summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/42898-8.txt
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to '42898-8.txt')
-rw-r--r--42898-8.txt5227
1 files changed, 0 insertions, 5227 deletions
diff --git a/42898-8.txt b/42898-8.txt
deleted file mode 100644
index 946ad62..0000000
--- a/42898-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,5227 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Paljo melua tyhjästä, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
-
-
-Title: Paljo melua tyhjästä
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: June 9, 2013 [EBook #42898]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJO MELUA TYHJÄSTÄ ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-PALJO MELUA TYHJÄSTÄ
-
-Kirj.
-
-William Shakespeare
-
-
-Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1906.
-
-
-
-
-
-
-Näytelmän henkilöt:
-
- DON PEDRO, Aragonian prinssi.
- DON JUAN, hänen velipuolensa.
- CLAUDIO, nuori florensilainen kreivi.
- BENEDIKT, padualainen ylimys.
- LEONATO, Messinan maaherra.
- ANTONIO, hänen veljensä.
- BALTHASAR, Don Pedron palvelija.
- BORACHIO, | Don Juanin seuralaisia.
- CONRAD, |
- MOILANEN, | oikeudenpalvelijoita.
- MUIKKARI, |
- Munkki FRANCISCUS.
- Kirjuri.
- Poika.
- HERO, Leonaton tytär.
- BEATRICE, Leonaton veljentytär.
- MARGAREETA, | Heron seuranaisia.
- URSULA, |
- Sanansaattajia, vartijoita ja seuralaisia.
-
-TAPAUS Messinassa.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
- Leonaton talon edustalla.
-
- (Leonato, Hero, Beatrice ja sanansaattaja tulevat.)
-
-LEONATO.
-Näen tästä kirjeestä että Aragonian prinssi, Don Pedro, tänä iltana
-saapuu Messinaan.
-
-SANANSAATTAJA.
-Hän on jo hyvinkin lähellä; tuskin kolmen peninkulman päässä hänestä
-erosin.
-
-LEONATO.
-Kuinka monta aatelismiestä olette tässä tappelussa menettäneet?
-
-SANANSAATTAJA.
-Vain joitakuita arvohenkilöitä, ei yhtäkään mainemiestä.
-
-LEONATO.
-Voitto on kahden arvoinen, kun voittaja palaa kotiin täysin joukoin.
-Näen tästä, että Don Pedro on erityisesti huomiota osoittanut nuorelle
-Claudio-nimiselle florensilaiselle.
-
-SANANSAATTAJA.
-Hän onkin sen täysin ansainnut, ja Don Pedro on hänen ansionsa täysin
-tunnustanut. Hän on enemmän tehnyt, kuin mitä hänen ikäiseltään olisi
-odottanut, ja lampaan hahmossa toimittanut jalopeuran töitä: hän
-todellakin suuremmassa määrin voittaa kaikki toiveet, kuin mitä voisitte
-toivoakaan minun voivani tässä kertoa.
-
-LEONATO.
-Hänellä on täällä Messinassa setä, joka tulee tuosta kovin iloiseksi.
-
-SANANSAATTAJA.
-Olen vienyt hänelle kirjeitä, jotka näyttivät tuottavan hänelle suurta
-iloa, jopa niinkin suurta, että ilo ei voinut esiintyä kyllin
-hillittynä, osoittamatta tuskan tuntomerkkiä.
-
-LEONATO.
-Purskahtiko hän itkuun?
-
-SANANSAATTAJA.
-Oikein valtavaan itkuun.
-
-LEONATO.
-Hellää hellyyden yltäkylläisyyttä! Ei ole kasvoja puhtaampia kuin ne,
-joita näin pestään. Paljo, paljo parempi on itkeä ilosta, kuin iloita
-itkusta.
-
-BEATRICE.
-Sanokaa, olkaa hyvä, onko signor Kalpanen palannut sodasta vai ei.
-
-SANANSAATTAJA.
-En tunne ketään sen nimistä, neiti; ei ollut ketään sellaista
-arvohenkilöä armeijassa.
-
-LEONATO.
-Ketä sinä kyselet, tyttö?
-
-HERO.
-Serkkuni tarkoittaa signor Benediktiä, padualaista.
-
-SANANSAATTAJA.
-Oi, hän on palannut ja yhtä iloisena kuin koskaan ennen.
-
-BEATRICE.
-Hän täällä Messinassa naulasi julki ilmoituksen,[1] jossa vaati Cupidoa
-kilpakeihäisille; ja setäni narri, joka sattui tämän vaatimuksen
-lukemaan, kirjoitti Cupidon nimessä sen alle ja vaati miestä
-sulkasotasille. Sanokaa, olkaa hyvä, kuinka monta on hän tässä sodassa
-tappanut ja syönyt? Ei, sanokaa vain, kuinka monta hän on tappanut,
-sillä minä lupasin syödä kaikki, jotka hän tappaisi.
-
-LEONATO.
-Totisesti, tyttöseni, liiaksi pistelet signor Benediktiä; mutta kyllä
-hän sen vielä sinulle maksaa, ole varma siitä.
-
-SANANSAATTAJA.
-Hän on, neitiseni, kunnostanut itseään tässä sodassa.
-
-BEATRICE.
-Teillä oli homehtunutta muonaa, ja hän auttoi teitä sen syömisessä, eikö
-niin? Hän on oikein urhoollinen lusikkasankari; hänellä on verraton
-ruokahalu.
-
-SANANSAATTAJA.
-Hän on kelpo soturi; siitä, neiti, vastaan.
-
-BEATRICE.
-Kelpo soturi neitiä vastaan; mutta mitä on hän herraa vastaan.
-
-SANANSAATTAJA.
-Herra herraa vastaan, mies miestä vastaan; kaikilla kunnon avuilla
-täytetty.
-
-BEATRICE.
-Niin, todellakin, täytetty! Ja täyte on miehen mukainen, -- no niin,
-olemmehan kaikki kuolevaisia.
-
-LEONATO.
-Älkää, herra, käsittäkö väärin veljeni tytärtä. He käyvät keskenään
-jonkinlaista leikkisotaa, hän ja signor Benedikt; aina kun tapaavat,
-syntyy älyottelu heidän välillään.
-
-BEATRICE.
-Mutta valitettavasti hän aina joutuu alakynteen. Viime ottelussamme
-neljä hänen viidestä älynvoimastaan pötki liikaten pakoon, ja nyt ei
-koko miehellä ole muuta kuin yksi jäljellä; niin että jos hänellä vielä
-on älyn riepua lämpimikseen, pitäköön sitä tuntomerkkinä, joka erottaa
-hänet hänen hevosestaan; sillä sen verran sitä tuskin on jäänyt, että
-hän voi käydä järkiolennosta. Hänellä on joka kuukausi uusi uskottunsa.
-
-SANANSAATTAJA.
-Onko mahdollista?
-
-BEATRICE.
-Sangen helposti mahdollista: hänen ystävyytensä on niinkuin hänen
-hattunsa kuosin, se vaihtelee uusimman muodin mukaan.
-
-SANANSAATTAJA.
-Huomaan, neitiseni, että tämä herra ei ole teillä hyvissä kirjoissa.
-
-BEATRICE.
-Ei olekaan; ja jos olisikin, niin polttaisin kirjani. Mutta pyydän:
-sanokaa, kuka on hänen seurakumppaninsa? Eikö ole ketään nuorta
-riitapukaria, jota haluttaisi tehdä hänen kanssaan matkaa hornaan?
-
-SANANSAATTAJA.
-Hän on enimmäkseen jalon Claudion seurassa.
-
-BEATRICE.
-Taivaan taatto! Häneen hän varmaankin tarttuu kiinni kuin tauti; hänet
-saa kimppuunsa pikemmin kuin ruton; ja se, jonka hän tartuttaa, tulee
-paikalla hassuksi. Jumala auttakoon jaloa Claudiota! Jos hän on saanut
-Benediktin niskoilleen, niin saa hän hellittää tuhat puntaa, ennenkuin
-paranee.
-
-SANANSAATTAJA.
-Tahtoisin olla hyvässä ystävyydessä teidän kanssanne.
-
-BEATRICE.
-Olkaa, hyvä ystävä.
-
-LEONATO.
-Sinä, Beatrice, et koskaan tule hassuksi.
-
-BEATRICE.
-En ennen, kuin tulee kuuma tammikuu.
-
-SANANSAATTAJA.
-Don Pedro on saapunut.
-
- (Don Pedro, Balthasar, Don Juan,
- Claudio ja Benedikt tulevat.)
-
-DON PEDRO.
-Rakas signor Leonato, tulette vaivaanne vastaan; maailman tapa on
-karttaa kulunkeja, mutta te niitä etsitte.
-
-LEONATO.
-Ei koskaan tullut vaiva talooni teidän hahmossanne, armollinen herra;
-kun vaiva on ohi, niin mielihyvä jää; mutta kun te meidät jätätte,
-niin suru jää olemaan ja ilo sanoo hyvästi.
-
-DON PEDRO.
-Tartutte taakkaanne liian halukkaasti. -- Tämä on tyttärenne, arvaan ma.
-
-LEONATO.
-Hänen äitinsä on sitä monasti minulle sanonut.
-
-BENEDIKT.
-Epäilittekö, herra hyvä, koska kysyitte?
-
-LEONATO.
-En, signor Benedikt; sillä te olitte silloin vielä lapsi.
-
-DON PEDRO.
-Siinä saitte, Benedikt; tästä voimme arvata, millainen olette nyt
-miehistyneenä. -- Toden totta, neiti itse ilmaisee isänsä. -- Onneksi
-olkoon, neitiseni! Tulette kunnon isään.
-
-BENEDIKT.
-Vaikka signor Leonato onkin hänen isänsä, niin tämä neiti, vaikka saisi
-koko Messinan, ei tahtoisi hänen päätään hartioilleen, olkoon jos kuinka
-hänen näköisensä.
-
-BEATRICE.
-Kumma, että aina tahdotte lörpötellä, signor Benedikt; kukaan ihminen ei
-teistä välitä.
-
-BENEDIKT.
-Mitä, rakas neiti Inho? Vieläkö te elätte?
-
-BEATRICE.
-Kuinka voisi Inho kuolla, kun sillä on niin sopivaa ravintoa kuin signor
-Benedikt? Itse kohteliaisuus muuttuu inhoksi, kun te tulette likelle.
-
-BENEDIKT.
-Silloin on kohteliaisuus tuuliviiri. Mutta se vain on varma, että minua
-rakastavat kaikki naiset, paitse te yksin; ja soisin, että voisin
-sydämmessäni tuntea, ettei minulla ole niin kovaa sydäntä; sillä,
-totisesti, en rakasta ketään.
-
-BEATRICE.
-Mikä suuri onni naisille! He olisivat muuten saaneet vaarallisen kosijan
-kiusakseen. Kiitän Jumalaa ja kylmää vertani, että tässä asiassa olen
-samaa mieltä kuin te. Kuulisin mieluummin koiran haukkuvan varista, kuin
-miehen vannovan, että hän rakastaa minua.
-
-BENEDIKT.
-Jumala suokoon, että armollinen neiti aina olisi sitä mieltä; silloin
-toinen tai toinen kunnon mies välttäisi kovan kohtalon saada kasvonsa
-kynsityksi.
-
-BEATRICE.
-Kynsiminen ei voisi niitä rumemmiksi tehdä, jos ne olisivat teidän
-kasvojenne kaltaiset.
-
-BENEDIKT.
-Kas vain, tehän olette erinomainen papukaijan opettaja.
-
-BEATRICE.
-Minun kieltäni puhuva lintu on parempi kuin teidän kieltänne puhuva
-elukka.
-
-BENEDIKT.
-Soisin että heponi olisi yhtä liukas kuin teidän kielenne, ja yhtä
-kestävä. Mutta jatkakaa laukkaanne, Herran nimessä, minä olen
-lopettanut.
-
-BEATRICE.
-Te lopetatte aina, niinkuin vanha hevoskoni hölkkänsä; tunnen teidät
-vanhastaan.
-
-DON PEDRO.
-Lyhykäisesti: Leonato, -- signor Claudio ja signor Benedikt, -- hyvä
-ystäväni, Leonato, pyytää teitä kaikkia vieraikseen. Sanoin hänelle,
-että viivymme täällä ainakin kuukauden, ja hän sydämmestään rukoilee,
-että joku sattumus pidättäisi meitä vielä kauemmin; uskallan vannoa,
-että hän ei ole mikään ulkokullattu, vaan että rukous lähtee sydämmestä.
-
-LEONATO.
-Jos sen vannotte, prinssi, niin ette vanno väärin. -- Sallikaa minun
-sanoa teidät tervetulleeksi, prinssi Juan; sovittuanne veljenne,
-prinssin, kanssa, omistan teille nöyrimmän kunnioitukseni.
-
-DON JUAN.
-Kiitoksia; en ole monisanainen; kiitän vain teitä.
-
-LEONATO.
-Suvaitkaa, teidän armonne, astua edellä.
-
-DON PEDRO.
-Kätenne, Leonato; menkäämme yhdessä.
-
- (Kaikki menevät, paitsi Benedikt ja Claudio.)
-
-CLAUDIO.
-Benedikt, tarkastitko signor Leonaton tytärtä?
-
-BENEDIKT.
-En häntä tarkastanut, mutta kyllä häntä katselin.
-
-CLAUDIO.
-Eikö hän ole siveä nuori tyttö?
-
-BENEDIKT.
-Kysytkö suoraa, vilpitöntä ajatustani rehellisenä miehenä vai tahdotko,
-että vastaan tapani mukaan, hänen sukupuolensa ilmeisenä vihamiehenä?
-
-CLAUDIO.
-Ei, vastaa tyynesti ja vakaasti.
-
-BENEDIKT.
-No siis, kautta kunniani: minusta on hän liian matala ansaitakseen
-korkeata kiitosta, liian tumma kannattaakseen kirkasta kiitosta ja
-liian pieni saadakseen suurta kiitosta; sen vain voin sanoa hänen
-puolustuksekseen, että, jos hän olisi toisenlainen kuin on, hän ei olisi
-soma, ja koska hän ei ole toisenlainen kuin on, niin en pidä hänestä.
-
-CLAUDIO.
-Luulet, että puhun piloja. Ei, sano minulle suoraan, mitä pidät hänestä.
-
-BENEDIKT.
-Aiotko hänet ostaa, kun niin tyystin tiedustelet?
-
-CLAUDIO.
-Voisiko koko maailmalla ostaa semmoista helmeä?
-
-BENEDIKT.
-Voisi hyvinkin, vieläpä kotelonkin päälliseksi. Mutta puhutko tätä
-oikein tosissasi? Vai rupeatko koiranhampaaksi ja uskottelet meille,
-että Cupido on oiva jäniksenpyytäjä ja Vulcanus verraton salvumies?[2]
-Sano, mitä nuottia pitää soittaa, voidakseen yhtyä virteesi?
-
-CLAUDIO.
-Minun silmissäni hän on ihanin nainen, minkä koskaan olen nähnyt.
-
-BENEDIKT.
-Kyllä minäkin silmälasitta näen, mutta kaikesta tuosta en näe mitään.
-Tuo hänen serkkunsa -- jos hän ei vain olisi raivotarten riivaama -- on
-häntä niin paljon kauniimpi, kuin toukokuun ensimmäinen päivä on
-kauniimpi joulukuun viimeistä. Mutta ethän vain aikone heittäytyä
-aviomieheksi, mitä?
-
-CLAUDIO.
-Vaikka olisin vastakohdan vannonutkin, niin tuskin uskoisin itseäni, jos
-Hero tahtoisi ruveta vaimokseni.
-
-BENEDIKT.
-Onko niiksi tullut, todellakin? Eikö siis maailmassa enää ole yhtäkään
-miestä, joka voisi pitää hattua päässään herättämättä epäluuloa? Enkö
-enää koskaan saa nähdä kuusikymmen vuotista vanhaapoikaa? Onnea matkaan!
-Jos välttämättä tahdot pistää niskasi ikeeseen, niin kanna kärsien
-ristisi ja vietä huokauksilla sunnuntaipäiväsi. Kas, Don Pedro tulee
-sinua etsimään.
-
- (Don Pedro palaa.)
-
-DON PEDRO.
-Mitä salaisuuksia teillä on, kun ette tulleet mukaan Leonaton luo?
-
-BENEDIKT.
-Soisin, että teidän armonne pakottaisi minut sen sanomaan.
-
-DON PEDRO.
-Minä käsken, uskollisuusvalasi nimessä.
-
-BENEDIKT.
-Kuuletko, kreivi Claudio: voin olla puhumaton niinkuin mykkä, siitä saat
-olla varma; mutta uskollisuusvalani, -- huomaa: uskollisuusvalani. --
-Mies on rakastunut, teidän armonne. Kehen? -- kysytte. Huomatkaa, kuinka
-lyhyt on vastaus: Heroon, Leonaton lyhyeen tyttäreen.
-
-CLAUDIO.
-Jos niin olisi, niin olisi se nyt sanottu.
-
-BENEDIKT.
-Niinkuin vanha satu, teidän armonne: ei ole niin, ja ei ole ollut niin,
-ja jumala varjelkoon, että koskaan olisikaan niin.
-
-CLAUDIO.
-Jos ei kiihkoni lyhyessä ajassa muutu, niin varjelkoon Jumala, että
-olisi toisin.
-
-DON PEDRO.
-Aamen, jos häntä rakastatte, sillä tyttö on sen hyvin ansainnut.
-
-CLAUDIO.
-Sen te vain sanotte, prinssi, kietoaksenne minut.
-
-DON PEDRO.
-Kunniani kautta, sanoin mitä ajattelin.
-
-CLAUDIO.
-Kuntoni kautta, prinssi, niinikään minä.
-
-BENEDIKT.
-Ja niinikään minä, kaksinaisen kuntoni ja kunniani kautta.
-
-CLAUDIO.
-Että häntä rakastan, sen minä tunnen.
-
-DON PEDRO.
-Että hän sen ansaitsee, sen minä tiedän.
-
-BENEDIKT.
-Että minä en tunne, kuinka häntä voi rakastaa, enkä tiedä, miten hän sen
-ansaitsee, se on vakaumus, jota mikään liekki ei voi minusta sulattaa
-irti; siitä menen vaikka polttoroviolle.
-
-DON PEDRO.
-Sinä olet aina ollut paatunut kerettiläinen, mitä kauneuden
-halveksimiseen tulee.
-
-CLAUDIO.
-Eikä ole koskaan voinut osassaan pysyä muuten, kuin pakottamalla
-tahtoaan.
-
-BENEDIKT.
-Että nainen minut synnytti, siitä häntä kiitän; että hän minut kasvatti,
-siitä niinikään häntä nöyrimmästi kiitän; mutta että kantaisin sarvea
-otsassani tai ripustaisin jahtitorveni näkymättömään kantohihnaan, sitä
-eivät naiset voine minulta vaatia. Etten tekisi heille sitä vääryyttä,
-että epäilisin ketään heistä, niin tahdon itselleni pidättää sen
-oikeuden, etten usko ketään heistä; ja kun otan siitä viisua, niin on
-viisun loppu se, että jään vanhaksipojaksi.
-
-DON PEDRO.
-Kyllä vielä, ennenkuin kuolen, näen sinut kalpeana rakkaudesta.
-
-BENEDIKT.
-Vihasta, taudista taikka nälästä, hyvä prinssi, vaan ette rakkaudesta.
-Jos koskaan näette, että rakkaudesta menetän enemmän verta, kuin minkä
-voi korvata pullollinen viiniä, niin saatte silmäni puhkaista ballaadin
-sepustajan kynällä tai ripustaa minut porttolan ovikilveksi ja
-kirjoittaa alle: "sokea Cupido".
-
-DON PEDRO.
-Hyvä; jos koskaan tästä uskostasi luovut, niin kyllä joudut makean
-naurun esineeksi.
-
-BENEDIKT.
-Jos sen teen, niin saatte ripustaa minut, kuin kissan puteliin ja ampua
-minua,[3] ja sitä, joka minuun osaa, saatte taputtaa olkapäälle ja
-kutsua Aatamiksi.[4]
-
-DON PEDRO.
-No niin, se aika vielä tulee, "Ett' ikeen alle villi härkä taipuu".
-
-BENEDIKT.
-Sen tehköön villi härkä; mutta jos koskaan järkevä Benedikt sen tekee,
-niin kiskokaa sarvet härän päästä ja pankaa ne minun otsaani, ja antakaa
-sitten jonkun poropeukalon kuvata minut, ja yhtä suurilla kirjaimilla,
-kuin on tapana ilmoittaa: "Tässä saa hyviä hevosia vuokrata", präntätkää
-kuvani alle: "Tässä on nähtävänä Benedikt, se nainut mies".
-
-CLAUDIO.
-Jos semmoista tapahtuisi, tulisit varmaan sarvihulluksi.
-
-DON PEDRO.
-Varo! Jos Cupido ei ole koko viinikkoansa Venetiassa tyhjentänyt,[5]
-niin saanet ennen pitkää täristä hänen edessään.
-
-BENEDIKT.
-Silloin täytyy ensin tulla maantäristys.
-
-DON PEDRO.
-No, no, toinen tunti, toinen tuuma. Sill'aikaa, rakas signor Benedikt,
-mene Leonaton luo, vie terveisiä minulta ja sano, että kyllä tulen
-illalliselle; hän on varmaan tehnyt suuria valmistuksia.
-
-BENEDIKT.
-Sellaisen lähetyksen uskon vielä voivani täyttää, ja nyt jätän teidät --
-
-CLAUDIO.
-"Herran haltuun; annettu talossani" -- jos minulla semmoista olisi, --
-
-DON PEDRO.
-"Kuudentena heinäkuuta: uskollinen ystävänne Benedikt."
-
-BENEDIKT.
-No, no, pilkka pois! Koko teidän pakinanne on joskus tilkuilla
-reunustettua, ja reunus on sangen huonosti kurottu kiinni. Ennenkuin
-vasta tällaisia rikkikulutettuja pilapätkiä käytätte, tutkikaa ensin
-omaatuntoanne, ja sillä jätän teidät hyvästi.
-
- (Menee.)
-
-CLAUDIO.
-Nyt voisitte mua auttaa, jalo prinssi.
-
-DON PEDRO.
-Neuvoilles ystävyyteni on altis;
-Sit' opeta, niin vaikeimmankin läksyn
-Se helpost' oppii, kun se vain sua auttaa.
-
-CLAUDIO.
-Leonatoll' onko poikaa, hyvä prinssi?
-
-DON PEDRO.
-Ei, muut' ei hällä perijää kuin Hero.
-Hänt' aatteletko, Claudio?
-
-CLAUDIO.
- Oi, prinssi,
-Nyt päättyneen kun sodan alotitte,
-Soturin silmin hänet näin, ja mua
-Hän miellytti; mut raaka sotavirka
-Ei lemmeks suonut mieltymyksen kasvaa.
-Mut nyt kun palajan ja sotatuumat
-On väistyneet, niin niiden sijan täyttää
-Ihana sulotunne, joka kuiskaa,
-Kuink' on tuo Hero viehkeä, ja sanoo
-Ett' ennen sotaa mielistyin jo häneen.
-
-DON PEDRO.
-Sin' olet niinkuin kaikki rakastajat:
-Upotat kuulijasi sanatulvaan.
-Jos lemmit Heroa, niin huolet' ollos;
-Ma puhun hänen sekä isän kanssa,
-Ja tytön saat. Tuo eikö tarkoitukses,
-Noin somasti kun puhees sommittelit?
-
-CLAUDIO.
-Olette oiva lemmen vaalija,
-Kun muodosta jo lemmentuskan näätte.
-Jott' ylen rutolta ei lempi näyttäis,
-Venyvin puhein kaunistaa sit' aioin.
-
-DON PEDRO.
-Miks tehdä silta leveämmäks virtaa!
-Kun hätä suurin on, on apu lähin.
-Se sulle tarjon' on; sa lemmit: hyvä,
-Ja minä sulle hankin apukeinot.
-Tän' iltana on, näet, naamiaiset;
-Sua siellä valepuvuss' osoittelen
-Ja sanon Herolle, ett' olen Claudio,
-Ja tytön poveen sydämmeni valan
-Ja lempiluotteitteni valtavalla
-Ma rynnäköllä korvans' otan vangiks.
-Isälle sitten asiasta puhun,
-Ja sun on tyttö, se sen virren loppu.
-Ja tuumasta nyt heti käydään toimeen.
-
- (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
- Huone Lennaton talossa.
-
- (Leonato ja Antonio tulevat.)
-
-LEONATO.
-No, veli hyvä, missä on poikasi, minun lankoni? -- Onko hän hankkinut
-soittajia?
-
-ANTONIO.
-Hän sitä täydessä hommassa puuhaa. Mutta, veliseni, voin kertoa sinulle
-kummia uutisia, joita et olisi ikänäsi saattanut uneksiakaan.
-
-LEONATO.
-Hyviäkö ovat?
-
-ANTONIO.
-Riippuu siitä, miksi loppu ne leimaa; kaunis on kuori; hyviltä näyttävät
-päältäpäin. Eräs minun palvelijani sattui kuulemaan prinssin ja kreivi
-Claudion keskustelua, kun kävelivät tiheässä lehtokujassa puutarhassani.
-Prinssi Claudiolle ilmaisi rakastavansa veljentytärtäni, sinun
-tytärtäsi, ja aikovansa hänelle tunnustaa rakkautensa tänä iltana
-tanssiaisissa; ja jos huomaisi hänet taipuvaiseksi, niin aikoisi hän
-ottaa tilaisuudesta vaarin ja heti puhua sinun kanssasi asiasta.
-
-LEONATO.
-Onko älyä sillä miehellä, joka tätä kertoi?
-
-ANTONIO.
-Aika sukkela mies. Lähetän häntä noutamaan, niin saat itse häntä
-kuulustella.
-
-LEONATO.
-Älä, älä! Pidämme tätä unena, kunnes se ilmenee todellisuutena. Mutta
-tahdon kuitenkin antaa tästä tiedon tyttärelleni, jotta hän olisi
-valmiimpi vastaamaan, jos siitä kenties tosi tulisi. Mene sinä ja
-ilmoita se hänelle. (Useita henkilöitä kulkee näyttämiin poikitse.)
-Hyvät langot, tiedätte tehtävänne. -- Oi, anteeksi, hyvä ystävä, tule
-kanssani, tarvitsen taitoasi. -- Hyvä lanko, ole apunani näissä
-kiireissä.
-
- (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
- (Toinen huone Leonaton talossa.)
-
- (Don Juan ja Conrad tulevat.)
-
-CONRAD.
-Mitä hittoa, prinssi, miksi on mielenne niin ylenmäärin synkkä?
-
-DON JUAN.
-Siksi, että minulla on niin ylenmäärin syytä siihen, siksi on
-synkkyyteni niin määrää vailla.
-
-CONRAD.
-Teidän tulisi kuulla järkeänne.
-
-DON JUAN.
-Ja jos sitä kuulisinkin, niin mitä siunausta siitä?
-
-CONRAD.
-Jos ei heti kohta apuakaan, niin ainakin kestävyyttä kärsimään.
-
-DON JUAN.
-Ihmettelen, että sinä, joka -- niinkuin itse sanot -- olet syntynyt
-Saturnuksen turvissa,[6] huolit esittää siveellistä lääkettä
-kuolettavaan vammaan. En voi salata, mikä olen; minun täytyy olla
-synkkä, kun minulla on siihen syytä, ja olla nauramatta kenenkään
-sukkeluuksille; syödä, kun minun on nälkä, ja olla katsomatta kenenkään
-mieliä; nukkua, kun minun on uni, ja olla kenenkään toimiin
-sekaantumatta; nauraa, kun olen iloinen, ja olla sukoilematta muiden
-mielipidettä.
-
-CONRAD.
-Niin kyllä; mutta teidän ei pitäisi noin sitä tuoda näkyviin, ennenkuin
-voitte sen tehdä joutumatta pulaan. Olette äskettäin ollut riidassa
-veljenne kanssa, ja hän on vastikään ottanut teidät jälleen armoonsa; ja
-siihen on teidän mahdoton oikein juurtua, jos ette itse tee itsellenne
-kaunista ilmaa; on välttämätöntä, että itse kypsytätte elonne.
-
-DON JUAN.
-Ennemmin olisin orjantappurana pensasaidassa kuin ruusuna hänen
-armossaan; ja minun verelleni on mukavampi olla kaikkien ylenkatseena
-kuin sievistelyillä ja kursauksilla luikerrella ihmisten suosioon. Siis,
-jos ei voidakaan sanoa, että olen imarteleva kunnon mies, niin ei
-myöskään voida kieltää, että olen rehellinen konna. Kun minulla on
-kuonokoppa, niin minuun luotetaan, ja puntit jaloissa saan vapaana
-juosta; senvuoksi olenkin päättänyt olla laulamatta häkissäni. Jos
-saisin käyttää hampaitani, niin purisin, ja jos minulla olisi vapaus,
-niin tekisin mitä tahtoisin. Siihen asti suo minun olla mikä olen; älä
-koeta minua muuttaa.
-
-CONRAD.
-Ettekö voisi tyytymättömyyttänne johonkin käyttää?
-
-DON JUAN.
-Käytän sitä niin paljon kuin voin, sillä mitään muuta en käytä. Kuka
-tulee tuossa? Mitä uutta, Borachio?
-
- (Borachio tulee.)
-
-BORACHIO.
-Tulen juuri noista suurista iltapidoista. Leonato kuninkaallisesti
-kestitsee veljeänne, prinssiä; ja voin teille ilmoittaa, että on
-tekeillä naimiskauppa.
-
-DON JUAN.
-Olisiko tuossa jotakin pohjaa, jolle voisi rakentaa onnettomuutta? Kuka
-on se narri, joka kihlaa itselleen kotiristin?
-
-BORACHIO.
-Veljenne oikea käsi.
-
-DON JUAN.
-Kuka? Tuo erinomainen Claudioko?
-
-BORACHIO.
-Sama mies.
-
-DON JUAN.
-Soma veitikka! Ja kehen? Kehen hän on silmänsä iskenyt?
-
-BORACHIO.
-He, Heroon Leonaton tyttäreen ja perijään.
-
-DON JUAN.
-Vai siihen kananpoikaseen! Kuinka sait sen tietää?
-
-BORACHIO.
-Minun toimenani on huoneiden hajuttaminen, ja paraikaa kun suitsuttelin
-ummehtunutta suojaa, tulivat prinssi ja Claudio käsityksin ja vakavasti
-keskustellen. Pujahdin seinäverhon taakse[7] ja sinne kuulin, kuinka
-sopivat siitä, että prinssin tulisi kosia Heroa itselleen ja, kun oli
-hänet saanut, antaa hänet kreivi Claudiolle.
-
-DON JUAN.
-Tule pois, mennään sinne! Tuosta saa mielikarvauteni ravintoa. Tuo nuori
-tulokas saa kaiken kunnian kukistumisestani; jos voin tehdä hänelle
-joinkin tavoin kiusaa, niin olen kaikin tavoin onnellinen. Voinko
-luottaa teihin kumpaankin? Tahdotteko auttaa minua!
-
-CONRAD.
-Hamaan kuolemaan, armollinen prinssi.
-
-DON JUAN.
-Mennään siis noihin suuriin pitoihin. Ilo on siellä sitä suurempi, kun
-minut on nujerrettu. Jospa vain kokki olisi samaa mieltä kuin minä! --
-Mennäänkö katsomaan, mitä on tehtävää?
-
-BORACHIO.
-Niinkuin käskette, armollinen herra.
-
- (Menevät.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
- Sali Leonaton talossa.
-
- (Leonato, Antonio, Hero, Beatrice y.m. tulevat.)
-
-LEONATO.
-Eikö kreivi Juan ollut täällä illallisella?
-
-ANTONIO.
-En nähnyt häntä.
-
-BEATRICE.
-Kuinka happamelta se herrasmies näyttää! Aina kun hänet näen, saan
-närästystä koko tuntikaudeksi.
-
-HERO.
-Hänellä on hyvin synkkä mieli.
-
-BEATRICE.
-Se vasta olisi oivallinen mies, joka olisi hänen ja Benediktin
-keskivälillä; toinen on niinkuin kuva, ei sano mitään, ja toinen on
-niinkuin armollisen rouvan vanhin poika: pälpättää yhtenään.
-
-LEONATO.
-Siis puoli signor Benediktin kieltä Don Juanin suussa, ja puoli Don
-Juanin synkkyyttä signor Benediktin kasvoissa, --
-
-BEATRICE.
-Ja kauniit sääret ja somat jalat, setä, ja runsaasti rahaa taskussa;
-sellainen mies valloittaisi vaikka minkä naisen, -- jos vain voittaisi
-hänen suosionsa.
-
-LEONATO.
-Toden totta, tyttö, sinä et koskaan saa miestä, jos olet noin paha
-suustasi.
-
-ANTONIO.
-Niin tosiaankin, hän on liian häijy.
-
-BEATRICE.
-Liian häijy on enemmän kuin häijy; tällä tavalla menetän hyvän Jumalan
-lahjan, sillä sanottu on, että "häijylle lehmälle Jumala antaa lyhyet
-sarvet"; mutta liian häijylle lehmälle hän ei anna niitä laisinkaan.
-
-LEONATO.
-Ettäkö, kun olet liian häijy, Jumala ei anna sinulle ollenkaan sarvia?
-
-BEATRICE.
-Niin aivan, jos ei anna minulle miestä; mutta siitä armosta minä aamuin
-illoin polvillani rukoilen päästä. Hyvä Jumala, kuinka voisin sietää
-miestä, jolla on partaa kasvoissa! Parempi karvasäkki pään alla.
-
-LEONATO.
-Voithan saada miehen, jolla ei ole partaa.
-
-BEATRICE.
-Mitä sillä tekisin? Pukisinko hänet vaatteisiin ja tekisin
-kamarineitsyekseni? Parrakas mies on enempi kuin poika, mutta parraton
-on vähempi kuin mies; joka on enempi kuin poika, se ei kelpaa minulle,
-ja joka on vähempi kuin mies, sille en minä kelpaa. Siis ennemmin otan
-kuuden killingin pestin[8] karhunkuljettajalta ja vien hänen apinansa
-hornaan.
-
-LEONATO.
-Menet siis hornaan?
-
-BEATRICE.
-En, portille vain; siinä kohtaa minut paholainen, niinkuin vanha
-aviomies, sarvet päässä, ja sanoo: "Mene sinä taivaaseen, Beatrice, mene
-sinä taivaaseen; täällä ei ole sijaa teille tytöille." Ja näin jätän
-sinne apinani ja menen suoraa päätä Pietarin tykö. Taivasten taivas! Hän
-osoittaa minulle, missä poikamiehet istuvat, ja siellä me elämme niin
-hurskaasti kuin päivä on pitkä.
-
-ANTONIO (Herolle).
-Mutta sinä, tyttöseni, sinä, toivon ma, käyt isäsi ohjain mukaan.
-
-BEATRICE.
-Niin tietysti; serkkuni velvollisuus on niiata ja sanoa: "niinkuin te
-tahdotte, isä hyvä"; mutta siinä tapauksessa, serkkuseni, pitää sen olla
-sievä ja nuori mies, muuten niiaat uudestaan ja sanot: "niinkuin minä
-tahdon, isä hyvä."
-
-LEONATO.
-No, no, Beatrice, kyllä vielä koittaa se päivä, jolloin näen sinut
-miehellisenä.
-
-BEATRICE.
-Ei ennen kuin Jumala tekee miehet muusta aineesta kuin maasta. Eikö ole
-häväistys naiselle joutua jäntterän multamöhkäleen vallattavaksi? Tehdä
-tiliä töistään ja toimistaan ällipäiselle savitönkälle? Ei, setä, minä
-en miehistä huoli. Aatamin pojat ovat veljiäni, ja, totta puhuen, pidän
-syntinä mennä naimisiin sukulaiseni kanssa.
-
-LEONATO.
-Muista, tyttäreni, mitä olen sinulle sanonut. Jos prinssi kosii sinua
-tuolla tavalla, niin tiedät mitä vastaat.
-
-BEATRICE.
-Vika on soiton, serkkuseni, jos hänen kosinnassaan ei ole oikeata
-tahtia; jos prinssi on liian vaatelias, niin sano hänelle, että kaikissa
-asioissa tulee olla suhtaa ja tahtia, ja näin tanssi pois koko vastaus.
-Sillä kuule, Hero, kosiminen, naiminen ja katuminen on niinkuin
-hoppapolkka, minuetti ja enkeliska: kosinta on kiivasta ja tulista kuin
-hyppypolska ja yhtä hassumaista; naiminen sievää ja säädyllistä kuin
-vanhanaikainen juhlallinen minuetti; ja sitte tulee katumus ja huonoin
-säärin tanssii enkeliskaansa yhä raskaammin ja raskaammin, kunnes kaatuu
-hautaan.
-
-LEONATO.
-Serkku, sinä katselet asioita kierosti.
-
-BEATRICE.
-Minulla on hyvät silmät, setä: voin nähdä kirkon keskellä päivää.
-
-LEONATO.
-Naamiot tulevat, veliseni; tehkää tilaa!
-
- (Don Pedro, Claudio, Benedikt, Balthasar, Don Juan, Borachio,
- Margareeta, Ursula y.m. tulevat sisään naamioittuina.)
-
-DON PEDRO.
-Neitiseni, suvaitsetteko käyskennellä ihailijanne kanssa?
-
-HERO.
-Jos käyskelette kiltisti ja näytätte ystävälliseltä ja olette vaiti,
-niin lupaan käyskellä kanssanne, varsinkin kun aion käyskellä täältä
-pois.
-
-DON PEDRO.
-Minunko seurassani?
-
-HERO.
-Sen sanon, kun suvaitsen.
-
-DON PEDRO.
-Ja milloin suvaitsette sen sanoa?
-
-HERO.
-Kun näkönne minua miellyttää; sillä varjelkoon Jumala, että kannel olisi
-kotelon näköinen.
-
-DON PEDRO (osoittaen naamariaan).
-Tää Philemonin katto on, ja Zeus sen asuu alla.
-
-HERO.
-Se oljist' on siis.
-
-DON PEDRO.
- Hiljaa, lempi puhuu kuiskaamalla.
-
- (Menevät edelleen.)
-
-BALTHASAR.
-No niin, tahtoisin että rakastaisitte minua.
-
-MARGAREETA.
-Minä sitä en tahtoisi, teidän itsenne tähden, sillä minussa on paljon
-huonoja puolia.
-
-BALTHASAR.
-Esimerkiksi?
-
-MARGAREETA.
-Luen ääneen rukoukseni.
-
-BALTHASAR.
-Sitä enemmän teitä rakastan: kuulija voi siihen sanoa aamen.
-
-MARGAREETA.
-Jumala tuokoon minulle hyvän tanssijan.
-
-BALTHASAR.
-Aamen!
-
-MARGAREETA.
-Ja vieköön hänet pois silmistäni, kun tanssi on loppunut. -- Vastaa,
-lukkari!
-
-BALTHASAR.
-Vaiti nyt; messu on loppunut.
-
- (Menevät edelleen.)
-
-URSULA.
-Tunnen teidät vallan hyvin: olette signor Antonio.
-
-ANTONIO.
-Toden totta, en ole.
-
-URSULA.
-Tunnen teidät vaappuvasta päästänne.
-
-ANTONIO.
-Totisesti, häntä vain jäljittelen.
-
-URSULA.
-Ette voisi sitä tehdä niin häijyn hyvin, jos ette olisi hän itse. Tuohan
-on hänen kuiva kätensä[9] ihka ilmeisenä. Olette kuin olettekin Antonio.
-
-ANTONIO.
-Toden totta, en ole.
-
-URSULA.
-Olkaa vait! Luuletteko, etten teitä tunne sukkelasta älystänne? Voiko
-hyve pysyä piilossa? Olette kuin olettekin hän; hengen lahjat pyrkivät
-ilmi, ja sillä hyvä.
-
- (Menevät edelleen.)
-
-BEATRICE.
-Ettekö sano, kuka sen on teille sanonut?
-
-BENEDIKT.
-En, suokaa anteeksi.
-
-BEATRICE.
-Ettekö myöskään sano, kuka olette!
-
-BENEDIKT.
-En nyt.
-
-BEATRICE.
-Ettäkö minä olen kopea ja ammennan parhaat sukkeluuteni hauskoista
-juttukirjoista! -- Sitä ei ole kukaan muu voinut sanoa kuin signor
-Benedikt.
-
-BENEDIKT.
-Mikä hän on miehiään?
-
-BEATRICE.
-Hänet tunnette vallan hyvin, siitä olen varma.
-
-BENEDIKT.
-En, toden totta.
-
-BEATRICE.
-Eikö hän koskaan ole teitä naurattanut?
-
-BENEDIKT.
-Sanokaa toki, kuka hän on.
-
-BEATRICE.
-No niin, hän on prinssin hovinarri, sangen typerä hölmö, jonka ainoa
-kyky on keksiä luonnottomia parjauksia. Muut ei häntä ihaile kuin
-juopporentut, ja näitäkään hän ei viehätä älyllään, vaan rivoudellaan;
-hän huvittaa ja samalla suututtaa ihmisiä, ja sitten he nauravat hänelle
-ja pieksevät häntä. Hän on varmaan näillä vesillä; tahtoisin yhdyttää
-hänet.
-
-BENEDIKT.
-Jos keksin tuon herran, niin kerron hänelle mitä hänestä sanoitte.
-
-BEATRICE.
-Tehkää se; hän purkaa minuun korkeintaan pari sanansutkausta; ja jos
-kukaan kenties niistä ei välitä tai niille naura, niin sortuu hän
-raskasmielisyyteen, ja silloin on peltopyyn siipi pelastettu, sillä sinä
-iltana sillä narrilla ei varmaankaan ole ruokahalua. (Soittoa kuuluu
-sisältä.) Mutta seuratkaamme johtajiamme.
-
-BENEDIKT.
-Kaikessa, mikä on hyvää.
-
-BEATRICE.
-Tietystikin, sillä jos he pahaan johtavat, niin jätän heidät ensi
-vuorossa.
-
- (Menevät.)
-
- (Tanssi alkaa sisällä. Kaikki poistuvat,
- paitsi Don Juan, Borachio ja Claudio.)
-
-DON JUAN.
-Oikein, veljeni on rakastunut Heroon ja on mennyt kahdenkesken isän
-kanssa sopimaan kaupasta; naiset kulkevat neiden jäljissä, ja yksi
-naamio vain on jäänyt.
-
-BAROCHIO.
-Ja se on Claudio, tunnen hänet ryhdistä.
-
-DON JUAN.
-Olettehan signor Benedikt?
-
-CLAUDIO.
-Oikein arvattu, se olen.
-
-DON JUAN.
-Signor, olette veljeni likeinen ystävä; hän on hurmaantunut Heroon;
-pyydän, neuvokaa häntä luopumaan tytöstä; tyttö ei ole säätyyn nähden
-hänen vertaisensa; tekisitte siten kunnon miehen työn.
-
-CLAUDIO.
-Mistä tiedätte, että hän Heroa rakastaa?
-
-DON JUAN.
-Kuulin hänen valallaan sen vakuuttavan.
-
-BORACHIO.
-Niinikään minä; hän vannoi naivansa hänet tänä iltana.
-
-DON JUAN.
-Tulkaa pois ruokapöytään.
-
- (Don Juan ja Borachio menevät.)
-
-CLAUDIO.
-Näin Benediktinä ma vastasin,
-Mut Claudiona kuulin pahaa uutta.
-Niin on se: -- prinssi kosii itselleen.
-Kaikessa muussa kestää ystävyys,
-Pait lemmen toimissa ja askareissa.
-Siis omaa kieltään lempi käyttäköön,
-Puhukoon silmä itse puolestansa
-Ja valtamieheen älköön turvatko.
-On kauneus velho, jonka taika muuttaa
-Voi lihanhimoks hartaan ystävyyden.
-Se jokahetkinen on kokemus;
-Vaan tuot' en varonut. Hyvästi, Hero!
-
- (Benedikt palaa.)
-
-BENEDIKT.
-Kreivi Claudio?
-
-CLAUDIO.
-Niin, se olen.
-
-BENEDIKT.
-Tahdotteko tulla kanssani?
-
-CLAUDIO.
-Minne?
-
-BENEDIKT.
-Lähimmän pajupuun luo,[10] omissa asioissanne, kreivi hyvä. Millä
-tavalla aiotte kantaa seppeltänne? Kaulassako niinkuin koronkiskuri
-kultavitjojaan?[11] Vai kainalossako niinkuin luutnantti vyöhyttään?
-Tavalla tai toisella tulee teidän sitä kantaa, sillä prinssi on
-siepannut Heronne.
-
-CLAUDIO.
-Onneksi olkoon kauppa!
-
-BENEDIKT.
-Mutta niinhän te puhutte kuin kunniallinen karjakauppias; noinhan nekin
-sanovat, kun ovat myyneet härän. Mutta olisitteko uskonut, että prinssi
-teille tekisi mokoman kolttosen?
-
-CLAUDIO.
-Pyydän, antakaa minun olla rauhassa.
-
-BENEDIKT.
-Hoo, nythän hosutte kuin sokea mies; poika varasti teiltä ruoan, ja te
-lyötte ovipieltä.
-
-CLAUDIO.
-Jos ette te mene, niin menen minä.
-
- (Menee.)
-
-BENEDIKT.
-Voi, tuota haavoitettua lintuparkaa! Nyt hän kai ryömii piiloon
-kaislistoon. -- Mutta että se neiti Beatrice tunsi minut, eikä tuntenut!
-Prinssin narri! -- No niin, suittavat siksi minua sanoa, kun olen
-iloinen poika, -- niin! -- mutta ei, teenhän näin sulaa vääryyttä
-itselleni; sellaisessa huudossa en toki ole; Beatricen halpa, katkera
-mieli se vain tahtoo käydä yleisestä mielipiteestä ja saattaa minut näin
-huutoon. Hyvä, kyllä hänelle sen vain kostan.
-
- (Don Pedro tulee.)
-
-DON PEDRO.
-Signor, missä on kreivi? Oletteko nähnyt häntä?
-
-BENEDIKT.
-Totta puhuen, prinssi hyvä, olen juuri näytellyt rouva Faman osaa.
-Tapasin hänet tässä niin alakuloisena kuin hakomaja yrttitarhassa.[12]
-Sanoin hänelle, -- ja luulenpa sanoneeni totuuden -- että teidän armonne
-on päässyt tuon nuoren neitosen suosioon; tarjouduin saattamaan häntä
-pajupuun luo, joko sitoakseni hänelle seppeleen, koska oli saanut
-rukkaset, tai kiertääkseni hänelle vitsan, koska oli ansainnut
-selkäsaunan.
-
-DON PEDRO.
-Selkäsaunan! Mitä pahaa hän on tehnyt?
-
-BENEDIKT.
-Typerän koulupojan rikoksen, joka, ilmi-iloissaan siitä, että on
-löytänyt linnunpesän, näyttää sen kumppanilleen, ja tämä sen häneltä
-varastaa.
-
-DON PEDRO.
-Sanotko luottamusta rikokseksi? Rikos on varkaan.
-
-BENEDIKT.
-Eipä sittenkään olisi ollut hullummaksi, vaikka olisi vitsa kierretty ja
-seppele myös; seppeleen hän olisi voinut itse pitää, ja vitsa olisi
-ollut teitä varten, joka ymmärtääkseni olette hänen linnunpesänsä
-varastanut.
-
-DON PEDRO.
-Minä vain opetan hänen lintujaan laulamaan ja annan ne sitten takaisin
-omistajalle.
-
-BENEDIKT.
-Jos niiden laulu sointuu yhteen teidän puheenne kanssa, niin puhutte,
-totta tosiaan, niinkuin kunnon mies.
-
-DON PEDRO.
-Neiti Beatricella on vähän kania teihin. Se herra, joka tanssi hänen
-kanssaan, kertoi hänelle, että te olitte kovin häntä loukannut.
-
-BENEDIKT.
-Oh! Hän piteli minua pahemmin, kuin mitä pölkkykään voisi kestää;
-tammikin, jossa vain on yksi ainoakin vihreä lehti, olisi hänelle
-vastannut; itse naamarinikin alkoi saada eloa ja hämmästellä hänen
-kanssaan. Hän luuli minua toiseksi ja sanoi, että olin prinssin
-hovinarri, että olin ikävämpi kuin sakea sumuilma; ja näin sitä sateli
-satelemistaan päälleni ivaa niin mahdottomalla nopeudella, että seisoin
-siinä kuin mies pilkkataulun edessä, johon kokonainen armeija ampuu. Hän
-haastaa tikareita, ja joka sana on kuolinpisto; jos hänen hengityksensä
-olisi yhtä kauhistavaa kuin hänen puheensa, niin ei voisi hänen
-läheisyydessään elää, hän levittäisi ruttoa aina pohjantähteen asti.
-Häntä en naisi, vaikka hän toisi myötäjäisinä kaikki, mitä Aatamilla oli
-ennen syntiinlankeemusta. Hän voisi panna Herkuleen kääntämään
-paistinvarrasta, jopa pakottaa häntä pilkkomaan nuijansakin valkean
-viriksi. Ei, älkää puhuko hänestä; hän on itse helvetin Ate, vaikka
-kauniissa vaatteissa. Rukoilen Jumalaa, että joku tietäjä manaisi hänet
-täältä pois; sillä, toden totta, niin kauan kuin hän on täällä, on yhtä
-rauhallista elää helvetissä kuin kirkossa, ja ihmiset tekevät ehdollaan
-syntiä, että vain sinne pääsisivät; niin, totisesti, meteli, kauhu ja
-sekasorto kulkee hänen jäljissään.
-
- (Claudio, Beatrice, Hero ja Leonato tulevat.)
-
-DON PEDRO.
-Kas, tuossa hän tulee.
-
-BENEDIKT.
-Ettekö, teidän armonne, voisi lähettää minua jollekin käskylle maailman
-ääriin? Menen vaikka Antipodeihin halvimmalle asialle, mikä mieleenne
-johtuu; noudan teille hammastikun Aasian perimmästä sopukasta; toimitan
-teille mitan pappi Johanneksen jalasta;[13] tuon teille karvan
-suurkaanin parrasta; menen lähettiläänä linnunkotolaisten luo ennen,
-kuin vaihdan kolmea sanaa tuon harpyijan kanssa. Eikö teillä ole minulle
-mitään tointa?
-
-DON PEDRO.
-Ei muuta kuin pyyntö saada nauttia hupaista seuraanne.
-
-BENEDIKT.
-Hyvä Jumala, täällä on ruokaa, joka ei maistu minulle; en voi kärsiä
-pippuroittua kieltä.
-
- (Menee.)
-
-DON PEDRO.
-Nähkääs nyt, neitiseni, olette menettänyt signor Benediktin sydämmen.
-
-BEATRICE.
-Niin tosiaankin, armollinen prinssi, hän lainasi sen minulle hetkeksi
-aikaa, ja minä annoin hänelle korkoa lainasta, kaksinaisen sydämmen
-yksinäisen sijaan; hän kyllä sen sitä ennen kerran voitti minulta
-takaisin väärillä noppasilla, jonka vuoksi teidän armonne hyvin voi
-sanoa, että olen sen menettänyt.
-
-DON PEDRO.
-Olette hänet maahan masentanut, neitiseni, maahan masentanut.
-
-BEATRICE.
-Sitä en sallisi hänen minulle tehdä, armollinen herra, sillä siten
-saattaisi minusta tulla narrien äiti. -- Tässä tuon teille kreivi
-Claudion, jota lähetitte minun hakemaan.
-
-DON PEDRO.
-No, mitä kuuluu, kreivi? Miksi niin surullinen?
-
-CLAUDIO.
-En ole surullinen, prinssi hyvä.
-
-DON PEDRO.
-Mikä sitten? Sairasko?
-
-CLAUDIO.
-En sairaskaan, prinssi.
-
-BEATRICE.
-Kreivi ei ole surullinen, eikä sairas, ei iloinen, eikä terve, vaan
-makea, kreiviseni, makea kuin appelsiini ja hieman samaa luulevaisuuden
-karvaa.
-
-DON PEDRO.
-Toden totta, neitiseni, luulenpa että selityksenne on oikea, vaikka
-vannon että, jos niin on laita, hänen epäluulonsa on väärä. Katsos,
-Claudio, minä olen kosinut sinun nimessäsi, ja kaunis Hero on sinun;
-olen puhunut hänen isänsä kanssa ja saanut hänen suostumuksensa; määrää
-vain hääpäivä, ja Jumala sinua siunatkoon!
-
-LEONATO.
-Ottakaa, kreivi, tyttäreni ja hänen kanssaan koko omaisuuteni. Hänen
-armonsa on kaupat valmistanut, ja taivaan armo sanokoon siihen aamenen.
-
-BEATRICE.
-Puhukaa, kreivi, teidän on vuoro.
-
-CLAUDIO.
-Vaitiolo on ilon paras julistaja. En olisi suuresti onnellinen, jos
-voisin sanoa, kuinka suuresti. -- Neiti, niinkuin te olette minun, niin
-olen minä teidän; annan pois itseni teistä, ja olen ihastunut vaihtoon.
-
-BEATRICE.
-Puhu, serkku, tai jos et voi, niin paina suukko hänen suulleen, ettei
-hänkään voi puhua.
-
-DON PEDRO.
-Toden totta, neitiseni, teillä on hilpeä sydän.
-
-BEATRICE.
-Niin kyllä, armollinen prinssi, kiitos sille pikku hupsulle, se
-pysyttelee aina huolista alla tuulen. -- Serkku kuiskaa hänelle korvaan,
-että hän on hänen sydämmessään.
-
-CLAUDIO.
-Niin tekeekin, serkku.
-
-BEATRICE.
-Hyvä Jumala, sitä naimista! Näin toinen toisensa jälkeen pääsee hunnun
-alle, paitse minä; minä olen ahvakko,[14] minä saan istua nurkassa ja
-huoata ja voihkata miestä!
-
-DON PEDRO.
-Neiti Beatrice, minä hankin teille miehen.
-
-BEATRICE.
-Mieluummin ottaisin jonkun teidän isänne hankkiman. Eikö teidän
-armollanne ole veljeä teidän näköistä? Isänne on hankkinut komeita
-aviomiehiä, jos vain tyttö riepu niitä tavoittaisi.
-
-DON PEDRO.
-Tahdotteko minut, neiti?
-
-BEATRICE.
-En, hyvä prinssi, silloin täytyisi minun hankkia toinen arkipäiviksi;
-teidän armonne on liian kallis jokapäiväiseksi pidoksi. -- Mutta pyydän,
-suokaa anteeksi, hyvä prinssi; minussa on synnynnäinen halu puhua vain
-hullutuksia eikä mitään saaliista.
-
-DON PEDRO.
-Vaitiolonne minua enimmin harmittaa; hilpeys sopii teille paraiten;
-olette epäilemättä syntynyt iloisella hetkellä.
-
-BEATRICE.
-En suinkaan, armollinen prinssi, äitini voivotteli; mutta silloin juuri
-sattui tähti tanssimaan, ja sen alla minä synnyin. -- Toivotan onnea,
-hyvät serkut!
-
-LEONATO.
-Beatrice, tahdotko pitää huolta siitä, josta oli puhetta.
-
-BEATRICE.
-Tuhannesti anteeksi, setä hyvä! Teidän armonne luvalla.
-
- (Menee.)
-
-DON PEDRO.
-Totta tosiaankin, hilpeähenkinen tyttö.
-
-LEONATO.
-Niin, prinssi hyvä, raskasmielistä ainesta hänessä ei ole paljon; hän ei
-ole totinen muulloin kuin nukkuessaan, eikä aina silloinkaan; sillä
-tyttäreltäni olen kuullut, että hän usein uneksii hullutuksia ja herää
-omaan nauruunsa.
-
-DON PEDRO.
-Hän ei kärsi kuulla puhuttavankaan miehestä.
-
-LEONATO.
-Ei mitenkään, hän ilkkuu kaikkia kosijoitaan, niin että hukkaavat
-aivonsa.
-
-DON PEDRO.
-Hänpä olisi erinomainen vaimoksi Benediktille.
-
-LEONATO.
-Jumala varjelkoon, hyvä prinssi; viikossa he saisivat pakinallaan toinen
-toisensa hulluksi, jos naimisiin joutuisivat.
-
-DON PEDRO.
-Kreivi Claudio, milloin aiotte mennä vihille?
-
-CLAUDIO.
-Huomenna, armollinen prinssi: aika liikkuu sauvain nojassa, kunnes
-rakkaus pääsee kaikkiin oikeuksiinsa.
-
-LEONATO.
-Ei, rakas poikani, ei ennen kuin ensi maanantaina, tästä päivästä viikon
-päästä; sittenkin on liian vähän aikaa minulla valmistaa kaikki mieleni
-mukaan.
-
-DON PEDRO.
-Näen että pudistat päätäsi näin pitkälle lykkäykselle; mutta lupaan
-sinulle, Claudio, ettei aika tule meille pitkäksi. Aion tällä väliajalla
-toimittaa yhden Herkuleen suurtyön, se on: saattaa Benediktin ja
-Beatricen päättömästi rakastumaan toisiinsa. Tahtoisin mielelläni tehdä
-heistä parin, enkä epäile siinä onnistuvani, jos te kolme tahdotte
-auttaa minua ja toimia neuvoni mukaan.
-
-LEONATO.
-Minä olen valmis, prinssi, vaikka menisi minulta kymmenen unetonta yötä.
-
-CLAUDIO.
-Minä myöskin, armollinen herra.
-
-DON PEDRO.
-Ja myöskin te, ihana Hero?
-
-HERO.
-Teen kaikki, mitä säädyllisyys sallii, auttaakseni serkkuani saamaan
-hyvän miehen.
-
-DON PEDRO.
-Ja Benedikt ei ole vähimmin toivehikkaita aviomiehiä mitä tunnen. Sen
-verran voin häntä kehua, että hän on jaloa sukua, taatusti urhoollinen
-ja varmasti rehellinen. Neuvon teitä, neitiseni, kuinka teidän tulee
-taivuttaa serkkuanne rakastumaan Benediktiin; ja minä, teidän molempain
-avulla, valmistan niin Benediktiä, että hän, sukkelasta älystään ja
-sirosta maustaan huolimatta, rakastuu Beatriceen. Jos tämän saamme
-aikaan, niin ei ole Cupido enää mikään jousimies, sillä me olemme ne
-varsinaiset lemmenjumalat. Tulkaa tänne sisään, niin esitän teille
-tuumani.
-
- (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
- Toinen huone Leonaton talossa.
-
- (Don Juan ja Borachio tulevat.)
-
-DON JUAN.
-Se on totta; kreivi Claudio aikoo naida Leonaton tyttären.
-
-BORACHIO.
-Niin on, prinssi; mutta minä voin panna mutkan hänen aikeelleen.
-
-DON JUAN.
-Joka mutka, joka salpa, joka este on minulle lääkettä; olen sairas
-suuttumuksesta häneen, ja kaikki, mikä ehkäisee hänen taipumustaan, on
-minulle mieleistä. Miten voit tehdä tämän naimisen tyhjäksi?
-
-BORACHIO.
-En rehellisellä tavalla, prinssi, mutta niin salakavalasti, ettei mitään
-epärehellisyyttä minussa huomata.
-
-DON JUAN.
-Sano lyhyesti, miten.
-
-BORACHIO.
-Muistaakseni kerroin teidän armollenne vuosi takaperin, että olen
-hyvissä väleissä Margareetan, Heron kamarineitsyen, kanssa.
-
-DON JUAN.
-Muistan sen.
-
-BORACHIO.
-Voin kuinka myöhään yöllä hyvänsä asettaa niin, että hän katsoo ulos
-neitinsä kamarin ikkunasta.
-
-DON JUAN.
-Mitä henkeä on tuossa, että se voisi olla tämän naimisen surma?
-
-BORACHIO.
-Tässä on ainekset; myrkyn saatte itse valmistaa. Menkää veljenne,
-prinssin, luo; hokekaa hokemistanne, että hän on tahrannut kunniansa,
-naittaessaan kuuluisan Claudion -- ylistäkää tätä pilviin asti --
-pahamaineisen leikon kanssa, semmoisen kuin Hero.
-
-DON JUAN.
-Mitä todistuksia on minulla siihen?
-
-BORACHIO.
-Todistuksia kyllin, pettääksenne prinssiä, kiduttaaksenne Claudiota,
-kukistaaksenne Heron ja tappaaksenne Leonaton. Mitä muuta vaaditte?
-
-DON JUAN.
-Teen vaikka mitä, kun vain saan heitä suututtaa.
-
-BORACHIO.
-No siis, etsikää sopivaa tilaisuutta saadaksenne puhua kahdenkesken Don
-Pedron ja kreivi Claudion kanssa; sanokaa heille, että tiedätte Heron
-minua rakastavan; näyttäkää innokkaasti harrastavanne sekä prinssin että
-Claudion parasta, ja uskotelkaa että huolenpito veljenne kunniasta, joka
-on tämän naimiskaupan aikaansaanut, ja hänen ystävänsä maineesta, joka
-on neitseellisen ulkokultaisuuden pauloihin joutumaisillaan, on
-pakottanut teidät tämän ilmaisemaan. He tuskin teitä uskovat, asiaa
-tutkimatta; tarjoutukaa silloin hankkimaan todistuksia ja niin kouraan
-tuntuvia, että saavat omin silmin nähdä minut hänen kamarinsa ikkunassa
-ja omin korvin kuulla minun kutsuvan Margareetaa Heroksi ja Margareetan
-kutsuvan minua Claudioksi: ja tämä kaikki on tapahtuva hääpäivän
-edellisenä iltana. Minä puolestani toimitan niin, että Hero silloin on
-poissa, ja niin todennäköisiä todistuksia Heron uskottomuudesta on
-tuleva ilmi, että luulevaisuus saa varmuuden nimen, ja kaikki hääpuuhat
-menevät myttyyn.
-
-DON JUAN.
-Toimeen ryhdyn, koitukoon siitä, vaikka kuinka paljon onnettomuutta. Tee
-taidolla tehtäväsi, tuhannen tukaattia saat palkaksesi.
-
-BORACHIO.
-Jos vain te pysytte lujana syytteessänne, niin ei minun taitoni tule
-minulle häpeäksi.
-
-DON JUAN.
-Menen heti ottamaan selkoa hääpäivästä.
-
- (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
- Leonaton puisto.
-
- (Benedikt tulet.)
-
-BENEDIKT.
-Poika!
-
- (Hovipoika tulee.)
-
-HOVIPOIKA.
-Signor!
-
-BENEDIKT.
-Huoneeni ikkunalla on kirja, tuo se minulle tänne puistoon.
-
-HOVIPOIKA.
-Tässä olen jo, armollinen herra.
-
-BENEDIKT.
-Sen kyllä tiedän; mutta tahdon sinut täältä pois ja tänne takaisin.
-(Hovipoika menee.) Ihmetten ihme, että mies, vaikka näkee, kuinka
-narrimaisesti monet muut rakastuessaan käyttäytyvät, ja vaikka on
-nauranut moisille muiden tyhmille hassutuksille, itse rakastuu ja joutuu
-oman pilkkansa syntipukiksi! Ja semmoinen mies on Claudio. Muistan hyvin
-sen ajan, jolloin ei muu soitto hänelle kelvannut kuin rumpu ja torvi,
-ja nyt kuuntelisi hän mieluummin tamburiinia ja huilua. Muistan senkin
-ajan, jolloin hän saattoi jalkaisin kävellä kymmenen peninkulmaa
-nähdäkseen kauniin asevarustuksen, ja nyt hän saattaa maata kymmenen
-yötä valveilla miettimässä uuden takkinsa kuosia. Ennen hän oli
-suorapuheinen ja oikoinen kuin kunnon mies ja kelpo sotilas, ja nyt hän
-on ruvennut sanojansa seulomaan; hänen puheensa on niinkuin täyteen
-päntätty kestipöytä, jossa on jos jonkinlaista vierasta kaasia. Tokkopa
-minä koskaan voisin noin muuttua, niin kauan kuin nämä silmät on
-päässäni? Kukapa sen tietää? -- Minä en sitä luule. En tahdo vannoa,
-ettei lempi voisi muuttaa minua osteriksi; mutta sen voin valallani
-vakuuttaa, että ensin sen täytyy minut osteriksi muuttaa, ennenkuin se
-voi minusta tehdä tuollaisen narrin. Toinen tyttö on kaunis, siitä en
-välitä; toinen on älykäs, siitä en välitä; kolmas on siveä, siitä en
-välitä; ei, ennenkuin kaikki viehätykset yhtyvät yhdessä tytössä, ei,
-yksikään tyttö minua viehätä. Rikas hänen pitää olla, se on tietty;
-älykäs, muuten en hänestä huoli; siveä, muuten en hänestä anna
-ropoakaan; kaunis, muuten en viitsi häneen katsoakaan; lempeä, muuten
-älköön tulko lähellenikään; jalo, muuten en häntä ota, vaikka hän olisi
-enkeli; sävykäs puhutella ja soitannossa taitava; hiukset saavat olla
-minkä väriset Jumala tahtoo.[15] Haa! prinssi ja Monsieur Amoroso!
-Kätkeydyn tänne lehtimajaan.
-
- (Menee syrjään.)
-
- (Don Pedro, Leonato ja Claudio tulevat ja heidän
- jäljissään Balthasar soittoniekkojen kanssa.)
-
-DON PEDRO.
-No, tahdotko nyt kuulla soitantoa?
-
-CLAUDIO.
-Oi, tahdon, prinssi. Niin on ilta tyyni,
-Kuin vaieten se sulosointaan uinuis.
-
-DON PEDRO.
-Kah! Näetkös missä piilee Benedikt?
-
-CLAUDIO.
-Oo, kyllä näen; kun päättynyt on soitto,
-Niin selvän siitä ketust' otamme.
-
-DON PEDRO.
-Balthasar, laula laulus vielä kerran.
-
-BALTHASAR.
-Näin halpaa ääntä älkää pakotelko
-Pilaamaan toistamiseen sävelmää.
-
-DON PEDRO.
-Se taituruudenhan on tuntomerkki
-Noin kursastellen peittää lahjojaan.
-No, laula pois, en pitemmältä kosi.
-
-BALTHASAR.
-Kun kosinnasta puhutte, niin laulan.
-Monikin rakastaja sitä kosii,
-Jot' ei hän tahdo: kuitenkin hän kosii
-Ja rakkautta vannoo.
-
-DON PEDRO.
- Laula nyt;
-Ja kauemmin jos aiot kursastella,
-Niin tee se virsin.
-
-BALTHASAR.
- Virren virikkeeksi
-Viriä mulla vain on virttynyttä.
-
-DON PEDRO.
-Kas, tuopa mies se osaa virttä laittaa:
-Virttynyt viri virren virikkeeksi!
-
- (Soittoa.)
-
-BENEDIKT (syrjässä).
-No, _divina musica!_ Nytkös hänen sielunsa on haltioissaan! -- Eikö ole
-kummaa, että lampaan suolet voivat sielun kiskoa ihmisen ruumiista? --
-Ei, ennemmin sitten torvisoittoa!
-
-BALTHASAR (laulaa).
-
- Äl' itke, impi armoton,
- Ei miesten vala paina;
- He läikkyvät kuin laine on
- Ja häälyväiset aina.
- Siis ällös vaan
- Sa surkokaan,
- Iloitse, tanssi, leiju,
- Ja heitä huolet unholaan
- Ja laula: heijuu, heiju!
-
- Pois itkulaulu iloton,
- Pois synkkä suruvirsi!
- Niin viekkahat ne miehet on
- Kuin kevähällä kirsi.
- Siis ällös vaan
- Sa surkokaan,
- Iloitse, tanssi, leiju,
- Ja heitä huolet unholaan
- Ja laula: heijuu, heiju!
-
-DON PEDRO.
-Toden totta, hyvä laulu.
-
-BALTHASAR.
-Ja huono laulaja, armollinen herra.
-
-DON PEDRO.
-Kuinka? Ei suinkaan; laulathan hyvin kyllä hätävaraksi.
-
-BENEDIKT (syrjässä).
-Jos hän olisi koira ja olisi noin ulvonut, niin olisivat hänet
-hirttäneet. Jumala varjelkoon, ettei hänen käheä äänensä tietäisi pahaa!
-Yhtä mielelläni kuuntelisin huuhkainta, ennustakoonpa sitte vaikka mitä
-onnettomuutta.
-
-DON PEDRO (Claudiolle).
-Olette oikeassa. -- Kuules, Balthasar! Toimita meille oikein oivallista
-soittoa; sillä huomisiltana tulee sen soittaa Hero neidin kamarin
-ikkunan alla.
-
-BALTHASAR.
-Parastani koetan, armollinen herra.
-
-DON PEDRO.
-Tee se; hyvästi! (Balthasar ja soittoniekat menevät.) Tulkaa, Leonato!
-Mitä vast'ikään minulle kerroitte? Ettäkö veljenne tytär Beatrice on
-rakastunut signor Benediktiin?
-
-CLAUDIO.
-Oh! Vai niin! -- (Syrjään Pedrolle.) Joutuun, joutuun, lintu istuu! --
-En olisi koskaan luullut, että se neiti voisi ketään miestä rakastaa.
-
-LEONATO.
-En minäkään. Mutta ihmeellisintä on, että hän voi niin hurmaantua
-Benediktiin, jota hän, ulkonaisesta käytöksestä päättäen, aina on
-näyttänyt inhoavan.
-
-BENEDIKT (itsekseen).
-Onko se mahdollista? Onko tuuli sillä ilmalla?
-
-LEONATO.
-Tosiaankaan en tiedä mitä siitä ajatella, hyvä prinssi; mutta se, että
-hän voi noin silmittömiin häntä rakastaa, se on järjelle käsittämätöntä.
-
-DON PEDRO.
-Kenties hän vain teeskentelee.
-
-CLAUDIO.
-Niin, se on todellakin luultavaa.
-
-LEONATO.
-Hyvä Jumala! Vai teeskentelee! Ei ole vielä milloinkaan teeskennelty
-intohimo ollut niin ilmielävän intohimon näköinen kuin tuo hänessä.
-
-DON PEDRO.
-No, mitä intohimon oireita hän osoittaa?
-
-CLAUDIO (hiljaa).
-Nyt syötti koukkuun! Kala käy onkeen.
-
-LEONATO.
-Mitäkö oireita, prinssi? Hän istuu tuossa -- (Claudiolle) onhan
-tyttäreni teille kertonut, kuinka.
-
-CLAUDIO.
-On oikein.
-
-DON PEDRO.
-Kuinka? Kuinka? Sanokaa! Te minua hämmästytätte. Olin aina luullut, että
-hänen sydäntään ei mitkään lemmen hyökkäykset voisi valloittaa.
-
-LEONATO.
-Minä sen olisin vaikka vannonut, teidän armonne, vallankin mitä
-Benediktiin tulee.
-
-BENEDIKT (syrjässä).
-Pitäisin tätä pilkantekona, jos tuo valkoparta ei sitä sanoisi; koiruus
-ei totisesti voi piillä tuollaisen arvokkaisuuden verhossa.
-
-CLAUDIO (hiljaa).
-Nyt se on käynyt koukkuun. Jatkakaa, jatkakaa!
-
-DON PEDRO.
-Onko hän Benediktille tunteitaan ilmaissut?
-
-LEONATO.
-Ei, ja vannoo ettei koskaan sitä tekisi; ja se se häntä vaivaa.
-
-CLAUDIO.
-Se on totta, ihan totta; samaa kertoi tyttärenne; "pitääkö minun", hän
-sanoo, "joka niin usein olen häntä pilkallisesti kohdellut, kirjoittaa
-hänelle, että häntä rakastan?"
-
-LEONATO.
-Ja sen hän sanoo, kun parhaillaan kirjoittaa hänelle kirjettä; sillä hän
-nousee ainakin parikymmentä kertaa yössä ja istuu siinä sitte
-paitasillaan ja kirjoittaa kokonaisen arkin täyteen. -- Tyttäreni on
-kaikki kertonut.
-
-CLAUDIO.
-Kun nyt puhutte arkista, muistuu mieleeni sievä pila, jonka tyttärenne
-meille kertoi.
-
-LEONATO.
-Oo! -- ettäkö, kun hän oli sen täyteen kirjoittanut ja luki sen läpi,
-hän tapasi Benediktin ja Beatricen arkista? --
-
-CLAUDIO.
-Niin aivan.
-
-LEONATO.
-Ja sitten repii hän kirjeen tuhansiksi penninkokoisiksi palasiksi, ja
-toruu itseään siitä, että voi olla niin julkea ja kirjoittaa henkilölle,
-jonka tietää häntä siitä pilkkaavan: "arvostelen häntä", hän sanoo,
-"oman itseni mukaan, sillä minä häntä pilkkaisin, jos hän minulle
-kirjoittaisi; niin, sen tekisin, vaikka häntä rakastankin."
-
-CLAUDIO.
-Ja sitten hän lankee polvilleen, itkee, huokaa, lyö rintojaan, repii
-hiuksiaan, rukoilee, sadattelee: "Oi, armas Benedikt! Anna, Jumala,
-kärsivällisyyttä!"
-
-LEONATO.
-Niin hän todellakin tekee, tyttäreni on sen kertonut: ja hän on niin
-hurmauksen vallassa, että tyttäreni väliin pelkää, että hän
-epätoivossaan tekee itselleen tuhoja. Se on aivan totta.
-
-DON PEDRO.
-Olisi hyvä, jos Benedikt saisi siitä tietää jonkun toisen kautta, sillä
-tyttö ei itse tahdo sitä ilmoittaa.
-
-CLAUDIO.
-Mitä hyvää siitä? Hän vain kääntäisi asian pilkaksi ja kiusaisi
-tyttöpahaista vielä pahemmin.
-
-DON PEDRO.
-Jos hän niin tekisi, niin olisi laupeuden työ hirttää hänet. Se on
-erinomaisen suloinen tyttö ja ihan epäilemättä hyvämaineinen.
-
-CLAUDIO.
-Niin, ja tavattoman älykäs.
-
-DON PEDRO.
-Kaikessa muussa paitse siinä, että rakastaa Benediktiä.
-
-LEONATO.
-Oi, hyvä prinssi, kun äly ja veri taistelevat noin hennossa ruumiissa,
-niin on kymmenen todistetta yhtä vastaan siitä, että veri vie voiton.
-Surkuttelen häntä sitä suuremmalla syyllä, kun olen hänen setänsä ja
-holhoojansa.
-
-DON PEDRO.
-Jospa se tyttö olisi minuun noin hassumaisesti rakastunut! Minä olisin
-silloin heittänyt kaikki arvelut ja ottanut hänet aviosiipakseni. Pyydän
-kuitenkin, puhukaa Benediktille asiasta ja kuulkaa mitä hän siihen
-sanoo.
-
-LEONATO.
-Luuletteko, että siitä olisi hyvää?
-
-CLAUDIO.
-Hero pitää varmana, että Beatrice kuolee siihen paikkaan; sillä hän
-sanoo, että hän tahtoo kuolla, jos Benedikt ei häntä rakasta, ja että
-hän ennen tahtoo kuolla kuin ilmaista rakkautensa; ja vaikkapa Benedikt
-häntä kosisikin, niin tahtoisi hän ennen kuolla kuin uhrata rahtuakaan
-tavaksi tulleesta kiistämishalustaan.
-
-DON PEDRO.
-Siinä hän tekee oikein; jos hän panisi tunteensa tarjolle, niin on
-sangen luultavaa, että Benedikt häntä pilkkaisi; sillä miehellä on,
-niinkuin kaikki tiedämme, ylimielinen luonne.
-
-CLAUDIO.
-Hän on muuten sangen hieno mies.
-
-DON PEDRO.
-Hänellä on todellakin sangen miellyttävä ulkomuoto.
-
-CLAUDIO.
-Niin, jumaliste, onkin, ja, minun nähdäkseni, hyvä äly.
-
-DON PEDRO.
-Niin todellakin; hänestä väliin kirpoo säkeniä, jotka näyttävät älyn
-leimauksilta.
-
-LEONATO.
-Ja luullakseni hän on urhoollinenkin.
-
-DON PEDRO.
-Niinkuin Hektor, sen ma takaan; ja siitä päättäen, miten hän
-taisteluissa suoriutuu, täytyy myöntää hänet älykkääksi; sillä hän joko
-suurella varovaisuudella niitä karttaa tai tosikristillisellä pelolla
-niihin alistuu.
-
-LEONATO.
-Jos hän pelkää Jumalaa, niin tulee hänen välttämättä pitää rauha; jos
-hän rauhan rikkoo, niin täytyy hänen pelolla ja vavistuksella ryhtyä
-taisteluun.
-
-DON PEDRO.
-Sen hän tekeekin; sillä se mies pelkää Jumalaa, vaikka, hänen karkeasta
-pilastaan päättäen, kukaan ei sitä hänestä luulisi. Sittenkin
-surkuttelen veljenne tytärtä. Mennäänkö Benediktiä etsimään ja sanomaan
-hänelle, että tyttö häntä rakastaa?
-
-CLAUDIO.
-Ei, hyvä prinssi, ei millään muotoa. Tytön haaveet kyllä kuolevat, kun
-hän saa järkeviä neuvoja.
-
-LEONATO.
-Ei, se on mahdotonta; ennen hänen sydämmensä kuolee.
-
-DON PEDRO.
-Kuulkaamme, mitä muuta tyttärellänne on kerrottavaa; se sillaikaa ehtii
-jäähtyä. Pidän paljon Benediktistä ja toivoisin, että hän kaikessa
-nöyryydessä tutkisi itseään, nähdäkseen kuinka perin kelvoton hän on
-saamaan niin kelpo naista.
-
-LEONATO.
-Suvaitsetteko, prinssi hyvä? Päivällinen olisi valmis.
-
-CLAUDIO (syrjään).
-Jos ei tuo mies tämän jälkeen silmittömästi hullaannu tyttöön, niin en
-ikinä usko todennäköisyyksiin.
-
-DON PEDRO (hiljaa).
-Nyt on sama paula tytölle viritettävä, ja se tulee tyttärenne ja hänen
-kamarineitsyensä toimeksi. Hullunkurisuus on siinä, että kumpikin heistä
-on vakuutettu toisen rakkaudesta, vaikkei asiassa ole mitään perää. Sitä
-kohtausta tahtoisin nähdä; siitä tulee oikea pantomiimi. Nyt lähetämme
-Beatricen kutsumaan Benediktiä päivälliselle.
-
- (Don Pedro, Claudio ja Leonato menevät.)
-
-BENEDIKT (tulee esiin).
-Tämä ei voi olla pilantekoa; keskustelu oli vakavaa laatua. He ovat
-tietonsa saaneet Herolta. Näyttävät surkuttelevan neitiä, ja hänen
-intohimonsa näyttää olevan täydessä jänteessä. Rakastaa minua! No,
-siihen on vastattava. Kuulen jo, kuinka minua morkataan: sanovat että
-tulen kopeaksi, jos huomaan että hän minua rakastaa; sanovat edelleen,
-että hän ennen kuolee, kuin antaa mitään vihiä rakkaudestaan. -- En ole
-ikinä aikonut naida; mutta kopeaksi eivät saa minua sanoa. -- Onnelliset
-ne, jotka itse kuulevat, mistä heitä moititaan, ja sen mukaan voivat
-tehdä parannusta. Sanovat että neiti on kaunis: se on totuus, jonka itse
-voin todistaa; ja hyväntapainen: kyllä niin, sitä en voi valheeksi
-väittää; ja älykäs muussa, pait siinä että rakastaa minua: -- no,
-totisesti se ei ole mikään todistus hänen älystään, mutta ei se juuri
-tyhmyyttäkään osoita sillä minä tulen vuorostani häneen hirveästi
-rakastumaan. Tosin saanen siitä kuulla moniaita ilkeitä pistosanoja ja
-kuluneita kokkapuheita, minä kun olen niin kauan pauhannut naimista
-vastaan; mutta voihan se maku muuttua. Ihminen voi nuorena pitää
-ruoasta, jota hän vanhana ei voi kärsiä. Niinkö ne pilkkapuheet ja
-harkkasanat ja mokomatkin aivojen paperikuulat voisivat miestä
-pelottaa mielitekojensa reitiltä? Ei, maailma on kansoitettava. Kun
-sanoin, että kuolisin poikamiehenä, niin en luullut eläväni siksi, että
-joutuisin naimisiin. -- Tuossa tulee Beatrice. Kaunis tyttö kautta
-päivän kirkkauden! Vainuanpa jo vähän lemmen oireita hänessä.
-
- (Beatrice tulee.)
-
-BEATRICE.
-Vasten tahtoani ovat lähettäneet minut pyytämään teitä päivälliselle.
-
-BENEDIKT.
-Kaunis Beatrice, kiitän teitä vaivastanne.
-
-BEATRICE.
-En ole nähnyt enemmän vaivaa näistä kiitoksista, kuin te näette vaivaa
-minua kiittäessänne; jos se olisi vaivalloista ollut, niin en olisi
-ollenkaan tullut.
-
-BENEDIKT.
-Teitä siis huvittaa tämä lähetys!
-
-BEATRICE.
-Niin, juuri sen verran, kuin voitte ottaa veitsen kärkeen
-myrkyttääksenne kyyhkysen. Teillä ei liene ruokahalua, signor! Nöyrin
-palvelijanne!
-
- (Menee.)
-
-BENEDIKT.
-Haa! "Vasten tahtoani ovat lähettäneet minut pyytämään teitä
-päivälliselle"; -- tuossa on kaksinainen ajatus. "En ole nähnyt enemmän
-vaivaa näistä kiitoksista, kuin te näette vaivaa minua kiittäessänne";
--- siliä hän tahtoo sanoa: kaikki vaiva, minkä näen teidän puolestanne,
-on yhtä helppoa kuin kiittäminen. -- Jos ei minun tule häntä sääli, niin
-olen konna; jos en häntä rakasta, niin olen juutalainen. Menen
-hankkimaan hänen kuvansa.
-
- (Menee.)
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
- Leonaton puisto.
-
- (Hero, Margareeta ja Ursula tulevat)
-
-HERO.
-Salihin juokse, hyvä Margareeta;
-Nepaani Beatricen siellä tapaat
-Puheissa Claudion ja prinssin kanssa.
-Kuiskaile hälle, tääll' ett' astelemme
-Minä ja Ursula ja hänest' yksin
-Vain haastelemme; sano kuunnelleesi
-Ja käske, että hiipii tänne lehtoon,
-Miss' auringossa nousseet kuusamat
-Auringon peittää, -- niinkuin suosikki,
-Jonk' armo nosti suureks, suuruudessaan
-Pimittää nostajaansa. -- Siellä piilköön
-Ja puhettamme kuulkoon. Siinä toimes;
-Tee hyvin tehtäväsi; mene nyt.
-
-MARGAREETA.
-Hän paikalla on täällä, sen ma lupaan.
-
- (Menee.)
-
-HERO.
-Niin, Ursula, kun tulee Beatrice,
-Niin täällä puistoss' ees taas astellen
-Me Benediktist' yksin puhelkaamme.
-Kun hänet mainitsen, niin kiitä häntä
-Enemmän, kuin mit' ansaitseekaan miehet.
-Ma sitten kerron, kuinka pikeentynyt
-On Beatriceen Benedikt. Näin vuollaan
-Se pikku lemmettären viekas nuoli,
-Mi kuullessa jo haavoittaa. Nyt ala.
-
- (Beatrice hiipii lehtimajaan.)
-
-Kas, tuolla Beatrice maata myöten
-Kuin hyyppä hiipii meitä kuullakseen.
-
-URSULA.
-On hauskin näky ongella, kun kala
-Hopeavirtaa kulta-airoin halkoo
-Ja ahnaast' ahmii petollisen syötin.
-Niin mekin pyydämme nyt onkeen häntä,
-Mi kurkkaa tuolla kuusanlehdossa.
-Ei pelkoa, ett' osastani eksyn.
-
-HERO.
-Lähemmä, korvans' ettei hiukkaakaan
-Jää viekkaan syötin makeutta vaille. --
-
- (Lähestyvät lehtimajaa.)
-
-Ei, Ursula, hän ylpeä on liiaks.
-Ja sydän häll' on kesytön ja vauhko
-Kuin villihaukan.
-
-URSULA.
- Niinkö tottakin on
-Benedikt pikeentynyt Beatriceen?
-
-HERO.
-Niin sanoo prinssi ja myös sulhaseni.
-
-URSULA.
-Sen käskivätkö tytön tiedoks saattaa?
-
-HERO.
-He sitä pyysivät, mut minä neuvoin,
-Ett', ystävä jos heille Benedikt,
-Halunsa hänen käskisivät voittaa
-Ja sit' ei Beatricen tiedoks antaa.
-
-URSULA.
-Miks niin? Se herra eikö ansaitse
-Aviovuodetta niin onnen täyttä,
-Kuin Beatrice suinkin laittaa voi?
-
-HERO.
-Kautt' Amorin! Hän kyllä ansaitsee
-Sen kaiken, minkä miehelle voit suoda;
-Mut naisen sydänt' ei lie toista luotu
-Kovemmast' aineesta kuin Beatricen.
-Jos silmänsä hän mihin luo, niin säihkyy
-Siit' iva, ylenkatse; älyns' arvaa
-Niin suureks, ett' on hänen silmissään
-Muu kaikki halpaa; rakastaa ei voi hän,
-Ei taipua, ei muihin mukaantua,
-Vain itseään hän ihailee.
-
-URSULA.
- Niin kyllä;
-Siis Benediktin rakkaudesta hänen
-Ei tule tietää; pilkaks kääntäis kaikki.
-
-HERO.
-Niin, oikein. Viel' en ole nähnyt miestä
-Niin viisast', ylvää, kaunista ja nuorta,
-Jot' ei hän nurin kääntäis: jos on vaalas,
-Niin kutsuu häntä siskokseen; jos tumma,
-Niin luonto, narrin piirtäessään, ruman
-On tehnyt tolpan; jos on hoikka, niin on
-Kuin peitsi huonopontinen; jos lyhyt,
-Kuin kömpelösti tehty paran kuva;
-Jos puhelee, niin on kuin tuuliviiri,
-Jos vaiti on, niin seisoo niinkuin pölkky.
-Näin kaikest' esiin kääntää nurjan puolen,
-Eik' anna hyveelle ja totuudelle,
-Mit' ansio ja luonnollisuus vaatis.
-
-URSULA.
-Ei varmaan hyväks ole moinen moite.
-
-HERO.
-Ei, moinen tavaton ja tyly käytös,
-Kuin Beatricen, ei voi hyväks olla.
-Mut sano hälle se! Jos minä puhun,
-Niin hengiltä mun nauraa, sielun ruumiist'
-Ivaten ilkkuu, kompillaan mun tappaa.
-Siis Benedikt, kuin tuhkan alla tuli,
-Huokauksiin hiljaa hivukoon ja kuolkoon.
-Parempi kuolla niin, kuin pilkkaan kuolla,
-Jok' yhtä pahaa on kuin kuolla kutkuun.
-
-URSULA.
-Ei, puhu pois, niin kuulet mitä sanoo.
-
-HERO.
-Ei, ennen menen Benediktin luo
-Ja käsken hänen voittaa rakkautensa;
-Aionpa lisäks serkkuani hälle
-Siivosti panetella. Sin' et arvaa,
-Kuink' yksi sana myrkyttää voi lemmen.
-
-URSULA.
-Ei, tuo ois suuri vääryys serkullenne.
-Niin vastoin järkeään ei voi hän tehdä, --
-Jos muuten on niin älykäs ja sutka,
-Kuin sanotaan, -- ett' antais rukkaset
-Moiselle miehelle kuin Benedikt.
-
-HERO.
-Italiassa hänellä ei vertaa,
-Jos Claudiotani en ota lukuun.
-
-URSULA.
-Oi, älkää, neiti, suuttuko, jos sanon
-Mit' ajattelen: Signor Benedikt,
-Mit' älyyn tulee, muotoon, henkeen, mieleen,
-Mies ensimmäinen on Italiassa.
-
-HERO.
-Niin, häll' on verrattoman hyvä maine.
-
-URSULA.
-Ja verrattomasti sen ansaitseekin.
-Mut kosk' on häänne, neiti?
-
-HERO.
- Milloin vain;
-Kentiesi huomenna. Mut tule sisään,
-Niin näytän pukuni ja kysyn mieltäs,
-Mik' oisi niistä somin häähameeksi.
-
-URSULA (hiljaa).
-Nyt tarttui hän; nyt ansass' on, sen takaan.
-
-HERO (hiljaa).
-Niin kyllä, niin; se Amor pitää puoliaan;
-Se milloin paulaa käyttää, milloin nuoltaan.
-
- (Hero ja Ursula menevät.)
-
-BEATRICE.
-Mi polte korvissani! Tosiaankin!
-Ivasta, korskasta mua moititaan!
-Pois, uhma, siis ja immen korska vaankin!
-Kiitosta niillä harvoin voitetaan.
-Benedikt, lemmi vain, ma vastaan ennän,
-Sydämmen villin kätes kesyttää;
-Jos mua lemmit, syliisi ma lennän,
-Ja pyhä liitto meidät yhdistää.
-Sun sanovat sen ansainneen; no niin,
-Sen tiesin, ennenkuin se sanottiin.
-
- (Menee.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
- Huone Leonaton talossa.
-
- (Don Pedro, Claudio, Benedikt ja Leonato tulevat.)
-
-DON PEDRO.
-Jään tänne vain häittenne ajaksi, sitten lähden Aragoniaan.
-
-CLAUDIO.
-Minä saatan teitä sinne, prinssi hyvä, jos suvaitsette.
-
-DON PEDRO.
-Ei, se yhtä paljo himmentäisi avioliittonne uutta loistoa, kuin jos
-näyttäisin lapselle uutta pukua ja kieltäisin häntä sitä käyttämästä.
-Pyydän vain saada Benediktin seurakseni, sillä hän on kiireestä
-kantapäähän asti sulaa iloisuutta. Hän on kahdesti tai kolmesti
-katkaissut Cupidon jousenjänteen, ja tuo pikku peeveli ei tohdi häneen
-enää ampua. Hänellä on sydän eheä kuin kello, ja lerkkuna on hänen
-kielensä, sillä mitä hänen sydämmensä ajattelee, sen hänen kielensä
-ilmoittaa.
-
-BENEDIKT.
-Hyvät herrat, en ole enää, mikä olin ennen.
-
-LEONATO.
-Sitä minäkin; näytätte alakuloisemmalta.
-
-CLAUDIO.
-Varmaankin hän on rakastunut.
-
-DON PEDRO.
-Sekö heittiö rakastunut! Ei ole hänessä pisaraakaan oikeata verta,
-tunteakseen oikeata rakkautta. Jos hän on alakuloinen, niin hän on rahan
-tarpeessa.
-
-BENEDIKT.
-Hammastani pakottaa.
-
-DON PEDRO.
-Vedä pois se.
-
-BENEDIKT.
-Hirteen!
-
-CLAUDIO.
-Ensin se pitää hirttää, sitten vetää.
-
-DON PEDRO.
-Mitä! Kannattaako hampaan pakotuksesta huokailla?
-
-LEONATO.
-Se on kai hökää vain, tai ehkä on niissä mato.
-
-BENEDIKT.
-Niin, kuka hyvänsä voi tuskan voittaa, paitsi se, joka tuskan tuntee.
-
-CLAUDIO.
-Niinkuin sanoin, hän on rakastunut.
-
-DON PEDRO.
-Hänessä ei ole merkiksikään himoa muuta kuin himo pukeutua muukalaisiin
-vaateparsiin; tänään esimerkiksi hän on hollantilaisena, huomenna
-ranskalaisena, tai kahden maan puvussa yhtähaavaa, esimerkiksi
-saksalaisena vyötäisistä alaspäin, roimahousuina koko mies, ja
-espanjalaisena lanteista ylöspäin, ei mitään takkia. Jos ei hänellä ole
-himoa tällaisiin narrimaisuuksiin, niinkuin hänellä todella näyttää
-olevan, niin ei hän ole mikään lemmenhimon narri, niinkuin te tahdotte
-todeksi näyttää.
-
-CLAUDIO.
-Jos hän ei ole rakastunut johonkin naiseen, niin ei vanhat merkit pidä
-paikkaansa. Hän harjaa joka aamu hattuaan; mitä se muuta tietää?
-
-DON PEDRO.
-Onko häntä nähty parturin luona?
-
-CLAUDIO.
-Ei, mutta parturi on nähty hänen luonaan, ja hänen poskiensa vanha
-kaunistus on jo joutunut pallojen täytteeksi.
-
-LEONATO.
-Tosiaankin, hän näyttää nuoremmalta kuin ennen, nyt kun parta on poissa.
-
-DON PEDRO.
-Ja sitten hän vielä käyttää myskiä; oletteko jo hajulla?
-
-CLAUDIO.
-Toisin sanoen: tuo herttainen poika on rakastunut.
-
-DON PEDRO.
-Paras todistus on hänen alakuloisuutensa.
-
-CLAUDIO.
-Ja milloinka hän ennen piti tapana pestä kasvojaan?
-
-DON PEDRO.
-Niin, tai maalata poskiaan? Siinä suhteessa tiedän kyllä mitä hänestä
-puhutaan.
-
-CLAUDIO.
-Entä hänen säkenöivä älynsä, joka nyt on pujahtanut luutun kieleen ja
-nyt on näppäinten hallittavana.
-
-DON PEDRO.
-Tosiaankin, tämä kaikki osoittaa, että hänen laitansa on surkea.
-Lyhyesti sanoen: hän on rakastunut.
-
-CLAUDIO.
-Niin, ja minä tiedän myös, kuka häntä rakastaa.
-
-DON PEDRO.
-Sen minäkin tahtoisin tietää. Lyön vetoa, että se on joku, joka ei häntä
-tunne.
-
-CLAUDIO.
-Tuntee, ja kaikki hänen huonot puolensa; ja kaikesta huolimatta kuolee
-hänen edestään.
-
-DON PEDRO.
-Hän on haudattava, kasvot ylöspäin.
-
-BENEDIKT.
-Mutta tämä kaikki ei auta hampaanpakotukseen. -- Hyvä vanhus, pyydän,
-tulkaa vähäisen syrjään; olen miettinyt kokoon kahdeksan tai yhdeksän
-järkevää sanaa, jotka tahdon teille sanoa, ja joita noiden tolvanain ei
-tarvitse kuulla.
-
- (Benedikt ja Leonato menevät.)
-
-DON PEDRO.
-Niin totta kuin elän! Hän anoo ukolta Beatriceä.
-
-CLAUDIO.
-Ihan varmaan. Hero ja Margareeta ovat tällä välin asiansa toimittaneet
-Beatricen kanssa, ja nyt nuo kaksi karhua eivät kai pureksi, kun
-tapaavat toisiaan.
-
- (Don Juan tulee.)
-
-DON JUAN.
-Jumalan rauha, herrani ja veljeni!
-
-DON PEDRO.
-Hyvää päivää, veliseni!
-
-DON JUAN.
-Jos teille soveltuisi, tahtoisin puhua kanssanne.
-
-DON PEDRO.
-Kahdenko kesken?
-
-DON JUAN.
-Jos niin suvaitsette; mutta kreivi Claudio saa kyllä kuunnella, sillä
-se, mitä aion puhua, koskee häntä.
-
-DON PEDRO.
-Mistä on puhe?
-
-DON JUAN (Claudiolle).
-Aiotteko, teidän korkeutenne, huomenna pitää häitä?
-
-DON PEDRO.
-Tiedäthän, että aikoo.
-
-DON JUAN.
-Sitä en tiedä, kun hän saa tietää, mitä minä tiedän.
-
-CLAUDIO.
-Jos on jotakin estettä, niin pyydän, että sen ilmoitatte.
-
-DON JUAN.
-Luulette kenties, että en ole ystävänne; se nähdään jäljestäpäin, ja
-tulette luulemaan minusta parempaa, kun kuulette mitä nyt ilmoitan. Mitä
-veljeeni tulee, niin luulen, että hän pitää paljon teistä ja että hän
-sydämmen rakkaudesta on auttanut teitä näissä avioliiton puuhissa.
-Totisesti, huono teko koko kosinta! Huonosti käytetty vaiva!
-
-DON PEDRO.
-Kuinka niin? Mitä on tapahtunut?
-
-DON JUAN.
-Tulin tänne teille sitä kertomaan. Erityisseikkoihin puuttumatta --
-sillä hänestä on liiankin kauan huhuja liikkunut, -- neiti on uskoton.
-
-CLAUDIO.
-Kuka? Heroko?
-
-DON JUAN.
-Juuri hän; Leonaton Hero, teidän Hero, joka miehen Hero.
-
-CLAUDIO.
-Uskotonko?
-
-DON JUAN.
-Se sana on liian hyvä kuvaamaan hänen huonouttaan; voisin sanoa häntä
-pahemmaksikin; keksikää joku pahempi nimitys, niin sovitan sen häneen.
-Ihmetelkää vasta sitte, kun olette lisätodistuksia saanut; tulkaa tänä
-yönä mukaani, niin saatte nähdä, kuinka kavutaan sisään hänen kamarinsa
-ikkunasta, ja ihan hänen hääpäivänsä aatto-yönä. Jos sittekin vielä
-häntä rakastatte, niin naikaa hänet huomenna; mutta parempi olisi
-kunniallenne, jos muuttaisitte mieltä.
-
-CLAUDIO.
-Olisiko tuo mahdollista?
-
-DON PEDRO.
-Minä en tahdo sitä uskoa.
-
-DON JUAN.
-Jos ette tohdi uskoa mitä näette, niin älkää myöskään tunnustako mitä
-tiedätte. Jos tulette mukaani, niin näytän teille mitä on tarvis; ja kun
-olette enemmän kuulleet, niin toimikaa sen mukaan.
-
-CLAUDIO.
-Jos tänä yönä näen jotakin semmoista, jonkatähden en voi huomenna häntä
-naida, niin seurakunnan nähden, siinä paikassa, missä olisi määrä meidät
-vihkiä, tahdon häntä solvaista.
-
-DON PEDRO.
-Ja koska minä häntä sinun puolestasi kosin, niin yhdessä sinun kanssasi
-minäkin tahdon häntä solvaista.
-
-DON JUAN.
-En tahdo häntä sen enempää panetella, kunnes saan teidät todistajikseni.
-Malttia vain keskiyöhön saakka; silloin asia ilmenee.
-
-DON PEDRO.
-Oi, mikä kovan onnen käänne!
-
-CLAUDIO.
-Oi, mikä odottamaton onnettomuus!
-
-DON JUAN.
-Oi, onneks ehkäistyä häpeää! Niin sanotte, kun saatte lopun nähdä.
-
- (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
- Katu.
-
- (Moilanen, Muikkari ja vartiomiehiä tulee.)
-
-MOILANEN.
-Oletteko taattuja, kelpo miehiä?
-
-MUIKKARI.
-Niin kyllä; olisi muuten surkeata, jos joutuisivat ijankaikkiseen
-pelastukseen ruumiin ja sielun puolesta.
-
-MOILANEN.
-Ei, se olisi liian helppo rangaistus heille, jos näyttäisivät olevan
-vikapäät lainkuuliaisuuteen, kun ovat ulosvalitut prinssin vahdiksi.
-
-MUIKKARI.
-Hyvä, antakaa heille heidän ortelinsa, naapuri Moilanen.
-
-MOILANEN.
-_Roo riimo_, kuka on teidän mielestänne enimmin ansioton tulemaan
-konstaapeliksi?
-
-1 VARTIJA.
-Pekka Kauranen, hyvä herra, ja Yrjö Sysinen, sillä he osaavat kirjoittaa
-ja lukea.
-
-MOILANEN.
-Tulkaa lähemmäksi, naapuri Sysinen. Jumala on teille siunannut hyvän
-nimen. Hyvä katsanto on onnen lahja, mutta luku- ja kirjoitustaito tulee
-luonnosta.
-
-2 VARTIJA.
-Jotka kumpikin, herra konstaapeli, --
-
-MOILANEN.
-On teillä; sitähän tahdoitte sanoa, tiedämmä. Hyvä; siis mitä
-katsantoonne tulee, nähkääs, niin antakaa Jumalalle kiitos, ja älkää
-siitä kerskatko; ja mitä lukuja kirjoitustaitoonne tulee, niin säästäkää
-se toiseen aikaan, jolloin semmoisia turhuuksia ei tarvita. Täällä
-arvellaan teistä, että olette kyvyttömin ja sopivin mies
-vahtikonstaapeliksi; sen vuoksi teidän tulee kantaa lyhtyä.[16] Tämä on
-teidän ortelinne: teidän pitää panna kaikki maankiertäjät korkkaaliin;
-teidän pitää huutaa jok'ikiselle: seis, prinssin nimessä!
-
-2 VARTIJA.
-Mutta jos ei joku tahdo seistä?
-
-MOILANEN.
-No, nähkääs, silloin ette välitä hänestä, vaan annatte hänen mennä, ja
-huudatte heti muut vahtimiehet kokoon ja kiitätte Jumalaa, että olette
-siitä lurjuksesta päässeet.
-
-MUIKKARI.
-Jos ei hän seiso, kun käsketään, niin ei hän ole prinssin alamaisia.
-
-MOILANEN.
-Niin oikein, ja muihin kuin sellaisiin, jotka ovat prinssin alamaisia,
-ei teidän pidä sekaantua. -- Ette myöskään saa nostaa melua kaduilla,
-sillä jutteleminen ja jaaritteleminen vahdissa on siedettävä, ja sitä ei
-saa suvaita.
-
-2 VARTIJA.
-Niin, parempi nukkua kuin jaaritella, tunnemmehan me ortelit.
-
-MOILANEN.
-Oikein! Niinhän te puhutte kuin vanha ja hätäilemätön vahtimies; sillä
-en minäkään näe, mitä pahaa olisi nukkumisessa; mutta varokaa vain,
-etteivät varasta teiltä pertuskojanne. -- Lisäksi pitää teidän poiketa
-kaikissa kapakoissa ja käskeä kaikkia humalaisia kotiin nukkumaan.
-
-2 VARTIJA.
-Entä jos eivät mene?
-
-MOILANEN.
-No, silloin annatte heidän jäädä sinne, siksi kuin selvenevät, ja jos
-silloin eivät anna teille parempaa vastausta, niin voitte sanoa heille,
-etteivät olleetkaan niitä miehiä, joiksi heitä luulitte.
-
-2 VARTIJA.
-Hyvä on.
-
-MOILANEN.
-Jos tapaatte varkaan, niin voitte viran puolesta epäillä, ettei hän ole
-kunnon mies; ja mitä sen sorttisiin ihmisiin tulee, niin, nähkääs, jota
-vähemmän rupeatte heidän pariinsa tai tekemisiin heidän kanssaan, sitä
-parempi teidän rehellisyydellenne.
-
-2 VARTIJA.
-Mutta jos tiedämme että hän on varas, emmekö silloin ota häntä kiinni?
-
-MOILANEN.
-Tietysti voitte sen tehdä viran puolesta; mutta arvelen, että joka
-pikeen koskee, se itsensä tahraa. Rauhallisin keino teille, kun saatte
-varkaan kiinni, on antaa hänen näyttää, mitä miehiä hän on, ja varkain
-pujahtaa pakoon.
-
-MUIKKARI.
-Teitä, kamraati, on aina pidetty laupiaana miehenä.
-
-MOILANEN.
-Niin totisesti, minä en hirttäisi koiraakaan ehdoin tahdoin; sitä
-enemmän ihmistä, jonka ruumiissa on vähänkin rehellisyyttä.
-
-MUIKKARI.
-Jos kuulette lapsen yöllä huutavan, niin teidän pitää kutsua imettäjää
-sitä vaientamaan.
-
-2 VARTIJA.
-Entä jos imettäjä nukkuu eikä kuule meitä?
-
-MOILANEN.
-No, menkää silloin rauhassa pois ja antakaa lapsen herättää hänet
-porullaan; sillä se lammas, joka ei kuule karitsaansa, kun se määkyy,
-tuskin vastaa vasikallekaan, kun se ammuu.
-
-MUIKKARI.
-Se on viljainen vissi.
-
-MOILANEN.
-Tämä se on ortelinne päätös. Te, konstaapelit, te esitätte nyt prinssin
-omaa persoonaa; jos tapaatte prinssin yöllä, niin voitte sanoa hänelle:
-seis!
-
-MUIKKARI.
-Ei, hemmetissä; sitä, luulemma, hän ei voi tehdä.
-
-MOILANEN.
-Viisi killinkiä yhtä vastaan, että voi; jokainen, joka tuntee
-reklamentit, tietää että hän voi sanoa hänelle: seis; tietysti, jos
-prinssi itse tahtoo; sillä, totisesti, vahti ei saa ketään loukata, ja
-loukkaus on sanoa miehelle vastoin hänen tahtoaan: seis!
-
-MUIKKARI.
-No niin, hemmetissä, sitä minäkin.
-
-MOILANEN.
-Ha, ha, ha! -- Ja nyt, ystävät, hyvää yötä! Jos sattuisi jokin
-painollinen asia tapahtumaan, niin kutsukaa minua. "Lupaan etten ilmoita
-mitä lakien ja asetuksien mukaan on salassa pidettävä", muistakaa se, ja
-hyvää yötä. -- Tule, naapuri.
-
-2 VARTIJA.
-Kas niin, miehet, nyt tiedämme reklamenttimme; istumme tässä
-kirkonrappusilla kello kahteen, ja sitten menemme kaikki levolle.
-
-MOILANEN.
-Sananen vielä, kunnon naapurit. Tehkää hyvin ja pitäkää vahtia Signor
-Leonaton ovella; siellä kun on huomenna häät, niin on siellä tänä yönä
-suuri hälinä. Hyvästi nyt vaan! Liukastelkaa, muistakaa se!
-
- (Moilanen ja Muikkari menevät.)
-
- (Borachio ja Conrad tulevat.)
-
-BORACHIO.
-Conrad, hoi!
-
-1 VARTIJA (syrjään).
-Hiljaa! Vaiti!
-
-BORACHIO.
-Conrad, etkö kuule?
-
-CONRAD.
-Tässähän olen, mies, ihan kiinni kyynärpäässäsi.
-
-BORACHIO.
-Siksikö, hitto olkoon, sitä kyynärpäätäni syyhyttikin; luulin jo saavani
-syyhelmää.
-
-CONRAD.
-Tuohon vastaan toiste; jatka nyt vain kertomustasi.
-
-BORACHIO.
-Asetu tähän ihan räystään alle, -- alkaa sataa tihutella -- niin kerron,
-niinkuin rehellinen juomaveikko,[17] sinulle kaikki.
-
-1 VARTIJA (hiljaa).
-Kavallusta, miehet! Mutta hiljaa, hiiskumatta!
-
-BORACHIO.
-Tiedäppäs, että olen Don Juanilta voittanut tuhannen tukaattia.
-
-CONRAD.
-Onko mahdollista, että konnantyö voi olla niin kallista?
-
-BORACHIO.
-Voisit pikemmin kysyä: onko mahdollista, että mikään konna voi olla niin
-rikas; sillä kun rikkaat konnat tarvitsevat köyhää, niin voivat köyhät
-vaatia mitä tahtovat.
-
-CONRAD.
-Kummalliselta se kuuluu.
-
-BORACHIO.
-Kyllä näkyy, että olet vast'alkaja. Sinun pitäisi kuitenkin tietää, että
-takin tai hatun tai kaavun muoti ei ole mitään mieheen nähden.
-
-CONRAD.
-Niin, se on vain pukine.
-
-BORACHIO.
-Minä tarkoitan muotia.
-
-CONRAD.
-Niin, muoti on muoti.
-
-BORACHIO.
-Joutavia! Yhtä hyvin voit sanoa, että narri on narri. Mutta etkö näe
-mikä kuvaton konna se muoti on?
-
-1 VARTIJA (hiljaa).
-Minä tunnen sen herra Kuvattoman; hän on sen seitsemän vuotta
-konnankoukkujaan harjoittanut, ja keikaroi ja teikaroi nyt niinkuin
-mikäkin ylhäinen herra. Muistuttelen hänen nimeään.
-
-BORACHIO.
-Etkö kuullut puhetta?
-
-CONRAD.
-En; se oli vain tuuliviiri tuolla katolla.
-
-BORACHIO.
-Etkö näe, sanon minä, mikä kuvaton konna se muoti on? Kuinka se huumaa
-ja villitsee kaikki nuoret hurjapäät neljäntoista ja viidenneljättä
-ikävuoden välillä, milloin muotoellen ne samanlaisiksi kuin Pharaon
-soturit savustuneissa maalauksissa tai Belin papit vanhoissa
-kirkonikkunoissa tai kaljuksi keritty Herkules tahrituissa,
-madonsyömissä seinäverhoissa, missä hänen housunpeltinsä on yhtä jykevä
-kuin hänen nuijansa?
-
-CONRAD.
-Kaiken tuon näen, ja näen myöskin, että muoti kuluttaa enemmän vaatteita
-kuin ihminen. Mutta etkö itse ole vähän muodin villitsemä, kun noin
-eksyt pois kertomuksestasi ja rupeat muodista hulluttelemaan?
-
-BORACHIO.
-En suinkaan. Mutta tiedäppäs, että tänä yönä olen kosinut Heron
-kamarineitsyttä, Margareetaa, joka oli Heron vaatteissa; hän, näet,
-kumartui minun puoleeni emäntänsä kamarin-ikkunasta ja toivotti minulle
-tuhannesti hyvää yötä. -- Mutta kömpelöstihän kertomukseni kerron. --
-Ensinhän minun piti kertoa, että herrani, ja prinssi ja Claudio, herrani
-Don Juanin keijaamina ja peijaamina ja veijaamina, kaukaa puistosta
-katselivat tätä hellää kohtausta.
-
-CONRAD.
-Ja uskoivatko, että Margareeta oli Hero?
-
-BORACHIO.
-Kaksi heistä sen uskoi, prinssi ja Claudio; mutta herrani, se lempo,
-tiesi että se oli Margareeta. Osaksi hänen valansa, joilla hän ensin oli
-heitä peijannut, osaksi musta yö, joka petti heidät, mutta etupäässä
-minun konnantyöni, joka vahvisti kaikki Don Juanin parjaukset, vaikutti
-sen, että Claudio meni vihoissaan tiehensä ja vannoi, että hän huomenna,
-niinkuin sovittu oli, kohtaisi Heron kirkossa ja siellä, koko
-seurakunnan kuullen, häväisisi häntä, ilmoittamalla mitä yöllä oli
-nähnyt, ja lähettäisi hänet takaisin kotiin ilman miestä.
-
-1 VARTIJA.
-Me käskemme prinssin nimessä: seis!
-
-2 VARTIJA.
-Kutsu tänne se oikea herra konstaapeli. Olemme saaneet käsiimme kaikkein
-vaarallisimman komplotin, mistä koskaan on yhteiskunnassa kuultu.
-
-1 VARTIJA.
-Ja eräs herra Kuvaton on yksi niistä; minä tunnen hänet, hänellä on
-lemmen kierukka korvallisessa.[18]
-
-CONRAD.
-Hyvät herrat.
-
-2 VARTIJA.
-Te saatte tänne hankkia sen herra Kuvattoman, sen minä teille lupaan.
-
-CONRAD.
-Hyvät herrat, --
-
-1 VARTIJA.
-Älkää inttailko! pitää totella ja tulla mukaan.
-
-BORACHIO.
-Sangen hauskaan asemaan joudumme, kun kirpauttavat meidät pistimilleen.
-
-CONRAD.
-Sangen kirpeä ja pisteliäs asema tosiaankin. Tulkaa, me lähdemme mukaan.
-
- (Menevät.)
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
- Huone Leonaton talossa.
-
- (Hero, Margareeta ja Ursula tulevat.)
-
-HERO.
-Ursula hyvä, herätä serkkuni Beatrice ja pyydä häntä nousemaan.
-
-URSULA.
-Heti, neiti.
-
-HERO.
-Ja käske hänen tulla tänne.
-
-URSULA.
-Kyllä.
-
- (Menee.)
-
-MARGAREETA.
-Minusta tuo toinen kaulus olisi kauniimpi.
-
-HERO.
-Ei, rakas Marketta, tämän minä pidän.
-
-MARGAREETA.
-Toden totta, se ei ole niin soma, ja takaan että serkkunne on samaa
-mieltä.
-
-HERO.
-Serkkuni on hupsu, ja sinä toinen; muusta en huoli kuin tästä.
-
-MARGAREETA.
-Uusi hiuskoristeenne on erinomainen, jos vain tukkanne olisi hieman
-tummempi; ja hameenne on harvinaisen kuosikas, toden totta. Minä olen
-nähnyt Milanon herttuattaren hameen, jota on niin paljon kiitetty.
-
-HERO.
-Sehän kuuluu olevan vallan verraton.
-
-MARGAREETA.
-Uskokaa pois, se on vain yöpuku teidän hameenne rinnalla: kultaharsoa ja
-siinä leikkauksia, reunukset hopeata, helmiompeluita hihain pituudelta,
-riippahihat, paarretta ylt'ympäri, sisus sinistä kirjosilkkiä; mutta
-mitä hienoon, siroon, sievään ja erikoiseen kuosiin tulee, niin on
-teidän kymmenen kertaa enemmän arvoinen.
-
-HERO.
-Suokoon Jumala minun ilolla sitä kantaa; sydämmeni on niin kumman
-raskas!
-
-MARGAREETA.
-Se tulee kohta vielä raskaammaksi miehenne painosta.
-
-HERO.
-Hyi sinua! Etkö häpeä?
-
-MARGAREETA.
-Mitä sitte, neiti hyvä? Sitäkö että puhun kunniallisesti? Eikö
-avio ole kunniallista kerjäläistenkin kesken? Eikö herranne ole
-kunniallinen aviottomanakin? Minun olisi kai pitänyt sanoa -- kaikella
-kunnioituksella -- aviomiehenne. Kun ei vain kierot ajatukset vääristele
-suoraa puhetta, niin minä en kenellekään tuota pahennusta. Onko siinä
-mitään pahaa, että puhun miehen painosta? Ei tietenkään, jos se on oikea
-mies ja oikea vaimo; muussa tapauksessa olisi puheeni kevyttä eikä
-painavaa. Kysykää vain neiti Beatricelta, tuossa hän tulee.
-
- (Beatrice tulee.)
-
-HERO.
-Hyvää huomenta, serkku.
-
-BEATRICE.
-Hyvää huomenta, rakas Hero.
-
-HERO.
-Mikä sinun on? Puhuthan niin surkealla äänellä.
-
-BEATRICE.
-Minussa on kaikki muut äänet nykyään epävireessä.
-
-MARGAREETA.
-Antaa tulla sitä "lemmenpolskaa" ilman loppuliirutusta; laulakaa te,
-kyllä minä tanssin.
-
-BEATRICE.
-Niin kantapäilläsikö? -- Mutta, serkku, kello on jo viisi; aika on
-laittaa itsesi kuntoon. -- Mutta minä olen todellakin kovin sairas.
-Hohhoo?
-
-MARGAREETA.
-Minkä kaipuusta? Haukan, hevosen vai huonemiehen!
-
-BEATRICE.
-Niin, alkavathan ne kaikki samalla kirjaimella: hoo!
-
-MARGAREETA.
-Jos te ette ole uskostanne luopunut, niin ei enää voi purjehtia tähtien
-mukaan.
-
-BEATRICE.
-Mitähän se houkko sillä tarkoittaa?
-
-MARGAREETA.
-Minäkö? En mitään. Mutta antakoon Jumala jokaiselle, mitä hänen
-sydämensä toivoo.
-
-HERO.
-Nämä hansikkaat lähetti kreivi minulle. Mikä suloinen tuoksu!
-Haistappas!
-
-BEATRICE.
-Minussa on nuha, serkku, en voi haistaa.
-
-MARGAREETA.
-Tyttö, ja nuhaa! No niin, voihan sitä vilustua.
-
-BEATRICE.
-Heresta siunaa ja varjele! Kuinka kauan olet tuota älyn ammattia
-pitänyt?
-
-MARGAREETA.
-Siitä saakka kuin te siitä luovuitte. Eikö se äly minua kaunista
-verrattomasti?
-
-BEATRICE.
-Se ei ole oikein näkyvissä; sinun pitäisi kantaa sitä tanussasi. --
-Mutta minä olen todellakin sairas.
-
-MARGAREETA.
-Ottakaa hiukan _Carduus benedictus_-keitosta ja pankaa sydämmellenne; se
-on parasta lääkettä sydämmen ahdistukseen.
-
-HERO.
-Nyt pistit häntä ohdakkeella.
-
-BEATRICE.
-Benedictus? Miksi Benedictus? Siinä ehkä piilee joku opetus siinä
-Benedictus-sanassa.
-
-MARGAREETA.
-Opetusko? Ei, toden totta, minulla ei ollut mitään opettavaista
-mielessä; tarkoitin vain tavallista Benedictus-ohdaketta. Luulette
-kenties, että minä luulen teitä rakastuneeksi. En, totta tosiaankaan, en
-ole sentään sellainen hupsu, että ajattelisin kaikkea, mikä päähän
-pistää; eikä päähäni liioin pistä ajatella kaikkea, mitä voisin. Sillä,
-toden totta, vaikka pääni puhki ajattelisin, en voisi ajatella, että te
-olisitte rakastunut tai tulisittekaan rakastuneeksi. Ja kuitenkin,
-semmoinen se Benediktkin oli, mutta hän on nyt tullut ihmisiksi, hän.
-Hän vannoi ettei ikinä menisi naimisiin, ja nyt hän kuitenkin,
-sydämmensä uhalla, syö mutisematta mitä eteen pannaan. Kuinka teidät
-saisi käännetyksi, sitä en tiedä; mutta minusta teillä on silmät päässä,
-niinkuin muillakin tytöillä.
-
-BEATRICE.
-Mitä hölkkää se sinun kielesi nyt käy?
-
-MARGAREETA.
-Ei se ainakaan väärään laukkaa.
-
- (Ursula palajaa.)
-
-URSULA.
-Neiti hyvä, joutuun pukeumaan! Prinssi, kreivi, signor Benedikt, Don
-Juan ja kaikki kaupungin hienot herrat ovat tulleet saattamaan teitä
-kirkkoon.
-
-HERO.
-Auttakaa minua pukeumisessa, hyvä serkku, hyvä Marketta, hyvä Ursula.
-
- (Menevät.)
-
-
-Viides kohtaus.
-
- Toinen huone Leonaton talossa.
-
- (Leonato, Moilasen ja Muikkari tulevat.)
-
-LEONATO.
-Mitä minusta tahdotte, kunnon naapuri?
-
-MOILANEN.
-Niin, nähkääs teidän armonne, minulla olisi vähän kahdenkeskistä
-kanssanne, joka hiukan niinkuin likeltä liikuttaa teitä.
-
-LEONATO.
-Lyhyesti siis, sillä näettehän että minulla on kiire.
-
-MOILANEN.
-Niin, armollinen herra, semmoinen on asia.
-
-MUIKKARI.
-Niin, todellakin, semmoinen on asia, armollinen herra.
-
-LEONATO.
-Mikä asia, hyvät ystävät?
-
-MOILANEN.
-Tämä kunnon Muikkari, nähkääs, armollinen herra, ei pysy oikein asiassa.
-Vanha mies, nähkääs, armollinen herra! Ja hänen järkensä ei ole niin
-tylsä, kuin Jumalan avulla soisin sen olevan; mutta, toden totta, hän on
-kunniallinen kuin nahka hänen kulmakarvainsa välissä.
-
-MUIKKARI.
-Niin, Jumalan kiitos, olen niin kunniallinen, kuin joku toinenkin kuka
-tahansa, joka on vanha mies eikä ole kunniallisempi kuin minä.
-
-MOILANEN.
-_Exempla sunt odorosa; palabras_,[19] naapuri Muikkari!
-
-LEONATO.
-Olette vaivalloisia, hyvät naapurit.
-
-MOILANEN.
-Sen teidän armonne vain sanoo kohteliaisuudesta, kun olemme sen herttua
-raukan oikeudenpalvelijoita; mutta totisesti, mitä minuun tulee, jos
-olisin niin vaivalloinen kuin kuningas, niin en surkuttelisi, vaikka
-käyttäisinkin kaikki teidän armonne hyväksi.
-
-LEONATO.
-Kaikki vaivalloisuutesi minun hyväkseni? Ha!
-
-MOILANEN.
-Niin kyllä, vaikka sitä olisi tuhannen kippuntaa enemmän kuin mitä sitä
-on; sillä teidän armonne, kuulemma, on niin merenteerattu kuin kuka muu
-tahansa kaupungissa, ja vaikka vain olen köyhä mies, niin minua
-ilahuttaa sitä kuulla.
-
-MUIKKARI.
-Niinikään minua.
-
-LEONATO.
-Tahtoisin mielelläni tietää, mitä teillä on minulle sanottavaa.
-
-MUIKKARI.
-Niin, nähkääs, teidän armonne, vahtimme on tänä yönä -- kaikella
-kunnioituksella teidän armoanne kohtaan -- vanginnut pari pahinta
-pääveijaria, mitä Messinassa löytyy.
-
-MOILANEN.
-Hyvä kelpo vanhus, teidän armonne! Hän on vähän lörppö; niin, niin, kun
-vanhuus tulee, niin järki menee, niinkuin sanotaan. Jumal' auttakoon
-meitä! Se on maailman menoa. -- Tosiaankin, hyvin sanottu, naapuri
-Muikkari! -- Niin, se Jumala on hyvä mies; kun kaksi ajaa samalla
-selkähevosella, niin täytyy toisen istua takana. -- Kunnon sielu, teidän
-armonne! Niin totisesti, se hän on, niin totta kuin kukaan, joka syö
-leipää. Mutta Jumalalle tulee antaa kunnia. Kaikki ihmiset eivät ole
-yhdenlaiset. Niin, niin, hyvä naapuri parka!
-
-LEONATO.
-Tosiaankin, rakas naapuri, teille hän ei vertoja vedä.
-
-MOILANEN.
-Hyvät lahjat ovat Jumalalta.
-
-LEONATO.
-Minun täytyy nyt mennä.
-
-MOILANEN.
-Sana vain, teidän armonne. Niin nähkääs, vahtimme on todellakin
-käsittänyt kaksi luulevaa henkilöä, ja me soisimme että teidän armonne
-tänä aamuna tutkisi heitä.
-
-LEONATO.
-Voitte itse heitä tutkia ja tuoda minulle pöytäkirjan; minulla on nyt
-kova kiire, niinkuin kyllä näette.
-
-MOILANEN.
-Kyllä se asia akkuraatisti toimitetaan.
-
-LEONATO.
-Juokaa lasi viiniä, ennenkuin menette. Hyvästi!
-
- (Sanansaattaja tulee.)
-
-SANANSAATTAJA.
-Armollinen herra, teitä odotetaan viemään tytärtänne vihille.
-
-LEONATO.
-Tulen paikalla; olen valmis.
-
- (Leonato ja sanansaattaja menevät.)
-
-MOILANEN.
-Mene, rakas virkaveli, mene Yrjö Sysisen tykö ja käske hänen tuoda kynä
-ja mustetta mukanaan arestiin. Meidän pitää nyt mennä tutkimaan niitä
-miehiä.
-
-MUIKKARI.
-Ja se on tehtävä viisaasti.
-
-MOILANEN.
-Älystä ei tule olemaan puutetta, sen minä takaan; täällä on (osoittaen
-otsaansa) se värkki, joka panee ne semmoiset pihtiin. Hanki vain tänne
-se ahtivarjus panemaan tutkintomme rotokollaan, ja tule sitte tyköni
-arestiin.
-
- (Menevät.)
-
-
-
-
-NELJÄS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
- Kirkossa.
-
- (Don Pedro, Don Juan, Leonato, munkki, Claudio,
- Benedikt, Hero, Beatrice y.m. tulevat.)
-
-LEONATO.
-Niin, pater Fransiscus, lyhykäisesti vain; ei muuta kuin pelkkä
-vihkimäkaava; heidän velvollisuuksistaan voitte sitten erikseen
-huomauttaa heille jäljestäpäin.
-
-MUNKKI.
-Tahdotteko, kreivi, tulla naiduksi tämän neiden kanssa?
-
-CLAUDIO.
-En.
-
-LEONATO.
-Mennä naimisiin hänen kanssaan, pater; nainen tulee naiduksi.
-
-MUNKKI.
-Tahdotteko, neiti, mennä naimisiin tämän kreivin kanssa?
-
-HERO.
-Tahdon.
-
-MUNKKI.
-Jos tiedätte jompikumpi jotakin sisällistä estettä,[20] joka kieltää
-teitä naimisiin menemästä, niin velvoitan teitä sielunne autuuden tähden
-ilmoittamaan sen.
-
-CLAUDIO.
-Tiedättekö te, Hero, jotakin?
-
-HERO.
-En, herrani.
-
-MUNKKI.
-Tiedättekö te, kreivi, jotakin?
-
-LEONATO.
-Minä rohkenen hänen puolestaan vastata: ei.
-
-CLAUDIO.
-Oi, mitä kaikkea ne ihmiset rohkenevat! Mitä kaikkea ne ihmiset tekevät!
-Mitä kaikkea he joka päivä tekevät, tietämättään mitä tekevät!
-
-BENEDIKT.
-Mitä nyt? Huudahduksiako! No niin, toisia niitä käytetään
-naurettaessa,[21] niinkuin: ha, ha, ha!
-
-CLAUDIO.
-Takaisin, munkki! -- Luvallanne, isä:
-Vapaasti, pakottako mulle soitte
-Tään immen, tyttärenne?
-
-LEONATO.
- Vapaasti,
-Niinkuin on Luoja hänet mulle suonut.
-
-CLAUDIO.
-Ja mitä tulee minun teille antaa
-Näin kalliin lahjan palkaksi?
-
-DON PEDRO.
- Ei mitään,
-Jos ette häntä anna takaisin.
-
-CLAUDIO.
-Teilt' ylevää ma kiitollisuutt' opin.
-Tuoss' saatte hänet takaisin, Leonato;
-Mädästä hedelmäst' ei ystävälle;
-Hän kunnian on varjo vain ja kuori.
-Kas, kuinka punastuu hän niinkuin impi!
-Oo, mihin hurskauden arvoverhoon
-Ovela synti osaa pukeutua!
-Tuo verihän se puhtaan siveyden
-On kaino ilme! Hänet kun nyt näette,
-Näöstään ettekö te kaikin vanno,
-Ett' on hän impi? Mut se ei hän ole:
-Hekuman hehkun tuntee hän; tuo puna
-On syyllisyyttä, eikä kainoutta.
-
-LEONATO.
-Mit' aattelette?
-
-CLAUDIO.
- Ett'en häntä nai;
-En sido sydäntäni julkiporttoon.
-
-LEONATO.
-Jos itse, kreivi, hältä viekoitellen
-Nuoruuden vastustuksen voititte
-Ja langetitte hänen impeytensä, --
-
-CLAUDIO.
-Kyll' arvaan; tarkoitatte, että häntä
-Jos koskin, niin mua miehenään hän piti,
-Ja syntins' ajattoman sillä peitti.
-Ei, Leonato!
-En julkeata sanaa lausunut,
-Ain' osoitin, kuin veli sisarelle,
-Häveliään lemmen arkaa puhtautta.
-
-HERO.
-Olenko minä muuta näyttänyt?
-
-CLAUDIO.
-Haa! näyttänyt! Teen kirjan sitä vastaan.
-Olevan näytit kirkas kuin Diana,
-Ujo kuin umppu ennen kukkimistaan;
-Mut raivokkaampi olet himoissasi
-Kuin Venus tai nuo riettaat elukat,
-Jotk' irstaass' aistin hurmass' elämöivät.
-
-HERO.
-Pahoinko voitte, noin kun hourailette?
-
-LEONATO.
-Miks vaiti, prinssi?
-
-DON PEDRO.
- Mitä puhuisin?
-Häveten seison, hyvän ystävän
-Kun autoin liittoon julkiporton kanssa.
-
-LEONATO.
-Haa! näinkö puhutaan, vai näenkö unta?
-
-DON JUAN.
-Näin puhutaan, ja totta puhutaan.
-
-BENEDIKT.
-Ei näistä häiksi.
-
-HERO.
- Totta! Jumalani!
-
-CLAUDIO.
-Leonato, minäkö se tässä seison?
-Tuo onko prinssi! Tuoko prinssin veli?
-Tuo Heroko? Nää silmät omammeko?
-
-LEONATO.
-On oikein. Mutta mitä tää on, kreivi?
-
-CLAUDIO.
-Kyselmän saanko tehdä tytöllenne?
-Te luonnon voimasta ja isänvallan
-Manatkaa häntä totta puhumaan.
-
-LEONATO.
-Se tee, niin totta lapseni kuin olet!
-
-HERO.
-Jumala, auta! Voi, mua, lapsi parkaa!
-Miks nimitätte moista kuulustusta?
-
-CLAUDIO.
-Totuuden mukaan, mikä nimenne?
-
-HERO.
-Se eikö Hero? Ken sen nimen tahraks
-Voi tosi syytteen heittää?
-
-CLAUDIO.
- Sen voi Hero.
-Niin, Hero itse Heron hyveen tahraa.
-Ketä miestä ikkunasta viime yönä
-Puhuttelitte kahdentoista jälkeen?
-Jos impi olette, niin vastatkaa.
-
-HERO.
-En ketään miestä silloin puhutellut.
-
-DON PEDRO.
-Siis ette ole impi. -- Leonato,
-Pahoittaa mieltäni, kun teidän täytyy
-Tämmöistä kuulla: kautta kunniani,
-Minä, veljeni ja loukattu tää kreivi
-Kuulimme, näimme hänen öiseen aikaan
-Puhuvan ikkunastaan ruojan kanssa,
-Jok' itse tunnusti, se rietas konna,
-Tuhansin kerroin salaa hänen kanssaan
-Rivoa pitäneensä yhteyttä.
-
-DON JUAN.
-Hyi! hyi! Ei sitä saata kertoa,
-Ei nimin nimittää; niin kyllin puhdast'
-Ei ole kieli, että loukkaamatta
-Puhua siitä vois. Siis, kaunis lapsi,
-Mua surettaa sun huono käytöksesi.
-
-CLAUDIO.
-Oi, Hero! Mikä Hero olisitkaan,
-Jos asuis puolet muotos suloutta
-Sydämmes aikeissa ja aatoksissa!
-Hyvästi, riettain! Hyväst', ihanaisin!
-Sa puhdas synti, synnillinen puhtaus!
-Sun tähtes kaikki lemmen ovet suljen
-Ja silmilleni sidon epäluulon,
-Jok' ilkimielin kauneutta katsoo
-Eik' enää koskaan siitä ihastu.
-
-LEONATO.
-Mua varten eikö tikaria kellään?
-
- (Hero pyörtyy.)
-
-BEATRICE.
-Mik' on sun, serkku? Miksi maahan vaivut?
-
-DON PEDRO.
-Pois tulkaa! Häpeä kun tuli ilmi,
-Hält' elon kyven sammui.
-
- (Don Pedro, Don Juan ja Claudio menevät.)
-
-BENEDIKT.
- Kuinka voi hän?
-
-BEATRICE.
-On kuollut, pelkään minä. -- Auta, setä!
-Voi, Hero! Setä! Pater! Benedikt!
-
-LEONATO.
-Pois, turma, raskast' älä kättäs ota!
-On hänelle kuolo kauniin verho,
-Mit' osaa toivoa.
-
-BEATRICE.
- Kuink' on sun, Hero?
-
-MUNKKI.
-Huoletta, neiti!
-
-LEONATO.
- Silmäs auki luotko?
-
-MUNKKI.
-Luo kyllä; miks ei sitä tekis?
-
-LEONATO.
- Miksi?
-Oi, eikö koko luomakunta huuda
-Hänelle häpeää? Hän kieltää voiko
-Rikosta, jonka verikin jo leimaa? --
-Ei, Hero; silmiäsi älä avaa!
-Jos arvelisin, ett'et oiti kuole
-Ja ettei henkes sorru häpeääsi,
-Niin nuhteitteni päätökseksi itse
-Sun surmaisin. Ma surisinko sitä,
-Ett' yks on laps vain mulla? Moittisinko
-Ma luonnon saituutta? Oi, sinä mulle
-Yks olet liikaa! Miksi tätä yhtä!
-Miks olit koskaan silmilleni rakas?
-Miks laupiaan' en kädell' ottanut
-Kadulta lapsekseni mieron lasta?
-Jos liassa ja saastassa se rypeis,
-Sanoisin: "siihen mull' ei ole osaa,
-Häpeä tuo on vieraan rungon kasvain."
-Mut mun, mun omani, jot' ylistin,
-Rakastin, jumaloin; mun siihen määrään,
-Ett' itse oma itseni en ollut
-Ma häneen nähden; hän -- oi, hän on kuiluun
-Vajonnut sysimustaan! Meress' aavass'
-Ei kyllin vettä häntä puhdistamaan,
-Ei kyllin suolaa, millä inhan lihan
-Pilaumasta estäis.
-
-BENEDIKT.
- Tyyntykää!
-Niin ihmeissäni minä olen tästä,
-Ett' en ma tiedä mitä sanoa.
-
-BEATRICE.
-Parjattu serkkua on, toden totta!
-
-BENEDIKT.
-Te hänen makuutoverinansako
-Olitte viime yön?
-
-BEATRICE.
- En viime yötä;
-Mut siihen saakka olen vuoden umpeen
-Levännyt hänen kanssaan.
-
-LEONATO.
- Todistettu
-Ja vahvistettu! Lujemmaksi tehty,
-Mik' oli pönkätty jo rautateljin!
-Prinssitkö valehtelis? Claudioko,
-Mi häntä lempi niin, ett' immen tahran
-Pois kyynelillään huuhtoi puhellessaan?
-Ei, tulkaa pois! Hän kuolkoon!
-
-MUNKKI.
- Mua kuulkaa:
-Ma neittä pidin silmällä ja siksi
-Vait olin tähän asti, puuttumatta
-Asian menoon. Näin, kuink' immen poskiin
-Syöksähti tuhansina punan ilmeet,
-Ja tuhansina valkoenkeleinä
-Viaton häpy karkoitti sen punan;
-Ja hänen silmissänsä hehkui tuli,
-Jok' epäluulon poltti, millä prinssit
-Ryvetti hänen puhdast' impeyttään.
-Mua narriks sanokaatte; oppiani
-Epäilkää, elämäni havaintoja,
-Jotk' antaa kokemuksen vahvan leiman
-Mun kirjatiedoilleni; vanhuuttani
-Epäilkää, pyhää virka-arvoani,
-Jos neiti tuo ei ole syytön uhri
-Purevan parjauksen.
-
-LEONATO.
- Mahdotonta!
-Se ainut hyve, mikä viel' on hällä,
-On, ettei pattovalan synnillä
-Enennä kiroustaan: hän ei kiellä.
-Miks sitten puolustellen tahdot peittää,
-Mink' alastonna näemme silmissämme.
-
-MUNKKI.
-Ken mies se, josta teitä syytetään?
-
-HERO.
-Sen tietää syyttäjäni, enkä minä.
-Jos kestään miehest' enempää mä tiedän,
-Kuin mit on puhtaan immen lupa tietää,
-Niin minust' armo väistyköön! -- Oi, isä,
-Jos todistetaan, että miehen kanssa
-Kesk'yöllä puhelin, tai viime yönä
-Kenenkään luodun kanssa sanaa vaihdoin,
-Niin lyö mua, hylkää, kuoliaaksi kiusaa.
-
-MUNKKI.
-Erehdys kumma pettänyt on prinssit.
-
-BENEDIKT.
-Kaks heist' on täysin kunnon miehiä;
-Jos heidän älynsä on harhaan viety,
-Niin Juan bastardi on juonitellut,
-Jonk' aatos aina konnantöitä hautoo.
-
-LEONATO.
-En tiedä. Jos se totta on, niin tytön
-Tuo käsi ruhjoo; vaan jos valhett' on se,
-Niin ylpein heistä saa sen vielä tuta.
-Niin kuivannut ei aika vertani,
-Niin kalvanut ei ikä älyäni,
-Niin tuhonnut ei varojani köyhyys,
-Niin vaurio ei ystäviä vienyt,
-Ett' en vois näyttää, että mulla vielä
-On hengen tarmoa ja ruumiin voimaa
-Ja varoja ja ystäviä kyllin
-Tuon uhkan maksaakseni.
-
-MUNKKI.
- Älkää vielä!
-Mun suokaa tässä kohden antaa neuvo.
-Lähteissään prinssit luuli neiden kuolleeks;
-Pitäkää piiloss' impi joku aika
-Ja tosikuolleeks julistakaa hänet.
-Surua ulkonaista osoittakaa
-Ja ripustakaa vanhaan perhehautaan
-Murehtivainen muistokirjoitus
-Ja valmiiks hautajaiset laittakaa.
-
-LEONATO.
-Ja mitä sitten? Miksi tämä kaikki?
-
-MUNKKI.
-Niin, hyvin tehtynä se sääliks muuttaa
-Voi parjauksen, ja se on jo hyvä.
-Vaan tämän vuoks en tätä tuumaa haudo,
-Nää sätket suuremman on synnyn alku.
-Hän kuoli -- niin on tapaus kuvattava --
-Samana hetkenä kuin syytös tehtiin;
-Ja siitä surku, sääli, anteeksanto
-Kaikissa herää; sillä niin käy aina:
-Mit' omaat, sit' et miksikään sa arvaa,
-Kun sitä nautit, vaan kun menetät sen,
-Niin saa se liian arvon; silloin huomaat
-Sen hyvän, jot' et omatessas nähnyt.
-Niin Claudionkin käy. Kun saa hän tietää,
-Ett' immen surmannut on sanoillaan,
-Niin tämän kuva ilmi suloudessaan
-Sukeltaa miehen mielikuvattiin,
-Ja kaikki hänen elämänsä hempeys
-Puvussa vielä ihanammassa
-Ja kiehtovampana ja täydempänä
-Kuvastuu sielun silmään sisimpään,
-Kuin hänen eläissään. Mies silloin suree --
-Jos rakkautt' on tuntenut hän koskaan --
-Ja toivoo, ett' ois syyte tekemättä,
-Jos kohta todeksikin syytteens' uskoo.
-Näin toimikaa, ja asia, sen takaan,
-Paremmin luonnistuu, kuin mitä itse
-Nyt saatan sattumoilleen arvata.
-Mut jos ois kaikki muutkin laskut väärät,
-Niin pelkkä usko, ett' on impi kuollut,
-Tukauttaa tämän kumman herjajutun.
-Jos sekin pettää, piilottakaa tyttö --
-Jok' onkin paras hänen maineelleen --
-Hiljaiseen, pyhään luostariin, pois kaikkein
-Silmistä, kielistä ja parjauksista.
-
-BENEDIKT.
-Leonato, tehkää niinkuin munkki käskee;
-Ja vaikk' on tietty, että likeisessä
-Ma suhteess' olen Claudioon ja prinssiin,
-Niin, kautta kunniani, tässä olen
-Niin vilpitön ja vait, kuin sielu omaan
-Ruumiisen nähden.
-
-LEONATO.
- Tässä tuskain virrass'
-Ohuinkin rihma voi mua ohjata.
-
-MUNKKI.
-Se hyvä; siitä kiinni pitäkää;
-Lääkettä kummaa tauti kumma vaatii. --
-Te, neiti, kuolkaa elämään; hääpäivä
-Vain lykkäytyy; siis malttain kärsikää.
-
- (Munkki, Hero ja Leonato menevät.)
-
-BENEDIKT.
-Neiti Beatrice, oletteko itkenyt koko ajan?
-
-BEATRICE.
-Olen, ja tulen kai itkemään vielä kauemmin.
-
-BENEDIKT.
-Sitä minä en tahtoisi.
-
-BEATRICE.
-Ei teidän tarvitsekaan; teen sen omasta tahdostani.
-
-BENEDIKT.
-Luulen totisesti, että kauniille serkullenne on tapahtunut vääryys.
-
-BEATRICE.
-Oi, kuinka suuren kiitoksen se mies minulta ansaitsisi, joka hankkisi
-hänelle oikeutta!
-
-BENEDIKT.
-Onko mitään keinoa, millä osoittaa semmoista ystävyyttä?
-
-BEATRICE.
-On hyvin suora keino, mutta semmoista ystävää ei ole.
-
-BENEDIKT.
-Voiko mies sen tehdä?
-
-BEATRICE.
-On se miehen tehtävä, vaan ei teidän.
-
-BENEDIKT.
-En rakasta mitään maailmassa niin paljon kuin teitä. Eikö se ole kummaa?
-
-BEATRICE.
-Kummaa kuin asia, josta minä en mitään tiedä. Yhtä hyvin saattaisin minä
-sanoa, että en rakastanut mitään niin paljon kuin teitä; mut älkää
-uskoko minua, ja kuitenkaan en valehtele; en tunnusta mitään, enkä
-kiellä mitään. -- Surkuttelen vain serkkuani.
-
-BENEDIKT.
-Kautta tämän miekan, Beatrice, sinä rakastat minua.
-
-BEATRICE.
-Älkää vannoko sen kautta; te syötte sen.
-
-BENEDIKT.
-Vannon sen kautta, että te rakastatte minua, ja syötän sen sille, joka
-sanoo, että minä en rakasta teitä.
-
-BEATRICE.
-Ettekö aio sanaanne syödä?
-
-BENEDIKT.
-En, vaikka mitä kastinta siihen keksittäisiin. Vakuutan, että rakastan
-teitä.
-
-BEATRICE.
-No siis, Jumal' antakoon minulle anteeksi!
-
-BENEDIKT.
-Minkä synnin, kaunis Beatrice?
-
-BEATRICE.
-Te keskeytitte minut parhaaseen aikaan; olin juuri vakuuttamaisillani,
-että rakastan teitä.
-
-BENEDIKT.
-Tee se koko sydämmestäsi.
-
-BEATRICE.
-Rakastan teitä niin koko sydämmestäni, ettei jää mitään, millä
-vakuuttaa.
-
-BENEDIKT.
-Käske minun tehdä jotakin edestäsi.
-
-BEATRICE.
-Tappakaa Claudio.
-
-BENEDIKT.
-En, vaikka koko maailman saisin.
-
-BEATRICE.
-Minut tapatte kiellollanne. Hyvästi!
-
-BENEDIKT.
-Varro, armas Beatrice.
-
-BEATRICE.
-Olen poissa, vaikka vielä täällä. -- Teissä ei ole rakkautta, ei. --
-Rukoilen, sallikaa minun mennä.
-
-BENEDIKT.
-Beatrice, --
-
-BEATRICE.
-Toden totta, tahdon mennä.
-
-BENEDIKT.
-Tulkaamme ensin ystäviksi.
-
-BEATRICE.
-Uskallatte ennemmin ruveta ystäväksi minun kanssani kuin tapella
-viholliseni kanssa.
-
-BENEDIKT.
-Onko Claudio teidän vihollisenne?
-
-BEATRICE.
-Eikö hän ole näyttänyt olevansa ylimmäinen konna, kun on panetellut,
-herjannut ja häväissyt sukulaistani? -- Oi, jospa minä olisin mies! --
-Mitä? Kantaa tyttöä käsillään siihen asti, kuin heidän tulisi lyödä käsi
-käteen, ja sitten julkisella syytöksellä, suoralla häväistyksellä,
-hillittömällä ilkeydellä, -- hyvä Jumala, jos minä olisin mies! Minä
-söisin sen miehen sydämmen turulla julkisesti.
-
-BENEDIKT.
-Kuulehan, Beatrice, --
-
-BEATRICE.
-Vai puhellut miehen kanssa ikkunasta! Soma juttu?
-
-BENEDIKT.
-Mutta, Beatrice, --
-
-BEATRICE.
-Se herttainen Hero! Häntä on loukattu, häntä on paneteltu, hänet on
-onnettomaksi tehty!
-
-BENEDIKT.
-Beat--
-
-BEATRICE.
-Ruhtinaat ja kreivit! Todellakin, ruhtinaallinen todistus! Sievä kreivi,
-sokurikreivi, soma poika, toden totta! Oi, jospa minä olisin mies hänen
-puolestaan, tai jos minulla olisi ystävä, joka tahtoisi olla mies minun
-puolestani! Mutta miehuus on haihtunut pelkkiin kohteliaisuuksiin ja
-miehentavat kumarruksiin, ja miehet ovat muuttuneet kokonaan kieliksi,
-jopa nätitkin miehet. Joka osaa valheen laskea ja sen todeksi vannoa, se
-on nyt yhtä uljas mies kuin Herkules. -- Kun en voi toivomuksillani
-mieheksi tulla, niin tahdon vaimona harmiin kuolla.
-
-BENEDIKT.
-Varro, Beatrice! Kautta tämän käden, sinua rakastan!
-
-BEATRICE.
-Käyttäkää sitä sitte minun tähteni johonkin muuhun kuin pelkkään
-vannomiseen.
-
-BENEDIKT.
-Uskotteko sydämmestänne, että Claudio on tehnyt Herolle vääryyttä?
-
-BEATRICE.
-On, niin totta kuin minulla on usko ja sydän.
-
-BENEDIKT.
-Hyvä! Luottakaa minuun; minä vaadin hänet miekkasille. Suokaa minun
-suudella kättänne ja sanoa hyvästi. Kautta tämän käden, Claudio saa
-vielä kalliisti maksaa tekonsa. Mitä minusta kuulette, sitä minusta
-ajatelkaa. Menkää lohduttamaan serkkuanne; minun tulee sanoa hänet
-kuolleeksi; hyvästi vain!
-
- (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
- Vankila.
-
- (Moilanen, Muikkari ja kirjuri tulevat, kaikki kolme
- virkapukuun puettuina; Conrad ja Borachio vartioineen.)
-
-MOILANEN.
-Onko koko komplottimme koossa?
-
-MUIKKARI.
-Ah! tuoli ja tyyny herra ahtivarjukselle.
-
-KIRJURI.
-Ketkä tässä ovat syytteenalaiset?
-
-MOILANEN.
-He, hitto olkoon, minä ja tämä virkaveljeni, tiedämmä.
-
-MUIKKARI.
-Niin, se on tietty: meillä on ortelit tehdä toimitustutkinto.
-
-KIRJURI.
-Mutta ketkä ovat ne pahantekijät, jotka ovat tutkittavat? Tuokaa ne
-tänne herra konstaapelin eteen.
-
-MOILANEN.
-Niin, hitto olkoon, tuokaa ne tänne minun eteeni. -- Mikä on teidän
-nimenne, hyvä ystävä?
-
-BORACHIO.
-Borachio.
-
-MOILANEN.
-Olkaa hyvä ja pankaa rotokollaan: Borachio. -- Ja teidän, munsööri?
-
-CONRAD.
-Olen kavaljeeri, herraseni, ja nimeni on Conrad.
-
-MOILANEN.
-Pankaa rotokollaan: munsööri kavalieri Conrad. -- Sanokaa, miehet,
-pelkäättekö Jumalaa?
-
-CONRAD ja BORACHIO.
-Niin ainakin luulemme.
-
-MOILANEN.
-Rotokollaan, että luulevat että pelkäävät Jumalaa; -- ja pankaa Jumala
-ensin; sillä Jumala varjelkoon, että Jumala antaisi perään mokomille
-lurjuksille. -- Miehet, todistettu on jo, ett'ette ole paljon parempia
-kuin aika konnia, ja vähällä pitää, ettei sitä jo pian uskotakin. Mitä
-vastaatte itse puolestanne?
-
-CCONRAD.
-Sanomme siihen, että emme ole konnia.
-
-MOILANEN.
-Vorpannatun sukkela mies, se täytyy myöntää; mutta kyllä minä hänestä
-selvän otan. -- Tulkaahan tänne, munsööri; kuiskaan jotakin korvaanne,
-herraseni: sanon teille, että teistä luullaan, että olette aika konnia.
-
-BORACHIO.
-Mutta minä sanon teille, että emme ole.
-
-MOILANEN.
-Hyvä, menkää syrjään. -- Jumalauta, he puhuvat molemmat akuraatisti
-samaa. Onko pantu rotokollaan, että eivät ole.
-
-KIRJURI.
-Herra konstaapeli, tutkinto ei käy laillisella tavalla; teidän tulee
-ensin kutsua esiin vartijat, jotka ovat heidät syytteeseen panneet.
-
-MOILANEN.
-Niin tosiaankin, se on mukavin tapa. -- Vartijat, tulkaat esiin! --
-Hyvät miehet, käsken prinssin nimessä, että panette nämä miehet
-syytteeseen.
-
-1 VARTIJA.
-Tämä mies sanoi, hyvä herra, että Don Juan, prinssin veli, on konna.
-
-MOILANEN.
-Rotokollaan, että prinssi Juan on konna. -- Mitä! Onhan ilmeinen
-pattovala sanoa prinssin veljeä konnaksi.
-
-BORACHIO.
-Herra konstaapeli, --
-
-MOILANEN.
-Pidä suusi, mies! Minä en kärsi naamaasi, kuule se.
-
-KIRJURI.
-Mitä muuta kuulitte hänen sanovan?
-
-2 VARTIJA.
-Sanoi mar senkin, että oli saanut tuhannen tukaattia Don Juanilta
-tehdäkseen väärän kanteen Hero neitiä vastaan.
-
-MOILANEN.
-Sehän on ilmeistä murtovarkautta.
-
-MUIKKARI.
-Niin, totisesti, onkin.
-
-KIRJURI.
-Mitä muuta, poikaseni?
-
-l VARTIJA.
-Ja että kreivi Claudio, hänen puheensa nojalla, aikoi häväistä Hero
-neitiä koko seurakunnan edessä eikä naida häntä.
-
-MOILANEN.
-Senkin lurjus! Tuosta sinä vielä tulet tuomituksi ijankaikkiseen
-autuuteen.
-
-KIRJURI.
-Mitä muuta?
-
-2 VARTIJA.
-Siinä kaikki.
-
-KIRJURI.
-Ja tämä on enemmän, miehet, kuin mitä voitte kieltää. Don Juan on tänä
-aamuna salaa paennut paikkakunnalta. Hero on sanotulla tavalla joutunut
-syytteeseen ja niinikään sanotulla tavalla hyljätyksi ja tästä
-harmistuneena yht'äkkiä kuollut. Herra konstaapeli, panettakaa kiinni
-nämä miehet ja toimittakaa heidät Leonaton taloon; minä menen edeltä ja
-näytän hänelle tutkinto-pöytäkirjan.
-
- (Menee.)
-
-MOILANEN.
-Kas niin, pankaa heidät köysivärkkiin.
-
-MUIKKARI.
-Niin, kruunun hanskat käteen.
-
-CONRAD.
-Tiehesi, hölmö!
-
-MOILANEN.
-Herran Kiesus! Missä on ahtivarjus? Pankoon rotokollaan, että prinssin
-palvelija on hölmö. -- Kas niin, köyttäkää heidät! -- Senkin hävytön
-mies?
-
-CONRAD.
-Tiehenne! Senkin aasi! Senkin aasi!
-
-MOILANEN.
-Etkö arvostele ammattiani? Etkö arvostele ikääni? -- Oi, jos hän nyt
-olisi tässä ja panisi rotokollaan, että minä olen aasi? -- Mutta, te
-miehet, muistakaa, että minä olen aasi; vaikkei sitä ole rotokollaan
-pantu, niin älkää unhottako, että minä olen aasi. -- Niin, sinä kanalja,
-sinä olet täynnä moraalia, sen voin minä luotettavilla vierailla
-miehillä sinulle todistaa. Minä olen älykäs mies ja, mikä vielä parempi,
-oikeudenpalvelija ja, mikä vielä parempi, oman huoneen haltija ja, mikä
-vielä parempi, niin hyvää lihaa kuin kuka muu tahansa Messinassa; mies,
-joka tunnen lait ja reklamentit, tiedä se, ja jolla on varaa aitassa,
-tiedä se, ja mies, jolla on tappioita ollut, ja mies, jolla on kaksi
-takkia ja muutenkin kaikki hienoa ja somaa. Viekää hänet pois! Voi, jos
-sentään olisi tullut rotokollaan, että minä olen aasi!
-
- (Menevät.)
-
-
-
-
-VIIDES NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
- Leonaton talon edustalla.
-
- (Leonato ja Antonio tulevat)
-
-ANTONIO.
-Jos jatkat noin, niin tapat itsesi;
-Ei viisast' ole tuskaa auttaa noin
-Omaksi vahingokseen.
-
-LEONATO.
- Neuvos säästä!
-Se valuu korvahani tehotonna
-Kuin vesi seulaan. Pyydän, neuvos säästä!
-Ei lohdun sanaa korvaani voi tuoda
-Muu kukaan, paitsi mies, joll' yhtäläinen
-On kärsimys kuin mulla. Isä hanki,
-Jok' on niin lastaan lempinyt ja jonka
-On isän-ilo rauennut kuin minun, --
-Hän nuille mahtavuutta saarnatkoon.
-Mun tuskani ja hänen pane rinnan,
-Niin että tasan tuska vastaa tuskaa.
-Tuo suru tuota, tämä kaiho tätä,
-Laajuuteen, laatuun, muotoon, näköön nähden:
-Jos se mies silloin sukii partaansa
-Ja hymyilee ja huutaa: "huoli pois!"
-Ja "hei vain!" syvän huokauksen sijaan,
-Surujaan parsii mietteillä ja huolens'
-Upottaa viinimaljaan, -- moinen hanki,
-Hält' oppia ma tahdon maittavuutta.
-Mut moist' ei löydy. Ihminen, näet, aina
-Voi lohduttaa ja neuvon tietää vaivaan,
-Jonk' itse vältti; vaan kun kurjuus kohtaa,
-Niin tuskaks muuttuu lohdutus, joll' äsken
-Parantaa alkoi hulluutta ja raivon
-Sitoa silkkirihmalla ja tuskaa
-Ilmalla lientää, sanoill' ahdistusta.
-Niin, kaikki saarnaa maittavuutta sille,
-Ken huolten taakan alla kiemuroi,
-Mut mielt' ei siihen eikä voimaa kellään,
-Jonk' itse täytyy samaa taakkaa kantaa.
-Siis lohdutustas älä minuun tuhlaa:
-Suruni neuvoas on äänekkäämpi.
-
-ANTONIO.
-Niin, siinä mies ei lasta parempi.
-
-LEONATO.
-Vait, vaiti! Tahdon olla lihaa, verta.
-Ei ole sitä järkiviisasta,
-Mi tyynnä kestäis hampaan kolotusta,
-Puhukoon vaikka jumalien kieltä
-Ja tuskaa naurakoon ja sattumusta.
-
-ANTONIO.
-Miks omaan päähäs kasaat kaikki tuskat?
-Niin laita, että sortajaskin kärsii.
-
-LEONATO.
-Niin oikein, sen ma teenkin. Sydän sanoo,
-Ett' on mun tytärtäni paneteltu.
-Ja sen saa Claudio kuulla, niin myös prinssit,
-Niin, kaikki, kaikki Heron häväisijät.
-
- (Don Pedro ja Claudio tulevat.)
-
-ANTONIO.
-Kas, kiire prinssin' on ja Claudiolla.
-
-DON PEDRO.
-Kah! Päivää, hyvää päivää!
-
-CLAUDIO.
- Terve teille!
-
-LEONATO.
-Mua kuulkaa, hyvät herrat, --
-
-DON PEDRO.
- Meill' on kiire.
-
-LEONATO.
-Vai kiire on? Siis, herran haltuun, prinssi.
-Vai teill' on kiire nyt? No, yhtä kaikki.
-
-DON PEDRO.
-Oi, hyvä vanhus, älä haasta riitaa.
-
-ANTONIO.
-Jos riidalla hän oikeutta saisi,
-Niin monen teistä kävis ohraisesti.
-
-CLAUDIO.
-Ken häntä loukkaa?
-
-LEONATO.
- Sinä, jumaliste!
-Mua sinä loukkaat, viekas tekopyhä.
-Haa! Kättäs älä miekallesi vie,
-En sua pelkää.
-
-CLAUDIO.
- Kuolkoon käteni,
-Jos pelon aihett' antais vanhukselle!
-Ei, käteni ei miekkaa tavoitellut.
-
-LEONATO.
-Vait, poika! Mua ivaatko ja ilkut?
-En höperöi ma niinkuin vanha houkko,
-Jok' ikäns' oikeudella kerskaa siitä,
-Mit' ennen tehnyt on ja mitä tekis,
-Jos olis nuori. Suusi sisään huudan:
-Mua ja mun viatonta lastani
-Niin olet solvaissut, ett' on mun pakko
-Syrjäyttää arvoni ja harmaapääni
-Ja ajan runtomana vaatia
-Sua miehen koitokselle. Kuuletko:
-Syytöntä lastan' olet panetellut,
-Sydämmen hältä särkenyt on valhees;
-Nyt haudass' on hän esi-isäin luona,
-Haudassa, miss' ei muuta ole tahraa,
-Kuin tuo sun konnuutesi aikaansaama.
-
-CLAUDIO.
-Mun konnuuteni!
-
-LEONATO.
- Niin, sun konnuutesi!
-
-DON PEDRO.
-Tuo sana paikallaan ei ole, vanhus.
-
-LEONATO.
-Oi, prinssi, hän jos uskaltaa, niin toteen
-Sen näytän miekallani, vaikka onkin
-Hän notkea ja taistotaitoinen
-Ja heitii nuoruutta ja voimaa uhkuu.
-
-CLAUDIO.
-Pois, pois! Ei minun tule teihin mitään.
-
-LEONATO.
-Mun noinko hylkäät? Lapseni sa tapoit;
-Jos tapat, poika, mun, niin tapat miehen.
-
-ANTONIO.
-Kaks miestä tappakoon hän, kaksi miestä.
-Mut yhtäkaikki -- toisen ensin lyököön
-Ja näyttäköön, mik' on; -- mua vastaan tulkoon! --
-Tulehan, poika! Tule, herra poika!
-Sinusta minä taitotemppus pieksen;
-Sen teen, niin totta ylimys kuin olen!
-
-LEONATO.
-Veli, --
-
-ANTONIO.
-Vait, hiljaa! Veljentytärtäni lemmin,
-Sen tietää Jumala. Nyt hän on kuollut,
-Häväisty kuoliaaksi konnain kautta,
-Jotk' yhtä valmiit vastaamaan on miestä
-Kuin minä käärmeen kieleen tarttumaan.
-Kakarat, pennut, piimäsuut! --
-
-LEONATO.
- Mut, veli, --
-
-ANTONIO.
-Vait, hiljaa vain? Ma tunnen nuo ja tiedän
-Jyväsiä myöten, mitä painavat;
-Sisukkaat, suulaat, röyhkät muotihassut,
-Jotk', iva, ilkku, vilppi, valhe suussa
-Ja kasvoill' ilme julma, pöyhkeilevät,
-Tokaisten viisi, kuusi jyrysanaa,
-Ett' on mar heissä miestä, ken vain tohtii --
-Ja siinä kaikki.
-
-LEONATO.
- Mutta, veli, --
-
-ANTONIO.
- Hiljaa!
-Alallas ole, anna minä toimin.
-
-DON PEDRO.
-Meill' aikomus ei ole pahoittaa.
-Sydäntäin koskee tyttärenne kuolo;
-Mut, kautta kunniani, syytteet kaikki
-Olivat oikeat ja päivän selvät.
-
-LEONATO.
-Oi, prinssi, prinssi! --
-
-DON PEDRO.
- Teit' en kuule.
-
-LEONATO.
- Ette? --
-Pois, veli! -- Teidän pitää kuulla! --
-
-ANTONIO.
- Täytyy!
-Tai tuntea sen saavat jotkut meistä!
-
- (Leonato ja Antonio menevät.)
-
- (Benedikt tulee.)
-
-DON PEDRO.
-Kas, tuossahan tulee se mies, jota etsimme.
-
-CLAUDIO.
-No, signor, mitä kuuluu?
-
-BENEDIKT.
-Hyvää päivää, hyvä prinssi!
-
-DON PEDRO.
-Terve tulemastanne, signor; olittepa tulla parahiksi ehkäisemään
-tappelua.
-
-CLAUDIO.
-Vähältä piti, ettei kaksi hampaatonta vanhusta haukannut nokkaa meiltä
-molemmilta.
-
-DON PEDRO.
-Leonato ja hänen veljensä. Mitä sinä arvelet? Jos olisimme otelleet,
-niin luulen tuskin, että olisimme olleet heille liian nuoret.
-
-BENEDIKT.
-Kellä on väärä asia, sillä ei ole tosi miehuutta. Tulin etsimään teitä
-molempia.
-
-CLAUDIO.
-Ja me olemme kaikkialta sinua hakeneet; meitä, näet, vaivaa suuri
-alakuloisuus, ja tahtoisimme siitä päästä. Pane älysi käymään.
-
-BENEDIKT.
-Se istuu tupessani; päästänkö sen?
-
-DON PEDRO.
-Kannatko sinä älyäsi ohellasi?
-
-CLAUDIO.
-Sitä ei vielä kukaan ole tehnyt, vaikka kyllä sangen moni panee älynsä
-oheen. Sanon sinulle, niinkuin sanotaan viulunvinguttajalle: "päästä
-kopastasi jotain hauskaa."
-
-DON PEDRO.
-Niin totta kuin olen rehellinen mies, hän on kalpeannäköinen. Oletko
-sairas, vai suuttunutko?
-
-CLAUDIO.
-Rohkaise luontosi, mies! Jos suru voikin tappaa kissan, niin lienee
-sinussa toki miestä tappamaan suru.
-
-BENEDIKT.
-Herraseni, jos älyllänne minuun hyökkäätte, niin aion sille kesken
-lentoaan tehdä pystyn. -- Olkaa hyvä, valitkaa toinen esine.
-
-CLAUDIO.
-No, antakaa siis hänelle toinen peitsi; tuosta viimeisestä on kärki
-katkennut.
-
-DON PEDRO.
-Kautta päivän valkeuden, hän yhä vaalenee; luulenpa, että hän on toden
-perästä suuttunut.
-
-CLAUDIO.
-Jos on, niin tietänee vyönsä soljeta.[22]
-
-BENEDIKT.
-Saanko sanan kuiskata korvaanne?
-
-CLAUDIO.
-Jumala varjelkoon, ettei vain liene otteluvaatimus!
-
-BENEDIKT.
-Te olette konna. -- En puhu piloja. -- Tahdon sen teille todistaa, miten
-tahdotte, millä tahdotte ja milloin tahdotte. Antakaa minulle hyvitys,
-muuten julki julistan teidät pelkuriksi. Olette tappanut herttaisen
-tytön, ja hänen kuolemansa on raskaana teitä painava. Odotan teitä.
-
-CLAUDIO.
-Hyvä, tulen, jos teillä on jotakin hyvää tarjottavana.
-
-DON PEDRO.
-Mitä? Pitojako? Pitojako?
-
-CLAUDIO.
-Niinpä niin, hän tarjoo minulle vasikanpäätä ja salvokukkoa, ja jos
-niissä en osoita suurinta leikkelytaitoa, niin sanokaa että veitseni ei
-kelpaa. Enkö saa kurppaakin lisäksi?[23]
-
-BENEDIKT.
-Älynne, herraseni, hölkkää hyvin, se ei tee äkkihyppyjä.
-
-DON PEDRO.
-Kerronpa sinulle, kuinka Beatrice tässä taannoin kiitteli älyäsi. Minä
-sanoin, että sinulla on hieno äly. "Aivan oikein", sanoi hän, "hienon
-hienosti sitä hänessä on." "Ei", sanoin minä, "suuri äly." "Totta",
-sanoi hän, "suuri ja paksu." "Ei", sanoin minä, "hyvä äly." "Oikein",
-sanoi hän, "se ei loukkaa ketään." "Mutta", sanoin minä, "hän on viisas
-mies." "Niin", sanoi hän, "oikein nokkaviisas." "Mutta hän osaa kieliä",
-sanoin minä. "Sen uskon", sanoi hän, "sillä hän vannoi minulle
-maanantai-iltana valan, jonka hän tiistai-aamuna rikkoi: hän on
-kaksikielinen, osaa käyttää kahta kieltä." Näin hän koko tuntikauden
-ivaili sinun hyviä puoliasi, kunnes vihdoin päätti huokauksella, että
-sinä olet sievin mies koko Italiassa.
-
-CLAUDIO.
-Ja sitten itki katkerasti ja lisäsi, että hänen ei sillä väliä.
-
-DON PEDRO.
-Niin teki; mutta kaiken tämän uhalla, jos hän ei kuollakseen häntä
-vihaisi, niin hän nuollakseen häntä rakastaisi. Tuon vanhuksen tytär on
-kertonut meille kaikki.
-
-CLAUDIO.
-Kaikki, kaikki, ja päälle päätteeksi, että Jumala näki hänet, kun hän
-lymysi puiden sekaan paratiisissa.
-
-DON PEDRO.
-Mutta milloin me panemme villin härän sarvet järkevän Benediktin päähän?
-
-CLAUDIO.
-Niin, ja kirjoitamme alle: "Tässä asuu Benediktus, se nainut mies."
-
-BENEDIKT.
-Hyvästi, sinä nulikka; tiedät aikomukseni; jätän sinut nyt lorusuisen
-leikillisyytesi haltuun; sinä pöyhkeilet kokkapuheillasi kuin kerskuri
-säilällään, joka, Jumalan kiitos, ei haavoita ketään. -- Kiitos,
-prinssi, kaikesta hyvyydestänne; minun täytyy luopua seurastanne.
-Veljenne, bastardi, on paennut Messinasta; te olette yksissä neuvoin
-surmanneet herttaisen ja viattoman tytön. Mitä tuohon herra Maitopartaan
-tulee, niin me tapaamme vielä toisemme, hän ja minä; siihen asti jääköön
-rauhaan.
-
- (Menee.)
-
-DON PEDRO.
-Hänellä on täysi tosi.
-
-CLAUDIO.
-Vakaa, täysi tosi; ja, uskokaa pois, rakkaudesta Beatriceen.
-
-DON PEDRO.
-Vaatiko hän sinua miekkasille?
-
-CLAUDIO.
-Täysin juhlallisesti.
-
-DON PEDRO.
-On se mies sentään soma kapine, kun pukee ylleen liivit ja housut, mutta
-jättää järkensä kotiin!
-
-CLAUDIO.
-Hän on silloin jätti apinan rinnalla; mutta sen vuoksi onkin apina
-tohtori semmoisen miehen rinnalla.
-
-DON PEDRO.
-Mutta vaiti nyt, olkoon sillä hyvällään! Maltu, mieleni, ja ole totinen!
-Eikö hän sanonut, että veljeni on paennut?
-
- (Moilanen, Muikkari sekä Conrad ja Borachio
- vartijoineen tulevat.)
-
-MOILANEN.
-Tulkaa, tulkaa, hyvä herraseni; jos ei oikeus teitä voi kesyttää, niin
-vaietkoon hänen puntarinsa kieli; te olette ennen ollut semmoinen
-vorpannattu kirmusieraaja, että teitä täytyy silmällä pitää.
-
-DON PEDRO.
-Mitä näen? Kaksi veljeni miehistä kahleissa? Ja toinen heistä on Borachio!
-
-CLAUDIO.
-Kysykää, prinssi, mitä he ovat rikkoneet.
-
-DON PEDRO.
-Oikeudenpalvelijat, kuulkaa, mitä pahaa ovat nuo miehet tehneet?
-
-MOILANEN.
-Mitäkö tehneet? He ovat tehneet vääriä raportteja! lisäksi ovat
-perättömiä lasketelleet; toiseksi ovat panetelleet; kuudenneksi ja
-viimeiseksi ovat valehdelleet erään ryökynän päähän; kolmanneksi ovat
-todistaneet vääriä asioita; ja päälle päätteeksi ovat valheellisia
-konnia.
-
-DON PEDRO.
-Ensiksi kysyn sinulta, mitä he ovat tehneet; kolmanneksi kysyn sinulta,
-mitä he ovat rikkoneet; kuudenneksi ja viimeiseksi, miksi heidät on
-vangittu; ja päälle päätteeksi, mistä te heitä syytätte.
-
-CLAUDIO.
-Oikein ja järkevästi kysytty, heidän oman jakoperustuksensa mukaan;
-siinä on, toden totta, sama ajatus monessa pukimessa.
-
-DON PEDRO.
-Mitä olette rikkoneet, hyvät miehet, kun teidät noin sidottuina viedään
-tutkittaviksi? Tämä oppinut konstaapeli on liian viisas, että häntä
-voisi ymmärtää. Mitä olette tehneet?
-
-BORACHIO.
-Armas prinssi, älkää lähettäkö minua tätä pitemmälle tutkittavaksi;
-kuulustelkaa itse minua ja antakaa tämän kreivin surmata minut. Olen
-vienyt teidät silmät avoinna harhaan; mitä teidän älynne ei voinut
-huomata, sen ovat nuo tyhmät hölmöt tuoneet julkisuuteen; he yöllä salaa
-kuuntelivat, kun minä tälle miehelle tunnustin, kuinka veljenne Don Juan
-vietteli minua panettelemaan Hero neitiä; kuinka teitä houkuteltiin
-puutarhaan, missä näitte minun kosivan Margareetaa, joka oli Heron
-vaatteissa; kuinka te sitten Heron häpäisitte, kun teidän piti mennä
-hänen kanssaan vihille. Konnantyöstäni ovat he pitäneet pöytäkirjaa,
-jonka ennen tahdon kuolemallani vahvistaa, kuin sitä häpeäkseni
-toistamiseen kertoa. Neiti on kuollut minun ja isäntäni väärästä
-syytteestä; lyhyesti, en muuta pyydä, kuin saada konnan palkan.
-
-DON PEDRO.
-Tuo puhe eikö läpi veren syökse
-Kuin miekanterä?
-
-CLAUDIO.
- Myrkkyä ma join,
-Kun hänen kertomustaan kuuntelin.
-
-DON PEDRO.
-Ja veljenikö vietteli sun tuohon?
-
-BORACHIO.
-Hän niin, ja maksoi siitä runsaan palkan.
-
-DON PEDRO.
-Hän pelkkää petosta on päästä jalkaan, --
-Ja karkaa, kun on konnantyönsä tehnyt!
-
-CLAUDIO.
-Ihana Hero! Kuvasi nyt näen
-Taas kirkkaass' ensilemmen hohteessa.
-
-MOILANEN.
-Kas niin, viekää nyt pois nuo syytteentekijät; piakkoin on kai
-ahtivarjus ehtinyt sepittää asian signor Leonatolle. Ja älkää unohtako,
-hyvät herrat, panna muistoon, kun aikaan ja paikkaan sopii, että minä
-olen aasi.
-
-MUIKKARI.
-Tuossa, tuossa tulee signor Leonato, ja ahtivarjus kanssa.
-
- (Leonato, Antonio ja kirjuri tulevat.)
-
-LEONATO.
-Miss' on se konna? Nähdä tahdon kasvot,
-Ett' osaan karttaa, kun ma kohtaan miehen
-Sen näköisen. Miss' on hän?
-
-BORACHIO.
- Tässä olen,
-Jos solvaajanne nähdä tahdotte.
-
-LEONATO.
-Sinäkö, orja, kielelläsi tapoit
-Mun puhtaan lapseni?
-
-BORACHIO.
- Niin, minä yksin.
-
-LEONATO.
-Nyt, konna, valehtelit omaan päähäs.
-Kaks tässä seisoo arvokasta miestä,
-Karuss' on kolmas, jok' on juoness' ollut. --
-Suur kiitos, prinssit; tyttäreni surma
-Lisätkää muihin arvotekoihinne;
-Se, tarkoin punniten, ol' oiva työ.
-
-CLAUDIO.
-En tiedä, kuinka teiltä anteeks pyytää,
-Mut puhua mun täytyy. Kostonne
-Valitkaa itse; raskain rangaistus
-Minulle määrätkää; mut erheess' aivan
-Tein rikokseni.
-
-DON PEDRO.
- Minä myös, sen vannon.
-Mut vanhus hyvää tyydyttääkseni
-Ma kannan taakan, vaikka kuinka raskaan
-Hän pankoon päälleni.
-
-LEONATO.
- En pyytää voi.
-Ett' eloon tyttäreni herätätte;
-Se mahdotonta on; mut sen ma vaadin:
-Messinan kansan tiedoks tehkää, että
-Hän syyttömänä kuoli. Ja jos lempi
-Saa teissä surusuonen itkemään.
-Niin laulu tehkää hänen muistoksensa,
-Ja laulakaa se hänen haudallaan,
-Tän' yönä laulakaa se. Huomenna
-Varahin tulkaa sitten luokseni,
-Ja kun en teitä vävykseni saanut,
-Nepaani olkaa. Veljelläin on tytär,
-Mun lapsi vainajani ilmikuva;
-Hän yksin perii meidät kummankin.
-Te hälle serkun oikeudet suokaa,
-Niin kuolee kostoni.
-
-CLAUDIO.
- Oi, jalo mies!
-Tuo liika hyvyys saa mun kyynelöimään.
-Ma suostun tarjoonne, ja tästä lähtein
-On Claudio parka teidän vallassanne.
-
-LEONATO.
-Siis huomenna ma teitä odotan;
-Hyvästi siksi! Tuota katalaa
-Ja Margareetaa tutkin yhdessä;
-Se tyttö veljenne on lahjomana
-Juonessa varmaan ollut osakas.
-
-BORACHIO.
-Ei ole, kautta sieluni! Kun puhui
-Hän kanssani, ei tiennyt mitä teki.
-Hän ain' on ollut vilpitön ja puhdas,
-En koskaan hänest' ole muuta kuullut.
-
-MOILANEN.
-Lisäksi on tiettäväksi annettava, armollinen herra, vaikka siitä tosin
-ei ole valkoista ja mustaa, että tämä syytteentekijä, tämä syntipukki,
-on sanonut minua aasiksi; pyytäisin että se luettaisiin rikoskaaressa
-hänen hyväkseen. Ja samaten on vahti kuullut heidän puhuvan herra
-Kuvattomasta, jolla sanotaan olevan lemmon kieru korvassa; hän lainailee
-rahaa Jumalan nimeen ja on sitä tehnyt niin kauan, eikä koskaan
-maksanut, että ihmiset jo rupeavat kovakiskoisiksi eivätkä enää tahdo
-antaa mitään Jumalan tähden. Olkaa hyvä ja kuulustelkaa häneltä sitä
-kohtaa.
-
-LEONATO.
-Sua kiitän huolestas ja vaivastasi.
-
-MOILANEN.
-Teidän armonne puhuu, niinkuin kiitollisen ja kunnianarvoisen
-nuorukaisen tulee; Jumalan kiitos teille.
-
-LEONATO.
-Tuossa vaivastasi.
-
-MOILANEN.
-Jumala siunatkoon laupeuslaitosta![24]
-
-LEONATO.
-Menkää nyt; minä otan vangit huostaani. -- Kiitos vain!
-
-MOILANEN.
-Esitän tässä teidän armollenne aika pääveivarin, nöyrimmästi pyytäen
-että teidän armonne häntä kurittaisi itselleen varoitukseksi. Jumala
-varjelkoon teidän armoanne; toivotan kaikkea hyvää teidän armollenne;
-Jumala auttakoon teitä terveyteen! Nöyrimmästi annan teille luvan
-lähteä, ja jos saa toivoa iloista jälleennäkemistä, niin Jumala sen
-armossa ehkäisköön! -- Tule pois, naapuri!
-
- (Moilanen, Muikkari ja vartijat menevät.)
-
-LEONATO.
-Hyvästi, hyvät herrat, huomisaamuun!
-
-ANTONIO.
-Teit' aamull' odotamme.
-
-DON PEDRO..
- Kyllä tullaan.
-
-CLAUDIO.
-Tän' iltana ma itken Heroani.
-
-LEONATO.
-Nuo miehet pois! Nyt tutkin Margareetaa,
-Kuink' on hän tutustunut tuohon konnaan.
-
- (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
- Leonaton puisto.
-
- (Benedikt ja Margareeta kohtaavat toisensa.)
-
-BENEDIKT.
-Kuules, Margareeta kulta, tee minulle pikku palvelus ja auta minua
-Beatricen puheille.
-
-MARGAREETA.
-Lupaatteko kirjoittaa sonetin kauneuteni ylistykseksi?
-
-BENEDIKT.
-Kyllä, ja niin ylevää tyyliä, ettei kukaan mies eläissään siihen yllä;
-sillä, kaikessa totuudessa, sen sinä ansaitset.
-
-MARGAREETA.
-Etteikö kukaan mies minuun yllä? Pitääkö minun sitte aina tähtiä
-tavoitella?
-
-BENEDIKT.
-Sinun älysi on sukkela kuin susikoira; se puraisee.
-
-MARGAREETA.
-Ja teidän tylsä kuin miekkailijan säilä; se pistää, mutta ei loukkaa.
-
-BENEDIKT.
-Sulaa kohteliaisuutta, Margareeta; se ei tahdo loukata naista. Ole nyt
-hyvä ja kutsu Beatrice tänne. Heitän sulle aseeni.
-
-MARGAREETA.
-Luodikon ja luodit myös.
-
-BENEDIKT.
-Niin, mutta varo, luodikko on latingissa; vaarallinen ase naisille.
-
-MARGAREETA.
-No niin; kutsun Beatricen luoksenne; hän on kepeä jalaltaan.
-
-BENEDIKT.
-Silloin hän kyllä tulee.
-
- (Margareeta menee.)
-
-(Laulaa.)
-
- Tuo jumal' Amor,
- Se pikku peikko,
- Hän tietää, tietää,
- Kuink' olen minä heikko --
-
-laulussa, tarkoitan; mutta mitä lempeen tulee, -- Leander, se hyvä
-uimari, Troilus, se ensimmäinen lemmenhankkija, ja koko kirjallinen
-noita entisiä nais-uroita, joiden nimet nykyään niin sujuvasti luistavat
-jambimitan tasaisella reitillä, ne eivät koskaan olleet niin korviaan
-myöten lempeen takertuneet kuin minun vaivainen oma itseni. Mutta,
-hiisi olkoon, en tapaa oikeita loppusointuja; olen koettanut, mutta
-"tyttö"-sanalle en löydä muuta vastetta kuin "nytty", liian viaton
-riimi; "viha" ja "liha", on karkea riimi; "loukko" ja "houkko", typerä
-riimi -- ja saakelin pahaenteisiä kaikki. En, minä en ole syntynyt
-minkään riimiplaneetan alla, enkä osaa kosia pyhäisillä valiofraaseilla.
-
- (Beatrice tulee.)
-
-Ihana Beatrice, tulitko todellakin, kun sinua kutsuin?
-
-BEATRICE.
-Tulin, signor, ja menen, kun käskette.
-
-BENEDIKT.
-Oi, jää siksi, kuin sanon: pois.
-
-BEATRICE.
-"Pois" on jo sanottu; hyvästi vain! -- Mutta ennenkuin menen, sanokaa,
-miksi tulin, se on, mitä on tapahtunut teidän ja Claudion välillä.
-
-BENEDIKT.
-Pahoja sanoja vain; ja sen asian päälle tahdon sinua suudella.
-
-BEATRICE.
-Pahat sanat ovat vain pahaa ilmaa, paha ilma vain pahaa henkeä, ja paha
-henki on inhottava, siis menen täältä suutelematta.
-
-BENEDIKT.
-Sinä säikytit sanan pois oikeasta käsitteestään, niin valtava on älysi.
-Mutta sanon sinulle miten asia on: Claudio suostuu otteluvaatimukseen,
-ja joko minun täytyy pian saada hänestä kuulla, tai julistan hänet
-pelkuriksi. Mutta sano nyt minulle, mihin minun huonoista puolistani
-sinä ensin rakastuit?
-
-BEATRICE.
-Kaikkiin yht'aikaa; sillä ne ovat yhteensä niin hyvin järjestetty
-vikojen vapaavaltio, etteivät salli yhdenkään hyvän ominaisuuden seota
-joukkoonsa. Mutta mikä minun hyvistä puolistani sai sinut ensin minun
-tähteni rakkautta kärsimään?
-
-BENEDIKT.
-Rakkautta kärsimään! Hyvin sanottu! Minä todellakin kärsin rakkautta,
-sillä rakastan sinua vastoin tahtoani.
-
-BEATRICE.
-Sydämmesi uhmalla tietenkin. Oi, sitä sydänparkaa! Jos sinä sitä uhmaat
-minun tähteni, niin minä tahdon sitä uhmata sinun tähtesi; sillä en voi
-koskaan sitä rakastaa, mitä ystäväni vihaa.
-
-BENEDIKT.
-Me olemme, sinä ja minä, liian järkeviä sovussa kosiaksemme.
-
-BEATRICE.
-Siltä ei näytä, tuosta tunnustuksestasi päättäen; ei yksikään järkevä
-mies kahdestakymmenestä kehu itseään.
-
-BENEDIKT.
-Vanha, vanha sananparsi, Beatrice, joka kelpasi siihen aikaan, milloin
-niitä oli hyviä naapureita. Jos nykyiseen aikaan mies ei itse sepitä
-hautakirjoitustaan, ennenkuin kuolee, niin ei hänen muistonsa elä
-kauemmin kuin kellot soivat ja leski itkee.
-
-BEATRICE.
-Ja kuinka kauan tuota luulet kestävän?
-
-BENEDIKT.
-Sekin kysymys! -- No niin: tunti soittoa, ja neljännes nyyhkytystä. Siis
-on järkevän viisainta -- jos muuten herra Matonen, hänen omatuntonsa, ei
-tee estettä -- itse toitottaa julki omat hyveensä, niinkuin minä nyt
-teen. Sen verran omaa kiitostani, ja sen kiitoksen olen hyvin ansainnut,
-niinkuin itse tahdon toteen näyttää. Ja sanohan nyt, kuinka voi
-serkkusi?
-
-BEATRICE.
-Sangen huonosti.
-
-BENEDIKT.
-Ja kuinka itse voit?
-
-BEATRICE.
-Sangen huonosti minäkin.
-
-BENEDIKT.
-Pelkää Jumalaa, rakasta minua ja tee parannus. Ja nyt sanon jäähyväiset,
-sillä joku tulee tuossa kiirehtien.
-
- (Ursula tulee.)
-
-URSULA.
-Tulkaa, neiti, joutuun setänne luo, siellä sisällä on hirmuinen hälinä.
-On havaittu, että Hero neitiä on väärin syytetty, prinssiä ja Claudiota
-kovasti petetty, ja Don Juan, tämän kaiken alkuunpanija, on mennyt
-matkaansa ja paennut. Tuletteko nyt heti?
-
-BEATRICE.
-Tuletteko tekin, signor, noita uutisia kuulemaan?
-
-BENEDIKT.
-Tahdon sydämmessäsi elää, syliisi kuolla ja silmiisi hautaantua; ja,
-paremmaksi vakuudeksi, tahdon käydä kanssasi setäsi luo.
-
- (Menevät)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
- Kirkko.
-
- (Don Pedro ja Claudio seuralaisineen tulevat,
- soitot ja soihdut mukana.)
-
-CLAUDIO.
-Tää onko Leonaton holvihauta?
-
-1 SEURALAINEN.
-On, teidän armonne.
-
-CLAUDIO (lukee paperikäärystä);
- Murhaamana panettelon
- Hero lepää haudassaan,
- Mutta maineen ikielon
- Saa hän palkaks vaivoistaan.
- Elämä, mi pilkkaan häätyi,
- Ikikunniaan näin päättyi.
- (Ripustaa kääryn holviin.)
-
-Riipu tuossa! Häntä sinä
-Ylistä, kun taukoon minä. --
-Nyt soitto soimaan, juhlahymni soimaan!
-
- Laulu.
-
- Jumal' yön,[25] suo armos meille,
- Impes surmaan saattaneille;
- Kiertelemme hautaa näin,
- Suruvirttä vierettäin.
- Yösydän, voihkata koita,
- Kanssamme vaikeroida:
- Ah! ja voi! Ah! ja voi!
- Povesi avaa, hauta,
- Kuollehet ilmoille auta!
- Ah! ja voi? Ah! ja voi!
-
-CLAUDIO.
-Rauhassa nyt maatkoot luusi!
-Joka vuos' on juhla uusi.
-
-DON PEDRO.
-Nyt soihdut sammuksiin! Jo aamu koittaa;
-Pesäänsä hukka kantaa saalistaan;
-Jo päivä idän kulmaa kirjavoittaa
-Ja Phoiboon tielle kylvää nuoliaan.
-Suur kiitos, kaikki; menkää; hyvästi!
-
-CLAUDIO.
-Hyvästi, herrat! Kukin toimiinsa!
-
-DON PEDRO.
-Nyt uuteen juhlaan pukeumaan pois!
-Mua sitten seuratkaa Leonaton luoksi.
-
-CLAUDIO.
-Josp' onnen paremman nyt Hymen sois,
-Kuin se, min vuoksi tässä kyynel juoksi!
-
- (Menevät.)
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
- Huone Leonaton talossa.
-
- (Leonato, Antonio, Benedikt, Beatrice, Ursula,
- Margareeta, Munkki Ja Hero tulevat.)
-
-MUNKKI.
-Sanoinhan: syytön on hän.
-
-LEONATO.
- Samoin prinssi
-Ja Claudiokin, jotk' on syytteen tehneet
-Nyt kertomani erheen perusteella.
-Mut syypää, vaikka vastoin tahtoaan,
-On Margareeta, niinkuin selvään näkyy
-Tään tutkimuksen koko menosta.
-
-ANTONIO.
-Iloitsen, että kaikki hyvin päättyi.
-
-BENEDIKT.
-Niin minäkin, kun muuten mun ois pakko
-Tilille haastaa nuori Claudio.
-
-LEONATO.
-Nyt, tyttäreni, ja te, naiset kaikki,
-Läheiseen menkää huoneeseen, ja sieltä
-Palatkaa naamioittuina, kun käsken.
-Paraikaa prinssiä ja Claudiota
-Odotan tänne.
-
- (Naiset poistuvat.)
-
- Tiedät toimes, veli,
-Isänä olla veljes tyttärelle
-Ja hänet vaimoks antaa Claudiolle.
-
-ANTONIO.
-Sen täysin vakavana tehdä tahdon.
-
-BENEDIKT.
-Min' aion, pater, teitä vaivata.
-
-MUNKKI.
-Ja mitä tulee tehdä mun, signor?
-
-BENEDIKT.
-Sitoa taikka päästää, jompikumpi. --
-Signor Leonato, näin on laita, signor:
-Beatrice katsoo mua suopein silmin.
-
-LEONATO.
-Sen silmän hälle tyttäreni lainas.
-
-BENEDIKT.
-Ja minä hälle lempein silmin vastaan.
-
-LEONATO.
-Sen näkövoiman teille hankin minä
-Ja Claudio ja prinssi. Mik' on mieli?
-
-BENEDIKT.
-Hämärä vastauksenne on, herra.
-Mun mieleni on, että mielisitte
-Mieleemme yhtyä jo tänäpänä
-Sitoa meidät pyhään avioon;
-Ja siihen pyydän apuanne, pater.
-
-LEONATO.
-Min' annan suostumuksen.
-
-MUNKKI.
- Minä avun.
-Kas tuossa ovat Claudio ja prinssi.
-
- (Don Pedro ja Claudio tulevat seuralaisineen.)
-
-DON PEDRO.
-Huomenta teille, jalot herrat kaikki!
-
-LEONATO.
-Huomenta, prinssi! Claudio, huomenta!
-Teit' odotimme; täyskö mieli teillä
-Tänäpä naida veljentyttäreni?
-
-CLAUDIO.
-Nain hänet, vaikka neekeritär ois hän.
-
-LEONATO.
-Siis kutsu hänet, veli; pappi vartoo.
-
- (Antonio menee.)
-
-DON PEDRO.
-Huomenta, Benedikt! No, mitä kuuluu!
-Sun muotos ilmetty on helmikuu,
-Viluinen, pilvinen ja myrskysäinen.
-
-CLAUDIO.
-Hän varmaan ajattelee villihärkää.
-Pois pelko! Sarves päät me kultaamme,
-Ja koko Europan sa valloitat.
-Zeun helmaan Europakin muinoin juoksi,
-Zeun härjän hahmossa kun tuli luoksi.
-
-BENEDIKT.
-Zeun mylvinässä oli tenhoveto.
-Myös isäs lehmän luo se tuli peto
-Ja teki sille oivan vasikan,
-Sun näköisesi päästä jalkahan.
-
- (Antonio palaa, mukanaan naamioidut naiset.)
-
-CLAUDIO.
-Tuon vielä maksan; nyt on tilit toiset.
-Kenenkä naisen näistä ottaa saan?
-
-ANTONIO.
-Tään tässä; minä annan hänet teille.
-
-CLAUDIO.
-Siis hän on minun. -- Näytä kasvos, armas.
-
-LEONATO.
-Ei, papin eessä häntä kädest' ota
-Ja hälle uskollisuutt' ensin vanno.
-
-CLAUDIO.
-Tään munkin eessä pyydän kättänne;
-Ma olen miehenne, jos haluatte.
-
-HERO.
-Ma olin ensi vaimonne, kun elin;
- (Paljastaa kasvonsa.)
-Sa ensi mieheni, kun mua lemmit.
-
-CLAUDIO.
-Toinenko Hero?
-
-HERO.
- Varmempaa ei mikään.
-Yks Hero herjaan kuoli; minä elän,
-Ja oon, niin totta kuin ma elän, impi.
-
-DON PEDRO.
-Entinen Hero! Hero, jok' on kuollut!
-
-LEONATO.
-Niin kauan kuollut vain, kuin herja eli.
-
-MUNKKI.
-Tään arvoituksen selittää voin minä.
-Kun vihkimenot ovat päättyneet,
-Niin kerron tarkkaan, kuinka Hero kuoli.
-Siks ihme tää vain arkitapaus olkoon.
-Nyt kaikki viipymättä kappeliin.
-
-BENEDIKT.
-Seis, pater, varro! Miss' on Beatrice?
-
-BEATRICE.
-Se nimi mulla.
- (Paljastaa kasvonsa.)
- Mitä tahdotte?
-
-BENEDIKT.
-Mua ettekö te rakasta?
-
-BEATRICE.
-En, en sen enempää kuin mik' on kohtuus.
-
-BENEDIKT.
-Siis setänne ja Claudio ja prinssi
-He pettyivät, kun vannoivat sen todeks.
-
-BEATRICE.
-Mua ettekö te rakasta?
-
-BENEDIKT.
-En, en sen enempää, kuin mik' on kohtuus.
-
-BEATRICE.
-Siis Margareeta, Ursula ja Hero
-He pettyivät, kun vannoivat sen todeks.
-
-BENEDIKT.
-Vannoivat teidän lemmest' ihan sairaaks.
-
-BEATRICE.
-Vannoivat teidän lemmest' ihan kuolleeks.
-
-BENEDIKT.
-Lorua vain! -- Siis, ettekö mua lemmi?
-
-BEATRICE.
-En; ystävyyden merkiks vain, en muuta.
-
-LEONATO.
-Ei, serkku, varmaan tuota herraa lemmit.
-
-CLAUDIO.
-Ja herra häntä samoin, sen ma vannon.
-Paperi täss' on, miehen käsialaa:
-Omasta päästä tehty rampa runo
-Beatricen kiitokseksi.
-
-HERO.
- Tässä toinen,
-Beatricen käsialaa, joka saatu
-On hänen taskustaan ja josta huokuu
-Palavaa rakkautta Benediktiin.
-
-BENEDIKT.
-Ihme ja kumma! Tässä omat kätemme todistavat sydämmiämme vastaan. -- No
-siis, otan sinut, mutta, kautta päivän valkeuden, pelkästä säälistä
-sinut otan.
-
-BEATRICE.
-Minä en tahdo teille antaa suoraan rukkasia; mutta, kautta tämän
-kirkkaan päivän, otan teidät ystävien hartaasta kehoituksesta ja
-osittain siksi, että pelastaisin henkenne, koska sanovat, että olette
-saamaisillanne hivutustaudin.
-
-BENEDIKT.
-Vaiti, minä tukin suusi.
-
- (Suutelee häntä.)
-
-DON PEDRO.
-No, Benedikt, sa nainut mies, kuin voit sa?
-
-BENEDIKT.
-Sanon sinulle jotakin, prinssi: kokonainen komppania pilkkakirveitä ei
-voisi nyt minusta ivata pois hyvää tuultani. Luuletko että olen
-millänikään komparunosta tai pilkkalaulusta? En; jos kaikenlainen
-aivojen törky voisi miestä liata, niin kenelläpä silloin olisi puhdasta
-paikkaa ruumiissa? Lyhyesti: kun nyt olen päättänyt naida, niin en
-välitä laisinkaan siitä, mitä maailma on päättänyt sanoa sitä vastaan;
-älkää siis huoliko pilkata minua siitä, mitä ennen olen puhunut naimista
-vastaan; ihminen on häälyväinen olento, se on minun loppupäätökseni. --
-Mitä sinuun tulee, Claudio, niin ajattelin sinua hieman pehmittää; mutta
-kun nyt näyttää siltä, että meistä tulee sukulaiset, niin elä edelleen
-eheänä ja rakasta serkkuani.
-
-CLAUDIO.
-Olin jo toivonut, että antaisit Beatricelle rukkaset, jotta olisin
-saanut piestä sinut pois yksinäiselämästäsi ja tehdä sinusta
-kahtaisolennon, joksi epäilemättä tuletkin, jos ei serkkuni pidä sinua
-tarkalla silmällä.
-
-BENEDIKT.
-Kas niin, nyt ollaan ystäviä. -- Mutta pistäkäämme ennen häitä vähän
-tanssiksi, jotta saisimme keveämmän mielen ja vaimomme kepeämmät jalat.
-
-LEONATO.
-Voimme tanssia jäljestäpäin.
-
-BENEDIKT.
-Ei, ennen. Soitto soimaan, pelimannit! -- Prinssi, olet niin
-miettiväinen. Ota vaimo! Ota vaimo! Ei ole sauvaa kunnianarvoisempaa
-kuin se, jonka sanka on sarvesta.
-
- (Sanansaattaja tulee.)
-
-SANANSAATTAJA.
-Don Juan vangittu on pakotiellä
-Ja tuotu turvasaatoin Messinaan.
-
-BENEDIKT.
-Älkäämme häntä ajatelko ennen kuin huomenna; minä sillaikaa mietin
-hänelle kelpo rangaistuksen. -- Soitto soimaan, pelimannit!
-
- (Tanssi. Menevät.)
-
-
-
-
-SELITYKSIÄ:
-
-
-[1] _Naulasi julki ilmoituksen_. Miekkailijat, ampujat ja
-nyrkkitaistelijat panivat julkisiin paikkoihin ilmoituksia, joissa
-vaativat halukkaita kilpailuun, ja se, joka siihen suostui, kirjoitti
-nimensä ilmoituksen alle.
-
-[2] _Rupeatko koiranhampaaksi ja uskottelet_ j.n.e. Tarkoitus on:
-puhutko mahdottomia? Cupido on sokea eikä voi jänistä ampua, ja Vulkanus
-on seppä.
-
-[3] _Saatte ripustaa minut kuin kissan puteliin_ j.n.e. Viittaa vanhaan
-kansanleikkiin Englannissa.
-
-[4] _Kutsua Aatamiksi_. Adam Bell oli kuuluisa, kansanlaulun ylistämä
-jousimies.
-
-[5] _Jos ei Cupido ole koko viinikkoansa Venetiassa tyhjentänyt_.
-Venetia oli Sh:n aikaan kuuluisa kauniista ja auliista naisistaan ja
-lemmenseikkailuistaan.
-
-[6] _Syntynyt Saturnuksen turvissa_. Saturnusta pidettiin alakuloisen
-luonteensävyn synnyttäjänä.
-
-[7] _Pujahdin seinäverhon taakse_. Seinäverhot olivat Sh:n aikaan
-irtonaiset ja ripustettiin jonkin matkan päähän seinästä, jotta niiden
-taakse voi piiloutua.
-
-[8] _Otan kuuden killingin pestin_ j.n.e. Vanhat piiat, jotka eläissään
-inhosivat lapsia, olivat, kansanluulon mukaan, määrätyt kuoltuaan
-kantamaan apinoita helvettiin.
-
-[9] _Kuiva käsi_ merkitsi kylmäkiskoisuutta ja saituutta.
-
-[10] _Lähimmän pajupuun luo_. Pajunlehdistä tehty seppele oli onnettoman
-rakkauden vertauskuva.
-
-[11] _Koronkiskuri kultavitjojaan_. Lontoon rikkailla porvareilla oli
-tapana pitää kallisarvoisia kultavitjoja: tavallisesti he myöskin
-antoivat lainaksi rahaa.
-
-[12] _Hakomaja yrttitarhassa_. Vrt. Jesaia I: 8.
-
-[13] _Mitan pappi Johanneksen jalasta_. Kansantarun mukaan oli pappi
-Johannes tavattoman suuren kristillisen valtakunnan hallitsija
-Itämailla. Hänen valtaansa kuului kaikki Intiat ja paljon muita maita.
-Hänen puheilleen eivät tavalliset ihmiset päässeet; kuninkaat,
-ruhtinaat, patriarkat ja lukematon joukko ritareita ympäröi ja palveli
-häntä.
-
-[14] _Olen ahvakko_. Tarkoittaa rumaa, tummaa ihoa, joka pelottaa pois
-kaikki kosijat.
-
-[15] _Hiukset saavat olla minkä väriset Jumala tahtoo_. Kuningatar
-Elisabetin aikana oli tapana värjätä hiuksiaan ja pitää valetukkaa.
-
-[16] _Kantaa lyhtyä_. Yövartijalla oli, paitsi pertuskaa, lyhty oikeassa
-kädessä ja soittokello vasemmassa.
-
-[17] _Niinkuin rehellinen juomaveikko_. Borachio viittaa nimeensä, joka
-johtuu espanjalaisesta sanasta boracho, joka merkitsee juomaria.
-
-[18] _Lemmen kierukka korvallisessa_. Teikareilla oli tapana
-lävistetyissä korvanlehdissään kantaa lemmittynsä nauhoja, kutreja, jopa
-kengänrihmojakin.
-
-[19] _Palabras_. Moilanen aikoo sanoa pocas palabras, joka merkitsee:
-muutamin sanoin (pauca verba).
-
-[20] _Jos tiedätte jompikumpi jotakin sisällistä estettä_ j.n.e.
-Tällainen kehoitus tehtiin Sh:n aikaan morsiusparille aina vihille
-mentäessä.
-
-[21] _Toisia käytetään naurettaessa_. Sitaatti Sh:n aikaan yleisesti
-käytetystä kieliopista.
-
-[22] _Vyönsä soljeta_. Vyön solki oli tavallisesti etupuolella, mutta
-taisteluun ryhtyessä kiinnitettiin se selän puolelle.
-
-[23] _Enkä saa kurppaa lisäksi_. Kurppa tarkoittaa Englannissa hölmöä.
-
-[24] _Jumala siunatkoon laupeuslaitosta_. Näin oli kerjäläisten tapana
-sanoa, kun saivat almuja yleisistä hyväntekeväisyyslaitoksista.
-
-[25] _Jumal' yön_. Luna, Diana.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of Project Gutenberg's Paljo melua tyhjästä, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJO MELUA TYHJÄSTÄ ***
-
-***** This file should be named 42898-8.txt or 42898-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
- http://www.gutenberg.org/4/2/8/9/42898/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties. Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research. They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License (available with this file or online at
-http://gutenberg.org/license).
-
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States. If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed. Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change. If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges. If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
- owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
- has agreed to donate royalties under this paragraph to the
- Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
- must be paid within 60 days following each date on which you
- prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
- returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
- sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
- address specified in Section 4, "Information about donations to
- the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or
- destroy all copies of the works possessed in a physical medium
- and discontinue all use of and all access to other copies of
- Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
- money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days
- of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation. The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund. If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
-
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
-http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations. Its business office is located at
-809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
-business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
-information can be found at the Foundation's web site and official
-page at http://pglaf.org
-
-For additional contact information:
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit http://pglaf.org
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
-
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
- http://www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.