviivat, jotka eroittavat ruotsinkielisen
+sivistyneistömme nuoremmasta suomenkielisestä
+sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina
+ja väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet
+näiden erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista
+toisistaan siinä määrin, että harhautunut
+ja harkitsematon yleistajunta on johtunut antamaan
+näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille
+jopa ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Jos olisi mahdollista laatia seikkaperäinen sukutilasto
+sivistyneistömme polveutumisesta, kävisi
+siitä epäilemättä varsin selvästi ja vakuuttavasti
+ilmi tämän sivistyneistön vallitseva suomalaisuus.
+Tietysti on tämä sivistyneistö sulattanut itseensä
+tuntuvat määrät ruotsalaista ja muutakin kansainvälistä
+ainesta, mutta kanta-ainekseltaan on se
+kuitenkin aina ollut ja pysynyt suomalaisena.</p>
+
+
+<p>Läheinen valtiollinen yhteytemme Ruotsin
+kanssa on aiheuttanut kummankinpuolisen vilkkaan
+virkamies- ja sotilassukujen vaihdon. Keskiaikainen
+vilkas hansakauppa ajoiksi puolittain
+saksalaistutti kaupunkimme. Lukuisten sotain
+aiheuttama kestävä palkkasoturijärjestelmä ja
+muut olosuhteet ovat kuten Ruotsiinkin vetäneet
+tänne meillekin aikojen kuluessa runsaitakin tulokasmääriä,
+joista useat valta- ja sivistyssukumme
+polveutuvat. Varsinkin saksalaista ainesta on
+Saksasta ja Itämerenmaakunnista saapunut tänne
+niin runsaasti, että meillä polveutuu jopa useampikin
+valtasuku saksalaisesta kuin alkuperäisesti
+ruotsalaisesta kantaisästä.</p>
+
+
+<p>Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä
+tulokkaat ovat saapuneet maahamme varsin pitkänä,
+useamman vuosisadan kestävänä ajanjaksona,
+että ne eivät koskaan ole saapuneet niin
+tiheinä ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat
+saavuttaneet henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme,
+vaan että ne ovat saapuneet siten
+yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että kunakin
+ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat
+ennättäneet sulautua jo olevan kansallisen ympäristön
+pohjalle, naturaliseerautua historiallisesti
+ja kansallisesti suomalaiseen sivistyskehään tuoden
+ainoastaan uusia aineksia, uutta kehitysvirikettä
+siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään ratkaisevammasti
+sen sisäistä suuntaa ja laatua
+muuttamatta. Suomalainen kansallisuus on jokaisena
+ajankohtana tasaisesti ja vaikeudetta jaksanut
+siinä määrin sulattaa nämä uudet ainekset historialliseen
+ja sivistykselliseen kokonaisuuteensa,
+että nämä uudetkin sulatetut ainekset jo vuorostaan
+ovat myöhäisempiin tulokkaisiin nähden välittömästi
+ja ehdottomasti kuuluneet siihen sulattavaan
+kansalliseen pohja-aineistoon, jonka helmaan
+nämä myöhäisemmät tulokkaatkin taas vuorostaan
+jäljettömästi haihtuvat.</p>
+
+
+<p>Vielä on otettava huomioon, että tänne saapuneista
+tulokkaista todennäköisesti enimmät ovat
+vasta täällä, suomalaisessa ympäristössä perustaneet
+perheen ja että sukujen myöhempipolviset
+jälkeläiset--lukuunottamatta avioliittoja tällaisten
+tulokassukujen omassa kehässä--runsaasti
+ovat joutuneet perustamaan avioliittoja puhtaasti
+suomalaisenkin ympäristön pohjalle, joten vierasperäisten
+sukujemmekin vierasverisyys täten jatkuvasti
+ja kestävästi on joutunut ohenemaan ja
+kulumaan, ja että tällä vierasverisyydellä lopulta
+on enää vain historiallista, mutta ei sanottavaa
+kansallisrodullista merkitystä.</p>
+
+
+<p>Sukujen alkuperää ratkaistaessa on myöskin
+otettava lukuun sekin seikka, että sukujen alkuperän
+määritteleminen monessa tapauksessa on
+suoritettava hyvin epäiltävien sukutarinain perustuksella.
+Varsin usein saattaa puhtaasti kotimainenkin
+suku tällaisten sukutarinain valossa esiintyä
+vieraana. On nimittäin aina ja kaikissa oloissa
+ollut kiehtova eksoottisuutensa vieraalla alkuperällä,
+ja mielellään vaippaa arkisinkin sielu viattomalla
+runollisella itsekultauksella alkuperänsä
+siihen vaatimattomaankin romantiikan heijastukseen,
+jonka jossakin suhteessa epätavallinen ja
+poikkeava polveutuminen voi antaa. Kun norjalainen
+poroporvari, jolla ei ole muutakaan häikäisevämpää
+sukupuuta esitettävänään, kuitenkin
+tahtoo saada jotakin romantiikan heijettä, jotakin
+taikaisen demoonisuuden vilettä vereensä ja sukuperäänsä,
+tarinoi hän heikkona hetkenään mielihyväisesti
+jostakin esi-isästään, jonka suonissa on
+juossut pisara suomalaista tai lappalaista verta.
+Ja yhtä herkällä runollisella luomiskyvyllä unelmoi
+jokin kuopiontakainen Asikainen savolaissuoniinsa
+puhdasta Asa-verta jostakin epämääräisen
+muistotarinan haamuttelemasta kanta-isästä--tekee
+tämän silläkin uhalla, että kerran johtelemiseen
+johduttua suku tulee juonnetuksi hamaan
+kantaisään »asinukseen» asti.--Senpä vuoksi lienevät
+ne suvut, joiden alkuperästä tiedot ovat epämääräiset
+tai ristiriitaiset, useimmissa tapauksissa
+oletettavat kotimaisiksi.</p>
+
+
+<p>Jos alkaisi päätellä sivistyneistömme yleistä
+kansallisperäisyyttä sukutieteellisen kirjallisuutemme
+antamien tietojen perustuksella, johtaisi
+sekin menetelmä osaksi vääriin päätelmiin. Tässä
+kirjallisuudessa joutuu nimittäin sivistyneistömme
+vieras alkuperä esiytymään tuntuvasti korostetumpana,
+kuin minä se esiintyisi, jos olisi käytettävissä
+laajempi aineisto. Eri sukukirjoissamme
+käsitellään ainoastaan aatelistoamme ja ilmekkäimpiä
+sivistyssukujamme, kun taas sivistyneistön
+määräävän kokonaisuuden meillä kuten
+muuallakin muodostaa sankka, keskipinnan tasoon
+ja nimettömyyteen verhoutuva sukumetsä. Nyt
+ovat tulokkaat irrallisen, elokkaan alotetarmonsa,
+seikkailevan ennakkoluulottomuutensa--sekä
+henkisen että aineellisen varallisuutensa niin
+sanoakseni käteisyyden ja käytettävyyden vuoksi--kaikkialla
+ja kaikissakin olosuhteissa etupäässä
+liittyneet kulloisenkin uuden ympäristönsä toimivaan
+intelligensiin, sen elokkaimpaan ja esiintyvimpään
+kerrokseen. Siten etenkin meillä, jossa
+tulokkaat säännöllisesti ovat tulleet paljoa kehittyneemmistä
+oloista vielä verrattain alkuperäiseen,
+viljelemättömään ympäristöön ja siten jo sinään
+taitoineen ja tietoineen joutuneet sivistystekijöiksi
+uudessa ympäristössään saavuttaen täten aineellisen
+vaurauden ja yhteiskunnallisen aseman, joka
+on helpoittanut heidän jälkeläisilleenkin tällä saavutetulla,
+näkyvällä yhteiskuntatasolla säilymisen.--Sivistyneistö
+kokonaisuudessaan--myöskin
+vähemmän ilmekkäät ja etualalle päässeet,
+keskipinnan varjoon painautuneet suvut lukuunotettuina--on
+kaiken todennäköisyyden perustuksella
+ollut vielä tuntuvasti suomalaisempi kuin
+mitä näkyvimmistä sivistyssuvuista tehdyt johtopäätökset
+oikeuttavat päättelemään. Ja tämä
+hallitsevasti suomalainen yläluokka-kokonaisuus
+on kuitenkin kautta kaiken historiallisen kehityksemme
+ollut sinä ainesmerenä, jolla alkuperäisesti
+puhtaasti vieraatkin suvut ovat pitkäaikaisessa,
+useampipolvisessa oleskelussaan tässä maassa joutuneet
+verestämään itsensä ja vähitellen monessa
+polvessa tapahtuneiden avioliittojen jälkeen kansallisesti
+ja verellisestikin liittymään ja sulamaan
+uuteen elämänympäristöönsä.</p>
+
+
+<p>Nämä kaikki asianhaarat lukuunotettuina, voinee
+suurin piirtein katsoen väittää, että sivistynyt
+yläluokkamme 1800-luvun keskivaiheilla täydellisestä
+ruotsinkielisyydestään huolimatta kansallisesti
+oli hallitsevassa määrässä suomalaista, ja että
+se verellisesti kuten sivistyksellisestikin oli Suomen
+kansaa.</p>
+</div>
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_2_2" >
+        <a name="chp_2_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_2_2" name="chp_2_2">
+        SIVISTYKSELLINEN ERISTÄYTYMINEN--ERIKOISTUMINEN--RAPPEUTUMINEN.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Terve henkinen ja aineellinen elämä tarvitsee
+kansallisen kokonaisuuden taustan, eikä keinotekoista,
+sepitettyä kansallista taustaa, väkivalloin
+sellaiseksi järkeiltyä, vaan luonnollisen välittömän
+kansallisen maaperän, pohjan, johon se
+upottaa juurensa, josta se imee mehunsa ja verensä,
+joka hetkellisen elämänuudistumisensa. Se tarvitsee
+elääkseen ja kukoistaakseen kansallisuuden
+kätkevän, kostuttavan, hedelmällisen mullan juurilleen,
+tarvitsee huokuvan ja henkivän, auringon
+ja kosteuden hedelmällisyydellä kyllästetyn kansallisen
+ilmakehän lehvistölleen.</p>
+
+
+<p>Kun nyt ruotsinkielinen sivistyneistömme, huolimatta
+kansallisesta ja sivistyksellisestä pohjautumisestaan
+Suomen kansaan, antaa vallan hetkellisille
+mielialakiihkoiluilleen ja tilapäisen nurjamielisyyden
+sokaisemana johdonmukaisesti alkaa
+vieroittaa ja repiä itseänsä irti kansallisesta yhteydestä
+Suomen kansaan ja suomalaiseen yhteiselämään,
+niin kääntyvät tämän työskentelyn tuhoisat
+seuraukset ensi sijassa sitä itseään vastaan.
+Kun se vähitellen on vieroittanut mielestään, sammuttanut
+itsessään kansallisen myötätunnon Suomen
+suomalaista kansaa kohtaan, kun se vähitellen
+yhä jatkuvassa itseraasimistyössä on repinyt irti,
+katkonut ja kuolettanut ne hennot sisäiset suonet,
+joiden välityksellä se on tykkinyt yhtä elämää suomalaisen
+kansapohjansa kanssa, niin on se samalla
+eristäytynyt elinlähteistään, itse tukkinut
+ne tiehykkeet, joita myöten elämän lämmittävä
+elähyttävä mehu on virrannut sille.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Tämä eristäytyminen tapahtuu kahdella
+taholla, se on eristäytymistä Suomen kansasta
+uuden veren lähteenä ja se on eristäytymistä
+Suomen kansan sisäisistä elämyksistä uuden henkisen
+aineksen lähteenä.</p>
+
+
+<p>Kun säännöllinen, välttämätön veren uusiutuminen
+nuorilla, kansapohjasta kohoavilla, vereksillä
+voimilla ehtyy sivistyneeltä luokalta, kun se
+välitön, vaistottu, veriin eletty, niin sanoakseni
+elämän animaalisen todellisuuden taju, jonka tämä
+nuori veri tuo mukanaan kansameren tiedottomilta
+pohjilta, ei enää verestä ja hedelmöitä tämän
+luokan elämänvaistoja, niin vapautuu tämä pintaluokka
+kyllä siitä raskaasta sulatustyöstä, jolla
+tämä yhtämittainen, ehtymätön uuden aineksen
+virta on omistettava ja valloitettava jo olevan
+sivistyspiirin kehään ja omaksi, mutta samalla
+ikäänkuin erillistyy ja irtautuu tämä luokka elämän
+elävältä pohjalta.</p>
+
+
+<p>Sivistyksen ilmakehä on keinotekoista. Syntyperäinen
+sivistysihminen on sen kehässä tavallaan
+eroitettu todellisen elämän ulottuvilta ja saavutettavilta,
+turvissa sen välittömyydeltä, eristetty
+elävästä luonnosta: hän ei ole suoraan elämän kylmän
+välinpitämättömyyden varoissa ja valloissa,
+hän ei välittömästi riipu sen vaarallisesta odottamattomuudesta
+ja epäluotettavuudesta, sen pakanallisesta
+epäinhimillisyydestä.</p>
+
+
+<p>Sivistysihminen kasvaa ja muodostuu kotien
+suojaavien ja sulkevien seinien sisäpuolella, kehittyy
+ja muovautuu kasvatuksen hoivaavan ja valikoivan,
+yht'aikaa hillitsevän ja kannustavan, karsivan
+ja kiihoittavan vaikutuksen alaisena. Palvelijoiden
+ja vahtimestarien avuliaat kädet vapauttavat
+hänet kaikista ruumiillisen itsepalveluksen
+ja itseavun kasvattavista vähäpätöisyyksistä; elämäntottumuksissaan
+eläytyy hän katujen asfaltin
+ihanteellisesti luotettavaan säntillisyyteen ja sen--kesken
+kaikkea sen kirjavaa sähköisää vilinääkin--yksiviivaiseen
+yllättämättömyyteen, eläytyy
+ravintola-, kylpylä-, matkailuelämän rahanpyörillä
+liukuvaan siloiseen elämänmenoon--yleensä
+kaikkeen sivistyselämän mekaanisesti
+helpotettuun, keinotekoisesti turvattuun, ikäänkuin
+elämisen ulkopuolelle siirrettyyn ja projisioituun,
+käsitteiksi ohennettuun ilmapiiriin. Koulu ja
+konttoori, opinnot ja työ kehittävät ja kiihoittavat
+hänessä täsmällistä ja selkeätä käsitejohtelua,
+abstrahoivaa elämäntarkastelua ja erittelyä; kirjojensa,
+tilisarekkeittensa, paperiomaisuuksiensa
+mekaanisesti monimutkaisissa ja kirjavissa, elimellisesti
+yksinkertaisissa, selkeissä ja yllättämättömissä,
+ihmisälyn hallittavissa käsitemaailmoissa
+tottuu hän näkemään elämänkin vain käsitteinä,
+katselemaan ja tajuamaan: ei luontoa, vaan luonnon
+luokiteltuja ilmiöitä; ravitsemaan mielikuvituksensa:
+ei elämänilmiöillä, vaan elämänilmiöiden
+typistävillä, väkivalloin selvyyden niukkaan
+pakkopaitaan kiristetyillä määritelmillä; tavoittelemaan
+työllään: ei maan mullasta ihmisponnistuksin
+ja -vaivoin kamppailtavaa ja luotavaa leipää,
+vaan jo suoritetun ihmistyön valmista kivettymää,
+rahaa; nauttimaan ja aistimaan: ei elämää,
+vaan taidetta, ei välitöntä luontoa, vaan ihmisälyn
+siivilöimää luonnon kuvausta. Sivistysihminen
+on sivistysilmakehän sovinnaisuuksien sekä
+kannattama että sitoma, hän on sen piirissä
+suistettu ikäänkuin valmiille, teräksisille raiteille,
+joita myöten on soljuvaa, kevyttä liukua,
+mutta jotka myöskin jäykästi sitovat hänet
+puitteisiinsa. Sen piirissä joutuu hän kaikissa
+elämänsuhteissaan välittömän paljaan elämänkosketuksen
+ylä- ja ulkopuolelle, koko elämänkokemuksessaan
+kauttaaltaan keinotekoisuuden
+varaan.</p>
+
+
+<p>Minkä sivistysihminen täten on turvattu, sen
+hän myöskin on ohennettu elämäntajussaan;
+minkä hän käsitteellisesti elämästä selkeytyy, sen
+hän vaistoissa ja elämäntunnon välittömyydessä
+niukentuu ja köyhtyy. Elämän vaikeuden, hankaluuden
+ja vaarallisuuden ohella on häneltä mennyt
+menetyksiin elämän kasvattava mahtikin. Ken
+ei joudu käsittelemään elämää ikäänkuin omin
+paljain kourin, hän ei myöskään koskaan saa omiin
+tarttuviin käsiinsä elävää tuntoa elämän todellisuudesta,
+sen yli-inhimillisestä väkevyydestä, sen
+murtavasta voimakkuudesta ja alttiisti taipuvaisuudesta:
+sen vastahakoisesta elävästä muodostuvaisuudesta
+ihmiskäden ja ihmistahdon alla.
+Vasta se ihminen, ken omin käsin on kamppailevassa
+taistelussa käsitellyt, muovannut maan
+hengetöntä, hedelmällistä multaa; vasta se ihminen,
+jolle elämä vielä on omin välittömin tajuin ja
+aistein koettua ja elettyä, joka on ollut käsityksin
+ja silmityksin elävän luonnon kanssa ja omien
+aistimustensa opettamana kokenut, että elämä
+ei ole käsitteitä, vaan todellisuutta, että elämän
+kannattavana mahtina ei ole pankista nostettava
+raha, vaan mullasta taisteltava ja odotettava
+leipä, että ihmiselämä ei ole nauttimista ja käsite-fantomien
+kekseliästä, ketterää sommittelemista,
+johtelemista ja yhdistelemistä, vaan työtä ja luomista;
+vasta sille ihmiselle, kenen mielikuvitus
+lapsuuden herkistä päivistä miehuuden paisuvaan
+työponteen asti on ravittu läsnäolevalla, elävällä
+elämällä, vasta hänelle avautuvat elämän todellisuuden
+aarniot kaikessa versovassa hedelmällisyydessään
+ja kaikessa hyytävässä pimennossaan,
+vasta hänellä on elämä elävänä tajussaan ja veressään.</p>
+
+
+<p>Melkein säännöllisesti ovatkin luovat henget
+kansan koskemattomista, kuluttamattomista
+pohjahetteistä kohonneita yksilöitä, jotka sieltä
+ovat tuoneet mukanaan koko tuoreen raikkaan
+elämänväkensä ja -näkemyksensä, tuoneet sivistyksen
+paloon oman rikkaan koskemattoman
+aineksensa. Ainakin ovat nämä luovat henget
+tavallisesti peräisin sellaisista kansankerrostumista,
+joiden elämänkosketus vielä on ollut välitön,
+joiden elämäntaju siihen asti vielä on levännyt
+älyllisen itsetiedottomuuden horroksessa ja harsoissa,
+ja joiden henkisen heräämisen ensimmäisiä
+esikoisia he ovat: väkeviä, käyviä, täydestä, hurmahtelevasta,
+paisuvasta elämänkosketuksesta
+ammentavia ja tuhlailevia. Nämä tällaiset, elämän
+kuluttamatonta tarmoa ja luovaa hedelmällisyyttä
+uhkuvat voimat elvyttävät sivistyksen: niiden
+nuori voima omistaa tämän sivistyksen omakseen,
+tämä sivistys virkoo uuteen elävään liekkiin
+heidän vereksessä aineksessaan, ja itse sivistyksen
+sytyttäminä sytyttävät ja hedelmöittävät
+he vuorostaan koko sen sivistyneistön ajatus- ja
+tuntemispiiriin, jonka kehään he ovat kohonneet.
+Ja on huomattava, että tällaisia sivistyksen
+verestäjiä eivät ole ainoastaan valtaisessa, suuressa
+merkityksessä herättävät ja luovat henget,
+vaan kaikilla ihmistyöskentelyn aloilla, vaatimattomissa,
+rajoitetuissa tehtävissäkin ahertavat voimat,
+joilla vain on mahti kouraista elämän sovinnaisuuskehän
+ulkopuolelle, elävään todellisuuteen,
+jotka voivat käsitellä työtään hedelmällisesti,
+joille elämänilmiöt ja -tehtävät ovat olevaa, kouraistavaa,
+väkivoimin muodostettavaa todellisuutta,
+joiden vakava työnsuhtautuminen hedelmöittää
+ja pätevistää koko heidän ympäristönsä
+työnsuhtautumista, jotka kautta koko kansallisen
+työskentelyn rintaman verestävät työn todelliseksi.</p>
+
+
+<p>--Jos nyt sivistyneeltä luokalta melkein tyyten
+ehtyvät tällaiset, elämän todellisuuden ravitsemat
+ja kasvattamat, elämäntodellisuuden kamaralta
+esiinponnistautuvat yksilöt, jos siltä tyrehtyy
+se elämäntajun uusiutuminen, elpyminen, se
+mielikuvituksen aineksellinen verestyminen ja
+rikastuminen, jonka alinomainen uusien aineksien
+kohoaminen kansan pohjalta pinnalle tuo tähän
+pintaan, niin kuihtuvat tämän sivistyneistön henkisen
+elämän juuret. Missä sivistyneistö keinotekoisesti
+tulee eristetyksi luonnollisista elähyttäjistään,
+siellä sen sivistys on tuomittu vähittäiseen
+ohenemiseen ja tyhjenemiseen, siellä liukastuu
+henkisesti vireinkin sivistyneistö näkemään ja käsittelemään
+elämänä vain elämän pintaa, kuollutta
+kuorta, seisahtunutta muotoa, jonka alta elämä
+toisinaan jo saattaa olla väistynyt sykkimästäkin.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Samaan suuntaan kuin eristäytyminen kansallisesta
+pohjasta uuden veren lähteenä, samaan
+suuntaan vaikuttaa eristäytyminen kansallisesta
+elämästäkin uusien elämyksien lähteenä. Sekin
+eristäytyminen vaikuttaa sisällöllisesti ohentavasti,
+muodollisesti kiihdyttävästi. Kun kansallinen
+yhteenkuuluvaisuus ei ole tajuttu sellaisena elävänä,
+vaikuttavana voimana, että se kansallisen
+myötäelämisen välittömiä teitä ja tiehykkeitä
+myöten väkevästi ja vastustamattomasti ajaisi
+ihmishengen pohjaiset elämänvoimat toimintaan,
+että se suuren, itsensä unohtavan ja uhraavan
+rakkauden järkytyksellä kirvottaisi ja sulattaisi
+liikkeelle ja hereille ihmisessä jähmettyneen sisäisyyden
+meren ja sen arvaamattomat, kätketyt voimat,
+niin jäävät yksilöt tätäkin elämällistä herätystä,
+tätäkin yksilöllisen elämänsisältönsä laajenemista
+ja kasvamista vaille, jäävät tietämättömyyteen
+heidän omiin olentoihinsa kätketyistä,
+heidän tietoisaa itseänsä suuremmista rakkauden
+ja itseuhrauksen alkuvoimista, eivät saa kokea
+sitä elämäntunnon laajentumista, kohottumista ja
+kirkastumista, johon ihminen kypsyy uhratessaan
+itsensä sille kokonaisuudelle, jossa hänen henkensä
+ja verensä juuret ovat.</p>
+
+
+<p>Jotta ihminen olisi hedelmällinen yhteiskunnan
+jäsen, satoisa elävä elin yhteiskunnassa vaaditaan
+häneltä, ei käsitteellistä, ohjelmallisesti selvää ja
+tietoisaa isänmaanrakkautta, vaan elämällistä
+yhteenkuuluvaisuutta kansalliseen ja yhteiskunnalliseen
+ympäristöön, välitöntä elämisen yhteyttä
+sen ympäristön kanssa, jossa hänen elämäntyönsä
+tapahtuu. Välitön, ei ajateltu, vaan vaistoinen
+rakkaus omaan kansaan, työ ja kärsiminen sen
+kanssa ja puolesta, sen häpeän ja kunnian eläminen
+omassa rinnassa omana nöyryyttävänä, syvempään
+itsetuntemukseen leikkaavana häpeänä ja
+omana kannustavana, velvoittavana kunniana,
+antautuminen sen elämänhengityksen läpitunkemaksi,
+sen toivojen kohottamaksi, sen kamppausten
+terästämäksi, sen pyrkimysten jännittämäksi,
+sen ihanuushurmioiden kirkastamaksi tulvahuttaa
+yksilöön elämän elävän virran, joka täyttää hänen
+henkensä sekä aineksen runsaudella että innon
+palolla, terästää ja tiivistää hänen siveellisen
+tahtonsa, hedelmöittää ja lämmittää hänen luovan
+mielikuvituksensa: antaa hersyvän runsauden ja
+syvyyden, inhimillisyyden hänen elämäntunnolleen
+ja elämännäkemykselleen. Kuten aalto vain
+meren povelta, meren täyttämänä voi paisua
+ilmoja kohti, siten voi yksilökin vain kansansa
+povelta, kansansa elonhengen kohottamana ja
+täyttämänä, sen paisunnan hetkellisenä huippuna,
+kärkenä ja voimanvyörähdyksenä singahtua täyteen
+ja terveeseen elämäntietoisuuteen.</p>
+
+
+<p>Kansallisesti eristäytyneet yksilöt ja kansallisesti
+eristäytynyt sivistyneistö jäävät vaille sitä
+itsesyventymistä ja itsekypsymistä, sitä rikkaampaan
+ja pätevämpään itsekokemukseen kehkenemistä,
+jonka kansallinen myötäeläminen ihmisessä
+virvoittaa. Yksilö, väkevinkään, enempää kuin
+erikoinen luokkakaan, henkisesti virein ja viritetyinkään
+eivät kostamatta irroittaudu pohjaltaan.
+Ken ei koko olemisellaan elä siinä ympäristössä,
+jossa hän suorittaa elämäntehtäväänsä, ketä eivät
+tajunnantakaiset, yksilön tietoisaa valintaa väkevämmät
+ja sitä ehdottomasti hallitsevat yhteiselämisen
+tuntoliitteet ole kiinnittämässä siihen
+elämänympäristöön, jonka piirissä hän elämänsä
+kuitenkin elää ja työnsä joutuu suorittamaan,
+hän erillistyy tahtoen tai tahtomattaan tästä
+ympäristöstä, elävän rakastavan myötätunnon
+ohella ehtyy häneltä tämän rakkauden antama
+hedelmöittävä, yhä suurempaan ponnistukseen ja
+antautuvampaan työhön elähyttävä ja kiihoittava
+aineskin, ja hänen työnsä surkastuu kuolleeksi
+työskentelyksi, ulkonaiseksi työn suorimiseksi.
+Virkamies ja muu elämäntehtävänsä suorittaja,
+joka toimii tehtävänsä vain virallisena toimen suorituksena,
+eläen itse myötätuntoineen, harrastuksineen,
+elämänvaikutteineen täydellisesti ympäristönsä
+elämänpiirin ulkopuolella, jopa tälle
+ympäristölle ynseänä, ohjelmallisesti vihamielisenä
+ja vierovanakin, ei voi saada oikeata sisäistä
+otetta tehtävästään. Hän on yksilöllisesti työnsä
+ulkopuolella, ja suorittaa hän työnsä kuolleella,
+muodollisella, mielikuvituksettomalla ulkopuolisuudella.
+Hän ei elä ympäristöstään välittömästi
+itseensä niitä elämyksiä, jotka hedelmöittäisivät
+hänen työnsä, joiden varassa hänen elämäntyönsä
+kasvaisi elimelliseksi, liittyisi elävästi ympäristön
+elämän- ja kehityksentarpeisiin, mukautuisi, kasvaisi,
+elämällisesti rikastuisi ja kehkenisi näiden
+tarpeiden mukana, kiihoittamana ja nostamana.
+Hänen ja hänen tehtävänsä väliltä ovat ummessa
+rakkauden suonet. Hänen sulkeva, vierova suhteensa
+elämänympäristöön sulkee häneltä oman
+kasvamisenkin ainekset: työ, joka on ihmisen tehoisin
+kasvattaja, jonka ponnistuksessa ihminen
+kasvaa itsensä yläpuolelle, jonka kiihtyvässä jännityksessä
+ihminen kuin kierrevihuri kerää ja
+imee itseensä ympäristönsäkin elämänvaistot,
+-ainekset ja -voimat, tältä työn intohimolta on kadonnut
+tarkoitus, elinedellytys ja aines, ja elämänympäristöstään
+sulkeutunut ihminen jää yksilöllisessä
+elämässäänkin vaille tätä työn siunausta,
+sen antamia elähyttäviä herätteitä ja vaikutuksia,
+sen hedelmöittämää elämänkokemuksen rikkautta,
+pätevyyttä ja syvyyttä.</p>
+
+
+<p>--Kansalaisen isänmaanrakkaus on välitöntä
+yhteiselämistä siinä yhteiskunnassa, jonka piirissä
+hän elää, ken tästä yhteiselämästä itsensä irroittaa,
+hän tuomitsee itsensä sekä itsekohtaiseen että
+yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen, hän
+kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä elämänsisällössään
+että yhteiskunnan työelimenä.</p>
+
+
+<p>Tällainen, joko omasta taipumuksestaan tai
+historiallisten olosuhteiden painosta kansallisesta
+pohjastaan eristetty ja vierautunut sivistyneistö
+vapautuu, kyllä välittömästi sille virtailevan
+alinomaisen uuden ja alati uudistuvan elinaineksen
+raskaasta omistamisesta ja sulattamisesta. Sen
+ei tarvitse työläässä ja vaikeassa omistamistaistelussa
+oman valmiin elämännäkemyksensä ja elämäntuntemuksensa
+kokonaisuuteen jäljettömästi
+liittää niitä aina uusia, usein ristiriitaisia ja vastahakoisia,
+aina rikkaita ja rikastuttavia elämänaineksia,
+jotka kansallisen yhteiselämisen pohjalta
+virtailevat sille, sen ei tarvitse niiden varassa
+kasvaa yhä kypsempään, syvempään, pätevämpään
+ihmisyyteen. Se hengen ponnistus, minkä
+tämä yhä uusien elämysten sulattaminen entiseen
+sivistyskokemukseen kysyisi, säästyy täten puhtaasti
+muodollisen viljelyksen hyväksi. Henkinen
+huomio ja muodostamistarmo kääntyy ja kohdistuu
+yksinomaisemmin, vapaammin ja viileämmän
+jo saavutetun ja sulatetun elämänaineksen henkistyneeseen,
+herkkään viljelyyn ja muodolliseen
+hallitsemiseen.</p>
+
+
+<p>Mutta tällainen muotokultuurin hetkellinen
+nopea jouduttuminen on ainoastaan näennäistä
+elintoiminnan kiihtymistä, aineetonta, hedelmättömästi
+nopeaan lakastumiseen rientävää kuten
+juurestaan leikatun kukkasen, joka veteen pistettynä
+kyllä nopeammin kehittää teränsä auki kuin
+omalla varrellaan, mutta jonka kukoistaminen on
+vain heloittavaa kuolemista, ei hedelmän kehäilemistä.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Niin aineellinen kuin henkinenkin elämä on joka
+hetkistä uudistumista; itse elämän sisältö, koko
+elintoiminta on uudistumista: uuden aineksen alinomaista
+omistamista, sulattamista, sen varassa
+uudeksi, yhä uudistuvaksi elämäksi palamista.
+Elämän sisältö on taistelussa, omaksi omistamisessa,
+vieraan aineksen väkevässä sulattamisessa
+oman elämän paloksi. Keneltä tämä taistelu
+liiaksi helpottuu, kenen ei tarvitse syttyä pakottaakseen
+vieraan, vastahakoisen aineksen sulautumaan
+hänen oman olentonsa vaatimuksiin ja
+lakeihin, kenen ei tarvitse jännittää henkensä
+tarmoa hallitakseen, elämäntuntonsa yksilölliseksi
+eheydeksi muokatakseen häneen tulvivaa
+uuden elämän-aineksen virtaa, häneltä menee
+taistelun ohella taistelemisen ainoa hedelmäkin
+menetyksiin: eletty elämä.</p>
+
+
+<p>Kuten väkevimmän, elävimmän elämänkäsityksen
+omistaa se ihminen, totisimpaan, palavimpaan
+hengen tekoon voi kypsyä se yksilö, joka on
+lähimmältä kuullut luonnon hengityksen, elänyt
+luonnon, maan, elämän povella, tuntenut sen suonien
+sykinnän ja solinan, omalla elimistöllään liittynyt
+tähän sykintään ja solinaan ja tästä versovin
+sisäisin voimin luo tuntemuksensa muodon
+kirkkaudeksi, samaten omistaa rikkaimman ja
+painokkaimman, jokaista jäsentänsä sekä sitovimman
+ja velvoittavimman että hedelmöittävimmän
+elämänsisällön se kansa, jossa sisäisyyden
+suonet välittöminä ja runsaina sykkivät mehua
+pohjalta pinnalle ja jossa pinnan muotoloisto on
+sisäisyyden veren lämmintä, hengittävää kukintaa.</p>
+
+
+<p>Missä sisäisen, uuden elon virtailu on ehtynyt
+tai ehtymässä, siellä muuttuvat elämänilmiöt
+ikäänkuin irrallisiksi, ilmavan kevyiksi. Kaikki
+kadottaa sisältönsä, kiinnekohtansa, leijaa sisäisesti
+keventyneenä, virvailee satunnaisena muotojen
+leikittelynä ja kimalteluna. Elämä häipyy
+tarttuvien käsien välistä, elämältä katoo sisällön
+side, muotoansa etsivän, muotoonsa pyrkivän
+aineksen sisältä käsin pakoittava, ajava mahti.
+Elämän velvoituksenalainen raskas työntaistelu
+helpponee valmiiden muotojen kokeilevaksi, keikailevaksi,
+leikkiväksi, melkeinpä julkeaksi yhteensommittelemiseksi.
+Elämä eletään kevyemmin,
+kuin elämän runsaus, moninaisuus ja syvyys
+ansaitsee. Itse eläminen, elämisen tunto kadottaa
+vakavuutensa, ehdottomuutensa, velvoittavan,
+ankaran ainokaisuusarvonsa.</p>
+
+
+<p>Elämällä on se pettävä, helposti harhaan vievä
+ominaisuus, että se näkyy vain sikäli mikäli katsojalla
+on silmää sitä huomaamaan: ken sen kevyenä,
+helppona näkee, sille se onkin kevyt, helppo ja
+mitätön; kenen silmä taas sulkeltaa syvemmälle
+sen syiden ja salaisuuksien kudelmaan, hänelle se
+selkenee yhä painokkaampana, vaikeampana,
+merkitsevämpänä. On riisto oman elämän arvolta
+elää elämänsä liian helposti.</p>
+
+
+<p>Tässä elämäntunnon rapistumisessa, höltymisessä,
+ohenemisessa on selitys kansojen vanhenemiseenkin,
+kukoistavien sivistyskansojen yht'äkkiseen
+tyhjenemiseen, kulumiseen ja rappeutumiseen.
+En usko, että esimerkiksi kreikkalaisilta
+tai roomalaisilta niiden rappeutumiskauden alkaessa
+kansalliset uusiutumismahdollisuudet vielä
+olisivat tyyten ehtyneet; sivistys oli niiden keskuudessa
+kehittynyt vain jonkinlaiseen umpikujaan:
+sivistyksen päivänvaloon kamppautunut kansanosa
+oli erikoistunut tämän sivistyksen sisäisten
+mahdollisuuksien etäisimpiin, erillisimpiin, hienoimpiin
+kärkiin ja huippuihin, monisärmäisimmäksi
+kiteytynyt, hienoimmaksi hiottu, arimmissa
+ilmiöissäänkin herkästi ja varmasti hallittu muotokultuuri
+oli muodostunut niin monipuoliseksi ja
+monivivahteiseksi, etäytynyt niin hiuksenhienoihin,
+sokkeloisiin erikoisuuksiin, että sen ilmenemismuotojen
+ulkonainen omistaminenkin riitti sekä
+kuluttamaan vahvankin henkisen työtarmon, että
+ylipääsemättömänä juopana eroittamaan ja eristämään
+sivistyksen muotoihin koulitun pintakerroksen
+pimeän muodottomuuden syvänteissä uinuvasta
+kansapohjasta. Täten tapahtunut eristäytyminen
+kyllä hetkellisesti helpoitti näiden sivistysten
+yhä herkemmäksi kiihtyvää muodollista erikoistumista,
+mutta samassa mitassa irkeni elämäntunto
+pohjaltaan: itse elämä höltyi sisällisistä,
+pidättävistä siteistään, sisältö hupeni vain muodoksi.</p>
+
+
+<p>Täten sivistyksen elimistöön hiipinyt höltyminen
+turmeli vähitellen siveellisesti arvottomiksi ja
+kestämättömiksi koko nämä sivistyspiirit, ja ainoa
+pelastus, joka näillä kansoilla sivistyskansoina
+vielä olisi ollut, joka olisi voinut syöstä näiden
+kansojen sisäiset, tiedottomuuden onkaloihin tyrehtyneet
+voimat uuteen, luovasti sivistykselliseen
+toimintaan, olisi ollut joku näiden kansojen sisältä
+tapahtuva mullistus, senkaltainen sisäisten, salassa
+olleiden kansallisten voimien esiinpurkautuminen
+kuin oli esimerkiksi Ranskan vallankumous,
+joka vastaavanlaatuisissa sivistysolosuhteissa
+mursi kansan pohjavoimat huuhtomaan kansan
+kansallisen sivistyksen uudeksi.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_2_3" >
+        <a name="chp_2_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_2_3" name="chp_2_3">
+        SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Ruotsinkielinen yläluokkamme onkin juuri
+kansallisen ja aineellisen eristäytymisensä ikäänkuin
+suljetun, suojaavan ansari-ilmakehän turvin
+kehittänyt itselleen hyvinkin ilmekkään ja viljellyn,
+sekä monivivahteisen ja elokkaan että täsmällisen
+ja joustavan sivistyksen, melkein ylellisyyskasviksi
+vaalitun ja kehitetyn muotokultuurin.
+Kielieron asettamaa keinotekoista, mutta
+keskittävää ja kohdistavaa rajaa myöten tapahtunut,
+sukupolvilta peritty ja sukupolvet kestänyt,
+jatkuva henkinen muokkaus on siinä
+määrin tunkenut sen lävitse, että se kauttaaltaan
+on sävyttynyt suhteellisesti hyvinkin
+vireään ja valveutuneeseen henkiseen toimekkuuteen.</p>
+
+
+<p>Sillä on kestävän viljelystyön taipuisaksi vaivaamassa
+ja joustavaksi, kimmahtavaksi terästämässä
+hengessä ase, joka yhtä tarkasti tähdätyllä
+asiallisuudella ja yhtä hairahtumattomalla iskuvarmuudella
+voi kohdistua niin aineellisten elämänilmiöiden
+leikkaavaan, järjestelevään käsittelemiseen
+kuin arkojen hengen asioiden herkkään
+aistivaan tajuamiseenkin. Tämä luokka on niin
+viljelty, älyllisen valveutumisen virittämä muodon
+kuri on istuttanut siihen sellaisen tartunnan hienouden
+ja nopeuden, ryhdin täsmällisyyden ja
+samatahtisuuden, että se kuin valmiiksi pingoitettu
+jänneverkko antaa silmänräpäyksellisen vastakaiun
+jokaisen henkisen herätteen sen kieliä koskettaessa.
+Onkin ihailtavaa se vireys ja joustavuus,
+jolla tämä luokka hetkellisesti sähköittyy
+henkisillä virtauksilla, se mallikelpoinen, suhtaumisvalmis
+yhtäaikaisuus, jolla se virittyy hetkellisiin
+mielialasuuntiin--koko se ryhmittymisen
+kuri ja salamannopea valmius, joka sitä vallitsee.
+Mutta tämä sähköittyminen on vain pinnan hetkellistä
+leimahtamista: mielialavirrat kylmenevät
+yhtä silmänräpäyksellisesti kuin ne syttyvätkin,
+ja heräys haihtuu jättämättä pysyvää hengen tekoa
+hedelmänään. Ruotsinkielinen sivistyneistömme
+on kuin valmis, herkässä vireessä oleva soitin;
+siltä puuttuu vain soitavaa, sisäisen sävelrikkauden
+tulviva vuo. Siltä puuttuu se sisäisen
+ainesrikkauden tuhatkertaistava kaikupohja, joka
+sitoisi ja pidättäisi herätetyn äänen pysyväiseksi,
+joka hedelmöittäisi sen sisäänpäin paisuvaksi
+monikertaiseksi sävelkuoroksi. Sen sivistykselliseltä
+herkkyydeltä puuttuu kansallisuuden syvä
+kätkevä multakerros, jonka hedelmälliseen verhoon
+sivistysvaikutukset voisivat lykätä juurensa
+pysyäkseen elävinä ja versoakseen väkeviksi ja
+hedelmää kantaviksi.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielisessä sivistyksessämme ja sivistyneistössämme
+huomaakin leikkaavan henkisen
+terävyyden ja älyllisen valppauden ohella omituista
+löyhää, haihattelevaa pintapuolisuutta,
+melkein naivia muodon ja näön palvontaa: pelkkään
+näköön, pinnalliseen, muodolliseen näkösiloisuuteen
+takertuvaa ja tyytyvää elämänilmiöiden
+ja -arvojen tajuamista. Ruotsinkielisen sivistyneistömme
+ilmekkäimmät ja luonnehtivimmat
+piirit edustavat melkein pintakiilloksi siloutunutta
+muodon huolittelua samalla kuin sisäisen elämän
+taju, elämänilmiöiden sisäinen todellisuus ja tosiasiallisuus
+melkein on häipynyt, ainakin surkastunut
+niiden tietoisuudesta. Sivistysilmiöt ja hengenliikunnot
+jäävät sen piirissä ominaisen irrallisiksi,
+seikkaileviksi, kokeileviksi, häipyviksi.
+Niillä ei ikäänkuin ole ainesta, mihin sitoutua
+ilmetäkseen olennaisina ja jäädäkseen pysyväisiksi.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Erittäin edustavasti ja luonnehtivasti esiytyy
+tämä älyllinen kouliutuneisuus ja elämäntajun
+yliaineksellinen keveys erinäisissä ruotsinkieliselle
+sivistyneistöllemme luonteenomaisissa ihmisryhmissä.</p>
+
+
+<p>Sekä tieteen että liiketoiminnan, sekä virkamiesuran
+että taiteellisen elämän ja arvioinnin
+aloilla tapaa runsaasti noita vireitä, ilmekkäitä,
+nopeakäänteisiä henkilöitä, noita ripeän sanan,
+teon ja silmän miehiä, joiden salamannopea katse
+silmänvilauksessa muka leikkautuu eteensattuvien
+elämänilmiöiden ytimiin, jotka kuin kämmenellä
+punniten silmänräpäyksessä ovat selvillä
+eteensattuneen elämänilmiön arvosta tai arvottomuudesta,
+jotka yhdellä katseella luulevat luokittavansa,
+lopulliseen lyhyeen kaavaan jähmettävänsä
+elämän tuhatsärmäiset, tuhatsoluiset, itsessään
+tuhannet idut ja mahdollisuudet kätkevät
+pienois- ja yksilömaailmat ja jotka yhtäläisesti
+yllättävät koulitun älynsä valmiudella kuin sisäisen
+elämäntajunsa niukkapuitteisuudella ja keveydellä.
+Ollenkaan aavistamatta, että mahdollisesti
+voisivat hekin nähdä elämän pienempänä, niukempana
+kuin se on, että ilmiöiden tilapäinen ulkonainen
+valmius tai valmiuden puute hetkellisesti olisi
+voinut häikäistä tai hämmentää heidänkin silmänsä
+näkemästä pintaa syvemmälle, pinnan ja luonnon
+kätkössä kukaties uinuvaa oleellisempaa pätevyyttä
+tai tyhjempää pätemättömyyttä, suvaitsevat
+ja rohkenevat he leikkiä kohtaloa ihmiselämälle
+ja elämän värjyville ilmiöille, säätää niille--mikäli
+heistä riippuu--peruuttamattomasti ne
+elämän asemat ja rajat, jotka heidän itsevarma,
+itsehyväinen, mutta niukka, elämän moninaisuutta
+arastelematon näkemyksensä on niissä hetken ja
+sattuman vilauttamien tilapäävaikutelmien nojalla
+havainnut. Tämän älyllisen, yht'aikaa sekä
+tarkan että niukan selkeyden ja valmiuden henkisenä
+edellytyksenä on jonkinmoinen elämänilmiöiden
+sisäisten arvojen, niiden arvaamattomien
+yksilöllisten voimamahdollisuuksien eliminoiminen
+tajunnasta. Elämä on tullut käsiteltävämmäksi
+sitä tietä, että vieraat elämänilmiöt nähdään
+kevyempinä, niukempina, elämänarvossaan mitättömämpinä
+kuin mitä ne ovat. Tällaiselle arvioitsijalle
+typistyvät ja tyhjenevät elämänilmiöt pelkäksi
+fasaadiksi, julkisivuksi, näöksi; kaikki sopeutuu
+ja supistuu hänelle lyhyeksi, selkeäksi, kuivaksi
+kaavakkeeksi, jota on kevyttä ja ketterätä
+käsitellä, mutta jota käsitellessä helposti haihtuu
+tajusta ja tietoisuudesta, mitä elämänarvoja, mitä
+taistelun hyökyä, mitä muodostumisen ja muodostamisen
+raskasta, palavaa kamppailua tällainen
+elämän jättämä, itsetehottomaksi kutistunut elämänmerkki,
+kuollut, jähmettynyt muoto kätkee
+ja edustaa itsessään.</p>
+
+
+<p>Tämä elämällisen myötätunnon surkastuminen,
+sisäisen elämännäkemyksen ehtyminen, välittömän
+elämänliitynnän höltyminen kirvoittaa kyllä
+hetkellisesti älyn voimat kepeiksi ja irrallisiksi,
+vapauttaa ne sisällön sitovasta raskaudesta ja
+antaa niille ikäänkuin itsenäisen, ilmavan itsemääräämiskeveyden
+ja riippumattomuuden, mutta
+sisällön raskauden ohella tyhjentyy elämännäkemykseltä
+sisällön hedelmällisyyskin, se elimellinen
+kasvu- ja uusiutumiskyky, jolla itsetiedoton
+elämänvaisto sisäisen elämänliitynnän juuria myöten
+kokoo ja luo alati uutta ainesta hengelle, liittää
+ihmishengen elämän hersyville lähteille ja
+antaa sen niistä juoda elämäntajunsa, paisua
+elämäntäydeksi.</p>
+
+
+<p>Tästä johtuu se yllättävä keveys, se keveyden
+kimmoisuus, jolla nämä ruotsalaistemme ilmekkäimmät
+ja edustavimmat piirit suoriutuvat monista
+elämän raskaista, työläistä tilanteista ja
+kysymyksistä. Tästä johtuu se nopeus, valmius ja
+tarkkuus, jolla he silmänräpäyksessä ovat selvillä
+hetkellisen tilanteen vaatimuksista, se niukka täsmällisyys,
+jolla he muodollisesti arvioivat ihmiset
+ja elämänilmiöt; yleensä se muodon kuri, jolla he
+pakoittavat elämän itselleen kuuliaiseksi. Mutta
+tästä samasta lähteestä johtuu niinikään se siloisa
+ja siteetön, alati yhtä ällistyttävä keveys jopa
+kevytmielisyys, jolla eräät älyllisesti näköään
+vireimmätkin henget sen keskuudessa altistavat
+notkistuneen älyllisen viljelyksensä ympäristönsä
+mielialojen ja mielihalujen palvelukseen, se luonteeton
+mieskohtaisen vakaumuksen ja elämänarvioinnin
+itsekielto, jolla he lainaavat hienoksi
+hiotun henkensä aivan tukalasti arkisten, pintapuolisten
+ja töykeästi itsekkäiden pyyteiden ja
+intohimojen aseeksi.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Ruotsinkielisen julkisen yhteiselämän tarkkaajalle
+ovat tässä suhteessa psykologisesti aina
+yhtä yllättäviä ja mielenkiintoisia eräät sen piireissä
+runsaasti esiytyvät, näennäisesti aivan vastakkaisia
+luonnepiirteitä itsessään kätkevät yksilöt.
+Lukuisat ovat heidän keskuudessaan nuo pirteät
+älyniekat, jotka ilmekkäällä, elokkaalla yksilöllisyydellä
+tarpeen tullen sekä virkeästi ja sukkelasti
+että suolaisesti ja kirvelevästi voivat yksityiskohdissa
+iskeytyä jokaiseen asiannikamaan, penkoa ja
+seuloa jokaista asiaa armahtamattomalla, tiukalla
+kriitillisyydellä ja asiallisuudella, kaikella mahdollisella
+yksilöllisellä kiinteydellä ja vastasukaisuudella;
+heidän lausuntonsa voivat säihkyä aivan
+kritiikki-ilotulituksina, joissa väitteet ja vastaväitteet
+singahtelevat terävinä, sattuvina ja asiallisina.
+Ja kaiken tämän älyllisen yksilöllisyyden ja
+monisärmäisyyden rinnalla ja vastakohtana sitte
+se yllättävä, hairahtumaton joukkorytmiikka,
+se näköpiirin samakulmaisuus, se asiallinen yhdenmukaisuus,
+johon nämä niin uhkareippaat älysissit,
+»frondeurit» lopulta kuitenkin aina sopeutuvat
+ja mukautuvat muun tasaisemman joukon
+kanssa, kun tulee äänestyksen, päätöksen tai
+muun tositoimen hetki! On kuin kaikki tuo terävä,
+virkeä yksilöllisyys, arvostelun ja näkökannan
+omintakeisuus olisi vain älyllistä voimistelua,
+leikki- ja näköliikettä suoritettu hengen hygienian
+ja pirteyttämisen vuoksi--ellei se vain ole pelkkää
+dialektista silmänlumetta, huomion tahallista eksyttämistä
+epämukavasta pääasiasta tyhjänpäiväisempiin
+sivuseikkoihin. Mitään tekoon ja itsenäiseen
+luonneteräkseen velvoittavaa mahtia ei
+sillä ole: ratkaisun hetkellä kieltäytyvät kaikki,
+niin elokkaat kuin kankeat aivotkin, niin kimmoisat
+kuin uniset tahdotkin, niin heränneet ja
+herkät kuin turtuneet ja tylstyneet omattunnotkin
+yhtä kevyesti ja auliisti omasta itsenäisestä,
+inhimillisestä arvosteluoikeudestaan ja arvosteluvelvoituksestaan
+ja alistuvat kaikkine näennäisine
+itsenäisyys- ja yksilöllisyyspuuskineen täydellisen
+myötäsukaiseksi äänestyskarjaksi tai laumamielialojen
+alttiiksi kaikupohjaksi--olkoot sitte
+joukkomielialat miten yksipuoliset ja hetken kuohun
+sokaisemat tahansa tai äänestyksen alaiset
+asiat miten asiallisesti epäoikeutetut tai perustelemattomat
+hyvänsä.</p>
+
+
+<p>Tämä, sanoisiko ryhmä- ja puoluekurin kannalta
+ihailtava, sanoisiko inhimillisen yksilöllisyyden
+kannalta siveellisesti tyrmistyttävä keveys,
+jolla yksityistahdot ja yksityisvakaumukset kieltäytyvät
+itsenäisestä elämänilmiöiden arvioimisesta
+ja mukautuvat ryhmänäkökantojen mukaisiksi,
+on yleisenä määräävänä laatupiirteenä ruotsinkielisen
+sivistyneistömme suhtautumiselle julkiseen
+elämäämme. Ken tarkkaa asioiden käsittelyä
+ruotsalaisissa valtuustoissamme ja johtokunnissamme,
+ruotsinvoittoisissa yhdistyksissämme,
+yleensä ruotsinkielistemme julkisessa esiytymisessä
+silloin kuin jossakin--vaikka kuinka etäisessä--suhteessa
+heidän luokka- ja puolue-etunsa
+ovat kysymyksessä, saa aina hämmästymisen
+aihetta huomatessaan, kuinka siloisesti näköjään
+itsenäisimmät, siveellisesti ryhdikkäimmät, henkisesti
+valppaimmatkin älyt ja luonteet ehdottomasti
+ja tahdottomasti kaikessa taipuvat puoluekurin
+mukaan. Olkoon kysymyksessä miten räikeä
+yksityiselle tai asialle tapahtuva oikeusloukkaus
+tai ajatuksenväkivalta hyvänsä, käyttävät
+he henkensä lahjoja korkeintaan, ei tämän oikeusloukkauksen
+torjumiseksi ja vastustamiseksi, vaan
+sen loukkaavan alastoman räikeyden peittelemiseksi--jopa
+näkösyiden keksimiseksi tällaista
+tekoa puolustaakseen.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Kaikilla aloilla, missä ruotsinkielisillä meillä on
+ratkaisuvalta ja missä heillä on tilaisuus käyttää
+tätä ratkaisuvaltaansa suomenkielisiin nähden,
+esiytyy aivan naivisti ja peittelemättä tämä
+näköään tuiki päätön ja silmitön, sanoisiko siveellisesti
+häikäilemätön vai siveellisesti ryhditön liukuminen
+puoluekurin vanavedessä: kaiken itsenäisen
+ja asiallisen arvioinnin alistaminen puolue-ennakkoluulojen
+ja -pyyteiden määrättäväksi ja
+palvelukseen. Suomenkielinen kansalainen joutuu
+melkein säännöllisesti poljetuksi oikeuksissaan ja
+ansioissaan, milloin hänen ansionsa tulevat ruotsinkielistemme
+arvioitaviksi, varsinkin, jos niitä
+on punnittava jonkin ruotsinkielisen ansioita vastaan.
+Voisi esittää lukuisia kuohuttavia oikeusloukkauksia,
+joita ruotsinkielisemme ovat turtuneen
+joukkoitsehyväisyytensä turvissa nukkuvin
+omintunnoin tehneet suomenkielisille tässä maassa,
+ilman että ainoallakaan yksilöllä olisi heidän keskuudessaan
+ollut siveellistä itsenäisyyttä ja ryhtiä
+nousta tällaista vääryyttä vastaan.</p>
+
+
+<p>Räikeimmän ja valaisevimman esimerkin tästä
+ruotsinkielistemme luonnepiirteestä tarjoavat
+useat yliopistomme opettajaviroista suoritetut
+taistelut ja yleensä se häikäilemätön, keinoista
+välittämätön sitkeys, jolla ruotsinkielisemme ovat
+koettaneet ja edelleen koettavat mahdollisimman
+kauan säilyttää tämän suomalaisen sivistyksen
+sydänelimen vierashenkisenä ja vieraskielisenä
+suomalaiselle sivistykselle.</p>
+
+
+<p>On suorastaan siveellistä itsenöyryytystä havaita
+miesten, joiden äly on viljelty ja terästetty
+käsittelemään hengen asioita arimmalla, huojumattomimmalla
+tarkkuudella, joiden henki on
+koulittu vilpittömässä, velvoituksenalaisessa
+työssä noutamaan ja kirvoittamaan esiin elämän
+sokkeloista elämän todet lait, toden sisällön, joiden
+uurastavaa, itseuhrautuvaa, toisinaan terävää,
+syvyyksiinkin leikkaavaa työtä on kunnioittanutkin,
+havaita näiden yht'äkkisessä laumahurmiossa
+liukuvan kuin kevyt kaarna joukon mukana
+ja alentavan henkensä jalon aseen pintapuolisten
+ja silmänräpäyksellisten puoluepyrintöjen
+auliiksi palvelijaksi. On loukkaus ihmisluonteen
+ja ihmisvakaumuksen siveellistä arvoa vastaan
+alentua hengen asioissa muodolliseksi asianajajaksi,
+loihtia dialektisen taituruuden ja notkeuden
+avulla näkö- ja tekosyitä asioiden ja tekojen perusteluksi
+ja puolusteluksi, joiden takana ei kuitenkaan
+asiallinen ja luonteellinen vakaumus seiso--ei
+ainakaan saata seista, jos on valveilla sokaisematon
+henkinen arvostelukyky ja vääjäämätön
+siveellinen omatunto.</p>
+
+
+<p>Se yksityistahdoista limittynyt, mutta jokaisessa
+yksilöllisessä kohdassaan horjumaton yksimielisyyden
+valli, jonka ruotsalaisemme yliopistossa
+muodostavat suomalaisuuden kaikkein oikeutetuimpiakin
+vaatimuksia vastaan ja jonka kuurolle
+juurelle suomalaisen sivistyksen välttämättömät
+ja polttavat tarpeet saavat tehottomina pauhata
+ja raueta, on selitettävissä vain siten, että
+elämän arvot ovat tälle älyn ylimystölle keventyneet
+ja että se senvuoksi niin kevyen vapaasti, melkein
+itsetiedottomuuden viattomuudella voi leikkiä
+huimaavaa leikkiänsä todellisuuden kanssa.
+Se seikka, että suomalaisen sivistyksen ahjossa
+suomenkielinen nuorukainen--jos hän osoittaa
+terävämpää tieteellistä työskentelykykyä--heti
+tieteellisen työskentelynsä alkutaipaleella saa
+ainakin eräillä opintoaloilla kokea, että häntä
+katsotaan kuin vaarallista tulokasta ja tungeksijaa,
+vastaista suomalaista stipendien ja professuurien
+tavoittelijaa ja konsistoriossa äänestäjää,
+jonka tielle jo ajoissa on viritettävä niin vaikeita
+ansoja ja hankaluuksia kuin muodollinen säädyllisyys
+suinkin sallii, se seikka, että <i>suomalaisessa</i>
+ainoassa suomalaisessa korkeimmassa opinahjossa
+opiskelijan <i>suomenkielisyys</i> on se loukkauksen
+kivi, jonka vuoksi hänen on langettava, ja että
+tällaista kuohuttavaa kohtuuden ja oikeuden polkemista
+saattaa tapahtua koko samanmielisen
+valistuneen opettajiston--ainakin vaikenemisella
+osoitetulla--suostumuksella, se seikka osoittaa
+sellaista siveellisen tajunnan heikkenemistä, sellaista
+mieskohtaisen ja yksilöllisen vakaumuksen
+itsekieltoa, että se on mahdollista ainoastaan sellaisille
+ihmisille, jotka ovat joutuneet niin etäälle
+todellisuuden pohjalta, ettei se enää heidän henkeään
+ja tekojaan sido ja velvoita.--Itse se teko,
+suomalaisuuden juurittaminen Suomen kansan
+ainoasta korkeimman viljelyksen ahjosta, on jo
+sinään niin huimaavasti paradoksaali, että siinä
+työssä voi viattomalla, vilpittömällä mielellä
+uurastaa vain ihmisryhmä, jolle elämä on kulunut
+pelkäksi estetisoivaksi ja dialektisoivaksi ajatuskokeeksi,
+jota voi käsitellä ja taivutella täydellisen
+älyllisen mielivallan mukaisesti.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Mitä likeisimmässä sielullisessa yhteydessä ja
+vuorovaikutuksessa edellä esittämieni luonne- ja
+laatupiirteiden kanssa on se ilmekäs ja vivahderikas
+esteettinen ja älyllinen kultuuri, jota ruotsinkielisen
+sivistyneistömme parhaimmisto edustaa.
+Ylen lukuisat ja ilmettä antavat ovat sen piirissä
+nuo herkät, koulitut esteetit tai ajatuksen muotoihin
+notkeasti, joustavasti harjautuneet, ripeät,
+terävät dialektikot, joiden silmä tuokiossa älyää
+hengenilmiöiden arat ja hienot varjostumat ja
+jotka kukin yllättävällä varmuudella liitävät
+ajatuksen ja kauneuden maailmojen ilmaulappoja--kukin
+tietysti henkisen mahtinsa mukaisiin
+korkeuksiin tai etäisyyksiin--jokainen yhtä tarkoin,
+tasapainoisin liikunnoin, yhtä joustavalla
+hallitulla ryhdillä, yhtä huolestetulla, muotovalmiilla
+varmuudella.</p>
+
+
+<p>He ovat terävät näkemisessä, nopeat älyävässä
+omistamisessa, tarkat näkemänsä ilmaisemisessa;
+mutta tämä näkeminen, omistaminen, ilmaiseminen
+sairastaa ominaista sisällön ohuutta ja haurautta.
+Miten älyllisesti herkkiä he ovatkin ja
+miten hiottu, valpas ja täsmällinen heidän katseensa
+onkin, ovat elämänilmiöt kuluneet heille
+pelkän ulkonaisen huomioitsemisen esineiksi.
+Elämänilmiöt eivät ole eletyt sisäisesti omiksi,
+eivät ole vaikeassa ja vaikeudellaan kasvattavassa
+työssä taistellut yksilöllisesti omistetuiksi, vaan
+on elämä jäänyt pohtivaksi, arvioivaksi, jäsenteleväksi
+älyn ja maun herkutteluksi, irrallisten yksityiskohtien
+aistikkaaksi, herkäksi, valppaaksi,
+mutta valinnanvaraiseksi ja ulkokohtaiseksi vaalinnaksi.</p>
+
+
+<p>Heidän elämäntunnoltaan puuttuu eletyn
+kokonaisuuden elimellinen kiinteys ja yhtenäisyys.
+Herkistyneen kauneusvaiston ja tarkistuneen ajatusponnen
+ohellakin puuttuu heiltä ikäänkuin
+pohja ja aines, jossa tämä pirteä älyllisyys ja täsmällinen
+käsiteselkeys saisivat toteutua saavuttaakseen
+muodon kiinteän ja kirkkaan valmiuden
+ohelle sisällön painokkaan vaakavan mahdin.
+Näiltä hienoilta yksilöiltä puuttuu se kansallisen
+kokonaisuuden ja kansallisen yhteiselämisen antama
+summaton ainesmeri, se kansalliseen kokonaisuuteen
+kätkeytyvä ja siitä noudettava elämysten
+voimasäiliö, ehtymätön elämänlähde, joka
+jokaisena hetkenä sisältäkäsin tulvahuttaisi ja
+tykkisi heihin uutta hersyvää eloa ja elämänainesta,
+elähyttäisi käsiteselkeyden ja -varmuuden
+lämpöisellä elämänymmärtämisellä, syventäisi herkän,
+notkean hienouden hartaalla elämänuskolla
+ja -rakkaudella, antaisi hengen leikkaavalle terävyydelle
+sisäisen, siveellisen tarmon--yleensä
+antaisi koulituille, hengen tekoihin ja ponnistuksiin
+norjistuneille voimille aineksen, jossa niiden
+mahdissa oleva muodon säihke ja teon terävyys
+pääsisi toteutumaan.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Erikoisen ilmekkäästi ja luonnehtivasti esiintyy
+tämä aineksettomuus ja muodollisen valmiuden
+jousekas ponsi erinäisillä taiteellisen luomisen
+ja aatteellisen harrastelun aloilla.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielinen kirjallisuutemme on viime
+aikoina silmin nähtävästi virinnyt. Sen sävyttävänä
+laatupiirteenä on ominainen yksityiskohtainen
+sanarunouden liekehtivä kiinto, yksinäisten
+sanojen tunnelmallisesti puhdas, selkeä ja täysi
+kaiku, ikäänkuin taotun metallin helähdys. Sanat
+säihkyvät kuin ilmaan leimuvat tähdet, äly sinkauttelee
+vilkahtavia salamoitaan, yksityiskohtainen
+taituruus kimmeltää ja häikäisee. Erotiikka
+kiiluu ja sävähtelee, henkevyys keikailee ja korskailee,
+ylimielinen hirtehisyys ja tuhattulimmaisuus
+eleilee ja pokkuroi. Mutta tämä kaikki on
+vain diletantista elämällä herkuttelemista, ei taiteellista
+elämän luomista. Tämä liekehtivä ilmehikkyys
+palaa vain kuin lentävä virvaliekki kuloheinässä
+polttavana, kuumana, kiihkeänä, mutta
+hupenee silmänräpäyksessä lämpöä jättämättä
+ohitse. Sen näennäinen, tuhlaileva hengen vallattomuus
+ja vaitonaisuus ei ole omia voimiaan
+hurmehtivaa elämän rehevyyttä ja rikkautta,
+vaan on se irrallista, haurasta, itseänsä esteettisesti
+huumailevaa älyn ilottelua; se ei tulvi elämän
+tumman paisuvan vuon hillittömänä vyörähdyksenä,
+vaan on se vain maljan piukkojen kimaltavain
+reunojen sisäpuolelle sidotun viinin hivelevää,
+helmeilevää poreilua.</p>
+
+
+<p>Missä tämä älyllisesti tarmokas kirjallisuus
+saavuttaa kirkkaimmatkin voittonsa, luo se teoksia,
+joiden kuritettu tyyli, koottu, piukka sanonta,
+älyllisesti ryhdikäs ja kohdistuva tehtävän pitely
+on kuin tiiveimpään, jaloimpaan jännitykseen
+pingoitettu teräskaari, jonka alta vain puuttuvat
+kannattavat, ilmoihin kohottavat pilarit--teoksia,
+jotka ovat kuin jaloimmaksi, säihkävimmäksi
+kuvuksi taottuja ja kaareutuvia haarniskarintakehiä,
+joiden väikkeen ja kiinteyden alla ja sisältönä
+kuitenkin ammottaa vain tyhjyys, ei sykkivä,
+elävissä voimissa läikähtävä ihmisrinta. Tällaisesta,
+ehkä vuosikausia miehisellä älyllä taotusta
+ja hiotusta taideluomasta saattaa puhua
+melkein aineettomuuteen hupeneva henkisen ilmakehän
+keveys ja ohukaisuus. Tällä taituruuden
+tarmolla ei ole ollut veroistansa ainesta toteutuakseen
+painavana, elämäntäytenä taideteoksena.
+Tällainen taideluoma on rakennettu tyhjälle, se on
+elämän konstruktioni, ei elämän paisuva, hallittu
+läike. Ja pakoittavinkaan taide ei voi pusertaa,
+tiivistää tyhjää elämänpitoiseksi.</p>
+
+
+<p>Milloin tällainen, elämäntajultaan ja -kosketukseltaan
+suppea kirjailu ponnistautuu aatteelliseen
+elämänpitoisuuteenkin, puuttuu siltä elämänaineksen
+runsauteen, elämännäkemyksen hedelmöittävään
+syvyyteen, avaruuteen ja totuuteen
+perustuva elämää luova välittömyys ja erittelee,
+julistelee se tykkivän elävän elämänkuvauksen
+sijasta retoorisin, paisutetuin mahtielein ainoastaan
+ohjelmanomaista, teoreettista, ohuesti elettyä
+ja tunnettua maa- tai rotuhenkeä.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielisten yleisö- ja nuorisopiirien aatteelliset
+harrastuksetkin kantavat erikoista, yht'aikaa
+niukkaa ja ylikypsää leimaa. Näissä piireissä
+yllättää yhtä paljon henkisen näköpiirin
+suppeus kuin näkemisen terävyyskin. Henkinen
+harrastus on kireätä ja tiivistä, mutta aineksellisesti
+ohutta. Yhtä suhdaton kuin on ruotsinkielisten
+yleisöpiiriemme kielteinen kriitillisyys: niiden
+elämänarvojen ehdoton, tajuton kieltäminen,
+jotka ovat heidän elämäntottumuksilleen vieraita,
+yhtä suhdaton on näiden samojen yleisöpiirien
+myönteinen epäkriitillisyys: heitä hyvittävien,
+itsekästen elämänarvojen ehdoton, ajatukseton
+tunnustaminen.</p>
+
+
+<p>Nuorukaiset, joiden rikkiviisaan arvostelun
+edessä ei mikään aatteellinen, yliaineellinen kudelma
+kestä, joille elämän siveellinen ryhti, kansalaisen
+velvoituksenalainen työn- ja rakkaudensuhde
+siihen yhteiskuntaan, jossa hän elää: elämän
+koko uhrautuva, itsensä unohtava, itsensä
+ylitse kasvava uskon ja rakkauden rikkaus on
+pelkkää löysää sanojen rihkamaa, nämä samat
+ylikriitilliset nuorukaiset virittyvät toisaalta mitä
+alttiimmasti aivan löyhiin, efemäärisiin lauma-aatteisiin
+ja ohuimpiin, ohimenevimpiin lauma-ailahteluihin.
+He pohtivat kireällä fanatismilla
+ijänikuista »finländare»-kysymystään, harrastelevat
+elämän vakaisimpana, ainoana käsittelyn ja
+kiivailun arvoisena kysymyksenä, onko joku kielen
+käänne--miten sisällöllisesti kuvaava ja
+käsitteellisesti oikeavivahteinen hyvänsä--fennisisminä
+karsittava käytännöstä, kuohtuvat täydelliseen,
+riehuvaan vesilasimyrskyyn siitä, onko
+ylläpidettävä ruotsinmaalaisista näyttelijöistä
+koottua »kotimaista» teatteria, vaiko vaalittava
+kotimaisilla voimilla »korkearuotsalaista» teatteritaidetta,
+marssivat--nämä kaiken intoilun yläpuolella
+olevat punssipöytäkriitikot--tiukimmassa,
+hartaammassa tahdissa mihin aatteellisesti
+pingoitettuun, teennäisesti touhuttuun ja tuloksellisesti
+tyhjään suurruotsalaiseen nuorisokokoukseen
+hyvänsä.</p>
+
+
+<p>Yleensä yllättää ruotsinkielisissä yleisöpiireissämme
+juuri tämän yleisön kriitillinen kylmäkiskoinen
+asenne kaikkea aatteellista hurmautumista
+vastaan ja sen samanaikainen aivan päätön, jopa
+lapsekas huumautuminen kaikenmoiseen tyhjänpäiväiseen
+aate- ja elämänsisältösurrogaattiin,
+sen odottamaton pöyrähtäminen kaikenlaiseen
+ohueeseen, sisällöttömään ja tarkoituksettomaan
+periaatehommasteluun ja -hammasteluun. Tässäkin
+on vaikuttamassa elokas, toimekas, hanakka
+äly, jolta vain puuttuu elämänaines paisuakseen
+näköharrastelusta ja -hyörimisestä hedelmälliseen
+elämänkäsitykseen ja elämänkäsittelemiseen.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Älyllisen kehityksen ylimahti vaistoisampien,
+välittömämpien elämänvoimien kustannuksella
+johtaa henkisesti niukemmissa yksilöissä suorastaan
+kuivakiskoiseen, mielikuvituksettomaan kielteisyyteen.</p>
+
+
+<p>Jos jättääkin ruotsinkielisessä sivistyneistössämme
+sen älyllisesti ja henkisesti viljellymmät
+yksilöt ja piirit, ja siirtyy tarkastamaan tavallista
+porvarillista tasapintaa, tapaa siinä aivan tukahuttavan
+näköpiirin ahtauden ja ilmattomuuden.
+Jos missä, tapaa siinä aivan puhtaaksi viljeltyä
+filistealaisuutta ja paljainta aineellisuuden palvontaa.
+Niin töykeä, sulkeva, ahdasnäköisyyden
+silmälapuilla suojattu, itsehyväisyyden vallituksella
+turvattu kuin tällainen keskipintainen ruotsinkielisen
+intelligensimme jäsen, voi tuskin olla
+insulaarisesti itseriittävin englantilainenkaan.
+Mikä vaatimattomimmassakin määrässä kohoo
+lähimmän, itsekkään tähystys- ja tavoituspiirin
+piukkojen ja niukkojen rajojen ulko- ja yläpuolelle,
+on näille aitofilistealaisille olematonta. He suoriutuvat
+elämästä yksinkertaisimmalla ja lyhyimmällä
+keinolla: kieltävät sen, mitä eivät tajua.</p>
+
+
+<p>Näiden piirien kritiikki on niin säälimätön,
+että yhteiskunnallisen elämän tekijöistä sen edessä
+saattaa korkeintaan löytää armon raha, taiteellisen
+elämän ilmiöistä operetti, elävät kuvat ja
+viimeinen muotilehti, ihmisten keskinäisistä elämänsuhteista
+skruuvikumppanuus ja punssi-istunto.--Heille
+on Othello vanhanaikuista,
+koomillisesti paisutettua sanatohinaa, yhteiskunnalliset
+ja kansalliset velvollisuudet korkeintaan
+naisyhdistyksille kuuluvia asioita, siveelliset,
+eetilliset elämänarvot vanhojen Runebergin-aikuisten
+setien pakinaa. Vasta »Iloinen leski»
+voi virittää heissä taiteellisen tuntemisen kielet,
+vasta tuoreimman kurssinoteerauksen lukeminen
+voi avata heille näköaloja elämän jännittävään
+kudelmaan, vasta virkaylennysten ja -syrjäyttämisten
+aiheuttama juonien punonta voi lietsoa ja
+kirvottaa heissä hereille yhteiskunnallisen toimekkuuden
+tai siveellisen suuttumuksen yli-itsekkäät
+vaistot. Jos tällaisella kultuuri-ilmestyksellä on
+kontinentaalisia mielitekoja ja kokemuksia, kirpoaa
+hänestä täysverinen elämänihantelijakin: Parisin
+asfaltti kasvaa hänelle elämän symboliksi, Nizzan
+hotellit luonnonhurmion »tiptopiksi», tuoreimmalta
+nähty varieteediiva elämänveikeyden haltioittavaksi
+hengettäreksi. Ainoana yliaistillisena,
+kiihdyttävänä elämänongelmana saattaa tällaiselle--tavallisesti
+supisuomalaisesta ympäristöstä
+lähteneen, vaurastuneen kauppiasisän tai
+-isänisän aitoruotsalaiselle pojalle--olla, kutsuako
+itseään »finsk-svenskiksi», »svensk-finneksi»,
+»svensk-finländariksi», »östsvenkiksi» vaiko yksinkertaisesti
+vain »finländariksi» tai »finlänningiksi».
+Mutta tähän nähtävästi i'änikuisesti ratkaisemattomaksi
+jäävään ajatuspulmaan tuhlautuukin sitte
+kokonaisten nuorukaispolvien henkinen pohdintatarmo
+ja -tarve.</p>
+
+
+<p>Nämä tällaiset kuivakiskoisuuden fanatismissaan
+kaikelle henkisyydelle tartuntavapaat henget
+tuntevat korkeintaan yhden ainoan siveellisen
+johtotähden: millä hinnalla hyvänsä on vältettävä
+näyttämästä nolatulta. Siitä syystä on yliolkaisesti
+oltava uskomatta mitään, visusti vältettävä
+antamasta minkään seikan viehättää
+itseään innostumiseen, kunnioitukseen, arvonantoon;
+aina on kaikissa tilanteissa ja asianhaaroissa
+ennen kaikkea säilytettävä irooninen, kylmäkiskoisesti
+halpeleva ylemmyyden ilme. <i>Ja</i> onnistuvatkin
+he tässä pyrinnössään toisinaan niin hyvästi,
+saavat niin ilmanpitävästi suljetuksi itsensä
+kaikilta elämän virikkeiltä, että he lopullisesti
+korkeintaan yhdessä ainoassa seikassa joutuvat
+elämän puijaamiksi: omassa alastomassa, rapautuneessa
+elämässään, omassa autiossa, tyhjässä
+elämäntunnossaan.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Ruotsinkielisessä sivistyneistössämme on kuitenkin
+siellä täällä kyllä yksilöitä, joiden henkisen
+näköpiirin avaruus ja ylemmyys, luonteen puhtaus
+ja ryhti, luova työtarmo ja työrakkaus sekä yksilöllisen
+uhrautuvaisuuden voima kohottaa heidät
+heidän ympäristönsä puitteista ja ennakkoluuloista.</p>
+
+
+<p>Mutta nämä tällaiset valoisan, viileän, humaanisesti
+avaran järjen miehet, lämpimän, hartaan
+sydämen, vilpittömän, uskollisen tunnollisuuden
+miehet--työskennelkööt he taiteen tai tieteen,
+yhteiskunnallisen tai yksityisen elämän piireissä,
+näkyvillä julkiasemilla tai vaatimattomissa elämäntehtävissä--he
+ovatkin elämäntehtäviensä
+suorittajina puhkaisseet itsensä kielisympatiojensa
+asettamien rajojen ulkopuolelle, ovat särkeneet
+sen hedelmättömyyden lasikehän, johon
+heidän ruotsinkielisyytensä tässä maassa heidät
+on sulkenut ja kasvaneet työnsä suuruisiksi. He
+ovat, vaikk'eivät he hakeudukaan suomenkieliseen
+sivistyspiiriin, elämäntyönsä suorittajina ja
+toteuttajina joutuneet suomalaisen sivistyselämän
+tekijöiksi: rakkaudella, harrastuksella ja myötätuntoisella
+antaumuksella suhtautuessaan omaan
+työhönsä joutuvat he rakkaudella, harrastuksella
+ja myötätunnolla työskentelemään suomalaisen
+yhteiskunnan ja suomalaisen sivistyselämän kehittämiseksi.</p>
+
+
+<p>Nämä tällaiset, inhimillisesti lämpimät ja
+hedelmälliset henget ovat, ei todistuksia siitä, että
+ruotsinkielisessä sivistyneistössämme olisi vaikuttamassa
+elävä yhteisymmärryksen henkikin suomalaisen
+yhteiskunnan elintarpeita kohtaan--sitä
+todistaakseen ovat he liian poikkeuksellisia
+ja harvalukuisia--vaan todistuksia siitä, että
+ruotsinkielinen sivistyneistömme kokonaisuudessaankin,
+jos sillä olisi henkistä laajapiirteisyyttä
+ja avaruutta, voisi uhraamatta hiventäkään enempää
+ruotsinkielisyydestään kuin henkisen kultuurin
+ylemmyydestäänkään elähyttävästi ja itse
+elähtyvästi lähetä välittömään, luottavaan ja luottamusta
+virittävään yhteistyöhön yhteisen suomalaiskansallisen
+sivistyksemme kehittämiseksi.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Läheisen ja valaisevan vertauskohdan ruotsinkieliselle
+yläluokallemme tarjoavat sivistyksellisessä
+suhteessa nykyajan juutalaiset. Kummankin
+keskuudessa on sama kansallinen juurettomuus,
+irrallisuus siitä ympäristöstä, jossa he kuitenkin
+elävät ja vaikuttavat, aiheuttanut samansuuntaisen
+henkisen tilanteen. Kummallekin ovat
+tunnusmerkillisiä henkisen valmiuden ohella henkinen
+köykäisyys, nopean ja ripeän sopeutumiskyvyn
+ohella hyvin ulkonainen liittyminen elämän
+ilmiöihin, esteettisen ja älyllisen muotokultuurin
+ohella ominainen elämännäkemyksen ohuus ja
+aineettomuus, terävän, käytännöllisen, ulkonaisen
+järjestämiskyvyn ohella omituinen pintapuolinen
+kaavamaisuus elämän sisäisessä omistamisessa ja
+tajuamisessa.</p>
+
+
+<p>Kummallakin on henkisen näkökulman, henkisen
+painopisteen määrääjänä muotojen vanhoillisuus
+sisällön vapaamielisyyden rinnalla: sitkeä,
+kireä, vaikkapa kiivailuun yltyvä taipumattomuus
+entisten, totuttujen ja koettujen muotojen
+ja kaavojen noudattamisessa ja säilyttämisessä
+samalla kuin siihen nähden, mitä nämä muodot
+mahdollisesti kätkevät itsessään sisällöllisesti olennaista,
+on vallalla aivan siveelliseen mielivaltaan
+ja henkiseen välinpitämättömyyteen asti ulottuva
+ja venyvä suvaitsevaisuus; kummallakin on hyvinkin
+näköisän, näennäisen vapaamielisyyden rinnalla
+kirein, jäykin kaavaintoilu: älyn ja logiikan,
+ei sydämen ja uskon suvaitsemattomuus. Kumpaakin
+luonnehtii melkein hermostuneen herkäksi
+kiihdytetyn yksilöllisyyden rinnalla tyrmistyttävä
+siveellisen itsenäisyyden ja ryhdin puute: juriidisesti
+muodollisen ja kiivailevan sana- ja periaateratsastuksen
+rinnalla aivan luonteeton yksilöllisen
+vakaumuksen taipuvaisuus, kun se joutuu johonkin
+ajanhengen tai ympäristön ennakkoluulojen
+ja puoluepyyteiden virta-uomaan, aivan siveelliseen
+tunnottomuuteen asti itsenäisestä arvostelusta
+kieltäytyvä lauman ennakkoluulojen ja lauman
+itsekkyyden kahleissa kulkeminen. Kummallekin
+on yhtä luonteenomaista loogillisen, koulitun,
+melkein rikkiviisauteen asti valppaan kriitillisyyden
+rinnalla aivan lapsekas ryöpsähtäminen
+hetkellisten ohimeneväin ajanhengen muotipuuskausten
+ja pyörähdysten mukaan, herkistyneen
+valitun esteettisen herkuttelun rinnalla mitä
+vilpittömin ja karkein aineellisuuden palvonta.</p>
+
+
+<p>Kumpikin on kehityksessään kohonnut niin
+ohutilmaisiin korkeuksiin, etäytynyt niin kauas
+maan mehujen ylettyviltä, että yksilölliseltä elämäntajulta
+on kadonnut kansallisen kokonaisuuden
+ja elämänympäristön tasoittava, vakiinnuttava
+pohja: sen jos sitova ja pidättäväkin niin
+myöskin teon ja ajatuksen kiinteyteen ja johdonmukaisuuteen
+ajava ja pakottava sisällön ja aineksen
+mahti.</p>
+
+
+<p>Elämänkosketuksensa ja sitä seuraavan elämäntajunsa
+rajoituksen vuoksi ovat he kumpikin
+synnynnäisiä luokittelijoita elämänilmiöiden muodollisia
+järjestäjiä. He suhtautuvat elämään enemmän
+muodollisesti kuin asiallisesti, enemmän älyllään
+kuin olennollaan, he huomioitsevat enemmän
+elämää kuin elävät sitä. Elämä irtautuu heille
+vaistojen liitteistä ja erillistyy yksinäisiksi tuokioiksi,
+erikseen, yhteydettä haratuiksi yksityisilmiöiksi.
+He näkevät elämän pinnallisesti selkeämpänä,
+mutkattomampana, suoraviivaisempana kuin mitä
+se on; he typistävät sen elävät, vain oman yksilöllisen
+olemuksensa arvaamattomista laeista aavistettavat
+ilmestykset muodollisen logiikan ja matemaattisen
+joukkojärjestyksen pakkokaavoihin ja
+joukkosarjoihin. He eivät käsittele elävää elämää:
+eivät vaikeassa, kärsivällisessä työssä kehitä
+esiin, kasvata elämän uinuvista iduista uusia, kehkeneviä
+elämänilmestyksiä, vaan käsittelevät he
+valmiita asioita: mittaavat, punnitsevat, luokittelevat
+lopullisen muotonsa saaneita esineitä. Älynvoittoisuutensa
+harhassa johtuvat he näkemään
+elämän elävät ilmiötkin juurettomina, valmiina,
+lopullisina esineinä: ei elävinä, muodostuvina
+yksilöinä, vaan kategoorisina matemaattisina yksikköinä,
+joita on yhtä kevyttä, luontevaa ja luotettavaa
+käsitellä, sommitella ja summitella,
+läjitellä ja lajitella kuin mitä kuolleita, pyöriviä
+metallikappaleita hyvänsä. Heille ei elämän ikuisena
+tunnuskuvana häämötä pelto: maan vaivattava
+hedelmällinen povi, jonka hetteistä uuraan
+ihmistyön on alati uusiutuvassa vaivannäössä
+luotava alati yhtä uutta, odottamatonta, alkuperäistä
+elämää; vaan on heille elämän elokkaimpana
+tunnustähtenä raha: irrallinen, vierivä metalli,
+jonka helisevä, kiirivä, kirkas liukkaus,
+mekaaninen, rajaton monistumismahdollisuus,
+epäelimellinen, koneellinen, hengetön samanmukaisuus
+edellyttävät vain muodollista, ei luovaa käsittelyä,
+vain matemaattista, summittaista joukkoryhmittelyä,
+-luokittelua ja karsinoimista, ei
+yksilöllisen olemuksen sisäistä, altista, noudattavaa
+näkemystä ja tajuamista ja jonka hallitsemiseen
+ja vallitsemiseen ei tarvita työtä, vaan
+taitavuutta. Kumpikin on etäytynyt liika etäälle
+maan mullasta, josta ei mikään elävä kostamatta
+saa juuriansa irroittaa: aines on ehtynyt sydämeltä
+ja ajatukselta, veren vaistot haalenneet, elokas,
+ketterä äly enää vain työskentelee liukkaana, liikkuvana,
+nopeana kuten aina järjestellen, arvostellen,
+päätellen, mutta järjestellen, arvostellen, päätellen
+ei eläviin muotoihin herätettävää, vangittavaa,
+muodotonta elämää, vaan valmiita ilmiöitä,
+valmiita esineitä, valmiita arvoja, käsitellen, sijoitellen,
+korkoja kasvatellen, keinotellen sivistyksen
+ja aineellisen varallisuuden valmiilla, keräyneillä
+pääomilla.</p>
+</div>
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_2_4" >
+        <a name="chp_2_4">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_2_4" name="chp_2_4">
+        KANSALLISEN POHJAN ETSISKELYÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Ruotsinkielinen yläluokkamme on itse herännyt
+tämän kansallisen juurettomuuden ja sen
+aiheuttamain henkisten ja siveellisten vaarojen
+tajuun ja alkanut etsiä kansallista maaperää jalkojensa
+alle. Mutta se on lähtenyt hakemaan tätä
+maaperää, ei altansa, suomalaiselta pohjalta, josta
+se todella löytyisikin, vaikka sankan ja sakean
+ennakkoluulokerroksen eristämänä ja kätkemänä,
+vaan jostain sivummalta, etäämpää.</p>
+
+
+<p>Eräät luulevat ilmajuurilla voivansa liittyä
+Ruotsin jaloon ja ylvääseen kansaan, luulevat voivansa
+ruotsalaisen kansayhdyskunnan elonilmauksista,
+kansallisesta verestymisestä ja nuortumisesta,
+yhteiskunnallisesta elpymisestä ja henkisestä
+elokkuudesta johtaa eloa Suomen ruotsinkieliseen
+yläluokkaankin.</p>
+
+
+<p>Tämä on kuitenkin kaikkien älyihmisten ainaista,
+yhtä nokkelaa kuin naiviakin elämän tosiasiallisuuden
+tajuamattomuutta. Elämää ei voi
+lainata, sen on palettava niissä aineksissa, jotka
+kullakin ovat itsessään. Kansojen kuten ihmistenkin
+on luotava elämänvoimansa omassa elimistössään.
+Kansallinen yhteenkuuluvaisuus ei ole
+sanoja, ei edes kauniita sanoja, vaan jokapäiväistä,
+yhteistä henkistä tai aineellista, tietoisaa tai tiedotonta
+työtä yhteiskunta-elimistön hyväksi: elämistä
+yhteiskunnassa. Kansallista vireytymistä
+ei voi sinään siirtää sen yhteiskunnallisen elimistön
+ulkopuolelle, jossa se vaikuttaa. Se voi korkeintaan
+esimerkillään ja hengellään herättää ja
+tartuttaa, mutta teon ja toimen voimana jää ja
+sulkeutuu se jäljettömästi siihen elimistöön, jonka
+elintoiminnan tulos se on, kiertää ja elostaa vain
+sitä elimistöä, joka sen on pusertanut elämänaineksistaan
+ja jonka suonissa se virtaa.</p>
+
+
+<p>Yhtä hauraan, haaveksivan itsepetoksen uhriksi
+kuin jos poteva alkaisi odottaa, että vieraassa
+elimistössä sykkivä väkeväkin elonveri
+voisi mekaanisesti häneen siirrettynä elvyttää
+hänen kuihtuvan elimistönsä laimenevat voimat,
+yhtä hauraan itsepetoksen uhriksi joutuisi se
+yhteiskunta tai yhteiskunnallisen elimistön osa,
+joka odottaisi yhteiskunnallisen elämänsä elpyvän
+vieraassa elimistössä--vaikka kuinka elokkaina--sykkivistä
+voimista. Ruotsalaiskansallinen
+elinvoima--mikäli sitä on--Ruotsin kansan
+luova yhteiskunnallinen tarmo, aineellisen työn
+toimekkuus, kekseliäs monipuolisuus, asianmukaisuus
+ja sitkeys, henkisen harrastuksen virkeys
+toteutuu ja voi toteutua ainoastaan ruotsalaisessa
+aineistossa, luo Ruotsin kansan yhteiskunnallista
+järjestymistä ja kehkenemistä, Ruotsin kansan
+aineellista vaurastumista ja toiminnallista tehostumista,
+Ruotsin kansan syvempää ja eloisampaa
+henkistä viljeltymistä ja itsetietoon heräämistä.
+Suomen ruotsinkielisellä sivistyneistöllä ja Ruotsin
+kansalla ei ole keskenään mitään yhteistä,
+yhteiskunnallista luotavaa ja rakennettavaa, ei
+mitään yhteisen työskentelyn liitettä, eikä senvuoksi
+hyvää tarkoittavinkaan harrastelu voi
+loihtia tyhjästä niiden välille mitään kestävämpää,
+vakuutetumpaa, syvemmälle vaikuttavaa ja
+teoissa itsensä todistavaa ja toteutuvaa kansallista
+yhteiselämistä.</p>
+
+
+<p>Eräiden haaveellisten ruotsalaispiiriemme unelmoima
+jonkinmoinen ruotsalaiskansallinen renessanssi,
+joka aiheutuisi ruotsinkielisen sivistyneistömme
+myötätuntoisesta eläytymisestä ja lähestymisestä
+Ruotsin kansan kansallisiin liikuntoihin
+ja virtauksiin, onkin avuttomassa lapsellisessa
+utopistisuudessaan ja herkkätoivoisuudessaan lähimmin
+liikuttava. Kun kuulee tällaisen lähestymisen
+ilahuttavina merkkeinä ja todistuksina
+uskollisesti luetelluksi ja aikakirjoihin viedyksi
+jok'ainoan huvi- ja virkistysmatkan, jonka nuoriso
+puolelta ja toiselta on suorittanut yli Pohjanlahden,
+ja jok'ainoan illanvieton, mikä heillä on
+yhdessä ollut ja näitten--ja vain näitten!--viattomien
+tilaisuuksien nojalla näkee vedetyksi
+mitä kauaskantoisimpia ja siintävimpiä johtopäätöksiä
+kansallisesta veljeytymisestä ja tulevasta
+hedelmällisestä kansallisesta yhteistyöstä
+näiden juhlijain välillä, niin ei voi olla hymyilemättä
+sille lapsellisen hartaalle herkkäuskoisuudelle
+ja tosielämän tajuamattomuudelle, joka
+näissä niin löyhästi pohjatuissa ja pohjattavissa
+odotuksissa kuvastaikse.--Sitä tietä ja siitä
+touhuilusta ei voi syntyä kuin kauniita maljapuheita
+ja asianomaisille kauniita, vilkkaita nuoruudenmuistoja
+vanhuuden päivien varalle. Kansallista,
+elimellistä yhteistuntoa ei voida saavuttaa
+intoisimmallakaan ja kuohuvasanaisimmallakaan
+kansallispuku- ja punssiromantiikalla, se on
+rakennettavissa vain koko yksilöllisen ihmiselämän
+kestävässä ja isältä pojalle perityssä ja perinnöksi
+jätettävässä koruttomassa, uuraassa työssä
+yhteisen yhteiskunnallisen kokonaisuuden kehittämiseksi.</p>
+
+
+<p>Ponnettomassa kaihomielessä tähyilee osa
+nykyistä ruotsinkielistä nuorisoamme ruotsalaisen
+yhteiskunnan elinilmiöihin, elää mielikuvituksessaan
+ruotsalaista yhteiskuntaelämää, tuijottaa
+itsensä sokeaksi nuoren ruotsalaisen kirjallisuuden
+tukholmalaisiin tapainkuvauksiin, tuntee
+itsensä kotiutuneemmaksi Tukholmassa kuin Helsingissä,
+istuu Kappelissa, mutta haaveilee itsensä
+Hasselbackenille.--Tällainen mielikuvituselämä
+voi kuitenkin kääntyä tuhoisaksi tälle nuorisolle.
+Heiltä katoaa ote elävään suomalaiseen yhteiselämään,
+mutta he eivät kuitenkaan pääse todelliseen
+luovaan ja työtätekevään elämänsuhteeseen
+ruotsalaiseen yhteiskuntaan: he hylkäävät elämäntehtävän
+täällä, mutta eivät saa elämäntehtävää
+sieltä. Hoippuessaan kahden yhteiskunnan välillä,
+joista toisessa elävät heidän mielihaaveensa, mielikuvituksensa,
+toisessa tapahtuu heidän työnsä,
+joutuvat he kummankin näiden yhteiskunnan
+todellisen elämän ulkopuolelle, jäävät mielikuvitustensa
+pilaamiksi tyhjänpäiväisyyksiksi, jotka
+kummallakin taholla ovat yhtä hyödyttömiä ja
+joiden ainoana elämänsisältönä on hipuva tyytymättömyys
+ja tuhattulimmaisuutta näyttelevä
+vetelehtiminen (dagdrifveri).</p>
+
+
+<p>Ruotsalaisen yhteiskunnan täysveroiseksi jäseneksi
+eivät ruotsinkielisemme ikinä voi tuntea
+itseänsä niin kauan kuin he eivät välittömästi elä
+ja työskentele tässä yhteiskunnassa. Parhaimmassakin
+tapauksessa katsotaan ja kohdellaan heitä
+siellä kuin siedettyjä, huonoihin olosuhteisiin joutuneita,
+armopaloilla eleleviä, epämukavia sukulaisia,
+joiden kovaa kohtaloa hyväntahtoisesti
+säälitellään ja surkutellaan, mutta joilta evätään
+luonnollinen, itseoikeutettu ja tasa-arvoinen kansaperheen
+jäsenyys. Niinpä voi ruotsinkielisen yläluokkamme
+suhde Ruotsin yhteiskuntaan ilmetä
+vain liehivänä, nöyrtyvänä ihasteluna, ei luovana
+yhteiskuntatyönä.</p>
+
+
+<p>Siinä määrin on tämä pelkkä vastaanottava,
+mukautuva, hedelmätön suhtautuminen ruotsalaiseen
+yhteiskuntaan tenhonnut ruotsinkielisen yläluokkamme,
+etteivät sen jäsenet tohdi luonnollisesti
+ja välittömästi käyttää edes omaa perittyä ja
+oman elämäntuntonsa muovaamaa kieltänsäkään
+henkensä ilmaisijana, vaan kyhäilevät he ajatuksensa
+ja tuntemuksensa sanoiksi ja lauseiksi kourassa
+sanalista ja sydämessä joka hetki vavahtava,
+herpaseva säikähdys: olleeko tämäkin tuntemus
+karsittava kielestä epäruotsalaisena? pitänevätkö
+hienot puoliserkkumme Ruotsissa tätäkin fennisisminä?</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Vakavampi, todellisempi ja myötätuntoon
+virittävämpi on eräs toinen, edellisen kanssa rinnan
+käyvä mielialavirtailu ruotsinkielisessä sivistyneistössämme:
+kääntyminen ruotsalaiseen kansa-asutukseen
+maassamme, pyrkimys pohjautumaan
+kansallisesti siihen.</p>
+
+
+<p>Missä tämä pyrkimys on välitöntä, luonnollista
+yhteenkuuluvaisuutta, sellaisten henkilöiden lämmintä
+paikkakunta- ja kotiseutuharrastusta, joita
+alkuperä, toimiala tai joku muu välitön elämänsuhde
+liittää läheisesti tähän ruotsinkieliseen asutukseen,
+siellä on se pelkästään ilahuttava ilmiö.
+Sellaisille tämä liityntä on välitön sydämen teko,
+ei nokkelasti harkittu poliittinen laskelma ja sellaisille
+se myöskin muodostuu eläväksi, rakastavaksi
+työksi, ei kuolleeksi ohjelmapykälän kirjaimeen
+vannomiseksi. Tällaiset henkilöt tulevatkin
+tämän rakkautensa tietä todelliseen elämänkosketukseen
+kansan kanssa, ja saavat he tästä välittömästä,
+ravitsevasta kosketuksesta henkeensä
+sitä, mitä ruotsinkieliseltä sivistyneistöltämme
+yleensä puuttuu: yksinkertaisen, koruttoman ja
+luonnollisen elämäntajun. Nämä kansallisesti
+virittyneet ja värittyneet henkilöt ovatkin yleensä
+ruotsinkielisen sivistyneistömme luonnollisimpia
+ja positiivisimpia yksilöitä, eikä heiltä voi evätä
+oikeutettua myötätuntoa sekään huomio, että
+paikkakunnalleen ja kielellinen erikoisrakkaus
+usein tuntuu hämmentävän heiltä kyvyn tajuta
+yhteiskunnallisen kokonaisuutemme elintarpeita
+ja -vaatimuksia.<span class="footnote_ref">
+[<a class="footnote_ref" href="#footnote_2" name="footnote_ref_2">2</a>]
+
+        </span></p>
+
+
+<p>Vilpittömässä ja yhteiskunnallisesti oikeutetussa
+muodossa onkin tämä maamme ruotsinkieliseen
+asutukseen kääntynyt harrastus vain kotiseututunnetta
+ja kotiseutuharrastusta vailla
+historiallisen, sivistyksellisen ja ennen kaikkea yhteiskunnallisen
+kokonaisuuden taustaa. Ruotsalainen
+asutus maassamme ei muodosta itsenäistä yhteiskunnallista
+kokonaisuutta, sen muodostavat
+alueellisesti, historiallisesti ja sivistyksellisesti toisistaan
+irtonaiset paikkakunnat, joiden yhteiskunnallinen
+kokonaisuus on Suomessa, ei toisissaan.
+Ne eivät voi rakentua toistensa varaan muodostaakseen
+eheämpää ja täyteläämpää kokonaisuutta
+kuin ne kukin jo itsessään ovat: ne ovat
+oksia, jotka yhteiskunta-elimistön osina jokainen
+erikseen liittyvät välittömästi yhteisrunkoon,
+Suomeen, sitä ennen liittymättä toisiinsa. Senpävuoksi
+ei niiden kesken voi yhteisen yhteiskunnallisen
+työskentelyn varassa kehittyä ja vakiutua
+luonnollinen välitön yhteishenki, vaan on semmoinen
+viritettävä keinotekoisesti: juhlien, puheiden
+ja aatteellisen kiihoitustyön alati uudistettavalla ja
+tosiasiain tielle sattuessa alati turhaan suoritetulla
+lietsomisella.</p>
+
+
+<p>Sitäpaitsi on tämmöinen, olosuhteiden pakosta
+vain paikkakunnallinen kotiseutuharrastelu ruotsinkielisen
+sivistyneistömme runsaalle ja hallitsevalle
+enemmistölle aivan vieras ja keinotekoinen
+aatesuunta. Lukuunottamatta näitä esittämiäni
+lämminsydämisiä, mutta henkisesti rajoitettuja
+kotiseudunystäviä--semmoisia ovat pelkät kotiseutuharrastelijat
+kuten muutkin vannoutuneet
+erikoisaatteilijat aina--on tämä niin sanoakseni
+etnografis-romanttinen kansallinen heräämys ja
+kokoomus enimmille ruotsinkielisen yläluokkamme
+jäsenille vain joko kevyt ja ohimenevä, ailahtelevien
+joukkomielialojen aiheuttama muotioikku
+tai keinotekoista poliittista laskelmaa, enemmän
+teoreettisen järkeilemisen perustuksella hyödylliseksi
+ja tarpeelliseksi pääteltyä toimintamenetelmää
+kuin välitöntä ja elettyä yhteis- ja kokonaisuustuntoa.
+Koko yritys loihtia itsenäistä kansallista
+yhteiskuntatuntoa ruotsinkielisen virka- ja
+liikemiesluokkamme sekä ruotsalaisen rannikkoasutuksen
+välillä on vain joko eräiden lämminsydämisten,
+tosiasioita tajuamattomien haaveksijoiden
+tai joidenkin oveluuttaan rikkiviisaiden, tosiasioita
+tahallisesti vääristävien poliittisten laskijoiden
+kestämätöntä, keinotekoista kudelmaa.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielisellä sivistyneistöllämme kokonaisuudessaan
+ei ole mitään olennaista, elimellistä
+yhteyttä erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen
+kanssa: ei ole alkuperän eikä elämäntyön yhteyttä,
+ei ole historiallisen yhteis- ja sivistysperinnön
+eikä yhteiskunnallisen rakennustyön yhteyttä.
+Ruotsinkielinen sivistyneistömme on--kielestään
+huolimatta--suomalaisen kokonaisuuden
+historiallisen kehityksen tulos ja elin, suomalaisen
+kokonaisuuden, johon ruotsalaisen rannikkoasutuksen
+sekä osuus että vaikutus on vain pieni murto-osa,
+ja tämän saman suomalaisen kokonaisuuden
+sekä keskuudessa että kehkenemiseksi on sen suoritettava
+ja suorittaa se tahtomattaankin elämäntyönsä.
+Vai mitä yhteyttä on jollakin kuopiolaisella,
+viipurilaisella, vaikkapa helsinkiläisellä ja
+turkulaisella--useinkin suomalaiselta sydänmaalta
+polveutuvalla--vanhalla virkamies- tai
+liikemiessuvulla erikoisesti ruotsalaisen rannikkoasutuksen
+kanssa? Korkeintaan ovat he rakentaneet
+kesähuvilansa jonnekin saaristosalmen kalteelle
+ja huvipurtensa kannelta saaneet jonkin
+näkemyksen meren nuoleksimista rantakallioista
+ja ulkokivistä--»kobbar och skär» onkin viimeaikaisen
+ruotsalaisen heräämyksen tunnusmerkillisimpiä
+isku- ja mielisanoja--mutta mitään elimellisempää
+liittymistä ruotsalaiseen rannikkokansaan
+ei tällainen lomapäivien joutilaisuus luo.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+    <p>Suomalaisen kokonaisuuden tarpeiden mukaisesti on kaikkien keskusvirastojen,
+      keskeisten sivistyslaitosten, yhteiskunnallisen ja lainsäädännöllisen kehitystyöskentelyn
+      sovitettava työnsä ja toimintansa, jotta ne täyttäisivät tehtävänsä. Suomalaisen
+      kansan keskuudessa, suomalaisissa viroissa suorittavat enimmät virkamiehet
+      elämäntehtävänsä. Ruotsinkielisellä tiedemiehellä--mikäli hänen työllänsä
+      on kansallista pohjaa ja yhteiskunnallista taustaa--on tämä pohja ja tausta
+      suomalainen; ruotsinkielisellä estetiikolla--mikäli hänellä elävän elämän
+      tajua on-- --tämä taju virrannut häneen kosketuksesta on miten etäisestä
+      ja itsetiedottomasta hyvänsä-- suomalaiseen elämään; ruotsinkielinen politiikko--mikäli
+      hänellä on yhteiskunnallista laajakatseisuutta, yhteiskunnallisen kehityksen
+      tervettä, kypsää näkemystä--on varttunut tähän laajakatseisuuteen, tähän
+      näkemykseen suomalaisen yhteiskunnan kasvattamana, suomalaisen yhteiskunnan
+      sekä saavutuksien että vajanaisuuksien opastamana ja kannustamana. Suomalainen
+      kansa ja suomalaiset olosuhteet ovat se pohja, johon jokaisen suurisuuntaisemman
+      teollisuusyrityksen on tutustuttava ja perustauduttava, jotta tuloslaskelmat
+      voivat rakentua tosiasiallisten olosuhteitten perustalle ja jotta yrityksillä
+      olisi riittävä toiminta-ala laajetakseen ja vaurastuakseen. Suomalainen
+      ahertava työ, Suomen kansan tuhansia tiehykkeitä myöten keräämä ja luoma
+      aineellinen vauraus muodostaa sen varallisuuden pohjaveden, jonka hetteille
+      ruotsinkielisen liikemiehenkin on tunteutuminen loihtiakseen itselleen ne
+      omaisuudet, joiden varassa etupäässä ruotsinkielinen sivistyneistömme on
+      pysynyt ja pysyy valta-asemassaan; niistä lähteistä ovat etupäässä heruneet
+      nekin pääomat, jotka lahjoituksina virtailevat »ruotsalaiseen kultuurirahastoon»--tuohon
+      Kiinan-muuriin, jonka tehtävä on ikuisiksi ajoiksi edes keinotekoisesti
+      ylläpitää Suomen sivistyneistön nykyistä kielellistä kahtiajakoa ja vakiinnuttaa
+      ruotsinkielisen sivistyneistömme täydellinen ja lopullinen eristäytyminen
+      Suomen kansasta.</p>
+
+
+<p>Mitä hyvänsä työtä tässä maassa yleensä tehdäänkin,
+henkistä tai aineellista, tapahtuu tämä
+työ suomalaisessa aineksessa, suoritetaan se suomalaisessa
+ympäristössä ja näkyvät sen jäljet ja
+hedelmät suomalaisessa yhteishengessä. Tahtoen
+tai tahtomattaan on ruotsinkielinen sivistyneistömme
+määräävältä enemmistöltään asemansa ja
+työalojensa vuoksi suomalaisen yhteiskunnan osa
+ja elin, ja minkä se työtä tekee, sen se tekee suomalaisessa
+yhteiskunnassa ja suomalaisen yhteishengen
+palveluksessa, minkä sillä elämän kosketusta
+ja kokemusta on, sen se on saavuttanut ja siihen
+se on kasvanut suomalaisessa yhteiselämässä, ja
+minkä se on valmis ja terävä hengen teon ase, sen
+se on taottu, karaistu ja hiottu suomalaisessa ja
+suomalaisella elämän kamppauksella. Suomalaiseen
+yhteiskuntaan sitoo sitä ainoa kestävä yhteiskunnallisen
+elämän side: suoritettu ja suoritettava
+yhteinen työ. Erikoisesti ja rajoitetusti ruotsinkieliseen
+rannikkoasutukseen ei sillä ole mitään
+elävää työn liitettä, ja jos se yhteiskunnallisesti ja
+kansallisesti todella rajoittuisi ainoastaan tähän
+asutukseen, typistäisi se samalla ehdoin tahdoin
+koko henkisen ja aineellisen toimialansa: virkamiehiltä
+katoaisivat virat, politiikoilta yhteiskunnallinen
+rakennustehtävä, tiedemiehiltä ja luovalta
+taiteelta yhteiskunnallisen kokonaisuuden
+ravitseva, elinaineksia henkivä ilmakehä, liike- ja
+käytännön-miehiltä koko toiminta-ala. Yleensä
+merkitsisi se kireään johdonmukaisuuteen vietynä
+nykyisen ruotsinkielisen sivistyneistömme kieltäytymistä
+koko sen tähänastisesta elämänasemasta
+ja elämäntehtävästä. Sitäpaitsi on ruotsalainen
+kansa-asutus maassamme ehdottomasti liika
+niukka ja heikko mitenkään edellyttääkseen, kannattaakseen
+ja antaakseen olemassa-olon oikeuden
+niin runsaalle ja vaikutusvaltaiselle yläluokalle
+kuin nykyinen ruotsiapuhuva sivistyneistömme
+on. Jos siis tämä yläluokka pyrkii perustamaan
+olemassa-olon oikeutensa ja vaikutusvaltansa tässä
+maassa tähän kansa-asutukseen, on sen siinä tapauksessa
+kaiken järjen ja kohtuuden nimessä
+vapaaehtoisesti supistettava asemansa varsin vaatimattomaksi
+Suomen kansan yhteiselämässä.</p>
+
+
+<p>Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö <i>on</i> suomalaista
+ja suomalaisena se on pysyväkin, ellei kansallissiveellisistä
+velvoitussyistä, niin jo pelkästään
+yksilöllis-itsekkäistä etusyistäkin. Ennemmin
+tai myöhemmin on tälle luokalle selkenevä,
+mihin uskomattomaan sekä elämäntehtävän että
+elämänaseman itsekieltoon se on ollut suistumassa
+katkoessaan elinjuuriaan siihen kansaan ja yhteiskuntaan,
+jonka varassa ainoastaan se kuitenkin on,
+mitä se on. Tältä luonnolliselta maaperältään se
+ei voi irroitella elinjuuriaan samalla itse jäytämättä
+ja kalvamatta elämän pohjaa itsensä alta.</p>
+
+
+<p>Oman erikoisen selvittelynsä kaipaa »ruotsalainen
+maa», joka viime aikoina on virittänyt niin
+paljon kiihkoilua ja niin monta silmitöntä ajojahtia
+nimiltämainittuja yksityishenkilöitä vastaan.
+Kukapa ei tunnustaisi oikeaksi sitä tunnetta, joka
+on tämän ärtymyksen pohjana. On katkerata
+elää olojen murroskaudessa, jolloin vanha totuttu
+elämänympäristö särkyy liitteistään ja vaihtuu
+uudeksi. Mutta on huomattava, että tämä murroskausi
+ei ole mikään paikallisesti ruotsalaiseen
+rannikkoasutukseen rajoittuva yhteiskunnallinen
+ilmiö. Myöskin suomenkielisissä rannikkoseuduissa
+on käymässä aivan sama murrosvaihe: alkuperäinen
+pohja-asutus on kummassakin huuhtoutumassa
+uudeksi.</p>
+
+
+<p>Yleensä tapahtuu maassamme väestövirtailua
+sisämaasta rannikkoa kohden. Varttuneempi nuoripolvi
+joutuu rantaseuduilla melkein kauttaaltaan
+siirtolaisuuden tai meriliikkeen lumoihin, ja heidän
+tilalleen imeytyy välttämätön työvoima sisempää
+maasta. Niinpä on palkkatyöväki tällaisilla seuduilla
+aivan säännöllisesti muualta siirtyneitä
+tulokkaita, ja mikäli maatkin siirtyvät uusiin
+käsiin, ovat ostajat niinikään tavallisesti syvempää
+sisämaasta tulleita.</p>
+
+
+<p>Tällainen uusi, liikkeelle joutunut, totutusta
+ympäristöstään irtautunut aines on säännöllisesti
+jotenkin häikäilemättömämpää, siveellisesti karkeampaa
+ja välinpitämättömämpää kuin omassa
+ympäristössään pysynyt alkuperäinen asutus. Sitä
+eivät sido mitkään traditsionit, tottumukset ja
+perinnäiskunnioitus entiseen, paikkakunnaaseen
+olotilaan; sillä ei ole mitään inhimillistävää ja hillitsevää
+tunneliitekohtaa uuteen ympäristöönsä.
+Maanomistajina ovat heidän joukossaan näkyisimpänä
+vaikkei suinkaan yksinomaisena tyyppinä
+häikäilemättömät keinottelijat, jotka tulokkaan
+välinpitämättömyydellä ja kylmäverisyydellä
+muuttavat haltuunsa saamat maa-alueet
+suorinta tietä rahaksi: raiskaavat metsät ja silpovat
+maat, ja tuovat kintereillään vieraan palstanostaja-lauman;
+työmiehinä taas on näiden tulokkaiden
+joukossa kelvollisen työväen ohella paljon
+löysää väkeä: kulkurielämän kasvattamaa kuritonta,
+siteetöntä, välinpitämätöntä ainesta.</p>
+
+
+<p>Kaikkiallakin katsoo siis lämmin kotiseudun
+jäsen tapojen, olojen ja elämänsävynystävä mielihaikeudella
+entisen olotilan murtumista, silminnähtävää
+turmeltumista ja raaistumista. Ruotsinkielisellä
+asuntoseudulla tietysti tehostaa tätä
+katkeroitumista se lisä-ärsytin, että tulokkaat,
+jotka aiheuttavat tämän muutoksen, sattuvat
+lisäksi olemaan vieraskielisiä, ja että erikielisyyden
+vastakohta siis vielä joutuu kärjistämään eroa
+tulokkaiden ja alkuperäisen, vakinaisen asutuksen
+välillä.</p>
+
+
+<p>Kysymys ei siis ole kansallinen, vaan yhteiskunnallis-taloudellinen,
+eikä se ole autettavissa
+kansallisvihaa virittävin kiihoituskeinoin, vaan
+perinjuurisella  yhteiskunnallisella  muokkaustyöllä.
+Niinkauan kuin ruotsinkielinen pohja-asutus
+on siirtolaisuuden--Amerikkaan tai kaupunkeihin
+ja tehdasalueille siirtymisen--lumoissa,
+niin kauan korvaa »ruotsalainen maa»
+siten siltä menetyksiin menevät työnsuorittajat
+ainoalla mahdollisella, tarjolla olevalla työvoimalla,
+suomenkielisellä. Ja niin kauan kuin ruotsinkielinen
+herrassäätyinen tai talonpoikainen
+maanomistajaluokka ei ole elämäntottumuksissaan
+ja työtavoissaan sovittautunut nykyisten
+maahintojen ja työpalkkojen aiheuttamaan ja
+pakoittamaan häikäilemättömästi voimaperäiseen
+ja yksinomaan korkeinta taloudellista tuottavaisuutta
+katsovaan maanviljelykseen, niin kauan
+on ruotsalaisten ostajain työlästä kilpailla maatilahintojen
+korkeudessa suomenkielisten ostajain
+kanssa ja niin kauan on vaikeata keinotekoisesti
+estää maatilojen siirtymistä niihin käsiin,
+jotka niistä voivat puristaa enimmät rahat
+tai muuttaa ne taloudellisesti tuottoisimmiksi.
+Ken kiihoistustyön ja siveellisen painon pakottamana
+sittenkin alistuu myymään maansa
+ruotsinkieliselle ostajalle, vaikka hän vapaassa
+kaupassa olisi suomenkieliseltä ostajalta saanut
+siitä tuntuvastikin enemmän, häntä jää
+tämä hänen taloudellinen tappionsa kaivelemaan
+mieskohtaisesti kärsittynä vääryytenä, ja ovat
+tällaiset yleisen mielipiteen terrorismilla saavutetut
+»ruotsalaiskansalliset» voitot myöhemmin
+osoittautuvat Pyrrhusvoitoiksi. Sitäpaitsi tekee
+juuri se yleisöpiiri, joka kiihkoisimmasti kuohuilee
+jokaista »ruotsalaisen maan kavallusta» vastaan
+itse itsensä syypääksi aivan samaiseen »maankavallukseen».
+Jokainen vakuutetusti ruotsalainen
+kaupunkilainen talonomistaja, liikemies,
+tehtaanisäntä, perheenemäntä, joka kahdesta valittavissaan
+olevasta työnhakijasta valitsee palvelukseensa
+ennen suomenkielistä myötäpyrkijää
+ruotsinkielisen talonmiehen, vahtimestarin, raitiotiekonduktöörin,
+kauppa-apulaisen, päällysmiehen,
+palvelijattaren, riistää tällä vaalillaan yhdet terveet
+käsivarsiparit ruotsalaisen auran kurjelta
+ja lähettää niiden sijalle »ruotsalaiselle pellolle»
+»suomalaisen myyrän»--kukaties juuri saman
+miehen, jonka hän hylkäsi, ja toimii siis tällä
+teollaan aktiivisena ruotsalaisseutujen suomalaistuttajana.</p>
+
+
+<p>Ken ruotsalaisen talonpoikaisen maalaisasutuksen
+vaarumattomuutta harrastaa, hän älköön
+tuhlatko sanaakaan suomalaisia tulokkaita vastaan:
+<i>niiden</i> vika ei ole, että he tavoittavat leivän
+sieltä, mistä saavat.--Juurrutettakoon sensijaan
+rannikkoseudun kansanluonteesta pois tämän
+rannikkoväestön luontainen taipumus keveämpään,
+niin sanoakseni merkantiiliseen työskentelyyn.
+Muunnettakoon siinä nykyään vallitseva
+pyrkimys paeta karkeasta, raskaasta ruumiillisesta
+maatyöstä kevyempiin, herrasmaisempiin
+elämänehtoihin, muunnettakoon se maahengen
+elähyttämäksi kotiturpeen ja kotukonnun rakkaudeksi.
+Kohdistakoot ruotsalaisen kotiseudun ja
+»ruotsalaisen maan» esitaistelijat toimintansa siihen,
+että ruotsalainen työntekijä pysyy auransa
+kurjessa, että ruotsinkielinen maamies, joka nykyään
+ammattitaidossaan ja ammattiharrastuksessaan
+ehdottomasti on takapajulla suomenkielisen
+ammattiveljensä rinnalla, että hän pystyy
+muokkaamaan maansa sillä taidolla, tarmolla ja
+voimaperäisyydellä, jota uudet, muuttuneet taloudelliset
+olosuhteet vaativat, niin silloin ei suomenkielisellä
+työnhakijalla ole asiaa ruotsinkieliselle
+asuma-alueelle, eikä ruotsalaisen talonpojan kannata
+myydä hänen omissa käsissään hyötyisää
+maata vieraalle, olkoon tämä vieras suomenkielinen
+tai herrassäätyinen ruotsinkielinen--yhtä
+turmiollisia tulokkaita kumpikin ruotsalaisen talonpoikaisasutuksen
+yhtenäisyydelle. Jos he tämän
+voivat vaikuttaa, silloin on ruotsinkielinen kansa-asutus
+maassamme vaarumaton, eikä mikään
+suomalaiskansallinen hyökylaine johdu suuntautumaankaan
+heidän asuma-alueelleen: sillä ei silloin
+ole siellä mitään tilaa ja tehtävää.</p>
+
+
+<p>Mutta tätä taloudellisista ja yhteiskunnallisista
+syistä aiheutunutta kehitysilmiötä älköön yritettäkö
+muuttaa toiseksi tuloksettomalla ja turmiollisella
+yltiökansallisella kiihoitustyöllä. Miten katkeraksi,
+ärtyneeksi ja rotuylpeyden samentamaksi
+»itäruotsalaiset» nuoret kaupunkilaisherramme
+voivatkin kiihoittaa ruotsalaisen talonpoikaisväestön
+mielialan suomalaisia tulokkaita vastaan,
+se kiihoitustyö on vain mielten myrkyttämistä,
+eikä se voi muuttaa hiventäkään niissä taloudellisissa
+oloissa, jotka ovat pakoittaneet esiin nykyisen
+olotilan. Vasta kun kiihkoilematon, rakentava
+yhteiskunnallinen työ ennättää poistaa syyt, joista
+nykyiset ilmiöt johtuvat, häviävät seuraukset
+itsestäänkin.</p>
+
+
+<p>Niissä olosuhteissa, jotka ruotsalaisella rannikko-asutuksella
+vallitsevat, on taistelevan kansallisvihan
+ja kansallisen vieroksumisen lietsominen
+erikielisten kansalaisryhmien välille lyhytnäköistä
+ja edesvastuutonta työtä. Se on kuin
+mätäsiemenien kylvämistä avoimeen haavaan. Se
+virittää ruotsinkielisessä asutuksessa kansallisvihan
+helposti sytytettävät tunteet suomenkielisiä
+tulokkaita vastaan, mutta ei vapauta tätä asutusta
+taloudellisesti tarvitsemasta näiden tulokkaiden
+apua. Se ärsyttää toisistaan riippuvaisten
+kansalaisten keskinäisen suhtautumisen ruttoisan
+katkeraksi ja aiheuttaa siten kansallisessa yhteiselämässämme
+pysyväisen ja aivan tuloksettoman
+ärtymis- ja kiihtymistilan: alati märkivän vihan
+lähteen.</p>
+
+
+    <p>--Pohjaltaan ei ole mitään vastakohtaisuuden ja vieroksumisen tunnetta
+      suomalaisen ja ruotsalaisen kansa-asutuksen välillä. Olen itse kasvanut
+      ja saanut ratkaisevat elämänvaikutukseni aivan kielialueiden yhtymäkohdalla
+      ja tiedän senvuoksi juurilta käsin, että erikielisten kansa-asutustemme
+      välillä ei ole minkäänlaista vierovaa tai vihamielist&auml; suhdetta toisiinsa.
+      Erikieliset väestöryhmät elelevät näissä vaatimattomasti vauraissa pikkupitäjissä--tarkoitan
+      Turun pohjoista saaristoa--luonnollisessa ja välittömässä naapuruus- ja
+      useasti sukulaisuussuhteissakin toistensa kanssa. Kummallakaan taholla ei
+      satu olemaan herras-säätyistä tilanomistaja- tai virkamiesluokkaa, joka
+      eriävine elämäntapoineen ja vieraine käsityksineen olisi hämmentämässä tätä
+      tervettä ja tasa-arvoista suhtautumista eri kielisten välillä. Mitään kansallisuuskysymystä,
+      joka kohdistuisi näiden erikielisten asukasryhmien keskinäisiin suhteisiin,
+      ei siellä ole ollut, ell'ei aivan viime vuosien seminaristi- ja kansanopistolais-sivistys
+      ja puoluekiihoitus semmoista ole keinotekoisesti viritellyt.</p>
+
+
+<p>Sen kyllä tajuan, että kansallisvihan voi minne
+hyvänsä istuttaa. On ylen helppoa kiihoittaa
+ihmiset toisiaan vastaan ja toisiaan väheksymään.
+Ihmisessä elää luonnollinen taipumus laumoittumiseen
+ja samalla hän on ylen altis yliolkaisesti
+halpelemaan sitä, joka sattuu kuulumaan vieraaseen
+laumaan. Räätäli halveksuu vilpittömästi
+suutaria ja suutari yhtä vilpittömästi räätäliä;
+uskollinen pitäjäpatriootti ilkkuu naapuripitäjäläisten
+erikoisuuksia siinä, missä näiden kieli ja
+tavat hieman sattuvat poikkeamaan hänen oman
+pitäjänsä mallikielestä ja mallitavoista.--Niinpä
+uskonkin, että on varsin helppoa virittää ja lietsoa
+hereille vihan, vieroksumisen ja halpelun laumatunteet
+niin silmiinpistävän erilaisuuden kuin erikielisyyden
+perustuksella. Missä siis toisista olosuhteista
+lähteneet ja omien kieroutuneiden ennakkoluulojensa
+näkökulmasta asioita arvioitsevat,
+lyhytajatuksiset kiihoittajat ryhtyvät keinotekoisesti
+ja johdonmukaisesti kylvämään tällaisia vierauden
+ja vihan siemeniä niille niin alttiisiin ihmismieliin,
+siellä uskon, että tämä kylvö voi kantaa
+sadon, jopa yltäkylläisen sadon.--Mutta kenen
+aittaa tällainen ohdake-sato on rikastuttava, sitä
+en käsitä!</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Ruotsinkielisen sivistyneistömme on tehtävä
+vaalinsa! Heidän on joko käsitettävä itsensä suomalaisiksi:
+Suomen kansan historiallisena kehityskautenaan
+itselleen luomaksi sivistyneistöksi, sen
+sivistystyön tulokseksi, kannattajaksi ja tekijäksi;
+tai on heidän käsitettävä itsensä ruotsalaisiksi:
+ruotsalaisen rannikkoasutuksemme edustajiksi ja
+hoivaajiksi yhteiskunnassamme.</p>
+
+
+<p>Jos he ratkaisevat suhtautumisensa oman historiallisen
+yhteenkuuluvaisuutensa ja luonnollisen
+asemansa mukaan ja käsittävät itsensä suomalaisiksi,
+on heidän täytettävä myöskin suomalaisen
+velvollisuudet: on välittömässä, rakastavassa
+työssä elettävä tämän suomalaisen yhteiskunnan
+elämää, vaistottava sen tarpeet ja pyrkimykset
+ja pyhittäydyttävä niiden toteuttajaksi, myötätunnon
+välittömyydellä eläydyttävä Suomen kansan
+elämyksiin, omistettava henkensä hienous, tahtonsa
+terä, sydämensä rakkaus tämän kansan elämänpyrkimysten
+kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.</p>
+
+
+<p>Ihminen ei rakasta kansaansa siksi, että tämä
+kansa olisi jossain suhteessa erinomainen, erinomaisempi
+kuin muut kansat, vaan siksi, että se
+on hänen kansansa, siksi että hän itse elämässään
+toteutuu siinä kansassa, siksi että hänenkin olemisensa
+on tätä kansaa. Jokaisen kansan kohdalla
+on hyve yhtä korkealla, häpeä yhtä matalalla.
+Jokaisessa kansassa on kuntoa niin paljon,
+että se ansaitsee kunnioituksen ja heikkouksia niin
+paljon, ettei sillä ole aihetta mihinkään itsejumaloimiseen;
+jokaisessa kansassa on puuttuvaisuutta
+niin paljon, että se kaipaa jokaisen kansalaisensa
+täyden työnteon rakkauden. Jokaisella kansalla
+ovat omat erikoiset hyveensä ja vahvat puolensa,
+ylpeilynsä ja itsetuntonsa aiheet, jotka ovat kehittyneet
+juuri sen elämisen ehdoissa ja sen elintaistelun
+tuloksina ja jotka siitä syystä saattavat
+läheltäkatsojasta tuntua verrattomilta. Jokaisella
+kansalla on sitäpaitsi liiaksi ihailtavaa itsessään,
+ennättääkseen siinä ohella kiinnittää erikoisempaa
+huomiota toisten kansojen mahdollisiin
+ansioihin--ja saa kansallinen itseihailu kuten
+muukin itserakkauden itsesuitsuttelu senvuoksi
+kaikkialla jäädä yksinomaisesti asianomisten
+omaksi huoleksi.</p>
+
+
+<p>Mikäli kansallinen olemus ja laatu joitakin
+arvioivia, eetillisiä atribuutteja ansaitsevat, eivät
+nämä ole elävälle ja työtätekevälle kansan jäsenelle
+mitään peilailevan ylpeilyn, vaan yhä jännittyvämmän
+työnponnistuksen aiheita; ne eivät
+oikeuta pysähtyvään itseihailuun, vaan velvoittavat
+ne yhä syvempään itsekeräymiseen ja voimien
+kokoomiseen.--Isänmaan rakkaus ei ole sanoilla
+palvomista ja ylistelemistä eikä myöskään oman
+mieskohtaisen turhamaisuuden mairittelemista ja
+tympäisevää ihastelemista oman kansan ja oman
+rodun kuvitelluissa erinomaisuuksissa, vaan on se
+työntekoa omassa yhteiskunnassa ja välitöntä
+yhteenkuuluvaisuutta omaan kansaan.</p>
+
+
+<p>Ja sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden
+on taas jokainen kansalainen velkaa kansalleen.
+Sellaisen työnteon ja yhteenkuuluvaisuuden on
+jokainen ruotsinkielisen sivistyneistömme jäsenkin
+velkaa suomalaiselle yhteiskunnalle, mikäli
+hän tämän yhteiskunnan jäseneksi itsensä tunnustaa
+ja mikäli hän sellaisena toimii ja toimia
+tahtoo.</p>
+
+
+<p>--Jos taas ruotsalaisemme valitsevat ruotsalaisuuden,
+keinotekoisesti typistävät asemansa
+vain ruotsalaiseen rannikkoasutukseen pohjautuvaksi
+ja kohdistuvaksi, niin on tämäkin valinta
+tehtävä kaikkine seurauksineen. Vapaaehtoisesti
+ja välittömästi on heidän silloin itse typistettävä
+tehtäviensä kehä tässä maassa. Suomen kansaa
+vieroville ja suomalaisista pyrinnöistä sulkeutuville
+ihmisille ei suomalainen yhteiskunta voi uskoa
+ainoatakaan elimellisesti tärkeätä tehtävää yhteiskunnallisessa
+kehitystyössään. Suomen yliopiston
+opettajana, suomalaisen tieteen julistajana, suomalaisen
+nuorison ohjaajana tiedon lähteille ei voi
+hedelmöittävästi toimia henkilö, jolta on sammunut
+kaikki elävä myötätunto ja harrastus suomalaista
+yhteiskuntaa kohtaan, joka vieroksuu ja
+kylmii sitä nuorisoa, minkä tiedon tarvetta hänen
+olisi holhottava, joka kuvitellun rotu- ja kansallisuus-eron
+eristämänä elää ulkopuolella sekä sitä
+yhteiskuntaa että sitä nuorisoa, joita ohjaamaan
+ja herättämään hänen asemansa hänet velvoittaa.
+Samaten ei suomalaisen yhteiskunnan palveluksessa
+voi hedelmällisesti työskennellä henkilö, joka
+on sulkeutunut vieraaksi tämän yhteiskunnan
+sisäisille tarpeille ja toivomuksille, jonka mielikuvitusta
+ei hedelmöitä ja työtarmoa kannusta
+näiden tarpeiden ja pyrkimysten myötäelävä
+tajuaminen.</p>
+
+
+<p>Sille yhteiskunnalle, jonka palveluksessa tällainen
+elämän ympäristöstään erillistynyt ihminen
+on, on hän yhteiskunnallisesti kuollut ja hyödytön
+elin. Hän ei läiky tämän yhteiskunnan elintahtoa
+ja -tarpeita, hänen elämänsä ei ole tämän yhteiskunnan
+elämäntahdon ja -tarpeen paloa, eikä tämän
+yhteiskunnan muodollinen, toiminnallinen ja
+älyllinen kehittymisen, järjestäytymisen ja selkeytymisen
+tarve toteudu hänen yksilöllisessä elämäntyössään.
+Mitä tärkeämmällä, elimellisesti tähdellisemmällä
+sijalla hän tässä yhteiskunnassa on,
+sitä enemmän on jo hänen pelkkä olemassaolonsa
+tämän yhteiskunnan elintarpeiden ja elinedellytysten
+tiellä, sen elintehon tukahuttajana. Elävän
+elimen sijasta muodostaa hän kuolleen sulun elävien,
+esiintulvivien elämäntarpeiden edessä ja ne
+hersyvät, kertyvät voimat, joiden toteuttajana
+hän vasta olisi toteuttanut omankin elämänsä, ne
+paisuvat ja patoutuvat luonnonvoimaisella välttämättömyydellä
+hänen suistamisekseen, huuhtoakseen
+hänet, tämän hengettömän esteen tieltään.
+Ken irroittaa itsensä kansallisesta yhteiselämästä,
+hän tuomitsee itsensä sekä itsekohtaiseen
+että yhteiskuntakohtaiseen hedelmättömyyteen,
+hän kuihtuu ja kuolee sekä yksilöllisessä
+elämänsisällössään että yhteiskunnan työelimenä.--Ja
+terveydestään huolehtiva yhteiskunta hautaa
+aina kuolleensa.</p>
+
+
+<p>Jos siis ruotsalaisemme valitsevat kansallisen
+eristäytymisen Suomen kansasta, on heidän tehtävä
+vaalinsa miehisellä selkeydellä ja tinkimättä
+alistuttava kaikkiin vaalinsa seuraamuksiin. Heidän
+on silloin vapaaehtoisesti myöskin jätettävä
+Suomen kansan keskuselimet sellaisten työntekijäin
+käsiin, jotka niissä työskentelevät suomalaisina,
+ja itse rajoituttava vain ruotsalaisen rannikkoasutuksemme
+erikoisharrastajiksi ja paikallisiksi
+virkailijoiksi.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielisen yläluokkamme suhtautumisessa
+kansallisuuskysymykseemme onkin ärsyttävintä
+se käsitteiden hämmennys, jolla he tahtovat
+kummastakin menettelytavasta omaksua vain
+sen tuottamat edut ja heidän itsekkyyttään hyvittävät
+puolet. He tahtovat säilyttää kaiken
+mahdollisen vaikutusvallan suomalaisessa yhteiskunnassa,
+mutta kieltäytyvät samalla kaikesta
+yhteiselämästä tämän suomalaisen yhteiskunnan
+kanssa. He tahtovat vapautua kaikista kansallisista
+velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen
+etuja ja oikeuksia. He tahtovat vapaasti
+halveksia Suomen kansaa, mutta yhtä vapaasti
+elää sen kustannuksella. Kuin hemmotellut lapset
+oikuttelevat he eristäytymisharrastuksissaan:
+pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalais-nimityksen
+tahrasta, keräilevät huomiinsa rahastoja,
+järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat
+esteitä eteenpäin pyrkiville suomalaisille
+tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat
+omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä
+»ruotsalaisesta maastaan», pitävät sitä ruotsalaista,
+joka myy maatilansa suomalaiselle--<i>suomalaiselle</i>
+Suomessa!--suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa
+menettäneenä, mutta nostavat
+korvia särkevän hätähuudon, jos suomalaiset
+tahollaan joutuvat pakoitetuiksi vetämään käytännölliset
+johtopäätökset tästä puuhailusta.</p>
+
+
+<p>Ken välttämättä tahtoo katkaista yhteistunnon
+ja elämänvelvoituksen siteet itsensä ja Suomen
+kansan väliltä, hän olkoon miehen tavoin
+myöskin varattu siihen, että elinehdot samalla
+myöskin sulkeutuvat häneltä tässä maassa! Ellei
+joku tahdo olla suomalainen, niin ei häntä voi siksi
+pakoittaa, mutta jättäköön sellainen henkilö silloin
+myöskin Suomen yliopiston, suomalaisen
+viran, Suomen kansan varallisuudesta hyötyvän
+liiketoiminnan, sillä hänen käsissään ne tehtävät
+ovat vieraissa, kuolleissa käsissä, hänen sydämellään
+ne ovat vieraalla, kylmällä sydämellä, joka ei
+voi tajuta, tunnustaa ja kehittää sitä työtä,
+jonka suorittajaksi hän on joutunut. Ken häpeää
+nimitystä suomalainen, »finne», hän hävetköön
+myöskin olla suomalainen virkamies! Kenen
+»kunnian»-tunto on niin herkkä, ettei hän mielentasaisuudella
+jaksa sietää sitä ajatusta, että suomalainen
+talonpoika kerta on tallaava hänen jalorotuisen
+koiransa tomua, hänen kunniantuntonsa
+herkistyköön vielä niinkin pitkälle, ettei hän käy
+kuoppaamaan koiriaan suomalaiseen maakamaraan!
+Ken pitää suomalaisuutta häpeänään, hän
+tekee itselleen ja maalle palveluksen, jos hän ikuisiksi
+ajoiksi pudistaa jaloistaan sen maan tomut,
+jonka kansalaisena hän aina on altis sille väärinkäsitykselle,
+että hän on suomalainen. Miehen
+kunto ja kunnia vaatii, ettei elä sen kustannuksella,
+jota halveksii!</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Itse ruotsalaisuudellekin olisi ruotsinkielisen
+sivistyneistömme lämmin ja myötämielinen yhteys
+suomalaiskansallisen sivistyksen kanssa, välitön
+eläminen ja vaikuttaminen sen piirissä suuri voitto.</p>
+
+
+<p>Mitä jyrkemmästi ruotsinkielisemme vetävät rajaviivat
+itsensä ja kansallisen elämämme välille,
+mitä vierovampaan eristäytymiseen he etäytyvät,
+mitä kylmemmäksi ja ynseämmäksi he ennättävät
+suggeroida mielialansa suomalaista yhteiselämää
+kohtaan, sitä heikommaksi tulee heidän vaikutuksensa
+suomalaiseen sivistykseen, sitä sulkeutuvammin
+varjelee suomalainen yhteiselämä itseänsä
+heiltä ja sitä etäisemmäksi ja vierotummaksi tulee
+kaikkikin ruotsalaisuus suomalaiselle sivistyselämälle.</p>
+
+
+<p>Viime aikoina yhä itsetietoisemmin päätänsä
+kohottava, uhitteleva ja pokkuroiva ruotsalainen
+kiihkonationalismi tekee tässä maassa mahdollisimman
+huonon palveluksen itse ruotsalaisuudelle!
+Ja ken meidän maassa todellisesti rakastaa ruotsalaisuutta,
+skandinaavista sivistystä, ken soisi
+Suomen suomenkielisenkin sivistyksen säilyvän
+läheisimmässä, myötämielisessä ja hedelmällisessä
+vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa tämän sivistyksen
+kanssa, saavan muun europalaisen sivistyskosketuksen
+ohella siitäkin herätteitä ja edelleen
+kehittelevän itsessään sieltä saatuja vaikutuksia,
+hänen on vaikeata tasaisin mielin katsoa ja sietää
+sitä lyhytnäköistä, vain omaa sokaistua ja itsekästä
+turhamaisuutta hyvittävää kiihkoilua, jolla
+esimerkiksi nykyinen ruotsinmielinen ylioppilasnuoriso
+koppavoi luulotellulla ruotsalaisverisyydellään
+ja uhittelevalla, tyhjänpäiväisellä junkkariylimielisyydellään
+ärsyttää suomalaisen Suomen
+mielialoja ei yksin itseään--se nyt olisikin
+vähäpätöinen seikka--vaan myöskin kaikkea
+arvokastakin ruotsalaisuutta vastaan. Jokainen
+varomaton, joutava ja aiheeton ruotsalaisuudella
+kopeilu ja korskailu--varsinkin jos se sitäpaitsi
+esitetään solvaisun sivutarkoituksella suomalaisuutta
+vastaan--tunnetaan veriin menevänä
+loukkauksena suomalaisella taholla, ja palvelee
+se vain niiden pyrintöjä ja tarkotuksia, jotka
+suomalaisellakin taholla yhtä silmittömässä lyhytmielisyydessä
+ja tyhjässä kansalliskiihkoilussa
+työskentelevät kaikkien ruotsalaisuuden muistojenkin
+sammuttamiseksi suomalaisesta sivistyksestä
+ja joille Viena, Kalevala ja suomalais-ugrilaisuuden
+hämy ovat ainoat ainekset, joille suomalais-suomalaisen
+»sivistyksen» olisi perustuttava
+ja jotka tahtovat noutaa elämänsanat jo vuosituhannet
+kumpujen yössä lahonneen Vipusen
+suusta.</p>
+
+
+<p>Ruotsinkielinen sivistyneistömme tekisi siis
+ruotsalaisuudellekin satoisimman palveluksen, jos
+se eristäytymisen sijasta pyrkisi elävimpään,
+kiinteimpään ja myötätuntoisimpaan yhteyteen
+suomalaisen kansallisen sivistyksen kanssa, jos se
+elämäntehtäväkseen käsittäisi Suomen suomenkielisen
+sivistyksen elävöittämisen sillä hengellä,
+jota se itse pitää elinhenkenään. »Taistelevan
+ruotsalaisuudenkin» tunnussanana ja pyrintöpäämääränä
+pitäisi siis olla suomenkielisenkin sivistyksen
+läpitunkeminen ja hedelmöittäminen sillä
+sivistyksellä ja hengellä, jonka esitaistelijoiksi
+nämä »taistelevat ruotsalaiset» itsensä katsovat
+tässä maassa.</p>
+
+
+<p>Mutta jo tällainen pelkän ruotsalaisuuden
+edustajaksi rajoittuminen on ruotsinkieliselle
+sivistyneistöllemme ehdoin tahtoista itsensä ja
+elämänmerkityksensä typistämistä. Ruotsinkielinen
+sivistynyt luokkamme ei ole mikään ruotsalaisuuden
+edustaja sivistyksessämme, vaan Suomen
+kansan europalaiseen yleissivistykseen kohonnut
+osa ja sen tehtävänä on olla, ei ruotsalaisuuden
+kansalliskiihkoisesti rajoitettuna vaalijana Suomessa,
+vaan europalaisten hengenvirtausten herkimpänä
+välittäjänä suomalaiseen sivistyselämään.
+Ja tämän tärkeän ja elimellisen elämäntehtävänsä
+voi se suorittaa vain, mikäli se pysyy elävässä,
+myötätuntoisessa elämänyhteydessä suomalaisen
+sivistyksen ja yhteiselämän kanssa. Ainoastaan
+siten voi se saavuttaa vaikutusta suomalaisen
+sivistyksen muodostamisessa. Eristäytyessään
+kadottaa se tämän vaikutuksen ja menettää samalla
+kaiken luovan kansallisen ja sivistyksellisen
+merkityksen ja siis myöskin olemassaolon oikeuden
+tässä maassa. Se muuttuu silloin vain provinsielliksi,
+emämaahan pälyileväksi siirtokunnaksi,
+jolla ei ole mitään elämän ja työnteon yhteyttä
+ympäristönsä kanssa ja jonka ainoana elämäntehtävänä
+on negatiivinen, hedelmätön ja kiivaileva
+itsepuolustus, itsepuolustuksen pokkuroiva asenne
+semmoisessa asemassa, jossa se itse koko olemisessaan
+kuitenkin on kokonaisen kansallisuuden elimellisten
+kehitysedellytysten tiellä ja jossa sen
+koko oleminen ja valta-asemassa säilyminen on
+tämän kansan henkistä tukahduttamista. Tällainen
+surkastunut elämäntehtävä on arvoton luokalle,
+jonka kansan historia ja oma yhteiskunnallinen
+asema oli varustanut paljon hedelmällisempään,
+rikkaampaan ja suurempaan tehtävään.</p>
+
+
+<p>Ruotsalaistemme omalta kannalta olisi hartaimmin
+toivottava, että sen keskuudessa taaskin
+tapahtuisi suomalaiskansallinen heräämys, että
+sille taaskin voisi koittaa sellaisen selkeän näkemyksen
+ja kansallisen itselöytämisen päivä, päivä
+sellainen, jonka suuressa sarastuksessa Runeberg,
+Snellman, Cygnaeus, Topelius, ruotsinkielisen
+sivistyksemme jaloimmat henget kerta yhtäläisen
+pimennon väistyessä rakkautensa terästämällä ja
+avartamalla katseella näkivät Suomen kansan
+kansallisen ja sivistyksellisen yhtenäisyyden ja
+loihtivat koko sukupolvensa luovaan ja rikkaaseen
+kansalliseen heräämiseen.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_1" id="chp_3" >
+        <a name="chp_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_id_level_1">
+        <a href="#contents_chp_3" name="chp_3">
+        III
+        </a>
+        </div>
+
+        <div class="chp_title_level_1">
+
+SUOMENKIELINEN SIVISTYS JA
+SIVISTYNEISTÖ
+        </div>
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_3_1" >
+        <a name="chp_3_1">
+        </a>
+
+
+        <p>Tämä kansallinen kaksilohkoistuminen, joka
+on viimeisien vuosikymmenien kansallisen historiamme
+yhä selvemmin esiytyvä päävirtaus, on
+aiheuttanut suomenkielisellekin sivistyksellemme--joskaan
+ei korvaamatonta elinvammaa kuten
+ruotsinkielisen sivistyksemme ennen pitkää on
+havaittava kärsineen--niin ainakin sangen vakavan
+kasvuvaurion. Jos ruotsinkielinen sivistyneistömme
+on tässä eristäytymisessä menettänyt
+juurensa, niin on suomalaiselta sivistykseltä siinä
+mennyt menetyksiin sen kukasto ja hedelmä. Jos
+ruotsinkielinen sivistyneistömme on eristäytyessään
+irroittautunut siitä maaperästä, josta sen
+olisi saatava yhäti uusiutuvat elinnesteensä, niin
+on suomalainen sivistys ruotsinkielisen sivistyneistön
+siitä vierautuessa ja elimellisesti irroittautuessa
+menettänyt vuosisataisen historiallisen työn
+luoman ja kehittämän henkisen työn elimen:
+vuosisatoja kootun ja kartutetun sivistyksellisen
+ja aineellisen vaurauden ja valmiuden.</p>
+
+
+<p>Kun yhteisen historiallisen työn luoma sivistyneistö,
+kansan siihen astisen kaiken henkisen
+aikaansaannoksen sekä tulos että kannattaja korvaamattomana
+kansallisena menetyksenä ynseästi
+ja vierasmielisesti kääntyy omasta kansastansa,
+unohtaa ja kieltää oman alkuperänsä ja pohjansa
+ja sokaistussa, silmittömässä itseraasimistyössä
+katkoo kaikki elävät myötäymmärtämisen,
+myötätyöskentelemisen ja myötäkamppailemisen
+suonet itsensä ja kansansa väliltä, niin silloin
+ei elävällä kansalla ole muuta edessä kuin heittää
+menetetty menetetyksi, alkaa työnsä alusta, luoda
+uudessa, kestävässä, kärsivällisessä työssä itselleen
+kuoleutuneen elimen sijalle uusi. Kun se kärki,
+joka oli tahkottu valmiiksi, jotta kansan henkinen
+sähkö siinä puhtaimpana ja tulisimpana ilmiliekkinä
+palaisi, eristäytyy kosketuksesta kansan piilevän,
+elävän sähkövoiman kanssa ja elimistön
+elimestä muuttuu elimistön herkimmällä, jaloimmalla
+kohdalla istuvaksi vieraaksi paaluksi, joka
+on särjettävä pois, jotta elimistö taas voisi terveesti
+toimia, niin on kansan kestettävä tämä särkemisen
+tuska ja palo ja uudessa vuosisataisessa
+voimain ponnistuksessa kerättävä ja kehitettävä
+itsestään ainekset uuden elävän sivistyselimen
+luomiseksi.</p>
+
+
+<p>Ja tämän uuden työn, uudistetun vaivannäön,
+on Suomen kansa alkanut, alkanut alusta siinä,
+missä entisyys petti, missä omat lapset, oman rinnan
+nesteillä kasvatetut ja vartutetut ovat lyhytmielisessä
+nousukaskopeudessa, alkuperänsä sekä
+samalla oman itsensä halveksunnassa unohtaneet
+ja kieltäneet sen pohjan, jolta ovat nousseet ja
+jolta ovat kaikkensa saaneet, alkanut kuten Saarijärven
+Paavo uudestaan ja upottaen viljelyksensä
+syvemmälle siinä, missä entisen vaivannäön hedelmät
+korjasi vierauden halla.</p>
+
+
+<p>Mutta kokonaista kansallista sivistystä ei luoda
+hetkessä, ei vuosissa, eikä vuosikymmenissäkään,
+se tarvitsee vuosisatojen ja ihmispolvien uupumattoman,
+perityn ja perinnöksi jätetyn työn versoakseen
+täyteläisyyteen ja kypsyyteen. Niinpä
+onkin orastava suomenkielinen sivistys ja sivistyneistö
+vielä kokonaisuutena katsottuna sivistyksellistä
+uutisviljelystä ja kantaa se ja tulee vielä
+ihmispolvet kantamaan tätä samaa uutisviljelyksen,
+uuden raiviomaan epätasaista leimaa. Vielä
+pilkistää tuolla täällä silkka korpi sarkojen keskeltä
+ja maa kokonaisuudessaan on vielä matalalti
+viljeltyä, multa karkeata ja murenematonta.
+Kaikkialla karahtaa vielä työase kiveen, kaikkialla
+paatuu maa uppiniskaiseksi työntekijälle, jokaisella
+lapion iskemällä, jokaisella auran kääntämällä
+tuntee maaperän muokkaamattomuuden.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Suomen suomenkielinen sivistys on sekä muodollisesti
+että sisäisesti vielä kauttaaltaan kehkenemätöntä.
+Ken sitä tarkastaa muodon valmiuden
+kannalta, saa rajoittaa vaatimuksensa varsin
+alkeellisiksi ja yhtä vaatimaton ja vähään tyytyvä
+saa olla, jos tunkeutuu tutkimaan tämän nuoren
+sivistyksen henkistä pätevyyttä ja sisäistä
+kypsyyttä. Niin julkisen yhteiselämän kuin yksityiselämänkin
+muodon kurissa; niin liike- ja toiminnanelämän
+sekä siveellisessä että muodollisessa
+ryhdissä, asiallisessa kohdistuvassa täsmällisyydessä
+kuin yksilöllisessä itsekurissakin,
+viljellyssä ja vireässä henkisessä kiinteydessä ja
+vaistovarmuudessa; niin jokapäiväisen elämän
+aistikkaassa järjestämisessä, arkielämän vähäpätöisissä
+turhuuksissa kuin siveellisen tietoisuuden
+ja hengen tekojen totisella työ- ja taistotanterella,
+herkässä sisäisten arvojen tajuamisessa,
+kaikessa siinä huomaa sivistysperinnön nuoruuden
+ja viljelyksen ohuuden. Tässä, sivistysperinnön
+lyhytikäisyydessä, muotojen ja viljelyksen vakiintumattomuudessa
+onkin se vaurio, jonka suomalainen
+kansallinen sivistys on kärsinyt sen ruotsinkielisen
+sivistyneistön siitä irtiriistäydyttyä.</p>
+
+
+<p>Kipeimmästi ja elävimmästi tuntee tämän
+vaurion se, joka palavasti suomalaista sivistystä
+rakastaa ja soisi sen kukoistavan eheässä voimassa
+ja kukassa. Muutamat, herkät ja hienot, mutta
+lyhytnäköiset henget se hairahduttaa ansaitsemattomaan
+halpeluunkin: mikä vain on olosuhteitten
+aiheuttama ja ajalla ja työllä korjattava
+vamma, sen he pikkumaisuudessaan ja pikaisuudessaan
+käsittävät laatuvajanaisuudeksi ja kääntyvät
+hyljeksien ja kylmenevinä siinä pois, missä
+päinvastoin juuri tajuttujen puutteellisuuksien
+velvoittavimmin pitäisi kutsua heitä ja heidän
+hengenlahjojaan palavaan työhön. Oikea isänmaanrakkaus
+on samanlaista kuin terve itsekunnioitus:
+omien virheiden ja puuttuvaisuuksien selkeätä,
+lahjomatonta näkemistä, mutta niiden näkemistä
+ei itseään halveksiakseen, vaan taistellakseen
+itsensä vapaaksi niiden vallasta, teon ja tahdon
+siveellisellä teräksellä juurittaakseen ne itsestään
+pois.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Yleensä on nuoren vakiintumattoman sivistyksen
+tuntomerkkinä jonkinlainen yksilöllisyyden
+ylimalkaisuus ja keskeneräisyys. Juuri tämä yksilöllisyyden
+kehkenemättömyys on hallitsevana
+piirteenä nuoressa suomenkielisessä sivistyksessämme.
+Se luonnehtii niin yksityis- kuin julkisenkin
+elämän muotoja, niin yksilöllistä elämänsuhtautumista
+kuin valtiollisen ja yhteiskunnallisen
+elämän ilmiöitäkin.</p>
+
+
+<p>Yksityiselämä on irtautunut vanhan ja vankan
+talonpoikaiskultuurin luomista--tosin jäykistä ja
+umpinaisista, mutta kiinteistä ja vakiintuneista--muodoista
+ennättämättä kuitenkaan vielä saavuttaa
+riittävää elämänainesta ja veriin mennyttä
+tottumusta uusiin elämänsuhteisiinsa. Niinpä on
+entinen tapojen ja menojen talttunut tasasuhta ja
+elämäntottumusten hallittu tyylikkyys vaihtunut
+monenmoiseksi kirjavaksi ja epäkypsäksi tavoitteluksi
+ja puolivillaiseksi kokeiluksi: vanhat vuosisataisen
+elämäntottumuksen luomat ja kypsyttämät
+muodot ovat joutuneet väistymään uusien,
+muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamien elämänmuotojen
+tieltä. Mutta nämä uudet elämisen muodot
+ovat kauttaaltaan vielä omistetut vain ulkopuolisesti,
+ulkoaopitusti: ne eivät ole oman elämisen,
+omien elämäntarpeiden muodostamia ja kehittämiä,
+vaan ovat ne matkitut, sulattamattomasti--toisinaan
+väärin käsitettyinäkin--siirretyt
+vieraista elämänsuhteista meidän vakiintumattomiin
+oloihimme. Ihmiset eivät ole ikäänkuin kotiutuneet
+uusiin oloihinsa ja tapoihinsa ja niinpä kantavat
+niin asumukset kuin asuminen, niin pukeuminen
+kuin käyttäytyminen, niin kodit kuin seurustelu,
+niin elämänkäsityksen ryhti kuin sen
+sisältö ominaista epävalmiuden, yht'aikaa tavoittelun
+ja saamattomuuden epäaistikasta ja ikävää
+leimaa.</p>
+</div>
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_3_2" >
+        <a name="chp_3_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_3_2" name="chp_3_2">
+        JULKINEN YHTEISKUNNALLINEN ELÄMÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Julkinen yhteiskunnallinen elämämme todistaa
+kauttaaltaan yksilöllistä kehittymättömyyttä,
+yksilöllisyyden, yksilöllisten vaikutinten ja tekijäin
+tajuamattomuutta, yksilöllisten voimalähteiden
+laiminlyömistä. Meillä unohdetaan yhteiskunnallisessa
+työskentelyssä helposti yksilöllisyyden
+voimapanos.</p>
+
+
+<p>Mitään pysyvää, arvoa ansaitsevaa työtä ei
+suoriteta ilman että ihminen omistaa itsensä tälle
+työlle; mitä vakavampi, painokkaampi ja hedelmällisempi
+hän on, sitä yksinomaisemmin, ehdottomammin
+ja kokonaisemmin. Työ tullakseen
+todellisesti ja tulevaisuuden hedelmää kantavasti
+suoritetuksi--ei vain näennäisesti, tilapäisesti
+käsistä suorituksi--vaatii tekijänsä kokonaisesti,
+vaatii paitsi käsien askareen hengen kehittelevän,
+keskitetyn, muovaelevan luomistyön, vaatii paitsi
+työhetken ponnistuksen myöskin lepohetken itsekeräymisen,
+voimiinpatoutumisen, vaatii, että
+työhön on antauduttava koko olennolla, hengen ja
+ruumiin väellä, ei yksin tilapäisen istumisen sorminäppäränä
+askarteluna, vaatii koko hedelmällisen
+ihmisen. Vain yksilöllinen työantaumus ja voimanponnistus
+voi luoda elämästä esiin jotain alkuperäistä,
+vain yksilöllinen alotetarmo, yksilöllinen,
+itse työn vaikeuksien ohella kasvava, tästä vaikeudesta
+hedelmöittyvä neuvokkuus voi suorittaa
+vaikeimman, sisäisesti kokonaisen, niin sanoakseni
+elimellisen työn.</p>
+
+
+<p>Vain uskaltava voittaa jotakin elämässä, ja
+vain yksilöllä on tämä uskaltamisen rohkeus. Vain
+yksilöllinen, vaistoonsa luottava ja uskova näkemys
+uskaltaa kuolinhyppäyksen tuntemattomaan
+noutaakseen sieltä voiton ja tappion uhallakin
+totuuden tai kauneuden kangastelevan aarteen.
+Vain yksilöllä on uskalluksen mahti viskata ja pingoittaa
+näkemyksen kaaret yli elämän kuiluisten
+syvänteiden ja vaeltaa huipulta huipulle; joukon
+on vaellettava tasaista taivalta, polettava taattua,
+koettua tietä, painauduttava laakson umpeen
+uudelle huipulle kohotakseen; ja jos siltä jää moni
+suistuminen kokematta, niin jäävät siltä myöskin
+syrjään ne huiput, joilta avartuvat siintävät näköalat
+yli hengen maailmojen, ja jos se voi laskelmillaan
+päästä tasaiseen etenemiseen, niin elämän
+uusia aarnioita se ei ikinä aukaise; taatun vanhan
+se voi kokemuksen perustuksella päätellä arvoisaksi,
+mutta väkevän uuden se aavistuksettomana
+sivuuttaa.</p>
+
+
+<p>On hengen tuhlausta jos kansa laskee luottamuksensa
+ryhmille eikä yksilöille. Ryhmä on vain
+yhteydetön ja hengetön kasauma toisiinsa herpoutuneita,
+toistensa varaan pysähtyneitä yksilöitä;
+yksilö taas on elävä, elimellinen kokonaisuus, johon
+on patoutunut teon ja tulevaisuuden, alkuperäisen
+alotteen itsenäisyys ja mahti. Missä teon
+alote, suunnittelun rohkeus ja valppaus, toteuttamisen
+tarmo ja johdonmukaisuus on siirretty
+yksilöltä ryhmälle, siellä on katkaistu kärki eteenpäin
+viiltävältä teolta, painettu maahan suunnittelun
+hurmattu, itsenäinen lento, laimennettu ja
+hämmennetty toteuttamisen kestävä, huumatussa
+itsensä unohduksessa tuloksiin suistuva ponnistus;
+siellä viihtyy vain keskinkertaisuus, keskinkertaisuus
+niin teossa kuin suunnittelussa, niin alotteessa
+kuin toteuttamisessa; siellä on yhteisö eksynyt
+jokaisen pyrkimyksensä ainoasta toteuttajasta,
+yksilöstä; siellä on miekalta kadonnut terä, silmältä
+näkö, työn suoritukselta suorittaja.</p>
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_2_1" >
+        <a name="chp_3_2_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_2_1" name="chp_3_2_1">
+        KOMITEATYÖ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Meillä Suomessa, eritoten suomenkielisissä
+sivistyspiireissä ja suomenkielisessä julkisessa toiminnassa
+esiytyy tämä yksilöllisyyden tajuamattomuus,
+yksilöllisen voimatehon laiminlyöminen ja
+syrjäyttäminen aivan hallitsevana ja sävyttävänä
+yleispiirteenä. Erittäin kuvaavasti ja ilmekkäästi
+osoittautuu se jo yhteiskunnallisen työskentelymme
+tavallisimmissa muodoissakin.</p>
+
+
+<p>Yhteiskunnallisessa järjestelyssä ja rakennustyössä
+on meillä erikoistaipumuksena uskoa sekä
+alote, työ että edesvastuu joukkotoiminnalle:
+komiteoille, johtokunnille, valiokunnille, lautakunnille,
+hallintoneuvostoille--millä nimityksellä
+kulkenevatkin. Arvellaan, että missä ei itsestään
+ole keksintö kirvonnut, siellä kirpoaa se jonkinmoisena
+aivojen yhteistoiminnan tuloksena, että
+missä tuntuu yksilöllistä alotetta, yksilöllistä
+näkemystä, yksilöllistä järjestelykykyä puuttuvan,
+siellä asetetaan joukko kokeneita miehiä kiskomaan
+toisistaan esiin tätä alotetta, tätä näkemystä,
+tätä järjestämisen tarmoa. Jos milloin ja
+missä huomataan jonkin seikan olevan takapajulla
+tai muuten vinossa, asetetaan komitea pohtimaan,
+missä se takapajuisuus oikein piilee ja mitä pajunköyttä
+sen korjaamiseksi on punottava. Jos mitä
+uutta tuntuu tarpeelliselta muovata, turvaudutaan
+taaskin samaan patenttikeinoon: asetetaan
+taaskin komitea tasapäisiä miehiä pohtimaan ja
+jauhamaan, mikä tämä uusi oikeastaan olisi ja
+miten sen toteuttamiseen olisi ryhdyttävä.--Tässä
+menetellään yhtä nerokkaasti kuin teki entinen
+puumies, jolla oli kolme tylsää kirvestä ja joka
+saadakseen muka veistävämmän työaseen sitoi
+kirveensä yhteen.</p>
+
+
+<p>--Tämän komiteataikauskon rinnalla ja sen
+edellytyksenä on meillä vallitsemassa eräs toinenkin
+taikausko: »hyväpäisyyden» taikausko. Sen
+lumoissa ovat yhteistoiminnalliset käsityksemme.
+Sekin johtaa osaltaan meillä vallitsevaan yksilöllisesti
+höllään ja harhailevaan työalan valintaan,
+hataraan ja pintapuoliseen tehtävälle omistaumiseen,
+näennäiseen työnsuoritukseen ja mieskohtaisen
+työtarmon pirstoamiseen.</p>
+
+
+<p>Jos ken osoittautuu sujuvaksi, näppäräksi
+työntekijäksi, niin sanotuksi »hyväpäisiksi» mieheksi,
+niin luullaan sillä meillä kaiken autuuden
+täytetyksi. Tällaiselle, lahjakasilmeiselle henkilölle
+ovat meillä kaikki portit myötäsukaan avoimina.
+Hänen kaltaiselleen tyrkytetään--varsinkin
+jos hän lisäksi on »mukava» ja mukautuva mies
+tai kuuluu »piireihin»--jos mitä virkatoimia ja
+luottamustehtäviä, muovataan väkivoimin hänestä
+sellainen komiteajuoksija, joka meillä juuri
+on ominainen yhteiskunnallinen toimi- ja luottamushenkilö.
+Tällaisen, enemmän lahjakkaan
+eleen kuin todellisen lahjakkuuden lumoissa unohdetaan
+omistaa huomiota ja antaa niille tuleva
+arvo muille oleellisemmille ja elämäntyössä painavammille
+ja ratkaisevammille luonteen ominaisuuksille.</p>
+
+
+<p>Tällainen »hyväpäinen» lahjakkuus on nimittäin
+usein sangen näennäistä ja pintapuolista. Se
+on tavallisimmasti vain kevyttä, ulkopuolista
+sopeutumista kulloiseenkin työhön, ei tunkeutumista
+tehtävän sisäiseen laatuun ja ytimeen; se on
+vain tilapäistä hetken vaatimusten käsistä suorimista,
+ei pysyvän teon vaivanalaista mutta hedelmällistä
+esille kehittämistä; se on usein vain pinnallisen
+ihmisen suulasta touhuilemista ja sanavalmista
+tiedon ja taidon näyttelemistä, joka hämmentää
+sanatulvaan asiallisen tietämättömyyden
+ja tartuntaherpouden.</p>
+
+
+<p>Ihmistyössä on taitavuus vain luonteellisen
+alkuperäisyyden ja voiman ase ja palvelija. Vasta
+luonteen itsevoimainen kiinteys ja paino, luonteen
+antaumiskyky, työuskollisuus ja sisäisen omistautumisen
+mahti voi taidon vipusimella järkyttää
+vastahakoiset ja ihmiskäsittelyltä livahtavat
+elämänilmiöt ihmistahdon ja -tarpeiden mukaiseen
+järjestykseen. Pelkkä taitavuus ilman luonteen
+painoa liuskahtaa muodostettavan elämän
+ohitse yhtä hervottomasti, jälkeä jättämättömästi
+kuin aalto rantakallion ohitse: peittää vain
+hetkelliseen haihtuvaan hyrskevaippaan hyökynsä
+tuloksettomuuden ja rientää näennäisestä suorituksesta
+uuteen yhtä näennäiseen.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Meillä, missä siis niin hartaan naivisti uskotaan
+johtokuntiin ja komiteoihin--varsinkin jos
+niihin kuuluu tohtoreita ja neuvoksia--ja missä
+yhtä naivisti ja sovinnaisesti uskotaan mihinkä
+hyvänsä liukkaaseen, tuhatnäppärään hyväpääniekkaan,
+meillä on sääntönä kaiken terveen, keskitetyn
+ja kohdistetun työtarmon pirstonta.
+Meillä sälyyttää yleinen luottamus samalle henkilölle--ja
+sälyyttää jo asianomainen itsekin itselleen--jos
+mitä työn rihkamaa. Samainen yhteiskunnan
+pylväs istuu meillä tavallisesti vakinaisena
+tai v.t:nä yht'aikaa puolessa kymmenessä
+virassa ja kymmenessä komiteassa: opettaa tunnin
+parin jossakin koulussa, hoitaa dosentuuriaan yliopistossa,
+näpertelee siinä ohella tiedeaskareitaan,
+istuu tuntisirpaleensa jonkin aikakauslehden toimituksessa,
+jossakin taidelautakunnassa ja teatterijohtokunnassa,
+rientää sieltä juoksujalkaa jonkin
+aatteellisen valistustoimikunnan kokoukseen, kuuluu
+sitäpaitsi vakaisena johtokunnan jäsenenä
+yhteen tai useampaan liikeyritykseen, suunnittelee
+jossakin valtion valiokunnassa vuosikausia jonkin
+yhteiskunnallisen toimialan umpimähkäistä
+parantamista ja uusimista, pudistaa lisäksi hihansuustaan
+artikkeleja ja arvosteluja sanomalehtiin
+ja aikakauskirjoihin, mistä ainesta kulloinkin
+vain on kysyntää, tekaisee siinä sivussa vaikkapa
+pitkän romaaninkin ja sujahuttaa suomennostyön,
+hosuu yleensä tässä juoksemisessa ja istumisessa
+niin päällään kuin kynälläänkin, niin käsillään
+kuin takinliepeilläänkin senkin seitsemälle
+taholle ja tolalle.--Koko tämmöinen tuoksina on
+joko todellisen työnteon täydellistä tajuamattomuutta
+ja kykenemättömyyttä tai sitte todellisenkin
+mieskohtaisen työtarmon--jos sitä on sattunut
+pohjalla olemaan--kevytmielistä tuhlaamista
+ja pirstoamista.</p>
+
+
+<p>Meidän yhteiset asiamme hoitavat ja järjestävät
+nyt tällaiset taidon ja tiedon sirpaleet, harrastuksen
+ja huomion murto osaset, kymmenes-osaiset
+ihmistahdon siruset, joiden kokemus ja tarmo
+toisillaan kerrottuinakin antavat--kuten murtoluvut
+ainakin--vain yhä pienenevän murtoluvun,
+1/100 ja 1/1000 osasen tahtoa, alotevoimaa, järjestämisen
+kiinteyttä ja päämääräselvyyttä.--Tällaiset
+voimat sepittävät lakimme, tällaiset johtavat
+puolueemme, ohjaavat liikkeemme ja liike-elämämme,
+järjestävät yhteiskunnallisen työskentelymme,
+johtavat sivistyslaitoksemme ja henkiset
+herätysliikkeemme, värittävät ja vesistävät
+sanomalehtemme, toimittavat kultuuriaikakauskirjamme,
+»taiteellistavat» teatterimme.</p>
+
+
+<p>Nämä yhteiskunnallisen järjestämistyön elintehtävät
+suoritetaan päällepäätteeksi tilapäisissä,
+iltaisissa tai sunnuntai-aamupäiväisissä joukkoistunnoissa,
+joihin tavallisesti saavutaan aivan
+valmistaumattomina tai ainakin varsin puolinaisesti
+ja hätimiten kokoonkyhätyillä ennakkotiedoilla
+varustettuina, pää ja mielikuvitus vielä
+kuumina tälle istunnolle täysin vieraista asioista.
+Silloin kysytään kylmäverisyyttä ja »hyväpäistä»
+näppäryyttä, jotta tällaisissakin olosuhteissa kuitenkin
+voi yht'äkkiä kyhätä ja improvisoida itselleen
+mielipiteeltä näyttävän hätävarakäsityksen
+kulloinkin esille sattuvasta kysymyksestä. Ainekset
+tällaiseen mielipidekyhäelämän antaa yhtä
+luontevasti--jopa luontevamminkin--minkä
+hyvänsä komiteavirkaveljen vuolas ja suulaava
+sanavalmius--miten asiallisesti hatara ja perustelematon
+hyvänsä--kuin jonkun toisen sattumalta
+asiaan perehtyneenkin jäsenen pätevämpi,
+mutta sanonnallisesta avuttomampi ja kankeampi
+esitys. Joka tapauksessa tällainen tilapäisesti
+tekaistu käsitys, vaikka se onnen kaupalla olisi
+sattunut solahtamaan oikealle tolallekin, on mieskohtaisesti
+aivan tiivistämätön, pintapuolinen ja
+vakaantumaton. Tällaisille aineksille rakentuva
+yhteispäätös taas on aina aivan sattumanvarainen
+ja voi yhtä helposti luontua löyhäksi kuin päteväksikin.</p>
+
+
+<p>Kun sitäpaitsi on otettava huomioon, että milloin
+tahdot ja käsitykset käyvät ristiin, useamman
+henkilön yhteisharkinnan tulokseksi täytyy muodostua
+välitysehdotus, josta on katkottu kärjet
+ja tutkaimet niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan
+ja josta ilmeisten, jokaisen näkyviin lankeavain
+erehdysten ja vajanaisuuksien ohella on siloitettu
+pois uutta kehitystä lupaavat arimmat silmukatkin
+ja tulevaisuuden taimet, niin käsittää,
+että komitea- ja johtokuntatyö voi vaalia ainoastaan
+keskinkertaisuutta niin ihmisissä kuin asioissa,
+sellaista, johon ei kompastu hyvässä eikä huonossa
+merkityksessä tasainen järki, että vieras hyvä on
+niille yhtä epäilyttävä ja vältettävä kuin ilmeisesti
+heikkokin, ja että ratkaisevissa käänteissä ja
+uusia uria auottaessa jäävät rohkeat, uskaltavat
+ja perille vievät alotteet suorittamatta.</p>
+
+
+<p>Juuri tästä komitea- ja johtokunta-omaisesta
+yhteistyöskentelystä, sen välttämättömästä, luonteettomasta
+keskinkertaisuudesta johtuukin se
+ominainen liukuva ylimalkaisuus ja asiallinen epäpätevyys,
+joka usein leimaa erikoisesti suomenkielisiä--eritoten
+helsinkiläisiä--yhteiskunnallisia
+johtopiirejä, se toimittelias kykeneväisyyden
+ilme yksilöllisen ja luonteellisen tyhjänpäiväisyyden
+ja puolikelpoisuuden rinnalla, se lavertelias
+periaatteileminen silloin kun olisi annettava sanojen
+vaahdon sijasta yksinkertainen, itse puolestaan
+puhuva teko. Kaikessa julkisessa työskentelyssä,
+kaikessa keskeisessä luottamustyössä uiskentelevat
+meillä kermana kaikenlaatuiset pauhun, kohinan
+ja näön, suulaan, mutta epäpätöisen ja epäasiallisen
+sanavalmiuden miehet, komiteapakisijat.
+Kansan luontainen kelpoisuuden vaisto on
+äkillisissä uusissa olosuhteissa niin hämmentynyt
+tai vakaantumaton vielä, että kaikellainen sivelty
+näkökulta häikäisee sen näkemästä luottamusmiestensä
+todellista luonteen painoa ja arvoa ja että se
+luottamuksellaan valtuuttaa usein sangen köykäisiä
+henkilöitä.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_2_2" >
+        <a name="chp_3_2_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_2_2" name="chp_3_2_2">
+        PUOLUE-ELÄMÄ JA SANOMALEHDISTÖ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Puolue-elämämme on tällaisen luonteettoman,
+yksilöllisesti epäitsenäisen ja epäalkuperäisen,
+kanslianomaisen johdon vuoksi luiskahtanut umpikujaan.
+Porvarilliset pääpuolueemme kilpailevat
+ja kinastelevat täysissä tosissaan siitä, kumpi
+niistä on vapaamielisiä uudistuksia harrastavampi,
+kumpi tervettä vanhaa kehitystä säilyttävämpi,
+kumpi on kansallisempi, perustuslaillisempi, kumpi
+ajaa tarmokkaammin raittiutta, torppariasiaa,
+maalaiskansan etuja, työväenolojen parantamista,
+nuorisoseura-aatetta, yhteistoimintaa, kumpi osoittaa
+suurempaa kunnioitusta kirkolle ja kumpi
+on uskon asioissa vapaa-aatteisempi. Tämä osoittaa
+vain, kuinka tyhjät, laimeat sydämet ja ontot,
+juurettomat tahdot ovat näiden puolueiden keskeisenä
+ytimenä. Puolueiden keskeisiltä henkilöiltä
+puuttuu alkuperäisen, asiallisen näkemyksen
+mahti tajutakseen uusien olosuhteitten asettamat
+ja viitoittamat uudet tehtävät ja uudet vaatimukset:
+puuttuu se luonteen suorakasvuisuus ja
+itsenäisyys, joka väkevällä kädellä pakoittaisi
+rintamat asettumaan siihen tanaan, jota nämä
+uudet olosuhteet vaativat.</p>
+
+
+<p>Luonnollinen puolue-elämä on yhteisten asioiden,
+yhteisen käsityksen perille ajamista ja toteutumiseen
+taistelemista. Siellä missä päämäärä ja
+tarkoitusperät ovat yhteiset, siellä on myöskin
+luonnollisesti taisteltava yhdessä, rinnan: siellä lyö
+selvä, luja ja alkuperäinen tahto sillat entisten
+erimielisyyksien ja lohkoumisten ylitse ja lykäten
+menneen menneeksi taistelee nykyhetken yhteisen
+pyrintöperän luomalla yksimielisyydellä. Vain
+siellä, missä puuttuu päämäärää luova luonteen
+mahti, missä asiallinen näkemys ei ole niin alkuperäinen
+ja väkevä, että se välittömästi heittää
+samaan pyrkivät tahdot yhteiseen ponnistukseen,
+vain siellä saattavat vanhat heroittuneet kinat
+vielä kummitella mielissä ja entisyyden varjot
+hämmentää nykyisen hetken ja nykyisen tilanteen
+vaatimaa rintamaa.--Puolue ei ole mikään kivettymä,
+joka pysyy kerta muodostuttuaan, vaan on
+se sen takana ja sitä kannattavain pyrkimysten ja
+voimien patouma, aallon paisumus, joka kasvaa ja
+heikkenee sen mukaan, kuinka elävä, suorassa
+suunnassa kulkeva ja laajalti paisuva on sitä ajava
+pyrkimys.</p>
+
+
+<p>Nykyisten puoluemiesten, nykyisen puoluejohdon
+henkistä pienuutta, hedelmättömyyttä ja
+alotekyvyn laimeutta osoittaa se, että puolueemme
+vielä liukuvat entisillä teloillaan, vaikka yleinen
+mielipide jo on aikoja sitte täysin kypsä uusiin,
+nykyisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisempiin
+ryhmityksiin. Nykyiset puolueemme ovat oikeastaan
+enää vain entisten tarpeiden jähmettymiä,
+sisällön jättämiä kuoria, joiden varjossa vielä vanhasta
+tottumuksesta ollaan, mutta joilla ei enää
+ole mitään lämmittävää, yhteen liittävää, taisteluun
+johtavaa mahtia.</p>
+
+
+<p>Viimeiset--vuoden 1916--eduskuntavaalit,
+joissa sosialistit saavuttivat ehdottoman enemmistön
+eduskunnassa, tuntui hämmästyttäneen puoluepiirejämme.
+Tulos oli kuitenkin luonnollinen,
+koska sosialistit tällä hetkellä muodostavat ainoan
+poliittisen puolueemme, jota yhdistää ja innoittaa
+yhteisen pyrkimyksen päämäärä. Annettakoon
+porvaripuolueillekin asia, jonka kaikki mielet välittömästi
+tuntevat yhteiseksi ja omakseen, annettakoon
+niille selvittävä ja kokoova taisto- ja iskusana,
+jossa on tavoitettu mielissä kytevä yleinen pyrkimys,
+ja enemmättä, keinotekoisetta kiihoitustyöttä
+ovat rivit ryhmittyvät ja taajenevat ja lähtevät
+liikkeelle ja yhteisen joukkohuumauksen hurmassa
+riuhtaisevat mukaansa välinpitämättömätkin.</p>
+
+
+<p>Jos esimerkiksi näissä vaaleissa suomalaiset
+porvaripuolueet olisivat kulkeneet yhdessä yhteisin
+tunnuslausein ja yhteisin rintamin kuten niillä
+on yhteinen mielikin ja kuten kaikki muut, paitsi
+muutamat piintyneet puoluepukarit, pitivät luonnollisena,
+niin olisi tämän yhteisen liikunnon vuolas
+luonnollinen pyörre ollut mahtavin ja tehoisin
+äänestykseen kiihoitin. Mutta mistä olisivat meidän
+paatuneet puoluekanslistimme ja virastoiksi
+jähmettyneet puolueneuvostomme oppineet tajuamaan
+tällaista joukkoliikuntojen tenhoa ja vyöryttävää
+mahtia, ja ottamaan ovelissa, rikkiviisaissa
+vaaliteknillisissä laskelmissaan huomioon
+myöskin elävän elämän virtaukset?</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Sama terävien, hallitsevien, alotevoimaisten
+yksilöiden puute, mikä tekee puolue-elämämme
+niin seisahtaneeksi ja asiallisesti hataraksi, sama
+puute laimentaa ja ylimalkaistaa julkista sanaammekin.</p>
+
+
+<p>Maaseudun lehdet ovat olosuhteiden vuoksi
+yleisemmästi merkitsemättömiä. Niiden vaikutus
+ja harrastuspiiri rajoittuu verrattain vähäiseen
+ympäristöön, ja ovat toimitusvoimatkin yleisen
+yhteiskunnallisen mielipiteen johtajiksi ja suunnanantajiksi
+yleensä toisarvoista väkeä. Pääkaupungin
+johtavat lehdet taas ovat välittömästi monipäisten
+ja epäpersoonallisten puoluepiirien ja -ryhmien
+välittömän vaikutuksen ja johdon alaisina.</p>
+
+
+<p>Sillä sijalla, jolta olisi luotava, annettava sisältöä
+yleiselle mielipiteelle, hyörivät ja toimivat
+vain näppärät ja sujahtelevat, mutta luonteettomat
+kynäniekat, itsenäistä näkemystä ja vakaumusta
+vailla olevat, mutta sitä alttiimmin ja ehdottomammin
+ryhmän uskoa vannovat sanasepät.
+Vain sellaiset sopeutuvat kätyreiksi ja kirjureiksi
+puoluevaltuuskunnille, vain sellaiset taipuvat siloisesti
+puhumaan valtuuskunnissa siloisiksi tallatuista
+asioista; sellaisten sanakehrän pyörimistä ei
+häiritse mikään itsenäinen, omavarainen havainto
+siitä, ett'eivät kaikki asiat todellisuudessa kuitenkaan
+ehkä olekaan aivan niin selkeät, yksinkertaiset,
+liukkaat ja pykäliin sopeutuvat kuin puoluekokouksen
+pöytäkirja tai puolueen vahvistettu
+ohjelma säätävät.</p>
+
+
+<p>Toimituskuntien nimellisinä koristuksina saattavat
+kylläkin komeilla jotkut tieteellisen tai
+yhteiskunnallisen toiminnan eturintaman miehet,
+mutta työskentelevät nämä silti edelleen varsinaisilla
+työaloillaan. Työ, joka itsessään kysyisi
+väkevimmän ja hedelmällisimmänkin hengen täyden
+ja kokonaisen luonteen mahdin ja luovan
+keskittyneen työtarmon, on täten joutunut muun
+varsinaisen elämäntehtävän ohella tilapäisesti
+suoritetuksi sivutoimeksi.</p>
+
+
+<p>Tällaisen järjestyksen jäljet näkyvätkin elävästi
+pääkaupungin johtavissa lehdissä. Niissä
+rehoittaa ilmeisin keskinkertaisuus, ainoakaan
+johtava persoonallisuus ei puhu niiden laimeasta
+arkisuudesta. Niissä kyhätään ja kyhätään palstat
+ja taaskin palstat harmaata, ikuisen harmaata
+paperia, mutta kärjeksi terästyvä, salamaksi singahtava,
+suorana sydämen verenä suihkuava,
+naulan kantaan helähtävä johtajansana jää kirpoamatta
+niiden sanaerämaasta. Niissä ei ole
+tilaa yksilöllisesti itsenäiselle ja uutta luovalle
+valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle näkemykselle.</p>
+
+
+<p>Jos missä tuntuu paisuvan väkevämpi, itsenäisempi
+mahti, joka ainoan riittävän ja pätevän
+valtuutuksen, oman henkilökohtaisen vakaumuksen
+nojalla tahtoisi uudistaa ja asiallisemmille,
+elävän elämän mukaisemmille perustuksille siirtää
+vanhoissa ja vanhentuneissa uomissa kulkevan
+puolueryhmityksemme ja jossa on näkemyksen
+totuutta ja vakuuttavuutta, julistajan tulta ja
+hartautta niin paljon, että hänessä uhkaa nousta
+yleistä mielipidettä luova ja muodostava voima,
+niin sävähtävät kaikki puoluekoneistoissa hyörivät
+piskuiset ratassieluset, ja yhteisessä itsehyväisessä
+häärinässä suljetaan ja teljetään tämä vaarallinen
+mies vaikutuksesta ja pelastetaan puolue
+hetkeksi--vaikkapa puolueen koko vastaisen elämän
+ja kehityksen kustannuksellakin. Onhan viisaampaa--johtokunta-viisaampaa!--ottaa
+alaisekseen
+mies, joka ei johda, on vain taipuva johdettava;
+silloin pysyy pääasia kuitenkin entisellään:
+johtokunta <i>johto</i>kuntana.</p>
+
+
+<p>Mutta miten viisasta toimitusneuvostojen vallan
+ja vaikutuksen säilyttämiseksi onkin miehittää
+sanomalehtemme--johtavatkin lehtemme--keskinkertaisuuksilla,
+on tällainen menettely periaatteeksi
+omistettuna kuitenkin kansan hengen
+tukahuttamista. Yksilöissä, eheissä tahdoissa, luovan
+teon miehissä on kansan elävä voima: niiden
+sydämen ja pään ahjosta sinkoo kaikki, mikä
+antaa kansan tahdolle sisällön ja muodon, suuntaa
+sen, vie sen saavutuksiin. Missä persoonallisuus,
+luova yksilöllinen voima esiytyy on riisto
+kansalta, kansan oikeudelta herättäjäänsä, johtajaansa,
+jos ei tätä persoonallisuutta lasketa
+sille paikalle, missä hänen voimansa voi hedelmöittää
+kansan. Luova persoonallisuus on kansallinen
+voima. On kuolemansynti kansaa vastaan
+tehdä tehottomaksi tällainen luova persoonallisuus!</p>
+
+
+<p>Väkevällä, itsevoimaisella persoonallisuudella,
+henkisellä ja luonteellisella kiintotähdellä, jolla on
+valonsäteilynsä itsessään ja joka säihkyää valonsa
+polttavaa rikkautta ympärilleenkin, hänen kaltaisellaan
+ei ole tilaa nykyaikaisessa suomalaisessa
+hyvin johdetussa sanomalehdessä--enempää kuin
+missään muussakaan suomalaisessa yhteisyrityksessä.
+Sillä mihin joutuisivat silloin tärkeät toimitusneuvostot
+ja yhteiskokemuksen ylenpalttisuutta
+nuokkuvat johtokunnat, jotka haukottelevat
+pitkäpiimäisyyttään ja unisuuden malttiaan
+kuin hometta jokaiseen asiaan, jota käsittelevät,
+ja joiden yhteisharkinnan kiirastulen lävitse itsenäinen,
+alkuperäinen ja uutta hedelmöivä ajatus
+voi yhtä helposti ja vammautumatta tunkeutua
+kuin kameeli neulansilmän lävitse?--Keskinkertaisuus
+säikähtyy aina tyrmistyneemmäksi
+alkuperäisesti hyvän ja väkevän ilmiön edessä
+kuin ala-arvoisen ja heikon, sillä oikea itsesäilytysvaisto
+sanoo sille, että heikko jää eloon jääneenäkin
+hedelmättömäksi ja siis vaarattomaksi, mutta
+väkevä hyvä saattaa uhata mullistuksella koko
+olevaa tilannetta ja suistaa keskinkertaisuuden
+itsensäkin valta-asemiltaan.</p>
+
+
+      <p>Erittäin kuvaavaa henkiselle ryhdillemme on muuan pienoispiirre, joka luonnehtii
+        julkista sanaamme. Eräät asiat, laitokset, henkilöt tai toimenpiteet ovat
+        aina jonkun lehden erikoisen suojeluksen alaisina ja ovat julkisessa toiminnassaankin
+        pyhitetyt asianomaisen lehden arvostelevalta suhtautumiselta. Pidetäänpä
+        aivan julkisena »skandaalina», jos vedetään julkisuuteen jotain tämmöisen,
+        asianomaisten helmoihin otettujen laitosten tai henkilöiden heikkouksia--olkoonpa
+        laitos tai ilmiö sivistyksellisesti tai yhteiskunnallisesti miten tärkeä
+        tahansa ja olkoonpa heikkous tai harha-askel miten olennainen ja ilmeinen
+        hyvänsä. Tätä peittelevää jänis-diplomatiaa--pään piiloittamista pensaaseen
+        muun ruumiin jäädessä miten näkösälle hyvänsä--tätä hurskaan viatonta
+        toivomusta, että kun heikkouksista ei mitään hiiskuta, ei niitä silloin
+        olekkaan, sitä harrastetaan ja vaalitaan meillä vähin joka taholla. Tämä
+        piirre on yhtä tuttu ja koettu jokaiselle helsinkiläiselle julkiselle
+        arvostelijalle kuin maaseutulehtienkin avustajille. Kaikkialla saa olla
+        yhtä varautunut siihen, että jossakin asiassa koskettaa arkaan kohtaan,
+        jolloin arvosteleva kirjoitus tai huomautus--miten vilpittömässä mielessä
+        se on tehtykin ja vaikkapa siitä vastaakin omalla nimellään--kuitenkin
+        joko painetaan villaisella tai hiljaisesti haudataan paperikoriin.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_2_3" >
+        <a name="chp_3_2_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_2_3" name="chp_3_2_3">
+        EDUSKUNTAJÄRJESTYS.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Suomen suomenkielisen yhteiskunnallisen luomisen
+tähän asti tärkein ja ilmekkäin aikaansaannos,
+Suomen uusi eduskuntajärjestys valaisee
+syntyhistoriassaan ja rakenteessaan mitä elokkaimmin
+sitä yksilöllistä viljeltymättömyyttä,
+jonka katveessa julkinen elämämme vielä on.</p>
+
+
+<p>Vain ympäristössä, jossa yksilölinen arvostelu
+ja itsenäinen, asiallinen pohdintakyky vielä ovat
+aivan alkuasteella saattaa tilapäinen mielialapuuska
+siten riuhtaista yhteiskunnallisen kehityssuunnan
+aivan uusille, oudoille, jopa seikkaileville
+urille kuin suurlakon tapahtumat meillä. Vain
+yleisen mielipiteen luonteettomuus, viljelemättömyys
+ja kehittymättömyys selittää sen, että
+kokonainen kansa hetkellisessä, sokaistussa hurmiossa
+yrittää viskata siihen-astisen historiallisen
+yhteiskunnallisen rakenteensa sivulle ja kevytmielisessä,
+vaistottomassa rohkeudessa ryhtyy
+sepittelemään itselleen uutta, tilapäisten parantelijain
+sille tyrkyttelemää patenttijärjestystä.</p>
+
+
+<p>Kuten esi-isäinsä itsetiedottomuuden unesta
+virvonnut nykyaikainen talonpoika ensi tietoisuuden
+työnään turmelee esi-isäinsä hänelle jättämän
+kodin: paloittaa seinät ikkunoiksi ja oviksi, rakentaa
+julkihuoneet ja verannat, mutta hävittää
+tuvat, korottaa katot ja korustaa salit, mutta
+unohtaa ovien ja ikkunoiden ylenpalttisuuden
+välille varata itselleen vuoteen tilan, vierashuoneittensa
+sekaan perheen huoneen, koko asuntonsa
+tehdasmoiseen suurekkuuteen asuttavuuden ja
+kodin leiman; samaten on Suomen valveutunut
+kansakin luodessaan uuden eduskuntajärjestyksen
+unohtanut, että yhteiskuntaa ei järjestetä
+näöksi ja näyteltäväksi, vaan elettäväksi, että
+yhteiskunnallisen luoman kelpoisuus ei ole siinä,
+kuinka uusikuosiseksi se on sattunut luontumaan,
+vaan siinä, kuinka taipuisasti se soveltuu oleviin
+olosuhteisiin ja palvelee elävän elämän tarpeita
+luoden olevan, menneisyydeltä perityn yhteiskunnan
+pohjalle kehittyneitten, muodostuneitten elämäntarpeiden
+mukaista uutta.--Eduskunnan
+autuus ei ole siinä, kuinka väljille äänioikeuksille
+se rakentuu, vaan siinä, miten työkelpoisa elin
+se on yhteiskunnalle, miten runsaasti yhteiskunnallisen
+työskentelyn taitoa, kokemusta ja kypsää,
+raitista, uskaltavaa malttavaisuutta se voi pusertaa,
+kohottaa esiin kansasta kansan yhteisiä
+asioita hoitamaan.</p>
+
+
+<p>Suomen nykyinen eduskuntajärjestys edustaakin
+erikoisen valaisevasta nuorta, juurtumatonta
+yhteiskunnallista sivistystämme. Se on
+kauttaaltaan rakennettu, ei missään kohdassaan
+muodostunut, se on perustunut aatteille, ei elämälle.
+Se kantaa kaikessaan hyväätarkoittavan,
+mutta löyhän ja hetkellisen aatteilun, suuntailun
+Ja intoilun leimaa löytämättä missään todellisuuden,
+olevaisuuden ja lahjomattoman käytännöllisyyden
+vankkaa kulmakiveä. Siellä, missä olisi
+rakennettava salaperäisen, näköä vaihtavan,
+mutta sittenkin pysyväisen yksilöllisen ihmisluonteen
+tarkasti vaarinotetuille, tulisella sydämellä
+tunnetuille ja kylmällä lahjomattomalla järjellä
+tajutuille ja harkituille ominaisuuksille, siellä on
+pidetty silmällä vain yleisen, hetkellisen mielipiteen
+joka hetki väriä ja muotoa vaihtavaa, alati
+virtailevaa pintaa. On rakennettu virran kuplille
+ja tuulen vaihteleville vireille, hetken näkö- ja
+luuloajatuksille ja mielen pyräyksille siellä, missä
+olisi ollut rakennettava elämän pysyvälle pohjalle:
+ihmisluonteen ja elämän todellisuuden vaikeasti
+tavoiteltavalle, mutta olevalle perustalle.
+Yhteiskunnallinen rakentaminen ei ole lapsen
+ilmavaa, oikullista, mielivaltaista leikkimistä,
+vaan kypsän miehen ja mielen uurasta, syvyyksiin
+tunkeutuvaa työtä, eikä sitä kudota hetken mielioikuista
+ja mielenpistoista, vaan on se kärsivällistä,
+raskasta ja hidasta, ihmispolvien yhteistyönä
+suoritettavaa, hankalan ja vastahakoisen olevaisen
+sovittamista, taivuttamista, pakottamista ja
+sulattamista ihmisjärjen, ihmistahdon ja ihmistarpeiden
+mukaiseksi elettäväksi kokonaisuudeksi.</p>
+
+
+<p>Suomen kansakin ryhtyessään lapsen uskaliaalla
+herkkäuskoisuudella silmänräpäyksessä kyhäilemään,
+miks'eipä loihtimaan itselleen aivan
+alutonta ja pohjatonta sekä sen menneisyydestä
+että sen nykyisestä kehitystasosta yhtä irrallista
+luomaa, kaikissa hetken aatehelyissä koreilevaa
+eduskuntajärjestystä leipoikin leivän asemesta
+itselleen kiven. Sommitellessaan kaiken vapaamielisen
+uusikuosisuuden ja vannoutuneen, oikeaoppisen
+kansanvaltaisuuden mukaisen eduskunnan,
+joka näköään on kansanvaltaisin, mitä toivoa
+saattaa, loikin se eduskuntajärjestyksen, jossa
+kansa vain on äänestyskone. Eduskunnan todellisen
+henkilökohtaisen kokoonpanon määräävät
+kansan sijasta muutamasataiset henkilöpiirit,
+vaalilistojen itsevalitut ja itsevaltiaat laatijat--vieläpä
+lisäksi henkilöpiirit, jotka edustavat tyhjintä
+ja paperisinta elämänkokemusta, mikä kansasta
+saattaa kiteytyä: ammattipolitiikkojen ja
+ammattisanomalehtimiesten väljähtäneet, sanojen
+helinässä paatuneet, henkisesti puolimittaiset
+ryhmät eri puolueiden karsinoissa.</p>
+
+
+<p>Jo muuan ainoa piirre uudessa eduskuntajärjestyksessämme
+riittää osoittamaan, miten pintapuoliselle
+ihmistuntemukselle se on rakennettu ja
+miten keinotekoinen ja hetkellisesti järkeilty on
+sen elämänkokemuksen perusta. Uudessa eduskuntajärjestyksessämme
+on tehty tehottomaksi
+tai ainakin arveluttavasti hämmennetty kaiken
+yhteiskunnallisen järjestäymisen alkeellisin ja
+väkevin liitevoima, ihmishengelle luontainen sankarikunnioitus:
+heikompien vilpitön ja välitön
+luottamus väkevämpäänsä kohtaan, ryhmittyminen
+luonnollisen johtajansa ympärille, oman mieskohtaisen
+voiman vaapaaehtoinen siirtäminen ja
+omistaminen toisen ihmisen tueksi, jonka alkuperäinen,
+luova, kokoova hengen mahti takaa suuremman
+saavutuksen kuin oma yksilöllinen ponnistus.</p>
+
+
+<p>Uudessa eduskuntajärjestyksessämme on
+tehty aivan näennäiseksi henkilöä äänestäminen,
+henkilölle yksilönä, henkilön mieskohtaisille, taatuille
+ja koetuille luonneominaisuuksille, hänen
+elämän kokemukselleen ja luonteelleen annettu
+luottamus. Äänestäessä varmaa, luottamuksen
+virittänyttä henkilöä luiskahtaakin ääni tämän
+henkilön ohitse jotain merkillisiä--itse vaaliliittymään
+piilotettuja, puoluekanslioiden siihen kätkemiä--kimmahdusteitä
+aivan odottamattomalle,
+äänestäjän sisäiselle luottamukselle tyyten vieraalle
+ja yhdentekevälle henkilölle. Eduskuntajärjestyksemme
+johtaa ja pakoittaa äänestämään,
+ei henkilöä, vaan puoluetta. Mieskohtainen luottamus
+on kohdistettava henkilön sivutse epäpersoonalliselle
+puolueelle, ja katkaisee eduskuntajärjestyksemme
+täten väkevimmän ja luonnollisimman
+tunneliitekohdan yksilön ja yhteiskunnallisen
+harrastuksen väliltä.</p>
+
+
+<p>Täten muodostuvalta eduskunnaltakin katoo
+välittömän edustavuuden teho ja arvovalta. Kukaan
+ei yksilökohtaisesti tunne eduskunnassa
+juuri hänen omalla, suoralla, välittömällä äänestämisellään
+sinne valtuuttamaansa henkilöä, vaan
+tuntuvat eduskunnan jäsenet naiville, välittömälle
+yleistajunnalle istuvan tehtävissään joidenkin
+syrjäisten voimien sinne keinottelemina. Kaikesta
+yleisestä äänioikeudesta huolimatta vaikuttaa
+vaalijärjestyksen keinotekoisuus sen, ettei
+kansa välittömästi tunne ja tunnusta eduskuntaa
+omakseen, omaksi yhteiskunnalliseksi parhaimmistokseen,
+oman yhteiskunnallisen tahtonsa välittömäksi
+elimeksi.</p>
+
+
+<p>Hedelmästä puu tunnetaan! Kun vaalijärjestyksen
+seula, jonka olisi sihdattava Suomen kansasta
+esille sen yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön
+kykenevin ja pätevin valiomiehistö, toimii siten,
+että melkeinpä puolet eduskunnan jäsenistä ovat
+ruumenia, vain perin alkeellisesti pystyvät minkäänlaiseen
+älylliseen, rakentavaan yhteiskuntatyöhön,
+niin se ei todista hyvää tämän seulan
+rakenteesta. Edustajistossamme istuu paljon henkilöitä,
+joiden sijasta siellä yhtä tuloksellisesti
+eduskunnan työkyvylle ja melkoista huokeammilla
+kuluilla yhteiskunnalle voisi istua vaikkapa asianomaisten
+puolueiden väreillä maalattuja automaattisia
+äänestysnukkeja--valitut saman suhteellisen
+vaaliponnistuksen mukaan kuin muutkin
+edustajat, varustetut näiden kanssa samoilla
+äänestysoikeuksilla ja merkityt kukin omalla
+otsikkokirjoituksellaan: n.n. puolueen naisasian
+harrastelu, n.n. puolueen torpparikalastus, kristillismielisyys
+j.n.e.--Tällaisia periaatteellisia
+istujia ja automaattisia äänestäjiä kuuluu jokaiseen
+puolueryhmään, ja ovatkin ne mukana vain
+asianomaisten puolueiden kansan- ja naisvaltaisina
+dekoratsiooneina.</p>
+
+
+<p>Erikoisen runsaasti on näitä tällaisia pelkästään
+dekoratiivisiä istujia sosialistisen puolueryhmän
+sekä naisedustajain piireissä. Naisluonteelle ominainen
+yleiskatsauksen puute--kykenemättömyys
+kylmäverisesti abstrahoimaan yksityisseikoista
+niitä hallitsevaa yleispiirteistä, järkivoittoista
+kokonaisuutta--ja tätä ominaisuutta seuraava
+näkökulman yksipuolisuus, yksityisseikkainen
+kiihkoilu ja arvioinnin hätiköivä liioittelu ja
+suhdattomuus, yleensä yhteiskunnallisen vaiston
+ohuus tekee naisen osanoton yhteiskunnalliseen
+lainsäädäntöön yleensä oikulliseksi, epätasaiseksi,
+epävarmaksi ja epäjohdonmukaiseksi.</p>
+
+
+<p>Eduskunnan valtaryhmän, sosialidemokraattisen
+puolueen edustajat ovat niinikään runsaissa
+määrin pelkkää kuollutta painolastia rakentavassa
+lainsäädäntötyössä. Ahdas ja niukka elämänkokemus,
+muutamiin kaavanomaisiin ja sulattamattomiin
+puolueoppilauseihin kivettynyt henkinen
+näköpiiri, melkein täydellinen tottumattomuus
+älylliseen ja käsitteelliseen työskentelyyn
+tekevät useat tämän puolueen jäsenet melkein
+kykenemättömiksi mihinkään muuhun positiiviseen
+tehtävään eduskunnassa kuin periaatteelliseen
+istumiseen, uskollisiin äänestysuurnalle kävelyihin
+valppaampien puoluetoverien ohjeitten mukaisesti
+tai »toverien» valmistamien puheitten
+paukuttamiseen puhujalavalta. Lisäksi istuu
+tässä puolueessa vielä runsaammin kuin porvaripuolueissa
+kieroon kasvaneita kiihkoilijoita ja
+oman ahdasnäköisyytensä pimittämiä fanatiikkoja,
+joiden älyn pimentoon yhteiskunta ja yhteiskunnallisen
+kokonaisuuden tarpeet näkyvät vain
+omien umpinaisten, sulkevien puoluemuurien ratkelmitse
+ja jotka eivät hituistakaan lisää enempää
+eduskunnan asiantuntemuksen rikkautta ja monipuolisuutta
+kuin elämänkokemuksen inhimillisyyttäkään
+ja laajuutta tai luonteellista arvoa ja
+ryhtiä.</p>
+
+
+<p>Uuden uutukainen, kansanvaltaisesti puhdasoppinen
+eduskuntajärjestyksemme suhteellisine,
+nais- ja yleisine äänioikeuksineen on siis luonut
+yhteiskunnalliselle työskentelyllemme elimen,
+josta vain murto-osa on kelpoinen ja kykenevä
+vaatimattomaankin yhteiskunnalliseen luomis- ja
+rakennustyöhön.</p>
+
+
+<p>Luonteeton, pintapuolinen järkeily on eduskuntajärjestyksen
+muovailemisessa kuten kaikkialla
+muuallakin, missä se yrittelee alutonta ja
+pohjatonta sepitsemistään, hiuksenhienoissa johteluissaan
+ja harkituissa suuntailuissaan unohtanut
+ja sivuuttanut elämän läheiset, elävät ja vaikuttavat
+voimat ja tässäkin tapauksessa pystynyt
+kyhäämään vain näennäisen onton varjoluoman
+vailla elämän todellisuuden sisältöä, pontta ja
+kehittymisen ainesta. Missä on kutsumattomassa
+luomisessa unohdettu ja sivuutettu elämän elävät
+mahdit, siellä sivuuttaa lopulta elämä yhtä ylväästi
+ja unohtavasti tällaisen luoman kuin se alkuvaiheessaan
+on sivuuttanut elämän.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_3_3" >
+        <a name="chp_3_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_3_3" name="chp_3_3">
+        SIVISTYKSELLISIÄ LAATUPIIRTEITÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_3_1" >
+        <a name="chp_3_3_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_3_1" name="chp_3_3_1">
+        AATTEELLINEN HARRASTELU.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Tämä epäyksilöllisyys, yksilöllisyyden sekä
+kehittymättömyys että sen merkityksen tajuamattomuus,
+joka niin hallitsevasti luonnehtii
+julkista yhteiselämäämme, esiytyy tietysti vielä
+selkeämpänä ja vallitsevampana varsinaisessa
+yksilöllisessä elämänsuhtautumisessa ja mieskohtaisessa
+hengenviljelyksessä.</p>
+
+
+<p>Ken ankaralla ja lahjomattomalla silmällä tarkkailee
+henkisen elämän ja henkisen harrastuksen
+ilmiöitä suomenkielisissä sivistyspiireissä, hänelle
+selkeneekin nopeasti, kuinka hataraa yksilöllinen
+viljely meillä vielä toistaiseksi on. Tämä yksilöllinen
+viljeltymättömyys ilmenee niin yksilöiden
+omissa elämän harrastuksissa kuin henkisten joukkovirtausten
+laadussakin. Niin hyvin yksilöllisesti
+kuin yhteiskunnallisesti on henkinen suhtautuminen
+yht'aikaa sekä hidasta että herkkäuskoista.</p>
+
+
+<p>On vaikeata virittää suomalaisessa ilmakehässä
+puhtaasti henkisen harrastuksen liekkiä. Yksilöt,
+yksilöllinen tahto ja äly uinuvat vielä jonkinmoisessa
+horroksen verhossa. Pelkästään omalla
+asiallisella totuudellaan tehoava sana ja henkinen
+määrittely raukeaa älylliselle tajunnalle voimattomana;
+sellainen ikäänkuin tukahtuu yleiseen
+ajatuksen herpouteen, erillisen, itsenäisen, mieskohtaisen
+ajatus- ja suhtaumiskyvyn untuneisuuteen.
+Älyllisen selkeyden tarve, intellektualinen
+vilpittömyys on vielä kehkenemätön. On
+vielä tuntematon ja kokematon se älyn ilmava
+liekki ja leikki, joka löytää viileän tyydytyksensä
+elämän ilmiöiden puhtaassa, lahjomattomassa
+huomioitsemisessa ja määrittelemisessä, elämän
+vapaassa, omista mieliteoista irtautuneessa tajuamisessa
+ja älyllisessä omistamisessa.</p>
+
+
+<p>Hengen ilmiöt tajutaan vielä aivan naivisti,
+niin sanoakseni käytännöllisesti: niiden tilapäinen,
+elämällinen hyödykkyys eikä niiden teoreettinen,
+ihmiseduista ja mielihaluista riippumaton totuuspitoisuus
+ratkaisee niiden kiinnearvon. Tyydytään
+aatteelliseen tarkoitusperään silloin kun olisi
+tunkeuduttava aatteelliseen sisältöön. Aatteellinen
+ja älyllinen elämänselvittely ei sinään ole
+riittävä kiihotin hengen herättämiseksi toimintaan,
+vaan on aatteellisen harrastuksen valjastauduttava
+jonkin käytännöllisen tarkoitusperän
+palvelukseen tullakseen tajutuksi.</p>
+
+
+<p>Yleensä on suomenkieliselle sivistykselle ja
+sivistyneistölle tunnusmerkillistä puhtaan henkisen
+harrastuksen sijasta aatteellinen harrastelu.
+Kun hengenviljely vielä on niin alkuasteellaan,
+ettei ihmisellä ole ainesta yksilöllisempään eetillisten
+ja taiteellisten elämänarvojen itsenäiseen,
+alkuperäiseen ja puhtaaseen tajuamiseen, yleensä
+yksilölliseen elämän selvittelyyn, niin sivuutetaan
+yksinkertaisesti tämä työläs ahdinkoinen viljely,
+ja purjehditaan lavein purjein yhteiskunnallisen
+parannustyön väljille vesille. Kun ei ole hengen
+kiintonaisuutta ja tarmoa ainoaan satoisaan hengentyöhön,
+itsekasvatukseen, oman yksilöllisen
+elämäntuntemuksen ja -kokemuksen syvemmäksi
+ja tietoisammaksi viljelyyn, niin livahdetaan kevyesti
+tämän raskaan ja ainoan ihmisarvoisen
+elämäntehtävän ohitse, ja aletaan kasvattaa
+itsensä sijasta muita ihmisiä, harjoittaa helppohintaisinta
+ja hyödyttömintä hyväntekeväisyyttä,
+siveellispedagoogista.</p>
+
+
+<p>Suomenkielisen sivistyneistön henkinen harrastuspiiri
+kohdistuu ja rajoittuukin arveluttavassa
+määrässä juuri tällaiseen yleishyödylliseen
+suuntaan. Eräät sinään terveelliset ja yhteiskunnallisesti
+tärkeät ja hyödylliset erikoisharrastukset
+ovat suomenkielisen yleisön suurelle osalle
+muodostuneet kaiken henkisen harrastuksen
+surrogaateiksi, joiden palveluksessa pauhaaminen
+vapauttaa kaikesta julistajaan itseensä kohdistuvasta
+mieskohtaisesta hengen viljelyksestä. Minkä
+tahansa ahtaan ja ulkopuolisen, vaikka itsessään
+hyödyllisen ja tarpeellisen erikoisaatteen harrastaminen
+ja levittäminen kasvaa henkisesti tottumattomissa
+aivoissa suhteettomaan aatteelliseen
+ja eetilliseen arvoon, muodostuu laajoille, henkisiin
+elämänarvoihin tottumattomille yleisöpiireille
+ikäänkuin kaiken aatteellisen harrastuksen, kaiken
+siveellisen itsekurin tunnusmerkiksi ja pimittää
+näiltä näköalat muille vapaammille, laajemmille
+henkisen elämän ulapoille. Tyydytään ja
+tyrehdytään kaikenmoisiin puoliaatteisiin, ohjataan
+satamaan jo ennen ulapalle saapumistakin,
+laskeudutaan hengen työläästä, jos ihanastakin
+avaruus- ja korkeuslennosta lähimmän kotikatajan
+oksalle levähtämään. Missä on lähdetty lentoon
+noustaksi ja kohotaksi hengen siintäviin
+avaruuksiin, tupsahdetaankin lähimpään, viritettyyn
+käytännöllisen ja typpeän erikoisaatteilun
+verkkoon ja sirkutellaan ja raksutellaan siinä,
+ikäänkuin jo olisivat kaikki taivasten salit saavutetut.</p>
+
+
+<p>Jos missä, niin meillä on otollinen maaperä
+kaikenlaatuisille seikkaileville aatesuunnille. Älyllinen
+arvostelu on niin haparoiva ja kehittymätön
+vielä, ettei se voi omavaraisesti eroittaa kultaa
+kuonasta. Vasta kun ajatus viskautuu todesta
+seikkailevaksi, määrittelystä harhailevaksi haaveiluksi,
+johtopäätelmällisestä ankaruudesta utopistiseksi
+suuntailuksi, vasta kun filosofia vaihtuu
+teosofiaksi, yhteiskunnallinen rakennustyö sosialistiseksi
+tai puolueuskonnoksi, yksilöllinen taisteleva,
+problemaattinen vakaumus muodin ja
+joukkohuumauksen mukaan vannovaksi kategooriseksi
+yleisvarmuudeksi, vasta silloin voi sillä olla
+maaperää suomalaisessa yleishengessä--jopa
+ylen otollinenkin maaperä.</p>
+
+
+<p>Herkkäuskoisessa hurmiossa suistutaan jokaisen
+ylimalkaisen, parannusta lupailevan tunnuslauseen
+mukaan, haltioidutaan sitä ehdottomammin,
+mitä ahtaammin tai julkeammin noiden
+»aatteiden» julistajat vain osaavat esittää keppihevosensa
+kaiken maallisen ja taivaallisen siunauksen
+vuoretkin aukaisevana, viheriöivänä Moses-sauvana.
+Meidän julistajamme--olkoot sitte
+teosofeja tai tolstoilaisia, Prometheus-ihmisiä tai
+siviiliavioliittomarttyyrejä, Kalevala-kalervoisia
+tai piilopirtti- ja tuohikulturisteja, esperantisteja
+tai puhdaskielisyyspyöveleitä, kolmisointusinisukkia
+tai eläinsuojelusharrastajia, naisasianaisia
+tai siveyssaarnaajia, pappis- tai kasvissyöjiä, perustuslaillisia
+tai kansallismielisiä, kristillismielisiä
+tai nuorisoseura-aatteilijoita, sosialisteja tai raittiusprofeettoja,
+kansanvalistajia tai aatteellisia
+henkivakuuttajia, osuustoimintaväkeä tai maahenkikiivailijoita,
+kotiseutulahkolaisia tai maatiaiskarjaintoilijoita,
+urheiluhoukkoja tai kinttuapostoleja,
+luontaisparantajia tai rokotuskauhuilijoita,
+kuhnijoita tai myllertäjiä y.m., y.m. henkisiä
+tai ruumiillisia puoskareita--mitä henkistä
+kulkutautia, hienompaa tai karkeampaa sairastanevatkin--kaikki
+ovat he löytäneet ainoan ja
+lopullisen, autuaaksi tekevän uskonsa. Kukin
+niistä on siepannut alkuperäisesti ehkä eheästäkin
+elämänkatsomus-yhteydestä irrallisen, liioitellun
+ajatuksen sirusensa, jolla sitte huitoo itään jos
+länteen, hyvän jos huonon sään aikana kuin mikäkin
+kääpiö-Simson aasinleukaluullaan, niin että
+siinä silmät alkavat kirjavoitua jo muiltakin kuin
+filistealaisilta.</p>
+
+
+<p>Tällaiset löyhäpäiset ja vielä löyhäsuisemmat
+aateritarit, joita ei suinkaan näkemyksen totuus,
+ajatuksen syvyys, tunteen tuli ole julistajan tehtävään
+kutsunut, vaan ainoastaan pelkkä hyvä suu
+ja liukas kieli, joutilas pää ja epäkaino sydän
+katsovat meillä itsensä maan suolaksi ja--mikä
+pahempi!--käyvät meillä sellaisesta.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Sivistyksellisiä ja henkisiä erikoisilmiöitä ovatkin
+meillä juuri tällaiset kaiken jalon, kaiken ylevän,
+kaiken ihanteellisen, yleensä kaiken kauniilta
+ja taivaiselta vilahtelevan ja valehtelevan aatteellisuuden
+papit ja papittaret, nuo, jotka suu ja rinta
+ilmaa täynnä vaeltavat puhujalavalta puhujalavalle
+ja selittämättömässä sanahaltioitumisessa
+puhuvat sinisiin ilmoihin milloin isänmaasta ja
+kotiseudusta, milloin raittiudesta ja maahengestä,
+milloin sosiaalisesta yhteishengestä, milloin mistäkin
+kauniista, jalosta, ylevästä, joka vain antaa
+tilaa ja tuulta sanojen purjeille, ja jotka humaltuneessa
+hurmiossa vain tahtovat kasvattaa, kasvattaa!
+yhden tekevää mihin, kunhan vain kasvatetaan,
+kunhan vain »nuoriso herää, kansa virkoaa,
+mielet valveutuvat».</p>
+
+
+<p>Tämä kasvattaminen kasvattamisen vuoksi,
+tämä herättäminen, valveuttaminen pelkän herättämisen,
+valveuttamisen vuoksi--olkoon herääminen
+ja valveutuminen miten ainekseton, aiheeton
+ja päämäärätön hyvänsä ja jääköön näiden
+herätettyjen elämänsisältö miten ontoksi, ohueksi
+ja epämääräiseksi tahansa--saattaa henkisen
+elämänaineksen ja elämäntehtävän puuttuessa
+käydä tuhoisaksikin näille herätyksen uhreille,
+saattaa suistaa heidät totutuista elämänkäsityksistä
+ja totutuilta elämänradoilta antamatta
+mitään elettyä, mitään varmaa elämänpohjaa
+tilalle muuta kuin heliseviä sanoja, puoliksi tai
+väärin tajuttuina nekin.</p>
+
+
+<p>Niinpä tapaakin meillä taajaan näitä intomielisyyden
+uhreja, joiden henkinen sisältö rajoittuu
+muutamaan sulattamattomana hänelle annettuun
+ja hänen vielä sulattamattomampana omistamaansa
+aateparteen, joille tämän aatteen murusen
+omistaminen on ollut ikäänkuin henkisesti
+ylivoimainen teko, niin että kaikki henkinen vastaanottokyky
+ja itsekasvatuksen mahti senjälkeen
+on tyrehtynyt heissä. Kivettyneesti valmiina
+rientävät hekin taas vuorostaan kuumaltaan
+julistelemaan uutta aatettaan, levittelemään sitä
+yhä laajemmille piireille yhä väljempänä, ohuempana,
+epämääräisempänä ja tyhjempänä kuta
+useamman aivon lävitse ja puhujalavan kautta se
+on kulkenut. Itse kasvattajillekin ovat tämän
+»kasvatuksen» seuraukset yhtä turmiollisia. Sensijaan
+että työläässä ja uurtavassa tai runsaassa
+ja riemukkaassa työssä kamppailisivat oman henkisen
+sisältönsä itselleen selkeäksi ja elämänomaksi,
+rientävät »kansaa valistelevat» nuorukaisemme
+ja neitosemme opinsirusen siepattuaan tai
+aatteen älyttyään heti kuumaltaan saarnailemaan
+sitä toisten ihmisten, »kansan» kasvatukseksi.
+Jonkun kauniin lauseparren huikaisemina viskautuvat
+he, keskenkasvaneet toisia kasvattamaan,
+sokeat sokeiden taluttajiksi--tyrkyttäytyvätpä
+välistä näkevienkin taluttajiksi: pauhaavat aikuisille,
+työssä harmaantuneille ihmisille elämänopetuksiaan,
+niin että syrjäinenkin saa vuoroin hymyillä
+vuoroin häpeästä punastua puhujan viheriälle
+viattomuudelle.</p>
+
+
+<p>Tässä touhuamisessaan saarnaavat nämä vireät
+nuorukaisemme hengen asiat itselleen kuolleiksi
+kirjaimiksi. Kun he lopulta astuvat todelliseen
+elämäntyöhönsä, ovat he jääneet henkisesti
+ja yksilöllisesti kehittymättömiksi. Aatteet ja ihanteet
+ovat heille kuluneet tyrtymiseen asti tyhjennetyiksi,
+hengettömiksi lauseparsiksi, joita kyllä
+vielä välistä käytetään suussa, mutta jotka eivät
+ole elämäntyön pohjana, henkisenä, siveellisenä
+kannattajana ja sisältönä.--Kun todellisen henkisen
+harrastuksen ainoa elävä lähde ja pohja,
+oma yksilöllisyys on jäänyt heissä viljelyksen ja
+aineksen puutteesta surkastumaan, saattavat
+nämä aatteellisesti ja ihanteellisesti »heränneet»
+nuorukaiset myöhemmässä varsinaisessa elämäntyössään
+jäykistyä mitä autioimpaan henkiseen
+puisevuuteen ja turtuneisuuteen.</p>
+
+
+<p>On unohdettu, että yksilön tehtävä ei ole toisten
+ihmisten kehityksestä, vaan omasta kehittymisestään
+huolehtiminen, ja että yhteiskunnankin
+palveluksessa vain se yksilö voi suorittaa jotakin
+todellista, pätevää ja rakentavaa, jolla on annettavana
+työaseeksi tähän yhteiskunnalliseen työhön
+valmiiksi viljelty yksilöllisyys, tietoisuuden
+tehoon kehitetty yksilöllinen ja henkinen kypsyys.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_3_2" >
+        <a name="chp_3_3_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_3_2" name="chp_3_3_2">
+        EPÄYKSILÖLLISYYS ELÄMÄNTYÖSSÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Tämä valeaatteellinen hengensuunta löyhentää
+meillä aivan käytännöllistä elämäntartuntaakin.
+Toiminnallisesti tähdellisilläkin elämänaloilla saa
+usein ratkaisu- ja määräämisvallan aatteellinen
+yleishyvällinen tarkoitusperä eikä käytännöllinen
+toteuttamisarvo ja asiallinen tärkeys.</p>
+
+
+<p>Jo elämänurien valinnassa saavat ylimalkaiset
+ja pintapuoliset aatteelliset sivuvaikuttimet yksilöä
+harhauttavan arvon ja merkityksen. Kun luonnollinen
+lähtökohta hedelmälliselle ihmistyölle on
+se, että ihminen tuntee itsessään voiman ja kutsumuksen
+jonkin tehtävän suorittamiseen ja tämän
+toteuttamiseksi omistautuu koko luonteensa painolla
+työlleen, niin on työskentelyn lähtökohta
+meillä usein toinen, epäpersoonallisempi, »aatteellisempi».
+Elämäntehtävään ei kutsu vääjäämätön
+vaisto, luonteen taipumus, vaan ainoastaan yleinen,
+periaatteellinen, epäyksilöllinen harkinta,
+löyhä ja ulkopuolinen laskeminen, joko pelkästään
+itsekäs etujen ja nousemisen tavoittelu tai
+väärinkäsitetty luulovelvollisuus.</p>
+
+
+<p>Tällaisia henkisiä järkiavioliittoja tehtävän ja
+tekijän välillä sitä seuraavine ilmiöineen elämäntehtävän
+suorittamisessa tapahtuu suomalaisella
+sivistysvainiolla paljon. Niin tieteen kuin taiteen,
+niin yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan
+kuin käytännöllisen ja liike-elämänkin aloilla
+tapaa meillä runsaasti puolikykyjä, joilla on taidollisesti
+saavutettavissa oleva työn rutiini, muodollinen
+menettelytaito, mutta joiden sisäinen
+suhde valitsemaansa työalaan on täydellisesti
+hedelmätön ja kylmä ja joilta siitä syystä puuttuu
+kaikki yksilöllinen luova voima työssänsä.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Tapaa suomalaisia liikemiehiä, jotka ovat
+liikemiehiä periaatteen vuoksi--»suomalaistenkin
+on vallattava liikemaailma»--ei siksi että heidän
+luonteessaan asuisi harrastus ja pakko toteuttamaan
+itsensä liike-elämän rautaisessa ja taidokkaassa
+järjestämisessä. Tämän mukaista onkin
+sitte usein heidän liiketoimintansa. He eivät
+elämänikäänsä kotiudu, pätevisty tehtäviinsä, saa
+elämäntehtäväänsä ikäänkuin omiin kouriinsa.
+Heidän silmällään ei ole luonnon antamaa terävyyttä,
+heidän kädellään luontaista taitoa, kätevyyttä
+ja jäntevyyttä tarkkaamaan ja tahdon
+mukaan ohjaamaan taloudellisten ilmiöiden oikukasta,
+vuolahtelevaa virtaa, ei sitä asiallisuuden
+tarmoa ja intohimon uskallusta, joka tanakasti,
+paljain käsin tarttuisi elämän oleellisuutta sarviin
+ja taivuttaisi, pakoittaisi sen tottelemaan palavaa
+ihmistahtoa. Ja niinpä jäävätkin he vain näköliikemiehiksi,
+pelkiksi liikemiestä näytteleviksi
+touhuilijoiksi, joiden hatara käsi ja harhaileva
+silmä vain päällisin puolin ja umpimähkään haparoi
+niillä ilmiöillä ja voimilla, joita heidän olisi
+hallittava.</p>
+
+
+<p>Suomalaisissa liikemiespiireissä onkin runsaasti
+sellaista löyhää ainesta, joka häärää hommissaan
+»onnen kaupalla», jonka liiketoiminta ei
+perustu kovan, kylmän järjen laskelmiin ja
+laskelmien johdonmukaiseen, terävään toteuttamiseen,
+vaan ylimalkaiseen, summittaiseen toivorikkauteen.
+Tällaiset »summamutikka» liikemiehet
+livastuvatkin etupäässä varsin näennäiseen ja
+epäproduktiiviseen liiketoimintaan: valmiilla, luoduilla
+omaisuuksilla keinottelemiseen. Sensijaan
+että he mielikuvituksellaan vaistoaisivat ja työllään
+loisivat mahdollisuudet ja edellytykset
+uusille antoisille liikeyrityksille, että he huomioittensa
+asiallisuuden ja syvällisyyden perustuksella
+tunkeutuisivat ja pääsisivät uusille liike-elämän
+urille ja lähteille ja johtaisivat näidenkin elvyttävät
+vedet yleisen taloudellisen elämän julkivirtaan,
+että he luovassa, todellisessa liiketoiminnassa noutaisivat
+ja kohottaisivat päivän ja toiminnan
+valoon yhteiskuntakokonaisuuden salauumenissa
+piilleet pääoma-aiheet, sensijaan tyytyvät he leikkimään
+vain kuollutta, hedelmätöntä, umpimähkäistä
+noppapeliä jo luoduilla ja muodostuneilla
+pääoma-arvoilla: ostavat ja myyvät maatiloja
+ja hevosia, kaupunkikiinteistöjä ja tehdas- ja
+pankki-osakkeita, henkivakuutuskirjoja ja paperiomaisuuksia.</p>
+
+
+<p>Sitenpä muuntaa tosiasioiden paino ja oma
+löyhä ja pinnallinen suhtautuminen omaan elämäntehtävään
+tällaisen alkuaan ehkä vilpittömänkin
+aatteenpalvoja-liikemiehen silkaksi keinottelijaksi,
+liikemiestoiminnan aatteellisesti tarkoituksettomimman
+ja kyynillisesti itsekkäimmän ihmistyypin
+edustajaksi, tuoksi taloudelliseksi rosvoritariksi,
+joka itse mitään luomatta kärkkyelee taloudellisen
+elämän elävän virran varrella siepatakseen
+sen paperivaahdosta valmiin satasen sieltä,
+tuhantisen tuolta, mutta aina itse myöskin altisna
+tämän samaisen oikullisen virran hahmaiseville
+pyörteille, yhtä läsnä miljoonien mahtia kuin
+vararikon kuiluakin, yhtä kypsänä yhteiskunnallisen
+valtamiehen luottamusasemaan kuin nimenväärentäjän
+vankikoppiinkin.</p>
+
+
+      <p>Tapaa tiedemiehiä, joihin odottamatta onkin kätketty liike- ja käytännönmies,
+        ja joille saavutettu tohtoruus tai professorinistuin merkitsee yht'-äkkistä
+        selkeytymistä omasta varsinaisesta elämäntehtävästä. Syrjäisen tutkijakammionsa
+        viileästä, eristetystä hiljaisuudesta pöllähtävätkin nämä luulotellut
+        minervalinnut yht'äkkiä maailman kirjavalle markkinaturulle täysisiipisinä
+        Merkuriuksina. Ylen tuttujahan ovat keskuudessamme liike--ei! vaan tiede--ei!
+        vaan liike-tiedemiehet, jotka juoksevat--ei kirjastoissa ja arkistoissa,
+        vaan pankeissa ja pörsseissä; jotka urkkivat--ei tieteellisiä aikakauskirjoja,
+        vaan kurssilistoja; jotka pohtivat--ei tieteensä ongelmia, vaan tontti-
+        ja kiinteistöarvojen nousua ja laskua; jotka kantavat paksuissa salkuissaan--ei
+        tieteellisiä muistiinpanoja, vaan vekselilomakkeita ja osakekirjoja; jotka
+        harrastelevat--ei kansantalouttaan, vaan yksityistalouttaan--ja alinomaisella
+        liikekannalla ollen siinä lomassa pistäytyvät nostamassa professorin-palkkansa
+        tai dosentuuri-apurahansa.</p>
+
+
+<p>Tapaa politiikkoja ja sanomalehtimiehiä--heitä
+on jo laajemmin käsitelty puolue- ja sanomalehti-olojamme
+kuvattaessa--jotka ovat politiikkoja
+ja sanomalehtimiehiä vain näytelläkseen
+julkisen ja yhteiskunnallisen toiminnan mahti- ja
+hommamiestä ja kohistakseen ylimalkaan kaikissa
+mahdollisissa ja mahdottomissa asioissa
+ilman että heillä sydämellään on ainoatakaan
+asiaa, jonka toteuttaminen pakottaisi tai ajaisi
+heidät tähän julkiseen toimintaan.  Nämä
+yhteiskuntaharrastelua keikaroivat esiytyisivät
+itselleen ja luonteelleen paljoa otollisemmassa
+valaistuksessa, jos kätkisivät älynsä kynttiläpätkäsen
+vakinaisen toimialansa vaatimattomaan
+vakkaseen ja rajoittaisivat julkisuusmies-haaveensa
+ja -pyyteensä niihin juhlahetkiin, jolloin
+nuoruudessaan pääsevät johtamaan franseesikarkeloa,
+vanhuudessaan pitämään paistipuheita.</p>
+
+
+<p>Tapaa estetiikkoja ja kirjallisia arvostelijoita,
+tapaa taiteellisten laitosten johtajia, työtarmoisia
+ja elokkaitakin joiden hengenominaisuuksissa
+vain ei parhaalla tahdollakaan voi havaita yksilöllisen
+taide-elämyksen vaistoa, sisäistä, mieskohtaista,
+elävää tunnesuhdetta taideilmiöihin. Kysyy
+hämmästellen, mikä ihme on vetänyt juuri
+heidät--ilmeiset ja luontaiset yhteiskunnallisen
+työskentelyn miehet, joiden käytännöllinen ja
+kylmä, mutta tunnelmallisesta tuiki rajoitettu ja
+niukka selväpäisyys, älyllinen, jäykkä suoraviivaisuus
+ja toiminnallinen kunnianhimo vasta
+yhteiskunnallisessa työssä ja vaikutuksessa tai
+jollakin käytännöllisen toiminnan alalla, laajan
+maanviljelyksen, monihaaraisen liiketoiminnan
+järjestämisessä olisi päässyt luonnollisiin oikeuksiinsa--mikä
+ihme on juuri heidät, taidevaistottomat,
+vetänyt arkojen, etupäässä ja pääasiassa
+herkkää, altista, mieskohtaista henkistä vastaanottokykyä
+vaativain kaunotieteellisten kysymysten
+käsittelemiseen. Oman luonteensa rajojen
+vuoksi on heidän näillä aloilla aina liikuttava vieraalla,
+oudolla ja arveluttavasti epävarmalla pohjalla
+ja ainaiseksi rajoituttava pelkkään ulkoa
+älyttävään ja ulkoa opittuun muodolliseen järjestelemiseen
+ja muodolliseen tajuamiseen, kuolleeseen
+luokittelemiseen. He eivät voi oman sisäisen
+välittömän näkemyksensä turvissa ja valtuuttamina
+käydä itsenäisesti ja alkuperäisyyden luovalla
+itse- ja omavallalla käsittelemään taiteellisen
+elämän arkoja ilmiöitä.</p>
+
+
+<p>Nämä estetiikkomme samaten kuin heidän
+varsin läheiset hengenheimolaisensa, meidän
+»metafyysisesti tuijottelevan» kansamme harvalukuiset
+»filosofit» ja elämäntutkistelijat, ovat
+henkisessä epämääräisyydessään ja värittömyydessään,
+näkemyksensä ylimalkaisuudessa, arkuudessa
+ja innottomuudessa, ilmaisunsa väljähtäneessä
+unisessa laimeudessa, tuntopiirinsä harmaassa,
+kuivassa, matalassa arkisuudessa, koko
+hengensävynsä laimeassa, sovinnaisessa, järkeilevässä
+kalseudessa ja jäykkyydessä eksyneet
+alalle, jolla vain terävä ja yksilöllinen tunteen ja
+älyn intensiteetti voi avata työalat avoimiksi
+työskentelevälle hengelle.</p>
+
+
+<p>Niin esteettisessä kuin siveellisessä elämänselvittelyssä
+voi vain se ihminen, jolla on ehtymättömänä
+sisäisenä havainto-aarteistonaan ja työaineistonaan
+syvä ja laaja, tuntemisen tulessa
+herkistetty ja kypsytetty, järjen kirkkaudella
+valaistu, tahdon tarmolla terästetty yksilöllinen
+elämäntunto puhua jotain sanomisen arvoista ja
+avata syvemmän elämänkäsityksen vaot. Vain
+sikäli mikäli ihmisen elämäntuntemus on noudettu
+palavasta kokemuksesta ja mikäli hänellä on sanan
+hallitsevaa ja leimaavaa mahtia, voi hän
+pakoittaa ulkonaisen ja sisäisen elämän vastahakoiset,
+ihmisjärjen käsiteltävistä niin liukkaasti
+livahtavat ilmiöt näkemyksen- ja totuudentäysiin,
+alkuperäisyytensä voimalla itse itsensä todistaviin
+ja pysyväisiin määritelmiin.</p>
+
+
+<p>Pelkkä hyvä tahto, tunnollinen harrastelu ja
+uskollinen uutteruus eivät yksin avaa ihmisen
+eteen elämän sulkuja, eivät välähytä hänen hurmioituvan
+katseensa ja tuntonsa eteen kauneuden
+ja totuuden eläviä, rikkaita, huikaisevia maailmoja,
+eivät tee hänestä luovaa henkeä. Todellinen kauneuden
+vaistooja, kuten todellinen totuuden vaistoojakin
+tarvitsee elämän lähteille murtautuakseen
+tulisen sydämen, hienon, leikkaavan, kylmän
+älyn, uljaan rohkenevan tahdon, alku- ja itsevoimaisen
+luonteen, kypsän, tietoisan, säikkymättömän
+yksilöllisyyden.</p>
+
+
+<p>Kaikilla henkisen työskentelyn ja itsetoteuttamisen
+aloilla tapaa meillä tätä samaa yksilöllistä
+kehkenemättömyyttä. Suhde elämäntehtävän ja
+tehtävän suorittajan välillä on ulkopuolinen, epäyksilöllinen
+ja satunnainen. Useimmat ovat juolahtaneet
+aloilleen ja elämäntehtäviinsä vain näön
+vuoksi, ei oman luonteensa ja taipumustensa painosta,
+vain ulkopuolisten, harkittujen sivuvaikuttimien
+aiheuttamina, ei sisäisestä kutsumuksesta,
+vain arvonimien tai palkan vuoksi, ei suorittaakseen
+oman elämäntyönsä, ja jäävät senvuoksi
+koko elämäntyössään ulkopuolisiksi, löyhiksi ja
+puolinaisiksi vailla sitä yksilöllistä antaumusta,
+joka yksin tekee ihmistyön eläväksi, luovaksi ja
+todelliseksi.</p>
+</div>
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_3_3" >
+        <a name="chp_3_3_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_3_3" name="chp_3_3_3">
+        ÄLYLLINEN JA HENKINEN KULTUURI.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Suomenkielisen sivistyneistön älyllinen ja henkinen
+harrastus saa kauttaaltaan leimansa toisaalta
+epäpersoonallisesta ja epäyksilöllisestä elämänsuhtautumisesta,
+toisaalta elokkaasta ja
+vireästä aatteellisesta harrastelusta. Hyvää tahtoa
+ja hyvää harrastusta on paljon, touhutaan ja
+toimitaan jos millä aatteellisen ja henkisen työskentelyn
+alalla. Kirjallisuudella, taiteella, teatterilla
+ovat viljelijänsä, suosijansa ja pakisijansa,
+soitolla ja laululla touhukkaat hommahenkilönsä,
+jokaisella aatteellisella yrityksellä kiitolliset harrastajapiirinsä.</p>
+
+
+      <p>Suomalaisissakin sivistyneissä piireissä harrastellaan elämän peruskysymysten
+        käsittelemistä, keskustellaan elämän sisäisistä, siveellisistä arvoista,
+        harkitaan taide-elämän ilmiöitä ja yritetään selvitellä yhteiskunnallis-eetillisiä
+        elämänkysymyksiä. Mutta tämä vireys ei tunnu vakuuttavalta. Kaikessa tässä
+        harrastuksen elokkuudessa on jotakin teennäistä, näyteltyä, yksilöllisesti
+        onttoa. Kaikki tuntuu tapahtuvan vain ulkonaisista vaikuttimista, ei sisällisestä
+        tarpeesta ja ilmaisunpakosta.</p>
+
+
+<p>Suomenkielisen sivistyneistön kermapiirienkin
+seurakeskustelu, missä se sattuu livahtamaan
+henkisesti vähänkin vaativammille aloille, joilla
+kysytään yksilöllistä kypsyyttä, elämän käsityksen
+varmuutta ja omavaraista itsenäisyyttä, on
+ominaisen epäpersoonallista, haparoivaa ja arkailevaa,
+ikäänkuin epävarmasti ympärilleen vilkuilevaa.
+Se liikkuu joko varsin väljissä ja varovaisissa
+kaarissa itse puhuttavan asian ympärillä
+iskeytymättä sen ytimeen, suoriutuu livahtavimmilla,
+soljahtavimmilla sanasuksilla tällaisista
+yksilöllisen tuntemuksen arveluttavista, viljelemättömistä
+suopaikoista, kätkeytyy joko ilmavien,
+jalojen ja aatteellisten lauseparsien ylevään
+sumuun, vaippautuu ylimalkaiseen ja kohdistumattomaan
+sanavaahtoon tai antautuu rohkeasti
+taivaltamaan joukkototuuksien taattua ja tallattua,
+kivettyä valtatietä. Sellainen keskustelu on
+kuin falsetissa laulamista, josta ei virity ainoakaan
+puhdas, suora, rinnasta kajahtava, tartuttava ja
+eteenpäin kehitettävä ääni. Ainoakaan vuorosana
+ei ole siksi asiallinen ja kiinteä, että seuraava vuorosana
+voisi hampautua siihen viedäkseen keskusteltavaa
+ainetta eteenpäin syvyyksiin tai korkeuksiin,
+vaan livahtaa koko sananvaihto tuloksettomana
+näkömiekkailuna tyhjyyteen selvittämättä
+mitään ja johtamatta mihinkään. Se saattaa
+näköään olla erittäin sujuvaakin, julkiliikkeistä ja
+itsevarmaa, mutta tiukemmasti katsoen on se
+persoonallisesti epävarmaa ja epätarkkaa, sisäisesti
+tyhjää--vain näyteltyä vakaumuksen
+kuorta. Sellaista keskustelemista kuunnellessa
+on aina mielessä häiritty sivuajatus: nuo ihmiset
+eivät puhu omaa tuntemaansa, omaa näkemäänsä,
+eivätkä selvittääkseen itse asiata itselleen, vaan
+laskettelevat »ajatuksiaan» ja »mielipiteitään» vain
+todistaakseen sivistyneisyyttään ja lukeneisuuttaan
+ja koska näistäkin asioista juttuaminen kuuluu
+hyvän seurustelun vaatimuksiin.</p>
+
+
+      <p>Eletään niin tyyten ja naivisti näissä näkö-eleissä ja näkö-mielipiteissä,
+        tässä valhehenkisessä ilmakehässä, tässä henkisen harrastuksen näyttelemisessä,
+        että tällainen keskipintainen suomalainen »sivistynyt» milloin hyvänsä
+        kesken virinnyttä, henkisesti kiintyvää keskustelua saattaa luonnollisimpana
+        kysymyksenä maailmassa sanoa tokaista »mutta mikä on teidän yksityinen
+        mielipiteenne asiassa?»--Seurapiirimme elävät suuressa mitassa julkisen
+        arvostelun murusilla, sieppaavat seurakeskusteluun tarvittavat välttämättömät
+        vaihtorahaset lehtensä viimeisestä teatteri-, taide- tai kirjallisuuskatsauksesta.--Onnistuneen
+        letkauksen tästä laatupiirteestä laski se petiittipilailija, joka pakinoidessaan
+        ensi-ilta vaikutelmiaan johtui pulmaan: »Entä kappale? kysytte. Merkillinen
+        kysymys! Eihän sitä vielä tiedä muut kuin lehtemme arvostelija!»</p>
+
+
+<p>Valikoivaa muoto-aistiakin harrastellaan. Pidetään
+nolona juttuna, jos jossakin kultuuriaikakauskirjassa
+sattuu epäjohdonmukaisuutta
+kultuuri-sanan oikeinkirjoituksessa, mutta suvaitaan
+luonnollisena seikkana samaisessa aikakauskirjassa
+kenen hyvänsä kehittymättömän sinisukan
+vapaasti latelemia komprometteeraavia
+naivisuuksia.--Hypistellään ja nyrpistellään
+jonkin näyttelijän ääntämistä, mutta ollaan tajuttomia
+ja tunnottomia saman näyttelijän tunteen
+hehkulle ja alkuvoimaiselle, väkevälle ihmishahmoittamiselle.
+Hienostellaan jonkun kirjailijan
+keikailevissa henkevyyksissä, mutta ei huomata
+hänen luomansa täydellistä hengetöntä latteutta.
+Kaikessa taiteellisessa ja henkisessä suhtautumisessa
+noudatetaan nähtävästi elämän ohjetta:
+»kuurnitkaa hyttyset, nielkää kameelit».</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Älylliseen selkeyteen ja itsetietoiseen totuuteen
+pyrkimys on suomenkielisessä sivistyneistössä
+vielä niin uinuvalla asteella, yksilöllisyys niin kehittymätön
+siinä, että herkät, sisäiset, aineettomat
+hengen käsitteet ovat sille vielä vain pelkkiä
+sisällöttömiä, epätajuttuja sanoja. Yksilöllinen
+viljely ei ole vielä ennättänyt vaivata mielissä
+hereille yksilöllistä vakaumusta: Sivistyksen tiivein,
+sisällökkäin ja jaloin hedelmä, tietoisaan
+elämännäkemykseen virinnyt yksilöllisyys ei ole
+vielä ennättänyt kypsyä suomenkielisellä sivistysvainiolla.
+Erikoistyöaloilla saattaa kyllä tavata
+ammatillisesti ja opillisesti tyydyttävästi valmistuneita
+henkilöitä, mutta puhtaasti inhimillisesti
+on näiden kehitys vielä keskeneräinen. Elämänkatsomus
+joko uinuu epämääräisissä itsetiedottomuuden
+harsoissa tai on se päällisin puolin omistettua
+lainatavaraa, sovinnaisia sanoja.</p>
+
+
+<p>Näköään henkisesti heränneetkin huomaa
+usein vain ulkonaisesti omistettujen elämänkatsomuskaavojen
+ja -puitteiden mukaan sokeasti
+vannoviksi jyrkiksi »periaatteen» miehiksi, joilla
+ei henkisessä elämänsuhtaumisessaan ole itse-eletyn
+elämänkatsomuksen joustavaa ja hedelmällistä
+mukautumis-, sopeutumis-, omistamis- ja
+kehittymiskykyä. He ovat vain kuin viivoittimella
+koneellisesti kerta kaikkiaan jakaneet itselleen
+elämänilmiöt periaatteen mukaisiksi ja periaatteen
+vastaisiksi. Elämänkatsomus on heille
+samaa kuin siviiliavioliitto, Prometheus-yhdistyksen
+jäsenyys, radikaalis-materialistinen puhdasoppisuus
+j.n.e. Heidän naivi, silmälappuinen ja
+suorakulmainen kriitillisyytensä, kaavailonsa ja
+kaavauskoisuutensa sulkee viitoitettuihin puitteisiin
+mahtumattomat ilmiöt yli-ikäisinä ja auttamattomasti
+vanhentuneina syrjään, jakaa ja
+karsinoi käden käänteessä asiat, ihmiset ja aatteet
+vuohiksi ja lampaiksi.</p>
+
+
+<p>Nämä tällaiset hanakat vapaa-aatteilijat, joiden
+koko henkinen eläminen on taistoonhaastajan
+uhka-asennetta kaikkea kaavautunutta ja vanhentunutta
+vastaan, ovat itse koko henkisessä sisällössään
+pelkkää kaavaa ja kuorta, mitä ilmetyimpiä
+ja jäykimpiä puhdas- ja oikeaoppisuusmiehiä,
+tuomitsevia ja ahtaita, ovat dogmaattisia
+dogmien vastustajia. He taistelevat muissa sitä
+henkeä vastaan, jonka täydellisiä ilmestyksiä he
+itse ovat. He huomaavat raiskan toisten silmissä,
+mutta eivät malkaa omassaan.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Yhtä koneellinen ja kaavanomainen on eräiden
+toisten suomalaiselle sivistyneistölle erittäin luonteenomaisten
+ja luonnetta antavien kermapiirien
+elämänkatsomus, sillä erotuksella vain, että sen
+suunnan- ja sisällönantajana ei ole ollut periaate,
+vaan muodin- ja ajanhengenmukaisuus. Nuo
+tuollaiset joko jollakin henkisen työskentelyn
+alalla eturintamaan joutuneet tai muuten seurapiirien
+pintakerroksena uiskentelevat ihmiset tuntevat
+edustavan asemansa velvoittavan heitä
+paitsi säädynmukaista esiytymis-, käyttäytymis-,
+pukeumis- ja asumiskuosikkuutta myöskin omistamaan
+ajan- ja asemanmukaisen elämänkatsomuksen.
+Samaten kuin he varustavat itselleen
+riittävän seurustelupuvuston, samaten hankkivat
+he itselleen käyvän ja siloisen lauseparsivaraston
+mistä henkisen elämän ilmiöistä hyvänsä. Saattavatpa
+he jonakin kauniina päivänä putkahtaa
+erikoisalansa tai salonkileijonuutensa kotelosta
+täysin varustettuina taiteen, musiikin, kirjallisuuden,
+eetillisten ja yhteiskunnallisten elämänkysymysten
+yleistuntijoina ja arvostelijoina, valmiina
+muotikirjailijoina, teatterin johtajina, minä vaan--omistaen
+kaikesta maailmassa omat erikoiset
+arvostelunsa, mielipiteensä, käsityksensä yhtä
+yksilölliset, alkuperäiset, syvälliset ja itsenäiset
+kuin siloisin tietosanakirjan artikkeli.</p>
+
+
+<p>Eivätkä tällaisia ole vain jotkut tyhjänpäiväiset,
+näköä ja joutavuutta tavoittelevat seurapiirien
+huiput, vaan kuuluu näihin vakaviakin, omilla
+erikoisaloillaan kunnioitettavia miehiä, tieteellisen
+ja yhteiskunnallisen työskentelyn eturintaman
+miehiä, jotka itseoikeutettuina luottamusmiehinä
+istuvat missä taiteellisessa, kirjallisessa tai yhteiskunnallisessa
+lautakunnassa hyvänsä. Tiede- ja
+julkisuusmies-arvonsa ohella puuttuu heiltä vain
+yksilöllinen, mieskohtainen hengenviljelys, jonka
+varassa heillä saattaisi olla itsenäistä näkemystä
+ja omavaraista hengen ja arvostelun vapautta ja
+sisällökkyyttä liikkuakseen hallitsevalla pätevyydellä
+ja asiallisella tarkka- ja laajanäköisyydellä
+myöskin muilla inhimillisen tuntemuksen aloilla
+kuin ahtaimmasti omilla ammattialoillaan. Kun
+heidän ulkonainen oppiarvonsa tai yhteiskunnallinen
+asemansa kuitenkin työntää heidät tehtäviin
+ja asemiin, joissa edellytetään tällaista laajempaa
+ja hallittua inhimillistä kypsyyttä, ovat he inhimillisestä
+heikkoudesta pakoitetut edes näön
+pelastamiseksi täydellisesti heittäytymään lauseparsien
+armoille ja purjehtimaan niiden liukuvalla,
+häilyvällä kaarnalla siellä, missä kokemuksen
+maaperä jo kauan sitte on kadonnut jalkojen
+alta.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Entä meidän viisikymmenvuotiaat »nuoremme»?</p>
+
+
+<p>Tämä kahdeksankymmen- ja yhdeksänkymmenluvun
+kiihko- ja heräämiskauden kanta- ja
+jälkijoukko, sen aikuisen kirjallisen ja taiteellisen
+naturalismin ja yhteiskunnallisen radikalismin
+elähyttämät piirit käsittävät yhä edelleen itsensä
+maan suolaksi: kaiken verekkään nuoruuden,
+hengen vireyden ja vapaamielisen, uhmailevan
+ennakkoluulottomuuden edustajiksi tässä maassa.
+Ikäpolvensa oikeudella istuvat nämä, toistensa
+50-vuotispäiviä juhlivat ikuiset nuorukaiset nyt
+vuorostaan yhteiskuntamme määräävillä istuimilla,
+johtavat johtokunnissaan, suuntailevat komiteoissaan,
+puuhailevat laitoksissaan, jaarittelevat
+lehdissään ajatellen siinä ohessa yllättyneellä
+mielihyvällä: kas, somasti tämä sujahtikin; voittipa
+<i>nuoruus</i> kuitenkin lopulta! nyt ei piintynyt,
+väljähtänyt <i>vanhoillisuus</i> enää istu ohjaksissa;
+nyt määräämme <i>me</i> asiat, nyt saamme me vapaasti
+järjestellä nuorten unelmiemme tuhatvuotista
+valtakuntaa!--Tosin on elämän laki sellainen,
+että mikä kolmekymmentä vuotta sitten
+vielä sykähteli nuoruuden uhoa, ei enää kolmeakymmentä
+vuotta myöhemmin kukoistakaan aivan
+ehdottoman nuoruuden tenhossa ja raikkaudessa.
+Saattaapa joku julkimus olla näkevinään
+aivan ilmeisiä vanhuuden kurttujakin siinä, joka
+sentään kaikkien asiantuntijain tunnustuksen
+mukaan varmasti oli nuorta kolmekymmentä
+vuotta sitten!</p>
+
+
+<p>Niinpä hommastelevat ja järjestelevät nämä
+viisikymmenvuotiset nuoret asioitaan, omia ja
+yhteisiä. Jo aikoja sitten suorittaneina omat todelliset,
+kasvuvoimaiset alotteensa, tyhjentäneinä
+luovan toteuttamistarpeensa ja -pontensa, ovat
+he nyt vuorostaan saavutettuaan ja vallattuaan
+julkisuuden ja johtajain asemat yhtäläisesti vaimenneet
+ja tasautuneet kuin sekin ikäpolvi, jonka
+tyrehtyneisyyttä vastaan heidän nuori, käyvä
+voimansa aikoinaan kuohuili ja pauhaili. Nämä
+nuoruuden patentin ottaneet entisen ikäpolven
+»nuoret» muodostavat nyt vuorostaan sen vaisun
+sivistyskerroksen, joka nykyhetkellä tyrehdyttää
+elämän palavaa tykintää ja jota vastaan herännyt,
+luova elämänkäynti hyökyy. Heidän luuloteltuun
+nuoruuteen kääriytynyt itsehyväisyytensä, heidän
+pysähtynyt, itseään ihaileva vapaamielisyytensä,
+heidän koko umpeutunut, arkeutunut, itsekylläisyyteen
+lihonnut elämäntajunsa muodostavat nyt
+vuorostaan työläimmän ja sitkeimmän esteen
+nykyhetken nuorten ja veresten voimien tiellä.
+Mutta yhtä yllättävä ja kohtuuton kuin heidän
+nuoruutensa aikojen keski- ja yli-ikäisille oli heidän
+nuorekas kritiikkinsä ja tyytymättömyytensä,
+yhtä ällistyttävä ja paradoksaali on heille itselleen
+tällä hetkellä se, että heidänkin--»nuorten»--takana
+ja varjossa jo aikoja sitte on varttunut ja
+muodostunut uusi ikäpolvi, jolle heidän malttuneet
+ja talttuneet elämänihanteensa saattavat
+tuntua melko väljähtäneiltä ja sovinnaisilta, jonka
+toimintahalulta he vuorostaan salpaavat tien ja
+toteutumisen ja joka melkoisella kärsimättömyydelläkin
+jo odottaa omaa ratkaisevaa sana- ja työvuoroaan
+yhteiskunnallisessa, johtavassa rakennustyössä.</p>
+
+
+<p>Kuten aikaisemmille johtoon päässeille ikäpolville,
+ovat näillekin niminuorille epämukavia ja
+epämieluisia heitä nuoremman ikäpolven itsenäisemmät,
+kulmikkaammat, hedelmällisyyttä ja
+tarmoa uhoavammat luonteet, ja vaalivat hekin
+otollisena ja suvaittuna jälkivesanaan etupäässä
+vain tasaisia ja tyhjiä, siloisia ja sovinnaisia vanhemman
+polven jälkitaivaltajoita, noita lupaavia
+nuorukaisia, jotka kiltisti taipuvat »setien»
+ohjattaviksi setien tallatuille laduille. Omistamatta
+sitä itsetuntemuksen kehittyneisyyttä ja
+miehistä kypsyyttä, että tunnustaisivat ja mukautuisivat
+vanhenemiseensa, että tuntisivat ja näkisivät
+viileytymisensä ja vaimenemisensa ja alistuisivat
+siihen, omistamatta tätä resignatsionin ja
+itsekieltäymisen suuruutta luulottelevat nämä
+väistyvän ikäpolven nuoret itsensä yhä edelleen
+kaiken hurmehtivan nuoruuden edustajiksi tässä
+maassa ja näkevät senvuoksi heidän sijalleen ja
+ohitseen pyrkivässä todellisessa nuoruudessa vain
+epäkypsää, nuorekkaasti liioittelevaa rabulismia,
+jota ei edes kannata ottaa täysin vakavalta kannaltakaan.</p>
+
+
+<p>Tämä itsetyytyväisen ja itseriittävän viiskymmenvuotiaan
+nuoruuden home tukahuttaakin
+meillä kuoleuttavana ja tahmaisena niin yhteiskunnallisia
+harrastuksiamme kuin henkistä vireyttämme,
+niin taidetta ja kirjallisuutta kuin politiikkaa
+ja sanomalehdistöäkin, niin julkisten laitosten
+toimintaa kuin johtavien seurapiirien yksilöllistä
+elämänsävyäkin. Aikoinaan elokas, europalaisuudella
+ja nuorella vapaamielisyydellä kyllästetty
+elämänkatsomus on vaisuuntunut ja seisahtunut
+läpäisemättömäksi henkiseksi ilmakerrostumaksi,
+jonka puhki eivät uudemmat, terävät europalaiset
+hengenvirtaukset ja raittiit puhdistavat hengähdykset
+enää ole vapaasti päässeet puhaltamaan
+ja tuulettamaan henkistä ilmakehäämme. Ja
+omassa kansallisessa elämässämme on tämä liian
+kauan nuoreksi itsensä kuvitellut ja nuoruuden
+sekä nimen että aseman ja etuoikeudet anastanut
+polvi yhtä tukahduttavasti ja tyrehdyttävästi
+painanut todellista, uutta voimaa versovaa ja
+hedelmöivää nuoruutta.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Kaikkiallakin on henkisesti laimeita, älyllisesti
+vaatimattomia ja eetillisesti kehittymättömiä
+ihmisyksilöitä, joilla ei ole hengen rohkeutta,
+arvostelun tarkkanäköisyyttä ja älyn vilpittömyyttä
+katsoa elämää silmästä silmään, vaan
+jotka elämän todellisuudesta pakenevat hemmoteltujen,
+tuudittavain toivojensa kangasteleviin
+unelmamaailmoihin ja jotka kieltävät suuren,
+ankaran, pakoittavan elämän, kätkevät ja hämmentävät
+itseltään totisen, velvoittavan, taisteluun
+ja puhdistumiseen ajavan tai sortumiseen
+suistavan totuuden hauraiden haaveittensa, löyhien,
+uneksittujen toivojensa, niin sanotun ihanteellisuutensa
+aineettomalla ja aiheettomalla verholla.
+Mutta muualla asettaa viljelty ja valveutunut
+älyllinen ja eetillinen tietoisuus luonnolliset
+rajat tälle hengen suunnalle, se ei siellä pääse leviämään
+henkisesti puolimittaisten piirejä laajemmalle
+eikä vakavammasti eksyttämään ja tartuttamaan
+yleistä mielipidettä.</p>
+
+
+<p>Meillä sensijaan on tällä, ei elämänkatsomuksella,
+vaan elämänvaiheella ollut ylen otollinen
+ilmapiiri. Henkisessä maaperässä, jossa ei ole
+arvostelun kirpeätä, leikkaavaa ja karaisevaa
+suolaa riittävästi tuhotakseen kaikki ajatuksettomuuden
+hyötyvät loiskasvit, siellä rehoittaa nopeasti
+kaikellaisen perusteettoman valeaatteellisuuden,
+valeihanteellisuuden, sumuisen haaveellisuuden,
+kaihoilevan hentomielisyyden, ylimalkaisen,
+tehottoman hyvänsuopuuden löyhä rikkaruohosto;
+siellä ei hengen kuri ole kitkonut kaikkia
+levitteleikseviä näkökasveja pois peittämästä ja
+tukahuttamasta jaloa, todellista hedelmää kantavaa
+kasvullisuutta.</p>
+
+
+<p>Niinpä kukoistaa ja heloittaakin meillä suomenkielisissä
+sivistyspiireissä lavan täydeltä kaikenmoinen
+hengenvalhe. Niinkuin se väkevästi värittää
+eetillistä ja yhteiskunnallista elämänkatsomusta
+samaten se vallitsee taiteellista ja kirjallista
+tajuakin. Määräävät yleisöryhmät, yleinen
+hallitseva makusuunta, jopa yleensä katsoen taiteellinen
+ja kirjallinen arvostelukin--sekä julkinen
+että vielä enemmän yksityiskeskustelussa
+tapahtuva, mieskohtainen--ovat selittämättömästi
+ja uskomattomasti vaistottomia taideilmiöiden
+edessä. Sivistyneistömme parhaimmistokin
+on vielä suurelta osalta hengen vaistoiltaan
+niin vakaantumaton ja kehittymätön, ettei sillä
+useassa tapauksessa ole hengen ilmiöihin nähden
+välitöntä tajua, henkistä herkkä- ja puhdaskuuloisuutta
+eroittamaan väärää ääntä oikeasta.</p>
+
+
+<p>Meillä on jopa taiteellisesti määrääviäkin ja
+vaikutusvaltaisia yleisöpiirejä, joilla--yhdensävyisinä
+ja -syvyisinä siveellisten henki- ja kasvisiskostensa
+kanssa, noiden, jotka ovat ottaneet
+erikoisalakseen uskonnollisen tai siveellisen hyväntekeväisyyden--ei
+ole silmää ja rohkeutta katsoa
+elämää ja taidetta suoraan silmiin.</p>
+
+
+<p>Omistamatta sitä tuntemisen alkuperäisyyttä
+ja välittömyyttä, sitä elämän tunnustamisen
+syvyyttä ja laajuutta, että elämä sinään riittäisi
+heille, että elämän oma syvyys, sen ankara ja jalo,
+jos synnillinenkin suuruus, sen sekä alhaisuuden
+että ylhäisyyden paisuva rikkaus puhuisi heille
+palavaa kieltänsä, rientävät he naisekkaassa
+säikkymisessä ja kaihtimisessa kaunistelun valhekaapulla
+kätkemään tämän alkuperäisen kauneuden
+säälimätöntä, polttavaa suuruutta. Heille--näille
+kaihoileville ja kainoileville kaunosieluille--on
+elämän alastomuus liika aurinkoinen, häikäisevä
+ja paratiisillisen paljas ja siksi verhoovat ja
+peittelevät he sitä viikunalehvillään, ripustelevat
+kauneudelle sirostelun hepenöitä, somistavat siveyden
+sopivaisuudeksi, viattomuuden sievistelyksi,
+hyvyyden makeudeksi, peittävät alkuperäisyydeltä
+silmät ja sitovat rohkeudelta siivet, kesyttävät
+taiteen ylväät, ankarat, ilmoja viiltävät,
+vapaat kotkalinnut siroisiksi, sirkutteleviksi,
+kotoisiksi kanarialinnuiksi.</p>
+
+
+<p>Meillä ei vaadita taiteelta tunnetta, vaan tunteilemista,
+ei vaadita, että elämän eletty suuruus,
+rikkaus ja hartaus on virittänyt taiteilijan totuudellaan
+ja että hän taistelevassa--ehkä tapailevassa
+ja sammaltelevassakin--etsinnässä hakee
+uusia muotoja uudelle näkemykselleen, ammentaa
+täyttä, totta ja rikasta elämää vaikkapa vielä
+vajanaisiinkin muotoihin, vaan vaaditaan, että
+hän vaikkapa valehteleekin elämäntuntemuksensa
+sisällön, kunhan hän vaan tarjoo sen sovinnaisissa,
+pintasiloisissa, näkövalmeissa muodoissa: hän saa
+tarjota vanhoissa maljoissa vaikkapa vain jo nautittujen
+hedelmien kuoriakin, näyteltyjä tuntemuksia
+elettyjen ja alkuperäisten asemasta.</p>
+
+
+<p>Taiteellisten ankkalampiemme siipirikoille liitäjille
+ja liihottajattarille on taiteellisena ja eetillisenä
+elämänihanteena makeus, makeus liuotettuna
+teeveteen tai romaaniin, hilloon tai tauluun,
+ompeleeseen tai arvosteluun, taiteelliseen luomaan
+tai siveelliseen tekoon. Mitä häikäilemättömämmin
+teeskennelty ja teennäinen taideluoma on,
+mitä hivelevämmästi siloisa ja sovinnainen on
+taulun värisointu tai korskailevammasti pingoitettu
+sen muotosommittelu, mitä epäkainommin
+hempeä ja makea on sävelen väräjöinti, mitä
+höllemmästi tunteileva runon tunnepohja, mitä
+sirostellumpi näytelmän elämänkuva, mitä ohuemmasti
+hentoileva ja aatteileva kertomus on, sitä
+kiitollisemmin ottaa sen vastaan samassa väärässä
+vireessä oleva yleisö.</p>
+
+
+<p>Tällaiselle yleisölle saa yleensä touhuta taiteessa
+ja taidetta miten laimein, tyhjin ja tumpein
+hengin ja sydämin hyvänsä: saa suurennella ja
+paisutella mitättömyyttä, pöyhistellä hengen,
+ajatuksen ja tunteen turhanpäiväisyydellä--kunhan
+vain osaa silata hommailunsa nimellisellä
+ja ulkopuolisella taiteilemisen näkökorulla ja rihkamalla
+ja tekaistun taituruuden ilmeellä. Vasta
+tällaiselle taiteelle alkavat humista ylistelyn virret
+ja vasta sitä rientää palvomaan ihailijattarien ja
+ihailijoiden hurmattu virta.--Taivaan kaukaisella,
+kylmällä laella kimalteleva omavaloinen
+aurinkotähti ei tenhoa ja kiinnitä tottumattoman
+ja mielikuvituksettoman silmää yhtä välittömästi
+kuin sateenkaaren heijasteleva, silmää hivelevä
+värivalhe haihtuvan pilven leijailevassa udussa.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+      <p>Ihmeellistä kyllä kulkevat meillä tällaisen sinisukka-elämänkäsityksen
+        lumoissa, eivät vain hienosteleva, taideharrastelua muoteileva naismaailma
+        ja kaunosielujen sirosteleva, kaihoileva parvi, vaan astelevat siinä mukana
+        vakaisina »miehet partasuu-urohotkin». Miehet, joiden jäyhien aivojen
+        ja koleiden rintojen odottaisi vasta jossain Edda- tai Nibelunglaulujen
+        jylhissä ja teräksenkalskavissa jäämaailmoissa löytävän jotain, joka voisi
+        antaa heille aavistuksen runottarien siipien suhinasta--nämä osoittautuvatkin
+        kauneuden maailmoissa liikkuessaan peräti kesyiksi ja vaatimattomiksi.
+        Liikkuen itselleen tuiki oudoissa ja arveluttavissa ympäristöissä, joissa
+        heillä ei ole mitään omavaraisen tunnekokemuksen varmaa, vakavaa maaperää
+        jalkojensa alla, täytyy näiden mauntuomarien johtokunnissa ja lautakunnissa
+        istuessaan tuiki varovaisesti ja diplomaattisesti punnituin ja kätkevin
+        sanoin käsitellä ja hypistellä kohtalon ja luottamuksen oikusta heidän
+        arvioitavikseen joutuneita, heille niin epäilyttävästi yllättäviä ja heidän
+        karhunkämmenissään niin hauraasti särkyviä, arkoja kauneusarvoja.</p>
+
+
+<p>Komiikka on toisinaan suurenmoinen, kun näkee
+tällaisista arvonmiehistä kokoonpannun lautakunnan
+vakavimmalla hartaudella ja perusteellisella
+seikkaperäisyydellä käsittelevän mitä elotonta
+ja keinotekoista taiteellista tekokukkaa hyvänsä,
+sanelevan pöytäkirjaan vakaisia arvelujaan sen
+teknillisen rakenteen erinomaisuuksista--»tekniikka»
+onkin näiden konsistoriaalien mielityimpiä
+iskusanoja ja, kun mieskohtainen taidevaisto
+on mykkä eikä muutakaan sanottavaa keksi, niin
+sanoo, että teokselta puuttuu tai että sillä on
+»tekniikkaa» ja verhoutuu sen jälkeen auguurin
+vaippaan--pakisevan teoksen »vakavasta aatteellisesta
+pohjasta» ja sen »henkevyydestä» tai
+»hienosta mausta».--Teknillisellä erinomaisuudella
+tarkoittavat he tekeleen sovinnaista ja huoliteltua
+siloutta; vakavalla aatteellisella pohjalla
+joko tekeleen puisevaa yhteiskunnallista parannustendenssiä
+tai sen veretöntä, arkista järkeilyä:
+»se herättää ajatuksia»; henkevyydellä ja hienolla
+maulla tarkoittavat he taas sen löyhää ja pintapuolista
+sievistelyä tai sen taivastelevaa ihantelua.--Tällaiset
+arvioimiset osoittavat yhtä pätevää
+asiantuntemusta kuin jos puusepän työtä arvioitaessa
+tuntijan ilmeellä tirkisteltäisiin ja siliteltäisiin
+huonekalun höylättyä, lakeerattua pintaa ja
+sen perusteella kehuskeltaisiin tekijän »tekniikkaa»,
+»tarkoituksenmukaisuutta» ja »kaunista, hienoa
+työnjälkeä», mutta jätettäisiin liitteet ja rakenteen
+kiinteys tarkastamatta, muotojen puhdaspiirteisyys
+aistimatta, huomaamatta edes voiko koko
+tekele seista omilla vankkuvilla jaloillaankaan.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Näiden sievistelijöiden täydennyksenä ja vastineena
+on meillä muuan toinenkin taiteellisten
+harrastelijoiden ryhmä, jonka henkinen epäkypsyys
+ja omavaraisen itsenäisyyden puute on ihantelevan
+kaunosieluisuuden sijasta viskautunut
+vastaavasti liioittelevaan ja vaistottomaan kielteisyyteen
+ja varhaisvanhaan kriitillisyyteen.
+Kuten edelliset suhtaumisensa epävarmuudessa
+turvautuvat valikoimattomaan palvomiseen samaten
+nämä jälkimäiset koettavat peitellä mieskohtaisen
+tunnesuhteensa epämääräisyyttä yhtä
+valikoimattoman, ylimalkaisen ja epäasiallisen
+kriitillisyyden näkökuorella.</p>
+
+
+<p>Ylen tutusti kotoisia ovat meillä savolaisemme,
+joiden itsevarmaa kaikkitietoisuutta ei mikään
+maailmassa saa yllättää ja joiden arvostelun terävyyttä
+ei mikään maailmassa saa vetää nenästä,
+jotka, jos näkisivät lehmän lentävän, tyvenesti
+ja ällistymättä kohta sanoa tokaisisivat: »noita
+tuommoisia näkee siellä Savon puolessa joka
+päivä»--ja jotka sattumalta teräspalloa kopeloidessaan
+eivät malta olla hiukan kehaisematta
+arvostelunsa alituista valppautta huomauttamalla:
+»tokkopahan tuo niin kova on kuin se on olevinaan,
+kehtaisipa sitä hiukan puserrella näin miehen
+kourilla, niin eiköpähän pehmenisi».</p>
+
+
+<p>Näitä samoja hyviä savolaisiamme--savolaisia
+niin kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessakin
+merkityksessä--lievällä ranskalaisvernissalla
+siveltyinä tapaa meidän taiteellisesti ja henkisesti
+harrastelevissa piireissämme runsaasti. Sekä seura-
+että julkisina maun- ja taiteentuomareinamme
+esiytyy paljon näitä naivisti kriitillisiä sieluja,
+joilla ei tunnu olevan mitään sisäistä näkemyksen
+suhdetta käsittelemiinsä asioihin: he puhuvat vain
+itsensä tehostamiseksi, puolittain tajutun heikkoutensa
+peittelemiseksi. Taiteellisesti tartuntavapaina
+on hetken kuosi tai turhamaisuuden oikku
+heittänyt heidät arvostelemiseen; ja säilyttääkseen
+edes ylemmyyden näön--jos ei sisältöä--turvautuvat
+he silloin lähimpään ja helpoimpaan keinoon:
+he kieltävät arvon kaikelta, jota eivät tajua
+tai jota ei kuosin hetkellinen kaikkivalta pyhitä
+heille. Nämä, joille mikään ei ole hirmuisempaa
+kuin ajatus, että hekin saattaisivat jossain asiassa
+näyttää nenästä vedetyiltä, haarniskoivat neuvottomuutensa
+epäilyn itsevarmaan sotisopaan ja
+aseistavat heikon kätensä yleisen, periaatteeksi
+omistetun kieltämisen jäykällä miekalla. Heille
+ei puhu, eikä heidän arvostelemistaan häiritse
+taide- tai hengenilmiöiden oma sisäinen välitön
+arvo ja suuruus enempää kuin niiden tajutut
+vajanaisuudet ja heikkoudetkaan. Surmikseen
+eivät nämä tällaiset sallisi minkään vallata ja tenhota
+itseään: he pitäisivät miehen kunniansa menneenä,
+jos auringon täpliltä huomaisivat auringon,
+Homeron nukahduksilta Iliadin jumalaisuudet.
+Heidän korkean kriitillisen puujalkaylemmyytensä
+voi korkeintaan luhistaa vain uuden uutukaisin,
+kontinentaalisin kuosinmukaisuus ja läikkävin,
+moitteettomin ranskalaisvernissa.</p>
+
+
+<p>Tunnemmehan niin ylen hyvin nuo niin kotoisat
+kultuuri-ilmestykset, nuo hieman taiteita
+harrastelevat, hieman elämää ja liköörejä tutkistelevat,
+hieman elämäntehtäviinsä valmistautuvat,
+hieman vekseleitään järjestelevät suomalaiset
+»kultaiset» nuorukaisemme, jotka räätäli on ranskalaistanut
+ja ravintola opettanut tavoille, viimeinen,
+siepattu henkisen kuosi-ismin tunnuslause
+varustanut elämänkäsityksellä.</p>
+
+
+<p>Kapuamiltaan maailmanmiehisyyden yleviltä
+huipuilta tähyävät he turvallisina maailman menoa
+ja elämän vellovaa merta. Mikä maailmassa
+saattaisikaan enää olla niin suurta, ihanaa ja alkuperäistä,
+että se näkyisi suurena, ihanana ja alkuperäisenä
+tällaisiin korkeuksiin! Mikä innostuksen
+aalto voisi olla niin paisuva, ettei se näyttäisi
+hymyilyttävän pieneltä ja litteältä tällaisissa huimaavissa
+ilmapiireissä väilyvälle ja viihtyvälle
+hengelle!</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_3_4" >
+        <a name="chp_3_4">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_3_4" name="chp_3_4">
+        TAITEELLISIA JA KIRJALLISIA SUUNTAVIIVOJA.
+        </a>
+        </div>
+
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_4_1" >
+        <a name="chp_3_4_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_4_1" name="chp_3_4_1">
+        YLEISTÄ.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Varsinaisesti luovilla hengenaloilla pääsee
+tämä yksilöllinen kehittymättömyys tuntuvammin
+esiytymään kirjallisuudessa ja näyttämötaiteessa
+kuin säveltaiteessa ja kuvaavissa taiteissa.
+Nämä, sävel- ja kuvaamataide ovat kielellisten
+rajojen ylä- ja ulkopuolella ja senvuoksi välittömämmässä
+kosketuksessa ja vuorovaikutuksessa
+niin yleiseuropalaisten hengenvirtausten kuin koko
+kotimaisen henkisen viljelyksenkin kanssa.</p>
+
+
+<p>Korkeampi säveltaide ja ylimykselliset kuvaamataiteet
+edellyttävät kaikkialla erikoistunutta
+ja vaurastunutta henkistä ja aineellista viljelyä.
+Niinpä viihtyvät meilläkin nämä valitummat
+muototaiteet etupäässä ruotsinkielisen yläluokkamme
+sekä hienostuneen ja kouliutuneen taidevaiston
+että aineellisen kannatuksen varassa.
+Tämän yleisöpiirin valikoimisen aisti ja ymmärtävä,
+myötätuntoinen harrastus on siksi sekä valpas,
+herkkä ja varma että armoton, että taiteenharjoittajat
+itsekin tulevat tämän sekä kiihoittavan
+että ankaran ja karaisevan henkisen ilmakehän
+vaikutuksesta pakoitetuiksi ja kannustetuiksi
+tiiviimpään itsekritiikkiin, keskitetympään voimien
+kokoomiseen, kohdistamiseen ja ponnistamiseen
+ja kantavat nämä taide-alat senvuoksi
+meillä suhteellisesti puhtaampaa ja valitumpaa
+muotokurin leimaa.</p>
+
+
+<p>Hataran mitättömyyden, suurentelevan keskinkertaisuuden
+ja kaikellaisen teeskennellyn taideluomisen
+on senvuoksi vaikeampi näillä aloilla saavuttaa
+ainakaan pysyvämpää jalan- ja arvosijaa,
+jatkuvaa näkömenestystä, kun taas todellinen
+luova voima tulee vaistoisammin huomatuksi ja
+nostetuksi oikeuksiinsa, saaden virittävässä ja
+hedelmöittävässä yleisessä myötätunnossa kiihottimen
+yhä syvempään, suurempaan ja ankarampaan
+luomiseen.--Aineellisesti osoittautuu tämä
+ruotsinkielisten yleisöpiiriemme kannatus näitä
+taidealoja kohtaan taas siinä, että nämä yleisöpiirit
+yhä edelleenkin muodostavat meillä jalompien
+musiikkitilaisuuksien taajan, uskollisen ja
+hallitsevan kantajoukon ja että yleiseuropalainen
+musiikkielämä meillä aineellisesti on mahdollinen
+vain näiden piirien varassa. Näiden samojen
+yleisöpiirien varavampaan ja auliimpaan ostokykyyn
+on lukuisten kuvaamataiteilijaimmekin
+niinikään etupäässä perustettava niukka aineellinen
+toimeentulonsa.</p>
+
+
+<p>Tämä asiantila ei kuitenkaan oikeuta mihinkään
+päätelmiin erikielisten yleisöpiiriemme suuremmista
+tai vähemmistä taiteellisista edellytyksistä.
+Jos nimittäin alkaa vertailla suhdetta suomen- ja
+ruotsinkielisen yleisön taideharrastuksen
+ja luovan taiteellisen tuottavaisuuden välillä, huomaa
+nopeasti, että--miten vireä ja herkistynyt
+ruotsinkielisten yleisöpiiriemme taidetaju ja -harrastus
+onkin--tuottavat taitelijat siitä huolimatta
+kuitenkin hallitsevalta enemmistöltään
+kuuluvat suomenkieliseen yleisöryhmään. Tämä
+onkin luonnollista ja aivan kuten tulee ollakin terveessä
+yhteiskunnassa. Luovat voimat kohoovat
+pohjan vereksistä voimista, ylemmät, aineellisen
+ja henkisen kultuurin saavuttaneet yleisöpiirit
+taas muodostavat sen suojaavan ilmakehän, jonka
+turvissa, hoivissa ja kurissa herkät sisäiset hengenilmiöt
+voivat aukoa ja kehittää arat terälehtensä.--Tämäkin
+kohdaltaan viittaa sekin vain siihen,
+mikä olisi oikea ja terve, kansallisesti ja sivistyksellisesti
+satoisin elämänsuhde erikielisten kansalaisryhmiemme
+välillä: kumpikin ryhmä toisensa
+hoivana ja voimana, toisensa elävöittäjänä ja
+väkevyytenä.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_4_2" >
+        <a name="chp_3_4_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_4_2" name="chp_3_4_2">
+        KIRJALLISUUS.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Kirjallisuus kuten näyttämötaidekin sensijaan
+joutuu yksinomaisemmin kehittymään ja
+varttumaan kielellisten rajojen määräämän henkisen
+ilmapiirin varassa. Niinpä puuttuukin suomenkieliseltä
+kirjallisuudelta sekä vakiintuneen,
+yleisen älyllisen viljelyksen virittämä vitsova, yhä
+tiukempaan itseponnistukseen kannustava hengen
+kuri että tämän saman viljeltyneisyyden herättämä
+älyävän ja aistivan myötätunnon ja ymmärtämisen
+kiihoittava, hedelmöittävä ja rohkaiseva
+ilmakehä. Nuoren kirjailijan itsekasvatukselta
+puuttuu sekä ymmärtävän kritiikin vitsa, että
+alttiin tunnustuksen kiihotin. Niinpä jää nuori
+kirjallisuutemme muutamissa suhteissa verrattain
+epätasaiseksi ja tyrehtyvät useat sen antamat
+lupaukset kesken.</p>
+
+
+<p>Miten pätevää työtä kirjallisuudessamme erinäisissä
+tapauksissa on suoritettukin, saattaa
+meillä kuitenkin yleisen suosion valta-asemilla ja
+turvissa kukoistaa myöskin varsin löyhää ja teennäistä
+taidekasvullisuutta. Jo itse kelpoisaakin
+kirjallis-taiteellista luomistamme painaa useasti--ulkonaisesti
+komean ja vuolahtelevan sanonnan
+ohellakin--sielullinen mehuttomuus, mielikuvituksen
+arkinen kuivakiskoisuus, sisäisen tuntemuksen
+harmuus ja niuva puisevuus. Sanonnan
+yksityiskohtainen ilmekkyys ja elo, sanarunouden
+yksilöllinen terä ja tarmo kantaa--harvoja
+poikkeuksia lukuunottamatta--laimeata leimaa.
+Tässä suhteessa juuri ilmenee kirjallisuudessammekin
+koko suomenkielisen sivistyksemme
+yleinen vajanaisuus: yksilöllisen, persoonallisen
+tuntemisen epämääräisyys.</p>
+
+
+<p>Kielessämme ja kirjallisuudessamme ei vielä
+kuin poikkeukselta soi impressionistinen, sisältä
+hehkutettu sanarunous. Sanat eivät ole virinneet
+itsenäiseen yksilölliseen eloon, paloon, eivät hehku
+tuntemuksen liekkeinä; ne ovat vain sointuja tai
+elottomia, abstraktisia lauseen osia. Kaunis kielemme
+saattaa parhailla käyttäjillään kyllä soida
+ja laulaa, mutta se ei leimua tuntemusta. Parhaatkin
+kirjailijamme saattavat ainoastaan juoksutella
+lauselmiaan, hyväillä lause-aaltojen nousulla
+ja laskulla, sanojen äänteellisillä kuulosoinnuilla:
+heillä runoilee enemmän kieli kuin tunto,
+he tuntevat enemmän kielen aaltoja kuin elämän.
+Heillä ei runollinen luominen ole tuntojen elävää
+riemun ja kipeyden aaltoamista, ei sielun näkemysten
+sisäisyyttään särkyvää ihanuutta ja rikkautta,
+vaan sanojen äänteellistä soittelemista.</p>
+
+
+<p>Kirjalta ei meillä vaadita sanojen eloa, ei
+elämän esitystä, joka lainehtii ajatusten ja elämäntuntemusten
+elävänä merenä, jossa sairastaa
+tai riemuitsee läsnäoleva, läsnäeletty elämänhurma
+tai -haikeus, jossa sanat, lauseet, ajatukset
+ovat elämyksiä, vaan hurmaa ja häikäisee meillä
+halpahintaisempikin aate- ja tunnekoreilu:
+pelkkä ulkopuolinen näköaatteilu, taustattomien
+sanojen ihanteellisuuden ja ylevähenkisyyden
+kuvastelu ja peiliheijastelu tai sanojen foneettinen,
+kalevainen kaikutenho. Milloin kirjailijamme
+tavoittelevatkin tunne-ilmaisua, jää se heillä joko
+komeilevaksi, paisutetuksi sanamahtiponneksi,
+jonka kumisevan, suuri-eleisen korskuuden ja
+kajahtelun alta kaikki persoonallinen tunteminen
+tuntuu jäätyneen, tai takeltuu se arkailevaksi,
+epäyksilölliseksi, matalaksi sentimentaalisuudeksi
+voimatta ainoassakaan sanassa tai tuntemuksessa
+leimahtaa todellisen elämäntunnon kirkkaaseen,
+paljaaseen, polttavaan loimoon.</p>
+
+
+<p>Että kielemme kuitenkin tällaiseen välittömään,
+sisältä hehkutettuun tunne-ilmaisuunkin
+voi puhjeta ja tulistua, kun vaan kielenkäyttäjällä
+on rinnassaan ja mielessään ahjo tämän tulen
+irtipäästämiseen ja esillelietsomiseen, sen todistaa
+Aleksis Kiven runous, jonka ihanuuden
+hurma ja näkemyksellinen mahti juuri on tässä
+sanarunouden tunnetäydessä, väkevässä välittömyydessä.</p>
+
+
+<p>Erittäin elävästi tulee tämä kirjallisuutemme
+persoonattomuus esiin siinä löysässä, helpossa ja
+hedelmättömässä suurtuotannossa, jota kirjallisuudessamme
+niin paljo harjotetaan. Meillä tekaistaan
+ylen paljon sellaista kirjallisuutta, joka
+ei kirjoittajaltansa kysy juuri muuta kuin alkeellisen
+kirjoittamisen taidon ja istumisen uutteruuden.</p>
+
+
+<p>Meillä julkaistaan taiteellisina luomina tositapauskuvauksia,
+jotka sinään tunnontarkalla
+seikkaperäisyydellä ovat juorutut kirjoittajan
+kuulumiin sattuneista yksinäisistä elämäntapauksista
+tai ovat sellaisinaan julkaistuja päiväkirjaotteita
+tekijän pienelle minälle sattuneista,
+satunnaisista elämänkäänteistä tai tilapäisistä
+vastoinkäymisistä. Ulkopuolisesti ja hengettömästi
+irroitetaan tällainen ulkonainen, tilapäinen
+tapaus todellisuudesta ja kohotetaan taidenäkemykseksi.
+Ainoastaan tällaisella »luomis»-tavalla
+voidaankin joka vuosi, syksyin keväin jouduttaa
+julkisuuteen kirja toisensa jälkeen, jokainen henkiseltä
+näköalaltaan yhtä ahdas ja ilmaton,
+sisällöltään yhtä tilapäinen ja ohut, ihmiselämän
+ymmärtämiseltään yhtä litteä ja levitelty. Tällaista
+tunteen tai ajatuksen raakiloa ei mielikuvituksen
+syvä, kokoova, tihentävä ja kehittelevä
+työ vielä ole kypsentänyt ja muodostanut
+tekijän elämäntunnon ja elämännäkemyksen täytelääksi
+ja täysipainoiseksi hedelmäksi, taiteelliseksi,
+edustavaksi elämänkuvaksi.</p>
+
+
+<p>Erikoisalakseen on tämäntapainen eloton kirjailu
+ottanut meillä kansankuvauksen. Kansanelämän
+kuvaukseen riittää meillä miten ulkopuolinen
+jutustamis- ja sepitsemistaito hyvänsä.
+Meillä ei kansankuvaukselta vaadita sitä mielikuvituksen
+syvää työtä, joka eläytyisi ja sukeltaisi
+kuvauksenalaisten ihmisten omaan elämäntuntemukseen
+ja välittäisi tämän elämäntuntemuksen
+lukijalle sen eletyssä alkuperäisyydessä,
+vakavassa ainokaisuudessa ja järkyttävässä pakottavaisuudessa;
+ei vaadita ihmiskuvauksen sisältäpaisuvaa
+vuota, sitä hartautta eletyn ihmiselämän
+edessä, joka on kaiken kirjallisen ja taiteellisen
+luomisen ainoana työnarvoisena aiheena ja
+aineena, vaan tyydytään meillä kansanelämänkuvauksessa
+ulkonaiseen, naturalistiseen miliöö- ja
+tapainkuvaukseen tai aivan pinnalliseen, litteään,
+tiivistämättömään tarinoimiseen.</p>
+
+
+<p>Läheistä sukua kansanelämänkuvauksellemme
+on erittäin runsas viimeaikainen historiallinen
+kaunokirjallisuutemme. Meillä sepitetään historiallisia
+kertomuksia, jotka ovat vain historiallisten
+sattumain ulkonaista, mielikuvituksetonta
+juttelemista, historiallisten yksityistapausten
+kaunokirjailevaa värittämistä ja elävöittämistä;
+ne eivät paisu, keräydy ja syvenny miksikään
+eheäksi, sielullisesti eletyksi ja myötäelämiseen
+järkyttäväksi ihmiselämän ja -kohtalon kuvaukseksi.
+Niissä on pääasiana tunnontarkka, arkeologinen
+esine-, ajan- ja ympäristönkuvaus, mutta
+ihmiset liikkuvat niiden museo-ilmakehässä vain
+hieveräisinä, mielenkiinnottomina varjoina, etuala-nukkeina.
+Tai käy historiallisesta kuvauksesta
+mikä Vienantakainen, löyhä ja tunteeton mielikuvitelma
+tahansa, jossa historiallisen taustan
+hahmottelu, tapahtuman kuvittelu ja johtelu,
+värityksen paisuva, eletty tenho, ihmiskohtaloiden
+myötäeläminen kilpailevat keskenään laimeudessa,
+latteudessa, ilmattomuudessa ja arkisuudessa.</p>
+
+
+<p>Historiallinen kaunokirjallisuutemme ja kansanelämänkuvauksemme
+käyvät henkisesti siis
+aivan käsikädessä ja valaisevat keskenään rinnastettuina
+erittäin elävästi toistensa laatua.
+Kuten vakavampi historiallinen kertomataiteemmekin,
+tavoittelee vakavampi kansanelämän kuvauksemmekin
+seikallista, tässä tapauksessa arkeologisen
+tunnontarkkuuden sijasta kansatieteellistä
+tarkkuutta ja todenperäisyyttä, mutta
+laiminlyö kaiken tämän ulkokirjavuuden elävän
+ja eläväksi loihtivan keskipisteen: ihmisen. Ja kuten
+kevyempi historiallinen kirjallisuutemme tarinoi
+löyhästi ja laimeasti haamuiltuja juttuja menneisyydestä,
+samaten sepittelee kevyempi nykyaikainen
+kansankuvaus juoksevasti jutustettuja,
+mutta laimeasti tunnettuja ja haparoiden tartuttuja
+todellisuuskuvauksia, joiden matalassa kuvastuksessa
+paljastuu vain pintaeleissään havaittu,
+tajuttu ja esitetty mieltäkiinnittämätön
+ihmisvarjojen ja tekaistujen elämäntapausten
+ohut kudelma.</p>
+
+
+<p>Meillä sepitetään »ajankuvauksia», journalistisen
+kepeästi kyhättyjä jutteluita, jotka venyttelevät
+ja juoksuttelevat yksityistapauksia ja yksityisseikkoja,
+laskettelevat henkevääkin tilapääpakinaa,
+antavat elokkaita, vilkkaitakin tilapäätilanteita
+ja silmänräpäysvaikutelmia. Ne
+eivät kuitenkaan anna mitään edustavaa, painoisaa
+elämänkuvaa, ne eivät tiivisty vakuuttavaksi,
+elämänvakavuudella tehoavaksi, kokonaiseksi
+tapahtumiseksi. Ihmiset ovat tällaisen kirjailijan
+kourissa kuin venykekummisia. Oikkunsa
+ja tilapäisen tarpeensa mukaan saa tekijä
+repostella ja venytellä niitä jos mihinkä tilanteisiin,
+vaiheisiin ja asenteihin: ne saa pistää rakastelemaan,
+harrastelemaan, yrittelemään mitä
+vain, matkustelemaan missä vain, antautumaan
+mille elämänuralle ja mihin luonnesävyyn hyvänsä,
+tunteilemaan, ajattelemaan mitä vain, josta kirjoittajalla
+hetkellisesti sattuu olemaan jotain
+pakinanaihetta--jos ei juuri sydämellään, niin
+ainakin kielenpäässään ja kynänkärjessään. Ja
+jokaisesta tällaisesta saman henkilövenykkeen
+uudesta muunnosvaiheesta muodostuu uusi
+kirja: »ajan- ja paikankuvaus».</p>
+
+
+<p>Meillä kirjoitetaan pingoitettuja, leikillisiä
+kertomuksia, joiden ainoa elokkuus on kiljuvassa
+»grimaasissa», ilvehtivässä ele- ja ilmeväännöksessä,
+luonnottomuuden paisuttelussa.
+Tai on kirjan komiikka aivan mekaanisessa ja
+ulkopuolisessa ihmisen typistämisessä ruumiillisesti
+ja automaattisesti sätkytteleväksi ihmiseläimeksi,
+jonka »hengen» liikkeitä tekijän »psykologia»
+hallitsee ja johtelee yhtä ehdottomalla henkisellä
+ylemmyydellä kuin kokeellinen fysiologi,
+hermojen tutkija rampaamansa sammakon liikkeitä.</p>
+
+
+<p>Meillä kirjoitetaan tunnelmallisia kuvauksia,
+joiden elämänkuva on kuin ilta-auringossa koreilevan,
+välkkyvän mutalammen pinta: kosketa
+mistä hyvänsä sen heijailevaa, syväilevää, taivastelevaa
+kalvoa, ja koko kuulakas, peilaileva avaruus
+pirstoutuu mutaiseksi savipälveksi. Miten
+hennostellen sellaisen kirjan elämänkuvaa tarkasteleekin,
+riisuutuu sen ihanteleva kuulto ensi
+katseella arkisen sielun arkiseksi kuvitelmaksi,
+taiteilevan kaunosielun ohueksi, siroksi, keikailevaksi
+hienosteluksi, artistiseksi, sentimentaaliksi
+tunnelmoimiseksi.</p>
+
+
+<p>Johtavatkin henkemme kirjoittavat aatteellisia
+kirjoja, joissa lukijan ihailtaviksi levitellään
+yhä ihanteellisempia ajatuksen väikkeitä, yhä
+seesteisempiä, ylevämpiä hengen kauko- ja kaunonäkyjä.
+Mutta koko tämä ylevähenkisyys ja jaloaatteisuus
+on kuitenkin vain koreilua, ei koettua
+elämää: jokaisen sanan ja lauseen taustana helähtää
+tyhjyys, jokaisessa ajatuksessa teennäisyys
+ja tilapäisyys, koko elämänkatsomus on vain
+sanojen virvaa, ei elämännäköaloja. Meillä ei
+vaadita ajattelijalta elämänkatsomuksen kamppailtua,
+eheäksi valettua kokonaisuutta, ei vaadita
+sitä persoonallisuuden keskeisyyttä, josta
+ajatukset murtautuisivat esiin välittöminä ja
+välttämättöminä, vaan tajutaan ja ihaillaan
+enemmän joutilasten hetkien arkiviisautta, yhteydettömiä
+mieleenjohtumia ja päähänpistoja,
+ilmasta siepattuja ja ilmaan iskeviä aprikoimisia,
+aattelehtimisia, joiden oikukas, aluton ällistyttävyys
+käy syvämielisyydestä, aiheeton hiuksenhalkoilu
+älyn hienoudesta, tavoittelu alkuperäisyydestä,
+tyhjäsisältöisyys aatteellisesta taivashipoisuudesta,
+tyhjä tuijotus metafyysisestä
+ongelmoitsemisesta, onttouden kumina vakuutuksen
+rinta-äänestä.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Tämän taiteellisen harmauden, arkisuuden ja
+mataluuden aiheena on pohjimmiltaan elämäntuntemuksen
+persoonattomuus. Elämäntuntemisen
+sisältö ja sen ilmaisemisen pakko on ollut niin
+heikko ja epämääräinen, että kirjallinen luominen
+näissä tapauksissa on jäänyt keinotekoiseksi,
+pakoitetuksi ja näennäiseksi, vaille elämän virtailevien
+verien hurmehtivaa väriä ja sisällön paisumusta.
+Ellei oma mieskohtainen hengen sisältö,
+paisuva luomisen ja julistamisen tarve kutsu taiteelliseen
+työhön, jää uutterinkin työ tyhjäksi ja
+tyrehtyneeksi.</p>
+
+
+<p>Kirjallisuutemme on jättäytynyt henkisesti
+liiaksi itsensä varaan, kehäilee liika umpinaisesta
+omassa ahtaassa piirissään. Se ahertaa
+niin likinäköisesti jokapäiväisyyden harmaassa
+kivikossa, se on niin sitkeästi tallautunut ja takertunut
+arkisuuden liejuun, että siltä on jäänyt
+kokematta elämän suuri juhla: tuskan täyteläät,
+paisuvat malmiäänet, elon kipeyden hieno,
+heljä poltto ja kirvely, riemuisan veren elontäyteläs,
+hykähtynyt huuma, ilmavan ilon aineeton
+vapaus ja keveys, ilman ja olemisen pieliin leijaava
+onnen auer ovat kaikki sille yhtä outoja ja vieraita
+tuntemuksia. Komeimmillaankin voi se
+sinertyä vain revontulten kelmeään, kylmään
+loistoon, mutta ei läikkyä auringon siunattuna ja
+siunaavana lämpönä. Sen henkiset, virittävät
+herätteet ovat liika niukat ja karut, ja sillä on
+liika vähän hengen ainesta kohotakseen elämän
+korkeimpaan käyntiin, tullakseen luomisessaan
+ihmismielen syvien, jokapäiväisyyden jääpeitteistä
+järkähtäneitten elämysten virtaniskalle.
+Ja sen näköalat ovat liika suppeat, jotta se voisi
+havaita oikeat luomisen mittasuhteet, jotta se
+voisi nähdä pyrkimyksensä ja saavutuksensa niiden
+todellisessa arvosuhteessa ja jotta se tietäisi
+vaatia itseltään täyden ja hartaan voimien kokoamisen
+ja ponnistamisen. Siltä puuttuu sisäinen
+pakotus terästämään itseänsä kaikkeen sille mahdolliseen
+elämännäkemyksen syvyyteen, korkeuteen
+ja totuuteen, kiristämään itseänsä täyteen,
+ankaraan hengen ponteen ja keskittymään kaikkeen
+sille mahdolliseen luomisen mahtiin ja hartauteen,
+väkeen ja kirkkauteen.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_4_3" >
+        <a name="chp_3_4_3">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_4_3" name="chp_3_4_3">
+        NÄYTTÄMÖTAIDE.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Samaten kuin kirjallisuus, saa suomenkielinen
+näyttämötaidekin kehittyä ja vaurastua rajoitetummasti
+suomenkielisen yleisön vaalinnassa, sen
+kritiikin karsimana, sen tunnustuksen elähyttämänä.
+Enkä tässä yhteydessä tarkoita kritiikillä
+ja tunnustuksella yksinomaan julkisuudessa tapahtuvaa
+taideluomisen arviointia, vaan sitä paljoa
+vaikuttavampaa ja luovalle taiteelle läheisempää
+ja merkityksellisempää suhtautumista, jolla
+yleisö välittömästi tenhoo esiintyvän taitelijan:
+vastaanotollaan joko kannustaa tai laimentaa
+häntä, kylmäkiskoisuudellaan tai innostumisellaan
+joko herpasee voimattomuuteen, tuudittaa tyrehtyneeseen
+itsetyytymykseen, ohjaa harhapyrkimyksiin
+tai karaisee ja kurittaa yhä tiiviimpään
+työhön.</p>
+
+
+<p>Suomenkielisten yleisöpiirien haparoiva taidevaisto
+esiytyykin varsin elävästi näiden piirien
+suhtautumisessa useihin näyttämötaiteellisiin
+ilmiöihimme. Meillä on eräitä voimakkaitakin
+taiteilija-yksilöitä, jotka eivät yleisessä myötätunnossa
+ja tajussa ikinä ole saaneet sitä ilmaa siipiensä
+alle, johon heillä olisi ollut oikeus ja joka
+olisi nostanut heidät niille taideluomisen huipuille,
+joihin heillä olisivat olleet edellytykset; samalla
+kun yleinen suosio ja sitä seuraava työtilaisuus
+toisaalla taas on ollut kohdistuneena ja sysännyt
+etualalle aivan näennäisiä ja pintapuolisia ilmiöitä,
+joissa ei ole ollut ainesta eikä edellytyksiä sisäiseen
+kehittymiseen ja kasvamiseen.</p>
+
+
+<p>Meillä ei vaadita näyttelijältä elämää, vaan
+eleitä, ei esityksen totuutta, vaan esityksen ulkotehoa.
+Häneltä ei vaadita keskeistä, syvää osansa
+omistamista ja tämän osan sisäistä, korutonta
+tulkitsemista, vilpitöntä, harrasta ja välittömästi
+tehoavaa antaumusta, vaan ihaillaan hänessä
+pinnallista, ulkopuolista loistelemista, itse taideluomalle
+vierasta ja vaarallistakin, itsehyväistä,
+itsemielistelevää yksityiskohtien taiturillista korostamista,
+kokonaisuuden kustannuksella tapahtuvaa
+väärää itsensätehostamista--jopa osan
+aivan väärääkin tulkitsemista. Vaikutelmiansa
+analysoimaankin kypsyneet yleisöpiirit, kuten
+niiden kanssa samalla tasolla oleva julkinen arvostelukin
+ovat vasta niin pitkällä, että ne tajuavat
+vain taituruutta, mutta eivät vielä taidetta: aistivat
+yksityiskohtien häikäisyn, taiteellisen luomisen
+ulkokuoren, mutta eivät vaistoa kokonaisuuden
+joko totuutta tai onttoutta, esityksen sisäistä
+pätevyyttä.</p>
+
+
+<p>Niinpä viekin meillä yleisessä arvostelussa
+voiton sisäisesti eletyn ehytviivaisen ja kiinteän
+näyttämöllisen sielutaiteen rinnalla mikä ulkonaisesti
+suurenteleva tekotaide hyvänsä. Äänen keikaileva
+soinnutteleminen ja paisutteleminen, liikehtimisen
+ja eleiden muhkeus ja korskaileva
+mahtipontisuus--miten ontto ja teennäinen
+hyvänsä--käy meillä sielun ja sydämen valtaisuudesta--»mikä
+nerous, mikä loisto, mikä
+voima!» huudahdetaan. Näyttelemisen hengetön
+arkisuus ja sisäisesti eloton, ruumiillinen reuhtominen,
+kasvolihasten vääntely: koko ulkokohtainen
+tilkku- ja yksityiskohtarealismi käy tarkasta
+sielullisesta erittelemisestä ja näyttelemisen pätevyydestä--»sepä
+näyttelee hyvin!» ihastellaan.
+Tekotavan ulkonainen, laskettu ja teeskennelty
+konstikkuus, etsitty henkevyys ja tavoteltu sielukkuus:
+koko esityksen pingoitettu, hengetön teennäisyys
+ja tilapäinen häikäisynräiske käy näyttelemistaidon
+ihmeestä--»mikä tekniikka!» innostellaan.--Tällaista
+näyttämötaidetta ihailevalle
+yleisöllemme ja johtajillemme saattaa tapahtua,
+että heidän ilmetyt suosikkinsa repivät rikki jalon
+taideluoman, että väkevä, sisäisesti jännitetty ja
+suuri, tunnelman kiinteässä eheydessä valtaava
+näyttämöluoma tämmöisten taiturien hyppysissä
+pirstoutuu pikku loistohyrskysiksi ja että yllätetty
+yleisö yht'äkkiä keksasee »kas, onpa Othellokin
+jo vanhentunut, se ei tehoa enää, vaikka se
+'näytellään' näin hyvin!»</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+      <p>Samassa epäkehittyneessä, haparoivassa hengessä suhtautuu yleisömme ja
+        arvostelumme teatterin johtotaiteeseenkin. Siinäkin tyydytään vain näkösuoritukseen.
+        Siltäkään ei vaadita taideteoksen omassa hengessä palavaa tulkintaa: taideluoman
+        henkisen sisällön välitöntä, herkkää ja suurta antamista, sen yksityiskohtaisesti
+        vaatimatonta, mutta näkemyksen syvyyden ja sisäisen totuuden voimalla
+        tenhoavaa ja valtaavaa näyttämöllistä hahmoittamista.</p>
+
+
+<p>Ei havaita ja vaistota, miten johtaja takertuu
+vale- ja valoloistoiseen kulissiprameuden tavoitteluun,
+häikäisee teatterikoneiston teknillisillä yllätyksillä,
+mahtailee joukkokohtausten melulla ja
+ulkokohinalla, tanssiesitysten silmäravinnolla,
+mutta hengettömästi ja tajuttomasti haparoi ja
+tarttuu harhaan kulloisenkin esitettävän kappaleen
+yksilölliseen, taiteelliseen elinhermoon nähden:
+sävyttää intiimin tunnelman komeilevaksi
+mahtiponneksi, särkee pikkusyisellä, puisevalla
+realismilla tyylitellysti suurpiirteisen ja ylväskaarisen
+kokonaisuuden, raskauttaa hiljaa kuplehtivan
+hilpeyden joko kuivakiskoiseksi tai räikeän
+meluavaksi, puhistuttaa herkeänä, korkeana,
+polttavana loimuavan romanttisen tunteen joko
+ulkonaisesti pauhailevaksi komeudeksi ja upeiluksi
+tai tyhjästi ja matalasti mielisteleväksi tunteiluksi.--Tai
+jos johdolla on taiteellisia ambitioneja
+ja pyrkimyksiä, niin niittää se auliin ylistyksen
+ja tunnustuksen, jos se sirostellen ja hienostellen
+namustaa joissakin epäolennaisissa yksityis- ja
+sivuseikka herkuttelemisissa, jos se realistisen,
+mehevän laatukuvauksen keskelle sovittaa herkän
+tunnepaussin, jos se ripustaa repäisevän, ketterä-
+tai kömpelöjalkaisen ilveilyn laahustavan tunnelmallisuuden
+vaipoilla, jos se yleensä kaikessa
+kaunosieluisessa puoli- ja tekotaiteellisuudessaan
+hepenöittää ja korustaa arkisuutta, mutta kuulottomana
+ja näöttömänä kulkee todellisten kauneuden
+aarnioitten ja ihanuuden raikkaitten
+lähdesuonien sivutse.</p>
+
+
+<p>Johto, jossa on edustettuna vain voimaton,
+itsestään epävarma ja hapuileva diletanttinen
+harrastelu, ei luomisvoimainen, hallitseva ja vakuutuksensa
+voimasta auktoratiivinen taiteellinen
+näkemys, ja jossa lisäksi sekin hitunen yksilöllistä,
+itsevaraista taiteellista vaistoa ja alotekykyä,
+joka siinä sittenkin mahdollisesti piilisi, on tehty
+tehottomaksi ja herpaistu pirstoamalla alote, suoritus
+ja edesvastuu useammalle henkilölle ja lykkäämällä
+melkein kaikki ratkaisuvalta monipäiselle
+ja monitahtoiselle johtokunnalle--taiteellisissa,
+palavaa yksilöllistä suhtaumista ja kannanottoa
+kysyvissä ratkaisuissa mahdollisimman epäpätevälle
+ja epävarmalle auktoriteetille--sellainen
+johto suorittaa sekä ohjelmiston määräämisen
+että kappaleiden miehittämisen mahdollisimman
+haparoivasti, vaistottomasti ja avuttomasti.</p>
+
+
+<p>Ohjelmistot rakennetaan kutakuinkin sattuman
+kaupoin, sekaan tulee hyvää ja huonoa kuinka
+onnistaa: ulkomailta tuotetaan vuotuisten kassakappalten
+ohella arkisia, sirostelevia turhuuksia,
+joutavia kuivakiskoisuuksia, ohuita, kaunosieluisia
+tunneleperryksiä, sievisteleviä, hurskaita huvinäytelmiä,
+jotka eivät edes huvita yleisöä tai kostuta
+kassaa, mutta syrjään jäävät useimmasti
+väkevät, uusia tunne- ja näköpiirejä avaavat,
+rohkeat, ajan hengellä ladatut ja kyllästetyt näyttämöluomat.--Samaten
+on valinta kotimaisiin
+kappaleihin nähden haparoivaa, epätasaista ja
+useasti perusteellisesti erehtyvää. Useat eloisimmatkin
+uudet luomat ovat jääneet koettamatta
+näyttämöltä, jolle toisaalta taas peräti teennäisillekin,
+keinotekoisille tekeleille on ollut aulis pääsö.</p>
+
+
+<p>Yhtä hapuileva on ollut näyttelijävoimien
+käyttö. Ulkopuoliselle, ainoastaan pinnallista
+vaikutusta huomaavalle ja tavoittelevalle johdolle
+ovat näyttelijöiden yksilötehoon ja sisäiseen työkiinteyteen
+kätkeyneet vaikutusedellytykset salattuja.
+Niinpä miehitetäänkin kappaleet pelkästään
+ulkopuolisten laskelmien perustuksella, jonkinmoisella
+silmärutiinilla: perustellaan valinta näyttelijän
+lahjovaan ulkonäköön tai luuloteltuun
+yleisösuosioon. Ulkopuolisille sivuseikoille annetaan
+ratkaiseva arvo: Faustin on oltava nuori--sama
+sitten miten henkisesti riittävä esittäjä on
+Faustiksi.--Sitenpä saattaakin tapahtua, että
+jonkun teatterin vuotuisen ohjelmiston edesvastuullisin
+paino voi joutua lepäämään aivan ulkopuolisen
+näyttelijän varaan, jonka sisäinen antaumuksen
+mahti on peräti rajoitettu ja jonka ulkonaiset
+temppuilemiset senvuoksi nopeasti on kyllästymiseen
+asti oppinut ulkoa. Tällaiset »keksimänsä
+voimat» ratsastaakin mielikuvitukseton ja
+tajuton johto tavallisesti lyhyessä ajassa aivan
+hoki, laahaa niitä toisesta ylivoimaisesta tehtävästä
+toiseen ja alleviivaa täten suosikkiensa--paremmin
+uhriensa--luontaisen riittämättömyyden
+niin, etteivät nämä sitte muutamaan aikaan
+kelpaa edes heidän omiin luonnollisiin tehtäviinsäkään,
+vaan puhistuvat niissäkin luonnottomiksi.--Ohjelmisto
+jää siis tällaisten tekaistujen suuruuksien
+varaan, kun taas samaisella näyttämöllä
+toinen aivan alkuvoimainen näyttelijävoima korvaamattomat,
+ohitseliitävät, viimeiset taiteellisen
+mahdin vuodet saa lahota toimettomana--korkeintaan
+käytettynä, hän, näyttämön ilmetty
+kuningas jonakin farssimajurina tai lantakuskina--asianomaisen
+teatterijohdon ainoat nerollisuudella
+yllättävät päähänpistot!</p>
+
+
+<p>Ja kuitenkaan ei kappaleen perimmäinen teho
+ole kulisseissa, vaan niissä ihmisissä, jotka sen elävät,
+ja johtaja, joka valitsee esittävän taiteilijankin
+vain sillä silmällä, miten koristeellinen lisä hän
+on muuhun kulissisommitelmaan, saattaa tappaa
+yleisöltä sen taideluoman, joka hänen olisi tulkittava.
+Moni, taiteellisesti pätevä kappale onkin
+tullut näyttämöllisesti surmatuksi yksin väärän,
+vaistottoman henkilösovittelun ja harhaan osatun
+yleissävyttelyn vuoksi. »Ne eivät mene yleisöön!»
+yrittelee kyllä johto kannaltaan selitellä asiaa.</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+<p>Kunpa voisivat tällaiset kutsumattomat johtajat
+edes silmänräpäykseksi nousta taiteellisen vaistottomuutensa
+ja kehittymättömyytensä yläpuolelle,
+voisivat edes yhden ainoan silmänräpäyksen
+nähdä työtään silmästä silmään aavistaakseen,
+mitä tuhotöitä he tietämättömyytensä viattomuudessa
+saattavat taiteellemme aiheuttaa, selkeytyäkseen
+miten he tylttyävät heikkoa ja tuhoavat
+hyvää, miten he tajuttomina, näöttöminä tallaavat
+taimia, joissa versoo elämä, vaalivat toisia, joilla
+ei ole juuria eikä ydintä, miten he pettävät isoavalta
+yleisöltä taiteen, luovilta taiteilijoilta elämäntehtävän,
+miten heidän haparoista käsistään
+ja laimeista vaistoistaan riippuu, mikä hengen
+terä kansallemme näyttämöltä puhuu ja mitkä
+näyttämötaitelijat saavat toteuttaa itsensä ja piirtää
+elämäntyönsä nykyisyyden ja tulevaisuuden
+tietoisuuteen!</p>
+
+
+<p>Muilla luovilla taidealoilla riippuu taiteilijan
+lopullinen työtulos kuitenkin perimmiltään siitä
+tarmosta, jolla hän itsensä työssään toteuttaa.
+Näyttämötaiteilija sensijaan on työssään riippuvainen
+toisen, vieraan henkilön arvioinnin syvällisyydestä
+ja tarkkavaistoisuudesta. Johdosta riippuu,
+pääseekö hän yleensä ollenkaan käyttämäänkään
+hänessä mahdollisesti piilevää luovaa taiteellista
+mahtia ja pääseekö hän käyttämään sitä
+hänen voimaedellytyksilleen otollisissa tehtävissä.
+Johtajan taiteellisesta ja inhimillisestä
+herkkävaistoisuudesta riippuu, tulevatko hänen
+johdossaan olevat taiteilijat oikein käytetyiksi.
+Hänen tehtävänsä on yhtäpaljon siveellinen kuin
+taiteellinenkin, hän on inhimillisesti edesvastuussa
+siitä, että jokainen hänestä riippuva taiteilija pääsee
+sisäisten edellytystensä mukaiseen voimiensa
+kehittämiseen ja toteuttamiseen, hänen omallatunnollaan
+on toisten ihmisten taiteilijaelämä.</p>
+
+
+<p>Milloin siis johdon ilmeinen inhimillinen ja taiteellinen
+riittämättömyys uhkaa sulkea totisilta
+taiteilijoilta mahdollisuudet taiteilijatehtävänsä tehoisimpaan
+ja täyteen toteuttamiseen, siellä on
+tämä riittämättömyys sekä luovan taiteen että
+yleisön oikeuksien vuoksi armotta lausuttava julki!
+Vielä enemmän kuin tavallisesti olisi tässä tapauksessa
+peittelevä sääli julminta säälittömyyttä:
+se olisi heikkouden tukemista siinä, missä tämä
+heikkous on jalompien voimien tiellä, se olisi mitättömyyden
+säälimistä ja varjelemista, jotta se
+mielinmäärin saisi tietämättömyydessään ja sokeudessaan
+polkea, sortaa ja tukahuttaa jalompaansa.</p>
+
+
+<p>Hymyilkööt johdot ja johtokunnat tunnettua
+»ylemmyyden hymyään» tällaisille »subjektiivisille»
+mielenpurkauksille! tuudittakoot mielensä
+ja omattuntonsa rauhaan arvoasemiensa luoksepääsemättömissä
+korkeuksissa!--yleisön, luovien
+taiteilijain ja luovan näyttämökirjallisuuden elämänoikeuksien
+vuoksi--jotka sittenkin painavat
+va'assa enemmän kuin joidenkin väärille työskentelyaloille
+erehtyneitten henkilöitten mielenrauha--on
+poltettava yleiseen tietoisuuteen, että
+he eivät asemilleen riitä, että siinä edesvastuullisessa
+asemassa, mihin he ovat joutuneet, heidän
+taide- ja ihmisnäkemyksensä heikkous ja hataruus
+pidättää ja tukahuttaa verrattomasti enemmän
+kuin se rakentaa!</p>
+<div class="five_stars">*</div>
+
+      <p>Yksilöllisen suhtautumisen terävyyttä ja tiukkuutta on näyttämötaiteen
+        alalla sitäpaitsi hämmentämässä suomenkielisen sivistystyöskentelyn alituinen
+        vilkuileminen kansaan: sivistystyön iänikuinen kasvattamistendenssi. Oltaisiin
+        mukamas itse puolesta kylläkin »taiteellisia», mutta »yleisön», »kansan»
+        vuoksi tingitään. Näyttämöluomaa ei valita esitettäväksi sen oman, puhtaan
+        taidetehon vuoksi, vaan ollaan ovelasti laskevinaan, miten yleisö siihen
+        suhtautuu tai miten kasvatuksellisesti otollinen se tälle yleisölle on.
+        Ja tapahtuu tässä kuten kaikkialla, missä taide-asioissa luovutaan puhtaasti
+        taiteellisista vaikuttimista. Kun oma mieskohtainen suhde taide-elämykseen
+        vielä on niin hieveräinen ja etäinen, että alistaa taide-elämyksissä ainoan
+        ratkaisevan kriterion, arviointiperusteen, oman innoittumisensa toisarvoiselle
+        sijalle sivullisten luulo-ovelaiden laskelmien rinnalla, niin silloin
+        ollaan vielä hyvin kaukana vakiintuneesta, varmistuneesta taidevaistosta
+        ja silloin on varminta hyvin varovaisesti sovitella näitä laskelmia todellisuuteen.
+        Ellei tällöin ole varovainen, saattaa tapahtua, kuten usein on tapahtunutkin
+        meidän laskeskeleville, pedagogisoiville johtajillemme ja johtokunnillemme,
+        että he nimittäin arvioidessaan yleisönsä taiteellista ja siveellistä
+        vastaanottokykyä ja mielikuvituksessaan rajoitellen sille otollista ja
+        mahdollista hengen ja sielun ravintoa, karsivat tältä yleisöltä sekä alkuvoimaisesti
+        väkevät, taiteellisesti uudet näkemykset sille--oikeammin herroille itselleen--muka
+        epätajuttavina eriskummaisuuksina että myöskin riehakkaasti, välittömästi
+        ilakoivat vallattomuudet ja sytyttävät pilat muka taiteellisesti mauttomina
+        ja ala-arvoisina. Täten jää heille kuten tavallisesti kaikillekin »kansanvalistajille»
+        yleisönsä hengen ravinnoksi esitettäväksi lopullisesti vain kaikesta alkuperäisyydestä
+        vapaaksi siivilöity keskinkertaisuus ja kaikesta huvittavuudesta ja mielenkiinnosta
+        puhdas »taiteellinen» kuivakiskoisuus ja ikävyys.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_3" id="chp_3_4_4" >
+        <a name="chp_3_4_4">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_3">
+        <a href="#contents_chp_3_4_4" name="chp_3_4_4">
+        ERISTYNEISYYS EUROPALAISISTA HENGENVIRTAUKSISTA.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Sekä kirjallisuudessa että näyttämötaiteessa
+esiytyvä suhteellinen heikommuus ja ummehtuneisuus
+kuvaama- ja säveltaiteittemme rinnalla
+johtunee osaltaan siitä eristäytyvästä asemasta,
+johon koko suomenkielinen yleisömme ja siis
+myöskin tämän yleisön henkisistä näköaloista
+välittömästi riippuvat taide-alatkin ovat vähitellen
+joutuneet yleiseuropalaisiin hengenvirtauksiin nähden.
+Sivistyksemme valmistumattomuus on vaikuttanut
+sen, ettei meillä täydellä herkkyydellä
+ja valppaudella ole voitu pysyä välittömässä,
+hedelmällisessä vuorovaikutuksessa yleiseuropalaisen
+keskeisen hengenkäynnin kanssa. Meillä on
+ollut liika paljon tehtävää alkeellisessa muokkaustyössä,
+maaperän raivaamisessa mahdolliseksi sivistyksen
+taimille, jotta riittävästi olisi voitu kohdistaa
+huomiota itse näiden sivistystaimien, syvemmän
+henkilökohtaisen hengenviljelyksen vaalimiselle.</p>
+
+
+<p>Niinpä ovatkin näköalat Europaan alkaneet
+huomaamatta päästä sumenemaan suomenkieliseltä
+sivistykseltä. Sen henkinen näköpiiri alkaa
+kattautua liika suppeaksi ja matalaksi, typistyä
+ja sulkeutua kotoiseen umpinaisuuteen ja ilmattomuuteen.
+Tieteiden ja käytännöllisen toiminnan
+aloilla kyllä jopa aivan hengettömästi ja orjallisestikin
+noudatetaan ja jäljitellään yleiseuropalaisia
+ilmiöitä ja saavutuksia, mutta mieskohtaisessa
+yksilöllisesti hedelmöityvässä hengenviljelyksessä
+ei suhde ole yhtä välitön ja vuorovaikutus elävä.</p>
+
+
+<p>Yksinäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei
+sivistyneistömme kokonaisuus ole europalaisesti
+tietoisa, europalaisesti syttynyt. Se ei välittömästi,
+omana hengenelämänään elä yleiseuropalaisia
+hengenliikuntoja. Se ei elä ja avarru, inhimillisesti
+syvenny taistelevassa europalaisessa hengenkäynnissä,
+ei koe omanaan sen reutovaa aallokkoa,
+ei paisu sen patoutuvaa, pyrkivää ja etsivää
+tarmoa, ei sinkoa sen syöksyvää hyökyvoimaa, ei
+suistu sen murtumisiin, ei elä, herkisty ja karaistu,
+vartu ja kasva sen haltioittavassa hurmassa, sen
+silmänräpäyksellisissä, vihlovissa syvyysnäyissä,
+sen hetkittäin heijastelevissa, seesteisissä kaukonäköaloissa.</p>
+
+
+<p>Ihmiskunta elää yhteistä henkistä elämää.
+Mitä välittömämmin joku kansa tykkii yhtä lyöntiä
+ihmiskunnan yhteisen henkisen valtimon
+kanssa, sitä väkevämpänä hyökyy elämä sen suonissa.
+Mitä heikompana ja etäisempänä taas tämä
+tykintä tuntuu kansan henkisessä elämässä, sitä
+laimeampi ja surkastuvampi on kansa.</p>
+
+
+<p>Kansalle kuten yksilöllekin on henkinen eristäytyminen
+sivistysvaara. Kansan, kuten yksilönkin
+voimat piilevät kyllä siinä itsessään, mutta
+nämä voimat viriävät eloon vasta, kun ne tulevat
+kosketukseen vierasten voimien kanssa. Vasta kun
+elimistö saa vierasta sulatettavaa, pääsevät elinvoimat
+siinä valloille. Vieraan aineksen omistamisessa
+loimuu elimistön elinmahti ilmoille, ja mitä
+väkevämmästi se nämä vieraat ainekset omistaa,
+sitä väkevämmäksi se paisuu ja kasvaa. Niin henkinen
+kuin ruumiillinen elimistö vain väkevöityy
+omassa laadussaan, mitä runsaammalla vieraalla
+aineksella se vain jaksaa itseään ravita.</p>
+
+
+<p>Kansallinenkin sivistys on tällainen elävä elimistö,
+joka palaa eloisimmin ja toimivammin silloin,
+milloin sillä on omistettavana runsaimmat
+vieraat ainekset. Kansallinen sivistys vain paisuu
+itsenäisyydessä ja omavaraisuudessa, mitä vapaammin
+ja runsaammin siihen virtaa vierasta
+ainesta ja mitä enemmän se saa ponnistaa ja toteuttaa
+voimansa ja elinpontensa tämän vieraan
+aineksen omistamisessa. Jos kansa joko olosuhteitten
+pakosta tai vapaaehtoisesta vaalista sulkeutuu
+vierailta vaikutuksilta, ehtyy siltä sivistyksellinen
+paloaines, ja sen oma olemus surkastuu kuten ravinnosta
+kieltäytyvä elimistö. Jos se päälle päätteeksi
+kuvittelee tätä tietä suojelevansa ja säilyttävänsä
+henkistä omalaatuisuuttaan, menettelee se yhtä
+takaperoisesti kuin jos elävä elimistö kavahtaisi vierasta
+ravinto-ainetta pelosta, että tämä vieras aines
+kehittäisi sen elimistö-kudoksen toiseksi ja vieraaksi.
+Elimistö pysyy elimistönä, kansa kansana,
+mutta kumpikin tarvitsee ravintonsa elääkseen.</p>
+
+
+<p>Suomalainenkin kansallinen sivistys, jos se
+epäedullisten olosuhteitten painosta tai harhailevasta,
+tietoisasta pyrinnöstä tyytyy hakemaan
+voima-aineksensa vain itsestään ja sulkeutuu oman
+henkensä kuoreen, on pian havaitseva, että se
+sivistyksellisen alkuperäisyyden sijasta on tätä
+tietä tavoittava hiljaisen hivutuskuoleman. Vain
+talvihorrokseensa valmistautuva karhukin tyytyy
+imemään ainoastaan omia käpäliään. Suomalaisen
+kansallisenkin sivistyksen voimalähde ei ole
+sulkeutumisessa europalaisilta hengenvaikutuksilta,
+vaan päinvastoin avautumisessa niille, antautumisessa
+niiden hedelmöitettäväksi.</p>
+
+
+<p>Mikäli tahdomme sivistyksellisesti elää, on
+meidän kaikella hengen välittömyydellä ja ponnella
+pysyttäydyttävä elävässä elämänyhteydessä
+europalaisen hengenelämän kanssa. Mikäli tiehykkeet
+kansallisen suomalaisen sivistyksen ja europalaisten
+hengenvirtausten väliltä heikkenevät ja
+ehtyvät, sikäli heikkenevät ja tyrehtyvät välittömästi
+myöskin kansallisen sivistyksemme ilmiöt.
+Jos kasvukykyiset, kehitysvoimaiset henkemme
+jäävät yleiseuropalaisia, ajanhengessä kamppailevia
+herätteitä vaille, jäävät heidän hengenlahjansa
+puolinaisesti ravituiksi, heidän hengenmahtinsa
+jää aineksen puutteessa uinumaan puolinaiseen
+itsetiedottomuuteen, he eivät pääse virkoamaan
+ja kasvamaan siksi, mihin heillä olisi kasvuedellytykset.
+Jos sivistyneistöltämme puuttuvat
+kosketukset ja välittömästi vaikuttava henkinen
+yhteiselämä yleiseuropalaisen hengenkäynnin
+kanssa, elää sekin elämänsä puolinaisessa henkisessä
+horroksessa: se ei pääse elämään ajanhengessä,
+ei pääse kiristämään ja jännittämään itsessään
+mahdollisesti piileviä voimia hedelmällisiksi
+teoiksi. Sekä yksilöt että sivistyneistö kokonaisuudessaan
+joutuvat elämään ajan ja hetken
+voimavirran ulkopuolella, eivät ikäänkuin pääse
+kohoamaan oman elämänsä, elämäntajunsa ja
+elämänvoimansa poltto- ja huippupisteeseen, siihen
+voiman ja teon tehoon, johon ihmiskunnan
+yhteinen hengen ponsi voisi heidät virittää.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_3_5" >
+        <a name="chp_3_5">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_3_5" name="chp_3_5">
+        SIVISTYKSEN PERUSTAJIA.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Miltä puolelta siis tarkastaakin uutta nousevaa
+suomalaista sivistystä, huomaa vielä kaikkialla
+viljelyksen puolinaisuuden. Tietysti tässä perusteluyhteydessä,
+jossa etupäässä otetaan huomioon
+ja tehostetaan niitä kielteisiä tuloksia, joihin kansallinen
+sivistyksemme kahtioituminen on johtanut,
+yleiskuva tulee puolinaiseksi, jopa aivan vaaraksikin,
+jos sen käsittää laadun kuvaukseksi,
+eikä vain tilapäisen ohimenevän sivistystilanteen
+esitykseksi.</p>
+
+
+<p>Tältä näkökulmalta jää tehostamatta kaikki
+se mieskohtaiseen työhön kätkeytyvä kuntoisuus,
+se yksityisolon varjoon jäävä kelpoisuus, se luonnollinen
+vilpittömyys ja koristelemattomuus, se
+itsestään pauhaamaton työnuurastus, jota Suomen
+suomalainen kansa kätkee itsessään yhtä runsaasti
+kuin mikä muu elinkelpoinen kansa hyvänsä.
+Huomioon ottamatta jää se elämänsisällön ja
+elämänvoimien runsas, kuluttamaton varasto--se
+hartauden rikkaus, se innostumisen välittömyys,
+se aherruksen sisu ja kunto, se itsetiedottomuuden
+hedelmällisyys ja alkuperäinen mehevyys, se luonnollisen
+elämänkäsityksen vankka juurevuus--joka
+takaa, että suomalaisella sivistystyömaalla
+ei tehdä pelkkää turhaa näkötyötä, vaan että, jos
+näköään erehdytäänkin ja hapuillaankin, pohjempana
+on työskentelemässä ja ahertamassa hartioita,
+jotka näkymättömässä, vaatimattomassa
+työssä vakaasti, jos hitaastikin puskevat suomalaisen
+viljelyksen työauraa suoraa vakoa eteenpäin.
+Mutta tämä työ ei ole näkyvää, siinä ei lainehdi
+ja heilimöi nykyisen viljavuoden rikas
+laiho, vaan se varustaa ja perustaa vasta tulevien,
+onnellisempien vuosien sadon. Ja nämä työntekijät
+eivät ole näkösällä, ne uurastavat yksinäisten
+eräpeltojensa harmaalla, matalalla kamaralla, eivät
+puhujalavojen kohokkeilla ja luottamuslautakuntien
+julkilavitsoilla.</p>
+
+
+<p>Jokaisella elämänalalla--niin varsinaisen
+sivistyksen työmailla kuin karussa aineellisessa
+uurastuksessakin--työskentelee Suomessakin
+hartaita, vakavia työntekijöitä, jotka vilpittömässä,
+koruttomassa työssä toteuttavat itsensä.
+Mutta meidän kehittymättömässä, asialliseen
+arviointiin kypsymättömässä henkisessä ilmapiirissämme
+nämä uskolliset työntekijät saavat
+suorittaa työnsä vielä huomaamattomammin
+kuin muualla. Meidän nousukkaanomaisesti
+epävalmiissa ja järjestymättömässä henkisessä
+taloudessamme ei oteta varteen ja käytäntöön
+kaikkia käytettävissä oleviakaan todellisia voimia.</p>
+
+
+<p>Suomalainen yhteiskunta ei vielä ole niin miehisen
+kypsä, eivätkä sen valinnan vaistot niin kehittyneet
+ja seestyneet, että se voisi keskuudestaan
+vaistota ja tavoittaa ne todelliset, työhönsä hartaudella
+keskittyvät, henkisen tasapainon miehet,
+ne persoonallisen työnteon miehet, joille työnteko
+on oman itsensä toteuttamista ja jotka luonteensa
+painolla ja eheydellä iskeytyvät valitsemaansa
+työhön ja suorittavat sen loppuun. Näitä todellisia,
+senkin keskuudessa piileviä voimia ei suomalainen
+yhteishenki vielä ole kypsynyt vaistoamaan
+ja kohottamaan esiin, vaan harhauttaa sen vielä
+helposti aivan halpahintainen näköharrastelu ja
+pinnallinen lahjakkaisuuden ilme. Sen nuoruuttaan
+ja kokemattomuuttaan haparoiva ja epävarma
+ihmisarvioinnin vaisto näkee ja arvostaa
+julkisissa toimihenkilöissäänkin ainoastaan niiden
+ulkopuolista kohisemista ja touhuamista. Sen
+luottamus hairahtuu vielä helposti aivan näennäisiin
+henkilöihin, sellaisiin, jotka vain näyttelevät
+tietoa, taitoa, harrastelemista, jotka tohisevat
+periaatteita ja touhuavat pilviin, mutta joilta työ
+useasti livahtaa suorittamatta kourista.</p>
+
+
+<p>Niinpä työntäytyy ja työnnetään meillä julkisen
+toiminnan etualalle paljon puolikuntoista ja
+löyhää ainesta, samalla kuin siellä täällä löytyvät
+todelliset, hedelmälliset voimat jäävät suhteellisesti
+varjoon ja tulevat sysätyiksi näkymättömämpään,
+tois-arvoiseen työhön--jopa tehottomuuteenkin.
+Täten tulee koko suomalaisen sivistyksen
+edustava, luonnehtiva ääriviiva kohtuuttomasti
+näiden pätemättömien, vain pinnallisesti hyrskähtelevien
+ainesten määräämäksi ja värittämäksi.</p>
+
+
+<p>Tätä yksityistä, piilevää, runsastakin elämänkuntoa,
+joka takaa että suomenkielinenkin sivistys
+vielä on kohoava ja saavuttava niin sisällön voiman
+ja rikkauden kuin muodon kirkkaan tehonkin,
+sitä ei tässä perusteluyhteydessä ole tilaisuus
+yksityiskohtaisemmin tehostaa, vaan on tässä
+yhteydessä huomio kiinnitetty siihen näköpintaan,
+jonka suomalainen sivistystyömaa nykyisenä julkisivunaan
+tarjoaa.</p>
+
+
+<p>Ja tällä työmaalla on vielä kaikki kokeilun,
+tapailun ja tavoittelun asteella. Muodot ovat
+vakiintumattomat, henget puolikypsät, julkisuuden
+valoon työnnetyt edustajat puolikuntoisia.
+Ja ken vasta tähänastisen työn perustuksella
+täyspitoisempia saavutuksia odottaisikin syyttäköön
+mahdollisesta pettymisestään ainoastaan
+omaa lyhytnäköistä herkkätoivoisuuttaan. Korpeen
+raivattu peltokin kantaa vielä kauan uutisviljelyksen
+epätasaista leimaa, kuinka saattaisi
+sitte niin monimutkainen, monisärmäinen viljelyksen
+luoma kuin kansallinen sivistys täysvalmiina
+kirvota maasta yhden ainoan ihmispolven taikapolkemalta.</p>
+
+
+<p>Kun kerta entinen sukupolvien yhteistyö on
+rikottu, kun Suomen tähänastisen viljelystyön
+sekä tulos että kannattaja ja elin, Suomen ruotsinkieltä
+puhuva sivistyneistö on irtautunut kansallisesta
+maaperästään ja kielellisen vierautensa harhauttamana
+myöskin kansallisesti ja sivistyksellisesti
+eksynyt omasta kansastaan, niin tällaisen
+järkyttävän kansallisen onnettomuuden tapahduttua
+ei saa odottaa, että tällaisen riiston ja vaurion
+jäljet peittyisivät umpeen jo parin ihmispolven
+työn jälkeen. Sivistyksen maaperä on muokattava
+uudestaan kuten pelto, josta tuhotulva on huuhtonut
+sulatetun, viljellyn mullan pois. Kärsivällisyydellä
+on vain odotettava, että tämäkin pelto
+vielä tulevaisuudessa, kun ihmispolvien työ ja
+vaivannäkö taas on ennättänyt sulatella ja vaivata
+sen kovaa pinnankamaraa ja kehitellä siihen uuden
+hienoksi viljellyn multakerroksen, että sekin silloin
+taas on kantava ne tasaiset, runsaammat laihot
+joita köyhä nykyhetki ei vielä voi suoda.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+
+
+        <div class="chapter_1" id="chp_4" >
+        <a name="chp_4">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_id_level_1">
+        <a href="#contents_chp_4" name="chp_4">
+        IV
+        </a>
+        </div>
+
+        <div class="chp_title_level_1">
+        TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA
+        </div>
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_4_1" >
+        <a name="chp_4_1">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_4_1" name="chp_4_1">
+        KANSALLISEN RISTIRIITAMME SELVENEMIS-
+JA KEHITTYMISMAHDOLLISUUDET.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Yksi ainoa pelastuksen tie olisi tästä toistamiseen
+suoritettavasta, vuosisataisesta työuhrista,
+yksi ainoa silta, joka oikaisisi ohitse ihmispolvien
+uudistetun vaivannäön, ja se olisi se, että suomukset
+vielä voisivat pudota harhautuneiden silmiltä,
+että veljet tuntisivat veljeytensä, Suomen kansan
+toisistaan lohkoutuneet osat yhteisen alkuperänsä,
+yhteisen tulevaisuutensa, yhteisen kansaelämänsä:
+sekä voimiensa että heikkouksiensa yhteisyyden!</p>
+
+
+<p>Tämän lohkoutumisen vammat ja vauriot ovat
+kummallekin niin suuret, että kannattaisi todellakin
+sen itsekieltäytymisen uhrin, jota harhakäsityksistä
+valveutuminen ja luopuminen aina kysyy
+niin yksityiseltä ihmiseltä kuin vielä enemmän
+kokonaisilta, toinen toisensa harhakäsityksiä tukevilta
+ihmisryhmiltä. Kunpa voisi vielä ruotsinkielinen
+sivistyneistömme virvota suomalaiskansalliseen
+tajuntaan ja tuntea itsensä elimeksi Suomen
+kansan sivistyselimistössä! ja kunpa Suomen
+suomalainen kansa vielä saisi tuntea sivistyneistönsä
+välittömästi omakseen, oman elimistönsä
+elimeksi! Jos katkaistut suonet vielä voisivat
+liittyä toisiinsa ja alkeellinen muodostumisen voima
+ja viljelyksen herkkyys voisivat yhteisinä virrata
+ja sykkiä yhteisessä elimistössä, niin silloin olisi
+Suomen kansalle pelastettu sen yhteinen historiallinen
+menneisyys ja kevennetty sen tulevaisuus:
+ruotsia puhuva sivistyneistömme olisi pelastettu
+henkisestä hivutuskuolemastaan ja Suomen suomalainen
+kansa vapautettu toistamiseen suoritettavasta,
+vuosisataisesta raskaasta vaivannäöstä!</p>
+
+
+<p>Niin välittömästi ja kiinteästi kuin muoto ja
+sisältö kuuluvat Suomen kansan toisistaan erilleen
+taistelevat osat toisiinsa. Vasta toistensa kanssa
+yhdessä muodostavat ne luonnollisen kokonaisuuden.
+Yhtä kipeästi kaipaa ruotsinkielinen sivistyneistömme
+elinedellytyksenään suomalaisen
+kansapohjan verestävää, elävöittävää maaperää
+allaan pysyäkseen terveessä elämäntajussa ja
+todellisuuden verekkäällä, rikkaalla, hedelmällisellä
+pohjalla kuin suomalainen kansapohjakin
+kaipaa ruotsinkielisen viljelyksemme elokasta aistia,
+valpasta arvostelua ja täsmällistä muodon
+kuria pysyäkseen sivistyksen ryhdissä ja hengen
+joustavassa, karaistussa, eteenpäinleikkaavassa
+terässä.</p>
+
+
+<p>Suomalaisen kansapohjan aines on ruotsinkieliselle
+sivistyneistöllemme yhtä välttämätön
+kuin suomalaiselle kansapohjalle tämän sivistyneistön
+älyllinen terävyys ja valmius: minkä toinen
+puuttuu vehmaassa, antoisassa, muodostumisalttiissa
+sisällössä, sen puuttuu toinen tämän elämänsisällön
+seulovassa, valikoivassa, kuonasta ja
+muodottomuudesta puhdistavassa käsittelemisessä;
+missä toinen on rikkaudessaan avuton, siellä
+on toinen niukkuudessaan neuvorikas. Ruotsinkielisen
+sivistyneistömme älyn ja arvostelun suola
+kitkisi ja juurittaisi alkavalta suomalaiselta sivistykseltä
+monta mauttomuuden ja muodottomuuden
+hempeätä, levitteleivää rikkaruohoa ja monta
+älynvelttouden suvaitsemaa rumaa kasvettumaa,
+ja suomalaisen kansapohjan versova elinaines taas
+täyttäisi ruotsalaisen sivistyneistömme ohenneen
+elämäntajun vaakavalla ja painoisalla elämän sisällöllä.</p>
+
+
+<p>--Mutta harhakäsitykset istuvat ihmisten
+mielissä yhtä kiinteästi kuin oikeatkin ja sekä
+kansojen että yksityisten historia polkee itseharhojen
+mutkittelevia polkuja pyrkien kiertoteitse
+sinne, minne suoraankin olisi ollut saavuttavissa.</p>
+
+
+<p>Liiaksi syvälle on puolella ja toisella ehkä jo
+leikkautunut mieliin se usko, että suomalaisen
+kansan ja ruotsinkielisen sivistyneistömme välillä
+olisi kansallisuuden eroittava juopa, jotta tätä
+näköhairahdukseen perustuvaa mielialavirtausta
+enää voisi pysäyttää mikään mielipiteitten selkeytyminen
+ja totuuteen palaaminen? Liiaksi perinjuurin
+on ehkä jo ehditty repiä rikki Suomen tähänastinen
+kansallinen historia, tehdä tyhjäksi vuosisataisen
+työn kallis tulos, jotta enää mikään paluutie
+olisi mahdollinen?</p>
+
+
+<p>Sokaistuneessa itsepetoksessa on ruotsinkielinen
+sivistyneistömme ehkä lopullisesti hyljännyt
+oman kansansa, sen kansan, jolta se on perinyt
+kaiken, mitä sillä on, kääntynyt vieroksuen ja
+hyljeksien pois siitä kansasta, jonka työn ja vaivannäön,
+henkisen ja aineellisen saavutuksen kaikkea
+koottua aarteistoa se alkuperänsä ja kehityksensä
+vuoksi oli asetettu valvomaan ja vaalimaan ja
+edelleen kehittämään, jonka elimenä ja elimeksi se
+oli muodostunut ja jonka palveleminen oli sille
+sekä elämänvelvollisuus että elämänsisällön antava
+elinoikeus. Oman veren silmittömällä, julkealla
+itsehäväisyllä ilkkuvat matalimmat näistä lyhytnäköisistä
+riemullisella vahingonilolla, missä luulevat
+vainuavansa kansallisten heikkouksiemme ja
+vajanaisuuksiemme jälkiä, ilkkuvat ilokseen ja
+itsehyväisyytensä tyydytykseksi, eivät kurittaakseen
+heikkouksia pois rakkauden vihastuksessa.
+Ja ruotsalaistomme parhaat, arvokkaat aineksetkin
+etäytyvät välinpitämättömyydellä ja kylmyydellä
+Suomen suomalaisen kansan polttavista elinharrastuksista,
+riistävät tältä kansalta itsensä,
+tämän kansan väellä ja vaivalla kehitetyt työnsuorittajat
+ja riistävät itseltään elämäntyön, sen
+painokkaan elämänsisällön ja pätevän elämänkypsyyden,
+joka kehittyy ihmisessä vain edesvastuullisessa,
+itsensä unohtavassa työssä yhteisen kokonaisuuden
+hyväksi.</p>
+
+
+<p>Ruotsalaistemme omalta kannalta on tämä heidän
+vierautumispyrkimyksensä henkistä itsemurhaa:
+elämänpohjan murentamista omien jalkojen
+alta, elämänlähteiden tukkimista itseltään, vapaaehtoista
+elämäntehtävästä ja sen ohella elämän
+arvosta ja elämänsisällöstä luopumista; yhteiseltä
+suomalaiskansalliselta kannalta se taas on yhteisen
+lipun pettämistä, kevytmielistä tehtävän hylkäämistä,
+korvaamatonta kansallisen perintösaavutuksen
+menetystä ja tyhjiin heittämistä.</p>
+
+
+<p>Samallaisessa sokaistussa itseraasimiskiihkossa
+kamppailee suomalainenkin kansanaines
+itseään irti kaikesta elämänyhteydestä ruotsia
+puhuvan sivistyneistömme kanssa. Jos toisaalta
+matalat ja henkisesti tajuttomat, siveellisesti edesvastuuttomat
+sanomalehtimiesaivot vaahtosuin
+iskeytyvät jokaiseen »ruotsalaisen maan» »kavallukseen»
+tai hirnuvalla vahingonilolla rekisteröivät
+jokaisen »edeltäkävijäkansan» kompastuksen, esittävät
+yleisölleen jokaisen puukotusjutun viimeisimpänä
+suomalais-suomalaisena kultuurinäytteenä,
+niin täydentävät heidän suomenkieliset
+vastineensa tätä järjetöntä silpomistyötä aivan
+yhtä hengettömästi pikkumaisilla ja matalasti
+katkeroilla partioretkillä, »Luukin jupakoilla»
+ruotsalaistemme heikkouksien alueille. Jos toisaalta
+järjestelmällisesti vetäydytään kaikesta
+yhteistyöstä suomalaisen aineiston kanssa, jos
+toimialat jaetaan, rahastot hajoitetaan kielen karsinoiden
+mukaan, jos vedetään--mikäli mahdollista--miehet
+ja varat pois yhteisistä yrityksistä,
+jos kaivetaan vierauden vaot niin syviksi kuin
+mahdollista eri kieliryhmiemme yhteiskunnallisen
+työskentelyn väliltä, niin pyrkii yltiöiden yhä
+lisäytyvä parvi toisellakin puolella tekemään yhtä
+perusteellista pesäeroa kielellisten ryhmiemme ja
+sivistystemme välillä. Jos toisaalla ollaan kansallisessa
+eristäytymisessä niin pitkällä, että kansalliseksi
+otsikoksi omistetaan nimitys »öst-svensk»,
+niin hakevat toisaalla yhtälaiset hurma- ja yltiöpäät
+kaiken kansallisen, rodullisen ja runollisen
+innoittumisensa lähteitä jostain Vienantakaisista
+maailmoista. Jos toisaalla vietetään mahtipontisia
+»ruotsalaisuuden» päiviä, jotka omistetaan tympäisevällä,
+samealle ja sakealle rodulliselle itsesuitsutukselle,
+niin hommaillaan toisaallakin yhtä keinotekoisesti
+eristäytyviä ja ärsyttäviä erikoiskansallisia
+»Kalevala-päiviä». Katsomatta mitä kansallisen
+elämämme perustavia, rakentavia arvoja he
+heittävät menetyksiin, ovat nämä suomalaiskansalliset
+intoilijamme valmiit kielellisen puhdasuskoisuuden
+alttarilla uhraamaan Runebergin ja hänen
+aikakautensa korkean ja väkevälentoisen isänmaallis-kansallisen
+heräämisen, ollenkaan huomaamatta,
+että heidän silloin myöskin--jos heidän
+kiihkoilussaan nimittäin yleensä jotain järkeä
+ja johdonmukaisuutta on--olisi uhrattava Snellmaninkin
+ruotsinkielellä (huomaa <i>ruotsin</i>kielellä!)
+tapahtunut valtaisa herätystyö. »Kansallismielisessä»
+haltioitumisessaan ovat he valmiit leikkaamaan
+Suomen kansan historiasta viimeiset kuusi-seitsemän
+kohtalokasta vuosisataa, joiden työ
+kuitenkin on sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti
+rakentanut sen Suomen, jossa me nyt elämme
+liittääkseen senjälkeen keinotekoisten löyhien haaveittensa
+silloilla nykyisyyden johonkin epämääräiseen,
+kuviteltuun Kalevala-alkuaikaan, ovat
+valmiit rotulahkolaisuuden puhdasoppisuuden
+vuoksi hylkäämään kansallisesti hyödyttömänä
+sen tiedon, kokemuksen ja henkisen viljelyksen
+pääoman, jota ruotsinkielinen sivistyneistömme
+eittämättömästi edustaa ja joka on yhtä kiinteästi,
+välittömästi ja läheisesti Suomen kansan omaa,
+henkeä sen hengestä, verta sen verestä kuin nämä
+kiihkoilijat konsanaan itsekin.</p>
+
+
+<p>Molemmin puolisena sokaistuna, itsetuhoavana
+uurastuksena on siis yhteenkuuluvan eroittaminen,
+toistaan tukevan riistäminen toiseltaan, vasta
+yhteistyössä täydellisen kansallisen sivistyskokonaisuuden
+muodostavan elimistön lohkouttaminen
+kahdeksi epätäydelliseksi ryhmäksi, joista toisella
+ei enää ole edessään elävää tulevaisuutta, toisella
+taas pitkä, uudestaan suoritettava vaivan- ja
+ponnistuksen alainen työrupeama, uudistetussa
+työssä ja toistetussa vaivannäössä astuttava kiertotaival
+sitä päämäärää kohden, joka jo näytti saavutetulta.</p>
+
+
+<p>Mutta jos tämä lohkoutuminen on lopullinen,
+jos nämä toisiinsa kuuluvat ja toisiaan tarvitsevat
+osat lopullisesti ovat eksyneet toisistaan, eivätkä
+enää voi liittyä välittömään yhteiselämiseen, niin
+on Suomen kansallisen tulevaisuuden vuoksi ainoastaan
+toivottava, että Suomen kansan kehitysmahdollisen
+osan, Suomen suomalaisen kansapohjan
+suoritettava kiertotaival on osoittautuva oikeaksi,
+todelliseksi kiertotieksi, eikä vain harhapoluksi,
+että se onkin välttämätön, kehityksen
+nousun vaatima, ylemmäksi johtava kiertoporras,
+joka kehänsä kierrettyään ja näennäisesti entiselle
+kohdalleen palattuaan, onkin johtanut hyvän saavutuksen
+entistä tähystystasoa ylemmäksi? Ehkä
+se ruotsinkielisen sivistyneistömme kansallinen
+irroittautuminen ja oman kansansa hylkääminen,
+joka meistä nykypolven suomalaisista tuntuu niin
+katkeralta ja korvaamattomalta sivistykselliseltä
+ja kansalliselta tappiolta, ehkä se onkin historiallinen
+kova välttämättömyys? Ehkä Suomen kansan
+tulevaisuus vaatii tämän suuren uhrin päästäkseen
+laajemmalle, syvemmin muokatulle ja vakavammin
+perustetulle pohjalle kuin nykyään, poimiakseen
+tulevaisuudessa rikkaammatkin ja täyteläämmät
+hedelmät kuin ne, jotka jo heloittivat
+sen saavutettavissa? Ehkä koko nykyinen kansallinen
+kysymyksemme onkin Suomen kansan
+historian tiedotonta itsekorjausta! Ehkä historiallisten
+olosuhteitten vuoksi ruotsinkieliseksi
+vierautuneen sivistyneistömme irtautuminen suomalaisesta
+kansallisesta elimistöstä on tämän kansallisuuden
+terveelle kehitykselle välttämätön puhdistusprosessi,
+joka särkee pois tästä elimistöstä
+sen, minkä olosuhteet ovat tehneet vieraaksi tälle
+elimistölle, ja joka särky on kestettävä ja kestettävä
+loppuun, jotta elimistö taas voisi toimia
+häiriöttä ja terveenä?</p>
+
+
+<p>Mutta miten käyneekin, minkä uran kehitys
+itselleen murtaneekin, nykyinen murroskausi
+on varmasti oleva ohitsehaihtuvaa ylimenoaikaa.
+Joko on ruotsinkielinen sivistyneistömme
+vielä kallistava korvansa niille veren,
+velvollisuuden ja elämäntehtävän äänille, joiden
+sen omassa rinnassa täytyy tehdä hiljaista työtään
+ja sisäisen syventymisen ja itseensä kerääntymisen
+hetkinä kutsua sitä yhteiseen suomalaiseen
+kansalliseen työhön. Silloin ovat katkenneet
+juuret versoavat uudelleen, ehtyneet suonet
+elpyvät uuteen eloon ja Suomen kansalla
+on taas oleva oma, kansallisesti läheinen ja
+lämmin, sivistyksellisesti herkkä ja kypsä,
+elämänuskoinen ja uhrautuvaan työhön altis
+sivistyneistönsä, jolla on juuret ja elämän
+lähde kansassansa ja joka heloittaa kansansa
+jaloimpain pyrkimysten, sisimpäin harrastusten
+kukkana, kansansa kypsien tekojen julkisena suorittajana.--Tai
+on nykyinen alkanut kehitys
+johtava loppuunsa: ruotsinkielinen sivistyneistömme
+on elimistöstään irtautuneena kuihtuva,
+korkeintaan rajoittuva vaatimattomaksi provinsielliksi
+sivuryhmäksi, joka on vetäytynyt kansallisen
+sivistys-elämän valtavuolta pienen paikallisen
+elämän piirin harrastajaksi, ja Suomen kansan
+sisäinen muodostamisvoima on kehittävä itsestään
+menetetyn sijalle uuden, lähemmän, välittömämmän
+sivistyksen elimen.</p>
+
+
+<p>Ja sen työn se voi suorittaa, niinkuin se jo kerta
+ennen on saman työn suorittanut. Tarvitaan vain
+itsensä unohtamisen malttia ja uhrautuvaisuutta
+meiltä nykypolven eläjiltä sitä odottaessa. Jos
+nykyinen suomenkielinen sivistysvainio vielä näyttääkin
+epätasaiselta, jos se monessa suhteessa vielä
+kantaakin nuoren viljelyksensä epävalmista leimaa,
+niin se on vain luonnollista, eivätkä olomme
+ole tuomitut jäämään sellaisiksi! Suomalainenkin
+sivistyspohja on vielä vakiintuva, monet nykyiset,
+hätäisesti joutuneet, varhaiskypsyyden liioittelevaa,
+näköhyötyisää leimaa kantavat taimet ovat
+lakastuvat ja sijaan kasvava hitaammin kehittyvä,
+vaatimattomammalta näyttävä, mutta todellinen,
+vankka, jyväraskas ja satoisa laiho!</p>
+
+
+<p>Missä nyt vielä rehoittaa tavoittelu, missä toimekkuuden
+kermana häärii hommaileva, hyörivä
+puolikuntoisuus, missä näkösällä kannettu aatteileminen,
+lauseparseileminen ja löyhä suuntaileminen
+vielä voi pimittää yleisen arvostelun ja anastaa
+sen sijan, jolla pitäisi istua hengen kypsyyden,
+teon ja toimen karusanaisen mutta tartuntaväkevän
+mahdin, missä sanojen runsaudella vielä voi
+peittää teon puuttuvaisuuden, missä löyhä ja perusteeton
+sivuuttaa pätevän ja painokkaan, missä
+näytelty, levitteleiksevä, näkökoruissa kimaltava
+valhekauneus vielä voi häikäistä silmän havaitsemasta
+todellisen kauneuden yksivakaisempaa,
+mutta kiintoista, kestävää loistoa; siellä on tämän
+nykyisen sivistyksemme julkisivun alla ja varjossa
+valmistumassa toinen, todellinen, pätevä, perustettu
+sivistysrakennus, joka ei ole kyhätty vain
+näön vuoksi, tilapäiseksi, hätäisesti valmiin näköiseksi
+joudutetuksi sivistyksen näyttelyhuoneustoksi,
+vaan pysyväksi sivistyksen työpajaksi, asunnoksi
+ja temppeliksikin; siellä on kohoamassa uusi
+ja todellinen, itse kansan omaan vähittäiseen viljeltymiseen
+perustuva sivistys, joka ei vain näyttele
+sivistyneisyyttä, vaan on sivistystä, itsesivistymisen
+työtä; siellä on muodostumassa todellinen
+kansallinen sivistys, joka kansallisuutta näyttelemättä
+ja kansallisuudella kiivailematta, mutta
+silti koko olemukseltaan kansallisena on kansan
+omana henkisenä kypsymisenä kantava itsessään
+kaikkea kansansa pätevyyden voimaa, näkemyksen
+laajuutta, tuntemuksen todellisuutta ja syvyyttä;
+oleva välittömästi kansansa sivistyksen
+elävä elin ja toimekas työase.</p>
+</div>
+
+
+
+
+        <div class="chapter_2" id="chp_4_2" >
+        <a name="chp_4_2">
+        </a>
+
+
+        <div class="chp_title_level_2">
+        <a href="#contents_chp_4_2" name="chp_4_2">
+        SUOMALAIS-KANSALLISEN SIVISTYKSEN
+HUOMENKOITTO.
+        </a>
+        </div>
+
+
+<p>Ja todellakin näkee jo koittavan kansallisen
+sivistyskevään ensi enteitä: Suomessakin ovat mielet
+sulamassa, itsetiedottomuuden jähmettynyt
+talvi on väistymässä. Jo loiskahtaa tuolla täällä
+jään kahleista vapaana aalto, jo vilkahtelee mielien
+roudan keskeltäkin yksilöllisen elämännäkemyksen
+kirkas, herännyt, itsenäisesti tähyävä ja tutkiva
+katse. Kuin kiurun lupaavana liverryksenä kohoo
+tuolta täältä paljastuvien nurmipälvien yltä yksilöllisen
+elämänkatsomuksen sula, kirkas äänensoitto.
+Ja yhä kuoroisammaksi käy tämä soitto,
+yhä uusilta ilman pieliltä tavoittaa tarkkaava
+korva tämän heräävän, hopeanheleän laulun.
+Jopa viillettää tuolla täällä ilmojen sinistyvää,
+kesäistyvää kantta armas pääskykin, jo pilkistää
+kukkasen kirkas silmä viheriöityvien nurmien
+kaiteilta.</p>
+
+
+<p>Suomen nykyisessä nousevassa nuorisossa on
+taaskin virkoamassa Suomen sivistyksen uusi kevät.
+Suomen Suomenkielinenkin sivistys on kypsymässä
+siihen tilaan, että senkin piirissä jo alkaa
+kirvota yksilöllinen viljeltyneisyys: Senkin kehässä
+tapaa jo tuolloin tällöin ihmisen, joka oman
+tuntemuksensa valaisemana arvostelee, oman näkemyksensä
+kirkastamana innostuu, oman elämyksensä
+johtamana ajattelee, ihmisen, jolla ovat
+hengen näköalat omien silmien edessä, hengen
+aseet omissa käsissä. Jo tapaa niitäkin, joiden
+kanssa ei tarvitse tyytyä vaihtamaan vain sanoja,
+vaan ajatuksiakin: joiden kanssa voi, ei vain jutella,
+vaan keskustellakin, yhteisessä, toinen toista
+tukevassa ja kannustavassa ajatuksen ponnistuksessa
+syventyä elämän sisäisten suhteiden yksilölliseen,
+oman havainnon varaiseen selvittelyyn--tarvitsematta
+pelätä, että heti ensimmäisessä tai
+toisessa vuorosanassa saa törmätä kuin kiveen
+johonkin yhteiskunnallisen parannusintoilijan ja
+periaatteilijan tai keikailevan kaunosielun sulattamattomaan
+iskusanaan.</p>
+
+
+<p>Enää ei ole kaikkien hengen tulkkiemme julistus
+vain vakaisaa, opettavaa »kansan valistelemista»,
+joutavaa jaarittelua, joutilasta väljien
+sanojen hyörittämistä, vaan on jo niitäkin, joiden
+puhe on itseensä syventymisen ja itsetutkimisen
+kamppailevaa, mieskohtaiseen selkeyteen pyrkimistä,
+kuumeista taistelemista julistettavan vaikeuden
+kanssa, itsenäisen elämänkatsomuksen
+poltetta, niitä, joiden julistus on elämännäkemyksen
+elävän, kerkeän ja vaarallisen tulen ripeätä ja
+jännittynyttä käsittelemistä, tietämiseen sytyttämistä
+eikä vain tietojen levittelemistä. Jo kuulee
+äänten humusta tuolta täältä itsenäisyyden vilpittömän
+rintaäänen, tapaa harhailevien, haparoivien
+katseiden keskellä nuoren ja rohkean silmäparin,
+joka on jaksanut kohdistaa katseensa tiukasti ja
+teräksisesti asioiden kärkeen. Näkee tuolla täällä
+aseen heiluvan tietoisassa kädessä ja iskun tähdätyksi
+siihen paikkaan, mihin on iskettäväkin.--Kunpa
+vain ei herpautuisi tämä heräävä nuoriso,
+kunpa ei lohkeaisi kesken arvostelun tutkain!
+Kunpa ei väsähtäisi katse etsivästä, tutkivasta
+ankaruudesta, kunpa ei uupuisi itsenäisyyden
+tarmo kesken leikkaavan lentonsa! Kunpa ei kuivuisi
+itsensä löytäneiden mielien herkistynyt hedelmällisyys
+ja asettuisi hengen herännyt, käyvä
+levottomuus malttavan keskinkertaisuuden tyrehtyneeksi
+tyytymykseksi!</p>
+
+
+<p>Virvonneet yksilöt ovat kansan herännyttä
+henkeä: niissä kuohuvat kansan uinuneet voimat
+näkyväisiksi, puhkeavat itsetiedottomuuden yöstä
+ajatusten, luomien kirkkaudeksi. Yksilö on käymisen
+liike yhteiskunnassa, yksilössä potee kansa
+itsensä hengeksi! Yksilö on kansan voimien
+hedelmä, kansan mullasta hengen päivään ja kirkkauteen
+taiminut, kasvanut, jyviin täytelöitynyt
+tähkäpää.</p>
+
+
+<p>Mikäli heräävä nuori suomenkielinen sivistys
+voi säilyttää itsensä henkisesti käyvänä, mikäli
+sillä on hengen tarmoa yhä elävämpään ja eletympään
+yksilölliseen viljeltymiseen, sikäli herkästi ja
+rikkaasti on se voiva tuoda muodon julkisuuteen ja
+ajatuksen tietoisuuteen Suomen kansan sisäiset,
+salatut elämykset. Meillä on jäljellä kansan säästetty
+hengen aines, meillä on jäljellä koko kansan
+murtamaton työtarmo, koko kansan harras, uuras
+työtahto, meillä on jäljellä oman elinpolvemme
+palava, yrittelevä työinto ja tulevien sukupolvien
+koskematon työvoima! Meidän on vain herättävä,
+virvottava tajuamaan nämä uinuvat voimamme,
+kirvoitettava ne tiedottomuudestaan ja laskettava
+toimimaan! Ja vielä me muokkaamme vainiomme
+sulaksi, viljelemme vielä murtamattomankin maaperän
+möyheäksi ja hedelmän kantavaksi! Suomalainenkin
+sivistys on vielä kantava sekä rikkaat
+että jalot hedelmät, hedelmät, joiden kupuun on
+sidottu sekä muodon ja viljelyksen herkkä, kuulakas
+hienous että aineksen ja sisällön täyteläs ja
+runsas paino ja pätevyys.</p>
+
+
+<p>Kun elämäntunto on purrut niin syvälle kansaan,
+että siinä virkoaa yksilöllinen hengentietoisuus,
+niin silloin on koittamassa hetki, jolloin tämä
+kansa on saavuttamassa henkisen täysikäisyytensä.
+Heränneissä, virittyneissä yksilöissään on
+Suomenkin kansan henki ottava sivistyksen soihdun
+omiin käsiinsä valaistakseen sillä omat hämäränsä,
+luonteensa ja lahjojensa, toivojensa ja pettymystensä
+salat, oman elämänpolttonsa tuimuuden
+ja oman paisuvan elämänriemunsa, oman voimansa
+tarmon ja oman heikkoutensa häpeän.</p>
+
+
+<p>Tällaisessa yksilöllisyyttä käyvässä ja kuohuvassa
+sivistyksessä ja sivistyneistössä, joka samalla pohjautuu
+elävään ja omana elettyyn kansaan, on
+Suomen kansa vihdoinkin taas löytävä itsensä
+kansallisesti ja sivistyksellisesti eheänä ja väkevänä.
+Siinä sivistyneistössä on se tapaava omanaan
+ja elävänä elimen, jonka välityksellä yksin se
+voi elää sivistyskansan elämää, luoda ulkonaiset
+vaikutuksensa ja sisäisten elämystensä rikkaudet
+omaksi tajutuksi ja tietoisaksi hengen kokonaisuudekseen.</p>
+</div>
+</div>
+
+
+
+
+
+
+<div class="footnotes"><hr/>
+<div class="footnotes_title">
+        <a href="#ref_alaviitteet" name="alaviitteet">
+ALAVIITTEET.
+</a>
+</div>
+
+
+<div class="footnote">
+
+
+
+        <table>
+        <tr>
+        <td class="footnote_index">
+          <p>[<a href="#footnote_ref_1" name="footnote_1">1</a>]</p>
+        </td>
+
+        <td>
+
+
+<p>Nykyään on kuitenkin vaara tarjolla, että vanha
+suomalainen raamattumme, tämä länsisuomalais-hämäläisen
+sivistyskautemme ainoa suuri kirjallinen perintö,
+jonka ytimekäs iskevä kieli ja harras sanakuvauksen
+mahti ovat kirjallisuutemme miehisimpiä kaunistuksia,
+että se hyvää tarkoittavassa uusimisinnossa tässä merkityksessä
+on tuleva turmelluksi ja laimennetuksi.</p>
+
+        </td>
+
+        </tr>
+        </table>
+
+
+        </div>
+
+<div class="footnote">
+
+        <table>
+        <tr>
+        <td class="footnote_index">
+          <p>[<a href="#footnote_ref_2" name="footnote_2">2</a>]</p>
+        </td>
+
+        <td>
+
+
+<p>Voihan tällainen romanttisesti hurmioitunut kotitanhua-ihannointi
+toisinaan tosin johtaa hupaisiinkin ajatuksen
+kuperkeikkoihin kuten esimerkiksi on käynyt sille
+intoilijalle, joka puhuessaan eteläpohjalaisesta puukko- ja
+aidanseiväskultuurista, varsin selitettävässä ja inhimillisessä
+perintämuistojen kultausharrastuksessa haltioituu
+ruotsinkielisellä alueella näkemään siinä sotaisen urheiluhengen
+ja seikkailuhurmioisen viikinkimielen karskeja
+ilmauksia, kun hän taas melkoista ynseämmin määrittelee
+saman ilmiön, kun se esiytyy suomenkielisellä alueella,
+kansanluonteen sameaksi viehtymykseksi joukkomurhiin.
+Mutta asiallisesti eivät tämmöiset rakkauden ylenpalttisuudesta
+aiheutuneet ajatushoiperrukset merkitse mitään
+vaaraa yhteiselämälle, jos vaan niiden pohjana on terve
+yhteiskunnallisen elämän taju ja tarve.</p>
+
+        </td>
+
+        </tr>
+        </table>
+
+
+        </div>
+
+</div>
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Kansallista itsetutkistelua, by Volter Kilpi
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSALLISTA ITSETUTKISTELUA ***
+
+***** This file should be named 15440-h.htm or 15440-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/5/4/4/15440/
+
+Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and DP
+Distributed Proofreaders
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+</pre>
+
+        </body>
+        </html>
+
author	Roger Frank <rfrank@pglaf.org>	2025-10-15 04:46:44 -0700
committer	Roger Frank <rfrank@pglaf.org>	2025-10-15 04:46:44 -0700
commit	4355175b65de75813a9cf10a9ae7abe7573a4ffb (patch)
tree	3976fd709647ff9c7b9de67b96966c37f621b744 /15440-h