diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 26927-8.txt | 3133 | ||||
| -rw-r--r-- | 26927-8.zip | bin | 0 -> 73656 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 26927-h.zip | bin | 0 -> 833938 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 26927-h/26927-h.htm | 3286 | ||||
| -rw-r--r-- | 26927-h/images/pict01.png | bin | 0 -> 139064 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 26927-h/images/pict02.png | bin | 0 -> 194390 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 26927-h/images/pict03.png | bin | 0 -> 182426 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 26927-h/images/pict04.png | bin | 0 -> 241152 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
11 files changed, 6435 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/26927-8.txt b/26927-8.txt new file mode 100644 index 0000000..7420a7d --- /dev/null +++ b/26927-8.txt @@ -0,0 +1,3133 @@ +Project Gutenberg's Opiksi ja huviksi, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Opiksi ja huviksi + Lukemisia Suomen perheille + +Author: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +Release Date: October 15, 2008 [EBook #26927] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPIKSI JA HUVIKSI *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +OPIKSI JA HUVIKSI + +Lukemisia Suomen perheille + + +Toimittanut + +Yrjö Koskinen + + +Helsingissä, +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, +1863. + + + +Imprimatnr: _L. Heimbürger_. + + + +SISÄLLYS: + +Talvi-satama luoteisessa Jäämeressä +Pumpuli +Viipurin pamaus +Suomalaiset Delawaren siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa + + + + +TALVI-SATAMA LUOTEISESSA JÄÄMERESSÄ. + +Kertomus kuinka Englannin laivat Hekla ja Griper viettivät talvensa +Melville-saaren tykönä v. 1819-1820; ynnä silmäilys edellisiin ja +jälkeisiin luoteis-retkiin. + + +Jos Englannin rikkaus, sen mahtavuus merellä, sen avara valta kaikissa +maan-pallon osissa ovat asioita, joita täytyy ihmetellen katsella, niin +ei ole unohtamista, että kaiken tämän loiston perustuksena on joku +omituinen kestävyys kansallisessa luonteessa, joku jäykkyys ja +vakavuus, joka ei koskaan heitä kesken tehtäviänsä. Tämä +suuttumattomuus näkyy sekä Englantilaisten historiassa että heidän +yksityisessä elämässäänkin; mutta olletikkin ovat nykyisen vuosisadan +löytö-matkat luoteisessa Jäämeressä antaneet todistuksen, että +Englantilaisen rohkeus voipi, Englantilaisen taidon ja sivistyksen +avulla, voittaa kovimmatkin vaarat ja vastukset, mitkä tylyin luonto +saattaa tarjota. Se on todellaki ylevä tunto, joka sydämmeen ryhtyy, +nähdessämme kuinka ihminen voipi ei ainoastaan toimeen tulla vaan +myöskin nauttia elämän iloa siinä, missä melkein kaikki muu elävyys +pakenee tuiman kylmän alta. Semmoisen esimerkin tarjoo Heklan ja +Griperin talvi-majoitus lopulla vuotta 1819 ja alussa v. 1820, josta +tässä aion antaa kertomuksen. Mutta lukija epäilemättä kaipaisi asian +oikeata käsitystä, ellen ensiksi tekisi lyhyen katsahduksen edellisiin +löytö-matkoihin samoilla seuduilla ja samassa tarkoituksessa. Otetaan +siis tässä ensin silmäiltäväksi näiden matkustusten alku ja tarkoitus. + + +1. Luoteis-retket ennen v. 1819. + +Jo lopulla 15:ttä vuosisataa, kun Kolumbus oli löytänyt Länsi-Intian ja +Vasko-di-Gama onnellisesti oli Afrikan ympäri tehnyt ensimäisen +vesimatkan Itä-Intiaan, syntyi Englannissa halu keksiä joku kentiesi +vieläkin lyhyempi tie niille kaakkoisen Aasian seuduille, joiden +kalliit kryydit jo aikaa olivat olleet tärkeitä kauppa-tavaroita. +Semmoista tietä toivottiin löytyvän joko koillisessa pitkin Euroopan ja +Aasian pohjoisrantoja, taikka luoteessa Grönlannin länsipuolella, +taikka vihdoin itse pohjois-navan poikki, purjehtimalla ensin täyttä +pohjaa ja sitten täyttä etelää. Tämmöiselle löytömatkalle lähetti v. +1496 Englannin kuningas Henrikki VII erään Venetialaisen, nimeltä Juha +Kabot, joka viidellä laivalla purjehti luoteesen ja luultavasti tuli +Hudson'in-salmelle saakka. Toinen yritys tehtiin Henrikki VIII:nnen +hallitessa, mutta kävi onnettomasti. 25 vuotta myöhemmin eli vuonna +1553 tehtiin kolmas yritys, joka ei myöskään ollut varsin onnellinen, +mutta kuitenkin yhdessä kohden oli meren-kululle suureksi hyödyksi. +Kaksi tämän retken laivoista joutuivat talveksi Lapinmaan rannalle, +missä koko väki nääntyi viluun; mutta kolmas, jonka komentaja oli +kapteini Chancelor, oli onnellisesti päässyt Vienan-mereen, josta se +seuraavana kesänä palasi Englantiin. Sillä tavoin oli Venäjänmaahan +löytty uusi kauppatie, joka seuraavalla vuosisadalla, kun Tsaarien +valta kokonansa oli suljettu pois Itämerestä, havaittiin kyllä +tarpeelliseksi. Vienanmerestä Englantilaiset yhä yrittivät itään päin, +ja Tapani Burrough löysi v. 1556 Vaigats-salmen sekä Novaja-Semlian +kaakkois-nokan. Mutta pian havaittiin, ett'ei tällä tiellä ollut +Kiinaan ja Intiaan pääsemistä. Mitä löytöjä sittemmin on tehty pitkin +Aasian pohjoisrannikkoa, se melkein kaikki on luettava Venäläisten +ansioksi. Englantilaiset sitä vastoin kääntyivät luoteesen ja löysivät +nyt perätysten ne salmet ja selät, jotka kantavat Frobisher'in, +Davis'in, Hudson'in ja Baffin'in nimet.[1] Frobisher'in matkat +tapahtuivat vv. 1576 ja seurr., Davis'in v. 1585. Erittäin ansaitsee +Hudson'in surullinen kohtalo mainitsemista. Hän oli ensimäisellä +matkallansa v. 1607 yrittänyt purjehtia pitkin Grönlannin itäistä +puolta, toivoen että pohjoisempana löytyisi kulkuväylä länteen päin, +mutta 81 l/2° levulla täytyi hänen kääntyä takaisin jäiden tähden. +Seuraavalla matkalla hän kulki salmen läpi lahteen, jotka molemmat +kantavat hänen nimensä, ja seurasi Labrador'in länsi-rannikkoa etelään. +Tässä hänen täytyi hakea talvi-satamaa, mutta laiva-väki näyttää +kärsineen oudosta ilma-alasta paljon vaivaa ja rasitusta sekä tästä +käyneen ynseäksi. Talvi kuitenkin kului ja laiva oli jo lähtenyt +satamastaan, kun Kesäkuun 21 p. väki nousi kinastukseen, otti +komentajan ja hänen poikansa kiinni ja heitti ne veneesen oman onnen +nojaan. Laivan salvomies, joka oli pitänyt isäntänsä puolta, vaati +päästä hänen onnenkumpanikseen, ja lisäksi pakoitettiin kuusi sairasta +rupeamaan samaan liittoon. Kaikki nämä näin jätetyt miehet ovat +kadonneet tietämättömiin. Kinastuksen päämies sai sitten surmansa +tappelussa Eskimojen kanssa. Muut pääsivät vihdoin nälästyneinä ja +viheliäisinä takaisin Englantiin. -- Muutamia vuosia myöhemmin +tapahtuivat Baffin'in matkat. V. 1616 hän kulki Davis-salmen läpi ja +rannusti koko lahden, joka on saanut hänen nimensä. Pohjasessa hän +keksi Smith-salmen ja luoteessa Lankaster-salmen, mutta jälkimäisessä +häntä kohtasi jääsalpa ja hän palasi tältä luoteisväylän oikeasta +oven-suusta sillä luulolla, että Lankaster-salmi oli ainoastaan +umpiperä. Kaksi vuosisataa jätettiin asia sen luulon nojaan; sillä +kaikki luoteiset löytömatkat, mitkä sillä välin tehtiin, kulkivat +Hudsonin lahden pohjoiselle puolelle. + +Voimme heittää nämä kaksi vuosisataa siksensä. Luoteis-väylän asia tuli +ainoastaan aika-ajottain kysymykseen ja matkustukset niillä seuduin +eivät mainittavasti lisänneet maantieteen alaa. Mutta kapteini +Knight'in matka v. 1719 on kuitenkin mainittava onnettoman +loppunsa tähden. Hän komenti rekatti-laivan ja muun aluksen, mitkä +Hudsonin-lahden Seura, joka käyttää turkisten kaupan näillä seuduilla, +oli matkalle lähettänyt. Laivat menivät Southampton-saaren ja +mannermaan välitse pohjaseen, ja kun ei isoon aikaan kuulunut niistä +mitään, luultiin niiden jo päässeen Tyveneen mereen asti. Asian laita +ei ollut niin onnellinen. Vähitellen löydettiin laivan-kaluja pienestä +Marmorisaaresta ja vihdoin v. 1748 keksittiin eräästä lahdelmasta itse +laivat hajonneina veden alla. Eskimot tiesivät jutella, että ne pahoin +vialloisessa tilassa olivat lahdelmaan tulleet. Väestön lukumäärä oli +alussa ollut 70 miestä, ja Eskimoilta olivat tuolloin tällöin saaneet +elatus-aineita, joista he maksoivat kaikenlaisilla rautavaluilla, mitkä +heidän seppänsä alituisesti oli takomassa. Kuitenkin oli jo ensimäisen +talven kuluessa 50 heistä kuollut. Kun toisen talven perästä Eskimot +taas kävivät heitä katsomassa, oli ainoastaan kaksi miestä enää +hengissä. Näiden raukkain oli tapa usein kiivetä erään kallion +kukkulalle, tarkastaen kaakon puolelle, ikäänkuin apua odottaen; kuin +ei mitään näkynyt, istuivat itkemään. Vihdoin toinen heistä kuoli, ja +toinen, joka koetti peittää toverinsa maan poveen, kaatui nääntyneenä +puolitekoiseen hautaan ja heitti henkensä hänkin. -- Saman vuosisadan +kuluessa Venäläiset tutkivat Kamtshatkan vedet; Beering ja Tshirikov +löysivät Aleutien saariston, ja edellinen keksi sen salmen, joka +eroittaa Uuden maailman Vanhasta ja nyt nimitetään Beeringin-salmeksi. +Tällä tiellä yritti Englannin mainio kapteini Cook, kolmannella +matkallansa v. 1776, hakea kulku-väylän Amerikan ympäri, mutta palasi +sillä tiedolla, että 70:nteen levu-asteesen saakka ei löytynyt pääsöä +itään päin. Tästä yritykset pysähtyivät koko neljäksi-kymmeneksi +vuodeksi. Mutta v. 1815 tapahtui, että Venäjän luutnantti Kotzebue +kulki Itämerestä Beeringin salmelle, ja vaikk'ei hänen matkansa +tuottanut mitään mainittavaa uutta, se kuitenkin viritti +Englantilaisissa halun lähtemään uusille kokeille. Tämä halu eneni, kun +kuului, että se ääretön jäiden paljous, joka kauan aikaa oli ollut +kiintyneenä Grönlannin itäiseen rannikkoon, nyt oli lohjennut ja +kulkenut eteläiseen valtamereen. Niinpä kaikki Islannin lahdet ja +vuomat olivat vv. 1816 ja 1817 tulleet täyteensä jäitä, jotka +Grönlannista sinne ajeltuivat, ja eteläisillä vesillä niin kaukana kuin +40° levulla tavattiin suuria jää-tantereita ja vuoria, jotka usein +moneksi päiväksi estivät laivain kulkua Yhdys-vallan ja Englannin +välillä. Että nämä jäät tulivat Grönlannin rannoilta, ja että pohjan +vedet sillä tavoin olivat auenneet, todistivat vielä varmemmin +valaskalan-pyytäjät. Näin asian ollessa päätettiin v. 1818 lähettää +liikkeelle kaksi retki-kuntaa, toinen luoteesen, toinen pohjoisnapaa +kohden. Jälkimäinen, jonka johtajat olivat Buchan ja Franklin, palasi +tyhjin toimin, koska yksi laivoista oli jäistä saanut loukkauksen. Sitä +vastoin Juha Ross ja Parry, jotka lähtivät Baffin'in lahteen, etenivät +hyvän matkaa Lankaster-salmeen, kunnes Ross luuli näkevänsä salmen +pohjassa vuori-selänneen, joka estäisi edemmäs pääsemistä. Hän ei +purjehtinut lähemmäksi, tutkimaan josko näkemänsä oli todellista vuoria +vai ainoastaan ilmassa kangastusta, semmoista usein nähdään kylmän +ilma-alan vesillä, vaan kääntyi laivoinensa takaisin ja tuli kotia. +Useat Ross'in kumppaneista olivat kuitenkin vakuutetut, että +Lankaster-salmi oli avoin väylä. Seuraavana vuonna lähetettiin Parry ja +Liddon ottamaan asiasta selkoa, ja heidänpä matkavaiheista seuraa tässä +laveampi kertomus. + + +2. Heklan ja Griperin luoteis-retki vv. 1819, 1820. + +Toukokuun 11 p. 1819 lähtivät laivat Hekla ja Griper, komentajana +luutnanti W. C. Parry, Englannista matkalle, ja tulivat Kesäk. 28 p. +Davis'in salmelle. Tavallisesti tässä alkavat ne vaivat ja vastukset, +jotka ovat luoteis-retkille omituisia. Niinkuin kartastakin näemme, on +Baffin'in lahti jokseenkin avara meri, mutta joka talvi se yltä-ylitse +menee vahtoaan jäähän, joka taas keväällä tuulen ja päiväpaisteen +käsissä rikkuu neljän-, viiden-kymmenen kyynäräisiin teloihin ja +kulkee yhdessä tukussa etelään. Tämä jäiden paljous, joka nimitetään +_keski-jäiksi_ (middle ice) ja _valta-tukuksi_ (main pack), +ulottuu pitkänä salpana pohjasesta etelään ja estää siis poikki-pääsön +idästä länteen. Kolmella eri tiellä saatetaan tämmöisessä tilassa +yrittää Baffin'in lahden länsi-puolelle, joko kiertämällä tukun +pohjoispäätä, taikka kulkemalla eteläisen pään ympäri, taikkapa +tunkeumalla jäiden poikki suoraan jos mahdollista. Mutta joskus +tapahtuu, että kaikki nämä tiet ovat suljetut. Ainakin ne ovat vaaraa +ja vastusta täynnä. Nuo suunnattoman suuret jää-telat ja tantereet +ovat alituisessa liikkeessä, tuulen ja meren-virran ajamina; +milloin survaavat toisiansa moniäänisellä jytinällä, milloin eriälle +jättäen välillensä pitkiä tanhuita sulaa vettä, taikka törmäävät +hirmuisella voimalla yhteen, ajaen jää-kappaleet päällitysten kahden-, +kolmen-kymmenen jalan korkuisiksi kummuiksi. Laiva, joka joutuu näiden +törmääjäin väliin, saattaa helposti särkyä niinkuin pähkinän kuori, +taikka nostetaan kokonansa vedestä jäiden päälle. + +Mutta Baffin'in lahti synnyttää jää-vuoriakin, jotka samoin kuin +jää-tukut uivat tästä ulos Atlantin valtamereen usein hyvinkin suuressa +paljoudessa. Nämä hirmuisen isot uiskentelevaiset lohkareet ovat +kuitenkin vallan toisenlaista syntyperää kuin tantereet ja telat, +eivätkä ole suolaista ainetta niinkuin viime-mainitut. Ne ovat alkunsa +saaneet rantamaiden laaksoloissa, jotka tässä kylmässä ilma-alassa ovat +ikuisen jään ja lumen vallassa. Laaksot enimmästi viettävät merelle +päin, ja kun jäätä ja lunta yhäti karttuu ylisellä puolella, niin +jäätikkö hiljaksensa sujuu alas-päin, kunnes aallot sen lohkaisevat +rannasta irti. Näin päästyänsä valtoimeksi osoittaa jää-vuori usein +kummallisia muotoja. Kun niitä isompi joukko ko'ossa on, näyttävät +kaukaa katsoen niinkuin vuorinen maakunta. Toisinaan ovat linnojen tai +kirkkojen näköisiä, varustetut torneilla, huipuilla ja kaarevoilla +porteilla. Niiden väri on kauniisti vihertävää, vivahtaen siniin, mutta +kaukaa katsoen luulisit niiden olevan valkoista marmoria, kaikki +merenkulkijat puhuvat yhdellä äänellä niiden monen-karvaisesta värien +loisteesta, joka vaihtelee erilaatuisten ilmain mukaan. Niiden suuruus +on usein hämmästyttäväinen, ja koska veden-päällinen osa on ainoastaan +seitsemännes koko kappaleesta, niin saapi tavallisesti lukea, että +syvyyden mitta vedenpinnasta on kolme vertaa korkeuden suhteen. Ross +näki Baffin'in lahdessa useita, jotka olivat pohjaan tarttuneet +puolen-kolmatta sadan sylen syvyydellä. Niitä tavataan usein ääretön +joukko, noin neljä, viisi sataa yhdessä, ja etelämmäksi tullessaan +levittävätkin kylmää ja sumua avaralle alalle, usein penikulman määrät +ympärillensä. Päivä-paisteen vaikutuksesta jäätikkö aina alkaa pehmitä +ja sulaa, ja puhdas suolaton vesi juoksee koskena vuoren kupeista alas; +silloin usein kyllä tapahtuu että laivat tämmöisestä lähteestä +täyttävät juoma-varansa. Mutta muitakin syitä löytyy, jotka toisinaan +käskevät laivojen lähestyä jäävuorten luokse. Silloin pyrkivät ne +suojaan jonkun tuiman vihurin alta, milloin taas tukkujäiden tulvasta +päästäkseen, koska jäävuori laajuutensa ja syvyytensä tähden aina +kulkee hitaammin, kuin telat ja tantereet. Mutta tämä lähestyminen ei +ole varsin vaaraton; suuria veden-alaisia jää-kappaleita saattaa +lohjeta ja nousta veden pintaan, rikkoen laivan pohjaa; veden alla +saattaa löytyä joku terävä kärki, joka puhkaisee laivan kuvetta; se +väkevä virta, joka tavallisesti kulkee jää-vuoren sivulla, saattaa +viskata aluksen tätä jäistä muuria vastaan, ja koska jää-vuori useinkin +täpärästi viippuu vedessä, se helposti vierii ylös-alaisin ja voipi +musertaa lähestyneen laivan. + +Matkalaisemme Heklassa ja Griper'issä kulkivat kuitenkin +erinomaisetta vastuksetta Baffin'in lahden läpi ja tulivat Elok. 1 p. +Lankaster-salmelle. Kaksi päivää myöhemmin nousi kiihkeä itäinen tuuli, +joka kuljetti heidät nopeasti salmea myöden tuntemattomia seutuja +kohden. Avoin vesi oli edessä, ei jäätä eikä maata esteenä. Koko väestö +oli äänettömässä odotuksessa, upsierit ja miehet joukottain mastojen +nenissä, joissa istuivat uuteliaasti tarkastamassa, mitä milloinkin +näkö-alaan ilmaantui. Näin kulkivat useita kymmeniä peninkulmia länteen +päin, jättäen salmen varsille joukon lahtia ja aukkoja, joita eivät +malttaneet tarkemmin tutkia, vaan ainoastaan nimillä varustivat. Heidän +kulku-väylänsä, joka keskimäärin oli levyydeltä noin kahdeksan +peninkulmaa (50 Englannin penink.),[2] alkoi vielä enemmän aueta, ja +pohjasesta sekä lännestä hyökkyvä maininki ynnä meren mahtava humina +herätti toivon, että juuri pohjoinen valta-meri nyt oli edessä. +Mutta edempänä kohtasi yhtämittainen jakso jäitä, joka pian muuttui +vahvaksi tukuksi väylän poikki. Pitkin jään parrasta kuohui tuima +tyrsky ja laivain täytyi väistyä, ett'eivät joutuisi karsinaan jäiden +väliin. Koko taivaskin länttä kohden hohti kirkkaasti yhtämittaista +jään-loistetta, josta voitiin arvata, että jää-tukku kävi peninkulman +määriä edemmäs kuin näkö-ala ulottuikaan. Etelää kohden kuitenkin oli +sula, ja taivas osoitti mustaa veden-kuvastusta. Parry siis toivoi +löytävänsä sieltä puolen jotakin pääsö-paikkaa ja purjehti nyt etelään +siihen avaraan salmeen, jonka nimitti Prinssi-Regentin-salmeksi. Mutta +jonkun peninkulman perästä oli siinäkin jää-salpa vastassa, eikä ollut +muuta neuvoa kuin palata entiselle asemalle, odottamaan milloinka jäät +aukenisi länteen päin. Sinne tultua havaittiin jää-tukku yhtä tiviiksi +kuin ennenkin ja jään-loiste taivaalla oli yhäti kirkas. Jonkun päivän +perästä osasivat kuitenkin avata itselleen kaidan tien lähellä salmen +pohjoista rantaa. Nyt tuli aika tuuli, lumiräntäisen sateen kanssa, ja +Elok. 21 p. oli jää tykkönään kadonnut koko merestä, niin että tuskin +oli mahdollinen tuntea samaksi vedeksi, joka vielä niin äskettäin oli +ollut jäillä peitetty niin kauas kuin silmä kantoi. Parry nostatti +kaikki purjeet länteen mennäkseen ja nimitti kulkeissaan saaret, niemet +ja lahdet kahden puolen. Purjehdus ei ollut varsin vapaa vaikeuksista. +Magneettisen navan läheisyys teki kompassin kovin epä-suuntaiseksi, ja +paksut sumut estivät ottamasta taivaalta viittausta. Ainoastaan maan ja +jään mukaan koettivat ohjata matkansa yhtäläiseen suuntaan. Monituisten +vastusten kautta tultiin vihdoin isolle saarelle, jonka nimittivät +_Melville-saareksi_, ja kulkien eteenpäin hiljaksensa, tulivat +Syysk. 4 p. eräälle paikalle, josta Parry lausuu: "Meidän oli ilo +saavuttaa puolipäivä-piiri 110° länsipuolella Greenwichiä,[3] +ollessamme pohjoisella levulla 74° 44' 20", jolla tavoin Hänen +Majesteettinsa laivat minun komentoni alla tulivat ansaitsemaan sen +palkinnon, viisi tuhatta puntaa, joka Parlamentti-päätöksen nojassa +ja Kuninkaan käskyllä neuvoskunnassa oli luvattu niille Hänen +Majesteettinsa alamaisille, jotka onnistuisivat etenemään niin kauas +länteen päin, Pohjoisen napapiirin sisällä. + +Pari päivää vielä kuljettiin eteen päin, kunnes taas jäitä kohtasi, +joiden häviämistä turhaan odotettiin kaksi viikkokautta. Mutta noin +Syysk. 20 p. eneni kylmä niin, että sulakin vesi alkoi ottaa +jää-peitteen ja ainoastaan tuulen ja aaltojen voima esti meren-pinnan +hyytymästä yhteen jaksoon. Ainoan tunnin tyven olisi siis voinut +jäädyttää laivat kiini keskelle merta ja saattaa ne vaarallisimpaan +tilaan. Oli siis täytymys palata Melville-saareen ja siellä valita +talvi-majaksi joku niistä kahdesta satamasta, joita sivu-mennessä oli +keksitty saaren kaakkoisella puolella. Tämä paluu-matka oli jo hyvin +vaivaloinen jäätymisen tähden; mutta 24 p. tultiin läntisen sataman +edustalle, joka löyttiin kaikin puolin turvalliseksi majoituspaikaksi. + +Se tapa, miten meri jäähän menee, on vähän omituinen ja ansaitsee +erittäin mainita. Kun jäädyttäväinen tuuli käy meren yli, eivät laineet +anna jään asettua, vaan vesi hyytyy ensin hohkaiseksi suhjuksi eli +hyhmäksi, joka vähittäin hillitsee aaltojen kuohun ja sillä tavoin +päästää jäätymisen alkuun. Nyt syntyy jalan-mittaisia ympyriäisiä +hileitä, jotka muodoltansa ovat melkein kuin jonkun jättiläis-kalan +suomukset. Nämät hileet, jotka merimiesten puheessa kutsutaan +pannukakoiksi, liittyvät pakkasen karttuessa toisiinsa ja tekevät +suunnattomia jää-tantereita, joiden vahvuus talven kuluessa karttuu +karttumistansa. + +Laivain tullessa, oli satama jo jäähän mennyt ja tarpeelliseksi tuli +avata noin kolmen uuden-virstan pitkä tie jäiden läpi. Tämä tapahtui +seuraavalla tavalla. Kaksi suuntaista viivaa merkitettiin niin suurella +välillä, kuin isomman laivan leveys vaati. Kumpaakin viivaa myöden +leikattiin halkeama, jonka aliseen päähän oli ripustettu paino, mutta +ylinen puoli käytettiin köydellä, minkä kolmijalkainen haaru kannatti. +Samalla tapaa leikattiin viivojen välinen jää poikki ja kappaleisin, ja +irroitetut lohkareet uitettiin ulos avennosta. Tätä viimeistä tehtävää +varten keksivät merimiehet omituisen tempun, pystyttäen veneen purjeita +lohkareiden päälle ja näin antaen tuulenkin olla työssä avullisna. +Kuitenkin oli tämä osa työstä kyllä vaivaloinen, koska uutta jäätä +yhäti syntyi avatussa urassa, varsinkin sen suulla, missä se ennen +päivän laskua oli karttunut niin vahvaksi, että tarvittiin jommoinenkin +työ sitä rikkoessa. Illan tultua laivat kuljetettiin uran koko pituutta +ylös, ja seuraavana päivänä jatkettiin työ entiseen tapaan. Mutta nyt, +kun eilinen avento jo oli ennättänyt yön kuluessa jäätyä umpeen, ei +ollut enää tilaisuutta uittamaan lohkareet ulos; ne siis, sitä myöden +kuin saatiin irti, upotettiin kiintonaisen jää-peiton alle. Tällä +lailla puuhattiin puolen neljättä päivää, kunnes laivat olivat +määrätyillä asemillaan ja väki kolmella hartaalla hurra-huudolla +tervehtivät sitä paikkaa, jossa oli viettäminen vähintäin yhdeksän +pitkää kuukautta. Laivat seisoivat viiden sylen syvyisessä +vedessä, ankkuri-köyden mitta rannasta. Lahdelle annettiin nimi +"_Talvi-satama_" (Winter Harbour), ja saariston, minkä läpi oli +kuljettu, nimittivät matkalaisemme Pohjois-Georgian-saariksi, +hallitsijansa Yrjö kuninkaan muistoksi ja kunniaksi. + +Heidän oli syy iloita, että näin aikanansa olivat asettuneet +turvalliseen Talvi-satamaansa; sillä Lokak. 4 p. nousi ankara +etelätuuli, joka voimallisesti ajoi jää-tukun mereltä rantaa kohden, +missä nuorempi jää rajusti musertui. Jos Hekla ja Griper vielä olisivat +seisoneet ulkopuolella satamaa, olisi niille tosiaan ollut viimeinen +hätä tarjona; mutta sataman suojassa eivät tunteneet puuskasta +mitään. Niitä aljettiin nyt täydellä toimella varustaa pitkälliseen +talvi-oloon. Ensimäinen toimi oli rakentaa katos laivan-kannen yli +odotettavan kylmän varaksi. Mastojen nenät nostettiin alas, -- +ainoastaan Heklan keski-masto jätettiin sillensä; aliset purje-raa'at +kiinnitettiin pitkin-päin katoksen kannattimiksi, ja koko tämä kotelus +päällystettiin sittemmin kankaalla. Sen-jälkeinen mure oli saada +huoneet ja makuu-siat kuivina ja lämpiminä pysymään. Havaittin, +näet, että ilman kylmyys, joka jo oli karttunut melkoiseen määrään +(20 asteen paikoille), jähdytti vedeksi kaikki höyryt, mitkä nousivat +keittoastioista tai väen hengityksestäkin, niin että laivan ansaat ja +seinät yhtenään pysyivät märkinä. Tätä asiaa auttamaan asetettiin se +iso valin-raudalla ympäröitty kivi-uuni, jossa leivät kypsytettiin, +alisen laivan-kannen kesku-paikoille ja savu-torvi pantiin käymään +pitkin alisen kannen koko pituutta. Lisäksi valmistettiin eri +lämmitys-kone väen asuntoa varten. Tämä oli rautainen kolo eli kumoon +kääntynyt ilma-astia, varustettu kolmella torvella, jotka olivat kukin +kahden tuuman paksut ja ylempänä yhtyivät toiseen umpinaiseen metalli +astiaan, mistä taas kuparinen uunin-torvi kulki pitkin alista kantta. +Kun nyt vähäinenkin valkea viritettiin ilma-astian alla, päästettiin +savu eri torven kautta ulos, mutta lämminnyt ilma kulki ilma-astiasta +torvien kautta ja levisi sillä tavoin laiva-väen asuntoon asti. +Muutoinkin valvottiin väen puhtautta ja terveyttä tarkimmalla tavalla, +ja elatuksen suhteen tehtiin muutamia tarpeellisia määräyksiä. +Jokapäiväisestä leipä-määrästä vähennettiin kolmas osa: naula Donkin'in +säilytettyä lihaa ja kortteli hyyteeksi kiehunutta soppaa, kullekkin +miehelle viikkoonsa, palkitsi naulan suolaista naudan-lihaa, joka +tavallisesti meriväelle annetaan; lisäksi jaettiin joku määrä olutta ja +viiniä. Olut valmistettiin maltaista ja humaloista, mutta keittäessä +nousi kylmällä ilmalla niin sakea kaasu, että täytyi luopua koko +oluen-panemisesta. Tuo merenkulkijain omituinen kiusa, keripukki, +koetettiin estää varjelus-lääkkeillä, joita määrä-ajoilla annettiin +sisään. Niinpä jaettiin tuon-tuostakin hapanta kaalia ja sallatia niin +paljon ätikän kanssa kuin voitiin nauttia, mutta joka päivä piti sen +ohessa väen tulla kokoon ja yhden upsierin läsnä-ollessa niellä +sitroni-nestettä sokurin kanssa. Että upsierin siinä täytyi saapuvilla +olla, saattaa monelle kuulua oudolta; mutta Parry muistuttaa, kuinka +paljon merimiehet ovat lapsien kaltaisia kaikessa, mikä koskee heidän +tarpeisinsa ja terveyteensä. Muutoin oli yksi seikka erittäin +merkittävä elatus-aineiden suhteen: upsiereille ei sallittu vähintäkään +etua yhteisen väen rinnalla, ei ruokien lajissa eikä niiden määrässä, +ja tästä seurasi sekä väessä tytyväisyyttä että varoissa säästöä. +Samatekkuin elatus-varojen suhteen pidettiin poltto-aineistakin tarkka +vaari, eikä lämmitetty enemmän kuin terveydelle oli välttämättömän +tarpeellista. Sillä tavoin saatiin laivojen sysivarat kestämään talven +mittaan; sillä ne turpeet ja sammaleet, mitkä rannasta olisi saatu, +olivat märkyytensä tähden kelvottomat käyttää. + +Suurella tarkkuudella myöskin pidettiin huolta väen vaatteuksesta. +Hyödyllistä olisi ollut tuuletella miesten sänky-vaatteet kannen päällä +kumminkin kerta viikkoonsa; mutta tämä havaittiin mahdottomaksi, sillä +jos ikinä joku vaate tuotiin kannen päälle, se pian tuli yhtä kylmäksi +kuin ilmakin. Kun nyt vaate vietiin takaisin lämpimämpään paikkaan, +asettuivat höyryt kohta sen päälle muuttuen vedeksi, josta se kastui +liko-märäksi. Kuivuuden ja puhtauden välille oli siis valta niin +tasoitettava, että terveydelle miten mahdollista vähin haitta syntyisi. + +Kuinka tarkalla huolella koetettiin pysyttää miehet hyvässä terveydessä +ja hyvällä mielellä, ymmärrämme paraiten seuraavasta komentaja Parry'n +kertomasta: "Siinä työttömyyden ja joutilaisuuden tilassa, jossa nyt +oltiin ja joka arvattavasti oli kestävä suurimman osan vuotta, olin +halullinen keksimään jotakin huvitusta miehille, tämän pitkän ja ikävän +aian kulutteeksi. Ehdottelin siis upsiereille panna tuolloin tällöin +näytelmän toimeen Heklassa, koska semmoinen keino voisi pysyttää +iloista mieltä voimissa. Molempain laivain upsierit suostuivat +mieluisasti ehdotukseeni, ja kun Luutnantti Beechey oli oikeassa +järjestyksessä valittu teaterin-johtajaksi, määrättiin ensimäinen +näytös Marrask. 5 päiväksi ja synnytti laivain väestössä suurta +ihastusta. Näissä huvituksissa otin mielelläni itsekin osani, +vakuutettuna että iloinen esimerkki ja kaikki toimi, mikä voisi +herättää lystiä ja hilpeyttä, kuului varsinaisesti minun virkani +velvollisunksiin siinä omituisessa tilassa, jossa nyt olimme". -- +Tuskin tarvitsee mainita, että nämä näytökset luonnistuivat kaikkein +mieliin; miehet usein nauroivat pakahtuakseen, arvattavasti paljonkin +siitä syystä, kun näkivät upsierinsa niin kummallisissa tehtävissä. +Näytökset uudistettiin joka toinen viikko ja odotettin aina suurella +ihastuksella. "Myöskin teaterin varustus", sanoo Parry, "ja sen +hajottaminen, johon tarvittiin joukko miehiä pariksi päivää ennen ja +jälkeen jokaisen näytöksen, oli erinomaisen hyödyllinen asia, koska +tavalliset laivatyöt eivät läheskään antaneet kylläksi tekemistä; ja +minä pelkäsin työnpuutetta niinkuin pahimpia haittoja, mitä meille +tapahtua voisi". Muutamaan aikaan oli pelkäämistä, että kylmän ankaruus +tekisi lopun näille huvituksille; mutta semmoinen oli upsierien into ja +miesten mieliteko, että vaikka teaterissa joskus oli 17° ja 18° kylmää, +näytelmä kuitenkin pantiin käymään niinkuin tavallisesti. Ja kun +laiva-kirjaston vähäiset näytelmä-varat olivat kulutetut, tehtiin uusia +alkuperäisiä kappaleita. + +Toinen ajan-viete, jonka upsierit huviksensa panivat toimeen, oli +viikko-lehti, nimeltä: "North Georgian Gazette and Winter Chronicle;" +(Pohjois-Georgian sanomat ja Talvi-kronikka). Kapteini Sabine rupesi +toimittajaksi ja muut molempain laivain upsierit lupasivat lähetyksiä. +Luonnollisesti lehti tuli ulos ainoastaan käsikirjoituksena, mutta +sittemmin kun oli onnellisesti palattu kotimaahan, painettiin kaikki +numerot yhteen kirjaan. Se haitta, mikä olisi voinut syntyä tämmöisestä +sanomalehdestä keskinäisen suosion ja sovinnon suhteen, kartettiin +täydellisesti kirjoittajain hellä-tuntoisuudella, ja selvä etu oli +toimittamisen vaivasta, joka kulutti monta ikävää hetkeä ja käänsi +mielet pois synkistä ajatuksista, jommoisia joskus tahtoi tunkeuda +rohkeimman miehen päälle. + +Mutta huvitusten tähden ei unohdettu tieteen vaatimuksia. Kapteini +Sabine'n johdolla asetettiin observatorio soveliaalle paikalle, noin +700 kyynärää laivoista länttä kohden. Siihen rakennettiin huone lähelle +rantaa kelloja ja muita tiede-aseita varten. Seinät tehtiin +kahdenkertaisesta plankku-liitoksesta, jonka väli täytettiin +sammaleilla, niin että huone voitiin kylmimmälläkin ilmalla pitää +lämpimänä yhden ainoan uunin avulla. + +Joku aika asettumisen jälkeen Talvi-satamaan, näkyi peuroja ja +metsäkanoja, ja muutamat niistä ammuttiinkin; mutta ennen Lokakuun +loppua nämä ja enimmät muut eläimet muuttivat pois saaresta, niin että +ainoastaan sudet ja ketut jäivät laivoille seuraksi, kunnes vihdoin +nämäkin eläimet kylmimmällä talvis-aialla katosivat tykkönään. +Lokak. 1 p. nähtiin iso jää-karhu, joka ajoi kapteini Sabine'n +palvelijaa takaa. Sitä tervehdittiin useilla luodeilla, mutta ei osattu +kuoliaaksi ampua. Myöhemmin ei sitä eikä muuta karhua nähty koko +talvis-aikana. Lokak. 10 p. oli nähty metsänriistaa laivojen +lähisyydessä, ja joukko miehiä lähetettiin niitä ajamaan. Myöhään +illalla palattiin saaliin kanssa, mutta yksi Griper'in miehistä +kaivattiin. Vaikka yö oli pimeä, löyttiin hän kuitenkin, juuri kun +näännyksissä oli langennut jyrkästä kinoksesta alas ja alkoi uupua +siihen tylsään hermottomuuteen, joka, jos se vallan saapi, aina tuottaa +kuoleman. Hän oli huolimattomuudesta lähtenyt lapasitta ulos, pyssy +kädessä, ja sormet olivat kohmettuneet siihen muotoon, jolla olivat +pyssyä pidelleet. Mies kohta jätettiin lääkärien holhottavaksi, mutta +kädestä oli kolme sormea jo ennättäneet niin paleltua, että ne täytyi +pois leikata. Kuinka pakkanen vaikuttaa jähmistystä sekä ihmisen +ruumiisen että sielunkin voimiin, nähtiin selvästi ei ainoastaan tässä +miehessä vaan kahdessa muussakin, jotka jotenkin myöhään olivat +laivoihin palanneet ja vaadittiin tekemään selvää tuosta yhdestä, +joka vielä oli poissa. Komentaja Parry sanoo: "Kun käskin heidät +kajuuttiini, iskivät silmänsä huimasti ja puhuivat niin sekaisin ja +vaikeasti, ett'ei ollut mahdollista saada heiltä järjellistä vastausta +mihinkään kysymykseen. Mutta oltuansa vähäsen aikaa laivassa, alkoivat +toipua hurmiostaan, sitä myöden kuin veren-kulku tuli entiselleen, ja +vasta silloin saattoi jokainen helposti huomata, ett'eivät olleet +juopuneet. Niille, jotka paljon ovat olleet kylmissä maissa, tämä +seikka ei taida olla mitään uutta; mutta en saata olla uskomatta (ja +siinä tarkoituksessa siitä puhunkin), että moni mies lienee tullut +rangaistuksi juopumuksesta, vaikka hän todesta on ollut ainoastaan +pakkasen kontassa; sillä minä olen useinkin nähnyt miehiäni semmoisessa +päihtymyksen tilassa, minkä olisin epäilemättä päättänyt viinan +vaikuttamaksi, ellen olisi ollut varsin varma, ett'ei heillä +Melville-saaressa ollut mahdollista tilaisuutta saamaan mitään +väkevämpää kuin lumi-vettä". -- Muutoin tämä yllä-mainittu tapaus +osoitti tarpeelliseksi ryhtyä varo-keinoihin, jotka estäisi miesten +eksymistä pimeään ja pyryyn. Kaikki väet lähiseuduilla varustettiin +sormi-viitoilla, jotka osoittivat laivoille päin. Jos lumituiskun +ohessa sattui tavaton pakkanen, ei päästetty ketään laivojen +asema-paikoista, ja laivat yhdistettiin köydellä, joka oli johteena +toisesta toiseen. Parry'n vakuutus oli, ett'ei yksikään ihminen voisi +hengissä pysyä, joka semmoiseen ilmaan jäisi ainoaksi tunniksi. + +Lokakuun lopussa oli auringosta vielä niin paljon apua, että kapteini +Parry'n kajuutissa, jonka akkunat olivat päivää kohden, nähtiin +kynttilättä lukea ja kirjoittaa kello puoli kymmenestä puoli kolmeen. +Ilma pidettiin lauhkeana, kun Fahrenheitin lämpömittari osoitti 0 +(s.t.s. 32° Farenheit'iä eli 18° Celsius'ta veden jäätymystä +alempana[4]); sillä ihmisten ruumiit mukaantuivat niin helposti +ilma-alaan, että ne, kestettyänsä jonkun päivän -15° tai -20° +Fahrenheitiä (s.o. -26° tai -29° Celsius'ta), tunsivat oikein ihanaksi, +kun lämpömittari sen verran nousi. + +Kylmän voima ja vaikutus havaittiin merkittävällä tavalla, kun metallia +koskettiin paljaalla iholla; siitä oli sama tunto, kuin jos olisi +tuli-kuumaa koskettu ja iho kohta lähti koskevasta jäsenestä. Oli siis +tarpeellinen käyttää suurta varovaisuutta, pidellessä sekstanteja ja +muita tiede-aseita, olletikkin kiikarien silmä-osat, jotka tuimasti +polttivat ihoa, jos ne saivat kasvoihin koskea; mutta tämä asia +helposti autettiin, päällystämällä niitä hienolla nahalla. +Toinenkin kylmän vaikutus tiede-aseisin alkoi tähän aikaan tulla +havaittavaksi. Kun ikinä joku ase, joka oli ulko-ilmassa ollut niin +kauan, että kylmä oli siihen ennättänyt mennä, äkisti taas tuotiin alas +kajuutteihin, niin höyry oietis sakeuntui sen ympäri, niin että se +näytti suitsevan ja lasien päälle asettui melkein samassa tuokiossa +jää-verho, jonka poistaminen vaati suurta varovaisuutta, ett'ei +laseille vikaa tulisi. Jos kynttilä asetettiin aseen likelle erääsen +suuntaan katsojan suhteen, nähtiin suuri joukko hentoja lumi-okaita +säihkyvän noin parin, kolmen tuuman päässä aseesta, ja nämä +arvattavasti syntyivät siitä, kun höyryt yht'äkkiä muuttuivat jääksi +aseen levittämässä kylmässä. + +Marrask. 4 p. aurinko katosi ja oli vasta Helmik. 8 p. taas odotettava +näkyviin, oltuansa kuusi-kymmenettä päivää taivaan-rannan alla. +Tähdet nyt alkoivat näkyä päivä-sydännäkin. Mutta ei kuitenkaan +pimeimmälläkään sydän-talvella päivä ollut niin hämmentynyt yöhön, +ett'ei jokainen uusi päivä olisi puolipäivän aikana eroitettu hyvin +huomattavalla puhteella, joka ainakin teki seudun niin näköiseksi, +että mukavasti voitiin kulkea ulkona noin pari tuntia. Jos ilma oli +selkeä, nähtiin tunnin aikaa ennen ja jälkeen puolipäivän eteläisellä +taivaan-rannalla ihana kaari heleän-punaista valoa. Muutoinkin lumen +kirkkaus ja toisinaan sen lisäksi kaunis kuutama poistivat synkeyden. +Joskus välkkyväiset revon-tulet kirkastivat taivaan kantta sanomattoman +loistavilla väreillä, keltasella, purppuralla ja oransilla, osoittaen +näytelmän, jonka juhlallista ihanuutta ei eteläisillä mailla voida +aavistaa. + +Erinomaisella huolella valvottiin, ett'ei väestö tällä pimeällä aralta +jäisi työttömäksi, ja tämä onnistuikin niin hyvin, että miehet +valittivat heille ei jääneen aikaa vaatteitansa korjaamaan. Millä +tavalla aika näin saatiin kulumaan, ansaitsee muutamilla sanoilla +erittäin mainita. + +Upsierit ja neljännys-miehet jaettiin neljään yö-vartiaan ja olivat +vuoroonsa valveilla, niinkuin merellä ainakin, sill'aikaa kun muu +väestö sai nukkua levollansa. Miehet nousivat 15 min. ennen kuutta ja +molemmat kannet kuurattiin kivillä ja kuumalla hiedalla kello +kahdeksaan, jolloin sekä miehet että upsierit menivät suurukselle. Nyt +annettiin miehille kolme neljännestä tuntia, jona saivat valmistaita +tarkastukseen, ja kello vähän yli yhdeksän kokoontuivat kannen päälle, +jolloin tarkasti tutkittiin jokaisen puhtautta ja hänen vaatteuksensa +lämpimyyttä ja laitaa yleensä. Kun upsierien kertomukset tästä asiasta +olivat annetut komentajalle, meni tämä itse tutkimaan väen asuntoa ja +makuu-sioja. Missä joku kosteus näkyi tai jäätä oli yön kuluessa +syntynyt, se laitettiin pois ja tuo lämmin ilma-torvi siirrettiin sille +kohdalle, kunnes kosteus kuivui. Enintä vastusta antoivat makuu-siat, +jotka olivat lähinnä laivan kylkiä, missä melkein aina kokoontui +kosteutta ja jäätä. Niitä harvoja, jotka sattuivat sairaina olemaan, +käytiin myöskin katselemassa ja lääkärin kanssa neuvoteltiin, kuinka +kuivuus ja lämmin sekä kaikkinainen hyvä olo pidettäisiin voimassa. +Tästäpä komentaja palasi yliselle kannelle ja tarkasteli nyt itsekin +miehiä. Sen jälkeen ne päästettiin ulos rannikolla käymään +puolipäivään, jolloin palasivat murkinalle. Mutta jos ilma oli liian +tuima ulko-oloon, täytyi heidän liikuntoa varten juosta laivan-kannen +päällä, pitäen tasaista polkua eräiden urkujen mukaan taikka oman +laulamisensa jälkeen. Miesten joukossa olivat muutamat harvat, joiden +mieli ei aluksi olisi tehnyt senlaista säännöllistä liikuntoa; mutta +havaittuaan, että siitä ei ollut pääsemistä, he pian ymmärsivät sen +tarpeellisuutta terveydelle ja ottivat sen leikilliseksi huvitukseksi. + +Myöskin upsierit, jotka söivät murkinansa kello kaksi, kuleksivat +tavallisesti pari tuntia rannikolla, jollei ankara pyry tai kirpeä +tuuli heitä siitä estänyt. Tarpeellinen oli kuitenkin pysyä jokseenkin +ahtaassa piirikunnassa, ett'ei joku äkillinen pyry-ilma estäisi heitä +palaamasta. Näkö-alan synkkä yhtäläisyys, kaikki lumen peittämänä ja +hengetönnä, synnytti melkein alakuloisuutta, ja monestikin saattoi +huomaamatta ajatus puikahtaa kotimaan seuduille, missä tiettiin +vilkkaan elämän riehuvan täydessä voimassaan. Tässäpä ainoa lohdullinen +esine, joka kohtasi katsojan silmää, oli laivoista nouseva savu, joka +todisti elävien olentojen läsnä-oloa; ja se kuoleman hiljaisuus, +joka yli-ympäri vallitsi, elähytettiin ainoastaan tuolloin tällöin +ihmis-äänien kaikunalla, joka kylmässä ilmassa kuului paljoa kauemmas +kuin tavallisesti. + +Ehtoo-päivällä pantiin miehet tavallisesti tekemään purje-nuoria. Kello +puolivälissä kuusi lopetettin työn-teko ja yhtäläinen tarkastus kuin +aamullakin tapahtui miesten ja heidän makuu-siojensa suhteen. Nyt +miehet päästettiin ehtoolliselle ja upsierit menivät teellensä. Sitten +väki sai huvitella itseänsä millä tahtoivat, muutamilla peleillä, +laululla ja tanssilla kello yhdeksään asti, jolloin levolle mentiin ja +lamput sammutettiin. Palon varaksi kävivät joka puolitunnin päästä +yöllä neljännysmiehet tarkastamassa alista kantta, ja laivojen vieressä +pidettiin aina aventoja sulana, jos sattuisi senlainen kauhea tapaus. +Upsierien iltakausi kului enimmästi lukemalla ja kirjoittamalla, jonka +lisäksi joskus tuli joku shakki-peli taikka viulun ja huilun soitanto +kello puoliväliin yksitoista, johon aikaan maata pantiin. + +Näin elettiin tavallisesti viikon kuusi arki-päivää. Joka pyhä +pidettiin kummassakin laivassa jumalan-palvelus ja luettiin saarna. +Rukous, joka tavallisesti merellä luetaan, oli sovitettu nykyisten +asianhaarain mukaan, kiitoksella siitä hyvästä onnesta, joka oli +Korkeimmalta sallittu, ja anomuksella, että Hän vastakin antaisi +suojeluksensa. Se hartaus, jolla koko väki noudatti näitä uskon +velvollisuuksia, antoi hyvän todistuksen heidän jumalisuudestaan ja +vaikutti paljonkin siihen hyvään ja säännölliseen käytökseen, joka +heitä melkein jok'ainoata koko aian kaunisti. + +Joulu-päivä, joka on Englantilaisten rakkain juhla, vietettiin niin +iloisesti, kun tila saattoi sallia. Jumalanpalveluksen jälkeen, syötiin +jouluateria ja miehille lisäksi annettiin punssia ("grog"), että +saisivat juoda kotona-olevaisten ystäväinsä muistoksi. "Se on miesten +kunniaksi mainittava", sanoo Parry, "että kaikki kävi siivosti vastoin +merimiesten liian usein huomattua tapaa". Upsierit viettivät +jouluriemunsa yhdessä, melkein samalla lailla kuin kotimaassa. Kappale +Englantilaista paisti-härkää ("roast beef"), joka oli joulu-aterian +herkkuna, oli laivassa ollut tuoreena säilytetty viime Toukokuusta +saakka; sillä ilman kylmyys oli koko kesänkin aikana estänyt sen +pahenemasta. + +Uuden vuoden aikana sattui ensimäinen keripukin tapaus Heklan +tykkiniekassa. Syytä tutkiessa, havaittiin että hänen vuoteensa +oli siinä kohden märäksi kastunut, missä hengitys oli koskenut +sänky-vaatteisin. Hänelle annettiin kohta soveliaita lääkkeitä, +nimittäin kasvu-soppaa, sitroni-nestettä sokurin kanssa, ätikkäistä +sallatia, karvikka-hilloa, urpuviinaa, j.n.e. Koska tuoreet kasvikset +ovat paras lääke keripukkia vastaan, alkoi komentaja tähän aikaan +kasvattaa sinappia (Melanosinapis communis) ja krassia (Cardamine +pratensis) kajuutissansa, istuttaen siemenet pieniin mataloihin +multa-koppiin, jotka peitettiin pitkin uunin torvea. Viikkokaudessa +kasvoi tällä tavoin siemenestä niin paljon naattia ja lehteä, että +voitiin ruuaksi käyttää, ja kuin useita koppia aina pidettiin +kasvamassa, saatettiin kahdelle tai kolmelle sairaalle antaa noin unssi +päiväänsä tuoretta sallatia. Se sinappi ja krassi, mikä näin +kasvatettiin, oli vallan vaalea ja väritön, koska päivän valo oli +siitä puuttunut; mutta sen kirpeä maku ei ollut vähempi kuin +tavallisestikaan. Minkä hyödyn nämä tuoreet kasvikset tekivät, +taidamme paraiten arvata, kun muistutetaan, että samaseen aikaan muut +keripukin lääkkeet alkoivat pilaantua. Sitrooni-neste jäätyi ja rikkoi +pullonsa; ätikkä taas jäätyessään kadotti happamuuttansa. Mutta nuo +ankarimmalla talvella kasvatetut naatit palkitsivat täydellisesti +kaikki näin kärsityt vahingot. + +Tammikuun alku-puoli oli kovin kylmä, niin että 7 p. väkiviinainen +lämpömittari osoitti -49° Fahrenheit'ia (eli -45° Celsiusta). Kuitenkin +oli, niinkuin pohjoisissa maissa ainakin, helmikuu vielä kylmempi. +Ankarin pakkanen, mitä koettiin, oli helmikuun 14 ja 15 p. välillä, +jolloin lämpömittari osoitti -54° ja -55° Fahrenheit'ia (eli -47 7/9° +ja -48 1/3° Celsiusta). Tämä suunnaton pakkanen ei kuitenkaan ollut +miksikään haitaksi, niin kauan kuin ilma pysyi tyyni tyvenenä; mutta +niin pian kuin vähinkin tuulen-hönkä vastaan tuli, tuntui kasvoissa +kipeä poltto ja otsassa pakoitus, joka karttui karttumistaan. Muutoin +oli pakkasen vaikutus monesta kohden merkillinen. Ihmisen hengitys +näkyi niinkuin savu laukenevasta pyssystä, ja joukko miehiä, jotka +jäällä yhdessä kulkivat, näytti niinkuin paksu valkoinen pilvi. Mutta +kummallisinta oli äänen voima ulko-ilmassa. Jos kaksi miestä puhuivat +keskenänsä tavallisella äänellä, kuuluivat sanat selvästi Englannin +peninkulman (puolen-toista uuden virstan) päähän, ja Parry kerran kuuli +vielä kauempaakin erään rannalla kävelemän miehen laulavan itseksensä. + +Silla välin oli jo aurinko alkanut näkyviin tulla päivä-sydämminä. +Helmik. 3 p. se nähtiin ainoastaan Heklan maston-nenästä, mutta 7 p. jo +laivan-kanneltakin. Helmikuun loppupuolella oli joka päivä jonkun +tunnin auringonpaiste, ja komentajan teki mieli päästää päivän-valoa +kajuuttiinsa, jonka molemmat akkunat olivat olleet peitetyt vahvalla +villa-kankaalla. Nämä peitteet, jotka nyt pois otettiin, olivat +jäätyneet akkunan-laseihin kiinni, ja kaksisten lasien väliin oli +kokoontunut niin paljon jäätä ja härmää, että kaksi-toista isomaista +kopallista kannettiin siitä ulos. Näin pääsi uusi päivän-valo +kajuuttiin, mutta tämä ilo ostettiin melkoisella haitalla; sillä +kajuutti kävi samassa niin kylmäksi, että kaksi kronometeriä pysähtyi +ja että upsierien täytyi pari viikkoa pitää täydet päällys-vaatteet +yllänsä kajuutissakin. Pakkanen oli Helmikuun lopulla vielä varsin +pelättävä. Tapahtui 24 p., että miesten juostessa liikuntoa varten +kannen päällä, huone rannikolla nähtiin ilmi-tulessa. Kaikki upsierit +ja miehet riensivät sinne, ja kun katto oli revitty, sammutettiin palo +lumella, ennenkuin se oli vahingoittanut niitä kalliita tiede-aseita, +joita huoneessa löytyi. Mutta ihmiset, jotka sammuttamassa olivat, +kärsivät monikin pahaa paleltumista, vaikka lääkärit yhtenään +kulkivat ympäri hieromassa lumella niitä jäseniä, jotka olivat +kuoleentumallansa. Vihdoin Maaliskuu toi tullessansa lauhkeammat ilmat. +Lopulla sitä kuuta nähtiin muutama lintu, ja huhtikuun kesku-paikoilla +näkyi peuran ja muskus-härän jälkiä. Ruvettiin nyt lähettämään miehet +ulos metsän-käyntiin, josta tuli tuoretta ja terveellistä ruokaa +koko väelle. Samoilla retkillä myöskin ko'ottiin lumen alta paljon +käen-kaalia eli ketunleipää (Oxalis acetocella), joka on paras lääke +keripukkia vastaan. Seuraus olikin, että joka mies tuli täydellisen +terveeksi; ainoastaan silmät kärsivät tulehtumista lumen väkevästä +hohteesta päivä-paisteella. + +Toukokuu tuli ja meni, eikä vielä näkynyt paljon toivoa päästä tästä +jäisestä vankeudesta. Meri oli varsin yhdellänsä ja jää satamassa +oli kuuden, seitsemän jalan paksu eikä osoittanut paljo mitään +sulamisen hanketta. Kun Toukokuun 24 p. satoi vähäsen vettä, pidettiin +se asia niin erinomaisena, että joka mies riensi kannen päälle sitä +katsomaan. Alku-puolella Kesäkuuta lähti komentaja pienen seuran kanssa +jalkaisin retkeilemään toiselle puolelle Melville-saarta. Maa oli vielä +enimmältään lumen peitossa, mutta saaren läntisellä puolella löyttiin +paikkakunta, joka ihanuudessa veti vertoja onnellisimmille seuduille +napapiirin sisällä. Tässä suojellussa paikassa oli suvi enemmin +joutunut kuin muualla; sammalia, ruohoja, vaivais-villoja ja +kivirikkoja (Saxifraga) tavattiin runsaasti, vieläpä yksi leinikkö +(Ranunculus) täysissä kukkasissa; ja lintuja sekä muita eläimiä oli +jommoinenkin määrä. + +Samaan aikaa kuin Parry palasi tältä retkeltä, eli Kesäk. 15 p., alkoi +Talvi-satamakin tuntea kevään vaikutusta ja kaikki rannikon purot +tulivat tulvilleen. Mutta koko tämän ja seuraavankin kuukauden saivat +matkalaisemme turhaan odottaa jäiden lähtöä. Heinäk. 17 p. nousi +lämmin +60 asteesen Fahrenheitia (eli -15 1/2° Celsiusta), joka oli +korkein määrä, mitä Melville-saaressa tavattiin. Mutta saman kuun +lopulla alkoi jo näkyä talven-merkkejä. Harvoin oli päivillä ++40° Fahrenheitia (s.o. +4 1/2° Celsiusta), usein satoi lunta ja +lumi-räntää, ja joka yö menivät allikot ohueen jäähän. Kuitenkin +riutuivat sataman jäät riutumistaan, ja vihdoin Elok. 2 p. tapahtui +semmoinen äkillinen muutos kuin usein näillä vesillä nähdään: jää, +vaikka vielä vahvana, rikkui ja lähti ulos satamasta. Laivat olivat +tätä hetkeä odottaneet; ne olivat jo täydessä asussa matkaa varten, ja +purjehtivat nyt taas komeasti aaltojen selissä. + +Komentaja Parry oli vielä hyvässä toivossa päästä tarkoituksensa +perille luoteisen kulkuväylän suhteen, ja käänsi siis matkansa länteen +päin. Tällä kertaa hän tosin etenikin vähäistä lännemmäs kuin +mennä-vuonna, mutta jää-tukut tulivat hänelle yhä vaikeimmiksi +esteiksi, ja pelkäämistä oli, että matkalaiset vielä toiseksi talveksi +jäisivät näille tylyille tienoille. Siis kääntyivät Elok. 26 p. takasin +itää kohden ja aloittivat kotimatkansa, jonka vaiheita ei ole +tarpeellinen kertoa. Millä ilolla heitä otettiin vastaan Englannissa, +on helppo ymmärtää. He olivat käyneet neljättä kymmentä astetta +lännempänä kuin kukaan ennen, keksineet paljon uusia maita, saaria ja +vesiä, näyttäneet todeksi, että Amerikan pohjoispuolella on avoin vesi, +ja kestäneet jäämeren pitkää talvea ei ainoastaan onnellisesti vaan +melkein hauskasti ja iloisesti. "Minun oli onni", komentaja lausuu, +"nähdä kaikki upsierit ja miehet molemmissa laivoissa (yksi ainoa +eroitettuna neljän-kymmenettä hengen joukosta) samassa hyvässä +terveydessä kuin lähtiessäkin, heidän oltuansa matkalla lähes +kahdeksan-toista kuukautta, jolla välin olimme melkein kokonaan eläneet +omilla varoillamme". + + +3. Seuraavaiset Luoteis-retket, ja kuinka etsitään kadonnutta +Franklin'ia. + +Parryn ensimäinen matka oli osoittanut, että sivistyneet ihmiset +saattoivat erinomaisetta vastuksetta kestää talven ankaruutta keskellä +pohjan autioita. Tämä kokemus kehoitti uusiin yrityksiin, ja Parry oli +itse ensimäinen enentämään niitä maatieteellisiä keksintöjä, jotka hän +ensimäisellä matkallaan oli aloittanut. Tuskin oli hän talven levännyt +kotimaassaan, kun Toukokuussa 1821 hän taas lähti liikkeelle kahdella +laivalla, nimeltä Fury ja Hekla. Tällä kertaa hän tahtoi hakea +kulkuväylän jossakin Hudson'in-lahden pohjois-seuduilla; mutta laivat +jäätyivät talveksi kiinni keskelle jäätukkua rannikon lähellä, missä +kuitenkin vietettiin kyllä hupaista talvea, elettiin hyvässä suosiossa +rannikon Eskimojen kanssa, ja pidettiin laivojen väestölle luku- ja +kirjoitus-koulua ilta-kausilla. Kulkuväylän suhteen ei keksitty tällä +kertaa mitään, vaan palattiin v. 1822 Englantiin. Parryn kolmas matka +vv. 1824-1825 ei ollut varsin onnellinen; sillä Prinssi-Regent-salmessa +laiva Fury särkyi ja väen täytyi toisella laivalla palata kotia. Vielä +neljännen kerran v. 1827 lähti tämä rohkea merimies liikkeelle, +yrittäen veneillä tunkeuta Spetsberg'eistä Pohjois-navalle. Hän silloin +etenikin levuasteelle 82° 40' 30", joka on pohjoisin paikka, missä +kukaan on käynyt. + +Sillä välin kuin Parry toimitti nämä urheat meri-matkat, olivat Juhana +Franklin ja Tohtori Richardson tehneet useat vaivaloiset maa-matkat +Hudsonin-lahdelta maan poikki Pohjoisen meren rannalle, tutkien seudut +Vaskikaivo-joen (Coppermine River) ja Mackenzie-joen välillä sekä +kahden puolen. V. 1829 taas lähti Englannista eräs kauppiaan Felix +Booth'in kustantama laiva, jonka komentajat olivat Juhana Ross ja hänen +nepansa Jaakko Ross, tarkoituksella tunkeutakseen Prinssi-Regent-salmen +läpitse, josta Parry'n oli täytynyt palata v. 1825. Tämä matka oli mitä +vaikeimpia. Matkalaiset tutkivat mainitun salmen länsi-puolta, keksivät +etelämpänä sen ison saarennon, jonka nimittivät Boothia'ksi ja kävivät +jalka-retkillään saman saarennon länsi-rannikolla, missä Magneettinen +napa löytyy (vähää pohjasempana kuin 70°). Mutta jo aikaisin oli heiltä +laiva hukkunut, ja heidän täytyi nyt monta vuotta elää näillä autioilla +seuduilla, eläen niillä varoilla, mitkä löysivät Parry'n särkyneestä +Fury'sta. Vihdoin v. 1833, kun pohjoiset vedet olivat enemmin vapaat +jäistä kuin tavallisesti, sattui eräs valaskalan-pyytäjä tunkeumaan +sinne asti ja pelasti heidät. Kapteini Back, joka sillä välin oli +maata myöden lähetetty heitä hakemaan, keksi Ison Kala-joen ja eteni +sen suulle. Myöhemmällä matkalla v. 1836 piti Back'in tutkiman +Hudsonin-lahden pohjois-osia, mutta jäätyi laivanensa keskelle merta +jää-takkuihin ja palasi seuraavana vuonna pahoin turmellulla laivalla. + +Nämä retket, joista kunnia melkein yksin-omaisesti lankesi Englannin +kansakunnalle, olivat tosin tehneet suurta hyötyä sekä tieteellisesti +että käytännöllisesti, -- tieteellisesti saattamalla monta uutta +teko-asiaa ilmi, -- käytännöllisesti taas elättämällä syvimmässä +rauhassa sen urhean mielen-laadun, jonka muutoin ainoastaan sodat +synnyttävät. Mutta retkien päätarkoitus, luoteisen kulku-väylän +keksintö, ei ollut vielä saavutettu. Ett'ei tämmöinen kulku-väylä ikinä +voisi kaupan-käynnille kelvata, oli jo aikaa ymmärretty. Kuitenkin eli +Englannissa yleinen mieliteko saattaa kaikki epä-tiedot tässä asiassa +lopulle ja Englantilaisilla voimilla siis täyttää, mitä Englantilaiset +olivat aloittaneet. Vanha Juhana Barrow amirali-virastossa koroitti +äänensä, muistuttaen ett'ei pitäisi jättämän tätä kunniaa muille +kansoille, ja nyt päätettiin, että hallitus lähettäisi ulos kaksi +suurta laivaa _Juhana Franklin'in_ komennon alla. Franklin oli +kokenut mies, joka oli palvellut kaikissa ilma-aloissa; hän oli, kuten +jo mainittiin, tehnyt maa-matkoja tutkimassa Amerikan pohjois-rantaa, +hän oli myöskin ollut kuvernörinä Tasmaniassa. Nyt hän oli 60-vuotias +vanhus ja moni arveli hänen liian iäkkääksi tämmöiseen retkeen. Mutta +Parry lausui amirali-virastossa: "Jos emme anna hänen lähteä mukaan, +niin hän suruun kuolee". Alakomentajina olivat kapteinit Crozier ja +Fitzjames, ja laivat, jotka varustettiin paraimmalla tavalla, kantoivat +nimet: _Crebus_ ja _Terror_. Koko retkikunta, yhteensä 129 henkeä, +purjehti matkalle Toukokuun 19 p. 1845. + +Elokuun 10 p. kirjoitti Franklin Grönlannin rannikolta +amiralivirastolle. Sen perästä ei hänestä kuulunut mitään. Kahteen +ensimäiseen vuoteen ei kuitenkaan kuulumisia odotettukaan, mutta +loppuvuodella 1847 syntyi jo levottomuutta koko Englannin maassa, ja +hallitus päätti seuraavana keväänä lähettää kolme eri retkikuntaa +etsimään kadonnutta Franklinia sekä viemään hänelle elatus-apua. Jaakko +Ross'in piti kahdella laivalla purjehtiman Lankaster-salmen läpi, kaksi +muuta laivaa lähetettiin Hoorn-nokan ympäri Beeringin-salmen seuduille, +ja Franklin'in vanha toveri Richardson sai käskyn kulkea maamatkaa +Mackenzie-joen suulle ja sinne toimittaa ison määrän elatus-varoja, +Franklin'ille avuksi, jos hän väkenensä olisi niille seuduille +joutunut. Nämä elatus-varat olivat enimmältä osalta niinkutsuttua +Pemmikania, s.t.s. kuivattua ja jauhotettua lihaa, sekoitettuna +rasvalla ja vähällä sokurilla. Franklin oli ollut varustettu ainoastaan +kesään asti 1848, ja se apu, mikä hänelle nyt kolmella eri tiellä +toimitettiin, näytti tulevan kyllä tarkkaan tarpeesen. Kaikki kolme +retkikuntaa lähtivät liikkeelle kevään aikana 1848. Paitsi niitä olivat +tohtori King ja herra Isbister ehdotelleet vielä kaksi etsintö-retkeä +maata myöden, toisen pitkin Isoa Kalajokea, toisen Hudsonin-lahden +pohjoisseuduille; mutta hallitus ei niihin suostunut. Sitä vastoin +toivottiin valaskalan-pyytäjiltä jotakin satunnaista valoa tähän +pimeään asiaan, ja Franklin'in puoliso määräsi kaksi palkintoa, 1000 +puntaa kumpikin, semmoisen laivan väestölle, joka toimittaisi jotakin +tietoa hänen miehensä asemasta ja tilasta. + +Koko Englannin maa oli levottomassa odotuksessa. Syksyllä 1848 tuli +eräältä Hudsonin-lahden seuran palvelialta, pää-faktori Macphersonilta +ilmoitus, että Peel-joen Intianit olivat kuulleet Eskimoilta, kuinka +kaksi suurta alusta täynnänsä valkoisia miehiä olivat tulleet niille +seuduin, jotka olivat Mackenzie-joen itäpuolella, ja että Eskimot +olivat Intianeille näyttäneet veitsiä ja viilejä, jotka näiltä +valkoisilta miehiltä olivat saaneet Tämä ilmoitus oli kyllä +arveluttava; mutta koska Eskimojen luotettavuus ei ole suuressa +arvossa, joutui koko juttu pian unohdukseen. Valaskalan-pyytäjät +eivät tuoneet mitään tietoa, ja vuosiluku 1849 alkoi synkeillä +aavistuksilla. Lady Franklin koroitti lupaamansa palkinnot 3000 +puntaan, ja hallituskin määräsi 20,000 puntaa palkinnoksi sille +retkikunnalle, joka tekisi todellista apua Frankin'ille ja hänen +väelleen Jäämeressä. Sen ohessa päätettiin lähettää lisää ruoka-varoja +Ross'ille, ett'ei hänen tarvitsisi puutteen tähden palata retkeltänsä. +Tähän toimeen laitettiin laiva North Star (Pohjantähti); mutta kuinka +niin toimittaa, että tämä ollenkaan tapaisi Ross'in laivat? Päätettiin +tehdä kaksitoista kopiota amirali-viraston käsky-kirjeestä Ross'ille; +nämä suljettiin kahteentoista tina-torveen, joista viisi pantiin +puisiin tynnyreihin ja piti heitettämän eri paikoille mereen, mutta +seitsemän piti kaivettaman alas seitsemään niemen-nenään meren +partaalle ja paikka merkittämän lipulla. Tällä keinoin toivottiin, +että joku niistä tulisi Ross'in nähtäväksi. Samaan aikaan varusti +Lady Franklin omalla kustannuksellaan valaskalan-pyytäjä-laivan +etsintö-retkelle. Hän myöskin kirjoitti Amerikan Yhdysvaltain ja Venäjän +hallitukselle, pyytäen heidän apuansa hänen miehensä löytämiseen, ja +apu luvattiin kummaltakin kohden. + +Näistä kaikista niin tarkoista toimista ei lähtenyt mitään hyötyä. Ross +vietti ensimäisen talvensa Pohjois-Sommersetin koillismaassa lähellä +Regent-salmen suuta, teki sieltä avaroita maamatkoja ja aikoi +seuraavana kesänä 1849 sekä vielä v. 1850 jatkaa tutkimuksiansa +lännemmäs. Mutta pahaksi onneksensa hän takeltui kulkujäiden sekaan, +kuljetettiin niiden voimalla ulos Lankaster-salmesta Davisin-salmeen +asti, ja palasi pahoilla mielin Englantiin loppuvuodella 1849. Hän ei +ollut mitään kuullut eikä nähnyt Franklin'ista. North Star'in kanssa +hän ei myöskään sattunut yhteen, ja tämä palasi seuraavana vuonna. +Samate muutkin retkikunnat vähitellen palasivat ja kaikki tyhjin +toimin. Alakuloisuus oli suuri, mutta vielä suurempi oli into uusilla +ponnistuksilla pelastaa kadonneet kansalaiset. Että nämä vielä +saattoivat hengissä olla, luulivat kaikki kokeneet löytömatkaajat -- +Parry, molemmat Ross'it, Beechy, Back, Sabine, Richardson ja muut, +jotka kokoontuivat neuvottelemaan asiasta. Päätettiin siis toimittaa +etsintö-retket seuraavana vuonna vielä suuremmassa määrässä kuin tähän +asti. + +Ne retkikunnat, jotka v. 1850 lähtivät liikkeelle, olivat seuraavat. +Ensiksi lähtivät Beeringin-salmen seuduille Collinson ja MacClure +kahdella laivalla, nimeltä Enterprise ja Investigator (ne samat laivat, +joilla Jaakko Ross äsken oli tehnyt matkansa). Toiseksi varustettiin +kapteini Austin'in komennon alle kaksi höyrylaivaa ja kaksi +purjelaivaa, joiden piti kulkeman Baffinin-lahden tietä. Samoille +seuduille lähetettiin myöskin kapteini Penny kahdella laivalla, jotka +kantoivat nimet "Lady Franklin" ja "Sophia", etsittävän miehen vaimon +ja veljenlapsen mukaan. Lisäksi vanha Juhana Ross kokoili rahoja ja +varusti laivan, jonka komentajaksi hän itse rupesi. Vihdoin myöskin +Yhdysvalloista oli aljettu puuhata samaa asiaa; eräs rikas kauppias +Grinnell antoi siihen suuret summat, muut varansa myöten, ja näin +saatiin kaksi laivaa liikkeelle luutnantti De-Haven'in johdon alla. +Näin oli alku-vuodella 1851 yksitoista laivaa etsintö-toimessa, ja sen +ohessa oli Hudsonin-lahden seura toimittanut maa-retken jäämeren +rannikoille. + +Näiden puuhien kautta saatiin ensimäinen varma tieto Franklin'in +matkan vaiheista, mutta sekin tieto koski ainoastaan matkan alkupuolta, +Havaittiin, näet, että kadonnut väki oli talvella 1845-1846 pitänyt +majansa Pohjois-Devonin luonais-päässä (Beechey-saaressa ja +Riley-nokassa), Barrow-salmen varrella. Ensimäinen jäänös, mikä +löydettiin, oli ainoastaan köyden-pää ja muuta pientä sälyä, joka jo +kesällä 1850 lähetettiin Englantiin ja tarkalla tutkinnolla havaittiin +kuuluneen Franklin'in laivoihin. Myöhemmin tavattiin paljon jäänyttä +kalua sekä kolme hauta-kiveä, jotka kantoivat kuolin-päivä-määrät: +Tammik. 1 ja 4 sekä Huhtik. 3 p. 1846. Mutta mihinkä oli Franklin'in +laivat tästä lähteneet? -- Siitä ei löydetty vähintäkään viittausta. + +Tässä ei auta luetella kaikkia retkiä, mitkä vielä seuraavinakin +vuosina tehtiin. Lady Franklin ei luopunut panemasta varojansa +tämmöisiin yrityksiin ja yleisön mieli seurasi suuttumattomalla innolla +ja säälillä kaikkea, mitä tehtiin tässä tarkoituksessa. Keväällä 1852 +lähetti hallitus taas ulos suuren retkikunnan, jonka komentaja oli +Edward Belcher. Laivat olivat ne neljä samaa, mitkä Austin oli +edellisenä syksynä tuonut kotia, aikaisemmin kuin oli odotettu ja +suotu. Nyt ne uudesta varustettiin erinomaisen tarkalla tavalla, +elatus-varoilla, pyssyillä, kruuti-torvilla, joilla kävisi räjähyttää +jää-tukut rikki, ja ilma-palloilla, joilla oli aikomus levittää +ilmoituksia. Tämä viime-mainittu laitos, jolla jo Collinson'in +retkikunta v. 1850 oli ollut varustettu, ansaitsee erittäin selittää. +Ilmaan päästettiin pieni ilma-pallo, johon oli sidottu hitaasti palava +tuli-soitto. Tuli-soitossa rippui lankoihin kiinnitettyjä papereita +summaton joukko, kaikki loistavan-väristä. Sitä myöden kuin soitto +paloi, pääsivät paperit toinen toisensa perästä laskeumaan maahan ja +hajosivat siis avaralle alalle. Nämä paperit olivat täyteensä painetut +ilmoituksilla, jotka voisivat olla Franklin'ille hyödyksi; ainoastaan +tyhjä paikka jätetty, mihin piti, ennenkuin ne ilmaan lennätettiin, +kirjoittaa päivämäärä sekä lennättäjän asema ja tila. Näitä papereita +annettiin Belcher'ille ei vähempää kuin 500,000, ja retkikunta lähti +matkalle Huhtikuussa 1852. Kesällä 1853 oli kaikkiansa 13 laivaa ulkona +etsintö-retkillä, ja samana syksynä lähetti Amerikkalainen kauppias +Grinnell vielä kerran yhden laivan, jonka komentaja oli tohtori Kane. +Mutta Juhana Franklin'ista eivät nämä kaikki etsijät löytäneet mitään +sen enempää tietoa. V. 1854 annettiin kaikille Englannin laivoille +käsky palata kotimaahan. Kaikki etsintö-retket olivat loppuneet +synkeään epätoivoon. + +Mutta jos retkien päätarkoitus ei ollut saavutettu, oli kuitenkin +tieteen ala paljon levitetty. Meidän on muistaminen, että kartat vielä +v. 1850 eivät näyttäneet Amerikan Pohjois-puolella niitä kaikkia saaria +ja salmia, joita nykyisissä kartoissa näkyy, ja että vasta Franklin'ia +etsittäissä tultiin tarkemmin näitä seutuja tuntemaan. Niinpä kapteini +Penny oli v. 1850-1851 löytänyt Viktoria-kuninkaan kanaalin +(koulukartassa seisoo "Kuningas S:mi"), jonka pohjois-päässä näytti +olevan suuri avoin meri; talvella 1851-1852 oli Kennedy ja hänen +seurassaan Ranskalainen Bellot tehneet Barrow-salmen etelä-puolella +rohkean jää-matkan, joka kesti koko kolme kuukautta, niin että he +laivaansa palatessaan olivat kulkeneet 1200 Englannin (noin 175 Suomen) +peninkulmaa; vihdoin kapteini Inglefield oli v. 1852 tutkinut +Baffinin-lahden pohjois-päässä Smith-salmen, ja tunkeunut ylös +pohjoiselle levulle 78° 35'. Mutta kaikkein merkillisin oli MacClure'n +matka ollut; sillä sen kautta oli nyt luoteinen kulku-väylä vihdoin +löydetty. Luokaamme tuokioksi silmät Beering'in-salmen puolelle. + +Jo edellisessä on mainittu, että v. 1848 kaksi laivaa lähetettiin +Beeringin-salmelle. Toinen niistä, nimeltä Herald, kapteini Kellet'in +komennon alla, kääntyi siitä koti-matkalle syksyllä 1850; mutta toinen, +nimeltä Plover, joka oli ainoastaan varasto-laiva, pysyi vielä pari +vuotta niillä tienoilla. Sillä välin oli Tammikuussa 1850 Collinson ja +MacClure lähteneet Englannista, ja tulivat kesällä Beeringin-salmelle. +Edellinen kuitenkin palasi talveksi Hongkongiin, mutta MacClure, +Investigator nimisessä laivassa, oli päättänyt kulkea edelleen, pitäen +talvea missä sattuisi ja näin pitkittäin vuosi-vuodelta, kunnes +Baffinin-lahti olisi saavutettu. Elok. 5 p. 1850 nähtiin Ploverista ja +Herald'ista Barrow-nokan seuduilla, kuinka Investigator jäiden keskellä +kiiti täysillä purjeilla koilliseen. Viittauksella annettiin sille +neuvo palaamaan, mutta MacClure viittasi vastaan: "Tärkeä tehtävä! Oma +edesvastaus". Taistellen yhäti jäiden kanssa, hän syksympänä löysi +salmen, joka on Bank-maan ja Prinssi-Walesin-maan välillä, nimitti sen +Walesin-prinssin-salmeksi, ja tunkeutui sen pohjois päähän saakka, +johon jäätyi talveksi kiinni. Nyt hän huomasi, että tästä kulku-väylä +ulottui Barrow-salmeIle ja että luoteis-väylä siis oli löydetty. Mutta +jää-tukut olivat seuraavana kesänä niin hirmuisen tiviit ja rajut, että +hän ei voinut tunkeutua edemmäs, vaan suurella vaivalla ja vaaralla +pelasti laivansa takaisin Walesin-prinssin-salmea myöden. Nyt hän +kiersi koko Bank-maan ja tuli Bank-salmeen, mutta joutui kovan +lumimyrskyn valtaan ja asettui Syysk. 24 p. 1851 siihen pieneen +lahteen, jonka karttamme näyttää Bank-maan pohjoisella puolella (260° +idässä Ferrosta). Tämä hänen onneksensa sattui olemaan hyvä satama, ja +hän nimitti sen Armonlahdeksi, tunnustaen että Jumala oli hänelle +tehnyt suuren armo-työn. Jos nyt vesi olisi ollut sulana itää +kohden, olisi hän voinut tästä purjehtia Melville-saarelle, joka +kaukaa näkyikin, ja siitä hän olisi kulkenut Parry'n vanhaa tietä +Baffin'in-lahteen ja Englantiin. Mutta samana päivänä kuin hän joutui +Armon-lahteen, hän siihen jäätyikin. Kevään puolella tehtiin jään yli +vähäinen retki Talvisatamaan, johon jätettiin merkitylle paikalle +kirjallinen kertomus Investigatorin matka-vaiheista. Seuraava kesä ei +vapahtanut matkalaisia heidän jäisestä vankeudestaan Armon-lahdessa. +Taas tuli talvi, ja kevät 1853. Elatus-varat olivat loppumallansa, väki +isommalta osalta sairasti keripukkia, ja aikomus oli re'illä pyrkiä +pois nälkä-kuoleman alta itäisiin ja eteläisiin seutuihin. Silloin +tapahtui muutamana päivänä, kun MacClure ja hänen luutnanttinsa +kävelivät jäällä, että näkivät miehen rientävän meren puolelta heitä +kohtaan. Luulivat olevan jonkun heidän miehiään, joka juoksi muka +jää-karhua pakoon, ja alkoivat astua hänen avuksensa. Mutta mies +kirkaisi ja koroitti käsiänsä Eskimojen tavalla, niin että toiset eivät +tienneet mitä ajatella, varsinkin kun eivät voineet eroittaa hänen +puhettansa. Miehen tultua lähemmäksi, kysyi häneltä MacClure: "Ken +olette ja mistä?" Voimme arvata hänen hämmästystään, kun vastaus +kuului: "Olen luutnantti Pim, ennen Herald'issa, nyt Resolute'ssa, +kapteini Kellet on Melville-saaren tykönä". -- Asia oli MacClure'lle +yhtä vaikea ymmärtää kuin lukijalle. Kellet ja Pim olivat v. 1850 +olleet Herald-laivassa Beeringin-salmen seuduilla, kun MacClure jätti +heidät hyvästi ja purjehti edelleen. Sitten olivat palanneet Englantiin +ja saaneet Resolute-laivan, joka kuului Belcher'in retkikuntaan. He +olivat talveksi 1852-1853 tulleet Melville-saaren kaakkois-päähän; +siitä Pim oli retkeillyt Talvi-satamaan, josta löysi MacClure'n +kertomuksen ja tuli nyt pelastamaan kansalaisiaan. Muassansa oli joukko +miehiä, vaikka luutnantti oli edelle rientänyt. Kuinka terve-tullut hän +oli, arvaa lukija itsestään. Investigator'in väki, sairaat niinkuin +terveetkin, riensivät ylös häntä katselemaan, Hädän aika oli mennyt, +toivo ja ilo palasi jälleen. Kuitenkaan ei tahtonut MacClure heittää +laivaansa ja lähteä itse kotimaahan; hän viipyi vielä yhden talven +1853-1854, kunnes vihdoin amirali-viraston käskyllä hän lähti +Belcher'in laivoissa Englantiin. Investigator on luultavasti vielä +Armon-lahden jäissä. + +Näin oli Luoteis-väylä vihdoin löydetty, ei tosin semmoinen, joka +kaikin aioin tai juuri milloinkaan olisi kuljettavana, mutta +kuitenkin syvä ja leveä vesi-juopa: Davisin-salmi, Baffinin-lahti, +_Lankaster-salmi, Barrow-salmi, Melville-selkä, Bank-salmi_ ja +vihdoin Beeringin-salmi. Myöskin Belcher'in retkikunta oli tehnyt +tärkeitä tutkintoja; sen eri osakunnat olivat eri salmista edenneet +niiden salmien välitse, jotka ovat Luoteis-väylän pohjoisella puolella, +ja siellä havainneet kyllä merkillisen seikan. Jota pohjoisemmaksi +tultiin, sitä lauhkeampi oli ilma-ala, mursuja ja muita meri-eläimiä +löytyi runsaammin, vesilintuja joukottain. Kaikki näytti osoittavan, +että avoin meri näiden saarten pohjoispuolella oli jäistä vapaa. Tätä +arvelua vahvisti vielä tohtori Kane'n tutkinnot Baffinin-lahden +pohjoispuolella. Hän kulki kesällä 1853 laivassaan Smith-salmea ylös +levu-asteelle 78° 45', teki tästä seuraavana talvena reki-matkoja +pohjaseen, ja keksi kanaalin, joka menee pohjoista suuntaa +Smith-salmesta ja sai "Kennedy'n kanaalin" nimen. Tämä oli jäätynyt +levu-asteesen 81°, mutta sitten alkoi jäätön ala, joka levesi suureksi +jäättömäksi mereksi. Pohjainen tuuli, joka kesti kolmatta vuorokautta, +ei tuonut mitään kulku-jäitä näkö-alaan, kaikkinaisista vesi-eläimistä +oli suuri rikkaus, ja vedessä osoitti lämpömittari +36° Fahrenheitia +(+2 2/9 Cels.), sill'aikaa kuin ilmassa oli -60° Fahr. (-51 1/9° Cels.) +Tästä kaikesta on arveltu, että Pohjoisen-navan ympäristö on +lämpimämpää alaa kuin Baffinin-lahden ja Melville-salmen seudut, ja +selitys tähän seikkaan on luultavasti haettava jostakin alisesta +meren-virrasta, joka etelästä tuopi lämmintä vettä jäämereen. On +arveltu siis mahdolliseksi kulkea Spetsbergien ohitse tähän avoimeen +mereen ja näin päästä itse Pohjoiselle navalle. Että Smith-salmen tietä +ei ole yrittämistä, todistaa Kane'n kokemus; sillä hänen täytyi jättää +laivansa sinne ja suurella vaivalla pelastaa itsensä ja väkensä +Tanskalaisiin uutis-asuntoihin Grönlannin rannikolle. + +Todella nyt ei ollut koko Luoteis-väylän saaristossa muuta tutkimatonta +alaa, kuin Boothia'n pohjoispäästä luonaan päin mannermaata kohden. +Siihen aikaan kuin viimeiset etsijä-kunnat palasivat luoteisilta +vesiltä, alkoi selvetä se tieto, että Juhana Franklin väkenensä +laivoinensa oli joutunut juuri näille seuduille, ja että häntä +etsittäissä oli jätetty tutkimatta ne ainoat paikat, joista olisi voitu +häntä löytää. Tohtori Rae, joka jo ennen oli tehnyt monta rohkeata +retkeä Amerikan pohjoisimmalla merenrannalla, lähti v. 1854 kulkemaan +Boothian luonais-rannikkoa, nimittäin Ison Kalajoen lahdelta +pohjaiseen. Hän tuli sillä retkellä todistamaan, että Boothia ei +ollut saari vaan saarento, s.t.s. mannermaahan yhdistetty, ja että +Wilhelmi-kuninkaan-maa (se saari, joka on Boothian luonais-puolella) on +salmella eroitettu Boothiasta. Mutta matkallansa hän myöskin tapasi +joukon Eskimoita, jotka juttelivat, että muka keväällä neljä vuotta +sitten[5] toinen Eskimo-joukko oli käynyt hylkeitä ampumassa +Wilhelmi-kuninkaan-maan pohjoisrannikolla ja silloin oli nähnyt noin +40 miestä, jotka matkustivat etelään pitkin saaren länsirannikkoa, +vetäen muassaan rekiä ja veneen. Niistä ei muka yksikään puhunut +Eskimojen kieltä, mutta viittaamalla ilmoittivat, että heidän laivansa +olivat särkyneet jäissä ja että kävivät metsän-riistaa etsimässä. +Myöhemmin samana keväänä oli noin 30 valkoista miestä tavattu ruumiina +mannermaatta, pitkän päivä--matkan päässä länteen päin Isosta +Kalajoesta, ja 5 ruumista oli eräässä lähisessä saaressa. Tohtori Rae +osti Eskimoilta joukon hopeisia ja muita kaluja, jotka Englantiin +tuotuina helposti tunnettiin Franklin'in väen omaisuudeksi. Seuraavana +vuonna 1854 lähetti Hudsonin-lahden seura faktori Anderson'in tarkemmin +tutkimaan kuolin-paikkoja. Hänelle Eskimot ilmoittivat, että +puheenalaiset miehet olivat kuolleet nälkään; hän löysi myöskin +pienessä Montreal-saaressa (Ison Kalajoen suussa) paikan, missä Eskimot +sitten olivat veneen hajottaneet, käyttääksensä sen puu-aineet ja +naulat. Muutamia Franklin'in väen kaluja hänkin sai ostaa, mutta hän ei +löytänyt mitään kirjoja, paperia, pyssyjä, eikä ainoata ihmis-luuta tai +hautaa. Syy oli arvattavasti se, että meri toisinaan tulvailee +Montreal-saaren yli. Kuinka lieneekin, on ainakin selvästi nähtävä, +että viimeinen jäänös Erebus'in ja Terror'in väestöstä näille +paikoille heittivät henkensä. + +Englannin hallitus oli nyt lakannut etsintö-toimesta; mutta Lady +Franklin ei vielä löytänyt lepoa surevalle sydämmelleen. Hän toimitti +v. 1857 pienen Fox-nimisen höyry-jahdin, jonka komentajaksi rupesi +MacClintock, urhollinen mies, joka oli kelpoansa osoittanut kolmella +edellisellä retkellä, Jaakko Ross'in, Austin'in ja Belcher'in kanssa. +Hänen väestönsä oli 24 miestä, siinä luvussa myöskin yksi Eskimolainen +tulkki Grönlannista, ja lähtö tapahtui Aberdeenista Heinäk. 1 p. 1857. +Matka oli erinomaisen vaivaloinen; sillä Baffinin-lahden pohjoisessa +päässä takeltui Fox kulku-jäihin ja vietiin talven pimeydessä takaisin +ulos Davisin-salmesta, kulkien virran ajamana 1385 Englannin (s.o. +kolmatta sataa Suomen) peninkulmaa. Vasta kauhean taisteluksen perästä +vapautui Fox jäistä, kääntyi taas pohjaseen ja tuli Lankaster-salmelle +Heinäkuussa 1858. Tästä MacClintock haki tiensä etelään, tuli vihdoin +Prinssi-Regent-salmen kautta siihen ahtaasen salmeen, nimeltä +Bellot-salmi, joka on Boothian pohjois-päässä, tunkeutui sen läpitse ja +otti talvi-majansa. Syksyn kuluessa hän kuljetti ulos ruokavaroja sille +tielle, minkä kautta hän ensi keväänä aikoi tehdä reki-retkiänsä. Hänen +oli määrä kevään kuluessa useissa joukkokunnissa tutkia koko se ala, +mikä vielä oli tutkimatta, ja sillä tavoin täyttää luoteisten +löytö-matkain tarkoitusta. + +Tässä on sovelias muistuttaa, että taito tehdä reki-retkiä oli +kymmenenä vuotena paljon edistynyt. Re'et olivat jo suikeammat, kuormat +mukavammin sovitetut, ja Eskimo-koiria käytettiin juhdiksi. V. 1848 +saattoi reki-retki olla ulkona ainoastaan 40 vuorokautta ja tutkia noin +200 Engl. peninkulmaa rannikkoa; mutta Austin'in matkalla kestivät +reki-retket 80 vuorokautta, kulkien 800 peninkulmaa; ja Belcher'in +seuran reki-retket olivat yhtenään liikkeellä enemmän kuin sata +vuorokautta, tutkien sillä välin lähes 1400 Engl. peninkulmaa. Oli +myöskin saatu tarkka kokemus, kuinka suuren painon roteva mies saattoi +vetää raskaassa kelissä, ja kuinka monta päivää perätysten, -- kuinka +vähällä ruualla hän saattoi tulla toimeen, -- ja kuinka ankaraa +pakkasta tarjeta. Tämä kokemus oli antanut seuraavan säännön: suurin +paino miehelle oli 220 naulaa, josta joka päivä jäi pois 3 naulaa +miehen kuluttamaa ruokaa ja poltto-aineita, nimittäin naula leipää, +naula lihaa ja kolmas naula sisältävä viinaa, teetä, kakaota, +sokuria, tupakkaa ja poltto-ainetta keittämistä varten. Semmoisella +päivä-muonalla saattoi mies matkustaa yhtenään sata päivää ja 10 Engl. +peninkulmaa (15 uutta virstaa) päiväänsä, kestäen helposti noin 30° +kylmää Cels. Jos koiria oli, niinkuin MacClintock'illa, väheni miesten +vaiva paljon ja matka kului siis pikemmin; mutta siinäkin tilassa oli +semmoinen matkustus ankaraa toden-tekoa. Retkellään Maaliskuussa +1859 oli hänellä pakkasta 45° Cels. ja lumen-hanki kävi niin kovaksi, +että koirien jalat rampaantuivat. Kahdeksan- tai kymmenen-tuntisen +jalka-matkan perästä, jolloin silmät pahasti huikenivat lumen-paisteesta +ja kädet ja kasvot yhäti viluttuivat, kului vielä lähes kaksi tuntia, +ennen kuin lumi-maja oli valmistettu; sitten annettiin koirille +ruokaa sekä kuljetettiin tarpeelliset kalut re'iltä majaan, muun +seassa myöskin kaikki saappaat, kintaat ja koirien valjaat, ett'ei +koirat söisi niitä suuhunsa miesten nukkuessa. Kun kaikki miehet olivat +kokoontuneet majaan, niin "ovi tukittiin lumella, keitto-lamppu +sytytettiin, jalkineita muutettiin, kirjoitettiin matka-kertomusta, +vedettiin kellot, käärittiin peitteet ruumiin ympäri, sytytettiin +piiput ja keskusteltiin kunkin koiran ansiosta, kunnes ehtoollinen +valmistui". Kun lamppu taas oli sammutettu, katosi pian se lauhkeus, +mikä majassa oli syntynyt, ja jäätyneet peitteet tuskin antoivat niin +paljon lämmintä, että nukkua voitiin, sill'aikaa kuin koirat ulvoivat +ulkopuolella majaa. "Tämmöinen matkustus", sanoo yksi MacClintock'in +tovereista, "on niin väsyttäväinen, ja jano niin kova, että sitä +tee-kupillista ja pemmikan-naulaa, mikä ehtolliseksi saadaan, ei +vaihetettaisi koko mailman kalleuksiin". + +MacClintock'in etevin reki-retki alkoi Huhtikuussa ja kesti kolmatta +kuukautta. Väki jakaantui kolmeen retkikuntaan, jotka lähtivät eri +haaroille. Franklin'in väen vaiheista löysivät seuraavat tiedot. + +Eskimoilta saivat ostaa joukon hopeisia ja muita kaluja, jotka +kantoivat Franklin'in, Crozier'in ja muiden nimiä; hinta oli +tavallisesti neljä neulaa hopea-lusikasta. Myyjät tiesivät jutella, +että Wilhelmi-kuninkaan-maan luoteispäässä oli ollut kaksi laivaa, +joiden väki oli lähtenyt tiehensä Isolle Kalajoelle päin, mutta osaksi +uupui matkalle, että toinen laivoista sitten oli upponut syvään veteen, +mutta toinen ollut viskattu maalle, ja että jälkimäisestä Eskimot +olivat ottaneet itsellensä puu-aineita, niin että koko aluksesta ei +ollut enää paljo mitään jälellä; että siinä myöskin oli ollut monta +kirjaa, vaan että ilma ne jo aikaa oli hävittänyt. Montreal-saaresta +löysi MacClintock muutamia vähäisiä kaluja; Wilhelmi-kuninkaan-maan +luonais-rannalla taas tavattiin erään palvelija-poian maalliset +jäänökset, ja vihdoin sen länsi-nokan seuduilla nähtiin vene, jota oli +re'en päälle sovitettu ja jossa makasi kahden miehen luurangot, ynnä +kelloja, pyssyjä, muutamia painetuita kirjoja ja muuta kalua, vaan ei +mitään ruokaa paitsi joku määrä kakaota ja teetä. Mutta tärkein löytö +tehtiin koillisempana, nimittäin kaksi lyhyttä kertomusta, jotka olivat +kätketyt kiviseen raunioon merkityllä paikalla. Ne olivat kirjoitetut +Toukok. 28 p. 1847 ja Huhtik. 25 p. 1848, molemmat yhteen paperiin, +niin että jälkimäinen oli 11 kuukautta myöhemmin lisätty edellisen +reunan ympäri. Ne kuuluvat näin: + +"Toukok. 28 p. 1847. -- H. M. laivat Erebus ja Terror pitävät talvensa +jäässä pohjoista lemua 70° 05', läntistä pituutta 98° 23'.[6] Ovat +olleet talvensa 1846-47[7] Beechy-saarella, pohj. levua 74° 43' 28", +länt. pituutta 91° 39' 15", kuljettuansa Wellingtonin-kanaalia levulle +77° ja palattuansa pitkin Kornwallis-saaren länsi-puolta. + +Sir Juhana Franklin retkikunnan komentajana. + +Asiat hyvin. + +Osakunta, sisältävä 2 upsieria ja 6 miestä, lähti laivoista maanantaina +Toukok. 24 p. 1847. + + Gm. Gore, luutnantti. + Kaarlo F. Des Boeur, apulainen". + +"Huhtik. 25 p. 1848. -- H. M. laivat Terror ja Erebus heitettiin +Huhtik. 22 p., 5 lieu'ta[8] pohjois-luoteessa tästä, oltuansa jäissä +hamasta Syysk. 12 päivästä 1846. Upsierit ja väestöt, yhteensä 105 +henkeä, kapteini F. R. M. Crozier'in komennon alla, tulivat tässä +maalle, pohj, lev. 69° 37' 42", länt. pituutta 98° 41'. Sir Juhana +Franklin kuoli Kesäk. 11 p. 1847; ja kuolleiden koko määrä tällä +retkellä on ollut tähän päivään saakka 9 upsieria ja 15 miestä. + + (Sinetti) F. R. M. Crozier, + Kapteini ja vanhin upsieri. + + (Sinetti) Jaakko Fitzjames, + Kapteini Erebus laivassa. + +Ja huomenna, 26 p., lähdetään Isolle Kalajoelle". + +Nämä näin löydetyt kertomukset ja muut jäänökset, jotka MacClintock +sitten syksyllä 1859 toi Englantiin, levittivät tarpeellisen valon +siihen onnettomuuteen, joka oli koko tätä retkikuntaa kohdannut. Erebus +ja Terror olivat Wilhelmi-kuninkaan-maan luoteispuolella jäätyneet +kiinni kahdeksi talveksi, 1846-1847 ja 1847-1848; Franklin oli sillä +välin kuollut; muu väki oli keväällä 1848 koettanut matkata Kalajoelle, +päästäksensä siitä Hudsonin-lahdelle; he olivat nähtävästi ottaneet +mukaansa liian raskaita kuormia; isompi osa oli jo alku-tielle uupunut, +muutamat päässeet Kalajoen suulle ja siellä heittäneet henkensä. 129 +miehestä ei jäänyt henkiin yhtä ainoata, joka olisi voinut kertoa +toveriensa loppua. + +Tämän onnettoman tapaturman rinnalla on lohdullinen tietää, että +ihmis-hukka luoteis-retkillä yleensä on ollut erinomaisen vähäinen. +Vanhan Parry'n aioista MacClintock'in viime retkeen asti oli näillä +pohjoisilla seuduilla verrattain vähemmän väkeä kuollut, kuin Englannin +laivastossa muilla vesillä. + + + + +PUMPULI. + + +Pumpuliksi nimitetään hieno ja silkkimäinen siemenen-kukka useissa +_Gossypium_-suvun lajeissa, mitkä kuuluvat Malvojen heimoon +(Malvaceae). Kaksi tavallisinta lajia ovat Pumpuli-pensas (Gossypium +herbaceum) ja Pumpuli-puu (Gossypium arboreum). Edellinen, joka +muutamissa maissa voi kasvaa kahden, kolmen kyynärän korkealle, antaa +lumi-valkoisen taikka kellahtavan pumpulin. Mutta Pumpuli-puu nousee +koko kahdeksan tai kymmenenkin kyynärän korkeaksi ja antaa erinomaisen +hyvää pumpulia. Tätä hyödyllistä kasvia löytyy milloin mitäkin lajia +kaikissa lämpimissä ja höystöisissä maissa sekä Vanhassa että Uudessa +maailmassa: -- Kiinassa, Itä-intiassa, Arapiassa ja Syriassa, melkein +yli koko Afrikan, Kreikassa, eteläisessä Italiassa, Siciliassa ja +Espanjassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Länsi-intiassa ja eteläisissä +Yhdysvalloissa. Mutta enin pumpuli, mikä Euroopassa tarvitaan, on tähän +asti tuotu viime-mainitusta seudusta, olletikkin Etelä-Karoliinasta, +Georgiasta, Floridasta, Alabamasta ja Luisianasta eli Uus'Orleanista, +ja on ollut viljelty Neekeri-orjilla. + +Näissä maissa käypi viljelys seuraavalla tavalla. Aikaisin talvella, +kun maa on jauhon-tapainen, ajetaan pelto pienellä auralla, joka +kutsutaan härän-kieleksi, pitkiin riveihin eli kannaksiin, joiden väli +on kaksi, mutta höystöisessä maassa kolmekin kyynärää. Touon-aian +tultua, kynnetään matala vako pitkin kannaksen harjua, siihen +sirotetaan siemen, ja päälle pohjataan ungalla. Parin viikon perästä +tulevat taimet näkyviin; niitä perataan ja harvennetaan, niin että +niiden väli on 8 tai 10 tuumaa. Aina tuon-tuostakin kynnetään kannasten +eli rivien välit, niin että rikka-ruoho häviää ja taimet mullitetaan; +-- nämä vielä harvenetaan, kunnes jokainen varsi on 12:n tai 18:n +tuuman päässä toisistansa. Kaikki tämä perkaus- ja holhoustoimi +pidetään varsin tarpeellisena pumpuli-kasvin menestymiseksi. Pensas +alkaa kukoistaa Kesäkuussa, ja sen perästä puhkee uusia kukkia +yhtenään, kunnes hallan aika tulee. Jokainen kukka tarvitsee 70 päivää +valmistuakseen siemeneksi. Siementen ympäri on hohkamainen verho, josta +kasvaa pitkää untuvaa, ja kaikki on suljettu kuivaan koteloon, joka +aukenee kolmella tai viidellä liuskalla. Kotelon auettua alkavat +siemenet untuvineen varista maahan, ja nyt on tarpeellinen, että +pumpuli aikanansa poimitaan, ennenkuin tuuli ja sade sen pilaa. Monta +kuukautta siis, sitä myöden kuin hedelmät aukenevat, käydään aina +poudan aikana kokoamassa puhjenneet villat. Nämä vedetään sormin, niin +taitavasti että enin osa siemeniä sekä rikat ja roskat jäävät pois, +mutta pumpuli-aine pannaan suuriin koppiin. Ne siemenet, jotka eivät +ole erinneet, perataan pois eräällä veden käyttämällä koneella, jossa +on kaksi vastoin-päin kääntyvää telaa eli valssia, niin vähällä välillä +että ainoastaan tuo silkkimäinen tukka mahtuu siitä kulkemaan. Näin +puhdistunut pumpuli piestään raipoilla ja pannaan pakkoihin, jotka +koneellisella voimalla likistetään kokoon. Pakassa on lähes 20 Suomen +leiviskää. + +Jos yksinäinen pumpuli-karva katsellaan suurennus-lasilla, havaitaan se +pitkäksi, usein vähän kiertyväksi pilliksi, jonka pinnassa näkyy pitkin +päin käypiä viivoja sekä tuolla täällä tummat pilkut. Usein on pilli +muodoltansa nauhamainen. Sen paksuus on vaihdellen 1/200 toi 1/250 +tuumaa. + +Eri pumpuleissa on eri karvan-mitta; sen mukaan eroitetaan +_pitkävillainen pumpuli ja lyhyt-villainen pumpuli_. Tämä eroitus +ei tule eri kasvin-lajeista, vaan ainoastaan erilaisesta ilma-alasta. +Pitkä-villainen pumpuli (ranskaksi: cotons longue soie, englanniksi: +sea-island cotton, s.o. meri-saaren pumpuli) on karvansa pituudelta +vähän toista tuumaa, ja saadaan ainoastaan pitkin meren rannikkoa, +Brasiliassa, Etelä-Karoliinassa, Georgiassa ja vähäisessä osassa +Floridaa. Suolan-sekainen maa ja merestä nousevat suolaiset höyryt +arvataan vaikuttavan tämän kalliin pitkä-karvaisuuden. Mutta +senlaatuinen pumpuli on hyvin harvinainen ja käytetään ainoastaan +hienoimpiin kankaisin. Vuonna 1858 vietiin Yhdys-valloista ulos enemmän +kuin 1100 miljoonaa naulaa pumpulia, josta ei ollut pitkä-villaista +kuin 12 miljoonaa naulaa. Lyhyt-villainen pumpuli (ranskaksi: cotons +courte soie, englanniksi: Upland cotton, s.o. Sydän-maan pumpuli) +käytetään tavallisiin ja karkeihin kankaisin. + +Suomenkielinen nimitys _Pumpuli_ on syntyperäänsä saksalaisesta +sanasta _Baum-wolle_, joka oikeastaan merkitsee: puunvilla. +Englantilainen nimitys: Cotton, samate kuin Ranskalainen: Coton, ja +vielä liiemmin Espanjalainen: Al-godon, tulevat Arapialaisesta nimestä: +Al koton; sillä Arapialaiset ensinnä toivat pumpulinviljelyksen ja +kutomisen Eurooppaan. + +Viime vuosi-sadan keski-paikoille asti oli pumpulin virka maailman +teollisuudessa ja sivistyksessä vähä-pätöisempi; mutta siitä alkaen on +sen vaikutus yhä karttunut. Lähettäkäämme hätäinen silmänluonti +pumpulin historiaan. + +Pumpuli-teollisuuden ensimäinen kätkyt on Itä-intia. Iki-vanhoista +aioista oli tässä merkillisessä maassa, missä, kuten Straboni lausuu, +"villa kasvoi puissa", asukasten tapana pukeutua pumpulisiin +vaatteisin. Heidän kätevyytensä, malttavaisuutensa ja vuosisatojen +harjoitus antoivat näille tuotteille suurenkin kelvollisuuden, vaikka +valmistus-keinot olivat hankalia. Plinion kautta (Hist. nat. XIX 1.) +tiedämme, että Egyptissä jo vanhastaan ko'ottiin eräs pensas, nimeltä +gossypium, jonka hedelmässä kasvoi villaa; siitä muka tehtiin +vaatteita, joita ainoastaan papit saivat kantaa. Tämä epäilemättä oli +Gossypium herbaceum, joka Egyptissä, Syriassa, Persiassa ja Intiassa +kasvaa itsestään. Mutta ainoastaan viime-mainittu maa näyttää +harjoittaneen pumpuli-teollisuutta jossakin isommassa määrässä. +Arriano, kirjassaan Punaisesta merestä, puhuu pumpuli-kankaista, +joita Arapialainen kauppa toi Intiasta mainitun meren rannikoille. +Intian kaupunki Masalia, nykyään Masulipatam, oli jo silloin mainio +pumpuli-kudelmistaan, ja Intian musliinit tunnettiin Kreikanmaalla +saakka, missä naiset niitä pitivät kalliina koristuksena. + +Toinen pumpuli-teollisuuden kätkyt on Amerikka. Sitä harjoitettiin sekä +saarissa että mannermaalla jo silloin, kun Eurooppalaiset ensin +löysivät Uuden-maailman. Olletikin Mexikolaiset olivat hyvin kauas +edistyneet pumpuli-kangasten valmistuksessa. Niinpä Fernando Cortez +lähetti Kaarlo V:lle pumpuli-kudelmia, jotka olivat erinomaisen hienoja +ja painetut monenlaisiin väriin. Muutamista Perulaisista haudoista on, +muumioittujen ruumisten ympäriltä, löydetty pumpuli-kankaita, jotka +hyvin paljon tulevat niiden sukuun, joita me nyky-aikana valmistelemme. +Tiedämme myös, että pumpuli-pensas kasvoi siinä maan-osassa +viljelemättä; sillä ne löytö-matkaajat, jotka ensin kävivät Missisipin +rannoilla, näkivät sitä siellä kasvavan suuren paljouden. + +Euroopan maista on Espanja ensimäinen, johon pumpulin viljelys ja +valmistus asetettiin Arapialaisten eli Maurien toimella, Abberaman +III:nnen hallitessa, alkupuolella kymmenettä vuosi-sataa. Valencian +aukeilla istutettiin ensimäiset pumpuli-kasvit; ne menestyivät hyvin, +ja pumpuli-tehtaat Granadassa, Kordobassa ja Sevillassa tulivat pian +varsin kuuluisiksi. Viime-mainitusta paikasta saatiin yhtä hienoja +kankaita kuin Syriastakin. Sitä vastoin kesti kristityssä Euroopassa +jonkun-lainen vastahakoisuus tälle teollisuudelle, minkä muka +uskottomat olivat ensin alkaneet harjoittaa. Noin v. 1300 paikoilta +tavataan Italiassa ensimäiset pumpulin-kutomiset. Tästä taas toivat +Venetialaiset ja Genualaiset ensin pumpuli-pakkoja Englantiin. +Mutta pumpulia ei Englannissa silloin muuksi käytetty kuin +kynttilän-sydämmiksi. V. 1430 ottivat muutamat kankurit Chesterin ja +Lankasterin maakunnissa sitä käyttääksensä karkeihin kankaisin. +Vähitellen tämä teollisuus tästä karttui karttumistansa, varsinkin kun +koneelliset valmistus-keinot keksittiin. Puute raaka-aineista, jota ei +käynyt Englannissa viljeleminen, alkoi jo tulla tuntuvaksi, kun +vihdoin Amerikan Yhdysvalloissa pumpulin viljelys yleni mahtavaksi +elin-keinoksi ja täytti sekä Englannin että Ranskan tehtaiden tarpeet. +Sitä ennen oli kehrättävä ja kudottava pumpuli tuotu Englantilaisesta +Itä-Intiasta, Martinique'sta, Guadeloupe'sta, sekä Neapelista, +Espanjasta ja eteläisestä Ranskastakin. Mutta Yhdysvaltain kasvattaman +pumpulin paljous ja sen helppo hinta sysäsi pian muut tuote-paikat +syrjälle. + +Vaikka Amerikassa pumpuli oli vanhastaan tunnettu, sen elinkeinollinen +viljelys ei ole aivan vanha. Muutamat siirtolaiset Fear-nokassa +Floridan rannalla olivat ensimäiset, jotka siihen rupesivat. Tästä +elin-keino levisi, ja tuote aljetttin viedä Eurooppaan kehrättäväksi ja +kudottavaksi. Ensimäinen pumpuli-pakka tuotiin Amerikasta Englantiin +v. 1569. Manchesterin pumpuli-teollisuus, joka nyt on suurin ei +ainoastaan Englannissa vaan koko maailmassa, alkoi vuodesta 1641. +V. 1678 kehrättiin tai kudottiin siinä kaupungissa jo 2 miljoonaa +Suomen naulaa pumpulia. Kuitenkin tämä teollisuus ei edistynyt kuin +vitkalleen, ennenkuin keksittiin uudet kehräys-koneet: _jenny ja +muuli-jenny_, joista kohta tulemme puhumaan. Ranskassa alkoi +pumpuli-teollisuus vasta lopulla 17:ttä vuosisataa, ja Amiens oli sen +ensimäisiä pesiä. Nykyänsä sitä enimmästi harjoitetaan Myhlhaus'in +ja Rouen'in seuduilla, ja Ranskalla on Englannin-jälkeinen sia +pumpuliteollisuudessa. Ranskassa luetaan vuotinen valmistus-arvo noin +520 miljoonaksi Suomen markaksi, mutta Englannissa 1150 miljoonaksi +markaksi. Muut maat Euroopassa eivät tule läheskään näiden verroille. + +Siitä pumpulin paljoudesta, mikä maailmassa kasvatetaan, on tehty +arvion-mukainen lasku, joka osoittaa, että v. 1858 kasvoi noin 4550 +miljoonaa Suomen naulaa. Kun pumpuli-pakkaan menee lähes 20 leiviskää +eli 400 naulaa, syntyy tästä enemmän kuin 11 miljoonaa pakkaa. Tästä +tuote-summasta luopuu eri maiden osiksi seuraavat määrät: + + Yhdysvallat tuottavat 1385,000,000 naulaa. + Brasilia 78,000,000 " + Muut Etelä-Amerikan maat 22,000,000 " + Itä-Intia 1036,000,000 " + Kiina ja Siami 1755,000,000 " + Persia ja Turkestan 120,000,000 " + Egypti 69,375,000 " + Algeria 425,000 " + Sierra-Leone 100,000 " + Muu Afrika 70,000,000 " + Välimeren seudut Euroopassa 14,100,000 " + yhteensä 4550,000,000 naulaa. + +On laskettu lukua, että koko tämä vuotinen saalis riittäisi +ympäröitsemään maa-palloa päivän-tasaajan kohdalla semmoisella +pumpuli-vyöllä, jonka leveys olisi puolen-toista kyynärää ja paksuus +puolen kyynärää. Kuinka vahvasti pumpulin-viljelys Amerikan +Yhdys-valloissa on viimeisinäkin vuosikymmeninä karttunut, näemme +siitä, että saalis v. 1830 oli ainoastaan 400 miljoonaa naulaa, mutta +1859 viidettä vertaa eli 1840 miljoonaa naulaa. Kaikesta pumpulista, +mikä Englannin tehtaissa kehrätään, on 85 % ollut Yhdys-valloista +tuotua. Meidän on muistaminen, että koko tämä pumpulin paljous on +kasvatettu Neekeri-orjilla, ja että pumpulin-viljelys on juuri etevin +syy, minkä tähden eteläiset valtiot eivät suostu vapauttamaan orjiansa. +Se sota, mikä sittemmin on syttynyt pohjoisten ja eteläisten valtain +välillä, tulee nähtävästi paljon muuttamaan pumpuli-viljelyksen seikat +ja suhteet. Euroopassa kärsitty pumpuli-pula synnyttää synnyttämistään +uusia viljelys-paikkoja pitkin Aasian, Afrikan ja Australian +rannikoita, ja kun kerran vapaa työ tulee kasvattamaan Euroopan +pumpuli-tarpeet, on myös, toivoaksemme, orjuus Amerikassa kadottanut +viimeisen tukensa. + +Nykyänsä ovat kaikissa sivistyneissä maissa pumpuliset vaatteet +levinneet kaikkiin säätyihin. Syy on näiden vaatteiden keli-hinta, joka +isommaksi osaksi tulee koneellisesta valmistuksesta. Niin kauan kuin +meidänkin maassa pumpuli kehrättiin ainoastaan tavallisessa rukissa, +kului yhdeltä ihmiseltä viikon päivät kartatessa ja kehrätessä naulan +pumpulia. Vasta 1820-luvulla aljettiin Suomessa ostaa koneella tehtyä +niinkutsuttua "Engelskan lankaa". Samaseen aikaan syntyi Tampereella +Suomen ensimäinen pumpuli-tehdas. V. 1860 oli niitä maassamme 4 +kappaletta, joiden työväen paljous oli 2300 henkeä ja valmistus-arvo +noin 2,700,000 markkaa. + +Jos lähdemme silmäilemään itse kehräys-taiteen historiaa, havaitsemme, +että alkupuolella viime vuosisataa _rukkikin_ vielä oli Suomessa +tuntematon. Silloin kehrättiin ainoastaan _värttänällä_ eli +_kehrävarrella_, jota vielä nykyiset vanhat muistavat nähneensä. +Vanhanaikainen kehrääjä, joka istui jossakin korkealla, esim. pirtin +halko-orsilla, hiersi kehrävartta pitkin reittänsä semmoisella +voimalla, että se siitä pyöri kappaleen aikaa, laskeutuen laattia +kohden ja samassa punoen langaksi tuota kehrääjän hyppysistä lähtevää +lapetta. Juuri kun värttänä oli lakata kieppimästä, temmattiin se +takaisin ylös, lanka kerittiin sen ympäri ja temppu alkoi uudelleen. +Värttänän rinnalla oli _rukki_ jo suuri edistys-askel. Kuitenkin +on vasta _kehräys-kone_ tehnyt vaatteet meille niin halpahintaisiksi +ja hyviksi, kuin nykyänsä ovat. + +Se kone, joka on vaikuttanut niin suuren muutoksen kaikkien säätyin +jokapäiväisessä olossa, ansaitsee erinäistä tarkastusta. Ensimäinen +toimi koneellisessa kehräyksessä on venyttää ja likistää yhteen +ne pumpuli-karvat, joista langan pitää syntymän, niin että ne +vähitellen yhtyvät tasaiseksi nauhamaiseksi lappeeksi. Tämä tapahtuu +käsi-kehräyksessä meikein huomaamatta, sormien painaessa ja silittäessä +hahtuvaa. Koneellisesti se käy sillä tavoin, että kartattu pumpuli +monituisesti kulkee kieriväin telain välitse, jotka liikkuvat eri +nopeudella. Näin syntynyt lape kerääntyy rullaan ja on nyt valmis +kehrättäväksi. + +Vasta viime vuosisadan keskipaikoilla keksi eräs köyhä Englantilainen +kaiteentekijä, nimeltä Highs, ensimäisen kehräys-koneen, jonka hän +nimitti tyttärensä nimellä: _Jenny_. Tässä koneessa oli iso joukko +kehräpäitä, jotka kaikki kulkivat yhteisellä liike-voimalla ja +valmistivat lankansa tuosta lappeeksi sovitetusta pumpulista. Mutta +tällä tavoin ei kuitenkaan saatu niin hienoa, tasaista ja tukevaa +lankaa, että se olisi loimeksi kelvannut. Silloin Rikhard Arkwright, +parran-ajaja Prestonissa Englannin-maalla, keksi koneen, joka muutti +koko kehräys-taiteen uudelle kannalle. Valmis nauhamainen pumpuli-lape +pantiin kulkemaan useiden parittain olevain telojen välitse, josta +aliset olivat juovikkaat, yliset sileät, ja kukin jälkimäinen pari +kieri suuremmalla nopeudella kuin edellisensä. Tällä lailla täytyi +lappeen venyä venymistään niin pieneksi kuin lanka aiottiin, ja samassa +se punottiin erinäisellä kieputuksella. On sovelias sivu-mennen +mainita, että Arkwright keksinnöllään ansaitsi itselleen äärettömän +rikkauden. Mutta vasta Samuel Crampton, joka sovitti yhteen +jenny-koneen ja Arkwrightin telat keksi sillä tavoin nykyisen +kehräys-koneen, joka siitä syystä sai nimen: _muuli-jenny_ eli +sekasukuinen jenny. Seuraavan sivun kuva voipi antaa käsityksen tämän +koneen rakennuksesta. + +R, R, R ovat rullat, joiden päällä pumpuli-lappeet ovat kerittynä, +kulkien tästä tela-parien T välitse kehräpäähän I. Rattaat A A kulkevat +pikkuista rauta-tietä eteen päin, venyttävät langan kulkiessaan ja +palaavat taas saman tien. Ratasten liikunto panee samassa liikkeelle +hiulun H, joka, niinkuin tavallisessa rukissa, pyörittää kehrän K ja +koko kehräpään K I. Telat T ovat nuo Arkwright'in keksimät, jotka +kierivät eri nopeudella ja sillä tavoin pienentävät lappeen langaksi, +samassa kuin kehräpää I sen punoo punomistaan. Kun rattaat alkavat +eteen päin kulkea, nostaa pidäke P langan korkealle ja estää sen +kerääntymästä kehräpäähän; silloin lanka venyessänsä kiertyy. Mutta kun +rattaat ovat päässeet matkansa päähän ja alkavat takaperin kulkea, niin +pidäke laskeutuu; lanka silloin kerääntyy kehräpäähän, ja ohjake O +sovittaa sen kulkua, niin että kehräpäässä syntyy huin eli käämin +muotoinen terä. Tämä rattaiden liikunto edes-takaisin toimittaa siis +koko kehräyksen, joka telojen avulla tarkemmin tasoitetaan. Olemme +tässä vain osoittaneet, kuinka yksi kehräpää liikkuu ja vaikuttaa. +Mutta kahdet rattaat, jotka kahden puolen liikkuvat rinnatusten ja +molemmat varsin yhtä tasaa, panevat kerrallaan noin sata-määrän +kehräpäitä käymään. Tämä se ihmeteltävä muuli-jenny on, joka niin +silmin-nähtävällä tavalla on edistänyt ihmiskunnan rikkautta ja +ruumiillista toimeentuloa. + + + + +VIIPURIN PAMAUS. + + +Ensimäinen Luku. + +Pohjoisten valtakuntain väli lopulla 15:tta vuosisataa. + +Jo kaksi vuosisataa olivat Venäjä ja Ruotsi taistelleet Karjalan +omistamisesta. Ensi alussa oli voitto näyttänyt kallistuvan +Ruotsalaisten puolelle, siihen aikaan kun Torkel Knuutinpojan +ritari-retket uhkasivat temmata koko Karjalaisen heimokunnan pois +Nougorodin alta ja rajoittaa Slavilaisten valtaa heidän omiin +kansallisiin ääriinsä. Mutta pian oli onni taas kääntynyt, varsinkin +Ruotsalaisen marskin surman jälkeen, ja aikoja oli ollut, jolloin +itse Viipurinkin linnassa Nougorodilainen posadnikki isännöitsi. +Pähkinälinnan rauhanteko v. 1323 koki nämä seikat sovittaa sillä +tavoin, että isompi osa Karjalais-heimokuntaa jäi Venäjälle, mutta +Savon, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat ynnä Viipurin linna heitettiin +Ruotsin omaksi. Rajajoki ja ylinen Vuoksen-virta tulivat valtakuntien +rajoiksi asutulla alalla; ylempänä taas, missä asumaton erämaa alkoi, +olivat rajapyykit harvassa ja epä-vakaisia, ja antoivatkin sitten +alituisia riidan syitä, sitä myöden kuin takamaat kahden puolen +täyttyivät uutis-asukkaista. Mutta syvempi syy, kuin rajain +epä-vakaisuus, esti tämän rauhan tulemasta "ikuiseksi", kuten +sovinto-kirjassa oli luvattu. Slavilainen valta oli kerran mahtavakin +ollut ja silloin tottunut pitämään Suomensukuiset kansat laillisena +perintönänsä. Nyt se heikkoutensa ja hajallisuutensa aikana oli +Germanilaisille kansoille kadottanut ison osan tätä luultua +omaisuuttaan, nimittäin Saksalaisille Liivin ja Viron maat +Peipos-järveen ja Narva-jokeen saakka, ja Ruotsalaisille koko +Suomenniemen varsin lähelle sitä valtatietä, josta Nougorodin ja +Venäjän kaikki länsimainen kauppa kulki. Nämä vauriot syvästi +loukkasivat Slavilaisten etua, mutta vielä syvemmin heidän kopeuttansa +ja uskonnollistakin tuntoa; sillä heidän uudet naapurinsa lännessä +tunnustivat Romalaisen paavin hengellistä valtaa, mutta Venäläiset +noudattivat Kreikan-kirkon sääntöjä, ja nämä veljes-kirkot vihasivat +toisiansa pahemmin kuin pakanoita. Näin asiain ollessa ei ollut kuin +luonnollista, että Venäjä, sitä myöden kuin se jälleen voimistui, +kokisi kostaa entiset kärsimänsä, ottaen takaisin, mitä oli kadottanut, +ja lisäksi valloittaen, mitä sodan onni antaisi. "Ikuisen rauhan" +siasta oli perustettu ikuinen rauhattomuus, ja Karjala kahden puolen +valta-rajaa oli jo kaksi vuosisataa ollut alituisena vainon tantereena. + +Lopulla 15:tta vuosisataa tämä rauhattomuus sai pelättävän muodon. +Siihen asti oli tuo tasavaltainen Nougorod melkein yksinänsä ajanut +Slavilaisuuden asiat tällä puolen. Nyt sitä vastoin Moskovan +suuriruhtinas-kunta, hallitsijansa Iivana Vasilinpoian alla, kohosi +koko Venäläisen vallan pääksi ja astui yhdistetyillä voimilla +sota-kentälle. Samalla aikaa taas länsi-valtojen voimat olivat enemmän +hajallansa kuin milloinkaan. Liivissä oli pitkällinen sota raivonnut +hengellisen ja maallisen vallan välillä, ja kun tämä talttui, syttyi +verinen riita Riian kaupungin ja Saksalaisen ritariston kesken. +Ruotsin-vallassa oli tosin Sten Sture vanhempi osannut karkoittaa +Tanskalaiset maasta ja piti nyt hallitus-ohjat valtio-hoitajana. Mutta +valtakunnan sekä maalliset että hengelliset herrat olivat liian +mahtavat ja itsevaltaiset, että Stuuren toimissa olisi oikeata +jäntevyyttä voinut olla, ja Tanska puolestaan koki julkisilla ja +salaisilla juonilla kylvää eripuraisuutta. Se raju-ilma, joka oli +yltymässä Venäjän puolelta, oli tosin jo vetänyt Ruotsin hallituksen +silmät Suomen rajan varustamiseen, ja Eerikki Akselinpoika Tott, +joka v. 1475 sai Viipurin läänitykseksi, oli rakennuttanut uuden +Olavin-linnan eli Savonlinnan, vieläpä ympäröinnyt Viipurin kaupunkia +kivisellä muurilla. Vaaran karttuessa, kokivat Ruotsin hallitusmiehet +sovittaa sisälliset riidat Liivinmaassa ja sitoa sen maan mahtajat +yhteiseen liittoon Venäjää vastaan. Tämä vihdoin onnistuikin v. 1492, +jolloin Lokak. 22 p. senlainen välipuhe solmittiin Tukholmassa. Mutta +samalla aikaa oli Venäjäkin itsellensä löytänyt liittolaisen, joka +Ruotsille oli mitä vaarallisimpia. Se oli Tanskan ja Norjan kuningas +Hannu eli Juhana, joka yhä etsi tilaisuutta valloittaksensa Ruotsin +kruunua ja tätä tarkoitusta varten ei epäillyt houkutella eri-uskoisen +Venäjän tylyjä laumoja Suomen päälle. Kesällä 1493 kävivät hänen +lähettiläänsä suuriruhtinaan tykönä, ja seuraus oli, että Iivana kohta +lähetti lankonsa, Demetrio Palaiologon, Tanskaan, missä liitto +solmittiin Marrask. 8 p. yhteisesti Sten Stuurea ja Liivin maamestaria +vastaan. Kahden puolen luvattiin naapuri-sopua ja uusi rajankäynti, +niin pian kuin Hannu kuningas saisi Ruotsalaisen kruunun ja sen kanssa +Suomenmaan omaan haltuunsa. Suuriruhtinas taas ei mielestään vaatinut +kohtuuttomia, kun lupasi tytyä siihen, mikä muka vanhastaan oli +Nougorodin ja Venäjän-vallan oikeata omaisuutta ollut. Mutta siihen +luokkaan hän lukikin Äyräpään, Jääsken ja Savon kihlakunnat, eli koko +sen osan Karjalaa, minkä Torkel Knuutinpoika muinoin oli valloittanut. +Kysymys oli siis, pitikö Suomenmaan kadottaman kahden vuosisadan +viljelystyöt ja kaikki ne ponnistukset, joilla Savo ja Karjala olivat +juuttuneet emämaahan kiinni. Semmoista ajatusta Suomen kansallistunto +jo siihen aikaan kauhistui. + + +Toinen Luku. + +Suomalaisten puolustus-neuvot ja Venäläisten päälle-karkaus Syyskuussa +v. 1495. + +Suomenmaassa oli jo kauan aikaa aavistettu myrskyn tuloa ja ne miehet, +jotka tälle maalle hyvää soivat, mutta varsinkin Turun jalo pispa, +Maunu Särkilahdelta, olivat kovin tuskillaan tämän poloisen isänmaansa +pelastuksesta. Tosin oli loppuvuodella 1487 rauha rakennettu Venäjän +kanssa viideksi vuodeksi. Mutta jo kauan ennen kuin sovittu aika +loppui, oli pienempiä meteliä tapahtunut pitkin rajaa Lapin seuduilla +Rajajokeen saakka, eikä ollut milloinkaan tietoa, minä hetkenä Iivanan +koko voima maahan hyökäisi. Sitä vastoin Suomen puolustus-neuvot olivat +kyllä heikkoja, ja Maunu pispan itsensä oli jo pari kertaa täytynyt +omien palvelijainsa kanssa rientää Knuutti Possen avuksi, joka Viipurin +haltiana oli pantu ensimäistä puuskaa kestämään. Mikä apu hädän +hetkellä voisi tulla Ruotsin puolelta, oli aina epätietoista, koska +Sten Stuure paljoa huolellisemmin valvoi omia etujansa Tanskan +kuningasta ja Ruotsin ylimyksiä vastaan, kuin Suomen etuja ja Suomen +raja-asioita. Ylipäänsä valtiohoitajan luonne synnytti täällä puolen +enemmän epäluuloa kuin turvallisuutta, ja milloin hän viime kerran oli +Suomessa käynyt, talvella ja kesällä 1491, oli hänelle riita syttynyt +Maunu pispan kanssa, vaikka tosin sovinto taas tehtiin Turun +sakaristossa ennen hänen lähtöään. Se liitto, minkä Stuure seuraavana +vuonna oli solminut Liivin maamestarin kanssa, ei myöskään ollut niin +paljoksi turvaksi, kuin ensi silmäyksellä näytti. Iivana, näet, oli +sinä vuonna rakennuttanut Joanan eli Ivangorodin linnan varsin +vastapäätä Narvaa, ja maamestari, joka tästä tuli hädilleen, oli +rientänyt hakemaan Ruotsin liittoa, mutta tarkoitti silmin-nähtävästi +ainoastaan apua itselleen eikä suinkaan avun-tekoa Suomenmaalle. Sitä +vastoin oli varomista, että juuri tämä liitto vielä enemmin yllyttäisi +Iivanan vihaa, ja että se ryntäys, mikä kenties oli aiottu Vironmaahan, +nyt tulisi siitä syystä kääntymään Suomea vastaan. + +Tammikuussa v. 1493 oli Viipurissa jonkunmoinen kokous, jossa +keskusteltiin varustus-toimista Venäjää vastaan. Tämä vuosi ja seuraava +kuitenkin kuluivat jommoisessakin rauhassa. Mutta aikaisin kesällä 1495 +saatiin tieto, että Venäläiset varustivat suurta valloitus-retkeä +Suomenmaahan. Ensimäinen sana tästä asiasta tuli Räävelin pispalta ja +kaniikeilta Maunu pispalle Turkuun, ja tämä kohta lähetti tiedon +Ruotsiin. Sten Stuurelta silloin tuli vastaus, että pispan piti +väkenensä rientämän Viipuriin, ja Maunu lähtikin meritse sinne Elokuun +keskipaikoilla. Ennen lähtöänsä hän näyttää antaneen käskyn läntisille +maakunnille, että neljä talonpoikaa varustaisivat joka viidennen +rientämään rajaa kohden Viipurin avuksi. Itse Viipurissa ei vielä nä'y +olleen tarkkaa käsitystä vaaran koko suuruudesta. Maunun tultua, Posse +otti pispan palvelijat ja muuta väkeä mukaansa ja marssi uljaasti rajan +yli. Mutta pian tuli havaitsemaan, että Venäläisten joukko oli hänelle +liian väkevä, ja hänen täytyi peräytyä Viipurin muurien taaksi. Tämä +ensimäinen kokemus osoitti tarpeelliseksi ryhtyä voimallisimpiin +varustus-neuvoihin. Pispa, joka valtiohoitajan poissa ollessa oli +ylimmäinen mies koko maassa ja paremmin kuin kukaan saattoi kiihoittaa +tämmöiseen sotaan uskon vihollisia vastaan, lähetti nyt Viipurista +käskyn kaikille Suomen asukkaille, että joka mies, joka oli viisitoista +täyttänyt, tarttuisi aseisin ja rientäisi Viipurin avuksi. Kohta sen +perästä hän itse lähti Turkuun järjestämään tätä maan-nostoa. Sillä +välin hän oli lähettänyt kirjeen toisensa perästä sekä Upsalan +arkipispalle että valtiohoitajalle, pyytäen voimallista ja viipymätöntä +apua Ruotsin puolelta. + +Mutta ennen kuin vielä pispan toimittama nostoväki, saati Ruotsista +toivottava apu, saattoi liikkeelle tulla, olivat Venäjän laumat jo +samonneet rajan yli ja tulivat hirveästi hävittäen Viipurin edustalle. +Niiden voima mainitaan olleen 60,000 miestä ja päällikkönä oli ruhtinas +Danilo Vasilinpoika Shtjena, mutta Nougorodilaisen joukon johdatti +voivoda Jaakko Sakarjitsh ja Pihkovalaisen osakunnan ruhtinas Vasili +Shuiskoi, joiden lisäksi seurasi useita ruhtinaita ja mahtavia miehiä. +Tämmöinen voima näytti olevan aiottu koko Suomenmaan valloittamiseen, +ja Venäläiset kehuivatkin ei aikovansa palata, ennenkuin olisivat +nähneet Tukholman. Heillä oli muassansa kaikenmoisia piiritys-aseita, +muun seassa myöskin suunnattoman suuria tykkejä, joista muutamat +mainitaan olleen 24 jalan pituista. Näin varustetuina tulivat Rajan yli +Ristin-päivänä, Syysk. 14 p., ja etenivät Viipuria vastaan. Niinkuin +tavallisestikin, seurasi surma ja hävitys sodan jäljissä. Äyräpää, +Uusikirkko, Kivennapa ja Jääski eli koko maakunta Viipurin itäpuolella +oli jo tuhkina suitsemassa, ja kaikki asukkaat, mitkä eivät päässeet +pakoon, joutuivat surman omiksi. + + +Kolmas Luku. + +Viipurin piiritys, Vatikiven kähäkkä, ja Venäläisten ensimäinen +rynnäkkö. + +Silloin, niinkuin nytkin, oli Viipurin kaupunki kaakkois-puolella +sitä salmea, missä Torkelin rakentama linna seisoi pienessä +saaressaan. Etelä-puolella oli meren lahti, josta Uuraan salmen kautta +tullaan aavalle Suomenmerelle. Pohjois-puolella kaupunkia taas oli +Suomenveden-pohja, joka luoteesen päätyy Latookan salmeen, mutta +kaakkoa kohden pitkin kaupungin kuvetta lähettää kapenevan kaistaleen, +nimeltä Salakkalahti. Kaupunki, joka siis ainoastaan kaakon puolelta +yhtyi mannermaahan, oli ollut helppo varustus-värkeillä lujentaa, ja +luultavaa on, että jo ennen Tottin aikoja jonkun-moinen vallitus oli +ollut suojeluksena Venäläisten päällekarkauksia vastaan; muutoin olisi +vaikea ymmärtää, kuinka Mustaveljekset eli Dominikanit olisivat jo +v. 1450 uskaltaneet tänne luostarinsa rakentaa. Mutta se muuri, minkä +Tott nyt pari kymmentä vuotta sitten oli rakennuttanut, oli täydellinen +kivestä tehty linnoitus, jonka rinteestä kohosi useita vahvoja torneja. +Saman varustuksen takana kokosi Knuutti Posse ne vähäiset voimat, mitkä +tässä hädässä olivat saatavana. Maan etevimmät ritarit ja päälliköt +palvelijoinensa olivat jo saapuville tulleet, ja niiden seassa +mainitaan Henrikki Eerikinpoika Bitz Pohjois-Suomen laamanni, Tönne +Eerikinpoika Tott, Maunu Frille, Maunu Laurinpoika, eräs Winholt +niminen luultavasti Saksalainen sekä useat muut. Myöskin pispa Maunu +oli sinne jättänyt palvelioitansa, joiden lukumäärä oli kuudetta +kymmentä. Lisäksi alkoi talonpoikia kokoontua lähisistä maakunnista. +Ensimäiset olivat rajaseutujen pakolaiset, mutta nämä enimmäksi osaksi +lähtivät taas tiehensä. Sitä vastoin ennättivät jo Uusmaalaiset +paikalle, vaikka niiden sotakunto, kuten kohta saamme nähdä, ei ollut +juuri kehuttava. Näillä voimilla oli ainakin ensimäistä puuskaa +kestäminen. Samalla aikaa piti Posse huolta Länsi-Suomen suojeluksesta, +jos vihollinen yrittäisi samota sinne asti. Eräs Pentti Niilonpoika +lähetettiin Viipurista Kymijoelle valmistamaan murroksia ja +suojelus-värkkiä. Hän palasi kohta taas Viipuriin, ja Klaus +Henrikinpoika Horn Etelä-Suomen laamanni, sekä Herman Fleming +Louhisaaren herra asetettiin vahtia pitämään Kymijoella. Turun +seuduilla oli rahvas varustaimallaan; mutta puute oli ritareista ja +ase-miehistä, jotka olisivat voineet johdattaa talonpoikien joukkoja ja +lisätä heille uskallusta. Lokakuun 1 p. marssivat kaikki Turun läänin +"vapaat miehet", Turun ohitse. Eräs Severin eli Söyrinki niminen heitä +johdatti, ja pispa siunasi heidän lippunsa uskon ja isänmaan +suojelemiseksi. + +Pyhän Matheus'en päivänä, Syysk. 21 p., olivat Venäläiset alkaneet +levittää leirinsä Viipurin etelä-puolella. + + "Heitä tuhansia Viipurin edustalla löytään, + Koko kentän rakentavat värkkiä täyteen;" + +kertoo Ruotsin riimikronika. Kolme ensimäistä viikkoa piirittivät +kaupunkia ainoastaan itä-puolelta, ja länsi-puolelta oli Viipuri +vielä vapaana ottamaan vastaan ne lisäväet, mitkä tulla lappasivat +kaikista Suomen maakunnista. Vihollinen sill'aikaa valmisteli +piiritys-värkkiänsä ja tutkieli lähiset saaret ja seudut. +Kaupunkilaiset puolestaan tekivät muutamia uloskarkauksia. Viikolla +Lokak. 4-10 pp. välillä tapettiin muutamilla saarilla noin 40 +Venäläistä, ja Winholt teki toisen retken samalla onnella. Mutta +Venäläiset jo alkoivat kiertää Suomenveden-pohjaa ja pyrkiä Lavolan +salmen yli, sulkeaksensa Viipurin länsi-puoltakin. Tätä estääksensä +lähetettiin yöllä maanantaita vastaan, Lokak. 11-12 pp. välillä, +retkikunta ulos kaupungista Lavolan seuduille. Johdattajina olivat +Niilo Pentinpoika, Maunu Frille ja Winholt; muassa seurasi 100 +aatelis-palvelijaa ja noin 800 Uusmaan talonpoikaa. Matka kävi veneillä +kolme neljännestä peninkulmaa luoteesen, vaikka Lavolan salmi viepi +vedet ulos Juustilanjärvestä. Salmi, joka meidän aikoina on muuttunut +Saimaan-kanavan suuksi, oli etelä-osassaan veneen-kululle kelvollinen; +mutta sen pohjois-päässä, noin pari uutta virstaa ylöspäin oli +koski, joka kutsuttiin _Vatikiven_- eli vanhoissa kirjoissa +_Vatukiven_- koskeksi. Sama paikka mainitaan olleen Venäläisten +tavallinen ylikäytävä, kun he tahtoivat Viipuria kiertämällä samota +sisämaahan. Mahdollista on, että Viipurilaiset tällä kertaa olivat +tänne laittaneet muutamia varustus-värkkiä estämään vihollisen pääsöä +lännemmäksi, ja retken tarkoitus ei ainakaan näy muuta olleen, kuin +vastustaa Venäläisten tuloa salmen yli. + +Mutta asia kävi varsin onnettomasti. Tuskin oli maalle noustu veneistä, +niin tuli huuto, että Venäläiset lähestyivät. Uusmaan talonpoiat kohta +ryntäsivät veneisin toinen toisensa päälle, niin että toinen puoli +aluksista uppoontui. Sitä vastoin aatelis-palvelijat tekivät +viholliselle miehuullista vastarintaa, sill'aikaa kuin vesi muutamista +veneistä taas tyhjennettiin. Joukko Venäläisiä tapettiin ja +Uusmaalaiset alkoivat jälleen rohjentua. Mutta nyt tuli isompi +Venäläis-voima; aatelis-palvelijain täytyi peräytyä rannalle päin, ja +talonpojat syöksyivät taas pakoon veneisinsä. Tämä Uusmaalaisten veltto +pelkurius tuotti tuhon kaikille. Noin 100 talonpoikaa hukkui. +Aatelispalvelijoista ei tullut takaisin kuin 8 tai 10, ja muiden seassa +olivat kaikki Maunu pispan palvelijat, paitsi kokkia ja viittä miestä, +kaatuneet tai vangiksi tulleet. Vangiksi myöskin joutuivat Niilo +Pentinpoika ja Maunu Frille. Mutta Winholt pelasti itsensä sillä, että +hän köyden avulla vedessä laahasi veneen perästä. Tämä Vatikiven +onneton kähäkkä synnytti paljon mieli-karvautta Viipurissa. Posse oli +ä'issään talonpoikien kelvottomuudesta ja vakuutti, että jos 400 +Uusmaalaista kuulevat äänen kahdesta Venäläisestä, he muka oieti +pötkivät pakoon. Jotain syytä hänellä näkyy olleenkin; sillä paljas +sanoma tästä onnettomuudesta hajoitti metsiin 150 Porvoon-lääniläistä, +jotka matkalla Viipuriin jo olivat tulleet Säkkijärvelle. Pahinta oli, +että Venäläisillä nyt oli vapaa pääsö Lavolan salmen yli, josta heitä +joka hetki täytyi odottaa saartamaan Viipuria lännenkin puolelta. Tämä +varottu asia kävikin varsin pian toteen. + +Jo luultavasti toisena päivänä teki Venäläisten päävoima itäiseltä eli +Pantsarlahden puolelta ensimäisen rynnäkkönsä kaupunkia vastaan, tuoden +risu-vihkoja, tankoja ja tikapuita. Kaupunkilaiset tekivät voimallista +ja onnellista vastarintaa. Kahdella lipulla viholliset tunkeusivat +Mustaveljes-luostarin editse muurin ja meren välille; mutta he ajettiin +väkivoimalla takaisin ja palasivat leiriinsä. Juuri päävoiman +peräytyessä, ilmaantui toisella puolen kaupunkia se osakunta, joka oli +kiertänyt Suomenveden--pohjaa. Heitä oli paitsi jalkaväkeä noin 450 +ratsua, jotka nyt asettuivat saartamaan Viipuria lännen puolelta. + + +Neljäs Luku. + +Viipurin pelastus. + +Sillä kannalla olivat asiat, kun Viipurin sota-päälliköt Lokakuun 14 p. +kirjoittivat valtiohoitajalle Ruotsiin, pyytäen häntä kiireesti +rientämään heidän avuksensa. Tämä kirje ei voinut tulla perille ennen +kuin Marraskuussa ja avun toiveet siis olivat kyllä kaukaisia. Tosin +Stuure jo aikaisin kesällä oli saanut muistutuksia Suomen vaarasta, ja +monituisilla kirjeillä oli häntä pyydetty tulemaan sotavoiman kanssa +tänne. Mutta valtiohoitajalla ja Ruotsin herroilla oli par'aikaa muuta +tekemistä. He viettivät kesänsä Kalmarissa sotainnon hieromisissa +Tanskan kanssa ja ennättivät tuskin ajatella Suomen varustamista ja +auttamista. Vasta silloin, kun hätähuudot itäiseltä rajalta tulivat +aivan haikeiksi, päätettiin, että Sten Stuure ja useat muut herrat +kokoisivat sotavoiman ja itsekin lähtisivät Suomen puolelle. Mutta +vuoden-aika oli jo myöhäinen ja valmistus-toimet tietysti vetivät +aikaa. Vihdoin Marraskuun keskipaikoilla oli Stuure ko'onnut noin 900 +miestä sota-väkeä; Pyhän Eerikin lippu tuotiin Upsalasta, ja Katrinan +päivänä, Marrask. 25 p., lähdettiin Koohaminan satamasta merelle. Mutta +nyt tuli talvi väliin. Vastatuulta, jäätä ja lunta sattui matkalaisten +tielle, kaksi laivaa särkyi ja muutamain täytyi palata. Muut, ja niissä +valtiohoitaja itse, päättivät Antinpäivänä, Marrask. 30 p., Ahvenaan. +Miehistä ei kukaan ollut hukkunut, mutta lähes 400 olivat jääneet +tulematta. Ne, jotka Ahvenaan olivat päässeetkin, kärsivät suurta +haittaa pakkasesta; sillä talvi tuli ankarampi, kuin mies-muistissa oli +ollut, niin että muutamat kuolivat viluun ja osa kylmättyi. Kuitenkin +nyt oltiin vasta puoli-tiessä. Laivat ja muona-varat jäätyivät kiinni +Ahvenaan ja väen täytyi jään yli matkata Turkuun. Näin myöhästyneet +toimet eivät voineet Suomelle suurta apua tuottaa. Mutta sen siaan +säättiin Ruotsissa messuja, paastoja ja rukouksia muka "kristikunnan ja +poloisen maakunnan, Suomen, edestä". + +Viipurissa sillä välin olivat Knuutti Posse ja Suomalaiset +miehuullisesti vastustaneet Venäläisten yrityksiä. Vihollinen ampui +kaupunkia suurilla tykeillänsä, ja muurit tornineen alkoivat haljeta ja +kukistua. Mutta Posse korjautti ennättämistään kaikki vammat, ja +Winholt piti valpasta vahtia. Näin kului viikko toisensa perästä, +jolloin Venäläiset eivät näytä yrittäneen mitään suurempaa rynnäkköä. +Riimikronika vain kertoo: + + "He ampuivat kaksi tornia maahan; + Silloin muuri rupesi mullistumahan. + Kolmannen tornin ampuivat niin, + Että kaks' kerta-säkkiä mahtuisi siihen. + Tuo kelpo Knuut Posse, urhea mies, + Hän ne suuret reiät tukkia ties'; + Ja Winholt rehellisesti + Oli valpas ja vihollisen esti". -- + +Epätietoista on, liekö Viipuri sillä välin saanut mitään lisäväkeä. +Niin pian kuin vihollinen oli täydellisesti saartanut kaupunkia, ei muu +kuin harjaantunut sotaväki lie voinut tunkeuda piiritettyjen avuksi, ja +luultava siis on, että Länsi-suomen nostoväki pysähtyi Kymijoelle. +Tässä ainakin vaikuttivat sen, että Venäläiset eivät päässeet +retkeilemään Hämeesen. Savoon sitä vastoin karkasi tähän aikaan +Venäläinen parvikunta, jonka tarkoitus oli hätyyttää Olavin +linnaa. Mutta linnan isäntä eli vouti, Pietari Niilonpoika, lähti +ritari-palvelijain ja rahvaan kanssa vihollista vastaan ja ajoi +parvikunnan takaisin rajan yli. Venäläiset eivät ennättäneet tehdä +muuta vahinkoa, kuin polttaa muutamat talot ja tappaa yhden +nimismiehen. Mutta Pietari Niilonpoika ja Savon miehet kävivät pahaa +pahalla kostamassa, polttaen Venäjän puolella rajaa enemmän kuin 800 +taloa ja kaataen monta Venäläistä. + +Äkillinen talven-tulo Marraskuun lopulla näyttää pakoittaneen Viipurin +piirittäjiä yrittämään lopullista rynnäkköä, elleivät tahtoisi tyhjin +toimin palata omaan maahansa. Aikaisin aamulla Pyhän Antin päivänä, +Marrask. 30 p., marssivat viholliset summattomalla ratsu- ja jalka-väen +voimalla kaupunkia vastaan, nostaen miehuullisesti leveitä tikapuita +muurin tasalle. Nyt syntyi hirmuinen taistelus. Venäläisten suuri +enemmyys alkoi kallistaa voiton heidän puolelleen. Riimikronika kertoo, +että he olivat seitsemän tuntia muurin päällä, jossa heidän paasunansa +soivat yhtenään, ja että jo olivat valloittaneet useita torneja, joista +heiluttivat lippujansa. Muurista alkoi vihollinen laskea tikapuunsa +alas kaupunkiin, ja Viipurin viimeinen hetki näytti tulleen. Mutta +kaupungin puolustajat eivät nytkään hämmästyneet, vaan sytyttivät yhden +tornin alle tervaa ja muita palavia aineita, ja polttivat siihen suuren +joukon Venäläisiä. Silloin tuli Venäläisten päälle äkillinen pelon +huimaus, jonka oikeata syytä emme tarkoin tunne. Mahdollista on, että +Posse jollakin kruuti-kaivoksella räjähytti osan ryntääjiä ilmaan; ja +kansan-taru, joka myöhemmin oman käsityksensä mukaan kuvasi näitä +seikkoja, on antanut tapaukselle nimen: _Viipurin pamaus_, koska +muka viholliset suurella räjähdyksellä olivat ilmaan lentäneet. Rahvas +piti Possen suurena velhona, joka taikauksilla oli tämän kumman +saattanut toimeen. Mutta Posse itse ja muut kaupungin päälliköt +selittivät koko tapauksen sulaksi ihme-työksi, jonka Pyhä Andreas +juhlapäivänänsä oli heille tehnyt. Oli muka taivaalla näkynyt loistava +Pyhän Antin risti, jota nähdessään viholliset kovin hämmästyivät, +olletikkin koska kaupunki heidän silmiinsä näytti olevan täynnänsä +puolustajia, vaikka todellakin oli Venäläisten suhteen turhan vähäinen +joukko. Mikä lieneekään oikea syy ollut, niin ryntääjät pötkivät +hätäisesti muurista pakoon ja peräytyivät leiriinsä. + +Tällä tavoin nyt Viipuri oli pelastettu. Tosin kaupunkilaisten voima +oli liian heikko yrittämään valloittaa Venäläisten leiriä. Mutta nämä +jo itse alkoivat salaisesti valmistaa lähtöänsä. Barbaran yönä, Jouluk. +4 p:ää vastaan, lähti osa heitä tiehensä, ja ennenkuin Pyhän Annan +juhlia vietettiin, joka täällä Suomessa tapahtui Joulukuun 15 p., oli +piiritys kokonaan lakannut, kestettyänsä puolen kolmatta kuukautta. +Possen ja Viipurilaisten urhollisuus oli tällä hädän aialla säilyttänyt +Suomenmaalle sen entiset rajat itää kohden ja pidättänyt Venäläisten +paisuvan vallan. Mutta raja-maakunta oli hirveästi hävitetty; talot +olivat poltetut, vilja ja karja ryöstetty, ja osa asukkaista surmattu +tai viety Venäjään. Ne taas, jotka olivat piilotelleet metsissä ja +murroksissa, olivat saaneet taistella nälän ja kauhean pakkasen +kynsissä; heidän oli silmät päässä paisuneina nyrkkien kokoisiksi, ja +moni kaatui kohta kuoliaaksi, niin pian kuin lämpimään tuli tai ruokaa +sai. + +Juuri samana päivänä, kuin Viipurin pamaus tapahtui, oli Sten Stuure +väkenensä tullut Ahvenaan. Vähää ennen Joulua hän tuli Turkuun ja +kokoitteli siellä väkeänsä sekä muona-varojansa, jotka hevoisilla +kuljetettiin Ahvenasta. Luultava on, että hän vielä talvi-sydännä +aikoi marssia Viipurin avuksi. Mutta juuri Joulu-yönä, kun papit +tuomiokirkossa alkoivat veisata "Te Deum", tuli iloinen sanoma Viipurin +ihmeellisestä pelastuksesta. Se oli kirje, jonka Viipurilaiset olivat +lähettäneet niille herroille, jotka Kymijoella vahtia pitivät, ja jonka +nämä kiireesti toimittivat Turkuun. Joulu-ilon lisäksi tuli nyt ilo +isänmaan onnellisesta pelastuksesta. Uskallamme lisätä, vaikk'ei +historia sitä mainitse, että sinä yönä Turun kirkossa veisattiin +tavallista hartaammin Jumalalle ylistystä. + + +Viides Luku. + +Kosto-retket v. 1496. + +Venäjässä tämä suurten hankkeiden huono loppu synnytti paljon +mieli-karvautta. Iivana Vasilinpoika itse muutti lähemmäksi rajaa +Nougorodiin, ja toimitti sieltä uuden retkikunnan, jonka piti vielä +samana talvena käydä kostamassa edellisen retken vaurioita. Tämän uuden +sotavoiman päälliköiksi pantiin Nougorodilaiset voivodat ruhtinas Vasili +Kosoi ja Andrei Tiheliadnin. Tammik. 17 p. lähtivät Nougorodista ja +saivat käskyn tunkeutua Savoon ja Hämeesen asti mutta karttaa Viipuria. +Tämä puuska tuli varsin äkki-arvaamatta Suomen päälle. Stuure oli +hajoittanut väkensä talvi-majoihin. Hän oli jonkun osan lähettänyt +Satakunnan kuninkaan-kartanoon Kokemäelle; Talalaiset ja pestatun väen +hän oli toimittanut Viipuriin, ja 70 huovia Knuutti Kaarlonpojan +komennon alla hän määräsi Savonlinnan vahvistukseksi. Nämä +viimemainitut, kun he Helmik. 2 p. olivat perille tulemassa, joutuivat +vihollisen saaliiksi; sillä Venäläiset jo makasivat Savonlinnan +edustalla. Ainoastaan 7 tai 8 huovia, niiden seassa Knuutti +Kaarlonpoika, pääsivät tästä pulasta hengissä pakoon. Venäläiset eivät +kuitenkaan malttaneet viipyä Olavinlinnaa piirittämässä. Kauhealla +hävityksellä levisivät länteen päin, etenivät Hämeenlinnan seuduille +saakka, ryöstivät Hattulan kirkkoa, ja olivat ainoastaan kahden +päivämatkan päässä itse Turusta. Voimme arvata, mikä kiire tästä tuli +valtiohoitajalle. Arpakapula kulki Ahvenassa ja Uudella maalla, ja mies +talolta nostettiin aseisin. Sillä tavoin saatiin kokoon, jos +Riimikronikkaan saamme luottaa, koko 40,000 miestä, joista oli 900 +huovia; tykistöä mainitaan olleen 103 "skerpentiniä". Helmikuun 24 p. +marssittiin tällä voimalla Turusta ulos. Mutta Venäläiset olivat jo +voittosaaliinsa kanssa kääntyneet kotimatkalle, eikä Stuure tavannut +ainoatakaan vihollista. Riimikronika sanoo: + + "Mitä nyt auttoi kaikki pidetty huoli? + Autiona oli Karjala, Savo ja Hämettä puoli. + Niissä ei kuulunut yhtä ihmis-sanaa; + Eik' ollut koiraa, kukkoa tai kanaa". + +Tämä kuvaus saattaa olla liiallinen; mutta epäilemättä oli hävitys +ollut mitä kovimpia. Maalisk. 6 p. tulivat hävittäjät suuren +vankijoukon kanssa takaisin Nougorodiin. Sten Stuure taas, joka jo +toisen kerran oli myöhästynyt toimissansa, päästi nostoväen jälleen +kotia ja majoitti sotamiehensä pappiloihin. + +Silminnähtävä oli, että jos Venäläiset pääsisivät tekemään useita +semmoisia retkiä, Suomenmaa vihdoin hervottomuudesta joutuisi Venäjän +alle. Viimeinen kokemus oli osoittanut, että harjaantumaton +talonpoikainen nostoväki ei riittänyt suurempaan sotaan, ja maassa +löytyvä varsinainen sotaväki oli liian vähäinen. Tosin ne 400 miestä, +jotka viime syksynä olivat Stuuren joukosta jääneet, tulivat Paaston +aikana, Maaliskuun alussa, perästä. Mutta lisää tarvittiin, ja +valtiohoitaja palasi Maaliskuun lopulla Ruotsiin, hakemaan enemmän +väkeä Suomenmaan puolustukseksi. Väkeä tulikin; mutta Sten Sture, joka +oli luvannut ennen kuukauden kuluttua tulla takaisin Suomen puolelle, +viipyi koko kesän Ruotsissa pitämässä herrain-päiviä Tanskan asioista. +Suomen sotapäälliköksi oli jäänyt Svante Stuure, ja hänen kanssansa +Sten Turenpoika Bielke ja Eerikki Trolle. + +Sill'aikaa kuin maalliset mahtajat niin heikolla menestyksellä +holhoivat Suomenmaan puolustamista, oli hengellinenkin valta täydessä +toimessa samaa tarkoitusta varten. Linköpingin mainio pispa Hemming +Gadd ja eräs Turun kaniikki Henrikki Wenne kiirehtivät Romaan, missä +silloin paavi Aleksanteri VI istui kristikuntaa hallitsemassa. Tältä +mieheltä osasivat toimittaa kaksi hengellistä kirjettä eli bullaa +Suomen eduksi; toisella kiellettiin Hannu kuningasta tällä hädän aialla +Ruotsin valtaa ahdistamasta; toisella luvattiin ane synnistä ja +piinasta niille, jotka lähtisivät risti-sotaan Venäläisiä vastaan. +Mutta Kristuksen siainen otti hyvän hinnan avun-teostansa, niin että +lähettiläisten täytyi eräältä Florensilaiselta rahakauppiaalta lainata +880 dukatia bullain lunnaiksi. Kuitenkin viipyivät nämä kalliit kirjeet +niin kauan tiellä, ett'ei niistä sinä vuonna mitään apua ollut. Hannu +kuningas yhä jatkoi juoniansa, jotka pidättivät valtiohoitajan Ruotsin +maalla, ja Iivana valmisti uusia hävitys-retkiä Suomea vastaan. + +Venäjän etevimmät kanteet Ruotsia vastaan olivat: 1:ksi, että tuo uusi +linna Savossa oli rakennettu Venäjän puolelle rajaa; ja 2:ksi, että +koko Perä-pohja alkuperäisen rajakäynnin mukaan olisi kuuluva Venäjän +alueesen, vaikka Ruotsi sen oli muka aikojen kuluessa omaksensa +anastanut. Tässä ei ole tila tutkia näiden kanteiden oikeutta; siinä +kyllä, eitä Iivana edellä kaiken tahtoi Venäjälle valloittaa ne rajat, +mitkä hän arveli vanhempain rauhankirjain määräämiksi. Tästä syystä +Venäläiset taas Heinäkuussa hävittivät Juvassa, joka siihen aikaan +käsitti koko koillisen Savonmaan. Mutta vielä suurempi retki tehtiin +samaseen aikaan Vienan puolelta Pohjanmaata vastaan. Kaksi veljestä, +ruhtinaat Iivana ja Pietari Ushati, kokosivat suuren sotajoukon Vienan +seuduilta, Äänisjärveltä ja Ustjugista asti, kulkivat pitkin jäämeren +rannikkoa Norjalaisen alueen läpi ja samosivat Lapin kautta +Pohjanmaalle, eli niinkuin Venäjän kronikat sen nimittävät, "kymmenen +virran maalle", hävittäen koko rannikon Tornion ja Kalajoen välillä. +Asukkaat eivät nähneet muuta neuvoa kuin antautua Venäjän alle. Kun +voivodat syksympänä palasivat Moskovaan, seurasi heidän kanssansa +Liminkalaisia, jotka suuriruhtinaalle tarjosivat maakunnan +alamaisuutta. Iivana otti heidät suosiolla vastaan ja antoi heidän +palata kotiin. Näin Suomessa valtiolliset, kansalliset ja +uskonnollisetkin siteet katkesivat, ja henki jo näytti lähtevän +nääntyvästä ruumiista. + +Se sotavoima, joka nyt vihdoin oli Suomeen ko'ottu, näyttää kesänsä +maanneen Viipurin seuduilla, eikä siis voinut kaukaisia meteliä +estää. Mutta tarpeelliseksi nähtiin jollakulla uros-työllä kostaa +Venäläisille heidän tekemiä vahingoitaan, ja syys-kesällä siis +valmistettiin suuri retki Viipurista Joanaa vastaan. Tarkoitus oli +nähtävästi muuttaa sodan kauhut Viron puollelle rajalle ja houkutella +Liivin ritarit sodan osallisuuteen, kuten he liitossaan v. 1492 olivat +luvanneet. Kohta Neitsyt Maarian taivaasen-oton jälkeen (Elok. 15 p.) +purjehtivat Svante Stuure ja Knuutti Posse 70:lla aluksella ja 2000:n +miehen kanssa ulos Viipurista ja tulivat Elok. 19 p. Narvajoelle, joka +oli vanhastaan rajana Viron ja Venäjän välillä. Virran suulla oli +vastapäätä toistansa näiden eri valtojen kaksi raja-linnaa, +länsipuolella Narva ja itäpuolella tuo neljä vuotta sitten rakennettu +Ivangorod eli Joana, jota nyt retki tarkoitti. Ruotsalaiset kohta +alkoivat ampua kaupunkia tykeillänsä, eivätkä paljon vastusta saaneet. +Joanassa oli noin 3000 miestä; mutta komentaja ruhtinas Juri Babitsh +pelästyi kohta ja pötki häpeällisesti tiehensä. Kaksi muuta ruhtinasta, +jotka sotajoukon kanssa seisoivat lähellä, eivät myöskään tulleet +avuksi, ja Joana joutui kahden viikon perästä Syysk. 2 p. piirittäjäin +valtaan. Ruotsalaiset saivat ylen suuren voittosaaliin. Mutta Knuutti +Kaarlonpoika, joka viime talvena oli onnellisesti päässyt Venäläisten +käsistä Savonlinnan edustalla, joutui tällä kertaa vihollisten valtaan +ja surmattiin hirmuisesti. Ruotsalaiset olivat nyt voittaneet paikan, +joka meren-takaisuutensa tähden oli heidän melkein mahdoton pitää. He +tarjosivat Joanan Liivin maamestarille, mutta tämä ei tohtinut rikkoa +rauhaa Venäjän kanssa. Seuraus oli, että Ruotsin väki saaliinsa ja +vankiensa kanssa palasi Viipuriin, jättäen Ivangorodin auki ja +autioksi. Mutta Venäläiset ottivat sen taas haltuunsa ja varustivat +entistä paremmaksi, häikistellen Liivin ritareita, jotka olivat +päästäneet niin hyvän otuksen käsistään. Pilkallansa ampuivat +Joanalaiset virran yli, niin ett'ei kukaan voinut turvallisesti kulkea +Narvan kaduilla, ja itse Narvan pormestari Juhana zur-Meininge +ammuttiin sillä tavoin kuoliaaksi. + + +Kuudes Luku. + +Mahtajain toimet ja tuumat. + +Sill'aikaa kuin Svante Stuure ja Knuutti Posse näin urhollisesti +ylensivät Ruotsin aseiden kunniaa, ennätti valtiohoitajakin palata +Suomeen. Nyt olisi toivomista ollut, että Ruotsin yhdistetty voima +olisi uusilla uros-töillä pakoittanut Venäläiset rauhaan. Mutta +valtiohoitaja, joka Ruotsissa oli tullut riidan alkuun arkipispan +kanssa, riitaantui tässä sekä Svante Stuuren että Maunu pispankin +kanssa eikä ollenkaan osoittanut sitä hallitsija-kuntoa, joka +nykyisessä asiain tilassa olisi ollut tarpeellinen. Svante, joka +valitti jääneensä koko edellisen kesän Venäläisten syötiksi, eikä +saaneensa elatusvaroja tai palkkaa palvelijoillensa, lähti tiehensä +Ruotsiin. Valtiohoitaja taas lähti rajan puolelle, ja otti mennessään +Turun pispalta 30 lästiä rukiita, luvaten valallisesti niillä Joanaa +varustella Ruotsin kruunun hyväksi. Mutta Joana jäi varustamatta, ja +Maunu pispa syystä arveli, että ne rukiit olisivat tehneet paremman +hyödyn, jos niitä olisi jaettu Suomen hiippakunnan köyhille, jotka +nälkään olivat nääntymässä. Lisäksi Sten Stuure melkein väkisin otti +suuren rahasumman Pyhän Hemmingin uhreilta; mutta halunsa suojella +Suomenmaata ei ollut yhtä suuri kuin halunsa ko'ota varoja. Hän oli jo +ehdotellut neuvoskunnalle, että joku osa Suomenmaata sopisi heittää +Venäjälle rauhan hinnaksi; mutta neuvoskunta ei siihen suostunut. Nyt +hänelle tuli pelko, että muka Svante Stuure nostaisi kapinan häntä +vastaan, ja hän arveli täytyvänsä palata Ruotsinmaahan. Maunu pispa +tuli kauheasti hädillensä isänmaan, köyhän Suomen tähden, joka näin +jäisi Venäläisten saaliiksi. Koko maakunnan täytyisi muka antautua +Venäjän alle, eikä olisi muuta odotettavana kuin marttiran-kuolema ja +pako. Ruotsista samalla aikaa lähetettiin vakuutus, ett'ei Svante eikä +kukaan muu tekisi Stenin poissa ollessa mitään eripuraisuutta; +päin-vastoin muka valtiohoitajan palaaminen voisi pikemmin sytyttää +kapinaa. Näistä neuvoista huolimatta valtiohoitaja tuli pois Viipurista +ja oli Joulun edellä Turussa. Vielä kerran pispa koki taivuttaa hänen +huikentelevaista mieltänsä, osoittaen Suomen suurta ja silminnähtävää +vaaraa. Stuure puolestaan vaati sitkeästi Maunulta lisää rahaa, ja +lupasi niillä pestata sotaväkeä Liivistä. Kun ei kumpikaan suostunut +toisen tuumiin, lähti valtiohoitaja vihdoin Ahvenan kautta omaan +maahansa. Hän mainitaan Suomessa ollessaan varustaneen väellä Viipuria +ja Savonlinnaa ja teettäneen murroksia Pernajasta Hämeen rajalle. +Mutta yleisesti häntä syytettiin, että hän sodan alusta saakka oli +kehnosti hoitanut Suomen asioita, ja että hän nyt jätti sen kurjaan +turvattomuuteen. "Eipä toivomista ole", kirjoitti Maunu pispa, "että +hän tällä tavoin voi pelastaa isänmaata, koska hän niin ylen +huikentelevainen on toimissansa". + +Kaikeksi onneksi alkoivat jo Venäläisetkin taipua rauhantekoon. +Käkisalmelta tuli sovinnon tarjouksia, ja Maunu pispa lähti Tammikuun +lopulla Porvoosen, keskustelemaan sinne tulleiden Viipurin herrain +kanssa asiasta. Siellä päätettiin, että lähettiläs pantaisiin +Nougorodissa käymään, ja että jos ei varsinaista rauhaa saataisi +toimeen, kumminkin väli-rauha tehtäisiin kevääsen asti. Tällä välin oli +rajalla kaikki levollista, ja Maaliskuun 3 p. 1497 vihdoin solmittiin +Nougorodissa rauha kuudeksi vuodeksi. + +Ennenkuin tämä sovinto vielä oli solmittu, vaikutti tytymättömyys +Sten Stuuren toimiin valtakumouksen Ruotsissa. Ylimykset kutsuivat +Hannu kuninkaan maahan, ja tämä kruunattiin loppuvuodella 1497. Sten +Stuure, joka eroitettiin valtiohoitaja-virasta, tehtiin sen siaan +valtio-hovimestariksi ja sai läänitykseksi koko Suomenmaan kaikkine +linnoinensa. Syytös, että hän huolettomuudellansa oli ollut syypää +Suomen kärsimyksiin, ei kuitenkaan tahtonut hänestä luopua. Mutta pispa +Maunu Särkilahdelta, joka aina oli valmis pitämään heikomman puolta, +koki tällä kertaa suojella Stuurea kaikista soimauksista. Kuitenkin +täytyi Sten Stuuren Johanuksena 1499 antaa läänityksistään Turun, +Viipurin ja Savon linnat takaisin kuninkaalle. + +Mutta että Hannu kuninkaassa oli kaikkien enin syy ollut Suomen +kärsimyksiin, sitä ei kukaan silloin aavistanut. Vihdoin tapahtui, että +Paaston-aikana 1501 suuriruhtinaan lähettiläät tulivat Ruotsiin ja +Tukholman raastuvassa kuninkaan ja neuvoskunnan edessä esittivät +sovinto-ehtonsa. He muistuttivat Hannulle sen liiton, minkä hän v. 1493 +oli tehnyt Venäjän kanssa Ruotsia vastaan ja vaativat nyt, että se +luvattu uusi rajankäynti tapahtuisi ja Venäjälle annettaisiin Savo ja +Karjala. Ja koska Hannu nyt Ruotsin kuninkaana oli valittanut +Venäläisten hävityksistä Suomenmaassa ja vaatinut heiltä vangit +takaisin, niin Iivana antoi vastata: "Teidänpä käskystä tuli +Ruotsinvalta meille molemmille viholliseksi, ja mitä väkeä +Ruotsalaisilta siinä sodassa hukkui, se hukkui, veli pyhä, Teidän +tähtenne". Nämä tiedot käänsivät Ruotsalaisten sydämmet pois Hannusta. +Hän eroitettiin vielä samana vuonna Ruotsin-vallasta, ja Sten Stuure +otettiin jälleen valtiohoitajaksi. + +Mutta Iivana kääntyi sillä välin Liiviä vastaan, vaikka ei sielläkään +hänen valloitus-hankkeensa paremmin onnistuneet, kuin ennen +Suomenmaassa. V. 1504, Syysk. 14 p., tehtiin vihdoin Nougorodissa +Ruotsin ja Venäjän välillä tukeva rauha, joka sittemmin seuraavina +aikoina useita kertoja uudistettiin. Joka kerta puhuttiin +rajankäynnistä, ja joka kerta jäi asia entiseen epävakaiseen tilaansa. +Mutta Suomenmaalle jäi kumminkin sen vanha ala vähentämättä, ja tämä +oli pää-etu Viipurin mainiosta pamauksesta. + + + + +SUOMALAISET DELAWAREN SIIRTOKUNNASSA POHJOIS-AMERIKASSA. + + +Joskus on kuultu sanottavan, että muka Suomalaisilta kokonaan +puuttuu se urhea vehkeilys-henki, joka kaikissakin kansoissa on ajanut +joukon ihmisiä heittämään oman syntymä-maansa rajoja ja hakemaan +avarassa maailmassa uutta onnea ja asuin-siaa. Enimmät Euroopan +kansat, mutta varsinkin ne, jotka meren läheisyydessä asuvat, ovat +perustaneet siirtokuntia vieraissa maissa, joko omassa maan-osassa tai +valtamertenkin toisella puolen; -- näille uusille asuin-sioilleen ovat +vieneet kotimaansa tavat, laitokset ja sivistyksen, ja ovat sillä +tavoin kaukaisiin aloihin levittäneet kansallisuutensa nimen ja arvon. +Ainoastaan Suomen kansa, -- niin vakuutetaan, -- ei ole milloinkaan +uskaltanut retkeillä koti-nurkistansa ulommaksi, vaan on ollut muka +turpeesensa sidottu pahoina niinkuin hyvinäkin aikoina. Jos tässä +väitöksessä perää olisi, voisimme helpostikin siihen löytää tydyttävän +selityksen. Suomen kansalla on näihin päiviin saakka ollut täysi +uutis-asutuksen toimi omassa maassaan. Sillä on ollut ja on vieläkin +täysi työ kansoittamassa omat erämaansa, kuokkimassa omat korpensa +vilja-maiksi, eikä ole tähän saakka mikään väen-ahtaus pakoittanut +tämän kansan jäsentä hakemaan avarampaa tilaa suuressa avarassa +maailmassa. Mutta näinkin ollessa ovat Suomalaiset todellakin melkein +kaikkina aikoina lähettäneet siirtolaisia ulkomaille. Se on tunnettu +asia, että nyky-aikoina paljon Suomalaisia muuttaa Venäjän puolelle, +Pietariin, Aunukseen ja vielä edemmäksi, ja että Pohjois-suomesta väkeä +on siirtynyt Norjalaiselle Jäämeren rannikolle, missä tavallisesti +hyvin hyötyvät näiden seutujen runsaasta kalastuksesta. Mutta varsinkin +17:nnellä vuosisadalla näyttää Suomalaisilla olleen erinomainen halu +heittämään omia raukkoja rajojansa. Jo mainitun vuosisadan alussa, +ellei jo aikaisemmin, näyttää se siirtymys tapahtuneen, joka on +perustanut Suomalaisen väestön Vermlannin ja Norjan metsämaissa sekä +muutamissa muissa Ruotsin maakunnissa. Mutta vähäistä myöhemmin +valitettiin eräässä kuninkaallisessa julistuksessa vuodelta 1620, että +muka paljon väkeä, varsinkin Suomenmaasta, sekä naineita että +naimattomia, talonpoikia, trenkejä ja piikoja, muutti joka vuosi ulos +Puolalaiseen Liivinmaahan, Preussiin, Kuurinmaahan, Pommeriin, +Meklenpuriin, Riikaan, Dantsigiin, Lybekkiin ja vieraisin maihin ja +kaupunkeihin.[9] Tätä muuttamisen halua koettiin vuosisadan kuluessa +ankarilla asetuksilla tukehuttaa.[10] Mutta Suomen rahvaan rasitettu +tila, joka ei millään aikakaudella näy olleen niin raskas kuin juuri +näinä Ruotsin loisteen aikoina, ajoi yhäti Suomen miehiä lähtemään +onnen-ha'ulle joko Ruotsin puolelle tai muille vielä vieraammille +maille. Nämä teko-asiat todistavat selvästi, ett'ei äsken-mainittu +syytös Suomalaisen luonteen liikkumattomuudesta ole varsin +toden-peräinen. Paremmalla syyllä sopisi sanoa, että kotimaa on +heittänyt ja vieläkin heittääpi nämä pesästä lähteneet lapsensa +ilman kaiketta holhouksetta, ja että ne sillä tavoin ennen pitkää +vieraantuvat pois omasta kansallisuudestaan ja katoovat tietämättömiin. +Ne muutamat tiedot Suomalaisten siirtymisestä Pohjois-Amerikkaan, jotka +tässä lukijalle tarjotaan, antavat todistusta kumpaiseenkin kohtaan, +ensiksi eitä siirtymisen into Suomalaisissa oli varsin suuri, ja +toiseksi että siirtolaisten kansallisuus jo alusta saakka jätettiin +turvatta ja tuetta muukalaisuuden nieltäväksi. Tämä jälkimäinen seikka, +joka kipeästi loukkaa kansallistuntoamme, saapi kenties lohdutuksensa, +kun näemme, ett'ei Ruotsalaisetkaan, jotka paremmin varustetuina ja +turvatuina lähtivät samaan siirtokuntaan, ole voineet aian-pitkään +säilyttää kansalaisuuttansa Delawaren rannoilla. Mutta jos iloisella +tai suruisella mielellä, niin mielelläänpä ainakin lukenee nyky-aian +Suomalainen muutamat vähäiset tiedot niistä kansalaisistaan, jotka +kolmatta sataa vuotta takaperin muuttivat valtameren yli suureen +kaukaiseen länteen.[11] + + +1. Kuinka "Uusi Ruotsi" perustetaan. + +Vuosisadan ajat olivat kuluneet Amerikan ensimäisestä löydöstä, +ennenkuin Eurooppalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia tämän maanosan +pohjoiselle mannermaalle. Ensimäinen uutis-asutus tapahtui v. 1607 +Virginiassa, johon sata viisi Englantilaista tulivat yhdellä laivalla +ja perustivat kaupungin, jonka nimittivät Jamestown. V. 1614 paikoilla +Hollantilaiset asettuivat Hudsonin-virran seuduille ja rakensivat sen +suulle linnansa, jonka nimittivät: Uus'-Amsterdam, minkä nimen +Englantilaiset sitten ovat muuttaneet New-York'iksi (Uusi York). +Tästä Hollantilaiset levittivät valtansa etelään päin pitkin +nykyisen New-jersey'n rantamaata, kunnes he vihdoin rauhanteossa +v. 1664 heittivät koko alueensa Englantilaisten valtaan. Nämä +viime-mainitut olivat sillä välin v. 1620 perustaneet toisen +siirtokunnan koillis-puolella Hollantilaista aluetta, niinkutsutussa +Uudessa Englannissa. Sata yksi Englantilaista Puritania, jotka olivat +kotimaastansa lähteneet uskonvainoa pakoon, tulivat mainittuna vuonna +nykyiseen Newhampshiren maahan ja perustivat Plymouth'in kaupungin. +Kuinka nämä siirtokunnat versoivat ja lisääntyivät, ei ole tässä tila +tutkia. Ainoastaan se sopii mainita, että Hollantilaisten ja Virginiaan +asettuneiden Englantilaisten välille oli jäänyt avoin tila, joka +ulottui Delaware-virrasta luonaan päin. Mutta koko mainittukin virta, +joka nykyään New-jersey'n ja Pennsylvanian rajana kulkee pohjasesta +etelään ja luonaan, ja myöhemmin on saanut Philadelphian suuren +kaupungin länsi-varrellensa, oli oikeastaan vielä alku-asujainten, +Intianien, vallassa; sillä sen Fort-Nassau nimisen linnoituksen, minkä +Hollantilaiset olivat koettaneet rakentaa virran itäiselle rannalle, +olivat Intianit hävittäneet ja hajoittaneet. Juuri näille seuduille +asettui v. 1637 se Ruotsin hallituksen lähettämä siirtokunta, jonka +historia tässä lyhyesti kerrotaan. + +Jo v. 1626 oli Ruotsissa herännyt suuri into ryhtyä siihen maailman +kauppaan, minkä Hollantilaiset ja Englantilaiset olivat alkaneet +harjoittaa. Erään Hollantilaisen, Usselinx'in, ehdotuksesta perusti +Kustaa Aadolfi kauppa-yhtiön Aasiaa, Afrikkaa ja Magellanin salmea +varten, ja kaikki kansanluokat, kuninkaallisesta huonekunnasta +talonpoikiin asti, kilvoittelivat ottamaan osakkeita. Laivoja +toimitettiin, amiraali, vara-amiraali, asiamiehet ja kauppiaat olivat +määrätyt, asia oli valmis toimeen panna. Silloin Ruotsin valta +sekaantui Saksan sotaan; joku vuosi myöhemmin kuningas kaatui, ja nuo +suuret kauppahankkeet raukesivat. + +Mutta pari kolme vuotta myöhemmin sattui, että Hollantilaisten +ensimäinen kuvernöri Uus'Amsterdamissa, Pietari Meneve (eli Menuet), +eroitettiin virastansa ja tuli Ruotsiin, jossa hän kansleri Aksel +Oxenstiernalle ehdotteli siirtokunnan perustamista Delawaren +länsi-rannalle. Ruotsin hallitus kohta taipui tähän tuumaan, ja kuin +ystävällinen suostumus oli saatu Englanninkin hallitukselta, jonka +alamaiset ensin olivat nämä paikat löytäneet, niin retkikunta lähti +Götheporista kahdella laivalla Pietari Meneven komennon alla, ja tuli +onnellisesti maalle Delaware-lahden länsi-rannalle v. 1636 tai 1637. +Intianeilta kohta ostettiin pitkä maan-palsta pitkin lahden ja joen +läntistä rantaa ja ristittiin nimellä "Uusi Ruotsi". Sen rajat olivat: +etelästä Henlopen-nokka, ulkopuolella lahden suuta, nykyisen +Delaware-maan eteläisessä päässä; pohjoisessa Delaware-virran alimmat +kosket, nykyisen Trentonin kohdalla, vähäistä ylempänä sitä paikkaa +missä virta mutkistuu luonaan päin; länttä kohden piti saataman niin +paljon maata kuin tahdottiin ja Ruotsin alue luettiin sitten ulottuvan +Susquehanna-virtaan. Kauppakirja tehtiin Ruotsin kruunun nimessä +Hollannin kielellä, ja kun Intianit olivat panneet puumerkkinsä alle, +lähetettiin se Ruotsin arkistoihin. + +Delaware-virta, jonka Intianit nimittivät "Poutaxat", oli syvä, +laivan-kululle kelpaava väylä, johon varsinkin lännen puolelta yhtyi +useita pienempiä jokia. Näistä on yksi, joka purkauupi pää-virtaan ei +kaukana sen suusta, ja Ruotsalaisilta sai nimen: _Kristiina-puro_. +Sen varrelle on myöhempinä aikoina syntynet kaupunki Wilmington. Sinne +Ruotsalaiset panivat ensimäisen uutis-asutuksensa, ja rakensivat ei +kaukana puron suulta pienen linnoituksen, jollen antoivat niinkuin +purollekkin kuninkaansa nimen: _Kristiina_. Paikka oli hyvin +valittu; se ei ollut varsin Hollantilaisten jaloissa, mutta kuitenkin +niin lähellä pää-virtaa, että selvästi voitiin eroittaa Delawaren +vedet sekä alukset, jotka siinä kulkivat. Hollantilaiset olivat kyllä +pian huomanneet nämä Ruotsalaisten toimet, ja heidän kuvernörinsä +Uus'-Amsterdamissa Wilhelm Reist antoi Toukok. 6 p. 1638 ulos +epäys-kirjan, jolla kielsi Ruotsalaisten oikeutta asettumaan näille +maille. Ilmeistä vihollisuutta ei kuitenkaan syntynyt, ja Meneve +hallitsi rauhassa pientä siirtokuntaansa, kunnes hän jonkun vuoden +perästä kuoli Kristiinassa. Hänen seuraajansa oli Ruotsalainen Pietari +Holländare, joka puolentoista vuoden perästä lähti takaisin Ruotsiin. +Siirtokunnan ainoa pappi, Reerus Thorkillus, kotoisin Itä-göthin +maakunnasta, toimitti jumalan-palvelukset Kristiinan linnoituksessa, +kunnes hänkin kuoli v. 1643. Tähän aikaan siis oli siirtokunnan sekä +maallinen että hengellinen holhous raukeamassa. Mutta tarpeen hetkellä +tuli emä-maasta uusi retkikunta, joka uutis-asutukselle lisäsi uutta +voimaa. Tämän retkikunnan johdattajana oli evest-luutnantti, nyt +kuvernöriksi määrätty, Juhana Printz, joka kolmella sotalaivalla lähti +Ruotsista Elokuussa 1642 ja seuraavan Helmik. 15 p. perille tuli, +tuoden mukaansa uuden papin Tukholmalaisen Campanius'en, sekä joukon +uutis-asukkaita, varoja ja tavaraa. + +Melkein täydellä varmuudella käypi päättää, että ensimäisessä +siirtokunnassa, minkä Meneve johdatti, ei seurannut suomalaista. Sitä +vastoin on todennäköistä, että niitä nyt tuli Printz'in seurassa, +vaikka niiden tuloa ei erittäin mainita. Saamme kohta silmäiltäväksi +muutamat siihen vivahtavaiset seikat. + + +2. Siirtokunnan vaiheet Hollantilaiseen valloitukseen saakka. + +Vähäistä ennen Printz'in tuloa olivat Hollantilaiset uudesta +rakentaneet Nassau-linnoituksensa virran itäiselle rannalle vastapäätä +nykyistä Philadelphiaa. Uusi Ruotsalainen kuvernöri, joka ei +tahtonut jättää Hollannille aivan vapaata valtaa, alkoi nyt levittää +uutis-asukkaitansa pitkin alisen virran länsi-vartta. Oman asuntonsa +hän asetti Tenackongh eli Tinicum nimiseen saareen, joka oli virrassa +muutamia peninkulmia alempana Fort-Nassau'sta ja vähää etelämpänä +nykyistä Philadelphiaa, sekä kolme peninkulmaa virran-suulta ylöspäin. +Rannalle vastapäätä kuvernörin asuntoa rakennettiin linnoitus, nimeltä +Uusi Göthepori, ja samalle paikalle tehtiin muhkea puinen kirkko. +Linnan ja kirkon lähiseuduille etevimmät siirtolaisetkin asettuivat. +Mutta muitakin uutis-asuntoja löytyi pitkin virran länsirantaa, +sekä pohjoispuolella Götheporia että varsinkin Kristiinan ja +Tinicum'in välillä. Tavallisesti oli semmoisella uutis-kylällä +pieni linnoituksensa, joka saattoi varjella asukkaat Intianein +päällekarkauksista. Niinpä vähää ylempänä Götheporia oli Korsholman +linnoitus Passajung'issa. Peninkulman matka Götheporista alaspäin +oli taas Upland niminen linnoitus. Mutta tämmöiset linnoitukset +useimmiten eivät muuta olleet kuin hirsi-huone, varustettu +ampuma-rei'illä. Vähäistä alempana Uplandia, noin Götheporin ja +Kristiinan keski-välissä, oli paikka jonka Intianit nimittivät +Kamassung, Chamassungh; mutta siirtolaiset antoivat tälle seudulle +nimen "_Finland_" eli _Suomi_, koska siinä Suomalaiset asuivat +yhdessä. Paikka kutsutaan nykyaikoina "Marcus Huck", ja on noin 3 +peninkulmaa Philadelphiasta luonaan päin. Kuinka suuri paljous +Suomalaisia oli, on mahdoton likimäärinkään arvata. Todennäköistä on, +että jo Printz'in kanssa v. 1643 tulivat ensimäiset, ja että niiden +lukumäärä lisääntyi v. 1647 ja seuraavina, jolloin uusia siirtolaisia +mainitaan tulleen meren yli. V. 1649 mainitaan Ruotsin neuvoskunnan +pöytäkirjoissa, että muka 300 Suomalaista olivat pyytäneet päästäksensä +Uuteen Ruotsiin.[12] Arvattavasti eivät kaikki halulliset kuitenkaan +tulleet toiveidensa maahan. Mutta joku sata-määrä niitä ainakin lienee +löytynyt, mitkä Kamassungissa, mitkä taas Ruotsalaisten seassa muissa +kyläkunnissa. + +Delaware-seutujen ilma-ala oli tosin lämpöisempi ja maanlaatu +höystöisempi kuin siirtolaisten kotimaassa. Kuitenkin luonnolliset +rikkaudet pian loppuivat ja työtä tarvittiin täällä niinkuin +muuallakin. Ensin siirtolaisten tullessa kasvoi yli-ympäri eräs +ruohon-laji, nimeltä metsä-ruis, joka ylöttyi elikoille mahaan asti ja +tarjosi parahinta laidunta. Mutta tämä vähitellen hävisi ja oli +viljelyksellä palkittava. Muutoin siirtolaiset enimmästi käyttivät +samat elinkeinot ja tavat kuin ennen kotimaassaan, ainoastaan niillä +eroituksilla, mitkä eri ilma-ala teki tarpeelliseksi. Talvi oli täällä +paljoa lyhyempi, mutta toisinaan kyllä ankara. Lopulla Syyskuuta vanhaa +lukua (s.o. Lokakuun alussa) kylvettiin nisut ja rukiit, ja leikattiin +Kesäkuun keskellä tai lopulla; joskus tehtiin elo Toukokuunkin lopulla, +nimittäin vanhaa lukua. Ohrat ja kaurat kylvettiin Huhtikuussa ja +tuleentuivat tavallisesti Heinäkuun keskupaikoilla. Tattarit kylvettiin +Heinäkuun alussa tai keskellä ja olivat leikattavina lopulla Syyskuuta +tai vähän myöhemmin.[13] Uusia viljan-lajia oli _maisi_, joka +nimitettiin Intiani-ohriksi, koska se oli maan alku-asujainten etevin +elatus-aine. Tupakka-viljelys, joka oli ollut Ruotsin hallituksen +päätarkoituksia tätä siirtokuntaa perustaessa, ei kuitenkaan ennättänyt +paljon edistyä, vaikka maanlaatu ja ilma-ala olivat siihen kyllä +edulliset. + +Intianien kanssa elivät siirtolaiset tavallisesti hyvässä +ystävyydessä, ostivat niiltä kaikenlaisia kalliita turkiksia ja +maksoivat neuloilla, veitsillä, kirveillä, pyssyillä, j.m. Kesällä +tavallisesti alku-väestö tuli sydänmaista virran rannalle ja piti +silloin seuruutta siirtolaisten kanssa, jotka monikin oppivat tämän +villi-kansan kieltä. Maisteri Campanius käänsi tälle kielelle Lutheron +katkismuksen ja alkoi heille saarnata kristin-uskoa. Tämä oli +nähtävästi ensimäinen lähetys-toimi Pohjois-Amerikassa ja ensimäinen +kirjallinen yritys Ruskeanahkain kielellä. Kuitenkaan ei käynyt +täydellisesti luottaa Intianien ystävyyteen, vaan siirtolaisten täytyi +asua lähellä toisiansa ja varustaa huoneitansa ampuma-rei'illä. + +Hollantilaisten kanssa taas ei koskaan voinut oikeata ystävyyttä +syntyä. Tosin Ruotsalaiset ja Hollantilaiset yhdessä liitossa estivät +Englantilaisten pesäytymistä Delawaren rannoille. Mutta toisiansa +vastaan heillä oli samat pahansuovat tarkoitukset. Kuvernöri +Printz rakennutti itäpuolelle virran suuta, noin kaksi peninkulmaa +Kristiinasta, uuden linnoituksen, nimeltä Helsingpori, jonka +varustus-väki tutki kaikki Hollantilaiset laivat, mitkä virtaan +tulivat. Kun nyt Ruotsalaiset olivat itärantaan ruvenneet, päättivät +Hollantilaiset vuorostaan ottaa siaansa länsirannallakin, ja rakensivat +v. 1651 Fort-Casimir nimisen linnoituksen (nyk. New Castle) niin +lähelle Kristiinaa, ett'ei ollut kuin peninkulman väliä ja toinen +peninkulma Fort-Casimir'ista Helsingporiin. Pian sen jälkeen +Ruotsalaiset heittivät Helsingporinsa autioksi. Hollantilaiset alkoivat +nyt tulla voitolle ja kuvernöri Printz, joka ei nähnyt voivansa +vastustaa niiden karttuvaa valtaa, palasi Eurooppaan v. 1652. Pappi +Campanius oli jo ennen palannut. Hänen siaansa oli Printz'in aikana +kaksi pappia tullut Ruotsista. Jumalan-palvelukset pidettiin +Tinicumissa ja Kristiinassa. + +Printz'in lähdettyä oli kuvernörin-virka jäänyt hänen vävyllensä Juhana +Papegoja'lle. Mutta v. 1654 tuli Ruotsista uusi retkikunta yhdellä +laivalla, kenraali-tirehtöri Juhana Rising'in komennon alla. Halu +muuttaa uuteen maailmaan oli kotimaassa niin suuri, että paitsi niitä, +jotka nyt tulivat Rising'in kanssa, vielä sata perhekuntaa olivat +vastoin mieltänsä jääneet Götheporiin, koska eivät saaneet laivassa +tilaa. Rising'in retki tarkoittikin enemmän sotaista tointa kuin +siirtolaisten kuljetusta. Hänen ensimäinen tekonsa oli purjehtia +Fort-Casimir'in edustalle ja pakoittaa Hollantilaiset siitä lähtemään. +Ruotsalaiset sitten rakensivat sen uudesta entistä vahvemmaksi ja +nimittivät sen Kolminaisuuden-linnaksi. Pian sen jälkeen lähti Papegoja +Eurooppaan ja koko hallitus tuli Rising'in käsiin. + +Jos Rising oli toivonut, että Hollantilaiset heittäisivät asiansa sille +kaupalle, hän tosin oli suuresti erehtynyt. Näillä oli lähisessä +Uus'Amsterdamissa jo mahtava varustus aina saapuvilla; Ruotsalaisilla +taas oli ainoa turva odotettava kaukaisesta kotimaasta. Tätä etuansa +Hollantilaiset eivät jättäneet käyttämättä. Ensin kuitenkin olivat +sovintoa tekevinään ja uuvuttivat Ruotsalaiset suruttomuuteen. +Mutta seuraavana vuonna Elok. 30 p. purjehti Hollantilainen +kuvernöri Stuyvesant seitsemällä laivalla ja 6-7 sadan miehen kanssa +Uus'-Amsterdamista. Kolminaisuuden-linna kohta joutui hänen valtaansa; +sama kohtalo oli Kristiinankin, missä Rising itse komenti, ja ennen +Syyskuun loppua oli Ruotsin valta Amerikassa kokonaan tauonnut. +Heittämys-ehdoissa määrättiin, että kuvernöri, virkamiehet, sotaväki ja +muut Ruotsin alamaiset saisivat lähteä tiehensä; mutta "jos jotkut +_Ruotsalaiset ja Suomalaiset_ eivät tydy lähtemään, niin kuvernöri +Rising saakoon heitä siihen taivuttaa soveliaalla keinolla; ja jos +siihen taipuvat, niitä ei ole väkivallalla pysyttämistä; mutta ne, +jotka jäävät, saakoot vapauden pysyä Augspurin tunnustuksessa ja +pitää yhden opettajan tykönänsä". Ainoastaan 19 miestä tekivät +uskollisuus-valan Hollantilaisille; muut nähtävästi aikoivat muuttaa +takaisin Eurooppaan, jahka saisivat kiinteän omaisuutensa myydyksi. +Mutta harvat perästäkään lienevät irti lähteneet siitä uudesta +mailmasta, joka heille jo oli koti-maaksi muuttunut. + +Hollantilaisten valloitus oli tapahtunut verta vuodattamatta. Sitä +vastoin oli sodan seurassa kulkenut ryöstöä ja väkivaltaa. Itse +hallitus-tapa Hollantilaisilla oli epäluuloinen ja sillä tavoin kyllä +tirannillinen. Niin pian kuin joku Ruotsin entisistä alamaisista +joutui vähimmänkin epäluulon alle, joko ystävyytensä täyden +Intianien kanssa tai muista syistä, hän kohta vastoin mieltänsä +muutettiin Uus'-Amsterdamiin. Hyväksi onneksi ei tämä valta tullut +pitkä-ikäiseksi. Tosin ei Ruotsinmaa muilta suurilta hankkeiltansa +malttanut enää ajatella kadotettua siirtokuntaansa. Mutta Englanti, +jonka meri-valta yhä oli kasvamassa, katseli jo ahnailla silmillä +Hollantilaisten vanhoja ja uusia alueita Pohjois-Amerikassa. + + +3. Ruotsalaiset ja Suomalaiset vieraan vallan alla. + +Hollantilainen valloitus oli nyt ikipäiviksi eroittanut siirtolaiset +heidän emä-maastaan. Kuitenkin heidän kansallisuutensa kauan aikaa +pysyi voimissa, johon lienee sekin syynä ollut, että kaikki ne, jotka +olivat asuneet ala-puolella Kristiina-puroa, pakoitettiin muuttamaan +yläpuolelle, koska Hollantilaiset tahtoivat yksin-omaisesti isännöidä +virran suulla. Näin tulivat maan entiset isännät asumaan enemmin +yhdessä tukussa. Heidän voutinsa oli Hollantilainen Yrjö van Syke, +mutta ala-voutina oli eräs Suomalainen Antti Jurgen (Yrjönpoika?), +joka kohta alussa oli tehnyt uskollisuusvalan Hollannille. Jokaisen +"Ruotsalaisen ja suomalaisen perheen" päälle pantiin vuotiseksi veroksi +5 tai 9 Hollantilaista gylleniä eli florinia. + +Ensi keväänä valloituksen jälkeen, eli Maaliskuussa 1656, tuli vielä +Ruotsista yksi laiva täynnänsä siirtolaisia, jotka eivät tienneet +viimeisistä onnen vaiheista mitään. Hollantilaiset olisivat tahtoneet +estää heidät maalle menemästä; mutta Intianit, jotka paljon rakastivat +Ruotsalaisia, kuljettivat uhallakin heidän laivansa ylös virtaan. +Sitten Hollantilaiset päästivät laivan kotia palaamaan, mutta iso osa +siirtolaisista näkyy jääneen. + +Samassa kuin Ruotsin sankari-kuningas Kaarlo X kuoli, oli myöskin +kaikki pelko ja toivo kadonnut, että Ruotsi valloittaisi siirtokuntansa +takaisin. Sitä suurempi oli nyt Hollantilaisten pelko Englantilaisista, +ja heillä mainitaan olleen syvästi juurtunut se epäluulo, että muka +siirtokunnan Ruotsalaiset ja Suomalaiset olivat Englantilaisiin +mieltyneet mutta vihasivat nykyisiä herrojansa. Kuinka laita lieneekään +ollut, niin v. 1664 Syyskuussa vihdoin tapahtui, että vähäinen +Englannin laivasto vähällä vaivalla valloitti sekä Uus'-Amsterdamin +että Fort-Casimir'in ja koko Hollantilaisen alueen Pohjois-Amerikassa. +Bredan rauhanteossa v. 1667 maa jäi Englannin haltuun. Kuusi vuotta +myöhemmin, kun sota taas oli syttynyt näiden meri-valtain välille, +ottivat kyllä Hollantilaiset tämän alueensa takaisin, mutta jättivät +sen jo seuraavana vuonna 1774 Westminsterin rauhan-teossa Englannille, +jonka valta sitten pysyi vuosisadan aiat, kunnes Amerikan Yhdysvallat +syntyivät. + +Ennenkuin menemme edemmäksi, katselemaan siirtolaisten onnenvaiheita +Englantilaisen hallituksen alla, sopii tässä mainita eräs merkillinen +tapaus, joka todistaa, että siirtymisen halu ainakin Suomalaisissa +vielä pysyi vireänä, vaikka Uusi Ruotsi jo oli joutunut pois emä-maan +vallan alta. V. 1664, Toukok. 24 p., kirjoitti Ruotsalainen asiamies +Amsterdamissa Hollannin maalla, että sinne oli tullut joukko +Suomalaisia perheitä, kaikkiansa 140 henkeä, vanhoja, nuoria ja lapsia, +jotka olivat menossa Uuteen Ruotsiin. Kirjeen-tekijä mainitsee, että +lapset enimmältään kulkivat paljailla paitasillaan, ja että enin +osa näistä matkalaisista oli umpi-suomalaisia, jotta ainoastaan +muutamat miehistä osasivat ruotsiakin. Kuitenkaan eivät tulleet +itse Suomenmaasta, vaan olivat kotoisin Medelpadista, Ruotsin +pohjois-osasta, Niurunta-joen seuduilta, Sundsvallin, Bergsjö'n ja +Torpan pitäjistä, ja olivat pitäjäläistensä ja pappiensa suosiolla +lähteneet matkalle, myytyänsä kaiken omaisuutensa. Talvi-kelin aikana, +olivat ensin kulkeneet omilla hevosillaan Talaen maakunnan kautta +Kristianiaan Norjassa. Sieltä olivat Hollantilaisessa laivassa päässeet +Amsterdamiin, ja hakivat nyt tilaisuutta päästä valtameren yli. Heillä +oli muassansa muutamia Uudesta Ruotsista v. 1657 lähetettyjä kirjeitä, +joissa sitä maata paljon kiitettiin; ja koska heidän kotimaassaan vilja +oli niin tyyris ja heitä muutoin kovin rasitettiin, olivat päättäneet +muuttaa Amerikkaan. (Ks. Gezelius d. y. minne, siv. 251). Lienevätkö +tästä sitten päässeet matkansa perille, ei enää mainita. Mutta entisten +Suomalaisten siirtyjäin suhteen antaa tämä tapaus muutamia osviittoja. +Ensiksi näemme, että vielä v. 1657, jolloin Ruotsin valta jo oli +Amerikassa lakannut, Suomalaiset kuitenkin hyvin menestyivät uusilla +asuin-sioillansa. Toiseksi havaitsemme, että siirto-kunnan Suomalaiset +jäsenet ainakin osaksi olivat lähteneet niistä Suomalaisista, jotka +vuosisadan alusta saakka olivat asettuneet Ruotsin metsämaihin. Että +näitä siellä monella tavalla rasitettiin sekä kansallisuutensa että +toimeen-tulonsakin puolesta, on totuus, joka ei kuulu nykyiseen +aineesen.[14] Mutta Suomen-puolisilla Suomalaisilla tuskin lienee tähän +aikaan ollut parempaa onnea nautittavana, eikä siis käy suoraan +päättää, ett'ei joku osa siirtolaisista olisi itse Suomenmaasta +lähtenyt Amerikkaan, vaikk'ei meillä tätä nykyä ole tarkempaa tietoa +heidän synty- ja koto-perästänsä. + +Palaamme Delawaren rannoille. Se hallitus, jonka alle siirtolaiset nyt +joutuivat, oli erinomaista laatua. Eräs rikas Englantilainen Wilhelm +Penn, Vapisija-lahkokunnan (Quakerien) mainioimpia miehiä, oli +Englannin kruunulle tehnyt hyviä palveluksia, jonka tähden hänelle +omaisuudeksi lahjoitettiin se maakunta, joka oli länsi-puolella +Delaware-virtaa. Tämä tapahtui v. 1681, ja seuraavana vuonna kävi Penn +jo tiluksiansa katsomassa, tuoden sinne joukon uskolaisiaan ja +perustaen Philadelphian kaupungin, noin 4 1/2 peninkulmaa ylempänä +entistä Kristiinaa, eräässä paikassa jossa kolme Ruotsalaista +veljestä Svensson ennen asuivat. Hallitus nyt tuli Penn'in ja hänen +perillistensä haltuun, ja maa sai nimen Pennsylvania, s.o. Penn'in +metsistö. Entiset uutis-asukkaat saivat pysyä tilojensa nautinnossa, +olivat osalliset maakunnan sääty-kokouksessa, ja valitsivat +jäseniä kuvernörin neuvos-kuntaan. "Omistajan" kanssa -- tämä nimi +(Proprietor) Pennille annettiin -- oli heidän välinsä ensimältä varsin +sovinnollinen. Se kuvaus, minkä hän eräässä kirjeessä Philadelphiasta +v. 1683 heistä antoi, ansaitsee sanasta sanaan kertoa: + +"Ensimäiset uutis-asukkaat näillä seuduilla", sanoo maan uusi herra, +"olivat Hollantilaiset, ja pian niiden jälkeen Ruotsalaiset ja +Suomalaiset. Hollantilaiset kävivät kauppaa, Ruotsalaiset ja +Suomalaiset viljelivät maata. Hollantilaisilla on kirkko New-Castlessa +(ent. Fort-Casimirissa), ja Ruotsalaisilla on yksi Kristiinassa, toinen +Titicum'issa ja kolmas Wicaco'ssa puolen Engl. peninkulman päässä tästä +kaupungista.[15] Ruotsalaiset asuvat Delawaren suolattoman veden +varrella." (Tässä käsitetään sekä Suomalaiset että Ruotsalaiset +yhteisellä Ruotsalais-nimellä). "He olivat suorasukaista, rotevaa ja +ahkeraa väkeä, mutta eivät ole paljon edistyneet hedelmä-puiden +hoidossa ja istuttamisessa, ikäänkuin enemmin haluaisivat tarpeiden +käytäntöä kuin rikkautta ja kauppaa. Arvaan, että Intianit enensivät +heidän huolettomuuttaan, tarjoten heille hyötymisen keinoja, nimittäin +nahkoja ja turkiksia rommin ja muun väkevän juoman edestä. He ottivat +minua ystävällisesti vastaan, -- kunnioittavat esivaltaa ja käyttäivät +siivosti Englantilaisia kohtaan. -- Koska ovat kelpo väkeä ja ruumiilta +rotevat, niin heillä on kauniita lapsia ja melkein joka huone täynnä; +harva löytyy, jolla ei ole kolme, neljä poikaa ja yhtä monta tyttöä; +muutamilla on kuusi, seitsemän ja kahdeksankin poikaa. Ja minun täytyy +sanoa heidän kunniakseen, näen harvassa raittiimpia ja ahkerampia +nuorukaisia". + +Penn palasi pian sen jälkeen Eurooppaan ja maa hallittiin hänen +määräämän kuvernörin kautta. Näillä aioin mainitaan ikävä tapaus, joka +lienee vähän hämmentänyt entisen hyvän välin. Eräs petturi, joka +nimitti itsensä Königsmarck, tuli uutis-asukasten pariin ja nosti +kapinan, ei tietoa mistä asiasta. Hän sai monta seuralaista varsinkin +Suomalaisista; mutta kapina pian tukehutettiin ja Königsmarck +polttomerkittiin sekä ajettiin pois maasta. Hänen seuralaisensa osaksi +menettivät tilansa ja tulivat suureen vahinkoon. Sen pahempi, on koko +tämä asia varsin hämärä; Königsmarck'in oikea syntyperä ja tarkoitukset +ovat vallan tuntemattomat. + +Sillä välin siirtokunnan hengellinen tila alkoi yhä enemmin rappiolle +käydä. Ainoa Ruotsalainen pappi, joka entisistä aioista oli jälillä, +kuoli v. 1688. Eräs Hollantilainen pappi oli vuodesta 1677 alkaen +saarnannut Wicaco'n hirsi-linnassa niille ylisen virran Ruotsalaisille, +jotka jo ymmärsivät Hollannin kieltä; mutta hänkin jo oli vanha ja +sokeaksi tullut. Hengellinen puute oli nyt kovimmallaan. Penn oli +asiasta puhutellut Ruotsin ministeriä Lontoossa, mutta koko toimi jäi +sikseen. Siirtolaiset itse olivat kahdesti kirjoittaneet Ruotsiin, +pyytäen sieltä pappia; mutta kirjeet eivät nä'y perille tulleen. Nyt +kääntyivät Amsterdamin Lutherolaisen konsistorion luoksi; mutta eipä +sieltäkään mitään apua tullut. Sattumus vihdoin, tai oikeammin sanoen +Jumalan armollinen sallimus toi heille silloin pelastuksen varsin +odottamattomalla tavalla. Meidän tulee tätä tapausta vähää tarkemmin +katsastaa, koska se antaa viimeisen tiedon Suomalaisuuden tilasta +Delawaren rannoilla. + +Tähän aikaan oli eräs Antti Printz, joka sanoi olevansa entisen +kuvernöri Printz'in nepa, sattunut käymään näillä seuduilla ja tullut +tuntemaan kansalaisiaan Pennsylvaniassa. Palattuansa Eurooppaan, hän +kertoi heidän tilansa Götheporin postimestarille, Juhana Thelin'ille, +joka taas toimitti siitä tiedon kuninkaallensa Kaarlo XI:nnelle. +Ruotsissa vanhat rakkauden tunteet elähtyivät jälleen. Kuningas +kirjoitti Tammik. 11 p. 1692 Turun pispalle Gezelius'elle, että tämä +ensi tilassa toimittaisi Ruotsin puolelle erään papiksi vihityn +nuorukaisen ynnä 30 Suomalaista pipliaa ja 200 virsikirjaa, jotka +kaikki, sekä papin että kirjat, kuningas aikoi lähettää Amerikkaan.[16] +Mutta nyt kohtasi uusi este. Antti Printz, joka olisi voinut antaa +tarpeelliset osoitukset lähetys-toimelle, oli kadonnut tietämättömiin. +Tarpeellinen oli siis pyytää itse siirtolaisilta tarkempia tietoja +heidän tilasta ja tarpeistaan, ja postimestari Thelin tätä varten +kirjoitti heille kirjeen Marrask. 16 p. 1692. Tämä kirje, joka +seuraavalla Toukokuulla tuli Delawaren rannoille, synnytti siellä +suuren riemun. Toukok. 31 p, 1693 siirtolaiset kirjoittivat +vastauksensa, pyytäen kaksi Ruotsalaista pappia, joita lupasivat +palkata, ja joukon hengellisiä kirjoja, joista lupasivat hinnan maksaa. +He muutoin sanoivat elävänsä onnellisina maanviljelyksensä tuotteista, +hyvässä sovinnossa hallituksensa ja naapuriensa kanssa. Ainoastaan +hengellisissä tarpeissa oli heillä puute, jonka nyt anoivat +saada autetuksi. Suomalaisten puolesta kuitenkin kirjoitettiin: +"_Suomalaista pappia ei ole meillä ollut, emmekä tarvitse, sillä me +ymmärrämme kaikki ruotsia_". Allekirjoittaneina oli 30 miestä, niistä +monta, joiden nimet silminnähtävästi olivat Suomalaisia. Muassa +seurasi luettelo Ruotsalaisen seurakunnan perhekunnista ja montako +henkeä oli kussakin perhekunnassa, kaikkiansa 939 henkeä ja 139 +perhettä. Nimissä tavataan monta, jotka selvästi ovat suomenkielistä +syntyperää, esim. Nils Laican (_Laikkanen_), Eric Molica (_Mooikka_), +Hindric Parckon (_Parkkonen_), Olle Kuckow (_Kukko_), Isaak +Savoy (_Savo_), Nils Repott (_Repotti_), -- paitsi muita, +joita käypi arvata suomalaisiksi, niinkuin Homman (Hommanen?), Sinnika +ja Seneca (Sinikka?), Weinom (Veinonen? Väinönen?), Tossa (kenties +Thoresson?). Monella ei ollut suku-nimeä ollenkaan, josta syystä hänen +kansallisuuttansa ei käy arvaamallakaan tietää. + +Suomalaiset siis olivat nyt puolen vuosisadan kuluessa muuttuneet +Ruotsalaisiksi, ja syy oli se, ett'ei heidän kansallisista ja +hengellisistä asioistaan pidetty alusta saakka mitään huolta. Ruotsin +hallituksen toimi pelasti muutamaksi aikaa Ruotsalaisuuden yhtäläisestä +kohtalosta. V. 1697 vihdoin tuli Ruotsista kaksi Ruotsalaista pappia ja +paljon Ruotsalaisia kirjoja. Suomalaisesta papista ja kirjoista ei enää +ollut kysymystä. Tämä Ruotsalainen lähetys-toimi sitten jatkettiin +vuoteen 1789 asti, jolloin Ruotsin kieli jo oli melkein unohtunut +Amerikassa, ja Ruotsalaiset seurakunnat pyysivät saada ottaa opettajia +omasta maastaan. Viimeinen Ruotsalainen pappi, Niilo Collin, kuoli v. +1831. Seurakunnat ovat sitten yhdistyneet Episkopali-kirkkoon. + +Lopuksi sopii mainita kaksi Suomalaista, jotka ovat eri aikoina käyneet +näitä entisiä kansalaisiaan tervehtimässä. Ensimäinen oli maisteri +Pietari Schaefer, joka lopulla 17:tta vuosisataa oli Turussa kanteen +alla uskon-erhetyksistään, sitten kuleksi monessa paikassa ulkomailla +ja vihdoin tuli Uuteen Ruotsiin. Siellä moni piti häntä pyhänä miehenä, +niin että Penn'sneck'in asukkaat (itäpuolella virtaa) pyysivät häntä +papikseen. Hän ei siihen ruvennut, vaan palasi pian Eurooppaan ja oli +jo v. 1701 taas Turussa. -- Toinen kävijä oli Talous-provessori Turussa +Per Kalm, joka vv. 1748-1750 tieteellisessä tarkoituksessa oleskeli +Pohjois-Amerikassa ja sillä välin muutamat kuukaudet toimitti papin +virkaa Racoon-kirkossa (kaakkoisessa Philadelphiassa, itäpuolella +virtaa). Siellä hän naikin edellisen papin lesken, ja palasi +provessori-virkaansa v. 1751. Hän on matkastaan painattanut lavean +kertomuksen. + + + + +FOOTNOTES: + + +[1] Tavallinen koulukartta Pohjois-Amerikasta sisältää kaikki +tarpeelliset osoitukset Luoteis-retkien suhteen. Lisäksi on siv. 34 +pieni kartta liitetty. + +[2] Yhteen päiväntasaaja-asteesen menee lähes 70 Englannin peninkulmaa, +mutta vähää enemmin kuin 10 Suomen peninkulmaa. + +[3] Englantilaiset lukevat puolipäivä-piirit sekä länteen että itään +Greenwich'istä, joka on noin 17 1/2° itäpuolella Ferroa. -- Mainittu +puolipäivä-piiri on siis noin 267 1/2° idässä Ferrosta meidän +kartoissamme. + +[4] Englantilaiset noudattavat lämpömittarissaan Fahrenheit'in laatua, +joka merkittää kiehuma-asteen +212 ja jäätymä-asteen +32. Ranskalaisten +noudattama Reaumur'in lasku merkittää jäätymä-asteen 0 (varsin niinkuin +meidän käyttämä Celsius'en lasku), mutta kiehuma-asteen +80, kun +Celsius'en kiehuma-aste taas on +100. Näissä eri laskuissa on asteiden +suhde, niinkuin 9, 4 ja 5. Alla oleva kaava osoittaa silmälle +eroituksen. Että Celsius'en lasku on järjellinen, tuskin tarvinnee +muistuttaa. + + Celsius Reaumur Fahrenheit + + veden kiehuma +100 +80 +212 + veden jäätymys 0 0 +32 + -17 7/9 -14 2/9 0 + -40 -32 -40 + -50 -50 -58 + +[5] Siis v. 1850; mutta syytä on uskoa, että Eskimojen ajan-lasku ei +ollut tarkka. + +[6] Nimittäin Greenwich'istä, s.t.s. noin 279° itään päin Ferrosta. + +[7] Tämä on silminnähtävä virhe kirjoittajalta, ja pitää oleman 1845-6. + +[8] Se on noin 2 Suomen peninkulmaa. + +[9] Ks. Schmedeman, Kongl. Stadgar etc, siv. 186. + +[10] Ks. esim. Suomen sotapäällikön Kustaa Evertinpoika Horn'in +kuulutus Helsingistä Kesäk. 12 p. 1657 (Pipping, Luettelo, N:o 90), +ja Kaarlo Xl:nnen sääntö niistä, jotka maaherran luvatta muuttavat +Suomesta ja Ahvenasta Ruotsin puolelle (Fryxell, Berättelser, XVIII +siv. 145), paitsi muita esimerkkejä. + +[11] Lähteinä; _Jehu Curtis Clay_, Annals of the Swedes on the +Delaware, 2:d ed., Philadelphia 1858. -- _Israel Acrelius_, Beskr. +om de Svenska församlingars tillstånd uti nya Sverige, Stockholm 1759. +-- _Tobias Biörk_, Diss. gradualis de Plantatione ecclesiae +Suecanae in America, Upsala 1781. -- _C. D. Arfvedsson_, De +Colonia Nova Suecia, Upsala 1825. + +[12] Ks. Carlson, Sv. Folk. Hist. under Pfaltziska huset, I siv. 260. + +[13] Ks. Pehr Kalm, Resa tili norra Amerika, II siv. 266. + +[14] Suomalaiset Ruotsissa elättivät itsensä enimmästi +kaskenviljelyksellä, jota pidettiin vahingollisena metsän-haaskauksena. +Ruukkien omistajat siis jo aikaisin toimittivat kovia asetuksia heitä +vastaan. 1647 vuoden metsä-asetus, sen 9:s pykälä, sääsi, että jos +näiden Suomalaisten asuminen havaitaan maalle ja vuori-ruukeille +vahingolliseksi, jota laamanni, kihlakunnan tuomari ja lautakunta +tutkikoon ja tuomitkoon, silloin niiden asumus ja torppa on hajotettava +ja hävitettävä, ja heidän kaskensa viljoineen pois otettava, ja +jos joku sitten luvattomasti siinä uudesta tekee työtä ja rakentaa, +se on vangiksi otettava, hänen asumuksensa poltettava, ja koko +hänen omaisuutensa menetettävä kolmijaolle kruunun, kihlakunnan ja +päällekantajan välille. Tämä asetus uudistettiin v. 1664. Ks. +Schmedeman, Kongl. Stadgar. -- Kuinka heidän kansallisuuttansa +kohdeltiin, osoittaa yksi esimerkki. V. 1682 toimitti Länsi-pohjan +maaherra itsellensä kuninkaallisen käskyn, jonka voimasta piti sieltä +asuvain Suomalaisten taikka oppiman Ruotsin kieltä uskon-opetusta +varten taikka muuttaman pois koko maakunnasta. Ks. Gezel, d. y. minne, +siv. 50. + +[15] Wicaco-kirkko, joka vielä seisoo Philadelphian etelä-päässä, oli +Pennin aikana ainoastaan hirsi-linna (block-house), varustettu +ampuma-rei'illä Intianien ryntäyksiä vastaan. Jumalan-palvelukseen se +ensin käytettiin v. 1677. Nykyinen kirkko rakennettiin vasta v. 1700. + +[16] Ks. Åbo Tidningar 1799, N:o 43. Kuningas ehdotteli opistolaisen +Kaarlo Thelin'in, joka muka oli mainittu taipuvaiseksi lähtemään tälle +lähetys-matkalle. Hän oli kenties postimestarin sukua, ja arvattavasti +sama mies, joka v. 1693 tuli pitäjän-apulaiseksi Lemussa. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Opiksi ja huviksi, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPIKSI JA HUVIKSI *** + +***** This file should be named 26927-8.txt or 26927-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/6/9/2/26927/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/26927-8.zip b/26927-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..86d7b13 --- /dev/null +++ b/26927-8.zip diff --git a/26927-h.zip b/26927-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..6198703 --- /dev/null +++ b/26927-h.zip diff --git a/26927-h/26927-h.htm b/26927-h/26927-h.htm new file mode 100644 index 0000000..ccfec21 --- /dev/null +++ b/26927-h/26927-h.htm @@ -0,0 +1,3286 @@ +<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" + "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> + +<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"> + <head> + <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" /> + <title> + The Project Gutenberg eBook of Opiksi ja huviksi, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. + </title> + <style type="text/css"> +/*<![CDATA[ XML blockout */ +<!-- + p { margin-top: .75em; + text-align: justify; + margin-bottom: .75em; + } + h1,h2,h3,h4,h5,h6 { + text-align: center; /* all headings centered */ + clear: both; + } + hr { width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + clear: both; + } + + table {margin-left: auto; margin-right: auto;} + + body{margin-left: 10%; + margin-right: 10%; + } + + .bb {border-bottom: solid 2px;} + .bl {border-left: solid 2px;} + .bt {border-top: solid 2px;} + .br {border-right: solid 2px;} + .bbox {border: solid 2px;} + + .center {text-align: center;} + .smcap {font-variant: small-caps;} + .u {text-decoration: underline;} + + .caption {font-weight: bold;} + + .figcenter {margin: auto; text-align: center;} + + .figleft {float: left; clear: left; margin-left: 0; margin-bottom: 1em; margin-top: + 1em; margin-right: 1em; padding: 0; text-align: center;} + + .figright {float: right; clear: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 1em; + margin-top: 1em; margin-right: 0; padding: 0; text-align: center;} + + .poem {margin-left:10%; margin-right:10%; text-align: left;} + .poem br {display: none;} + .poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;} + .poem span.i0 {display: block; margin-left: 0em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i2 {display: block; margin-left: 2em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i4 {display: block; margin-left: 4em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + // --> + /* XML end ]]>*/ + </style> +</head> +<body> + + +<pre> + +Project Gutenberg's Opiksi ja huviksi, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Opiksi ja huviksi + Lukemisia Suomen perheille + +Author: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +Release Date: October 15, 2008 [EBook #26927] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPIKSI JA HUVIKSI *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + +</pre> + + + +<h1>OPIKSI JA HUVIKSI</h1> + +<h3>Lukemisia Suomen perheille</h3> + + +<h4>Toimittanut</h4> + +<h4>Yrjö Koskinen</h4> + + +<h5>Helsingissä,<br /> +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,<br /> +1863.</h5> + +<p>Imprimatnr: _L. Heimbürger_. +</p> +<hr /> + +<p> +<b>SISÄLLYS:</b> +</p> + +<p> +<a href="#TALVI-SATAMA_LUOTEISESSA_JAAMERESSA"><b>TALVI-SATAMA LUOTEISESSA JÄÄMERESSÄ.</b></a><br /> +<a href="#PUMPULI"><b>PUMPULI.</b></a><br /> +<a href="#VIIPURIN_PAMAUS"><b>VIIPURIN PAMAUS.</b></a><br /> +<a href="#SUOMALAISET_DELAWAREN_SIIRTOKUNNASSA_POHJOIS-AMERIKASSA"><b>SUOMALAISET DELAWAREN SIIRTOKUNNASSA POHJOIS-AMERIKASSA.</b></a><br /> +<a href="#FOOTNOTES"><b>FOOTNOTES:</b></a><br /> +</p> + + + +<hr style="width: 65%;" /> +<h2><a name="TALVI-SATAMA_LUOTEISESSA_JAAMERESSA" id="TALVI-SATAMA_LUOTEISESSA_JAAMERESSA"></a>TALVI-SATAMA LUOTEISESSA JÄÄMERESSÄ.</h2> + +<h4>Kertomus kuinka Englannin laivat Hekla ja Griper viettivät talvensa +Melville-saaren tykönä v. 1819-1820; ynnä silmäilys edellisiin ja +jälkeisiin luoteis-retkiin.</h4> + + +<p>Jos Englannin rikkaus, sen mahtavuus merellä, sen avara valta kaikissa +maan-pallon osissa ovat asioita, joita täytyy ihmetellen katsella, niin +ei ole unohtamista, että kaiken tämän loiston perustuksena on joku +omituinen kestävyys kansallisessa luonteessa, joku jäykkyys ja +vakavuus, joka ei koskaan heitä kesken tehtäviänsä. Tämä +suuttumattomuus näkyy sekä Englantilaisten historiassa että heidän +yksityisessä elämässäänkin; mutta olletikkin ovat nykyisen vuosisadan +löytö-matkat luoteisessa Jäämeressä antaneet todistuksen, että +Englantilaisen rohkeus voipi, Englantilaisen taidon ja sivistyksen +avulla, voittaa kovimmatkin vaarat ja vastukset, mitkä tylyin luonto +saattaa tarjota. Se on todellaki ylevä tunto, joka sydämmeen ryhtyy, +nähdessämme kuinka ihminen voipi ei ainoastaan toimeen tulla vaan +myöskin nauttia elämän iloa siinä, missä melkein kaikki muu elävyys +pakenee tuiman kylmän alta. Semmoisen esimerkin tarjoo Heklan ja +Griperin talvi-majoitus lopulla vuotta 1819 ja alussa v. 1820, josta +tässä aion antaa kertomuksen. Mutta lukija epäilemättä kaipaisi asian +oikeata käsitystä, ellen ensiksi tekisi lyhyen katsahduksen edellisiin +löytö-matkoihin samoilla seuduilla ja samassa tarkoituksessa. Otetaan +siis tässä ensin silmäiltäväksi näiden matkustusten alku ja tarkoitus.</p> + + +<h3>1. Luoteis-retket ennen v. 1819.</h3> + +<p>Jo lopulla 15:ttä vuosisataa, kun Kolumbus oli löytänyt Länsi-Intian ja +Vasko-di-Gama onnellisesti oli Afrikan ympäri tehnyt ensimäisen +vesimatkan Itä-Intiaan, syntyi Englannissa halu keksiä joku kentiesi +vieläkin lyhyempi tie niille kaakkoisen Aasian seuduille, joiden +kalliit kryydit jo aikaa olivat olleet tärkeitä kauppa-tavaroita. +Semmoista tietä toivottiin löytyvän joko koillisessa pitkin Euroopan ja +Aasian pohjoisrantoja, taikka luoteessa Grönlannin länsipuolella, +taikka vihdoin itse pohjois-navan poikki, purjehtimalla ensin täyttä +pohjaa ja sitten täyttä etelää. Tämmöiselle löytömatkalle lähetti v. +1496 Englannin kuningas Henrikki VII erään Venetialaisen, nimeltä Juha +Kabot, joka viidellä laivalla purjehti luoteesen ja luultavasti tuli +Hudson'in-salmelle saakka. Toinen yritys tehtiin Henrikki VIII:nnen +hallitessa, mutta kävi onnettomasti. 25 vuotta myöhemmin eli vuonna +1553 tehtiin kolmas yritys, joka ei myöskään ollut varsin onnellinen, +mutta kuitenkin yhdessä kohden oli meren-kululle suureksi hyödyksi. +Kaksi tämän retken laivoista joutuivat talveksi Lapinmaan rannalle, +missä koko väki nääntyi viluun; mutta kolmas, jonka komentaja oli +kapteini Chancelor, oli onnellisesti päässyt Vienan-mereen, josta se +seuraavana kesänä palasi Englantiin. Sillä tavoin oli Venäjänmaahan +löytty uusi kauppatie, joka seuraavalla vuosisadalla, kun Tsaarien +valta kokonansa oli suljettu pois Itämerestä, havaittiin kyllä +tarpeelliseksi. Vienanmerestä Englantilaiset yhä yrittivät itään päin, +ja Tapani Burrough löysi v. 1556 Vaigats-salmen sekä Novaja-Semlian +kaakkois-nokan. Mutta pian havaittiin, ett'ei tällä tiellä ollut +Kiinaan ja Intiaan pääsemistä. Mitä löytöjä sittemmin on tehty pitkin +Aasian pohjoisrannikkoa, se melkein kaikki on luettava Venäläisten +ansioksi. Englantilaiset sitä vastoin kääntyivät luoteesen ja löysivät +nyt perätysten ne salmet ja selät, jotka kantavat Frobisher'in, +Davis'in, Hudson'in ja Baffin'in nimet.<a name="FNanchor_1_1" id="FNanchor_1_1"></a><a href="#Footnote_1_1" class="fnanchor">[1]</a> Frobisher'in matkat +tapahtuivat vv. 1576 ja seurr., Davis'in v. 1585. Erittäin ansaitsee +Hudson'in surullinen kohtalo mainitsemista. Hän oli ensimäisellä +matkallansa v. 1607 yrittänyt purjehtia pitkin Grönlannin itäistä +puolta, toivoen että pohjoisempana löytyisi kulkuväylä länteen päin, +mutta 81 l/2° levulla täytyi hänen kääntyä takaisin jäiden tähden. +Seuraavalla matkalla hän kulki salmen läpi lahteen, jotka molemmat +kantavat hänen nimensä, ja seurasi Labrador'in länsi-rannikkoa etelään. +Tässä hänen täytyi hakea talvi-satamaa, mutta laiva-väki näyttää +kärsineen oudosta ilma-alasta paljon vaivaa ja rasitusta sekä tästä +käyneen ynseäksi. Talvi kuitenkin kului ja laiva oli jo lähtenyt +satamastaan, kun Kesäkuun 21 p. väki nousi kinastukseen, otti +komentajan ja hänen poikansa kiinni ja heitti ne veneesen oman onnen +nojaan. Laivan salvomies, joka oli pitänyt isäntänsä puolta, vaati +päästä hänen onnenkumpanikseen, ja lisäksi pakoitettiin kuusi sairasta +rupeamaan samaan liittoon. Kaikki nämä näin jätetyt miehet ovat +kadonneet tietämättömiin. Kinastuksen päämies sai sitten surmansa +tappelussa Eskimojen kanssa. Muut pääsivät vihdoin nälästyneinä ja +viheliäisinä takaisin Englantiin. — Muutamia vuosia myöhemmin +tapahtuivat Baffin'in matkat. V. 1616 hän kulki Davis-salmen läpi ja +rannusti koko lahden, joka on saanut hänen nimensä. Pohjasessa hän +keksi Smith-salmen ja luoteessa Lankaster-salmen, mutta jälkimäisessä +häntä kohtasi jääsalpa ja hän palasi tältä luoteisväylän oikeasta +oven-suusta sillä luulolla, että Lankaster-salmi oli ainoastaan +umpiperä. Kaksi vuosisataa jätettiin asia sen luulon nojaan; sillä +kaikki luoteiset löytömatkat, mitkä sillä välin tehtiin, kulkivat +Hudsonin lahden pohjoiselle puolelle.</p> + +<p>Voimme heittää nämä kaksi vuosisataa siksensä. Luoteis-väylän asia tuli +ainoastaan aika-ajottain kysymykseen ja matkustukset niillä seuduin +eivät mainittavasti lisänneet maantieteen alaa. Mutta kapteini +Knight'in matka v. 1719 on kuitenkin mainittava onnettoman +loppunsa tähden. Hän komenti rekatti-laivan ja muun aluksen, mitkä +Hudsonin-lahden Seura, joka käyttää turkisten kaupan näillä seuduilla, +oli matkalle lähettänyt. Laivat menivät Southampton-saaren ja +mannermaan välitse pohjaseen, ja kun ei isoon aikaan kuulunut niistä +mitään, luultiin niiden jo päässeen Tyveneen mereen asti. Asian laita +ei ollut niin onnellinen. Vähitellen löydettiin laivan-kaluja pienestä +Marmorisaaresta ja vihdoin v. 1748 keksittiin eräästä lahdelmasta itse +laivat hajonneina veden alla. Eskimot tiesivät jutella, että ne pahoin +vialloisessa tilassa olivat lahdelmaan tulleet. Väestön lukumäärä oli +alussa ollut 70 miestä, ja Eskimoilta olivat tuolloin tällöin saaneet +elatus-aineita, joista he maksoivat kaikenlaisilla rautavaluilla, mitkä +heidän seppänsä alituisesti oli takomassa. Kuitenkin oli jo ensimäisen +talven kuluessa 50 heistä kuollut. Kun toisen talven perästä Eskimot +taas kävivät heitä katsomassa, oli ainoastaan kaksi miestä enää +hengissä. Näiden raukkain oli tapa usein kiivetä erään kallion +kukkulalle, tarkastaen kaakon puolelle, ikäänkuin apua odottaen; kuin +ei mitään näkynyt, istuivat itkemään. Vihdoin toinen heistä kuoli, ja +toinen, joka koetti peittää toverinsa maan poveen, kaatui nääntyneenä +puolitekoiseen hautaan ja heitti henkensä hänkin. — Saman vuosisadan +kuluessa Venäläiset tutkivat Kamtshatkan vedet; Beering ja Tshirikov +löysivät Aleutien saariston, ja edellinen keksi sen salmen, joka +eroittaa Uuden maailman Vanhasta ja nyt nimitetään Beeringin-salmeksi. +Tällä tiellä yritti Englannin mainio kapteini Cook, kolmannella +matkallansa v. 1776, hakea kulku-väylän Amerikan ympäri, mutta palasi +sillä tiedolla, että 70:nteen levu-asteesen saakka ei löytynyt pääsöä +itään päin. Tästä yritykset pysähtyivät koko neljäksi-kymmeneksi +vuodeksi. Mutta v. 1815 tapahtui, että Venäjän luutnantti Kotzebue +kulki Itämerestä Beeringin salmelle, ja vaikk'ei hänen matkansa +tuottanut mitään mainittavaa uutta, se kuitenkin viritti +Englantilaisissa halun lähtemään uusille kokeille. Tämä halu eneni, kun +kuului, että se ääretön jäiden paljous, joka kauan aikaa oli ollut +kiintyneenä Grönlannin itäiseen rannikkoon, nyt oli lohjennut ja +kulkenut eteläiseen valtamereen. Niinpä kaikki Islannin lahdet ja +vuomat olivat vv. 1816 ja 1817 tulleet täyteensä jäitä, jotka +Grönlannista sinne ajeltuivat, ja eteläisillä vesillä niin kaukana kuin +40° levulla tavattiin suuria jää-tantereita ja vuoria, jotka usein +moneksi päiväksi estivät laivain kulkua Yhdys-vallan ja Englannin +välillä. Että nämä jäät tulivat Grönlannin rannoilta, ja että pohjan +vedet sillä tavoin olivat auenneet, todistivat vielä varmemmin +valaskalan-pyytäjät. Näin asian ollessa päätettiin v. 1818 lähettää +liikkeelle kaksi retki-kuntaa, toinen luoteesen, toinen pohjoisnapaa +kohden. Jälkimäinen, jonka johtajat olivat Buchan ja Franklin, palasi +tyhjin toimin, koska yksi laivoista oli jäistä saanut loukkauksen. Sitä +vastoin Juha Ross ja Parry, jotka lähtivät Baffin'in lahteen, etenivät +hyvän matkaa Lankaster-salmeen, kunnes Ross luuli näkevänsä salmen +pohjassa vuori-selänneen, joka estäisi edemmäs pääsemistä. Hän ei +purjehtinut lähemmäksi, tutkimaan josko näkemänsä oli todellista vuoria +vai ainoastaan ilmassa kangastusta, semmoista usein nähdään kylmän +ilma-alan vesillä, vaan kääntyi laivoinensa takaisin ja tuli kotia. +Useat Ross'in kumppaneista olivat kuitenkin vakuutetut, että +Lankaster-salmi oli avoin väylä. Seuraavana vuonna lähetettiin Parry ja +Liddon ottamaan asiasta selkoa, ja heidänpä matkavaiheista seuraa tässä +laveampi kertomus.</p> + + +<h3>2. Heklan ja Griperin luoteis-retki vv. 1819, 1820.</h3> + +<p>Toukokuun 11 p. 1819 lähtivät laivat Hekla ja Griper, komentajana +luutnanti W. C. Parry, Englannista matkalle, ja tulivat Kesäk. 28 p. +Davis'in salmelle. Tavallisesti tässä alkavat ne vaivat ja vastukset, +jotka ovat luoteis-retkille omituisia. Niinkuin kartastakin näemme, on +Baffin'in lahti jokseenkin avara meri, mutta joka talvi se yltä-ylitse +menee vahtoaan jäähän, joka taas keväällä tuulen ja päiväpaisteen +käsissä rikkuu neljän-, viiden-kymmenen kyynäräisiin teloihin ja +kulkee yhdessä tukussa etelään. Tämä jäiden paljous, joka nimitetään +<i>keski-jäiksi</i> (middle ice) ja <i>valta-tukuksi</i> (main pack), +ulottuu pitkänä salpana pohjasesta etelään ja estää siis poikki-pääsön +idästä länteen. Kolmella eri tiellä saatetaan tämmöisessä tilassa +yrittää Baffin'in lahden länsi-puolelle, joko kiertämällä tukun +pohjoispäätä, taikka kulkemalla eteläisen pään ympäri, taikkapa +tunkeumalla jäiden poikki suoraan jos mahdollista. Mutta joskus +tapahtuu, että kaikki nämä tiet ovat suljetut. Ainakin ne ovat vaaraa +ja vastusta täynnä. Nuo suunnattoman suuret jää-telat ja tantereet +ovat alituisessa liikkeessä, tuulen ja meren-virran ajamina; +milloin survaavat toisiansa moniäänisellä jytinällä, milloin eriälle +jättäen välillensä pitkiä tanhuita sulaa vettä, taikka törmäävät +hirmuisella voimalla yhteen, ajaen jää-kappaleet päällitysten kahden-, +kolmen-kymmenen jalan korkuisiksi kummuiksi. Laiva, joka joutuu näiden +törmääjäin väliin, saattaa helposti särkyä niinkuin pähkinän kuori, +taikka nostetaan kokonansa vedestä jäiden päälle.</p> + +<p>Mutta Baffin'in lahti synnyttää jää-vuoriakin, jotka samoin kuin +jää-tukut uivat tästä ulos Atlantin valtamereen usein hyvinkin suuressa +paljoudessa. Nämä hirmuisen isot uiskentelevaiset lohkareet ovat +kuitenkin vallan toisenlaista syntyperää kuin tantereet ja telat, +eivätkä ole suolaista ainetta niinkuin viime-mainitut. Ne ovat alkunsa +saaneet rantamaiden laaksoloissa, jotka tässä kylmässä ilma-alassa ovat +ikuisen jään ja lumen vallassa. Laaksot enimmästi viettävät merelle +päin, ja kun jäätä ja lunta yhäti karttuu ylisellä puolella, niin +jäätikkö hiljaksensa sujuu alas-päin, kunnes aallot sen lohkaisevat +rannasta irti. Näin päästyänsä valtoimeksi osoittaa jää-vuori usein +kummallisia muotoja. Kun niitä isompi joukko ko'ossa on, näyttävät +kaukaa katsoen niinkuin vuorinen maakunta. Toisinaan ovat linnojen tai +kirkkojen näköisiä, varustetut torneilla, huipuilla ja kaarevoilla +porteilla. Niiden väri on kauniisti vihertävää, vivahtaen siniin, mutta +kaukaa katsoen luulisit niiden olevan valkoista marmoria, kaikki +merenkulkijat puhuvat yhdellä äänellä niiden monen-karvaisesta värien +loisteesta, joka vaihtelee erilaatuisten ilmain mukaan. Niiden suuruus +on usein hämmästyttäväinen, ja koska veden-päällinen osa on ainoastaan +seitsemännes koko kappaleesta, niin saapi tavallisesti lukea, että +syvyyden mitta vedenpinnasta on kolme vertaa korkeuden suhteen. Ross +näki Baffin'in lahdessa useita, jotka olivat pohjaan tarttuneet +puolen-kolmatta sadan sylen syvyydellä. Niitä tavataan usein ääretön +joukko, noin neljä, viisi sataa yhdessä, ja etelämmäksi tullessaan +levittävätkin kylmää ja sumua avaralle alalle, usein penikulman määrät +ympärillensä. Päivä-paisteen vaikutuksesta jäätikkö aina alkaa pehmitä +ja sulaa, ja puhdas suolaton vesi juoksee koskena vuoren kupeista alas; +silloin usein kyllä tapahtuu että laivat tämmöisestä lähteestä +täyttävät juoma-varansa. Mutta muitakin syitä löytyy, jotka toisinaan +käskevät laivojen lähestyä jäävuorten luokse. Silloin pyrkivät ne +suojaan jonkun tuiman vihurin alta, milloin taas tukkujäiden tulvasta +päästäkseen, koska jäävuori laajuutensa ja syvyytensä tähden aina +kulkee hitaammin, kuin telat ja tantereet. Mutta tämä lähestyminen ei +ole varsin vaaraton; suuria veden-alaisia jää-kappaleita saattaa +lohjeta ja nousta veden pintaan, rikkoen laivan pohjaa; veden alla +saattaa löytyä joku terävä kärki, joka puhkaisee laivan kuvetta; se +väkevä virta, joka tavallisesti kulkee jää-vuoren sivulla, saattaa +viskata aluksen tätä jäistä muuria vastaan, ja koska jää-vuori useinkin +täpärästi viippuu vedessä, se helposti vierii ylös-alaisin ja voipi +musertaa lähestyneen laivan.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 431px;"> +<img src="images/pict01.png" width="431" height="500" alt="" title="" /> +</div> + +<p>Matkalaisemme Heklassa ja Griper'issä kulkivat kuitenkin +erinomaisetta vastuksetta Baffin'in lahden läpi ja tulivat Elok. 1 p. +Lankaster-salmelle. Kaksi päivää myöhemmin nousi kiihkeä itäinen tuuli, +joka kuljetti heidät nopeasti salmea myöden tuntemattomia seutuja +kohden. Avoin vesi oli edessä, ei jäätä eikä maata esteenä. Koko väestö +oli äänettömässä odotuksessa, upsierit ja miehet joukottain mastojen +nenissä, joissa istuivat uuteliaasti tarkastamassa, mitä milloinkin +näkö-alaan ilmaantui. Näin kulkivat useita kymmeniä peninkulmia länteen +päin, jättäen salmen varsille joukon lahtia ja aukkoja, joita eivät +malttaneet tarkemmin tutkia, vaan ainoastaan nimillä varustivat. Heidän +kulku-väylänsä, joka keskimäärin oli levyydeltä noin kahdeksan +peninkulmaa (50 Englannin penink.),<a name="FNanchor_2_2" id="FNanchor_2_2"></a><a href="#Footnote_2_2" class="fnanchor">[2]</a> alkoi vielä enemmän aueta, ja +pohjasesta sekä lännestä hyökkyvä maininki ynnä meren mahtava humina +herätti toivon, että juuri pohjoinen valta-meri nyt oli edessä. +Mutta edempänä kohtasi yhtämittainen jakso jäitä, joka pian muuttui +vahvaksi tukuksi väylän poikki. Pitkin jään parrasta kuohui tuima +tyrsky ja laivain täytyi väistyä, ett'eivät joutuisi karsinaan jäiden +väliin. Koko taivaskin länttä kohden hohti kirkkaasti yhtämittaista +jään-loistetta, josta voitiin arvata, että jää-tukku kävi peninkulman +määriä edemmäs kuin näkö-ala ulottuikaan. Etelää kohden kuitenkin oli +sula, ja taivas osoitti mustaa veden-kuvastusta. Parry siis toivoi +löytävänsä sieltä puolen jotakin pääsö-paikkaa ja purjehti nyt etelään +siihen avaraan salmeen, jonka nimitti Prinssi-Regentin-salmeksi. Mutta +jonkun peninkulman perästä oli siinäkin jää-salpa vastassa, eikä ollut +muuta neuvoa kuin palata entiselle asemalle, odottamaan milloinka jäät +aukenisi länteen päin. Sinne tultua havaittiin jää-tukku yhtä tiviiksi +kuin ennenkin ja jään-loiste taivaalla oli yhäti kirkas. Jonkun päivän +perästä osasivat kuitenkin avata itselleen kaidan tien lähellä salmen +pohjoista rantaa. Nyt tuli aika tuuli, lumiräntäisen sateen kanssa, ja +Elok. 21 p. oli jää tykkönään kadonnut koko merestä, niin että tuskin +oli mahdollinen tuntea samaksi vedeksi, joka vielä niin äskettäin oli +ollut jäillä peitetty niin kauas kuin silmä kantoi. Parry nostatti +kaikki purjeet länteen mennäkseen ja nimitti kulkeissaan saaret, niemet +ja lahdet kahden puolen. Purjehdus ei ollut varsin vapaa vaikeuksista. +Magneettisen navan läheisyys teki kompassin kovin epä-suuntaiseksi, ja +paksut sumut estivät ottamasta taivaalta viittausta. Ainoastaan maan ja +jään mukaan koettivat ohjata matkansa yhtäläiseen suuntaan. Monituisten +vastusten kautta tultiin vihdoin isolle saarelle, jonka nimittivät +<i>Melville-saareksi</i>, ja kulkien eteenpäin hiljaksensa, tulivat +Syysk. 4 p. eräälle paikalle, josta Parry lausuu: "Meidän oli ilo +saavuttaa puolipäivä-piiri 110° länsipuolella Greenwichiä,<a name="FNanchor_3_3" id="FNanchor_3_3"></a><a href="#Footnote_3_3" class="fnanchor">[3]</a> +ollessamme pohjoisella levulla 74° 44' 20", jolla tavoin Hänen +Majesteettinsa laivat minun komentoni alla tulivat ansaitsemaan sen +palkinnon, viisi tuhatta puntaa, joka Parlamentti-päätöksen nojassa +ja Kuninkaan käskyllä neuvoskunnassa oli luvattu niille Hänen +Majesteettinsa alamaisille, jotka onnistuisivat etenemään niin kauas +länteen päin, Pohjoisen napapiirin sisällä.</p> + +<p>Pari päivää vielä kuljettiin eteen päin, kunnes taas jäitä kohtasi, +joiden häviämistä turhaan odotettiin kaksi viikkokautta. Mutta noin +Syysk. 20 p. eneni kylmä niin, että sulakin vesi alkoi ottaa +jää-peitteen ja ainoastaan tuulen ja aaltojen voima esti meren-pinnan +hyytymästä yhteen jaksoon. Ainoan tunnin tyven olisi siis voinut +jäädyttää laivat kiini keskelle merta ja saattaa ne vaarallisimpaan +tilaan. Oli siis täytymys palata Melville-saareen ja siellä valita +talvi-majaksi joku niistä kahdesta satamasta, joita sivu-mennessä oli +keksitty saaren kaakkoisella puolella. Tämä paluu-matka oli jo hyvin +vaivaloinen jäätymisen tähden; mutta 24 p. tultiin läntisen sataman +edustalle, joka löyttiin kaikin puolin turvalliseksi majoituspaikaksi.</p> + +<p>Se tapa, miten meri jäähän menee, on vähän omituinen ja ansaitsee +erittäin mainita. Kun jäädyttäväinen tuuli käy meren yli, eivät laineet +anna jään asettua, vaan vesi hyytyy ensin hohkaiseksi suhjuksi eli +hyhmäksi, joka vähittäin hillitsee aaltojen kuohun ja sillä tavoin +päästää jäätymisen alkuun. Nyt syntyy jalan-mittaisia ympyriäisiä +hileitä, jotka muodoltansa ovat melkein kuin jonkun jättiläis-kalan +suomukset. Nämät hileet, jotka merimiesten puheessa kutsutaan +pannukakoiksi, liittyvät pakkasen karttuessa toisiinsa ja tekevät +suunnattomia jää-tantereita, joiden vahvuus talven kuluessa karttuu +karttumistansa.</p> + +<p>Laivain tullessa, oli satama jo jäähän mennyt ja tarpeelliseksi tuli +avata noin kolmen uuden-virstan pitkä tie jäiden läpi. Tämä tapahtui +seuraavalla tavalla. Kaksi suuntaista viivaa merkitettiin niin suurella +välillä, kuin isomman laivan leveys vaati. Kumpaakin viivaa myöden +leikattiin halkeama, jonka aliseen päähän oli ripustettu paino, mutta +ylinen puoli käytettiin köydellä, minkä kolmijalkainen haaru kannatti. +Samalla tapaa leikattiin viivojen välinen jää poikki ja kappaleisin, ja +irroitetut lohkareet uitettiin ulos avennosta. Tätä viimeistä tehtävää +varten keksivät merimiehet omituisen tempun, pystyttäen veneen purjeita +lohkareiden päälle ja näin antaen tuulenkin olla työssä avullisna. +Kuitenkin oli tämä osa työstä kyllä vaivaloinen, koska uutta jäätä +yhäti syntyi avatussa urassa, varsinkin sen suulla, missä se ennen +päivän laskua oli karttunut niin vahvaksi, että tarvittiin jommoinenkin +työ sitä rikkoessa. Illan tultua laivat kuljetettiin uran koko pituutta +ylös, ja seuraavana päivänä jatkettiin työ entiseen tapaan. Mutta nyt, +kun eilinen avento jo oli ennättänyt yön kuluessa jäätyä umpeen, ei +ollut enää tilaisuutta uittamaan lohkareet ulos; ne siis, sitä myöden +kuin saatiin irti, upotettiin kiintonaisen jää-peiton alle. Tällä +lailla puuhattiin puolen neljättä päivää, kunnes laivat olivat +määrätyillä asemillaan ja väki kolmella hartaalla hurra-huudolla +tervehtivät sitä paikkaa, jossa oli viettäminen vähintäin yhdeksän +pitkää kuukautta. Laivat seisoivat viiden sylen syvyisessä +vedessä, ankkuri-köyden mitta rannasta. Lahdelle annettiin nimi +"<i>Talvi-satama</i>" (Winter Harbour), ja saariston, minkä läpi oli +kuljettu, nimittivät matkalaisemme Pohjois-Georgian-saariksi, +hallitsijansa Yrjö kuninkaan muistoksi ja kunniaksi.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 674px;"> +<img src="images/pict02.png" width="674" height="500" alt="" title="" /> +</div> + +<p>Heidän oli syy iloita, että näin aikanansa olivat asettuneet +turvalliseen Talvi-satamaansa; sillä Lokak. 4 p. nousi ankara +etelätuuli, joka voimallisesti ajoi jää-tukun mereltä rantaa kohden, +missä nuorempi jää rajusti musertui. Jos Hekla ja Griper vielä olisivat +seisoneet ulkopuolella satamaa, olisi niille tosiaan ollut viimeinen +hätä tarjona; mutta sataman suojassa eivät tunteneet puuskasta +mitään. Niitä aljettiin nyt täydellä toimella varustaa pitkälliseen +talvi-oloon. Ensimäinen toimi oli rakentaa katos laivan-kannen yli +odotettavan kylmän varaksi. Mastojen nenät nostettiin alas, — +ainoastaan Heklan keski-masto jätettiin sillensä; aliset purje-raa'at +kiinnitettiin pitkin-päin katoksen kannattimiksi, ja koko tämä kotelus +päällystettiin sittemmin kankaalla. Sen-jälkeinen mure oli saada +huoneet ja makuu-siat kuivina ja lämpiminä pysymään. Havaittin, +näet, että ilman kylmyys, joka jo oli karttunut melkoiseen määrään +(20 asteen paikoille), jähdytti vedeksi kaikki höyryt, mitkä nousivat +keittoastioista tai väen hengityksestäkin, niin että laivan ansaat ja +seinät yhtenään pysyivät märkinä. Tätä asiaa auttamaan asetettiin se +iso valin-raudalla ympäröitty kivi-uuni, jossa leivät kypsytettiin, +alisen laivan-kannen kesku-paikoille ja savu-torvi pantiin käymään +pitkin alisen kannen koko pituutta. Lisäksi valmistettiin eri +lämmitys-kone väen asuntoa varten. Tämä oli rautainen kolo eli kumoon +kääntynyt ilma-astia, varustettu kolmella torvella, jotka olivat kukin +kahden tuuman paksut ja ylempänä yhtyivät toiseen umpinaiseen metalli +astiaan, mistä taas kuparinen uunin-torvi kulki pitkin alista kantta. +Kun nyt vähäinenkin valkea viritettiin ilma-astian alla, päästettiin +savu eri torven kautta ulos, mutta lämminnyt ilma kulki ilma-astiasta +torvien kautta ja levisi sillä tavoin laiva-väen asuntoon asti. +Muutoinkin valvottiin väen puhtautta ja terveyttä tarkimmalla tavalla, +ja elatuksen suhteen tehtiin muutamia tarpeellisia määräyksiä. +Jokapäiväisestä leipä-määrästä vähennettiin kolmas osa: naula Donkin'in +säilytettyä lihaa ja kortteli hyyteeksi kiehunutta soppaa, kullekkin +miehelle viikkoonsa, palkitsi naulan suolaista naudan-lihaa, joka +tavallisesti meriväelle annetaan; lisäksi jaettiin joku määrä olutta ja +viiniä. Olut valmistettiin maltaista ja humaloista, mutta keittäessä +nousi kylmällä ilmalla niin sakea kaasu, että täytyi luopua koko +oluen-panemisesta. Tuo merenkulkijain omituinen kiusa, keripukki, +koetettiin estää varjelus-lääkkeillä, joita määrä-ajoilla annettiin +sisään. Niinpä jaettiin tuon-tuostakin hapanta kaalia ja sallatia niin +paljon ätikän kanssa kuin voitiin nauttia, mutta joka päivä piti sen +ohessa väen tulla kokoon ja yhden upsierin läsnä-ollessa niellä +sitroni-nestettä sokurin kanssa. Että upsierin siinä täytyi saapuvilla +olla, saattaa monelle kuulua oudolta; mutta Parry muistuttaa, kuinka +paljon merimiehet ovat lapsien kaltaisia kaikessa, mikä koskee heidän +tarpeisinsa ja terveyteensä. Muutoin oli yksi seikka erittäin +merkittävä elatus-aineiden suhteen: upsiereille ei sallittu vähintäkään +etua yhteisen väen rinnalla, ei ruokien lajissa eikä niiden määrässä, +ja tästä seurasi sekä väessä tytyväisyyttä että varoissa säästöä. +Samatekkuin elatus-varojen suhteen pidettiin poltto-aineistakin tarkka +vaari, eikä lämmitetty enemmän kuin terveydelle oli välttämättömän +tarpeellista. Sillä tavoin saatiin laivojen sysivarat kestämään talven +mittaan; sillä ne turpeet ja sammaleet, mitkä rannasta olisi saatu, +olivat märkyytensä tähden kelvottomat käyttää.</p> + +<p>Suurella tarkkuudella myöskin pidettiin huolta väen vaatteuksesta. +Hyödyllistä olisi ollut tuuletella miesten sänky-vaatteet kannen päällä +kumminkin kerta viikkoonsa; mutta tämä havaittiin mahdottomaksi, sillä +jos ikinä joku vaate tuotiin kannen päälle, se pian tuli yhtä kylmäksi +kuin ilmakin. Kun nyt vaate vietiin takaisin lämpimämpään paikkaan, +asettuivat höyryt kohta sen päälle muuttuen vedeksi, josta se kastui +liko-märäksi. Kuivuuden ja puhtauden välille oli siis valta niin +tasoitettava, että terveydelle miten mahdollista vähin haitta syntyisi.</p> + +<p>Kuinka tarkalla huolella koetettiin pysyttää miehet hyvässä terveydessä +ja hyvällä mielellä, ymmärrämme paraiten seuraavasta komentaja Parry'n +kertomasta: "Siinä työttömyyden ja joutilaisuuden tilassa, jossa nyt +oltiin ja joka arvattavasti oli kestävä suurimman osan vuotta, olin +halullinen keksimään jotakin huvitusta miehille, tämän pitkän ja ikävän +aian kulutteeksi. Ehdottelin siis upsiereille panna tuolloin tällöin +näytelmän toimeen Heklassa, koska semmoinen keino voisi pysyttää +iloista mieltä voimissa. Molempain laivain upsierit suostuivat +mieluisasti ehdotukseeni, ja kun Luutnantti Beechey oli oikeassa +järjestyksessä valittu teaterin-johtajaksi, määrättiin ensimäinen +näytös Marrask. 5 päiväksi ja synnytti laivain väestössä suurta +ihastusta. Näissä huvituksissa otin mielelläni itsekin osani, +vakuutettuna että iloinen esimerkki ja kaikki toimi, mikä voisi +herättää lystiä ja hilpeyttä, kuului varsinaisesti minun virkani +velvollisunksiin siinä omituisessa tilassa, jossa nyt olimme". — +Tuskin tarvitsee mainita, että nämä näytökset luonnistuivat kaikkein +mieliin; miehet usein nauroivat pakahtuakseen, arvattavasti paljonkin +siitä syystä, kun näkivät upsierinsa niin kummallisissa tehtävissä. +Näytökset uudistettiin joka toinen viikko ja odotettin aina suurella +ihastuksella. "Myöskin teaterin varustus", sanoo Parry, "ja sen +hajottaminen, johon tarvittiin joukko miehiä pariksi päivää ennen ja +jälkeen jokaisen näytöksen, oli erinomaisen hyödyllinen asia, koska +tavalliset laivatyöt eivät läheskään antaneet kylläksi tekemistä; ja +minä pelkäsin työnpuutetta niinkuin pahimpia haittoja, mitä meille +tapahtua voisi". Muutamaan aikaan oli pelkäämistä, että kylmän ankaruus +tekisi lopun näille huvituksille; mutta semmoinen oli upsierien into ja +miesten mieliteko, että vaikka teaterissa joskus oli 17° ja 18° kylmää, +näytelmä kuitenkin pantiin käymään niinkuin tavallisesti. Ja kun +laiva-kirjaston vähäiset näytelmä-varat olivat kulutetut, tehtiin uusia +alkuperäisiä kappaleita.</p> + +<p>Toinen ajan-viete, jonka upsierit huviksensa panivat toimeen, oli +viikko-lehti, nimeltä: "North Georgian Gazette and Winter Chronicle;" +(Pohjois-Georgian sanomat ja Talvi-kronikka). Kapteini Sabine rupesi +toimittajaksi ja muut molempain laivain upsierit lupasivat lähetyksiä. +Luonnollisesti lehti tuli ulos ainoastaan käsikirjoituksena, mutta +sittemmin kun oli onnellisesti palattu kotimaahan, painettiin kaikki +numerot yhteen kirjaan. Se haitta, mikä olisi voinut syntyä tämmöisestä +sanomalehdestä keskinäisen suosion ja sovinnon suhteen, kartettiin +täydellisesti kirjoittajain hellä-tuntoisuudella, ja selvä etu oli +toimittamisen vaivasta, joka kulutti monta ikävää hetkeä ja käänsi +mielet pois synkistä ajatuksista, jommoisia joskus tahtoi tunkeuda +rohkeimman miehen päälle.</p> + +<p>Mutta huvitusten tähden ei unohdettu tieteen vaatimuksia. Kapteini +Sabine'n johdolla asetettiin observatorio soveliaalle paikalle, noin +700 kyynärää laivoista länttä kohden. Siihen rakennettiin huone lähelle +rantaa kelloja ja muita tiede-aseita varten. Seinät tehtiin +kahdenkertaisesta plankku-liitoksesta, jonka väli täytettiin +sammaleilla, niin että huone voitiin kylmimmälläkin ilmalla pitää +lämpimänä yhden ainoan uunin avulla.</p> + +<p>Joku aika asettumisen jälkeen Talvi-satamaan, näkyi peuroja ja +metsäkanoja, ja muutamat niistä ammuttiinkin; mutta ennen Lokakuun +loppua nämä ja enimmät muut eläimet muuttivat pois saaresta, niin että +ainoastaan sudet ja ketut jäivät laivoille seuraksi, kunnes vihdoin +nämäkin eläimet kylmimmällä talvis-aialla katosivat tykkönään. +Lokak. 1 p. nähtiin iso jää-karhu, joka ajoi kapteini Sabine'n +palvelijaa takaa. Sitä tervehdittiin useilla luodeilla, mutta ei osattu +kuoliaaksi ampua. Myöhemmin ei sitä eikä muuta karhua nähty koko +talvis-aikana. Lokak. 10 p. oli nähty metsänriistaa laivojen +lähisyydessä, ja joukko miehiä lähetettiin niitä ajamaan. Myöhään +illalla palattiin saaliin kanssa, mutta yksi Griper'in miehistä +kaivattiin. Vaikka yö oli pimeä, löyttiin hän kuitenkin, juuri kun +näännyksissä oli langennut jyrkästä kinoksesta alas ja alkoi uupua +siihen tylsään hermottomuuteen, joka, jos se vallan saapi, aina tuottaa +kuoleman. Hän oli huolimattomuudesta lähtenyt lapasitta ulos, pyssy +kädessä, ja sormet olivat kohmettuneet siihen muotoon, jolla olivat +pyssyä pidelleet. Mies kohta jätettiin lääkärien holhottavaksi, mutta +kädestä oli kolme sormea jo ennättäneet niin paleltua, että ne täytyi +pois leikata. Kuinka pakkanen vaikuttaa jähmistystä sekä ihmisen +ruumiisen että sielunkin voimiin, nähtiin selvästi ei ainoastaan tässä +miehessä vaan kahdessa muussakin, jotka jotenkin myöhään olivat +laivoihin palanneet ja vaadittiin tekemään selvää tuosta yhdestä, +joka vielä oli poissa. Komentaja Parry sanoo: "Kun käskin heidät +kajuuttiini, iskivät silmänsä huimasti ja puhuivat niin sekaisin ja +vaikeasti, ett'ei ollut mahdollista saada heiltä järjellistä vastausta +mihinkään kysymykseen. Mutta oltuansa vähäsen aikaa laivassa, alkoivat +toipua hurmiostaan, sitä myöden kuin veren-kulku tuli entiselleen, ja +vasta silloin saattoi jokainen helposti huomata, ett'eivät olleet +juopuneet. Niille, jotka paljon ovat olleet kylmissä maissa, tämä +seikka ei taida olla mitään uutta; mutta en saata olla uskomatta (ja +siinä tarkoituksessa siitä puhunkin), että moni mies lienee tullut +rangaistuksi juopumuksesta, vaikka hän todesta on ollut ainoastaan +pakkasen kontassa; sillä minä olen useinkin nähnyt miehiäni semmoisessa +päihtymyksen tilassa, minkä olisin epäilemättä päättänyt viinan +vaikuttamaksi, ellen olisi ollut varsin varma, ett'ei heillä +Melville-saaressa ollut mahdollista tilaisuutta saamaan mitään +väkevämpää kuin lumi-vettä". — Muutoin tämä yllä-mainittu tapaus +osoitti tarpeelliseksi ryhtyä varo-keinoihin, jotka estäisi miesten +eksymistä pimeään ja pyryyn. Kaikki väet lähiseuduilla varustettiin +sormi-viitoilla, jotka osoittivat laivoille päin. Jos lumituiskun +ohessa sattui tavaton pakkanen, ei päästetty ketään laivojen +asema-paikoista, ja laivat yhdistettiin köydellä, joka oli johteena +toisesta toiseen. Parry'n vakuutus oli, ett'ei yksikään ihminen voisi +hengissä pysyä, joka semmoiseen ilmaan jäisi ainoaksi tunniksi.</p> + +<p>Lokakuun lopussa oli auringosta vielä niin paljon apua, että kapteini +Parry'n kajuutissa, jonka akkunat olivat päivää kohden, nähtiin +kynttilättä lukea ja kirjoittaa kello puoli kymmenestä puoli kolmeen. +Ilma pidettiin lauhkeana, kun Fahrenheitin lämpömittari osoitti 0 +(s.t.s. 32° Farenheit'iä eli 18° Celsius'ta veden jäätymystä +alempana<a name="FNanchor_4_4" id="FNanchor_4_4"></a><a href="#Footnote_4_4" class="fnanchor">[4]</a>); sillä ihmisten ruumiit mukaantuivat niin helposti +ilma-alaan, että ne, kestettyänsä jonkun päivän -15° tai -20° +Fahrenheitiä (s.o. -26° tai -29° Celsius'ta), tunsivat oikein ihanaksi, +kun lämpömittari sen verran nousi.</p> + +<p>Kylmän voima ja vaikutus havaittiin merkittävällä tavalla, kun metallia +koskettiin paljaalla iholla; siitä oli sama tunto, kuin jos olisi +tuli-kuumaa koskettu ja iho kohta lähti koskevasta jäsenestä. Oli siis +tarpeellinen käyttää suurta varovaisuutta, pidellessä sekstanteja ja +muita tiede-aseita, olletikkin kiikarien silmä-osat, jotka tuimasti +polttivat ihoa, jos ne saivat kasvoihin koskea; mutta tämä asia +helposti autettiin, päällystämällä niitä hienolla nahalla. +Toinenkin kylmän vaikutus tiede-aseisin alkoi tähän aikaan tulla +havaittavaksi. Kun ikinä joku ase, joka oli ulko-ilmassa ollut niin +kauan, että kylmä oli siihen ennättänyt mennä, äkisti taas tuotiin alas +kajuutteihin, niin höyry oietis sakeuntui sen ympäri, niin että se +näytti suitsevan ja lasien päälle asettui melkein samassa tuokiossa +jää-verho, jonka poistaminen vaati suurta varovaisuutta, ett'ei +laseille vikaa tulisi. Jos kynttilä asetettiin aseen likelle erääsen +suuntaan katsojan suhteen, nähtiin suuri joukko hentoja lumi-okaita +säihkyvän noin parin, kolmen tuuman päässä aseesta, ja nämä +arvattavasti syntyivät siitä, kun höyryt yht'äkkiä muuttuivat jääksi +aseen levittämässä kylmässä.</p> + +<p>Marrask. 4 p. aurinko katosi ja oli vasta Helmik. 8 p. taas odotettava +näkyviin, oltuansa kuusi-kymmenettä päivää taivaan-rannan alla. +Tähdet nyt alkoivat näkyä päivä-sydännäkin. Mutta ei kuitenkaan +pimeimmälläkään sydän-talvella päivä ollut niin hämmentynyt yöhön, +ett'ei jokainen uusi päivä olisi puolipäivän aikana eroitettu hyvin +huomattavalla puhteella, joka ainakin teki seudun niin näköiseksi, +että mukavasti voitiin kulkea ulkona noin pari tuntia. Jos ilma oli +selkeä, nähtiin tunnin aikaa ennen ja jälkeen puolipäivän eteläisellä +taivaan-rannalla ihana kaari heleän-punaista valoa. Muutoinkin lumen +kirkkaus ja toisinaan sen lisäksi kaunis kuutama poistivat synkeyden. +Joskus välkkyväiset revon-tulet kirkastivat taivaan kantta sanomattoman +loistavilla väreillä, keltasella, purppuralla ja oransilla, osoittaen +näytelmän, jonka juhlallista ihanuutta ei eteläisillä mailla voida +aavistaa.</p> + +<p>Erinomaisella huolella valvottiin, ett'ei väestö tällä pimeällä aralta +jäisi työttömäksi, ja tämä onnistuikin niin hyvin, että miehet +valittivat heille ei jääneen aikaa vaatteitansa korjaamaan. Millä +tavalla aika näin saatiin kulumaan, ansaitsee muutamilla sanoilla +erittäin mainita.</p> + +<p>Upsierit ja neljännys-miehet jaettiin neljään yö-vartiaan ja olivat +vuoroonsa valveilla, niinkuin merellä ainakin, sill'aikaa kun muu +väestö sai nukkua levollansa. Miehet nousivat 15 min. ennen kuutta ja +molemmat kannet kuurattiin kivillä ja kuumalla hiedalla kello +kahdeksaan, jolloin sekä miehet että upsierit menivät suurukselle. Nyt +annettiin miehille kolme neljännestä tuntia, jona saivat valmistaita +tarkastukseen, ja kello vähän yli yhdeksän kokoontuivat kannen päälle, +jolloin tarkasti tutkittiin jokaisen puhtautta ja hänen vaatteuksensa +lämpimyyttä ja laitaa yleensä. Kun upsierien kertomukset tästä asiasta +olivat annetut komentajalle, meni tämä itse tutkimaan väen asuntoa ja +makuu-sioja. Missä joku kosteus näkyi tai jäätä oli yön kuluessa +syntynyt, se laitettiin pois ja tuo lämmin ilma-torvi siirrettiin sille +kohdalle, kunnes kosteus kuivui. Enintä vastusta antoivat makuu-siat, +jotka olivat lähinnä laivan kylkiä, missä melkein aina kokoontui +kosteutta ja jäätä. Niitä harvoja, jotka sattuivat sairaina olemaan, +käytiin myöskin katselemassa ja lääkärin kanssa neuvoteltiin, kuinka +kuivuus ja lämmin sekä kaikkinainen hyvä olo pidettäisiin voimassa. +Tästäpä komentaja palasi yliselle kannelle ja tarkasteli nyt itsekin +miehiä. Sen jälkeen ne päästettiin ulos rannikolla käymään +puolipäivään, jolloin palasivat murkinalle. Mutta jos ilma oli liian +tuima ulko-oloon, täytyi heidän liikuntoa varten juosta laivan-kannen +päällä, pitäen tasaista polkua eräiden urkujen mukaan taikka oman +laulamisensa jälkeen. Miesten joukossa olivat muutamat harvat, joiden +mieli ei aluksi olisi tehnyt senlaista säännöllistä liikuntoa; mutta +havaittuaan, että siitä ei ollut pääsemistä, he pian ymmärsivät sen +tarpeellisuutta terveydelle ja ottivat sen leikilliseksi huvitukseksi.</p> + +<p>Myöskin upsierit, jotka söivät murkinansa kello kaksi, kuleksivat +tavallisesti pari tuntia rannikolla, jollei ankara pyry tai kirpeä +tuuli heitä siitä estänyt. Tarpeellinen oli kuitenkin pysyä jokseenkin +ahtaassa piirikunnassa, ett'ei joku äkillinen pyry-ilma estäisi heitä +palaamasta. Näkö-alan synkkä yhtäläisyys, kaikki lumen peittämänä ja +hengetönnä, synnytti melkein alakuloisuutta, ja monestikin saattoi +huomaamatta ajatus puikahtaa kotimaan seuduille, missä tiettiin +vilkkaan elämän riehuvan täydessä voimassaan. Tässäpä ainoa lohdullinen +esine, joka kohtasi katsojan silmää, oli laivoista nouseva savu, joka +todisti elävien olentojen läsnä-oloa; ja se kuoleman hiljaisuus, +joka yli-ympäri vallitsi, elähytettiin ainoastaan tuolloin tällöin +ihmis-äänien kaikunalla, joka kylmässä ilmassa kuului paljoa kauemmas +kuin tavallisesti.</p> + +<p>Ehtoo-päivällä pantiin miehet tavallisesti tekemään purje-nuoria. Kello +puolivälissä kuusi lopetettin työn-teko ja yhtäläinen tarkastus kuin +aamullakin tapahtui miesten ja heidän makuu-siojensa suhteen. Nyt +miehet päästettiin ehtoolliselle ja upsierit menivät teellensä. Sitten +väki sai huvitella itseänsä millä tahtoivat, muutamilla peleillä, +laululla ja tanssilla kello yhdeksään asti, jolloin levolle mentiin ja +lamput sammutettiin. Palon varaksi kävivät joka puolitunnin päästä +yöllä neljännysmiehet tarkastamassa alista kantta, ja laivojen vieressä +pidettiin aina aventoja sulana, jos sattuisi senlainen kauhea tapaus. +Upsierien iltakausi kului enimmästi lukemalla ja kirjoittamalla, jonka +lisäksi joskus tuli joku shakki-peli taikka viulun ja huilun soitanto +kello puoliväliin yksitoista, johon aikaan maata pantiin.</p> + +<p>Näin elettiin tavallisesti viikon kuusi arki-päivää. Joka pyhä +pidettiin kummassakin laivassa jumalan-palvelus ja luettiin saarna. +Rukous, joka tavallisesti merellä luetaan, oli sovitettu nykyisten +asianhaarain mukaan, kiitoksella siitä hyvästä onnesta, joka oli +Korkeimmalta sallittu, ja anomuksella, että Hän vastakin antaisi +suojeluksensa. Se hartaus, jolla koko väki noudatti näitä uskon +velvollisuuksia, antoi hyvän todistuksen heidän jumalisuudestaan ja +vaikutti paljonkin siihen hyvään ja säännölliseen käytökseen, joka +heitä melkein jok'ainoata koko aian kaunisti.</p> + +<p>Joulu-päivä, joka on Englantilaisten rakkain juhla, vietettiin niin +iloisesti, kun tila saattoi sallia. Jumalanpalveluksen jälkeen, syötiin +jouluateria ja miehille lisäksi annettiin punssia ("grog"), että +saisivat juoda kotona-olevaisten ystäväinsä muistoksi. "Se on miesten +kunniaksi mainittava", sanoo Parry, "että kaikki kävi siivosti vastoin +merimiesten liian usein huomattua tapaa". Upsierit viettivät +jouluriemunsa yhdessä, melkein samalla lailla kuin kotimaassa. Kappale +Englantilaista paisti-härkää ("roast beef"), joka oli joulu-aterian +herkkuna, oli laivassa ollut tuoreena säilytetty viime Toukokuusta +saakka; sillä ilman kylmyys oli koko kesänkin aikana estänyt sen +pahenemasta.</p> + +<p>Uuden vuoden aikana sattui ensimäinen keripukin tapaus Heklan +tykkiniekassa. Syytä tutkiessa, havaittiin että hänen vuoteensa +oli siinä kohden märäksi kastunut, missä hengitys oli koskenut +sänky-vaatteisin. Hänelle annettiin kohta soveliaita lääkkeitä, +nimittäin kasvu-soppaa, sitroni-nestettä sokurin kanssa, ätikkäistä +sallatia, karvikka-hilloa, urpuviinaa, j.n.e. Koska tuoreet kasvikset +ovat paras lääke keripukkia vastaan, alkoi komentaja tähän aikaan +kasvattaa sinappia (Melanosinapis communis) ja krassia (Cardamine +pratensis) kajuutissansa, istuttaen siemenet pieniin mataloihin +multa-koppiin, jotka peitettiin pitkin uunin torvea. Viikkokaudessa +kasvoi tällä tavoin siemenestä niin paljon naattia ja lehteä, että +voitiin ruuaksi käyttää, ja kuin useita koppia aina pidettiin +kasvamassa, saatettiin kahdelle tai kolmelle sairaalle antaa noin unssi +päiväänsä tuoretta sallatia. Se sinappi ja krassi, mikä näin +kasvatettiin, oli vallan vaalea ja väritön, koska päivän valo oli +siitä puuttunut; mutta sen kirpeä maku ei ollut vähempi kuin +tavallisestikaan. Minkä hyödyn nämä tuoreet kasvikset tekivät, +taidamme paraiten arvata, kun muistutetaan, että samaseen aikaan muut +keripukin lääkkeet alkoivat pilaantua. Sitrooni-neste jäätyi ja rikkoi +pullonsa; ätikkä taas jäätyessään kadotti happamuuttansa. Mutta nuo +ankarimmalla talvella kasvatetut naatit palkitsivat täydellisesti +kaikki näin kärsityt vahingot.</p> + +<p>Tammikuun alku-puoli oli kovin kylmä, niin että 7 p. väkiviinainen +lämpömittari osoitti -49° Fahrenheit'ia (eli -45° Celsiusta). Kuitenkin +oli, niinkuin pohjoisissa maissa ainakin, helmikuu vielä kylmempi. +Ankarin pakkanen, mitä koettiin, oli helmikuun 14 ja 15 p. välillä, +jolloin lämpömittari osoitti -54° ja -55° Fahrenheit'ia (eli -47 7/9° +ja -48 1/3° Celsiusta). Tämä suunnaton pakkanen ei kuitenkaan ollut +miksikään haitaksi, niin kauan kuin ilma pysyi tyyni tyvenenä; mutta +niin pian kuin vähinkin tuulen-hönkä vastaan tuli, tuntui kasvoissa +kipeä poltto ja otsassa pakoitus, joka karttui karttumistaan. Muutoin +oli pakkasen vaikutus monesta kohden merkillinen. Ihmisen hengitys +näkyi niinkuin savu laukenevasta pyssystä, ja joukko miehiä, jotka +jäällä yhdessä kulkivat, näytti niinkuin paksu valkoinen pilvi. Mutta +kummallisinta oli äänen voima ulko-ilmassa. Jos kaksi miestä puhuivat +keskenänsä tavallisella äänellä, kuuluivat sanat selvästi Englannin +peninkulman (puolen-toista uuden virstan) päähän, ja Parry kerran kuuli +vielä kauempaakin erään rannalla kävelemän miehen laulavan itseksensä.</p> + +<p>Silla välin oli jo aurinko alkanut näkyviin tulla päivä-sydämminä. +Helmik. 3 p. se nähtiin ainoastaan Heklan maston-nenästä, mutta 7 p. jo +laivan-kanneltakin. Helmikuun loppupuolella oli joka päivä jonkun +tunnin auringonpaiste, ja komentajan teki mieli päästää päivän-valoa +kajuuttiinsa, jonka molemmat akkunat olivat olleet peitetyt vahvalla +villa-kankaalla. Nämä peitteet, jotka nyt pois otettiin, olivat +jäätyneet akkunan-laseihin kiinni, ja kaksisten lasien väliin oli +kokoontunut niin paljon jäätä ja härmää, että kaksi-toista isomaista +kopallista kannettiin siitä ulos. Näin pääsi uusi päivän-valo +kajuuttiin, mutta tämä ilo ostettiin melkoisella haitalla; sillä +kajuutti kävi samassa niin kylmäksi, että kaksi kronometeriä pysähtyi +ja että upsierien täytyi pari viikkoa pitää täydet päällys-vaatteet +yllänsä kajuutissakin. Pakkanen oli Helmikuun lopulla vielä varsin +pelättävä. Tapahtui 24 p., että miesten juostessa liikuntoa varten +kannen päällä, huone rannikolla nähtiin ilmi-tulessa. Kaikki upsierit +ja miehet riensivät sinne, ja kun katto oli revitty, sammutettiin palo +lumella, ennenkuin se oli vahingoittanut niitä kalliita tiede-aseita, +joita huoneessa löytyi. Mutta ihmiset, jotka sammuttamassa olivat, +kärsivät monikin pahaa paleltumista, vaikka lääkärit yhtenään +kulkivat ympäri hieromassa lumella niitä jäseniä, jotka olivat +kuoleentumallansa. Vihdoin Maaliskuu toi tullessansa lauhkeammat ilmat. +Lopulla sitä kuuta nähtiin muutama lintu, ja huhtikuun kesku-paikoilla +näkyi peuran ja muskus-härän jälkiä. Ruvettiin nyt lähettämään miehet +ulos metsän-käyntiin, josta tuli tuoretta ja terveellistä ruokaa +koko väelle. Samoilla retkillä myöskin ko'ottiin lumen alta paljon +käen-kaalia eli ketunleipää (Oxalis acetocella), joka on paras lääke +keripukkia vastaan. Seuraus olikin, että joka mies tuli täydellisen +terveeksi; ainoastaan silmät kärsivät tulehtumista lumen väkevästä +hohteesta päivä-paisteella.</p> + +<p>Toukokuu tuli ja meni, eikä vielä näkynyt paljon toivoa päästä tästä +jäisestä vankeudesta. Meri oli varsin yhdellänsä ja jää satamassa +oli kuuden, seitsemän jalan paksu eikä osoittanut paljo mitään +sulamisen hanketta. Kun Toukokuun 24 p. satoi vähäsen vettä, pidettiin +se asia niin erinomaisena, että joka mies riensi kannen päälle sitä +katsomaan. Alku-puolella Kesäkuuta lähti komentaja pienen seuran kanssa +jalkaisin retkeilemään toiselle puolelle Melville-saarta. Maa oli vielä +enimmältään lumen peitossa, mutta saaren läntisellä puolella löyttiin +paikkakunta, joka ihanuudessa veti vertoja onnellisimmille seuduille +napapiirin sisällä. Tässä suojellussa paikassa oli suvi enemmin +joutunut kuin muualla; sammalia, ruohoja, vaivais-villoja ja +kivirikkoja (Saxifraga) tavattiin runsaasti, vieläpä yksi leinikkö +(Ranunculus) täysissä kukkasissa; ja lintuja sekä muita eläimiä oli +jommoinenkin määrä.</p> + +<p>Samaan aikaa kuin Parry palasi tältä retkeltä, eli Kesäk. 15 p., alkoi +Talvi-satamakin tuntea kevään vaikutusta ja kaikki rannikon purot +tulivat tulvilleen. Mutta koko tämän ja seuraavankin kuukauden saivat +matkalaisemme turhaan odottaa jäiden lähtöä. Heinäk. 17 p. nousi +lämmin +60 asteesen Fahrenheitia (eli -15 1/2° Celsiusta), joka oli +korkein määrä, mitä Melville-saaressa tavattiin. Mutta saman kuun +lopulla alkoi jo näkyä talven-merkkejä. Harvoin oli päivillä ++40° Fahrenheitia (s.o. +4 1/2° Celsiusta), usein satoi lunta ja +lumi-räntää, ja joka yö menivät allikot ohueen jäähän. Kuitenkin +riutuivat sataman jäät riutumistaan, ja vihdoin Elok. 2 p. tapahtui +semmoinen äkillinen muutos kuin usein näillä vesillä nähdään: jää, +vaikka vielä vahvana, rikkui ja lähti ulos satamasta. Laivat olivat +tätä hetkeä odottaneet; ne olivat jo täydessä asussa matkaa varten, ja +purjehtivat nyt taas komeasti aaltojen selissä.</p> + +<p>Komentaja Parry oli vielä hyvässä toivossa päästä tarkoituksensa +perille luoteisen kulkuväylän suhteen, ja käänsi siis matkansa länteen +päin. Tällä kertaa hän tosin etenikin vähäistä lännemmäs kuin +mennä-vuonna, mutta jää-tukut tulivat hänelle yhä vaikeimmiksi +esteiksi, ja pelkäämistä oli, että matkalaiset vielä toiseksi talveksi +jäisivät näille tylyille tienoille. Siis kääntyivät Elok. 26 p. takasin +itää kohden ja aloittivat kotimatkansa, jonka vaiheita ei ole +tarpeellinen kertoa. Millä ilolla heitä otettiin vastaan Englannissa, +on helppo ymmärtää. He olivat käyneet neljättä kymmentä astetta +lännempänä kuin kukaan ennen, keksineet paljon uusia maita, saaria ja +vesiä, näyttäneet todeksi, että Amerikan pohjoispuolella on avoin vesi, +ja kestäneet jäämeren pitkää talvea ei ainoastaan onnellisesti vaan +melkein hauskasti ja iloisesti. "Minun oli onni", komentaja lausuu, +"nähdä kaikki upsierit ja miehet molemmissa laivoissa (yksi ainoa +eroitettuna neljän-kymmenettä hengen joukosta) samassa hyvässä +terveydessä kuin lähtiessäkin, heidän oltuansa matkalla lähes +kahdeksan-toista kuukautta, jolla välin olimme melkein kokonaan eläneet +omilla varoillamme".</p> + + +<h3>3. Seuraavaiset Luoteis-retket, ja kuinka etsitään kadonnutta +Franklin'ia.</h3> + +<p>Parryn ensimäinen matka oli osoittanut, että sivistyneet ihmiset +saattoivat erinomaisetta vastuksetta kestää talven ankaruutta keskellä +pohjan autioita. Tämä kokemus kehoitti uusiin yrityksiin, ja Parry oli +itse ensimäinen enentämään niitä maatieteellisiä keksintöjä, jotka hän +ensimäisellä matkallaan oli aloittanut. Tuskin oli hän talven levännyt +kotimaassaan, kun Toukokuussa 1821 hän taas lähti liikkeelle kahdella +laivalla, nimeltä Fury ja Hekla. Tällä kertaa hän tahtoi hakea +kulkuväylän jossakin Hudson'in-lahden pohjois-seuduilla; mutta laivat +jäätyivät talveksi kiinni keskelle jäätukkua rannikon lähellä, missä +kuitenkin vietettiin kyllä hupaista talvea, elettiin hyvässä suosiossa +rannikon Eskimojen kanssa, ja pidettiin laivojen väestölle luku- ja +kirjoitus-koulua ilta-kausilla. Kulkuväylän suhteen ei keksitty tällä +kertaa mitään, vaan palattiin v. 1822 Englantiin. Parryn kolmas matka +vv. 1824-1825 ei ollut varsin onnellinen; sillä Prinssi-Regent-salmessa +laiva Fury särkyi ja väen täytyi toisella laivalla palata kotia. Vielä +neljännen kerran v. 1827 lähti tämä rohkea merimies liikkeelle, +yrittäen veneillä tunkeuta Spetsberg'eistä Pohjois-navalle. Hän silloin +etenikin levuasteelle 82° 40' 30", joka on pohjoisin paikka, missä +kukaan on käynyt.</p> + +<p>Sillä välin kuin Parry toimitti nämä urheat meri-matkat, olivat Juhana +Franklin ja Tohtori Richardson tehneet useat vaivaloiset maa-matkat +Hudsonin-lahdelta maan poikki Pohjoisen meren rannalle, tutkien seudut +Vaskikaivo-joen (Coppermine River) ja Mackenzie-joen välillä sekä +kahden puolen. V. 1829 taas lähti Englannista eräs kauppiaan Felix +Booth'in kustantama laiva, jonka komentajat olivat Juhana Ross ja hänen +nepansa Jaakko Ross, tarkoituksella tunkeutakseen Prinssi-Regent-salmen +läpitse, josta Parry'n oli täytynyt palata v. 1825. Tämä matka oli mitä +vaikeimpia. Matkalaiset tutkivat mainitun salmen länsi-puolta, keksivät +etelämpänä sen ison saarennon, jonka nimittivät Boothia'ksi ja kävivät +jalka-retkillään saman saarennon länsi-rannikolla, missä Magneettinen +napa löytyy (vähää pohjasempana kuin 70°). Mutta jo aikaisin oli heiltä +laiva hukkunut, ja heidän täytyi nyt monta vuotta elää näillä autioilla +seuduilla, eläen niillä varoilla, mitkä löysivät Parry'n särkyneestä +Fury'sta. Vihdoin v. 1833, kun pohjoiset vedet olivat enemmin vapaat +jäistä kuin tavallisesti, sattui eräs valaskalan-pyytäjä tunkeumaan +sinne asti ja pelasti heidät. Kapteini Back, joka sillä välin oli +maata myöden lähetetty heitä hakemaan, keksi Ison Kala-joen ja eteni +sen suulle. Myöhemmällä matkalla v. 1836 piti Back'in tutkiman +Hudsonin-lahden pohjois-osia, mutta jäätyi laivanensa keskelle merta +jää-takkuihin ja palasi seuraavana vuonna pahoin turmellulla laivalla.</p> + +<p>Nämä retket, joista kunnia melkein yksin-omaisesti lankesi Englannin +kansakunnalle, olivat tosin tehneet suurta hyötyä sekä tieteellisesti +että käytännöllisesti, — tieteellisesti saattamalla monta uutta +teko-asiaa ilmi, — käytännöllisesti taas elättämällä syvimmässä +rauhassa sen urhean mielen-laadun, jonka muutoin ainoastaan sodat +synnyttävät. Mutta retkien päätarkoitus, luoteisen kulku-väylän +keksintö, ei ollut vielä saavutettu. Ett'ei tämmöinen kulku-väylä ikinä +voisi kaupan-käynnille kelvata, oli jo aikaa ymmärretty. Kuitenkin eli +Englannissa yleinen mieliteko saattaa kaikki epä-tiedot tässä asiassa +lopulle ja Englantilaisilla voimilla siis täyttää, mitä Englantilaiset +olivat aloittaneet. Vanha Juhana Barrow amirali-virastossa koroitti +äänensä, muistuttaen ett'ei pitäisi jättämän tätä kunniaa muille +kansoille, ja nyt päätettiin, että hallitus lähettäisi ulos kaksi +suurta laivaa <i>Juhana Franklin'in</i> komennon alla. Franklin oli +kokenut mies, joka oli palvellut kaikissa ilma-aloissa; hän oli, kuten +jo mainittiin, tehnyt maa-matkoja tutkimassa Amerikan pohjois-rantaa, +hän oli myöskin ollut kuvernörinä Tasmaniassa. Nyt hän oli 60-vuotias +vanhus ja moni arveli hänen liian iäkkääksi tämmöiseen retkeen. Mutta +Parry lausui amirali-virastossa: "Jos emme anna hänen lähteä mukaan, +niin hän suruun kuolee". Alakomentajina olivat kapteinit Crozier ja +Fitzjames, ja laivat, jotka varustettiin paraimmalla tavalla, kantoivat +nimet: <i>Crebus</i> ja <i>Terror</i>. Koko retkikunta, yhteensä 129 henkeä, +purjehti matkalle Toukokuun 19 p. 1845.</p> + +<p>Elokuun 10 p. kirjoitti Franklin Grönlannin rannikolta +amiralivirastolle. Sen perästä ei hänestä kuulunut mitään. Kahteen +ensimäiseen vuoteen ei kuitenkaan kuulumisia odotettukaan, mutta +loppuvuodella 1847 syntyi jo levottomuutta koko Englannin maassa, ja +hallitus päätti seuraavana keväänä lähettää kolme eri retkikuntaa +etsimään kadonnutta Franklinia sekä viemään hänelle elatus-apua. Jaakko +Ross'in piti kahdella laivalla purjehtiman Lankaster-salmen läpi, kaksi +muuta laivaa lähetettiin Hoorn-nokan ympäri Beeringin-salmen seuduille, +ja Franklin'in vanha toveri Richardson sai käskyn kulkea maamatkaa +Mackenzie-joen suulle ja sinne toimittaa ison määrän elatus-varoja, +Franklin'ille avuksi, jos hän väkenensä olisi niille seuduille +joutunut. Nämä elatus-varat olivat enimmältä osalta niinkutsuttua +Pemmikania, s.t.s. kuivattua ja jauhotettua lihaa, sekoitettuna +rasvalla ja vähällä sokurilla. Franklin oli ollut varustettu ainoastaan +kesään asti 1848, ja se apu, mikä hänelle nyt kolmella eri tiellä +toimitettiin, näytti tulevan kyllä tarkkaan tarpeesen. Kaikki kolme +retkikuntaa lähtivät liikkeelle kevään aikana 1848. Paitsi niitä olivat +tohtori King ja herra Isbister ehdotelleet vielä kaksi etsintö-retkeä +maata myöden, toisen pitkin Isoa Kalajokea, toisen Hudsonin-lahden +pohjoisseuduille; mutta hallitus ei niihin suostunut. Sitä vastoin +toivottiin valaskalan-pyytäjiltä jotakin satunnaista valoa tähän +pimeään asiaan, ja Franklin'in puoliso määräsi kaksi palkintoa, 1000 +puntaa kumpikin, semmoisen laivan väestölle, joka toimittaisi jotakin +tietoa hänen miehensä asemasta ja tilasta.</p> + +<p>Koko Englannin maa oli levottomassa odotuksessa. Syksyllä 1848 tuli +eräältä Hudsonin-lahden seuran palvelialta, pää-faktori Macphersonilta +ilmoitus, että Peel-joen Intianit olivat kuulleet Eskimoilta, kuinka +kaksi suurta alusta täynnänsä valkoisia miehiä olivat tulleet niille +seuduin, jotka olivat Mackenzie-joen itäpuolella, ja että Eskimot +olivat Intianeille näyttäneet veitsiä ja viilejä, jotka näiltä +valkoisilta miehiltä olivat saaneet Tämä ilmoitus oli kyllä +arveluttava; mutta koska Eskimojen luotettavuus ei ole suuressa +arvossa, joutui koko juttu pian unohdukseen. Valaskalan-pyytäjät +eivät tuoneet mitään tietoa, ja vuosiluku 1849 alkoi synkeillä +aavistuksilla. Lady Franklin koroitti lupaamansa palkinnot 3000 +puntaan, ja hallituskin määräsi 20,000 puntaa palkinnoksi sille +retkikunnalle, joka tekisi todellista apua Frankin'ille ja hänen +väelleen Jäämeressä. Sen ohessa päätettiin lähettää lisää ruoka-varoja +Ross'ille, ett'ei hänen tarvitsisi puutteen tähden palata retkeltänsä. +Tähän toimeen laitettiin laiva North Star (Pohjantähti); mutta kuinka +niin toimittaa, että tämä ollenkaan tapaisi Ross'in laivat? Päätettiin +tehdä kaksitoista kopiota amirali-viraston käsky-kirjeestä Ross'ille; +nämä suljettiin kahteentoista tina-torveen, joista viisi pantiin +puisiin tynnyreihin ja piti heitettämän eri paikoille mereen, mutta +seitsemän piti kaivettaman alas seitsemään niemen-nenään meren +partaalle ja paikka merkittämän lipulla. Tällä keinoin toivottiin, +että joku niistä tulisi Ross'in nähtäväksi. Samaan aikaan varusti +Lady Franklin omalla kustannuksellaan valaskalan-pyytäjä-laivan +etsintö-retkelle. Hän myöskin kirjoitti Amerikan Yhdysvaltain ja Venäjän +hallitukselle, pyytäen heidän apuansa hänen miehensä löytämiseen, ja +apu luvattiin kummaltakin kohden.</p> + +<p>Näistä kaikista niin tarkoista toimista ei lähtenyt mitään hyötyä. Ross +vietti ensimäisen talvensa Pohjois-Sommersetin koillismaassa lähellä +Regent-salmen suuta, teki sieltä avaroita maamatkoja ja aikoi +seuraavana kesänä 1849 sekä vielä v. 1850 jatkaa tutkimuksiansa +lännemmäs. Mutta pahaksi onneksensa hän takeltui kulkujäiden sekaan, +kuljetettiin niiden voimalla ulos Lankaster-salmesta Davisin-salmeen +asti, ja palasi pahoilla mielin Englantiin loppuvuodella 1849. Hän ei +ollut mitään kuullut eikä nähnyt Franklin'ista. North Star'in kanssa +hän ei myöskään sattunut yhteen, ja tämä palasi seuraavana vuonna. +Samate muutkin retkikunnat vähitellen palasivat ja kaikki tyhjin +toimin. Alakuloisuus oli suuri, mutta vielä suurempi oli into uusilla +ponnistuksilla pelastaa kadonneet kansalaiset. Että nämä vielä +saattoivat hengissä olla, luulivat kaikki kokeneet löytömatkaajat — +Parry, molemmat Ross'it, Beechy, Back, Sabine, Richardson ja muut, +jotka kokoontuivat neuvottelemaan asiasta. Päätettiin siis toimittaa +etsintö-retket seuraavana vuonna vielä suuremmassa määrässä kuin tähän +asti.</p> + +<p>Ne retkikunnat, jotka v. 1850 lähtivät liikkeelle, olivat seuraavat. +Ensiksi lähtivät Beeringin-salmen seuduille Collinson ja MacClure +kahdella laivalla, nimeltä Enterprise ja Investigator (ne samat laivat, +joilla Jaakko Ross äsken oli tehnyt matkansa). Toiseksi varustettiin +kapteini Austin'in komennon alle kaksi höyrylaivaa ja kaksi +purjelaivaa, joiden piti kulkeman Baffinin-lahden tietä. Samoille +seuduille lähetettiin myöskin kapteini Penny kahdella laivalla, jotka +kantoivat nimet "Lady Franklin" ja "Sophia", etsittävän miehen vaimon +ja veljenlapsen mukaan. Lisäksi vanha Juhana Ross kokoili rahoja ja +varusti laivan, jonka komentajaksi hän itse rupesi. Vihdoin myöskin +Yhdysvalloista oli aljettu puuhata samaa asiaa; eräs rikas kauppias +Grinnell antoi siihen suuret summat, muut varansa myöten, ja näin +saatiin kaksi laivaa liikkeelle luutnantti De-Haven'in johdon alla. +Näin oli alku-vuodella 1851 yksitoista laivaa etsintö-toimessa, ja sen +ohessa oli Hudsonin-lahden seura toimittanut maa-retken jäämeren +rannikoille.</p> + +<p>Näiden puuhien kautta saatiin ensimäinen varma tieto Franklin'in +matkan vaiheista, mutta sekin tieto koski ainoastaan matkan alkupuolta, +Havaittiin, näet, että kadonnut väki oli talvella 1845-1846 pitänyt +majansa Pohjois-Devonin luonais-päässä (Beechey-saaressa ja +Riley-nokassa), Barrow-salmen varrella. Ensimäinen jäänös, mikä +löydettiin, oli ainoastaan köyden-pää ja muuta pientä sälyä, joka jo +kesällä 1850 lähetettiin Englantiin ja tarkalla tutkinnolla havaittiin +kuuluneen Franklin'in laivoihin. Myöhemmin tavattiin paljon jäänyttä +kalua sekä kolme hauta-kiveä, jotka kantoivat kuolin-päivä-määrät: +Tammik. 1 ja 4 sekä Huhtik. 3 p. 1846. Mutta mihinkä oli Franklin'in +laivat tästä lähteneet? — Siitä ei löydetty vähintäkään viittausta.</p> + +<p>Tässä ei auta luetella kaikkia retkiä, mitkä vielä seuraavinakin +vuosina tehtiin. Lady Franklin ei luopunut panemasta varojansa +tämmöisiin yrityksiin ja yleisön mieli seurasi suuttumattomalla innolla +ja säälillä kaikkea, mitä tehtiin tässä tarkoituksessa. Keväällä 1852 +lähetti hallitus taas ulos suuren retkikunnan, jonka komentaja oli +Edward Belcher. Laivat olivat ne neljä samaa, mitkä Austin oli +edellisenä syksynä tuonut kotia, aikaisemmin kuin oli odotettu ja +suotu. Nyt ne uudesta varustettiin erinomaisen tarkalla tavalla, +elatus-varoilla, pyssyillä, kruuti-torvilla, joilla kävisi räjähyttää +jää-tukut rikki, ja ilma-palloilla, joilla oli aikomus levittää +ilmoituksia. Tämä viime-mainittu laitos, jolla jo Collinson'in +retkikunta v. 1850 oli ollut varustettu, ansaitsee erittäin selittää. +Ilmaan päästettiin pieni ilma-pallo, johon oli sidottu hitaasti palava +tuli-soitto. Tuli-soitossa rippui lankoihin kiinnitettyjä papereita +summaton joukko, kaikki loistavan-väristä. Sitä myöden kuin soitto +paloi, pääsivät paperit toinen toisensa perästä laskeumaan maahan ja +hajosivat siis avaralle alalle. Nämä paperit olivat täyteensä painetut +ilmoituksilla, jotka voisivat olla Franklin'ille hyödyksi; ainoastaan +tyhjä paikka jätetty, mihin piti, ennenkuin ne ilmaan lennätettiin, +kirjoittaa päivämäärä sekä lennättäjän asema ja tila. Näitä papereita +annettiin Belcher'ille ei vähempää kuin 500,000, ja retkikunta lähti +matkalle Huhtikuussa 1852. Kesällä 1853 oli kaikkiansa 13 laivaa ulkona +etsintö-retkillä, ja samana syksynä lähetti Amerikkalainen kauppias +Grinnell vielä kerran yhden laivan, jonka komentaja oli tohtori Kane. +Mutta Juhana Franklin'ista eivät nämä kaikki etsijät löytäneet mitään +sen enempää tietoa. V. 1854 annettiin kaikille Englannin laivoille +käsky palata kotimaahan. Kaikki etsintö-retket olivat loppuneet +synkeään epätoivoon.</p> + +<p>Mutta jos retkien päätarkoitus ei ollut saavutettu, oli kuitenkin +tieteen ala paljon levitetty. Meidän on muistaminen, että kartat vielä +v. 1850 eivät näyttäneet Amerikan Pohjois-puolella niitä kaikkia saaria +ja salmia, joita nykyisissä kartoissa näkyy, ja että vasta Franklin'ia +etsittäissä tultiin tarkemmin näitä seutuja tuntemaan. Niinpä kapteini +Penny oli v. 1850-1851 löytänyt Viktoria-kuninkaan kanaalin +(koulukartassa seisoo "Kuningas S:mi"), jonka pohjois-päässä näytti +olevan suuri avoin meri; talvella 1851-1852 oli Kennedy ja hänen +seurassaan Ranskalainen Bellot tehneet Barrow-salmen etelä-puolella +rohkean jää-matkan, joka kesti koko kolme kuukautta, niin että he +laivaansa palatessaan olivat kulkeneet 1200 Englannin (noin 175 Suomen) +peninkulmaa; vihdoin kapteini Inglefield oli v. 1852 tutkinut +Baffinin-lahden pohjois-päässä Smith-salmen, ja tunkeunut ylös +pohjoiselle levulle 78° 35'. Mutta kaikkein merkillisin oli MacClure'n +matka ollut; sillä sen kautta oli nyt luoteinen kulku-väylä vihdoin +löydetty. Luokaamme tuokioksi silmät Beering'in-salmen puolelle.</p> + +<p>Jo edellisessä on mainittu, että v. 1848 kaksi laivaa lähetettiin +Beeringin-salmelle. Toinen niistä, nimeltä Herald, kapteini Kellet'in +komennon alla, kääntyi siitä koti-matkalle syksyllä 1850; mutta toinen, +nimeltä Plover, joka oli ainoastaan varasto-laiva, pysyi vielä pari +vuotta niillä tienoilla. Sillä välin oli Tammikuussa 1850 Collinson ja +MacClure lähteneet Englannista, ja tulivat kesällä Beeringin-salmelle. +Edellinen kuitenkin palasi talveksi Hongkongiin, mutta MacClure, +Investigator nimisessä laivassa, oli päättänyt kulkea edelleen, pitäen +talvea missä sattuisi ja näin pitkittäin vuosi-vuodelta, kunnes +Baffinin-lahti olisi saavutettu. Elok. 5 p. 1850 nähtiin Ploverista ja +Herald'ista Barrow-nokan seuduilla, kuinka Investigator jäiden keskellä +kiiti täysillä purjeilla koilliseen. Viittauksella annettiin sille +neuvo palaamaan, mutta MacClure viittasi vastaan: "Tärkeä tehtävä! Oma +edesvastaus". Taistellen yhäti jäiden kanssa, hän syksympänä löysi +salmen, joka on Bank-maan ja Prinssi-Walesin-maan välillä, nimitti sen +Walesin-prinssin-salmeksi, ja tunkeutui sen pohjois päähän saakka, +johon jäätyi talveksi kiinni. Nyt hän huomasi, että tästä kulku-väylä +ulottui Barrow-salmeIle ja että luoteis-väylä siis oli löydetty. Mutta +jää-tukut olivat seuraavana kesänä niin hirmuisen tiviit ja rajut, että +hän ei voinut tunkeutua edemmäs, vaan suurella vaivalla ja vaaralla +pelasti laivansa takaisin Walesin-prinssin-salmea myöden. Nyt hän +kiersi koko Bank-maan ja tuli Bank-salmeen, mutta joutui kovan +lumimyrskyn valtaan ja asettui Syysk. 24 p. 1851 siihen pieneen +lahteen, jonka karttamme näyttää Bank-maan pohjoisella puolella (260° +idässä Ferrosta). Tämä hänen onneksensa sattui olemaan hyvä satama, ja +hän nimitti sen Armonlahdeksi, tunnustaen että Jumala oli hänelle +tehnyt suuren armo-työn. Jos nyt vesi olisi ollut sulana itää +kohden, olisi hän voinut tästä purjehtia Melville-saarelle, joka +kaukaa näkyikin, ja siitä hän olisi kulkenut Parry'n vanhaa tietä +Baffin'in-lahteen ja Englantiin. Mutta samana päivänä kuin hän joutui +Armon-lahteen, hän siihen jäätyikin. Kevään puolella tehtiin jään yli +vähäinen retki Talvisatamaan, johon jätettiin merkitylle paikalle +kirjallinen kertomus Investigatorin matka-vaiheista. Seuraava kesä ei +vapahtanut matkalaisia heidän jäisestä vankeudestaan Armon-lahdessa. +Taas tuli talvi, ja kevät 1853. Elatus-varat olivat loppumallansa, väki +isommalta osalta sairasti keripukkia, ja aikomus oli re'illä pyrkiä +pois nälkä-kuoleman alta itäisiin ja eteläisiin seutuihin. Silloin +tapahtui muutamana päivänä, kun MacClure ja hänen luutnanttinsa +kävelivät jäällä, että näkivät miehen rientävän meren puolelta heitä +kohtaan. Luulivat olevan jonkun heidän miehiään, joka juoksi muka +jää-karhua pakoon, ja alkoivat astua hänen avuksensa. Mutta mies +kirkaisi ja koroitti käsiänsä Eskimojen tavalla, niin että toiset eivät +tienneet mitä ajatella, varsinkin kun eivät voineet eroittaa hänen +puhettansa. Miehen tultua lähemmäksi, kysyi häneltä MacClure: "Ken +olette ja mistä?" Voimme arvata hänen hämmästystään, kun vastaus +kuului: "Olen luutnantti Pim, ennen Herald'issa, nyt Resolute'ssa, +kapteini Kellet on Melville-saaren tykönä". — Asia oli MacClure'lle +yhtä vaikea ymmärtää kuin lukijalle. Kellet ja Pim olivat v. 1850 +olleet Herald-laivassa Beeringin-salmen seuduilla, kun MacClure jätti +heidät hyvästi ja purjehti edelleen. Sitten olivat palanneet Englantiin +ja saaneet Resolute-laivan, joka kuului Belcher'in retkikuntaan. He +olivat talveksi 1852-1853 tulleet Melville-saaren kaakkois-päähän; +siitä Pim oli retkeillyt Talvi-satamaan, josta löysi MacClure'n +kertomuksen ja tuli nyt pelastamaan kansalaisiaan. Muassansa oli joukko +miehiä, vaikka luutnantti oli edelle rientänyt. Kuinka terve-tullut hän +oli, arvaa lukija itsestään. Investigator'in väki, sairaat niinkuin +terveetkin, riensivät ylös häntä katselemaan, Hädän aika oli mennyt, +toivo ja ilo palasi jälleen. Kuitenkaan ei tahtonut MacClure heittää +laivaansa ja lähteä itse kotimaahan; hän viipyi vielä yhden talven +1853-1854, kunnes vihdoin amirali-viraston käskyllä hän lähti +Belcher'in laivoissa Englantiin. Investigator on luultavasti vielä +Armon-lahden jäissä.</p> + +<p>Näin oli Luoteis-väylä vihdoin löydetty, ei tosin semmoinen, joka +kaikin aioin tai juuri milloinkaan olisi kuljettavana, mutta +kuitenkin syvä ja leveä vesi-juopa: Davisin-salmi, Baffinin-lahti, +<i>Lankaster-salmi, Barrow-salmi, Melville-selkä, Bank-salmi</i> ja +vihdoin Beeringin-salmi. Myöskin Belcher'in retkikunta oli tehnyt +tärkeitä tutkintoja; sen eri osakunnat olivat eri salmista edenneet +niiden salmien välitse, jotka ovat Luoteis-väylän pohjoisella puolella, +ja siellä havainneet kyllä merkillisen seikan. Jota pohjoisemmaksi +tultiin, sitä lauhkeampi oli ilma-ala, mursuja ja muita meri-eläimiä +löytyi runsaammin, vesilintuja joukottain. Kaikki näytti osoittavan, +että avoin meri näiden saarten pohjoispuolella oli jäistä vapaa. Tätä +arvelua vahvisti vielä tohtori Kane'n tutkinnot Baffinin-lahden +pohjoispuolella. Hän kulki kesällä 1853 laivassaan Smith-salmea ylös +levu-asteelle 78° 45', teki tästä seuraavana talvena reki-matkoja +pohjaseen, ja keksi kanaalin, joka menee pohjoista suuntaa +Smith-salmesta ja sai "Kennedy'n kanaalin" nimen. Tämä oli jäätynyt +levu-asteesen 81°, mutta sitten alkoi jäätön ala, joka levesi suureksi +jäättömäksi mereksi. Pohjainen tuuli, joka kesti kolmatta vuorokautta, +ei tuonut mitään kulku-jäitä näkö-alaan, kaikkinaisista vesi-eläimistä +oli suuri rikkaus, ja vedessä osoitti lämpömittari +36° Fahrenheitia +(+2 2/9 Cels.), sill'aikaa kuin ilmassa oli -60° Fahr. (-51 1/9° Cels.) +Tästä kaikesta on arveltu, että Pohjoisen-navan ympäristö on +lämpimämpää alaa kuin Baffinin-lahden ja Melville-salmen seudut, ja +selitys tähän seikkaan on luultavasti haettava jostakin alisesta +meren-virrasta, joka etelästä tuopi lämmintä vettä jäämereen. On +arveltu siis mahdolliseksi kulkea Spetsbergien ohitse tähän avoimeen +mereen ja näin päästä itse Pohjoiselle navalle. Että Smith-salmen tietä +ei ole yrittämistä, todistaa Kane'n kokemus; sillä hänen täytyi jättää +laivansa sinne ja suurella vaivalla pelastaa itsensä ja väkensä +Tanskalaisiin uutis-asuntoihin Grönlannin rannikolle.</p> + +<p>Todella nyt ei ollut koko Luoteis-väylän saaristossa muuta tutkimatonta +alaa, kuin Boothia'n pohjoispäästä luonaan päin mannermaata kohden. +Siihen aikaan kuin viimeiset etsijä-kunnat palasivat luoteisilta +vesiltä, alkoi selvetä se tieto, että Juhana Franklin väkenensä +laivoinensa oli joutunut juuri näille seuduille, ja että häntä +etsittäissä oli jätetty tutkimatta ne ainoat paikat, joista olisi voitu +häntä löytää. Tohtori Rae, joka jo ennen oli tehnyt monta rohkeata +retkeä Amerikan pohjoisimmalla merenrannalla, lähti v. 1854 kulkemaan +Boothian luonais-rannikkoa, nimittäin Ison Kalajoen lahdelta +pohjaiseen. Hän tuli sillä retkellä todistamaan, että Boothia ei +ollut saari vaan saarento, s.t.s. mannermaahan yhdistetty, ja että +Wilhelmi-kuninkaan-maa (se saari, joka on Boothian luonais-puolella) on +salmella eroitettu Boothiasta. Mutta matkallansa hän myöskin tapasi +joukon Eskimoita, jotka juttelivat, että muka keväällä neljä vuotta +sitten<a name="FNanchor_5_5" id="FNanchor_5_5"></a><a href="#Footnote_5_5" class="fnanchor">[5]</a> toinen Eskimo-joukko oli käynyt hylkeitä ampumassa +Wilhelmi-kuninkaan-maan pohjoisrannikolla ja silloin oli nähnyt noin +40 miestä, jotka matkustivat etelään pitkin saaren länsirannikkoa, +vetäen muassaan rekiä ja veneen. Niistä ei muka yksikään puhunut +Eskimojen kieltä, mutta viittaamalla ilmoittivat, että heidän laivansa +olivat särkyneet jäissä ja että kävivät metsän-riistaa etsimässä. +Myöhemmin samana keväänä oli noin 30 valkoista miestä tavattu ruumiina +mannermaatta, pitkän päivä—matkan päässä länteen päin Isosta +Kalajoesta, ja 5 ruumista oli eräässä lähisessä saaressa. Tohtori Rae +osti Eskimoilta joukon hopeisia ja muita kaluja, jotka Englantiin +tuotuina helposti tunnettiin Franklin'in väen omaisuudeksi. Seuraavana +vuonna 1854 lähetti Hudsonin-lahden seura faktori Anderson'in tarkemmin +tutkimaan kuolin-paikkoja. Hänelle Eskimot ilmoittivat, että +puheenalaiset miehet olivat kuolleet nälkään; hän löysi myöskin +pienessä Montreal-saaressa (Ison Kalajoen suussa) paikan, missä Eskimot +sitten olivat veneen hajottaneet, käyttääksensä sen puu-aineet ja +naulat. Muutamia Franklin'in väen kaluja hänkin sai ostaa, mutta hän ei +löytänyt mitään kirjoja, paperia, pyssyjä, eikä ainoata ihmis-luuta tai +hautaa. Syy oli arvattavasti se, että meri toisinaan tulvailee +Montreal-saaren yli. Kuinka lieneekin, on ainakin selvästi nähtävä, +että viimeinen jäänös Erebus'in ja Terror'in väestöstä näille +paikoille heittivät henkensä.</p> + +<p>Englannin hallitus oli nyt lakannut etsintö-toimesta; mutta Lady +Franklin ei vielä löytänyt lepoa surevalle sydämmelleen. Hän toimitti +v. 1857 pienen Fox-nimisen höyry-jahdin, jonka komentajaksi rupesi +MacClintock, urhollinen mies, joka oli kelpoansa osoittanut kolmella +edellisellä retkellä, Jaakko Ross'in, Austin'in ja Belcher'in kanssa. +Hänen väestönsä oli 24 miestä, siinä luvussa myöskin yksi Eskimolainen +tulkki Grönlannista, ja lähtö tapahtui Aberdeenista Heinäk. 1 p. 1857. +Matka oli erinomaisen vaivaloinen; sillä Baffinin-lahden pohjoisessa +päässä takeltui Fox kulku-jäihin ja vietiin talven pimeydessä takaisin +ulos Davisin-salmesta, kulkien virran ajamana 1385 Englannin (s.o. +kolmatta sataa Suomen) peninkulmaa. Vasta kauhean taisteluksen perästä +vapautui Fox jäistä, kääntyi taas pohjaseen ja tuli Lankaster-salmelle +Heinäkuussa 1858. Tästä MacClintock haki tiensä etelään, tuli vihdoin +Prinssi-Regent-salmen kautta siihen ahtaasen salmeen, nimeltä +Bellot-salmi, joka on Boothian pohjois-päässä, tunkeutui sen läpitse ja +otti talvi-majansa. Syksyn kuluessa hän kuljetti ulos ruokavaroja sille +tielle, minkä kautta hän ensi keväänä aikoi tehdä reki-retkiänsä. Hänen +oli määrä kevään kuluessa useissa joukkokunnissa tutkia koko se ala, +mikä vielä oli tutkimatta, ja sillä tavoin täyttää luoteisten +löytö-matkain tarkoitusta.</p> + +<p>Tässä on sovelias muistuttaa, että taito tehdä reki-retkiä oli +kymmenenä vuotena paljon edistynyt. Re'et olivat jo suikeammat, kuormat +mukavammin sovitetut, ja Eskimo-koiria käytettiin juhdiksi. V. 1848 +saattoi reki-retki olla ulkona ainoastaan 40 vuorokautta ja tutkia noin +200 Engl. peninkulmaa rannikkoa; mutta Austin'in matkalla kestivät +reki-retket 80 vuorokautta, kulkien 800 peninkulmaa; ja Belcher'in +seuran reki-retket olivat yhtenään liikkeellä enemmän kuin sata +vuorokautta, tutkien sillä välin lähes 1400 Engl. peninkulmaa. Oli +myöskin saatu tarkka kokemus, kuinka suuren painon roteva mies saattoi +vetää raskaassa kelissä, ja kuinka monta päivää perätysten, — kuinka +vähällä ruualla hän saattoi tulla toimeen, — ja kuinka ankaraa +pakkasta tarjeta. Tämä kokemus oli antanut seuraavan säännön: suurin +paino miehelle oli 220 naulaa, josta joka päivä jäi pois 3 naulaa +miehen kuluttamaa ruokaa ja poltto-aineita, nimittäin naula leipää, +naula lihaa ja kolmas naula sisältävä viinaa, teetä, kakaota, +sokuria, tupakkaa ja poltto-ainetta keittämistä varten. Semmoisella +päivä-muonalla saattoi mies matkustaa yhtenään sata päivää ja 10 Engl. +peninkulmaa (15 uutta virstaa) päiväänsä, kestäen helposti noin 30° +kylmää Cels. Jos koiria oli, niinkuin MacClintock'illa, väheni miesten +vaiva paljon ja matka kului siis pikemmin; mutta siinäkin tilassa oli +semmoinen matkustus ankaraa toden-tekoa. Retkellään Maaliskuussa +1859 oli hänellä pakkasta 45° Cels. ja lumen-hanki kävi niin kovaksi, +että koirien jalat rampaantuivat. Kahdeksan- tai kymmenen-tuntisen +jalka-matkan perästä, jolloin silmät pahasti huikenivat lumen-paisteesta +ja kädet ja kasvot yhäti viluttuivat, kului vielä lähes kaksi tuntia, +ennen kuin lumi-maja oli valmistettu; sitten annettiin koirille +ruokaa sekä kuljetettiin tarpeelliset kalut re'iltä majaan, muun +seassa myöskin kaikki saappaat, kintaat ja koirien valjaat, ett'ei +koirat söisi niitä suuhunsa miesten nukkuessa. Kun kaikki miehet olivat +kokoontuneet majaan, niin "ovi tukittiin lumella, keitto-lamppu +sytytettiin, jalkineita muutettiin, kirjoitettiin matka-kertomusta, +vedettiin kellot, käärittiin peitteet ruumiin ympäri, sytytettiin +piiput ja keskusteltiin kunkin koiran ansiosta, kunnes ehtoollinen +valmistui". Kun lamppu taas oli sammutettu, katosi pian se lauhkeus, +mikä majassa oli syntynyt, ja jäätyneet peitteet tuskin antoivat niin +paljon lämmintä, että nukkua voitiin, sill'aikaa kuin koirat ulvoivat +ulkopuolella majaa. "Tämmöinen matkustus", sanoo yksi MacClintock'in +tovereista, "on niin väsyttäväinen, ja jano niin kova, että sitä +tee-kupillista ja pemmikan-naulaa, mikä ehtolliseksi saadaan, ei +vaihetettaisi koko mailman kalleuksiin".</p> + +<p>MacClintock'in etevin reki-retki alkoi Huhtikuussa ja kesti kolmatta +kuukautta. Väki jakaantui kolmeen retkikuntaan, jotka lähtivät eri +haaroille. Franklin'in väen vaiheista löysivät seuraavat tiedot.</p> + +<p>Eskimoilta saivat ostaa joukon hopeisia ja muita kaluja, jotka +kantoivat Franklin'in, Crozier'in ja muiden nimiä; hinta oli +tavallisesti neljä neulaa hopea-lusikasta. Myyjät tiesivät jutella, +että Wilhelmi-kuninkaan-maan luoteispäässä oli ollut kaksi laivaa, +joiden väki oli lähtenyt tiehensä Isolle Kalajoelle päin, mutta osaksi +uupui matkalle, että toinen laivoista sitten oli upponut syvään veteen, +mutta toinen ollut viskattu maalle, ja että jälkimäisestä Eskimot +olivat ottaneet itsellensä puu-aineita, niin että koko aluksesta ei +ollut enää paljo mitään jälellä; että siinä myöskin oli ollut monta +kirjaa, vaan että ilma ne jo aikaa oli hävittänyt. Montreal-saaresta +löysi MacClintock muutamia vähäisiä kaluja; Wilhelmi-kuninkaan-maan +luonais-rannalla taas tavattiin erään palvelija-poian maalliset +jäänökset, ja vihdoin sen länsi-nokan seuduilla nähtiin vene, jota oli +re'en päälle sovitettu ja jossa makasi kahden miehen luurangot, ynnä +kelloja, pyssyjä, muutamia painetuita kirjoja ja muuta kalua, vaan ei +mitään ruokaa paitsi joku määrä kakaota ja teetä. Mutta tärkein löytö +tehtiin koillisempana, nimittäin kaksi lyhyttä kertomusta, jotka olivat +kätketyt kiviseen raunioon merkityllä paikalla. Ne olivat kirjoitetut +Toukok. 28 p. 1847 ja Huhtik. 25 p. 1848, molemmat yhteen paperiin, +niin että jälkimäinen oli 11 kuukautta myöhemmin lisätty edellisen +reunan ympäri. Ne kuuluvat näin:</p> + +<p>"Toukok. 28 p. 1847. — H. M. laivat Erebus ja Terror pitävät talvensa +jäässä pohjoista lemua 70° 05', läntistä pituutta 98° 23'.<a name="FNanchor_6_6" id="FNanchor_6_6"></a><a href="#Footnote_6_6" class="fnanchor">[6]</a> Ovat +olleet talvensa 1846-47<a name="FNanchor_7_7" id="FNanchor_7_7"></a><a href="#Footnote_7_7" class="fnanchor">[7]</a> Beechy-saarella, pohj. levua 74° 43' 28", +länt. pituutta 91° 39' 15", kuljettuansa Wellingtonin-kanaalia levulle +77° ja palattuansa pitkin Kornwallis-saaren länsi-puolta.</p> + +<p>Sir Juhana Franklin retkikunnan komentajana.</p> + +<p>Asiat hyvin.</p> + +<p>Osakunta, sisältävä 2 upsieria ja 6 miestä, lähti laivoista maanantaina +Toukok. 24 p. 1847.</p> + +<p> +<span style="margin-left: 18em;">Gm. Gore, luutnantti.</span><br /> +<span style="margin-left: 15.5em;">Kaarlo F. Des Boeur, apulainen".</span><br /> +</p> + +<p>"Huhtik. 25 p. 1848. — H. M. laivat Terror ja Erebus heitettiin +Huhtik. 22 p., 5 lieu'ta<a name="FNanchor_8_8" id="FNanchor_8_8"></a><a href="#Footnote_8_8" class="fnanchor">[8]</a> pohjois-luoteessa tästä, oltuansa jäissä +hamasta Syysk. 12 päivästä 1846. Upsierit ja väestöt, yhteensä 105 +henkeä, kapteini F. R. M. Crozier'in komennon alla, tulivat tässä +maalle, pohj, lev. 69° 37' 42", länt. pituutta 98° 41'. Sir Juhana +Franklin kuoli Kesäk. 11 p. 1847; ja kuolleiden koko määrä tällä +retkellä on ollut tähän päivään saakka 9 upsieria ja 15 miestä.</p> + +<p> +<span style="margin-left: 14.5em;">(Sinetti) F. R. M. Crozier,</span><br /> +<span style="margin-left: 21em;">Kapteini ja vanhin upsieri.</span><br /> +<br /> +<span style="margin-left: 14.5em;">(Sinetti) Jaakko Fitzjames,</span><br /> +<span style="margin-left: 21.5em;">Kapteini Erebus laivassa.</span><br /> +</p> + +<p>Ja huomenna, 26 p., lähdetään Isolle Kalajoelle".</p> + +<p>Nämä näin löydetyt kertomukset ja muut jäänökset, jotka MacClintock +sitten syksyllä 1859 toi Englantiin, levittivät tarpeellisen valon +siihen onnettomuuteen, joka oli koko tätä retkikuntaa kohdannut. Erebus +ja Terror olivat Wilhelmi-kuninkaan-maan luoteispuolella jäätyneet +kiinni kahdeksi talveksi, 1846-1847 ja 1847-1848; Franklin oli sillä +välin kuollut; muu väki oli keväällä 1848 koettanut matkata Kalajoelle, +päästäksensä siitä Hudsonin-lahdelle; he olivat nähtävästi ottaneet +mukaansa liian raskaita kuormia; isompi osa oli jo alku-tielle uupunut, +muutamat päässeet Kalajoen suulle ja siellä heittäneet henkensä. 129 +miehestä ei jäänyt henkiin yhtä ainoata, joka olisi voinut kertoa +toveriensa loppua.</p> + +<p>Tämän onnettoman tapaturman rinnalla on lohdullinen tietää, että +ihmis-hukka luoteis-retkillä yleensä on ollut erinomaisen vähäinen. +Vanhan Parry'n aioista MacClintock'in viime retkeen asti oli näillä +pohjoisilla seuduilla verrattain vähemmän väkeä kuollut, kuin Englannin +laivastossa muilla vesillä.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 580px;"> +<img src="images/pict03.png" width="580" height="500" alt="" title="" /> +</div> + + + +<hr style="width: 65%;" /> +<h2><a name="PUMPULI" id="PUMPULI"></a>PUMPULI.</h2> + + +<p>Pumpuliksi nimitetään hieno ja silkkimäinen siemenen-kukka useissa +<i>Gossypium</i>-suvun lajeissa, mitkä kuuluvat Malvojen heimoon +(Malvaceae). Kaksi tavallisinta lajia ovat Pumpuli-pensas (Gossypium +herbaceum) ja Pumpuli-puu (Gossypium arboreum). Edellinen, joka +muutamissa maissa voi kasvaa kahden, kolmen kyynärän korkealle, antaa +lumi-valkoisen taikka kellahtavan pumpulin. Mutta Pumpuli-puu nousee +koko kahdeksan tai kymmenenkin kyynärän korkeaksi ja antaa erinomaisen +hyvää pumpulia. Tätä hyödyllistä kasvia löytyy milloin mitäkin lajia +kaikissa lämpimissä ja höystöisissä maissa sekä Vanhassa että Uudessa +maailmassa: — Kiinassa, Itä-intiassa, Arapiassa ja Syriassa, melkein +yli koko Afrikan, Kreikassa, eteläisessä Italiassa, Siciliassa ja +Espanjassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Länsi-intiassa ja eteläisissä +Yhdysvalloissa. Mutta enin pumpuli, mikä Euroopassa tarvitaan, on tähän +asti tuotu viime-mainitusta seudusta, olletikkin Etelä-Karoliinasta, +Georgiasta, Floridasta, Alabamasta ja Luisianasta eli Uus'Orleanista, +ja on ollut viljelty Neekeri-orjilla.</p> + +<p>Näissä maissa käypi viljelys seuraavalla tavalla. Aikaisin talvella, +kun maa on jauhon-tapainen, ajetaan pelto pienellä auralla, joka +kutsutaan härän-kieleksi, pitkiin riveihin eli kannaksiin, joiden väli +on kaksi, mutta höystöisessä maassa kolmekin kyynärää. Touon-aian +tultua, kynnetään matala vako pitkin kannaksen harjua, siihen +sirotetaan siemen, ja päälle pohjataan ungalla. Parin viikon perästä +tulevat taimet näkyviin; niitä perataan ja harvennetaan, niin että +niiden väli on 8 tai 10 tuumaa. Aina tuon-tuostakin kynnetään kannasten +eli rivien välit, niin että rikka-ruoho häviää ja taimet mullitetaan; +— nämä vielä harvenetaan, kunnes jokainen varsi on 12:n tai 18:n +tuuman päässä toisistansa. Kaikki tämä perkaus- ja holhoustoimi +pidetään varsin tarpeellisena pumpuli-kasvin menestymiseksi. Pensas +alkaa kukoistaa Kesäkuussa, ja sen perästä puhkee uusia kukkia +yhtenään, kunnes hallan aika tulee. Jokainen kukka tarvitsee 70 päivää +valmistuakseen siemeneksi. Siementen ympäri on hohkamainen verho, josta +kasvaa pitkää untuvaa, ja kaikki on suljettu kuivaan koteloon, joka +aukenee kolmella tai viidellä liuskalla. Kotelon auettua alkavat +siemenet untuvineen varista maahan, ja nyt on tarpeellinen, että +pumpuli aikanansa poimitaan, ennenkuin tuuli ja sade sen pilaa. Monta +kuukautta siis, sitä myöden kuin hedelmät aukenevat, käydään aina +poudan aikana kokoamassa puhjenneet villat. Nämä vedetään sormin, niin +taitavasti että enin osa siemeniä sekä rikat ja roskat jäävät pois, +mutta pumpuli-aine pannaan suuriin koppiin. Ne siemenet, jotka eivät +ole erinneet, perataan pois eräällä veden käyttämällä koneella, jossa +on kaksi vastoin-päin kääntyvää telaa eli valssia, niin vähällä välillä +että ainoastaan tuo silkkimäinen tukka mahtuu siitä kulkemaan. Näin +puhdistunut pumpuli piestään raipoilla ja pannaan pakkoihin, jotka +koneellisella voimalla likistetään kokoon. Pakassa on lähes 20 Suomen +leiviskää.</p> + +<p>Jos yksinäinen pumpuli-karva katsellaan suurennus-lasilla, havaitaan se +pitkäksi, usein vähän kiertyväksi pilliksi, jonka pinnassa näkyy pitkin +päin käypiä viivoja sekä tuolla täällä tummat pilkut. Usein on pilli +muodoltansa nauhamainen. Sen paksuus on vaihdellen 1/200 toi 1/250 +tuumaa.</p> + +<p>Eri pumpuleissa on eri karvan-mitta; sen mukaan eroitetaan +<i>pitkävillainen pumpuli ja lyhyt-villainen pumpuli</i>. Tämä eroitus +ei tule eri kasvin-lajeista, vaan ainoastaan erilaisesta ilma-alasta. +Pitkä-villainen pumpuli (ranskaksi: cotons longue soie, englanniksi: +sea-island cotton, s.o. meri-saaren pumpuli) on karvansa pituudelta +vähän toista tuumaa, ja saadaan ainoastaan pitkin meren rannikkoa, +Brasiliassa, Etelä-Karoliinassa, Georgiassa ja vähäisessä osassa +Floridaa. Suolan-sekainen maa ja merestä nousevat suolaiset höyryt +arvataan vaikuttavan tämän kalliin pitkä-karvaisuuden. Mutta +senlaatuinen pumpuli on hyvin harvinainen ja käytetään ainoastaan +hienoimpiin kankaisin. Vuonna 1858 vietiin Yhdys-valloista ulos enemmän +kuin 1100 miljoonaa naulaa pumpulia, josta ei ollut pitkä-villaista +kuin 12 miljoonaa naulaa. Lyhyt-villainen pumpuli (ranskaksi: cotons +courte soie, englanniksi: Upland cotton, s.o. Sydän-maan pumpuli) +käytetään tavallisiin ja karkeihin kankaisin.</p> + +<p>Suomenkielinen nimitys <i>Pumpuli</i> on syntyperäänsä saksalaisesta +sanasta <i>Baum-wolle</i>, joka oikeastaan merkitsee: puunvilla. +Englantilainen nimitys: Cotton, samate kuin Ranskalainen: Coton, ja +vielä liiemmin Espanjalainen: Al-godon, tulevat Arapialaisesta nimestä: +Al koton; sillä Arapialaiset ensinnä toivat pumpulinviljelyksen ja +kutomisen Eurooppaan.</p> + +<p>Viime vuosi-sadan keski-paikoille asti oli pumpulin virka maailman +teollisuudessa ja sivistyksessä vähä-pätöisempi; mutta siitä alkaen on +sen vaikutus yhä karttunut. Lähettäkäämme hätäinen silmänluonti +pumpulin historiaan.</p> + +<p>Pumpuli-teollisuuden ensimäinen kätkyt on Itä-intia. Iki-vanhoista +aioista oli tässä merkillisessä maassa, missä, kuten Straboni lausuu, +"villa kasvoi puissa", asukasten tapana pukeutua pumpulisiin +vaatteisin. Heidän kätevyytensä, malttavaisuutensa ja vuosisatojen +harjoitus antoivat näille tuotteille suurenkin kelvollisuuden, vaikka +valmistus-keinot olivat hankalia. Plinion kautta (Hist. nat. XIX 1.) +tiedämme, että Egyptissä jo vanhastaan ko'ottiin eräs pensas, nimeltä +gossypium, jonka hedelmässä kasvoi villaa; siitä muka tehtiin +vaatteita, joita ainoastaan papit saivat kantaa. Tämä epäilemättä oli +Gossypium herbaceum, joka Egyptissä, Syriassa, Persiassa ja Intiassa +kasvaa itsestään. Mutta ainoastaan viime-mainittu maa näyttää +harjoittaneen pumpuli-teollisuutta jossakin isommassa määrässä. +Arriano, kirjassaan Punaisesta merestä, puhuu pumpuli-kankaista, +joita Arapialainen kauppa toi Intiasta mainitun meren rannikoille. +Intian kaupunki Masalia, nykyään Masulipatam, oli jo silloin mainio +pumpuli-kudelmistaan, ja Intian musliinit tunnettiin Kreikanmaalla +saakka, missä naiset niitä pitivät kalliina koristuksena.</p> + +<p>Toinen pumpuli-teollisuuden kätkyt on Amerikka. Sitä harjoitettiin sekä +saarissa että mannermaalla jo silloin, kun Eurooppalaiset ensin +löysivät Uuden-maailman. Olletikin Mexikolaiset olivat hyvin kauas +edistyneet pumpuli-kangasten valmistuksessa. Niinpä Fernando Cortez +lähetti Kaarlo V:lle pumpuli-kudelmia, jotka olivat erinomaisen hienoja +ja painetut monenlaisiin väriin. Muutamista Perulaisista haudoista on, +muumioittujen ruumisten ympäriltä, löydetty pumpuli-kankaita, jotka +hyvin paljon tulevat niiden sukuun, joita me nyky-aikana valmistelemme. +Tiedämme myös, että pumpuli-pensas kasvoi siinä maan-osassa +viljelemättä; sillä ne löytö-matkaajat, jotka ensin kävivät Missisipin +rannoilla, näkivät sitä siellä kasvavan suuren paljouden.</p> + +<p>Euroopan maista on Espanja ensimäinen, johon pumpulin viljelys ja +valmistus asetettiin Arapialaisten eli Maurien toimella, Abberaman +III:nnen hallitessa, alkupuolella kymmenettä vuosi-sataa. Valencian +aukeilla istutettiin ensimäiset pumpuli-kasvit; ne menestyivät hyvin, +ja pumpuli-tehtaat Granadassa, Kordobassa ja Sevillassa tulivat pian +varsin kuuluisiksi. Viime-mainitusta paikasta saatiin yhtä hienoja +kankaita kuin Syriastakin. Sitä vastoin kesti kristityssä Euroopassa +jonkun-lainen vastahakoisuus tälle teollisuudelle, minkä muka +uskottomat olivat ensin alkaneet harjoittaa. Noin v. 1300 paikoilta +tavataan Italiassa ensimäiset pumpulin-kutomiset. Tästä taas toivat +Venetialaiset ja Genualaiset ensin pumpuli-pakkoja Englantiin. +Mutta pumpulia ei Englannissa silloin muuksi käytetty kuin +kynttilän-sydämmiksi. V. 1430 ottivat muutamat kankurit Chesterin ja +Lankasterin maakunnissa sitä käyttääksensä karkeihin kankaisin. +Vähitellen tämä teollisuus tästä karttui karttumistansa, varsinkin kun +koneelliset valmistus-keinot keksittiin. Puute raaka-aineista, jota ei +käynyt Englannissa viljeleminen, alkoi jo tulla tuntuvaksi, kun +vihdoin Amerikan Yhdysvalloissa pumpulin viljelys yleni mahtavaksi +elin-keinoksi ja täytti sekä Englannin että Ranskan tehtaiden tarpeet. +Sitä ennen oli kehrättävä ja kudottava pumpuli tuotu Englantilaisesta +Itä-Intiasta, Martinique'sta, Guadeloupe'sta, sekä Neapelista, +Espanjasta ja eteläisestä Ranskastakin. Mutta Yhdysvaltain kasvattaman +pumpulin paljous ja sen helppo hinta sysäsi pian muut tuote-paikat +syrjälle.</p> + +<p>Vaikka Amerikassa pumpuli oli vanhastaan tunnettu, sen elinkeinollinen +viljelys ei ole aivan vanha. Muutamat siirtolaiset Fear-nokassa +Floridan rannalla olivat ensimäiset, jotka siihen rupesivat. Tästä +elin-keino levisi, ja tuote aljetttin viedä Eurooppaan kehrättäväksi ja +kudottavaksi. Ensimäinen pumpuli-pakka tuotiin Amerikasta Englantiin +v. 1569. Manchesterin pumpuli-teollisuus, joka nyt on suurin ei +ainoastaan Englannissa vaan koko maailmassa, alkoi vuodesta 1641. +V. 1678 kehrättiin tai kudottiin siinä kaupungissa jo 2 miljoonaa +Suomen naulaa pumpulia. Kuitenkin tämä teollisuus ei edistynyt kuin +vitkalleen, ennenkuin keksittiin uudet kehräys-koneet: <i>jenny ja +muuli-jenny</i>, joista kohta tulemme puhumaan. Ranskassa alkoi +pumpuli-teollisuus vasta lopulla 17:ttä vuosisataa, ja Amiens oli sen +ensimäisiä pesiä. Nykyänsä sitä enimmästi harjoitetaan Myhlhaus'in +ja Rouen'in seuduilla, ja Ranskalla on Englannin-jälkeinen sia +pumpuliteollisuudessa. Ranskassa luetaan vuotinen valmistus-arvo noin +520 miljoonaksi Suomen markaksi, mutta Englannissa 1150 miljoonaksi +markaksi. Muut maat Euroopassa eivät tule läheskään näiden verroille.</p> + +<p>Siitä pumpulin paljoudesta, mikä maailmassa kasvatetaan, on tehty +arvion-mukainen lasku, joka osoittaa, että v. 1858 kasvoi noin 4550 +miljoonaa Suomen naulaa. Kun pumpuli-pakkaan menee lähes 20 leiviskää +eli 400 naulaa, syntyy tästä enemmän kuin 11 miljoonaa pakkaa. Tästä +tuote-summasta luopuu eri maiden osiksi seuraavat määrät:</p> + +<table border="1"> +<tr> + <td>Yhdysvallat tuottavat</td> <td align="right">1385,000,000</td> <td align="center">naulaa.</td> +</tr> +<tr> + <td>Brasilia</td> <td align="right">78,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Muut Etelä-Amerikan maat</td> <td align="right">22,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Itä-Intia</td> <td align="right">1036,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Kiina ja Siami</td> <td align="right">1755,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Persia ja Turkestan</td> <td align="right">120,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Egypti</td> <td align="right">69,375,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Algeria</td> <td align="right">425,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Sierra-Leone</td> <td align="right">100,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Muu Afrika</td> <td align="right">70,000,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td>Välimeren seudut Euroopassa</td> <td align="right">14,100,000</td> <td align="center">"</td> +</tr> +<tr> + <td align="right">yhteensä</td> <td align="right">4550,000,000</td> <td align="center">naulaa.</td> +</tr> +</table> + +<p>On laskettu lukua, että koko tämä vuotinen saalis riittäisi +ympäröitsemään maa-palloa päivän-tasaajan kohdalla semmoisella +pumpuli-vyöllä, jonka leveys olisi puolen-toista kyynärää ja paksuus +puolen kyynärää. Kuinka vahvasti pumpulin-viljelys Amerikan +Yhdys-valloissa on viimeisinäkin vuosikymmeninä karttunut, näemme +siitä, että saalis v. 1830 oli ainoastaan 400 miljoonaa naulaa, mutta +1859 viidettä vertaa eli 1840 miljoonaa naulaa. Kaikesta pumpulista, +mikä Englannin tehtaissa kehrätään, on 85 % ollut Yhdys-valloista +tuotua. Meidän on muistaminen, että koko tämä pumpulin paljous on +kasvatettu Neekeri-orjilla, ja että pumpulin-viljelys on juuri etevin +syy, minkä tähden eteläiset valtiot eivät suostu vapauttamaan orjiansa. +Se sota, mikä sittemmin on syttynyt pohjoisten ja eteläisten valtain +välillä, tulee nähtävästi paljon muuttamaan pumpuli-viljelyksen seikat +ja suhteet. Euroopassa kärsitty pumpuli-pula synnyttää synnyttämistään +uusia viljelys-paikkoja pitkin Aasian, Afrikan ja Australian +rannikoita, ja kun kerran vapaa työ tulee kasvattamaan Euroopan +pumpuli-tarpeet, on myös, toivoaksemme, orjuus Amerikassa kadottanut +viimeisen tukensa.</p> + +<p>Nykyänsä ovat kaikissa sivistyneissä maissa pumpuliset vaatteet +levinneet kaikkiin säätyihin. Syy on näiden vaatteiden keli-hinta, joka +isommaksi osaksi tulee koneellisesta valmistuksesta. Niin kauan kuin +meidänkin maassa pumpuli kehrättiin ainoastaan tavallisessa rukissa, +kului yhdeltä ihmiseltä viikon päivät kartatessa ja kehrätessä naulan +pumpulia. Vasta 1820-luvulla aljettiin Suomessa ostaa koneella tehtyä +niinkutsuttua "Engelskan lankaa". Samaseen aikaan syntyi Tampereella +Suomen ensimäinen pumpuli-tehdas. V. 1860 oli niitä maassamme 4 +kappaletta, joiden työväen paljous oli 2300 henkeä ja valmistus-arvo +noin 2,700,000 markkaa.</p> + +<p>Jos lähdemme silmäilemään itse kehräys-taiteen historiaa, havaitsemme, +että alkupuolella viime vuosisataa <i>rukkikin</i> vielä oli Suomessa +tuntematon. Silloin kehrättiin ainoastaan <i>värttänällä</i> eli +<i>kehrävarrella</i>, jota vielä nykyiset vanhat muistavat nähneensä. +Vanhanaikainen kehrääjä, joka istui jossakin korkealla, esim. pirtin +halko-orsilla, hiersi kehrävartta pitkin reittänsä semmoisella +voimalla, että se siitä pyöri kappaleen aikaa, laskeutuen laattia +kohden ja samassa punoen langaksi tuota kehrääjän hyppysistä lähtevää +lapetta. Juuri kun värttänä oli lakata kieppimästä, temmattiin se +takaisin ylös, lanka kerittiin sen ympäri ja temppu alkoi uudelleen. +Värttänän rinnalla oli <i>rukki</i> jo suuri edistys-askel. Kuitenkin +on vasta <i>kehräys-kone</i> tehnyt vaatteet meille niin halpahintaisiksi +ja hyviksi, kuin nykyänsä ovat.</p> + +<p>Se kone, joka on vaikuttanut niin suuren muutoksen kaikkien säätyin +jokapäiväisessä olossa, ansaitsee erinäistä tarkastusta. Ensimäinen +toimi koneellisessa kehräyksessä on venyttää ja likistää yhteen +ne pumpuli-karvat, joista langan pitää syntymän, niin että ne +vähitellen yhtyvät tasaiseksi nauhamaiseksi lappeeksi. Tämä tapahtuu +käsi-kehräyksessä meikein huomaamatta, sormien painaessa ja silittäessä +hahtuvaa. Koneellisesti se käy sillä tavoin, että kartattu pumpuli +monituisesti kulkee kieriväin telain välitse, jotka liikkuvat eri +nopeudella. Näin syntynyt lape kerääntyy rullaan ja on nyt valmis +kehrättäväksi.</p> + +<p>Vasta viime vuosisadan keskipaikoilla keksi eräs köyhä Englantilainen +kaiteentekijä, nimeltä Highs, ensimäisen kehräys-koneen, jonka hän +nimitti tyttärensä nimellä: <i>Jenny</i>. Tässä koneessa oli iso joukko +kehräpäitä, jotka kaikki kulkivat yhteisellä liike-voimalla ja +valmistivat lankansa tuosta lappeeksi sovitetusta pumpulista. Mutta +tällä tavoin ei kuitenkaan saatu niin hienoa, tasaista ja tukevaa +lankaa, että se olisi loimeksi kelvannut. Silloin Rikhard Arkwright, +parran-ajaja Prestonissa Englannin-maalla, keksi koneen, joka muutti +koko kehräys-taiteen uudelle kannalle. Valmis nauhamainen pumpuli-lape +pantiin kulkemaan useiden parittain olevain telojen välitse, josta +aliset olivat juovikkaat, yliset sileät, ja kukin jälkimäinen pari +kieri suuremmalla nopeudella kuin edellisensä. Tällä lailla täytyi +lappeen venyä venymistään niin pieneksi kuin lanka aiottiin, ja samassa +se punottiin erinäisellä kieputuksella. On sovelias sivu-mennen +mainita, että Arkwright keksinnöllään ansaitsi itselleen äärettömän +rikkauden. Mutta vasta Samuel Crampton, joka sovitti yhteen +jenny-koneen ja Arkwrightin telat keksi sillä tavoin nykyisen +kehräys-koneen, joka siitä syystä sai nimen: <i>muuli-jenny</i> eli +sekasukuinen jenny. Seuraavan sivun kuva voipi antaa käsityksen tämän +koneen rakennuksesta.</p> + +<p>R, R, R ovat rullat, joiden päällä pumpuli-lappeet ovat kerittynä, +kulkien tästä tela-parien T välitse kehräpäähän I. Rattaat A A kulkevat +pikkuista rauta-tietä eteen päin, venyttävät langan kulkiessaan ja +palaavat taas saman tien. Ratasten liikunto panee samassa liikkeelle +hiulun H, joka, niinkuin tavallisessa rukissa, pyörittää kehrän K ja +koko kehräpään K I. Telat T ovat nuo Arkwright'in keksimät, jotka +kierivät eri nopeudella ja sillä tavoin pienentävät lappeen langaksi, +samassa kuin kehräpää I sen punoo punomistaan. Kun rattaat alkavat +eteen päin kulkea, nostaa pidäke P langan korkealle ja estää sen +kerääntymästä kehräpäähän; silloin lanka venyessänsä kiertyy. Mutta kun +rattaat ovat päässeet matkansa päähän ja alkavat takaperin kulkea, niin +pidäke laskeutuu; lanka silloin kerääntyy kehräpäähän, ja ohjake O +sovittaa sen kulkua, niin että kehräpäässä syntyy huin eli käämin +muotoinen terä. Tämä rattaiden liikunto edes-takaisin toimittaa siis +koko kehräyksen, joka telojen avulla tarkemmin tasoitetaan. Olemme +tässä vain osoittaneet, kuinka yksi kehräpää liikkuu ja vaikuttaa. +Mutta kahdet rattaat, jotka kahden puolen liikkuvat rinnatusten ja +molemmat varsin yhtä tasaa, panevat kerrallaan noin sata-määrän +kehräpäitä käymään. Tämä se ihmeteltävä muuli-jenny on, joka niin +silmin-nähtävällä tavalla on edistänyt ihmiskunnan rikkautta ja +ruumiillista toimeentuloa.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 627px;"> +<img src="images/pict04.png" width="627" height="400" alt="" title="" /> +</div> + + + +<hr style="width: 65%;" /> +<h2><a name="VIIPURIN_PAMAUS" id="VIIPURIN_PAMAUS"></a>VIIPURIN PAMAUS.</h2> + + +<p>Ensimäinen Luku.</p> + +<p>Pohjoisten valtakuntain väli lopulla 15:tta vuosisataa.</p> + +<p>Jo kaksi vuosisataa olivat Venäjä ja Ruotsi taistelleet Karjalan +omistamisesta. Ensi alussa oli voitto näyttänyt kallistuvan +Ruotsalaisten puolelle, siihen aikaan kun Torkel Knuutinpojan +ritari-retket uhkasivat temmata koko Karjalaisen heimokunnan pois +Nougorodin alta ja rajoittaa Slavilaisten valtaa heidän omiin +kansallisiin ääriinsä. Mutta pian oli onni taas kääntynyt, varsinkin +Ruotsalaisen marskin surman jälkeen, ja aikoja oli ollut, jolloin +itse Viipurinkin linnassa Nougorodilainen posadnikki isännöitsi. +Pähkinälinnan rauhanteko v. 1323 koki nämä seikat sovittaa sillä +tavoin, että isompi osa Karjalais-heimokuntaa jäi Venäjälle, mutta +Savon, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat ynnä Viipurin linna heitettiin +Ruotsin omaksi. Rajajoki ja ylinen Vuoksen-virta tulivat valtakuntien +rajoiksi asutulla alalla; ylempänä taas, missä asumaton erämaa alkoi, +olivat rajapyykit harvassa ja epä-vakaisia, ja antoivatkin sitten +alituisia riidan syitä, sitä myöden kuin takamaat kahden puolen +täyttyivät uutis-asukkaista. Mutta syvempi syy, kuin rajain +epä-vakaisuus, esti tämän rauhan tulemasta "ikuiseksi", kuten +sovinto-kirjassa oli luvattu. Slavilainen valta oli kerran mahtavakin +ollut ja silloin tottunut pitämään Suomensukuiset kansat laillisena +perintönänsä. Nyt se heikkoutensa ja hajallisuutensa aikana oli +Germanilaisille kansoille kadottanut ison osan tätä luultua +omaisuuttaan, nimittäin Saksalaisille Liivin ja Viron maat +Peipos-järveen ja Narva-jokeen saakka, ja Ruotsalaisille koko +Suomenniemen varsin lähelle sitä valtatietä, josta Nougorodin ja +Venäjän kaikki länsimainen kauppa kulki. Nämä vauriot syvästi +loukkasivat Slavilaisten etua, mutta vielä syvemmin heidän kopeuttansa +ja uskonnollistakin tuntoa; sillä heidän uudet naapurinsa lännessä +tunnustivat Romalaisen paavin hengellistä valtaa, mutta Venäläiset +noudattivat Kreikan-kirkon sääntöjä, ja nämä veljes-kirkot vihasivat +toisiansa pahemmin kuin pakanoita. Näin asiain ollessa ei ollut kuin +luonnollista, että Venäjä, sitä myöden kuin se jälleen voimistui, +kokisi kostaa entiset kärsimänsä, ottaen takaisin, mitä oli kadottanut, +ja lisäksi valloittaen, mitä sodan onni antaisi. "Ikuisen rauhan" +siasta oli perustettu ikuinen rauhattomuus, ja Karjala kahden puolen +valta-rajaa oli jo kaksi vuosisataa ollut alituisena vainon tantereena.</p> + +<p>Lopulla 15:tta vuosisataa tämä rauhattomuus sai pelättävän muodon. +Siihen asti oli tuo tasavaltainen Nougorod melkein yksinänsä ajanut +Slavilaisuuden asiat tällä puolen. Nyt sitä vastoin Moskovan +suuriruhtinas-kunta, hallitsijansa Iivana Vasilinpoian alla, kohosi +koko Venäläisen vallan pääksi ja astui yhdistetyillä voimilla +sota-kentälle. Samalla aikaa taas länsi-valtojen voimat olivat enemmän +hajallansa kuin milloinkaan. Liivissä oli pitkällinen sota raivonnut +hengellisen ja maallisen vallan välillä, ja kun tämä talttui, syttyi +verinen riita Riian kaupungin ja Saksalaisen ritariston kesken. +Ruotsin-vallassa oli tosin Sten Sture vanhempi osannut karkoittaa +Tanskalaiset maasta ja piti nyt hallitus-ohjat valtio-hoitajana. Mutta +valtakunnan sekä maalliset että hengelliset herrat olivat liian +mahtavat ja itsevaltaiset, että Stuuren toimissa olisi oikeata +jäntevyyttä voinut olla, ja Tanska puolestaan koki julkisilla ja +salaisilla juonilla kylvää eripuraisuutta. Se raju-ilma, joka oli +yltymässä Venäjän puolelta, oli tosin jo vetänyt Ruotsin hallituksen +silmät Suomen rajan varustamiseen, ja Eerikki Akselinpoika Tott, +joka v. 1475 sai Viipurin läänitykseksi, oli rakennuttanut uuden +Olavin-linnan eli Savonlinnan, vieläpä ympäröinnyt Viipurin kaupunkia +kivisellä muurilla. Vaaran karttuessa, kokivat Ruotsin hallitusmiehet +sovittaa sisälliset riidat Liivinmaassa ja sitoa sen maan mahtajat +yhteiseen liittoon Venäjää vastaan. Tämä vihdoin onnistuikin v. 1492, +jolloin Lokak. 22 p. senlainen välipuhe solmittiin Tukholmassa. Mutta +samalla aikaa oli Venäjäkin itsellensä löytänyt liittolaisen, joka +Ruotsille oli mitä vaarallisimpia. Se oli Tanskan ja Norjan kuningas +Hannu eli Juhana, joka yhä etsi tilaisuutta valloittaksensa Ruotsin +kruunua ja tätä tarkoitusta varten ei epäillyt houkutella eri-uskoisen +Venäjän tylyjä laumoja Suomen päälle. Kesällä 1493 kävivät hänen +lähettiläänsä suuriruhtinaan tykönä, ja seuraus oli, että Iivana kohta +lähetti lankonsa, Demetrio Palaiologon, Tanskaan, missä liitto +solmittiin Marrask. 8 p. yhteisesti Sten Stuurea ja Liivin maamestaria +vastaan. Kahden puolen luvattiin naapuri-sopua ja uusi rajankäynti, +niin pian kuin Hannu kuningas saisi Ruotsalaisen kruunun ja sen kanssa +Suomenmaan omaan haltuunsa. Suuriruhtinas taas ei mielestään vaatinut +kohtuuttomia, kun lupasi tytyä siihen, mikä muka vanhastaan oli +Nougorodin ja Venäjän-vallan oikeata omaisuutta ollut. Mutta siihen +luokkaan hän lukikin Äyräpään, Jääsken ja Savon kihlakunnat, eli koko +sen osan Karjalaa, minkä Torkel Knuutinpoika muinoin oli valloittanut. +Kysymys oli siis, pitikö Suomenmaan kadottaman kahden vuosisadan +viljelystyöt ja kaikki ne ponnistukset, joilla Savo ja Karjala olivat +juuttuneet emämaahan kiinni. Semmoista ajatusta Suomen kansallistunto +jo siihen aikaan kauhistui.</p> + + +<p>Toinen Luku.</p> + +<p>Suomalaisten puolustus-neuvot ja Venäläisten päälle-karkaus Syyskuussa +v. 1495.</p> + +<p>Suomenmaassa oli jo kauan aikaa aavistettu myrskyn tuloa ja ne miehet, +jotka tälle maalle hyvää soivat, mutta varsinkin Turun jalo pispa, +Maunu Särkilahdelta, olivat kovin tuskillaan tämän poloisen isänmaansa +pelastuksesta. Tosin oli loppuvuodella 1487 rauha rakennettu Venäjän +kanssa viideksi vuodeksi. Mutta jo kauan ennen kuin sovittu aika +loppui, oli pienempiä meteliä tapahtunut pitkin rajaa Lapin seuduilla +Rajajokeen saakka, eikä ollut milloinkaan tietoa, minä hetkenä Iivanan +koko voima maahan hyökäisi. Sitä vastoin Suomen puolustus-neuvot olivat +kyllä heikkoja, ja Maunu pispan itsensä oli jo pari kertaa täytynyt +omien palvelijainsa kanssa rientää Knuutti Possen avuksi, joka Viipurin +haltiana oli pantu ensimäistä puuskaa kestämään. Mikä apu hädän +hetkellä voisi tulla Ruotsin puolelta, oli aina epätietoista, koska +Sten Stuure paljoa huolellisemmin valvoi omia etujansa Tanskan +kuningasta ja Ruotsin ylimyksiä vastaan, kuin Suomen etuja ja Suomen +raja-asioita. Ylipäänsä valtiohoitajan luonne synnytti täällä puolen +enemmän epäluuloa kuin turvallisuutta, ja milloin hän viime kerran oli +Suomessa käynyt, talvella ja kesällä 1491, oli hänelle riita syttynyt +Maunu pispan kanssa, vaikka tosin sovinto taas tehtiin Turun +sakaristossa ennen hänen lähtöään. Se liitto, minkä Stuure seuraavana +vuonna oli solminut Liivin maamestarin kanssa, ei myöskään ollut niin +paljoksi turvaksi, kuin ensi silmäyksellä näytti. Iivana, näet, oli +sinä vuonna rakennuttanut Joanan eli Ivangorodin linnan varsin +vastapäätä Narvaa, ja maamestari, joka tästä tuli hädilleen, oli +rientänyt hakemaan Ruotsin liittoa, mutta tarkoitti silmin-nähtävästi +ainoastaan apua itselleen eikä suinkaan avun-tekoa Suomenmaalle. Sitä +vastoin oli varomista, että juuri tämä liitto vielä enemmin yllyttäisi +Iivanan vihaa, ja että se ryntäys, mikä kenties oli aiottu Vironmaahan, +nyt tulisi siitä syystä kääntymään Suomea vastaan.</p> + +<p>Tammikuussa v. 1493 oli Viipurissa jonkunmoinen kokous, jossa +keskusteltiin varustus-toimista Venäjää vastaan. Tämä vuosi ja seuraava +kuitenkin kuluivat jommoisessakin rauhassa. Mutta aikaisin kesällä 1495 +saatiin tieto, että Venäläiset varustivat suurta valloitus-retkeä +Suomenmaahan. Ensimäinen sana tästä asiasta tuli Räävelin pispalta ja +kaniikeilta Maunu pispalle Turkuun, ja tämä kohta lähetti tiedon +Ruotsiin. Sten Stuurelta silloin tuli vastaus, että pispan piti +väkenensä rientämän Viipuriin, ja Maunu lähtikin meritse sinne Elokuun +keskipaikoilla. Ennen lähtöänsä hän näyttää antaneen käskyn läntisille +maakunnille, että neljä talonpoikaa varustaisivat joka viidennen +rientämään rajaa kohden Viipurin avuksi. Itse Viipurissa ei vielä nä'y +olleen tarkkaa käsitystä vaaran koko suuruudesta. Maunun tultua, Posse +otti pispan palvelijat ja muuta väkeä mukaansa ja marssi uljaasti rajan +yli. Mutta pian tuli havaitsemaan, että Venäläisten joukko oli hänelle +liian väkevä, ja hänen täytyi peräytyä Viipurin muurien taaksi. Tämä +ensimäinen kokemus osoitti tarpeelliseksi ryhtyä voimallisimpiin +varustus-neuvoihin. Pispa, joka valtiohoitajan poissa ollessa oli +ylimmäinen mies koko maassa ja paremmin kuin kukaan saattoi kiihoittaa +tämmöiseen sotaan uskon vihollisia vastaan, lähetti nyt Viipurista +käskyn kaikille Suomen asukkaille, että joka mies, joka oli viisitoista +täyttänyt, tarttuisi aseisin ja rientäisi Viipurin avuksi. Kohta sen +perästä hän itse lähti Turkuun järjestämään tätä maan-nostoa. Sillä +välin hän oli lähettänyt kirjeen toisensa perästä sekä Upsalan +arkipispalle että valtiohoitajalle, pyytäen voimallista ja viipymätöntä +apua Ruotsin puolelta.</p> + +<p>Mutta ennen kuin vielä pispan toimittama nostoväki, saati Ruotsista +toivottava apu, saattoi liikkeelle tulla, olivat Venäjän laumat jo +samonneet rajan yli ja tulivat hirveästi hävittäen Viipurin edustalle. +Niiden voima mainitaan olleen 60,000 miestä ja päällikkönä oli ruhtinas +Danilo Vasilinpoika Shtjena, mutta Nougorodilaisen joukon johdatti +voivoda Jaakko Sakarjitsh ja Pihkovalaisen osakunnan ruhtinas Vasili +Shuiskoi, joiden lisäksi seurasi useita ruhtinaita ja mahtavia miehiä. +Tämmöinen voima näytti olevan aiottu koko Suomenmaan valloittamiseen, +ja Venäläiset kehuivatkin ei aikovansa palata, ennenkuin olisivat +nähneet Tukholman. Heillä oli muassansa kaikenmoisia piiritys-aseita, +muun seassa myöskin suunnattoman suuria tykkejä, joista muutamat +mainitaan olleen 24 jalan pituista. Näin varustetuina tulivat Rajan yli +Ristin-päivänä, Syysk. 14 p., ja etenivät Viipuria vastaan. Niinkuin +tavallisestikin, seurasi surma ja hävitys sodan jäljissä. Äyräpää, +Uusikirkko, Kivennapa ja Jääski eli koko maakunta Viipurin itäpuolella +oli jo tuhkina suitsemassa, ja kaikki asukkaat, mitkä eivät päässeet +pakoon, joutuivat surman omiksi.</p> + + +<p>Kolmas Luku.</p> + +<p>Viipurin piiritys, Vatikiven kähäkkä, ja Venäläisten ensimäinen +rynnäkkö.</p> + +<p>Silloin, niinkuin nytkin, oli Viipurin kaupunki kaakkois-puolella +sitä salmea, missä Torkelin rakentama linna seisoi pienessä +saaressaan. Etelä-puolella oli meren lahti, josta Uuraan salmen kautta +tullaan aavalle Suomenmerelle. Pohjois-puolella kaupunkia taas oli +Suomenveden-pohja, joka luoteesen päätyy Latookan salmeen, mutta +kaakkoa kohden pitkin kaupungin kuvetta lähettää kapenevan kaistaleen, +nimeltä Salakkalahti. Kaupunki, joka siis ainoastaan kaakon puolelta +yhtyi mannermaahan, oli ollut helppo varustus-värkeillä lujentaa, ja +luultavaa on, että jo ennen Tottin aikoja jonkun-moinen vallitus oli +ollut suojeluksena Venäläisten päällekarkauksia vastaan; muutoin olisi +vaikea ymmärtää, kuinka Mustaveljekset eli Dominikanit olisivat jo +v. 1450 uskaltaneet tänne luostarinsa rakentaa. Mutta se muuri, minkä +Tott nyt pari kymmentä vuotta sitten oli rakennuttanut, oli täydellinen +kivestä tehty linnoitus, jonka rinteestä kohosi useita vahvoja torneja. +Saman varustuksen takana kokosi Knuutti Posse ne vähäiset voimat, mitkä +tässä hädässä olivat saatavana. Maan etevimmät ritarit ja päälliköt +palvelijoinensa olivat jo saapuville tulleet, ja niiden seassa +mainitaan Henrikki Eerikinpoika Bitz Pohjois-Suomen laamanni, Tönne +Eerikinpoika Tott, Maunu Frille, Maunu Laurinpoika, eräs Winholt +niminen luultavasti Saksalainen sekä useat muut. Myöskin pispa Maunu +oli sinne jättänyt palvelioitansa, joiden lukumäärä oli kuudetta +kymmentä. Lisäksi alkoi talonpoikia kokoontua lähisistä maakunnista. +Ensimäiset olivat rajaseutujen pakolaiset, mutta nämä enimmäksi osaksi +lähtivät taas tiehensä. Sitä vastoin ennättivät jo Uusmaalaiset +paikalle, vaikka niiden sotakunto, kuten kohta saamme nähdä, ei ollut +juuri kehuttava. Näillä voimilla oli ainakin ensimäistä puuskaa +kestäminen. Samalla aikaa piti Posse huolta Länsi-Suomen suojeluksesta, +jos vihollinen yrittäisi samota sinne asti. Eräs Pentti Niilonpoika +lähetettiin Viipurista Kymijoelle valmistamaan murroksia ja +suojelus-värkkiä. Hän palasi kohta taas Viipuriin, ja Klaus +Henrikinpoika Horn Etelä-Suomen laamanni, sekä Herman Fleming +Louhisaaren herra asetettiin vahtia pitämään Kymijoella. Turun +seuduilla oli rahvas varustaimallaan; mutta puute oli ritareista ja +ase-miehistä, jotka olisivat voineet johdattaa talonpoikien joukkoja ja +lisätä heille uskallusta. Lokakuun 1 p. marssivat kaikki Turun läänin +"vapaat miehet", Turun ohitse. Eräs Severin eli Söyrinki niminen heitä +johdatti, ja pispa siunasi heidän lippunsa uskon ja isänmaan +suojelemiseksi.</p> + +<p>Pyhän Matheus'en päivänä, Syysk. 21 p., olivat Venäläiset alkaneet +levittää leirinsä Viipurin etelä-puolella.</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i0">"Heitä tuhansia Viipurin edustalla löytään,<br /></span> +<span class="i0">Koko kentän rakentavat värkkiä täyteen;"<br /></span> +</div></div> + +<p>kertoo Ruotsin riimikronika. Kolme ensimäistä viikkoa piirittivät +kaupunkia ainoastaan itä-puolelta, ja länsi-puolelta oli Viipuri +vielä vapaana ottamaan vastaan ne lisäväet, mitkä tulla lappasivat +kaikista Suomen maakunnista. Vihollinen sill'aikaa valmisteli +piiritys-värkkiänsä ja tutkieli lähiset saaret ja seudut. +Kaupunkilaiset puolestaan tekivät muutamia uloskarkauksia. Viikolla +Lokak. 4-10 pp. välillä tapettiin muutamilla saarilla noin 40 +Venäläistä, ja Winholt teki toisen retken samalla onnella. Mutta +Venäläiset jo alkoivat kiertää Suomenveden-pohjaa ja pyrkiä Lavolan +salmen yli, sulkeaksensa Viipurin länsi-puoltakin. Tätä estääksensä +lähetettiin yöllä maanantaita vastaan, Lokak. 11-12 pp. välillä, +retkikunta ulos kaupungista Lavolan seuduille. Johdattajina olivat +Niilo Pentinpoika, Maunu Frille ja Winholt; muassa seurasi 100 +aatelis-palvelijaa ja noin 800 Uusmaan talonpoikaa. Matka kävi veneillä +kolme neljännestä peninkulmaa luoteesen, vaikka Lavolan salmi viepi +vedet ulos Juustilanjärvestä. Salmi, joka meidän aikoina on muuttunut +Saimaan-kanavan suuksi, oli etelä-osassaan veneen-kululle kelvollinen; +mutta sen pohjois-päässä, noin pari uutta virstaa ylöspäin oli +koski, joka kutsuttiin <i>Vatikiven</i>- eli vanhoissa kirjoissa +<i>Vatukiven</i>- koskeksi. Sama paikka mainitaan olleen Venäläisten +tavallinen ylikäytävä, kun he tahtoivat Viipuria kiertämällä samota +sisämaahan. Mahdollista on, että Viipurilaiset tällä kertaa olivat +tänne laittaneet muutamia varustus-värkkiä estämään vihollisen pääsöä +lännemmäksi, ja retken tarkoitus ei ainakaan näy muuta olleen, kuin +vastustaa Venäläisten tuloa salmen yli.</p> + +<p>Mutta asia kävi varsin onnettomasti. Tuskin oli maalle noustu veneistä, +niin tuli huuto, että Venäläiset lähestyivät. Uusmaan talonpoiat kohta +ryntäsivät veneisin toinen toisensa päälle, niin että toinen puoli +aluksista uppoontui. Sitä vastoin aatelis-palvelijat tekivät +viholliselle miehuullista vastarintaa, sill'aikaa kuin vesi muutamista +veneistä taas tyhjennettiin. Joukko Venäläisiä tapettiin ja +Uusmaalaiset alkoivat jälleen rohjentua. Mutta nyt tuli isompi +Venäläis-voima; aatelis-palvelijain täytyi peräytyä rannalle päin, ja +talonpojat syöksyivät taas pakoon veneisinsä. Tämä Uusmaalaisten veltto +pelkurius tuotti tuhon kaikille. Noin 100 talonpoikaa hukkui. +Aatelispalvelijoista ei tullut takaisin kuin 8 tai 10, ja muiden seassa +olivat kaikki Maunu pispan palvelijat, paitsi kokkia ja viittä miestä, +kaatuneet tai vangiksi tulleet. Vangiksi myöskin joutuivat Niilo +Pentinpoika ja Maunu Frille. Mutta Winholt pelasti itsensä sillä, että +hän köyden avulla vedessä laahasi veneen perästä. Tämä Vatikiven +onneton kähäkkä synnytti paljon mieli-karvautta Viipurissa. Posse oli +ä'issään talonpoikien kelvottomuudesta ja vakuutti, että jos 400 +Uusmaalaista kuulevat äänen kahdesta Venäläisestä, he muka oieti +pötkivät pakoon. Jotain syytä hänellä näkyy olleenkin; sillä paljas +sanoma tästä onnettomuudesta hajoitti metsiin 150 Porvoon-lääniläistä, +jotka matkalla Viipuriin jo olivat tulleet Säkkijärvelle. Pahinta oli, +että Venäläisillä nyt oli vapaa pääsö Lavolan salmen yli, josta heitä +joka hetki täytyi odottaa saartamaan Viipuria lännenkin puolelta. Tämä +varottu asia kävikin varsin pian toteen.</p> + +<p>Jo luultavasti toisena päivänä teki Venäläisten päävoima itäiseltä eli +Pantsarlahden puolelta ensimäisen rynnäkkönsä kaupunkia vastaan, tuoden +risu-vihkoja, tankoja ja tikapuita. Kaupunkilaiset tekivät voimallista +ja onnellista vastarintaa. Kahdella lipulla viholliset tunkeusivat +Mustaveljes-luostarin editse muurin ja meren välille; mutta he ajettiin +väkivoimalla takaisin ja palasivat leiriinsä. Juuri päävoiman +peräytyessä, ilmaantui toisella puolen kaupunkia se osakunta, joka oli +kiertänyt Suomenveden—pohjaa. Heitä oli paitsi jalkaväkeä noin 450 +ratsua, jotka nyt asettuivat saartamaan Viipuria lännen puolelta.</p> + + +<p>Neljäs Luku.</p> + +<p>Viipurin pelastus.</p> + +<p>Sillä kannalla olivat asiat, kun Viipurin sota-päälliköt Lokakuun 14 p. +kirjoittivat valtiohoitajalle Ruotsiin, pyytäen häntä kiireesti +rientämään heidän avuksensa. Tämä kirje ei voinut tulla perille ennen +kuin Marraskuussa ja avun toiveet siis olivat kyllä kaukaisia. Tosin +Stuure jo aikaisin kesällä oli saanut muistutuksia Suomen vaarasta, ja +monituisilla kirjeillä oli häntä pyydetty tulemaan sotavoiman kanssa +tänne. Mutta valtiohoitajalla ja Ruotsin herroilla oli par'aikaa muuta +tekemistä. He viettivät kesänsä Kalmarissa sotainnon hieromisissa +Tanskan kanssa ja ennättivät tuskin ajatella Suomen varustamista ja +auttamista. Vasta silloin, kun hätähuudot itäiseltä rajalta tulivat +aivan haikeiksi, päätettiin, että Sten Stuure ja useat muut herrat +kokoisivat sotavoiman ja itsekin lähtisivät Suomen puolelle. Mutta +vuoden-aika oli jo myöhäinen ja valmistus-toimet tietysti vetivät +aikaa. Vihdoin Marraskuun keskipaikoilla oli Stuure ko'onnut noin 900 +miestä sota-väkeä; Pyhän Eerikin lippu tuotiin Upsalasta, ja Katrinan +päivänä, Marrask. 25 p., lähdettiin Koohaminan satamasta merelle. Mutta +nyt tuli talvi väliin. Vastatuulta, jäätä ja lunta sattui matkalaisten +tielle, kaksi laivaa särkyi ja muutamain täytyi palata. Muut, ja niissä +valtiohoitaja itse, päättivät Antinpäivänä, Marrask. 30 p., Ahvenaan. +Miehistä ei kukaan ollut hukkunut, mutta lähes 400 olivat jääneet +tulematta. Ne, jotka Ahvenaan olivat päässeetkin, kärsivät suurta +haittaa pakkasesta; sillä talvi tuli ankarampi, kuin mies-muistissa oli +ollut, niin että muutamat kuolivat viluun ja osa kylmättyi. Kuitenkin +nyt oltiin vasta puoli-tiessä. Laivat ja muona-varat jäätyivät kiinni +Ahvenaan ja väen täytyi jään yli matkata Turkuun. Näin myöhästyneet +toimet eivät voineet Suomelle suurta apua tuottaa. Mutta sen siaan +säättiin Ruotsissa messuja, paastoja ja rukouksia muka "kristikunnan ja +poloisen maakunnan, Suomen, edestä".</p> + +<p>Viipurissa sillä välin olivat Knuutti Posse ja Suomalaiset +miehuullisesti vastustaneet Venäläisten yrityksiä. Vihollinen ampui +kaupunkia suurilla tykeillänsä, ja muurit tornineen alkoivat haljeta ja +kukistua. Mutta Posse korjautti ennättämistään kaikki vammat, ja +Winholt piti valpasta vahtia. Näin kului viikko toisensa perästä, +jolloin Venäläiset eivät näytä yrittäneen mitään suurempaa rynnäkköä. +Riimikronika vain kertoo:</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i0">"He ampuivat kaksi tornia maahan;<br /></span> +<span class="i0">Silloin muuri rupesi mullistumahan.<br /></span> +<span class="i0">Kolmannen tornin ampuivat niin,<br /></span> +<span class="i0">Että kaks' kerta-säkkiä mahtuisi siihen.<br /></span> +<span class="i0">Tuo kelpo Knuut Posse, urhea mies,<br /></span> +<span class="i0">Hän ne suuret reiät tukkia ties';<br /></span> +<span class="i0">Ja Winholt rehellisesti<br /></span> +<span class="i0">Oli valpas ja vihollisen esti". —<br /></span> +</div></div> + +<p>Epätietoista on, liekö Viipuri sillä välin saanut mitään lisäväkeä. +Niin pian kuin vihollinen oli täydellisesti saartanut kaupunkia, ei muu +kuin harjaantunut sotaväki lie voinut tunkeuda piiritettyjen avuksi, ja +luultava siis on, että Länsi-suomen nostoväki pysähtyi Kymijoelle. +Tässä ainakin vaikuttivat sen, että Venäläiset eivät päässeet +retkeilemään Hämeesen. Savoon sitä vastoin karkasi tähän aikaan +Venäläinen parvikunta, jonka tarkoitus oli hätyyttää Olavin +linnaa. Mutta linnan isäntä eli vouti, Pietari Niilonpoika, lähti +ritari-palvelijain ja rahvaan kanssa vihollista vastaan ja ajoi +parvikunnan takaisin rajan yli. Venäläiset eivät ennättäneet tehdä +muuta vahinkoa, kuin polttaa muutamat talot ja tappaa yhden +nimismiehen. Mutta Pietari Niilonpoika ja Savon miehet kävivät pahaa +pahalla kostamassa, polttaen Venäjän puolella rajaa enemmän kuin 800 +taloa ja kaataen monta Venäläistä.</p> + +<p>Äkillinen talven-tulo Marraskuun lopulla näyttää pakoittaneen Viipurin +piirittäjiä yrittämään lopullista rynnäkköä, elleivät tahtoisi tyhjin +toimin palata omaan maahansa. Aikaisin aamulla Pyhän Antin päivänä, +Marrask. 30 p., marssivat viholliset summattomalla ratsu- ja jalka-väen +voimalla kaupunkia vastaan, nostaen miehuullisesti leveitä tikapuita +muurin tasalle. Nyt syntyi hirmuinen taistelus. Venäläisten suuri +enemmyys alkoi kallistaa voiton heidän puolelleen. Riimikronika kertoo, +että he olivat seitsemän tuntia muurin päällä, jossa heidän paasunansa +soivat yhtenään, ja että jo olivat valloittaneet useita torneja, joista +heiluttivat lippujansa. Muurista alkoi vihollinen laskea tikapuunsa +alas kaupunkiin, ja Viipurin viimeinen hetki näytti tulleen. Mutta +kaupungin puolustajat eivät nytkään hämmästyneet, vaan sytyttivät yhden +tornin alle tervaa ja muita palavia aineita, ja polttivat siihen suuren +joukon Venäläisiä. Silloin tuli Venäläisten päälle äkillinen pelon +huimaus, jonka oikeata syytä emme tarkoin tunne. Mahdollista on, että +Posse jollakin kruuti-kaivoksella räjähytti osan ryntääjiä ilmaan; ja +kansan-taru, joka myöhemmin oman käsityksensä mukaan kuvasi näitä +seikkoja, on antanut tapaukselle nimen: <i>Viipurin pamaus</i>, koska +muka viholliset suurella räjähdyksellä olivat ilmaan lentäneet. Rahvas +piti Possen suurena velhona, joka taikauksilla oli tämän kumman +saattanut toimeen. Mutta Posse itse ja muut kaupungin päälliköt +selittivät koko tapauksen sulaksi ihme-työksi, jonka Pyhä Andreas +juhlapäivänänsä oli heille tehnyt. Oli muka taivaalla näkynyt loistava +Pyhän Antin risti, jota nähdessään viholliset kovin hämmästyivät, +olletikkin koska kaupunki heidän silmiinsä näytti olevan täynnänsä +puolustajia, vaikka todellakin oli Venäläisten suhteen turhan vähäinen +joukko. Mikä lieneekään oikea syy ollut, niin ryntääjät pötkivät +hätäisesti muurista pakoon ja peräytyivät leiriinsä.</p> + +<p>Tällä tavoin nyt Viipuri oli pelastettu. Tosin kaupunkilaisten voima +oli liian heikko yrittämään valloittaa Venäläisten leiriä. Mutta nämä +jo itse alkoivat salaisesti valmistaa lähtöänsä. Barbaran yönä, Jouluk. +4 p:ää vastaan, lähti osa heitä tiehensä, ja ennenkuin Pyhän Annan +juhlia vietettiin, joka täällä Suomessa tapahtui Joulukuun 15 p., oli +piiritys kokonaan lakannut, kestettyänsä puolen kolmatta kuukautta. +Possen ja Viipurilaisten urhollisuus oli tällä hädän aialla säilyttänyt +Suomenmaalle sen entiset rajat itää kohden ja pidättänyt Venäläisten +paisuvan vallan. Mutta raja-maakunta oli hirveästi hävitetty; talot +olivat poltetut, vilja ja karja ryöstetty, ja osa asukkaista surmattu +tai viety Venäjään. Ne taas, jotka olivat piilotelleet metsissä ja +murroksissa, olivat saaneet taistella nälän ja kauhean pakkasen +kynsissä; heidän oli silmät päässä paisuneina nyrkkien kokoisiksi, ja +moni kaatui kohta kuoliaaksi, niin pian kuin lämpimään tuli tai ruokaa +sai.</p> + +<p>Juuri samana päivänä, kuin Viipurin pamaus tapahtui, oli Sten Stuure +väkenensä tullut Ahvenaan. Vähää ennen Joulua hän tuli Turkuun ja +kokoitteli siellä väkeänsä sekä muona-varojansa, jotka hevoisilla +kuljetettiin Ahvenasta. Luultava on, että hän vielä talvi-sydännä +aikoi marssia Viipurin avuksi. Mutta juuri Joulu-yönä, kun papit +tuomiokirkossa alkoivat veisata "Te Deum", tuli iloinen sanoma Viipurin +ihmeellisestä pelastuksesta. Se oli kirje, jonka Viipurilaiset olivat +lähettäneet niille herroille, jotka Kymijoella vahtia pitivät, ja jonka +nämä kiireesti toimittivat Turkuun. Joulu-ilon lisäksi tuli nyt ilo +isänmaan onnellisesta pelastuksesta. Uskallamme lisätä, vaikk'ei +historia sitä mainitse, että sinä yönä Turun kirkossa veisattiin +tavallista hartaammin Jumalalle ylistystä.</p> + + +<h3>Viides Luku.</h3> + +<h4>Kosto-retket v. 1496.</h4> + +<p>Venäjässä tämä suurten hankkeiden huono loppu synnytti paljon +mieli-karvautta. Iivana Vasilinpoika itse muutti lähemmäksi rajaa +Nougorodiin, ja toimitti sieltä uuden retkikunnan, jonka piti vielä +samana talvena käydä kostamassa edellisen retken vaurioita. Tämän uuden +sotavoiman päälliköiksi pantiin Nougorodilaiset voivodat ruhtinas Vasili +Kosoi ja Andrei Tiheliadnin. Tammik. 17 p. lähtivät Nougorodista ja +saivat käskyn tunkeutua Savoon ja Hämeesen asti mutta karttaa Viipuria. +Tämä puuska tuli varsin äkki-arvaamatta Suomen päälle. Stuure oli +hajoittanut väkensä talvi-majoihin. Hän oli jonkun osan lähettänyt +Satakunnan kuninkaan-kartanoon Kokemäelle; Talalaiset ja pestatun väen +hän oli toimittanut Viipuriin, ja 70 huovia Knuutti Kaarlonpojan +komennon alla hän määräsi Savonlinnan vahvistukseksi. Nämä +viimemainitut, kun he Helmik. 2 p. olivat perille tulemassa, joutuivat +vihollisen saaliiksi; sillä Venäläiset jo makasivat Savonlinnan +edustalla. Ainoastaan 7 tai 8 huovia, niiden seassa Knuutti +Kaarlonpoika, pääsivät tästä pulasta hengissä pakoon. Venäläiset eivät +kuitenkaan malttaneet viipyä Olavinlinnaa piirittämässä. Kauhealla +hävityksellä levisivät länteen päin, etenivät Hämeenlinnan seuduille +saakka, ryöstivät Hattulan kirkkoa, ja olivat ainoastaan kahden +päivämatkan päässä itse Turusta. Voimme arvata, mikä kiire tästä tuli +valtiohoitajalle. Arpakapula kulki Ahvenassa ja Uudella maalla, ja mies +talolta nostettiin aseisin. Sillä tavoin saatiin kokoon, jos +Riimikronikkaan saamme luottaa, koko 40,000 miestä, joista oli 900 +huovia; tykistöä mainitaan olleen 103 "skerpentiniä". Helmikuun 24 p. +marssittiin tällä voimalla Turusta ulos. Mutta Venäläiset olivat jo +voittosaaliinsa kanssa kääntyneet kotimatkalle, eikä Stuure tavannut +ainoatakaan vihollista. Riimikronika sanoo:</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i0">"Mitä nyt auttoi kaikki pidetty huoli?<br /></span> +<span class="i0">Autiona oli Karjala, Savo ja Hämettä puoli.<br /></span> +<span class="i0">Niissä ei kuulunut yhtä ihmis-sanaa;<br /></span> +<span class="i0">Eik' ollut koiraa, kukkoa tai kanaa".<br /></span> +</div></div> + +<p>Tämä kuvaus saattaa olla liiallinen; mutta epäilemättä oli hävitys +ollut mitä kovimpia. Maalisk. 6 p. tulivat hävittäjät suuren +vankijoukon kanssa takaisin Nougorodiin. Sten Stuure taas, joka jo +toisen kerran oli myöhästynyt toimissansa, päästi nostoväen jälleen +kotia ja majoitti sotamiehensä pappiloihin.</p> + +<p>Silminnähtävä oli, että jos Venäläiset pääsisivät tekemään useita +semmoisia retkiä, Suomenmaa vihdoin hervottomuudesta joutuisi Venäjän +alle. Viimeinen kokemus oli osoittanut, että harjaantumaton +talonpoikainen nostoväki ei riittänyt suurempaan sotaan, ja maassa +löytyvä varsinainen sotaväki oli liian vähäinen. Tosin ne 400 miestä, +jotka viime syksynä olivat Stuuren joukosta jääneet, tulivat Paaston +aikana, Maaliskuun alussa, perästä. Mutta lisää tarvittiin, ja +valtiohoitaja palasi Maaliskuun lopulla Ruotsiin, hakemaan enemmän +väkeä Suomenmaan puolustukseksi. Väkeä tulikin; mutta Sten Sture, joka +oli luvannut ennen kuukauden kuluttua tulla takaisin Suomen puolelle, +viipyi koko kesän Ruotsissa pitämässä herrain-päiviä Tanskan asioista. +Suomen sotapäälliköksi oli jäänyt Svante Stuure, ja hänen kanssansa +Sten Turenpoika Bielke ja Eerikki Trolle.</p> + +<p>Sill'aikaa kuin maalliset mahtajat niin heikolla menestyksellä +holhoivat Suomenmaan puolustamista, oli hengellinenkin valta täydessä +toimessa samaa tarkoitusta varten. Linköpingin mainio pispa Hemming +Gadd ja eräs Turun kaniikki Henrikki Wenne kiirehtivät Romaan, missä +silloin paavi Aleksanteri VI istui kristikuntaa hallitsemassa. Tältä +mieheltä osasivat toimittaa kaksi hengellistä kirjettä eli bullaa +Suomen eduksi; toisella kiellettiin Hannu kuningasta tällä hädän aialla +Ruotsin valtaa ahdistamasta; toisella luvattiin ane synnistä ja +piinasta niille, jotka lähtisivät risti-sotaan Venäläisiä vastaan. +Mutta Kristuksen siainen otti hyvän hinnan avun-teostansa, niin että +lähettiläisten täytyi eräältä Florensilaiselta rahakauppiaalta lainata +880 dukatia bullain lunnaiksi. Kuitenkin viipyivät nämä kalliit kirjeet +niin kauan tiellä, ett'ei niistä sinä vuonna mitään apua ollut. Hannu +kuningas yhä jatkoi juoniansa, jotka pidättivät valtiohoitajan Ruotsin +maalla, ja Iivana valmisti uusia hävitys-retkiä Suomea vastaan.</p> + +<p>Venäjän etevimmät kanteet Ruotsia vastaan olivat: 1:ksi, että tuo uusi +linna Savossa oli rakennettu Venäjän puolelle rajaa; ja 2:ksi, että +koko Perä-pohja alkuperäisen rajakäynnin mukaan olisi kuuluva Venäjän +alueesen, vaikka Ruotsi sen oli muka aikojen kuluessa omaksensa +anastanut. Tässä ei ole tila tutkia näiden kanteiden oikeutta; siinä +kyllä, eitä Iivana edellä kaiken tahtoi Venäjälle valloittaa ne rajat, +mitkä hän arveli vanhempain rauhankirjain määräämiksi. Tästä syystä +Venäläiset taas Heinäkuussa hävittivät Juvassa, joka siihen aikaan +käsitti koko koillisen Savonmaan. Mutta vielä suurempi retki tehtiin +samaseen aikaan Vienan puolelta Pohjanmaata vastaan. Kaksi veljestä, +ruhtinaat Iivana ja Pietari Ushati, kokosivat suuren sotajoukon Vienan +seuduilta, Äänisjärveltä ja Ustjugista asti, kulkivat pitkin jäämeren +rannikkoa Norjalaisen alueen läpi ja samosivat Lapin kautta +Pohjanmaalle, eli niinkuin Venäjän kronikat sen nimittävät, "kymmenen +virran maalle", hävittäen koko rannikon Tornion ja Kalajoen välillä. +Asukkaat eivät nähneet muuta neuvoa kuin antautua Venäjän alle. Kun +voivodat syksympänä palasivat Moskovaan, seurasi heidän kanssansa +Liminkalaisia, jotka suuriruhtinaalle tarjosivat maakunnan +alamaisuutta. Iivana otti heidät suosiolla vastaan ja antoi heidän +palata kotiin. Näin Suomessa valtiolliset, kansalliset ja +uskonnollisetkin siteet katkesivat, ja henki jo näytti lähtevän +nääntyvästä ruumiista.</p> + +<p>Se sotavoima, joka nyt vihdoin oli Suomeen ko'ottu, näyttää kesänsä +maanneen Viipurin seuduilla, eikä siis voinut kaukaisia meteliä +estää. Mutta tarpeelliseksi nähtiin jollakulla uros-työllä kostaa +Venäläisille heidän tekemiä vahingoitaan, ja syys-kesällä siis +valmistettiin suuri retki Viipurista Joanaa vastaan. Tarkoitus oli +nähtävästi muuttaa sodan kauhut Viron puollelle rajalle ja houkutella +Liivin ritarit sodan osallisuuteen, kuten he liitossaan v. 1492 olivat +luvanneet. Kohta Neitsyt Maarian taivaasen-oton jälkeen (Elok. 15 p.) +purjehtivat Svante Stuure ja Knuutti Posse 70:lla aluksella ja 2000:n +miehen kanssa ulos Viipurista ja tulivat Elok. 19 p. Narvajoelle, joka +oli vanhastaan rajana Viron ja Venäjän välillä. Virran suulla oli +vastapäätä toistansa näiden eri valtojen kaksi raja-linnaa, +länsipuolella Narva ja itäpuolella tuo neljä vuotta sitten rakennettu +Ivangorod eli Joana, jota nyt retki tarkoitti. Ruotsalaiset kohta +alkoivat ampua kaupunkia tykeillänsä, eivätkä paljon vastusta saaneet. +Joanassa oli noin 3000 miestä; mutta komentaja ruhtinas Juri Babitsh +pelästyi kohta ja pötki häpeällisesti tiehensä. Kaksi muuta ruhtinasta, +jotka sotajoukon kanssa seisoivat lähellä, eivät myöskään tulleet +avuksi, ja Joana joutui kahden viikon perästä Syysk. 2 p. piirittäjäin +valtaan. Ruotsalaiset saivat ylen suuren voittosaaliin. Mutta Knuutti +Kaarlonpoika, joka viime talvena oli onnellisesti päässyt Venäläisten +käsistä Savonlinnan edustalla, joutui tällä kertaa vihollisten valtaan +ja surmattiin hirmuisesti. Ruotsalaiset olivat nyt voittaneet paikan, +joka meren-takaisuutensa tähden oli heidän melkein mahdoton pitää. He +tarjosivat Joanan Liivin maamestarille, mutta tämä ei tohtinut rikkoa +rauhaa Venäjän kanssa. Seuraus oli, että Ruotsin väki saaliinsa ja +vankiensa kanssa palasi Viipuriin, jättäen Ivangorodin auki ja +autioksi. Mutta Venäläiset ottivat sen taas haltuunsa ja varustivat +entistä paremmaksi, häikistellen Liivin ritareita, jotka olivat +päästäneet niin hyvän otuksen käsistään. Pilkallansa ampuivat +Joanalaiset virran yli, niin ett'ei kukaan voinut turvallisesti kulkea +Narvan kaduilla, ja itse Narvan pormestari Juhana zur-Meininge +ammuttiin sillä tavoin kuoliaaksi.</p> + + +<h3>Kuudes Luku.</h3> + +<h4>Mahtajain toimet ja tuumat.</h4> + +<p>Sill'aikaa kuin Svante Stuure ja Knuutti Posse näin urhollisesti +ylensivät Ruotsin aseiden kunniaa, ennätti valtiohoitajakin palata +Suomeen. Nyt olisi toivomista ollut, että Ruotsin yhdistetty voima +olisi uusilla uros-töillä pakoittanut Venäläiset rauhaan. Mutta +valtiohoitaja, joka Ruotsissa oli tullut riidan alkuun arkipispan +kanssa, riitaantui tässä sekä Svante Stuuren että Maunu pispankin +kanssa eikä ollenkaan osoittanut sitä hallitsija-kuntoa, joka +nykyisessä asiain tilassa olisi ollut tarpeellinen. Svante, joka +valitti jääneensä koko edellisen kesän Venäläisten syötiksi, eikä +saaneensa elatusvaroja tai palkkaa palvelijoillensa, lähti tiehensä +Ruotsiin. Valtiohoitaja taas lähti rajan puolelle, ja otti mennessään +Turun pispalta 30 lästiä rukiita, luvaten valallisesti niillä Joanaa +varustella Ruotsin kruunun hyväksi. Mutta Joana jäi varustamatta, ja +Maunu pispa syystä arveli, että ne rukiit olisivat tehneet paremman +hyödyn, jos niitä olisi jaettu Suomen hiippakunnan köyhille, jotka +nälkään olivat nääntymässä. Lisäksi Sten Stuure melkein väkisin otti +suuren rahasumman Pyhän Hemmingin uhreilta; mutta halunsa suojella +Suomenmaata ei ollut yhtä suuri kuin halunsa ko'ota varoja. Hän oli jo +ehdotellut neuvoskunnalle, että joku osa Suomenmaata sopisi heittää +Venäjälle rauhan hinnaksi; mutta neuvoskunta ei siihen suostunut. Nyt +hänelle tuli pelko, että muka Svante Stuure nostaisi kapinan häntä +vastaan, ja hän arveli täytyvänsä palata Ruotsinmaahan. Maunu pispa +tuli kauheasti hädillensä isänmaan, köyhän Suomen tähden, joka näin +jäisi Venäläisten saaliiksi. Koko maakunnan täytyisi muka antautua +Venäjän alle, eikä olisi muuta odotettavana kuin marttiran-kuolema ja +pako. Ruotsista samalla aikaa lähetettiin vakuutus, ett'ei Svante eikä +kukaan muu tekisi Stenin poissa ollessa mitään eripuraisuutta; +päin-vastoin muka valtiohoitajan palaaminen voisi pikemmin sytyttää +kapinaa. Näistä neuvoista huolimatta valtiohoitaja tuli pois Viipurista +ja oli Joulun edellä Turussa. Vielä kerran pispa koki taivuttaa hänen +huikentelevaista mieltänsä, osoittaen Suomen suurta ja silminnähtävää +vaaraa. Stuure puolestaan vaati sitkeästi Maunulta lisää rahaa, ja +lupasi niillä pestata sotaväkeä Liivistä. Kun ei kumpikaan suostunut +toisen tuumiin, lähti valtiohoitaja vihdoin Ahvenan kautta omaan +maahansa. Hän mainitaan Suomessa ollessaan varustaneen väellä Viipuria +ja Savonlinnaa ja teettäneen murroksia Pernajasta Hämeen rajalle. +Mutta yleisesti häntä syytettiin, että hän sodan alusta saakka oli +kehnosti hoitanut Suomen asioita, ja että hän nyt jätti sen kurjaan +turvattomuuteen. "Eipä toivomista ole", kirjoitti Maunu pispa, "että +hän tällä tavoin voi pelastaa isänmaata, koska hän niin ylen +huikentelevainen on toimissansa".</p> + +<p>Kaikeksi onneksi alkoivat jo Venäläisetkin taipua rauhantekoon. +Käkisalmelta tuli sovinnon tarjouksia, ja Maunu pispa lähti Tammikuun +lopulla Porvoosen, keskustelemaan sinne tulleiden Viipurin herrain +kanssa asiasta. Siellä päätettiin, että lähettiläs pantaisiin +Nougorodissa käymään, ja että jos ei varsinaista rauhaa saataisi +toimeen, kumminkin väli-rauha tehtäisiin kevääsen asti. Tällä välin oli +rajalla kaikki levollista, ja Maaliskuun 3 p. 1497 vihdoin solmittiin +Nougorodissa rauha kuudeksi vuodeksi.</p> + +<p>Ennenkuin tämä sovinto vielä oli solmittu, vaikutti tytymättömyys +Sten Stuuren toimiin valtakumouksen Ruotsissa. Ylimykset kutsuivat +Hannu kuninkaan maahan, ja tämä kruunattiin loppuvuodella 1497. Sten +Stuure, joka eroitettiin valtiohoitaja-virasta, tehtiin sen siaan +valtio-hovimestariksi ja sai läänitykseksi koko Suomenmaan kaikkine +linnoinensa. Syytös, että hän huolettomuudellansa oli ollut syypää +Suomen kärsimyksiin, ei kuitenkaan tahtonut hänestä luopua. Mutta pispa +Maunu Särkilahdelta, joka aina oli valmis pitämään heikomman puolta, +koki tällä kertaa suojella Stuurea kaikista soimauksista. Kuitenkin +täytyi Sten Stuuren Johanuksena 1499 antaa läänityksistään Turun, +Viipurin ja Savon linnat takaisin kuninkaalle.</p> + +<p>Mutta että Hannu kuninkaassa oli kaikkien enin syy ollut Suomen +kärsimyksiin, sitä ei kukaan silloin aavistanut. Vihdoin tapahtui, että +Paaston-aikana 1501 suuriruhtinaan lähettiläät tulivat Ruotsiin ja +Tukholman raastuvassa kuninkaan ja neuvoskunnan edessä esittivät +sovinto-ehtonsa. He muistuttivat Hannulle sen liiton, minkä hän v. 1493 +oli tehnyt Venäjän kanssa Ruotsia vastaan ja vaativat nyt, että se +luvattu uusi rajankäynti tapahtuisi ja Venäjälle annettaisiin Savo ja +Karjala. Ja koska Hannu nyt Ruotsin kuninkaana oli valittanut +Venäläisten hävityksistä Suomenmaassa ja vaatinut heiltä vangit +takaisin, niin Iivana antoi vastata: "Teidänpä käskystä tuli +Ruotsinvalta meille molemmille viholliseksi, ja mitä väkeä +Ruotsalaisilta siinä sodassa hukkui, se hukkui, veli pyhä, Teidän +tähtenne". Nämä tiedot käänsivät Ruotsalaisten sydämmet pois Hannusta. +Hän eroitettiin vielä samana vuonna Ruotsin-vallasta, ja Sten Stuure +otettiin jälleen valtiohoitajaksi.</p> + +<p>Mutta Iivana kääntyi sillä välin Liiviä vastaan, vaikka ei sielläkään +hänen valloitus-hankkeensa paremmin onnistuneet, kuin ennen +Suomenmaassa. V. 1504, Syysk. 14 p., tehtiin vihdoin Nougorodissa +Ruotsin ja Venäjän välillä tukeva rauha, joka sittemmin seuraavina +aikoina useita kertoja uudistettiin. Joka kerta puhuttiin +rajankäynnistä, ja joka kerta jäi asia entiseen epävakaiseen tilaansa. +Mutta Suomenmaalle jäi kumminkin sen vanha ala vähentämättä, ja tämä +oli pää-etu Viipurin mainiosta pamauksesta.</p> + + + +<hr style="width: 65%;" /> +<h2><a name="SUOMALAISET_DELAWAREN_SIIRTOKUNNASSA_POHJOIS-AMERIKASSA" id="SUOMALAISET_DELAWAREN_SIIRTOKUNNASSA_POHJOIS-AMERIKASSA"></a>SUOMALAISET DELAWAREN SIIRTOKUNNASSA POHJOIS-AMERIKASSA.</h2> + + +<p>Joskus on kuultu sanottavan, että muka Suomalaisilta kokonaan +puuttuu se urhea vehkeilys-henki, joka kaikissakin kansoissa on ajanut +joukon ihmisiä heittämään oman syntymä-maansa rajoja ja hakemaan +avarassa maailmassa uutta onnea ja asuin-siaa. Enimmät Euroopan +kansat, mutta varsinkin ne, jotka meren läheisyydessä asuvat, ovat +perustaneet siirtokuntia vieraissa maissa, joko omassa maan-osassa tai +valtamertenkin toisella puolen; — näille uusille asuin-sioilleen ovat +vieneet kotimaansa tavat, laitokset ja sivistyksen, ja ovat sillä +tavoin kaukaisiin aloihin levittäneet kansallisuutensa nimen ja arvon. +Ainoastaan Suomen kansa, — niin vakuutetaan, — ei ole milloinkaan +uskaltanut retkeillä koti-nurkistansa ulommaksi, vaan on ollut muka +turpeesensa sidottu pahoina niinkuin hyvinäkin aikoina. Jos tässä +väitöksessä perää olisi, voisimme helpostikin siihen löytää tydyttävän +selityksen. Suomen kansalla on näihin päiviin saakka ollut täysi +uutis-asutuksen toimi omassa maassaan. Sillä on ollut ja on vieläkin +täysi työ kansoittamassa omat erämaansa, kuokkimassa omat korpensa +vilja-maiksi, eikä ole tähän saakka mikään väen-ahtaus pakoittanut +tämän kansan jäsentä hakemaan avarampaa tilaa suuressa avarassa +maailmassa. Mutta näinkin ollessa ovat Suomalaiset todellakin melkein +kaikkina aikoina lähettäneet siirtolaisia ulkomaille. Se on tunnettu +asia, että nyky-aikoina paljon Suomalaisia muuttaa Venäjän puolelle, +Pietariin, Aunukseen ja vielä edemmäksi, ja että Pohjois-suomesta väkeä +on siirtynyt Norjalaiselle Jäämeren rannikolle, missä tavallisesti +hyvin hyötyvät näiden seutujen runsaasta kalastuksesta. Mutta varsinkin +17:nnellä vuosisadalla näyttää Suomalaisilla olleen erinomainen halu +heittämään omia raukkoja rajojansa. Jo mainitun vuosisadan alussa, +ellei jo aikaisemmin, näyttää se siirtymys tapahtuneen, joka on +perustanut Suomalaisen väestön Vermlannin ja Norjan metsämaissa sekä +muutamissa muissa Ruotsin maakunnissa. Mutta vähäistä myöhemmin +valitettiin eräässä kuninkaallisessa julistuksessa vuodelta 1620, että +muka paljon väkeä, varsinkin Suomenmaasta, sekä naineita että +naimattomia, talonpoikia, trenkejä ja piikoja, muutti joka vuosi ulos +Puolalaiseen Liivinmaahan, Preussiin, Kuurinmaahan, Pommeriin, +Meklenpuriin, Riikaan, Dantsigiin, Lybekkiin ja vieraisin maihin ja +kaupunkeihin.<a name="FNanchor_9_9" id="FNanchor_9_9"></a><a href="#Footnote_9_9" class="fnanchor">[9]</a> Tätä muuttamisen halua koettiin vuosisadan kuluessa +ankarilla asetuksilla tukehuttaa.<a name="FNanchor_10_10" id="FNanchor_10_10"></a><a href="#Footnote_10_10" class="fnanchor">[10]</a> Mutta Suomen rahvaan rasitettu +tila, joka ei millään aikakaudella näy olleen niin raskas kuin juuri +näinä Ruotsin loisteen aikoina, ajoi yhäti Suomen miehiä lähtemään +onnen-ha'ulle joko Ruotsin puolelle tai muille vielä vieraammille +maille. Nämä teko-asiat todistavat selvästi, ett'ei äsken-mainittu +syytös Suomalaisen luonteen liikkumattomuudesta ole varsin +toden-peräinen. Paremmalla syyllä sopisi sanoa, että kotimaa on +heittänyt ja vieläkin heittääpi nämä pesästä lähteneet lapsensa +ilman kaiketta holhouksetta, ja että ne sillä tavoin ennen pitkää +vieraantuvat pois omasta kansallisuudestaan ja katoovat tietämättömiin. +Ne muutamat tiedot Suomalaisten siirtymisestä Pohjois-Amerikkaan, jotka +tässä lukijalle tarjotaan, antavat todistusta kumpaiseenkin kohtaan, +ensiksi eitä siirtymisen into Suomalaisissa oli varsin suuri, ja +toiseksi että siirtolaisten kansallisuus jo alusta saakka jätettiin +turvatta ja tuetta muukalaisuuden nieltäväksi. Tämä jälkimäinen seikka, +joka kipeästi loukkaa kansallistuntoamme, saapi kenties lohdutuksensa, +kun näemme, ett'ei Ruotsalaisetkaan, jotka paremmin varustetuina ja +turvatuina lähtivät samaan siirtokuntaan, ole voineet aian-pitkään +säilyttää kansalaisuuttansa Delawaren rannoilla. Mutta jos iloisella +tai suruisella mielellä, niin mielelläänpä ainakin lukenee nyky-aian +Suomalainen muutamat vähäiset tiedot niistä kansalaisistaan, jotka +kolmatta sataa vuotta takaperin muuttivat valtameren yli suureen +kaukaiseen länteen.<a name="FNanchor_11_11" id="FNanchor_11_11"></a><a href="#Footnote_11_11" class="fnanchor">[11]</a></p> + + +<p>1. Kuinka "Uusi Ruotsi" perustetaan.</p> + +<p>Vuosisadan ajat olivat kuluneet Amerikan ensimäisestä löydöstä, +ennenkuin Eurooppalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia tämän maanosan +pohjoiselle mannermaalle. Ensimäinen uutis-asutus tapahtui v. 1607 +Virginiassa, johon sata viisi Englantilaista tulivat yhdellä laivalla +ja perustivat kaupungin, jonka nimittivät Jamestown. V. 1614 paikoilla +Hollantilaiset asettuivat Hudsonin-virran seuduille ja rakensivat sen +suulle linnansa, jonka nimittivät: Uus'-Amsterdam, minkä nimen +Englantilaiset sitten ovat muuttaneet New-York'iksi (Uusi York). +Tästä Hollantilaiset levittivät valtansa etelään päin pitkin +nykyisen New-jersey'n rantamaata, kunnes he vihdoin rauhanteossa +v. 1664 heittivät koko alueensa Englantilaisten valtaan. Nämä +viime-mainitut olivat sillä välin v. 1620 perustaneet toisen +siirtokunnan koillis-puolella Hollantilaista aluetta, niinkutsutussa +Uudessa Englannissa. Sata yksi Englantilaista Puritania, jotka olivat +kotimaastansa lähteneet uskonvainoa pakoon, tulivat mainittuna vuonna +nykyiseen Newhampshiren maahan ja perustivat Plymouth'in kaupungin. +Kuinka nämä siirtokunnat versoivat ja lisääntyivät, ei ole tässä tila +tutkia. Ainoastaan se sopii mainita, että Hollantilaisten ja Virginiaan +asettuneiden Englantilaisten välille oli jäänyt avoin tila, joka +ulottui Delaware-virrasta luonaan päin. Mutta koko mainittukin virta, +joka nykyään New-jersey'n ja Pennsylvanian rajana kulkee pohjasesta +etelään ja luonaan, ja myöhemmin on saanut Philadelphian suuren +kaupungin länsi-varrellensa, oli oikeastaan vielä alku-asujainten, +Intianien, vallassa; sillä sen Fort-Nassau nimisen linnoituksen, minkä +Hollantilaiset olivat koettaneet rakentaa virran itäiselle rannalle, +olivat Intianit hävittäneet ja hajoittaneet. Juuri näille seuduille +asettui v. 1637 se Ruotsin hallituksen lähettämä siirtokunta, jonka +historia tässä lyhyesti kerrotaan.</p> + +<p>Jo v. 1626 oli Ruotsissa herännyt suuri into ryhtyä siihen maailman +kauppaan, minkä Hollantilaiset ja Englantilaiset olivat alkaneet +harjoittaa. Erään Hollantilaisen, Usselinx'in, ehdotuksesta perusti +Kustaa Aadolfi kauppa-yhtiön Aasiaa, Afrikkaa ja Magellanin salmea +varten, ja kaikki kansanluokat, kuninkaallisesta huonekunnasta +talonpoikiin asti, kilvoittelivat ottamaan osakkeita. Laivoja +toimitettiin, amiraali, vara-amiraali, asiamiehet ja kauppiaat olivat +määrätyt, asia oli valmis toimeen panna. Silloin Ruotsin valta +sekaantui Saksan sotaan; joku vuosi myöhemmin kuningas kaatui, ja nuo +suuret kauppahankkeet raukesivat.</p> + +<p>Mutta pari kolme vuotta myöhemmin sattui, että Hollantilaisten +ensimäinen kuvernöri Uus'Amsterdamissa, Pietari Meneve (eli Menuet), +eroitettiin virastansa ja tuli Ruotsiin, jossa hän kansleri Aksel +Oxenstiernalle ehdotteli siirtokunnan perustamista Delawaren +länsi-rannalle. Ruotsin hallitus kohta taipui tähän tuumaan, ja kuin +ystävällinen suostumus oli saatu Englanninkin hallitukselta, jonka +alamaiset ensin olivat nämä paikat löytäneet, niin retkikunta lähti +Götheporista kahdella laivalla Pietari Meneven komennon alla, ja tuli +onnellisesti maalle Delaware-lahden länsi-rannalle v. 1636 tai 1637. +Intianeilta kohta ostettiin pitkä maan-palsta pitkin lahden ja joen +läntistä rantaa ja ristittiin nimellä "Uusi Ruotsi". Sen rajat olivat: +etelästä Henlopen-nokka, ulkopuolella lahden suuta, nykyisen +Delaware-maan eteläisessä päässä; pohjoisessa Delaware-virran alimmat +kosket, nykyisen Trentonin kohdalla, vähäistä ylempänä sitä paikkaa +missä virta mutkistuu luonaan päin; länttä kohden piti saataman niin +paljon maata kuin tahdottiin ja Ruotsin alue luettiin sitten ulottuvan +Susquehanna-virtaan. Kauppakirja tehtiin Ruotsin kruunun nimessä +Hollannin kielellä, ja kun Intianit olivat panneet puumerkkinsä alle, +lähetettiin se Ruotsin arkistoihin.</p> + +<p>Delaware-virta, jonka Intianit nimittivät "Poutaxat", oli syvä, +laivan-kululle kelpaava väylä, johon varsinkin lännen puolelta yhtyi +useita pienempiä jokia. Näistä on yksi, joka purkauupi pää-virtaan ei +kaukana sen suusta, ja Ruotsalaisilta sai nimen: <i>Kristiina-puro</i>. +Sen varrelle on myöhempinä aikoina syntynet kaupunki Wilmington. Sinne +Ruotsalaiset panivat ensimäisen uutis-asutuksensa, ja rakensivat ei +kaukana puron suulta pienen linnoituksen, jollen antoivat niinkuin +purollekkin kuninkaansa nimen: <i>Kristiina</i>. Paikka oli hyvin +valittu; se ei ollut varsin Hollantilaisten jaloissa, mutta kuitenkin +niin lähellä pää-virtaa, että selvästi voitiin eroittaa Delawaren +vedet sekä alukset, jotka siinä kulkivat. Hollantilaiset olivat kyllä +pian huomanneet nämä Ruotsalaisten toimet, ja heidän kuvernörinsä +Uus'-Amsterdamissa Wilhelm Reist antoi Toukok. 6 p. 1638 ulos +epäys-kirjan, jolla kielsi Ruotsalaisten oikeutta asettumaan näille +maille. Ilmeistä vihollisuutta ei kuitenkaan syntynyt, ja Meneve +hallitsi rauhassa pientä siirtokuntaansa, kunnes hän jonkun vuoden +perästä kuoli Kristiinassa. Hänen seuraajansa oli Ruotsalainen Pietari +Holländare, joka puolentoista vuoden perästä lähti takaisin Ruotsiin. +Siirtokunnan ainoa pappi, Reerus Thorkillus, kotoisin Itä-göthin +maakunnasta, toimitti jumalan-palvelukset Kristiinan linnoituksessa, +kunnes hänkin kuoli v. 1643. Tähän aikaan siis oli siirtokunnan sekä +maallinen että hengellinen holhous raukeamassa. Mutta tarpeen hetkellä +tuli emä-maasta uusi retkikunta, joka uutis-asutukselle lisäsi uutta +voimaa. Tämän retkikunnan johdattajana oli evest-luutnantti, nyt +kuvernöriksi määrätty, Juhana Printz, joka kolmella sotalaivalla lähti +Ruotsista Elokuussa 1642 ja seuraavan Helmik. 15 p. perille tuli, +tuoden mukaansa uuden papin Tukholmalaisen Campanius'en, sekä joukon +uutis-asukkaita, varoja ja tavaraa.</p> + +<p>Melkein täydellä varmuudella käypi päättää, että ensimäisessä +siirtokunnassa, minkä Meneve johdatti, ei seurannut suomalaista. Sitä +vastoin on todennäköistä, että niitä nyt tuli Printz'in seurassa, +vaikka niiden tuloa ei erittäin mainita. Saamme kohta silmäiltäväksi +muutamat siihen vivahtavaiset seikat.</p> + + +<p>2. Siirtokunnan vaiheet Hollantilaiseen valloitukseen saakka.</p> + +<p>Vähäistä ennen Printz'in tuloa olivat Hollantilaiset uudesta +rakentaneet Nassau-linnoituksensa virran itäiselle rannalle vastapäätä +nykyistä Philadelphiaa. Uusi Ruotsalainen kuvernöri, joka ei +tahtonut jättää Hollannille aivan vapaata valtaa, alkoi nyt levittää +uutis-asukkaitansa pitkin alisen virran länsi-vartta. Oman asuntonsa +hän asetti Tenackongh eli Tinicum nimiseen saareen, joka oli virrassa +muutamia peninkulmia alempana Fort-Nassau'sta ja vähää etelämpänä +nykyistä Philadelphiaa, sekä kolme peninkulmaa virran-suulta ylöspäin. +Rannalle vastapäätä kuvernörin asuntoa rakennettiin linnoitus, nimeltä +Uusi Göthepori, ja samalle paikalle tehtiin muhkea puinen kirkko. +Linnan ja kirkon lähiseuduille etevimmät siirtolaisetkin asettuivat. +Mutta muitakin uutis-asuntoja löytyi pitkin virran länsirantaa, +sekä pohjoispuolella Götheporia että varsinkin Kristiinan ja +Tinicum'in välillä. Tavallisesti oli semmoisella uutis-kylällä +pieni linnoituksensa, joka saattoi varjella asukkaat Intianein +päällekarkauksista. Niinpä vähää ylempänä Götheporia oli Korsholman +linnoitus Passajung'issa. Peninkulman matka Götheporista alaspäin +oli taas Upland niminen linnoitus. Mutta tämmöiset linnoitukset +useimmiten eivät muuta olleet kuin hirsi-huone, varustettu +ampuma-rei'illä. Vähäistä alempana Uplandia, noin Götheporin ja +Kristiinan keski-välissä, oli paikka jonka Intianit nimittivät +Kamassung, Chamassungh; mutta siirtolaiset antoivat tälle seudulle +nimen "<i>Finland</i>" eli <i>Suomi</i>, koska siinä Suomalaiset asuivat +yhdessä. Paikka kutsutaan nykyaikoina "Marcus Huck", ja on noin 3 +peninkulmaa Philadelphiasta luonaan päin. Kuinka suuri paljous +Suomalaisia oli, on mahdoton likimäärinkään arvata. Todennäköistä on, +että jo Printz'in kanssa v. 1643 tulivat ensimäiset, ja että niiden +lukumäärä lisääntyi v. 1647 ja seuraavina, jolloin uusia siirtolaisia +mainitaan tulleen meren yli. V. 1649 mainitaan Ruotsin neuvoskunnan +pöytäkirjoissa, että muka 300 Suomalaista olivat pyytäneet päästäksensä +Uuteen Ruotsiin.<a name="FNanchor_12_12" id="FNanchor_12_12"></a><a href="#Footnote_12_12" class="fnanchor">[12]</a> Arvattavasti eivät kaikki halulliset kuitenkaan +tulleet toiveidensa maahan. Mutta joku sata-määrä niitä ainakin lienee +löytynyt, mitkä Kamassungissa, mitkä taas Ruotsalaisten seassa muissa +kyläkunnissa.</p> + +<p>Delaware-seutujen ilma-ala oli tosin lämpöisempi ja maanlaatu +höystöisempi kuin siirtolaisten kotimaassa. Kuitenkin luonnolliset +rikkaudet pian loppuivat ja työtä tarvittiin täällä niinkuin +muuallakin. Ensin siirtolaisten tullessa kasvoi yli-ympäri eräs +ruohon-laji, nimeltä metsä-ruis, joka ylöttyi elikoille mahaan asti ja +tarjosi parahinta laidunta. Mutta tämä vähitellen hävisi ja oli +viljelyksellä palkittava. Muutoin siirtolaiset enimmästi käyttivät +samat elinkeinot ja tavat kuin ennen kotimaassaan, ainoastaan niillä +eroituksilla, mitkä eri ilma-ala teki tarpeelliseksi. Talvi oli täällä +paljoa lyhyempi, mutta toisinaan kyllä ankara. Lopulla Syyskuuta vanhaa +lukua (s.o. Lokakuun alussa) kylvettiin nisut ja rukiit, ja leikattiin +Kesäkuun keskellä tai lopulla; joskus tehtiin elo Toukokuunkin lopulla, +nimittäin vanhaa lukua. Ohrat ja kaurat kylvettiin Huhtikuussa ja +tuleentuivat tavallisesti Heinäkuun keskupaikoilla. Tattarit kylvettiin +Heinäkuun alussa tai keskellä ja olivat leikattavina lopulla Syyskuuta +tai vähän myöhemmin.<a name="FNanchor_13_13" id="FNanchor_13_13"></a><a href="#Footnote_13_13" class="fnanchor">[13]</a> Uusia viljan-lajia oli <i>maisi</i>, joka +nimitettiin Intiani-ohriksi, koska se oli maan alku-asujainten etevin +elatus-aine. Tupakka-viljelys, joka oli ollut Ruotsin hallituksen +päätarkoituksia tätä siirtokuntaa perustaessa, ei kuitenkaan ennättänyt +paljon edistyä, vaikka maanlaatu ja ilma-ala olivat siihen kyllä +edulliset.</p> + +<p>Intianien kanssa elivät siirtolaiset tavallisesti hyvässä +ystävyydessä, ostivat niiltä kaikenlaisia kalliita turkiksia ja +maksoivat neuloilla, veitsillä, kirveillä, pyssyillä, j.m. Kesällä +tavallisesti alku-väestö tuli sydänmaista virran rannalle ja piti +silloin seuruutta siirtolaisten kanssa, jotka monikin oppivat tämän +villi-kansan kieltä. Maisteri Campanius käänsi tälle kielelle Lutheron +katkismuksen ja alkoi heille saarnata kristin-uskoa. Tämä oli +nähtävästi ensimäinen lähetys-toimi Pohjois-Amerikassa ja ensimäinen +kirjallinen yritys Ruskeanahkain kielellä. Kuitenkaan ei käynyt +täydellisesti luottaa Intianien ystävyyteen, vaan siirtolaisten täytyi +asua lähellä toisiansa ja varustaa huoneitansa ampuma-rei'illä.</p> + +<p>Hollantilaisten kanssa taas ei koskaan voinut oikeata ystävyyttä +syntyä. Tosin Ruotsalaiset ja Hollantilaiset yhdessä liitossa estivät +Englantilaisten pesäytymistä Delawaren rannoille. Mutta toisiansa +vastaan heillä oli samat pahansuovat tarkoitukset. Kuvernöri +Printz rakennutti itäpuolelle virran suuta, noin kaksi peninkulmaa +Kristiinasta, uuden linnoituksen, nimeltä Helsingpori, jonka +varustus-väki tutki kaikki Hollantilaiset laivat, mitkä virtaan +tulivat. Kun nyt Ruotsalaiset olivat itärantaan ruvenneet, päättivät +Hollantilaiset vuorostaan ottaa siaansa länsirannallakin, ja rakensivat +v. 1651 Fort-Casimir nimisen linnoituksen (nyk. New Castle) niin +lähelle Kristiinaa, ett'ei ollut kuin peninkulman väliä ja toinen +peninkulma Fort-Casimir'ista Helsingporiin. Pian sen jälkeen +Ruotsalaiset heittivät Helsingporinsa autioksi. Hollantilaiset alkoivat +nyt tulla voitolle ja kuvernöri Printz, joka ei nähnyt voivansa +vastustaa niiden karttuvaa valtaa, palasi Eurooppaan v. 1652. Pappi +Campanius oli jo ennen palannut. Hänen siaansa oli Printz'in aikana +kaksi pappia tullut Ruotsista. Jumalan-palvelukset pidettiin +Tinicumissa ja Kristiinassa.</p> + +<p>Printz'in lähdettyä oli kuvernörin-virka jäänyt hänen vävyllensä Juhana +Papegoja'lle. Mutta v. 1654 tuli Ruotsista uusi retkikunta yhdellä +laivalla, kenraali-tirehtöri Juhana Rising'in komennon alla. Halu +muuttaa uuteen maailmaan oli kotimaassa niin suuri, että paitsi niitä, +jotka nyt tulivat Rising'in kanssa, vielä sata perhekuntaa olivat +vastoin mieltänsä jääneet Götheporiin, koska eivät saaneet laivassa +tilaa. Rising'in retki tarkoittikin enemmän sotaista tointa kuin +siirtolaisten kuljetusta. Hänen ensimäinen tekonsa oli purjehtia +Fort-Casimir'in edustalle ja pakoittaa Hollantilaiset siitä lähtemään. +Ruotsalaiset sitten rakensivat sen uudesta entistä vahvemmaksi ja +nimittivät sen Kolminaisuuden-linnaksi. Pian sen jälkeen lähti Papegoja +Eurooppaan ja koko hallitus tuli Rising'in käsiin.</p> + +<p>Jos Rising oli toivonut, että Hollantilaiset heittäisivät asiansa sille +kaupalle, hän tosin oli suuresti erehtynyt. Näillä oli lähisessä +Uus'Amsterdamissa jo mahtava varustus aina saapuvilla; Ruotsalaisilla +taas oli ainoa turva odotettava kaukaisesta kotimaasta. Tätä etuansa +Hollantilaiset eivät jättäneet käyttämättä. Ensin kuitenkin olivat +sovintoa tekevinään ja uuvuttivat Ruotsalaiset suruttomuuteen. +Mutta seuraavana vuonna Elok. 30 p. purjehti Hollantilainen +kuvernöri Stuyvesant seitsemällä laivalla ja 6-7 sadan miehen kanssa +Uus'-Amsterdamista. Kolminaisuuden-linna kohta joutui hänen valtaansa; +sama kohtalo oli Kristiinankin, missä Rising itse komenti, ja ennen +Syyskuun loppua oli Ruotsin valta Amerikassa kokonaan tauonnut. +Heittämys-ehdoissa määrättiin, että kuvernöri, virkamiehet, sotaväki ja +muut Ruotsin alamaiset saisivat lähteä tiehensä; mutta "jos jotkut +<i>Ruotsalaiset ja Suomalaiset</i> eivät tydy lähtemään, niin kuvernöri +Rising saakoon heitä siihen taivuttaa soveliaalla keinolla; ja jos +siihen taipuvat, niitä ei ole väkivallalla pysyttämistä; mutta ne, +jotka jäävät, saakoot vapauden pysyä Augspurin tunnustuksessa ja +pitää yhden opettajan tykönänsä". Ainoastaan 19 miestä tekivät +uskollisuus-valan Hollantilaisille; muut nähtävästi aikoivat muuttaa +takaisin Eurooppaan, jahka saisivat kiinteän omaisuutensa myydyksi. +Mutta harvat perästäkään lienevät irti lähteneet siitä uudesta +mailmasta, joka heille jo oli koti-maaksi muuttunut.</p> + +<p>Hollantilaisten valloitus oli tapahtunut verta vuodattamatta. Sitä +vastoin oli sodan seurassa kulkenut ryöstöä ja väkivaltaa. Itse +hallitus-tapa Hollantilaisilla oli epäluuloinen ja sillä tavoin kyllä +tirannillinen. Niin pian kuin joku Ruotsin entisistä alamaisista +joutui vähimmänkin epäluulon alle, joko ystävyytensä täyden +Intianien kanssa tai muista syistä, hän kohta vastoin mieltänsä +muutettiin Uus'-Amsterdamiin. Hyväksi onneksi ei tämä valta tullut +pitkä-ikäiseksi. Tosin ei Ruotsinmaa muilta suurilta hankkeiltansa +malttanut enää ajatella kadotettua siirtokuntaansa. Mutta Englanti, +jonka meri-valta yhä oli kasvamassa, katseli jo ahnailla silmillä +Hollantilaisten vanhoja ja uusia alueita Pohjois-Amerikassa.</p> + + +<p>3. Ruotsalaiset ja Suomalaiset vieraan vallan alla.</p> + +<p>Hollantilainen valloitus oli nyt ikipäiviksi eroittanut siirtolaiset +heidän emä-maastaan. Kuitenkin heidän kansallisuutensa kauan aikaa +pysyi voimissa, johon lienee sekin syynä ollut, että kaikki ne, jotka +olivat asuneet ala-puolella Kristiina-puroa, pakoitettiin muuttamaan +yläpuolelle, koska Hollantilaiset tahtoivat yksin-omaisesti isännöidä +virran suulla. Näin tulivat maan entiset isännät asumaan enemmin +yhdessä tukussa. Heidän voutinsa oli Hollantilainen Yrjö van Syke, +mutta ala-voutina oli eräs Suomalainen Antti Jurgen (Yrjönpoika?), +joka kohta alussa oli tehnyt uskollisuusvalan Hollannille. Jokaisen +"Ruotsalaisen ja suomalaisen perheen" päälle pantiin vuotiseksi veroksi +5 tai 9 Hollantilaista gylleniä eli florinia.</p> + +<p>Ensi keväänä valloituksen jälkeen, eli Maaliskuussa 1656, tuli vielä +Ruotsista yksi laiva täynnänsä siirtolaisia, jotka eivät tienneet +viimeisistä onnen vaiheista mitään. Hollantilaiset olisivat tahtoneet +estää heidät maalle menemästä; mutta Intianit, jotka paljon rakastivat +Ruotsalaisia, kuljettivat uhallakin heidän laivansa ylös virtaan. +Sitten Hollantilaiset päästivät laivan kotia palaamaan, mutta iso osa +siirtolaisista näkyy jääneen.</p> + +<p>Samassa kuin Ruotsin sankari-kuningas Kaarlo X kuoli, oli myöskin +kaikki pelko ja toivo kadonnut, että Ruotsi valloittaisi siirtokuntansa +takaisin. Sitä suurempi oli nyt Hollantilaisten pelko Englantilaisista, +ja heillä mainitaan olleen syvästi juurtunut se epäluulo, että muka +siirtokunnan Ruotsalaiset ja Suomalaiset olivat Englantilaisiin +mieltyneet mutta vihasivat nykyisiä herrojansa. Kuinka laita lieneekään +ollut, niin v. 1664 Syyskuussa vihdoin tapahtui, että vähäinen +Englannin laivasto vähällä vaivalla valloitti sekä Uus'-Amsterdamin +että Fort-Casimir'in ja koko Hollantilaisen alueen Pohjois-Amerikassa. +Bredan rauhanteossa v. 1667 maa jäi Englannin haltuun. Kuusi vuotta +myöhemmin, kun sota taas oli syttynyt näiden meri-valtain välille, +ottivat kyllä Hollantilaiset tämän alueensa takaisin, mutta jättivät +sen jo seuraavana vuonna 1774 Westminsterin rauhan-teossa Englannille, +jonka valta sitten pysyi vuosisadan aiat, kunnes Amerikan Yhdysvallat +syntyivät.</p> + +<p>Ennenkuin menemme edemmäksi, katselemaan siirtolaisten onnenvaiheita +Englantilaisen hallituksen alla, sopii tässä mainita eräs merkillinen +tapaus, joka todistaa, että siirtymisen halu ainakin Suomalaisissa +vielä pysyi vireänä, vaikka Uusi Ruotsi jo oli joutunut pois emä-maan +vallan alta. V. 1664, Toukok. 24 p., kirjoitti Ruotsalainen asiamies +Amsterdamissa Hollannin maalla, että sinne oli tullut joukko +Suomalaisia perheitä, kaikkiansa 140 henkeä, vanhoja, nuoria ja lapsia, +jotka olivat menossa Uuteen Ruotsiin. Kirjeen-tekijä mainitsee, että +lapset enimmältään kulkivat paljailla paitasillaan, ja että enin +osa näistä matkalaisista oli umpi-suomalaisia, jotta ainoastaan +muutamat miehistä osasivat ruotsiakin. Kuitenkaan eivät tulleet +itse Suomenmaasta, vaan olivat kotoisin Medelpadista, Ruotsin +pohjois-osasta, Niurunta-joen seuduilta, Sundsvallin, Bergsjö'n ja +Torpan pitäjistä, ja olivat pitäjäläistensä ja pappiensa suosiolla +lähteneet matkalle, myytyänsä kaiken omaisuutensa. Talvi-kelin aikana, +olivat ensin kulkeneet omilla hevosillaan Talaen maakunnan kautta +Kristianiaan Norjassa. Sieltä olivat Hollantilaisessa laivassa päässeet +Amsterdamiin, ja hakivat nyt tilaisuutta päästä valtameren yli. Heillä +oli muassansa muutamia Uudesta Ruotsista v. 1657 lähetettyjä kirjeitä, +joissa sitä maata paljon kiitettiin; ja koska heidän kotimaassaan vilja +oli niin tyyris ja heitä muutoin kovin rasitettiin, olivat päättäneet +muuttaa Amerikkaan. (Ks. Gezelius d. y. minne, siv. 251). Lienevätkö +tästä sitten päässeet matkansa perille, ei enää mainita. Mutta entisten +Suomalaisten siirtyjäin suhteen antaa tämä tapaus muutamia osviittoja. +Ensiksi näemme, että vielä v. 1657, jolloin Ruotsin valta jo oli +Amerikassa lakannut, Suomalaiset kuitenkin hyvin menestyivät uusilla +asuin-sioillansa. Toiseksi havaitsemme, että siirto-kunnan Suomalaiset +jäsenet ainakin osaksi olivat lähteneet niistä Suomalaisista, jotka +vuosisadan alusta saakka olivat asettuneet Ruotsin metsämaihin. Että +näitä siellä monella tavalla rasitettiin sekä kansallisuutensa että +toimeen-tulonsakin puolesta, on totuus, joka ei kuulu nykyiseen +aineesen.<a name="FNanchor_14_14" id="FNanchor_14_14"></a><a href="#Footnote_14_14" class="fnanchor">[14]</a> Mutta Suomen-puolisilla Suomalaisilla tuskin lienee tähän +aikaan ollut parempaa onnea nautittavana, eikä siis käy suoraan +päättää, ett'ei joku osa siirtolaisista olisi itse Suomenmaasta +lähtenyt Amerikkaan, vaikk'ei meillä tätä nykyä ole tarkempaa tietoa +heidän synty- ja koto-perästänsä.</p> + +<p>Palaamme Delawaren rannoille. Se hallitus, jonka alle siirtolaiset nyt +joutuivat, oli erinomaista laatua. Eräs rikas Englantilainen Wilhelm +Penn, Vapisija-lahkokunnan (Quakerien) mainioimpia miehiä, oli +Englannin kruunulle tehnyt hyviä palveluksia, jonka tähden hänelle +omaisuudeksi lahjoitettiin se maakunta, joka oli länsi-puolella +Delaware-virtaa. Tämä tapahtui v. 1681, ja seuraavana vuonna kävi Penn +jo tiluksiansa katsomassa, tuoden sinne joukon uskolaisiaan ja +perustaen Philadelphian kaupungin, noin 4 1/2 peninkulmaa ylempänä +entistä Kristiinaa, eräässä paikassa jossa kolme Ruotsalaista +veljestä Svensson ennen asuivat. Hallitus nyt tuli Penn'in ja hänen +perillistensä haltuun, ja maa sai nimen Pennsylvania, s.o. Penn'in +metsistö. Entiset uutis-asukkaat saivat pysyä tilojensa nautinnossa, +olivat osalliset maakunnan sääty-kokouksessa, ja valitsivat +jäseniä kuvernörin neuvos-kuntaan. "Omistajan" kanssa — tämä nimi +(Proprietor) Pennille annettiin — oli heidän välinsä ensimältä varsin +sovinnollinen. Se kuvaus, minkä hän eräässä kirjeessä Philadelphiasta +v. 1683 heistä antoi, ansaitsee sanasta sanaan kertoa:</p> + +<p>"Ensimäiset uutis-asukkaat näillä seuduilla", sanoo maan uusi herra, +"olivat Hollantilaiset, ja pian niiden jälkeen Ruotsalaiset ja +Suomalaiset. Hollantilaiset kävivät kauppaa, Ruotsalaiset ja +Suomalaiset viljelivät maata. Hollantilaisilla on kirkko New-Castlessa +(ent. Fort-Casimirissa), ja Ruotsalaisilla on yksi Kristiinassa, toinen +Titicum'issa ja kolmas Wicaco'ssa puolen Engl. peninkulman päässä tästä +kaupungista.<a name="FNanchor_15_15" id="FNanchor_15_15"></a><a href="#Footnote_15_15" class="fnanchor">[15]</a> Ruotsalaiset asuvat Delawaren suolattoman veden +varrella." (Tässä käsitetään sekä Suomalaiset että Ruotsalaiset +yhteisellä Ruotsalais-nimellä). "He olivat suorasukaista, rotevaa ja +ahkeraa väkeä, mutta eivät ole paljon edistyneet hedelmä-puiden +hoidossa ja istuttamisessa, ikäänkuin enemmin haluaisivat tarpeiden +käytäntöä kuin rikkautta ja kauppaa. Arvaan, että Intianit enensivät +heidän huolettomuuttaan, tarjoten heille hyötymisen keinoja, nimittäin +nahkoja ja turkiksia rommin ja muun väkevän juoman edestä. He ottivat +minua ystävällisesti vastaan, — kunnioittavat esivaltaa ja käyttäivät +siivosti Englantilaisia kohtaan. — Koska ovat kelpo väkeä ja ruumiilta +rotevat, niin heillä on kauniita lapsia ja melkein joka huone täynnä; +harva löytyy, jolla ei ole kolme, neljä poikaa ja yhtä monta tyttöä; +muutamilla on kuusi, seitsemän ja kahdeksankin poikaa. Ja minun täytyy +sanoa heidän kunniakseen, näen harvassa raittiimpia ja ahkerampia +nuorukaisia".</p> + +<p>Penn palasi pian sen jälkeen Eurooppaan ja maa hallittiin hänen +määräämän kuvernörin kautta. Näillä aioin mainitaan ikävä tapaus, joka +lienee vähän hämmentänyt entisen hyvän välin. Eräs petturi, joka +nimitti itsensä Königsmarck, tuli uutis-asukasten pariin ja nosti +kapinan, ei tietoa mistä asiasta. Hän sai monta seuralaista varsinkin +Suomalaisista; mutta kapina pian tukehutettiin ja Königsmarck +polttomerkittiin sekä ajettiin pois maasta. Hänen seuralaisensa osaksi +menettivät tilansa ja tulivat suureen vahinkoon. Sen pahempi, on koko +tämä asia varsin hämärä; Königsmarck'in oikea syntyperä ja tarkoitukset +ovat vallan tuntemattomat.</p> + +<p>Sillä välin siirtokunnan hengellinen tila alkoi yhä enemmin rappiolle +käydä. Ainoa Ruotsalainen pappi, joka entisistä aioista oli jälillä, +kuoli v. 1688. Eräs Hollantilainen pappi oli vuodesta 1677 alkaen +saarnannut Wicaco'n hirsi-linnassa niille ylisen virran Ruotsalaisille, +jotka jo ymmärsivät Hollannin kieltä; mutta hänkin jo oli vanha ja +sokeaksi tullut. Hengellinen puute oli nyt kovimmallaan. Penn oli +asiasta puhutellut Ruotsin ministeriä Lontoossa, mutta koko toimi jäi +sikseen. Siirtolaiset itse olivat kahdesti kirjoittaneet Ruotsiin, +pyytäen sieltä pappia; mutta kirjeet eivät nä'y perille tulleen. Nyt +kääntyivät Amsterdamin Lutherolaisen konsistorion luoksi; mutta eipä +sieltäkään mitään apua tullut. Sattumus vihdoin, tai oikeammin sanoen +Jumalan armollinen sallimus toi heille silloin pelastuksen varsin +odottamattomalla tavalla. Meidän tulee tätä tapausta vähää tarkemmin +katsastaa, koska se antaa viimeisen tiedon Suomalaisuuden tilasta +Delawaren rannoilla.</p> + +<p>Tähän aikaan oli eräs Antti Printz, joka sanoi olevansa entisen +kuvernöri Printz'in nepa, sattunut käymään näillä seuduilla ja tullut +tuntemaan kansalaisiaan Pennsylvaniassa. Palattuansa Eurooppaan, hän +kertoi heidän tilansa Götheporin postimestarille, Juhana Thelin'ille, +joka taas toimitti siitä tiedon kuninkaallensa Kaarlo XI:nnelle. +Ruotsissa vanhat rakkauden tunteet elähtyivät jälleen. Kuningas +kirjoitti Tammik. 11 p. 1692 Turun pispalle Gezelius'elle, että tämä +ensi tilassa toimittaisi Ruotsin puolelle erään papiksi vihityn +nuorukaisen ynnä 30 Suomalaista pipliaa ja 200 virsikirjaa, jotka +kaikki, sekä papin että kirjat, kuningas aikoi lähettää Amerikkaan.<a name="FNanchor_16_16" id="FNanchor_16_16"></a><a href="#Footnote_16_16" class="fnanchor">[16]</a> +Mutta nyt kohtasi uusi este. Antti Printz, joka olisi voinut antaa +tarpeelliset osoitukset lähetys-toimelle, oli kadonnut tietämättömiin. +Tarpeellinen oli siis pyytää itse siirtolaisilta tarkempia tietoja +heidän tilasta ja tarpeistaan, ja postimestari Thelin tätä varten +kirjoitti heille kirjeen Marrask. 16 p. 1692. Tämä kirje, joka +seuraavalla Toukokuulla tuli Delawaren rannoille, synnytti siellä +suuren riemun. Toukok. 31 p, 1693 siirtolaiset kirjoittivat +vastauksensa, pyytäen kaksi Ruotsalaista pappia, joita lupasivat +palkata, ja joukon hengellisiä kirjoja, joista lupasivat hinnan maksaa. +He muutoin sanoivat elävänsä onnellisina maanviljelyksensä tuotteista, +hyvässä sovinnossa hallituksensa ja naapuriensa kanssa. Ainoastaan +hengellisissä tarpeissa oli heillä puute, jonka nyt anoivat +saada autetuksi. Suomalaisten puolesta kuitenkin kirjoitettiin: +"<i>Suomalaista pappia ei ole meillä ollut, emmekä tarvitse, sillä me +ymmärrämme kaikki ruotsia</i>". Allekirjoittaneina oli 30 miestä, niistä +monta, joiden nimet silminnähtävästi olivat Suomalaisia. Muassa +seurasi luettelo Ruotsalaisen seurakunnan perhekunnista ja montako +henkeä oli kussakin perhekunnassa, kaikkiansa 939 henkeä ja 139 +perhettä. Nimissä tavataan monta, jotka selvästi ovat suomenkielistä +syntyperää, esim. Nils Laican (<i>Laikkanen</i>), Eric Molica (<i>Mooikka</i>), +Hindric Parckon (<i>Parkkonen</i>), Olle Kuckow (<i>Kukko</i>), Isaak +Savoy (<i>Savo</i>), Nils Repott (<i>Repotti</i>), — paitsi muita, +joita käypi arvata suomalaisiksi, niinkuin Homman (Hommanen?), Sinnika +ja Seneca (Sinikka?), Weinom (Veinonen? Väinönen?), Tossa (kenties +Thoresson?). Monella ei ollut suku-nimeä ollenkaan, josta syystä hänen +kansallisuuttansa ei käy arvaamallakaan tietää.</p> + +<p>Suomalaiset siis olivat nyt puolen vuosisadan kuluessa muuttuneet +Ruotsalaisiksi, ja syy oli se, ett'ei heidän kansallisista ja +hengellisistä asioistaan pidetty alusta saakka mitään huolta. Ruotsin +hallituksen toimi pelasti muutamaksi aikaa Ruotsalaisuuden yhtäläisestä +kohtalosta. V. 1697 vihdoin tuli Ruotsista kaksi Ruotsalaista pappia ja +paljon Ruotsalaisia kirjoja. Suomalaisesta papista ja kirjoista ei enää +ollut kysymystä. Tämä Ruotsalainen lähetys-toimi sitten jatkettiin +vuoteen 1789 asti, jolloin Ruotsin kieli jo oli melkein unohtunut +Amerikassa, ja Ruotsalaiset seurakunnat pyysivät saada ottaa opettajia +omasta maastaan. Viimeinen Ruotsalainen pappi, Niilo Collin, kuoli v. +1831. Seurakunnat ovat sitten yhdistyneet Episkopali-kirkkoon.</p> + +<p>Lopuksi sopii mainita kaksi Suomalaista, jotka ovat eri aikoina käyneet +näitä entisiä kansalaisiaan tervehtimässä. Ensimäinen oli maisteri +Pietari Schaefer, joka lopulla 17:tta vuosisataa oli Turussa kanteen +alla uskon-erhetyksistään, sitten kuleksi monessa paikassa ulkomailla +ja vihdoin tuli Uuteen Ruotsiin. Siellä moni piti häntä pyhänä miehenä, +niin että Penn'sneck'in asukkaat (itäpuolella virtaa) pyysivät häntä +papikseen. Hän ei siihen ruvennut, vaan palasi pian Eurooppaan ja oli +jo v. 1701 taas Turussa. — Toinen kävijä oli Talous-provessori Turussa +Per Kalm, joka vv. 1748-1750 tieteellisessä tarkoituksessa oleskeli +Pohjois-Amerikassa ja sillä välin muutamat kuukaudet toimitti papin +virkaa Racoon-kirkossa (kaakkoisessa Philadelphiassa, itäpuolella +virtaa). Siellä hän naikin edellisen papin lesken, ja palasi +provessori-virkaansa v. 1751. Hän on matkastaan painattanut lavean +kertomuksen.</p> + + + +<hr style="width: 65%;" /> +<h2><a name="FOOTNOTES" id="FOOTNOTES"></a>FOOTNOTES:</h2> + + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_1_1" id="Footnote_1_1"></a><a href="#FNanchor_1_1"><span class="label">[1]</span></a> Tavallinen koulukartta Pohjois-Amerikasta sisältää kaikki +tarpeelliset osoitukset Luoteis-retkien suhteen. Lisäksi on siv. 34 +pieni kartta liitetty.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_2_2" id="Footnote_2_2"></a><a href="#FNanchor_2_2"><span class="label">[2]</span></a> Yhteen päiväntasaaja-asteesen menee lähes 70 Englannin peninkulmaa, +mutta vähää enemmin kuin 10 Suomen peninkulmaa.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_3_3" id="Footnote_3_3"></a><a href="#FNanchor_3_3"><span class="label">[3]</span></a> Englantilaiset lukevat puolipäivä-piirit sekä länteen että itään +Greenwich'istä, joka on noin 17 1/2° itäpuolella Ferroa. — Mainittu +puolipäivä-piiri on siis noin 267 1/2° idässä Ferrosta meidän +kartoissamme.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_4_4" id="Footnote_4_4"></a><a href="#FNanchor_4_4"><span class="label">[4]</span></a> Englantilaiset noudattavat lämpömittarissaan Fahrenheit'in laatua, +joka merkittää kiehuma-asteen +212 ja jäätymä-asteen +32. Ranskalaisten +noudattama Reaumur'in lasku merkittää jäätymä-asteen 0 (varsin niinkuin +meidän käyttämä Celsius'en lasku), mutta kiehuma-asteen +80, kun +Celsius'en kiehuma-aste taas on +100. Näissä eri laskuissa on asteiden +suhde, niinkuin 9, 4 ja 5. Alla oleva kaava osoittaa silmälle +eroituksen. Että Celsius'en lasku on järjellinen, tuskin tarvinnee +muistuttaa.</p></div> + +<table border="1"> +<tr> +<th></th> <th>Celsius</th> <th>Reaumur</th> <th>Fahrenheit</th> +</tr> +<tr> + <td>veden kiehuma</td> <td align="right">+100</td> <td align="right">+80</td> <td align="right">+212</td> +</tr> +<tr> + <td>veden jäätymys</td> <td align="right">0</td> <td align="right">0</td> <td align="right">+32</td> +</tr> +<tr> +<td></td> <td align="right">-17 7/9</td> <td align="right">-14 2/9</td> <td align="right">0</td> +</tr> +<tr> +<td></td> <td align="right">-40</td> <td align="right">-32</td> <td align="right">-40</td> +</tr> +<tr> +<td></td> <td align="right">-50</td> <td align="right">-50</td> <td align="right">-58</td> +</tr> +</table> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_5_5" id="Footnote_5_5"></a><a href="#FNanchor_5_5"><span class="label">[5]</span></a> Siis v. 1850; mutta syytä on uskoa, että Eskimojen ajan-lasku ei +ollut tarkka.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_6_6" id="Footnote_6_6"></a><a href="#FNanchor_6_6"><span class="label">[6]</span></a> Nimittäin Greenwich'istä, s.t.s. noin 279° itään päin Ferrosta.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_7_7" id="Footnote_7_7"></a><a href="#FNanchor_7_7"><span class="label">[7]</span></a> Tämä on silminnähtävä virhe kirjoittajalta, ja pitää oleman 1845-6.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_8_8" id="Footnote_8_8"></a><a href="#FNanchor_8_8"><span class="label">[8]</span></a> Se on noin 2 Suomen peninkulmaa.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_9_9" id="Footnote_9_9"></a><a href="#FNanchor_9_9"><span class="label">[9]</span></a> Ks. Schmedeman, Kongl. Stadgar etc, siv. 186.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_10_10" id="Footnote_10_10"></a><a href="#FNanchor_10_10"><span class="label">[10]</span></a> Ks. esim. Suomen sotapäällikön Kustaa Evertinpoika Horn'in +kuulutus Helsingistä Kesäk. 12 p. 1657 (Pipping, Luettelo, N:o 90), +ja Kaarlo Xl:nnen sääntö niistä, jotka maaherran luvatta muuttavat +Suomesta ja Ahvenasta Ruotsin puolelle (Fryxell, Berättelser, XVIII +siv. 145), paitsi muita esimerkkejä.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_11_11" id="Footnote_11_11"></a><a href="#FNanchor_11_11"><span class="label">[11]</span></a> Lähteinä; <i>Jehu Curtis Clay</i>, Annals of the Swedes on the +Delaware, 2:d ed., Philadelphia 1858. — <i>Israel Acrelius</i>, Beskr. +om de Svenska församlingars tillstånd uti nya Sverige, Stockholm 1759. +— <i>Tobias Biörk</i>, Diss. gradualis de Plantatione ecclesiae +Suecanae in America, Upsala 1781. — <i>C. D. Arfvedsson</i>, De +Colonia Nova Suecia, Upsala 1825.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_12_12" id="Footnote_12_12"></a><a href="#FNanchor_12_12"><span class="label">[12]</span></a> Ks. Carlson, Sv. Folk. Hist. under Pfaltziska huset, I siv. 260.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_13_13" id="Footnote_13_13"></a><a href="#FNanchor_13_13"><span class="label">[13]</span></a> Ks. Pehr Kalm, Resa tili norra Amerika, II siv. 266.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_14_14" id="Footnote_14_14"></a><a href="#FNanchor_14_14"><span class="label">[14]</span></a> Suomalaiset Ruotsissa elättivät itsensä enimmästi +kaskenviljelyksellä, jota pidettiin vahingollisena metsän-haaskauksena. +Ruukkien omistajat siis jo aikaisin toimittivat kovia asetuksia heitä +vastaan. 1647 vuoden metsä-asetus, sen 9:s pykälä, sääsi, että jos +näiden Suomalaisten asuminen havaitaan maalle ja vuori-ruukeille +vahingolliseksi, jota laamanni, kihlakunnan tuomari ja lautakunta +tutkikoon ja tuomitkoon, silloin niiden asumus ja torppa on hajotettava +ja hävitettävä, ja heidän kaskensa viljoineen pois otettava, ja +jos joku sitten luvattomasti siinä uudesta tekee työtä ja rakentaa, +se on vangiksi otettava, hänen asumuksensa poltettava, ja koko +hänen omaisuutensa menetettävä kolmijaolle kruunun, kihlakunnan ja +päällekantajan välille. Tämä asetus uudistettiin v. 1664. Ks. +Schmedeman, Kongl. Stadgar. — Kuinka heidän kansallisuuttansa +kohdeltiin, osoittaa yksi esimerkki. V. 1682 toimitti Länsi-pohjan +maaherra itsellensä kuninkaallisen käskyn, jonka voimasta piti sieltä +asuvain Suomalaisten taikka oppiman Ruotsin kieltä uskon-opetusta +varten taikka muuttaman pois koko maakunnasta. Ks. Gezel, d. y. minne, +siv. 50.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_15_15" id="Footnote_15_15"></a><a href="#FNanchor_15_15"><span class="label">[15]</span></a> Wicaco-kirkko, joka vielä seisoo Philadelphian etelä-päässä, oli +Pennin aikana ainoastaan hirsi-linna (block-house), varustettu +ampuma-rei'illä Intianien ryntäyksiä vastaan. Jumalan-palvelukseen se +ensin käytettiin v. 1677. Nykyinen kirkko rakennettiin vasta v. 1700.</p></div> + +<div class="footnote"><p><a name="Footnote_16_16" id="Footnote_16_16"></a><a href="#FNanchor_16_16"><span class="label">[16]</span></a> Ks. Åbo Tidningar 1799, N:o 43. Kuningas ehdotteli opistolaisen +Kaarlo Thelin'in, joka muka oli mainittu taipuvaiseksi lähtemään tälle +lähetys-matkalle. Hän oli kenties postimestarin sukua, ja arvattavasti +sama mies, joka v. 1693 tuli pitäjän-apulaiseksi Lemussa.</p></div> + + + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of Project Gutenberg's Opiksi ja huviksi, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OPIKSI JA HUVIKSI *** + +***** This file should be named 26927-h.htm or 26927-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/6/9/2/26927/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/26927-h/images/pict01.png b/26927-h/images/pict01.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..16b21b6 --- /dev/null +++ b/26927-h/images/pict01.png diff --git a/26927-h/images/pict02.png b/26927-h/images/pict02.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..7adb6bd --- /dev/null +++ b/26927-h/images/pict02.png diff --git a/26927-h/images/pict03.png b/26927-h/images/pict03.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4f4d98e --- /dev/null +++ b/26927-h/images/pict03.png diff --git a/26927-h/images/pict04.png b/26927-h/images/pict04.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..dfcc97a --- /dev/null +++ b/26927-h/images/pict04.png diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..6277532 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #26927 (https://www.gutenberg.org/ebooks/26927) |
