initial commit of ebook 44602HEADmain

9 files changed, 22082 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/44602-0.txt b/44602-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..6b4e997
--- /dev/null
+++ b/44602-0.txt
@@ -0,0 +1,5202 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44602 ***
+
+TURHAA LEMMEN TOUHUA
+
+
+Kirj.
+
+
+William Shakespeare
+
+
+
+
+Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1910.
+
+
+
+
+
+
+
+Näytelmän henkilöt:
+
+
+FERDINAND, Navarran kuningas.
+BIRON,      |
+LONGAVILLE, | kuninkaan seuruetta.
+DUMAINE, |
+MERCADE, | Ranskan prinsessan seuruetta.
+BOYET,   |
+DON ADRIANO DE ARMADO, espanjalainen.
+Sir NATHANAEL, pastori.
+HOLOFERNES, koulunopettaja.
+PÖLLÖ, konstaapeli.
+KALLO, talonpoika.
+TIISA, Armadon kantapoika.
+Metsänvartija.
+Ranskan prinsessa.
+ROSALIINA, |
+MARIA,     | prinsessan hovineitsyitä.
+KATARIINA, |
+JAQUENETTA, talonpoikaistyttö.
+Virkamiehiä ja muita kuninkaan ja prinsessan seuralaisia.
+
+
+Tapaus: Navarrassa.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Navarra. Puisto kuninkaanlinnan edustalla.
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat.)
+
+KUNINGAS.
+Se maine, jota elo tavoittaa,
+Saa vaskikirjoiss' elää haudoillamme,
+Somentain meitä kalman rumentaissa,
+Jos korpin-ahnaan ajan uhalla
+Sen kunnian voimme elämässä ostaa,
+Mi kuolon tuiman odan tylsentää
+Ja perinnöks suo meille ijäisyyden.
+Siis, uljaat urhot, -- uljait' olette,
+Kun sotaa käytte omaa hehkua
+Ja mailman koko himolaumaa vastaan --
+Lujana pysyy viime säädöksemme:
+Navarra tulee mailman ihmeeksi,
+Hovimme pikku-akatemiaksi
+Ja tyynen mietiskelyn tyyssijaksi.
+Te kolme, Longaville, Biron, Dumaine,
+Vannoitte kanssain elää kolme vuotta
+Kuin koululaiset tämän ohjeen mukaan,
+Jonk' olen tähän paperille pannut.
+Jo valan teitte, nyt vain nimet alle,
+Jott' omin käsin kunniansa kumois
+Se, joka tästä rikkoo rahdunkaan.
+Yht' uljaasti nyt allekirjoittakaa,
+Kuin vannoitte, jott' oisi vala vakaa.
+
+LONGAVILLE.
+Sen teen, se kolmen vuoden vain on paasto;
+Jos ruumis kärsiikin, niin juhlii sielu.
+Suur' vatsa -- tyhjät aivot! Herkkusuu
+Kyll' ihraa saa, mut äly surkastuu.
+
+DUMAINE.
+Lihaansa kurittaa Dumainekin tahtoo;
+Tään mailman raa'at himoaineet heittää
+Hän raa'an mailman palkkaorjille.
+Komeus, lempi, rikkaus nyt on mennyt,
+Ma viisauden mailla elelen nyt.
+
+BIRON.
+Voin noiden lupaukseen yhdistyä
+Vain siinä, mitä olen vannonut,
+Siis, kolme vuotta täällä opiskella.
+Mut tuossa mont' on muuta kovaa kohtaa;
+Kuin: ettei saa sill' aikaa naista nähdä,
+-- Niin toivoakseni ei säännöiss' ole --
+Ja syömätt' olla yksi viikonpäivä
+Ja muinakin vain kerran ruokailla,
+-- Niin toivoakseni ei säännöiss' ole --
+Ja öisin nukkua vain kolme tiimaa
+Ja päivin vähääkään ei uinahtaa --
+Minä kun kiltist' aina yöni nukun,
+Lisäten yöhön vielä puolen päivää --
+Niin toivoakseni ei säännöiss' ole.
+Kovalle ottaa tää: ei nähdä naista,
+Paastoilla, oppia eik' unta maistaa.
+
+KUNINGAS.
+Mut teitte valan tehdä kaiken sen.
+
+BIRON.
+Ei, anteeks suokaa, sit' en tehnyt, en;
+Tääll' olla lupasin vain kolme vuotta
+Ja teidän kanssa opiskella suotta.
+
+KUNINGAS.
+Sen vannoitte ja kaiken muunkin näin.
+
+BIRON.
+Ma vannoin "niin" ja "ei" vain pilan päin.
+Mut mikä siit' on hyöty? -- soisin tietää.
+
+KUNINGAS.
+Se tietää, mit' ei muuten saisi tietää.
+
+BIRON.
+Mik' arkiälyltäkö salaan jää?
+
+KUNINGAS.
+Niin, opin taivainen on palkka tää.
+
+BIRON.
+No, semmoinen on opiskelu hupa,
+Kun tietää saa, mit' ei ois muuten lupa,
+Kuin esimerkiks, miss' on hyvä syödä,
+Kun syömingit on kiellettyä työtä,
+Tai miss' on soma tyttö verraton,
+Kun tytöt ei lie arkiälyn alaa,
+Tai miten välttää kiusallista valaa
+Lupaustaan rikkomatta, -- tuo jos on
+Opinnon hyöty, niin kuin totta lie,
+Niin siihen, mit' ei tiedä, tieto vie,
+Ja silloin vannon: paras opin tie.
+
+KUNINGAS.
+Tuo opintomme tuiki turmeleisi
+Ja turhaan iloon ajatukset veisi.
+
+BIRON.
+Kaikk' ilot turhat on, mut turhin aivan
+Se, joka vaivan palkaks tuo vain vaivan
+Mies vaivoin kirjoistansa tutkaisee
+Totuuden valoa; sill' aikaa hältä
+Lumeillaan totuus näön huikaisee,
+Vie valon valo valon-etsijältä;
+Ennenkuin valon löytää pimeässä,
+On omain silmäin valo menemässä.
+Ei, suuremman se huvin silmä saa,
+Jos silmään kauniimpaan se katsahtaa;
+Jos näin se huikeneekin, uuden palon
+Saa silmästä, jok' otti siltä valon.
+On viisaus niinkuin kirkas aurinko:
+Sit' ei saa julkein silmin tutkiskella;
+On pieni kirjatoukan tuotanto:
+Vain pöyhkeilyä lainaverhoimella.
+Nuo tähtitaivaan kummit maalliset,
+Jotk' ovat nimitelleet tähtilöitä,
+Ei enemp' arvostaa voi valoöitä
+Kuin tavalliset arki-ihmiset.
+Ken paljon tietää, turhaa taakkaa kantaa;
+Jokainen kummi osaa nimen antaa.
+
+KUNINGAS.
+Kuink' oppineesti oppia hän manaa!
+
+DUMAINE.
+Opillaan yksin loistaa, muill' ei sanaa.
+
+LONGAVILLE.
+Hän ruuhkan säästää, mutta viljan lanaa.
+
+BIRON.
+Jo joutuu kesä: muna huutaa kanaa.
+
+DUMAINE.
+S'ei sovi tähän.
+
+BIRON.
+                 Hyvin tällä erää.
+
+DUMAINE.
+Ei siinä pontta.
+
+BIRON.
+                 Mut on sentään perää.
+
+KUNINGAS.
+Biron on niinkuin kade hallan pesä,
+Tuhota kevään esikoiset sois.
+
+BIRON.
+Niin, mutta miksi pöyhkeilisi kesä,
+Ennenkuin lauluun syytä linnull' ois?
+Ken keskoisesta lapsest' ilakoisi?
+Ken jouluks toivois ruusuja? Ken voisi
+Lumia nähdä Vapun hemmuissa?
+Ei, joka asiall' on aikansa.
+Opinnot teilt' on jääneet: yli katon
+Kuljette, vaikk' on ovi sulkematon.
+
+KUNINGAS.
+Hyvästi, Biron! Joudat menemään.
+
+BIRON.
+Ei, kuningas; tein valan että jään.
+Vaikk' opittomuutt' enemmänkin lienen
+Nyt puoltanut, kuin puoltaa voisitte
+Tuot' enkeliä tiedettänne te,
+Niin toki valani ma pitää tiennen:
+Jään tänne kolme vuotta kitumaan.
+Tuon paperin ma lukeako saan?
+Nimeni piirrän, vaikk' ois siinä mitä.
+
+KUNINGAS.
+Näin säilyt häpeästä; sanas pidä.
+
+BIRON (lukee).
+"_Item_, ettei yksikään nainen saa tulla hoviamme peninkulmaa
+lähemmäksi." -- Onko niin kuulutettu?
+
+LONGAVILLE.
+On neljä päivää sitten.
+
+BIRON.
+Entä rangaistus? (Lukee.) "Kielensä menettämisen uhalla." -- Kuka sen
+rangaistuksen on keksinyt?
+
+LONGAVILLE.
+Minä ehdotin sen siksi.
+
+BIRON.
+Ja, hyvä herra, miksi?
+
+LONGAVILLE.
+Se ankaraks on tehty pelätiksi.
+
+BIRON.
+Ja kaiken höyliyden sortimiksi.
+
+    (Lukee.)
+
+"_Item_, jos joku tavataan näiden kolmen vuoden aikana naista
+puhuttelemasta, niin on hän vikapää kaikkeen julkiseen häväistykseen,
+mitä muu hovi suinkin hänelle keksiä saattaa." --
+
+Pian itse rikotte tuon säädöksenne;
+On Ranskan maalta, niinkuin tiedätten,
+Kuninkaan tytär tullut pateillenne --
+Sorea tyttö, majesteettinen.
+Isänsä, sairas, rampa, vuoteen oma,
+Guiennen tahtois vapaaks lunastaa;
+Siis, joko on tuo säädös joutavaa,
+Tai tuli suotta tänne impi soma.
+
+KUNINGAS.
+Tuon unhotin. Nyt mikä neuvoks onkaan?
+
+BIRON.
+Niin, noin se oppi aina ampuu honkaan;
+On kärkäs sille, mitä mieless' itää,
+Mut unhottaapi, mitä tehdä pitää;
+Ja halunsa kun saa, kun voittaa linnan,
+Taas pois sen myy, jost' antoi kalliin hinnan.
+
+KUNINGAS.
+Tuon säännön suhteen täytyy tehdä lakko;
+On hänen majoittamiseensa pakko.
+
+BIRON.
+Tuo pakko vielä panee kuninkaan
+Valansa tuhannesti rikkomaan.
+Jok' ihmisess' on haluja, mut tarmo
+Ei niitä hillitse, vaan yksin armo.
+Jos rikon valani, niin tuohon sanaan
+Ma vetoan ja pakon esiin manaan. --
+Nyt allekirjoitan nuo määräykset; (Kirjoittaa.)
+Mut niistä pienimmänkään pykälän
+Ken rikkoo, saakoon iki-häpeän.
+On mulla niinkuin muilla viettelykset,
+Mut toivon että, vaikka emminkin,
+Valassa minä pysyn kauimmin.
+Mut huviako saamme olla vailla?
+
+KUNINGAS.
+No, emme. Tiedättehän, näill' on mailla
+Mies Espanjasta, hieno keikari,
+Uusimman mailmanmuodin noudattaja,
+Ja aivot oikein korupuheen paja;
+Mies, joka oman kielens' säveliin
+On mieltynyt kuin mihin hurmataikaan;
+Tapojen mies, jonk' arvostelemiin
+Vedotaan, kun saa säännöt riitaa aikaan;
+Tuo oikun laps, Armado nimeltään,
+Hän jouto-aikoinamme pöyhkeissään
+Jytyää meille tummast' Espanjasta
+Ja monest' urhost' ammoin kuuluisasta.
+En tiedä, saako teidät suostumaan,
+Mut mua miellyttää hän valheillaan.
+Hänestä hovilaulajan ma saan.
+
+BIRON.
+Armado mies on aivan suurenmoinen:
+Uuspankki urho, muodin esikoinen.
+
+LONGAVILLE.
+Kun hän on huvinamme Kallon kanssa,
+Niin kuluu kolme vuotta solkenansa.
+
+    (Pöllö, kirje kädessä, ja Kallo tulevat.)
+
+PÖLLÖ.
+Mikä on herttuan oma persoona?
+
+BIRON.
+Tämä tässä, poikaseni. Mitä tahdot?
+
+PÖLLÖ.
+Minä itse etustan hänen omaa persoonaansa, sillä minä olen hänen
+korkeutensa konstapeli, mutta tahtoisin nähdä hänen oman persoonansa
+lihassa ja veressä.
+
+BIRON.
+Tässä hän on.
+
+PÖLLÖ.
+Signor Arma -- Arma -- sanoo terveisiä. Täällä on konnuutta tekeillä.
+Tässä kirjeessä on siitä enemmän.
+
+KALLO.
+Sen sisälmys koskee vähän niinkuin minua.
+
+KUNINGAS.
+Kirje upi-uljaalta Armadolta!
+
+BIRON.
+Kuinka vähän siinä olkoonkin sisällystä, niin toivon Jumalaan, että
+sanat ainakin ovat suuret.
+
+LONGAVILLE.
+Suurisanainen vähävarainen! Jumal' antakoon meille kärsivällisyyttä!
+
+BIRON.
+Kuulemaanko vai hillitsemään nauruamme?
+
+LONGAVILLE.
+Kuulemaan kiltisti ja nauramaan siivosti, tai pidättymään kummastakin.
+
+BIRON.
+Niin oikein. Sen mukaan, miten esityksen parsi kohottaa meitä
+iloisuuden parsille.
+
+KALLO.
+Asia koskee minua, herra, sen mitä se koskee Jaquenettaa. Sillä tapaa,
+että minut tavattiin teoksiltani.
+
+BIRON.
+Millä tapaa?
+
+KALLO.
+Tapa ja muoto oli seuraava, näin ikään: minä tapasin hänet
+linnantapaisessa, istuin hänen kanssaan renkunmuotoisella ja seurasin
+häntä puistoon, jossa meidät tavattiin; joka kaikki yhteensä on tapa,
+muoto ja seuraus. Mitä muuten tapaan tulee, niin on kai tapana että
+mies puhuttelee naista; ja mitä muotoon tulee, -- jossakin muodossa.
+
+BIRON.
+Entä seuraus?
+
+KALLO.
+Niin seuraus on kai selkäsauna. Jumala varjelkoon oikeutta!
+
+KUNINGAS.
+Tahdotteko nyt tarkkaavasti kuunnella tätä kirjettä?
+
+BIRON.
+Kuuntelemme kuin oraakkelia.
+
+KALLO.
+O, Raakelia se lihallinen ihminen kuulee.
+
+KUNINGAS (lukee).
+"Suuri majesteetti, taivaslaen sijaishallitsija, Navarran
+yksinhallitseva itsevaltias, sieluni maallinen Jumala ja ruumiini
+elatuspatruuna", --
+
+KALLO.
+Ei vielä sanaakaan Kallosta!
+
+KUNINGAS.
+"Näin se on". --
+
+KALLO.
+Olkoon vain; mutta jos hän sanoo, että näin se on, niin on hänen
+totuudenrakkautensa vähän niin ja näin. --
+
+KUNINGAS.
+Rauha!
+
+KALLO.
+-- Olkoon minun ja jokaisen kanssa, joka ei tohdi tapella.
+
+KUNINGAS.
+Ei sanaakaan!
+
+KALLO.
+-- Muiden ihmisten salaisuuksista, sitä pyytäisin.
+
+KUNINGAS.
+"Näin se on: korpinkarvaisen melankolian ahdistamana suljin
+mustanraskaan mieleni sinun terveyttätuottavan ilmasi terveellisen
+lääkityksen huomioon, ja, niin totta kuin olen aatelismies, päätin
+mennä jaloittelemaan. Aika, milloin? Kuudennen hetken vaiheella,
+milloin karja parhaillaan palkii, linnut parhaillaan nokkivat ja
+ihmiset istahtavat nauttimaan sitä ravintoa, jota sanotaan
+illalliseksi. Se, mitä tulee aikaan, milloin. Nyt perus, millä;
+tarkoitan, millä kävelin: se oli sinun niin kutsuttu puistosi. Sitten
+paikka, missä; tarkoitan, missä kohtasin tuon riettaan ja perin
+takaperoisen tapauksen, joka lumivalkeasta kynästäni irroittaa sen
+ebenholtsin-karvaisen musteen, jota tässä katselet, silmäät, tarkastat
+ja näet. Mutta mitä tulee paikkaan, missä, niin se on idänpuoleista
+pohjoista itäpohjaa kohti tuon sinun kummallisesti kiemuroivan puistosi
+läntisestä kolkasta; siellä näin tuon halpamielisen tolvanan, tuon
+sinun iloisuutesi alhaisen kivennuoliaisen", --
+
+KALLO.
+Minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuon oppimattoman vähätietoisen sielun". --
+
+KALLO.
+Minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuon typerän vasallin". --
+
+KALLO.
+Aina vain minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Joka, muistaakseni, on nimeltään Kallo". --
+
+KALLO.
+Minä, niin!
+
+KUNINGAS.
+-- "Seuranaan ja seuralaisenaan, vastoin vahvistetuksi julistettua
+sääntöäsi ja kieltolakiasi, tuommoinen -- tuommoinen -- oo! tuommoinen
+-- minua hirvittää sanoa, mimmoinen" --
+
+KALLO.
+Naikko.
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuommoinen isoäitimme Eevan lapsi, feminiini, tai, jotta suloälysi
+sen paremmin käsittäisi, nainen. Hänet minä -- niinkuin iki-arvoisa
+velvollisuuteni kehoittaa -- lähetän sinun tykösi saamaan ansaitun
+rangaistuksen, suloarmosi palvelijan Antti Pöllön kautta, miehen, jolla
+on hyvä maine, käytös, ryhti ja arvo."
+
+PÖLLÖ.
+Minä se olen, luvalla sanoen; minä olen se Antti Pöllö.
+
+KUNINGAS.
+"Mitä tulee Jaquenettaan -- niin on nimeltään se heikompi astia, jonka
+tapasin tuon vasta sanotun tolvanan kanssa, -- niin säilytän häntä kuin
+lakisi vihan astiaa ja pienimmästä suloviittauksestasi olen jättävä
+hänet oikeuden käsiin. Kaikella täydellisimmällä, alamaisimmalla,
+sydäntä sytyttävimmällä velvollisuuden innolla sinun Don Adriano de
+Armado."
+
+BIRON.
+Se ei ollut niin hyvää kuin odotin, mutta kuitenkin parasta mitä olen
+kuullut.
+
+KUNINGAS.
+Niin kyllä, huonoimmasta parasta. -- Mutta kuules, poikaseni, mitä
+sanot sinä tästä?
+
+KALLO.
+Minä tunnustan naikon.
+
+KUNINGAS.
+Oletko kuullut julistusta?
+
+KALLO.
+Tunnustan, että olen paljonkin siitä kuullut, mutta vähän pannut siihen
+huomiota.
+
+KUNINGAS.
+Julistettiin vuosi vankeutta sille, joka tavattaisiin naikon kanssa.
+
+KALLO.
+Minua ei ole tavattu semmoisen kanssa; se oli mamselli.
+
+KUNINGAS.
+Hyvä; julistuksessa sanottiinkin: mamselli.
+
+KALLO.
+Ei se ollut mamsellikaan; se oli neitsyt.
+
+KUNINGAS.
+Sekin sanankäänne oli huomioon otettu; julistuksessa sanottiin:
+neitsyt.
+
+KALLO.
+Jos asia niin päin kääntyy, niin kiellän hänen neitsyytensä; minut
+tavattiin tytön kanssa.
+
+KUNINGAS.
+Se tyttö ei sinua suurinkaan auta.
+
+KALLO.
+Auttaa se tyttö sentään jossakin asiassa.
+
+KUNINGAS.
+Julistan sinulle tuomiosi: sinun tulee paastota viikon päivät vedellä
+ja leivällä.
+
+KALLO.
+Mieluummin rukoilisin kuukauden päivät lammaspaistin ja lihaliemen
+ääressä.
+
+KUNINGAS.
+Ja don Armadon vartijakses saat. --
+Hänelle hänet jätä, lord Biron. --
+Nyt, hyvät herrat, täyttämähän se,
+Mink' äsken vakavasti vannoimme.
+
+    (Kuningas, Longaville ja Dumaine menevät.)
+
+BIRON.
+Min' annan pääni hatturähjäsestä,
+Ett' ei nuo lait ja valat kauan kestä. --
+No, tule, poikaseni.
+
+KALLO.
+Minä kärsin totuuden tähden, herra; sillä tosi on, että minut tavattiin
+Jaquenettan kanssa, ja se Jaquenetta on uskollinen tyttö. Siis
+tervetullut, sinä autuuden katkera kalkki! Kova onni minulle vielä
+kerran hymyilee, ja siihen saakka käy istumaan, murhe!
+
+    (Menevät.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Armadon asunto puistossa.
+
+    (Armado ja Tiisa tulevat.)
+
+ARMADO.
+Poika, mikä on merkki, kun suurihenkinen mies tulee raskasmieliseksi?
+
+TIISA.
+Suuri merkki on se, että hän näyttää synkältä.
+
+ARMADO.
+Ovathan synkkyys ja raskasmielisyys sama asia, sinä rakas poika-vesa.
+
+TIISA.
+Ei, ei, hyvä Jumala! herra, ei.
+
+ARMADO.
+Miten sinä erotat synkkyyden ja raskasmielisyyden, sinä hento
+nuorukainen?
+
+TIISA.
+Osoittamalla helppotajuisesti niiden vaikutuksen, te jäykkä ukko.
+
+ARMADO.
+Jäykkä ukko! Miksi jäykkä ukko?
+
+TIISA.
+Hento nuorukainen? Miksi hento nuorukainen?
+
+ARMADO.
+Sanoin "hento nuorukainen", pitäen sitä sopeutuvana tuntonimenä sinun
+nuoreen ikääsi katsoen, jota voimme kutsua hennoksi.
+
+TIISA.
+Ja minä "jäykkä ukko", pitäen sitä soveltuvana nimityksenä teidän
+vanhaan ikäänne nähden, jota voimme sanoa jäykäksi.
+
+ARMADO.
+Sievää ja näppärää!
+
+TIISA.
+Mitä tarkoitatte, herra? Minäkö sievä ja puheeni näppärä, vai minäkö
+näppärä ja puheeni sievä?
+
+ARMADO.
+Sinä sievä, kun olet vähäinen.
+
+TIISA.
+Vähäisen sievä, kun olen vähäinen. Miksi näppärä?
+
+ARMADO.
+Siksi näppärä, kun olet liukas.
+
+TIISA.
+Onko tuo oleva minulle kiitosta, herra?
+
+ARMADO.
+Hyvin ansaittua kiitosta.
+
+TIISA.
+Minä voin antaa saman kiitoksen ankeriaalle.
+
+ARMADO.
+Mitä? Ettäkö ankerias on älykäs?
+
+TIISA.
+Ankerias on liukas.
+
+ARMADO.
+Minä sanoin, että olet liukas vastauksissasi. Panethan vereni
+kiehumaan.
+
+TIISA.
+Siinä sain jo vastauksen, herra.
+
+ARMADO.
+Minä en pidä sinusta, kun minua äyrit.
+
+TIISA (syrjään).
+Päinvastaista tarkoittaa: äyrit eivät pidä hänestä.
+
+ARMADO.
+Olen luvannut oppia kolme vuotta herttuan kanssa.
+
+TIISA.
+Sen te voitte tehdä yhdessä tunnissa, herra.
+
+ARMADO.
+Mahdotonta.
+
+TIISA.
+Kuinka paljon on kolme kertaa yksi?
+
+ARMADO.
+Minä olen vähän huono laskumies: se taito on viinurin älylle omiaan.
+
+TIISA.
+Olettehan aatelismies ja peluri.
+
+ARMADO.
+Myönnän kummankin: ne ovat molemmat täydellisen maailmanmiehen
+kiilloketta.
+
+TIISA.
+Siis varmaankin tiedätte, kuinka suuri ykkösen ja kakkosen
+kokonaissumma on.
+
+ARMADO.
+Se on yksi päälle kahden.
+
+TIISA.
+Joka arki-ihmisten kielellä on kolme.
+
+ARMADO.
+Oikein.
+
+TIISA.
+No, oliko tämä nyt niin vaikeata opittavaa? Nyt olette oppinut kolme,
+ennenkuin olette ehtinyt kolmasti silmiänne räpähyttää; ja kuinka
+helppo on lisätä kolme-sanaan vuosi ja oppia kolme vuotta kahtena
+sanana, sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa.[1]
+
+ARMADO.
+Sangen kaunis numero!
+
+TIISA (syrjään).
+Tekemään teidät nollaksi.
+
+ARMADO.
+Tämän päälle tahdon tunnustaa, että olen rakastunut; ja niin halpaa
+kuin onkin sotilaan rakastua, niin olen minä rakastunut halpaan
+hutsuun. Jos voisin noista kirotuista ajatuksista vapautua sillä, että
+sivaltaisin miekkani tuota vellovaa hempeyttä vastaan, niin ottaisin
+himoni vangiksi ja vaihtaisin sillä ranskalaiselta hovimieheltä jonkin
+uuden uutukaisen kohteliaisuuden. Minusta on halpamaista huokailla;
+pitäisi kai kirota pois koko Cupido. Lohduta minua, poika! Mitkä suuret
+miehet ovat olleet rakastuneet?
+
+TIISA.
+Hercules, herra.
+
+ARMADO.
+Suloisin Hercules! -- Enemmän esimerkkejä, rakas poikaseni, enemmän
+nimiä; mutta, sievä lapsukaiseni, niillä pitää olla hyvä maine ja
+ryhti.
+
+TIISA.
+Simson, herra; hänellä oli hyvä ryhti, vankka ryhti: hän kantoi
+kaupungin portit selässään kuin mikäkin juhta, ja hän oli rakastunut.
+
+ARMADO.
+Oi, sinä oivarakenteinen Simson! Sinä vahvajäseninen Simson! Minä
+voitan sinut miekanmittelemisessä saman verran kuin sinä minut porttien
+kantamisessa. Ja minäkin olen rakastunut. Rakas Tiisaseni, kuka oli
+Simsonin mielitietty?
+
+TIISA.
+Nainen, herra.
+
+ARMADO.
+Mitä luonteensävyä?
+
+TIISA.
+Kaikkia neljää, tai kolmea, tai kahta, tai yhtä niistä neljästä.
+
+ARMADO.
+Sano täsmälleen: mitä luonteensävyä.
+
+TIISA.
+Vesiviheriää, herra.
+
+ARMADO.
+Onko se yksi niitä neljää sävyä?
+
+TIISA.
+Niin olen kirjoista lukenut; ja se on lisäksi paras kaikista.
+
+ARMADO.
+Niin tosiaankin, viheriä on rakastavain väri; mutta vähän oli minusta
+Simsonilla syytä pitää senväristä lemmittyä. Oli varmaankin mieltynyt
+hänen älyynsä.
+
+TIISA.
+Niin olikin, herra; hänellä oli viheriä äly.
+
+ARMADO.
+Minun lemmittyni on tahrattoman valkoinen ja punainen.
+
+TIISA.
+Sangen tahraiset ajatukset, herra, käyttävät sellaisia värejä
+naamarinaan.
+
+ARMADO.
+Selitä, selitä, sinä hyvin kasvatettu nuorukainen.
+
+TIISA.
+Isäni äly, ja äitini kieli, auttakaa minua!
+
+ARMADO.
+Sievä huudahdus lapsen suusta; sangen soma ja liikuttava!
+
+TIISA.
+      Puna- ja valkovärit nuo
+    Vikoja peittelee:
+      Syyntunto poskeen punan tuo,
+    Ja pelko valkaisee.
+      Syy vaiko pelko muuttaa sen,
+    Sit' et siis koskaan nää,
+      Kun poskeen aina samainen
+    Tuo luonnonväri jää.
+
+ARMADO.
+Eikö, poikaseni, ole olemassa balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä?[2]
+
+TIISA.
+Maailma tosin teki itsensä sellaiseen balladiin vikapääksi pari kolme
+miespolvea sitten; mutta luulen, että sitä ei enää ole löytyvissä, tai
+jos olisikin, ettei enää kelpaisi sanat eikä nuotti.
+
+ARMADO.
+Tahdon teettää siitä uuden sommittelun, jotta voisin harhatekoani
+puolustaa jonkun mahtavan edelläkävijän esikuvalla. Poika, minä
+rakastan tuota maalaistyttöä, jonka tapasin puistossa tuon järjellä
+varustetun moukan, Kallon, parissa: hän hyvin ansaitsee --
+
+TIISA (syrjään). Raippoja; mutta sittenkin paremman rakastajan kuin
+herrani on.
+
+ARMADO.
+Laula, poika; minun mieleni on rakkaudesta raskas.
+
+TIISA.
+Kummallista, vaikka rakastatte niin kevytmielistä naista.
+
+ARMADO.
+Laula, sanon.
+
+TIISA.
+Malttakaa, kunnes tämä seurue on mennyt ohi.
+
+    (Pöllö, Kallo ja Jaquenetta tulevat.)
+
+PÖLLÖ.
+Herttuan tahto on, että te, herra, otatte Kallon talteenne; ettekä saa
+sallia hänelle mitään huvitusta tai muuta kuritusta, vaan täytyy hänen
+paastota kolme päivää viikossa. Mitä tähän mamselliin tulee, niin
+täytyy minun pitää häntä täällä puistossa: hän on armosta määrätty
+maitotytöksi. Hyvästi jääkää!
+
+ARMADO.
+Punastukseni ilmaisee minut. -- Tyttö!
+
+JAQUENETTA.
+Mies!
+
+ARMADO.
+Käyn etsikolla luonasi maitohuoneessa.
+
+JAQUENETTA.
+Likeltä otti!
+
+ARMADO.
+Niin, kyllä tiedän aseman.
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä Jumala, kuinka oppinut!
+
+ARMADO.
+Kerron sinulle ihmeitä.
+
+JAQUENETTA.
+Tuollainen naama!
+
+ARMADO.
+Minä rakastan sinua.
+
+JAQUENETTA.
+On tuota ennenkin kuultu.
+
+ARMADO.
+Ja sitten hyvästi!
+
+JAQUENETTA.
+Kaunista matkailmaa!
+
+PÖLLÖ.
+Tule, Jaquenetta!
+
+   (Pöllö ja Jaquenetta menevät.)
+
+ARMADO.
+Sinä, lurjus, saat rikoksistasi paastota, ennenkuin saat armahduksen.
+
+KALLO.
+Hyvä vain, hyvä herra, mutta, jos minun paastota pitää, toivon,
+että saan sen tehdä vatsa täytenä.
+
+ARMADO.
+Sinä saat raskaan rangaistuksen.
+
+KALLO.
+Olen teille kiitollisempi kuin palvelijanne, sillä heidän palkkansa on
+köykäinen.
+
+ARMADO.
+Vie pois se konna, nälkäkoppiin pois!
+
+TIISA.
+Tule pois, sinä synnin orja, tule!
+
+KALLO.
+Älkää, herra, panko minua nälkäkoppiin, kyllä nälkää näen, vaikka olen
+irtaanakin.
+
+TIISA.
+Ei, herraseni; se on semmoista irtaan nälkää; koppiin sinun pitää
+mennä.
+
+KALLO.
+Hyvä; jos koskaan vielä näen niitä toivottomuuden ilopäiviä, joita
+ennen olen nähnyt, niin kyllä vielä jotkut saavat nähdä --
+
+TIISA.
+Mitä nähdä?
+
+KALLO.
+Ei muuta mitään, herra Tiisa, kuin mitä näkevät. Ei sovi vangin olla
+liian vaitelias puheissaan, ja sen vuoksi minäkään en sano mitään.
+Jumalan kiitos, minulla on yhtä paljon kärsimättömyyttä kuin muillakin,
+ja siksi voin olla rauhallinen.
+
+    (Tiisa ja Kallo menevät.)
+
+ARMADO.
+Minä jumaloin itse maatakin, -- joka on alhainen -- jota hänen
+kenkänsä, -- joka on alhaisempi -- hänen jalkansa ohjaamana -- joka on
+alhaisin -- polkee. Tulen valapatturiksi -- joka on suuri vilppiyden
+todistus -- jos rakastan. Ja kuinka voi se olla todellista rakkautta,
+jota vilppiydellä tavoitellaan? Rakkaus on menninkäinen; rakkaus on
+perkele; ei ole muuta pahaa enkeliä olemassa kuin rakkaus. Kuitenkin
+Simson joutui kiusaukseen, ja hänellä oli tavaton voima; kuitenkin
+Salomo joutui viettelykseen, ja hänellä oli sangen hyvä äly. Cupidon
+vasama on liian vahva Herculeen nuijalle ja siis paljon, paljon
+tehokkaampi espanjalaista miekkaa. Ei _primat_ eikä _sekundat_ minua
+nyt auta; _passadosta_ hän ei välitä, eikä pane arvoa _duellolle_.
+Hänen häpeänsä on, että häntä sanotaan pojaksi, mutta hänen kunniansa
+on, että hän voittaa allensa miehiä. Hyvästi, miehuus! Ruostu, miekka!
+Vaikene, rumpu! Teidän herranne on rakastunut; niin, hän rakastaa.
+Auttakoon nyt minua joku suoraanlaskettelija riimijumala, sillä varmaan
+minusta tulee sonettiseppä! Keksi, äly! Kirjoita, kynä! Nyt minusta
+lähtee vaikka täysinäisiä koko-arkin kirjoja.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kohta samaa puistoa. Etäällä iso teltta
+    ja pienempiä ympärillä.
+
+    (Ranskan prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina,
+    Boyet, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
+
+BOYET.
+Nyt, neiti, hienoin älyn voima käyntiin!
+Aatelkaa, kenen Ranska lähetti
+Ja kenen luo ja mille asialle.
+Te, mailman ihailtava ihme, käytte
+Navarran puheille, tuon verrattoman,
+Jok' yksin peri kaikki miesten avut;
+Ja käynnin aiheena Guienne, jok' oisi
+Häälahjaks oiva kuningattarelle.
+Niin kallista nyt hurmaa tuhlailkaa
+Kuin luonto, joka hurman kallistutti,
+Kun koko mailman jätti hiukumaan
+Ja kaikki tuhlas antimensa teihin.
+
+PRINSESSA.
+Vaikk' onkin, loordi, kauneuteni köyhä,
+Kehunne rusetta se tok' ei kaipaa.
+Kauneutta silmätunnoll' ostetaan,
+Ei julkikaupata kuin halpaa kamaa.
+Min' en niin halaa kiitostanne, kuin te
+Nimeä viisaan, noin kun älyänne
+Älyni kiittämiseen tuhlaatte.
+Nyt vaade vaatijalle: tiedätte,
+Mit' uuttera on huhu toitotellut,
+Ett' on Navarra tehnyt lupauksen
+Hikoilla kirjakoina kolme vuotta,
+Joll' aikaa ketään naist' ei hoviin pääse.
+Siis, ennenkuin nuo portit kielletyt
+Me avaamme, niin tarvis hänen mieltään
+On tiedustaa; ja luottain taitoonne
+Me sulosuiseks valtamieheksemme
+Nyt valitsemme teidät. Sanokaa,
+Ett' tärkeiss' asioissa, joilla kova
+On kiire, tytär Ranskan kuninkaan
+Navarran itsen pyrkii pakinoille.
+Siis joutukaa. Täss' alamaisin mielin
+Me armollista päätöst' odotamme.
+
+BOYET.
+Siit' ylpeilen ja halusta sen teen.
+
+PRINSESSA.
+Halunne aihett' antaa ylpeyteen.
+    (Boyet menee.)
+Mut keitä on nuo munkit, hyvät herrat,
+Tuon hurskaan herttuan valakumppanit?
+
+1 HOVIHERRA.
+Yks Longaville on.
+
+PRINSESSA.
+Tunnetko sa hänet?
+
+MARIA.
+Kyll', armo, tunnen. Muutamissa häissä,
+Jaques Faulconbridge kun kauniin tyttärensä
+Perigord-kreivin avioksi antoi,
+Näin Normandiassa tuon Longavillen.
+Hän kiitetty on suurist' avuistaan;
+Kyvykäs taidoissa ja taistoss' uljas;
+Ei missään huono, jos vain tahtoo hyvää.
+Hyveiden loistoss' on vain yksi tahra, --
+Jos hyveiden voi loistoss' olla tahraa --:
+Terävä äly tylpän tahdon päässä;
+Se äly puree, eikä tahto tahdo
+Ketäkään säästää älyn hampaista.
+
+PRINSESSA.
+Iloinen herra, niinkö? sutkasuu?
+
+MARIA.
+Sen sanoo, joka häneen tutustuu.
+
+PRINSESSA.
+Ituunsa moinen äly surkastuu.
+Mut entä muut?
+
+KATARIINA.
+Dumaine, mies nuori, hyvin kasvatettu
+Ja rakas sille, jolle hyve rakas;
+On voimaa haavoittaa, mut' ei tee haavaa;
+Hänt' äly kaunistais, jos ois hän ruma.
+Ja kauneus hällä korvais älyn puutteen
+Näin hänet herttua Alençonin luona;
+Ja kertomani siitä, mitä näin,
+On miehen suureen arvoon nähden pientä.
+
+ROSALIINA.
+Toinenkin noista herroist' oppineista
+Siell' oli silloin; nimens' on Biron,
+Jos oikein muistan; sukkelamman kanssa,
+Mut siivon pilan rajoiss' arvatenkin,
+En hetkist' ole vielä viettänyt.
+Älylle silmä aina aihett' antoi,
+Ja joka seikan, minkä silmä keksi,
+Sen äly käänsi hauskaks leikiksi
+Ja kaunis kieli, ajatusten tulkki,
+Niin sopivaan ja siroon puki muotoon,
+Ett' ukot jouten pilaa kuunteli
+Ja nuoret siitä aivan hurmaantuivat;
+Niin somaa, lennokasta oli puhe.
+
+PRINSESSA.
+Hyvä Isä! Lemmen pauloissako kaikki,
+Jokainen omaansa kun somistaa
+Noin kauniill' ylistyksen kukkasilla?
+
+1 HOVIHERRA.
+Tuoss' on Boyet.
+
+PRINSESSA.
+Kuink' otti teidät vastaan?
+
+BOYET.
+Navarrall' oli tulostanne tieto,
+Ja valakumppaneineen oli valmis
+Teit', armas neiti, vastaan ottamaan
+Jo ennen tuloani. Sen vain tiedän,
+Ett' ennen saatte kedoll' asua,
+Ikäänkuin mikä hovin piirittäjä,
+Kuin valastaan hän pyytää vapautusta
+Ja teidät päästää tyhjään taloonsa.
+Tuoss' on Navarra.
+
+    (Naiset panevat naamiot kasvoilleen.)
+    (Kuningas, Longaville, Dumaine, Biron ja seuralaisia tulee.)
+
+KUNINGAS.
+Kaunis prinsessa, tervetullut Navarran hoviin!
+
+PRINSESSA. Kauniin annan teille takaisin, ja tervetuliaisia en ole
+vielä saanut. Tämän hovin katto on liian korkea ollakseen teidän, ja
+tervetuliaiset aukealla kedolla liian alhaiset minulle.
+
+KUNINGAS.
+Hoviini olkaa tervetullut, neiti!
+
+PRINSESSA.
+No, ollaan sitten; viekää minut sinne.
+
+KUNINGAS.
+Anteeksi, arvon neiti! Valan tein.
+
+PRINSESSA.
+Avuksi, armon neitsyt! Hän sen rikkoo.
+
+KUNINGAS.
+En, ehdoin tahdoin, vaikka mailman saisin.
+
+PRINSESSA.
+Juur' ehdoin tahdoin.
+
+KUNINGAS.
+Tietämätön neiti
+On valastani.
+
+PRINSESSA.
+Josp' ois herra samoin,
+Niin tietämättömyydessään ois viisas;
+Nyt viisaudessaan tietämätön on.
+Pois isännyyden vannoitte, ma kuulin;
+On kuolinsynti pitää moinen vala,
+Ja synti sit' on rikkoa.
+Mut anteeks, olen liian äkkituima:
+Mun opettaa ei sovi opettajaa.
+Suvaitkaa tästä nähdä asiani
+Ja kiireest' antaa mulle vastaus.
+
+    (Antaa hänelle paperin.)
+
+KUNINGAS.
+Sen tehdä koitan mitä kiireimpään.
+
+PRINSESSA.
+Sen pikemmin ma pääsen lähtemään;
+Rikotte valanne, jos tänne jään.
+
+BIRON.
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?
+
+ROSALIINA.
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?
+
+BIRON.
+Sen teitte.
+
+ROSALIINA.
+Tarpeetonta sitä silloin
+On kysyä.
+
+BIRON.
+Noin raisu älkää olko.
+
+ROSALIINA.
+Syy teidän: kyselynne kannustaa.
+
+BIRON.
+Älynne noin jos laukkaa, pian uupuu.
+
+ROSALIINA.
+Ei, kunnes ratsastaja suohon suupuu.
+
+BIRON.
+Mik' aika nyt on päivää?
+
+ROSALIINA.
+Se, jolloin narrit räivää.
+
+BIRON.
+Eläköön posken verho!
+
+ROSALIINA.
+Ja alla poski terho!
+
+BIRON.
+Mont' ylkää saapukaan!
+
+ROSALIINA.
+Mut teidänlaist' ei vaan!
+
+BIRON.
+Siis minä mennä saan.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa, satatuhat kruunua
+Isänne tässä väittää maksetuksi;
+Mut se vain puolet siitä summast' on,
+Jonk' isältäni sotalainaks sai hän.
+Mut oletetaan, että hän tai me
+On summan saanut, -- jota emme ole, --
+Niin viel' on satatuhat kruunua,
+Jost' osa Guiennest' on vakuutena,
+Vaikk' ei sen summan arvoinen se lie.
+Isänne, kuningas, jos tahtoo siis
+Sen osan maksaa, mik' on maksamatta,
+Niin luovutamme hälle Guiennen
+Ja majesteetin ystäviksi jäämme.
+Mut tätä hän ei näytä tarkoittavan.
+Hän tässä satatuhat kruunua
+Takaisin vaatii, vaan ei puhu siitä,
+Ett' tämän summan suorittamisella
+Palauttais oikeutensa Guienneen,
+Jost' ennemmin me päästä tahtoisimme
+Ja ottaa satatuhat kruunua
+Kuin pitää perin köyhtyneen Guiennen.
+Jos isänne ei pyyteet, jalo neiti,
+Sotisi järjen tunnustusta vastaan,
+Niin somuutenne vastoin järkeäkin
+Sais tunnustuksen sydämmeltäni
+Ja tyytyväisnä palaisitte Ranskaan.
+
+PRINSESSA.
+Isääni, kuningasta, loukkaatte
+Ja loukkaatte myös omaa mainettanne,
+Kun näytte kieltävän sen saaneenne,
+Jok' alttiisti on teille suoritettu.
+
+KUNINGAS.
+Sen vannon, siit' en koskaan ole kuullut.
+Todistus tuokaa; takaisin sen maksan
+Tai luovun Guiennestä.
+
+PRINSESSA.
+                       Sana pitää. --
+Boyet, sen summan kuitit näyttäkää,
+Jotk' antanut on Kaarlen, hänen isäns',
+Erikois-uskotut.
+
+KUNINGAS.
+                 Ne tahdon nähdä.
+
+BOYET.
+Anteeksi, paketti ei ole tullut,
+Joss' oli nää ja muutkin todistukset;
+Mut saatte kaikki nähdä huomenna.
+
+KUNINGAS.
+Ma siihen tyydyn. Kun ne nähdä saan,
+Niin kaikkiin kohtuvaatimuksiin myönnyn.
+Nyt moiset saakaa tervetuliaiset
+Kuin arvo, loukkaamatta arvoa,
+Voi teidän-vertaiselle tarjota.
+Oveni teilt' on suljettu, mut, neiti,
+Tääll' ulkona niin teitä kohdellaan,
+Kuin sydämmessäni te asuisitte,
+Vaikk' en voi teitä kotiin majoittaa.
+Hyvyydess' anteeks suokaa. Hyvästi!
+Taas huomenna me käymme terveisillä.
+
+PRINSESSA.
+Ilo ja rauha olkoon osananne!
+
+KUNINGAS.
+Ja teille osaks omat toivomanne!
+
+    (Kuningas seurueineen menee.)
+
+BIRON.
+Neiti, mielin suosittaa teitä omalle sydämmelleni.
+
+ROSALIINA.
+Olkaa hyvä, ilmoittakaa suosioni; hupaista olisi nähdä tuota.
+
+BIRON.
+Oi, jos sen voihkinan te kuulisitte!
+
+ROSALIINA.
+Onko se hupsu tautinen?
+
+BIRON.
+On, sydäntautinen.
+
+ROSALIINA.
+Siis suonta iskekää!
+
+BIRON.
+Mut auttaisiko tää?
+
+ROSALIINA.
+Siit' apua, jos mistä.
+
+BIRON.
+No, silmilläs siis pistä!
+
+ROSALIINA.
+Ei, puukko vain vie vaivas.
+
+BIRON.
+Elosi kaitkoon taivas!
+
+ROSALIINA.
+Sun vieköön elämästä!
+
+BIRON.
+Ei kestä kiittää tästä.
+
+    (Vetäytyy syrjään)
+
+DUMAINE.
+Kysyä minun suokaa: tuo nainen kuka on?
+
+BOYET.
+Nimeltä Rosaliina ja suvult' Alençon.
+
+DUMAINE.
+Ihana nainen! Hyvästi, monsieur!
+
+    (Menee.)
+
+LONGAVILLE.
+Kysyä suvaitkaa mun: tuo valkeassa kuka?
+
+BOYET.
+Jos valkialla tarkastellaan, on se nainen muka.
+
+LONGAVILLE.
+Mut mikä pimeässä? Nimensä, pyydän vaan.
+
+BOYET.
+Häll' yksi vain on, sitä ette pyytää kehtaakaan.
+
+LONGAVILLE.
+Mut kenen hän on tytär?
+
+BOYET.
+Emonsa, niin ma luulen.
+
+LONGAVILLE.
+Haa, tyhjää parran pärinääkö kuulen?
+
+BOYET.
+Suututte suotta ihan:
+Isä on Faulconbridge.
+
+LONGAVILLE.
+Pois unohdin jo vihan.
+Soma tyttö tosiaan.
+
+BOYET.
+Niin sattuu toisinaan.
+
+    (Longaville menee.)
+
+BIRON.
+Ken on tuo hunnukas?
+
+BOYET.
+Katariina mukamas.
+
+BIRON.
+Pois luvattu vai vapaa?
+
+BOYET.
+No, aina miten tapaa.
+
+BIRON.
+Hyvästi; tervetultuanne meille!
+
+BOYET.
+Hyvästit mulle, tervetulot teille.
+
+    (Biron poistuu, naiset paljastavat kasvonsa.)
+
+MARIA.
+Tuo, tuossa on Biron, sen tuntee sutkistaan:
+Joka sana sutka on.
+
+BOYET.
+Ja joka sutka sana vaan.
+
+PRINSESSA.
+On oikein teidän pitää kiinni hänen sanoistaan.
+
+BOYET.
+Juur' olin kiinni käydäkin, kun hänet jo laivaan saan.
+
+MARIA.
+Kaks hurjaa uuhta!
+
+BOYET.
+Miks ei ruuhta, irvihammas?
+Minäkö uuhi? Syöttömaaks siis huules anna, lammas.
+
+MARIA.
+Te uuhi, minä laidunmaako? Joko päättyy pila?
+
+BOYET.
+Kun laitumeksi sinut saan.
+
+    (Tahtoo suudella häntä.)
+
+MARIA.
+Ei, armas uukkoseni,
+Ei yhteismaata huuleni, vaikk' auki onkin hila.
+
+BOYET.
+Kenelle auki?
+
+MARIA.
+Minulle ja minun onnelleni.
+
+PRINSESSA.
+Ain' älyt härnää, mutta tämä pitkälle jo meni.
+Jos noita älyn nuolianne teill' on mieli käyttää,
+Navarran kirjatoukille nyt sopis niitä näyttää.
+
+BOYET.
+Jos tarkkuuteni, -- joka harvoin pettänee, --
+Sydämmen ymmäkieltä, joka silmiss' ilmenee,
+Voi tulkita, niin varmaan on Navarra saastuuntunut.
+
+PRINSESSA.
+Kuin?
+
+BOYET.
+Taikka, niinkuin lempisiipat sanois: rakastunut.
+
+PRINSESSA.
+Ja mikä perusteenne?
+
+BOYET.
+Oo, miehen koko sävy se silmäin karsinaan
+Pois vetäytyy ja sieltä kurkkaa, haastain halujaan.
+Sydän, kuin hohtokivi, jossa teidän kuva väilyy,
+Se ylpeänä leimastansa silmässä nyt päilyy.
+Suu nurpeissaan, kun haastaa vain saa, mut ei nähdä voi,
+Se supatellen astuu ja silmään kompuroi.
+Näin siihen kaikki aistit ne kilvan kiiruhtavat,
+Ett' ihanimmist' ihanimman nähdäksensä saavat.
+Kaikk' aistit silmäss' asuvat kuin helmet kristallissa
+Ja ruhtinasten vain ne ovat ostettavissa.
+Niin lasilippahassa ne näyttää arvojaan
+Ja vilkuttavat ohimennen teitä ostamaan.
+Ja kasvojen on reunuskin niin täynnä muistutusta,
+Ett' ilmeisesti todistavat silmän hurmausta.
+Guiennen teille hankin, Navarran valtikan,
+Mun tähteni jos hälle suotte pienen suudelman.
+
+PRINSESSA.
+Pois telttaan tulkaa, naiset; Boyet on tuolla päällä.
+
+BOYET.
+Kun sen tuon ilmi, mitä oma silmä näkee täällä!
+Ma hänen silmäns' aioin vain suuksi muodostella,
+Ja sille kielen antaa, jok' ei voi valehdella.
+
+ROSALIINA.
+Sa, vanha parittaja, kyll' osaat kaunistella.
+
+MARIA.
+Hän Cupidon on vaari, hän opin tuolta sai.
+
+ROSALIINA.
+Venuksell' isä ruma on: hän tulee äitiin kai.
+
+BOYET.
+Mut kuulkaa, hupsut, --
+
+MARIA.
+Emme.
+
+BOYET.
+No, nähkäähän siis!
+
+ROSALIINA.
+Tien kotiin kyllä.
+
+BOYET.
+Noiden kanssa kiistelköhön hiis!
+
+    (Menevät).
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kohta samaa puistoa.
+
+    (Armado ja Tiisa tulevat.)
+
+ARMADO.
+Liiruttele, poikaseni; tee kuuloaistini intohimoiseksi.
+
+TIISA (laulaa).
+_Concoline!_ --
+
+ARMADO.
+Ihana sävel! -- Mene, sinä nuoruuden hentous, ota tämä avain, anna
+paimenelle vapautus, tuo hänet kiireen nopeudella tänne; minä tarvitsen
+häntä kirjettä viemään armaalleni.
+
+TIISA.
+Herra, aiotteko armaanne voittaa ranskalaisella kieppauksella?
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat? Kieppaisinko ranskaksi?
+
+TIISA.
+Ei, aimollinen herrani; vaan pyöräyttäkää sävel kielenne päästä,
+kiepauttakaa sen mukaan jalkojanne, muljauttakaa silmiänne ja
+taivastelkaa, huokailkaa toinen sävel ja laulakaa toinen, toisinaan
+kurkun kautta, niinkuin lainoisitte lempeä, lemmestä laulaessanne;
+toisinaan nenän kautta, ikäänkuin nuuskisitte lempeä, lemmen lemun
+tunteissanne; hattu katoksena silmäinne puodinoven päällä, ja
+käsivarret ristissä ohuen ihokkaanne yllä, niinkuin kanilla
+paistinvartaassa, tai kädet taskussa, niinkuin miehellä vanhassa
+kuvassa.[3] Mutta älkää liian kauan vetäkö samaa nuottia, vaan kiekkis
+ja matkaan! Se on verratonta, se on omintakeista, se kiehtoo
+turhankainot tyttölapset, jotka muutenkin olisivat kiehdottavissa; se
+tekee sen huomatuksi mieheksi -- huomaatteko? -- joka enimmin on heihin
+ihastunut.
+
+ARMADO.
+Millä olet sinä tuon kokemuksen ostanut?
+
+TIISA.
+Tarkkaavaisuuden penningillä.
+
+ARMADO.
+Mut voi, mut voi! --
+
+TIISA.
+-- "jo keppihepo unhottui."[4]
+
+ARMADO.
+Sanotko sinä armastani keppihevoseksi?
+
+TIISA.
+En, herra; keppihevonen on vain vikuri varsa, mutta teidän armaanne
+luultavasti palkkajuhta. Mutta oletteko unohtanut armaanne?
+
+ARMADO.
+Melkeinpä olisin.
+
+TIISA.
+Huolimaton oppilas! Teidän tulee oppia hänet ulkoa.
+
+ARMADO.
+Ulkoa ja sisältä, poikaseni.
+
+TIISA.
+Ja altapäin; nämä kaikki kolme voin toteen näyttää.
+
+ARMADO.
+Mitä voit toteen näyttää?
+
+TIISA.
+Että olen mies, jos saan elää, sekä ulkoa että sisältä ja altapäin,
+heti paikalla. Te rakastatte häntä ulkoa, kun ette pääse hänen
+sisäänsä; sisältä häntä rakastatte, kun ette pääse häneen ulkoa, ja
+altapäin häntä rakastatte, kun olette allapäin siitä, ett'ette häneen
+pääse.
+
+ARMADO.
+Niin oikein, nuo kaikki kolme sopii minuun.
+
+TIISA.
+Kolmin kerroin ja enemmänkin, tai ei ollenkaan.
+
+ARMADO.
+Tuo tänne se moukka; hän saa viedä minulta kirjeen.
+
+TIISA.
+Sangen sopusointuinen lähetys: hevonen aasi airuena!
+
+ARMADO.
+Ha ha! Mitä sinä sanoit?
+
+TIISA.
+Sanoin vain, että teidän pitää lähettää se aasi hevosessa, sillä se on
+sangen hidaskulkuinen. Mutta kyllä minä menen.
+
+ARMADO.
+Matka onkin lyhyt. Riennä vain!
+
+TIISA.
+Pikaa niinkuin lyijy, herra.
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat, pikku nero? Se lyijy eikö raskast' ole, hidasta ja
+verkkaa?
+
+TIISA.
+_Minime_, herra, eikä ole, jos sen oikein merkkaa.
+
+ARMADO.
+On, raskasta on lyijy.
+
+TIISA.
+Liiaks uskonne on herkkää. Vai raskastako lyijy, joka pyssyst' ihan
+lentää!
+
+ARMADO.
+Ihanaa retoriikan hajua!
+Min' olen pyssy siis, ja luoti olet sinä;
+Nyt ammun sinut moukkaan.
+
+TIISA.
+Lauk! Heti lennän minä.
+
+    (Menee.)
+
+ARMADO.
+Terävä nuorukainen, niin lennokas ja vapaa!
+Suo anteeks, taivas, voihkani kun näin saat vasten napaa!
+Nyt raaka synkkämielisyys mun uljuuttani tapaa.
+Tuoss' airueni palajaa.
+
+    (Tiisa palaa, Kallo mukana.)
+
+TIISA.
+On Kallon jalka taittunut; se eikös ole turkaa?
+
+ARMADO.
+_Enigma_! Ongelma! _L'envoy!_[5] Sen voitko pulman purkaa?
+
+KALLO.
+Ei nikamarasvaa, eikä lonkanvoita, ei ongelmia, purkauksia, eikä muuta
+huusausta! Rautalehtiä vain, pelkkiä rautalehtiä! Ei mitään voita eikä
+rasvaa, rautalehtiä vain!
+
+ARMADO.
+Kautta siveyden, sinä pakotat minusta naurun; sinun tyhmä ajatuksesi
+kutkuttaa sydänalaani; keuhkojeni paisuminen kiihottaa minua
+hymyilevään naurahdukseen. Oi, suokaa anteeksi, tähdet! Luuleeko tuo
+ajattelematon mies, että voide on samaa kuin _l'envoy_, ja että
+_l'envoy_-sana on sama kuin voide?
+
+TIISA.
+Luuleeko sitä viisaskaan muuksi? Eikö _l'envoy_ ole tervehyttämistä?
+
+ARMADO.
+Ei, paashi, se on epilogi, joka selvittää
+Mit' ennen-lausutussa on ollut hämärää;
+Kuin esimerkiksi:
+
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+Se on opetus. Nyt seuraa _l'envoy_.
+
+TIISA.
+Sallikaa minun lisätä _l'envoy_. Sanokaa uudelleen se opetus.
+
+ARMADO.
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+
+TIISA.
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.
+
+Nyt alan minä teidän opetuksellanne, lisätkää te siihen minun
+_l'envoy'ni_.
+
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+
+ARMADO.
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.
+
+TIISA.
+Hyvä _l'envoy_, joka päättyy hanheen! Voitteko parempaa pyytää?
+
+KALLO.
+Se poika hyvän antoi, kun antoi hanhen vaan. --
+Te hyvän teitte kaupan, jos hanhi on lihoissaan. --
+Se kävi sukkelasti kuin silmänkääntäjän temppu;
+Ja lihava _l'envoy_ siis on lihava hanhen hemppu.
+
+ARMADO.
+Mut kuinka alkoi väitös, kun näin se sukeutuu?
+
+TIISA.
+Minä sanoin, että Kallolt' oli taittunut sääriluu;
+Ja sitten te vaaditte _l'envoy'ta_.
+
+KALLO.
+Ja minä rautalehtiä; siit' alkoi väittehenne;
+Ja sitten se lihava _l'envoy_ ja hanhen ostoksenne;
+Ja siihen loppui markkinat.
+
+ARMADO.
+Mutta sanokaa, kuinka voi Kallolta sääri vikaantua?
+
+TIISA.
+Sen voin minä tuntuvasti näyttää.
+
+KALLO.
+Sinulla ei siitä ole mitään tuntoa, Tiisa. Minä sanon seuraavan
+_l'envoy'n_:
+
+Minä, Kallo, juoksin huoneesta, noin suotta vain ja piloin,
+Ja kaaduin kynnykseen, ja siinä sääreni ma niloin.
+
+ARMADO.
+Älkäämme enää tätä ainetta kosketelko.
+
+KALLO.
+Ei, ennenkuin on tullut enemmän märkäainetta sääreen.
+
+ARMADO.
+Kallo sinä, minä tahdon päästää sinut aljoudesta irtaalle.
+
+KALLO.
+Oo, naittaako minut irtaalle aljolle? -- Se maistuu jo vähän
+_l'envoy'lta_, hanhelta.
+
+ARMADO.
+Kautta armaan sieluni, tarkoitan, että tahdon asettaa sinut
+omavaltaisuuteen, vapauttaa sinun persoonasi; sinä olet ollut
+sisäänmuurattuna, aresteerattuna, käähkänöittynä, kahlittuna.
+
+KALLO.
+Niin, niin, ja nyt te aiotte ruveta ulostimekseni ja purkauttaa minut.
+
+ARMADO.
+Minä annan sinulle vapautesi, päästän sinut tyrmästä; ja siitä hyvästä
+en vaadi sinulta muuta kuin tämän: vie tämä käsikirjelmä maalaistytölle
+Jaquenettalle. Tuossa saat honorariumisi; (Antaa hänelle rahaa.) sillä
+kunniani paras turva on turvata turvanalaisiani. Tiisa, seuraa!
+
+    (Menee.)
+
+TIISA.
+No kyllä, jatkona. -- Hyvästi, herra Kallo!
+
+KALLO.
+Hyvästi, sievä juutalainen,[6] sinä kulta-pallo! --
+
+    (Tiisa menee.)
+
+Katsotaanpa nyt tuota hänen honorarjumiaan! Honorarjumi! Oo! Se on
+kolmiäyrisen latinainen nimi: kolmen äyrin honorarjumi. -- "Mitä maksaa
+havaslanka? -- Yhden krossan. -- Ei, minä annan siitä honorarjumin." Se
+joltakin kuuluu. -- Honorarjumi! -- Paljon kauniimpi nimi kuin Ranskan
+kruunu! Tästä lähin käytän aina ostossa ja myynnissä tätä sanaa.
+
+    (Biron tulee.)
+
+BIRON.
+Oi, sinä kelpo Kallo-poika! Hyvä että sinut tapasin.
+
+KALLO.
+Herra, sanokaa, olkaa hyvä, kuinka paljon punaista nauhaa saa yhdellä
+honorarjumilla?
+
+BIRON.
+Mitä se honorarjumi on?
+
+KALLO.
+Viisi äyriä, kahta vailla.
+
+BIRON.
+Siis saat sillä silkkinauhaa kolmen äyrin arvosta.
+
+KALLO.
+Kiitos, teidän ylhäisyytenne! Jumalan haltuun!
+
+BIRON.
+Seis! Älä mene, sua tarvitsen.
+Sa suosiooni pääset, poika hyvä,
+Jos puolestani teet nyt mitä pyydän.
+
+KALLO.
+Ja milloin tahdotte sen tehdyksi, herra?
+
+BIRON.
+Oi, tänään iltapuolella.
+
+KALLO.
+No, hyvä, kyllä teen sen. Hyvästi!
+
+BIRON.
+Mut ethän vielä tiedä asiaa.
+
+KALLO.
+Sen kyllä tietää saan, kun se on tehty.
+
+BIRON.
+Haa, lurjus! Se sun ensin täytyy tietää.
+
+KALLO.
+Ma tulen huomenaamun, ylhäisyytenne luo.
+
+BIRON.
+Se tehtävä on tänään. Mies, asia on tämä':
+Prinsessa tulee tänne riistan ajoon,
+Ja hänen seurassaan on ylhä nainen;
+Suloista kuulet, kun sen nimen kuulet:
+Se Rosaliina on. Hänt' etsi, hänen
+Vie valkokäteensä tää salaisuus
+Sinettiin pantu. Tuossa _douceur'isi_!
+
+    (Antaa hänelle rahaa.)
+
+KALLO.
+Tusaari! -- Oo, suloinen tusaari! Parempi kuin honorarjumi, yksitoista
+äyriä parempi. Sinä suloinen tusaari! -- Teen sen, se on niin varma
+kuin aamen kirkossa! -- Tusaari! Honojarjumi!
+
+    (Menee.)
+
+BIRON.
+Minäkö lemmen pauloissa, jok' aina lempeä sätin!
+Minä, kaikkein lemmenhuokausten hirmu,
+Urija, öinen palovartija,
+Poikasta mestaroiva koulupöpö
+Niin pöyhkeä, kuin konsaan kuolevainen!
+Tuo kärty, irnuva ja sokko poika,
+Tuo pikkuvanha jätti-keri Amor,
+Sonettein valtias, hykerrysten herra,
+Voideltu ohkan, voihkan majesteetti,
+Kuningas nurkujain ja vetelysten,
+Hameiden sulttaani ja lämsäin tsaari
+Ja suntioiden yksinvaltias
+Pääkenraali! -- oi, pikku-sydämmeni! --
+Ja minä hänen ajutanttinsa
+Niin kirjailtu kuin ilveilijän vanne!
+Minäkö lemmin? Kosin? Naista pyydän?
+Niin, naista, joka, niinkuin Saksan kello,
+On aina korjattava, rukattava,
+Ei koskaan oikein käy, vaikk' aikaa valvoo,
+Ja valvottava on, ett' oikein kävis!
+Mut ruminta on, sanani kun syön,
+Ja noista vielä ruminta kun lemmin!
+Letukka kalvas, samettiset kulmat,
+Kaks pikinastaa silmäin sijasta!
+Ja joka, totta vie, ois valmis työhön,
+Vaikk' oisi vartijana itse Argus!
+Tuon tähdenkö nyt valvon, huokailen,
+Ja rukoilen? Haa, se on rangaistus,
+Jonk' Amor sääti, siit' ett' ylenkatsoin
+Sen kaikkivallan julmaa pikkuvaltaa.
+No, lemmin sitte, vohkaan, huokaan, irjun!
+Yks tahtoo armon naida, toinen Pirjun.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina, Boyet,
+    seurue ja eräs metsänvartija tulevat.)
+
+PRINSESSA.
+Se kuningasko ylös vuoren jyrkkää
+Niin vinhaan ratsuansa kannusti?
+
+BOYET.
+En tiedä; luulen vaan, ett' oli hän.
+
+PRINSESSA.
+Ken olikaan, siin' oli lentomieltä.
+Niin, herrat, tänään saamme vastauksen
+Ja lauantaina Ranskaan palaamme. --
+No, metsänvahti, miss' on viidakko,
+Se murhahankkeittemme väijyspaikka?
+
+METSÄNVARTIJA.
+Täss' ihan, tuossa lehdon liepeessä;
+On soma sieltä teidän ammuntanne.
+
+PRINSESSA.
+Somasti ammun, kiitos somuuteni;
+Ja siksi puhut somast' ammunnasta.
+
+METSÄNVARTIJA.
+Anteeksi! Semmoinen ei ollut mieli.
+
+PRINSESSA.
+Kuin? Ensin kiittää, sitten kieltää kieli!
+Lyhyt ilo! En siis soma? Ah! ja voi!
+
+METSÄNVARTIJA.
+Soma, soma!
+
+PRINSESSA.
+Älä suotta liehakoi:
+Ruseellas somuutta et antaa voi.
+Totuutta puhut, peili; kiitos vaan!
+    (Antaa hänelle rahaa.)
+Somalla rumat sanat palkitaan.
+
+METSÄNVARTIJA.
+On somaa kaikki, mit' on teillä omaa.
+
+PRINSESSA.
+Kas, raha rumast' oiti tekee somaa!
+Oi, aika, oi sun tekopyhyyttäsi!
+Soma se auliin rumakin on käsi. --
+Tule, jousi! -- Laupeus nyt käy murhaamahan.
+Jos hyvin osaa, niin saa moitteen pahan;
+Mut maine pelastuu, kun sanon näin:
+Jos ohi ammun, tein sen hellyyttäin;
+Jos osaan, sillä taitoani turhaa
+Vain näyttää tahdoin, mielessä ei murhaa.
+Niin kyllä, niin, -- ei ole paljon vajaa,
+Ett' usein maine rumiin töihin ajaa,
+Kun ulkonaisen kehun tähden vaan
+Sydämmen hellä ääni uhrataan.
+Niin minäi kiitoksen ja kehun tähden
+Syyttömän eläinraukan tappoon lähden.
+
+BOYET.
+Niin pahaa naistakin kai kehu tyrkii,
+Kun tämä vallanhimoisena pyrkii
+Herransa herraksi?
+
+PRINSESSA.
+Niin, kehu yksin. Kehun multa saa
+Se vaimo, joka miestään lannistaa.
+
+    (Kallo tulee.)
+
+PRINSESSA.
+Tuoss' yksi uuden tasavallan jäsen.
+
+KALLO.
+Jumal' antakoon hyvää iltaa! Anteeksi, kuka on se päärouva?
+
+PRINSESSA.
+Hänet sinä, poika, helposti tunnet muista, joilla ei ole päätä.
+
+KALLO.
+Kuka on se suurin rouva, se ylin?
+
+PRINSESSA.
+Se pisin ja se paksuin.
+
+KALLO.
+Se pisinkö ja paksuinko? No, tosi se on tosi.
+Jos hoikka kuin mun älyni ois teidän vyötäisenne,
+Niin näiden neitein vyöhiköt ne sopis uumillenne.
+Päärouva kai te olette, kun paksuin olette.
+
+PRINSESSA.
+Mik' asianne, mies? Mik' asianne?
+
+KALLO.
+Bironilt' ois vain kirje neiti Rosaliinalle.
+
+PRINSESSA.
+Sen herran hyvin tunnen. Tuo tänne kirje se!
+Mies, syrjään käy! -- Boyet, kun teill' on taito veistä käyttää,
+Niin leikelkää tuo kukko.
+
+BOYET.
+                          Heti tahdon käskyn täyttää. --
+Tää kirje harhateill' on, se ei tänne olekaan;
+Se Jaquenettalle on.
+
+PRINSESSA.
+                     Mut se täällä luetaan.
+Vahalta niskat taittakaa! Nyt kaikki kuulemaan!
+
+BOYET (lukee).
+"Kautta taivaan, että olet kaunis, se on pettämätöntä; totta, että olet
+ihana; itse totuus, että olet rakastettava. Sinä kaunista kauniimpi,
+ihanata ihanampi, itse totuutta todempi, ole armollinen sankarilliselle
+vasallillesi! Se ylevämielinen ja suurivaltaisin kuningas Cophetua iski
+silmänsä turmiolliseen ja julkitunnettuun kerjuutyttöön
+Zenelophoniin,[7] ja hän se olisi voinut täydellä syyllä sanoa: _veni,
+vidi, vici_, joka tulkittuna rahvaankielelle -- oo sitä halpaa,
+obskuuria rahvaankieltä! -- _videlicet_: hän tuli, näki ja voitti;
+tuli, yksi; näki, kaksi; voitti, kolme. Kuka tuli? Kuningas. Miksi
+tuli? Näkemään. Miksi näki? Voittaakseen. Kenen luo tuli? Kerjuutytön.
+Kenen näki? Kerjuutytön. Kenen voitti? Kerjuutytön. Lopputulos on
+voitto; kenen puolella? Kuninkaan. Vankeus on hyödyksi; kenen puolella?
+Kerjuutytön. Katastrofi on naiminen; kenen puolelta? Kuninkaanko? --
+ei, molempain yhden puolelta, tai yhden molempain. Minä olen kuningas,
+sillä sitä vaatii vertaus; sinä olet kerjuutyttö, sillä sitä todistaa
+halpuutesi. Tuleeko minun vaatia rakkauttasi? Sen voisin tehdä. Tuleeko
+minun väkisin voittaa rakkautesi? Sen saattaisin tehdä. Tuleeko minun
+rukoilla rakkauttasi? Sen tahdon tehdä. Mitä saat sinä rempujen sijaan?
+hempuja; armojen sijaan? arvoja; itsesi sijaan? minut. Siis,
+odottaessani vastaustasi, alennan huuleni sinun jalkoihisi, silmäni
+sinun kuvaasi ja sydämmeni vähän joka paikkaan. Suurimman innon
+hartaammalla osoituksella sinun Don Adriano de Armado."
+
+"Nemean leijona sua, lammas-parkaa,
+Jos ärjyy näin, kun saaliikseen sa saat,
+Sen jalkain juureen nöyränä se karkaa,
+Niin kisaks kääntyy himot raivokkaat.
+Mik' olet, raukka, jos sa tenäät vastaan?
+Suun ape, raivon syötti ainoastaan."
+
+PRINSESSA.
+Mik' onkaan viirikukko ja mikä kalvannoskaan
+Tuon kirjeen kokoon pannut?
+Moist' en ole kuullut koskaan.
+
+BOYET.
+Tuon tyylin minä tunnen, jos saatan oikein muistaa.
+
+PRINSESSA.
+Se oikein sit' on tyyliä, joll' oriita voi suistaa.
+
+BOYET.
+Se Espanjan Armado on, monarcho,[8] hourupää;
+Hovissa täällä kirjatoukkain poistaa ikävää.
+
+PRINSESSA.
+Mut kuules, poika, sananen. Ken antoi tämän? Ken?
+
+KALLO.
+Sen herra mulle antoi, johan sanoin sen.
+
+PRINSESSA.
+Ja kelle viedä?
+
+KALLO.
+                Herralta, ja neidelle.
+
+PRINSESSA.
+Mut keltä herralta ja kelle neidelle?
+
+KALLO.
+Biron, yks meidän herroja, mun käski tämän kantaa
+Ja erään Ranskan neiden, Rosaliinan, käteen antaa.
+
+PRINSESSA.
+Sin' olet harhaan käynyt. -- Pois, herrat, astukaat! --
+Tuoss' ota, tyttö, tuo; sa kohta kyllä omas saat.
+
+    (Prinsessa seurueineen poistuu.)
+
+BOYET.
+Kenenkä luoti sattui?
+
+ROSALIINA.
+Mitä? Kysyttekö multa?
+
+BOYET.
+Niin, enkel' ihanainen.
+
+ROSALIINA.
+Sen, jonk' antoi pyssy tulta.
+Lauk! Leimaus!
+
+BOYET.
+Prinsessa ampuu sarvikkaita; mutta kun sa nait,
+Niin sinä vuonn' ei sarvipäistä puutett' ole kait.
+Lauk! Vääjäys!
+
+ROSALIINA.
+No hyvä, minä ammun nyt.
+
+BOYET.
+Ja minkälaiseen pilkkaan?
+
+ROSALIINA.
+He, teihin: teill' on kauniit sarvet. Joko sattui nilkkaan?
+Lauk! Vääjäys!
+
+MARIA.
+Boyet, jo heretkäätte: hän ampuu suoraan suuhun!
+
+BOYET.
+Syvemmä itse luodin saa hän. Joko osui luuhun?
+
+ROSALIINA. Viskaanko sinuun vanhan Sanelman, joka oli jo mies silloin,
+kun Ranskan kuningas Pipin oli pikkuinen poika, mitä osaamiseen tulee?
+
+BOYET. Niin että minä voin vastata yhtä vanhalla, joka oli aikaihminen
+silloin kuin Britannian kuningatar Ginevra[9] oli pikkuinen tyttö, mitä
+osaamiseen tulee.
+
+ROSALIINA (laulaa).
+
+    Et sinä osaa, osaa, osaa,
+    Et sinä osaa, hyvä mies.
+
+BOYET.
+
+    Jos min' en, min' en, min' en osaa,
+    Niin osaa toinen, kuka ties.
+
+        (Rosaliina ja Katariina menevät.)
+
+KALLO.
+Mut tääpä oikein hupaisaa, kun kumpikin noin hosuu.
+
+MARIA.
+Ja ihmepaikka: pilkkaan ihan kummaltakin osuu.
+
+BOYET.
+Vai pilkkaan! Pilkkaan, sanotko? Se pilkka mieless' aina!
+No, jotta kutis muistaisit, niin tulppa reikään paina.
+
+MARIA.
+Sivuitse meni! Totisesti, teill' on käsi heikko.
+
+KALLO.
+Lähemmä hänet päästäkää, kyll' osaa napaan veikko.
+
+BOYET.
+Jos mull' on käsi heikko, niin teidän auttanee.
+
+KALLO.
+Hän silloin voiton ottaa ja tulpan halkaisee.
+
+MARIA.
+Hyi, noita riettaan puheita! Kyll' onkin rivosuu!
+
+KALLO.
+Jos nuolest' ei hän lannistu, kyll' luodista lannistuu.
+
+BOYET.
+Voi siinä käydä hullustikin. Hyvästi, huu, huu!
+
+    (Boyet ja Maria menevät.)
+
+KALLO.
+Tuo maar on oikein moukka, ja pöllö, pässinpää!
+Mut kylläpä minä ja naiset häntä koimme pehmittää!
+Jes, sitä älyn lentoa ja hienoa törky-ivaa!
+Siin' oli niin rietasta siivoa ja karkeata livaa!
+Ja tuo Armado sitten -- hänkös keimailee ja liuhkaa,
+Ja naisten eellä astelee ja kantaa armon viuhkaa,
+Ja heittää sormisuukkosen ja hienoon kiroilee!
+Ja sitten kantapoikakin, tuo nokkela ja nirppu, --
+Hyväinen taivas, sepä oikein pureva on kirppu!
+Halloo! Heleijaa!
+
+    (Melua kuuluu. Kallo menee.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Sama paikka.
+
+    (Holofernes, sir Nathanael ja Pöllö tulevat.)
+
+NATHANAEL.
+Sangen kunnianarvoinen riistanajo, todellakin, ja hyvän omantunnon
+todistuksen mukaan toimitettu.
+
+HOLOFERNES.
+Hirvi oli, niinkuin hyvin tiedätte, _sanguis_, täysiverinen; kypsä kuin
+herrais-omena, joka tuossa niinkuin juveeli kelluvi _coeli_ -- taivaan,
+taivaslaen, taivaankannen -- korvassa, ja nyt, niinkuin raakilas,
+putoavi _terrae_ -- maan, mannun, mantereen -- silmille.
+
+NATHANAEL.
+Tosiaan, Herra Holofernes, te maar oikein sievästi noita epiteettejä
+vaihtelette, niinkuin kirjanoppinut ainakin. Mutta, hyvä herra, takaan,
+että se oli viisivuotias häkylähirvi.
+
+HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, _haud credo_.
+
+PÖLLÖ.
+Ei se ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä barbaarinen _intimatio_! Kuitenkin jonkinlainen _insinuatio_,
+ikäänkuin _in via_ -- hyvällä tiellä -- _ad explicationem; facere_,
+tehdä, ikäänkuin _replicationem_, tai pikemmin, _ostentare_, osoittaa,
+ikäänkuin _suam inclinationem_, taipumustaan -- sivistymättömän,
+sievistämättömän, säädystymättömän, siivottoman, siistimättömän, tai,
+oikeammin, oppimattoman, tai, oikean-oikeammin, vakaumattoman tapansa
+mukaan -- pistää minun _haud credo'ni_ sijaan metsänriistan.
+
+PÖLLÖ.
+Sanoin, ettei se riista ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.
+
+PÖLLÖ.
+Kahdesti kiehutettu yksinkertaisuus, _bis coctus! O, monstrum_
+tietämättömyys, kuink' olet ruokoton!
+
+NATHANAEL.
+Niin, outoapa ruokaa hälle kirjan herkut on. Hän ei ole koskaan, niin
+sanoakseni, syönyt paperia, hän ei ole mustetta juonut; hänen älynsä ei
+ole kyllytettyä; hän on pelkkä eläin, jolla on vain tylsemmät osat
+tunnokkaat.
+Nuo katokasvit luotu on, ett' osaisimme kiittää --
+Jota teemmekin me, joilla on maku ja tunto --
+Niist' oiva-hedelmistä, joita suuremp' äly siittää.
+Minun ois yhtä sopimaton olla tyhmä houkka,
+Kuin että tuosta tolvanasta tulis kirjatoukka.
+Mut, _omne bene_, sanon; olen isä-ukon tuumaa:
+Ei kestä kaikki tulta, vaikka kestävätkin kuumaa.
+
+PÖLLÖ.
+Te, kirjamiehet, arvatkaas: ken oli kuukautinen,
+Kun syntyi Kain, ja viel' ei ole viisiviikkohinen?
+
+HOLOFERNES.
+_Dictynna_, rakas Pöllö; _Dictynna_, rakas Pöllö.
+
+PÖLLÖ.
+Mikä se tikkatynnä on?
+
+NATHANAEL.
+Se on _Phoeben, Lunan_, kuun liikanimi.
+
+HOLOFERNES.
+Kuu oli kuukautinen jo, kun Aadam oli lapsi,
+Ja viel' ei viisiviikkoinen, kun Aadam on harmaahapsi.
+Allusioni ei muutu vaihdoksesta.
+
+PÖLLÖ.
+Se on vallan totta: alasioni ei muutu vaihdoksesta.
+
+HOLOFERNES.
+Jumala kykyäsi lohduttakoon! Minä sanoin, että allusioni ei muutu
+vaihdoksesta.
+
+PÖLLÖ.
+Ja minä sanon, että yläsioni ei muutu vaihdoksesta, sillä kuu ei
+koskaan tule kuukautta vanhemmaksi; ja sanon sen vieläkin, että sarvas
+se oli, jonka prinsessa ampui.
+
+HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, tahdotteko kuulla extemporoidun, noin vain hihasta
+ravistetun, _epitaphium'in_ hirven kuolemasta? Ja tietämättömän
+tyydytykseksi olen nimittänyt hirven, jonka prinsessa ampui, sarvaaksi.
+
+NATHANAEL.
+_Perge_, hyvä herra Holofernes, _perge_, kun vain suvaitsette jättää
+rivoudet.
+
+HOLOFERNES.
+Olen koettanut vähän noudattaa alkusointua, sillä se osottaa
+luontevuutta.
+
+"Prinsessa keihäänkärjellänsä kaatoi kauniin tarvaan,
+Tai ruunuhirven sanon, kun sen kaatoi ruunupää;
+Tai, kun on somat sarvet sillä, sanokaamme sarvaan;
+Ja huuto käy, ja sarvas tarvas viitaan vilistää;
+Ja hallit haukkuu, jouset paukkuu, vastaan vastaa vaarat,
+Kun kaatuu tarvaat, ruunuhirvet, sarvaat sarvihaarat."
+
+NATHANAEL.
+Tavaton pää, oikein älyniekka!
+
+PÖLLÖ.
+Kylläpä sen pää vähän tavattomasti niekkaakin.
+
+HOLOFERNES.
+Se on lahja, jonka omistan, vähäpätöinen, vähäpätöinen; kummallinen,
+hullunkurinen henki, täynnä muotoja, kuvia, haamuja, esineitä,
+aatteita, havainnoita, mulkkauksia ja mullistuksia. Ne ovat siinneet
+muistiin mahalaukussa, kasvaneet _pia mater'in_ äidinkohdussa ja
+ilmoille syntyneet tilaisuuden kypsyessä. Mutta se lahja on hyvä
+niissä, joissa se on terävä, ja minä olen siitä kiitollinen.
+
+NATHANAEL.
+Herra, minä kiitän Jumalaa teistä, ja niin voivat seurakuntalaisenikin
+tehdä; sillä pojat saavat teiltä hyvää johdatusta, ja tyttäret
+varttuvat vahvasti teidän kauttanne; te olette oiva _membrum_
+yhteiskunnassa.
+
+HOLOFERNES.
+_Mehercle_, jos pojat ovat älykkäitä, eivät he tarvitse ohjausta, ja
+jos tyttäret ovat vastaanottavaisia, tahdon heissä parastani koettaa.
+Mutta, _vir sapit, qui pauca loquitur_. Feminiini-henki meitä
+tervehtää.
+
+    (Jaquenetta ja Kallo tulevat.)
+
+JAQUENETTA.
+Jumal' antakoon hyvää huomenta, herra kirkherra!
+
+HOLOFERNES.
+Herra kirkherra, -- _qvasi_ kirkiherra. Mutta ketä se kirki vetää?
+
+KALLO.
+Sitä, herra koulumestari, joka on enimmin tikanpojan näköinen.[10]
+
+HOLOFERNES.
+Tikanpojan näköinen! Neronleimaus maanturpeesta, kyllin hyvä piikiven
+kipinäksi, kyllin hyvä päärlyksi sialle! Somaa, sievää!
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä herra kirkherra, olkaa hyvä, lukekaa tämä kirje minulle. Kallo on
+sen minulle tuonut, ja don Armado on sen minulle lähettänyt. Lukekaa
+se, olkaa hyvä.
+
+HOLOFERNES.
+_Fauste, precor gelida qvando pecus omne sub umbra ruminat_ -- ja niin
+edespäin. Ah, sinä hyvä vanha Mantuanus![11] Minä voin sanoa sinusta
+samaa kuin matkustaja Venetiasta:
+
+    -- Vinegia, Vinegia,
+    chi non ti vede, non ti pregia.
+
+Vanha Mantuanus! Vanha Mantuanus! Joka ei sinua ymmärrä, se ei sinua
+rakasta. -- _Ut, re, sol, la, mi, fa_.[12] -- Anteeksi, hyvä herra,
+saanko kuulla sisällyksen? Tai pikemmin, niinkuin Horatius sanoo tuossa
+-- -- Mitä hittoa, värssyjäkö?
+
+NATHANAEL.
+Niin kyllä, ja sangen oppineita.
+
+HOLOFERNES.
+Suokaa minun kuulla siitä stroofl, stanza, värssy. _Lege, domine_.
+
+NATHANAEL (lukee).
+"Jos lempi valan rikkoo, niin kuinka lempeen vannon?
+Min kauneuteen vannon, se pysyy, eikä muu.
+Vaikk' itseni ma petän, sua pettääkö mä hannon?
+Kuin pajuvitsa taipuu sun eessäs tammipuu.
+Pois kirjans' oppi heittää ja silmiäsi lukee,
+Niiss' ilot kaikk' on, mitä vain voi taito käsittää.
+Sun tuntemises yksin se tiedon tiedoks pukee;
+Se kieli vain on viisas, ken voi sua ylistää.
+Ken ei sua ihmettele, se vain on tietopuoli --
+Mun älyni on ylväs, kun ihmetellä voi.
+Zeun jylinä on äänes ja silmäs Zeun on nuoli:
+Kun vihoissas et ole, tää säihkyy, tuo se soi.
+Suo, taivaallinen, anteeks, ett' alhain maisin kielin
+Ma taivaan kauneutta näin ylistellä mielin!"
+
+HOLOFERNES.
+Te ette löydä apostrofeja ja hairahdutte näin korosta. Antakaahan kun
+minä tuota _canzonettaa_ silmäilen! Tässä on vain tavumittaa tarkattu,
+mutta eleganssi, keveys, runouden kultainen poljento -- _caret_.
+Ovidius Naso se vasta oli mies! Ja miksikä juuri Naso? Siksi että hän
+haistamalla vainusi fantasian lemuavat kukkaset, mielikuvituksen
+ponnet. _Imitari_ ei ole mitään; _imitari_ voi koira herraansa, apina
+hoitajaansa, opetettu hevonen ratsastajaansa. Mutta, _damosella_,
+neitsyt, onko tämä kirje osoitettu teille?
+
+JAQUENETTA.
+On, herra, sen on lähettänyt eräs herra Biron, tuon vieraan
+kuningattaren hovimiehiä.
+
+HOLOFERNES.
+Tahdon katsastaa päällekirjoitusta. "Ihanaisimman neiti Rosaliinan
+lumivalkeaan käteen." Tahdon uudestaan tarkastaa kirjeen hengestä sen
+persoonan nimitystä, joka on sen kirjoittanut sille henkilölle, jolle
+se kirjoitettu on. "Teidän korkeasukuisuutenne nöyrin, alamaisin
+palvelija, Biron." Herra Nathanael, tämä Biron on niitä kuninkaan
+valakumppaneita, ja tässä hän on asettanut sen vieraan kuningattaren
+saattonaiselle kirjeen, joka _accidentaliter_ tai _per progressionem_
+on joutunut harhaan. -- Sipsuta ja mene, pikku ystävä; jätä tämä kirje
+kuninkaan kuninkaalliseen käteen; se saattaa koskea tähdellisiä
+asioita. Älä kuluta aikaa niiaamisiin; minä vapautan sinut
+velvollisuudestasi. _Adio!_
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä Kallo, tule mukaan. -- Jumala varjelkoon teidän arvoisuuttanne!
+
+KALLO.
+Tulen kanssasi, tyttö.
+
+    (Kallo ja Jaquenetta menevät.)
+
+NATHANAEL.
+Te olette toimittanut tämän asian jumalanpelvossa ja sangen omantunnon
+mukaisesti; ja niinkuin muudan kirkkoisä sanoo --
+
+HOLOFERNES.
+Älkää puhuko, pastori, kirkkoisistä; minä pelkään kaikkia kaunistelevia
+kaunistuksia. Mutta palataksemme värssyihin: pidättekö niistä, herra
+Nathanael?
+
+NATHANAEL.
+Vallan erinomaisesti, mitä kirjoitustapaan tulee.
+
+HOLOFERNES.
+Minä tänään lounastan erään oppilaani isän luona, missä, jos te ennen
+atriaa suvaitsette ruokaluvulla ylösrakentaa pöytäkuntaa, minä sen
+_privilegium'in_ nojalla, jota sanotun lapsen tai oppilaan vanhempain
+luona nautin, tahdon ottaa toimittaakseni teidän _benvenuto'nne_; ja
+jossa samassa paikassa tahdon toteen näyttää, että sanotut värssyt ovat
+sangen opittomat ja vailla sekä runouden että älyn että mielikuvituksen
+tuoksua. Minä pyydän teitä seurakseni.
+
+NATHANAEL.
+Ja minä kiitän teitä, sillä seura on -- niinkuin raamatussa sanotaan --
+elämän onnellisuus.
+
+HOLOFERNES.
+Ja, _haud dubito_, raamattu on näissä asioissa erehtymätön tuomari. --
+(Pöllölle.) Herra, teidätkin minä kutsun. Ette saa evätä; _pauca
+verba_. Tulkaa! Jalosukuiset ovat riistanajossa, ja me menemme
+virvoituksille.
+
+    (Menevät.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Biron tulee, paperilehti kädessä.)
+
+BIRON.
+Kuningas vainuu otusta; minä vainoon itseäni. He ovat pikiintyneet
+ajoonsa; minä olin ajautunut pikeen, -- pikeen, joka jättää tahran.
+"Tahran"! Ruma sana. No niin; paina puuta, suru! sillä niin sanotaan
+narrin sanoneen, ja niin sanon minäkin, ja minä olen narri. Hyvin
+todistettu, äly! Jumal' avita, tuo lempi on yhtä hupsu kuin Ajax, se
+tappaa lampaita, se tappaa minut; minä olen lammas. Taaskin hyvin
+todistettu minun puoleltani! En tahdo lempiä; jos sen teen, niin
+hirttäkööt minut! En, totta totisesti, en tahdo. Mutta ah, hänen
+silmänsä! -- kautta taivaan valkeuden, jos ei tuota hänen silmäänsä
+olisi, niin en häntä lempisi; niin, noita hänen kahta silmäänsä! Niin
+oikein, minä en tee tässä maailmassa muuta kuin valehtelen, ja
+valehtelen omaan kurkkuuni. Minä lemmin, kautta taivaan, ja olen siitä
+oppinut runonteon ja raskasmielisyyden; ja tässä on kappale runojani,
+ja tässä raskasmielisyyteni. Yhden sonettini hän on jo saanut; hupsu
+sen vei, narri sen lähetti, ja neiti sen sai. Herttainen hupsu,
+herttaisempi narri, herttaisin neiti! Kautta maan ja taivaan, olisipa
+tuo soma sutkaus, jos nuo toisetkin kolme olisivat samassa kiipelissä!
+Tuossa tulee yksi, paperi kädessä. Jumala armossa suokoon hänen
+huokailla!
+
+    (Kiipeää puuhun.)
+    (Kuningas tulee, paperilehti kädessä.)
+
+KUNINGAS.
+Voi mua!
+
+BIRON (syrjään). Haavoitettu, kautta taivaan! -- Jatka, rakas Cupido!
+Sinä olet linnunnuolellasi satuttanut häntä vasempaan nisänpäähän. --
+Toden totta, salaisuuksia! --
+
+KUNINGAS (lukee).
+    "Niin hellää suuteloa päivän kulta
+      Ei ruusun kastepisaroille suo,
+    Kuin sinun silmäs säteilevää tulta
+      Yökasteelle mun kasvojeni luo.
+    Niin kimaltelevista syvyyksistä
+      Ei heijastele hopeainen kuu,
+    Kuin kuvas minun, kurjan, kyynelistä:
+      Jok' itkun karpaloon se kuvastuu.
+    Jokainen kyynel, joka silmään kierii,
+      Triumfivaunuissaan sun voittoon vie.
+    Kas, kuinka kyynelvirta yhä vierii!
+      Mun tuskani sun maineesi on tie.
+    Äl' itsees mielly, muuten peilinäs
+      Iäti itkeä saan edessäs.
+    Sulouttas, valtain valtias, ei kieli
+      Voi kertoa, ei ajatella mieli."
+
+Mitenkä sais hän tietää tuskani?
+Paperin tuohon lasken.
+    (Päästää lehden kädestään.)
+                       Armas metsä,
+Luo varjos hupsun töihin! Kuka tulee?
+
+    (Vetäytyy syrjään.)
+    (Longaville tulee, paperilehti kädessä.)
+    (syrjään).
+
+Mitä? Longaville? Ja lukee? Kuunnelkaamme!
+
+BIRON (syrjään).
+Sun kaltaisesi narrin lisää saamme.
+
+LONGAVILLE.
+Voi mua! Rikoin valani.
+
+BIRON (syrjään).
+                        Hän kulkee
+Paperi rinnoilla, kuin valapatto.[13]
+
+KUNINGAS (syrjään).
+Hän lempii! Häpeäni seuraa saa.
+
+BIRON (syrjään).
+Niin, toinen juoppo toista rakastaa.
+
+LONGAVILLE.
+Minäkö ensimmäinen valapatto?
+
+BIRON (syrjään).
+Sua lohduttaa voin: kaksi muuta
+peittää sama katto.
+Sa tulet triumviiriksemme, paikkaan ylimpään,
+Cupidon kaakinpuuhun, johon hölmöt hirtetään.
+
+LONGAVILLE.
+Nää jäykät värssyt lempeä ei nostaa voi.
+Maria, lemmenvaltiaani, oi!
+Ei, proosaks puhun; hukkaa riimityö!
+
+BIRON (syrjään).
+Oi, riimi Cupidon on housun vyö;
+Sit' älä tärvele.
+
+LONGAVILLE.
+                  No, tämä menköön!
+    (Lukee.)
+
+    "Sun silmäs, joka puhuu taivaan kieltä
+      Ja jonk' on suhteen mailma voimaton,
+    Mun vietellyt on valanehdon tieltä.
+      Sun tähtes rikon, -- sekö rikost' on?
+    Pois naiset kielsin, mutta sinä vainen
+      Oot jumalatar, sua en kieltää saa;
+    Ei taivaan lempeen koske vala mainen;
+      Sun armos synnistä mun puhdistaa.
+    Valat on henkeä, ja usvaa henki;
+      Kun maahan paistat, päivyt, sätees sun
+    Tään haihduttavat usma-valasenki;
+      Siis jos se rikkuu, syy ei ole mun,
+    Sen vaikka rikon. Viisas valan parhaan
+      Pois vaihtaa paratiisin ilotarhaan."
+
+BIRON (syrjään).
+Tuo vain on maksan kiihkaa, vain hekkumaa se valvoo.
+Vai kana jumalatar! Epäjumalia palvoo!
+Oi, auta, Herra, auta! Nyt harhaan joudutaan.
+
+LONGAVILLE.
+Tään kenen kanssa lähetän? -- Haa! Seuraako saan?
+
+    (Kätkeytyy.)
+    (Dumaine tulee, paperilehti kädessä.)
+
+BIRON (syrjään).
+He piilosilla leikkivät, kuin lapset konsanaan.
+Ma täällä ilmass' istun kuin puolijumalainen
+Ja narriparkain salatöitä tähystelen vainen.
+Viel' yksi säkki myllyyn! No, no älä perhanassa!
+Dumainekin! Neljä kurppaa siis yhdess' altahassa!
+
+DUMAINE.
+"Oi, jumalainen Katri!"
+
+BIRON (syrjään).
+                       Oi, rienaileva narri!
+
+DUMAINE.
+Oi, kautta taivaan, ihme on hän henkimaailmain!
+
+BIRON (syrjään).
+Ei, kautta maan, hän ruumiikas on! Valehtelet vain.
+
+DUMAINE.
+Sen ambratukan rinnall' on itse ambra tummaa.
+
+BIRON (syrjään).
+Oi, korppi ambrankeltainen, se jotakin on kummaa!
+
+DUMAINE.
+Kuin setri sorja.
+
+BIRON (syrjään).
+Väärä! On toinen olka näivä
+Kuin lapsen kantajalla.
+
+DUMAINE.
+Hän kaunis on kuin päivä.
+
+BIRON (syrjään).
+Kuin jotkut päivät; mut ei silloin saakaan päivä paistaa.
+
+DUMAINE.
+Oi, että toivomaani jo saisin minä maistaa!
+
+LONGAVILLE (syrjään).
+Ja minä myös!
+
+KUNINGAS (syrjään).
+Ja minä myös, oi isä taivainen!
+
+BIRON (syrjään).
+Aamen, ja minä myös! Niin tulis ilo ainainen.
+
+DUMAINE.
+Unohtaa hänet tahtoisin; mut hän vain elamoi
+Kuin kuume veressäni; hänt' unohtaa en voi.
+
+BIRON (syrjään).
+Kuin kuume veressäsi! No, avaa sitte suonta
+Ja laske armas kupposeen: siin' oisi älyn juonta!
+
+DUMAINE.
+Ma vielä kerran silmäelen tätä runo-rukkaa.
+
+BIRON (syrjään).
+Ma vielä kerran nään, kuink' älyn lemmenhoukka hukkaa.
+
+DUMAINE (lukee).
+
+    "Poika näki lempivä
+    Kevätkuussa, lemmenkuussa,
+    Kuinka kukka hempiä
+    Tuuditteli tuulen suussa;
+    Hieno kukkasen on huuli,
+    Sille suuta suikkaa tuuli.
+    Poika lemmensairas sois,
+    Taivaan tuuli hän ett' ois:
+    'Tuuli poskeasi muiskaa,
+    Suo se riemu mulle!' kuiskaa.
+    'Mutta ah! ma valan tein,
+    Sua en koskaan taittaaksein.
+    Vala tuo on nuoren hukka:
+    Nuoren poimittava kukka.'
+    Syntisekskö sanot mun,
+    Jos sun tähtes hairahdun?
+    Zeus sun tähtes vannois vainen,
+    Ett' on Juno mustalainen;
+    Valtansa hän vaihtais pois,
+    Jos vain lempes voittaa vois."
+
+Tuon lähetän, ja vielä monta, monta,
+Joiss' ikävääni lausun suunnatonta.
+Jos Longaville, Biron ja kuningas
+Myös lemmess' oisi! Esimerkki, kas,
+Petoksen tahrasta mun puhdistaisi:
+Ei houkkain joukoss' yhtä huomattaisi.
+
+LONGAVILLE (astuu esiin).
+Dumaine, sun lempes armoton on vasta,
+Kun lemmentuskiis etsit osakasta.
+Sa kalpenet, mut punastuisin minä,
+Jos joutuisin noin ansaan kuin nyt sinä.
+
+KUNINGAS (astuu esiin).
+Punastu vain! Syyss' olet yksin verroin,
+Ja herjatessas herja kaksin kerroin.
+Mariaa etkö lemmi? Eikö sille
+Runoja koskaan tehnyt Longaville?
+Povelleen koskaan ristiin käsiään
+Ei pannut, vaimentaakseen sydäntään?
+Ma tuonne pensaikkoon kun piilouduin,
+Näin teidät, puolestanne punastuin;
+Näin ilveenne ja kuulin runon pauhun,
+Himonne näin ja huokaustenne sauhun.
+"Ah!" sanoi toinen, kehui silmäin tulta;
+"Zeus!" sanoi toinen, kiitti hiusten kultaa.
+    (Longavillelle.)
+Sa pattovalall' aioit taivaan ostaa.
+    (Dumainelle.)
+Ja sinä Zeunkin petturiksi nostaa.
+Biron mit' arvellee, kun kuulla saa,
+Ett' oli valanne vain joutavaa?
+Kuink' ilkkuukaan ja ivaa salamoi!
+Ja kuinka nauraa, hyppii, ilakoi!
+En, vaikka mailman saisin, enpä soisi
+Ett' yllättää näin minua hän voisi.
+
+BIRON.
+Siis heti ruoskin tekopyhän juonet.
+    (Astuu alas puusta.)
+Ah, valtiaani, mulle anteeks suonet.
+Hyväinen! Miksi lemmest' ahdistat
+Maan matoja, kun itse rakastat?
+Ei silmäs vaunu, ei! Sen kyynelissä
+Erästä prinsessaa ei näkyvissä!
+Et rikkonut sa vannomaasi valaa!
+Hyi, runot vain on riimisepän alaa!
+Sua eikö hävetä? Teill' eikö kellään
+Häpyä, näin kun teitä yllätellään?
+Te näätte toisissanne raiskan, te,
+Mut minä teissä huomaan malkanne.
+Mit' ilvettä ma näin ja hullutusta
+Ja tuskaa, huolta, voihkaa, huokausta!
+Tuoll' istuin tyynnä levossa, ja kas,
+Jo muuttuu sääskeks itse kuningas,
+Suur' Hercules se hyrrää kierittää,
+Salomo viisas polskaa vierettää
+Ja Nestor nakkaa piippaa poikain kanssa
+Ja synkkä Timon nauraa tosissansa!
+Miss' istuu tuskas? sano, Dumaine hyvä;
+Ja missä, Longaville, sun vaivas syvä?
+Ja kuninkaani? Sydämmessä, haa! --
+Häälientä, hei!
+
+KUNINGAS.
+Jo karvaaks pila saa.
+Sin' olet salaa yllättänyt meitä.
+
+BIRON.
+Te yllätitte mun, en minä teitä.
+Olen kunnon mies; ma synnin tekisin,
+Jos pyhän valani ma rikkoisin.
+Min' olen yllätetty, teidänlaiseen
+Kun seuraan yhdyin perin horjuvaiseen.
+Runoja teinkö minä? Huokailinko
+Ma Riika piikaa? Aikaa kulutinko
+Koruun ja loruun? Ylistinkö myötä
+Näköä, otsaa, silmää, rintaa, vyötä,
+Tai kättä, jalkaa, säärtä, päkiätä,
+Suuta ja muuta? -- (Aikoo mennä.)
+
+KUNINGAS.
+Seis, seis! Mikä hätä?
+Ken pakoon juoksee? Kunnon mies vai varas?
+
+BIRON.
+Paeta lempeä on teko paras.
+
+    (Jaquenetta ja Kallo tulevat.)
+
+JAQUENETTE.
+Kiesauta kuningasta!
+
+KUNINGAS.
+Mik' on tuo kapine?
+
+KALLO.
+Vain kapinaa.
+
+KUNINGAS.
+Vai kapinaa! No mitä tähtää se?
+
+KALLO.
+Ei mitään, herra.
+
+KUNINGAS.
+No, jos se on mitään tähtäämättä,
+Niin pois voit kapinoines sa mennä suoraa kättä.
+
+JAQUENETTE.
+Ma pyydän, hyvä herra, tää kirja lukekaa:
+Kirkherra sitä epäili, se lienee kapinaa.
+
+KUNINGAS.
+Biron, se lue läpi.
+    (Biron lukee kirjeen.)
+Mut keltä sinä sait sen?
+
+JAQUENETTE.
+He, tuolta Kallolta.
+
+KUNINGAS.
+Ja keltä sinä sait sen?
+
+KALLO.
+Dun Adramadiolta, Dun Adramadiolta.
+
+    (Biron repii kirjeen palasiksi.)
+
+KUNINGAS.
+Mik' on sun? Rikki revit sen? Näit vaaralliseks kait sen?
+
+BIRON.
+Vain turhaa, herra, joutavaa! Pois heittäkäätte pelko.
+
+LONGAVILLE.
+Kas, kuink' on kiihkeissään hän! Tuosta täytyy ottaa selko.
+
+DUMAINE (noukkii palaset maasta).
+Bironin on se käsialaa; tuoss' on nimi alla.
+
+BIRON (Kallolle).
+Äpärä sinä, pöllöpää, mun häpäisetkö vallan? --
+Niin, tunnustan sen, syypää olen, syypää.
+
+KUNINGAS.
+                                          Näänkö unta?
+
+BIRON.
+Kun kolmeen narriin neljäs yhtyy, täys on ruokakunta.
+Te kuningas, ja minä, ja tuo, ja tuokin tuolla,
+Olemme lemmenvarkaita, ja meidän täytyy kuolla.
+Ma lisää kerron, mut ei nuo saa silloin olla lässä.
+
+DUMAINE.
+Nyt tasaluvuss' ollaan.
+
+BIRON.
+Niin, meit' on neljä tässä. --
+No, eikö kyyhkyt mene?
+
+KUNINGAS.
+Pois, moukat, lähtekää!
+
+KALLO.
+Pois kunnon väki ajetaan, ja konnat tänne jää.
+
+    (Kallo ja Jaquenetta menevät.)
+
+BIRON.
+Nyt, rakastajat rakkaat, syleilyyn!
+Liha ja veri kaiken kantaa syyn.
+Merell' on luode, vuoksi; taivas muuttuu,
+Ja vanhaan sääntöön veri nuori suuttuu.
+On jokaisella luonnossansa määrä,
+Siis meidän täytyi tehdä vala väärä.
+
+KUNINGAS.
+Tuo kirje sunko lempes oli luomaa?
+
+BIRON.
+Kysyykin! Ken vain Rosaliinan huomaa,
+Se niinkuin raaka villi Indianmaan,
+Kun kirkkaan idän portit aukeneepi,
+Pää kumarassa, huikauksissaan,
+Syleillen halpaa maata suuteleepi.
+Ken röyhkän kotkankatseen rohkeneis
+Sen tytön taivaalliseen otsaan luoda
+Ja ei sen kirkkaudesta huikeneis?
+
+KUNINGAS.
+Kas vain tuot' intoa ja kiihkaa tuota!
+Mun armaani on heljä kuu, mut sun
+Se tuskin näkyvä on tähtiräivä.
+
+BIRON.
+Siis min' en minä, ei nää silmät mun.
+Mun armaani jos häipyy, yöks käy päivä.
+Suloista valituimmat kerääntyy
+Kuin kukkakauppaan hänen poskillensa,
+Siin' eri arvot yhdeks yhdistyy
+Ja itse moite vait on moitteinensa.
+Kaikk' ota puhetaidon kauneudet, --
+Rusetta turhaa! Hän ei kaipaa noita;
+Kehua sopii kauppatavaroita;
+Vain rumennust' on vajaat kiitokset.
+Erakko kurttu, sadan talven mies,
+Siloittuu hänen katseestaan ja suortuu,
+Pois putoo hartioilta iän ies,
+Ja kehtolapseks sauvaniekka nuortuu.
+Oi, maailmaan, hän aurinkona paistaa!
+
+KUNINGAS.
+Kuin musta puu on armaas, toden totta.
+
+BIRON.
+Kuin musta puuko? Puuta jumalaista!
+Jos siit' ois puusta vaimo, kelpais ottaa.
+Tääll' onko kirjaa? Vala lukekaa;
+Ma vannon: kauneus ei kauneutta,
+Tuon silmästä jos kauneuttaan ei saa.
+Tuo mustuus suloisint' on suloutta.
+
+KUNINGAS.
+Ihmettä! Musta vankilan on pinta,
+Yön hipiä ja airut helvetin,
+Mut taivaan otsa kauneutt ihaninta.
+
+BIRON.
+Piru se kiusaa valoss' enkelin.
+On armaan kulmat mustat murheissaan
+Siit', että punaus ja tekotukka
+On monen pojan viettelys ja hukka;
+Siks kauneus hänessä on mustissaan.
+Hän ajan muodin kääntää tavoilleen:
+Jo nyt on luonnon väri punausta,
+Ja puna, välttääksensä parjausta,
+Itsensä mustaa hänen mielikseen.
+
+DUMAINE.
+No, siks se nuohoojakin musta on.
+
+LONGAVILLE.
+Ja kolarikin kiiltää niinkuin piki.
+
+KUNINGAS.
+Siks ihollansa kerskaa neekeriki.
+
+DUMAINE.
+Nyt loistaa yö, on soihtu tarpeeton.
+
+BIRON.
+Nuo teidän neidot sadetta ei kestä:
+Varovat, että maali viruis pois.
+
+KUNINGAS.
+Sun neittäs sietäis satehessa pestä:
+Monikin likasilmä kauniimp' ois.
+
+BIRON.
+Ma kauniiks häntä kehun tuomiopäivään.
+
+KUNINGAS.
+Piru silloin vähemmän sua säikyttää.
+
+DUMAINE.
+Noin voikin rakastua moiseen räivään!
+
+LONGAVILLE.
+On yhtä helttusi ja saapas tää.
+
+    (Näyttää kenkäänsä.)
+
+BIRON.
+Jos katukiviä sun silmäs oisi,
+Hän liian siro niit' ois polkemaan.
+
+DUMAINE.
+Hyi, hitto! Silloin katu nähdä voisi,
+Mit' ei voi muuten silmä konsanaan.
+
+KUNINGAS.
+Siis lemmimmekö kaikki todellaki?
+
+BIRON.
+Niin, kaikki ollaan valapattureita.
+
+KUNINGAS.
+Todista, Biron, ettei rikkureita
+Täss' olla, ett' on pyhä lemmen laki.
+
+DUMAINE.
+Niin kyllä, täytyy pahaa liehistellä.
+
+LONGAVILLE.
+Oo, jokin keino, kuje verraton,
+Mill' oisi perkelettä silitellä!
+
+DUMAINE.
+Valarikon rasvaa!
+
+BIRON.
+Sitä tarvis on. --
+No, kuulkaa siis, te lemmen miekkamiehet!
+Muistelkaa mitä ensin vannoitte:
+Lukea, paastota, ei naista nähdä, --
+Se nuoruuden on majesteetin pilkkaa.
+Te paastota! Teill' liian nuor' on vatsa,
+Ja kieltäymys se siittää tauteja:
+Ja opille kun valan teitte, herrat,
+Niin kukin teistä kirjat vannoi pois.
+Haaveilla, miettiäkö aina voitte?
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,
+Kuink' oisitte te löynneet tiedon aarteet,
+Jos kauniit' ei ois naisen kasvoja?
+Naissilmistä ma tämän opin sain:
+Ne on se opinahjo ja se kirja,
+Jost' ammensi Prometheus tulensa.
+Tuo kirjain tonkiminen kahlehtii
+Niin verisuoniin virkut elonhenget,
+Kuin ponnistus ja alituinen liike
+Lamauttaa matkamiehen jännevoiman.
+Kun naista näkemästä kieltäydyitte,
+Niin silmän käytön pois te kielsitte,
+Ja opin myös, jok' oli valan aihe.
+Maailmass' onko kirjaa, joka niin
+Opettaa kauneutta kuin naisen silmä?
+Niin, oppi vain on jokin lisä meissä,
+Ja oppimme on siellä, missä me;
+Siis naisen silmiss' itsesi jos näet,
+Niin näet kaiken oppisikin niissä.
+Oo, valan teimme opiskella, herrat,
+Ja sillä kirjat pois me vannoimme.
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,
+Teist' irti saisko lyijynraskas miete
+Niin hehkuvia runosäkeitä
+Kuin kauniin opettajan sulosilmä?
+Muu oppi innotonna aivoiss' istuu,
+Työjuhdillensa kuiville se tuskin
+Isosta vaivast' elintarpeet suo;
+Mut lempi, naisen silmäst' opittuna,
+Ei elä yksin aivoin kammitsoissa,
+Vaan elementtein voimalla se kiertää
+Kuin aatos nopeasti joka tarmon
+Ja panee joka tarmoon kaksoistarmon,
+Lisäten näin sen tehoa ja tointa.
+Siit' aimo terävyyden silmä saa;
+Kotkankin näön sokaa lemmen katse;
+Pieninkin ääni lemmen korvaan soi,
+Miss' urkkivan on varkaan kuulo tylsä;
+Arempi, hienompi on lemmen tunto
+Kuin herkät sarvet etanan; ja maireemp'
+On maisti lemmellä kuin Bacchuksella.
+Sisultaan lempi on kuin Hercules,
+Ain' ylös Hesperidein puihin kiipee;
+Kuin Sfinxi viekas, sulosointuinen
+Kuin kannel, Phoiboon hiuksin kielitetty.
+Kun lempi haastaa, jumaltenkin kuoro
+Nukuttaa taivaan unilauluillaan.
+Ei tohdi runoniekka kynään käydä,
+Jos sit' ei kasta lemmen huokauksiin;
+Mut silloin villin korvaa runo hurmoo
+Ja tyranniinkin hellyytt' istuttaa.
+Naissilmistä mä tämän opin sain:
+Niiss' yhä Prometheuksen tuli säihkyy.
+Ne on se kirja, opinahjo, koulu,
+Mi koko mailmaa ohjaa, tukee, neuvoo;
+Ei ilman niitä mitään kelpaavaa.
+Pois naiset vannoa on narrin työtä,
+Ja narrin työt' on pitää moinen vala.
+Viisauden tähden -- jok' on kaikkein mieleen
+Ja lemmen tähden -- jonk' on mieleen kaikki
+Ja miehen tähden -- jost' on naisen synty --
+Ja naisen tähden -- jost' on miehen alku --
+Pois valat, jotta saamme itsemme!
+Valaamme muuten itse hukkaannumme.
+On hurskastakin moinen valan rikko,
+Täss' itse laupeus kun täyttää lain;
+Ja mik' on ero laupeuden ja lemmen?
+
+KUNINGAS.
+Siis, pyhä Amor! Taistoon, soturit!
+
+BIRON.
+Esille pamput! Hyökkäys päälle, herrat!
+Hei, hopsan, kumoon kaikki! Mutta neuvon,
+Ett' olkaa taistelussa selin päivään.
+
+LONGAVILLE.
+Vakaasti puhukaamme, ilkkumatta:
+Siis noita ranskakkoja kosimme?
+
+KUNINGAS.
+Niin, ja ne saamme myös. Siis miettikäämme
+Huvia heille heidän teltoissaan.
+
+BIRON.
+Mut puistost' ensin tänne tuomme heidät,
+Ja palatessa kukin armastaan
+Kädestä viepi. Iltapuolla sitte
+Jotakin kummaa ratoks keksimme,
+Niin sopivaa kuin lyhyt aika myöntää.
+Ilot, hypyt, naamiaiset toimitamme,
+Näin kylväin Lemmen tielle kukkiamme.
+
+KUNINGAS.
+Pois! Käyttäkäämme mitä aikaa jää;
+Ei aikaa nyt saa turhaan menettää.
+
+BIRON.
+Ken kylvää lustett', ei saa viljaa niittää;
+Tasaista uraans' oikeus kulkee vaan.
+Lepakot vaimoiks rikkureille riittää;
+Parempaa kuparill' ei saadakaan.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+VIIDES NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Holofernes, Nathanael ja Pöllö tulevat.)
+
+HOLOFERNES.
+_Satis qvod sufficit_.
+
+NATHANAEL.
+Kiitän jumalaa teistä, herra. Teidän pöytäpakinanne olivat teräviä ja
+sisältörikkaita; huvittavia, olematta naurettavia, älykkäitä, olematta
+teeskenneltyjä, rohkeita, olematta omahyväisiä, uutukaisia, olematta
+siltä vääräoppisia. Keskustelin tänä _quondam_ päivänä erään kuninkaan
+seuralaisen kanssa, jonka arvo, nimi eli nimitys on Don Adriano de
+Armado.
+
+HOLOFERNES.
+_Novi hominem tamqvam te_. Hänen huumorinsa on lennokas, puhetapa
+peremptorinen, kieli lipeä, silmä kunnianhimoinen, käynti
+majesteetillinen ja koko yleiskäytös turhamainen, naurettava ja
+pöyhkeä. Hän on liian keimeä, liian konstaileva, liian teeskennelty,
+liian eriskummainen, ikäänkuin liian ulkomaalaistunut, jos niin saan
+sanoa.
+
+NATHANAEL.
+Sangen erinomainen ja valittu _epitetum_.
+
+    (Ottaa esiin muistikirjansa.)
+
+HOLOFERNES.
+Hän venytteleepi puheliaisuutensa rihmaa hienommaksi kuin hänen
+todistelunsa säie sallii. Minä inhoan tuollaisia fanaattisia
+fantasmeja, tuollaisia epäseurallisia, turhantarkkoja apinoita,
+tuollaisia oikeinkirjoituksen rääkkääjiä, jotka sanovat "nuo", kun
+pitäisi sanoa "nuot"; "ne", kun pitäisi ääntää "net" -- n, e, t, eikä
+n, e; jotka tavaavat "selän", eikä "seljän"; "lukia" _sine_ j, eikä
+"lukija" _cum_ j; "punainen" on "punanen", "haaksi" _vocatur_ "haahti",
+"taakse" _abbreviatur_ "taa". Semmoinen on inhoittavaa -- tai niinkuin
+hän sanoisi: inhottavaa -- siitä sukeltaa esiin _insania_ -- ne
+intelligis; domine? -- mielettömyys, hupsuus.
+
+NATHANAEL.
+_Laus deo, bone intelligo_.
+
+HOLOFERNES.
+_Bone? bone_, kun pitäisi olla _bene_. Priscianukselle pieni
+korvapuusti! Olkoon menneeksi!
+
+    (Armado, Tiisa ja Kallo tulevat.)
+
+NATHANAEL.
+_Videsne, quis venit_?
+
+HOLOFERNES.
+_Video et gaudeo_.
+
+ARMADO (Tiisalle). Spoika!
+
+HOLOFERNES.
+_Qvare_ spoika, eikä poika?
+
+ARMADO.
+Rauhan miehet, tervehdykseni!
+
+HOLOFERNES.
+Sotaisa herra, _salutationem_!
+
+TIISA (syrjään Kallolle). He ovat olleet suurissa kielipidoissa ja
+sieltä varastaneet rippeet.
+
+KALLO.
+Oo, he ovat jo kauan eläneet sanojen sekalatkulla. Ihmettelen, että
+herrasi ei jo ole sinua niellyt sanan verosta, sillä ethän ole
+kiireestä kantapäähän niinkään pitkä kuin
+_honorificabilitudinitatibus_; helpompi on nielaista sinut kuin
+lökari-rusina.
+
+TIISA.
+Vait! Jyrinä alkaa.
+
+ARMADO (Holoferneelle).
+Monsieur, tehän olette kirjanoppinut?
+
+TIISA.
+On oikein, hän opettaa pojille aapiskirjaa. -- Mitä on a, b, takaperin
+luettuna, sarvet päällä?
+
+HOLOFERNES.
+Bä, _pueritia_, sarvijaakko.
+
+TIISA.
+Bä, tyhmä pässi, sarviniekka. -- Kuulette, että hän on oppinut.
+
+HOLOFERNES.
+_Qvis, qvis_, sinä kerake?
+
+TIISA.
+Yhdestoista kerakkeista, jos te ne luettelette järjestyksessä, taikka
+kuudes, jos naikkonne sen tekee.
+
+HOLOFERNES.
+Kyllä minä: dee, hoo, jii, koo, ällä, ämmä...
+
+TIISA.
+On lammas. Jahka minä jatkan: ännä, pee, ärrä, ässä, tee; nyt te olette
+lammas.
+
+ARMADO.
+No, kautta _Mediterraneum'in_ suolaisen laineen, sepä sievä isku,
+sukkela älyn pisto! Puksis, muksis, pau ja pilkkaan! Sillä sutkalla oli
+sarvet.
+
+TIISA.
+Ja jos lapsukainen ne panee vanhan miehen päähän, niin tulee siitä
+sarvipää.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä tarkoitus? Mikä tarkoitus?
+
+TIISA.
+Sarvet.
+
+HOLOFERNES.
+Sinä väittelet kuin _infantia_. Mene hyrrääsi hyräyttämään!
+
+TIISA.
+Jos annatte sarvenne hyrräksi, niin kyllä minä hyräyttelen teidän
+häpeäänne _circum circa_. Hyrrä aisankannattajan sarvista!
+
+KALLO.
+Vaikk'ei olisi minulla muuta maailmassa kuin penni, niin antaisin
+senkin sinulle, että saisit ostaa piparkakkuja. Varrohan, tässä on sama
+honorarjumi, jonka sain herraltasi, sinä älyn penninkukkaro, sinä
+sukkeluuden kyyhkynmuna. Oi, jos taivaan armosta olisit vaikka vain
+äpärä-poikani! Minkä onnellisen isän minusta tekisit! Sinä osasit _ad
+unkaan_, naulan päähän, niinkuin sanotaan.
+
+HOLOFERNES.
+Oo, tuo haiskahtaa lampaan latinalle: unkaan _pro unguem_!
+
+ARMADO.
+Taitomies, _praeambula_; me pysymme erillämme barbaareista, me. Tehän
+se opetatte nuorisoa köyhäinkoulussa tuolla, missä tuo vuori näkyy.
+
+HOLOFERNES.
+Tai _mons_, vaara.
+
+ARMADO.
+Niinkuin suosiollisesti suvaitsette, vuoren asemesta.
+
+HOLOFERNES.
+Sen teen, _sans question_.
+
+ARMADO.
+Herra, kuninkaan suosiollisin mielihalu ja taipumus on onnitella
+prinsessaa hänen paviljongissaan tämän päivän takapäässä eli, niinkuin
+raaka rahvas sanoisi, iltapuolella.
+
+HOLOFERNES.
+Päivän takapää, jaloarvoisin herra, on sopiva, soinnullinen ja tarkka
+vastine iltapuolelle; se sana on hyvin keksitty, valikoitu, ihana ja
+sopiva, sen vakuutan, hyvä herra, vakuutan.
+
+ARMADO.
+Herra, kuningas on jalo ylimys ja minun uskottuni, sen vakuutan,
+todellinen ystäväni. Mitä meidän keskemme likeistä tapahtuu, se
+sikseen; -- pyydän, ei mitään kohteliaisuuksia! -- pyydän, lakki
+päähän! -- ja muiden painavien ja sangen vakavaluontoisten asiain
+yhteydessä, jotka todellakin ovat sangen suuripainoisia -- mutta se
+sikseen! -- minun, näet, täytyy sinulle kertoa, että hänen armonsa
+suvaitsee -- maa ja taivas! -- joskus nojata minun halpaan olkapäähäni
+ja kuninkaallisella sormellansa, näin, pidellä minun ulostumiani, näitä
+minun _moustaches_; mutta, armas ystävä, se sikseen! Maa ja taivas! en
+nyt mitään tarinoita latele. Hänen korkeutensa suvaitsee vissillä
+erikoisilla kunnianosoituksilla onnellistuttaa minua, Armadoa, soturia,
+paljon kulkenutta miestä, joka on maailmaa nähnyt; mutta se sikseen! --
+Kaiken kaikkikaikkeus on se, -- mutta, pyydän, hyvä ystävä, vaiti
+siitä, -- että kuningas soisi, että tarjoisin prinsessalle, sille
+sulokyyhkyselle, jotakin hupaista näyttelyä, tai näyttökuvausta, tai
+naamiaisia, tai ilveilyä, tai ilotulitusta. Hyvin tietäen, että herra
+pastori ja teidän oma arvoisa persoonanne ovat verrattomia tällaisiin
+_eruptio'ihin_ ja äkillisiin ilonpurkauksiin, niin sanoakseni, olen
+tämän saattanut teidän tietoonne siinä mielessä, että pyytäisin teidän
+avustustanne.
+
+HOLOFERNES.
+Hyvä herra, teidän tulee esittää hänelle ne yhdeksän sankaria.[14] --
+Pastori Nathanael, asian koskien jotakin ajan vietellystä, jotakin
+näytteille panemista tämän päivän takapäässä, joka on toimitettava
+meidän avullamme -- kuninkaan käskystä ja tämän uljaan, kuulun ja
+oppineen herran -- prinsessan nähden -- niin sanon, ettei mikään ole
+niin sopiva esitettäväksi kuin ne yhdeksän sankaria.
+
+NATHANAEL.
+Mistä löydätte miehiä kyllin arvokkaita niitä esittämään?
+
+HOLOFERNES.
+Te itse olette Josua; minä tai tämä urhoollinen ylimys tässä, Judas
+Maccabaeus; tämä paimen -- suurien jäseniensä eli raajojensa vuoksi --
+saa olla Pompejus suuri; kantapoika, Hercules.
+
+ARMADO.
+Anteeksi, hyvä herra, erehdytte; hänessä ei ole tarpeeksi kokoa tämän
+sankarin peukaloksikaan; hän ei ole edes niin paksu kuin hänen nuijansa
+pää.
+
+HOLOFERNES.
+Saanko minä pyytää puheenvuoroa? Hän saa esittää Herculesta
+nappapoikana; hänen sisälle- ja uloskäymisensä tulee olemaan käärmeen
+kuristaminen; minä sepitän apologian sitä tarkoitusta varten.
+
+TIISA.
+Mikä erinomainen ajatus! Niin että jos joku kuulijoista sähisee, niin
+voitte te huutaa: "Oikein, Hercules, nyt sinä kuristat käärmeen!" Se on
+keino, millä saa pahan hyväksi; mutta vain aniharvat ovat hyvät sitä
+tekemään.
+
+ARMADO.
+Entä ne muut sankarit?
+
+HOLOFERNES.
+Minä itse näyttelen kolmea.
+
+TIISA.
+Kolmesti urhoollinen mies!
+
+ARMADO.
+Saanko sanoa teille yhden asian?
+
+HOLOFERNES.
+Me kuuntelemme.
+
+ARMADO.
+Jos ei tämä käy laatuun, pitää meillä olla joku ilveily varalla.
+Pyydän, tulkaa.
+
+HOLOFERNES.
+_Via!_ -- Pöllö-kaima, sinä et ole puhunut sanaakaan koko aikana.
+
+PÖLLÖ.
+Enkä liioin sanaakaan ymmärtänyt.
+
+HOLOFERNES.
+_Alons!_ Sinua pitää meidän käyttää.
+
+PÖLLÖ.
+Ma tanssiakin kyllä voin, tai rumpuakin lyödä,
+Ja siten antaa sankareille vähän hyppytyötä.
+
+HOLOFERNES.
+Sa pöllömäinen, kunnon Pöllö, tule leikkiin myötä!
+
+    (Menevät.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Prinsessan teltan edusta.
+
+    (Prinsessa, Katariina, Rosaliina ja Maria tulevat.)
+
+PRINSESSA.
+Viel' ennen lähtöämme pohatumme,
+Näin runsaasti jos saamme lahjoja:
+Timanttivaruksiss' on ihan neito! --
+Kas, mitä kuninkaan soi lempi mulle.
+
+ROSALIINA.
+Muut' eikö tullut lahjan kera, armo?
+
+PRINSESSA.
+Muut' eikö? Kyllä, lemmenrunoja
+Niin paljon kuin voi paper'arkkiin ahtaa:
+Molemmat sivut täynnä, reunat, kaikki;
+Cupidon nimeen vaha ihan tarttuu.
+
+ROSALIINA.
+No, näin se pikku jumalainen varttuu;
+Tuhannet vuodet onkin ollut lapsi.
+
+KATARIINA.
+Ja lisäks häijy ilki-veitikka.
+
+ROSALIINA.
+Sa hänt' et kärsi, siskosi kun ampui.
+
+KATARIINA.
+Niin hänestä hän synkän teki, raskaan;
+Hän kuoli pois. Jos oisi kevyt ollut,
+Elävä, virma, iloinen kuin sinä,
+Ois isoäitinä hän voinut kuolla.
+Sa voit sen: kevyt sydän elää kauan.
+
+ROSALIINA.
+Pimeä puhees on, se valaise.
+
+KATARIINA.
+Pimeä pinta keveästi syttyy.
+
+ROSALIINA.
+Enemmän valkeata pimeyteen!
+
+KATARIINA.
+Jos valkeata korjaan, voi se polttaa;
+Siis pimeäksi jääköön puheeni.
+
+ROSALIINA.
+Sa minkä teet, sen pimeässä teet.
+
+KATARIINA.
+Mut sinä aina valkealla liehut.
+
+ROSALIINA.
+Jos liehun, en niin raskas lie kuin sinä.
+
+KATARIINA.
+Minäkö raskas? Huonoks minut arvot.
+
+ROSALIINA.
+Niin, arvottomassa ei arvomista.
+
+PRINSESSA.
+Oi, somat heitot, sievät älyn iskut! --
+On, Rosaliina, lahja sullakin:
+Mitä ja keltä?
+
+ROSALIINA.
+Jospa sanoisin!
+Niin kauniit kasvot jos mull' ois kuin teillä,
+Ois yhtä kallis lahjakin. Kas tässä:
+Runoja myöskin, kiitos vain Bironin.
+On mitta hyvä; jos ois samoin määrä,
+Niin mailman kauniin jumalatar oisin.
+Mua sataantuhanteen hän kaunoon vertaa;
+Hän kuvanikin maalaa kirjeessään.
+
+PRINSESSA.
+Se onko näköisesi?
+
+ROSALIINA.
+On kyllä pränttiin nähden, vaikk' ei kehuun.
+
+PRINSESSA.
+Soma kuin kirjamuste; hyvä, hyvä!
+
+KATARIINA.
+Soma kuin kaavakirjan iso B.[15]
+
+ROSALIINA.
+Varo sivellintä! Sua sutaisen,
+Sunnuntaikirjain kullanpunainen!
+Oo, kuink' on O'ta täynnä sulla posket!
+
+PRINSESSA.
+Vait, tyttöseni! Rokonarpiin kosket.
+Mut mitä Dumaine sulle lahjaks kantoi?
+
+KATARIINA.
+Tuon hansikkaan.
+
+PRINSESSA.
+Kai parinkin hän antoi?
+
+KATARIINA.
+Kyll', armo hyvä; lisäks tuhansia
+Säkeitä lemmenkiihkaa uhkuvia:
+Vain valhetta ja ylistystä väärää,
+Typerää patustyötä ilman määrää.
+
+MARIA.
+Tuon mulle Longaville ja vitjat nää
+Ja virstaa pitkän kirjeen lähettää.
+
+PRINSESSA.
+Sen uskon. Kirje lyhemp' olla voisi,
+Mut pidemmiks kai tyttö vitjat soisi.
+
+MARIA.
+Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi.[16]
+
+PRINSESSA.
+Näin viisaat tytöt kosijoitaan järsii.
+
+ROSALIINA.
+Ja narrit nuo kun moista pilkkaa kärsii!
+Bironille ma vielä tahdon näyttää.
+Oi, viikonkin jos saisin häntä käyttää!
+Madella sais hän, orjan toimet täyttää.
+Kipata, juosta, pitää silmäll' aikaa,
+Runoillaan tehdä palkatonta taikaa,
+Ja häntää lierutella mielissään,
+Vaikk' ilkun aineena ois yhtenään.
+Kuin äkäpussi häntä ahdistaisin,
+Hänestä kunnes nöyrän narrin saisin.
+
+PRINSESSA.
+Kun viisas tulee narriksi, niin riittää
+Sit' ivata. Kun hupsuutt oppi siittää,
+Vaikk' oppi kuinka koreaks sen pukee.
+Niin oppinut vain hupsu siitä sukee.
+
+ROSALIINA.
+Vähemmin nuorukaisen veri kiehuu,
+Kuin vakaan miehen, jossa himot riehuu.
+
+MARIA.
+Ei hupsun hupsuus niin lie tuntuvaa,
+Kuin viisaan, jota rakkaus hupsuttaa:
+Älynsä kaikki voimat siihen käyttää,
+Ett' älykkäältä voisi hupsuus näyttää.
+
+    (Boyet tulet.)
+
+PRINSESSA.
+Kas vain, Boyet! Ja nauravana suu.
+
+BOYET.
+Oo, sydämmeni nauruun pakahtuu!
+
+PRINSESSA.
+Mit' uutta kuuluu?
+
+BOYET.
+Armo, varustaukaa!
+Aseihin, naiset! Sotavoimat laukkaa
+Rauhaanne vastaan. Amor, naamar' yllä,
+Teit' yllättää ja kiehtoo viehkeilyllä.
+Varokaa! Älyn miekkaa hiokaa,
+Tai pelkureina piiloon paetkaa.
+
+PRINSESSA.
+Saint Cupido, ja saint Denis![17] Mut keitä
+Ne ovat, joiden voihkat uhkaa meitä?
+
+BOYET.
+Kun siimeksessä sykomoori-majan
+Ma aioin uinaella hetken ajan,
+Niin lepoani häiritsemään, kas,
+Lähestyy kumppaneineen kuningas
+Juur' siimespaikkaa kohti. Linnun siivin
+Ma lähipensaikkoon nyt salaa hiivin;
+Ja kuulkaa mitä sinne kuulinkaan:
+Tääll' ovat kohta valepuvuissaan,
+Ja airuena paashi, pikku kettu.
+Tät' ennalt' oli toimeens' opetettu,
+Nyt sävyn neuvoivat ja kohtelun:
+"Noin liikkua ja haastaa tulee sun."
+Mut äkkiä heit' alkoi epäilyttää:
+Vois majesteetin näky ällistyttää.
+Kuningas sanoi: "Näet enkelin;
+Mut pelko pois! Käy ees vain rohkeemmin!"
+Ja poika huus: "En enkeliä pelkää;
+Jos piru oisi, karmis ehkä selkää."
+Hänt' olkaan taputellaan, nauretaan
+Ja poikaa kehull' yhä rohkaistaan.
+Yks irjuu, hieroo käsiään ja vannoo:
+Ei mokomoo ou ennen kuultu, sannoo;
+Taas toinen sormiansa napsuttaa
+Ja huutaa: _via!_ oivaa, ihanaa!
+Kipakka kolmannelle mieleen muistuu,
+Ja neljäs pyörön tekee, maahan suistuu.
+Niin vihdoin kaikki nurmeen tupertuu
+Ja nauravat, ett' irvessä on suu,
+Siks että päätteheksi koko ilveen
+Iloisa nauru haihtuu kyynelpilveen.
+
+PRINSESSA.
+Ja tänne aikovat he kaikki?
+
+BOYET.
+Kyllä,
+Venäjän, ryssän puku kaikill' yllä,[18]
+Ja aie on, jos osaan arvikoida,
+Puhella, tanssia ja liehakoida
+Ja lemmen urhotöillä ihannoida
+Armastaan kukin, jotka tuntevat
+Koruista, joita heille antoivat.
+
+PRINSESSA.
+Vai niin! Mut ei se käyne sentään niin.
+Me pukeumme kaikin naamariin,
+Ja naisen kasvoja ei ykskään heistä
+Saa nähdä, noista arvon teikareista. --
+Tuo ota, Rosaliina, tuota kanna,
+Niin kuningas sun luulee armaakseen.
+Ja sinä koristeesi mulle anna,
+Niin mun Biron saa Rosaliinakseen. --
+Te myöskin vaihto tehkää; kosijamme
+Näin kujeillamme harhaan johdatamme.
+
+ROSALIINA.
+Pitäkää korut oikein näkymässä.
+
+KATARIINA.
+Mut mikä tarkoitus ja juoni tässä?
+
+PRINSESSA.
+Mun juoneni on heidän juonens' estää.
+Tekevät meistä ivaa ainoastaan,
+Mut minä panen ivan ivaa vastaan.
+Näin väärälle kun kukin paljastavat
+He sydämmensä, itse pilkaks saavat,
+Kun ensi kerran taaskin tavataan
+Ja ilman' naamaria puhellaan.
+
+ROSALIINA.
+Mut tanssitaanko, jos he meitä pyytää?
+
+PRINSESSA.
+Ei suurin surminkaan, ei siihen syytä;
+Myös emme huoli heidän värssyistään,
+Vaan lausujalle selkä käännetään.
+
+BOYET.
+Ivasta raukan sydän kuolla vois,
+Ja rooli muistost' ihan hukkuis pois.
+
+PRINSESSA.
+Niin pitääkin; jos hältä herpoo kieli,
+Niin kieliä ei muidenkaan tee mieli.
+Parasta pila voittaa pilalla
+Ja heidät lyödä omall' ivalla;
+Näin heiltä kädest' omat aseet vääntää
+Ja heille häpeäksi pilkka kääntää.
+
+    (Torventoitotusta näyttämön takana.)
+
+BOYET.
+Haa, torvet soi! Jo tullaan. Kasvot verhoon!
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat
+    venäläisiksi puettuina ja naamarit kasvoilla.
+    Tiisa, soittajia ja seuralaisia.)
+
+TIISA.
+"Te -- terve, mailman kaunorikkaimmat!"
+
+BOYET.
+Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti.[19]
+
+TIISA.
+"Te, ihanimpain naisten pyhä parvi,
+    (Naiset kääntävät hänelle selkänsä.)
+Mi koskaan miehiin selkänsä on luonut."
+
+BIRON.
+"Silmänsä", lurjus, "silmänsä"!
+
+TIISA.
+"Mi koskaan miehiin silmänsä on luonut.
+Pulasta" --
+
+BOYET.
+"Pulasta", oikein, sillä pulassa nyt olet.
+
+BIRON.
+"Sulasta", lurjus!
+
+TIISA.
+"Sulasta suosista, te taivaan henget,
+Pois kääntäkäätte" --
+
+BIRON.
+"Päin kääntäkäätte", lurjus!
+
+TIISA.
+"Päin kääntäkäätte päivänkirkas otsa --
+Niin, päivänkirkas otsa" --
+
+BOYET.
+Tuo nimitys ei sovi ollenkaan;
+Pikemmin sano: häiväntumma otsa.
+
+TIISA.
+Mua eivät kuule; joudun hämille.
+
+BIRON.
+Siin' onko sinun taitos? Mene, lurjus!
+
+ROSALIINA.
+Kysykää, Boyet, mitä vieraat tahtoo.
+Jos kieltämme he puhuvat, niin suoraan
+Sanokoot asiansa. Kysykää.
+
+BOYET.
+Mitä te prinsessalta haluatte?
+
+BIRON.
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.
+
+ROSALIINA.
+No, mitä sanovat he tahtovansa?
+
+BOYET.
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.
+
+ROSALIINA.
+Sen saavat; ja nyt voivat täältä mennä.
+
+BOYET.
+Sen saatte, sanoo, ja nyt voitte mennä.
+
+KUNINGAS.
+Sanokaa: monta virstaa mittailimme
+Halusta saada häntä tanssiin viedä.
+
+BOYET.
+Sanovat monta virstaa mittailleensa
+Halusta saada teitä tanssiin viedä.
+
+ROSALIINA.
+Ei niinkään. Kysykää kuin monta vaaksaa
+On virstassa; jos mitanneet on monta,
+Niin helppo sanoa on yhden mitta.
+
+BOYET.
+Jos tänne tullen virstat mittasitte,
+Ja monet virstat, niin teilt' armo kysyy,
+Kuin monta vaaksaa menee yhteen virstaan.
+
+BIRON.
+Me raskain askelin ne mittasimme,
+Se sanokaa.
+
+BOYET.
+Hän itse teitä kuulee.
+
+ROSALIINA.
+Jos monta raskast' ootte virstaa käyneet,
+Niin kuinka monta raskast' askeletta
+Olette virstaa kohti mittailleet.
+
+BIRON.
+Sit' emme mittaa, mitä teille teemme;
+Niin täys on intomme, niin ääretön,
+Ett' emme koskaan mittaa vaivojamme.
+Kasvonne päivänpaiste meille suokaa,
+Sit' että, niinkuin villit, palvoisimme.
+
+ROSALIINA.
+Vain kuu on kasvoni, min pilvi kaihtaa.
+
+KUNINGAS.
+Miekkoinen pilvi! Kelpais virkaa vaihtaa!
+Siis, kirkas kuu, sa tähtinesi loista
+Silmäimme vesiin, -- mutta pilves poista!
+
+ROSALIINA.
+Typerä pyyntö! Pyydä parempaa;
+Nyt vain sa kerjäät vetten kuutamaa.
+
+KUNINGAS.
+Siis yksi tanssivuoro mulle suo,
+Mun käskit pyytää; onko liikaa tuo?
+
+ROSALIINA.
+Siis soitto soimaan! Mutta joutuin nyt! --
+    (Soittoa.)
+Ei, min' en tanssi: kuu on kääntynyt.
+
+KUNINGAS.
+Te ette tanssi? Mistä vihan aihe?
+
+ROSALIINA.
+Täyskuu ol' äsken; nyt on kuussa vaihe.
+
+KUNINGAS.
+Kuu sentään olette, ja minä mies.
+Jo soitto soi; se liikuttaa kenties?
+
+ROSALIINA.
+Niin kyllä korvaa.
+
+KUNINGAS.
+Eikö jalkaa myös?
+
+ROSALIINA.
+Olette vieras, siis en itaroi;
+Kätenne suokaa! -- Tanssia en voi.
+
+KUNINGAS.
+Kätenne soitte?
+
+ROSALIINA.
+Niin, jäähyväisiksi. --
+Niiatkaa, naiset, tanssin päättehiksi.
+
+KUNINGAS.
+Yks vuoro vainen! Älkää olko saita.
+
+ROSALIINA.
+En muuta siitä hinnast' antaa taida.
+
+KUNINGAS.
+Siis teill' on hinta? Mitä seura maksaa?
+
+ROSALIINA.
+Jäähyväiset.
+
+KUNINGAS.
+Oi, armotonta taksaa!
+
+ROSALIINA.
+Siis kauppa jää, ja hyvästit ma heitän:
+Kaks niist' on naamarin ja puoli teidän.
+
+KUNINGAS.
+Kun ette tanssi, no, siis haastellaan.
+
+ROSALIINA.
+Mut kahdenkesken.
+
+KUNINGAS.
+Siihen suostutaan.
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+BIRON.
+Makea sana, valkokäsi neito!
+
+PRINSESSA.
+Sokeri, maito, mesi: siinä kolme!
+
+BIRON.
+Vain kolmonenko? Sillä et mua solme.
+Siirappi, sima, vierre; siinä heitto:
+Kuus makeaa!
+
+PRINSESSA.
+Hyvästi seitsemäs.
+Jo riittää peli; kammon vehkeitäs.
+
+BIRON.
+Salavihkaa sana!
+
+PRINSESSA.
+Mut ei makeaa!
+
+BIRON.
+Sapelle käy.
+
+PRINSESSA.
+Siis karvas?
+
+BIRON.
+Suvaitkaa!
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+DUMAINE.
+Sanoa saanko teille sanasen?
+
+MARIA.
+No!
+
+DUMAINE.
+Kaunis immyt, --
+
+MARIA.
+Kaunis herranen!
+Tuon saatte "kauniin impyenne" tähden.
+
+DUMAINE.
+Salassa vielä sana, sitten lähden.
+
+    (Menevät haastellen syrjään.)
+
+KATARIINA.
+Mitä? Onko naamarinne kieletöin?
+
+LONGAVILLE.
+Ma tiedän mitä kyselynne halaa.
+
+KATARIINA.
+No, joutuin sanokaa, sit' ikävöin.
+
+LONGAVILLE.
+Kaks kieltä teidän naamarinne salaa,
+Ja miel' ois mykän kanssa tehdä tasa.
+
+KATARIINA.
+"Va sa?" niin sanoo Ruotsi. Ken on vasa?
+
+LONGAVILLE.
+Mitä, neiti, vasa?
+
+KATARIINA.
+Ei, vaan herra Vasa.
+
+LONGAVILLE.
+Tasaamme sanan.
+
+KATARIINA.
+Teidän kanss' en tasaa;
+Se viekää, ruokkikaa, niin härjäks varttuu.
+
+LONGAVILLE.
+Ivanne kärki itsehenne tarttuu.
+Vai sarvet neiti lupaa? Varokaatte!
+
+KATARIINA.
+Vasana kuolkaa, muuten sarvet saatte.
+
+LONGAVILLE.
+Yks sana salaa, ennen kuolemaa!
+
+KATARIINA.
+Mut hiljaa, tappuri jo vainuaa.
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+BOYET.
+Pureva kiel' on naisen ilkkuvan,
+Se vihloo niinkuin partaveitsen terä,
+Hiuskarvankin se halkoo hienoimman;
+Älykkäin äly on kuin turha erä
+Sen hampaissa; se nopeammin entää
+Kuin nuoli, luoti, tuuli, aatos lentää.
+
+ROSALIINA.
+Ei enää sanaakaan! Pois, tytöt, juoskaa!
+
+BIRON.
+Nyt saimme tyynni maistaa ivan ruoskaa.
+
+KUNINGAS.
+Hyvästi, hupsut! Heikot teill' on varat.
+
+    (Kuningas, loordit, Tiisa, soittajat ja seuralaiset poistuvat.)
+
+PRINSESSA.
+Tuhansin hyvästi, te ryssä-parat! --
+No, tuossako ne ihmeälyt sitte?
+
+BOYET.
+Vain tuikkuja, jotk' itse sammutitte.
+
+ROSALIINA.
+Syötetty äly: suuri, paksu, röyhä!
+
+PRINSESSA.
+Kuninkaan älyks tylkeä ja köyhä.
+Ens'-yönä eivätkö nyt hirteen menne,
+Tai käyne naamarissa yhtenään?
+Bironkin lörppä oli hämillään.
+
+ROSALIINA.
+Ah, kaikkein tila kurja! Paha enne!
+Kuningas itkein sutkaa tapaeli.
+
+PRINSESSA.
+Biron se täyttä suuta sadatteli.
+
+MARIA.
+Dumaine mua palvellakseen miekan veti;
+_No point!_ ma huusin; mykäks meni heti.
+
+KATARIINA.
+Longaville sanoi: tuimelet mua, tyttö;
+Ja arvatkaas, mink' antoi nimen?
+
+PRINSESSA.
+Syttö?
+
+KATARIINA.
+Niin, toden totta.
+
+PRINSESSA.
+Mene, tauti houkka!
+
+ROSALIINA.
+Niin kyllä, sukkelampi on jo moukka.
+Mut kuulkaas, tytöt: kuningas mua kosi.
+
+PRINSESSA.
+Biron se mulle vannoi lempeään.
+
+KATARIINA.
+On Longaville mun ritarini tosi.
+
+MARIA.
+Kuin kuori puussa, minuss' on Dumaine.
+
+BOYET.
+Mut, kuulkaa, prinsessa, ja naiset hyvät:
+Koht'ikään taas he tänne ilmestyvät.
+Omassa puvussansa nyt he saavat;
+Ei heidän helppo äskeist' ivaa sietää.
+
+PRINSESSA.
+Palaavat?
+
+BOYET.
+Palaavat, sen Herra tietää,
+Ilosta hyppien, vaikk' äimii haavat.
+Koruja vaihtakaa, ja tullessaan
+Lemutkaa vastaan niinkuin kesän kukka.
+
+PRINSESSA.
+Lemutkaa? Sua ymmärtäköön hukka!
+
+BOYET.
+On naamioitu neito umpu vaan,
+Mut naamiotta täysi ruusu aivan
+Tai pilvest' ilmestyvä enkel taivaan.
+
+PRINSESSA.
+Vait, houkka! Neuvo meille toimitavat.
+Jos meitä kosimaan he palajavat.
+
+ROSALIINA.
+Jos sallitte, niin ilman naamareita
+Ivaamme niin kuin naamareissa heitä.
+Sanomme narrijoukon käyneen täällä,
+Kuvaton, ruma ryssän puku päällä,
+Ja kummailemme, keitä olivat,
+Kun narrikujeineen ja ilveneineen
+Ja tyhmin, naurettavin proloogeineen
+Noin suoraan telttahamme tulivat.
+
+BOYET.
+Pois, neidet, pois! Jo saapuu teikarimme.
+
+PRINSESSA.
+Pois, niinkuin arat kauriit, telttoihimme!
+
+    (Prinsessa, Rosaliina, Katariina ja Maria poistuvat.)
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat
+    omissa puvuissaan.)
+
+KUNINGAS.
+Jumalan rauha! Miss' on prinsessa?
+
+BOYET.
+Teltassaan. Haluaako korkeutenne
+Mun sinne laittaa asialle?
+
+KUNINGAS.
+Kysy,
+Hän suvaitsisko kuulla sanasen.
+
+BOYET.
+Sen teen; ja hänkin varmaan tekee sen.
+
+    (Menee.)
+
+BIRON.
+Tuo sutkan noukkaisee kuin kyyhky pavun,
+Ja purkaa sen, kun Herra antaa avun.
+Älyä kauppii: kamaa täynnä korit,
+Käy kirkot, krouvit, markkinat ja torit.
+Me, tukkukauppiaat, me emme tiedä
+Noin nähtäville tavaraamme viedä.
+Tuo mies se tyttöjä on käynyt kaulaan;
+Ois Aatamina Eevan saanut paulaan.
+Sopertaa, paistit leikkaa; vähin erin
+Pois muiskaillut on hyppysensä perin.
+Apinoi tapaa, matkii muotiloita,
+Ja lautapelissäkin kuutioita
+Somasti sättii; tenoria soittaa
+Kuin hanuri; eeskäypänä hän voittaa
+Muut kaikki; "kuinka hieno!" immet kuiskii,
+Ja portaat hänen jalkojansa muiskii.
+Hän kukka on, ja hymyilee kuin marja,
+Ett' elfenluinen näkyis hammassarja.
+Ken synnitönnä kuolla toivonee.
+Vain kuiskaa: "mesikielinen Boyet!"
+
+KUNINGAS.
+Haa, rutto syököön hältä mesikielen!
+Armadon pojalt' ihan vei hän mielen.
+
+    (Prinsessa, Boyet'n taluttamana, Rosaliina,
+    Katariina, Maria ja seuralaiset tulevat.)
+
+BIRON.
+Tuoss' on hän! -- Käytös, mit' ol' ennen, mitä,
+Ja mitä nyt, kun tuo mies noutaa sitä?
+
+KUNINGAS.
+Sulotar, runsas teille onnen sade!
+
+PRINSESSA.
+Ei sateess' olla mikään onni ois.
+
+KUNINGAS.
+Parempaa ymmärrystä teiltä sois.
+
+PRINSESSA.
+Parempaa toivottakaa. Liette kade?
+
+KUNINGAS.
+Tulimme tervehdyksille, ja kysyn:
+Sopiiko linnaan tulla?
+
+PRINSESSA.
+Täällä pysyn;
+Pysykää tekin valassanne. Mulle
+Valapatto kauhuks on ja taivaalleki.
+
+KUNINGAS.
+Olette itse altis nuhtelulle:
+Silmänne siveys rikkojaks mun teki.
+
+PRINSESSA.
+Siveyttä soimaatte; syy teiss' on vaan;
+Ei siveys koskaan riko valojaan.
+Kautt' impikunniani, yhtä kainon
+Kuin puhdas lilja, vannon valan ainon,
+Ett' ennen kärsin tuskat maailman,
+Kuin teidän talon vieraaks rupean;
+Niin kammon saattaa teitä kiusaukseen
+Ja pyhän, vakaan valan rikkomukseen.
+
+KUNINGAS.
+Tääll' yksin elitte ja näkymätä
+Ja aivan seuratta -- oi, häpeätä!
+
+PRINSESSA.
+Ei niinkään, herra; täällä tottakaan
+Ei ilot, huvit puutu meilt', ei mikään:
+Tääll' oli ryhmä ryssiä vast'ikään.
+
+KUNINGAS.
+Kuin? Ryssiä?
+
+PRINSESSA.
+Niin, oikein sirokkaita,
+Somia, sieviä ja kohteliaita.
+
+ROSALIINA.
+Ei häntä uskomista nimeksikään!
+Hän ajan tavan mukaan höyliydestä
+Moist' ylistää, mik' ylistyst' ei kestä,
+Niin, meihin neljään neljä ryssää yhtyi;
+He meidän kanssa puheisiinkin ryhtyi
+Ja tunnin jauhoivat; mut uskokaa,
+Ei viisaan sanaa heidän suustaan saa.
+En -- varjelkoon! -- en heitä narreiks sano,
+Vaan he kun janoovat, on narrin jano.
+
+BIRON.
+Oi, kuivaa pilaa! -- Älynne se aivan
+Saa tyhmäks viisaan. Tulisilmä taivaan
+Kun kohtaa silmämme, niin valoon valo
+Tukahtuu pois. Niin älynne on jalo,
+Ett' aarteensa kun runsaat tyhjentää,
+Niin viisaus tyhmäks, rikkaus köyhäks jää.
+
+ROSALIINA.
+Te rikas siis ja viisas; silmissäni --
+
+BIRON.
+Olen hölmö, tyhmistynyt köyhyyttäni.
+
+ROSALIINA.
+Mit' otatte te näin, se omaa lie:
+Vain hölmö toisen suusta sanan vie.
+
+BIRON.
+Min' olen kaikki kaikkineni teidän.
+
+ROSALIINA.
+Kokoko narri?
+
+BIRON.
+Kaikki teille heitän.
+
+ROSALIINA.
+Mik' oli naamareista teidän oma?
+
+BIRON.
+Mikä? Milloin? Missä? Kysymyspä soma!
+
+ROSALIINA.
+Tuo, tuolloin, tuolla noin: tuo koppa korja,
+Mi sisält' inha on, mut päältä sorja.
+
+KUNINGAS.
+Tulemme ilmi. Nytkös pilkkaa sataa!
+
+DUMAINE.
+Pilaksi teemme kaikki; tunnustamme.
+
+PRINSESSA.
+Kuningas, hämmennytte! Kuink' on laita?
+
+ROSALIINA.
+Hän pyörtyy; auttakaa! Kas kuink' on kalvas! --
+Merisairasko, ja Moskovasta asti?
+
+BIRON.
+Näin tähdet valapaton aikeet turmaa!
+Tät' ei voi kestää rautaotsakaan. --
+Täss' seison; salamoillas minut surmaa,
+Ivallas järsi, pilkoin ruhjo vaan,
+Lävistä minut älys peitsellä
+Ja paloittele sutkas veitsellä.
+En tanssiinkutsua ma enää anna,
+Enk' enää koskaan ryssän viittaa kanna;
+En enää turvaa kynäntuotteisiin,
+En lörpän koulupojan luotteisiin,
+En kulje naamarissa naimamailla,
+En kosi sokon harppuniekan lailla.
+Pois silkkifraasit, hienot taftitavat,
+Samettilieheet, puheet imartavat
+Ja imelät: nuo kesäperhot houkat,
+Joist' aivoon siinneet turhuuden on toukat!
+Tuon valkokintaan kautta, totta vie, --
+Ties Herra, valkoinenko käsi lie, --
+Jos kelle sydämmeni kieltä luen,
+Täst'edes piikkoon sen ja sarkaan puen.
+Siis aluks: -- tyttö, kosiako saa?
+Kas, tässä reipas, kunnon mies, _voilà_!
+
+ROSALIINA.
+_Voilà_? Pois se!
+
+BIRON.
+Ei jätä, totta toden,
+Tuo vanha tapa: -- anteeks, nyt ma poden,
+Mut kohta toinnun. Otsaan kirjoittakaa
+Vain noiden kolmen: "Taivaat, armahtakaa!"[20]
+On heissä rutto, sydän tyrmistyy,
+Ja tämä teidän silmänne on syy.
+Heit' etsiskellään; -- ette tekään vapaa:
+Myös teissäkin ne "Herran merkit" tapaa.
+
+PRINSESSA.
+Nää vapaan herran antimia on.
+
+BIRON.
+Olemme myydyt. Päivä tuomion!
+
+ROSALIINA.
+Vai myyty? Tuomittukin? Kumma sana:
+Vai tuomittu, vaikk' itse kantajana?
+
+BIRON.
+Vait! Teidän kanss' ei mulla asiaa.
+
+ROSALIINA.
+Ei tule myös, jos mull' on sanontaa.
+
+BIRON.
+Puhukaa yksin; älyni jo makaa.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa, neuvokaatte meille vakaa
+Syyn sovitus.
+
+PRINSESSA.
+Se syynne tunnustakaa:
+Tääll' olitteko äsken, naamar' yllä?
+
+KUNINGAS.
+Kyll' olin.
+
+PRINSESSA.
+Aivan tosissanne?
+
+KUNINGAS.
+Kyllä.
+
+PRINSESSA.
+Jos niin on laita, sanokaahan sitte,
+Mit' armahanne korvaan kuiskailitte.
+
+KUNINGAS.
+Lupasin yli kaiken rakastaa.
+
+PRINSESSA.
+Jos siihen luottaa, rukkaset hän saa.
+
+KUNINGAS.
+Ei, kautta kunniani!
+
+PRINSESSA.
+Vaiti vainen!
+Te valoissanne olkaa varovainen.
+
+KUNINGAS.
+Mua hylkikää, jos rikon valan sen.
+
+PRINSESSA.
+Siis pitäkää se. -- Sano, tyttönen,
+Mit' äsken kuiskailit sen ryssän kanssa.
+
+ROSALIINA.
+Hän, armo, vannoi mua hellovansa
+Kuin silmäterää; yli kaiken olin
+Hänelle rakas; jos ei hän mua saisi,
+Tok' aina kuolemaan mua rakastaisi.
+
+PRINSESSA.
+Jumala suokoon onnen siitä itää!
+Hän kunnon mies on, sanansa hän pitää.
+
+KUNINGAS.
+Mit', arvon neiti? Vannon autuuteeni,
+En koskaan hälle mitään luvanneeni.
+
+ROSALIINA.
+Sen teitte, kautta taivaan! Pantinkin
+Sain tämän; nyt sen annan takaisin.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa tuon ja valanikin sai;
+Tuon hänen kaulassaan näin äsken kai.
+
+PRINSESSA.
+Ei, herra; tuo se helminauhaa kantoi;
+Biron se mulle sydämensä antoi. --
+Mun otatteko, taikka lahjan pois?
+
+BIRON.
+En kumpaakaan; se mulle liikaa ois. --
+Nyt huomaan juonen. -- Tääll' on tehty liitto --
+Kun huvikkeestamme on saatu viitto --
+Se tärvellä kuin mikä joulupila.[21]
+Jokunen hupsu, kielevä ja nila,
+Eeskäypä, kuiskuttaja, virnasuu
+Ja ryttynaama, joka tuntee temput,
+Mitenkä nauramaan saa armonhemput,
+Aikeemme urkki. Juoni onnistuu:
+Korunsa naiset vaihtavat, ja me,
+Me heidän korujansa kosimme;
+Ja kauhuksemme erheestä nyt toisen
+Me teimme pattovalan turkamoisen.
+    (Boyet'lle.)
+Te, herra, huvimme te pilasitte
+Ja vielä väärään valaan viettelitte.
+Naisjalan mitat tuntevan ne näytte,
+Te suoraan naista silmiin nauratten,
+Hänelle takkatulen suojaks käytte
+Ja lautast' ojennatte kiemaillen.
+Pojan säikytitte. Hautaan astukaa te!
+Naispaita teille paras paarivaate.
+Irnuilkaa vain! Tuo katse vaaraton
+On niinkuin lyijymiekka.
+
+BOYET.
+Hupaist' on
+Tää sanaratsastus ja kilpasota.
+
+BIRON.
+Kas, oiti pistää! Multa tylsyy ota.
+    (Kallo tulee.)
+Tuoss' älyniekka! -- Ratko tämä riita.
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala, jo tuolla tiedustavat,
+Ne kolmet sankaritko tulla saavat.
+
+BIRON.
+Vain kolmet?
+
+KALLO.
+Kukin kolmikossa kolmost' etustaa.
+
+BIRON.
+Ja kolme kolmost' yhdeksän on.
+
+KALLO.
+Anteeks antakaa,
+Ei suinkaan, herra; toivon, ett' on siinä erehdystä;
+Ei meitä niinkään narrata, on meissäi ymmärrystä.
+Ma toivon, että kolme kolmost' --
+
+BIRON.
+Ei tee yhdeksää.
+
+KALLO.
+Antakaa anteeks, hyvä herra; kyllä me tiedetään, mitä se tekee.
+
+BIRON.
+Minä kun kolme kolmost' aina luulin yhdeksäksi.
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala! Surkeata olisi, jos teidän pitäisi elää laskemisella.
+
+BIRON.
+Paljonko se sitten tekee?
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala, herra, osakkaat, itse näyttelijät, kyllä näyttävät mitä se
+tekee. Itse puolestani minä vain, niinkuin sanotaan, pelaan yhtä
+persoonaa, yhtä vaivaista persoonaa: Pumppujussi suurta, hyvä herra.
+
+BIRON.
+Oletko sinä yksi noita sankareita?
+
+KALLO.
+Ovat suvainneet sankaroida minut Pumppujussi suuren arvoiseksi; itse
+puolestani en tunne noita sankarien arvoasteita, mutta kyllä minä
+hänestä vastaan.
+
+BIRON.
+Vie sana, että laittautuvat kuntoon.
+
+KALLO.
+Kyllä me teemme asiamme hienosti, herra; kyllä me siitä pidämme huolta.
+
+KUNINGAS.
+Biron, he meidät häpäisevät; tulla eivät saa.
+
+BIRON.
+Ei meihin pysty häpeä; ja ovelaa on vaan,
+Jos näytelmä on huonompi kuin seura kuninkaan.
+
+KUNINGAS.
+He eivät tulla saa, sen sanon.
+
+PRINSESSA.
+Mun suokaa tämä hyvään loppuun viedä:
+Paras pila se, jok' itsestään ei tiedä;
+Kun into tahtoo hurmata, mut hurma
+On itse intoilijan innon surma,
+On hauskin, kun käy kaikki nurinpäin
+Ja suuret hankkeet menee kesken näin.
+
+BIRON.
+Tuo pilamme on paras selitys.
+
+    (Armado tulee.)
+
+ARMADO.
+Sinä voideltu! Rukoilen, että sen verran kulutat kuninkaallista
+sulohenkeäsi, kuin vaaditaan sana-parin lausumiseen.
+
+    (Armado puhelee kuninkaan kanssa ja antaa hänelle paperin.)
+
+PRINSESSA.
+Pelkääkö tuo mies Jumalaa?
+
+BIRON.
+Miksi kysytte?
+
+PRINSESSA.
+Hän ei puhu niinkuin Jumalan luoma ihminen.
+
+ARMADO.
+Yhdentekevä, sinä kaunis, suloinen hunajavaltias, sillä vannon ja
+vakuutan, että koulumestari on ylenmäärin fantastinen, liian
+turhamainen, liian, liian turhamainen; mutta me jätämme sen, niinkuin
+sanotaan, _fortuna della guerra'n_ ratkaistavaksi. Toivotan teille
+mielenrauhaa, te kaikkein kuninkaallisin parikunta!
+
+    (Menee.)
+
+KUNINGAS.
+Tästä näyttää tulevan vallan hyvä sankarinäyttely. Hän näyttelee
+Troijan Hectoria, paimen. Pompejus suurta, seurakunnan pappi
+Aleksanteria, Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas
+Maccabaeusta. Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas
+Maccabaeusta.
+Jos näiden neljän ensi koe hyvin onnistuu,
+Palaavat kohta viitenä, vain puku vaihettuu.
+
+BIRON.
+Mut viis on heitä alkuaan.
+
+KUNINGAS.
+Te erehdytte: neljä vaan.
+
+BIRON.
+Koulukarhu, öyhkäri, nurkkapappi, narri ja poika.
+Vaikk' arpaa löis ja onnenheiton heittäisi, niin moista
+Ei tapais viisivaljakkoa maailmassa toista.
+
+KUNINGAS.
+Jo saapuu laiva purjeissaan; nyt tulee suurenloista.
+
+    (Kallo tulee Pompejukseksi puettuna.)
+
+KALLO.
+"Pompejus olen", --
+
+BIRON.
+Etpä ole. Valhett' äitelää!
+
+KALLO.
+"Pompejus olen", --
+
+BOYET.
+Polvella on leopardin pää.[22]
+
+BIRON.
+Niin oikein, vanha leuhka, toivon sinust' ystävää.
+
+KALLO.
+"Pompejus olen; nimeltäni paksu", --
+
+DUMAINE.
+Suuri.
+
+KALLO.
+Niin oikein, suuri -- "nimeltäni suuri,
+Mi kilvellään on pöllyttänyt selkiä vainolaisten;
+Nyt rantaa pitkin tallustin ja tulin tänne juuri
+Ja aseet riisun jalkain juureen Ranskan sulonaisten."
+Jos teidän armonne nyt tahtoisi sanoa: "Kiitos, Pompejus", niin olisi
+työni tehty.
+
+PRINSESSA.
+Suur' kiitos, suuri Pompejus!
+
+KALLO.
+Niin suurta se ei ansaitse; mutta toivon, että kaikki meni resiis.
+Suuressa vain tuli pieni virhe.
+
+BIRON.
+Panen vetoa hattuni äyriä vastaan, että Pompejus on sankareista paras.
+
+    (Nathanael tulee, Aleksanteriksi puettuna.)
+
+NATHANAEL.
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra,
+Etelät, pohjat, idät, lännet valloitin ma kerran;
+Jo kilpenikin todistaa, ett' olen Alisander."
+
+BOYET.
+Mut toista nokkas sanoo: se ei vääräss' ole lain.
+
+BIRON.
+Nyt väärin haistoi nokkanne, te hieno nuuskiain!
+
+PRINSESSA.
+Hämille joutuu valloittaja. Jatka, Aleksander!
+
+NATHANAEL.
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra"; --
+
+BOYET.
+Niin, oikein, Aleksander, oikein, se sin' olit kerran.
+
+BIRON.
+Pompejus suuri!
+
+KALLO.
+Teidän käskyläs, ja Kallo.
+
+BIRON.
+Vie pois tuo valloittaja, vie pois tuo Alisander!
+
+KALLO (Nathanaelille).
+Voi, herra, kyllä nyt olette vallan mullistanut Alisanter-valloittajan!
+Tästä työstä raapitaan teidät pois vanhoista seinäverhoista;[23]
+jalopeuranne, joka, tappara kourassa, yötuolilla istuu, sen saa nyt
+Makkipeus: hänestä tulee siten yhdeksäs sankari. Valloittaja, eikä
+tohdi puhua! Juokse pois häpeämään, Alisanter!
+
+    (Nathanael poistuu.)
+
+Siinä on, jos suvaitsette, hiljainen mies-hupakko, kunniallinen
+tassukka, nähkääs, joka vähästä joutuu hämille. Hän on ihmeteltävä
+naapuri, totta tosiaan, ja kelpo keilimies. Mutta, Alisanter! ah! siinä
+sen näette, -- se menee yli voimain. -- Mutta tässä tulee toisia
+sankareita, joilla on niinkuin vähän toinen ääni kellossa.
+
+PRINSESSA.
+Mene syrjään, hyvä Pompejus.
+
+    (Holofernes, Juudaaksi puettuna, ja Tiisa,
+    Herkuleeksi puettuna, tulevat.)
+
+HOLOFERNES.
+"Suur' Herkules on tämä pikku kääppä,
+Min nuijaan kaatui Cerberus, se kolmipäinen _canus_;
+Kun viel' ol' imulapsi, poika-rääppä,
+Niin käärmehiä kuristi sen _manus_.
+_Quoniam_ hän on lapsi-iässään,
+_Ergo_ minä puhun hänen nimessään." --
+Nyt arvokkaasti _exit_ vain, ja mene. --
+"Juudas min' oon", --
+
+DUMAINE.
+Vai Juudas!
+
+HOLOFERNES.
+En Iskariot, herra. --
+"Juudas min' oon ja arvoltani Maccabaeus."
+
+DUMAINE.
+Kun arvo karvotaan, jää kalju Juudas.
+
+BIRON.
+Kavala suutelija! -- Millä todistat, ett' olet Juudas?
+
+HOLOFERNES.
+"Juudas min' oon", --
+
+DUMAINE.
+Sitä suurempi häpeä sinulle, Juudas.
+
+HOLOFERNES.
+Mitä tarkoitatte, herra?
+
+BOYET.
+Että Juudas menisi hirteen.
+
+HOLOFERNES.
+Näyttäkää tietä; tuo meni mäntyyn.
+
+BIRON.
+Oikein osattu! Juudas hirttäytyikin mäntyyn.
+
+HOLOFERNES.
+Minun päätäni ette sekoita.
+
+BIRON.
+Kun sinulla ei ole päätä.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä on tämä?
+
+BOYET.
+Viulunheppi.
+
+DUMAINE.
+Neulannuppi.
+
+BIRON.
+Pääkallo sinettisormuksessa.
+
+LONGAVILLE.
+Pilalle kulunut naamakuva vanhassa roomalaisessa rahassa.
+
+BOYET.
+Caesarin miekan kahvannasta.
+
+DUMAINE.
+Pääksi vuoltu ruutisarven tulppa.
+
+BIRON.
+Pyhän Yrjänän poskikuva soljessa.
+
+DUMAINE.
+Niin, lyijyisessä soljessa.
+
+BIRON.
+Semmoisessa, jota hammaspuoskari käyttää lakissaan. No, jatka nyt; nyt
+olemme panneet pääsi kuntoon.
+
+HOLOFERNES.
+Olette sen vallan sekoittaneet.
+
+BIRON.
+Erehdys! Olemme vain vähän sinun päätäsi pidelleet.
+
+HOLOFERNES.
+Mutta vähän pahasti pidelleet.
+
+BIRON.
+Näin pitelisimme myös leijonaa.
+
+BOYET.
+Siis, hän kun on aasi, hän mennä saa. Hyvästi, rakas Juudas! -- Hän
+mitä kököttää?
+
+DUMAINE.
+Nimensä päätä.
+
+BIRON.
+Nimensä päätä? Saakoon sen. -- Hyvästi, Mököpää!
+
+HOLOFERNES.
+Mut tää onko siivoa, hienoa ja laitaa?
+
+BOYET.
+Hoi! Juudakselle tuohus, muuten kompastua taitaa!
+
+PRINSESSA.
+Voi, Maccabaeus-parka, kyll' on kanssas ilkamoitu!
+
+    (Armado tulee Hectoriksi puettuna.)
+
+BIRON.
+Achilles, pääsi piiloon! Hector tulee aseissa.
+
+DUMAINE.
+Vaikka pilkka sattuisi omaan nilkkaan, niin nyt tahdon olla iloinen.
+
+KUNINGAS.
+Tuon rinnalla Hector oli pelkkä troijalainen.[24]
+
+BOYET.
+Mutta onko tuo Hector?
+
+KUNINGAS.
+Luulenpa, ett'ei Hector ollut noin sileärankainen.
+
+LONGAVILLE.
+Hänen ei ollut säärensä noin säippärät.
+
+DUMAINE.
+Ei tuollaiset vasikankintut.
+
+BOYET.
+Ei, mutta nilkka on mainio.
+
+BIRON.
+Tuo ei voi olla Hector.
+
+DUMAINE.
+Hän on joko Jumala tai maalari: hän muovailee muotoja.
+
+ARMADO.
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies, Ilionin Hectorille lahjan
+toi", --
+
+DUMAINE.
+Kullatun muskattipähkinän.[25]
+
+BIRON.
+Sitruunan.
+
+LONGAVILLE.
+Neilikoilla täytetyn.
+
+DUMAINE.
+Ja heilakoilla käytetyn.
+
+ARMADO.
+Vaiti!
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies,
+Ilionin Hectorille lahjan toi;
+Hän vahva oli mies, ja taistella hän ties,
+Ja aamust' iltaan paviljongist' iskut soi.
+Min' oon se kukka". --
+
+DUMAINE.
+Minttu.
+
+LONGAVILLE.
+Akleija.
+
+ARMADO.
+Oi, suista kieles, rakas Longaville!
+
+LONGAVILLE.
+Aion juuri suistaa sen hyökkäykseen Hectoria vastaan.
+
+DUMAINE.
+Niin, ja Hector on susikoira.
+
+ARMADO.
+Se armas sotasankari on jo kuollut ja mädännyt; armaat kanaseni, älkää
+haudatun luita kuopiko. Kun hän elosteli, oli hän mies. -- Mutta
+jatkakaamme aatelmakuvaustamme! Armas kuninkaallisuus, pyhitä minulle
+kuuloaistisi.
+
+    (Biron kuiskaisee Kallolle.)
+
+PRINSESSA.
+Puhu, uljas Hector! Se meitä suuresti huvittaa.
+
+ARMADO.
+Minä jumaloitsen sinun suloarmosi varvaskenkää.
+
+BOYET.
+Hän rakastelee häntä jaloittain.
+
+DUMAINE.
+Kun ei voi sylittäin.
+
+ARMADO.
+"Se Hector harppas yli Hannibalin", --
+
+KALLO.
+Helttu on kiipelissä, veli Hector, kiipelissä; se on jo
+kaksikuukautinen.
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat?
+
+KALLO.
+Sanon vain, että jos nyt et näyttele rehellistä troijalaista, niin on
+tyttö-rukka mennyttä kalua; hän on pikkuisiin päin, lapsi jo hänen
+kohdussaan rehentelee; se on teidän.
+
+ARMADO.
+Halpautatko minua valtojen edessä? Varo kuolemaasi!
+
+KALLO.
+Silloin Hector tulee piiskattavaksi Jaquenettan tähden, jolle elävän
+hengen antoi, ja hirtettäväksi Pompejuksen tähden, jolta elävän hengen
+otti.
+
+DUMAINE.
+Verraton Pompejus!
+
+BOYET.
+Mainio Pompejus!
+
+BIRON.
+Suurempi kuin suuri, suuri, suuri, suuri Pompejus! Pompejus
+jättiläinen!
+
+DUMAINE.
+Hector vapisee.
+
+BIRON.
+Pompejus on sydäntynyt. -- Lisää raivottaria, lisää raivottaria!
+Usutelkaa heitä, usutelkaa!
+
+DUMAINE.
+Hector varmaan vaatii häntä taisteluun.
+
+BIRON.
+Sen hän tekee, jos hänessä on senkään vertaa miehen verta, kuin mitä
+kirppu tarvitsee iltaruuakseen.
+
+ARMADO.
+Kautta pohjan kaaren, vaadin sinua taisteluun!
+
+KALLO.
+Minä en taistele kaarilla niinkuin pohjan pojat; minä tahdon hakata
+päälle ja oikein miekalla. -- Olkaa hyvä, antakaa tänne minun aseeni.
+
+DUMAINE.
+Tilaa raivostuneille sankareille!
+
+KALLO.
+Minä tahdon tapella paitasillani.
+
+DUMAINE.
+Urhoollinen Pompejus!
+
+TIISA.
+Hyvä herra, täytyy vähän höllittää. Nähkääs, Pompejus jo riisuutuu
+taistelua varten. Mitä aattelette? Menetätte hyvän maineenne.
+
+ARMADO.
+Jalot herrat ja sotasankarit, suokaa anteeksi: minä en taistele
+paitasillani.
+
+DUMAINE.
+Te ette voi evätä; Pompejus on teidät haastanut.
+
+ARMADO.
+Rakkaat sydänmuruset, minä sekä voin että tahdon.
+
+BIRON.
+Ja mikä teillä syynä?
+
+ARMADO.
+Peittämätön totuus on, että minulla ei ole paitaa. Käyn villassa ja
+teen katumusta.
+
+BOYET.
+Aivan oikein, se hänelle Roomassa määrättiin palttinan puutteessa, ja
+siitä asti, sen vannon, ei hän ole muuta liinavaatetta pitänyt kuin
+Jaquenettan kyökkipyyhettä, ja sitä hän kantaa lähinnä sydäntään
+lemmenmerkkinä.
+
+    (Monsieur Mercade ja lähettiläs tulevat.)
+
+MERCADE.
+Terveeksi, armo!
+
+PRINSESSA.
+Tervetullut, Mercade,
+Jos kohta ilomme sa keskeytätkin.
+
+MERCADE.
+Mua surettaa, mut kieltän' uutiseni
+Raskaana painaa. -- Isä, kuningas, --
+
+PRINSESSA.
+On kuollut?
+
+MERCADE.
+Niin, se on nyt sanottu.
+
+BIRON.
+Pois, sankarit! Käy pilveen näyttämö.
+
+ARMADO.
+Minä, omasta puolestani, hengitän keveätä hengitystä. Olen älyn hienon
+reiän kautta nähnyt loukkauksen päivänvalon, ja aion hankkia itselleni
+oikeutta soturin tavalla.
+
+    (Sankarit poistuvat.)
+
+KUNINGAS.
+Mitenkä voitte, majesteetti?
+
+PRINSESSA.
+Boyet, käy toimeen; illalla on lähtö.
+
+KUNINGAS.
+Ei, prinsessa, ei toki; pyydän: jääkää.
+
+PRINSESSA.
+Käy toimeen, sanon. -- Kiitos, jalot herrat,
+Kaikesta hyvyydestä! Sydän täynnä
+Verestä tuskaa, pyydän: anteeks suokaa
+Ja unhottakaa viisaan jaloudella
+Pilamme rohkea ja vallaton.
+Jos liian röyhkeää on teidän kanssa
+Puhetta vaihdettu, niin höyliytenne
+On siihen syynä. Hyväst', arvon herrat!
+Ei raskaan mielen ole kieli liukas.
+Siis anteeks, vähille jos kiitoksille
+Jää suuren pyynnön aulis täyttämys.
+
+KUNINGAS.
+Niin, viime tingass' aika vihdoin viepi
+Kaikk' aikeet kiireelliseen päätökseen,
+Ja eronhetki usein ratkaisee
+Mit' ei saa pitkät keskustelut aikaan.
+Ja vaikka lapsen murheellinen otsa
+Hellältä lemmen hymyilyltä epää
+Sen halajamaa pyhää pyyntöä,
+Niin sentään -- kun on lempi vauhdissa --
+Sit' älkööt surun pilvet määräntiestä
+Pois syöskö. Kuolleit' ystäviä surra
+Niin terveellist' ei ole, hyödyllistä,
+Kuin uusist' ystävistä iloita.
+
+PRINSESSA.
+En ymmärrä; mun murhe tylsyttää.
+
+BIRON.
+Vakava, suora sana murheen korvaan
+Paraiten pystyy. Tuosta viittauksesta
+Kuninkaan ymmärrätte. Teidän tähden
+Petimme valamme ja aikaa turhaan
+Vain kulutimme. Kauneutenne, naiset,
+Rumensi meidät pahoin, muuttain mielen
+Omien aikeittemme vastakohdaks
+Ja tehden meidät naurunalaisiksi.
+Näet, lempi tavaton on tavoiltaan,
+Kuin lapsi huima, juonikas ja nirso,
+Silmästä siinnyt ja, kuin silmä, täynnä
+Kummia kuvia ja muotoja,
+Muutellen mieltä, niinkuin silmä pyörii
+Ja joka luonnilt' esineitä vaihtaa.
+Jos vallattoman lemmen kirjopuku
+Ei teidän taivaisissa silmissänne
+Sovellu valaamme ja arvoomme,
+Niin samat silmät taivaiset ne meidät
+On siihen vikaan vietelleet. Siis, naiset,
+Kun teist' on lempemme, niin teistä myöskin
+On lemmen hairahdus. Me uskottomat
+Olimme itsellemme, tullaksemme
+Ikiuskollisiks niille, jotka syynä
+On kumpaiseenkin, -- teille, kaunokaiset.
+Näin vilppi tää, jok' itsessään on synti,
+Itsestään puhdistuu ja hyveeks sääntyy.
+
+PRINSESSA.
+Me saimme lempihartaat kirjeenne
+Ja lahjannekin, lemmen airuenne.
+Naisneuvostomme päätti niiden olleen
+Vain mielistelyä ja hauskaa pilaa,
+Vanua tyhjän ajan täytteeksi.
+Sen vakaampi ei meidän nähdäksemme
+Asia ollut; siksi lempenne
+Sai vertaisensa kohtelunkin: pilan.
+
+DUMAINE.
+Enempää oli kirjeemme kuin pilaa.
+
+LONGAVILLE.
+Ja katseemme.
+
+ROSALIINA.
+              Niit' emme muuksi luulleet.
+
+KUNINGAS.
+Nyt, tunnin viime tuokiossa, suokaa
+Vain lemmenlupaus.
+
+PRINSESSA.
+                   Liian lyhyt aika
+Näin iänikuisille kaupoille!
+Ei, prinssi, pattovala teitä painaa
+Ja syyssä suuress' olette; siis kuulkaa!
+Jos rakkauteni -- johon syyt' ei lie --
+Te voittaa tahdotte, niin tehkää tämä:
+En luota valaanne, mut menkää joutuin
+Erakkomajaan kolkkoon, syrjäiseen
+Ja tämän mailman iloist' erotettuun;
+Siell' olkaa, kunnes eläinradan merkit
+On kaikki tehneet vuosikiertonsa.
+Jos tämä jylhä, yksinäinen elo
+Ei muuta kuuman veren tarjousta,
+Puuvuode, ohut vaate, vilu, nälkä
+Jos loistavaa ei lemmenkukkaa taita,
+Vaan lempenne jos kestää koitoksen,
+Niin tulkaa, kun on vuosi umpeen mennyt,
+Mua vaatimaan, mua palkaks vaatimaan;
+Ja, kautta immen käden, joka kättäs
+Nyt suutelee, sun olen! Siihen asti
+Sulkeudun huolineni murhemajaan
+Ja surun kyyneleitä vuodatan
+Isäni rakastetun muistoksi.
+Jos epäät tuon, niin kädest' erkanemme;
+Ei yhteen sovi meidän sydämmemme.
+
+KUNINGAS.
+Jos epään sen, tai vielä enempää,
+Näin mieltä rauhaan tuuditellakseni,
+Niin äkkisurma saa mun yllättää.
+Iäti povessas on sydämmeni.
+
+DUMAINE.
+Mut mitä mulle, armas? Eukko, vai?
+
+KATARIINA.
+Lujuutta, terveyttä ja karvasuuta,
+Ja näitä kolmin kerroin, eikä muuta!
+
+DUMAINE.
+Sanoa saanko: kiitos, rakas eukko?
+
+KATARIINA.
+Ei, herrani; en vuoteen enkä päivään
+Ma katso silonaamaan poikaräivään.
+Kun prinssi palaa, tekin palatkaatte,
+Jos silloin riittää, lemmest' osaa saatte.
+
+DUMAINE.
+Ja siihen asti sydän sinuun palaa.
+
+KATARIINA.
+Vait, ettei taaskin tule pattovalaa!
+
+LONGAVILLE.
+Maria, puhu!
+
+MARIA.
+             Kun näen vuoden pään,
+Niin huolihunnun vaihdan ystävään.
+
+LONGAVILLE.
+Odotan, vaikk' on pitkä vuoden kulku.
+
+MARIA.
+Se teille sopiikin, te pitkä julku.
+
+BIRON.
+Miettiikö neiti? Katso minuun, armas,
+Silmääni katso, sielun ikkunaan,
+Siell' ane nöyrä vastaustas vartoo.
+Työ määrää, millä voitan lempesi.
+
+ROSALIINA.
+Teist' usein kuulin, lord Biron, jo ennen
+Kuin teidät näin; ja mailman laaja kieli
+Julistaa ties, ett' ivaa olette
+Ja pistosanaa, herjamieltä täynnä,
+Mill' ahdistatte kaikensäätyisiä,
+Jotk' ilveilynne joutuu saaliiksi.
+Maruna tuo jott' aivoistanne lähtis,
+Ja voittaaksenne mun, jos niin on mieli, --
+Ja muulla tavoin ette mua saa --
+Vuos umpeen tulee teidän joka päivä
+Sanattomia sairait' oppia
+Ja voihkivia puhuttaa, ja koittaa
+Älynne koko terävyydellä
+Pakottaa nauramaan nuo raihnaat raukat.
+
+BIRON.
+Pakottaa kuolevaista hurjaan nauruun!
+Ei, se on mahdotonta, sit' en voi;
+Ei kuolon kamppailussa leikki auta.
+
+ROSALIINA.
+Mut näin se nolataan se irvihammas,
+Jok' elää siitä kurjast' ihailusta,
+Mill' älhän nauru narrin palkitsee.
+Ei pilan luontevuus sen kielell' ole,
+Ken pilan lausuu, vaan sen korvassa,
+Ken pilan kuulee. Siis, jos sairas korva,
+Jonk' oma huumannut on tuskan huuto,
+Ivaasi tyhjää kuuntelee, niin jatka,
+Ja minä vikoinesi otan sun;
+Mut jos ei kuuntele, niin sävys muuta;
+Ja virheestäs kun pääset näin, on mulla
+Sydämmen ilo parannuksestasi.
+
+BIRON.
+Vuoskausi siis! No, tulkoon mitä vaan!
+Vuos hospitaalissakin suottaillaan.
+
+PRINSESSA (kuninkaalle).
+Nyt, hyvä prinssi, sanon jäähyväiset.
+
+KUNINGAS.
+Jos suotte, tielle teitä johdatamme.
+
+BIRON.
+Ei vanhaan malliin pääty kosintamme:
+Ei Jukka Jaanaa saa. Naisvehkeilyt
+Oli leikistämme tehdä ilveilyt.
+
+KUNINGAS.
+Mut vuoden päästä tämä päättyy vainen.
+
+BIRON.
+Se näytelmän on ajaks pitkänlainen.
+
+    (Armado tulee.)
+
+ARMADO.
+Suloinen majesteetti, suvaitkaa, --
+
+PRINSESSA.
+Tuo eikö ole Hector?
+
+DUMAINE.
+Arvoisa Troijan sankari.
+
+ARMADO.
+Tahdon suudella sinun kuninkaallista sormeasi ja sanoa hyvästi. Olen
+tehnyt lupauksen: olen luvannut Jaquenettalle hänen armaan lempensä
+tähden käydä kolme vuotta auran kurjessa. Mutta, kunnioitettavin
+suuruus, suvaitsetteko kuulla kahdenpuhelua, jonka kaksi oppinutta
+miestä on yhteensovittanut huuhkan ja käen kunniaksi. Se oli aiottu
+näytäntömme päättäjäisiksi.
+
+KUNINGAS.
+Kutsukaa ne joutuin; tahdomme kuulla.
+
+ARMADO.
+Hoilaa! Hoi, tänne!
+
+    (Holofernes, Nathanael, Tiisa, Kallo y.m. tulevat.)
+
+Tämä puoli on _Hiems_, talvi, tämä _Ver_, kevät; toista edustaa huuhka,
+toista käki. _Ver_, alota!
+
+        Laulu.
+
+        Kevät.
+
+    Kun sinivuokot, orvokit
+    Ja käenkengät kellakkaat
+    Ja valkoliljat, valvatit
+    Sulollaan kirjaa nurmimaat,
+    Niin puusta käen laulu soi
+    Ja miestä nainutt' ilkamoi:
+    Kukkuu!
+    Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus
+    On naineen miehen kauhistus.
+
+    Kun leivo aamun julistaa
+    Ja paimen luikkuuns' ääntelee
+    Ja naakat, kyyhkyt kuhertaa
+    Ja paitaans' immyt valkaisee,
+    Niin puusta käen laulu soi
+    Ja miestä nainutt' ilkamoi:
+    Kukkuu!
+    Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus
+    On naineen miehen kauhistus.
+
+        Talvi.
+
+    Kun räystähistä riippuu jäät
+    Ja Tommi takkaan puita tuo
+    Ja Antin konttuu sormenpäät
+    Ja halla maitoon härmän luo
+    Ja veri hyytyy, routii maa,
+    Niin yössä huuhka huhuaa:
+    Huhuu!
+    Hu'it, huhuu! On somaa tää,
+    Kun Riika rokkaa hämmentää.
+
+    Kun myrsky nurkiss' ääneen soi
+    Ja pastor' yskään typertyy
+    Ja Maijan nokka punervoi
+    Ja varpu hankeen hykertyy
+    Ja olutkeitto huuruaa,
+    Niin yössä huuhka huhuaa:
+    Huhuu!
+    Hu'it, huhuu! On somaa tää,
+    Kun Riika rokkaa hämmentää.
+
+ARMADO.
+Mercuriuksen sanat tuntuvat karkeilta Apollon laulun jäljestä. Te
+tuonne, me tänne!
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+SELITYKSIÄ.
+
+
+[1] Sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa. Sh:n aikana herätti Lontoossa
+suurta huomiota erään skotlantilaisen Marocco-niminen hevonen, joka
+osasi tanssia, lukua laskea, korttia lyödä y.m.
+
+[2] Balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä. Tarkoittaa vanhaa
+englantilaista balladia afrikkalaisesta kuninkaasta Cophetuasta, joka
+nai kerjäläistytön, Penelophonin. Samaan balladiin viitataan 42 siv.
+
+[3] Kädet taskussa niinkuin miehellä vanhassa kuvassa. Luullaan Sh:n
+tässä antavan letkauksen taitamattomille maalareille, jotka eivät
+kyenneet alastomia ruumiinosia maalaamaan.
+
+[4] Jo keppihepo unhottui. Kts. Hamlet, 72 siv. muist.
+
+[5] L'envoy, ranskalaisesta runoudesta lainattu taidesana.
+
+[6] Sievä juutalainen. "Juutalainen" oli koomillinen hyväilysana Sh:n
+aikana.
+
+[7] Kerjäläistyttöön Zenelophoniin. Viittaus Sel. 2 balladiin.
+
+[8] Monarcho. Viittaa sen ajan turhamaisiin kerskureihin, jotka
+mielellään matkivat italialaisia ja kuvittelivat olevansa koko maailman
+herroja, josta saivatkin pilkkanimen "monarcho".
+
+[9] Ginevra oli kuningas Arthurin puoliso.
+
+[10] Tikanpojan näköinen. Vert. sananlaskua: "kirki se tikanpoikaa
+puuhun vetää."
+
+[11] Mantuanus. Latinainen runoilija 15:llä vuosisadalla, Baptista
+Spagnolus, joka syntymäkaupungistaan Mantuasta sai tämän liikanimen.
+Hänen eklogejaan luettiin kouluissa, ja ensimmäinen alkoi sanoilla:
+Fauste, precor etc.
+
+[12] Ut, re, sol, la, mi, fa. Holofernes, kun ensin on näyttänyt
+latinan- ja italiankielen taitoaan, osoittaa nyt laulutaitoaankin
+laulamalla sävelasteikon.
+
+[13] Paperi rinnoilla kuin valapatto. Syyllisiksi todistetut valapatot
+saivat rangaistukseksi kantaa rinnassaan paperilevyä, johon oli
+kirjoitettu heidän rikoksensa.
+
+[14] Yhdeksän sankaria. Tämännimistä näytelmää, jossa oli kolme
+kristittyä, kolme juutalaista ja kolme pakanallista sankaria, oli
+tapana esittää yhteiselle kansalle joulunpyhinä ja muina juhlina.
+
+[15] Soma kuin kaavakirjan iso B.. Alkukirjaimet olivat tavallisesti
+punaisia, niin A:kin, mutta B oli musta. Letkaus Rosaliinalle hänen
+tumman hipiänsä tähden.
+
+[16] Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi, s.o. etten koskaan antaisi
+toista kättäni miehelle.
+
+[17] Saint Denis oli Ranskan suojeluspyhä.
+
+[18] Ryssän puku kaikill' yllä. Henrik VIII:n aikaan oli tullut
+muodiksi naamiaisissa pukeutua ryssiksi. Venäjä oli silloin vielä
+jotakin uutta englantilaisille.
+
+[19] Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti. Viittaa naisten naamareihin,
+jotka olivat tahtisilkkiä.
+
+[20] "Taivaat, armahtakaa." Nämä sanat kirjoitettiin niiden talojen
+ovelle, joissa oli ruttosairaita. Mustat täplät ihossa olivat
+paranemattomuuden merkkejä, ja niitä sanottiin "Herran merkeiksi". Tätä
+nimitystä käytetään tässä kaksimielisesti niistä lahjoista, joita
+prinsessa oli kuninkaalta saanut.
+
+[21] Se tärvellä kuin mikä joulupila. Joulun ja loppiaisen välisenä
+aikana pidettiin kaikenlaisia huvituksia ja näytelmiä, jolloin joskus
+sattui, että katselijat ja muut iloiset veitikat sekaantuivat
+näyttelyyn ja näin saivat häiriötä aikaan.
+
+[22] Polvella on leopardin pää. Pompejuksen asepuvun polvivaruksena oli
+metallista taottu leopardin pää.
+
+[23] Teidät raapitaan pois vanhoista seinäverhoista. Näissä oli
+kuvattuna niiden yhdeksän sankarin joukossa myöskin Aleksanteri suuri,
+jonka vaakunakilpenä oli: punaisella pohjalla kultainen leijona
+tuolilla istumassa, hopeainen sotatappara käpälissä.
+
+[24] Troijalainen. Tätä sanaa käytettiin myöskin maankuljeksijan,
+veijarin nimityksenä.
+
+[25] Kullatun muskattipähkinän. Näitä oli tapana antaa uuden vuoden
+lahjaksi, samoin kuin mausneilikoilla täytettyjä sitruunia ja
+appelsiineja.
+
+
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44602 ***
diff --git a/44602-h/44602-h.htm b/44602-h/44602-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..00fd19e
--- /dev/null
+++ b/44602-h/44602-h.htm
@@ -0,0 +1,5428 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=UTF-8" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.transl {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2,h3 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+.p4       {margin-top: 4em;}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+.poem {
+    margin-left:10%;
+    margin-right:10%;
+    text-align: left;
+}
+
+.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;}
+    .poem span.i0     {display: block; margin-left: 0em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i2     {display: block; margin-left: 1em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i4     {display: block; margin-left: 2em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44602 ***</div>
+
+<h1>TURHAA LEMMEN TOUHUA</h1>
+
+<p class="by">Kirj.</p>
+
+<p class="author"><b>William Shakespeare</b></p>
+
+<p class="transl">Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1910.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
+
+<p>
+FERDINAND, Navarran kuningas.<br />
+BIRON, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |<br />
+LONGAVILLE, &nbsp;| kuninkaan seuruetta.<br />
+DUMAINE, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|<br />
+MERCADE, &nbsp;| Ranskan prinsessan seuruetta.<br />
+BOYET, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |<br />
+DON ADRIANO DE ARMADO, espanjalainen.<br />
+Sir NATHANAEL, pastori.<br />
+HOLOFERNES, koulunopettaja.<br />
+PÖLLÖ, konstaapeli.<br />
+KALLO, talonpoika.<br />
+TIISA, Armadon kantapoika.<br />
+Metsänvartija.<br />
+Ranskan prinsessa.<br />
+ROSALIINA, |<br />
+MARIA, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; | prinsessan hovineitsyitä.<br />
+KATARIINA, |<br />
+JAQUENETTA, talonpoikaistyttö.<br />
+Virkamiehiä ja muita kuninkaan ja prinsessan seuralaisia.<br />
+</p>
+
+<p>Tapaus: Navarrassa.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Navarra. Puisto kuninkaanlinnan edustalla.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Se maine, jota elo tavoittaa,<br />
+Saa vaskikirjoiss' elää haudoillamme,<br />
+Somentain meitä kalman rumentaissa,<br />
+Jos korpin-ahnaan ajan uhalla<br />
+Sen kunnian voimme elämässä ostaa,<br />
+Mi kuolon tuiman odan tylsentää<br />
+Ja perinnöks suo meille ijäisyyden.<br />
+Siis, uljaat urhot, &mdash; uljait' olette,<br />
+Kun sotaa käytte omaa hehkua<br />
+Ja mailman koko himolaumaa vastaan &mdash;<br />
+Lujana pysyy viime säädöksemme:<br />
+Navarra tulee mailman ihmeeksi,<br />
+Hovimme pikku-akatemiaksi<br />
+Ja tyynen mietiskelyn tyyssijaksi.<br />
+Te kolme, Longaville, Biron, Dumaine,<br />
+Vannoitte kanssain elää kolme vuotta<br />
+Kuin koululaiset tämän ohjeen mukaan,<br />
+Jonk' olen tähän paperille pannut.<br />
+Jo valan teitte, nyt vain nimet alle,<br />
+Jott' omin käsin kunniansa kumois<br />
+Se, joka tästä rikkoo rahdunkaan.<br />
+Yht' uljaasti nyt allekirjoittakaa,<br />
+Kuin vannoitte, jott' oisi vala vakaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Sen teen, se kolmen vuoden vain on paasto;<br />
+Jos ruumis kärsiikin, niin juhlii sielu.<br />
+Suur' vatsa &mdash; tyhjät aivot! Herkkusuu<br />
+Kyll' ihraa saa, mut äly surkastuu.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Lihaansa kurittaa Dumainekin tahtoo;<br />
+Tään mailman raa'at himoaineet heittää<br />
+Hän raa'an mailman palkkaorjille.<br />
+Komeus, lempi, rikkaus nyt on mennyt,<br />
+Ma viisauden mailla elelen nyt.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Voin noiden lupaukseen yhdistyä<br />
+Vain siinä, mitä olen vannonut,<br />
+Siis, kolme vuotta täällä opiskella.<br />
+Mut tuossa mont' on muuta kovaa kohtaa;<br />
+Kuin: ettei saa sill' aikaa naista nähdä,<br />
+&mdash; Niin toivoakseni ei säännöiss' ole &mdash;<br />
+Ja syömätt' olla yksi viikonpäivä<br />
+Ja muinakin vain kerran ruokailla,<br />
+&mdash; Niin toivoakseni ei säännöiss' ole &mdash;<br />
+Ja öisin nukkua vain kolme tiimaa<br />
+Ja päivin vähääkään ei uinahtaa &mdash;<br />
+Minä kun kiltist' aina yöni nukun,<br />
+Lisäten yöhön vielä puolen päivää &mdash;<br />
+Niin toivoakseni ei säännöiss' ole.<br />
+Kovalle ottaa tää: ei nähdä naista,<br />
+Paastoilla, oppia eik' unta maistaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mut teitte valan tehdä kaiken sen.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei, anteeks suokaa, sit' en tehnyt, en;<br />
+Tääll' olla lupasin vain kolme vuotta<br />
+Ja teidän kanssa opiskella suotta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen vannoitte ja kaiken muunkin näin.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ma vannoin "niin" ja "ei" vain pilan päin.<br />
+Mut mikä siit' on hyöty? &mdash; soisin tietää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Se tietää, mit' ei muuten saisi tietää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mik' arkiälyltäkö salaan jää?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, opin taivainen on palkka tää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+No, semmoinen on opiskelu hupa,<br />
+Kun tietää saa, mit' ei ois muuten lupa,<br />
+Kuin esimerkiks, miss' on hyvä syödä,<br />
+Kun syömingit on kiellettyä työtä,<br />
+Tai miss' on soma tyttö verraton,<br />
+Kun tytöt ei lie arkiälyn alaa,<br />
+Tai miten välttää kiusallista valaa<br />
+Lupaustaan rikkomatta, &mdash; tuo jos on<br />
+Opinnon hyöty, niin kuin totta lie,<br />
+Niin siihen, mit' ei tiedä, tieto vie,<br />
+Ja silloin vannon: paras opin tie.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuo opintomme tuiki turmeleisi<br />
+Ja turhaan iloon ajatukset veisi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kaikk' ilot turhat on, mut turhin aivan<br />
+Se, joka vaivan palkaks tuo vain vaivan<br />
+Mies vaivoin kirjoistansa tutkaisee<br />
+Totuuden valoa; sill' aikaa hältä<br />
+Lumeillaan totuus näön huikaisee,<br />
+Vie valon valo valon-etsijältä;<br />
+Ennenkuin valon löytää pimeässä,<br />
+On omain silmäin valo menemässä.<br />
+Ei, suuremman se huvin silmä saa,<br />
+Jos silmään kauniimpaan se katsahtaa;<br />
+Jos näin se huikeneekin, uuden palon<br />
+Saa silmästä, jok' otti siltä valon.<br />
+On viisaus niinkuin kirkas aurinko:<br />
+Sit' ei saa julkein silmin tutkiskella;<br />
+On pieni kirjatoukan tuotanto:<br />
+Vain pöyhkeilyä lainaverhoimella.<br />
+Nuo tähtitaivaan kummit maalliset,<br />
+Jotk' ovat nimitelleet tähtilöitä,<br />
+Ei enemp' arvostaa voi valoöitä<br />
+Kuin tavalliset arki-ihmiset.<br />
+Ken paljon tietää, turhaa taakkaa kantaa;<br />
+Jokainen kummi osaa nimen antaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuink' oppineesti oppia hän manaa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Opillaan yksin loistaa, muill' ei sanaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Hän ruuhkan säästää, mutta viljan lanaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Jo joutuu kesä: muna huutaa kanaa.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+S'ei sovi tähän.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvin tällä erää.</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ei siinä pontta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mut on sentään perää.</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Biron on niinkuin kade hallan pesä,<br />
+Tuhota kevään esikoiset sois.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, mutta miksi pöyhkeilisi kesä,<br />
+Ennenkuin lauluun syytä linnull' ois?<br />
+Ken keskoisesta lapsest' ilakoisi?<br />
+Ken jouluks toivois ruusuja? Ken voisi<br />
+Lumia nähdä Vapun hemmuissa?<br />
+Ei, joka asiall' on aikansa.<br />
+Opinnot teilt' on jääneet: yli katon<br />
+Kuljette, vaikk' on ovi sulkematon.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Hyvästi, Biron! Joudat menemään.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei, kuningas; tein valan että jään.<br />
+Vaikk' opittomuutt' enemmänkin lienen<br />
+Nyt puoltanut, kuin puoltaa voisitte<br />
+Tuot' enkeliä tiedettänne te,<br />
+Niin toki valani ma pitää tiennen:<br />
+Jään tänne kolme vuotta kitumaan.<br />
+Tuon paperin ma lukeako saan?<br />
+Nimeni piirrän, vaikk' ois siinä mitä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Näin säilyt häpeästä; sanas pidä.<br />
+</p>
+
+<p>BIRON (lukee).
+"<i>Item</i>, ettei yksikään nainen saa tulla hoviamme peninkulmaa lähemmäksi."
+&mdash; Onko niin kuulutettu?</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+On neljä päivää sitten.</p>
+
+<p>BIRON.
+Entä rangaistus? (Lukee.) "Kielensä menettämisen uhalla." &mdash; Kuka sen
+rangaistuksen on keksinyt?</p>
+
+<p>
+LONGAVILLE.<br />
+Minä ehdotin sen siksi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja, hyvä herra, miksi?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Se ankaraks on tehty pelätiksi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja kaiken höyliyden sortimiksi.<br />
+</p>
+
+<p>(Lukee.) "<i>Item</i>, jos joku tavataan näiden kolmen vuoden aikana
+naista puhuttelemasta, niin on hän vikapää kaikkeen julkiseen
+häväistykseen, mitä muu hovi suinkin hänelle keksiä saattaa." &mdash;</p>
+
+<p>
+Pian itse rikotte tuon säädöksenne;<br />
+On Ranskan maalta, niinkuin tiedätten,<br />
+Kuninkaan tytär tullut pateillenne &mdash;<br />
+Sorea tyttö, majesteettinen.<br />
+Isänsä, sairas, rampa, vuoteen oma,<br />
+Guiennen tahtois vapaaks lunastaa;<br />
+Siis, joko on tuo säädös joutavaa,<br />
+Tai tuli suotta tänne impi soma.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuon unhotin. Nyt mikä neuvoks onkaan?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, noin se oppi aina ampuu honkaan;<br />
+On kärkäs sille, mitä mieless' itää,<br />
+Mut unhottaapi, mitä tehdä pitää;<br />
+Ja halunsa kun saa, kun voittaa linnan,<br />
+Taas pois sen myy, jost' antoi kalliin hinnan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuon säännön suhteen täytyy tehdä lakko;<br />
+On hänen majoittamiseensa pakko.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo pakko vielä panee kuninkaan<br />
+Valansa tuhannesti rikkomaan.<br />
+Jok' ihmisess' on haluja, mut tarmo<br />
+Ei niitä hillitse, vaan yksin armo.<br />
+Jos rikon valani, niin tuohon sanaan<br />
+Ma vetoan ja pakon esiin manaan. &mdash;<br />
+Nyt allekirjoitan nuo määräykset; (Kirjoittaa.)<br />
+Mut niistä pienimmänkään pykälän<br />
+Ken rikkoo, saakoon iki-häpeän.<br />
+On mulla niinkuin muilla viettelykset,<br />
+Mut toivon että, vaikka emminkin,<br />
+Valassa minä pysyn kauimmin.<br />
+Mut huviako saamme olla vailla?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+No, emme. Tiedättehän, näill' on mailla<br />
+Mies Espanjasta, hieno keikari,<br />
+Uusimman mailmanmuodin noudattaja,<br />
+Ja aivot oikein korupuheen paja;<br />
+Mies, joka oman kielens' säveliin<br />
+On mieltynyt kuin mihin hurmataikaan;<br />
+Tapojen mies, jonk' arvostelemiin<br />
+Vedotaan, kun saa säännöt riitaa aikaan;<br />
+Tuo oikun laps, Armado nimeltään,<br />
+Hän jouto-aikoinamme pöyhkeissään<br />
+Jytyää meille tummast' Espanjasta<br />
+Ja monest' urhost' ammoin kuuluisasta.<br />
+En tiedä, saako teidät suostumaan,<br />
+Mut mua miellyttää hän valheillaan.<br />
+Hänestä hovilaulajan ma saan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Armado mies on aivan suurenmoinen:<br />
+Uuspankki urho, muodin esikoinen.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kun hän on huvinamme Kallon kanssa,<br />
+Niin kuluu kolme vuotta solkenansa.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Pöllö, kirje kädessä, ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Mikä on herttuan oma persoona?</p>
+
+<p>BIRON.
+Tämä tässä, poikaseni. Mitä tahdot?</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Minä itse etustan hänen omaa persoonaansa, sillä minä olen hänen
+korkeutensa konstapeli, mutta tahtoisin nähdä hänen oman persoonansa
+lihassa ja veressä.</p>
+
+<p>BIRON.
+Tässä hän on.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Signor Arma &mdash; Arma &mdash; sanoo terveisiä. Täällä on konnuutta tekeillä.
+Tässä kirjeessä on siitä enemmän.</p>
+
+<p>KALLO.
+Sen sisälmys koskee vähän niinkuin minua.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kirje upi-uljaalta Armadolta!</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuinka vähän siinä olkoonkin sisällystä, niin toivon Jumalaan, että
+sanat ainakin ovat suuret.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Suurisanainen vähävarainen! Jumal' antakoon meille kärsivällisyyttä!</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuulemaanko vai hillitsemään nauruamme?</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Kuulemaan kiltisti ja nauramaan siivosti, tai pidättymään kummastakin.</p>
+
+<p>BIRON.
+Niin oikein. Sen mukaan, miten esityksen parsi kohottaa meitä
+iloisuuden parsille.</p>
+
+<p>KALLO.
+Asia koskee minua, herra, sen mitä se koskee Jaquenettaa. Sillä tapaa,
+että minut tavattiin teoksiltani.</p>
+
+<p>BIRON.
+Millä tapaa?</p>
+
+<p>KALLO.
+Tapa ja muoto oli seuraava, näin ikään: minä tapasin hänet
+linnantapaisessa, istuin hänen kanssaan renkunmuotoisella ja seurasin
+häntä puistoon, jossa meidät tavattiin; joka kaikki yhteensä on tapa,
+muoto ja seuraus. Mitä muuten tapaan tulee, niin on kai tapana että
+mies puhuttelee naista; ja mitä muotoon tulee, &mdash; jossakin muodossa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Entä seuraus?</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin seuraus on kai selkäsauna. Jumala varjelkoon oikeutta!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tahdotteko nyt tarkkaavasti kuunnella tätä kirjettä?</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuuntelemme kuin oraakkelia.</p>
+
+<p>KALLO.
+O, Raakelia se lihallinen ihminen kuulee.</p>
+
+<p>KUNINGAS (lukee).
+"Suuri majesteetti, taivaslaen sijaishallitsija, Navarran
+yksinhallitseva itsevaltias, sieluni maallinen Jumala ja ruumiini
+elatuspatruuna", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei vielä sanaakaan Kallosta!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Näin se on". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Olkoon vain; mutta jos hän sanoo, että näin se on, niin on hänen
+totuudenrakkautensa vähän niin ja näin. &mdash;</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Rauha!</p>
+
+<p>KALLO.
+&mdash; Olkoon minun ja jokaisen kanssa, joka ei tohdi tapella.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Ei sanaakaan!</p>
+
+<p>KALLO.
+&mdash; Muiden ihmisten salaisuuksista, sitä pyytäisin.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Näin se on: korpinkarvaisen melankolian ahdistamana suljin
+mustanraskaan mieleni sinun terveyttätuottavan ilmasi terveellisen
+lääkityksen huomioon, ja, niin totta kuin olen aatelismies, päätin mennä
+jaloittelemaan. Aika, milloin? Kuudennen hetken vaiheella, milloin karja
+parhaillaan palkii, linnut parhaillaan nokkivat ja ihmiset istahtavat
+nauttimaan sitä ravintoa, jota sanotaan illalliseksi. Se, mitä tulee
+aikaan, milloin. Nyt perus, millä; tarkoitan, millä kävelin: se oli
+sinun niin kutsuttu puistosi. Sitten paikka, missä; tarkoitan, missä
+kohtasin tuon riettaan ja perin takaperoisen tapauksen, joka
+lumivalkeasta kynästäni irroittaa sen ebenholtsin-karvaisen musteen,
+jota tässä katselet, silmäät, tarkastat ja näet. Mutta mitä tulee
+paikkaan, missä, niin se on idänpuoleista pohjoista itäpohjaa kohti tuon
+sinun kummallisesti kiemuroivan puistosi läntisestä kolkasta; siellä
+näin tuon halpamielisen tolvanan, tuon sinun iloisuutesi alhaisen
+kivennuoliaisen", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuon oppimattoman vähätietoisen sielun". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuon typerän vasallin". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Aina vain minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Joka, muistaakseni, on nimeltään Kallo". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä, niin!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Seuranaan ja seuralaisenaan, vastoin vahvistetuksi julistettua
+sääntöäsi ja kieltolakiasi, tuommoinen &mdash; tuommoinen &mdash; oo! tuommoinen
+&mdash; minua hirvittää sanoa, mimmoinen" &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Naikko.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuommoinen isoäitimme Eevan lapsi, feminiini, tai, jotta suloälysi
+sen paremmin käsittäisi, nainen. Hänet minä &mdash; niinkuin iki-arvoisa
+velvollisuuteni kehoittaa &mdash; lähetän sinun tykösi saamaan ansaitun
+rangaistuksen, suloarmosi palvelijan Antti Pöllön kautta, miehen, jolla
+on hyvä maine, käytös, ryhti ja arvo."</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Minä se olen, luvalla sanoen; minä olen se Antti Pöllö.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Mitä tulee Jaquenettaan &mdash; niin on nimeltään se heikompi astia, jonka
+tapasin tuon vasta sanotun tolvanan kanssa, &mdash; niin säilytän häntä kuin
+lakisi vihan astiaa ja pienimmästä suloviittauksestasi olen jättävä
+hänet oikeuden käsiin. Kaikella täydellisimmällä, alamaisimmalla,
+sydäntä sytyttävimmällä velvollisuuden innolla sinun Don Adriano de
+Armado."</p>
+
+<p>BIRON.
+Se ei ollut niin hyvää kuin odotin, mutta kuitenkin parasta mitä olen
+kuullut.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Niin kyllä, huonoimmasta parasta. &mdash; Mutta kuules, poikaseni, mitä sanot
+sinä tästä?</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä tunnustan naikon.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Oletko kuullut julistusta?</p>
+
+<p>KALLO.
+Tunnustan, että olen paljonkin siitä kuullut, mutta vähän pannut siihen
+huomiota.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Julistettiin vuosi vankeutta sille, joka tavattaisiin naikon kanssa.</p>
+
+<p>KALLO.
+Minua ei ole tavattu semmoisen kanssa; se oli mamselli.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Hyvä; julistuksessa sanottiinkin: mamselli.</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei se ollut mamsellikaan; se oli neitsyt.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Sekin sanankäänne oli huomioon otettu; julistuksessa sanottiin: neitsyt.</p>
+
+<p>KALLO.
+Jos asia niin päin kääntyy, niin kiellän hänen neitsyytensä; minut
+tavattiin tytön kanssa.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Se tyttö ei sinua suurinkaan auta.</p>
+
+<p>KALLO.
+Auttaa se tyttö sentään jossakin asiassa.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Julistan sinulle tuomiosi: sinun tulee paastota viikon päivät vedellä ja
+leivällä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Mieluummin rukoilisin kuukauden päivät lammaspaistin ja lihaliemen
+ääressä.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Ja don Armadon vartijakses saat. &mdash;<br />
+Hänelle hänet jätä, lord Biron. &mdash;<br />
+Nyt, hyvät herrat, täyttämähän se,<br />
+Mink' äsken vakavasti vannoimme.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Longaville ja Dumaine menevät.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Min' annan pääni hatturähjäsestä,<br />
+Ett' ei nuo lait ja valat kauan kestä. &mdash;<br />
+No, tule, poikaseni.<br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä kärsin totuuden tähden, herra; sillä tosi on, että minut tavattiin
+Jaquenettan kanssa, ja se Jaquenetta on uskollinen tyttö. Siis
+tervetullut, sinä autuuden katkera kalkki! Kova onni minulle vielä
+kerran hymyilee, ja siihen saakka käy istumaan, murhe!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Armadon asunto puistossa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado ja Tiisa tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Poika, mikä on merkki, kun suurihenkinen mies tulee raskasmieliseksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+Suuri merkki on se, että hän näyttää synkältä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ovathan synkkyys ja raskasmielisyys sama asia, sinä rakas poika-vesa.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, ei, hyvä Jumala! herra, ei.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Miten sinä erotat synkkyyden ja raskasmielisyyden, sinä hento
+nuorukainen?</p>
+
+<p>TIISA.
+Osoittamalla helppotajuisesti niiden vaikutuksen, te jäykkä ukko.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jäykkä ukko! Miksi jäykkä ukko?</p>
+
+<p>TIISA.
+Hento nuorukainen? Miksi hento nuorukainen?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sanoin "hento nuorukainen", pitäen sitä sopeutuvana tuntonimenä sinun
+nuoreen ikääsi katsoen, jota voimme kutsua hennoksi.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja minä "jäykkä ukko", pitäen sitä soveltuvana nimityksenä teidän
+vanhaan ikäänne nähden, jota voimme sanoa jäykäksi.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sievää ja näppärää!</p>
+
+<p>TIISA.
+Mitä tarkoitatte, herra? Minäkö sievä ja puheeni näppärä, vai minäkö
+näppärä ja puheeni sievä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä sievä, kun olet vähäinen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vähäisen sievä, kun olen vähäinen. Miksi näppärä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Siksi näppärä, kun olet liukas.</p>
+
+<p>TIISA.
+Onko tuo oleva minulle kiitosta, herra?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Hyvin ansaittua kiitosta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Minä voin antaa saman kiitoksen ankeriaalle.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä? Ettäkö ankerias on älykäs?</p>
+
+<p>TIISA.
+Ankerias on liukas.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä sanoin, että olet liukas vastauksissasi. Panethan vereni kiehumaan.</p>
+
+<p>TIISA.
+Siinä sain jo vastauksen, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä en pidä sinusta, kun minua äyrit.</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Päinvastaista tarkoittaa: äyrit eivät pidä hänestä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Olen luvannut oppia kolme vuotta herttuan kanssa.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sen te voitte tehdä yhdessä tunnissa, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mahdotonta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kuinka paljon on kolme kertaa yksi?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä olen vähän huono laskumies: se taito on viinurin älylle omiaan.</p>
+
+<p>TIISA.
+Olettehan aatelismies ja peluri.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Myönnän kummankin: ne ovat molemmat täydellisen maailmanmiehen
+kiilloketta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Siis varmaankin tiedätte, kuinka suuri ykkösen ja kakkosen kokonaissumma
+on.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Se on yksi päälle kahden.</p>
+
+<p>TIISA.
+Joka arki-ihmisten kielellä on kolme.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Oikein.</p>
+
+<p>TIISA.
+No, oliko tämä nyt niin vaikeata opittavaa? Nyt olette oppinut kolme,
+ennenkuin olette ehtinyt kolmasti silmiänne räpähyttää; ja kuinka helppo
+on lisätä kolme-sanaan vuosi ja oppia kolme vuotta kahtena sanana, sen
+osaa tanssija-hevonenkin sanoa.<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a></p>
+
+<p>ARMADO.
+Sangen kaunis numero!</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Tekemään teidät nollaksi.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tämän päälle tahdon tunnustaa, että olen rakastunut; ja niin halpaa kuin
+onkin sotilaan rakastua, niin olen minä rakastunut halpaan hutsuun. Jos
+voisin noista kirotuista ajatuksista vapautua sillä, että sivaltaisin
+miekkani tuota vellovaa hempeyttä vastaan, niin ottaisin himoni vangiksi
+ja vaihtaisin sillä ranskalaiselta hovimieheltä jonkin uuden uutukaisen
+kohteliaisuuden. Minusta on halpamaista huokailla; pitäisi kai kirota
+pois koko Cupido. Lohduta minua, poika! Mitkä suuret miehet ovat olleet
+rakastuneet?</p>
+
+<p>TIISA.
+Hercules, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Suloisin Hercules! &mdash; Enemmän esimerkkejä, rakas poikaseni, enemmän
+nimiä; mutta, sievä lapsukaiseni, niillä pitää olla hyvä maine ja ryhti.</p>
+
+<p>TIISA.
+Simson, herra; hänellä oli hyvä ryhti, vankka ryhti: hän kantoi
+kaupungin portit selässään kuin mikäkin juhta, ja hän oli rakastunut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Oi, sinä oivarakenteinen Simson! Sinä vahvajäseninen Simson! Minä voitan
+sinut miekanmittelemisessä saman verran kuin sinä minut porttien
+kantamisessa. Ja minäkin olen rakastunut. Rakas Tiisaseni, kuka oli
+Simsonin mielitietty?</p>
+
+<p>TIISA.
+Nainen, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä luonteensävyä?</p>
+
+<p>TIISA.
+Kaikkia neljää, tai kolmea, tai kahta, tai yhtä niistä neljästä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sano täsmälleen: mitä luonteensävyä.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vesiviheriää, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Onko se yksi niitä neljää sävyä?</p>
+
+<p>TIISA.
+Niin olen kirjoista lukenut; ja se on lisäksi paras kaikista.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin tosiaankin, viheriä on rakastavain väri; mutta vähän oli minusta
+Simsonilla syytä pitää senväristä lemmittyä. Oli varmaankin mieltynyt
+hänen älyynsä.</p>
+
+<p>TIISA.
+Niin olikin, herra; hänellä oli viheriä äly.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minun lemmittyni on tahrattoman valkoinen ja punainen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sangen tahraiset ajatukset, herra, käyttävät sellaisia värejä
+naamarinaan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Selitä, selitä, sinä hyvin kasvatettu nuorukainen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Isäni äly, ja äitini kieli, auttakaa minua!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sievä huudahdus lapsen suusta; sangen soma ja liikuttava!</p>
+
+<p>TIISA.</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i2">Puna- ja valkovärit nuo<br /></span>
+<span class="i0">Vikoja peittelee:<br /></span>
+<span class="i2">Syyntunto poskeen punan tuo,<br /></span>
+<span class="i0">Ja pelko valkaisee.<br /></span>
+<span class="i2">Syy vaiko pelko muuttaa sen,<br /></span>
+<span class="i0">Sit' et siis koskaan nää,<br /></span>
+<span class="i2">Kun poskeen aina samainen<br /></span>
+<span class="i0">Tuo luonnonväri jää.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>ARMADO.
+Eikö, poikaseni, ole olemassa balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä?<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a></p>
+
+<p>TIISA.
+Maailma tosin teki itsensä sellaiseen balladiin vikapääksi pari kolme
+miespolvea sitten; mutta luulen, että sitä ei enää ole löytyvissä, tai
+jos olisikin, ettei enää kelpaisi sanat eikä nuotti.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tahdon teettää siitä uuden sommittelun, jotta voisin harhatekoani
+puolustaa jonkun mahtavan edelläkävijän esikuvalla. Poika, minä rakastan
+tuota maalaistyttöä, jonka tapasin puistossa tuon järjellä varustetun
+moukan, Kallon, parissa: hän hyvin ansaitsee &mdash;</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Raippoja; mutta sittenkin paremman rakastajan kuin herrani on.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Laula, poika; minun mieleni on rakkaudesta raskas.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kummallista, vaikka rakastatte niin kevytmielistä naista.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Laula, sanon.</p>
+
+<p>TIISA.
+Malttakaa, kunnes tämä seurue on mennyt ohi.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Pöllö, Kallo ja Jaquenetta tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Herttuan tahto on, että te, herra, otatte Kallon talteenne; ettekä saa
+sallia hänelle mitään huvitusta tai muuta kuritusta, vaan täytyy hänen
+paastota kolme päivää viikossa. Mitä tähän mamselliin tulee, niin täytyy
+minun pitää häntä täällä puistossa: hän on armosta määrätty
+maitotytöksi. Hyvästi jääkää!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Punastukseni ilmaisee minut. &mdash; Tyttö!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Mies!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Käyn etsikolla luonasi maitohuoneessa.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Likeltä otti!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin, kyllä tiedän aseman.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä Jumala, kuinka oppinut!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kerron sinulle ihmeitä.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Tuollainen naama!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä rakastan sinua.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+On tuota ennenkin kuultu.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ja sitten hyvästi!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Kaunista matkailmaa!</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Tule, Jaquenetta!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Pöllö ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä, lurjus, saat rikoksistasi paastota, ennenkuin saat armahduksen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä vain, hyvä herra, mutta, jos minun paastota pitää, toivon, että
+saan sen tehdä vatsa täytenä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä saat raskaan rangaistuksen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Olen teille kiitollisempi kuin palvelijanne, sillä heidän palkkansa on
+köykäinen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Vie pois se konna, nälkäkoppiin pois!</p>
+
+<p>TIISA.
+Tule pois, sinä synnin orja, tule!</p>
+
+<p>KALLO.
+Älkää, herra, panko minua nälkäkoppiin, kyllä nälkää näen, vaikka olen
+irtaanakin.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, herraseni; se on semmoista irtaan nälkää; koppiin sinun pitää mennä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä; jos koskaan vielä näen niitä toivottomuuden ilopäiviä, joita ennen
+olen nähnyt, niin kyllä vielä jotkut saavat nähdä &mdash;</p>
+
+<p>TIISA.
+Mitä nähdä?</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei muuta mitään, herra Tiisa, kuin mitä näkevät. Ei sovi vangin olla
+liian vaitelias puheissaan, ja sen vuoksi minäkään en sano mitään.
+Jumalan kiitos, minulla on yhtä paljon kärsimättömyyttä kuin muillakin,
+ja siksi voin olla rauhallinen.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa ja Kallo menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä jumaloin itse maatakin, &mdash; joka on alhainen &mdash; jota hänen
+kenkänsä, &mdash; joka on alhaisempi &mdash; hänen jalkansa ohjaamana &mdash; joka on
+alhaisin &mdash; polkee. Tulen valapatturiksi &mdash; joka on suuri vilppiyden
+todistus &mdash; jos rakastan. Ja kuinka voi se olla todellista rakkautta,
+jota vilppiydellä tavoitellaan? Rakkaus on menninkäinen; rakkaus on
+perkele; ei ole muuta pahaa enkeliä olemassa kuin rakkaus. Kuitenkin
+Simson joutui kiusaukseen, ja hänellä oli tavaton voima; kuitenkin
+Salomo joutui viettelykseen, ja hänellä oli sangen hyvä äly. Cupidon
+vasama on liian vahva Herculeen nuijalle ja siis paljon, paljon
+tehokkaampi espanjalaista miekkaa. Ei <i>primat</i> eikä <i>sekundat</i>
+minua nyt auta; <i>passadosta</i> hän ei välitä, eikä pane arvoa
+<i>duellolle</i>. Hänen häpeänsä on, että häntä sanotaan pojaksi, mutta
+hänen kunniansa on, että hän voittaa allensa miehiä. Hyvästi, miehuus!
+Ruostu, miekka! Vaikene, rumpu! Teidän herranne on rakastunut; niin, hän
+rakastaa. Auttakoon nyt minua joku suoraanlaskettelija riimijumala,
+sillä varmaan minusta tulee sonettiseppä! Keksi, äly! Kirjoita, kynä!
+Nyt minusta lähtee vaikka täysinäisiä koko-arkin kirjoja.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kohta samaa puistoa. Etäällä iso teltta</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">ja pienempiä ympärillä.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ranskan prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Boyet, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Nyt, neiti, hienoin älyn voima käyntiin!<br />
+Aatelkaa, kenen Ranska lähetti<br />
+Ja kenen luo ja mille asialle.<br />
+Te, mailman ihailtava ihme, käytte<br />
+Navarran puheille, tuon verrattoman,<br />
+Jok' yksin peri kaikki miesten avut;<br />
+Ja käynnin aiheena Guienne, jok' oisi<br />
+Häälahjaks oiva kuningattarelle.<br />
+Niin kallista nyt hurmaa tuhlailkaa<br />
+Kuin luonto, joka hurman kallistutti,<br />
+Kun koko mailman jätti hiukumaan<br />
+Ja kaikki tuhlas antimensa teihin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vaikk' onkin, loordi, kauneuteni köyhä,<br />
+Kehunne rusetta se tok' ei kaipaa.<br />
+Kauneutta silmätunnoll' ostetaan,<br />
+Ei julkikaupata kuin halpaa kamaa.<br />
+Min' en niin halaa kiitostanne, kuin te<br />
+Nimeä viisaan, noin kun älyänne<br />
+Älyni kiittämiseen tuhlaatte.<br />
+Nyt vaade vaatijalle: tiedätte,<br />
+Mit' uuttera on huhu toitotellut,<br />
+Ett' on Navarra tehnyt lupauksen<br />
+Hikoilla kirjakoina kolme vuotta,<br />
+Joll' aikaa ketään naist' ei hoviin pääse.<br />
+Siis, ennenkuin nuo portit kielletyt<br />
+Me avaamme, niin tarvis hänen mieltään<br />
+On tiedustaa; ja luottain taitoonne<br />
+Me sulosuiseks valtamieheksemme<br />
+Nyt valitsemme teidät. Sanokaa,<br />
+Ett' tärkeiss' asioissa, joilla kova<br />
+On kiire, tytär Ranskan kuninkaan<br />
+Navarran itsen pyrkii pakinoille.<br />
+Siis joutukaa. Täss' alamaisin mielin<br />
+Me armollista päätöst' odotamme.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Siit' ylpeilen ja halusta sen teen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Halunne aihett' antaa ylpeyteen.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet menee.)</span><br />
+Mut keitä on nuo munkit, hyvät herrat,<br />
+Tuon hurskaan herttuan valakumppanit?<br />
+<br />
+1 HOVIHERRA.<br />
+Yks Longaville on.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Tunnetko sa hänet?</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kyll', armo, tunnen. Muutamissa häissä,<br />
+Jaques Faulconbridge kun kauniin tyttärensä<br />
+Perigord-kreivin avioksi antoi,<br />
+Näin Normandiassa tuon Longavillen.<br />
+Hän kiitetty on suurist' avuistaan;<br />
+Kyvykäs taidoissa ja taistoss' uljas;<br />
+Ei missään huono, jos vain tahtoo hyvää.<br />
+Hyveiden loistoss' on vain yksi tahra, &mdash;<br />
+Jos hyveiden voi loistoss' olla tahraa &mdash;:<br />
+Terävä äly tylpän tahdon päässä;<br />
+Se äly puree, eikä tahto tahdo<br />
+Ketäkään säästää älyn hampaista.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Iloinen herra, niinkö? sutkasuu?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Sen sanoo, joka häneen tutustuu.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ituunsa moinen äly surkastuu.<br />
+Mut entä muut?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Dumaine, mies nuori, hyvin kasvatettu<br />
+Ja rakas sille, jolle hyve rakas;<br />
+On voimaa haavoittaa, mut' ei tee haavaa;<br />
+Hänt' äly kaunistais, jos ois hän ruma.<br />
+Ja kauneus hällä korvais älyn puutteen<br />
+Näin hänet herttua Alençonin luona;<br />
+Ja kertomani siitä, mitä näin,<br />
+On miehen suureen arvoon nähden pientä.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Toinenkin noista herroist' oppineista<br />
+Siell' oli silloin; nimens' on Biron,<br />
+Jos oikein muistan; sukkelamman kanssa,<br />
+Mut siivon pilan rajoiss' arvatenkin,<br />
+En hetkist' ole vielä viettänyt.<br />
+Älylle silmä aina aihett' antoi,<br />
+Ja joka seikan, minkä silmä keksi,<br />
+Sen äly käänsi hauskaks leikiksi<br />
+Ja kaunis kieli, ajatusten tulkki,<br />
+Niin sopivaan ja siroon puki muotoon,<br />
+Ett' ukot jouten pilaa kuunteli<br />
+Ja nuoret siitä aivan hurmaantuivat;<br />
+Niin somaa, lennokasta oli puhe.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Hyvä Isä! Lemmen pauloissako kaikki,<br />
+Jokainen omaansa kun somistaa<br />
+Noin kauniill' ylistyksen kukkasilla?<br />
+<br />
+1 HOVIHERRA.<br />
+Tuoss' on Boyet.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kuink' otti teidät vastaan?</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Navarrall' oli tulostanne tieto,<br />
+Ja valakumppaneineen oli valmis<br />
+Teit', armas neiti, vastaan ottamaan<br />
+Jo ennen tuloani. Sen vain tiedän,<br />
+Ett' ennen saatte kedoll' asua,<br />
+Ikäänkuin mikä hovin piirittäjä,<br />
+Kuin valastaan hän pyytää vapautusta<br />
+Ja teidät päästää tyhjään taloonsa.<br />
+Tuoss' on Navarra.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Naiset panevat naamiot kasvoilleen.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Longaville, Dumaine, Biron ja seuralaisia tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kaunis prinsessa, tervetullut Navarran hoviin!</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Kauniin annan teille takaisin, ja tervetuliaisia en ole vielä saanut.
+Tämän hovin katto on liian korkea ollakseen teidän, ja tervetuliaiset
+aukealla kedolla liian alhaiset minulle.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Hoviini olkaa tervetullut, neiti!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+No, ollaan sitten; viekää minut sinne.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Anteeksi, arvon neiti! Valan tein.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Avuksi, armon neitsyt! Hän sen rikkoo.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+En, ehdoin tahdoin, vaikka mailman saisin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Juur' ehdoin tahdoin.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tietämätön neiti</span><br />
+On valastani.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Josp' ois herra samoin,</span><br />
+Niin tietämättömyydessään ois viisas;<br />
+Nyt viisaudessaan tietämätön on.<br />
+Pois isännyyden vannoitte, ma kuulin;<br />
+On kuolinsynti pitää moinen vala,<br />
+Ja synti sit' on rikkoa.<br />
+Mut anteeks, olen liian äkkituima:<br />
+Mun opettaa ei sovi opettajaa.<br />
+Suvaitkaa tästä nähdä asiani<br />
+Ja kiireest' antaa mulle vastaus.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle paperin.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen tehdä koitan mitä kiireimpään.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen pikemmin ma pääsen lähtemään;<br />
+Rikotte valanne, jos tänne jään.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sen teitte.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Tarpeetonta sitä silloin</span><br />
+On kysyä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 5em;">Noin raisu älkää olko.</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Syy teidän: kyselynne kannustaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Älynne noin jos laukkaa, pian uupuu.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei, kunnes ratsastaja suohon suupuu.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mik' aika nyt on päivää?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Se, jolloin narrit räivää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Eläköön posken verho!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ja alla poski terho!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mont' ylkää saapukaan!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut teidänlaist' ei vaan!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis minä mennä saan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa, satatuhat kruunua<br />
+Isänne tässä väittää maksetuksi;<br />
+Mut se vain puolet siitä summast' on,<br />
+Jonk' isältäni sotalainaks sai hän.<br />
+Mut oletetaan, että hän tai me<br />
+On summan saanut, &mdash; jota emme ole, &mdash;<br />
+Niin viel' on satatuhat kruunua,<br />
+Jost' osa Guiennest' on vakuutena,<br />
+Vaikk' ei sen summan arvoinen se lie.<br />
+Isänne, kuningas, jos tahtoo siis<br />
+Sen osan maksaa, mik' on maksamatta,<br />
+Niin luovutamme hälle Guiennen<br />
+Ja majesteetin ystäviksi jäämme.<br />
+Mut tätä hän ei näytä tarkoittavan.<br />
+Hän tässä satatuhat kruunua<br />
+Takaisin vaatii, vaan ei puhu siitä,<br />
+Ett' tämän summan suorittamisella<br />
+Palauttais oikeutensa Guienneen,<br />
+Jost' ennemmin me päästä tahtoisimme<br />
+Ja ottaa satatuhat kruunua<br />
+Kuin pitää perin köyhtyneen Guiennen.<br />
+Jos isänne ei pyyteet, jalo neiti,<br />
+Sotisi järjen tunnustusta vastaan,<br />
+Niin somuutenne vastoin järkeäkin<br />
+Sais tunnustuksen sydämmeltäni<br />
+Ja tyytyväisnä palaisitte Ranskaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Isääni, kuningasta, loukkaatte<br />
+Ja loukkaatte myös omaa mainettanne,<br />
+Kun näytte kieltävän sen saaneenne,<br />
+Jok' alttiisti on teille suoritettu.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen vannon, siit' en koskaan ole kuullut.<br />
+Todistus tuokaa; takaisin sen maksan<br />
+Tai luovun Guiennestä.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Sana pitää. &mdash;</span><br />
+Boyet, sen summan kuitit näyttäkää,<br />
+Jotk' antanut on Kaarlen, hänen isäns',<br />
+Erikois-uskotut.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Ne tahdon nähdä.</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Anteeksi, paketti ei ole tullut,<br />
+Joss' oli nää ja muutkin todistukset;<br />
+Mut saatte kaikki nähdä huomenna.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ma siihen tyydyn. Kun ne nähdä saan,<br />
+Niin kaikkiin kohtuvaatimuksiin myönnyn.<br />
+Nyt moiset saakaa tervetuliaiset<br />
+Kuin arvo, loukkaamatta arvoa,<br />
+Voi teidän-vertaiselle tarjota.<br />
+Oveni teilt' on suljettu, mut, neiti,<br />
+Tääll' ulkona niin teitä kohdellaan,<br />
+Kuin sydämmessäni te asuisitte,<br />
+Vaikk' en voi teitä kotiin majoittaa.<br />
+Hyvyydess' anteeks suokaa. Hyvästi!<br />
+Taas huomenna me käymme terveisillä.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ilo ja rauha olkoon osananne!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ja teille osaks omat toivomanne!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas seurueineen menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Neiti, mielin suosittaa teitä omalle sydämmelleni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Olkaa hyvä, ilmoittakaa suosioni; hupaista olisi nähdä tuota.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, jos sen voihkinan te kuulisitte!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Onko se hupsu tautinen?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+On, sydäntautinen.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis suonta iskekää!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut auttaisiko tää?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siit' apua, jos mistä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+No, silmilläs siis pistä!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei, puukko vain vie vaivas.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Elosi kaitkoon taivas!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sun vieköön elämästä!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei kestä kiittää tästä.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään)</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Kysyä minun suokaa: tuo nainen kuka on?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Nimeltä Rosaliina ja suvult' Alençon.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ihana nainen! Hyvästi, monsieur!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kysyä suvaitkaa mun: tuo valkeassa kuka?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos valkialla tarkastellaan, on se nainen muka.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mut mikä pimeässä? Nimensä, pyydän vaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Häll' yksi vain on, sitä ette pyytää kehtaakaan.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mut kenen hän on tytär?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Emonsa, niin ma luulen.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Haa, tyhjää parran pärinääkö kuulen?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Suututte suotta ihan:<br />
+Isä on Faulconbridge.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Pois unohdin jo vihan.<br />
+Soma tyttö tosiaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin sattuu toisinaan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longaville menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ken on tuo hunnukas?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Katariina mukamas.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pois luvattu vai vapaa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+No, aina miten tapaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Hyvästi; tervetultuanne meille!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Hyvästit mulle, tervetulot teille.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron poistuu, naiset paljastavat kasvonsa.)</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tuo, tuossa on Biron, sen tuntee sutkistaan:<br />
+Joka sana sutka on.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Ja joka sutka sana vaan.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+On oikein teidän pitää kiinni hänen sanoistaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Juur' olin kiinni käydäkin, kun hänet jo laivaan saan.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kaks hurjaa uuhta!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Miks ei ruuhta, irvihammas?<br />
+Minäkö uuhi? Syöttömaaks siis huules anna, lammas.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Te uuhi, minä laidunmaako? Joko päättyy pila?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun laitumeksi sinut saan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Tahtoo suudella häntä.)</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Ei, armas uukkoseni,</span><br />
+Ei yhteismaata huuleni, vaikk' auki onkin hila.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kenelle auki?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Minulle ja minun onnelleni.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ain' älyt härnää, mutta tämä pitkälle jo meni.<br />
+Jos noita älyn nuolianne teill' on mieli käyttää,<br />
+Navarran kirjatoukille nyt sopis niitä näyttää.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos tarkkuuteni, &mdash; joka harvoin pettänee, &mdash;<br />
+Sydämmen ymmäkieltä, joka silmiss' ilmenee,<br />
+Voi tulkita, niin varmaan on Navarra saastuuntunut.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuin?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 3em;">Taikka, niinkuin lempisiipat sanois: rakastunut.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja mikä perusteenne?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Oo, miehen koko sävy se silmäin karsinaan<br />
+Pois vetäytyy ja sieltä kurkkaa, haastain halujaan.<br />
+Sydän, kuin hohtokivi, jossa teidän kuva väilyy,<br />
+Se ylpeänä leimastansa silmässä nyt päilyy.<br />
+Suu nurpeissaan, kun haastaa vain saa, mut ei nähdä voi,<br />
+Se supatellen astuu ja silmään kompuroi.<br />
+Näin siihen kaikki aistit ne kilvan kiiruhtavat,<br />
+Ett' ihanimmist' ihanimman nähdäksensä saavat.<br />
+Kaikk' aistit silmäss' asuvat kuin helmet kristallissa<br />
+Ja ruhtinasten vain ne ovat ostettavissa.<br />
+Niin lasilippahassa ne näyttää arvojaan<br />
+Ja vilkuttavat ohimennen teitä ostamaan.<br />
+Ja kasvojen on reunuskin niin täynnä muistutusta,<br />
+Ett' ilmeisesti todistavat silmän hurmausta.<br />
+Guiennen teille hankin, Navarran valtikan,<br />
+Mun tähteni jos hälle suotte pienen suudelman.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Pois telttaan tulkaa, naiset; Boyet on tuolla päällä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun sen tuon ilmi, mitä oma silmä näkee täällä!<br />
+Ma hänen silmäns' aioin vain suuksi muodostella,<br />
+Ja sille kielen antaa, jok' ei voi valehdella.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa, vanha parittaja, kyll' osaat kaunistella.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Hän Cupidon on vaari, hän opin tuolta sai.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Venuksell' isä ruma on: hän tulee äitiin kai.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut kuulkaa, hupsut, &mdash;<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Emme.</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 15em;">No, nähkäähän siis!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tien kotiin kyllä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Noiden kanssa kiistelköhön hiis!</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät).</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kohta samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado ja Tiisa tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Liiruttele, poikaseni; tee kuuloaistini intohimoiseksi.</p>
+
+<p>TIISA (laulaa).
+<i>Concoline!</i> &mdash;</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ihana sävel! &mdash; Mene, sinä nuoruuden hentous, ota tämä avain, anna
+paimenelle vapautus, tuo hänet kiireen nopeudella tänne; minä tarvitsen
+häntä kirjettä viemään armaalleni.</p>
+
+<p>TIISA.
+Herra, aiotteko armaanne voittaa ranskalaisella kieppauksella?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat? Kieppaisinko ranskaksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, aimollinen herrani; vaan pyöräyttäkää sävel kielenne päästä,
+kiepauttakaa sen mukaan jalkojanne, muljauttakaa silmiänne ja
+taivastelkaa, huokailkaa toinen sävel ja laulakaa toinen, toisinaan
+kurkun kautta, niinkuin lainoisitte lempeä, lemmestä laulaessanne;
+toisinaan nenän kautta, ikäänkuin nuuskisitte lempeä, lemmen lemun
+tunteissanne; hattu katoksena silmäinne puodinoven päällä, ja käsivarret
+ristissä ohuen ihokkaanne yllä, niinkuin kanilla paistinvartaassa, tai
+kädet taskussa, niinkuin miehellä vanhassa kuvassa.<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> Mutta älkää liian
+kauan vetäkö samaa nuottia, vaan kiekkis ja matkaan! Se on verratonta,
+se on omintakeista, se kiehtoo turhankainot tyttölapset, jotka muutenkin
+olisivat kiehdottavissa; se tekee sen huomatuksi mieheksi &mdash;
+huomaatteko? &mdash; joka enimmin on heihin ihastunut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Millä olet sinä tuon kokemuksen ostanut?</p>
+
+<p>TIISA.
+Tarkkaavaisuuden penningillä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mut voi, mut voi! &mdash;</p>
+
+<p>TIISA.
+&mdash; "jo keppihepo unhottui."<a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a></p>
+
+<p>ARMADO.
+Sanotko sinä armastani keppihevoseksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+En, herra; keppihevonen on vain vikuri varsa, mutta teidän armaanne
+luultavasti palkkajuhta. Mutta oletteko unohtanut armaanne?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Melkeinpä olisin.</p>
+
+<p>TIISA.
+Huolimaton oppilas! Teidän tulee oppia hänet ulkoa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ulkoa ja sisältä, poikaseni.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja altapäin; nämä kaikki kolme voin toteen näyttää.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä voit toteen näyttää?</p>
+
+<p>TIISA.
+Että olen mies, jos saan elää, sekä ulkoa että sisältä ja altapäin, heti
+paikalla. Te rakastatte häntä ulkoa, kun ette pääse hänen sisäänsä;
+sisältä häntä rakastatte, kun ette pääse häneen ulkoa, ja altapäin häntä
+rakastatte, kun olette allapäin siitä, ett'ette häneen pääse.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin oikein, nuo kaikki kolme sopii minuun.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kolmin kerroin ja enemmänkin, tai ei ollenkaan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tuo tänne se moukka; hän saa viedä minulta kirjeen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sangen sopusointuinen lähetys: hevonen aasi airuena!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ha ha! Mitä sinä sanoit?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sanoin vain, että teidän pitää lähettää se aasi hevosessa, sillä se on
+sangen hidaskulkuinen. Mutta kyllä minä menen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Matka onkin lyhyt. Riennä vain!</p>
+
+<p>TIISA.
+Pikaa niinkuin lyijy, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat, pikku nero? Se lyijy eikö raskast' ole, hidasta ja
+verkkaa?</p>
+
+<p>TIISA.
+<i>Minime</i>, herra, eikä ole, jos sen oikein merkkaa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+On, raskasta on lyijy.</p>
+
+<p>TIISA.
+Liiaks uskonne on herkkää. Vai raskastako lyijy, joka pyssyst' ihan
+lentää!</p>
+
+<p>
+ARMADO.<br />
+Ihanaa retoriikan hajua!<br />
+Min' olen pyssy siis, ja luoti olet sinä;<br />
+Nyt ammun sinut moukkaan.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Lauk! Heti lennän minä.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Terävä nuorukainen, niin lennokas ja vapaa!<br />
+Suo anteeks, taivas, voihkani kun näin saat vasten napaa!<br />
+Nyt raaka synkkämielisyys mun uljuuttani tapaa.<br />
+Tuoss' airueni palajaa.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa palaa, Kallo mukana.)</span><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+On Kallon jalka taittunut; se eikös ole turkaa?<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+<i>Enigma!</i> Ongelma! <i>L'envoy!</i><a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a> Sen voitko pulman purkaa?<br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei nikamarasvaa, eikä lonkanvoita, ei ongelmia, purkauksia, eikä muuta
+huusausta! Rautalehtiä vain, pelkkiä rautalehtiä! Ei mitään voita eikä
+rasvaa, rautalehtiä vain!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta siveyden, sinä pakotat minusta naurun; sinun tyhmä ajatuksesi
+kutkuttaa sydänalaani; keuhkojeni paisuminen kiihottaa minua hymyilevään
+naurahdukseen. Oi, suokaa anteeksi, tähdet! Luuleeko tuo ajattelematon
+mies, että voide on samaa kuin <i>l'envoy</i>, ja että <i>l'envoy</i>-sana
+on sama kuin voide?</p>
+
+<p>TIISA.
+Luuleeko sitä viisaskaan muuksi? Eikö <i>l'envoy</i> ole tervehyttämistä?</p>
+
+<p>
+ARMADO.<br />
+Ei, paashi, se on epilogi, joka selvittää<br />
+Mit' ennen-lausutussa on ollut hämärää;<br />
+Kuin esimerkiksi:<br />
+<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+Se on opetus. Nyt seuraa <i>l'envoy</i>.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Sallikaa minun lisätä <i>l'envoy</i>. Sanokaa uudelleen se opetus.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;<br />
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.<br />
+<br />
+Nyt alan minä teidän opetuksellanne, lisätkää te siihen minun<br />
+<i>l'envoy'ni</i>.<br />
+<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;<br />
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Hyvä <i>l'envoy</i>, joka päättyy hanheen! Voitteko parempaa pyytää?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Se poika hyvän antoi, kun antoi hanhen vaan. &mdash;<br />
+Te hyvän teitte kaupan, jos hanhi on lihoissaan. &mdash;<br />
+Se kävi sukkelasti kuin silmänkääntäjän temppu;<br />
+Ja lihava <i>l'envoy</i> siis on lihava hanhen hemppu.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Mut kuinka alkoi väitös, kun näin se sukeutuu?<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Minä sanoin, että Kallolt' oli taittunut sääriluu;<br />
+Ja sitten te vaaditte <i>l'envoy'ta</i>.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ja minä rautalehtiä; siit' alkoi väittehenne;<br />
+Ja sitten se lihava <i>l'envoy</i> ja hanhen ostoksenne;<br />
+Ja siihen loppui markkinat.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mutta sanokaa, kuinka voi Kallolta sääri vikaantua?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sen voin minä tuntuvasti näyttää.</p>
+
+<p>KALLO.
+Sinulla ei siitä ole mitään tuntoa, Tiisa. Minä sanon seuraavan
+<i>l'envoy'n</i>:</p>
+
+<p>
+Minä, Kallo, juoksin huoneesta, noin suotta vain ja piloin,<br />
+Ja kaaduin kynnykseen, ja siinä sääreni ma niloin.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Älkäämme enää tätä ainetta kosketelko.</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei, ennenkuin on tullut enemmän märkäainetta sääreen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kallo sinä, minä tahdon päästää sinut aljoudesta irtaalle.</p>
+
+<p>KALLO.
+Oo, naittaako minut irtaalle aljolle? &mdash; Se maistuu jo vähän
+<i>l'envoy'lta</i>, hanhelta.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta armaan sieluni, tarkoitan, että tahdon asettaa sinut
+omavaltaisuuteen, vapauttaa sinun persoonasi; sinä olet ollut
+sisäänmuurattuna, aresteerattuna, käähkänöittynä, kahlittuna.</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin, niin, ja nyt te aiotte ruveta ulostimekseni ja purkauttaa minut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä annan sinulle vapautesi, päästän sinut tyrmästä; ja siitä hyvästä
+en vaadi sinulta muuta kuin tämän: vie tämä käsikirjelmä maalaistytölle
+Jaquenettalle. Tuossa saat honorariumisi; (Antaa hänelle rahaa.) sillä
+kunniani paras turva on turvata turvanalaisiani. Tiisa, seuraa!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>TIISA.
+No kyllä, jatkona. &mdash; Hyvästi, herra Kallo!</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvästi, sievä juutalainen,<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a> sinä kulta-pallo! &mdash;</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Katsotaanpa nyt tuota hänen honorarjumiaan! Honorarjumi! Oo! Se on
+kolmiäyrisen latinainen nimi: kolmen äyrin honorarjumi. &mdash; "Mitä maksaa
+havaslanka? &mdash; Yhden krossan. &mdash; Ei, minä annan siitä honorarjumin." Se
+joltakin kuuluu. &mdash; Honorarjumi! &mdash; Paljon kauniimpi nimi kuin Ranskan
+kruunu! Tästä lähin käytän aina ostossa ja myynnissä tätä sanaa.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Oi, sinä kelpo Kallo-poika! Hyvä että sinut tapasin.</p>
+
+<p>KALLO.
+Herra, sanokaa, olkaa hyvä, kuinka paljon punaista nauhaa saa yhdellä
+honorarjumilla?</p>
+
+<p>BIRON.
+Mitä se honorarjumi on?</p>
+
+<p>KALLO.
+Viisi äyriä, kahta vailla.</p>
+
+<p>BIRON.
+Siis saat sillä silkkinauhaa kolmen äyrin arvosta.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kiitos, teidän ylhäisyytenne! Jumalan haltuun!</p>
+
+<p>
+BIRON.<br />
+Seis! Älä mene, sua tarvitsen.<br />
+Sa suosiooni pääset, poika hyvä,<br />
+Jos puolestani teet nyt mitä pyydän.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ja milloin tahdotte sen tehdyksi, herra?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, tänään iltapuolella.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+No, hyvä, kyllä teen sen. Hyvästi!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut ethän vielä tiedä asiaa.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Sen kyllä tietää saan, kun se on tehty.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Haa, lurjus! Se sun ensin täytyy tietää.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ma tulen huomenaamun, ylhäisyytenne luo.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Se tehtävä on tänään. Mies, asia on tämä':<br />
+Prinsessa tulee tänne riistan ajoon,<br />
+Ja hänen seurassaan on ylhä nainen;<br />
+Suloista kuulet, kun sen nimen kuulet:<br />
+Se Rosaliina on. Hänt' etsi, hänen<br />
+Vie valkokäteensä tää salaisuus<br />
+Sinettiin pantu. Tuossa <i>douceur'isi</i>!</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle rahaa.)</span></p>
+
+<p>KALLO.
+Tusaari! &mdash; Oo, suloinen tusaari! Parempi kuin honorarjumi, yksitoista
+äyriä parempi. Sinä suloinen tusaari! &mdash; Teen sen, se on niin varma
+kuin aamen kirkossa! &mdash; Tusaari! Honojarjumi!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Minäkö lemmen pauloissa, jok' aina lempeä sätin!<br />
+Minä, kaikkein lemmenhuokausten hirmu,<br />
+Urija, öinen palovartija,<br />
+Poikasta mestaroiva koulupöpö<br />
+Niin pöyhkeä, kuin konsaan kuolevainen!<br />
+Tuo kärty, irnuva ja sokko poika,<br />
+Tuo pikkuvanha jätti-keri Amor,<br />
+Sonettein valtias, hykerrysten herra,<br />
+Voideltu ohkan, voihkan majesteetti,<br />
+Kuningas nurkujain ja vetelysten,<br />
+Hameiden sulttaani ja lämsäin tsaari<br />
+Ja suntioiden yksinvaltias<br />
+Pääkenraali! &mdash; oi, pikku-sydämmeni! &mdash;<br />
+Ja minä hänen ajutanttinsa<br />
+Niin kirjailtu kuin ilveilijän vanne!<br />
+Minäkö lemmin? Kosin? Naista pyydän?<br />
+Niin, naista, joka, niinkuin Saksan kello,<br />
+On aina korjattava, rukattava,<br />
+Ei koskaan oikein käy, vaikk' aikaa valvoo,<br />
+Ja valvottava on, ett' oikein kävis!<br />
+Mut ruminta on, sanani kun syön,<br />
+Ja noista vielä ruminta kun lemmin!<br />
+Letukka kalvas, samettiset kulmat,<br />
+Kaks pikinastaa silmäin sijasta!<br />
+Ja joka, totta vie, ois valmis työhön,<br />
+Vaikk' oisi vartijana itse Argus!<br />
+Tuon tähdenkö nyt valvon, huokailen,<br />
+Ja rukoilen? Haa, se on rangaistus,<br />
+Jonk' Amor sääti, siit' ett' ylenkatsoin<br />
+Sen kaikkivallan julmaa pikkuvaltaa.<br />
+No, lemmin sitte, vohkaan, huokaan, irjun!<br />
+Yks tahtoo armon naida, toinen Pirjun.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina, Boyet,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">seurue ja eräs metsänvartija tulevat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se kuningasko ylös vuoren jyrkkää<br />
+Niin vinhaan ratsuansa kannusti?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+En tiedä; luulen vaan, ett' oli hän.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ken olikaan, siin' oli lentomieltä.<br />
+Niin, herrat, tänään saamme vastauksen<br />
+Ja lauantaina Ranskaan palaamme. &mdash;<br />
+No, metsänvahti, miss' on viidakko,<br />
+Se murhahankkeittemme väijyspaikka?<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Täss' ihan, tuossa lehdon liepeessä;<br />
+On soma sieltä teidän ammuntanne.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Somasti ammun, kiitos somuuteni;<br />
+Ja siksi puhut somast' ammunnasta.<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Anteeksi! Semmoinen ei ollut mieli.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuin? Ensin kiittää, sitten kieltää kieli!<br />
+Lyhyt ilo! En siis soma? Ah! ja voi!<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Soma, soma!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Älä suotta liehakoi:</span><br />
+Ruseellas somuutta et antaa voi.<br />
+Totuutta puhut, peili; kiitos vaan!<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle rahaa.)</span><br />
+Somalla rumat sanat palkitaan.<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+On somaa kaikki, mit' on teillä omaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kas, raha rumast' oiti tekee somaa!<br />
+Oi, aika, oi sun tekopyhyyttäsi!<br />
+Soma se auliin rumakin on käsi. &mdash;<br />
+Tule, jousi! &mdash; Laupeus nyt käy murhaamahan.<br />
+Jos hyvin osaa, niin saa moitteen pahan;<br />
+Mut maine pelastuu, kun sanon näin:<br />
+Jos ohi ammun, tein sen hellyyttäin;<br />
+Jos osaan, sillä taitoani turhaa<br />
+Vain näyttää tahdoin, mielessä ei murhaa.<br />
+Niin kyllä, niin, &mdash; ei ole paljon vajaa,<br />
+Ett' usein maine rumiin töihin ajaa,<br />
+Kun ulkonaisen kehun tähden vaan<br />
+Sydämmen hellä ääni uhrataan.<br />
+Niin minäi kiitoksen ja kehun tähden<br />
+Syyttömän eläinraukan tappoon lähden.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin pahaa naistakin kai kehu tyrkii,<br />
+Kun tämä vallanhimoisena pyrkii<br />
+Herransa herraksi?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Niin, kehu yksin. Kehun multa saa<br />
+Se vaimo, joka miestään lannistaa.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Tuoss' yksi uuden tasavallan jäsen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Jumal' antakoon hyvää iltaa! Anteeksi, kuka on se päärouva?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Hänet sinä, poika, helposti tunnet muista, joilla ei ole päätä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kuka on se suurin rouva, se ylin?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Se pisin ja se paksuin.</p>
+
+<p>
+KALLO.<br />
+Se pisinkö ja paksuinko? No, tosi se on tosi.<br />
+Jos hoikka kuin mun älyni ois teidän vyötäisenne,<br />
+Niin näiden neitein vyöhiköt ne sopis uumillenne.<br />
+Päärouva kai te olette, kun paksuin olette.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mik' asianne, mies? Mik' asianne?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Bironilt' ois vain kirje neiti Rosaliinalle.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen herran hyvin tunnen. Tuo tänne kirje se!<br />
+Mies, syrjään käy! &mdash; Boyet, kun teill' on taito veistä käyttää,<br />
+Niin leikelkää tuo kukko.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 13em;">Heti tahdon käskyn täyttää. &mdash;</span><br />
+Tää kirje harhateill' on, se ei tänne olekaan;<br />
+Se Jaquenettalle on.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mut se täällä luetaan.</span><br />
+Vahalta niskat taittakaa! Nyt kaikki kuulemaan!<br />
+</p>
+
+<p>BOYET (lukee)
+"Kautta taivaan, että olet kaunis, se on pettämätöntä; totta, että olet
+ihana; itse totuus, että olet rakastettava. Sinä kaunista kauniimpi,
+ihanata ihanampi, itse totuutta todempi, ole armollinen sankarilliselle
+vasallillesi! Se ylevämielinen ja suurivaltaisin kuningas Cophetua
+iski silmänsä turmiolliseen ja julkitunnettuun kerjuutyttöön
+Zenelophoniin,<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a> ja hän se olisi voinut täydellä syyllä sanoa: <i>veni,
+vidi, vici</i>, joka tulkittuna rahvaankielelle &mdash; oo sitä halpaa,
+obskuuria rahvaankieltä! &mdash; <i>videlicet</i>: hän tuli, näki ja voitti;
+tuli, yksi; näki, kaksi; voitti, kolme. Kuka tuli? Kuningas. Miksi tuli?
+Näkemään. Miksi näki? Voittaakseen. Kenen luo tuli? Kerjuutytön. Kenen
+näki? Kerjuutytön. Kenen voitti? Kerjuutytön. Lopputulos on voitto;
+kenen puolella? Kuninkaan. Vankeus on hyödyksi; kenen puolella?
+Kerjuutytön. Katastrofi on naiminen; kenen puolelta? Kuninkaanko? &mdash; ei,
+molempain yhden puolelta, tai yhden molempain. Minä olen kuningas, sillä
+sitä vaatii vertaus; sinä olet kerjuutyttö, sillä sitä todistaa
+halpuutesi. Tuleeko minun vaatia rakkauttasi? Sen voisin tehdä. Tuleeko
+minun väkisin voittaa rakkautesi? Sen saattaisin tehdä. Tuleeko minun
+rukoilla rakkauttasi? Sen tahdon tehdä. Mitä saat sinä rempujen sijaan?
+hempuja; armojen sijaan? arvoja; itsesi sijaan? minut. Siis, odottaessani
+vastaustasi, alennan huuleni sinun jalkoihisi, silmäni sinun kuvaasi ja
+sydämmeni vähän joka paikkaan. Suurimman innon hartaammalla osoituksella
+sinun Don Adriano de Armado."</p>
+
+<p>
+"Nemean leijona sua, lammas-parkaa,<br />
+Jos ärjyy näin, kun saaliikseen sa saat,<br />
+Sen jalkain juureen nöyränä se karkaa,<br />
+Niin kisaks kääntyy himot raivokkaat.<br />
+Mik' olet, raukka, jos sa tenäät vastaan?<br />
+Suun ape, raivon syötti ainoastaan."<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mik' onkaan viirikukko ja mikä kalvannoskaan<br />
+Tuon kirjeen kokoon pannut?<br />
+Moist' en ole kuullut koskaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Tuon tyylin minä tunnen, jos saatan oikein muistaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se oikein sit' on tyyliä, joll' oriita voi suistaa.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Se Espanjan Armado on, monarcho,<a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a> hourupää;<br />
+Hovissa täällä kirjatoukkain poistaa ikävää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mut kuules, poika, sananen. Ken antoi tämän? Ken?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Sen herra mulle antoi, johan sanoin sen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja kelle viedä?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Herralta, ja neidelle.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mut keltä herralta ja kelle neidelle?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Biron, yks meidän herroja, mun käski tämän kantaa<br />
+Ja erään Ranskan neiden, Rosaliinan, käteen antaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sin' olet harhaan käynyt. &mdash; Pois, herrat, astukaat! &mdash;<br />
+Tuoss' ota, tyttö, tuo; sa kohta kyllä omas saat.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa seurueineen poistuu.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kenenkä luoti sattui?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mitä? Kysyttekö multa?</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin, enkel' ihanainen.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Sen, jonk' antoi pyssy tulta.</span><br />
+<br />
+Lauk! Leimaus!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Prinsessa ampuu sarvikkaita; mutta kun sa nait,<br />
+Niin sinä vuonn' ei sarvipäistä puutett' ole kait.<br />
+Lauk! Vääjäys!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No hyvä, minä ammun nyt.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ja minkälaiseen pilkkaan?</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+He, teihin: teill' on kauniit sarvet. Joko sattui nilkkaan?<br />
+Lauk! Vääjäys!<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Boyet, jo heretkäätte: hän ampuu suoraan suuhun!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Syvemmä itse luodin saa hän. Joko osui luuhun?<br />
+</p>
+
+<p>ROSALIINA.
+Viskaanko sinuun vanhan Sanelman, joka oli jo mies silloin, kun Ranskan
+kuningas Pipin oli pikkuinen poika, mitä osaamiseen tulee?</p>
+
+<p>BOYET.
+Niin että minä voin vastata yhtä vanhalla, joka oli aikaihminen silloin
+kuin Britannian kuningatar Ginevra<a name="FNanchor_9" id="FNanchor_9"></a><a href="#Footnote_9" class="fnanchor">[9]</a> oli pikkuinen tyttö, mitä
+osaamiseen tulee.</p>
+
+<p>ROSALIINA (laulaa).</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">Et sinä osaa, osaa, osaa,<br /></span>
+<span class="i0">Et sinä osaa, hyvä mies.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>BOYET.</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">Jos min' en, min' en, min' en osaa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin osaa toinen, kuka ties.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Rosaliina ja Katariina menevät.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Mut tääpä oikein hupaisaa, kun kumpikin noin hosuu.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Ja ihmepaikka: pilkkaan ihan kummaltakin osuu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vai pilkkaan! Pilkkaan, sanotko? Se pilkka mieless' aina!<br />
+No, jotta kutis muistaisit, niin tulppa reikään paina.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Sivuitse meni! Totisesti, teill' on käsi heikko.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Lähemmä hänet päästäkää, kyll' osaa napaan veikko.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos mull' on käsi heikko, niin teidän auttanee.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Hän silloin voiton ottaa ja tulpan halkaisee.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Hyi, noita riettaan puheita! Kyll' onkin rivosuu!<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Jos nuolest' ei hän lannistu, kyll' luodista lannistuu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Voi siinä käydä hullustikin. Hyvästi, huu, huu!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet ja Maria menevät.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Tuo maar on oikein moukka, ja pöllö, pässinpää!<br />
+Mut kylläpä minä ja naiset häntä koimme pehmittää!<br />
+Jes, sitä älyn lentoa ja hienoa törky-ivaa!<br />
+Siin' oli niin rietasta siivoa ja karkeata livaa!<br />
+Ja tuo Armado sitten &mdash; hänkös keimailee ja liuhkaa,<br />
+Ja naisten eellä astelee ja kantaa armon viuhkaa,<br />
+Ja heittää sormisuukkosen ja hienoon kiroilee!<br />
+Ja sitten kantapoikakin, tuo nokkela ja nirppu, &mdash;<br />
+Hyväinen taivas, sepä oikein pureva on kirppu!<br />
+Halloo! Heleijaa!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Melua kuuluu. Kallo menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Sama paikka.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, sir Nathanael ja Pöllö tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Sangen kunnianarvoinen riistanajo, todellakin, ja hyvän omantunnon
+todistuksen mukaan toimitettu.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hirvi oli, niinkuin hyvin tiedätte, <i>sanguis</i>, täysiverinen; kypsä
+kuin herrais-omena, joka tuossa niinkuin juveeli kelluvi <i>coeli</i> &mdash;
+taivaan, taivaslaen, taivaankannen &mdash; korvassa, ja nyt, niinkuin
+raakilas, putoavi <i>terrae</i> &mdash; maan, mannun, mantereen &mdash; silmille.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Tosiaan, Herra Holofernes, te maar oikein sievästi noita epiteettejä
+vaihtelette, niinkuin kirjanoppinut ainakin. Mutta, hyvä herra, takaan,
+että se oli viisivuotias häkylähirvi.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, <i>haud credo</i>.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Ei se ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä barbaarinen <i>intimatio</i>! Kuitenkin jonkinlainen
+<i>insinuatio</i>, ikäänkuin <i>in via</i> &mdash; hyvällä tiellä &mdash; <i>ad
+explicationem; facere</i>, tehdä, ikäänkuin <i>replicationem</i>, tai
+pikemmin, <i>ostentare</i>, osoittaa, ikäänkuin <i>suam inclinationem</i>,
+taipumustaan &mdash; sivistymättömän, sievistämättömän, säädystymättömän,
+siivottoman, siistimättömän, tai, oikeammin, oppimattoman, tai,
+oikean-oikeammin, vakaumattoman tapansa mukaan &mdash; pistää minun
+<i>haud credo'ni</i> sijaan metsänriistan.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Sanoin, ettei se riista ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Kahdesti kiehutettu yksinkertaisuus, <i>bis coctus! O, monstrum</i>
+tietämättömyys, kuink' olet ruokoton!</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Niin, outoapa ruokaa hälle kirjan herkut on. Hän ei ole koskaan, niin
+sanoakseni, syönyt paperia, hän ei ole mustetta juonut; hänen älynsä ei
+ole kyllytettyä; hän on pelkkä eläin, jolla on vain tylsemmät osat
+tunnokkaat.<br />
+Nuo katokasvit luotu on, ett' osaisimme kiittää &mdash;<br />
+Jota teemmekin me, joilla on maku ja tunto &mdash;<br />
+Niist' oiva-hedelmistä, joita suuremp' äly siittää.<br />
+Minun ois yhtä sopimaton olla tyhmä houkka,<br />
+Kuin että tuosta tolvanasta tulis kirjatoukka.<br />
+Mut, <i>omne bene</i>, sanon; olen isä-ukon tuumaa:<br />
+Ei kestä kaikki tulta, vaikka kestävätkin kuumaa.<br />
+<br />
+PÖLLÖ.<br />
+Te, kirjamiehet, arvatkaas: ken oli kuukautinen,<br />
+Kun syntyi Kain, ja viel' ei ole viisiviikkohinen?<br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Dictynna</i>, rakas Pöllö; <i>Dictynna</i>, rakas Pöllö.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Mikä se tikkatynnä on?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Se on <i>Phoeben, Lunan</i>, kuun liikanimi.</p>
+
+<p>
+HOLOFERNES.<br />
+Kuu oli kuukautinen jo, kun Aadam oli lapsi,<br />
+Ja viel' ei viisiviikkoinen, kun Aadam on harmaahapsi.<br />
+Allusioni ei muutu vaihdoksesta.<br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Se on vallan totta: alasioni ei muutu vaihdoksesta.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Jumala kykyäsi lohduttakoon! Minä sanoin, että allusioni ei muutu
+vaihdoksesta.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Ja minä sanon, että yläsioni ei muutu vaihdoksesta, sillä kuu ei koskaan
+tule kuukautta vanhemmaksi; ja sanon sen vieläkin, että sarvas se oli,
+jonka prinsessa ampui.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, tahdotteko kuulla extemporoidun, noin vain hihasta
+ravistetun, <i>epitaphium'in</i> hirven kuolemasta? Ja tietämättömän
+tyydytykseksi olen nimittänyt hirven, jonka prinsessa ampui, sarvaaksi.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Perge</i>, hyvä herra Holofernes, <i>perge</i>, kun vain suvaitsette
+jättää rivoudet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Olen koettanut vähän noudattaa alkusointua, sillä se osottaa luontevuutta.</p>
+
+<p>
+"Prinsessa keihäänkärjellänsä kaatoi kauniin tarvaan,<br />
+Tai ruunuhirven sanon, kun sen kaatoi ruunupää;<br />
+Tai, kun on somat sarvet sillä, sanokaamme sarvaan;<br />
+Ja huuto käy, ja sarvas tarvas viitaan vilistää;<br />
+Ja hallit haukkuu, jouset paukkuu, vastaan vastaa vaarat,<br />
+Kun kaatuu tarvaat, ruunuhirvet, sarvaat sarvihaarat."<br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Tavaton pää, oikein älyniekka!</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Kylläpä sen pää vähän tavattomasti niekkaakin.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Se on lahja, jonka omistan, vähäpätöinen, vähäpätöinen; kummallinen,
+hullunkurinen henki, täynnä muotoja, kuvia, haamuja, esineitä, aatteita,
+havainnoita, mulkkauksia ja mullistuksia. Ne ovat siinneet muistiin
+mahalaukussa, kasvaneet <i>pia mater'in</i> äidinkohdussa ja ilmoille
+syntyneet tilaisuuden kypsyessä. Mutta se lahja on hyvä niissä, joissa
+se on terävä, ja minä olen siitä kiitollinen.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Herra, minä kiitän Jumalaa teistä, ja niin voivat seurakuntalaisenikin
+tehdä; sillä pojat saavat teiltä hyvää johdatusta, ja tyttäret varttuvat
+vahvasti teidän kauttanne; te olette oiva <i>membrum</i> yhteiskunnassa.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Mehercle</i>, jos pojat ovat älykkäitä, eivät he tarvitse ohjausta,
+ja jos tyttäret ovat vastaanottavaisia, tahdon heissä parastani koettaa.
+Mutta, <i>vir sapit, qui pauca loquitur</i>. Feminiini-henki meitä
+tervehtää.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Jaquenetta ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Jumal' antakoon hyvää huomenta, herra kirkherra!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra kirkherra, &mdash; <i>qvasi</i> kirkiherra. Mutta ketä se kirki vetää?</p>
+
+<p>KALLO.
+Sitä, herra koulumestari, joka on enimmin tikanpojan näköinen.<a name="FNanchor_10" id="FNanchor_10"></a><a href="#Footnote_10" class="fnanchor">[10]</a></p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tikanpojan näköinen! Neronleimaus maanturpeesta, kyllin hyvä piikiven
+kipinäksi, kyllin hyvä päärlyksi sialle! Somaa, sievää!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä herra kirkherra, olkaa hyvä, lukekaa tämä kirje minulle. Kallo on
+sen minulle tuonut, ja don Armado on sen minulle lähettänyt. Lukekaa se,
+olkaa hyvä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Fauste, precor gelida qvando pecus omne sub umbra ruminat</i> &mdash; ja niin
+edespäin. Ah, sinä hyvä vanha Mantuanus!<a name="FNanchor_11" id="FNanchor_11"></a><a href="#Footnote_11" class="fnanchor">[11]</a> Minä voin sanoa sinusta
+samaa kuin matkustaja Venetiasta:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">&mdash; Vinegia, Vinegia,<br /></span>
+<span class="i0">chi non ti vede, non ti pregia.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Vanha Mantuanus! Vanha Mantuanus! Joka ei sinua ymmärrä, se ei sinua
+rakasta. &mdash; <i>Ut, re, sol, la, mi, fa</i>.<a name="FNanchor_12" id="FNanchor_12"></a><a href="#Footnote_12" class="fnanchor">[12]</a> &mdash; Anteeksi, hyvä herra,
+saanko kuulla sisällyksen? Tai pikemmin, niinkuin Horatius sanoo tuossa
+&mdash; &mdash; Mitä hittoa, värssyjäkö?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Niin kyllä, ja sangen oppineita.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Suokaa minun kuulla siitä stroofl, stanza, värssy. <i>Lege, domine</i>.</p>
+
+<p>
+NATHANAEL (lukee).<br />
+"Jos lempi valan rikkoo, niin kuinka lempeen vannon?<br />
+Min kauneuteen vannon, se pysyy, eikä muu.<br />
+Vaikk' itseni ma petän, sua pettääkö mä hannon?<br />
+Kuin pajuvitsa taipuu sun eessäs tammipuu.<br />
+Pois kirjans' oppi heittää ja silmiäsi lukee,<br />
+Niiss' ilot kaikk' on, mitä vain voi taito käsittää.<br />
+Sun tuntemises yksin se tiedon tiedoks pukee;<br />
+Se kieli vain on viisas, ken voi sua ylistää.<br />
+Ken ei sua ihmettele, se vain on tietopuoli &mdash;<br />
+Mun älyni on ylväs, kun ihmetellä voi.<br />
+Zeun jylinä on äänes ja silmäs Zeun on nuoli:<br />
+Kun vihoissas et ole, tää säihkyy, tuo se soi.<br />
+Suo, taivaallinen, anteeks, ett' alhain maisin kielin<br />
+Ma taivaan kauneutta näin ylistellä mielin!"<br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Te ette löydä apostrofeja ja hairahdutte näin korosta. Antakaahan kun
+minä tuota <i>canzonettaa</i> silmäilen! Tässä on vain tavumittaa
+tarkattu, mutta eleganssi, keveys, runouden kultainen poljento &mdash;
+<i>caret</i>. Ovidius Naso se vasta oli mies! Ja miksikä juuri Naso?
+Siksi että hän haistamalla vainusi fantasian lemuavat kukkaset,
+mielikuvituksen ponnet. <i>Imitari</i> ei ole mitään; <i>imitari</i> voi
+koira herraansa, apina hoitajaansa, opetettu hevonen ratsastajaansa.
+Mutta, <i>damosella</i>, neitsyt, onko tämä kirje osoitettu teille?</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+On, herra, sen on lähettänyt eräs herra Biron, tuon vieraan
+kuningattaren hovimiehiä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tahdon katsastaa päällekirjoitusta. "Ihanaisimman neiti Rosaliinan
+lumivalkeaan käteen." Tahdon uudestaan tarkastaa kirjeen hengestä sen
+persoonan nimitystä, joka on sen kirjoittanut sille henkilölle, jolle se
+kirjoitettu on. "Teidän korkeasukuisuutenne nöyrin, alamaisin palvelija,
+Biron." Herra Nathanael, tämä Biron on niitä kuninkaan valakumppaneita,
+ja tässä hän on asettanut sen vieraan kuningattaren saattonaiselle
+kirjeen, joka <i>accidentaliter tai per progressionem</i> on joutunut
+harhaan. &mdash; Sipsuta ja mene, pikku ystävä; jätä tämä kirje kuninkaan
+kuninkaalliseen käteen; se saattaa koskea tähdellisiä asioita. Älä
+kuluta aikaa niiaamisiin; minä vapautan sinut velvollisuudestasi.
+<i>Adio!</i></p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä Kallo, tule mukaan. &mdash; Jumala varjelkoon teidän arvoisuuttanne!</p>
+
+<p>KALLO.
+Tulen kanssasi, tyttö.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Te olette toimittanut tämän asian jumalanpelvossa ja sangen omantunnon
+mukaisesti; ja niinkuin muudan kirkkoisä sanoo &mdash;</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Älkää puhuko, pastori, kirkkoisistä; minä pelkään kaikkia kaunistelevia
+kaunistuksia. Mutta palataksemme värssyihin: pidättekö niistä, herra
+Nathanael?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Vallan erinomaisesti, mitä kirjoitustapaan tulee.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minä tänään lounastan erään oppilaani isän luona, missä, jos te ennen
+atriaa suvaitsette ruokaluvulla ylösrakentaa pöytäkuntaa, minä sen
+<i>privilegium'in</i> nojalla, jota sanotun lapsen tai oppilaan vanhempain
+luona nautin, tahdon ottaa toimittaakseni teidän <i>benvenuto'nne</i>; ja
+jossa samassa paikassa tahdon toteen näyttää, että sanotut värssyt ovat
+sangen opittomat ja vailla sekä runouden että älyn että mielikuvituksen
+tuoksua. Minä pyydän teitä seurakseni.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Ja minä kiitän teitä, sillä seura on &mdash; niinkuin raamatussa sanotaan &mdash;
+elämän onnellisuus.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Ja, <i>haud dubito</i>, raamattu on näissä asioissa erehtymätön tuomari. &mdash;
+(Pöllölle.) Herra, teidätkin minä kutsun. Ette saa evätä; <i>pauca verba</i>.
+Tulkaa! Jalosukuiset ovat riistanajossa, ja me menemme virvoituksille.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Kolmas kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuningas vainuu otusta; minä vainoon itseäni. He ovat pikiintyneet
+ajoonsa; minä olin ajautunut pikeen, &mdash; pikeen, joka jättää tahran.
+"Tahran"! Ruma sana. No niin; paina puuta, suru! sillä niin sanotaan
+narrin sanoneen, ja niin sanon minäkin, ja minä olen narri. Hyvin
+todistettu, äly! Jumal' avita, tuo lempi on yhtä hupsu kuin Ajax, se
+tappaa lampaita, se tappaa minut; minä olen lammas. Taaskin hyvin
+todistettu minun puoleltani! En tahdo lempiä; jos sen teen, niin
+hirttäkööt minut! En, totta totisesti, en tahdo. Mutta ah, hänen
+silmänsä! &mdash; kautta taivaan valkeuden, jos ei tuota hänen silmäänsä
+olisi, niin en häntä lempisi; niin, noita hänen kahta silmäänsä! Niin
+oikein, minä en tee tässä maailmassa muuta kuin valehtelen, ja
+valehtelen omaan kurkkuuni. Minä lemmin, kautta taivaan, ja olen siitä
+oppinut runonteon ja raskasmielisyyden; ja tässä on kappale runojani, ja
+tässä raskasmielisyyteni. Yhden sonettini hän on jo saanut; hupsu sen
+vei, narri sen lähetti, ja neiti sen sai. Herttainen hupsu, herttaisempi
+narri, herttaisin neiti! Kautta maan ja taivaan, olisipa tuo soma
+sutkaus, jos nuo toisetkin kolme olisivat samassa kiipelissä! Tuossa
+tulee yksi, paperi kädessä. Jumala armossa suokoon hänen huokailla!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Kiipeää puuhun.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Voi mua!<br />
+</p>
+
+<p>BIRON (syrjään).
+Haavoitettu, kautta taivaan! &mdash; Jatka, rakas Cupido! Sinä olet
+linnunnuolellasi satuttanut häntä vasempaan nisänpäähän. &mdash; Toden totta,
+salaisuuksia! &mdash;</p>
+
+<p>KUNINGAS (lukee).</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Niin hellää suuteloa päivän kulta<br /></span>
+<span class="i2">Ei ruusun kastepisaroille suo,<br /></span>
+<span class="i0">Kuin sinun silmäs säteilevää tulta<br /></span>
+<span class="i2">Yökasteelle mun kasvojeni luo.<br /></span>
+<span class="i0">Niin kimaltelevista syvyyksistä<br /></span>
+<span class="i2">Ei heijastele hopeainen kuu,<br /></span>
+<span class="i0">Kuin kuvas minun, kurjan, kyynelistä:<br /></span>
+<span class="i2">Jok' itkun karpaloon se kuvastuu.<br /></span>
+<span class="i0">Jokainen kyynel, joka silmään kierii,<br /></span>
+<span class="i2">Triumfivaunuissaan sun voittoon vie.<br /></span>
+<span class="i0">Kas, kuinka kyynelvirta yhä vierii!<br /></span>
+<span class="i2">Mun tuskani sun maineesi on tie.<br /></span>
+<span class="i0">Äl' itsees mielly, muuten peilinäs<br /></span>
+<span class="i2">Iäti itkeä saan edessäs.<br /></span>
+<span class="i0">Sulouttas, valtain valtias, ei kieli<br /></span>
+<span class="i2">Voi kertoa, ei ajatella mieli."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+Mitenkä sais hän tietää tuskani?<br />
+Paperin tuohon lasken.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Päästää lehden kädestään.)</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Armas metsä,</span><br />
+Luo varjos hupsun töihin! Kuka tulee?<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longaville tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(syrjään).</span><br />
+<br />
+Mitä? Longaville? Ja lukee? Kuunnelkaamme!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Sun kaltaisesi narrin lisää saamme.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Voi mua! Rikoin valani.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Hän kulkee</span><br />
+Paperi rinnoilla, kuin valapatto.<a name="FNanchor_13" id="FNanchor_13"></a><a href="#Footnote_13" class="fnanchor">[13]</a><br />
+<br />
+KUNINGAS (syrjään).<br />
+Hän lempii! Häpeäni seuraa saa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Niin, toinen juoppo toista rakastaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Minäkö ensimmäinen valapatto?<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Sua lohduttaa voin: kaksi muuta<br />
+peittää sama katto.<br />
+Sa tulet triumviiriksemme, paikkaan ylimpään,<br />
+Cupidon kaakinpuuhun, johon hölmöt hirtetään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Nää jäykät värssyt lempeä ei nostaa voi.<br />
+Maria, lemmenvaltiaani, oi!<br />
+Ei, proosaks puhun; hukkaa riimityö!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Oi, riimi Cupidon on housun vyö;<br />
+Sit' älä tärvele.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">No, tämä menköön!</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lukee.)</span><br />
+</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Sun silmäs, joka puhuu taivaan kieltä<br /></span>
+<span class="i2">Ja jonk' on suhteen mailma voimaton,<br /></span>
+<span class="i0">Mun vietellyt on valanehdon tieltä.<br /></span>
+<span class="i2">Sun tähtes rikon, &mdash; sekö rikost' on?<br /></span>
+<span class="i0">Pois naiset kielsin, mutta sinä vainen<br /></span>
+<span class="i2">Oot jumalatar, sua en kieltää saa;<br /></span>
+<span class="i0">Ei taivaan lempeen koske vala mainen;<br /></span>
+<span class="i2">Sun armos synnistä mun puhdistaa.<br /></span>
+<span class="i0">Valat on henkeä, ja usvaa henki;<br /></span>
+<span class="i2">Kun maahan paistat, päivyt, sätees sun<br /></span>
+<span class="i0">Tään haihduttavat usma-valasenki;<br /></span>
+<span class="i2">Siis jos se rikkuu, syy ei ole mun,<br /></span>
+<span class="i0">Sen vaikka rikon. Viisas valan parhaan<br /></span>
+<span class="i2">Pois vaihtaa paratiisin ilotarhaan."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+BIRON (syrjään).<br />
+Tuo vain on maksan kiihkaa, vain hekkumaa se valvoo.<br />
+Vai kana jumalatar! Epäjumalia palvoo!<br />
+Oi, auta, Herra, auta! Nyt harhaan joudutaan.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Tään kenen kanssa lähetän? &mdash; Haa! Seuraako saan?<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kätkeytyy.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Dumaine tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+He piilosilla leikkivät, kuin lapset konsanaan.<br />
+Ma täällä ilmass' istun kuin puolijumalainen<br />
+Ja narriparkain salatöitä tähystelen vainen.<br />
+Viel' yksi säkki myllyyn! No, no älä perhanassa!<br />
+Dumainekin! Neljä kurppaa siis yhdess' altahassa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+"Oi, jumalainen Katri!"<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Oi, rienaileva narri!</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Oi, kautta taivaan, ihme on hän henkimaailmain!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Ei, kautta maan, hän ruumiikas on! Valehtelet vain.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sen ambratukan rinnall' on itse ambra tummaa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Oi, korppi ambrankeltainen, se jotakin on kummaa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Kuin setri sorja.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Väärä! On toinen olka näivä</span><br />
+Kuin lapsen kantajalla.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Hän kaunis on kuin päivä.</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Kuin jotkut päivät; mut ei silloin saakaan päivä paistaa.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Oi, että toivomaani jo saisin minä maistaa!<br />
+<br />
+LONGAVILLE (syrjään).<br />
+Ja minä myös!<br />
+<br />
+KUNINGAS (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Ja minä myös, oi isä taivainen!</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Aamen, ja minä myös! Niin tulis ilo ainainen.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Unohtaa hänet tahtoisin; mut hän vain elamoi<br />
+Kuin kuume veressäni; hänt' unohtaa en voi.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Kuin kuume veressäsi! No, avaa sitte suonta<br />
+Ja laske armas kupposeen: siin' oisi älyn juonta!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ma vielä kerran silmäelen tätä runo-rukkaa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Ma vielä kerran nään, kuink' älyn lemmenhoukka hukkaa.<br />
+<br />
+DUMAINE (lukee).<br />
+</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Poika näki lempivä<br /></span>
+<span class="i0">Kevätkuussa, lemmenkuussa,<br /></span>
+<span class="i0">Kuinka kukka hempiä<br /></span>
+<span class="i0">Tuuditteli tuulen suussa;<br /></span>
+<span class="i0">Hieno kukkasen on huuli,<br /></span>
+<span class="i0">Sille suuta suikkaa tuuli.<br /></span>
+<span class="i0">Poika lemmensairas sois,<br /></span>
+<span class="i0">Taivaan tuuli hän ett' ois:<br /></span>
+<span class="i0">'Tuuli poskeasi muiskaa,<br /></span>
+<span class="i0">Suo se riemu mulle!' kuiskaa.<br /></span>
+<span class="i0">'Mutta ah! ma valan tein,<br /></span>
+<span class="i0">Sua en koskaan taittaaksein.<br /></span>
+<span class="i0">Vala tuo on nuoren hukka:<br /></span>
+<span class="i0">Nuoren poimittava kukka.'<br /></span>
+<span class="i0">Syntisekskö sanot mun,<br /></span>
+<span class="i0">Jos sun tähtes hairahdun?<br /></span>
+<span class="i0">Zeus sun tähtes vannois vainen,<br /></span>
+<span class="i0">Ett' on Juno mustalainen;<br /></span>
+<span class="i0">Valtansa hän vaihtais pois,<br /></span>
+<span class="i0">Jos vain lempes voittaa vois."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+Tuon lähetän, ja vielä monta, monta,<br />
+Joiss' ikävääni lausun suunnatonta.<br />
+Jos Longaville, Biron ja kuningas<br />
+Myös lemmess' oisi! Esimerkki, kas,<br />
+Petoksen tahrasta mun puhdistaisi:<br />
+Ei houkkain joukoss' yhtä huomattaisi.<br />
+<br />
+LONGAVILLE (astuu esiin).<br />
+Dumaine, sun lempes armoton on vasta,<br />
+Kun lemmentuskiis etsit osakasta.<br />
+Sa kalpenet, mut punastuisin minä,<br />
+Jos joutuisin noin ansaan kuin nyt sinä.<br />
+<br />
+KUNINGAS (astuu esiin).<br />
+Punastu vain! Syyss' olet yksin verroin,<br />
+Ja herjatessas herja kaksin kerroin.<br />
+Mariaa etkö lemmi? Eikö sille<br />
+Runoja koskaan tehnyt Longaville?<br />
+Povelleen koskaan ristiin käsiään<br />
+Ei pannut, vaimentaakseen sydäntään?<br />
+Ma tuonne pensaikkoon kun piilouduin,<br />
+Näin teidät, puolestanne punastuin;<br />
+Näin ilveenne ja kuulin runon pauhun,<br />
+Himonne näin ja huokaustenne sauhun.<br />
+"Ah!" sanoi toinen, kehui silmäin tulta;<br />
+"Zeus!" sanoi toinen, kiitti hiusten kultaa.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longavillelle.)</span><br />
+Sa pattovalall' aioit taivaan ostaa.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Dumainelle.)</span><br />
+Ja sinä Zeunkin petturiksi nostaa.<br />
+Biron mit' arvellee, kun kuulla saa,<br />
+Ett' oli valanne vain joutavaa?<br />
+Kuink' ilkkuukaan ja ivaa salamoi!<br />
+Ja kuinka nauraa, hyppii, ilakoi!<br />
+En, vaikka mailman saisin, enpä soisi<br />
+Ett' yllättää näin minua hän voisi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis heti ruoskin tekopyhän juonet.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Astuu alas puusta.)</span><br />
+Ah, valtiaani, mulle anteeks suonet.<br />
+Hyväinen! Miksi lemmest' ahdistat<br />
+Maan matoja, kun itse rakastat?<br />
+Ei silmäs vaunu, ei! Sen kyynelissä<br />
+Erästä prinsessaa ei näkyvissä!<br />
+Et rikkonut sa vannomaasi valaa!<br />
+Hyi, runot vain on riimisepän alaa!<br />
+Sua eikö hävetä? Teill' eikö kellään<br />
+Häpyä, näin kun teitä yllätellään?<br />
+Te näätte toisissanne raiskan, te,<br />
+Mut minä teissä huomaan malkanne.<br />
+Mit' ilvettä ma näin ja hullutusta<br />
+Ja tuskaa, huolta, voihkaa, huokausta!<br />
+Tuoll' istuin tyynnä levossa, ja kas,<br />
+Jo muuttuu sääskeks itse kuningas,<br />
+Suur' Hercules se hyrrää kierittää,<br />
+Salomo viisas polskaa vierettää<br />
+Ja Nestor nakkaa piippaa poikain kanssa<br />
+Ja synkkä Timon nauraa tosissansa!<br />
+Miss' istuu tuskas? sano, Dumaine hyvä;<br />
+Ja missä, Longaville, sun vaivas syvä?<br />
+Ja kuninkaani? Sydämmessä, haa! &mdash;<br />
+Häälientä, hei!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Jo karvaaks pila saa.</span><br />
+Sin' olet salaa yllättänyt meitä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Te yllätitte mun, en minä teitä.<br />
+Olen kunnon mies; ma synnin tekisin,<br />
+Jos pyhän valani ma rikkoisin.<br />
+Min' olen yllätetty, teidänlaiseen<br />
+Kun seuraan yhdyin perin horjuvaiseen.<br />
+Runoja teinkö minä? Huokailinko<br />
+Ma Riika piikaa? Aikaa kulutinko<br />
+Koruun ja loruun? Ylistinkö myötä<br />
+Näköä, otsaa, silmää, rintaa, vyötä,<br />
+Tai kättä, jalkaa, säärtä, päkiätä,<br />
+Suuta ja muuta? &mdash; (Aikoo mennä.)<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Seis, seis! Mikä hätä?</span><br />
+Ken pakoon juoksee? Kunnon mies vai varas?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Paeta lempeä on teko paras.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Jaquenetta ja Kallo tulevat.)</span><br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+Kiesauta kuningasta!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mik' on tuo kapine?</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Vain kapinaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Vai kapinaa! No mitä tähtää se?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ei mitään, herra.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">No, jos se on mitään tähtäämättä,</span><br />
+Niin pois voit kapinoines sa mennä suoraa kättä.<br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+Ma pyydän, hyvä herra, tää kirja lukekaa:<br />
+Kirkherra sitä epäili, se lienee kapinaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Biron, se lue läpi.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron lukee kirjeen.)</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Mut keltä sinä sait sen?</span><br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+He, tuolta Kallolta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Ja keltä sinä sait sen?</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Dun Adramadiolta, Dun Adramadiolta.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron repii kirjeen palasiksi.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mik' on sun? Rikki revit sen? Näit vaaralliseks kait sen?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain turhaa, herra, joutavaa! Pois heittäkäätte pelko.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kas, kuink' on kiihkeissään hän! Tuosta täytyy ottaa selko.<br />
+<br />
+DUMAINE (noukkii palaset maasta).<br />
+Bironin on se käsialaa; tuoss' on nimi alla.<br />
+<br />
+BIRON (Kallolle).<br />
+Äpärä sinä, pöllöpää, mun häpäisetkö vallan? &mdash;<br />
+Niin, tunnustan sen, syypää olen, syypää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 21em;">Näänkö unta?</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kun kolmeen narriin neljäs yhtyy, täys on ruokakunta.<br />
+Te kuningas, ja minä, ja tuo, ja tuokin tuolla,<br />
+Olemme lemmenvarkaita, ja meidän täytyy kuolla.<br />
+Ma lisää kerron, mut ei nuo saa silloin olla lässä.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Nyt tasaluvuss' ollaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Niin, meit' on neljä tässä. &mdash;</span><br />
+No, eikö kyyhkyt mene?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Pois, moukat, lähtekää!</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Pois kunnon väki ajetaan, ja konnat tänne jää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt, rakastajat rakkaat, syleilyyn!<br />
+Liha ja veri kaiken kantaa syyn.<br />
+Merell' on luode, vuoksi; taivas muuttuu,<br />
+Ja vanhaan sääntöön veri nuori suuttuu.<br />
+On jokaisella luonnossansa määrä,<br />
+Siis meidän täytyi tehdä vala väärä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuo kirje sunko lempes oli luomaa?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kysyykin! Ken vain Rosaliinan huomaa,<br />
+Se niinkuin raaka villi Indianmaan,<br />
+Kun kirkkaan idän portit aukeneepi,<br />
+Pää kumarassa, huikauksissaan,<br />
+Syleillen halpaa maata suuteleepi.<br />
+Ken röyhkän kotkankatseen rohkeneis<br />
+Sen tytön taivaalliseen otsaan luoda<br />
+Ja ei sen kirkkaudesta huikeneis?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kas vain tuot' intoa ja kiihkaa tuota!<br />
+Mun armaani on heljä kuu, mut sun<br />
+Se tuskin näkyvä on tähtiräivä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis min' en minä, ei nää silmät mun.<br />
+Mun armaani jos häipyy, yöks käy päivä.<br />
+Suloista valituimmat kerääntyy<br />
+Kuin kukkakauppaan hänen poskillensa,<br />
+Siin' eri arvot yhdeks yhdistyy<br />
+Ja itse moite vait on moitteinensa.<br />
+Kaikk' ota puhetaidon kauneudet, &mdash;<br />
+Rusetta turhaa! Hän ei kaipaa noita;<br />
+Kehua sopii kauppatavaroita;<br />
+Vain rumennust' on vajaat kiitokset.<br />
+Erakko kurttu, sadan talven mies,<br />
+Siloittuu hänen katseestaan ja suortuu,<br />
+Pois putoo hartioilta iän ies,<br />
+Ja kehtolapseks sauvaniekka nuortuu.<br />
+Oi, maailmaan, hän aurinkona paistaa!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuin musta puu on armaas, toden totta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kuin musta puuko? Puuta jumalaista!<br />
+Jos siit' ois puusta vaimo, kelpais ottaa.<br />
+Tääll' onko kirjaa? Vala lukekaa;<br />
+Ma vannon: kauneus ei kauneutta,<br />
+Tuon silmästä jos kauneuttaan ei saa.<br />
+Tuo mustuus suloisint' on suloutta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ihmettä! Musta vankilan on pinta,<br />
+Yön hipiä ja airut helvetin,<br />
+Mut taivaan otsa kauneutt ihaninta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Piru se kiusaa valoss' enkelin.<br />
+On armaan kulmat mustat murheissaan<br />
+Siit', että punaus ja tekotukka<br />
+On monen pojan viettelys ja hukka;<br />
+Siks kauneus hänessä on mustissaan.<br />
+Hän ajan muodin kääntää tavoilleen:<br />
+Jo nyt on luonnon väri punausta,<br />
+Ja puna, välttääksensä parjausta,<br />
+Itsensä mustaa hänen mielikseen.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+No, siks se nuohoojakin musta on.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ja kolarikin kiiltää niinkuin piki.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siks ihollansa kerskaa neekeriki.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Nyt loistaa yö, on soihtu tarpeeton.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nuo teidän neidot sadetta ei kestä:<br />
+Varovat, että maali viruis pois.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sun neittäs sietäis satehessa pestä:<br />
+Monikin likasilmä kauniimp' ois.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ma kauniiks häntä kehun tuomiopäivään.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Piru silloin vähemmän sua säikyttää.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Noin voikin rakastua moiseen räivään!<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+On yhtä helttusi ja saapas tää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Näyttää kenkäänsä.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Jos katukiviä sun silmäs oisi,<br />
+Hän liian siro niit' ois polkemaan.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Hyi, hitto! Silloin katu nähdä voisi,<br />
+Mit' ei voi muuten silmä konsanaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis lemmimmekö kaikki todellaki?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, kaikki ollaan valapattureita.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Todista, Biron, ettei rikkureita<br />
+Täss' olla, ett' on pyhä lemmen laki.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Niin kyllä, täytyy pahaa liehistellä.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Oo, jokin keino, kuje verraton,<br />
+Mill' oisi perkelettä silitellä!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Valarikon rasvaa!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Sitä tarvis on. &mdash;</span><br />
+No, kuulkaa siis, te lemmen miekkamiehet!<br />
+Muistelkaa mitä ensin vannoitte:<br />
+Lukea, paastota, ei naista nähdä, &mdash;<br />
+Se nuoruuden on majesteetin pilkkaa.<br />
+Te paastota! Teill' liian nuor' on vatsa,<br />
+Ja kieltäymys se siittää tauteja:<br />
+Ja opille kun valan teitte, herrat,<br />
+Niin kukin teistä kirjat vannoi pois.<br />
+Haaveilla, miettiäkö aina voitte?<br />
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,<br />
+Kuink' oisitte te löynneet tiedon aarteet,<br />
+Jos kauniit' ei ois naisen kasvoja?<br />
+Naissilmistä ma tämän opin sain:<br />
+Ne on se opinahjo ja se kirja,<br />
+Jost' ammensi Prometheus tulensa.<br />
+Tuo kirjain tonkiminen kahlehtii<br />
+Niin verisuoniin virkut elonhenget,<br />
+Kuin ponnistus ja alituinen liike<br />
+Lamauttaa matkamiehen jännevoiman.<br />
+Kun naista näkemästä kieltäydyitte,<br />
+Niin silmän käytön pois te kielsitte,<br />
+Ja opin myös, jok' oli valan aihe.<br />
+Maailmass' onko kirjaa, joka niin<br />
+Opettaa kauneutta kuin naisen silmä?<br />
+Niin, oppi vain on jokin lisä meissä,<br />
+Ja oppimme on siellä, missä me;<br />
+Siis naisen silmiss' itsesi jos näet,<br />
+Niin näet kaiken oppisikin niissä.<br />
+Oo, valan teimme opiskella, herrat,<br />
+Ja sillä kirjat pois me vannoimme.<br />
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,<br />
+Teist' irti saisko lyijynraskas miete<br />
+Niin hehkuvia runosäkeitä<br />
+Kuin kauniin opettajan sulosilmä?<br />
+Muu oppi innotonna aivoiss' istuu,<br />
+Työjuhdillensa kuiville se tuskin<br />
+Isosta vaivast' elintarpeet suo;<br />
+Mut lempi, naisen silmäst' opittuna,<br />
+Ei elä yksin aivoin kammitsoissa,<br />
+Vaan elementtein voimalla se kiertää<br />
+Kuin aatos nopeasti joka tarmon<br />
+Ja panee joka tarmoon kaksoistarmon,<br />
+Lisäten näin sen tehoa ja tointa.<br />
+Siit' aimo terävyyden silmä saa;<br />
+Kotkankin näön sokaa lemmen katse;<br />
+Pieninkin ääni lemmen korvaan soi,<br />
+Miss' urkkivan on varkaan kuulo tylsä;<br />
+Arempi, hienompi on lemmen tunto<br />
+Kuin herkät sarvet etanan; ja maireemp'<br />
+On maisti lemmellä kuin Bacchuksella.<br />
+Sisultaan lempi on kuin Hercules,<br />
+Ain' ylös Hesperidein puihin kiipee;<br />
+Kuin Sfinxi viekas, sulosointuinen<br />
+Kuin kannel, Phoiboon hiuksin kielitetty.<br />
+Kun lempi haastaa, jumaltenkin kuoro<br />
+Nukuttaa taivaan unilauluillaan.<br />
+Ei tohdi runoniekka kynään käydä,<br />
+Jos sit' ei kasta lemmen huokauksiin;<br />
+Mut silloin villin korvaa runo hurmoo<br />
+Ja tyranniinkin hellyytt' istuttaa.<br />
+Naissilmistä mä tämän opin sain:<br />
+Niiss' yhä Prometheuksen tuli säihkyy.<br />
+Ne on se kirja, opinahjo, koulu,<br />
+Mi koko mailmaa ohjaa, tukee, neuvoo;<br />
+Ei ilman niitä mitään kelpaavaa.<br />
+Pois naiset vannoa on narrin työtä,<br />
+Ja narrin työt' on pitää moinen vala.<br />
+Viisauden tähden &mdash; jok' on kaikkein mieleen<br />
+Ja lemmen tähden &mdash; jonk' on mieleen kaikki<br />
+Ja miehen tähden &mdash; jost' on naisen synty &mdash;<br />
+Ja naisen tähden &mdash; jost' on miehen alku &mdash;<br />
+Pois valat, jotta saamme itsemme!<br />
+Valaamme muuten itse hukkaannumme.<br />
+On hurskastakin moinen valan rikko,<br />
+Täss' itse laupeus kun täyttää lain;<br />
+Ja mik' on ero laupeuden ja lemmen?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis, pyhä Amor! Taistoon, soturit!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Esille pamput! Hyökkäys päälle, herrat!<br />
+Hei, hopsan, kumoon kaikki! Mutta neuvon,<br />
+Ett' olkaa taistelussa selin päivään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Vakaasti puhukaamme, ilkkumatta:<br />
+Siis noita ranskakkoja kosimme?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, ja ne saamme myös. Siis miettikäämme<br />
+Huvia heille heidän teltoissaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut puistost' ensin tänne tuomme heidät,<br />
+Ja palatessa kukin armastaan<br />
+Kädestä viepi. Iltapuolla sitte<br />
+Jotakin kummaa ratoks keksimme,<br />
+Niin sopivaa kuin lyhyt aika myöntää.<br />
+Ilot, hypyt, naamiaiset toimitamme,<br />
+Näin kylväin Lemmen tielle kukkiamme.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Pois! Käyttäkäämme mitä aikaa jää;<br />
+Ei aikaa nyt saa turhaan menettää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ken kylvää lustett', ei saa viljaa niittää;<br />
+Tasaista uraans' oikeus kulkee vaan.<br />
+Lepakot vaimoiks rikkureille riittää;<br />
+Parempaa kuparill' ei saadakaan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Nathanael ja Pöllö tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Satis qvod sufficit</i>.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Kiitän jumalaa teistä, herra. Teidän pöytäpakinanne olivat teräviä ja
+sisältörikkaita; huvittavia, olematta naurettavia, älykkäitä, olematta
+teeskenneltyjä, rohkeita, olematta omahyväisiä, uutukaisia, olematta
+siltä vääräoppisia. Keskustelin tänä <i>quondam</i> päivänä erään
+kuninkaan seuralaisen kanssa, jonka arvo, nimi eli nimitys on Don
+Adriano de Armado.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Novi hominem tamqvam te</i>. Hänen huumorinsa on lennokas,
+puhetapa peremptorinen, kieli lipeä, silmä kunnianhimoinen, käynti
+majesteetillinen ja koko yleiskäytös turhamainen, naurettava ja pöyhkeä.
+Hän on liian keimeä, liian konstaileva, liian teeskennelty, liian
+eriskummainen, ikäänkuin liian ulkomaalaistunut, jos niin saan sanoa.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Sangen erinomainen ja valittu <i>epitetum</i>.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Ottaa esiin muistikirjansa.)</span><br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hän venytteleepi puheliaisuutensa rihmaa hienommaksi kuin hänen
+todistelunsa säie sallii. Minä inhoan tuollaisia fanaattisia fantasmeja,
+tuollaisia epäseurallisia, turhantarkkoja apinoita, tuollaisia
+oikeinkirjoituksen rääkkääjiä, jotka sanovat "nuo", kun pitäisi sanoa
+"nuot"; "ne", kun pitäisi ääntää "net" &mdash; n, e, t, eikä n, e; jotka
+tavaavat "selän", eikä "seljän"; "lukia" <i>sine</i> j, eikä "lukija"
+<i>cum</i> j; "punainen" on "punanen", "haaksi" <i>vocatur</i> "haahti",
+"taakse" <i>abbreviatur</i> "taa". Semmoinen on inhoittavaa &mdash; tai
+niinkuin hän sanoisi: inhottavaa &mdash; siitä sukeltaa esiin <i>insania &mdash;
+ne intelligis; domine</i>? &mdash; mielettömyys, hupsuus.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Laus deo, bone intelligo</i>.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Bone? bone</i>, kun pitäisi olla <i>bene</i>. Priscianukselle pieni
+korvapuusti! Olkoon menneeksi!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado, Tiisa ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Videsne, quis venit</i>?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Video et gaudeo</i>.</p>
+
+<p>ARMADO (Tiisalle).
+Spoika!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Qvare</i> spoika, eikä poika?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Rauhan miehet, tervehdykseni!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sotaisa herra, <i>salutationem</i>!</p>
+
+<p>TIISA (syrjään Kallolle).
+He ovat olleet suurissa kielipidoissa ja sieltä varastaneet rippeet.</p>
+
+<p>KALLO.
+Oo, he ovat jo kauan eläneet sanojen sekalatkulla. Ihmettelen, että
+herrasi ei jo ole sinua niellyt sanan verosta, sillä ethän ole kiireestä
+kantapäähän niinkään pitkä kuin <i>honorificabilitudinitatibus</i>;
+helpompi on nielaista sinut kuin lökari-rusina.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vait! Jyrinä alkaa.</p>
+
+<p>ARMADO (Holoferneelle).
+Monsieur, tehän olette kirjanoppinut?</p>
+
+<p>TIISA.
+On oikein, hän opettaa pojille aapiskirjaa. &mdash; Mitä on a, b, takaperin
+luettuna, sarvet päällä?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Bä, <i>pueritia</i>, sarvijaakko.</p>
+
+<p>TIISA.
+Bä, tyhmä pässi, sarviniekka. &mdash; Kuulette, että hän on oppinut.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Qvis, qvis</i>, sinä kerake?</p>
+
+<p>TIISA.
+Yhdestoista kerakkeista, jos te ne luettelette järjestyksessä, taikka
+kuudes, jos naikkonne sen tekee.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Kyllä minä: dee, hoo, jii, koo, ällä, ämmä...</p>
+
+<p>TIISA.
+On lammas. Jahka minä jatkan: ännä, pee, ärrä, ässä, tee; nyt te olette
+lammas.</p>
+
+<p>ARMADO.
+No, kautta <i>Mediterraneum'in</i> suolaisen laineen, sepä sievä isku,
+sukkela älyn pisto! Puksis, muksis, pau ja pilkkaan! Sillä sutkalla
+oli sarvet.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja jos lapsukainen ne panee vanhan miehen päähän, niin tulee siitä
+sarvipää.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä tarkoitus? Mikä tarkoitus?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sarvet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sinä väittelet kuin <i>infantia</i>. Mene hyrrääsi hyräyttämään!</p>
+
+<p>TIISA.
+Jos annatte sarvenne hyrräksi, niin kyllä minä hyräyttelen teidän
+häpeäänne <i>circum circa</i>. Hyrrä aisankannattajan sarvista!</p>
+
+<p>KALLO.
+Vaikk'ei olisi minulla muuta maailmassa kuin penni, niin antaisin senkin
+sinulle, että saisit ostaa piparkakkuja. Varrohan, tässä on sama
+honorarjumi, jonka sain herraltasi, sinä älyn penninkukkaro, sinä
+sukkeluuden kyyhkynmuna. Oi, jos taivaan armosta olisit vaikka vain
+äpärä-poikani! Minkä onnellisen isän minusta tekisit! Sinä osasit
+<i>ad unkaan</i>, naulan päähän, niinkuin sanotaan.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Oo, tuo haiskahtaa lampaan latinalle: unkaan <i>pro unguem</i>!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Taitomies, <i>praeambula</i>; me pysymme erillämme barbaareista, me.
+Tehän se opetatte nuorisoa köyhäinkoulussa tuolla, missä tuo vuori
+näkyy.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tai <i>mons</i>, vaara.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niinkuin suosiollisesti suvaitsette, vuoren asemesta.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sen teen, <i>sans question</i>.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Herra, kuninkaan suosiollisin mielihalu ja taipumus on onnitella
+prinsessaa hänen paviljongissaan tämän päivän takapäässä eli, niinkuin
+raaka rahvas sanoisi, iltapuolella.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Päivän takapää, jaloarvoisin herra, on sopiva, soinnullinen ja tarkka
+vastine iltapuolelle; se sana on hyvin keksitty, valikoitu, ihana ja
+sopiva, sen vakuutan, hyvä herra, vakuutan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Herra, kuningas on jalo ylimys ja minun uskottuni, sen vakuutan,
+todellinen ystäväni. Mitä meidän keskemme likeistä tapahtuu, se sikseen;
+&mdash; pyydän, ei mitään kohteliaisuuksia! &mdash; pyydän, lakki päähän! &mdash; ja
+muiden painavien ja sangen vakavaluontoisten asiain yhteydessä, jotka
+todellakin ovat sangen suuripainoisia &mdash; mutta se sikseen! &mdash; minun,
+näet, täytyy sinulle kertoa, että hänen armonsa suvaitsee &mdash; maa ja
+taivas! &mdash; joskus nojata minun halpaan olkapäähäni ja kuninkaallisella
+sormellansa, näin, pidellä minun ulostumiani, näitä minun <i>moustaches</i>;
+mutta, armas ystävä, se sikseen! Maa ja taivas! en nyt mitään
+tarinoita latele. Hänen korkeutensa suvaitsee vissillä erikoisilla
+kunnianosoituksilla onnellistuttaa minua, Armadoa, soturia, paljon
+kulkenutta miestä, joka on maailmaa nähnyt; mutta se sikseen! &mdash; Kaiken
+kaikkikaikkeus on se, &mdash; mutta, pyydän, hyvä ystävä, vaiti siitä, &mdash;
+että kuningas soisi, että tarjoisin prinsessalle, sille sulokyyhkyselle,
+jotakin hupaista näyttelyä, tai näyttökuvausta, tai naamiaisia, tai
+ilveilyä, tai ilotulitusta. Hyvin tietäen, että herra pastori ja teidän
+oma arvoisa persoonanne ovat verrattomia tällaisiin <i>eruptio'ihin</i> ja
+äkillisiin ilonpurkauksiin, niin sanoakseni, olen tämän saattanut teidän
+tietoonne siinä mielessä, että pyytäisin teidän avustustanne.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hyvä herra, teidän tulee esittää hänelle ne yhdeksän sankaria.<a name="FNanchor_14" id="FNanchor_14"></a><a href="#Footnote_14" class="fnanchor">[14]</a> &mdash;
+Pastori Nathanael, asian koskien jotakin ajan vietellystä, jotakin
+näytteille panemista tämän päivän takapäässä, joka on toimitettava
+meidän avullamme &mdash; kuninkaan käskystä ja tämän uljaan, kuulun ja
+oppineen herran &mdash; prinsessan nähden &mdash; niin sanon, ettei mikään ole
+niin sopiva esitettäväksi kuin ne yhdeksän sankaria.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Mistä löydätte miehiä kyllin arvokkaita niitä esittämään?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Te itse olette Josua; minä tai tämä urhoollinen ylimys tässä, Judas
+Maccabaeus; tämä paimen &mdash; suurien jäseniensä eli raajojensa vuoksi &mdash;
+saa olla Pompejus suuri; kantapoika, Hercules.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Anteeksi, hyvä herra, erehdytte; hänessä ei ole tarpeeksi kokoa tämän
+sankarin peukaloksikaan; hän ei ole edes niin paksu kuin hänen nuijansa
+pää.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Saanko minä pyytää puheenvuoroa? Hän saa esittää Herculesta
+nappapoikana; hänen sisälle- ja uloskäymisensä tulee olemaan käärmeen
+kuristaminen; minä sepitän apologian sitä tarkoitusta varten.</p>
+
+<p>TIISA.
+Mikä erinomainen ajatus! Niin että jos joku kuulijoista sähisee, niin
+voitte te huutaa: "Oikein, Hercules, nyt sinä kuristat käärmeen!" Se on
+keino, millä saa pahan hyväksi; mutta vain aniharvat ovat hyvät sitä
+tekemään.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Entä ne muut sankarit?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minä itse näyttelen kolmea.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kolmesti urhoollinen mies!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Saanko sanoa teille yhden asian?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Me kuuntelemme.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jos ei tämä käy laatuun, pitää meillä olla joku ilveily varalla. Pyydän,
+tulkaa.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Via!</i> &mdash; Pöllö-kaima, sinä et ole puhunut sanaakaan koko aikana.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Enkä liioin sanaakaan ymmärtänyt.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Alons!</i> Sinua pitää meidän käyttää.</p>
+
+<p>
+PÖLLÖ.<br />
+Ma tanssiakin kyllä voin, tai rumpuakin lyödä,<br />
+Ja siten antaa sankareille vähän hyppytyötä.<br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+Sa pöllömäinen, kunnon Pöllö, tule leikkiin myötä!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Prinsessan teltan edusta.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Katariina, Rosaliina ja Maria tulevat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Viel' ennen lähtöämme pohatumme,<br />
+Näin runsaasti jos saamme lahjoja:<br />
+Timanttivaruksiss' on ihan neito! &mdash;<br />
+Kas, mitä kuninkaan soi lempi mulle.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Muut' eikö tullut lahjan kera, armo?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Muut' eikö? Kyllä, lemmenrunoja<br />
+Niin paljon kuin voi paper'arkkiin ahtaa:<br />
+Molemmat sivut täynnä, reunat, kaikki;<br />
+Cupidon nimeen vaha ihan tarttuu.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No, näin se pikku jumalainen varttuu;<br />
+Tuhannet vuodet onkin ollut lapsi.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Ja lisäks häijy ilki-veitikka.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa hänt' et kärsi, siskosi kun ampui.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Niin hänestä hän synkän teki, raskaan;<br />
+Hän kuoli pois. Jos oisi kevyt ollut,<br />
+Elävä, virma, iloinen kuin sinä,<br />
+Ois isoäitinä hän voinut kuolla.<br />
+Sa voit sen: kevyt sydän elää kauan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Pimeä puhees on, se valaise.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Pimeä pinta keveästi syttyy.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Enemmän valkeata pimeyteen!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Jos valkeata korjaan, voi se polttaa;<br />
+Siis pimeäksi jääköön puheeni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa minkä teet, sen pimeässä teet.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut sinä aina valkealla liehut.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos liehun, en niin raskas lie kuin sinä.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Minäkö raskas? Huonoks minut arvot.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin, arvottomassa ei arvomista.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Oi, somat heitot, sievät älyn iskut! &mdash;<br />
+On, Rosaliina, lahja sullakin:<br />
+Mitä ja keltä?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Jospa sanoisin!</span><br />
+Niin kauniit kasvot jos mull' ois kuin teillä,<br />
+Ois yhtä kallis lahjakin. Kas tässä:<br />
+Runoja myöskin, kiitos vain Bironin.<br />
+On mitta hyvä; jos ois samoin määrä,<br />
+Niin mailman kauniin jumalatar oisin.<br />
+Mua sataantuhanteen hän kaunoon vertaa;<br />
+Hän kuvanikin maalaa kirjeessään.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se onko näköisesi?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+On kyllä pränttiin nähden, vaikk' ei kehuun.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Soma kuin kirjamuste; hyvä, hyvä!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Soma kuin kaavakirjan iso B.<a name="FNanchor_15" id="FNanchor_15"></a><a href="#Footnote_15" class="fnanchor">[15]</a><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Varo sivellintä! Sua sutaisen,<br />
+Sunnuntaikirjain kullanpunainen!<br />
+Oo, kuink' on O'ta täynnä sulla posket!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vait, tyttöseni! Rokonarpiin kosket.<br />
+Mut mitä Dumaine sulle lahjaks kantoi?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Tuon hansikkaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kai parinkin hän antoi?</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Kyll', armo hyvä; lisäks tuhansia<br />
+Säkeitä lemmenkiihkaa uhkuvia:<br />
+Vain valhetta ja ylistystä väärää,<br />
+Typerää patustyötä ilman määrää.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tuon mulle Longaville ja vitjat nää<br />
+Ja virstaa pitkän kirjeen lähettää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen uskon. Kirje lyhemp' olla voisi,<br />
+Mut pidemmiks kai tyttö vitjat soisi.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi.<a name="FNanchor_16" id="FNanchor_16"></a><a href="#Footnote_16" class="fnanchor">[16]</a><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Näin viisaat tytöt kosijoitaan järsii.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ja narrit nuo kun moista pilkkaa kärsii!<br />
+Bironille ma vielä tahdon näyttää.<br />
+Oi, viikonkin jos saisin häntä käyttää!<br />
+Madella sais hän, orjan toimet täyttää.<br />
+Kipata, juosta, pitää silmäll' aikaa,<br />
+Runoillaan tehdä palkatonta taikaa,<br />
+Ja häntää lierutella mielissään,<br />
+Vaikk' ilkun aineena ois yhtenään.<br />
+Kuin äkäpussi häntä ahdistaisin,<br />
+Hänestä kunnes nöyrän narrin saisin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kun viisas tulee narriksi, niin riittää<br />
+Sit' ivata. Kun hupsuutt oppi siittää,<br />
+Vaikk' oppi kuinka koreaks sen pukee.<br />
+Niin oppinut vain hupsu siitä sukee.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vähemmin nuorukaisen veri kiehuu,<br />
+Kuin vakaan miehen, jossa himot riehuu.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Ei hupsun hupsuus niin lie tuntuvaa,<br />
+Kuin viisaan, jota rakkaus hupsuttaa:<br />
+Älynsä kaikki voimat siihen käyttää,<br />
+Ett' älykkäältä voisi hupsuus näyttää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet tulet.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kas vain, Boyet! Ja nauravana suu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Oo, sydämmeni nauruun pakahtuu!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mit' uutta kuuluu?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Armo, varustaukaa!</span><br />
+Aseihin, naiset! Sotavoimat laukkaa<br />
+Rauhaanne vastaan. Amor, naamar' yllä,<br />
+Teit' yllättää ja kiehtoo viehkeilyllä.<br />
+Varokaa! Älyn miekkaa hiokaa,<br />
+Tai pelkureina piiloon paetkaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Saint Cupido, ja saint Denis!<a name="FNanchor_17" id="FNanchor_17"></a><a href="#Footnote_17" class="fnanchor">[17]</a> Mut keitä<br />
+Ne ovat, joiden voihkat uhkaa meitä?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun siimeksessä sykomoori-majan<br />
+Ma aioin uinaella hetken ajan,<br />
+Niin lepoani häiritsemään, kas,<br />
+Lähestyy kumppaneineen kuningas<br />
+Juur' siimespaikkaa kohti. Linnun siivin<br />
+Ma lähipensaikkoon nyt salaa hiivin;<br />
+Ja kuulkaa mitä sinne kuulinkaan:<br />
+Tääll' ovat kohta valepuvuissaan,<br />
+Ja airuena paashi, pikku kettu.<br />
+Tät' ennalt' oli toimeens' opetettu,<br />
+Nyt sävyn neuvoivat ja kohtelun:<br />
+"Noin liikkua ja haastaa tulee sun."<br />
+Mut äkkiä heit' alkoi epäilyttää:<br />
+Vois majesteetin näky ällistyttää.<br />
+Kuningas sanoi: "Näet enkelin;<br />
+Mut pelko pois! Käy ees vain rohkeemmin!"<br />
+Ja poika huus: "En enkeliä pelkää;<br />
+Jos piru oisi, karmis ehkä selkää."<br />
+Hänt' olkaan taputellaan, nauretaan<br />
+Ja poikaa kehull' yhä rohkaistaan.<br />
+Yks irjuu, hieroo käsiään ja vannoo:<br />
+Ei mokomoo ou ennen kuultu, sannoo;<br />
+Taas toinen sormiansa napsuttaa<br />
+Ja huutaa: <i>via!</i> oivaa, ihanaa!<br />
+Kipakka kolmannelle mieleen muistuu,<br />
+Ja neljäs pyörön tekee, maahan suistuu.<br />
+Niin vihdoin kaikki nurmeen tupertuu<br />
+Ja nauravat, ett' irvessä on suu,<br />
+Siks että päätteheksi koko ilveen<br />
+Iloisa nauru haihtuu kyynelpilveen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja tänne aikovat he kaikki?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 14em;">Kyllä,</span><br />
+Venäjän, ryssän puku kaikill' yllä,<a name="FNanchor_18" id="FNanchor_18"></a><a href="#Footnote_18" class="fnanchor">[18]</a><br />
+Ja aie on, jos osaan arvikoida,<br />
+Puhella, tanssia ja liehakoida<br />
+Ja lemmen urhotöillä ihannoida<br />
+Armastaan kukin, jotka tuntevat<br />
+Koruista, joita heille antoivat.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vai niin! Mut ei se käyne sentään niin.<br />
+Me pukeumme kaikin naamariin,<br />
+Ja naisen kasvoja ei ykskään heistä<br />
+Saa nähdä, noista arvon teikareista. &mdash;<br />
+Tuo ota, Rosaliina, tuota kanna,<br />
+Niin kuningas sun luulee armaakseen.<br />
+Ja sinä koristeesi mulle anna,<br />
+Niin mun Biron saa Rosaliinakseen. &mdash;<br />
+Te myöskin vaihto tehkää; kosijamme<br />
+Näin kujeillamme harhaan johdatamme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Pitäkää korut oikein näkymässä.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut mikä tarkoitus ja juoni tässä?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mun juoneni on heidän juonens' estää.<br />
+Tekevät meistä ivaa ainoastaan,<br />
+Mut minä panen ivan ivaa vastaan.<br />
+Näin väärälle kun kukin paljastavat<br />
+He sydämmensä, itse pilkaks saavat,<br />
+Kun ensi kerran taaskin tavataan<br />
+Ja ilman' naamaria puhellaan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut tanssitaanko, jos he meitä pyytää?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei suurin surminkaan, ei siihen syytä;<br />
+Myös emme huoli heidän värssyistään,<br />
+Vaan lausujalle selkä käännetään.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Ivasta raukan sydän kuolla vois,<br />
+Ja rooli muistost' ihan hukkuis pois.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Niin pitääkin; jos hältä herpoo kieli,<br />
+Niin kieliä ei muidenkaan tee mieli.<br />
+Parasta pila voittaa pilalla<br />
+Ja heidät lyödä omall' ivalla;<br />
+Näin heiltä kädest' omat aseet vääntää<br />
+Ja heille häpeäksi pilkka kääntää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Torventoitotusta näyttämön takana.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Haa, torvet soi! Jo tullaan. Kasvot verhoon!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">venäläisiksi puettuina ja naamarit kasvoilla.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Tiisa, soittajia ja seuralaisia.)</span><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Te &mdash; terve, mailman kaunorikkaimmat!"<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti.<a name="FNanchor_19" id="FNanchor_19"></a><a href="#Footnote_19" class="fnanchor">[19]</a><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Te, ihanimpain naisten pyhä parvi,<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Naiset kääntävät hänelle selkänsä.)</span><br />
+Mi koskaan miehiin selkänsä on luonut."<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Silmänsä", lurjus, "silmänsä"!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Mi koskaan miehiin silmänsä on luonut.<br />
+Pulasta" &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+"Pulasta", oikein, sillä pulassa nyt olet.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Sulasta", lurjus!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Sulasta suosista, te taivaan henget,<br />
+Pois kääntäkäätte" &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Päin kääntäkäätte", lurjus!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Päin kääntäkäätte päivänkirkas otsa &mdash;<br />
+Niin, päivänkirkas otsa" &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Tuo nimitys ei sovi ollenkaan;<br />
+Pikemmin sano: häiväntumma otsa.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Mua eivät kuule; joudun hämille.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siin' onko sinun taitos? Mene, lurjus!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Kysykää, Boyet, mitä vieraat tahtoo.<br />
+Jos kieltämme he puhuvat, niin suoraan<br />
+Sanokoot asiansa. Kysykää.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mitä te prinsessalta haluatte?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No, mitä sanovat he tahtovansa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sen saavat; ja nyt voivat täältä mennä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sen saatte, sanoo, ja nyt voitte mennä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sanokaa: monta virstaa mittailimme<br />
+Halusta saada häntä tanssiin viedä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sanovat monta virstaa mittailleensa<br />
+Halusta saada teitä tanssiin viedä.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei niinkään. Kysykää kuin monta vaaksaa<br />
+On virstassa; jos mitanneet on monta,<br />
+Niin helppo sanoa on yhden mitta.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos tänne tullen virstat mittasitte,<br />
+Ja monet virstat, niin teilt' armo kysyy,<br />
+Kuin monta vaaksaa menee yhteen virstaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Me raskain askelin ne mittasimme,<br />
+Se sanokaa.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Hän itse teitä kuulee.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos monta raskast' ootte virstaa käyneet,<br />
+Niin kuinka monta raskast' askeletta<br />
+Olette virstaa kohti mittailleet.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sit' emme mittaa, mitä teille teemme;<br />
+Niin täys on intomme, niin ääretön,<br />
+Ett' emme koskaan mittaa vaivojamme.<br />
+Kasvonne päivänpaiste meille suokaa,<br />
+Sit' että, niinkuin villit, palvoisimme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vain kuu on kasvoni, min pilvi kaihtaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Miekkoinen pilvi! Kelpais virkaa vaihtaa!<br />
+Siis, kirkas kuu, sa tähtinesi loista<br />
+Silmäimme vesiin, &mdash; mutta pilves poista!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Typerä pyyntö! Pyydä parempaa;<br />
+Nyt vain sa kerjäät vetten kuutamaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis yksi tanssivuoro mulle suo,<br />
+Mun käskit pyytää; onko liikaa tuo?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis soitto soimaan! Mutta joutuin nyt! &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Soittoa.)</span><br />
+Ei, min' en tanssi: kuu on kääntynyt.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Te ette tanssi? Mistä vihan aihe?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Täyskuu ol' äsken; nyt on kuussa vaihe.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuu sentään olette, ja minä mies.<br />
+Jo soitto soi; se liikuttaa kenties?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin kyllä korvaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Eikö jalkaa myös?</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Olette vieras, siis en itaroi;<br />
+Kätenne suokaa! &mdash; Tanssia en voi.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kätenne soitte?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Niin, jäähyväisiksi. &mdash;</span><br />
+Niiatkaa, naiset, tanssin päättehiksi.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Yks vuoro vainen! Älkää olko saita.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+En muuta siitä hinnast' antaa taida.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis teill' on hinta? Mitä seura maksaa?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jäähyväiset.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Oi, armotonta taksaa!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis kauppa jää, ja hyvästit ma heitän:<br />
+Kaks niist' on naamarin ja puoli teidän.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kun ette tanssi, no, siis haastellaan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut kahdenkesken.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Siihen suostutaan.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Makea sana, valkokäsi neito!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sokeri, maito, mesi: siinä kolme!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain kolmonenko? Sillä et mua solme.<br />
+Siirappi, sima, vierre; siinä heitto:<br />
+Kuus makeaa!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Hyvästi seitsemäs.</span><br />
+Jo riittää peli; kammon vehkeitäs.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Salavihkaa sana!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mut ei makeaa!</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sapelle käy.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Siis karvas?</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 13em;">Suvaitkaa!</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sanoa saanko teille sanasen?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+No!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">Kaunis immyt, &mdash;</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Kaunis herranen!</span><br />
+Tuon saatte "kauniin impyenne" tähden.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Salassa vielä sana, sitten lähden.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät haastellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mitä? Onko naamarinne kieletöin?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ma tiedän mitä kyselynne halaa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+No, joutuin sanokaa, sit' ikävöin.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kaks kieltä teidän naamarinne salaa,<br />
+Ja miel' ois mykän kanssa tehdä tasa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+"Va sa?" niin sanoo Ruotsi. Ken on vasa?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mitä, neiti, vasa?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Ei, vaan herra Vasa.</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Tasaamme sanan.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Teidän kanss' en tasaa;</span><br />
+Se viekää, ruokkikaa, niin härjäks varttuu.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ivanne kärki itsehenne tarttuu.<br />
+Vai sarvet neiti lupaa? Varokaatte!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Vasana kuolkaa, muuten sarvet saatte.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Yks sana salaa, ennen kuolemaa!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut hiljaa, tappuri jo vainuaa.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Pureva kiel' on naisen ilkkuvan,<br />
+Se vihloo niinkuin partaveitsen terä,<br />
+Hiuskarvankin se halkoo hienoimman;<br />
+Älykkäin äly on kuin turha erä<br />
+Sen hampaissa; se nopeammin entää<br />
+Kuin nuoli, luoti, tuuli, aatos lentää.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei enää sanaakaan! Pois, tytöt, juoskaa!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt saimme tyynni maistaa ivan ruoskaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Hyvästi, hupsut! Heikot teill' on varat.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, loordit, Tiisa, soittajat ja seuralaiset poistuvat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Tuhansin hyvästi, te ryssä-parat! &mdash;<br />
+No, tuossako ne ihmeälyt sitte?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vain tuikkuja, jotk' itse sammutitte.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Syötetty äly: suuri, paksu, röyhä!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuninkaan älyks tylkeä ja köyhä.<br />
+Ens'-yönä eivätkö nyt hirteen menne,<br />
+Tai käyne naamarissa yhtenään?<br />
+Bironkin lörppä oli hämillään.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ah, kaikkein tila kurja! Paha enne!<br />
+Kuningas itkein sutkaa tapaeli.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Biron se täyttä suuta sadatteli.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Dumaine mua palvellakseen miekan veti;<br />
+<i>No point!</i> ma huusin; mykäks meni heti.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Longaville sanoi: tuimelet mua, tyttö;<br />
+Ja arvatkaas, mink' antoi nimen?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 16.5em;">Syttö?</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Niin, toden totta.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Mene, tauti houkka!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin kyllä, sukkelampi on jo moukka.<br />
+Mut kuulkaas, tytöt: kuningas mua kosi.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Biron se mulle vannoi lempeään.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+On Longaville mun ritarini tosi.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kuin kuori puussa, minuss' on Dumaine.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut, kuulkaa, prinsessa, ja naiset hyvät:<br />
+Koht'ikään taas he tänne ilmestyvät.<br />
+Omassa puvussansa nyt he saavat;<br />
+Ei heidän helppo äskeist' ivaa sietää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Palaavat?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 5em;">Palaavat, sen Herra tietää,</span><br />
+Ilosta hyppien, vaikk' äimii haavat.<br />
+Koruja vaihtakaa, ja tullessaan<br />
+Lemutkaa vastaan niinkuin kesän kukka.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Lemutkaa? Sua ymmärtäköön hukka!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+On naamioitu neito umpu vaan,<br />
+Mut naamiotta täysi ruusu aivan<br />
+Tai pilvest' ilmestyvä enkel taivaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vait, houkka! Neuvo meille toimitavat.<br />
+Jos meitä kosimaan he palajavat.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos sallitte, niin ilman naamareita<br />
+Ivaamme niin kuin naamareissa heitä.<br />
+Sanomme narrijoukon käyneen täällä,<br />
+Kuvaton, ruma ryssän puku päällä,<br />
+Ja kummailemme, keitä olivat,<br />
+Kun narrikujeineen ja ilveneineen<br />
+Ja tyhmin, naurettavin proloogeineen<br />
+Noin suoraan telttahamme tulivat.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Pois, neidet, pois! Jo saapuu teikarimme.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Pois, niinkuin arat kauriit, telttoihimme!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Rosaliina, Katariina ja Maria poistuvat.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">omissa puvuissaan.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jumalan rauha! Miss' on prinsessa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Teltassaan. Haluaako korkeutenne<br />
+Mun sinne laittaa asialle?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Kysy,</span><br />
+Hän suvaitsisko kuulla sanasen.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sen teen; ja hänkin varmaan tekee sen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo sutkan noukkaisee kuin kyyhky pavun,<br />
+Ja purkaa sen, kun Herra antaa avun.<br />
+Älyä kauppii: kamaa täynnä korit,<br />
+Käy kirkot, krouvit, markkinat ja torit.<br />
+Me, tukkukauppiaat, me emme tiedä<br />
+Noin nähtäville tavaraamme viedä.<br />
+Tuo mies se tyttöjä on käynyt kaulaan;<br />
+Ois Aatamina Eevan saanut paulaan.<br />
+Sopertaa, paistit leikkaa; vähin erin<br />
+Pois muiskaillut on hyppysensä perin.<br />
+Apinoi tapaa, matkii muotiloita,<br />
+Ja lautapelissäkin kuutioita<br />
+Somasti sättii; tenoria soittaa<br />
+Kuin hanuri; eeskäypänä hän voittaa<br />
+Muut kaikki; "kuinka hieno!" immet kuiskii,<br />
+Ja portaat hänen jalkojansa muiskii.<br />
+Hän kukka on, ja hymyilee kuin marja,<br />
+Ett' elfenluinen näkyis hammassarja.<br />
+Ken synnitönnä kuolla toivonee.<br />
+Vain kuiskaa: "mesikielinen Boyet!"<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Haa, rutto syököön hältä mesikielen!<br />
+Armadon pojalt' ihan vei hän mielen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Boyet'n taluttamana, Rosaliina,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Katariina, Maria ja seuralaiset tulevat.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuoss' on hän! &mdash; Käytös, mit' ol' ennen, mitä,<br />
+Ja mitä nyt, kun tuo mies noutaa sitä?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sulotar, runsas teille onnen sade!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei sateess' olla mikään onni ois.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Parempaa ymmärrystä teiltä sois.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Parempaa toivottakaa. Liette kade?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tulimme tervehdyksille, ja kysyn:<br />
+Sopiiko linnaan tulla?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Täällä pysyn;</span><br />
+Pysykää tekin valassanne. Mulle<br />
+Valapatto kauhuks on ja taivaalleki.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Olette itse altis nuhtelulle:<br />
+Silmänne siveys rikkojaks mun teki.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Siveyttä soimaatte; syy teiss' on vaan;<br />
+Ei siveys koskaan riko valojaan.<br />
+Kautt' impikunniani, yhtä kainon<br />
+Kuin puhdas lilja, vannon valan ainon,<br />
+Ett' ennen kärsin tuskat maailman,<br />
+Kuin teidän talon vieraaks rupean;<br />
+Niin kammon saattaa teitä kiusaukseen<br />
+Ja pyhän, vakaan valan rikkomukseen.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tääll' yksin elitte ja näkymätä<br />
+Ja aivan seuratta &mdash; oi, häpeätä!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei niinkään, herra; täällä tottakaan<br />
+Ei ilot, huvit puutu meilt', ei mikään:<br />
+Tääll' oli ryhmä ryssiä vast'ikään.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuin? Ryssiä?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Niin, oikein sirokkaita,</span><br />
+Somia, sieviä ja kohteliaita.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei häntä uskomista nimeksikään!<br />
+Hän ajan tavan mukaan höyliydestä<br />
+Moist' ylistää, mik' ylistyst' ei kestä,<br />
+Niin, meihin neljään neljä ryssää yhtyi;<br />
+He meidän kanssa puheisiinkin ryhtyi<br />
+Ja tunnin jauhoivat; mut uskokaa,<br />
+Ei viisaan sanaa heidän suustaan saa.<br />
+En &mdash; varjelkoon! &mdash; en heitä narreiks sano,<br />
+Vaan he kun janoovat, on narrin jano.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, kuivaa pilaa! &mdash; Älynne se aivan<br />
+Saa tyhmäks viisaan. Tulisilmä taivaan<br />
+Kun kohtaa silmämme, niin valoon valo<br />
+Tukahtuu pois. Niin älynne on jalo,<br />
+Ett' aarteensa kun runsaat tyhjentää,<br />
+Niin viisaus tyhmäks, rikkaus köyhäks jää.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Te rikas siis ja viisas; silmissäni &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Olen hölmö, tyhmistynyt köyhyyttäni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mit' otatte te näin, se omaa lie:<br />
+Vain hölmö toisen suusta sanan vie.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Min' olen kaikki kaikkineni teidän.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Kokoko narri?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Kaikki teille heitän.</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mik' oli naamareista teidän oma?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mikä? Milloin? Missä? Kysymyspä soma!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tuo, tuolloin, tuolla noin: tuo koppa korja,<br />
+Mi sisält' inha on, mut päältä sorja.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tulemme ilmi. Nytkös pilkkaa sataa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Pilaksi teemme kaikki; tunnustamme.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuningas, hämmennytte! Kuink' on laita?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Hän pyörtyy; auttakaa! Kas kuink' on kalvas! &mdash;<br />
+Merisairasko, ja Moskovasta asti?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Näin tähdet valapaton aikeet turmaa!<br />
+Tät' ei voi kestää rautaotsakaan. &mdash;<br />
+Täss' seison; salamoillas minut surmaa,<br />
+Ivallas järsi, pilkoin ruhjo vaan,<br />
+Lävistä minut älys peitsellä<br />
+Ja paloittele sutkas veitsellä.<br />
+En tanssiinkutsua ma enää anna,<br />
+Enk' enää koskaan ryssän viittaa kanna;<br />
+En enää turvaa kynäntuotteisiin,<br />
+En lörpän koulupojan luotteisiin,<br />
+En kulje naamarissa naimamailla,<br />
+En kosi sokon harppuniekan lailla.<br />
+Pois silkkifraasit, hienot taftitavat,<br />
+Samettilieheet, puheet imartavat<br />
+Ja imelät: nuo kesäperhot houkat,<br />
+Joist' aivoon siinneet turhuuden on toukat!<br />
+Tuon valkokintaan kautta, totta vie, &mdash;<br />
+Ties Herra, valkoinenko käsi lie, &mdash;<br />
+Jos kelle sydämmeni kieltä luen,<br />
+Täst'edes piikkoon sen ja sarkaan puen.<br />
+Siis aluks: &mdash; tyttö, kosiako saa?<br />
+Kas, tässä reipas, kunnon mies, <i>voilà!</i><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<i>Voilà?</i> Pois se!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Ei jätä, totta toden,</span><br />
+Tuo vanha tapa: &mdash; anteeks, nyt ma poden,<br />
+Mut kohta toinnun. Otsaan kirjoittakaa<br />
+Vain noiden kolmen: "Taivaat, armahtakaa!"<a name="FNanchor_20" id="FNanchor_20"></a><a href="#Footnote_20" class="fnanchor">[20]</a><br />
+On heissä rutto, sydän tyrmistyy,<br />
+Ja tämä teidän silmänne on syy.<br />
+Heit' etsiskellään; &mdash; ette tekään vapaa:<br />
+Myös teissäkin ne "Herran merkit" tapaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Nää vapaan herran antimia on.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Olemme myydyt. Päivä tuomion!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vai myyty? Tuomittukin? Kumma sana:<br />
+Vai tuomittu, vaikk' itse kantajana?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vait! Teidän kanss' ei mulla asiaa.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei tule myös, jos mull' on sanontaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Puhukaa yksin; älyni jo makaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa, neuvokaatte meille vakaa<br />
+Syyn sovitus.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Se syynne tunnustakaa:</span><br />
+Tääll' olitteko äsken, naamar' yllä?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kyll' olin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Aivan tosissanne?</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Kyllä.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jos niin on laita, sanokaahan sitte,<br />
+Mit' armahanne korvaan kuiskailitte.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Lupasin yli kaiken rakastaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jos siihen luottaa, rukkaset hän saa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ei, kautta kunniani!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Vaiti vainen!</span><br />
+Te valoissanne olkaa varovainen.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mua hylkikää, jos rikon valan sen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Siis pitäkää se. &mdash; Sano, tyttönen,<br />
+Mit' äsken kuiskailit sen ryssän kanssa.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Hän, armo, vannoi mua hellovansa<br />
+Kuin silmäterää; yli kaiken olin<br />
+Hänelle rakas; jos ei hän mua saisi,<br />
+Tok' aina kuolemaan mua rakastaisi.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jumala suokoon onnen siitä itää!<br />
+Hän kunnon mies on, sanansa hän pitää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mit', arvon neiti? Vannon autuuteeni,<br />
+En koskaan hälle mitään luvanneeni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sen teitte, kautta taivaan! Pantinkin<br />
+Sain tämän; nyt sen annan takaisin.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa tuon ja valanikin sai;<br />
+Tuon hänen kaulassaan näin äsken kai.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei, herra; tuo se helminauhaa kantoi;<br />
+Biron se mulle sydämensä antoi. &mdash;<br />
+Mun otatteko, taikka lahjan pois?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+En kumpaakaan; se mulle liikaa ois. &mdash;<br />
+Nyt huomaan juonen. &mdash; Tääll' on tehty liitto &mdash;<br />
+Kun huvikkeestamme on saatu viitto &mdash;<br />
+Se tärvellä kuin mikä joulupila.<a name="FNanchor_21" id="FNanchor_21"></a><a href="#Footnote_21" class="fnanchor">[21]</a><br />
+Jokunen hupsu, kielevä ja nila,<br />
+Eeskäypä, kuiskuttaja, virnasuu<br />
+Ja ryttynaama, joka tuntee temput,<br />
+Mitenkä nauramaan saa armonhemput,<br />
+Aikeemme urkki. Juoni onnistuu:<br />
+Korunsa naiset vaihtavat, ja me,<br />
+Me heidän korujansa kosimme;<br />
+Ja kauhuksemme erheestä nyt toisen<br />
+Me teimme pattovalan turkamoisen.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet'lle.)</span><br />
+Te, herra, huvimme te pilasitte<br />
+Ja vielä väärään valaan viettelitte.<br />
+Naisjalan mitat tuntevan ne näytte,<br />
+Te suoraan naista silmiin nauratten,<br />
+Hänelle takkatulen suojaks käytte<br />
+Ja lautast' ojennatte kiemaillen.<br />
+Pojan säikytitte. Hautaan astukaa te!<br />
+Naispaita teille paras paarivaate.<br />
+Irnuilkaa vain! Tuo katse vaaraton<br />
+On niinkuin lyijymiekka.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Hupaist' on</span><br />
+Tää sanaratsastus ja kilpasota.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kas, oiti pistää! Multa tylsyy ota.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee.)</span><br />
+Tuoss' älyniekka! &mdash; Ratko tämä riita.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Hyvä Jumala, jo tuolla tiedustavat,<br />
+Ne kolmet sankaritko tulla saavat.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain kolmet?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Kukin kolmikossa kolmost' etustaa.</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja kolme kolmost' yhdeksän on.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Anteeks antakaa,</span><br />
+Ei suinkaan, herra; toivon, ett' on siinä erehdystä;<br />
+Ei meitä niinkään narrata, on meissäi ymmärrystä.<br />
+Ma toivon, että kolme kolmost' &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 17em;">Ei tee yhdeksää.</span><br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Antakaa anteeks, hyvä herra; kyllä me tiedetään, mitä se tekee.</p>
+
+<p>BIRON.
+Minä kun kolme kolmost' aina luulin yhdeksäksi.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä Jumala! Surkeata olisi, jos teidän pitäisi elää laskemisella.</p>
+
+<p>BIRON.
+Paljonko se sitten tekee?</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä Jumala, herra, osakkaat, itse näyttelijät, kyllä näyttävät mitä se
+tekee. Itse puolestani minä vain, niinkuin sanotaan, pelaan yhtä
+persoonaa, yhtä vaivaista persoonaa: Pumppujussi suurta, hyvä herra.</p>
+
+<p>BIRON.
+Oletko sinä yksi noita sankareita?</p>
+
+<p>KALLO.
+Ovat suvainneet sankaroida minut Pumppujussi suuren arvoiseksi; itse
+puolestani en tunne noita sankarien arvoasteita, mutta kyllä minä
+hänestä vastaan.</p>
+
+<p>BIRON.
+Vie sana, että laittautuvat kuntoon.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kyllä me teemme asiamme hienosti, herra; kyllä me siitä pidämme huolta.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Biron, he meidät häpäisevät; tulla eivät saa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei meihin pysty häpeä; ja ovelaa on vaan,<br />
+Jos näytelmä on huonompi kuin seura kuninkaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+He eivät tulla saa, sen sanon.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mun suokaa tämä hyvään loppuun viedä:<br />
+Paras pila se, jok' itsestään ei tiedä;<br />
+Kun into tahtoo hurmata, mut hurma<br />
+On itse intoilijan innon surma,<br />
+On hauskin, kun käy kaikki nurinpäin<br />
+Ja suuret hankkeet menee kesken näin.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo pilamme on paras selitys.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä voideltu! Rukoilen, että sen verran kulutat kuninkaallista
+sulohenkeäsi, kuin vaaditaan sana-parin lausumiseen.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado puhelee kuninkaan kanssa ja antaa hänelle paperin.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Pelkääkö tuo mies Jumalaa?</p>
+
+<p>BIRON.
+Miksi kysytte?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Hän ei puhu niinkuin Jumalan luoma ihminen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Yhdentekevä, sinä kaunis, suloinen hunajavaltias, sillä vannon ja
+vakuutan, että koulumestari on ylenmäärin fantastinen, liian
+turhamainen, liian, liian turhamainen; mutta me jätämme sen, niinkuin
+sanotaan, <i>fortuna della guerra'n</i> ratkaistavaksi. Toivotan teille
+mielenrauhaa, te kaikkein kuninkaallisin parikunta!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tästä näyttää tulevan vallan hyvä sankarinäyttely. Hän näyttelee Troijan
+Hectoria, paimen. Pompejus suurta, seurakunnan pappi Aleksanteria,
+Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas Maccabaeusta.
+Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas Maccabaeusta.<br />
+Jos näiden neljän ensi koe hyvin onnistuu,<br />
+Palaavat kohta viitenä, vain puku vaihettuu.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut viis on heitä alkuaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Te erehdytte: neljä vaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Koulukarhu, öyhkäri, nurkkapappi, narri ja poika.<br />
+Vaikk' arpaa löis ja onnenheiton heittäisi, niin moista<br />
+Ei tapais viisivaljakkoa maailmassa toista.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jo saapuu laiva purjeissaan; nyt tulee suurenloista.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee Pompejukseksi puettuna.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen", &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Etpä ole. Valhett' äitelää!</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen", &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Polvella on leopardin pää.<a name="FNanchor_22" id="FNanchor_22"></a><a href="#Footnote_22" class="fnanchor">[22]</a></span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin oikein, vanha leuhka, toivon sinust' ystävää.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen; nimeltäni paksu", &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Suuri.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Niin oikein, suuri &mdash; "nimeltäni suuri,<br />
+Mi kilvellään on pöllyttänyt selkiä vainolaisten;<br />
+Nyt rantaa pitkin tallustin ja tulin tänne juuri<br />
+Ja aseet riisun jalkain juureen Ranskan sulonaisten."<br />
+Jos teidän armonne nyt tahtoisi sanoa: "Kiitos, Pompejus", niin olisi
+työni tehty.</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Suur' kiitos, suuri Pompejus!</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin suurta se ei ansaitse; mutta toivon, että kaikki meni resiis.
+Suuressa vain tuli pieni virhe.</p>
+
+<p>BIRON.
+Panen vetoa hattuni äyriä vastaan, että Pompejus on sankareista paras.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Nathanael tulee, Aleksanteriksi puettuna.)</span><br />
+<br />
+NATHANAEL.<br />
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra,<br />
+Etelät, pohjat, idät, lännet valloitin ma kerran;<br />
+Jo kilpenikin todistaa, ett' olen Alisander."<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut toista nokkas sanoo: se ei vääräss' ole lain.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt väärin haistoi nokkanne, te hieno nuuskiain!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Hämille joutuu valloittaja. Jatka, Aleksander!<br />
+<br />
+NATHANAEL.<br />
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra"; &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin, oikein, Aleksander, oikein, se sin' olit kerran.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pompejus suuri!<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Teidän käskyläs, ja Kallo.</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Vie pois tuo valloittaja, vie pois tuo Alisander!</p>
+
+<p>KALLO (Nathanaelille).
+Voi, herra, kyllä nyt olette vallan mullistanut Alisanter-valloittajan!
+Tästä työstä raapitaan teidät pois vanhoista seinäverhoista;<a name="FNanchor_23" id="FNanchor_23"></a><a href="#Footnote_23" class="fnanchor">[23]</a>
+jalopeuranne, joka, tappara kourassa, yötuolilla istuu, sen saa nyt
+Makkipeus: hänestä tulee siten yhdeksäs sankari. Valloittaja, eikä tohdi
+puhua! Juokse pois häpeämään, Alisanter!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Nathanael poistuu.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Siinä on, jos suvaitsette, hiljainen mies-hupakko, kunniallinen
+tassukka, nähkääs, joka vähästä joutuu hämille. Hän on ihmeteltävä
+naapuri, totta tosiaan, ja kelpo keilimies. Mutta, Alisanter! ah! siinä
+sen näette, &mdash; se menee yli voimain. &mdash; Mutta tässä tulee toisia
+sankareita, joilla on niinkuin vähän toinen ääni kellossa.</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Mene syrjään, hyvä Pompejus.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Juudaaksi puettuna, ja Tiisa,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Herkuleeksi puettuna, tulevat.)</span><br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+"Suur' Herkules on tämä pikku kääppä,<br />
+Min nuijaan kaatui Cerberus, se kolmipäinen <i>canus</i>;<br />
+Kun viel' ol' imulapsi, poika-rääppä,<br />
+Niin käärmehiä kuristi sen <i>manus</i>.<br />
+<i>Quoniam</i> hän on lapsi-iässään,<br />
+<i>Ergo</i> minä puhun hänen nimessään." &mdash;<br />
+Nyt arvokkaasti <i>exit</i> vain, ja mene. &mdash;<br />
+"Juudas min' oon", &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Vai Juudas!</span><br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+<span style="margin-left: 17em;">En Iskariot, herra. &mdash;</span><br />
+"Juudas min' oon ja arvoltani Maccabaeus."<br />
+</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kun arvo karvotaan, jää kalju Juudas.</p>
+
+<p>BIRON.
+Kavala suutelija! &mdash; Millä todistat, ett' olet Juudas?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+"Juudas min' oon", &mdash;</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Sitä suurempi häpeä sinulle, Juudas.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mitä tarkoitatte, herra?</p>
+
+<p>BOYET.
+Että Juudas menisi hirteen.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Näyttäkää tietä; tuo meni mäntyyn.</p>
+
+<p>BIRON.
+Oikein osattu! Juudas hirttäytyikin mäntyyn.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minun päätäni ette sekoita.</p>
+
+<p>BIRON.
+Kun sinulla ei ole päätä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä on tämä?</p>
+
+<p>BOYET.
+Viulunheppi.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Neulannuppi.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pääkallo sinettisormuksessa.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Pilalle kulunut naamakuva vanhassa roomalaisessa rahassa.</p>
+
+<p>BOYET.
+Caesarin miekan kahvannasta.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Pääksi vuoltu ruutisarven tulppa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pyhän Yrjänän poskikuva soljessa.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Niin, lyijyisessä soljessa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Semmoisessa, jota hammaspuoskari käyttää lakissaan. No, jatka nyt; nyt
+olemme panneet pääsi kuntoon.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Olette sen vallan sekoittaneet.</p>
+
+<p>BIRON.
+Erehdys! Olemme vain vähän sinun päätäsi pidelleet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mutta vähän pahasti pidelleet.</p>
+
+<p>BIRON.
+Näin pitelisimme myös leijonaa.</p>
+
+<p>BOYET.
+Siis, hän kun on aasi, hän mennä saa. Hyvästi, rakas Juudas! &mdash; Hän mitä
+kököttää?</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Nimensä päätä.</p>
+
+<p>BIRON.
+Nimensä päätä? Saakoon sen. &mdash; Hyvästi, Mököpää!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mut tää onko siivoa, hienoa ja laitaa?</p>
+
+<p>BOYET.
+Hoi! Juudakselle tuohus, muuten kompastua taitaa!</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Voi, Maccabaeus-parka, kyll' on kanssas ilkamoitu!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee Hectoriksi puettuna.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Achilles, pääsi piiloon! Hector tulee aseissa.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Vaikka pilkka sattuisi omaan nilkkaan, niin nyt tahdon olla iloinen.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tuon rinnalla Hector oli pelkkä troijalainen.<a name="FNanchor_24" id="FNanchor_24"></a><a href="#Footnote_24" class="fnanchor">[24]</a></p>
+
+<p>BOYET.
+Mutta onko tuo Hector?</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Luulenpa, ett'ei Hector ollut noin sileärankainen.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Hänen ei ollut säärensä noin säippärät.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Ei tuollaiset vasikankintut.</p>
+
+<p>BOYET.
+Ei, mutta nilkka on mainio.</p>
+
+<p>BIRON.
+Tuo ei voi olla Hector.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hän on joko Jumala tai maalari: hän muovailee muotoja.</p>
+
+<p>ARMADO.
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies, Ilionin Hectorille
+lahjan toi", &mdash;</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kullatun muskattipähkinän.<a name="FNanchor_25" id="FNanchor_25"></a><a href="#Footnote_25" class="fnanchor">[25]</a></p>
+
+<p>BIRON.
+Sitruunan.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Neilikoilla täytetyn.</p>
+
+<p>
+DUMAINE.<br />
+Ja heilakoilla käytetyn.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Vaiti!</span><br />
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies,<br />
+Ilionin Hectorille lahjan toi;<br />
+Hän vahva oli mies, ja taistella hän ties,<br />
+Ja aamust' iltaan paviljongist' iskut soi.<br />
+Min' oon se kukka". &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Minttu.</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Akleija.</span><br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Oi, suista kieles, rakas Longaville!<br />
+</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Aion juuri suistaa sen hyökkäykseen Hectoria vastaan.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Niin, ja Hector on susikoira.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Se armas sotasankari on jo kuollut ja mädännyt; armaat kanaseni, älkää
+haudatun luita kuopiko. Kun hän elosteli, oli hän mies. &mdash; Mutta
+jatkakaamme aatelmakuvaustamme! Armas kuninkaallisuus, pyhitä minulle
+kuuloaistisi.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron kuiskaisee Kallolle.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Puhu, uljas Hector! Se meitä suuresti huvittaa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä jumaloitsen sinun suloarmosi varvaskenkää.</p>
+
+<p>BOYET.
+Hän rakastelee häntä jaloittain.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kun ei voi sylittäin.</p>
+
+<p>ARMADO.
+"Se Hector harppas yli Hannibalin", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Helttu on kiipelissä, veli Hector, kiipelissä; se on jo kaksikuukautinen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat?</p>
+
+<p>KALLO.
+Sanon vain, että jos nyt et näyttele rehellistä troijalaista, niin on
+tyttö-rukka mennyttä kalua; hän on pikkuisiin päin, lapsi jo hänen
+kohdussaan rehentelee; se on teidän.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Halpautatko minua valtojen edessä? Varo kuolemaasi!</p>
+
+<p>KALLO.
+Silloin Hector tulee piiskattavaksi Jaquenettan tähden, jolle elävän
+hengen antoi, ja hirtettäväksi Pompejuksen tähden, jolta elävän hengen
+otti.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Verraton Pompejus!</p>
+
+<p>BOYET.
+Mainio Pompejus!</p>
+
+<p>BIRON.
+Suurempi kuin suuri, suuri, suuri, suuri Pompejus! Pompejus jättiläinen!</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hector vapisee.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pompejus on sydäntynyt. &mdash; Lisää raivottaria, lisää raivottaria!
+Usutelkaa heitä, usutelkaa!</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hector varmaan vaatii häntä taisteluun.</p>
+
+<p>BIRON.
+Sen hän tekee, jos hänessä on senkään vertaa miehen verta, kuin mitä
+kirppu tarvitsee iltaruuakseen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta pohjan kaaren, vaadin sinua taisteluun!</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä en taistele kaarilla niinkuin pohjan pojat; minä tahdon hakata
+päälle ja oikein miekalla. &mdash; Olkaa hyvä, antakaa tänne minun aseeni.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Tilaa raivostuneille sankareille!</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä tahdon tapella paitasillani.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Urhoollinen Pompejus!</p>
+
+<p>TIISA.
+Hyvä herra, täytyy vähän höllittää. Nähkääs, Pompejus jo riisuutuu
+taistelua varten. Mitä aattelette? Menetätte hyvän maineenne.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jalot herrat ja sotasankarit, suokaa anteeksi: minä en taistele
+paitasillani.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Te ette voi evätä; Pompejus on teidät haastanut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Rakkaat sydänmuruset, minä sekä voin että tahdon.</p>
+
+<p>BIRON.
+Ja mikä teillä syynä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Peittämätön totuus on, että minulla ei ole paitaa. Käyn villassa ja teen
+katumusta.</p>
+
+<p>BOYET.
+Aivan oikein, se hänelle Roomassa määrättiin palttinan puutteessa, ja
+siitä asti, sen vannon, ei hän ole muuta liinavaatetta pitänyt kuin
+Jaquenettan kyökkipyyhettä, ja sitä hän kantaa lähinnä sydäntään
+lemmenmerkkinä.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Monsieur Mercade ja lähettiläs tulevat.)</span><br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+Terveeksi, armo!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Tervetullut, Mercade,</span><br />
+Jos kohta ilomme sa keskeytätkin.<br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+Mua surettaa, mut kieltän' uutiseni<br />
+Raskaana painaa. &mdash; Isä, kuningas, &mdash;<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+On kuollut?<br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Niin, se on nyt sanottu.</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pois, sankarit! Käy pilveen näyttämö.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä, omasta puolestani, hengitän keveätä hengitystä. Olen älyn hienon
+reiän kautta nähnyt loukkauksen päivänvalon, ja aion hankkia itselleni
+oikeutta soturin tavalla.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Sankarit poistuvat.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mitenkä voitte, majesteetti?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Boyet, käy toimeen; illalla on lähtö.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ei, prinsessa, ei toki; pyydän: jääkää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Käy toimeen, sanon. &mdash; Kiitos, jalot herrat,<br />
+Kaikesta hyvyydestä! Sydän täynnä<br />
+Verestä tuskaa, pyydän: anteeks suokaa<br />
+Ja unhottakaa viisaan jaloudella<br />
+Pilamme rohkea ja vallaton.<br />
+Jos liian röyhkeää on teidän kanssa<br />
+Puhetta vaihdettu, niin höyliytenne<br />
+On siihen syynä. Hyväst', arvon herrat!<br />
+Ei raskaan mielen ole kieli liukas.<br />
+Siis anteeks, vähille jos kiitoksille<br />
+Jää suuren pyynnön aulis täyttämys.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, viime tingass' aika vihdoin viepi<br />
+Kaikk' aikeet kiireelliseen päätökseen,<br />
+Ja eronhetki usein ratkaisee<br />
+Mit' ei saa pitkät keskustelut aikaan.<br />
+Ja vaikka lapsen murheellinen otsa<br />
+Hellältä lemmen hymyilyltä epää<br />
+Sen halajamaa pyhää pyyntöä,<br />
+Niin sentään &mdash; kun on lempi vauhdissa &mdash;<br />
+Sit' älkööt surun pilvet määräntiestä<br />
+Pois syöskö. Kuolleit' ystäviä surra<br />
+Niin terveellist' ei ole, hyödyllistä,<br />
+Kuin uusist' ystävistä iloita.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+En ymmärrä; mun murhe tylsyttää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vakava, suora sana murheen korvaan<br />
+Paraiten pystyy. Tuosta viittauksesta<br />
+Kuninkaan ymmärrätte. Teidän tähden<br />
+Petimme valamme ja aikaa turhaan<br />
+Vain kulutimme. Kauneutenne, naiset,<br />
+Rumensi meidät pahoin, muuttain mielen<br />
+Omien aikeittemme vastakohdaks<br />
+Ja tehden meidät naurunalaisiksi.<br />
+Näet, lempi tavaton on tavoiltaan,<br />
+Kuin lapsi huima, juonikas ja nirso,<br />
+Silmästä siinnyt ja, kuin silmä, täynnä<br />
+Kummia kuvia ja muotoja,<br />
+Muutellen mieltä, niinkuin silmä pyörii<br />
+Ja joka luonnilt' esineitä vaihtaa.<br />
+Jos vallattoman lemmen kirjopuku<br />
+Ei teidän taivaisissa silmissänne<br />
+Sovellu valaamme ja arvoomme,<br />
+Niin samat silmät taivaiset ne meidät<br />
+On siihen vikaan vietelleet. Siis, naiset,<br />
+Kun teist' on lempemme, niin teistä myöskin<br />
+On lemmen hairahdus. Me uskottomat<br />
+Olimme itsellemme, tullaksemme<br />
+Ikiuskollisiks niille, jotka syynä<br />
+On kumpaiseenkin, &mdash; teille, kaunokaiset.<br />
+Näin vilppi tää, jok' itsessään on synti,<br />
+Itsestään puhdistuu ja hyveeks sääntyy.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Me saimme lempihartaat kirjeenne<br />
+Ja lahjannekin, lemmen airuenne.<br />
+Naisneuvostomme päätti niiden olleen<br />
+Vain mielistelyä ja hauskaa pilaa,<br />
+Vanua tyhjän ajan täytteeksi.<br />
+Sen vakaampi ei meidän nähdäksemme<br />
+Asia ollut; siksi lempenne<br />
+Sai vertaisensa kohtelunkin: pilan.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Enempää oli kirjeemme kuin pilaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ja katseemme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Niit' emme muuksi luulleet.</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Nyt, tunnin viime tuokiossa, suokaa<br />
+Vain lemmenlupaus.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Liian lyhyt aika</span><br />
+Näin iänikuisille kaupoille!<br />
+Ei, prinssi, pattovala teitä painaa<br />
+Ja syyssä suuress' olette; siis kuulkaa!<br />
+Jos rakkauteni &mdash; johon syyt' ei lie &mdash;<br />
+Te voittaa tahdotte, niin tehkää tämä:<br />
+En luota valaanne, mut menkää joutuin<br />
+Erakkomajaan kolkkoon, syrjäiseen<br />
+Ja tämän mailman iloist' erotettuun;<br />
+Siell' olkaa, kunnes eläinradan merkit<br />
+On kaikki tehneet vuosikiertonsa.<br />
+Jos tämä jylhä, yksinäinen elo<br />
+Ei muuta kuuman veren tarjousta,<br />
+Puuvuode, ohut vaate, vilu, nälkä<br />
+Jos loistavaa ei lemmenkukkaa taita,<br />
+Vaan lempenne jos kestää koitoksen,<br />
+Niin tulkaa, kun on vuosi umpeen mennyt,<br />
+Mua vaatimaan, mua palkaks vaatimaan;<br />
+Ja, kautta immen käden, joka kättäs<br />
+Nyt suutelee, sun olen! Siihen asti<br />
+Sulkeudun huolineni murhemajaan<br />
+Ja surun kyyneleitä vuodatan<br />
+Isäni rakastetun muistoksi.<br />
+Jos epäät tuon, niin kädest' erkanemme;<br />
+Ei yhteen sovi meidän sydämmemme.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jos epään sen, tai vielä enempää,<br />
+Näin mieltä rauhaan tuuditellakseni,<br />
+Niin äkkisurma saa mun yllättää.<br />
+Iäti povessas on sydämmeni.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Mut mitä mulle, armas? Eukko, vai?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Lujuutta, terveyttä ja karvasuuta,<br />
+Ja näitä kolmin kerroin, eikä muuta!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sanoa saanko: kiitos, rakas eukko?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Ei, herrani; en vuoteen enkä päivään<br />
+Ma katso silonaamaan poikaräivään.<br />
+Kun prinssi palaa, tekin palatkaatte,<br />
+Jos silloin riittää, lemmest' osaa saatte.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ja siihen asti sydän sinuun palaa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Vait, ettei taaskin tule pattovalaa!<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Maria, puhu!<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Kun näen vuoden pään,</span><br />
+Niin huolihunnun vaihdan ystävään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Odotan, vaikk' on pitkä vuoden kulku.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Se teille sopiikin, te pitkä julku.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Miettiikö neiti? Katso minuun, armas,<br />
+Silmääni katso, sielun ikkunaan,<br />
+Siell' ane nöyrä vastaustas vartoo.<br />
+Työ määrää, millä voitan lempesi.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Teist' usein kuulin, lord Biron, jo ennen<br />
+Kuin teidät näin; ja mailman laaja kieli<br />
+Julistaa ties, ett' ivaa olette<br />
+Ja pistosanaa, herjamieltä täynnä,<br />
+Mill' ahdistatte kaikensäätyisiä,<br />
+Jotk' ilveilynne joutuu saaliiksi.<br />
+Maruna tuo jott' aivoistanne lähtis,<br />
+Ja voittaaksenne mun, jos niin on mieli, &mdash;<br />
+Ja muulla tavoin ette mua saa &mdash;<br />
+Vuos umpeen tulee teidän joka päivä<br />
+Sanattomia sairait' oppia<br />
+Ja voihkivia puhuttaa, ja koittaa<br />
+Älynne koko terävyydellä<br />
+Pakottaa nauramaan nuo raihnaat raukat.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pakottaa kuolevaista hurjaan nauruun!<br />
+Ei, se on mahdotonta, sit' en voi;<br />
+Ei kuolon kamppailussa leikki auta.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut näin se nolataan se irvihammas,<br />
+Jok' elää siitä kurjast' ihailusta,<br />
+Mill' älhän nauru narrin palkitsee.<br />
+Ei pilan luontevuus sen kielell' ole,<br />
+Ken pilan lausuu, vaan sen korvassa,<br />
+Ken pilan kuulee. Siis, jos sairas korva,<br />
+Jonk' oma huumannut on tuskan huuto,<br />
+Ivaasi tyhjää kuuntelee, niin jatka,<br />
+Ja minä vikoinesi otan sun;<br />
+Mut jos ei kuuntele, niin sävys muuta;<br />
+Ja virheestäs kun pääset näin, on mulla<br />
+Sydämmen ilo parannuksestasi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vuoskausi siis! No, tulkoon mitä vaan!<br />
+Vuos hospitaalissakin suottaillaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA (kuninkaalle).<br />
+Nyt, hyvä prinssi, sanon jäähyväiset.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jos suotte, tielle teitä johdatamme.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei vanhaan malliin pääty kosintamme:<br />
+Ei Jukka Jaanaa saa. Naisvehkeilyt<br />
+Oli leikistämme tehdä ilveilyt.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mut vuoden päästä tämä päättyy vainen.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Se näytelmän on ajaks pitkänlainen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Suloinen majesteetti, suvaitkaa, &mdash;</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Tuo eikö ole Hector?</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Arvoisa Troijan sankari.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tahdon suudella sinun kuninkaallista sormeasi ja sanoa hyvästi. Olen
+tehnyt lupauksen: olen luvannut Jaquenettalle hänen armaan lempensä
+tähden käydä kolme vuotta auran kurjessa. Mutta, kunnioitettavin
+suuruus, suvaitsetteko kuulla kahdenpuhelua, jonka kaksi oppinutta
+miestä on yhteensovittanut huuhkan ja käen kunniaksi. Se oli aiottu
+näytäntömme päättäjäisiksi.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kutsukaa ne joutuin; tahdomme kuulla.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Hoilaa! Hoi, tänne!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Nathanael, Tiisa, Kallo y.m. tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Tämä puoli on <i>Hiems</i>, talvi, tämä <i>Ver</i>, kevät; toista
+edustaa huuhka, toista käki. <i>Ver</i>, alota!</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i4">Laulu.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i4">Kevät.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun sinivuokot, orvokit<br /></span>
+<span class="i0">Ja käenkengät kellakkaat<br /></span>
+<span class="i0">Ja valkoliljat, valvatit<br /></span>
+<span class="i0">Sulollaan kirjaa nurmimaat,<br /></span>
+<span class="i0">Niin puusta käen laulu soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja miestä nainutt' ilkamoi:<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu!<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus<br /></span>
+<span class="i0">On naineen miehen kauhistus.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun leivo aamun julistaa<br /></span>
+<span class="i0">Ja paimen luikkuuns' ääntelee<br /></span>
+<span class="i0">Ja naakat, kyyhkyt kuhertaa<br /></span>
+<span class="i0">Ja paitaans' immyt valkaisee,<br /></span>
+<span class="i0">Niin puusta käen laulu soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja miestä nainutt' ilkamoi:<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu!<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus<br /></span>
+<span class="i0">On naineen miehen kauhistus.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i4">Talvi.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun räystähistä riippuu jäät<br /></span>
+<span class="i0">Ja Tommi takkaan puita tuo<br /></span>
+<span class="i0">Ja Antin konttuu sormenpäät<br /></span>
+<span class="i0">Ja halla maitoon härmän luo<br /></span>
+<span class="i0">Ja veri hyytyy, routii maa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin yössä huuhka huhuaa:<br /></span>
+<span class="i0">Huhuu!<br /></span>
+<span class="i0">Hu'it, huhuu! On somaa tää,<br /></span>
+<span class="i0">Kun Riika rokkaa hämmentää.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun myrsky nurkiss' ääneen soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja pastor' yskään typertyy<br /></span>
+<span class="i0">Ja Maijan nokka punervoi<br /></span>
+<span class="i0">Ja varpu hankeen hykertyy<br /></span>
+<span class="i0">Ja olutkeitto huuruaa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin yössä huuhka huhuaa:<br /></span>
+<span class="i0">Huhuu!<br /></span>
+<span class="i0">Hu'it, huhuu! On somaa tää,<br /></span>
+<span class="i0">Kun Riika rokkaa hämmentää.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>ARMADO.
+Mercuriuksen sanat tuntuvat karkeilta Apollon laulun jäljestä.
+Te tuonne, me tänne!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>SELITYKSIÄ.</h2>
+
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> <i>Sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa</i>. Sh:n aikana herätti
+Lontoossa suurta huomiota erään skotlantilaisen Marocco-niminen hevonen, joka
+osasi tanssia, lukua laskea, korttia lyödä y.m.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> <i>Balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä</i>. Tarkoittaa vanhaa
+englantilaista balladia afrikkalaisesta kuninkaasta Cophetuasta, joka nai
+kerjäläistytön, Penelophonin. Samaan balladiin viitataan 42 siv.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> <i>Kädet taskussa niinkuin miehellä vanhassa kuvassa</i>. Luullaan
+Sh:n tässä antavan letkauksen taitamattomille maalareille, jotka eivät kyenneet
+alastomia ruumiinosia maalaamaan.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> <i>Jo keppihepo unhottui</i>. Kts. Hamlet, 72 siv. muist.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> <i>L'envoy</i>, ranskalaisesta runoudesta lainattu taidesana.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_6" id="Footnote_6"></a><a href="#FNanchor_6"><span class="label">[6]</span></a> <i>Sievä juutalainen</i>. "Juutalainen" oli koomillinen
+hyväilysana Sh:n aikana.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_7" id="Footnote_7"></a><a href="#FNanchor_7"><span class="label">[7]</span></a> <i>Kerjäläistyttöön Zenelophoniin</i>. Viittaus Sel. 2 balladiin.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> <i>Monarcho</i>. Viittaa sen ajan turhamaisiin kerskureihin,
+jotka mielellään matkivat italialaisia ja kuvittelivat olevansa koko maailman
+herroja, josta saivatkin pilkkanimen "monarcho".</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_9" id="Footnote_9"></a><a href="#FNanchor_9"><span class="label">[9]</span></a> <i>Ginevra</i> oli kuningas Arthurin puoliso.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_10" id="Footnote_10"></a><a href="#FNanchor_10"><span class="label">[10]</span></a> <i>Tikanpojan näköinen</i>. Vert. sananlaskua: "kirki se
+tikanpoikaa puuhun vetää."</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_11" id="Footnote_11"></a><a href="#FNanchor_11"><span class="label">[11]</span></a> <i>Mantuanus</i>. Latinainen runoilija 15:llä vuosisadalla,
+<i>Baptista Spagnolus</i>, joka syntymäkaupungistaan Mantuasta sai tämän
+liikanimen. Hänen eklogejaan luettiin
+kouluissa, ja ensimmäinen alkoi sanoilla: <i>Fauste, precor</i> etc.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_12" id="Footnote_12"></a><a href="#FNanchor_12"><span class="label">[12]</span></a> <i>Ut, re, sol, la, mi, fa</i>. Holofernes, kun ensin on näyttänyt
+latinan- ja italiankielen taitoaan, osoittaa nyt laulutaitoaankin laulamalla
+sävelasteikon.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_13" id="Footnote_13"></a><a href="#FNanchor_13"><span class="label">[13]</span></a> <i>Paperi rinnoilla kuin valapatto</i>. Syyllisiksi todistetut
+valapatot saivat rangaistukseksi kantaa rinnassaan paperilevyä, johon oli
+kirjoitettu heidän rikoksensa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_14" id="Footnote_14"></a><a href="#FNanchor_14"><span class="label">[14]</span></a> <i>Yhdeksän sankaria</i>. Tämännimistä näytelmää, jossa oli
+kolme kristittyä, kolme juutalaista ja kolme pakanallista
+sankaria, oli tapana esittää yhteiselle kansalle joulunpyhinä ja muina juhlina.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_15" id="Footnote_15"></a><a href="#FNanchor_15"><span class="label">[15]</span></a> <i>Soma kuin kaavakirjan iso B.</i>. Alkukirjaimet olivat
+tavallisesti punaisia, niin A:kin, mutta B oli musta. Letkaus
+Rosaliinalle hänen tumman hipiänsä tähden.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_16" id="Footnote_16"></a><a href="#FNanchor_16"><span class="label">[16]</span></a> <i>Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi</i>, s.o. etten koskaan
+antaisi toista kättäni miehelle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_17" id="Footnote_17"></a><a href="#FNanchor_17"><span class="label">[17]</span></a> <i>Saint Denis</i> oli Ranskan suojeluspyhä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_18" id="Footnote_18"></a><a href="#FNanchor_18"><span class="label">[18]</span></a> <i>Ryssän puku kaikill' yllä</i>. Henrik VIII:n aikaan oli tullut
+muodiksi naamiaisissa pukeutua ryssiksi. Venäjä oli
+silloin vielä jotakin uutta englantilaisille.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_19" id="Footnote_19"></a><a href="#FNanchor_19"><span class="label">[19]</span></a> <i>Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti</i>. Viittaa naisten
+naamareihin, jotka olivat tahtisilkkiä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_20" id="Footnote_20"></a><a href="#FNanchor_20"><span class="label">[20]</span></a> "<i>Taivaat, armahtakaa</i>." Nämä sanat kirjoitettiin niiden
+talojen ovelle, joissa oli ruttosairaita. Mustat täplät
+ihossa olivat paranemattomuuden merkkejä, ja niitä sanottiin "Herran merkeiksi".
+Tätä nimitystä käytetään
+tässä kaksimielisesti niistä lahjoista, joita prinsessa oli
+kuninkaalta saanut.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_21" id="Footnote_21"></a><a href="#FNanchor_21"><span class="label">[21]</span></a> <i>Se tärvellä kuin mikä joulupila</i>. Joulun ja loppiaisen
+välisenä aikana pidettiin kaikenlaisia huvituksia ja näytelmiä, jolloin joskus
+sattui, että katselijat ja muut iloiset
+veitikat sekaantuivat näyttelyyn ja näin saivat häiriötä
+aikaan.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_22" id="Footnote_22"></a><a href="#FNanchor_22"><span class="label">[22]</span></a> <i>Polvella on leopardin pää</i>. Pompejuksen asepuvun
+polvivaruksena oli metallista taottu leopardin pää.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_23" id="Footnote_23"></a><a href="#FNanchor_23"><span class="label">[23]</span></a> <i>Teidät raapitaan pois vanhoista seinäverhoista</i>. Näissä oli
+kuvattuna niiden yhdeksän sankarin joukossa myöskin Aleksanteri suuri, jonka
+vaakunakilpenä oli: punaisella pohjalla kultainen leijona tuolilla istumassa,
+hopeainen sotatappara käpälissä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_24" id="Footnote_24"></a><a href="#FNanchor_24"><span class="label">[24]</span></a> <i>Troijalainen</i>. Tätä sanaa käytettiin myöskin
+maankuljeksijan, veijarin nimityksenä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_25" id="Footnote_25"></a><a href="#FNanchor_25"><span class="label">[25]</span></a> <i>Kullatun muskattipähkinän</i>. Näitä oli tapana antaa uuden
+vuoden lahjaksi, samoin kuin mausneilikoilla täytettyjä
+sitruunia ja appelsiineja.</p></div>
+
+<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44602 ***</div>
+</body>
+</html>
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..8e141b9
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #44602 (https://www.gutenberg.org/ebooks/44602)
diff --git a/old/44602-8.txt b/old/44602-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..3fa87f3
--- /dev/null
+++ b/old/44602-8.txt
@@ -0,0 +1,5590 @@
+The Project Gutenberg EBook of Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+
+Title: Turhaa lemmen touhua
+
+Author: William Shakespeare
+
+Translator: Paavo Cajander
+
+Release Date: January 6, 2014 [EBook #44602]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TURHAA LEMMEN TOUHUA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+TURHAA LEMMEN TOUHUA
+
+
+Kirj.
+
+
+William Shakespeare
+
+
+
+
+Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1910.
+
+
+
+
+
+
+
+Näytelmän henkilöt:
+
+
+FERDINAND, Navarran kuningas.
+BIRON,      |
+LONGAVILLE, | kuninkaan seuruetta.
+DUMAINE, |
+MERCADE, | Ranskan prinsessan seuruetta.
+BOYET,   |
+DON ADRIANO DE ARMADO, espanjalainen.
+Sir NATHANAEL, pastori.
+HOLOFERNES, koulunopettaja.
+PÖLLÖ, konstaapeli.
+KALLO, talonpoika.
+TIISA, Armadon kantapoika.
+Metsänvartija.
+Ranskan prinsessa.
+ROSALIINA, |
+MARIA,     | prinsessan hovineitsyitä.
+KATARIINA, |
+JAQUENETTA, talonpoikaistyttö.
+Virkamiehiä ja muita kuninkaan ja prinsessan seuralaisia.
+
+
+Tapaus: Navarrassa.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Navarra. Puisto kuninkaanlinnan edustalla.
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat.)
+
+KUNINGAS.
+Se maine, jota elo tavoittaa,
+Saa vaskikirjoiss' elää haudoillamme,
+Somentain meitä kalman rumentaissa,
+Jos korpin-ahnaan ajan uhalla
+Sen kunnian voimme elämässä ostaa,
+Mi kuolon tuiman odan tylsentää
+Ja perinnöks suo meille ijäisyyden.
+Siis, uljaat urhot, -- uljait' olette,
+Kun sotaa käytte omaa hehkua
+Ja mailman koko himolaumaa vastaan --
+Lujana pysyy viime säädöksemme:
+Navarra tulee mailman ihmeeksi,
+Hovimme pikku-akatemiaksi
+Ja tyynen mietiskelyn tyyssijaksi.
+Te kolme, Longaville, Biron, Dumaine,
+Vannoitte kanssain elää kolme vuotta
+Kuin koululaiset tämän ohjeen mukaan,
+Jonk' olen tähän paperille pannut.
+Jo valan teitte, nyt vain nimet alle,
+Jott' omin käsin kunniansa kumois
+Se, joka tästä rikkoo rahdunkaan.
+Yht' uljaasti nyt allekirjoittakaa,
+Kuin vannoitte, jott' oisi vala vakaa.
+
+LONGAVILLE.
+Sen teen, se kolmen vuoden vain on paasto;
+Jos ruumis kärsiikin, niin juhlii sielu.
+Suur' vatsa -- tyhjät aivot! Herkkusuu
+Kyll' ihraa saa, mut äly surkastuu.
+
+DUMAINE.
+Lihaansa kurittaa Dumainekin tahtoo;
+Tään mailman raa'at himoaineet heittää
+Hän raa'an mailman palkkaorjille.
+Komeus, lempi, rikkaus nyt on mennyt,
+Ma viisauden mailla elelen nyt.
+
+BIRON.
+Voin noiden lupaukseen yhdistyä
+Vain siinä, mitä olen vannonut,
+Siis, kolme vuotta täällä opiskella.
+Mut tuossa mont' on muuta kovaa kohtaa;
+Kuin: ettei saa sill' aikaa naista nähdä,
+-- Niin toivoakseni ei säännöiss' ole --
+Ja syömätt' olla yksi viikonpäivä
+Ja muinakin vain kerran ruokailla,
+-- Niin toivoakseni ei säännöiss' ole --
+Ja öisin nukkua vain kolme tiimaa
+Ja päivin vähääkään ei uinahtaa --
+Minä kun kiltist' aina yöni nukun,
+Lisäten yöhön vielä puolen päivää --
+Niin toivoakseni ei säännöiss' ole.
+Kovalle ottaa tää: ei nähdä naista,
+Paastoilla, oppia eik' unta maistaa.
+
+KUNINGAS.
+Mut teitte valan tehdä kaiken sen.
+
+BIRON.
+Ei, anteeks suokaa, sit' en tehnyt, en;
+Tääll' olla lupasin vain kolme vuotta
+Ja teidän kanssa opiskella suotta.
+
+KUNINGAS.
+Sen vannoitte ja kaiken muunkin näin.
+
+BIRON.
+Ma vannoin "niin" ja "ei" vain pilan päin.
+Mut mikä siit' on hyöty? -- soisin tietää.
+
+KUNINGAS.
+Se tietää, mit' ei muuten saisi tietää.
+
+BIRON.
+Mik' arkiälyltäkö salaan jää?
+
+KUNINGAS.
+Niin, opin taivainen on palkka tää.
+
+BIRON.
+No, semmoinen on opiskelu hupa,
+Kun tietää saa, mit' ei ois muuten lupa,
+Kuin esimerkiks, miss' on hyvä syödä,
+Kun syömingit on kiellettyä työtä,
+Tai miss' on soma tyttö verraton,
+Kun tytöt ei lie arkiälyn alaa,
+Tai miten välttää kiusallista valaa
+Lupaustaan rikkomatta, -- tuo jos on
+Opinnon hyöty, niin kuin totta lie,
+Niin siihen, mit' ei tiedä, tieto vie,
+Ja silloin vannon: paras opin tie.
+
+KUNINGAS.
+Tuo opintomme tuiki turmeleisi
+Ja turhaan iloon ajatukset veisi.
+
+BIRON.
+Kaikk' ilot turhat on, mut turhin aivan
+Se, joka vaivan palkaks tuo vain vaivan
+Mies vaivoin kirjoistansa tutkaisee
+Totuuden valoa; sill' aikaa hältä
+Lumeillaan totuus näön huikaisee,
+Vie valon valo valon-etsijältä;
+Ennenkuin valon löytää pimeässä,
+On omain silmäin valo menemässä.
+Ei, suuremman se huvin silmä saa,
+Jos silmään kauniimpaan se katsahtaa;
+Jos näin se huikeneekin, uuden palon
+Saa silmästä, jok' otti siltä valon.
+On viisaus niinkuin kirkas aurinko:
+Sit' ei saa julkein silmin tutkiskella;
+On pieni kirjatoukan tuotanto:
+Vain pöyhkeilyä lainaverhoimella.
+Nuo tähtitaivaan kummit maalliset,
+Jotk' ovat nimitelleet tähtilöitä,
+Ei enemp' arvostaa voi valoöitä
+Kuin tavalliset arki-ihmiset.
+Ken paljon tietää, turhaa taakkaa kantaa;
+Jokainen kummi osaa nimen antaa.
+
+KUNINGAS.
+Kuink' oppineesti oppia hän manaa!
+
+DUMAINE.
+Opillaan yksin loistaa, muill' ei sanaa.
+
+LONGAVILLE.
+Hän ruuhkan säästää, mutta viljan lanaa.
+
+BIRON.
+Jo joutuu kesä: muna huutaa kanaa.
+
+DUMAINE.
+S'ei sovi tähän.
+
+BIRON.
+                 Hyvin tällä erää.
+
+DUMAINE.
+Ei siinä pontta.
+
+BIRON.
+                 Mut on sentään perää.
+
+KUNINGAS.
+Biron on niinkuin kade hallan pesä,
+Tuhota kevään esikoiset sois.
+
+BIRON.
+Niin, mutta miksi pöyhkeilisi kesä,
+Ennenkuin lauluun syytä linnull' ois?
+Ken keskoisesta lapsest' ilakoisi?
+Ken jouluks toivois ruusuja? Ken voisi
+Lumia nähdä Vapun hemmuissa?
+Ei, joka asiall' on aikansa.
+Opinnot teilt' on jääneet: yli katon
+Kuljette, vaikk' on ovi sulkematon.
+
+KUNINGAS.
+Hyvästi, Biron! Joudat menemään.
+
+BIRON.
+Ei, kuningas; tein valan että jään.
+Vaikk' opittomuutt' enemmänkin lienen
+Nyt puoltanut, kuin puoltaa voisitte
+Tuot' enkeliä tiedettänne te,
+Niin toki valani ma pitää tiennen:
+Jään tänne kolme vuotta kitumaan.
+Tuon paperin ma lukeako saan?
+Nimeni piirrän, vaikk' ois siinä mitä.
+
+KUNINGAS.
+Näin säilyt häpeästä; sanas pidä.
+
+BIRON (lukee).
+"_Item_, ettei yksikään nainen saa tulla hoviamme peninkulmaa
+lähemmäksi." -- Onko niin kuulutettu?
+
+LONGAVILLE.
+On neljä päivää sitten.
+
+BIRON.
+Entä rangaistus? (Lukee.) "Kielensä menettämisen uhalla." -- Kuka sen
+rangaistuksen on keksinyt?
+
+LONGAVILLE.
+Minä ehdotin sen siksi.
+
+BIRON.
+Ja, hyvä herra, miksi?
+
+LONGAVILLE.
+Se ankaraks on tehty pelätiksi.
+
+BIRON.
+Ja kaiken höyliyden sortimiksi.
+
+    (Lukee.)
+
+"_Item_, jos joku tavataan näiden kolmen vuoden aikana naista
+puhuttelemasta, niin on hän vikapää kaikkeen julkiseen häväistykseen,
+mitä muu hovi suinkin hänelle keksiä saattaa." --
+
+Pian itse rikotte tuon säädöksenne;
+On Ranskan maalta, niinkuin tiedätten,
+Kuninkaan tytär tullut pateillenne --
+Sorea tyttö, majesteettinen.
+Isänsä, sairas, rampa, vuoteen oma,
+Guiennen tahtois vapaaks lunastaa;
+Siis, joko on tuo säädös joutavaa,
+Tai tuli suotta tänne impi soma.
+
+KUNINGAS.
+Tuon unhotin. Nyt mikä neuvoks onkaan?
+
+BIRON.
+Niin, noin se oppi aina ampuu honkaan;
+On kärkäs sille, mitä mieless' itää,
+Mut unhottaapi, mitä tehdä pitää;
+Ja halunsa kun saa, kun voittaa linnan,
+Taas pois sen myy, jost' antoi kalliin hinnan.
+
+KUNINGAS.
+Tuon säännön suhteen täytyy tehdä lakko;
+On hänen majoittamiseensa pakko.
+
+BIRON.
+Tuo pakko vielä panee kuninkaan
+Valansa tuhannesti rikkomaan.
+Jok' ihmisess' on haluja, mut tarmo
+Ei niitä hillitse, vaan yksin armo.
+Jos rikon valani, niin tuohon sanaan
+Ma vetoan ja pakon esiin manaan. --
+Nyt allekirjoitan nuo määräykset; (Kirjoittaa.)
+Mut niistä pienimmänkään pykälän
+Ken rikkoo, saakoon iki-häpeän.
+On mulla niinkuin muilla viettelykset,
+Mut toivon että, vaikka emminkin,
+Valassa minä pysyn kauimmin.
+Mut huviako saamme olla vailla?
+
+KUNINGAS.
+No, emme. Tiedättehän, näill' on mailla
+Mies Espanjasta, hieno keikari,
+Uusimman mailmanmuodin noudattaja,
+Ja aivot oikein korupuheen paja;
+Mies, joka oman kielens' säveliin
+On mieltynyt kuin mihin hurmataikaan;
+Tapojen mies, jonk' arvostelemiin
+Vedotaan, kun saa säännöt riitaa aikaan;
+Tuo oikun laps, Armado nimeltään,
+Hän jouto-aikoinamme pöyhkeissään
+Jytyää meille tummast' Espanjasta
+Ja monest' urhost' ammoin kuuluisasta.
+En tiedä, saako teidät suostumaan,
+Mut mua miellyttää hän valheillaan.
+Hänestä hovilaulajan ma saan.
+
+BIRON.
+Armado mies on aivan suurenmoinen:
+Uuspankki urho, muodin esikoinen.
+
+LONGAVILLE.
+Kun hän on huvinamme Kallon kanssa,
+Niin kuluu kolme vuotta solkenansa.
+
+    (Pöllö, kirje kädessä, ja Kallo tulevat.)
+
+PÖLLÖ.
+Mikä on herttuan oma persoona?
+
+BIRON.
+Tämä tässä, poikaseni. Mitä tahdot?
+
+PÖLLÖ.
+Minä itse etustan hänen omaa persoonaansa, sillä minä olen hänen
+korkeutensa konstapeli, mutta tahtoisin nähdä hänen oman persoonansa
+lihassa ja veressä.
+
+BIRON.
+Tässä hän on.
+
+PÖLLÖ.
+Signor Arma -- Arma -- sanoo terveisiä. Täällä on konnuutta tekeillä.
+Tässä kirjeessä on siitä enemmän.
+
+KALLO.
+Sen sisälmys koskee vähän niinkuin minua.
+
+KUNINGAS.
+Kirje upi-uljaalta Armadolta!
+
+BIRON.
+Kuinka vähän siinä olkoonkin sisällystä, niin toivon Jumalaan, että
+sanat ainakin ovat suuret.
+
+LONGAVILLE.
+Suurisanainen vähävarainen! Jumal' antakoon meille kärsivällisyyttä!
+
+BIRON.
+Kuulemaanko vai hillitsemään nauruamme?
+
+LONGAVILLE.
+Kuulemaan kiltisti ja nauramaan siivosti, tai pidättymään kummastakin.
+
+BIRON.
+Niin oikein. Sen mukaan, miten esityksen parsi kohottaa meitä
+iloisuuden parsille.
+
+KALLO.
+Asia koskee minua, herra, sen mitä se koskee Jaquenettaa. Sillä tapaa,
+että minut tavattiin teoksiltani.
+
+BIRON.
+Millä tapaa?
+
+KALLO.
+Tapa ja muoto oli seuraava, näin ikään: minä tapasin hänet
+linnantapaisessa, istuin hänen kanssaan renkunmuotoisella ja seurasin
+häntä puistoon, jossa meidät tavattiin; joka kaikki yhteensä on tapa,
+muoto ja seuraus. Mitä muuten tapaan tulee, niin on kai tapana että
+mies puhuttelee naista; ja mitä muotoon tulee, -- jossakin muodossa.
+
+BIRON.
+Entä seuraus?
+
+KALLO.
+Niin seuraus on kai selkäsauna. Jumala varjelkoon oikeutta!
+
+KUNINGAS.
+Tahdotteko nyt tarkkaavasti kuunnella tätä kirjettä?
+
+BIRON.
+Kuuntelemme kuin oraakkelia.
+
+KALLO.
+O, Raakelia se lihallinen ihminen kuulee.
+
+KUNINGAS (lukee).
+"Suuri majesteetti, taivaslaen sijaishallitsija, Navarran
+yksinhallitseva itsevaltias, sieluni maallinen Jumala ja ruumiini
+elatuspatruuna", --
+
+KALLO.
+Ei vielä sanaakaan Kallosta!
+
+KUNINGAS.
+"Näin se on". --
+
+KALLO.
+Olkoon vain; mutta jos hän sanoo, että näin se on, niin on hänen
+totuudenrakkautensa vähän niin ja näin. --
+
+KUNINGAS.
+Rauha!
+
+KALLO.
+-- Olkoon minun ja jokaisen kanssa, joka ei tohdi tapella.
+
+KUNINGAS.
+Ei sanaakaan!
+
+KALLO.
+-- Muiden ihmisten salaisuuksista, sitä pyytäisin.
+
+KUNINGAS.
+"Näin se on: korpinkarvaisen melankolian ahdistamana suljin
+mustanraskaan mieleni sinun terveyttätuottavan ilmasi terveellisen
+lääkityksen huomioon, ja, niin totta kuin olen aatelismies, päätin
+mennä jaloittelemaan. Aika, milloin? Kuudennen hetken vaiheella,
+milloin karja parhaillaan palkii, linnut parhaillaan nokkivat ja
+ihmiset istahtavat nauttimaan sitä ravintoa, jota sanotaan
+illalliseksi. Se, mitä tulee aikaan, milloin. Nyt perus, millä;
+tarkoitan, millä kävelin: se oli sinun niin kutsuttu puistosi. Sitten
+paikka, missä; tarkoitan, missä kohtasin tuon riettaan ja perin
+takaperoisen tapauksen, joka lumivalkeasta kynästäni irroittaa sen
+ebenholtsin-karvaisen musteen, jota tässä katselet, silmäät, tarkastat
+ja näet. Mutta mitä tulee paikkaan, missä, niin se on idänpuoleista
+pohjoista itäpohjaa kohti tuon sinun kummallisesti kiemuroivan puistosi
+läntisestä kolkasta; siellä näin tuon halpamielisen tolvanan, tuon
+sinun iloisuutesi alhaisen kivennuoliaisen", --
+
+KALLO.
+Minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuon oppimattoman vähätietoisen sielun". --
+
+KALLO.
+Minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuon typerän vasallin". --
+
+KALLO.
+Aina vain minut!
+
+KUNINGAS.
+-- "Joka, muistaakseni, on nimeltään Kallo". --
+
+KALLO.
+Minä, niin!
+
+KUNINGAS.
+-- "Seuranaan ja seuralaisenaan, vastoin vahvistetuksi julistettua
+sääntöäsi ja kieltolakiasi, tuommoinen -- tuommoinen -- oo! tuommoinen
+-- minua hirvittää sanoa, mimmoinen" --
+
+KALLO.
+Naikko.
+
+KUNINGAS.
+-- "Tuommoinen isoäitimme Eevan lapsi, feminiini, tai, jotta suloälysi
+sen paremmin käsittäisi, nainen. Hänet minä -- niinkuin iki-arvoisa
+velvollisuuteni kehoittaa -- lähetän sinun tykösi saamaan ansaitun
+rangaistuksen, suloarmosi palvelijan Antti Pöllön kautta, miehen, jolla
+on hyvä maine, käytös, ryhti ja arvo."
+
+PÖLLÖ.
+Minä se olen, luvalla sanoen; minä olen se Antti Pöllö.
+
+KUNINGAS.
+"Mitä tulee Jaquenettaan -- niin on nimeltään se heikompi astia, jonka
+tapasin tuon vasta sanotun tolvanan kanssa, -- niin säilytän häntä kuin
+lakisi vihan astiaa ja pienimmästä suloviittauksestasi olen jättävä
+hänet oikeuden käsiin. Kaikella täydellisimmällä, alamaisimmalla,
+sydäntä sytyttävimmällä velvollisuuden innolla sinun Don Adriano de
+Armado."
+
+BIRON.
+Se ei ollut niin hyvää kuin odotin, mutta kuitenkin parasta mitä olen
+kuullut.
+
+KUNINGAS.
+Niin kyllä, huonoimmasta parasta. -- Mutta kuules, poikaseni, mitä
+sanot sinä tästä?
+
+KALLO.
+Minä tunnustan naikon.
+
+KUNINGAS.
+Oletko kuullut julistusta?
+
+KALLO.
+Tunnustan, että olen paljonkin siitä kuullut, mutta vähän pannut siihen
+huomiota.
+
+KUNINGAS.
+Julistettiin vuosi vankeutta sille, joka tavattaisiin naikon kanssa.
+
+KALLO.
+Minua ei ole tavattu semmoisen kanssa; se oli mamselli.
+
+KUNINGAS.
+Hyvä; julistuksessa sanottiinkin: mamselli.
+
+KALLO.
+Ei se ollut mamsellikaan; se oli neitsyt.
+
+KUNINGAS.
+Sekin sanankäänne oli huomioon otettu; julistuksessa sanottiin:
+neitsyt.
+
+KALLO.
+Jos asia niin päin kääntyy, niin kiellän hänen neitsyytensä; minut
+tavattiin tytön kanssa.
+
+KUNINGAS.
+Se tyttö ei sinua suurinkaan auta.
+
+KALLO.
+Auttaa se tyttö sentään jossakin asiassa.
+
+KUNINGAS.
+Julistan sinulle tuomiosi: sinun tulee paastota viikon päivät vedellä
+ja leivällä.
+
+KALLO.
+Mieluummin rukoilisin kuukauden päivät lammaspaistin ja lihaliemen
+ääressä.
+
+KUNINGAS.
+Ja don Armadon vartijakses saat. --
+Hänelle hänet jätä, lord Biron. --
+Nyt, hyvät herrat, täyttämähän se,
+Mink' äsken vakavasti vannoimme.
+
+    (Kuningas, Longaville ja Dumaine menevät.)
+
+BIRON.
+Min' annan pääni hatturähjäsestä,
+Ett' ei nuo lait ja valat kauan kestä. --
+No, tule, poikaseni.
+
+KALLO.
+Minä kärsin totuuden tähden, herra; sillä tosi on, että minut tavattiin
+Jaquenettan kanssa, ja se Jaquenetta on uskollinen tyttö. Siis
+tervetullut, sinä autuuden katkera kalkki! Kova onni minulle vielä
+kerran hymyilee, ja siihen saakka käy istumaan, murhe!
+
+    (Menevät.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Armadon asunto puistossa.
+
+    (Armado ja Tiisa tulevat.)
+
+ARMADO.
+Poika, mikä on merkki, kun suurihenkinen mies tulee raskasmieliseksi?
+
+TIISA.
+Suuri merkki on se, että hän näyttää synkältä.
+
+ARMADO.
+Ovathan synkkyys ja raskasmielisyys sama asia, sinä rakas poika-vesa.
+
+TIISA.
+Ei, ei, hyvä Jumala! herra, ei.
+
+ARMADO.
+Miten sinä erotat synkkyyden ja raskasmielisyyden, sinä hento
+nuorukainen?
+
+TIISA.
+Osoittamalla helppotajuisesti niiden vaikutuksen, te jäykkä ukko.
+
+ARMADO.
+Jäykkä ukko! Miksi jäykkä ukko?
+
+TIISA.
+Hento nuorukainen? Miksi hento nuorukainen?
+
+ARMADO.
+Sanoin "hento nuorukainen", pitäen sitä sopeutuvana tuntonimenä sinun
+nuoreen ikääsi katsoen, jota voimme kutsua hennoksi.
+
+TIISA.
+Ja minä "jäykkä ukko", pitäen sitä soveltuvana nimityksenä teidän
+vanhaan ikäänne nähden, jota voimme sanoa jäykäksi.
+
+ARMADO.
+Sievää ja näppärää!
+
+TIISA.
+Mitä tarkoitatte, herra? Minäkö sievä ja puheeni näppärä, vai minäkö
+näppärä ja puheeni sievä?
+
+ARMADO.
+Sinä sievä, kun olet vähäinen.
+
+TIISA.
+Vähäisen sievä, kun olen vähäinen. Miksi näppärä?
+
+ARMADO.
+Siksi näppärä, kun olet liukas.
+
+TIISA.
+Onko tuo oleva minulle kiitosta, herra?
+
+ARMADO.
+Hyvin ansaittua kiitosta.
+
+TIISA.
+Minä voin antaa saman kiitoksen ankeriaalle.
+
+ARMADO.
+Mitä? Ettäkö ankerias on älykäs?
+
+TIISA.
+Ankerias on liukas.
+
+ARMADO.
+Minä sanoin, että olet liukas vastauksissasi. Panethan vereni
+kiehumaan.
+
+TIISA.
+Siinä sain jo vastauksen, herra.
+
+ARMADO.
+Minä en pidä sinusta, kun minua äyrit.
+
+TIISA (syrjään).
+Päinvastaista tarkoittaa: äyrit eivät pidä hänestä.
+
+ARMADO.
+Olen luvannut oppia kolme vuotta herttuan kanssa.
+
+TIISA.
+Sen te voitte tehdä yhdessä tunnissa, herra.
+
+ARMADO.
+Mahdotonta.
+
+TIISA.
+Kuinka paljon on kolme kertaa yksi?
+
+ARMADO.
+Minä olen vähän huono laskumies: se taito on viinurin älylle omiaan.
+
+TIISA.
+Olettehan aatelismies ja peluri.
+
+ARMADO.
+Myönnän kummankin: ne ovat molemmat täydellisen maailmanmiehen
+kiilloketta.
+
+TIISA.
+Siis varmaankin tiedätte, kuinka suuri ykkösen ja kakkosen
+kokonaissumma on.
+
+ARMADO.
+Se on yksi päälle kahden.
+
+TIISA.
+Joka arki-ihmisten kielellä on kolme.
+
+ARMADO.
+Oikein.
+
+TIISA.
+No, oliko tämä nyt niin vaikeata opittavaa? Nyt olette oppinut kolme,
+ennenkuin olette ehtinyt kolmasti silmiänne räpähyttää; ja kuinka
+helppo on lisätä kolme-sanaan vuosi ja oppia kolme vuotta kahtena
+sanana, sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa.[1]
+
+ARMADO.
+Sangen kaunis numero!
+
+TIISA (syrjään).
+Tekemään teidät nollaksi.
+
+ARMADO.
+Tämän päälle tahdon tunnustaa, että olen rakastunut; ja niin halpaa
+kuin onkin sotilaan rakastua, niin olen minä rakastunut halpaan
+hutsuun. Jos voisin noista kirotuista ajatuksista vapautua sillä, että
+sivaltaisin miekkani tuota vellovaa hempeyttä vastaan, niin ottaisin
+himoni vangiksi ja vaihtaisin sillä ranskalaiselta hovimieheltä jonkin
+uuden uutukaisen kohteliaisuuden. Minusta on halpamaista huokailla;
+pitäisi kai kirota pois koko Cupido. Lohduta minua, poika! Mitkä suuret
+miehet ovat olleet rakastuneet?
+
+TIISA.
+Hercules, herra.
+
+ARMADO.
+Suloisin Hercules! -- Enemmän esimerkkejä, rakas poikaseni, enemmän
+nimiä; mutta, sievä lapsukaiseni, niillä pitää olla hyvä maine ja
+ryhti.
+
+TIISA.
+Simson, herra; hänellä oli hyvä ryhti, vankka ryhti: hän kantoi
+kaupungin portit selässään kuin mikäkin juhta, ja hän oli rakastunut.
+
+ARMADO.
+Oi, sinä oivarakenteinen Simson! Sinä vahvajäseninen Simson! Minä
+voitan sinut miekanmittelemisessä saman verran kuin sinä minut porttien
+kantamisessa. Ja minäkin olen rakastunut. Rakas Tiisaseni, kuka oli
+Simsonin mielitietty?
+
+TIISA.
+Nainen, herra.
+
+ARMADO.
+Mitä luonteensävyä?
+
+TIISA.
+Kaikkia neljää, tai kolmea, tai kahta, tai yhtä niistä neljästä.
+
+ARMADO.
+Sano täsmälleen: mitä luonteensävyä.
+
+TIISA.
+Vesiviheriää, herra.
+
+ARMADO.
+Onko se yksi niitä neljää sävyä?
+
+TIISA.
+Niin olen kirjoista lukenut; ja se on lisäksi paras kaikista.
+
+ARMADO.
+Niin tosiaankin, viheriä on rakastavain väri; mutta vähän oli minusta
+Simsonilla syytä pitää senväristä lemmittyä. Oli varmaankin mieltynyt
+hänen älyynsä.
+
+TIISA.
+Niin olikin, herra; hänellä oli viheriä äly.
+
+ARMADO.
+Minun lemmittyni on tahrattoman valkoinen ja punainen.
+
+TIISA.
+Sangen tahraiset ajatukset, herra, käyttävät sellaisia värejä
+naamarinaan.
+
+ARMADO.
+Selitä, selitä, sinä hyvin kasvatettu nuorukainen.
+
+TIISA.
+Isäni äly, ja äitini kieli, auttakaa minua!
+
+ARMADO.
+Sievä huudahdus lapsen suusta; sangen soma ja liikuttava!
+
+TIISA.
+      Puna- ja valkovärit nuo
+    Vikoja peittelee:
+      Syyntunto poskeen punan tuo,
+    Ja pelko valkaisee.
+      Syy vaiko pelko muuttaa sen,
+    Sit' et siis koskaan nää,
+      Kun poskeen aina samainen
+    Tuo luonnonväri jää.
+
+ARMADO.
+Eikö, poikaseni, ole olemassa balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä?[2]
+
+TIISA.
+Maailma tosin teki itsensä sellaiseen balladiin vikapääksi pari kolme
+miespolvea sitten; mutta luulen, että sitä ei enää ole löytyvissä, tai
+jos olisikin, ettei enää kelpaisi sanat eikä nuotti.
+
+ARMADO.
+Tahdon teettää siitä uuden sommittelun, jotta voisin harhatekoani
+puolustaa jonkun mahtavan edelläkävijän esikuvalla. Poika, minä
+rakastan tuota maalaistyttöä, jonka tapasin puistossa tuon järjellä
+varustetun moukan, Kallon, parissa: hän hyvin ansaitsee --
+
+TIISA (syrjään). Raippoja; mutta sittenkin paremman rakastajan kuin
+herrani on.
+
+ARMADO.
+Laula, poika; minun mieleni on rakkaudesta raskas.
+
+TIISA.
+Kummallista, vaikka rakastatte niin kevytmielistä naista.
+
+ARMADO.
+Laula, sanon.
+
+TIISA.
+Malttakaa, kunnes tämä seurue on mennyt ohi.
+
+    (Pöllö, Kallo ja Jaquenetta tulevat.)
+
+PÖLLÖ.
+Herttuan tahto on, että te, herra, otatte Kallon talteenne; ettekä saa
+sallia hänelle mitään huvitusta tai muuta kuritusta, vaan täytyy hänen
+paastota kolme päivää viikossa. Mitä tähän mamselliin tulee, niin
+täytyy minun pitää häntä täällä puistossa: hän on armosta määrätty
+maitotytöksi. Hyvästi jääkää!
+
+ARMADO.
+Punastukseni ilmaisee minut. -- Tyttö!
+
+JAQUENETTA.
+Mies!
+
+ARMADO.
+Käyn etsikolla luonasi maitohuoneessa.
+
+JAQUENETTA.
+Likeltä otti!
+
+ARMADO.
+Niin, kyllä tiedän aseman.
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä Jumala, kuinka oppinut!
+
+ARMADO.
+Kerron sinulle ihmeitä.
+
+JAQUENETTA.
+Tuollainen naama!
+
+ARMADO.
+Minä rakastan sinua.
+
+JAQUENETTA.
+On tuota ennenkin kuultu.
+
+ARMADO.
+Ja sitten hyvästi!
+
+JAQUENETTA.
+Kaunista matkailmaa!
+
+PÖLLÖ.
+Tule, Jaquenetta!
+
+   (Pöllö ja Jaquenetta menevät.)
+
+ARMADO.
+Sinä, lurjus, saat rikoksistasi paastota, ennenkuin saat armahduksen.
+
+KALLO.
+Hyvä vain, hyvä herra, mutta, jos minun paastota pitää, toivon,
+että saan sen tehdä vatsa täytenä.
+
+ARMADO.
+Sinä saat raskaan rangaistuksen.
+
+KALLO.
+Olen teille kiitollisempi kuin palvelijanne, sillä heidän palkkansa on
+köykäinen.
+
+ARMADO.
+Vie pois se konna, nälkäkoppiin pois!
+
+TIISA.
+Tule pois, sinä synnin orja, tule!
+
+KALLO.
+Älkää, herra, panko minua nälkäkoppiin, kyllä nälkää näen, vaikka olen
+irtaanakin.
+
+TIISA.
+Ei, herraseni; se on semmoista irtaan nälkää; koppiin sinun pitää
+mennä.
+
+KALLO.
+Hyvä; jos koskaan vielä näen niitä toivottomuuden ilopäiviä, joita
+ennen olen nähnyt, niin kyllä vielä jotkut saavat nähdä --
+
+TIISA.
+Mitä nähdä?
+
+KALLO.
+Ei muuta mitään, herra Tiisa, kuin mitä näkevät. Ei sovi vangin olla
+liian vaitelias puheissaan, ja sen vuoksi minäkään en sano mitään.
+Jumalan kiitos, minulla on yhtä paljon kärsimättömyyttä kuin muillakin,
+ja siksi voin olla rauhallinen.
+
+    (Tiisa ja Kallo menevät.)
+
+ARMADO.
+Minä jumaloin itse maatakin, -- joka on alhainen -- jota hänen
+kenkänsä, -- joka on alhaisempi -- hänen jalkansa ohjaamana -- joka on
+alhaisin -- polkee. Tulen valapatturiksi -- joka on suuri vilppiyden
+todistus -- jos rakastan. Ja kuinka voi se olla todellista rakkautta,
+jota vilppiydellä tavoitellaan? Rakkaus on menninkäinen; rakkaus on
+perkele; ei ole muuta pahaa enkeliä olemassa kuin rakkaus. Kuitenkin
+Simson joutui kiusaukseen, ja hänellä oli tavaton voima; kuitenkin
+Salomo joutui viettelykseen, ja hänellä oli sangen hyvä äly. Cupidon
+vasama on liian vahva Herculeen nuijalle ja siis paljon, paljon
+tehokkaampi espanjalaista miekkaa. Ei _primat_ eikä _sekundat_ minua
+nyt auta; _passadosta_ hän ei välitä, eikä pane arvoa _duellolle_.
+Hänen häpeänsä on, että häntä sanotaan pojaksi, mutta hänen kunniansa
+on, että hän voittaa allensa miehiä. Hyvästi, miehuus! Ruostu, miekka!
+Vaikene, rumpu! Teidän herranne on rakastunut; niin, hän rakastaa.
+Auttakoon nyt minua joku suoraanlaskettelija riimijumala, sillä varmaan
+minusta tulee sonettiseppä! Keksi, äly! Kirjoita, kynä! Nyt minusta
+lähtee vaikka täysinäisiä koko-arkin kirjoja.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kohta samaa puistoa. Etäällä iso teltta
+    ja pienempiä ympärillä.
+
+    (Ranskan prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina,
+    Boyet, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
+
+BOYET.
+Nyt, neiti, hienoin älyn voima käyntiin!
+Aatelkaa, kenen Ranska lähetti
+Ja kenen luo ja mille asialle.
+Te, mailman ihailtava ihme, käytte
+Navarran puheille, tuon verrattoman,
+Jok' yksin peri kaikki miesten avut;
+Ja käynnin aiheena Guienne, jok' oisi
+Häälahjaks oiva kuningattarelle.
+Niin kallista nyt hurmaa tuhlailkaa
+Kuin luonto, joka hurman kallistutti,
+Kun koko mailman jätti hiukumaan
+Ja kaikki tuhlas antimensa teihin.
+
+PRINSESSA.
+Vaikk' onkin, loordi, kauneuteni köyhä,
+Kehunne rusetta se tok' ei kaipaa.
+Kauneutta silmätunnoll' ostetaan,
+Ei julkikaupata kuin halpaa kamaa.
+Min' en niin halaa kiitostanne, kuin te
+Nimeä viisaan, noin kun älyänne
+Älyni kiittämiseen tuhlaatte.
+Nyt vaade vaatijalle: tiedätte,
+Mit' uuttera on huhu toitotellut,
+Ett' on Navarra tehnyt lupauksen
+Hikoilla kirjakoina kolme vuotta,
+Joll' aikaa ketään naist' ei hoviin pääse.
+Siis, ennenkuin nuo portit kielletyt
+Me avaamme, niin tarvis hänen mieltään
+On tiedustaa; ja luottain taitoonne
+Me sulosuiseks valtamieheksemme
+Nyt valitsemme teidät. Sanokaa,
+Ett' tärkeiss' asioissa, joilla kova
+On kiire, tytär Ranskan kuninkaan
+Navarran itsen pyrkii pakinoille.
+Siis joutukaa. Täss' alamaisin mielin
+Me armollista päätöst' odotamme.
+
+BOYET.
+Siit' ylpeilen ja halusta sen teen.
+
+PRINSESSA.
+Halunne aihett' antaa ylpeyteen.
+    (Boyet menee.)
+Mut keitä on nuo munkit, hyvät herrat,
+Tuon hurskaan herttuan valakumppanit?
+
+1 HOVIHERRA.
+Yks Longaville on.
+
+PRINSESSA.
+Tunnetko sa hänet?
+
+MARIA.
+Kyll', armo, tunnen. Muutamissa häissä,
+Jaques Faulconbridge kun kauniin tyttärensä
+Perigord-kreivin avioksi antoi,
+Näin Normandiassa tuon Longavillen.
+Hän kiitetty on suurist' avuistaan;
+Kyvykäs taidoissa ja taistoss' uljas;
+Ei missään huono, jos vain tahtoo hyvää.
+Hyveiden loistoss' on vain yksi tahra, --
+Jos hyveiden voi loistoss' olla tahraa --:
+Terävä äly tylpän tahdon päässä;
+Se äly puree, eikä tahto tahdo
+Ketäkään säästää älyn hampaista.
+
+PRINSESSA.
+Iloinen herra, niinkö? sutkasuu?
+
+MARIA.
+Sen sanoo, joka häneen tutustuu.
+
+PRINSESSA.
+Ituunsa moinen äly surkastuu.
+Mut entä muut?
+
+KATARIINA.
+Dumaine, mies nuori, hyvin kasvatettu
+Ja rakas sille, jolle hyve rakas;
+On voimaa haavoittaa, mut' ei tee haavaa;
+Hänt' äly kaunistais, jos ois hän ruma.
+Ja kauneus hällä korvais älyn puutteen
+Näin hänet herttua Alençonin luona;
+Ja kertomani siitä, mitä näin,
+On miehen suureen arvoon nähden pientä.
+
+ROSALIINA.
+Toinenkin noista herroist' oppineista
+Siell' oli silloin; nimens' on Biron,
+Jos oikein muistan; sukkelamman kanssa,
+Mut siivon pilan rajoiss' arvatenkin,
+En hetkist' ole vielä viettänyt.
+Älylle silmä aina aihett' antoi,
+Ja joka seikan, minkä silmä keksi,
+Sen äly käänsi hauskaks leikiksi
+Ja kaunis kieli, ajatusten tulkki,
+Niin sopivaan ja siroon puki muotoon,
+Ett' ukot jouten pilaa kuunteli
+Ja nuoret siitä aivan hurmaantuivat;
+Niin somaa, lennokasta oli puhe.
+
+PRINSESSA.
+Hyvä Isä! Lemmen pauloissako kaikki,
+Jokainen omaansa kun somistaa
+Noin kauniill' ylistyksen kukkasilla?
+
+1 HOVIHERRA.
+Tuoss' on Boyet.
+
+PRINSESSA.
+Kuink' otti teidät vastaan?
+
+BOYET.
+Navarrall' oli tulostanne tieto,
+Ja valakumppaneineen oli valmis
+Teit', armas neiti, vastaan ottamaan
+Jo ennen tuloani. Sen vain tiedän,
+Ett' ennen saatte kedoll' asua,
+Ikäänkuin mikä hovin piirittäjä,
+Kuin valastaan hän pyytää vapautusta
+Ja teidät päästää tyhjään taloonsa.
+Tuoss' on Navarra.
+
+    (Naiset panevat naamiot kasvoilleen.)
+    (Kuningas, Longaville, Dumaine, Biron ja seuralaisia tulee.)
+
+KUNINGAS.
+Kaunis prinsessa, tervetullut Navarran hoviin!
+
+PRINSESSA. Kauniin annan teille takaisin, ja tervetuliaisia en ole
+vielä saanut. Tämän hovin katto on liian korkea ollakseen teidän, ja
+tervetuliaiset aukealla kedolla liian alhaiset minulle.
+
+KUNINGAS.
+Hoviini olkaa tervetullut, neiti!
+
+PRINSESSA.
+No, ollaan sitten; viekää minut sinne.
+
+KUNINGAS.
+Anteeksi, arvon neiti! Valan tein.
+
+PRINSESSA.
+Avuksi, armon neitsyt! Hän sen rikkoo.
+
+KUNINGAS.
+En, ehdoin tahdoin, vaikka mailman saisin.
+
+PRINSESSA.
+Juur' ehdoin tahdoin.
+
+KUNINGAS.
+Tietämätön neiti
+On valastani.
+
+PRINSESSA.
+Josp' ois herra samoin,
+Niin tietämättömyydessään ois viisas;
+Nyt viisaudessaan tietämätön on.
+Pois isännyyden vannoitte, ma kuulin;
+On kuolinsynti pitää moinen vala,
+Ja synti sit' on rikkoa.
+Mut anteeks, olen liian äkkituima:
+Mun opettaa ei sovi opettajaa.
+Suvaitkaa tästä nähdä asiani
+Ja kiireest' antaa mulle vastaus.
+
+    (Antaa hänelle paperin.)
+
+KUNINGAS.
+Sen tehdä koitan mitä kiireimpään.
+
+PRINSESSA.
+Sen pikemmin ma pääsen lähtemään;
+Rikotte valanne, jos tänne jään.
+
+BIRON.
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?
+
+ROSALIINA.
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?
+
+BIRON.
+Sen teitte.
+
+ROSALIINA.
+Tarpeetonta sitä silloin
+On kysyä.
+
+BIRON.
+Noin raisu älkää olko.
+
+ROSALIINA.
+Syy teidän: kyselynne kannustaa.
+
+BIRON.
+Älynne noin jos laukkaa, pian uupuu.
+
+ROSALIINA.
+Ei, kunnes ratsastaja suohon suupuu.
+
+BIRON.
+Mik' aika nyt on päivää?
+
+ROSALIINA.
+Se, jolloin narrit räivää.
+
+BIRON.
+Eläköön posken verho!
+
+ROSALIINA.
+Ja alla poski terho!
+
+BIRON.
+Mont' ylkää saapukaan!
+
+ROSALIINA.
+Mut teidänlaist' ei vaan!
+
+BIRON.
+Siis minä mennä saan.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa, satatuhat kruunua
+Isänne tässä väittää maksetuksi;
+Mut se vain puolet siitä summast' on,
+Jonk' isältäni sotalainaks sai hän.
+Mut oletetaan, että hän tai me
+On summan saanut, -- jota emme ole, --
+Niin viel' on satatuhat kruunua,
+Jost' osa Guiennest' on vakuutena,
+Vaikk' ei sen summan arvoinen se lie.
+Isänne, kuningas, jos tahtoo siis
+Sen osan maksaa, mik' on maksamatta,
+Niin luovutamme hälle Guiennen
+Ja majesteetin ystäviksi jäämme.
+Mut tätä hän ei näytä tarkoittavan.
+Hän tässä satatuhat kruunua
+Takaisin vaatii, vaan ei puhu siitä,
+Ett' tämän summan suorittamisella
+Palauttais oikeutensa Guienneen,
+Jost' ennemmin me päästä tahtoisimme
+Ja ottaa satatuhat kruunua
+Kuin pitää perin köyhtyneen Guiennen.
+Jos isänne ei pyyteet, jalo neiti,
+Sotisi järjen tunnustusta vastaan,
+Niin somuutenne vastoin järkeäkin
+Sais tunnustuksen sydämmeltäni
+Ja tyytyväisnä palaisitte Ranskaan.
+
+PRINSESSA.
+Isääni, kuningasta, loukkaatte
+Ja loukkaatte myös omaa mainettanne,
+Kun näytte kieltävän sen saaneenne,
+Jok' alttiisti on teille suoritettu.
+
+KUNINGAS.
+Sen vannon, siit' en koskaan ole kuullut.
+Todistus tuokaa; takaisin sen maksan
+Tai luovun Guiennestä.
+
+PRINSESSA.
+                       Sana pitää. --
+Boyet, sen summan kuitit näyttäkää,
+Jotk' antanut on Kaarlen, hänen isäns',
+Erikois-uskotut.
+
+KUNINGAS.
+                 Ne tahdon nähdä.
+
+BOYET.
+Anteeksi, paketti ei ole tullut,
+Joss' oli nää ja muutkin todistukset;
+Mut saatte kaikki nähdä huomenna.
+
+KUNINGAS.
+Ma siihen tyydyn. Kun ne nähdä saan,
+Niin kaikkiin kohtuvaatimuksiin myönnyn.
+Nyt moiset saakaa tervetuliaiset
+Kuin arvo, loukkaamatta arvoa,
+Voi teidän-vertaiselle tarjota.
+Oveni teilt' on suljettu, mut, neiti,
+Tääll' ulkona niin teitä kohdellaan,
+Kuin sydämmessäni te asuisitte,
+Vaikk' en voi teitä kotiin majoittaa.
+Hyvyydess' anteeks suokaa. Hyvästi!
+Taas huomenna me käymme terveisillä.
+
+PRINSESSA.
+Ilo ja rauha olkoon osananne!
+
+KUNINGAS.
+Ja teille osaks omat toivomanne!
+
+    (Kuningas seurueineen menee.)
+
+BIRON.
+Neiti, mielin suosittaa teitä omalle sydämmelleni.
+
+ROSALIINA.
+Olkaa hyvä, ilmoittakaa suosioni; hupaista olisi nähdä tuota.
+
+BIRON.
+Oi, jos sen voihkinan te kuulisitte!
+
+ROSALIINA.
+Onko se hupsu tautinen?
+
+BIRON.
+On, sydäntautinen.
+
+ROSALIINA.
+Siis suonta iskekää!
+
+BIRON.
+Mut auttaisiko tää?
+
+ROSALIINA.
+Siit' apua, jos mistä.
+
+BIRON.
+No, silmilläs siis pistä!
+
+ROSALIINA.
+Ei, puukko vain vie vaivas.
+
+BIRON.
+Elosi kaitkoon taivas!
+
+ROSALIINA.
+Sun vieköön elämästä!
+
+BIRON.
+Ei kestä kiittää tästä.
+
+    (Vetäytyy syrjään)
+
+DUMAINE.
+Kysyä minun suokaa: tuo nainen kuka on?
+
+BOYET.
+Nimeltä Rosaliina ja suvult' Alençon.
+
+DUMAINE.
+Ihana nainen! Hyvästi, monsieur!
+
+    (Menee.)
+
+LONGAVILLE.
+Kysyä suvaitkaa mun: tuo valkeassa kuka?
+
+BOYET.
+Jos valkialla tarkastellaan, on se nainen muka.
+
+LONGAVILLE.
+Mut mikä pimeässä? Nimensä, pyydän vaan.
+
+BOYET.
+Häll' yksi vain on, sitä ette pyytää kehtaakaan.
+
+LONGAVILLE.
+Mut kenen hän on tytär?
+
+BOYET.
+Emonsa, niin ma luulen.
+
+LONGAVILLE.
+Haa, tyhjää parran pärinääkö kuulen?
+
+BOYET.
+Suututte suotta ihan:
+Isä on Faulconbridge.
+
+LONGAVILLE.
+Pois unohdin jo vihan.
+Soma tyttö tosiaan.
+
+BOYET.
+Niin sattuu toisinaan.
+
+    (Longaville menee.)
+
+BIRON.
+Ken on tuo hunnukas?
+
+BOYET.
+Katariina mukamas.
+
+BIRON.
+Pois luvattu vai vapaa?
+
+BOYET.
+No, aina miten tapaa.
+
+BIRON.
+Hyvästi; tervetultuanne meille!
+
+BOYET.
+Hyvästit mulle, tervetulot teille.
+
+    (Biron poistuu, naiset paljastavat kasvonsa.)
+
+MARIA.
+Tuo, tuossa on Biron, sen tuntee sutkistaan:
+Joka sana sutka on.
+
+BOYET.
+Ja joka sutka sana vaan.
+
+PRINSESSA.
+On oikein teidän pitää kiinni hänen sanoistaan.
+
+BOYET.
+Juur' olin kiinni käydäkin, kun hänet jo laivaan saan.
+
+MARIA.
+Kaks hurjaa uuhta!
+
+BOYET.
+Miks ei ruuhta, irvihammas?
+Minäkö uuhi? Syöttömaaks siis huules anna, lammas.
+
+MARIA.
+Te uuhi, minä laidunmaako? Joko päättyy pila?
+
+BOYET.
+Kun laitumeksi sinut saan.
+
+    (Tahtoo suudella häntä.)
+
+MARIA.
+Ei, armas uukkoseni,
+Ei yhteismaata huuleni, vaikk' auki onkin hila.
+
+BOYET.
+Kenelle auki?
+
+MARIA.
+Minulle ja minun onnelleni.
+
+PRINSESSA.
+Ain' älyt härnää, mutta tämä pitkälle jo meni.
+Jos noita älyn nuolianne teill' on mieli käyttää,
+Navarran kirjatoukille nyt sopis niitä näyttää.
+
+BOYET.
+Jos tarkkuuteni, -- joka harvoin pettänee, --
+Sydämmen ymmäkieltä, joka silmiss' ilmenee,
+Voi tulkita, niin varmaan on Navarra saastuuntunut.
+
+PRINSESSA.
+Kuin?
+
+BOYET.
+Taikka, niinkuin lempisiipat sanois: rakastunut.
+
+PRINSESSA.
+Ja mikä perusteenne?
+
+BOYET.
+Oo, miehen koko sävy se silmäin karsinaan
+Pois vetäytyy ja sieltä kurkkaa, haastain halujaan.
+Sydän, kuin hohtokivi, jossa teidän kuva väilyy,
+Se ylpeänä leimastansa silmässä nyt päilyy.
+Suu nurpeissaan, kun haastaa vain saa, mut ei nähdä voi,
+Se supatellen astuu ja silmään kompuroi.
+Näin siihen kaikki aistit ne kilvan kiiruhtavat,
+Ett' ihanimmist' ihanimman nähdäksensä saavat.
+Kaikk' aistit silmäss' asuvat kuin helmet kristallissa
+Ja ruhtinasten vain ne ovat ostettavissa.
+Niin lasilippahassa ne näyttää arvojaan
+Ja vilkuttavat ohimennen teitä ostamaan.
+Ja kasvojen on reunuskin niin täynnä muistutusta,
+Ett' ilmeisesti todistavat silmän hurmausta.
+Guiennen teille hankin, Navarran valtikan,
+Mun tähteni jos hälle suotte pienen suudelman.
+
+PRINSESSA.
+Pois telttaan tulkaa, naiset; Boyet on tuolla päällä.
+
+BOYET.
+Kun sen tuon ilmi, mitä oma silmä näkee täällä!
+Ma hänen silmäns' aioin vain suuksi muodostella,
+Ja sille kielen antaa, jok' ei voi valehdella.
+
+ROSALIINA.
+Sa, vanha parittaja, kyll' osaat kaunistella.
+
+MARIA.
+Hän Cupidon on vaari, hän opin tuolta sai.
+
+ROSALIINA.
+Venuksell' isä ruma on: hän tulee äitiin kai.
+
+BOYET.
+Mut kuulkaa, hupsut, --
+
+MARIA.
+Emme.
+
+BOYET.
+No, nähkäähän siis!
+
+ROSALIINA.
+Tien kotiin kyllä.
+
+BOYET.
+Noiden kanssa kiistelköhön hiis!
+
+    (Menevät).
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kohta samaa puistoa.
+
+    (Armado ja Tiisa tulevat.)
+
+ARMADO.
+Liiruttele, poikaseni; tee kuuloaistini intohimoiseksi.
+
+TIISA (laulaa).
+_Concoline!_ --
+
+ARMADO.
+Ihana sävel! -- Mene, sinä nuoruuden hentous, ota tämä avain, anna
+paimenelle vapautus, tuo hänet kiireen nopeudella tänne; minä tarvitsen
+häntä kirjettä viemään armaalleni.
+
+TIISA.
+Herra, aiotteko armaanne voittaa ranskalaisella kieppauksella?
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat? Kieppaisinko ranskaksi?
+
+TIISA.
+Ei, aimollinen herrani; vaan pyöräyttäkää sävel kielenne päästä,
+kiepauttakaa sen mukaan jalkojanne, muljauttakaa silmiänne ja
+taivastelkaa, huokailkaa toinen sävel ja laulakaa toinen, toisinaan
+kurkun kautta, niinkuin lainoisitte lempeä, lemmestä laulaessanne;
+toisinaan nenän kautta, ikäänkuin nuuskisitte lempeä, lemmen lemun
+tunteissanne; hattu katoksena silmäinne puodinoven päällä, ja
+käsivarret ristissä ohuen ihokkaanne yllä, niinkuin kanilla
+paistinvartaassa, tai kädet taskussa, niinkuin miehellä vanhassa
+kuvassa.[3] Mutta älkää liian kauan vetäkö samaa nuottia, vaan kiekkis
+ja matkaan! Se on verratonta, se on omintakeista, se kiehtoo
+turhankainot tyttölapset, jotka muutenkin olisivat kiehdottavissa; se
+tekee sen huomatuksi mieheksi -- huomaatteko? -- joka enimmin on heihin
+ihastunut.
+
+ARMADO.
+Millä olet sinä tuon kokemuksen ostanut?
+
+TIISA.
+Tarkkaavaisuuden penningillä.
+
+ARMADO.
+Mut voi, mut voi! --
+
+TIISA.
+-- "jo keppihepo unhottui."[4]
+
+ARMADO.
+Sanotko sinä armastani keppihevoseksi?
+
+TIISA.
+En, herra; keppihevonen on vain vikuri varsa, mutta teidän armaanne
+luultavasti palkkajuhta. Mutta oletteko unohtanut armaanne?
+
+ARMADO.
+Melkeinpä olisin.
+
+TIISA.
+Huolimaton oppilas! Teidän tulee oppia hänet ulkoa.
+
+ARMADO.
+Ulkoa ja sisältä, poikaseni.
+
+TIISA.
+Ja altapäin; nämä kaikki kolme voin toteen näyttää.
+
+ARMADO.
+Mitä voit toteen näyttää?
+
+TIISA.
+Että olen mies, jos saan elää, sekä ulkoa että sisältä ja altapäin,
+heti paikalla. Te rakastatte häntä ulkoa, kun ette pääse hänen
+sisäänsä; sisältä häntä rakastatte, kun ette pääse häneen ulkoa, ja
+altapäin häntä rakastatte, kun olette allapäin siitä, ett'ette häneen
+pääse.
+
+ARMADO.
+Niin oikein, nuo kaikki kolme sopii minuun.
+
+TIISA.
+Kolmin kerroin ja enemmänkin, tai ei ollenkaan.
+
+ARMADO.
+Tuo tänne se moukka; hän saa viedä minulta kirjeen.
+
+TIISA.
+Sangen sopusointuinen lähetys: hevonen aasi airuena!
+
+ARMADO.
+Ha ha! Mitä sinä sanoit?
+
+TIISA.
+Sanoin vain, että teidän pitää lähettää se aasi hevosessa, sillä se on
+sangen hidaskulkuinen. Mutta kyllä minä menen.
+
+ARMADO.
+Matka onkin lyhyt. Riennä vain!
+
+TIISA.
+Pikaa niinkuin lyijy, herra.
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat, pikku nero? Se lyijy eikö raskast' ole, hidasta ja
+verkkaa?
+
+TIISA.
+_Minime_, herra, eikä ole, jos sen oikein merkkaa.
+
+ARMADO.
+On, raskasta on lyijy.
+
+TIISA.
+Liiaks uskonne on herkkää. Vai raskastako lyijy, joka pyssyst' ihan
+lentää!
+
+ARMADO.
+Ihanaa retoriikan hajua!
+Min' olen pyssy siis, ja luoti olet sinä;
+Nyt ammun sinut moukkaan.
+
+TIISA.
+Lauk! Heti lennän minä.
+
+    (Menee.)
+
+ARMADO.
+Terävä nuorukainen, niin lennokas ja vapaa!
+Suo anteeks, taivas, voihkani kun näin saat vasten napaa!
+Nyt raaka synkkämielisyys mun uljuuttani tapaa.
+Tuoss' airueni palajaa.
+
+    (Tiisa palaa, Kallo mukana.)
+
+TIISA.
+On Kallon jalka taittunut; se eikös ole turkaa?
+
+ARMADO.
+_Enigma_! Ongelma! _L'envoy!_[5] Sen voitko pulman purkaa?
+
+KALLO.
+Ei nikamarasvaa, eikä lonkanvoita, ei ongelmia, purkauksia, eikä muuta
+huusausta! Rautalehtiä vain, pelkkiä rautalehtiä! Ei mitään voita eikä
+rasvaa, rautalehtiä vain!
+
+ARMADO.
+Kautta siveyden, sinä pakotat minusta naurun; sinun tyhmä ajatuksesi
+kutkuttaa sydänalaani; keuhkojeni paisuminen kiihottaa minua
+hymyilevään naurahdukseen. Oi, suokaa anteeksi, tähdet! Luuleeko tuo
+ajattelematon mies, että voide on samaa kuin _l'envoy_, ja että
+_l'envoy_-sana on sama kuin voide?
+
+TIISA.
+Luuleeko sitä viisaskaan muuksi? Eikö _l'envoy_ ole tervehyttämistä?
+
+ARMADO.
+Ei, paashi, se on epilogi, joka selvittää
+Mit' ennen-lausutussa on ollut hämärää;
+Kuin esimerkiksi:
+
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+Se on opetus. Nyt seuraa _l'envoy_.
+
+TIISA.
+Sallikaa minun lisätä _l'envoy_. Sanokaa uudelleen se opetus.
+
+ARMADO.
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+
+TIISA.
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.
+
+Nyt alan minä teidän opetuksellanne, lisätkää te siihen minun
+_l'envoy'ni_.
+
+Apina, kettu ja susi-kaima,
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.
+
+ARMADO.
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.
+
+TIISA.
+Hyvä _l'envoy_, joka päättyy hanheen! Voitteko parempaa pyytää?
+
+KALLO.
+Se poika hyvän antoi, kun antoi hanhen vaan. --
+Te hyvän teitte kaupan, jos hanhi on lihoissaan. --
+Se kävi sukkelasti kuin silmänkääntäjän temppu;
+Ja lihava _l'envoy_ siis on lihava hanhen hemppu.
+
+ARMADO.
+Mut kuinka alkoi väitös, kun näin se sukeutuu?
+
+TIISA.
+Minä sanoin, että Kallolt' oli taittunut sääriluu;
+Ja sitten te vaaditte _l'envoy'ta_.
+
+KALLO.
+Ja minä rautalehtiä; siit' alkoi väittehenne;
+Ja sitten se lihava _l'envoy_ ja hanhen ostoksenne;
+Ja siihen loppui markkinat.
+
+ARMADO.
+Mutta sanokaa, kuinka voi Kallolta sääri vikaantua?
+
+TIISA.
+Sen voin minä tuntuvasti näyttää.
+
+KALLO.
+Sinulla ei siitä ole mitään tuntoa, Tiisa. Minä sanon seuraavan
+_l'envoy'n_:
+
+Minä, Kallo, juoksin huoneesta, noin suotta vain ja piloin,
+Ja kaaduin kynnykseen, ja siinä sääreni ma niloin.
+
+ARMADO.
+Älkäämme enää tätä ainetta kosketelko.
+
+KALLO.
+Ei, ennenkuin on tullut enemmän märkäainetta sääreen.
+
+ARMADO.
+Kallo sinä, minä tahdon päästää sinut aljoudesta irtaalle.
+
+KALLO.
+Oo, naittaako minut irtaalle aljolle? -- Se maistuu jo vähän
+_l'envoy'lta_, hanhelta.
+
+ARMADO.
+Kautta armaan sieluni, tarkoitan, että tahdon asettaa sinut
+omavaltaisuuteen, vapauttaa sinun persoonasi; sinä olet ollut
+sisäänmuurattuna, aresteerattuna, käähkänöittynä, kahlittuna.
+
+KALLO.
+Niin, niin, ja nyt te aiotte ruveta ulostimekseni ja purkauttaa minut.
+
+ARMADO.
+Minä annan sinulle vapautesi, päästän sinut tyrmästä; ja siitä hyvästä
+en vaadi sinulta muuta kuin tämän: vie tämä käsikirjelmä maalaistytölle
+Jaquenettalle. Tuossa saat honorariumisi; (Antaa hänelle rahaa.) sillä
+kunniani paras turva on turvata turvanalaisiani. Tiisa, seuraa!
+
+    (Menee.)
+
+TIISA.
+No kyllä, jatkona. -- Hyvästi, herra Kallo!
+
+KALLO.
+Hyvästi, sievä juutalainen,[6] sinä kulta-pallo! --
+
+    (Tiisa menee.)
+
+Katsotaanpa nyt tuota hänen honorarjumiaan! Honorarjumi! Oo! Se on
+kolmiäyrisen latinainen nimi: kolmen äyrin honorarjumi. -- "Mitä maksaa
+havaslanka? -- Yhden krossan. -- Ei, minä annan siitä honorarjumin." Se
+joltakin kuuluu. -- Honorarjumi! -- Paljon kauniimpi nimi kuin Ranskan
+kruunu! Tästä lähin käytän aina ostossa ja myynnissä tätä sanaa.
+
+    (Biron tulee.)
+
+BIRON.
+Oi, sinä kelpo Kallo-poika! Hyvä että sinut tapasin.
+
+KALLO.
+Herra, sanokaa, olkaa hyvä, kuinka paljon punaista nauhaa saa yhdellä
+honorarjumilla?
+
+BIRON.
+Mitä se honorarjumi on?
+
+KALLO.
+Viisi äyriä, kahta vailla.
+
+BIRON.
+Siis saat sillä silkkinauhaa kolmen äyrin arvosta.
+
+KALLO.
+Kiitos, teidän ylhäisyytenne! Jumalan haltuun!
+
+BIRON.
+Seis! Älä mene, sua tarvitsen.
+Sa suosiooni pääset, poika hyvä,
+Jos puolestani teet nyt mitä pyydän.
+
+KALLO.
+Ja milloin tahdotte sen tehdyksi, herra?
+
+BIRON.
+Oi, tänään iltapuolella.
+
+KALLO.
+No, hyvä, kyllä teen sen. Hyvästi!
+
+BIRON.
+Mut ethän vielä tiedä asiaa.
+
+KALLO.
+Sen kyllä tietää saan, kun se on tehty.
+
+BIRON.
+Haa, lurjus! Se sun ensin täytyy tietää.
+
+KALLO.
+Ma tulen huomenaamun, ylhäisyytenne luo.
+
+BIRON.
+Se tehtävä on tänään. Mies, asia on tämä':
+Prinsessa tulee tänne riistan ajoon,
+Ja hänen seurassaan on ylhä nainen;
+Suloista kuulet, kun sen nimen kuulet:
+Se Rosaliina on. Hänt' etsi, hänen
+Vie valkokäteensä tää salaisuus
+Sinettiin pantu. Tuossa _douceur'isi_!
+
+    (Antaa hänelle rahaa.)
+
+KALLO.
+Tusaari! -- Oo, suloinen tusaari! Parempi kuin honorarjumi, yksitoista
+äyriä parempi. Sinä suloinen tusaari! -- Teen sen, se on niin varma
+kuin aamen kirkossa! -- Tusaari! Honojarjumi!
+
+    (Menee.)
+
+BIRON.
+Minäkö lemmen pauloissa, jok' aina lempeä sätin!
+Minä, kaikkein lemmenhuokausten hirmu,
+Urija, öinen palovartija,
+Poikasta mestaroiva koulupöpö
+Niin pöyhkeä, kuin konsaan kuolevainen!
+Tuo kärty, irnuva ja sokko poika,
+Tuo pikkuvanha jätti-keri Amor,
+Sonettein valtias, hykerrysten herra,
+Voideltu ohkan, voihkan majesteetti,
+Kuningas nurkujain ja vetelysten,
+Hameiden sulttaani ja lämsäin tsaari
+Ja suntioiden yksinvaltias
+Pääkenraali! -- oi, pikku-sydämmeni! --
+Ja minä hänen ajutanttinsa
+Niin kirjailtu kuin ilveilijän vanne!
+Minäkö lemmin? Kosin? Naista pyydän?
+Niin, naista, joka, niinkuin Saksan kello,
+On aina korjattava, rukattava,
+Ei koskaan oikein käy, vaikk' aikaa valvoo,
+Ja valvottava on, ett' oikein kävis!
+Mut ruminta on, sanani kun syön,
+Ja noista vielä ruminta kun lemmin!
+Letukka kalvas, samettiset kulmat,
+Kaks pikinastaa silmäin sijasta!
+Ja joka, totta vie, ois valmis työhön,
+Vaikk' oisi vartijana itse Argus!
+Tuon tähdenkö nyt valvon, huokailen,
+Ja rukoilen? Haa, se on rangaistus,
+Jonk' Amor sääti, siit' ett' ylenkatsoin
+Sen kaikkivallan julmaa pikkuvaltaa.
+No, lemmin sitte, vohkaan, huokaan, irjun!
+Yks tahtoo armon naida, toinen Pirjun.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina, Boyet,
+    seurue ja eräs metsänvartija tulevat.)
+
+PRINSESSA.
+Se kuningasko ylös vuoren jyrkkää
+Niin vinhaan ratsuansa kannusti?
+
+BOYET.
+En tiedä; luulen vaan, ett' oli hän.
+
+PRINSESSA.
+Ken olikaan, siin' oli lentomieltä.
+Niin, herrat, tänään saamme vastauksen
+Ja lauantaina Ranskaan palaamme. --
+No, metsänvahti, miss' on viidakko,
+Se murhahankkeittemme väijyspaikka?
+
+METSÄNVARTIJA.
+Täss' ihan, tuossa lehdon liepeessä;
+On soma sieltä teidän ammuntanne.
+
+PRINSESSA.
+Somasti ammun, kiitos somuuteni;
+Ja siksi puhut somast' ammunnasta.
+
+METSÄNVARTIJA.
+Anteeksi! Semmoinen ei ollut mieli.
+
+PRINSESSA.
+Kuin? Ensin kiittää, sitten kieltää kieli!
+Lyhyt ilo! En siis soma? Ah! ja voi!
+
+METSÄNVARTIJA.
+Soma, soma!
+
+PRINSESSA.
+Älä suotta liehakoi:
+Ruseellas somuutta et antaa voi.
+Totuutta puhut, peili; kiitos vaan!
+    (Antaa hänelle rahaa.)
+Somalla rumat sanat palkitaan.
+
+METSÄNVARTIJA.
+On somaa kaikki, mit' on teillä omaa.
+
+PRINSESSA.
+Kas, raha rumast' oiti tekee somaa!
+Oi, aika, oi sun tekopyhyyttäsi!
+Soma se auliin rumakin on käsi. --
+Tule, jousi! -- Laupeus nyt käy murhaamahan.
+Jos hyvin osaa, niin saa moitteen pahan;
+Mut maine pelastuu, kun sanon näin:
+Jos ohi ammun, tein sen hellyyttäin;
+Jos osaan, sillä taitoani turhaa
+Vain näyttää tahdoin, mielessä ei murhaa.
+Niin kyllä, niin, -- ei ole paljon vajaa,
+Ett' usein maine rumiin töihin ajaa,
+Kun ulkonaisen kehun tähden vaan
+Sydämmen hellä ääni uhrataan.
+Niin minäi kiitoksen ja kehun tähden
+Syyttömän eläinraukan tappoon lähden.
+
+BOYET.
+Niin pahaa naistakin kai kehu tyrkii,
+Kun tämä vallanhimoisena pyrkii
+Herransa herraksi?
+
+PRINSESSA.
+Niin, kehu yksin. Kehun multa saa
+Se vaimo, joka miestään lannistaa.
+
+    (Kallo tulee.)
+
+PRINSESSA.
+Tuoss' yksi uuden tasavallan jäsen.
+
+KALLO.
+Jumal' antakoon hyvää iltaa! Anteeksi, kuka on se päärouva?
+
+PRINSESSA.
+Hänet sinä, poika, helposti tunnet muista, joilla ei ole päätä.
+
+KALLO.
+Kuka on se suurin rouva, se ylin?
+
+PRINSESSA.
+Se pisin ja se paksuin.
+
+KALLO.
+Se pisinkö ja paksuinko? No, tosi se on tosi.
+Jos hoikka kuin mun älyni ois teidän vyötäisenne,
+Niin näiden neitein vyöhiköt ne sopis uumillenne.
+Päärouva kai te olette, kun paksuin olette.
+
+PRINSESSA.
+Mik' asianne, mies? Mik' asianne?
+
+KALLO.
+Bironilt' ois vain kirje neiti Rosaliinalle.
+
+PRINSESSA.
+Sen herran hyvin tunnen. Tuo tänne kirje se!
+Mies, syrjään käy! -- Boyet, kun teill' on taito veistä käyttää,
+Niin leikelkää tuo kukko.
+
+BOYET.
+                          Heti tahdon käskyn täyttää. --
+Tää kirje harhateill' on, se ei tänne olekaan;
+Se Jaquenettalle on.
+
+PRINSESSA.
+                     Mut se täällä luetaan.
+Vahalta niskat taittakaa! Nyt kaikki kuulemaan!
+
+BOYET (lukee).
+"Kautta taivaan, että olet kaunis, se on pettämätöntä; totta, että olet
+ihana; itse totuus, että olet rakastettava. Sinä kaunista kauniimpi,
+ihanata ihanampi, itse totuutta todempi, ole armollinen sankarilliselle
+vasallillesi! Se ylevämielinen ja suurivaltaisin kuningas Cophetua iski
+silmänsä turmiolliseen ja julkitunnettuun kerjuutyttöön
+Zenelophoniin,[7] ja hän se olisi voinut täydellä syyllä sanoa: _veni,
+vidi, vici_, joka tulkittuna rahvaankielelle -- oo sitä halpaa,
+obskuuria rahvaankieltä! -- _videlicet_: hän tuli, näki ja voitti;
+tuli, yksi; näki, kaksi; voitti, kolme. Kuka tuli? Kuningas. Miksi
+tuli? Näkemään. Miksi näki? Voittaakseen. Kenen luo tuli? Kerjuutytön.
+Kenen näki? Kerjuutytön. Kenen voitti? Kerjuutytön. Lopputulos on
+voitto; kenen puolella? Kuninkaan. Vankeus on hyödyksi; kenen puolella?
+Kerjuutytön. Katastrofi on naiminen; kenen puolelta? Kuninkaanko? --
+ei, molempain yhden puolelta, tai yhden molempain. Minä olen kuningas,
+sillä sitä vaatii vertaus; sinä olet kerjuutyttö, sillä sitä todistaa
+halpuutesi. Tuleeko minun vaatia rakkauttasi? Sen voisin tehdä. Tuleeko
+minun väkisin voittaa rakkautesi? Sen saattaisin tehdä. Tuleeko minun
+rukoilla rakkauttasi? Sen tahdon tehdä. Mitä saat sinä rempujen sijaan?
+hempuja; armojen sijaan? arvoja; itsesi sijaan? minut. Siis,
+odottaessani vastaustasi, alennan huuleni sinun jalkoihisi, silmäni
+sinun kuvaasi ja sydämmeni vähän joka paikkaan. Suurimman innon
+hartaammalla osoituksella sinun Don Adriano de Armado."
+
+"Nemean leijona sua, lammas-parkaa,
+Jos ärjyy näin, kun saaliikseen sa saat,
+Sen jalkain juureen nöyränä se karkaa,
+Niin kisaks kääntyy himot raivokkaat.
+Mik' olet, raukka, jos sa tenäät vastaan?
+Suun ape, raivon syötti ainoastaan."
+
+PRINSESSA.
+Mik' onkaan viirikukko ja mikä kalvannoskaan
+Tuon kirjeen kokoon pannut?
+Moist' en ole kuullut koskaan.
+
+BOYET.
+Tuon tyylin minä tunnen, jos saatan oikein muistaa.
+
+PRINSESSA.
+Se oikein sit' on tyyliä, joll' oriita voi suistaa.
+
+BOYET.
+Se Espanjan Armado on, monarcho,[8] hourupää;
+Hovissa täällä kirjatoukkain poistaa ikävää.
+
+PRINSESSA.
+Mut kuules, poika, sananen. Ken antoi tämän? Ken?
+
+KALLO.
+Sen herra mulle antoi, johan sanoin sen.
+
+PRINSESSA.
+Ja kelle viedä?
+
+KALLO.
+                Herralta, ja neidelle.
+
+PRINSESSA.
+Mut keltä herralta ja kelle neidelle?
+
+KALLO.
+Biron, yks meidän herroja, mun käski tämän kantaa
+Ja erään Ranskan neiden, Rosaliinan, käteen antaa.
+
+PRINSESSA.
+Sin' olet harhaan käynyt. -- Pois, herrat, astukaat! --
+Tuoss' ota, tyttö, tuo; sa kohta kyllä omas saat.
+
+    (Prinsessa seurueineen poistuu.)
+
+BOYET.
+Kenenkä luoti sattui?
+
+ROSALIINA.
+Mitä? Kysyttekö multa?
+
+BOYET.
+Niin, enkel' ihanainen.
+
+ROSALIINA.
+Sen, jonk' antoi pyssy tulta.
+Lauk! Leimaus!
+
+BOYET.
+Prinsessa ampuu sarvikkaita; mutta kun sa nait,
+Niin sinä vuonn' ei sarvipäistä puutett' ole kait.
+Lauk! Vääjäys!
+
+ROSALIINA.
+No hyvä, minä ammun nyt.
+
+BOYET.
+Ja minkälaiseen pilkkaan?
+
+ROSALIINA.
+He, teihin: teill' on kauniit sarvet. Joko sattui nilkkaan?
+Lauk! Vääjäys!
+
+MARIA.
+Boyet, jo heretkäätte: hän ampuu suoraan suuhun!
+
+BOYET.
+Syvemmä itse luodin saa hän. Joko osui luuhun?
+
+ROSALIINA. Viskaanko sinuun vanhan Sanelman, joka oli jo mies silloin,
+kun Ranskan kuningas Pipin oli pikkuinen poika, mitä osaamiseen tulee?
+
+BOYET. Niin että minä voin vastata yhtä vanhalla, joka oli aikaihminen
+silloin kuin Britannian kuningatar Ginevra[9] oli pikkuinen tyttö, mitä
+osaamiseen tulee.
+
+ROSALIINA (laulaa).
+
+    Et sinä osaa, osaa, osaa,
+    Et sinä osaa, hyvä mies.
+
+BOYET.
+
+    Jos min' en, min' en, min' en osaa,
+    Niin osaa toinen, kuka ties.
+
+        (Rosaliina ja Katariina menevät.)
+
+KALLO.
+Mut tääpä oikein hupaisaa, kun kumpikin noin hosuu.
+
+MARIA.
+Ja ihmepaikka: pilkkaan ihan kummaltakin osuu.
+
+BOYET.
+Vai pilkkaan! Pilkkaan, sanotko? Se pilkka mieless' aina!
+No, jotta kutis muistaisit, niin tulppa reikään paina.
+
+MARIA.
+Sivuitse meni! Totisesti, teill' on käsi heikko.
+
+KALLO.
+Lähemmä hänet päästäkää, kyll' osaa napaan veikko.
+
+BOYET.
+Jos mull' on käsi heikko, niin teidän auttanee.
+
+KALLO.
+Hän silloin voiton ottaa ja tulpan halkaisee.
+
+MARIA.
+Hyi, noita riettaan puheita! Kyll' onkin rivosuu!
+
+KALLO.
+Jos nuolest' ei hän lannistu, kyll' luodista lannistuu.
+
+BOYET.
+Voi siinä käydä hullustikin. Hyvästi, huu, huu!
+
+    (Boyet ja Maria menevät.)
+
+KALLO.
+Tuo maar on oikein moukka, ja pöllö, pässinpää!
+Mut kylläpä minä ja naiset häntä koimme pehmittää!
+Jes, sitä älyn lentoa ja hienoa törky-ivaa!
+Siin' oli niin rietasta siivoa ja karkeata livaa!
+Ja tuo Armado sitten -- hänkös keimailee ja liuhkaa,
+Ja naisten eellä astelee ja kantaa armon viuhkaa,
+Ja heittää sormisuukkosen ja hienoon kiroilee!
+Ja sitten kantapoikakin, tuo nokkela ja nirppu, --
+Hyväinen taivas, sepä oikein pureva on kirppu!
+Halloo! Heleijaa!
+
+    (Melua kuuluu. Kallo menee.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Sama paikka.
+
+    (Holofernes, sir Nathanael ja Pöllö tulevat.)
+
+NATHANAEL.
+Sangen kunnianarvoinen riistanajo, todellakin, ja hyvän omantunnon
+todistuksen mukaan toimitettu.
+
+HOLOFERNES.
+Hirvi oli, niinkuin hyvin tiedätte, _sanguis_, täysiverinen; kypsä kuin
+herrais-omena, joka tuossa niinkuin juveeli kelluvi _coeli_ -- taivaan,
+taivaslaen, taivaankannen -- korvassa, ja nyt, niinkuin raakilas,
+putoavi _terrae_ -- maan, mannun, mantereen -- silmille.
+
+NATHANAEL.
+Tosiaan, Herra Holofernes, te maar oikein sievästi noita epiteettejä
+vaihtelette, niinkuin kirjanoppinut ainakin. Mutta, hyvä herra, takaan,
+että se oli viisivuotias häkylähirvi.
+
+HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, _haud credo_.
+
+PÖLLÖ.
+Ei se ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä barbaarinen _intimatio_! Kuitenkin jonkinlainen _insinuatio_,
+ikäänkuin _in via_ -- hyvällä tiellä -- _ad explicationem; facere_,
+tehdä, ikäänkuin _replicationem_, tai pikemmin, _ostentare_, osoittaa,
+ikäänkuin _suam inclinationem_, taipumustaan -- sivistymättömän,
+sievistämättömän, säädystymättömän, siivottoman, siistimättömän, tai,
+oikeammin, oppimattoman, tai, oikean-oikeammin, vakaumattoman tapansa
+mukaan -- pistää minun _haud credo'ni_ sijaan metsänriistan.
+
+PÖLLÖ.
+Sanoin, ettei se riista ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.
+
+PÖLLÖ.
+Kahdesti kiehutettu yksinkertaisuus, _bis coctus! O, monstrum_
+tietämättömyys, kuink' olet ruokoton!
+
+NATHANAEL.
+Niin, outoapa ruokaa hälle kirjan herkut on. Hän ei ole koskaan, niin
+sanoakseni, syönyt paperia, hän ei ole mustetta juonut; hänen älynsä ei
+ole kyllytettyä; hän on pelkkä eläin, jolla on vain tylsemmät osat
+tunnokkaat.
+Nuo katokasvit luotu on, ett' osaisimme kiittää --
+Jota teemmekin me, joilla on maku ja tunto --
+Niist' oiva-hedelmistä, joita suuremp' äly siittää.
+Minun ois yhtä sopimaton olla tyhmä houkka,
+Kuin että tuosta tolvanasta tulis kirjatoukka.
+Mut, _omne bene_, sanon; olen isä-ukon tuumaa:
+Ei kestä kaikki tulta, vaikka kestävätkin kuumaa.
+
+PÖLLÖ.
+Te, kirjamiehet, arvatkaas: ken oli kuukautinen,
+Kun syntyi Kain, ja viel' ei ole viisiviikkohinen?
+
+HOLOFERNES.
+_Dictynna_, rakas Pöllö; _Dictynna_, rakas Pöllö.
+
+PÖLLÖ.
+Mikä se tikkatynnä on?
+
+NATHANAEL.
+Se on _Phoeben, Lunan_, kuun liikanimi.
+
+HOLOFERNES.
+Kuu oli kuukautinen jo, kun Aadam oli lapsi,
+Ja viel' ei viisiviikkoinen, kun Aadam on harmaahapsi.
+Allusioni ei muutu vaihdoksesta.
+
+PÖLLÖ.
+Se on vallan totta: alasioni ei muutu vaihdoksesta.
+
+HOLOFERNES.
+Jumala kykyäsi lohduttakoon! Minä sanoin, että allusioni ei muutu
+vaihdoksesta.
+
+PÖLLÖ.
+Ja minä sanon, että yläsioni ei muutu vaihdoksesta, sillä kuu ei
+koskaan tule kuukautta vanhemmaksi; ja sanon sen vieläkin, että sarvas
+se oli, jonka prinsessa ampui.
+
+HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, tahdotteko kuulla extemporoidun, noin vain hihasta
+ravistetun, _epitaphium'in_ hirven kuolemasta? Ja tietämättömän
+tyydytykseksi olen nimittänyt hirven, jonka prinsessa ampui, sarvaaksi.
+
+NATHANAEL.
+_Perge_, hyvä herra Holofernes, _perge_, kun vain suvaitsette jättää
+rivoudet.
+
+HOLOFERNES.
+Olen koettanut vähän noudattaa alkusointua, sillä se osottaa
+luontevuutta.
+
+"Prinsessa keihäänkärjellänsä kaatoi kauniin tarvaan,
+Tai ruunuhirven sanon, kun sen kaatoi ruunupää;
+Tai, kun on somat sarvet sillä, sanokaamme sarvaan;
+Ja huuto käy, ja sarvas tarvas viitaan vilistää;
+Ja hallit haukkuu, jouset paukkuu, vastaan vastaa vaarat,
+Kun kaatuu tarvaat, ruunuhirvet, sarvaat sarvihaarat."
+
+NATHANAEL.
+Tavaton pää, oikein älyniekka!
+
+PÖLLÖ.
+Kylläpä sen pää vähän tavattomasti niekkaakin.
+
+HOLOFERNES.
+Se on lahja, jonka omistan, vähäpätöinen, vähäpätöinen; kummallinen,
+hullunkurinen henki, täynnä muotoja, kuvia, haamuja, esineitä,
+aatteita, havainnoita, mulkkauksia ja mullistuksia. Ne ovat siinneet
+muistiin mahalaukussa, kasvaneet _pia mater'in_ äidinkohdussa ja
+ilmoille syntyneet tilaisuuden kypsyessä. Mutta se lahja on hyvä
+niissä, joissa se on terävä, ja minä olen siitä kiitollinen.
+
+NATHANAEL.
+Herra, minä kiitän Jumalaa teistä, ja niin voivat seurakuntalaisenikin
+tehdä; sillä pojat saavat teiltä hyvää johdatusta, ja tyttäret
+varttuvat vahvasti teidän kauttanne; te olette oiva _membrum_
+yhteiskunnassa.
+
+HOLOFERNES.
+_Mehercle_, jos pojat ovat älykkäitä, eivät he tarvitse ohjausta, ja
+jos tyttäret ovat vastaanottavaisia, tahdon heissä parastani koettaa.
+Mutta, _vir sapit, qui pauca loquitur_. Feminiini-henki meitä
+tervehtää.
+
+    (Jaquenetta ja Kallo tulevat.)
+
+JAQUENETTA.
+Jumal' antakoon hyvää huomenta, herra kirkherra!
+
+HOLOFERNES.
+Herra kirkherra, -- _qvasi_ kirkiherra. Mutta ketä se kirki vetää?
+
+KALLO.
+Sitä, herra koulumestari, joka on enimmin tikanpojan näköinen.[10]
+
+HOLOFERNES.
+Tikanpojan näköinen! Neronleimaus maanturpeesta, kyllin hyvä piikiven
+kipinäksi, kyllin hyvä päärlyksi sialle! Somaa, sievää!
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä herra kirkherra, olkaa hyvä, lukekaa tämä kirje minulle. Kallo on
+sen minulle tuonut, ja don Armado on sen minulle lähettänyt. Lukekaa
+se, olkaa hyvä.
+
+HOLOFERNES.
+_Fauste, precor gelida qvando pecus omne sub umbra ruminat_ -- ja niin
+edespäin. Ah, sinä hyvä vanha Mantuanus![11] Minä voin sanoa sinusta
+samaa kuin matkustaja Venetiasta:
+
+    -- Vinegia, Vinegia,
+    chi non ti vede, non ti pregia.
+
+Vanha Mantuanus! Vanha Mantuanus! Joka ei sinua ymmärrä, se ei sinua
+rakasta. -- _Ut, re, sol, la, mi, fa_.[12] -- Anteeksi, hyvä herra,
+saanko kuulla sisällyksen? Tai pikemmin, niinkuin Horatius sanoo tuossa
+-- -- Mitä hittoa, värssyjäkö?
+
+NATHANAEL.
+Niin kyllä, ja sangen oppineita.
+
+HOLOFERNES.
+Suokaa minun kuulla siitä stroofl, stanza, värssy. _Lege, domine_.
+
+NATHANAEL (lukee).
+"Jos lempi valan rikkoo, niin kuinka lempeen vannon?
+Min kauneuteen vannon, se pysyy, eikä muu.
+Vaikk' itseni ma petän, sua pettääkö mä hannon?
+Kuin pajuvitsa taipuu sun eessäs tammipuu.
+Pois kirjans' oppi heittää ja silmiäsi lukee,
+Niiss' ilot kaikk' on, mitä vain voi taito käsittää.
+Sun tuntemises yksin se tiedon tiedoks pukee;
+Se kieli vain on viisas, ken voi sua ylistää.
+Ken ei sua ihmettele, se vain on tietopuoli --
+Mun älyni on ylväs, kun ihmetellä voi.
+Zeun jylinä on äänes ja silmäs Zeun on nuoli:
+Kun vihoissas et ole, tää säihkyy, tuo se soi.
+Suo, taivaallinen, anteeks, ett' alhain maisin kielin
+Ma taivaan kauneutta näin ylistellä mielin!"
+
+HOLOFERNES.
+Te ette löydä apostrofeja ja hairahdutte näin korosta. Antakaahan kun
+minä tuota _canzonettaa_ silmäilen! Tässä on vain tavumittaa tarkattu,
+mutta eleganssi, keveys, runouden kultainen poljento -- _caret_.
+Ovidius Naso se vasta oli mies! Ja miksikä juuri Naso? Siksi että hän
+haistamalla vainusi fantasian lemuavat kukkaset, mielikuvituksen
+ponnet. _Imitari_ ei ole mitään; _imitari_ voi koira herraansa, apina
+hoitajaansa, opetettu hevonen ratsastajaansa. Mutta, _damosella_,
+neitsyt, onko tämä kirje osoitettu teille?
+
+JAQUENETTA.
+On, herra, sen on lähettänyt eräs herra Biron, tuon vieraan
+kuningattaren hovimiehiä.
+
+HOLOFERNES.
+Tahdon katsastaa päällekirjoitusta. "Ihanaisimman neiti Rosaliinan
+lumivalkeaan käteen." Tahdon uudestaan tarkastaa kirjeen hengestä sen
+persoonan nimitystä, joka on sen kirjoittanut sille henkilölle, jolle
+se kirjoitettu on. "Teidän korkeasukuisuutenne nöyrin, alamaisin
+palvelija, Biron." Herra Nathanael, tämä Biron on niitä kuninkaan
+valakumppaneita, ja tässä hän on asettanut sen vieraan kuningattaren
+saattonaiselle kirjeen, joka _accidentaliter_ tai _per progressionem_
+on joutunut harhaan. -- Sipsuta ja mene, pikku ystävä; jätä tämä kirje
+kuninkaan kuninkaalliseen käteen; se saattaa koskea tähdellisiä
+asioita. Älä kuluta aikaa niiaamisiin; minä vapautan sinut
+velvollisuudestasi. _Adio!_
+
+JAQUENETTA.
+Hyvä Kallo, tule mukaan. -- Jumala varjelkoon teidän arvoisuuttanne!
+
+KALLO.
+Tulen kanssasi, tyttö.
+
+    (Kallo ja Jaquenetta menevät.)
+
+NATHANAEL.
+Te olette toimittanut tämän asian jumalanpelvossa ja sangen omantunnon
+mukaisesti; ja niinkuin muudan kirkkoisä sanoo --
+
+HOLOFERNES.
+Älkää puhuko, pastori, kirkkoisistä; minä pelkään kaikkia kaunistelevia
+kaunistuksia. Mutta palataksemme värssyihin: pidättekö niistä, herra
+Nathanael?
+
+NATHANAEL.
+Vallan erinomaisesti, mitä kirjoitustapaan tulee.
+
+HOLOFERNES.
+Minä tänään lounastan erään oppilaani isän luona, missä, jos te ennen
+atriaa suvaitsette ruokaluvulla ylösrakentaa pöytäkuntaa, minä sen
+_privilegium'in_ nojalla, jota sanotun lapsen tai oppilaan vanhempain
+luona nautin, tahdon ottaa toimittaakseni teidän _benvenuto'nne_; ja
+jossa samassa paikassa tahdon toteen näyttää, että sanotut värssyt ovat
+sangen opittomat ja vailla sekä runouden että älyn että mielikuvituksen
+tuoksua. Minä pyydän teitä seurakseni.
+
+NATHANAEL.
+Ja minä kiitän teitä, sillä seura on -- niinkuin raamatussa sanotaan --
+elämän onnellisuus.
+
+HOLOFERNES.
+Ja, _haud dubito_, raamattu on näissä asioissa erehtymätön tuomari. --
+(Pöllölle.) Herra, teidätkin minä kutsun. Ette saa evätä; _pauca
+verba_. Tulkaa! Jalosukuiset ovat riistanajossa, ja me menemme
+virvoituksille.
+
+    (Menevät.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Biron tulee, paperilehti kädessä.)
+
+BIRON.
+Kuningas vainuu otusta; minä vainoon itseäni. He ovat pikiintyneet
+ajoonsa; minä olin ajautunut pikeen, -- pikeen, joka jättää tahran.
+"Tahran"! Ruma sana. No niin; paina puuta, suru! sillä niin sanotaan
+narrin sanoneen, ja niin sanon minäkin, ja minä olen narri. Hyvin
+todistettu, äly! Jumal' avita, tuo lempi on yhtä hupsu kuin Ajax, se
+tappaa lampaita, se tappaa minut; minä olen lammas. Taaskin hyvin
+todistettu minun puoleltani! En tahdo lempiä; jos sen teen, niin
+hirttäkööt minut! En, totta totisesti, en tahdo. Mutta ah, hänen
+silmänsä! -- kautta taivaan valkeuden, jos ei tuota hänen silmäänsä
+olisi, niin en häntä lempisi; niin, noita hänen kahta silmäänsä! Niin
+oikein, minä en tee tässä maailmassa muuta kuin valehtelen, ja
+valehtelen omaan kurkkuuni. Minä lemmin, kautta taivaan, ja olen siitä
+oppinut runonteon ja raskasmielisyyden; ja tässä on kappale runojani,
+ja tässä raskasmielisyyteni. Yhden sonettini hän on jo saanut; hupsu
+sen vei, narri sen lähetti, ja neiti sen sai. Herttainen hupsu,
+herttaisempi narri, herttaisin neiti! Kautta maan ja taivaan, olisipa
+tuo soma sutkaus, jos nuo toisetkin kolme olisivat samassa kiipelissä!
+Tuossa tulee yksi, paperi kädessä. Jumala armossa suokoon hänen
+huokailla!
+
+    (Kiipeää puuhun.)
+    (Kuningas tulee, paperilehti kädessä.)
+
+KUNINGAS.
+Voi mua!
+
+BIRON (syrjään). Haavoitettu, kautta taivaan! -- Jatka, rakas Cupido!
+Sinä olet linnunnuolellasi satuttanut häntä vasempaan nisänpäähän. --
+Toden totta, salaisuuksia! --
+
+KUNINGAS (lukee).
+    "Niin hellää suuteloa päivän kulta
+      Ei ruusun kastepisaroille suo,
+    Kuin sinun silmäs säteilevää tulta
+      Yökasteelle mun kasvojeni luo.
+    Niin kimaltelevista syvyyksistä
+      Ei heijastele hopeainen kuu,
+    Kuin kuvas minun, kurjan, kyynelistä:
+      Jok' itkun karpaloon se kuvastuu.
+    Jokainen kyynel, joka silmään kierii,
+      Triumfivaunuissaan sun voittoon vie.
+    Kas, kuinka kyynelvirta yhä vierii!
+      Mun tuskani sun maineesi on tie.
+    Äl' itsees mielly, muuten peilinäs
+      Iäti itkeä saan edessäs.
+    Sulouttas, valtain valtias, ei kieli
+      Voi kertoa, ei ajatella mieli."
+
+Mitenkä sais hän tietää tuskani?
+Paperin tuohon lasken.
+    (Päästää lehden kädestään.)
+                       Armas metsä,
+Luo varjos hupsun töihin! Kuka tulee?
+
+    (Vetäytyy syrjään.)
+    (Longaville tulee, paperilehti kädessä.)
+    (syrjään).
+
+Mitä? Longaville? Ja lukee? Kuunnelkaamme!
+
+BIRON (syrjään).
+Sun kaltaisesi narrin lisää saamme.
+
+LONGAVILLE.
+Voi mua! Rikoin valani.
+
+BIRON (syrjään).
+                        Hän kulkee
+Paperi rinnoilla, kuin valapatto.[13]
+
+KUNINGAS (syrjään).
+Hän lempii! Häpeäni seuraa saa.
+
+BIRON (syrjään).
+Niin, toinen juoppo toista rakastaa.
+
+LONGAVILLE.
+Minäkö ensimmäinen valapatto?
+
+BIRON (syrjään).
+Sua lohduttaa voin: kaksi muuta
+peittää sama katto.
+Sa tulet triumviiriksemme, paikkaan ylimpään,
+Cupidon kaakinpuuhun, johon hölmöt hirtetään.
+
+LONGAVILLE.
+Nää jäykät värssyt lempeä ei nostaa voi.
+Maria, lemmenvaltiaani, oi!
+Ei, proosaks puhun; hukkaa riimityö!
+
+BIRON (syrjään).
+Oi, riimi Cupidon on housun vyö;
+Sit' älä tärvele.
+
+LONGAVILLE.
+                  No, tämä menköön!
+    (Lukee.)
+
+    "Sun silmäs, joka puhuu taivaan kieltä
+      Ja jonk' on suhteen mailma voimaton,
+    Mun vietellyt on valanehdon tieltä.
+      Sun tähtes rikon, -- sekö rikost' on?
+    Pois naiset kielsin, mutta sinä vainen
+      Oot jumalatar, sua en kieltää saa;
+    Ei taivaan lempeen koske vala mainen;
+      Sun armos synnistä mun puhdistaa.
+    Valat on henkeä, ja usvaa henki;
+      Kun maahan paistat, päivyt, sätees sun
+    Tään haihduttavat usma-valasenki;
+      Siis jos se rikkuu, syy ei ole mun,
+    Sen vaikka rikon. Viisas valan parhaan
+      Pois vaihtaa paratiisin ilotarhaan."
+
+BIRON (syrjään).
+Tuo vain on maksan kiihkaa, vain hekkumaa se valvoo.
+Vai kana jumalatar! Epäjumalia palvoo!
+Oi, auta, Herra, auta! Nyt harhaan joudutaan.
+
+LONGAVILLE.
+Tään kenen kanssa lähetän? -- Haa! Seuraako saan?
+
+    (Kätkeytyy.)
+    (Dumaine tulee, paperilehti kädessä.)
+
+BIRON (syrjään).
+He piilosilla leikkivät, kuin lapset konsanaan.
+Ma täällä ilmass' istun kuin puolijumalainen
+Ja narriparkain salatöitä tähystelen vainen.
+Viel' yksi säkki myllyyn! No, no älä perhanassa!
+Dumainekin! Neljä kurppaa siis yhdess' altahassa!
+
+DUMAINE.
+"Oi, jumalainen Katri!"
+
+BIRON (syrjään).
+                       Oi, rienaileva narri!
+
+DUMAINE.
+Oi, kautta taivaan, ihme on hän henkimaailmain!
+
+BIRON (syrjään).
+Ei, kautta maan, hän ruumiikas on! Valehtelet vain.
+
+DUMAINE.
+Sen ambratukan rinnall' on itse ambra tummaa.
+
+BIRON (syrjään).
+Oi, korppi ambrankeltainen, se jotakin on kummaa!
+
+DUMAINE.
+Kuin setri sorja.
+
+BIRON (syrjään).
+Väärä! On toinen olka näivä
+Kuin lapsen kantajalla.
+
+DUMAINE.
+Hän kaunis on kuin päivä.
+
+BIRON (syrjään).
+Kuin jotkut päivät; mut ei silloin saakaan päivä paistaa.
+
+DUMAINE.
+Oi, että toivomaani jo saisin minä maistaa!
+
+LONGAVILLE (syrjään).
+Ja minä myös!
+
+KUNINGAS (syrjään).
+Ja minä myös, oi isä taivainen!
+
+BIRON (syrjään).
+Aamen, ja minä myös! Niin tulis ilo ainainen.
+
+DUMAINE.
+Unohtaa hänet tahtoisin; mut hän vain elamoi
+Kuin kuume veressäni; hänt' unohtaa en voi.
+
+BIRON (syrjään).
+Kuin kuume veressäsi! No, avaa sitte suonta
+Ja laske armas kupposeen: siin' oisi älyn juonta!
+
+DUMAINE.
+Ma vielä kerran silmäelen tätä runo-rukkaa.
+
+BIRON (syrjään).
+Ma vielä kerran nään, kuink' älyn lemmenhoukka hukkaa.
+
+DUMAINE (lukee).
+
+    "Poika näki lempivä
+    Kevätkuussa, lemmenkuussa,
+    Kuinka kukka hempiä
+    Tuuditteli tuulen suussa;
+    Hieno kukkasen on huuli,
+    Sille suuta suikkaa tuuli.
+    Poika lemmensairas sois,
+    Taivaan tuuli hän ett' ois:
+    'Tuuli poskeasi muiskaa,
+    Suo se riemu mulle!' kuiskaa.
+    'Mutta ah! ma valan tein,
+    Sua en koskaan taittaaksein.
+    Vala tuo on nuoren hukka:
+    Nuoren poimittava kukka.'
+    Syntisekskö sanot mun,
+    Jos sun tähtes hairahdun?
+    Zeus sun tähtes vannois vainen,
+    Ett' on Juno mustalainen;
+    Valtansa hän vaihtais pois,
+    Jos vain lempes voittaa vois."
+
+Tuon lähetän, ja vielä monta, monta,
+Joiss' ikävääni lausun suunnatonta.
+Jos Longaville, Biron ja kuningas
+Myös lemmess' oisi! Esimerkki, kas,
+Petoksen tahrasta mun puhdistaisi:
+Ei houkkain joukoss' yhtä huomattaisi.
+
+LONGAVILLE (astuu esiin).
+Dumaine, sun lempes armoton on vasta,
+Kun lemmentuskiis etsit osakasta.
+Sa kalpenet, mut punastuisin minä,
+Jos joutuisin noin ansaan kuin nyt sinä.
+
+KUNINGAS (astuu esiin).
+Punastu vain! Syyss' olet yksin verroin,
+Ja herjatessas herja kaksin kerroin.
+Mariaa etkö lemmi? Eikö sille
+Runoja koskaan tehnyt Longaville?
+Povelleen koskaan ristiin käsiään
+Ei pannut, vaimentaakseen sydäntään?
+Ma tuonne pensaikkoon kun piilouduin,
+Näin teidät, puolestanne punastuin;
+Näin ilveenne ja kuulin runon pauhun,
+Himonne näin ja huokaustenne sauhun.
+"Ah!" sanoi toinen, kehui silmäin tulta;
+"Zeus!" sanoi toinen, kiitti hiusten kultaa.
+    (Longavillelle.)
+Sa pattovalall' aioit taivaan ostaa.
+    (Dumainelle.)
+Ja sinä Zeunkin petturiksi nostaa.
+Biron mit' arvellee, kun kuulla saa,
+Ett' oli valanne vain joutavaa?
+Kuink' ilkkuukaan ja ivaa salamoi!
+Ja kuinka nauraa, hyppii, ilakoi!
+En, vaikka mailman saisin, enpä soisi
+Ett' yllättää näin minua hän voisi.
+
+BIRON.
+Siis heti ruoskin tekopyhän juonet.
+    (Astuu alas puusta.)
+Ah, valtiaani, mulle anteeks suonet.
+Hyväinen! Miksi lemmest' ahdistat
+Maan matoja, kun itse rakastat?
+Ei silmäs vaunu, ei! Sen kyynelissä
+Erästä prinsessaa ei näkyvissä!
+Et rikkonut sa vannomaasi valaa!
+Hyi, runot vain on riimisepän alaa!
+Sua eikö hävetä? Teill' eikö kellään
+Häpyä, näin kun teitä yllätellään?
+Te näätte toisissanne raiskan, te,
+Mut minä teissä huomaan malkanne.
+Mit' ilvettä ma näin ja hullutusta
+Ja tuskaa, huolta, voihkaa, huokausta!
+Tuoll' istuin tyynnä levossa, ja kas,
+Jo muuttuu sääskeks itse kuningas,
+Suur' Hercules se hyrrää kierittää,
+Salomo viisas polskaa vierettää
+Ja Nestor nakkaa piippaa poikain kanssa
+Ja synkkä Timon nauraa tosissansa!
+Miss' istuu tuskas? sano, Dumaine hyvä;
+Ja missä, Longaville, sun vaivas syvä?
+Ja kuninkaani? Sydämmessä, haa! --
+Häälientä, hei!
+
+KUNINGAS.
+Jo karvaaks pila saa.
+Sin' olet salaa yllättänyt meitä.
+
+BIRON.
+Te yllätitte mun, en minä teitä.
+Olen kunnon mies; ma synnin tekisin,
+Jos pyhän valani ma rikkoisin.
+Min' olen yllätetty, teidänlaiseen
+Kun seuraan yhdyin perin horjuvaiseen.
+Runoja teinkö minä? Huokailinko
+Ma Riika piikaa? Aikaa kulutinko
+Koruun ja loruun? Ylistinkö myötä
+Näköä, otsaa, silmää, rintaa, vyötä,
+Tai kättä, jalkaa, säärtä, päkiätä,
+Suuta ja muuta? -- (Aikoo mennä.)
+
+KUNINGAS.
+Seis, seis! Mikä hätä?
+Ken pakoon juoksee? Kunnon mies vai varas?
+
+BIRON.
+Paeta lempeä on teko paras.
+
+    (Jaquenetta ja Kallo tulevat.)
+
+JAQUENETTE.
+Kiesauta kuningasta!
+
+KUNINGAS.
+Mik' on tuo kapine?
+
+KALLO.
+Vain kapinaa.
+
+KUNINGAS.
+Vai kapinaa! No mitä tähtää se?
+
+KALLO.
+Ei mitään, herra.
+
+KUNINGAS.
+No, jos se on mitään tähtäämättä,
+Niin pois voit kapinoines sa mennä suoraa kättä.
+
+JAQUENETTE.
+Ma pyydän, hyvä herra, tää kirja lukekaa:
+Kirkherra sitä epäili, se lienee kapinaa.
+
+KUNINGAS.
+Biron, se lue läpi.
+    (Biron lukee kirjeen.)
+Mut keltä sinä sait sen?
+
+JAQUENETTE.
+He, tuolta Kallolta.
+
+KUNINGAS.
+Ja keltä sinä sait sen?
+
+KALLO.
+Dun Adramadiolta, Dun Adramadiolta.
+
+    (Biron repii kirjeen palasiksi.)
+
+KUNINGAS.
+Mik' on sun? Rikki revit sen? Näit vaaralliseks kait sen?
+
+BIRON.
+Vain turhaa, herra, joutavaa! Pois heittäkäätte pelko.
+
+LONGAVILLE.
+Kas, kuink' on kiihkeissään hän! Tuosta täytyy ottaa selko.
+
+DUMAINE (noukkii palaset maasta).
+Bironin on se käsialaa; tuoss' on nimi alla.
+
+BIRON (Kallolle).
+Äpärä sinä, pöllöpää, mun häpäisetkö vallan? --
+Niin, tunnustan sen, syypää olen, syypää.
+
+KUNINGAS.
+                                          Näänkö unta?
+
+BIRON.
+Kun kolmeen narriin neljäs yhtyy, täys on ruokakunta.
+Te kuningas, ja minä, ja tuo, ja tuokin tuolla,
+Olemme lemmenvarkaita, ja meidän täytyy kuolla.
+Ma lisää kerron, mut ei nuo saa silloin olla lässä.
+
+DUMAINE.
+Nyt tasaluvuss' ollaan.
+
+BIRON.
+Niin, meit' on neljä tässä. --
+No, eikö kyyhkyt mene?
+
+KUNINGAS.
+Pois, moukat, lähtekää!
+
+KALLO.
+Pois kunnon väki ajetaan, ja konnat tänne jää.
+
+    (Kallo ja Jaquenetta menevät.)
+
+BIRON.
+Nyt, rakastajat rakkaat, syleilyyn!
+Liha ja veri kaiken kantaa syyn.
+Merell' on luode, vuoksi; taivas muuttuu,
+Ja vanhaan sääntöön veri nuori suuttuu.
+On jokaisella luonnossansa määrä,
+Siis meidän täytyi tehdä vala väärä.
+
+KUNINGAS.
+Tuo kirje sunko lempes oli luomaa?
+
+BIRON.
+Kysyykin! Ken vain Rosaliinan huomaa,
+Se niinkuin raaka villi Indianmaan,
+Kun kirkkaan idän portit aukeneepi,
+Pää kumarassa, huikauksissaan,
+Syleillen halpaa maata suuteleepi.
+Ken röyhkän kotkankatseen rohkeneis
+Sen tytön taivaalliseen otsaan luoda
+Ja ei sen kirkkaudesta huikeneis?
+
+KUNINGAS.
+Kas vain tuot' intoa ja kiihkaa tuota!
+Mun armaani on heljä kuu, mut sun
+Se tuskin näkyvä on tähtiräivä.
+
+BIRON.
+Siis min' en minä, ei nää silmät mun.
+Mun armaani jos häipyy, yöks käy päivä.
+Suloista valituimmat kerääntyy
+Kuin kukkakauppaan hänen poskillensa,
+Siin' eri arvot yhdeks yhdistyy
+Ja itse moite vait on moitteinensa.
+Kaikk' ota puhetaidon kauneudet, --
+Rusetta turhaa! Hän ei kaipaa noita;
+Kehua sopii kauppatavaroita;
+Vain rumennust' on vajaat kiitokset.
+Erakko kurttu, sadan talven mies,
+Siloittuu hänen katseestaan ja suortuu,
+Pois putoo hartioilta iän ies,
+Ja kehtolapseks sauvaniekka nuortuu.
+Oi, maailmaan, hän aurinkona paistaa!
+
+KUNINGAS.
+Kuin musta puu on armaas, toden totta.
+
+BIRON.
+Kuin musta puuko? Puuta jumalaista!
+Jos siit' ois puusta vaimo, kelpais ottaa.
+Tääll' onko kirjaa? Vala lukekaa;
+Ma vannon: kauneus ei kauneutta,
+Tuon silmästä jos kauneuttaan ei saa.
+Tuo mustuus suloisint' on suloutta.
+
+KUNINGAS.
+Ihmettä! Musta vankilan on pinta,
+Yön hipiä ja airut helvetin,
+Mut taivaan otsa kauneutt ihaninta.
+
+BIRON.
+Piru se kiusaa valoss' enkelin.
+On armaan kulmat mustat murheissaan
+Siit', että punaus ja tekotukka
+On monen pojan viettelys ja hukka;
+Siks kauneus hänessä on mustissaan.
+Hän ajan muodin kääntää tavoilleen:
+Jo nyt on luonnon väri punausta,
+Ja puna, välttääksensä parjausta,
+Itsensä mustaa hänen mielikseen.
+
+DUMAINE.
+No, siks se nuohoojakin musta on.
+
+LONGAVILLE.
+Ja kolarikin kiiltää niinkuin piki.
+
+KUNINGAS.
+Siks ihollansa kerskaa neekeriki.
+
+DUMAINE.
+Nyt loistaa yö, on soihtu tarpeeton.
+
+BIRON.
+Nuo teidän neidot sadetta ei kestä:
+Varovat, että maali viruis pois.
+
+KUNINGAS.
+Sun neittäs sietäis satehessa pestä:
+Monikin likasilmä kauniimp' ois.
+
+BIRON.
+Ma kauniiks häntä kehun tuomiopäivään.
+
+KUNINGAS.
+Piru silloin vähemmän sua säikyttää.
+
+DUMAINE.
+Noin voikin rakastua moiseen räivään!
+
+LONGAVILLE.
+On yhtä helttusi ja saapas tää.
+
+    (Näyttää kenkäänsä.)
+
+BIRON.
+Jos katukiviä sun silmäs oisi,
+Hän liian siro niit' ois polkemaan.
+
+DUMAINE.
+Hyi, hitto! Silloin katu nähdä voisi,
+Mit' ei voi muuten silmä konsanaan.
+
+KUNINGAS.
+Siis lemmimmekö kaikki todellaki?
+
+BIRON.
+Niin, kaikki ollaan valapattureita.
+
+KUNINGAS.
+Todista, Biron, ettei rikkureita
+Täss' olla, ett' on pyhä lemmen laki.
+
+DUMAINE.
+Niin kyllä, täytyy pahaa liehistellä.
+
+LONGAVILLE.
+Oo, jokin keino, kuje verraton,
+Mill' oisi perkelettä silitellä!
+
+DUMAINE.
+Valarikon rasvaa!
+
+BIRON.
+Sitä tarvis on. --
+No, kuulkaa siis, te lemmen miekkamiehet!
+Muistelkaa mitä ensin vannoitte:
+Lukea, paastota, ei naista nähdä, --
+Se nuoruuden on majesteetin pilkkaa.
+Te paastota! Teill' liian nuor' on vatsa,
+Ja kieltäymys se siittää tauteja:
+Ja opille kun valan teitte, herrat,
+Niin kukin teistä kirjat vannoi pois.
+Haaveilla, miettiäkö aina voitte?
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,
+Kuink' oisitte te löynneet tiedon aarteet,
+Jos kauniit' ei ois naisen kasvoja?
+Naissilmistä ma tämän opin sain:
+Ne on se opinahjo ja se kirja,
+Jost' ammensi Prometheus tulensa.
+Tuo kirjain tonkiminen kahlehtii
+Niin verisuoniin virkut elonhenget,
+Kuin ponnistus ja alituinen liike
+Lamauttaa matkamiehen jännevoiman.
+Kun naista näkemästä kieltäydyitte,
+Niin silmän käytön pois te kielsitte,
+Ja opin myös, jok' oli valan aihe.
+Maailmass' onko kirjaa, joka niin
+Opettaa kauneutta kuin naisen silmä?
+Niin, oppi vain on jokin lisä meissä,
+Ja oppimme on siellä, missä me;
+Siis naisen silmiss' itsesi jos näet,
+Niin näet kaiken oppisikin niissä.
+Oo, valan teimme opiskella, herrat,
+Ja sillä kirjat pois me vannoimme.
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,
+Teist' irti saisko lyijynraskas miete
+Niin hehkuvia runosäkeitä
+Kuin kauniin opettajan sulosilmä?
+Muu oppi innotonna aivoiss' istuu,
+Työjuhdillensa kuiville se tuskin
+Isosta vaivast' elintarpeet suo;
+Mut lempi, naisen silmäst' opittuna,
+Ei elä yksin aivoin kammitsoissa,
+Vaan elementtein voimalla se kiertää
+Kuin aatos nopeasti joka tarmon
+Ja panee joka tarmoon kaksoistarmon,
+Lisäten näin sen tehoa ja tointa.
+Siit' aimo terävyyden silmä saa;
+Kotkankin näön sokaa lemmen katse;
+Pieninkin ääni lemmen korvaan soi,
+Miss' urkkivan on varkaan kuulo tylsä;
+Arempi, hienompi on lemmen tunto
+Kuin herkät sarvet etanan; ja maireemp'
+On maisti lemmellä kuin Bacchuksella.
+Sisultaan lempi on kuin Hercules,
+Ain' ylös Hesperidein puihin kiipee;
+Kuin Sfinxi viekas, sulosointuinen
+Kuin kannel, Phoiboon hiuksin kielitetty.
+Kun lempi haastaa, jumaltenkin kuoro
+Nukuttaa taivaan unilauluillaan.
+Ei tohdi runoniekka kynään käydä,
+Jos sit' ei kasta lemmen huokauksiin;
+Mut silloin villin korvaa runo hurmoo
+Ja tyranniinkin hellyytt' istuttaa.
+Naissilmistä mä tämän opin sain:
+Niiss' yhä Prometheuksen tuli säihkyy.
+Ne on se kirja, opinahjo, koulu,
+Mi koko mailmaa ohjaa, tukee, neuvoo;
+Ei ilman niitä mitään kelpaavaa.
+Pois naiset vannoa on narrin työtä,
+Ja narrin työt' on pitää moinen vala.
+Viisauden tähden -- jok' on kaikkein mieleen
+Ja lemmen tähden -- jonk' on mieleen kaikki
+Ja miehen tähden -- jost' on naisen synty --
+Ja naisen tähden -- jost' on miehen alku --
+Pois valat, jotta saamme itsemme!
+Valaamme muuten itse hukkaannumme.
+On hurskastakin moinen valan rikko,
+Täss' itse laupeus kun täyttää lain;
+Ja mik' on ero laupeuden ja lemmen?
+
+KUNINGAS.
+Siis, pyhä Amor! Taistoon, soturit!
+
+BIRON.
+Esille pamput! Hyökkäys päälle, herrat!
+Hei, hopsan, kumoon kaikki! Mutta neuvon,
+Ett' olkaa taistelussa selin päivään.
+
+LONGAVILLE.
+Vakaasti puhukaamme, ilkkumatta:
+Siis noita ranskakkoja kosimme?
+
+KUNINGAS.
+Niin, ja ne saamme myös. Siis miettikäämme
+Huvia heille heidän teltoissaan.
+
+BIRON.
+Mut puistost' ensin tänne tuomme heidät,
+Ja palatessa kukin armastaan
+Kädestä viepi. Iltapuolla sitte
+Jotakin kummaa ratoks keksimme,
+Niin sopivaa kuin lyhyt aika myöntää.
+Ilot, hypyt, naamiaiset toimitamme,
+Näin kylväin Lemmen tielle kukkiamme.
+
+KUNINGAS.
+Pois! Käyttäkäämme mitä aikaa jää;
+Ei aikaa nyt saa turhaan menettää.
+
+BIRON.
+Ken kylvää lustett', ei saa viljaa niittää;
+Tasaista uraans' oikeus kulkee vaan.
+Lepakot vaimoiks rikkureille riittää;
+Parempaa kuparill' ei saadakaan.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+VIIDES NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Toinen kulma samaa puistoa.
+
+    (Holofernes, Nathanael ja Pöllö tulevat.)
+
+HOLOFERNES.
+_Satis qvod sufficit_.
+
+NATHANAEL.
+Kiitän jumalaa teistä, herra. Teidän pöytäpakinanne olivat teräviä ja
+sisältörikkaita; huvittavia, olematta naurettavia, älykkäitä, olematta
+teeskenneltyjä, rohkeita, olematta omahyväisiä, uutukaisia, olematta
+siltä vääräoppisia. Keskustelin tänä _quondam_ päivänä erään kuninkaan
+seuralaisen kanssa, jonka arvo, nimi eli nimitys on Don Adriano de
+Armado.
+
+HOLOFERNES.
+_Novi hominem tamqvam te_. Hänen huumorinsa on lennokas, puhetapa
+peremptorinen, kieli lipeä, silmä kunnianhimoinen, käynti
+majesteetillinen ja koko yleiskäytös turhamainen, naurettava ja
+pöyhkeä. Hän on liian keimeä, liian konstaileva, liian teeskennelty,
+liian eriskummainen, ikäänkuin liian ulkomaalaistunut, jos niin saan
+sanoa.
+
+NATHANAEL.
+Sangen erinomainen ja valittu _epitetum_.
+
+    (Ottaa esiin muistikirjansa.)
+
+HOLOFERNES.
+Hän venytteleepi puheliaisuutensa rihmaa hienommaksi kuin hänen
+todistelunsa säie sallii. Minä inhoan tuollaisia fanaattisia
+fantasmeja, tuollaisia epäseurallisia, turhantarkkoja apinoita,
+tuollaisia oikeinkirjoituksen rääkkääjiä, jotka sanovat "nuo", kun
+pitäisi sanoa "nuot"; "ne", kun pitäisi ääntää "net" -- n, e, t, eikä
+n, e; jotka tavaavat "selän", eikä "seljän"; "lukia" _sine_ j, eikä
+"lukija" _cum_ j; "punainen" on "punanen", "haaksi" _vocatur_ "haahti",
+"taakse" _abbreviatur_ "taa". Semmoinen on inhoittavaa -- tai niinkuin
+hän sanoisi: inhottavaa -- siitä sukeltaa esiin _insania_ -- ne
+intelligis; domine? -- mielettömyys, hupsuus.
+
+NATHANAEL.
+_Laus deo, bone intelligo_.
+
+HOLOFERNES.
+_Bone? bone_, kun pitäisi olla _bene_. Priscianukselle pieni
+korvapuusti! Olkoon menneeksi!
+
+    (Armado, Tiisa ja Kallo tulevat.)
+
+NATHANAEL.
+_Videsne, quis venit_?
+
+HOLOFERNES.
+_Video et gaudeo_.
+
+ARMADO (Tiisalle). Spoika!
+
+HOLOFERNES.
+_Qvare_ spoika, eikä poika?
+
+ARMADO.
+Rauhan miehet, tervehdykseni!
+
+HOLOFERNES.
+Sotaisa herra, _salutationem_!
+
+TIISA (syrjään Kallolle). He ovat olleet suurissa kielipidoissa ja
+sieltä varastaneet rippeet.
+
+KALLO.
+Oo, he ovat jo kauan eläneet sanojen sekalatkulla. Ihmettelen, että
+herrasi ei jo ole sinua niellyt sanan verosta, sillä ethän ole
+kiireestä kantapäähän niinkään pitkä kuin
+_honorificabilitudinitatibus_; helpompi on nielaista sinut kuin
+lökari-rusina.
+
+TIISA.
+Vait! Jyrinä alkaa.
+
+ARMADO (Holoferneelle).
+Monsieur, tehän olette kirjanoppinut?
+
+TIISA.
+On oikein, hän opettaa pojille aapiskirjaa. -- Mitä on a, b, takaperin
+luettuna, sarvet päällä?
+
+HOLOFERNES.
+Bä, _pueritia_, sarvijaakko.
+
+TIISA.
+Bä, tyhmä pässi, sarviniekka. -- Kuulette, että hän on oppinut.
+
+HOLOFERNES.
+_Qvis, qvis_, sinä kerake?
+
+TIISA.
+Yhdestoista kerakkeista, jos te ne luettelette järjestyksessä, taikka
+kuudes, jos naikkonne sen tekee.
+
+HOLOFERNES.
+Kyllä minä: dee, hoo, jii, koo, ällä, ämmä...
+
+TIISA.
+On lammas. Jahka minä jatkan: ännä, pee, ärrä, ässä, tee; nyt te olette
+lammas.
+
+ARMADO.
+No, kautta _Mediterraneum'in_ suolaisen laineen, sepä sievä isku,
+sukkela älyn pisto! Puksis, muksis, pau ja pilkkaan! Sillä sutkalla oli
+sarvet.
+
+TIISA.
+Ja jos lapsukainen ne panee vanhan miehen päähän, niin tulee siitä
+sarvipää.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä tarkoitus? Mikä tarkoitus?
+
+TIISA.
+Sarvet.
+
+HOLOFERNES.
+Sinä väittelet kuin _infantia_. Mene hyrrääsi hyräyttämään!
+
+TIISA.
+Jos annatte sarvenne hyrräksi, niin kyllä minä hyräyttelen teidän
+häpeäänne _circum circa_. Hyrrä aisankannattajan sarvista!
+
+KALLO.
+Vaikk'ei olisi minulla muuta maailmassa kuin penni, niin antaisin
+senkin sinulle, että saisit ostaa piparkakkuja. Varrohan, tässä on sama
+honorarjumi, jonka sain herraltasi, sinä älyn penninkukkaro, sinä
+sukkeluuden kyyhkynmuna. Oi, jos taivaan armosta olisit vaikka vain
+äpärä-poikani! Minkä onnellisen isän minusta tekisit! Sinä osasit _ad
+unkaan_, naulan päähän, niinkuin sanotaan.
+
+HOLOFERNES.
+Oo, tuo haiskahtaa lampaan latinalle: unkaan _pro unguem_!
+
+ARMADO.
+Taitomies, _praeambula_; me pysymme erillämme barbaareista, me. Tehän
+se opetatte nuorisoa köyhäinkoulussa tuolla, missä tuo vuori näkyy.
+
+HOLOFERNES.
+Tai _mons_, vaara.
+
+ARMADO.
+Niinkuin suosiollisesti suvaitsette, vuoren asemesta.
+
+HOLOFERNES.
+Sen teen, _sans question_.
+
+ARMADO.
+Herra, kuninkaan suosiollisin mielihalu ja taipumus on onnitella
+prinsessaa hänen paviljongissaan tämän päivän takapäässä eli, niinkuin
+raaka rahvas sanoisi, iltapuolella.
+
+HOLOFERNES.
+Päivän takapää, jaloarvoisin herra, on sopiva, soinnullinen ja tarkka
+vastine iltapuolelle; se sana on hyvin keksitty, valikoitu, ihana ja
+sopiva, sen vakuutan, hyvä herra, vakuutan.
+
+ARMADO.
+Herra, kuningas on jalo ylimys ja minun uskottuni, sen vakuutan,
+todellinen ystäväni. Mitä meidän keskemme likeistä tapahtuu, se
+sikseen; -- pyydän, ei mitään kohteliaisuuksia! -- pyydän, lakki
+päähän! -- ja muiden painavien ja sangen vakavaluontoisten asiain
+yhteydessä, jotka todellakin ovat sangen suuripainoisia -- mutta se
+sikseen! -- minun, näet, täytyy sinulle kertoa, että hänen armonsa
+suvaitsee -- maa ja taivas! -- joskus nojata minun halpaan olkapäähäni
+ja kuninkaallisella sormellansa, näin, pidellä minun ulostumiani, näitä
+minun _moustaches_; mutta, armas ystävä, se sikseen! Maa ja taivas! en
+nyt mitään tarinoita latele. Hänen korkeutensa suvaitsee vissillä
+erikoisilla kunnianosoituksilla onnellistuttaa minua, Armadoa, soturia,
+paljon kulkenutta miestä, joka on maailmaa nähnyt; mutta se sikseen! --
+Kaiken kaikkikaikkeus on se, -- mutta, pyydän, hyvä ystävä, vaiti
+siitä, -- että kuningas soisi, että tarjoisin prinsessalle, sille
+sulokyyhkyselle, jotakin hupaista näyttelyä, tai näyttökuvausta, tai
+naamiaisia, tai ilveilyä, tai ilotulitusta. Hyvin tietäen, että herra
+pastori ja teidän oma arvoisa persoonanne ovat verrattomia tällaisiin
+_eruptio'ihin_ ja äkillisiin ilonpurkauksiin, niin sanoakseni, olen
+tämän saattanut teidän tietoonne siinä mielessä, että pyytäisin teidän
+avustustanne.
+
+HOLOFERNES.
+Hyvä herra, teidän tulee esittää hänelle ne yhdeksän sankaria.[14] --
+Pastori Nathanael, asian koskien jotakin ajan vietellystä, jotakin
+näytteille panemista tämän päivän takapäässä, joka on toimitettava
+meidän avullamme -- kuninkaan käskystä ja tämän uljaan, kuulun ja
+oppineen herran -- prinsessan nähden -- niin sanon, ettei mikään ole
+niin sopiva esitettäväksi kuin ne yhdeksän sankaria.
+
+NATHANAEL.
+Mistä löydätte miehiä kyllin arvokkaita niitä esittämään?
+
+HOLOFERNES.
+Te itse olette Josua; minä tai tämä urhoollinen ylimys tässä, Judas
+Maccabaeus; tämä paimen -- suurien jäseniensä eli raajojensa vuoksi --
+saa olla Pompejus suuri; kantapoika, Hercules.
+
+ARMADO.
+Anteeksi, hyvä herra, erehdytte; hänessä ei ole tarpeeksi kokoa tämän
+sankarin peukaloksikaan; hän ei ole edes niin paksu kuin hänen nuijansa
+pää.
+
+HOLOFERNES.
+Saanko minä pyytää puheenvuoroa? Hän saa esittää Herculesta
+nappapoikana; hänen sisälle- ja uloskäymisensä tulee olemaan käärmeen
+kuristaminen; minä sepitän apologian sitä tarkoitusta varten.
+
+TIISA.
+Mikä erinomainen ajatus! Niin että jos joku kuulijoista sähisee, niin
+voitte te huutaa: "Oikein, Hercules, nyt sinä kuristat käärmeen!" Se on
+keino, millä saa pahan hyväksi; mutta vain aniharvat ovat hyvät sitä
+tekemään.
+
+ARMADO.
+Entä ne muut sankarit?
+
+HOLOFERNES.
+Minä itse näyttelen kolmea.
+
+TIISA.
+Kolmesti urhoollinen mies!
+
+ARMADO.
+Saanko sanoa teille yhden asian?
+
+HOLOFERNES.
+Me kuuntelemme.
+
+ARMADO.
+Jos ei tämä käy laatuun, pitää meillä olla joku ilveily varalla.
+Pyydän, tulkaa.
+
+HOLOFERNES.
+_Via!_ -- Pöllö-kaima, sinä et ole puhunut sanaakaan koko aikana.
+
+PÖLLÖ.
+Enkä liioin sanaakaan ymmärtänyt.
+
+HOLOFERNES.
+_Alons!_ Sinua pitää meidän käyttää.
+
+PÖLLÖ.
+Ma tanssiakin kyllä voin, tai rumpuakin lyödä,
+Ja siten antaa sankareille vähän hyppytyötä.
+
+HOLOFERNES.
+Sa pöllömäinen, kunnon Pöllö, tule leikkiin myötä!
+
+    (Menevät.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Prinsessan teltan edusta.
+
+    (Prinsessa, Katariina, Rosaliina ja Maria tulevat.)
+
+PRINSESSA.
+Viel' ennen lähtöämme pohatumme,
+Näin runsaasti jos saamme lahjoja:
+Timanttivaruksiss' on ihan neito! --
+Kas, mitä kuninkaan soi lempi mulle.
+
+ROSALIINA.
+Muut' eikö tullut lahjan kera, armo?
+
+PRINSESSA.
+Muut' eikö? Kyllä, lemmenrunoja
+Niin paljon kuin voi paper'arkkiin ahtaa:
+Molemmat sivut täynnä, reunat, kaikki;
+Cupidon nimeen vaha ihan tarttuu.
+
+ROSALIINA.
+No, näin se pikku jumalainen varttuu;
+Tuhannet vuodet onkin ollut lapsi.
+
+KATARIINA.
+Ja lisäks häijy ilki-veitikka.
+
+ROSALIINA.
+Sa hänt' et kärsi, siskosi kun ampui.
+
+KATARIINA.
+Niin hänestä hän synkän teki, raskaan;
+Hän kuoli pois. Jos oisi kevyt ollut,
+Elävä, virma, iloinen kuin sinä,
+Ois isoäitinä hän voinut kuolla.
+Sa voit sen: kevyt sydän elää kauan.
+
+ROSALIINA.
+Pimeä puhees on, se valaise.
+
+KATARIINA.
+Pimeä pinta keveästi syttyy.
+
+ROSALIINA.
+Enemmän valkeata pimeyteen!
+
+KATARIINA.
+Jos valkeata korjaan, voi se polttaa;
+Siis pimeäksi jääköön puheeni.
+
+ROSALIINA.
+Sa minkä teet, sen pimeässä teet.
+
+KATARIINA.
+Mut sinä aina valkealla liehut.
+
+ROSALIINA.
+Jos liehun, en niin raskas lie kuin sinä.
+
+KATARIINA.
+Minäkö raskas? Huonoks minut arvot.
+
+ROSALIINA.
+Niin, arvottomassa ei arvomista.
+
+PRINSESSA.
+Oi, somat heitot, sievät älyn iskut! --
+On, Rosaliina, lahja sullakin:
+Mitä ja keltä?
+
+ROSALIINA.
+Jospa sanoisin!
+Niin kauniit kasvot jos mull' ois kuin teillä,
+Ois yhtä kallis lahjakin. Kas tässä:
+Runoja myöskin, kiitos vain Bironin.
+On mitta hyvä; jos ois samoin määrä,
+Niin mailman kauniin jumalatar oisin.
+Mua sataantuhanteen hän kaunoon vertaa;
+Hän kuvanikin maalaa kirjeessään.
+
+PRINSESSA.
+Se onko näköisesi?
+
+ROSALIINA.
+On kyllä pränttiin nähden, vaikk' ei kehuun.
+
+PRINSESSA.
+Soma kuin kirjamuste; hyvä, hyvä!
+
+KATARIINA.
+Soma kuin kaavakirjan iso B.[15]
+
+ROSALIINA.
+Varo sivellintä! Sua sutaisen,
+Sunnuntaikirjain kullanpunainen!
+Oo, kuink' on O'ta täynnä sulla posket!
+
+PRINSESSA.
+Vait, tyttöseni! Rokonarpiin kosket.
+Mut mitä Dumaine sulle lahjaks kantoi?
+
+KATARIINA.
+Tuon hansikkaan.
+
+PRINSESSA.
+Kai parinkin hän antoi?
+
+KATARIINA.
+Kyll', armo hyvä; lisäks tuhansia
+Säkeitä lemmenkiihkaa uhkuvia:
+Vain valhetta ja ylistystä väärää,
+Typerää patustyötä ilman määrää.
+
+MARIA.
+Tuon mulle Longaville ja vitjat nää
+Ja virstaa pitkän kirjeen lähettää.
+
+PRINSESSA.
+Sen uskon. Kirje lyhemp' olla voisi,
+Mut pidemmiks kai tyttö vitjat soisi.
+
+MARIA.
+Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi.[16]
+
+PRINSESSA.
+Näin viisaat tytöt kosijoitaan järsii.
+
+ROSALIINA.
+Ja narrit nuo kun moista pilkkaa kärsii!
+Bironille ma vielä tahdon näyttää.
+Oi, viikonkin jos saisin häntä käyttää!
+Madella sais hän, orjan toimet täyttää.
+Kipata, juosta, pitää silmäll' aikaa,
+Runoillaan tehdä palkatonta taikaa,
+Ja häntää lierutella mielissään,
+Vaikk' ilkun aineena ois yhtenään.
+Kuin äkäpussi häntä ahdistaisin,
+Hänestä kunnes nöyrän narrin saisin.
+
+PRINSESSA.
+Kun viisas tulee narriksi, niin riittää
+Sit' ivata. Kun hupsuutt oppi siittää,
+Vaikk' oppi kuinka koreaks sen pukee.
+Niin oppinut vain hupsu siitä sukee.
+
+ROSALIINA.
+Vähemmin nuorukaisen veri kiehuu,
+Kuin vakaan miehen, jossa himot riehuu.
+
+MARIA.
+Ei hupsun hupsuus niin lie tuntuvaa,
+Kuin viisaan, jota rakkaus hupsuttaa:
+Älynsä kaikki voimat siihen käyttää,
+Ett' älykkäältä voisi hupsuus näyttää.
+
+    (Boyet tulet.)
+
+PRINSESSA.
+Kas vain, Boyet! Ja nauravana suu.
+
+BOYET.
+Oo, sydämmeni nauruun pakahtuu!
+
+PRINSESSA.
+Mit' uutta kuuluu?
+
+BOYET.
+Armo, varustaukaa!
+Aseihin, naiset! Sotavoimat laukkaa
+Rauhaanne vastaan. Amor, naamar' yllä,
+Teit' yllättää ja kiehtoo viehkeilyllä.
+Varokaa! Älyn miekkaa hiokaa,
+Tai pelkureina piiloon paetkaa.
+
+PRINSESSA.
+Saint Cupido, ja saint Denis![17] Mut keitä
+Ne ovat, joiden voihkat uhkaa meitä?
+
+BOYET.
+Kun siimeksessä sykomoori-majan
+Ma aioin uinaella hetken ajan,
+Niin lepoani häiritsemään, kas,
+Lähestyy kumppaneineen kuningas
+Juur' siimespaikkaa kohti. Linnun siivin
+Ma lähipensaikkoon nyt salaa hiivin;
+Ja kuulkaa mitä sinne kuulinkaan:
+Tääll' ovat kohta valepuvuissaan,
+Ja airuena paashi, pikku kettu.
+Tät' ennalt' oli toimeens' opetettu,
+Nyt sävyn neuvoivat ja kohtelun:
+"Noin liikkua ja haastaa tulee sun."
+Mut äkkiä heit' alkoi epäilyttää:
+Vois majesteetin näky ällistyttää.
+Kuningas sanoi: "Näet enkelin;
+Mut pelko pois! Käy ees vain rohkeemmin!"
+Ja poika huus: "En enkeliä pelkää;
+Jos piru oisi, karmis ehkä selkää."
+Hänt' olkaan taputellaan, nauretaan
+Ja poikaa kehull' yhä rohkaistaan.
+Yks irjuu, hieroo käsiään ja vannoo:
+Ei mokomoo ou ennen kuultu, sannoo;
+Taas toinen sormiansa napsuttaa
+Ja huutaa: _via!_ oivaa, ihanaa!
+Kipakka kolmannelle mieleen muistuu,
+Ja neljäs pyörön tekee, maahan suistuu.
+Niin vihdoin kaikki nurmeen tupertuu
+Ja nauravat, ett' irvessä on suu,
+Siks että päätteheksi koko ilveen
+Iloisa nauru haihtuu kyynelpilveen.
+
+PRINSESSA.
+Ja tänne aikovat he kaikki?
+
+BOYET.
+Kyllä,
+Venäjän, ryssän puku kaikill' yllä,[18]
+Ja aie on, jos osaan arvikoida,
+Puhella, tanssia ja liehakoida
+Ja lemmen urhotöillä ihannoida
+Armastaan kukin, jotka tuntevat
+Koruista, joita heille antoivat.
+
+PRINSESSA.
+Vai niin! Mut ei se käyne sentään niin.
+Me pukeumme kaikin naamariin,
+Ja naisen kasvoja ei ykskään heistä
+Saa nähdä, noista arvon teikareista. --
+Tuo ota, Rosaliina, tuota kanna,
+Niin kuningas sun luulee armaakseen.
+Ja sinä koristeesi mulle anna,
+Niin mun Biron saa Rosaliinakseen. --
+Te myöskin vaihto tehkää; kosijamme
+Näin kujeillamme harhaan johdatamme.
+
+ROSALIINA.
+Pitäkää korut oikein näkymässä.
+
+KATARIINA.
+Mut mikä tarkoitus ja juoni tässä?
+
+PRINSESSA.
+Mun juoneni on heidän juonens' estää.
+Tekevät meistä ivaa ainoastaan,
+Mut minä panen ivan ivaa vastaan.
+Näin väärälle kun kukin paljastavat
+He sydämmensä, itse pilkaks saavat,
+Kun ensi kerran taaskin tavataan
+Ja ilman' naamaria puhellaan.
+
+ROSALIINA.
+Mut tanssitaanko, jos he meitä pyytää?
+
+PRINSESSA.
+Ei suurin surminkaan, ei siihen syytä;
+Myös emme huoli heidän värssyistään,
+Vaan lausujalle selkä käännetään.
+
+BOYET.
+Ivasta raukan sydän kuolla vois,
+Ja rooli muistost' ihan hukkuis pois.
+
+PRINSESSA.
+Niin pitääkin; jos hältä herpoo kieli,
+Niin kieliä ei muidenkaan tee mieli.
+Parasta pila voittaa pilalla
+Ja heidät lyödä omall' ivalla;
+Näin heiltä kädest' omat aseet vääntää
+Ja heille häpeäksi pilkka kääntää.
+
+    (Torventoitotusta näyttämön takana.)
+
+BOYET.
+Haa, torvet soi! Jo tullaan. Kasvot verhoon!
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat
+    venäläisiksi puettuina ja naamarit kasvoilla.
+    Tiisa, soittajia ja seuralaisia.)
+
+TIISA.
+"Te -- terve, mailman kaunorikkaimmat!"
+
+BOYET.
+Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti.[19]
+
+TIISA.
+"Te, ihanimpain naisten pyhä parvi,
+    (Naiset kääntävät hänelle selkänsä.)
+Mi koskaan miehiin selkänsä on luonut."
+
+BIRON.
+"Silmänsä", lurjus, "silmänsä"!
+
+TIISA.
+"Mi koskaan miehiin silmänsä on luonut.
+Pulasta" --
+
+BOYET.
+"Pulasta", oikein, sillä pulassa nyt olet.
+
+BIRON.
+"Sulasta", lurjus!
+
+TIISA.
+"Sulasta suosista, te taivaan henget,
+Pois kääntäkäätte" --
+
+BIRON.
+"Päin kääntäkäätte", lurjus!
+
+TIISA.
+"Päin kääntäkäätte päivänkirkas otsa --
+Niin, päivänkirkas otsa" --
+
+BOYET.
+Tuo nimitys ei sovi ollenkaan;
+Pikemmin sano: häiväntumma otsa.
+
+TIISA.
+Mua eivät kuule; joudun hämille.
+
+BIRON.
+Siin' onko sinun taitos? Mene, lurjus!
+
+ROSALIINA.
+Kysykää, Boyet, mitä vieraat tahtoo.
+Jos kieltämme he puhuvat, niin suoraan
+Sanokoot asiansa. Kysykää.
+
+BOYET.
+Mitä te prinsessalta haluatte?
+
+BIRON.
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.
+
+ROSALIINA.
+No, mitä sanovat he tahtovansa?
+
+BOYET.
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.
+
+ROSALIINA.
+Sen saavat; ja nyt voivat täältä mennä.
+
+BOYET.
+Sen saatte, sanoo, ja nyt voitte mennä.
+
+KUNINGAS.
+Sanokaa: monta virstaa mittailimme
+Halusta saada häntä tanssiin viedä.
+
+BOYET.
+Sanovat monta virstaa mittailleensa
+Halusta saada teitä tanssiin viedä.
+
+ROSALIINA.
+Ei niinkään. Kysykää kuin monta vaaksaa
+On virstassa; jos mitanneet on monta,
+Niin helppo sanoa on yhden mitta.
+
+BOYET.
+Jos tänne tullen virstat mittasitte,
+Ja monet virstat, niin teilt' armo kysyy,
+Kuin monta vaaksaa menee yhteen virstaan.
+
+BIRON.
+Me raskain askelin ne mittasimme,
+Se sanokaa.
+
+BOYET.
+Hän itse teitä kuulee.
+
+ROSALIINA.
+Jos monta raskast' ootte virstaa käyneet,
+Niin kuinka monta raskast' askeletta
+Olette virstaa kohti mittailleet.
+
+BIRON.
+Sit' emme mittaa, mitä teille teemme;
+Niin täys on intomme, niin ääretön,
+Ett' emme koskaan mittaa vaivojamme.
+Kasvonne päivänpaiste meille suokaa,
+Sit' että, niinkuin villit, palvoisimme.
+
+ROSALIINA.
+Vain kuu on kasvoni, min pilvi kaihtaa.
+
+KUNINGAS.
+Miekkoinen pilvi! Kelpais virkaa vaihtaa!
+Siis, kirkas kuu, sa tähtinesi loista
+Silmäimme vesiin, -- mutta pilves poista!
+
+ROSALIINA.
+Typerä pyyntö! Pyydä parempaa;
+Nyt vain sa kerjäät vetten kuutamaa.
+
+KUNINGAS.
+Siis yksi tanssivuoro mulle suo,
+Mun käskit pyytää; onko liikaa tuo?
+
+ROSALIINA.
+Siis soitto soimaan! Mutta joutuin nyt! --
+    (Soittoa.)
+Ei, min' en tanssi: kuu on kääntynyt.
+
+KUNINGAS.
+Te ette tanssi? Mistä vihan aihe?
+
+ROSALIINA.
+Täyskuu ol' äsken; nyt on kuussa vaihe.
+
+KUNINGAS.
+Kuu sentään olette, ja minä mies.
+Jo soitto soi; se liikuttaa kenties?
+
+ROSALIINA.
+Niin kyllä korvaa.
+
+KUNINGAS.
+Eikö jalkaa myös?
+
+ROSALIINA.
+Olette vieras, siis en itaroi;
+Kätenne suokaa! -- Tanssia en voi.
+
+KUNINGAS.
+Kätenne soitte?
+
+ROSALIINA.
+Niin, jäähyväisiksi. --
+Niiatkaa, naiset, tanssin päättehiksi.
+
+KUNINGAS.
+Yks vuoro vainen! Älkää olko saita.
+
+ROSALIINA.
+En muuta siitä hinnast' antaa taida.
+
+KUNINGAS.
+Siis teill' on hinta? Mitä seura maksaa?
+
+ROSALIINA.
+Jäähyväiset.
+
+KUNINGAS.
+Oi, armotonta taksaa!
+
+ROSALIINA.
+Siis kauppa jää, ja hyvästit ma heitän:
+Kaks niist' on naamarin ja puoli teidän.
+
+KUNINGAS.
+Kun ette tanssi, no, siis haastellaan.
+
+ROSALIINA.
+Mut kahdenkesken.
+
+KUNINGAS.
+Siihen suostutaan.
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+BIRON.
+Makea sana, valkokäsi neito!
+
+PRINSESSA.
+Sokeri, maito, mesi: siinä kolme!
+
+BIRON.
+Vain kolmonenko? Sillä et mua solme.
+Siirappi, sima, vierre; siinä heitto:
+Kuus makeaa!
+
+PRINSESSA.
+Hyvästi seitsemäs.
+Jo riittää peli; kammon vehkeitäs.
+
+BIRON.
+Salavihkaa sana!
+
+PRINSESSA.
+Mut ei makeaa!
+
+BIRON.
+Sapelle käy.
+
+PRINSESSA.
+Siis karvas?
+
+BIRON.
+Suvaitkaa!
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+DUMAINE.
+Sanoa saanko teille sanasen?
+
+MARIA.
+No!
+
+DUMAINE.
+Kaunis immyt, --
+
+MARIA.
+Kaunis herranen!
+Tuon saatte "kauniin impyenne" tähden.
+
+DUMAINE.
+Salassa vielä sana, sitten lähden.
+
+    (Menevät haastellen syrjään.)
+
+KATARIINA.
+Mitä? Onko naamarinne kieletöin?
+
+LONGAVILLE.
+Ma tiedän mitä kyselynne halaa.
+
+KATARIINA.
+No, joutuin sanokaa, sit' ikävöin.
+
+LONGAVILLE.
+Kaks kieltä teidän naamarinne salaa,
+Ja miel' ois mykän kanssa tehdä tasa.
+
+KATARIINA.
+"Va sa?" niin sanoo Ruotsi. Ken on vasa?
+
+LONGAVILLE.
+Mitä, neiti, vasa?
+
+KATARIINA.
+Ei, vaan herra Vasa.
+
+LONGAVILLE.
+Tasaamme sanan.
+
+KATARIINA.
+Teidän kanss' en tasaa;
+Se viekää, ruokkikaa, niin härjäks varttuu.
+
+LONGAVILLE.
+Ivanne kärki itsehenne tarttuu.
+Vai sarvet neiti lupaa? Varokaatte!
+
+KATARIINA.
+Vasana kuolkaa, muuten sarvet saatte.
+
+LONGAVILLE.
+Yks sana salaa, ennen kuolemaa!
+
+KATARIINA.
+Mut hiljaa, tappuri jo vainuaa.
+
+    (Menevät puhellen syrjään.)
+
+BOYET.
+Pureva kiel' on naisen ilkkuvan,
+Se vihloo niinkuin partaveitsen terä,
+Hiuskarvankin se halkoo hienoimman;
+Älykkäin äly on kuin turha erä
+Sen hampaissa; se nopeammin entää
+Kuin nuoli, luoti, tuuli, aatos lentää.
+
+ROSALIINA.
+Ei enää sanaakaan! Pois, tytöt, juoskaa!
+
+BIRON.
+Nyt saimme tyynni maistaa ivan ruoskaa.
+
+KUNINGAS.
+Hyvästi, hupsut! Heikot teill' on varat.
+
+    (Kuningas, loordit, Tiisa, soittajat ja seuralaiset poistuvat.)
+
+PRINSESSA.
+Tuhansin hyvästi, te ryssä-parat! --
+No, tuossako ne ihmeälyt sitte?
+
+BOYET.
+Vain tuikkuja, jotk' itse sammutitte.
+
+ROSALIINA.
+Syötetty äly: suuri, paksu, röyhä!
+
+PRINSESSA.
+Kuninkaan älyks tylkeä ja köyhä.
+Ens'-yönä eivätkö nyt hirteen menne,
+Tai käyne naamarissa yhtenään?
+Bironkin lörppä oli hämillään.
+
+ROSALIINA.
+Ah, kaikkein tila kurja! Paha enne!
+Kuningas itkein sutkaa tapaeli.
+
+PRINSESSA.
+Biron se täyttä suuta sadatteli.
+
+MARIA.
+Dumaine mua palvellakseen miekan veti;
+_No point!_ ma huusin; mykäks meni heti.
+
+KATARIINA.
+Longaville sanoi: tuimelet mua, tyttö;
+Ja arvatkaas, mink' antoi nimen?
+
+PRINSESSA.
+Syttö?
+
+KATARIINA.
+Niin, toden totta.
+
+PRINSESSA.
+Mene, tauti houkka!
+
+ROSALIINA.
+Niin kyllä, sukkelampi on jo moukka.
+Mut kuulkaas, tytöt: kuningas mua kosi.
+
+PRINSESSA.
+Biron se mulle vannoi lempeään.
+
+KATARIINA.
+On Longaville mun ritarini tosi.
+
+MARIA.
+Kuin kuori puussa, minuss' on Dumaine.
+
+BOYET.
+Mut, kuulkaa, prinsessa, ja naiset hyvät:
+Koht'ikään taas he tänne ilmestyvät.
+Omassa puvussansa nyt he saavat;
+Ei heidän helppo äskeist' ivaa sietää.
+
+PRINSESSA.
+Palaavat?
+
+BOYET.
+Palaavat, sen Herra tietää,
+Ilosta hyppien, vaikk' äimii haavat.
+Koruja vaihtakaa, ja tullessaan
+Lemutkaa vastaan niinkuin kesän kukka.
+
+PRINSESSA.
+Lemutkaa? Sua ymmärtäköön hukka!
+
+BOYET.
+On naamioitu neito umpu vaan,
+Mut naamiotta täysi ruusu aivan
+Tai pilvest' ilmestyvä enkel taivaan.
+
+PRINSESSA.
+Vait, houkka! Neuvo meille toimitavat.
+Jos meitä kosimaan he palajavat.
+
+ROSALIINA.
+Jos sallitte, niin ilman naamareita
+Ivaamme niin kuin naamareissa heitä.
+Sanomme narrijoukon käyneen täällä,
+Kuvaton, ruma ryssän puku päällä,
+Ja kummailemme, keitä olivat,
+Kun narrikujeineen ja ilveneineen
+Ja tyhmin, naurettavin proloogeineen
+Noin suoraan telttahamme tulivat.
+
+BOYET.
+Pois, neidet, pois! Jo saapuu teikarimme.
+
+PRINSESSA.
+Pois, niinkuin arat kauriit, telttoihimme!
+
+    (Prinsessa, Rosaliina, Katariina ja Maria poistuvat.)
+
+    (Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat
+    omissa puvuissaan.)
+
+KUNINGAS.
+Jumalan rauha! Miss' on prinsessa?
+
+BOYET.
+Teltassaan. Haluaako korkeutenne
+Mun sinne laittaa asialle?
+
+KUNINGAS.
+Kysy,
+Hän suvaitsisko kuulla sanasen.
+
+BOYET.
+Sen teen; ja hänkin varmaan tekee sen.
+
+    (Menee.)
+
+BIRON.
+Tuo sutkan noukkaisee kuin kyyhky pavun,
+Ja purkaa sen, kun Herra antaa avun.
+Älyä kauppii: kamaa täynnä korit,
+Käy kirkot, krouvit, markkinat ja torit.
+Me, tukkukauppiaat, me emme tiedä
+Noin nähtäville tavaraamme viedä.
+Tuo mies se tyttöjä on käynyt kaulaan;
+Ois Aatamina Eevan saanut paulaan.
+Sopertaa, paistit leikkaa; vähin erin
+Pois muiskaillut on hyppysensä perin.
+Apinoi tapaa, matkii muotiloita,
+Ja lautapelissäkin kuutioita
+Somasti sättii; tenoria soittaa
+Kuin hanuri; eeskäypänä hän voittaa
+Muut kaikki; "kuinka hieno!" immet kuiskii,
+Ja portaat hänen jalkojansa muiskii.
+Hän kukka on, ja hymyilee kuin marja,
+Ett' elfenluinen näkyis hammassarja.
+Ken synnitönnä kuolla toivonee.
+Vain kuiskaa: "mesikielinen Boyet!"
+
+KUNINGAS.
+Haa, rutto syököön hältä mesikielen!
+Armadon pojalt' ihan vei hän mielen.
+
+    (Prinsessa, Boyet'n taluttamana, Rosaliina,
+    Katariina, Maria ja seuralaiset tulevat.)
+
+BIRON.
+Tuoss' on hän! -- Käytös, mit' ol' ennen, mitä,
+Ja mitä nyt, kun tuo mies noutaa sitä?
+
+KUNINGAS.
+Sulotar, runsas teille onnen sade!
+
+PRINSESSA.
+Ei sateess' olla mikään onni ois.
+
+KUNINGAS.
+Parempaa ymmärrystä teiltä sois.
+
+PRINSESSA.
+Parempaa toivottakaa. Liette kade?
+
+KUNINGAS.
+Tulimme tervehdyksille, ja kysyn:
+Sopiiko linnaan tulla?
+
+PRINSESSA.
+Täällä pysyn;
+Pysykää tekin valassanne. Mulle
+Valapatto kauhuks on ja taivaalleki.
+
+KUNINGAS.
+Olette itse altis nuhtelulle:
+Silmänne siveys rikkojaks mun teki.
+
+PRINSESSA.
+Siveyttä soimaatte; syy teiss' on vaan;
+Ei siveys koskaan riko valojaan.
+Kautt' impikunniani, yhtä kainon
+Kuin puhdas lilja, vannon valan ainon,
+Ett' ennen kärsin tuskat maailman,
+Kuin teidän talon vieraaks rupean;
+Niin kammon saattaa teitä kiusaukseen
+Ja pyhän, vakaan valan rikkomukseen.
+
+KUNINGAS.
+Tääll' yksin elitte ja näkymätä
+Ja aivan seuratta -- oi, häpeätä!
+
+PRINSESSA.
+Ei niinkään, herra; täällä tottakaan
+Ei ilot, huvit puutu meilt', ei mikään:
+Tääll' oli ryhmä ryssiä vast'ikään.
+
+KUNINGAS.
+Kuin? Ryssiä?
+
+PRINSESSA.
+Niin, oikein sirokkaita,
+Somia, sieviä ja kohteliaita.
+
+ROSALIINA.
+Ei häntä uskomista nimeksikään!
+Hän ajan tavan mukaan höyliydestä
+Moist' ylistää, mik' ylistyst' ei kestä,
+Niin, meihin neljään neljä ryssää yhtyi;
+He meidän kanssa puheisiinkin ryhtyi
+Ja tunnin jauhoivat; mut uskokaa,
+Ei viisaan sanaa heidän suustaan saa.
+En -- varjelkoon! -- en heitä narreiks sano,
+Vaan he kun janoovat, on narrin jano.
+
+BIRON.
+Oi, kuivaa pilaa! -- Älynne se aivan
+Saa tyhmäks viisaan. Tulisilmä taivaan
+Kun kohtaa silmämme, niin valoon valo
+Tukahtuu pois. Niin älynne on jalo,
+Ett' aarteensa kun runsaat tyhjentää,
+Niin viisaus tyhmäks, rikkaus köyhäks jää.
+
+ROSALIINA.
+Te rikas siis ja viisas; silmissäni --
+
+BIRON.
+Olen hölmö, tyhmistynyt köyhyyttäni.
+
+ROSALIINA.
+Mit' otatte te näin, se omaa lie:
+Vain hölmö toisen suusta sanan vie.
+
+BIRON.
+Min' olen kaikki kaikkineni teidän.
+
+ROSALIINA.
+Kokoko narri?
+
+BIRON.
+Kaikki teille heitän.
+
+ROSALIINA.
+Mik' oli naamareista teidän oma?
+
+BIRON.
+Mikä? Milloin? Missä? Kysymyspä soma!
+
+ROSALIINA.
+Tuo, tuolloin, tuolla noin: tuo koppa korja,
+Mi sisält' inha on, mut päältä sorja.
+
+KUNINGAS.
+Tulemme ilmi. Nytkös pilkkaa sataa!
+
+DUMAINE.
+Pilaksi teemme kaikki; tunnustamme.
+
+PRINSESSA.
+Kuningas, hämmennytte! Kuink' on laita?
+
+ROSALIINA.
+Hän pyörtyy; auttakaa! Kas kuink' on kalvas! --
+Merisairasko, ja Moskovasta asti?
+
+BIRON.
+Näin tähdet valapaton aikeet turmaa!
+Tät' ei voi kestää rautaotsakaan. --
+Täss' seison; salamoillas minut surmaa,
+Ivallas järsi, pilkoin ruhjo vaan,
+Lävistä minut älys peitsellä
+Ja paloittele sutkas veitsellä.
+En tanssiinkutsua ma enää anna,
+Enk' enää koskaan ryssän viittaa kanna;
+En enää turvaa kynäntuotteisiin,
+En lörpän koulupojan luotteisiin,
+En kulje naamarissa naimamailla,
+En kosi sokon harppuniekan lailla.
+Pois silkkifraasit, hienot taftitavat,
+Samettilieheet, puheet imartavat
+Ja imelät: nuo kesäperhot houkat,
+Joist' aivoon siinneet turhuuden on toukat!
+Tuon valkokintaan kautta, totta vie, --
+Ties Herra, valkoinenko käsi lie, --
+Jos kelle sydämmeni kieltä luen,
+Täst'edes piikkoon sen ja sarkaan puen.
+Siis aluks: -- tyttö, kosiako saa?
+Kas, tässä reipas, kunnon mies, _voilà_!
+
+ROSALIINA.
+_Voilà_? Pois se!
+
+BIRON.
+Ei jätä, totta toden,
+Tuo vanha tapa: -- anteeks, nyt ma poden,
+Mut kohta toinnun. Otsaan kirjoittakaa
+Vain noiden kolmen: "Taivaat, armahtakaa!"[20]
+On heissä rutto, sydän tyrmistyy,
+Ja tämä teidän silmänne on syy.
+Heit' etsiskellään; -- ette tekään vapaa:
+Myös teissäkin ne "Herran merkit" tapaa.
+
+PRINSESSA.
+Nää vapaan herran antimia on.
+
+BIRON.
+Olemme myydyt. Päivä tuomion!
+
+ROSALIINA.
+Vai myyty? Tuomittukin? Kumma sana:
+Vai tuomittu, vaikk' itse kantajana?
+
+BIRON.
+Vait! Teidän kanss' ei mulla asiaa.
+
+ROSALIINA.
+Ei tule myös, jos mull' on sanontaa.
+
+BIRON.
+Puhukaa yksin; älyni jo makaa.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa, neuvokaatte meille vakaa
+Syyn sovitus.
+
+PRINSESSA.
+Se syynne tunnustakaa:
+Tääll' olitteko äsken, naamar' yllä?
+
+KUNINGAS.
+Kyll' olin.
+
+PRINSESSA.
+Aivan tosissanne?
+
+KUNINGAS.
+Kyllä.
+
+PRINSESSA.
+Jos niin on laita, sanokaahan sitte,
+Mit' armahanne korvaan kuiskailitte.
+
+KUNINGAS.
+Lupasin yli kaiken rakastaa.
+
+PRINSESSA.
+Jos siihen luottaa, rukkaset hän saa.
+
+KUNINGAS.
+Ei, kautta kunniani!
+
+PRINSESSA.
+Vaiti vainen!
+Te valoissanne olkaa varovainen.
+
+KUNINGAS.
+Mua hylkikää, jos rikon valan sen.
+
+PRINSESSA.
+Siis pitäkää se. -- Sano, tyttönen,
+Mit' äsken kuiskailit sen ryssän kanssa.
+
+ROSALIINA.
+Hän, armo, vannoi mua hellovansa
+Kuin silmäterää; yli kaiken olin
+Hänelle rakas; jos ei hän mua saisi,
+Tok' aina kuolemaan mua rakastaisi.
+
+PRINSESSA.
+Jumala suokoon onnen siitä itää!
+Hän kunnon mies on, sanansa hän pitää.
+
+KUNINGAS.
+Mit', arvon neiti? Vannon autuuteeni,
+En koskaan hälle mitään luvanneeni.
+
+ROSALIINA.
+Sen teitte, kautta taivaan! Pantinkin
+Sain tämän; nyt sen annan takaisin.
+
+KUNINGAS.
+Prinsessa tuon ja valanikin sai;
+Tuon hänen kaulassaan näin äsken kai.
+
+PRINSESSA.
+Ei, herra; tuo se helminauhaa kantoi;
+Biron se mulle sydämensä antoi. --
+Mun otatteko, taikka lahjan pois?
+
+BIRON.
+En kumpaakaan; se mulle liikaa ois. --
+Nyt huomaan juonen. -- Tääll' on tehty liitto --
+Kun huvikkeestamme on saatu viitto --
+Se tärvellä kuin mikä joulupila.[21]
+Jokunen hupsu, kielevä ja nila,
+Eeskäypä, kuiskuttaja, virnasuu
+Ja ryttynaama, joka tuntee temput,
+Mitenkä nauramaan saa armonhemput,
+Aikeemme urkki. Juoni onnistuu:
+Korunsa naiset vaihtavat, ja me,
+Me heidän korujansa kosimme;
+Ja kauhuksemme erheestä nyt toisen
+Me teimme pattovalan turkamoisen.
+    (Boyet'lle.)
+Te, herra, huvimme te pilasitte
+Ja vielä väärään valaan viettelitte.
+Naisjalan mitat tuntevan ne näytte,
+Te suoraan naista silmiin nauratten,
+Hänelle takkatulen suojaks käytte
+Ja lautast' ojennatte kiemaillen.
+Pojan säikytitte. Hautaan astukaa te!
+Naispaita teille paras paarivaate.
+Irnuilkaa vain! Tuo katse vaaraton
+On niinkuin lyijymiekka.
+
+BOYET.
+Hupaist' on
+Tää sanaratsastus ja kilpasota.
+
+BIRON.
+Kas, oiti pistää! Multa tylsyy ota.
+    (Kallo tulee.)
+Tuoss' älyniekka! -- Ratko tämä riita.
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala, jo tuolla tiedustavat,
+Ne kolmet sankaritko tulla saavat.
+
+BIRON.
+Vain kolmet?
+
+KALLO.
+Kukin kolmikossa kolmost' etustaa.
+
+BIRON.
+Ja kolme kolmost' yhdeksän on.
+
+KALLO.
+Anteeks antakaa,
+Ei suinkaan, herra; toivon, ett' on siinä erehdystä;
+Ei meitä niinkään narrata, on meissäi ymmärrystä.
+Ma toivon, että kolme kolmost' --
+
+BIRON.
+Ei tee yhdeksää.
+
+KALLO.
+Antakaa anteeks, hyvä herra; kyllä me tiedetään, mitä se tekee.
+
+BIRON.
+Minä kun kolme kolmost' aina luulin yhdeksäksi.
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala! Surkeata olisi, jos teidän pitäisi elää laskemisella.
+
+BIRON.
+Paljonko se sitten tekee?
+
+KALLO.
+Hyvä Jumala, herra, osakkaat, itse näyttelijät, kyllä näyttävät mitä se
+tekee. Itse puolestani minä vain, niinkuin sanotaan, pelaan yhtä
+persoonaa, yhtä vaivaista persoonaa: Pumppujussi suurta, hyvä herra.
+
+BIRON.
+Oletko sinä yksi noita sankareita?
+
+KALLO.
+Ovat suvainneet sankaroida minut Pumppujussi suuren arvoiseksi; itse
+puolestani en tunne noita sankarien arvoasteita, mutta kyllä minä
+hänestä vastaan.
+
+BIRON.
+Vie sana, että laittautuvat kuntoon.
+
+KALLO.
+Kyllä me teemme asiamme hienosti, herra; kyllä me siitä pidämme huolta.
+
+KUNINGAS.
+Biron, he meidät häpäisevät; tulla eivät saa.
+
+BIRON.
+Ei meihin pysty häpeä; ja ovelaa on vaan,
+Jos näytelmä on huonompi kuin seura kuninkaan.
+
+KUNINGAS.
+He eivät tulla saa, sen sanon.
+
+PRINSESSA.
+Mun suokaa tämä hyvään loppuun viedä:
+Paras pila se, jok' itsestään ei tiedä;
+Kun into tahtoo hurmata, mut hurma
+On itse intoilijan innon surma,
+On hauskin, kun käy kaikki nurinpäin
+Ja suuret hankkeet menee kesken näin.
+
+BIRON.
+Tuo pilamme on paras selitys.
+
+    (Armado tulee.)
+
+ARMADO.
+Sinä voideltu! Rukoilen, että sen verran kulutat kuninkaallista
+sulohenkeäsi, kuin vaaditaan sana-parin lausumiseen.
+
+    (Armado puhelee kuninkaan kanssa ja antaa hänelle paperin.)
+
+PRINSESSA.
+Pelkääkö tuo mies Jumalaa?
+
+BIRON.
+Miksi kysytte?
+
+PRINSESSA.
+Hän ei puhu niinkuin Jumalan luoma ihminen.
+
+ARMADO.
+Yhdentekevä, sinä kaunis, suloinen hunajavaltias, sillä vannon ja
+vakuutan, että koulumestari on ylenmäärin fantastinen, liian
+turhamainen, liian, liian turhamainen; mutta me jätämme sen, niinkuin
+sanotaan, _fortuna della guerra'n_ ratkaistavaksi. Toivotan teille
+mielenrauhaa, te kaikkein kuninkaallisin parikunta!
+
+    (Menee.)
+
+KUNINGAS.
+Tästä näyttää tulevan vallan hyvä sankarinäyttely. Hän näyttelee
+Troijan Hectoria, paimen. Pompejus suurta, seurakunnan pappi
+Aleksanteria, Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas
+Maccabaeusta. Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas
+Maccabaeusta.
+Jos näiden neljän ensi koe hyvin onnistuu,
+Palaavat kohta viitenä, vain puku vaihettuu.
+
+BIRON.
+Mut viis on heitä alkuaan.
+
+KUNINGAS.
+Te erehdytte: neljä vaan.
+
+BIRON.
+Koulukarhu, öyhkäri, nurkkapappi, narri ja poika.
+Vaikk' arpaa löis ja onnenheiton heittäisi, niin moista
+Ei tapais viisivaljakkoa maailmassa toista.
+
+KUNINGAS.
+Jo saapuu laiva purjeissaan; nyt tulee suurenloista.
+
+    (Kallo tulee Pompejukseksi puettuna.)
+
+KALLO.
+"Pompejus olen", --
+
+BIRON.
+Etpä ole. Valhett' äitelää!
+
+KALLO.
+"Pompejus olen", --
+
+BOYET.
+Polvella on leopardin pää.[22]
+
+BIRON.
+Niin oikein, vanha leuhka, toivon sinust' ystävää.
+
+KALLO.
+"Pompejus olen; nimeltäni paksu", --
+
+DUMAINE.
+Suuri.
+
+KALLO.
+Niin oikein, suuri -- "nimeltäni suuri,
+Mi kilvellään on pöllyttänyt selkiä vainolaisten;
+Nyt rantaa pitkin tallustin ja tulin tänne juuri
+Ja aseet riisun jalkain juureen Ranskan sulonaisten."
+Jos teidän armonne nyt tahtoisi sanoa: "Kiitos, Pompejus", niin olisi
+työni tehty.
+
+PRINSESSA.
+Suur' kiitos, suuri Pompejus!
+
+KALLO.
+Niin suurta se ei ansaitse; mutta toivon, että kaikki meni resiis.
+Suuressa vain tuli pieni virhe.
+
+BIRON.
+Panen vetoa hattuni äyriä vastaan, että Pompejus on sankareista paras.
+
+    (Nathanael tulee, Aleksanteriksi puettuna.)
+
+NATHANAEL.
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra,
+Etelät, pohjat, idät, lännet valloitin ma kerran;
+Jo kilpenikin todistaa, ett' olen Alisander."
+
+BOYET.
+Mut toista nokkas sanoo: se ei vääräss' ole lain.
+
+BIRON.
+Nyt väärin haistoi nokkanne, te hieno nuuskiain!
+
+PRINSESSA.
+Hämille joutuu valloittaja. Jatka, Aleksander!
+
+NATHANAEL.
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra"; --
+
+BOYET.
+Niin, oikein, Aleksander, oikein, se sin' olit kerran.
+
+BIRON.
+Pompejus suuri!
+
+KALLO.
+Teidän käskyläs, ja Kallo.
+
+BIRON.
+Vie pois tuo valloittaja, vie pois tuo Alisander!
+
+KALLO (Nathanaelille).
+Voi, herra, kyllä nyt olette vallan mullistanut Alisanter-valloittajan!
+Tästä työstä raapitaan teidät pois vanhoista seinäverhoista;[23]
+jalopeuranne, joka, tappara kourassa, yötuolilla istuu, sen saa nyt
+Makkipeus: hänestä tulee siten yhdeksäs sankari. Valloittaja, eikä
+tohdi puhua! Juokse pois häpeämään, Alisanter!
+
+    (Nathanael poistuu.)
+
+Siinä on, jos suvaitsette, hiljainen mies-hupakko, kunniallinen
+tassukka, nähkääs, joka vähästä joutuu hämille. Hän on ihmeteltävä
+naapuri, totta tosiaan, ja kelpo keilimies. Mutta, Alisanter! ah! siinä
+sen näette, -- se menee yli voimain. -- Mutta tässä tulee toisia
+sankareita, joilla on niinkuin vähän toinen ääni kellossa.
+
+PRINSESSA.
+Mene syrjään, hyvä Pompejus.
+
+    (Holofernes, Juudaaksi puettuna, ja Tiisa,
+    Herkuleeksi puettuna, tulevat.)
+
+HOLOFERNES.
+"Suur' Herkules on tämä pikku kääppä,
+Min nuijaan kaatui Cerberus, se kolmipäinen _canus_;
+Kun viel' ol' imulapsi, poika-rääppä,
+Niin käärmehiä kuristi sen _manus_.
+_Quoniam_ hän on lapsi-iässään,
+_Ergo_ minä puhun hänen nimessään." --
+Nyt arvokkaasti _exit_ vain, ja mene. --
+"Juudas min' oon", --
+
+DUMAINE.
+Vai Juudas!
+
+HOLOFERNES.
+En Iskariot, herra. --
+"Juudas min' oon ja arvoltani Maccabaeus."
+
+DUMAINE.
+Kun arvo karvotaan, jää kalju Juudas.
+
+BIRON.
+Kavala suutelija! -- Millä todistat, ett' olet Juudas?
+
+HOLOFERNES.
+"Juudas min' oon", --
+
+DUMAINE.
+Sitä suurempi häpeä sinulle, Juudas.
+
+HOLOFERNES.
+Mitä tarkoitatte, herra?
+
+BOYET.
+Että Juudas menisi hirteen.
+
+HOLOFERNES.
+Näyttäkää tietä; tuo meni mäntyyn.
+
+BIRON.
+Oikein osattu! Juudas hirttäytyikin mäntyyn.
+
+HOLOFERNES.
+Minun päätäni ette sekoita.
+
+BIRON.
+Kun sinulla ei ole päätä.
+
+HOLOFERNES.
+Mikä on tämä?
+
+BOYET.
+Viulunheppi.
+
+DUMAINE.
+Neulannuppi.
+
+BIRON.
+Pääkallo sinettisormuksessa.
+
+LONGAVILLE.
+Pilalle kulunut naamakuva vanhassa roomalaisessa rahassa.
+
+BOYET.
+Caesarin miekan kahvannasta.
+
+DUMAINE.
+Pääksi vuoltu ruutisarven tulppa.
+
+BIRON.
+Pyhän Yrjänän poskikuva soljessa.
+
+DUMAINE.
+Niin, lyijyisessä soljessa.
+
+BIRON.
+Semmoisessa, jota hammaspuoskari käyttää lakissaan. No, jatka nyt; nyt
+olemme panneet pääsi kuntoon.
+
+HOLOFERNES.
+Olette sen vallan sekoittaneet.
+
+BIRON.
+Erehdys! Olemme vain vähän sinun päätäsi pidelleet.
+
+HOLOFERNES.
+Mutta vähän pahasti pidelleet.
+
+BIRON.
+Näin pitelisimme myös leijonaa.
+
+BOYET.
+Siis, hän kun on aasi, hän mennä saa. Hyvästi, rakas Juudas! -- Hän
+mitä kököttää?
+
+DUMAINE.
+Nimensä päätä.
+
+BIRON.
+Nimensä päätä? Saakoon sen. -- Hyvästi, Mököpää!
+
+HOLOFERNES.
+Mut tää onko siivoa, hienoa ja laitaa?
+
+BOYET.
+Hoi! Juudakselle tuohus, muuten kompastua taitaa!
+
+PRINSESSA.
+Voi, Maccabaeus-parka, kyll' on kanssas ilkamoitu!
+
+    (Armado tulee Hectoriksi puettuna.)
+
+BIRON.
+Achilles, pääsi piiloon! Hector tulee aseissa.
+
+DUMAINE.
+Vaikka pilkka sattuisi omaan nilkkaan, niin nyt tahdon olla iloinen.
+
+KUNINGAS.
+Tuon rinnalla Hector oli pelkkä troijalainen.[24]
+
+BOYET.
+Mutta onko tuo Hector?
+
+KUNINGAS.
+Luulenpa, ett'ei Hector ollut noin sileärankainen.
+
+LONGAVILLE.
+Hänen ei ollut säärensä noin säippärät.
+
+DUMAINE.
+Ei tuollaiset vasikankintut.
+
+BOYET.
+Ei, mutta nilkka on mainio.
+
+BIRON.
+Tuo ei voi olla Hector.
+
+DUMAINE.
+Hän on joko Jumala tai maalari: hän muovailee muotoja.
+
+ARMADO.
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies, Ilionin Hectorille lahjan
+toi", --
+
+DUMAINE.
+Kullatun muskattipähkinän.[25]
+
+BIRON.
+Sitruunan.
+
+LONGAVILLE.
+Neilikoilla täytetyn.
+
+DUMAINE.
+Ja heilakoilla käytetyn.
+
+ARMADO.
+Vaiti!
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies,
+Ilionin Hectorille lahjan toi;
+Hän vahva oli mies, ja taistella hän ties,
+Ja aamust' iltaan paviljongist' iskut soi.
+Min' oon se kukka". --
+
+DUMAINE.
+Minttu.
+
+LONGAVILLE.
+Akleija.
+
+ARMADO.
+Oi, suista kieles, rakas Longaville!
+
+LONGAVILLE.
+Aion juuri suistaa sen hyökkäykseen Hectoria vastaan.
+
+DUMAINE.
+Niin, ja Hector on susikoira.
+
+ARMADO.
+Se armas sotasankari on jo kuollut ja mädännyt; armaat kanaseni, älkää
+haudatun luita kuopiko. Kun hän elosteli, oli hän mies. -- Mutta
+jatkakaamme aatelmakuvaustamme! Armas kuninkaallisuus, pyhitä minulle
+kuuloaistisi.
+
+    (Biron kuiskaisee Kallolle.)
+
+PRINSESSA.
+Puhu, uljas Hector! Se meitä suuresti huvittaa.
+
+ARMADO.
+Minä jumaloitsen sinun suloarmosi varvaskenkää.
+
+BOYET.
+Hän rakastelee häntä jaloittain.
+
+DUMAINE.
+Kun ei voi sylittäin.
+
+ARMADO.
+"Se Hector harppas yli Hannibalin", --
+
+KALLO.
+Helttu on kiipelissä, veli Hector, kiipelissä; se on jo
+kaksikuukautinen.
+
+ARMADO.
+Mitä tarkoitat?
+
+KALLO.
+Sanon vain, että jos nyt et näyttele rehellistä troijalaista, niin on
+tyttö-rukka mennyttä kalua; hän on pikkuisiin päin, lapsi jo hänen
+kohdussaan rehentelee; se on teidän.
+
+ARMADO.
+Halpautatko minua valtojen edessä? Varo kuolemaasi!
+
+KALLO.
+Silloin Hector tulee piiskattavaksi Jaquenettan tähden, jolle elävän
+hengen antoi, ja hirtettäväksi Pompejuksen tähden, jolta elävän hengen
+otti.
+
+DUMAINE.
+Verraton Pompejus!
+
+BOYET.
+Mainio Pompejus!
+
+BIRON.
+Suurempi kuin suuri, suuri, suuri, suuri Pompejus! Pompejus
+jättiläinen!
+
+DUMAINE.
+Hector vapisee.
+
+BIRON.
+Pompejus on sydäntynyt. -- Lisää raivottaria, lisää raivottaria!
+Usutelkaa heitä, usutelkaa!
+
+DUMAINE.
+Hector varmaan vaatii häntä taisteluun.
+
+BIRON.
+Sen hän tekee, jos hänessä on senkään vertaa miehen verta, kuin mitä
+kirppu tarvitsee iltaruuakseen.
+
+ARMADO.
+Kautta pohjan kaaren, vaadin sinua taisteluun!
+
+KALLO.
+Minä en taistele kaarilla niinkuin pohjan pojat; minä tahdon hakata
+päälle ja oikein miekalla. -- Olkaa hyvä, antakaa tänne minun aseeni.
+
+DUMAINE.
+Tilaa raivostuneille sankareille!
+
+KALLO.
+Minä tahdon tapella paitasillani.
+
+DUMAINE.
+Urhoollinen Pompejus!
+
+TIISA.
+Hyvä herra, täytyy vähän höllittää. Nähkääs, Pompejus jo riisuutuu
+taistelua varten. Mitä aattelette? Menetätte hyvän maineenne.
+
+ARMADO.
+Jalot herrat ja sotasankarit, suokaa anteeksi: minä en taistele
+paitasillani.
+
+DUMAINE.
+Te ette voi evätä; Pompejus on teidät haastanut.
+
+ARMADO.
+Rakkaat sydänmuruset, minä sekä voin että tahdon.
+
+BIRON.
+Ja mikä teillä syynä?
+
+ARMADO.
+Peittämätön totuus on, että minulla ei ole paitaa. Käyn villassa ja
+teen katumusta.
+
+BOYET.
+Aivan oikein, se hänelle Roomassa määrättiin palttinan puutteessa, ja
+siitä asti, sen vannon, ei hän ole muuta liinavaatetta pitänyt kuin
+Jaquenettan kyökkipyyhettä, ja sitä hän kantaa lähinnä sydäntään
+lemmenmerkkinä.
+
+    (Monsieur Mercade ja lähettiläs tulevat.)
+
+MERCADE.
+Terveeksi, armo!
+
+PRINSESSA.
+Tervetullut, Mercade,
+Jos kohta ilomme sa keskeytätkin.
+
+MERCADE.
+Mua surettaa, mut kieltän' uutiseni
+Raskaana painaa. -- Isä, kuningas, --
+
+PRINSESSA.
+On kuollut?
+
+MERCADE.
+Niin, se on nyt sanottu.
+
+BIRON.
+Pois, sankarit! Käy pilveen näyttämö.
+
+ARMADO.
+Minä, omasta puolestani, hengitän keveätä hengitystä. Olen älyn hienon
+reiän kautta nähnyt loukkauksen päivänvalon, ja aion hankkia itselleni
+oikeutta soturin tavalla.
+
+    (Sankarit poistuvat.)
+
+KUNINGAS.
+Mitenkä voitte, majesteetti?
+
+PRINSESSA.
+Boyet, käy toimeen; illalla on lähtö.
+
+KUNINGAS.
+Ei, prinsessa, ei toki; pyydän: jääkää.
+
+PRINSESSA.
+Käy toimeen, sanon. -- Kiitos, jalot herrat,
+Kaikesta hyvyydestä! Sydän täynnä
+Verestä tuskaa, pyydän: anteeks suokaa
+Ja unhottakaa viisaan jaloudella
+Pilamme rohkea ja vallaton.
+Jos liian röyhkeää on teidän kanssa
+Puhetta vaihdettu, niin höyliytenne
+On siihen syynä. Hyväst', arvon herrat!
+Ei raskaan mielen ole kieli liukas.
+Siis anteeks, vähille jos kiitoksille
+Jää suuren pyynnön aulis täyttämys.
+
+KUNINGAS.
+Niin, viime tingass' aika vihdoin viepi
+Kaikk' aikeet kiireelliseen päätökseen,
+Ja eronhetki usein ratkaisee
+Mit' ei saa pitkät keskustelut aikaan.
+Ja vaikka lapsen murheellinen otsa
+Hellältä lemmen hymyilyltä epää
+Sen halajamaa pyhää pyyntöä,
+Niin sentään -- kun on lempi vauhdissa --
+Sit' älkööt surun pilvet määräntiestä
+Pois syöskö. Kuolleit' ystäviä surra
+Niin terveellist' ei ole, hyödyllistä,
+Kuin uusist' ystävistä iloita.
+
+PRINSESSA.
+En ymmärrä; mun murhe tylsyttää.
+
+BIRON.
+Vakava, suora sana murheen korvaan
+Paraiten pystyy. Tuosta viittauksesta
+Kuninkaan ymmärrätte. Teidän tähden
+Petimme valamme ja aikaa turhaan
+Vain kulutimme. Kauneutenne, naiset,
+Rumensi meidät pahoin, muuttain mielen
+Omien aikeittemme vastakohdaks
+Ja tehden meidät naurunalaisiksi.
+Näet, lempi tavaton on tavoiltaan,
+Kuin lapsi huima, juonikas ja nirso,
+Silmästä siinnyt ja, kuin silmä, täynnä
+Kummia kuvia ja muotoja,
+Muutellen mieltä, niinkuin silmä pyörii
+Ja joka luonnilt' esineitä vaihtaa.
+Jos vallattoman lemmen kirjopuku
+Ei teidän taivaisissa silmissänne
+Sovellu valaamme ja arvoomme,
+Niin samat silmät taivaiset ne meidät
+On siihen vikaan vietelleet. Siis, naiset,
+Kun teist' on lempemme, niin teistä myöskin
+On lemmen hairahdus. Me uskottomat
+Olimme itsellemme, tullaksemme
+Ikiuskollisiks niille, jotka syynä
+On kumpaiseenkin, -- teille, kaunokaiset.
+Näin vilppi tää, jok' itsessään on synti,
+Itsestään puhdistuu ja hyveeks sääntyy.
+
+PRINSESSA.
+Me saimme lempihartaat kirjeenne
+Ja lahjannekin, lemmen airuenne.
+Naisneuvostomme päätti niiden olleen
+Vain mielistelyä ja hauskaa pilaa,
+Vanua tyhjän ajan täytteeksi.
+Sen vakaampi ei meidän nähdäksemme
+Asia ollut; siksi lempenne
+Sai vertaisensa kohtelunkin: pilan.
+
+DUMAINE.
+Enempää oli kirjeemme kuin pilaa.
+
+LONGAVILLE.
+Ja katseemme.
+
+ROSALIINA.
+              Niit' emme muuksi luulleet.
+
+KUNINGAS.
+Nyt, tunnin viime tuokiossa, suokaa
+Vain lemmenlupaus.
+
+PRINSESSA.
+                   Liian lyhyt aika
+Näin iänikuisille kaupoille!
+Ei, prinssi, pattovala teitä painaa
+Ja syyssä suuress' olette; siis kuulkaa!
+Jos rakkauteni -- johon syyt' ei lie --
+Te voittaa tahdotte, niin tehkää tämä:
+En luota valaanne, mut menkää joutuin
+Erakkomajaan kolkkoon, syrjäiseen
+Ja tämän mailman iloist' erotettuun;
+Siell' olkaa, kunnes eläinradan merkit
+On kaikki tehneet vuosikiertonsa.
+Jos tämä jylhä, yksinäinen elo
+Ei muuta kuuman veren tarjousta,
+Puuvuode, ohut vaate, vilu, nälkä
+Jos loistavaa ei lemmenkukkaa taita,
+Vaan lempenne jos kestää koitoksen,
+Niin tulkaa, kun on vuosi umpeen mennyt,
+Mua vaatimaan, mua palkaks vaatimaan;
+Ja, kautta immen käden, joka kättäs
+Nyt suutelee, sun olen! Siihen asti
+Sulkeudun huolineni murhemajaan
+Ja surun kyyneleitä vuodatan
+Isäni rakastetun muistoksi.
+Jos epäät tuon, niin kädest' erkanemme;
+Ei yhteen sovi meidän sydämmemme.
+
+KUNINGAS.
+Jos epään sen, tai vielä enempää,
+Näin mieltä rauhaan tuuditellakseni,
+Niin äkkisurma saa mun yllättää.
+Iäti povessas on sydämmeni.
+
+DUMAINE.
+Mut mitä mulle, armas? Eukko, vai?
+
+KATARIINA.
+Lujuutta, terveyttä ja karvasuuta,
+Ja näitä kolmin kerroin, eikä muuta!
+
+DUMAINE.
+Sanoa saanko: kiitos, rakas eukko?
+
+KATARIINA.
+Ei, herrani; en vuoteen enkä päivään
+Ma katso silonaamaan poikaräivään.
+Kun prinssi palaa, tekin palatkaatte,
+Jos silloin riittää, lemmest' osaa saatte.
+
+DUMAINE.
+Ja siihen asti sydän sinuun palaa.
+
+KATARIINA.
+Vait, ettei taaskin tule pattovalaa!
+
+LONGAVILLE.
+Maria, puhu!
+
+MARIA.
+             Kun näen vuoden pään,
+Niin huolihunnun vaihdan ystävään.
+
+LONGAVILLE.
+Odotan, vaikk' on pitkä vuoden kulku.
+
+MARIA.
+Se teille sopiikin, te pitkä julku.
+
+BIRON.
+Miettiikö neiti? Katso minuun, armas,
+Silmääni katso, sielun ikkunaan,
+Siell' ane nöyrä vastaustas vartoo.
+Työ määrää, millä voitan lempesi.
+
+ROSALIINA.
+Teist' usein kuulin, lord Biron, jo ennen
+Kuin teidät näin; ja mailman laaja kieli
+Julistaa ties, ett' ivaa olette
+Ja pistosanaa, herjamieltä täynnä,
+Mill' ahdistatte kaikensäätyisiä,
+Jotk' ilveilynne joutuu saaliiksi.
+Maruna tuo jott' aivoistanne lähtis,
+Ja voittaaksenne mun, jos niin on mieli, --
+Ja muulla tavoin ette mua saa --
+Vuos umpeen tulee teidän joka päivä
+Sanattomia sairait' oppia
+Ja voihkivia puhuttaa, ja koittaa
+Älynne koko terävyydellä
+Pakottaa nauramaan nuo raihnaat raukat.
+
+BIRON.
+Pakottaa kuolevaista hurjaan nauruun!
+Ei, se on mahdotonta, sit' en voi;
+Ei kuolon kamppailussa leikki auta.
+
+ROSALIINA.
+Mut näin se nolataan se irvihammas,
+Jok' elää siitä kurjast' ihailusta,
+Mill' älhän nauru narrin palkitsee.
+Ei pilan luontevuus sen kielell' ole,
+Ken pilan lausuu, vaan sen korvassa,
+Ken pilan kuulee. Siis, jos sairas korva,
+Jonk' oma huumannut on tuskan huuto,
+Ivaasi tyhjää kuuntelee, niin jatka,
+Ja minä vikoinesi otan sun;
+Mut jos ei kuuntele, niin sävys muuta;
+Ja virheestäs kun pääset näin, on mulla
+Sydämmen ilo parannuksestasi.
+
+BIRON.
+Vuoskausi siis! No, tulkoon mitä vaan!
+Vuos hospitaalissakin suottaillaan.
+
+PRINSESSA (kuninkaalle).
+Nyt, hyvä prinssi, sanon jäähyväiset.
+
+KUNINGAS.
+Jos suotte, tielle teitä johdatamme.
+
+BIRON.
+Ei vanhaan malliin pääty kosintamme:
+Ei Jukka Jaanaa saa. Naisvehkeilyt
+Oli leikistämme tehdä ilveilyt.
+
+KUNINGAS.
+Mut vuoden päästä tämä päättyy vainen.
+
+BIRON.
+Se näytelmän on ajaks pitkänlainen.
+
+    (Armado tulee.)
+
+ARMADO.
+Suloinen majesteetti, suvaitkaa, --
+
+PRINSESSA.
+Tuo eikö ole Hector?
+
+DUMAINE.
+Arvoisa Troijan sankari.
+
+ARMADO.
+Tahdon suudella sinun kuninkaallista sormeasi ja sanoa hyvästi. Olen
+tehnyt lupauksen: olen luvannut Jaquenettalle hänen armaan lempensä
+tähden käydä kolme vuotta auran kurjessa. Mutta, kunnioitettavin
+suuruus, suvaitsetteko kuulla kahdenpuhelua, jonka kaksi oppinutta
+miestä on yhteensovittanut huuhkan ja käen kunniaksi. Se oli aiottu
+näytäntömme päättäjäisiksi.
+
+KUNINGAS.
+Kutsukaa ne joutuin; tahdomme kuulla.
+
+ARMADO.
+Hoilaa! Hoi, tänne!
+
+    (Holofernes, Nathanael, Tiisa, Kallo y.m. tulevat.)
+
+Tämä puoli on _Hiems_, talvi, tämä _Ver_, kevät; toista edustaa huuhka,
+toista käki. _Ver_, alota!
+
+        Laulu.
+
+        Kevät.
+
+    Kun sinivuokot, orvokit
+    Ja käenkengät kellakkaat
+    Ja valkoliljat, valvatit
+    Sulollaan kirjaa nurmimaat,
+    Niin puusta käen laulu soi
+    Ja miestä nainutt' ilkamoi:
+    Kukkuu!
+    Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus
+    On naineen miehen kauhistus.
+
+    Kun leivo aamun julistaa
+    Ja paimen luikkuuns' ääntelee
+    Ja naakat, kyyhkyt kuhertaa
+    Ja paitaans' immyt valkaisee,
+    Niin puusta käen laulu soi
+    Ja miestä nainutt' ilkamoi:
+    Kukkuu!
+    Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus
+    On naineen miehen kauhistus.
+
+        Talvi.
+
+    Kun räystähistä riippuu jäät
+    Ja Tommi takkaan puita tuo
+    Ja Antin konttuu sormenpäät
+    Ja halla maitoon härmän luo
+    Ja veri hyytyy, routii maa,
+    Niin yössä huuhka huhuaa:
+    Huhuu!
+    Hu'it, huhuu! On somaa tää,
+    Kun Riika rokkaa hämmentää.
+
+    Kun myrsky nurkiss' ääneen soi
+    Ja pastor' yskään typertyy
+    Ja Maijan nokka punervoi
+    Ja varpu hankeen hykertyy
+    Ja olutkeitto huuruaa,
+    Niin yössä huuhka huhuaa:
+    Huhuu!
+    Hu'it, huhuu! On somaa tää,
+    Kun Riika rokkaa hämmentää.
+
+ARMADO.
+Mercuriuksen sanat tuntuvat karkeilta Apollon laulun jäljestä. Te
+tuonne, me tänne!
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+SELITYKSIÄ.
+
+
+[1] Sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa. Sh:n aikana herätti Lontoossa
+suurta huomiota erään skotlantilaisen Marocco-niminen hevonen, joka
+osasi tanssia, lukua laskea, korttia lyödä y.m.
+
+[2] Balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä. Tarkoittaa vanhaa
+englantilaista balladia afrikkalaisesta kuninkaasta Cophetuasta, joka
+nai kerjäläistytön, Penelophonin. Samaan balladiin viitataan 42 siv.
+
+[3] Kädet taskussa niinkuin miehellä vanhassa kuvassa. Luullaan Sh:n
+tässä antavan letkauksen taitamattomille maalareille, jotka eivät
+kyenneet alastomia ruumiinosia maalaamaan.
+
+[4] Jo keppihepo unhottui. Kts. Hamlet, 72 siv. muist.
+
+[5] L'envoy, ranskalaisesta runoudesta lainattu taidesana.
+
+[6] Sievä juutalainen. "Juutalainen" oli koomillinen hyväilysana Sh:n
+aikana.
+
+[7] Kerjäläistyttöön Zenelophoniin. Viittaus Sel. 2 balladiin.
+
+[8] Monarcho. Viittaa sen ajan turhamaisiin kerskureihin, jotka
+mielellään matkivat italialaisia ja kuvittelivat olevansa koko maailman
+herroja, josta saivatkin pilkkanimen "monarcho".
+
+[9] Ginevra oli kuningas Arthurin puoliso.
+
+[10] Tikanpojan näköinen. Vert. sananlaskua: "kirki se tikanpoikaa
+puuhun vetää."
+
+[11] Mantuanus. Latinainen runoilija 15:llä vuosisadalla, Baptista
+Spagnolus, joka syntymäkaupungistaan Mantuasta sai tämän liikanimen.
+Hänen eklogejaan luettiin kouluissa, ja ensimmäinen alkoi sanoilla:
+Fauste, precor etc.
+
+[12] Ut, re, sol, la, mi, fa. Holofernes, kun ensin on näyttänyt
+latinan- ja italiankielen taitoaan, osoittaa nyt laulutaitoaankin
+laulamalla sävelasteikon.
+
+[13] Paperi rinnoilla kuin valapatto. Syyllisiksi todistetut valapatot
+saivat rangaistukseksi kantaa rinnassaan paperilevyä, johon oli
+kirjoitettu heidän rikoksensa.
+
+[14] Yhdeksän sankaria. Tämännimistä näytelmää, jossa oli kolme
+kristittyä, kolme juutalaista ja kolme pakanallista sankaria, oli
+tapana esittää yhteiselle kansalle joulunpyhinä ja muina juhlina.
+
+[15] Soma kuin kaavakirjan iso B.. Alkukirjaimet olivat tavallisesti
+punaisia, niin A:kin, mutta B oli musta. Letkaus Rosaliinalle hänen
+tumman hipiänsä tähden.
+
+[16] Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi, s.o. etten koskaan antaisi
+toista kättäni miehelle.
+
+[17] Saint Denis oli Ranskan suojeluspyhä.
+
+[18] Ryssän puku kaikill' yllä. Henrik VIII:n aikaan oli tullut
+muodiksi naamiaisissa pukeutua ryssiksi. Venäjä oli silloin vielä
+jotakin uutta englantilaisille.
+
+[19] Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti. Viittaa naisten naamareihin,
+jotka olivat tahtisilkkiä.
+
+[20] "Taivaat, armahtakaa." Nämä sanat kirjoitettiin niiden talojen
+ovelle, joissa oli ruttosairaita. Mustat täplät ihossa olivat
+paranemattomuuden merkkejä, ja niitä sanottiin "Herran merkeiksi". Tätä
+nimitystä käytetään tässä kaksimielisesti niistä lahjoista, joita
+prinsessa oli kuninkaalta saanut.
+
+[21] Se tärvellä kuin mikä joulupila. Joulun ja loppiaisen välisenä
+aikana pidettiin kaikenlaisia huvituksia ja näytelmiä, jolloin joskus
+sattui, että katselijat ja muut iloiset veitikat sekaantuivat
+näyttelyyn ja näin saivat häiriötä aikaan.
+
+[22] Polvella on leopardin pää. Pompejuksen asepuvun polvivaruksena oli
+metallista taottu leopardin pää.
+
+[23] Teidät raapitaan pois vanhoista seinäverhoista. Näissä oli
+kuvattuna niiden yhdeksän sankarin joukossa myöskin Aleksanteri suuri,
+jonka vaakunakilpenä oli: punaisella pohjalla kultainen leijona
+tuolilla istumassa, hopeainen sotatappara käpälissä.
+
+[24] Troijalainen. Tätä sanaa käytettiin myöskin maankuljeksijan,
+veijarin nimityksenä.
+
+[25] Kullatun muskattipähkinän. Näitä oli tapana antaa uuden vuoden
+lahjaksi, samoin kuin mausneilikoilla täytettyjä sitruunia ja
+appelsiineja.
+
+
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TURHAA LEMMEN TOUHUA ***
+
+***** This file should be named 44602-8.txt or 44602-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/6/0/44602/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/old/44602-8.zip b/old/44602-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..b98cc56
--- /dev/null
+++ b/old/44602-8.zip
diff --git a/old/44602-h.zip b/old/44602-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..26e64dc
--- /dev/null
+++ b/old/44602-h.zip
diff --git a/old/44602-h/44602-h.htm b/old/44602-h/44602-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..a33e274
--- /dev/null
+++ b/old/44602-h/44602-h.htm
@@ -0,0 +1,5846 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.transl {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2,h3 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+.p4       {margin-top: 4em;}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+.poem {
+    margin-left:10%;
+    margin-right:10%;
+    text-align: left;
+}
+
+.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;}
+    .poem span.i0     {display: block; margin-left: 0em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i2     {display: block; margin-left: 1em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i4     {display: block; margin-left: 2em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+
+Title: Turhaa lemmen touhua
+
+Author: William Shakespeare
+
+Translator: Paavo Cajander
+
+Release Date: January 6, 2014 [EBook #44602]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TURHAA LEMMEN TOUHUA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+
+
+<h1>TURHAA LEMMEN TOUHUA</h1>
+
+<p class="by">Kirj.</p>
+
+<p class="author"><b>William Shakespeare</b></p>
+
+<p class="transl">Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1910.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
+
+<p>
+FERDINAND, Navarran kuningas.<br />
+BIRON, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |<br />
+LONGAVILLE, &nbsp;| kuninkaan seuruetta.<br />
+DUMAINE, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|<br />
+MERCADE, &nbsp;| Ranskan prinsessan seuruetta.<br />
+BOYET, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |<br />
+DON ADRIANO DE ARMADO, espanjalainen.<br />
+Sir NATHANAEL, pastori.<br />
+HOLOFERNES, koulunopettaja.<br />
+PÖLLÖ, konstaapeli.<br />
+KALLO, talonpoika.<br />
+TIISA, Armadon kantapoika.<br />
+Metsänvartija.<br />
+Ranskan prinsessa.<br />
+ROSALIINA, |<br />
+MARIA, &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; | prinsessan hovineitsyitä.<br />
+KATARIINA, |<br />
+JAQUENETTA, talonpoikaistyttö.<br />
+Virkamiehiä ja muita kuninkaan ja prinsessan seuralaisia.<br />
+</p>
+
+<p>Tapaus: Navarrassa.</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Navarra. Puisto kuninkaanlinnan edustalla.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Se maine, jota elo tavoittaa,<br />
+Saa vaskikirjoiss' elää haudoillamme,<br />
+Somentain meitä kalman rumentaissa,<br />
+Jos korpin-ahnaan ajan uhalla<br />
+Sen kunnian voimme elämässä ostaa,<br />
+Mi kuolon tuiman odan tylsentää<br />
+Ja perinnöks suo meille ijäisyyden.<br />
+Siis, uljaat urhot, &mdash; uljait' olette,<br />
+Kun sotaa käytte omaa hehkua<br />
+Ja mailman koko himolaumaa vastaan &mdash;<br />
+Lujana pysyy viime säädöksemme:<br />
+Navarra tulee mailman ihmeeksi,<br />
+Hovimme pikku-akatemiaksi<br />
+Ja tyynen mietiskelyn tyyssijaksi.<br />
+Te kolme, Longaville, Biron, Dumaine,<br />
+Vannoitte kanssain elää kolme vuotta<br />
+Kuin koululaiset tämän ohjeen mukaan,<br />
+Jonk' olen tähän paperille pannut.<br />
+Jo valan teitte, nyt vain nimet alle,<br />
+Jott' omin käsin kunniansa kumois<br />
+Se, joka tästä rikkoo rahdunkaan.<br />
+Yht' uljaasti nyt allekirjoittakaa,<br />
+Kuin vannoitte, jott' oisi vala vakaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Sen teen, se kolmen vuoden vain on paasto;<br />
+Jos ruumis kärsiikin, niin juhlii sielu.<br />
+Suur' vatsa &mdash; tyhjät aivot! Herkkusuu<br />
+Kyll' ihraa saa, mut äly surkastuu.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Lihaansa kurittaa Dumainekin tahtoo;<br />
+Tään mailman raa'at himoaineet heittää<br />
+Hän raa'an mailman palkkaorjille.<br />
+Komeus, lempi, rikkaus nyt on mennyt,<br />
+Ma viisauden mailla elelen nyt.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Voin noiden lupaukseen yhdistyä<br />
+Vain siinä, mitä olen vannonut,<br />
+Siis, kolme vuotta täällä opiskella.<br />
+Mut tuossa mont' on muuta kovaa kohtaa;<br />
+Kuin: ettei saa sill' aikaa naista nähdä,<br />
+&mdash; Niin toivoakseni ei säännöiss' ole &mdash;<br />
+Ja syömätt' olla yksi viikonpäivä<br />
+Ja muinakin vain kerran ruokailla,<br />
+&mdash; Niin toivoakseni ei säännöiss' ole &mdash;<br />
+Ja öisin nukkua vain kolme tiimaa<br />
+Ja päivin vähääkään ei uinahtaa &mdash;<br />
+Minä kun kiltist' aina yöni nukun,<br />
+Lisäten yöhön vielä puolen päivää &mdash;<br />
+Niin toivoakseni ei säännöiss' ole.<br />
+Kovalle ottaa tää: ei nähdä naista,<br />
+Paastoilla, oppia eik' unta maistaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mut teitte valan tehdä kaiken sen.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei, anteeks suokaa, sit' en tehnyt, en;<br />
+Tääll' olla lupasin vain kolme vuotta<br />
+Ja teidän kanssa opiskella suotta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen vannoitte ja kaiken muunkin näin.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ma vannoin "niin" ja "ei" vain pilan päin.<br />
+Mut mikä siit' on hyöty? &mdash; soisin tietää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Se tietää, mit' ei muuten saisi tietää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mik' arkiälyltäkö salaan jää?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, opin taivainen on palkka tää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+No, semmoinen on opiskelu hupa,<br />
+Kun tietää saa, mit' ei ois muuten lupa,<br />
+Kuin esimerkiks, miss' on hyvä syödä,<br />
+Kun syömingit on kiellettyä työtä,<br />
+Tai miss' on soma tyttö verraton,<br />
+Kun tytöt ei lie arkiälyn alaa,<br />
+Tai miten välttää kiusallista valaa<br />
+Lupaustaan rikkomatta, &mdash; tuo jos on<br />
+Opinnon hyöty, niin kuin totta lie,<br />
+Niin siihen, mit' ei tiedä, tieto vie,<br />
+Ja silloin vannon: paras opin tie.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuo opintomme tuiki turmeleisi<br />
+Ja turhaan iloon ajatukset veisi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kaikk' ilot turhat on, mut turhin aivan<br />
+Se, joka vaivan palkaks tuo vain vaivan<br />
+Mies vaivoin kirjoistansa tutkaisee<br />
+Totuuden valoa; sill' aikaa hältä<br />
+Lumeillaan totuus näön huikaisee,<br />
+Vie valon valo valon-etsijältä;<br />
+Ennenkuin valon löytää pimeässä,<br />
+On omain silmäin valo menemässä.<br />
+Ei, suuremman se huvin silmä saa,<br />
+Jos silmään kauniimpaan se katsahtaa;<br />
+Jos näin se huikeneekin, uuden palon<br />
+Saa silmästä, jok' otti siltä valon.<br />
+On viisaus niinkuin kirkas aurinko:<br />
+Sit' ei saa julkein silmin tutkiskella;<br />
+On pieni kirjatoukan tuotanto:<br />
+Vain pöyhkeilyä lainaverhoimella.<br />
+Nuo tähtitaivaan kummit maalliset,<br />
+Jotk' ovat nimitelleet tähtilöitä,<br />
+Ei enemp' arvostaa voi valoöitä<br />
+Kuin tavalliset arki-ihmiset.<br />
+Ken paljon tietää, turhaa taakkaa kantaa;<br />
+Jokainen kummi osaa nimen antaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuink' oppineesti oppia hän manaa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Opillaan yksin loistaa, muill' ei sanaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Hän ruuhkan säästää, mutta viljan lanaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Jo joutuu kesä: muna huutaa kanaa.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+S'ei sovi tähän.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvin tällä erää.</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ei siinä pontta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mut on sentään perää.</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Biron on niinkuin kade hallan pesä,<br />
+Tuhota kevään esikoiset sois.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, mutta miksi pöyhkeilisi kesä,<br />
+Ennenkuin lauluun syytä linnull' ois?<br />
+Ken keskoisesta lapsest' ilakoisi?<br />
+Ken jouluks toivois ruusuja? Ken voisi<br />
+Lumia nähdä Vapun hemmuissa?<br />
+Ei, joka asiall' on aikansa.<br />
+Opinnot teilt' on jääneet: yli katon<br />
+Kuljette, vaikk' on ovi sulkematon.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Hyvästi, Biron! Joudat menemään.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei, kuningas; tein valan että jään.<br />
+Vaikk' opittomuutt' enemmänkin lienen<br />
+Nyt puoltanut, kuin puoltaa voisitte<br />
+Tuot' enkeliä tiedettänne te,<br />
+Niin toki valani ma pitää tiennen:<br />
+Jään tänne kolme vuotta kitumaan.<br />
+Tuon paperin ma lukeako saan?<br />
+Nimeni piirrän, vaikk' ois siinä mitä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Näin säilyt häpeästä; sanas pidä.<br />
+</p>
+
+<p>BIRON (lukee).
+"<i>Item</i>, ettei yksikään nainen saa tulla hoviamme peninkulmaa lähemmäksi."
+&mdash; Onko niin kuulutettu?</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+On neljä päivää sitten.</p>
+
+<p>BIRON.
+Entä rangaistus? (Lukee.) "Kielensä menettämisen uhalla." &mdash; Kuka sen
+rangaistuksen on keksinyt?</p>
+
+<p>
+LONGAVILLE.<br />
+Minä ehdotin sen siksi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja, hyvä herra, miksi?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Se ankaraks on tehty pelätiksi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja kaiken höyliyden sortimiksi.<br />
+</p>
+
+<p>(Lukee.) "<i>Item</i>, jos joku tavataan näiden kolmen vuoden aikana
+naista puhuttelemasta, niin on hän vikapää kaikkeen julkiseen
+häväistykseen, mitä muu hovi suinkin hänelle keksiä saattaa." &mdash;</p>
+
+<p>
+Pian itse rikotte tuon säädöksenne;<br />
+On Ranskan maalta, niinkuin tiedätten,<br />
+Kuninkaan tytär tullut pateillenne &mdash;<br />
+Sorea tyttö, majesteettinen.<br />
+Isänsä, sairas, rampa, vuoteen oma,<br />
+Guiennen tahtois vapaaks lunastaa;<br />
+Siis, joko on tuo säädös joutavaa,<br />
+Tai tuli suotta tänne impi soma.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuon unhotin. Nyt mikä neuvoks onkaan?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, noin se oppi aina ampuu honkaan;<br />
+On kärkäs sille, mitä mieless' itää,<br />
+Mut unhottaapi, mitä tehdä pitää;<br />
+Ja halunsa kun saa, kun voittaa linnan,<br />
+Taas pois sen myy, jost' antoi kalliin hinnan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuon säännön suhteen täytyy tehdä lakko;<br />
+On hänen majoittamiseensa pakko.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo pakko vielä panee kuninkaan<br />
+Valansa tuhannesti rikkomaan.<br />
+Jok' ihmisess' on haluja, mut tarmo<br />
+Ei niitä hillitse, vaan yksin armo.<br />
+Jos rikon valani, niin tuohon sanaan<br />
+Ma vetoan ja pakon esiin manaan. &mdash;<br />
+Nyt allekirjoitan nuo määräykset; (Kirjoittaa.)<br />
+Mut niistä pienimmänkään pykälän<br />
+Ken rikkoo, saakoon iki-häpeän.<br />
+On mulla niinkuin muilla viettelykset,<br />
+Mut toivon että, vaikka emminkin,<br />
+Valassa minä pysyn kauimmin.<br />
+Mut huviako saamme olla vailla?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+No, emme. Tiedättehän, näill' on mailla<br />
+Mies Espanjasta, hieno keikari,<br />
+Uusimman mailmanmuodin noudattaja,<br />
+Ja aivot oikein korupuheen paja;<br />
+Mies, joka oman kielens' säveliin<br />
+On mieltynyt kuin mihin hurmataikaan;<br />
+Tapojen mies, jonk' arvostelemiin<br />
+Vedotaan, kun saa säännöt riitaa aikaan;<br />
+Tuo oikun laps, Armado nimeltään,<br />
+Hän jouto-aikoinamme pöyhkeissään<br />
+Jytyää meille tummast' Espanjasta<br />
+Ja monest' urhost' ammoin kuuluisasta.<br />
+En tiedä, saako teidät suostumaan,<br />
+Mut mua miellyttää hän valheillaan.<br />
+Hänestä hovilaulajan ma saan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Armado mies on aivan suurenmoinen:<br />
+Uuspankki urho, muodin esikoinen.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kun hän on huvinamme Kallon kanssa,<br />
+Niin kuluu kolme vuotta solkenansa.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Pöllö, kirje kädessä, ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Mikä on herttuan oma persoona?</p>
+
+<p>BIRON.
+Tämä tässä, poikaseni. Mitä tahdot?</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Minä itse etustan hänen omaa persoonaansa, sillä minä olen hänen
+korkeutensa konstapeli, mutta tahtoisin nähdä hänen oman persoonansa
+lihassa ja veressä.</p>
+
+<p>BIRON.
+Tässä hän on.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Signor Arma &mdash; Arma &mdash; sanoo terveisiä. Täällä on konnuutta tekeillä.
+Tässä kirjeessä on siitä enemmän.</p>
+
+<p>KALLO.
+Sen sisälmys koskee vähän niinkuin minua.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kirje upi-uljaalta Armadolta!</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuinka vähän siinä olkoonkin sisällystä, niin toivon Jumalaan, että
+sanat ainakin ovat suuret.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Suurisanainen vähävarainen! Jumal' antakoon meille kärsivällisyyttä!</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuulemaanko vai hillitsemään nauruamme?</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Kuulemaan kiltisti ja nauramaan siivosti, tai pidättymään kummastakin.</p>
+
+<p>BIRON.
+Niin oikein. Sen mukaan, miten esityksen parsi kohottaa meitä
+iloisuuden parsille.</p>
+
+<p>KALLO.
+Asia koskee minua, herra, sen mitä se koskee Jaquenettaa. Sillä tapaa,
+että minut tavattiin teoksiltani.</p>
+
+<p>BIRON.
+Millä tapaa?</p>
+
+<p>KALLO.
+Tapa ja muoto oli seuraava, näin ikään: minä tapasin hänet
+linnantapaisessa, istuin hänen kanssaan renkunmuotoisella ja seurasin
+häntä puistoon, jossa meidät tavattiin; joka kaikki yhteensä on tapa,
+muoto ja seuraus. Mitä muuten tapaan tulee, niin on kai tapana että
+mies puhuttelee naista; ja mitä muotoon tulee, &mdash; jossakin muodossa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Entä seuraus?</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin seuraus on kai selkäsauna. Jumala varjelkoon oikeutta!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tahdotteko nyt tarkkaavasti kuunnella tätä kirjettä?</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuuntelemme kuin oraakkelia.</p>
+
+<p>KALLO.
+O, Raakelia se lihallinen ihminen kuulee.</p>
+
+<p>KUNINGAS (lukee).
+"Suuri majesteetti, taivaslaen sijaishallitsija, Navarran
+yksinhallitseva itsevaltias, sieluni maallinen Jumala ja ruumiini
+elatuspatruuna", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei vielä sanaakaan Kallosta!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Näin se on". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Olkoon vain; mutta jos hän sanoo, että näin se on, niin on hänen
+totuudenrakkautensa vähän niin ja näin. &mdash;</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Rauha!</p>
+
+<p>KALLO.
+&mdash; Olkoon minun ja jokaisen kanssa, joka ei tohdi tapella.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Ei sanaakaan!</p>
+
+<p>KALLO.
+&mdash; Muiden ihmisten salaisuuksista, sitä pyytäisin.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Näin se on: korpinkarvaisen melankolian ahdistamana suljin
+mustanraskaan mieleni sinun terveyttätuottavan ilmasi terveellisen
+lääkityksen huomioon, ja, niin totta kuin olen aatelismies, päätin mennä
+jaloittelemaan. Aika, milloin? Kuudennen hetken vaiheella, milloin karja
+parhaillaan palkii, linnut parhaillaan nokkivat ja ihmiset istahtavat
+nauttimaan sitä ravintoa, jota sanotaan illalliseksi. Se, mitä tulee
+aikaan, milloin. Nyt perus, millä; tarkoitan, millä kävelin: se oli
+sinun niin kutsuttu puistosi. Sitten paikka, missä; tarkoitan, missä
+kohtasin tuon riettaan ja perin takaperoisen tapauksen, joka
+lumivalkeasta kynästäni irroittaa sen ebenholtsin-karvaisen musteen,
+jota tässä katselet, silmäät, tarkastat ja näet. Mutta mitä tulee
+paikkaan, missä, niin se on idänpuoleista pohjoista itäpohjaa kohti tuon
+sinun kummallisesti kiemuroivan puistosi läntisestä kolkasta; siellä
+näin tuon halpamielisen tolvanan, tuon sinun iloisuutesi alhaisen
+kivennuoliaisen", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuon oppimattoman vähätietoisen sielun". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuon typerän vasallin". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Aina vain minut!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Joka, muistaakseni, on nimeltään Kallo". &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä, niin!</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Seuranaan ja seuralaisenaan, vastoin vahvistetuksi julistettua
+sääntöäsi ja kieltolakiasi, tuommoinen &mdash; tuommoinen &mdash; oo! tuommoinen
+&mdash; minua hirvittää sanoa, mimmoinen" &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Naikko.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+&mdash; "Tuommoinen isoäitimme Eevan lapsi, feminiini, tai, jotta suloälysi
+sen paremmin käsittäisi, nainen. Hänet minä &mdash; niinkuin iki-arvoisa
+velvollisuuteni kehoittaa &mdash; lähetän sinun tykösi saamaan ansaitun
+rangaistuksen, suloarmosi palvelijan Antti Pöllön kautta, miehen, jolla
+on hyvä maine, käytös, ryhti ja arvo."</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Minä se olen, luvalla sanoen; minä olen se Antti Pöllö.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+"Mitä tulee Jaquenettaan &mdash; niin on nimeltään se heikompi astia, jonka
+tapasin tuon vasta sanotun tolvanan kanssa, &mdash; niin säilytän häntä kuin
+lakisi vihan astiaa ja pienimmästä suloviittauksestasi olen jättävä
+hänet oikeuden käsiin. Kaikella täydellisimmällä, alamaisimmalla,
+sydäntä sytyttävimmällä velvollisuuden innolla sinun Don Adriano de
+Armado."</p>
+
+<p>BIRON.
+Se ei ollut niin hyvää kuin odotin, mutta kuitenkin parasta mitä olen
+kuullut.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Niin kyllä, huonoimmasta parasta. &mdash; Mutta kuules, poikaseni, mitä sanot
+sinä tästä?</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä tunnustan naikon.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Oletko kuullut julistusta?</p>
+
+<p>KALLO.
+Tunnustan, että olen paljonkin siitä kuullut, mutta vähän pannut siihen
+huomiota.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Julistettiin vuosi vankeutta sille, joka tavattaisiin naikon kanssa.</p>
+
+<p>KALLO.
+Minua ei ole tavattu semmoisen kanssa; se oli mamselli.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Hyvä; julistuksessa sanottiinkin: mamselli.</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei se ollut mamsellikaan; se oli neitsyt.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Sekin sanankäänne oli huomioon otettu; julistuksessa sanottiin: neitsyt.</p>
+
+<p>KALLO.
+Jos asia niin päin kääntyy, niin kiellän hänen neitsyytensä; minut
+tavattiin tytön kanssa.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Se tyttö ei sinua suurinkaan auta.</p>
+
+<p>KALLO.
+Auttaa se tyttö sentään jossakin asiassa.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Julistan sinulle tuomiosi: sinun tulee paastota viikon päivät vedellä ja
+leivällä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Mieluummin rukoilisin kuukauden päivät lammaspaistin ja lihaliemen
+ääressä.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Ja don Armadon vartijakses saat. &mdash;<br />
+Hänelle hänet jätä, lord Biron. &mdash;<br />
+Nyt, hyvät herrat, täyttämähän se,<br />
+Mink' äsken vakavasti vannoimme.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Longaville ja Dumaine menevät.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Min' annan pääni hatturähjäsestä,<br />
+Ett' ei nuo lait ja valat kauan kestä. &mdash;<br />
+No, tule, poikaseni.<br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä kärsin totuuden tähden, herra; sillä tosi on, että minut tavattiin
+Jaquenettan kanssa, ja se Jaquenetta on uskollinen tyttö. Siis
+tervetullut, sinä autuuden katkera kalkki! Kova onni minulle vielä
+kerran hymyilee, ja siihen saakka käy istumaan, murhe!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Armadon asunto puistossa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado ja Tiisa tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Poika, mikä on merkki, kun suurihenkinen mies tulee raskasmieliseksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+Suuri merkki on se, että hän näyttää synkältä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ovathan synkkyys ja raskasmielisyys sama asia, sinä rakas poika-vesa.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, ei, hyvä Jumala! herra, ei.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Miten sinä erotat synkkyyden ja raskasmielisyyden, sinä hento
+nuorukainen?</p>
+
+<p>TIISA.
+Osoittamalla helppotajuisesti niiden vaikutuksen, te jäykkä ukko.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jäykkä ukko! Miksi jäykkä ukko?</p>
+
+<p>TIISA.
+Hento nuorukainen? Miksi hento nuorukainen?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sanoin "hento nuorukainen", pitäen sitä sopeutuvana tuntonimenä sinun
+nuoreen ikääsi katsoen, jota voimme kutsua hennoksi.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja minä "jäykkä ukko", pitäen sitä soveltuvana nimityksenä teidän
+vanhaan ikäänne nähden, jota voimme sanoa jäykäksi.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sievää ja näppärää!</p>
+
+<p>TIISA.
+Mitä tarkoitatte, herra? Minäkö sievä ja puheeni näppärä, vai minäkö
+näppärä ja puheeni sievä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä sievä, kun olet vähäinen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vähäisen sievä, kun olen vähäinen. Miksi näppärä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Siksi näppärä, kun olet liukas.</p>
+
+<p>TIISA.
+Onko tuo oleva minulle kiitosta, herra?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Hyvin ansaittua kiitosta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Minä voin antaa saman kiitoksen ankeriaalle.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä? Ettäkö ankerias on älykäs?</p>
+
+<p>TIISA.
+Ankerias on liukas.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä sanoin, että olet liukas vastauksissasi. Panethan vereni kiehumaan.</p>
+
+<p>TIISA.
+Siinä sain jo vastauksen, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä en pidä sinusta, kun minua äyrit.</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Päinvastaista tarkoittaa: äyrit eivät pidä hänestä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Olen luvannut oppia kolme vuotta herttuan kanssa.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sen te voitte tehdä yhdessä tunnissa, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mahdotonta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kuinka paljon on kolme kertaa yksi?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä olen vähän huono laskumies: se taito on viinurin älylle omiaan.</p>
+
+<p>TIISA.
+Olettehan aatelismies ja peluri.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Myönnän kummankin: ne ovat molemmat täydellisen maailmanmiehen
+kiilloketta.</p>
+
+<p>TIISA.
+Siis varmaankin tiedätte, kuinka suuri ykkösen ja kakkosen kokonaissumma
+on.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Se on yksi päälle kahden.</p>
+
+<p>TIISA.
+Joka arki-ihmisten kielellä on kolme.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Oikein.</p>
+
+<p>TIISA.
+No, oliko tämä nyt niin vaikeata opittavaa? Nyt olette oppinut kolme,
+ennenkuin olette ehtinyt kolmasti silmiänne räpähyttää; ja kuinka helppo
+on lisätä kolme-sanaan vuosi ja oppia kolme vuotta kahtena sanana, sen
+osaa tanssija-hevonenkin sanoa.<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a></p>
+
+<p>ARMADO.
+Sangen kaunis numero!</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Tekemään teidät nollaksi.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tämän päälle tahdon tunnustaa, että olen rakastunut; ja niin halpaa kuin
+onkin sotilaan rakastua, niin olen minä rakastunut halpaan hutsuun. Jos
+voisin noista kirotuista ajatuksista vapautua sillä, että sivaltaisin
+miekkani tuota vellovaa hempeyttä vastaan, niin ottaisin himoni vangiksi
+ja vaihtaisin sillä ranskalaiselta hovimieheltä jonkin uuden uutukaisen
+kohteliaisuuden. Minusta on halpamaista huokailla; pitäisi kai kirota
+pois koko Cupido. Lohduta minua, poika! Mitkä suuret miehet ovat olleet
+rakastuneet?</p>
+
+<p>TIISA.
+Hercules, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Suloisin Hercules! &mdash; Enemmän esimerkkejä, rakas poikaseni, enemmän
+nimiä; mutta, sievä lapsukaiseni, niillä pitää olla hyvä maine ja ryhti.</p>
+
+<p>TIISA.
+Simson, herra; hänellä oli hyvä ryhti, vankka ryhti: hän kantoi
+kaupungin portit selässään kuin mikäkin juhta, ja hän oli rakastunut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Oi, sinä oivarakenteinen Simson! Sinä vahvajäseninen Simson! Minä voitan
+sinut miekanmittelemisessä saman verran kuin sinä minut porttien
+kantamisessa. Ja minäkin olen rakastunut. Rakas Tiisaseni, kuka oli
+Simsonin mielitietty?</p>
+
+<p>TIISA.
+Nainen, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä luonteensävyä?</p>
+
+<p>TIISA.
+Kaikkia neljää, tai kolmea, tai kahta, tai yhtä niistä neljästä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sano täsmälleen: mitä luonteensävyä.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vesiviheriää, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Onko se yksi niitä neljää sävyä?</p>
+
+<p>TIISA.
+Niin olen kirjoista lukenut; ja se on lisäksi paras kaikista.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin tosiaankin, viheriä on rakastavain väri; mutta vähän oli minusta
+Simsonilla syytä pitää senväristä lemmittyä. Oli varmaankin mieltynyt
+hänen älyynsä.</p>
+
+<p>TIISA.
+Niin olikin, herra; hänellä oli viheriä äly.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minun lemmittyni on tahrattoman valkoinen ja punainen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sangen tahraiset ajatukset, herra, käyttävät sellaisia värejä
+naamarinaan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Selitä, selitä, sinä hyvin kasvatettu nuorukainen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Isäni äly, ja äitini kieli, auttakaa minua!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sievä huudahdus lapsen suusta; sangen soma ja liikuttava!</p>
+
+<p>TIISA.</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i2">Puna- ja valkovärit nuo<br /></span>
+<span class="i0">Vikoja peittelee:<br /></span>
+<span class="i2">Syyntunto poskeen punan tuo,<br /></span>
+<span class="i0">Ja pelko valkaisee.<br /></span>
+<span class="i2">Syy vaiko pelko muuttaa sen,<br /></span>
+<span class="i0">Sit' et siis koskaan nää,<br /></span>
+<span class="i2">Kun poskeen aina samainen<br /></span>
+<span class="i0">Tuo luonnonväri jää.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>ARMADO.
+Eikö, poikaseni, ole olemassa balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä?<a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a></p>
+
+<p>TIISA.
+Maailma tosin teki itsensä sellaiseen balladiin vikapääksi pari kolme
+miespolvea sitten; mutta luulen, että sitä ei enää ole löytyvissä, tai
+jos olisikin, ettei enää kelpaisi sanat eikä nuotti.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tahdon teettää siitä uuden sommittelun, jotta voisin harhatekoani
+puolustaa jonkun mahtavan edelläkävijän esikuvalla. Poika, minä rakastan
+tuota maalaistyttöä, jonka tapasin puistossa tuon järjellä varustetun
+moukan, Kallon, parissa: hän hyvin ansaitsee &mdash;</p>
+
+<p>TIISA (syrjään).
+Raippoja; mutta sittenkin paremman rakastajan kuin herrani on.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Laula, poika; minun mieleni on rakkaudesta raskas.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kummallista, vaikka rakastatte niin kevytmielistä naista.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Laula, sanon.</p>
+
+<p>TIISA.
+Malttakaa, kunnes tämä seurue on mennyt ohi.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Pöllö, Kallo ja Jaquenetta tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Herttuan tahto on, että te, herra, otatte Kallon talteenne; ettekä saa
+sallia hänelle mitään huvitusta tai muuta kuritusta, vaan täytyy hänen
+paastota kolme päivää viikossa. Mitä tähän mamselliin tulee, niin täytyy
+minun pitää häntä täällä puistossa: hän on armosta määrätty
+maitotytöksi. Hyvästi jääkää!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Punastukseni ilmaisee minut. &mdash; Tyttö!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Mies!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Käyn etsikolla luonasi maitohuoneessa.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Likeltä otti!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin, kyllä tiedän aseman.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä Jumala, kuinka oppinut!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kerron sinulle ihmeitä.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Tuollainen naama!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä rakastan sinua.</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+On tuota ennenkin kuultu.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ja sitten hyvästi!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Kaunista matkailmaa!</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Tule, Jaquenetta!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Pöllö ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä, lurjus, saat rikoksistasi paastota, ennenkuin saat armahduksen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä vain, hyvä herra, mutta, jos minun paastota pitää, toivon, että
+saan sen tehdä vatsa täytenä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä saat raskaan rangaistuksen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Olen teille kiitollisempi kuin palvelijanne, sillä heidän palkkansa on
+köykäinen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Vie pois se konna, nälkäkoppiin pois!</p>
+
+<p>TIISA.
+Tule pois, sinä synnin orja, tule!</p>
+
+<p>KALLO.
+Älkää, herra, panko minua nälkäkoppiin, kyllä nälkää näen, vaikka olen
+irtaanakin.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, herraseni; se on semmoista irtaan nälkää; koppiin sinun pitää mennä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä; jos koskaan vielä näen niitä toivottomuuden ilopäiviä, joita ennen
+olen nähnyt, niin kyllä vielä jotkut saavat nähdä &mdash;</p>
+
+<p>TIISA.
+Mitä nähdä?</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei muuta mitään, herra Tiisa, kuin mitä näkevät. Ei sovi vangin olla
+liian vaitelias puheissaan, ja sen vuoksi minäkään en sano mitään.
+Jumalan kiitos, minulla on yhtä paljon kärsimättömyyttä kuin muillakin,
+ja siksi voin olla rauhallinen.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa ja Kallo menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä jumaloin itse maatakin, &mdash; joka on alhainen &mdash; jota hänen
+kenkänsä, &mdash; joka on alhaisempi &mdash; hänen jalkansa ohjaamana &mdash; joka on
+alhaisin &mdash; polkee. Tulen valapatturiksi &mdash; joka on suuri vilppiyden
+todistus &mdash; jos rakastan. Ja kuinka voi se olla todellista rakkautta,
+jota vilppiydellä tavoitellaan? Rakkaus on menninkäinen; rakkaus on
+perkele; ei ole muuta pahaa enkeliä olemassa kuin rakkaus. Kuitenkin
+Simson joutui kiusaukseen, ja hänellä oli tavaton voima; kuitenkin
+Salomo joutui viettelykseen, ja hänellä oli sangen hyvä äly. Cupidon
+vasama on liian vahva Herculeen nuijalle ja siis paljon, paljon
+tehokkaampi espanjalaista miekkaa. Ei <i>primat</i> eikä <i>sekundat</i>
+minua nyt auta; <i>passadosta</i> hän ei välitä, eikä pane arvoa
+<i>duellolle</i>. Hänen häpeänsä on, että häntä sanotaan pojaksi, mutta
+hänen kunniansa on, että hän voittaa allensa miehiä. Hyvästi, miehuus!
+Ruostu, miekka! Vaikene, rumpu! Teidän herranne on rakastunut; niin, hän
+rakastaa. Auttakoon nyt minua joku suoraanlaskettelija riimijumala,
+sillä varmaan minusta tulee sonettiseppä! Keksi, äly! Kirjoita, kynä!
+Nyt minusta lähtee vaikka täysinäisiä koko-arkin kirjoja.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kohta samaa puistoa. Etäällä iso teltta</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">ja pienempiä ympärillä.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ranskan prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Boyet, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Nyt, neiti, hienoin älyn voima käyntiin!<br />
+Aatelkaa, kenen Ranska lähetti<br />
+Ja kenen luo ja mille asialle.<br />
+Te, mailman ihailtava ihme, käytte<br />
+Navarran puheille, tuon verrattoman,<br />
+Jok' yksin peri kaikki miesten avut;<br />
+Ja käynnin aiheena Guienne, jok' oisi<br />
+Häälahjaks oiva kuningattarelle.<br />
+Niin kallista nyt hurmaa tuhlailkaa<br />
+Kuin luonto, joka hurman kallistutti,<br />
+Kun koko mailman jätti hiukumaan<br />
+Ja kaikki tuhlas antimensa teihin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vaikk' onkin, loordi, kauneuteni köyhä,<br />
+Kehunne rusetta se tok' ei kaipaa.<br />
+Kauneutta silmätunnoll' ostetaan,<br />
+Ei julkikaupata kuin halpaa kamaa.<br />
+Min' en niin halaa kiitostanne, kuin te<br />
+Nimeä viisaan, noin kun älyänne<br />
+Älyni kiittämiseen tuhlaatte.<br />
+Nyt vaade vaatijalle: tiedätte,<br />
+Mit' uuttera on huhu toitotellut,<br />
+Ett' on Navarra tehnyt lupauksen<br />
+Hikoilla kirjakoina kolme vuotta,<br />
+Joll' aikaa ketään naist' ei hoviin pääse.<br />
+Siis, ennenkuin nuo portit kielletyt<br />
+Me avaamme, niin tarvis hänen mieltään<br />
+On tiedustaa; ja luottain taitoonne<br />
+Me sulosuiseks valtamieheksemme<br />
+Nyt valitsemme teidät. Sanokaa,<br />
+Ett' tärkeiss' asioissa, joilla kova<br />
+On kiire, tytär Ranskan kuninkaan<br />
+Navarran itsen pyrkii pakinoille.<br />
+Siis joutukaa. Täss' alamaisin mielin<br />
+Me armollista päätöst' odotamme.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Siit' ylpeilen ja halusta sen teen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Halunne aihett' antaa ylpeyteen.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet menee.)</span><br />
+Mut keitä on nuo munkit, hyvät herrat,<br />
+Tuon hurskaan herttuan valakumppanit?<br />
+<br />
+1 HOVIHERRA.<br />
+Yks Longaville on.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Tunnetko sa hänet?</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kyll', armo, tunnen. Muutamissa häissä,<br />
+Jaques Faulconbridge kun kauniin tyttärensä<br />
+Perigord-kreivin avioksi antoi,<br />
+Näin Normandiassa tuon Longavillen.<br />
+Hän kiitetty on suurist' avuistaan;<br />
+Kyvykäs taidoissa ja taistoss' uljas;<br />
+Ei missään huono, jos vain tahtoo hyvää.<br />
+Hyveiden loistoss' on vain yksi tahra, &mdash;<br />
+Jos hyveiden voi loistoss' olla tahraa &mdash;:<br />
+Terävä äly tylpän tahdon päässä;<br />
+Se äly puree, eikä tahto tahdo<br />
+Ketäkään säästää älyn hampaista.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Iloinen herra, niinkö? sutkasuu?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Sen sanoo, joka häneen tutustuu.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ituunsa moinen äly surkastuu.<br />
+Mut entä muut?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Dumaine, mies nuori, hyvin kasvatettu<br />
+Ja rakas sille, jolle hyve rakas;<br />
+On voimaa haavoittaa, mut' ei tee haavaa;<br />
+Hänt' äly kaunistais, jos ois hän ruma.<br />
+Ja kauneus hällä korvais älyn puutteen<br />
+Näin hänet herttua Alençonin luona;<br />
+Ja kertomani siitä, mitä näin,<br />
+On miehen suureen arvoon nähden pientä.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Toinenkin noista herroist' oppineista<br />
+Siell' oli silloin; nimens' on Biron,<br />
+Jos oikein muistan; sukkelamman kanssa,<br />
+Mut siivon pilan rajoiss' arvatenkin,<br />
+En hetkist' ole vielä viettänyt.<br />
+Älylle silmä aina aihett' antoi,<br />
+Ja joka seikan, minkä silmä keksi,<br />
+Sen äly käänsi hauskaks leikiksi<br />
+Ja kaunis kieli, ajatusten tulkki,<br />
+Niin sopivaan ja siroon puki muotoon,<br />
+Ett' ukot jouten pilaa kuunteli<br />
+Ja nuoret siitä aivan hurmaantuivat;<br />
+Niin somaa, lennokasta oli puhe.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Hyvä Isä! Lemmen pauloissako kaikki,<br />
+Jokainen omaansa kun somistaa<br />
+Noin kauniill' ylistyksen kukkasilla?<br />
+<br />
+1 HOVIHERRA.<br />
+Tuoss' on Boyet.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kuink' otti teidät vastaan?</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Navarrall' oli tulostanne tieto,<br />
+Ja valakumppaneineen oli valmis<br />
+Teit', armas neiti, vastaan ottamaan<br />
+Jo ennen tuloani. Sen vain tiedän,<br />
+Ett' ennen saatte kedoll' asua,<br />
+Ikäänkuin mikä hovin piirittäjä,<br />
+Kuin valastaan hän pyytää vapautusta<br />
+Ja teidät päästää tyhjään taloonsa.<br />
+Tuoss' on Navarra.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Naiset panevat naamiot kasvoilleen.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Longaville, Dumaine, Biron ja seuralaisia tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kaunis prinsessa, tervetullut Navarran hoviin!</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Kauniin annan teille takaisin, ja tervetuliaisia en ole vielä saanut.
+Tämän hovin katto on liian korkea ollakseen teidän, ja tervetuliaiset
+aukealla kedolla liian alhaiset minulle.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Hoviini olkaa tervetullut, neiti!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+No, ollaan sitten; viekää minut sinne.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Anteeksi, arvon neiti! Valan tein.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Avuksi, armon neitsyt! Hän sen rikkoo.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+En, ehdoin tahdoin, vaikka mailman saisin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Juur' ehdoin tahdoin.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Tietämätön neiti</span><br />
+On valastani.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Josp' ois herra samoin,</span><br />
+Niin tietämättömyydessään ois viisas;<br />
+Nyt viisaudessaan tietämätön on.<br />
+Pois isännyyden vannoitte, ma kuulin;<br />
+On kuolinsynti pitää moinen vala,<br />
+Ja synti sit' on rikkoa.<br />
+Mut anteeks, olen liian äkkituima:<br />
+Mun opettaa ei sovi opettajaa.<br />
+Suvaitkaa tästä nähdä asiani<br />
+Ja kiireest' antaa mulle vastaus.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle paperin.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen tehdä koitan mitä kiireimpään.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen pikemmin ma pääsen lähtemään;<br />
+Rikotte valanne, jos tänne jään.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tanssinko teidän kanssa Brabantissa?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sen teitte.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Tarpeetonta sitä silloin</span><br />
+On kysyä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 5em;">Noin raisu älkää olko.</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Syy teidän: kyselynne kannustaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Älynne noin jos laukkaa, pian uupuu.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei, kunnes ratsastaja suohon suupuu.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mik' aika nyt on päivää?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Se, jolloin narrit räivää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Eläköön posken verho!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ja alla poski terho!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mont' ylkää saapukaan!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut teidänlaist' ei vaan!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis minä mennä saan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa, satatuhat kruunua<br />
+Isänne tässä väittää maksetuksi;<br />
+Mut se vain puolet siitä summast' on,<br />
+Jonk' isältäni sotalainaks sai hän.<br />
+Mut oletetaan, että hän tai me<br />
+On summan saanut, &mdash; jota emme ole, &mdash;<br />
+Niin viel' on satatuhat kruunua,<br />
+Jost' osa Guiennest' on vakuutena,<br />
+Vaikk' ei sen summan arvoinen se lie.<br />
+Isänne, kuningas, jos tahtoo siis<br />
+Sen osan maksaa, mik' on maksamatta,<br />
+Niin luovutamme hälle Guiennen<br />
+Ja majesteetin ystäviksi jäämme.<br />
+Mut tätä hän ei näytä tarkoittavan.<br />
+Hän tässä satatuhat kruunua<br />
+Takaisin vaatii, vaan ei puhu siitä,<br />
+Ett' tämän summan suorittamisella<br />
+Palauttais oikeutensa Guienneen,<br />
+Jost' ennemmin me päästä tahtoisimme<br />
+Ja ottaa satatuhat kruunua<br />
+Kuin pitää perin köyhtyneen Guiennen.<br />
+Jos isänne ei pyyteet, jalo neiti,<br />
+Sotisi järjen tunnustusta vastaan,<br />
+Niin somuutenne vastoin järkeäkin<br />
+Sais tunnustuksen sydämmeltäni<br />
+Ja tyytyväisnä palaisitte Ranskaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Isääni, kuningasta, loukkaatte<br />
+Ja loukkaatte myös omaa mainettanne,<br />
+Kun näytte kieltävän sen saaneenne,<br />
+Jok' alttiisti on teille suoritettu.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sen vannon, siit' en koskaan ole kuullut.<br />
+Todistus tuokaa; takaisin sen maksan<br />
+Tai luovun Guiennestä.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Sana pitää. &mdash;</span><br />
+Boyet, sen summan kuitit näyttäkää,<br />
+Jotk' antanut on Kaarlen, hänen isäns',<br />
+Erikois-uskotut.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Ne tahdon nähdä.</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Anteeksi, paketti ei ole tullut,<br />
+Joss' oli nää ja muutkin todistukset;<br />
+Mut saatte kaikki nähdä huomenna.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ma siihen tyydyn. Kun ne nähdä saan,<br />
+Niin kaikkiin kohtuvaatimuksiin myönnyn.<br />
+Nyt moiset saakaa tervetuliaiset<br />
+Kuin arvo, loukkaamatta arvoa,<br />
+Voi teidän-vertaiselle tarjota.<br />
+Oveni teilt' on suljettu, mut, neiti,<br />
+Tääll' ulkona niin teitä kohdellaan,<br />
+Kuin sydämmessäni te asuisitte,<br />
+Vaikk' en voi teitä kotiin majoittaa.<br />
+Hyvyydess' anteeks suokaa. Hyvästi!<br />
+Taas huomenna me käymme terveisillä.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ilo ja rauha olkoon osananne!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ja teille osaks omat toivomanne!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas seurueineen menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Neiti, mielin suosittaa teitä omalle sydämmelleni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Olkaa hyvä, ilmoittakaa suosioni; hupaista olisi nähdä tuota.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, jos sen voihkinan te kuulisitte!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Onko se hupsu tautinen?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+On, sydäntautinen.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis suonta iskekää!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut auttaisiko tää?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siit' apua, jos mistä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+No, silmilläs siis pistä!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei, puukko vain vie vaivas.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Elosi kaitkoon taivas!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sun vieköön elämästä!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei kestä kiittää tästä.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään)</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Kysyä minun suokaa: tuo nainen kuka on?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Nimeltä Rosaliina ja suvult' Alençon.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ihana nainen! Hyvästi, monsieur!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kysyä suvaitkaa mun: tuo valkeassa kuka?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos valkialla tarkastellaan, on se nainen muka.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mut mikä pimeässä? Nimensä, pyydän vaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Häll' yksi vain on, sitä ette pyytää kehtaakaan.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mut kenen hän on tytär?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Emonsa, niin ma luulen.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Haa, tyhjää parran pärinääkö kuulen?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Suututte suotta ihan:<br />
+Isä on Faulconbridge.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Pois unohdin jo vihan.<br />
+Soma tyttö tosiaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin sattuu toisinaan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longaville menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ken on tuo hunnukas?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Katariina mukamas.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pois luvattu vai vapaa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+No, aina miten tapaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Hyvästi; tervetultuanne meille!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Hyvästit mulle, tervetulot teille.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron poistuu, naiset paljastavat kasvonsa.)</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tuo, tuossa on Biron, sen tuntee sutkistaan:<br />
+Joka sana sutka on.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Ja joka sutka sana vaan.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+On oikein teidän pitää kiinni hänen sanoistaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Juur' olin kiinni käydäkin, kun hänet jo laivaan saan.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kaks hurjaa uuhta!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Miks ei ruuhta, irvihammas?<br />
+Minäkö uuhi? Syöttömaaks siis huules anna, lammas.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Te uuhi, minä laidunmaako? Joko päättyy pila?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun laitumeksi sinut saan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Tahtoo suudella häntä.)</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Ei, armas uukkoseni,</span><br />
+Ei yhteismaata huuleni, vaikk' auki onkin hila.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kenelle auki?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Minulle ja minun onnelleni.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ain' älyt härnää, mutta tämä pitkälle jo meni.<br />
+Jos noita älyn nuolianne teill' on mieli käyttää,<br />
+Navarran kirjatoukille nyt sopis niitä näyttää.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos tarkkuuteni, &mdash; joka harvoin pettänee, &mdash;<br />
+Sydämmen ymmäkieltä, joka silmiss' ilmenee,<br />
+Voi tulkita, niin varmaan on Navarra saastuuntunut.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuin?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 3em;">Taikka, niinkuin lempisiipat sanois: rakastunut.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja mikä perusteenne?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Oo, miehen koko sävy se silmäin karsinaan<br />
+Pois vetäytyy ja sieltä kurkkaa, haastain halujaan.<br />
+Sydän, kuin hohtokivi, jossa teidän kuva väilyy,<br />
+Se ylpeänä leimastansa silmässä nyt päilyy.<br />
+Suu nurpeissaan, kun haastaa vain saa, mut ei nähdä voi,<br />
+Se supatellen astuu ja silmään kompuroi.<br />
+Näin siihen kaikki aistit ne kilvan kiiruhtavat,<br />
+Ett' ihanimmist' ihanimman nähdäksensä saavat.<br />
+Kaikk' aistit silmäss' asuvat kuin helmet kristallissa<br />
+Ja ruhtinasten vain ne ovat ostettavissa.<br />
+Niin lasilippahassa ne näyttää arvojaan<br />
+Ja vilkuttavat ohimennen teitä ostamaan.<br />
+Ja kasvojen on reunuskin niin täynnä muistutusta,<br />
+Ett' ilmeisesti todistavat silmän hurmausta.<br />
+Guiennen teille hankin, Navarran valtikan,<br />
+Mun tähteni jos hälle suotte pienen suudelman.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Pois telttaan tulkaa, naiset; Boyet on tuolla päällä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun sen tuon ilmi, mitä oma silmä näkee täällä!<br />
+Ma hänen silmäns' aioin vain suuksi muodostella,<br />
+Ja sille kielen antaa, jok' ei voi valehdella.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa, vanha parittaja, kyll' osaat kaunistella.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Hän Cupidon on vaari, hän opin tuolta sai.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Venuksell' isä ruma on: hän tulee äitiin kai.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut kuulkaa, hupsut, &mdash;<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Emme.</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 15em;">No, nähkäähän siis!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tien kotiin kyllä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Noiden kanssa kiistelköhön hiis!</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät).</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kohta samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado ja Tiisa tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Liiruttele, poikaseni; tee kuuloaistini intohimoiseksi.</p>
+
+<p>TIISA (laulaa).
+<i>Concoline!</i> &mdash;</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ihana sävel! &mdash; Mene, sinä nuoruuden hentous, ota tämä avain, anna
+paimenelle vapautus, tuo hänet kiireen nopeudella tänne; minä tarvitsen
+häntä kirjettä viemään armaalleni.</p>
+
+<p>TIISA.
+Herra, aiotteko armaanne voittaa ranskalaisella kieppauksella?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat? Kieppaisinko ranskaksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+Ei, aimollinen herrani; vaan pyöräyttäkää sävel kielenne päästä,
+kiepauttakaa sen mukaan jalkojanne, muljauttakaa silmiänne ja
+taivastelkaa, huokailkaa toinen sävel ja laulakaa toinen, toisinaan
+kurkun kautta, niinkuin lainoisitte lempeä, lemmestä laulaessanne;
+toisinaan nenän kautta, ikäänkuin nuuskisitte lempeä, lemmen lemun
+tunteissanne; hattu katoksena silmäinne puodinoven päällä, ja käsivarret
+ristissä ohuen ihokkaanne yllä, niinkuin kanilla paistinvartaassa, tai
+kädet taskussa, niinkuin miehellä vanhassa kuvassa.<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a> Mutta älkää liian
+kauan vetäkö samaa nuottia, vaan kiekkis ja matkaan! Se on verratonta,
+se on omintakeista, se kiehtoo turhankainot tyttölapset, jotka muutenkin
+olisivat kiehdottavissa; se tekee sen huomatuksi mieheksi &mdash;
+huomaatteko? &mdash; joka enimmin on heihin ihastunut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Millä olet sinä tuon kokemuksen ostanut?</p>
+
+<p>TIISA.
+Tarkkaavaisuuden penningillä.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mut voi, mut voi! &mdash;</p>
+
+<p>TIISA.
+&mdash; "jo keppihepo unhottui."<a name="FNanchor_4" id="FNanchor_4"></a><a href="#Footnote_4" class="fnanchor">[4]</a></p>
+
+<p>ARMADO.
+Sanotko sinä armastani keppihevoseksi?</p>
+
+<p>TIISA.
+En, herra; keppihevonen on vain vikuri varsa, mutta teidän armaanne
+luultavasti palkkajuhta. Mutta oletteko unohtanut armaanne?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Melkeinpä olisin.</p>
+
+<p>TIISA.
+Huolimaton oppilas! Teidän tulee oppia hänet ulkoa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ulkoa ja sisältä, poikaseni.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja altapäin; nämä kaikki kolme voin toteen näyttää.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä voit toteen näyttää?</p>
+
+<p>TIISA.
+Että olen mies, jos saan elää, sekä ulkoa että sisältä ja altapäin, heti
+paikalla. Te rakastatte häntä ulkoa, kun ette pääse hänen sisäänsä;
+sisältä häntä rakastatte, kun ette pääse häneen ulkoa, ja altapäin häntä
+rakastatte, kun olette allapäin siitä, ett'ette häneen pääse.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niin oikein, nuo kaikki kolme sopii minuun.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kolmin kerroin ja enemmänkin, tai ei ollenkaan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tuo tänne se moukka; hän saa viedä minulta kirjeen.</p>
+
+<p>TIISA.
+Sangen sopusointuinen lähetys: hevonen aasi airuena!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Ha ha! Mitä sinä sanoit?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sanoin vain, että teidän pitää lähettää se aasi hevosessa, sillä se on
+sangen hidaskulkuinen. Mutta kyllä minä menen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Matka onkin lyhyt. Riennä vain!</p>
+
+<p>TIISA.
+Pikaa niinkuin lyijy, herra.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat, pikku nero? Se lyijy eikö raskast' ole, hidasta ja
+verkkaa?</p>
+
+<p>TIISA.
+<i>Minime</i>, herra, eikä ole, jos sen oikein merkkaa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+On, raskasta on lyijy.</p>
+
+<p>TIISA.
+Liiaks uskonne on herkkää. Vai raskastako lyijy, joka pyssyst' ihan
+lentää!</p>
+
+<p>
+ARMADO.<br />
+Ihanaa retoriikan hajua!<br />
+Min' olen pyssy siis, ja luoti olet sinä;<br />
+Nyt ammun sinut moukkaan.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Lauk! Heti lennän minä.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Terävä nuorukainen, niin lennokas ja vapaa!<br />
+Suo anteeks, taivas, voihkani kun näin saat vasten napaa!<br />
+Nyt raaka synkkämielisyys mun uljuuttani tapaa.<br />
+Tuoss' airueni palajaa.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa palaa, Kallo mukana.)</span><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+On Kallon jalka taittunut; se eikös ole turkaa?<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+<i>Enigma!</i> Ongelma! <i>L'envoy!</i><a name="FNanchor_5" id="FNanchor_5"></a><a href="#Footnote_5" class="fnanchor">[5]</a> Sen voitko pulman purkaa?<br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei nikamarasvaa, eikä lonkanvoita, ei ongelmia, purkauksia, eikä muuta
+huusausta! Rautalehtiä vain, pelkkiä rautalehtiä! Ei mitään voita eikä
+rasvaa, rautalehtiä vain!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta siveyden, sinä pakotat minusta naurun; sinun tyhmä ajatuksesi
+kutkuttaa sydänalaani; keuhkojeni paisuminen kiihottaa minua hymyilevään
+naurahdukseen. Oi, suokaa anteeksi, tähdet! Luuleeko tuo ajattelematon
+mies, että voide on samaa kuin <i>l'envoy</i>, ja että <i>l'envoy</i>-sana
+on sama kuin voide?</p>
+
+<p>TIISA.
+Luuleeko sitä viisaskaan muuksi? Eikö <i>l'envoy</i> ole tervehyttämistä?</p>
+
+<p>
+ARMADO.<br />
+Ei, paashi, se on epilogi, joka selvittää<br />
+Mit' ennen-lausutussa on ollut hämärää;<br />
+Kuin esimerkiksi:<br />
+<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+Se on opetus. Nyt seuraa <i>l'envoy</i>.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Sallikaa minun lisätä <i>l'envoy</i>. Sanokaa uudelleen se opetus.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;<br />
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.<br />
+<br />
+Nyt alan minä teidän opetuksellanne, lisätkää te siihen minun<br />
+<i>l'envoy'ni</i>.<br />
+<br />
+Apina, kettu ja susi-kaima,<br />
+Kun niit' oli kolme, ne riiteli aina.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Mut tuli hanhi, ja loppui kopu;<br />
+Kun niit' oli neljä, niin syntyi sopu.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Hyvä <i>l'envoy</i>, joka päättyy hanheen! Voitteko parempaa pyytää?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Se poika hyvän antoi, kun antoi hanhen vaan. &mdash;<br />
+Te hyvän teitte kaupan, jos hanhi on lihoissaan. &mdash;<br />
+Se kävi sukkelasti kuin silmänkääntäjän temppu;<br />
+Ja lihava <i>l'envoy</i> siis on lihava hanhen hemppu.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Mut kuinka alkoi väitös, kun näin se sukeutuu?<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Minä sanoin, että Kallolt' oli taittunut sääriluu;<br />
+Ja sitten te vaaditte <i>l'envoy'ta</i>.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ja minä rautalehtiä; siit' alkoi väittehenne;<br />
+Ja sitten se lihava <i>l'envoy</i> ja hanhen ostoksenne;<br />
+Ja siihen loppui markkinat.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mutta sanokaa, kuinka voi Kallolta sääri vikaantua?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sen voin minä tuntuvasti näyttää.</p>
+
+<p>KALLO.
+Sinulla ei siitä ole mitään tuntoa, Tiisa. Minä sanon seuraavan
+<i>l'envoy'n</i>:</p>
+
+<p>
+Minä, Kallo, juoksin huoneesta, noin suotta vain ja piloin,<br />
+Ja kaaduin kynnykseen, ja siinä sääreni ma niloin.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Älkäämme enää tätä ainetta kosketelko.</p>
+
+<p>KALLO.
+Ei, ennenkuin on tullut enemmän märkäainetta sääreen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kallo sinä, minä tahdon päästää sinut aljoudesta irtaalle.</p>
+
+<p>KALLO.
+Oo, naittaako minut irtaalle aljolle? &mdash; Se maistuu jo vähän
+<i>l'envoy'lta</i>, hanhelta.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta armaan sieluni, tarkoitan, että tahdon asettaa sinut
+omavaltaisuuteen, vapauttaa sinun persoonasi; sinä olet ollut
+sisäänmuurattuna, aresteerattuna, käähkänöittynä, kahlittuna.</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin, niin, ja nyt te aiotte ruveta ulostimekseni ja purkauttaa minut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä annan sinulle vapautesi, päästän sinut tyrmästä; ja siitä hyvästä
+en vaadi sinulta muuta kuin tämän: vie tämä käsikirjelmä maalaistytölle
+Jaquenettalle. Tuossa saat honorariumisi; (Antaa hänelle rahaa.) sillä
+kunniani paras turva on turvata turvanalaisiani. Tiisa, seuraa!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>TIISA.
+No kyllä, jatkona. &mdash; Hyvästi, herra Kallo!</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvästi, sievä juutalainen,<a name="FNanchor_6" id="FNanchor_6"></a><a href="#Footnote_6" class="fnanchor">[6]</a> sinä kulta-pallo! &mdash;</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Tiisa menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Katsotaanpa nyt tuota hänen honorarjumiaan! Honorarjumi! Oo! Se on
+kolmiäyrisen latinainen nimi: kolmen äyrin honorarjumi. &mdash; "Mitä maksaa
+havaslanka? &mdash; Yhden krossan. &mdash; Ei, minä annan siitä honorarjumin." Se
+joltakin kuuluu. &mdash; Honorarjumi! &mdash; Paljon kauniimpi nimi kuin Ranskan
+kruunu! Tästä lähin käytän aina ostossa ja myynnissä tätä sanaa.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Oi, sinä kelpo Kallo-poika! Hyvä että sinut tapasin.</p>
+
+<p>KALLO.
+Herra, sanokaa, olkaa hyvä, kuinka paljon punaista nauhaa saa yhdellä
+honorarjumilla?</p>
+
+<p>BIRON.
+Mitä se honorarjumi on?</p>
+
+<p>KALLO.
+Viisi äyriä, kahta vailla.</p>
+
+<p>BIRON.
+Siis saat sillä silkkinauhaa kolmen äyrin arvosta.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kiitos, teidän ylhäisyytenne! Jumalan haltuun!</p>
+
+<p>
+BIRON.<br />
+Seis! Älä mene, sua tarvitsen.<br />
+Sa suosiooni pääset, poika hyvä,<br />
+Jos puolestani teet nyt mitä pyydän.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ja milloin tahdotte sen tehdyksi, herra?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, tänään iltapuolella.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+No, hyvä, kyllä teen sen. Hyvästi!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut ethän vielä tiedä asiaa.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Sen kyllä tietää saan, kun se on tehty.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Haa, lurjus! Se sun ensin täytyy tietää.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ma tulen huomenaamun, ylhäisyytenne luo.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Se tehtävä on tänään. Mies, asia on tämä':<br />
+Prinsessa tulee tänne riistan ajoon,<br />
+Ja hänen seurassaan on ylhä nainen;<br />
+Suloista kuulet, kun sen nimen kuulet:<br />
+Se Rosaliina on. Hänt' etsi, hänen<br />
+Vie valkokäteensä tää salaisuus<br />
+Sinettiin pantu. Tuossa <i>douceur'isi</i>!</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle rahaa.)</span></p>
+
+<p>KALLO.
+Tusaari! &mdash; Oo, suloinen tusaari! Parempi kuin honorarjumi, yksitoista
+äyriä parempi. Sinä suloinen tusaari! &mdash; Teen sen, se on niin varma
+kuin aamen kirkossa! &mdash; Tusaari! Honojarjumi!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Minäkö lemmen pauloissa, jok' aina lempeä sätin!<br />
+Minä, kaikkein lemmenhuokausten hirmu,<br />
+Urija, öinen palovartija,<br />
+Poikasta mestaroiva koulupöpö<br />
+Niin pöyhkeä, kuin konsaan kuolevainen!<br />
+Tuo kärty, irnuva ja sokko poika,<br />
+Tuo pikkuvanha jätti-keri Amor,<br />
+Sonettein valtias, hykerrysten herra,<br />
+Voideltu ohkan, voihkan majesteetti,<br />
+Kuningas nurkujain ja vetelysten,<br />
+Hameiden sulttaani ja lämsäin tsaari<br />
+Ja suntioiden yksinvaltias<br />
+Pääkenraali! &mdash; oi, pikku-sydämmeni! &mdash;<br />
+Ja minä hänen ajutanttinsa<br />
+Niin kirjailtu kuin ilveilijän vanne!<br />
+Minäkö lemmin? Kosin? Naista pyydän?<br />
+Niin, naista, joka, niinkuin Saksan kello,<br />
+On aina korjattava, rukattava,<br />
+Ei koskaan oikein käy, vaikk' aikaa valvoo,<br />
+Ja valvottava on, ett' oikein kävis!<br />
+Mut ruminta on, sanani kun syön,<br />
+Ja noista vielä ruminta kun lemmin!<br />
+Letukka kalvas, samettiset kulmat,<br />
+Kaks pikinastaa silmäin sijasta!<br />
+Ja joka, totta vie, ois valmis työhön,<br />
+Vaikk' oisi vartijana itse Argus!<br />
+Tuon tähdenkö nyt valvon, huokailen,<br />
+Ja rukoilen? Haa, se on rangaistus,<br />
+Jonk' Amor sääti, siit' ett' ylenkatsoin<br />
+Sen kaikkivallan julmaa pikkuvaltaa.<br />
+No, lemmin sitte, vohkaan, huokaan, irjun!<br />
+Yks tahtoo armon naida, toinen Pirjun.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Rosaliina, Maria, Katariina, Boyet,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">seurue ja eräs metsänvartija tulevat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se kuningasko ylös vuoren jyrkkää<br />
+Niin vinhaan ratsuansa kannusti?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+En tiedä; luulen vaan, ett' oli hän.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ken olikaan, siin' oli lentomieltä.<br />
+Niin, herrat, tänään saamme vastauksen<br />
+Ja lauantaina Ranskaan palaamme. &mdash;<br />
+No, metsänvahti, miss' on viidakko,<br />
+Se murhahankkeittemme väijyspaikka?<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Täss' ihan, tuossa lehdon liepeessä;<br />
+On soma sieltä teidän ammuntanne.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Somasti ammun, kiitos somuuteni;<br />
+Ja siksi puhut somast' ammunnasta.<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Anteeksi! Semmoinen ei ollut mieli.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuin? Ensin kiittää, sitten kieltää kieli!<br />
+Lyhyt ilo! En siis soma? Ah! ja voi!<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+Soma, soma!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Älä suotta liehakoi:</span><br />
+Ruseellas somuutta et antaa voi.<br />
+Totuutta puhut, peili; kiitos vaan!<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Antaa hänelle rahaa.)</span><br />
+Somalla rumat sanat palkitaan.<br />
+<br />
+METSÄNVARTIJA.<br />
+On somaa kaikki, mit' on teillä omaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kas, raha rumast' oiti tekee somaa!<br />
+Oi, aika, oi sun tekopyhyyttäsi!<br />
+Soma se auliin rumakin on käsi. &mdash;<br />
+Tule, jousi! &mdash; Laupeus nyt käy murhaamahan.<br />
+Jos hyvin osaa, niin saa moitteen pahan;<br />
+Mut maine pelastuu, kun sanon näin:<br />
+Jos ohi ammun, tein sen hellyyttäin;<br />
+Jos osaan, sillä taitoani turhaa<br />
+Vain näyttää tahdoin, mielessä ei murhaa.<br />
+Niin kyllä, niin, &mdash; ei ole paljon vajaa,<br />
+Ett' usein maine rumiin töihin ajaa,<br />
+Kun ulkonaisen kehun tähden vaan<br />
+Sydämmen hellä ääni uhrataan.<br />
+Niin minäi kiitoksen ja kehun tähden<br />
+Syyttömän eläinraukan tappoon lähden.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin pahaa naistakin kai kehu tyrkii,<br />
+Kun tämä vallanhimoisena pyrkii<br />
+Herransa herraksi?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Niin, kehu yksin. Kehun multa saa<br />
+Se vaimo, joka miestään lannistaa.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Tuoss' yksi uuden tasavallan jäsen.</p>
+
+<p>KALLO.
+Jumal' antakoon hyvää iltaa! Anteeksi, kuka on se päärouva?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Hänet sinä, poika, helposti tunnet muista, joilla ei ole päätä.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kuka on se suurin rouva, se ylin?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Se pisin ja se paksuin.</p>
+
+<p>
+KALLO.<br />
+Se pisinkö ja paksuinko? No, tosi se on tosi.<br />
+Jos hoikka kuin mun älyni ois teidän vyötäisenne,<br />
+Niin näiden neitein vyöhiköt ne sopis uumillenne.<br />
+Päärouva kai te olette, kun paksuin olette.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mik' asianne, mies? Mik' asianne?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Bironilt' ois vain kirje neiti Rosaliinalle.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen herran hyvin tunnen. Tuo tänne kirje se!<br />
+Mies, syrjään käy! &mdash; Boyet, kun teill' on taito veistä käyttää,<br />
+Niin leikelkää tuo kukko.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 13em;">Heti tahdon käskyn täyttää. &mdash;</span><br />
+Tää kirje harhateill' on, se ei tänne olekaan;<br />
+Se Jaquenettalle on.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mut se täällä luetaan.</span><br />
+Vahalta niskat taittakaa! Nyt kaikki kuulemaan!<br />
+</p>
+
+<p>BOYET (lukee)
+"Kautta taivaan, että olet kaunis, se on pettämätöntä; totta, että olet
+ihana; itse totuus, että olet rakastettava. Sinä kaunista kauniimpi,
+ihanata ihanampi, itse totuutta todempi, ole armollinen sankarilliselle
+vasallillesi! Se ylevämielinen ja suurivaltaisin kuningas Cophetua
+iski silmänsä turmiolliseen ja julkitunnettuun kerjuutyttöön
+Zenelophoniin,<a name="FNanchor_7" id="FNanchor_7"></a><a href="#Footnote_7" class="fnanchor">[7]</a> ja hän se olisi voinut täydellä syyllä sanoa: <i>veni,
+vidi, vici</i>, joka tulkittuna rahvaankielelle &mdash; oo sitä halpaa,
+obskuuria rahvaankieltä! &mdash; <i>videlicet</i>: hän tuli, näki ja voitti;
+tuli, yksi; näki, kaksi; voitti, kolme. Kuka tuli? Kuningas. Miksi tuli?
+Näkemään. Miksi näki? Voittaakseen. Kenen luo tuli? Kerjuutytön. Kenen
+näki? Kerjuutytön. Kenen voitti? Kerjuutytön. Lopputulos on voitto;
+kenen puolella? Kuninkaan. Vankeus on hyödyksi; kenen puolella?
+Kerjuutytön. Katastrofi on naiminen; kenen puolelta? Kuninkaanko? &mdash; ei,
+molempain yhden puolelta, tai yhden molempain. Minä olen kuningas, sillä
+sitä vaatii vertaus; sinä olet kerjuutyttö, sillä sitä todistaa
+halpuutesi. Tuleeko minun vaatia rakkauttasi? Sen voisin tehdä. Tuleeko
+minun väkisin voittaa rakkautesi? Sen saattaisin tehdä. Tuleeko minun
+rukoilla rakkauttasi? Sen tahdon tehdä. Mitä saat sinä rempujen sijaan?
+hempuja; armojen sijaan? arvoja; itsesi sijaan? minut. Siis, odottaessani
+vastaustasi, alennan huuleni sinun jalkoihisi, silmäni sinun kuvaasi ja
+sydämmeni vähän joka paikkaan. Suurimman innon hartaammalla osoituksella
+sinun Don Adriano de Armado."</p>
+
+<p>
+"Nemean leijona sua, lammas-parkaa,<br />
+Jos ärjyy näin, kun saaliikseen sa saat,<br />
+Sen jalkain juureen nöyränä se karkaa,<br />
+Niin kisaks kääntyy himot raivokkaat.<br />
+Mik' olet, raukka, jos sa tenäät vastaan?<br />
+Suun ape, raivon syötti ainoastaan."<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mik' onkaan viirikukko ja mikä kalvannoskaan<br />
+Tuon kirjeen kokoon pannut?<br />
+Moist' en ole kuullut koskaan.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Tuon tyylin minä tunnen, jos saatan oikein muistaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se oikein sit' on tyyliä, joll' oriita voi suistaa.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Se Espanjan Armado on, monarcho,<a name="FNanchor_8" id="FNanchor_8"></a><a href="#Footnote_8" class="fnanchor">[8]</a> hourupää;<br />
+Hovissa täällä kirjatoukkain poistaa ikävää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mut kuules, poika, sananen. Ken antoi tämän? Ken?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Sen herra mulle antoi, johan sanoin sen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja kelle viedä?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Herralta, ja neidelle.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mut keltä herralta ja kelle neidelle?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Biron, yks meidän herroja, mun käski tämän kantaa<br />
+Ja erään Ranskan neiden, Rosaliinan, käteen antaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sin' olet harhaan käynyt. &mdash; Pois, herrat, astukaat! &mdash;<br />
+Tuoss' ota, tyttö, tuo; sa kohta kyllä omas saat.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa seurueineen poistuu.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kenenkä luoti sattui?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mitä? Kysyttekö multa?</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin, enkel' ihanainen.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Sen, jonk' antoi pyssy tulta.</span><br />
+<br />
+Lauk! Leimaus!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Prinsessa ampuu sarvikkaita; mutta kun sa nait,<br />
+Niin sinä vuonn' ei sarvipäistä puutett' ole kait.<br />
+Lauk! Vääjäys!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No hyvä, minä ammun nyt.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ja minkälaiseen pilkkaan?</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+He, teihin: teill' on kauniit sarvet. Joko sattui nilkkaan?<br />
+Lauk! Vääjäys!<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Boyet, jo heretkäätte: hän ampuu suoraan suuhun!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Syvemmä itse luodin saa hän. Joko osui luuhun?<br />
+</p>
+
+<p>ROSALIINA.
+Viskaanko sinuun vanhan Sanelman, joka oli jo mies silloin, kun Ranskan
+kuningas Pipin oli pikkuinen poika, mitä osaamiseen tulee?</p>
+
+<p>BOYET.
+Niin että minä voin vastata yhtä vanhalla, joka oli aikaihminen silloin
+kuin Britannian kuningatar Ginevra<a name="FNanchor_9" id="FNanchor_9"></a><a href="#Footnote_9" class="fnanchor">[9]</a> oli pikkuinen tyttö, mitä
+osaamiseen tulee.</p>
+
+<p>ROSALIINA (laulaa).</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">Et sinä osaa, osaa, osaa,<br /></span>
+<span class="i0">Et sinä osaa, hyvä mies.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>BOYET.</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">Jos min' en, min' en, min' en osaa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin osaa toinen, kuka ties.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Rosaliina ja Katariina menevät.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Mut tääpä oikein hupaisaa, kun kumpikin noin hosuu.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Ja ihmepaikka: pilkkaan ihan kummaltakin osuu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vai pilkkaan! Pilkkaan, sanotko? Se pilkka mieless' aina!<br />
+No, jotta kutis muistaisit, niin tulppa reikään paina.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Sivuitse meni! Totisesti, teill' on käsi heikko.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Lähemmä hänet päästäkää, kyll' osaa napaan veikko.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos mull' on käsi heikko, niin teidän auttanee.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Hän silloin voiton ottaa ja tulpan halkaisee.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Hyi, noita riettaan puheita! Kyll' onkin rivosuu!<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Jos nuolest' ei hän lannistu, kyll' luodista lannistuu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Voi siinä käydä hullustikin. Hyvästi, huu, huu!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet ja Maria menevät.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Tuo maar on oikein moukka, ja pöllö, pässinpää!<br />
+Mut kylläpä minä ja naiset häntä koimme pehmittää!<br />
+Jes, sitä älyn lentoa ja hienoa törky-ivaa!<br />
+Siin' oli niin rietasta siivoa ja karkeata livaa!<br />
+Ja tuo Armado sitten &mdash; hänkös keimailee ja liuhkaa,<br />
+Ja naisten eellä astelee ja kantaa armon viuhkaa,<br />
+Ja heittää sormisuukkosen ja hienoon kiroilee!<br />
+Ja sitten kantapoikakin, tuo nokkela ja nirppu, &mdash;<br />
+Hyväinen taivas, sepä oikein pureva on kirppu!<br />
+Halloo! Heleijaa!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Melua kuuluu. Kallo menee.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Sama paikka.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, sir Nathanael ja Pöllö tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Sangen kunnianarvoinen riistanajo, todellakin, ja hyvän omantunnon
+todistuksen mukaan toimitettu.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hirvi oli, niinkuin hyvin tiedätte, <i>sanguis</i>, täysiverinen; kypsä
+kuin herrais-omena, joka tuossa niinkuin juveeli kelluvi <i>coeli</i> &mdash;
+taivaan, taivaslaen, taivaankannen &mdash; korvassa, ja nyt, niinkuin
+raakilas, putoavi <i>terrae</i> &mdash; maan, mannun, mantereen &mdash; silmille.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Tosiaan, Herra Holofernes, te maar oikein sievästi noita epiteettejä
+vaihtelette, niinkuin kirjanoppinut ainakin. Mutta, hyvä herra, takaan,
+että se oli viisivuotias häkylähirvi.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, <i>haud credo</i>.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Ei se ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä barbaarinen <i>intimatio</i>! Kuitenkin jonkinlainen
+<i>insinuatio</i>, ikäänkuin <i>in via</i> &mdash; hyvällä tiellä &mdash; <i>ad
+explicationem; facere</i>, tehdä, ikäänkuin <i>replicationem</i>, tai
+pikemmin, <i>ostentare</i>, osoittaa, ikäänkuin <i>suam inclinationem</i>,
+taipumustaan &mdash; sivistymättömän, sievistämättömän, säädystymättömän,
+siivottoman, siistimättömän, tai, oikeammin, oppimattoman, tai,
+oikean-oikeammin, vakaumattoman tapansa mukaan &mdash; pistää minun
+<i>haud credo'ni</i> sijaan metsänriistan.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Sanoin, ettei se riista ollut mikään hautareeta, vaan sarvas.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Kahdesti kiehutettu yksinkertaisuus, <i>bis coctus! O, monstrum</i>
+tietämättömyys, kuink' olet ruokoton!</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Niin, outoapa ruokaa hälle kirjan herkut on. Hän ei ole koskaan, niin
+sanoakseni, syönyt paperia, hän ei ole mustetta juonut; hänen älynsä ei
+ole kyllytettyä; hän on pelkkä eläin, jolla on vain tylsemmät osat
+tunnokkaat.<br />
+Nuo katokasvit luotu on, ett' osaisimme kiittää &mdash;<br />
+Jota teemmekin me, joilla on maku ja tunto &mdash;<br />
+Niist' oiva-hedelmistä, joita suuremp' äly siittää.<br />
+Minun ois yhtä sopimaton olla tyhmä houkka,<br />
+Kuin että tuosta tolvanasta tulis kirjatoukka.<br />
+Mut, <i>omne bene</i>, sanon; olen isä-ukon tuumaa:<br />
+Ei kestä kaikki tulta, vaikka kestävätkin kuumaa.<br />
+<br />
+PÖLLÖ.<br />
+Te, kirjamiehet, arvatkaas: ken oli kuukautinen,<br />
+Kun syntyi Kain, ja viel' ei ole viisiviikkohinen?<br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Dictynna</i>, rakas Pöllö; <i>Dictynna</i>, rakas Pöllö.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Mikä se tikkatynnä on?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Se on <i>Phoeben, Lunan</i>, kuun liikanimi.</p>
+
+<p>
+HOLOFERNES.<br />
+Kuu oli kuukautinen jo, kun Aadam oli lapsi,<br />
+Ja viel' ei viisiviikkoinen, kun Aadam on harmaahapsi.<br />
+Allusioni ei muutu vaihdoksesta.<br />
+</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Se on vallan totta: alasioni ei muutu vaihdoksesta.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Jumala kykyäsi lohduttakoon! Minä sanoin, että allusioni ei muutu
+vaihdoksesta.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Ja minä sanon, että yläsioni ei muutu vaihdoksesta, sillä kuu ei koskaan
+tule kuukautta vanhemmaksi; ja sanon sen vieläkin, että sarvas se oli,
+jonka prinsessa ampui.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra Nathanael, tahdotteko kuulla extemporoidun, noin vain hihasta
+ravistetun, <i>epitaphium'in</i> hirven kuolemasta? Ja tietämättömän
+tyydytykseksi olen nimittänyt hirven, jonka prinsessa ampui, sarvaaksi.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Perge</i>, hyvä herra Holofernes, <i>perge</i>, kun vain suvaitsette
+jättää rivoudet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Olen koettanut vähän noudattaa alkusointua, sillä se osottaa luontevuutta.</p>
+
+<p>
+"Prinsessa keihäänkärjellänsä kaatoi kauniin tarvaan,<br />
+Tai ruunuhirven sanon, kun sen kaatoi ruunupää;<br />
+Tai, kun on somat sarvet sillä, sanokaamme sarvaan;<br />
+Ja huuto käy, ja sarvas tarvas viitaan vilistää;<br />
+Ja hallit haukkuu, jouset paukkuu, vastaan vastaa vaarat,<br />
+Kun kaatuu tarvaat, ruunuhirvet, sarvaat sarvihaarat."<br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Tavaton pää, oikein älyniekka!</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Kylläpä sen pää vähän tavattomasti niekkaakin.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Se on lahja, jonka omistan, vähäpätöinen, vähäpätöinen; kummallinen,
+hullunkurinen henki, täynnä muotoja, kuvia, haamuja, esineitä, aatteita,
+havainnoita, mulkkauksia ja mullistuksia. Ne ovat siinneet muistiin
+mahalaukussa, kasvaneet <i>pia mater'in</i> äidinkohdussa ja ilmoille
+syntyneet tilaisuuden kypsyessä. Mutta se lahja on hyvä niissä, joissa
+se on terävä, ja minä olen siitä kiitollinen.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Herra, minä kiitän Jumalaa teistä, ja niin voivat seurakuntalaisenikin
+tehdä; sillä pojat saavat teiltä hyvää johdatusta, ja tyttäret varttuvat
+vahvasti teidän kauttanne; te olette oiva <i>membrum</i> yhteiskunnassa.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Mehercle</i>, jos pojat ovat älykkäitä, eivät he tarvitse ohjausta,
+ja jos tyttäret ovat vastaanottavaisia, tahdon heissä parastani koettaa.
+Mutta, <i>vir sapit, qui pauca loquitur</i>. Feminiini-henki meitä
+tervehtää.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Jaquenetta ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Jumal' antakoon hyvää huomenta, herra kirkherra!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Herra kirkherra, &mdash; <i>qvasi</i> kirkiherra. Mutta ketä se kirki vetää?</p>
+
+<p>KALLO.
+Sitä, herra koulumestari, joka on enimmin tikanpojan näköinen.<a name="FNanchor_10" id="FNanchor_10"></a><a href="#Footnote_10" class="fnanchor">[10]</a></p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tikanpojan näköinen! Neronleimaus maanturpeesta, kyllin hyvä piikiven
+kipinäksi, kyllin hyvä päärlyksi sialle! Somaa, sievää!</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä herra kirkherra, olkaa hyvä, lukekaa tämä kirje minulle. Kallo on
+sen minulle tuonut, ja don Armado on sen minulle lähettänyt. Lukekaa se,
+olkaa hyvä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Fauste, precor gelida qvando pecus omne sub umbra ruminat</i> &mdash; ja niin
+edespäin. Ah, sinä hyvä vanha Mantuanus!<a name="FNanchor_11" id="FNanchor_11"></a><a href="#Footnote_11" class="fnanchor">[11]</a> Minä voin sanoa sinusta
+samaa kuin matkustaja Venetiasta:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">&mdash; Vinegia, Vinegia,<br /></span>
+<span class="i0">chi non ti vede, non ti pregia.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Vanha Mantuanus! Vanha Mantuanus! Joka ei sinua ymmärrä, se ei sinua
+rakasta. &mdash; <i>Ut, re, sol, la, mi, fa</i>.<a name="FNanchor_12" id="FNanchor_12"></a><a href="#Footnote_12" class="fnanchor">[12]</a> &mdash; Anteeksi, hyvä herra,
+saanko kuulla sisällyksen? Tai pikemmin, niinkuin Horatius sanoo tuossa
+&mdash; &mdash; Mitä hittoa, värssyjäkö?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Niin kyllä, ja sangen oppineita.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Suokaa minun kuulla siitä stroofl, stanza, värssy. <i>Lege, domine</i>.</p>
+
+<p>
+NATHANAEL (lukee).<br />
+"Jos lempi valan rikkoo, niin kuinka lempeen vannon?<br />
+Min kauneuteen vannon, se pysyy, eikä muu.<br />
+Vaikk' itseni ma petän, sua pettääkö mä hannon?<br />
+Kuin pajuvitsa taipuu sun eessäs tammipuu.<br />
+Pois kirjans' oppi heittää ja silmiäsi lukee,<br />
+Niiss' ilot kaikk' on, mitä vain voi taito käsittää.<br />
+Sun tuntemises yksin se tiedon tiedoks pukee;<br />
+Se kieli vain on viisas, ken voi sua ylistää.<br />
+Ken ei sua ihmettele, se vain on tietopuoli &mdash;<br />
+Mun älyni on ylväs, kun ihmetellä voi.<br />
+Zeun jylinä on äänes ja silmäs Zeun on nuoli:<br />
+Kun vihoissas et ole, tää säihkyy, tuo se soi.<br />
+Suo, taivaallinen, anteeks, ett' alhain maisin kielin<br />
+Ma taivaan kauneutta näin ylistellä mielin!"<br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Te ette löydä apostrofeja ja hairahdutte näin korosta. Antakaahan kun
+minä tuota <i>canzonettaa</i> silmäilen! Tässä on vain tavumittaa
+tarkattu, mutta eleganssi, keveys, runouden kultainen poljento &mdash;
+<i>caret</i>. Ovidius Naso se vasta oli mies! Ja miksikä juuri Naso?
+Siksi että hän haistamalla vainusi fantasian lemuavat kukkaset,
+mielikuvituksen ponnet. <i>Imitari</i> ei ole mitään; <i>imitari</i> voi
+koira herraansa, apina hoitajaansa, opetettu hevonen ratsastajaansa.
+Mutta, <i>damosella</i>, neitsyt, onko tämä kirje osoitettu teille?</p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+On, herra, sen on lähettänyt eräs herra Biron, tuon vieraan
+kuningattaren hovimiehiä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tahdon katsastaa päällekirjoitusta. "Ihanaisimman neiti Rosaliinan
+lumivalkeaan käteen." Tahdon uudestaan tarkastaa kirjeen hengestä sen
+persoonan nimitystä, joka on sen kirjoittanut sille henkilölle, jolle se
+kirjoitettu on. "Teidän korkeasukuisuutenne nöyrin, alamaisin palvelija,
+Biron." Herra Nathanael, tämä Biron on niitä kuninkaan valakumppaneita,
+ja tässä hän on asettanut sen vieraan kuningattaren saattonaiselle
+kirjeen, joka <i>accidentaliter tai per progressionem</i> on joutunut
+harhaan. &mdash; Sipsuta ja mene, pikku ystävä; jätä tämä kirje kuninkaan
+kuninkaalliseen käteen; se saattaa koskea tähdellisiä asioita. Älä
+kuluta aikaa niiaamisiin; minä vapautan sinut velvollisuudestasi.
+<i>Adio!</i></p>
+
+<p>JAQUENETTA.
+Hyvä Kallo, tule mukaan. &mdash; Jumala varjelkoon teidän arvoisuuttanne!</p>
+
+<p>KALLO.
+Tulen kanssasi, tyttö.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Te olette toimittanut tämän asian jumalanpelvossa ja sangen omantunnon
+mukaisesti; ja niinkuin muudan kirkkoisä sanoo &mdash;</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Älkää puhuko, pastori, kirkkoisistä; minä pelkään kaikkia kaunistelevia
+kaunistuksia. Mutta palataksemme värssyihin: pidättekö niistä, herra
+Nathanael?</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Vallan erinomaisesti, mitä kirjoitustapaan tulee.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minä tänään lounastan erään oppilaani isän luona, missä, jos te ennen
+atriaa suvaitsette ruokaluvulla ylösrakentaa pöytäkuntaa, minä sen
+<i>privilegium'in</i> nojalla, jota sanotun lapsen tai oppilaan vanhempain
+luona nautin, tahdon ottaa toimittaakseni teidän <i>benvenuto'nne</i>; ja
+jossa samassa paikassa tahdon toteen näyttää, että sanotut värssyt ovat
+sangen opittomat ja vailla sekä runouden että älyn että mielikuvituksen
+tuoksua. Minä pyydän teitä seurakseni.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Ja minä kiitän teitä, sillä seura on &mdash; niinkuin raamatussa sanotaan &mdash;
+elämän onnellisuus.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Ja, <i>haud dubito</i>, raamattu on näissä asioissa erehtymätön tuomari. &mdash;
+(Pöllölle.) Herra, teidätkin minä kutsun. Ette saa evätä; <i>pauca verba</i>.
+Tulkaa! Jalosukuiset ovat riistanajossa, ja me menemme virvoituksille.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Kolmas kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Kuningas vainuu otusta; minä vainoon itseäni. He ovat pikiintyneet
+ajoonsa; minä olin ajautunut pikeen, &mdash; pikeen, joka jättää tahran.
+"Tahran"! Ruma sana. No niin; paina puuta, suru! sillä niin sanotaan
+narrin sanoneen, ja niin sanon minäkin, ja minä olen narri. Hyvin
+todistettu, äly! Jumal' avita, tuo lempi on yhtä hupsu kuin Ajax, se
+tappaa lampaita, se tappaa minut; minä olen lammas. Taaskin hyvin
+todistettu minun puoleltani! En tahdo lempiä; jos sen teen, niin
+hirttäkööt minut! En, totta totisesti, en tahdo. Mutta ah, hänen
+silmänsä! &mdash; kautta taivaan valkeuden, jos ei tuota hänen silmäänsä
+olisi, niin en häntä lempisi; niin, noita hänen kahta silmäänsä! Niin
+oikein, minä en tee tässä maailmassa muuta kuin valehtelen, ja
+valehtelen omaan kurkkuuni. Minä lemmin, kautta taivaan, ja olen siitä
+oppinut runonteon ja raskasmielisyyden; ja tässä on kappale runojani, ja
+tässä raskasmielisyyteni. Yhden sonettini hän on jo saanut; hupsu sen
+vei, narri sen lähetti, ja neiti sen sai. Herttainen hupsu, herttaisempi
+narri, herttaisin neiti! Kautta maan ja taivaan, olisipa tuo soma
+sutkaus, jos nuo toisetkin kolme olisivat samassa kiipelissä! Tuossa
+tulee yksi, paperi kädessä. Jumala armossa suokoon hänen huokailla!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Kiipeää puuhun.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Voi mua!<br />
+</p>
+
+<p>BIRON (syrjään).
+Haavoitettu, kautta taivaan! &mdash; Jatka, rakas Cupido! Sinä olet
+linnunnuolellasi satuttanut häntä vasempaan nisänpäähän. &mdash; Toden totta,
+salaisuuksia! &mdash;</p>
+
+<p>KUNINGAS (lukee).</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Niin hellää suuteloa päivän kulta<br /></span>
+<span class="i2">Ei ruusun kastepisaroille suo,<br /></span>
+<span class="i0">Kuin sinun silmäs säteilevää tulta<br /></span>
+<span class="i2">Yökasteelle mun kasvojeni luo.<br /></span>
+<span class="i0">Niin kimaltelevista syvyyksistä<br /></span>
+<span class="i2">Ei heijastele hopeainen kuu,<br /></span>
+<span class="i0">Kuin kuvas minun, kurjan, kyynelistä:<br /></span>
+<span class="i2">Jok' itkun karpaloon se kuvastuu.<br /></span>
+<span class="i0">Jokainen kyynel, joka silmään kierii,<br /></span>
+<span class="i2">Triumfivaunuissaan sun voittoon vie.<br /></span>
+<span class="i0">Kas, kuinka kyynelvirta yhä vierii!<br /></span>
+<span class="i2">Mun tuskani sun maineesi on tie.<br /></span>
+<span class="i0">Äl' itsees mielly, muuten peilinäs<br /></span>
+<span class="i2">Iäti itkeä saan edessäs.<br /></span>
+<span class="i0">Sulouttas, valtain valtias, ei kieli<br /></span>
+<span class="i2">Voi kertoa, ei ajatella mieli."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+Mitenkä sais hän tietää tuskani?<br />
+Paperin tuohon lasken.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Päästää lehden kädestään.)</span><br />
+<span style="margin-left: 11em;">Armas metsä,</span><br />
+Luo varjos hupsun töihin! Kuka tulee?<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Vetäytyy syrjään.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longaville tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(syrjään).</span><br />
+<br />
+Mitä? Longaville? Ja lukee? Kuunnelkaamme!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Sun kaltaisesi narrin lisää saamme.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Voi mua! Rikoin valani.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Hän kulkee</span><br />
+Paperi rinnoilla, kuin valapatto.<a name="FNanchor_13" id="FNanchor_13"></a><a href="#Footnote_13" class="fnanchor">[13]</a><br />
+<br />
+KUNINGAS (syrjään).<br />
+Hän lempii! Häpeäni seuraa saa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Niin, toinen juoppo toista rakastaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Minäkö ensimmäinen valapatto?<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Sua lohduttaa voin: kaksi muuta<br />
+peittää sama katto.<br />
+Sa tulet triumviiriksemme, paikkaan ylimpään,<br />
+Cupidon kaakinpuuhun, johon hölmöt hirtetään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Nää jäykät värssyt lempeä ei nostaa voi.<br />
+Maria, lemmenvaltiaani, oi!<br />
+Ei, proosaks puhun; hukkaa riimityö!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Oi, riimi Cupidon on housun vyö;<br />
+Sit' älä tärvele.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">No, tämä menköön!</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lukee.)</span><br />
+</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Sun silmäs, joka puhuu taivaan kieltä<br /></span>
+<span class="i2">Ja jonk' on suhteen mailma voimaton,<br /></span>
+<span class="i0">Mun vietellyt on valanehdon tieltä.<br /></span>
+<span class="i2">Sun tähtes rikon, &mdash; sekö rikost' on?<br /></span>
+<span class="i0">Pois naiset kielsin, mutta sinä vainen<br /></span>
+<span class="i2">Oot jumalatar, sua en kieltää saa;<br /></span>
+<span class="i0">Ei taivaan lempeen koske vala mainen;<br /></span>
+<span class="i2">Sun armos synnistä mun puhdistaa.<br /></span>
+<span class="i0">Valat on henkeä, ja usvaa henki;<br /></span>
+<span class="i2">Kun maahan paistat, päivyt, sätees sun<br /></span>
+<span class="i0">Tään haihduttavat usma-valasenki;<br /></span>
+<span class="i2">Siis jos se rikkuu, syy ei ole mun,<br /></span>
+<span class="i0">Sen vaikka rikon. Viisas valan parhaan<br /></span>
+<span class="i2">Pois vaihtaa paratiisin ilotarhaan."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+BIRON (syrjään).<br />
+Tuo vain on maksan kiihkaa, vain hekkumaa se valvoo.<br />
+Vai kana jumalatar! Epäjumalia palvoo!<br />
+Oi, auta, Herra, auta! Nyt harhaan joudutaan.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Tään kenen kanssa lähetän? &mdash; Haa! Seuraako saan?<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kätkeytyy.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Dumaine tulee, paperilehti kädessä.)</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+He piilosilla leikkivät, kuin lapset konsanaan.<br />
+Ma täällä ilmass' istun kuin puolijumalainen<br />
+Ja narriparkain salatöitä tähystelen vainen.<br />
+Viel' yksi säkki myllyyn! No, no älä perhanassa!<br />
+Dumainekin! Neljä kurppaa siis yhdess' altahassa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+"Oi, jumalainen Katri!"<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Oi, rienaileva narri!</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Oi, kautta taivaan, ihme on hän henkimaailmain!<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Ei, kautta maan, hän ruumiikas on! Valehtelet vain.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sen ambratukan rinnall' on itse ambra tummaa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Oi, korppi ambrankeltainen, se jotakin on kummaa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Kuin setri sorja.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Väärä! On toinen olka näivä</span><br />
+Kuin lapsen kantajalla.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Hän kaunis on kuin päivä.</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Kuin jotkut päivät; mut ei silloin saakaan päivä paistaa.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Oi, että toivomaani jo saisin minä maistaa!<br />
+<br />
+LONGAVILLE (syrjään).<br />
+Ja minä myös!<br />
+<br />
+KUNINGAS (syrjään).<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Ja minä myös, oi isä taivainen!</span><br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Aamen, ja minä myös! Niin tulis ilo ainainen.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Unohtaa hänet tahtoisin; mut hän vain elamoi<br />
+Kuin kuume veressäni; hänt' unohtaa en voi.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Kuin kuume veressäsi! No, avaa sitte suonta<br />
+Ja laske armas kupposeen: siin' oisi älyn juonta!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ma vielä kerran silmäelen tätä runo-rukkaa.<br />
+<br />
+BIRON (syrjään).<br />
+Ma vielä kerran nään, kuink' älyn lemmenhoukka hukkaa.<br />
+<br />
+DUMAINE (lukee).<br />
+</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i0">"Poika näki lempivä<br /></span>
+<span class="i0">Kevätkuussa, lemmenkuussa,<br /></span>
+<span class="i0">Kuinka kukka hempiä<br /></span>
+<span class="i0">Tuuditteli tuulen suussa;<br /></span>
+<span class="i0">Hieno kukkasen on huuli,<br /></span>
+<span class="i0">Sille suuta suikkaa tuuli.<br /></span>
+<span class="i0">Poika lemmensairas sois,<br /></span>
+<span class="i0">Taivaan tuuli hän ett' ois:<br /></span>
+<span class="i0">'Tuuli poskeasi muiskaa,<br /></span>
+<span class="i0">Suo se riemu mulle!' kuiskaa.<br /></span>
+<span class="i0">'Mutta ah! ma valan tein,<br /></span>
+<span class="i0">Sua en koskaan taittaaksein.<br /></span>
+<span class="i0">Vala tuo on nuoren hukka:<br /></span>
+<span class="i0">Nuoren poimittava kukka.'<br /></span>
+<span class="i0">Syntisekskö sanot mun,<br /></span>
+<span class="i0">Jos sun tähtes hairahdun?<br /></span>
+<span class="i0">Zeus sun tähtes vannois vainen,<br /></span>
+<span class="i0">Ett' on Juno mustalainen;<br /></span>
+<span class="i0">Valtansa hän vaihtais pois,<br /></span>
+<span class="i0">Jos vain lempes voittaa vois."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>
+Tuon lähetän, ja vielä monta, monta,<br />
+Joiss' ikävääni lausun suunnatonta.<br />
+Jos Longaville, Biron ja kuningas<br />
+Myös lemmess' oisi! Esimerkki, kas,<br />
+Petoksen tahrasta mun puhdistaisi:<br />
+Ei houkkain joukoss' yhtä huomattaisi.<br />
+<br />
+LONGAVILLE (astuu esiin).<br />
+Dumaine, sun lempes armoton on vasta,<br />
+Kun lemmentuskiis etsit osakasta.<br />
+Sa kalpenet, mut punastuisin minä,<br />
+Jos joutuisin noin ansaan kuin nyt sinä.<br />
+<br />
+KUNINGAS (astuu esiin).<br />
+Punastu vain! Syyss' olet yksin verroin,<br />
+Ja herjatessas herja kaksin kerroin.<br />
+Mariaa etkö lemmi? Eikö sille<br />
+Runoja koskaan tehnyt Longaville?<br />
+Povelleen koskaan ristiin käsiään<br />
+Ei pannut, vaimentaakseen sydäntään?<br />
+Ma tuonne pensaikkoon kun piilouduin,<br />
+Näin teidät, puolestanne punastuin;<br />
+Näin ilveenne ja kuulin runon pauhun,<br />
+Himonne näin ja huokaustenne sauhun.<br />
+"Ah!" sanoi toinen, kehui silmäin tulta;<br />
+"Zeus!" sanoi toinen, kiitti hiusten kultaa.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Longavillelle.)</span><br />
+Sa pattovalall' aioit taivaan ostaa.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Dumainelle.)</span><br />
+Ja sinä Zeunkin petturiksi nostaa.<br />
+Biron mit' arvellee, kun kuulla saa,<br />
+Ett' oli valanne vain joutavaa?<br />
+Kuink' ilkkuukaan ja ivaa salamoi!<br />
+Ja kuinka nauraa, hyppii, ilakoi!<br />
+En, vaikka mailman saisin, enpä soisi<br />
+Ett' yllättää näin minua hän voisi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis heti ruoskin tekopyhän juonet.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Astuu alas puusta.)</span><br />
+Ah, valtiaani, mulle anteeks suonet.<br />
+Hyväinen! Miksi lemmest' ahdistat<br />
+Maan matoja, kun itse rakastat?<br />
+Ei silmäs vaunu, ei! Sen kyynelissä<br />
+Erästä prinsessaa ei näkyvissä!<br />
+Et rikkonut sa vannomaasi valaa!<br />
+Hyi, runot vain on riimisepän alaa!<br />
+Sua eikö hävetä? Teill' eikö kellään<br />
+Häpyä, näin kun teitä yllätellään?<br />
+Te näätte toisissanne raiskan, te,<br />
+Mut minä teissä huomaan malkanne.<br />
+Mit' ilvettä ma näin ja hullutusta<br />
+Ja tuskaa, huolta, voihkaa, huokausta!<br />
+Tuoll' istuin tyynnä levossa, ja kas,<br />
+Jo muuttuu sääskeks itse kuningas,<br />
+Suur' Hercules se hyrrää kierittää,<br />
+Salomo viisas polskaa vierettää<br />
+Ja Nestor nakkaa piippaa poikain kanssa<br />
+Ja synkkä Timon nauraa tosissansa!<br />
+Miss' istuu tuskas? sano, Dumaine hyvä;<br />
+Ja missä, Longaville, sun vaivas syvä?<br />
+Ja kuninkaani? Sydämmessä, haa! &mdash;<br />
+Häälientä, hei!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Jo karvaaks pila saa.</span><br />
+Sin' olet salaa yllättänyt meitä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Te yllätitte mun, en minä teitä.<br />
+Olen kunnon mies; ma synnin tekisin,<br />
+Jos pyhän valani ma rikkoisin.<br />
+Min' olen yllätetty, teidänlaiseen<br />
+Kun seuraan yhdyin perin horjuvaiseen.<br />
+Runoja teinkö minä? Huokailinko<br />
+Ma Riika piikaa? Aikaa kulutinko<br />
+Koruun ja loruun? Ylistinkö myötä<br />
+Näköä, otsaa, silmää, rintaa, vyötä,<br />
+Tai kättä, jalkaa, säärtä, päkiätä,<br />
+Suuta ja muuta? &mdash; (Aikoo mennä.)<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Seis, seis! Mikä hätä?</span><br />
+Ken pakoon juoksee? Kunnon mies vai varas?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Paeta lempeä on teko paras.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Jaquenetta ja Kallo tulevat.)</span><br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+Kiesauta kuningasta!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mik' on tuo kapine?</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Vain kapinaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Vai kapinaa! No mitä tähtää se?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Ei mitään, herra.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">No, jos se on mitään tähtäämättä,</span><br />
+Niin pois voit kapinoines sa mennä suoraa kättä.<br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+Ma pyydän, hyvä herra, tää kirja lukekaa:<br />
+Kirkherra sitä epäili, se lienee kapinaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Biron, se lue läpi.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron lukee kirjeen.)</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Mut keltä sinä sait sen?</span><br />
+<br />
+JAQUENETTE.<br />
+He, tuolta Kallolta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Ja keltä sinä sait sen?</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Dun Adramadiolta, Dun Adramadiolta.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron repii kirjeen palasiksi.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mik' on sun? Rikki revit sen? Näit vaaralliseks kait sen?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain turhaa, herra, joutavaa! Pois heittäkäätte pelko.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kas, kuink' on kiihkeissään hän! Tuosta täytyy ottaa selko.<br />
+<br />
+DUMAINE (noukkii palaset maasta).<br />
+Bironin on se käsialaa; tuoss' on nimi alla.<br />
+<br />
+BIRON (Kallolle).<br />
+Äpärä sinä, pöllöpää, mun häpäisetkö vallan? &mdash;<br />
+Niin, tunnustan sen, syypää olen, syypää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 21em;">Näänkö unta?</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kun kolmeen narriin neljäs yhtyy, täys on ruokakunta.<br />
+Te kuningas, ja minä, ja tuo, ja tuokin tuolla,<br />
+Olemme lemmenvarkaita, ja meidän täytyy kuolla.<br />
+Ma lisää kerron, mut ei nuo saa silloin olla lässä.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Nyt tasaluvuss' ollaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Niin, meit' on neljä tässä. &mdash;</span><br />
+No, eikö kyyhkyt mene?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Pois, moukat, lähtekää!</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Pois kunnon väki ajetaan, ja konnat tänne jää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo ja Jaquenetta menevät.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt, rakastajat rakkaat, syleilyyn!<br />
+Liha ja veri kaiken kantaa syyn.<br />
+Merell' on luode, vuoksi; taivas muuttuu,<br />
+Ja vanhaan sääntöön veri nuori suuttuu.<br />
+On jokaisella luonnossansa määrä,<br />
+Siis meidän täytyi tehdä vala väärä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tuo kirje sunko lempes oli luomaa?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kysyykin! Ken vain Rosaliinan huomaa,<br />
+Se niinkuin raaka villi Indianmaan,<br />
+Kun kirkkaan idän portit aukeneepi,<br />
+Pää kumarassa, huikauksissaan,<br />
+Syleillen halpaa maata suuteleepi.<br />
+Ken röyhkän kotkankatseen rohkeneis<br />
+Sen tytön taivaalliseen otsaan luoda<br />
+Ja ei sen kirkkaudesta huikeneis?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kas vain tuot' intoa ja kiihkaa tuota!<br />
+Mun armaani on heljä kuu, mut sun<br />
+Se tuskin näkyvä on tähtiräivä.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siis min' en minä, ei nää silmät mun.<br />
+Mun armaani jos häipyy, yöks käy päivä.<br />
+Suloista valituimmat kerääntyy<br />
+Kuin kukkakauppaan hänen poskillensa,<br />
+Siin' eri arvot yhdeks yhdistyy<br />
+Ja itse moite vait on moitteinensa.<br />
+Kaikk' ota puhetaidon kauneudet, &mdash;<br />
+Rusetta turhaa! Hän ei kaipaa noita;<br />
+Kehua sopii kauppatavaroita;<br />
+Vain rumennust' on vajaat kiitokset.<br />
+Erakko kurttu, sadan talven mies,<br />
+Siloittuu hänen katseestaan ja suortuu,<br />
+Pois putoo hartioilta iän ies,<br />
+Ja kehtolapseks sauvaniekka nuortuu.<br />
+Oi, maailmaan, hän aurinkona paistaa!<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuin musta puu on armaas, toden totta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kuin musta puuko? Puuta jumalaista!<br />
+Jos siit' ois puusta vaimo, kelpais ottaa.<br />
+Tääll' onko kirjaa? Vala lukekaa;<br />
+Ma vannon: kauneus ei kauneutta,<br />
+Tuon silmästä jos kauneuttaan ei saa.<br />
+Tuo mustuus suloisint' on suloutta.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ihmettä! Musta vankilan on pinta,<br />
+Yön hipiä ja airut helvetin,<br />
+Mut taivaan otsa kauneutt ihaninta.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Piru se kiusaa valoss' enkelin.<br />
+On armaan kulmat mustat murheissaan<br />
+Siit', että punaus ja tekotukka<br />
+On monen pojan viettelys ja hukka;<br />
+Siks kauneus hänessä on mustissaan.<br />
+Hän ajan muodin kääntää tavoilleen:<br />
+Jo nyt on luonnon väri punausta,<br />
+Ja puna, välttääksensä parjausta,<br />
+Itsensä mustaa hänen mielikseen.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+No, siks se nuohoojakin musta on.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ja kolarikin kiiltää niinkuin piki.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siks ihollansa kerskaa neekeriki.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Nyt loistaa yö, on soihtu tarpeeton.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nuo teidän neidot sadetta ei kestä:<br />
+Varovat, että maali viruis pois.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sun neittäs sietäis satehessa pestä:<br />
+Monikin likasilmä kauniimp' ois.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ma kauniiks häntä kehun tuomiopäivään.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Piru silloin vähemmän sua säikyttää.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Noin voikin rakastua moiseen räivään!<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+On yhtä helttusi ja saapas tää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Näyttää kenkäänsä.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Jos katukiviä sun silmäs oisi,<br />
+Hän liian siro niit' ois polkemaan.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Hyi, hitto! Silloin katu nähdä voisi,<br />
+Mit' ei voi muuten silmä konsanaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis lemmimmekö kaikki todellaki?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin, kaikki ollaan valapattureita.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Todista, Biron, ettei rikkureita<br />
+Täss' olla, ett' on pyhä lemmen laki.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Niin kyllä, täytyy pahaa liehistellä.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Oo, jokin keino, kuje verraton,<br />
+Mill' oisi perkelettä silitellä!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Valarikon rasvaa!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Sitä tarvis on. &mdash;</span><br />
+No, kuulkaa siis, te lemmen miekkamiehet!<br />
+Muistelkaa mitä ensin vannoitte:<br />
+Lukea, paastota, ei naista nähdä, &mdash;<br />
+Se nuoruuden on majesteetin pilkkaa.<br />
+Te paastota! Teill' liian nuor' on vatsa,<br />
+Ja kieltäymys se siittää tauteja:<br />
+Ja opille kun valan teitte, herrat,<br />
+Niin kukin teistä kirjat vannoi pois.<br />
+Haaveilla, miettiäkö aina voitte?<br />
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,<br />
+Kuink' oisitte te löynneet tiedon aarteet,<br />
+Jos kauniit' ei ois naisen kasvoja?<br />
+Naissilmistä ma tämän opin sain:<br />
+Ne on se opinahjo ja se kirja,<br />
+Jost' ammensi Prometheus tulensa.<br />
+Tuo kirjain tonkiminen kahlehtii<br />
+Niin verisuoniin virkut elonhenget,<br />
+Kuin ponnistus ja alituinen liike<br />
+Lamauttaa matkamiehen jännevoiman.<br />
+Kun naista näkemästä kieltäydyitte,<br />
+Niin silmän käytön pois te kielsitte,<br />
+Ja opin myös, jok' oli valan aihe.<br />
+Maailmass' onko kirjaa, joka niin<br />
+Opettaa kauneutta kuin naisen silmä?<br />
+Niin, oppi vain on jokin lisä meissä,<br />
+Ja oppimme on siellä, missä me;<br />
+Siis naisen silmiss' itsesi jos näet,<br />
+Niin näet kaiken oppisikin niissä.<br />
+Oo, valan teimme opiskella, herrat,<br />
+Ja sillä kirjat pois me vannoimme.<br />
+Te, kuningas, ja sinäkin, ja sinä,<br />
+Teist' irti saisko lyijynraskas miete<br />
+Niin hehkuvia runosäkeitä<br />
+Kuin kauniin opettajan sulosilmä?<br />
+Muu oppi innotonna aivoiss' istuu,<br />
+Työjuhdillensa kuiville se tuskin<br />
+Isosta vaivast' elintarpeet suo;<br />
+Mut lempi, naisen silmäst' opittuna,<br />
+Ei elä yksin aivoin kammitsoissa,<br />
+Vaan elementtein voimalla se kiertää<br />
+Kuin aatos nopeasti joka tarmon<br />
+Ja panee joka tarmoon kaksoistarmon,<br />
+Lisäten näin sen tehoa ja tointa.<br />
+Siit' aimo terävyyden silmä saa;<br />
+Kotkankin näön sokaa lemmen katse;<br />
+Pieninkin ääni lemmen korvaan soi,<br />
+Miss' urkkivan on varkaan kuulo tylsä;<br />
+Arempi, hienompi on lemmen tunto<br />
+Kuin herkät sarvet etanan; ja maireemp'<br />
+On maisti lemmellä kuin Bacchuksella.<br />
+Sisultaan lempi on kuin Hercules,<br />
+Ain' ylös Hesperidein puihin kiipee;<br />
+Kuin Sfinxi viekas, sulosointuinen<br />
+Kuin kannel, Phoiboon hiuksin kielitetty.<br />
+Kun lempi haastaa, jumaltenkin kuoro<br />
+Nukuttaa taivaan unilauluillaan.<br />
+Ei tohdi runoniekka kynään käydä,<br />
+Jos sit' ei kasta lemmen huokauksiin;<br />
+Mut silloin villin korvaa runo hurmoo<br />
+Ja tyranniinkin hellyytt' istuttaa.<br />
+Naissilmistä mä tämän opin sain:<br />
+Niiss' yhä Prometheuksen tuli säihkyy.<br />
+Ne on se kirja, opinahjo, koulu,<br />
+Mi koko mailmaa ohjaa, tukee, neuvoo;<br />
+Ei ilman niitä mitään kelpaavaa.<br />
+Pois naiset vannoa on narrin työtä,<br />
+Ja narrin työt' on pitää moinen vala.<br />
+Viisauden tähden &mdash; jok' on kaikkein mieleen<br />
+Ja lemmen tähden &mdash; jonk' on mieleen kaikki<br />
+Ja miehen tähden &mdash; jost' on naisen synty &mdash;<br />
+Ja naisen tähden &mdash; jost' on miehen alku &mdash;<br />
+Pois valat, jotta saamme itsemme!<br />
+Valaamme muuten itse hukkaannumme.<br />
+On hurskastakin moinen valan rikko,<br />
+Täss' itse laupeus kun täyttää lain;<br />
+Ja mik' on ero laupeuden ja lemmen?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis, pyhä Amor! Taistoon, soturit!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Esille pamput! Hyökkäys päälle, herrat!<br />
+Hei, hopsan, kumoon kaikki! Mutta neuvon,<br />
+Ett' olkaa taistelussa selin päivään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Vakaasti puhukaamme, ilkkumatta:<br />
+Siis noita ranskakkoja kosimme?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, ja ne saamme myös. Siis miettikäämme<br />
+Huvia heille heidän teltoissaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut puistost' ensin tänne tuomme heidät,<br />
+Ja palatessa kukin armastaan<br />
+Kädestä viepi. Iltapuolla sitte<br />
+Jotakin kummaa ratoks keksimme,<br />
+Niin sopivaa kuin lyhyt aika myöntää.<br />
+Ilot, hypyt, naamiaiset toimitamme,<br />
+Näin kylväin Lemmen tielle kukkiamme.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Pois! Käyttäkäämme mitä aikaa jää;<br />
+Ei aikaa nyt saa turhaan menettää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ken kylvää lustett', ei saa viljaa niittää;<br />
+Tasaista uraans' oikeus kulkee vaan.<br />
+Lepakot vaimoiks rikkureille riittää;<br />
+Parempaa kuparill' ei saadakaan.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
+
+
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Toinen kulma samaa puistoa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Nathanael ja Pöllö tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Satis qvod sufficit</i>.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Kiitän jumalaa teistä, herra. Teidän pöytäpakinanne olivat teräviä ja
+sisältörikkaita; huvittavia, olematta naurettavia, älykkäitä, olematta
+teeskenneltyjä, rohkeita, olematta omahyväisiä, uutukaisia, olematta
+siltä vääräoppisia. Keskustelin tänä <i>quondam</i> päivänä erään
+kuninkaan seuralaisen kanssa, jonka arvo, nimi eli nimitys on Don
+Adriano de Armado.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Novi hominem tamqvam te</i>. Hänen huumorinsa on lennokas,
+puhetapa peremptorinen, kieli lipeä, silmä kunnianhimoinen, käynti
+majesteetillinen ja koko yleiskäytös turhamainen, naurettava ja pöyhkeä.
+Hän on liian keimeä, liian konstaileva, liian teeskennelty, liian
+eriskummainen, ikäänkuin liian ulkomaalaistunut, jos niin saan sanoa.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Sangen erinomainen ja valittu <i>epitetum</i>.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Ottaa esiin muistikirjansa.)</span><br />
+</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hän venytteleepi puheliaisuutensa rihmaa hienommaksi kuin hänen
+todistelunsa säie sallii. Minä inhoan tuollaisia fanaattisia fantasmeja,
+tuollaisia epäseurallisia, turhantarkkoja apinoita, tuollaisia
+oikeinkirjoituksen rääkkääjiä, jotka sanovat "nuo", kun pitäisi sanoa
+"nuot"; "ne", kun pitäisi ääntää "net" &mdash; n, e, t, eikä n, e; jotka
+tavaavat "selän", eikä "seljän"; "lukia" <i>sine</i> j, eikä "lukija"
+<i>cum</i> j; "punainen" on "punanen", "haaksi" <i>vocatur</i> "haahti",
+"taakse" <i>abbreviatur</i> "taa". Semmoinen on inhoittavaa &mdash; tai
+niinkuin hän sanoisi: inhottavaa &mdash; siitä sukeltaa esiin <i>insania &mdash;
+ne intelligis; domine</i>? &mdash; mielettömyys, hupsuus.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Laus deo, bone intelligo</i>.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Bone? bone</i>, kun pitäisi olla <i>bene</i>. Priscianukselle pieni
+korvapuusti! Olkoon menneeksi!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado, Tiisa ja Kallo tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+<i>Videsne, quis venit</i>?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Video et gaudeo</i>.</p>
+
+<p>ARMADO (Tiisalle).
+Spoika!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Qvare</i> spoika, eikä poika?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Rauhan miehet, tervehdykseni!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sotaisa herra, <i>salutationem</i>!</p>
+
+<p>TIISA (syrjään Kallolle).
+He ovat olleet suurissa kielipidoissa ja sieltä varastaneet rippeet.</p>
+
+<p>KALLO.
+Oo, he ovat jo kauan eläneet sanojen sekalatkulla. Ihmettelen, että
+herrasi ei jo ole sinua niellyt sanan verosta, sillä ethän ole kiireestä
+kantapäähän niinkään pitkä kuin <i>honorificabilitudinitatibus</i>;
+helpompi on nielaista sinut kuin lökari-rusina.</p>
+
+<p>TIISA.
+Vait! Jyrinä alkaa.</p>
+
+<p>ARMADO (Holoferneelle).
+Monsieur, tehän olette kirjanoppinut?</p>
+
+<p>TIISA.
+On oikein, hän opettaa pojille aapiskirjaa. &mdash; Mitä on a, b, takaperin
+luettuna, sarvet päällä?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Bä, <i>pueritia</i>, sarvijaakko.</p>
+
+<p>TIISA.
+Bä, tyhmä pässi, sarviniekka. &mdash; Kuulette, että hän on oppinut.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Qvis, qvis</i>, sinä kerake?</p>
+
+<p>TIISA.
+Yhdestoista kerakkeista, jos te ne luettelette järjestyksessä, taikka
+kuudes, jos naikkonne sen tekee.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Kyllä minä: dee, hoo, jii, koo, ällä, ämmä...</p>
+
+<p>TIISA.
+On lammas. Jahka minä jatkan: ännä, pee, ärrä, ässä, tee; nyt te olette
+lammas.</p>
+
+<p>ARMADO.
+No, kautta <i>Mediterraneum'in</i> suolaisen laineen, sepä sievä isku,
+sukkela älyn pisto! Puksis, muksis, pau ja pilkkaan! Sillä sutkalla
+oli sarvet.</p>
+
+<p>TIISA.
+Ja jos lapsukainen ne panee vanhan miehen päähän, niin tulee siitä
+sarvipää.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä tarkoitus? Mikä tarkoitus?</p>
+
+<p>TIISA.
+Sarvet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sinä väittelet kuin <i>infantia</i>. Mene hyrrääsi hyräyttämään!</p>
+
+<p>TIISA.
+Jos annatte sarvenne hyrräksi, niin kyllä minä hyräyttelen teidän
+häpeäänne <i>circum circa</i>. Hyrrä aisankannattajan sarvista!</p>
+
+<p>KALLO.
+Vaikk'ei olisi minulla muuta maailmassa kuin penni, niin antaisin senkin
+sinulle, että saisit ostaa piparkakkuja. Varrohan, tässä on sama
+honorarjumi, jonka sain herraltasi, sinä älyn penninkukkaro, sinä
+sukkeluuden kyyhkynmuna. Oi, jos taivaan armosta olisit vaikka vain
+äpärä-poikani! Minkä onnellisen isän minusta tekisit! Sinä osasit
+<i>ad unkaan</i>, naulan päähän, niinkuin sanotaan.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Oo, tuo haiskahtaa lampaan latinalle: unkaan <i>pro unguem</i>!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Taitomies, <i>praeambula</i>; me pysymme erillämme barbaareista, me.
+Tehän se opetatte nuorisoa köyhäinkoulussa tuolla, missä tuo vuori
+näkyy.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Tai <i>mons</i>, vaara.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Niinkuin suosiollisesti suvaitsette, vuoren asemesta.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Sen teen, <i>sans question</i>.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Herra, kuninkaan suosiollisin mielihalu ja taipumus on onnitella
+prinsessaa hänen paviljongissaan tämän päivän takapäässä eli, niinkuin
+raaka rahvas sanoisi, iltapuolella.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Päivän takapää, jaloarvoisin herra, on sopiva, soinnullinen ja tarkka
+vastine iltapuolelle; se sana on hyvin keksitty, valikoitu, ihana ja
+sopiva, sen vakuutan, hyvä herra, vakuutan.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Herra, kuningas on jalo ylimys ja minun uskottuni, sen vakuutan,
+todellinen ystäväni. Mitä meidän keskemme likeistä tapahtuu, se sikseen;
+&mdash; pyydän, ei mitään kohteliaisuuksia! &mdash; pyydän, lakki päähän! &mdash; ja
+muiden painavien ja sangen vakavaluontoisten asiain yhteydessä, jotka
+todellakin ovat sangen suuripainoisia &mdash; mutta se sikseen! &mdash; minun,
+näet, täytyy sinulle kertoa, että hänen armonsa suvaitsee &mdash; maa ja
+taivas! &mdash; joskus nojata minun halpaan olkapäähäni ja kuninkaallisella
+sormellansa, näin, pidellä minun ulostumiani, näitä minun <i>moustaches</i>;
+mutta, armas ystävä, se sikseen! Maa ja taivas! en nyt mitään
+tarinoita latele. Hänen korkeutensa suvaitsee vissillä erikoisilla
+kunnianosoituksilla onnellistuttaa minua, Armadoa, soturia, paljon
+kulkenutta miestä, joka on maailmaa nähnyt; mutta se sikseen! &mdash; Kaiken
+kaikkikaikkeus on se, &mdash; mutta, pyydän, hyvä ystävä, vaiti siitä, &mdash;
+että kuningas soisi, että tarjoisin prinsessalle, sille sulokyyhkyselle,
+jotakin hupaista näyttelyä, tai näyttökuvausta, tai naamiaisia, tai
+ilveilyä, tai ilotulitusta. Hyvin tietäen, että herra pastori ja teidän
+oma arvoisa persoonanne ovat verrattomia tällaisiin <i>eruptio'ihin</i> ja
+äkillisiin ilonpurkauksiin, niin sanoakseni, olen tämän saattanut teidän
+tietoonne siinä mielessä, että pyytäisin teidän avustustanne.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Hyvä herra, teidän tulee esittää hänelle ne yhdeksän sankaria.<a name="FNanchor_14" id="FNanchor_14"></a><a href="#Footnote_14" class="fnanchor">[14]</a> &mdash;
+Pastori Nathanael, asian koskien jotakin ajan vietellystä, jotakin
+näytteille panemista tämän päivän takapäässä, joka on toimitettava
+meidän avullamme &mdash; kuninkaan käskystä ja tämän uljaan, kuulun ja
+oppineen herran &mdash; prinsessan nähden &mdash; niin sanon, ettei mikään ole
+niin sopiva esitettäväksi kuin ne yhdeksän sankaria.</p>
+
+<p>NATHANAEL.
+Mistä löydätte miehiä kyllin arvokkaita niitä esittämään?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Te itse olette Josua; minä tai tämä urhoollinen ylimys tässä, Judas
+Maccabaeus; tämä paimen &mdash; suurien jäseniensä eli raajojensa vuoksi &mdash;
+saa olla Pompejus suuri; kantapoika, Hercules.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Anteeksi, hyvä herra, erehdytte; hänessä ei ole tarpeeksi kokoa tämän
+sankarin peukaloksikaan; hän ei ole edes niin paksu kuin hänen nuijansa
+pää.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Saanko minä pyytää puheenvuoroa? Hän saa esittää Herculesta
+nappapoikana; hänen sisälle- ja uloskäymisensä tulee olemaan käärmeen
+kuristaminen; minä sepitän apologian sitä tarkoitusta varten.</p>
+
+<p>TIISA.
+Mikä erinomainen ajatus! Niin että jos joku kuulijoista sähisee, niin
+voitte te huutaa: "Oikein, Hercules, nyt sinä kuristat käärmeen!" Se on
+keino, millä saa pahan hyväksi; mutta vain aniharvat ovat hyvät sitä
+tekemään.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Entä ne muut sankarit?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minä itse näyttelen kolmea.</p>
+
+<p>TIISA.
+Kolmesti urhoollinen mies!</p>
+
+<p>ARMADO.
+Saanko sanoa teille yhden asian?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Me kuuntelemme.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jos ei tämä käy laatuun, pitää meillä olla joku ilveily varalla. Pyydän,
+tulkaa.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Via!</i> &mdash; Pöllö-kaima, sinä et ole puhunut sanaakaan koko aikana.</p>
+
+<p>PÖLLÖ.
+Enkä liioin sanaakaan ymmärtänyt.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+<i>Alons!</i> Sinua pitää meidän käyttää.</p>
+
+<p>
+PÖLLÖ.<br />
+Ma tanssiakin kyllä voin, tai rumpuakin lyödä,<br />
+Ja siten antaa sankareille vähän hyppytyötä.<br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+Sa pöllömäinen, kunnon Pöllö, tule leikkiin myötä!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+<h3>Toinen kohtaus.</h3>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">Prinsessan teltan edusta.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Katariina, Rosaliina ja Maria tulevat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Viel' ennen lähtöämme pohatumme,<br />
+Näin runsaasti jos saamme lahjoja:<br />
+Timanttivaruksiss' on ihan neito! &mdash;<br />
+Kas, mitä kuninkaan soi lempi mulle.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Muut' eikö tullut lahjan kera, armo?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Muut' eikö? Kyllä, lemmenrunoja<br />
+Niin paljon kuin voi paper'arkkiin ahtaa:<br />
+Molemmat sivut täynnä, reunat, kaikki;<br />
+Cupidon nimeen vaha ihan tarttuu.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No, näin se pikku jumalainen varttuu;<br />
+Tuhannet vuodet onkin ollut lapsi.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Ja lisäks häijy ilki-veitikka.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa hänt' et kärsi, siskosi kun ampui.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Niin hänestä hän synkän teki, raskaan;<br />
+Hän kuoli pois. Jos oisi kevyt ollut,<br />
+Elävä, virma, iloinen kuin sinä,<br />
+Ois isoäitinä hän voinut kuolla.<br />
+Sa voit sen: kevyt sydän elää kauan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Pimeä puhees on, se valaise.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Pimeä pinta keveästi syttyy.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Enemmän valkeata pimeyteen!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Jos valkeata korjaan, voi se polttaa;<br />
+Siis pimeäksi jääköön puheeni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sa minkä teet, sen pimeässä teet.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut sinä aina valkealla liehut.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos liehun, en niin raskas lie kuin sinä.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Minäkö raskas? Huonoks minut arvot.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin, arvottomassa ei arvomista.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Oi, somat heitot, sievät älyn iskut! &mdash;<br />
+On, Rosaliina, lahja sullakin:<br />
+Mitä ja keltä?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Jospa sanoisin!</span><br />
+Niin kauniit kasvot jos mull' ois kuin teillä,<br />
+Ois yhtä kallis lahjakin. Kas tässä:<br />
+Runoja myöskin, kiitos vain Bironin.<br />
+On mitta hyvä; jos ois samoin määrä,<br />
+Niin mailman kauniin jumalatar oisin.<br />
+Mua sataantuhanteen hän kaunoon vertaa;<br />
+Hän kuvanikin maalaa kirjeessään.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Se onko näköisesi?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+On kyllä pränttiin nähden, vaikk' ei kehuun.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Soma kuin kirjamuste; hyvä, hyvä!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Soma kuin kaavakirjan iso B.<a name="FNanchor_15" id="FNanchor_15"></a><a href="#Footnote_15" class="fnanchor">[15]</a><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Varo sivellintä! Sua sutaisen,<br />
+Sunnuntaikirjain kullanpunainen!<br />
+Oo, kuink' on O'ta täynnä sulla posket!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vait, tyttöseni! Rokonarpiin kosket.<br />
+Mut mitä Dumaine sulle lahjaks kantoi?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Tuon hansikkaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Kai parinkin hän antoi?</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Kyll', armo hyvä; lisäks tuhansia<br />
+Säkeitä lemmenkiihkaa uhkuvia:<br />
+Vain valhetta ja ylistystä väärää,<br />
+Typerää patustyötä ilman määrää.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tuon mulle Longaville ja vitjat nää<br />
+Ja virstaa pitkän kirjeen lähettää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sen uskon. Kirje lyhemp' olla voisi,<br />
+Mut pidemmiks kai tyttö vitjat soisi.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi.<a name="FNanchor_16" id="FNanchor_16"></a><a href="#Footnote_16" class="fnanchor">[16]</a><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Näin viisaat tytöt kosijoitaan järsii.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ja narrit nuo kun moista pilkkaa kärsii!<br />
+Bironille ma vielä tahdon näyttää.<br />
+Oi, viikonkin jos saisin häntä käyttää!<br />
+Madella sais hän, orjan toimet täyttää.<br />
+Kipata, juosta, pitää silmäll' aikaa,<br />
+Runoillaan tehdä palkatonta taikaa,<br />
+Ja häntää lierutella mielissään,<br />
+Vaikk' ilkun aineena ois yhtenään.<br />
+Kuin äkäpussi häntä ahdistaisin,<br />
+Hänestä kunnes nöyrän narrin saisin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kun viisas tulee narriksi, niin riittää<br />
+Sit' ivata. Kun hupsuutt oppi siittää,<br />
+Vaikk' oppi kuinka koreaks sen pukee.<br />
+Niin oppinut vain hupsu siitä sukee.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vähemmin nuorukaisen veri kiehuu,<br />
+Kuin vakaan miehen, jossa himot riehuu.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Ei hupsun hupsuus niin lie tuntuvaa,<br />
+Kuin viisaan, jota rakkaus hupsuttaa:<br />
+Älynsä kaikki voimat siihen käyttää,<br />
+Ett' älykkäältä voisi hupsuus näyttää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet tulet.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kas vain, Boyet! Ja nauravana suu.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Oo, sydämmeni nauruun pakahtuu!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mit' uutta kuuluu?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Armo, varustaukaa!</span><br />
+Aseihin, naiset! Sotavoimat laukkaa<br />
+Rauhaanne vastaan. Amor, naamar' yllä,<br />
+Teit' yllättää ja kiehtoo viehkeilyllä.<br />
+Varokaa! Älyn miekkaa hiokaa,<br />
+Tai pelkureina piiloon paetkaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Saint Cupido, ja saint Denis!<a name="FNanchor_17" id="FNanchor_17"></a><a href="#Footnote_17" class="fnanchor">[17]</a> Mut keitä<br />
+Ne ovat, joiden voihkat uhkaa meitä?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Kun siimeksessä sykomoori-majan<br />
+Ma aioin uinaella hetken ajan,<br />
+Niin lepoani häiritsemään, kas,<br />
+Lähestyy kumppaneineen kuningas<br />
+Juur' siimespaikkaa kohti. Linnun siivin<br />
+Ma lähipensaikkoon nyt salaa hiivin;<br />
+Ja kuulkaa mitä sinne kuulinkaan:<br />
+Tääll' ovat kohta valepuvuissaan,<br />
+Ja airuena paashi, pikku kettu.<br />
+Tät' ennalt' oli toimeens' opetettu,<br />
+Nyt sävyn neuvoivat ja kohtelun:<br />
+"Noin liikkua ja haastaa tulee sun."<br />
+Mut äkkiä heit' alkoi epäilyttää:<br />
+Vois majesteetin näky ällistyttää.<br />
+Kuningas sanoi: "Näet enkelin;<br />
+Mut pelko pois! Käy ees vain rohkeemmin!"<br />
+Ja poika huus: "En enkeliä pelkää;<br />
+Jos piru oisi, karmis ehkä selkää."<br />
+Hänt' olkaan taputellaan, nauretaan<br />
+Ja poikaa kehull' yhä rohkaistaan.<br />
+Yks irjuu, hieroo käsiään ja vannoo:<br />
+Ei mokomoo ou ennen kuultu, sannoo;<br />
+Taas toinen sormiansa napsuttaa<br />
+Ja huutaa: <i>via!</i> oivaa, ihanaa!<br />
+Kipakka kolmannelle mieleen muistuu,<br />
+Ja neljäs pyörön tekee, maahan suistuu.<br />
+Niin vihdoin kaikki nurmeen tupertuu<br />
+Ja nauravat, ett' irvessä on suu,<br />
+Siks että päätteheksi koko ilveen<br />
+Iloisa nauru haihtuu kyynelpilveen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ja tänne aikovat he kaikki?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 14em;">Kyllä,</span><br />
+Venäjän, ryssän puku kaikill' yllä,<a name="FNanchor_18" id="FNanchor_18"></a><a href="#Footnote_18" class="fnanchor">[18]</a><br />
+Ja aie on, jos osaan arvikoida,<br />
+Puhella, tanssia ja liehakoida<br />
+Ja lemmen urhotöillä ihannoida<br />
+Armastaan kukin, jotka tuntevat<br />
+Koruista, joita heille antoivat.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vai niin! Mut ei se käyne sentään niin.<br />
+Me pukeumme kaikin naamariin,<br />
+Ja naisen kasvoja ei ykskään heistä<br />
+Saa nähdä, noista arvon teikareista. &mdash;<br />
+Tuo ota, Rosaliina, tuota kanna,<br />
+Niin kuningas sun luulee armaakseen.<br />
+Ja sinä koristeesi mulle anna,<br />
+Niin mun Biron saa Rosaliinakseen. &mdash;<br />
+Te myöskin vaihto tehkää; kosijamme<br />
+Näin kujeillamme harhaan johdatamme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Pitäkää korut oikein näkymässä.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut mikä tarkoitus ja juoni tässä?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mun juoneni on heidän juonens' estää.<br />
+Tekevät meistä ivaa ainoastaan,<br />
+Mut minä panen ivan ivaa vastaan.<br />
+Näin väärälle kun kukin paljastavat<br />
+He sydämmensä, itse pilkaks saavat,<br />
+Kun ensi kerran taaskin tavataan<br />
+Ja ilman' naamaria puhellaan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut tanssitaanko, jos he meitä pyytää?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei suurin surminkaan, ei siihen syytä;<br />
+Myös emme huoli heidän värssyistään,<br />
+Vaan lausujalle selkä käännetään.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Ivasta raukan sydän kuolla vois,<br />
+Ja rooli muistost' ihan hukkuis pois.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Niin pitääkin; jos hältä herpoo kieli,<br />
+Niin kieliä ei muidenkaan tee mieli.<br />
+Parasta pila voittaa pilalla<br />
+Ja heidät lyödä omall' ivalla;<br />
+Näin heiltä kädest' omat aseet vääntää<br />
+Ja heille häpeäksi pilkka kääntää.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Torventoitotusta näyttämön takana.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Haa, torvet soi! Jo tullaan. Kasvot verhoon!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">venäläisiksi puettuina ja naamarit kasvoilla.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Tiisa, soittajia ja seuralaisia.)</span><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Te &mdash; terve, mailman kaunorikkaimmat!"<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti.<a name="FNanchor_19" id="FNanchor_19"></a><a href="#Footnote_19" class="fnanchor">[19]</a><br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Te, ihanimpain naisten pyhä parvi,<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Naiset kääntävät hänelle selkänsä.)</span><br />
+Mi koskaan miehiin selkänsä on luonut."<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Silmänsä", lurjus, "silmänsä"!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Mi koskaan miehiin silmänsä on luonut.<br />
+Pulasta" &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+"Pulasta", oikein, sillä pulassa nyt olet.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Sulasta", lurjus!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Sulasta suosista, te taivaan henget,<br />
+Pois kääntäkäätte" &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+"Päin kääntäkäätte", lurjus!<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+"Päin kääntäkäätte päivänkirkas otsa &mdash;<br />
+Niin, päivänkirkas otsa" &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Tuo nimitys ei sovi ollenkaan;<br />
+Pikemmin sano: häiväntumma otsa.<br />
+<br />
+TIISA.<br />
+Mua eivät kuule; joudun hämille.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Siin' onko sinun taitos? Mene, lurjus!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Kysykää, Boyet, mitä vieraat tahtoo.<br />
+Jos kieltämme he puhuvat, niin suoraan<br />
+Sanokoot asiansa. Kysykää.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mitä te prinsessalta haluatte?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+No, mitä sanovat he tahtovansa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vain haastantaa ja hyvää kohtelua.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sen saavat; ja nyt voivat täältä mennä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sen saatte, sanoo, ja nyt voitte mennä.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sanokaa: monta virstaa mittailimme<br />
+Halusta saada häntä tanssiin viedä.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sanovat monta virstaa mittailleensa<br />
+Halusta saada teitä tanssiin viedä.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei niinkään. Kysykää kuin monta vaaksaa<br />
+On virstassa; jos mitanneet on monta,<br />
+Niin helppo sanoa on yhden mitta.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Jos tänne tullen virstat mittasitte,<br />
+Ja monet virstat, niin teilt' armo kysyy,<br />
+Kuin monta vaaksaa menee yhteen virstaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Me raskain askelin ne mittasimme,<br />
+Se sanokaa.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Hän itse teitä kuulee.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos monta raskast' ootte virstaa käyneet,<br />
+Niin kuinka monta raskast' askeletta<br />
+Olette virstaa kohti mittailleet.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sit' emme mittaa, mitä teille teemme;<br />
+Niin täys on intomme, niin ääretön,<br />
+Ett' emme koskaan mittaa vaivojamme.<br />
+Kasvonne päivänpaiste meille suokaa,<br />
+Sit' että, niinkuin villit, palvoisimme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vain kuu on kasvoni, min pilvi kaihtaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Miekkoinen pilvi! Kelpais virkaa vaihtaa!<br />
+Siis, kirkas kuu, sa tähtinesi loista<br />
+Silmäimme vesiin, &mdash; mutta pilves poista!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Typerä pyyntö! Pyydä parempaa;<br />
+Nyt vain sa kerjäät vetten kuutamaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis yksi tanssivuoro mulle suo,<br />
+Mun käskit pyytää; onko liikaa tuo?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis soitto soimaan! Mutta joutuin nyt! &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Soittoa.)</span><br />
+Ei, min' en tanssi: kuu on kääntynyt.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Te ette tanssi? Mistä vihan aihe?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Täyskuu ol' äsken; nyt on kuussa vaihe.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuu sentään olette, ja minä mies.<br />
+Jo soitto soi; se liikuttaa kenties?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin kyllä korvaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Eikö jalkaa myös?</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Olette vieras, siis en itaroi;<br />
+Kätenne suokaa! &mdash; Tanssia en voi.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kätenne soitte?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Niin, jäähyväisiksi. &mdash;</span><br />
+Niiatkaa, naiset, tanssin päättehiksi.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Yks vuoro vainen! Älkää olko saita.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+En muuta siitä hinnast' antaa taida.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Siis teill' on hinta? Mitä seura maksaa?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jäähyväiset.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Oi, armotonta taksaa!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Siis kauppa jää, ja hyvästit ma heitän:<br />
+Kaks niist' on naamarin ja puoli teidän.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kun ette tanssi, no, siis haastellaan.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut kahdenkesken.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Siihen suostutaan.</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Makea sana, valkokäsi neito!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Sokeri, maito, mesi: siinä kolme!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain kolmonenko? Sillä et mua solme.<br />
+Siirappi, sima, vierre; siinä heitto:<br />
+Kuus makeaa!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Hyvästi seitsemäs.</span><br />
+Jo riittää peli; kammon vehkeitäs.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Salavihkaa sana!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Mut ei makeaa!</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Sapelle käy.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Siis karvas?</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 13em;">Suvaitkaa!</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sanoa saanko teille sanasen?<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+No!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">Kaunis immyt, &mdash;</span><br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Kaunis herranen!</span><br />
+Tuon saatte "kauniin impyenne" tähden.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Salassa vielä sana, sitten lähden.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät haastellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mitä? Onko naamarinne kieletöin?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ma tiedän mitä kyselynne halaa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+No, joutuin sanokaa, sit' ikävöin.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Kaks kieltä teidän naamarinne salaa,<br />
+Ja miel' ois mykän kanssa tehdä tasa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+"Va sa?" niin sanoo Ruotsi. Ken on vasa?<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Mitä, neiti, vasa?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Ei, vaan herra Vasa.</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Tasaamme sanan.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Teidän kanss' en tasaa;</span><br />
+Se viekää, ruokkikaa, niin härjäks varttuu.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ivanne kärki itsehenne tarttuu.<br />
+Vai sarvet neiti lupaa? Varokaatte!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Vasana kuolkaa, muuten sarvet saatte.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Yks sana salaa, ennen kuolemaa!<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Mut hiljaa, tappuri jo vainuaa.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät puhellen syrjään.)</span><br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Pureva kiel' on naisen ilkkuvan,<br />
+Se vihloo niinkuin partaveitsen terä,<br />
+Hiuskarvankin se halkoo hienoimman;<br />
+Älykkäin äly on kuin turha erä<br />
+Sen hampaissa; se nopeammin entää<br />
+Kuin nuoli, luoti, tuuli, aatos lentää.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei enää sanaakaan! Pois, tytöt, juoskaa!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt saimme tyynni maistaa ivan ruoskaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Hyvästi, hupsut! Heikot teill' on varat.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, loordit, Tiisa, soittajat ja seuralaiset poistuvat.)</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Tuhansin hyvästi, te ryssä-parat! &mdash;<br />
+No, tuossako ne ihmeälyt sitte?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Vain tuikkuja, jotk' itse sammutitte.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Syötetty äly: suuri, paksu, röyhä!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuninkaan älyks tylkeä ja köyhä.<br />
+Ens'-yönä eivätkö nyt hirteen menne,<br />
+Tai käyne naamarissa yhtenään?<br />
+Bironkin lörppä oli hämillään.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ah, kaikkein tila kurja! Paha enne!<br />
+Kuningas itkein sutkaa tapaeli.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Biron se täyttä suuta sadatteli.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Dumaine mua palvellakseen miekan veti;<br />
+<i>No point!</i> ma huusin; mykäks meni heti.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Longaville sanoi: tuimelet mua, tyttö;<br />
+Ja arvatkaas, mink' antoi nimen?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 16.5em;">Syttö?</span><br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Niin, toden totta.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Mene, tauti houkka!</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Niin kyllä, sukkelampi on jo moukka.<br />
+Mut kuulkaas, tytöt: kuningas mua kosi.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Biron se mulle vannoi lempeään.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+On Longaville mun ritarini tosi.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Kuin kuori puussa, minuss' on Dumaine.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut, kuulkaa, prinsessa, ja naiset hyvät:<br />
+Koht'ikään taas he tänne ilmestyvät.<br />
+Omassa puvussansa nyt he saavat;<br />
+Ei heidän helppo äskeist' ivaa sietää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Palaavat?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 5em;">Palaavat, sen Herra tietää,</span><br />
+Ilosta hyppien, vaikk' äimii haavat.<br />
+Koruja vaihtakaa, ja tullessaan<br />
+Lemutkaa vastaan niinkuin kesän kukka.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Lemutkaa? Sua ymmärtäköön hukka!<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+On naamioitu neito umpu vaan,<br />
+Mut naamiotta täysi ruusu aivan<br />
+Tai pilvest' ilmestyvä enkel taivaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Vait, houkka! Neuvo meille toimitavat.<br />
+Jos meitä kosimaan he palajavat.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Jos sallitte, niin ilman naamareita<br />
+Ivaamme niin kuin naamareissa heitä.<br />
+Sanomme narrijoukon käyneen täällä,<br />
+Kuvaton, ruma ryssän puku päällä,<br />
+Ja kummailemme, keitä olivat,<br />
+Kun narrikujeineen ja ilveneineen<br />
+Ja tyhmin, naurettavin proloogeineen<br />
+Noin suoraan telttahamme tulivat.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Pois, neidet, pois! Jo saapuu teikarimme.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Pois, niinkuin arat kauriit, telttoihimme!<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Rosaliina, Katariina ja Maria poistuvat.)</span><br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kuningas, Biron, Longaville ja Dumaine tulevat</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">omissa puvuissaan.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jumalan rauha! Miss' on prinsessa?<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Teltassaan. Haluaako korkeutenne<br />
+Mun sinne laittaa asialle?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Kysy,</span><br />
+Hän suvaitsisko kuulla sanasen.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Sen teen; ja hänkin varmaan tekee sen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo sutkan noukkaisee kuin kyyhky pavun,<br />
+Ja purkaa sen, kun Herra antaa avun.<br />
+Älyä kauppii: kamaa täynnä korit,<br />
+Käy kirkot, krouvit, markkinat ja torit.<br />
+Me, tukkukauppiaat, me emme tiedä<br />
+Noin nähtäville tavaraamme viedä.<br />
+Tuo mies se tyttöjä on käynyt kaulaan;<br />
+Ois Aatamina Eevan saanut paulaan.<br />
+Sopertaa, paistit leikkaa; vähin erin<br />
+Pois muiskaillut on hyppysensä perin.<br />
+Apinoi tapaa, matkii muotiloita,<br />
+Ja lautapelissäkin kuutioita<br />
+Somasti sättii; tenoria soittaa<br />
+Kuin hanuri; eeskäypänä hän voittaa<br />
+Muut kaikki; "kuinka hieno!" immet kuiskii,<br />
+Ja portaat hänen jalkojansa muiskii.<br />
+Hän kukka on, ja hymyilee kuin marja,<br />
+Ett' elfenluinen näkyis hammassarja.<br />
+Ken synnitönnä kuolla toivonee.<br />
+Vain kuiskaa: "mesikielinen Boyet!"<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Haa, rutto syököön hältä mesikielen!<br />
+Armadon pojalt' ihan vei hän mielen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Prinsessa, Boyet'n taluttamana, Rosaliina,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Katariina, Maria ja seuralaiset tulevat.)</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuoss' on hän! &mdash; Käytös, mit' ol' ennen, mitä,<br />
+Ja mitä nyt, kun tuo mies noutaa sitä?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Sulotar, runsas teille onnen sade!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei sateess' olla mikään onni ois.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Parempaa ymmärrystä teiltä sois.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Parempaa toivottakaa. Liette kade?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tulimme tervehdyksille, ja kysyn:<br />
+Sopiiko linnaan tulla?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Täällä pysyn;</span><br />
+Pysykää tekin valassanne. Mulle<br />
+Valapatto kauhuks on ja taivaalleki.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Olette itse altis nuhtelulle:<br />
+Silmänne siveys rikkojaks mun teki.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Siveyttä soimaatte; syy teiss' on vaan;<br />
+Ei siveys koskaan riko valojaan.<br />
+Kautt' impikunniani, yhtä kainon<br />
+Kuin puhdas lilja, vannon valan ainon,<br />
+Ett' ennen kärsin tuskat maailman,<br />
+Kuin teidän talon vieraaks rupean;<br />
+Niin kammon saattaa teitä kiusaukseen<br />
+Ja pyhän, vakaan valan rikkomukseen.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tääll' yksin elitte ja näkymätä<br />
+Ja aivan seuratta &mdash; oi, häpeätä!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei niinkään, herra; täällä tottakaan<br />
+Ei ilot, huvit puutu meilt', ei mikään:<br />
+Tääll' oli ryhmä ryssiä vast'ikään.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kuin? Ryssiä?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Niin, oikein sirokkaita,</span><br />
+Somia, sieviä ja kohteliaita.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei häntä uskomista nimeksikään!<br />
+Hän ajan tavan mukaan höyliydestä<br />
+Moist' ylistää, mik' ylistyst' ei kestä,<br />
+Niin, meihin neljään neljä ryssää yhtyi;<br />
+He meidän kanssa puheisiinkin ryhtyi<br />
+Ja tunnin jauhoivat; mut uskokaa,<br />
+Ei viisaan sanaa heidän suustaan saa.<br />
+En &mdash; varjelkoon! &mdash; en heitä narreiks sano,<br />
+Vaan he kun janoovat, on narrin jano.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Oi, kuivaa pilaa! &mdash; Älynne se aivan<br />
+Saa tyhmäks viisaan. Tulisilmä taivaan<br />
+Kun kohtaa silmämme, niin valoon valo<br />
+Tukahtuu pois. Niin älynne on jalo,<br />
+Ett' aarteensa kun runsaat tyhjentää,<br />
+Niin viisaus tyhmäks, rikkaus köyhäks jää.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Te rikas siis ja viisas; silmissäni &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Olen hölmö, tyhmistynyt köyhyyttäni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mit' otatte te näin, se omaa lie:<br />
+Vain hölmö toisen suusta sanan vie.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Min' olen kaikki kaikkineni teidän.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Kokoko narri?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Kaikki teille heitän.</span><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mik' oli naamareista teidän oma?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mikä? Milloin? Missä? Kysymyspä soma!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Tuo, tuolloin, tuolla noin: tuo koppa korja,<br />
+Mi sisält' inha on, mut päältä sorja.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Tulemme ilmi. Nytkös pilkkaa sataa!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Pilaksi teemme kaikki; tunnustamme.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Kuningas, hämmennytte! Kuink' on laita?<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Hän pyörtyy; auttakaa! Kas kuink' on kalvas! &mdash;<br />
+Merisairasko, ja Moskovasta asti?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Näin tähdet valapaton aikeet turmaa!<br />
+Tät' ei voi kestää rautaotsakaan. &mdash;<br />
+Täss' seison; salamoillas minut surmaa,<br />
+Ivallas järsi, pilkoin ruhjo vaan,<br />
+Lävistä minut älys peitsellä<br />
+Ja paloittele sutkas veitsellä.<br />
+En tanssiinkutsua ma enää anna,<br />
+Enk' enää koskaan ryssän viittaa kanna;<br />
+En enää turvaa kynäntuotteisiin,<br />
+En lörpän koulupojan luotteisiin,<br />
+En kulje naamarissa naimamailla,<br />
+En kosi sokon harppuniekan lailla.<br />
+Pois silkkifraasit, hienot taftitavat,<br />
+Samettilieheet, puheet imartavat<br />
+Ja imelät: nuo kesäperhot houkat,<br />
+Joist' aivoon siinneet turhuuden on toukat!<br />
+Tuon valkokintaan kautta, totta vie, &mdash;<br />
+Ties Herra, valkoinenko käsi lie, &mdash;<br />
+Jos kelle sydämmeni kieltä luen,<br />
+Täst'edes piikkoon sen ja sarkaan puen.<br />
+Siis aluks: &mdash; tyttö, kosiako saa?<br />
+Kas, tässä reipas, kunnon mies, <i>voilà!</i><br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<i>Voilà?</i> Pois se!<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Ei jätä, totta toden,</span><br />
+Tuo vanha tapa: &mdash; anteeks, nyt ma poden,<br />
+Mut kohta toinnun. Otsaan kirjoittakaa<br />
+Vain noiden kolmen: "Taivaat, armahtakaa!"<a name="FNanchor_20" id="FNanchor_20"></a><a href="#Footnote_20" class="fnanchor">[20]</a><br />
+On heissä rutto, sydän tyrmistyy,<br />
+Ja tämä teidän silmänne on syy.<br />
+Heit' etsiskellään; &mdash; ette tekään vapaa:<br />
+Myös teissäkin ne "Herran merkit" tapaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Nää vapaan herran antimia on.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Olemme myydyt. Päivä tuomion!<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Vai myyty? Tuomittukin? Kumma sana:<br />
+Vai tuomittu, vaikk' itse kantajana?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vait! Teidän kanss' ei mulla asiaa.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Ei tule myös, jos mull' on sanontaa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Puhukaa yksin; älyni jo makaa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa, neuvokaatte meille vakaa<br />
+Syyn sovitus.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Se syynne tunnustakaa:</span><br />
+Tääll' olitteko äsken, naamar' yllä?<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Kyll' olin.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Aivan tosissanne?</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Kyllä.</span><br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jos niin on laita, sanokaahan sitte,<br />
+Mit' armahanne korvaan kuiskailitte.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Lupasin yli kaiken rakastaa.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jos siihen luottaa, rukkaset hän saa.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ei, kautta kunniani!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Vaiti vainen!</span><br />
+Te valoissanne olkaa varovainen.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mua hylkikää, jos rikon valan sen.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Siis pitäkää se. &mdash; Sano, tyttönen,<br />
+Mit' äsken kuiskailit sen ryssän kanssa.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Hän, armo, vannoi mua hellovansa<br />
+Kuin silmäterää; yli kaiken olin<br />
+Hänelle rakas; jos ei hän mua saisi,<br />
+Tok' aina kuolemaan mua rakastaisi.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Jumala suokoon onnen siitä itää!<br />
+Hän kunnon mies on, sanansa hän pitää.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mit', arvon neiti? Vannon autuuteeni,<br />
+En koskaan hälle mitään luvanneeni.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Sen teitte, kautta taivaan! Pantinkin<br />
+Sain tämän; nyt sen annan takaisin.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Prinsessa tuon ja valanikin sai;<br />
+Tuon hänen kaulassaan näin äsken kai.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Ei, herra; tuo se helminauhaa kantoi;<br />
+Biron se mulle sydämensä antoi. &mdash;<br />
+Mun otatteko, taikka lahjan pois?<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+En kumpaakaan; se mulle liikaa ois. &mdash;<br />
+Nyt huomaan juonen. &mdash; Tääll' on tehty liitto &mdash;<br />
+Kun huvikkeestamme on saatu viitto &mdash;<br />
+Se tärvellä kuin mikä joulupila.<a name="FNanchor_21" id="FNanchor_21"></a><a href="#Footnote_21" class="fnanchor">[21]</a><br />
+Jokunen hupsu, kielevä ja nila,<br />
+Eeskäypä, kuiskuttaja, virnasuu<br />
+Ja ryttynaama, joka tuntee temput,<br />
+Mitenkä nauramaan saa armonhemput,<br />
+Aikeemme urkki. Juoni onnistuu:<br />
+Korunsa naiset vaihtavat, ja me,<br />
+Me heidän korujansa kosimme;<br />
+Ja kauhuksemme erheestä nyt toisen<br />
+Me teimme pattovalan turkamoisen.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Boyet'lle.)</span><br />
+Te, herra, huvimme te pilasitte<br />
+Ja vielä väärään valaan viettelitte.<br />
+Naisjalan mitat tuntevan ne näytte,<br />
+Te suoraan naista silmiin nauratten,<br />
+Hänelle takkatulen suojaks käytte<br />
+Ja lautast' ojennatte kiemaillen.<br />
+Pojan säikytitte. Hautaan astukaa te!<br />
+Naispaita teille paras paarivaate.<br />
+Irnuilkaa vain! Tuo katse vaaraton<br />
+On niinkuin lyijymiekka.<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Hupaist' on</span><br />
+Tää sanaratsastus ja kilpasota.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Kas, oiti pistää! Multa tylsyy ota.<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee.)</span><br />
+Tuoss' älyniekka! &mdash; Ratko tämä riita.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Hyvä Jumala, jo tuolla tiedustavat,<br />
+Ne kolmet sankaritko tulla saavat.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vain kolmet?<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Kukin kolmikossa kolmost' etustaa.</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ja kolme kolmost' yhdeksän on.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Anteeks antakaa,</span><br />
+Ei suinkaan, herra; toivon, ett' on siinä erehdystä;<br />
+Ei meitä niinkään narrata, on meissäi ymmärrystä.<br />
+Ma toivon, että kolme kolmost' &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 17em;">Ei tee yhdeksää.</span><br />
+</p>
+
+<p>KALLO.
+Antakaa anteeks, hyvä herra; kyllä me tiedetään, mitä se tekee.</p>
+
+<p>BIRON.
+Minä kun kolme kolmost' aina luulin yhdeksäksi.</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä Jumala! Surkeata olisi, jos teidän pitäisi elää laskemisella.</p>
+
+<p>BIRON.
+Paljonko se sitten tekee?</p>
+
+<p>KALLO.
+Hyvä Jumala, herra, osakkaat, itse näyttelijät, kyllä näyttävät mitä se
+tekee. Itse puolestani minä vain, niinkuin sanotaan, pelaan yhtä
+persoonaa, yhtä vaivaista persoonaa: Pumppujussi suurta, hyvä herra.</p>
+
+<p>BIRON.
+Oletko sinä yksi noita sankareita?</p>
+
+<p>KALLO.
+Ovat suvainneet sankaroida minut Pumppujussi suuren arvoiseksi; itse
+puolestani en tunne noita sankarien arvoasteita, mutta kyllä minä
+hänestä vastaan.</p>
+
+<p>BIRON.
+Vie sana, että laittautuvat kuntoon.</p>
+
+<p>KALLO.
+Kyllä me teemme asiamme hienosti, herra; kyllä me siitä pidämme huolta.</p>
+
+<p>
+KUNINGAS.<br />
+Biron, he meidät häpäisevät; tulla eivät saa.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei meihin pysty häpeä; ja ovelaa on vaan,<br />
+Jos näytelmä on huonompi kuin seura kuninkaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+He eivät tulla saa, sen sanon.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Mun suokaa tämä hyvään loppuun viedä:<br />
+Paras pila se, jok' itsestään ei tiedä;<br />
+Kun into tahtoo hurmata, mut hurma<br />
+On itse intoilijan innon surma,<br />
+On hauskin, kun käy kaikki nurinpäin<br />
+Ja suuret hankkeet menee kesken näin.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Tuo pilamme on paras selitys.</p>
+
+<p><span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Sinä voideltu! Rukoilen, että sen verran kulutat kuninkaallista
+sulohenkeäsi, kuin vaaditaan sana-parin lausumiseen.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado puhelee kuninkaan kanssa ja antaa hänelle paperin.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Pelkääkö tuo mies Jumalaa?</p>
+
+<p>BIRON.
+Miksi kysytte?</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Hän ei puhu niinkuin Jumalan luoma ihminen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Yhdentekevä, sinä kaunis, suloinen hunajavaltias, sillä vannon ja
+vakuutan, että koulumestari on ylenmäärin fantastinen, liian
+turhamainen, liian, liian turhamainen; mutta me jätämme sen, niinkuin
+sanotaan, <i>fortuna della guerra'n</i> ratkaistavaksi. Toivotan teille
+mielenrauhaa, te kaikkein kuninkaallisin parikunta!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tästä näyttää tulevan vallan hyvä sankarinäyttely. Hän näyttelee Troijan
+Hectoria, paimen. Pompejus suurta, seurakunnan pappi Aleksanteria,
+Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas Maccabaeusta.
+Armadon kantapoika Herculesta, koulukarhu Judas Maccabaeusta.<br />
+Jos näiden neljän ensi koe hyvin onnistuu,<br />
+Palaavat kohta viitenä, vain puku vaihettuu.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Mut viis on heitä alkuaan.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Te erehdytte: neljä vaan.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Koulukarhu, öyhkäri, nurkkapappi, narri ja poika.<br />
+Vaikk' arpaa löis ja onnenheiton heittäisi, niin moista<br />
+Ei tapais viisivaljakkoa maailmassa toista.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jo saapuu laiva purjeissaan; nyt tulee suurenloista.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kallo tulee Pompejukseksi puettuna.)</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen", &mdash;<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Etpä ole. Valhett' äitelää!</span><br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen", &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Polvella on leopardin pää.<a name="FNanchor_22" id="FNanchor_22"></a><a href="#Footnote_22" class="fnanchor">[22]</a></span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Niin oikein, vanha leuhka, toivon sinust' ystävää.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+"Pompejus olen; nimeltäni paksu", &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Suuri.<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+Niin oikein, suuri &mdash; "nimeltäni suuri,<br />
+Mi kilvellään on pöllyttänyt selkiä vainolaisten;<br />
+Nyt rantaa pitkin tallustin ja tulin tänne juuri<br />
+Ja aseet riisun jalkain juureen Ranskan sulonaisten."<br />
+Jos teidän armonne nyt tahtoisi sanoa: "Kiitos, Pompejus", niin olisi
+työni tehty.</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Suur' kiitos, suuri Pompejus!</p>
+
+<p>KALLO.
+Niin suurta se ei ansaitse; mutta toivon, että kaikki meni resiis.
+Suuressa vain tuli pieni virhe.</p>
+
+<p>BIRON.
+Panen vetoa hattuni äyriä vastaan, että Pompejus on sankareista paras.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Nathanael tulee, Aleksanteriksi puettuna.)</span><br />
+<br />
+NATHANAEL.<br />
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra,<br />
+Etelät, pohjat, idät, lännet valloitin ma kerran;<br />
+Jo kilpenikin todistaa, ett' olen Alisander."<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Mut toista nokkas sanoo: se ei vääräss' ole lain.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Nyt väärin haistoi nokkanne, te hieno nuuskiain!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Hämille joutuu valloittaja. Jatka, Aleksander!<br />
+<br />
+NATHANAEL.<br />
+"Kun elin mailmassa, niin mailman olin herra"; &mdash;<br />
+<br />
+BOYET.<br />
+Niin, oikein, Aleksander, oikein, se sin' olit kerran.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pompejus suuri!<br />
+<br />
+KALLO.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Teidän käskyläs, ja Kallo.</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Vie pois tuo valloittaja, vie pois tuo Alisander!</p>
+
+<p>KALLO (Nathanaelille).
+Voi, herra, kyllä nyt olette vallan mullistanut Alisanter-valloittajan!
+Tästä työstä raapitaan teidät pois vanhoista seinäverhoista;<a name="FNanchor_23" id="FNanchor_23"></a><a href="#Footnote_23" class="fnanchor">[23]</a>
+jalopeuranne, joka, tappara kourassa, yötuolilla istuu, sen saa nyt
+Makkipeus: hänestä tulee siten yhdeksäs sankari. Valloittaja, eikä tohdi
+puhua! Juokse pois häpeämään, Alisanter!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Nathanael poistuu.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Siinä on, jos suvaitsette, hiljainen mies-hupakko, kunniallinen
+tassukka, nähkääs, joka vähästä joutuu hämille. Hän on ihmeteltävä
+naapuri, totta tosiaan, ja kelpo keilimies. Mutta, Alisanter! ah! siinä
+sen näette, &mdash; se menee yli voimain. &mdash; Mutta tässä tulee toisia
+sankareita, joilla on niinkuin vähän toinen ääni kellossa.</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Mene syrjään, hyvä Pompejus.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Juudaaksi puettuna, ja Tiisa,</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Herkuleeksi puettuna, tulevat.)</span><br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+"Suur' Herkules on tämä pikku kääppä,<br />
+Min nuijaan kaatui Cerberus, se kolmipäinen <i>canus</i>;<br />
+Kun viel' ol' imulapsi, poika-rääppä,<br />
+Niin käärmehiä kuristi sen <i>manus</i>.<br />
+<i>Quoniam</i> hän on lapsi-iässään,<br />
+<i>Ergo</i> minä puhun hänen nimessään." &mdash;<br />
+Nyt arvokkaasti <i>exit</i> vain, ja mene. &mdash;<br />
+"Juudas min' oon", &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Vai Juudas!</span><br />
+<br />
+HOLOFERNES.<br />
+<span style="margin-left: 17em;">En Iskariot, herra. &mdash;</span><br />
+"Juudas min' oon ja arvoltani Maccabaeus."<br />
+</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kun arvo karvotaan, jää kalju Juudas.</p>
+
+<p>BIRON.
+Kavala suutelija! &mdash; Millä todistat, ett' olet Juudas?</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+"Juudas min' oon", &mdash;</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Sitä suurempi häpeä sinulle, Juudas.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mitä tarkoitatte, herra?</p>
+
+<p>BOYET.
+Että Juudas menisi hirteen.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Näyttäkää tietä; tuo meni mäntyyn.</p>
+
+<p>BIRON.
+Oikein osattu! Juudas hirttäytyikin mäntyyn.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Minun päätäni ette sekoita.</p>
+
+<p>BIRON.
+Kun sinulla ei ole päätä.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mikä on tämä?</p>
+
+<p>BOYET.
+Viulunheppi.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Neulannuppi.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pääkallo sinettisormuksessa.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Pilalle kulunut naamakuva vanhassa roomalaisessa rahassa.</p>
+
+<p>BOYET.
+Caesarin miekan kahvannasta.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Pääksi vuoltu ruutisarven tulppa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pyhän Yrjänän poskikuva soljessa.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Niin, lyijyisessä soljessa.</p>
+
+<p>BIRON.
+Semmoisessa, jota hammaspuoskari käyttää lakissaan. No, jatka nyt; nyt
+olemme panneet pääsi kuntoon.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Olette sen vallan sekoittaneet.</p>
+
+<p>BIRON.
+Erehdys! Olemme vain vähän sinun päätäsi pidelleet.</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mutta vähän pahasti pidelleet.</p>
+
+<p>BIRON.
+Näin pitelisimme myös leijonaa.</p>
+
+<p>BOYET.
+Siis, hän kun on aasi, hän mennä saa. Hyvästi, rakas Juudas! &mdash; Hän mitä
+kököttää?</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Nimensä päätä.</p>
+
+<p>BIRON.
+Nimensä päätä? Saakoon sen. &mdash; Hyvästi, Mököpää!</p>
+
+<p>HOLOFERNES.
+Mut tää onko siivoa, hienoa ja laitaa?</p>
+
+<p>BOYET.
+Hoi! Juudakselle tuohus, muuten kompastua taitaa!</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Voi, Maccabaeus-parka, kyll' on kanssas ilkamoitu!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee Hectoriksi puettuna.)</span><br />
+</p>
+
+<p>BIRON.
+Achilles, pääsi piiloon! Hector tulee aseissa.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Vaikka pilkka sattuisi omaan nilkkaan, niin nyt tahdon olla iloinen.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Tuon rinnalla Hector oli pelkkä troijalainen.<a name="FNanchor_24" id="FNanchor_24"></a><a href="#Footnote_24" class="fnanchor">[24]</a></p>
+
+<p>BOYET.
+Mutta onko tuo Hector?</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Luulenpa, ett'ei Hector ollut noin sileärankainen.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Hänen ei ollut säärensä noin säippärät.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Ei tuollaiset vasikankintut.</p>
+
+<p>BOYET.
+Ei, mutta nilkka on mainio.</p>
+
+<p>BIRON.
+Tuo ei voi olla Hector.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hän on joko Jumala tai maalari: hän muovailee muotoja.</p>
+
+<p>ARMADO.
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies, Ilionin Hectorille
+lahjan toi", &mdash;</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kullatun muskattipähkinän.<a name="FNanchor_25" id="FNanchor_25"></a><a href="#Footnote_25" class="fnanchor">[25]</a></p>
+
+<p>BIRON.
+Sitruunan.</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Neilikoilla täytetyn.</p>
+
+<p>
+DUMAINE.<br />
+Ja heilakoilla käytetyn.<br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Vaiti!</span><br />
+"Asevoimain Mars, se kaikkivoipa peitsimies,<br />
+Ilionin Hectorille lahjan toi;<br />
+Hän vahva oli mies, ja taistella hän ties,<br />
+Ja aamust' iltaan paviljongist' iskut soi.<br />
+Min' oon se kukka". &mdash;<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Minttu.</span><br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Akleija.</span><br />
+<br />
+ARMADO.<br />
+Oi, suista kieles, rakas Longaville!<br />
+</p>
+
+<p>LONGAVILLE.
+Aion juuri suistaa sen hyökkäykseen Hectoria vastaan.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Niin, ja Hector on susikoira.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Se armas sotasankari on jo kuollut ja mädännyt; armaat kanaseni, älkää
+haudatun luita kuopiko. Kun hän elosteli, oli hän mies. &mdash; Mutta
+jatkakaamme aatelmakuvaustamme! Armas kuninkaallisuus, pyhitä minulle
+kuuloaistisi.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Biron kuiskaisee Kallolle.)</span><br />
+</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Puhu, uljas Hector! Se meitä suuresti huvittaa.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä jumaloitsen sinun suloarmosi varvaskenkää.</p>
+
+<p>BOYET.
+Hän rakastelee häntä jaloittain.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Kun ei voi sylittäin.</p>
+
+<p>ARMADO.
+"Se Hector harppas yli Hannibalin", &mdash;</p>
+
+<p>KALLO.
+Helttu on kiipelissä, veli Hector, kiipelissä; se on jo kaksikuukautinen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Mitä tarkoitat?</p>
+
+<p>KALLO.
+Sanon vain, että jos nyt et näyttele rehellistä troijalaista, niin on
+tyttö-rukka mennyttä kalua; hän on pikkuisiin päin, lapsi jo hänen
+kohdussaan rehentelee; se on teidän.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Halpautatko minua valtojen edessä? Varo kuolemaasi!</p>
+
+<p>KALLO.
+Silloin Hector tulee piiskattavaksi Jaquenettan tähden, jolle elävän
+hengen antoi, ja hirtettäväksi Pompejuksen tähden, jolta elävän hengen
+otti.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Verraton Pompejus!</p>
+
+<p>BOYET.
+Mainio Pompejus!</p>
+
+<p>BIRON.
+Suurempi kuin suuri, suuri, suuri, suuri Pompejus! Pompejus jättiläinen!</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hector vapisee.</p>
+
+<p>BIRON.
+Pompejus on sydäntynyt. &mdash; Lisää raivottaria, lisää raivottaria!
+Usutelkaa heitä, usutelkaa!</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Hector varmaan vaatii häntä taisteluun.</p>
+
+<p>BIRON.
+Sen hän tekee, jos hänessä on senkään vertaa miehen verta, kuin mitä
+kirppu tarvitsee iltaruuakseen.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Kautta pohjan kaaren, vaadin sinua taisteluun!</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä en taistele kaarilla niinkuin pohjan pojat; minä tahdon hakata
+päälle ja oikein miekalla. &mdash; Olkaa hyvä, antakaa tänne minun aseeni.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Tilaa raivostuneille sankareille!</p>
+
+<p>KALLO.
+Minä tahdon tapella paitasillani.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Urhoollinen Pompejus!</p>
+
+<p>TIISA.
+Hyvä herra, täytyy vähän höllittää. Nähkääs, Pompejus jo riisuutuu
+taistelua varten. Mitä aattelette? Menetätte hyvän maineenne.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Jalot herrat ja sotasankarit, suokaa anteeksi: minä en taistele
+paitasillani.</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Te ette voi evätä; Pompejus on teidät haastanut.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Rakkaat sydänmuruset, minä sekä voin että tahdon.</p>
+
+<p>BIRON.
+Ja mikä teillä syynä?</p>
+
+<p>ARMADO.
+Peittämätön totuus on, että minulla ei ole paitaa. Käyn villassa ja teen
+katumusta.</p>
+
+<p>BOYET.
+Aivan oikein, se hänelle Roomassa määrättiin palttinan puutteessa, ja
+siitä asti, sen vannon, ei hän ole muuta liinavaatetta pitänyt kuin
+Jaquenettan kyökkipyyhettä, ja sitä hän kantaa lähinnä sydäntään
+lemmenmerkkinä.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Monsieur Mercade ja lähettiläs tulevat.)</span><br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+Terveeksi, armo!<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Tervetullut, Mercade,</span><br />
+Jos kohta ilomme sa keskeytätkin.<br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+Mua surettaa, mut kieltän' uutiseni<br />
+Raskaana painaa. &mdash; Isä, kuningas, &mdash;<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+On kuollut?<br />
+<br />
+MERCADE.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Niin, se on nyt sanottu.</span><br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pois, sankarit! Käy pilveen näyttämö.<br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Minä, omasta puolestani, hengitän keveätä hengitystä. Olen älyn hienon
+reiän kautta nähnyt loukkauksen päivänvalon, ja aion hankkia itselleni
+oikeutta soturin tavalla.</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Sankarit poistuvat.)</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mitenkä voitte, majesteetti?<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Boyet, käy toimeen; illalla on lähtö.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Ei, prinsessa, ei toki; pyydän: jääkää.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Käy toimeen, sanon. &mdash; Kiitos, jalot herrat,<br />
+Kaikesta hyvyydestä! Sydän täynnä<br />
+Verestä tuskaa, pyydän: anteeks suokaa<br />
+Ja unhottakaa viisaan jaloudella<br />
+Pilamme rohkea ja vallaton.<br />
+Jos liian röyhkeää on teidän kanssa<br />
+Puhetta vaihdettu, niin höyliytenne<br />
+On siihen syynä. Hyväst', arvon herrat!<br />
+Ei raskaan mielen ole kieli liukas.<br />
+Siis anteeks, vähille jos kiitoksille<br />
+Jää suuren pyynnön aulis täyttämys.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Niin, viime tingass' aika vihdoin viepi<br />
+Kaikk' aikeet kiireelliseen päätökseen,<br />
+Ja eronhetki usein ratkaisee<br />
+Mit' ei saa pitkät keskustelut aikaan.<br />
+Ja vaikka lapsen murheellinen otsa<br />
+Hellältä lemmen hymyilyltä epää<br />
+Sen halajamaa pyhää pyyntöä,<br />
+Niin sentään &mdash; kun on lempi vauhdissa &mdash;<br />
+Sit' älkööt surun pilvet määräntiestä<br />
+Pois syöskö. Kuolleit' ystäviä surra<br />
+Niin terveellist' ei ole, hyödyllistä,<br />
+Kuin uusist' ystävistä iloita.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+En ymmärrä; mun murhe tylsyttää.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vakava, suora sana murheen korvaan<br />
+Paraiten pystyy. Tuosta viittauksesta<br />
+Kuninkaan ymmärrätte. Teidän tähden<br />
+Petimme valamme ja aikaa turhaan<br />
+Vain kulutimme. Kauneutenne, naiset,<br />
+Rumensi meidät pahoin, muuttain mielen<br />
+Omien aikeittemme vastakohdaks<br />
+Ja tehden meidät naurunalaisiksi.<br />
+Näet, lempi tavaton on tavoiltaan,<br />
+Kuin lapsi huima, juonikas ja nirso,<br />
+Silmästä siinnyt ja, kuin silmä, täynnä<br />
+Kummia kuvia ja muotoja,<br />
+Muutellen mieltä, niinkuin silmä pyörii<br />
+Ja joka luonnilt' esineitä vaihtaa.<br />
+Jos vallattoman lemmen kirjopuku<br />
+Ei teidän taivaisissa silmissänne<br />
+Sovellu valaamme ja arvoomme,<br />
+Niin samat silmät taivaiset ne meidät<br />
+On siihen vikaan vietelleet. Siis, naiset,<br />
+Kun teist' on lempemme, niin teistä myöskin<br />
+On lemmen hairahdus. Me uskottomat<br />
+Olimme itsellemme, tullaksemme<br />
+Ikiuskollisiks niille, jotka syynä<br />
+On kumpaiseenkin, &mdash; teille, kaunokaiset.<br />
+Näin vilppi tää, jok' itsessään on synti,<br />
+Itsestään puhdistuu ja hyveeks sääntyy.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+Me saimme lempihartaat kirjeenne<br />
+Ja lahjannekin, lemmen airuenne.<br />
+Naisneuvostomme päätti niiden olleen<br />
+Vain mielistelyä ja hauskaa pilaa,<br />
+Vanua tyhjän ajan täytteeksi.<br />
+Sen vakaampi ei meidän nähdäksemme<br />
+Asia ollut; siksi lempenne<br />
+Sai vertaisensa kohtelunkin: pilan.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Enempää oli kirjeemme kuin pilaa.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Ja katseemme.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Niit' emme muuksi luulleet.</span><br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Nyt, tunnin viime tuokiossa, suokaa<br />
+Vain lemmenlupaus.<br />
+<br />
+PRINSESSA.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Liian lyhyt aika</span><br />
+Näin iänikuisille kaupoille!<br />
+Ei, prinssi, pattovala teitä painaa<br />
+Ja syyssä suuress' olette; siis kuulkaa!<br />
+Jos rakkauteni &mdash; johon syyt' ei lie &mdash;<br />
+Te voittaa tahdotte, niin tehkää tämä:<br />
+En luota valaanne, mut menkää joutuin<br />
+Erakkomajaan kolkkoon, syrjäiseen<br />
+Ja tämän mailman iloist' erotettuun;<br />
+Siell' olkaa, kunnes eläinradan merkit<br />
+On kaikki tehneet vuosikiertonsa.<br />
+Jos tämä jylhä, yksinäinen elo<br />
+Ei muuta kuuman veren tarjousta,<br />
+Puuvuode, ohut vaate, vilu, nälkä<br />
+Jos loistavaa ei lemmenkukkaa taita,<br />
+Vaan lempenne jos kestää koitoksen,<br />
+Niin tulkaa, kun on vuosi umpeen mennyt,<br />
+Mua vaatimaan, mua palkaks vaatimaan;<br />
+Ja, kautta immen käden, joka kättäs<br />
+Nyt suutelee, sun olen! Siihen asti<br />
+Sulkeudun huolineni murhemajaan<br />
+Ja surun kyyneleitä vuodatan<br />
+Isäni rakastetun muistoksi.<br />
+Jos epäät tuon, niin kädest' erkanemme;<br />
+Ei yhteen sovi meidän sydämmemme.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jos epään sen, tai vielä enempää,<br />
+Näin mieltä rauhaan tuuditellakseni,<br />
+Niin äkkisurma saa mun yllättää.<br />
+Iäti povessas on sydämmeni.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Mut mitä mulle, armas? Eukko, vai?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Lujuutta, terveyttä ja karvasuuta,<br />
+Ja näitä kolmin kerroin, eikä muuta!<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Sanoa saanko: kiitos, rakas eukko?<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Ei, herrani; en vuoteen enkä päivään<br />
+Ma katso silonaamaan poikaräivään.<br />
+Kun prinssi palaa, tekin palatkaatte,<br />
+Jos silloin riittää, lemmest' osaa saatte.<br />
+<br />
+DUMAINE.<br />
+Ja siihen asti sydän sinuun palaa.<br />
+<br />
+KATARIINA.<br />
+Vait, ettei taaskin tule pattovalaa!<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Maria, puhu!<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Kun näen vuoden pään,</span><br />
+Niin huolihunnun vaihdan ystävään.<br />
+<br />
+LONGAVILLE.<br />
+Odotan, vaikk' on pitkä vuoden kulku.<br />
+<br />
+MARIA.<br />
+Se teille sopiikin, te pitkä julku.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Miettiikö neiti? Katso minuun, armas,<br />
+Silmääni katso, sielun ikkunaan,<br />
+Siell' ane nöyrä vastaustas vartoo.<br />
+Työ määrää, millä voitan lempesi.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Teist' usein kuulin, lord Biron, jo ennen<br />
+Kuin teidät näin; ja mailman laaja kieli<br />
+Julistaa ties, ett' ivaa olette<br />
+Ja pistosanaa, herjamieltä täynnä,<br />
+Mill' ahdistatte kaikensäätyisiä,<br />
+Jotk' ilveilynne joutuu saaliiksi.<br />
+Maruna tuo jott' aivoistanne lähtis,<br />
+Ja voittaaksenne mun, jos niin on mieli, &mdash;<br />
+Ja muulla tavoin ette mua saa &mdash;<br />
+Vuos umpeen tulee teidän joka päivä<br />
+Sanattomia sairait' oppia<br />
+Ja voihkivia puhuttaa, ja koittaa<br />
+Älynne koko terävyydellä<br />
+Pakottaa nauramaan nuo raihnaat raukat.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Pakottaa kuolevaista hurjaan nauruun!<br />
+Ei, se on mahdotonta, sit' en voi;<br />
+Ei kuolon kamppailussa leikki auta.<br />
+<br />
+ROSALIINA.<br />
+Mut näin se nolataan se irvihammas,<br />
+Jok' elää siitä kurjast' ihailusta,<br />
+Mill' älhän nauru narrin palkitsee.<br />
+Ei pilan luontevuus sen kielell' ole,<br />
+Ken pilan lausuu, vaan sen korvassa,<br />
+Ken pilan kuulee. Siis, jos sairas korva,<br />
+Jonk' oma huumannut on tuskan huuto,<br />
+Ivaasi tyhjää kuuntelee, niin jatka,<br />
+Ja minä vikoinesi otan sun;<br />
+Mut jos ei kuuntele, niin sävys muuta;<br />
+Ja virheestäs kun pääset näin, on mulla<br />
+Sydämmen ilo parannuksestasi.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Vuoskausi siis! No, tulkoon mitä vaan!<br />
+Vuos hospitaalissakin suottaillaan.<br />
+<br />
+PRINSESSA (kuninkaalle).<br />
+Nyt, hyvä prinssi, sanon jäähyväiset.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Jos suotte, tielle teitä johdatamme.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Ei vanhaan malliin pääty kosintamme:<br />
+Ei Jukka Jaanaa saa. Naisvehkeilyt<br />
+Oli leikistämme tehdä ilveilyt.<br />
+<br />
+KUNINGAS.<br />
+Mut vuoden päästä tämä päättyy vainen.<br />
+<br />
+BIRON.<br />
+Se näytelmän on ajaks pitkänlainen.<br />
+<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Armado tulee.)</span><br />
+</p>
+
+<p>ARMADO.
+Suloinen majesteetti, suvaitkaa, &mdash;</p>
+
+<p>PRINSESSA.
+Tuo eikö ole Hector?</p>
+
+<p>DUMAINE.
+Arvoisa Troijan sankari.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Tahdon suudella sinun kuninkaallista sormeasi ja sanoa hyvästi. Olen
+tehnyt lupauksen: olen luvannut Jaquenettalle hänen armaan lempensä
+tähden käydä kolme vuotta auran kurjessa. Mutta, kunnioitettavin
+suuruus, suvaitsetteko kuulla kahdenpuhelua, jonka kaksi oppinutta
+miestä on yhteensovittanut huuhkan ja käen kunniaksi. Se oli aiottu
+näytäntömme päättäjäisiksi.</p>
+
+<p>KUNINGAS.
+Kutsukaa ne joutuin; tahdomme kuulla.</p>
+
+<p>ARMADO.
+Hoilaa! Hoi, tänne!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Holofernes, Nathanael, Tiisa, Kallo y.m. tulevat.)</span><br />
+</p>
+
+<p>Tämä puoli on <i>Hiems</i>, talvi, tämä <i>Ver</i>, kevät; toista
+edustaa huuhka, toista käki. <i>Ver</i>, alota!</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i4">Laulu.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i4">Kevät.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun sinivuokot, orvokit<br /></span>
+<span class="i0">Ja käenkengät kellakkaat<br /></span>
+<span class="i0">Ja valkoliljat, valvatit<br /></span>
+<span class="i0">Sulollaan kirjaa nurmimaat,<br /></span>
+<span class="i0">Niin puusta käen laulu soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja miestä nainutt' ilkamoi:<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu!<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus<br /></span>
+<span class="i0">On naineen miehen kauhistus.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun leivo aamun julistaa<br /></span>
+<span class="i0">Ja paimen luikkuuns' ääntelee<br /></span>
+<span class="i0">Ja naakat, kyyhkyt kuhertaa<br /></span>
+<span class="i0">Ja paitaans' immyt valkaisee,<br /></span>
+<span class="i0">Niin puusta käen laulu soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja miestä nainutt' ilkamoi:<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu!<br /></span>
+<span class="i0">Kukkuu, kukkuu! Se kukahdus<br /></span>
+<span class="i0">On naineen miehen kauhistus.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i4">Talvi.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun räystähistä riippuu jäät<br /></span>
+<span class="i0">Ja Tommi takkaan puita tuo<br /></span>
+<span class="i0">Ja Antin konttuu sormenpäät<br /></span>
+<span class="i0">Ja halla maitoon härmän luo<br /></span>
+<span class="i0">Ja veri hyytyy, routii maa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin yössä huuhka huhuaa:<br /></span>
+<span class="i0">Huhuu!<br /></span>
+<span class="i0">Hu'it, huhuu! On somaa tää,<br /></span>
+<span class="i0">Kun Riika rokkaa hämmentää.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i0">Kun myrsky nurkiss' ääneen soi<br /></span>
+<span class="i0">Ja pastor' yskään typertyy<br /></span>
+<span class="i0">Ja Maijan nokka punervoi<br /></span>
+<span class="i0">Ja varpu hankeen hykertyy<br /></span>
+<span class="i0">Ja olutkeitto huuruaa,<br /></span>
+<span class="i0">Niin yössä huuhka huhuaa:<br /></span>
+<span class="i0">Huhuu!<br /></span>
+<span class="i0">Hu'it, huhuu! On somaa tää,<br /></span>
+<span class="i0">Kun Riika rokkaa hämmentää.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>ARMADO.
+Mercuriuksen sanat tuntuvat karkeilta Apollon laulun jäljestä.
+Te tuonne, me tänne!</p>
+
+<p>
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+</p>
+
+
+
+<p class="p4" />
+<h2>SELITYKSIÄ.</h2>
+
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> <i>Sen osaa tanssija-hevonenkin sanoa</i>. Sh:n aikana herätti
+Lontoossa suurta huomiota erään skotlantilaisen Marocco-niminen hevonen, joka
+osasi tanssia, lukua laskea, korttia lyödä y.m.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> <i>Balladia kuninkaasta ja kerjuutytöstä</i>. Tarkoittaa vanhaa
+englantilaista balladia afrikkalaisesta kuninkaasta Cophetuasta, joka nai
+kerjäläistytön, Penelophonin. Samaan balladiin viitataan 42 siv.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> <i>Kädet taskussa niinkuin miehellä vanhassa kuvassa</i>. Luullaan
+Sh:n tässä antavan letkauksen taitamattomille maalareille, jotka eivät kyenneet
+alastomia ruumiinosia maalaamaan.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_4" id="Footnote_4"></a><a href="#FNanchor_4"><span class="label">[4]</span></a> <i>Jo keppihepo unhottui</i>. Kts. Hamlet, 72 siv. muist.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_5" id="Footnote_5"></a><a href="#FNanchor_5"><span class="label">[5]</span></a> <i>L'envoy</i>, ranskalaisesta runoudesta lainattu taidesana.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_6" id="Footnote_6"></a><a href="#FNanchor_6"><span class="label">[6]</span></a> <i>Sievä juutalainen</i>. "Juutalainen" oli koomillinen
+hyväilysana Sh:n aikana.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_7" id="Footnote_7"></a><a href="#FNanchor_7"><span class="label">[7]</span></a> <i>Kerjäläistyttöön Zenelophoniin</i>. Viittaus Sel. 2 balladiin.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_8" id="Footnote_8"></a><a href="#FNanchor_8"><span class="label">[8]</span></a> <i>Monarcho</i>. Viittaa sen ajan turhamaisiin kerskureihin,
+jotka mielellään matkivat italialaisia ja kuvittelivat olevansa koko maailman
+herroja, josta saivatkin pilkkanimen "monarcho".</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_9" id="Footnote_9"></a><a href="#FNanchor_9"><span class="label">[9]</span></a> <i>Ginevra</i> oli kuningas Arthurin puoliso.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_10" id="Footnote_10"></a><a href="#FNanchor_10"><span class="label">[10]</span></a> <i>Tikanpojan näköinen</i>. Vert. sananlaskua: "kirki se
+tikanpoikaa puuhun vetää."</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_11" id="Footnote_11"></a><a href="#FNanchor_11"><span class="label">[11]</span></a> <i>Mantuanus</i>. Latinainen runoilija 15:llä vuosisadalla,
+<i>Baptista Spagnolus</i>, joka syntymäkaupungistaan Mantuasta sai tämän
+liikanimen. Hänen eklogejaan luettiin
+kouluissa, ja ensimmäinen alkoi sanoilla: <i>Fauste, precor</i> etc.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_12" id="Footnote_12"></a><a href="#FNanchor_12"><span class="label">[12]</span></a> <i>Ut, re, sol, la, mi, fa</i>. Holofernes, kun ensin on näyttänyt
+latinan- ja italiankielen taitoaan, osoittaa nyt laulutaitoaankin laulamalla
+sävelasteikon.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_13" id="Footnote_13"></a><a href="#FNanchor_13"><span class="label">[13]</span></a> <i>Paperi rinnoilla kuin valapatto</i>. Syyllisiksi todistetut
+valapatot saivat rangaistukseksi kantaa rinnassaan paperilevyä, johon oli
+kirjoitettu heidän rikoksensa.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_14" id="Footnote_14"></a><a href="#FNanchor_14"><span class="label">[14]</span></a> <i>Yhdeksän sankaria</i>. Tämännimistä näytelmää, jossa oli
+kolme kristittyä, kolme juutalaista ja kolme pakanallista
+sankaria, oli tapana esittää yhteiselle kansalle joulunpyhinä ja muina juhlina.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_15" id="Footnote_15"></a><a href="#FNanchor_15"><span class="label">[15]</span></a> <i>Soma kuin kaavakirjan iso B.</i>. Alkukirjaimet olivat
+tavallisesti punaisia, niin A:kin, mutta B oli musta. Letkaus
+Rosaliinalle hänen tumman hipiänsä tähden.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_16" id="Footnote_16"></a><a href="#FNanchor_16"><span class="label">[16]</span></a> <i>Tai mull' ett' aina kaksi kättä oisi</i>, s.o. etten koskaan
+antaisi toista kättäni miehelle.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_17" id="Footnote_17"></a><a href="#FNanchor_17"><span class="label">[17]</span></a> <i>Saint Denis</i> oli Ranskan suojeluspyhä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_18" id="Footnote_18"></a><a href="#FNanchor_18"><span class="label">[18]</span></a> <i>Ryssän puku kaikill' yllä</i>. Henrik VIII:n aikaan oli tullut
+muodiksi naamiaisissa pukeutua ryssiksi. Venäjä oli
+silloin vielä jotakin uutta englantilaisille.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_19" id="Footnote_19"></a><a href="#FNanchor_19"><span class="label">[19]</span></a> <i>Ei kaunorikkaammat kuin rikas tafti</i>. Viittaa naisten
+naamareihin, jotka olivat tahtisilkkiä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_20" id="Footnote_20"></a><a href="#FNanchor_20"><span class="label">[20]</span></a> "<i>Taivaat, armahtakaa</i>." Nämä sanat kirjoitettiin niiden
+talojen ovelle, joissa oli ruttosairaita. Mustat täplät
+ihossa olivat paranemattomuuden merkkejä, ja niitä sanottiin "Herran merkeiksi".
+Tätä nimitystä käytetään
+tässä kaksimielisesti niistä lahjoista, joita prinsessa oli
+kuninkaalta saanut.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_21" id="Footnote_21"></a><a href="#FNanchor_21"><span class="label">[21]</span></a> <i>Se tärvellä kuin mikä joulupila</i>. Joulun ja loppiaisen
+välisenä aikana pidettiin kaikenlaisia huvituksia ja näytelmiä, jolloin joskus
+sattui, että katselijat ja muut iloiset
+veitikat sekaantuivat näyttelyyn ja näin saivat häiriötä
+aikaan.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_22" id="Footnote_22"></a><a href="#FNanchor_22"><span class="label">[22]</span></a> <i>Polvella on leopardin pää</i>. Pompejuksen asepuvun
+polvivaruksena oli metallista taottu leopardin pää.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_23" id="Footnote_23"></a><a href="#FNanchor_23"><span class="label">[23]</span></a> <i>Teidät raapitaan pois vanhoista seinäverhoista</i>. Näissä oli
+kuvattuna niiden yhdeksän sankarin joukossa myöskin Aleksanteri suuri, jonka
+vaakunakilpenä oli: punaisella pohjalla kultainen leijona tuolilla istumassa,
+hopeainen sotatappara käpälissä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_24" id="Footnote_24"></a><a href="#FNanchor_24"><span class="label">[24]</span></a> <i>Troijalainen</i>. Tätä sanaa käytettiin myöskin
+maankuljeksijan, veijarin nimityksenä.</p></div>
+
+<div class="footnote">
+
+<p><a name="Footnote_25" id="Footnote_25"></a><a href="#FNanchor_25"><span class="label">[25]</span></a> <i>Kullatun muskattipähkinän</i>. Näitä oli tapana antaa uuden
+vuoden lahjaksi, samoin kuin mausneilikoilla täytettyjä
+sitruunia ja appelsiineja.</p></div>
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Turhaa lemmen touhua, by William Shakespeare
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TURHAA LEMMEN TOUHUA ***
+
+***** This file should be named 44602-h.htm or 44602-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/4/6/0/44602/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>